<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
157 Käyttäjää paikalla!
0.01150107383728
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929 1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1929_II_vp_III_V | ASK_1929_II_vp_I_II | ASK_1929_I_V | HAK_1929 | HAK_1929_II_vp | Liite_1929_II_vp_I_XII | Liite_1929_I_XI | PTK_1929 | PTK_1929_II_vp_I | PTK_1929_II_vp_II |
1: •• ••
2:
3: VALTIOPAIVAT ..
4:
5: . 1929
6:
7:
8:
9: LIITTEET
10: I-XI
11:
12:
13:
14:
15: HELSINKI 1929
16: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
17: SISÄLLYSLUETTELO.
18: 1. Perustuslakivaliokunta.
19: Siv. Siv.
20: Valtiopäiväjärjestystä ja kielilakia kuuta 1928 annetun valtiopäiväjär-
21: koskevia lakialoitteita. jestyiksen 6 § :n muuttamisesta .... 5
22: 2. Alestalo y. m., lak. al. N :o 2: Ehdo-
23: 1. Lehtokoski y. m., lak. al. N :o 1: tus kielila:i<ksi .................. . 8
24: Ehdotus laiksi 13 päivänä tammi-
25:
26:
27:
28: II. Valtiovarainvaliokunta.
29: A. Rahaasia-aloitteita, jotka kos- kentamista varten Kuolajärven kir-
30: kevat määrärahojen myöntämistä iloomlkylästäi DaimJpe1Jatn ja V:UOISn!Ml ,ky-
31: kulkulaitoksiin, terveydenhoitoon lien kautta Tuntijärven kylään.
32: sekä taloudellisiin, sivistyksellisiin, (Laus. Kulkv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . 26
33: sosialisiin y. m. tarkoituksiin. 6. Liedes y. m., rah. al. N :o 6: ,Määrä-
34: rahan osoittamisesta maantiesillan
35: Maantiet y. m. rakentamista varten lin----,Pudasjär-
36: vleln--1R~m uan n11rua:n til6ooa:L1:a S1u-
37: 1. Riihimäki y. m., rah. al. N :o 1: ruanjoen yli Yli-Iin kunnassa.
38: :Määrärahan osoittamisesta maan- CLaus. K,ulkv:ha) .............. . 28
39: tien rakentamista varten Tampereen
40: 7. Junes y. m., rah. al. N:o 7: Määrä-
41: ~orin maantieltä n. s. Putajan
42: rahan osoittamisesta sillan raken-
43: tielle. (cLaus. K1ulkv: lta) ........ . 21 tamista varten J olmanputaan yli
44: 2. Asikainen y. m., rah. al. N :o 2:
45: Tornionjokivarren maantiellä. CLaus.
46: Määrärahan osoittamisesta maantien Kulkv:lta) ..................... . 30
47: rakentamista varten Kuopion pitä-
48: jän Niemisjärven kylästä Pielaveden 8. Hannula, U. y. m., rah. al. N :o 8:
49: Taipaleen kylään. (Laus. Kulkv:lta) 22 Määrärahan osoittamisesta avustuk-
50: 3. H a.nnula, U. y. m., rah. al. N :o 3: siksi Pohjois-1Suomen maanteitten
51: Määrärahan osoittamisesta maantien koneaurausta varten. (Laus. Kulk-
52: rakentamista varten Tossavan los- v :lta) ......................... . 31
53: silta Koivun asemalle. (1Laus. 9. Moilanen y. m., rah. al. N :o 9:
54: Kulkv:lta) ..................... . 23 Määrära!han osoittamisesta puhe-
55: 4. Rosenberg y. m., rah. al. N :o 4: linjohtojen rakentamista varten
56: Määrärahan osoittamisesta Sadan- mantereelta eräisiin 'Suomenlahden
57: kylän pitäjän Vuotson-, Mutenian-, ulkosaariin .................... . 32
58: Korvasen- ja Lokankylien välisen 10. Karjalainen y. m., rah. al. N :o 10:
59: maantien rakentamista varten. Määrärahan osoittamisesta puhelin-
60: (iLaus. Kulkv:lta) .............. . 24 johdon rakentamista varten ,Qulun
61: n. Tabell y. m., rah. al. N :o 5: Määrä- kaJupungista Hailuodon kirkonky-
62: rahan osoittamisesta maantien ra- lään .......................... . 34
63: IV Sisällysluettelo.
64:
65: Siv. Siv.
66: 11. H elo y. m., rah. al. N :o 11: Määrä- jentamista varten. (Laus. Tai.
67: rahan osoittamisesta omakotirahas- v:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55
68: ton vahvistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 36 24. Saarinen, P. y. m., rah. al. N :o 24:
69: 12. Pekkala, M. y. m., rah. al. N:o 12: Määrärahan osoittamisesta avustuk-
70: Määrärahan osoittamisesta omakoti- seksi ·Salon k-auppalan lähelle ra-
71: rahastoon maataloustyöväestön asun- kennettavalle kuntien yhteiselle sai-
72: to-olojen parantamista varten . . . . . 38 raalalle. (;Laus. Tal. v:lta) . . . . . . 58
73: 13. [{ uisma y. m., rah. al. N :o 13: Mää- 25. Linna, J., rah. al. N :o 25: Määrä-
74: rärahan osoittamisesta kuoletuslai- rahan osoittamisest<l Uudenmaan
75: nloilkJsli VJrupruusooda!l1 i•nvruliridei1!l:e . . 39 suomalaisten ]mntien Nurmijär-
76: 14. Luoma y. m., rah. al. N :o 14: Mää- velle perustettavaa kelllhkotautipa-
77: rärahan osoittamisesta kuoletuslai- rantolaa varten ( Laus. Tal. v :lta) . .
78: 1 60
79: noiksi vapaussodan invaliideille . . 41 26. Saarinen, P. y. m., rah. al. N :o 26:
80: 15. Wiik, rah. al. N :o 15: Määrärahan Määrärahan osoittamisesta keuhko-
81: osoittamisesta kansalaissotaan osaa- tautiparantolan rakentamista var-
82: ottaneiden, punaisten puolella tais- ten :Varsinais-Suomeen. (IL&us. Tal.
83: telleiden invaliidien avustamiseksi 42 ;v :lta) ............ ..... ...... ... 61
84: 16. Vennola y. m., rah. al. N :o 16: Ko- 27. Kalliokoski y. m., rah. al. N :o 27:
85: rotetun määrärahan osoittamisesta :Määrärahan osoittamisesta iKeski-
86: malmin etsintää varten . . . . . . . . . . . 44 iPiOihjanmamt ikeuhkotlaruti/plaxai!Jitlo1Jrun
87: 17. Oksanen y. m., rah. al. N:o 17: ll'lailoontamiiS!k'l varten. (Lam:s. Tll!d.
88: Määrärahan osoittamisesta naispo- v:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62
89: liisikoulutusta varten . . . . . . . . . . . . 45 28. H&tbaclca m. fl., fin. 111ot. N:o 28:
90: 18. Fahler y. m., ra:h. al. N :o 18: Mää- :Ang. anvisande av anslag för
91: rärahan osoittamisesta metsänvarti- byggande av Svenska Österbottens
92: jain pa1kikausta varten . . . . . . . . . . . 46 di'Sit!J'ik•tlsituher>ku~oSJ!Jj u!kh u;s. (rLillUSI.
93: 19. Vennola y. m., rah. al. N:o 19: Tai. v:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63
94: Määrärahan osoittamisesta henki- 28. H ästbacka, y. m., rah. al. N :o 28:
95: löiden avustamiseksi, jotka valmis- Määrärahan osoittamisesta ruotsa-
96: tuv<til:. työsikien:t€ll:eiinään 'kOit.imarusen laisen Pohjanmaan piirituberkuloo-
97: viennin hyväksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 sisairaalan rakentamista varten.
98: (Lams. Tal. v:lta) . . . . . . . . . . . . . . 64
99: 29. Koivuranta y. m., rah. al. N :o 29:
100: Ten.•eydenhoito. Määrärahan osoittamisesta avus-
101: 20. Seppälä y. m., rah. al. N :o 20: tukseksi Perä-Pohjolan kunnille
102: Määrärahan osoittamisesta uuden mielisairaiden hoitolaitoksen perus-
103: lastensairaalan rakentamista varten. tamista varten. (Laus. Tal. v :lta 65
104: (Laus. 'Tal.v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . 49 30. Mustakallio y. m., rah. al. N :o 30:
105: 21. Gebha1·d y. m., rah. al. N:o 21: Määrärahan osoittamisesta avus-
106: Määrärahan osoittamisesta synny- tukseksi Oulun diakonisaakodin sai-
107: tystapausten ja naistantien hoita- raalan laajentamista varten. (Laus.
108: mista varten tarvittavan yliopisto- Tal. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66
109: klinikkana palvelevan sairaalan ra- 31. Neitiniemi, ra1h. ·a~. N:o 31:
110: kentamiseksi Meilahteen. (Laus. Määräraha:n osoittamisesta sairas-
111: Tal. v:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 maJan rll>kentamism varten Enon-
112: 22. Gebhard y. m., rah. al. N :o 22: tekiöön. (L&us. Tal. v:lta) 69
113: Määrärahan osoittamisesta Helsin-
114: gin yleisen sairaalan naistautien- ja Sivistys.
115: synnytysosaston liinavaatevaraston
116: lisäämistä varten. (rLaus. Tal. 32. Oksanen y. m., rah. al. N:o 32:
117: v:lta) .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 54 :Määrärahan osoittamisesta Sodan-
118: 23. Lehtonen y. m., rah. al. N :o 23: kylän magneettisen observatorion ja
119: Määrärahan osoittamisesta Lahden Petsamoon perustettavan apuase-
120: kaupungin kmnnallissairaalan laa- man varustamiseksi polarivuonna
121: Sisällysluettelo. V
122:
123: Siv. Siv.
124: 1932 suoritettavia kansainvälisiä lisjärven pitäjän Kolin kylään.
125: trutkimUJksia varten. {LLaus. Siv. (lLa:us. Siv. v:lta) . . . . . . . . . . . . . . 88
126: v:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71 43. Hannula, lll. y. m., rah. al. N :o 43:
127: 33. Aaltio y. m., rah. al. N :o 33: :Mää- :Määrärahan osoittamisesta Sokeain
128: rärahan osoittamisesta Säkylän pi- keskusliitolle sokeain työhuoneiden
129: täjän Korven kylässä olevan Antin perustamiseksi ja ylläpitämiseksi.
130: talon . siirtämistä varten Seurasaa- ;(ILa1us. Sirv. v :lta) .... . ......... 89
131: ren rulkomuseoon. ('Laus. Siv. v:lta) 73 44. Virkkunen y. m., rah. al. N :o 44:
132: 34. Osterholm m. fl., fin. mot. N :o 34: Määrärahan osoittamisesta Agrico-
133: Angående anvisande av anslag för lan teosten täydellisen facsimile:
134: repa~ationsarbeten i Raseborgs painoksen julkaisemista varten.
135: slottsruin. (i,aus. 1Siv. v :lta) . . . . . . 76 (Laus. Siv. v:lta) . . . . . . . . . . . . . . 91
136: 34. Österholm y. m., rah. al. N :o 34: 45. Bäck m. fl., Hn. mot. N :o 45: Ang.
137: Määrärahan osoittamisesta Raase- anvisande av anslag åt Förbundet
138: porin linnanraunioiden korjaustöi- för svenskt församlingsarbete i Fin-
139: hin. (1Laus. Siv. v:lta) . . . . . . . . . . 77 land. (Laus. Siv. v :lta) . . . . . . . . . . 93
140: 45. Bäck y. m., rah. al. N :o 45: Määrä-
141: 35. H elo y. m., rah. ,al. N :o 35: Määrä-
142: rahan osoittamisesta Suomen rtwt-
143: rahan osoittamisesta ·lainan ,anta-
144: m.i:stn v:a,T'11:,en ,K,an.san Näyttämön
145: salaiselle seurfrkuntatyöliitolle.
146: (1Laus. Siv. v:lta) . . . . . . . . . . . . . . 94
147: säätiölle. (Laus. 1Siv. v:lta) . . . . . . 78
148: 46. Oksanen y. m., rah. al. N :o 46:
149: 36. Sahlstein, rah. al. N :o 36: Määrä- :Määrärahan osoittamisesta Suomen
150: rahan osoittamisesta Tu~un maa- V al!'ona ullaliitolle siveellisyystyötä
151: kunta-arkistoa varten. {Laus. Siv. varten. ('Laus. Siv. v:lta) . . . . . . 95
152: v:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80
153: 37. Sahlstein, rah. al. N :o 37: Määrä-
154: rahan osoittamisesta Turun taide-
155: Maatalous.
156: yhdistykselle piirustuskou1un yllä-
157: pitälmistä varten. (iLaus. Siv. v:lta) 81 47. Lehtinen~ E. W. y. m., rah. al. N :o
158: 38. Moilanen, rah al. N :o 38: Määrä- 4 7 : Määr äralha!Il oooi tbamiS~eS>ta P iili-
159: rahan osoittamisesta Viipurin tai- jänteen kanavakysymyksen selvittä-
160: teenystävien piirustuskoulun avus- :mi•stä varrtem (La:us. K uJ:kv :Ita) 97 ~
161: tamista varten. (•Laus. •Siv. v:lta) 82 48. Kuisma y. m., rah. al. N:o 48:
162: 39. Lindberg m. fl., fin. mot. N:o 39: :Määrärahan osoittamisesta Vuok-
163: Ang. anvisande av ökat anslag åt sen laskua varten. {Laus. Maat.
164: Finlands svenska sång- och musik- v:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99
165: förbund. (La:us. rSiv. v:lta) . . . . . . 83 49. Vertanen y. m., rah. al. N :o 49:
166: 39. Lindberg y. m., rah. al. N :o 39: Määrärahan osoittamisesta Saimaan
167: Lisätyn määrärahan osoittamisesta vedenpinnan säännöstelymahdolli-
168: Sumnen ruotsalaiselle laulu- ja soit- suuksien tutkimista varten. ( Laus. 1
169:
170:
171: toliitolle. {Laus. Siv. v :lta) 84 :Maat. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 101
172: 40. Rydman y. m., rah. al. N :o 40: 50. Nurmesniemi y. m., l'lllih. ail. N :o
173: Määrärahan osoittamisesta raken- 50: Määrärahan osoittamisesta Py-
174: nuslainaksi Oulunkylän yhteiskou- häjoen perkaamis- ja Pyhäjärven
175: lun kannatusyhdistykselle. (f...aus. Vledtemllia.~€11IJ.istöiden 13'1di<t:talllista
176: iS'irv. v :lt:a) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85 varten Oulun läänissä. (Laus. :Maat.
177: 41. Rantanen y. m., rah. al. N :o 41: v:lta) .......................... 103
178: :Määrärahan osoittamisesta lainoiksi 51. Karialainen y. rn., rah. al. N :o 51:
179: yksitysoppikoulujen koulutalojen Määrärahan osoittamisesta Siika-
180: rakentamista varten. (LLaus. rSiv. joen perkauksen aloittamista var-
181: v:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87 ten. ·(Laus. lbat. v:lta) .......... 104
182: 42. Saarelainen y. m._. rah. al. N :o 42: 52. Seppänen y. m., rah. al. N :o 52:
183: :Määrärahan osoittamisesta rukO<us- Määrärahan osoittamisesta Kiven-
184: huoneen rakentamista varten Pie- iilla V'an p i,täj ässcä olewlln Li iikolla!n-
185:
186:
187: •
188: VI Sisällysluettelo.
189:
190: Siv. Siv.
191: joen perkausta varten. (Laus. 61. Karjalainen y. m., rah. al. N :o 61:
192: M·aat. v :lta) .................... 105 Määrärahan osoittamisesta avustuk-
193: 53. Kuisma y. m., rah. al. N :o 53: seksi puuteknillisen tutkimustyön
194: :Määrärahan osoittamisesta maamies- suorittamista varten. (Laus. Maat.
195: koulun perustamista varten Karja- IV ::lm.) . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 122
196: lan kannaksen itäosaan. (Laus. 62. Halonen y. m., rah. al. N:o 62:
197: :Maat. v:lta) .................... 106 Määrärahan osoittamisesta avustuk-
198: 54. Tukia y. m., rah. al. N :o 54: :Mää- siksi ma:a·la•i8ikJunm,iilrr~e ma,å,truloU8-
199: rärahan osoittamisesta Etelä-Karja- neuvoJaln paikkaamista varten.
200: lan tietopuolisen karjanhoitokoulun (Laus. Maat. Y:lta) .............. 124
201: rakentamista varten. (Laus. Maat. 63. Alestalo y. m., rah. al. N :o 63:
202: v:lta) .......................... 107 Määrärahan osoittamisesta siitos-
203: 55. 'Hannula, U. y. m., rah. al. N:o 55: sonnien ostamista varten pienvilje-
204: Määrärahan osoittamisesta Kemijär- lijäin sonniyht,ymille. (Laus. Maat.
205: velle perustettavaa emäntäkoulua v:lta) .......................... 126
206: varten. (1Laus. ~[aat. v :lta) . . . . . . 109 64. von Born m. fl., fin. mot. N :o 64:
207: 56. Valta, K. y. m., r,ah. ,a~l. N :o 56: Ang. anvisancle av anslag åt Sven-
208: ·Määrärahan osoittamisesta Suomen .'Eika 1otcriitibruikssä:1lsika.perus i F,iniLamd
209: suoviljelysyhdistykselle suoviljelys- rförbund för- utgivande av läroböc-
210: koeaseman perustamista varten ker för lanclets svenska jordbruks-
211: Savoon. (Laus. Maat. v:1ta) ...... 110 skolors behov. (Laus. Maat. v:lta) 1l:l7
212: 64. von Born y. m., r•aJJ.. ll!l. N :o 64:
213: 57. Kullberg, H. m. fl., fin. mot. N :o
214: Määrärahan osoittamisesta Suomen
215: 57: Ang. anvisande av ansl~g åt
216: ruotsalaisten maanviljelysseurain
217: Garantiföreningen för småbrukar-
218: J,i mQrUe oppi~h·j,a.i:n j ulka!iiSJemi:s.tJa
219: skolan i Östra Nyland för erläg-
220: varten l"Uotsalaisten maanviljelys-
221: ,garnide arv för:sökrs.Jägen:het~ens sku'1d.
222: koulujen tarpeeksi. (rLaus. Maat.
223: (Laus. Maat. v:lta) .............. 112
224: v:lta) .......................... 128
225: 57. Kullberg, H. y. m .. rah. al. N:o 57:
226: 65. Pekkala, M. y. m., rah. al. N :o 65:
227: Määrärahan osoittamisesta Itä-
228: Määrärahan osoittamisesta maata-
229: Uudenmaan pienviljelijäkoulun kan-
230: louskerhotoimintaa varten. (Laus.
231: natusyhdisty;kselle koetilan velan
232: Maat. v:lta) .................... 129
233: maksamista varten. ('Laus. Maat.
234: v:lta) .......................... 114
235: 58. H elo y. m., rah. al. N :o 58: Määrä- Sosialiset tarkoitukset.
236: rahan osoittamisesta kalastus- ja
237: hätäsataman rakentamista varten 66. Aalto, A. y. m., rah. al. N :o 66:
238: Laatokan rannikolle Metsäpirtin Määrärahan osoittamisesta vanhuus-
239: 'Saaroisten kylän kohdalle. (!Laus. ja työkyvyttömyysrahaston kartut-
240: Maat. v:lta) .................... 116 tamiseksi. (Laus. Työv. v:lta) , ... 130
241: 59. Fahler y. m., rah. al. N :o 59: Mää- 67. Aalto, A. y. m., r.ah. ail. N :o 67:
242: rärahan osoittamisesta Satakunnan •Määrärahan osoittamisesta töiden
243: rannikon kalastusvakuutusyhdistyk- j ä.d~Sitiinnioo.k!Sii rtyöttömiJlrre. (J~au.s.
244: sen vahingonkorvausrahastokfli. Työv. v:lta) .................... 131
245: ('Laus. Maat. v:lta) .............. 118
246: 60. Forsberg m. fl., fin. mot. N :o 60:
247: Ang. anvisande av anslag :för bevil- B. Tulliverotusta, valtiolainoja
248: jancle av amorteringslån för bedri- y. m. koskevia laki- ja toivomns:
249: vande av handel med :färsk :fisk. aloitteita.
250: (Laus. Maat. v:lta) ............ 119
251: 60. Jlorsberg y. m., rah. al. N :o 60: 68. Ikola y. m., lak. al. N :o 10: Ehdotus
252: ·Määrärahan osoittamisesta kuole- laiksi eräiden tullimaksujen muutta-
253: ltu&1Ja:icr:wjen myön1tämi1setksi tUJOI'ee.rr misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 135
254: ikJalliwn. lk.ruup.a•n hatrj{~j,t:t,armista vratrtlen. 69. Kukkonen y. m., toiv. al. N:o 6:
255: (Laus. Maat. v:lta) .............. 119 Ulkomaisen lainan ottamisesta tuo-
256: Sisiillyaluilttelo. Vll
257:
258: Siv. Siv.
259: tannollisen toiminnan· tukemista komiteojen välityksellä avustuksina
260: varten ......................... . 136 eikä lainoina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 141
261: 70. Hannula, U. y. m., toiv. al. N :o 7: 73. Virlclc1tnen, toiv. al. N :o 10: Otto-
262: Nimikkeen 82 ,sipulit" vartLstami- lapsen saattamisesta luonnollisen
263: sesta tähdellä vuodeksi 1930 tullien lapsen asemaan lapsiavustuksen saa-
264: kantamisesta säädettävässä laissa .. 139 miseen nähden .................. 144
265: 71. Salo, toiv. al. N :o 8: Sähkövoima~ 74. Österholm m. fl., hemst. mot. N :o 11:
266: aseman suunnittelemisesta Oulu- Ang. inrättande av en fyr på Dig-
267: joessa olevaan Pyhäkoskeen ...... . 140 skär ........................... 145
268: 72. Rosenberg y. m., toiv. al. N :o 9: 74. Osterholm y. rn., toiv. al. N :o 11:
269: Katoapurahojen jakamisesta kato- Majakan rakentamisesta Digskäriin 146
270:
271:
272:
273: 111. Lakivaliokunta.
274: Rikos- ja ulosottolakia, valtiollisia rangaistuksiin tuomittujen henkilöi-
275: .rikoksia, painovapauslakia, korkoa den armahtamisesta . . . . . . . . . . . . . . 157
276: y. m. koskevia laki- ja toivomus- 5. Pe7clcala, E. y. m., lak. al. N :o 7:
277: aloitteita. Ehdotus laiksi valtiollisten vankien
278: oikeuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 159
279: 1. Tabell y. rn., lak. al. N :o 3: Ehdotus 6. Aalto-Setälä y. m., toiv. al. N :o 1:
280: laiksi rikoslain 10 luv,un 1 ja 2 § :n Rangaistusten täytäntöönpanomene-
281: kumoamisesta .................. . 151 telmän muuttamisesta ............ 163
282: 2. Turunen y. m., lak. al. N :o 4: Eh- 7. Jacobssan m. fl., hemst. mot. N :o 2:
283: dotus laiksi 6 § :n ottamisesta kaup- Ang. sådan ändring av tryckfrihets-
284: pakaaren 9 lukuun .............. . 152 lagen att ämbetsverken måtte åläg-
285: 3. Virta y. rn., lak al. N :o 5: Ehdotus gas hålla officiella handlingar till-
286: laiksi ulosottolain 5 ja 6 § :n mu·ut- gängliga för allmänheten ......... 166
287: tamisesta ja laiksi ulosottolain voi- 7. Jacobssan y. m., toiv. al. N :o 2: Pai-
288: maanpanoasetuksen 27 § :n muutta- novapauslain muuttamisesta siten
289: misesta ........................ . 154 että virkamiehet velvoiteta·an pitä-
290: 4. Wiilc, lak. al. N:o 6: Ehdotus laiksi mään viralliset asiakirjat ~yleisön
291: vuoden 1918 kansalaissodan johdosta saatavissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 169
292:
293:
294:
295: IV. Talousvaliokunta.
296: Väkijuomalainsäädäntöä, kieltola- 3. llcola y. rn., toiv. al. N :o 20: N ykyi-
297: kia, terveydenhoitoa ja sairaaloita sen väkijuomalainsäädännön muut-
298: sekä rajaseutuoloja koskevia laki- tamisesta siten, että alkoholi tulisi
299: ja toivomusaloitteita. tehokkaan verotuksen alaiseksi . . . . 2M
300: 4. Kuuliala y. m., toiv. al. N:o 21:
301: 1. v. ]i'renclcell m. fl., 1agm01t. N :o 11: Komitean asettamisesta maamme ny-
302: Förslag tili lag om ändring av 2 § kyisen raittiustilanteen puolueetonta
303: förbudslagen ................... . 177 tutkimista varten . . . . . . . . . . . . . . . . 20'1
304: 1. v. Frenckell y. m., lak. al. N :o 11: 5. Lehtokoski y. m., toiv. al. N :o 22:
305: Ehdotus laiksi kieltolain 2 § :n Toimenpiteistä kieltolain valvonnan
306: muuttamisesta ................. . 177 tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 208
307: ~2. Forsberg, laigiillOit. N :o 12:: Fö.rS:1wg 6. Janhonen y. m., toiv. al. N:o 23:
308: till lag om tillverkning och införsel Toimenpiteistä n. s. rajaseutuohjel-
309: av samt handel med rusdrycker .. 180 man toteuttamiseksi .............. 213
310: 2. Forsberg, lak. al. N :o 12: Ehdotus 7. N eitiniemi, toiv. al. N :o 24: Alue-
311: laiksi väkijuomain valmistuksesta, lääkärinviran per.ustamise~ta Kola-
312: maahantuonnista ja kaupasta 192 riin ............................ 217
313: VIII Sisällysluettelil.:
314:
315: Siv. Siv.
316: 8. Hannula, U. y. m., toiv. al. N :o 25: Rovaniemen yleisen sairaalan laa-
317: Valtion sairaalan rakentamisesta jentamisesta .................... 2•20
318: iKemin kwupun:kiin . . . . . . . . . . . . . . ~18 11. Haverinen y. m., toiv. al. N :o 28:
319: 9. Junes y. m., toi.v. aJ. N:o 26: Tor- Toimenpiteistä sukwpuolita·utien vas-
320: nion yleisen sairaalan laajentami- tustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 221
321: sesta ........................... 219 12. Alestalo y. m., toiv. al. N :o 29: Ro-
322: 10. Koivwranta y. m., toiv. al. N:o 27: kotuslainsäädiinnön uudistamisesta 2.24
323:
324:
325: V. Laki- ja talousvaliokunta.
326: Kunnallislainsäädäntöä, köyhäin- 7. Kauranen y. m., lak. al. N :o 19:
327: hoitolakia, isoajakoa, lahjoitus- Ehdotus laiksi eräiden lahdoitus-
328: maita, kalastusta, tielakia, luon- maakruununpuistojen luovuttami-
329: nonsuojelua y. m. koskevia laki- sesta ........................... 243
330: ja toivomusaloitteita. 8. Leppälä y. m., lak. al. N :o 20:
331: •Ehdotus laiksi 1Salmin, Soanlahden
332: .1. Österholm m. fl., 1ag'mot. N :o 13: ja Korpiselän kunnissa sijaitsevien
333: Förslag till lag angående ändrad lahjoitusmaakruununpuistojen muo-
334: lydelse av 4 § 18 kap. byggninga- dostamisesta kunnallisiksi yhteis-
335: balken .......................... 229 metsiiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 245
336: 1. Österholm y. m., lak. al. N :o 13: Eh-
337: 9. Niilekselä y. m., toiv. al. N:o 30:
338: dotus laiksi rakennuskaaren 18 lu-
339: Maalaiskun tien kunnallisve:rorasi tus-
340: vun 4 § :n muuttamisesta . . . . . . . . 231
341: ten tasaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 248
342: 2. Torppa y. m., lak. al. N :o 14: Eh-
343: d.ottus l~~!h,"Sfi 2.7 p. marro'Sikuum 19!17 10. J~mnila y. m., toiv. al. N :o 31:
344: ~unllllet um lkmmn:aiHioon va<rulii1ain Kunnallisten ojituslautakuntien
345: mu:utta;misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 233 asettamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 250
346: 3. Leino, F. J., lak. al. N :o 15: Eh- 11. J ern m. fl., heffiJSt. mot. N :o 32:
347: dotus laiksi kesäkuun 1 päivänä Ailllg. l.agstift:ning om förv.aMilllingen
348: 1922 annetun köyhäinhoitolain ll!V :by:s;wmfäl1igheter . . . . . . . . . . . . . . 2152
349:
350: mll'uttamisesta toisin kuuluvaksi .. 2·35 ll. J ern y. m., toiv. al. N :o 32: .Kylä-
351: 4. Kuusista y. m., lak. al. N :o 16: Eh- yhteiskuntien hallintoa koskevasta
352: dotus laiksi tielain 66 § :n 1 ja 2 lainsäädännöstä . . . . . . . . . . . . . . . . . 254
353: momentin muuttamisesta . . . . . . . . . 237 12. H elo, toiv. al. N :o 33: Hautausmai-
354: 5. Hänninen, lak. al. N :o 17: Ehdotus den kunnanistuttamisesta . . . . . . . . 256
355: laiksi isostajaosta ja verollepanosta 13. Molin m. fl., hemst. mQt. N:o 34:
356: Kemijärven, Kuus~tmon ja K•uola- .Ang. förtjänstavgiftens avskaf-
357: järven pitäjissä Oulun lääniä 17 fande .......................... 258
358: p :nä tammikuuta 1898 annetun ase- 13. Molin y. m., toiv. al. N :o 34: Ansio-
359: tuksen 2 § :n muuttamisesta ..., . . . 239 maksun lakkauttamisesta ......... 2i>1
360: 6. Ailio y. m., lak. al. N :o 18: Ehdotus 14. Virkkunen y. m., toiv. al. N:o 35:
361: laiksi eräiden luonnonsuojelua1uei- Kalastusolojen järjestämisestä Oulu-,
362: den perustamisesta valtionmaille . . 241 Ii-, Simo-, Kemi- ja Tornionjoessa 264
363:
364:
365: VI. Sivistysvaliokunta.
366: Kouluolojen järjestelyä, tieteellistä huhtikuun 15 p :nä 1921 annetun
367: tutkimustyötä, voimistelua ja ur- lain 1l §:n 1 momentin muuttami-
368: heilua y. m. koskevia laki- ja toivo- sesta toisin krrmluvaksi . . . . . . . . . . . 271
369: mnsaloitteita. 2. Moilanen y. m., lak. al. N :o 22:
370: Ehdotus laiksi kansanopistojen val-
371: 1. Kalliokos'ki y. m., lak. al. N :o 21: tioavusta heinäkuun 6 p:nä 1925 an-
372: Ehdotus laiksi oppivelvollisuudesta netun lain 1 § :n muuttamisesta .. 273
373: Sisällysluettelo. IX
374:
375: Siv. Siv.
376: 3. Fu1·uhjelm, R. m. fl., lagmot. N :o 9. Åkerblom, toiv. al. N:o 41: Kansan-
377: 23: Förslag tilllag angående lednin- opistojen ja niiden opettajien ta-
378: gen av och överinseendet över den loudellisen aseman parantamisesta 294
379: svenskspråkiga undervisnings- och 10. Luostarinen y. m., toiv. al. N:o 42:
380: upplysningsverksamheten . . . . . . . . . 277 Savonlinnan tyttökoulun ottamisesta
381: 3. Furuhjelm, R. y. m., lak. al. N:o 23: valtion huostaan . . . . . . . . . . . . . . . . 296
382: Ehdotus laiksi ruotsinkielisen ope-
383: 11. Lehikoinen y. m., toiv. al. N :o 43:
384: tus- ja >na,1i•stus.toiunen johdos<1Ja j1a
385: Alakansakoulun koulutyön keskeyt-
386: valvonnasta ..................... 280
387: tämisestä sydäntalven ajaksi m:äillä
388: 4. Rantanen y. m., toiv. al. N :o 36: seuduilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 297
389: Yhden suuren sivistyskielen saatta-
390: misesta paikalliseksi oppiaineeksi 12. Voionmaa y. m., toiv. al. N:o 44:
391: suomenkielisten oppikou1uden oppi- Suunnitelman valmistamisesta var-
392: laille ja ru<>tsinkielen määräämi- haisnuorison yleisen opetwksen ai-
393: sestä vapaaehtoiseksi oppiaineeksi kaansaamiseksi .................. 298
394: suomalaisissa oppikouluissa . . . . . . . 283 13. Urpilainen y. m., toiv. al. N :o 45:
395: 5. Hannula, U. y. m., toiv. al. N:o 37: Niiden lapsien vapauttamisesta us-
396: KansaHisen tieteellisen tutkimus- konnonopetuksesta, joiden vanhem-
397: työn edistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . 285 mat eivät kurulu valtiokirkkoon . . . 301
398: ~. Ailio y. m., toiv. al. N :o 38: Luon- 14. Ailio, toiv. al. N:o 46: Avustuksesta
399: nontieteellisen valtionmuseon ai- t.vöväenyhdistyksille ja nuorisoseu-
400: kaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 287 roille urheilukenttien perustami-
401: 7. Åkerblom, hemst. mot. N:o 39: An- seksi ........................... 302
402: gående främjande av det vetenskap- 15. Juutilainen y. m., toiv. al. N :o 47:
403: liga forskningsarbetet rörande lands- Lisäyksestä vuoden 1929 tulo- ja
404: bygdens historia . . . . . . . . . . . . . . . . . 289 menoarvioon rakennusapu·rahaksi
405: 7. 1Ikerblom, toiv. al. N:o 39: Maa- Viipurin Taiikkalan yhteiskoulua
406: seudun historian tieteellisen tutki- varten .......................... 304
407: mustyön edistämisestä . . . . . . . . . . . . 290
408: 16. Oksanen y. m., toiv. al. N :o 48:
409: 8. Kukkonen y. m., toiv. al. N:o 40:
410: Määrärahan myöntämisestä Su<>men
411: Suomenkielisen laki- ja virkakielen
412: naisten liikmntakasvatrusliitolle avus-
413: sanakirjan aikaansaamisesta . . . . . . 291
414: tukseksi vuonna 1929 pidettäviä kan-
415: 9. Åkerblom, hemst. mot. N:o 41: An-
416: sainvälisiä naisvoimistelujuhlia var-
417: gående förbättrande av folkhögsko-
418: ten ............................ 305
419: lornas och deras lärares ekonomiska
420: ställning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 292
421:
422:
423:
424:
425: VII. Ulkoasiainvaliokunta.
426: Venäjän kauppaa y. m. koskevia 2. Suokas y. m., toiv. al. N :o 4: Sopi-
427: toivomusaloitteita. muksen aikaansaamisesta Suomen ja
428: Neuvosto-Venäjän välillä Karjalan
429: 1. Suokas y. m., toiv. al. N :o 3: Sopi- kannaksen kalastajien oikeuttami-
430: muksen aikaansaamisesta Suomen ja sesta kalastuksen harjoittamiseen
431: Neuvosto-Venäjän välillä Karjalan Venäjän aluevesillä .............. 312
432: kannaksen raja-asukkaiden oikeutta- 3. Fahler y. m., toiv. al. N :o 5: Kala-
433: misesta maatalous- y. in. tuotteiden kauppaa ko~evan sopimuksen ai-
434: kauppaamiseksi Venäjälle ........ 311 kaansaamisesta Venäjän kanssa ... 313
435:
436:
437:
438: 2
439: X Sisällysluettelo.
440:
441:
442: VIII. Maatalousvaliokunta.
443: Siv. Siv.
444: Asutustoiminnan ja pienviljelyksen 6. Pelckala, M. y. m., toiv. al. N :o 54:
445: edistämistä, koetoimintaa y. m. Tutkimuksen toimeen panemisesta
446: koskevia toivomusaloitteita. pienviljelijäin taloudellisesta ja yh-
447: teiskunnallisesta asemasta . . . . . . . . 331
448: 1. Setälä y. m., toiv. al. N :o 49: Li- 7. Pekkala, M. y. m., toiv. al. N:o 55:
449: säyksestä vuoden 1929 menoarvioon Esityksen antamisesta muutoksiksi
450: m<llaiU luna.stluS1ha ja asutust{;limin- asutuslakiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 332
451: nan rahoittamista varten ......... 319 8. I.Juostarinen y. m., toiv. al. N :o 56:
452: 2. Koivuranta y. m., toiv. al. N :o 50: Toimenpiteistä vähävaraisten maa-
453: Lisämaan antamisesta ilman lunas- laiskotien ylirasittuneiden perheen-
454: tushintaa Sodankylän kunnassa emäntien wuttamiseksi ............ 335
455: isonjaon yhteydessä muodostetuille 9. Junes y. m., toiv. al. N :o 57: Kasvi-
456: pientiloille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 321 viljelyskoeaseman perustamisesta
457: Perä-Pohjolaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 337
458: 3. Hänninen y. m., toiv. al. N :o 51:
459: 10. Koivuranta y. m., toiv. al. N :o 58:
460: Pienviljelijäväestön elintason ko-
461: Tilojen omistusoikeudesta Kuola-
462: hottamisesta tehostetun maa- ja ko-
463: järven, Kuusamon Ja Pos~on pitä-
464: titalousneuvonnan kautta ......... 323
465: jissä ........................... ~8
466: 4. Setälä y. m., toiv. al. N :o 52: Lai- 11. Vennola y. m., toiv. al. N :o 59:
467: dunmaan hankkimisesta pakkolunas- ·AjanmUJkaisen vehnämyllyn a~aan
468: tu!k:sella pienviljelmille ja itsenäisty- saamisesta maahan . . . . . . . . . . . . . . . 340
469: neille mäkitupa-alueille . . . . . . . . . . 326 12. Nikkanen y. m., toiv. al. N :o 60:
470: 5. Hänninen y. m., toiv. al. N :o 53: Suojasataman ra•kentamisesta Suo-
471: Tutkimuksen toimittamisesta pien- menlahden itäosaan Toivolan tai
472: viljelyksen nykyisestä tilasta . . . . . . 328 Tammikon kylän rannikolle . . . . . . 341
473:
474:
475:
476: IX. Työväenasiainvaliokunta.
477: Työaikaa, työnvälitystä, työväen- 3. Furuhjelm, A. m. fl., hemst. mot.
478: suojelua ja liikeneuvostoja koskevia N :o 61: Ang. ändring av gällande
479: laki- ja toivomusaloitteita. lag om arbetsförmedling . . . . . . . . . . 356
480: 3. Furuhjelm, A. y. m., toiv. al. N :o
481: 1. Tabell y. m., lak. al. N :o 24: Ehdo- 61: Voimassaolevan työnvälityslain
482: tus laiksi lasten .ia nuorten henkilöi- muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 358
483: den työajasta .................... 347 4. Leinonen, toiv. al. N :o 62: Esityk-
484: 2. Lehtinen, Y. y. m., lak. al. N:o 25: sen antamisesta laiksi kotityönteki-
485: Ehdotus laiksi kahdeksan tunnin jäin suojelemisesta . . . . . . . . . . . . . . . 360
486: työajasta 27 p :nä marraskuuta 1917 5. Helo y. m., toiv. al. N:o 63: Liike-
487: annetun lain 12 § :n 2 momentin ku- neuvostojärjestelmän toimeenpane-
488: moamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 353 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 362
489:
490:
491:
492: X. Puolustusasiainvaliokunta.
493: Asevelvollisuuslakia koskevia laki-
494: ja toivomusaloitteita. 2. Kulmala y. m., lak. al. N :o 9: Eh-
495: 1. Aalto, J. F. y. m., lak. al. N :o 8: dotus laiksi muutoksista asevelvolli-
496: Ehdotus laiksi marraskuun 11 päi- suuslain 13 pykälään . . . . . . . . . . . . 374
497: vänä 1922 annetun asevelvollisuus- 3. Keto y. m., toiv. al. N :o 19: IAsevel-
498: lain 13, ij8 ja 59 § :n muuttamisesta 369 volHsten päivärahan korottamisesta 371}
499: Sisällysluettelo. XI
500:
501: XI. Kulkulaitosvaliokunta.
502: Siv. Siv.
503: Rautateitä ja maanteitä y. m. kos- malta Lohjan pitäjään Helsingin--
504: kevia toivomusaloitteita. Risteen radalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 396
505: 13. Bahlstein y. m., toiv. al. N :o 69:
506: 1. Hästbacka m. fl., hemst. mot. N :o Turun------iRiihimäen rautatien raken-
507: 12: Ang. byggande av en landsväg tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 398
508: ctr.ån :Y1i!häl'!mä lirund!swäg.s an!ki!IY<t- 14. Pilppula y. m., toiv. al. N :o 70:
509: ningspunkt i Vörå till landsvägen i Rautatien ra!kentamisesta Uudesta-
510: Kvevlax ........................ 381 kaupungista ,Peipohjml a'Semalle . . 400
511: 1. Hästbacka y. m., toiv. al. N :o 12:
512: Maantien rakentamisesta Ylihärmän 15. Aaltio y. m., toiv. al. N :o 71: Rauta-
513: maantien :Vöyrissä olevasta yhtymä- tien rakentamisesta Riihimäeltä Jy-
514: kohdasta Koivulahden maantielle .. 381 väskylään sekä Suolahden asemalta
515: 2. Arffman y. m., toiv. al. N :o 13: Haapajärven asema1le . . . . . . . . . . . . 403
516: Maantien rakentamisesta rKuhmonie- 16. Virkkunen y. m., toiv. al. N:o 72:
517: men kirkolta Hyrynsalmen Moisia- Rautatien rakentamisesta Lielahden
518: vaaran tielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 382 asemalta Kyröskosken, Ikaalisten,
519: 3. Janhonen y. m., toiv. al. N :o 14: Parkanon ja Jalasjärven kautta
520: Maantien rakentamisesta !Suomus- ,Seinäjoen asemalle . . . . . . . . . . . . . . . 405
521: sailimen p,~~Slpajär.ven m>lllWiltieltä Yili- 17. Eskola y. m., toiv. al. N :o 73: Rau-
522: näljängän Leinosenvaaralie sekä Hy- tatien Mänttä-----!Jä:msänkoski-Päi-
523: ry.n;saJ,men \klirlklon!kyläistä rSUJOmuss.a;l- jänne rakentamisesta ............ 408
524: men ,Pesiön kylään . . . . . . . . . . . . . . 383 18. Luostarinen y. m., toiv. al. N :o 74:
525: 4. Junes y. m., toiv. al. N:o 15: Maan- Matkaselän-iSavonlinnan-iMikkelin
526: tien rakentamisesta Turtolan pitä- Heinolan :rautatien rakentamisesta 409
527: jän Pellon kylästä Kallioniemeen ja 19. Paavilainen y. m., toiv. al. N :o 75:
528: siitä edelleen 1Kolarin kirkonkylään 384 R~utatien rakentamisesta Viinijär-
529: 5. Heikkilä y. m., toiv. al. N:o 16: ven asemalta Varkauden kauppa-
530: Naantalin-Merimaskun maantien Iaan ........................... 41.1
531: ~ sirihen kuu1uvien losSiilll jra siUan 20. Vertanen y. m., toiv. al. N:o 76:
532: rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 386 iRau'tJrut'ien ralkie11J1nmi1seS1ta, I~la!Ppeen
533: 6. Hannula U., y. m., toiv. al. N:o 17: rannasta Elisenvaaraan . . . . . . . . . . 412
534: Sillan rakentamisesta Tornionjoen 21. Gummerus y. m., toiv. al. N :o 77:
535: yli Tornion kaupungin ja Tornion Lappeenrannan---:V'uoksenniskan-
536: aseman välille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 387 E<lisenvaaran radan rakentamisesta 413
537: 7. Tolonen y. n~., toiv. al. N :o 18: Ky- 22. Vainio y. m., toiv. al. N :o 78: Ran-
538: rönsalmen lossin ottamisesta valtion tatien <Simola-Enso-iHiitola ra-
539: haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 388 kentamisesta .................... 414
540: 8. Gebhard y. m., toiv. al. N :o 64: 23. Niukkanen y. m., toiv. al. N:o 79:
541: Rautatien rakentamisesta Helsin- Viip.urin------iPaaklmlan rautatien jat-
542: gistä Risteen asemalle . . . . . . . . . . . . 390 lilll:misesta Hiitolan---:Raudun rallalle 415
543: 9. K irra y. m., toiv. al. N :o 65: Rauta- 24. Kttisma y. m., toiv. al. N:o 80:
544: tien rakentamisesta Helsingistä Ris- Valkjärven-----iKiviniemen rautatien
545: teen aseman kautta ISeinäjoen- rakentamisesta .................. 4l6
546: ,Kristiinan radalle . . . . . . . . . . . . . . . 392 25. Leppälä y. m., toiv. al. N :o 81:
547: 10. Lehtinen, E. W. y. m., toiv. al. N :o Rautatien rakentamisesta Pitkästä-
548: 66: Helsingin~Korian aikaradan rannasta Salmiin . . . . . . . . . . . . . . . . 418
549: rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 394 26. Rapo y. m., toiv. al. N :o 82: Rauta-
550: 11. Ryömä y. m., toiv. al. N:o 67: Rau- tien rakentamisesta Suistamon ase-
551: tatien rakentamisesta rHelsingin lä- malta SoarJilahden, Korpiselän ja
552: histöltä Porin radalle . . . . . . . . . . . . 395 Tuupovaaran pitäjien kautta Ilo-
553: 12. Saarinen, P. y. m., toiv. al. N:o 68: mantsiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4-20
554: Rautatien rakentamisesta Salon ase- 27. Leppälä y. m., toiv. al. N:o 83:
555: XII Sisällysluettelo.
556:
557: Siv. Siv.
558: Suistamon-Ilomantsin radan ra- 37. Mustakallio y. m., toiv. al. N :o 93:
559: kentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 422 Rautatien rakentamisesta Ylivies-
560: 28. Ryynänen y. m., toiv. al. N:o 84: kan asemalta Ryöppään merisata-
561: Rautatien rakentamisesta Joen- maan 443
562: suusta Ilomantsiin .............. 424 38. Niilekselä y. m., toiv. al. N :o 94:
563: 29. Reinikka y. m., toiv. al. N :o 85: Haapajärven-!Vaalan rautatien ra-
564: Rautatien rakentamisesta Värtsilän kentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 445
565: a'semalta Korpiselän ja Tuupovaa- 39. Jussila y. m., toiv. al. N:o 95:
566: rill!ll ·kaJut,t~a Homantsiin . . . . . . . . . . 426 Rautatien rakentamisesta Oulusta
567: 30. Raatikainen, toiv. al. N:o 86: Rau- Kuusamoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 7
568: tatien rakentamisesta Outokummun 40. Lohi, toiv. al. N :o 96: Rataosan Ii
569: asemalta Savon radalle Toivalan- ___;Kuusamo rakentamisesta ....... 448
570: Sorsasalan tienoille . . . . . . . . . . . . . . 430 41. Hänninen y. m., toiv. al. N :o 97:
571: 31. Asikainen y. m., toiv. al. N :o 87: Rautatien rakentamisesta Oulun
572: . Ratasuunnan Outokumpu-Toivala asemrulta 'Kuusamon Paanajärvelle 449
573: tutkimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 431 42. Janhonen y. m., toiv. al. N :o 98:
574: Rautatien rakentamisesta Kontio-
575: 32. Heikkinen y. m., toiv. al. N:o 88:
576: mäen asemalta Ristijärven ja Hy-
577: Rautatien rakentamisesta Outokum-
578: rynsalmen kautta Kiantajärven ran-
579: mun radalta Alapitkän asemalle . . 432
580: taan ........................... 452
581: 33. Rantanen y. m., toiv. al. N :o 89: 43. Salo, toiv. al. N :o 99: Rautatien ra-
582: Rautatien Vaasa-1Härmä-IA1apit- kentamisesta Kiehrmän asemalta
583: kä--l0utokumpu rakentamisesta ... 433 Kemijärven radalle sivuratoineen
584: 34. Luoma y. m., toiv. al. N :o 90: Rau- lSu10mussalmelle ja Kuusamoon .... 456
585: tatien rakentamisesta Seinäjoelta 44. Koivuranta y. m., toiv. al. N :o 100:
586: :Alapitkän asemalle .............. 436 Rautatien rakentamisesta Rovanie-
587: 35. Hästbacka m. fl., hemst. mot. N :o men:___;Kemijärven radalta Kitkan
588: 91: Ang. byggande av en järnväg vesistöön Kuusamon kunnassa . . . . 458
589: från Björneborg v1a Tjöck, Toby 45. Junes y. m ., toiv. al. N :o 101: Tor-
590: och J eppo till Jakobstad . . . . . . . . . . 439 nionjokivarren rautatien jatkami-
591: 35. Hästbacka y. m .. toiv. al. N:o 91: ,se3ta K,a,uJl.i;nlf!a\Ill11all'tla Koliall"•irn kir-
592: Rautatien rakentamisesta Porista konkylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 460
593: Tiukan, Tuovilan ja •Jepuan kautta 46. Aaltio y. m., toiv. al. N:o 102: Rau-
594: ·Pi,etarOOialreen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 440 tatien rakentamisesta Rovaniemen
595: 36. Hurme y. m., toiv. al. N:o 92: asemalta Petsamoon . . . . . . . . . . . . . 463
596: Rautatien rakentamisesta Suolah- 47. Vennola, toiv. al. N:o 103: Rauta-
597: desta Kokkolaan . . . . . . . . . . . . . . . . 441 tien jatkamisesta Petsamoon ...... 466
598:
599:
600:
601:
602: ..
603: •• ••
604: VALTIOPAIVAT
605: 19 2 9
606:
607:
608: LIITTEET
609: l.
610: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
611: LAKIALOITTEET.
612:
613:
614:
615:
616: Helsinki 1929
617: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
618:
619: 63-29
620: Valtiopäiväjärjestystä ja kielilakia koskevia
621: lakialoitteita.
622: 5
623:
624: I,t. - Lak. al. N :o 1.
625:
626:
627:
628:
629: Lehtokoski y. m.: Ehdotm la·iksi 13 päivänä tmnmi-
630: kuuta 1928 annetun ·valtiopäiväjärjestyksen 6 §:n
631: muuttamise.r~ta.
632:
633:
634:
635:
636: E d u s kun n a ll e.
637:
638: Tammikuun 13 päivänä 1928 annettu ottaa huomioon, että jo 1869 valtiopäi-
639: laki uud€ksi valtiopäiväjärjestykseksi sisäl- väjärjestyksen mukaan oli 21 vuotisilla
640: tää useita sellaisia säännöksiä, jotka terveen kansalaisilla erinäisin rajoituksin oikeus va-
641: ja oikeudenmukaisen valtioelämän kehitty- lita edustajia talonpoikais- ja porvarissää-
642: miselle ovat mitä suurimpana esteenä. Että tyihin, niin ei nyt n. s. v:alistuneella aikakau-
643: tässä vasta viime vuonna voimaan tulleessa della ole minkäänlaista todellista syytä vas-
644: laissa on sellaisia säännöksiä, jotka jo nyt tustaa ikärajan alentamista vaali- ja edus-
645: ovat mitä :pi!kaisimman korjau!ksen tar- tuskelpoisuuteen nähden valtiollisen elämän
646: peessa, johtuu siitä, että valtiopäiväjärj·es- alalla.
647: tystä säädettäessä niin perustuslakivalio- Että 21 vuotta täyttäneille on taattava
648: kunnan kuin eduskunnankin ene:mmistö mahdollisuus käyttää valtiollista äänioi-
649: asettui sille kannalle, että valtiopäiväjär- keutta, siitä oli myöskin se komitea, joka
650: jestyksen aikaansaamiseksi ei olisi puutut- valmisti aikoinaan esityksen v. 1906 valtio-
651: tava n.s. valtakysymyksiin, jotka voivat päiväjärjestykseksi, aivan yksimielinen. Sa-
652: aiheuttaa sellaista erimielisyyttä, että val- moin talonpoikaissääty. Sen johtavimmat
653: tiopäiväjärjestyksen uusiminen sen seu- miehet kaikissa edesottamisissaan asettuivat
654: rauksena joutuisi karille. • puolustamaan 21 vut+den äänioikeusrajaa.
655: Tämä eduskunnan enemmistön kanta joh- Nyt on siitä ajasta kulunut yli 20 vuotta,
656: tikin sitt1en siihen, että uusi valtiopäiväjär- mutta Suomen nuoriso on edelleenkin vailla
657: jestys ei vastaa kansanvallan, ajan eikä kaikkia valtiollisia oikeuksia huolimatta
658: tarpeen vaatimuksia. Niinpä äänioikeus- siitä, että sen velvollisuudet ovat lisäänty-
659: rajakin jätettiin ennalleen eli 24 vuoteen neet. Yhteiskunnallinen tä:ysi-ikäisyyshän
660: huolimatta siitä, että niin valiokunnassa alkaa meillä, kuten useissa muissakin
661: kuin eduskunnassakin tehtiin muutosehdo- maissa, 21 vuoden ijässä. Järjestetyssä yh-
662: tuksia ikärajan alentamiselksi 21 vuoteen. teiskunnassa pitää oikeuksien seurata vel-
663: Ehdotuksen vastustajat perustelivat kiel- vollisuuksia ja sen vuoksi on suuresti vää-
664: teistä kantaansa sillä, että tämänlaatuiset rin, että henkilöt, joiden jokaisen osaltaan
665: syvälle käyvät muutokset on tehtävä eri- tulee vastata teoistaan sekä rikos- että mui-
666: koisella aloitteella, jotta valtiopäiväjärjes- den lakien edessä ovat vailla näitä oikeuk-
667: tyksen säännökset saataisiin sellaisiksi, että sia. He ovat myöskin ve11ov:elv:ollisi·a, ei yk-
668: se voisi tulla laiksi ja näin päästäisiin van- ,ffin kunnarlle, mutta myöskin valtiolle, mutta
669: hasta,. itsenäisen Suomen oloiihin soveltumat- siitäkin huolimat,ta: puuttuu heil1ä: valtiolli-
670: tomasta valtiopäiväjärjestyksestä. se:t oikeudet.
671: Kun tätä perustetta tarkastaa ja samalla Kunnallisen elämän alalla on jokainen
672: 6 1,1. - Valtiopäiväjärjestyksen 6 § :n muuttaminen.
673:
674: hyvämaineinen 21 vuotta täyttänyt kansa- Tätä käsitystämme tukee myöskin se, että
675: lainen sekä vaali- että edustuskelpoinen, eräissä vanhemmissa sivistysmaissa, joissa
676: ·eikä ik:unnallinen elämä ole millään tavalla ennen on oltu myöskin sitä mieltä, ·ettei
677: kärsinyt siitä, että äänioikeusikäraja on sotapalveluksessa oleville ole myönnettävä
678: alennettu. Päinvastoin. Nuoriso on saanut vaalioikeutta, on nyt siitä luovuttu. Esim.
679: uusia työ- ja toimintamahdollisuuksia ja Itävallassa säilyttävät sotilaat palvelusvel-
680: elämä kehittynyt terveeseen, oikeaan suun- vollisuutta suorittaessaan samat oikeudet
681: taan. kuin muillakin kansalaisilla on. Itävalta-
682: Mielestämme olisi nyt vihdoinkin nuori- laisten kanta perustuu siihen, että sotilasta
683: saamme kohtaan harjoitettu vääryys lope- ei saa erottaa yhteiskunnallisesta elämästä
684: tettava ja heille taattava oikeus 21 vuotta koska he silloin voisivat joutua upseeriston
685: täytettyään ottaa osaa valtiolliseen elämään. johtamina teille, jotka olisivat mitä suu-
686: Näin tehden senrattaisiin eräiden muiden rimpana vaarana todelliselle kansanvallalle.
687: Europan maiden anta!m>aa esimerkkiä ja Eansanva'lrtaiseit ainekset ovatkin juuri siitä
688: nuorisolle tehtäisiin mahdolliseksi antaa syystä asettuneet puoltamaan sotilaiden
689: maan valtiolliselle elämälle sitä voimaa ja valtiollisia oikeuksia.
690: työintoa, jota se monessa suhteessa kaipaa
691: Mielestämme meilläkin kansanvallan ter-
692: terveeseen suuntaan kehittyäkseen.
693: vettä kehitystä silmälläpitäen ei olisi pi-
694: Mitä sitten varsinaisiin äänioikeusrajoi-
695: temmälle sellaista erikoiskastia pidettävi.i,
696: tuksiin tulee, niin on todettava, että niitä
697: jonka sotapalv.elukoossa olevien joukko nyt
698: on useita. M.m. valtiopäiväjärjestyksen 6 § :n
699: muodostaa ja siksi se kohta valtiopäiväjär-
700: 2 mom. 1 kohta kieltää vaalioikeuden käy-
701: jestyksestä olisi poistettava, joka heiltä kiel-.
702: tön m. m. siltä, joka on vakinaisessa sotapal-
703: tää valtiollisen äänioikeuden käytön.
704: veluksessa. Mielestämme ei palvelusvelvol-
705: Edellä esitetyn perusteella rohkenemme
706: lisuuttaan suorittavia olisi asetettava sel-
707: kunnioittaen ehdottaa,
708: laiseen poikkeusasemaan, että heiltä voi-
709: daan riistää maan kansalaiselle perustus- että Eduskunta hyväksyisi seu-
710: lailla taattuja oikeuksia. raavan Zakiehdotuksen:
711:
712:
713:
714:
715: Laki
716: 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopä.iväjärjestyksen 6 §:n muuttamisesta.
717:
718: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 13 päivänä tammikuuta 1928
719: annetun valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n määTäämässä järjestyksessä, säädetään tä-
720: ten, että mainitun valtiopäiväjärjestyksen 6 § saa seuraavan muodon:
721:
722: 6 §. 2) se, joka kolmena viime kuluneena
723: Vaalioikeutettu on jokainen Suomen kan- vuonna ei ole ollut tässä maassa hengille
724: salainen, sekä mies että nainen, joka ennen pantuna;
725: vaalivuotta on täyttänyt yksikolmatta 3) se, joka. kunnalliskodissa, muussa kun-
726: vuotta. nallisessa köyhäiTIJhoitolaitoksessa tai vuosi-
727: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin: hoidokkina on täyden köyhäinhoidon va-
728: 1) se, joka on holhouksen alaisenH; rassa;
729: 1,1. - Lehtokoski y. m. 7
730:
731: 4) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu 6) se, joka on todistettu syypääksi sii-
732: yleiseen työhön, aina kolmannen vuoden hen, että hän edustajanvaalissa on ostanut
733: loppuun siitä, kuin hän työlaitoksesta tai myynyt ääniä tai sitä yrittänyt tahi
734: pääsi; äänestänyt useammassa kuin yhdessä pai-
735: 5) se, joka on tuomittu menettämään vaa- kassa taikka väkivallalla tai uhkauksella
736: lioikeutensa tai olemaan kansalaisluotta- häirinnyt vaalivapautta, aina kuudennen
737: musta vailla taikka julistettu kelvottomaksi kalenterivuoden loppuun siitä lukien, kuin
738: maan palvelukseen tahi toisen asiaa aja- lopullinen tuomio asiasta annettiin.
739: maan, olkoonpa tuomio lopullinen tai ei;
740: sekä
741:
742:
743: Helsingissä, helmikuun 12 p:nä 1929.
744:
745:
746: Aino Lehtokoski. J. F. Aalto.
747: Kaarlo Harvala. Anna Haverinen.
748: Hilma Waljakb. K. Hakala.
749: Samuli Tervo. Hilda Seppälä.
750: J. W. Keto. Albin Koponen.
751: Hilma Koivu]a.hti-Lehto.
752: 8
753:
754: I,z. - Lak. al. N :o 2.
755:
756:
757:
758:
759: Alestalo y. m.: Ehdotus kielilaiksi.
760:
761:
762: ~J,d usk unn a:ll e.
763:
764:
765: Kun voimassaoleva kielilakimme vuonna Virkamiesten kielitaitovaatimukset · ai-
766: 1922 säädettiin kumoamalla, etupäässä ruot- heuttavat sen, että maan kaikissa oppikou-
767: sinkielisen kansanosan ilmaiseman tyyty- luissa on annettava jokaiselle oppilaalle
768: mättömyyden vuoksi, vuotta aikaisemmin maan toisen kielen opetusta ja että myös
769: hyväksytty laki suomen ja ruotsin kielen korkeakouluopetuksessa on otettava huo-
770: käyttämisestä, toivottiin varsin yleisesti, mioon virkamiesten kaksikielisyysperiaat-
771: että kiusallinen, viranomaisten virkakieltä teen vaatimukset, koskapa jokainen opis-
772: koskeva kielikiista tällä lainsäädäntötoi- kelija voi joutua toimimaan valtion virka-
773: mena olisi saatu lopetetuksi. Kielilaki oli miehenä. Kielilaki aiheuttaa sanalla sanoen,
774: nim. rakennettu sellaisille perusteille, että että Suomen koko sivistyneistö kasvate-
775: se automaattisesti tulisi mukautumaan taan kaksikieliseksi. Tällainen asiaintila
776: kulloinkin vallitseviin oloihin ja kielisuhtei- lisää huomattavasti opintoaikaa ja -kustan-
777: siin. Tämä toivomus ei kuitenkaan ole to- nuksia myöskin niiden osalta, jotka käytän-
778: teutunut. Laajoissa piireissä on yhä havait- nöllisessä toiminnassaan eivät lainkaan
779: tavissa tyytymättömyyttä vallitseviin kieli- tule tarvitsemaan maan toisessa kielessä
780: oloihin ja nimenomaan juuri kielilain sään- hankkimaansa taitoa, ja näihin kuuluu suu-
781: nöksiin, ennen kaikkea siihen kutakuinkin rin osa niitä sivistystyöntekijöitä, jotka
782: täydellisen kaksikielisyyden periaatteeseen, eivät joudu virkamiesuralle. Mutta on
783: joka on kielilain olennaisin piirre. myös paljon virkamiehiä, jotka nykyisten-
784: Kielilaki ja sen periaatteiden mukaisesti kään määräysten vallitessa eivät milloin-
785: säädetty laki valtion virkamiehiltä vaaditta- kaan joudu käyttämään maan toista kieltä,
786: vasta kielitaidosta, vaativat kaikilta virka- ja joille sen taito toilillessaan siis on tosi-
787: miehiltä, joiden vi:vka edellyttää yliopistossa asiallisesti tarpeeton.
788: tai korkeakoulussa suoritettua lopputut- Paitsi sitä taloudellista rasitusta, minkä
789: kintoa, määrätynlaista maan toisen kielen toisen kotimaisen kielen pakollinen opis-
790: taitoa, nimittäin yksikielisillä vi:vka-alueilla kelu aiheuttaa, on sivistyneistön kaksikie-
791: maan toisen kielen ymmärtämistä (tuoma- lisyys jo sinänsä haittana korkeammalle
792: reilta sitäpaitsi sen suullista taitoa) sekä kulttuurikehitykselle. Se asettaa maan
793: kaksikielisillä virka-alueilla sen suullista ja kulttuurityöntekijät huonompaan asemaan
794: kirjallista taitoa. Kun yleensä kaikkien muiden maiden sivistyneistöön verraten jo
795: korkeimpien viranomaisten virka-alue on yksin siitä syystä, että suurten sivistys-
796: kaksikielinen, ei virkamies siis ny;kyään voi kansain kulttuurisaavutusten omaksumi-
797: kohota merkitsevämpään vi:vka-asemaan hal- nen käy vaikeaksi ja tapahtuu useinkin
798: litsemaita jotenkin täydellisesti sekä suomea kiertoteitse, kun toisen kotimaisen kielen
799: että ruotsia. oppimiseen on prul\Jko kuluttaa suuri määrä
800: I,2. - Alestalo y. m. 9
801:
802: henkistä ja taloudellista energiaa, joka tar- kaksikielisyysjärjestelmä olisivat kohtuulli-
803: koituksenmukaisemmin voitaisiin käyttää sia, jos .Suomen kansa olisi tasan jakautunut
804: suurten sivistyskielten opiskeluun ja opin- suomen- ja ruotsinkielisiin, mutta kun niin
805: tojen harjoittamiseen niiUä. Juuri kaksi- ~i ole laita, sälytta.a. virallinen kaksikieli-
806: kielisyyspakko aiheuttaakin suomalaisten syys suomenkielisen väestön kannettavaksi
807: tunnetusti kehnon europalaisten suurkiel- kohtuuttoman raskaan taalmn. Knn suo~
808: ten taidon. Kahden kotimaisen kielen rin- me:nkielisiä, joitten on pakko opetella ruot-
809: nalla jää suurten kulttuurikielien harrastus sia, on monin verroin enemmän kuin ruot-
810: pakostakin heikoksi. Niiden opetus kou- sinkielisiä, jotka joutuvat opiskelemaan suo-
811: luissa on vajanaisempi kuin monessa muussa mea, on suomenkielisen väestön kannetta-
812: Suomeen verrattavassa Europan maassa, ja vana sullteellisesti näin paljon rasittavampi
813: niinpä eivät suomalaiset kielitaidoltaan ajan, varojen ja työvoiman menetys kuin
814: voikaan .esiintyä tasavertaisina muiden ruotsinkielisen. Sen tästä opiskelusta saa-
815: Europan sivistyskansojen rinnalla. Tämä vuttama hyöty on sensijaan ruotsia puhuvan
816: seikka on - etenkin Suomen tultua itsenäi- väestön suomenkielen oppimisesta saamaa
817: seksi - tullut kipeästi todetruksi monissa hyötyä vähäisempi, koska suomenkielen taito
818: kansainvälisissä kongresseissa sekä muussa avaa vähemmistöön kuuluvalle paljoa laa-
819: henkilökolhtaisessa kosketuksessa ulkomaa- jemmat mahdollisuudet maassa, kuin mitä
820: laisten kanssa, Pluhu:mattakaan opintojen ja hänellä muuten olisi. Kielelliseen enemmis-
821: tieteen harjoittamisesta. töön kuuluvalla ei taas vähemmistön kielen
822: Suomen kouluissa opiskellaan nykyään taidosta, ole lainkaan vastaa\~aa hyö-
823: niin monia kieliä, ettei nuorisomme kykene tyä. Huomattakoon myös, että se yhteys
824: sen perusteella riittävästi halliitsemaan ai- skandinaaviseen sivistyspiiriin, jonka ruot-
825: noatakaan kieltä, äidinkieltään [ukuunotta- sinkieli tarjoaa, ei voi vastata niitä etuja,
826: matta, ja tämä seikka tavallaan eristää Suo- joita yleismaailmallisten sivistyskielten taito
827: men välittömästä sivistyksellisestä yhtey- suomalaisille merkitsisi. Mainittu epäsuhde
828: destä mmrlmn maailmaan. Jos nyt vil~ka on sitä räikcämpi, kun ruotsinkielistä sivis-
829: miesten kielitaitovaatimuksia toisessa koti- tyneistöä on paljoa enemmän kuin mitä
830: maisessa kielessä voitaisiin vähentää, pääs- ruotsinkielinen väestö tarvitsee. Tämän
831: täisiin kouluista vähentämään toisen koti- vuoksi ruotsin opiskelun suomalais~lle tuot-
832: maisen kielen opet11Sta, jolloin vieraille kie- tamat lisäma!hdollisuudet supistuvat usein
833: lil'le .saatettaisiin omistaa nykyistä suurem- olemattomiin, kun hiin säännöllisesti tulee
834: paa huomiota. Tällä tavoin voitaisiin oppia virkamiehenä tai sivistY'styöntekijänä toi-
835: hallitsemaan riittävän hyvin ainakin Y'ksi mimaan puhtaasti suomalaisella alueella.
836: suuri siv,istyskieli ja päästä välittömään yh- Voidaksemme edes jossakin määrin päästä
837: teyteen länsimaailman rikkaan kulttuurin siitä ·energian tuhlauksesta, jota nykyinen
838: kanssa. ~ liian pitkälle ulottuva kaksikielisyys tuottaa,
839: :M:utta erikoisena tyytymättömyyden ai- on ryhdyttävä 1harkitsemaan, mitä muutok-
840: heena on vielä oJilut se, että virkamiehistön sia nykyiseen kielilakiin olisi tehtävä perus-
841: ja siis koko sivistyneistön kaksikielisyys- tuslain kielelliselle vähemmistöllemme anta-
842: pakko paljoa tuntuvammin rasittaa maan mia takeita loukkaamatta. Tällöin havai-
843: suomen- kuin ruotsinki~listä väestöä. Kieli- taan että eräänlainen helpotus oilisi saavu-
844: laki ei kiinnitä kylliksi huomiota siihen tosi- tettavissa sillä, että yksikieliset vir~m-alueet
845: seikkaan, että Suomen ruotsinkielinen väestö kehitettäisiin täysin yksikielisiksi ja siten
846: muodostaa koko maan asujamistosta vain yhdenmukaistutettaisiin valtion ja itsehal-
847: varsin pienen osan. Kielilaki ja sen laaja lintoyhdyskuntien viranomaisia koskevat
848:
849: 63-20 2
850: 10 I,2. - Kielilaki.
851:
852: kielisä.ännökset. Jos näin tehtäisiin, ei yksi- kielilain 3 § :n nojalla ovat joutuneet käsit-
853: kielisen virka-alueen virkamiehiltä tarvitsisi telemään. Niinpä olisi tälilaisia asioita, saa-
854: vaatia minkäänlaista maan toisen kielen tai- tujen tietojen mukaan, l\1ikkelin lääninhalli-
855: toa. Tästä johtuen tulisi malhdoliliseksi vä- tuksessa vuosina 1923-1,92;5 ollut kaikkiaan
856: hentää toisen kotimaisen kielen opetusta ja kaksi, Kuopion lääninhallituksessa v. 1923
857: opiskelua, kun virummiehiUä yksikielisinäkin yksi, v. 19!24 neljä ja v. 192 5 kOtlme. Viipurin
858: 1
859:
860:
861:
862: olisi varsin laajat kummankinkielisen väes- lääninkansliaan, joka on osittain kaksikieli-
863: tön lukumäärää vastaavat työalat. nen virasto, jätettiin v. 1923 ruotsinkielisiä
864: Kun muilla kuin yksik1elisillä virka- anomuksia 20 (koko määrä 8,807), v. 1,924
865: alueilla edelleenkin voitaisiin ~kääntyä vi- 19 (12,4:70) ja v. 1925 ,5 (11,061). Nämä
866: ranomaisen puoleen maan molemmilla kie- numerot osoittavat, kuinka väh&isiä ovat
867: lillä, supistuisivat varmasti hyvin vähiin ne lukumäärältään ne asiat, joissa kielilain
868: tapaukset, joissa Suomen kansalaiselle tuot- yksikielisenkin alueen virkamiehiltä vaatima
869: taisi Ihankaluutta se, että hänen olisi toimi- toisen kielen taito tUlee kysymykseen, ja
870: t~ettava a,siansa viranomaiselle kielellä, jota kuinlka rpaljon järkevämpää, aikaa ja varoja
871: hän ei haHitse, ja ~että hänen olisi käytettävä säästävää järjestelyä tietäisi nykyisestä ke-
872: kielitaitoista apua. Tällaiset poikkeusta- hitetty yksikielisyysperiaate.
873: paukset-joita voi sattua sekä suomen-että Toinen keino, jolla kaksikielisyyden ai-
874: ruotsinlkieli>selle - merkitsevät joka tapauk- heuttamia haittoja olisi pyrittävä välttä-
875: sessa vähän sen edun rinnalla, mikä maan mään, on eriasteisen kaksikielisyyden peri-
876: sivistyselämälle koituisi tarpeettoman kaksi- aate. Nykyäänhän on kaksikielisyys valtion
877: kielisyyden hel pottumisesta. viranomaisiinnähden yhtä täydellinen, olipa
878: Se, että ehdotetunlainen muutos perustus- toiskielinen vähemmistö miten pieni hy-
879: lakia loukkaamatta voitaisiin tehdä, ilmenee vänsä, kunillan se vain kohoaa yli kymme-
880: siitäkin, ~että nykyisen lain mukaan yksikie- nennen osan alueen asukasluvusta. Nriinpä
881: lisen kunnallisviranomaisen puoleen voidaan esim. Salon kauppala, jossa ruotsinkielisiä
882: kääntyä ainoastaan yhdellä kielellä (7 §1). v. 192!2 oli hädintuskin yli 10 %, {)n kaksi-
883: Sama periaate olisi ulotettava vaitionkin kielinen aivan yhtä laajassa määrwssä kun
884: viranommsnn. Hallitusmuodon 14 § tulki- esim. Vaasan kaupunki, missä •erikielioot
885: taan yleisesti siten, että se ei sisällä muuta väestöt ovat suunnilleen samanvahvuiset.
886: velvtOittavaa säännöstä virkakielestä kuin Käytännöllisyyden vaatimukset huomioon-
887: että erikielisten väestöjen olot on järjestet- ottaen on kuitenkin tarpeetonta vaatia vir-
888: tävä samanlaisten perusteiden mukaan, ja kamiehiitä yJhtä täydellistä vähemmistön
889: tämän määräyksen rajoissa mainittu muu- kielentwitoa alueella, jossa kielellisen enem-
890: tosehdotus pysyykin. mistön lulmmäärä lähentelee 90 prosenttia,
891: Näistä näk!Ykohdista johtuen olisi kieli- kuin seudulla missä suunnilleen joka toinen
892: lakia muutettava siten, että yksikielisen ·~u:kas. on suomen-, joka toinen ruotsirukieli-
893: virka-alueen viranomaisen puoleen voitaisiin nen,. etooJkin kun on vaikea ajjate11a, e.ttä
894: kääntyä ainoastaan alueen kielellä, suomen- kielellinen vähemmistö, joka käsittää vain
895: kielisellä alueella suomek<>i, ruotsinkielisellä alun toistakymmentä .prosenttia asuja,m.is-
896: ruotsiksi. ton koko määrästä, jokapäiväisessä elämäs-
897: Ettei suunnitelilunlainen järjestelmä ylei- sään voisi tUlla toimeen ilman enemmistön
898: sölle suuriakaan hankaluuiksia tuottaisi, il- kielen taitoa elä.essään hajaantuneooa tämän
899: menee m. m. siitä välhäisestä määrästä ruot- enemmistön keskuuteen. Nämä seikat huo-
900: sinkielellä vireille pantuja asioita, joista suo- mioon ottaen erottaakin nykyinen kielilaki
901: menkielisten virka-alueitten viranomaiset kunnalliseen virkakieleen nähden kahden-
902: I,2. - Alestalo y. m. 11
903:
904: laisia alueita, sellaisia, joilla toiskielisiä Kun osittain kaksikielisten vil'ka-alueitten
905: asukkaita ori vähemmän kuin kolmannes järjestelmän pohjalla oleva periaate jo
906: kolro .asujamis'toota, ja sellaisia, joiUa tois- esiintyy nykyisessä kielilaissa, ei sen laa-
907: kielinen vähemmistö !käsittää kolmanneksen jempaakaan käytäntöönottamista vastaan
908: tai enemmän asujamiston koko määrästä. voitane esittää periaatteemsia vastaväit-
909: 'l'ämä jakoperuste olisi ulotettava myöskin teitä. Se on sopusoinnussa perustuslain
910: valtion viranomaisten virka-alueisiin, joten, säännösten kanssa ja turvaa täydelleen yksi-
911: sei).sijaan että nyt on olemassa kahdenlaisia tyisen kansalaisen edut. - Kiäytfumölliseltä
912: virka-alueita, nälitä tulisi olemaan kolmen- kannalta arvostellen voidaan mahdollisesti
913: laatuisia: yksikielisiä (vähemmistö alle 1 / 10 ), muistuttaa, että ehdotettu uudistus ehkä
914: osittain kaksikielisiä (vähemmistö 1 / 10 tai saattaa johtaa nykyistä laajempaan ikään-
915: yli,. mutta alle 1 /a) ja, täysin kaksikielisiä nösjärjestelmään, joka, vai<lcl\:a se turvaakin
916: (vähemmistö 1 / 3 tai yli). yksityisen edut, asettaa valtion kannetta-
917: Nykyisen Ikielilain bksikieUsiä virka- vak;si jonkunmoisen tail.oudellisen rasituksen.
918: alueita koskevat säännökset tulisivat tämän On kuitenkin otettava huomioon, kuinka
919: ehdotuksen mukaan koskemaan täysin kaksi- suurta sää:stöä tietäisi sekä valtiolle että
920: kielisiä virka-alueita, kun taas osittain kaksi- kansalaisille toisen kotimaisen kielen opetus-
921: kielisun virka-alueisiin sovellutettaisiin vä- ja opintdlrnstannusten väheneminen. Kään-
922: hemmän jyrkkää kaiksikielisyysperiaatetta. nösjärjestelmän tuottamat kustannukset oli-
923: Osittain kaksikielisen virka-alueen viran- sivat joka tapauksessa huomattavasti pie-
924: omaisen puoleen saisi kyllä kääntyä maan nemmät kuin se •<>äästö, mikä syntyisi siitä,
925: molemmilla kielillä, mutta sisäisenä virka- että valtion oppikouluissa voitaisiin vähen-
926: kielenä olisi hänellä virka-alueen asujamis- tää toisen kotimaisen kielen opetusta. Ja
927: ton enemmistön kieli, jolla myös toimitus- ennen kaikkea on pidettävä mielessä se etu,
928: kirjat annettaisiin, varustettuina kuitenkin, joka maan sivistyselämälle kaksikielisyyden
929: asiallisen sitä pyytäessä, laillisesti pätevällä vähenemisestä koituisi.
930: käännöksenä. Samoin ilmoitukset ja kuu- Edelläesitetyin perustein pyydämme kun-
931: lutukset, jotka viranomainen antaa vä:estölle, nioittavasti ehdottaa,
932: olisi kirjoitettava 'ainoastaan asujanten
933: enemmistön kielellä, mutta niihinkin liitet- että Eduskunta hnnoamalla voi-
934: tävä laiLlisesti pätevä käännös. massaolev,at kielilait sekä Vltltion vi'r-
935: Hyväksymällä ehdotettu uudistus päästäi- kmniehiltä va.adittavasta kielitaidosta
936: siin siiihen, että osittain kaksikielisen alueen annetun lain 1 § :n hyväksyisi näin
937: virkami,eihellei riittäisli vähetmmist,ön kielen
938: 1 kuulu.va.t lait:
939: ymmlärtäminen mikä merkitsisi suurta lie-
940: vem.nystä. nykyisiin oloihin.
941:
942:
943: Kielilaki.
944: Hduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
945:
946: ], Yleisiä säännöksiä. omRLSissa, niin myös kuntain ja muiden
947: itsehallintoalueitten viranomaisissa on käy-
948: 1 :§. 1:ettävä, kunkin ·virka- t~i it.sehal.lintoaluee.n
949: Tuomioistuimissa ja mui.<>Sa valtion viran- ja vastaavan :rhdyslnmna.n sekä asiallisten
950: 12 1,2. - Kielilaki.
951:
952: kielen mukaan, maan kansalliskieliä, joko II. AsiaUisten käytettävä kieli ja toimitus-
953: suomea tai ruotsia taikka sekä suomea että kirjakieli.
954: ruotsia, niinkuin tässä laissa säädetään.
955: 3 §.
956: Tuomioistuimeen tai muuihun valtion vi-
957: 2 §. ranomaiseen käännyttäessä on yksikielisellä
958: Virka- tai itseha;llintoalue on, sen asujan- virka-alueella käytettävä alueen kieltä ja
959: ten kielen mukaan, joko J'lksikielinen, osit- osittain tai täysin kaksikielisellä vil'!ka-
960: tain kaksikielinen tai täysin kaksikielinen. alm~ella jompaakumpaa alueen kieltä.
961: Virka- tai itsehallintoalue, joka käsittää
962: yhden kunnan, katsotaan yksikieliseksi, jos 4 §.
963: kunnassa on ainoa;staan sama111ldelisiä asuja- Asiassa, jota valtion asiamies, vira;llinen
964: mia tai jos siinä asuvien toiskielisten luku syyttäjä tai muu valtion virkamies virkansa
965: on pienempi kuin kymmenesosa asujamis- puolesta ajaa, tulee hänen käyttää yksihleli-
966: ton koko määrästä, osittain kaksikieliseksi, sellä virka-alueella alueen kieltä, osittain
967: joo 1\lU.llnassa on toWcidistä asuj,amistoa kaksikielisellä v:irka-alueella alueen enem-
968: kymmenesosa tai enemmän, mutta vähemmän mistön kieltä ja täysin kaiksikielisellä virka-
969: kuin kolmasosa asujamiston koko määrästä alu~lla vastaajan kieltt,ä, suomea tai ruotsia.
970: ja täysin kaksrkieliseksi, jos toiskielisten asu- Asioita suullisesti käsiteltäessä tuomio-
971: janten muodoStallllia väihemmistö on kolmas- istuimessa tai poliisiviranomaisen edessä
972: osa tai enemmän kunnan asujamiston koko käytettäköön, milloin tarve vaatii, tulkitse-
973: määrästä. mista.
974: Virka- tai itsehallintoalue, joka käsittää
975: useampia kuntia, katsotaan yksikieliseksi, 5 ~.
976: jos siihen kuuluu ainoastaan samankielisiä Yksikidisellä virka-alueella Q1l tuomiois-
977: kuntia, osittain kaiksi:kieliseksi, jos alueen tuimen ja mmm viranomaisen annettava toi-
978: kaikkien kuntien luvusta vähempi kuin kol- mitu<lkirja virka-alueen kielellä.
979: masosa on tois- tai kaksirkielisiä, ja täysin
980: kaksikieliseksi, jos alueen kaikhlen kuntien 6 ·§.
981: luvusta kolmasosa tai enemmän on tois- tai Osittain ka:ksikielisellä virka-alueella an-
982: kaksikielisiä. Osittain kaksikielinen virka- takoon tuomioistuin ja muu viranomaim~n
983: tai itsehallintoalue, joka käsittää useampia toimituskirjan virka-alueen enemmistön kie-
984: kuntia, katsotaan ainoastaan tois- ja kaksi- lellä, liittämällä siihen, asiallisen sitä pyy-
985: kielisten kuntiensa osalta kaksilkieliseksi, täessä, laillisesti pätevän käännöksen.
986: mutta muulta osalta yksikieliseksi.
987: Mitkä virka- ja it,sehallintoalueet edellä- 7 ·§.
988: mainituilla perusteilla on katsottava yksi- Täysin kaksikielise1lä virka-alueella on
989: kielisiksi, mitkä osittain ja mitkä täysin tuomioiJstuimen j•a muun viranomaisen an-
990: kaksikielishi, määrää virallisen tilaston nettava toimituskirja sillä ldelellä, jota
991: pohjalla valtioneuvosto joka viides vuosi. asiallinen tai, milloin heitä on useampia,
992: Milloin v,irka- tai itsehallintoalueen rajoissa asialliset ovat käyttäneet tai jonka !käyttä-
993: tapahtuu muutos, on samalla 2 ja 3 momen- misestä toimituskirjassa he yhtyvät. Jos
994: tissa säädettyjen perusteiden mukaan mää- asialliset ovat käyttäneet eri kieliä eivätkä
995: rättävä, minkälaisia uudesti järjestetyt yhdy saman kielen käyttämisestä toimitus-
996: alueet kielelliseBti ovat. kirjassa, on seuraavia säännöksiä noudatet-
997: tava:
998: I,2. - Alcstalo y. m. 13
999:
1000: 1. Asiassa, jossa ei ole vastaajaa, on käy- hallintoalueelia kirjoitettava tämän alueen
1001: tettävä vireillepanijain enemmistön kieltä. kielellä; osittain ik:aksikieli:scllä virka- tai
1002: 2. Rikosasiassa on käytettävä vastaajan itsehallintoalueelia on tällaiset asiakirjat
1003: kieltä. kirjoitettava alueen 'enemmistön kielellä ja
1004: 3. Jos 1 kohdassa mainittujen vireillepa- niihin liitettävä laillisesti pätevä käännös,
1005: nijain enemmistö ei ole todettavissa tai jos mutta täysin kaksikielisellä virka- tai itse-
1006: rikosasiassa on erikielisiä vastaajia tai jos hallintoalueelia kirjoitettakoon ne maan
1007: muussa asiassa asialliset ovat erikielisiä, molemmilla kieHllä.
1008: tulee viranomaisen, huomioonottaen, kum-
1009: paa kieltä viranomaisen tieten useimmat
1010: asialliset ymmärtävät sekä mitä asiallisten II!. Viranomaisten sisäinen vi1·kakieli.
1011: oikeus ja etu muuten vaativat, harkintansa
1012: nojalla ratkaista, kumpaa kieltä on käytet- 11 '§.
1013: tävä. Toimituskirjaan on siUoin merkittävä Tuomioistuimen ja muun valtion viran-
1014: syy, miksi toista tai toista kieltä on käytetty. oma1sen, jm1ka virka-alue on yksikielinen,
1015: on sisäisenä virkakielenään käytettävä virka-
1016: 8 §. alueensa kieltä.
1017: Kunnan ja muun itselhallintoalueen viran- .Sisäisellä virkakielellä tarkoitetaan tässä
1018: omaisiin nähden olkoon myös noudatetta- laissa sitä kieltä, jota käytetään sellaisissa
1019: VIana mitä 3, 5, 6 ja 7 § :ssä on säädetty. pöytäkirjoissa ja muissa a.siakirjoissa, joita
1020: ei ole annettava yksityiselle asialliselle, niin
1021: 9 §. myös viranomaisten välisessä kirjeenvaih-
1022: Jos yksikieliseltä kunnaLta tai muulta itsc- dossa ja virlmkirjanpidossa.
1023: hallintoylb.dyskunnalta virkateitse vaaditaan
1024: lausuntoa tai selitystä asiassa, jossa on käy- 12 §.
1025: tetty toista kuin kunnan tai yhdyskunnan Tuomioistuimen ja muun valtion viran-
1026: kieltä, on asiakirjat 'asianomaisen viranomai- omaisen, jonka virka-alue on osittain kaksi-
1027: sen toimenpiteestä virallisesti o~keaksi to- kielinen, on sisäisenä virkaikielenään käytet-
1028: dlstettuna käännöksenä sille toimitettava. tävä virka-alueen enemmistön kieltä.
1029: Sama olkoon laki tällaisessa asiassa annetta-
1030: vaan toimituskirjaan nähden, jos kunta tai 1r3 §.
1031: itsehallintoyhdyskunta on sitä pyytänyt. Tuomioistuimen ja muun valtion viran-
1032: omaisen, jonka virka-alue on täysin kaksi-
1033: 10 §. 'kielinen, tulee sisäisenä virkakielenään käyt-
1034: Pysyvät julkipanot, jotka valtion tai itse- tää joko suomea tai ruotsia seuraavien sään-
1035: hallintoalueen viranomaisen toimesta asete- nösten mukaan:
1036: taan yleisön nähtäville, kirjoitetta:koon yksi- 1. Asiassa, joka on yleistä luonnetta, on
1037: kielisellä virlm- tai itsehwllinlteialueella tämän käytettä.vä virka-alueen asujamiston .enem-
1038: alueen kielellä ja osittain tai täysin kaik:si- mistön kieltä. Jos tällainen asia yksinomaan
1039: kielisellä virka- tai itsehallintoalueelia maan tai pääasiallisesti koskee toista kieliryhmii.ä,
1040: molemmilla kielillä. on sen kieltä käytettävä.
1041: Ilmoitukset ja kuulutukset ja muut sellai- 2. .AJsia, j~oka koskee viran täyttämistä tai
1042: set a:si~akirjat, jotka tuomioistuin tai muu virkamääräystä, on käsiteltävä ja toimitus-
1043: valtion viranomainen taikka kunnan tahi kirja siinä annettava sillä kielellä, jolla vir-
1044: muun itsehallintoalueen viranomainen antaa kamiehen virkatoiminta pääasiallisesti on
1045: väestölle, on yksikielisellä virka- tai itse- tapahtuva.
1046: 14 I,2. - Kielilaki.
1047:
1048: 3. Asiassa, jossa on toimituskirja annet- saakoolli täysi111 lmks1Jkrelis~n itsehalJlinito-
1049: tava, on toimituskirjan !kieltä käytettävä. a:lueen: edustajisto pää,ttä:ä, että pöyltäkir-
1050: Muuten on asiassa, joka yksinomaan tai pää- joissa on käyttettävä mole.mpia kieliiä rinnan.
1051: asiallisesti koskee yksityisen oikeutta tai
1052: etua, tämän tai, milloin heitä on useampia, 17 §.
1053: enemmistön kieltä käytettävä. .Sellaisen kollegisen viraston jäsenellä,
1054: 4. Diari:ass:a on käy;tetltävtä sen asiakirjan jonka virka-alue on täysin kaksikielinen, on
1055: kieltä,. jota merkintä koskee. oikeus viraston keskusteluissa sekä pöytäkir-
1056: 5. Asiassa, jonka laatu muuten vaatii toi- jaan kirjallisesti antamassaan lausunnossa
1057: sen tai toisen kielen käyttämistä., on tätä käyttää sitä kieltä, suomea tai ruotsia, jonka
1058: kieltä käytettävä. Viranomaisen tulee tässä hän katsoo soveliaaanmaksi.
1059: tapauksessa pöytäkirjaan merkitä s·yy, mil"si Sama oikeus olkoon myös osittain tai täy-
1060: toista tai toista kieltä on käytetty. sin kaksikielisen itseihallintoalueen edusta-
1061: jiston sekä yleisten komiteain ja lautakun-
1062: 14 •§. tain jäsenillä. Jos edustajiston jäsen ei
1063: Ylemmän viranomaisen on kirjoitettava ymmärrä tofsella kielellä annettua lausun-
1064: aiemmalle viranomaiselle menevä kirjel- toa, on se hänelle lyhyesti tuLkittava, jos
1065: mänsä omalla sisäisellä virkakielellään tai, hän sitä vaatii.
1066: milloin ylemmän vimnomaisen virka-alue
1067: on täysin kaksikielinen, sillä kielellä, jota
1068: alempi viranomainen on asiassa velvollinen IV. Erinä.isiä säännöksiä.
1069: käyttämään. Jos alempi viranomainen ei
1070: ole velvollinen ymmärtämään ylemmän vi- 18 §.
1071: ranomaisen sisäistä virkakieltä, liittäköön Mitä tässä laissa on säädetty valtion vi-
1072: viimeksimainittu viranomainen kirjelmäänsä ranomaisten kielestä, sovellutetaan myös
1073: laillisesti pätevän käännöksen. evankelisluterilaisen kirkon tuomiokapitu-
1074: Ensimmäisen momenrtin määräyksistä huo- leihin, papistoon ja muiill.in viranomaisiin,
1075: limatta ei alempi viranomainen saa olla nou- ellei asia ole sen laatuinen, että se kil'lkko-
1076: dattamatta määräystä, joka on annettu toi- lain mukaan on katsottava olevan kirkon
1077: sella kielellä, jos viranomainen on velvolli- omia asioita. Samoin sovellutetaan, mitä on
1078: nen sitä ymmärtämään. säädetty kunnista ja muista itsehallintoyll-
1079: dyskunnista, mainitun kirkon seurakuntiin,
1080: 15 §. ja ovat kielellisenä perusteella muodostetut
1081: Viranomaisen, jonka toiminta kohdistuu
1082: • seurakunnat alueen väestön kielestä riippu-
1083: ainoastaan väestön toiseen kieliryhmään, on matta pidettävät yksiikielisinä.
1084: käytettävä tämän ryhmän kieltä. Kreikkalaiskatolisen kirrkon virkakielestä
1085: Valtion ja kunnan yksildelisten opetus- ja säädetään asetuksella.
1086: kasvatuslaitosten hallintoelimien ja toimi-
1087: henkilöiden tulee niinikään käyttää asian- 19 §.
1088: omaisen laitoksen kieltä, vaikka se sijaitsee- Kunnes toisin säädetään, on valtion yli-
1089: kin toi<>kielisessä kunnassa. opiston ja korkeakoulun sekä muun sellaisen
1090: laitoksen viranomaisista voimassa, mitä tä-
1091: 16 §. män lain mukaan on noudatettava sellaisiin
1092: Mi'tä 1·1, lQ•, 13, 14, ]5 '§ ;.ssä on sälä:detty, on. viranomaisiin nähden, joiden virka-alueena
1093: voimassa my:ös kunnan tai muun itseha.UintiO- on koko maa. Niiden opetus- ja tutkintokie-
1094: aluoon viranomatisee111 nälhden. Kuitenkin lestä säädetään erikseen.
1095: I,z. - Alestalo y. m. 15
1096:
1097: 20 §. konsulinvirastoista, joiden päällikkönä on
1098: Sotilasviranomaiset ovat tämän lain mää- lähetetty konsuli.
1099: räysten alaiset. Niid€n virka-alueet ryhmi- Muun kielen kuin suomen tai ruotsin
1100: tetään y!ksikielisiin, osittain kaksikielisiin ja käyttämisestä lähetystöissä ja konsulinviras-
1101: täysin kaksikielisiin viranomaisten alaisissa toissa säädetään asetuksella.
1102: joukko-osastoissa palvelevien asevelvollisten
1103: kielen mukaan sovelluttaen niitä sääntöjä, 24 §.
1104: joita tämän lain 2 § :ssä on noudat€ttu virka- JJaillisesti pätevänä käännöksenä tämän
1105: ja itsehallintoalueitten kielelliseen ryhmi- lain mukaan annettu toimituskirja on kat-
1106: tykseen nähden. sottava alkuperäisen veroiseksi.
1107: Sotaväen komennuskieli on suomen kieli Milloin valtion viranamaisen on annettava
1108: tai toimitettava asianomaiselle toimitus- tai
1109: 2'1 §.
1110: asiakirja, suorittaa valtio kääntämisestä ai-
1111: Valtionrautateiden keskusviranomaisten
1112: heutuneet kustannukset. Milloin taas täl-
1113: virka-alueeksi katsotaan koko maa. Muuten
1114: lainen käännös on itsehallintoalueen viran-
1115: jaettakoon rautatiet sopivasti virka-aluei-
1116: omaisen annettava tai toimitettava, on itse-
1117: siin, jotka kukin käsittävät määrätyn radan
1118: hallintoyhdyskunnan suoritettava käännös-
1119: tai ratajakson ja ovat viranomaistensa vir-
1120: kustaiTlll ukset, samoån kuin 17 § 2 mo-
1121: krukieleen nähden yksikielisiä, osittain kaksi-
1122: mentissa määrätystä tulkitsemisesta aiheu-
1123: kielisiä tai täysin kaksikielisiä niiden kun-
1124: tuvat kustannukset.
1125: tien kielellisen ry'hmityksen mukaan, joiden
1126: kautta radat kulkevat. 2~5 §.
1127: Täimä laki ei koske ulkomaille tai ulko-
1128: 2!.2 §.
1129: maalaisille osoitettua virallista kirjeenvaih-
1130: Lainvalmistelukunnan lakiehdotukset ja
1131: toa eikä maan ulkopuolella käytettäväksi
1132: painetut mietinnöt sekä valtion komiteain
1133: aiottuja toimituskirjoja; kuitenkin nouda-
1134: ehdotukset ja, milloin mietinnöt painosta
1135: tettakoon 5 ja 6 § m säännöksiä tällaisiinkin
1136: julkaistaan, perustelujen pääkohdat on toi-
1137: toimituskirjoihin nähden, milloin niitä ei
1138: mitettava molemmilla kielillä. Muuten nou-
1139: anneta jollakin ulkomaisella kielellä tai
1140: datettakon soveltuvilta osilta komiteoihin
1141: maan molemmilla kielillä rinnan.
1142: nälhden, mitä tä.imän J:ain 13 § lSSä: sää-
1143: detään. 2:6 §.
1144: 2,3 §. Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
1145: Ulkomailla olevista lähetystöistä on voi- töönpanosta annetaan asetuksella.
1146: massa, mitä tämän lain mukaan on nouda-
1147: tettava viranomaisiin nähden, joiden virka- 27 §.
1148: alueena on koko maa. Sama olkoon laki Tämä laki tulee voimaan - - - - -
1149:
1150:
1151: Laki
1152: valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 1 § :n muuttamisesta.
1153:
1154: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten valtion virkamiehiltä vaaditta-
1155: vasta kielitaidosta annetun lain 1 § näin kuuluvaksi:
1156:
1157: 1 §. kaan, johon vaaditaan yliopistossa tai kor-
1158: Pääsemistä varten sellaiseen valtion vir- keakoulussa suoritettu loppututkinto, vaa-
1159: lG 1,2. - Kielilaki.
1160:
1161: ditaan, 2 ja 3 § :ssä maimitu.in poikkeuksin. silloin virkamieheltä, jonka virkatehtävät
1162: että se, joka virkaan ilmoittautuu, on osoit- edellyttävät ainoastaan ·toisen kielen käyt-
1163: tanut täydellisesti hallitsevansa virka-alueen tämistä, sama kielitaito ikuin virkamieheltä
1164: a.sujanten enemmistön kieltä. Sen lisäksi on senkieli<>ellä yksikielisellä vi1•ka-alueella.
1165: vaadittava viran hakijalta, jos virka-alue on Pääsemistä varten muuhun kuin edelli-
1166: osittain kaksikielinen, maan toisen kielen sessä momentissa mainittuun valtion virkaan
1167: ymmärtämistä sekä, jos virka-alue on täysin vaaditaan viran edellyttämä riittävä kieli-
1168: kaksikielinen, maan toisen kielen suullista taito. Tarkemmat määräykset tästä anne-
1169: ja kirjallista taitoa. Sellaisissa virastoissa, taan asetuksella.
1170: joiden virka-alue on täysin kaksikielinen, on Asetuksella säädetään myös, onko ja mi-
1171: eri kielten käyttämistä edellyttävät virka- hin virkoiihin vaadittava taitoa täydellisesti
1172: tehtävät mikäli mahdollista jaettava eri hallita suomea ja ruotsia.
1173: henkilöiden suoritettavaksi, ja vaadittakoon
1174:
1175:
1176:
1177: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1929.
1178:
1179:
1180: Ansh. Alestalo. Pekka Kopsa.
1181: Martti Rantanen. Heikki Karjalainen.
1182: Viljami Kalliokoski. Heikki Vehkaoja.
1183: •• • ••
1184: VALTIOPAIVAT
1185: 19 2 9
1186:
1187:
1188: LIITTEET
1189: II.
1190: •
1191: V AL TIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI~,
1192: RAHAASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET.
1193:
1194:
1195:
1196:
1197: Helsinki 1929
1198: VAL'l'IONl<iUVOSTON KIRJAPAINO
1199:
1200: 3
1201: ..
1202:
1203:
1204:
1205:
1206: j
1207: j
1208: j
1209: j
1210: j
1211: j
1212: j
1213: j
1214: j
1215: j
1216: j
1217: j
1218: j
1219: j
1220: j
1221: j
1222: j
1223: j
1224: j
1225: j
1226: A.
1227: Rahaasia..aloitteita, jotka koskevat määrärahojen myöntä~
1228: mistä kulkulaitoksiin, terveydenhoitoon sekä taloudellisiin,
1229: sivistyksellisiin, sosialisiin y. m. tarkoituksiin.
1230: 21
1231:
1232: II,1. - Rah. al. N:o 1.
1233:
1234:
1235:
1236:
1237: Riihimäki y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien
1238: rakentamista varten Tampereen-Porin maantieltä
1239: n. s. Putajan tieUe.
1240:
1241:
1242: E d u s k u n n a.ll e.
1243:
1244: Maantieverkoston kehittäminen on mo- avustU'ksena 3,000:-, ei tällaisella erällä
1245: nella m.aaseutupaiklk:akunnalla pakoittava luonnollisestikaan kyetä tien ·rakennustöitä
1246: välttäm'ättömyys. Lyhy:enkin maantien ra- suorittamaan eikä saattamaan tietä liiken-
1247: kentamisella, jos se tulee yJhdistämään kaksi teen vaatimuksia vastaavaan kuntoon. Ei
1248: yleisrtä maanlt<ielili, voi oRa, :paitsi a.siarnomai- ole muuten kohtuullistaka.an, että paikal-
1249: selle paiikkakunn:alle, myöskin yleiselle lii- linen väestö pakoitettaisiin kustannuksel-
1250: kenteelle suuri merkitys. laan ra!kentamaan selraista yleistä maantietä,
1251: Sellainen lyhyt, kahta vilkasliikkeistä jollaiseksi tålmä tie kuitenkin tulee muodO&-
1252: ku~kuväyliiä yhdistävä tie poistaisi huomat- tumaan s:iifåkin syystä, että Porin-Haapa-
1253: tav:an epäkohdan m. m. Lavian seudulta. mäen rata tulisi !kulkemaan niin kaukana
1254: Nykyään ei nim. ole suoraa kulkuyhteyttä näiltä seuduilta, että yleinen liikenne sen
1255: Lavian pitäjästä Tyrvään rautatieasemalle, valmistuttuaJkin tulisi suuntautumaan Po-
1256: vaikka noin 10 kilometrin pituinen tie, joka rin-Tampereen radaUe mainitun tien
1257: yhdistäisi Tampereen-Porin yleisen maan- kautta.
1258: tien ja Suodeniemen-Kiikoisten eli n. s. Pitäen välttämättömän:ä, että tien raken-
1259: Put.ajan yleisen maantien, olisi rakennetta- nuskustannuksiin osanistuu myöskin vwltio,
1260: vissa verrattain v:ähiNä ikustannurosilla. koska mainittu tie epäilemättä joudutaan
1261: Tämä tie lyhentäisi matkaaLavian pitäjästä myöhemmin ottamaan valtion 'huostaan,
1262: Tyrväiän hoomalle noin 5 kiloonetriä. Tie pyydämme ehdottaa,
1263: tulisi sitäpaitsi kulkemaan hyvin viljeltyjen
1264: seutujen h'al!ki ja täydentäisi sopivasti seu- että Eduskunta päättäisi ottaa v:n
1265: dun tieverlrostoa. 1930 menoarvioon J50,000 markan
1266: Kyseellisen tien rakentaminen on osoittau- suuruisen määrärahan Tampereen-
1267: tunut niin <tarpeelliseksi, että pai'kallinen ta- Porin maantieltä Heinolan talon koh-
1268: lonpoikaisväestö on ryhtynyt sitä. omalla dalta Laman pitäjästä lähtevän ja
1269: kustannuksellaan mkentamaan. Vaikka Palmnäen talon kohdalle Putajan tien
1270: I"'avian kunnanvaltuusto myönsi täimän vuo- varrelle päättyvän maantien mken-
1271: den tammik. 17 p :nä tien rakentamiseen tamista varten.
1272:
1273: Helsingissä, helmikuun 11 p :nä. 1929.
1274:
1275:
1276: Arvo Riihimäki. Jalmari Virta.
1277: K. Kulmala. Adam Asikainen.
1278: E. Ramstedt.
1279: 22
1280:
1281: 11,2. - Rah. al. N :o 2.
1282:
1283:
1284:
1285:
1286: Asikainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien
1287: rakentamista varten Kuopion pitäjän Niemisiärven
1288: kylästä Piela:veden Taitpaleen kylään.
1289:
1290:
1291: E d u s k u n n a. ll e.
1292:
1293: Usean vuoden ajan on ol1ut vireillä ky- ·eillä ja tällä lyhmmyksellä on suuri mer-
1294: symys maantien !Nlk&~.tamisesta Kuopion kitys, kun oreta~n 'h,uO!Illli.oon, etltä !Iläilif)ä
1295: pitäjäa1 Niemisjärven !kylästä Karttulan j:a. aluei:lta kuljetetaan Kuopioon 'huomattavat
1296: Tervon pitä!jien :kautta Pielaveden pitäjän määrät elintarpeita, joiden kuljetus tulee
1297: Taipaleen kylään. Tämän tien rakentami- nyt pitkien matkojen vuoksi sekä :lrankwlaksi
1298: seen on m. m. Karttulan kunnanvaltuusto että myöskin kalliiksi. Tien rakentaminen
1299: .päättänyt anoa valtioneuvostolta määrä- ep'äilemättä vilk:astuttaåsi sanottujen aluei-
1300: ra'ha.a. Vaikka meilfå ei oleka·an tiedos- den maataloutta ja antaisi asukkaille suu-
1301: samme anomuksen lopullinen kohtalo, osoit- rempia mahdollisuuksia taloutensa kehit-
1302: taa se kuitenkin, että paikallinen väestö ja tämiseen.
1303: kuntien viranomaiset panevat iky;seessä ole- Edellä esitettyyn viitaten rohkenemme
1304: van tien rakentamiseen huomattavan merki- ehdottaa,
1305: ty:Jmen.
1306: T·ä:män noin 25 kilometrin pituisen maan- että Eduskunta päättäisi v :n 1.930
1307: tien avulla saataisiin aikaan erinomaisen menoarvioon ottaa 500,000 markan
1308: suuri liikennehelpotus sille suurelle Kart- suu1·uisen määrärahan maantien ra-
1309: tu!lan ja Tervon kuntien asutukselle, joka kentamista varten Kuopion pitäjän
1310: sijaitsee Kuopion-Pielaveden ja. Karttulan Niemisjärven kylästä Ka1·ttulan ja
1311: -La:mperilan teiden välisellä a•lueella. Mai- Tervon pitäjien kautta Pielaveden
1312: nitun tien valmistuttua lyhenisi matka pitäjän Taipaleen kylään.
1313: Pielavedeltä Kuopioon ainakin 10 kilomet-
1314:
1315: Helsingis.<~ä, he•lmikuun 11 p :nä 1929.
1316:
1317:
1318:
1319:
1320: Adam Asikainen. Aug. Turunen.
1321: Pekka Strengell. S. Savolainen.
1322: 23
1323:
1324: II .."J. - Rah. aL N :o 3.
1325:
1326:
1327:
1328:
1329: H-annala, U. y. m.: Määrärahan osoittamisesta maan-
1330: tien rakentatnista vfirten Tossavan lossilta Koimun
1331: asemaUe.
1332:
1333:
1334: B du·skunnalle.
1335:
1336: Viittaamalla v. 1928 valtiopäiville jätet- länsipuolitse Tossavan lossin l?MJta
1337: tyyn raha.asia-a1oitteesoon n :o 184 fllh- Koivun aseman luo rakennetfavaa
1338: dotamme kunnioittaen, maantietä varten ensi vuoden mtno-
1339: arvio&n 750,000 mk.
1340: että Eduskunta ottaisi Kemijoen
1341:
1342: Helsingissä, helmikuun 11 p :nä 1929.
1343:
1344:
1345: Uuno Banllala. K. A. Lohi.
1346: 24
1347:
1348: 11,4. - Rah. aL N :o 4.
1349:
1350:
1351:
1352:
1353: Rosenberg y. m.: MäÖ!rärahan osoittamisesta Sodanky-
1354: län pitäjän V uotson-, Mutenian-, Korvasen- ja Lo-
1355: kankylien välisen maantien rakentamista varten.
1356:
1357:
1358: E d: u s k u n n a ll e.
1359:
1360: JQ useita, vuosia sitten ovat Sodankylän tien mahdollisimman pikainen rakentaminen
1361: pitäjän Lokan- ja Eorvasen kylien asuk- olisi tärkeä tämän tielinjan varrella oleville
1362: kaat sekä kylien lähistöllä asuvat jättäneet asuhlmille, joiden yhteinen lukumäärä nou-
1363: valtioneuvostolle anomuksen, että sanQtun see jo lä:hemmäksi tuhanteen henkeen ja kun
1364: pitäjän Vuotson kylästä Mutenian- ja Kor- maini1mn tien rakentamisen kautta voitai-
1365: vasenkylien kautta LOkankylään rakennet- siin suuressa määrässä edistä'ä; verrattain
1366: taisiin maantie ja nämä kylät ja niitä lä- hede1mällisen, varsinkin karjataloudelle
1367: helläoleva Riestonkylä ynnä verrattain lu- edullisen seudun asuttamista, olisi mieles-
1368: kuisa määrä uudisasukkaita saatettaisiin tämme tärkeätä, että mainittua tietä varten
1369: Sodankylän-Petsamon maantien kautta yh- osoitettaisiin riittävä mäiäräraha ensi tilassa
1370: teyteen muun maailman kanssa. Ailkaisem.- käytettäväksi ja saatettaisiin tie lrulkukel-
1371: min oli kyseessä olev:alla: linjalla päätetty poiseksi. RaJkentamisen ·kiirehtimistä puo-
1372: rakennettavaksi jonkinlainen :ratsutie, jota lustaa sekin seikka, että tien pohjaustöihin
1373: viimeisten vuosien aikan·a on osittain raiken- on jo uhrattu huomattavasti varoja, jotka,
1374: nettukin. Tiestä on jo Vuotson 7 ja Mute- jos työn jatkaminen lykkäytyy vuosiksi
1375: nian!kylien välinen osa sellaisessa kunnossa, eteenpäin, ovat ikäänkuin hukkaan heitet-
1376: että siitä verrattain v'äihillä kustannUJksilla t.y:jä. KesäUä v. 1'9,26 kaivettiin nim. mai-
1377: voi saada autoliikenteel;le kelv:ollisen maan- nitun tien Mutenian- ja Lokankylien väli-
1378: tien. sellä osalla ojat kaikkiin vesiperäisiin
1379: Viime vuoden joulukuun loppupuolella suopaik1ooihin ja käytettiin tyohön n. 50,000
1380: on valtioneuvosto päätöksellään julistanut m11rkk:aa. Jos tietä nopeasti ryhdyttäisiin
1381: mainitun tien kokonaisuudessaan maantieksi. rakentamaan, olisi tuosta aikaisemmin teh-
1382: Tästä tiestä on ainoastaan 15 kilometrin dystä työstä huomattavaa hyötyä. Mutta
1383: pitUJinen osa, nim .Vuotson- ja Mutenian- jos tien rakentamista vielä muutama vuosi
1384: kylien välinen taival sellaisessa kunnossa, viivytetään, menevät kaivetut o:jat runsas-
1385: että sitä on voitu hevosilla ja autoilla kul- vetisillä soilla tukkoon ja tehty työ sekä
1386: kea keveiden kuormien kanssa. Noin 35 siihen 'pannut uhraukset ovat menneet täy-
1387: kilom. pituinen taival Muteniankylästä Lo- dellisesti hukkaan. Edelleen on otettava
1388: kankylään on sellaista, että sitä voi kulkea huomioon, että tämän tien varrella olevien
1389: ainoastaan jalkaisin, joten mi.nll(åänlainen asukkaiden on kesän aikana tavattoman vai-
1390: taV'aran.lkuljetus ei voi tulla kysymykseen- kea saada kuljetetu:ksi itselleen ne välttämät-
1391: kään. Kun kuitenkin tämän suunnitellun tömät tarvikkeet, joita Jtäytyy muualta hank-
1392: Il,4.- Rosenberg y. m. 25
1393:
1394: kia. Ainoa ma:hdollisuus niiden kuljetuk- jo aikaioommin tehtyjen pohjaustöiden joh-
1395: seen on venematka Riestonjokea ja Luiro- dosta tulisi verrattain halvaksi - asian-
1396: j<jkea pitkin, mutta kun tätä kuljetusmat- omaisen maantierakennusmestarin arvion
1397: kaa Vuotsosta Korvaseen samoin kuin Lok- mukaan voitaisiin saada tie auttavaan ku:n-
1398: kaankin tulee runsaasti 80 'kilOiil1etriä, joka toon 1 miljctonalla markalla - olisi mieles-
1399: matka >Vielä on sellaista, ett.ä sitä ei voida tämme täm."å tie viipymättä rakennettava.
1400: kulkea moottoriveneillä, tulee tavarankul- Kun hallitus ei tietääksemme ole maanteiden
1401: jetus tätä väylää myöten tavattoman kal- rakennUiksiin myönnettyjä määrärahoja ja-
1402: liiksi ja vaivalloiooksi. Edelleen pyydämme kaessaan tätä maantierakennusta ottanut
1403: painostaa sitä seikkaa, että. paikkakunnalla huomioon, olisi eduskunnan osoitettava tar-
1404: on paljon myöskin seNaisia vara ttomia koitu!kseen riittävä määräraha.
1405: uudisasukkaita, joilla ei ole varaa tarvik- Edelläolevan perusteella pyydämmekin
1406: keiden hankkimiseen talven aikana kesän ehdottaa,
1407: varalle eikä mahdollisuutta maksaa tarpeis-
1408: taan sellaisia hintQja, mitä ne kesä1liä han- että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
1409: kittmina tulevat ma.ksamaan, joten heidän den 1930 tulo- ja menoarvioon Sodan-
1410: toimeentulonsa ja uud1stilojensa paran- kylän pitäjän Vuotson-, Mutenian-,.
1411: tamismaihdollisuudet ovat tav·attoman huo- Korvasen- ja Lokankylien välisen
1412: Mt. Nämä seikat, sekä lisäksi vielä se, eltitä maantien rakentamiseen 1 miljoonan
1413: kyseessä oleva tie maaston edullisuuden ja mm·kan suttruisen määrärahan.
1414:
1415: Helsingissä, helmikurun 8 p :nä 1929.
1416:
1417:
1418: Mauritz Fredrik Rosenberg. J. A. Liedes. Emil J. Tabell.
1419: 26
1420:
1421: Il,s. - Itah. al. N :o !i.
1422:
1423:
1424:
1425:
1426: Tahell y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
1427: kentamista varten Kuolajärven ki.rkonkylästä Lam-
1428: pelan ja V uosnan kylien kautta Tuuti;ärven. kylään.
1429:
1430:
1431: ~}duskunnalle.
1432:
1433:
1434: Maa:n pohjoisosassa asuvien elämä on Tuntuu muuten ihmeelliseltä, että vaikka
1435: yloonsäkin ankaraa, mutta vielä vaikerum- v. 1928 mietintönsä a.ntanut Pohjois-.Suome11
1436: ma'ksi se muodostuu niillä seuduilla, jonne ja :K:arja1an maantiekomitea puhuu kau-
1437: ei ole olemassa edes minkäänlaisia kulku- niisti rajaseutujen lähentämisestä maantei-
1438: teitä. Tällaisessa asemassa ovat m. m. useat den avulla muun valtakunnan yhteytoon ja
1439: melko huomatusti asutut kylät Kuolajär- sanoo käyneensä. m. m. Kuolajärvellä tutus-
1440: velläkirn. Niinpä :esim. Lsmpelan, Vuosnan, tumassa tilanteeseen, ei se lruitenkaan ole va-
1441: Tuuti!järven ja Sovajärven kylät joutuvat kavammin kiirrmittän;Vt huomiotaan Kuola-
1442: olemaan kesän aikana kokonaan eristettyinä järven :kirkonkylän ,ja Tuntijärven kylän
1443: kirkonkylästään. Kun tarvikkeiden han- väliseen ti~unnitelrrnaan. Ja kuitenkin
1444: kinta tehdään pääasiassa kirkonkylästä, niin mainittu tiehanke on ollut useita vuosia vi-
1445: johtuu tästä, että ha'll:kinta on tehtävä tal- reillä.. Lisäksi olisi luullut tä:män tien puo-
1446: vella rekikelin aikana. On ilmeistä, että lesta olevan pulhrumassa senkin seikan, että
1447: tällaisesta järj·estelystä johtuu monia han- 1läin saataisiin yhteys Kuusamosta Paana-
1448: kaluulooa. Huomattavin hankaluus on lrni- järven kautta Tuntijärvelle tulevaan tiehe11.
1449: tenkin siinä, että kun näiden kylien asuk- Näin ollen tämän tien tekeJIDiseUä vaihvistet-
1450: kaat ovat yleensä huonossa taloudellisessa taisiin huomattJavastj Pab.j.ois-Suomen
1451: asemassa, niin talvikelin aikana ei ole sen- yleensä harvaa ma.antieverklkoa.
1452: kään vertaa varoja tarvi'kkeiden varastoon Kyseessä olevan tien pituudeksi Kuolajär-
1453: ottamista varten kuin mitä olisi kesällä. ven kirkonkylästä Tuntijärven kylään tulisi
1454: Tuloksena tästä onkin, että talvella joudu- nQin 60 kilometriä. Tiestä tulisi osa:llistu-
1455: taan ottaJIDaan velkaa ja ma:k.samaan siitä ma.an noin tulha.t henkeä, vaikkapa tiestä
1456: korkeata korkoa. Samalla tällaisesta tiet- välittömästi hyötyviksi ei laskettaisikaan
1457: tömien taiv:alten takana asumises·ta :johtuu, kuim ainoastaan Lampelan, Vuosnan, Tunti-
1458: että asukkailla ei ole mahdollisuutta tuot- järven ja Sovaikylien asukikaat. :K:un ote-
1459: teittensa. markkinoille saamiseen, mikä edes taan vielä huomioon, että tiet lisäävät ta-
1460: jossain määrin helpoittaisi heidän taloudel- vallisesti asutusta, mikä tässäkin tapauk-
1461: lista hätäänsä. Tilanteelle kuvaavana seik- sessa tulisi olemaarr1 ilmeistä, olisi tien ra-
1462: kana mainittakoon, ettei :edes ulosottomies kentamisell:a; senkin vuoksi erittäin: suuri
1463: katso voivansa kesän aikana suorittaa maini- merkitys. Tässä ei ole myöskään nnoh-
1464: tuissa !kylissiä lt~ehtävi:ääm~, vaan jättää ne det,tava, että vasta: t:äJIDän tien ra!kenta.-
1465: talven ajaksi, jolloin ikylien asukkailla on misen kautta tulisi Paanaj:ärven-.Tuutijär-
1466: muutenkin ankara taistelu o1emassaolostaan. ven tie huomattavarumin !käytäntöön, koska
1467: II,;;, - 'l'abell y. m. 27
1468:
1469: nämä yhdessä tarjoisivat mahdollisuuden kahdelle vuodelle, ottamalla nyt seuraavalle
1470: menestykselliselle kauttakulkuliikenteelle. vuodelle vain '500,000 markkaa töiden al-
1471: Kun m:amittu tiesuunta on jo tangoitettu kuunpa:noa varten.
1472: ja saatu maanomistajain lupa maan luovut- Edie1lä sanotun perusteella ehdotamme,
1473: tamisesta tietä varten, niin näin ollen ei tien
1474: ra;kentamiselle ole olemas&l! enää sanottavia että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
1475: allmvaikeuksialman. Tiestä on tehty myös- den 1930 menoarvioon 500,000 mark-
1476: kin kustann'usarvio, mikä, pä;ättyen 850,000 lriaa maantien rakentamista varten
1477: markkaa11, liene,e kuitenkin liian alhainen. Kuolajärven ki1·konkylästä Lampelan
1478: Nähtävästi tien rakentamiseen tultaisiin ja V uosnan kylien kautta T1t1tfijär-
1479: tarvitsronaan illoin mi']joona markkaa. ven kylään.
1480: Tämä summa voit,aisi,in jakaa kuitenkin
1481:
1482: ltelsingis,c;;ä, h-elmikuun 8 p :nä 1929.
1483:
1484:
1485: Emil J. Tabell. J. A. Liedes.• Mauritz Fr. Rosenberg.
1486: 28
1487:
1488: 11,6. - Rah. aL N :o 6.
1489:
1490:
1491:
1492:
1493: Liedes y. m.: Määrärahan osoittarnisesta maantiesiUan
1494: rakentam-ista varten li'flr--Pudasjärv'en-Ranuan
1495: maantieosalla Siuruanjoen yli Yli-Iin kunnassa.
1496:
1497:
1498: E d u s k u n n a ll e.
1499:
1500: Maan pohjoisooissa jää rautateiden vähä- tämättä lauttauspaikka Iin-Pudasjärven--
1501: lukuisuu:den johdosta suuret alueet ja Ran'UJan maantiellä Yli-Iin kunna.ssa Siu-
1502: huomattava osa väestöstä erittäin vaikeiden :man- ja Hjoen y<htyillliäJrohdJassa. Sano-
1503: kulkuyhteyksien taakse. Etenkin rajaseu- tusta maantiestä eroaa useita vilkasliiken-
1504: dtm väestö joutuu samoista syistä elämään teisiä sivuha.aroj·a, kuten Iijokivartta Pu-
1505: melkein kokonaan muusta maailmasta eris- dasjärven kuntaan menevä maantie, Ku:iva-
1506: tettynä. Elintarpeet näille syrjäisille seu- niemel1e Ojajä~ven kautta menevä maan-
1507: duille on kuljetettava hevosilla, mutta pit- tie ja Siuruan jokivartta Rannalle ja Pu-
1508: kien ajomatkojen vuoksi nousee niiden dasjärven kirkolle menevät maantiet, jotka
1509: kuljetuskustannus suhteettoman kalliiksi. kaikki erkanevat päätiestä kyseessäolevan
1510: Viimeisinä vuosina on kuitenkin autolii- lauttauspaikan yläpuolella.
1511: kenne saanut maan pohjoisosissåin jalan- Mainitun ylikulkupaikan ja näiden maan-
1512: sijaa ja tavara- sekä osaksi matkustajalii- teiden 'kautta kuljetetaan kaikki elintarpeet,
1513: kennettä välitetään linja-autoilla. Automo- maanviljelyksessä tarvittavat työvälineet ja
1514: biililiikenne tulee huomattavasti halvem- tarvikkeet Yli~Iin kuntaan ja myöskin
1515: maksi kuin ·hevosten ikläyttö, mutta sitäkin suurimmaksi osaksi Pudasjärven, Rannan
1516: voidaan harjoittaa vain suotuisampina vuo- ja. Kuivaniem~m kuntiin. Henkilöliikenne
1517: denaikoina, koska kuljettavat tiet eivät ole autoilla ja hevosilla on tämän ylikulkupai-
1518: sellaisessa kunnossa, että säännöllistä lii- kan kautta erittäin vilkasta. Lisäksi on
1519: kennettä voitaisiin pitää yl1ä. Useilla vil- lauttauspaikka keskeisimmä.llä paikalla Yli-
1520: kasli:Ukenteisillä:kin maanteillä on vaikeasti Iin kirkonkylässä, missä m. m. sijaitsee
1521: ylikuljettavia paikkoja, jotka liikennettä meijeri, mylly, useita kauppaliikkeitä ja
1522: haittaavat. Niinpä keväisin jäiden lähdön kansakoulu. Kun myöskin asutusta on mo-
1523: aikaan ja syksyisin ennen jokien jäätymistä lemmin puolin jokea ja paikallinen lii-
1524: on liikenne näillä ylikulkupaikoilla mahdo- kenne senkin vuoksi suuri, on kunnollisen
1525: tonta, koska kesäliikenteessä käytettyjä los- sillan puute suorastaan huutava. Säännöl-
1526: seja ei enää jään muodostumisen vuoksi lisinäkin vuosina tapahtuu liikenteen kes-
1527: voida käyttää. Myöslklli kesällä saattavat keytyminen syksyisin ja keväisin viikikokau-
1528: autoliikenteen estää uittotyöt näillä yli- siksi, puhumattakaan sellaisista syksyistä
1529: kulkupaikoilla ja myöskin liiallinen ja Ji.ian kuin viime syksy oli, jolloin kesti kuukausi-
1530: vähäinen vesimäärä lauttauspa:ilkoilla. määriä ennen ku:in joen ylitse voitiin hen-
1531: Eräs vaikeimpia liikennehaittoja on kiel- genvaa.ratta ku1lkea. Useita. onnettomuus-
1532: 11,6. - Liedes y. m.
1533:
1534: toa,pauksia onkin herklkojen jäiden aikana että Eduskunta päättäisi vuoden
1535: paikalla sattunut. 1930 valtion tulo- .ia menoarvioon
1536: Katsoen siihen :rmkä merkitys tällaisten ottoo Smk. 500,000: - suumisen
1537: liikenne~esteiden poistamisella olisi laa- määrärahan käytettäväksi moontie-
1538: joille alueille ja tärkeän autoliikente~n ke- sillan rakentamiseen Iin--Pudas-
1539: hitykselle ja toivoen, että valtion toimesta .iärven,-Ranuan moontieosaUa Siu-
1540: ryhdyttäisiin näitä esteitä poistamaan, pyy- ruan.ioen yli Yli-Iin kunnassa.
1541: dämme ehdottaa,
1542:
1543: Helsingissä helmikuun 8 p :nä 1929.
1544:
1545:
1546: J. A. Liedes. Siina Urpilainen.
1547: Emil J. Tabell. William Tanner.
1548: Mauritz Fr. Rosenberg. F. Savenio.s.
1549: 11,7. - Rah. al. N:o 7.
1550:
1551:
1552:
1553:
1554: Junes y. m.: Määrärahan osoittamisesta siUan rakenta-
1555: mista varten J olmanputaan yli Tornion.jokivarren
1556: maantiellä.
1557:
1558:
1559: Ed u sk u nn alle.
1560:
1561: Viitaten v. 1900 valtiopäivillä allekirjoit- vuoden menoarvioon ottaa 500,000
1562: taneen Juneksen y. m. jättämäful rahaasia- markkaa sillan rakentamista varten
1563: aloitteeseen N :o 191, Liittoot B, siv. 613, Tornionjokivarren maantiellä Tur-
1564: anomme kunnioittaen, tolan pitäjän Pellon kylä.ssä olevan
1565: J olmanputaan yli.
1566: että Eduskunta päättäisi tulevan
1567:
1568: Helsingissä 8 p :nä helmikuuta 1929.
1569:
1570:
1571: Antti Junes. Kaarlo Hänninen.
1572: Uuno Hannula. A. A. Neitiniemi.
1573: E. A. Aaltio. S. Salo.
1574: Janne Koivuranta.
1575: 31
1576:
1577: II.s. - Rab. al. N :o 8.
1578:
1579:
1580:
1581:
1582: Humula, U. y~ m.: Miiiiträrahan osoittamisesta avustuk-
1583: siksi Pohjgis-SuOtnen maanteitten koneaurausta
1584: 1Ja:rtert.
1585:
1586:
1587:
1588:
1589: 1:<} d u sk u n nalle.
1590:
1591:
1592: Viittaamalla vuoden 19"27 valtiopäiville että valtion ensi vttoden meno-
1593: jä'tletyn anomll$6hd{)tuksen n :fl 41 peruStelui- arvioon merkittäisiin 250,000 mk.
1594: hin sekä edelleen vuoden 1;9128 va.ltidPäi- käytettäväksi hallituksen lähemmin
1595: ville jätetyn rah:a;asia-aloitteen n :o 2il perus- määräämällä tavallra avustuksina
1596: teluihin ehdotamme, Pohjois-Suomen maanteitten kone-
1597: aurausta varten.
1598:
1599: Helsingissä, helmikuun 11 päivänä 1929.
1600:
1601:
1602: Uuoo Hannula.· Antti Junes.
1603: Matti Nitlekselä. K. A. Lohi.
1604: ,Ja.nne Koivurauta.
1605: 32
1606:
1607: TI,9. - Rah. aL N :o 9.
1608:
1609:
1610:
1611:
1612: Moilanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta puheli11.joh-
1613: tojen rakentamista varten mantereelta eräisii-n Suo-
1614: menlahden ulkosaariin.
1615:
1616:
1617: E d u s k u n n a 1 1 e.
1618:
1619: Valtion puhelinverkkoa on vuodesta 1921 taan' Kotka--Jlaa.pa.saari ja Suursa,ari ovat
1620: lä:htien moossamme joka !VUOSi huomattavasti puhelinyhteydessä mannel'!Inaan kanssa,
1621: la;ajennet1m. Varsinkin muutamina viime mutta kaikki toiset Suomenlahden: itäosassa
1622: vuosina on myönnetty melkoisia määrära- oleViat saaret ovat vailla puhelinta. Ja kui-
1623: hoja tähän tarkoitukseen. Niinpä myönsi tenkin näiden saarien asukkaat elävät mitä
1624: eduskunta vuodeksi 1928 ylimääräisessä me- vaikeimmissa olosuhteissa, ollen usein jopa
1625: noarviossa valtion puhelinjohtojen rakenta- kuukausiksi aivan kuin oman onnensa no-
1626: miseen 9,750,000 markkaa ja tämän vuoden jaan jätettyinä. Puhelinyhteyden järjestä-
1627: menoarvioon on otettu 13,000,000 markkaa minen näiden saarien kanssa olisi maanpuo-
1628: samaan tarkoitukseen. Näillä määrärahoilla lustuksenkin kannalta tärkeätä. Posti- ja
1629: on jo voitu rakentaa melkoisen laaja puhe- lermätinhallitus on suunnitellut saaristokaa-
1630: linverkko j,a kuluvana vuotena raken:netaan pelien rakentamista ja myöskin näiden saa-
1631: useita johtoja Pohjois-Suomeen aina Ou- rien asukkaat sekä erinäiset viranomaiset
1632: luun asti ja useihin muihinkin osiin maassa. ovat toivoneet tämän 'hankkeen toteutta-
1633: Lähivuosina voirbanookin saada tärkeimmät mista., Viime vuonna posti- ja. lennäti:niha11i-
1634: maajohdot rakennetuiksi sellaisille seuduille, tm esittikin useiden puhelindohtojen ra-
1635: joissa puhelinoloihin kaivataan parannusta kentamista saaristoon. Njjn;pä. m. m. ehdo-
1636: ja joissa yksityisen yritteliäisyyden kautta tettiin pulhelimen rakentamista Haminasta
1637: ei ole korjausta odotettavissa. Tammion saareen, Vi:i[>urista Koivistolle,
1638: Puhelinoloja kehitettäessä ovat toistai- SeiskM'iin ,ja Lavansaareen. Tämä ehdotus
1639: seksi saaristomme jääneet kokonaan un!ho- ei kuitenkaan tullut hallituksen t.aioUSiail'Vio-
1640: tuksiin. Ainoastaan muutamia yksityisiä esitykseen otetuksi.
1641: saaria ja Saaristoja on puolustuslaitoksen Käsityksemme mukaan nyt olisi jo aika
1642: toimesta yhdistetty puhelinverkkoon. Mutta ryhtyä huolehtimaan myöskin saariston
1643: monet lk:auempan,a olevat merensaaret ovat puhelinyhteyksien järjestämisestä. Tällöin
1644: ilman puhelinyhteyttä. Ja juuri tällaisilla olisi ensi sijassa :ryhdyttävä rakenrtamaan
1645: seuduilla, joissa liikeyhteydet ovat vaikeat, puhelinjohtoja Suomenlahden itäosassa si-
1646: jopa talviseen aikaan usein pitempiä tai ly- jaitsevaan saaristoon, jossa puhelinyh-
1647: hempiä aikoja kokona1an keskeytynoot, kai- teyden tarve on suurin. Suursaari on kyllä
1648: vataan kipeimmin puhelinta. Siten on ennestään puhelinyhteydessä mantereen
1649: esim. Suomenla!hden laaja saaristo melkein kanssa, mutta kaapeli lienee niin heikko,
1650: kokonaan vaiUa puhelin~h'teyiksiä. Aiilloas- että tämäkin linja kaipaisi uudistusta. Sitä-
1651: Il,9. - ~Ioilanen y. m. 33
1652:
1653: paitsi oli&'i kaapelia jatkettava Suursaarelta set näistä johdoista: ja muista laitteista teki-
1654: Tytärsaar~.en asti. Kotkan edustalla ole- sivät 1,875,000 markkaa. Kaikkien edellä
1655: 1
1656:
1657:
1658:
1659: va.&'ffi saa.ristoss.a olisi samalla kertaa laitet- mainittujen saarien yhdistämin'Cll puhelin-
1660: tava puhelinjohdo Kotkasta Kuutsaloon. >:-el'IIDkoon tulisi maksaanaan 3,635,000 mamk-
1661: Posti- ja lennätinhallituksen laskelmien mu- kaa.
1662: kaan tulisi· puhelimen rakentaminen mai11it- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
1663: tuihin sa.ariin maksamaan, edellyttäen, että nioittaen,
1664: Kotkasta Suursaareen Haa:pasaaren kautta
1665: lasketaan uusi k~peli, 1,750,000 markkaa. että Ed·uskunta ottaisi ensi vuoden
1666: Idempänä olevasta saaristosta olisivat pu- talo'usa1·vioon 3,635,000 markkaa Kot-
1667: helimen tarpeessa Tammion saari, joka on kasta J(uutsaloon, H aa.pasaarelle,
1668: 6 km. pää&<;ä Haminasta ja jonne kaapeli SuursawreUe ja Tytärsaarelle, Hami-
1669: olisi vedettävä Hruminasta. Seuraavat tar- 'IU!sta Tammioon sekä Viipurista Koi-
1670: peelliset linjat olisivat Viipuri-Koivi<sto- vistolle, Seiska1·un ja. Lavansaarelle
1671: Seiskari~IJavansaari. Näiden linjojen yh- vedettävien puhelin.fohtojen rakenta-
1672: teinen pituus ilmajdhtoineen on kaapelia mista varten.
1673: i)fi km. ja py1väslinjojn 43 km. Kustannuk-
1674:
1675:
1676: Hels~ngissä helmikuun 12 p :nä 1929.
1677:
1678:
1679: Ka.ap1·o Moilanen. Onni Tala.s.
1680: Elias Sinkko. Kaino W. Oksanen.
1681: Vilho Nikkanen. Leo Gummerus.
1682: Osk. Reinikainen. J. F. Aalto.
1683:
1684:
1685:
1686:
1687: 5
1688: Karjalainen y, m.: Määrärahan osoitt(.lrnisosta 'i)N)aelw-
1689: i<>hdon rakentmnista varten Oulun kaupungista Hai-
1690: ltwd,on kirkonkylään.
1691:
1692:
1693: Ed u s k n nn alle.
1694:
1695: Koko it&enäisyytemme ajan on edus- kaapelit T·ail1innaan ja AhvtmJa,U.Dla..an lmutta
1696: kunta QSOi.ttanut kiioottäv-ää auliutta, !kun Tu.kiholomaan. Posti- ja lennät:i:nhallitp.s on-
1697: on ollut kysymyksessä varojen. myöntämi- kin sen vuoksi todettuaan, että mantereen
1698: nen maan puhelinlinjojen rakentamiseen. tähdellisimmät tarpeet OJl jo tyydytetty_.
1699: Niinpä on sanottuun tarkoitukseen vuodesta kääntänyt huomionsa saaristoj~in puhe-
1700: 1921 vuoteen 1928 käytetty, merikaapeleita lii•yhteyksien parantamiseen. Siinä tarkoi-
1701: lukuunottamatta, n. 25 milj. ja kuluva1le tukisessa järjesti sanottu hallitus viime vuo-
1702: vuodelle varattu 13 milj. mk. Tästä auliu- den helmikuun 27 ja 28 p :nä neuvottelu-
1703: desta on myöskin Pcilijois-.Suomi tullut huo- kokouksen Helsinkiin, jossa olivat edustet-
1704: mattavassa määr~ä. osalliseksi. V. 1921 tuina useat valtion laitokset, rannikkolää-
1705: hyväksyi eduskunta ·tehdyn :u:wmusehdo- nien maahN':t'at, saaristokunnat y. m. Tässä
1706: tuksen Pdhjois-Suomen puhelinoloj·en kehit- kokotrksessa oltiin yks.imielisiii, Hiit~i, että
1707: tämisestä ja antoi hallitus sen mukaisesti valtion tärkeänä velvollif>11Utena on huoleh-
1708: lenn!ätinlaitoksen laatia ehdotuksen sitä tia myöskin saaristojensa asukkaiden puhe-
1709: varten. Lennätinlaitoksen ehdotus, joka linoloista. On lummollista, että tällainm1
1710: valmistui vuoden 1922 lopulla, sisälsi 2,330 neuvottelutilaisuus on antanut saaristolai-
1711: km. :päälinjoja, 1,477 km. sivulinjoja ja sille uutta innostusta ajamaan yhtä elin-
1712: 28 km. merilkaa:pelia ja päättyi 15.42 milj. ehtojensa tärkeintä asiaa. Sen vuoksi ovat
1713: markkaan. Tästä ohjelmasta on tähän men- my(i.skin Hailuodon asukkaat kääntyneet
1714: nessä toteutettu jo jokseenkin taclmll~n puoleemme pyynnöllä tehdä heidän puoles-
1715: puolet. Näiden tthrausten ja yksityisten t.oon asiassa aloite eduskrnm~ssa, sittenkuin
1716: Tin;jojen avulla ovat nyt useimmat Pohjois- Hailuodon kunta jo kolme kert.aa aikaisem-
1717: Suomenkin kylät, kaukaisetilcin, puhelimen min on turhaan kääntynyt anomuksil1aan
1718: välityksellä yhteydessä liikekeskm;ten ha1lituksen puoleen.
1719: kanssa. LuonnonsUlhteet Hailuodon seuduilla- vai-
1720: Hailuodon saarikunta on kuitenkin tähän 1\iuttavat, että saaren 2,500 asukasta saaTat
1721: a&i.i tul'haan odottanut vuoroaan, vaikkaJkin keväisin ja syksyisin olla kauerrumin kuin
1722: merikaapelin ja tarpeellisen maajohdon ra- missää11 muualla saaristoissamme täydelli-
1723: kentaminen Hailuotoon sisältyi jo edellä sesti eristettyiuä muun maailman yhtey-
1724: mainittuun vuoden 1922 suunnitelmaan. destä. Niinpä esim. viime syksynä ei Hai-
1725: TäJhän mennessä :ei ole tosin rakennettu mui- luodon kirkkoherranvirl\:aa hoitava Siika-
1726: takaan saaristokaapeleita, ainoastaan meri- joen kirkkoherra pää.'>Syi. kahteen kuukau-
1727: 11,10. - Karjalainen y. m. 35
1728:
1729: teen saarelle tehtäviään suorittamaan. Kun luodon ·seudun karttaa, niin näyttää siltä,
1730: vielä ottaa huomioon, että saarella on myös- että ol~si paljon lyhempi merimatka joko
1731: kin majakka ja luotsiasema, joiden olisi tar- Siikajoelle tai Salonpään niemeen. Kun
1732: peellista ja tärkeää olla keskeytymättä yh- kumminkin rannikot näihin molempiin paik-
1733: teydessä. Oulussa olevain virastojen ja liike- koihin mennessä ovat hyvn1 pitkälti matalia,
1734: miesten kanssa, että saarella voidaan hel- niin pitäi,si kaapeli joko kaivaa meren poh-
1735: post,i harjoittaa salakuljetustavarain varas- j~Wll maahan tai sitten mutkiteUen j6htaa
1736: toimista ja vaihtoa, ellei sen järjestysva1ta joitakn1 syvänteitäi myöten. Kummastakin
1737: voi olla yhteydessä mantereella olevain vi- paikasta olisi sitäpaitsi rakennettava pitkät
1738: l'astojen kanssa, että saari muodostaisi vaa- kalliit maajohdot Ouluun asti, joten kaape-
1739: mn hetkellä tärkeän etuvartioaseman, niin lin laskemisen suoraan Ouluun on laskettu
1740: kä~ynee jokai<>elle selväksi, että valtion vel- tulevan halvimmak<si ja tuottaa sen lisäksi
1741: " ollisuus on viipymättä ruveta rakentamaan varmimman yhteyden.
1742: saarelle pUiheiinjohtoa. Edellä olevan nojalla rohkenemme. knn-
1743: Bdellä main~tussa lennätinlaitoksen suun- nioittavimmin esittää,
1744: nitelmassa ehdotetaan johto rakennettavaksi
1745: suoraan Oulusta, jolloin merikaapelia tulisi että Eduskwnta ottaisi ensi vuo-
1746: ra.kennettavaksi n. 19 km. ja maajohtoa ran- den rnenoa1·vioon 785,000 nwrkan
1747: na.lta Hailuodon kirkonkylään sekä Oulussa rnäärämhan puhelt?~johdm~ rakenta-
1748: rannalle yhteensä n. 9 km. ja kustannukset miseksi Oulu,n km.tpwngista H ailnodon
1749: niistä tekisivät 78!5,000 mk. Jos katsoo Hai- kirkonkylään.
1750:
1751: Hdsingissii, lwlmiJnnm 8 p :nä 1929.
1752:
1753:
1754: Heikki Karjalainen. M. Niileks'el&
1755: L. Mustakallio. Eeiro · NDrmåmt~mt
1756: S. Salo. V·äiuö Malmivaara.
1757: 36
1758:
1759: 11,11. - Rah. al. N :o 11.
1760:
1761:
1762:
1763:
1764: Helo y. m.: Määrärahan osoitta,miscsta ofnakotirahaston
1765: vah·vistatniseksi.
1766:
1767:
1768: B d u s k u n 11 a ll e.
1769:
1770: On yleisesti tunnettua, että niillä asunto- sinkaan katsoen siihen asunto-<Olojen surkeu-
1771: aloilla, joissa maan suuret väestök€rrokset teen, j:ossa meillä sanotut väestöluokat elä-
1772: elävät, on sekä välillisesti €ttä välittömästi vät. Rahaston pääoma on tosin noin 120
1773: mitä tärkein merkitys yhteiskunnalle koko- miljoonaa markkaa, mutta toistaiseksi on
1774: naisuudessaan. Senvuoksi onkin sivistys- siitä vuosittain käytettävissä vain noin 2 1 /"
1775: Jnaissa katsottu yhteislnmnan velvollisuu- miljoonaa markkaa, joka summa rahaston
1776: deksi ryhtyä ei vain tilapäisesti, vaan jatlm- sääntöjen mukaan on jaetta.va tasan kau-
1777: villn toimenpitei;;;iin vähempiosaisten astmto- punkien ja taajaväkisten yhdys1mntien, toi-
1778: olojen parantamiseksi. Valtion asunt{)poli- saalta varsinaisen maaseudun ]uotontarvit-
1779: tiikkaa onkin ylBensä pidetty yhtenä sosia1i- sijain kesken. On luonnollista, että tämä
1780: politiikan tärkeimmistä alolliia. summa ei ole kuin pi~nenä rippcenii tarpee-
1781: Meillä ei asuntopolitiikkaan ole kiinni- seen nähden.
1782: tetty riittävää huomiota. Ne toimenpiteet ja Mitä ensinnäkin maaseudun asm1to-o1oi-
1783: rahalliset avustukset,. joita yleisistä varoista hin tulee, on meillä aina, kun on ollut kysy-
1784: on ennen sotaa myönnetty a.'5untorakennus- myksessä ryhtyä toimenpite'i:;iin vähempi-
1785: toiminnan edistämiseksi, olivat siihen näh- osaisten aseman parantmnis.eksi, varsin vii-
1786: den, mitä olisi tarvittu, aivan mitättömili, hän kiinnitetty b.uomiDta maataloustyöläi-
1787: ja sodan jälkee11 tapahtumut asuntoraken- siil1. l\iaatyöläisct eivät yleensä ole olleet
1788: nustoiminnan tukeminen' ei ole (.'i."les ollut niin j'ärjestyncitä, eikä heillä ole ollut Wai-
1789: öittävä torjumaan sitä astmto-olojen huo- suutta. tuoda esiin puutteitaan ja vaatimuk-
1790: nontumista, joka johtui rakennustoiminnan siaan samalla tavoin kuin esimerkiksi teol-
1791: miltei täydellisestä pysähtymisestä mnail- lisuustyöläisillä jn 'J)ienviljeli,jöillä0 josta Oll-
1792: mansodan aikana. kin ollut seurauksena, että m~otatyöläisct
1793: Valtion asuntopolitiikka on t~illä kertan ovat joutuneet enemmän la;psipuolen a&-
1794: kohdistunut pääasiassa omakotirnkennu;;t.oi- maan. Näin on tilanne myös asunto-oloi-
1795: minnan tukemiseen, jota varten peru.stetustr. hin nähden. Tällä alalla on yhteislnnmalla
1796: :1makotirahastosta myönnetään lainoja pie11- sutumaton ja samalla myös tä1~keä ja hedel-
1797: ten omakotien rakentajille niin hy·dn varsi- mällinen työala, joka jatkuvasti eclellyttäii
1798: naiselle teollisun..'ltyöväestölle kuin myöskin ·lmomattavia summi~a yleisistä varoista.
1799: maataloustyöläisilk Niin tärkeätä kuin :Myöskin kaupunkien ja taajaväkisten yh-
1800: tämä toiminta onkin, on .kuitenkin raha&1:on dyskuntien pieneläjien asunto-olot ovat
1801: asema valitettavasti sellainen, ettei sillä ole meillä korjauksen tarpeessa. Vertauksen
1802: tällä hetkellå sanottavampaa merkitystä var- vuoksi mainiUakoo11, että ktm esimerkiksi
1803: II, ll. - Helo y. m. 3'7
1804:
1805: Köpenhaminassa on korkeintaan yhden huD- miljoonaa kruunua eli siis miltei 5 kertaa
1806: neen ja keittiön käsittäwiä huDneistoj~ vain suurempi kuin meillä, jDuka lisäksi rahastoa
1807: 10.5 % huoneistOjen lwko lukumääriistä, on Ruotsissa vielä lisätään jatkuvasti.
1808: Helsingissä vastaava määrä 42.s %. Tämä Yllä olevilla perusteilla ehdDtamme,
1809: riittää osoittamaan., miten paljDn ,ahtaam-
1810: missa olDi&<>a meillä viihempivaraiS€t yleensä että Edttskunta piiä.ttäisi 1930 vtw-
1811: asuvat. den 1nenoarvioon ottaa 30 miljoonaa
1812: ·Mainitt&koon vi-elä, että kun meillä oma- nw.rkkaa omakotimhaston vahvista-
1813: kotirahasto. oo vain 120 ·miljDonaa markkaa, 1niseksi.
1814: oli se RnDtsissa jo VllD111Ul 1924 noin 55.r.
1815:
1816: Helsingissä, 3 päiv~inii helmikuuta 1929.
1817:
1818:
1819: J·ohan Helo. Samuli Tervo.
1820: Jussi Rapo. Albin Koponen.
1821: K. Hakala.
1822: ll,tz. - f.lak. al. N :o 12.
1823:
1824:
1825:
1826:
1827: PekklU,a, M. y. m.: Määrärahan osoittarni8BBta O'mU/t:oti-
1828: rahastoon maatalaustyöväestön asu,nto--olojen pa:ran-
1829: tarnista varten.
1830:
1831:
1832: E d u s k u n n a 11 e.
1833:
1834: Vuoden 1929 menosäännössä on n. s. oma- den valtiopäivillä tarkoitusta varten osoitet-
1835: kotirahastoon päätetty siirrettäväksi, tehty- tavaksi 25 milj. markkaa. Tämä rahamäärä
1836: jen rahaasia-aloitteiden johdosta, 5 milj. olisi kipeästi tarvittu omien kotien rakenta-
1837: markkaa va1tionvaroja. Kun tästä rahamää- mista varten maaseudulle, missä kyseessä-
1838: rästä tulee voimassaolevien lainsäännösten oleva toiminta jo on päässyt ilahuttava.n. hy-
1839: mukaan ainoastaan toinen puoli käytettä- vään vauhtiin. Näin ollen ja kun maaseu-
1840: väksi maaseudun omakotitoimintaa varten. dun väJhäväkisen, kaupunkiväestöä usein si-
1841: toisen puolen tulles.'la kaupunkien ja taaja. vistyksellisesti j~ taloudollise.&1i 'illhati.sem-
1842: väkisten yhdyskuntien hyväksi, on tarkoi- malla asteella olevan vä.estön hyväbi tässä
1843: tusta varten myönnetty r,ahamäärä siihen kiohden olisi enltis'tä enemmän työtä tehtäviä,
1844: nähden, että omakotirahaston muut varat ehdotamme, edellä:mainitun aloitteen perus-
1845: jo lienevät kaikki kiinnitetyt, riiUä- teluihin viitaten,
1846: mätön poistamaan tällä alalla esiintyvän
1847: rahantarpeen. Katsoen siihen suureen rmer- että. Edu.skunta piiättäisi tnlevan
1848: kitykseen, mikä erikoisesti maataloustyö- vuoden valtion menosääntöön otetta-
1849: väen ,asunto-olojen parantaml<:ella on ter- vaksi ja mnakotimhastoon siil·rettä-
1850: veydellisesti ja sivistyksellisesti sekä tämän väksi 25 miljoonan tnarkan snw"'lr:isen
1851: työväestön taloudellisen ja yhteiskunnalli- mää1·ämhan nW(I,SC1td1m ja e~-ittäin
1852: sen aseman kohottamisessa yleensä, ehdotet- kin nwa.talo-ustyö·väestön asnnto-olu-
1853: tiin mhaasia-aloitteessa N :o 5 viime vuo- .ien parantamista va!"ten.
1854:
1855: Hel.~in1-6ssä helmikuun 11 päivänä 1929.
1856:
1857:
1858: Mauno Pekkala. 'l'oivo Halonen.
1859: Jalmari Linna. Aino Lehtekoski.
1860: 39
1861:
1862: fl,t3. - Brtlt. al. N :o 11.
1863:
1864:
1865:
1866:
1867: Kuisma y. m.: Mäiirämhmt osaitt(lm~esta kuoletuslui-
1868: noiksi vapaussodan itli!Jaliideille.
1869:
1870:
1871: B d tl s k u n n a 11 e.
1872:
1873: Va,pa.ussodan lnvaliidieu liiton kerää- rappeutuneiden viljelysten ja rakennusten
1874: m:än tilaston mukaan on 110in 50 % (viisi- korjaamiseen sekä vanhojen kalliskollkoisten
1875: kJiimmentä. prosenttia) vapaussodan inva- velkojen maksuun. Pienemmät tilalliset
1876: Jiideista maata1loutta harjoittavia, omistaen tarvitsevat Hsämaata. Moni on joutunut ln-
1877: siis oman kiinteimistön ja omaten täten va- nastamaan perintötilan tai ollut pakoitettu
1878: kinaisen asuinpa.ika11 ja toimialan. Useim- tekemään muita pääomaa kysyviä. korjauksia
1879: mat näistä maanviljelijä-invaliideista ovat ja tilan arvoa k!J!b-otta\ria uudistuksia.
1880: velkaantuneet tai ovat lähitulevaisuudessa InvaliidieJJ on yleensä sangen vaikeaa
1881: pakoitetut hankkimaan itselleen luottoa sa:ada lainoja ja korot ovat tavallisesti kor-
1882: maata:low."ta:rlooituksiin. Koska: Vapau~ keat sekä maksuehdot epäedulliset, joten
1883: sodan Invaliidi('n liitolh: on viime vuosina osaksi tai kokonaan työkykynsä menettänei-
1884: saapunut sangen runsaasti suurempien den, useissa tapauksissa suuriperheisten in-
1885: halpakorkoisten kiinnityslainojen anomuk- valiidien taloudeJlinen asema on sangen epä-
1886: sia, on mainitun liiton johtokunta tarkoi- varma.
1887: tusta varten laadituilla kyselykaavakkeilla Koska velkaantuneita invaliideja ei mis-
1888: -ottanut selvää invaliidien kiinteän omaisuu- sään tapauksessa voida sijoittaa muihin toi-
1889: den arvosta, heidän veloistaan sekä luoton miin, on valtion ja kansaikunnan ehdoton
1890: t a.rpee.st a . vervollisuus turvata ja tukea heitä siinä am-
1891: Kuten näiden kysely.kaavakkeiden perus- matissa, jossa he nyt elävät ja täten valmis-
1892: teella laaditusta yhteenvedosta käy selville, taa heille tilaisuus omassa kodissaan hank-
1893: on luottoa tarvitsevien invaliidien kiinteän kia toimeentulo itseUe.en ja perheelleen.
1894: omaisuuden arvo noin 8.H milj. markkaa ja ,Jotta tukalassa taloudellisessa asemassa
1895: velat noin 3.1 milj. mar-kkaa. Tarvitse- olevien va.pallSSodan invaliidien tila voitai-
1896: mansa luoton suuruuden he ovat ilmoit- siin saada edes jonkun verran paremmaksi,
1897: tane€t 5.4 milj. markalu;i. Tämä tilasto kos- ehdotamme kunnioittaen,
1898: lwe kuitenkin vain 11oin neljäsosaa invalii-
1899: dien koko lukumäärästä, joten Inoton tarve
1900: on suunnilleen ndinkertaine11. että Eduskunta päättäisi en.~i vno-
1901: Pääomaa ovat inv-aliidit tarvinneet ja tu- den tulo- ja menom~vioon otta-a 5 m~1-
1902: levat tarvitsemaan uusien tilojen ostoon, .f.<wnan 11-wrkan su1truisen mä-ärärahan
1903: 40 JI,l3. - VapanssodaH invaliidien ::nosta.minen.
1904:
1905: jaettavaksi V apaitJ.~sodan I nvaliidien pitkäailroisina :kuvletuslainoi·na ua-
1906: liiton välityksellä halpalwrkoi.sina, paussod.an inv.aliideille.
1907:
1908: Helsiugissii, helmikuun 8 p :nä 1929.
1909:
1910:
1911: Antti Kuisma. Heikki Vehkaoja.
1912: Kaarlo Hurme. J. Koivisto.
1913: Aleksi Hakala. Eero N nrmesnietni.
1914: M. Niilekselä. P. Kankkunen.
1915: J. E. Pilppula. Antti KemppL
1916: S. Kariniva. Matti Pitkänen.
1917: E. Lautala. Jooseppi Kauranen.
1918: S. Salo. Elias Tukia.
1919: Kaarlo Hänninen. P. Saarelainen.
1920: Antti Juutilainen. E. A. Aaltio.
1921: Viljami Kalliokoski. Jalo Lahdensuo.
1922: Janne Koivuranta. P. V. Heikkinen.
1923: E. A. Tnomivaara. T. Janbonen.
1924: 41
1925:
1926: IJ,I4. - Rah. al. N:o 14.
1927:
1928:
1929:
1930: Luoma y. m.: Mäiiräraha·n osoitla·misesta kuoletus'lai-
1931: noiksi vapau.ssodan invaliideUle.
1932:
1933:
1934: B d u s k u nn alle.
1935:
1936: Yapaussodan l:nvaliidion liiton keräämän muuten tekemään pä:ä.omaa kysy\<iä korja;uk-
1937: tilaston mukaan on noin 50 % vapaussoda11 sia ja tilan viljelyskuntoa kohottavia uudis-
1938: invaliideista maataloutta harjoittavia, omis- tuksia.
1939: ta.n siis oman kiinteimistön ja omatcn täten I1ainojen saanti invaliideille on kuitenkin
1940: vakinaisen &':!uinpaika.n ja toimialan. ollut vaikeaa, korot ovat olleet ko1~eat ja
1941: Uscimmat uäist.ä invaliideista ovat kuitenkin maksuehdot epäedulliset, joten näiden työ-
1942: velkaantm1eet tai ovat .pakoitetnt lähitule- kykynsä osittain, jopa lmkonaan menettä-
1943: vaisuudessa hall'kkimaan itselleen lnottoo neiden, useassa tapauksessa ,suuriperheisten
1944: maataloustarkoitnksiin. Vapaussodan Inva- pienviljelijäin taloudellinen asema on san-
1945: liidien liitolle onkin viime aikoina saapunut gen epävarma. Koska näitä velkaantuneita
1946: sangen runsaasti halpakorkoL<>ten .Jmoletus- invaliideja ei missään tapauksessa v:oida si-
1947: lainojen anomuksia. Vapaussodan Jnvalii- joittaa muihin toimiin, on valtion ehdoton
1948: dien liiton hankkimista: tiedoi-~ta. käy ~] Yelvollisuus turvata ja tukea heitä siinä am-
1949: ville, · että luottoa tarYitsevien invaliidien matissa, jossa he nyt e"lävät ja site4.l va.rnllis-
1950: ikiintciin omaisuuden arvo on noin 8.6 milj. taa heille tilaisuus omassa ko{Hssaan hank-
1951: markkaa ja Velat noin 3.< milj. m<n'!..-:k:aa. kia toimeentulo itselleen ja ,perheelleen.
1952: Tarvitsemansa luot.on suuruuden iuvaliidit Tä\hu,n nähden kunnioittaen ehdotamme,
1953: ovat ilmoittaneet 5.-1 milj. markaksi -
1954: I.~ainavm'Oja ovat invaliidit tarvinneet ja että Edttskunta päättäisi 1•uoden·
1955: tulevat tarvitsemaan uusien vil'jelysten rai- 1930 ylt1niiiiräiseen menom·vioon ottaa
1956: vaamiseen, heikossa. kunnossa olevien Vil- neljän m~7joon.an nwrkan suuruisen
1957: jelysten ja rakennusten korjaamiseen sekii nuiärämhan valtionettvostm~ annetta-
1958: vanhojen korkeakorkoisten vellrojen mak- vien Uihernpien mää1·äysten m-u,kaan
1959: suun. Pienimmät tilalliset tarvitsisivat kmytcttäväksi vapa-wisodan invalii-
1960: myöskin lisämaata, voidakseen kotona saada deiUe kiinnitysvaku1.ttta vastaan
1961: tarpeellisen toimeentulon itselleen ja per- ·myÖTbnettävinä kr!tol.etu.sw.inoina, joi-
1962: heelleen. :MOni on sodassa saamansa vamman den kuoletusaika on vähintään ,'J.''i
1963: takia oHut pakoitettu turvautumaan vieraa- v'I.Wtta, sekä lwrko ,ia k1wletn.~ yh~
1964: seen työvoima.an, moni on joutunut luaoas- te-enf>ä Jr.orkei1daa.n 7 %.
1965: tamaan perintötilan tai ollut pakoitettu
1966:
1967: Hclsin;oissti 8 p. helmikuuta 1929.
1968:
1969: A. Luoma. T. A. Aalto-Setälä. Antti Vainio. Martti Rantanen.
1970: Oskari Lehtonen. Leo Gummerus. Taave Junnila. W. K. Knuliala.
1971: J. 0. Ikola. Onni Talas. Bernhard Heikkilä. Paavo Virkkuneu.
1972: Vilho Nikkanen. Kaino W. Oksanen. E. W. Lehtinen. F. W. Härmä.
1973: Väinö Malmivaara. Gunnar Sahlstein. A. A. Neitiniemi. 0. H. Jussila.
1974: Kaa;pro Moilanen. Hedvig Gebhard. K. E. Aarnio. Pekka PennanetL
1975: Sakari Ainali, E. A. Turja. J. Seppänen. · E. W. Kuokkaneu.
1976: Evert Nukari.
1977: 63-2~ G
1978: 42
1979:
1980: ll,ts. - Rab. al. N :o tS.
1981:
1982:
1983:
1984:
1985: Wiik: Määrämhan osoUtanl-isesta kansalaissotaa·n. osaa-
1986: ot'tåneiden, punaisten JYUOleUa taistelleiden. if'tlvaUi-
1987: dien avustamiseksi.
1988:
1989:
1990: B dn.s k u n u a l 1 e.
1991:
1992: Vuontna 1918 Suomessa riehunut kansa- Olisi jo aika, että. kostontunteet Ha.L'Iivat
1993: t~'Sota riisti lukuisilta siihen osaaottaneilta väistyii inhimillisyystunte€n tieltä.
1994: t>erveyden ja työkyvyn. Näitä onnettomia Viime vuoden valtiopäiviHe jätti allekir-
1995: oli kumma1lakin puolella, niin pun~i.sclla joittanut lakiesityksen, joka tarkoitti sellai-
1996: kuin valkoisellakin. Inhimillisyys olisi vaa- sen muutoksen tekemistä. vuonmt 1919 an-
1997: tinut yhteiskuntaa huolehtimaan kumpais- nettuun ,lakiin eläl\ikeistä vapaussod~Jssa
1998: tenkin toimeentulosta, sillä. rintaman molem- haav-oittuneille sotureille sekä kaatuneitten
1999: milla puolilla olleet taistelivat vakaumuk- ja sairauden johdosta kuoll-eitten soturien
2000: sensa puolesta. perheenjäs:enille", että sanottu laki ulottuisi
2001: Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Avosylin käsittämä·än myös punaisena puolella tais-
2002: otti valkoinen yhteiskunta valkoiset sotailt- telleet soturit. Tämä lakiesitys ei vielä ole
2003: valiidit hoidettavakseen; heitä varten siili- tullut edes asianomaisess:a valiokunnassa
2004: dettii11 laki, joka turvasi heille ja heidän käsitellyksi. Siitä riippumatta, tuleeko se
2005: omaisilleen toimeentulon, heille on vuosit- koskaan käsitellyksi ja hyväksyt;}T'ksi, pitäisi
2006: tain annettu lain edellyttämä määräraha vallassaolevan luokan vihdoinkin ryhtyä
2007: valtion varoista, on rakennettu inva1iidikotL täyttämään inhimillisyyden ·asettamaa vel-
2008: on annettu runsaasti yksityisiä lahjoituksia vollisunttaan: niitä punaisella puolella tais-
2009: j. n. e. ja yhä vain vaaditaan samaan tar- telleita entisiä sotureita kohtaan, joiden tä-
2010: koitukseen lis1ivaroja. hän saakka on täytynyt turvautua köyhäin-
2011: Sen sijaan ei yhteiskunta ole punaisella hoidon heill-e suomiin muruihin.
2012: puolella taiste.Jleiden invaliidien hyvii.ksi Ehdotan.
2013: tehnyt mitää.n. l\Ioneen kertaan .ovat työ-
2014: voon edustajat eduskunnassa ehdottaneet cttii Ednskttniu pi:iiittii;isi ens·i v·tw-
2015: tähän tarkoitukseen määrära•hoja, ja yhW den tttlo- ja mcnoanioon XVI P. l.
2016: usein· ov·at porvariston edustajat kylmäki.s- IV luvun 1 1nonwntin kohd<l.lle · otta.a
2017: koisesti hylänneet närrnä ehdotukset. Tml- :) miljoonaa m.arkkaa käytettäväksi
2018: tuu siltä, kuin kansalaissodassa ;;oittanut et~.~i vuoden aikana kansålttissotaan
2019: puoli haluaisi ,viimeiseen saakka kostaa voi- osacwtta.neiden, punaisten '[J'tlililella
2020: tetuiUe, h1.~stelleiden im1aJ.iidien alnt.9tamiieksi
2021: U,.1 r.. - Wiik.
2022:
2023: samojen pM·nsteidcn rnuk<ta1~
2024: kttin sekä kaa.t.u~itte:n .ia ..sair11uden jol!,-
2025: m..äärätä.än huhtikuun päivänä
2026: 28 ilr>sta kuoll.eitten sotwrien perheen-
2027: 1919 annetussa laissa cliikkeistä va- jäsenille.
2028: pau.ssodassa haavoittlt11eille .~otnreillc
2029:
2030: Heb"ing-~'lså helmikuun 13 pä1vän-ä 1929.
2031:
2032:
2033:
2034:
2035: Karl H. Wiik.
2036:
2037: •
2038:
2039:
2040:
2041:
2042: •
2043: 11,16. - Rah. al. N :o 16.
2044:
2045:
2046:
2047:
2048: Vennola y. m.: Karotettttt määrärahan osoitta-nYisesta
2049: m.almin etsintää varten .
2050:
2051: •
2052: J<Jd u.skunn alle.
2053:
2054: On urein esitetty valituksia .siD.tä, ettii sekä malmin etsinnässä että valtausten teke-
2055: Suomi ei osaa \käyttää hyväkseen niitä mah- misessä valtion saamattoman yritteliäisyy-
2056: dollisuuksia, mitä: tul'OkseHisella malmin den kanssa.
2057: etsinnällä maassa on. Kun on tärkeää, että nämä maan luon-
2058: Tarkoitusta v·arten varatut määrärahat nolliset rikkaudet tulevat tutkituiksi uusim-
2059: ovat aina olleet kovin mitättömät ja ovat pia menetelmiä riittiivä,:.ti ja kyllin tehoi-
2060: edelleenkin, vaikka parannuksia on siinä sasti käyttäen ja kun myöSkin etsinnän ja
2061: suih~ tehty, kovin niukat. Ne eivät a1111a tutkimustyön nopeampi edistyminen kuin,
2062: riittäv.ästi tilaisuut.ta uusimpien malminet~ mitä tähän saakka on ollut laita, on tarpeen
2063: sintämenetelmien ja teknillisten apuneuvo- vaatima, saamme kunnioit.tavimmin ehdot-
2064: jen käytölle, samoinkuin puheenoolevaan taa,,
2065: tarkoitukseen myönnettyjen rahavarojen
2066: niuk!kuus ehkäisee työn järjestelyä ja edis- että Edusk1.tnta päättäisi ensi -vuo-
2067: tymistä sillä ll{)peudella, minkä asia vaatisi. dett tulo- ja menom·viossa lwhotta.a
2068: Onpa nyttemmin käynytkin niin, että yksi- nykyistä nudmin etsintään kä;ytettä-
2069: tyiset ulkomaalaiset yrittäjät ovat ruven- viitnä o1.twaa määrä.rahoo, 300,000 ?na.r-
2070: neet maassamme menestyk.<rellä kilpailemaa11 kalla.
2071:
2072: Helsingissä, helmikuun 10 päivänä 1929.
2073:
2074:
2075: J. H. Vennola. W. K.. Särkkä. J. 0. Ikola.
2076:
2077:
2078: •
2079: 45
2080:
2081: II,n. - Rah. al. N:o 17.
2082:
2083:
2084:
2085:
2086: Oksanen y. m.: Määrärahan osoitta·misesta naispoliisi-
2087: kottlutusta varten.
2088:
2089:
2090: Eduskunnalle.
2091:
2092: Sii'hen nähden, että vuoden 1928 valtio- Jotta asia edistyisi jatkuvasti, on välttä-
2093: väivillä 1e:hty rahaasia-aloite N :o 203 nais- mätöntä, että vuoden 19-30 m-enoarvioon va-
2094: poliisityön j~är<jestiälmiseksi maassamme ajan- rataan rahamäärä naispoliisikurssien toi-
2095: mukaiselle ja ta~koitustaan vastaavalle kan- meenpanoa varten. Sen kokemuksen nojalla,
2096: nalle johti myönteiSeen tuloikseen silffili, että joka vuom1a 1923 pidetyistä naispoliisikurs-
2097: valtiovarainvaJio:kunta. osotti, että hallitus seista on sa'ai>n, ja ottaen huomioon, mitä
2098: voi käytlt:Öv·a.roistaan myöntää ta.J•vittavat va- toihtorinrouva 'Tilma Hainarin tutkimusten
2099: rat naispoliisityön tutkimista varten ulko- ja ulkomaalaisen asiaa koskevan uusimman
2100: mailla ja sen nojalla telhdyn meidän oloihim- kirjallisuu,den avulla tiedetåän naisipoliisi-
2101: me sopivan suunniteLman laatimisek.<>i, on kurssien ohjelmasta ja siihen tarvittavasta
2102: Suomen naisten kansallisliitto, neuvotdtua~m ajasta, voidaan naiSI]Joliisin koulutusta var-
2103: asiasta asi·anomaisen ministerin ja eräiden ten vuonna 1930 tarvittavat varat arvioida
2104: muiden hallituksen jäsenten kanssa, ja saa- 76,000 markaksi.
2105: tuaan· siihen kehoituksen, ryhtynyt edelleen Edellä esitetyn nojalla ja viittaamalla
2106: valmistamaan asiaa, ja ovatkin työt edisty- naispoliisias:ilan käsittelyyn vuoden 1928
2107: neet jo nifu:1 pitkälle, että matkasuunniteLma valtiopiiivilUi, ehdotamme kunnioittaen,
2108: -on valmis ja matkalle lähtevä henkilö tie-
2109: dossa, joten stipendiaatin matka ja ehdotus että Ed1tsknnta ottaisi vuoden 1930
2110: naispoliisityön järjesHimiseksi maassamme t,ulo- ja menom·vioon 76,000 mm·kkaa
2111: saadaan suoritetuksi knlnvan vnDden ai- naispolii~ikonl1thtsfa 1•arten.
2112: kana.
2113:
2114: Hels-ingissä, helmikuun 7 p :nä 1929.
2115:
2116:
2117: Kaino W. Oksanen. Paavo Virkkunen.
2118: K. E. Aarnio. Aino Luostarinen.
2119: Martti Rantanen. W. K. Kuuliala.
2120: A. A. Neitiniemi. Leo Gummerus.
2121: Annie Furuhjelm. Hedvig Gebhard.
2122: J. Im. Bäck. Mandi Hannula.
2123: Oskari Lehtonen.
2124: 46
2125:
2126: II,Is. - Rah. al. N :o 18.
2127:
2128:
2129:
2130:
2131: Fabler y. m.: Määärärahan osoittamisesta tnetsänvarti-
2132: jain palkkausta varten.
2133:
2134:
2135: E d u s k u n n a l l ,, .
2136:
2137: Valtion virka- ja palvelusmiesten palk- lnumassa 15,500 hehtaaria ja. Perä-Pohjolan
2138: koja eri vuosina parannettaessa ovat valtiOll piirikunnassa 92,000 hehtaaria. Vertauksen
2139: metsänvartijat kaiken aikaa jääneet huo- vuoksi mainittakoon, että vartiopiirien kes-
2140: noon asemaan. Heidän palkkaustaan ei ole kisuuruus Pohjois- ja Keski-Ruotsissa on
2141: pysyvämillin järjestetty sitten vuosien huomattavasti pienempi, ollen se Norrbotte-
2142: 1907 ja 1909, ;jolloin heidän palkkauksensa nin ta,rka:st!Uspiirissä 25,800 hehtaaria,
2143: silloisiin oloihin nähden jäi suhteettoma11 Skellefteån, Fmeån, Hernösandin, Keski-
2144: pieneksi. Vuosi<m kuluessa on heidän työ- Norrlaudin ja 'l'aalainmaan tarkastuspii-
2145: taakkansa kuitenkin huomattavasti suuren- reissä keskimäärin 9,800 hehtaaria sekä
2146: tunut, mitä osoittaa muun muassa n. s. vä- Bergslagenin ja Tukholman-Gävlen tar-
2147: hittäiskaupan vilkastuminen valtion met- kastuspiireissä keskimäärin 2,100 hehtaaria.
2148: slssa. Vähittäiskaupasta kertyneiden tulo- Vartiopiirien keskisuuruus on siis Suomessa
2149: jen suuruus, joka mailmansodan aikana oli melkoisesti isompi ja siis myöskin metsiin-
2150: % miljoonaa markkaa vuodessa, oli vuonna vartijain työtaakka huomattavasti ras-
2151: 1920 jo yli 3 miljoonaa markkaa, vuonna kaampi.
2152: 1921 yli 5 miljoonaa markkaa ja v. 1922 AsetuksBssa m<Jtsähallinnosta 3 päivältä
2153: 7 ljz miljoonaa markkaa, kasvaen edellem1 kesäkuuta. 1921 annetun asetuksen täytän-
2154: seuraavina vuosina niin paljon, että se vuo- töönpanosta jo määrättiin, että muun
2155: sittain on tehnyt noin 10 miljoonaa mark- muassa metsänvartij.ain palkkaus oli vuo-
2156: kaa. Tämä kauppa, jossa metsänvartijat den 1922 alusta asetettava uudelle kannalle.
2157: suorittavat tä·rkeän osan, on siis huomatta- Saamamme tiedon mukaan määräsi valtio-
2158: vasti lisännyt vuos] v:uodeHa; heidän työ- neuvosto kuitenkin, siihen nähden ettei
2159: määräänsä. Heid~i.n työtaaikkansa on kasva- uutta. hoitoaluejakoa vielä silloin oltu toi-
2160: nut toisistakin syistä. Huolimatta siitä että meenpantu, että. metsänvartijain palkkauk-
2161: metsäJhallinnon toiminta on viime vuosin:a sen järjestel5" oli jätettävä toteuttamatk1,
2162: kaikinpuolin vilkastunut on vartiopiirien kunnes sanottu hoitoaluejako ja silloin
2163: suuruus kasvanut ju :me.tsä:nva.rtijain mut- suunnittelun alainen vartiopiirijärjestely tu-
2164: kojen pituus samalla: lisääntynyt. l\1i- lisi toimeen'Pantavaksi. Tästä on johtunut,
2165: ten suuria vartiopiirit nykyään ovat kä.y et;t:ii aloite metsänvarti,ja.in :palk'lrojcu.
2166: selville seuraavista luvuista. Itä~Suomen uudelleen järjestämiseksi tehtiin vasta
2167: piirikunnassa on vartiopiirien keskisuuruus vuotta myöhemmin. Vuonna 1923 teki ni-
2168: 7,250 hehtaaria, Länsi-Suomen piirikun- mittäin metsähallitus maatalousministe-
2169: nassa 2,850 hehtaaria, Pohjanmaan piiri- riölle esityksrn metsänvartijain pa:lkkojen
2170: 11,18. - l"ahler y. m. 47
2171: parantamiseksi, uudistaen sittemmin esi- nottavia merkitse, sillä mainitut tilathan
2172: tyksensä useina vuosina. Esitykset eivät ole ovat itse asiassa valtionmetsätorppia, joista
2173: johtaneet kuitenkaan sellaiseen tulokseen torpparit ovat maksaneet veroa noin 200 a
2174: kuin toivottmvaa olisi ollut. Sekään ano- 300 markkaa vuosittain, metsänva.rtijain
2175: mus, jonka metsänvartijat itse vuoden 1924 a~uessa torppaansa verovapaasti. Lähes-
2176: lopulla tekivät, ei, vaikka metsähallitus an- kään kaikilla metsänvartijoilla ei sitäpaitsi
2177: toi anomuksesta puoltavan lausunnon, aut- ole lainkaan hallussaan metsänvartijatilaa.
2178: tanut asian eteenpäin menoa. Ainoa huo- Näin ollen ja :kun metsänvartijain nykyi-
2179: mattava parannus, joka näihin palkkoi- nen palkkaus ei vastaa kohtuullisimpiakaan
2180: hin saatiin, tapahtui vuonna 1928, jolloin vaatimuksia, olisi sitä tuntuvasti ,nostettava
2181: tarkoitusta varten myönnettiin 3,516,000 jo siitäkin syystä, että metsänvartijat täy-
2182: markkaa. Tämä ·palkkaus tekee metsänvar- sinpalvelleina, eläkkeelle joutuessaan, voi-
2183: tijaa kohti. keskimäärin noin 4,500 markkaa, vat saada eläkettä 6,000 markkaa vuodessa.
2184: vaihdellen 3,000-7,000 markkaan työmää- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
2185: rän ja vartiopiirin suuruuden mukaan.
2186: Tämäkin palkka on kuitenkin ilmeisesti niin että Eduskunta vuoden 1930 val-
2187: pieni, että se edelleenkin on parantami- tion menosääntöön päättäisi otetta-
2188: sen tarpeessa. Viittaukset metsänvartijain vaksi 7 milj. markan suuruisen mää-
2189: muihin tuloihin, ennen kaikkea metsänvar- rärakan m.etsänvartijain palkkausta
2190: tijatiloista saatuihin tuloihin, eivät tässä sa- varten.
2191:
2192: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1929.
2193:
2194:
2195: Jussi Fahler. Mauno Pekkala. Kaarlo Hurme.
2196: 48
2197:
2198: 11,19. - Råh. al. Nro 19.
2199:
2200:
2201:
2202:
2203: Venn~a y. m.: Miiiirärahan osoittamisesta henkilöiden
2204: avustamiseksi, jotka valmistuvat työskentelemään
2205: kotimaisen viennin hyv:äksi.
2206:
2207:
2208: B d u s-k u n n a 11 e.
2209:
2210: Viimeaikaiset kokemukset ovat riittävän he•11<kilöitä, jotka ovat valmistautuneet an-
2211: selvästi osoittaneet, että viootikauppamme tautumaan kaupalliselle alalle, tutustumaan
2212: alalla on suuria puutteita olemassa ja että ulkomaisiin oloihin ja vientikauppamme
2213: maan talouspolitiikan on enemmän kuin tä- mahdollisuuksiin eri maissa. Vasta näin
2214: hän saakka kiinnitettävä siihen huomiota. ulkomailla tehtyjen havaintoj@ ja saadun
2215: Silmiin pistävä ja olojemme kehittämättö- kokemuksen jälkeen voidaan heiltä odottaa
2216: myyttä kuvaava epäkohta on jo si:im.ä, että menestyksellistä toimintaa kotimaisen vien-
2217: meillä varsinaista ammattimaista vientikau- nin hyväksi.
2218: pallista yritteliäisyyttä on tuskin lainkaan Kun on erittäin tärkeää, että valtio täy-
2219: tai aivan mitättömän vähän olemassa. Tuot- dentää jo eri ammattiopistoissa kustanta-
2220: tajat saavat tavallisesti itse huolehtia myös- maansa !kasvatusta tällä käytänn-ölliseen toi-
2221: kin viennistä tai myydään vientitavaramme mintaan perehdyttämisellä ja siten avustaa
2222: ulkomaalaisten agenttien välityksellä. Joskin sopivien henkilöitten valmistumista vien-
2223: tämä asiaintila erikoistapauksissa voi olla timme palvelukseen·, saamme kunnioittavim-
2224: tarkoituksenmukaistakin, niin se yleisenä min ehdottaa,
2225: vi0ntimme järjestelymuotona ei ole puolus-
2226: tettavissa. että Eduskunta päättäisi ottaa ensi
2227: Vientikauppamme kehittymisessä meille vuoden tulo- ja menoarvioon 300,000
2228: edullisempaan suuntaan tuottaa suuria vai- Smk. suuruisen määrärahan henkilöi-
2229: keuksia sopivien, ulkomaisia oloja ja vienti- den avustamiseksi, jotka palvele-
2230: kauppaa tuntevien henkilöiden puute. Muu- malla määrätyn ajan ulkomaalaisissa
2231: toksen aikaansaaminen tässä suhteessa on liikkeissä ja perehtymällä ulkomai-
2232: kuitenkin vientimme kannalta välttämätön. siin vientimahdollisuuksiimme eri
2233: Mutta se voi tapa'htua mielestämme tällä maissa valmistuvat työskentelemään
2234: hetkellä. ainoastaan siten, että. avustetaan kotimaisen viennin hyväksi.
2235:
2236: Helsingissä, helmikuun 10 p :nä 1929.
2237:
2238:
2239: J. H. Vennola. W. K. Särkkä. J. 0. Ikola.
2240: 49
2241:
2242: ~ - Rah. al. N :o 20.
2243:
2244:
2245:
2246:
2247: Seppälä y, m.: Määrärahan osoittamisesta uuden lasten-
2248: sairaalan rakentamista varten.
2249:
2250:
2251: E d u s k u n n a 11 e.
2252:
2253: Kolmen vuosikymmenen ajan on valtion rasta lasta. Tosin lastenosasto piakkoin saa
2254: ainoa lastensairaala Helsingissä pysynyt uuden asuinkerroksen hoitajattarille, joiden
2255: muuttumattomana ja laajentumattomana. asunto-olot ovatkin tähän asti olleet aivan
2256: Tämä huolimatta siitä, että maamme väki- sietämättömän epäinhimilliset. Täten kyllä
2257: lulrn tänä aikana Olli noussut huomatta- nimellisesti saadaau. 10 uutta sairaspaikkaa-
2258: valla tavalla, ollen v. 1900 2,712,,562 ja kin, joten sairaalaan virallisesti voidaan ot-
2259: v. 1927 3,S82,406, alle 15 vuotisten lasten taa nyt noin 60 potilasta entisten 50 sijasta.
2260: lukumäärän noustessa maassamme v. 1925 Tämä lisäys ei kuitenkaan merkirine paljoa
2261: 1,031,546:een. Mutta ei vain lasten luku- enempää kuin pisara meressä siihen potilas-
2262: määrän huomattava lisääntyminen tänä ai- tulvaan nähden, mikä lastenosastolla päivit-
2263: kana, vaan myös lastenhuoltoaatteen nopea täiTI on.
2264: leviäminen kansamme keskuudessa ovat joh- Maamme kaupungit ja kunnat ovat viime
2265: taneet siihen, että lasten sairaspaikkojen vuosina rakennuttaneet itselleen, toiset jo
2266: tarve maassamme on käynyt niin huutavaksi. \huomattavan suuriakin, kunnollisia sairaa-
2267: Lasten vanhemmat lähtevät nyt entistä her- loita, uusia mielisairaaloita, keuhkotautipa-
2268: k.emmin omasta aloitteestaankin sajraalle rantoloita y. m., mutta erikoisesti lastensai-
2269: lapselleen hakemaan sairaala-apua. Sitä- raaloita ei meillä ole ryhdytty valtion eikä
2270: paitsi työskentelee pitkin maatamme ny- kuntien puolesta raJkentamaan, vaikka lap-
2271: kyään lastenhoidollista huolto- ja valistus- set ovat kolmasosa maallllme väestöstä. Yhtä
2272: työtä suorittaen jouikko kiertäviä sairaan- väJJ.än on yksityisiä lastensairaaloita synty-
2273: hoitajattaria ja terveyssisaria, jotka lähet- nyt.
2274: tävät erikoisen sairaala-avuJ tarpeessa ole- Lastensairaalan ylilääkäri professori A.
2275: via lapsia tänne Helsinkiin sairaalahoitoon. Ylppö on m. m. lausunut, että huolimatta
2276: He löytävät useasti kurjissa koto-oloissa sai- siitä että useiilllllia't 1ää:kärit tietävät yli-
2277: raita lapsia, ovat usein suurella vaivalla opiston sairaalan lastenosastolla vallitsevan
2278: saaneet välinpitämättömät vanhemmat taivu- ahdingon ja että sinne vain poikkeustapauk-
2279: tetuiksi tuomaan sairaan lapsensa sairaala- sessa voi sijoittaa potilaansa, pyrkii sairaa-
2280: hoitoon, mutta ikävä kyllä, ei sille voida- laan päivittäin runsaasti jopa yli kymme-
2281: kaan täällä järjestää sairaalapaikkaa. nenkin lasta, jotka välttämättä olisivat sai-
2282: Kun Helsingin yleisen sairaalan lasten- raalahoidon tarpeessa. Niiden joukossa on
2283: osastolle, valtion ainoalle, voitiin v. 1900 vanhempien tuomia, tei'IVeyssisart.en ja lää-
2284: ottaoa vain 265 .potilasta, täytyi samoihin 'ldirien lähettämiä lapsia pitkienkiri matko-
2285: huoneisiin v. 1007 kuluessa sijoittaa 608 sai- Jen takaa, Pohjolan pertlik:oiltakin, eikä sai-
2286:
2287: 63-29 7
2288: I1,2o. - Uuden lastensairaalan rakentaminen.
2289:
2290: raalapaikan puutteessa ole sitten muuta sairashuoltoa voitaisiin par'hait.en turva<t:a
2291: neuvoa kuin viedä lapsi takaisin kotiin, tulevaisuutta.
2292: useimmiten kuolemaan. Lasten sairaudet- Valtion uusien sairaalain ra.kennusky-
2293: han kehittyvät useasti sangen nopeaan sekä symys on ollut vireillä jo parinikymmenen
2294: huonompaan että parempaan suuntaan. vuoden ajan. Viime vuosina on pari val-
2295: Lapselle, joka tänään hakee sairaalapaikkaa tion komiteaakin sitä käsitellyt. Näkyvät
2296: ja jota kehoitamme tulemaan muutaman tulokset näiden työstä ovat ;toistaiseksi ver-
2297: päivän kuluttua jonkun sairaspaikan mah- ratt~n vähäiset.
2298: dollisesti vapauduttua, saamme useasti jo Kun kuitenkin sellainen olotila, joka ny-
2299: huomenna kirjoittaa kuolintodistuksen. Jo kyään yleisten yliopistosairaalain ja varsin-
2300: tämä viittaus osoittaa miten huutava epä- . kin lastensairaalain alalla vallitsee, ei voi
2301: kohta tällä alalla vallitsee. vuosikausia jatkua entisellään tuottamatta
2302: Lisäksi voidaan mainita, että kun tilan- arvaamattomia vaurioita kansallemme, ehdo-
2303: ahtaus on suuri ei aina edes tarttuvia tau- tamme,
2304: teja sairastaviakaan voida eristää ja kui-
2305: tenkin lasten sairanksiksi on merkitty esim. että Eduskunta päättäisi 9ttaa
2306: keuhkokuume, keuh:kotU!berlruloosi, angina uuden lwstensait·aalan rakcntami$ta
2307: y. m. Lapsia suojaamaila kaiikin tavoin ja varten vuoden 1930 valtion tulo- ja
2308: ennen muuta varaarrnalla heille kunnollista 'l'ltenoarvioon 5 miljoonaa markkaa.
2309:
2310: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 192.9.
2311:
2312:
2313: Hilda Seppälä. Mandi Hannula.
2314: Osk. Reinikainen. K. Hakala.
2315: Anna Haverinen. J. F. Tolonen.
2316: Antti Kukkonen. Henrik Kullberg.
2317: T. Janhonen. Aino Lehtokoski.
2318: K. E. Aarnio. M. Ampuja.
2319: Hilma Waljakka. Isak Penttala.
2320: Kaino W. Oksanen. Aino Luostarinen.
2321:
2322:
2323:
2324: •
2325: H,zt~ ~ Rah. al. N:o: 21.
2326:
2327:
2328:
2329:
2330: Gebhard y. m.: Määrärahan osoittamisesta synnytysta-
2331: pausten ja naistaut~e'l'f hoitamista 'Qarter- tarfl?ittavan
2332: yliopistoklinikkana palvelevan sairaalan rak~tami,
2333: seksi Meilahteen.
2334:
2335:
2336: E d u s k u n n a ll e.
2337:
2338: Valtiolle kuuluvan Helsingissä sijaitsevan taloutta palvelevat ahtaat, vanhap.aikuiset
2339: yleisen sairaalan synnytys- ja naistantien ja epäkäytännölliset työhuoneEJt ~!nuhuon~j
2340: osastot palvelevat kolmea tärkeätä tarkoi- neen ja säiliöineen, siis keittiö, pe,sutupa
2341: tusta: synnyttäjien ja naistautisairaitten y. m., eiv~t myöskään näin ollen pysty tyY-
2342: hoitamista, yliopist·oklinik>kana tulevien lää- dyttävällä tavalla täyttämään · 'sairaaJan
2343: kärien valmisrt;usta OOk:ä kätilöopetusta. vaatimuksia. Asiantuntijat kats.ovat niid~n
2344: Vaikka mainittuj·en sairaalain tehtävä on olevan kaiken arvostelun alaopuql~lla.
2345: niin laaja, monipuolinen ja vaativainen kuin Seuraus y:llä selostetusta käytettävissä ole-
2346: yllä on ihuomautettu, ovat niiden sairashoi- van tilan ylikuormituksesta on m. m., että
2347: dolliset olosuhteet jo useina vuosina, jopa synnytyslaitos esim. viime vuoden aikana on
2348: vuosikymmeniäkin, olleet harvinaisessa mää- jotenkin säännöllisesti ollut pakotettu pitä-
2349: rässä k~hnot sen vuoksi, että käytettävissä mään 20-22 potilasta lapsineen huQn~a,
2350: oleva tila ei enää mitenkään ole suhteessa mikä on tarkoitettu ainoastaan 8 .pQtilaaU~,
2351: potilasmäärän nopeaan kasvuun. sekä pitämään pienessä synnyty-shUQneC$Sa,
2352: Vaikka synnytyslaitoksen virallinen paik- jopa vuorokausimäärin, yhtä aikaa seitse-
2353: kamäärä on 50 vuodetta, 900ittaa keskimää- määkin synnyttäjää, joiden lilsäik.si vielä tulile
2354: räinen potilasluku päivää kohti viimeisinä näiden hoitoon ta.npeeHisia henkilöitä ynnä
2355: vuosina seuraavan kasvll:ll: useita lääketieteen kandidaatteja. ja kätilö~
2356: V. 1925 • ••••••••• 0 ••• 57.7 oppilaita. Synnytyslaitoksen esimies, pro-
2357: 1926 •••• 0 ••••• 0 ••• 61.4 fessori S. E. Wic.'hmann, selostrut tästä ahdin-
2358: " 1927 0 ••••••• 0 •.•••• 66.6 kotilasta johtu:nutta sietämätöntä tilannetta
2359: " 1928 ••••••••••• 0 •• 74.0 seuraavin sanoin:
2360: " ,.Stmrauksena tästä potilastungoksesta .on
2361: Vaikka synnytyslaitosten paikkall;lku sii- ollut, että potilaat lähipäivinä synnytyksen
2362: vous- ja puhdistustöid~n takia aina pitäisi jälkeen eivät saa päivän ei yön. raqhaa; että
2363: olla huomattavasti potilaslukua suurempi, kaikiki jotenkin terveiltä näyttävät potilaat
2364: niin on siis potilasluku vuosikausia päinvas- täytyy poistaa laitokselta 5-6 päivää syn-
2365: toin ollut paljoa suurempi paikkalukua, nytyksen jälkeen, jolloin he juuri qlysyvät
2366: nousten viime vuoden lopulla jopa 100 p.oti- jaloillaan; että tämän johdosta huomattava
2367: laaseen ja näiden lapsiin. osa pqtilaista 'kotonaan sairastuu lapsivno~
2368: Kysymyksessä olevan sairaalan sisäistä desair,anksiin ja ·pitkilksi ajoiksi menettää
2369: ö2 11,21. - Uusi synnytyslaitos ja naistautisairaala.
2370:
2371: työkykynsä ja terveytensä; että lait>Oksen myöskin välttämättä sairaalahoitoa tarvitse-
2372: suurissa hoitosaleissa täytyy hoitaa viere- vat tavallisesti täytyy käännyttää pois."
2373: tysten n. k. puhtaita tapauksia septisesti ai- Mutta yllä selostetuista oloista eivät kärsi
2374: kaisemmin tartutettujen, esim. rikollisesti ainoastaan sairaalaan otetut potilaat sekä ne
2375: aikaansaatujen keskenmenotapausten rin- synnyttäjät ja sairaat, joille ei ole mahdol-
2376: nalla; että hoitohenkilökunnalta vaaditaan lista valmistaa sijaa sairaalassa. Niistä kärsii
2377: aivan ylenmääräisiä ponnistuksia uhkaavan oleellisessa määrässä myöskin lääkärien ope-
2378: tartunnanvaaran välttämiseksi.'' tus ja koulutus, koska laitorosen, joka en-
2379: Yllä mainittu lausunto osoittaa, että ny- nen riitti antamaan opetusta 8-10 :lle lääke-
2380: kyistoo sairaalarakennusren riittämättömyys, ·tieteen kandidaatille lukukaudessa, :tl.yt täy-
2381: johon lisäksi tulee niiden vanhanaikainen tyy vastaanottaa n. 40 lääketieteen kandi-
2382: järjestely, tekee potilaiden hoidon ja kohte- daattia l ukuka udessa. Ja niinikään kärsii
2383: lun välttämättömyyden pakosta sellaiseksi, niist.ä. tavattomasti kiätilöopetus, osaksi
2384: että sitä esim. sanomalehdistön tilllholta on koska sitä häiritsee samalla klinikalla ja
2385: voitu leimata ,epäinhimilliseksi.'' samassa huoneessakin, vieläpä samanaikai-
2386: sestikin annettava lääketieteen kandidaat-
2387: Sairaalan naistautien osastolla on tilan- tieil opetus - viittaamme siihen, mitä yllä
2388: ahtaus yhtä huutava, riippuen m. :m. siitä, on sanottu synnytyshuoneesta - osaksi
2389: että eduskunnan myöntämillä varoilla vii- koska oppilaat alituiseen saavat nähdä käy-
2390: In:eisiriä vuosina tällä osastolla järjestetty tännössä meneteltävän aivan päinvastoin
2391: radiumhoito on os·astoon tuonut runsaasti kuin opetetaan, mikä luonnollisesti on erin-
2392: syöpäpotilaita maan kaikista osista. Lai- omaisen suureksi vahingoksi kätilökunnan
2393: toksen esimies, professori S. E. Wichmann kehitykselle. Myöskin on huomautettava,
2394: selostaa tästä johtunutta, yhtä hyvin kuin että uuden jo voimaan astuneen kätilöase-
2395: edelliSessä tapauksessa sietämätöntä tilan- tuksen tQteuttaminen opetuksen järjestelyyn
2396: netta seuraavin sanoin: nähden näissä oloissa on käytännöllinen
2397: ;,Syöpäpotilasten ja. rikollisten kesken- mahdottomuus.
2398: menotapausten nopeasta kasvusta naistau-
2399: tien klinikalla on ollut seurauksena m. m.,
2400: että muiden, esim. leikattavien potilasten on Enemmän kuin kahdenkymmenen vuoden
2401: täytynyt odottaa suhteettoman kauan sai- a.jan on päiväjä·rjrestyksessä ollut kysymys
2402: raalaan . pääsyä; että syöpäpotilaille ei ole yliopistoklinikkoina palvelevan Helsingissä
2403: aina voitu valmistaa paikkaa uusintahoitoa sijaitsevan yleisen sairaalan eri osastojen
2404: varten; mikä taas on rikkonut hoitosuunni- siirtämisestä valtion omistrumalle Helsingin
2405: telman, huonontanut tuloota tahi ma:hdolli- kaupungissa olevalle n. k. Meilahden ton-
2406: sesti maksanut potilaan hengen; että mel- tille. SamalLa on pohdittu mahdollisuuk-
2407: kein kaikki päivystystapaukset on täytynyt sia yhteistyön aikaansaamiseksi Helsin-
2408: asettaa ylimääräisille sijoille, huvila-, pyörä-, gin kaupungin kanssa yhteisen keskussai-
2409: hoitaj.atar- ja Iääkärisänkyihin tahi paareille raalan· perustamista varten.
2410: käytäviin, iluentosaleihin, kylpyhuoneisiin Näitä kysymyksiä pohti jo v. 1926 valtion
2411: j. n: e. ; että sairaalan virallista 'Paikkallikua asettama ensimmäinen komitea ja tuli tämä
2412: pakostakin on täytynyt ylittää; että kaikki siihen tulokseen, että tulisi kulumaan ,huo-
2413: sairaalan potilaat on ·täytynyt poistaa liian maita.van pitkä ai'ka", ennenkuin sairaalan
2414: aika:iSin;·sekä ett'ä sairaalaan nyttemmin voi uudesta synnytys- ja naistautien klinikasta
2415: ottaa> hoidettavaksi oikeastaan vain hengen- voisi tulla mitään, jos kysymys sen rakenta-
2416: vaarallisesti sairastuneita, jota v~oin muut, mis:estai kytketään y!Meen edeHäm.ainit-
2417: II,21. - Gebhard y. m. 53
2418:
2419: tuun Helsångin kaupungin kanssa raken- tynee nyttemmin pitää liian pienenä ja kat-
2420: nettaV!aa!DJ yhteiseen keslrussa:iraala:an. soa, että se olisi suunniteltava vähintään
2421: Koska tämä komitea oli sitä mieltä, että 200 potilasta varten, siihen luettuna sekä
2422: uuden synnytys- ja naistantien klinikan ra- synnyttäjät että naistauteja potevat. Paikka-
2423: kentaminen - siis jo v. 1926 - on ,kii- lukua kohottaa nimittäin huomattavasti
2424: reellinen välttämättömyys", piti se lU<mnol- UJude:naiJkaisen radi'UIILhoidon järjestäminen
2425: lisena, ettei enää kauemmin voida odottaa emäsyöpäpotilaille, jommoisia kokio maasta
2426: kysyinyksessä olevan vaikean ja moni1nut" hakee parannusta tässä laitoksessa annetta-
2427: kaisen suunnitelman hidasta kehittämistä ja vasta radiumhoidosta. Yleisten rake-nnus-
2428: epävarmaa ratkaisua, ·vaan eihdotti, että ten ylihallituksen surumittaisen arvion mu-
2429: ,kysymys on käsiteltävä erillisenä koko yh- kaan tulisi kysymyksessä oleva, tätä potilas-
2430: teisestä keskussairaalahankkeesta.'' Alle- määrää varten rakennettava sairaala maksa-
2431: kirjoittaneet yhtyvät yllä esitetyn perus- maan 20-25 miljoonaa markkaa.
2432: teella tähän ajatukseen, huolimatta siitä, Koska,. !!rnten yllä olemme osoittaneet, ky-
2433: että myöhemmin asetettu toinen valtion ja symyksessä olevan, tärkeitä tehtäviä palvele-
2434: Helsingin kaupungin yhteinen sairaalako- van laitoksen mkentaminen · on tavallista
2435: mitea äsken ilmestyneessä mietinnössään on kiireellisempää }aatua, rohkenemme täten
2436: kytkenyt kysymyksessä olevain klinikkain vihdoinkin kiinnittää eduskunnan huomiota
2437: perustamisen suureen yhteistyösuunnitel- asiaan ja ehdotamme,
2438: maan. Hätätila on muodostunut siksi vai-
2439: keaksi, ettei yhteistyön tuloksia v•oida odot- · että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
2440: taa, eikä synnytys- ja naistantien klinikan den 1930 tulo- ja menoarvioon S mil-
2441: perustamisen tarvitse mitenkään· häiritä tai joonaa ma1·kkaa synnytystapausten
2442: estää yhteistyösuunnitelman kehittymistä ja ja naistantien hoitamista varten tar-
2443: toteutumista. vittavan yliopistoklinikkana palvele-
2444: Vielä muutamia vuosia sitten oltiin siinä van sairaalan rakentamisekSi valtion
2445: käsityksessä, että uusi sairaala eli klinikka omistamalle ja ta1'koitusta varten ai-
2446: tulisi vastaamaan tarvetta, jos se perustet- kaisemmin vamtulle Meilahden ton"
2447: taisiin150 potilasta varten. Tätä lukua täy- tille Helsingin kaup1mgissa. ·
2448:
2449: Helsingissä, helmikuun 8 päivänä 1929.
2450:
2451:
2452: Hedvig Gebhard. Aino Malkamäki.
2453: Mandi Hannula. Anna Haverinen.
2454: Aino Lehtokoski. Olga Leinonen.
2455: Kaino W. Oksanen. Aino Luostarinen.
2456: Hilda Seppälä. Annie Furuhjelm.
2457: 11,22. ·~ Rah. al. N :o 22.
2458:
2459:
2460:
2461:
2462: Gebhard y. m.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin
2463: yleisen sairaalan naistautien- ja synnytysosaston
2464: liinävaatevaraston lisäämistä varten.
2465:
2466:
2467: E d u s k u n n a 11 e.
2468:
2469: Näille· valtiopäiviLle jtätetyssä rathaasia- set numerot. Lakanoita on 2,462 kpl., tar-
2470: l'l.loitteessa on osoitettu, miten ylikiHJrniitettu vittaisiin 3,400 kpl., joten ainakin 1,000
2471: potilaisiin nähden Helsingin yleisen sairaa- kpl. olisi hankittava lisää. Pienten lasten
2472: lan naistautien- ja synnytysosasto on. vaatteita tarvittaisiin tuhansissa lisää: pai"
2473: Tästä ylikuormituksesta seuraa myös, toja esim. on 542 kpl., tarvittaisiin 1,600
2474: että laitoksen liinavaatevarasto on aivan kpl., siis n. 1,000 kpl. hankittava lisää; röi-
2475: riittämätön, varsinkin jos tahtoisi, että sai- jyjä on 304 kpl., tarvittaisiin 1,400 kpl.,
2476: rashoito voisi vastata nykyaikaisia vaati- n. 1,000 kpl. siis hankittava lisää.
2477: muksia. Edellä olevan nojal'la pyydämme siis
2478: Kun laitoksen potilasmäärä nykyään voi kunnioittaen ehdottaa,
2479: nousta 100 potilaaseen saakka päivässä, olisi
2480: välttämättä hankittava tämän potilasmää- että EduskunDa päättäisi en.si vuo-
2481: rän. mukainen lisä-liinavaatevarastokin ja den tulo- ja meno.arvioon ottaa
2482: on asianomaisella laitoksella laskettu, että 400,000 mat·kkaa Helsingin yleisen
2483: tähän hankintaan tarvitaan 400,000 mar- sairaalan naistautien- ja synnytys-
2484: kan rahamäärä. osaston liina.vaatevaraston lisäämi-
2485: Miten riittämätön nykyinen liinavaate- seksi.
2486: varasto on, osoittavat muutamat esirnerkilli-
2487:
2488: Helsingissä helmikuun 12 p. 1929.
2489:
2490:
2491: Hedvig Gebhard. Aino Luostarinen.
2492: Annie Furuhjelm. Mandi Hannula.
2493: Olga Leinonen.
2494: 55
2495:
2496: 11;23.' ,:.._: Rah. al. N :o 23.
2497:
2498:
2499:
2500:
2501: Lehtonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Lähden
2502: kaupungin kunnaUissairaalan laajentamistd 'Vatten.
2503:
2504:
2505: Ed u s kun n a 11 e.
2506:
2507: K11n sillä laajalla suoma:Iaisella alueella, raalaan pääsy ja osoittaa hänet joko mhihin
2508: jonka keskustassa Lahden kaupunki sijait" sairaaloihin tai sitten vain kotona hoidetta-
2509: §ee1 ei ollut Helsingin, Hämeenlinnan, Lo- vaksi. Tilanahtaudesta on myöskin johtU-
2510: viisa-'ii ja Mikkelin kaupunkeja lähempänä nut, että on ollut pakko poistaa moni toi"
2511: ainootakaa:n valtion ylläpitämää, tarkoi- puva potilas kovin aikaisin osastolta, vaik~
2512: tuli!S€ir.:mulm.i1Sest~ varustettUJai saimalaa, kakin monta· kertaa potilaan nopea ja
2513: pläätti Lahden kaupunki, tuskin kau- varma parantuminen olisi vaatinut hänen
2514: pungi1Jioikeudet saatuaan, ryhtyä toimenpi- pitämistään vielä joitakin aikoja sairaa-
2515: ieisiin oman ktmnal'lissairaalan aikaansaa- lassa.
2516: miseksi. Suurin uhrauksin aikaansaatu V almiSitumisestaan saakka on Låhden
2517: r.. ahden kunnallissairaala valmistui sitten kunnallissairaala tyydyttänyt ei ainoastaan
2518: vuo:tma i9H). Sairassijoja oli sairaalaosas- Lahden kaupungin oman, vaan myöskin sitä
2519: tollä aluksi 24. Vähitellen on sitten näiden ympäröivien laajojen maalaiskuntien sai"
2520: lukuiiillärää lisätty ja on se vuodesta 1925 raalatarpeen. Kun !..Jahti sijaitsee ikään-
2521: saakka oHut korotettuna: 36 :een eli suu- kuin maakunnan kes·kustassa hyvien kulku-
2522: rimpaan määrään, mikä sairaalaan nykyi- teiden risteyskohdassa, johtuu tästäkin; että
2523: sessa asussaan voidaan sijoittaa. Sairaa- monet maalaiskunnat, kuten Hollola, Asik-
2524: laosafltoUa hoidettujen potilaiden sekä hei- kala, Koski, Kärkölä, Nastola, Padasjoki,
2525: dän hoitopäiviensä lukumäärät mainitta- Kuhmoinen, Heinola, Sysmä, Luhanka,
2526: ikatni tässä vuosilta 1924-27. V. 1924 oli Hartola, Orimattila, Artjärvi, Iitti, Eli-
2527: potilaiden lukumäärä 422, v. 1925 955, mäki, Jaala ja Myrskylä ovat hyvin suu-
2528: v. 19'26 931 ja v. 1927 911. Hoitopäivien ressa määrin Hihettäneet potilaansa Lahden
2529: lukU samoina vuosina oli 7,606, 10,628, kunnallissairaalaan hoidettaviksi. Mainit-
2530: 12,443 ja 13,260. Viime vuosina on sairaa- tujen kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä
2531: laan pyrkivien lUkumäärä entisestään suu- on noin 150,000, josta noin 9,000 eli 6 %
2532: resti kasvanut. Sairaalassa vallitsevan edustaa Lahden kaupungin asukasmäärää.
2533: huutavan tilanahtauden takia ei sinne ole Edellämainittujen sekä eräiden vähän
2534: kolmena viime vuonna voitu laisinkaan kauempana olevien maalaiskuntien osalle
2535: vastaiänottaa kroonillista tautia sairastavia tuleekin huomattavan suuri enemmistö sai-
2536: ja niinmuodoin pitem1pää sairaalahoitoa raalan vuosittaisesta potilasmäärästä, eli
2537: taMivia henkilöitä. Monelta akuuttiseen- esim; v. 1922-27 74.99 %, ja potilaiden
2538: kiin sisätautiin sairastuneelta henkilöltä nauttimista hoitopäivistä, eli 74.45 %.
2539: on täytynyt tilanahtauden takia evätä sai- M:aalaiskunnat ovat täten saaneet nauttia
2540: 66 11,23. - Lahden kaupungin kunnallissairaala.
2541:
2542: sangen huomattavia etuja, sillä on otettava oman sairaalatarpeen kunnallissairaala · ny-
2543: huomioon, että sanottuja kuntia ei ole voitu kyisessä laajudessaankin varsin hyvin tyy-
2544: velvoittaa ottamaan osaa Lahden kaupun- dyttäisi.
2545: gin kunnallissairaalan ylläpitokustannuk- Kun kuitenkin näin jyrkkä toimenpide
2546: siin muussa muodossa kuin mitä näiden olisi omiaan saattamaan Lahden kunnallis-
2547: kuntien asukkailta on potilaiden hoitopäivä- sairaalaa käyttäneet maalaiskunnat varsin
2548: maksuina kannettu. Hoitopäivämaksuja ei vaikeaan asemaan, on kieltämättä yleistä
2549: taas kunnallissairaalassa, jonka lähettyvillä etua silmälläpitäen suotavampaa, että val-
2550: ei ole valtion yleistä sairaalaa, mihin. vähä- tio joko kiireimmiten rakentaa yleisen sai-
2551: varaisempi väestö saattaisi turvautua, voida raalan Lahden kaupunkiin, missä valtio va-
2552: määrätä niin korkeiksi, että sairaalan kus- remmin jo on varannut tontinkin sellaista
2553: tannukset niiden kautta saataisiin peite- sairaalaa varten, tai tekee mahdolliseksi
2554: tyiksi. Täten on vähäinen Lahden kau- että Laihden ka.urpunki laajenta-a omaa
2555: punki, jolla nuorena kaupunkikuntana sairaalaansa. Viimeksimainittuun vaihto-
2556: muutenkin oo ollut pa!ljon suuria, aivan vålt- ehtoon on Lahden kaupunki suostuvainen,
2557: ltämättömiä menoja suoriteUavana., jOIUtu- mutta kuitenkin vain sillä nimenomaisella
2558: nut kantamaan useihin satoihin tuhansiin ehdolla, että valtio suo kaupungille tähän
2559: markkoihin nousevia määriä kunnallissai- tarpeellista tukea myöntämällä kunnallis-
2560: raalan tuottamina vuosittaisina tappioina, sairaalan sairaalarakennuksen laajenta-
2561: kuten v. 19:22 Smk. 315,703,-, v. 1923 mista varten riittävän valtioavustuksen
2562: Smk. 332,021:-, v. 1924 Smk. 399,003:-, sekä näin laajennetun sairaalan ylläpitämi-
2563: v. 1925 Smk. 458,163:- ja v. 1926 Smk. seksi niin suurta vuotuista valtioapua, että
2564: 523,377: -. Kunnallissairaalaa varten sairaalan ylläpitäminen kaupungille tap-
2565: saatu valtioapu, joka esim. v. 1922 oli Smk. piota. tuottamatta käy mahdolliseksi.
2566: 75,000: - ja v. 1926 Smk. 110,000: -, on Suuuni tellessaan kunnallissairaalansa
2567: korvannut sairaalan samana aikana tuotta- laajentamista todella koko maakunnanosan
2568: masta tappiosta keskimäärin vain 19.13 %, sairaalaksi on Lahden kaupunki käyttänyt
2569: joten Lahden kaupungin rasitukseksi on asiantuntijanaan arkkitehti Eino Forsma-
2570: jäänyt 80.s7 %. Se osa tappiosta, joka on nia, joka onkin valmistanut kunnallissai-
2571: johtunut kaupungin omien asukkaiden sai- raalan lisärakennusta varten piirustukset.
2572: rashoidosta, on kaupungin luonnollisesti itse Nyt toteutettavaksi suunniteltu sairaalara-
2573: korvattava. Mutta kohtuutonta on sensi- kennuksen laajentaminen käsittää paitsi
2574: jaan vaatia, että Lahden kaupungin täy- nykyisen sairaalarakennuksen, joka jää tu-
2575: tyisi ottaa korvatakseen myöskin se tappio, levan sairaalarakennuksen toiseksi siipira-
2576: jonka laajan maaseudun asukkaiden sairaa- kennukseksi, osittaisen uudelleen muodosta-
2577: lahoito Lahden kaupungille tuottaa. Tä- misen, vähän enemmän kuin puolet keskus-
2578: män vuoksi ja kun kunnallissairaalassa val- sairaalarakennuksesta. Tällä kertaa ra-
2579: litsee melkeinpä alituinen tilanahtaus, niin kennettavaksi suunniteltu lisärakennus li-
2580: että monen kaupungin oman asukkaankin säisi sairaalan sairaalaosaston potilaspaik-
2581: on ollut mahdoton saada sairaalasta tar- koja 24 aikuisen paikalla ja 6 lapsen pai-
2582: peellista hoitoa, on Lahden kaupungissa jo kalla, joten nykyiset sairassijat huomioon-
2583: päässyt kuuluville sekin mielipide, että ottaen, kunnallissairaala tämän lisäraken-
2584: kaupungin kunnallissairaalan on kokonaan nuksen valmistuttua tulisi käsittämään 66
2585: suljettava ovensa vieraspaikkakuntalaisilta. sairasSIJaa. Arkkitehti Forsman on myös
2586: Kaupunkilaisten hoidosta johtuva tappio laatinut yksityiskohtaisen kustannuslaskel-
2587: ei nousisi kovinkaan suureksi ja kaupungin man, jonka mukaan suunnitellun sairaala-
2588: Il,23. - Lehtonen y. m. 57
2589:
2590: liSärtakennu:ksen kustannusal"Vio päättyy Tähän nähden pyydämme kunnioittavim-
2591: Smk:aan 2,870,000:- sekä vanhan sairaa- min ehdottaa,
2592: larakennuksen muutostöiden kustannusar-
2593: vio Smk:aan 714,000:-. että Eduskunta v. 1930 ylimääräi-
2594: Paitsi näitä rakennuskustannuksia ai- seen menoarvioon ottaisi 3,584,000
2595: heuttaisi kunnallissairaalan laajentaminen markan suuruisen määrärahan Lah-
2596: lisäksi muita kuluja. Niinpä tekee tämä den kaupungille avustukseksi kaupun-
2597: laajennus ennen kaikkea välttämättömäksi gin kunnallissairaalan laajentamista
2598: lisäkaluston ja yleensä sairaalasisustuksen va1·ten sekä 674,430 markan suurui-
2599: hankkimisen. Luettelon mukaan kohoavat sen. määrärahan sairaalan laajenta-
2600: näiden hankintakustannukset Smk:aan 1nisesta aiheutwuan lisäkaluston hank-
2601: 674,430: 08. kimista varten.
2602:
2603: Helsingissä, helmikuun 7 päivänä 1929.
2604:
2605:
2606: Oskari Lehtonen. Olga Leinonen.
2607: Jalmari Virta. Mandi Hannula.
2608: E. W. Lehtinen. Hedvig Gebhard.
2609: A. Luoma. J. H. Vennola.
2610:
2611:
2612:
2613:
2614: 68-29 8
2615: 58
2616:
2617: II,z4. -'-' Rah. al. N :o 24,
2618:
2619:
2620:
2621:
2622: Saarinen, P. y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustitk~
2623: seksi Salon kauppalan lähelle rakennettavaU;e kun~
2624: tien yhteiselle sairaalalle.
2625:
2626:
2627: Eduskunnalle.
2628:
2629: Kuten tunnettua, on nuori valtiomme nesuhteet ovat edes jossain maarm siedet-
2630: viime vuosina uhrannut huomattavat mää- tävät. Sillä selväälhän on, että usean kun-
2631: ;rät valtion varoja ni. m. valtakunnan sai- nan yhteisvoimin aikaansaama suurempi
2632: raalaolojen parantamiseksi. Tästä huoli- sairaala, ta:rtkoituksenmukajsine sairashoito-
2633: matta eivät olosuhteet sairasihoitoalalla maas- välineineen y. m. etuineen, paremmin vas-
2634: samme ole vielä läheskään sellaiset, että ne taa tarkoitustaan kuin yth.den kunnan omis-
2635: vastaisivat niitä vaatimuksia, joita kult- tama pieni sairaala.
2636: tuuriyhteiskunnassa kootuudella jo nyky- Mainittakoon, että maamme lääkärikunta
2637: aikana voita,isiin edellyttää tyydytettävän. maaseudun sairaalaolojen kehittämisessä
2638: Näyttääkin siltä, että mO'llien muiden uudi'l- omalksunee suurin piirtein saman kannan
2639: tusten takia, joista valtiovallan on myöskin kuin edellä on kerrottu. Viittaamme tässä
2640: huolehdittava, ei yksinomaan valtion toimen- kohden siihen alustukseen, jonka tohtori E.
2641: piteitten avulla voida maamme sairaalaoloja :Suolahti esitti maamme sairaalaolojen ke-
2642: lähivuosina saada tyydyttävälle kannalle. hittämisestä Suomen yleisen lääkäriliiton
2643: Tästä syystä olisi, mahdollisia poikkeuksia kokouksessa syySkuulla 19t27.
2644: lukuunottamatta maamme varattomilla syr- Edellä lyhyesti kosketeltuja yleisiä näkö-
2645: jäseuduilla, kuntien kiinnitettävä yhä enem- kcfutia silmällä pitäen ovat seuraavat Salon
2646: män huomiota ja uhrattava myös osaltaan kauppalan ympäristökunnat, nim.: Finby,
2647: varoja sairaalaolojemme kehittämiseen. Kii- Halikko, Kiikala, Kuusjoki, Muuria, Pert-
2648: tE·ttävän ripeää toimintaa kuntienkin puo- teli, Suomusjärvi ja Uskela sekä Salon
2649: lelta vtime vuosilta on kyllä todettavissa kauppala, lainmukaisissa kuntien edustaja-
2650: sellaisten eri:koissairaaloiden aikaansaan- kokouksissa tammikuun 30 päivänä ja loka-
2651: nissa k!uin ovat tuberkuloooi- ja mielisairaa- kuun 27 päivänä 19218, päättäneet ryhtyä
2652: lat, mutta tähän verrattavaa toimintaa yleis- rakentamaan kuntien yhteistä sairaalaa
2653: ten sairaalaolojen kehittämiseksi eivät kun- sillä edellytyksellä, että valtio tätä yritystä
2654: nat ole vielä tähän asti ainakaan huomatta- tulee rahallisesti avustamaan.
2655: varumin toteuttaneet. Kuntien yhteiset Siinä ~sassa Halikon kilhlakunitaa, johon
2656: tuberkuloosi- ja piiråmielisairaalat ovat mie- kuuluvat paitSii. edellämainitut myöskin Kis-
2657: lestämme antaneet kokemukseen perustuvaa kon, .A!ngelniemen ja Perniön kunnat, oli
2658: osviittaa siitä suunnasta, jota noudattaen asukasluku tanrmikuun 1 päivänä 1929
2659: yleisetkin sairaalaolot olisi järjestettävä ai- 40,27:7 henkeä, !koko Halikon kihlakunnan
2660: nakin niissä maalaiskunnissa, joissa liiken- asukasluvun ollessa noin 50,000. Missään
2661: 11,24. - Saarinen, P. y. m. 59
2662:
2663: näissä edellämainituissa kunnissa Perniötä siihen, kuten luultavaa on, myöhemmin yh-
2664: lukuunottamatta rei ole kunnanlääkäriä. tyvät Perniön, Angelniemen ja Kiskon kun-
2665: Salon kauppalassa, joka on näiden pitäjäin nat, on asulmslukn edeUä ma.inittu 40,277
2666: liikekeskus, on ai111oastaan yksityispraktiik- (henkeä. Arkkitehti A. Mörnen laatimien
2667: kaa harjoittavia lääkäreitä. Myöskään ei luonnospiirustusten ja snmmittaisen kustan-
2668: niissä missään ole sairaalaa. Lähimmät nusarvion mukaan tulee sairaala maksamaan
2669: sairaalat ovat Turun ja Helsingin, joista noin Smk. 4,720,000:- ja asiantuntijain
2670: edelliseen on kaukaisemmista pitäjistä, Rii- lääkärien laslrelman mukaan kalustoineen ja
2671: kalasta ja Suomusjärveltä noin 5 tunnin koneineen yhteensä noin Smk. 5,500,000: -.
2672: a:utomat:ka. Turun l>ääninsairaalan ja Tu- Kuten edellä mainittiin, on sairaala suun-
2673: russa olevien yksityissairaa1ain tilanah- niteltu yleiseksi sairaalaksi, jossa olisi lasten
2674: taus on saanut aiikaan sen, että niihin pyrki- sairaalaosasto ja poliklinikka. Kunnat ovat
2675: vät joutuvat viikkokausia odotta,maan vuo- suunnitelleet sairaalaa etupäässä vastaan-
2676: roaan paitsi aivan kii11eellisissä tapauksissa. ottosairaalaksi, jossa käsiteltäisiin ainoas-
2677: Myöskin on sang.en uooin esiintynyt Bairas- taan kiireellisimrrnät tapaukset. Siellä ei
2678: tapauksia, jotka pitkän matkan vuoksi sai- missään tapU~uiksessa voitaisi käsitellä eri-
2679: raalakau,pun<Idin ovat päättyneet kuolemalla. koissairauksia, joiden hoito jäisi edelleen
2680: Näistä syistä on edellämainituissa kunnissa lääninsairaalan ja kaupungeissa olevien
2681: herännyt ajatus kuntien yhteisen sairaalan muiden sainaalain asiaksi.
2682: perustamisesta Saloon. Halikon kunnanval- Niin välttämätön ja kipeän tarpeen vaa-
2683: tuuston kutsusta kokoontuivat alussa mai- tima kuin kyseessä o1evan sairaalan raken~
2684: nittujen kuntien edustajat Salon kauppa- taminen onkin, on sen toteuttaminen kunc
2685: lassa kesäkuun 28 päå.vänä 192!7. Mainitussa nille yksinään ylivoimainen ilman valtioval-
2686: kokouksessa kannatettiin yksimielisesti kun- lan tukea. Kun kunnat tällaiseen suuri-
2687: tien sairaalan perustamista. Kokous valitsi suuntaiseen yritykse@ ryihtyvät, niin olisi
2688: toimikunnan asiaa edelleen vaLmistamaan. toivottavaa, että valtiovalta sitä rahallisesti
2689: Tämä toimikunta sai sittemmin lopulliset avustaisi ainakin noin 50% :lla sairaalan
2690: valtuutensa jo mainituissa kuntien edustaja- perustamis- ja sen kaluston halllk!illimisk:ttsc
2691: kokouksissa Salon . kauppalassa 30/1 ja tann'llksista ja soisi sille siten sen tuen,
2692: 27/10 19~8, joissa kokouksissa kunnat myös minkä se muillekin samansuuntaisilla yhtei-
2693: määräsivät yksimielisesti sairaalan paikaksi sille hankkeille on aikaisemmin antanut.
2694: Hali'kon kunnan lahjoittaman Toijalan Tämä sitäkin suuremmalla syyllä, kun kun~
2695: mäen1 joka on Salosta vajaan 2 km. etäi- nat ryhtyessään tällaisiin suuria uhrauksia
2696: syydellä, suuruudeltaan 2 1 / 2 ha ja lääkä- kysyviin hankkeisiin, tekevät sen, minkä
2697: rien lausunnon mukaan sairaalapaikaksi valtiovallan ytksinään jo voisi edellyttää
2698: erittäin sopiva. Myöskin jälkimäisessä ka.nsaLaisiUeen ilman muuta tarjoa.van,
2699: näistä kokouksista päätettiin sairaala ra- Edellä esitetyn pemsteella kunnioitta-
2700: kentaa yksinomaan yleiseksi sairaalaksi ja vimmin ehdotamme,
2701: jätettiin toimikunnalle valta määrätä sairas-
2702: sijojen lukumäärä. Toimikunta on päättä- että Eduskunta ottaisi v·uoden i930
2703: nyt sairaalan ra.kennettavaksi 60 sairassijaa talousarvioon 2,750,(){)0 markan mää-
2704: käsittäväksi. Tähän hall!kkeeseen nyt jo rärahan avustukseksi Salon kauppa-
2705: yhtyneiden kuntain asukasluku 1 päivänä lan lähelle rakennettavalle kuntien
2706: tammikuU'ta 1'9.29 oli 2:8,507 henkeä ja jos yhteiselle sairaalalle.
2707: Helsingissä 8 päivä,nä helmikuuta 19129.
2708:
2709: P. Saarinen. Gunnar Sahlstein. Bernhard Heikkilä.
2710: Emil Jokinen. J. E. Pilppula. Kaarlo Hurme.
2711: J. W. Latvala.
2712: 60
2713:
2714: ll,zs~ · - Rab. al. N :o 25.
2715:
2716:
2717:
2718:
2719: Linna, J.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan suo-
2720: malaisten kuntien Nurmijärvelle perustettavaa keuh-
2721: kotautiparantolaa varten.
2722:
2723:
2724: Eduskunnalle.
2725:
2726: Keuhkotaudin ja muun tuberkuloosin v-as- Uudenmaan suomalaiset kunnat yhteisessä
2727: tustamiseen on sekä valtion että kuntien edustajakokouksessaan Helsingissä ilieinäk.
2728: puolelta alettu kiinnittää yhä enemmän 9 p :nä 19.28 päättivät perustaa Uudenmaan
2729: huomiota. Viime vuosina on ralrennettu keuhkotautiparantolan Nurmi'järven pitä-
2730: useampia parantoloita eri puolille maata, jään Kiljavan nummelle, ja hyvaksyttiin
2731: ja useita kuntayhtymiä on muodostettu arkkitehti Paatelan laatimat piirustukset
2732: uusien rakentamista varten. Kautta maan 150 sairassijaa käsittävälle parantolalle,
2733: on voimakkaasti noustu toimimaan tuberku- jonka kustannusarvio päättyy 12,500,000
2734: loosivaaran hävittämiseksi. Noin parisen- markkaan. Sairassijoista ovat kunnat tähän
2735: kymmentä kuntay!htymää odottaa valtioval- mennessä jo merkinneet 120, hankkeeseen
2736: lan apua, voidakseen ryhtyä rakennustoi- liittyneiden kuntien väkiluku on yli 70,000
2737: mintaan. Ilman valtion apua eivät suurero- ja keuhkotautiin kuolleiden luku noin 1150.
2738: matkaan kuntayhtymät rohkene nykyhet- Tämä osoittaa mainitun parantolan tarpeel-
2739: kellä alkaa rakentaa, sillä 150-200 sairas- lisuuden.
2740: sijaa käsittävän laitoksen rakennus- ja yllä- Edellä olevan perusteella saamme kun-
2741: pitokustannukset nousevat niin korkeiksi, nioittaen ehdottaa,
2742: ettei sellaista nykyoloissa voida aj·atellta ai-
2743: kaansaa:tavaksi. Kuntien osalle jäävien pe- että EduskJunta vuoden 1930 yli-
2744: rustamiskustannusten summakin on siksi 1nääräiseen menoarvioon ottaisi Uu-
2745: suuri, että on tarpeeksi tekemistä mitä sel- denmaan suomalaisten kuntien Nur-
2746: viytyäkseen. Senvuoksi on valtion varoja mijärvelle perttstetta.vaa keuhlwtauti-
2747: käyoottävä siinä määrässä, että suunniltellut parantolaa varten 5,000,000 markkaa
2748: parai!l>tolat sa.adJa:an nopeasti rakennetuiksi. töiden alkamista varten.
2749:
2750: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1929.
2751:
2752: Jalmari Linna.
2753: 61
2754:
2755: 11,26. - Rah. al. N :o 26.
2756:
2757:
2758:
2759:
2760: Saarinen, P. y. m.: Määrärahan osoittamisesta keuhko-
2761: tautiparantolan rakentamista varten Varsinais-Suo-
2762: meen.
2763:
2764:
2765: E d u s k u n n a ll e.
2766:
2767: Viittaamme raha;asia-aloitteisiin N :o 36 ja että Eduskunta päättäisi v·uoden
2768: N :o 113 vuoden 1928 valtiopäivillä ja huo- 1930 ylimääräiseen talousarvioon ot-
2769: mautamme, että ne syyt ovat nyt kokonaan taa 6 miljoonaa markkaa avustukseksi
2770: poistetut, joiden perusteella eduskunnan Varsinais-Suomeen perustetun keuh-
2771: talousvaliokunta; vahiova.rain valiokunnalle kotautipamntolan t·akentamista var-
2772: antamassruan lausunnossa sillä kertaa eh- ten.
2773: dotti kyseessä olevan aloitteen hylättäväksi
2774: sekä kunnioittavimmin ehdotamme,
2775:
2776: Helsingissä 8 p. helmikuuta 1929.
2777:
2778:
2779: P. Saarinen. Bernhard Heikkilä.
2780: Gunnar Sahlstein. Aino Lehtokoski.
2781: J. W. Latvala. Risto Ryti.
2782: J. E. Pilppula.
2783: 62
2784:
2785: 11,27. - Rah. al. N:o 27.
2786:
2787:
2788:
2789:
2790: Kalliokoski y. m.: Määrärahan osoittamisesta Keski-
2791: Pohjanmaan keuhkotauti.parantolan rakentamista
2792: varten.
2793:
2794:
2795: E d u s k u n Il' a ll e.
2796:
2797: Xeski~Pohja:nmaan keuhkotautiparantola- janmaan keuhkotautiparantolan rakenta-
2798: asiasta tehtiin ensi kerran aloite eduskun- mista varten. Samalla kun viittaamme
2799: nalle vuoden 1927 valtiopäivillä (Anomusc edellä mainittuihin talousvaliokunnan lau-
2800: ehdotus N :o 56). Tämän aloitteen j<Jhdosta suntoilhin pyydämme saattaa eduskunnan
2801: antoi talousvaliokunta 1ausunnDn (Valtio- tiedoksi, että pamntolahanke Keski-PDhjan-
2802: varaiuv.aliokunnan mietintö N :o 13. Liite maan kuntien toimesta on edistynyt niin
2803: N :o 26), jossa se yksimielisesti asettui sille pitkälle, :että hankkeen toteuttamista varten
2804: kannalle, että on ilmeistä, että Keski-Poh- on olem:a.ssa valmis kuntain yhtymä. Paik-
2805: janmaa on omaJill keulhkotautiparant-olan kakysymys 0111 ratkaistu ja työsuunnitelmat
2806: tarpeessa. Myöskin vuoden 1928 valtiopäi- ja kustannusarViQt ovat pian valmiina.
2807: villä tehtiin asiastru aloit81 (Ra:haasia- Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
2808: aloite N :o 38). Tämän .aloitteen j<Jhdosta nioittaen,
2809: antamassaan lausunnossa talousvaliokunta että Eduskunta vuoden 1930 tuw-
2810: (Valtj<Jvarainvali<Jkunnan mietintö n :o 27. ja menoarvioon päättäisi ottaa
2811: Liite N :o 26) yksimielisenä mielipiteenään 2,500,000:- markan suuruisen mää-
2812: esitti, että vuoden 1930 tulo- ja menoar- rä.rahan Keski-Pohjanmaan keuhko-
2813: viossa olisi va.raUava määräraha Keski-Poh- tautiparantolan mkentamista varten.
2814:
2815: Helsingissä, 12 päivänä helmirkuuta 1929.
2816:
2817:
2818: Viljami Kalliokoski. Kaino W. Oksanen.
2819: Juho Torppa. Heikki Vehkaoja.
2820: 63
2821:
2822: Il,zs. - ·Fin. mot. N :o 28.
2823:
2824:
2825:
2826: Hästbacka m. fl.: Ang. anvisande av anslag för byg-
2827: gande av Svenska Osterbottens distriktstuberkulos-
2828: sjukhus.
2829:
2830:
2831: T i ll R i k s d a g e n.
2832:
2833: :Såsom kiänt lhör Svenska öste11botten tili vidtaga åtgärder i avseende att fylla endast
2834: de Qm:råden i rvårt land, där de oliffia tu:ber· det mest trängande behovet, och i åetta
2835: kulosformerna nått den största utbredning syfte uppföra ett lungsotssjukhus med 150
2836: och där tuberkulosdödligheten per ettusen vårdplatser. Uppgiften att uppgöra ritnin-
2837: invånare uppvisar de högsta siffror. Dessa gar ·och kostnadsförslag för ett sju:khus av
2838: omständigheter hava, trots nu .rådande sistnämnt omrfång och med möjlighet till
2839: ogynnsamma ekonomiska förhållanden, för- utvidgning anförtroddes åt arkitekt Axel
2840: ·pliktat de svenska kommunerna i öster- Mörne, som även fullgjort sagda uppdrag
2841: botten att vidtaga åtgärder för motarbetan- och till sjukhusstyrelsen inlämnat ritninga.r.
2842: det av tuberkul<>sen, och i sådant syfte har och ett kostnadsförslag, som i runda tai
2843: beslut fattats att anlägga ett modernt lung- slutar på 18 milj.. martk.
2844: sotssju:khus invid Jakobstad. Till detta Av det anJförda fratm~år, att Svenska
2845: sjukhus, som benämnes ,Svenska. Österoot- Österbotten hör ·tili de omrä:den i vårt land,
2846: tens distriktstuberkulossjukhus", hava an- där beh0vet av större antal vårdplatser för
2847: slutit sig 27 lands- och 6 stadskommuner lungsjuka mest gör sig gällande. Detta sak-
2848: med en folkmängd uppgående till c :a förhåltande bestyrkes även av det betän-
2849: 160,000 personer. kande, som i\;ommitten för uppgörande av
2850: Dödlighetsstatisti:ken och den verksfållda förslag tili åtg'ärder för tuberkulosens be-
2851: massundersökningen över lungsotens utbred- kämpande i ri'ket utgav år 1924.
2852: ning i Svenska östeDbotten ger vid handen, Med hänsyn tili anförda omständigheter
2853: om man utgår från samma principer, som och då sagda 33 lkommuner fattat beslut om
2854: i flera Iänder följts vid berä:knandet av be- att gemensamt bygga ett modernt lungsots-
2855: hovet av vårdplatser för lungsjuka, att be- sjukhus, ifall staten ger enahanda under-
2856: hovet här i0ke. bleve fyllt med mindre än stöd, .som andra sammanslutningar av lika-
2857: att 400 nya platser inrättades. Att nu ome- dan beskaffenhet erhållit, föreslå vi,
2858: delbart skrida tili byggandet av ett sjukhus
2859: med så ll).ånga platser ansåg den gemen- att Riksdagen måtte besluta uti
2860: samma kommunalstä.mman vara oklokt, eme- 1930 års budget upptaga ett anslag
2861: dan' detta skulle ställa alltför stora ekono- om 5 milj. mark för byggande av
2862: mi$a krav 'båge på staten och kommunerna. Svenska österbottens distriktstuber-
2863: Stärmman 'beslöt därför a.tt till en början kulossjukhus.
2864:
2865: Helsingfors den 11 februari 1929.
2866:
2867: J. E. Hästbacka. Levi Jem.
2868: J. lnborr. J. Im. Bäck.
2869: Otto Jacobsson. Edv. Helenelq,ad.
2870: August Tåg.
2871: 64
2872:
2873: Suomennos.
2874: Il,zs. - Rah. al. N :o 28.
2875:
2876:
2877:
2878: Hästbacka y. m.: Määrärahan osoittamisesta ruotsalai-
2879: sen Pohjanmaan piirituberkuloosisairaalan rakenta-
2880: mista varten.
2881:
2882:
2883: E d u s k u n n a 11 e.
2884: Kuten tunnettu, kuuluu ruotsalainen lessä rakentaa 150 hoitopaikkaa käsittävän
2885: Pohjanmaa niihin maamme alueisiin, joissa keuhkotautisairaalan. Piirustusten ja kus-
2886: tuberkuloosin eri muodot ovat levinneet laa- tannusarvion laatiminen mainitunlaajuista
2887: jimmalle ja missä tuberkuloosiin Jmolevai- sairaalaa varten, jolloin myös laajennus-
2888: suus tuhatta asukasta kohden osoittaa suu- mahdollisuus on otettava huomioon, uskot-
2889: rimpia numeroita. Nykyisistä epäedullisista tiin arkkitehti Axel Mörnelle, joka onkin
2890: taloudellisista oloista huolimatta ovat nämä tehtävän suorittanut ja jättänyt sairaalan
2891: seikat veivoittaneet Pohjanmaan ruotsalai- hallitukselle piirustukset ja kustannusar-
2892: sia kuntia ryhtymään toimenpiteisiin tuber- vion, joka päättyy pyörein luvuin 18 mil-
2893: kuloosin vastustamiseksi, ja siinä tarkoituk- joonaan markkaan.
2894: sessa on tehty päätös nykyaikaisen keuhko- Ylläesitetystä käy selville, että ruotsalai-
2895: tautisairaalan perustamisesta Pietarsaaren nen Pohjanmaa kuuluu niihin maamme
2896: läheisyyteen. Tähän sairaalaan, jota nimi- alueisiin, jossa kipeimmin tarvitaan suu-
2897: tetään ruotsalaisen Pohjanmaan piirituberc rehkoa määrää hoitopaikkoja keuhkotauti-
2898: kuloosisairaalaksi, on liittynyt 27 :n1!l.alais- sairaille. Tämän asiaintilan vahvistaa myös
2899: ja 6 kaupunkikuntaa, joiden yhteenlaskettu se mietintö, jonka vuonna 1924 antoi komi-
2900: väestömäärä nousee noin 160,000 henkeen. tea, joka oli asetettu tekemään ehdotuksia
2901: Kuolleisuustilasto ja keuhkotaudin leve- tuberkuloosin vastustamista valtakunnassa
2902: nemisestä ruotsalaisella Pohjanmaalla toi- tarkoittaviksi toimenpiteiksi.
2903: mitettu joukkotutkimus osoittavat, jos · Edelläsanottujen seikkain nojalla ja kun
2904: lähdetään samoista periaatteista .kuin mitä mainitut 33 kuntaa ovat päättäneet yhtei-
2905: on useissa maissa noudatettu keuhkotautis- sesti rakentaa nykyaikaisen keuhkotautisai-
2906: ten hoitopaikkain tarvetta laskettaessa, että raalan, jos valtio antaa yhtäläisen avustuk-
2907: tarve ei täällä tulisi tyydytetyksi vähem- sen, kuin muut samanlaatuiset yhtymät ovat
2908: mällä kuin perustamalla 400 uutta paikkaa. saaneet, ehdotamme,
2909: Kuntain yhteinen kokous ei kuitenkaan kat-
2910: sonut hyvin harkituksi ryhtyä nyt heti ra- että Edusk'Uinta päättäisi olttaa
2911: kentamaan niin monipaikkaista sairaalaa, 1930 vuoden tulo- ja menoarvioon 5
2912: koska se asettaisi liian suuret taloudelliset miljoonan markan suuruisen määrä-
2913: vaatimukset sekä valtiolle että .kunnille. rahan ruotsalaisen Pohjannu:tan piiri-
2914: Kokous päättikin sen vuoksi ryhtyä aluksi tuberkuloo8isairaalvxn rakerntamisfa
2915: vain pakottavimman tarpeen tyydyttämistä varten.
2916: tarkoittaviin toimenpiteisiin ja siinä mie-
2917: Helsingissä, helmikuun 11 p:nä 1929.
2918:
2919: J. E. Hä.Stbacka. Levi Jem.
2920: J. lnborr. J. Im. Bäck.
2921: otto J acobsson. Edv. Helenelund.
2922: August TAg.
2923: 66
2924:
2925: 11,29. - Rah. al. N :o 29.
2926:
2927:
2928:
2929:
2930: Koivuranta y. m.: Määrä1·ahan o.soittamisesta avustuk-
2931: seksi Perä-Pohjolan kunnille mielisairaiden hoitolai-
2932: toksen perustamista varten.
2933:
2934:
2935: E d u s k u n n a ll e.
2936:
2937: Kymmenisen vuotta sitten myönsi eJdus- hanke l{ovaniemen kunnalEskodin mielisai-
2938: kunta määrärahan Rovaniemen kunnallis- rasosaston laajentamisesta on1 edelleen ollut
2939: kodin mielisairasosaston laajentamiseksi si- vireillä siikäJäisten kunnanmiesten kesiJrnu-
2940: ten, että sinne olisi voitu ottaa, paitsi kun- dessa.
2941: nan omia, myöskin lähikuntain hoidokkaita. Hallitus on tosin :näille valtiopäiville jät-
2942: Rahana:rvon aleJJ!eminen sekä se, että avus- tänyt esityksen piirimielisairaalain ja mui-
2943: tuksen nostamiseen oli liitetty eräitä vai- den sentapaisten laitosten valtioavun perus-
2944: keasti täytettäviä ehtoja, vaikutti ~Sen, että teista. Täten suunnitellun lain mukaan val-
2945: silloin vireillä ollutta suun1nitelmaa ei voitu tion avustus puheenaolevalle laitokselle tu-
2946: toteuttaa ja ettei eduskunnan myöntämää lilsi kumminkiln olemaan siksi pieni, etteivät
2947: määrärahaa nostettu. Sittemmin on kyHä sen aiVlilla takimmaisen Perä-Pohjolan kun-
2948: piirimielisairaala perustettu Ouluun, mutta nat voisi saada mielisairaid€n hoitolaitosta
2949: tämä laitos ei voi tyydyttää mielisairashoi- aikaan.
2950: do11 tarpeita Lapissa ja takimmaisessa Perä- Esitettyyn viitaten anomme kunnioittaen,
2951: Pohjolassa. Pitkien matkojen vuok'li on
2952: mielisairaiden kuljettaminen r_,apista Ou- että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
2953: luun saakka vaikeaa. Sit:äpaitl'li 'huonojen rnenoarvioon 900,000 markan suurui-
2954: puheliny'hteyiksien vuoksi on usein mahdoton sen määrärahan avustuksena Perä-
2955: kiireellisissä tapauksissa tilata paikkoja si- Pohjolan knnnille mielisairaiden hoi-
2956: käläisestä piirimielisairaalasta, j·oka useim- tolaitoksen perustamiseksi Rovanie-
2957: miten on täysi. Sen vuoksi aikaisempi men kunnalliskodin yhteyteen.
2958:
2959: Helsingissä helmrkuun 12 'p :nä 1929.
2960: 1
2961:
2962:
2963:
2964:
2965: Janne Koivuranta. Heikki Karjalainen.
2966: Uuno Hannula. T. Janhonen.
2967:
2968:
2969:
2970:
2971: u3--2!) 9
2972: 66
2973:
2974: II,3o. - Rah. al. N :o 30.
2975:
2976:
2977:
2978:
2979: Mustakallio y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuk-
2980: seksi Oulun diakonissakodin sairaalan laajentamista
2981: varten.
2982:
2983:
2984: E d u s k u n n a ll e.
2985:
2986: Noin 30 vuotta on Oulun kaupungissa toi- kunnat näihtäväst:i lähiaikoina voi huomat-
2987: minut Oulun diakonissayhdistyksen toimesta tavammin omia sairaaloita rakentaa. Li-
2988: diakonissakoti sairaaloineen, jonka merkitys säksi on huomattava, että kuntien sairaa-
2989: koko läänille on vuosi vuodelta tullut yhä Ioitss.a, mikäli niitä on, ei v;oida yleisesti hoi-
2990: tärkeämmäksi. Sairaanhoito täällä harvaan- taa vaikeampia sairaita eikä toimittaa suu-
2991: asutuissa ja vähävaraisissa oloissa on mo- rempia leikkaulksia, jot~m ~ääninsairaalan
2992: nessa suhteessa puutteellista ja sentähden lisäksi, jossa usein on tiJrana'Mau.s, on dia-
2993: on arvaa.ma.ttoman suuri merikitys sikäläi- konissakodin sairaala osottautunut tarpeel-
2994: sille o1oille, kun paikkakunnalla on sairaala, liseksi ja suosit"Q.ksi.
2995: joka kasvattaa sairaanhoit.ajatta.ria, joista on Mainitun! sa:i:raahin nykyinen huoneisto
2996: pruute maaseudulla. ja oppilaskoti on ikummin!kin liian ahdas ja
2997: Oulun diakonissakodin sairaalassa on päi- tarkoitukseensa muutenkin vähemmän so-
2998: vittäisin nykyään 60-90 potilasta. Tällä piva. Sentäihden on yhdistys ryhtynyt toi-
2999: on suuri merkitys seudulla, jossa on alitui- menpiteisiin uuden sairaalan ja oppilas-
3000: nen tilanahtaus lääJ1insairaalassa. Niintpä asuntolan aikaansaamiseksi. Tätä tarkoi-
3001: v. 1927' ailkana oli tässä sairaalassa 1,548 tusta varten on jo Oulun kaupungilta saatu
3002: potilasta, joista maaseudulta 1,2:77. Sairaa- edullisilla ehdoilla 5 hehtaarin suuruinen
3003: lassa toim11Jettiin m. m. 633 le:ilkkausta. alue.
3004: Koska Oulun läänin olot monessa suhteessa Kun tällainen uusi tarkoituksenmukainen
3005: ovat erikoisluontoiset, niin lienee syytä huo- sairaala tehtyjen laskelmien mukaan tulee
3006: mauttaa, että kunnallisia sairaaloita ovat maksamaan 8-9 milj. markkaa, on yhdistys
3007: verrattain harvat kunnat voineet varojen kumminikin voimaton sitä toteuttamaan il-
3008: puutteessa järjestää. Syrjäisimmille seu- man valtion avustusta.
3009: duille on valtio tosin laittanut muutamia Oulun diakonissakoti on tosin toimin-
3010: aluesairaaloita, mutta niiden merkitys on tansa aikana, suuressa määrin 1a!hjoituksien
3011: vain paikallinen. kautta, saanut kerätyksi niin paljon varoja,
3012: Kun ottaa huomioon, että kunnilla on ny- että sillä on nykyinen talo melkein velaton
3013: kyään melkein ylivoimainen tehtävä oppi- ja lisäksi rakennusrahastoja noin 800,000
3014: velvollisuuden toteuttamisen ja kunnallis- ma:rikkaa, joten omia varoja talon myytyä
3015: kotien rakentamisen vuoksi, jota paitsi kun- tulee olemaan noin 2.3 milj. mal1kikaa.
3016: tien yhteisien mielisairas- ja tuberkuloosisai- Tällä summa11a ei mainittu yhdistys kmn-
3017: raalain perust:a:minoo. rasit.taa kuntia, eivät mi:nkaan voi ryhtyä smmnitelmaa ll:otent-
3018: Il,3o. - Mustakallio y. m. 67
3019:
3020: tamaan. Kun tämä, sairaala on kumminkin 1Ylitii avustuksen suuruuteen tulee, niin
3021: suoraan ja välillisesti koko läänille tarpee1- kun on mmvoteltu 1aiwksen johdon kanssa,
3022: linen, näyttäisi allek:irjoittaneiden mielestä on se lausunut, ettei näyttäisi olevan
3023: valtion edun mukaiselta avustaa valtiova- mahdollisuutta hanketta saada toteutetuksi,
3024: roilla sen rakentamista. ellei saataisi va1tiolta välhintä:än 1.2 mild.
3025: Oulun i(}iakonissakoti saira:aloine1en palve- markkaa rakennusapua, sillä silloinkin jäisi
3026: lee, kuten jo huoma'ITtimme, Oulun l1äänin vielä noin 5 mHj. mk :n lainat rasittamaan
3027: terveyden- ja sairashoitoa siten, että se kas- laitosta.
3028: vattaa oloihin perehtyneitä hoitajattaria, Kun laitokseen on aikomus heti alussa
3029: jo:ima on suuri puute maaseudulla. Jota saada kuntoon 1,20 ,sairassijaa, olisi tämä
3030: enempi sosiaJinen !huolto tu1ee 'kunn:issa, ylei- 10,000 markkaa sairassijaa kohti.
3031: seksi, sitä enempi tarvitaan sekä ildertäviä Pyydettäessä on Oulun läänin maaherra
3032: hoitajattaria että myöskin henikilökuntaa E. Y. Peihkonen, joka tuntee tarkoin läänin
3033: kiinJteitä laitoksia va11ten, olkootp,a ne mitä olot ja tarpeet, antanut lausuntonsa tämän
3034: laatua taihalliSa. diakonissalkodi:n ja sen saim.alan merkityk-
3035: Oulun diakonissakod!issa on jo tähän sestä ja tarpeellisuudesta. Tässä lausunnos-
3036: saa~kka koulutettu 307 sairaan!hoitaljat.arta. saan panee hänkin erittäin suuren merki-
3037: Näistä on nykyään Oulun läänissä kiertä- tyksen sille, että laitos sairaalan ohella kas-
3038: vinä hoitajattarina 69, sairaaloissa ja sai- vattaa oloihin sopivia hoitajattaria, sekä
3039: rastuvissa 8, lastenhuolto- ja sairashoito- jatkaa:
3040: työssä 3, tuberkuloosihoitajattarena 1 sekä ,Kun Oulun dia:konissakoti palvelee kah-
3041: kaupunki ja esi!k:aupunkihuoltotyössä 5, siis della tavalla terveyden ja sairashoidon tar-
3042: yhteensä. 7'6. Kun ottaa huomioon läänin peita Pohjois-Suomessa, joihin valtio muu-
3043: puutteelliset olot, niin on arvaamattoman toinkin myöntää avustusta, ja kun Oulun
3044: suuri merlkitys sillä, että täanJru hoi,taja- diakonissakodin laa;j,enta::rninen samalla vä-
3045: tarkunta on kotoisista oloist,a lähteneitä, hentää valtion muun avustavan ja suoranai-
3046: jotka viihtyvät sikäläisissä ,oloissa ja osaa- sen toiminnan tarvetta, !katson P:ohjoiS-iSuo-
3047: vat suhtautua kansaan. men olojen vaatimaksi ja valtion edun mu-
3048: Mitä näiden !hoitajattarien kasvatukseen kaiseksi, että tarkoitukseen myönnetään
3049: tulee, niin annetaan laitoksessa ohjausta Oulun diakionissayihdistykselle 1.2 mil'j.
3050: sairashoidon ja kodinhoidon harjoittelun markan valtion avustus, jolloin yhdistys voi
3051: ohella m. m. anatomiassa, tautiopissa, lääke- ryhtyä suunnitellun laajennustyön toteutta-
3052: opissa, sairashoidossa, ensiavussa, yhteis- miseen. Tämän liS1äiksi tarpeellisen pää-
3053: kuntaopissa, köyhäinhoidossa ja hieronnassa. oman hankkiminen ja kuolettammen käynee
3054: Tämän lisäksi annetaan opetusta uskonnossa, yhdistykselle mahdolliseksi, varsinkin jos
3055: diaik:oniassa, äidinkielessä, laskennassa, kir- vielä voitaisiin sille myöntää sitä varten
3056: joituksessa, maantieteessä, kirjanpidossa, :joku määrä valtion lainaa.''
3057: laulussa ja käsitöissä.. Kun otetaan vielä Yhtyen tämän olojen tuntijan lausuntoon
3058: huomioon, että kurssi ikestää kaksi vuotta, huomautamme vielä, että kokemus on osoit-
3059: niin ei voitane kieltää laätoksen merkitystä tanut niissä oloissa lmsvaneiden 'hoitajatta-
3060: sairashoitotyössä. rien parlhaiten menelsty.vän ja uhrautuvan
3061: Ellei paikkakunnalla olisi tällaista lai- sairaanhoitotyössä maakuntamme v3!ikeissa
3062: tosta, niin pakoittaisi yleinen tarve v,altion oloissa.
3063: laajentamaan omia hoitolaitoksiaan ja sen- Jotta valiokunnalla, johon anomukseanme
3064: tähden näyttää täysin valtion edun mukai- lä:hetootänee "Nlilmiste1evmsti ldisiteltävä;ksi,
3065: selta avustaa tätä laitosta. olisi tilaisuus tutustua kyflcessä olevan lai-
3066: 68 Il,3o. - Oulun diakonissakodin sairaala.
3067:
3068: toksen tähänastiseen toimintaan, tulemme että Eduskunta v. 1930 valtioo
3069: sen jäsenille toimittamaan laitoksen vuosi- menoarvioon ottaisi 1.s milj. markan
3070: kertomukset, 'jotka osoittavat kuinka suuri suuruisen määrärahan avustukseksi
3071: merkitys .tällä laitoksella on Oulun lääni.lle. Oulun diakonissakodin sairaalan la.a-
3072: Edellä olevan perusteella ehdotamme, ,jentamista varten.
3073:
3074: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1929.
3075:
3076:
3077: Lauri Mustakallio. Matti Niilekselä.
3078: Sakari Ainali. • Kusti Arffman.
3079: 69
3080:
3081: 11,31. - Rah. al. N :o 31.
3082:
3083:
3084:
3085:
3086: Neitiniemi: Määrärahan osoittamisesta sairasmajan
3087: rakentamista varten Enontekiöön.
3088:
3089:
3090: E d u s k u n n a 11 e.
3091:
3092: Sair.ashoito- ja terveyoolojen parantamis- jailevat siirrettävissä talviteltoiss.aan ynnä
3093: toimintaa varten on viimeksikuluneina vuo-' kesäisin jonkun kalaveden rantamilla.
3094: sina valtion v:aroilla rakennettu maamme Asunto-olojen huonouden ja puutteen vuoksi
3095: itäiselle rajaseudulle pieniä sairaaloita eli on Enontekiöllä samoinkuin Utsjoellakin
3096: sair.asmajoja, joiden hoito 'on annettu Suo- sairaanhoitajattal'en sekä kätilön asunto-
3097: men Punaisen Ristin tehtäväksi. Tällaista kysymys tuottanut aina vaikeuksia sikä-
3098: järjestelmää jatkettaneen edelleenkin. Val- läiselle kätilölle ja sairaanhoitajattarelle.
3099: takuntamme pohjoisella ja luoteiselia rajalla - Kunnollisen asunnon laittaminen sa-
3100: olevien kaukaisten Lapin paikkojen sairas- notuille henkilöille on yhtenä ehtona
3101: majojen laittamistyö j.a hoito tuottaisi kui- siihen, että ne henkilöt saadaan päteviä
3102: tenkin Suomen Punaiselle Ristille liian suu- ja mikäli mahdollista ammattiinsa täysin
3103: ria vaikeuksia, joten sinne tarvittavat sai- perehtyneitä.. Ei tarvinne laajemmin selit-
3104: rasmajat, joita on saatava, paitsi nyt jo ra- tää syitä miksi juuri kaukaisinrmille seu-
3105: kenteella olevaa Utsjoen sairasmajaa, myös- duille olisi saatava pä:tevimmät ja ammatti-
3106: kin Enontekiölle, on rakennettava ja hoi- taitoisimmat kätilöt ynnä sairaanhoitajatta-
3107: dettava suoraan valtion toimesta lääkintö- ret vakinaisesti asettumaan. Sen selittää
3108: hallituksen ja yleisten rakennusten ylihalli- itsestään näiden pa:ik!kaknntien etäisyys ja
3109: tuksen johdolla. tä:äkärin saanTIIin v:aiikeus, jopa useissa kii-
3110: Luoteisen rajaseutumme äärimmäinen ree1lisissä tapauksissa, kuten synnytys-
3111: kunta, Enontekiö, on laaja (pinta-alaltaan a.vunann>OSSa y. llll. s., suorastaan ma:hdotto-
3112: yli 8,000 km2 ) sekä muutoin maamme kai- muus.
3113: kista vähä;varaisin ja maataloudellisesti epä- Edu~iikurman h:YlväikJsymä:ssä monasti ma;i.-
3114: edullisimpia alueita.. Likimpään aluesairaa- nitussa rajaseutuohjelmassa on kehotettu
3115: laan Muoni.oon ja lääkärin luo on Enonte- hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin alue-
3116: kiön keskuspaikasta kil'konkylästäkin 80 lälä:k!ärin asettarrnlisie1ksi llll. m. Enon:teki.öHe.
3117: kilometriä ja kunJlan äärimmäisiltä kul- Todennäköisesti ei aluelääkäriä vielä aivan
3118: milta Pöyrisjärven ja Kilpisjärven seuduilta ensi vuosina saatane Enontekiölle kun useita
3119: 120------220 kilometrin matkaan asti. Enon- muita väkiluvultaan paljon suurempiakin
3120: tekiön pohjoisosissa asuu valtakuntamme syrjä.isiä kuntia on vielä a.luelää!käreitä
3121: alueen me~kein ainutlaatuinen, 200-300 hen- vailla. Sen sijaan on Enontekiölle aivan vält-
3122: keen nouseva kiertelevä paimentolaiskansa, tämätöntä rakentaa viivyttelemättä sairas-
3123: lappalaiset, joilla ei vielä nykyäänkään ole maja sekä siihen yhdistetty kätilön ja sai-
3124: sanottavammin vakinaisia asuntoja, vaan ma- raanhoitajattaren asunto saman suunnitel-
3125: 70 II,31. - Sairasmajan rakentaminen Enontekiöön.
3126:
3127: man mukaan kuin nyt rakenteilla oleva sa- yhdistettyä kätilön ja saira.anhoitajattaren
3128: manlainen laitos Utsjoella on. Huomioon asuntoa varten arvioida 500,000 markaksi.
3129: ottaen kuitenkin Enontekiön kunnan asu- Edellisen perusteella ro'hlrenen kunnioit-
3130: kasluvun j,a sen, että sinne tu1ee tuonnemc taen ehdottaa,
3131: pana oma alueläakäri, olisi Enontekiön sai-
3132: rasmaja raktmnettava jonkun verran isompi että Eduskunta päättäisi ottaa val-
3133: (noin 6--8 sairassijaa käsittävä) fk:uin Uts- tion rnenoa·rvioon vuodelle 1930
3134: joen sairasmaja on. Näin ollen rakennus- Enontekiöön rakennettavaa sairas-
3135: kustannuksetkin, mitkä Utsjoella on laskettu majaa sekä siihen yhdistettyä sai-
3136: 420,000 markaksi, voitaisiin nyt kyseessä raanhoitajatta?·en ja kätilön asunto-
3137: olevaa Enontekiön sairasmajaa sekä siihen osaston laittaa varten 500,000 ma.r-
3138: kan suuruisen työmää1·ärahan.
3139:
3140: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1929.
3141:
3142:
3143: A. A. Neitiniemi.
3144: 71
3145:
3146: II.3z. - Rah. al. N :o 32.
3147:
3148:
3149:
3150:
3151: Oksanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Sodan
3152: kylän magneettisen observatorion ja Petsamoon pe-
3153: rustettavan apuaseman varustamiseksi polarivuonna
3154: 1932 suoritettavia kansainmälisiä tutkimuksia varten.
3155:
3156:
3157: E d u s kun n a ll e.
3158:
3159: Vuosina 1882---84 otti Suomi osaa silloin lukuunottamatta. Nykyinen observatorio on
3160: toimeenpantuun kansainväliseen napaseutu- toiminut yli kymmenen vuotta ainoana täy-
3161: jen tutkimustyöhön, yHäpitämällä havainto- dellisenä magneettisena observatoriona na-
3162: asemaa kahtena vuotena Sodankylässä ja kol- papiirin pohjoispuolella. Sen kokoama ja
3163: mantena vuotena haara-asemaa Kultalassa tieteellisesti käyttökelpoiseen kuntoon muok-
3164: Inarissa Ivalojoen varrella valtion tähän kaama aineisto Dn ainutlaatuinen koko
3165: tarkoitukseen myöntämillä varoilla, jotka maailmassa. Niinpä tilaavat ulkomaiset tie-
3166: oli saatu vuoden 1882 valtiopäivillä tehdyn demiehet joka vuosi sen julkaisuja tutki-
3167: anomuksen perusteella. Silloinen suomalai- muksiaan varten. Tämän aineiston säilyttä-
3168: nen napaseutuasema saavutti tuloksillaan mistä varten ei observatorioHa ole ollut vielä
3169: yleistä tunnustusta tieteellis'essä maailmassa. varaa hankkia tulenkestävää sä:ilytyspaik-
3170: Erikoista huomiota ovat herättäneet siellä kaa.
3171: suoriteltut ilmasähkö- ja re'VIOntulihavainnot Nyt on tullut päiväjärjestykseen uuden
3172: ja -kokeet, :magneettiset havainnot, ilmastol- kansainvälisen napaseutututkimuksen toi-
3173: liset ja maaperän fysikaaliset tutkimukset. meenpano vuonna 1932, ja erityinen kan-
3174: Mainittakoon vain, että jo tämän retkikun- sainvälinen toimikunta valmistelee yleistä
3175: nan laajat ilmastolliset havainnot olivat yli ohjelmaa tätä yritystä varten ensi syys-
3176: neljännesvuosisadan meidän ainoat luotetta- kuussa Irupenhamiruassa pidettävään kon-
3177: vat tietomme näiden seutujen ilmastosta. gressiin, jossa suunnitelma yksityiskohtai-
3178: Tämän retki'kull111an töiden kautta on So- sesti "\Cahvistetaan. .Suomen osanotto tähän
3179: dankylä saanut kunniakkaan nimen Suomen työhön on 'jo Sodankylän observatorion
3180: luonnontieteellisessä tutkimustyössä. kautta suureksi osaksi ratkaistu. Mutta
3181: Tämän tieteellisen maineensa perusteella jotta tämä observatorio voisi tieteen nykyi-
3182: sai Sodankylä Suomalaisen tiedeakatemian sen tason mukaan knnnollisesti täyhtää sen
3183: pysyvaisen magneettis·en observatorion, osalle tulevat tehtävät, on jo aika ruveta
3184: jonka pe.liUSitus laskettiin vuonna 1912 ja varustamaan sitä tätä polarivuotta varten.
3185: joka vuodesta 1914 alkaen on toiminut Lähimmät ja samaJ.la koko tutkimuksen ai-
3186: maamme ainoana magneettisena observato- kana suurimpia kustannuksia vaativat toi-
3187: riona. Sen yhteyd€SSä on ollut kaiken aikaa menpiteet ovat seuraavat:
3188: 1\feteorologisen keskuslaitoksen täydellisin 1. Observatorion nykyinen asuinra;kennus
3189: HmatieteeUinen i!JJa.v·ainrtoasema, He1&inkiä on niin ahdas, ettei sinne voi sijoittaa ky-
3190: 72 Il,32. - Sodankylän magneettinen observatorio.
3191:
3192: soossä olevan tutkimuksen aikana tarvitta- omaisimmat ilrrniöt, kuren revontulet, sähkö-
3193: vaa lisäherrkilökuntaa, vielä vähemmän va- virrat sekä ilmassa että maassa ja maa-
3194: rata heille tilaisuutta rauhalliseen työhön. magnetilsmi, vaativat apuhavaintoasemaa
3195: FJnsimmäisen polarivuoden aikana tarvittiin polarivuoden aikana. Ensi kerralla oli se
3196: Sodankylän asemalla johtajan lisäksi kuusi sijoitettu Kultalaan, nyt on Petsamo tässä
3197: havainnonteikijää. KoSka observatorio si- suhteessa sopivampi'. Sen järjestäminen
3198: jaitsee 7 km :n päässä kirkonkylästä, ei voi kysyy myös jonkun verran varoja, arviolta
3199: sikäläisissä oloissa ajatella lisäväen sijoitta- 35,000 ma11kkaa.
3200: mista näin kauas työpaikasta. Sentähden o;n Tämän yhteydessä huomautettakoon, että
3201: välttämärt.öntä rakentaa ohservatoriolle lisä- valtion Meteorologinen keskuslaitos nyt
3202: rakennus, jollainen on jo sitä perustettaessa suunnitellussa työssä pitää huolta sen alaan
3203: pidetty sen tulokselliselle työlle tarpeelli- kuuluvista i1matieteellisistä y. m. havain-
3204: sena. Tähän rakennukseen voi samalla jär- Il'o:is<ta ja sHlä on. jo toimimassa useita ha-
3205: jestää tulenkestävän ·arkistokomeron. Teh- vaintoasemia Lapissa ja Petsamossa.
3206: dyn laskelm3in mt1kaan on tämän 'kust~m Edellä esitetyn perusteella sa,amme eh-
3207: nusarvio 280,000 markkaa. dottaa,
3208: 2. Observatorio tarvitsee. muutamia että Eduskunta päättäisi ensi V1W-
3209: uudenaikaisia koneita magneettisia ja re- den menoarvioon ottaa 345,000 mar-
3210: vontulihavaintoja varten, saadakseen mit- kan •määrärahan annet~avaksi Suo-
3211: taukset täysin yhdenmukaisiksi toisten lai- malaiselle tiedeakatemialle Sodan-
3212: tosten kanssa. Lisäksi tulee sen osalle mää- kylän magneettisen observatorion ja
3213: rättyjä uusia töitä, joiihin tarvita.an mittaus- Petsamoon perustettavan apuaseman
3214: välineitä. Koneiden hankkimiseksi tarvitaan varustamiseksi polarivuonna 1932
3215: ensi aluksi 30,000 markkaa. suoritettavia kansainvälisiä tutki-
3216: 3. Muutamat napaseutuolojen luonteen- muksia varten.
3217:
3218: Helsimgilssä, lmhnikuun 11 p :nä 1929.
3219:
3220:
3221: Kaino W. Oksanen. A. A. Neitiniemi.
3222: Julius Ailio. Antti Kukkonen.
3223: Heikki Karjalainen.
3224: 73
3225:
3226: l1,33. - Rah. al. N :o 33.
3227:
3228:
3229:
3230:
3231: Aaltio y. m.: Määrärahan osoittamisesta Säkylän pitä-
3232: jän Korven kylässä olevan .Antin talon siirtämistä
3233: varten Seurasaaren ttlkomuseoon.
3234:
3235:
3236: E d u s kun n a 1l e.
3237:
3238: Kansan elämässä on sen asunnoilla ja laisten museoiden tarkoituksena on elävällä
3239: muilla ra:kennuksilla mitä suwrin merkitys .. ja luonnonmukaisella tavalla esittää kappa-
3240: Niissä kuvastuu kansan niin hyvin yhteis- leita sivistyshistoriallisesta kehityksestä
3241: kunnallinen,. taloudellinen kuin siveellinen- kokonaisuuksina, niin että aineellisen ja
3242: kin taso, samalla kun ne lukemattomissa yk- henkisenkin elämän puolet niissä esiintyvät
3243: sityiskohdissaan osoittavat sitä kypsyyttä, oikeassa luonnollisessa ympäristössään. Täl-
3244: minkä niiden aikaansaa·ja on saavuttanut laisissa museoissa yksityiset osat ja esineet
3245: tekniikan y. m. taitojen alalla. Ne liittyvät eivät ole hajoitetut kehitys- ja tyyppisar-
3246: mitä! kiinteimmin siihen kulttuurilruvaan, joihin, vaan pysyvät yhtenä kokonaisuu-
3247: mikä joltakin aikakaudelta määrätystä tena, kuten ne elävässä elämässä kerran
3248: kansankerroksesta on olemassa. ovat olleet. Tämän laatuinen ja näin jär-
3249: Museoissa, joihin kansan elämää ja sen si- jestetty museo saattaa ensiksikin olla tie-
3250: vistyshistoriaa kuvaavia esineitä kootaan ja teellisen tutkimuksen esineenä, mutta sen
3251: asetetaan näytteille, ei tavaJllisesti ole tilaa kasvatusopiUinen ja välitöntä isänmaan-
3252: rakennuksille, vaan saadaan tässä suhteessa rakkautta sekä kotiseututunnetta herättävä
3253: tyytyä kuviin ja pienoismalleihin. Mutta merkitys on ehkä vielä suurempi, sillä täl-
3254: miten huolellisesti nämä tehdäänkin, eivät lainen museo voi palvella ensiluokkaisena
3255: ne koskaan voi vastata alkuperäistä kansan opetusvälineenä, jossa esim. koulujen oppi-
3256: käden luomaa, ja näin v:ain epätäydellisesti laat ja kaupunkien asukkaat voivat saada
3257: voivat vastata tieteen vaatimuksia ja vielä käsityksen maalaiselämästä maan eri kul-
3258: vä!hemmän herättää mielenkiintoa kansan- milla ja eri aikakausina.
3259: kulttuuriin ja sel1laista isänmaallista mieltä, Meillä :Suomessa on ulkomuseo Kansallis-
3260: mikä tällaisiin laitoksiin alkuperäisinä voi museomme osastona Helsingin läheisyydessä
3261: liittyä. olevassa Seurasaaressa. Tämä museo on ny-
3262: Tätä seikkaa silmälläpitäen on muissa kyisin kahdenkymmenen vuoden vanha.
3263: ma;issa historiaHti.sia. rakennuksia. rauhoitelt'tu Mutta nykyiSBssä muodossaan, jos pidetään
3264: ja sisustettu museoiksi. Varsinaisen kan- päämääränä laitosta, joka antaa pääpiir-
3265: sankulttuurin vaiheiden valaisemiseksi on teissään kokonaiskuvan kansan elämän pää-
3266: varsinkin Skandinavian maissa perustettu vaiheista, se on varsin epätäydellinen.
3267: n. s. ulkoilma- eli ulkomwsooita, joissa eri- Maakunnallisesti katsoen siinä ovat toistai-
3268: laatuisot kansan rakennukset, jopa kokonai- seksi edustettuina vain Keski-Suomi eli
3269: set rakennusryhmät ovat saaneet sijaa. Täl- Pohjois-Häme, Etelä-Pohjanmaa ja Etelä.-
3270:
3271: 63-:!9 10
3272: 74 ll,a:l. - Seurasaaren nlkomuseo.
3273:
3274: Karjala. lVluut museossa olevat rakennuk- Muinaistieteellinen toimikunta "päätti jo
3275: set joko eivät ole varsinaisia kansanraken- maaliskuun 3 päivänä 1924 pyytää Sata-
3276: nuksia (esim. Kahiluodon herraskartano) kunnan tahi Hämeen alueelta hankittavaa
3277: tahi ovat jotakin orikoisalaa edustavia ra- umpeenrakennettua taloa varten 750,000
3278: kennuksia tahi laitoksia (paja, venekodat markan· määrärahaa ja vuonna 1:9e6 toi-
3279: veneineen, kirkko, myllyt y. m.). Näin ul- miklmta päätti nimenomaan Antin talon
3280: komuseostamme, mitä varsinaisiin kansan ostoa varten pyytää 150,000 markan mää-
3281: rakennuksiin tulee, puuttuu esim. Uuden- rärahaa. Kun määräraha ulkomuseon laa-
3282: maan, Varsinais-Suomen, Etelä-Hämeen, jentamista varten uudisturreista esityksistä
3283: Satakunnan, Savon, Pohjois-Pohjanmaan ja huolimatta vuodesta 1923 alkaen on pysy-
3284: Itä-Karjalan edustus. nyt 100,000 markan suuruisena, ei sillä ole
3285: Jo vuonna 1909 ulkomuseota suunnitel- voitu edes ostaa kysymyksessä olevia ra-
3286: taessa teki n. s. Antellin valtuuskunta sil- kennuksia. Talon omistajien ilmoitettua
3287: loisille valtiopäiville seikkaperäisen ehdo- viime talvena, että rakennuksia ruvettai-
3288: tuksen perustettavasta ulkomuseosta. Tä- siin pian purkamaan, ryhtyivät eräät asiaa
3289: män ehdotuksen mukaan museoon oli tu- ·harrastavat henkilöt toimeen, ostaakseen ky-
3290: leva kaksi osastoa, kotimainen ja suoma:lais- symyksessä olevat rakennukset ulkomuseota
3291: ugrilainen, ja molempien osastojen perusta- varten. Tämän seurauksena oli, että ra-
3292: miskustannukset laskettiin silloin 115,225 lmrmukset viime toukokuun 12 P'äivänä
3293: markaksi (ks. Antellin valtuuskunnan eh- päivätyHä kauppakirjalla yksityisillä lah-
3294: dotus valtiopäiville 20 päivältä helmikuuta javaroilla 105,000 markan hinnasta ostet-
3295: 1909). Tästä ohjelmasta on nyt, ka'hden tiin ulkomuseolle.
3296: vuosikymmenen kuluttua, vain pieni osa to- Kustannukset rakennuksien purkami-
3297: teutunut. Museon laitoksista on suuri osa sesta, kuljettamisesta Seurasaareen sekä jäl-
3298: saatu aikaan Antellin valtuuskunnan ja yk- leenrakentamisesta ja korjaamisesta siellä
3299: sityisten lahjoittajien tekemillä aineellisilla nousevat Muinaistieteellisen toimikunnan
3300: uhrauksilla, ja vasta vuonna 1913 se otet- työmestarin tekemien laskelmien mukaan
3301: tiin valtion haltuun. 655,000 markkaan. Museon laajentamis-
3302: Ulkiomuseon 1ähiunp'ään täydennysolh jel- määrärahalla ei tätä työtä voida suorittaa,
3303: 1
3304:
3305:
3306: maan on jo pitkän aikaa kuulunut länsisuo- sillä rakennukset on siirrettävä pois kolmen
3307: malais-hämä'läisen umpeenrakennetun ta- vtU:oderr kuluessa (ms] taukokuun 12 päi-
3308: lon eli umpikartanon hankkiminen. Paitsi västä lukien, jota paitsi mainittua määrä-
3309: sitä, että maamme vanhin asutusseutu rahaa tarvitaan muihinkin museon välttä-
3310: I.änsi-Suomi, mitä kansanrakennuksiin tu- mättömiin täydennyksiin. Tätä paitsi on
3311: lee, ei ulkomuseossa vielä lainkaan ole välttämätöntä, että mainitut rakennukset
3312: edustettuna, tämä talotyyppi, joka aikoi- saadaan mahdollisimman pian siir:rotyiksi
3313: naan on ollut luonteenomainen koko Länsi- museoon, koska rre purettuina ja varastoi-
3314: Suomelle ja monessa suhteessa kulttuuri- tuina ovat kaikenlaiselle vanhingolle alt-
3315: historiallisesti merkityksellinen, nykyisin on tiina. Käyttämällä ,tarkloitukseen ensi ja
3316: jo sangen harvinainen. sitä seuraavana vuonna museolle menosä.än-
3317: Useiden vuosien aikana toimitettujen tie- töön otettua sadantuhannen määrärahaa,
3318: dustelujen ja tarkoitusta varten tehtyjen tarvitaan Antin talon siirtämiseen ulkomu-
3319: matkojen nojalla on Säkylän pitäjän Kor- seoon ja jälleenrakentamiseen vähintään
3320: ven kylässä oleva Antin talo havaittu sopi- 500,000 markkaa. Jotta siis kävisi mahdol-
3321: vimmaksi edustamaan ulkomuseossa Länsi- liseksi seutukunnan Seurasaaren ulkomu-
3322: Suomea ja umpeenrakennettua talotyyppiä. seolle ostamien ja lahjoittamien Antin ta-
3323: U,33. - Aaltio y. m. 7f>
3324:
3325: lon rakennusten siirtäminen ulkomuseoon ja Korvenkylän Antin tal'On s~'irtäm'hstä
3326: jälleenrakentaminen, esittävät allekirjoitta- 'Uarten SeumS;aaren ulkom'IJ.$eoon ja
3327: neet, sen jäU(')e.nrakentamiseen 500,000
3328: että Eduskunta päättäisi ottaa markan S'!l-Uruisen määrärahan.
3329: ensi vuoden menottrvioon Säkylän
3330:
3331: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1929.
3332:
3333:
3334: E. A. Aaltio. ~latti Pitkänen.
3335: T. A. Aalto-Setälä. Kaino W. Oksanen.
3336: Evert Nukari. S. Kariniva.
3337: Eero Nurmesniemi. W. K. Kuuliala.
3338: Kalle Kirra. Viljami Kalliokoski.
3339: Walter Mäkelä. Eero Rydman.
3340: W. W. Tuomioja. Heikki Karjalainen.
3341: Olga Leinonen. Uuno Hannula.
3342: Taave Junnila. J. E. Pllppula.
3343: Bernhard Heikkilä. F. J. Leino.
3344: Antti Juutllainen. M. Paavilainen.
3345: Martti Rantanen.
3346: 76
3347:
3348: 11,34. ~ Fin. mot. N :o 34.
3349:
3350:
3351:
3352:
3353: Österholm m. fL: .A.ngående anvisande av anslag för
3354: reparationsarbeten i Raseborgs slottsruin.
3355:
3356:
3357: T i 11 R i k s d a g e n.
3358:
3359: Enär Raseborgs slottsruin under en följd geringen för ifrågavarande ändamål och då
3360: av år befunnit sig i så bristfälligt skick att det, säsom också utskottet framhäller, är
3361: det väckt uppmärksamhet och framkallat nödvändigt att genom reparationsarbeten
3362: anmärkningar i offentligheten, hemstä.Ude förhindra slottsruinens förfall, anhålla un-
3363: underteeknade vid 1927 års riksdag (Pet. dertecknade vördsamt, med hänvisning till
3364: försl. N :o 72) att för reparationsarbeten i motiveringen i förenämnda petition,
3365: slottsruinen skulle beviljas 250,000 mark.
3366: Framställningen avböjdes emellertid i stöd att Riksdagen måtte besluta i stats-
3367: av kulturutskottets utlåtande, i vilket fram- förslaget för år 1930 anvisa 250,000
3368: hölls att ,Raseborgs slottsruins tur pä repa- tnark för reparationsarbeten i Rase-
3369: rationsprogrammet inträffar efter ett par borgs slottsruin.
3370: år' '. Likväl har anslag icke begärts av re-
3371:
3372: Helsingfors, den 11 februari 1929.
3373:
3374:
3375: John Österholm. Ernst Estlander.
3376:
3377:
3378:
3379:
3380: •
3381: 77
3382:
3383: Suomennos.
3384: 11,.34. - Rah. al. N :o 34.
3385:
3386:
3387:
3388:
3389: Österholm y. m.: Määrärahat~ osoittami-sesta Raaseporin
3390: linnanraunioiden korjaustöihin.
3391:
3392:
3393: E d u s kun n a ll c.
3394:
3395: Kun Raaseporin linnanrauniot ovat. vuo- kysymyksessäolevaan tarkoitukseen, ja kun,
3396: sikaudet olleet niin puutteellisessa kun- niinkuin valiokuntakin huomauttaa, linnan-
3397: nossa, että se on herättänyt huomiota ja raunioiden rappeutuminen on ehdottomasti
3398: aiheuttanut muistutuksia julkisuudessa, esit- estettävä korjaustöitä suorittamalla, anovat
3399: tivät allekirjoittaneet 1927 vuoden valtio- allekirjoittaneet kunnioittavasti, viittaa-
3400: päivillä (Anom. ehd. N:o 72), että linnan- malla edellämainitun anomusehdotuksen pe-
3401: raunioiden korjaustöihin myönnettäisiin rusteluihin,
3402: 250,000 markkaa. Ehdotus hylättiin kui-
3403: tenkin sivistysvaliokunnan lausunnon pe- että Eduskunta päättäisi ottaa
3404: rusteella, jossa sanottiin, että ,Raaseporin 1930 vuoden fJulo- ja menoarvioon
3405: linnanraunioiden vuoro korjausohjelmassa 250,000 markka-a Raaseporin linnan-
3406: tulee parin vuoden kuluttua''. Siitä huo- rounioiden korjaustöihin.
3407: limatta ei hallitus ole pyytänyt määrärahaa
3408:
3409: Helsingissä., helmikuun 11 p:nä 1929.
3410:
3411:
3412: John Österholm. Ernst Estlander.
3413:
3414:
3415:
3416:
3417: •
3418:
3419: ..
3420: 78
3421:
3422: II,as. - Rab. al. N :o 35.
3423:
3424:
3425:
3426:
3427: Helo y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainan anta-
3428: mista varten Kansan Näyttämön säätiölle.
3429:
3430:
3431: B d u s kunnalle.
3432:
3433: Helsingissä toimiva ,Kansan Näyttämö'' mölle tehnyt 500,000 markan lahjoituksen.
3434: niminen teatteri on toiminnallaan saavutta- Kun rakentamisyritystä varten on täten
3435: nut huomattavan ·aseman maamme teatteri- saatu perusrahasto, on nyttemmin teatteri-
3436: elämässä, jossa sen merkitys tavallaan oma- talon rakentamisasiaa edelleen ajamaan pe-
3437: laatuisena ja uraa uurtavana taidelaitoksena rustettu säätiö, jonka säännöt on asianmu-
3438: on yleisesti tunnustettu. Teatteri on pyrki- kaisesti vahvistettu. Säätiön isännistöön va-
3439: nyt meillä täyttämään sitä tarvetta, joka iitsevat jäseniä paitsi Kansan Näyttämön
3440: ulkomailla on antanut aihetta vastaavien hallintoneuvosto myös opetusministeriö ja
3441: kansan laajempia kerroksia li:kellä olevien Helsingin kaupungin rahatoimikamari, jo-
3442: kansan näyttämöiden muodostamiseen. ten julkisilla viranomaisilla on oikeus ja
3443: Valitettavasti on kuitenkin teatterin ta- mahdollisuus vaikuttaa säätiön toimintaan.
3444: loudellinen asema sellainen, että se vaikeut- Muista toimenpiteistä, joihin on ryhdytty
3445: taa teatterin toimintaa ja estää sen edelleen rakennusyrityksen toteuttamiseksi, mainitta-
3446: kehitystä. Tämä johtuu pääasiassa niistä koon että ulkomailta on tiedossa noin
3447: huoneisto-oloista, joisa teatteri on pakoitettu 2,000,000 markan halpakorkoinen laina
3448: toimimaan. Ylioppilaskunnalta vuokrattu edullisilla ehdoilla.
3449: ahdas huoneisto ei anna tilaisuutta järjes- Yllämainittuun lahjoitukseen liittyy kui-
3450: tää teatterin toimintaa siten kuin esitysten tenkin ehto, että myöskin valtio avustaisi
3451: teknillinen puOili edellyttäisi, puhumattakaan teatteritalon rakentamista myöntämällä tar-
3452: siitä, ,että teatteri11a usein vielä!pä monesti koitusta varten vähintäin samansuuruisen
3453: paraimpina näytäutöpäivinä ei ole edes ti- korottoman lainan.
3454: laisuutta käyttää huoneistoa ja antaa esi- Kun valtio meillä kuten muissakin sivis-
3455: tyksiä senvuoksi, että huoneistoa tarvitaan tysmaissa on katsonut velvollisuudekseen
3456: ylioppilaskunnan omiin tarkoituksiin. On kannattaa taidetta ja taidelaitoksia ja kun
3457: luonnollista, että tälla~'llen tilanne on omiaan nyt on kysymyksessä erikoisesti sellainen
3458: heikontaruaan ttmtterin taiteellisia saavu- taidelaitos, joka on likempänä vähempiva-
3459: tuksia. rai~ia kansankerroksia, rohkenemme toivoa
3460: Tämän johdosta onkin teatteria lähellä että valtio myöntämällä kyseessä olevan
3461: olevissa piireissä jo kauan ollut vireillä aja- 500,000 markan korottollliJln lainan Kansan
3462: tus oman talon rakentamisesta teatterille. Näyttämön säätiölle tekisi mahdolliseksi
3463: Tämä hanke on saanut uutta virikettä sen säätiölle käyttää hyväkseen sille tehtyä lah-
3464: johdosta että eräs taidetta harrastava hen- joitusta oman teatteritalon rakentamiseksi.
3465: kilö on tarkoitusta varten Kansan Näyttä-
3466: 11,:35. - Helo y. m. 79
3467:
3468: Yllä olevilla perusteilla ehdotamme, 500,000 mar·kkaa korottomana lai-
3469: nana Kansan Näyttämön säätiölle
3470: että Eduskunta päättäisi 1930 vuo- teatteritalon mkentamista varten.
3471: den valtion menoarvioon merkitä
3472:
3473: Helsingissä, 11 päivänä helmikuuta 1929.
3474:
3475:
3476: Johan Helo. Risto Ryti. Yrjö Pulkkinen.
3477: 80
3478:
3479: 11,36. - Rah. al. N :o 36.
3480:
3481:
3482:
3483:
3484: Sahlstein: Määrärahan osoittamisesta Turun maakunta-
3485: arkistoa varten.
3486:
3487:
3488: E d u s k u n n a ll e.
3489:
3490: Rahaasia-aloitteessa N :o 155 vuoden että Eduskunta ensi vuoden yli-
3491: 1928 valtiopäivillä anoi muiden muassa alle- määräiseen menoarvioon ottaisi aluksi
3492: kirjoittanut että eduskunta ottaisi kuluvan 1,500,000 markan suuruisen määrä-
3493: vuoden ylimääräiseen menoarvioon l.ö mil- rahan Turun maakunta-arkistoa var-
3494: joonaa. mar],jkaa maakunta-arkiston perusta- ten, ja
3495: mista varten Turkuun. Tämän aloitteen hyl- että Eduskunta päättäisi lausua
3496: käsi eduskunta rahallisista syistä. Koska toivomuksen että hallitus viipymättä
3497: kuitenkin samat edellytykset, jotka aiheutti- ryhtyisi toimenpiteisiin puheenaole-
3498: vat mainitun aloitteen, edelleen ovat ole- van arkiston perustamiseksi sitä var-
3499: massa, saan minä, viitaten kerrottuun raha- ten tehdyn suunnitelman mukaan.
3500: asia-aloitteeseen ja siinä mainittuihin pe-
3501: rusteluihin, ilrunnioittaen eduskunnan pää-
3502: tettäväksi ehdottaa,
3503:
3504: Helsingissä 12 p :nä helmikuuta 1929.
3505:
3506: Gunnal' Sahlstein.
3507: 81
3508:
3509: II,a7. - Rah. al. N:o 37.
3510:
3511:
3512:
3513:
3514: Sahlstein: Määrärahan osoittamisesta Turun taide-
3515: yhdistykselle piirustuskoulun yUäpitämistä varten.
3516:
3517:
3518: E d u s k u n n a ll e.
3519:
3520: Rahaasia-aloitteessa N :o 156 vuoden kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi eh-
3521: 1928 v.altil()päivillä ·anoi muiden muassa dottaa,
3522: .allekirjoittanut että Turun taideyhdistyk-
3523: selle sen piirustuskoulua varten myönnettäi- että Eduskunta vuoden 1930 tulo-
3524: siin korotettua valtioapua yhteensä 517,000 ja menoarvioon ottaisi 57,000 markan
3525: markkaa. Tämän aloitteen hylkäsi edus- määrärahan, joka myönnettäisiin Ttt-
3526: kunta rahallisista syistä. Koska kuitenikin r1tn taideyhdistykselle sille jo suori-
3527: samat edellytykset, jotka ailheuttivat maini- tettavan 25,000 markan lisäksi yhdis-
3528: tun aloitteen, edelleen ovat olemassa, saan tyksen piirustuslwulun ylläpitämi-
3529: minä, viitaten kerrottuun rahaasia-aloit- seksi edellä mainitussa mhaasia-
3530: teeseen ja siinä mainittuihin perusteluihin, aloitteessa esitetyllä tavalla.
3531:
3532: Helsingissä 12 p :nä helmikuuta 1929.
3533:
3534: Gunnar Sahlstein.
3535:
3536:
3537:
3538:
3539: 11
3540: 82
3541:
3542: 11,38. - Rah. al. N :o 38.
3543:
3544:
3545:
3546:
3547: Moilanen: M:öiirärahan osoittamisesta Viipurin taiteen-
3548: ystävien piir-ustuskoulun avustamista varten.
3549:
3550:
3551: Eduskunnalle.
3552:
3553: Viipurin taiteenystävien piirustuskoulu sin on 36,000 marlkkaa vuodessa, ei opetta-
3554: on ollut toiminnassa 37 vuotta ja on se ai- ja1n palkkaukseen •ja muihin menoihin jää
3555: noa taidekoulu Itä~Suomessa. Koulu antaa kuin aivan vähäinen mäiärä käytettäväksi.
3556: opetusta piirustuksessa. kipsien, esineiden ja Tällaisilla edellytyksillä on koulun vaikea
3557: luonnoTIJ mukaan, sommittelupiirustuksessa, pitää yllä toimintaansa.
3558: maalauksessa, projektio- ja perspektiivi- Viime vuoden vaJtiopäiv]lle jätettiin raha-
3559: opissa, viivotinpiirustuksessa, tekstauiksessa, asia-aloite, jossa. pyydettiin mainitun koulun
3560: tyyliopissa, taidehistoriassa, muovailus.sa valtioavun korottamista 25,000 markkaan,
3561: sekä taideteollisuudessa. mutta eduskunta hylkäsi ehdotuksen. Ot-
3562: Koulun oppila.s:määrästä on noin puolet taen Jkuitenikin huomioon, että Viipurin
3563: maaseutulaisia ja noin neljäsosa oppilaista taiteenystävien piirustuskoululla on ai-
3564: on va.paaoppilaita. Oppilasten lukumäärä noana Itä-Suomes,sa. tällä alalla toimivana
3565: on vaihdellut 48-65 välillä vuodessa. Jo kouluna tärkeä tehtävänsä ja se, voidakseen
3566: tämä :seikka osoittaa, että koulu on tarpeen- jatkaa; toim:intaiansa, 'kipeästi kaipa•a ny-
3567: vaatima paikkakunnalla. Koulu on kuiten- kyistä suurempaa valtionavu,stusta, roltke-
3568: kin saanut työskennellä vaikeissa. taloudelli- nee allekirjoittanut täten kunnioittaen eh-
3569: sissa oloissa. KummJta se on saanut avus- dottaa,
3570: tusta 30,000 markkaa ja valtiolta 9,000 että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
3571: nial1kkaa vuodessa, ollen viimemainittu tulo- ja ntenoarvioon 25,000 markkaa
3572: avustus ennen sotaa: 4,000 markkaa vuo- Viipurin taiteenystävien piirustus-
3573: dessa. Kun kouluhuoneiston vuokra jo yk- koulun avustamiseksi.
3574:
3575: Helsingissä 'helmiJkuun 8 p :nä 1929.
3576:
3577: Kaapro Moilanen.
3578: 83
3579:
3580: 11,39. - Fin. mot. N :o 39.
3581:
3582:
3583:
3584:
3585: Li-Hfi~·rt m~ :II.i A#g. anvisande a.v äkat anslag åt Fin-
3586: Ulnds 8v'M8ka sl1ng- och musikförbund.
3587:
3588: Till Ri:ksdagen.
3589:
3590: I den till 1928 års riksdag inlämnade nar sa:mmanlagt omkring 5,000 aktiva moo-
3591: finansmotionen n :o 6'6 äslkades ett fö:rliojt Iemm:at. Denna c·entralorgan:iSa.tion har
3592: anslag för främjande av musiksträva,nld~ha självfallet till uppgift ått handhava led-
3593: p'å den svehska landsbygden i avsilh att ningen av sån'g- och musiksträvandena samt
3594: genom Pinlands svenska ungdo:rriSfoi'bunds a:tt frä:mj'aoon fördjupa :i!l:u8iklivet i ri.ketS.
3595: fö:r:medling fördeläs mella.n de i Ihoti:onen sveMka. boslfttningsområ.den. Vid sådant
3596: nä:mnda loikala sång- oeh musikförbnnden. förhållande är det sakeriligt, att sagda cen-
3597: Emellertid förkastade riksdagen sagda mo- tralorganisation även erhåller och fördelar
3598: tioh. hithörande anslag och understöd.
3599: Av motiveringen till sagda nibtion fram- Med hänvisning till de motiv, som fram-
3600: går, att 8 1okala sång- oeh muS!ikförbund bäras uti den redan nämnda motionen N :o
3601: äro i verksamhet. Under senaste år har 66 vid 1928 års riksdag samt till de kom-
3602: ytterligare ett sång- oeh musikförb'und bil- pletterande uppgid'terna härovan, rå under-
3603: dats i Svenska Österbotten, vadan icke tecknade härmed vördsamt an!hålla,
3604: mindre än 9 lokala sång- och musikfö11bund,
3605: föru:tom Alands sång- och musikförbund, att anslaget i statsförslaget för år
3606: äro i ver!ksanihet på den Svenska landsbyg- 1930 under 10 H.t. Xli kap. 3 rnom.
3607: den. Därutöver ä:ro i verksamhet ;Ytterligare måtte ökas nied 45,000 mark, och att
3608: ett .antal, större och mindre, svertska sång- 'i motiveringen skulle uttalas: Answ-
3609: och musiksammimslutningar avolika art. get har förhöjts med 45,000 mark
3610: Senaste år hava samtliga svenska lokala fö1· att tilldelas Finlands svenska
3611: sång- och musikförbund jämte öv'riga sång- sång- oclt musikförbund såsom ökat
3612: och musiksammanslutningar bildat en redan understöd för främjånde av musik-
3613: länge av behovet på:kallad gemensam cen- skä·vmidena pa den svenska la.nds-
3614: tl1alorganisrution, benämn;d Finlands svenska
3615: 1 bygden.
3616: sång- .och musikförbund, som redan nu räk-
3617:
3618: Helsingfors den 9 februari 1929.
3619:
3620: Gustav Lindberg. K. V. Åkerblom.
3621: Ernst von Born. Levi Jem.
3622: J. E. Hästbacka. Berndt Ku~rt.
3623: OttO Jacobsson. J. lnborr;
3624: And. Fo:rS~~rg. J. W. Brotillttr.
3625: 84
3626:
3627: 11,39. - Rah. al. N :o 39. Suomennos.
3628:
3629:
3630:
3631:
3632: Lindberg, y. m.: Lisätyn määrärahan osoittamisesta
3633: Suomen ruotsalaiseUe laulu- ja soittoliitoUe.
3634:
3635:
3636: Eduskunnalle.
3637:
3638: Vuoden 11928 v:a1tiapäivil:le jätäys.sä raha- noin r5,000 toimivaa jäsentä. Tämän keskus-
3639: asia-aloitteessa n :o 66 anottiin lisättyä järjestön tarkoituksena on tietenkin johtaa
3640: määrara:haa ruotsalaisen maaseudun soitan- laulu- ja soitannollisia harrastuksia sekä
3641: nollisten harrastusten edistämiseksi jaetta- edistää ja syventää soitannollista elämää
3642: vaksi Suomen ruotsalaisen nuorisoliiton vä- valtakunnan ruotsalaisilla asutusalueilla.
3643: lityksellä aloitteessa mainittujen paikallis- Näin ollen on asianmukaista, että mainittu
3644: ten laulu- ja soittoliittojen keskei1. Edus- keskusjärjestö saa ja jarlma tälle a'lalle kuu-
3645: kunta kuitenkin hylkäsi aloitteen. luvat määrli- ja avustusraiha:t.
3646: Sanotun aloitteen perusteluista käy sel- Viittaamalla mainitun, 19~ vuoden val-
3647: ville, että S paika:llista laulu- ja soittoliittoa tiopäiville jätetyn aloitteen n :o 66 peruste-
3648: on toiminnassa. Viime vuonna on l:isäksi luihin ja ylläesitettyihin täydentäviin tietoi-
3649: yksi laulu- ja soittoliitto perustettu ruotsa- hin, saavat allekirjoittaneet täten kunnioit-
3650: laisella Pohjanmaalla, joten ruotsalaisella tavasti anoa,
3651: maaseudulla toimii kokonaista 9 paikallista
3652: laulu- ja soittoliittoa, lukuunottamatta että 1930 vuoden tt~lo- ja meno-
3653: Ahvenanmaan laulu- ja soittoliittoa. Sitä- arvioon 10 P. l. XII luvun 3 momen-
3654: paitsi on vielä useita muita erilaisia, suu- tin kohdalla olevaan määrärahaan li-
3655: rempia ja pienempiä, ruotsalaisia laulu- ja sättäisiin 45,000 markkaa ja että pe-
3656: soitannollisia yihtymiä olemassa. ntsteluissa lausuttaisiin: Määrära-
3657: Viime vuonna ovat ik:aikki paikalliset haan on lisätty 45,000 markkaa jaet-
3658: laulu- ja soittoliitot ja muut laulu- ja soi- tavaksi Suomen ruotsalaiselle laul1t-
3659: tannoUiset yhtymät perustaneet jo kauan ja soittoliitolle lisäavustukseksi so·i-
3660: sitten tarpeellisen yhteisen ilresl~usjärjestön tannollisten harrastusten edistämisen
3661: nimeltä Finlands svenska sång- ooh musik- tukemista vaTten 1·uotsalaisella maa-
3662: förbund (Suomen ruotsalainen laulu- ja seudulla.
3663: soittoliitto), johon jo nyt kuuluu yhteensä
3664:
3665: Helsingissä, h~lmikuun 9 p :nä Hl<29.
3666:
3667:
3668: Gustav Lindberg. K. V. Åkerblom.
3669: Ernst von Bom. Levi Jern.
3670: J. E. Hästbacka. Berndt Knllberg.
3671: Otto J aoobsson. J. lnborr.
3672: And. Forsberg. J. W. Broman.
3673: 85
3674:
3675: I1,4o. - Rah. al. N :o 40.
3676:
3677:
3678:
3679:
3680: Rydman y. m.: Määrärahan osoittamisesta rakennus-
3681: lainaksi Oulunkylän yhteiskoulun kannatusyhdis-
3682: tykseUe.
3683:
3684:
3685: E d u s kun n a ll e.
3686:
3687: Oulunkylän yhteiskoulu, jdm on toistai- kennuskust~nnru.klset hänen antarna:lhSa a:rvion
3688: seksi ainoa suoonenkielinen oppikoulu Hel- mukaan 2,907,000 markkaa. Koulutaloa
3689: singin Iäihimmässä ympäristössä, perustettiin varten on Helsingin kaupunki myöntänyt
3690: v. 1924 tyydyttämään pääradan varrella omistamalleen nykyiselle koulutontille vuok-
3691: a._<mvan suomalaisen väestön sivistystarvetta. ra-aikaa 50 vuotta 4,000 markan vuotuista
3692: Koulu on nyt ·5~luoklkainen ja aikomus on vuokraa vastaan, joten koulun ei tarvitse
3693: laajentaa se 8-luok:kaiseksi• yliopistoon joh- kiinnittää varoja tontin lunastamiseen.
3694: tavaksi oppilaitokseksi. Kun koulun oppi- Eoulun ikannartitla!;iapiirirn muodostavat suu-
3695: lasalue käsittää siksi taajan asujamiston ren kaupungin viJerellä asuvat p1eneläjät,
3696: kuin Oulunkylän, Pakinkylän, Piukinmäen, etupäässä työväestö ja muut palkannautti-
3697: :Malmin, Tapanilan, Puistolan ja Tikkurilan jat, joi·sta suurin >OSa kuuluu pienipaLkkai-
3698: taajaväkiset yhdyskunnat, kertyy sille riit- siin yksityisten työnantajien tahi· valJtion
3699: tävästi oppilaita tältä alueelta. Niinpä on- virkailijoihin. Tällä väestöllä ei ole, kuten
3700: kin viime vuosina ollut sen ensi Iuokalle nykyoloissa kokemuksesta tiedäJmme, sel-
3701: enemmän pyrkijöitä kuin mitä on voitu lai.sta taloudellista asemaa, jotta se voisi
3702: koulun nykyisiin suojiin vastaanottaa. Kou- omin voimin saada koulutalon rakennetuksi
3703: lussa on nyt 128 oppilasta, niistä 4(} ensi klreänä raha-aikana. Heidän maksu-
3704: luokalla. kykynsä on niin rajoitettu, ettei koulu voi
3705: Kun koulu laajentuessaan välttämättö- ajatella lukukausima:ksujenkaan korotta-
3706: mästi tarvitsee ajanmuJkaisen koulutalon, mista nykyisestä, !350:- mk. syyslukukau-
3707: niinkuin kouluh.allitulksen taholta on aina delta ja 400:- mk. kevätlu!kukaudelta;
3708: koulun tarkastusti1aisuuiksissa painostettu, sillä llY'kyäänkin tuottaa jo lukukausimaksu-
3709: ryhtyi koulun kannatru>yJhdistys viime jen suoritus suuria vaikeuksia monelle, joi-
3710: vuonna toimenpiteisiin sellaisen hankkimi- den lapsia ei ole voitu ottaa vapaaoppi-
3711: seksi. Koulu omistaa nykyään puisen, en- laiksi.
3712: tisestä yksityisestä asuinrakennuksesta muo- :Myöskään ei kannatusyhdistyksen ole
3713: dostetun ikouluhuoneiston, joka ei kuiten- ollut ma:hdollista saada nykyisen raha-
3714: kaan täytä sellaiselle -asetettuja vaatimuk- pulan aikana Y'ksityisiltä rahalaitoksilta
3715: sia, eikä ikoulu täysiluokkaisena voi, siinä varoja koulutalonsa rakentamiseen. Vaiik-
3716: missään tapauksessa työskennellä. ka.pa !tällaisia lainoja voitaiaiinkin haillkkia,
3717: Koulutalon piirustukset on tehnyt arkki- tuottaisi niiden korlkojen maksaminen yli-
3718: tehti Väinö V·ähäikallio ja nousevat sen ra- voimais:ioa vaikeuk.sia koulun alkuaikoina,
3719: 86 11,40. - Oulunkylän yhteiskoulu.
3720:
3721: jolloin koululla on paljon perustamiskustan- sen kannattajapii11iltä melkoisia uhrauksia.
3722: nuksia. Koulu on, jatkuvan valtioavun ja oppilai-
3723: Asiain näin ollen saataisiin koulutalon den Jukuklausimaksujen lisäksi, saanut tä-
3724: rakentaminen ajoissa toteutetuksi ainoas- hän asti Oulunkylän kunnalta vuosittain
3725: taan siten, että valtion v;a;roista myönnettäi- avustUSita, m., m. i]ruilnlval1e vuodelle
3726: siin koulun kannatusyhdistylkselle avustusta 40,000:- marklkaa, ja siten on voitu saada
3727: samaan tapaan lruin on vi1me vuosina varoja koulun juOksevien menojen peittä-
3728: annettu UJseille yksityisille oppilkoJll}lille. miseep. Rahallisista vaikeuksista huoli-
3729: ]{oulun i!{annatusyhdist~s toivoo voiv~sa m~tt~ ?ll koulun johtokunnan onnistunut
3730: järjestää koulurakennuksen rahoittamisen, kiiu:qittij..ii siihen !kykeneviä opettajavoimia,
3731: jos valtio myöntäisi 2,000,000:- markan niin että nykyään on oppiaineissa kuusi
3732: suuruisen helppokorkoisen pitkäaikaisen ra- täysin pätevää opettajaa.
3733: keuuuslainan tälle oppilaitokselle. Loput Edelläsanotun nojalla rohkenemme kun-
3734: rakennusmenoista koettaa kannatusyhdistys nioittaen elhdottrua,
3735: ~aqa koulun kannattajapiiri1tä ja yksityi-
3736: siltä ~ahalaitdksilta. että Eduskunrta vuoden 1930 tulo-
3737: LiJSä,ttäköön vielä, että koulun kannat"QS- ja nwn()arvioq?t ottaisi 2,ooopoo:-
3738: yhqistys ei voi saada koulusta minkään- markan m,ääräralw,n huokeakorkoi-
3739: laista Ujloud,ellista etua. Päinvast~in on sena rake'f!-nuslainana Oulunkylän
3740: sen ylläpitäminen v.a,a,tiuut jo tähän:Ipn asti yf!,teiskoUlun kannat1u;yhdi$tyksel1e.
3741:
3742: Helsingissä, helmikuun 9 päivänä 1929.
3743:
3744:
3745: :Jl1el-o lf.y~:pan. Jlei~ki J(arjalaipen.
3746: B~llrJg Ge~}J21.rd. A~~i A•~·
3747: ~~o W. Oksanen. 1\1. Amp~jJ~..
3748: M;tndl l!au~ula. E. A. Aalt1,o.
3749: 87
3750:
3751: 11,41. - Rah. al. N :o 41.
3752:
3753:
3754:
3755:
3756: Rantanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi
3757: yksityisoppiikoulujen koulutalojen rakentamista var-
3758: ten.
3759:
3760:
3761: E d u s k u n n a ll e.
3762:
3763: Viime vuoden valtiopäivillä teihtiin kak- vät ymmärtäneet, että jako suoritetaan heti
3764: sikin rahaasia-aloitetta, joissa anottiin edus- vuoden ensimmäisen kuuikauden aikana.
3765: kunnalta 3 miljoonan markan määrärahaa Katsoen siilhen taloudellisesti vaikeaan
3766: huokeakorkoisten lainain myöntämistä var- asemaan, mihin yksityiskoulut ovat koulu-
3767: ten yksityisoppikoulujen koulutalojen ra- talojensa rakentamisen kautta joutuneet,
3768: kentamista varten. Eduskunta suhtautui- pakoitettuina käyttämään korkeakorkoista
3769: kin suopeasti näihin aloitteisiin, vieläpä niin lainapääomaa, niin etteivät monet koulut
3770: suopeasti, että ikorotti määrära!han 5 mil- ole voineet suorittaa .edes pääoman korkoja
3771: joonaan markkaan. muuten kuin tekemällä uutta velkaa ja että
3772: Kulumassa olevan vuoden tammikuussa tällaisten koulujen luku on huomattavan
3773: suorittikin opetusministeriö tämän määrä- suuri sekä että ne ovat pikaisen avun tar-
3774: rahan jaon. Tällöin tehtiin se huomio, että peessa, niin rOhkenemme esittää,
3775: varattu summa oli aivan liian pieni, var-
3776: sinkin kun tarpeessa olevien koulujen jou- eMä Edwskuntft päät'täivsi hu'O>kea-
3777: kossa oli eräs kaupunkikoulu, jolle täytyi korlwist.en ifl,ina:in jakam-iseksi yksi-
3778: varata yksistään 2.s milj. markkaa. Moni tyisoppikoulujen koul!ufulojen raken-
3779: määrärahoista osalliseksi pyrkinyt koulu "4amiseen ottm.t ensi v'UiQden tulo- ja
3780: jäi ilman ja vielä suurempi on niiden luku, menoarvioon 10,000,000 markkaa.
3781: jotka myöhästyivät hakemuksineen, kun ei-
3782:
3783: Helsingissä, helmikuun 7 päivänä 1929.
3784:
3785:
3786: Mariti RantaBen. P. Saarinen.
3787: K. E. Aamio. Heikki Vehkaoja.
3788: Aleksi Hakala. 0. Kontio.
3789: A. Lftema. U1111o Hannula.
3790: Aino Luostarinen. J. Koivisto.
3791: 88
3792:
3793: 11,42. - Rah. aL N :o 42.
3794:
3795:
3796:
3797:
3798: Saarelainen y. m.: MääTärahan osoittamisesta Tukous-
3799: huoneen rakentamista varten Pielisjärven pitäjän
3800: Kolin kylään.
3801:
3802:
3803: Ed u s kunnalle.
3804:
3805:
3806: Viitaten ed. P. Saarelaisen y. m. allekir- että Eduskunta vuoden 1930 tulo-
3807: joittamaan anomusehdotukseen N :o 74 v. ja menoarvioon ottaisi 200,000 mar-
3808: 1~ (Liitteet I-X sivuilla 109-110) kan suuruisen määrärahan apu-
3809: sekä anomusehd. N :o 77 v. 1.9127 (Liitteet mkaksi Kolin num·ten kristillisel~
3810: I-IX sivuilla 1'77-178), samoin rahaasia- yhdistykselle rukoushuoneen raken-
3811: aloitteeseen N :o 6,1 v. 1928 (Liitteet II, si- tamista varten Pielisjärven pitäjän
3812: vuilla 165--166), kunnioittaen ehdotamme, Kolin kylään opetusministe1-iön lä--
3813: hemmin määräämillä ehdoilla.
3814: Helsingissä helmikuun 7 p :nä 1929.
3815:
3816:
3817: Pekka Saarelainen. P. Kankkunen. Martti Rantanen.
3818: Emil Jutila. Heikki Vehkaoja. Eero Hatva.
3819: Jooseppi Kauranen. Walter Mäkelä. Ansh. Alestalo.
3820: Antti Kukkonen. Pekka Kopsa. P. Saarinen.
3821: Viljami Kalliokoski. Kaarlo Hänninen. J. E. Pilppula.
3822: M. Paavilainen. S. Salo. Eero Nurmesniemi..
3823: Matti Pitkänen. L. Mustakallio. S. Kariniva.
3824: Aleksi Hakala. Mandi Hannula. 0. Kontio.
3825: E. A. Tuomivaara. Väinö Malmivaara. Kaarlo Hurme.
3826: Uuno Hannula. E. V. Kuokkanen. E. A. Aaltio.
3827: Janne Koivuranta. E. W. Lehtinen. Aino Luostarinen.
3828: P. V. Heikkinen. Heikki Karjalainen. Bemhard Heikkilä.
3829: Antti Kuisma. Otto Jacobsson. Oskari Lehtonen.
3830: Kalle Kirra. Bemdt Kullberg. K. E. Aarnio.
3831: J. Koivisto. Juhani Leppälä. Jalo Lahdensuo.
3832: Kaapro Moilanen. Kaino W. Oksanen. Leo Gummerus.
3833: Evert Nukari. Antti Juutilainen. J. Im. Bäck.
3834: Sakari Ainali. E. M. Tarkkanen. Levi Jem.
3835: J. 0. Ikola. Elias Tukia. Hedvig Gebhard.
3836: Anttoni Vertanen. Antti Kemppi. Gunnar Sahlstein.
3837: 89
3838:
3839: 11,43. - Rab. al. N :o 43.
3840:
3841:
3842:
3843: Hannula, M. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Sokeain
3844: keskusliitolle sokeain työhuoneiden perustamiseksi
3845: ja ylläpitämiseksi.
3846:
3847:
3848: E d u ·S k u n n a ll e.
3849:
3850: Maassamme on nykyään noin 4,000 so- reelle, Vaasaan, Ouluun, Viipuriin, Joen-
3851: keata kansalaista. Heistä on noin tuhat- suuimu ja Kuopioon, joissa paikoissa ennes-
3852: kunta täysin työkykyistä ja ammattiope- tään jo on paikallinen sokeain yhdistys ..
3853: tusta saaneita. Kuitenkin, kun he asuvat Pienempiä myymälöitä perustettaisiin noin
3854: hajallaan ja työolot ovat kokonaan jäTjestä- kahdellekymmenelle eri paikkakunnalle.
3855: mättömät, on useiden heistäkin tUTYaudut- Niihin kaupunkeihin, joissa tulisi ole-
3856: tava köyhäinhoidon apuun. Ne, jotka maan varasto- ja myyntikeskus, perustettai-
3857: koettavat tulla toimeen omavaraisesti, jou- siin työhuoneita harja- ja korihuonekail.ujen
3858: tuvat elämään hyvin puutteellisissa, jopa työntekijöille sekä hieromaklinikoita sokeita
3859: kurjissa oloissa, sillä korihuonekalu- ja haT- hi·erojia varten. Kussakin työhuoneessa joh-
3860: jatyöaloilla, jotka ovat sokeain pääammatit, taisi töitä erityinen työhuonemestari ja va-
3861: on paljon kilpailua. Sokeille tuottaa lisäksi rastoja hoitaisi varastomestari. Näissä lai-
3862: raaka-aineiden hankinta ja valmiiden tuot- toksissa saisi työtä noin 800 sokeata.
3863: teiden kauppaan saanti suuria vaikeuksia, Niitä työkykyisiä sokeita varten, jotka
3864: vähentäen heidän ansiomahdollisuutensa eivät haluaisi jättää kotiseutuansa, palkat-
3865: hyvin pieniksi. taisiin kiertävä konsulentti, joka välittäisi
3866: Sokeat ovat koettanet saada työoloihinsa raaka-aineiden saannin ja järjestäisi valmii-
3867: parannusta yhteistoiminnan avulla. Siinä den töiden kauppaan pääsyn sekä antaisi
3868: tarkoituksessa on perustettu sokeain yhdis- työohjeita. Keskusliitolla olisi lisäksi Hel-
3869: tyksiä, joita nykyään on kaikkiaan 17. Ne singissä keskusvarasto ja konttori, joka hoi-
3870: ovat liittyneet jäseniksi Sokeain keskusliit- taisi raaka-aineiden joukkohankinnan ja
3871: toon, jossa myös valtiolla ja sokeainkou- ylimpänä elimenä johtaisi koko toimintaa.
3872: luilla on omat edustajansa. Laskelmien mukaan vaatisi tällainen so-
3873: Keskusliitto on ulkomaalaisia toiminta- keain työolojen järjestäminen seuraavia
3874: muotoja mallinaan käyttäen laatinut yksi- kustannuksia:
3875: tyiskohtaisen suunnitelman sokeain työolo-
3876: Kalusto:
3877: jen ja ansiomahdollisuuksien parantami-
3878: seksi. Suunnitelman toimeenpano kysyy Varasto- ja myymälähuoneiden
3879: kuitenkin paljon varoja, eikä ole toteutet- kalusto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 240,000: -
3880: tavissa ilman valtion huomattavaa avus- Työhuoneiden työvälineet .... 400,000:-
3881: tusta. Hieromaklinikoiden hoitoväli-
3882: Sokeain keskusliiton suunnitelman mu- neet ...................... 140,000:-
3883: kaan on tarkoitus perustaa varasto- ja Keskuskonttorin kalusto . . . . . . 51,000: -
3884: myyntikeskuksia suurempiin kaupunkeihin. Kuorma-auto keskuskanttorille 30,000: -
3885: Niitä tulisi Helsinkiin, Turkuun, Tampe- Smk. 861,000: -
3886:
3887: 62-29 12
3888: 90 II,43.- Sokeain työhuoneiden perustaminen.
3889:
3890: Palkat. kustannukset nousisivat huomattaviin sum-
3891: Keskuskonttorin johtaja . . . . . . 4!8,000:- miin, samoin raaka-ainevaraston hankki-
3892: 1 konttoriapulainen . . . . . . . . . 24,000:- minen.
3893: 8 työhuonemestaria a 30,000:- 240,000:- Koko suunnitelirnrun toimeenpanon laske-
3894: 8 varastomestaria a 24,000:- 192,000:- taan vaativan varoja noin 6 miljoonaa
3895: 8 klinikanh.oitajatarta a markkaa. Siihen nähden, mitä muut maat
3896: 24,000:- ............... . 192,000:- uhraavat sokeittensa vastaavanlaisen toi-
3897: 1 aVUBtava lääkäri ......... . 24,000:- minnan: hyväksi, olisi meilläkin tästä sum-
3898: 1 kiertävä konsulentti ...... . 48,000:- masta saatava valtion avustusta noin 50
3899: 3 kauppamatkustajaa a prosenttia.
3900: 36,000:- ............... . 108,000:- Edelläolevan perusteella pyydämmekin
3901: Kauprpamatkustajain päivä- ja kunnioittaen ehdottaa,
3902: ma,tkarahat . . . . . . . . . . . . . . . 50,000:-
3903: Palveluskunnan palkkaus . . . . 50,000: - että Eduskunta valtion ensi vulo-
3904: den tmo- ja menoarvioon piiii#äisi
3905: Smk. 97'6,000:- ott,aa 3 miljoonaa markkaa annettta-
3906: vaksi avustuksena Sokeain keskus-
3907: Huoneistojen asianomaiseen kuntoon saat- ~tolle, sokeain työhuone.iden penJ,s-
3908: taminen, vuokramenot, lämpö- ja valaistus- tmniseksri ja ylläp~tämiseksi.
3909:
3910: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1929.
3911:
3912:
3913: Mandi Hannula. Hilda Seppälä.
3914: T. JaBhonen. Kaino W. Oksanen.
3915: M. Paavilainen. Anna Haverinen.
3916: Aino Lehtokoski. J. W. Keto.
3917: Martti Rantanen. Heikki Karjalainen.
3918: E. A. Aaltio. Antti Kukkonen.
3919: Hedvig Gebhard.
3920: 91
3921:
3922: 1J,44. - Rah. aJ, N :o 44.
3923:
3924:
3925:
3926:
3927: Vh•kkunen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Agricolan
3928: teosten täydellisen facsimile-painoksen julkaisemista
3929: varten.
3930:
3931:
3932: E d u s k u n n a ll e.
3933:
3934:
3935: Mikael Agrioolan teoksilla on ainutlaatui- kallis hinta, että se ehkäisisi niiden uuden
3936: nen ja aikain vieriessä yhä !kasvava arvo suo- painoksen tarkoituksen toteutumasta. Vain
3937: menkielisen kirjallisuuden ensimmrusma harvat juLkiset kirjastot ja vielä harvalukui-
3938: tuotteina, historiallisena muistomerkkinä ja, sem:mat yksityiset voisivat suomenkielisen
3939: ei vähimmän, tieteellisen tutkimuksen esi- kirjallisuuden esikoistuotteet itsellensä hank-
3940: neinä. kia.
3941: Vuonna l9il7 ryhtyivät Suomalaisen Kir- Mainitut seurat, jotka yksityisetua tavoit-
3942: jallisuuden .Seura j8Y .Suomen Kirkkohisto- telematta ryhtyivät puheenlaista ikansakun-
3943: riallinen Seura julkaisemaan kirjallisuu- 1Jan kunniatehtävää suorittamaan, ovat siinä
3944: temme isän jo harvinaisuuksiksi käyne~stä joutuneet vaikeuksien eteen, jotka ovat jul-
3945: teoksista täydellistä fotolitografista jäljen- kaisutyön saattaneet seisaustilaan. Kun
3946: nöspainosta, tehdäkseen niiden saannin jul- Mikael Agricolan muistomerkkirahasto, joka
3947: kisiin arkistoihin, kirjastoihin, tutkijoille ja rahanarvon alenemisen vuoksi itsekin on
3948: harrastajille mahdolliseksi. Agrioolan käynyt tarkoitukseensa. riittämättömäksi, ei
3949: muistomerkkirahasto, joka on aikoinaan enää voi asiata edistää, nä:yttää puheenalai-
3950: koottu yleisellä kansalaiskeräyksellä, luo- sen kirjallisen ja tieteellisen tehtävän suorit-
3951: vutti tarkoitukseen niin paljon kuin voi, taminen käyvän mahdolliseksi vain siten,
3952: 30,000 markkaa. Ensimmäiset 10 a11hl:ia että siilhen, etenkin hinnan huojistamista
3953: Agricolan Uutta Testamenttia painettiin ja varten, myönnetään julkisia varoja. Näiden
3954: jaettiin tilaajille, joita kertyi noin 480. käyttö voitaisiin eh'kä järjestää' niin, että
3955: Mutta maailmansotaa seuranneet poikkeus- maan hallituksen asiruksi jäisi sille näytettä-
3956: olot ja mullistukset talouseläm"åssä, etenkin väin julkaisukustannus- ja myyntitilien
3957: oman rahamme arvon väihittäinen laskemi- perusteella vastedes määrätä mahdollisen
3958: nen ovat tehneet kaikki entiset kustannus- nettotulon käyttämisestä esim. muihin sa-
3959: laskelmat mitättömiksi ja kirjapainotarif- mantapaisiin j,ulkaisutehtäviin.
3960: fien jatkuva nousu uusien teon arvelutta- Edellä esitetyn nojalla !kunnioittavasti
3961: va1ksi, varsinkin !kun puheenalaisen kustan- ehdotamme,
3962: nustuotteen kauppa-arvo ja todennäköinen
3963: menekki on melkoista vähempi kuin sen aat- että Eduskwnta ensi vuoden me-
3964: teellinen ja tieteellinen merlritys. Agricolan noarvioon ottaisi s~wmalaisen Kir-
3965: teosten sarjalle tulisi nykyisissä oloissa niin .fallisuuden Seuralle .ia s~wmen
3966: 92 II,H. - Agricolan teosten facsimile-painos.
3967:
3968: Kirkkohistorialliselle Seuralle yhtei- hallituksen, jos hallitukselle osoitet-
3969: sesti kaksisataatuhatta ( 200,000) tavat julkaisukustannustilit osoittai-
3970: markkaa valtion vm·oista maksetta- sivat tästä kustannustehtävästä myö-
3971: vaksi apurahaksi M. Agricolan teos- hemmin jotakin nettotuloa tulevan,
3972: ten täydellisen facsimile-painoksen määräämään sen käyttämisestä mui-
3973: j1l,lkaisemista varten ja oikeuttaisi hin sam,antapaisiin julkaisutehtäviin.
3974:
3975: Helsingissä, ihelmikuun 7 p :nä 1929.
3976:
3977:
3978: Paavo Virkkunen. J. B. Vennola.
3979: Antti Kukkonen. Julius Ailio.
3980: Georg Schauman .
3981:
3982:
3983:
3984:
3985: .
3986: 93
3987:
3988: 11,45. - Fin. mot. N :o 45.
3989:
3990:
3991:
3992: Bäck m. fl.: Ang. anvisande av anslag åt Förbundet fijr
3993: svenskt församlingsarbete i Finland.
3994:
3995:
3996: T i ll R i k s d a g en.
3997:
3998: Ända sedan år 1924 har ,:B~örbundet för fått minsta statsunderstöd. Häri hava
3999: svenskt församlingsarbete'' i Helsingfors vederbörande gjort sig skyldiga till inkonse-
4000: förorter utfört ett i religiöst, moraliskt och kvens och orättvisa - det ligger i öppen
4001: socialt hänseende mycket betydelsefullt dag.
4002: arbete. Förbundet har anställt egen präst, År 1928 motionerade därför större delen
4003: vars verksamhetsområde omfattat tio av Hel- av svenska riksdagsgruppen om beviljande
4004: singfors stads förorter. av ett tjugutusen mal'k :stort statsanslag
4005: Förstadsverksamheten vill med religionens även för det svenska förortsarbetet, men
4006: välsignelser nå befolkningen i avlägsnare utan all slags motivering föreslog statsut-
4007: förorter, där densamma är utom räckhåll skottet, att den väl motiverade motionen
4008: för det egentliga församlingsarbetet. Isyn- måtte aviböjas.
4009: nerhet i de skandinaviska länderna har Enär undertecknade allt fortsättningsvis
4010: detta arbete omfattats med bästa förståelse. anse, att det är statsmaktens pUkt att utan
4011: I Stockholm, Göteborg, Köpenhamn och i att fästa avseende vid språket ekonomiskt
4012: ännu flere städer har det religiösa förstads- understöda ett arbete, som har till uppgift
4013: arbetet rekommenderat sig såsom det bästa att befrämja allmän moral, så våga vi upp-
4014: motgift mot den allmänna förvildningen. repa framställningen om beviljande av
4015: Och även hos oss har det visat sig, att statsbidrag åt det svenska förortsarbetet.
4016: förstadsarbetet befrämjat nykterhet och Hänvisande till motiveringen i fin. mot.
4017: sedlighet, dygder, vilka bilda den andliga N :o 135 för år 1928 få vi därför vördsamt
4018: grundvalen för ett folks lycka. föreslå,
4019: Ett finskt religiöst förstadsarbete i Hel-
4020: singfors - ordnat alldeles på samma sätt att Riksdagen i 1930 års budget
4021: som det motsvarande svenska - har ända måtte ttpptaga en post, stor tjugutu-
4022: sedan år 1924 åtnjutit ett statsanslag om sen (20,000) fmk till förmån för det
4023: trettiotusen fmk om året. Samma förmån religiösa-moraliska arbete, som av
4024: har statsmakten icke förunnat det svenska ,Förbundet för svenskt församlings-
4025: förortsarbetet, ty detta har icke tills dato arbete i Finland" bedrives i H el-
4026: singfm·s förorter.
4027:
4028: Helsingfors, den 8 februari 1929.
4029:
4030: J. Im. Bäck. August Tåg. And. Forsberg.
4031: Henrik Kullberg. J. W. Broman. Knut Molin.
4032: T. Jauhonen. Levi Jern. Axel P8Imgren.
4033: Berndt Kullberg. J. E. Hästbacka. Ernst Estlander.
4034: Rafael Colliander. L. Gummerus. Annie Furuhjelm.
4035: Martti Rantanen. K. V. Åkerblom. Väinö Malmivaara.
4036: K. E. Aarnio. Otto Jacobsson. Paavo Virkkunen.
4037: Antti Kukkonen. Kaino W. Oksanen.
4038: 94
4039:
4040: 11,45. - Rah. al. N :o 45. Suomennos~
4041:
4042:
4043:
4044:
4045: Bä'ek y, · rt\;: Määrärahan osoittamisesta Suomen ruotsa-
4046: laiselle seurakuntatyöliitolle.
4047:
4048:
4049: E d u s kunnalle.
4050:
4051: Vuodesta 1924 lähtien on ,nuotsalainen pienintäkään valtioapua. Tässä ovat asian--
4052: seura;kuntatyöliitto'' suorittanut Helsingin omais{)t te1hneet itsensä syypäiksi epäjohdon-
4053: esikaupungeissa uskonnollisessa, siveellisessä niU!kaisuutoon ja vääl'yyteen - se on aivan
4054: ja yhteiskunnallisessa suhteeSsa hyvin mer- ilmeistä.
4055: kityksellistä työtä. Liitolla on ollut oma Vuonna. 192•8 teki sen vuoksi suuri osa
4056: pappi, jonka toiminta~lueeseen on kuulu- ruotsalaista eduskuntaryhmää: alatteen
4057: nut kymmenen Helsingin esikaupunkia. 30,000 :markan valtion mä:ärärahmi myöntä-
4058: Esikaupunkitoiminta haluaa saada uskon- mise-Stä myöskin ruotsalaiselle esikaupunki-
4059: non siunaUJksen ulotetuksi etäisempien esi- työlle, mutta minkäänlaisetta perustelutta
4060: kaupunkien väestölle, joka ei ole varsinaisen ehdotti valtfovarainvaliokunta, ett'ä tämä
4061: seurakuntatyön ulottuvissa. Etenkin Skan- hyvin perusteltu alote hyljättäisiin.
4062: dinavian maissa on tämä työ omaksuttu Koska allekirjoittaneet yhä edelleenkin
4063: mitä suurimmalla. ymmärtämyksellä. Tuk- ovat sitä mieltä, että valtiovallan velvolli-
4064: holmassa, Göteporissa, Köpenhaminassa ja suus on, kiinnittämättä huomiota kieleen,
4065: monissa muissa kaupungeissa on uskonnolli- taloudellisesti tukea työtä, joka tahtoo
4066: nen e.silmupunkityö osoittautunut parhaaksi edistää yleistä iSiveellisyyttä, niin rolrke-
4067: vastamyrkyksi yleistä villiytymist'ä vastaan. nemme uudistaa esityksen valtioavun myön-
4068: Ja meilläkin on havaittu, että esikaupunki- tämisestä ruotsalaiselle esika u punikityölle.
4069: työ on edistänyt .raittiutta ja siveellisyyttä, Viitaten vuoden 1928 valtiopäiville jätetyn
4070: jotka hyveet muodostavat kansan onnen rahaasia-alotteen n :o 135 ,perusteluihin
4071: 'henkisen perustan. saamme sBn vuoksi kunnioittaen ehdottaa,
4072: Helsingissä harjoitettu sU!omalainen us-
4073: konnollinen esikaupunkityö, joka on järjes- että Eduskunta ottaisi vuoden 1930
4074: tetty aivan samalla tavalla kuin vastaava budjettiin kahdenkymmenentuhan-
4075: ruotsalainen työ, on vuodesta 1924 lähtien nen (20,000} markan suuruisen mää-
4076: nauttinut 30,000 markan vuotuista valtion 1'ärahan sen uskonnollis-siveellisen
4077: määrärahaa. Sama etua ei valtiovalta ole työn avustarniseksi, jota Suomen
4078: myöntänyt ruotsalaiselle esikaupunkityölle, ruotsalainen seurakuntatyöliitto hm·--
4079: sillä sille ei tähän saakka ole myönnetty ,ioittaa Helsingin esikanpungeissa.
4080:
4081: Helsingissä, helmikuun 8 päivänä 1<929.
4082:
4083: J. Im. Bä~'k: August Tå:g. And. Fol'sberg~
4084: Henrik Kullberg. J. W. Brdirian. Knut Fotiii. ·
4085: T. Ja'nhooei1. Levi Jm-h. Axe1· Pålmgr~n. ·
4086: Berndt Kullb'erg. J. E. HäStbacka. ErnSt' E~tl;tnder.
4087: Rafael Colliand~r. L. Gtimmerits. Arinie Ptind:i;ft4n1.
4088: Martti Rantanen. K. w-.kkei'biom; Väinö· Malmivaara.
4089: K. E. Aarnio. otto Jacolisson; Paavo Virkkuri~)l.
4090: Antti Kukkonen. Kaino V. Oksanen.
4091: II,46. - Rah. al. N :o 46.
4092:
4093:
4094:
4095:
4096: Oksanen y. m.: Määrärahan osoittarnisesta Suomen V al-
4097: konauhaliitcille siveellisyystyötä varten.
4098:
4099:
4100: E d u s kun n a ll e.
4101:
4102: Suomen Yalkonauihayhdistykset ovat vuo- levittämisen muodossa. Alussa tätä työtä
4103: desta 1896 alkaen tehneet arvokasta siveel- tehtiin vapaaehtoisin voimin. Huomatuim-
4104: lisyys- ja raittiustyötä. Kaksikymmentä- mat työntekijät olivat raittius- ja siveelli-
4105: kll!ksi vuotta on Helsingin va1Jmnau'hayhdis- syystY,össä Alli Trygg-Helenius ja siveelli-
4106: tys ylläpitänyt työkotia, jossa on annettu syystyössä Maria Stemoth. Työmaana oli-
4107: ammattiopetusta sellaisille naisille, jotka vat oppilaitokset ja nuorisojärjestöt.
4108: amma;ttitaidottomina eivät ole kyenneet it- Sota-ajan jäLkeen elinehtojen kallistuttua
4109: seään elättämään kunniallisella työllä. Vuo- ei Valkonauhaliitolla ole enää ollut mahdol-
4110: sina 1911-2,3 oli samalla yhdistyksellä yö- lisuuksia saada tällaisia vapaaehtoisia työ-
4111: maja maaseudulta pääkaupunkiin työn- voimia, jonka tähden tämä siveellisyystyön
4112: hakuun tuleville nuorille naisille, jotka koke- muoto onkin ollut useita vuosia melkein
4113: mattomina ja kaupunkielämän vaaroja tun- pysähdyksissä. Ainoastaan vuosina 1926-
4114: tematta tänne saapuvat usein ilman tuttavia 27 voi Valkonawhaliitto kustantaa saamil-
4115: ja ilman tietoa toimeentulosta ja. asunnosta. laan lahjavaroilla profesorinrouva Julia
4116: Viime lokakuussa. rohkeni Keski-Helsingin Sw;ksdorffin siveellisyysesitelmät, joita pi-
4117: vaikonauhayhdistys jrälleen avata laina- dettiin ruotsinkielisissä oppi- ja kansakou-
4118: varoilla hankkimansa yökodin maalta .pää- luissa sekä kansanopistoissa.
4119: kaupunkiin työnhakuun 'saapuville nuorille Kansamme nykyinen siveellinen hätätila
4120: naisille. Tätä kotia onkin jo käyttänyt 130 velvoittaa kuitenkin kaikkia kansamme pa-
4121: henkeä vii.pyen siinä yhteensä 650 yötä. rasta ajattelevia isänmaanystäviä ja järj.es-
4122: Lastensuojelutyötä ja ehkäisevaä. siveel- töjä kiinnittämään mitä va:kavinta huomiota
4123: lisyystyötä. ovat maamme valkonauhayhdis- yleisesti tunnettuun kansamme siveellisen
4124: tykset tehneet ylläpitämällä eri puolilla tason arveluttavaan alenemiseen sekä ryh-
4125: maata lastenkoteja. Tätä työtä varten ovat tymään työhön tilanteen korjaamiseksi. Yksi
4126: yhdistykset saaneet avustusta valtiolta ja työmuoto olisi val'lllaankin tarkoituksen-
4127: kunnilta. mukainen, nim. kansamme nuorisoon koh-
4128: Toisena työmuotona on valkonauhayhdis- distuva valistustyö siveellisten käsitteiden
4129: tyksillä, jotka v. 1905 muodostivat Suomen selventämiseksi. Kun SuOlillen Valkonauha-
4130: Va1konauhaliiton, ollut raittius ja. siveelli- liitolla olisi tällaiseen toimintaan käytet-
4131: syysasiaa koskeva valistustyö e..<;itelmätoi- tävänään asiaa harmstavia ja asiaa ym-
4132: minnan sekii kirjallisuuden toimittamisen ja mä:rtäviä henkilöitä, mutta siltä 'Puuttuu
4133: 96 II,46. - Valkonauhaliiton avnstaminen.
4134:
4135: varoja heidän toimintansa ylläpitämiseksi, että Eduskunta vuoden 1930 meno-
4136: olisi mielestämme valtion syytä kannattaa ja a1·vioon ottaisi 30,000 markan suurui-
4137: tukea tätä ehkäisevää työtä kansamme nuo- sen määrärahan annettavaksi Suomen
4138: rison keskuudessa. V alkonauhaliitoUe s~:veellisyystyötä
4139: Edellä esitetyn nojalla rohkenemme kun- varten.
4140: nioitta;en ehdottaa,
4141:
4142: Helsingissä, helmikuun 5 p :nä 1929.
4143:
4144:
4145: Kaino W. Oksanen. Bedvig Gebhru·d.
4146: Annie Furuhjelm. Aino Luostarinen.
4147: Mandi Hannula. K. E. Aarnio.
4148: Walter Mäkelä. W. K. Kuuliala.
4149: A. A. Neitiniemi. Jooseppi Seppänen.
4150: Martti Rantanen. Eero Nurmesniemi.
4151: Leo Gummerus. Väinö Malmivaara.
4152: Levi Jern. J. Im. Bäck.
4153: Berndt Kullberg.
4154:
4155: ,
4156: 97
4157:
4158: Il..,:~1. - Bah. aJ. N:o 47.
4159:
4160:
4161:
4162:
4163: Lehtinen, E. W. y. m.: Määrärahan osoittamisesta
4164: Päijänteen kanavakysymyksen selvittämistä varten.
4165:
4166:
4167: l~ d n s kun n a ll e.
4168:
4169:
4170: Kulkulaitosten ja erittäin halpain jouk- aikana. usein tapahtui, tässäkin yleisessä ky-
4171: kotavarain kuljetuskeinojen kehittäminen on symyksessä eräs (ikuntainvälinen) asiaa har-
4172: meillä samoinkuin muissakin maissa ta- rastava kansalaisryhmä Päijänteen kanavoi-
4173: loudellisen ja tuotantoelämän kehityksen en- miskysymyksen ajaakseen v. 1908. - NP
4174: simmäinen ehto. Viimeisten vuosikymme- selvitystyöt, jotka näin yksityisten aloitteesta
4175: ,nien aikainen kehitys Brinäisissä maissa ja suureksi osaksi myös yksityisesti kerä-
4176: on osoittanut s:isävesikulkuteillä voitavan tyillä varoilla on aikaansaatu ovat nyt kum-
4177: yleensä tarjota talouseliimälle halvempia minkin sekä teknillisen kehityksen tähden
4178: kuljetusmahdollisuuksia kuin mitä rauta- että taloudellisten olojen ja suhteiden suu-
4179: teillä voidaan aikaansaada. Rautateiden ke- resti muututtua, vanhentuneet ja käyneet
4180: hitystä on maassamme jo pitkät ajat ja ken- asiallisesti käyttökelvottomiksi. On näin
4181: tie.~ erityisesti juuri itsenäisyysvuosinamme ollen uusi ja entisiä perinpohjaisempi tutki-
4182: hoidettu kiitettä.vällä tarmolla ja menestyk- mus sekä teknillisessä että taloudellisessa
4183: sellä. Mutta samanaikaisesti kuin muissa suhteessa aikaansaatava, jotta maan edus-
4184: maissa kanavateitäkin on suurenmoisesti kunta ja hallitus voisivat ottaa lopullisen
4185: kehitetty, on meillä, huolimatta maan järvi- ka.ntmL<m siihen kysymykseen nähden, onko,
4186: ja jokirikkauda'lta, sisävesiteihin nähden m_illoin ja missä muodoissa ryhdyttävä val-
4187: tehty valtion pm,lesta perin vähän. Vasta tion varoilla rakentamaan Päijänteen ka-
4188: viime aikoina on huomannut hiukan vilk- navaa.
4189: kaampaa toimintaa ja suurempaa ymmär- Tässä uudessa .tutkimukses..'la olisi, käyttä-
4190: tämystä näilläkin aloilla. Olisi kumminkin mällä hyväkseen niin pitkälle kuin mahdol-
4191: varmaan jo aika entistä vakavammin har- lista a.ikaisempien tutkimusten tuloksia, sel-
4192: kita si~ivesiteiden kehittämistä maassamme vitettävä m. m. :
4193: rinnan ja hyviissä yhteistyössä rautateiden 1) lVIihin kohtaan Päijä.nteen~Suomen
4194: kanssa. lahdcn välissä, Kyminjokea hyväksi käyttii-
4195: Tärkein niistä uusista sisävcsiteistä, jotka mällä, Päijänteen kanava olisi rakennet-
4196: maassamme olisi kiireellisinä aikaansaatava, tava~
4197: on epäilemättä Päijänteen Suomenlahteen 2) Miten suuria aluksia varten kanava
4198: pitkin Kyminjokivartta yhdistävä kanava, voitaisiin rakentaa s. o. mikä kanavan sy-
4199: josta on olemassa varsin paljon aikaisem- vyys ja mitkä sulkujen mittasuhteet ovat
4200: pia tutkimuksia, aikaisimmat jo lähes taloudellisesti suurimmat mahdolliset?
4201: 200 vuotta sitten suoritettuja. Viimeksi 3) lVIitkä vielä rakentamattomat vesivoi-
4202: otti, niinkuin venäläisen hallitussysteemin mat Kyminjoessa voitaisiin kanavoimi<len
4203:
4204: 6S-29
4205: H,-11. - Päijänte(m kanava.
4206:
4207: ~rhteydessä keskittää ooullisimpiin kohtiin raan osoittaa sen kuuluvm1 valtiovallan teh'-
4208: ja yleensä sekä voimansaantiin että sen kus- tiiviin ja lopuksi, kun, kuten edellisestä ly-
4209: tannuksiin nähden rakentaa edullisimmin hyestäkin esityksestä jo selvinnee, se selvi-
4210: kuin itse joiduomaan? tystyö, mikä. kyseenalaisessa kanavakysy-
4211: -t:) l\iiten laajoja nykyälia.1 tulvain uhkaa- myksessä on vielä. suoritettava, on niin laaja
4212: mia ranta-alueita Kymin varsilla kanavoi- ja monipuolinen sekä niin suuria kustannuk-
4213: misen yhteydessä tapahtuvan veden säädön sia vaativa, että sen suorittaminen yksityi-
4214: avulla pelastettaisiin hyödylliselle viljelyk- sen komitean toimesta ja kustannuksella on
4215: selle? ylivoimruinen tehtävä, niin on sen suoritta-
4216: 5) Olisi tarkistettava ja uudistettava ai- mi<>essa valtion apu välttämätön.
4217: kaisemmat taloudelliset tutkimukset sekä Edellä olevan perusteella sa.amnw kun-
4218: suoritettava mahdollisesti tarpeelliset uudet, nioittaen ehdottaa,
4219: koko kanavakysymyksen taloudellisten mah-
4220: dollisuuksien kaikinpuolista selvitystä var- että Edusknnta päättäisi VUo-
4221: ten. den 1930 menoarvioon otettavaks-i
4222: Kun, kuten sanottu, yksityiset asiaa har- 500,000 markan siirtomäärärahan kul-
4223: rastavat piirit ovat vuosikymmenien ku- kulaitosministeriön käytettäväksi Päi-
4224: luessa jo uhranneet sekä aikaa että varoja :fiinteen kanavakysymyksen selvittä-
4225: Päijänteen kanavakysymyksen selvittämi- miseksi pM"URtel1tissa esittämälläm-mr
4226: seksi, kun työn yleishyödyllinen laatu suo- tavalla.
4227:
4228: Helsingissii, helmikuun :-\ päivänä 1929.
4229:
4230:
4231: E. W. Lehtinen. E. A. Aaltio.
4232: E. V. Kuokkanen. Henrik Kullberg.
4233: T. A. Aalto-Setälä. Heikki Karjalainen.
4234: Oskari Lehtonen. E. v. Frenckell.
4235: Bernhard Heikkilä. Tyko Reinikka.
4236: Kaarlo Hurme. Max Sergelins.
4237: Emil Jutila. Viljami KaUiokoski.
4238: 1... Gummerus. E; Lantala.
4239: Onni Talas. Valfrid Eskola.
4240: Axel Palmgren. Atte J. Muhonen.
4241: Vilho Nikkanen. Taneli Typpö.
4242: 99
4243:
4244: 11.48• ~ Bali. al..N:o 48.
4245:
4246:
4247:
4248:
4249: Kuisma y. m.: Määrärahan osoitta-mise1~ta Vuoksen las-
4250: kua 1mrten.
4251:
4252:
4253: E d u s k u u n a ll e.
4254:
4255: Suuret mahdollisuudet viljelysmaan saan- Niinpä eivät tuhoisat ajoittain uudistuvat
4256: tiin laajoilta Vuo:ksen rantamilta ja ankarat tulvat ole mitenkään yksityisten estettävissä
4257: vauriot, joita ajoittaiset tulvat aiheuttavat eikä siis niiden syytkään heidän poistetta-
4258: entisille viljelyksille, ovat pakottaneet Vuok- vissaan, vaan kuuluu se valtiolle.
4259: sen lawkson. asujamistoa tekemään useita Samoin on valtio velvollinen huolehtimaan
4260: anomuksia Vuoksen laskemiseksi. Näiden kaikista niistä toimenpiteistä, joita kulku-
4261: anomusten johdosta toimitetut vaJmisteleva;t väylän ylläpitäminen Vuoksella vaatii, sillä
4262: tutkimukset ovat aina tukeneet laskun ai- Vuoksella on merkitys kulkuväylänä kau-
4263: kaansaamista oooittaen, että laskun kautta pan, teollisuuden sekä puolustuksen kan-
4264: voitettaisiin viljelysalaa yli 10,000 ha. Tä- nalta katsoen. Tässä. on kuitenkin huomau-
4265: män nojalla eduskunta vuoden 1924 valtio- tettava, että laivaliikenteen merkitys Vuok-
4266: päivillä päätti Vuoksen laskettavaksi ja va- &-e1la vähenee suuresti senjälkeen kuin Pö1-
4267: ra;si vuQden 1925 menoarvioon 2,200,000 1äkkälän rata on valmistunut eikä sitä las-
4268: mar1ran suuruisen määrärahan Vuoksen las- kua suunnitellessa tarvitse ottaa huomioon
4269: kututkimuksia ja perkaustöitä varten. nykyisessä laajuudessaan, joka varmasti tu-
4270: l_;opulliset tutkimukset pantiin kohta lee suuresti lmoistamaan laskukustannuksia.
4271: aluale ja on niitä nyt kahden vuoden aikana Lisäksi on Vuoksen lasku katoottava asutus-
4272: sekä tie- ja vesirrukennushallituksen että kysymykseksi, sillä sen kautta, tulee ran-
4273: maataloushallituksen toimesta suoritettu. tamien liian tiheä asutus saamaan lisämaita
4274: Kun nyt tutkimukset saamiemme tietojen sekä varaamaan tilaisuutta uusille viljel-
4275: mukaan ovat loppuunsuorit.etut, niin olisi mille, joka kaikki kuuluu yhteiskunnan vel-
4276: mitä tärkeintä saada kaivaustyöt alulle. Kun vollisuuksiin.
4277: kuitenkin eduskunnan v. 1924 varaama Näin ollen sekä yksityiset että yleiset edut,
4278: määräraha on suurelta osalta kulunut tut- jotka vaativat eduskunnan a.~iasta tekemän
4279: kimuskustannuksiin, niin <>lisi välttämättä päätöksen toteuttamista, ovat siksi painava;t
4280: varattava lisävaroja, jotta työt jo ensi ja suuret, että mikään viivytys ei ole puo-
4281: vuonna saataisiin alulle. lustettavissa. Kun nyt hallitus ei kuiten-
4282: Tämän tueksi on samalla asujamiston kaan o:le tämän vuod€111 menoarvioehdotuk-
4283: yleisenä käsityksenä huomautettava, että seen ottanut määrärahaa Vuoksen laskua
4284: syyt, jotka vaativat Vuoksen laskun joudut- varten, vaikka se var:m.asti saavutettavaan
4285: tamista, ovat pääosaltaan yleistä laatua. h~rötyyn nähden vertailussa voittaa menoar-
4286: 100 II,4R. - Vuoksen laskeminen.
4287:
4288: vioosa Btualalle asetetut jokien laskuhank- että Eduskunta ensi vu.Qde1t meno-
4289: keet, niin rohkenemme esittää, m·vioon ottaisi Vuoksen laskua varten
4290: 10 miljoona.n markan määriiraha.n.
4291: Helsingissä. helmikuun 9 päivänä 1929.
4292:
4293:
4294: Antti Kuisma. Jooseppi Kauranen.
4295: Antti Kemppi. Heikki Vehkaoja.
4296: Jooseppi Seppänen. Elias Tukia.
4297: Kaapro Moilanen. Antti J untilainen.
4298: 101
4299:
4300:
4301:
4302:
4303: VertaDen y. m.: Määrärahan osoittam·isesta Saimaan
4304: vedenpinnan säännöstelymahdollisuttksien tutkimista
4305: 'IJarten.
4306:
4307:
4308: :B} d u s k u n n a ll e.
4309:
4310:
4311: Maanviijelykb'ellä on meidän maassamme perin, Pielisensuun ja Pyhäselän pitäjissä
4312: monenlaisia vaikeulrnia, epäsuotuisia ilmoja, veden alla 4,864 hehtaaria viljeltyä maata,
4313: halloja y. m., mutta siitä huolimatta vauras- näitä alempana olevissa rpitåjissä ei varmoja
4314: tumista vuosi vuodelta huomataan tämän mittauksia toimitettu vaan arvion perus-
4315: maamme :pääelinkeinon aJalla. • Kaikilla teella oli Saimaan alemman osan rantamilla
4316: :,;euduilla ei kumminkaan joka vuosi ole mah- veden alla 4,084 hehtaaria, siis yhteensä
4317: dollisuutta tätä elinkeinoa harjoittaa ja koko Saimaan rantamilla olevista viljelys-
4318: edistää. Tällaisessa asemassa ovat suuren maista oli vedm1 vallassa 8,948 hehtaaria.
4319: :iaimaan vesistön rantamailla asuvat talon- Sellaisiakin tapauksia on sattunut, että
4320: pojat, sillä luonnonesteet tekevät tyhjäksi taion laidunmaat,lcin ow1t olleet kaikki veden
4321: heidän monestikin mon:lvuoti<>en työnsä tu- alla, niin että karja on täytynyt siirtää toi-
4322: 10'kset, kun vilje1ysmaat jäävät tulvaveden selle paikkwkunnalle, vuokralaitumelle. On
4323: alle. Saimaan vesistö aina vuosien kulnttua ~'In.märrettävää, kuinka vaikea noiden talon-
4324: tulvii yli äyräittensä peittäen veden alle ei poikain elämä ja toimeentulo on, kun luonto
4325: ainoastaan viljelysmaita vaan osan metsä- asettaa näin suuria vastoinkäymisiä heioän
4326: ja laidunmaita, joista puut sitten kuolevnt elämisen mahdollisuuksilleen.
4327: pois. Tämmöiseen huntavaan epilikohtaan olisi
4328: Saimaan tulviminen on toisenlaista kuin eduskunnan kiinnitettävä vakavaa huomiota
4329: muiden vesistöjen, jotka tulvivat vain keväi- ja koetettava keksiä ikei:rwja Saimaan veden-
4330: sin, mutta Saimaan tulva kestää koko kesän pinnan sä.ännöstelemiseksi, joka luonnolli-
4331: alkaen talvella ja jatkuen toiseen talveen. sestikin kävisi päinsä Imatran yläpuolella
4332: gj ole sillä hyvä, että maat ovat koko vilje- olevien Vuoksen koskien perkaamisella. Tai-
4333: lyskauden veden vallassa, vaan huuhtoutuvat nionkoskeila oleville Tornatorin tehtaille ei
4334: yeden mukana maasta kaikki kasviravinto- tämän luulisi tekevän mitään haittaa, kun
4335: aineet, joten maan kuivuttua on viljeleminen Saimaan vedenpinta pysyhottäisiin normaali·
4336: aloitettava melkein alusta. Vuonna 1924 oli määrässään.
4337: tulvan .alla lähes yhdeksän tuhatta hehtaaria Edellä esitetyn nojalla kunnioittavimmin
4338: viljeltyä maata. Maataloushallituksen mit- ehdotamme,
4339: tausten mu:kaan oli Rääkkylän, Kiteen, Li-
4340: 102 II,4!l. - Saimaan vedenpinnan säännöstely.
4341:
4342: että Edusk·unta Saimaan vedenpin- meMarmoon ottaa 500/1(10 mark4n
4343: nan säännöstelymahdollisuuksien tut- määrärahan.
4344: kimista varten päättäisi ensi vuoden
4345:
4346: Helsingissä., helmikuun 8 pä.ivänä 1929.
4347:
4348:
4349: Anton Vertanen. E. Lautala.
4350: Antti Kukkonen. P. Saarelainen.
4351: Antti Juutilainen. Matti Pitkänen.
4352: Aino Luostarinen. Jooseppi Kauranen..
4353: P •. KankkJJnen. E. Tukia.
4354: Antti Kemppi. Emil Jutila.
4355: 0. Kontio.
4356: 10.3
4357:
4358: II,w. - Rah. aL N :o il.
4359:
4360:
4361:
4362:
4363: Nurmesniemi y. JU.: Määrärahan osoittamisesta Puhii-
4364: joen perkaamis- ja Pyhäjärven vedenlaskemistöiden
4365: aloittamista varten Oulun läänissä.
4366:
4367:
4368: Ed u s kunnalle.
4369:
4370: :Maatalouden kann.attavaisuus riippuu hy- myöskin use-ita tuhansia hohtaaraja erin-
4371: vin suuressa määrin maanviljelyksen voima- omaisia viljelysmaita, joiden tuottoa Pyhä-
4372: peräisyydestä. Voimaperäinen maanviljelys joen perkaamisella voitaisiin huomattavasti
4373: taas edellyttää viljeltävän maa-alueen perin- parantaa.
4374: pohjaista ja huolellista kuivattamista. SilHi Maataloushallituksen puolesta onkin jo
4375: jos viljelysmaa on pohjaveden vaivaainaa, V.>imitettu tutkimus Pyhäjärven vedenpin-
4376: vaikka se muutoin olisikin ensiluokkaista nan laskemiseksi, mutta eivät asiakirjat ole
4377: viljeltäväksi, ei sen voimaperäinen ja kan- vielä valmistuneet, että voitaisiin lopullisia
4378: nattava viljeleminen voi tulla kysymykseen- numerotietoja esittää. Kun kuitenkin on
4379: kään. Tästä syystä juuri laajat alueet toivottavaa, että nämät tiedot joutuvat val-
4380: K~ki-Pohjanmaa11 jokivarsien ja järvien tiovarainvaiioklnnnaJl käytettäviksi ja kun
4381: rantamaita ovat niin kovin vähätuottoi&ia ja pidämme Pyhäjoen perkaamista ja Pyhä-
4382: kannattamattomia, jopa muutamin paikoin järven veden laskemista niin tänkeäm.ä ettei
4383: mahdottomiakin viljellä. Tällainen on ti- näitä töitä olisi hetkeäkään viivytettä.vä,
4384: la:nne suuressa -osassa koko Pyhäjokivartta saamme kunnioittaen ehdottaa.
4385: ja Pyhäjärven ympärillä.. Kaikki parhaat
4386: viljelysmaat Pyhäjärven ympärillä lepäävät että Edu.~kuntn päättäisi ottaa tu-
4387: vapaina ja tuottamattomina järviveden vai- le,van vuoden menoarvioon 2,000,000
4388: vaamina odottaen ailma, jolloin yhteiskunta rnk:n määrärahan Pyhäjoen perkM-
4389: on huomannut tämän epäkohdan ja ryhty- mis- ja Pyhäjärven vedenlaskemistöi-
4390: nyt toimenpiteisiin Pyhäjärven järviveden den aloittamista varten Oulun lää-
4391: laskemiseksi ;ja viljelysmahdollisuuksien nissä.
4392: avaamiseksi. siellä. Pyhäjoen varsilla on
4393:
4394: !ielsitlgissä·, 12 p :nä helmikuuta 1929.
4395:
4396:
4397: Eero Nurmesniemi. Aleksi Hakala.
4398: M. Nillebelä. Heikki Karjalainen.
4399: Heikki Vehkao;a.
4400: 104
4401:
4402: II.st. - Rah. al. N:o 51.
4403:
4404:
4405:
4406:
4407: Karjalainen y. m.: Määrärahan osoittami~~esta Siikajoen
4408: perkauksen aloittamista t'arten.
4409:
4410:
4411: B d u s k u n n a ll e.
4412:
4413: Vuoden 19·28 Yaltiopäiville jättivät ed. Kun Siikajokilaakson asujaroisto on suu-
4414: Karjalainen y. m. raha.asia-aloitteena n :o 178 n:ksi osaksi pienviljelijöitä, joille varsinkin
4415: esityksen mää,rära'han myöntämisestä Siika- nykyisenä aikana olisi raskasta ottaa osaa
4416: joen perkauksen aloittamiseen. Valtio- perkauskulujen korvaamiseen ja kun sitä-
4417: varainvaliokunta ei kuitenkaan ottanut paitsi on erinomaisen vaikeaa. arvostella sitä
4418: määrärahaa kuluvan vuoden tulo- ja meno- hyötyä., minkä joen perilmus sen laajan laak-
4419: arvioohdotukseensa arvattaYasti siitä syystä, wn åsukkaille kullekin kohdastansa tuottaa,
4420: että sanottu perkaussuunnitelma ei ollut niin pidämme luonnollisena, että per:kaus
4421: vielä valmistunut. Asianomainen toimitus- suoritetaru1 kokonaan valti10n varoilla.
4422: insinööri <m 1mmminkin ilmoittanut, että Edelläolevan nojalla ja viitaten vuoden
4423: Siikajoen perkaussuunnitelma vahnistuu 1928 v::Lltiopähcille jätetyn rahaasia-aloitteen
4424: lopullisesti ensi kevään kuluessa ja että ke- n :o 178 perusteluihin rohkenemme knnnioit-
4425: sään mem1essä saadaan myöskin tarpeelliset tavimmin esittää,
4426: katselmukset suoritetuiksi. Näin ollen voi·
4427: daan työhön ryhtyä ainakin vuoden 1930 että Rduskunta ottaiB·i ensi v-uoden
4428: alussa, jonfrra vuo:ksi sen vuoden tulo- ja menoarvioon 1.5 miljoonaa m.arkkaa-
4429: menoarvioon voitaisiin määräraha tarkoituk- 8i1:ka,ioen pe·rkanksen al<Jittamiseksi.
4430: seen varata.
4431:
4432: Helsing·issä, helmi:k. S p :nii 1929.
4433:
4434:
4435: Heikki Karjalainen. Sakari Ainali.
4436: Eero Nurmesniemi. , Edv. Huttune~
4437: M. Nillekselä. Väinö Malmivaara.
4438: 10.")
4439:
4440: II~5z. - Rah. aJ. N :o 52.
4441:
4442:
4443:
4444: Seppänen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kivenna-
4445: nan pi.tiijässä olet,an Liikolan.joen pe-rkausta varten.
4446:
4447:
4448: g d u s kun n a II e.
4449:
4450: Yleisesti tunnettu ja tunnustettu tosiasia pienempi alue korpimaata tai rämettä.
4451: on, kuinka viljelysmaiden laajen~umisen .M:aat yleensä ovat hyvin hedelmällisiä
4452: tarve Karjalan kannaksen hielikakauiu•jlla ja viljelystarkoitukseen erittäin sopivia,
4453: olevilla pientiloilla on kipeä ja että suurim- sillä muta on korpi- ja juuriturvetta, jossa
4454: pana haittana maataloudelliselle kehittymi- kasvaa runsaasti kortctta ja raatetta ja voi-
4455: selle on viljelysmaiden pienuus, joka estää daan vuotuiseksi puhtaan tuoton lisäykseksi
4456: väestöä saamasta riittävää toimeentuloa muunnettua hehtaaria kohti laskea vähin-
4457: pääelinkeinostaan. Valtiovallan taholta on- täin 500 markkaa, joka on yli 11 %kaikista
4458: kin jo osoitettu ymmärtämystä tämän puut- kl1Stannuksista. Vaikka tulos olisikin edellä-
4459: teen poistamiseksi, mutta niin kau:m kuiill mainitun suuruinen, niin jää perkauksen
4460: kannaksella olevien jokien rantamaat vähän- toimeenpaneminen joen rannalla asuville
4461: lön suurempina sadekesinä ovat tulvan val- pientilallisille ylivoimaisena mahdottomaksi,
4462: lassa, niin että usealta pientilalliselta jää sillä ovathan nämä pikkutilat oikeita kääpiö-
4463: miltei koko heinäsato korjaamatta, niin tiloja, joilla pellot ovat vain 1-3 hehtaaria.
4464: kauan avustustoimenpiteet kannaksen vilje- Ainoastaan O.o;, % :lla viljeli;jöistä on peltoa
4465: lyksen kohottamiseksi jäävät puolitiehen, 5-10 hehtaaria ja kun vielä mainitun vil-
4466: sillä onhan kannaksen asujanten taloudelli- jelysmaiden parantamisen lisäksi kyseessä
4467: nen asema siksi heikko, että omin voimin olevan joen perkaus tekisi mahdolliseksi
4468: edullisinkin yritys ;jää toteuttamatta ja lai- koko 17,465 hehtaarin suuruisella sadealu-
4469: navaroilla taas tulisi usean jo ennestään vel- eelia olevien laajojen liikaveden vaivaamien
4470: kaisen pieneläjän vastattavaksi suuremmista metsäalueiden ojittamisen, niin olisi mieles-
4471: summista kuin hänen omaisuutensa arvo tämme tämän joen perkaus toimitettava ko-
4472: onkaan. konaan valtion varoilla, tehden sen kustan-
4473: Yik._qi kaikkein alavimpia jokivarsia ovat nukset kustannusarvion mukaan 417,000
4474: Kivennavan pitäjässä sijait<;evan Onkamo- mk. Näin ollen rohkenemme ehdottaa,
4475: jokoon laskevan J.Jiikolanjoen rantamaat,
4476: joissa maanviljelysinsinööri J. :Mikkelin per- että Eduskunta vtwden 1930 meM-
4477: kaussuunnitelinassaan tekemien laskelmien arvioon ottaisi Kivennavan pitäjässä
4478: mukaan on liikaveden vaivaamaa maata · olevan Liikolanjoen perkankseen
4479: 258.31 hehtaaria, pääasiassa luonnonniittyä, 417,000 markan mä.ärärahan.
4480:
4481: Helsingissä, 5 p :nä helmikuuta 1929.
4482:
4483: Jooseppi Seppänen. Be1·ndt Kullberg. Kaapro Moilanen.
4484: Antti Kuisma. Kaino W. Oksanen. Bernhard Heikkilä.
4485: Leo Gummerus. Mikko Suokas. Oskari Lehtonen.
4486: Pekka Kopsa. J. Kauranen. A. A. Neitiniemi.
4487: Vilht~ Nikkanen. E A,. Turja.
4488: (i3-29 14
4489: 10()
4490:
4491:
4492: li,.s3. -- Rah. al. N :o 53.
4493:
4494:
4495:
4496:
4497: Kuisma y. m.: Määrärahan osoittamisesta maamies-
4498: koulun perustami..'lta varten [{iJ:rjal(m ka"'naksen
4499: Uä.osaan.
4500:
4501:
4502: Ed n s kun u alle.
4503:
4504: Karjalan ka.nnwksen itäisessä. osassa Pyhä- tettu koulupaikoiksi ja joista molemmlli"'ta on
4505: järven KonnitsasS:a toimi useita vuosia maa- valtioneuvostolle esitetty sopivia tiloja
4506: mieskoulu ja tuotti paikkakunnan alku- koulupaikaksi.
4507: peräisissä viljelysoloi;:,.~a mitä suurinta Kun maatalousolojen kohottaminen raja-
4508: hyötyä. Vuonna 1923 kuitenkin paloi seudulla on mitä tärkeintä ja kun Karjalan
4509: 'lroulu. Sen jälkeen ovat paikalliset maa- kannaksen itäisen osan pienviljelijöillä ei
4510: miesseuraJ sekä maanviljelysseura tehneet nykyää1.1 ole mahdollista hankkia itselleen
4511: valtioneuvostolle useita anomuksia. koulun välttämättömäJksi katsottavia maamieskoulu-
4512: uudelleen rakentamisesta. Myöskin ovat iietoja niin olisi kyseessä olevan !koulun ra-
4513: Pyhäjärven ja Sakilmlan kunnat luvanneet kentaminen viipymättä ratkaistava ja eh-
4514: huomattavia. avustuksia koulua varten. Ylei- dotamme senvuoksi.
4515: senä toivona paikkakunnalla tämän johdosta
4516: onkin ollut, että vihdoinkin ensi vuodeiJ että Eduskunta cns·i vuoden meno-
4517: menoarvioon otettaisiin määräraha koulun arvioon ottaisi Karjala1~ kannaksen
4518: rakentamista varten ja että siinä yhteydessä itäosaan pentstettavaa 1'naamies~ou
4519: ratkaistaisiin tuleeko koulu Pyhäjärvelle l1UJ. ·vai'ten 800,000 markan mi.iiirii-
4520: tahi Sakkolaan, joi ta molempia on kanna- ra.han.
4521:
4522: Hdsingissä, helmikuun 9 päivänä 1929
4523:
4524:
4525: Antti Kuisma. Elias 1'ukia.
4526: Antti Kemppi. Jooseppi Kau!'anea.
4527: Jooseppi Seppänen. Heikki Vehkaoja .
4528: .Antti Knkkoaea.
4529: 107
4530:
4531: II.s4- - Rah. aL N :o $4.
4532:
4533:
4534:
4535:
4536: Tukia y. m.: Määrärahan os()ittami8esta Etelä-Karial.an
4537: tietopuolisen karjanhoitokoulun rakentami8ta varten.
4538:
4539:
4540: li:i d u s k u n n a ll e.
4541:
4542: Karjakoiden kasvattaminen Etelä-Kar- saadaan tarkoituksenmukaiset kouluhuo-
4543: jalassa eli Viipurin läänin maanviljelysseu- neistot sekä talousrakennukset. Maatilan
4544: ran alueella oli marraskuun alkuun vuonna hinta on 925,000 markkaa ja korjauksiin
4545: 1923 yksinomaan yhden 1-vuotisen käytän- menee noin 300,000 marldma, joten koulun
4546: nöllistietopuolisen karjanhoit1Jkoulun teh- hommaajille on tullut yli miljoonan markan
4547: tävänä. Kuten tunnettua pystyvät tällaiset veLkataakka koulun pysyväiselle kannalle
4548: koulut valmistamaan kovin piene.n määrän, järjestämisestä.
4549: alle 10 karjakkoa vuosittain, joten koulu ei Koulussa on ollut oppilaita eri vuosina
4550: pys.1ynyt läheskään tyydyttämään maakun- seuraavat määrät: ·
4551: nan kasvavaa karja:kkotarvetta.
4552: Tämän johdosta ryhtyi Viipurin läänin
4553: maanviljelysseura jo v. 1907 lisäämään kar-
4554: jrukoiden valmistamista perustamalla karjan-
4555: hoitdharjoittelulaitoksen. Tämä ei kuiten-
4556: kaan suuresti asiaa auttanut, sillä harjoit- Karjakkokurssi 16 3 19
4557: telunsa suorittaneiden oli tietopuolisen kar- 1924 tarkastus-
4558: janhoitokoulun puutteessa suoritetta.va kar- karjakkokurssi 2 2 4 8 27
4559: jakkokurssinsa muissa maakunnissa ja jou- Karjakkokurssi 22 3 '7 32
4560: tuivat useimmiten silloin karjakoiksi. myös- 1925 tarkastus-
4561: kin käymänsä koulun piiriin. Sen tähden karjakkokurssi 2 2 6 10 4.2
4562: ryhdyttiin Viipurin läänin maanviljelysseu- Karjakkokurssi . 24 2 4 30
4563: ran aloitteesta jo aikaisin puuhaamaan tieto- 1926 tarkastus-
4564: puolista karjanhoitokoulua omaan maakun- karjakkokurssi 2 2 7 11 41
4565: taaJ1. Lopulta siinä onnistuttiinkin ja Etelä- Karjakkokurssi 24 2 7 33
4566: Kal:jalan tietopuolinen karja;nhoitokoulu 1927 tarkastus-
4567: alkoi toinrinta!llSa marraslnn:m 12 päivä11ä karjrukkokurssi 2 10 43
4568: vuonna 1923 ·vuokrahuoneissa, kauppaneu- 1928 karj.afttko-
4569: vos J. Hallenbergin omistamalla tilalla, Vii- kurssi . . . . . . . 23 2 2 27 27
4570: purin pitäjän Saarelassa. Yhteensä 123 1'5 42 180
4571: Kuluvan vuoden aikana on koulun siir-
4572: ryttävä pois mainitusta huoneistosta ja on
4573: koulua varten ostettu maatila 'l'alin aseman Koulun oppilaista on näin ollen koko kou-
4574: läheltä, jossa, on sellaiset rakennukset että lun toiminta-aikana ollut kotoisin Etelä-
4575: niistä suhteellisesti vähiiisi11ä korjauksi11a Karjalasta 68.4 %, muualta Viipurin lää-
4576: 108 11,54. - J<.:t.elä-.Karjalan karjanhoitokoul\l.
4577:
4578: nis!ä 8.3 % eli yhteensä Viipurin läänistä ,.._
4579: 1:>-j -< ~
4580: ::::
4581: ~ ,.g=~ :::: .....
4582: o-i ....;:
4583: 76.7 % ja vain 23.3 % muualta Suomesta. -1"' ::;:::::::: se. 0 tr
4584: "''
4585: "'~ s=s·~ ~~ ::::
4586: ;·
4587: S'
4588: Koulu on myöskin ' olemassaolollaan pys- :::~
4589: <'>
4590:
4591:
4592: tynyt lisäämään karja-alalle pyrkivien lukua. tf. ;;.;<'" "'en ~
4593: ::0
4594: g;,
4595:
4596: Sitä parhaiten kuvaa ~arjanhoitoharjoitt.e
4597: ~:
4598: "''?
4599: Karjakkokurssi 16 2 19
4600: lijoiksi pytkijöiden lisäänt;y"''llinen Viipurin 1924 tarkastus-
4601: läänin maanviljelysseuran karjanhoitohar- karjakkokurssi ;) 2 1 8
4602: joittelulaitobessa, joka eri vuosina on ollut KarjakKokurssi 21 2 6 8 32
4603: seuraava: 1925 tal'kastus-
4604: 1:>-j
4605: karjakkokurssi 8 2 10
4606: ..... ~·<
4607: ~
4608: ~ >-<: ae, KarjakkokuTSSi . 22 6 2 30
4609: -;; :::: :=-
4610: ,... g::~
4611: t><>,
4612: :::: ,., il<."'" 1926 tarkastus-
4613: !!;.~
4614: t'>t><> ....l"e.. '":::s e!:::-s=
4615: ~1=" :karj.akJ.rokurssi 1 3
4616: '"' "'"" 7 11
4617: Sf" "'"'
4618: ......
4619: ~
4620:
4621: Karjakkokurssi 24 3 5 33
4622: 1922 29 4 33 23
4623: 1927 tarkastus-
4624: 1923 44 14 58 36 lmrja;klwkurssi 10 10,
4625: 1924 48 17 65 34
4626: 1925 50 16 66 34 Yhteensä 113 R 24 8 153
4627: 1926 64 32 96 35
4628: 1927 56 12 68 3.[) Kuten kaikesta yllä esittämästämme on
4629: käynyt ilmi, on kyseessäoleva koulu tarpeel-
4630: linen ja välttämätön Etelä-Karjalan tal{)u-
4631: Koulun tarpeellisuutta kuvaavat ehkä par-
4632: delle. Koulun oppilaista on suurin osa ·pien-
4633: haiten seuraavat numerot, jotka osoittavat
4634: viljelijäin, mäkitupalaisten ja itsellisten
4635: koulun owilai.lle tarjolla olleiden paildkojen
4636: lapsia ja olisi sen tähden välttämätöntä, että
4637: määrää:
4638: näiden vähävaraisten ammattiopetus tulisi
4639: n
4640: :>;"' jatkuvasti turvatuksi. Koulm1 rakentami-
4641: ~~ oo~.~ :::; seen tarvittavan pääoman hankkiminen yk-
4642: ~.~. ~~~ ~
4643: -:» tz·~~
4644: '" sityisiltä kohtaa kuitenkin miltei V10ittamat-
4645: ~·~
4646: ('._\
4647: =~~ ~
4648: ~~::~ ::.r.
4649: 5?
4650: ('C '"'.
4651: ~~
4652: tomia vaikeuksia sellaisessa pienviljelijäseu-
4653: '1'
4654: dussa kuin Etelä-Karjalassa. Sitfupaitsi
4655: 1924 . . . . . ... 32 14 46
4656: olisi tällainen me11ett.ely kohtuutonta, sillä
4657: 1925 ........ 49 19 68
4658: pää-asiallisestihan valtion varoilla on raken-
4659: 1926 ........ 67 21 88
4660: nettu muihinkin rikkaampiin maakuntiin
4661: 1927 ........ 48 13 61
4662: samanlaiset oppilaitokset. ~e allekirjoitta-
4663: neet rohkenemme sentähden esittää,
4664: Koulun oppilaista on sijoitettu paikkoihin
4665: omalle alueelle, Etelä-Karjalaan, suurin osa että Eduskunta Etelä-Karjalan
4666: eli 77.9 % kaikista paikanottaneista koko tietopuolisen karjanhoitokoulun r-a-
4667: koulun toiminta-aikana. Oppilaiden sijoi- kentamista. varten ensi vuoden meno-
4668: tus selvillii lähemmin seuraavista nume- arvioon ottaisi 1,000,000 markan SU1.t-
4669: roista: ruisen nliiärärakan.
4670:
4671: Helsingissä 5 p. helmikuuta 1929.
4672:
4673: Elias Tukia. J. Seppänen. Elias Sinkko.
4674: E. A. Tuomivaara. Antti Kuisma. ,J. Kauranen.
4675: Antti Vainio.
4676: 109
4677:
4678: U.ss. - Rah. al. N :o S5.
4679:
4680:
4681:
4682:
4683: Hannula, U. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kemi-
4684: järvelle perustettavaa emäntäkoulua varten.
4685:
4686:
4687: B d u s kunnalle.
4688:
4689: Alueella, johon kuu] uu puoliväliin kol- ammattikouluissa tietojen ja käytännöllis-
4690: mattakymmentä Pohjois-Suomen kuntaa ja ten taitojen hankkimiseen. Pienviljelijäin
4691: joka käsittää Perä-Pohjolan maanviljelys- emännille ja tyttärille, joiden maatalouden
4692: seuran ja Lapin maatalousseuran toiminta- hyväksi suorittama työ on ~itä suuriarvoi-
4693: _alueet kokonaisuudessaan sekä suuren osan sinta, olisi hankittava mahdollisuus valtion
4694: Oulun läänin talousseuran aluetta, on maa- toimesta pcrustettavassa ja omassa maakun-
4695: taloudellinen opetus perin puutteellisesti nassa. toimivassa emäntäkoulussa oppia sekä
4696: järje..<;tetty. Sitä tällä suunnattoman laa- tietopuolisesti että käytännöllisesti kaiken
4697: jalla alueella edustavat vain eräät muuta- sen, mitä pienviljelijän kodissa tarvitaan.
4698: mia kuukausia ·v1.10dessa toimivat alkeelliset Erikoisesti Perä-Pohjolan ja Lapin vaati-
4699: kiertokoulut. mattomat olot huomioonottava kokovuotinen
4700: On luonnollista, että kun varsinainen emäntäkoulu voisi arvaamattoman suuressa
4701: maataloudellinen opetus on näin puutteelli- määrin vaikuttaa pienviljelijäväestön koti-
4702: sesti järjestetty, ei myöskään kotitaloudelli- taloudellisen valistuksen kohoamiseen.
4703: nen opetus- ja neuvontatoimi ole sen voi- Perä-Pohjolan Marttaliitto on suunnitellut
4704: makkaammin edu.stettu. Koti taloudellisia emäntäkoulun paikaksi Kemijä.rveä. Kieltä-
4705: oppilaitoksia on puheenaolevalla alueella mättä koulu tänne sijoitettuna voisi parhai-
4706: ainoastaan yksi: Perä-Pohjolan kansanopis- ten palvella koko sitä laajaa aluetta, josta
4707: tossa kesäkuukausina toimiva kesäkurssi. nyt on ollut puhe.
4708: Mutta kokovuotista cmäntäkoulua, joita Edelläesitetty-yn nojautuen pyydämme
4709: muualla Suomessa on perustettu ja uusia kunnio1ttavimmin ehdottaa,
4710: perustetaan, tällaista kokovuotista oppilai-
4711: tosta monipuolisinB toimintaohjelmineen ei että Eduslmnt.a päättäisi tuwvan
4712: tällä laajalla alueella ole ainoatakaan. vuoden menoarvioon ottaa 1 miljoo-
4713: Maatalous pohjoisimmassa Suomessa eläii nan markan määrärahan Kemijär·-
4714: voimakasta nousukauttaan. Sitä olisi nyt velbe valttion toimesta perttstettava~I
4715: käytävä tukemaan tarjoamalla näiden seu- emäntäkoulu,a varten sekä tämän
4716: tujen pienviljelijäväestölle mahdollisuutta koUlun vuotuisia ylT.äpitok;u>Stannuk-
4717: ja tilaisuutta omassa maakunnassa olevissa sia 1!a?"ten 110,000 mk.
4718:
4719: Helsingissä, helmikuun 5 päivänä 1929.
4720:
4721: Uuno Hannula. Janne Koivuranta.
4722: Kaarlo Hänninen. K. A. Lohi.
4723: 110
4724:
4725: 11,56. - Rah. al. N :o 56.
4726:
4727:
4728:
4729:
4730: V~ K. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen suo-
4731: viljelysyhdistykselle s1.wviljelyskoeaseman perusta-
4732: mista varten Savoon.
4733:
4734:
4735: E d u s k u n n a l l e.
4736:
4737: Suoviljelyksen suuri merkitys maatalou- män paremmin kannattavaan suoviljelyk-
4738: dessamme on yleisesti tunnustettu, ja tämä seen. Tämä pitää suurin piirtein paikkansa
4739: merkitys on yhä kasvamassa sen mukaan myös Pohjois-Savoon nähden.
4740: kuin järkiperäiset suoviljelysmenetelmät tu- Nämä tosiasiat huomioonottaen olisi suo-.
4741: levat tunnetuiksi ja otetaan käytäntöön. koeaseman perustaminen koko Savoa varten
4742: Näiden viljelysmenetelmien kehittämiseksi ehdottomasti tarpeen. Koeasema olisi maa-
4743: ja levittämiseksi vaaditaan kuitenkin vielä kunnan suoviljelysharrastusten keskuksena,
4744: paljon määräperäistä työtä ja uhrauksia josta Yoitaisiin levittää tietoja järkiperäi-
4745: vaitionkin puolelta. Suoviljelystä edistävien sestä suoviljelyksestä.
4746: järjestöjen toiminta on jo kieltämättä kan- Tällaista suoviljelyskoeasemaa Savoon on
4747: tanut hedelmiä, mutta monessa seudussa ei jo kaivattu ja vieläpä suunniteltukin. ,Jo
4748: vielä yleensä ymmärretä suoviljelyksen mer~ 10 vuotta sitten olikin tämä hanke !ähellä
4749: kitystä eikä osata soita tarkoituksenmukai- toteutumistaan. Mikkelin läänin maanvilje-
4750: sesti viljellä. lysseura jätti v. 1928 maataloushallitukselle
4751: anomuksen suokoeaseman perustamisesta
4752: Kaikkein enimmin tuntuvat nämä puut- Mikkelin lääniin. Seuraavana vuonna löy-
4753: teet luonnollisesti maamme niissä osissa, dettiinkin sopiva paikka tällaiselle koease-
4754: missä ei ole suoviljelyskoeasemia, vaikka vil- malle aivan lähellä Pieksämäen rautatiease-
4755: jeltäviä soita onkin runsaasti ja kovat maan- maa, ja v. 1920 ehdotti Suomen suoviljelys-
4756: laadut sitäpaitsi karuja. Näin on asianlaita yhdistys valtioll{mvostolle, että seuraavan
4757: varsinkin koko Sisä-Suomen järviylänkö- vuoden valtion menosääntöön otettaisiin tar-
4758: alueella, johon koko Savon maakuntakin peellinen määräraha muun muassa Savon
4759: kuuluu. koeaseman perustamista varten.
4760: Mikkelin läänissä esim. on 1920 vuoden Kun samanaikaisesti kuitenkin myös koe-
4761: maataloustiedustelun mukaan peltoalasta aseman perustamista puuhattiin Karjalaan,
4762: 71.5 % hiekka- ja soramaita, 15.t % suo- ja tämä hanke 'eduskunnassa tehdyn aloit-
4763: maita ja ainoastaan 13.4 % savimaita. Vil- teen kautta sai nopean, myönteisen ratkai-
4764: jelemättömiä hyviä soita on siellä kuitenkin sun, jäi nähtävästi tämän johdosta Savon
4765: hyvin runsaasti, jotka viljelysmaina olisivat suokoeasemayritys sillä kertaa syrJaan,
4766: monin verroin paremmat kuin viljelyksessä koska kahta suokoeasemaa varten oli mahdo-
4767: olevat hiekkamaat. Kuten monessa muussa- tonta saada valtionapua samalla kertaa.
4768: kin scudussa siirrytään sielläkin yhii enem- Senjälkeen ovat valtion uudet kasvivilje-
4769: Il,5H. - Valta, K. y. m. lil
4770: lyskoeasemat vaatineet niin paljon varoja, Vaikkakin kooaseman paikkakysymys
4771: ettei uusien suokoeasemien perustamiseen vielä vaatiikin pohtimista ja ehkä tutkimuk-
4772: ole määrärahoja myönnetty. Niinpä, huoli- siakin, haluaisimme kuitenkin viitata siihen,
4773: matta siitä, että julkisuudessa on eri kertoja että Pieksämäen rautatieristeyksessä on jo
4774: C'Bitetty suokoeaseman tarpeellisuus m. m. varhemmin todettu monessa suhteessa erit-
4775: Savoon, ja vaikka ·jo kerran aikaisemmin on täin sovelias paikka tulevalle suokoeasc-
4776: jätetty siitä anomus eduskunnalle, ei tämän malle.
4777: suoviljelyskoeascman perustaruiskysymystä Koska tietoomme on tullut, että Suovilje-
4778: ole voitu saada myönteisesti ratkaistuksi. lysyhdistykseu taholla harrastetaan suovil-
4779: Kun Savoon jo aikaisemmin on perustettu jelyskoeaseman aikaansaamista Savoon ja
4780: kasviviljelyskoeasema, joka muutama vuosi kernaasti ryhdytään sen perustamiseen, jos
4781: sitten muutettiin Otavasta Karilan sotilas- vaan saadaan tähän tarkoitukseen tarvit-
4782: virkatalolle Mikkelin pitäjässä, voisi otak- tava valtion määräraha, olisi mielestämme
4783: sua, että tämä koeasema riittäisi tyydyttä- valtion velvollisuus avustaa tätä, koko Sa-
4784: mään myöskin maakunnan suoviljelyskoetoi- von maakunnan maataloudelle ja sen kehi-
4785: minnan ja opa.ostuksen tarvetta. Näin ei kui- tykselle niin ensiarvoista hanketta.
4786: tenkaan ole asianlaita, syystä ettei tällä koe-
4787: asemalla ole kokeiluun sopivaa suota, kuten Ylläolevan. perusteella rohkenemme eh-
4788: asiantuntijoilta olemme kuulleet. dottaa,
4789: Kun nykyiset suoviljelyskoeasemat Etelä- että. Ed'uskunta päättäisi vuoden
4790: Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois- 1.930 talousarvioon ottaa 750,000
4791: Karjalassa etäisyytensä takia eivät voi sa- nw.rkan rnäärärahan annett-avaks'i
4792: nottavasti palvella Savon suoviljelijöitä, on Suo·men suoviljelysyhdistyk.~elle !>'UO-
4793: erikoisen suoviljelyskoeaseman järjestämi- viljelyskoe.aseman perustamista ·var-
4794: nen Savoon välttämätön. ten Savoon .
4795:
4796: . Jhlsingissä, helmikuun 7 päivänä 1929.
4797:
4798:
4799: Kalle V.alta. August Raatikainen.
4800: K. Hakala. J. Koivisto.
4801: Aino I.~uostarinen. Antti Juutilainen.
4802: M. Paavilainen. Otto Pensas.
4803: Janne Koivuranrta. Aino Malkamäki.
4804: Toivo Halonen. Hilma Koivulahti-Lehto.
4805: S. Salo. Armas Paasonen.
4806: Emil J utila. .J. F. Tolonen.
4807: Antti Kuisma. A. Valta.
4808: Kaarlo Hänninen. Kaarlo Hurme.
4809: M. Niilekselä. S. Kariniva.
4810: Anton Vertanen. 'r. Jauhonen.
4811: Antti Kemppi. Matti Pitkänen.
4812: E. W. Lehtinen. Väinö Malmivaara.
4813: Aleksi Hakala. P. Kankkunen.
4814: J. W. J.Jatvala. Edv. Huttunen.
4815: 0. Kontio. Albin Koponen.
4816: 112
4817:
4818: II,s7. -- Fin. mot. N :o 57.
4819:
4820:
4821:
4822:
4823: Kullberg, H. m. fl.: Ang. an·visande a·v anslag åt Garanti-
4824: föreningen för småbrukarskolan 't Ostra N11land för
4825: erläggande a..v försökslägenhetens skuld.
4826:
4827:
4828: T i ll R i k s d a g en.
4829:
4830: Småbrukarskolan i Östra Nyland, vilken 'l'rots dc>ssa stora uppoffringar från all-
4831: började sin verksamlwt år 1913 ooh då över- mänhetens sida fiek doek garantiföreningen
4832: tog arrendet av Brofogdas militielboställe i ikläda sig en betydande skuldsättning fö1·
4833: Kappelby by av I.~appträsk socken, är den elevhemmets nppförandc oeh inredning.
4834: enda rent fackliga läroanstalten för den Bankskulderna jämte en del a.ndra skulder
4835: svenskspråkiga allmogebefolkningen i Östrn uppgå i dag som iir till 109,500 ma.rk.
4836: Nyland. Skolan har allt ifrån sin hörjan haft Niir så kronobostället, ovannämnda. Bro-
4837: att kämpa med ekonomiska svårigheter och fogdas militieboställe å vilket skolan varit
4838: motgångar. Redan vid sin start träffades förlagd, jämlikt dc nya lagarna om stats-
4839: skolan av ett hårt slag i det att vid världs- jordarnas kolonisation undergick omregle-
4840: krigets uthrott statsanslaget för densamma ring, bcslöt garantiföreningen för nämnda
4841: slopades. Garantiföreningen för skolan småbrukarskola att ingå med en hemställau,
4842: gjorde dock allvarliga an:>'trängningar för wtt stommen å sagda kronoboställ~ m;åtte
4843: att kunna hålla skolarbetet i gång och tilldelas skolan som experiment- och försöks-
4844: lyckades hl. a. genom att avhända sig gård för att som sådan tjäna undervisnin-
4845: skolans lösegendom hålla v-e-rksamheten gcn vid skolan och dcn omgivande bygden.
4846: uppc. När så 11ågra år gått, bröt upproret Detta bcviljades även och den 22 maj 1921->
4847: ut och den lösegendom man därtills hunnit undertccknades köpebrevet men ickc på ena-
4848: anskaffa förstördes _jämte en stor del av handa villkor som åt övriga jordsökande
4849: skolans inventarier. Dessa motgångar för- utan med en betalningstid av endast tio år.
4850: lamadc doek ieke verksamheten, utan man Vederbörande myndigheter höjde även Jii-
4851: tog i på nytt. Genom anordnande av lottc- genhetens pris från 189,839 mark, vartill
4852: rier oeh genom ungdomsföreningarnas med- boställsnämnden uppskattat lägenhetcns
4853: verkan skred garantiföreningen år 1922 till viirde, till 208,000 mark. F'örsöksgårdens
4854: uppförandct av ett elevinternat jämte slöjd- totalareal jämte impediment är 45.73 ha
4855: salar för att kunna hereda eleverna ett hem varav 24.so ha åker.
4856: vid skolan under dess uppsikt. Uppoffrin- Denna korta återbetalningstid har för-
4857: gen för skolan var även sällsynt stor i det satt garantiföreningen i ytterligare svärig-
4858: att nästan all stoek som behövdes till det heter i det att återbetalningsraterna blivit
4859: stora bygget jämte en del penningemedel synnerligen höga. Arsannuiteten uppgilt
4860: ihopsamlades gratis frän de omgivande till 28,260 mark 54 penni. Då denna summa
4861: landskomm11nerna. senaste höst skulle erläggas, var garanti-
4862: ll,57. -Kullberg, H. y. m. llB
4863:
4864: föreningen tvungen att på nytt, för tredje föreningarna i Lappträsk, Strömfors, Pyt-
4865: gången, avhända sig .lösegendomen. På tis, Liljendal, Mörskom och Pernå kommn-
4866: cauktion försåldes skolans kor, hästar och ner beslöto ihopsamla gamla jordbruksred-
4867: arbetsredskap för erhållandc av de nödiga skap till ett lantbruksnmseum vid skolan
4868: penningemedlen. Tvänne hemställningar, för att som sådant åskådliggöra jordbrukets
4869: dem garantiföreningen gjort om lindring i utveckling i trakten. Enligt de inlämnade
4870: villkoren ha av myndigheterna avslagits. förteckningarna ihopsamlades över 250
4871: Med stort bekymmer emotser därför ga- stycken gamla lantbruksredskap men skolan
4872: rantiföreningen för skolan följande avbe- kunde icke taga cmot dem. Den hade in-
4873: talningsrat instundande höst. Värdeskog genstans rum att placera dem. Denna
4874: finnes å lägenheten endast för husbehov. vackra viljeansats från ungdomsföreningar-
4875: Härefter måste avbetalningarna ske antin- nas sida ledde därför icke till åsyftat re-
4876: gen genom upplånta medel, vilka ställa sig sultat.
4877: ännu oförmånligare, eller genom avhändan- Under dylika förhållanden och då skolan
4878: de av l;lkollägenhetens jord. som enda fackskola för den östnyländska
4879: Garantiföreningens för skolan ställning jordbrukarbefolkningen avgjort har en vik-
4880: ar därför högst bekymmersam. Skolan har tig :uppgift att fylla, våga undertecknade
4881: en försöksgård men den är utan redskap och hos riksdagen vördsamt föreslå,
4882: djur. All experimentverksamhet är omöj-
4883: liggjord. Icke ens markerna lmnna inkom- att Riksdagen i budgeten för åT
4884: mande vår besås. Ytterligare skulle å sko- 1930 måtte upptaga ett anslag pii
4885: lan nödvändigtvis behövas en arbetarbostad fJ50,000 ·1Jta1'k aU tilldeZ.as Garanti-
4886: för en arbetsledare och deja för skötseln av för-eningen för Srnåbr-ukarskolan i
4887: lägenheten, men varifrån taga de nödvän- Östra Nyland för erläggande av [ÖT-
4888: diga medlen? Trots upprepade hemställ- sökslägenhetens skuld och till an-
4889: ningar har något statslån för byggnads- skaffning av för jordb1-uket behöv-
4890: ändamål härtills icke erhållits. liga lant br1tksinvcntar·ier.
4891: Nämnas kan ännu att år 1915 ungdoms-
4892:
4893: Helsingfors den 7 februari 1929.
4894:
4895:
4896: Henrik Kullberg. Ernst von Born.
4897: Gustav Lindberg. Edv. Helenelund.
4898: J. Im. Bäck. J. Inborr.
4899: Be:mdt Kullbe1·g. August Tåg.
4900: Levi Jel'n. And. Forsbe1•g.
4901: K. V. Åkerblom.
4902:
4903:
4904:
4905:
4906: 15
4907: 114
4908:
4909: II,s7. - Rah. al. N:o 57. Suomennos.
4910:
4911:
4912:
4913:
4914: Kullberg, H. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Itä-
4915: Uudenmaan pienviljelijäkoulun kannatusyhdistyk-
4916: selle koetilan velan maksamista varten. '
4917:
4918:
4919: E d u s ik: u n n a ll e.
4920:
4921: Itä-Uudenmaan pienviljelijäkoulu, joka yleisön ta!holta täytyi kannatusyhdistyksen
4922: al:oitti toimintansa v. 19•13 ottaen silloin hal- kuitenkin melkoisesti velkaautua oppilasko-
4923: tuunsa Lapinjärven pitäjän Kappelbyn ky- din rakentamisen ja sisustamisen vuoksi.
4924: lässä sijaitsevan Brofogdas-nimisen sotilas- Pankki- y. m. velat nousevat tällä hetkellä
4925: virkatalon vuokraoikeuden ja joka on Itä- 109,500 markkaan.
4926: Uudenmaan ruotsinikielisen rahvaan ainoa Kun sitten yllämainittu Brofogdasin soti-
4927: puhtaasti ammatillinen oppilaitos, on alusta lasvirkatalo, jossa koulu sijaitsi, valtion
4928: lähtien saanut taistella taloudellisia vaikeuk- maiden asuttamista koskevien uusien lakien
4929: sia ja vastoinkäymisiä vastaan. Jo alkutai- mukaisesti joutui uuden järjestelyn alai-
4930: paleella koulua kohtasi ankara isku, kun seksi, päätti mainitun pienviljelijä!koulun
4931: maailmansodan alussa sen valtioa.pu lakkau- kannatusyhdistys tehdä valtioneuvostolle
4932: tettiin. Koulun kannatusyhdistys teki kui- anomuksen, että sanotun kruununvirkatalon
4933: tenkin ankaria ponnistuksia saadakseen kou- kantatila luovutettaisiin koululle kokeilu- ja
4934: lutyön pysymään käynnissä ja sen onnistui koetilaksi, joten se palvelisi sekä koulun
4935: rn. m. myymällä koulun irtaimisto •saada opetustarkoituksia että ympäröivää maaseu-
4936: toiminta jatkumaan. Kmi sitten oli muu- tua. Tähän myönnyttiinkin, ja toukokuun
4937: tama vuosi kulunut, puhkesi kapina ja sii- 22 päivänä 1928 allekirjoitettiin kauppa-
4938: hen mennessä hankittu irtaimisto sekä suuri kirja, jonka ehdot eivät kuitenkaan olleet
4939: osa koulukalustoa tuhoutui. Nämä vastoin- samanlaiset kuin muihin maanhakijoihin
4940: käymiset eivät kuitenkaan lamauttaneet toi- nähden, vaan maksuaika oli vain kymmenen
4941: mintaa, vaan aloitettiin uudestaan. Järjes- vuotta. Asianomaiset viranomaiset kohotti-
4942: tämällä arpajaisia ja nuorisoseurain myötä- vat myöskin tilan hinnan 189,839 markasta,
4943: vaikutuksella ryhtyi kannatusyhdistys v. johon virkatalolautakunta oli sen arvioinut,
4944: 1922 rakentamaan oppilasasuntolaa käsityö- 208,000 markaksi. Koetilan kokonaispinta-
4945: saleineen voidakseen tarjota oppilaille kodin ala joutomaa mukaan luettuna on 45.73 ha,
4946: koulun yhteydessä ja sen valvonnan alla. josta 24.5o ha peltoa.
4947: Uhrautuvaisuus koulun hyväksi oli myöskin Tämä lyhyt maksuaika on saattanut kan-
4948: harvinaisen suuri, niin että melkein kaikki natusyhdistyksen uusiin vaikeuksiin sen joh-
4949: tukit, jotka tarvittiin suureen rakennukseen, dosta, että vuotuiset maksuerät muodostu-
4950: sekä osa rahavaroja koottiin ilmaiseksi ym- vat varsin korkeiksi. Vuotuismaksu nousee
4951: pärillä olevista maalaiskunnista. 28,260 markkaan 54 penniin. Kun tämä
4952: Huolimatta näistä suurista uhrauksista summa viime syksynä oli suoritettava, täy-
4953: II,57. -Kullberg, H. y. m. 115
4954:
4955: tyi kannatusyhdistyksen uudelleen, jo kol- Ruotsinpyhtään, Pyhtään, Liljendalin,
4956: mannen kerran, muuttaa rahaksi irtaimisto. Myrskyiän ja Pernajan kuntain nuorisoseu-
4957: Huutokaupalla myytiin tarvittavien rahava- rat v. 1915 päättivät kerätä vanhoja maan-
4958: rojen saamiseksi koulun lehmät, hevoset ja viljelystyökaluja koulun yhteyteen perus-
4959: työkalut. Kaksi kannatusyhdistyksen teke- tettavaan maanviljelysmuseoon, joka valai-
4960: mää esitystä ehtojen lieventämisestä ovat vi- sisi maanviljelyksen kehitystä seudulla. Kou-
4961: ranomaiset hylänneet. lulle jätettyjen luettelojen mukaan kerät-
4962: Suuresti huolestuneena odottaa kannatus- tiinkin yli 250 :kappaletta vanhoja maanvil-
4963: yhdistys näin ollen seuraavan maksun erään- jelystyökaluja, mutta koulu ei voinut ottaa
4964: tymistä ensi syksynä. Tilalla on arvomet- niitä vastaan. Sillä ei ollut missään tilaa
4965: sää vain kotitarpeeksi. Tämän jälkeen täy- niiden sijoittamiseksi. Tämä nuorisoseuro-
4966: tyy lyhennysmaksut suorittaa joko lainava- jen ~aunis aloite ei sen vuoksi johtanut toi-
4967: roin, mikä muodostuu luonnollisesti vieläkin vottuun tulokseen.
4968: epäedullisemmaksi, tai myymällä osia koulu- Asiain näin ollen ja kun koululla Itä-
4969: tilan maasta. Uudellilllaan maanrviljelijäväestful ainoana
4970: Koulun kannatusyhdistyksen asema on ammattikouluna on tärkeä tehtävä täytettä-
4971: sen vuaksi erikoisen huolestuttava. Kou- vänään, rohkenevat allekirjoittaneet kun-
4972: lulla on koetila, mutta sillä ei ole työkaluja nioittaen ehdottaa,
4973: eikä eläimiä. Kaikki koetoiminta on sen
4974: vuoksi mahdotonta. Ei edes peltoja voida että Eduskunta ottaisi vuoden 1930
4975: tulevana keväänä kylvää. Edelleen tarvitsisi budjettiin 250,000 markan määrära-
4976: koulu välttämättä asunnon työnjohtajaa ja han annettavaksi Itä-Uudenmaan
4977: karjanhoitajaa varten. Uudistetuista esi- pienviljelijäkoulun kannatusyhdis-
4978: tyksistä huolimatta ei valtiolainaa rakennus- tykselle koetilan velan suorittamista
4979: tarkoituksiin tähän mennessä ole saatu. ja maanviljelyksessä tarvittavan ir-
4980: Mainittakoon vielä, että Lapinjärven, taimiston hankintaa varten.
4981:
4982: Helsingissä, ihelmikuun 7 päivänä 1929.
4983:
4984:
4985: Henrik Kullberg. Ernst von Born.
4986: Gustav Lindberg. Edv. Helenelund.
4987: J. Im. Bäck. J. Inborr.
4988: Berndt Kullberg. August Tåg.
4989: Levi Jern. And. Forsberg.
4990: K. V. Åkerblom.
4991: 116
4992:
4993: II,ss. - Rab. al. N :o 58.
4994:
4995:
4996:
4997:
4998: Helo y. m.: Määrärahan osoittamisesta kalastus- ja hätä-
4999: sataman rakentamista varten Laatokan ranniJoolle
5000: Metsäpirtin Saaroisten kylän kohdalle.
5001:
5002:
5003: Ed u s kunnalle.
5004:
5005: Kalastusta Laatokan lom1aisrannikolla Kalastt1S- ja hätäsataman puute on täällä
5006: haittaa nykyään suuressa määrässä se, että erittäin tuntuva ja estää kalastajia käyttä-
5007: rannikko näillä seuduilla on yleensä aukeata mästä hyväkseen niitä suuria edellytyksiä,
5008: ja vailla saaristoa ja luonnonsatamia, joten joita muuten olisi olemassa kalastuksen
5009: rantakuohujen vuoksi pääsy merelle on vai- h<:trjoittamiselle.
5010: keata ja myrsik:ymä maihinnousu vaaral- Eduskunta on viime vuooina erikoisesti
5011: lista. Varsinkin syksyllä tapahtuu tämän kiinnittänyt huomiota rajaseutujen sivistyk-
5012: vuoksi, että kalastajat ovat pakoitetut pyr- sellisen ja taloudellisen aseman kohottami-
5013: kimään hätäsatamiin, jotka ovat useamman seen. Sataman rakentamisella Metsäpirtin
5014: peniln:JJlman päässä ja menettävät tällöin, S&aroisiin olisi tässä suhteessa huomattava
5015: paitsi aikaa, kalliita pyydyksiään, joka luon- merkitys Laatokan ikalastajille.
5016: nollisesti koskee erittäin kovasti sikäläi- Kysymyksessäolevan sataman rakenta-
5017: seen köyhään, ik:alastuksella toimeentulonsa mista varten ovat paikkakuntalaiset sitoutu-
5018: hankkivaan väestöön. M[yös varsinaisia, neet suorittamaan runsaasti ilmaisia työ-
5019: vieläpä ihmishenkiäkim. vaativia onnetto- päiviä.
5020: muuksia saattaa tällöin tapahtua. Paitsi kalastajille on kyseellisellä sata-
5021: Kun lisäksi matka rannikolta kalastuspai- malla suuri merkitys Laatokasta Nevaan
5022: kalle on pitlkä, vieläpä 30--~50 km., olisi ka- surmtautuvalle laivaliikenteelle. Kun Laa-
5023: lastajille ajanmukaiset moottoriveneet vält- tokan eteläosa on loivaa ja vailla satamia,
5024: tämättömät. Niitä tarvittaisiin myös kalo- joutuvat liikmmettä välittävät laivat, var-
5025: jen rannikolle llruljetuksen vuoksi, koska smkin kun käytännössä on paljon proomu-
5026: pitkien matkojen vuoksi, kaloja kun kuljete, kuljetusta, myrskyn aikana erittäin vaaral-
5027: taan aina Helsinkiin asti, on tärkeätä, •että liseen asemaan. Tämän vuoksi onkin myös
5028: kuljetus tapahtuu nopeasti. Moottori- Laatokan laivanvarustajain liitto tehnyt
5029: veneitä, jotlka monessa paikoin muualla ovat anomuksen hätäsataman rakentamisesta
5030: kalastajilla jo yleisesti käytännössä, ei imi- Metsäpirtin rannikolle.
5031: tenkaan voida täällä käyttää, koska ei ole Mainittakoon lopuksi, että myös valtion
5032: sopivia satamia niiden säilyttämistä varten. satamakomitea puoltaa sataman rakenta-
5033: Suurimpana kalastuskeskuksena kysy- mista.
5034: myksessäolevalla rannikolla samoin kuin Käsitellessään tätä kysymystä 1927 vuo-
5035: koko Suomen puoleisella osalla Laatoklkaa den talousarvion yhteydessä oli eduskunta
5036: on Saaroiste11 kylä Metsäpirtin pitäjässä. sitä mieltä, että satama olisi rakennettava,
5037: II,5s. - Helo y. m. 117
5038:
5039: mutta kun siitä ei vielä silloin ollut tar- Ylläolevilla pBrnsteilla ehdotamme,
5040: kempaa kustannusarviota, päätti eduskunta
5041: kehoittaa hallitusta laatimaan kustannus- että Eduskunta ennen tekemänsä
5042: arvion sekä tekemään sen jälkeen eduskrm- päätöksen mukaisesti päättäis~ mer-
5043: nalle esityksen sataman rakentamisesta. kitä 1930 vuoden tulo- ja meno-
5044: Mainittu kustannusarvio tekee noin 4.5 milj. arvioon 1,000,000 markan työntäärä-
5045: marikkaa, mutta voidaan se alentaa 3. 7 mil- mhan kalastus- ja hätäsataman ra-
5046: joonaan markkaan jättämällä eräitä vähem- kentamiseksi Laatokan rannikolle
5047: män tarpeellisia ruoppaustöitä suoritta- .!lletsäpirtin Saaroisten kylän koh-
5048: matta. dalle.
5049: Sataman rakennustöiden alullepanemi-
5050: seksi olisi sentähden talousarvioon merkit-
5051: tävä 1,000,000 markan siirtomääräraha.
5052:
5053: Helsingissä, 4 p :nä helmikuuta 1929.
5054:
5055:
5056: Johan Helo. Jussi Rapo.
5057: Mikko Suokas. Yrjö Welling.
5058: Matti Puittinen. M. Ampuja.
5059: Matti Paasivuori.
5060: 118 •
5061: II,s9. - Rah. al. N :o 59.
5062:
5063:
5064:
5065:
5066: Fahler y. m.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan
5067: rannikon kalastusvakuutusyhdistyksen vahingonkor-
5068: vausrahastoksi.
5069:
5070:
5071: Eduskunnalle.
5072:
5073: Vuoden 1929 talousarviossa eduskunta rusteilla, jotka ovat esitetyt rahaasia-alait-
5074: myönsi Laatokan kalastusvakuutusyhdistyk- teessa N:o 173 vuoden 1928 valtiopäivillä,
5075: sen vahingonkorvausrahastolle 200,000 ·esitämme kunnioittaen eduskunnalle,
5076: markkaa. Tärkeätä olisi myöskin saada
5077: Satakunnan rannikon kalastajien muodos- että Eduskunta päättäisi dttaa
5078: tettavalle kalastusvakuutusyhdistykselle, vuoden 1930 ylimääräiseen menoar-
5079: jonka säännöt tulevat olemaan samanlaiset vioon Sa~akunnan rannikon kalastus-
5080: kuin Laatokan kalastusvakuutusyhdistyk- vakuutusyhdistyksen vahingonkor-
5081: senkin säännöt, yhtäläinen vahingonkor- v.ausrahastoksi 200,000 markan suu-
5082: vausrahasto. Näin ollen, samanlaisilla pe- ruisen määrärahan.
5083:
5084: Helsingissä, 9 p :nä helmikuuta 1929.
5085:
5086:
5087: Jussi Fahler. Kaarlo Hurme.
5088: J. Im. Bäck. And. Forsberg.
5089: Viljo Rantala. Antti Kuisma.
5090: J. 0. Ikola. Jussi Rapo.
5091: Taave Junnila. Ansh. Alestalo.
5092: Ville Komu. Hannes Ryömä.
5093: Jalmari Leino. F. V. Härmä.
5094: T. A. Aalto-Setälä. Eero Hj. Rydman.
5095: 119
5096:
5097: II,6o. - Fin. mot. N :o 60. II,6o. - Rah. al. N :o 60.
5098:
5099:
5100:
5101:
5102: Forsberg m. 0.: Ang. anvisande av an- Forsberg y. m.: Määrärahan osoittami·
5103: slag för beviljande av amorteringslån sesta kuoletuslainojen myöntämiseksi
5104: för bedrivande av handel med färsk tuoreen kalan kaupan harjoittamista
5105: fisk. varten.
5106:
5107:
5108:
5109: T i ll R i k s d a g e n. E d u s k u n n a 11 e.
5110:
5111: I utlandet, särskilt i Tyskland, är man i Ulkomailla, varsinkin Saksassa, on jokai-
5112: faclklitteraturen så gott som ständigt i till- sella ammattikirjallisuuteen tutustuessa alin-
5113: :fälle att läsa s. k. reklamartiklar (måhända omaan tilaisuus lukea n. s. rekiaarnikir-
5114: ofta tillkomna på myndigheternas föranstal- joituksia (u.seili kenties viranomaisten toi-
5115: tande) angående såväl den hygienis:ka som mesta syntyneitä) kalankulutuksen lisäämi-
5116: nationalekonomis:ka betydelsen av att höja sen sekä terveydenhoidollisesta että kansan-
5117: fiskkonsumtionen. - Då tfrågan OIDl främ- taloudellisesta merkityksestä. Kun !kysymys
5118: jandet av fiskerinäringen som ibekant även kalastuselinkeinon edistämisestä on, kuten
5119: i vårt land är aktuell, tillåta vi oss citera föl- tunnettua, meidänkin maassamme päivän-
5120: jande på talrika kemiska undersökningar kysymys, otamme vapauden lainata seuraa-
5121: gnmdade uttalanden av fiskeri11ådet P. Bro- vat kalastusneuvos P. Brofeldtin lukuisiin
5122: feldt: - -· ,Utan orsak anses i vårt land kemiallisiin tutkimuksiin perustuvat lau-
5123: fisken betydligt mindre värdefull som nä- sunnot : - - ,Syyttä pidetään maassamme
5124: ringsämne än kött av varmJblodiga djur. kalaa melkoista väihemmän arvoisena ra-
5125: Detta torde åtminstone delvis bero därav vintoaineena kuin lämminv·eristen eläinten
5126: att fiskkött i vår matsmältningskanal lättare lihaa. Ainakin osaksi johtunee tämä siitä,
5127: smältes än annat kött ooh såhmda icke med- että kalanliha sulaa ruoarum:latuskanavas-
5128: för samma tunga mättnadskänsla som det samme helpommin kuin muu liha eikä siten
5129: sistnämnda ". - - ,Som näringsmedel är aiheuta samaa raskasta kylläisyyden tun-
5130: strömmingen en lbland de bästa fiskarna. - netta kuin viimeksimainittu''. - - ,Ra-
5131: Denna omställldiglhet förtjänar beaktande villtoaineena oli Slilakik:a paJiliaita kaloja.
5132: särskilt därför att strömmingen är en av Tämä seikka ansaitsee huomiota varsinkin
5133: vAra billigaste fiskar och utgör ett av den sen vuoksi, että silakka on !huokeimpia kalo-
5134: fattigare befolkningens förnämnsta närings- jamme ja vähävaraisen väestöm.me tär-
5135: medel". ~ - ,Vi kunna med fullt skäl ikeimpiä ravintoaineita". - - ,Voimme
5136: säga", fortsätter fiskerirådet P. Brofeldt täydellä syyllä sanoa", jatkaa kalastusneu-
5137: vidare, ,att fiskkött i allmänhet vad dess vos P. Brofeldt, ,että kalanliha on yleensä
5138: näringshalt beträffar är lika värdefullt som ravJntoarvonsa puolesta yhtä arvokasta
5139: nötkött'' o. s. v. kuin naudanliha" j. n. e.
5140: Enligt f:ffikerirådet Brofeldts analyser :Klalastusneuvos Brofeldtin analyysien
5141: 120 II,uo. - Tuoreen kalan kaup1m.
5142:
5143: i1mehållfH" strömmingsköttct 16.82 % ägg- mukaan sisältää silakanliha Hi.s2 % mu-
5144: viteämnen, 4.42% fett, medan magert nanvalkuaisaineita, 4.42 % rasvaa, :kun taas
5145: :färskt nötkött visserligen innehåller laiha tuore naudanliha tosin sisältää
5146: 19.86 % ä;ggviteämnen, men endast 0.92 % 1!1.86 % munanvalkuaisaineita, mutta ai-
5147: ·f€tt. Då därtill kommer, att strömmingens noastaan 0.92 % rasvaa. Kun lisäksi tulee,
5148: hen innehåller fosfor och t. o. m. en ringa että silakan ruodot sisältävät fosforia, jopa
5149: mängd jodd, är det utan vidare klart, att pienen määrän jodia, on ilman muuta sel-
5150: det relativt stora strömmingsbeståndet i ha- vää, että maamme rannikkoja ympäröi-
5151: vet, som omgiver vårt lands kuster, kunde, vässä meressä elävällä, verraten suurella
5152: om de nutida kända tekniska hjälpmedlen silakkakannalla voisi olla, jos nykyisin tun-
5153: även på ifrågavarande område tillämpades, nettuja teknillisiä apukeinoja käytettäisiin
5154: vara icke blott för den fiskeidkande ibefolk- ikysymyksessäolevallakin alalla, ei vain ka-
5155: ningen, utan jämväl :för landets allmänna lastusta harjoittavalle väestölle, vaan myös
5156: livsmedelsproduldion och folkhushållning av maan yleiselle elintarvetuotannolle ja kan-
5157: utomordentligt stor betydelse. santaloudelle erinomaisen suuri merkitys.
5158: I de skandinaviska länderna ihar det s. k. Skandinavian maissa on n. s. jäähdytys-
5159: ,frigatorssystemet (= kylsystem) under ett menetelmää sovellettu parin vuosikymme-
5160: par årtionden tillämpats :för förvaring och nen aikana tuoreen kalan ,säilytyksessä ja
5161: transport av färnk fisk. Fisk, behandlad en- kuljetuksessa. Tämän menetelmän mukai-
5162: ligt detta system ( d. V. S. avkyld, men icke sesti käsiteltyä ( s. o. jääihdytettyä, mutta
5163: frusen) har hl. a. transporterats per järn- ei jäädytettyä) kalaa on m. m. kuljetettu
5164: väg från norra polcirkeln i .Sverige till kon- rautateitse pohjoisen napapiirin tienoilta
5165: sumtionscentra å ikontinenten. Då last- Ruotsista kulutuskeskuksiin Euroopan man-
5166: automobiler numera finnas ooh äro ganska nermaalle. Kun kuorma-autoja nykyjään
5167: allmänt anlitade transportmedel även i vårt m1 ja ne ovat sangen yleisesti käytetttyjä
5168: lands kusttrakter, där landsvägsnätet är kuljetusvälineitä meidänkin maamme ran-
5169: ganska tätt och tillfredställande, torde med nikkoseuduilla, missäi maantieverkko on
5170: anledning av de ovan relaterade ·erfarenhe- tiheä ja tyydyttävä, lienee, kun ottaa huo-
5171: terna i Skandinavien :förutsättningar fin- mioon ylläkerrotut .Skandinaviassa saadut
5172: nas att organisera en ibetydligt utvidgad kokemukset, meidänkin maassamme edelly-
5173: ihandel med färsk fisk i vårt land, särskilt tyksiä melkoista laajemman tuoreen kalan
5174: vidk:ommande den .prishilliga strömmingen. kaupan järjestämiseen, varsinkin huokea-
5175: Genom cirkulati<>n av is- och saltlösning i hintaisen silakan. Saattarrnalla jää- ja suo-
5176: ett metallrörssystem kan man med ringa laliuo:ksen kiertämään metalliputkijärjestel-
5177: kostnader reglera temperaturen t. ex. i ett mässä voidaan vähin kustannuksin säätää
5178: fiskmagasin under den varma årstiden till lämpötila esim. kalamakasiinissa lämpimänä
5179: 0°, måhända till -1 a 2° C. Slrnlle maga- vuodenaikana 0° :aan, ehkäpä - 1 a 2° :seen
5180: sin med de här nämnda anordningarna hliva C. Jos tässä mainituilla laitteilla varustet-
5181: inrättade vid de mera ibetydande fiskelägena tuja makasiineja laitettaisiin huomattavim-
5182: vid fasta landets kuster och vid de mf'ra piin kalastuspaikkoihin mantereen ranni-
5183: betydande handels- och kOllffilmtionsoontra kolle ja suurimpiin kauppa- ja kulutuskes-
5184: i det inre av landet, hör, enligt vårt för- kuksiin sisämaahan, tulee meidän käsityk-
5185: menande, ifrågavarande viktiga näringsli vs- ,semme mukaan kyseessäoleva tärkeä elin-
5186: fråga utvooklas. keinoelämän haa:ra kehittymää11.
5187: Då handeln med d'ärsk fisk under alla Kun tuoreen kalan kauppaa, olivatpa olot
5188: omständigheter är förenad med risk och an- minkälaiset tahansa, on aina uhkaamassa
5189: II,GO. - Forsberg y. m. 121
5190:
5191: liiggningskostna.derna för ma.gasin m. m. tappionvaara ja kun makasiinien y. m. pe-
5192: bliva lbetydande i anseende tili den korta rustamiskustannukset kohoavat kalan ly-
5193: säsongtiden, tillåta vi oss vördsamt föreslå, hyeen menekkiaikaan katsoen melkoisiksi,
5194: saamme kunnioittaen esittää,
5195:
5196: att Riksdagen 11wtte upptaga i että Eduskunta päättäisi ottaa
5197: 1930 års statsförslag ett anslag av 1930 vuoden tulo- ja 1nenoarvioon
5198: 1,000,000 mark fö1· att till andelslag 1,000,000 rnarkan suuruisen määrä-
5199: och aktiebolag bevilja lån mot låg rahan, jotta siitä myönnettäisiin
5200: ränta och längre avbetalningstid för osutJ-Skunnille ja osakeyhtiöille htw-
5201: bedrivande av handel 1ned färsk fisk. keako1·koisia ja pitkäaikaisia kuole-
5202: tuslainoja tuoreen kalan katl,pan
5203: harjoittamista varten.
5204:
5205: Helsingfors, den 7 februari 19~'9. Helsingissä, helmikuun 7 p :nä 1929.
5206:
5207: And. Forsberg. And. Forsberg.
5208:
5209: Härom förena sig : Tähän yhtyvät:
5210:
5211: Gustav Lindberg. Antti Kukkonen.
5212: K. V. Åkerblom. T. Janhonen.
5213: Levi Jern. K118ti Arffman.
5214: J. Inborr. K. E. Aarnio.
5215: Jussi Fahler.
5216:
5217:
5218:
5219:
5220: 63-·29 lt)
5221: 122
5222:
5223: Il,6t. - Rah. al. N :o 61.
5224:
5225:
5226:
5227:
5228: Karjalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuk-
5229: seksi puuteknillisen tutkimustyön suorittamista var-
5230: ten.
5231:
5232:
5233: Ed u s kunnalle.
5234:
5235: Viime vuoden valtiopäivillä jätettiin kimuslaitokselle ja jälkimäisen ryhmän eli
5236: eduskunnalle toivomusaloite N :o 33, joka puuteknilliset teollisuudelle. Alussa mai-
5237: koski metsäteknologisen osaston perusta- nittu toivomusaloite tarkoitti juuri erityisen
5238: mista metsätieteelliseen tutkimuslaitokseen. osaston perustamista metsätieteelliseen tut-
5239: Siinä osoitettiin miten hajanaista ja vailli- kimuslaitokseen varsinaisten metsäteknolo-
5240: Eaista meillä vielä on sellainen tutkimustyö, gisten tutkimusten suorittamista varten.
5241: jonka tarkoituksena on metsiemme antaman Puuteknillistä tutkimustyötä suorittavat
5242: raaka-aineen oikea hoito ja käyttäminen nylwään Keskuslaboratorio 0/Y (kemiallis-
5243: siitä huolimatta, että puunjal9stusteollisuu- teknillisiä), Voima- ja polttoainetaloudelli-
5244: della on maamme koko taloudelle niin rat- nen yhdistys (mekaanis-teknillisiä), teknilli-
5245: kaiseva merkitys. Edelleen huomautettiin sen korkeakoulun aineenkoetuslaitos sekä
5246: aloitteessa, että tähän alaan kuuluvat tutki- eri tehtaiden laboratoriot (kemiallis- ja me-
5247: mukset käsittävät kaksi eri ryhmää tutki- kaanis-teknilJ.isiä), mutta 'on tämä tutkimus-
5248: mustehtäviä, nimittäin: työ etupäässä tarkoitettu eri tehtaiden
5249: 1. sellaisia, jotka selvittelevät raak&puun omassa työskentelyssä esiintyvien käytän-
5250: kemiallisia, fysikaalisia ja varsinkin tek- nöllisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Se ei
5251: nillisiä ominaisuuksia sekä metsän kasvu- etsi koko puunjalostusteollisuudelle edulli-
5252: paikan, metsän hoitotavan, kaatoajan, kuo- simpia päämääriä ja menettelytapoja, min-
5253: rimisen, kuljetus- ja säilytystavan y.m. seik- kä pitäisi juuri olla suunnitelman mukaisesti
5254: kojen vaikutusta näihin ominaisuuksiin ja suoritetun puuteknillisen tutkimustyön tar-
5255: 2. sellaisia, jotka selvittelevät puunjalos- koituksena. Sitä varten tarvitaan erikoi-
5256: tustapoja kaikessa laajuudessaan sekä sivu- nen, oman johdon alaisena työskentelevä
5257: ja jäteaineiden käyttöä ja jalostusta. laitos.
5258: Sekä metsätieteiden että teollisuuden Puuteknillisen tutkimustyön aikaansaa-
5259: edustajat ovat yksimielisiä siitä, että nämä miseksi teki meillä vuoden1927 lopulla aloit-
5260: eri tutkimukset, joita voisimme nimittää teen Suomen sahateollisuusmiesten yhdis-
5261: metsäteknologisiksi ja puuteknillisiksi, voi- tys, joka siinä tarkoituksessa kääntyi metsä-
5262: daan suorittaa erillään toisistaan vaikkakin hallituksen, metsätieteellisen koelaitoksen,
5263: aivan tarkkaa rajaa niiden välillä joissakin Suomen papen-msmoor1en yhdistyksen,
5264: kohdin on vaikea määrätä ja että. edellisen Suomen puunjalostusteollisuuden keskuslii-
5265: ryhmän, siis metsäteknologiset tutkimukset ton, Suomen sahanomistajayhdistyksen,
5266: luonnostaan kuuluvat metsätieteelliselle tut- Voima- ja polttoainetaloudellisen yhdistyk-
5267: II,n1. - Karjalainen y. m. 123
5268:
5269: sen ja Yksityismetsänhoitajayhdistyksen tymi·stä, niin lienee kohtuullista, Bttä valtio
5270: puoleen. Nämä eri laitokset ja yhdistykset suorittaa suurimman osan yleisen puutek-
5271: kokoontuivat valtuutettujen edustajiensa nillisen tutkimustyön aiheuttamista me-
5272: kautta ja tässä kokouksessa asetettiin asiaa noista. Valtion osuus on arvioitu 300,000
5273: suunnittelemaan erityinen toimikunta. Tä- markaksi vuodBSsa.
5274: män toimikunnan ehdotukset ovat jo val- Vaikkakaan sanottua kannatusyhdistystä
5275: mistuneet ja ovat ne pääpiirteissään seuraa- ei lopullisesti ole vielä perustettu, mutta
5276: vanlaiset. Puuteknillistä tutkimustyötä hoi- tullee se aivan lähitulevaisuudessa perustet-
5277: taisi erityinen kannatusyhdistys ja sitä val- tavaksi, ja kun toiselta puolBn koko toimin-
5278: voisi lähinnä tämän yhdistyksen hallitus, jo- nan alkuunsaamiseksi olisi tärkeää tietää,
5279: hon kuuluisi m. m. metsähallituksen, met- että valtio suhtautuu siihen myötätuntoi-
5280: sätieteellisen tutkimuslaitoksen ja teknHli- sesti, niin olisi mielestämme jo ensi vuoden
5281: sen korkeakoulun edustajat. Itse tutkimus- menoarvioon varattava valtion avustus sa-
5282: työ, jota johtaisi vakinainen johtaja apu- nottuun tarkoitukseen.
5283: laisineen, tapahtuisi pääasiallisesti Keskus- Puuteknillisen tutkimustyön merkityksen
5284: laboratorio 0/Y:n ja eri tehtaiden labora- valaisemiseksi liBnee syytä mainita, Bttä
5285: torioissa. Näin vältettäisiin ainakin aluksi Pohjois-AmBrikassa toimiva puutBknillinen
5286: kalliiden omien laboratorioiden rakentami- tutkimuslaitos, jonka vuotuinen menoarvio
5287: nen. Kustannukset tutkimustyöstä ja jul- lienee nykyään 1 miljoona dollaria, on las-
5288: kaisuista suorittaisi mainittu kannatusyh- kenut säästävänsä vuosittain valtakunnalle
5289: distys valtion avustamana. Yksityisten an- 30 miljoonaa dollaria.
5290: tamia tehtäviä suorittaisi kannatusyhdistys Edellä olevan nojalla ja viitaten vielä sii-
5291: myöskin toimeksiantajan laskuun. hen, että Taloudellinen neuvottelukuntakin
5292: Kun valtio maan suurimpana metsän- on ottanut tällaisen tutkimustyön ohjel-
5293: omistajana tulisi luonollisesti saamaan osak- maansa, rohkenemme kunnioittavimmin
5294: seen suurimman osan tehtyjen tutkimusten esittää,
5295: tuottamasta hyödystä, joka lopulliS'esti nä-
5296: kyisi siinä, että teollisuus kykenisi suoritta- ettii Ed,ushmta otta.isi ensi vuoden
5297: maan paremman hinnan raaka-aineesta ja menoarvioon 300,000 mar·lcan määrä-
5298: korkeampia työpaikkoja, ja koska voidaan rahan amtStukseksi p1wtckniUiscn
5299: katsoa, että valtio on velvollinen yleensä ttbtkinwstyön S7torittamisf;a vm·ten.
5300: edistämään puunjalostusteollisuuden kehit-
5301:
5302: Helsingissä, helmikuun 9 p:nä 1929.
5303:
5304:
5305: Heikki Karjalainen. Janne Koivuranta.
5306: Uuno Hannula. Paavo Virkku:;en.
5307: Kaino W. Oksanen. Axel Palmgren.
5308: P. V. Heikkinen. P. Saarinen.
5309: E. A. Aaltio. Martti Rantanen.
5310: Kaarlo Hänninen. Mandi Hannula.
5311: T. J anhonen. Viljami Kalliokoski.
5312: Kusti Arffman. Väinö 1\'lalmivaara.
5313: 124
5314:
5315: II,&z. - Rah. aJ. N :o 62.
5316:
5317:
5318:
5319:
5320: Halonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
5321: maalaisk'u.nnille maatalousneuvojoin palkkaantista
5322: 1mrten.
5323:
5324:
5325: B d u s kun n a 11 e.
5326:
5327: :Yiaatalouden kohottamiseksi ja maanvil- vapaa valistus- ja neuvontatyö, jota erinäis-
5328: jelijäin ammattitaidon kehittämiseksi on ten maatalouden alalla toimivien järjestöjen
5329: maassamme tehty ansiokasta työtä maa- taholta harjoitetaan, ei nykyisellään ollen
5330: talouskoulujen ja erinäisten maatalousjär- ole tarpeeksi riittävä antamaan suurelle
5331: jestöjen kautta. Valtion taholta on viimei- pienviljelijäväestölle heidän tarvitsemaansa
5332: sen kymmenen vuoden aikana entistä voima- opastusta. Yhtenä suurimpana epäkohtana
5333: peräisemmin tuettu kaikkia maatalouden tähänastisessa neuvontatyössä on se, että
5334: kohottamista tarlmittavia toimenpiteitä. Sa- maanviljelysneuvojain toiminta;piirit ovat
5335: malla on maaseudulla asu.-an väestön huo- liian suuria, josta johtuu, että neuvoja on
5336: mio ila!hduttavassa maamssa kiintynyt pakotettu käyttämään aikansa suurimmaksi
5337: maamme pääelinkeinoon, maatalouteen. osaksi matkustamiseen, joten varsinaiseen
5338: Kuluva vuosikymmen onkin maamme maa- tehtävään siitä ei palj,oakaa111 riitä. Tästä
5339: talousoloissa ollut suurta kehityksen ja syystä Jaa neuvojan ja opastusta tarvit-
5340: uudistuksen aikaa. Viimeisen kymmenen sevien p~enviljelijäin välinen suhde vie-
5341: vuoden aikana on maahamme muodostunut raaksi ja neuvojan työ jää pakostakin
5342: yli satatuhatta uutta itsenäistä pientilaa, vajanaiseksi. Näin ollen ei sym1y sitä
5343: joista suurin osa on aikaisemmin ollut luottamuksellista vuorovaikutusta, joka neu-
5344: vuokrasopimuksen nojalla viljeltävinä. Ti- vontatyössä varsinkin pienviljelijäin kes-
5345: lasto myös osoittaa että maamme maatalous kuudessa on välttämätöntä. l\1:aatalous-
5346: kulkee nopeasti pienviljelystä kohti. Tästä neuvojan tehtävä ei enää nykyisin saa muo-
5347: nopeasti kehittyvästä muutoksesta maan- dostua virkakäynniksi opastettavan luona
5348: omistusoloissa johtuu, että myöskin maa- vaan tulee sen olla käytännöllistä, nykyisiin
5349: taloudellinen valistus- ja neuvontatyö on saa- oloihin soveltuvaa neuVIOntaa itse työpai-
5350: tava tarkoitustaan vastaavaksi ja ma:hdolli- kalla. Kiinteä yhteistoiminta ja vuorovai-
5351: simman teho'kkaaksi. Se opetus mitä maa- kutus maatalousneuvojain ja pienviljelijäin
5352: talous- ja pienviljelijäkouluissa annetaan välillä on ensimmäinen ehto menestyksellisen
5353: soveltuu paremmin niille, jotka aikovat ryh- neuvontatyön harjoittamisessa.
5354: tyä suurempaa viljelmää hoitamaan, mutta Allekirjoittaneet ovat sitä mieltä, että osa
5355: varsinaiselle pienviljelijälle on siitä hyvin siitä neuvontatyöstä, mitä tähän asti on
5356: vähän hyötyä syystä, että pienviljelijällä maanviljelijäin keskuudessa tehty, <Jn hu<J-
5357: vain harvassa tapauksessa on varoja tämän- mattavalta osalta jäänyt tulorksettomaksi,
5358: laatuisen opetuksen saantiin. MyöS'kään se koska siltä on puuttunut tarpeellinen kes-
5359: ] !,02. - Halonen y. m. 125
5360:
5361: kitys s~kä usein myöskin paikallisolojen tun- suurin osa on alhaisella kehitystasolla olevia
5362: temus ja riittävän tehokas valvonta. Usein pienviljelijöitä, on ollut mahdoton palkata
5363: on sattunut tapauksia että samalla paikka- ma111talousneuvojaa ja nekin kunnat, jotka
5364: kunnalla käy kahden tai vieläkin useamman ovat maatalousneuvojan ottaneet palveluk-
5365: ;järjestön lähettämä maatalousneuvoja, seensä, eivät ole voineet järjestää neuvojan
5366: joista melkein jokainen esitelmöi samasta tointa va:kirnaiseksi, vaan on varojen puut-
5367: aineesta ja useimmiten samoille kuulijoille. teessa ollut .pakko tyytyä neuyojan väliai-
5368: Tällainen ei ole oiilmaa neuvontatyötä. Se kaiseen !palkkaamiseen. Tästä on johtunut,
5369: vain aiheuttaa tarrpeettomia matkakustan- että kuntien palveluksessa olevat neuvojat
5370: nuksia eikä siitä työstä ole läheskään kus- ovat nuoria, vähäisen käytännöllisen ko-
5371: tannuksia vastaavaa tulosta. Paikallinen kemuksen omaavia henkilöitä. Jos maalais-
5372: neuvontatyö tai ainakin sen valvonta, mikäli kunnat s11isivat valtion avustusta maatalous-
5373: mahdollista olisi annettava maalaislmntien neuvojan palkkaamiseen, olisi niiden heLppo
5374: järjestettäväksi joko itsen"åisesti tai jonkun saada kokeneita ja kunnollisia maatalous-
5375: valtioa.pua nauttivan maatalousjärjestön neuvojia pahelukseensa. Näin olisi epäile-
5376: kanssa yhdessä. Maalaiskunnilla on tämän mättä laita, jos valtio ottaisi osaa kunnallis-
5377: laatuiseen tehtävään riittävä paikallistun- ten maatalousneuvojien palkkaamiseen puo-
5378: temus ja lisäksi on niillä velvollisuuskin tä- lella kustannuksista ja tällaisen valtionavun
5379: män tehtävän hoitamiseen mahdollisimman tulisivat maalaiskunnat jatkuvaF>ti saamaan.
5380: vähillä kustannuksilla. Tästä olisi, paitsi Olemme valmutettuja siitä, ett.ei varsin-
5381: muuta, myöskin se etu että pienviljelijäin kaan pienviljelysneuvonta tule maassamme
5382: neuvonta- ja opastustyöhön myönnettävät kyllin tehokkaaksi e~kä tuottamaan toivottua
5383: varat tulisivat silloin entistä paremmin tar- tulosta, ennenkuin se järjestetään maalais-
5384: koitukseensa käytetyiksi ja matkakustannuk- kuntien valvonnan alaisena tapahtuvaksi.
5385: set, jotka nykyisen järjestelmän ·aikana ovat MaalaiSkuntien velvollisuus olisi myöslön
5386: varsin huomattavat, tulisiYat tuntuvasti hal- ottaa osaa tämän maallemme ja kansantalou-
5387: vemmiksi. Mielestämme olisi maatalouden denemme tärkeän tuotannonalan, maatalou-
5388: ja sen sivuelinkeinojen kohottamista tarkoit- den ja erittäin;kin pienviljelyksen edistämi-
5389: tava neuvontatyö valtion tltkemana laajen- seen ja kohottamiseen. Tällaisesta teh-
5390: nettava pienviljelystä ja käytännöl\lisiä oloja tävästä ja siitä aiheutuvista kustannuksista
5391: vastaavaksi. Senvuoksi olisi välttämätöntä eivät ainakaan monet maaluiskunnat tulisi
5392: että neuvontatyötä ryhdytään harjoittamaan kieltäytymään.
5393: myöskin kunnallisella linjalla, !koska siten Edelläolevan perusteella anomme kun-
5394: saadaan aikaan tuloksellinen valvonta ja tar- nioittaen,
5395: peellinen keskitys neuvontatyössä. Monet
5396: maalaiskunna t eri puolilla maatamme ovat että Eduskunta ottaisi vuoden 1930
5397: tämä:n epäkohdan jo lmomanneetkin ja talousarvioon yhden miljoonan mar-
5398: ryhtyneet sitä poistamaan ottamalla maa- kan mjattmnan siirtomäärärahan
5399: talousneuvojan palvelukseensa. Suurin avustuksiksi maalaiskunnille maa-
5400: epäkohta mikä maalaiskuntien iJ:Larjoitta- talousnettvojien palkkaamiseksi etu-
5401: massa neuvontatyössä vielä on vaikeutena, päässä pienviljelijäin keskuudessa ta-
5402: on varojen puute, josta syystä monen sellai- pahtuvaa neuvontatyötä varten.
5403: sen maalaiskunnan, jon;ka maanviljelijöistä
5404: Helsingissä 11 .päivänä helmikuuta 19.29.
5405:
5406:
5407: 'foivo Halonen. Atte J. Muhonen.
5408: ,J. F. Tolonen. K. Hakala.
5409: Edward Setälä. Taneli Typpö.
5410: Viljo Rantala.
5411: 126
5412:
5413: II,6.~. - Rah. al. N :o 63.
5414:
5415:
5416:
5417:
5418: Alestalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta siitosson-
5419: nien ostamista varten pienviljelijäin sonniyhtymille.
5420:
5421:
5422: K d u s k u n n a ll e.
5423:
5424: Viittaamme v. 19128 valtiopäiville jättä- ostokustannukset a 4,500:- eli 4!50,000
5425: määmme rahaasia-aloitteen N :o 89 peruste- markkaa.
5426: luihin, joihin teemme ainoastaan ne lisäyk- Nämä laskelmat perustuvat tosioloihin
5427: set, mitkä aiheutuvat sonniyhtymien luku- L- S. K. yhdistyksen alueella, mutta kun
5428: määrän kasvamisesta. meillä on toiminnassa kolme muuta salll1an-
5429: Uusia sonniosuuskuntia on perustettu laista yhdistystä, jotka myöskin tarvitsevat
5430: v. 119t28 aikana 7<8 ja on niitä nykyisin varoja samanlaista toimintaansa varten,
5431: toiminnassa kaikkiaan '2215. Apurahaa oli olisivat nämä L. S. K. alueelta saadut tie-
5432: to.'lin v. 19'28 hakenut 1m hyväksyttyä dot ainakin kolminkertaistutettavat, jotta
5433: yhdistystä, mutta varojen puutteessa voi- toimintaa voitaisiin keskeytymättä jatkaa,
5434: tiin apurahaa myöntää ainoastaan '78, jo- jotenka tähän tarkoi~tukseen olisi v. 1930
5435: ten viime vuonna apurahaa hakeneista yh- talousarviossa varattava 2,551,500: - .
5436: di styksistä on tälle vuodelle siirtynyt 24. Näillä perusteilla anomme,
5437: Uusia anomuksia on tähän mennessä saa-
5438: plnmt L. S. K. yhdistykselle 50 sonniosuus- että Edt(,Skttnta päättäisi ottaa vuo-
5439: kunnalta ja uusia on yhä odotettavissa, den 1930 tulo- ja menoarvioon
5440: L. ,S, K. yhdistyksen sihteerin toimittaman 2,500,000: - markan määrärahan
5441: arvion mukaan tulee tälle vuodelle ainakin jaettavaksi lwrjanjalostusyhdistyk-
5442: • 100, joten vuoden 1930 alussa olisi toimin- sien välityksellä pienviljelijäin sonni-
5443: nassa 325 sonniyhtymää. Kun hoitokustan- yhtymille hyvien siitossonnien osta-
5444: nuksien pitäisi olla yhtymää kohti 1,1200 mista varten ja sonnien hoitokustan-
5445: marikkaa, tekisivät avustukset hoitokustan- nusten peittärniseen.
5446: nuksina ~400,,500:- sekä sadwn uuden sonnin
5447:
5448: Helsingissä, 8 päivänä helmikuuta 1929. 1
5449:
5450:
5451:
5452:
5453: Ansh. Alestalo. Matti Niilekselä.
5454: Kusti Arffman. Uuno Hannula.
5455: T. Jauhonen. Aleksi Hakala.
5456: 127
5457:
5458: 11,64. - Fin. mot. N :o 64.
5459:
5460:
5461:
5462:
5463: von Born m. fl.: A.ng. anvisande av anslag åt Svenska
5464: lantbrukssällskapens i Finland förbund för ut-
5465: gitvande av läroböckfff för landets svenska jordbruks-
5466: skolors behov.
5467:
5468:
5469: T i 1 l R i k s d a g e n.
5470:
5471: Ett väsentligt fel vid undervisningen i lämpliga läroböcker för eleverna finnas, kan
5472: fackämnena i våra svenska lantbruksskolor självfallet icke föra till fullgott resultat
5473: är den stora brist, som råder på lämpliga och åt eleverna bibringa en kunskap, varav
5474: Järoböcker. Vid ifrågavarande undervis- de hava nytta för framtiden. En sådan
5475: ning ha skolornas lärare och elever i de undervisning måste bliva mer eller mindre
5476: flesta ämnen varit tvungna att använda i bristfällig.
5477: Sverige utgivna läroböcker. Då dessa äro För avhjälpande av ifrågavarande brist
5478: utarbetade endast med beaktande av för- ärnar ,Svenska lantbrukssä1lskapens i Fin-
5479: hållandena i Sverige, äro de mindre lämp- land förbund, i händelse nödiga medel där-
5480: liga och delvis ofullständiga för lantbruks- för kum1a erhållas, utgiva på eget förlag
5481: undervisningen i vårt land. ett antal dylika läroböckBr, för vilka kost-
5482: För att i någon mån aV'hjälpa denna brist naderna beräknats stiga till cirka 500,000:-
5483: vid här omförmälda skolor har Svenska mark.
5484: lantbrukssällska,pens i Finland förbund Då Svenska lantbrukssällskapens i Fin-
5485: med egna medel tidigare bekostat utgivning land förbunds egna medel icke förslå här-
5486: av några läroböcker. ·Dessa äro dock nu- till, få undertecknade härmed vördsamt hos
5487: mera föråldrade och borde därför utgivas i riksdagen föreslå,
5488: ny och tidsenlig upplaga.
5489: Som bevis på huru stor bristen är på läro- att Riksdagen måtte i 1980 års
5490: böcker vid våra svenska jordbruks- och lant- budget upptaga ett anslag, s't'tJrt
5491: mannaskolor må nämnas, att icke ens i så- F'mk. 250,000: - , för att tilldelas
5492: dana grundämnen som jordbruks- och hus- Svenska Zantbrukssällskapens i Fin-
5493: djurslära lämpliga läroböcker för eleverna land förbund {ö1· utgivande av läro-
5494: finnas. En undervisning i här ifråga- böcker för Zandets svenska jordbruks-
5495: varande skolor, i samband varmed icke skolo•rs behov.
5496:
5497: Helsingfors den 12 februari 1929.
5498:
5499:
5500: Ernst von Born. Levi Jern.
5501: Henrik Kullberg. Gustav Lindbe1•g.
5502: And. Forsberg. Berndt Kullberg.
5503: 128
5504:
5505: II,c>·L - Rah. al. N:o 64.
5506: Suomennos.
5507:
5508:
5509:
5510:
5511: von Born y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen
5512: ruotsalaisten maanviljelysseurain liitolle oppikirjain
5513: julkaisemista varten ruotsalaisten maanviljelyskou-
5514: lujen tarpeeks'i.
5515:
5516:
5517: E d u s k u n n a ll e.
5518:
5519: Oleellinen vika ammattiaineiden opet1Llr- vissa kouluissa annettava opetus, kun sen
5520: sessa ruotsalaisissa maanviljelyskouluis- ohella ei ole sopivia oppikirjoja oppilailla
5521: samme on sopivain oppikirjain suuri puute. käytettävänään, ei tietenkään voi viedä täy-
5522: Kysymyksessä:olevassa opetuksessa on kou- sin hyviin tuloksiin eikä oppilaiihin juurrut-
5523: lujen opettajain ja oppilaiden ollut pakko taa sellaista tietoa, josta heille olisi hyötyä
5524: käyttää kaikkein useimmissa aineissa Ruot- tulevaisuudessa. Sellaisen opetuksen täytyy
5525: sissa juLkaistuja oppikirjoja. Kun ne on jäädä tavalla tai toisella puutteelliseksi.
5526: laadittu silmällä pitäen ainoastaan Ruotsin Tämän puutteen poistamiseksi aikoo Suo-
5527: oloja, ovat ne vähemmän sopivia ja paikoin men ruotsalaisten maanviljelysseurain liitto,
5528: epätäydellisiä käytettäväksi maatalousope- jos tarvittavat varat voidaan saada, omalla
5529: tuksessa meidän maassamme. kustannuksellaan julkaista erinäisiä sano-
5530: Poistaakseen jossakin määrin tätä sano- tunlaatuisia oppikirjoja, joista kustannUJk-
5531: tuissa kouluissa vallitsevaa puutetta on set nousevat noin 500,000 markkaan.
5532: Suoonen ruotsalaisten maanviljelysseurain Kun Suomen ruotsalaisten maanviljelys-
5533: liitto aikaisemmin omilla varoillaan kustan- seurain liiton omat varat eivät siihen riitä,
5534: tanut muutamain oppikirjain julkaisemisen. saavat allekirjoittaneet täten kunnioittaen
5535: Nyt ne ovat kuitenkin jo vanhentuneet ja eduskunnalle ehdottaa,
5536: ·niistä olisi julkaistava uudet ja ajanmukai-
5537: set painokset. että Eduskunta ottaisi 1930 vuo-
5538: Todistukseksi siitä, kuinka suuri oppikir- den tulo- ja menoarvioon 250,000
5539: jain puute ruotsalaisissa maanviljelys- ja markan suurttisen määrärahan annet-
5540: maamieskouluissamme on, mainittakoon, tavaksi Suomen ruotsalaisten rnaan-
5541: ettei edes sellaisissa perusaineissa kuin viljelysseurain liitolle oppikirjain
5542: maanviljelys- ja kotieläinopissa ole oppikir- julkaisemista varten maan ruotsalais-
5543: joja oppilaiden käytettävänä. Puheenaole- ten maanviljelyskoulujen ta-rpeeksi.
5544:
5545: Hdsingissä, helmikuun 12 p :nä 1929.
5546:
5547: Ernst von Born. Levi Jern.
5548: Henrik Kullberg. Gustav Lindberg.
5549: And. Forsberg. Berndt Kullberg.
5550: 11,65. - Bah. a1. N :o 15.
5551:
5552:
5553:
5554:
5555: ~k, • · y. Dl.: MfifWitrahan osoittamisesta maata-
5556: ~oflft.~'ldlltr 1farten.
5557:
5558:
5559:
5560: E d u s k u n n a ll e.
5561:
5562: Kuhtvan Vllldden menosäännössä on toiminnalla on maataloudellisen ammattitie-
5563: eti119ktmta osoittanut 300,000 markan suu- don antajana maliSeudun varnaisnuorisolle
5564: :rubron määräralhan maatalouskerhotoimin- ja lähinnä sen vähbäkisimmälle osaile, olisi
5565: nan edistäl:nistä varten. KUlil tämä toi- valtion apurahaa puheenaolevaa tal'lkoitusta
5566: minta, niinkuin tunnettua, on nyttemmin varten ensi vuodeksi melkoisesti koroitet-
5567: saatettu vakinaiselle ikannalle ja sitä varten tava. Saamme näin ollen ehdottaa,
5568: on perustettu erikoinen keskusliitto alajär-
5569: jeStöineen, on luonnollista että edellämaini- että Eduskunta päiittäisi tulevan
5570: tunsuuruinen määräraha ei läheskään tule vuoden menosiiäntöön otettavaksi
5571: ·riittämään tämän toiminnan ylläpitoon eikä 800,000 markan suuroisen mäli:rä-
5572: jatkuvaa edistämistä varten. ,Siiihen suureen rakan maatalouskerhotoimintaa var-
5573: merkitykseen nähden, joka maatalouskerho- ten.
5574:
5575: Helsingissä helmikuun l l p :nä 19Q'9.
5576:
5577:
5578: Mauno Pekkala. Toivo Halonen.
5579: Jalmati llbdla. Aino Leli.tukaki.
5580:
5581:
5582:
5583:
5584: t;;;--29 17
5585: 11,66. - Rah. al N :o 66.;
5586:
5587:
5588:
5589:
5590: Aalto~ A. y, m.: Määrärahan
5591: osoittamisesta vanhuus- ja
5592: · työkyvyttömyysrahaston kartuttanniseksi.
5593:
5594:
5595: E d u s k u n n a 11 e.
5596:
5597: Hallitus on jättänyt eduskunnalle esityk- niin paljon varoja, ettei enää olisi tar,peel-
5598: sen laiksi vanhuus- ja työkyvyttömyys- lista siihen niitä lisätä, vaan päinvästoin
5599: vak'1lutuksesta. Tämä esitys on vielä edus- olisi suotava, että ensi vuoden talousarviossa
5600: kunnassa käsittelemättä, mutta itseiStään sel- edelleen varattaisiin tarkoitukseen varoja,
5601: vää on, että tällaisen yhteiskunnallisen 'huol- pyydämme saada kunnioittaen ehdottaa,
5602: lon toteuttaminen tulee vaatimaan suuria
5603: summia. Aikaisemmin on eduskunta jo että Eduskunta ensi vuoden talous-
5604: päättänyt varata tähän tarkoitukseen useina arvioon ottaisi 50 miljoonan markan
5605: eri ikertoina varoja. Viimeksi päätti edus- suuruisen määrärahan vanhuus- ja
5606: kunta viime vuoden valtiopäivillä varata työkyvyttömyysvakuutuksM toteut-
5607: tätä tarkoitusta varten ·50 miljoonaa mark- tamista varten asetetun rahaston kar-
5608: kaa. Koska mielestämme tarkoitusta varten tuttamiseksi.
5609: varatussa rehastossa Bi vielä ole läheskään
5610:
5611: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1929.
5612:
5613:
5614: Artturi ·Aalto. Matti Paasivuori.
5615: Edv. Huttunen.
5616: 13~
5617:
5618:
5619: 11,67. - Rab. al. N :o 67.
5620:
5621:
5622:
5623:
5624: Aalto, A. y. m.: Määrärahan osoittamisesta töiden jär-
5625: jestämiseksi työttömille.
5626:
5627:
5628: E d u s k u n n a ll e.
5629:
5630: Yleensä on tunnettua, että maassamme talvikautena, huomattavasti ilmenemään.
5631: nykyään on vaikea taloudellinen pulakausi, Kun valtion velvollisuus on huolehtia siitä,
5632: mistä on ollut seurauksena vakava työttö- että se voi tarjota työttömiksi joutuneille
5633: myys melkein kaikkialla maassamme. H uo- ansiomahdollisuutta silloin kuin yksityinen
5634: mattavat joukot työläisiä joutuvat täten yritteliäisyys on lamassa, olisi sitä varten
5635: ilman omaa tahtoaan kärsimään työttömyy- ensi vuoden talousarvioon varattava varsi-
5636: destä johtuvaa hätää ja kurjuutta. Vaikka- naisten työmäärärahojen lisäksi erityinen
5637: kin on vaikeata ennakolta mennä arvioi- määräraha, jolla voidaan panna tarpeen
5638: maan, minkälaiseksi työmarkkinat ensi tullen käyntiin sellaisia töitä, joita ei muu-
5639: vuonna todellisuudessa muodostuvat, niin ten mahdollisesti teetettäisi. Sen vuoksi
5640: on todennäköistä, että se taloudellinen pula, ehdotamme kunnioittaen,
5641: joka nykyään vallitsee, ei ensi vuonnakaan
5642: vielä ole kokonaan loppunut. Varsinkin että EdW.Skunta vuoden 1930 ta-
5643: rakennusteollisuudessa saattaa ensi vuonna lousarvioon ottaisi 30 miljoonan mar-
5644: tulla huomattava pysähdys. Niinikään näyt- kan suuruisen määrärahan hallituk-
5645: tää siltä, ettei puutavarateollisuudessakaan, sen käyt&ttäväksi töiden järjestämi-
5646: hintamarkkinoiden alhaisuuden vuoksi ulko- sek~i työttömille sekä, mikäli on vält-
5647: mailla, mikäli sahateollisuudenharjoittajain tämätöntä, myöskin suoranaisten
5648: lausunnoista voi päättää, myöskään ensi avustusten jakamista varten vai-
5649: vuonna vielä ole odotettavissa huomattavam- keimpaan hätään joutuneille työttö-
5650: paa lisäystä. Todennäköistä on siis, että m~"Ue ja heidän perheilleen.
5651: työttömyyttä ensi vuonna tulee, varsinkin
5652:
5653: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1929.
5654:
5655:
5656: Artturi Aalto. Matti Paasivuori.
5657: E. Huttunen.
5658: B.
5659: Tulliverotusta, valtiolainoja y. m. koskevia laki~ ja
5660: toivomusaloitteita.
5661: 11,68. - Lak. al. N :o 10. '
5662: •1 : :.;
5663:
5664:
5665:
5666:
5667: Ikola y. m.·: Ehdotus··laiksi eräiden tullimaksujen muut-
5668: tamisesta.
5669:
5670:
5671: E d u s kun n a ll e.
5672:
5673: Viitaten lakialoitteen N :o 8 vuoden 1928 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5674: valtiopäivillä (Liitteet II.4, siv. &5) perus- van lakiehdotuksen:
5675: teluihin, ehdotamme,
5676:
5677:
5678: Laki
5679: eräiden tullimaksujen muuttamisesta.
5680:
5681: EdUSkunrnan päätöksen mukaisesti säädetään täten :
5682:
5683: 1 §. vasta saman vuoden sadon raakaperunasta
5684: Maahan tuotavasta raakaperunasta on on maksettava tullia 1 mk. kilolta.
5685: maksettava tullia 215 penniä kilolta.
5686: 3 §.
5687: 2 · ~. Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä tam-
5688: Ennen syyskuun 1 päivää maahan tuota- mikuuta 1930.
5689:
5690: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1009.
5691:
5692:
5693:
5694: J. 0. Ikola. Martti Rantanen.
5695: T. A. Aalto-Setilä. J. Seppinen.
5696: E. V. Kuokkanen. E. W. Lehtinen.
5697: Bernhard Heikldlä. A. Luoma.
5698: Vilho NikJtanen.
5699: 136
5700:
5701: ll,69. - Toiv. aL N:o 6.
5702:
5703:
5704:
5705:
5706: K--Gil y,., :m.: U~ lainan ottamisesta tuotan-
5707: nollisen toimi~~ tu.IAernista varten.
5708:
5709:
5710: E d u s k u n n a ll e.
5711:
5712: O.m.ilen tU.ota~llisten la,itostensa, kuten olisi siis noin 240--300 miljpon~IL m.aJ.>kkaa.
5713: rautateiden ja erinäisten teohlisuus~itysten Viime vuonna säädettiin niin sanottU; met,.
5714: hyväksi uhraa valtio välittömästi huomatta- sänparannuslaki. Tämän lain edellyttämibi
5715: van määrän varoja. Sitäpaitsi esiintyy val- !ainoiksi on kuluvalle vuodelle jo osoitettu
5716: tion tulo- ja menoarviossa vuosittain mel- tarvittavat varat, mutta .niiden lisäksi v.aar
5717: lroisi'a summia, jotka luovutetaan lainoina tii lain toteuttaminen seuraavien neljän
5718: kansantalouden kannalta tärkeisiin tuotan- vuoden kuluessa noin 70 miljoonaa ma:r'k-
5719: nollisiin tarkoituksiin. Jos kohta voidaan- kaa.
5720: kin esittää eriäviä käsityksiä siitä, missä laa- Miten paljon meillä tarvitaan p~omaa
5721: juudessa valtion omia sijoitusmenoja voi- metsäluottoon, on kysymys, johon ei ole
5722: daan peittää lainavaroilla, on riidatonta, fielppo vastata. Rat!kaisevasti vaikuttaa se,
5723: että lainattu pääoma hyvill. soveltuu valtion miten taloudellinen elämämme kehittyy ja
5724: harjoittamaan jälleenlainausliikkooseen elin- miten maataloll'S kykenee voittamaan edessä
5725: keinoelämän elvyttämiseksi tietysti edellyt- olevat vaikeudet. Jonkinlaisena lähtökoh-
5726: täen, että lainattavat varat sijoitetaan siten, tana kysymystä arvosteltaessa voidaan pitää
5727: että on olemassa riittävä vakuus koron ja yksityismetsien pinta-alaa, joka lähentelee
5728: kuoletusten maksamisesta. Huomattavim- 13 miljoonaa hehtaaria ja johon lisäkSi tu-
5729: mat niistä tuotannollisista tarkoituksista, levat vielä yhtiöiden metsät, noin 2 miljoo-
5730: joiden tukemista pääomasijoituksilla tai ta- naa hehtaaria sekä kuntien metsät, lähes
5731: klU.ulla ei voida välttää, ovat astutustoi- 200,000 hehtaaria. Jos näitä laajoja metsä-
5732: minta, niin sanotun metsänparannuslain alueita ruvetaan edes jossakin määrin käyt-
5733: edellyttämä toiminta ynnä ~tsäluoton jär- täimään pitkäaikaisen luoton vakuutena, tar-
5734: jestäminen, maanpara,nnustöiden rahoitta- vitaan tätä varten ensi hätään ainakin 500
5735: minen, maataloustuqta~O)l l;lqistämisralhas- miljoonaa markkaa.
5736: ton kartuttaminen ja typpiteollisuuslaitok- Edellämainittu 500 miljoonaa mal1kkaa
5737: sen aikaansaaminen. tarvittf,Lisiin pitkäaikaisia kuoletuslainoja
5738: Mitä ensinnäkin tulee asutustoimintaan, varten annettaviksi maapohjaa ja siinä kai;;-
5739: on sen taJrpei.ta ennenkin tyydytetty etu- vavaa nuorta metsää vastaan. Myöskin ly-
5740: päässä lainavaroilla. Viime vuoden koke- hytaikaisen metsäluoton järjestäminen on
5741: mus osoittaa, että tämä toiminta vaatii ny- tärkeätä monestakin syystä. Metsien kan-
5742: kyään vuosittain noin 80-100 miljoonaa tohinnat ovat viime vuosina tavattoman pal-
5743: markkaa. Asutustoiminnan pääomatarve, jon vaihdelleet ja ovat hinnan laskut ja
5744: esimerkiksi lähimpänä kolmivuotiskautena, nousut suurelta osalta johtuneet ulkomai-
5745: lall
5746:
5747: si&·\a.. ·p~lJ;ta;v.ararna.Jt~kin~i&ta.
5748: Me~omis Vireil'lä oleva kyS)rolys suu,r~on tY>llpi-
5749: t~p, sall,l:l9in lrui11; ~~·· k~n,tal<>~d.enkin twHisuuslait'Oksen aikaansaami~t~ ~'
5750: lk:~tB<. olisi välttä.miitöntä että m.etsän" hamme odottaa nopeata ratka.i..su,a ~j,kij.
5751: ~~jij voitamii1,1 hinta~n olle~ alhai- hanke voine toteutua ilman valtion myötä-
5752: nen siirtää vuodella tai paxilla ja välttämä- vaikutusta. Edellisen haUituksen valmis-
5753: tön rahantarve tyydyttää hakattavaa metsää tuttaman suunnitelman mukaan olisi val-
5754: vastaan otettavalla luQtolla. Samanlaista tion tämän yrityksen toteut~ varten
5755: lyhytaikalista luottoa tarvitsee metsänomis- todennäiköisesti myönnettävä noin 150 mil-
5756: taja muulloinkin. V altakunnan metsien joonan markan suuruioon valtiolaina.
5757: aTVioimistulokg;et osoittavat, että metsiimme Mitä mahdollisuuksia valtion tulo- ja
5758: ovat valtaiselta osalta keski-ikäisiä ja että menoarvio tarjoaa edellä lueteltujen raha-
5759: vanhemmat ikäluokat ja aivan nuoret met- tarpeiden tyydyttämiselle? Luonnollinen
5760: sät ovat harvinaisempia. K~ siis lähivuo- kehitys ja erittäin vilkas uusien lakien sää-
5761: sina on pelättävää, että entistä enemmän ru- däntä jo panevat nykyolOissa valtic;talouden
5762: vetaan hakkaamaan keski-ikäisiä metsiä, on kovalle koetukselle. Lisäksi tul6vat ne vä-
5763: järkevämpää talouspolitiikkaa että metsän- littömät pääomll!Sijoitukset, joista alussa
5764: omistaja rahantarpeen ihnetessä lainaa ra- mainittiin. Kun tuotannollista elämää ja
5765: haa metsää vastaan kuin ryhtyy hakkuihin, yksityistaloutta vaarantamatta ei voida VC"
5766: jotka sotivat järkiperäistä metsätaloutta rojen tuottoa lisätä, on pakko ajatella jota-
5767: vastaan. kin muuta nopeasti tehoa.vaa keinoa sijoi-
5768: J·otta maanparannustöitä voitaisiin val- tusmenojen peittämiseksi.
5769: tion va-roilla avustaa johdollililuikaista suun- Viimeisten kymmenen vuoden kuluessa on
5770: nitelmaa noudattaen, antoi hallitus viime valtion varoja sijoitettu uusiin rautateihin,
5771: vuoden valtiopä.iville esityksen laiksi maan- teollisuuslaito'ksiin, tuotannollista elämää
5772: parannustöiden rahastosta. Suunniteltuun edistäviin lainoihin ja muihin senluontoi-
5773: rahastoon siirrettäisiin ensinnäikin ne val- siin tarkoituksiin yhteensä noin 4,000 mil-
5774: tion varat, joita lain voimaan tullessa on si- joonaa markkaa. Krm todellinen valtiove-
5775: joitettuina maanparannustöitä varten an- lan lisäys vastaavana aikana on ollut ai-
5776: nettuihin lainoihin sekä !ainoiksi osoitetut noastaan noin 2,000 miljoonaa markkaa, on
5777: silloin käyttämättä olevat varat. Lisäksi val·tio siis erinäisiin sijoitusmenoihin käyt-
5778: olisi rahastoa kartutettava sen koroilla ja tänyt varsin huomattwvan määrän kansalai-
5779: vastedes QSQitettavilla uusilla pääomilla. silta koottuja veTovaroja. On näin ollen tU'l'-
5780: Tällaisina uusina varoina olisi toistll!iseksi lut se ajankohta, jolloin suurehko ulkomai-
5781: vuosittain osoitettava noin 20 miljoonaa nen laina olisi otettava.
5782: markkaa. Useimmat edellä mainituista tarkoitu.k~
5783: Erinäisistä maataloustuotannon edistämi- sista ovat sitä laatua, että niitä varten on
5784: seksi myönnetyistä varoista ehdotti hallitus laina otettava suoTaan valtion nimiin. Nii-
5785: viime vuonna eduSkunnalle jättämässään den ohella esiintyy maataloudessa tarpeita,
5786: esityksessä muodostettavaksi valtion tulo- ja jotka voidaan sopivimmin tyydyttää myön-
5787: menoarvion ulkopuolella olevan maatalous- tämällä, kuten aikaisemminkin, valtion
5788: tuotannon edistämisra!h.aston, jota koskeva takuu esimerkiksi Osuuskassojen KeSkus-
5789: lakiesitys edellyttää rahaston vuotuista kar- lainarahaston ja Suomen Hypoteekkiyhdis-
5790: tuttamista uusilla mää.rärahoilla. Hallitus tyksen ottamille ulkomaisille lainoille. An-
5791: esitti tarkoitukseen käytettäväksi kaikk,iaan saitsee harkita, eikö myöskin puheenaollutta
5792: 100 miljoonaa markkaa viiden vuoden ku- metsäluottoa varten olisi ainakin osittain
5793: luessa<. pääomaa hankittava juuri näin menetellen.
5794:
5795: 18
5796: 138 11,69. - 'l'notannolliseil toiminnan tukeminen.
5797:
5798: Edellä ·sanotun nojalla rohkenemme lnm- että halliiu.s ryhtyisi tfXi,me-npitei~
5799: nioititaen: esittää eduskunnan päätettäväksi sii.n pitkäO!ikaisen ulk09'1'1Jl.isen lainan.
5800: toivomuksen, ott'amiseks.i perustelwissa m.lllin,#un ·
5801: tuotp.nnolWse.n toiminnan tukemista
5802: varten.
5803:
5804: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1929.
5805:
5806:
5807: Antti Kukkonen. Juho Niukkanen.
5808: J. G. Ryynänen. P. V. Heikkinen.
5809: Ansh. Alestalo. P. Saarelainen.
5810: Antti Junes. Matti Niilekselä.
5811: Kaarlo Hänninen. Aleksi Hakala.
5812: T. Jauhonen. Kusti Arffman.
5813: Juhani Leppälä. August Raatikainen.
5814: Uuno Hannula. Vihtori Vesterineu.
5815: K. A. Lohi. Janne Koivuranta.
5816: . Pekka Kopsa. Eero Nurmesniemi.
5817: P. Saarinen. J. Koivisto.
5818: Emil Jutila. Heikki Vehkaoja.
5819: E. A. Aaltio. Juho Torppa.
5820: M. Paavilainen. Elias Tukia.
5821: .T. E. Pilppula. Kaarlo Hurme.
5822: ll,7o. - Toiv. al. N:o 7.
5823:
5824:
5825:
5826:
5827: .. \
5828: Hannula, U. y. m.: Nimikkeen 82 ,sipulit" varustami-
5829: sesta tähdellä vuodeksi 19BO tullien kantamisesta
5830: säädettävässä laissa.
5831:
5832:
5833: :g d u s k u n n a ll c.
5834:
5835: Voill13Jkkaan ulkomaisen kilpailun joh- lys takavuosina oli huomattavan suuri, ja sa"
5836: dosta ·on sipulin viljelys maassamme viime moin on käynyt kaiklkialla muuallakin maas-
5837: vuosina aivan arveluttavassa määrässä taan- samme. Jotta tässä suhteessa voitaisiin
5838: tlmut. Tätä viljelysmuotoa, joka aikaisem- sruada korjaus a:ikaan, olisi sipulin tuHria
5839: pina vuosina tarjosi varsinkin pienviljelijä- käytävä korottamaan. Kun sipulin kulutus
5840: väestöllemme huomattavia tulolähteitä, ei yksityistaloudessa aina pakostakin rajoittuu
5841: ole riittävässä määrin turvattu ja suojattu. hyvin vähiin, ei tullin korotus Jm-
5842: Nykyinen tullimä:ärä, 90 penniä kilolta, on lutt.ajille suuria,kaan me~kitsisi. Mutta pien-
5843: aivan liian pieni ja !fästä onkin ollut seu- eläjille, jotka viljelystä ovat harjoittaneet
5844: rauksena, että halpaa, V'aikka:kin laadultaan ja tahtoisivat sitä varmwan edelleeenkin har-
5845: paljon huonompaa sipulia, on vuosi vuo- joittaa, olisi tullin korotuksesta etua ja seu-
5846: delta alettu tuottaa yhä suuremmat määrät rauksena siitä olisi, että sipulin viljelys uu-
5847: ulkomailta, pääasiassa Hollannista. Mitä delleen elpyisi. Näin ollen ehdotamme
5848: enemmän tuonti tällä alalla on kasvanut, eduskunnan pä.ätettäväksi toivomuksen,
5849: sitä pienemmäksi on kotimaisen sipulin vil-
5850: jelys supistunut ja sivuansio, minkä sipulin- että hallitus laatiessaan esitystä
5851: viljelys pieneläjille on aikaisemmin ·tarjon- laiksi tullien kantamisesta v. 1930
5852: nut, on supistumistaan supistunut. Näin on varustaisi nimikkeen 8{2 ,,sipulit":
5853: käynyt Perä-Pohjolassa, missä sipulinvilje- tähdellä.
5854:
5855: Helsingissä helmikuun 12' p. 1929.
5856:
5857:
5858: Uuno Hannula. Janne Koivuranta.
5859: 140
5860:
5861: 11,71. - Toiv. al. N:o 8.
5862:
5863:
5864:
5865:
5866: S4fo; Säh;kövoima-asfl'm{ln suunnittelemisesta Oulu-
5867: joessa oleva,an Pykäkoskeen..
5868:
5869:
5870: J<j d u s k u n n a ll €.
5871:
5872:
5873: Tietoisuus sä;hkövoiman suuresta merki- meillä myöskin hyvä mahdollisuus, valtion
5874: tyksestä nykyiselle talouselämälle ja aavis- kaukonäköisesti a1kanaan hankittua sellaisen
5875: tus sen melkein rajattomista edellytyk- kosken kuin on Oulujoessa oleva Pyhäkoski.
5876: sistä tulevain sukupolvien palvelijana on Sen voima ja asema onkin ammattimiesten
5877: ratkaisevasti vaikuttanut, että niin pie- tutkilmukseu mukaan sellainen, että se suu-
5878: nessä ajassa olemme voineet saada pystyyn rimmaksi osaksi täyttäisi nyt Imatran hyö-
5879: sellaisen voima-aseman, kuin Imatra nyt on. dystä oo.attomaksi jäävien tarpeet.
5880: Laajat osat Etelä- ja Keski-Suomea tulevat- Kun kuitenkin tällaisten suuryritysten
5881: kin läheisessä tulevaisuudessa nauttimaan suunnittelu vie niille välttämättömän ajan,
5882: tuon kansamme yhteisillä varoilla toi- on kohtuullista että nyt jo sellaisen laatimi-
5883: meensaadun laitoksen hyödystä. Sen luon- seen ryhdytään. Tämän vuoksi ehdotan-
5884: non määräämä ja maamme maantieteel- ldn eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
5885: linen asema pakottavat kumminkin tästä
5886: edusta jäämään osattomaksi suuren osan että hallitus 1·yhtyisi toimenpitei-
5887: maatamme. Tämän vuoksi ei voi kiel- siin sähkövo.ima-asemarn sutt.nnitt,cle-
5888: tää, että näillä laajoilla alueilla on oi- miseksi Oulttjoessa olevaan Pykäkos-
5889: keus saada samaa tarkoitusta palveleva voi- ke(fn ja sen valmistutttUJ, antajsi
5890: makeskus samoin yhteisin ponnistuksin. Tä- Eduskunnalle esityksen sen rakenta-
5891: män oikeutetun pyynnön toteuttamiseen on tnisesta ja r-ahoittamisesta.
5892:
5893: Helsingissä 10 p :nä 'helmikuuta 1929.
5894:
5895:
5896: s. Salo.
5897: 141
5898:
5899: ll,"iz. - Nv. a:l N:o 9.
5900:
5901:
5902:
5903:
5904: ~berg y. m.: KatoaptJ,rahojen jakamisesta ktitoko-
5905: miteoien välityksellä avu:StukSina evkä lainoiina.
5906:
5907:
5908: Eduskunnalle.
5909:
5910: Viime vuooen valtiopä]villä päätettiin laan yliajalta .perimään lainan maksamatto-
5911: hallituksen aloitteen johdosta ottaa v :n 1928 masta erästä korko aina 10 % mukaan.
5912: ylimääräiseen tulo- ja menoarvioon rajatto- Jokainen käsittänee, milhin tällaiset lainaug..
5913: mana siirt<>määrärahana 40 milj. markkaa ehdot tulevat johtamaan. Ne paik:oittavat
5914: käytettäväksi valtioneuvoston lähempien lainojen välittäjänä toimivan kunnan tai
5915: määräysten mukaan kadon johdosta tarvit- osuuskassan ryhtymään erikoisiin toinwn-
5916: taviin avustustoimenpiteisiin. Sen jälkeen piteisiin rajoittaakseen oman tappionsa
5917: onkin tullut julkisuuteen tietoja näiden va- vaaran niin vähäiseksi kuin ma!hdollista.
5918: rojen !käyttämisestä. V aitioneuvoston pää- Lainoja tullaan antamaan lainanhakijan
5919: töksessä tammikuun 2:4 p :Itä on lähemmin varallisuussuhteiden eikä tarpeen mukaan.
5920: määritelty ehdot, joiden mukaan varoja Velkaantuneemmat ja huonommassa talou-
5921: tultaisiin kadon kohtaamille viljelijöille dillisessa asemassa olevat viljelijät, jotka
5922: antamaan ja tämän päätöksen perusteella todellakin ulkopuolista apua tarvitsevat,
5923: on nyt tapahtunut katmnääräraihojen ensim- mutta ovat kykenemättömiä asettamaan
5924: mäinen jakaaninen. riittäviä takeita velkansa maksamisesta, tu-
5925: Erikoista huomiota ansaitsevat våltioneU:- levat jäämään osattomiksi näistä varoista,
5926: voston sanelemat lainauoohdot. Niinpä kor- sillä tuskinpa lainan välittäjät ottavat hei-
5927: kein lainausaika on määrätty 5 vuodeksi ja dän osaltaan tappion vaaraa niskoilleen.
5928: lainauskorko, joka lainanottajan on makset- Kuten muistetaan, tehtiin työläisedusta-
5929: tava, ,5 prosentiksi. Korkeinta lainaUISaikaa jain taholta jo kadon torjumiseen ehdotettu-
5930: on kuitenkin sovellettu vain Oulun läänin jen määrärahojen myöntämisen yhteydessä
5931: kuntiin, sillä Oulun läänin ul·kopuolella se muistutus, ~että kadon aiheuttamaa hätää
5932: oleville kunnille on pantu velvollisuudeksi ei voida torjua valtioneuvoston suunnittele-
5933: lainojen takaisin maksaminen kolmen vuo- malla lainauspolitiilkalla. Sen jälkeen on
5934: den sisällä. Odottamattoman ankara kohta saatu useilta kadon rasittamilta paikkakun-
5935: lainausehdoissa on se, että lainojen välittä- nilta yksityiskdhtaisempia tietoja, jotka
5936: jänä toimiva drunta tai osuuskassa on pantu osoittavat lainauspolitiikan mahdottomuu-
5937: suoranaiseen takuuseen lainan takaisin ma:k- den. Etenkin Pohjois-Suomen ja Kainuun
5938: sa:misema lainausajan päätyttyä ja katsO- val'Sinaisilta katoseuduilta saapuneet tiedot
5939: taan vastuulliseksi siitä, että laina tulee kt"rtovat työtätekevän talonpoikaisväestön
5940: viimeistään kolmen kuukauden kuluttua lai- veLkaantumisesta viimeisten vuosien aikana,
5941: nausajan päättymisestä keinoilla millä ta- jopa niin, että lukemattomat talonprokais-
5942: 'lumsa velalliselta perityksi. Edelleen tul- taloudet ovat joutuneet häviö:n partaalle.
5943: :142 11,7 2. - Katoapumbojcn jakaminen.
5944:
5945: Muutamina Y'ksityiskohtina saapuneista tie- räämillä ehdoilla n~uodostuu..suorana~k.si
5946: doista mainittakoon, että esim. Muhoksen keinottelukai puutteenalaisimpien kustan-
5947: kunnassa nousevat kuntalaisille annetut lai- nuksella?
5948: nat: kunnan säästöpankista yli 2,000,000 Asianlaita kadon kohtaamilla seuduilla on
5949: markan, osuuskassoista n. 1,860,000 mark- muutenkin huolestuttavampi kuin mitä vi-
5950: kaan, asutuskassasta 800,000 markkaan. ralliselta taholta on yritetty vakuuttaa.
5951: Kunnan omat velat nousevat ilmoituksen Käytettävissämme olevat tiedot useista Ou-
5952: mtlkaan yli 2,000,000. markan. . Haukipu- lun läänin kunnista osoittavat, että siemen-
5953: taan kunnasta ilmoitetaan, että kuntalaisten ja syömäviljan tarve on moninkertainen vi-
5954: velat kunnan sä:ästöparukkiin, paikallisiin rallisiin ilmoituksiin nähden. Mainittakoon,
5955: osuus:kassoi!hin ja asutuskassaan nousevat n. että esim. Tyrnävän kunnan 75 talonpoi-
5956: 3,000,000 markkaan, jota paitsi viimeisten kaistaloudesta ilmoitetaan tarpeen nousevan
5957: vuosien verorästejä kunnalle on. perimättä 660 hehtolitraan, vaikka knutalaisista vain
5958: 1,793,660 markkaa. Yikiimingin kunnan 29 taloutta on tehnyt ilmoituksensa viralli-
5959: asukkailla ilmoitetaan olevan velkoja pai- silla katoelimille ja ilmoitettu määrä nousee
5960: kallisiin rahalaitoksiin 2,950,000 markkaa, 128 hehtolitraan. Haukiputaan kunnan 3
5961: kunnan ulkopuolella oleviin rahalaitoksiin kylässä löytyy 57 avun tarpeessa olevaa
5962: yli 400,000 markkaa, talonpoikien yksityis,iä viljelijää, joiden yhteinen tarve on 330
5963: tilivelkoja 60,000 markkaa ja verorästejä n. hehtol., mutta virallisen ilmoituksen on
5964: 100,000 markkaa. Erinomaisen huolestut- tehnyt vain yksi viljelijä. Muhoksen kun-
5965: tavia tietoja on myöskin Kuolajärven kun- nan 3 kylän 49 talonpoi'kaistalouksista vain
5966: nasta, jossa esim. yksin kunnalle tulevat 9 on virallisesti i:lmoittanut tarvitsevansa
5967: v~rorästit neusevat 1,000,000 markkaan. yht. 105 hl., vail{!klll tode11inen tarve on
5968: Tilanteen vakavuutta kuvaa erinomaisesti 524 hl. Samoin on asianlaita kaikissa kato-
5969: se, että lähes kaikissa kadon kohtaamissa alueiden kunnissa ja johtuu siitä, että viran-
5970: kunnissa on viljelijöillä vielä maksamatta omaisten toimesta v ::n 1923 kadon torjumis-
5971: v :n 1923 kadon jd.hdosta myönnettyjä lai- tarlkoituksessa hankitusta siemen- y. m. vil-
5972: noja. Niiden perimiseksi nyt lainausajan jasta kiskottiin kadon rasittamilta viljeli-
5973: päätyttyä on muutamissa kunnissa turvau- jöiltä huomattavasti korkeampia hintoja,
5974: duttu ulosmittauksiin, mutta lukuisissa ta- kuin mitä viljalla samaan aikaan oli va-
5975: pauksissa ovat kunnat joutuneet näitä lai- paassa kaupassa. Tällä kertaa eivät talon-
5976: noja suorittamaan ja ottamaan sen johdosta pojat halua tulla saman virallisen kiskonnan
5977: velkaa osuuskassoilta y. m. luotonantajilta. alaiseksi.
5978: Kun katoalueiden kunnat kuitenkin ovat Olemme katsoneet olevan aihetta erikoi-
5979: itsekin erittäin heikossa asemassa, on vero- sesti! korostaa katoseuduilla vallitsevaa ti-
5980: rästien ja lyhytahlm~sten, kunnan nimeen lannetta ja pidämme välttämättömänä, että
5981: joutuneiden lainojen perimiseksi pantu toi- eduskunta puuttuu nopeasti asiaan. Työtä-
5982: meen lukuisia ulosmittauksia, joiden alai- tekevän talonpoikaisväestön hädänalaista ti-
5983: seksi ovat joutuneet juuri kadon rasittamat laa on ryhdyttävä korjaamaan pakoitta-
5984: pi€llviljelijät ja vähävaraiset talonpojat. matta tätä väestöä enää entistä suurempaan
5985: Avustusta tarvitseviita ryöstetään siis pak- velkaorjuuteen. Valtiovallan on päinvas-
5986: kotoimin nekin mahdollisuudet, joita heillä toin yritettävä vapauttaa maataviljelevä
5987: mahdollisesti on. Miten voidaan siis aja- väestö nykyisistä sietämättömistä rasituk-
5988: tella, että tällaiseen asemaan joutuneita sista. Missään tapauksessa ei ole sallit-
5989: viljelijöitä voidaan avustaa lainauspolitii- tava sitä, että kadon seurausten torjumisen
5990: kalla, joka sitäpaitsi valtioneuvoston mää.- nimellä ja valtion toimenpiteillä tätä velka-
5991: 11,72. -Rosenberg y. m.
5992:
5993: orjuutta lisätään, kuten tapahtuu, jos kadon jakamiseen siinä· mielessä, että se ryhtyisi
5994: torjumiseen myönnettyjä tai osoitettavia korjaamaan kadon rasittamille viljelijöille
5995: varoja käytetään valtioneuvoston määrää- tapaJh.tuvaa vääryyttä. Katoseutujen talon-
5996: millä ehdoilla. Katoseutujen työtätekevä poikaisväestön y;ksimielisesti esiintuomana
5997: talonpoikaisväestö tarvitsee apua, mutta sitä vaatimuksena rohkenemmekin ehdottaa
5998: on annettava suoranaisen ja riittävän avus- eduskunnan päätettävälksi toivomuksen,
5999: tuksen eikä lainojen muodossa, koSka velka-
6000: politiikan seurauksena ovat pakkohuutokau- että hallittts muuttaisi maata koh-
6001: pat ja talonpoikaisväestön sortuminen ti- danneen kadon aiheuttamien seuraus-
6002: loiltaan. ten tm·jumiseen myönnettävien mää-
6003: Puuttumatta tämän yhteydessä muihin rärahojen jakamisen ehtoja siten,
6004: tarjona oleviin keinoihin, joilla valtiovallan että kaikki tm·koitukseen jo myönne-
6005: olisi ojennettava työtätekevälle talonpoikais- tyt tai vastaisutulessa käytettävät
6006: väestölle auttava kätensä ja edellyttäen, että varat jätetään kunnille talonpoikien
6007: hallitus muutenkin käsittää että sen velvolli- itsensä valitsemien katokmniteoiden
6008: suus on riittävien määrärahojen varaaminen välityksellä jaettavaksi hädänalaisille
6009: kadon tuhoisten seurausten torjumiseen, viljelijöille suoranaisina avustuksina
6010: pyydämme kiinnittää eduskunnan huomiota eikä lainoina.
6011: parhaillaan tapahtuvaan katomäärärahojen
6012:
6013: Helsingissä helmikum1 12 p :nä 19219.
6014:
6015:
6016: Mauritz Fr. Rosenberg. J. A. Liedes.
6017: Juho Perälä. F. Savenius.
6018: Siina Urpilainen. K.Knlmala.
6019: Pekb. Strengell. Emil J. Tabell.
6020: J. Aug. lsaksson. Adam Asikainen.
6021: Eino Pekkala.
6022: 11~73. - 'Tdiv. al. N:o 10.
6023:
6024:
6025:
6026:
6027: Vlrkkunen: OttdlapBe'n saatta!m.isesta luooMUi8(!R 7:1ip-
6028: seit asemaan [.aipsidvus1'tikstm ilt!Jtlmis~ n9hd'Mt.
6029:
6030:
6031: E d u s k u n n a ll e.
6032:
6033: Valtiovarainministeriön piiJi.täksessä jou- samda la;psiavustusta ottolapsetloon. Tälla:.i-
6034: lukuun 30 päivältä 1924, joka koskee val- ne'll menettely ei kuitenk.aan IQle oikeuden-
6035: tion viroista ja toimista suori'te1Jtavan pa1k- mukaista eikä se mitenkään edistä, vaan
6036: kamkse:n perusteita, säädetään 7 §: ssä: ,Per- päinvastoin ehlffi.isee ottolapsisuhteen syn-
6037: helisoo ei suQriteta ottolapselta eikä kasva- tymistä. Ottovanhelmpi, joka yhteiskunnan
6038: tusl8ipsel ta". Tämä säännös annettiin ai- vapauttaa huolehtimast.a tuTtVatwmasta lap-
6039: kaisemmin, kuin 5 päiv;änä kesäkuuta 1925 sesta j.a yhtreiskunnan puoles1ta ottaa suorit-
6040: annettu laki ottolapsista oli tullurt wimaan, taakseen painavan kasvatustehtävän, on oi-
6041: eikä siis winut kiinnittää huomiota siihen, keutetit;u odottamaan yhteiskunnalta ja val-
6042: että viimemainittu laki us·eissru määräyk- tiolta ainakin sitä myötätuntoa, että häntä
6043: sissään, esimerkiksi sulkunimen omistamista ei aseteta luonnollisen van:hemmaru. rinnalla
6044: ja perinwoilmutta koskevissa, asettaa otto- epäedulliseen poikkeusasemaan. Täytyykin
6045: lapsen luonnollisen lapsen rinnalle. Kun otaksua, että puheenaoleva val'tiov.ara!nmi-
6046: sosialisen hudltotoiminnan kannalta katsoen nisteriön epäoikeudenmukaiselta näyttävä
6047: ottolapsisuhteen syntymistä on kaikin puro- määrä.ys on selitettävissä "9'ain siten, että sen
6048: lin edistettävä, on toisaalta ottovanhem- säätämise8sä vielä ei ollut diemassa laissa
6049: mille myönnettävä samoja oikeuksia lapsi- säädettyä ottolapsen ja ottovanhemman oi-
6050: avustukseen nähden, mikä luonnollisilla keussuhdetta.
6051: vanhemmilla on. Valtiovarainministeriön Kun tämä epiiloikeudemnukaisuus näyittää
6052: edellä mainitun päätöksen nQja:Jil.a on kui- vaativan korjausta, ehdotan eduskunnan
6053: tJen'kin julkisessa virassa olevilta ottovan- päätettäväksi toivomuksen,
6054: hemmilta kielletty oikeus saada lapsiavus-
6055: tusta oftolapselleen, jota he ovat voineet että hallitus toirnisi niin, että otto-
6056: pienestä pitäen kasvattaa. Ainakin pari ta- lapsi laps~avustuksen ~moiseen näh-
6057: pausta on tiedossani, jolloin viranomaiset den pääsisi l1tonrwllisen Japsen ase-
6058: ovat evänneet virkamiehen anomuksen maan.
6059:
6060: Helsingissä, helmikuun 11 päivänä 1929.
6061:
6062:
6063: Paavo Virkkunen.
6064: 146
6065:
6066: ll,74. - Hemst. mot. N :o 11.
6067:
6068:
6069:
6070:
6071: Österholm m. fl.: Ang. inrättande av en fy1· på Digskär.
6072:
6073:
6074: Tili Riksdagen.
6075:
6076: Sedan lång tid tillbRJka har det ansetts vår södra kust lhar icke gjort en fyr på Dig-
6077: utgöra en brist i vårt system av havsfyrar skär obehövlig. Tvärtom har behovet av en
6078: att ett så betydande avsnitt av vär södra fyr på denna plats blivit allt mera fram-
6079: kust som sträckan Söderskär-Hogland är trädande, efte.r det vår trävaruexport från
6080: obelyst. Redan den s. k. stora fyrkommis- hamna1'11a i östra delen av li'inska viken,
6081: .sionen, som tillsattes är 1884 för att upp- Valkom, Kotka och Viborg, nått en så stor
6082: göra program för belysning av landets omfattning och trafiken på Kotka och
6083: kuster, framhöll i sitt betänkande att en fyr längre österut i icke ringa grad begynt söka
6084: borde inrättas på Digshltr. Ett årtionde sig förbi Orrengrund. Frågan om inrät-
6085: senare, då förslaget om uppförande av en tande av en fyr på Digskär påkallar följ-
6086: fyr på denna: punkt var föremål för under- aktligen uppmärksamhet från statsmyndig-
6087: sökning, fastställdes att ur teknisk synpun'kt heternas sida. Det kan nämnas att Helsing-
6088: inga hinder möta för tankens förverkli- fors skeppsbefälhava.rförening för någon tid
6089: gande, i ty att vattendjupet omkring den sed:an riktat en framställning i detta syfte
6090: ifrägavarande klippan är såda:nt att driv- till sjöfartsstyrelsen. Då det emellertid icke
6091: isen ieke kan vålla förfång och gott utr är känt att regeringen har för avsikt att in-
6092: rymme för övrigt finnes för fyrbyggnaden. komma med förslag i denna sak, föreslå un-
6093: Att planen på inrättande av en fyr på dertecknade vördsamt att riksdagen måtte
6094: Digskär likväl icke kommit till utförrunde besluta hemställa,
6095: torde iJla herott på att tryggandet av sjö-
6096: farten i Finska vikens västra del ansett.s att regeringen vid framställande av
6097: höra komma i främsta rummet och i stöd av förslag tiU nybyggnader inom lots-
6098: denna uppfattning anlades bl. a. Bengt- och fyrinrättnåmgen måtte beakta
6099: skärs fyr. behovet av en fyt· på Digskär.
6100: Utvecklingen av trafiken i havet utanför
6101:
6102: He-lsingfors den 12 f.ebruari 1929.
6103:
6104:
6105: John Österholm. Ernst Estlander.
6106:
6107:
6108:
6109:
6110: 19
6111: 146
6112:
6113: 11,74. - Toiv. al. N:o 11. . SWJT«enfWS.
6114:
6115:
6116:
6117:
6118: ~hu y. m.: MajaJean rakentamisesta Digskäriin.
6119:
6120:
6121: E d u s k u n n a ll e.
6122:
6123: Pitkät ajat on katsQttu puutteeksi meidän koomme rajoittuvalla merellä ei ole t~yt
6124: :w.erimajakkaj ärjestolmässänt~, että. niin majakan rakentam.i&ta Digakä+iin ta.rpeetto-.-
6125: hu,Qlll.attava kaistale eteläistä rannik!koamme maksi Päiuvastoiu on ti;i.hän paikka.all si-
6126: kuin• Södtl~iirin-Suur~roo väli O>U va- joitettavan majak1;1.n ta.:rve käynyt yhä tun-
6127: laisema tta. Jo n. s. suuri maj akk!Jkomis- tuv[gllllla:l\.si, sen jälkeen kuin puutavaran
6128: si<mi, joka asetettiin vuonna 1884 tekemään vientimme Suumenlahden itä,osan satan:t.Wta
6129: ohjelmaa maan rannikkojen valaisemiseksi, V alkamista, Kotkasta ja Viipurista on kas-
6130: esitti mietinnössään, että Digsk:ä.riin olisi vanut nykyiseen laajuuteensa~ ja Kotkan ja
6131: rakennettava majakka. Vuosikymmentä siitä idempänä ol'eva.in paikkain liikenne
6132: myöhemmin, kun e}ldotus majakan rakenta- melkoisen suur~a määrässä alkanut suun-
6133: miSffita mainittuun paikkaan oli tutkitta- tii.Utua Orrengrundin ohi. Kysymys maja-
6134: vana, todettiiu, 6ttä teknilliseltä kanna,lta ei kan aik~aami.se&ta Digskäriin vaatii niin-
6135: ollut estettä ajatuksen wt~Wttamiselle, sillä m-qodoil\ huomiota valtio.nviranoma.isten ta-
6136: veden syvyys kyseffiSäolevan kallion ympä~ holta. Voi mainita, että Helsingin lai,van-
6137: riU:ä on sel1aiuern, etteivä.'t ajo:jä:ät V'Oi päällikikö~d,istys o;n J'oku aika &itteu Wutyt
6138: tehdä vahink®, ja muuten tilaa on run- merenkulku:hallit~elle esityksen tässä tar-
6139: saasti majll!kkarak:ennuMelle. Se seikka, koituk~a. Kun ei kuitenkaan ole tun-
6140: ettei suunnitelmaa majakan rakentamisesta nettua, aikooko hallitus. antaa esitystä tästä
6141: Digskäriin kuitenkaan ole toteutettu, lienee asiasta, ehdottavat allekirjoittaneet kun-
6142: riippunut siitä, että merenkulun turvaami- nioittaen edmslkunn;run päätettäväksi toi-
6143: sen Suomenlahden länsiosa&Sa on katsottu vomuk~en,
6144: olevan asetettava etusijaan ja tämän käsi- että haUitus tehdessään ehdot'Uksen
6145: tyksen mukaisesti rakennettiin m. m. luotsi- ja majakkalaitoks~n u'l,ul:is-
6146: Bengtskärin majakka. rakenriuksista ottaisi huomioon Diq.
6147: Liikenteen kehittyminen etelärannik- sk.äriin tarvittavan rnajaka:n.
6148:
6149: Helsingissä, helmikuun 12 p :nii 1929.
6150:
6151:
6152: John öste:rhobn.
6153: •• ••
6154:
6155: VALTIOPAIVAT
6156: 19 2 9
6157:
6158:
6159: LIITTEET
6160: 111.
6161: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI~ jA
6162: TOIVOMUSALOTTEET.
6163:
6164:
6165:
6166:
6167: Helsinki 1929
6168: V Arll'lONJ<TUVOSTON KntJ APAINO
6169: Rikos~ ja ulosottolakia, valtiollisia rikoksia, painovapaus-
6170: lakia, korkoa y. m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
6171: 151
6172:
6173: III.t. - La.k. al. N:o 3.
6174:
6175:
6176:
6177:
6178: Tabell y. m.: Ehdotus laiksi 'rikoslain 10 luvun 1 ja
6179: 2 §:» k~i.~~.
6180:
6181:
6182: E d u s k u n n a 11 e.
6183:
6184: Vaikka uskonnonvapauslaki on ollut voi- vaittavissa sellaisia sivuvai:kutteita, joiden
6185: massa jo vuodesta 1,923 alkaen, niin siitä nojalla voidaan vetää sellainen johtopäätös,
6186: huolimatta saadaan oikeuslaitoksissa nähdä että jumalan pilkasta syyttämistä käytetään
6187: juttuja n. s. juma.lanipilkasta. Monet näistä my&kin poliittisena -välibppaleena. Sen
6188: jutuista ovat päättyneet melko pitkäaikai- avulla tahdotaan etenkin työväefiluokkaan
6189: siin vankeusrangaistuksiin. Syytteitä on kuuluvia vainota silloinkin kun muuta $YYtä
6190: ll'OStettu pääasiassa. kirj·t>itusten tai julki- ei ole löydettävissä. Näin ollen tämäkin lain
6191: sissa tilaisuuksissa esitettyjen puheiden ja kohta on pantu suoranaisesti pal-velemaan
6192: muiden 'esitysten johdosta. Meillä edelleen poliittisia tarkoitusperiä.
6193: voimassaolevarn rikoslain 10 luvun perus- Kun rikoslain 10 luvun 1 j.a 2 § ei ole
6194: teella edellytetään vastoin maassa vallitse- sopusoinnussa uskonnQnvapauden kanssa ja
6195: vaa uskonnonvaJpautta anlkaria Tangaistuk.sia kun näitä määräyksiä on käytetty ja tullaan
6196: niille, jotka eivät voi omaksua esim. saman- edelleenkin käyttämään puhe- ja lausunto-
6197: laista jumalakäsitettä kuin joku uskon.oppi. vapautta vastaan, niin olisi mainitut lain
6198: Tässä annetaan mahdollisuus uskontokiih- kohdat kumo'ttava.
6199: koilijoille esiintyä kantajina jumrulan tai Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6200: jutnalan saman pi1kasta vaikka siihen ei mi-
6201: täiih aihetta ole. Lisäksi on eräissä jumalan ettii Edu:sktmta hyväksyisi seuraa-
6202: pi1kasta nostetuissa oikeusjutuissa ollut ha- van lakiehdotuksen:
6203:
6204:
6205: Laki
6206: 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain 10 luvun 1 ja 2 §:n kumoamisesta.
6207:
6208: Eduskunnan pä.ät.Oksen mukaisesti ikumotaan täten rikoslaJin 10 luvun 1 ja 2 §.
6209:
6210: Helsingissä. 12 päivänä helmikuuta 1929.
6211:
6212:
6213: Emil J. Tabell. Eino Pekkala.
6214: Mauritz Fr. Rosenberg. E. Ramstedt.
6215: lö2
6216:
6217: III.z. - Lak. aL N :o -i.
6218:
6219:
6220:
6221:
6222: Turunen y. m.: Ehdotus laiksi 6 §:n ottamisesta kawp-
6223: pakaa:ren 9 lukuun.
6224:
6225:
6226: E d u s k u n n a ll e.
6227:
6228: Sen jälkeen kun lailla toukokuun 15 ·päi- järjestää talouttaan lainlllpääoman avulla
6229: vältä 1920 kumottiin kauppakaaren 9 lu- tuottavaan ja järkiperäiseen kuntoon. Ne
6230: vun 6 §, jolla kiellettiin velaksiannossa otta- pientuottajat, jotka lainapääomilla ovat ryh-
6231: masta korkoa .enemmän kuin kuusi sadalta tyneet talouttaan järjestämään, sortuvat en-
6232: vuodessa, on lainauskorko huomattavasti nen pitkää raskaan korkotaakan ·alle, jota
6233: kohonnut. Rikoslaissa oleva määräys, joka paitsi heidän vuotuiset työnsä tulokset me-
6234: tuomitsee rangaistavaksi teoksi sen, että nevät kahtuuttomien korkojen maksuina
6235: joku, käyttämällä hyväikseen toisen pulaa, lainanantajain kassoihin. On aivan välttä-
6236: ymmärtämättömyyttä tai kevytmielisyyttä, mätöntä, että lainausliikkeen alalla päästään
6237: varallisuutta koskevalla välipuheella tai sen nykyään vallitsevasta tilanteesta alennet-
6238: yhteydessä on ottanut tahi itselleen tai toi- tuun ja lailla tarkasti määrättyyn korko-
6239: selle edustanut aineellista etua, joka on il- kantaan. Miten välttämätöntä se on maa-
6240: meisessä epäsuhteessa siihen mitä hän on talouden kannattavaisuudenkin kannalta,
6241: antanut tarkka myöntänyt, ei ole kyennyt osoittavat viimeisten vuosien viralliset las-
6242: estämään, ettei velaksiannossa olisi voitu kelmat. Maatalouteen kiinnitetylle pää-
6243: harjoittaa suoranaista koronkiskomista. omalle saadaan nim. Etelä-Suomessa puh-
6244: Kaikkein räikeimmä.t koronkiskomistapauk- dasta tuloa keskimåärin 4 %· ja Pohjois-
6245: set tuskin lienevät tulleetkaan julkisuuteen, Suomessa vain 1.4 %. Samanlainen on ti-
6246: mutta sellaista on voitu todeta laajassa mi- lanne myöskin muun pienemmän yritteliäi-
6247: tassa. On selvää, ettei rikoslain epämääräi- syyden alalla. On luonnollista, että tällai-
6248: sillä säännöksillä voida liiallista korolla silla ehdoilla työskentelevälle maataloudelle
6249: riistämistä ehkäistä silloin, kun ei ole ole- ja työtätekevän väestön yritteliäisyydelle
6250: massa selvää lain määräystä siitä, missä on merkitsee nykyinen korkokanta suoranaista
6251: se korkein raja, johon velanantajan täytyy tuhoa. Olisi päästävä siihen, että korkein
6252: korkohyvitystä vaatiessaan tyytyä. sallittu korko olisi 5 % ja mahdollisen välit-
6253: Ylen korkeasta ja epämääräisestä korko- täljän pa1kkio enintään 1 % sa.dalta VUD-
6254: kannasta on seurauksena, että pienempi dessa.
6255: yritteliäisyys etenkin maatalouden alalla Edelläolevan perusteella saamme kun-
6256: käy kannattamattomaksi. Maapääomasta nioittaen ehdottaa,
6257: y. m. liikeluotosta maksettavat korkeat ko-
6258: rot muodostuvat pienemmille viljelijöille että Eduskunta hyväksyisi se1l.raa-
6259: ylitsepääsemättömäksi esteeksi yrittäessään van lakiehdotuksen:
6260: III,2. - 'furunen y. m. 153
6261:
6262: Laki
6263: 6:nnen §:n ottamisesta kauppakaaren 9 lukuun.
6264:
6265: Eduskunnan päätöksen mu:kajsesti säädetään täten, että kauppakaaren 9 lukuun ote-
6266: taan nilin kuuluva ~ § :
6267:
6268: 6 §. palkkio siihen luettuna. Joka sen tekee tahi
6269: ÄJ:köön kukaan ottako tahi kirjoituttako ottaa, menettäköön koko koron ja vetäköön
6270: itsellensä suurempaa korkoa. kuin yhteensä sakkoa puolet velaksi annetusta pä'äomasta.
6271: kuusi sadalta vuodessa mahdollinen välitys-
6272:
6273: Helsingissä helmikuun 12 p :nä 1929.
6274:
6275:
6276: August Turunen. Arvo Riihimäki.
6277: E. Ramstedt. K. Kulmala.
6278: Adam Asikainen. .Jalmari Virta.
6279: William Tanner. Emil J. Tabell.
6280: Pekka Strengell. Salomo Savolaine11.
6281: Mauritz Fr. Rosenberg. Juho Perälä.
6282:
6283:
6284:
6285:
6286: 20
6287: 154
6288:
6289: III,3. - I~ak. al. N :o 5.
6290:
6291:
6292:
6293:
6294: Virta y. m.: Ehdotm laiksi ulosottolain 5 ja 6 §:n muut-
6295: tamisesta ja lmksi ulosoUtolain voimaanpanoasetwk-
6296: sen 27 .~:n muuttamisesta.
6297:
6298:
6299: Eduskunnalle.
6300:
6301: Nykyään voimassaoleva .ulosottolaki ei mittauksia toimitettu. Pientalonpoilkien
6302: tarpeeksi turvaa vähävaraisen velallisen, ku- omaisuus on siirtymässä ri~aiden maata-
6303: tm paJkkwtyöläisten, pienviljelijäin, alem- louskapitalistien ja muiden rahamiesten kä-
6304: pien virkamiesten y. m. samanlaisessa ase- siin. Heidät häädetään kodeistaan. Pien-
6305: massa olevien oikeuksia. Ulosottolain mää- talonpoikien talous raunioituu. Yhteiskun-
6306: räysten mukaan voidaan ulosmittauksesta nan väliintulo on välttämätön.
6307: eroittaa niin v,ä:hän omaisuutta, että ulos- Palkkatulojen ulosmittaukseen nähden ei
6308: mittauksen alainen velallinen joutuu mel- ole nykyään muuta rajoitusta, kuin että ve-
6309: kein puille paljaille. Sen vuoksi olisi sen lalliselle pitää jäädä 2/3 palkastaan, ei kui-
6310: omaisuuden arvo, jonka velallinen saa eroit- tenkaan vähempää kuin 3 markkaa taikka,
6311: taa ulosmittatrksesta, määrättävä viideksi jos velallisella on perhe elätettävänään,
6312: tuhanneksi markaksi taikka, jos hänellä on 6 markkaa päivää kohti. Oikeudenmukaista
6313: perhe elätettävänä, kymmeneksituhanneksi ja kohtuullista on, että pienet palkkatulot
6314: markaksi sekä sen lisäksi soodettävä, että vapautetaan kokonaan ulosmittauksesta,
6315: pienviljelijöiltä ulosmitattaessa olisi jätet- paitsi jos ulosmitataan elatusta, jota joku
6316: tävä maata, rakennuksia y. m. tarpeita niin on velvoitettu puolisollensa ja lapsillensa
6317: paljon, että velallinen voi edelleen harjoit- maksamaan. Tämän vuoksi on ulosottolain
6318: taa elinkeinoaan. 6 § :ään lisättåvä säännös, että palkkaa,
6319: Vallitsevan taloudellisen pulakauden joh- jonka suuruus on enintään 14,000 markkaa
6320: dosta on Suomen pientalonpoikain asema vuodessa kaupungeissa ja 8,000 markkaa
6321: muodostunut sangen huolestuttavaksi. Maata vuodessa maalla, ei saa ulosmitata. Kohtuu-
6322: kohdanneen kadon johdosta on heidän ase- tonta myöskin on, että kruunun ja kunnan
6323: mansa tällä hetkellä aivan turvaton. Se voi- veroja y. m. sellaisia ma:ksuja ulosmitat-
6324: makas liikehtiminen, joka on havaittavi&<m taessa ei noudateta ulosottolain 4 luvun
6325: katoalueiden talonpoikien keskuudessa, osoit- 5 § :n 2 momentissa olevaa säännöstä siitä,
6326: taa, että hätä on suuri. Kautta maan on mitä eräässä tapauksessa voidaan ulosmit-
6327: saapunut tietoja, jotka kertovat, että talon- tauksesta eroittaa.
6328: poikien maat ja muu omaisuus on joutu- Edelläesitetyn perusteella ehdotamme,
6329: massa pakkohuutokaupattavaksi. Onpa hei-
6330: dän omaisuuttaan jo sangen lukuisissa ta- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6331: pauksissa pakkohuutokaupattukin ja ulos- vat kaksi lakiehdotusta:
6332: Jli,s. ~ Virta y. m. 15'5
6333:
6334: Laki
6335: ulosottolain 4 luvun 5 ja 6 §:n muuttamisesta sellaisina kuin nämä lainkohdat ·
6336: ovat 31 päivänä joulukuuta 1911 annetussa laissa.
6337: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että ul()S()ttolain 4 luvun 5 ja
6338: fi ~ ~t muutetaan näin kuuluviksi:
6339:
6340: 5 §. taikka jos sellaista omaisuutta ei ole, eroit-
6341: TJlosmittauksesta on eroitettava: 1) velal- tamaan muuta irtaimistoa näihin määriin.
6342: liselle ja hänen perheellensä tarpeelliset Irtainta omaisuutta, joka on panttina taikka
6343: pito- ja makuuvaatteet sekä sängyt, niin jota toinen hallitsee ja on oikeutettu saami-
6344: myös välttämättömät huone- ja talouskalut; sen vakuutena pitämään takanansa, älköön
6345: 2) velallisen . Ja hänen periheensä oppi-, eroitetta:ko, kun ulosmittaus tapahtuu siitä
6346: ammatti- ja sivistyskirjat; 3) tarpeelliset velasta, jonka vakuutena omaisuus on.
6347: työvälineet, sekä virkamiehiltä, lääkäreiltä
6348: ja kätilöihä ulosmitattaessa mitä he vir-
6349: kansa tai ammattinsa harjoittamiseen tar- 6 §.
6350: vitsevat; 4) omasta ja perheensä työstä elä- Kun velallinen valtion tai yksityisen pal-
6351: viltä mäkitupalaisilta, torprpareilta y. m. veluksessa nauttii palkkaa tai eläkettä, on
6352: heihin verrattavilta sekä työtätekeviltä ta- viimeisenä maksuaikana erääntyneestä
6353: lonpojilta ulosmitattaessa on velalliselle jä- palkka- tai eläkemäärästä taikka, jos velalli-
6354: tettävä, asutuslautakunnan arvioinnin mu- nen on jo sen nostanut, hänen hallussaan
6355: kaan, maata, raikennUiksia, eläimiä y. m. olevasta rahasta jätettävä ulosmittaamatta
6356: maataloustarpeita niin paljon, että velalli- sen verran, mikä vastaa kahta kolmannesta
6357: nen edelleen voi elinkeinoaan harjoittaa. siitä, mikä palkasta tai eläkkeestä tulee ulos-
6358: Tämän lisäksi on ulosmittauksesta eroitet- mittauksen ja seuraavan maksuajan väli-
6359: tava talossa olevista varoista, mitä kolmen selle ajalle. Palkkaa tai eläkettä, jonka suu-
6360: kuukauden elatukseksi on tarpeen. ruus on enintään neljätoista tuhatta mark-
6361: ,Jos 3 tai 4 kohdassa mainitun omaisuu- kaa vuodessa kaupungissa ja kahdeksan tu-
6362: den arvo ei nouse viiteentuhanteen taikka, hatta markkaa maalaiskunnassa, älköön
6363: kun velallisella on perhe elätettävänään, ulosmitattako, paitsi, jos ulosmitataan ela-
6364: kymmeneentuhanteen markkaan, otettakoon tusta, jota velallinen on velvoitettu puolisol-
6365: ero muusta, velallisen osoittamasta irtaimis- lensa ja lapsillensa maksamaan. Palkkaa tai
6366: tosta. Velallinen olkoon oikeutettu 3 ja 4 eläkettä älköön ulosmitattako, ennenkuin
6367: kohdassa mainitun omaisuuden sijaan, velallinen on oikeutettu sen nostamaan.
6368:
6369:
6370: Laki
6371: uuden ulosottolain voimaanpanosta ja siitä, mitä sen johdosta on huomioonotet-
6372: tava 3 päivänä joulukuuta 1895 annetun asetuksen 27 §:n muutttamisesta, sellai-
6373: sena kuin tämä lainkohta kuuluu 31 päivänä joulukuuta 1917 annetussa laissa.
6374: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että ulosottolain voimaanpano-
6375: asetuksen 27 § muutetaan näin kuuluvaksi :
6376:
6377: 27 §. kirjan lunastusta tahi muuta sellaista ulos-
6378: Kun ulostekoju, yleisiä maksuja, toimitus- mitataan ilman tuomiota tai päätöstä, nou-
6379: 15() III,a. - Ulosottolain muuttaminen.
6380:
6381: datettakoon ulosottolain määräyksiä ulos- kertyneiden varojen jaosta sekä ulosotto-
6382: mittauksen toimeenpanosta, ulosmitatun miehen menettelyä koskevasta valituksesta.
6383: omaisuuden myymisestä, ulosmittauksesta
6384:
6385: Helsingissä, helmikuun 12 p :nä 1929.
6386:
6387:
6388: Jalmari Virta.
6389:
6390: Mauritz Fr. Rosenberg. William Tanner.
6391: S. Savolainen. F. Savenius.
6392: K. Kulmala. Yrjö Lehtinen.
6393: 157
6394:
6395: 111,4. - Lak. al. N :o 1.
6396:
6397:
6398:
6399:
6400: Wiik: Ehdotus lai!ksi vuoden 1918 kansalaissodan joh-
6401: dosta rangaistuksi.in tuomittujen henkilöiden armah-
6402: tamisesta.
6403:
6404:
6405: E d u s k u n n a ll e.
6406:
6407: Kansalaissodan päättymisestä on kulunut laissodan päättyessä syntyneen pakokauhun
6408: jo runsaasti kymmenen vuotta, joten koh- vaikutuksesta joutuivat ulkomaille. Sur-
6409: tuudella voitaisiin otaksua, että sen herättä- keata elämää ovat lukuisat näistä henkilöistä
6410: mät intohimot olisivat ehtineet asettua. nyt jo kymmenen vuoden ajan eläneet.
6411: Moneen kertaan on, pääiasiassa edullisten Toiset ovat Venäjällä, missä vallinneet vai-
6412: puoluepoliittisten tilanteiden vaikutuksesta, keat taloudelliset ja poliittiset olot ovat vai-
6413: saatu aikaan armahduslakeja, jotka ovat keuttaneet heidän toimeentuloaan. Toiset
6414: vapauttaneet vankiloista ainakin useimmat ovat löytäneet tyyssijan Ruotsista, mutta
6415: kansalaissodan johdosta vankeusranga.istuk- heitä on rasittanut alituinen taloudellinen
6416: siin tuomitut sekä pala:uttaneet vapaute- epävarmuus ja suoranainen ahdinko, jota
6417: tuille ikansalaisluottamu'ksen. paitsi useiden 'paikallisten viranomaisten
6418: Mutta vielä .ei ol.e saatu kansa1laissodan epäluulo on kiusallisella tavalla kohdistunut
6419: johdosta täydellistä amnestiaa, vaikka esi- noihin vieraisiin, asiapapereita vailla oleviin
6420: merkiksi Pariisin kommuunin jälkeen, joka pakolaisiin. Näin ollen on elämä ollut heille
6421: erinäisissä suhwissa oli Suomen kansalais- alituista taistelua vaikeuksia ja huolia vas-
6422: sotaan verratta,vissa, saatiin sellainen jo ly- taan. Ei vain kohtuus, vaan suorastaan
6423: hyemmässäkin ajassa. Vielä ei ole maan- oikeuskin vwatisi, että heille vihdoinkin an-
6424: paossa oleville, punaisella puolella t:aistel- nettaisiin mahdollisuus palata kotimaahansa
6425: leille suotu mahdollisuutta palata klotimaa- joutumatta täällä uusien kärsimysten uh-
6426: hansa joutumatta täällä vangittaviksi ja reiksi.
6427: ehkä rangaistaviksi. Tämän johdosta onkin Ehdotan,
6428: vielä maan radojen ulkopuolella lukuisasti että Eduskunta hyväksyisi näin
6429: rehellisiä suomalaisia työläisiä, jotka kansa- knul1wan lain:
6430:
6431:
6432: Laki
6433: vuoden 1918 kansalaissodan johdosta rangaistuksiin
6434: tuomittujen henkilöiden armahtamisesta.
6435:
6436: Edus:kmman päi.itöksen mukaisesti säädetään:
6437:
6438: 1 §. säännöllisissä tuomioistuimissa on tuomittu
6439: Henkilöt, jotka va ltiori'kosoikeuiksissa tai rangaistukseen vuoden 1918 kansalaissotaan
6440: lh8 lll,4. - Kansalaissodan johdosta tuomittujen armahtaminen.
6441:
6442: osanotosta, sen valmistamisesta tahi siihen 2 §.
6443: kiihoittamisestta tai muista kansalaissotaan Teoista, joista mainitaan 1 § :ssä, vireille
6444: liittyvistä teoista, va;pauteta.an heti heille pannut syytteet rauetkoot älköönkä uusia
6445: tuomituista rangaistuiksista ja palautetaan syytteitä sellaisista teoista enempää nostet-
6446: heille kansalaisluottamus ja muut lisäran~ ta;ko.
6447: gaistuksella riistetyt oikeudet.
6448:
6449:
6450: Helsingissä, helmikuun 12 päivänä 1929.
6451:
6452:
6453: Karl H. Wiik.
6454: 169
6455:
6456: IIJ.s,. - 14!k. aL N:o i.
6457:
6458:
6459:
6460:
6461: Pekkala, B. y. m.: EhdGtus laiksi valtiaiJisten vaWri.ett
6462: oiJk8'Ukstsla.
6463:
6464:
6465:
6466: E d u s k u n n a ll e.
6467:
6468:
6469: Suomen eduskunta on tanunikuun 21 vähemmän kunnialle k~ä muoto. Niin-
6470: päivänä 1921 annetulla lailla, joka koskee ikään oli korlrein oikell$ sitä mie,ltä, että
6471: rangaistusten täyiäntöönpanosta, 19 päivänä tuomioistuimen harkittavaksi. olisi jätettävä,
6472: joulukuuta 1889 annetun asetuksen 2 luvun onko tämänlaatuisissa asioissa tuomittava
6473: 8 § m m,uutt~,~,mista, tunnlli!tanut oikeaksi sGvellutettavassa lain paikassa säädE;lttyyn
6474: sen periaatteen, että n. s. v~ltiollisten ja kansalai~luottamU.ksen menettämiseen. Edel-
6475: :m.wden rikok&entekijäin välillä on tehtävä leen lrorkein oiikeus lausui : ,K~ska eräät
6476: ta-rkka ero. Myös Vl;lOden 1921 valtiopäiville rikoslain 16 luvussa mainituista rikoksista
6477: ann(}tuasa hallituksQn esityksessä s.anotaan: samoinkuin myös kaksintaistelurikos ja n.s.
6478: ,14ykkäystä sietämättömäksi ja siis heti painovapausrikokset, joista sakon ohella on
6479: kol·jattavaksi t&ytyy kuitenkin kataoa sitä, myös säädetty vapausrangaistusta, ovat
6480: ettei rikoslaki enempää, kuin asetus ran~ luonteeltaan jokseensakin samanlaisia, kuin
6481: gruatusten täytäntöi:h~panostakaan tee mi- esitys.ehdotukses,sa mainitut valtiolliset ri-
6482: tä~ eroitusta n. s. valtiollisten ja muitten kokset, olisi ehdotettu lain muutos ulotet-
6483: rikokaentekijäin välillä, vaan rankaisee IUO- tava koskemaan näit~kin rikoksia.''
6484: le1Upil1 kunniaan käyväliä vapausra:ngais- Ne näkökohdat, joita korkein o.ikeus on
6485: t\lk$.(3\la". Esityksessä kyllä myönnetään, lausunnossaan esiintuonut, ansaitsevat suu-
6486: ettii tieteisopin mukaan olisi esityksessä eh- rempaa huomiota, kuin mitä eduskunta
6487: dotettu muutos ulotettava pitemmällekin niille osoitti. Erikoisesti sietää panna mer-
6488: kuin esityksessä oli tapahtunut, mutta sa- kille, että rikoslaki siinä muodossa kuin
6489: :rr:mUa lausutaan, että sillä hetkellä ei kui- Suomen valtiosäädyt sen ensin olivat hy-
6490: tenkaan näytä l~jempi reformi tarpeen väksyneet, sisälsi nimenomaisia säännöksiä
6491: vaJ:~,timalta. e~im. siitä, ettei valtiopetoksesta enempää
6492: Siinä laU$nnnossaan, jcmka korkein oi- kuin törkeästä maanpetoksesta ehdotto-
6493: keUiil oli haJlituksen mainitun esityksen joh- masti seurannut kansalaisluottamuksen me-
6494: dosta antanut, se .ehdotti tuom1oistuimelle nettäminen. Samoin oli valtiopetoksesta
6495: myönnettäväksi laajeunnan vallan kussakin (R.l. 11: 3 ja 4) erinäisissä tapauksissa
6496: yksityisessä tapauksessa harkinnan mukaan säädetty jonkinmoisia custodia honestaa
6497: määrätä, onko rangaistus oleva tavallinen 'lähentelevä pitkäaikainen (aina kahdek-
6498: vatpa,usrangaistU$ vai esitysehdotuksessa tar- saan vuoteen asti nouseva) vank:eusrangais-
6499: koitettu vapausrangaistuksen lievempi ja tus. (Vert. Allan Serlachius, Suomen R'-
6500: 160 III,o. - Valtiollisten vankien oikeudet.
6501:
6502: kosoikeuden oppikirja, s. 336). Vasta. tsaari- kaan tuomituista ovat sangen. monet joutu-
6503: vallan pakotuksesta sai rikoslaki tässä koh- neet syytetyiksi myös luvattomasta rajan
6504: din nykyisen muotonsa. yli kulkemisesta, väärän passin käyttämi-
6505: Edellämainittu tammikuun 21 päivänä sestä tai muusta teosta, johon syytetty on
6506: 1921 annettu laki sisältää periaatteessa siis joutunut poliittisen tekonsa yhteydessä,
6507: vain palaamista sille kannalle, jolle Suomen mutta jota mitenkään ei voi katsoa erilli- .
6508: kansan laillinen eduskunta jo yli kolme- seksi ja yksityisluontoiseksi rikokseksi. Kun
6509: kymmentä vuotta takaperin oli asettunut. tällaisesta poliittiseen tekoon liittyvästä
6510: • Mutta tämä laki jäi puolinaiseksi kahdes- rikoksesta tavallisesti on rangaistus pieni,
6511: sakin suhteessa. Ensiksikin siinä, kuten usein vain sakkoa, niin on kohtuutonta sen
6512: korkein oikeus aivan oikein on huomautta- nojalla pitää vankia koko sitä aikaa, mikä
6513: nut, supistettiin valtiollisen rikoksen kä- rangaistuksia yhdistämällä hänen rangais-
6514: site, siis lain ala, aivan liian suppeaksi ja tusajakseen on määrätty, yksityisrikokselli-
6515: toiseksi ne oikeudet, mitkä vaitiollisille van- sena ja siis ilman valtiollisen vangin oi-
6516: geille myönnettiin, ovat aivan liian pienet. keuksia. Oikeampaa olisi, että hän yksi-
6517: Räikeänä esimerkkinä tämän lain alan tyisluontoiseksi katsotun rikoksensa ajan
6518: suppeudesta johtuvasta ristiriitaisuudesta kärsittyään yksityisrikoksellisena saisi lo-
6519: mainittakoon rikoslain 16 luvun 8 § :n edel- pun rangaistusaikaansa nauttia valtiollisen
6520: lyttämä eräs tapaus. Mainitussa pykälässä vangin oikeuksia.
6521: sanotaan, että se, joka julkisesti väkijou- Kokemus siltä ajalta, jonka usein mai-
6522: kossa taikka kirjoituksessa tahi muulla esit- nittu tammikuun 21 päivänä 1921 annettu
6523: telyllä, minkä hän on levittänyt, on koetta- 1aki on ollut voimassa, on myös osoittanut,
6524: nut vietellä esim. valtiopetokseen tai maan- että ne oikeudet, mitkä tällä lailla valtioUi-
6525: petokseen, tuomittakoon, jos sen johdosta sille vangeille oli myönnetty, ovat aivan
6526: rikos tahi yritys tehtiin, yllyttäjänä. Siis riittämättömän pienet. Kuritushuoneessa
6527: rikoslain 11 ja 12 luvun mukaan, jolloin rangaistustallin kärsiviä valtiollisia vankeja
6528: vanki saa valtiollisen vangin oikeudet. Mut- pidetään pakkotyössä kuten yksityisrikolli-
6529: ta jos viettely on ollut niin menestykse- siakin. Vankien. oikeus itsensä kirjallisuu-
6530: töntä, että se ei ole johtanut edes yrityk- della kehittämiseen sekä yleensä itseopiske-
6531: seen, on viettelijä rangaistava rikoslain 16 luun on supistettu mitä vähimpään, heidän
6532: luvun 8 §:n mukaan, jolloin hän ei saa oikeutensa saada ulkoapäin lisäruokaa sekä
6533: minkäänlaisia valtiollisen vangin oikeuksia, . pitää omia vaatteita on suuresti rajoitettu.
6534: vaan hänet pannaan samaan koppiin var- Vain kerran kuukaudessa he säännön mu-
6535: kaitten ja ryövärien kanssa. Meillä on esi- kaisesti saavat tavata omaisiaan sekä olla
6536: merkkejä siitä, että samat henkilöt ovat kirjeenvaihdossa, he ovat yhtä drakoonisten
6537: kärsineet rangaistustaan valtiopetoksen yri- kurinpidollisten rangaistusmääräysten alai-
6538: tyksestä tai valtiopetoksen valmistelusta sia kuin yksityisrikoksistakin tuomitut, hei-
6539: valtiollisina vankeina, mutta epäonnistu- dän asuntonsa eivät täytä edes niitä vaati-
6540: neesta yllytyksestä heidät on pantu tavallis- muksia, joita laki yksityisrikoksista tuomi-
6541: ten rikollisten joukkoon ja luokkaan. Yhtä tuille vangeille asettaa•. Vakavasti sairastu-
6542: ilmeisiin epäjohdonmukaisuuksiin johtavat neet eivät saa tarpeellista hoitoa. Luette-
6543: ne lu:kuiset muut koihdat, joihln korkeim- loa voisi jatkaa. Suorastaan lain rikko-
6544: man oikeuden lausunnossa viitataan. mista on viranomaisten puolesta tapahtu-
6545: Yhtenä esimerkkinä puheenalaisen lain nut siinä, että kurinpidollista tietä, vastoin
6546: alan suppeudesta on myös mainittava se, lain selvää sanamuotoa, on vangilta riistetty
6547: että etenkin rikoslain 11 ja 12 luvun mu- valtiollisen vangin oikeudet, ja hänet on
6548: ,
6549: III,r;. -- Pekkala, E. y. m. 161
6550:
6551: saatettu yhteyteen yksityisrikoksellisten tiolliselle vangille. Oikeutta oleskella ul-
6552: kalnSSa. Kaiken tämän vuoksi olisi valtiol- koilmassa on myös huomattavasti laajennet-
6553: listen vankien oikeuksia laajennettava. Työ- tava. Niinikään on valtiollinen vanki va-
6554: pakko on vaitiollisilta vangeilta poistettava. pautettava alentavista kurinpidollisista
6555: He ovat yleensä niin kehittynyttä väkeä, rangaistuksista sekä kiellettävä panemasta
6556: että osaavat käyttää aikansa itseopiskeluun häntä kahleisiin. Vaikkakaan valtiollisia
6557: tai jos tahtovat työtä tehdä, ymmärtävät vankeja ei liene viime aikoina pakoitettu
6558: itse valita sopivaa· työtä. Lisäruoan tai olemaan läsnä uskonnonopetuksessa ja har-
6559: muun mukavuuden hankkimiseen omalla taudenharjoituksissa, on syytä kuitenkin
6560: kustannuksellaan on vaitiollisille vangeille tässäkin suhteessa panna lakiin selvä sään-
6561: annettava ehdoton oikeus, joka ei riipu, ku- nös, joka jättää osanoton vangin oman har-
6562: ten nyt, vankilaviranomaisten ha·rkinn.asta. kinnan varaan.
6563: Samanlainen oikeus on annettava kirjalli- Tuntuu tarkoituksenmukaiselta laatia
6564: suuden hankkimiseen ja aikakautisten jul- laki sellaiseksi, että siinä luetellaan valtiol-
6565: kaisujen tilaamiseen. Laissa· on. määrättävä liselle vangille kuuluvat erioikeudet ja
6566: myös laajennettu oikeus lähettää ja ottaa muissa suhteissa noudatetaan voimassa ole-
6567: vastaan kirjeitä sekä tavata omaisiaan ja vaa asetusta rangaistusten täytäntöönpa-
6568: tuttaviaan. Ehdoton oikeus omien vaattei- nosta, lukuunottamatta sanotun asetuksen
6569: den käyttämiseen on annettava. On epäin- 3 ja 4 lukua, joissa on muun muassa sään-
6570: himillistä, että vaikeasti sairastunutta val- nöksiä eri vankiluokista. Valtiollista va;n-
6571: tiollista vankia ei siirretä vankilan ulkopuo- kia on pidettävä lroko rangaistusaikansa
6572: lelle saamaan kunnollista hoitoa. Kuvaa- samassa asemassa. Tietenkin on otettava
6573: vana esimerkkinä nykyisistä olosuhteista on huomioon että edellämainitun asetuksen
6574: toimittaja Väinö Vuorion kohtalo. Poliitti- muitakin säännöksiä sovelletaan valtiollisiin
6575: sista syistä tuomittuna on hän Tammisaaren vankeihin vain, mikäli ne eivät ole ristirii-
6576: pakkotyölaitoksessa vaikeasti keuhkotautiin dassa säädettävän lain kanssa. Valtioneu-
6577: sairastuneena, mutta anomuksista huolimatta voston asiana oLkoon antaa lähemmät mää-
6578: ei häntä ole soostuttu siirtämään paranto" räykset lain soveltamisesta.
6579: laan. Ei näytä olevan muuta mahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6580: suutta sellaisen epäkohdan korjaamiseen
6581: kuin muuttaa lakia niin, että oikeus saada että Eduskunta hyväksyisi seu-raa-
6582: parantolahoitoa kuuluu ehdottomasti vai- van 7.akiehdotuksen:
6583:
6584:
6585: Laki
6586: valtiollisten vankien oikeuksista.
6587: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
6588: 1 §. Tuomioistuimella olkoon valta määrätä
6589: Valtiollisella vangilla tarkoitetaan henki- annettavaksi valtiollisen vangin. oikeudet
6590: löä, joka on kärsimässä vapausrangaistus- sellaisellekin henkilölle, joka on tuomittu
6591: taan tuomittuna rikoslain 11, 12 tai 13 lu- muiden kuin yllämainittujen lainkohtien
6592: vun, 16luvun 8 ·§ :n 1 momentin, mikäli siinä nojalla, mutta on tehnyt tekonsa valtiolli-
6593: säädetään viettelyksestä valtiopetokseen tai sen, yhteiskunnallisen tai uskonnollisen kä-
6594: 1n:aanpetokseen, 16 luvun 8 § :n .2 momentin sityksensä perustuksella.
6595: sekä 16 luvun 24 § :n kuin myöskin paino- Valtiollisena vankina on myös pidettävä
6596: vapauslain nojalla. sella,ista vapausrangaistustaan kärsivää hen-
6597: 63-29 21
6598: 162 111,5. - Valtiollisten vankien oikendet.
6599:
6600: kilöä, joka 1 momentissa mainittujen lain 6 §.
6601: kohtien mukaan annetun rangaistuksen li- Valtiollinen vanki saakoon käyttää omia
6602: säksi <>n tuomittu rangaistukseen myöskin vaatteitaan, jos hän itse niin haluaa.
6603: muiden lain kohtien nojalla, mutta kärsinyt
6604: täydellisesti tämän osan rangaistustaan.
6605: . 7 §.
6606: Jos valtiollinen vanki sairastuu, pidettä-
6607: 2 §. köön häntä vankilan ulkopuolella sellaisessa
6608: Valtiollista vankia älköön pantako vas- paikassa, jossa häntä saattaa tarpeenmukai-
6609: toin omaa tahtoaan yhteen muiden kuin sesti hoitaa.
6610: toisten valtiollisten vankien kanssa. Valtiollinen vanki saakoon liikkua ulko-
6611: ilmassa päivittäin vähintäin kolme tmitia,
6612: 3 §. mikäli hän itse sitä haluaa.
6613: Valtiollista vankia älköön työhön pakoi-
6614: tettako. Joo hän tahtoo työtä tehdä, saa- 8 §.
6615: koon itse valita työnsä. Valtiollista vankia älköön kurinpidolli-
6616: sesti rangaistako, älköönkä häntä kuljetet-
6617: 4 §. taessa tai muunoinkaan kahleisiin pantako.
6618: Valtiolliselle vangille on yleisillä varoilla 9 §.
6619: hankittava terveellinen ja tarpeenmukainen Valtiollinen vanki vapautettakoon, mikäli
6620: ravinto sekä muut tarpeet. Jos hän tahtoo .'hän itse haluaa, uskonnonopetuksesta ja
6621: ja saattaa kustantaa itselleen paremman hartaudenharjoituksista.
6622: elatuksen tahi enemmän mukavuutta kuin
6623: mitä vankilassa ylimalkaan annetaan, ol- 10 §.
6624: koon hänellä siihen oikeus oman harkin- Valtiolliseen vankiin älköön sovellettako
6625: tansa mukaan. 19 päivänä joulukuuta 1889 rangaistusten
6626: 5 §. täytäntöönpanosta annetun asetuksen 3 ja
6627: Valti<>llisen vangin olkoon lupa lukea ja 4 luvun määräyksiä.
6628: kirjoittaa. Olkoon hänellä myös oikeus Muuten noudatettakoon valtiolliseen van-
6629: hankkia omalla kustannuksellaan halua- kiin nähden soveltuvilta kohdin 1 momen-
6630: maansa kirjallisuutta sekä tilata halua- tissa mainitun asetuksen säännöksiä, mikäli
6631: miansa aikakautisia julkaisuja sekä oikeus ne eivät ole ristiriidassa tämän lain kanssa.
6632: niin usein kuin haluaa ottaa vastaan sekä 11 §.
6633: lähettää kirjeitä. Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
6634: Valtiollisella vangilla olkoon oikeus vä- tamisesta antaa valtioneuvosto.
6635: hintään kerran viikossa ja kahden tunnin
6636: aikana kerrallaan tavata omaisiaan tai tut- 12 §.
6637: taviaan. Tämä laki tulee voimaan heti.
6638:
6639: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1929.
6640:
6641: Eino Pekkala. F. Savenius.
6642: Jalmari Virta. William Tanner.
6643: Aug. Turunen. Emil J. Tabell.
6644: Pekka Strengell. Adam Asikainen.
6645: Mauritz Fr. Rosenberg. Salomo Savolainen.
6646: J. Aug. Isaksson. Juho Perälä.
6647: Siina Urpilainen. Ida Hämäläinen.
6648: 163
6649:
6650: III,& - Toiv. aJ. N:o 1.
6651:
6652:
6653:
6654:
6655: Aalto-Setälä y. m.: Rangaistusten täytäntöönpanomene-
6656: telmän muuttamisesta.
6657:
6658:
6659: E d u s k u n n a 11 e.
6660:
6661: Vuoden 1928 valti9päivillä lausui edus- aikaan, vapausrangaistuslaitosten asuja-
6662: kunta ylimääräisen menoarvion oikeusmi- roisto pyrkii Usääntymään aivan tavatto-
6663: nisteriöön kohdistuvan UI luvun kohdaHa, massa määrässä. Tämä ei johdu siitä, että
6664: että koska sijoitta:malla vankeja suonkui- henkilöt työnsaantimahdollisuuksien supis-
6665: vaus- ynnä muihin yleisiin töihin on saa- tuessa tekisivät rikoksia, vaan siitä, että
6666: vutettu hyviä tuloksia, eduskunta on päät- rangaistaviin tekoihin syypäiksi tuomitut tai
6667: tänyt kehoittaa hallitusta laatimaan ja tällaisia tekoja tehneet mahdollisuutta
6668: eduskunnalle ,esittämään suunnitelman van- myöten yrittävät lykätä rangaistuksensa
6669: kien käyttämisestä soiden raivaamiseen kärsimisen sellaiseen ajankohtaan, jolloin
6670: uudisviljelystarkoituksia varten. se heistä katsoen on mukavinta ja edulli-
6671: Tällaisen kehoituksen antamiseen oli kiel- sinta. Se, että tällaista saattaa ja saa ta-
6672: tämättä olemassa perusteellisia syitä. Va- pahtua, on mitä suurimmassa määrässä
6673: pausrangaistuslaitosten n. s. ylika:nsoitus- omiaan heikentämään itse rangaistuksella
6674: hanonkäynyt maassamme km-rassaan mah- tarkoitettua vaikutusta sekä erikois- että eri-
6675: dottoma:ksi vankiluvun yhäti lisääntyessä. tyisesti yleisestävässä merkityksessä. Lisäksi
6676: Nytkyisin esim. on tämä luku noin 7,700 eli on tästä yhteiskunnalle se käytännöllinen
6677: siis huomattavasti suurempi kuin milloin- haitta, että rangaistuslaitosten pitää olla
6678: kaan ennen ja tilanne sellainen,. että van- siksi suuria, tahtoisi sanoa joustavia, että
6679: keja täytyy pitää yhden henkilön kopissa n:e saattavat tarpeen tullen ottaa vastaan
6680: kolmekin. Vallitsevaa järjestelmää noudat- noiWaalia paljon suuremman määrän asuk-
6681: taen tietäisi tällainen asiaintila sitä, että kaita. Vielä on tästä sekin käytännöllinen
6682: maahamme olisi rakennettava yhä uusia va- haitta, ettei yhteiskunta juuri sanottavassa
6683: pausrangaistuslaitoksia, joiden rakentami- määrässä voi käyttää rangaistukseen tuo-
6684: nen luonnollisesti yhäti lisäisi jo nykyisin- mittuja mihinkään hyödylliseen työhön,
6685: kin vankeinhoitoon tarvittavia suuria. kus- vaan että näistä muodostuu, varsinkin vuo-
6686: tannuksia ilman, että yhteiskunta !ides den kylmimmiksi kuukausiksi, sanan täy-
6687: voisi ajatella käyttää uppiniskaisia ja hyö- dessä merkityksessä valtion täysihoitolai8ia,
6688: dyttömiä jäseniään tuottavaan työhön. Ny- jotka, kaukana siitä, että katsoisivat joutu-
6689: kyisen järjestelmän vallitessa on myös to- neensa rangaistuslaitokseen, pitävät itseään
6690: dettava, että talvisaikaan, siis -ajankohtana, vapaan ja 'huolettoman täysihoidon saa-
6691: jolloin esim. maatalouteen kuuluvia töitä on neina.
6692: vähemmän saatavissa ja työnsaantimahdolli- Kun toiselta puolen jo nykyisen kokemuk-
6693: suudet yleensä ovat huonommat kuin kesä- sen perusteella voidaan todeta, että yhteis-
6694: 164 111,6. - Rangaistusten täytäntöönpanomenetelmän muuttaminen.
6695:
6696: kunta sopivasti voisi käyttää rangaistuslai- etteivät rangaistuksiin tuomitut mielensä
6697: toksiin joutuneita tuottavaan ja hyödylli- mukaan voisi määrätä aikaa, jolloin suvait-
6698: seen työhön, - maatöissä, kuten esim. soit- sevat rangaistuksensa kärsiä, niin pitäisi
6699: ten kuivauksissa on v. 1928 ktäytetty noin järjestelmän sekä vähentää rikollisuutta että
6700: 1,300 vankia ja rautatiera;kennuksilla esim. tehdä rikolliset ainakin jossain määrin vas-
6701: Heinolan radalla noin 600 vankia - ja tu- ten tahtoaankin yhteiskuntaa palveleviksi
6702: lokset tällaisesta työstä ovat olleet tuotan- yksilöiksi.
6703: nolliselta kannalta tyydyttiilviä, niin olisi Sitä seikkaa että työkomppaniat tulisi-
6704: käsittää:ksemme valtiovallan taholta kiinni- vat ulkoilmassa työskenteleviksi ja siis vain
6705: tettävä erikoista huomiota siihen, että va- n. s. ulkotyötä tekeviksi, ei käsittääksemme
6706: pausrangaistuksella rikk:omuksensa ja rikok- voida pitää järjestelmän puutteena, sillä yh-
6707: sensa sovittavia henkilöitä säännöllisesti teiskuntaa vastaan rikkoneet ja velvollisuu-
6708: käytettäisiin täl·laiseen työhön, ta:htoo sa- tensa laiminlyöneet yksilöt eivät voi vaatia
6709: noa, että rangaistuksen työllä sovittaminen ainakaan kohtuutta siLmällä pitäen, että yh-
6710: tulisi säännöksi niin monessa tapauksessa teiskunta valmistaisi heille rangaistusaika-
6711: kuin mahdollista nykyisen vapausrangais- naan juuri sellaista työtä, mitä he ennen
6712: tuksen asemesta. Tämä tietäisi itse asiassa ovat tottuneet tekemään tai ehkä vastaisuu-
6713: uuden järjestelmän käytäntöönottamista dessa tulisivat tekemään. Yhteiskunnan
6714: nykyisen vankilajärjestelmän tilalle ja kai- puolelta riittää, että tarjottu työ on re-
6715: paisi toteutuakseen luonnollisesti muutoksia hellistä työtä ja sellaista, että sitä jokainen
6716: rangaistusten koko täytäntöönpanomenetel- osaa ja voi tehdä. Eri ammattikuntakomp-
6717: mässä. paniain perustaminen olisi aivan aiheetonta
6718: Se menetelmä, mitä edelläsanotulla tar- ja herkkämielistä haihattelua.
6719: koitetaan, sisältäisi pääasiallisesti sen, että Myös on huomattava, että nykyiset saa-
6720: yleiseen työhön, sa:kkoon, 'jota ei soviteta ra- dökset yleiseen työhön määräämisestä ovat
6721: hassa, ja sellaiseen vapausrangaistukseen, siksi monimutkaisia ja hankalasti käytän-
6722: jöSsa yksinäiskoppi ei ole tarpeen, tuomit- töön soveltuvia, että varsinkin maalaiskun-
6723: tuja herikilöitä varten perustettaisiin n. s. nissa harvoin ja vastenmielisesti turvaudu-
6724: valtion työkomppanioita, joita voitaisiin taan tällaiseen työhön saattamiseen. Kiitet-
6725: käyttää esim. rautatierakennuksiin, soiden tävällä harrastuksena perustetut kuntien
6726: kuivatukseen, koskien perkarukseen ja mui- pakkotyölaitokset ovat osoittautuneet tar-
6727: hin pitemphiikaisiin ja suurempaa työnte- koitustaan vastaamattomiksi, koska monasti
6728: lcljätnäärää vaativiin töihin. Nykyisen van- on ollut vaikeata saada lait<Yksiin asukkaita,
6729: kilajärjestelmän rinnalla saavutettaisiin täl- ei sen vuoksi, etteikö laitoksiin lähetettäviä
6730: löin ensinnäkin se etu, että tällaisten työ- ·olisi enempikin kuin tå.:l'p'eeksi, mutta juuri
6731: komppanioiden toiminta-alue ei olisi kiin- sen vuoksi, että menetelmä sinne saattami-
6732: teästi paikkaan sidottu, vaan komppania seksi on niin monimutkainen ja hånkala,
6733: voitaisiin helposti siirtää työn valmistuttua ettei sellaista rohjeta ja viitSitä ryhtyä yrit-
6734: uuteen hyödylliseen toimipaikkaan lähettä- tämään. Yleiseen työhön määräämisen pe-
6735: mällä sinne ensinnä jokin komenlluskunta rusteet olisi siis myös yksinkertaistutet-
6736: vdlmistamaan tarpeellisia majapaikk:oja. tava esim. siten, että alioikeudet kunnallis-
6737: Ktm: vielä saattamalla entisestäan nopeann- ten viranomaisten vaatimuksesta voisivat
6738: miksi rangaistusten täytäntöönpanotoimen- määrätä perheensä tai muuten lainmukaisen
6739: piteet ja mahdollisesti supistamalla valitus- elatils\"elvollisuutensa laiminlyöneen henki-
6740: oikeutta ja ainakin kiirehtimällä valituksien lön yleiseen työhön edellämainittuihin työ-
6741: ratkaisua toivottavasti päästäisiin siihen, komppanioihin. Selvää myös on, että esim.
6742: 111,6. - Aalto-Setälä. y. m. 165
6743:
6744: 'irtolaisuudesta yleiseen työhön tuomittu rangaistukseen, mikäli vapausran-
6745: saisi suorittaa työvelvollisuutensa tällai- gaistuksen erikoi.sestävä lootu ei ole
6746: sessa työkomppaniassa. esteenä, tuomitut henkilöt vapausran-
6747: Asian luonnosta johtuu, että yllätarkoi- gaistusLaitoksissa ja nykyisissä työ"kti-
6748: tetun järjestelmän tqteuttaminen vaatii toi- toksissa pitätnisen asemesta määrät-
6749: menpiteitä valtiovallan taholta sekä lainsää- täisiin savittmrutan rikoksensa ta.i
6750: dännöllisessä että käytännöllisessä merki- suorittamaan työvelvollisuutensa n . .~.
6751: tyksessä ja saamm~kin näin ollen kunnioit- valtion työkomppanioiss'a; ja
6752: ta~n esittää eduskunnan hyväksyttäväkJsi että hallitus samalla ryhtyisi edel-
6753: toivomuksen, läsanotwsta johtwviin lainsäädännöl-
6754: lisiin .ia käytännöllisiin toimenpitei-
6755: että haUitus kiiroellis8,sti ryhtyisi siin pitäen silmällä! erikoisesti ylei-
6756: toimenp~teisVin rangai<st$ten täytän- seen työhön tuomitsemista koskevien
6757: töönpanomenetelmän muut~amiseksi määt·äysten yksinkertaistuttamista ja
6758: ..,'it., että yleiseen työhön, sakkoon, rangaistusten täytäntöönpanon välit-
6759: jota ei sovite~a rahJasS,a, ja Wtpaws- tömyyttä.
6760:
6761: Helsingis~ä helmikuun 11 p:nä 1929.
6762:
6763:
6764: T. A. Aalto-Setälä. K. E. Aarnio.
6765: J. 0. Ikola. F. y. ;Härmä.
6766: 0. u. Jussila. ;A-ntti Vainio.
6767: E. A. Turja. A. Luoma.
6768: ;Martti Rantan~n. Antti Juutilainen.
6769: Kaino W. O:bane-.,:t. J{aa,pro MoUan•u·
6770: Väinö Malmivaara. Sakari Aiuali.
6771: Viljami Kal.liokoski.
6772: 166
6773:
6774: 111,7. - Hemst. mot. N :o 2.
6775:
6776:
6777:
6778:
6779: JacobSSOU m. fl.: A.ng. sådan ändring U'V tryckfrihets-
6780: lagen att ämbetsverken måtte åläggas hålla officieUa
6781: handlingar tillgängliga för allmänheten.
6782:
6783:
6784: T i ll R i k s d a g en.
6785:
6786: Det skall väl knappast kunna bestridas, avfattning berett vederbörande.möjlighet
6787: att icke vår trydårihetslag av den 4 ja- att helt och hållet förvägra pressen uppgif-
6788: nuari 1919 bär spår av de säregna förhål- ter uti offentliga ärenden eller ock, vilket
6789: landena vilka i riket rådde vid tiden för bör anses lika föl1kastligt, meddela sådana
6790: lagens tillkomst. Iclke heller kan man uppgifter endast ät en del, medan andra
6791: komma ifrån det faiktum att en del i lagen lämnas utan.
6792: ingående stadganden äro av den lbeskaffen- Med hänsyn till de stabila förhällanden,
6793: het att de hellre än att befordra medborgar- vilka hos oss nu äro rädande, borde det dock
6794: nes i grundlag tillförsäkrade rätt till tryck- vara möjligt att i påtalade hänseenden
6795: frihet, omintetgöra eller åtminstone i avse- åstadkomma revision likasom en sådan i det
6796: värd grad försvåra möjligheterna för sådan allmännas intresse även vore Mgeligen önsk-
6797: offentlig kritik av myndigheters och tjänste- värd. I förevarande avseende kan jag ieke
6798: mäns åtgöranden och beslut, vilken kritik underlåta att hänvisa till den svenska
6799: i en konstitutionell stat av ålder visat sig Tryclkfrihets Förordningen av den 16 juli
6800: vara den säk:raste regulator för statsmalk- 1812, viiken i Sverige ansetts såsom ,ett av
6801: tens behöriga handhavande. tryckfrihetens bästa stod'' ocih ,en av de
6802: Till bevis för justanförda ber jag fä häll- kraftigaste hävstänger till främjande av rätt
6803: visa till 2u ~ uti åberopade lag som bl. a. och sanning i det offentliga livet". Enligt
6804: stadgar att ingen utan vederbörligt till- 2 § 4 mom. uti åberopade förordning är hu-
6805: stånd i tryck mä utgiva högsta regerings- vudregeln om rätten att utgiva offentliga
6806: myndigheternas protokoll och handlingar handlingar den, att e:rivar är tillåtet att i
6807: vilka enligt givna föreskrifter ej få offent- a.J.lmänt tryck utgiva. alla handlinga.r rö-
6808: liggöras. Stadgandet är så formulerat att rande rättegångar och allmänna ärenden,
6809: det i vidriga fall helt kunde omintetgöra vilka förekommit eller förekomma i publika
6810: pressens icke endast nyhetsanskaffning utan verk, ävensom a:llmännlll stadganden, var-
6811: ock legitima krav på rätt att i sam'hällets in- ifrån som helst utfärdade, ävensom embets-
6812: tresse följa med och kritiskt värdesätta så- och tj.änstemäns relationer, memorialer och
6813: väl stats- som kollllllunalförvaltningens em- embetsbrev, så ock alla societeters och verlu;
6814: betsåtgärder och beslut eller överhuvud of- samt enskilda personers skrifter jämte ut-
6815: fentlig myndighets tjänsteverksmn'het. slag och svar därå till de delar dära.v, som
6816: Exempel _:_ även av färskt datum - finnas till pubHka embetsmäQls och verks handlägg-
6817: ju vilka ådagalägga, att stadgandets vaga ning komma ; och hör till den ändan icke
6818: IIJ,<. - .Jacobsson y. m. 167
6819:
6820: allenast alla sådana ihandlingar vid QVan- kalla odh stärka det förtroende mellan em-
6821: nämnda verk och embeten genast och utan betsmyndighet och enskilda, som är ett vä.-
6822: tidslitdräkt emot lösen utlämnas åt vem det sentligt vil1kor för samhällsutvecklingen.
6823: äskar, allltingen han har i saken del cller ej, Visserligen kan kritiken mång(m gång hava
6824: vid ansvar såsom för tjänstens försummelse, varit omotiverad och underhaltig och orätt-
6825: om sådant av någon publik tjänsteman väg- vist utsatt offentlig myndighets organer för
6826: ras eller o0be'hörigen fördröjes, utan även ovilja och hån, men även en sådan kritik
6827: vid samma. a.nsvar, i alla arkiv var och en kan, om den varit ledd av goda avsikter,
6828: fri tillgång lämnas att få på stället avskriva haft sina goda följder. Om den ej leder till
6829: .eller avskriva låta, eller om därvid bety- annat, bör den hos en embetsmyndighet, som
6830: dande hinder vore, i bevittnad avskrift emot inser betydelsen av allmänt förtroende för
6831: vederbörlig lösen, utbekomma alla slags sin förmåga att verka gott, uppkalla bemö-
6832: handlingar, i vad ämne som helst. danden att tillbakakasta anfallet genom att
6833: J ag kan icke heller underlåta att här för allmänheten tydliggöra embetsåtgärdens
6834: citera följande, som den kände svenske stat'i- betyd~lse och sålunda rentvå sitt embets-
6835: rättsauktoriteten, prof. Rerman Ludvig mannaanseende från orättvisa beskyllnin-
6836: Rydin, uttalar i sin som auktoritativ källa gar. En embetsman kan sålunda medelst det
6837: på detta. 'Område hetraktade bok ,om ytt- tillfälle som erbjudilt sig att för allmänheten
6838: randefrihet och tryckfrihet" där det, på tal belysa hans embetsåtgärder i deras rätta da-
6839: Qm detta stadgande, heter bl. a. : ,Rättig- ger och genom den kritikens skärseld, hau
6840: heten att för allmänheten framlägga ~sina lyckligen bestått, vinna ett större anseende
6841: tankar över vad man (pressen) anser av och förtroende än om pressens anmärknin-
6842: vikt för samhällsiivet torde i intet land vara gar ej funnits. Klandret hade i motsatt fall
6843: så vittomfattande, som hos oss (i Sverige) lätt kunnat i smyg utveckla sig till ett myn-
6844: till följd av en stadgad skyldig'het för ve- dighetens verksamhet hämmande miss-
6845: derbörande embetsmän att hålla för allmän- troende.''
6846: heten tillgängliga allru officiella handlingar, Det är ju givet att det svenska stadgan-
6847: .som ej till följd av sa:kens natur böra hållas det såviil tiH i'llllehåll som form redan är i
6848: hemliga. Den fullständiga kontroll över viss mening föråldrat; enligt förljudande
6849: alla em'betsnumnaåtgärder, som härigenom torde man dock i Sverige fortfarande vara
6850: kan utövas av varje för samhällets .väl sig med detsamma och därpå grundad pra.Aris
6851: intresserande medborgare, ·är en borgen ej väl tillfreds.
6852: mindre för våra embetsmäns redbarhet och Enligt mitt förmenande bör tiden äntli-
6853: förvaltningens ordentlighet än även för den gen vara inne att även hos oss fastslå prin-
6854: enskildes trygghet i sina medborgerliga rät- cipen om stats- och kommunala eller över-
6855: tigheters åtnjutande. Det finnes väl ej hel- huvud offentliga handlingars publicitet och
6856: ler någonting, som så bidragit till det poli- icke vidare låta densamma helt vara be-
6857: tiska livets utbildning, den allmänna andens ,roende av vedenbörande myndighets större
6858: stärkande och vårt s&mhälles förkovran, som eller mindre tillmötesgående, eventuellt
6859: denna · åt pressen lämnade kontrollerande vägra.n. I fråga blott om principens om-
6860: makt över allt vad offentlig myndighet he- fattning kan ju olika mening råda, men
6861: ter, ingenting som mer kan bidraga till dug- näppeligen torde det ligga utom möjlighe-
6862: liga eml:Yetsmäns utbildning än inhämtandet tens gränser att uttryckligen så stadga om
6863: av den olika uppfattning, den kritik av em- undantagen från offentlighetsgrundsatsen
6864: betsmannaåtgärder, som pressen framställer, att godtycket redueeras till det minsta
6865: och ingenting kan mera bidraga till att upp- möjliga.
6866: 168 III, 7. - Viralliset asi~~~okirjat yleisön saataviksi.
6867:
6868: På grund av vad jag härovau frllllllhållit lagen av· den 4 januari 1919 att ve-
6869: får jag anhålla det riksdagen ville hos rec derbörande embets- ock tjärJ,stemän
6870: geringen hell),Ställa, skttlle åläggas kålla för allmä'!llteten
6871: tillgängliga alla officiella kandlingar
6872: att re,geringt;,n ville ·uppgöra pro- ock urkunder, vilka icke till följd iw
6873: position rörande sådan ändring av nu sakens natur böra hållas hemliga.
6874: gällande stadganden uti tryckfrikets-
6875:
6876: Helsingfors den 7 februari 1929.
6877:
6878:
6879:
6880:
6881: Härom förena si~:
6882:
6883: Raf~,tel Collian.der. J. Jnb~.
6884: Levi JWJ,t. K. y. Åkerl;tlom.
6885: J. W. Broma.n. Jo)Ju ~terhM.
6886: :t.n.,7. - ,..iv. aL N:o =.
6887:
6888:
6889:
6890:
6891: ~ a;cq-.,JISOn y. m.: P(li~apauslain
6892: 1
6893: muuttqmisesta siten
6894: että virkamiehet velvoitetaan pitäift.ä4n viraUiset
6895: f~Si(lkiriat yleisän saatavissa.
6896:
6897:
6898:
6899: E d u s k u 11 11 a 1 J e.
6900:
6901: T:q~in voitan.een· kieltää, että tammikl!un kin ajalta -, jot.ka osoittavat, että säännök-
6902: 4 p~ l'!Jl9 annetussa painovapl).uslais- sen epämääräinen sanamuoto on sallinut
6903: ~ nijtyy jälkiä niisti,i erikoisista oloista, asianomaisille mahdollisuuden tykkänään
6904: iotlqJ. ~ain syntymäaikllan olivat valtakun- kieltää sanomalehdistöltä tiedot julkisista
6905: n~ ValJalla. ~i myöskään V()i päästä siitä asioista tahi myös, mikä on katsottava sa-
6906: toSiMi~ että monet lakiin sisältyvät sään- ma~i, anrtaa näitä tietoja ainollStaan toi-
6907: n~t ovat sitä laatq.a, että ne, sen sijaan sille, mutta jättää tojoot ilman.
6908: ~ttä .eo.jstäisjvät kansalaisten perustuslaissa Katsoen niihin vakautuneisiin oloihin,
6909: v~utettua painovapausoikeutta, pikemmin jotka nyt meillä vallitsevat, pitäisi lqliten-
6910: prrkivii:t tekemään tyhjäksi tai ainakin tun- kin olla mahdollista aikaansaada mainituissa
6911: tuva,ssa määrässä vaikeuttamaan sellaista kohdin korjaus, niinkuin myös yleisedun
6912: viranomaisten ja virkamiestel)c toimiin jlJ. kannalta tuollainen korjaus olisi erittäin toi-
6913: pÖätöksiin kohdistuvaa arvoste~1Ia, joka van- votta.val. Tässä suhteessa en saata olla viit-
6914: haStaan ~rustuslaillise,ssa valtio~ on osoit- taamatta Ruotsin heinäkuun 1'6 p :nä 1812
6915: tautUnut. olevan . valtiovallan asianmukai- annettuun painovapausasetukseen, jota
6916: sen ~oidon varmin ohjaaja. Ruotsissa on pidetty ,painovapauden par-
6917: Ä~en sanot:un todistaiDiseksi pyydän ha:itm.pana tukena" ja ,voimallisimpana vi-
6918: saada viitata mainitun lain 26 § :ään, joka puna oikeuden ja totuuden edistämiseksi
6919: m. m. &äätää, että ku]{aan älköön ilman B:Sian- julkisessa elämässä". Sanotun asetuksen
6920: omaista lupaa julkaisko painosta ylimpäin 2 § :n 4 momentin mukaan on virallisten
6921: hallitusviranomaisten pöytä- ja asiakirjoja, asia:kirjain julkaiseruisoikeuden paasll.an-
6922: j 0i~en julkaiseminen annettujen määräysten tönä se, että jokaisen on sallittu julkisesta
6923: nojaJ.la on kielletty. Säännös on sanamuo- painosta ju1hista kaikkia oikeudenkäyn-
6924: doltaan sellainen, että se pahimmissa ta- tejä ja yleisiä asioita kvskevia asiakirjoja,
6925: pauksissa voisi kokonaan tehdä tyhjäksi sa- jotka ovat olloot tai ovat esillä yleisissä lai-
6926: nomaleP,distön ei vain uutishankinnan, vaan toksissa, niin myös yleisiä säännöksiä, mistä
6927: ~y~ ~n laillisen vaatimuksen .saada oikeus, tahansa annettuja, samoinkuin virkamiesten
6928: yhteiskunnan edun takia, seurata ja kriitilli- kertomuksia, memoriaaleja ja virkakirjeitä,
6929: ~i arvioida sekä valtion- että lrnnnallis- samoin kaikkien seurojen ja laitosten sekä
6930: hä.IJinnon virkatoimia ja päätöksiä eli yli- y;ksityisten henkilöiden kirjoituksia ynnä
6931: pii.änsä julkisen viranomaisen virkatoimin- päätöksiä ja niihin annettuja vastall.bia,
6932: taa. Onhan e<simerkkejä - aivan äskeiseltä- mikäli koskevat niitä kohtia, jotka tulevat
6933:
6934: 63-29 22
6935: 170 111,7. - Viralliset asiakirjat yleisön saataviksi.
6936:
6937: juLkisten v1rkamisete.n ja laitosten käsiteltä- män vaikuttaa kelvollisten vi~kamiesten· k~
6938: väksi; ja on siinä kohdin ei ainoastaan vastukseen, fktrin, sen erilaisen käsityksen
6939: kaikki sellaiset yllämainituissa laitoksissa kuuleminen, se virkamiestoimenpiteiden ar-
6940: ja virastoissa olevat asiakirjat heti ja aikaa vostelu, minkä sanomalehdistö esittää, eikä
6941: lmkkaamatta lunastuksesta annettava jokai- mikään voi enemmän vaikuttaa sen viran-
6942: selle, joka sitä vaatii, olkoon hänellä asiaan omaisen ja yksityisten henkilöiden välisen
6943: ~saa taQ älkiön, saman edesvastuun uhalla luottamuksen syntymiseen ja vahvistumi-
6944: kuin virassa tehdystä laiminlyönnistä., jos seen, joka on yhteiskunnan !kehityksen oleel-
6945: julkinen virkamies sen kieltää tai asiatto- ' linen ehto. Tosin arvostelu on monasti saat-
6946: masti viivyttelee, vaan myös samalla uhalla tanut olla perusteeton ja ala-arvoinen ja
6947: sallittava jokaisen vapaasti päästä !kaikkiin väärin asettanut julkisen viranomaisen eli-
6948: '1rkistoihin siellä jäljentääkseen tai jäljen- met nurjamielisyyden ja pilkan alaiseksi,
6949: nyttääkseel~ tahi, jos siinä olisi tuntuvia mutta sellaisellakin arvostelulla, jos hyvät
6950: •;steitä, todistettuna jäljennöksenä, asian- tarkoitukset ovat olleet sitä johtamassa1 . ou
6951: mukaisesta lunastuksesta, saada kaikenla.a- saattanut olla hyvät seuraukset. Ellei se
6952: tuisia asiakirjoja, koskekoot mitä asiaa ta- muuhun johda, tulee sen viranomaisessa,
6953: hansa. joka näkee, mitä yleinen luottamus merkit-
6954: En myöskään saata olla tässä siteeraa- see hänen hyvintoimimiskyvylleen, herättää
6955: matta seuraavaa, minkä · tunnettu valtio- pyrkimystä torjua hyökkäys tekemällä ylei-
6956: oikeuden auktoriteetti, prof. Herman Lud- sölle selväksi virkatoimenpiteen merkitys ja
6957: vig Rydin lausuu auktoritatiivisena läh- siten puhdistaa virkamiesarvonsa vääriltä
6958: teenä tällä alalla pidetyssä kirjassaan ,Om syytöksiltä. Virkamies voi siten sen tilai~
6959: yttrandefrihet och tryekfrihet", jossa tästä suuden kautta, joka on taTjoutunut hli.n~m
6960: säännöksestä puheen ollen lausutaan m. m. : virkatoimiensa valaisemiseksi ·yleisölle nii-
6961: ,Oikeus esittää yleisölle ajatuksensa siitä, den oikeassa valossa, ja sillä arvostelun· kji-
6962: mitä katsotaan (sanomalehdistö katsoo) rastulella, jonka hän on kunnollisesti kes:.
6963: tärkeäksi yhteiskuntaelämälle, ei liene mis- tänyt, saavuttaa suurempaa arvoa ja luotta-
6964: sään maassa niin laaja kuin meillä (Ruot- musta kuin jos sanomalehdistön muistutUk-
6965: sissa), sen johdosta, että asianomaisille sia ei olisi ollut. Moite olisi päinvastaisessa
6966: virkamiehille on säädetty velvollisuus pitää tapauksessa voinut helposti kehittyä viran-
6967: yleisön saatavissa !kaikki viralliset asiakir- omaisen toimintaa ehkäiseväksi epäluotta-
6968: jat, joita ei asian luonnon takia ole salai- mu.kseksi. ''
6969: sina pidettävä. Se täydellinen kaikkien vir- Onhan selvää, että tuo ruotsalainen sä.än-
6970: kamiestoimenpiteiden kontrolli, jota täten nös jo on sekä sisällyksensä että muotonsa
6971: jokainen yhteiskunnan menestystä harras- puolesta jossaikin mielessä vanhentunut.
6972: tava kansalainen voi harjoittaa, on ta;keena Mutta siihen ja siihen nojautuvaan käytän-
6973: niin hyvin virkamiestemme rehellisyydestä töön kuulutaan !kuitenkin Ruotsissa edelleen
6974: ja hallinnon kunnollisuudesta kuin myös oltavan täysin tyytyväisiä.
6975: yksilön turvallisuudesta kansalaisoikeuk- Minun käsittääkseni on nyt vihdoin. meil-
6976: siensa nauttimisessa. Ei kai myöskään ole läkin aika vakauttaa periaate valtion ja
6977: mitään, joka on niin vaikuttanut poliittisen !kunnallisten eli ylipäänsä virallisten asiakir-
6978: elämän kehittymiseen, yleishengen vahvistu- jain ·julkisuudesta eikä oenää antaa sen kokO-
6979: miseen ja yhteiskuntamme edistymiseen naan riippua asianomaisen viranomaisen
6980: kuin tämä sanomalehdistölle annettu valta suuremmasta tai pienemmäStä auliudesta;
6981: kontrolloida kaikkea, mikä kantaa julkisen mahdollisesti kiellosta. Vain mikäli koskee
6982: viranomaisen nimeä, mitään, joka voi enem- periaatteen laajuutta saat.taa olla eri mieliä,
6983: 111,7. - Jacobssou y. m. 171
6984:
6985: mutta tuskin lienee mahdollisuuksien rajain että haUitus iahtois·i tehdä esityk-
6986: tuolla puolen, jos nimenomaan niin säädet- ~en sellaiseksi muutokseksi voimassa-
6987: täisiin julkisuusperiaatteen poikkeuksista, olevMn tammikuun 4 p :nä 1919 an-.
6988: että mielivalta supistuu välhimpään mahdol- nettuun painovapauslakiin, että asian-.
6989: liseen. omaiset ylemmät ja alemmat virka-
6990: Sen nojalla, mitä ylempänä olen esittänyt, miehet velvoitettaisiin pitämään ylei-
6991: ehdotan eduskunnan päätettäviilksi toivo- sön SMtavissa kaikki viralliset asia-
6992: muksen, ja alkukirjat, joita ei asian luonnon
6993: vuoksi ole pidettävä salaisina.
6994:
6995: Helsingissä., helmikuun 7 p :nä 1929.
6996:
6997:
6998: Otto J aeobsson.
6999:
7000: Tähän yhtyvät:
7001:
7002: Eero Hj. Rydman. E. A. Aaltio.
7003: K. Hakala. P. Saarelainen.
7004: F. J. Leino. Leo Gummerus.
7005:
7006:
7007:
7008:
7009: .
7010:
7011: II
7012: 1
7013: 1
7014: 1
7015: 1
7016: 1
7017: 1
7018: 1
7019: 1
7020: 1
7021: 1
7022: 1
7023: 1
7024: 1
7025: 1
7026: 1
7027: 1
7028: 1
7029: 1
7030: 1
7031: 1
7032: 1
7033: 1
7034: 1
7035: 1
7036: •• ••
7037:
7038: VALTIOPAIVAT
7039: 19 2 9
7040:
7041:
7042: LIITTEET
7043: IV.
7044: T ALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
7045: TOIVOMUSALOITTEET.
7046:
7047:
7048:
7049:
7050: Helsinki 1929
7051: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
7052: Väkijuomalainsäädäntöä, kieltolakia, terveydenhoitoa ja
7053: sairaaloita sekä rajaseutuoloja koskevia laki- ja
7054: toivomusaloitteita.
7055: j
7056: j
7057: j
7058: j
7059: j
7060: j
7061: j
7062: j
7063: j
7064: j
7065: j
7066: j
7067: j
7068: j
7069: j
7070: j
7071: j
7072: j
7073: 177
7074:
7075: IV,t. - Lagmot. N:o 11. IV,1. - Lak. al. N :o 11.
7076:
7077:
7078:
7079:
7080: v. Frenckell m. fl: Förslag till lag om v. Frenckell y. m.: Ehdotus laiksi kielto-
7081: ändring av 2 § förbudslagen. lain 2 §:n muuttamisesta.
7082:
7083:
7084: 'r i 11 R i k s d a g en. E d u s k u n 11: a ll e.
7085:
7086: Den 28 december 1907 fastställdes genom Joulukuun 28 p :nrä 1907 säädettiin n. s.
7087: den s. k. lagen om maltdrycker den högsta mallasjuomalaissa mallasjuomain korkeim-
7088: tillätna alkoholhalten för ma1tdrycker till maksi sallituksi a1koholimääräksi 2 tila-
7089: 2 volymprocent. Emellertid visade det sig vuusprosenttia. Kuitenkin näyttäytyi myö-
7090: sedermera att ren dylik låg alkoholprooont hemmin että tällainen alhainen alkoholi-
7091: omöjliggjorde tillverkning av en god och määrä teki mahdottomaksi hyv.än, ravitse-
7092: närande maltdryck, viiken utan att förfa- van ja ennen kaikkea; hyvästi säilyvän
7093: ras kunde upphevaras. Därför höjdes den ma1lasjuoman valmistuksen. Siitä syystä
7094: tillåtna alkoholprocenten, genom en ny Lag, korotettiin sallittu alkoholiprosentti uuden
7095: från den 1 januari 1913, vrarvid 2. 1/2 volym- tammikuun 1 p :nä 1913 såädetyn lain
7096: procent fastställdes som den övre tillätna kautt.a, jolloin alkoholirajaksi määrättiin
7097: gräns1en. Den därigenom skap.ade nya malt- 2 1 /2 tilavuusiprosenttia. Tämän perustalLa
7098: drycken lrnnde med framgång konkurrera v.almistetut uudet malla·sjuomat saattoivat
7099: med det starka öl, som den tiden ännu var nyt menestyksellisesti kilpailla vanhan vä-
7100: tillåtet. kevän oluen kanssa, jota silloin vielä saa-
7101: tiin valmistara.
7102: Vid stiftandet av förbudslagen fastställ- Ki,eltolakia säädettäess~ä määrättiin kui-
7103: des emellertid alkoholgränsen ånyo till 2 ten'kin alkoholiraj.ak.si jälleen 2 tilavuus-
7104: volymprocent. Emellertid torde denna prosenttia, mutta lienee tämä määrä tullut
7105: gräns ha fastställts utan att man genom en vahvistetuksi ilman että tieteellisten tutki-
7106: vetenskaplig undersökning hade utr,önt, vil- musten perustalla vielä olisi .saatu selville
7107: ken alkoholgräns man med beaktande av mikä alkoholiraja raittiuskannralta katsoen
7108: nykterhetssynpunkter ännu kunde tolerera. olisi sallittavissa.
7109: N umera föreligger remellertid härom en Nykyään on kuitenkin tästä s1eikasta ole-
7110: vetenskaplig undersölrning. Under ledning massa meidänkin maassamme tieteellinm1
7111: av ,trenn·e univ;ersitetsprofessorer ha undcr tutkimus. Kolmen yliopistoprofessorin joh-
7112: år 1924 i Universitetets fysiologisika labo- dolla suoritettiin v. 1,924 yliopiston fysiolo-
7113: r,atorium ingående och omfattande under- gisessa la,boratoriossa laajaja ja perinpoh-
7114: sökningar företagits. Som resultat av un- jaisia tutkimuksia, joitten kautta todistettiin
7115: der1sökningen har framgått att vid en för- että jos alkoholiraja korotettaisiin 2.84 tila-
7116: höjning a-'.' volymprocenten till 2.84, mot- vuusprosenttiin eli 2.25 painopros•enttih1,
7117: svrarande 2.25 viktprocent, en maltdryek mm voitaisiin valmistaa mallasjuoma, joka
7118: kunnat bryggas, som vore häL·wsammare, olisi entistä terveellisempi ja ravitseva.n:pi
7119: .)•)
7120: .:;.,,
7121: 178 IV,1. - Kieltolain 2 § :n muuttaminen.
7122:
7123: mera nårande ooh utan s·vårigheter kunde ja jota myöskin helpommin voisi kuljettaa
7124: transporteras och uppbevaras. Sedd ur ja säilyttää. Terveydelliseltä ja raittius-
7125: b.lilso- och nykterhetssynpunkt vore denna kannalta katsoen olisi tämä uusi juoma ai-
7126: nya dryck fuUkomligt ofarlig. Emedan van vaaraton. Koska maamme ·alkoholi-
7127: alkohollagstiftnin~en i landet endast avser laillSiäädäntö ainoasta,an tarkoittaa juovut-
7128: f<irbud mot tillverkning och konsumtion av tavien juomain valmistuksen ja nauttimisen
7129: rusgivande drycker, kunde sålunda denna kieltämistä, voitaisiin siis tätä uutta juomaa
7130: nya. dryck tillverkas utan att principen om valmistaa ilman että täydellisen alkoholi-
7131: :t()talt alkoholförbud på något sätt hehövde kiellon periaatetta millään muotoa loukat-
7132: mbbas. Denrna uppfattning har även de- taisiin. Samalle kannalle ·on myöskin Ruot-
7133: lats a.v nykterhetsfolket i Sverige och Dan- sin ja Tans~an raittiusväki asettunut ehdot-
7134: mark, vi1ka hos respektive lagstrftande för- taessaan 2.25 painoprosenttia sallituksi
7135: samling,ar föreslagit att 2.25 viktprocent .alkoholiraj·aiksi_
7136: skuUe fastställas såsom den högsta tillåtna
7137: g:vänsen för alkoholhaltiga drycker.
7138: Att i detta sammanhang ingå på en ut- Meistä näy.Uää tarpeettomalta •tässä yh-
7139: tömmande utredning av de gjorda försöken teydessä perinpohjaisesti selostaa suoritet-
7140: synes oss överflödigt, då vi förmoda, att tuja kokeita, !koska :arvelemme että kysy-
7141: vid heredning av frågan allt tillg.ängligt mystä valmisteltaessa tullaan hyväksi käyt-
7142: material kommer att anlitas. Vi hänvisa tämään kaikkia tarjolla olevia :aineksia.
7143: därför ·endast till de utredningar, som Viittaamme sen vuoksi vain niihin selvitte-
7144: främst i vårt land, men även i Sverige och lyihin, joita etupäässä on tehty meidän
7145: Danmark vidtagits och genom vilka s,amt- maassamme sekä Ruotsissa ja Tanskassa ja
7146: liga utredningar fastställts att en malt- jotka ka~kki ov.at todistaneet että ma11as-
7147: dryek med 2.25 viktprocent .alkohol icke kan juomaa, jossa on 2.25 painoprosenttia alko-
7148: anv.ändas i rusgivande sy:fte. holia, ei voida pi!mä p.äihdyttävänä juo-
7149: ma.na.
7150: Om denna nya maltdryck sålunda kunde Jos sii'S tällaista uutta. mallasjuomaa voisj
7151: skapas, utan att några som helst betänklig- sallia valmistettavan ilman minkäänlaisia
7152: heter ur hälso- eller nykterhetssynpunkt epäilyksiä terveys- tai raittiuskannalta, niin
7153: hehövde hysas, bör ickie heller de indirekta ei myöskään saa unohta,a niitä epäsuoranai-
7154: fördelarna, som genom den ny,a drycken sia etuja, jotka sen kautta olisivat saavutet-
7155: kunde erhållas, förbis:es. Medan sålm1da tavissa. Kun tavallisen kotimaisen ohran
7156: priset på inhemsk:t korn notems till l.so-- hinnaksi noteer:ata.an l.so-2.oo mk. kilolta,
7157: 2.oo mk per kg, ibetalas för maltkorn 2.5o- niin ma.ksetaan maHasohrista 2.5o-2.Go mk.
7158: 2.6o mk per kg, alltså 30--40 % mera, vii- kilolta, siis 30--40 % enemmän, mikä hin-
7159: ken prisstegring oavkortat skulle komma nankorotus kokonaisuudessaan tulisi maan-
7160: jordbrukarna till godo, då man ha.r anled- viljelijöittemme hyödJ"ksi, koska täytyy
7161: ning förmoda att jordbrukarna vid en otaksua, että mallasohrain kysynnän lisään-
7162: stegrad efterfrågan på maltkorn skulle tyessä maanviljelij.ä;t tätä ohralajia ryh-
7163: övergå till odling av ,sådan. tyisivät viljelemään. Thtä tärkeää olisi
7164: Lika betydels€fullt vore det för deu in- kotimaiselle karj.anhoidolle, jos mallasjuo-
7165: hemska boskapsskötseh1 om mäsk, vilken mia valmistettaessa sivutuotteena sa;atua
7166: som känt u:tgör en biprodukt vid tillvm~k mäskiä taas:en olisi maanviljelijöillä saata-
7167: ningen av maltdrycker, i störr.e mängder viss·a suuremmissa määrin ja halpaan hin-
7168: och till hillig.are priser ånyo kunde ställas taan. Tämän kautta vähenisi ul:lwmai'>tmJ
7169: IV,1. - you Frenckell y. m. 179
7170:
7171: till jordbrulmts förfogande. Härigenom väkirehujen tuonti, mikä kauppabalansiim-
7172: skulle även importen a.v utländskt kraftfo- me vaikuttaisi edullisella tavalla.
7173: d~r minskas och handelshalansen påverkas
7174: i gynnsam riktning.
7175: Med h.änvisning till ovanstående tillåta vi Viittaamalla ylläsanottuun l'ohkenemme
7176: oss vördsamt föreslå, kunnioittaen ehdottaa,
7177:
7178: att Riksd,agen vine antaga följande että Ednskunta hyväksyisi seU1YUl-
7179: lag: van lain:
7180:
7181: Lag Laki
7182: om ändl'ingar av § 2 av förbudslagen. kieltolain 2 pylrälän muuttamisesta.
7183: I enlighet med Riksdagens beslut stad- Eduskunnan päätöksen mukaisesti sääde-
7184: gas härmed, att § 2 av föribudslagen skall tään täten, että kieltolain 2 pykälä on kuu-
7185: erhålla följande lydelse: luva seuraavasti:
7186:
7187: 2 §. 2 §.
7188: Med alkoholhaltiga ämnen förstås i Alkoholipitoisilla aineilla tarkoitetaan
7189: denna lag alla ämnen, som vid +15 grader tässä laissa kai~kia aineita, jotka, ollessaan
7190: enligt Celsii termometer innehålla mera än + 15 astetta Oelsiuksen mukaan, sisältävät
7191: 2.25 viktprocent etylalkohol och icke äro enemmän kuin 2.25 painopros•enttia etyli-
7192: denaturerade. Maltdryck, tSOm är tillver- alkoholia eivätkä ,ole denaturoituja. Mal-
7193: lmd med ~n vörtstyrka av mera än fem pro- lasjuomaa, joka on valmistettu enemmän
7194: cent enligt Ballings skala, anses alltid så- kuin viiden prosentin vierrevoimalla Bal-
7195: som alkoholhaltigt ämne, om icke drycke:n lingin asteikon mukaan, pidetään aina alko-
7196: undergått sådan särskild behandling, att holipitoi.sena aineena, jollei juoma ole ollut
7197: den icke kan nå högr,e alkohoihait än ovan- sellaisen ,erityisen käsittelyn a1aisena, että
7198: nämnda. se ei voi saavuttaa korkeampaa kuin yllä-
7199: mainitun alkoholipitoisuuden.
7200:
7201:
7202:
7203: Helsingfors, den 8 februari 1929. Helsingissä, helmikuun 8 p :nä 1929. •
7204:
7205: E. v. Frenckell. Gunnar Sahlstein.
7206: Risto Ryti. Yrjö Pulkkinen.
7207: Onni Talas. Knut Molin.
7208: E. V. Kuokkanen. Aug. Tåg.
7209: T. A. Aalto-Setälä. W. K. Särkkä.
7210: Elias Sinkko. Tyko Reinikka.
7211: J. 0. Ikola. Oskal'i I~ehtonen.
7212: August Raatikainen.
7213: 180
7214:
7215: IV,z. - Lagmot. N:o 12.
7216:
7217:
7218:
7219:
7220: Forsberg: Förslag tiU lag om tiUverkning och införsel
7221: av samt handel med rusdrycker.
7222:
7223:
7224:
7225:
7226: Bifogande av Ålands landsting till stats- att Riksdagcn rnåttc godkänna
7227: rådet insänt förslag till lag om tillverkning följandc lagförslag:
7228: och införsel av samt handel med rusdrycker
7229: får jag härmed vördsamt föreslå,
7230:
7231:
7232:
7233: Lag
7234: om tillverkning och införsel av samt handel med rusdrycke1·.
7235:
7236: Enligt Riksdagens beslut stadgas härmed:
7237:
7238: 1 kap. del med sådana maltdrycker, vilka inne-
7239: Allmänna bcstäJnntclscr. hålla mindre än 2 1 / 4 viktprocent alkohol,
7240: gäl1e vad om svagare maltdrycker är stad-
7241: 1 ~- gat eller stadgas.
7242: JVIed rusdrycil~er förstås i denna lag alla
7243: i:irrnnen, som vid en temperatur av + 15 4 §.
7244: grader Celsius innehålla mera 'än 2 1 / 4 vikt- Staten eniigt denna lag tillkommande rätt
7245: procent etylalkohol. till tillverkning och införsel av samt handel
7246: med rusdrycker utövas genom ett aktiebo-
7247: 2 §. lag, vari staten äger sådan aktiemajoritet,
7248: Rätten att tillverka QCh till l:andet införa att denna medför ovillkorlig bestämmande-
7249: samt idka handel med rusdrycker tillkom- rätt i holagets ,angelägenheter, och vilket
7250: mer uteslutande staten i enlighet med vad ibolag icke får lbedriva a.nnan affärsverk-
7251: i denna lag stadgas. samhet.
7252: Om tillverkning, införsel och försäljning Bolag, som 1landhar statens rusdrycks-
7253: av denatm,erade alkoholhaltiga ämnen hantering, äger icke till annan överlåta
7254: samt om apotekshandel med a,Jkoholhaltiga rätten till införsel och utminutering av
7255: ämnen stadgas särskilt. rusdrycker. Rätten ·till tillverkning och ut-
7256: skänkning av rusdrycker kan däremot
7257: 3 §. överlåtas till an1lian, i ,enlighet med vad i
7258: Om ti:llverkning och införscl av samt han- denna lag stadgas.
7259:
7260:
7261:
7262:
7263: •
7264: IV,z. - .Forsberg. 181
7265:
7266: 5 §. vad om aktiebolag är stadgat, för såvi:tt i
7267: Det 1bolag, som om.händerhar statens ru.s- denna lag icke annorlunda stadgas.
7268: dryckshantering, övervakas av ett kontroll- Minister, ju.stitiekansler och justitiekans-
7269: råd, bestående av fem medlemmar, och vars Iersadjoint, över- och underdomare, lands-
7270: ordförande och ledamöter förordnats av hövding, landssekr·eterare, landskamrerare,
7271: statsrådet för tr·e år åt gången. Å v leda- kronofogde, länsman, stadsfiskal, polis-
7272: möterna förordnas dock första gången två mästare och annan till polisinrättningen
7273: endast för ett och två endast för två år. hörande person, eeklesiastik- och skolstatens
7274: tjä:nstemän och betjänte, tullverkets tjän-
7275: 6 §. stemän och ibetjänte, läkare och apotekare
7276: Randeln med rusdrycker skall ordnas så- samt andra personer, vilka äga att på äm-
7277: lunda, att densamma åstadkommer så ringa betets vägnar övervaka ·denna Iags å·akt-
7278: skada som möjligt och att användningen av tag.ande, må icke vara delägare i rusdrycks~
7279: rusdrycker inskränkes till det minsta möj- bolag.
7280: liga. Kontrollrådets alla. åtgärder skola 9 §.
7281: åsyfta detta.
7282: 7 ·§.
7283: På varje ort, där ru:sdrycksbolaget idkar
7284: Den årsvinst, som inflyter av rusdrycks-
7285: bolags verksamhet skall, sedan ·skäligt he-
7286: lopp överförts till bolagets reservfond, an-
7287: •
7288: rusdryckshantering, tillsätte kommunalfull- vändas på följande sätt:
7289: mäktige en och landshövdingen en kontrol- 1) till aktieägarna utdelas årligen en di-
7290: lör för att övervaka att stadgandena i och vidend, som motsvara.r den av privatban-
7291: syftemålet med denna lag samt av kontroll- kerna under verksamhetsåret utbetalade
7292: rådet utfärdade bestämmelser iakttagas. högsta depositionsräntan.
7293: Dessa kontrollörer hav•a samma rätt med 2) •av överskottet överlänmas:
7294: avseende på övervakandet av bolagets lokala a) 50 % till statsverket och .användes för
7295: affärsverksamhet, som om kontrollrådet i 1, lindrande av skattehördan.
7296: 2 och 3 momenten § 14 är stadgat, och äga b) 50 % till nykterhets- och andra kultu-
7297: de att, när skäl därtill befinne.s föreligga, rella ändamål enligt kontrollrådets pröv-
7298: hos kontrollrådet framställa anmärkning ning.
7299: mot bolagets sätt att handhava alkoholhan- 10 §.
7300: teringen på orten ävensom framställa för- Rusdrycksbolaget är <:l'ritt från alla di-
7301: slag till missförhållandenas avhjälpande rekta skatter till sta.t, kommun och kyrka.
7302: samt att årligen till kontrollrådet avgiva
7303: berättelse över sin verksamhet under före- 11 §.
7304: gående år. l\:Iedlemmarnas av rusdrycksbolagets sty-
7305: Kontrollörernas arvoden fastställas av relse, föreståndarnas för bolagets utminu-
7306: kontrollrådet. terings- och utskänkningsställen samt övriga
7307: i holagets tjänstt anställda personers avlö-
7308: ning skall underställas kontrollrådets fast-
7309: 2 kap. ställelse och må icke .på något vis göras be-
7310: Om 1·usdrycksbolag. roende av bolagets inkomster eller vinst
7311: eller den utminuter.ade eller utskänkta va-
7312: 8 §. raus mängd. Här nämnda personer må icke
7313: Beträffande bildandet av bolag för om- heller i någon form mottaga gottgörelse av
7314: handhav·andet av statens rusdryckshante- bolagets kontrahenter för för:bindelser, vilka
7315: ring samt sådant ibolags verksamhet gälle, ingås av bolaget.
7316: 182 lV,~. - Väkijuomalainsäädäntö.
7317:
7318: 3 ikap. fabriker, upplag och lokaler, bolagets samt
7319: Orn kontroUrådet. dess utminuterings- och utsikänkningsstäl-
7320: lens 'bokföring, korrespondens, register och
7321: 12 §. övriga handlingar samt i allmänhet lbola-
7322: De.lägare i bolag, som omhänderhar sta- gets förvaltning och vård.
7323: tens rusdrycikshantering, medlem i dess di- Bolaget äger på anfordran meddela kont-
7324: reiktion och i dess tjänst anställd person rollrådet noggranna och detaljerade upp-
7325: samt offentlig åklagare eller till poliskåren gifter om alla till bolagets verksamhet hö-
7326: hörande person ävensom den, åt viliken rus- rande omständigheter.
7327: drycksbolaget överlåtit rätt till tillverkning Kontrollrådets därtill- förordnade repre-
7328: Bller utskänkning av rusdrycker eller som sentanter äro berättigade att närvara och
7329: är delägare eller direktionsmedlem i bolag, yttra sig vid rusdrycksholagets direktions-
7330: till vilket sådan rätt överlåtits, må icke möten och holagsstämmor, och skall för
7331: vara medlem i kontrollrådet. detta ändamål kontrollrådet skriftligen un-
7332:
7333:
7334: •
7335: derrättas om alla sådana sammanträden
7336: 13 §. inom samma tid, som kallelse till samman-
7337: .K;ontrollrådet åligger: trädet enligt bolagsordningen skall utfär-
7338: 1) att besluta om öppnande av utminute- das.
7339: rings- och utskänkningsställen på sådana Finner kontrollrådet någon i bolagets
7340: orter, där rusdryckslbolaget är berättigat att tjänsf .anställd person olämplig för sin be-
7341: idka rusdryckshantering; fattning, skall bolaget, .efter erhållet skrift-
7342: 2) att efter vederbörande kommunalfull- ligt förordnande därom, omedelbart av-
7343: mäktiges hörande för v.arje ort fast<;;tälla skeda sådan person från tjänsten.
7344: utminuterings- och utskänkningsställenas
7345: antal och platserna för dem, och böra där- 15 §.
7346: 1
7347:
7348:
7349:
7350:
7351: vid utan tvingande skäl avvikelser icke gö- Av kontrollrådet utfärdad bestämmelse
7352: ras från fullmäktiges utlåta:nde ; skall av rusdry0ksbolaget ovillkorligen ome-
7353: 3) att fastställa maximi- och minimi- delbart åtlydas; inträff.ar tredska, skall ve-
7354: kvantiteten rusdry0ker, som på en gång får der'hörande myndighet lämna för verkstäl-
7355: åt samma köpare utminuteras eller utskän- lighet av kontrollrådets förordnande nödig
7356: kas; handräckning; och anmäle kontrollrådet,
7357: 4) att faststäUa nLSdryckernas utminute- då skäl därtill föreligger, om sa!iken för
7358: rings- och utskänkningspris, dock sålunda, statsrådet för vidtagande av behöriga åtgär-
7359: att enhetspriset för varje slag skall vara der till förhindmnde av tredskans upp-
7360: detsamma, oberoende av den försålda mäng- repande.
7361: den;
7362: 16 §.
7363: 5) att bestämma beska.ffenheten och ai-
7364: Närmare bestämmelser om kontrollrådets
7365: koholhalten beträffande de rusdrycker, som
7366: verksamhet utfärdas i reglemente för kont-
7367: av rusdrycksbolaget tillverkas, köpas, utmi-
7368: rollrådet, virket 1 stadfästes g.enom förord-
7369: nuteras och utskänkas ; och
7370: ning.
7371: 6) att reglera övriga i samband med rus-
7372: drycikshanteringen stående sakförhållanden. 17 §.
7373: Statsrådet stadfäster årligen kontroll-
7374: 14 §. rådets avlöning och utgiftsstat.
7375: Kontrollrådet och dess medlemmar äga Samtliga avlöningar och ikostnader för
7376: rätt att när som helst granska bolagets kontrollrådet och de loka.la kontrollörerna
7377: IV,2. - Forsberg. 183
7378:
7379: erläggas ur rusdrycksbolagets medel, liksom I övriga städer må bolaget utminutera
7380: ock övriga utgifter för bolagets verksamhet. eller utskänka rusdrycker, endast för såvitt
7381: stadsfullmäktige givit sitt samtycke till ut-
7382: minutering eller utskänkning av rusdrycker.
7383: 4 ikap. Stadsfullmäktiges begivande, varmed vill-
7384: ikor, som inskränka hanteringen, kunna
7385: Om tillverkning och införsel av rusdrycker. vara förbundna, skall meddelas för tre år
7386: i sänder.
7387: 18 §.
7388: Med vederbörande kommunalfullmäktiges
7389: Kontrollrådet fastställer, vilka slags rus-
7390: begivande kan utskänkning av rusdrycker
7391: drycker rusdrycksbolaget skall tillverka i
7392: för ett år åt gången tillåtas jämväl på lands-
7393: eget land och vilka skola införas från ut-
7394: orten, där turisttrafikens intressen anses
7395: landet.
7396: särskilt påkalla det.
7397: 19 §.
7398: Kontrollrådet kan efter prövning för ett
7399: Rusdrycksbolaget kan med kontrollrådet.s
7400: år i sänder meddela tillstånd till utskänk-
7401: begivande för viss tid, högst tre år i sänder,
7402: ning av rusdrycker jämväl på passagerare- ...
7403: för sin räkning överlämna tillverkningen av
7404: fartyg, vilka förmedla trafik mellan Fin-
7405: rusdrycker eller visst slags rusdryck för
7406: land och ut1andet, samt med begivande av
7407: rusdrycksbolagets räkning åt enskild affärs-
7408: fullmäktige i fartygets hemortskommun, på
7409: idkare eller bolag, i främsta rummet åt så-
7410: passagerarefartyg, som förmedlar trafik
7411: dana industriella inrättningar, vilka till-
7412: inom flere kommuners områden, dock icke
7413: verka alkohoi såsom biprodukt .av sin egent-
7414: under den tid fartyget uppehåller sig i
7415: liga industri, för såvitt kontrollrådet fin-
7416: hamn.
7417: ner detta kunna ske med fördel och i över-
7418: ensstämmelse med denna lags syftemål.
7419: 23 §.
7420: På utminuteringsställe må rusdrycker gi-
7421: 20 §.
7422: vas köpare endast till avhämtning men icke
7423: Kontrollrådet äger hestämma, på vilka
7424: till förtäring på platsen.
7425: villkor ·och under vilken kontroll rusdrycks-
7426: Från utminuteringsställe må rusdrycker
7427: tillverkning, som är överlämnad åt enskild
7428: icke tillsändas köpare.
7429: industri-idkare eller bolag, må äga rum.
7430:
7431: 21 §. 24 §.
7432: Med ·avseende på rusdrycker, som av 'bo- Rusdrycker få utminute~as endast varda-
7433: l.aget införas, må i övrigt iakttagas, vad i gar från kloekan tio på morgonen till kloe-
7434: allmänhet om införs,el av varor är stadgat. kan tre på eftermiddagen. Dagen före och
7435: efter söndag och annan helgdag samt under
7436: veckan före påsk, tiden mellan den 16 och
7437: 22 juni samt den 15 och 30 december må
7438: 5 kap. rusdrycker likväl icke utminuteras.
7439: Om utminutering och utskänkning av rus- Finner kontrollrådet särskilda omständig-
7440: drycker. heter sådant påkalla, äge rätt -att utöver
7441: de i mom. 1 stadgade tiderna antingen helt
7442: 22 §. och hållet eller delvis förbjuda utminute-
7443: Rusdrycksbohtget är berättigat att i ring av rusdrycker på viss ort eller i hela
7444: varje stad, där länsstyrelse finnes, idka ut- landet under viss tid, liksom ock att in-
7445: minutering och utskänkning av rusdrycker. wänka den dagliga utminuteringstiden.
7446: 184 IV,2. - Väkijuomalainsäädäntö.
7447:
7448: 25 §. 28 §.
7449: Den, som önskar köpa rusdrycker, vare V ar, som anser, att föreståndare för ut-
7450: skyldig att till föreståndaren för utminute- minuteringsställe utan skäl vägrat åt honom
7451: ringsstället inlämna sbiftlig ansökan samt utminutera rusdrycker eller att rusdrycks-
7452: däri om sig själv lämna de uppgifter samt bolaget i övrigt i ärende, varom kontroll-
7453: uppfylla de villkor, vilka kontrollrådet be- rådet är berättigat ,att bestämma, skridlt till
7454: stämt. åtgärd, som kränke,r hans privata rätt eller
7455: Envar persons inköp skola på utminute- är stridande mot denna lags syftemål, vare
7456: ringsstället på sätt, kontrollrådet fastställt, berättigad att skriftligen hos kontrollrådet
7457: inregistreras sålunda, att de av honom in- kräva rättelse häri.
7458: köpta rusdryckernas mängd alltid med lätt- Över kontrollrådets beslut sådant
7459: het kan konstateras. ~irende må besvär icke anföras.
7460:
7461:
7462: 26 §. 29 §.
7463: Föreståndare för utminuteringsställe tir Två eller flere personer må icke förena
7464: skyldig att enligt de anvisningar, kontroll- sig om inköp av rusdrycker till fördelning
7465: rådet meddelat, vägra utminutering av rus- sig emellan.
7466: drycker åt person, vars inköp uppenbarli-
7467: gen överskrida den mängd, han skäligen kan 30 §.
7468: för eget hehov använda. Ej må någon mot eller utan ersättning
7469: vara allmänheten behjälplig vid anskaf-
7470: 27 §. fande eller avsändande av ruBdrycker.
7471: Rusdrycker få icke säljas:
7472: 1) åt person, som uppenbarligen icke 31 §.
7473: fyllt 21 år; Utskänlming av rusdryc:ker ma aga rum
7474: 2) åt personer, vilka tillhöra manskap endast i förening med fullständig restaura-
7475: eller underbefäl vid krig.smakten och vilka tionsrörelse på sådant sätt, som kontroll-
7476: icke äro försedda med av vederbörande be- rådet närmare bestämmer.
7477: fäl utfärdat tillstånd.sbevis; I utskänkningslokal må rusdrycker för-
7478: 3) åt berusad person; säljas endast till förtäring, men icke till av-
7479: 4) åt den, som under de senaste två åren hämtning.
7480: varit dömd till straff för fylleri; 32 §.
7481: 5) åt den, som under de senaste tre åren Rusdrycksbolaget lmn med kontrollrådets
7482: varit dömd till eller utstått straff för olov- begivande meddela enskild person rätt att i
7483: lig tillverkning, införsel eller försäljning av förening med fullständig restaurationsrö-
7484: rusdrycker eller ,för annan förseelse mot relse utskänka rusdrycker eller visst slag av
7485: denna lag; rusdrycker för rusdryclr:sbolagets räkning.
7486: 6) åt den, som under de senaste tre åren
7487: för lösdriveri varit dömd till allmänt 33 §.
7488: arbete; Kontrollrådet äger bestämma, på vilka
7489: 7) under av kontroUrådet bestämd tid åt villkor och under viiken kontroll utskänk-
7490: person, vilken kontrollrådet berövat rätt till ning av rusdrycker, som överlämnats åt e:n-
7491: inköp av rusdrycker. skild person, skall äga rum.
7492: Har i denna paragraf nämnd dom cller Har den, 'som erhållit rätt att utskänk:a
7493: ol'der upphävts eller återkallats, må stad- rusdrycker, .förlorat kontrollrådets för-
7494: gandena i denna pn;ragraf icke tillämpas. troende, äger rådet rätt att utan skyldighet
7495: IV,2. - Porsberg. 185
7496:
7497: till gottgörelse återkalla honom meddela:d förevändning till annan överlåta rusdryc-
7498: utskänlmingsrätt. ker. Byteshandel med och utlåning av rus-
7499: drycker ävensom deras användning på ett
7500: 34 §. eller annat sätt såsom vederlag för pennin-
7501: Rusdrycker må icke utskänkas före kloe- gar skall anses såsom försäljning.
7502: kan tolv på dagen och icke efter kloekan Önskar någon såsom undfägnad bjuda
7503: tolv på natten. annan rusdrycker, må ha1n därför icke för-
7504: Kontrollrådet fastställer inom de i mom. behålla sig eller mottaga gottgörel.se av vad
7505: 1 stadgade gränser, under viiken tid ut- namn det vara må; i ,annat fall skall även
7506: skänlming i varje restaurang får äga rum, sådan s·ervering anses såsom olovlig utmi-
7507: dook med iakttagande av att utskänkning nutering.
7508: i varje fall skall upphöra en timme, förrän Likaså sika.ll såsom olovlig utminutering
7509: restaurangen i enlighet med därom utfär- anses, om den, som håller öppen handel.s-
7510: dade bestämmel.ser skall stängas. butik, däri eller i förening med densamma
7511: Kontrollrådet äger jämväl befogenhet att •såsom gåva giver eller bjuder rusdrycker.
7512: förbjuda utskänkning antingen delvis eller
7513: helt och hållet på någon ort eller i hela lan-
7514: det eller inskränka den allmänt fastställda 6 kap.
7515: utskänkningstiden. Om upplag och forsling av rusd1·ycker.
7516:
7517: 35 §. 39 §.
7518: Rusdrycker må icke utskänkas åt person, Ej må annan än rusdryckslbolaget eller
7519: fiOill uppenbarligen är yngre än 21 år, eller
7520: den, .som för rusdrycksbolagets räkning till-
7521: åt person, som tillhör manskap eller under- verkar eller utskänker rusdrycker, sa.mtidigt
7522: befäl vid krigsmakten och viiken icke är innehava mera än 20 liter rusdrycker.
7523: försedd med av vederbörande befäl utfär- Önskar någon samtidigt innehava större
7524: dat tillståndsbevis, samt ej heller åt den, upplag av rusdrycker, än vad i mom. 1
7525: som är berusad. sägs, anmäle däro.m i stad hos magistrat
7526: och på landet hos kronolänsman, vilka,
7527: 36 §. därest icke särskilda omständigheter för-
7528: Utminutering eller utskänkning av rus- anleda förbud, skola därtill meddela skrift-
7529: drycker må ej .ske på kredit, eller i byte ligt tillstånd.
7530: eller mot pant.
7531: 40 §.
7532: 37 §. Då rusdrycker forslas för rusdrycksbola-
7533: Såd.an alkoholhaltig lackfernissa och po- gets räkning, sko1a de alltid åtföljas av ett
7534: lityr samt sådant tand-, hår-, hud- och lukt- av kontrollrådet utfärdat intyg eller av en
7535: vatten m. fl. dylika ämnen, vilka icke äro med kontrollrådets godkännande försedd
7536: denaturerade eller vilkas användning för fraktsedel, som tydligt utvisar, att de fors-
7537: berusningsändamål icke på annat sätt lade rusdryckerna lagligen tillhöra rus-
7538: gjorts uppenbart omöjlig, må icke erhållas drycks bolaget.
7539: till salu.
7540: 38 §. 41 §.
7541: Var, som enligt stadgandena i denna lag v.arje kärl, i vilket rusdrycker från rus-
7542: icke är berättigad att utminutera eller ut- drycksbolagets utminuteringsmälle utgivas
7543: .'!känka rusdrycker, må icke under någon åt köpare, skall vara försett med visst av
7544:
7545: n:~-29 24
7546: 186 lV,2. - Väkjjuomalainsäädäntö.
7547:
7548: kontrollrådet fastställt tecken, som vid kär- 45 §.
7549: lets öppnande sönderbrytes och som tydligt Beträffande straffet för olovlig införsel
7550: utvisar, att kärlet jämte innehåll är försålt a.v rusdrycker gälle, vad om lurendrejeri är
7551: av rusdrycksbolaget. särskilt sta.dg.at.
7552:
7553: 42 §. 46 §.
7554: Av rusdrycksbolaget inköpta rusdrycker Var, oom olovligen försäljer eller utskän-
7555: må av envar fritt forslas. ker eller till salu utbjuder rusdrycker eller
7556: Forslas rusdrycker i större mängder 'än annoriedes använder dem såsom vederlag
7557: 20 liter, skall dock hela den forslade mäng- för penningar, straffes första gången med
7558: den åtföljas av ett ru1tingen av förestånda- minst tio och högst trettio dagsböter samt
7559: ren för utminuteringsställe eller, vid fors- vid återfall med minst trettio dagsböter
7560: ling till annan plats av i mom. 2 § 39 om- eller fängelse.
7561: förmält rusdrycksupplag, av däri nämnda För till yrke eller vana gjord olovlig för-
7562: myndighet utfärdat intyg, vari skall angi- säljning eller utskänkning av rusdryclrer
7563: vas försäljningsstället eller sagda myndig- vare stra.ffet fängelse.
7564: heters tillståndsbevis, ägarens och forsla- Till salu utbjuden vara samt kärl, i
7565: rens namn och hemort, rusdryckernas be- vilka den förvaras, vare förbrutna; pant,
7566: skaffenhet och mängd samt platsen, dit va- som tagits för rusdryeker, vare jämväl för-
7567: ran skall forslas, ävensom en efter avstån- bruten, och må betalning icke utdömas för
7568: det lämpad tid, varunder intyget äger gil- rusdrycker, som givits på gäld.
7569: tighet.
7570: 43 §. 47 §.
7571: För forsling av rusdryclrer, vilka. för- Gör sig den, åt viiken rusdrycksbolaget
7572: klarats förbrutna, må på landet kronofogde överlåtit rätt att tillverka rusdrycker, skyl-
7573: eller kronolänsman och i stad stadsfiskal ut- dig till försäljning av rusdrycker, straffes
7574: färda nödig förpassning. med minst etthundra dagsböter oeh vare
7575: tillverkningsrätten förlustig.
7576: Iakttager den, som erhållit rätt att ut-
7577: 7 kap. skänka rusdrycker, icke i denna lag eller
7578: Om straff för brott mot denna lag. med stöd av denna lag utfärdade bestäm-
7579: melser om utskänlming, straffes med minst
7580: 44 §. etthundra dagslböter och vare sin uts.känk-
7581: Var, som olovligen tillverkar eller låter nin@srätt förlustig.
7582: tillverka rusdrycker eller gör försök därtill
7583: eller .avskiljer denatureringsämne från de- 48 §.
7584: n&turera.d rusdryck, straffes första gången Befattningshavare vid rusdrycksbolaget
7585: med minst tjugu och högst femtio dagsböter eller i dess tjänst .anställd person, som bry-
7586: samt vid återfall med minst femtio dags- ter mot de i denna lag eller med stöd av
7587: böter eller fängelse. denna lag utfärdade bestämmel.ser om ut-
7588: Gör någon tillv·erkning av olovliga rus- minutering eller utskänkning av rusdrycker,
7589: drycker till yrke eller vtma, straffes med straffes med minst etthundra dagsböter och
7590: fängelse. vare sin befattning vid rusdrycksbolaget
7591: Olovligen tillverkade rusdrycker och förlustig.
7592: mäsk jämte kärl ävensom tillverknings- 49 §.
7593: redskap vare förbrutna. Var, som bry.b3r mot föreskrifterna
7594:
7595:
7596:
7597:
7598: •
7599: IY,2. - Forsberg. 187
7600:
7601: doona lag angående forsling eller 'upplag haltiga ämnen och av kontrollrådet varje
7602: av rusdrycker, straffes med minst tjugu gång erhållit tillstånd tili inköp av sådana.
7603: dagsböter, och den olovligen forslade eller Vid försäljning av rusdrycker tili dessa än-
7604: upplagda varan jämte kärl ävensom fors- damål må av kontrollrådet utfärdade be-
7605: lingsredskap, dragare eller farkost, vars stänunelser lända tili efterrättelse; dock
7606: huvudsakliga fora eller last utgjorts av rus- s~ll vid forsling av rusdrycker även i
7607: drycker, vare förbruten. dessa fall varan städse åtföljas av i 42 §
7608: nämnt intyg.
7609: 50 §. 55 §.
7610: Var, som bryter mot stadgandet i 37 §, Rusdryck•er, som förklarats förbrutna,
7611: straffes med minm femtio dagsböter. överlämnas tili rusdrycksbolaget, som för
7612: dem till stwtsfonden erlägger av kontroll-
7613: M §.
7614: rådet fastställt pris. Är den mängd, som
7615: V ar, som bryter mot stadgandena i 29 förklaras förbruten, ,så liten eller av den
7616: eller 30 §§, .straffes med minst tjugu dags-
7617: beskaffenhet, ·att kontrollrådet icke anser
7618: böter, och må rusdryckerna jämte kärl för- dess värde motsvar.a forslingskostnaderna,
7619: klaras ,förbrutna. skall varan bevisligen uthällas på marken.
7620: Över alla rusdrycker, vilka i länet medels
7621: 52 §.
7622: laga kraft vunnet utslag dömas förbrutna,
7623: Pör brott, som med husbondens vetskap
7624: skall landshövdingen kvartaliter insända
7625: och vilja begås mot denna lag av hans
7626: förteckning tiU kontrollrådet.
7627: gårdsfolk eller annan i han:s tjänst anställd
7628: person, ansvare husbonden liksom för eget 5,6 §.
7629: brott. Dock pröve domstolen, huruvida Då åtal utföres för olovlig utminutering
7630: jämväl den, som förbrutit, skall till straff eller utskä.nkning av rusdrycker, kan köpa-
7631: döm:as. ren, såframt han eljest hefinnes ojävig, äbe-
7632: 53 §. ropas till vittne och på ed höras.
7633: Var, som för brott mot denna lag dömes
7634: till straff, må jämväl dömas förlustig den 57 §.
7635: ekonomiska nytta, förbrytelsen medfört, på Den, som dömes tili straff för brott mot
7636: sätt i strafflagen är stadgart. denna lag, skall ersätta stämningsman för
7637: av honom verkställda stämningar ävensom
7638: skäligen gottgöra åklagare och vittnen för
7639: 8 kap. deras kostnader i saken.
7640: Sii1·skilda stadganden.
7641: 58 §.
7642: 54 §. Närmare stadganden angående verkstäl-
7643: Vad i denna lag är stadgat om utminu- ligheten av denna lag utfärdas genom för-
7644: tering, forsling och upplag av rusdrycker, ordning.
7645: må icke tillämpas på de rusdrycker, som 59 §.
7646: rusdrycksbolaget försäljer till apotek, ve- Denna lag träder i kraft den
7647: tens:kapliga inrättningar, kyrkliga ändamål 192 . Samtidigt skola förbudslagen av den
7648: eller sådana industriella inrättningar, 1 juni 1922 och alla med stöd av densamma
7649: vilka för sitt arbete äro i behov av alkohol- utfärdade bestämmelser upphöra att gälla.
7650:
7651: Helsingfors, den 12 februari 1929.
7652: And. Forsberg.
7653: 188 IV,2. - Väkijuomalainsäädäntö.
7654:
7655: Bilagfl.
7656:
7657:
7658:
7659:
7660: Till Finlands Riksdag
7661:
7662:
7663:
7664: från Alands landsting.
7665:
7666: Sedan till Ålands la,ndsting år 1926 in- denna starka opinion stodo myndigheterna
7667: givits en av tjugutvå av landstingets trettio maktlösa. Regering och ständer, som in-
7668: representanter underskriven petition angå- sågo, att olydnad mot en lag i sina ikonse-
7669: ende motion till Finlands Riksdag om för- kvenser ofelbart förr eller senare även
7670: budslagens i dess nuvarande form och av- skulle medföra. olydnad mot andra, voro
7671: fattning upphävande och ersättande med Jdarsynta nog att icke genom halsstarrigt
7672: en nykterhetslag, som följer sundare prin- vidhållande av sin ståndpunkt äventyra
7673: ciper, samt petitionen av landstinget även större värden. Respekten för lagar har av
7674: godkänts, får landstinget, i stöd av § 13 i ålder varit hömstenen för den västerländska
7675: l::tgen om självstyrelse för Aland, given den rättsstaten. Denna hörnsten fick icke un-
7676: 6 maj 1920, hos Riksdagen vördsammast dergrävas eller rubbas. Hellre än att riskera
7677: göra följande framställning: detta föredrog man att avstå från det far-
7678: Dryekenskapen förnedrar individen och 1iga experimentet. :B'örbudslagarna, som
7679: bringar skam och vanära över det folk, som ändå av ingen efterlevdes, återkallades inom
7680: omhuldar denna last. Men nykterheten kort.
7681: adlar och höjer den, som följer dess prin- Men den ädla. tanken att uppf·ootra folket
7682: ciper. Detta är en sanning, som varje upp- till nykterhet gravlades icke därmed. Man
7683: lyst och rättänkande människa öppet och valde endast andra metoder.
7684: gärna erkänner. För några decennier sedan vidtog i vårt
7685: Insikten om att så är fallet vanns emel- land ett målmedvetet nykterhetsarbete en-
7686: lertid icke i dag. Den erfarenheten gjordes ligt sunda principer. När vi, som nu äro
7687: av våra förfäder redan i gångna tider. Vår gamla, voro barn, grepo sig våra fäder ver-
7688: historia upplyser oss om att mer än en gång ket an. Det Iänder dem och deras goda om-
7689: kraftiga försök vidtagits att råda bot för döme till evärdelig heder, att de därvid in-
7690: det samhällsfördärvliga onda, som superiet s]ogo den rätta vägen. De förstodo, att
7691: medför. Riksdagsp1.1otokollen från många dryckens.kapen, som i otaliga släktled före
7692: av ,Frihetstidens" riksdagar bära vältaligt dem av samhälle och stat tolererats, icke i en
7693: vittne därom. Stränga förbudslagar stifta- handvändning, icke genom ett enda djupt
7694: des. Men lagarna voro tvångslagar och där- snitt i den sjuka. samhällskroppen kunde ur
7695: för i sin egenskap av sådana från början denna a:vläg.snas. De insågo, att endast en
7696: dödsdömda. Den stora massan av folket an- långvarig, metodisk och framför allt klok
7697: såg, att de gjorde intrång på den person- behandling kunde leda till hälsa. Folket
7698: liga. friheten, oeh trotsade dem öppet. Mot skulle genom egen erfarenhet småningom
7699: IV,z. - Forsberg. 189
7700:
7701: självt övertyga sig om att de gamla, vilda mycket stor del av dessa hade på sina fanor
7702: och råa dryckessederna voro av ondo. skrivit ahsolut nykterhet.
7703: Fö~e år 1866 var husbehovsbränningen Resultatet var häpnadsväckande, ty inom
7704: tillåten. Då flödade brännvinet tidtals i kort kunde, vad rusdryckerna och superiet
7705: så mäktiga strömmar över landet, att allt beträffar, en tydlig omsvängning i folkme-
7706: folket höll på att drunkna i dess giftiga ningen förmärkas. Att drieka sig drucken
7707: virvlar. Men ovannämnda år tog en upp- ansågs icke längre som det osvikliga och
7708: lyst lagstiftning hand · om saken, ·en lagstift- cnda tillförlitliga tecknet på manlighet.
7709: ning, av viiken våra dagars förbudsfanati- Tvärbom betraktades fylleri nu såsom en
7710: ker sannerligen hade mycket att lära. Det vanärande skam. I motsats därtill åtnjöto
7711: var icke fråga om totalförbud, ty man hade den nyktre och nykterhetsvännen heder.
7712: ju i äldre tider haJt sorgliga. erfarenheter Vid 9 :de nordiska nykterhetsmötet år
7713: av sådana. Man tillgrep inskränkningar 1920 yttrade en av den finländska nykter-
7714: eller s. k. restriktioner. Husbehovsbrännin- hetsrörels•ens fråmste hövdingar, doktor
7715: gm slopades. Landsvägskrogar och gäst- Matti Helenius-Seppälä med berättigad
7716: giverier torrlades, uts:känkningstiden i stä- stolthet följande ord: ,Finland är numera
7717: dernas värdshus förkortades o. s. v. Alla i ett av de nyktraste Iänder i världen. Dess
7718: ögonen fallande fre.stelser avlägsnades. alkoholkonsumtion berä:knas till myeket li-
7719: Längre gick man icke på denna väg. Den tet över 0 liter per invånare".
7720: personliga friheten klavbands ieke helt och Det var då.
7721: hållet. Ty man förstod, att denna person- Huru långt vore vi icke nu hunna, om
7722: liga frihet, som folken i de skandinaviska nykterhetsarbetet hade fått ostört fortgå i
7723: landen sedan hedenhös värnat som sitt dyr- samma sunda riktning !
7724: baraste släk:tarv och som under tidernas Men detta tilläts ej. Den olycksdigra för-
7725: lopp vuxit till ett med dem själva, aldrig budslagen, ska.pad av personer, som icke för-
7726: skulle låta sig genom maktspråk kuvas. stodo eller icke ville förstå vårt fdks själs-
7727: V arje vu:x;en medborgare i landet kunde på liv, vräkte iruom otroligt kort tid hela det
7728: fullt lagligt sätt fortfarande förskaffa sig vackra verket över ända.
7729: villm spritdrycker som helst. Lugnt och Förbudslagen trädde i Finland i gällande
7730: lydigt böjde sig fo~ket under lagen. Ty det kraft den 1 juni 1919. Låtom oss med några
7731: förstod utan vidare, att reformerna voro tillbudsstående siffror belysa dess verknin-
7732: nyttiga. Spritsmuggling var och förblev O'ar under de första åren efter dess ikraft-
7733: länge ett okänt begrepp. Och detsamma "'trädande.
7734: torde även kunna sägas om lönnbränning.
7735: Vi börja med fylleriförseelserna.
7736: Jämsides med lagstiftningen och i full-
7737: Medan enligt domlängderna dessa förse-
7738: ständig överensstämmelse med denna bröt
7739: elser under det första ha1våret 1919 ut-
7740: sig i sa.mma syfte en annan rörelse väg.
7741: gjorde endast 864, steg detta anta1 under
7742: Ungdomen mobiliserade sina raska, kamp-
7743: det senare halvåret ( efter förbudets inträ-
7744: beredda skaror. Ungdomsrörelsen i de nor-
7745: dande) till 4,525 och tillsammans för hela
7746: diska landen uppstod, även den, i syfte att
7747: ål'et till 5,389. År 1920 avdömdes 21,184
7748: göra slut på råa seder, dryckenskap och
7749: fyllerimål, år 1921 avdömdes 30,731, år
7750: nattlopp.
7751: 1922 avdömdes 35,907 dylika mål. Social-
7752: Vid tiden för världskrigets utbrott torde ministcriet kommer för år 1922 till en ännu
7753: enligt auktoritativa uppgifter omkring 1,500 · högre siffra för uppdagade fylleriförseel-
7754: ungdomsföreningar existerat i Finland. En ser, nä.mligen till 42,800.
7755: 190 IV,2. - Väkijuomalainsäädäntö.
7756:
7757: För de s. k. förbudslagsbrotten st:älla sig givning och stupade och sårade på båda si-
7758: m<Jtsvarande siffror sålunda: dor utkämpas mellan förbudslagens över-
7759: Enligt domlängderna: År 1919 - 5,274; vakare och smugglarne. Kvinnor och barn
7760: år 1920 - 10,561; år 1921 - 11,028; år förgifta sig med sprit. Människorna kunna
7761: 1922 - 12,802. icke längre skilja mellan rätt och Drätt. Den
7762: Enligt socialministeriet voro år 1922 de moraliska försumpningen är allmän.
7763: uppdagade förbudslagsbrotten 16,964; år Detta är icke överord. Detta är sorgliga
7764: 1923 - 19,198 ;. år 1924 - 20,057 samt år fakta, som stöda sig I;Jå de uppgifter, vilka
7765: 1925 - 21,836. meddelas oss både av Förbudslagsenqueten
7766: V ad tullbeslagen på sprit om 95 % och och av dagspressen.
7767: andra starka spritdrycker samt likörer be- Så djupt ned i dyn har alltså Pinlands
7768: träffar kunna följande siffror anföras: folk, under den korta tid förbudslagen varit
7769: gällande i vårt land, hunnit sjunka!
7770: År 1919 1/VI-31/XII 6,198 liter Bilden har emelLertid även en annan
7771: , 1920 103,620 " dyster sida.
7772: " 1921 70,648 " De misslyckade och fåfänga försöken att
7773: " 1922 187,395 " övervaka förbudslagen sluka svindlande be-
7774: lopp i millioner och åter millioner finska
7775: Tullbeslag år 1924. år 1925 mark, medan samtidigt de hundratals mil-
7776: Sprit 511,902 liter 547,733liter lioner, som i form av skatter inflöte i stats-
7777: Brännvin 512 flaskor 554 flaslror kassan, i händelse denna olycksdigra lag
7778: Konjak 3,460 4,584 icke funnes, tillspillogivas. ·
7779: Whisky 3,005 " 3,411 " Har :B,inland, vars kapitalbesparing i det
7780: Likörer 830 " 638
7781: "
7782: närmaste förbrukats, råd till detta slöseri f
7783: Punsch 415 " 105 " Skattebördan trycker oss alla till jorden.
7784: Champagne 301
7785: " 363 " Mera förmå vi icke bära. Spännes håg-
7786: Andra viner 4,756 " 3,871 " strängen ens en aning hårdare, så brister
7787: " " den.
7788: Med dessa siffror för ögonen måste vi Och dock äro nya skatter alltjämt av
7789: hisna, då vi försöka ibilda .oss en föreställ- nöden!
7790: ning om de enorma kvantiteter spritvaror, Riksdagens statsutskott ser sig tvungetJ
7791: som utan att ådraga sig tullens. uppmärk- att till sin inledande presentation av stats-
7792: samhet insmugglats i landet. hushållningsplanen för nästa. kalenderår"
7793: Bilden vore icke fullständig om vi under- foga följande bekymmersamma reflexion:
7794: läte att Dmnämna, att utöver allt detta i re- ,Statsförslaget utmynnar i en betydande
7795: publikens apotek endast under år 1925 sålts brist, till vars betäckande åtgår en så stor
7796: spritdrycker i sådan oerhörd mängd, att del av statsverkets kapitalbehållning, att
7797: blott och bart apotekens provision för denna dess medel icke förslå till statsförslagets
7798: hantering steg till icke mindre än 22,0(}0,000 rcglering under följande år. På grund
7799: mark. Detta alltså med lagens begivande. härav borde regeringen till allvarlig pröv-
7800: Vårt folk drunlmar i sprit. Brottslighe- ning upptaga, på vilket s"ätt jämvikt i stats-
7801: ten tilltar i fasaväckande grad. Respekten förslaget för framtiden kunde fås till
7802: för lagarna är död. Att inför domstolen stånd".
7803: svära mened är numera icke någou ovanlig Detta är en stormvar:ning, som ingen
7804: företeelse. ~Iord oeh dråp ihöra till ordnin- medborgare med ansvarskänsla ha,r rätt att
7805: gcn för dagen. Rcgelrätta bataljer med eld- negligera.
7806: IV,z. - Porsberg. 191
7807:
7808: Är Finlands folk så ~politis:kt _omoget, är minderåriga barn berusat sig. Sådant före-
7809: det tili den grad oförmöget till självöver- kom icke förr.
7810: vinnelse, att det hellre vidhåller en olycks- Ingen av oss är så förblindad, att han
7811: bringande lag, blott därför att det självt i icke ser, vart detta bär, om det fortgår.
7812: en besinningslös stund stjftat den, än det Blir det åländska släktet redan i barna-
7813: genom att resolut slopa denna lag räddar åren alkoholförgiftat, då är hoppet slocknat
7814: landet från ekonomisk undergång. för de söner och döttrar, det i sin tur skall
7815: Då Ålands landsting nu bragt denna fråga giva upphov åt.
7816: på tal, har landstinget emellertid drivits Varje upplyst människa i våra dagar är
7817: därtill enbart ur den synpunkten, att det medveten om den fruktansvärda betydelse,
7818: representerar Ålands folk, vars välfärd det som innebor i det hemska ordet ,ärftlighets-
7819: i mån av sina krafter och manad av sin lagen". För fädernas synder måste barnen
7820: plikt måste försöka betrygga. lida.
7821: Låtom oss alltså i det följande beakta Ett kraftlöst, sjukligt släkte av ·skuggor
7822: förhållandena på Åland. skall efter oss vandra på Ålands jord. 1\'Iot-
7823: Ingen ålänning behöver för att till full tagligheten för tuberkulos och andra döds-
7824: evidens ådagalägga förbudslagens förban- farsoter, redan nu stor, skall bliva än större.
7825: rrelse tillgripa. statistikens siffror. Vi hava Dårvårdsanstalter och fängelser, hittills så
7826: alla med egna ögon sett, vad vi behöva se. gott som okända för Ålands folk, skola
7827: Äro vi ärliga mot oss själva och äga vi det öppna sina gnisslande dörrar även för
7828: moraliska mod, som kräve~ för att våga åländska interner. Viljorna skola slappna.
7829: b1otta den humbug, som uppb'äres av mas- De verkligt gedigna karruktärerna skola
7830: sorna på fastlandet, vilka viljelöst följa försvinna,. Och förmågan att arbeta :för det
7831: sina ledare, måst,e vi erkänna, att även på dagliga brödet skall utplånas.
7832: Åland förbudslagen länt folket till olycka I hopp om att Pinlands Riksdag, medan
7833: och att den inom kort skall fullständigt öde- det ännu är tid, skall göra vad den för sitt
7834: lägga vår hembygd, om den ic'ke snarligen vidkommande kan för att avvärja den
7835: upphäves och ersättes av en nykterhetslag, olycka, som hotar, får landstinget vördsam-
7836: som följer psy'kologiskt riktiga principer. mast hemställa, att Finlands förbudslag i
7837: Vi veta, att spritsmugglingen i de åländ- sin nuvarande form och avfattning upphä-
7838: ska vattnen ic'ke avtager, utan fastmer till- ves och ersättes med en nykterhetslag, som
7839: växer. följer sundare principer. I detta avse·ende
7840: Vi veta, att dryckenska.pen, som aldrig får landstinget lika vördsamt fästa riksda-
7841: tidiga.re haft 11otfäste på öar.na, nu är rätt gens uppmärksam:het på bilagda lagförslåg,
7842: allmän i våra bygder. som i huvudsak följer ett av professor Allan
7843: Och vi måste se och veta - vad som är .Serlachius år 1921 ut.arbetat förslag tiil
7844: det allra värsta i det måttlösa elände, som nykterhetslag.
7845: förbudslagen dragit över oss - att t. o. m.
7846:
7847: Mariehamn den 1:5 decemJber 1926.
7848:
7849: På landstingets vägnar :
7850:
7851: JULIUS SUNDBLOM
7852: tallman.
7853: Johannes Eriksson Oscar Bomammn
7854: vi.oet.a:lman. vicetwlman.
7855: 192
7856:
7857: IV,z. - Lak. al. N:o 12. Suomennos.
7858:
7859:
7860:
7861:
7862: Forsberg: Ehdotus laiksi väkijuomai.n valmistvlcsesta,
7863: maahantuonnista ja kaupasta.
7864:
7865:
7866: E d u s k u n n a 11 e.
7867:
7868: Liittäen oheen Ahvenanmaan maakun- että Ednsktt.nta hyväksyisi lain
7869: tapäivien valtioneuvostolle lähettämän eh- näin kuuluvana:
7870: dotuksen lai:ksi väkijuomain valmistuksesta,
7871: maahantuonnista ja kaupasta, saan kun-
7872: nioittaen ·ehdottaa,
7873:
7874: Laki
7875: väkijuomain valmistuksesta, maahantuonnista ja kaupasta.
7876:
7877: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
7878:
7879: 1 Luku. 4 §.
7880: Yleiset säännökset. V alt}olle tämän lain mU:kaan kuuluvaa
7881: vä:kijuomain valmistuksen, maahantuonnin
7882: 1 §. ja kaupan oikeutta käyttää osakeyhtiö, jossa
7883: Välcijuomilla tarkoitetaan tässä laissa ;valti·o omistaa sellaisBn osake-enemmistön,
7884: kaikkia aineita, jotka, ollessaan +
7885: 15 astetta: että se tuottaa ehdottoman määrääruisvallan
7886: Celsiuksen mukaan, sisältävät enemmän yhtiön asioissa; tämä yhtiö ei saa harjoittaa
7887: kuin 2 114 painoprosenttia etylialkoholia. muuta liiketoiminta<a.
7888: Valtion väkijuomaliikettä harjoitta,va
7889: 2 §. ylht.iö ei saa toiseUe luovuttaa vä1djuomain
7890: Väkijuoonain va1mistus, maahantuonti ja maahantuonnin ja vähittäismyynnin oi-
7891: kauppa on valtion yksinomainen oikeus sen keutta. Väkijuomain valmistus ja anniskelu
7892: mukaan kuin tässä laissa säädetään. voidaan sitä vastoin luovuttaa toiselLe sen
7893: Denaturoitujen alkoholtpitoisten aineiden mukaan kuin tässä laissa säädetään.
7894: valmistuksesta, maahantuonnista ja myyn-
7895: nistä sekä alkoholipitoisten aineiden myyn-
7896: nistä apteekeissa såädetään erikseen. 5 §.
7897: V alt.ion väkijuomaliilmttä harjoittaYan
7898: 3 §. yihtiön toimintaa valvoo 5-jäsoeninen tarkas-
7899: Sel1ais1im m:allasjuomain valmistuksesta, tusneuvosto, jonka puheenjohtajan ja jäse-
7900: maahantuonnista ja kaupasta, jotka sisältä- net valtioneuvosto määrää kolmeksi vuo-
7901: vät vähemmän kuin 2 114 painopr03·enttia deksi kerrallaan. Jåseni.stä määrätään kui-
7902: alkohoLia, o1koon v.oirnassa mitä miedoista tenkin ensimmäisellä kerraHa kaksi ;-ain yh-
7903: ma'llasjuomista on säädetty tai säädetään. deksi ja kaksi ;-ain kahdeksi vuodeksi.
7904: IV,2. - Forsberg. 193
7905:
7906: 6 §. muut henkilöt, joiden tulee :virkansa puo-
7907: Vä:kijuomain kauppa on järjestettävä si- lesta valvoa tämän lain noudattamista,
7908: ten, että se aiheuttaa niin vähän va:hinkoa älkööt olko V"äkiduomayihtiön osaikkaina.
7909: kuin suin.kin ja että vä.kijuomain käyttö su-
7910: pistuu mahdollisimman vähään. Tarkastus- 9 §.
7911: neuvoston rrmikkien 'toimenpiteiden tulee Väkijuomayhtiön liikkeestä kertyvä vuosi-
7912: pyrkiä toteuttamaan tätä tarkoitusta. rvoitto on, siUenkuin siitä on siirretty koo-
7913: tuullinen määrä yhtiön vararahastoon, käy-
7914: 7 §. t,että vä seuraavasti:
7915: Kullekin paikkakunnalle, jolla ,väkijuoma- 1) osakkaille jaetaan vuosittain osinko,
7916: ylhtiö harjoittaa väkijuomalioikettä, asetta- joka vastaa yksityispankkien toimintavuo-
7917: koon kunnanvaltuusto yhden ja maaherra 'den kuluessa Iru1ksamaa korkeinta talletus-
7918: yhden tarkastajan 'Pitämään silmällä, että korkoa;
7919: noudatetaan tämän lain säännöksiä ja tar- 2) ylijäämästä luovu~etaan:
7920: koitusta sekä tarkastusneuvoston antamia a) 50 % valtiolle käytettäväksi verotaa-
7921: määräyksiä. kan huojentamiseen;
7922: Näillä tarkastajilla on sama oikeus yht~ön b) 50 % :r.ai tti us- j a mui:hin si vistyst.ar-
7923: 1
7924:
7925:
7926: paikallisen liiketoiminnan valvomiseen koituksiin ta~kastUJSneuv,oston harkinnan
7927: kuin tarkastusneuvostosta on 14 § :n 1, 2 ja mukaan.
7928: 3 momentissa sanottu, ja heidän tulee, mil- 10 §.
7929: loin havaitse,vat syytä olevan, esittää tarkas- Väkijuomayhtiö on rvapaa kaikista välit-
7930: t,u.sneuvostoHe huomautuksensa yhtiön alkO- tömistä v·eroista valtiolle, kunnalle ja
7931: holiliikkeen hoitotavasta ;paikkakunnalla ja kirkolle.
7932: ehdotuksensa epäkohtien ,poistamisesta sekä n §.
7933: vuosittain antaa tar-kastusneuvostolle kerto- Väkijuomayhtiön hallituksen jäsenten,
7934: mus toiminnastaan edellisenä vuonna. yihtJiön vä!hittäismyynti- ja anniskelu-
7935: Tarkastajille maksettavat palkkiot määrää ;paikkain hoitajain sekä muiden yhti,ön pal-
7936: i arkastusneuvosto. veluksessa oleovain henkilöiden palkkaukset
7937: on alistettava tarkastusneuvoston vahvis-
7938: tetta:viksi, älköön'kä niitä millään tavoin
7939: 2 Luku· tehtäkö riippuviksi yhtiön tuloista tai voi-
7940: V äkijuonwyhtiö. tosta tahi myydyn taikka anniskellun tava-
7941: ran määrästä. Tässä mainitut henkilöt äl-
7942: 8 §. kööt myöskään missään muodossa ottako
7943: Valtion väkijuomaliikettä harjoittavan yhtiön soipimuskumppaneilta hyvitystä niistä
7944: yhtiön ,perustamisesta ja toiminnasta olkoon sitoumuksista, joita yhtiö tekee.
7945: voimassa mit~ osakeyhtiöistä on säädetty,
7946: mikäli tässä 'laissa ei toisin säädetä.
7947: Ministeri, oikeuskansLeri ja oikeuskansle- 3 Luku.
7948: rinapulainen, yli- ja alituomari, maaherra, Tm·kastusneuvosto.
7949: lääninsi,hteeri, lääni:llikamreeri, kruunun-
7950: vouti, nimismies, kaupunginviskaali, poliisi- 12 §.
7951: mestari ja muu poliisilaitokseen kuuluva Tarkastusneuvoston jäsenenä älköön l()lko
7952: henkilö, kirkollis- ja k.ouluviraston virka- ja valtion · väkijuomaliikettä harjoittavan yh-
7953: palvelusmiehet, tullilaitoksen virka- ja pal- tiön osakas, sen johtokunnan jäsen tai sen
7954: velusmiehet, li:ii.ikärit ja a pteekkarit sekä
7955: 1 palv.eluksessa oleva henkilö tai virallinen
7956:
7957: 25
7958: 194 IV,2. - Väkijuomalainsäädäntö.
7959:
7960: syyttäjä taikka ·poliisikuntaan kuuluva hen- Tarkastusneuvoston määraämillä edus-
7961: kilö tai se henkilö, jolle väkijuomayhtiö on tajilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhe-
7962: luovuttanut väkijuomain valmistus- tai an- valtaa väkijuomayhtiön johtokunnan ja yh-
7963: niskeluoikeuden tahi joka on osakas tai tiölmkouksissa, jota varten tarkastusneuvos-
7964: johtokunnan jäsen yhtiössä, jolle tuollainen tolle on kirjallisesti ilmoitettava kaikista sel-
7965: oikeus on luovutettu. laisista kokouksista saman ajan kuluessa
7966: kuin kokouskutsu yhtiöjärjestyksen mukaan
7967: 13 §. on lähetettävä.
7968: Tarkastusneuvoston asiana on: Jos ta:t1kastusneuvosto havaitsee jonkun
7969: 1) päättää vähittäismyynti- ja anniskelu- väkijuomayhtiön palv:eluksessa olevan hen-
7970: paikkain avaamisesta sellaisilla paikkakun- kilön toimeensa sopimattomaksi, tulee yh-
7971: nilla, joilla väkijuomayhtiö on oikeutettu tiön, saatuaan asiasta kirjallisen määräyk-
7972: harjoittamaan vä1kijuomaliikettä; sen, heti erottaa sellainen henkilö palveluk-
7973: 2) asianomaista kunnanvaltuustoa kuul- sestaan.
7974: tuaan määrätä kUllekin pail{lkakunnalle vä- 15 §.
7975: hittäismyynti- ja anniskelupaikkain luku- Ta1~astusnenvoston antamaa määräystä
7976: määrä ja niiden sijaisemiskohdat, älköön:kä on väkijuomayhtiön ehdottomasti heti nou-
7977: tällöin ilman pakottavia syitä poikettako datettava; niskoittelun ta:pahtuessa tulee
7978: valtuuston lausunnosta; asianomaisen viranomaisen antaa tarkastus-
7979: 3) vahvistaa väkijuomain suurin ja pie- neuvoston määräyksen toimeenpanemiseksi
7980: nin määrä, joka kerrallaan saadaan samalle tarpeellista virka-apua; ja ilmoittakoon tar-
7981: ostajalle myydä tai anniskella; kastn:lmeuvosto, milloin syytä on, tapah-
7982: 4) Villhvistaa väkijuomain vähittäis- tuman valtioneuvostolle, joka ryhtyy asian-
7983: myynti- ja anniskeluhinnat, kuitenkin niin, mukaisiin toimenpiteisiin niskoittelun tois-
7984: että kunkin lajin yksikköhinta on oleva tumisen ehkäisemiseksi.
7985: sama, myydyn määrän suuruudesta riippu-
7986: ma.tta; 16 §.
7987: 5) määrätä väkijuomayhtiön valmistet- Ta11kemmat määräykset tarkastusneuvos-
7988: tavien, ostettavien, myytävien ja anniskel- ton toiminnasta annetaan tarkastusneuvos-
7989: tavien väijuomain lajit ja alkoholipitoi- ton ohjesäännössä, joka vahvistetaan asetuk-
7990: suudet; sekiil sella.
7991: 6) päättää .muista väkijuomaliikkeen har- 17 §.
7992: joittamisen yhteydessä olevista seikoista. Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain tar-
7993: kastusneuvoston palkkauksen ja menoarvion.
7994: 14 §. Kaikki tarkastusneuvoston ja paikallisten
7995: Tarkastusneuvostolla ja sen jäsenillä on tarkastajain palkkaukset ja kustannukset
7996: oikeus milloin tahansa tarkastaa yhtiön teh- suoritetaan väkijuomayhtiön varoista, kuten
7997: taita, varastoja ja huoneistoj.a, yhtiön sekä muutkin yhtiön toiminnaJsta johtuvat J.Mnot.
7998: sen vähittäismyynti- ja anniskelupaikkain
7999: kirjanpitoa, kirjeenvaihtoa, rekistereitä ja
8000: muita a.siaikirjoja sekä yleensä yhtiön hal- 4 Luku.
8001: lintoa ja hoitoa. Väkijuonwin valm,isttts ja maahantuQ11,ti.
8002: Yhtiön tulee vaaditt.aessa antaa tankastus-
8003: neuvostolle ta1.1kat ja yksityiskohtaiset tiedot 18 §.
8004: kaikista yhtiön toimintaan kuuluvista sei- Tarkastusneuvosto määrää, mitä lajeja
8005: koista. viikijuomia väkijuomayhtiön on kotimaassa
8006: IV,2. - Jt'orsberg. 195
8007:
8008: valmistettava ja mitä lajeja ulkomailta missä matkailuliikenteen etujen katsotaan
8009: tuotava. sitä erityisesti vaativan.
8010: 19 §. Tarkastusneuvosto voi harkinnan mu-
8011: Väkijuomayhtiö saa tarkastusneuvoston kaan antaa vuodeksi kerrallaan luvan väki-
8012: suostumuksella määräajaksi, enintään kol- juomain anniskelun harjoittamiseen myös-
8013: meksi vuodeksi kerrallaan, luovuttaa väki- kin matkustajalaivalla, joka kulkee Suomen
8014: juomain tai määrätyn väkijuomalajin val- ja ulkomaiden väliä, sekä laivan kotipaikan
8015: mistuksen väkijuomayhtiön laskuun yksityi- kunnanvaltuuston suostumuksella matkus-
8016: sille liikkeenharjoittajille tai yhtiöille, etu- tajalaivalla, joka kulkee useiden kuntien
8017: päässä sellaisille teollisuuslaitoksille, jotka alueella, ei kuitenkaan laivan satamassa
8018: valmistavat alkoholia varsinaisen teollisuu- ollessa.
8019: tensa sivutuotteena, mikäli tarkastusneu- 23 §.
8020: vosto katsoo tällaisen järjestelyn edulliseksi Vähittäismyyntipaikassa saa väkijuomia
8021: ja tämän lain tarkoituksen mukaiseksi. antaa ostajalle vain poisvietäväksi, mutta ei
8022: paikalla nautittavaksi.
8023: 20 §. Vähittäi,smyyntipaikasta älköön väki-
8024: Tarkastusneuvoston on määrättävä, ·millä juomia ostajalle lähetettäkö.
8025: ehdoilla ja millaisen tarkastuksen alaisena
8026: yksityiselle liik.keenharjoittajalle tai yhtiölle 24 §.
8027: luovutettu väkijuomain valmistus on tapah- Väkijuomia saa myydä vain mlli:ipäivinä
8028: tuva. kello kymmenestä aamulla kello kolmeen
8029: 2.1 §. iltapä.iväilä. Sunnuntain ja muun pyhäpäi-
8030: Väkijuomayhtiön maahantuomiin väki- vän edellisenä ja jälkeisinä päivänä sekä
8031: juomiin nähden noudatettakoon muutoin paas1a1sen edellisellä viikolla, kesäkuun
8032: mitä yleensä tavarain maahantuonnista on 16-22 päivinä ja joulukuun 15-30 päi-
8033: säädetty. ' Vinä älköön kuitenkaan väkijuomia myy-
8034: täkö.
8035: 5 Luku. J\:l:illoin tarkastusneuvosto katsoo erityis-
8036: Väkijuomain vähittäismyynti Ja anniskelu. ten asianhaarain vaativan, on sillä oikeus
8037: 1 momentissa säädettyjen määräaikojen
8038: 22 §.
8039: Väkijuomayhtiö on oikeutettu harjoitta-
8040: . lisäksi joko osaksi tahi kokonaan kieltää
8041: väkijuomain vähittäismyynti jollakin paik-
8042: maan väkijuomain vähittäismyyntiä ja kakunnalla tai koko maassa määräaikoina,
8043: anniskelua jokaisessa kaupungissa, jossa on niin myös rajoittaa päivittäistä myynti-
8044: lääninhallitus. aikaa.
8045: Muissa kaupungeissa yhtiö saa myydä
8046: tai anniskella väkijuomia vain mikäli kau- 2:5 §.
8047: punginvaltuusto on antanut suostumuk- Joka haluaa ostaa väkijuomia, on velvol-
8048: sensa väkijuomain vähittäismyyntiin tai linen antamaan vähittäismyyntipaikan hoi-
8049: anniskeluun. Kaupunginvaltuuston suostu- tajalle kirjallisen ostohakemuksen ja anta-
8050: mus, johon voi liittyä liikettä rajoittavia maan siinä itsestään ne tiedot sekä täyttä-
8051: ehtoja, on annettava kolmeksi vuodeksi ker- mään ne ehdot, jotka tarkastusneuvosto on
8052: rallaan. määrännyt.
8053: Asianomaisen kunnanvaltuuston suostu- Kunkin henkilön ostokset on vähittäis-
8054: muksella voidaan väkijuomain anniskelu myyntipaikassa tarkastusneuvoston määrää-
8055: sallia vuodeksi kerrallaan maaseudullakin, mällä tavalla rekisteröitävä, niin että hänen
8056: 196 IV,z. ~-- Väkijuomalainsäädäntö.
8057:
8058: ostamainsa väkijuomain määrä on aina hel- Tarkastusneuvoston sellaisessa asiassa te-
8059: posti todettavissa. kemästä päätöksestä älköön valitettako.
8060: 26 §. 29 §.
8061: Vähittäismyyntipaikan •hoitaja on tarkas- Kaksi tahi useampia henkilöitä älköön
8062: tusneuvoston antamien ohjeiden mukaan yhtykö ostamaan väkijuomia jakaakseen ne
8063: velvollinen kieltäytymään myymästä väki- keskenään.
8064: juomia henkilölle, jonka ostokset ilmeisesti 30 §.
8065: ylittävät sen määrän, minkä hän kohtuu- Älköön kukaan olko korvausta vastaan
8066: della voi omiin tarpeisiinsa käyttää. tai korvauksetta yleisölle avullisena väki-
8067: 27 §. juomain hankkimisessa tai lähettämisessä.
8068: Väkijuomia ei saa myydä:
8069: 1) henkilölle, joka ilmeisesti on 21 vuotta 31 §.
8070: nuorempi; Väkijuomain anniskelu saa tapahtua Yain
8071: 2) sotaväen miehistöön tai alipäällystöön täydellisen ravintolaliikkeen yhteydessä
8072: kuuluvalle henkilölle ilman asianomaisen sillä tavoin kuin tarkastusneuvosto tarkem-
8073: päällystön antamaa lupatodistusta; min määrää.
8074: 3) juovuksissa olevalle henki'l.ölle; Anniskeluhuoneistossa saa myydä väki-
8075: 4) sille, joka kahden· viime vuoden juomia vain paikalla nautittavaksi, mutta
8076: kuluessa on tuomittu rangaistukseen juopu- ei poisvietäväksi.
8077: muksesta;
8078: 5) sille, joka kolmen viime vuoden 32 §.
8079: kuluessa on tuomittu tai kärsinyt rangais- Väkijuomayhtiö saa tarkastusneuvoston
8080: tuksen väkijuomain luvattomasta valmista- suostumuksella oikeuttaa yksityisen henki-
8081: misesta, maahantuonnista tai myynnistä lön täydellisen ravintolaliikkeen yhteydessä
8082: taikka muusta rikoksesta tätä lakia vastaan; anniskelemaan väkijuomia tai määrätyn-
8083: 6) sille, joka kolmen viime vuoden lajista väkijuomaa väkijuomayhtiön las-
8084: kuluessa on irtolaisuudesta tuomittu ylei- kuun.
8085: seen työhön ; 33 §.
8086: 7) tarkastusneuvoston määräämänä ai- Tarkastusneuvoston on määrättäyä, millä
8087: kana sille, jolta tarkastusneuvosto on evän- ehdoilla ja millaisen tarkastuksen alaisena
8088: nyt oikeuden ostaa väkijuomia. yksityiselle henkilölle luovutettu väkijuo-
8089: Jos tässä pykälässä mainittu tuomio tai main anniskelu on tapahtuva.
8090: määräys on kumottu tai peruutettu, älköön Jos se, jolle on myönnetty oikeus väki-
8091: tämän pykälän säännöksiä sovellettako. juomain anniskeluun, on menettänyt tar-
8092: kastusneuvoston luottamuksen, on neuvosto,
8093: 28 §. olematta korvausvelvollinen, oikeutettu pe-
8094: Joka katsoo vähittäismyyntipaikan hoita- ruuttamaan häneHe myönnetyn anniskelu-
8095: jan aiheettomasti kieltäytyneen myymästä oikeuden.
8096: hänelle väkijuomia tai väkijuomayhtiön 34 §.
8097: muutoin asiassa, josta tarkastusneuvosto on Väkijuomia älköön anniskeltako ennen
8098: oikeutettu määräämään, ryhtyneen toimen- kello kahtatoista päivällä eikä jälkeen kello
8099: piteeseen, joka loukkaa hänen yksityistä kahdentoista yöllä.
8100: oikeuttansa tahi on vastoin tämän lain tar- Tarkastusneuvosto määrää 1 momentissa
8101: koitusta, olkoon oikeutettu kirjallisesti vaa- säädetyissä rajoissa, minä aikana anniskelu
8102: timaan tarkastusneuvostolta siihen oikaisua. saa lmssa;kin ravintolassa tapahtua, kuiten-
8103: IV,2. - Porsberg. 197
8104:
8105: kin niin, että anniskelu on joka tapauksessa Niinikään on luvaUomaksi vähittäismyyn-
8106: lopetettava tuntia ennen kuin ravintola siitä niksi katsottava, jos se, joka pitää avointa
8107: annettujen määräyksien mukaan om. ;mljet- kauppapuotia, siinä tai sen yhteydessä lah-
8108: tava. jaksi antaa tai tarjoilee väkijuomia.
8109: Tarkastusneuvostolla on myöskin valta
8110: kieltää anniskelu joko osaksi tai kokonaan
8111: jollakin paikkakunnalla tahi koko maassa 6 Lill.--u.
8112: taikka rajoittaa määrättyä yleistä anniskelu- Väk1:j-uomain hallussapito ja kuljetus.
8113: aik:aa.
8114: 39 §.
8115: 35 §. Älköön kukaan muu kuin väkijuomayhtiö
8116: Väkijuomia ei saa anniskella henkilölle, tai se, joka väkijuomayhtiön laskuun valmis-
8117: joka ilmeisesti on 21 vuotta nuorempi, eikä taa tahi anniskelee väkijuomia, pitäkö ker-
8118: sotaväen miehistöön tai aiipäällystöön kuu- rallaan hallussaan väkijuomia enempää kuin
8119: luvalle henkilölle ilman asianomaisen pääl- 20 litraa.
8120: lystön antamaa lupatodistusta, eikä myös- Jos joku haluaa yhdellä kertaa hallussaan
8121: kään sille, joka on juovuksissa. pitää väkijuomia suuremman varaston kuin
8122: 1 momentissa sanotaan, ilmoittakoon siitä
8123: 36 §. kaupungissa maistraatil1e ja maalla nimis-
8124: Väkijuomia älköön vähittäin myytäessä miehelle, joiden tulee, jolleivät erityiset
8125: tai anniskeltaessa velaksi annettako ätköönkä asianhaarat aiheuta kieltoa, antaa kirjalli-
8126: vaihtokaupalla tai pant.tia vastaan luovutet- nen lupa sellaiseen hallussapitoon.
8127: tako.
8128: 37 §. 40 §.
8129: Sellaista alkoholipitoista lakkavernissaa, Kun väkijuomia kuljetetaan väkijuoma-
8130: polityyriä sekä hammas-, hius-, iho- ja haju- yhtiön laskuun, pitää niiden mukana aina
8131: vettä y. m. sellaisia aineita, joita ei ole dena- seurata tarkastusneuvoston antama todistus
8132: turoitu tai joiden käyttämistä juovustustar- tai hyvä:ksymä rahtikirja, joka selvästi osoit-
8133: koitul{Seen ei muutoin ole tehty ilmeisesti taa, että kuljetettavat väkijuomat ovat väki-
8134: mahdottomaksi, älköön pidettäkö kaupan. juomayhtiölle laillisesti kuuluvia.
8135:
8136: 38 §. 41 §.
8137: Joka tämän lain säännösten mukaan ei vle Jokaisen astian, jossa väkijuomia väki-
8138: oikeutettu väkijuomia vähittäin myymään juomayhtiön vähittäismyyntipaikasta osta-
8139: tai anniskelemaan, älköön millään tekosyyllä jalle annetaan, pitää olla varustettu tar-
8140: väkijuomia toiselle luovuttako. Väkijuomain kastusneuvoston määräämällä ja astiaa avat-
8141: vaihtokauppa ja lainaaminen, samoin kuin taessa murtuvalla merkillä, joka selvästi
8142: niiden käyttäminen tavalla tai toisella rahan osoittaa, että astia sisältöineen on vrukijuo-
8143: vastikkeena pidettäköön myymisen veroi- mayhtiön myymä.
8144: sena.
8145: Jos joku tahtoo kestitykseksi tarjota toi- 42 §.
8146: selle vrukijuomia, älköön siitä itselleen pidät- Väkijuomayhtiöltä ostettuja väkijuomia
8147: täkö tai vastaanottako minkään nimellistä saakoon jokainen vapaasti kuljettaa.
8148: hyvitystä; muussa tapauksessa on sellaista- Jos väkijuomia kuljetetaan 20 litraa ylit-
8149: kin tarjoilua pidettävä luvattomana v'ähit- tävissä erissä, pitää kuitenkin koko kulje-
8150: täismyyntinä. tettavan määrän mukana seurata joko vähit~
8151: 198 IV,2. - Väkijuomalainsäädäntö.
8152:
8153: täismyyntipaikan hoitajan tai, 39 § :n 2 mo- gaistakoon ensimmäisellä kerra1la vähintään
8154: mentissa tarkoitettua väkijuomavarastaa toi- kymmenellä ja enintään kolmellakymme-
8155: seen paikkaan siirrettäessä, siinä mainitun nellä päiväsa1mlla sekä rikoksen uusiutue...o:sa
8156: viranomaisen antama todistus, jossa on mai- vähintään kolmellakymmenellä päiväsa-
8157: nittava väkijuomain myyntipaikka tahi sa- kolla tai vankeudella.
8158: notun viranomaisen lupakirja, väkijuomain Ammattimaisesta tai tavanomaisesta luvat-
8159: omistajan ja ikulj,ettajan nimi ja kotipaikka, tomasta väkijuomain myynnistä tai annis-
8160: väkijuomain laji ja määrä sekä paikka, mi- kelusta rangaistakoon vankeudella.
8161: hin tavara on vietävä, Äiin myös matkan Myytäväksi tarjottu tavara sekä astiat,
8162: mukaan sovitettu aika, jona todistus on voi- joissa sitä säilytetään, olkoot menet,etyt;
8163: massa. pantti, joka on väkijuomista otettu, olkoon
8164: 43 §. myöskin menetetty, älköönkä maksua tuo-
8165: lVIenetetyiksi tuomittujen v'älkijuomain mittako väkijuomasta, joka on velaksi an-
8166: kuljettamista varten antakoon maalla kruu- nettu.
8167: nunvouti tai nimismies ja kaupungissa kau-
8168: punginviskaali tarpeellisen ,passituksen. 47 §.
8169: Jos se, jolle väkijuomayhtiö on antanut
8170: oikeuden valmistaa väkijuomia, saattaa it-
8171: 7 Luku. sensä syypäälksi väkijuomain myymiseen,
8172: Rangaistukset tämän lain ~rikkomisesta. rangaistakoon vähintään sadalla päiväsa-
8173: kolla ja menettäköön valmistusoikeutensa.
8174: 44 §. Jos se, j.oka on saanut oikeuden annis-
8175: Joka luvattomasti valmistaa tai valmistut- kella väkijuomia, ei noudata anniskelusta
8176: taa väkijuomia tai sitä yrittää tahi erottaa tässä laissa tai tämän lain nojalla annet-
8177: denatur,oimisainetta denaturoidusta väki- tuja määräyksiä, rangaistakoon vähintään
8178: juomasta, rangaistakoon ensimmäisellä ker- sadalla päiväsakolla ja menettäköön annis-
8179: ralla vähintään kahdellakymmenellä ja keluoi;keutensa.
8180: enintään viidelläkymmenellä päiväsakolla
8181: sekä rikoksen uusiutuessa vähintään viidel- 48 §.
8182: . läkymmenellä päiväsakolla tai vankeudella. Väkijuomayhtiön toimenhia1tija tai sen
8183: Joka ottaa luvattoman väkijuomain val- palveluk.<;essa oleva henkilö, joka rikkoo
8184: mistuksen ammatikseen tai tavakseen, ran- tässä laissa tai tämän lain nojalla väkijuo-
8185: gaistakoon vankeudella. main vähittäismyynnistä tai annisblusta
8186: Luvattomasti valmistetut väkijuomat ja annettuja määräyksiä, rangaistakoon vähin-
8187: mäski astiaineen sekä valmistuskojeet olkoot tään sadalla 'Päiväsakolla ja menettä:köön
8188: menetetyt. toimensa väkijuomayhtiössä.
8189:
8190: 45 §. 49 §.
8191: Luvattarnasta väkijuomain maahantuon- Joka rikkoo tämän lain mää.räyksiä väki-
8192: nista rangaistakoon niinkuin salakuljetuk- juomain kuljetuksesta tai hallussapidosta,
8193: sesta erikseen on säädetty. rangaistakoon vähintään kahdellakymme-
8194: nellä päiväsakolla, ja luvattomasti kulje-
8195: 46 §. tettu tai säilytetty tavara astioineen sekä
8196: Joka luvattomasti myy tai anniskelee kuljetusneuvot, juhta tahi alus, jonka pää-
8197: tahi kaupaksi tarjoo väkijuomia tai muulla asiallisena kuormana taikka lastina on ollut
8198: tavoin käyttää niitä rahan vastikkeena, ran- väkijuomia, menetettä<kö.ön.
8199: IV,2. -- Forsl!erg. 199
8200:
8201: 50 §. väkijuomia kuljetettaessa näissäkin tapauk-
8202: Joka rikkoo 37 § :n säännöstä, rangaista- sissa aina tavaran mukana seurata 42 § :ssä
8203: koon vähintään viidelläkymmenellä päivä- mainittu todistus.
8204: sakolla.
8205: 51 §. 55 §.
8206: Joka rikkoo 2·9 tai 30 § :n säännöksiä, lVIenetetyiksi julistetut väkijuomat luovu-
8207: rangaistakoon vähintään kahdellakymme- tetaan väkijuomayhtiölle, joka niistä suo-
8208: nellä päiväsakolla ja väkijuomat astiaineen rittaa valtiorahastoon tarkastusntuvoston
8209: julist.ett.akoon menetetyibi. määräämä11 hinnan. Jos menetety;ksi julis-
8210: tettu määrä on niin vähäinen tai sitä laa-
8211: 52 §. tua, ettei tarkastusneuvosto katso sen arvon
8212: Rikoksesta, jonka isännän tieten ja tah- vastaavan kuljetuskustannuksia, on tavara
8213: dosta tätä lakia vastaan tekee hänen talon- todistettavasti maahan kaadettava.
8214: väikensä tai muu hänen palveluksessaan Kaikista väkijuomista, jotka läänissä on
8215: oleva henkilö, vastatkoon isäntä niinkuin lainvoimaisella päätöksellä menetetyksi tuo-
8216: omasta rikoksestaan. Kuitenkin harkitkoon mittu, lähett:äköön maaherm vuosineljän-
8217: oikeus, onko myös rikoksentekijä rangais- neksittäin luettelon <ta~kastusneuvostolle.
8218: tukseen tuomittava.
8219: 56 §.
8220: 53 §. Kun syyte nostetaan luvattomasta väki-
8221: J0-ka tämän lain ri;kkomisesta tuomitaan juomain vähittäismyynnistä tai anniske-
8222: I'angaistukseen, tuomittakoon myöskin me- vusta, voidaan ostaja, jos hänet havaitaan
8223: nettämään rikoksen tuottama taloudtJllinen muutoin esteettömäksi, kutsua todistajaksi
8224: hyöty; ilruten rikoslaissa on säädetty. ja valalEsesti kuultavaksi.
8225:
8226: 57 §.
8227: 8 Luku. Joka tuomitaan rangaistukseen tämä;n
8228: Erityiset säännökset. lain rikkomisesta, suoritta:koon haastemie-
8229: helle palkkion hänen toimittamistaan haas-
8230: 54 §. teista ja kohtuullisesti korvatkoon syyttä-
8231: :Mitä tässä laissa on säädetty väkijuomaiTI jälle ja todistajille asiasta aiheutuneet ku-
8232: vähittäismyynnistä, kuljetuksesta ja hallus- lut.
8233: sapidosta, älkö·Ön sovellettako niihin väki- 58 §.
8234: juomiin, joita väkijuomayhtiö myy aptee- Tarkemmat säännökset t11män lain täy-
8235: keille, tieteellisille laitoksille, kirkollisiin täntöö11lpanosta ,an.netaan asetuksella.
8236: tarkoituksiin tai sellaisille teollisuuslaitok-
8237: sille, jotka tarvitsevat alkoholipitoisia ai- 59 §.
8238: neita työhönsä ja ovat tarkastusneuvostolta Tämä laki tulee voimaan ........ kuun
8239: saaneet joika kerta erityisen luvan niiden os- . . päivänä 192. . Samalla lakkaavat voi-
8240: tamiseen. Näihin tarkoituksiin väkijuomia massa olemasta kesäkuun 1 päivänä 1922 an-
8241: myytäessä noudatetta1q>on tarkastusneuvos- nettu kieltolaki ja kaikki ,sen nojalla anne-
8242: ton antamia määräyksiä; kuitenkin pitää tut määräykset.
8243:
8244:
8245: Helsingissä, 12 päivänä helmikuuta 1929.
8246:
8247: And. Forsberg.
8248: 200 IV,2. - Väkijuomalainsäädäntö.
8249:
8250: Liite.
8251:
8252:
8253:
8254:
8255: Suome:n Eduskunnalle
8256:
8257:
8258: Ahvenanmaan maakunta päiviltä.
8259:
8260: Sittenkuin Ahvenanmaan maakun tapäi- litus ja säädyt, jotka käsittivät, että 1Jottele-
8261: ville on vuonna 1926 annettu anomus, jonka mattomuudesta yhtä lakia kohtaan johdon-
8262: on allekirjoittanut kaksikymmentäkaksi mukaisesti ja varmasti ennemmin tai myö-
8263: maakuntapäivien kolmestakymmenestä jä- hemmin seurars1 myöskin tottelematto-
8264: senestä, ja joka koslree Suomen Eduskun- muutta muita lakeja kohtaan, olivat siksi
8265: nalle tehtävää esitystä kieltolain kumoami- selvänäköisiä, etteivät halunneet pitämällä
8266: sesta sen nykyisessä muodossa ja sen kor- itsepintaisesti kiinni omasta kannastaan
8267: vaamisesta terveempiä periaatteita noudat- panna alttiiksi suurempia arvoja. Lainkun-
8268: tavahla raittiuslailla, ja maakuntapäivät nioitushan on vanhoista ajoista saakka ollut
8269: myös ovat an~muksen hyväksyneet, pyytävät länsimaisen oikeusvaltion kulmakivi. Tätä
8270: maakuntapäivät, nojautuen Ahvenanmaan kulmakiveä ei saanut horjuttaa eikä jäl'kyt-
8271: itsehallinnosta 6 päivänä toukokuuta 1920 tää. Parempi oli luopua vaarallisesta kokei-
8272: annetun lain 13 § :ään, Eduskunnalle kun- lusta kuin panna lait sellaiselle vaaralle alt-
8273: nioittavimmin esittää seuraavaa: tiiksi. Ja kieltolait, joita ei kuitenkaan
8274: Juoppous on alennukseksi yksilölle ja kukaan noudattanut, peruutettiin ennen pit-
8275: tuottaa häpeää sille kansalle, joka tätä pa- kää.
8276: hetta suosii. Mutta raittius jalostaa ja ko- Mutta tämä ei suinkaan merkinnyt sitä,
8277: hottaa sitä, joka noudattaa sen periaatteita. että samalla olisi haudattu kansan ra·ittiiksi
8278: Tämä on totuus, jonka jokainen valistunut kasvattamisen jalo ajatus. Valittiin vain
8279: ja oikein ajatteleva ihminen avoimesti ja toisia keinoja.
8280: mielellään tunnustaa. Muutamia vuosikymmeniä sitten alikoi
8281: Tämän totuuden selviäminen ei ole kui- maassamme määrätietoinen ja terveiden
8282: tenkaan meidän päiviemme ansiota. Siihen periaatteiden mukainen raittiustyö. Kun
8283: kokemukseen tulivat jo meidän esi-isämme me, jotka nyt olemme vanhoja, olimme lap-
8284: menneinä aikoina. Opettaaharr historiamme, sia, ryhtyivät isämme tuohon työhön. Heille
8285: että monasti on tehty voimakkaita yrityksiä ja heidän hyvälle arvost.elukyvylleen on
8286: saada korjatuksi se yhteiskuntaa turmeleva ikuiseksi kunniaksi, että he silloin valitsivat
8287: paha, minkä juoppous saa aikaan. ,Vapau- oikean tien. He ymmärsivät, ettei juoppo-
8288: denajan" monien valtiopäivien pöytäkirjat utta, jota ennen heitä lukemattomien suku-
8289: ovat siitä kaunopuheisena todisteena. An- polvien aikana yhteiskunta ja valtio olivat
8290: karia kieltolakeja säädettiin. Mutta ne oli- suvainneet, voitu k~denkäänteessä poistaa
8291: vat pakkolakeja ja sellaisina alusta alkaen yhdellä ainoalla sairaaseen yhteiskuntaruu-
8292: kuolemaan tuomittuja. Kansan laajat ker- miiseen tehtävällä syvällä leikkauksella. He
8293: rokset pitivät niitä henkilökohtaista va- oivalsivat, että vain pitkäaikainen, järjes-
8294: pautta loukkaavina ja uhmasivat niitä jul- telmällinen ja ennen kaikkea ymrmärtäväinen
8295: kisesti. Näin voimakkaalle mielenilmaisulle parannusmenettely saattoi johtaa tervey-
8296: viranomaiset eivät mahtaneet mitään. Hal- teen. Kansan oli kokemusperäisesti vähitel-
8297: IV,2. - Forsberg. 201
8298:
8299: len itse vakuuttauduttav.a siitä, että vanhat, oli kilpeensä kirjoittanut 0hdottoman rait-
8300: hurjat ja raa'at juomatavat olivat pahasta. tiuden.
8301: Ennen vuotta 1866 oli kotitarvepoltto Tulos olikin hä.mmästytt'ävä, sillä ennen
8302: sallittu. Silloin virtasi viina ajoittain :niin pitkää voitiin, mitä väkijuomiin ja juopot-
8303: valtavin määrin yli maan, että koko kansa teluun tulee, havaita huomattava muutos
8304: oli hukkua sen myrkyllisiin pyörteisiin. kansan mielialassa. Päihtymystä ei enää
8305: Mutta mainittuna vuonna otti asian hoi- pidetty miehuude.n pettämättömänä ja
8306: toonsa valistunut lainsäädäntö, josta mei- ainoana luotettavana tunJJ.usmerkkinä. Ju(}-
8307: dän päiviemme kieltolainkiivailijoilla olisi pumus katsottiin päinvastoin nyt häpeälli-
8308: todellakin paljon oppimista. Ei ollut kysy- seksi, ja raitista ja raittiusmielistä henkilöä
8309: mys täyskiellosta, sillä olihan sellaisista kohdeltiin kunnioittavasti.
8310: entisinä aikoina saatu surullisia, koke- Vuonna 19'20 pidetyssä yhdeksännessä
8311: muksia. Turvauduttiin rajoituksiin eli n. s. p0hjoismaisessa raittiuskokouksessa muuan
8312: restriktiivisiin säännöksiin. Kotitarvepoltto Suomen rattiusliikkeen suurimmista johta-
8313: lakkautettiin, maantiekapakat ja majatalot jista, tohtori Matti Helenius-Seppälä, lausui
8314: ,kuivattiin'', kaupunkien ravintolain an- oikeutetulla ylpeydellä seuraavat sanat:
8315: n:iskeluaikaa lyhennettiin j. n. e. Kaikki sil- ,Suomi on nyttemmin maailman raittiimpia
8316: miinpistävät houkutukset poistettiin. Pi- maita. Sen alkoholinkulutuksen arvioidaan
8317: temmälle ei kuljettu tätä tietä. Henkilökoh- olevan vain hiukan yli 0 litraa asukasta
8318: taista vapautta ei kokonaan kytketty, sillä kohti."
8319: ymmärrettiin, että tätä vapautta, jota Skan- Niin oli silloin.
8320: dinavian maiden kansat ikivanhoista ajoista ·Miten pitkälle olisimmekaan nyt ehtineet,
8321: saakka ovUJt suojelleet kalleimpana suku- jos raittiustyö olisi saanut häiriytymättä
8322: perintönään ja joka aikojen kuluessa on jatkua samaan terveeseen suuntaan!
8323: s-ulautunut yhteen niiden henkisen olemuk- Mutta sitä ei sallittu. Turmiollinen
8324: sen k~J,nssa, ei olisi koskaan voitu mahtikäs- kieltolaki, jonka olivat luoneet henkilöt,
8325: kyllä tukahduttaa. Niinpä jokainen jotka eivät ymmärtäneet tai eivät tahtoneet
8326: maamme täysikasvuinen kansalainen saattoi ymmärtää kansamme sielunelämää, hävftti
8327: täysin laillisella tavalla jatkuvasti hankkia koko tuon kauniin työn uskomattoman
8328: itselleen mitä väkijuomia tahansa. Rau- lyhyessä ajassa.
8329: hallisesti ja tottelevaisena kansa alistui Suomen kieltolaki tuli voimaan kesäkuun
8330: lakia noudattamaan, sillä se ymmärsi ilman 1 päivänä 1919. Valaiskaamme muutamin
8331: muuta, että uudistus oli hyödyksi. Väki- käytettävissä olevin numeroin sen vaiku-
8332: juomain salakuljetus oli ja pysyi kauan tuksia ensimmäisinä vuosina voimaantulon
8333: tuntemattomana käsitteenä, ja samaa voita- jälkeen.
8334: neen sanoa myöskin salapoltosta. Aloitamme juopumusrikoksista.
8335: Täydellisessä sopusoinnussa ja rinnan Kun tuomioluettelojen mukaan näitä
8336: lainsäädännön kanssa alkoi vaikuttaa toi- rikoksia vuoden 1919 ensimmäisen puoliskon
8337: nenkin samaan tarkoitusperään tähtäävä aikana oli vain 864, nousi tämä luku jäl-
8338: liike. Nuoriso mobilisoi reippaat, taistelu- kimäiseltä vuosipuoliskolta (kieltolain voi-
8339: valmiit joukkonsa. .Syntyi :Pohjoismainen maantultua) 4,5,25 :een ja koko vuodelta
8340: nuorisoliike, joka sekin pyrki lopettamaan yhteensä 5,389 :ään. Vuonna 1920 ratkais-
8341: raa 'at tavat, juoppouden ja yöjuoksun. tiin 21,184 juopumusjuttua, vuonna 19,21
8342: Maailmansodan alkaessa lienee Suomessa 30,731 ja vuonna 1922 35,907 samanlaista
8343: luotottavien tietojen mukaan ollut noin juttua. Sosialiministeriö päätyy vuodelta
8344: 1,500 nuorisoseuraa. Hyvin suuri osa niistä 192!2 vieläkin suurempaan . lukuun
8345:
8346: 6~-29 26
8347: 202 IV,z. - Väkijuomalainsäädäntö.
8348:
8349: ilmitulleita juopumusrikoksia, nimittäin aseita käytetään ja väkeä kaatuu ja haavoit-
8350: 42,800 :aan. tuu kummaltakin puolelta. Naiset ja lapset
8351: N. s. kieltolakirikoksista ovat vastaavat myrkyt.tävät itsensä spriillä. Ihmiset eivät
8352: luvut seuraavat: enää osaa erottaa oi:keaa väärästä. Siveel-
8353: Tnomiolnettelojen mukaan: vuonna 1919 linen turmelus on yleinen.·
8354: -- 5,274; vuonna 1920 - 10,561; vuonna Tämä ei ole liioittelua. Nämä surulliset
8355: 1921 - 11,028; vuonna 1<922 - 12,802. tosiasiat perustuvat tietoihin, joita meille
8356: Sosialiministeriön mukaan oli vuonna antavat sekä kieltolakia koskevan kiertoky-
8357: 1922 ilmitulleiden kieltolakirikosten luku selyn tulokset että päivälehdet.
8358: 16,964; vuonna 1923 - 19,198; vuonna Niin syvälle liejuun on siis Suomen kansa
8359: 1924 - 20,057 ja vuonna 192!5 - 21,836. ehtinyt vajota ,sinä lyhyenä aikana, minkä
8360: 95 % :n spriin ja muiden väkevien alko-. kieltolaki on maassamme ollut voimassa l
8361: holijuomien sekä liköörien tullitakavari- Kuvalla on kuitenkin myös toinen synkkä
8362: koista voidaan esittää seuraavat numerot: puolensa.
8363: Vuonna 1919 1/VI-31/XII 6,198 litraa E,päonnisiuneet ja turhat yritykstlt valvoa
8364: " 1920 . . . . . . . . . . . . . 103,620 " kieltolain noudattamista nielevät huimaa-
8365: " 1921 . . . . . . . . . . . . . 70,648 " via summia, yhä uusia miljoonia Suomen
8366: " 1922 ............. 187,395 " markkoja, samalla kuin jäävät saamatta ne
8367: sadat miljoonat, jotka veroina muuten ker-
8368: Tullitakavarikot v. 19:24: V. 1925:
8369: tyisivät valtion rahastoon, jollei tätä tur-
8370: Spriitä .... . '511,902, litraa 547,733litraa miollista lrukia olisi.
8371: Viinaa .... . 512 pulloa 5Mpulloa Onko Suomella, jonJka pääomasäästö on
8372: Konjakkia .. 3,460 " 4,584 " kulutettu melkein loppuun, varaa tällaiseen
8373: Whiskyä 3,005 3,411 " tuhlaukseen ~
8374: Liköörejä 830
8375: "
8376: 638 " Verokuorma painaa meidät kaikki maa-
8377: Punssia 415 " 105 han. Enempää emme jaksa kantaa. Jos
8378: Samppanjaa 301
8379: " 363 "
8380: " " jousta jännitetään hituistakaan tiukemmalle,
8381: Muita viinejä 4,756 3,871 niin se taittuu.
8382: " "
8383: Kun silmäilee näitä numeroita, niin hir- Ja kuitenkin tarvitaan alinomaa uusia
8384: vittää ajatellessa niitä suunnattomia sprii- veroja.!
8385: määriä, jotka tullin huomaamatta on sala- EduSikunnan valtiovarainvaliokunta kat-
8386: kuljetettu maahan. soo olevansa pakoitettu ensi kalenterivuotta
8387: Kuva ei olisi täydellinen, jos jättäisimme varten laaditun valtionv;arain-hoitosuunni-
8388: mainitsematta, että kaiken tämän lisäksi telman johdantoon liittämään seuraavan
8389: tasavallan apteekeissa on yksistään vuonna huolestuneen mietelmän :
8390: 1925 myyty väkijuomia niin suunnattomia ,Tulo- ja menoarvio päättyy huomatta-
8391: määriä, että yksinomaan apteekkien osuus vaan vajaukseen, jonka peittämi,seen menee
8392: tästä liikkeestä oli kokonaista 22,000,000 niin suuri osa valtion pääoma.säästöstä, ett-
8393: markkaa. Tämä tapahtui siis lain myönny- eivät sen varat riitä tulo.. ja menoarvion
8394: tyksellä. järjestelyyn seuraavina vuosina. Tämän
8395: Kansamme on huik:kumassa väkijuomiin. vuoksi hallituksen olisi otettava vaikavasti
8396: Rikollisuus lisäytyy kammottavassa mää- harkittavakseen, millä tavalla tulo- ja meno..
8397: rässä. Lainkunnioitus on kuollut. Ny- arvion tasapaino olisi vastaisuudessa aikaan
8398: kyään ei ole enää mikään tava,ton ilmiö, että saatavissa."
8399: tuomioistuimissa vannotaan väärin. lV1111r- Tämä on myrskyvaroitus, jota ei ainoa-
8400: hat ja ·tapot kuuluvat päiväjärjestykseen. kaan vastuuntuntoinen kansalainen ole oi-
8401: Kieltolain valvojain ja salakuljettajain vä- keutettu jättämään huomioonottamatta.
8402: lillä käydä.än oikeita kahakoita, joi,ssa tuli- Onko Suomen kansa vaJtiollisesti niin
8403: IV,2. - Forsberg. 203
8404:
8405: kypsymätön, onko se snna määrin kykene- että alaikäiset lapsetkin päihdyttävät it-
8406: mätön voittamaan itsensä, että se mieluum- sensä. Sellaista ei ennen tapahtunut.
8407: min pitää 1kiinni turmiollisesta laista vain Kukaan meistä ei ole niin sokaistu, ettei
8408: sen vuoksi, että se itse harkitsemattomaHa näkisi, mihin 'tämä johtaa, jos näin saa
8409: hetkellä on sen säätänyt, kuin päättävästi jatkua.
8410: kumoamaila tämän ,lain pelastaa maan ta- Jos Ahvenanmaan sukukunta tulee alko-
8411: loudelli~esta perikadosta ~ holin myrkyttämäksi jo lapsuusiässä, silloin
8412: Ottaessaan nyt puheeksi tämän asian on kaikki toivo mennyttä niiden poikien ja
8413: maakuntapäivät ovat kuitenkin lähteneet tyttärien suhteen, jotka se vuorostaan on
8414: vain siltä nä.kökannalta, että se edustavat saattava maaiLmaan.
8415: Ahvenwnmaan kansaa, jonka m~mestystä Jokainen valistunut ihmin,en meidän päi-
8416: niid~n on voimainsa mwkaan ja velvollisuu- vinämme on tietoinen siitä pelottavan 1'>1lU-
8417: tensa vaatimuksesta koetettava turvata. resta me:rlli:ityksestä, joka sisältyy ikamala11n
8418: Tarkastakaamme siis seuraavassa Ahve- sanaan ,perinnöllisyyslaki". Isien synneistä
8419: nanmaan oloja. täytyy last•en kärsiä.
8420: Ahvenanmaalainen ei tarvitse tilastonu- Voimaton, sairaalloinen y,arjoj.en sukill-
8421: meroita todistaakseen täysin SBlvästi kielto- kunta on meidän jälkeemme vaeltava AdliVe-
8422: lain olevan väestölle kiroukseksi. Me olem- nanmaan kamaralla. Jo nyt suuri alttius
8423: me kai1kki omin silmin nähneet, mitä meidän tu:berkuloosille ja muille lruolettaviHe kulku-
8424: tarvitsee nähdä. Jos olemme rehellisiä t.audeille tulee yhä suuremmaksi. Ahvenan-
8425: itseämme kohtaan ja meillä on siveellistä maan kansalle tähän asti miltei tuntematto-
8426: rohkeutta paljastaa se humbuugi, jota man- mat mielisairaalat ja vankilat tu'levat avaa-
8427: nermaalla kannattavat johtajiaan tahdotto- maan narisevat ovensa myöskin ahvenan-
8428: masti seuraavat joukot, niin meidän täytyy maalaiSille hoidokeille. Tahdot tilllevat la-
8429: tunnustaa, että myöskin Ahvenanmaalla mautumaan ja todelliset, kunnolliset Juon-
8430: kieltolaki on ollut kansalle onnettomuu- teet katoamaan. Samoin tulee häviämään
8431: deksi ja että se tulee ennen pitkää koko- kyky tedJ.dä työtä jokapäiväisen ilcivän
8432: naan tuhoamaan meidän kotiseu1Jumme, hankkimiseksi.
8433: jollei sitä pian kumota ja korvata raittius- Toivoen, että Suomen Eduskunta. on oi~
8434: lailla, joka noudattaa psykologisesti oikeita keissa a.join tekevä puoleEtaan voitavansa
8435: periaatteita. ulh.kaavan onnettomuuden vålttä:rniseksi,
8436: Me tiedämme, ettei spriin salakuljetus maakuntapäivät kunnioittavimmin esittäv-ät,
8437: Ahvenanmaan vesillä ole vähenemä,ssä, vaan että Suomen kieltolaki nykyisessä muodos-
8438: on pikemminkin lisäytymässä. saan kumottaisiin ja korvattai,siin raitti:us-
8439: Me tiedämme, että juoppous, joka ei kos- lailla, j.oka noudattaa terv,eempiä peri-
8440: kaan aikaisemmin ollut päässyt juurtumaan aatteita. Tässä tarJwituksessa maakuntapäi-
8441: saarille, on nyt varsin yleinen meidän seu- vät pyytävät yhtä kunnioittavasti kiinnittää
8442: duillamme. Eduslnf):J.nan huomiota ohelliseen lakie'hdo-
8443: Ja meidän täytyy nähdä ja tietää - mikä tuikseen, joka pääasiassa perustuu professori
8444: on pahinta siinä määrättömässä kurjuu- Allan Serlachiuksen vuonna 1921 laatimaan
8445: dessa, jonka kieltolaki on meille tuonut - e.hdotukseen rai ttiuslaiksi.
8446: Maarianhaminassa, 1'5 1päivånä joulukuuta 1926.
8447:
8448: Maakuntapäivien ;pudlesta:
8449: JULIUS SUNDBLOM
8450: puhemies.
8451: Johannes Eriksson Oscar Bomanson
8452: vara puhemies. vara puhemies.
8453: 204
8454:
8455: IV,2. - Toiv. al. N:o 20.
8456:
8457:
8458:
8459:
8460: Ikola y. m.: Nykyisen väkijuomalainsäädännön muut-
8461: tamisesta siten, että alkoholi tulisi tehokkaan vero-
8462: tuksen alaiseksi.
8463:
8464:
8465: Edusl~unnalle.
8466:
8467:
8468: Meillä on par•haiUaan käsittelyn alaisena tään varoja m. m. tärkeitten yhteiskunnal-
8469: monia suuria sosialisia reforme}a kuten sai- listen reformien toimeenpanemiseksi, on
8470: rausvakuutuslaki, vanhuus- ja työkyvyttö- väkijumnctve1·otus, jonka on arveltu voivan
8471: myyslaki, jotka toteutettuina niissä puit- me-illäkin tuottaa ehkä 500 milj. vuodessa.
8472: teissa, joissa ne nyt häämöttävät, vaativat Kun lisäksi n. s. kieltolaki on meillä käsi-
8473: valtiolta lähes 1,000 miljoona~a markkaa tyks1emme mukaan täydellisesti epäonnistu-
8474: vuosittain. Maan virkakoneiston uhkaava nut tarkoitukseensa nähden, eikä ainoas-
8475: rappioituminen palkkausolojen takia vaatii taan epäonnistunut, vaan vakaumuksemme
8476: virkamiesten palkkojen järjestelyyn edus- 'mukaan suuresti pahentanut tilannetta kan-
8477: ktmnalta aivan ensi tilassa noin 100 mil- san raitti u te,eu nähden, mikä seikka on to-
8478: joonaa markkaa vuosittain. Valtion tuotanto- dettavissa lisää.ntyneessä alkoholin kulu-
8479: laitoksia vuodesta vuoteen paisutetaan, niel- tuksessa, ja koska jo riittävästi on käynyt
8480: Ien nämä tänäkin vuonna lähes 100 miljo- selville näinä kohta kuluneina 10 vuotena
8481: naa. Vir.eillä ovat monet satamiljonaiset että kieltolakia pakkokeinoillakaan on mah-
8482: suunnitelmat sairaalaolojen järjestämiseksi doton toimeenpanna, niin ehdotamme nykyi-
8483: pääasiassa valtion kustannuksella. Samoin sen n. s. kieltolain kumottavaksi ja korvatta-
8484: vwatii opetustoimi, maanparannustyöt vaksi jonkuniaisella toisella väJkijuomalain-
8485: y. m. jatku·vasti SUlllria, y!hä kohoavia me- säädännöllä, joka paremmin mu'kautuisi
8486: noja valtiolta. Hankkeessa on laaja oikeu- käytännölliseen elämään ja samalla edistäisi
8487: denkäyntilaitoksen perinpohjainen uudis- kansakunnan pyrkimystä 'kohti korkeaa pää-
8488: tus, joka sekin tietää huomattavia summia. maalia, kansan raittiutta.
8489: Samanaikaisesti pyritään toisaalta taas Täysin. rajoittamatonta väldjuomakaup-
8490: maan tullituldja !huomattavasti alentamaan paa tuskin kukaan enää tässä maassa tili-
8491: ja !henkilökohtainen verotus tuntuu• ~kansa voisikaan. l\!Iutta minkälainen se vakijuo-
8492: laisista jo nykyisin äärimmille-en kiriste- mien käyttöä säännöstelevä laki, joka ny-
8493: tyltä. Valtion pääomasäästö rupeaa ole- kyistä mahdottomaksi Osoittautuuutta n. s.
8494: maan loppuun kulutettu. kieltolakia paremmin vastaisi tarkoitustaan,
8495: Että edes kaikkein välttämättömimmät yksityiskohdiltaan olisi oleva, on vaikeasti
8496: lähiaikojen tehtävät voitaisiin suorittaa, tar- ratkaistava kysymys. Ruotsissa käytän-
8497: vitsee v•altio uusia, ja lis-äksi suuria tulo- nössä oleva Brattin systeemi on kuitenkin
8498: lähteitä. Sellainen suuri tulolähde, jolla mielestämme meikäläiseen n. s. täysikieltoon
8499: muissakin Europan sivistysvaltioissa kerä- verrattaessa osoittautunut suurin piirtein
8500: IV,3. -- Ikola y. m. 205
8501:
8502: katsoen huomattavasti paljon tarkoituksen- juomien saannissa henkilöille, joille lain
8503: mukaisemmaksi ja menestyksellisemmäksi. saHima määrä syy.st'ä tai toisesta ei kulloin-
8504: Brattin systeemissä on kuitenkin kaksi ra- kaan riitä. Tämä synny>ttlä!ä erittäin suurta
8505: joittavaa määräystä, jotka nähdäksemme lain väärinkäyttöä.
8506: ovat omansa houkuttelemaan ja myös aiheut- Näin ollen olisi mielestämme rajoittava
8507: tamaan paljon rikkomuksia tätä syste•emiä väkijuomalainsäädäntö rakennettava henki-
8508: vastaan. Sanotussa järjestelmässä on tie- lökohtaiselle lupajärjestelmäUe, joka ei olisi
8509: tääksemme määrätty 4 litraa väkijuomia sidottu määrään ja aikaan nähden ainakaan
8510: henkilöä kohden maksimiksi kuukaudessa ja niin ahtaasti kuin naapurimaassamme Ruot-
8511: lisäksi säädetty, että asianomaisen vastakir- sissa. Raittiusnäkökohtia silmälläpitäen voi-
8512: jan haltijan on tuo määrä ostettava kunakin' taisiin henkilökohtaista lupajärjestelmää
8513: kuukautena, muuten hän menettää laillisen edelleen kehittää soveliaiksi katsotuilla ra-
8514: ,osuutensa'' saantimahdollisuuden. Näistä joituksilla ja ehdoilla, jotka tarkoittaisivat
8515: määräyksistä on havaittu seurauksena ole- ehkäistä väkijuomien väärinkäyttöä niin
8516: van Ruotsissa, että vastakirjan omistajat y.ksilöön, perhe€seen <kuin yhteiskuntaahl
8517: varsin yleisesti ottavat kuukausittain kai- nähden. Siten olisi esim. vastakirjan saanti
8518: ken sen väkijuomamäärän, jonka laki ml!k- alle 21 vuotisilta kokonaan evättävä; verot
8519: simina edellyttää. Ottavat täyden määrän vaadittaisiin ma:ksetuiksi; lupakirjasta, joka
8520: ,kaiken varalta", vaikkeivät ehkä sinä het- annettaisiin vuosittain, kannettaisiin tun-
8521: kenä katsoisikaan tarvitsevansa. Tämä hou- tuva lunastusmaksu. Kunnallisilla raittius-
8522: kuttelee ostamaan ja myös käyttämään vä- lauta:kunnilla, jotka lupakirjoja antaisivat,
8523: kijuomia enempi kuin asianomaiset ehkä olisi laissa määrätyissä puitteissa, oikeus
8524: ilman tätä määräystä tulisivat käyttäneeksi, kieltää lupakirja henkilöiltä, jotka väkival-
8525: jos 'heillä olisi tieto siitä, että voisivat va- taisen luonteensa, perheensä laiminlyödyn
8526: paasti ostaa sen määrän kuin kulloinkin ha- · elatuksen tai yleistä pahennusta herättävän
8527: luavat. Määräys, että annos on otettava käyttäytymisensä takia katsottaisiin sopi-
8528: oikeutensa menettämisen uhalla, kuukausit- mattomiksi. Henkilöille, jotka eivät ol€
8529: tain, vaikuttaa käytännössä suorastaan vä- maan kansalaisia, riittäisi lupatodistukseksi
8530: kijuomien tyrkyttämiseltä valtion taholta. heidän passinsa tai muu henkilötodistuk-
8531: Väkijuomien käyttö on määrään, tilaisuu- sensa.
8532: teen ja aikaan nähden ihmisillä varsin eri- Henkilökohtainen lupajärjestelmä tarkoit-
8533: lainen, mutta Brattin systeemiä voidaan taisi siis lupaa väkijuomien käyttöön ai-
8534: syyttää siitä, että se suorastaan kasvattaa noastaan henkilökohtaisesti. Rikkomukset
8535: säännöllisiä kuukausikuluttajia, mikä rait- henkilökohtaista lupajärjestelmää vastaan
8536: tiuden kannalta ei suinkaan ·ofe tarkoituk- olisivat rangaistavat vaikkapa kaikella sillä
8537: senmukaista. lVIaksimin asettaminen kuu- kieltolain ankaruudella, sakoilla ja vatpaus-
8538: kaudessa aiheuttaa väkijuomien varastoi- rangaistuiksilla, millä nykyistä täysikieltoa
8539: mista kodeissa mahdollisia tulevia tilaisuuk- pyritään toteuttamaan, sekä lisäksi lupato-
8540: sia varten, mikä raittiusnäkökannalta ei distuksen m€nettämisellä määrätyksi ajaksi.
8541: myöskään ole suositeltavaa. Samoin tiede- On ymmärrettävää, että rikkomuksia tämän-
8542: tään Ruotsista, että luvattamassa tarkoituk- suuntaista ,kieltolakia" vastaan tulisi run-
8543: sessa monetkin henkilöt, jotka eivät itse vä- saastikin ilmenemään, mutta hyvällä syyllä
8544: kijuomia käytä tai muuten tulisi itselleen saattaa myös toivoa ja olettaa, että lainrik-
8545: vastakirjaa hankkineeksi, kuitenkin vasta- lmmiset kuitenkin nykyis~en venraten varsin
8546: kirjat itselleen varruavat, voidakseen joko suuresti vähentylsivät. H·enkilökohtainen
8547: suorast:aan keinotelia tai olla avuksi väki- lupajärjestelmä sallisi 11iille henkilöille,
8548: 206 IV,3. - Väkijuomalainsäädäntö.
8549:
8550: jotka eivät väkijuomia väärinkäytä, vapau- että haUitus kiireellisesti asettaisi
8551: den ja vakaumuksen tien määrätä suhtau- komitean laatimaan ehdotuksen ny-
8552: 'tumisensa väkijuomiin, ja toisaalta taas, mi- kyisen väkijuomalainsäädännön muut-
8553: käli yksilöt tätä vapauttaan väärinkäyttä- tamiseksi, raittiusnäkökohdat .huo-
8554: vät, .pyrlcisi tämä jårjestelmä heitä siitä rnioon ottaen, siten, että kaikki
8555: lainv·oimalla estämään .. maassa käytettävij, alkoholi tulisi te-
8556: Väkijuomien valmistuksen ja kaupan edel- hokkaan verott~ksen ala,iseksi.
8557: lytämme valtion monopoliksi.
8558: Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
8559: kunnan päätettäväksi toivomuksen,
8560:
8561: HeL<>ingissä, 7 p :nä helmikuuta 1929.
8562:
8563:
8564: J. 0. Ikola. '
8565: F. V. Härmä.
8566: T. A. Aalto-Setälä. Gunnar Sahlstein.
8567: Bernhard Heikkilä. E. V. Kuokkanen.
8568: Oskari Lehtonen. Antti Vainio.
8569: E. W. Lehtinen. E. A. Turja.
8570: Taave Junnila. Max Sergelius.
8571: Vilho Nikkanen. E. v. Frenckell.
8572: Evert N ukari. Berndt Kullberg.
8573: Yrjö Pulkkinen. Georg Schauman.
8574: A. Luoma. Wäinö Pasten.
8575: 207.
8576:
8577: IV,-t.- Toiv. al. N:o 21.
8578:
8579:
8580:
8581:
8582: Kuuliala y. m.: Komitean asettamisesta maamme nykyi-
8583: sen raittiustilanteen puolueetonta tutkimista varten.
8584:
8585:
8586: E d u s k u n n a ll e.
8587:
8588: Haetta'OOsa syitä kansamme keskuudessa EdelLeen olisi tälle komitealle varattava
8589: yhä räi.looämmäksi käyvcään tapa.inturmeluk- avoimet valtuudet tehdä ehdotuksia, millä
8590: seen, kiintyy huomio välittömästi siihen tavalla raittiustilanteessa ilmeneviä epäkoh-
8591: osuuteen, mikä väkijuomilla on tässä suh- tia olisi korjattava. Ne toimenpiteet, joihin
8592: teessa. Kysymys on käsittääksemme siinä v. 1924 asetettu valtionkomitea ehdotti ryh-
8593: määrin va.kava, että valtiovallalla ja edus- dyttäväksi, on nyttemmin suurin piirtein
8594: kunnalla on velvollisuus suunnitella entistä katsoen sovellutettu käytäntöön. Ja jotta
8595: ripeämpm toim.enpiteitä väkijuomatulvan raittiuskysymyksen jatkuva käsittely kulkisi
8596: tukahuttamiseksi. asiallisella .pohjalla, olisivat entistä tehok-
8597: Raittiustaistelun jatkamisen kannalta kaammat suunnitelmat mielestämme jälleen
8598: olU.i mielestämme ensiksikin, niin pätevästi ' välttämättömät.
8599: kuin mahdollista, saatava todetuksi, minkä- Tämäm vuoksi ehdot.a:mme eduskunnan
8600: lainen raittustilanne kansamme keskuudessa päätettäväksi toivomuksen,
8601: nykyään todellisuudessa on. Salakuljetuk-
8602: sen laajuudesta, salakaupasta y. m. esitetään että hallitus asettaisi raittiutta har-
8603: eri tahoilla numeroita, mitkä ovat :kokonaan rastavista henkilöistä kokoonpannun
8604: l'istiriidassa keskenään. Toisaalta selite- komitean, joka saisi tehtäväkseen:
8605: tään, että ti1anne on suhteellisen siedettävä. antaa puolueettoman ja avonaisen
8606: Toisaalta esitetään sitä toivottomaksi. selonteon siitä, minkälainen on
8607: Puolueettoman ja arvovaltaisen kuvan tilan- maamme nykyinen raittiustilanne, ja
8608: teesta kykenisi mielestämme antamaan vain ehdottaa epäkohtien korjaamiseksi
8609: valtiovallan asettama komitea, johon kutsut- toimenpiteitä, joita se katsoo tilan-
8610: taisiin raittiutta harrastavia henkilöitä eri teen vaativa-n.
8611: kansa.laispiireistä.
8612:
8613: Helsingissä, helmikuun 6 p :nä 1929.
8614:
8615:
8616: W. K. Kuuliala. Heikki Karjalainen.
8617: P. Saarinen. Leo Gummerus.
8618: Walter Mäkelä. K. E. Aarnio.
8619: Eero Nurmesniemi. Väinö Malmivaara.
8620: T. Jauhonen.
8621: 208
8622:
8623: IV,s. - Toiv. al. N:o 22.
8624:
8625:
8626:
8627:
8628: Lehtokoski y. m.: Toimenpiteistä kieltolain valvonnan
8629: tehostamiseksi.
8630:
8631:
8632: E d u s k u n n a ll e.
8633:
8634: Vuonna 1925 eduskunta päätti kehoittaa Tullilaitoksen käytettävissä olevia val-
8635: _hallitusta tehokkaasti ja johdonmukaisesti vontavälineitä on jatkuvasti lisätty, ja kun
8636: valvomaan, että asianomaiset ylemmät ja nyttemmin, kesäkuun 18 päivänä 1928 voi-
8637: alemmat viranomaiset tarkasti täyttävät maan tulleen kieltolain 28 pykälän 7 mo-
8638: tehtävänsä kieltolain Vlalvojina sekä kehoit- mcnttiin nojautuvan asetuksen kautta kesä-
8639: taa hallitusta kiireellisesti valmistuttamaan kuun 27 päivältä 1928, n. s. valtion osuus
8640: täydellisen suunnitelman kieltolain "valvon- tullialueena tehdyistä kieltolakirikoksista
8641: nan kehittämiseksi ja tehostamiseksi. Tämän tuomituista sakoista ja niiden rikosten joh-
8642: johdosta valtioneuvosto lokakuun 1 päivänä dosta menetetyksi tuomitusta tavarasta käy-
8643: 192:5 asetti komitean laatimaan mainittua tetään tullilaitoksen hoitamaa kieltolain
8644: suunnitelmaa, ja jätti komitea kesäkuun 18 valvontaa edistäviin tarkoituksiin, saa tul-
8645: päivänä 1926 valtioneuvostolle mietinnön, lilaitos myöskin käytettäväkseen verrattain
8646: joka sisälsi verrattain yksityiskohtaisen runsaasti varoja tarpeellisiksi katsottujen
8647: suunnitdman mainitun tarkoituksen toteut- alusten, tiedoitus- y. m. välineiden hankki-
8648: tamiseksi. miseen.
8649: Tämän suunnitelman pohjalla onkin viime Komitean esittämät muutokset kieltola-
8650: vuosina ryhdytty kieltolain valvontaa ke- kiin tehtiin kesäkuun 18 päivänä 1928 voi-
8651: hittämään. Kansainvälistä laatua olevista, maantulleella lailla, jonka kautta m. m. huo-
8652: salakuljetuksen vastustamista tarkoittavista mattavasti laajennettiin kieltolain valvojain
8653: toimenpiteistä mainittakoon, että kaikki valtuuksia sekä tehtiin lääkintöhallitukselle
8654: Itämeren valtiot, Venäjää ja Liettuaa lu- mahdolliseksi suurimmalta osalta lopettaa
8655: kuunottamatta, nyttemmin on saatu ratifioi- lääkemääräysten väärinkäyttö juopottelu-
8656: maan Helsingissä elokuun 25 päivänä 1925 tarkoituksiin. Myöskin jo aikaisemminkin
8657: allekirjoitettu sopimus salakuljetuksen vas- kerran muutetut säännökset väkijuomien
8658: tustamisesta. Samalla on ryhdytty aloittee- luvattomaan kuljetukseen käytettyjen väli-
8659: seen alkoholikysymykseen saattamiseksi kan- neiden menettämisestä tuntuvat vaikutta-
8660: sainvälisen käsittelyn alaiseksi kansainlii- neen valvonnan t(1hoon. Näitä säännöksiä
8661: ton kautta. Ruotsin ja Suomen tullilaitos- täydensi tammikuun 1 päivästä 1929 voi-
8662: ten yhteistoiminnan kautta järjestettiin hei- maan tullut valtioneuvoston päätös denatu-
8663: näkuussa 1927 alkanut yhteinen tullival- roituj,en väkijuomien kaupasta.
8664: vonta Ahvenanmerellä, jonka ohella tulli- Hallinnollista laatua olevista toimenpi-
8665: valvontaa Ahvenanmaan ja Turun saaris- teistä poliisitoimen alalla on syytä mainita
8666: tossa tiukennettiin. erityisen poliisitarkasta.jan toimen perusta-
8667: IV,5. - Lehtokoski y. m. 209
8668:
8669: minen sisäasiainministeriöön alkuvuodesta tyksi, on luonnollisesti, ja mikäli mahdoi-
8670: 1928, päätehtävänä kieltolain valvonnan lista yhdessä toisten Helsingin sopmmkseen
8671: johto, sekä n. s. poliisiohjaajain asettami- yhtyneiden valtioiden kanssa, koetettava
8672: nen useimpiin lääneihin. Poliisitarkasta- voimakkaalla diplomaattisella painostu.ksella
8673: jain aloitteesta ja johdolla on keväästä 1928 saada kyseeilisten kansallisuustodlStusten
8674: alkaen järjestetty verrattain taaja ja hyvin auto loppumaan.
8675: varustettu puolustusketju eteläiselle ja !on- 2. Helsingin sopimuksen rajoissa sen ny-
8676: naiselle rannikolle mainitun komitean eh- kyisessäkin muodossa pitäisi olla mahdolli-
8677: dottamien kieltolakikomennuskuntien muo- suuksia komitean ehdottamilla taV'Oilla ny-
8678: dossa. Sitäpaitsi on ryhdytty erinäisiin kyistä tehokkaammin toimia salakuljetuksen
8679: toimenpiteisiin maanteitse ja sisävesireittejä v:alvomiseksi ja estämiseksi Itämeren sata-
8680: käyttäen tapahtuvan väkijuomien luvatto- missa, varsinkin kun näyttää olevan mahdol-
8681: man kuljetuksen valvonnan tehostamiseksi. lisuuksia siinä suhteessa saada aikaan yh-
8682: Kaikki nämä ynnä muut niihin liittyvät teistoimintaa ainakin Ruotsin, ehkä E-estin,
8683: toimenpiteet ovatkin ilmeisesti vaikuttaneet kin kanssa.
8684: siihen suuntaan, että kieltolain valvonnan 3. Pohjanlahden sulku ei viime purjeh-
8685: teho on noussut, mikä muun ohella ilmenee duskaudella kestänyt yhtä hyvin kuin syys-
8686: ta'kavarikkojen ja esim. törkeämmästä lu- kesällä 1927. Tullilaitoksella ei ole ollut
8687: vattomasta väkijuomien kuljetuksesta tuo- käytettävissään sellaisia aluksia, joilla se
8688: mittujen luvun nousuna, samalla kun toi- olisi voinut estää. salakuljettajain käyttä-
8689: saalta väkijuomien hinnat salakll!upa...~a ovat mien suurten, nopeakulkuisten moottorive-
8690: suuressa osassa maata kohonneet, myynnistä neiden pääs;yn Pohjanlahdelle. Tullilaitok-
8691: tuomittujen luku on laskeutunut ja lukui- sen varustamiseen tarpeellisilla välineillä
8692: sat, viranomaisten ja erilaisten kansalaisten olisi siis mitä kiireimmiten ryhdyttävä.
8693: antamat tiedot toteavat raittiustilanteen pa- 4. Tullivalvonta olisi ehdottomasti tehok-
8694: 1
8695:
8696:
8697:
8698: rantuneen. On siis täysi syy jatkaa aloi- kaampaa, jos se, komitean ehdottarualla ta-
8699: tettuun suuntaan ja edelleen kehittää kielto- valla, voitaisiin keskittää etupäässä avome-
8700: lain valvontaa ryhtymällä toteuttamaan relle n. s. ulkovyöhykkeelle, kuten komitea
8701: niitäkin mainitun komitean ehdotuksia, sitä nimittää. Tätä varten tarvitsisi tulli
8702: joita vielä ei ole toteutettu, samoinkuin ryh- komiteankin tarpeellisina pitämiä ,riittävän
8703: tymällä tämän lisäksi niihin toimenpiteisiin, suuria ja merikelpoisia aluksia", joiden
8704: jotka myöhempi kokemus on osoittanut tar- avulla väkijuomia kuljettavat laivat voitai-
8705: peellisiksi. Tärkeimmistä, tässä suhteessa siin eristää rannikosta. Sellaisia alThksia
8706: ratkaisua vaativista toimenpiteistä mainitta- olisi siis ensi tilassa, taloudellisten mahdol-
8707: koon seuraavat. lisuuksien rajoissa, ryhdyttävä hankkimaan.
8708: 1. N. s. Helsingin sopimukseen kiinnite- On kuitenkin jotenkin varmaa, että tullilai-
8709: tyt toiveet ovat osittain pettäneet sen takia, to'ksen nykyisilläkin voimilla valvonta voi-
8710: että salakuljettajat ovat ryhtyneet käyttä- taisiin kehittää nykyistä enemmän spriialuk-
8711: mään sopimukseen kuulumattomien valtioi- sia rannikosta eristäväksi. Jos tämän
8712: den lippuja. Vaikkakin useat hallitukset jo kautta toivottavasti vähenevät takavarikko-
8713: ovat kieltäneet kon;mleitaan antama,sta tä- osuudet aiheuttaisivat tullivalvontaa hoita-
8714: hän oikeuttavia kansallisuustodistuksia, on vien virkailijoiden tosiasiallista palkkojen
8715: niitä kuitenki!l vielä ollut saatavissa joiden- alenemista, olisi tämä alennus korvattava
8716: kin valtioiden konsulien välityksellä. Kun- toisella tavalla.
8717: nes tällainen menettely ehkä yleisen, kall- 5. Ne komitean ehdotukset, jotka tarkoit-
8718: sainvälisen sopimuksen kautta saadaan este- tavat merenkulkuviranomaisten osallistutta-
8719:
8720: 68-29 27
8721: 210 IV,5. - Kieltolain valvonnan tehostaminen.
8722:
8723: mista kieltolain valvontaan, samoinkuin ne- läpito- ja tiedoitustoimintaa on kyllä viime
8724: kin, jotka tarkoittavat kauppalaivoilla ta- aikoina kehitetty niin tullialueelia kuin si-
8725: pahtuvaa väkijuomien salakuljetuksen eh- sämaassakin, mutta useat komitean ehdotuk-
8726: käisemistä, ovat nekin toistaiseksi toteutta- sista ovat siitä huolimatta toteuttamatta.
8727: matta. 11. Erinäiset pienemmät komitean ooit-
8728: 6. Sisävesireittejä, varsinkin Saimaan tämät, kieltolain valvontaa edistävät toi-
8729: vesistöjä myöten tapahtuvan väkijuomien menpiteet, kuten esim. lainsäädäru1ön muut-
8730: luvattoman kuljetuksen ehkäisemiseksi alul- taminen niin, että juopuneina esiintyvät
8731: lepantuja suunnitelmia on niinikään jatket- paremmin voitaisiin saattaa syytteeseen, ja.
8732: tava ja täydennettävä, m. m. hankkimalla että poliisi voisi tarvittaessa toimia jousta-
8733: komiteankin ehdottamia moottoriveneita vammin ollessaan oikeutettu tarpeen vaa-
8734: lainvalvojille näillä vesillä, väkijuomalastien tiessa ylittämään toimialueensa rajoja, sa-
8735: purkaminen kun tiettävästi tapahtuu reitin moinkuin menetetyksi tuomittujen tavaroi-
8736: varrella eikä laitureissa. den myynnin valvomista koskevat komitean
8737: 7. Maantieliikenteen valvontaa Dn sitä- ehdotukset y. m. s., kaikki nekin odottavat
8738: kin vain kehitettävä alullepantuun suun- vielä toteuttamistaan.
8739: taan. Erityisesti lienee syytä kiinnittä}i 12. Kunnallisten kieltblain valvojain mer-
8740: huomiota paikallisten poliisipäälliköjen kitys on raittiuslautakuntain työn vakiin-
8741: omakohtaiseen aloitteeseen tässä suhteessa, tuessa ja raittiuspoliisikunnan laajentuessa
8742: vaatien heitä kuitenkin asettumaan yhtey- tullut entistä tärkeämmäksi. Yhteistoi-
8743: teen naapuripiirien kanssa, niin että tarpee- minta näiden ktmnallisten valvojain ja val-
8744: ton kaksinkertainen vartiointi tulee ehkäis- tion poliisien välillä on ,kyllä viime vuosina
8745: tyksi. paljon parantunut, mutta raittiuslautakun-
8746: 8. Verrattain järjestämättöiDässä tilassa tain itsensä antamien tietojen mukaan on
8747: on väkijuomien rautateitse tapahtuvan lu- niitä kuntia, joissa se on niin täydellinen,
8748: vattoman kuljetuksen valvominen. Tosin että kunnalliset valvojat toimivat kokonaan
8749: on erinäisillä rautatievirkailijoilla nyttem- poliisin johdolla, joka käyttää niiden
8750: min n. s. raittiuspoliisivaltuudet, mutta mi- apua niin paljon kuin ne voivat sitä antaa,
8751: tään velvoitusta käyttää niitä ei ole eikä mi- sittenkin tuskin on suurempi kuin noin nel-
8752: tään selvitystä siitä, käytetäänkö niitä ja jännes niistä kunnista, joissa tätä apua.
8753: missä määrin, vaikka rautatieviranomaisilla, yleensä on tarjolla. Tarmokkaita toimen-
8754: esim. makuuvaunuja kuljettavien junien piteitä tämänkin asiaintilan korjaamisek,<)i
8755: konduktööreillä, olisi erittäin hyvät mahdol- tarvitaan siis vielä.
8756: lisuudet valvontaan. Yleensäkin kaipaa rau- 13. Tarmokkaampaa kunnallisten valvo-
8757: tatieliikenteen valvonta järjestämistä sa- jain käyttämistä haittaa vielä paljon, kute11
8758: maan suuntaan kuin maantie- ja sisävesilii- komiteakin huomauttaa, se seikka, ettei rait-
8759: kenteen valvontaa on alettu järjestää. tiuslautakunnilla enempää kuin poliisipääl-
8760: 9. Väärinkäytöksille ravintoloissa ja kah- liköillä.än ole käytettävissään juuri mitään
8761: viloissa on tuskin voitu enempää kuin en- varoja näiden kunnallisten valvojain val-
8762: nenkään. Tähänastiset viranomaisten me- vontaan uhraaman ajan, ei edes sen aiheut-
8763: nettelytavat ovat - mikäli tarkastusta tamien suoranaisten menojen peittämiseksi,
8764: yleensä on ollut - useasti epätarkoituksen- vaikka valvojat enimmäkseen ovat vähäva-
8765: mukaisia. Kyseeilinen puoli kieltolain val- raista väkeä. Varsin vaatimattomina, pi-
8766: vonnassa olisi järjestettävä toiselle kan- kemmin kehoituspalkkioilla kuin palkkoin~.~o
8767: llalle. pidettävillä korvauksilla voitaisiin kuiten-
8768: 10. Kieltolain valvomnan vaatimaa silmäl- kin, raittiuslautakuntain oman ilmoituksell
8769: IV,5. - Lehtokoski y. m. 211
8770:
8771: mukaan, kunnallisen valvonnan teho kohot.- hitellen parantunut, ov:at komitean esittä-
8772: taa moninkertaiseksi. Suotavaa olisi siis, mät näkökohdat edelleen huomioon otetta-
8773: että ,raitt.iuslaut.a:kunt.ain työtä kieltolain via. Etenkin komitean huomautukset käy-
8774: valvonnan vapaaehtoisten avm;tajain järjes- tettävissä olevien kurinpitomenetelmien so-
8775: tämiseksi tuettaisiin ja avustettaisiin" yli veltamisesta huolimattomiin ja velttoihin
8776: sen pienen avustuksen, jolla raittiuslauta- viranomaisiin ovat edelleenkin täysin pai-
8777: kuntain vapaiden keskuselimien toiminta'1 kallaan. Raittiuslautakuntain taholta va-
8778: viime vuosina on avustettu. litetaan nim. varsin yleisesti, että valvonta-
8779: 14. Myöskin valtion poliiseille aiheutuu viranomaisten laiminlyöntejä ja velttoutta,
8780: usein kieltolain valvonnasta suoranaisia ku- jopa suoranaisia virkavirheitä ja juopotte-
8781: lujakin, jota paitsi se on suuresti lisännyt luakin koskevat ilmoitukset ja kantelut toi-
8782: heidän työtaakkaansa. Tuntuu näin ollen sissa paikoin niin harvoin johtavat mihin-
8783: siltä, kuin olisi otettava vakavasti harkitta- kään tuloksiin, että on käynyt hyvin kyseen-
8784: vaksi, eikö olisi kohtuullinen ja kieltolain alaiseksi, kannattaako niitä useimmissa ta-
8785: 'valvonnan tehoa, siihen kuluvia varoja vas- pauksissa lainkaan tehdä. Kun tällaisista
8786: taavassa mäfu'ässä, lisäävä ,se toimenpide, ilmoituksista ja kanteluista ei läheskään
8787: että muuallakin kuin tullialueelia myönnet- aina asianomaisille koidu mitään vakavam-
8788: täisiin aktiiviseen valvontaan osaa ottaville pia seurauksia, käy yhteistoiminta ja kiel-
8789: henkilöille jonkinlainen osuus taka.varik- tolain valvonta yleensäkin niiden jälkeen
8790: kojen ja sakkojen yhteiseen määrään saman- usein entistäkin huonommaksi, jotenka ti-
8791: tapaisia jakoperusteita noudattaen ku1n tul- lanne niiden kautta on vain pahentunut.
8792: lia! ueellakin. Joskin vaikeimmat tämänsuuntaiset tapauk-
8793: 15. Useassa eri yhteydessä on jo mainittu set jo ovat poikkeuksia säännöstä, on näitä
8794: komitea mietinnössään erikoisen tärkeänä poikkeuksia kuitenkin vielä, ja lievempää
8795: ·pitämänään seikkana viitannut siihen, että laatua olevaa haluttomuutta ilmenee verrat-
8796: ,poliisi- ja tulliviranomaisia toimiinsa ni- tain paljonkin, mikä kaikki on omansa vai-
8797: mitettäessä vaaditaan luotettava selvitys keuttamaan ja lamauttamaan kunnallisten-
8798: siitä, että asianomainen henkilö on ehdot- kin kieltolain valvojain toimintaa.
8799: tomasti raitis'' ja että ,varsinkin sellaiset Varmana on näin ollenkin pidettävä, että
8800: poliisitoimet, joiden hoitajien päätehtävänä kieltolain valvonta huomattavasti tehostuisi,
8801: on kieltolain noudattamisen valvonta, täy- jos kaikki ylemmät viranomaiset tarpeelli-
8802: tetään vakaumuksellisilla kieltolain kannat- sella ankaruudella sovittaisivat voimassa
8803: tajilla". Erikoisesti on tämä viimeinen vaa- olevan lain heille sallimia kurinpitomenetel-
8804: timus komitean käsityksen mukaan asetet- miä toimettorniin valvontaviranomaisiin, ja
8805: tava poliisiosaston päällikölle ja poliisitar- niitä käyttäen poistaisivat paikaltaan ne
8806: kastajalle sisäasiainministeriössä sekä n. s. heistä, jotka ovat aivan mahdottomat toimi-
8807: poliisiohjaajille lääninhallituksissa. Vielä maan työssään. Tällaisen käytär,nön ai-
8808: lausuu komitea pitävänsä tärkeänä, että kaansaamiseksi on kuitenkin ennen kaikkea
8809: ,ylemmät poliisi- ja tulliviranomaiset tar- tärkeätä, että asianomaiset ministerit ja hal-
8810: kasti seuraavat heidän alaistensa virkaili- litus kokonai<>uudessaan sekä itse tarpeelli-
8811: jain toimintaa ja väärinkäytösten sattuessa sella ankaruudclla soveltavat lain sallimia
8812: johdonmukaisesti soveltavat käytettävissään kurinpitokeinoja että tukevat alaisiaan po-
8813: olevia .kurinpitokeinoja." 1iisipäälli.köitä näiden ryhtyessä tässä tar-
8814: Joskin poliisi- ja tulliviranomaisten suh- koitettuihin toimiin, samalla toisaalta joh-
8815: tautuminen kieltolain valvontaan onkin vä- donmukaisesti vaatien heitä niitä käyttä-
8816: 212 IV,5. - Kieltolain valvonnan tehostaminen.
8817:
8818: mään. Ainoastaan täten voidaan toime€n- kaasti ja johdonmukaisesti valvoa, (;ttä vi-
8819: panoviranomaisissa vielä ilmenevä jarrutus ranomaiset täyttävät tehtävänsä kieltnlain
8820: lopullisesti murtaa. valvojina, on toistaiseksi, kuten edellä on
8821: 16. Tässä yhteydessä on aihetta esittää esitetty, johtanut verrattain vähäisE:en pa-
8822: uudelleen harkittavaksi eduskunnalle alle- rannukseen. Näin ollen perusteellinen tut-
8823: kirjoittaneen y. m. anomusehdotuksessa kimus tässä kohden on tarpeen vaatima. Sen
8824: 1924 tehty ehdotus, että eduskunta pyytäisi käytännöllinen toimittaminen ei kohdanne
8825: hallitusta antamaan laajoilla valtuuksilla erikoisempia vaikeuksia.
8826: varustetun komitean tehtäväksi kiireellisesti Edelliseen viitaten kunnioittaen ehilo-
8827: toimittaa tutkimus siitä, mitenkä ylemmät tamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
8828: ja alemmat viranomaiset ovat täyttäneet teh- muksen,
8829: tävänsä kieltolain valvojina. Kuluneina että hallitu.s ryhtyisi kieltolain val-
8830: kieltolakivuosina saavutettu kokemus nim. vonnan tehostamiseksi sentapaisiin
8831: osoittaa, että erinäisten, valitettavasti var- toimenpiteisiin kuin yllä on esitetty;
8832: sin lukuisten, viranomaisten välinpitämä- ja
8833: tön, jarruttava suhtautuminen velvollisuuk-
8834: sieusa täyttämiseen kieltolain valvonnassa että hallitns asettaisi komitean toi-
8835: on yksi suurimpia syitä siihen, ettei kielto- mittamaan kiireellistä tutkimusta
8836: laki ole päässyt koko voimallaan vaikutta- siitä, mitenkä vimnomaiset ovat täyt-
8837: maan kansaa raitistavasti. Eduskunnan v. täneet tehtävänsä kieltolain valvo-
8838: 1925 hallitukselle lausuma kehoitus tehok- jina.
8839:
8840: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1929.
8841:
8842:
8843: Aino Lehtokoski. Eero Nurmesniemi.
8844: Hilma Waljakka. K. Hakala.
8845: J. F. Aalto. Isak Penttala.
8846: Mandi Hannula. Hilda Seppälä.
8847: Anna Haverinen. Antti Kukkonen.
8848: T. Jauhonen. Albin Koponen.
8849: Kaino W. Oksanen. Samuli Tervo.
8850: 213
8851:
8852: IV,6. - Toiv. al. N:o .23• .
8853:
8854:
8855:
8856:
8857: Jauhonen y. m.: Toimenpiteistä n. s. rajaseutuohieltrfan
8858: toteuttamiseksi.
8859:
8860:
8861: E d u s k u n n a ll e.
8862:
8863: V :n 1924 valtiopäiville jätti hallitus esi- ymmarramme ja myönnä'mme:kin, niin roh-
8864: tyksen rajaseutujen taloudellisten ja sivis- kenemme kuitenkin olla sitä mieltä, ettei
8865: tyksellisten olojen .koh.Gttamista tarkoitta- puheena olevan ohjelman toteuttaminen ole
8866: vain toimenpiteitten järjestämisestä. Vas- joka suhteessa edistynyt läheskään niin kuin
8867: tauksessaan kehoitti eduskunta hallitusta olisi ollut syytä toivoa, ja etteivät varsin-
8868: r,yhtyniåän toimenpiteisiin rajaseutujen lii- kaan pohjoisten ja koillisten rajaseutujen
8869: kenneolojen, kansansivistyksen, maatalou- olot viime vuosina ole joka suhteessa !kehit-
8870: den, väestön terveydenhoidon, köyhäinhoito- tyneet terveeseen suuntaan.
8871: olojen y. m. edistämiseksi ja korjaamiseksi. Erinäisiä toimenpiteitä rajaseutujemme
8872: Vielä kehoitti eduskunta hallitusta eduskun- kohottamiseksi ei ole voitu hoitaa sillä joh-
8873: nalle kiireellisesti jättämään esityksen raja- don- ja tarkoituksenmukaisuudella, joka
8874: seututoimistosta ja sen apuna toimimaan olisi ollut välttämätön, jotta ne olisivat tu~Jt
8875: su unni tell usta neuvottelukunnasta. taneet toivottuja tuloksia. Mainitsemme
8876: Eduskunnan täten viitoittamaa ohjelmaa tässä niistä vain muutamia, jotka ovat ku-
8877: on sittemmin jo paljonkin ennätetty toteut- vaavia nykyisen järjestelmän ja menetteJy-
8878: taa. Rajaseutujen kansansivistyslaitokset tavan epätarkoituksenmukaisuudelle.
8879: ovat saaneet korotettua valtionapua, siellä Edellä mainitussa eduskunnan vastauk-
8880: tapahtuvaa maatalousneuvontaa on tehos- sessa lausuttiin m. m. ,Petsamossa kaivataan
8881: tettu, tievelikostoa on kehitetty ja suunni- suuresti seJkä kunnalliskotia että lastenkotia,
8882: telma tarp·eellisten teiden ra.kentamisesta eikä näitä laitoksia voida sinne lähitulevai-
8883: laadittu. Kunnallisten köyhäinhoitoloitos- suudessa saada muulla tavalla, kuin että
8884: ten perustamista varten ovat useat silkäläiset valtio kokonaan ottaa kustantaakseen näiden
8885: kunnat saaneet huokeakorkoisia valtiolai- rakentamisen ja ainakin alussa ylläpidon.''
8886: noja, metsä- ja uittotyöläisten olojen paran- Tämän nojalla on hallitus Petsamon kun-
8887: tamisesta on saatu aikaan erikoinen laki nalle myöntänyt 1,200,000 markan huokea-
8888: j. n. e~ 'I'äniå. kaikki on tyydytyksellä ·to- kor~koisen lainan, jolla kunta on rakennut-
8889: dettava. tanut puheena olevat laitokset edellytyk-
8890: On aivan luonnollista, ettei niin laajakan- . sellä, että valtio eduskunnan päätöksen mu-
8891: toista ohjelmaa, minkä eduskunta. aikaisem- kaisesti aluksi kustantaa niiden ylläpidon.
8892: min mainituilla valtiopäivillä hyvä'ksyi, Mainitut laitokset valmistuivat syksyllä
8893: voida kokonaisuudessaan toteuttaa vuodessa 1927. Mutta viime kuluneeksi vuodeksi
8894: tai parissa. Semmoiseen tarvitaan tavallisesti valtio niiden ylläpitoon ei myöntänyt pen-
8895: pitempiaikainen työ. Mutta vaikb tämän niäkään ja nyt lru.luvaksi vuodeksi aivan
8896: 214 IV,G. - Rajaseutuohjelman toteuttaminen.
8897:
8898: riittämättömän määrärahan. Täihän men- nessa tapauksessa, lroko maan etua silmällä
8899: nessä ovat sanotut laitokset jo puolentoista pitäen, tarkoituksenmukaisinta.
8900: vuotta seisoneet tyhjinä ja käyttämättöminä Hätäaputöihin on valtio viime vuosina
8901: ja lienevät jo ennättäneet osaksi turmeltua- uhrannut melkoisia varoja. Koillis- ja Poh-
8902: kin, ei'kä vieläkään Qle tietoa, milloin ne voi- jois-Suomessa ne ovat olleet kipeän tarpeen
8903: daan ottaa käytäntöön. vaatimia. Useasti on näiden seutujen väestö
8904: Eduskunnan edellä mainitun ,päätöksen tuntenut kiitollisuutta valtiota kohtaan, että
8905: kanssa täydessä sopusoinnussa oli, että val- va.ltion auttava käsi on tullut sen tueksi.
8906: tio eräälle yksityiselle h)"Väntekeväisyysjär- Mutta tyytymättömyyttäkin on, ja tuskin
8907: jestölle antoi 350,000 markan suuruisen huo- aina aiheettomasti. Hätäaputöiden suorit-
8908: keako-r1wisen lainan sekä 2,000 tukki,puuta tamisessa ei liene aina riittävästi pidetty
8909: lastelllhuolto- ja neuv<Onta-aseman perus- silmällä, että näihin töihin olisivat päässeet
8910: tamiseksi Ivaroon. NäiHä ja osaksi hankki- ne, jotka ovat eniten työn puutteessa ja että
8911: mmaan lahjaval"oilla hanl>!keen aiullepani- nämä työt olisivat tulleet tarkoituksen-
8912: jat saivat rakennetuksi rakennuksen, joka jo mukaisesti teetetyiksi.
8913: ainakin 4 vuotta siitten oli saatu niin pit- Vuosi vuodelta on ollut pakko anoa, että
8914: källe, että se oli ikkunoita ja sisustusta hätäaputöitä on teetettävä ja että valtion on
8915: vailla. Varojen puutteessa rakennustöiden tähän tarkoitukseen myönnettävä varoja.
8916: jatkaminen sittemmin pysähtyi. Hankkeen ''l'ähän vaikuttaa kaksi vastakkaista syytä.
8917: alullepanijat tarj•osivat sittemmin kesällä Kun pula-aikoina on pantu hätäaputöitä
8918: 1927 ralkennuksen valtiolle. Mut~'t ei val- käyntiin, 'On tästä saattanut olla seurauk-
8919: tion taholta•kaan asiata ole saatu mihinkään sena, että näihin töihin on totuttu ja että
8920: ratkaisuun eikä rakennustöitä ole jatkettu, 'niitä joskus vaaditaan semmoisenakin
8921: vaan on puoliva1mis rakennus vuosien ku- aikana, jolloin niitä ei ehdottomasti tarvit-
8922: luessa osittain turmeltunut ja käyttämättö- taisi. Mutta toisaalta on sekin varmaa, että
8923: mät arvokkaat tukkipuut, lukumäärältään rajaseutuväestö tullakseen toimeen yhä
8924: lähes 1,000, 'Osa:ksi turmeltuneet. enemmän tarvitsee näitä töitä, ellei rajaseu-
8925: Tällaiset pitkiksi aj,oiksi puolitiehen jä- tuväestön luonnollisia toimeentulomahdolli-
8926: tetyt haumkeet eivät ole omiansa kohotta- suuksia muuten saada parannetuiksi. Koil-
8927: maan valtiovallan arvoa puhoona'Olevalla lis~ ja Pohjois-Suomessa on metsä..: ja uitto-
8928: seudulla. töillä hyvin tärkeä merkitys sikäläisen väes-
8929: Ei ole tuntunut aina tarkoituksenmukai- tön toimeentulossa. Näitä töitä on kyllä
8930: selta sekään, millä tavalla. erinäisiä maan- viime vuosina ollut melko runsaasti. Mutta
8931: tienrakennustöitä on suoritettu. Riittävien yhä tarkoituksenmukaisemmiksi kehitetyt
8932: mää;rära•hain puutteessa on nimittäin moni työtavat ovat vaikuttaneet, että ne nykyään
8933: tierakennus täytynyt keskeyttää ja sitii voidaan suorittaa paljoa vähemmällä työ-
8934: on voitu jatkaa vasta sitten, kun lisämäärä- voimalla ja lyhemmässä ajassa kuin aikai-
8935: rahaa on saa:tu. Seuraus tästä on ollut, että semmin. Se on epäilemättä !kansantaloudel-
8936: moneen tierakennukseen 'Pantu pääoma on li:rfen voitto, mutta sikäläiseltä väestöitä se
8937: jäänyt vuosikausiksi tuottamattomana sei- on vähentänyt sen entisiä tu1olähteitä. Li-
8938: somaan ja. tiekustannukset turhanpäiten . sääntyneet kunnalliset ja. valtion verot vaa-
8939: nousseet. Täten on sekä valtiolle että yk- tivat nykyisin rajaseudun asukkaalta.kin
8940: sityisille koitunut aivan aiheetonta kulunkia. enemmän käteistä rahaa kuin aikaisemmin,
8941: Kunkin tien suorittaminen olisi saatava no- jolloin elettiin paremmin luontaistal<Juden
8942: peasti yhtämittaisesti loppuun, se olisi mo- aikaa. Tästä on taas ollut seurauksena, että
8943: IV,6. - .Janhonen y. m. 215
8944:
8945: nykyään tarvita,an entistä enemmän raha- tärkeä kysymys, että se sietäisi tarkoin sel-
8946: an-siotöitä. vittää. Tähän velvoittaa jo eduskunnan v.
8947: Varmaa onkin, että erinäisillä seuduilla 1924 hyväksymä laaja rajaseutu()hjelma.
8948: väestön toimeentulo on suorastaan entises- Kun sen toteuttaminen jo osaksi on pantu
8949: tään huonontunut. Köyhäinhoitora.r:,'itus on alulle ja kun on vireillä olevia hankkeita,
8950: paikotellen hyvin tuntuvasti ja jatkuvasti jotka ovat jääneet ainakin tähän mennessä
8951: lisääntynyt. Inarissa, Kuo1ajärvelrå ja keskeneräiseksi, on jo yksistään valtioval-
8952: Kuusamossa sekä useissa Kainuun kunnissa tamme arvon kannalta välttämätöntä, että
8953: y. m. ovat sekä avunsaajain luku että köy- puheena olevan ohjelman suorittaminen
8954: häinhoitomenot kuluneena vuosikymmenenä määräajassa saatetaan loP'puun tai siitä luo-
8955: kasvaneet 2-4 kertaisesti. Tosin köyhäin- vutaan tai muutetaan se paremmin tarkoi-
8956: hoitorasituksen lisääntyminen ei aina to- tustaan vastaavaksi.
8957: dista yleistä köyhtymistä, mutta se on tässä P'åäsyynä meidän käsityksemme mukaan
8958: suhteessa kuitenkin oireellinen. Tuskin tämä siihen, etteivät kaikki toimenpiteet rajaseu-
8959: ilmiö on rajaseuduilla ainoastaan ohimenevä, tujemme kohottamiseksi ole olleet !kyllin te-
8960: 8e voi ilmaista jatkuvaa olojen huonon- hoisia ja että monet rajaseudun elämälle
8961: tumista siellä. perin tärkeät uudistukset ja parannukset
8962: Tyytymättömän mielialan leveneminen eivät ole tulleet edes alullepannuiksi valtio-
8963: rajaseuduilla saattaa kyllä johtua muusta- vallan puolelta, on ollut se, ettei näiden seu-
8964: kin kuin olojen yleisestä huonontumisesta, tujen monessa suhteessa poikkeuksellisia
8965: :mutta sekin on joka tapauksessa ilmiö jonka. oloja ole kyllin tunnettu. Toisekseen myös
8966: suhteen ei voi olla välinpitämätön. ne toimenpiteet, mitä rajaseutuolojen kor-
8967: Olemme edellisessä mielestämme jo tar- jaamiseksi tähän mennessä on ehdotettu ja
8968: ~B~ksi tuoneet esille seikkoja, jotka osoitta- osittain jo toteutettukin, ovat tehtävän laa-
8969: vat, etteivät olot suinkaan koillisilla ja poh- jakantoisuuteen ja monipuolisuut-een nähden
8970: joisilla rajaseuduillamme j·oka suhteessa liian vähäiset. Ei ole myöskään vielä sel-
8971: kehity suotuisaan suuntaan. Ilmiöt, joihin vitetty, mitä kustannuksia kaikki välttämät-
8972: edellisessä olemme vain lyhyesti viitanneet, tömät toimenpiteet vaativat. Ovatko nämä
8973: ovat mielestämme silrsi vakavaa laatua, että uhraukset riittäviä vai riittämättömiä kaik-
8974: valtiovallan on syytä kiinnittää niihin erit- keen siihen nähden, mitä valtio maan mui-
8975: täin vakavaa huomiota. den osien hyväksi uhraa, missä järjestyk-
8976: On kysytty ja syystäkin, ovatko meidän sessä eri toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä ja
8977: rajaseutumme sellaisia, että valtiovallan millaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia eri
8978: kannattaa kiinnittää niihin huomiota sen rajaseutukunnilla yleensä on? Useita eri-
8979: enempää kuin mitä on tehty. Ei liene aivan koiskysymyksiä on kyllä kirjasissa, sanoma-
8980: harvinainen se ajatus, että toimenpiteet, lehtiartikkeleissa ja eräissä hallituksen ja
8981: rajaseutujen kohottamiseksi ovat pelkkää eduskunnan aloitteissa valaistu, mutta se ei
8982: hyväntekeväisyyttä, joka ei valtakunnal- ole ollut omiansa antamaan sitä yleis-
8983: 1emme - sen kokonaisuudelle - tuota mi- 'kuvaa rajaseutujen oloista ja toimen-
8984: tään todellista ja pysyvää etua. Onpa lau- 'piteistä niiden kohottamiseksi, joka kan-
8985: suttu sellaisiakin mielipiteitä, että valtio sanedustajille ja hallintomiehille on välttä-
8986: rajaseutujen hyväksi on jo uhrannut niin mätön, j.os nämä tahtovat oikein ja tasa-
8987: paljon, että näillä seuduilla kaikki on pa- ·puolisesti sekä maan todellista etua vastaa-
8988: remmassa kunnossa kuin muualla maas- valla tavalla näitä asioita arvostella.
8989: samme. Useita rajaseutujen kohottamista tarkoit-
8990: Onko asian laita näin v:ai ei, se on siksi tavia toimenpiteitä on ratkaistu budjetin
8991: 216 IV,a. - Rajaseutuohjelman toteuttaminen.
8992:
8993: valmistelujen ja käsittelyn yhteydessä. Jos niin laajasuuntaisen tehtävän suorittamista,.
8994: 'meillä olisi ollut pidempiaikaisia hallituksia, jota tässä olemme ehdottaneet. Sitä varteu
8995: joilla olisi ollut tilaisuus kyllin suunnitel- lienee välttämätöntä järjestää rajaseututoi-
8996: mallisesti hoitaa näitä asioita, ei niiden val- misto sillä tavoin kuin eduskunta on v. 1925
8997: mistelu ja käsittely budjettikysymyksen- päättänyt.
8998: kään yhteydessä olisi tarvinnut välttämättä Esitettyyn viitaten roh'kenemme kunnioit-
8999: tuottaa haittoja. Mutta tiheät hallituksen taen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
9000: vaihdokset ja se, että rajaseutuasioita rat- toivomuksen,
9001: kaistaan budjettinäkökohtain mukaan, jotka
9002: kaikilla hallituksilla ja kaikissa olosuhteissa että hallitus, huomioon ottaen
9003: eivät voi olla samat, on sekin synnyttänyt rajaseudulla vallitsevan vaikean ta-
9004: sanottujen asiain käsittelyssä kirjavuutta, loudellisen aseman, jota vielä par-
9005: joka niin laajakantoisen asian hoidossa ei haillaan vallitseva katotilanne, an-
9006: voi olla vailla suuria haittoja. kara työttömyys ja siitä johtuva ylei-
9007: Emme ole tässä esittämällämme ta:htoneet nen hätä on suuresti vaikeuttanut,
9008: arvostella mitään erikoisia hallituksia em- 1} ryhtyisi kiireellisesti tehosta-
9009: mekä valtion viranomaisia. Syynä siihen, nwan niitä toimenpiteitä, joita edus-
9010: ettei rajaseutupolitiikb mielestämme ole kunta n. s. rajaseutuohjelmassa on
9011: edistynyt kyllin tarkoituksenmukaisesti, on hyväksynyt; sekä
9012: käsityksemme mukaan, kuten edellä olevasta 2) samalla kiireellisesti laatisi ja
9013: pitäisi selvitä, pääasiallisesti olosuhteissa. eduskunnalle esittäisi yhtenäisen~
9014: Saattaisi ajatella, että se selvitys, minkä maaravuosina toteutettavan suunni-
9015: rajaseutuolomme vielä kaipaavat, ja se telman niistä tehtävistä ja toimenpi-
9016: ta11kempi, yksityiskohtainen, määräajaksi teistä, jotka ovat välttämättömiii ra-
9017: laadittu ohjelma, joka mainittujen olojen jaseutuolojen kohottamiseksi sellai-
9018: laatimiseksi on tar,peellinen, olisi rajaseutu- selle tasolle, että väestö siellä oma-
9019: toimiston tehtävä. Mutta kun sanottua toi- kohtaisella toiminnallaan voi saada
9020: mistoa ei ole sillä tavalla laajennettu eikä jatkuvan toimeent1tlomahdollisuuden;
9021: sen avuksi ole asetettu sellaista neuvottelu- ja
9022: kuntaa, jota eduskunnan edellä mainittu 3) sanottujen tehtäväin suoritta-
9023: päätös v :lta 1924 edellyttää, niin ei sano- mista varten järjestäisi rajaseututoi-
9024: tulta toimistolta, jonka olojen pakosta on miston sillä tavoin kuin eduskunnan
9025: täytynyt rajoittua vain pel'kkään maatalou- päätös v:lta 1925 edellyttä-ä.
9026: delliseen rajaseutupolitiikkaan, voi vaatia
9027:
9028: Helsingissä helmikuun 10 p :nä 1929.
9029:
9030:
9031: T. Jauhonen. Kaarlo Hänninen.
9032: Janne Koivuranta. Eero Nurmesniemi.
9033: Kusti Arffman. Jooseppi Kauranen.
9034: 217
9035:
9036: IV,1. - Toiv. al. N :o 24.
9037:
9038:
9039:
9040:
9041: Neitiniemi: Aluelääkärinviran perustam.isesta Kolariin.
9042:
9043:
9044: Eduskunnalle.
9045:
9046: ltäisille ja pohjoisille raja- y. m. har- töä ja kunnan alueella olevissa laajoissa val-
9047: vaanru;;utuille vähävaraisille paikkakunnille tion metsissä työskentelevä työväestö jääpi
9048: on perustettu jo tähän asti useita aluelääkä- ilman lääkärin ja sairaalahoitoa, syistä,
9049: rinvirkoja, joiden lääkärien palkan valtio joita ei tarvinne lähemmin selostaa. Oman
9050: kokonaan maksaa. Sen ohella on syrjä;;eu- aluelääkärin ja sille myöhemmin rakennetta-
9051: tujen ja varsinkin Lapin puolen kaikille van asunnon ynnä pienemmän sairaalan
9052: aluelääkäreille rakennettu tai on suunniteltu tarve onkin Kolarissa yhtä suuri kuin
9053: rakennettavaksi valtion varoilla asunnot ja muuallakin syrjäseuduilla. Kolari on maan-
9054: myöskin paikkakuntien tarvetta vastaavat tieteellisen asemansa ynnä viljelys- ja asu-
9055: pienemmät aluesairaalat. Näin tulee edel- tusolDjen y. m. kannalta verrattava Etelä-
9056: leen jatkaa valtion toimesta maamme vähä- J.. apin, Kainuun ja koillisrajaseudun kun-
9057: varaisten seutujen .väestön sairausavun tur- tiin. Aluksi olisi saatava jo lähiaikana Ko-
9058: vaamista ja terveydenhoidon edistämistä, 'lariin oma, valtion palkkaama aluelääkäri ja
9059: sillä mainittujen alueitten vähälukuinen, heti sen jälkeen lääkärinasunto ynnä pie-
9060: rintamaista ja rautateistäkin kaukana asuva, nempi 6-8 sairassijaa sisältävä sairaala.
9061: suurimmalta osaltaan vähävarainen kansa Eduskunnan hyväksymässä n. s. raja-
9062: ei voi edes osittaistakaan lääkärinpalk- setduohjelmassa onkin ehdotettu valtion
9063: kausta maksaa, vielä vähemmän sairaaloita palkkaama aluelääkäri m. m. asetettavaksi
9064: rakentaa ja ylläpitää. Kolarin kuntaan, johon mietintöön, joka
9065: Yksi maamme luoteisen rajaseudun kau- Dn eduskunnan >asiakirjoissa vuodelta 1924,
9066: kainen kunta, Kolari, on vielä omaa lääkäriä pyydän viitata.
9067: vailla. Lähin lääkäri Turtolan Pellossa on Edellisen perusteella ehdotan eduskun-
9068: Koiarista 50---70 km :n matkan takana nan päätettäväksi toivomuksen,
9069: asuva ja Muonion ynnä Kittilän lääkäri
9070: 60-80 km :n matkan takana. Samojen mat- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
9071: kojen päässä Dvat myöskin likimmät alue- siin valtion palkkaanwn aluelääkärin
9072: sairaalatkin, joten suurin osa Kolarin väes- asettamiseksi lähiaikoina Kola.riin.
9073:
9074: Helsingissä, helmikum1 11 päivänä 1929.
9075:
9076: A. A. Neitiniemi.
9077:
9078:
9079:
9080:
9081: 63-29 28
9082: 218
9083:
9084: IV,s. - Toiv. al. N:o 25.
9085:
9086:
9087:
9088:
9089: Hannula, U. y. m.: Valtion sairaalan rakentamisesta
9090: Kem,in kauptmkiin.
9091:
9092:
9093: Eduskunnalle.
9094:
9095: Lyhyen ajan kuluessa on Kemin kaupunki ei ole tilaisuutta tätä sairaalaa hyväk-
9096: lähiympäristöineen muodostunut yhdeksi seen käyttää. Lievimmissä tapauksissa on
9097: maamme suurimmista teollisuuskeskuksista. potilaat hoidettava kotona puutteellisissa
9098: Mainittakoon vain, että Kemin kaupungin oloissa, vaikeimmissa tapauksissa on heidät
9099: alueella sijaitsevat Laitakarin ja Mansikka- kuljetettava joko Tornion tai Oulun sait·aa-
9100: niemen sahalaitokset, kaupungin välittö- loihi:n, mutta aina ei ole taattua, voidaanko
9101: mässä läheisyydessä Kariihaaran sahalaitos iheitä tilanpuutteen takia viimemainittui:hin-
9102: ja Pajusaaren kaksi selluloosatehdasta sekä kaan vastaanottaa.
9103: jonkun matkaa kaupungista valtion omis- Sairaalan puutteesta joutuu luonnollisesti
9104: tama Veitsiluodon sahalaitos ja valmisteilla t;yöväestön ohella kärsimään muukin väestö
9105: oleva selluloosatehdas. sekä Kemin kaupungissa että sen lähikun-
9106: Tätä teollisuuden nopeaa kehitystä ei sai- nissa, Kemin maalaiskunnassa, Tervol.assa,
9107: raalaojoen kehittyminen ole kyennyt lähi- Simossa, RanuaUa ja Kuivaniemellä. Kaik-
9108: mainlkaan seuraamaan. Teollisuuslaitosten ikia näitä kuntia sekä edellämainittujen teol-
9109: palveluksessa olevan, tuhansiin nousevan lisuuslaitosten työväestöä varten olisi saa-
9110: työväestön keskuudessa tapahtuu päivittäin tava valtion toimesta rakennetuksi yhteinen
9111: lieviä loukkaantumisia, vaikeita tapatur- suuri sairaala Kemin kaupunkiin tai kau-
9112: mia ja sairaustapauksia, mutta sairaalaa, pungin välittömään läheisyyteen.
9113: missä potilaat saisivat asianmukaista hoitoa, Edelläolevan perusteella pyydämme kun-
9114: 'ei ole. Tosin Kemi-yhtiö omia työläisiään nioittavimmin ehdottaa eduskunnan pää-
9115: varten ylläpitää pientä sairaalaa, mutta tä- tettäväksi toivomuksen,
9116: hän sairaalaan voidaan luonnollisesti vas-
9117: taanottaa tarkkaan rajoitettu määrä ja ensi että hallitus antaisi Eduskunnalle
9118: sijassa yhtiön palveluksessa olevia potilaita. esityksen valtion sairaalan rakentami-
9119: Muilla sekä yksityisten teollisuuslaitosten sesta Kemin kaupunkiin tai kaupun-
9120: että valtion Veitsiluodon sahan työväestöllä gin välittömään läheisyyteen.
9121:
9122: Helsingissä, helmikmm 5 päivänä 1929.
9123:
9124:
9125: Uuno Hannula. K. A. Lohi.
9126: Kaarlo Hänninen. Janne Koivuranta.
9127: 219
9128:
9129: IV,9. - Toiv. al. N:o 26.
9130:
9131:
9132:
9133:
9134: Junes y. m.: Tornion yleisen sairaalan laajentamisesta.
9135:
9136:
9137: E d u .s k u n n a ll e.
9138:
9139: Viitaten v. 1928 valtiopäivillä allekirjoit- että hallitus ryhtyisi valmistutta-
9140: taneen Juneksen y. m. jättämään toivomus- nwan ehdotusta ja s-uunnitelmaa Tm·-
9141: aloitteeseen N :o 21, (Liitteet A, sivu 315- nion yleisen sairaalan laajentamiseksi
9142: 316), rohkenemme kunnioittaen uudistaa .ia antaisi Eduskunnalle esityksen
9143: sen ja. ehdottaa eduskunnan päätettäväksi tarvittavan miiä1·ärahan myöntämi-
9144: toivomuksen, sestii mainittuun tarkoitnkseen.
9145:
9146: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1929.
9147:
9148:
9149: Antti J unes. E. A. Aaltio.
9150: Janne Koivm·anta. Uuno Hannula.
9151: Kusti Arffman. S. Salo.
9152: A. A. Neitiniemi.
9153: 220
9154:
9155: IV,10. - Toiv. al. N :o 27.
9156:
9157:
9158:
9159:
9160: Koivuranta y. m.: Rovaniemen yleisen sairaalan laajen-
9161: tamisesta.
9162:
9163:
9164: E d u s k u n n a ll e.
9165:
9166: Perä-Pohjolan pohjoisosassa enempaa taa apua ja hoitoa vaikeimm.issa synnytys-
9167: kuin Lapissakaan ei ole sairaalaa, joS'Sa voi- tapauksissa.
9168: taisiin antaa hoitoa ja apua synnytystilassa Kun Rovaniemen yleisen sairaalan laajen-
9169: oleville potilaille. Tämä on sellainen puut- taminen on muutoinkin huomattu tarpeen
9170: teellisuus, jonka korjaamiseen olisi kiireelli- 'vaatimaksi - tämE asia on jo kauan oll:ut
9171: sesti ryhdyttävä. Rovaniemellä, joka on 'vir€illä ja lienee periaatteessa ratkaistukin
9172: Pohjolan ja Lapin keskeisimpiä paikkakun- - rohkenevat allekirjoittaneet ehdottaa,
9173: tia, oli aiemmin yksityisen ylläpitämä syn- että mainitun sairaalan yhteyteen perustet-
9174: nytyslaitos. Taloudellisista syistä laitos oli taisiin erityinen synnytysosasto. Ottaen
9175: pakotettu lopettamaan toimintansa. Eivät myöskin puheenaolevan paikkakunnan kes-
9176: myöskään myöhemmät samaa tarkoittavat keisen aseman huomioon, voidaan siellä ole-
9177: yritykset ole taloudellisista syistä menesty- van sairaalan laajentamista kysymyksessä-
9178: neet. Syy tähän on ollut siinä, että ne äidit, olevassa suhteessakin pitää tarkoituksenmu-
9179: jotka eniten ovat olleet hoidon ja avun tar- kaisena.
9180: peessa, ovat köyhien kotien äitejä, joiden Tähän katsoen ehdotamme eduskunnan
9181: maksukyky on heil{!ko. Näin ollen, kun yksi- päätettäväksi toivomuksen,
9182: tyisen yritteliäisyyden avulla €i ole onni.'l-
9183: tuttu saamaan oloihin kysymyks€8Sä ole- että hallitus laatiessaan lopullisen
9184: vassa suhteessa korjausta, on mielestämme sttunnitelman Rovaniemen yleisen
9185: valtion velvollisuus käydä tätä epäkohtaa sairaalan laajentamisesta sisäUyttäisi
9186: korjaamaan siten, että Perä-Pohjolan poh- tähän suunnitelmaan ehdotuksen syn-
9187: joisinta osaa ja Lappia varten saadaan aina- nytysosaston perustamisesta sanotun
9188: kin yksi synnytyslaitos, jossa voitaisiin an- sairaalan yhteyteen.
9189:
9190: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1929.
9191:
9192:
9193: Janne Koivuranta. Kaarlo Hänninen.
9194: Heikki Karjalainen. Uuno Hannula.
9195: 221
9196:
9197: IV,u. - Toiv. al. N:o 28.
9198:
9199:
9200:
9201:
9202: Havel'inen y. m.: Toimenpiteistä s~tkupuolitautien vas-
9203: tustamiseksi.
9204:
9205:
9206: Eduskunnalle.
9207:
9208: Kuluvan vuoden heinäkuun 18 päivänä Komitean tekemät ehdotukset olivat sitä-
9209: tu~ee kuluneeksi 12 vuotta siitä kun Suomen kin odotetummat, kun sukupuolitautien vas-
9210: senaatin siviilitoimituskunta kehoitti lää- tustamistarkoituksessa suurlakon jälkeen
9211: kintöhallitusta antamaan lausuntoll!Sa siitä, voimaansaatettu järjestelmä oli alusta pi-
9212: ,eikö preventiivistä pakkotarkastusta olisi täen herättänyt tyytymättömyyttä. Samalla
9213: lakkautettava ja mihin toimenpiteisiin olisi kun se, asiantuntijoiden käsitY1ksen mukaan
9214: nykyisen järjestelmän sijasta ryhdyttävä ei ole voinut kyllin tehokkaasti estää suku-
9215: veneeristen tautien levenemisen ehkäisemi- puolitautien tartunnan leviämistä, sitä on
9216: seksi.'' Lääkintöhallituksen ehdotuksesta pidettävä jossakin määrin suorastaan vahin-
9217: päätti senaatti joulukuun 1,3 päivänä sa- gollisenakin, koska valtion ylläpitämä pa-
9218: mana vuonna (1917) asettaa komitean laati- lkollinen ennakkotarkastus voi herättää har-
9219: maan asiasta yksityiskohtaisen ehdotuksen. haanjohtavaa turvallisuuden tunnetta tart-
9220: Työskenneltyään lähes 7 vuotta sai komi- tumisvaaraan nähden. Myöskään ei nykyi-
9221: tea työnsä päätetyksi maaliskuun 31 päi- nen järjestelmä oikeudelliselta, siveelliseltä
9222: vänä 1924 ja sen mietintö, ,Ehdotus suku- eikä sosialiselta näkökannalta vastaa nyky-
9223: puolitautien vastustamiseksi ", julkaistiin ajan vaatimuksia.
9224: elokuussa samana vuonna. Toinen seikka, mikä komitean mietinnön
9225: Laajoissa yhteiskunnallista siveellisyys- oli tehnyt niin odotetuksi oli se, että val-
9226: työtä ja kansan terveyttä harrastavissa tion komitea oli saanut tehtiiväksensä suun-
9227: kansalaispiireissä otettiin tieto komitean nitelman laatimisen siveellisyystyötä varten
9228: ehdotusten valmistumisesta suurin toivein !kaikessa sen laajuudessa. Siitä oli ollut
9229: vastaan. Lukuisain naisjärjestöjen keskuu- seurauksena, että siveellisyystyö joutui
9230: dessa, jotka olivat ottaneet siveellisyysasian 16räänlaiseen ikuolleeseen pisteeseen, seisaus-
9231: ajamisen ohjelmaansa, pidettiin tapausta tilaan, koska määrääväliä taholla katsottiin,
9232: käänteen tekevänä, !kuten käy selville Suo- että valtion komitean suunnitelmia odotel-
9233: men naisten kansallisliiton siveellisyysko- taessa on hyödytöntä ryhtyä uusiin toimen-
9234: mitean vuosikertomuksesta 1924, jossa m. m. piteisiin tahi muihin aloitteisiin. Niinpä hal-
9235: sanotaan: ,Kulunu~ toimintakausi on merk- litus samoinkuin eduskuntakin jäivät odot-
9236: kivuosi maamme siveellisyystyön historiassa. tamaan komitean mietinnön valmistumista
9237: Valtion komitean kauan odotetun .mietinnön ja sillä perusteella asettuivat epäävälle kan~
9238: valmistumisen voidaan katsoa aloittavan nalle siveellisyystyön kehittämistä ja rahal-
9239: uuden vaihekauden siveellisyystyössä--' '. lista tukemista tarkoittaviin aloitteisiin
9240: 222 IV,11. - Sukupuolitautien vastustaminen.
9241:
9242: nähden. Kun esim. v. 11923 jätettiin edus- tilapäistä apua ja hoitoa, mutta ei tunge
9243: kunnalle anomus, joka tarkoitti sivedlisyys- vpäkohdan juuriin. Erilaisten laitostyyp-
9244: työn rahallista tukemista, niin tämä anomws pien puute tekee mahdottomaksi yhtenäisen
9245: hylättiin sillä perusteella, ettei valtion ko- järjestelmällisyyden ja pitempiaikaisen eris-
9246: mitea v1elä ollut saanut valmiiksi mietin- tämisen kyseessä oleviin hoiddkkeihin näb.-
9247: töään, ,jonika", kuten sivistysvaliokunnan den.
9248: mietintöön liittyvässä vastalauseessa sanot- Kuinka syvästi vapaan kansanvalistustyön
9249: tiin ,pitäisi s1sältää seikkaperäinen suunni- alalla työskentelevät järjestöt tuntevat yhä
9250: telma siitä, miten siveellisyystyö olisi jär- kasvavan siveellisen hädän, osoittaa se alt-
9251: jestettävä". tius, jolla ne olisivat valmiit käymään käsiksi
9252: Viimeksimainitusta, tyhjään rauenneesta ehkäisevään työhön sukupuoliterveydenhoi-
9253: yrityksestä on taas kulunut kuusi vuotta ja 'don alalla, muun kansan siveellisen tilan ko-
9254: tällä hetkellä on tilanne sruma kuin vuonna hottrumista tarkoittavan toimintansa ohella.
9255: 1917, jolloin varmaankin kuviteltiin saata- Suomen naisten kansallisliiton siveellisyys-
9256: van nopeasti korjatuksi suuri laiminlyönti. komitealle on niiden kymmenen vuoden ai-
9257: Yhä edelleell'kin ehkäisevä ja pelastava si- kana, jolloin se on kunnamsvaalien yhtey-
9258: veellisyystyö on yksityisen hyväntekeväi- dessä kerännyt varoja siveellisyystyötä var-
9259: syyden varassa ja sukupuolitautien vastus- ten, saapunut suuri määrä avustuspyyntöjä,
9260: taminen vailla sitä pohjaa, jota tallkoituk- milloin koulunuorison, milloin ylioppilaiden,
9261: senmukainen lainsäädäntö voisi sille antaa. milloin tehdastyöläisten, äitien ja kasvatt.a-
9262: 'l'urhaan on saatu odottaa, että hallitus ryh- jien sekä yleensä nuorison keskuudessa toi-
9263: tyisi toteuttamaan edes niitä komitean mie- mivien järjestöjen taholta. Mainittakoon,
9264: tinnön sisältämiä tärkeitä ja kiireellisiä eh- että siveellisyyskomitean jakama rahamäärä
9265: dotuksia, jotka ovat puhtaasti hallinnollisia siveellisyystyötä varten nousee yli puolen
9266: ja lainsäädännöstä riippumattomia. Tällä miljoonan markan ja että kuluvan vuoden
9267: välin huliganismi, kasvava tanssikiihko ja toimintaa varten on anottu avustusta yli
9268: kaikinpuolinen siveellinen kurittomuus seu- 100,000 markkaa. Tämä määrä olisi luon-
9269: raUiksineen käy yhä silmäänpistävämmäiksi nollisesti melkoista suurempi, jos vain olisi
9270: ja. sukupuolitauteja sairastavien lulrumäärä tiedossa varoja tähän tarkoitukseen käyt"t-
9271: osoittaa kasvavaa suuntaa. Lääkintöhalli- täväksi.
9272: tuksen tilastokonttorin antamien tietojen Jos usein mainitun valtion komitean ehdo-
9273: mukaan tilanne sukupuolitautien alalla, tukset tulisivat toteutetuiik:si, tietäisivät ne
9274: joka vuoden 1926 aikana osoitti käännettä suurenmoista edistysaskelta siveelli~yyden
9275: parempaan päin, antaa jälleen aihetta vaka- edistämisen alalla. Paitsi sairashoidollista
9276: vaan huolestumiseen. Terveystoimistoihin puolta, jossa ehdotettu lainsäädäntö siirtäisi
9277: ensi kertaa tarkastettavaksi tuotujen luku- sukupuolitautien vastustamisen osaksi koko-
9278: määrä on nousemassa samalla kuin heidän naan uudelle pohjalle, on ,syytä mainita, että
9279: keski-ikänsä painuu yhä aiemmalle tasolle. komitean mielestä on ,erinomaisen suuri
9280: Yksistään Helsingissä irtolaisnaisten luku- IIIl.el'kitys hyvin järjestetyllä ja johdetulla
9281: määrä poliisilaitoksen suojelusosaston pääl- pdastustoiminnalla'' epäsäännöllisesti ja
9282: likön ilmoituksen muikaan lähenee seitse- irtolaisina elävien henkilöiden saattamiseksi
9283: määtuhatta. Tehokkaita toimenpiteitä hei- aikanaan y;hteiskunnallisen huolenpidon ja
9284: dän eristämiseksensä yleisestä kiertokulusta !kasvatuksen alaisiksi. Tämän toteuttami-
9285: kadun, poliisilaitoksen, sairaalan ja vanki- seksi komitea kannattaa hoidokkienlajittelu-
9286: lan välillä vaikeuttaa nykyään vallitseva periaatteeseen perustuvan asteittaisen lai-
9287: jurjestelmä, joka tyytyy antamaan vain tostoiminnan aikaansaamista valtion va-
9288: IV,u. - Haverinen y. m. 223
9289:
9290: ;roilla ja yhteistoimintaa vapaaehtoisten tostoimintaa ikoskevat ehdotukset liittyvät
9291: kansalaisjärjestöjen kanssa. läheisesti m. m. tylsämielisten hoitoa sekä
9292: Edelleen komitea pitää välttämättömänä, lasten ja nuorison suojelua koskeviin laki-
9293: että sukupuolitautien vastustamiseksi jär- ehdotuksiin, mikä seiikka osaltansa myöskin
9294: jestetään keskitetty ja suunnitelman mukai- vaatii komitean eihdotusten käsittelemi'len
9295: nen opetus- ja valistustoiminta, ja antaa jouduttamista.
9296: täyden tunnustuksen vapaalle kansalaistoi- Kaiken edelläsanotun nojalla ehdotamme
9297: minnalle, joka ,vakaumU:kseen vaikutta- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
9298: malla voi toimia mahdollisimman laajalla
9299: pohjalla sekä käsitellä asiaa eri puolilta". että hallitus kiirehtisi snkupuoli-
9300: Lisäksi mainittakoon, että komitean mie- tautien vastustamiseksi asetetun ko-
9301: tinnössä esitetään muutoksia ja lisäyksiä eri- mitean esittämien ehdottlsten käsitte-
9302: näisiin aivan lähitulevaisuudessa käsittely11 lyä sekä panisi viipymättä alulle ne
9303: alaisiksi tuleviin ja osaksi jo päiväjärjes- hallinnolliset ja lainsäädännölliset
9304: ty~essä oleviin lakisäädöksiin, kuten irto- toimenpiteet, joita mainittu komitea
9305: 1a:isll$etukseen ja naimakaareen. Samoin lai- ehdottaa.
9306:
9307: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1929.
9308:
9309:
9310: Anna Haverinen. Hedvig Gebhard.
9311: Aino Lehtokoski. Mandi Hannula.
9312: Heikki Karjalainen. Kaino W. Oksanen.
9313: Antti Kukkonen. T. Janhonen.
9314: M. Paavilainen.
9315: 224
9316:
9317: IV,12. - Toiv. al. N:o 29.
9318:
9319:
9320:
9321:
9322: Alestalo y. m.: Rokotuslainsäädännön uudistamisesta.
9323:
9324:
9325: E d u s k u n n a 11 e.
9326:
9327: Maassamme rokotusvelvollisuudesta voi- on tarpeen ainoastaan isonrokon yleisemmin
9328: massaoleva lainsäädäntö on monessa suh- uhatessa. Tähän nähden olisikin lapsen
9329: teessa vanhentunut ja kaipaa näin ollen vanhemmille jätettävä vapaa oikeus lap-
9330: muutoksia vastata:kseen nykyisiä oloja ja sensa rokottamiseen tai rokottamatta jättä-
9331: mielipiteitä. Tämän lainsäädännön mukaan miseen ja yleinen rokotusvelvollisuus sää-
9332: on jokainen Suomen kansalainen rokotet- dettävä ainoastaan isorokka-kulkutaudin
9333: tava, mikä m. m. on edellytyksenä pääsylle uhatessa. Lapsille olisi luonnollisesti tästä
9334: oppilaaksi valtion tai sen avustamiin kou- huolimatta jätettävä oikeus päästä kaikkiin
9335: luihin. Kuitenkin on lääketieteessä jo pi- oppilaitoksiin.
9336: temmän aikaa vallinnut voimakas suunta Edelläesitetyin perustein pyydämme kun-
9337: rokotuspakon poistamiseksi ja onkin se pois- nioittavasti ehdottaa, että eduskunta päät-
9338: tettu esim. Englannissa ja muuallakin ko- täisi hallitukselle lausua toivomuksen,
9339: keillaan vapaaehtoisuuden pohjalla. Myöskin
9340: meidän maassamme on laajalle levinnyt ro- että hallitus jättäisi Eduskunnalle
9341: kotusta vastustava mielipide. Niinpä on hil- lakiesityksen nykyisen rokotusta kos-
9342: jattain valtioneuvostolle jätetty noin 20,000 kevan lainsäädännön kumoamisesta
9343: kaikkia kansankerroksia edustavan kansalai- 'ja sen korvaamisesta 1tudella, jossa
9344: sen anomus rokotuspakon poistamiseksi. on otettu huomioon yleisen rokotus-
9345: Tosiasia onkin, että monien etevien lääkä- velvollisuuden poistaminen paitsi
9346: rien lausuntojen mukaan rokotus on pikem- isorokko-kulkutattdin uhatessa,.
9347: min vaarallinen kuin hyödyllinen ja että se
9348:
9349: Helsingissä, helmikuun 11 päivänä 1929.
9350:
9351: Ansh. Alestalo. Tuomas Bryggari. Matti Niilekselä.
9352: Antti Kukkonen. Aleksi Hakala. Antti J unes.
9353: Pekka Kopsa. A. Luoma. Jooseppi Kauranen.
9354: Eero Nurmesniemi. Emil J. Tabell. Otto Pensas.
9355: Heikki Vehkaoja. Jalmari Linna. P. Kankkunen.
9356: Emil J ntila. M. Ampuja. Martti Rantanen.
9357: Aino Luostarinen. Kusti Arffman. Uuno Hannula.
9358: Antti Kemppi. E. A. Aaltio.
9359: •• ••
9360: VALTIOPAIVAT
9361: 19 2 9
9362:
9363:
9364: LIITTEET
9365: V.
9366: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
9367: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET.
9368:
9369:
9370:
9371:
9372: Helsinki 1929
9373: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
9374:
9375: <()3-29
9376: •
9377:
9378:
9379:
9380: Kunnallislainsäädäntöä, köyhäinhoitolakia, isoajakoa,
9381: lahjoitusmaita, kalastusta, tielakia, luonnonsuojelua
9382: y. m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
9383:
9384:
9385:
9386:
9387: •
9388: 229
9389:
9390: V,t. - Lagmot. N :o 13.
9391:
9392:
9393:
9394:
9395: östel:JM.)m IB. n.: Förslag tilllag angående ändrad lydelse
9396: av 4 § 18 kcrp. byggningabalken.
9397:
9398:
9399: T i ll R i k: s dl 111 g e n.
9400:
9401: Vid 1920 års riksdag inlämnades en mo- Det förödancfu kroldiske, som för näJ.'IVa-
9402: ti'on, innehåUande för.slag till lag angåencfu :nande bedrives unde.r olilm •former så gott
9403: ändrad lydelse av 18 kap. byggningaba.lken. som överallt i kusttra!kte.rna, påloo.llar inmi-
9404: Denna framställning a.vsåg ibl. a. att ågtad- dande :fil'lån lagstilftarens sida. Men åtgär-
9405: }{1omma insknänknin~ av det förooande i'is- derna böra icke riktas mot krokfi.ske.t i all-
9406: ket .med svirvel, sålunda att. d1;tta fiskesätt mänhet utan endast mot de fiskesätt, viLka
9407: skuHe up~öra att ingå i ,den al1männa rätt åsamka verklig skadegörelse, främst fiske
9408: till fislke .med krok på djUJp i ytrtre skärgår- med svirvel och drag samt slantning, medan
9409: doo oeh ihavSiband~t, som rrör närvarande är mete, fiske med långrev QC'h stående krok
9410: envar medgiven. I motiQnen föreslogs kunna anses såsom rela.tivt oskyldiga fiske-
9411: också en sådan utlvidgning av den dbesuttna sätt. Inom enskilt Vlatten i yttre skärgården
9412: be:folkningens fiskerntt att fångst av ström- och havsbandet horde därför allt fiske med
9413: ming 'mOO n:ät (skötar) bleve med vissa för- svirvel samt dragrodd och slantning vara
9414: befulåll och inskrän1roingm tillåten i enskilt fiskevattensägarna förbeihållet, medan mete
9415: varbten. Denna rrramst;ällning, som upprepa- samt fiske med långrev och ståoode krok
9416: des år · 1922, kom icke under riksdagens borde vara tillåtet inom hys vatten för en-
9417: prövning och förnyades därför vid 1923 och var, som inom ibyalaget har bo och hemvist.
9418: 1924 års riksdagar i form av en petition, Som ett 1ämpligt o<ih skäligt vedertlag iför
9419: som slutligen år 1925 vann riksdagens bifall den förlust skärgård:e.ns o.besli'ttna J:iskar'be-
9420: och på grund varav riksdagen uppmanade fo1kning komme aH lida genom den före-
9421: regeringen att verkställa revision av fiskeri- s131gna inskränkningen av den allmänna rät-
9422: lagstirftningen. Då det av tflere skäl synes ten till krok:fiske i yttre skärgården oclh
9423: Upipenbart aJtt den allmänna red'ormen aN hav:sbandet bordel d~nsamma tiUförsäkras
9424: Vlår fiskerilagstilining icke koonmer att ffu, rätrt tili s1Jrömming.~1islre me.d nät (skötar)
9425: vffi'lkligas inom en näraliggande. frarrntid, är inom byaJla.gen.s vatien. Denna fiskerät.t
9426: det nödV'ändigt att 1fllågan om ändring av fborde likvräl best.ä.mmas med ibeaktande av
9427: gällande lag utan tidsutdräkt bringas under wtt fiSikevattensägarna fölfueihållas rätten att
9428: riksdagens prÖV'll.ing åtminstone för så vitt ensamma idka strömmingsfislre lk;ring egna.
9429: det gäller ·beg,räirumin,gen av den allmänn!ll stränder me.d storryssja, krokskörta oeth oot
9430: rältte.n tilli krolcliske i yttre skärgår.den och under de tider av året dessa bragd<er an-
9431: haWbandet sa.mt utvidgnin.gen av I~ätil:en till vändlas. Därrför oorde även strömmingsd'iis.
9432: fångst av strömming. ket ;på våren inoon: byalagen.s Vlatten till-
9433: 230 V,1. - Kalastuksen järjestely.
9434:
9435: :k:QIDllla fiskevatt.ensiägarna, medan däremat att Riksdagen måtte antaga ne-
9436: fiske med nät om hösten s:kulle varo enva,r danstående liagförslag:
9437: inom byalaget lboende tillåoot.
9438: På grund: av vad ovan an&ö:vts föreslås
9439: häl'IDled vördsamt,
9440:
9441:
9442: Lag
9443: angående ändrad lydelse av 4 § 18 kap. byggningabalken.
9444:
9445: I enligihet med Riksdagens beslut stadgas ihärmed att 4 § 1r8 kap. byggningabalken
9446: skarl erhrålla cföljandre lyde1se :
9447:
9448: 4 §. tar icke fiske IIllOO. svirvel ooh drag ej heller
9449: På djup i yttre skärgråJrden ooh i havs- slantning.
9450: bandet IVare mete och oon•at lkroklfiske tillå- Fångst av ström:ming med nät må inom
9451: tet för envar, som inom 1byalaget har bo och lbys vatten idkas av envar, som inom byalla-
9452: hemvist. get ihar bo ooh ihemvist, doclt lblott under ti-
9453: KrokrfiSke, w.r.om i 1 moan. sag.ts, inne.fa t- doo från d.en 1 .juli till den 31 doo61II1Jber.
9454:
9455: Helsingfurs den 12 lfebruari 1929.
9456:
9457:
9458: John Österholm.
9459:
9460: Härom förenar sig:
9461:
9462: And. Forsberg.
9463: 231
9464:
9465: V ,1. - Lak. al. N :o 13.
9466: Suomennos.
9467:
9468:
9469:
9470:
9471: Österholm y. m.: Ehdotus laiksi rakennuskaaren 18
9472: luvun 4 § :n muuttamisesta.
9473:
9474:
9475: E d u s k u n n -a l1 e.
9476:
9477: Vuoden 1'920 valtiopäiville jätettiin edus- saaristossa ja meren rinteessä ja hailin-
9478: kuntaesitys, joka sisälsi lakiehdotuksen ra- pyyntioikeuden !laajentamista.
9479: kennuskaaren 18 luvun muuttamisesta toi- Se tuhoisa koukkukalastus, jota nykyisin
9480: sin kuuluvaksi. Esitys tarkoitti m. m. sel- eri muodoissa harjoitetaan miltei kaikkialla
9481: laisen rajoituksen aikaansaamista tuhoisaan rannikkoseuduilla, vaatii lainsäätäjän puut-
9482: kelaonkikalastukseen, että mainittu kalas- tumista asiaan. Mutta toimenpiteitä ei ole
9483: tustapa lakkaisi kuulumasta siihen yleiseen kohdistettava koukkukalastusta vastaan
9484: <>ikeuteen Lharjoittaa koukkukalastusta sy- yleensä, vaan ainoastaan niitä kalastusta-
9485: vässä vedessä ulkosaaristossa ja meren rin- poja vastaan, jotka aiheuttavat todellista
9486: teessä, joka nykyisin on luvallista jokaiselle. vahinkoa, etupäässä kela- ja uistin- sekä
9487: Eduskuntaesityksessä ehdotettiin myös sel- heitto-onkipyyntiä vastaan, kun sitävastoin
9488: laista laajennusta tilattoman väestön kalas- o:nlkimista ja rpitkäsiima- ja häiväkoukku-
9489: tusoikeuteen, että hailin verkkopyynti tulisi 'pyyntiä voidaan pitää verraten viattomina
9490: eräin ehdoin ja rajoituksin sallituksi yksi- kalastustapoina. Yksityisessä vedessä ulko-
9491: tyisen omistamassa vedessä. Tämä esitys, saaristossa ja meren rinteessä olisi sen vudksi
9492: joka toistettiin vuonna 1922, ei joutunut kaikki kela- ja uistinpyynti sekä heitto-on-
9493: ~duskunnan käsittelyn alaiseksi ja se uudis- ginta pidätettävä vedenomistajille, mutta
9494: tettiin sen vuoksi 1923 ja 1924 vuoden val- pitkäsiima- ja häiväkoukkukalastukseen tu-
9495: tiopäivillä anomusehdotuksen muodossa, lisi olla lupa jokaisella, jonka asunto ja
9496: joka vihdoin 19215 vuoden valtiopäivillä sai kotipaikka on kyläkunnassa.
9497: ~duskunnan hyväksymisen ja jonka perus- Sopiva!ksi ja kohtuulliseksi korvaukseksi
9498: teella eduskunta kehoitti hallitusta toimit- siitä menetyksestä, jonka saariston tilaton
9499: tamaan kalastuslainsäädännön yhtenäisen kalastajaväestö joutuisi kärsimään, jos
9500: tarkastuksen. l\jun monesta syystä näyttää yleistä koukkukalastusoikeutta uLkosaaris-
9501: ilmeiseltä, että kalastuslainsäädäntömme tossa ja meren rinteessä tällä tavoin rajoi-
9502: yleistä uudistusta ei tulla lähitulevaisuu- ttttaisiin, olisi sille vakuutettava oikeus
9503: dessa toimeen panemaan, on tarpeen, että pyytää hailia verkoilla kyläkunnan vesissä.
9504: ,kysymy.s voimassaolevan lain muuttamisesta Tämä kalastusoikeus olisi kuitenkin määrät-
9505: viivyttelemättä saatetaan eduskunnan har- tävä silmälläpitäen sitä, että kalaveden-
9506: kittavaksi ainakin mikäli koskee yleisen omistajille pi,dätetään yksinoikeus harjoit-
9507: koukkukalastusoikeuden rajoittamista ulko- taa omien rantojensa ympärillä hailinkalas-
9508: 232 V,1. - Kalastuksen järjestely.
9509:
9510: tusta isollarysällä, polviverköilla ja nuotalla Sen nojalla, mitäJ edellä on esitetty, eh:....
9511: niina aili:oina vuotta, jolloin näit~ pyydyk- dotetaan täten kumaioitta:en,
9512: siä käytetään. Sen vuoksi olisi hailin kevät-
9513: kalaatuskin kyläkunnan vesissä kuuluva että Eduskunta hyväksyisi alla-
9514: kalavedenomistajille, mutta sitävastoin verk- olevan lakiehdotuksen:
9515: kopyynnin syksyisin tulisi olla jokaiselle
9516: kyläkunnan asujamene luvallista.
9517:
9518:
9519: Laki
9520: rakennuskaaren 18 luvun 4 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
9521:
9522: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että rakennuskaaren 18 luvun
9523: 4 '§ tulee näin kuuluvaksi:
9524:
9525: 4 1§. ongella eikä uistimrella ei myöskään heit,to-
9526: Syvässä vedessä olkoon ulkosaaristossa ja ongella.
9527: meren rinteessä onkiminen ja muu koukku- V erkolla saakoon hailinpyyntiä kylän ve-
9528: kalastus luvallista jokaiselle, jonka asunto sissä harjoittaa jokainen, jonka asunto ja
9529: ja kotipaikka on kyläkunnassa. kotipaikka on ik:yläkunnassa, kuitenkin ai-
9530: Eouk'kukalastukseen, josta 1 moonentissa noastaan iheinäkuun 1 päivästä joulukuun
9531: puihutaan, ei sisälly ik:a1anpy~ti kela- 31 päivään.
9532:
9533: Helsingissä, helmikuun lJ2 päivänä 1<929.
9534:
9535:
9536: John Österholm.
9537:
9538: Tähän yhtyy:
9539:
9540: And. Forsberg.
9541: 233
9542:
9543: V,z. - Lak. al. N:o 14.
9544:
9545:
9546:
9547:
9548: Torppa y. m.: Ehdotus laiks·i 27 p. marraskuuta 1917
9549: annetun kunnallisen vaalilain muuttamisesta.
9550:
9551:
9552: E d u s ik u n n a ll e.
9553:
9554: Nykyinen kunnalliiJen vaalilaki sisältää puolena olevan valitsijayhdistyksen hyväksi.
9555: siinä muodossa kuin se on helmikuun 21 päi- täten valitsijan vaalivapaus on ulkoapäin
9556: vänä 1925 tehtyine muutoksineen sellaisen tulleen toimenpiteen johdosta joko ehkäisty
9557: määräyksen, että milloin valitsijayhdistyk- tai rajoitettu ja johdettu vastoin valitsijan
9558: set haluavat toimia yhdistettyinä samaan tahtoa.
9559: vaaliliittoon, tulee niiden asettaa ehdokas- Nykyisen järjestelmän perusteella voi-
9560: listaansa ensimmäiselle ·sijalle sama henkilö. daan tulla ääniä Jaskettaessa ja vaalin tu-
9561: Tämä järjeste1mä on kuitenldn osoittautu- losta määrättäessä myöskin yllättäviin lop-
9562: nut sopimattomaksi useissa suhteissa. putuloksiin. Kun yleisehdokas valitaan siltä
9563: Suurta haittaa vaaliliittojen muodostami- listalta, joka on saanut eniten ääniä, jäävät
9564: selle tuottaa varsinkin se seikka, että on muut sanotulla listalla olevat . ehdokkaat
9565: vaikea saada yleisehdokasta, joka miellyt- suhteettoman huonoon asemaan. VaaHliit-
9566: täisi kaikkia tai nauttisi yleistä kannatusta toon kuuluva vähemmistö asettaa nimittäin
9567: niissä piireissä, jotka muuten kunnaJlisessa tavallisesti yhden tai enintäin kaksi ehdo-
9568: elämässä yleensä katselevat asioita samalta kaslistaa, jotka keräävät ääniä enemmän
9569: ·kannalta. Tällöin jää moni kokonaan pois kuin joku enemmistöön ~uuluvista yksityi-
9570: vaaleista, vaikka vaaliliitossa olevissa valit- sistä ääniryhmistä. Kun nyt yleisehdokas,
9571: sijayhdistyksissä olisi ollut ehdokaslistoja, joka tavallisesti kuuluu enemmistöön, tulee
9572: joita hän muuten olisi halulla äänestänyt. valituksi välhemmistön ehdokkaana, saa vä-
9573: Vastenmielisyys yleisehdokasta kohtaan voipi hemmistö yhden ·edustajan vähemmän kuin
9574: olla jdko periaatteellista laatua tai yksityis- sen äänimäärä olisi oikeuttanut.
9575: luontoista. Olipa syy mikä hyvänsä, pää- Huomioon ottaen edellä mainitut syyt
9576: asia on, että tärkeä kansalaisvelvollisuus jää olisi vaalilakia muutettava siten että, samalla
9577: täyttämättä. kuin yhdistyminen yhteiseksi vaaliliitoksi eri
9578: Joo taasen henkilö on niin velvollisuuden- valitsijayhdistysten kesken säilytettäisiin,
9579: tuntoinen, että hän tahtoo täyttää uskotun yleisehddk:asjärjestelmä poistettaisiin ja sen
9580: tehtävänsä, mutta ei voi aritaa kannatustaan tilaJle asetettaisiin järjestelmä, jonka mu-
9581: sen yleisehdokkaan hyväksi, joka edustaa kaan' kukin yhdistys saisi esiintyä itsenäi-
9582: sitä vaaliliittoa, jonka valitsijayhdistyksen sesti. Käytännöllisistä syistä tapahtuisi
9583: perustajiin hän kuuluu, silloin hän on pako- tämä parhaiten siten, että valitsijayhdis-
9584: - tettu antamaan äänensä vähemmän miellyt- tykset sopisivat yhteisestä tunnuslauseesta,
9585: tävän vaaliliiton tai oman vaaliliiton ulko- ja mahdollisesti vielä vaaliliiton nimestäkin,
9586:
9587: 63-29 30
9588: 234 Y,2. - Kunnallisen vaalilain muuttaminen.
9589:
9590: joten samaan vaaliliittoon kuuluviksi kat- Edellä esittämäämme viitaten pyydämme
9591: sottaisiin ne valits~jayhdistykset, joilla on esittää
9592: sama tunnuslause. Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
9593: 1'aavan lakiehdotuksen:
9594:
9595:
9596: Laki
9597: 27 p. marraskuuta 1917 annetun kunnallisen vaalilain muuttamisesta.
9598:
9599: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä marraskuuta 1917 annetun
9600: kunnallisen vaalilain 10 '§, 1:3 § ja 30! ~ näin kuuluvaksi:
9601:
9602: 10 §. tään yhteisen otsakirjoituksen alle ja asete-
9603: 1 mom. - - -·- - -. taan erikseen muista listoista, niin että liitto
9604: 2 mom. Jos valitsijayhdistys haluaa liit- ja ne ehdokaslistat, jotka siihen kuuluvat,
9605: tyä vaaEliittoon yhden tai usea;mman va- heti selvästi esiintyvät.
9606: litsijayhdistyksen kanssa, on perustamis- 3 mom. Muita merkintö.jä kuin mitä edel-
9607: kirjaan merkittävä myöskin yhteinen trm- lisessä momentissa on mainittu ja keskuslau-
9608: nuslause ja, jos niin halutaan, myöskin sen takunnan mer!kintä, josta käy selville mitä
9609: vaaliliiton nimi, joka on päätetty muodostaa. vaalia varten vaalilippu on laadittu, ei vaali-
9610: lipussa saa olla.
9611: 13 §. 4 mom.---- -.
9612: 1 m o m . - - - - -.
9613: .2 mom. Jos kaksi tai useampia ehdokas- 30 ~-
9614: listoja on vaalia varten hyväksytty, on kes- 1 mom. - - - - - .
9615: kuslautakunnan laadittava vaalitoimituk- 2 mom. J.os kahden tai useamman ääni-
9616: sessa käytettävä vaalilippu, johon otetaan ryhmän ehdokaslistoissa on sama tunnus-
9617: laillisesti perustettujen valitsijayhdistysten lause, muodostavat nämä ääniryhmät yhdis-
9618: ehdokaslistat siinä järjestylksessä kuin ne on tetyn ääniryhmän, jonka äänimäärä on sii-
9619: jätetty, kukin val"l1Stettuna järjestysnume- hen kuuluvien yksinkertaisten, 28 § 2 mo-
9620: roHaan sekä erotettuina toisistaan selvillä mentissa mainittujen äänirylhmien äänimää-
9621: viivoilla, kuitenkin siten, että ne ehdokas- rien summa.
9622: listat, joilla on sama tunnuslause, yhdiste-
9623:
9624:
9625: Helsingissä, helmikuun 7 päivänä 1929.
9626:
9627:
9628: Juho Torppa. J. F. Aalto. E. V. Kuokkanen.
9629: Pekka Kopsa. Eero Rydman. Emil Jutila.
9630: M. ~iilekselä. T. A. Aalto-Setälä. P. V. Heikkinen.
9631: Bernhard Heikkilä. Ansh. Alestalo. Aino Luostarinen.
9632: Oskari Lehtonen. Kaarlo Hurme. Rieti Itkonen.
9633: E. A. Aaltio. S. Salo. Osk. Reinikainen.
9634: Elias Sinkko. Gunnar Sahlstein. J. Im. Bäck.
9635: Viljami Kalliokoski. Elias Tukia. J. Koivisto.
9636: Pekka Saarelainen. Martti Rantanen. Samuli Tervo.
9637: 235
9638:
9639: V,3. - Lak. al. N :o 15.
9640:
9641:
9642:
9643:
9644: Leino, F. J.: Ehdotus laiksi kesäkuun 1 päivänä 1922
9645: annetun köyhäinhoitolain muuttamisesta toisin kuu-
9646: luvaksi.
9647:
9648:
9649:
9650:
9651: Kesäk!uun 1 paiVanä 1922 annetun köy- kll[la vain l)'lhyemmänkin ajan on ollut toi-
9652: :häin'h.oitorain 5 § :n säännösten mukaan o.n sen työnantajan työssä. Muutenkin on täl-
9653: t-yöntekijä, j.os hän on ollut saman työnan- laisen näyttök:sm11 esittäminen käytännölli-
9654: ta:jan työssä t aikka palveluksessa samassa
9655: 1
9656: sesti katsoen miltei mahdot•on, sillä lwäkärin
9657: liiiDkeessä tai yrityksessä vähintään kaksi- hoidossa monilkaan ei ole ollut j•a muu näytös
9658: kiyanmentä vruotta ja sinä aikana tullut niin ei juuui tule kysymykseen. Ja tVoi sattua,
9659: lkivuiJ1oiseksi tai muuten työhön kykenet:mält- elttä läakärikin on kuollut. Mistä silloin
9660: tömä:ks~ ettei hän enää voi itseänsä elättää, työntekijä hankkii selvityksen. Lisäksi mer-
9661: oikeut.ettu voimainsa mukaista työtä vastaan kitsee täl1aånen laintulkinta sitä, että hen-
9662: saamaan kuolinpäiväänsä asti elatuksensa kilö, joka työhön tullJeSSaan on sairastanult
9663: työnantajalta tahi, jos niin kohtuulliseksi jotakin pitkäaikaista tarntia tai vikaa, j:osta
9664: hal'kitaan, hiänen periUisiltään tahi liikkeen hän .ei ole ollut itsekään selvillä, ei saa kos-
9665: tai yrityksen omistajalta. SCYVeltaessaan ~man ela;tusta, vaikka .hä11 olisikin ollut
9666: tätä lain määräystä on korkein hallinto- ty:össä 20 vuotta samallLru työnanta:jalla,
9667: oikeus lainkäytössä ·a:set.t1111ut sille kaJ1Ilalle, koska voidaan tehdä kyseenalaiseksi, onko
9668: että työnteikijlän, !Mkiessaan itselLeen ela- hän juuri sinä ai:mana tullut niin kirvulloi-
9669: tusta, on esitettävå selvitys siitä, että hän seksi, ettei voi itseään elättää. Lain tarkoi-
9670: Rinä aikana, jonka hän on ollut työnantajan tus ei sitäpaitsi ilmeisestikään ole tällainen,
9671: t<yössä, o.n tullut niin kivulloiselk:Sii tahi muu- sillä mikä on kohtuutoll'ta, se ei voi olla
9672: ten lt,y,Öihön kykenemättöm:ä:ksi, ettei hän l.akri. Lain säännöks€ll päätarkoitus on i~
9673: enää voi itseänsä elättää. Tällainen lain meiseslti se, että ctyöntekijä, joka. on 20
9674: tulkiinta, j·ohon lain sanamuoto voi antaa ai- vuotta ·ollut saman työnantaj,an työssä. j.a
9675: hetta, jdhtaa käytännössä mahdotJtomuuk- twllut niin ki vulloiseksi tai muuten t.)'IÖ.hön
9676: .siin ja mitä suurimpaaill kohtuuttomuruteen, kykenemätromäksi, ettei voi itseään elättää,
9677: sillä se ielree useimma.ssa ta,p.auksessa lain on oikeuteittu voimainsa mukalista työtä vasc
9678: ilmeisen tm~kotuks·en toteutumisen mahdot- taan saamaan elatuksensa riippumatta siitä,
9679: tomaksi ja. j1ä1ttää työntekijän kokonaan tuT- onko hän juuri sinä aikana, kun oli työn-
9680: vattoma;k!si. Sillä kukapa esimerkiksi 20 tai antajan työssä, tullut kivulloiseksi tai työ-
9681: 30 vuoden kulut·tua vdi todistaa, että hän hön kykenemättöm:ä,ksi. Kun lain sana-
9682: jum.ri sinä aikana, krm oli työn·an·tajansa muoto voi antaa ajhetta t:äU.aiseen kO'htuutto-
9683: työssä, tuli sairaaksi tahi työhön ky:kene- mulll1:.een johtavaan ja lain tarkoitust·a vas-
9684: mättömäksi, varsinkin jos hän V'älillä v·aik- taan sotivaan tulkintaa,n, on lakia niin muu-
9685:
9686:
9687:
9688:
9689: •
9690: 236 V,3. - Köyhäinhoitolain muuttaminen.
9691:
9692: tett!llva, että täl1ainen tulkinta käy m:aih- Eduskunnoo hyväksyttäväksi seu-
9693: dottomaksi. Senvuoksi esitän valtiopäivä- raavan lakialoitteen köyhäinhoitolain
9694: järjestyksen 3l1 § :n säännösten mukaisesti muuttamisesta:
9695:
9696:
9697: Laki
9698: kesäkuun 1 päivänä 1922 annetun köyhäinhoitolain
9699: muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
9700:
9701: Eduskunnan päätöks{}n mrulkaisesti muutet~an täten kesäimun 1 p:äivänä 1922 anne-
9702: t,un köyhäinhoitolain 5 § näin kuuluvaksi:
9703:
9704: I Lu:ku. keu:teitu v;o]mainsa mukaista työtä vaSII:.aan
9705: saa:ma~n kuol~npäiväänsä asti elatuksensa
9706: Köyhäinhoito ja yksityisten elatus-
9707: velvollisuus. työn!an:tad'altaan tahi, jos niin ikohtuu[liseksi
9708: harkitaan, hänen perillisiltään tahii liikkeen
9709: 51 §. tai yrityksen omista:jaha.
9710: Jos työntelci~ä on ollutt sarrnan työnanta- Liilkkee.n tai y.ritykoon omist.ajan tai hal-
9711: jan työssä t~aikka palvellut sa:ma.ssa liik- tijan vaihdos ei a!iheut1a muutosta tässä Sla-
9712: keessä tai yrityksessä vähintään kaksikym- nottmm oikeuteen.
9713: mentä vuotta ja tullut niin kivulloiseksi 'l'äroä laki, jolla kumotaan kesäkuun 1
9714: talli muuten työhön kykenemättömäksi, päivänä 1922 annetun köyihäinhoitol!in 5 §,
9715: etJtei hän enää voi itseään elättää, o1koon oi- tulee voi maan
9716: 1
9717: kuun päivänä 19
9718:
9719:
9720: Helsingissä;, helmikuun 7 päivänä 19J29.
9721:
9722:
9723: F. J. Leino.
9724:
9725:
9726:
9727:
9728: •
9729: 237
9730:
9731: V ,4. - Lak. al. N :o 16.
9732:
9733:
9734:
9735:
9736: Kuusisto y. m.: Ehdotus laiksi tielain 66 §:n 1 ja 2
9737: momentin muuttamisesta.
9738:
9739:
9740: E• d u s k u n n a ll e.
9741:
9742: Vaikka uudet tielait ovat olleet voimassa jo on osoitettu - kaikilla osallisilla saman-
9743: lyhyen ajan on käytäntö osoittanut, että laista äänivaltaa, joten vähävaraisille tie-
9744: laki on eräässä tärkeässä kohdassa epäonnis- osakka1lle voidaan asettaa kohtuuttomia ra-
9745: tunut. Tielain 66 § :n 2 momentin mukaan situksia heidän tiestä saamaansa hyötyyn
9746: kylätien osaka:sten kokouksessa on, tosin verrattuna. Krun lisäksi tieosakasten kokouk-
9747: eräin rajoituksin, kullakin se äänimäärä set pidetään talvella, jolloin hyvin monet
9748: kuin hänelle on pantu tieyksikköjä. Tällai- pienviljelijät ja muut vähävaraiset ovat tu-
9749: nen säädös on täysin epäoikeudenmukainen kinajossa tai muissa ansiotöissä muilla paik-
9750: ja käytännössä voi johtaa siihen, että pieni kakunnilla) ei heillä tällöin ole siis tilai-
9751: vähemmistö kokouksessa voi tehdä mielensä suuttakaan valvoa etujaan edes lain sal-
9752: ja oman etunsa mukaisia päätöksiä. Jo joh- limissa puitteissa. Tie!kuntakokouksiin saa-
9753: 1
9754:
9755:
9756:
9757: donmukaisuusnäkökohdat vaativat mieles- punkin jo tästä syystä enimmäkseen varak-
9758: tämme mainitun lainkohdan muuttamista, kaita tientekovelvollisia ja heillä on siten
9759: koska tielait eivät muilta osiltaan tunne täl- hyvä tilaisuus asettaa muille kohtuuttomia
9760: laista ääniasteikiko-järjestelmää tieklmnan tientekorasituksia, sillä pääseväthän he itse
9761: asiain hoidossa. vastaavassa määräss~ sitä helpommalla.
9762: Tästä johtuva epäkohta .on! vielä ilmei- Koska lain ,5.9 § :ssä säädetään, että tie-
9763: sempi kun ottaa huomioon minkälaisen ko- osakasten kokous on pidettävä viimeistään
9764: koonpanon käytännössä muutenkin saa se maaliskuulla, on sitä silmälläpitäen lain
9765: elin, jolla on oikeus asettaa .tien tekemisestä 66 ~· :n 1 momenttiin tehty asian vaatima
9766: ja kunnossapitämisestä aiheutuvia rasituk- muutosehdotus.
9767: sia. Lain mukarun siitä on kyllä oikeus päät- Edelläsanotun nojalla ehdotamme kun-
9768: tää kaikilla niillä, jotka tietä säännöllisesti nioittaen,
9769: ajotienään käyttävät tai siitä muutoin hyö-
9770: tyvät. Tiekuntakokouksessa, jossa . asiasta että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9771: päätetään, ei ole kuitenkaan - kl1ten edellä van lakiehdotuksen:
9772:
9773: Laki
9774: tielain 66 §:n 1 ja 2 momentin muuttamisesta.
9775: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten toukokuun 3 päivänä 1927 anne-
9776: tun tielain 66 §. :n 1 ja 2 momentti näin kuuluviksi:
9777: Kylätien osakasten kokous on pidettävä sekä tarpeen vaatiessa useamminkin. Ko-
9778: kerran vuodessa, viimeistään maaliskuulla, kouksen kutsuu koolle hoitolrunnan puheen-
9779: •
9780: 238 V,4. - 'l'ielain muuttaminen.
9781:
9782: johtaja, Sellaisesta kokouksesta on i1moitet- Kokouksessa on kullakin tientekovelvolli-
9783: tava tieosakasten määräämällä tavalla, ja on sella yksi ääni.
9784: ilmoituksessa mainittava ne asiat, jotka ko-
9785: kouksessa tulevat käsiteltäviksi.
9786:
9787:
9788: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1'929.
9789:
9790:
9791: Aug. Kuusisto. J. F. Tolonen.
9792: Matti Puittinen. A. Valta.
9793: Tuomas Bryggari. V alfrld Eskola.
9794: Kalle Myllymäki. Jalmari Linna.
9795: Isak Penttala. Edward Setälä.
9796: Antti Lehikoinen. Samuli Tervp.
9797: Albin Koponen. Kalle Valta.
9798: Aino Lehtokoski. Taneli Typpö.
9799: Toivo Halonen.
9800:
9801:
9802:
9803:
9804: •
9805: 239
9806:
9807: V,s.- Lak. al. N:o 17.
9808:
9809:
9810:
9811:
9812: Hänninen: Ehdotus laiksi isostajaosta ja verollepanosta
9813: Kernijärven, Kuusamon ja Kuolajärven pitäjissä
9814: Oulun lääniä 17 p:nä tammikuuta 1898 annetun ase-
9815: tuksen 2 §:n muuttamisesta.
9816:
9817:
9818: E duskunilJa.lle.
9819:
9820: Nojautuen 1S4B annetun maanjako-ohje- vausJarvl-a ovat myös Hyv:älj.ärvi, Matala-
9821: säännön 138 § 2 momenltin määräyksiin on järvi ja Ruik:aJjärvi. Näiden lisäksi o.n useita
9822: isojakotoimituksissa Jrurven laslremisen kymmeniä pieniä kuivausjärviä ja lampia.
9823: ik:ruutJt.a syntyneet niityt jl(mtomruiden vilje- Kun kuiJv.ausjärviniittyjä ei lueta veron-
9824: lyksiiksi lmtsottuina j:ätetty huomioonotta- kantavaJksi mruaksi, ei my&kä.ä!ll otma niitä
9825: matta ja ne on annettu isoissajaoissa tiloille huomioon talOljen man.tta.ali.a määrättäessä.
9826: joutromaina, vaikka. ne usein ONalt mitä pa- Näin ollen ruiiden talojen manlttaalit, joiden
9827: l1asta niittyä. Täten on tahdottu järvien niityt .ovat pääasiallisesti ve8ijåttöjä, j.äävät.
9828: kuivatt&jillte vamta e~äitä etuja, mutta 'V"ar- .pieniksi, vai:kka ne usein suurin lkust·annuk-
9829: sinkin senjälkeen, kun maa.verm on pois- sin ovrut ·järviä laskenee.t. Kuus&mon ja.
9830: tettu, on tämä se&ka tUJllut maano:mllstajille Posion kunnrissa ovat nämä räikeitä esi-
9831: useimmissa trupauksissa '\1ahingolliseksi, eikä merkke!jä siitä, että kuiv.aUSijärviniirttyjä
9832: se ole oikeuderumukainenkaan. omistaville taloillle on e!hdoterttu liian vähän
9833: Pa,:rfuaillaan on mojaiko käynnissä Kemi- maata, vruhemmän kuån esi.m. huonoja suo-
9834: järven, Ku-olajäl'Ven, Kuusamon ja Posion niittyj.ä omaavriHe. J,os siis näissä kunnissa
9835: kunniss:a, joita varten on säädetty osittain vesijätöt jätettäisiin pois veronalaisen maan
9836: oma isOij a!lmasetus (17/1 1898). Näide:nkin luvusta manttaalia laskettaessa, tultaisiin
9837: pitäjien isossaja;ossa on kuivausjä.rviniityt aivan päinrvasttaiseen tulokseen kuin sään-
9838: luettu joutomai:ksi. Kemijärven ja Kuola- nöstä latadittaessa on ta:vkoitettu. Tässä ta-
9839: jäiWen .pitäjissä on kuivauSijärvliä vähem- pauksessa kuiv:ausjärvien tekid,öitä rangais-
9840: män, mutta Kuusamon ja Posion kunnissa, taisJiin.
9841: j.oissa ve.rollepiano on sitäpaitsi kesken, on Muualta Suomesta on jo esimerlk:kejä
9842: niitä hyvin p•aljon. Talojen parhaat niityt siitäikin, että •,.nesi:jätöt orvat j-O'Illtuneet kei-
9843: ovat siellä useimmiten vesij,ä:ttömailla. nottelun esinei!ksi, kun niitä ei ole luettu
9844: Esimerklreinä kuivausniittyljen lwajuu- talojen veron•a:l'aiseksi maaksi. Kuusamossa
9845: desta mailinittaikoon, erttä Kuusamojärven ja Posiolla voi käydtä samoin, j·os kuivaus-
9846: laskun kautta, johon saatiin lupa 6/4 1806 jäwiniitt.yjä ei lueta verolliseks.i maaksi.
9847: syntyi lawjoj·a niit.ty;maita; Kitka- j•a Posåo- Edelläoleviin perusteluihin viitaten ehdo-
9848: Jarvien laskun kautta, j•oka suoritettiin tamme
9849: vuosina 1840--42 ja parannettiin 1864
9850: paikikeilla, saatiin vesrrlj•äJttöniittyjä 700- Edw;kunnan hyväksyttäväksi seu-
9851: 800 kuormanalaa. HuomattaV'an suuria kui- raavan lain:
9852: 240 V,5. - Kuusamon, Kemijärven Ja Kuolajärven isojako.
9853:
9854: Laki
9855: 17 p:nä tammikuuta 1898 annetun armollisen asetuksen isostajaosta ja verollepanosta
9856: Kemijärven, Kuusamon ja Kuolajärven pitäjissä Oulun lääniä 2 §:n muuttami-
9857: sesta toisin kuuluvaksi.
9858:
9859: Bduskunnan päätöksen mukaisesti muu retaan 1'7 !päivänä ta:llllllliikuuta 1898 anne-
9860: tun arm. asetuksen isostajaosta ja verollepanosta Kemijärven, Kiuusamon ja Kuolajär-
9861: ven kunnissa Oulun lääniä 2 § näin kuuluvaksi:
9862:
9863: 2 §. ja asetelttlava metsäopillisen hoidon alaiseksi
9864: 'l'iloiUe on isossa;jao.ssa annettava Kemi- selkä käytettävä ·vakinaiseen metsänhoitoon
9865: jänvellä 1,800 ihelhtaarila sekä Kuusamossa yhteiseksi hyv:äksi, sillä ta,valla kuin y<htei~
9866: ja KUJOla·järwl'lä 2,&00 hehtaaria veron- metsistä on erityisesti säädetty.
9867: kannattavaa maata lrokonaista manti'aalia Kuusamon ja siitä eronneen Posion kun-
9868: kohti, arvotonta maata lukuUllJOttamatta, nan osan alueelrra iueta.an järvien laskujen
9869: kuitenkin siten että se maa, jonka tilat yhtey.dlessäJ sy;n:tynoot niityt ve~onkannatt.a
9870: jaossa saavat yli sen määrän, mitä niille va:ksi maaksi ja ne otetaan huomioon tilojen
9871: nykyään voimassa olevien asetusten mukaan manttaale~ja mä.ä~iilttiie.'>.'lä.
9872: olisi ollut annettava, on lohka.istruva erilleen
9873:
9874:
9875: He$ing~, 12 p :nä helmhlnwta 1929.
9876:
9877:
9878: ~lo H~u.ninen.
9879: 241
9880:
9881: V,6. - Lak. al. N:o 18.
9882:
9883:
9884:
9885:
9886: Ailio y. m.: Ehdotus laiksi eräiden luonnonsuojelu-
9887: alueiden perustamisesta valtionmaille.
9888:
9889:
9890: B d u s k u n n a ll e.
9891:
9892: Edw~kunta on, kuten tunnettua, 1928 vuo- tys ja jos sitä ruvetaan seuraamaan, tulee se
9893: den valtiopäivillä hallituksen .esityksestä hy- vallan mullistavasti vaikuttamaan viran-
9894: väksynyt 1ain eräiden luonnonsuojelualuei- omaisten ja valtion toimiin maamme pohjoi-
9895: den perustamisesta valtion maille. Kuiten- sissa pitäjissä ", ja kun luonnonsuojelualuei-
9896: kin on hallitus jättänyt lain vahvistamatta, den perustaminen on vallankin metsätutki-
9897: sittenkuin se oli siitä hankkinut lausunnon muksen mutta myös yleisen kulttuurin kan-
9898: korkeimmalta oikeudelta, ja kun tämä oli nalta katsottuna erityisen suotavaa, olisi
9899: äänestyksen jälkeen esittänyt lain jätettä- Eduskunnalla mielestäni täysi syy ottaa har-
9900: v~iksi vahvistamatta. kittavakseen, eikö yllämainittu laki olisi sel-
9901: Mainittmm hylkäävään lausuntoon ei kor- laisenaan hyväksyttävä, koska muuten voisi
9902: keimmalla oikeudella kuitenkaan ole ollut käydä niin, ettei vuosikymmeniin saada maa-
9903: oikeudellista perustetta eikä myöskään riit- hamme perustetuksi suurempi):t luonnonsuo-
9904: täviä lakiteknillisiä syitä, kuten maanmit- jelualueita.
9905: taushallituksen pääjohtaja K Haataja, jota Samalla huomautettakoon, että jos isojen
9906: on katsottava isoajakoa koskevain oikeudel- vahinkoeläinten rauhoittamisen puheenaole-
9907: listen kysymysten erikoiseksi asiantuntijaksi, villa alueiHa katsotaan tuottavan vaihinkoa
9908: arvostelussaan aikakauskirjassa ,Maanmit- ympädstöjen taloudelle, V·Oisi edus<kunta
9909: taus" v. 19,218, s. 172, on osoittanut, lau- tietenkin esittää toivomuksenaan, että halli-
9910: suessaan m. m. seuraavaa : ,Edellä oleva tus lain täytäntöönpanoa.setusta antaessaan
9911: selonteko osoittaa kuitenkin, että iaU!suntoa tarpeellisessa määrässä myös tässä suhteessa
9912: vastaan voidaan esittää varsin painavia huo- pitäisi silmällä paikkakuntalaisten etua.
9913: mautuksia ja allekirjoittanut puolestaan ,Ehdotamme kunnioittaen näillä perus-
9914: katsoo, että se on kokonaan väärä". teilla,
9915: Kun puheenaolevalla lausunnolla lisäksi että Eduskunta hyväksyisi muut-
9916: olisi, kuten pääjohtaja Haataja lausuu ,var- tam.attomana jo ennen hyväksymänsä
9917: sin pitkälle ulottuva periaatteeHinen merki- seuraavan lain:
9918:
9919: Laki
9920: eräiden luonnonsuojelualueiden perustamisesta valtiomnaille.
9921: Eduskunnan päätöksen mukaisesti sä~detään täten:
9922:
9923: 1 1§. seksi, josta säädetään helmikuun 23 päi-
9924: Sellaisen luonnonsuojelun aikaansaami- vänä 19Q3 annetussa luonnonsuojelulaissa,
9925: 63-29 31
9926: 242 V,G. - Luonnonsuojelualueiden perustaminen.
9927:
9928: sellaisena kuin se on muutettuna lailla mar- Oularika:joen seutu Kuusamon ja pieneksi
9929: raskuun 115 päivältä 1927, ·erotetaan seuraa- osaksi Kuolajärven kunnassa, alaltaan noin
9930: vat valtiolle kuuluvat alueet: 235 ikm 2 ;
9931: 1. yleisiksi 1uonnonsuojelualueiksi eli Pyhätunturin seutu Kemijärven ja Pel-
9932: luonnonpuistoiksi: kosenniemen kunnissa, alaltaan noin 20 km 2 ;
9933: :Kutsajoen alue Kuolajärven kunnassa, Heinäsaaret Petsamon kihlailmnnassa, alal-
9934: alaltaan noin .21:5 km 2 ; taan noin 5 km2 ; ja
9935: Storlandet- eli Stora Träskö-niminen saari
9936: Pisavaaran seutu Tervolan ja Rovaniemen
9937: sitä ympäröivine vesialueilleen Kirkkonum-
9938: kunnissa, alaltaan noin 36 km2 ;
9939: men kunnassa, alaltaan noin 3. 7 km 2 •
9940: Pallas- ja Ounastunturin seutu Kittilän,
9941: Muonion ja Enontekiön kuntien a:lueella, 2 §.
9942: alaltaan noin 850 km2 ; Luonnonsuojelualueiden erottaminen Kuu-
9943: Mallan tunturiseutu Enontekiön kun- samon ja Kuolajärven kunnissa älköön olko
9944: nassa, alaltaan noin 20 km 2 ; esteenä isonjaon tarkoiturosenmukaiselle to-
9945: Pääskyspahdan alue, alaltaan noin 30 km2 , teuttamiselle näissä kunnissa; älköön sen
9946: ja Pummanginniemen luoteisosa, alaltaan kautta myöskään loukattaiko yksityistä omis-
9947: noin 47 km 2 , molemmat Petsamon kihlakun- tusoikeutta niihin alueisiin, jotka joutuvat
9948: nassa; ja • luonnonsuojelualueiden pnrnn, älkööTikä
9949: Hiisjärven tienoo Salmin kunnassa, alal- estettäkö alueiden omistajain tarpeellista
9950: taan noin 3.5 km 2 ; sekä pääsyä niille.
9951: 2. erityisiksi suojelua,lueiksi eli kansallis- Storlandet- eli Stora Träskö-nimisen saa-
9952: puistoiksi : ren luonnonsuojelu ei käsitä kalastusta.
9953:
9954:
9955: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1929.
9956:
9957:
9958: Julius Ailio. Mauno Pekkala.
9959: 243
9960:
9961: V,1. - Lak. al. N:o 19.
9962:
9963:
9964:
9965:
9966: Kauranen y. m.: Ehdotus laiksi eräiden lahjoitusmaa-
9967: kruununpuistojen luovuttarnisesta.
9968:
9969:
9970: 1<} d u s kun n a ll e.
9971:
9972: Vuoden 1928 valtiopäiville on hallitus an- nyt tämän lunastusoikeuden niiltä lahjoitus-
9973: tanut esityksen eräiden kruununpuistojen maatilallisilta, joiden maista lohkaistut loh-
9974: luovutta:misesta yhteismetsiksi. Tässä laki- komaat on ennen vuotta 1887 julistettu
9975: esityksessä ehdotetaan eduskunnalle, että kruununpuistoiksi.
9976: valtioneuvosto oiikeut·ettaisiin 6 pa1vana Kun eduskunta kirjelmässään 18 päivältä
9977: toukokuuta 1887 annetun, yhteismetsien ai- tammikuuta 1921 on kehoittanut hallitusta
9978: kaansaamista Viipurin läänin lahjoitus- m. m. huolehtimaan siitäkin, että alkuperäi-
9979: mailla koskevan senaatin päätöksen mukai- sen vähävaraisen lampuotiväestön taloudel-
9980: sesti luovuttamaan luovutuslupauksen alai- lisen tilan vahvistaminen riittävästi otetaan
9981: set kruununpuistot yhteismetsiksi niillä eh- huomioon ja että ma;hdollisuuden mukaan
9982: doilla, jotka mainitussa päätöksessä ovat lä- pidetään silmällä sitä sosialipoliittista tar-
9983: ·hemmin määrätyt. koitusta, lllikä aikanaan on oHut hallituksen
9984: Jos hallituksen ·esitys hyväksyttäisiin sel- ja valtiosäätyjen asiaa koSkevien toimenpi-
9985: laisenaan niin ,seuraisi siitä, että luovutus- teiden aiheuttajana, niin emme voi käsittää
9986: lupauksen ulkopuolelle jäisivät kai1{1ki ne tähän ,py,rkimykseen soveltuvaksi sellaisen,
9987: kruununpuistot, jotka ennen 6 päivää tou- asiallisuuden ja oikeudenmukaisuuden kan-
9988: kokuuta 1887 ovat sellaisiksi julistetut. nalta katsottuna suuren epäkohdan säilyttä-
9989: Tällainen tulkinta veisi kuitenkin varsin mistä, että hallituksen esittämän lain ulko-
9990: omituisiin tuloksiin ja tietäisi sitä, että tois- puolelle muodollisten syiden perusteella
9991: ten lahj·oitusmaiden lampuodit asetettaisiin dätettäisiin toinen osa lampuotitila:llisia.
9992: oikeudellisessa ,suUJ.teessa aivan erilaiseen ase- Edellä esittämämme perusteella ja viitaten
9993: maan ,kcuin toisten sillä perusteella, että jos vuoden 1904-05 valtiopäiville jätettyyn
9994: kruummpuistoiksi julistaminen on erilai- anomusehdotukseen ehdotamme kunnioit-
9995: sista syistä, joita asianomaiset lahjoitnsmaa- taen,
9996: tilalliset eivät ole aihenttaneet, viivästy-
9997: nyt yli vuoden 1887, tämä viivästyminen että Eduskunta hyväksyisi kysy-
9998: on lampnodeille antanut lunastusoikeuden myksessä olevan lakiehdotnksen näin
9999: kruununpuistoon, mutta sitä vastoin riistä- kuul1wana:
10000: 244 V,7. - Lahjoitusmaakruununpuistojen luovuttaminen.
10001:
10002: Laki
10003: eräiden labjoitusmaakruununpuistojen luovuttamisesta.
10004:
10005: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
10006:
10007: Valtioneuvosto oi:keutetaan luovuttamaan hankkeeseen samoin kuin siltäkin osalta,
10008: Viipurin läänin ,laJhjoitusmailla olevat kruu- jolta entiset lampuotitilat ovat siirtyneet
10009: nunpuistot yhteismetsiksi entisille lampuo- pois alkuperäisiltä lampuodeilta tai heidän
10010: deille tai heidän rintaperillisilleen, kuiten- tlaillisilta perillisiltään, sekä
10011: kin huomioon ottamalla, että valtioneuvosto, joka antaa tarkemmat
10012: että sanottujen puistojen hoidosta saatu määräykset tämän lain täytäntöönpanosta,
10013: nettovoitto on jääpä valtiolle, on oikeutettu myöntämään osallisuuden yh-
10014: että valtio tulee osakkaaksi näin muodos- teismetsään sellaisillekin, paikalliseen väes-
10015: tettaviin yhteismetsiin siltä osalta, jolta lu- töön kuuluvalle kysymyksessä olevan tilan
10016: nastukseen oikeutetut lampuodit tai heidän haltijalle, joka tämän lain ensimmäisen mo-
10017: rintaperillisensä eivät syystä tai toisesta mentin mukaan ei pääsisi lunastuksesta
10018: osallistu tai pääse osallisiksi yhteismetsä- osalliseksi.
10019:
10020:
10021: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1929.
10022:
10023:
10024: Jooseppi Kauranen. E. A. Tuomivaara.
10025: Antti Kuisma. Viljami Kalliokoski.
10026: Jooseppi Seppänen. Heikki Vehkaoja.
10027: P·ekka Kopsa. P. Saaarinen.
10028: 245
10029:
10030: V,s. - Lak. al. N :o 20.
10031:
10032:
10033:
10034:
10035: Leppälä y. m.: Ehdotus laiksi Salmin, Saanlahden ja
10036: .Karpiselän kunnissa sijaitsevien lahjoitusmaakrwn-
10037: nunpuistojen 1nuodostamisesta knnnallisiksi yhteis-
10038: metsiksi.
10039:
10040:
10041: Ed u s k u 1111 alle.
10042:
10043: Sittenkun Viivuri11 lääni 1811 oli liitetty helmikuun 26 päivältä 1828. Huhtikuun 1
10044: muun Suomen yhteyteen, ryhdyttiin järjes- pmvana 1873 päivätyllä kauppakirjalla
10045: tämään siellä olevien lahjoitusmaiden lam- ostikin Suomen v·altio tässä tarkoituksessa
10046: puotien asemaa, jotta heistä tulisi itsenäi- Salmin, Korpiselän, Soanlahden ja. Hutja-
10047: siä, omaa maata viljeLeviä taLonpoikia, ku- kan tila.t 400,000 ruplan ~auppahinnalla.
10048: ten muun Suomen talonpojat olivat. SilJä, Samana vuonna pidettiin asian johdosta
10049: aikana, jolLoin ma.inittu lruäni oli venäläis- lampuotien kanssa kokouksia Salmissa,
10050: ten v.alloi.ttaji·en hallussa, olivat nimittäin Soanlahdella ja Korpiselällä. Näissä ko-
10051: lahj·oitusmailla asuvat talonpojat isäntiensä kou:ksissa ilmoittivat lampuodit haluavansa
10052: todellisia maaorjia, eivätkä tietenkään sil- lunastaa kysymyksessä olevat tilat kokonai-
10053: loin päässeet käyttämään hyväkseen ;perus- suudessa:nsa, hyljäten ehdotuksen, että val-
10054: tuslain Ruotsin vallan aikana heille s11omaa tio tulisi osalliseksi lahjoitusmaihin ot,ta-
10055: oikeutta ostaa perinnöksi viUelemiä:nsä malla osaa lunas:tushinnan suoritukseen.
10056: kruununtiloja. Näin ollen olivat he .talou- Kun n•euvotteluissa ei näin ollen onnistuttu,
10057: dellisessa· ja henkisessä kehityksessä tuntu- niin julisti senaatti, huolimatta valtiopäi-
10058: vasti j'älessä muun Suomen talonpoi:lrnis- v.äin nimenomai.sesta. päätöksestä, rtilojen
10059: väestöstä. Asiain tilan korjaamiseksi päätet- luovutuksen ja veroUepanon suhteen vuonna
10060: tiinkin vuoden 1867 valtiopäivillä osta·a Vii- 18715 43,130.64 ha suuruisen alueen Salmin,
10061: purin läänissä oreva>t lahjoitusmaat niitten vuonna 1877 20,190.16 ha suuruisen alueen
10062: silloisilta omistajilta ja luovuttaa s·wnotut Soanlahden ja samana vuonna 64,302.16 ha
10063: tilat .täydellä omistusoikeudella niiden vilje- suuruisen alueen Korpiselän lahjoitusmai-
10064: lijöille, lampuodeille, sillä ehdolla, että nämä den metsistä kruununpuistoiksi ja luovutti
10065: nwsittai<Silla kuoletusma:Iamilla suorittavat vaan jäleUe jääneen osan lampuodeme ja·et-
10066: valtiolle takaisin lahjoitusmaiden «Jstohin- tavaksi. Yerollepanojulistuksen 8 pykälän
10067: lJan. Tämän tilojen luovutuksen tuli tapah- mukaan on liikametsälle pa.ntav,a metsävero
10068: tua niin pian km1 valtio oli sa.anut tiloille ja tarjottava. s•e tilanhaltijalle sanottua ve-
10069: lainhuudot ja. kiinnekirjat. Sen j'ä1keen roa vastaan jos hän haluaa sen ottaa, vain
10070: piti tiloilla toimitettaman isoj.ako ja verol- kielteisessä tapaul{Sessa piti metsän jäädä
10071: lepano paikkakmmalla voimassa olevain Ya:ltiolle. Ainoast,aan nämä metsät ja. hovi-
10072: perusteiden mukaan. Viipurin läånissä oli tiloille jaettava,t metsät olisi, jos laillisia
10073: verollepanosta voimassa armollinen julistus muotoja olisi noudatettu, pitänyt tulla val-
10074: 246 V,s. - Lahjoitusmaakruununpuistot.
10075:
10076: tiolle, eivätkä ne suuret alueet, jotka senaatti tään, miten Viipurin läänin kuv;ernöörin oli
10077: omavaltaisosti ennen jakoa julisti kruunun- men:ete.Jtävä lahjoitusma,a~asioissa. Niihin
10078: puist.oiksi, sillä lwhjoitusniaiden ostamis·en alueisiin nrähden, jotka jo olivat julistetut
10079: tar1mitushan oli lampuot~en aseman truke- krununpuistoiksi, ·eivät hän·en toimenpi-
10080: minen :eikä y,alti.on r]ka:stuttaminen. teensä enää olleet tarpe:elliset, eikä niistä
10081: Tä1laiseUa menettelyllä ei lampuotien sen vuoksi ollut tarpeen tässä kirj<eessä mai-
10082: a:sema tietenkä·äa1 tullut ,tyydytt,ävästi jär- nit,a. Mitään peria·aUeellistakaan syytä aiS'et-
10083: jestetyksi ja käsit,eltiin asiaa jatkuvasti val- ta'a näitä kruununpui,s:toja erikoi:sasema;an
10084: tiopäiviYlä ja senaatissa, joka tmvkokuun 6 ei myöskään ollut, sinä kaiikikien lahjoitus-
10085: päivänä 18:87 päättikin, että lahjoitusmaille maiden ·ostamisen tarkoitushan oli sama:
10086: oli muodostettava yhteismetsiä, j,a että lii- Lampu:otien kohottaminen itse11äisiksi talon-
10087: kamaina lohkaistavat metsämaat olivat tois- pojik.si. Lampuotien omi,stusoikeus lahjoi-
10088: taiseksi muodostettavat kruununpuist.oiksi, tusmaihin kokonaisuudessaan perustuu val-
10089: jotika lampuodit myöhemmin 1saisivat vuosit- t·iopäiv:äin vuonna 1867 telmmään päätök-
10090: taisilla kuo1etusmaksuilla, lunastaa itsellensä. 'seen, e~kä senaatin ylläm.ainittu .päätös luo-
10091: Oli tultu huomaamaan, että jos lampuodi1le nut mitään uusia oikeuksia, vaan oli se eräs
10092: alunpitäen olisi asete.ttu niin suuri vuosi- käyt:ännöllinen toimenpide valtiopäiväin
10093: n;wksu, mikä olisi vastanut koko :heille kul- pä1ätöksen täytäntöön panemiseksi. Tämän
10094: Iekin lankoavaa osuutta lahj·oitusmaista, vuoksi :ei senaatti myöskään ollut oikeu-
10095: olisi vuosimaksu ollut heille ylivoimainen, 'tettu millään määräajalla rajoittamaan
10096: ja tämän vuoksi päättikin senaatti, että. he lampuot~en luna;stusoikeutta, koskei sellai,sta
10097: vasta sitten, kun vilj>elysmaiden kuoletus- oltu valtiopäiväin päätöksessä mainittu.
10098: maksut olisivat lakanneet, alkaisivat mak- Näin on rt::ämä asia myöskin käsitetty ja
10099: saa metsämaiden lunastusma:ksua. Tämä sen mukaisesti onkin vuonna 1908 luovu-
10100: lun,astushintwkin määrit,eltiin päätöksessä tettu Ventelän metsä-alue Muolaan pitäjän
10101: tarkoin ja edellyt,ettiin siiruä aivan oikein, V~entelän j,wkokuntaan kuuluvien tilojen
10102: että metsät valtion hoidossa tuottaisivat tu- omi,stajiHe j·a vuonna 11910 Besiborodkon
10103: loja, jotka tulot olisivat luettavat Lampuo- kruununpuisto Ja:a:kkiman pitäjän Besbo-
10104: ti:en hyväksi lunastushill'ITan Vlähennyksenä. rodkon jailmkunn:an osa,kkaille. Salmin,
10105: Koko toimenpide, liikamaiden ikruununpuis- Korpiselän j.a Soanla:hden pitäjissä on lah-
10106: toiiksi julist.aminen, oli ainoastaan väliaikai- joitusmaa-asia:n järjestämi:nen vi·e1ä arivan
10107: nen ja tark10itettu kestämään vain niin keskeneråinen, eikä kaikilLe lampuodeille tai
10108: kauan, kuin vilj<elystilojen kuoletusmaiksut heidän perillisil1ensä ole vi,eläkä>än annetltu
10109: )[{;estäisivät. Se oli puhdas avustustoimen- perintökirj·oj.a. Kun moni tila kuitenkin
10110: pide valtion puolelta, jotta heikossa talou- aiikain kuluessa on siirtyny;t pois entisiltä.
10111: dellisessa ,a.s·emassa olevat l,ampuodit eivåt lampuodeiHa tai heidän perillisilt.änsä, tu-
10112: men:ehtyisi liian suurten alikumaksuj·en pai- lisi lahjoitusmaakysymyksen alkuperäinen
10113: nosta j.a lahjoitusmaiden ostamisen tarkoi- sosiaalinen tarkoitus, vähå:varaisen rajaseu-
10114: tus siten olisi joutunut vaaranalais·eksi. tuväestön taloudellinen tukeminen, nykyään
10115: Niitä ,alueita, jotka jo aikaisemmin olivat parhaiten täytetyksi siten, ·että s:anotuissa
10116: juhstetut kruununpuistoi1ksi, ei tässä pää- kunnissa oleva,t ikruununpui,st.ot luovutettai-
10117: töksessä millään tavoin ,asetettu erikoi,sase- siin kunni:Ue ikunnallis~ksi yhteismetsiksi.
10118: maan, kaikkein vähimmin suhtauduttiin Tål1ä tavoin tuli;sivat sanotut metsä:t par-
10119: niihin mil1ään tavoin ldeLteisesti. On nimit- haiten hoidetuiksi ja säästetyiksi liikahak-
10120: täin mui'st,etta va, ett:ä ma.ini,ttu päätös on ka.u:ksilta rsekä. kaikkien <entisten lahjoitus-
10121: kirj,een muodossa, jossa kirj~ees.~ii määrå- maiden alueilla asuvien kansanikerrosten
10122: V,s. - Leppälä y. m. 247
10123:
10124: hyvä:ksi käytetyiksi. Viittaamme tässä suh- hottaminen, parhaiten toteutetuksi. Viit-
10125: teessa Beshorodkon .eli Lumivaaran yhteis- taamme hallituksen ·esitykseen elokuun 30
10126: me.tsån mallikelpoise,en tilwan ja erittäin päivältä 1928 lahjoitusmaakruununpuisto-
10127: tuloklselliseen hoitoon. Näin saataisiin tämä jen luovuttamisesta.
10128: vuosikymmeniä vireillä ollut kysymys kaik- Ehdotamme,
10129: kia tyydyttävällä tavalla pois päiväjär-
10130: jestyksestä j.a sen alkuperäinen tarkoitus, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
10131: rajaseutuvä,estön taloudellisen aseman ko- van lakiehdotuksen:
10132:
10133:
10134: Laki
10135: Salinin, Soanlahden ja Korpiselän kunnissa sijaitsevien lahjoitusmaakruunun-
10136: puistojen muodostamisesta kunnallisiksi yhteismetsiksi.
10137:
10138: Eduskunnan päätöksen mukais1esti sääde- kruununpuistot muodostetaan ilmnnallisiksi
10139: tään tät,en, .että Salmin, Soanlahden ja Kor- yhteismetsrk:si.
10140: piselän ikunnissa sij,a;i,t;sevat lahj.oitusma,a~
10141:
10142: Helsingissä, 9 päivältä helmikuuta 1929.
10143:
10144:
10145: Juhani Leppälä. Matti Pitkänen.
10146: Antti Juutilainen. Uuno Hannula.
10147: 248
10148:
10149: V,9. - Toiv. al. N:o 30.
10150:
10151:
10152:
10153:
10154: Niilekselä y. m.: Maaluiskuntien kunnaUisverorasitus-
10155: ten tasaamisesta.
10156:
10157:
10158: E d u s k u n n a ll e.
10159:
10160: On tunnettu asia, että kunnalliset vero- häinhoito, on syrjäseutujen kunnissa kohon-
10161: rasitukset maalaiskunnissa, varsinkin vii- nut paljon ripeämmässä tahdissa kuin kun-
10162: meisinä vuosina, ovat aivan peloittavan suu- talaisten veronmaksukyky. Ja varsinkin
10163: ressa määrässä kohonneet. Kehitys on siinä niissä kunnissa, joissa aivan viimeisinä vuo-
10164: määrin ollut epätervettä eräillä paikkakun- sina on rakennettu kunnalliskodit ja muu-
10165: nilla, että se on ollut jo osaltaan syy-nä koti- tenkin köyhäinhoi'to kaikissa eri muodois-
10166: maiseen siirtolaisuuteen vara:kkaammankin saan järjestetty nykyisin voimassa olevan
10167: väen keskuudessa. Ja jollei tähän piakkoin köyhäinhoitolain vaatimalla tavalla, ovat
10168: saada muutosta aikaan, niin ennen pitkää: verorasitukset hyvin huomattavasti kohon-
10169: monilla seuduin asutus rupeaa taantumaan neet.
10170: ja entisetkin viljelykset, sittenkun viimei- Luonnollisesti vaikuttaa myöskin äyri-
10171: setkin metsän rippeet on myyty ja syöty, määrän hintaan hyvin vaikuttavana tavalla
10172: vuosi vuodelta vähenevät ja rappeutuYat. myöskin se, miten tehokkaalla tavalla vero-
10173: Ja niin muodostuu niistä seutukunnista. tus kussakin kunnassa on toimitettu ja mi-
10174: raiskattuja ja autioituneita takamaita, jotka ten korkeiksi veroperusteet missäkin kun-
10175: heikontavat suuressa määrin yhtenäistä ja nassa on kulloinkin vahvistettu. Sillä ei
10176: voimakasta valtion kokonaisuutta. ole kieUettävissä, että tässä suhteessa on
10177: Verorasituksien kohoamiseen on moniakin eräissä kunnissa harjoitettu hyvinkin lain-
10178: syitä. Kuntien menoarviossa näytte1ee ny- vastaista menettelyä.
10179: kyään suurinta osaa kansakoulu ja köy:häin- Samoin on mitä suurin merkitys myös-
10180: hoitokustannukset. Ja onhan luonnollista- kin sillä, miten yleensä kunnan taloutta on
10181: kin, että oppivelvollisuuslain voimaan tul- hoidettu, onko talousarvion laadinta ja kir-
10182: tua, kun usea.ssakaan kunnassa ei ollut lä- janpito ajan vaatimalla tasolla ja yleensä-
10183: heskään riittävässä määrässä kouluja ja en- kin koko kunnan taloudessa noudatettu
10184: tisetkin koulut usein rakennustensa puolesta 'Oikeata ja järkevätä säästämistä.
10185: rappiotilassa, koulujen rakentaminen ver- Mutta vaikkapa ylempänä mainitussa suh-
10186: rattain lyhyessä ajassa on maaluiskunnille teessa olisi kunnallistalous kuinka tyydyt-
10187: tuottanut aivan kohtuuttoman suuria kus- tävä hyvänsä, niin sittenkin vaikuttavin
10188: tannuksia, joita nykyisin maksettavat val- tekija veroäyrin suuruuteen on maksajain
10189: tion apurahatkaan eivät ole riittävässä mää- varallisuus. Missä maksajain enemmistö on
10190: rin kyenneet lievittämään. Samoin toinen heikkovaraista, siellä pakostakin pyrkii äy-
10191: menoarviota rasittava suuri menoerä, köy- rin hinta kohoamaan paljon yli keskitason
10192: Y,o. - Niilekselä y. m. 249
10193:
10194: ja taas m1ssa on suuria maksajia, tehtaita tarkoittanut kansakoulun kustannuslain
10195: y. m. liikkeitä, siellä veroäyrin hinta voi- säädökselläkin, jossa rajaseutujen ja vähä-
10196: daan pysyttää hyvinkin alhaisena. varaisten kuntien kansakoulukustannuksista
10197: Maalaiskuntien liiton toimesta toimitet- valtio suorittaa suuremman prosenttimä.ä-
10198: tiin tilastollinen tutkimus v. 1927 vuosien rän kuin var.a.kasten kuntien koulumenoista.
10199: 1925-26 verotuks.ista. Sen mukaan oli vero- Samoin on yleisistä varoista eri kuntien ha-
10200: äyrin keskimääräinen hinta koko maassa v. kemuksista silloin tällöin korvattu varsin-
10201: 1925 Smk. 7: 77 ja 1926 Smk. 7: 52. Mutta kin eri kaupunk~en liepeillä olevien maa-
10202: Oulun ja Kuopion lääneissä, joissa kunnal- seurakuntien esikaupunkirasituksia.
10203: lisverorasitukset ovat korkeimmat, ne olivat Mutta tämä ei tyydytä. On päästävä sii-
10204: Kuopion läänissä v. 1925 Smk. 10: 65 ja hen, että kai]s"kialla maassamme veronmak-
10205: :D926 Smk. 10:17 sekä Oulun läänissä 1925 sajat tulisivat kunnallisiin verorasituksiin
10206: Smk. 9 : 32 ja 1926 Smk. 9 : 54. nähden mahdollisimman tasapuoliseen ase-
10207: Kun tarkastaa koko maan kuntia samalta maan. Sen saavuttamiseksi voitaisiin asian-
10208: aj.alta, huomaa että 71 kunnassa on äyrin omaiselle kunnalle yleisistä varoi:,;ta suorit-
10209: hinta v. 1926 Smk. 1-5 ja 365 kunnassa taa e:sim .. 50 % keskitason yli menevästä äy-
10210: Smk. 5-10 sekä 86 kunnassa Smk. 10._15 rin hinnasta. Ja kun nyt eduskunnassa kä-
10211: ja vihdoin 10 kunnassa on se noussut Smk. Pittelyn alaisena olevat verolait hyväksyt-
10212: 15---,20 välille. Samana vuonna oli koko täneen siinä muodossa, että mahdollisimman
10213: maan kmmista alapuolella keskitason 249 suuri yhdenmukaisuus saavutetaan verotus-
10214: kuntaa ja yläpuolella 2>83 kuntaa. Ja alin perust·eisiin ja verotuksen tehokkuuteen
10215: äyrin hinta 1 mk. ja korkein 19 mk. nähden, niin on aika saada myöskin laki
10216: Edellisestä selviää jo kuinka tavattoman maalaiskuntain kunnallisveron tasaamisesta
10217: suuressa määrässä äyrin hinta vaihtelee eri yli maan.
10218: kunnissa ja eri puolilla maata. Ja kun kun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
10219: nallisvero meillä nyt jo muodostaa erittäin eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
10220: suuren osan yksityisten veronmaksaj.ain
10221: yleisistä suorituksista, on luonnollinen ja että hallitus r·yhtyisi toimenpitei-
10222: kohtuudenmukainen vaatimus, että vero siin maalaiskuntien kunnaUisvM·o-
10223: jakautuisi mahdollisimman oikeudenmukai- rasitusten tasaantiseksi ja antaisi siitä
10224: sesti kaikkialla maa~samme veronmaksajain Edusknnnalle esityksen.
10225: kesken. Sitä periaatetta kai lainsäätäjä on
10226:
10227: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1929.
10228:
10229:
10230: Matti Niilekselä. Aleksi Hakala.
10231: Antti Junes. T. Janhonen.
10232: Kaarlo Hänninen. Kusti Arffman.
10233: K. A. Lohi. August Raatikainen.
10234: S. Kariniva ... Eero Nurmesniemi.
10235: 250
10236:
10237: V,to. - Toiv. al. N :o 31.
10238:
10239:
10240:
10241:
10242: .Yunnila y. m.: Kunnallisten ojituslautakuntien asetta-
10243: (
10244: misesta.
10245: •
10246: B d u s kunnalle.
10247:
10248: Maatalouden nykyaikainen harjoittami- Maanviljelysinsinöörien työ kuivatustek-
10249: nen vaatii erityisesti kiinnittämään huo- nillist·en suunnit·elmatoimitusten teossa on
10250: miota maan kuivatukseen. Kuivatusteknil- viimeisinä vuosina suunnattomasti kasva-
10251: liset kysymykset muodostavat sangen tä.r- nut. Tutkittuj•en vesireittien pituus on vii-
10252: ~eän osan peltoviljelyksestä. Peltomaiden meisen kymmenen vuoden kuluessa kol-
10253: oikea ojittaminen vaatii kuitenkin että minkertaistunut ja kuivatetun maan pinta-
10254: pääviemärit, joihin pelloilta Vledet laskevat, ala nelinkertaistunut. Tästä huolimatta val-
10255: ovat kunnossa. Näiden avaaminen ja kun- tava määrä tilauksia on ;naanviljelysinsi ·
10256: nosswpito vaatii useimmiten kahden tai nööreillä odottamassa vuoro.msa.
10257: useamman naa;purUJksen yhteistyötä., koska Monet päiväjärjestyksessä olevat jokien
10258: tällaiset vi·emä.rit tavallisesti joudutaan te- perkaus- ja järvien laskutyöt vaatisivat
10259: kemään useamman maanomistajan tilusten paljon enemmän kuin mitä nykyisin on
10260: läpi ja ne myös hyödyttävät useampaa kuin mahdollist-a, maanviljelysinsinöörien aikaa.
10261: yhtä viljelijää. Kunnollisten peltoviemä- Sitä on kuitenkin omansa ehkäisemään nä·
10262: riffil teko ja kunnossapito on muodostunut mät pienet peltovi·emäri- ja laskuojasuun-
10263: yhä. välttämättömämmäiksi sikäli, kun sala- nitelmien teot, jotka pitäisi saada suorite-
10264: ojitus on ruvennut valtaamaan alaa tuksi yksinkertaisem~illa ja vähemmän
10265: maamme pel toviljelyksessä. maanomistaja.Ue huolta tuottavilla toimen..
10266: Ojitussuhteet järjestää meillä vesiOI- piteillä. Vuonna 1927 suorittivat maanvil-
10267: keuslaki vuodelta 1902. Tämän mukaan tu- jelysinsinöörit 330 pientä (noin 1-2 päi-
10268: lee, jos mielitään saada ojan kaivuuta ja vää ~estävåä) toimitusta eli 60 % kaikista
10269: kunnossapit·oa koskeva yritys maanomista- toimituksista; vuonna 1928 oli tällaisten
10270: jaa sitovaksi, valtion virkamiehen, maanvil- toimitusten lukumäärä 503 eli 63 %- To-
10271: jelysinsinöörin, tehdä ojankaivuuta koskeva dennäköisesti nämä pienet toimitukset ovat
10272: suunnitrelma ja kustannusjako osakkaiden suurimmaksi osaksi, ehkäpä kaikkikin, juuri
10273: kesken. Tämä suunnitelma on eräissä ta- viljelysviemärien suunnitteluja. Siis yli
10274: pauksissa jät•ettärvä maaherran }{läsiteltä- puolet kaikista maanviljelysinsinöörien toi-
10275: väksi, joka taas ·ennen ratkaisua kuulee mo- mituksista ovat sellaisia, jotka pitäisi voida
10276: nia eri viras.toja, sekä tunnettuja että tun- jättää muulla tavoin suoritettaviksi.
10277: temattomia asianomistajia, joten pienikin Osassa maatamme on hyVJällä menestyk-
10278: toimitus valmistuakseen voi vaatia vuosia, sellä käytetty tällaisten asiain selvittelyssä
10279: jopa vuosikymmeniä. vapaa,ehtoisesti syntynyttä ojituslautakun-
10280: V,10. - Junnila y. m. 251
10281:
10282: taa, elintä, joka kunnan valitsemana on toi- nassa esiintyvien maankuivatwstöiden rat-
10283: minut viemäriojien tarkastajana ja kaivuu- kaisuun nähden. Tästä ei kuitenkaan vielä
10284: velvollisuuden määrääjänä. Tällaisella va- ole ollut mitään tulosta.
10285: paaehtoisella ojituslautakunnalla on kui- Voimassa oleva vesioikeuslaki on tosin ny-
10286: tenkin vain yksinomaan sovitteleva merki- kyisin uudistussuunnitelmien alaisena. Sitä
10287: tys, koettaa sa:ada a:siantuntiljana ojaosak- varten istuu hallituksen asettama vesioi-
10288: kaat sopimuksella täyttämään yhteisen vel- rkeuslakikomitea. Milloin sen työstä koko-
10289: vollisuutensa. Että saataisiin mitä pikai- naisuudessaan tulee tuloksia, on asian laa-
10290: simmin poistetuksi se hitaus ja monimut- jakantoisuuteen, monipuolisuuteen ja erit-
10291: kaisuus, joka nykyisin vallitsee pienimpien täin suuria vaikeuksia sisältävään lainsää-
10292: kuivatusteknillisten suunnitelmatoimitusten däntöalaan nähden, kokonaan tietämätöntä.
10293: valmistamisessa ja vahvistamisessa, olisi Se voi kestää vuosikymmeniä lopullisesti
10294: ojituslautakuntajärjest,elmä lailla yleisty- valmistuakseen. Siitä syystä olisi saatava
10295: tettävä ja vakiinnutettava, sen oikeudet ja erittäin kiireellisenä ylei:sestä vesioikeus-
10296: ja velvollisuudet määriteltävä. Siitä olisi laista eritellyksi eduskunnalle annettavaksi
10297: muodostettava pienimpien kaivatussuunni- esitykseksi ,se osa, joka koskee pienim-
10298: telmatoimitusten ·ensimmäinen oikeusaste. pien lasku- ja viemäriojien avausmenetel-
10299: Teknillistä apua ojituslautakunnille voi- miä, muodostamaHa se edellä hahmoittele-
10300: sivat antaa maanviljelysseurojen agronoo- maamme suuntaan. Sen kautta saataisiin
10301: mikonsulcntit. Nämä tilauksesta toimittai- poistetuksi yksi maanviljelystämme pahasti
10302: sivat viemä,rien mittaukset ja punnitukset haittaava epäkohta, jonka poistamista ny-
10303: sekä tekisivät kusta:nnusarviot ja kuivauk- kyinen viljelyskehitys vakavasti vaatii.
10304: sen ositusehdotelmat. Näiden perustöi- Sen nojalla, mitä edellä olemme esittä-
10305: den jälkeen ojituslautakunta määräisi kai- neet, ehdotamme eduskunnan päätettäväksi
10306: vausv,elvollisuudet. Ojituslautakunnalle pi- toivomuksen,
10307: täisi myöskin varata oikeus antaa määräyk-
10308: siä laskuojien ja vi·emärien kunnossapi- että hallitu.s ryhtyisi toirnenpi!t'ei-
10309: dosta, missä suhteessa nykyisin on aivan siin vesiorikettslain muu'ttamiseks'i
10310: huutava epäkohta. ensi tilassa siUä tnval~a, eitlä pie-
10311: Eduskunta onkin jo vuoden 1920 valtio- nimmät kuivawsyritykset ja valta-
10312: päivillä antanut hallituksen tehtäväksi laa- ojien kunnoS;Sapidon valvonl;rt voi-
10313: tia ja eduskunnalle jättää sen suuntaisen daan saada suoritetuksi knnnall·t'sten
10314: e.~ityksen muutokseksi 11ykyiseen vesioikeus- o,jittflsZautakttntien kmdta, maanvil}e-
10315: lakiin, että maaluiskunnat olisivat velvolli- lys,sett~ain konstdenttej(t apuna käyt-
10316: set asettama:an ojituslautakuntia, joilla olisi täen.
10317: laissa lähemmin määrättäviä oikeuksia kun-
10318:
10319: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1929.
10320:
10321:
10322: Taave Junnila. Sakari Ainali. Jooseppi Seppänen.
10323: Vilho Nikkanen. T. A. Aalto-Setälä. Antti Vainio.
10324: Evert Nukari. Leo Gummerus. Väinö Malmivaara.
10325: E. W. Lehtinen. W. K. Kuuliala. Martti Rantanen.
10326: E. A. Turja. Bernhard Heikkilä. Paavo Virkkunen.
10327: 0. H. Jussila. J. 0. Ikola. Kaino W. Oksanen.
10328: K. E. Aa1·nio. F. V. Härmä. E. V. Kuoldianen.
10329: Oskari Lehtonen. Gunnar Sahlstein. A. Luoma.
10330: Kaapro Moilanen. A. A. Neitiniemi.
10331: 252
10332:
10333: V,n. - Hemst. mot. N :o 32.
10334:
10335:
10336:
10337:
10338: Jern m. fl.: A.ng. laastiftning om förvaltningen av by-
10339: samfälligheter.
10340:
10341:
10342: T i ll R i k s d a g en.
10343:
10344: Byalagen på landsbygden sakna i olikhet pas på byalagen, än möjligen vad som stad-
10345: med andra samhällen och föreningar, där gas i § 80 av gällande !kommunallag för
10346: flere än en har beslutanderätt, lämpliga or- landsbygden. I denna paragraf säges, att
10347: gan för öv;erläggningar och beslut i frågor, del av rlrommun kan avskiljas till ett visst
10348: som röra gemensamma intressen. I vissa distrikt, vars angelägenheter behandlas vid
10349: delar av vårt land fim1as Stora bysamhällen gemensamt sammanträde. Detta stadgande
10350: med många jordägare, som hava gemensam är do0k tydligen avsett att gälla för större
10351: egendom. Denna egendom kan på en del område än ett byalag; ävenså torde stad-
10352: ställen vara rätt värdefull. Så finnes det gandet avse fattande av be.slut blott i vissa
10353: samfälld jord, forsar, grustäkter, fiskevat- s.peciella frågor, t. ex. om inrättande av
10354: ten m. m. I många fall möter det nu stora sko1or.
10355: svårigheter att på ett tillfredsställande sätt Det kan sålunda icke bortresoneras, att en
10356: ordna och sköta dylik samfällighet eller lucka i lagstiftningen i berörda avseende
10357: andra gemensamma angelägenheter. Emedan existerar. Väl medges, att de mångahanda
10358: ett lagfäst organ för nutida förhållanden ärenden, som på sin tid hörde under by-
10359: för överläggning och beslut saknas, fordras stämmans behandling, förminskats. Men
10360: vid de gemensamma. angelägenheternas ord- förnekas kan dock ej, att fortfarande ge-
10361: nande enhälligt beslut av samtliga delägare, mensamma angelägenheter finnas i bya-
10362: om någonting skall kunna åstadkommas. lagen. Då jordägarnas antal alltjämt snabbt
10363: Det ligger i öppen dag, att stora svårigheter ökas rpå grund av den fortgående delningen
10364: möta att under dylika förhållanden ordna av jorden, ökas j"ämväl behovet av en insti-
10365: gemensamma. angelägenheter. tution, som har hand om hyamännens ge-
10366: Visserlig<en torde icke 1742 års förordning mensamma angelä.genheter, och som kan
10367: om byordning, den s. k. byrådsinstitutionen, fatta även fqr minoriteten inom bya1aget
10368: hava formellt upphävts. J\;fed stöd av denna lagligen bindande beslut.
10369: förordning, som på sin tid var användbar, Det är självfallet varken lämpligt eller
10370: har byarnas gemensamma angelägenheter på möjligt att åstadkomma en lag, vars hestäm-
10371: byastämmorna plägat behandlas. :M:en det melser obligatoriskt skulle gälla för varje
10372: säger sig självt, att denna förordning är för- hyalag; de lokala förhållandena äro ju så
10373: åldrad och mindre använd'bar i nuvarande olika i olika trakter. På en del ställen i
10374: förhållanden. södra delen av Jandet kan man ju knappast
10375: Förutom vad som ingår i vissa special- tala om byalag, emedan en ·by kan bestå
10376: lagar, såsom t. ex. väglagarna, torde nu icke hlott av någon ensta:ka gård.
10377: finnas andra stadganden, som 'kunde tilläm- I.Jämpligast vore väl, om byalagen, må-
10378: V,11. - Jern y. m. 253
10379:
10380: hända efter givet formulär, och med stöd 1921 en ,la.g om förvaltning av bysamfällig-
10381: av en lag om bysamfälligheter, finge upp- heter och därmed jäm:förliga samfällda ägor
10382: göra reglementen för de gemensamma ange- och rättigheter", villren lag blev fastställd
10383: lägenheternas behandlande, vilka reglemen- av k. m :t den 13 juni s. å.
10384: ten sedan genom fastställelse av vederbö- Med hänvisning till vad ovan an:förts få
10385: rande landshövding skulle vinna laga kraft. undertecknade vördsamt anhålla, att riks-
10386: Nämnas skall ytterligare, att man i Sve- da.gen måtte besluta hemställa,
10387: rige ägnat stor uppmärksamhet åt denna
10388: fråga. Sålunda har frågan v:arit föremål att 1'CgM·ingen måtte låta verk-
10389: för behandling vid riksdagarna 1829, 1873, ställa utredning om och avlåta pro-
10390: 1886, 1896, tills slutligen riksdagen, på position till lag om rätt för delägare
10391: grund av en motion, den 17 april 1912 be- i bysamfälligheter att inom ornrådet
10392: slöt hemställa om utredning av ärendet, av byns gemensarnma ekonomiska och
10393: samt förslag till åtgärder, som av utrednin- 01·dningsangelägenhetet· fatta för
10394: gen lk:unde föranledas. Med stöd av den minoriteten bindande beslut.
10395: verkställda utredningen antog rilL<:dagen år
10396:
10397: Helsingfors den 8 :februari 19"29.
10398:
10399:
10400: Levi Jern. J. Im. Bäck.
10401: Otto J acobsson. K. V. Åkerblom.
10402: Henrik Kullberg. Edv. Helenelund.
10403: 254
10404:
10405: V,n. - Toiv. al. N:o 32. Suomennos.
10406:
10407:
10408:
10409:
10410: Jern y. m.: Kyläyhteislcuntien hallintoa koskevasta
10411: lainsäädännöstä.
10412:
10413:
10414: K d u s k u n n a ll e.
10415:
10416: Maaseudun kyläkunnilta puuttuu, päin- muita säännöksiä, joita voitai,siin sovelluttaa
10417: vastoin kuin on laita muiden yhdyskuntain kyläkuntiin kuin mahdollisesti se, mitä sää-
10418: ja Jihdistysten, joissa useammalla kuin yh- detään voimassa olevan maalaiskuntain kun-
10419: dellä on päätösvalta, sopivaa elintä neuvot- nallislain 80 '§. :ssä. Tässä pykälässä sano-
10420: teluja ja päätöksiä varten kysymyksissä, taan, että kunnan osa voidaan erottaa eri-
10421: jotka koskevat yhteisiä etuja. Eräissä koiseksi piiriksi, jonka asiat käsitellään
10422: osissa maatamme löytyy suuria kyläkuntia, piirin yhte1sissä kokouksissa. Tämä säännös
10423: joissa on monia maanomistajia ja joilla on on kuit.enkin selvästi tarkoitettu koskemaan
10424: yhteistä omaisuutta. Tämä omaisuus saat- suurempaa aluetta kuin yhtä kyläkuntaa;
10425: taa eräin paikoin olla varsin arvokasta. samaten tarkoittanee säännös päätöksen te-
10426: Siten löytyy yhtei.smaita, koskia, soranotto- koa vain eräissä erikoiskysymYiksissä, kuten
10427: paikkoja, kalavesiä, y. m. Tuollaisen yh- esim. uusien koulujen perustamisesta.
10428: teisen omaisuuden tai muiden yhteisten Ei näin ollen voida kieltää, että lainsää-
10429: asiain hoitaminen tyydyttävällä tavalla tuot- dännö-ssä on 1wsketellussa suhteessa aukko.
10430: taa nyt monessa tapauksessa suuria vai- ~fyönnettäköön, että ne monenlai,set a,siat,
10431: keuksia. Koska neuvotteluja ja päätöksiä jotka ailk:oinaan kuuluivat kylälmntakok:ouk-
10432: varten ei löydy nykyi,sten olosuhteiden mu- sen käsiteltäviin, ovat vähentyneet. Mutta
10433: kaista laissa säädettyä elintä, vaaditaan yh- kuitenkaa111 ei voida kieltää, että kyläkun-
10434: teisten asiain järjestämisessä kaikkien osak- nissa edelleenkin on yhteisiä asioita. Kun
10435: kaiden yksimielinen päätös, jos jotakin maanomistajain luku edelleen nopeasti kas-
10436: halutaan saada aikaan. On päivän selvää, vaa maan jatkuvan jakamisen vuoksi, li-
10437: että yhteisten asiain hoitaminen sellaisissa sääntyy samalla sellaisen laitoksen tarve,
10438: oloissa kohtaa suuria vaikeuksia. joka huolehtii kyläläisten yhteisistä asioista
10439: Tosin ei 17 42 vuoden asetusta ky läj ärj es- ja joka voi tehdä myöskin kyläläisten vii-
10440: tyksestä, n. s. kyläneuvostolaitosta, liene hemmistöä laillisesti sitovia päätöksiä.
10441: muodollisesti kumottu. Tämän asetuksen Ei tietenkään ole enempää sopivaa kuin
10442: nojalla, joka aikoinaan oli !käyttökelpoinen, mahdollistakaan aikaansaada lakia, jonka
10443: on kylien yhteisiä asioita käsitelty kylä- määräykset eihdottomasti koskisivat jokaista
10444: kuntakokouksissa. Mutta on selvää, että kylä1kuntaa; pailk:alliset olosuhteethan ovat
10445: tämä asetus on vanhentunut ja vähemmän niin erilaiset eri seuduilla. Eihän eräin pai-
10446: käyttökelpoinen nykyisissä ol:osuhteissa. koin maan eteläosissa voida juuri puhua-
10447: Sen lisäksi, mitä sisältyy er~iisiin erikois- kaan kyläkunnista, koska kylän saattaa
10448: lakeihin, niinkuin esim. tielakiin, ei liene muodostaa joku yksinäinen talo.
10449: V,ll.- Je·1·n y. m. 255
10450:
10451: Sopivinta olisi kai, jos ikyläkmmat, mah- teella valtiopäivät v. 1'9.21 hyväksyivät ,lain
10452: dollisesti vaili.vistetun mallin mukaan ja kyläyhteiskuntien ja niihin verrattavien yh-
10453: kyläyhteiskuntia koskevan lain n;ojalla, sai- teisten omaisuU!ffisien ja oikeuksien hallin-
10454: sivat laatia järjestyssäännöt yhteisten asiain nosta", jonka lain kunink. majesteetti kesä-
10455: käsittelyä varten, jotka järj.estyssäännöi kuun 13 päivänä samana vuonna vahvisti.
10456: sitten asianomaisen maaherran ne vahvistet- Edellä esitettyyn viitaten saavat allekir-
10457: tua saisivat laillisen voiman. joittaneet kunnioittaen anoa, että eduskunta
10458: Mainittakoon vielä, että Ruotsissa tälle päättäisi lausua toivomulksen,
10459: kysymykselle on omistettu suurta huomiota.
10460: Siten on kysymys ollut käsiteltävänä valtio- että hallitus toirnituttaisi selvityk-
10461: päivillä H~29, 1873, 18816 ja 189'6, kunnes sen ja antaisi esityksen laiksi. kylä-
10462: valtiopäivät vihdoin huhtikuun 17 päivänä yhteiskunnan osakkaiden oike1ulesta
10463: 19-12 erään valtiopäiväa1oitteen nojalla päät- tehdä kylän yhteisissä talmtdellisissa
10464: tivät anoa asian selvittämistä :sekä ehdotusta ja järjestysasioissa vähemmistöä si-
10465: tGimenpiteiksi, joihin selvitys saattaisi an- tovia päätöksiä.
10466: taa aihetta. Toimitetun selvityksen perus-
10467:
10468: He1singissä, helmikuun 8 päivänä 1929.
10469:
10470:
10471: Levi Jern. J. Im. Bäck.
10472: Otto J acobsson. K. V. Åkerblom.
10473: Henrik Kullberg. Edv. Helenelund.
10474: 256
10475:
10476: V,12. - Toiv. al. N :o 33.
10477:
10478:
10479:
10480:
10481: Helo: Hautausmaiden kunnaUistuttamisesta.
10482:
10483:
10484: E d u s k u n n a ll e.
10485:
10486: Uskonnonvapauslaissa on säädetty, että keuksia. Kuntain vastaava oikeus on taa-
10487: hautausmaat jäävät edelleen uskonnollisten sen saatettu epäilyksen alaiseksi.
10488: seurakuntien haltuun, mutta että evankelis- Että hautausmaaky:symyksellä olisi jo-
10489: luterilaisoon kirkkoon kuulumattomat, joil- tain oleellista yhteyttä uskonnollisen vakau-
10490: la ei ole muuta hautasijaa, saadaan erinäi- muksen kanssa pitäisi jo olla voitettu kanta.
10491: sin ehdoin haudata seurakunnan hautaus- Myös on luonnollista että se tilanne, joka
10492: maahan. Lakia säädettäessä edellytettiin täten syntyy, mikäli nyt voimassa oleva jär-
10493: luonnollisesti, ettei kirkosta eronneita tul- jestelmä hautausmaihin nä:hden pääsee jat-
10494: taisi asettamaan epäedul1isempaan asemaan kumaan, käy ajan pitkään kestämättömäksi.
10495: kuin seurakunnan omia jäseniä. Kokemus Yhteiskunnalle ei voine olla mahdollista
10496: on kuitenkin osoittanut, ettei näin ole tapah- pysyä kauan erillään tästä sille monesta
10497: tunut. Päinvastoin kirkosta eronneet niin syystä tärkeästä kysymyksestä. Että kirkko
10498: hyvin hautausmaksuihin nähden lmin muu- on aikojen kuluessa tälle maalliselle kysy-
10499: tenkin ovat joutuneet huonoruman ja vie- mykselle kuten monelle muullekin kysymyk-
10500: läpä heidän omaisiaan suorastaan nöyryyttä- selle pyrkinyt antamaan uskonnollista
10501: vän kohtelun alaiseksi. Näyttää siltä kuin leimaa, on kyllä ymmärrettävissä, koska se
10502: olisi tarkoitus herrättää jälleen eloon keski- on ollut omiaan vahvistamaan kirkon valtaa,
10503: ·aikainen ,kunniaton hautaus'' ja siten mutta toisaalta on viime aikoina useita täl-
10504: hPrkkäuskoisia peloittelemalla vaikeuttaa laisia puhtaasti inhimillisiä ja maallisia toi-
10505: kirkosta eroamffita. mituksia kuten viimeksi avioliittosopimus
10506: Paitsi sitä että lain mukaan kirkosta eron- jälleen vapautettu siitä uskonnollisesta ja
10507: neelta on itse asiassa riistetty hänelle kirkollisesta värityksestä, johon se on saatu
10508: kuuluva ihautasija, jota varten hän ehkä verhotu.ksi, ja niin olisi myöskin aika tehdä
10509: pitkänkin ajan kuluessa on suorittanut tar- hautaukseen nähden.
10510: peellisi-a. maksuja, johtaa tämä siihen etfä Näin onkin tehty monissa paikoin ulko-
10511: kansalaiset jaetaan kaihteen ryhmään, joilla mailla. Jo Ranskan &uuri vallankumous ju-
10512: on hautasija eri hautausmaassa riippuen listi ,että samoin kuin terveydenhoito ja
10513: heidän uskonnollisesta vakaumuksestaan. puhtaana,pito sekä henkilöllisyyden totea-
10514: Vieläpä läheisimmätkin omaiset tulevat si- minen niin myös hautaus on maallisten
10515: ten viimeiseen lepopaikkaan nähden toisis- kunti<:n asia ja että samalla kun hautaami-
10516: taan erotetuksi. nen niin myös hautausmaat kuuluvat maaUi-
10517: Kirkosta eronneille on laissa varattu oi- sille kunnille.'' Tämän mukaisesti onkin
10518: keus perustaa omia hautausmaita, mutta hautauskysymys järjestetty Ranskassa ja
10519: tämä kohtaa olevi~>sa oloissa suuria vai- suuressa o.'lassa Saksaa. Niissäkin osissa
10520: V,12. - Helo. 257
10521:
10522: Preussia, jotka jäivät ranskalaisen oikeuden maallisille viranomaisille. Epäilemättä olisi
10523: vaikutuksen ulkopuolelle, on taasen hallin- meilläkin paras jättää se kuntien tehtä-
10524: nollisille viranomaisille v.arattu oikeus har- väksi. Niille paraiten sopii huolenpito hau-
10525: kintansa mukaan määrätä että ne seurakun- tausmaista, niiden perustamisesta ja kun-
10526: tien hautausmaat, jotka seurakunta joko nossapidosta. Luonnollisesti myöskin ny-
10527: vapaaehtoisesti luovuttaa tai joita se itse ei kyään seurakunni11e kuuluvat hautausmaat,
10528: tyydyttävästi pysty hoitamaan, on luovutet- jotka itse asiassa ovat maallisten ikuntain jä.
10529: tava maallisille kunnille. senten omaisuutta, olisi niille luovutettava.
10530: Mainittakoon vielä että Saksan uudessa Täten saataisiin hautausmaakysymys asian-
10531: hallitusmuodossa on nimenomaan säädetty, mukaisesti ja yhteiskunnan edun vaatimalla
10532: ~ttä hautaus on maallisen vallan järjestettä- tavalla ratkaistuksi.
10533: vissä oleva asia. Yllä olevilla perusteilla ehdotan, että
10534: Ei liene :siis epäilystä siitä että hau:taa- eduskunta päättäisi lausua toivomuksen,
10535: minen olisi maallinen asia ja ettei yhteis-
10536: kunnalle suinkaan voi olla samantekevä, mi- että hcillitus valmistaisi ja Edus-
10537: ten tämä kysymys on järjestetty. On luon- kunnalle jättäisi lakiesityksen hau-
10538: nollista etttä tämä järjestely on jätetty tausrnaiden ku.nnallistuttamisesta.
10539:
10540: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1009.
10541:
10542:
10543: Johan Helo.
10544:
10545:
10546:
10547:
10548: 33
10549: 258
10550:
10551: V,13. - Hemst. mot. N :o 34.
10552:
10553:
10554:
10555:
10556: Molin m. D.: A.ng. förtjänstavgiftens avskaffande.
10557:
10558:
10559: T i ll R iiksd a gen.
10560:
10561: Till de inlromster, som j'äml~kt 30 § i vis höga beskattning som förtjänstavgiftens
10562: förordningen av den 30 a;pril1874 angäende erläggande inne'bar. Genom denna nöd-
10563: sjö:manshusen i Finland tillikonuna sjömans- tvungna pålaga ilromme den hjälpbehövande
10564: husen, hänföres jämväl den s. ik. förtjänst- sjöfaranden dler hans änka och barn icke
10565: avgiften. Denna erlägges varje gäng farty- ensi nämnvärt gynnsammare läge än varje
10566: get ätervänder till landet av dess inhemska annan nödställd person, ty det kunde tagas
10567: besättning till sjömanshuset i den hamn, där för givet att, om understöd utfölle från sjö-
10568: avmönstringen sker, och utgår enligt kungö- manshuset, fattigvårdsmyndigheterna in-
10569: relse av den 8 :februari 1888 med en procent droge eller aVJkortade sitt b~drag. Dessutom
10570: av befälhavarens samtliga löneförmåner voro utsikterna. för den nödställda sjöman-
10571: samt av övriga sjömäns, masikinmästares och nen eller hans familj att ikomma i åtanke vid
10572: eldares under resan förtjänta lön eller hyra, understödens bortgivande ytterst varieran-
10573: utan avseende å om de äro i sjömanshus de, beroende på sjömanshusdirektionens mer
10574: inskrivna eller ej. I gengä1d äro de även- eller mindre liberala ;prövning samt sjö-
10575: som dera;s änkor och barn, om de äro ,me- manshusets tillgängar och audra p'å saken
10576: dellösa" eller ,nödlidande", enligt 32 § i verkande omständigheter. B~and skälen för
10577: nämnda förordning berättigade till skäligt förtjänstavgiftens avlyftande framhöll före-
10578: årligt understöd frän sjömanshuset enligt ningen ytterligare, att sagda inkomstbe-
10579: • dess diooktions .prövning. skattning vore förnämsta orsaken till att
10580: Denna förtjänstavgift har under långa gemene man bland .sjöfolket i så ringa grad
10581: tider för sjömännen framstått såsom obillig sökt delaktighet i sjömannapensionsanstal-
10582: och orättvis. Från deras si<da ha därför ten. Enligt föreningens åsikt V'Ore det icke
10583: även flerfaldiga framställningar gjorts om tvivel underkastat, att av.skaffande av för-
10584: sagda avgifts avs:karffande. Med utförliga tjänstavgiften bleve en mäiktig sporre för
10585: motiveringar hemställde skeppsbefälhavare- anslutning till berörda anstalt, som, i mot-
10586: föreningarna i Helsingfors, Vasa och Raumo sats till vad fallet vore med sjömanshusen,
10587: i s~klets början att förtjänstavgiften måtte gena.st e.fter erläggandet av första inbetal-
10588: avskaffas samt sjömanshusen :framdeles un- ningen tillförsäkrar sina delägare ( even-
10589: derhållas · av resp. kommuner med nödigt tuellt deras familjer) full garanti för att i
10590: bidrag ur statsmedel. Skeppsbefälhavare- framtiden ieke varda fullständigt blott-
10591: föreningen i Helsingfors d'ramhöll, att en ställda och därigenom motverkade lusten för
10592: betänklig orättvisa läge däri, att sjömännen, rymning samt skärpte sjömännens själv-
10593: vilka i likhet med andra samhällsklasser till- uppehållelsedrift och fäste hans håg och
10594: sköto bidrag till den allmänna fattigvården, förhoppningar vid hemlandet.
10595: därutöver vore underkastade den jämförelse- Den kommitte, som år 1905 av dåvarande
10596: V,13. - Molin y. m. 259
10597:
10598: senaten tillsattes för utarbetande av förslag sBns avskaffandB i hela dess vidd synes
10599: till ny förordning angående sjömanshusen, draga ut på tiden. I juli månad 1928 an-
10600: föroronade jämväl förtjänstavgiftens av- höll handels- och industriministeriet om
10601: skaffande i sitt den 14 september 1910 dag- sjöfartsstyrelsens utlåtande därom ,1) hu-
10602: tecknad'e hefänkande. (Se kommittebetän- ruvida i den händelse, att uppbärandet av
10603: kande n :o 13 år 1910). Detta kommittebc- sjömännens förtjänstavgiifter inhi:berades,
10604: tänkande ledde emellertid icke till lagstift- sjömanshusens underhålls- och förvaltnings-
10605: ningsätgärd. De politiska förhållandena un- kostnader samt övriga löpande utgifter
10606: cler de närmast därpå följande åren samt finge fortfarande bestridas med sjömans-
10607: världSk:riget föoorsakade "9-PPskov med frå- husens övriga medel och inkomster eller om
10608: gans lbehandling. I flere tili statsrådet rik- situationen kunde gestalta sig så, att där-
10609: tade skrivelser har Finlands S'keppsbefäls- med krävdes av kommunerna eventutlllt
10610: fönbund sedermera yrkat på frågans snara störDC finansiellt understöd än för närva-
10611: avgörande, varvid tillika framförts sjöfol- rande åt sjömanshusen eller på någon grund
10612: kets missnöje i anledning av att den orätt- också av staten; 2) huruvida med anledning
10613: visa extra beskattningen ieke avlyftats. av förtjänstavgifternas upphävande det' för
10614: Även från Sjömans- oeh Eldar-Unionens sjömanshusen kundB ställa sig svårt eller-
10615: sida har ett liknande yrkande gjorts. omöjligt .att dä.refter utföra den i förord-
10616: Orsaken till att frågans avgörande upp- ningens § 32 nämnda understödsverksam.he-
10617: skjutits är den, att vederbörande ickB velat ten samt 3) huruvida törhända motiverat
10618: avskaffa förtjanstavgiftBrna, innan frågan skäl förBfunnes att genom en ändring av
10619: om sjömanshusens omorganisation blivit av- föl'ordningen göra ett slut rpå hela under-
10620: gjord. Man har nämligen ansett, att sjö- stödsverksamheten, om den icik:B nu Iängre
10621: manshusen kommB i ekonomiskt trångmål, i motsvarade sitt ändamäl, då en speciell
10622: händelse sagda avgifter avskaffades. Olika sjömanspensionsanstalt existerade' '.
10623: uppfattning om statens och 1lmmmunernas I sitt i anledning härav avgivna utlåtande
10624: evBnt. åläggande att bidraga till sjömans- framhåller sjöfartsstyrelsen hl. a., att upp-
10625: husens underhåll har ytterligare komplice- hävandet av förtjänstavgifterna åstadkom-
10626: rat densamma. Det i ovannämnda kommitte- me i flere sjömanshus att inkomsterna icke
10627: betänkande framställda förslaget till sa:kens försloge tili de hittillsvarande utgifterna.
10628: ordnande har ickB ansetts kunna godkännas De !komme do0k att förslå till utdelning av
10629: och har h. o. h. fått förfalla. Ett senare de av gammalt erlagda understöden i alla
10630: förslag, gående ut på att sjöfolket, staten övriga sjömanshus utom Hangö oeh Sorda-
10631: och kommunerna skulle gemensamt bestrida vala sjömanshus, men oekså dessa hade så
10632: utgifterna för sjömanshusens upprätthål- mycket kapital, att erläggandet av under-
10633: lande, har icke heller kunnat läggas till stöden tillsvidare kunde fortgå. Om in-
10634: grund för en proposition i ämnet, då staten komstBrna efter förtjänstavgifternas indr.ag-
10635: lika litet som kommunerna vore villig att ning icke försloge till övriga löpande ut-
10636: tillskjuta erforderliga medel. Enligt upp- gifter, v;ore det ändamålslöst att upprätt-
10637: gift föreligger numera förslag om att h. o. h. hålla ett sjömanshus som självständigt; i
10638: indraga sjömanshusen och överföra de upp- dess ställe kunde anordnas bB.fattningar för
10639: gifter, som ankommit å dessa, å de ik:ommu- på- och avmönstringsförrättare, vi1ka un-
10640: nala myndigheterna. Samtliga förslag gå derlydde närmaste sjömanshus. Om koru-
10641: emellertid ut på förtjänstavgifternas av- mun trots allt önskade bibehålla sjömans-
10642: skaffande. hus, borde den svara för kostnaderna. En-
10643: Men lösningen av frågan om sjömanshu- ligt sjöfartsstyrelsens åsikt hade staten
10644: 260 V,u::. - Ansiomaksun laklmuttaminen.
10645:
10646: icke skäl, om icke speciell anledning fram- aktande av att sjömanshusens underhåll i
10647: deles yppade sig, att ge finansiellt under- jämförelse med den nytta de medförde
10648: stöd åt sjömanshusen. 1 den mån sjömans- ställde sig rätt dyrt, anmätker sjöfartsty-
10649: husens in:komster och medel efter förtjänst- relsen ytterligare, att det vore skäl att till
10650: avgiftens indragning ieke försloge tili utäe- pxövning upptaga huruvida ieke sjömans-
10651: 1ande av de tidigare erlagda understöden, husen ·helt och hållet ikunde indragas och
10652: borde staten ge sjömanshusen underst.öd, deras uppgifter ordnas enklare, men då
10653: men ett sådant behövdes ic<ke under de när- denna :fråga vore av synnerligen stor ibär-
10654: maste åren och i~ke heller senare till an- vidd, har sjöfartstyrelsen icke kunnat i
10655: märkningsvärt belopp; slutligen uwhörd.e detta sammanhang upptaga den till grund-
10656: de helt och hållet i den mån sjö.män och ligare behandling. Denna fråga behövck
10657: deras an:höriga, vilka av gammalt åtnjutit dock icke fördröja ttpphävandet av för-
10658: u.nderstöd, avlede. De av sjömanshusen för- tjänstavgifterna.
10659: delade understöden borde ieke indragas så- De kommitteer, som behandlat frågan om
10660: länge de nu understöd åtnjutande .perso- sjömanshusens omorganisation, samt sjö-
10661: nerna levde; men heviljandet av nya under- iartiSStyrelsen hava sålunda oosett, att för-
10662: .stöd kunde inhiberas. Ytterligare fram- tjänstavgiften borde avska:ffas. Och sjö-
10663: håller sjöfartsstyrelsen, att det förelåge så fartsstyrelsen fr:amhåller dessutom, att frä-
10664: myeket mera skäl ·till ett upphävande av gan om sjömanshusens öde ieke borde sam-
10665: förtjänstavgifterna, oom ookså de sjömans- mankopplas med förtjänstavgifterna, vilka
10666: hus, som haft rikliga inkomster och medel, under alla omständigheter borde avlyftas.
10667: icke i tillräeklig grad fyllt sin uppgift vid :På grund av det förestående få vi vörd-
10668: understödens fördelning. Då uppbä.randet samt :föl'eslå, att riksdagern ville besluta
10669: av förtjänstavgifterna liksom ocksä fördel- hemställa,
10670: ningen av understöden ökade sjömanshusens att t·egeringen måtte fordersam-
10671: arbete, torde sjömans:h.usens utgifter efter mast #ll Riksdagen avlåta proposi-
10672: :f.örtjänstavgifternas och i sinom tid under- tion orn förtjiinstavgiftens snara av-
10673: stödens upphörande åter minskas. Med be- skaffande.
10674:
10675: Helsingfors den 8 februari 1929.
10676:
10677:
10678: Knut Molin. John östetholm.
10679: Otto Ja90bsson. And. Forsberg.
10680: 261
10681:
10682: V,13. - 'foiv. al. N :o 34. Suomennos.
10683:
10684:
10685:
10686:
10687: JUoiin y. m.: Ansiomaksun lakkauttamisesta.
10688:
10689:
10690: ]<} d u s kun n a ll e.
10691:
10692:
10693: Niihin tuloihin, jotka Suomen merimies- talluoikat kohdwltaa,n' avustavat yleistä vai·
10694: huoneista hulhtikutm 30 p :nä 1874 anne- vaishoitoa, vielä se'l1 lisäkm ovat seru verraten
10695: tun asetu:kstm 30 § :n mu'kaan tulevat me.ri.- kortkean verotuksen alaisia, jota ansiomak-
10696: mieshuoneiHe, kuuluu myös n. s. ansiomaksu. sun suorittaminen tietää. Tämä palkolli-
10697: Sen ntwksaa joka kerta, kuin alus palaa maa- nen taloudellinen rasitus ei saata a:puatal"-
10698: han, sen kotimainen miehistö nierimieshuo- vitsevaa merenku:Lkijaa tahi hänen leskeänsä
10699: neelle siinä sata.ma~SSa, jossa päästÖik:atsel- ja lapsiansa edes mainittavasti eduUisem-
10700: mus toimitetaan, ja on se helmilkutm 8 p :nii paan asemaan kuiDJ missä kuka muu puut~
10701: 1888 annetun julistuksen mukaan mi:Lä- teessa oleva henkilö tahansa on, sillä var-
10702: rältä:än ykSi prosentti pää<llikön ka.ikista ma.na voi pitää, että Jos merimieshuoneesta
10703: palll&aeduista ja mUJiden merimiesten, avustusta myönnetään, vaivaishoitoviraTI!-
10704: koneenkäyttäjäin ja lämmittäljäin matkalla ·Omaiset lopettavat oman avurua'l1tonsa tai
10705: ansaitsemasta pa:lkasta tai pestistä, olkootpa · vähentävät sitä. .Sitäpaitsi (l!Vat puutteen-
10706: he merimieshuoneen kirjoissa tai älkööt. alaisen merimieheDJ taJlii hänen perheensä
10707: Korvaukseksi ihe ovat, samoinkuin !heidän mahdollisuudet päästä osalliseksi avustusta
10708: leskensä ja .l3.1psensa, ·jos ovat ,varatto- annettaessa erittäirn vaihtelevat, riippuen
10709: mia 11 tai ,hädänalaisia", sanotun ase- merimieshuoneiden joht<Ykuntain vapa,a,mieli-
10710: tuksen 32 § :n nojaila oikeutetut saamaan semmästä tai ahta:ammasta hankinruasta sekä
10711: 1
10712:
10713:
10714:
10715: kohtuunisen vuotuisen apurahan merimies- merimieshuoneen varoista ja muista asiaan
10716: huon·eesta johtokunoon hark:iooan mukaan. vai!kuttaV!ista seikoista. Ansiomaksun lalk-
10717: Tämä ansiGmaksu on pitkät ajat ollut me- kauttamista puo1taviin syihin nähden huo-
10718: rimiesten mielestä !kohtuuton ja väärä. Hei- mautti )'lhdistys edelleen, että mainittu tu1o·
10719: dän taholtaan onkin monet ik:errat telhty esi- verotus on pääasi-a!l.Hsimpana vaikuttimena
10720: tyksiä ma,ksun lalkkauttamisesta. Seikkape- siihen, että ralhvaalll!tttmlhiin !kuulurvista me-
10721: räisin perusteluin esittivät Helsingin, V aa- renlkU:lki:joiBta niin vähäinen lllLääa-ä Oili pyr-
10722: san ja Raum-an laivanpäällikköyhdisty~t kinyt liittymääm merimieseläkelaitokseen.
10723: vuosisadan alussa, että a.nsiomaiksu poistet- Yhdistyksen mrelestii. ei ole epäiltiiNää, että
10724: taisiin ja että merimieshuoneet tulisivat ansiomalksun la;kkauttaminen vahvasti kan,_
10725: vast'edes asianomaisten kuntain y1läpidettä- nustaiSi \heitä liittymään mainittuun laitok-
10726: vik:Si, j~tka lritä <varten saisivat tarpeellista seen, joka, päinvastJoin kuin on laita meri·
10727: avmtusta valtionvaroista. HeLsingin laivan- mieahuonei.ssa, heti ensimmäflsen maksuerän
10728: päällikköyhdistys huomautti, että arvelut- tultua SUJOritetuksi: vakuuttaa osakkahlleen
10729: ta\ra vääryys sisältyy sitilien, että mell'i- (tai heidän IAA"heilleen) täydet takeet siitä,
10730: miehet, jotka niinmuin muutkin yhteiskun- etteiviit tulevruil!roudessa joudu puille pal-
10731: 262 V,13. - Ansiomaksun lakkauttaminen.
10732:
10733: jaille, ja joka siten väJhentäisi karka8Jlllis- nyttemmin olemassa ehdotus merimieshuo-
10734: halua ja terästäisi merimiesten itsesäilytys- neiden täydellisestä lopettamisesta ja niille
10735: vaistoa kiinnittämällä heidän mielensä ja 'kuuluvain .tehtäväin siirtämisestä kunnalli-
10736: toiveensa kotimaahan. sille viranomaisille. Mutta kaikki ehdotuk-
10737: Se komitea, jonka vuonrna 1905 silloinen 'set päätyvät ansiomaksttjen lakkmätami-
10738: senaatti asett~ tekemään ehdotusta uudeksi ·seen.
10739: merimieshuoneita koskevaksi asetukseksi, MerimieSihuoneiden lopetta:mi.skysymyksen
10740: puolsikin syyskuun 14 p :nä 1910 päivätyssä ratkaisu koko laajuudessa~n näyttää vievän
10741: mietim:1össääru ansiomatksun lakkauttamista. aikaa. Heinäkuussa 1928 .pyysi kauppa- ja
10742: '(Katso komitean mietintö n :o 13 vuodelta teollisuusministeriö merenkulkuhallituksen
10743: 1910). Tämä lmmitean mietintö ei kuiten- 1ausuntoa: ,1) voidaanko siinä tapauksessa,
10744: kaan johtanut lainsäädäntötoimenpiteeseen. että mer1miesten ansiomatksujen kantaminen
10745: Uåhinnä seuraavina vuosina vahlinneet po- lakkautetaan, merimieshuoneiden ylläpito- j.a
10746: liittiset olot ja maruilmansota aiheuttivat hallintokusta.nnukset sekä muut juoksevat
10747: asian !käsittelyn lykikäytymisen. Useissa menot saada edelleen suoritetuiksi merimies-
10748: valtioneuvostolle osoitetuissa ki.rjelmissä on huoneiden muilla varoilla ja tuloilla vai
10749: Suomen laivanpäällystöliitto sittemmin ano- saattaisiko tilann'e muodostua sellaiseksi, että
10750: nut kysymyksen pikaista ratkaisua, minkä silloin vaadittaisiiJU kunnilta ehkä nykyistä
10751: ohessa samalla on tuotu julki merenkulkija- enemmä.n rahallista !kam.natusta merimieshuQ-
10752: väen tyytymättömyys sen johdosta, että neille tai kenties jolla;kin perusteella val-
10753: tuota väärää ylimääräistä verotusta ei ole tioltakin; 2) saattaisiko ~nsi!Omaksujen lak-
10754: poistettu. Myös Merimiesten ja lämmittä- kauttamisen j·ahdosta merimieshuoneille
10755: jäin unionin taholta on teihty samanlainen käydä vaikea:ksi tai mahdottomaksi sen jäl-
10756: esitys. keen suorittaa merimieshuoneita koskevan
10757: Syy asian ratkaisun lykkäytymiseen on se, asetuksen 32 § :ssä mainittua avustusto1mful-
10758: että asianiOmaiset eivät ole halunneet lak- taa; ja 3) olisiko eihkä perusteltua aihetta
10759: kauttaa ansiomwksuja, enm:mkuin !kysymys asetuksen .muutoksella lopettaa koko avus-
10760: merimieshuoneiden uudestijärjestämisestä on tustoiminta, jollei se nykyaikaan enää vas-
10761: ratkaistu. On nimittäin katsottu, että meri- taa tarkoitustaan, koska erityinen merimies-
10762: mieshuoneet joutuisivat taloudelliseen ah- eläkelaitos on olemassa.''
10763: dinkoon, jos mainitut maksut lakkautettai- Tämän johdosta antwmaJSsaan vastauksesSia
10764: siin. Erilainen käsitys Vlaltion ja kuntain merenkuLkuhallitus huomauttaa m. m., että
10765: mahdollisesta veivoittamisesta avustaa meri- ans~oma;ksujen la:kkautta:minen aiheuttaisi
10766: mieshuoneiden ylläpitoa {Jon sen lisäksi mut- useissa merimieshuoneis:Sia sen, että tulot ei-
10767: kistanut kysymystä. YHämainitussa komi- vät riittäisi täihäl).astisiin menoihin. Ne riit"
10768: tean mietinnössä esitettyä ehdotusta asian täsivät kuitenkin ennestään suoritettujen
10769: järjestämiseksi ei ole katsottu voitavan hy- a!Vustusten jatkamiseen 'kaikissa muissa
10770: väksyä ja se on Sll!Rnut kokonaan raueta. paitsi Hangon ja Sortavalan mer1mieshuo-
10771: Myöhempää ehdotusta, tarkoittaen sitä, että neiss:a, mutta niissäkin olisi pääomaa niin
10772: merenku1kijat, valtio ja kunnat yhteisesti paljon, että avustuksen suorittamista toistai-
10773: suorittaisivat merimieshuoneiden ylläpoid10sta seksi voidaan jatkaa. Jolleivät tulot ansio-
10774: aiheutuvat kustannukset, ei ole sitäkään 'maiksujen lakkauttamisen jälkeen riittäisi
10775: voitu panna asiasta 'annettavan esityksen muiJhin juokseviin menoilhm, olisi ta.rkoituk-
10776: pDhjaksi, :kun valtio yhtä välhän kuin kuu- setonta ylläpitää merimieshuonetta itsenäi-
10777: natkaan eivät olisi halukkaita luovutta;maan senä; sen sijaan voidaan järjestää otto- ja
10778: tarvittavia varoja. Mikäli on ilmoitettu, on pä:ästöwatselmuksen toimi't1Ja,jan toimia, jotka
10779: V,13. - J.\tlolin y. m. 268
10780:
10781: ovat lähimmän merimieshuoDJee:n alaisia. Jos naan myös avustusten lakkaamisen jälkeen
10782: kunta kaikesta huolimatta tahtoo säilyttää väihentää. Huomioon ottaen, rettä merimies-
10783: merimi€-Shuoneen, on sen vastattava ikustan- hu<meide:n ylläpito niiden tuottamaan hyö-
10784: nuksista. MerenikulkuhallitUJksen mielestä. tyyn verraten tulee me1ko kalliiksi, ihuo-
10785: ei valtiolla ole syytä, elle~ erikoista raihetta mautta'a <merenkulkuhallitus edelleen, että
10786: vast'edes ilmene, ant~aa rallalli:sta kannatusta olilsi syytä ottaa harkittavwksi, eikö meri-
10787: merimieshuoneitle. Mikäli merimieshuonei- mieshuoneita oli.si ilmkonaam lakkautettava
10788: den tulot ja varat ansioma!k:sun lakkautta- ja niidren rte'htävärt järjestettävä yksinker-
10789: misen jälkeen e~vät riitä ennestään: suoritet- tais€!lllmin, mutta kun tämä, kysymys on erit-
10790: tujen a'VUStusten jatkamiseen, olisi valtilon täin laajalrontoinen, ei merenkulkuhallitus
10791: annettava merimieshuoneille avustusta,, ole voinut ottaa sitä tämän yhteydessä perus-
10792: mutta sitä ei tarvita lähivuosina eikä myö- teellisemmin käsiteltäväkseen. Tämän ky-
10793: hemminikään main:ittavassa määrässä; vähi- symyksen ei kuitenkaan tarvitse viivyttää
10794: tellen se /kOkonaan lakkaa sitä mrukwa ikuin ansiomaksujen lakkauttamista.
10795: ennestään avustusta nauttineet merimiehet MerimieShuoneiden uudestijäTjestämistä
10796: ja heidän omaisensa kuolevat. Merimieshuo- koskeva,a kysymystä käsitelleet komiteat ja
10797: neiden jalkamia avustuksia ei olisi lakkauc.. merenkulkuhallitus ovat niirrrmuodoin olleet
10798: tettava niin kauan kuin nyikyjään avus- sitä mieltä, että ~nsiomaiksu olisi laik'ka.utet-
10799: tuksia nauttivat elävä<t; mutta' uusien arvus- tava. Ja merenkulkuhallitus huomauttaa
10800: tusten myöntäminen voidaan lopettaa. sitäpaitsi, että kysymystä merimieshuonei-
10801: Edelleen merenkul'lmhaJllitus ihuomauttaa, den kohtalosta ei; olisi izytkettävä anJoonaik:~
10802: että ansiomaksujen lalklkauttamisoon on suihin, jotka joka tapauksessa olisi lwkkau-
10803: sitä enemmä;n syytä!, kun nekään meri- tettaVIa.
10804: mioohuoneet, joilla on Qllut runsaat tulot ja Ylläolevan .nojalla saamme kunuioittaen
10805: varoja, eivät ole riittiilvässä määrin täyttä- 'ehdottaa, että eduskunta tahtoisi pä.ättää
10806: neet tehtäväänsä ·avustusten ja,kamisessa. esittää,
10807: Kun ansiomaksujen ikanta:minen samoirn-
10808: kuin avustusten jakaminenikin lisää meri- että hallitus antaisi kiireimmiten
10809: mieshuoneiden työtä, voitaneen merimies- Eduskunnalle esityksen ansiomaksun
10810: huoneiden menoja ansi()liil.aiksujen ja aika- pikaisesta lakkatdtamisesta.
10811:
10812: Helsingissä, helmikuun 8 rp :nä 1929.
10813:
10814: Knut Molin. John österholw.
10815: Otto J acobsson. And. Forsberg.
10816: 264
10817:
10818: V,t4. - Toiv. al. N:o 35.
10819:
10820:
10821:
10822:
10823: Virkkunen y. m.: Kalas~usolojen järjestämisestä Oulu-~
10824: Ii-, Simo-, Kemi- ja Tornionjoessa.
10825:
10826:
10827: E d u s k u n n a 11 e.
10828:
10829: Suomen puoleisillla rannalla Pohjanlahtea ruudesta ei merkitse mitään, sillä lohi ja
10830: ovat vielä säilyneet lohia vetävinä Oulu-, Ii-, lohenpoikaset menevät kyllä pienempisilmäi-
10831: Simo-, Kemi- ja Tornionjoki, mutta viimei- seenkin rysään. Määräys, jonka mukaan
10832: sinä vuosina on lohikalastus näissä entiseen 'isojenrysien käyttö ,5 km. lähempänä joki-
10833: aikaan l~histaan kuuluisisaa joissa käynyt rajaa on kielletty, on myöskin tehotmi., siilä
10834: yhä tuloksettomammaksi. Lohen ja taime- isojen rysiEin asemasta käytetiiän nielulla
10835: nen pyydystäminen näissä joissa on vähen- varustettuja umpinaisia katiskoja (,pauna-
10836: tymisl:liin vähentynyt ·osaksi sentä:hden, verld{oja"), joissa ei tosin ole pohjaverk-
10837: etteivät lohet enää pääse nousemaan näilhin koa, mutta joitten laidat ovat niin liinavat,
10838: jokiin, osaksi senkintälhden, että suurten että kalat niiden avulla nostetaan yhtä hy-
10839: puutavaramäärien vuoksi kalastus niissä ei vin . kuin pohjaverkolla ja isoillarysillä.
10840: enää suuress-a mää~ässä ole mahdollista- Näihin ka,tiskoihin, joitten nielut ulottuvat
10841: kaan. pohjasta vedenpintaan, menevät kalat jou-
10842: Syynä siihen, että lohet eivät enää pääse kottain. On tapauksia, joissa jokeen me-
10843: nousemaan näihin jokiin on se, että lohen, nevä syvin uoma, joka ori. useiden kilomet-
10844: taimenen ja siian kalastus on saaristossa rien päässä vedetystä merenrajasta ja melko
10845: meren rantamilla varsinkin pohjoisosassa lähellä todellista jokisuuta, on viime vuosina
10846: Pohjanlahtea vähitellen vuosien kuluessa kokonaan umpeen aidattu mainituilla pauna-
10847: muodostunut täydelliseksi, kalansuvun hä- verkoilla ja isoillarysillä. Tällainen hävi-
10848: vittäväksi ryöstökalastukseksi, joka muuta- ty;s on pidettävä pääasiallisena syynä
10849: min paikoin miltei täydellisesti estää lohen siihen, että viimeisinä vuosina lohia ei ole
10850: nousun jokiin ja kutupailclroihin. Että. näin päässyt jokiin muuta kuin kevättulvan ai-
10851: on voinut tapahtua, se on jdhtunut, paitsi kana vähäisesSä maärässä.
10852: valvonnan puutteesta, vuoden 1'902 kalastus- Merikalastuksen on tehnyt aivan säännöt-
10853: säännön epämääräisistä säännöksistä, jotka tömäksi ja mielivaltaiseksi se toimenpide,
10854: -ovat antaneet tilaa niiden kiertelemiseen ja jolla hallitus kalastushallituksen esityksestä
10855: ;valvontaakin suuresti vaikeuttaneet. on kumonnut senaatin päätöksen joulukuun
10856: Miltei kaikki merikalastus tapahtuu ny- 6 päivältä 1879 esittämättä mitään uusia
10857: kyisin isoilla rysillä, joissa nykyisten sään- määräyksiä sen tilalle. Seurauksena siitä
10858: nösten mukaan voidaan käyttää niin pientä on ollut, että jokainen kalastuskunta, jolla
10859: verkonsilmää, että muikkua ja silakkaakin on meressä vesialueita, vuokraa niitä, ja
10860: pienemmät kalanpoikaset niillä pyydyste- vuokraaja puolestaan pyydystää tuoosa
10861: tään; määräys lohipyydysten siJmän suu- alueessa niin laajalti ja. tehokkaasti, kuin
10862: V,14. - Virkkunen y. m. 265
10863:
10864: hänellä on varoja, laisinkaan välittämättä seen kuin laatuun ja pyyntikauteen nähden.
10865: siitä, että hän sulkee kalaväylät valtion ja Lohipitoisiin jdkiin merestä tulevat syvim-
10866: muiden kalastuspaik.koihin. Ei vaitionkaan mät uomat olisi jätettävä kokonaan auki ja
10867: vuokraamissa merikalastu:ksissa ole enää uoman leveydeksi olisi laskettava vähintään
10868: karttoja eikä muita asiapapereita, jotka 300 m. sillä k6hdalla, mistä virta joesta me-
10869: määräisivät, missä ja kuinka laajalti saa nee suorwan mereen, ulottuen 10 km. päähän
10870: kalastaa. Mainittakoon, että on olemassa joen merirajasta. Kulteen heitto saisi tulla
10871: lähes 2 km. pituisia juonia sellaisilla pai- kysymykseen ainoastaan kevättulvan aikana,
10872: koilla, joissa ne aikaisempien säännösten mu- kuten tapa vanhastaan on ollut, ja laiskojen
10873: kaam. saivat olla ainoastaan 300 m. pituisia. pitäminen olisi kokonaan kiellettävä paitsi
10874: Jokikalastus on muodostunut yhtä sää.n- niissä tapauksissa, joissa erityisellä luvalla
10875: nöttömäksi ja mi,elivaltaiseksi. Sekin vä- kulteella myöhemminkin hanikitaan kalan-
10876: häinen määrä lohia, joka vielä pääsee nouse- siitoslaitoksia varten tarvittavaa kutukalaa.
10877: maan jokiin, pyydystetään kutuvalmiina Tilaisuus urheilukalastukseen olisi kuitenkin
10878: syksyllä joko ikulteenheitolla tahi niin sano- säilytettävä, ehkäpä ulotettava lokakuun 1
10879: tuilla laiskaverkoilla. Liikkuva rihmapyy- päivään asti, koskapa kutulohet vain poik-
10880: dys on kumminkin luvaton, eikä seliainen keustapauksissa ottavat onkeen. Välttämä-
10881: ensinkään kuulu sitä harjoittavien oikeuk- töntä olisi, että vuoden 18'1'9 kumotun se-
10882: siin, mutta tällaista laittomuutta on /kuiten- naatin päätöksen tilalle v:almistettaisiin
10883: kin esiintynyt. Lohen siitoslaitosten hyö- uusia, ajanmukaisia määräyksiä, joissa jo-
10884: dyttömyys :tällaisissa oloissa käy jotenkin kaisen kalastusseudun erikoisolot ja -tarpeet
10885: ilmeiseksi, jollei juurtumaan päässeitä pa- otettaisiin huomioon.
10886: hoja epäJkohtia tarmokimasti käydä ojenta- Edellä esitetyn nojalla saamme esittää
10887: maan. eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
10888: l;Iävityksen alaisen kalakanoon varjelemi-
10889: nen ennen kalar:ilclraissa joissa on asetettava että hallitus huolehtisi kalastus-
10890: tärkeäksi valtiovallan tehtäväksi. Voimassa- olojen järjestämisestä Oulu-, Ii-,
10891: olevaa kalastussääntöä olisi selvennettävä ja Simo-, Kemi- ja Tornionjoessa sekä
10892: tiukennettava siten, että isonrysän sekä näiden jokien suilla ja saaristoissa,
10893: katiskoilla varustettujen muiden pyydysten silmälläpitäen lohen säilymistä tttle-
10894: käyttö rajoitettaisiin niin hyvin pyytialuee- vais1tudessakifh näissä joissa.
10895:
10896: Helsingissä, helmikuun 11 päivänä 1929.
10897:
10898:
10899: Paavo Virkkunen. Sa:kari Ainali.
10900: Heikki Karjalainen. 0. H. Jussila.
10901:
10902:
10903:
10904:
10905: 6:::-29
10906: •• ••
10907:
10908: VALTIOPAIVAT
10909: 19 2 9
10910:
10911:
10912: LIITTEET
10913: VI.
10914: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
10915: TOIVOMUSALOITTEET.
10916:
10917:
10918: ITIJ
10919:
10920:
10921:
10922:
10923: Helsingissä 1929
10924: VAL'l'IONEUVOSTON KIRJAPAINO
10925: Kouluolojen järjestelyä, tieteellistä tutkimustyötä, voimistelua
10926: ja urheilua y. m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
10927: 271
10928:
10929: Vl,t. - Lak. al. N :o 21.
10930:
10931:
10932:
10933:
10934: Kalliokoski y. m.: Ehdotus laiksi oppivelvollisuudesta
10935: huhtikuun 15 p:nä 1921 annetun lain 11 §:n 1 momen-
10936: tin muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
10937:
10938:
10939: E d u: s k u n n a ll e.
10940:
10941: Voimassaoleva O!plpi'Velv.ollisuuslak,i säätää, koulussa. Käytäntö on tietääiksemme muo-
10942: että liastffllhuolta:jien tulee käyttää kou[u- dostunut se!llaiseksi, että tällaL"Ct lapset
10943: ikäiset lapsensa kansakouluissa, joita kun- osaksi ik.äJ"Vät enemmistön koulussa, mrutta
10944: nat ovat velvolliset perustamaan ja yUäpHä- suureksi osaksi o:vat poissa kaikesta k.oulu-
10945: mään, taikka l1aillk'kia heille muulla tavalla opetuk.sest•a.
10946: vastaava opetus. EpäonnistUillut laki on Hsäksi aiheuttanut
10947: Mutta oppive1vollisuuslakijn on nähtä- sen, että niissä enemm~stöltään ruotsalaisissa
10948: västi erehdyk!sestä jäänyt aukko, joka oo kunnissa, joissa työ- ja palvelusväestö muo-
10949: aiheu:ttanut, etteiv:ät. kielelliseen vähemmis- dostaa suomalaisen v:whemmistön, suoma-
10950: töön kuuluvat lwpset eräissä ta,paU!ksissa ole laisten lasten ih111oltajat eivät tahdo uskaltaa
10951: oppivelvollis~a tai että lain velvoitus heihin va:atia kuntåa rperustamaan suomeill:kielisiä
10952: nähden on ainrukin J.cys'oonalainen ja epä- kouluija, koska lu:kemattomis.sa tapauksissa
10953: varma. ihe sellaista yrittäessään ovat tulloot palve-
10954: Oppirvelvollis'Uus'lain 11 § :n 1 momentissa lus- j·a työpaikoistaan irtisaiUOt'Uiksi. Ruot-
10955: säädetään, •että kunnat ovat vell.voHiset pe- salaisellaikin taholla on avoimes,ti myön-
10956: rustamaan kouluja kielellisen vähemmistön netty, että nämä kunnat koettavat välttää
10957: la[)sille vain siinä tlllpauksessa, että lasten uusien su;omalaåsten koulujen perustamista,
10958: :huoltajat sitä niimenomaan vaativat. Saman koska ne tuovat ikunnille huomattavia lisä-
10959: § :n 3 momentissa sääd-etään, että jos vä- kustannuksia. Kun näistä huomattavista
10960: hemmistön l;asten lulrumäärä koko kunnassa lisä:kust:annuksista ~päästään yksinkertaisesti
10961: yhteensä on niin pieni (alle 20), ettei sen siUä, että työpaikoista irtåsanomisen uhana
10962: vuoksi koulua heitä varten ole perustettava, ja avulla taikka mUJulla painostuksella este-
10963: ovat nämä latpset ve'1volli.set suorittamaan tään isännistään riip:pUJVaiset vähäv,araiset
10964: oppivelvollisuutensa enemmistöä va.rten pe- lasten huoltajat vaati.mliJSta koulun perusta-
10965: rustetussa koulussa, elleivät muuHa tavalla mista, ei .ole ihme, että mitä räikeimpiä epä-
10966: saa 'Vastaa'Vaa 01petusta. Mutta missä lapset k1Jhtia on monilla taihoilla vallitsemassa.
10967: ovat velvolliset suorittamaan oppivelvo'lli- Muua'11a maassa on ollut tar:peen lailla vel-
10968: suutBnsa silloin, kun heidän lukumääränsä voittaa vanhemmat hanffikimaan lapsilleen
10969: kyHä on tarpeeksi suuri, mutta kun huolta- kansakoulun op[)imääJ:'ää vastaavat tiedot ja
10970: jat eivät !Vaadi koulun ,perustamista? Pu" taidot. ·Tääliä sellaisen yritt·äniinen voi
10971: heenaole:v'iRn lain 2 § :n säännökset eivät koitua vanhemmille raskaaksi pelottavaJksi
10972: ainakaan salline sen tapafu:tua enemmistön iskuk.si. O·ppivelvollisuru;slakia l:aa.dittaessa
10973: 272 VI,1. - Kielellisen vähemmistön kansakonlnolot.
10974:
10975: ei vamnaan 1dle tarkoitd,tu tällail.sta. Nämä Edelläolevan perostoolla ehdotamme kun-
10976: eyäkohdat rbulisivat korjatuksi, jos oppi- nioittaen,
10977: velvollisuuSlain 11 § :n 1 momentista nätet-
10978: t:äisiin pois sanat ,!heidän huoltajainsa että Edttskunta hyväksyisi seuraa-
10979: vaatimukse,<>ta' '. van lain:
10980:
10981:
10982: Laki
10983: oppivelvollisuudesta h11hti,kuun 15 päivän;t 1921 a,nnetun lain 11 §:n 1 momentin
10984: muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
10985:
10986: Eduslrunnan päätöksen mulkaisesti säädetään täten, että oppivelvollisuudesta huhti-
10987: kuun 15 !Päi,vänä 19:21 ·annetun .lain 11 § :n 1 momentti muutet·a·an näin kuulluvaksi:
10988:
10989: Kapsrukoulupiiriin, gossa asuu erikielistä mainittujen perust-eiden mukaisesti. Sama
10990: V'åest.Öä, on :kunnan niitä Qppiv.elvollisia olkoon laki tällaisiin k!ahdessa tail. useam-
10991: varten, joilla .on vähemmistön kieli äidin- massa samaan kuntaan ikuuluvassa vierek-
10992: kielenä, perustettava kansakoulu 9 § :ssä käisessä rpiirissä •asU!Viin lapsiin näihden.
10993:
10994:
10995: Helsing.iss.ä, helmiikuun 12 pärivänä 1929.
10996:
10997:
10998: Viljami Kalliokoski. K. A. Lohi.
10999: Kusti Arifman. .Heikki Karjalainen.
11000: E. A. Aaltio. Kaino W. Oksanen.
11001: Väinö Malmivaara. Martti Rantanen.
11002: Antti J unes. P. V. Heikkinen.
11003: Jalo ;Lahdensuo. J. Koivisto.
11004: Ansh. Alestalo. Emil Jutila.
11005: 1\leksi Hakala. M. Niile~elä.
11006: Aino ,Luostarinen. Juhani Leppiilä.
11007: Antti Kukkonen. 0. Kontio.
11008: Juho Niukkanen. August Raatikainen.
11009: E. A. Turja. T. Janltonen.
11010: J ..o. Ikola. E. V. :Knokkanen.
11011: Antti Juutilainen. P. Saadnen.
11012: Elias Tukia. Vihtori V.estel!inen.
11013: Heikki V ehkapja. Kaarlo Hurme.
11014: 273
11015:
11016: VI,z. - Lak. al. N :o 22.
11017:
11018:
11019:
11020:
11021: Moilanen y. m.: Ehdotus laiksi kansanopistojen valtio-
11022: avusta heinäkuun 6 p:nä 1925 annetun lain 1 §:n
11023: muuttamisesta.
11024:
11025:
11026: E d u s kun n a 11 e.
11027:
11028: Kun v. 1925 säädettiin laki kansanopisto- opistot maassamme saata työskennellä, vaan
11029: jen valtioavusta, oli lainsäätäjän ilmeisenä on niiden ennen pitkää lopetettava toimin-
11030: tarkoituksena järjestää kansanopistojen ta- tansa, ellei parannusta saada aikaan.
11031: loudellinen asema sellaiseksi, että ne va- Kansanopistotilastoa tarkemmin tutkit-
11032: paana taloudellisista huolista ja ainaisesta taessa osoittautuu, että ei näytä olevan mah-
11033: rahankeräyksestä voisivat antautua tärkeätä dollisuuksia supistaa opistojen nykyisiä
11034: yhteiskunnallista ja sivistyksellistä työtänsä :menoja. Opettajien palkat eivät kai yleensä
11035: suorittamaan. Lakia säädettäessä vallitsi ole sillä tasolla, jolla niiden opettajilta vaa-
11036: yleensä sellainen käsitys, että laki kansan- dittavaan kompetenssiin ja toimen edesvas-
11037: opistojen valtioavusta, joka vuoden 1926 :tuullisuuteen nähden pitäisi o1la. Seurauk-
11038: alusta lähtien tuli voimaan, olisi taannut sena opettajiston palkkojen pienuudesta ja
11039: kansanopistoille noin 2 / 3 niiden vuotuisista ~aseman ·epävarmuudesta onkin ollut, että
11040: rmenoista, 1 / 3 jäädessä vielä kansanopistojen opettajat kansanopistoissa vaihtuvat no-
11041: itsensä hankittavaksi. Tämä käsitys on peammin kuir;t kansanopistojen menestyksel-
11042: kuitenkin osoittautunut erehdykseksi. Laki [isen työn kannalta olisi suotavaa. V. 19m
11043: on ollut voimassa jo kolme vuotta ja tämä Q}i suomenkielisissä kansanopistois.c;a yh-
11044: aika on j·o riittävästi voinut osoittaa, että teensä 274 opettajaa. Niistä oli ainoastaan
11045: laki kansanopistojen valtioavusta ei vastaa .26 yli 15 vuotta toimessa olleita, alle 15
11046: :niitä toivomuksia, joita siihen nähden oli vuotta toimessa olleita opettajia oli 118. Ei
11047: alkuaan kiinnitetty. <Öle mahdollisuutta vähentää menoja pienen-
11048: Käytettävissämme olevan tilaston mukaan tämällä palkkoja tai vähentämällä opettaja-
11049: oli valtioapu v. 1927 maamme 5:2 :lle kansan- voimia.
11050: opistolle yhteensä 8,365,<502 markkaa. Sa- Suurimman menoryhmän kansanopistojen
11051: mana vuotena olivat kansanopistojen menot ruenoissa muodostavat rakennuksien kor-
11052: yhteensä 19,395,407 markkaa. Suomenkieli- jauksiin, lämpöön ja valoon käytetyt menot.
11053: sille kansanopistoille, joita mainittuna vuo- Kansanopistojen rakennukset ·edustavat niin
11054: tena toimi maassamme 39, tullut valtioapu !huomattavia taloudellisia arvoja - v. 1927
11055: oli 7,050,519 ma11kkaa ja menot 17,445,883 ;oli kansanopistojen rakennusten arvo lähes
11056: markkaa, joten valtioapu suomenkielisille 160 miljoonaa markkaa - että niiden kun-
11057: kansanopistoille kykeni peittämään ainoas- nossapito on suorastaan kansantaloudellinen
11058: taan 40.4 % niiden vuosimenoista. On sel- velvollisuus. Kun valtion myöntämä avus-
11059: vää, että näillä edellytyksillä eivät kansan- tus rakennusten korjauksiin on vain 1 %
11060:
11061: 63-29
11062: 35
11063: 274 VI,2. - Kansanopistojen valtioapu.
11064:
11065: niiden arvosta, ei valtionavustus tässä suh- Edellä olemme osoittaneet, että kansan-
11066: teessa ole ollut läheskään riittävä, vaan on (()pistojen on melkeinpä mahdotonta järjes-
11067: rakennusten kunnossapitoon sekä muihin ra- tää menojensa supistamista, jos tahdotaan
11068: kennuksista aiheutuviin menoihin täytynyt säilyttää niiden nykyinen taso. Ainoana
11069: käyttää suuressa määrin opistojen itsensä tmahdollisuutena saada kansanopistojen ta-
11070: thankkimia varoja. Kansanopistojen menoja lous tasapainoon, näyttää olevan saada nii-
11071: ei tässä menoryhmässä näytä olevan mahdol- den tulot lisääntymään. Tuskin lienee aja-
11072: lisuutta vähentää, pikemminkin vaatisi teltavissa, että se kävisi päinsä lisäämällä
11073: asiain järkiperäinen hoito, että rakennuksia oppilasmaksuja. Valtioavun jälkeen muo-
11074: kunnostettaisiin entistä suuremmassa mää- dostavat kansanopistojen tuloissa toiseksi
11075: rässä ja täten säilytettäisiin näiden arvok- ~Suurimman ryhmän n. s. ,muut tulot",
11076: kaiden rakennusten kunto. Yhtä vaikeaksi notka suomenkielisille kansanopistoille tuo-
11077: käy supistaa menoja muissakaan menoryh- vat lähes 28 % niiden kaikista tuloista, yh-
11078: missä. Vähävaraisille oppilaille annettavat teensä lähes 5 milj. markkaa. Nämä varat
11079: avustukset perustuvat suorastaan lakiin eikä 'täytyy hankkia mitä moninaisimmilla ta-
11080: olisi asianmukaista ruveta supistamaan me- voilla, ne joko suorastaan kerjätään, niiden
11081: noja tässä suhteessa. Samoin on asianlaita kokoonsaamiseksi pannaan toimeen iltamia,
11082: muissa lain määräämissä kohdissa. ,järjestetään arpajaisia y. m. s. Vuosi vuo-
11083: Kansanopistojen menoissa muodostaa ldelta käy kuitenkin yhä vaikeammaksi tätä
11084: ryhmä ,muita menoja" varsin huomattavan tietä hankkia kansanopistoille varoja. Li-
11085: osan, suomenkielisten kansanopistojen me- säksi on otettava huomioon, että kansan-
11086: n·oissa 3,632,338 markkaa, vastaten 20.s % opistojen itsensä kannaltakaan ei tällainen
11087: ikaikista menoista, ruotsinkielisten kansan- ralmuilla eläminen ole kovin kohottavaa
11088: opistojen menoissa 236,775 markkaa, vasta- 'hommaa puhumattakaan siitä, että; opiston
11089: ten 12.6% kaikista menoista. Suurin osa rjohtajien aikaa kysytään niin suuressa mää-
11090: viimeksimainituista menoista menee kansan- !l'in tällaiseen, varsinaiselle kasvatustyölle
11091: opistojen velkojen kuoletuksiin ja korkoihin. vieraasen työskenteJyyn. Samalla kuin yk-
11092: Suurena rasituksena kansanopistoille ovat- sityisten henkilöiden taikka järjestöjen har-
11093: kin niiden velat, jotka v. 1927 suomenkieli- joittama hyväntekeväisyys on ymmärrettä-
11094: sissä kansanopistoissa nousivat 17,233,203 rvistä syistä vähenemässä, samalla on myös-
11095: markkaan. Niiden hoitaminen ja lyhentä- kin havaittavissa, että julkiset yhdyskunnat,
11096: minen onkin useimmille kansanopi<stoiHe lähinnä kunnat, ovat viime aikoina niin-
11097: varsin vaikea tehtävä. Siinä on pääasialli- ikään supistaneet kannatustaan kansanopL'l-
11098: sesti turvauduttava yksityiseen uhrautuvai- toille. Kuntien avustukset ovatkin nykyisin
11099: suuteen. Tämä taasen vaatii kansanopisto- hyvin vähäiset. Kun uusia kansanopistoja
11100: jen: johdon puoielta sellaisia ponnistuksia, on perustettu usein hyvinkin lähelle toi-
11101: että ne suuressa määrin haittaavat niiden siaan, on kuntien avustus jo tästäkin syystä
11102: säännöllistä työskentelyä. Parina viime vähentynyt. Lisäksi on kunnille tullut
11103: vuotena on kyllä eduskunnan toimesta tätä uusia sivistystehtäviä ja yksistään kuntien
11104: tilannetta jonkun verran lievennetty sen 1akimääräiset sivistysmenot kysyvät suuria
11105: kautta, että valtion menosääntöön on otettu varoja. Ei ole mitään mahdollisuuksia ai-
11106: kahtena vuotena peräkkäin yhteensä 6 milj. nakaan nykyisin saada kuntia vapaaehtoi-
11107: marldma jaettavaksi rakennuslainoina kan- suuden tietä lisäämään avustuksiaan kansan-
11108: sanopistoille. Tämä määräraha ei lähes- opistoille. Yhtä vähän toteutettavissa lienee
11109: kään ole riittävä, mutta voi se jonkun ver- ·sekään ajatus, että kansanopistojen avustus
11110: ran helpottaa niiden opistojen tilaa, jotka kuntien puolelta tulisi jollakin tavoin laki~
11111: onnistuvat näitä lainoja saamaan. määräiseksi.
11112: VI,2. - Moilanen y. m. 275
11113:
11114: Kaiken sen perusteella, mitä edellä kansanopistojen valtioavusta määrätyn pe-
11115: olemme esittäneet, olemme tulleet siihen rusavustuksen sekä rakennusavustuksen ko-
11116: tulokseen, että kansanopistoilla ei ole muita l"ottaminen. Jo silloin kun lakia kansan-
11117: mahdollisuuksia välttyä niitä uhkaavasta opistojen valtioavusta käsiteltiin eduskun-
11118: taloudellisesta sortumisesta kuin saada va·l- nassa v. 19125, esiintyi käsityksiä, että raken-
11119: tioapu kohoamaan niin paljon, että kansan- nusten kunnossapitoon ei riitä 1 % raken-
11120: opistoille kävisi mahdolliseksi työskennellä nusten arvosta. Käytäntö onkin osoittanut,
11121: helpommissa oloissa kuin tähän asti on ta- että tällä avustuksella ei voida rakennuksia
11122: pahtunut. Laki kansanopistojen valtio- pitää riittävän hyvässä kunnossa. Kun työ-
11123: avusta olisi muutettava sellaiseksi, että vä.enopistoilleikin annetaan kysymyksessii
11124: tamä kävisi mahdolliseksi. Kansanopistolain olevaan tarkoitukseen 3 % :n mukaan avus-
11125: muuttaminen on sitäkin oikeutetumpi, kun tusta, tuntuisi kohtuulliselta, että kansan-
11126: kansanopistot ovat jääneet huonompaan •opistot pääsisivät tässä suhteessa työväen-
11127: asemaan kuin eräät toiset oppilaitokset, opistojen rinnalle. Rakennusten ikunnossa-
11128: jotka ovat rinnastettavissa kansanopistoihin. 'pitoon olisi siis vuosittain annettava 3 %
11129: Niinpä laki työväenopistojen valtioavusta rakennusten arvosta. Kivirakennuksiin näh-
11130: asettaa nämä laitokset suotuisampaan ase- den olisi ehkä .2 % myönnettävä avustus
11131: maan kuin kansanopistot, lisäksi on niiden riittävä. Perusavustuksen korottamisella
11132: valtioavun saannin ehtona, että opisto on 100,000 markkaan ja rakennusavustuksen
11133: kunnan omistruma taikka kannattama. Työ- korottamisella 3 % :iin päästäisiin suun-
11134: väenopistoilla on näin ollen paljoa vankempi nilleen siihen, että kansanopistojen me-
11135: taloudellinen asema. Yleisiin kustannuksiin noista voitaisiin n. 2 / 3 peittää valtion avus-
11136: ja toimintamuotoihin nähden ovat kansan- .tuksen turvissa. Kun tämä oli alkuaanlain-
11137: opistot lähinnä verrattavissa maaseutu- säätäjän tarkoitus eikä se, niinkuin olemme
11138: oloissa toimiviin maamieskouluihin. Näiden edellä .osoittaneet, ole vienyt toivottuun tu-
11139: valtioapu on kuitenkin maatalousoppilaitok- lokseen, olisi kohtuudenmukaista, että
11140: sista v. 1927 annetun lain mukaan sellainen, !eduskunta nyt muuttaisi kansanopistojen
11141: että ne ovat täysin turvattuja taloudelli- valtioapua koskevan lain sellaiseksi, että
11142: sessa suhteessa. Voidaanpa mainita, että tämä tarkoitus saavutettaisiin.
11143: niinkin nuori sivistyslaitos kuin kirjastolai- Tässä tarkoituksessa esitämme,
11144: tos on nyttemmin valtioapuun nähden suosi-
11145: tummassa asemassa kuin kansanopistot. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11146: Sopivin muoto lisätä valtioapua olisi laissa van lakiehdotuksen:
11147:
11148:
11149: Laki
11150: kansanopistojen valtioavusta heinäkuun 6 p:nä 1925
11151: annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
11152:
11153: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että kansanopistojen valtio-
11154: avusta heinäkuun 6 päivänä 19.2:5 annetun lain 1 § muutetaan näin kuuluvaksi:
11155:
11156: 1 §. 1) perusavustusta vuosittain 100,000
11157: Vähintään kaksi vuotta toiminut ja alem- markkaa; milloin opisto sijaitsee rajaseu-
11158: pana mainitut eJhdot täyttävä kansanopisto dulla ta.i väihävaraise1la paikkakunnalla,
11159: saa valtiolta avustusta seuraavasti: voidaan avustusta myöntää 2.0 % enemmän;
11160: 276 VI,z. - Kansanopistojen valtioapn.
11161:
11162: 2) oppilasmäärään perustuvaa avustusta kutakin oppilaitoksen säädetyn alimman iän
11163: vuosittain 900 markkaa kutakin oppilaitok- täyttänyttä oppilasta kohti, ottaen huo-
11164: sen säädetyn alimman iän täyttänyttä oppi- mioon oppilaiden yhteiskunnallisen aseman
11165: lasta kohti, mikäli näiden lukumäärä ei ole ja paikkakunnan varallisuussuhteet;
11166: yli sadan, m~tta tämän yli olevilta oppi- 5) omien rakennusten hankkimiseksi ra-
11167: lailta 600 markkaa; kennuskustannusten koko määrästä 20 %
11168: 3) opettajille ,5, 1.0 ja 1:5 vuoden nuhteet- tai, jos opisto sijaitsee rajaseudulla tai vä-
11169: toman palveluksen nojalla myönnettäviin hävaraisella paikkakunnalla, 30 % avustusta
11170: ikälisiin, sen mukaan kuin asetuksella tar- ja rakennusten kunnossapitoon vuosittain
11171: kemmin määrätään, yliopistollisen oppiar- 3% rakennusten arvosta puurakennuksista
11172: von tai vi:r~katutkinnon suorittaneille 1,000 ja 2% kivirakennuksista valtioneuvoston
11173: ma:rlkkaa ja muille 750 markkaa kullakin määräämän arvioperusteen mukaan; sekä
11174: kerralla; 6) opetusvälineiden hankkimiseksi. kaksi-
11175: 4) vähävaraisille oppilaille jaettaviksi kolmasosaa niiden hinnasta.
11176: avustuksiksi vuosittain 100-400 markkaa
11177:
11178:
11179: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1929.
11180:
11181:
11182:
11183: Kaapro Moilanen. August Raatikainen.
11184: Oskari Lehtonen. Vilho Nikkanen.
11185: E. V. Kuokkanen. P. Saarinen.
11186: T. Jauhonen. Antti Junes.
11187: Kosti .Arffman. Viljami Kalliokoski.
11188: Antti Kuisma. Antti Juutilainen.
11189: Väinö Malmivaara. Uuno Hannula.
11190: W. K. Kuuliala. Leo Gummems.
11191: E. W. Lehtinen. Heikki Karjalainen.
11192: Kaino W. Oksanen. Mandi Hannula.
11193: Kalle Kirra. Bernhard Heikkilä.
11194: Pekka Pennanen. A. Luoma.
11195: 0. H. Jussila. A. A. Neitiniemi.
11196: 277
11197:
11198: V1,3. - Lagmot. N :o 23.
11199:
11200:
11201:
11202:
11203: Furuhjelm, R. m. fl.: Förslag till lag angående led-
11204: ningen av och överinseendet över den svenskspråkiga
11205: undervisnings- och upplysningsverksam.heten.
11206:
11207:
11208: T i H R i k s d a g en.
11209:
11210: Sedan riksdagen vid handläggningen av införa en del ändringar i den då gällande
11211: statsförslaget för år 1920 beviljat anslag förordningen angående skolstyrelsen, och
11212: för inrättandet av en svensk avdelning vid den 10 mars 1924 utfärdades en ny förord-
11213: skolstyrelsen, utfärdades den 30 april 1920 ning i huvudsaklig överensstämmelse med
11214: en förordning, där denna avdelnings upp- ett utlåtande, som skolstyrelsen avgivit om
11215: gifter och befogenheter fastställdes. Åtgär- ett av den s. k. ämbetsverkskommitten fram-
11216: den ansågs på auktoritativt håll (övel'direk- ställt förslag. Genom denna förordning be-
11217: tör Soininen) bära vittne om ,riksdagens fä.stes ytterligare de principer om en
11218: och regeringens allvarliga vilja att tillför- svensk skolautonomi, på vilka redan 1920
11219: säkra den svenska stammen icke blott lik- års förordning byggde.
11220: ställighet med avseende å språk och natio- Av ärendets hela förhistoria framgår med
11221: nalitet, utan även självsfyrelse, så långt det tydlighet för det första, att sistnämnda för-
11222: är förenligt med rikets •enighet och väl- ordning måste betraktas såsom resultatet av
11223: :färd ". tln sammanjämkning mellan de olika för-
11224: Emellertid var frågan om den svenska slag, som i ärendet framkomtnit och av
11225: skolautonomin härmed ännu icke avgjord. vilka det mest moderata från svenskt håll
11226: Den 17 januari 1921 tillsatte statsrådet, gällde inrättandet av en särskild svensk
11227: med anledning av de initiativ som väckts av skolstyrelse. För det andra är det uppen:-
11228: Svenska Finlands folkting, en särskild kom- bart, att utfärd!andet av denna förordning
11229: mitte, som erhöll i uppdrag att 1avgiva utlå- avsåg skapandet av garantier för den
11230: tande o:m de av sagda folkting uppgjorda svenska skolautonomin. Icke desto mindre
11231: förslagen till grundstadganden till tryg- vidtog regeringen, i trots av att denn.a
11232: ·gande av den svenskspråkiga befolkningens autonomi existerat med riksdagens goda
11233: i Finland ställning och rätt. Majoriteten av minne, den 6 sistlidne november i förord-
11234: 'denna kommitte framställde ett förslag om ningen flere ändringar, vilka påvisats i av-
11235: fullständig svensk kulturautonomi, medan sevärd grad inskränka nämnda autonomi.
11236: reser:vationsvis yrkades dels från svenskt Det är förståeligt, att landets svenska be-
11237: 'håll på en lag om en svensk skolstyrelse, folkning icke kan åtnöjas med det nuva-
11238: ·dels från finskt håll på en lag angående den rande tillståndet i avseende å den svenska
11239: svenska avdelningen inom skolstyrelsen. avdelningens vid skolstyrelsen ställning,
11240: Intet av dessa förslag omfattades dock av och nndertecknade, denna befolknings före-
11241: statsrådet. I stället beslöt regeringen att trädare i riksdagen, känna sig förpliktade
11242: 278 Vl,3. - Ruotsinkielisen opetustoimen johto ja valvonta.
11243:
11244: att ;anhålla om äterställande av avdelni·n- föreskrifter angående tillämpningen läm-
11245: gens tidigare befogenheter. Och enär rege- nats beroende av förordning.
11246: ringens sagda dag vidtagna åtgärd ådaga- Slutligen vilja vi framhålla, att lagens
11247: 1ägger, att en administrativ förordning icke antagande icke föranleder någon ökning i
11248: skänker nödig säkerhet för självstyrelsens statsbudgeten, enär anslaget för den skol-
11249: bibehållande, anse vi oss böra yrka, att ifrå- rådstjänst, som den 6 november 1928 indra-
11250: gavarande autonomi framdeles genom lag gits, fortfarande finnes upptaget i statsför-
11251: tryggas. slaget.
11252: Det lagförslag, som här framlägges, grun- På grund av vad ovan anförts få vi vörd-
11253: dar sig i 1alla väsentliga punkter på förord- samt föreslå,
11254: ningen av den 10 mars 1924, ur vilken de
11255: stadganden utbrutits, som lämpligen kunna att Riksdagen måtte antaga föl-
11256: och böra i en lag upptagas, medan närmare jande
11257:
11258:
11259: Lag
11260: angående ledningen av och överinseendet över den svenskspråkiga undervisnings-
11261: och upplysningsverksamheten i landet.
11262:
11263: I enlighct med Riksdagens beslut stadgas härmed·:
11264:
11265: § 1. § 3.
11266: För ledningen av och överinseendet över Det närmaste överinseendet över under-
11267: den sv·enskspråkiga undervisnings- och upp- visningen i dövstums- och blindskolor även-
11268: fostringsverksamheten ävensom det fria som över undervisningen i alla undervis-
11269: upplysningS'arbetet skall i skolstyrelsen fin- ningsanstalter i gymnastik och hälsolära,
11270: nas en särskild avdelning, viiken utövar sin teckning, s:löjd för gossar, handarbete och
11271: verksamhet såsom svenskspråkig skolsty- huslig ekonomi för flickor utövas av för den
11272: relse. svenskspråkiga och finskspråkiga skolsty-
11273: Till den svensksprå:kiga avdelningen hän- relsen gemensamma tjänstemä.n.
11274: föras alla ärenden rörande såväl statens som
11275: de kommunala och privata svenskspråkiga § 4.
11276: lärdomsskolorna och folkundervisningsan- Skolstyrelsens svenskspråkiga avdelning
11277: stalterna så ock den övriga skolstyrelsen un- deltager på sätt, varoril närmare stadgas i
11278: derlydande svenskspråkiga undervisnings-, förordning, med den finskspråkiga skolsty-
11279: uppfostrings- och upplysningsverksamheten. relsen ~ller någon dess avdelning i allmänt
11280: och gemensamt sammanträde.
11281: § 2. Av de till den svenskspråkiga avdelnin-
11282: Skolstyrelsens svenskspråkiga avdelning gen hörande ärendena må till allmänt ple-
11283: utgöres av ett skolråd såsom avdelningschef, num av skolstyrelsens samtliga avdelningar
11284: minst tre andra skolråd samt ett lagfarct eller till gemensamt sammanträde med an-
11285: skolråd. Av avdelningens ledamöter böra nan avdelning av skolstyrelsen hänskjutas,
11286: två företräda lärdomsskolan och två folk- förutom för den finsk- och svenskspdkiga
11287: undervisningen. undervisnings- och upp'lysningsverksamhe-
11288: A vdelningen har ett eg.et kansli med en ten gemensamma ärenden i tvåspråkiga
11289: registrator. kommuner, endast sådana, 1rHka angå lag-
11290: Vl,3. -Furuhjelm, R. y. m. 279
11291:
11292: stiftning, folkskolornas och statens lärdoms- tjänsten varit lediganslagen och avdelnin-
11293: skolors läroplaner och lärokurser ävensom gen upprättat tjänsteförslag.
11294: inkomst- och utgiftsstaten samt oventuella A vdelningschefen utnämnes bland skolrå-
11295: gemensamma anslag. den av republikcns president på fra.mställ-
11296: Den svenskspråkiga avdelningen må, där ning av statsrådet.
11297: den finner skäl därtill föreligga, förberedel- Registratorstjänsten vid den svensksprå-
11298: sevis behandla sådana ärenden, vilka böra kiga avdelningen besättes av avdelningen.
11299: handläggas vid allmänt plenum eller gemen- övrig<a för avdelningen nödiga befatt-
11300: samt sammanträde, och är berättigad, därest ningshavare antagas av avdelningens chef.
11301: den så önskar, att få sitt utlåtande intaget
11302: i det vid allmänt plenum eller gemensamt § 7.
11303: sammanträde förda protokollet. För behörighet till skolrådsembete inom
11304: skolstyrelsens svenskspråkiga avdelning er-
11305: fordras förutom filosofiekandidat- och pe·
11306: § 5. dagogieexamen grundliga insikter samt känd
11307: I skolstyrelsens svemikspråkiga avdel- förmåga och erfarenhet på den svensksprå-
11308: nings sammanträden deltaga avdelningsche- kiga undervisnings- och upplysningsverk-
11309: fen såsom ordförande samt övriga ledamöter samhetens område ävensom därutöver ge-
11310: av avdelningen. nom tidigare verksamhet vid svenskspråkig
11311: Avdelningens sammanträde är beslutfört, läroanstalt förvärvad grundlig erfarenhet i
11312: då minst tre medlemmar, bland dem det lag- handhavandet av lärarbefattning. Det lag-
11313: farna skalrådet, äro närvarande. :llarna skolrådet bör hava avlagt högre rätts-
11314: Avdelningen kan i rall av behov såsom examen samt äga förfarenhet i administra-
11315: adjungerad ledamot anlita ledamot i annan tiva värv.
11316: avdelning av skolstyrelsen.
11317: § 8.
11318: Närmare förcskrifter angående tillämp-
11319: § 6. ningen av denna lag utfärdas genom förord-
11320: Skolråden och det lagfarna skolrådet vid ning.
11321: skolstyrelsens svenskspråkiga avdelning ut- § 9.
11322: nämnas av republikens president, sedan Denna lag träder omedelbart i kraft.
11323:
11324: Helsingfors, den 12 februari 1929.
11325:
11326:
11327:
11328: Ragnar Furuhjelm. Gustav Lindberg.
11329: Georg Schauman. Ernst Estlander.
11330: Rafael Colliander. Ernst von Born.
11331: Berndt Kullberg. John Österholm.
11332: Otto Jacobsson. E. v. Frenckell.
11333: J. Im. Bäck. J. E. Hästbacka.
11334: Annie Furuhjelm. Edv. Helenelund.
11335: Levi Jern. Axel Palmgren.
11336: J. Inborr. And. Forsberg.
11337: Knut Molin. August Tåg.
11338: Henrik Kullberg. J. ;W. Broman.
11339: K. V. Åkerblom.
11340: 280
11341:
11342: VI,3. - Lak. al. N :o 23. Suomennos ..
11343:
11344:
11345:
11346:
11347: Furuhjelm, R. y. m.: Ehdotus laik8i ruotsinkielisen
11348: CYJ)etus- ja valistustoimen johdosta ja valvonnasta.
11349:
11350:
11351: J:i} d u s kun n a ll c.
11352:
11353: Sittenkuin eduskunta käsitellessään 1920 litus tehdä erinäisiä muutoksia silloiseen
11354: vuoden tulo- ja menoarviota oli myöntänyt kouluhallituksesta voimassa olevaan asetuk-
11355: määrärahan ruotsalaisen osaston perusta- seen, ja maaliskuun 10 p :nä 1924 julkaistiin
11356: mista varten kouluhallitukseen, julkaistiin uusi asetus, pääasiallisesti sen lausunnon
11357: huhtikuun 30 p :nä 1920 asetus, jossa tämän mukainen, jonka kouluhallitus oli antanut
11358: osaston tehtävät ja toimivalta määrättiin. eräästä n. s. virastokomitean esittämästä
11359: Toimenpiteen katsottiin auktoritatiivisclla ehdotuksesta. Tämä asetus lujitti edelleen
11360: taholla (ylijohtaja Soininen) todistavan niitä ruotsalaisen kouluitsehallinnon peri-
11361: ,eduskunnan ja hallituksen vakaata halua aatteita, joille jo 19.20 vuoden asetus
11362: vakuuttaa ruotsalaiselle heimolle ei vain ·rakentui.
11363: tasa-arvoisuus kieleen ja kansallisuuteen Asian koko esihistoriasta käy selvään
11364: nähden, vaan myös itsehallinto, niin pitkälle ilmi ensiksi, että viimeksimainittua asetusta
11365: kuin se on valtakunnan yhteyden ja menes- on katsottava niiden eri ehdotusten yhteen-
11366: tyksen mukaista.'' sovittelun tulokseksi, jotka asiassa olivat
11367: Kysymys ruotsalaisesta kouluautono- syntyneet ja joista maltillisin ruotsalaiselta
11368: miasta ei kuitenkaan ollut vielä tällä rat- puolen tehty tarkoitti erityisen ruotslaisen
11369: kaistu. Tammikuun 17 pnä 1921 asetti kouluhallituksen perustamista. Toiseksi on
11370: valtioneuvosto, ruotsalaisen: Suomen kan- ilmeistä, että sanotun asetuksen antaminen
11371: sankäräjäin tekemäin aloitteiden johdosta, tarkoitti takuiden luomista ruotsalaiselle
11372: erityisen komitean, joka sai tehtäväkseen kouluitsehallinnolle. Yhtä kaikki teki hal-
11373: antaa lausunnon sanottujen kansankärä- litus, siitä huolimatta, että tämä itsehallinto
11374: jäin tekemistä ehdotuksista perussäännök- oli ollut olemassa eduskun·nan tieten, viime
11375: r-;iksi Suomen ruotsinkielisen väestön a.se- marraskuun 6 pnä asetukseen useita muu-
11376: man ja oikeuden turvaamiseksi. Komitean toksia, joiden on osoitettu melkoisessa mää-
11377: enemmistö esitti täydellisen ruotsalaista si- rässä rajoittavan mainittua itsehallintoa.
11378: vistysautonomiaa tarkoittavan ehdotuksen, On käsitettävissä, että maan ruotsalainen
11379: mutta ruotsalaiselta taholta tehdyssä vas- vä>estö ei voi tyytyä nykyiseen tilaan mikäli
11380: talauseessa vaadittiin säädettävä:ksi laki koskee kouluhallituksen ruotsalaisen osaston
11381: ruotsalaisesta kouluhallituksesta, suoma- asemaa, ja allekirjoittm1eet, tämän väestön
11382: laiselta puolen taas laki kouluhallituk- valtiopäivillä olevat edusmiehet, tuntevat
11383: sen ruotsalaisesta osastosta. V altioneu- olevansa velvoitetut anomaan osaston toimi-
11384: vosto ei kuitenkaan hyväksynyt näistä eh- vallan ennalleen palauttamista. Ja koska
11385: dotuksista yhtään. Sen sijaan pää'tti hal- se toimenpide, johon hallitus mainittuna
11386: VI,3. - Furuhjelm, R. y. m. 281
11387:
11388: päivänä on ryhtynyt, osoittaa, että hallin- Lopuksi tahdomme huomauttaa, että lain
11389: nollinen asetus ei anna riittävää varmuutta hyväksyminen ei aiheuta mitään lisäystä
11390: itsehallinnon säilymisestä, katsomme, että valtion menoarvioon, koska määräraha sitä
11391: meidän on vaadittava, että kysymyksessä- kouluneuvoksen virkaa varten, joka marras-
11392: oleva autonomia täst'edes turvataan lailla. kuun 6 pnä 1928 lakkautettiin, edelleen on
11393: Se lakiehdotus, joka tässä esitetään, pe- menoarvioon otettuna.
11394: rustuu kaikilta oleellisilta kohdiltaan maa- Edelläesitetyn nojalla saamme kunnioit-
11395: liskuun 10 pnä 1924 annettuun asetukseen, taen ehdottaa,
11396: josta on otettu ne säännökset, jotka sopi-
11397: vasti voidaan ja tulee lakiin ottaa, mutta että Eduskunta hyväksyisi slewaa-
11398: tarkemmat, soveltamista koskevat määräyk- van "tlz.in:
11399: set on jätetty asetuksella annettaviksi.
11400:
11401: Laki
11402: maan ruotsinkielisen opetus- ja valistustoimen johdosta ja valvonnasta.
11403:
11404: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
11405:
11406: 1 §. kuuluu suomenkielisen ja ruotsinkielisen
11407: Ruotsinkielisen opetus- ja valistustoimen kouluhallituksen yhteisille virkami·ehille.
11408: sekä vapaan valistustoiminnan johtoa ja
11409: valvontaa varten on kouluhallituksessa 4 §.
11410: oleva erityinen osasto, joka toimii ruotsin- Kouluhallituksen ruotsinkielinen osasto
11411: kielisenä kouluhallituksena. ottaa asetuksessa tarkemmin säädettävällä
11412: Ruotsinkieliselle osastolle kuuluvat kaikki tavalla osaa suomenkielisen kouluhallituk-
11413: ruotsinkielisiä sekä valtion että kunnallisia sen tahi jonkin sen osaston kanssa yleis- ja
11414: ja yksityisiä oppikouluja ja kansanopetus- yhteisistuntoon.
11415: laitoksia koskevat asiat niin myös muu kou- Ruotsinkieliseen osastoon kuuluvista
11416: luhallituksen alainen ruotsinkielinen ope- asioista voi kouluhallituksen kaikkien osas-
11417: tus-, kasvatus- ja valistustoiminta. tojen yleisistuntoon tahi jonkin toisen osas-
11418: ton kanssa yhteisesti pidettävään kokouk-
11419: 2 §. seen kouluhallitus siirtää, paitsi suomen- ja
11420: Kouluhallituksen ruotsinkieliseen osas- ruotsinkieliselle opetus- ja valistustoimin-
11421: toon kuuluvat yksi kouluneuvos osastopääl- nalle yhteisiä kaksikielisten kuntain asioita,
11422: likkönä, vähintään kolme muuta kouluneu- ainoastaan ne, jotka koskevat lainsäädäntöä,
11423: vosta ja yksi lainoppinut kouluneuvos. kansakoulujen ja valtion oppikoulujen op-
11424: Osaston jä.senistä kahden tulee edustaa op- pisuunnitelmia ja oppimääriä sekä tulo- ja
11425: pikoulun ja kahden kansanGpetuksen alaa. menoarviota ynnä mahdollisia yhteisiä mää-
11426: Osastolla on oma kansliansa ja siinä yksi rärahoja.
11427: kirjaaja. Ruotsinkielinen osasto voi, milloin katsoo
11428: 3 §. aihetta olevan, valmistelevasti käsitellä sel-
11429: KuurGmykkä- ja sokeainkoulujen opetuk- laisia asioita, jotka on käsiteltävä yleis- tai
11430: sen samoinkuin kaikissa opetuslaitoksissa yhteis:istunnossa, ja on oikeutettu, jos ha-
11431: voimistelun ja terveydenhoidon, piirustuk- luaa, saamaan lausuntonsa otetuiksi yleis-
11432: sen, poikain käsitöiden, tyttöjen käsitöiden tai yhteisistunnossa kirjoitettavaan pöytä-
11433: ja kotitalouden opetuksen lähin valvonta kirjaan.
11434:
11435: 63-29 36
11436: 282 VI,3. - Ruotsinkielisen opetustoimen johto ja valvonta.
11437:
11438: 5 §. Muut osastossa tarvittavat toimenhaltijat
11439: Kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston . ottaa osaston päällikkö.
11440: kokouksiin ottavat osaa osastopäällikkö pu-
11441: heenjohtajana ja muut osaston jäsenet. 7 §.
11442: Osaston kokous on päätösvaltainen, kun Kelpoisuusehtona kouluhallituksen ruot-
11443: siinä on saapuvilla vähintään kolme jä- sinkielisen osaston kouluneuvoksen virkaan
11444: sentä, niiden joukossa lainoppinut koulu- vaaditaan filosofiankandidaatti- ja kasva-
11445: neuvos. tusopintutkinnon ohella perusteellisia tie-
11446: Osasto voi tarvitessaan käyttää apujäse- toja sekä tunnettua taitoa ja kokemusta
11447: nenä kouluhallituksen muun osaston jä- ruotsinkielisen opetus- ja valistustoiminnan
11448: sentä. alalla sekä lisäksi aikaisemmalla toiminnalla
11449: ruotsinkielisessä oppilaitoksessa saavutettua
11450: 6 §. perusteellista perehtymistä opettajatoimen
11451: Kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston hoitamiseen. Lainoppineen kouluneuvoksen
11452: kouluneuvokset ja lainoppineen kouluneu- tulee olla ylemmän oikeustutkinnon suorit-
11453: voksen nimittää tasavallan presidentti, sit- tanut ja hallinnollisiin tehtäviin perehty-
11454: tenkuin virka on ollut haettavana ja osasto nyt.
11455: tehnyt virkaehdotuksen. 8 §.
11456: Osastopäällikön nimittää kouluneuvok- Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
11457: sista tasavallan presidentti valtioneuvoston tamisesta annetaan asetuksella.
11458: esityksestä.
11459: Ruotsinkielisen osaston kirjaajan viran 9 §.
11460: täyttää osasto. Tämä laki tulee voimaan heti.
11461:
11462: Helsingissä, helmikuun 12 pnä 1929.
11463:
11464:
11465: Ragnar Furuhjelm. Gustav Lindberg.
11466: Georg Schauman. Ernst Estlander.
11467: Rafael Colliander. Ernst von Born.
11468: Berndt Kullberg. John Österholm.
11469: Otto Jacobsson. E. v. FrenckelL
11470: J. Im. Bäck. J. E. Hästbacka.
11471: Annie Funthjelm. Edv. Helenelund.
11472: Levi Jern. Axel Palmgren.
11473: J. Inborr. And. Forsberg.
11474: Knut Molin. August Tåg.
11475: Henrik Kullberg. J. W. Broman.
11476: K. V. Åkerblom.
11477: 283
11478:
11479: V1,4.- Toiv. al. N:o ;36.
11480:
11481:
11482:
11483:
11484: Rantanen y. m.: Yhden suuren sivistyskielen saattami-
11485: sesta pakolliseksi oppiaineeksi suomenkielisten oppi-
11486: koulujen oppilaille ja ruotsinkielen määräämisestä
11487: vapaaehtoiseksi oppiaineeksi suomalaisissa oppikou-
11488: luissa.
11489:
11490:
11491: E d u s k u n n a 11 e.
11492:
11493: Suomen kansa pyrkii, samoin kuin muut- sinkielen pakollisia tunteja. Kun ruotsin-
11494: kin kansat, osalliseksi siitä sivistyspääomasta kielen tarve maassamme, suomenkielen pääs-
11495: ja niistä eduista, jotka ovat muodostuneet tessä sille kuuluvaan luonnolliseen asemaan,
11496: kansainväliseksi yhteiseksi omaisuudeksi. päivä päivältä vähenee, ja kun ruotsinkieli-
11497: Toisaalta Suomen kansa haluaa omalta osal- sen väestön kohtuulliset tarpeet voidaan
11498: taan edistää yleisinhimillisiä pyrkimyksiä erittäin hyvin tyydyttää käyttämällä ruot-
11499: ja antaa muille kansoille etenkin sellaisia sinkielisten ja kaksikielisten ruotsinkielen
11500: vaikutuksia, joilla voi olla merkitystä sen taitoa, on helpoin keino suuren sivistyskie-
11501: tunnetuksi tekemiselle ja menestykselle tai len ottamiseksi suomalaisten oppikoulujen
11502: kansainväliselle yhteistyölle. Varsinkin sen lukuohjelmaan se, että ruotsi poistetaan pa-
11503: jälkeen kuin Suomen kansa on päässyt itse- kollist~n aineiden joukosta.
11504: näiseksi, ovat nämä pyrkimykset käyneet Paitsi edellä esitettyjä käytännöllisiä seik-
11505: yhä tärkeämmiksi, vieläpä siinä määrin, että koja puhuvat tämän toimenpiteen puolesta
11506: vuosi vuodelta selvempinä näkyvät ne esteet, voimakkaasti myös useat sisäpoliittiset näkö-
11507: joiden takia nämä pyrkimykset eivät pääse kohdat. Kun valtakunnan suomalaisten las-
11508: edistämään kansamme henkisen ja taloudel- ten on nykyään pakosta opiskeltava heille
11509: lisen elämän kehitystä edes tyydyttävässä, useimmille aivan outoa, vierasta ja vaikeata
11510: saatikka sitten suotavassa ja toivattavassa kieltä ilman yJeisesti päteväksi tunnustettua
11511: määrässä. syytä, on tästä seurauksena tyytymättö-
11512: Pahimpia esteitä tämän kehityksen tiellä myys, jopa vastenmielisyys tällaista heikosti
11513: on eräs oppikouluoloissamme vallitseva epä- perusteltua järjestelyä vastaan, mikä saat-
11514: kohta, se nimittäin, että mitään kansainväli- taa kehittyä vastenmi,elisyydeksi itse sitä
11515: sen yhteyden välttämätöntä välinettä, kieltäkin kohtaan, jota olisi opiskeltava.
11516: suurta sivistyskieltä, ei oppikouluissamme Tämä tyytymättömyys on jo aivan yleinen
11517: opeteta riittävässä määrässä. Tämä jo hy- suomalaisen väestön keskuudessa ja on yhä
11518: vin yleisesti tunnustettu epäkohta taas ai- päivä päivältä kasvamassa. Tämän epäkoh-
11519: heutuu melkoisessa määrin, ehkäpä suoras- dan säilyttäminen on varmasti omansa huo-
11520: taan etupäässä siitä, että ilman riittävän pä- ma,ttavasti häiritsemään kansalaisrauhaa
11521: tevää syytä pidetään suomalaisten oppikou- maassamme. Asiaan on jo !kiinnitetty siksi
11522: lujemme lukuohjelmassa suuri määrä ruot- vakavaa huomiota, että vieläpä ruotsalaisel-
11523: 284 VI,4. - Kielenopetus oppikouluissa.
11524:
11525: takin taholta on kuulunut ääniä tämän epä- että kallitu.s valmistaessaan Edu.s-
11526: kohdan poistamisen puolesta. On viitattu kunnalle annettavaa esitystä oppi-
11527: siihen harrastukseen, jolla esim. työväen- koulun järjestysmuodon perusteista
11528: opistoissa opiskellaan ruotsia, kun se siellä laatisi suunnitelmansa sillä tavoin,
11529: on vapaaehtoisena aineena, ja tähän tulok- että suomenkielisten oppikoulujen
11530: seen arvellaan päästävän, jos ruotsi kuuluisi oppilaiden tulisi perinpohjaisesti
11531: oppikouluissakin vapaaehtoisten aineiden opiskella yhtä suurta sivistyskieltä ja
11532: joukkoon. että ruotsinkieli olisi suornalaisissa
11533: Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus- oppikouluissa vapaaehtoisesti opiskel-
11534: kunnan päätettäväksi toivomuksen, tuvien kielten joukossa.
11535:
11536: Helsingissä, helmikuun 8 päivänä 1929.
11537:
11538:
11539: Maliti Rantanen. Bernhard Heikkilä. J. Seppänen.
11540: A. Luoma. Antti Vainio. Matti Niilekselä.
11541: P. Saarinen. Antti Juutilainen. S. Salo.
11542: Walter Mäkelä. Aino Luostarinen. Elias Tukia.
11543: J. Koivisto. Taave Junnila. Kusti Arffman.
11544: J. E. Pilppula. Antti Junes. J. 0. Ikola.
11545: Jalo Lahdensuo. Juho Torppa. Pekka Kopsa.
11546: K. A. Lohi. Eero Hatva. Oskari Lehtonen.
11547: Antti Kukkonen. Juhani Leppälä. Viljami Kalliokoski.
11548: E. A. Turja. Juho Niukkanen. P. V. Heikkinen.
11549: K. E. Aarnio. Heikki Vehkaoja. M. Paavilainen.
11550: Tyko Reinikka. Anton Vertanen. Heikki Karjalainen.
11551: Antti Kuisma. E. A. Aaltio. Elias Sinkko.
11552: Kaino W. Oksanen. E. W. Lehtinen. L. Mustakallio.
11553: J. G. Ryynänen. Väinö Malmivaara. Eero Nurmesniemi.
11554: W. K. Kuuliala. Pekka Saa:relainen. T. Janhonen.
11555: Aleksi Hakala. Emil Jutila. F. V. Härmä.
11556: Ansh. Alestalo. Kalle Kirra. E. V. Kuokkanen.
11557: Kaarlo Hurme. E. Lautala. 0. Kontio.
11558: Antti Kemppi. P. Kankkunen. Matti Pitkänen.
11559: Janne Koivuranta. S. Kariniva. Jooseppi Kauranen.
11560: Uuno Hannula. August Raatikainen. Onni Talas.
11561: E. M. Ta:rkkanen.
11562: 286
11563:
11564: VI,s. - Toiv. al. N:o 37.
11565:
11566:
11567:
11568:
11569: Hannula, U. y. m.: Kansallisen tieteellisen tutki.mustyön
11570: edistämisestä.
11571:
11572:
11573: E d u s k u n n a 11 e.
11574:
11575: Suomen tasavallan itsenäinen asema. ai- kielen ja kirjallisuuden tutkiminen kaipaisi
11576: van erikoisessa määrässä velvoittaa kiinnit- entistä tehokkaampaa tukea. Luonnollista
11577: tämään huomiota sellaisiin tieteellisen tutki- on, että Suomen luonnontieteitten ja maan-
11578: mustyön aloihin, jotka samalla kun ne kar- tieteen edistäminen kuuluu yksinomaan
11579: tuttaisivat kaikkien sivistysimusain yhteistä meille j:a näiden tutkimusalojen menestymi-
11580: kulttuuripääomaa, voisivat tämän oihella ni- sestä me olemme ensisijaisessa vastuussa.
11581: menomaan palvella myöskin kansallisia tar- Jotta tässä mainittujen ja ehkä mainitse-
11582: koitusperiä. Tällaisen kansallisen tutki- matta jääneiden kansallisten tieteitten alalla
11583: mustyön lähimpiä ja tärkeimpiä tehtäviä tutkimustyö saataisiin entistä tehokkaam-
11584: olisi oman kansan menneitten vaiheitten maksi ja rikkaita tuloksia tuottavaksi olisi
11585: selvittely, olkoonpa sitten kysymys Suomen valtion menoarvioon merkittävän vakinaisen
11586: kansan historiasta, kielestä, henkisestä tai määrärahan turvin perustettava Suomen
11587: aineellisesta kehityksestä. Tähän liittyisi akatemia, jonka jäseniksi kutsuttaisiin tie-
11588: mitä läheis]mmin oman maan maantieteelli- teellisesti ansiokkaimmat suorittamaan tut-
11589: nen ja luonnontieteellinen tutkimustyö. kimustyötä kullakin kansallisen tieteen eri-
11590: · Meillä on jo kansallisen tieteellisen tutki- koisalana.
11591: mustyön alalla eräitä saavutuksia, joilla on Näin menetellen me noudattaisimme mui-
11592: ollut merkitystä tieteelle kokonaisuudessaan. den kulttuurikansain antamaa esimerkkiä ja
11593: Mainitsemme vain esimerkkeinä tästä suo- osoittaisimme, että itsenäisyytensä saavutta-
11594: malais-ugrilaisen kielitieteen sekä kansan- nut Suomen kansa tahtoo aineellisen uuras-
11595: runouden tutkimisen, joita voitaneen syystä tuksensa ohella voimiensa mukaan kansal-
11596: pitää puhtaasti suomalaisina tieteinä. Mutta lista kulttuuria kohottaa ja sen välityksellä
11597: meidän on pidettävä huolta siitä, että me omalta osaltaan kansojen yhteistä sivistys-
11598: näillä tutkimuksen aloilla saavuttamamme pääomaa kartuttaa.
11599: johtavan aseman kykenemme jatkuvasti säi- Kaiken edelläolevan perusteella pyy-
11600: lyttämään. dämme ikunnioittavimmin ehdottaa, että
11601: Suomen historia on vielä suurelta osalta eduskunta ~äättäisi hallitukselle lausua
11602: tutkimatta. On jo aika käydä miettimään toivomuksen,
11603: keinoja tämän kysymyksen onnelliseen rat-
11604: kaisuun saattamiseksi. Tämän ohella ei että hallitus hankkisi selvityksen
11605: meidän myöskään sovi unohtaa, että suomen- siitii, millä tavoin kansallista tieteel-
11606: 286 VI,5. - Kansallisten tieteiden tutkimustyö.
11607:
11608: listä tutkimustyötä meidän maas- sekä selvityksen saatuaan antaisi
11609: santme parhaiten voitaisiin edistää asiasta esityksen Eduskunnalle.
11610:
11611: Helsingissä, helmikuun 6 päivänä 1929.
11612:
11613:
11614: Uuno Hannula. Janne Koivuranta. W. K. Kuuliala.
11615: Walter Mäkelä. E. M. Tarkkanen. E. Lautala.
11616: K. A. Lohi. J aio Lahdensuo. T. Jauhonen.
11617: Pekka Kopsa. P. V. Heikkinen. Eero Rydman.
11618: Elias Tukia. Eero Nurmesniemi. Ansh. Alestalo.
11619: Tyko Reinikka. J. Koivisto. 0. H. Jussila.
11620: Antti Kukkonen. Juhani Leppälä. E. V. Kuokkanen.
11621: Emil Jutila. Vihtori Vesterinen. A. Luoma.
11622: M. Paavilainen. J. 0. Ikola. Kaapro Moilanen.
11623: Heikki V ehkaoja. J. E. Pilppula. E. A. Turja.
11624: S. Kariniva. P. Kankkunen. Pekka Saarelainen.
11625: E. A. Aaltio. E. A. Tuomivaara. Eero Hatva.
11626: Anton Vertanen. Martti Rantanen. Antti Vainio.
11627: Antti Kemppi. Kaarlo Hu:rme. Leo Gummerus.
11628: Aleksi Hakala. Juho Torppa. Matti Pitkänen.
11629: L. Mustakallio. Viljami Kalliokoski. Antti Kuisma.
11630: Antti J unes. Antti J uutilainen. S. Salo.
11631: Aino Luostarinen. Heikki Karjalainen. Juho Niukkanen.
11632: August Raatikainen. Mandi Hannula. T. A. Aalto-Setälä.
11633: P. Saarinen. Väinö Malmivaara. Oskari Lehtonen.
11634: Kaarlo Hänninen. K. E. Aarnio. J. G. Ryynänen.
11635: 287
11636:
11637: VI,6. - Toiv. aL N:o 38.
11638:
11639:
11640:
11641:
11642: Ailio y. m.: Luonnontieteellisen valtionmuseon aikaa·n-
11643: saamisesta.
11644:
11645:
11646: Eduskunnalle.
11647:
11648: Viime aikoina on lU<mnontieteiden kehi- mat sekä valtion geologisen toimikunnan ko-
11649: tys tapahtunut niin nopeasti ja niin suurin koelmat. Jos nämä voitaisiin liittää yh-
11650: askelin, ettei yli!opistomme ja sen luonnon- teen, olisivat ne hyvänä .perustana yhtenäi-
11651: tieteelliset tutkimuslaitokset eikä myöskään selle luonnontieteelliselle museolle, jonka
11652: kouluopetuksemme ole !kaikissa suhteissa yhteyteen voitaisiin liittää myös kasvitieteel-
11653: kyennyt mukaautumaan niille tämän joh- linen puisto. Nykyoloissa niillä ei ·ole riit-
11654: dosta asetettaviin uusiin vaatimuksiin. täviä kehitysmahdollisuuksia eivätkä ne voi
11655: Luonnontieteellinen yleissivistys on sekä tarpeeksi ·edistää edes yliopiston <>mia, saa-
11656: varsinaisen kansan että myös sivistyneistöm- tikka sitten. yleissivistyksellisiä tarkoituksia.
11657: me piirissä yleensä sangen alhainen, varsin- Mainittakoon, että esimerkiksi eläintieteelli-
11658: kin humanistis-filologiseen sivistykseen ver- sellä museolla ja eläintieteellisellä laborato-
11659: rattuna, ja kuitenkin on koko meidän käy- riolla on yhteinen määräraha, joka on niin
11660: tännöllinen elämämme mitä läheisimmin pieni, 75,000 mk. vuodessa, että se tuskin
11661: riippuvainen luonnontieteiden tuloksista. riittää juoksevien kulujen korvaamiseen,
11662: Samoin on, olojen kehityksestä riippuen, joten kokoelmain kartuttamiseen ei jää pal-
11663: laita yhteiskunnallisen y leissivistyksen, jon mitään. Kuitenkin ovat kokoelmat, suo-
11664: joka niinikään on nykyaikaiselle kulttuuri- malaisia kokoelmia lukuunottamatta, niin
11665: elämälle erityisen tärkeä. puutteellisia ja osaksi niin vanhoja, kulu-
11666: Painavana syynä luonnontieteellisen yleis- neita ja huonoja, ettei musoo kest1ine ver-
11667: sivistyksemme alhaiseen tasoon on se, ettei- tailua minkään vastaavassa asemassa olevan
11668: vät meidän luonnontieteelliset tutkimuslai- museon kanssa koko maailmassa. NY'kyinen
11669: toksemme varain ja työvoimain puutteessa rakennus on lisäksi tarkoitukseen sopimaton
11670: yleensä ole voineet kehittyä nytkyajan vaa- ja tieteellisillekin kokoelmille siksi ahdas,
11671: timuksia vastaavassa määrässä ja että yleis- että sitä on pakko pian laajentaa. Minera-
11672: sivistykselliset näkökohdat ovat jääneet logisen laitoksen määrärahasta ei riitä lain-
11673: sivualalle. Tässä suhteessa olisi .paljonkin kaan kokoelmien kartuttamiseen, ja niillekin
11674: toivottavaa, mutta erityisesti haluamme me .on saatava lähitulevai,<>uudessa. uusi· huo-
11675: kiinnittää huomiota yhteen seikkaan, nimit- neisto. Geologisen laitoksen kokoelmia ei
11676: täin luonnontieteellisen museon puutteeseen. ole tilan puutteessa voitu muuta kuin osaksi
11677: Meillä on tosin useita erillisiä kokoelmia, panna näytteille. Nykyinen kasvitieteelli-
11678: kuten yliopiston eläintieteellinen museo, nen puisto .on ahdas, alava ja muutenkin
11679: Bonsd<>rffin museon osteologiset kokoolmat epätarkoituksenmukainen.
11680: ja mineralogis-geologisen lait<>ksen kokoel- Välttämättömänä edellytyksenä luonnon-
11681: 288 Vl,6. - Luonnontieteellinen mnseo.
11682:
11683: tieteelliselle museolle on, että se tulisi itse- joka ajanmukaisesti järjestetyllä luonnon-
11684: näisen ja yhteisen johdon alaiseksi, mikä on tieteellisellä museolla on sekä luonnontut-
11685: paraitoo ajateltavissa erityisenä valtion lai- kimukselle että yli(}pisto- ja kouluopetuk-
11686: toksena, Kansallismuseon tapaan. Toinen selle kuin myös yleissivistY'kselle, ehdotamme
11687: yhtä tärkeä edellytys on yhtenäinen, ajan- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
11688: muikajnen rakennus, jota vastaisuudessa voi-
11689: taisiin laajentaa, ja joka voisi sijaita joko että haUitu.s selv·ityttäisi kysymyk-
11690: Helsingissä, tai sen lähellä, esim. Tukholman sen luonnontieteellisen valtionmuseon
11691: Ri~smusootin twpaan. aikaansaamisesta ja antaisi asia'ltm1t-
11692: Katsoen siihen suureen merkitykseen, kaisen esityksen Ed1tskunnalle.
11693:
11694: Helsingissä 7 .p :nä helmikuuta 1929.
11695:
11696:
11697: Julius Ailio. J. W. Keto.
11698: K.H.Wiik. M. Ampuja.
11699: F. J. Leino. Mauno Pekkala.
11700: Väinö Hakkila. Artturi Aalto.
11701: Aug. Kuusisto. Väinö Voionmaa.
11702: Aino Malkamäki. Rieti Itkonen.
11703: 289
11704:
11705: VI,1.- Hemst. mot. N:o 31.
11706:
11707:
11708:
11709:
11710: Åkerblom: Angående främiande av det vetenskapliga
11711: forskningsarbetet rörande .landsbygdens historia.
11712:
11713:
11714: T i 11 R i k s d a g e n.
11715:
11716: Våra bygders historia, geografi, befolk- ningen på detta område har för ringa un-
11717: ningsför,hållanden, närings- och kulturliv ha derstöd.
11718: ännu ytterst litet blivit belysta av det ljus, Det behövliga stödet. för detta kulturar-
11719: som den vetenåapliga forskninge:n förmår bete torde lmnna fås endast ifall state.n trä-
11720: sprida över dem. Huru litet, som ännu der tili med understöd, varigenom det ve-
11721: gjorts på detta område, får envar snart tenskapliga forskningsarbetet rörande byg-
11722: klarhet om, ifall han ställes inför uppgiften derna kunde organiseras och planmässigt
11723: att t. ex. åstadkomma en sockenhistoria och utföras. Detta ar'bete bör självuJlet över-
11724: ännu mer, ifall det gäller en landskaps- tagas av två särskilda samfund, ett för den
11725: historia. Redan vid varje enskilt område, finska och ett för den svenska hefolknin-
11726: som behöver beröras i en dylik historia, upp- gen. Ifall man anser behövligt att inrätta
11727: täcker man, att ytterst litet förarbete fin- ett så storslaget organ som en vetenskaps-
11728: nes utfört rörande de enskilda socknen, akademi för forskningen rörande den finska
11729: men att materialet, som borde genomletas, befolkningens historia samt materiella och
11730: är överväldigande stort. Följden blir, att andliga kultur, så erfordras naturligtvis en
11731: den enskilda personen icke rår med uppgif- motsvarande institution, om också i mindre
11732: ten. De bygder, som skulle ha gagn härav, omfattning, även för forskningen på samma
11733: !k:änna sig för svaga att giva det ekonomiska områden rörande landets svenska befolk-
11734: stöd en dylik forskning skulle fordra. Ar- ning.
11735: hetet m'åst.e bli outfört. Så sker fort.fa- På grund av det framhållna ber jag vörd-
11736: rande på nära nog alla områden, som röra samt få föreslå, att riksdag.en måtte besluta
11737: ;bygdernas historia, goografi, befolknings- hemställa,
11738: förhållanden, närings- och !kulturliv. Vad att regeringen ville införskaffa ut-
11739: är gjort ooh vad göres t. ex. för utrednin- redning dät·om, på vilket sätt det ve-
11740: gar om ibosättningens utbredning och till- tenskapliga forskningsarbetet rörande
11741: växt, om släkterna i bygderna, för skildrin- våt· landsbygds historia samt mate-
11742: gar av näringsförhållandenas utveckling riella och andliga kultur kunde främ-
11743: och arbetsmet.odernas förbättring, bildnin- jas; samt att regeringen, sedan
11744: .gens spridning och framsteg i bygderna, den denna utredning erhållits, måtte av-
11745: andliga kulturens utveckling o. s. v. ? Vi låta proposition till Riksdagen om
11746: måste svara: Ytterst litet. Och orsaken åtgärder härför såväl för den finska
11747: därtill är den, att den vetenskapliga forsk- som den svenska landsbygden.
11748: /
11749:
11750:
11751:
11752: Helsingfors den 9 :februari 1929.
11753:
11754: K. V. Akerblom.
11755: 63-29
11756: 37
11757: 290
11758:
11759: VI,7. - Toiv. al. N:o 39.
11760:
11761:
11762:
11763:
11764: i\.brblötb.: illn(lsetillun ttistorian tieteellisen tutkimu.<J-
11765: l'}}rm edistäm?:Sestii:
11766:
11767:
11768:
11769:
11770: Må!aseutumme lristoria:a, maantiedettä, sellä tutkimuksella on man vähän kanna-
11771: väesrooloja, elinkeino- ja silvistyselämää on tusta ..
11772: vielä erittäin ·vähän vaiaistu siinä valoSsa,. Tähän sivistystyöhön tarvittava tuki voi~
11773: jonka tieteellinen tu'llkimus voi luoda niihin. tan:een saada ainoastaan, jos v.altio ryhitY(Y
11774: Miten vähän tälliä alalla on vasta OOihty, antamaan kannatustaan; silloin maaseudun
11775: se1viä;ä ;pian jokaiselle, joo hän saa tehtä- tieteellinen tutkimustyö voitane:en järjestää
11776: våkseen e8im. ikinjoittaa jonik:in pitäjän j:a suunnitelmallisesti suorittaa.. Tämä työ
11777: hiStoria t!ti, vi:etå p.aremmin, jos on kys&imys on tietenkin annettava kalhden eri seuran
11778: kokonaisen maakunnan !historiasta. Jo jo- haltuun, joista toinen suomalaista, toiri.ien
11779: kaiSen tuollaisessa historiassa koskebeltavan ruotsalaista viäestöä <varten. Jos katsotaan
11780: y<ksityisalan kohdalla huomaa, että ylen vä~ tar.peelliseksi perustaa niin suurisuuntainen
11781: hän tuova yjksit;yisrtä pitäjää koskevaa esi- elin ikmin tiedeakatemia suomalaisen vä.estön
11782: työtä on suoritettu, mutta että aineisto, .joka historian seroä aineellisen ja henkisen sivis-
11783: oliSi läpikotaisin pengottava, on valtavan tyksen tutkimista varten, niin tarvitaan
11784: suuri. Seuraus on, ettei yksityishenkilö tietysti vastaav,a 1aitoo, josikin la•ajuudeltaa;n
11785: mahda tehtävälle mitään. Ne seudut, joille pienempi, myös maan ruotsalaisen väestön
11786: olisi tästä hy·Ötyä, tuntevat ole~Vansa liian samoja aloda tarkoittava:a tutkimista varten.
11787: heilMoja :ant.amruan sitä aineellista tukea, Edelläesitetyn nojalla 'P'YY'dän sa:ada kun-
11788: jota ·tutkimus varutisi. Työn täyt\}'y jäädä nioittaen ehdottaa eduskunnan pää:tettä-
11789: suorittamatta. Niin tapahtuu yhä melkein vä}{lsi toivomuksen,
11790: kaikilla aloiHa, .jotka koslrovat ma!aseud'Un
11791: ihistoria.a, maootiedettä, väestöoloja, elin- että hallitus hankkisi selvityk~
11792: keino- j.a sivistyselämiää. Mitä on teMy ja sen siitä, m~"llä tavoin nwaseu-
11793: mitä t'ehdään esim. maaseudun a:sutUiksen tumme histcrrian ja aineellisen ja
11794: levenemisen ja ka.Svun sekä sukuj•en selvittä- henkisen sivistyksen tieteellistä tut-
11795: miseksi, maaseudun elinkeino-olojen iirehitty- kimustyötä voitaisiin edistää; sekä
11796: misen ja työtruP'Oijen parantumisen, sivis- että hallitus tämän selvityksen saa-
11797: tyksen levenemisen ja edistymisen tahi hen- tuaan antaisi eduskunnalle esityksen
11798: lkisen sivistyksen kuvaamiseksi j. n. e. ~ Mei- tätä tarkoittavista toimenpiteistä sekä
11799: dän täytyy vasta.ta: Erittäin vähän. Ja suomalaista että ruotsalaista maa~
11800: syynä siihen .on, että tämän alan tieteeUi- seutua koskien.
11801:
11802: Hdsingisski', heLmikuun 9 1p :nä 1,929.
11803:
11804: K. V. Åkerblom.
11805: 291
11806:
11807: VI,s. - Toiv. al. N:o 40.
11808:
11809:
11810:
11811:
11812: Kukkonen y. m.: S'UO'menkielisen laki- ja virkakielen
11813: sanakirjan aikaansaamisesta.
11814:
11815:
11816: Ed u s kun n a 1l e.
11817:
11818: Tehdessään periaatteellisen päätöksen kannalta erittäin tarpeellisena. Sitäpaitsi
11819: kantasanakirjan eli ,Nykysuomen sanakir- he erinäisin perusteluin katsovat suotavim-
11820: jan" aikaansaamisesta eduskunta jätti rat- maksi, että erillinen ammattisanasto toimi-
11821: kaisematta kysymyksen, olisiko erillinen tettaisiin rinnakkain yleisen sanakirjan
11822: laki- ja virkakielen sanasto, jonka välttä- kanssa, mutta siten, että se julkaistaisiin en-
11823: mättömyydestä ei ole ilmennyt epäilyiksiä, nen viimeksimainitun lopullista valmistumis-
11824: toimitettava rinnan suuren sanakirjateoksen ta. Tähän käsitykseen, jonka puolesta puhuu
11825: kallilSa, vaiko vasta ,sitten, kun viimeksimai- myöskin eduskuntatyössä esiintyvä lakikie-
11826: nittu jo on täysin valmis. Asia oli otettava len sanaston tarve, yhtyvät allekirjoittaneet.
11827: käsiteltäväksi myöhemmin hankittavan lisä- On tietysti asianmukaista, että teoksen kii-
11828: selvityksen va;lossa. reellisyydestä kuullaan myöskin lakimiesten
11829: Nyttemmin ovat eräät hallituksen käyttä- mielipidettä. Se ehtiikin aivan pian pidet-
11830: mät asiantrmtijat, tohtorit E. A. Tunkelo ja tävän Suomen laik:imiesten yhdistyksen ko-
11831: Knut Cannelin ynnä professori Yrjö kouksen kautta tulla tunnetuksi, ennenkuin
11832: \Vichmann, joiden esittämän ohjelman mu- asia tämän aloitteen johdosta joutuu edus-
11833: kaisesti ,Nykysuomen sanakirjaa'' on ryh- kunnassa valiokuntakäsittelyn alaiseksi.
11834: dytty laatimaan, lausuneet mielipiteensä Edellä esitetyn nojalla rohkenemme eh-
11835: myöskin alussa mainitusta kysymyksestä. dottaa eduskunnan paätettäväksi toivomuk-
11836: Yik:.sityiskohtaisesti asiaa harkittuaan hekin sen,
11837: pitävät erillistä laki- ja virkakielen sanastoa että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
11838: lakitieteen opiskelijoiden, sanomalehtimies- siin suomenkielisen laki- ja virkakie-
11839: ten ja kunnallishallinnon alalla toimivien len sanakirjan aikaansaamiseksi.
11840:
11841: Helsingissä, helmikuun 8 päivänä 1929.
11842:
11843:
11844: Antti Kukkonen. E. A. Aaltio.
11845: Leo Gummerus. J aio Lahdensuo.
11846: S. Kariniva. Uuno Hannula.
11847: F. J. Leino.
11848: 292
11849:
11850: Vl,9. - Hemst. mot. N :o 41.
11851:
11852:
11853:
11854:
11855: Åkerblom: Angående förbättrande av folkhögskolornas
11856: och deras lärares ekonomiska ställn·ing.
11857:
11858:
11859: T i ll R iK!s d age n.
11860:
11861: Ge.nom largen av den 6 juli 19,25 ang'ående teriel .två tredjedelar av dess pri,s. Stats-
11862: statsunden>töd at fo1'k!högskol:a avsåg man understödet upp:hör tför d'ol!khögskola, när
11863: att trygga lfolkih:ögs.lmlorm11s verksamfu.et. Så elevant.alet rmder två år å rad understiger
11864: h.ar också ti11 v·äsentlig del skett. Under de 30. I den nämnda l:agen om lantlbruksun-
11865: 1re år, som ·dienna lag vcarit gälla.nde, har dervisnimgsanstalter ti11:i!örsäkra.s lärarna
11866: erfareruheten: emellertid visat, att. många bidrag till sin :pensionsinrättning. :B,.Ötr .folk-
11867: folkhögslmlor måst.CI a11beta: unde~ mycket högskolorna finnes intet Sådant understöd
11868: tryckta för.håUa.nden. Detta gåller i syn- utlovat. I förordningen om follilll:ögs.kolarna
11869: nerihet sådana skolor, som icke iha särskilt gi·ves ingen anvisning om lönernas storlek.
11870: stort elevan,taL I detta. avse.ende ha t. ex. Önsln1ärt vom att i förord:ningen skulle an-
11871: lantmanna- Mh små:brukanskolorna, tack givas t. ex., med! vilken avlöningsklass av
11872: vare lagen a:v den 1 juli 1927 om lant:bru:ks- statens t,j.änstemän folkhögskollärarna iborde
11873: undervis:ningsanstalter oc!h förordningen om jämnställas.
11874: till:ämpningen av denna lag av ·den 30 de- Sedan 1923, d:å beräilmingarna för stats-
11875: cemher 19:27, erhålli:t en myc:ket tryggare lmderstöd åt lfolkihögskolorna uwg:j.oroes, ha
11876: stä.ll'ni11g. Bnligt sistnämnda lag erthåller de övriga levnadskostnaderna något ökats
11877: fast lantmanna- och småibru:karskola 80,000 (indextalet var år W23 1147.1 och år 1927
11878: -120,000 mark som årligt understöd till Ui- 11206.9, ökningen över 5 %) . Bnligt upp-
11879: rarnas avrönande oc:h 25,000--41,000 ma.rk gilfter erhålla: folkhögskolorna i utlandet
11880: till årliga under'hållskostnader. Dessutom högre st;atslmderstöd än i Finland. En för-
11881: ökas eller minskas totalbeloppet a·v und~r bä,ttring oav folkhögskolornm; och de;ssas lä-
11882: stödet för skolan medl 500 mark för vaDje rares stäHning -v•ore sål'Unda i flere a'VSOOn-
11883: elev skolan har utöver eller under trettio. den behöVilig.
11884: Lantmanna- och småibrukarskola crhåller .Stora svåirighcter ha folkihögskolornas
11885: statsunderstöd så länge icke slrolan rmder upprätthå;llare oc.k,o;;å vid: ny- och tillihyggna-
11886: tViå år å rad har mindm än 20 elever. ders åstadkommand~, emedan inga bygg-
11887: I alla dessa ocili i wven andra avseenden nadslån utlovas i lagen om statsundc·rstöd
11888: äro fo1khögskolo11na i en ogynnsammare åt :floJklhög"Skola. En oclh annan skola har
11889: ställning. Grundunderstödet för folkhög- lyckats, tack vare initiativ av någon riks-
11890: skora är endast 50,000 marlc Det årliga un- dwgsma.n, crå av staten amorteringslån :för
11891: derstödet för underthrållskostnader är endast byggnadsänd:am:ål. Men dlenna h:jälp lmm-
11892: 1 % av byggn:adernas ·vä.rde ävensom lmder- mer på detta sätt endast ett d'låtal skolor till
11893: stöd för ans:kaffande av undervisning'sma- del, ehuru alla skolor >beJhÖivde sådan hj.älp.
11894: VI,9. -Åkerblom. 293.
11895:
11896: Alhmfuma best~elser ibo1xle dänför fås, att statsunderstöd för tfolkhög'Skola erhål-
11897: varigenom ·va:vje folldlöggkola: krmde på- les, så läng.e skolans elevantai under två wr
11898: rä;kna ibyggn.adslån. å rad icloo understiger 25 ; samt
11899: Lwgen om statsunderstöd åt folJk!högskola att i föroooningen om foThkftlögskoloma
11900: bord:e \fördenskull ändr.as däi-ili!än, til1 ledning ,fö:r skolornas upprätthållare
11901: tatt grundunderstödet till lärarnas avlö- hlev:e iniörd en ~iinvisning, med viiken löne-
11902: nande skulle utgj,vas tili i huv:udsa.k sa:m.ma klass a~V1 statstjänstemännen folkhögsko1lä-
11903: belopp som åt fasta. lantmanna- ooh små- rarna närmast böra jä.rrmställas.
11904: br:ukarskolor; På grund av det arruförda får jag vörd-
11905: att för skolornas årliga underhå1llikadaJtt samt anhålla, att riksdagen måtte besluta
11906: understöd gåves som åt fasta 1antananna- hemställa.,
11907: oeh småibr.uka:rslrolor;
11908: att pensioner beviljades lärarn:a eller ock att rege1··ingen måtte till Riksda-
11909: sådant pensiJonsunderstöd gåves som åt lä- gen avlåta proposition om ändring av
11910: rarna i lantmanna- oc.h smälbrukarskolor; lage?t angående statsunderstöd 'åt
11911: att lbyggnadslåu utom det nu bestämd:a folkhögskola i sådan riktning, att
11912: hyggnadsunderstooet skulle ut1ovas.> tili!: folkhögskolornas och deras lärares
11913: va!'lje fo1khögskola tili: ett bel01p1p, som mot- ekonomiska ställning bleve förbätt-
11914: svarade skolans storlek; rad.
11915:
11916: Helsinglfors den 6 f€1bruari 1929.
11917:
11918:
11919: K. V. Åkerblom.
11920: 294
11921:
11922: SuomeWtU>s.
11923: Vl,9. - Toiv. al. N:o 41.
11924:
11925:
11926:
11927:
11928: Åkerblom: Kansanopistojen ja niiden opettaJien ta-
11929: loudellisen asem-an parantamisfJsta.
11930:
11931:
11932: B d u s ik u n n a ll e.
11933:
11934: Heinäkuun 6 päivänä 1925 kalllSanopisto- nusten arvosta ja opetusvälineiden h~
11935: jen valtioavusta annetulla lailla oli tarkoi- taan myönnettävä avustus 2 / 3 niiden hin-
11936: tuksena turvata kansanopistojen toiminta. nasta. Valtioapu lakkaa, jos kansanopiston
11937: Niin onkin huomattavalta osalta tapahtunut. oppilasmäärä kaihtena peräkkäisenä vuonna
11938: Niiden kolmen vuoden aikana, jotka tämä laskee alle 30 oppilaan. EdellämainitJissa,
11939: laki on ollut voimassa, on kokemus kuiten- maatalousoppilaitoksia koskevassa laissa taa-
11940: kin osoittanut, että monen kansanopiston taan opettajille avustus heidän eläkelaitos-
11941: täytyy toimia hyvin tukalissa olosuhteissa. maksujaan varten. Kansanopistoille ei mi-
11942: Tämä koskee varsinkin sellaisia kouluja, joi- tään sellaista avustusta ole luvattu. Kan-
11943: den oppilasluku ei ole erikoisen suuri. Tässä sanopistoja koskevassa asetuksessa ei anneta
11944: suhteessa ovat esim. maamies- ja pienvil- mitään ohjeita palkkojen suuruudesta. Toi-
11945: jelijäkoulut maatalousoppilaitoksista heinä- vottavaa olisi, että asetuksessa mainittaisiin
11946: kuun 1 päivänä 1927 annetun lain ja sen esim. minkä valtionvirkamiesten palkkaus-
11947: toimeenpanosta joulukuun 30 päivänä 1'927 luokan kanssa kansanopistonopettajat olisi
11948: annetun asetuksen kautta saaneet paljon rinnastettava.
11949: turvatumman aseman. Viimemainitun lain Vuodesta 1923 lähtien, jolloin !kansanopis-
11950: mukaan saa kiinteä maamies- ja pienvilje- tojen valtioavun perusteet vahvistettiin,
11951: lijäkoulu opettajien palkkaukseen valtio- ovat muuten elinkustannukset jonkun ver-
11952: apua vuodessa 80,000-1~20,000 sekä vuotui- ran nousseet (indeksi oli v. 19Q3 1,147.1 ja
11953: siin ylläpitolmstannuksiin 25,()()0.......41,000 v. 1927 1,206.9, lisäys siis yli 5 %). Mikäli
11954: markkaa. Sitäpaitsi lisääntyy tai vähenee tiedetään, saavat kansanopistot ulkomailla
11955: koulun saaman avustuksen kokonaismäärä korkeampia valtioapuja kuin Suomessa.
11956: 500 markalla jokaista oppilasta kohden, Kansanopistojen ja niiden opettajain ase-
11957: mikä koulussa on yli tai alle 30 :n. Maa- man parantaminen olisi siis useissa suhteissa
11958: mies- ja pienviljelijäkoulu saa valtioapua., tarpeen.
11959: ellei koulun oppilasmäärä kaJhtena vuotena Suuria vaikeuksia on kansanopistojen
11960: peräkkäin ole ollut pienempi kuin 20. ylläpitäjillä myöskin uudis- ja lisärakennus-
11961: Kaikissa näissä ja myöskin muissa suh- ten aikaansaamisessa, koska kansanopistojen
11962: teissa ovat kalllSal1opistot epäsuotuisammassa valtioapu koskevassa laissa ei taata mitään
11963: asemassa. Kansanopiston perusavustus on rakennuslainoja. Ybden ja toisen opiston
11964: vain 50,000 marikkaa. Vuotuinen apuraha on onnistunut jonkun kansanedustajan teke-
11965: ylläpitokustannuksiin on vain 1 % raken- män aloitteen perusteella saada valtiolta
11966: VI,o. - Åkerblom.
11967:
11968: kuoletuslaina rakennustarkoitu:ksiin. Mutta nettävä rakenn~laina, j~:>nka määrä riip-
11969: tästä avusta pääsevät tällä tavoin vain har- puisi koulun suuTUudesta;
11970: vat koulut osallisiksi, vaikka kaikki koulut että kansanopisto saisi valtioapua niin
11971: tarvitsisivat sellaista apua. Sen vuoksi olisi kauan kuin sen oppilasluku ei ka:htena pe-
11972: saatava aikaan yleiset määräykset, joiden räkkäisena vuonna laske alle 25 oppilaan;
11973: lllll~aan jokainen :\ransanopisto voisi laskea s~i
11974: saavansa rakennuslainan. . ettii. .kansanopistoja koskevaan asetukseen
11975: Laki kansanopistojen valtioavusta olisi ohjeeksi opistojen ylläpitäjille sisällytettäi-
11976: sen vuoksi muutettava siihen suuntaan, siin määräys, minkä valtion virkamiesten
11977: että opettajain palkkausta varten myön- palkkaluokan kanssa kansanopistonopettajat
11978: nettävä perusavustus nousisi pääasiassa sa~ lähinnä on rinnastettava.
11979: ma~;~.n määrään kqin kiinteiden maamies- j~.~> Edellä esitetyn nojalla saan kunnioittaen
11980: pie-nviljelijäkoulujen nauttima; e4dottaa eduskunillRll päätettäväksi toivo-
11981: että koulujen vuotuista ylläpitoa varten mulmen,
11982: tlnnett~isiin samanlainen avustus kuin kiin-
11983: t~ille ~aamies- ja pienviljeliji;ikonluille; että haUitus antaisi E duskt~m;naUe
11984: ilttä opettajille myönnetään eläkkeet tai esit'}Jksen kattSanopistojen valt·io.apua
11985: mak<i\~lll sellainen eläkeavustus kuin maa- kQskevan lain muuttamisesta selZai-
11986: mies- ja pienviljelijäkoulujen opettajille; see~ suuntaan, että kansa'ftapistojen
11987: että nyt määrät;}m rakennusavustuksen li- ja niiden opettajien ta~pudellinen
11988: säksi. olisi jokaiselle kansanopistolle myön- asema parantuisi.
11989:
11990: Helsingissä, helmilkuun 6 päivänii 1929.
11991:
11992:
11993: l,\. V. Åkerblom.
11994: 296
11995:
11996: VI,w. - Toiv. al. N:o 42.
11997:
11998:
11999:
12000:
12001: Luostarinen y. m.: SavO'Itlinnan tyttökoulun ottamisesta
12002: valtion huostaan.
12003:
12004:
12005: Ed u s kunnalle.
12006:
12007: Viitaten vuoden 1928 valtiopäi'ville jätet- ja ylivoimainen. tehtävä yhden paikkakun-
12008: tyyn toivomusaloitteeseen N :o 35 ja sivistys- nan suoritettavaksi. Maassamme ei ainoas-
12009: valiokunnan mietintöön N:o 2, koskeva Sa- taan kaupungeissa, vaan suuremmissa liike-
12010: vonlinnan tyttökoulun ottamista valtion keskuksissa maaseudullakin alkaa valtiolla
12011: huostaan, tuomme esiin seuraavaa. Mai- olla omat ()ppikoulullSa pojille sekä tytöille.
12012: nittu koulu on tosin kouluhallituksen viisi- Kuluvana vuonna on esimerkiksi katsottu
12013: vuotissuunnitelmassa otettu huomioon, kannattavaksi rakentaa suuriin kaupunkei-
12014: mutta aivan viimeisenä vuonna ja samalla hin useita uusia oppikouluja, joko entisiä
12015: asetettu ylivoimainen ehto paikkakunnan kaksistuttamalla tai uusmuotoisina avaa-
12016: täytettäväksi, nimittäin määräys uuden malla. On aivan kohtuullista, että Itä-
12017: koulutalon rakentamisesta ennen valtion Savokin keskipisteeseensä Savonlinnaan
12018: huostaan ottamista. saa yhden tyttöoppilaitoksen valtion huos-
12019: Koulu on useita eri kertoja pitkällä toi- taan. Sillä tämä koulua tarvitseva alue
12020: mintakaudellaan siirretty suurempaan huo- käsittää, paitsi Savonlinnan kaupunkia,
12021: ntJistoon. Vaikkakin se nykyisin toimii seuraavat laajat maalaiskunnat: Rantasal-
12022: omassa kaksikerroksisessa kivitalossa, on men, Säämingin, Punkaharjun, Kerimäen,
12023: ()ppilasluvun kasvaessa, jolloin rinnakkais- Savonrannan, Enonkosken, Heinäveden,
12024: luokkia on täytynyt perustaa, talo käynyt Kangaslammin, Sulkavan ja Puumalan pi-
12025: siksi ahtaaksi, että useana lukuvuonna ja täjät. Maaseutuväen valistuspyrkimykset
12026: nytkin on joku luokka sijoitettu viereiseen ovat yhtä oikeutettuja kuin kaupunkiväes-
12027: kansakouluun. Samalla tulkoon mainituksi, tönkin. Siksi ehdotamme edu.mmna.n pää-
12028: ettei ensi lukuvuonna täältäikään ole enää tettäväksi toivomuksen,
12029: tilaisuus luokkahuoneita vuokrata, koska
12030: jatko-opetuksen tähden kansakoulu tarvit- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
12031: see niitä itse. Uuden koulutalon rakenta~ siin Savonlinnan tyttökoulun ottami-
12032: minen, niinkuin kouluhallituskin ehdottaa, se.st.a valtion huostaan vuodern 1930
12033: on siis aivan välttämätön, mutta kohtuuton kuluessa.
12034:
12035: Helsingissä 8 p:nä helmikuuta 1929.
12036:
12037: Aino Luostarinen. Aino Malkamäki. Pekka Saarelainen. J. Koivisto.
12038: Emil Jutila. Hilma Waljakka. Anton Vertanen. E. V. Kuokkanen.
12039: E. Lautala. E. A. Aaltio. Kalle Valta. Mandi Hannula.
12040: Eero Nurmesniemi. Kaarlo Hänninen. Walter Mäkelä. K. Hakala.
12041: S. Salo. Viljami Kalliokoski. T. Janhonen. Toivo Halonen.
12042: M. Nillekselä. Kaarlo Hurme. Aleksi Hakala. J118Si Rapo.
12043: Kaino W. Oksanen. Martti Rantanen. P. Saarinen. W. K. Kuuliala.
12044: Leo Gummerus. Heikki Vehkaoja. M. Paavilainen. J. H. Vennola.
12045: Juho Torppa. Pekka Kopsa. A. Kemppi. J. F. Tolonen.
12046: 0, Kontio. Matti Pitkänen. Juho Niukkanen. Juhani Leppäli.
12047: Eero Hatva.
12048: 297
12049:
12050: VI,n. - Toiv. al. N:o 43.
12051:
12052:
12053:
12054:
12055: Lehikoinen y. m.: Alakansakoulun koulutyön keskeyttä-
12056: misestä sydäntalven ajaksi eräillä seudtJ,iUa.
12057:
12058:
12059: E d u s k u n n a ll e.
12060:
12061: Niin edulliseksi kuin oppivelvollisuuslaki ten autettavissa, mutta niin ei ole monessa
12062: onkin katsottava yleisen ikansalaissivistyk- paikassa mahdollista varattomuuden takia.
12063: sen kannalta, olisi sen täytäntöönpanossa Sen sijMn voitaneen kouluvuosi järjestää
12064: koetettavta ottaa huomioon enemmän paikal- niillä seuduin, missä olot niin vaativat, esim.
12065: listen olojen erilaisia vaatimuksia kuin ny- koulun johtokunnan esityksestä ja tarkasta-
12066: kyään on ollut laita. Pyydämme huomaut- jan suostumuksella, siten, että lukuvuosi al-
12067: taa eräästä sellaisesta seikasta. kaisi aiikaisemmin ja päättyisi hiukan myö-
12068: Alakansakoulun oppiaika on mainitun hemmin, joten ·ankarin sydäntalven aika
12069: lain 7 § :ssä määrätty 36 viikoksi, jos opet- voisi olla loma-aikaa, ilman että koulutyön
12070: taja toimii yhdessä opetuspaikassa. Luku- tehokkuus siitä kärsisi.
12071: vuosi on tavallisesti asetettu siten, että se Ktm samanlaisi1a valituksia lasten van-
12072: alkaa syyskuun alussa ja päättyy toukokuun hempien taholta on kuulunut eri puolilta
12073: loppupuolel1a. Tätä vastaan ei ole yleensä maata, etenkin Itä- ja Pohjois-, mutta myös
12074: muistutettavaa, mutta harvempaan asu- Sisä~Suomesta, ehdotamme eduskunnan pää-
12075: tuissa seuduissa, missä koulumatkat ovat tettäväksi toivomuksen,
12076: pitkiä, ovat nämä sydäntalvena, kovtain pak-
12077: kasten ja vahvan lumen aikana 7-8 vuo- että hallitus ottaisi harkitakseen,
12078: tiaille pienokaisilla usein terveyttä uhmaa- eikö alakansakoulun lukuvuotta voida,
12079: via., jopa joskus miltei mahdottomia tallus- koulutyön tehokkuutta heikonta-
12080: taa, jolloin vanhemmat tietenkin sangen vas- matta, järjestää siten, että se keskey-
12081: tahakoisesti tahtovat lähettää lapsiaan täl- tettäisiin ankarimman sydäntalven
12082: laiselle taipaleelle. Jos V'Oitaisiin järjestää ajaksi niillä seuduin, joissa olot sii-
12083: koulukyytejä tai hankkia lapsille sopivia hen pakotta·vat.
12084: oppilasasuntoja koulun lähellä, olisi asia tä-
12085:
12086: Helsingissä, 8 päivänä helmikuuta 1929.
12087:
12088:
12089: Antti Lehikoinen. T. Bryggari.
12090:
12091:
12092:
12093:
12094: 63-29 38
12095: Vl,tz. - Toiv. al. N:o 44.
12096:
12097:
12098:
12099:
12100: Voion:Qlaa y. ~·= Suun~itelman valmistmnisesta var-
12101: haisnuorison yleisen opetuksen aikaansaamiseksi.
12102:
12103:
12104: E d u s kun n a ll e.
12105:
12106: Yleinen ja tehoka§ ki1J1Sanopetp.s kuuluu käsittelevästä til~tStosta v:lta 19?0 il~nee,
12107: epij.ilem.ättä nykyajan sivisty~ka:p.sain niin että 15 vuotta vanhemmasta vä~t~tij.
12108: henkisen kuin aineellisenkin voiman ja me- (2,057,227 helJ.keä) 598,821 henkilöä, siis
12109: nestyksen ja niiden koko yhteiskunnalli~n 29 %, oli ainoastaan luku-, vaan ei ldrjo~t-qs
12110: elämän pääperusteisiin. taitoisia, minkä lisäksi tuli 20,54(\ luku- ja
12111: Meidän maassamme on jo kauan toiminut kirjpitustaidoto:pta henkilöä. TiWJ_ä merfit-
12112: hyyin järjestetty kallSlJ,koululaitos, joka on see sitä, että i·tsenii.i&~ssä ja; ka~anv~tl.l.i
12113: tuottanut suurenmoi~a tulo~ia, vaikkei se~>&a Suome~a vielij, tämi:ffi vuosi~~en
12114: o~~~aan vielä läh.eskään täyqell:i&esti toi- alussa lapsu.usijij,n sivuutta.neest~ vä~tp~tä
12115: meenpantu. Mutta yleisen kansanopet~en n. 30 % s. o~ lähes kol:fM:P.lJ-~ 1 oli Vft.illa niin
12116: kysymys ei ole raukaistu yleiseen oppive~vol tär}}eää sivi&:tys-, kansalais- ja talouselämän
12117: l~uuteen perustuvan ~nsaHopetuksen toi- eqellytysti,i kuin kirjoitustaito on.
12118: meeDJpant-H}lmel1a. Ka:nsaikouluijässä o).eyain Yh~ enemmä:p. yleistyvä ja tehostuva 1,\:an-
12119: l11~wn opetuksen tultua pysyvälle !kannalle sakouluopetus korjaa .vuosi vuodelta tij,tä
12120: jäirjesretyks1 seuraa yhtä tärkeänä ~ysymys ~~av~,n kallifan elämän epäkohtaa. ~~tta
12121: nuorison, ensi sijassa varhaisnuorison, ylei- sitä suuremmalla, ponn~lla ~tuvat ~me
12122: s~ va~lJ.aisesta opetuksesta. vaij(eat puhnat. Maalai~ansa~oulujem,me
12123: TäJUän kysyii1.yk~en tär~eyttä :rrtuistutta- 21~,053 oppilaasta l~UV110nJ1!L ~92~-l-927
12124: Yil-t JUeme kip~ti :p.ykyaikalla lllil-8Jisamme oli 9-l2 vuoden ikäisiä 167,5~2 ja 13
12125: lfll!l ,t~vl}ttmnanlHkpisat :raa]~uuden ja väki- VUQtta täyttiineitä 50,q18. NfljÄ~ista
12126: Yl}ltai~q-q.,den Fmiöt. Kauhist-qttava,n ylei- vuotta tä.yttäneelle maa.stJudun v;,trh~isnuo
12127: siksi tp1leiden tapppj~n ja, kai}mn1aisten lisolle hl:}sako-ql11 yleensii- on jQ selän ta-
12128: muiden väkivaltariko~ten tekij~t eivät ta- k.!1I1ft., sikäli kuin tP,p1ä 11uoriso on ka:q~~lfqu
12129: vallisesti kuulu niihin kansanluokkiin, jotka lup:petust~ nauttinut. Mi~ä on sillo~R- tJi-_
12130: ovat saaneet opetusta ja sivistystä, vaan he män nuorison edessä~ V :n 1920 väestö-
12131: kuuluvat niihin piireihin, joissa vallitsee tilastol). lfiukaan ~tj.lui malj,Jl)Jll~ ~llqises.ta
12132: suurin tiedollinen ja siveellinen pimeys. väestöstä ikäluokkiin 10-20 vuotta kaik-
12133: Sen raakuuden ja rikollisuuden pesän voi ki~an 701,292 henkeä. Jos luemme varhais-
12134: ainoastaan ylei:q.~ ja tel).okas nuorisonope- nuori.soksi ik~luQ!kat l~-T7 vuotta, voi-
12135: tus hävittää. nemme suuresti erehtymättä arvioida
12136: Jo yksinkertaisten tosiasiain lyhyt tarkas- siihen ikuuluvain henkilöiden luvun n.
12137: telu osoittaa, minkälaisista oloista tässä on 250,000 :ksi. Näistä jotkut kymmenet
12138: kysymys. Maamme väestön sivistyskantaa tuhannet saavat vakinaista opetusta
12139: Vl,12. - Voionmaa y. m. 299
12140:
12141: op,pi~ouluissa sekij. erilaisissa ammatil- vat :nuorisolleen hankkia. Kun olevissa
12142: l~~a opetu.sl:aitoksissa. Mutta k~an yhteiskllntaoloissa ei ole ma.hdollisu"Q.ksia
12143: v<}l•}l<ii$nuorison suuri pääjoukko on yhä äkkiä suuremma&&a määrässä lisätä blliita
12144: ~dt~lleen heitetty ilman m:itäii,n ;v~ki kustannuksia v~tativaa oppikoulu- ja am-
12145: n~flt~ opetusta. Vain pieni ryhmä siitä on mattiopetusta, ~ti sitten laajentaa sitä
12146: vqin.ut käyttä,ä hyväkseen kansalwqluj()n ~olro hns&n nuorison l,iäytettäväksi, j& kun
12147: j!l.t~okurssej~, joiSl'la h:~kuvuonpa 1925- tällfl.iset opetuslaitokset eivät muuten~aan
12148: 192.§ pli :tS,r:l:04 oppilasta, toinen osa s~ vastaisi yleisen kansanop()tuksen luonnetta
12149: h:_pjij. herätteitä urheilu-, :u.uorif!O-, raittius- ja: vaatinn:tksia, on nykyhetken käytännölli,
12150: y._ :rp. s. jä,rj()sf;öissä, mutta valtavaa~ e"Q.em- senii. päätehtävänä tällä alalla saada luo-
12151: m!$-tön. muodostavat ne varhai~nJwret, jotlfa dpksi sellaisia ppetuslaitoksia, että n.e vas-
12152: :rmrempiosaisten ikätoveriensa nauttiessa tp,~J,yat varhaisnuorison suurten jop.Jdrojen
12153: ylliteil'!ku:p.Ila"Q. jatkuvaa opetusta ja k&.sva- liihintä kasvatus- ja opetustarvetta, että
12154: tllffl;a, sa.av!l-t ()Win n.euvoinsa,, usein vailla nuorison suurina joukoilla on rodel,Ja mah-
12155: kqpj~nkip. kodi:q. suojaa, etsiä eUimänsij, tietä dollisuus l;:äyttää niitä hyväkseen ja ettei
12156: tJe4ollisessa ja ~iveellisessä pimeydf.'lssä, ll.o- niiden perustaminen ja ylläpitäminen käy
12157: Vflll ja, kylmän ty9Ui.iseliimän ja huq:npim- yli y:P.teiskp.p.nan taloudellisten voimain.
12158: pien h-qvitusten vaill.-qtusten alaisena, saaden Maaseutuoloissa pysyäkselllllle kiintyy
12159: yhteiskuntaopetuksensa ainoastaan polii- huom,io tällöin lähiP.nä kansakoulujen
12160: .silta, joka heidät yllättää rikosten poluilla. jatkokursseihin.. Olemme sitä mieltä, että
12161: Tä&Sä on se kipeä kohta, jonka korjaami- niiden toimintaa olisi ryhdyttävä hikin ta-
12162: se~ll yhteiskunnap. jo vihqoinkin on todella voin yleistämään ja tEI'hostamaan. Mutta
12163: :!Qiytii.vä käsiksi. Sillä suurellll. up.orison ilw.eistä on, etteivät ne nykyisessä muodos-
12164: cpemmistöllä, jonka yhteisJrop.ta tähän saa1l voi rlltkai&ta sitä sup.rta pulmaa, joka
12165: saakka on jättänyt ilman jat}wvaa ope- tä&sä ~m eqessäm.me. Jatkokurssie:q. varsi-
12166: tusta, lienee toki yhtä suuri oikeus vaatia nllisena tehtävänä on oll-qt täydentää ja
12167: itselleen tilaisuutta edes lyhytaikaisen, sen jatkaa täydellisen kansakoulun oppikurssia,
12168: ikään ja pyrkimyksiin soveltuvan opetuksen mutta varha.il:muorison opetuksessa ei voida
12169: nauttimiseen kuin varakkaiden luokkain syrjäyttää niitäkään, jotka eivät ole suorit-
12170: nuorisolla, jonka oppi- ja ammattikoulu- taneet täydellistä kansakoulun kurssia,
12171: opetuksen hyväksi va.lt!o -qhraa vuosittain mutta jotka kuitep.k.ip. ta:rvit.sevat ja voivat
12172: niin suuria summia. Sam.ottaneen, että oppi- hyväksensä käyttää heidän ikäänsä ja toi-
12173: ja ammattikoulujen ovet ovat auki samalla meensa soveltuvaa opetusta. Jatkokurssien
12174: tavoin kaikille ja että nuorison kouluttami- opetus ei voi tulla täysin tehokkaaksi, kun
12175: nen riippuu vanhempain uhrauksista. Toi- sitä hoitavat sivutoimenaan toisenlaatuiseen
12176: selta puolen ovat tosiolot kuitenkin sellaiset, opetustoimeen valmistuneet opettajat. Var-
12177: että suurimmalta osalta vanhempia puuttuu haisnuorison opetuksen nykyaikaisessa yh-
12178: varoja ja mahdollisuuksia kansakouluijän teiskunnallisessa mielessä täytyy olla mel-
12179: sivuuttaneiden lastensa kouluttamiseen ny- koisessa määrin itsenäistä; ja tarvitaan
12180: kyisissä opetuslaitoksissa. Mutta nykyajan siinä varmaan paljon uusiakin ja uudenlai-
12181: katsomust81pa alkaa jo vakiintua siitä., että sia opettaj~Vvoimia.
12182: yhteiskunta voi ja että sen tulee auttaa vä- Maassamme vallitsevat yhteiskunnalliset
12183: häväkisten kansankerrosten nuorisoa pääse- ja: taloudelliset olot nähdäksemme vaativat,
12184: mään edes jollekin osalle siitä opetuksesta, että suna varhaisnuorison opetuksessa,
12185: minkä varakkaammat vanhemmat yhteis- jonka alullepanoa nyt niin· kipeästi kaiva-
12186: kunnan tehokkaalla myötävaikutuksella voi- taan, yleisen kansalaiskasvatuksen ohella
12187: 300 VI,12. - V arhaisnuorison opetus.
12188:
12189: pannaan suuri paino sellaiseen opetukseen, ei ole peljättävä uusille urille astumista-
12190: josta on välitöntä hyötyä nuorten tulevalle kaan. On pyrittäivä siihen, että jokaiseen
12191: käytännölliselle toiminnalle. Tällöin tule- suurempaan kuntaan saadaan perustetUksi
12192: vat kysymykseen ensi sijassa maatalousope- itsenäisiä pysyviä tai kiertäviä nuoriso-
12193: tus tulevia pikkuviljelijöitä ja maatalous- opistoja. Niiden tulisi olla ainakin aluksi
12194: työntekijöitä varten, teknillinen ammatti- vapaaehtoisia kunnallisia laitoksia, jotka
12195: opetus teollisuuden ja käsityön, liikenteen olisivat järjestettävät ja jotka nauttisivat
12196: ja kaupan tulevia palkkatyöläisiä varten valtion apua lailla määrättävällä tavalla.
12197: sekä kotitalousopetus tulevia perheenemän- Emme tahdo väittää, että yllä esitetyt ly-
12198: tiä ja kotitalouden hoitajia varten. Kulla- hyet suuntaviivat sisältäisivät asian par-
12199: kin näillä aloilla olisi opetusta annettava haan ja tarkoituksenmukaisimman ratkai-
12200: varhaisnuorisolle sovellettuna alkeisopetuk- sun. Edellä olevan esityksen tarkoituksena
12201: sena, joka olisi järjestettävä pitkäaikaisem- on ainoastaan kiinnittää eduskunnan huo-
12202: maksi ja tehokkaammaksi kuin tilapäisillä miota asian tärkeyteen. Niin suuren asian
12203: lyhytaikaisilla kursseilla saatava opetus. ratkaisussa kuin tämän tarvitaan monipuo-
12204: Opetusmuotojen tulisi olla mahdollisimman lista ja huolellista harkintaa ja valmistelua.
12205: j<mstavia ja erilaisiin oloihin soveltuvia. Tämän vuoksi kunnioittaen ehdotamme
12206: Jos tällaisista päämääristä voidaan yh- eduskunntaJ'l päät.ett.ävä1ksi toivomuksen,
12207: tyä on asian käytännöllinen toteuttaminen
12208: varmaan mahdollinen. Kenties voitaisiin että hallitus ryhtyisi viipymättä
12209: kansakoulujen jatkokurssien laajentamisella valmistamaan suunnitelmaa varhais-
12210: yllä esitettyyn suuntaan suuresti helpottaa noorison yleisen opetuksen aikaansaa-
12211: asian ratkaisua. Mutta kun kansan elämän miseksi maassamme antaaksee'n
12212: korkei:mm.at arvot, kansamme nuorison pää- asiasiJa aiheutuvan esityks.en Ed'U;S-
12213: joukkojen opetus sen herkimmällä ja tär- kunMlle.
12214: keimmällä ikäkaudella, ovat kysymyksessä,
12215:
12216: Helsingissä 10 p. helmik. 1929.
12217:
12218:
12219: Väinö Voionmaa. Aino Lehtolwski.
12220: 301
12221:
12222: Vl,t3· - Toiv. al. N:o 45.
12223:
12224:
12225:
12226:
12227: Urpilainen y. m.: Niiden lapsien vapauttamisesta uskon-
12228: mmopetuksesta, joiden vanhemmat eivät kuulu val-
12229: tiokirkkoon.
12230:
12231:
12232: Ed us!kUinnalle.
12233:
12234: Siitä asti :kuin uskonnonv~pauslaki tam- kidutuksesoo. valtiokirkos1Ja eronneiden työ-
12235: mik. 1 p ::nä 1923 astui voimaan on kir,kolli- läisten lapset ova.t kouluissa. Kun ;valtio ei
12236: selta taholta rpyritty estämään valtiokirkosta ole perustanut työläislapsia varten eri kou-
12237: eroanusl'a. Niiden elämä~ jotka kaikesta. lutia, joissa lasten V'anihemmat saisivat kon-
12238: huolimatta ovat eronneet kirkosta, on tethty trolloida opinnoita, V'a.an pa.koittaa oprpivel"
12239: ma;hdollisimman tukalaksi. Varsinkin ne vollisuuslairu U()!jalla kaikki lapset kansa-
12240: lapset, joiden vanheunmat ovat eronneet val- kouluihin t.ai muihin porvarillisiin koului-
12241: tiokirkosta, joutuvat kouluissa - etenkin hin, niin on valtion velv,ollisuus huolehtia
12242: kansakouluissa - vainon alaisiksi. Vai-kka siitä, ettei viattomia Jarpsia ikouluis...~ kiusata
12243: heidän pitäisi lain mää.räyst.en mukaan1 olla sen vuoksi, että heidiän vanhempansa eiv-ät
12244: vapautettuja uskonnonopetuksesta, pa.koite- voi hyrväk.syä porvarillista käsitystä uskon-
12245: taan heidät siitä huolimatta olemaan läsnä nollisissa ja poliittisissa kysymyksissä. Tä-
12246: uskontotunneilla. Murtt'w ei tässä kyllin. män vuoksi ehdotamme eduskun~an päätet-
12247: Opettajat yrittävät tehdä sellaioot oppilaa~t tävåiksi toiv!omuksen,
12248: naurun alaisiksi toisten oppilaiden silmissä,
12249: minkä vuolrsi koulunkäynti valtiokirkosta että hallitus r·yhtyisi sellaisiin to·i-
12250: eronneiden lapsille muodostuu hyvin tuskal- menpiteisiin, että ne lapset, joiden
12251: liseksi. Tämä ei voi, oUa sopusoinnussa vanhemmat eivät kuulu valtiokirk-
12252: uskonnonW11pauslain tarkoituksen ja hengen koon tahi muihin 'Uskonnollisiin seu-
12253: kanssa. Kun vielä ote.t>aan huomioon, että mkuntiin, kokonaan vapautetaan
12254: kansakoulujen 01petta~jat melkein poikkeuk- ttskonnonopetuksesta ja että kaiken-
12255: setta kuuluvat suoje.1uskuntiin ja orpettajat- lainen poliittinen ja uskonnollinen
12256: taret ,Loiia Svård"-~ärjestöi,hin, niin lienee vaino koulunkäynnin yhteydessä lak-
12257: jokaiselle selvää, minkälaisessa henkisessä kautetaan.
12258:
12259: Helsingis'Siä helmikuun 1-2 p :nä 1929.
12260:
12261:
12262: Siina Urpilainen. S. Savolainen.
12263: Emil J. Tabell. F. Savenius.
12264: Adam Asikainen. Mauritz Fr. Rosenberg.
12265: Ida Hämäläinen.
12266: 302
12267:
12268: Vl,t4. - Toiv. al. N:o 46.
12269:
12270:
12271:
12272:
12273: Ailio: Avustuksesta ty(;VäenyhdistyksUle ja nuoriso-
12274: seur&ille 'llrheilukenttien perustamiseksi.
12275:
12276:
12277: E d u s iki UJ n n a ll e.
12278:
12279: Va.stakolhta maaseudun, ja kaupunkien taso kokoaa. Eräässä suhteessa voisi yhteis-
12280: kuUtuuriolojen välillä on niin suuri, että kunta kui,tenkin verrattain vä:hillä ll.lwauk-
12281: yhreiskunnan olisi pyrittävä kaikin keinoin sillä kiihoittaa. nuorisoa itseään toimimaan
12282: sitä tasoittamaan. Viitattakoon vain niihin yhdistys- ja seurataLojensa muodostumiseen
12283: rruonen1aisiin. tilaisuuksiin, joita vallankin puoleensa vetäviksi keskipisteiksi, nimit-
12284: suurempain kaupunkien nuorisolla on vapaa- täin a:vusta.malla: mheilukenttäin :perusta-
12285: aikansa l\1äyttämiseen, esim. käymällä teat- mista niiden yht;eyteen.
12286: terissa, konserteissa, esitelmä- y. m. opinto- Y:ksinik:ema:isen urheilukentän perustami-
12287: tilaisuuksissa, ottarrn:alla. osaa voimiste1uun nen, s. o. sii!hen tarvit.tav,an maa-·alueen lu-
12288: ja urheiluun j. n. e. Vaikkwkin tietysti on nastaminen ja tasoittaminen, ellei se v~aadi
12289: paljonkin toivotta.vaa m. m. kansan huvi- erikoista IPOihjaamist:a, sem vaatimattoman
12290: kulttuuriin nähden, on maastmdun nuoriso kialusto!huoneen ra.lrentaminen nousee n.
12291: sittenkin s:ruhteetrtoman epäedullisessa ase- 40,000__,50,000 markka:a:n. On varmaa, että
12292: massa. Sille t.a1Tijoavat vaihtelua yksitoikkoi- sellaisia. alettaisiin innokbasti perustaa, jos
12293: ooen ·elämään u\Seimmiten 'V<lin iltamat, ke- vaLtio avustaisi niiden ra!hallisia kustannuk-
12294: säiset kansanjuhlat sekä sellainen vapaa sia esim. 50 % :Ua. Meillä on nykyään maa-
12295: urheilu, joka on mahdollista ilman kalliim- seudulla n. 1,000 työväent·aloa, ja niistä on
12296: pia teknillisiä varusteita. vain pa.rillakymmenellä jonkinlainen urheilu-
12297: Olisi sangen t:ärlwätä saada maaseudun tai ha.rjoituskenttä. Suomen nuorison lii-
12298: sekä työläis- ett'ä talonpoikaisnuoriso itse ton p~ikallisosastoiUa on ·V. 1:9127 tilaston
12299: vilkkaampa.an yhteistoimintaan vapaa~a:ikoi mukaan 697 omaa taloa, j'a. lisäksi on 88 :lla
12300: naan h€llkisen ja. ruumiillisen kulttuurinsa osuus yhteiseen taloon muiden seurain
12301: hyväiksi. Tämä kolhtaa kuitenkin vaikeuk- kanssa. Nämäikään ei liene urheilukenttiä
12302: sia jo sen vuoksi, että työv1äen-- ja n111oriso- nseammilla kuin eihkä muut·a.milla kym-
12303: seurain talot hyvin usein ovat puutteell-isesti menillä. Jos kutakin urheilukenttää kohti
12304: varustettuja tarjotaJkscen viihtyisää kokous- myönnettä·isiin avustusta lreskimäärin 20,000
12305: ja seurustelupai,rokaa. Tavallisesti ne ovat maDkkaa, saataisiin aika'an 50 kenttää vuo-
12306: talvella kylmiä, ·vailla lukusalia tai erityistä dessa, edellytettynä että :Jroko avustussumma
12307: opintdhuonet,ta, va:illa voilmistelusalia ja ur- olisi 1 miljoon•a tnaDkkaa.
12308: heilukernttää, UJSein ilman kunnollista näyt- Atvustukset sopisi j'akaa valtion urheilu-
12309: tämöä j. n. e. 1autakunuan ohjeiden mukaan kuntain
12310: Näitä puutteita ei luonnollisesti s.aada kor- kautta, joiden tulisi valvoa, että aJVustm;
12311: jatuiksi ennenkuin maaseudun !alouclellinen tulee tal'lkoitusta vasta'avaUa tavalla käyte-
12312: VI,14. - Ailio. 303
12313:
12314: tyksi. Jaoosru olisi luonnollisesti, otettava kunnioittaen eduskb;tniåh päätettäväksi toi~
12315: huomioon asianomaisten seurai:n t.ai yhdis- vomuksen,
12316: tysten varallisuussuhteita.
12317: Kun ·täten edistettäisiin suuresti kansan että hallitus ensi vuoden meno-
12318: l'luumiillis:ta kulttuuria ja ohj.attaisiin ur- arvioesitykseen merkitsisi määrära-
12319: heilua laaj€1mmalle ,pOhjalle kuin nykyää!n, han jaettavaksi avustuksina maaseu-
12320: ja kun täten samalla tuettaiSiin kansan si- dun työväenyhdistyksille ja nuoriso-
12321: v~llisi.äi j•a sivistyspyrkimyksiä, ehdotan seuroille urheilukenttäin perustami-
12322: seksi.
12323:
12324: Helsingissä, 11 p. helmik. 1929.
12325:
12326:
12327: Julius Ailio.
12328: 304
12329:
12330: Vl,ts. - Toiv. al. N :o 47.
12331:
12332:
12333:
12334:
12335: Juutllainen y. m.: Lisäyksestä mwden 1929 tulo- ja me-
12336: nr>arvioon rakennusapurahaksi Viipurin Tatikkalan
12337: yhteiskoul;ua varten.
12338:
12339:
12340: S u o m e n E d u s k u n n a ll e.
12341:
12342: Kun Vi1purin laajat, itäiset esikaupungit rakentaminen on kohdannut rahataloudelli-
12343: liitettiin Viipurin kaupunkiin, tuli selvite- sia vaikeuksia. Valmiina tulisi koulutalo
12344: tyksi, että nämä taajaväkiset alueet olivat maksamaan noin kaksi ja puoli miljoonaa
12345: fkaikin puolin sekä henkisesti että taloudel- markkaa, ja nyt paraillaan rakenteilla oleva
12346: li,sesti takapajulle jääneet. Tältä noin fkeskiosa maksUJa yhden miljoonan satatu-
12347: kaksikymmentäneljätul1atta asukasta käsit- hatta markkaa, josta on saatu valtiolainaa
12348: täväitä alueelta puuttui vielä suureksi osaksi 650,000 markkaa. Kun koulun oppilaat ovat
12349: ka:iJkki kaupunkiolojen järjestely ja kor- suurimmaksi osaksi vähävaraisista kodeista,
12350: [mammat sivistyslaitokset. , ei koulu voi korottaa lukukausimaksujaan,
12351: V aitioneuvoston taholta kiirehdittiin näi- jotka ovat alemmat kuin keskikaupungin
12352: den osien liittämistä kaupunkiin seikä luvat- oppikouluissa. Myös ei koulu muutoinkaan
12353: tiin taloudellista tukea esikaupunkiolojen voi saada erikoista lisäapua seutukunnal-
12354: järjestämiseksi. Osaksi onkin viimemainittu taan. Siten on puuttuvan rakennusrahan
12355: lupaus toteutettu myöntämällä 1927 vuoden han\kikiminen kDululle ylivoimaista, eivätkä
12356: menoarvioon erikoinen määräraha sanot- koulun vuotuiset tulot lisääntyvien lainojen
12357: tuun tarkoitukseen. Kuitenkin olemme pa- korkoihin riitä.
12358: koitetut vielä vetoamaan Suomen eduskun- Katsoen siis siihen, että puheenaoleva
12359: mm apuun seuraavaa tarkoitusta varten. koulu on perustettu tavallista vähävaraisem-
12360: Viipurin itäisiin esikaupunkeihin on pe- paan ympäristöön ja täyttää siellä erittäin
12361: rustettu Taiikkalan yht:eiskoulu, joka lähes tärkeän sivistystehtävän, ehdotamme edus-
12362: kolmessa vuodessa on jo kasvanut 4-luokkai- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
12363: seksi, olLen sen oppilasluku 140, joista kah-
12364: della ,alimmalla luokaUa on 82 oppilasta. että hallit1J.;S antaisi Edttskunnalle
12365: Tilanpuutteen vuoksi ei ole läheskään kaik- esityksen 250,000 markan myöntämi-
12366: kia kouluun pyrkineitä ja h:rväksyttyjä sestä lisäyksenä kuluvan vuoden tulo-
12367: voitu vastaanottaa. Koulu tosin jo nauttii ja menoarvioon rakennttsapurahaksi
12368: kutakin luokkaa kohden säännöllistä vuD- Viipurin Talikkalan yhteiskoulua
12369: tuista valtioa:pua, mutta uuden koulutalon vm·ten.
12370: Helsingissä, 11 päivänä helmikuuta 1929.
12371:
12372:
12373: .Antti Juutilainen. Antti Kukkonen. Antti Kemppi.
12374: Mikko Suokas. Elias Sinkko. Jooseppi Kauranen.
12375: Heikki Karjalainen. Anna Haverinen. S. Salo.
12376: Taneli Typpö. J. F. Aalto. Heikki Vehkaoja.
12377: 305
12378:
12379: VI>te}. - Toiv. al. N:o 48.
12380:
12381:
12382:
12383:
12384: Oksanen y. m.: Määrärahan myöntämisestä Suomen
12385: naisten liikuntakasvatusliitolle avustukseksi t~uonna
12386: 1929 pidettäviä kansainvälisiä naisvoimisteluiuhlia
12387: varten.
12388:
12389:
12390: E d u s k u n n a ll e.
12391:
12392: Suomen naisten liikuntakasvatusliitto joukkue. Viimeksi mainitun mukana on
12393: järjestää kansainväliset naisvoimistelujuhla:t pyydetty, että 50 naista ja 50 miestä - voi-
12394: 27-30. VI. 1929 Helsinkiin. mistelunopettajia ja johtohenkilöitä - saisi
12395: Kutsut näille voimistelujuhlille on koti- tulla seuraamaan juhlia samoilla oikeuksilla
12396: maassa lähetetty kaikille naisvoimistelujär- kuin jouklrneetkin. Tämän .pyynnön on
12397: jestöille ( Svenskt förbund för fysisk fostran lähettänyt Nordens gymnastikförbund (va-
12398: för Finlands kvinnor liitolle, Suomen paaharrastuksellisten v,oimisteluliittojen kes-
12399: voimistelu- ja urheiluliiton naisosastoille, kusjärjestö), jonka jäseneksi S. N. L. L.
12400: Työväen urheiluliiton naisosastoille), yli- päätti viime vuosikokouksessaan liittyä. -
12401: opiston v.oimistelulaitokselle, kansanopis- Saksasta tulleet tiedustelut osoittavat eri-
12402: toille ja muille vapaan kansanvalistustyön koisen suurta halua tulla juhlille. Tiedus-
12403: alalla toimiville opistoille, raittius- ja nuo- teluja ovat lähettäneet m. m. johtajat Bode
12404: risoseurojen sekä Lottien naisvoimisteluosas- Miinchenistä ja Loges Hannoverista, joit-
12405: toille, seminaareille, oppikouluille sekä suu- ten opistot ovat Saksan nykyajan suuntaa
12406: rissa viiestäkeskuksissa toimiville kansakou- antavimpia voimisteluopistoja. Tällaisten
12407: luille Etelä-Suomessa. Kielteisesti on kut- jouikkueitten saapuminen kohottaa juhlien
12408: suun suhtautunut vain Työväen urheilu- arvoa ei ainoastaan kotimaassa, vaan myös
12409: liitto, joka kansainvälisten sopimusten sito- ulkomailla ja hedelmöittää kotimaista nais-
12410: mana voi osallistua vain työväen urheilu- voimistelua.
12411: liittojen juhliin. - Sen mukaan kuin jo Koska juhlien tarkoitus ulkomaihin näh-
12412: tulleista ilmoittautumisista voi päättää, saa- den on, paitsi Suomen naisvoimistelun,
12413: puu Suomesta aktiivisia osanottajia n. 4,000. myöskin maamme tunnetuksi tekeminen,
12414: Ulkomaille on ulkoministeriön välityk- järJestetään juhlien jälkeen retkeilyjä, joi~
12415: sellä lähetetty kutsut 17 eri maahan. Sitä- hin, päättäen jo saapuneista runsaista tie-
12416: paitsi on S. N. L. L. suoraan kutsunut eri dusteluista, näyttää tulevan suuri osanotto.
12417: maitten voimisteluopistot sekä tunnetuita Kansainvälistä hyvää tapaa noudattaen
12418: voimistelun johtohenkilöitä (naisia ja mie- on tarkoitus majoittaa ulkomaalaiset voi-
12419: hiä) ja voimisteluseuroja. mistelujoukkueet ilmaiseksi. Sen lisäksi on
12420: Kaikki vastaukset eivät vielä ole ehtineet juhlaa järjestäväHä liitolla edustusmenoja
12421: saapua, mutta esim. Ruotsista on nyt jo il- vieraiden vastaanottamisessa. Vertailun
12422: moitettu kaksi joukkuetta: Etelä-Ruotsin vuo'ksi mainittakoon se suuri vieraanvarai-
12423: voimisteluopiston naisvoimistelujoukkue suus, joka viime kesänä tuli suomalaisten
12424: sekä skånelaisten yhdistetty naisvoimisteln- naisvoimistelijain osaksi Tanskassa: 101
12425:
12426: 63-29 39
12427: 306 Vl,l6.- Kansainvälinen naisvoimistelnjuhla.
12428:
12429: naisvoimistelijaa sai vapaan majoituksen ja Menot yleisestä majoituksesta . . 35,000.: -
12430: ruoan ~kä Vordingborgin että Sönder- Koululaisten ja ulkomaalaisten
12431: borgin voi.misteluju:hlilla, yhteensä 5 päi- ilmainen majoitus . . . . . . . . . . 20,000: -
12432: vänä. Ulkomaalaisten vastaanotto sek'å
12433: Yksi juhlapäivä omistetaan varhaisnuori- heille pidettävät erikoistilai-
12434: son liikuntakasvatusharrastuksen herättämi- suudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15,000 : -
12435: seksi ja syventämiseksi. Näihin tilaisuruk- Tyttöjen voimistelujuhlan me-
12436: siin. pääsevät kaupungin ja lähiseudun lap- not . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10,000: -
12437: set joko aivan ilmaiseksi tai aivan vähäi- Kansallisteatterin, oopperan ja
12438: sestä maksusta, joten tulot supistuvat mi- kentän vuokra ja koristelu,
12439: tättömiksi. Tyttöjen näytökseen edellyte- kenttäradio, kenttänäytöksien
12440: tään osallistuvan n. 2,000 koululaista. kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76,000:--
12441: Tällaisia juhlia ei voi koskaan järjestää Yhteensä 240,000:-
12442: itseään kannattaviksi, e:i:kä S. N. L. liitolla
12443: ole tähän tarkoitukseen varoja, sillä valtion Tämä erä on :ajateltu kerättäväksl seuraa-
12444: voimistelu- ja urheilulautakunnan sille valla tavalla:
12445: myöntämä avustus, joka v. 1928 oli 55,000
12446: Majoitusmaksut S. N. L. liiton
12447: mk., on kuten ennenkin käytettävä neu-
12448: jäseniltä ................. . 40,000:-
12449: vontatyöhön, kur&'leihin ja jolhtajien koulut-
12450: Näytöksistä suotuisimmissa sää-
12451: tamiseen.
12452: suhteissa ................ . 50,000:-
12453: Jotta Suomen naisten liikuntakasvatus-
12454: Avustus Helsingin kaupungilta 75,000:-
12455: liitto voisi järjestää kysymyksessä olevat
12456: Valtioavustus .............. . 75,000:-
12457: kansainväliset naisvoimistelujuhlat tarkoi-
12458: tustaan vastaaviksi sekä edustaa Suomea Yhteensä 240,000:-
12459: sivistysvaltion arvoa vastaavalla tavalla, on
12460: katsottava kohtuulliseksi, että juhlien toi- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme edus-
12461: meenpanoa varten myönnetään avustusta ikunnan päätettäväksi toivomuksen,
12462: yleisistä varoista.
12463: että hallitus antaisi kuluvana
12464: Juhlista aiheutuvat menot on arvioitu vuonna esityksen 75,000 markan
12465: seuraavasti : tnyöntämisestä Suomen naisten lii-
12466: Juhlakutsujen, mainostaulujen, kuntakasvatusliitolle avustukseksi
12467: y. m. painatus sekä juhla- Helsingissä kesäkuun 27-30 päi-
12468: merkkien ja .Jkilpien val- vinä vuonna 1929 pidettäviä kan-
12469: mistus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45,000:- sainvälisiä naisvoimistelujuhlia var-
12470: Toimitsijoitten palkat, työapu- ten.
12471: laiset ja kansliamenot . . . . . . 40,000:-
12472: Helsingissä, helmikuun 7 päivänä 1929.
12473:
12474:
12475: Kaino W. Oksanen. W. K. Kuuliala. Hedvig Gebhard.
12476: J. 0. Ikola. T. A. Aalto-Setälä. E. v. Frenckell.
12477: L. Gummerus. Bernhard Heikkilä. Annie Furuhjelm.
12478: Antti Kukkonen. Martti Rantanen. Mandi Hannula.
12479: Aino Luostarinen. T. J anhonen. Oskari Lehtonen.
12480: Kaarlo Hänninen. Viljami Kalliokoski. Eero Rydman.
12481: K. E. Aarnio. U1mo Hannula.
12482: •• ••
12483: VALTIOPAIVAT
12484: 1929
12485:
12486:
12487: LIITTEET
12488: VII.
12489: ULKOASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
12490: TOIVOMUSALOITTEET.
12491:
12492:
12493:
12494:
12495: Helsingissä 1929.
12496: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
12497: Venäjän kauppaa y. m. koskevia toivomusaloitteita.
12498: 311
12499:
12500: VU,t. - Toiv. aL N:o 3.
12501:
12502:
12503:
12504:
12505: Suokas y. m.: So-pimuksen aikaansaamisesta Suo-men ja
12506: Neuvosto-Venäjän välillä Karjalan kannaksen raja-
12507: asukkaiden oikeuttamisesta maatalous- y. m. tuottei-
12508: den kauppaamiseksi Venäjälle.
12509:
12510:
12511: E d u s kunnalle.
12512:
12513: Viimeksi kuluneitten vuosien aikana on kustannuksina tavarain hintoja suuresti,
12514: valtiovallan taholta kiinnitetty yhä suurem- ja nämä lisäksi pieninä ikulutuspaikkoina
12515: paa huomiota rajaseutujen niin henkisen tarvitsevat sekä jaksavat vähemmän ku-
12516: kuin taloudellisen elämän kohottamiseen. luttaa, olisi mielestämme yritettävä kaup-
12517: Tällaisten toimenpiteitten jatkuvaa hacr-as- pasuhteita uudelleen Venäjälle päin raken-
12518: tusta onkin ilolla tervehdittävä. Kummiu- taa ja näin avata rajaseutujen asukasten
12519: llman ei parhaimmatkaan yritykset ja suu- tuotteille myyntimaihdollisuuksia.
12520: rimmatkaan uhraukset jaksa tarpeeksi ko- Kun Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä
12521: hottaa rajaseutujen talouselämää, jollei se Tartossa solmitun rauhansopimuksen mu-
12522: kaupallisessa suhteessa pääse suuntautu- kaan voidaan tällaisia kauppasopimuksia
12523: maan Venäj.älle päin, jonne sillä kautta ai- tehdä, olisi Suomen puolelta tehtävä aloite
12524: kojen on ollut ja on vastaisuudessakin lä- tällaisten sopimusten aikaansaamiseksi.
12525: hellä rajaa olevien suurien kulutuskeskuk- Ne voisivat helpottaa rajaseutumme asu-
12526: sien takia hyvät edellytykset, jonne ennen janten taloudellista asemaa, jotka ovat jou-
12527: rajan sulkeutumista kaikki myyntiin liike- tuneet rajan sulkeutumisesta suuresti kärsi-
12528: nevät metsän-, kala.~tus-, karjan- ja maa- mään.
12529: taloustuotteet menivät hyvin kaupaksi. Edellä esitettyyn nojaten ehdotamme
12530: Rajan sulkeutuessa kansalaissotamme jäl- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
12531: keen, tuntui rajaseutujen elärrnässä aivan-
12532: kuin elinhermojen kuoleutuminen ja kesti että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
12533: pitkän aikaa ennenkuin asujaroisto täysin siin selliaisten sopimU~stoo aikaansaa-
12534: toipui käsittämään muuttuneen tilanteen miseksi Suomen ja Neuvosto-Venäjän
12535: täydellisesti. Senj.älkee:ri on viime vuosina välillä, että Karjalan kannaksen
12536: kohdistettu huomiota tuotteitten kuljetuk- raja-asukkaille va~mistettaisiin '»Wh-
12537: seen ja myyntiin Viipuriin sekä muihin dollisuudet metsän-, kalastus-, karjan-
12538: Suomen kulutuskeskuksiin. Kun kummin- ja maataloustuotteitten kauppoomi-
12539: kin matkat äärimmäiseltä rajaseudulta ovat seksi N e1tvo.sto-Venäjälle.
12540: m. m. Viipuriin .pitkät, alentaen kuljetus-
12541:
12542: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1929.
12543:
12544: Mikko Suokas. Jussi Rapo.
12545: . .Jooseppi Seppänen. Antti Kemppi.
12546: Yrjö Welling.
12547: 312
12548:
12549: VII,z. - Toiv. al. N :o 4.
12550:
12551:
12552:
12553:
12554: Suokas y. m.: Sopimuksen aikaansaamisesta Suomen ja
12555: Neuvosto-Venäjän välillä Karjalan kannaksen kalas-
12556: tajien oikeuttamisesta kalastuksen harjoittamiseen
12557: Venäjän aluevesillä.
12558:
12559:
12560: E d u s kun n a ll c.
12561:
12562: Suomen tultua itsenäiseksi on Karjalan Viime aikoihin saakka on kulllllllinkin
12563: kannaksen asukkaiden talouselämä suuressa Neuvosto-Venäjän viranomaisten taholta
12564: määrin muuttunut, ennen kaikkea ansiomah- sallittu eräissä pa:ilkoin Suomen puoleisten
12565: dollisuuksien supistuessa ja loppuessa. kalastajien harjoittaa kalastusta myös
12566: M. m. kalastajien eläm.ismahdollisuudet ovat Neuvosto-Venäjän aluevesillä, mutta kulu-
12567: suuresti heikontuneet, kun rajan sulkeu- van talven aikana on mainittujen viran-
12568: duttua kalojen vienti loppui Venäjälle, omaisten taholta estetty näillä alueilla ka-
12569: jonne suurin osa saaliista ennen vietiin. lastus Suomen puoleisilta, ·kuten sanomaleh-
12570: Kumminkin kaikkein suurimman iskun kär- det ovat aivan viime päivinäkin kertoneet.
12571: sivät Kannaksen Suomenlahden kalastajat Kun näin ollen Neuvosto-Venäjän puolelta
12572: sen kautta, että Tarton rauhansopimuksessa ehkä sallittaisiin kalastuksen harjoittami-
12573: ,Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä par- nen, jos siitä olisi olemassa sopimus, olisi
12574: ihaimmat kalastuspaili:at, joissa Suomen puo- erittäin tärkeää, että Suomen hallituksen
12575: leiset kalastajat olivat miespolvien ajan puolelta ryhdyttäisiin toimen;piteisiin, että
12576: elinkeinoaan harjoittaneet, joutuivat maini- Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä aikaan-
12577: tussa rauhanteossa Neuvosto-Venäjän alue- saataisiin sellainen sopimus, mikä oikeut-
12578: vesiksi.. Niinpä useissa kohdin on Suomen taisi Suomen puoleiset kalastajat kalasta-
12579: aluevesiraja vain 3 kilometrin päässä ran- maan kalastukseen määrätyillä alueilla
12580: nasta, ja kun ottaa huomioon Kanna:ksen myöskin NeuvQSto-Venäjän aluevesillä.
12581: Suomenlahden rantaveden mataluuden, on Edellä esitettyyn nojaten ehdotamme
12582: mainitun aluerajan sisällä kalastus mahdo- eduskunnan päätettävä:ksi toivomuksen,
12583: ton ja näin ollen on kalastuksen harjoittami-
12584: nen tullut mainittujen seutujen kalasta.jille että hallitus ryhtyisi toimcnpiteri-
12585: erittäin tukalaksi, kun täytyy matkustaa siin sel"taisen Sopimuksen aiko..a/lbSOO-
12586: omalta asuinkohdaltaan pitkiä matkoja har- miseksi Suornen ja Neuvosto-Venäjän
12587: joittaakseen elinkeinoaan. Niinpä on välillä, että Karjalan kannaksen Suo-
12588: Kuokkalan, Terijoen, Tyrisevän y. m. itäis- tnenlahden kalasf1ajille tulisi nmhdol-
12589: ten rajakylien kalastajien käytävä kalasta- lisuus harjoittaa kalastusta myöskin
12590: massa Kuolemajärven ja Koivistonkin ran- Neuvosto-Venäjän alnevesillä.
12591: nikkojen edustalla ulkomerellä, jossa alue-
12592: vesiraja on ulompana.
12593:
12594: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1929.
12595:
12596: Mikko Suokas. Yrjö Welling.
12597: Jussi Rapo. J. F. Aalto.
12598: Johan Helo. Taneli Typpö.
12599: 313
12600:
12601: VII,3. - Toiv. al. N:o 5.
12602:
12603:
12604:
12605:
12606: Fahler y. m.: Kalakauppaa koskevan sopimuksen ai-
12607: kaansaamisesta Venäjän kanssa.
12608:
12609:
12610: E d u s kun n a 11 e.
12611:
12612: Ennen sotaa oli kalakauppavaihtomme Maamme itsenäistymisen jälkeen on vienti
12613: ulkomaiden kanssa maallemme verrattain Venäjälle lakannut ja Viroonkin vienti ollut
12614: edullinen. Viimeisten normaalivuosien olot aivan vähäistä. Ainoa huomattavampi ka-
12615: tässä suhteessa esimerkiksi ottaen mainitta- lanvientinrme kohdistuu nykyään Ruotsiin.
12616: koon, että vuosina 19·10-1913 keskimäärin .Syyt, jotka ovat aiheuttaneet nämä suuret
12617: vuosittain Suomesta vietiin kaloja 9.3 milj. muutokset ulkomaisessa kalakaupassamme
12618: kg., arvoltaan (nyk. rah.) 73.2 milj. Smk. ovat yleisesti tunnetut. .Suomen ja Venä-
12619: ja Suomeen tuotiin kaloja 12.1 milj. kg., jän välisen, kalakauppaa ko.<lli:evan sopi-
12620: arvoltaan 52.7 milj. 8mk. Joskin tuonti mlliksen puutteessa ei vienti täältä Venäjälle
12621: paljonteen nähden ylittikin viennin jäi sil- ole ollut mahdollista. Samaten muissa
12622: loisesta kalakauppavaihdosta huomattava maissa, myöskin Ruotsissa, ovat sitä es-
12623: ylijäämä rahassa maahamme. täneet rajoitetut myyntimahdollisuudet.
12624: Mitenkä olosuhteet ulkomaisessa kalakau- Vaikkakin kotimainen kalankulutus on so-
12625: passamme maamme itsenäisyyden aikana dan jälkeen lisääntynyt ja meripyynnin
12626: ovat muuttuneet, osoitett8!koon seuraavilla päätuotteena oleva silakka saanut elpy-
12627: kalanvientiä ja -tuontia kolmena viimeisenä mässä olevassa säilyketeollisuudessa yhä
12628: vuotena esittävillä numeroilla: enenevän käytön, on kalataloudenemme
12629: Arvoerotus
12630: edelleenkin elinehto saada ulkomainen ka-
12631: Vienti Tuonti tuonnin lanvientimme suurenemaan.
12632: hyväksi Ainoana huomattavana ja luonnolli-
12633: Milj. kg. Mili. Smk. Milj. kg. Milj. Smk. Milj. Smk
12634: V. 100.6 1.9 11.4 7.2 29.1 lli'.1 sena edellytY'ksenä tässii suhteessa on vien-
12635: " 192.7 1. 7 10.4 6.9 2•5.8 15.4 nin aikaansaaminen Venäjälle. Jos kohta
12636: " 1928 0.9 8.1 9.2 36.8 28.7 olemme tietoisia siitä että aikaisemmat eh-
12637: dotukset tässä suhteessa eivät ole johtaneet
12638: Ylläolevasta selviää, että joskin kalojen myönteiseen tulokseen, katsomme kysymyk-
12639: tuontikin maahamme on vähentynyt on vä- sen siksi tärkeäksi, että on syytä kiinnittää
12640: hennys viennissämme ollut sitäkin huomat- eduskunnankin huomiota täihän asiaan. On
12641: tavampi. tällöin huomattava ensiksikin, että Venä-
12642: Aina vuoteen 1'919 saakka oli Venäjä (sii- jällä olisi kysyntää suomalaisel1e kalalle,
12643: hen luettuna Viro) tärkein kalanvienti- mistä esimel'kkinä on se, että kalastus-
12644: maamme, jonne meni 91-94 % maastamme alueiltamme Suomenlahden itäosissa on
12645: viedystä kalamäärästä ja sodan kestäessä oli viime vuosinakin talvisin kuljetettu silak-
12646: koko kalanvientimme sinne kohdistunut. kaa ja kuoretta Venäjän puolelle. Toiseksi
12647:
12648: 63-29 40
12649: 314 VII,3. - Kalakauppa Venäjän kanssa.
12650:
12651: on huomioonotettava, että kalantuonti Ve- kuussa tuotiin sieltä kalaa jo lähes yhtä
12652: näjältä Suomeen ei ole kiellettyä, vaan on paljon kuin koko viime vuonna.
12653: samassa asemassa kuin muistakin maista Edelläoleviin perusteluihin viitaten ehdo-
12654: tuonti samoine tullimaksuineen. Tätä yksi- tamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
12655: puolista tuontimahdollisuutta on Venäjän muksen,
12656: taholta myöskin alettu hyväksi käyttää, jos-
12657: kin tähän saakka pienemmässä määrässä, että halliitr,s t·yhtyisi kiireellisesti
12658: mutta on kaikesta päättäen kalantuonti toimenpiteisiin, että kalakauppa V e-
12659: sieltä lisääntymässä. V. 1927 tuotiin Venä- näjän kanssa olisi mahdollista, sa-
12660: jältä Suomeen tullitilaston mukaan kalaa manlaisten sopimusten perusteella
12661: (etupäässä tuoretta, arvokkaampaa kalaa ja kuin muidenkin valtioiden kanssa on
12662: suolattua lohta) 212,000 ja v. 1928 272,000 kaupallisesti voimassa.
12663: mk: :n arvosta, ja kuluvana vuonna tammi-
12664:
12665: Helsingi!Ssä 11 päivänä helmikuuta 1929.
12666:
12667:
12668: Jussi Fahler. Mikko Suokas. Armas Paasonen.
12669: •• ••
12670: VALTIOPAIVAT
12671: 19 2 9
12672:
12673:
12674: LIITTEET
12675: VIII.
12676: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
12677: TOIVOMUSALOITTEET.
12678:
12679:
12680:
12681:
12682: Helsingissä 1929.
12683: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
12684: j
12685: j
12686: j
12687: j
12688: j
12689: j
12690: j
12691: j
12692: j
12693: j
12694: j
12695: j
12696: j
12697: Asutustoiminnan ja pienviljelyksen edistämistä, koe-
12698: toimintaa y. m. koskevia toivomusaloitteita.
12699: 319
12700:
12701: VIII,t. - Toiv. al. N:o 49.
12702:
12703:
12704:
12705:
12706: Setälä y. m.: Lisäyksestä vuoden 1929 menoarvioon maan
12707: lunastusta ja asutustoiminnan rahoittamista varten.
12708:
12709:
12710: E d u s k u n n a II c.
12711:
12712: Vuoden 1927 menoarvion 11 P.l. XIV: 21 den alussa momentiUa tosiasiallisesti maan
12713: momentille, jonka otsikkona on ollut: Maan lunastukseen ja asutustoiminnan ra-
12714: lunastus ja asutustoiminnan rahoittaminen, hoittamiseen käytettävänä varoja Smk.
12715: ja jota rajattoman siirtomäärärahan mo- 1,861,853: 57. Näiden varojen riittämättö-
12716: menttia ei ole ollut vuosien 1928 ja 1929 myys käynee jäieropää selville.
12717: menoarviossa, siirty! vuoden 1928 alussa Seuraavat tilastonumerot osoittavat ikun-
12718: Smk. 92,361,853: 57. Kuluvan vuoden tain asutuskassatoiminnan kehityksen kol-
12719: alussa oli mainitulla momentilla, sittenkun men viime vuoden aikana:
12720: siitä asutusrahastoon vuoden 1928 aikana
12721: oli siirretty Smk. 65,500,000: -, Smk.
12722: 26,861,853: 57. Kun valtioneuvosto vuo- Kuntain laina-anomukset.
12723: deksi 1928 oli varannut asutuslain edellyttä- Kunnat ovat asutushallitukseen lähettä-
12724: mään asutustoimintaan mainitulta momen- neet asutuskassojaan varten laina-anomuk-
12725: tilta Smk. 25,000,000: -, oli kuluvan vuo- sia seuraavasti :
12726:
12727: v. 1926 121 anomusta, anottu määrä 28,675,000 markkaa
12728: V. 1927 186 , 52,230,000 "
12729: V. 1928 242
12730: " " 76,855,000 "
12731: " " "
12732: Näistä anomu:ksista on maatalousministeriö myöntänyt lainoja seuraavasti:
12733:
12734: Rahassa 1 Obligatsioneissa 1 Yhteensä
12735:
12736:
12737: V.1926 127 anomusta .............. 22 932000 7 613 000 1 30 545000
12738: ~ 1927 171 l) .............. 1 35 719 000 11586 000 47 305000
12739: ~ 1928 264 .............. 65946000 16609 000 1
12740: 82 555000
12741:
12742:
12743: AsutusJms,sojen lainausliike:
12744: a. Lainoja haettu.
12745: maanostoon rakennuksiin uudisviljelykse~~ kaikkiaan·
12746: v.
12747: 1 kpl. 1 mk. 1 kpl. 1 mk. 1 kpl. 1 mk. kpl. 1 mk.
12748:
12749: 1926 .... ······ ......2388 25 723 7'73 2 514 21188 850 644 3185 000 5546 50097 623
12750: 1927 ................ ·2 570 31 289 718 3001 27 338 700 805 4 217 010 6376 62 845428
12751: 1928 ................ 14
12752: 290 53142 826 5444 51 052 800 1 1 065 5292000 10 799 109 487 626 i
12753: 320 VIII,l. - Asutustoiminnan rahoittaminen.
12754:
12755: b. Hakemuksia hyväksytty.
12756: maanostoon rakennuksiin uudisviljelykseen 1 kaikkiaan
12757: V.
12758: 1 kpl. 1 mk. 1 kpl. 1 mk. 1 kpl. 1 mk. kpl. 1 mk.
12759:
12760:
12761: 1926 ................ 1802 16 864130 1986 15 261 700 3861 1405600 4174 33 531430
12762: 1927 ..•............. 2092 22174 330 2 519 20 688100 544.1 2123300 5155 44985730 1
12763: 1928 ................ 3270 35621066 5017 39 815 800 1 814 3 264600 9101 78 701466 :
12764:
12765: Kuten edelläolevista tilastonumeroista käy ['ahoittamisesta 3 päivänä kesäkuuta 1927
12766: selville on asutuskassain lainausliike kolmen annetun lain 2 § :n 1 momentin mukaan on
12767: viime vuoden aikailla vuosi vuodelta huo- valtioneuvoston vuosittain määrättävä, mi-
12768: mattavasti kasvanut, ollen hyväksyttyjen käli sitä ei ole menoarvion yhteydessä tehty,
12769: lainahakemusten yhteissumma viime vuonna missä laajuudessa maan hankkimisesta asu-
12770: 78,701,466 markkaa. Kokonaistilojen tai tustarkoituksiin 25 päivänä marraskuuta
12771: suurempien maa-alueiden ostoon käytettiin 1922 annetun lain edellyttämään asutustoi-
12772: vuonna 1928 asutusrahaston varoja Smk. mintaan osoitettuja varoja on käytettävä.
12773: 5,242,091: 65. Tarkoitukseen osoitettuja varoja ei nyttem-
12774: Kuluvan vuoden :alussa oli asutusrahas- min liene riittävästi käytettävänä, kun viime
12775: tossa varoja 20,000,000 markkaa. Lisäksi on vuonna asutuslain edellyttämää asutustoi-
12776: vanhuus- ja työkyvyttömyysrahastosta kulu- mintaa on harjoitettu noin 16 % miljoonan
12777: van helmikuun 1 päivänä lainattu asutusra- markan edestä, joten valtioneuvostolle käy-
12778: hastolle 20,000,000 markkaa kahden vuoden nee vaikeaksi osoitettujen varojen rajoissa
12779: ajaksi. Asutuskassoissa lienee käyttämättö- antaa sellaista määräystä, jonka turvin asu-
12780: miä varoja tällä hetkellä noin kymmenkun- tuslain edellyttämää asutustoimintaa tänä
12781: ta lfliljoonaa markkaa. Kun tänäkin vuonna vuonna voitaisiin harjoittaa tarvittavassa
12782: kaikki viime vuonna voimassa olleet asutus- ~aajuudessa.
12783: toimintamuodot ovat edelleen käytännössä, Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus-
12784: ei liene syytä luulla, että asutustoimintaan kunnan päätettäväksi toiv001uksen,
12785: tänä vuonna tarvitaan vähemmän varoja
12786: kuin viime vuonna, vaan antaa asutuskassa- että hallitus mahdollisimman pian
12787: toiminnan jatkuva kehitys sensijaan aihetta antaisi Eduskunnalle esityksen
12788: päinvastaiseen olettamukseen. On näin ol- 70,000,000 markan lisäyksestä 1929
12789: len ilmeistä, etteivåt asutustoimintaan vara- vuoden menoarvioon käytettäväksi
12790: tut varat riitä tämänvuotista kysyntää tyy- maan lunastukseen ja asutustoimin-
12791: dyttämään. Lisä:ksi on. huomattava, että nan rahoittamiseen.
12792: valtion varoilla tapahtuvan asutustoiminnan
12793:
12794: Helsingissä, helmikuun 12 p :nä 1929.
12795:
12796:
12797: Edward Setälä. Jalmari Linna. A. Lehikoinen.
12798: 321
12799:
12800: VIII,z. - Toiv. al. N:o 50.
12801:
12802:
12803:
12804:
12805: Koivuranta y. m.: Lisämaan antamisesta ilman lunas-
12806: tushintaa Sodankylän kunnassa isonjaon yhteydessä
12807: muodostetuille pientiloille.
12808:
12809:
12810: B d u s k u: n n a ll e.
12811:
12812: Ioonjaon yhteydessä on Sodankylän kun- li.sä!ä ma.a·ta. Tätä lisämaat·a taas ;voirtaisiin
12813: nassa kirkonkyliän, Ora:järven, Siurunmaan, parhaitren ja sopivastirkin antaa valtion
12814: Kelujä.rven ja Tonvisen jakokuntien ulueiJtle maasta.
12815: muodostettu ilmomatta.va jmtkiko n. s. pikku- Mitä tulee kysymyksessäolevain pientilal-
12816: tiloja. Nämä tilat ow1t syntyneet eri ai- listen pyrkimykseen S'aada omistamansa y:h-
12817: lwina ennen isonjaon toimeenpanoa ja ovat teismetsät jaetuirksi, näyttää &l ansait-
12818: ne toimitetussa isossajaossa .saaneet määrätyn sevan huomiota. Yhteismetsäalueilla m. m.
12819: manttaaliosuuden, toiset isomman ja toiset' on huomatt&vasti viljelykseen sopivaa
12820: pie.nemmän ja ovat siis itsenäisiä tiloja. maata. Näit.ä vilj.erysrkelpoisia alueit·a tus-
12821: Niille on erot~Cttu myöskin erilliset yhteis- ,kin voidaan sopivasti käyttlää niin kauan,
12822: mets.äalueet. Kysymyik!seSISäolevien pikkuti- kun ne sijai·tsevat yhteisanetsän ra,jojen si-
12823: lojen pinta~alat ovat yleensä sangen pienet. säUä. Muuten on ihuomai·ta.va että yhteis-
12824: Pienillljpien tilO!j 1en pinta-alat ovat ainoas- ill0tsä.t eivät ole osoitta;utuneet tarkoituksen-
12825: taan muutamia hehtaa,veja. Näin ol'len puut~ mukaisiksi siellä, missä, asianomaisten on
12826: tuu puheenaolevilta pikkutiloiLta m. m. 1ai- koko puutanpeoosa ot,ettava yhteismetsästä.
12827: dun:maata ja omaa. kotit'arvemetsää. Pien- Kysymyksessäolevien .Sodankylän pien-
12828: tilalliset, joita kaikkiaan on satakunta, ovat tilallisten asema kaipaa jokia~ trupauks:essa
12829: anoneet, että heille erotetut yhteismeitJSät monessa suhteessa kmtiaust'a, siitä ei voine
12830: joottaisiin. niin, erttä itookukin s'aisi mnan olla eri mieltä. E.rimielisyyttä voi olla siitä,
12831: erillisen kotitarv~Cmetsän omaan nautin- miten heidän asemansa olisi parhaiten kor-
12832: taansa. Yhteismetsän kläyttämisen ja ihoita- jatt1a1vissa. Valtionmaiden asutuslain 7 § :n
12833: mis:en voimassaolevan y'hteismetsälain 0del- muka•an voiJvat pientilat saada lisää maata
12834: lyttämällä tav1a1la ovat asianomaiset katso- valtion maasta. Nämä lisäalueet on kuiten-
12835: neet tarkoitrrustaan vastaamattoma.k:si. Maa- kin ost1ettava tai lunast.etta:va valtiolta mai-
12836: talousministeriö on kui·tenkin hylännyt yh- nitun lain mukaisessa j1ärj.estykses:sä. Kun
12837: teismetsän ja:kamista. tarkoittav<at anomuk- Sodankylän pientilat ovat irnuodiostet1ut su-
12838: .set. manaikaisesti eikä liene oHut pientilallisten
12839: Näiden pikkutilojen alueet ovat niin pie- mä.ärät•täviss:ä, minkä v.erran kUJkin heistä
12840: niä, eHä m&atalouden ha~joittaminen näillä on maata tilaansa saanut, ei liene paikalla•an,
12841: ilman alueen laaö<mtamistn ei vastaa tavkoi- et:t,ä: ne, j·otåra valtion puolelta toimeen-
12842: tustaan. Näin ollen olisi välttämätöntä että pannussa. isossajaossa ovat saaneet vä:him.män
12843: pikkutiloille ann<Jttai,siin tarpeen mukaan maata, nyt saisivat •~astaavasti enemmän
12844: 322 VIII,2. - Sodankylän pientilat.
12845:
12846: ostaa valtiOlta lisämaita. Tämän vuoksi järven, Kuusamon ja Kuolajärven pien-
12847: olisi paikanaan että puheenaolevien pienti- tiloihin, joiden suhteen eduskunta on katso-
12848: lallisten lisäma1art1 tarve j'a sen ylhteydessä nut tarpeelliseksi ryhtyä erityisiin toimen-
12849: mahdollisesti kysymykseen tule,"m muu jär- piteisiin. Täydellä .syyllä voidaan puoltaa
12850: jestcly :toilllleenp.ant·ai,siin samanaikaisesti. sitä, että 1Sodankylän pientilallisille anne-
12851: Sikäli kuin edelläviitattujen yhteismetsien taan tarpeellinen lisämaa ihnan lunastus-
12852: jakaminen ja niillä olevien viljelysmaidem. hintaa.
12853: kiäy.ttäminen vil\jelystarkoituksiin osottau- Edellä l.aUJSuttuUill viita:ten ehdotamme
12854: tuu tamwituksem.mulmiseiksi, olisi sekin sa- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
12855: malla pantaV'a toimeen.
12856: Katsoon siiihen, e~ttä ikysymyJffiessäolevat että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
12857: pientilat sijaitsevat Lapissa ja että ne on miin, että isonjaon yhteydessä Sodan-
12858: muodostettu erityisten määräysten perus- kylän kunnassa muodostetut pien-
12859: teella, ja kun toisaalta on kyseenalaista, voi- tilat saavat tarpeellisen lisämaan il-
12860: daanko heidän as€!m:aansa tarlroituksemruu- man lun(liStushintaa; sekä
12861: kaisesti .järjestää ja parantaa ilman edus- että kysymyksessäoleville pientilal-
12862: kunnan suoranaista myötä•m:iikutusta, on lisille erotettujen yhteismetsien tar-
12863: mielestämme tarpeellista että eduskunta koituksenmukainen käyttäminen sa-
12864: ilciinnittää asiaan huomiota. Nämä pientilat malla järjestetään pientilallisten etu-
12865: ovat monessa. sUJhteessa verrattavissa Kemi- jen mukaisella tavalla.
12866:
12867: Helsingissä, ihelm:i.lruun n ipäivänä 1929.
12868:
12869:
12870: Janne Koivuranta. Kaarlo Hänninen.
12871: Heikki Karjalainen. Uuno Hannula.
12872: 323
12873:
12874: VIII,J. - Toiv. al. N :o 51.
12875:
12876:
12877:
12878:
12879: Hänninen y. m.: Pienviljelijäväestön elintason kohotta-
12880: misesta tehostetun maa- ja kotitalousneuvonnan
12881: katttta.
12882:
12883:
12884: E d u s k u n n a ll e.
12885:
12886: Suomen maanomistus- ja maatalousoloille Sanottuna vuonna oli siis alle 10 ha vil-
12887: on v:iime vuosina ollut ominaista itsenäisten jeltyä maata käsittäviä viljelmiä 279,152 eli
12888: tilojen suuri kasvu. Niiden luku on 83.3 % koko viljelmäluvusta. Varsinaisia
12889: nim. v. 1901-27 kohonnut 138,100:sta pienviljelmiä olivat näistä lähinnä 2-10 ha
12890: 394,300:aan eli keskimäärin noin 10,000:lla v:iljeltyä maata käsittävät. Niitä oli 128,833
12891: vuodessa. Tämä tilojen tavaton lisääntymi- eli 38.4 % koko viljelmäluvusta.
12892: nen on toisaalta aiheutunut vuokra-alueiden
12893: itsenäistyttämisestä. Olihan jo v:n 1927 V. 1;92{}-.24 seuduilla tuli 0.5-10 pel-
12894: Iop.puun mennessä erotettu noin 96,600 it- tohehtaaria käsittävien v:iljelmien osalle
12895: senäistynyttä tilaa. Toisaalta on vv. 1892 professori J utilan mukaan maaseudun:
12896: -1927 valtion asutustoiminnan kautta syn- Maatalousmaasta . . .............. . 44%
12897: tynyt n. 20,800 tilaa sekä osuuskassojen hevosista ....................... . 50
12898: avulla vv. 1925-27 n. 1,800 tilaa. naudoista 53 "
12899: Uudet tilat ovat parhaastaan pientiloja. lampaista ...................... . 60 "
12900: Niinpä kun kokonaisalaltaan alle 20 ha kä- sioista ......................... . 49 "
12901: sittäviä tiloja oli v. 1901 vain n. 12,000, siipikarjasta ................... . 56 "
12902: nousi niiden luku v. 1927 jo n. 230,200:aan. nautayksiköistä ................. . 52 "
12903: Itsenäisten pientilain luku on siten run- maatalousvarallisuudesta ......... . 48 "
12904: saassa neljännesvuosisadassa 20-kertaistu- maatalouden kokonaistuotosta .... . 51
12905: "
12906: nut. maatalouden markkinatuotannosta .. 41 "
12907: V:n 1920 maataloustiedustelun mukaan leipäviljan tuotosta ............. . 48 "
12908: oli Suomessa 0.5 ha peltoa käsittäviä viljel- maatalouden työkustannUJksista ... . 56 "
12909: miä maaseudulla 250,749. Laskettaessa "
12910: pienviljelmiksi 0.5-10 peltohehtaaria käsit- Nykyisin Suomen pienviljelys tuottaa siis
12911: tävät viljelmät, oli niitä 194,732 eli 78 % runsaasti puolet koko maan maataloustuo-
12912: koko viljelmäluvusta. V. 1926 oli Suomen tosta. Lisäksi tulevat kymmenien tuhan-
12913: 355,169 viljelmästä sellaisia, joilla oli vil- sien asuntotilojen viljelys- (perunat, puu-
12914: jeltyä maata: tarhatuotteet) ja kotieläinhoito- (siat, vuo-
12915: het, siipikarja, mehiläiset) tuotteet.
12916: Suuruusluokka Viljelmiä % Varsinaisen pienviljelijäväestön luku nou-
12917: 0-2 ha 150,319 44.9 see maassamme nykyisin jo toiselle miljoo-
12918: 2-10 128,833 38.4 nalle eli siis lähes 1 13 :een valtakunnan koko
12919: 10-50 " 52,244 15.6 väkiluvusta. Tämän vuoksi ei ole mikään
12920: " yli
12921: 50 ha tai 3,773 1.1 pi>eni asia, miten tuottavasti tämä väestö on
12922: 324 VIII,3. - Pienviljelijäin maa- ja kotitalousneuvonta.
12923:
12924: sijoitettu maataloustuotantoon ja minkälai- viljelysneuvonta saatava entistä tehokkaam-
12925: nen on sen elintaso. maksi.
12926: Maan pienviljelys on kuitenkin vielä ver- :Tällöin olisi ensi sijassa kiinnitettävä huo-
12927: raten heikolla asteella. Niinpä vilja-, hei- miota:
12928: nä- ja usein perunasadotkin ovat hehtaa- 1) rehnkasvien kuten apilan, juurikas-
12929: rilta alemmat pienillä kuin suuremmilla vien ja vihantarehun sekä perunan viljelyk-
12930: viljelmillä. Sama on maidontuotannon laita seen;
12931: lehmää kohden. 2) viljeltyjen laidunten perustamiseen ja
12932: Alhaisiin satoihin pienviljelyksessämme hoitoon;
12933: ovat vaikuttaneet suhteettomanlaaja viljan- 3) järkiperäiseen lannoittamiseen ja ja-
12934: viljelys ilman väkilantain käyttöä, puut- lostettuih.in kasvilaatuihin;
12935: teellinen ojitus ja muokkaus, sekä vähätuot- 4) kotieläinten ruokintaan kotoisilla re-
12936: toisot viljelyskasvit ja huonot kasvilaadut. huilla;
12937: Pääasiallisena syynä karjatalouden heik- 5) jalostettujen kotieläinten hankintaan;
12938: koon tilaan pientalouksissa ovat taas olleet 6) tehokkaiden, tarkoituksenmukaisten
12939: alhaisista rehnsadoista johtuva heikko ja työvälineiden hankintaan;
12940: yksipuolinen talviruokinta, kehnot laitumet 7) halpaan, mutta työtä säästävään ra-
12941: ja jalostamaton karja. kennustrupaan;
12942: Pääasiassa heikosta pienviljelyksestämme 8) maatalouskirjanpidon yleistyttämi-
12943: johtuu m. m. elintarvikkeiden ja nautinto- seen; sekä
12944: aineiden suuri maahantuonti, nousten se 9) koti talouden järkiperäistyttä:miseen.
12945: nykyisin n. 2,000 miljoonaan markkaan sekä Kaikki näitä tarkoittavat toimenpiteet
12946: verraten pieni maataloustuotteiden vienti, ovat omiaan toiselta puolen nopeasti kohot-
12947: joka v. 1927 oli vain 734 milj. mk. eli tamaan pienviljelyksen tuottoa ja lisäämään
12948: 11.7 % koko viennistä. pienviljelijäperheen tuloa sekä toisaalta,
12949: Pienviljelyksen voimaperäistyttäminen varsinkin kotitalousneuvonta, kohottamaan
12950: edellyttää kuitenkin pienviljelijäväestön pienviljelijäperheen tulon ostovoimaa ja
12951: ammat#iM.viJstyksen j.a -taidon kohott:amist1a. entistä pm'Cmmin tyydyttämään hänen elä-
12952: Tämä tapahtuu nopeimmin pienviljelys- mäntarpeita.an.
12953: neuvont:aa tehosf!anwlla. Tosin lisämaiden saanti on myös tärkeä
12954: Pienviljelijät ovat vasta viime vuosina kysymys. Lisäähän sekin liian pienellä
12955: alkaneet erikoisemmin järjestyä ammatilli- tilalla viljelijäperheen a.nsiomahdollisuuk-
12956: sesti. Niinpä maanviljelysseuroissa on pien- sia. Niinikään on osuustoiminta välttämä-
12957: viljelijäjäsenten luku noussut vv. 1920-27 tön pienviljelijälle hänen hankkiessaan luot-
12958: 20,400 :sta 34,700 :aan. Pienviljelijäin kes- toa ja tarvikkeita sekä jalostaessaan ja
12959: kusliittoon on vv. 1922-27 liittynyt 18,500 myydessään tuotteitaan. Mutta ensin täy-
12960: jäsentä sekä Pienviljelijäin liittoon useita tyy osata tuottaa, ennenkuin otetaan lai-
12961: tuhansia, ollen sen jäsenluku v:n 1928 noja, ostetaan tarvikkeita, jalostetaan tuot-
12962: alussa n. 6,000. Vajaassa 10 vuodessa on teita ja myydään niitä, eikä ainoastaan tuot-
12963: pienviljelijöitä ammatillisesti jä:rjestäytynyt taa, vaan tuottaa hyviä tuofJteita.
12964: hyyän joukon yli 35,000. Kymmeniä tu- Jotta eritoten pienviljelijäin maatalous-
12965: hansia pienviljelijöitä, miehiä ja naisia, on neuvonta tehostuisi, olisi tarpeen, tässä kun
12966: kuitenkin vielä maa- ja kotitalousammatti- on kysymys vähävaraisi:mmista viljelijöistä,
12967: neuvonnan ulkopuolella. Heidät olisi kui- joista suuri osa vasta äskettäin on tullut
12968: tenkin saatava järjestäytymään :maatalous- itsenäisiksi, että valtio nykyistä paljon huo-
12969: ammatillisiin järjestöihin sekä näiden~ pien- mattavam:massa määrässä myöntäisi määrä-
12970: VIII,3.- Hänninen y. m. 325
12971:
12972: rahoja nimenomaan pienviljelijäin neuvon- Tämän vuoksi olisi eritoten pienviljeli-
12973: taa varten maanviljelys- ja talousseuroille jäin kotitalousneuvontaa tarkoittavaa val-
12974: sekä pienviljelijäliitoille. Edelleen on tar- tion avustusta huomattavasti nykyisestään
12975: peen, että valtion avustusta pienvilJelijäin korotettava, nykyistä paljon enemmän va-
12976: retkeilyjä varten, pienviljelijöille sopivien rattava määrärahoja menoarviossa maata-
12977: esikuvata1ouksien aikaansaamiseksi, pienvil- loudellisille ammattijärjestöille ja Martta-
12978: jdijäin maataloUiskirjanpidon edistämiseksi liitoille kotitalousneuvontatyötä sekä koti-
12979: sekä jalostettujen kasvilaatujen ja kotieläin- talouskouluilla pienviljelijäin emännille ja
12980: ten hankinnan helpottamiseksi nykyisestään tyttärille toimeenpantavia kursseja ja työ-
12981: huomattansti lisättäisiin. lläytöksiä varten sekä esikuvallisten pienvil-
12982: Paitsi maatalousammattijärjestöjen neu- jelijäkotien aikaansaamiseksi.
12983: vontatyön, siihen liittyvän retkeily- ja esi- Mitenkä pienviljelyksen tuottoa ·sekä
12984: kuvataloustoiminnan sekä jalostettujen pienviljelijäväestön elintasoa. olisi tehostet-
12985: kasvi- ja eläinlaatujen hankinnan kautta, . tava maa- ja kotitalousneuvonnan sekä ja-
12986: voidaan pienviljelijäin ammattitaitoa ko- lostettujen viljelyskasvien ja kotieläinten
12987: hottaa myös edelleen tehostamalla maamies- saannin helpottamisen kautta nopeasti käy-
12988: kouluilla jo nyt toimeenpantuja pienvilje- tännössä toteutettava sekä miten suuret lisä-
12989: lijäkursseja, joihin jo v. 1927 otti osaa n. tyt määrärahat siihen voitaisiin jo v :n ·m30
12990: 13,000 pienviljelijää. Tätä toimintaa var- menoarvion yhteydessä esittää, olisi jätet- .
12991: ten oiisi myös valtion avustusta huomatta- tävä hallituksen kiireellisesti ja yksityis-
12992: vasti lisättävä. kohdin valmisteltavaksi.
12993: Pienviljelijäväestön kotitalousneuvonta Edelläolevan perusteella ehdotamme
12994: on myös näihin asti ollut heikkoa. Kuiten- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
12995: kin olisi juuri pientiloilla, missä naiset saa-
12996: vat suorittaa, alkeellisin välinein, raskasta että hallii1ts kii·reellisesti tutkisi,
12997: ja orjallista kotitaloustyötä, kasvattaa suu- miten pie;nviljelyksen tuottda sekä
12998: ren lapsijoukon ja ottaa osaa maataloustöi- pienviljelijäväestön elintasoa vo,itai-
12999: hin sekä karjanhoidon että maatalouden st.in 'I'IUUL~samme nopr>Jasti kohottaa
13000: alalla, kotitalouden ratsionalisoiminen eri- tehos.tetun 11wa- ja kofiifalousneuvon-
13001: tyisesti tarpeen. Tämä, jos mikään, on nan kaut~a sekä jalostettujen vilje-
13002: maaseudun sosialista työtä. Sitä ovat suo- lysk.asvien ja kotieläinten S'Clantia hel-
13003: rittaneet sekä maataloudelliset ammattijär- pottamalla; sekä
13004: jestöt että Marttaliitot, osaksi myös koti- että hallitus jo v :n 1930 tulo- ja
13005: talouskoulut ja kunnatkin. Tämän neuvon- menoarviossa httOJnatfuvasti nykyi-
13006: nan ulottaminen entistä enemmän pienvil- s.estään l'isäisi pienviljelwksen t'U!(Jton
13007: jelijätalouksiin on varsin tärkeä puoli pien- kohottamista ja pienm1jelijäväestön
13008: viljelyspolitiikkaa. Se on tärkeä osa koko elintason paranflamistla tarkd!itt,:tvit
13009: sosialipolitiikkaamme. Se merkitsee maa- nwa- ja kotitalousneUJvonta- sekä
13010: seudun pieneläjäin elintason kohottamista, jalostettttjen kasvilaatujen ja koti-
13011: terveellisten kotien luomista, parempaa las- eläinten hankinnan helpottamista
13012: tenkasvatusta, tehokkaampia, onnellisempia tarkoittavia mäiiräraho.fa.
13013: kansalaisia.
13014: Helsingissä, helmikuun 8 päivänä 1929.
13015:
13016: Kaarlo Hänninen. M. Paavilainen. M. Niilekselä.
13017: Eero Nurmesniemi. Antti Junes. Eero Hatva.
13018: E. A. Aaltio. Emil J utila. E. A. Tuomivaara.
13019: Aino Luostarinen. J. Koivisto. P. Saarinen.
13020: Juhani Leppälä. J aio Lahdensuo. Janne Koivuranta.
13021: Heikki Vehkaoja. Aleksi Hakala.
13022: 326
13023:
13024: VII1,4. - Toiv. al. N :o 52.
13025:
13026:
13027:
13028:
13029: Setälä y. m.: Laidunmaan hankkimisesta pcikkolunas-
13030: tukseUa pienviljelmille ia it.c;enäistyneule mäkitupa-
13031: alueiUe.
13032:
13033:
13034: E d u s k u n n a ll e.
13035:
13036: Maamme nykyisen talous- ja yhteiskunta- loudelliset näkökohdat riittävää huomiota
13037: politiikan kaikkein tärkeimpiä tehtäviä on vaille.
13038: maan lukuisan pien- ja kääpiöviljelijäluo- Vuokra-alueiden itsenäiseksi lunastami-
13039: kan taloudelli..~n aseman ja toimeentulo- nen vaikutti lkai!kkein raskaimmasti sellais-
13040: mahdollisuuksien kohottaminen. Viime ai- ten vuokra-alueiden haltijoihin, jotka jou-
13041: ·koina on tässä suhteessa yhä yleisemmin tuivat tilansa Innastamaan mäkitupa-
13042: huomio kohdistunut ;pienviljelmien laidun- alueina, ja näin ollen menettivät laidun-
13043: kysymykseen, jonka on katsottav;a kaipaa- orkeutensa päätilan mailla.
13044: van perinpohjaista korjausta, kun !kehitys ·Tämä laidunoikeuden menettäminen johti
13045: ;pienviljelmien laiduntaloudessa on vienyt tämän verrattain lukuisan pienviljelijäryh-
13046: ratkaisuaan vaativan laidunkysymyiksen män vaikeaan jopa suorastaan toivottomaan
13047: syntymiseen. Laidunkysymyksen ikärjisty- tilanteeseen syystä, että näiden tilojen tuo-
13048: miseen vaikutti aivan ratkaisevalla tavalla tanto sumimmaksi osaksi oli karjataloudesta
13049: vuokra-alueiden itsenäistyminen. Itsenäis- saatua tuloa. Vuokra-alueiden itsenäistymi-
13050: tyessään vu01kramiehet menettivät laidunta- sen eräänä seurauksena on vielä se, että
13051: misoikeut€1lsa päätilojen mailla, eikä v. 1918 päätilan omistajat yleensä. ovat tulleet ha-
13052: lunastamislaissa kiinnitetty huomiota lai- luttomiksi, jopa suorastaan kieltäytyneetkin
13053: d untamismahdollisuuksiin i tsenäistyvien vuokraamasta metsä- ja hakamaita laitu-
13054: vuokra-alueiden omilla mailla. miksi entisille vuokramiehilleen.
13055: Varsinkin pienempien vuokra-alueiden lu- Pienviljelijäin laidunkysymystä on vielä
13056: nastajien talouteen, jossa. karjanhoidolla on osaltaan kä.rjistänyt 1'922 voimaan •tullut
13057: ollut tärkeä, jopa mäikitupalaisiin nähden tilusraUJhoituslaki. Vaikka!kin nykyisessä
13058: suorastaan ratkaiseva merkitys, vaikutti tilusrauhoituslaissa on edelleen säilytetty
13059: laiduntamisoikeuden menetys tuhoavasti, 1864 vuoden aitausasetuksen .pääperiaate,
13060: mutta eiv'ät edes suuretkaan vuokra- että jolmisen on varjeltava kotieläimiään
13061: alueet, jotka itsenäistyessään saivat vähän pääsemästä toisen tiluksille, kiinnittivät
13062: enemmän metsämaata, ole säilyneet vau- maanomistajat yleisemmin vasta nykyisen
13063: rioitta tässä suhteessa. Syynä siihen, ettei lain voimaan tultua huomiota niihin oikeuk-
13064: pienviljelijäin laidunmaan tarpeeseen kiin- siin, joita laki maanomi,stajalle laiduntami-
13065: nitetty riittävää huomiota v. 1918 lunasta- scenkin nähden edellyttää, ja tämä on joh-
13066: mislaissa eikä myöhemmässäkään lunasta- tanut siihen, että maanomistajat useilla
13067: mislainsäädännössä, kalastustorppia lukuun- paikkakunnilla ovat kokonaan kieltäneet
13068: ottamatta, voitanee pitää sitä, että lunasta- laidnntamisen omistamillaan metsämailla.
13069: mislainsäädäntö yleensäkin on jättänyt ta- Näin ollen on vuokra-alueiden itsenäisty-
13070: VIII,4. - Setälä y. m. 327
13071:
13072: minen ja. yleinen taloudellinen kehitys saat- Vielä selviää edellä esitetystä, että koti-
13073: tanut pienviljelijäin laidunkysymyksen sel- eläinhoidolla on pienviljelmien maatalou-
13074: laiseen vaiheeseen, että sillä on, paitsi pien- dessa, peltoviljely:kseen verrattuna, suhteel-
13075: viljelijöihin, myöskin koko maan talouselä- lisesti tärkeämpi merkitys kuin suurilla
13076: mään nähden kansantaloudellinen merkitys. viljelmillä. Niinikään on kotieläinhoidon
13077: Pienviljelmien laidunkysymyksen vala:ise- merkitys peltoviljelykseen verrattuna suu-
13078: miseksi on välttämätöntä lyhyesti tutustua rempi maan syrjäisemmillä ja luontosuhtei-
13079: näihin viljelmiin ja niiden merkitykseen siin nähden epäedullisemmilla seuduilla kuin
13080: Suomen maataloudessa, käytettävissä ole- maan viljavimmissa osissa. Kotieläinhoito
13081: vien tilastotietojen avulla. Vuoden 1900 on siis pienviljelmillä paljon täflkeämpi
13082: maataloustiedustelun mukaan on Suomen maataloudellinen tuotantohaara kuin suu-
13083: 335,169 viljelmästä 84,420 sellaista, joilla on remmilla viljelmillä.
13084: vähemmän kuin lf2 ha tai ei lainkaan peltoa, Pienviljelijät olisi yleensä saatava siirty-
13085: mutta joilla on ainakin yksi kotieläin, vil- mään viljeltyihin laitumiin, mutta vil-
13086: jelmiä, joiden peltoala on lh-3 ha, on jeltyjen laitumien perustamiseen suurella
13087: 96,474, vilje1m.iä, joiden peltoala on 3-10 osalla asuntotilallisia ja itsenäistyneiden
13088: ha on 98,258, ja lopuksi viljelmiä, joiden mäkitupa-alueiden omistajia ei nykyään ole
13089: peltoala on yli 10 ha, on vain 56,017. minkäänlaista mahdollisuutta, jos laidunta
13090: Edellä esitetyt luvut osoittavat ~iis, että varten tarvittavaa maa-aluetta ei saada
13091: valtavin osa Suomen viljelmistä, 83.3 %, on· ostaa tahi vuokrata.
13092: sellaisia, joiden !peltoala on alle 10 ha ja Niissä laajoissa osiss:a maata, joissa pien-
13093: jotka siis tavallista jaottelua käyttäen on viljelijäväestön maatalous luontosuhteiden,
13094: luettava pienviljelmiin kuuluvikfi. Jos pe- harvan asutuksen ja huonon kulkuyhteyden
13095: rusteena pienviljelmien luvun määräämi- vuoksi vielä on kehittymätöntä, ei yleisempi
13096: sessä käytetään lehmälukua ja fkJatsotaan siirtyminen viljeltyihin laitumiin pienviljel-
13097: pienviljelmiin kuuluvan kaikki ne viljelmät, millä ole lähiailmina toteutettavissa.
13098: joilla on 1--4 lehmää, tulisi pienviljelmiin Näitten seutujen <pienviljelijöille on metsä-
13099: kuulumaan 63.6 % maan niistä viljelmistä, ja hakamailla laiduntaminen vielä, ainakin
13100: joiden .peltoala on 0.5 ha tai enemmän. toistaiseksi suoranainen elinkysymys.
13101: Edellä olevaan %-lukuun eivät sisälly ne Esittämillämme :perusteilla ehdotamme
13102: 84,426 talouskuntaa, joiden peltoal·a on alle eduskunnan pääteUavä.ksi toivomuksen,
13103: 0.5 ha tai joilla ei ole lainkaan peltoa muita
13104: ainrukin yksi kotieläin. Näiliä talouskunnilla että hallitus antaisi esityksen ny-
13105: on täysikäisiä nautaelämiä kaikkiMn 92,675. kyisen as·utuslainsäädännön muutta-
13106: Jos nämä viljelmät lisätään niihin viljel- 1niseksi siten, että pienviljelmien ja
13107: miin, joiden lehmäluku on 1--4, niin huo- itsenäistyneiden mäkitupa-altwiden
13108: mataan, että maan kaikista viljelmistä on laidunta varten tarvittava maa, ellei
13109: sellaisia, joiden lehmäluku on alle 4, 721 %· sitä vapaaehtoisella kaupalla tahi
13110: Pienviljelmien suhteellinen luku muodos- vuokraamalla saada, on pakkolunas-
13111: tuu siis lehm'älukua perusteena !käytettäessä t1tksella hankittava sellaisesta maasta,
13112: toiseksi - ja epäilemättä oikeammaksi - jota omistaja ei itse käytä viljelys-
13113: kuin rpeltoa:1aa jakoperusteena käyttäen. ta1·lwit1tksiin.
13114: Helsingissä, helmikuun 6 päivänä 1929. •
13115:
13116: Edward Setälä. Jalmari Linna.
13117: Aug. Kuusisto. Kalle Myllymäki.
13118: Toivo Halonen. V alfrid Eskola.
13119: 328
13120:
13121: VIII,s. - Toiv. al. N:o 53.
13122:
13123:
13124:
13125:
13126: Hänninen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta pienvilje-
13127: lyksen nykyisestä tilasta.
13128:
13129:
13130: E d u s k u n n a ll e.
13131:
13132: Suomi on pienviljelysmaa. Niinpä koko pienviljelyksemme tilasta eikä pienviljelijä-
13133: tilaluvusta, mikä v. 1927 oli 394,301, oli alle väestömme taloudellisista ja yhteiskunnalli-
13134: 20 ha maata käsittäviä kaikkiaan 2,30,178. sista oloista. Meillä ei ole tietoja siitä, mi-
13135: V. 1'9<26 oli silloisessa tilastossa huomioon ten esim. itsenäistyneitten ja valtion asutus-
13136: otetuista 335,11619 viljelmästä sellaisia, joilla tilojen tuotantosuhteet sekä niiden haltijain
13137: oli viljeltyä maata 0----.,2 ha 1'50,3,19 eli talous pn kehittynyt. Ei ole myösikään riit-
13138: 44.9 % ja 2-10 ha viljeltyä maata käsit- tävää selvyyttä, minkälaiset ovat pienvrilje-
13139: täviiiJ 12·8,S33 eli 3S.4 %. Koko maatalous- lyksen tuottosUhteet, pienviljeliljäin tulon
13140: väestöstä on pienviljelijäväestön osuus muodostus ja käyttö sekä velkaantuneisuus
13141: suunnilleen puolet ja maan koko väestöstä eri osissa, maata ja erikokoisilla tiloilla.
13142: noin 1 / 3 • Koko maatalouden kokonaistuo- Niinikään ei ole olemassa vertailuja pien-
13143: tosta oli pienviljelyiksen osuus v :n 19tz~4 tie- viljelijäin ja palkkatyöläisten elintason
13144: noissa runsaasti 50%. välillä. Ei liioin ole tietoa, miten tuotta-
13145: V. 1918 alkaneen vuokra-alueiden itse- vasti ja tehokkaa;sti pienviljelijäväestö on
13146: nä:istyttämisen kautta on jo tähän mennessä sijoitettu tuotantoon sekä itse tilalla että
13147: erotettu lähes 100,000 itsenäistä tUaa ja. n. s. sivuansiossa.
13148: tullee niitä kaikkiaan n. 106,000. Valtion Tosin maatalouden kannattavaisuustutki-
13149: asutustoiminnan kautta on vv. 1892-19~17 muksen kautta on :saatu monilta kymmeniltä
13150: perustettu n. 20,800 uutta tilaa sekä osuus- pientiloilta kirjanpitotietä tietoja näiden
13151: kassojen avulla vv. 19t2:5-2,7 n. 1,800 tilaa. tilain sekä niiden haltijain taloudesta ja
13152: Sitäpaitsi on viime vuosina, varsinkin joitakin yleisluontoisiakin tietoja pienvilje-
13153: juuri maamme itsenäisyyden aikana, alettu lyksestä on olemassa. Ne eivät kuitenkaan
13154: muussakin muodossa harrastaa pienviljelys- riitä nykyaikaiselle pienviljelyspolitiika:lle.
13155: politiikkaa. On edistetty pie11viljelijäin Ne ;eivät anna sille tosioloista pohjaa, ei
13156: ammatillista neuvontaa, uudistettu maa- talous- eikä :sosiali:politiikan puolella, siksi
13157: talousopetusta entistä enemmän tyydyttä- harvalukuisia ne ovat. Sekä uusien pien-
13158: mään myös pienViljelyksen tal'peita, on ke- tilain luominen että jo olevien tuotantoky-
13159: hitetty pienviljelijäin retkeilytoimintaa, vyn kohottaminen ja :pienviljelijäväestön
13160: avustettu heitä uudismaan ja laitumen rai- taloudellisten ja yhteiskunnallisten olojen
13161: • vaamisessa, helpotettu heidän siitoskarjan parantaminen edellyttää tosioloisia tietoja
13162: ha11kintaansa, järjestetty heille maatalous- vallitsevista oloista.
13163: luottoa j. n. e. Puhutaan esim. liian pienistä pientiloista,
13164: Meillä ei ole kuitenkaan riittävästi tietoja asutuksen luomisesta niihin tai näihin oloi-
13165: VIII,5. -Hänninen y. m. 329
13166:
13167: hin, tilojen pir.stomisesta liian pieniksi, V. 19r22 • • • • 0. 6,094 maataloutta
13168: pienviljelijän sivuansioiden lisäämisestä ja 1923 1:6,183
13169: "
13170: 0 •••••
13171:
13172:
13173:
13174:
13175: hänen valistamisestaan, varustamisesta luo- 19124 ...... 15,103 "
13176: tolla j. n. e. Kaikkien näåden asiain oikeaan
13177: " ...... 15,330 "
13178: 1'9r2ö
13179: arvost·eluun ja niiden oikeaan ohjaamiseen
13180: " "
13181: tarvitaan reaalista pohjaa. Silloin voidaan Tällöin tutkittiin paitsi farmien maa-
13182: kansantaloudellisesti edullisella tavalla oh- talousliike ja nettotuotto myös suurenko
13183: jata pääomien ja ihmisten sijoitusta maa- työtulon farmari oli saanut tilallaan.
13184: talouteen, etsiä oikeita keinoja maatalous- . V1iimeisenä viitenä vuotena on myös,
13185: väestön tarpeitten tyydyttämiselle ja siten osaksi n. s. survey- ja osaksi kirjanpito-
13186: kohottaa myös. koko maaseudun elämä.n- tietä, tutkittu n. 3,000 farmarin tulon muo-
13187: tasoa. dostus ja sen käyttö, s. o. on selvitetty maan-
13188: Mleillä on tehty laajoja tutkimuksia viljelijäin elämäntaso.
13189: eräiden muiden väestönosien toimeentulon Edelliset tutkimukset ovat kohdistuneet
13190: ehdoista. Niinpä vv. 1908-09 suoritettiin siis pääasiassa maatilojen tuotantotalouteen
13191: teollisuushallituksen toimesta tutkimus 350 ja jälkimmäiset pääasiassa maanviljelijäin
13192: ammattityöläisen toimeentulosta. V. 1923 kulutustalouteen.
13193: suoritettiin tutkimus Suomen maatyöväen Merkille on pantava, että Yhdysvalloissa
13194: oloista palkkausvuodelta 19,19--20. V. 192t5 teollisuudenharjoittajat ja kauppiaat ovat
13195: julkaistiin elinkustannustutkimus 437 kau- yhä enemmän kiinnostuneita näihin tutki-
13196: punkityöntekijän ja 117 virkamiehen y. m. muksiin. Niinpä kauppakamarit, kauppa-
13197: samanlaisessa asemassa olevan taloudesta virastot ja erinäiset klu:bit kiinnittävät li-
13198: v :lta 19120-31. Paraikaa on tutkimuksen sä.äntyvää huomiota Ameri!kan farmariin,
13199: alaisina maaseudun palkkatyöväen toimeen- joka on myös ,suuri ostotavarain ja palve-
13200: tulosuhteet. lusten kultdtaja eikä vain maataloustuot-
13201: Kuten edelläolevasta käy selville, on pien- taja.
13202: viljelyksen taloudellinen ja pienviljelijä- Meillä olisi mahdollisimman pian tehtävä
13203: väestön yhteiskunnallinen merkitys siksi vastaavanlaisia tutkimukSiia valtion toimesta
13204: suuri, sekä tarkoituksenmukaisen pienvilje- ja tällöin ensin pienviljelyksen alalta. Sa-
13205: lijäpolitiikan tarpeet luotettaviin tietoihin notut tutkimukset voidaan perustaa joko
13206: nähden pienviljelysoloistamme siksi ilmei- kyselyilhin tai sitten kirjanpito~hin pienvil-
13207: set, että meillä on· mitä pikimmin saatava jelijän koko taloudesta. Asia vaatii kuiten-
13208: aikaan riittävän perusteellinen ja laaja kin tarkan yksityiskohtaisen suunnittelun
13209: tutkimus pienviljelyksen nykyisestä tilasta ja kustannusarvion teon.
13210: sekä pienviljelijäväestömme tuotantotehos- Edellä olevan perusteella ehdotamme
13211: ta, tulon muodostumisesta ja sen käytöstä 1eduskunnan päätettäväksi toiv()mThkoon,
13212: eri oloissa samalla kuin pienviljelijän elä-
13213: mäntasoa. olisi verrattava palkkatyöväen että hallitus nwhdollisirnman pian
13214: elämän tasoon. laatisi yksityiskohtaisen suunnitel-
13215: Miten suurta huomiota muissa maissa on m.an tu,tkimuksen toimittamiseksi
13216: kiinnitetty sanotunlaisiin tutkimuksiin, mai- pienviljelyksen nykyisestä tilasta,
13217: nittakoon, että Yhdysvalloissa analysoitiin, tuotantotehosta sekä pienviljelijäper-
13218: käyttämällä pääasiassa n. s. survey- eli heiden tulon muodostumisesta ja käy-
13219: kyselymenetelmää : töstä maan eri oloissa, samalla ktlin
13220: pi1mviljelijäperheitä vet·rattaisiin elä-
13221:
13222:
13223: 6~-29 42
13224: 330 VIII,.,. - 'l'utkimus pienviljelyksen nykyisestä tilasta.
13225:
13226: mäntasoonsa nähden palkkatyöläi- nusm·vioineen on valmistunut, tekisi
13227: siin; ja Eduskunnalle esityksen sen toteutta-
13228: että hallitus niin pian kuin sa- miseksi tarpeellisten va1·ojen myön-
13229: nottu tutkimusMtunnitelma kustan- tämisestä.
13230:
13231: Helsingissä helmikuun 8 p :nä 11929.
13232:
13233:
13234: Kaarlo Hänninen. Antti J unes.
13235: T. Janhonen. Janne Koivuranta.
13236: Eero Nurmesniemi. Kusti Arffman.
13237: E. A. Aaltio. Ansh. Alestalo.
13238: Antti Kemppi. Aino Luostarinen.
13239: Heilclki ~e~oja. 0. Kontio.
13240: M. Paavilainen. Juhani Leppälä.
13241: Jalo Lahdensuo. Emll Jutila.
13242: Eero Hatva. J. Koivisto.
13243: E. A. Tuomivaara. Aleksi Hakala.
13244: P. Saarinen.
13245:
13246:
13247: •
13248:
13249:
13250:
13251:
13252: •
13253: 331
13254:
13255: VIII,6. - Toiv. al. N:o 54.
13256:
13257:
13258:
13259:
13260: Pekkala, M. y. m.: Tutkimuksen toi1neenpanemisesta
13261: pienviljelijäin taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta
13262: asemasta.
13263:
13264:
13265: E dus:k:unnalle.
13266:
13267: Vuoden 1928 valiiopäiville jätettiin t~oivo :tietoa esimerkiksi pienvi1jehj:äväestön lu-
13268: musaloite, jossa ehdotettiin, ett'ä eduskunta vusta, pienviljeliijäyäestön si:joitu:ksesta tuo-
13269: llrohoittaisi hallitusta kiireellisesti suoritutta- tantoon, sen suorittamasta sivuansiot~östä,
13270: maan tutkimUJksen maanomistusoloist,a, ti- .pienviljelijän .tulon muodostumisesta ja .'>en
13271: lattoman väestön lu:kUillliää,rästä, maaseudun käytöstä ei.!k:ä myöskään pi~nviljelijläin elin-
13272: asunto-oloista j'a maalais"\"äestön elinkeinoista tasoota yleensä, mitkä kailkki seikat olisi kui-
13273: y. m. näiden 'asioiden yhteydessä olevista t<enkin tarkoin tunnettava suunniteltaessa
13274: seilroi.sta, sekä, mikäli tarpeelliseksi osoit- erilaisia toimenpit.eitä. pien.viljelyksen hy-
13275: tautuisi, antamaan asiasta eduskunnalle esi- iVIälksi j:a järjestiämäJlä esimerkiksi uudis-
13276: tyksen. Aloite ei ole tullut vielä eduskun- asutustoimintaa. Ei myöskään ole minkään-
13277: nassa käsitlellyksi. Kun tämä tutkimus, laista tutkimusta olemassa preuvi1jelijä-
13278: vaikka se piikaioostikin toimeen1pantaisiin, v:äestön taloudel!lisen aseman kelhityksestä
13279: tulee viemään usean vuoden a:jan ja kun viime vuos]kymmooenä, vajk:ka sellaisen
13280: sen yfu;teydemä ei erikoiS~e~Sti ehlkä tuJtaisi ~ tutkimuksen antama tiei.o olisi omill!an anta-
13281: tutkimaan pieawi.1j,elysoloja, joiden tutki- maan ohjeita maan. vastaisen ma'atrulous-
13282: minen kuitenkin si1mällä.pitäen niitä moni'a politiika,n ha11joittamiselle. Julkisuudessa
13283: agraari1poliittisia toimenpiteit'ä, joihin pien- on nä1krynyt pal:jon tiletoj.a pienviljelijöitten
13284: viljelyksen hyväksi olisi ryhdyttävä, olisi !h11onost.a; taloudellisesta asemasta erittäin-
13285: hyvin tarpooll:ista, olisi tohnottwaa, että ensi kin eräissä maamme osmsa, missä tämä
13286: tilassa suoritettaisiin tutkimus nimenomaan \~äestö kuuluu vähäväkisimpään osaan kan-
13287: ~pieniViljelysoloista. Aloitteemme. 1t:ueksi saam- saa, mitkä tiedlot viittaa,V!at epäkohtiin pien-
13288: me esiintuoda oourawvaa. v[l'jelysoloiSlSamme. Nämäkin seiJlmt olisi
13289: Suomen :ma:atalousy·rityksistä on, niin- yiksityiskolhtaisina tutkim~illa selvitettävä.
13290: kuin tunnettua, noin 3/4 pienviljelmiä. Edel1ä esi~te.ti,Y'n perustioolla . ehdotamme
13291: Pienviljelyks.en tuotto on noin 50% maa- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
13292: talouden ikoilm tuotosta ja pilenviljelijäväes-
13293: tön (jguus koko väestöstä noin 30 %. Pien- että haUitns ensi tilassa ryhtyisi
13294: vi]jjelyksen kansantaloudellinen ja yhteis- toimenpiteisiin ttdkimnksen toi·rneen-
13295: kunnallinen merkitys on. näin ollen si<ksi panemiseksi pienviljelijäin taloudelli-
13296: huomattava, että tutkimuksen toimoolllp'an:e- sesta ja yhteisknnnaUisesta asemasta
13297: minen pienvål!;jely:soloistwmme näyttää 1uon- sekä pienviljelysalaista yleensä.
13298: nolliseUa. Eoiihän täUä !hetkellä ole l~ähemp.ä:ä
13299:
13300: Helsingissä h:elmi.lkwun U p :nä 1929.
13301:
13302: 1\'Iauno Pekkala. 'foivo Halonen.
13303: J almal'i Linna. Aino Lehtokoski.
13304: 332
13305:
13306: VIII,7. - Toi.v. al. N :o 55.
13307:
13308:
13309:
13310:
13311: Pekkala, M. y. m.: Esityksen antamisesta muutoksiksi
13312: asutu.slakiin.
13313:
13314:
13315: 11] d u s kun n a ll e.
13316:
13317: Viimeisinä parina vuosikymmenenä on, pion ja Vaasan sekä Oulun lääneissä. Siten
13318: niinkuin tunnettua, maahamme muodostu- on esim. Viipurin läänin torpista 67.s %
13319: nut kymmeniä tuhansia uusia viljelmiä. sellaisia, joilla on alle 2.5 ha peUoa ja niit-
13320: Niinpä ,muodostettiin vuosina 1910-1918 tyä.
13321: halkomal1la, lohkomaHa ja palstoittamalla TutkimuksiUa asutustilallisten toimeentu-
13322: yhteensä 81,558 viljelmää, joista 45,256 eli lomahdollisuuksista Suomessa on, laajaan
13323: 55.5 % oli pinta-alaltaan alle 10 hehtaarin tutkimusaineistoon nojautuen, todettu, että,
13324: suuruisia. Vuosina 1919-1923 perustettiin jos viljelystilan halutaan täyttävän omava-
13325: samalla tavalla edelleen 76,363 uutta viljel- raisuuden vaatimukset, tulee siihen yleensä
13326: roää, joista alle 10 hehtaarin suuruisia kuulua peltoa ja pel.loksi kelpaavaa maata
13327: 51,814 eli 67.s % kaikista viljelmistä. Vil- 9 a 10 hehtaaria, paitsi erikoisen edullisten
13328: jelmistä luovutettiin torppareille ja mäkitu- edellytysten vallitessa vähintään 5 ha. Jos
13329: palaisille 34,830 eli siis noin 50 %. Kaikista näitä vaatimuksia pidetään silmällä, on run-
13330: muodostetuista viljelmistä oli 36,145 eli saasti 50 % torpista sellaisia, jotka eivät
13331: 47.3 % sellaisia, joiden kokonaispinta oli omavaraisuuteen nähden täytä viljelystilalle
13332: 1-3 hehtaaria. asetettavia vaatimuksia, vaan jotka siis ovat
13333: EdeJlläe.sitetyt luvut osoittavat selvästi, lisäpeltomaan tarpeessa. Paljon parempi ei
13334: että varsin suuri osa perustetuista viljel- ole asiaintila niihin moniin tuhansiin kääpiö-
13335: mistä kuuluu n. s. kääpiöviljelmien jouk- viljelmiin nähden, joita on muodostettu ti-
13336: koon eli siis viljelmiin, jotka eivät voi tar- loja halkomalla tai palstoittamalla taikka
13337: jota viljelijöilleen läheskään riittävää toi- perustamalla uusia tiloja muuten kuin
13338: meentuloa. Tosin on melkoinen osa maini- vuokra-alueita itsenäistyttämällä, sillä var-
13339: tuista viljelmistä vain asuntopaikaksi tar- sin suuri osa niistäkin on lisäpeltomaan tar-
13340: koitettuja, joihin kuuluu tontin ohella maata peessa.
13341: vain sen verran kuin pienoismaatalouden tai Peltomaan tarpeen ohella on mainittava
13342: ~asvitarhatalouden harjoittamiseen tarvi- myös lisämetsämaan tarve. Virallisen tilas-
13343: taan, mutta varsinaisista viljelystiloistaJkin ton mukaan ovat esim. itsenäistyneet torpat
13344: on varsin suuri määrä kääpiötiloja. Niinpä saaneet metsämaata torppaa kohti keskimää-
13345: on esim. itsenäistyneistä torpista sellaisia, rin vain noin 10 ha, vaiihdel1en keskimäärä
13346: joiden kokonaispinta-ala oli alle 10 ha, 32 % eri lääneissä 3.5-13.5 hehtaariin. Tä:llainen
13347: sekä sellaisia, joiden pellon ja niityn ala oli metsäala näyttää jo ensi silmäyksellä kovin
13348: alle 10 ha, 88.1 %. Suhteellisesti pienilll!lllät pieneltä, mutta sen vähäisyys käy sitäkin
13349: ovat itsenäistynoet torpat Viipurin, Kuo- ilmeisemmäksi, kun otetaan huomioon, että
13350: VIII,7. - Pekkala, 1\I. y. m. 333
13351:
13352: sitä annettaessa ei ole lainkaan otettu lu- kääpiöviljelmien Lisämaakysymystä suinkaa.n
13353: kuun esim. metsämaan laatua, tilan maantie- 'ole ratkaistu. Valtion metsämaiden asutta-
13354: teellistä asemaa, väestön tottumuksia, raik:en- mislain tässäkin kohden pientilallisille edul-
13355: nustapaa y. m. sellaisia seiik:koja. Siitä joh- lisemmat määräykset eivät myöskään ole voi-
13356: tuukin, että torpat Oulun läänissä ovat saa- neet epäkohtaa poistaa, koska niistä hyötyy
13357: neet metsämaata vähemmän kuin Uuden- ainoastaan pieni osa pienviljelijäväestöä.
13358: maan läänissä, vaikka asianlaidan pitäisi J-'isämaan antamista !koskevat asutuslain
13359: luonnoil.lisesti olla päinvastaisen. IJisämetsä- säännakset ovat, niinkuin kokemus jo on eh-
13360: maankin tarve on siis suuri varsin lukuisilla tinyt selvästi osoittaa, senlaatui,set, että liian
13361: pientiloilla. pieneen tilaan niiden perusteella tuskin lisä-
13362: Lisämaan tarpeessa ovat myöskin monet maata saadaan. Lisämaan saannille on ni-
13363: kymmenet tuhannet mäkitupa-alueet. Niis- mittäin asutuslaissa asetettu niin suuri
13364: tähän on kokonaista 78.5 % sellaisia, jotka joukko ehtoja ja edeHytyksiä, että tapauk-
13365: ovat saaneet peltoa alle :Y2 ha. Tällaisella set, missä lisämaata todella voidaan pakko-
13366: alalla ei voida elättää 1 a 2 lehmää eikä har- lunastusteitse hankkia, ovat ja tulevat ole-
13367: joittaa juurikasviviljelystä siinä mitassa maan aniharvat. Lisäksi on luovutusmenet-
13368: kuin pitäisi, ja kuitenikin olisi mainitunlai- tely erinomaisen mutkikas ja ailkaaviepä,
13369: nen mahdollisuus mäkitupa-alueen omista- jota paitsi lunastushintaaikin koskevat mää-
13370: jaHekin varattava. räykset ovat tarkoitustaan vastaamattomat
13371: Jos lähtee etsimään syitä edellä kuvattuun ja pientilallisen kannalta epäedulliset. Seu-
13372: oLotilaan, niin on niistä tärkeimpiä vuokra- rauksena onkin ollut, että asutuslain lisä-
13373: alueiden lunastusta koskevan lain säännös- maan antamista koskevien säännösten merki-
13374: ten epätarkoituksenmukaisuus. Lakia sää- tys on käytännössä supistunut miltei ole-
13375: dettäessä tehtiin virhe jo siinä, että vuokra- mattomiin.
13376: mies oikeutettiin Ylleensä Innastamaan omak- Silmälläpitäen pientilallisten lisämaan
13377: seen vain ne alueet, jotka hänellä vuokra- saannin helpottamista asetti valtioneuvosto
13378: suhteen nojalla olivat hallinnassaan, kiinnit- v. 1927 komitean, jonka tehtäväksi m. m.
13379: tämä'ttä lainikaan huomiota perustettavan ti- annettiin ilaatl.a ehdotus voimassaolevan asu-
13380: lan kannattavaisuus- ja omavaraisuusmah- tuslain tarkistamiseksi ja tarpeellisissa ik:oh-
13381: liollisuuksiin. Nekään toimenpiteet, joihin din muuttamiseksi. Tämä komitea, jolle an-
13382: 'heti lunastustoimitusten alettua ryhdyttiin net-tiin verrattain ~ylk:sityiskohtaisia ohjeita,
13383: eräiden lainsäännösten muuttamiseksi vuOik- ei kuitenkaan ole tehtävätään suorittamaan
13384: rami~hille edullisemmiksi, eivät johtaneet ryhtyessään asettanut etualalle asutuslain
13385: edusikunnassa tuloksiin, jos lwhta myöhem- tarkistamiskysylillystä, vaan on se ensimmäi-
13386: min esim. va!ltionmaiden vuokra-alueiden seksi antanut mietintönsä kirkoUisvirkatalo-
13387: lunastuksessa otettiin käytäntöön toisenlai- jen asutustarkoituksiin käyttämisestä. Niin
13388: set ja asutuspoliittiselta kannalta tarkoituk- tärkeä kJllsymys kuin viimeksimainittu
13389: senmukaisemma:t periaatteet, jotka kuiten- onkin, olisi kuitenkin, katsoen kääpiövil-
13390: kin tulivat ikoskemaan vain suhteellisesti jelmien ,erinomaisen kipeään lisämaan tar-
13391: pientä osaa pienviljelijäväestöstä. Lainsää- peeseen ja sen suureen merkitykseen pien-
13392: täjältäkään eivät ole jääne•et kokonaan huo- viljelijöille sekä .sen kautta koko maatalous-
13393: maamatta itsenäi:styneiden vuokra-alueiden tuotannolle, ollut välttämätöntä ryhtyä ensi
13394: pienuudesta johtuneet epäkohdat, koska sijassa käsittelemään asutuslain lisämaan
13395: eräänlainen lisämaan saantimahdollisuus on antwmista koskevien säännösten tarkista-
13396: puheenaolevanlaisillekin tiloille varattu asu- mista, jotta hallitus' voisi tästä tärkeästä
13397: tuslaissa, mutta tämän lain säännöksillä ei asiasta antaa eduskunnalle esityksen niin
13398: 334 VIII, 7. - Asutuslain muuttaminen.
13399:
13400: pi,an kuin mahdollista. Tähän nähden ja jotka ovat erstee.nä lisämaan antami-
13401: . kun lakiehdotuksen laatiminen. ilman ko- selle kanna#av,an ja viljelijälleen
13402: miteakäsittelyä tuottaa hyvin suuria vai- pääasiallisen toimeentulon takaavan
13403: keuksia, olisi sanotun komitean työtä edellä viljelystilan muodost'fl,miseksi;
13404: tarkoitetussa mielessä kiiruhdettava. 2) että asutuslaiss'(t säädetty pinta-
13405: Lakiehdotusta laadittaessa olisi pyrittävä ala tilalle, johon pakkolunastus voi-
13406: siihen, että viljelystilat tulevat pinta-aio- daan ulottaa, olkoonpa tila yksityi-
13407: jensa puolesta tarkoitustaan vastaaviksi eli sen, yhtiön tai seurakunnan, olisi
13408: siis samaan päämäärään kuin esim. Tshek- alenneJ,ttava Etelä-Suomessa 100 ja
13409: koslovakian tunnetussa maareformissa. Liian Pohjois-Suomessa noin 200 hehtaa-
13410: pienet tilat olisivat suureunettavat itsekan- riin;
13411: nattaviksi pakkolunastamalla niihin riittävä 3) että myös ·asuntotiM,llisille olisi
13412: määrä maata sii·tä tilasta, josta ne on loh- var.attava, edellämainitun pinta-ala-
13413: kaistu. Myös asuntotilallisille olisi varat- rajoituksen sitä estämättä ja huo-
13414: tava 'lisärrnaata. Luuastettavasta maasta suo- mioonottaen mitä ensimmäisessä koh-
13415: ritettava hinta olisi asetettava \kohtuulliseksi dassa, on sanottu sekä ettei pakkolu-
13416: ja maan tuottoarvoa vastaavaksi sekä luovu- nastusta tällöinkään uloteta asutus-
13417: tusmenettelyä huomattavasti yksinkertaistu- toiminwan johdosta muodostuneisiin
13418: tettava. uudistiloihin, lisämaata niin paljon,
13419: Kaikkeen edellä esitettyyn nähden sekä että heiUe t'arjoutw,u tilaisuus pienois-
13420: viitaten niihin ponsilauselmiin, jotka lu- maatalouden ja kasvitarkatalouden
13421: kuisa joukko pienviljelijöitä kokouksessaan harjoittamise;en sekä yhden tai kah-
13422: Helsingissä maaliskuun 25-27 p :nä 1927 den lehmän pitäm~seen;
13423: yksimielisesti hyväksyi, ehdotamme edus-
13424: kunnan päätettäväksi toivomuksen, 4) että asutuslain säännökset lisä-
13425: maan antamisessa noudatettavasta lu-
13426: e.ttä halUtws, kt"irehtien asiata val- r!Jastusmenettelystä olisi yksinkertais-
13427: mistelenuaan ase.tetun komite!fl,n työtä.• tutettava; ja
13428: antaisi ensi tilassa esityksen muutok- 5) että saman lain säännös lisä-
13429: sista voimassaolevaan asutwslakiin, maasta perittävästä hinnasta olisi
13430: h1tomioonottaen asetettava riippuvaksi m:aan tuotto-
13431: 1} että asutU.slaistrt olisi poistet- •arvosta eikä sen käyvästä kauppahin-
13432: tava ne koht1tuttomat rajoitukset, nasta.
13433:
13434: Helsingissä, helmikuun 11 päi:vänä 1929.
13435:
13436:
13437: Mauno Pekkala. J alm:ari Linna. E. Huttunen.
13438: 335
13439:
13440: VIII,s. - Toiv. al. N:o 56.
13441:
13442:
13443:
13444:
13445: Luostarinen y. m.: Toimenpiteistä vähävaraisten maa-
13446: luiskotien ylirasittuneiden perheenemäntien autta-
13447: miseksi.
13448:
13449:
13450: E ·dmsk u n n1a. r l e.
13451:
13452: Viimeist.en vuosikymmenien kuluessa on hänen yksin suoritci.taiV'alt. Kotitalous-
13453: maanomistusoloissamme ta.paJhtunut suuri toimiin ei kuulu ainoastaan ruoanvalmistus
13454: muutos. Vuonna 1901 oli viljeltydä tiloja ja rpuhtauden-ook:o peu:ilieelle ja kaikki kodin
13455: maassamme vähän yli sa,cbntuifrannen, ny- jäl"jestely, vaan myöskin suurelta osalta
13456: kyjään niiden lukumäärä nousee viidennelle- näilhin tarvitta!V'ain raaka-aineiden tuotto ja
13457: sada:lletuhannelle. Näistä noin 90 % on valmistus kotona. Pellossa ikasvateta3!n ke-
13458: pienvi1j:elystiloja, joiden viLjeLty pinta-ala sällä Vill'otuiset liinavaUJtetar:peet, lampaita
13459: on enintään 10 ha. Maamme on siis hoidetaan :villojen rtä!hden, joista molem-
13460: pienvilijelil;iä1ru1a. Maamme on myös maa- mista raa:ka~aineista uuttera emäntä monien
13461: talousmaa, sillä! J:"UJ1Baasti 6.5 % koko maan toimien, puhdist:usten, ke:hruun j,a kurt.omi-
13462: asuarikaista kuuluu tä.hän ammattikuntaan. sen j:älkoon valmistaa joukollensa suureksi
13463: Kai:kki toimenpiteet pienviljelysma,a- osaksi vaaUeet, Kesäisin 'kotirtalouden rin-
13464: talouksien kohottamistyössä ovat siis sopu- nalra puu- ja kas:vit,anhanhoito antaa huo-
13465: soinnussa maan kansantaloudellisen yhteis- lelhtirv:alile emänn.ä:lle vaatiJvan lisätyön, sinä
13466: edun kanssa. kuta useamman marjatertun, hedelmän ja
13467: Vaikkakin pienvi]jelysma;atalouklsien ko- kaalinkerän y. m. hän saisi kasvitarhansa
13468: hoUamiooksi on valtiovallan taholta vii.rme tuottanJ.aan, sitä paremmin ja terveellisem-
13469: aikoina rylh{zytty teihokkaisiin toimenipitei- min hän voisi vaalia joukkoa.an.
13470: siin, on tässä työssä eräs tänkeä puoli jää- Kotitaloustoimen välitt·ömässä yhteydessä
13471: nyt osalta huomioon ottamatt'a. Ta.rkoi- on kwrj.ata1oudien :vaalint'a. ja 'hoito. Tämän
13472: tall1illle kotitaloudessa tärkeimmässä ase- talousalan tärkeydestä t.iJetoisena on. huole-
13473: massa olevan •talonremännän asemaa. Mikä van emännän ,ry:hdyttäv:ä koko taid:oUa,an ja
13474: merkitys hämeLlä on kansantaloudessamme·, tarmollaan sitä ajamaan, jotta tästä niin-
13475: siitä saamme aavistuksen kun muiSitamme, kuin muust'a:kin hänen toiminnastaan, yli
13476: että tehtyjen laskelmien mUikaan h'änen kä- oman talon tarpeiden, liikenisi jotakin
13477: siensä kautta kulkee muun muassa lmtita- tärkeitä ralha:tuloda JmrtuHa:maan. Aaililiulla
13478: louskulutukseen useita miljardeja markkoja. va:r;ha,in rientää hän navettaan kal"ja.ansa
13479: Hänen välittÖimään hu:olen,pitoonsa. jää hoitamaan, puhdistaa, lypsää ja ruokldi
13480: maalaisoloissa tawallisesti äidin- ja koti- lehmät, vaalii vasikat, siat ja lampaat y. m.
13481: taloustehtävien rinnalla myös karjatalous piene.t eläimet. Sitten rientää h'än jo kiireen
13482: ja varsinkin siellä missä ei ainoatakaan apu- kanssa tuvalle, monen monituiset toimet ja
13483: laista emännällä voida pitää, nämä ovat tehtävät tmnnollaan. Näin ihän hä:ärii
13484: 336 VIII,s. - Maalaiskotien emäntien avustamineu.
13485:
13486: aa.musta variliain iltaan myöhään, ehti:äl~ seurauksena, että rt:.ällaist~Cn kotien emännät
13487: seen kailkki t~htävänsä suorittaa, sa&ma:t.ta liian 1aik.aisin tulevat ylirasittuneiksi ja teh-
13488: päivällä itsellensä frletk~mkä.än leipoa. Työ- täviinsä ·vähemmän .pystJ'Ivi!ksi, puhumatta-
13489: päivä on <pitlcii, rvai:k€a •tunneissa määrätä, kaan siit-ä, että he eivät ole saaneet rahtua-
13490: sillä saat111aapa monasti lepo yöllä supistua 'kaan ·osaa yhteiskunnan muille tarjoamista,
13491: pariin kolmeen turutiin. Sattuupa esim. elämän 11askautta ihuoj,entaJvista toimen-
13492: joku lapsista saii%Stumaan, t'ämän hoito pit·eistä. Tämän v:uoksi olisi tärkeätä, että
13493: maaluiskodin .perheenäidin velvollisuuksista näiden, yhteiskunnalle niin tärkeiden ja
13494: on raskain, sillä kaukana ovat lääkärit ja sai- monilukuisien 1per!h.e1enäitien liikavasittunei-
13495: rashuoneet puihumattakaan niiden kalleu- suuden poistamise~ksi j.a hsidiän asemansa
13496: desta. kohottamiseksi myöskin yh.teiskmman ta-
13497: 'l'ämä ylei~ka·tsaus maaluiskodin perheoo- holta ryhdiyttäisiin toim~npiteilsiin.
13498: emännän tehtäviin osoittaa, kuinka hänen Monin ta:voin yih:teiskunta. 'V10i tukea ja
13499: työnsä onnistuminen ratkaisevasti ·vaikut- autltaa !hei·tä sa,a:maan 1pientä lepoa ja vir-
13500: taa taloutemme kehitykseen. Samalla kistystä, esim. äitiysavustuksin, palkkioin
13501: hänen merkityksensä elävän pääoman lisää- y. m. Näiden ta.pain yksityiskohtainen sel-
13502: misessä ja tul.ovan ik:ansalkunnan kasvatt,a- vittely 'ei ole tåss.ä mahdolli:ruen, 'Vaan jä-
13503: misessa on sanomattoman ·tärkeä. Pa.ljon tämme sen !hallituksen erikoisten toimen-
13504: kysytäiän v<a·rsin:kin pienviljelid·än emännältä piteiden varaan rja t·ehtävaksi. Siksi eihdo-
13505: pystyväisyyttä ja. pel'ehtyneisyyttä kansan- • tamme eduskunll'an pää1tettäväksi toi-y;omuk-
13506: taloudellisesti tärkeätä, mutta mskasta työ- sen,
13507: taakkaansa kantaessaan. että hallitus 'ryhtyisi toimenpitei-
13508: Kun tällainen monipuolinen, hermoja ja siin vähävaraisten maalaiskatien yli-
13509: vuumiillisia v.oimia kysyvä toiminta kuu- rasitt·uneiden perheenemäntien autta-
13510: kausi kwukaude~t,a ja. vuosi vuodelta il1el- miseksi ja antaisi Eduskunnalle siitä
13511: pottumatta jatkuu, on siitä luonnollisena tarpeellisia esityksiä.
13512:
13513: Helsingissä, :helmikurm 12 p :nä 19219.
13514:
13515:
13516: Aino Luostarinen. Antti Juutilainen.
13517: Kaarlo Hänninen. Juhani Leppälä.
13518: 0. Kontio. Mandi Hannula.
13519: Kaino W. Oksanen. T. Janhouen.
13520: M. Paavilainen. Hedvig Gebhard.
13521: Matti Pitkänen. Pekka Kopsa.
13522: P. Saarinen. Antti J unes.
13523: Heikki Vehkaoja. Eero Nurmesniemi.
13524: Viljami Kalliokoski. Annie Furuhjelm.
13525: E. A. Aaltio. J aio Lahdensuo.
13526: Aleksi Hakala. Emil J utila.
13527: Antti Kemppi. Jooseppi Kauranen.
13528: Juho Niukkanen. J. Koivisto.
13529: Martti Rautanen. Antti Kukkonen.
13530: Ansh. Alestalo. J. 0. Ikola.
13531: Kalle Kirra. Vihtori Vesterinen.
13532: Juho Torppa.
13533: 337
13534:
13535: VIII,9. - Toiv. al. N:o 57.
13536:
13537:
13538:
13539:
13540: Junes y. m.: Kasviviljelyskoeaseman perustamisesta
13541: Perä-Pohjolaan.
13542:
13543:
13544: E d u s k u n n a ll e.
13545:
13546: Viitaten sii<hen aloitteeseen, jonka allekir- että hallitus ryhtyisi kii1·eellisiin
13547: joittanut Ju:nes y. m. ovat jättäneet jo v. toimenpiteisiin kasvinviljelyskoease-
13548: 1924 valtiopäivillä, anomusehdotus N :o 105, man perustamiseksi Perä-Pohjolaan
13549: ja joka on myöhemmin uusittu, viimeksi v. ja ensi vuoden menoarvion Yhtey-
13550: 1928 valtiopäivillä, rohkenemme kunni.oit- dessä antaisi Eduskunnalle esityksen
13551: taen .ehdottaa eduskunnan päätettäväksi tm·vittavan määrärahan myöntämi-
13552: toivomuksen, sestä mainittutm tarkoitukseen.
13553:
13554: Helsingissä 8 p:nä helmikuuta 1929.
13555:
13556:
13557: Antti J unes. Viljami Kalliokoski.
13558: Kusti Arffman. S. Salo.
13559: Antti Juutilainen. Jakr Lahdensuo.
13560: Kaarlo Hunne. Tyko R(dnikk:a.
13561: Janne Koivuranta. E. A. Aaltio.
13562: Uuno Hannula. Kaarlo Hänniuen.
13563: A. A. Neitiniemi.
13564:
13565:
13566:
13567:
13568: <63-29 43
13569: 338
13570:
13571: VIII,10. - Toiv. al. N:o 58.
13572:
13573:
13574:
13575:
13576: Koivuranta y. m.: Tilojen omistusoikeudesta Kuolajär-
13577: ven, 'Kuusamon ja Posion pitäjissä.
13578:
13579:
13580: E d u s k u n n a ll e.
13581:
13582: Puutavarayhtiöt ja eräält yksityiset raha- tään lainpaikkaa ei ole, joka heitä V{)isi
13583: miehet ovat aikoinaan ostaneet Kuusamon, näiltä toimenpiteiltä suojata.
13584: Kuolajärven ja P{)sion kun~ kylll.ID.enit- Yhteiskunnan edun mukaista ei ilmiren-
13585: täin maatiloja niiden alkuperäisiltä talon- kaan voi olla, että nämä talojen alkuperäiset
13586: poikaisilta omistajilta. Näiden tilojen kaup- asukkaat joutuvat kodittomiksi. Se olisi
13587: p!lJhinnat ovat säännölliseslti olleet perin al- omiaan vain lisäämään sitä kurjuutta ja
13588: haiset, niin että ne tuskin ovat vastanneet puutteellisuutta, jotka näillä seuduilla val-
13589: kahdettakymmentä osaa niiden nykyisistä litsevat. Myöskin tulisi se varmasti suu-
13590: arvoista. Tilankaupat ·ovat selitettävissä si- ressa määrin lisäämään sitä katkeraa mieli-
13591: ten, että tilojen omistajat ovat velkaantu- alaa ja yhteiskunnalle vihamielistä henkeä,
13592: neina olleet pakoitettuja talonsa myymään, joka näissä .pitäjissä va-litettavasti on levin-
13593: eiväJtikä ole tunteneet niiden todellista. arvoa. nyt ja johon suurimpana syynä asiantunti-
13594: 'Tähän tukalaan taloudelliseen asemaan taas joitten lau.sunn{)n mukaan on juuri suurien
13595: on ollut syynä se, että isonjaon keskeneräi- maaomaisuuksien joutuminen rpois varsinai-
13596: syys on vaikeuttanult tilallisten luotousaantia selta maataviljelevältä väestöltä. Senvuoksi
13597: ja vaikeuttaa sitä, loppuunsaattamattomana, olisikin näiden harhaan kulkeneitten olojen
13598: edelleenkin. Tilanomistajat eivät nim. sen- kohentamiseksi yhteiskunnan puolelta ryh-
13599: vuoksi ole voineet rahantarpeeseensa myydä dyttävä viipymättä toimenpiteisiin.
13600: metsiään, eivätkä sit,en järjestää ja parantaa Vuoden 1924 valtiopäivillä on eduskunta
13601: taloudellista asemaansa. Tällä tavoin ovat hyväksynyt lain isostajaosta ja verollepanos-
13602: monet pienempi,enkin velkojen a:hdistamina ta Inanin, Enontekiön ja Utsjoen kunnissa.
13603: joutuneet myymään talonsa ja. asuvat heistä Tähän lakiin sisältyy m. m. säännös siitä,
13604: nyt monet vuokramiehinä entistä taloaan. että paikalliselta väestöitä pois joutuneet
13605: Kun heillä ei tämän vuQikra,oikeutensa va- taLot voidaan isonjaon_ yhteydessä eräin eh-
13606: kuutena useissa tapauksissa ole edes kirjal- doin palauttaa niiden entisille omistajille
13607: lista sopimusta, ovat nämä lulmisat vuokra- tai todellisille haltijoille. Samansuuntaisia
13608: miehet alituisessa epävarmuuden tilassa. toimenpiteitä kaivattaisiin epäilemättä myös
13609: Viime aikoina onkin sanomalehdissä näky- Kuolajärven, Euusamon ja Posion kunnissa,
13610: nyt uutisia, että ainakin Ylksi marutiloja edel- sitäkin suuremmalla syyllä, että nämä !kun-
13611: lämainituissa pitäjissä omistava puutavara- nat n. s. knihtikontrahtien perusteella ovat
13612: yhtiö on ryhtynyt häätämään eräitä omis- erikoisasemassa esim. metsästyksen ja kalas-
13613: tamillaan titoilla aiSuvia vuokralaisia. Ja mi- tuksen suhteen. Myöskin ovat o'Lot samanlai-
13614: VIII,1o. - Koivu1·anta y. m. 33!:1
13615:
13616: set, ja talojen kaupat usein päätetyt sa- on siirtynyt puutavarayhtiöille tai
13617: moissa olosuhteissa kuin Inarissa, Enonte- muille talonpoikaisväestöön kuulu-
13618: kiöllä ja Utsjoella. mattomille henkilöille, jotka eivät
13619: Edellä esitetyin perustein pyydämme kun- omistamillaan tiloilla itse asu eivätkä
13620: nioittavasti ehdottaa edUSikunnan päätettä- niitä· viljele; sekä
13621: v'äksi toivomuksen, että hallitus mahdollisimman pian
13622: tutkimuksen päätyttyä Eduskunnalle
13623: että hallit~ antaisi kiireellisesti jättäisi lakiesityksen puheenaolevien
13624: toimituttaa tutkimuksen siitä missä tilojen palauttam.isesta joko niiden
13625: olosuhteissa ja mistä pääasiallisista entisille omistajille, heidän rintape-
13626: syistä tilojen omistusoike~ts K uola- rillisilleen tahi valtiolle asut~tarkoi
13627: järven, Kuusamon ja Posion pitäjissä tuksiin käytettäviksi.
13628:
13629: Helsingissä, helmikuun 11 päivänä 1929.
13630:
13631:
13632: Janne Koivuranta. Uuno Hannula. Kaarlo Hänninen.
13633: 340
13634:
13635: VIII,u. - Toiv. al. N:o 59.
13636:
13637:
13638:
13639:
13640: Vennola y. m.: Ajanmukaisen vehnämyllyn aikaansaa-
13641: ?'nisesta maahan.
13642:
13643:
13644: Ed u s kunnalle.
13645:
13646: Jo kauan on todettu ·että, vehnän vilje- selle yritteliäisyydelle joko kustannus.hm
13647: lystä suuressa osassa maata, varsinkin sen suuruuden tai saarnattomuuden takia ylivoi-
13648: eteläosissa, voidaan menestyksellisesti har- mainen tehtävä. Niin paljon kuin asiasta
13649: joittaa. Onpa sekin mielipide maanviljeli- onkin eri piireissä mielipiteitä vaihdettu, on
13650: jäin kesken verrattain laajalle levinnyt, että se j.äänyt toteuttamatta.
13651: sen viljeleminen monilla alueilla on edulli- Kun on tärkeä, että maanviljelyksen tuo-
13652: sempi kuin erinäisten muiden syömävilja- tannon mahdollisuuksia ·maassa edistetään ja
13653: la.jien, joita nykyään käytetään. kun olemme v,akuutetut, että valtio tart.tu-
13654: Kbtimaisen vehnän käyttöä ja sen vilje- malla sopivalla tavalla asian järjestelyyn
13655: lyksen kehittymistä ehkäisee kuitenkin suu- voisi tarkoituksenmukaisen vehnämyllyn ai-
13656: resti ve:hnän jauhatukseen tarkoituksen- kaansaam1sella suuresti edistää puheenaole-
13657: mukaisesti rakennetun myllyn puute. Veh- van viljelysalan eteenpäinmenoa saamme
13658: nän viljelijät e1vät saa tuotantoaan myy- k11l111ioittavimmin ehdottaa eduskunnan pää-
13659: dyksi, kun maassa ei ole laitosta, jossa sitä tettäväksi toivomuksen,
13660: ajanmukaisella tavalla jalostettaisiin. Sa-
13661: malla aikaa tuodaan kuitenkin vuodesta että hallitus t•yhtyisi vehnän m""lje-
13662: vuoteen kasvavat määrät vehnä.ä ulkomailta lyksen kehittämistä silmällä pitäen
13663: rasittaen suuresti kauppabilanssiamme. toimenpiteisiin ajanmukaisen vehnä-
13664: Kokemus osoittaa, ·että puheena olevan myllyn aikaansaamiseksi maahan.
13665: puutteen poistaminen on kuitenkin yksityi-
13666:
13667: Helsingissä, helmi~uun 10 p :nä 19~9.
13668:
13669:
13670: J. H. Vennola. Antti Juutilainen.
13671: W. K. Särkkä. Juho Niukkanen.
13672: 341
13673:
13674: Vlll,tz. - Toiv. al. N:o 60.
13675:
13676:
13677:
13678:
13679: Nikkanen y. m.: Suojasatmnan rakentamisesta Suomen-
13680: lahden itäosaan Toivolan tai Tammikon kylän ranni-
13681: kolle.
13682:
13683:
13684: E d u s k u nn a ll e.
13685:
13686: Suomenlahden itäosan, Saimaan ja Laa- sesti etupäässä nykyisen laivaliikenteen jat-
13687: tokalta Nevan kautta Suomenlahdelle suun- lmvaisuutta.
13688: tautuvalle laivaliikenteelle, sekä osaksi Rannikkokalastuksen harjoittamiselle ran-
13689: myöskin kalastuselinkeinon harjoittamiselle nikolla, jossa puuttuvat luonnon suomat,
13690: Su<>menlahden itäosissa, on tuottanut suurta suurempia vaatimuksia vastaavat kalastus-
13691: haittaa ja taloudellisia vahinkoja suoja- eli satamat, olisi suojasatama myöskin kipeän
13692: hätäsataman puute avoimella, Seivästön tarpeen vaatima. Kun monesti mainitulla
13693: kahden puolen olevalla rannikolla. Tällä rannikkoalueelia olisi kaksikin tarkoituk-
13694: osalla Suomenlahden rannikkoa, pääasialli- seen hyvin soveltuvaa suojasatamapaikkaa,
13695: sesti juuri Seivästönniemen kohdalla ovat nim. To~volan kylän kohdalla Uudenkirkon
13696: haa!ksirikot rannikk<>- sekä Saimaan laivalii- rannikolla oleva ankkuripaikka ja Tammi-
13697: kettä harjoittavien alusten keskuudessa kon lastauspaikka Kuolemajärven ranni-
13698: varsin yleisiä. Sitäpaitsi on silloin tällöin kolla, olisi mitä toivottavinta, että valtio-
13699: suurempiakin merialuksia ajautunut maihin vallan taholta ryhdyttäisiin pikaisiin toi-
13700: Seivästönniemen kohdalla. Kaikki tämä melllpiteisiin kySIYmyksessä olevan suoja-
13701: aiheutuen siitä, että myrskyn käsiin joutu- sataman aikaansaarrniseksi. Kustannukset,
13702: neet laivat eivät ole voineet avoimelta ran- 'paikkojen soveltuvaisuus huomioon ottaen,
13703: nikolta saada satamasuojaa. eivät tällaisen suojasataman rakentamisesta
13704: Joskin lai;valiikenne kysymyksessä ole- nouse kovinkaan suuriksi. Vaikeissa oloissa
13705: vassa osassa Suomenlahtea maailmansodan elävän rannikkoväestön toimeentulomah-
13706: alkuajoista lähtien on huomattavasti pie- dollisuuksia ja elinkeinoja tällä toimenpi-
13707: nentynyt, ei tätä tärkeätä elinkeinoelämän teellä kieltämättä parannettaisiin.
13708: haaraa ole pidettävä kokonaan menetettynä, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
13709: vaan on sillä vielä vastaisuudessakin me- eduskunnan päätettäväksi toivl()muiksen,
13710: nestymisen mahdollisuuksia, erittäinkin jos
13711: valtiovallan taholta rY'hdytään poistamaan että kalh'tus ryhtyisi tmmenpitei-
13712: kysymyksessä olevan meriliikenteen elpymi- siin suo}asataman rake,ntlamiseksi
13713: sen esteenä olevia haittoja. Asiantuntevien Swomanlahden itäosaan .ioko Toivo-
13714: henkilöiden käsityksen mukaan voisi' kySIY- lan ~ai Tammikon kylän mnniko"f:lR,;
13715: myksessä olevan suojasataman rakentami- sekä
13716: nen yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa ottaisi tätä tat·koitusta varten val-
13717: edistää olojen kehitystä suotuisaan suun- tJ,ion menoarvioon tarpeellisen määrä-
13718: taan, varmentaen ja h~lpottaen luonnolli- rahan.
13719: Helsingissä helmikuun 11 p:nä 1929.
13720:
13721: Vilho Nikkanen. J. F. Aalto. Leo Gummerus.
13722: Kaapro Moilanen. J. 0. Ikola~ Jooseppi Kauranen.
13723: E. A. Tuomivaara. Elias Siukko. Antti Kemppi.
13724: Osk. Reinikainen. Jooseppi Seppänen.
13725: •• ••
13726:
13727: VALTIOPAIVAT
13728: 19 2 9
13729:
13730:
13731: LIITTEET
13732: IX.
13733: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
13734: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET.
13735:
13736:
13737:
13738:
13739: Helsinki 1929
13740: VALTIONEUVOSTON KrRJABAINO
13741: Työaikaa, työnvälitystä, työväensuojelua ja liikeneuvostoja
13742: koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
13743:
13744:
13745:
13746:
13747: G:J-29 44
13748: 347
13749:
13750: IX,t. - Lak. al. N :o 24.
13751:
13752:
13753:
13754:
13755: TabeU y. m.: Ehdotus laiksi lasten ja nuorten henki-
13756: löiden työajasta.
13757:
13758:
13759: E d u s k u n n a ll e.
13760:
13761: Kapitalistisen tuotantojärjestelmän ai- Jo yleisinhimilliset näkökohdat vaativat
13762: kana tarvitaan tehokasta nuorisosuojelusta. lainsäätäjän asiaan puuttumista. Nousevien
13763: Missä sitä ei saada aikaan, siellä kapita- sukupolvien suojaamiseksi on näille kapita-
13764: lismi tekee korvaamatonta tuhoa tulevaisuu- lismin luonteenomaisille tuhoisille pyrki-
13765: delle. Sokeassa riistämisvimmassaan kapi- myksille asetettava rajoitus. Lasten ja
13766: talismi pyrkii käyttämään vain lasten ja nuorten työntekijäin suojaaminen kapitalis-
13767: nuorten työntekijäin työtä, vaikka tlliysi- tiselta riistolta on erikoisen tarpeellista sii-
13768: kasvuiset mie.spuolisetkin työntekijät saavat täkin syystä, että suurin osa työtätekevän
13769: olla toimetonna, työttömyydessä. Sitä to- luokan lapsista ja nousevasta nuorisosta on
13770: distavat nekin puutteelliset teollisuustilas- syntynyt poikkeuksellisen kurjissa taloudel-
13771: tot, joita meillä on la1sten ja nuorten lisissa olosuhteissa ja vanhempiensa kärsi-
13772: työntekijäin työskentelystä teollisuus- ja män liikarasituksen, puutteellisen ravinnon,
13773: käsityöammateissa. asuntokurjuuden ja muiden rappeuttavien
13774: Niiden mukaan on 18 vuotta nuorempien seikkojen johdosta maailmaan heiJkom-
13775: lasten ja nuorten työntekijäin luku jatku- milla fyysillisillä elämis-, kehittymis- ja
13776: vasti vuosi vuodelta lisääntynyt, joskin ku- kestämisedellytyksillä varustettuina ikuin
13777: luvan vuosisadan alussa oli havaittavissa aikaisemma;t nuorisopolvet. Täten on laita
13778: suhteellista pi.enenemistä. Uuteen vaihee- etenkin 1Suomessa, sillä Suomessa kan-
13779: seen on lasten ja nuorten työntekijäin tyij- salaissodan jälkiselvittelyn nimellä porva-
13780: voiman käyttö joutunut viimeisimpinä, ka- riston toimesta murhattujen ja vankilei-
13781: pitalistisen talouden vakiinnuttamisen ja reissä nälkään ta"pettujen työläisten lapset
13782: uudistamisen vuosina. Syyt, jotka työn- jäivät kaikkea inhimillistä hoitoa vaille ja
13783: antajia yleensä kannustavat korvaamaan ovat kasvaneet huutavan taloudellisenkin
13784: miestyövoiman naispuolisilla työntekijöillä kurjuuden keskellä. Tällaisten 16 vuotta
13785: ja täysikasvuisen työvlliestön työvoiman las- nuorempien köyhäinhoidon ja almujen va-
13786: ten ja nuorten työntekijäin työvoimalla, raan jätettyjen orpojen lukumäärä nousee
13787: ovat saaneet täyden vaikutusvoimansa pyr- nykyäänkin vielä useihin tuhansiin.
13788: kimyksistä työntää nämä kapitalismin jäl- Että työtätekevien luokkien lapset ja
13789: leenrakentamisen kustannukset työtäteke- nuoriso voisivat kehittyä säännöllisesti ja
13790: vän väestön kannettavaksi. Lasten ja nuo- nousevat polvet voisivat paremmin varus-
13791: rison työvoiman riistämistä harjoitetaan tautua puolustamaan paikkaansa vastaisen
13792: entistä määrätietoisemmin ja häikäilemät- 'elämänsä taisteluissa, tarvitaan niiden hy-
13793: tömämmin. väksi tehokkaita nuorisosuojelut<>imenpiteitä.
13794: 348 IX,1. - Lasten ja nnorten henkilöiden työaika.
13795:
13796: Tämän aikaansaarrniseksi tarvitaan erikois- työpäivien suorituksessa maaseuduilla on
13797: ~äädöksiä erilaisia teollisuus-, liikenne- y. m. kiellettwvä käyttämästä nuorta henkilöä,
13798: toimi- ja työskentelytapojru ja ennen joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Samoin
13799: kaikkea maataloudellista tuotantoelämää olkoon kielletty käyttämästä naista, joka ei
13800: ja sen sivuelinkeinoja varten. Ei riitä se- ole täyttänyt 20 vuotta, huoneiden, satamain,
13801: kään, että kiinnitetään huomiota nousevan ratain, siltain, teiden ja muiden kulkulai-
13802: polven fyysillisen kehityksen turvaamiseen, tosten rakennustöissä, sukellus- ja pelastus-
13803: vaan on turvattava heidän henkisen ja toimessa, saunoissa ja kylpylöissä, metsän-
13804: siveellisen kehityksensä edellytykset. ja halonhakkuussa, puuta.varan lauttauk-
13805: Yhtenä tärkeänä toimenpiteenä on pidet- sessa ja uitossa, tavaran lastauksessa ja
13806: tävä lasten ja nuorten työntekijäin työajan purkauksessa.
13807: lailla säännöstelemistä. Tosin täihänkin asti Kahdeksantoista vuotta nuoremmille niin
13808: on lainsäädännöllistä menetelmää käyttäen mies- kuin naispuolisillekin nuorille henki-
13809: säännöstelty erinäisillä teollisuusaloilla las- löille on työajaksi säädettävä kuuden tunnin
13810: ten ja nuorten työläisten työaikaa, mutta maksimi työpäivä.
13811: suuret määrät ovat olleet kokonaan sään- Sunnuntaiajaksi olisi nuorelle työnteki-
13812: nöstelyä vailla, kuten maanviljelys-, kotita- jälle annettava vähintään neljäkymmentä
13813: lous- ja niiden sivuelinkeinojen aloilla työs- tuntia kestävä yhtäjaksoinen vapaus
13814: kentelevät nuoret työntekijät. työstä. Kesä-, heinä- tai elokuun aikana
13815: Kun meillä Suomessa 8-tunnin työaika- olisi nuorelle henkilölle annettava vähin-
13816: lain säätämiseHä jo on erotettu täysi-ikäis- täin neljä v,iikkoa kestävä yhtäja:ksoinen
13817: ten työajan säännöstely erilleen muusta työ- loma täysin palkkaeduin, paitsi maanvilje-
13818: 'väerumojelulainsäädännöstä, niin siitä joh- lyksessä ja sen sivuelinkeinojen aloilla,
13819: tuu, että nuorisolainsäädäntökin on jaettava joissa loma voitaisiin järjestää muina, vuo-
13820: kahtia, erotettava erilleen lasten ja nuorten denaikoina. Samoin on nuorelle työnteki-
13821: henkilöiden työajan säännöstely muusta las- jälle työaikana annettava ainakin yksi
13822: ten ja työntekijäin suojeluksesta. Niinpä säännöllinen, vähintään tunnin kestävä lepo-
13823: olemmekin syistä, jotka johtivat 8-tunnin hetki samaan ai:kaan kuin yleensä täysi-
13824: työaikalain säätämiseen täysi-ikäisille, ryh- ikä1isillekin työntekijöille.
13825: tyneet a~oit.teen tekoon, että: lasten ja nuor- Oppilaalle ja nuorelle henkilölle on työ-
13826: ten henkilöiden työaika saadaan erikoisella ajalla annettava tilaisuus opetuksen saami-
13827: lailla säännöstellyksi. Edellä sanomastamme seen. Työnantajana ei ole oikeutta vähen-
13828: johtuukin, että esittämämme lakiehdotus tää oppilaan eikä nuoren työntekijän palk-
13829: lasten ja nuorten työntekijäin työajasta kaa siltä osalta työaikaa aina kuuteen tun-
13830: yleensä on muodostettu yhdenmwkaiseksi tiin saakka viikossa, jonka oppilas tai
13831: ka:hdeksan tunnin työaikaJain kanssa. nuori henkilö on koulunkäyntiin lkäyttälllyt.
13832: Jotta puheena oleva laki tulisi tarkoitus- Työnantaja olkoon kiel1etty antamasta
13833: taan vastaavaksi, on se saatava koskemaan kotona työtä suoritettavaksi, samoin ol-
13834: palkkatyöläisiä kaikilla aloilla ja voidaan koon kielletty antamasta. työtä työntekijälle,
13835: poikkeuksia saUia ainoastaan erikoisen pai- joka saman vuorokauden aikana on suorit-
13836: navissa ja välttämättömissä tapauksissa. tanut kuusi tuntia työtä joko yhden tai
13837: Lakiehdotuk""Semme olemme laatineet sille useamman työnantajan työssä.
13838: perusteelle, että alle kuudentoista vuotiailta Lain noudattamista valvomaan on mieles-
13839: niin mies- kuin naispuolisilta lapsilta on tämme sopiva ammattientarkastus, kunnes
13840: työskentely palkkatyössä kiellettävä. Vero- maalaislnmtiin on asetettu erikoinen työ-
13841: IX,1. - 'l'abell y. m. 349
13842:
13843: T·euvosto, jolle lain valvonta tulisi siirty- Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, ehdo-
13844: mään. tamme,
13845: Sen johdosta, että lasten ja nuorten
13846: työntekijäin riisto on kapitalismin erikoinen että Ednsk1ottct hyväksyisi SMtraa-
13847: piirre, olemme olleet velvolliset ehdotukses- van lakiehdotnksen:
13848: samme esittämään kohtuullista rangaistus-
13849: määrää.
13850:
13851:
13852:
13853: Laki
13854: lasten ja nuorten henkilöiden työajasta.
13855:
13856: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
13857:
13858: 1 §. d) liikkeet ja laitokset, jotka ovat pidet-
13859: Tämän lain alaisia ovat: tävät edellämainittujen veroisina; sekä
13860: 1. alempana mainitut liikkeet ja yrityk- 3. alempana mainitut liike-, toimi- ja työ-
13861: set, sikäli kuin niissä käytetään työnteki- alat, mikäli niissä käytetään useampia työ-
13862: jänä muita kuin puolisoa ja omia lapsia. läisiä kuin yksi, lukuunottamatta puolisoa
13863: a) käsityö- ja tehdasliikkeet sekä muut ja omia vajavaltaisia lapsia:
13864: teollisuusammatit; a) maanviljelys, kotitalous ja niihin ver-
13865: h) rakennusten, sekä satamain ja ratain, rattuvain aputyöläisten työt;
13866: siltain, teiden ja muiden kulkulaitosten ra- b) karjatalous, sikalat ja muut niihin ver-
13867: kentaminen, korjaus ja kunnossapito; rattavat;
13868: c) sukellus- ja pelastustoimi; c) metsä- ja maatalous- sekä puutarha-
13869: d) saunat ja kylpylät; tuotteiden jalostus maanviljelyksen ja sen
13870: e) raivaus-, perkaus-, kuivaus- ja puhtaa- sivuelinkeinojen yhteydessä;
13871: napitotyöt; d) metsän hoito ja lukeminen sekä per-
13872: f) metsän- ja halonhakkuu; kaus-, raivaus- ja kuivaustyöt yksityista-
13873: g) puutavaran ajo, lauttaus ja uitto; l<mtta varten;
13874: h) tavaran lastaus ja purkaminen; e) metsästys ja kalastus;
13875: i) kauppa-, konttori- ja varastoliikkeet; f) maan, metsän ja kalaveden vuokrauk-
13876: j) ravintola-, hotelli- ja kahvilaliikkeet; sesta johtuvat vero- ja apupäivätyöt;
13877: ynnä g) maanviljelyskoneiden ja työvälinei-
13878: k) liikkeet j•a yritykset, jotka ovat pidet- den valmistus-, korjaus- ja hoitotyöt maa-
13879: tävät edellämainittujen veroisina; talouden ja sen sivuelinkeinojen yhtey-
13880: 2. alempana mainitut liikkeet ja laitok- dessä; sekä
13881: set, mikäli niissä käytetään palvelus- ja työ- h) muut liike-, toimi- ja työalat, jotka
13882: väkeä: ovat pidettävät edellämainittu·jen veroi-
13883: sina.
13884: a) rautatie- ja raitiotieliiikenne, posti-,
13885: tulli- ja puhelinlaitokset ynnä kanavat; Mitä tässä laissa säädetään, koskee myös
13886: b) auto- ja ajuriliikenne; · sellaista liikettä ja yritystä, jota valtio,
13887: c) virastot, koulut, sairaalat ja vankilat; kunta, seurakunta, yhdistys tai laitos pitää,
13888: sekä vaikka sitä ei harjoiteta elinkeinona.
13889: 350 IX,1. - Lasten ja nuorten henkilöiden työaika.
13890:
13891: 2 §. enempää kuin kuusi tuntia vuo.rokaudessa
13892: Lapsella tarkoitetaan tässä laissa sitä, eikä enempää kuin 36 tuntia viikossa.
13893: joka ei ole täyttänyt kuuttatoista vuotta ja Maanviljelyksessä ja sen sivuelinkeinoissa
13894: nuorella työntekijällä nuorukaista ja nuorta saa nuorta työntekijää pitää toukokuun 1
13895: naista, joka on täyttänyt kuusitoista mutta ja syyskuun viimeisen päivän välisenä ai-
13896: ei kahdeksaatoista vuotta. kana työssä enintään 7 tuntia vuorokau-
13897: dessa, ei kuitenkaan useampana kuin 75:nä
13898: pa1vana. Milloin nuoren henkilön työpäi-
13899: 3 §. vää täten on pidennetty yli kolmenkymme-
13900: Tämän lain alaisissa tehtävissä ja toi- nen .lruuden tunnin viikossa, on 1sitä muina
13901: missa ei saa käyttää oppilaana eikä työn vuodenaikoina vastaavasti lyhennettävä.
13902: suorittajana lasta, joka ·ei ole täyttänyt Kun varsinaiseen työnsuorituspaikkaan
13903: kuuttatoista vuotta. on kuljettava työnantajan määräämästä
13904: 1 § :n 1 momentin 3 kohdassa mainituissa· lähtöpaikasta, lasketaan matka työpaikalle
13905: veropäivätöissä ei saa käyttää nuorta hen- ja sieltä takaisin työaikaan.
13906: kilöä, joka ei ole täyttänyt kahdeksaatoista
13907: vuotta. 6 §.
13908: 1 §:n 1 momentin 1 kohdan b), c), d), Tämänlain 1 § :n 1 momentin 3) kohdassa
13909: f), g) ja h) kappaleissa mainituilla työ- mainituilla toimi- ja työaloilla on nuorelle
13910: aloilla ei saa käyttää 20 vuotta nuorempaa työntekijälle sunnuntain ajaksi annettava
13911: naistyöntekijää. vähintään 40 tuntia kestävä yhtämittainen
13912: vapaus työstä. Muilla tämän lain alaisilla
13913: 4 §. liike-, toimi- ja. työaloilla annettakoon vas-
13914: Jos 1 §:n 1 momentin 1) ja 2) kohdissa taavaa va.pautta 44 tuntia. Ellei loman an-
13915: mainituissa liikkeissä ja yrityksissä käyte- taminen ole mahdollista smmuntaina, an-
13916: tään työssä. nuorta henkilöä, joka on täyt- 11ettakoon vastaava loma muina viikon ai-
13917: tänyt kuusitoista mutta ei kahdeksaatoista koina.
13918: vuotta, älköön häntä pidettäkö säännölli- Nuorelle työntekijälle, joka on ollut yh-
13919: sessä työssä enempää kuin kuusi tuntia vuo- tämittaisesti vähintään yhden kuukauden
13920: rokaudessa eikä ennen kello seitsemän saman työnantajan työssä, on varattava
13921: aamulla eikä jälkeen kello kuuden illalla, toukokuun 15 päivän ja lokakuun 1 päivän
13922: eikä enempää kuin 36 tuntia viikossa. välisenä ai:kana, paLkkaa vähentämättä, vuo-
13923: Liikkeissä ja yrityksissä, jotka tarkoitta- sittain yhtämiUaista lomaa laskettuna. siten,
13924: vat puutavaran ajoa, lauttausta ja uittoa että jokaiselta lkuukaudelta, jonka työntekijä
13925: tai tavaran lastausta ja purkamista, sekä on yhtämittalisesti ollut saman työnantajan
13926: konttoritöissä, kuin myös niissä liikkeissä ja työssä, on annettava lomaa kaksi päivää
13927: laitoksissa, jotka mainitaan 1 § :n 1 momen- sunnuntai- ja juhlapäiviä siihen laskematta.
13928: tin 2) kohdassa, älköön nuorta työntekijää <T os työsuhde päättyy, ennenkuin työnteki-
13929: pidettäkö säännöllisessä työssä enempää jälle on varattu loma-aika, on hänelle suo-
13930: kuin 140 tuntia neljän viikon aikana. ritettava korvaus keskimääräisen päiväpal-
13931: kan mukaan saamatta jääneestä lomajasta,
13932: riippumatta työsuhteen päättymisen syystä.
13933: 5 §. Maanviljelyksen ja sen sivuelinkeinojen
13934: 1 § :n 1 mom. 3) kohdassa mainituilla aloilla voidaan loma työn suorituksen sitä
13935: liike-, toimi- ja työaloilla älköön nuorta vaatiessa järjestää muuna sopivana vuo-
13936: henkilöä pidettäkö säännöllisessä työssä denaikana.
13937: IX,1. · - Tabell y. m. 351
13938:
13939: 7 §. Työnantajalla ei ole oikeutta vähentää op-
13940: Nuorelle työntekijälle on työaikana an- pilaan eikä nuoren työntekijän palkkaa.
13941: nettava ainakin yksi säännöllinen tunnin siltä osalta työaikaa aina kuuteen tuntiin
13942: kestävä lepohetki samaan aikaan kuin kah- saakka viikossa, jonka oppilas. tai nuori
13943: deksantoista vuotta täyttäneillekin työnte- työntekijä on koulun käyntiin käyttänyt.
13944: kijöille ja saakoon hän sen aikana esteettö-
13945: mästi poistua työpaikalta. 11 §.
13946: Lepohetkeä tai ruokailuaikaa älköön luet- Työnantaja olkoon kielletty antamasta
13947: taka työaikaan, milloin työntekijä ei saa työtä työntekijälle, joka saman vuorokau-
13948: niiden aikana esteettömästi poistua työpai- den aika;na on työskennellyt kuusi työtun-
13949: kalta. tia, joko yhden tai useamman työnantajan
13950: 8 §. työssä.
13951: Luetteloista, joita työnantaja on velvol- 'ryönantaja olkoon kielletty pidentämästä
13952: linen pitämään tehdyistä yli- ja hätätöistä tässä laissa säädettyjä työaikoja, antamalla
13953: niiden vaadittaessa näyttämistä varten tar- työtä kotona tehtäväksi.
13954: kastusviranomaisille tai työntekijäin val-
13955: tuutetuille, olkoon voimassa nuoriin työn- 12 §.
13956: tekijöihin nähden, mitä tästä on säädetty Tämänlain noudattamista valvoo ammat-
13957: laissa 8-tunnin työajasta. tientarkastus sillä tavalla kuin siitä erik-
13958: seen säädetään.
13959: 9 §. 13 §.
13960: Jokaisessa tämän lain alaisessa liikkeessä, Jos työnantaja tai hänen edustajansa yk-
13961: työhuoneessa tai varsinaisessa työpaikassa sityisessä liikkeessä, yrityksessä tai laitok-
13962: taikka taloudessa on työnantajan toimesta sessa rikkoo tämän lain työaikaa koskevia
13963: tämä laki ja tiedonanto käytännössäolevasta säännöksiä, rangaistakoen häntä vähintäin
13964: työtuntijärjestelmästä pidettävä sopivalla kahdellakymmenellä viidellä ja enintään sa-
13965: paikalla nähtävänä. dalla päiväsakolla jokaista työntekijää
13966: Työtuntijärjestelmästä on tehtävä mah- kohti, jota hän on vastoin tätä lakia pitä-
13967: dollisimman pian ilmoitus tarkastusviran- nyt työssä. Jos asianhaarat ovat erittäin
13968: omaisille. raskauttavat taikka jos rikos uusitaan, ol-
13969: 10 §. koon rangaistus vähintään viisikymmentä
13970: Jos tämän lain alaisessa liikkeessä, työ- ja enintään kolmesataa päiväsakkoa kuta-
13971: huoneessa, työpaikassa tai taloudessa käyte- kin työntekijää kohti.
13972: tään oppilaana tai työnsuor1ttajama tämän Työnantaja tai hänen edustajansa, joka;
13973: lain alaista nuorta työntekijä.ä sellaisella muuten rikkoo tämän lain määräyksiä, ran-
13974: paikkakum1alla, jolla on tämäill lain alaisten gaistakoon vä;hintään viidelläkymmenellä ja
13975: työalojen oppilaita ja nuorten työntekijäin enintään kolmellasadalla päiväsakolla.
13976: an1mattikasvatuksen täydentämiseen sovel- Milloin työnantajanai on valtio, kunta tai
13977: tuva, julkisen valvonnan alainen ammatti- seurwkunta, rangaistakoon sitä virkamiestä,
13978: oppilaitos, jatkokasvatuslaitos tai yleissi- joka on vastuunalainen lain noudattami-
13979: vistyksellisessä tarkoituksessa toimiva ope- sesta, vä;hintään sadalla päiväsaikolla, taikika
13980: tuslaitos, tulee työnantajan varata tämän jos rikos uusitaan, enintään viidelläsadalla
13981: lain alaiselle oppilaalle ja nuorelle työnte- päiväsakolla.
13982: kijäJle 4 ja 5 § :n 1 :ssä momentissa mainitun 14 §.
13983: työajan sisällä aikaa opetuksen saamiseen Tarkempia määräyksiä tämän la:in sovel-
13984: ::;ellaisessa oppilaitoksessa. tamisesta antaa valtioneuvosto.
13985: 352 IX,1. - Lasten ja nuorten henkilöiden työaika.
13986:
13987: 15 §. Tällä lailla kumotaa;n tai muutetaan ne
13988: Tämä laki astuu voimaan kuuden kuukau- voimassaolevat lain säännökset ja muut
13989: den kuluttua sen vahvistamisesta. määräykset, jotka ovat ristiriidassa tämän
13990: lain kanssa.
13991:
13992:
13993: Helsingissä, helmikuun 9 päivänä 1929.
13994:
13995:
13996: Emil J. Tabell. J. Aug. Isaksson.
13997: Siina Urpilainen. Jalmari Virta.
13998: Mauritz Fr. Rosenberg. F. Savenius.
13999: Pekka Strengell. S. Savolainen.
14000: William Tanner. Ida Hämäläinen.
14001: K. Kulmala. Eino Pekkala.
14002: 353
14003:
14004: IX,z. - Lak. al. N :o 25.
14005:
14006:
14007:
14008:
14009: Lehtinen, Y. y. m.: Ehdotus laiksi kahdeksan tunnin
14010: työajasta 27 p:nä marraskuuta 1917 annetun lain 12
14011: §:n 2 momentin kumoamisesta.
14012:
14013:
14014: E d u s k u n n a ll c.
14015:
14016: Nojautuen kahdeksan tunnin työajasta dattamiseen nähden. Niinpä valtioneuvosto
14017: marraskuun 27 p:nä annetun ja v. 1918 on erikoisella päätöksellä myöntänyt työn-
14018: muutetun lain 12 § :n 2 momenttiin ovat antajille työaikalain 2 ja. ~5 § :n vastaisia
14019: kaikki kansalaissodan jälkeiset hallitukset oikeuksia teettää eräissä yhtämittaisesti jat-
14020: myöntäneet huomattavia poikkeuksia sanot- kuvissa töissä kahdeksantoista vuotta täyt-
14021: tuun lakiin. V:n 1918 vajalukuisen edus- täneillä työläisillä säännöllisesti ylitöitä
14022: kunnan päätöksellä aikaansaatu työaikalain aina 24 tuntia viikossa eli yli 400 tuntia
14023: huononnus tarjoaa valtioneuvostolle oikeu- vuodessa. Tällaista lain kiertämistä saa-
14024: den tällaisten poikkeuksien myöntämiseen daan harjoittaa tehtaiden lämmitys- ja voi-
14025: useilla yksityistenkin työnantajain hallitse- makoneosastoilla sekä kaikissa kaasu-, säh-
14026: milla työaloilla. Työaloja, joilla 8-tuntista kö- ja vesijohtolaitoksissa, metallurgisissa
14027: työpäivää ei ole, mainitaan työaikalain 'laitoksissa, kuten maasuuneilla, martinlaitok-
14028: 12 §:n 2 momenttiin perustuvissa hallitus- sissa ja sähkömetallurgisissa; sulatoissa, ke-
14029: ten päätöksissä m. m. yksityisten asuin- ja miallisteknillisissä ja sähkökemiallisissa lai-
14030: talousrakennusten rakentaminen, korjaus ja toksissa, kuten saippua-, .sementti-, kloraatti-
14031: kunnossapito maalla, siltain, satamien, rato- ja kloorikalkkitehtaissa ja lisäksi pap.eri-,
14032: jen, teiden ja muiden kulkulaitosten kor- puumassa- ja selluloosatehtaiden osastoissa
14033: jaaminen ja kunnossapito, välittömästi met- valkaisua, keittoa, keittohapan ja lipeän val-
14034: sänhoidon yhteydessä suoritettavat raivaus-, mistusta, hiomapuiden höyryytystä, tehdas-
14035: perkaus- ja kuivaustyöt, metsän- ja ha- veden puhdistusta ja sivutuotteiden talteen-
14036: lonhakkuu, puutavaran ajo, lauttaus j.a ottoa varten. Valtioneuvoston luvalla voi-
14037: uitto, paitsi lauttausväylän va.rsinaisilla daan lisäksi tässä mainituilla teollisuus-
14038: lajittelupaikoilla. Edelleen on lain ulko- aloilla tehdä poikkeuksia lain 5 § :n mää-
14039: puolella valtionrautateiden vuosi- ja kuu- räyksiin, joiden mukaan työläisten tulisi
14040: kausipalkalla oleva henkilökunta, lukuun- saada vähintään kolmekymmentä tuntia
14041: ottamatta veturirn:iehistöä, johon lakia nyt- kestävä yhtäjaksoinen sunnuntailepo. Poik-
14042: temmin on sovellettu, sekä myöskin valtion keuksien mukaan saadaan vastaava lepo
14043: posti-, lennätin- ja tulli1aitos, kanavat, järjestää sensijaan niin, että sitä tulee kol-
14044: kääntösillat, sairaalat ja vankilat. men viikon aikana keskimäärin 30 tuntia
14045: Näiden poikk:euksien ohella on valtioneu- viikossa, joten lepoaikoja ei tarvitse so-
14046: vosto vuosittain saman lainpaikan nojalla vittaa sunnuntain ajaksi.
14047: myöntänyt muitakin poikkeuksia lain nou- Työaikalain kyseellisen momentin nojalla
14048:
14049: 63-29 45
14050: 354 IX,~. - Työaikalain muuttaminen.
14051:
14052: myönnetyt lukuisat poikkeukset ovat oleel- matta, että tämä laajassa mitassa tapahtuva
14053: lisesti muuttaneet lain vaikutusta ja teh- työaikalain syrjäyttäminen ja tavallaan
14054: neet sen useilla huomattuvilla työaloilla laillistettu kiertäminen vaikuttaa kurjistut-
14055: täysin merkityksettömäksi. Huomautamm~, tavasti koko palkkatyöväestön taloudelliseen
14056: että lain tarkoitushan on työläisten suojaa- asemaan. Lakiin myönnetyt poikkeukset
14057: minen rajatonta kapitalistista riistoa vas- antavat kapitalisteille oikeuden työajan pi-
14058: taan. Siinä tarkoituksessa on lainsäätäjä dentämiseen. Kun siis työläisten luku-
14059: määrännyt pisimmän sallitun työajan. Jo- määrä ei ole lain edellyttämässä suhteessa
14060: kainen tästä periaatteesta myönnetty poik- työtuntien määrään, tietää se leivän riistä-
14061: keus merkitsee siis sellaisen riisto-oikeuden mistä niiden suusta, jotka työttömyyteen
14062: antamista työnantajalle vastoin lain mää- heitettyinä kärsivät taloudellista hätää. Ra-
14063: räyksiä joko työpäivän pidentämisen muo- joittamaton työpäivä ja kohtuuton ylityö
14064: dossa tai sitten työläisille epäedullisen jär- aiheuttaa työttömyyden lisääntymistä ja
14065: jestelyn kautta. Sellaisen oikeuden on m.m. välillisesti työläisten yleisen palkkatason
14066: valtio va,rannut itselleen p.osti-, rautatie-, polkemista sellaisillakin aloilla, joissa 8-tun-
14067: luotsi-, majakka-, kanava- ja sairaalahen- tinen työpäivä on voimassa. Kahdeksan
14068: kil()l\untiin nähden. Näillä aroilla ty()sken- tunnin työpäivän poikkeukseton noudatta-
14069: televien lukumäärä voidaan v:n 1925 ja minen merkitsisi siis oleellista helpotusta
14070: 1926 virallisten tilastojen mukaan laskea vuosittain yhä vaikeammaksi ja työläisille
14071: 40,000 henkeen. V :n 1923 tilaston mukaan tuhoisammaksi muodostuvaan työtwmyys-
14072: on lain u~kopuolella lisälksi m. m. metsänh~ tilanteeseen, koska se pakoittaisi työnanta-
14073: kuussa, ajossa ja uitossa työskentelevät, jia ja valtiota varaamaan huomattavasti
14074: joita mainittuna vuotena laskettiin olevan suuremmalle työläismäärälle säännöllistä
14075: 48,791 henkeä. Kun otetaan lukuun myös- ansiota.
14076: kin tässä ma:initsemattomien alojen työläi- Viimeisten vuosien kokemus on muuten
14077: set, jotka valtioneuvoston vuotuisilla pää- osoittanut 8-tuntisen työpäivän vastustajain
14078: töksillä on j,ulistettu lain ulkopuolelle, tul- väitteet lain turmiollisista vaikutuksista ja
14079: laan siihen, että 8-tunti,sen työpäivälain voittamattomista teollisuudelle lankeav~sta
14080: ulkopuolella on yli 90,000 valtion ja yksi- rasituksista täysin asiattomiksi. Viittaamme
14081: tyisten ka!pitalistien palveluksessa työsken- vain teollisuuden kokonaistuloksiin ja vuo-
14082: televä.ä työläistä , virk;a- ja palvelusmiestä, tui$iin voittoprosentteihin ja toisaalta työ-
14083: va~kbpa jätetäänkin huomioonottamatta läistep työtehon ldristämiseen, joka ennen
14084: use~mpaan Sf.ttaantuhanteen nouseva maata- pitk.~ä tulee heittämään esille taistelun kah-
14085: louden palkkatyöväki, joka alunperinkään (l~a,a t1Ultia lyhemmän työpäivän puo-
14086: ei ole kuulunut työpäivälain alaiSlluteen. lesta. Vieläpä niilläkin aloilla, joihin näh-
14087: Edelleen voidaan v:n 1926 tilastotietojen den v. 1917 säädetty laki varasi poikt~uk
14088: peJ,'llsteella laskea 8-tuntisen työaikalain yli- sien myöntämisen mahdollisu~den, on 8"tun-
14089: työ,wäärij.yksiin myönnettyjen poikkeusten tisen työpäivän käytämtöön ottaminen näyt-
14090: kos~evan yli 20,000 työläistä, joista suurin t~y:nyt täysin ma,hdolliseksi. On näin
14091: osa, kuuluu paperi-, puuhiomo- ja sellqloosa- oll~n perusteetonta jättää edelleen v~an
14092: tehtaiden, erinäisten kemiallisten tehtaid,en, pitäjien ja. työnantajain etun&kökO:hdista
14093: valaistus-, voima- ja vesijohtolaitosten työ- r~i:ppuvaksi tä.ulän ty;öväestölle tärkeän lain
14094: läisiin. Heillä void,aa.n · siis teettää työaika- kohtalo ja täytäntöön paneminen, Lain
14095: lain 2 ja 5 !~ :n va~ta~ti ylitöhä aina yli vastaavaan kohtaan on saatava aikaan 1llUU-
14096: 400 tuntia vuodessa. tos, joka sulkee pois kaiken tälla,iSf\n har-
14097: Me emme voi olla erikoisesti painosta- kintavallan, jota näinä vuosina on käytetty
14098: IX,2. - Lehtinen, Y. y. m. 355
14099:
14100: kapitaHstien hyväksi ja työläisten vahin- tärkeänä, että lain 1!2 §. m 2 momentti, johon
14101: goksi. poikkeuspäätökset nojautuvat, julis.tettaisiin
14102: Ollen sitä mieltä, että työläisten perus- kumotuksi, rohkenemme ehdottaa,
14103: tellut vaatimukset kahdeksan tunnin työ-
14104: ajan yleisestä käytäntöön ottamisesta olisi että Edwskun~a kiireeillisernä kä$it-
14105: vihdoinkin toteutettava ja pitäen - lain telisi ja hyväksyisi seuraavan liaki-
14106: muihin heikkouksiin kajoamatta - erittäin ehdotuksen:
14107:
14108:
14109: Laki
14110: kahdeksan tunnin työajasta 27 päivänä marraskuuta 1917 annetun lain 12 §:n 2
14111: momentin kumoamisesta.
14112:
14113: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan täten ka;hdeksan tunnin työajasta 27
14114: päivänä marra.skwuta 1917 annetun ja 14 päivänä elokuuta: 1918 annetulla lailla muu-
14115: tetun lain 12 ~ :n 2 momentti.
14116:
14117:
14118: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1929.
14119:
14120:
14121:
14122: Yrjö Lehtinen.
14123:
14124: Mauritz Fr. Rosenberg. Jalmari Virta.
14125: Pekka Strengell. F. Savenius.
14126: William Tanner. S. Savolainen.
14127: 356
14128:
14129: IX,a. - Hemst. mot. N :o 61.
14130:
14131:
14132:
14133:
14134: Furuhjelm, A. m. fl.: Ang. ändring av gällande lag om
14135: arbetsförmeclling.
14136:
14137:
14138: 'f i ll R i k s d a g ·e n.
14139:
14140: På grund av att missbruk hade yppat sig För att framgångsrikt bedriva arbetsför-
14141: vid den av enskilda bedrivna arbetsförmed- medling erfordras av förmedlaren såväl
14142: lingen, utfärdades 1917 förordningen om särskilda personliga egenskaper ävensom
14143: arbetsförmeclling, som stadgade att endast erfarenhet, personkännedom, äv·ensom kän-
14144: kommuner och föreningar äro berättigade nedom om lokala förhållanden. I den
14145: att idika .arbetsförmedling. Då lagstiftnin- offentliga arbetsförmedlingen är veder-
14146: gen angående arbetsförmedling ändrades börande platsförmedlare sällan i tillfälle
14147: år 1926 bibehölls samma begränsning. att skaffa sig en ingående personkännedom,
14148: Sålunda hava -enskilda personer icke rät- ej heller en riktig uppfattning om de
14149: tighet att i vårt land bedriva arbetsför- erbjudna arbetsplatserna och vid val ay
14150: medling. I huvudsak är det sålunda kom- personai till platsförmedlingsbyrån har ickc
14151: munerna som bedriva denna rörelse, ehuru alltid nödig uppmärksamhet kunnat fästas
14152: några på olika områden verksamma före- Yid de personliga kvalifikationer en verk-
14153: ningar även anordnat platsförmedling. saJinhet av denna art kräver. En följd härav
14154: Denna begränsning i rättighet att idka har varit att olika grupper av såvä1 ar-
14155: arbetsförmedling har icke på alla områden betstagare som arbetare undvika den kom-
14156: ooh under aHa förhållanden visat sig vara munala arbetsförmedlingen och i stället
14157: till fördel för arbetsförmedlingens effektivi- anlitat endera ett mycket dyrare sätt att
14158: tet. På olika arbetsområden hava såväl anskaffa arbet.<;kraft och arbetsplats eller
14159: arbetsgival'B som arbetare känt olägenheten har lagen kringgåtts.
14160: av att den enda form av arbetsförmedling, På grund av det anförda torde framgå
14161: som är i lag tiHåiten, är den som verkställes att sådan ändring i gällande lag om arbets-
14162: genom korumun eller förening. I alldeles förmedling vore påkallad att åt enskilda
14163: särskild grad hava dessa olägenheter fram- personer ånyo skulle medgivas rättighet att
14164: trätt då det gällt anskaffande av arbetskraft bedriva yrkesmässig arbetsförmedling. Då
14165: till hemmen, ett område där kännedom om kunde man förvänta att personer, som ega
14166: såväl arbetsgivarens som arbetarens person- för yrket erforderliga personliga och andra
14167: liga egenskaper är av stDr vikt. För före- förutsättningar, egna sig åt denna -yerksam-
14168: ningar har det ofta visat sig svårt a;tt fullt het, varigenom en smidigarc anpassning till
14169: eff,ektivt ordna arbetsförmedlingen oclh. i den arbetsmarknadens fordringar vore möjlig,
14170: kommunaJ.a arbetsförmedlingen göra sig i synnerhet med avseende på den arbetskraft
14171: vissa brister @äHande, som verk.at i riktning som behöves för hemmen.
14172: att såväl arbetsgiva1.1e som arbetare varit Å andra sidan kan det icke nekas att en
14173: mindre hågade att anlita densamma. fullständigt fri yrkesmässig arbetsförmed-
14174: IX,3. - :Ftuuhjelm, A. y. m. 357
14175:
14176: ling s\kulle medföra samma missförhållan- platssökande. Återkal,lelse av tillstånd skulle
14177: den, SOilll gjorde sig gällande innan den ske då missbruk av rättigheten blivit
14178: enskilda arbetsförmedlingen blev i lag för- begånget.
14179: bjuden. Därför bör av enskilda bedriven Om gällande lagstiftning angående ar-
14180: arbetsförmedling underställas en särsJkiU betsförmedling skulle ändras i den riktning
14181: effektiv och sträng inspektion. Ett exempel ovan framförts så att enskilda personer
14182: på huru en sådan övervakning kunde finge möjlighet att yrkesmässigt bedriva
14183: anord.nas ger Stockholms stads komrmunala arbetsförmedling, skulle detta åtminstone i
14184: förordning av 1916 om enskild arbetsför- en del avsoonde underlätta erhållande av
14185: medling. Rätt att yrkesmässigt bedriva arhetsplatser och arbetare och sålunda i viss
14186: arbetsförmedling borde vara beroende av mån minska arbetslöshet. På vi1ket sätt
14187: särskilt tillstånd, som blott sådana personer denna lagändring i detalj bäst skulle för-
14188: kunde erhålla, som kunna bevisa att de verkliga:s, kan icke utan en ingående under-
14189: inneha för yrket nödiga förutsättningar och sökning avgöras. Önskvärt vore om regerin-
14190: anställande av biträde även göras beroende g,en skulle gå i författning av en revision i
14191: av vederbörande myndighets godkännande. denna riktning av lagstiftningen på området
14192: Som vill'kor för erhållande av tillsrtånd bör och till riksdagen avlåta proposition härom.
14193: den sökande inn~ha en för rörelsen go~änd På grund härav föreslå vi, att riksdagen
14194: lokal. Sedan tillståndet erhållits borde måtte hes,luta hemställa,
14195: arbetsförmedlingsverksamheten stå under
14196: fortsatt övervakning av inspektionsmyndig- att regeringen måtte vidtaga åt-
14197: het och skulle den enskilda arbetsförmedla- gärder för åstadkommande av en
14198: ren förpliktigas att på bestämda tider, sådan ändring av gällande f,ag om
14199: exempelvis en gång i månaden, inlämna till arbetsförmedling, varigenom enskilda
14200: vederbörande myndighet en berättelg.e över personer efter tillstånd skulle få
14201: sin verksamhet, viiken berättelse skulle rättighet att under myndighets
14202: innehålla förteckning över förmedlade kontroll bedriva yrkesmässig arbets-
14203: och erbjudna platser, ävensom antalet förmedling.
14204:
14205: Helsingfors, den 11 februari 1929.
14206:
14207:
14208: Annie Furuhjelm. Berndt Kullbe1·g.
14209: And. Forsherg. J. W. Broman.
14210: Kaino W. Oksanen. Mandi Hannula.
14211: Aino Luostarinen. Ernst von Born.
14212: 358
14213:
14214: IX,a. - Toiv. al. N:o 61. Suomennos.
14215:
14216:
14217:
14218:
14219: Furuhjelm, A. y. m.: Voimassaolevan työnvälityslain
14220: muuttamisesta.
14221:
14222:
14223: I~ d u s k u n n a ll e.
14224:
14225:
14226: Sen johdosta, että yksityisten harjoitta- Työnvälit_Yk:sen menestykselliseen harjoit-
14227: massa työnvälityksessä oli ilmennyt väärin- tamiseen vaaditaan välittäjäitä sekä eri-
14228: käyttöä, julkaistiin 1'9117 työnvälitylu;estä koisia henkilökohtaisia ominaisuuksia että
14229: asetus, joka sääsi, että ainoastaan kunnat kokemusta ja henkilötuntemusta ynnä pai-
14230: ja yhdistykset ovat oikeutetut harjoittamaan kalli~ten olojen tuntemusta. Virallisessa
14231: työnvälitystä. Kun ~työnvälityslainsäädän paikanvälityksessä on asianomaisella pai-
14232: töä vuonna 192i6 muutettiin, pysytettiin kanvälittäjänä harvoin tilaisuutta hankkia
14233: sama rajoitus. Sen mukaisesti ei yksityisillä itselleen 1perusteellist.a. henkilötuntemusta
14234: henkilöillä ole oikeutta harjoittaa maassamme taikka oikeaa käsitystä tarjotuista työpai-
14235: työnvälitystä. S1iten pääasiallisesti kunnat koista, ja paikanvälitystoimiston henkilö-
14236: harjoittavat tätä liikettä, vaikka muutamat kuntaa valittaessa ei aina ole voitu kiinnit-
14237: eri aloilla toimivat yhdistykset ovat järjes- tää kyllin tarkkaa huOJlliota niihin henkilö-
14238: täneet myös paikanvälitystä. Tämä paikan- kohtaisiin ominaisuuksiin, joita tämä;nlaa-
14239: välitysoikeuden rajoitus ei ole kaikilla tuisessa toiminnassa tarvitaan. Seurauksena
14240: aloilla eikä kaikissa oloissa osoittautunut on tästä ollut, että monet sekä työnottaja-
14241: edulliseksi paikanväli:tyksen tehokkuudelle. että työnantajaryihmät välttävät kunnallista
14242: Eri työaloilla ovat sekä työnantajat että työnvälitystä ja ovat sen sijaan turvautuneet
14243: työntekijät tulleet tuntemaan, miten hai- paljon kalliimpaan työvoiman hankinta-
14244: tallista on, että ainoa laissa sallittu työn- tapaan, tahi on lakia kierretty.
14245: välitysmuoto on se, joka on kuntain tai Ylläesitetystä käynee selville, että sellai-
14246: yhdistysten hoidossa. Aivan erikoisessa nen muutos voimassaolevaan työnvälitys-
14247: määrässä ovat epäkohdat tulleet näkyviin, lakiin olisi tarpeen vaatima, että yksityi-
14248: kun on ollut hankittava työvoimaa koteihin, sille henkilöille annettaisiin jälleen oikeus
14249: siis alalle, jossa sekä työnantajan että harjoittaa ammattimaisesti työnvä1itystä.
14250: työntekijän henkilökohtaisten ominaisuuk- Silloin olisi odotettavissa, että henkilöt,
14251: sien tuntemuksella on suuri merkitys. Yh- joilla on ammattiin tarvittavat henkilökoh-
14252: disty~sille on työnvälityksen täysin tehokas taiset ja muut edellytykset, antautuvat tä-
14253: järjestäminen usein käynyt vaikeaksi ja hän toimintaan ja siten kävisi joustavampi
14254: konnallisessa työnvälityksessä ilmenee eri- ·mukautuminen työmarkkinain vaatimuksiin
14255: näisiä puutteita, jotka ovat vaikuttaneet sii- mahdolliseksi, varsinkin mitä tulee kodeissa
14256: hen suuntaan, että niin työnantajat kuin tarvittavaan työvoimaan.
14257: työntekijätkin ovat olleet vähemmän haluk- Toiselta puolen ·ei ole kiellettävissä, että
14258: kaita turvautumaan siihen. täysin vapaa ammattimainen tyoönvälitys
14259: IX,3. - Furuhjelm, A. y. m. 369
14260:
14261: toisi mukanaan samat epäkohdat, jotka tuli- määrästä. Lupa peruutettaisiin, kun oikeu-
14262: vat näkyviin, ennenkuin yksityinen työn- den väärinkäyttöä sattuisi.
14263: välitys laissa kiellettiin. Sen vuoksi on yksi- Jos voimassaolevaa työnvälityslainsää-
14264: tyisten harjoittMlla työnvälitys asetettava däntöä muutettaisiin ylläesitettyyn suun-
14265: erityisen tehokkaan ja ankaran tarkastuksen taan, niin että yksityiset henkilöt .saisivat
14266: alaiseksi. Bsimerkin siitä, kuinka tällainen mahdollisuuden harjoittaa työnvälitystä
14267: valvonta voitaisiin järjestää, antaa Tukhol- ammattimaisesti, niin se ainakin muuta-
14268: man kaupungin kunnallinen, yksityistä missa suhteissa helpottaisi iyöpaikkain ja
14269: työnvälitystä koskeva asetus vuodelta 1916. työntekijäN< saantia ja jossakin määrässä
14270: Työnvälityksen ammattimainen harjoitta- vähentäisi työttömyyttä. Sitä, millä tavoin
14271: misoikeus tulisi olla riippuvainen .erityisest'ä tämä lainmuutos yksityiskohtaisesti olisi
14272: luvasta, minlrä vain seUaiset henkilöt v~oisivat parhaiten toteutettava, ei voi ratkaista
14273: saada, jotka voivat todistaa, että heillä on ilman perusteellista tutkimusta. Toivot-
14274: ammattiin tarvittavat edellytykset, ja apu- tavaa olisi, että hallitus toimittaisi ky-
14275: laisten ottaminenkin tehdään asianomaisen seessäolevan lainsäädännön tarkastuksen tä-
14276: viraston hyväksymisestä riippuvaksi. Lu- hän suuntaan ja antaisi eduskunnalle siitä
14277: vansaannin ehtona on, että hakijalla on esityksen.
14278: käytettävänään liikettä varten hyväksytty Tämän nojalla ehdotamme eduskunnan
14279: huoneisto. Sittenkuin lupa on saatu, tulisi päätettäväksi toivomuksen,
14280: työnvälitystoiminnan olla jatkuvasti tarkas-
14281: tusviranomaisen valvonnan alaisena, ja ,olisi että hallitus ryhtyisi toinwnpitei-
14282: yksityinen työnvälittäjä velvoitettava mää- siin sellaisen muutoksen aikaansaami-
14283: rättyinä aikoina, esim. kerran kuukaudessa, seksi voimassaolevaan työnvälitys-
14284: antamaan asianomaiselle virastolle toimin- lakiin, joka oikeuttaisi yksityiset hen-
14285: nastaan kertomuksen, jonka tulisi sisältää kilöt luvan saatuaan harjoittamaan
14286: luettelo välitetyistä ja tarjotuista paikoista, viranomaisten valvonnan alaisena
14287: niin myös ilmoitus .paikanhakijain luku- työnvälitystä ammattimaisesti.
14288:
14289: Helsingissä, helmikuun 11 p :nä 1929.
14290:
14291:
14292: Annie Furuhjelm. Berndt Kullberg.
14293: And. Forsberg. J. W. Brornan.
14294: Kaino W. Oksanen. Mandi Hannula.
14295: Aino Luostarinen. Ernst von Born.
14296: 360
14297:
14298: IX,4. - Toiv. al. N :o 62.
14299:
14300:
14301:
14302:
14303: Leinonen: Esityksen antmnisesta laiksi kotityöntekijäin.
14304: suojelemisesta.
14305:
14306:
14307: E d u s kun n a ll c.
14308:
14309: Kotiansiotyö on muodostunut Suomessa- ammattialoja, missä tehdään kotityötä. Ul-
14310: kin melkoisen laajaksi erinäisillä käsityö- ja kopuolelle tutkimuksen jäi esim. trikooku-
14311: ammattialoiUa, varsirrkin niillä aloilla joilla donta-ammattiala. Tutkimus ei myöskään
14312: työskentelee naisia. Sellaisia ammattialoja tyhjentävästi selvittänyt kotityöalalla val-
14313: on ensinnäkin vaatetustyöalat kokonaisuu- litsevia asunto-oloja eikä myöskään täydelli-
14314: dessaan. Räätälintyöalalla tehdään run- sesti kotityöntekijäin terveysoloja, työpäi-
14315: saasti kotityötä. Toisen ja kolmannen luo- vän pituutta ja palkkaoloja koko laajuudes-
14316: kan liikkeet, varsinkin juutalaiset, teettävät saan, millä aloilla kotityötä tehdään. Täy-
14317: esim. miesten vaatetustyötä suuressa mää- dellinen selvyys tutkimuksen avulla olisi
14318: rässä kotityönä. Samoin naisten kappatyö saatava kaikilla aloilla, missä kotityö on
14319: on viime aikoina muodostunut myöskin suu- muodostunut pysyväiseksi. Edellä mainittu
14320: reksi osaksi kotityöksi. Valkotavara- ja tutkimus jo osaltaan selvittää, että meillä
14321: liinavaatetyön sekä trikookudonnan alalla kotityöntekijäin suojelus olisi tarpeenvaati-
14322: tehdään laajassa mittakaavassa kotityötä. ma ja voitaisiin senkin tutkimuksen perus-
14323: Vielä on useita muita aloja, kuten päähine-, teella ryhtyä lainsäädäntötoimenpiteisiin.
14324: Loruompelu- ja kravattityö, joissa kotityö Kun kotityöhön ei ole voitu ulottaa. ammat-
14325: on muodostunut huomattavaksi. tientarkastusta eikä muitakaan suojelus-
14326: Kotityö ilmenee vielä sellaisessakin muo- määräyksiä, mitä meillä on olemassa niitä
14327: dossa, että joku työntekijä vuokraa työhuo- teollisuus- ja ammattialoja varten, joissa
14328: neen ja ottaa siihen n. s. ,verstasvuokralai- työskennellään työnantajien johdon ja val-
14329: sia". Kukin työntekijä suorittaa omaan vonnan alla, niin siitä on ollut seurauksena,
14330: laskuunsa eri työnantajille työtä. Nämä että kotityöntekijäin työpäivä on rajaton.
14331: työpajat tuskin ovat olleet lain säätämän Palkat ova;t pienet, sillä kotityöntekijät
14332: ammattientarkastuksen a;laisia. Työnantaja asuen hajallaan eivät ole toistensa kanssa
14333: näistä työntekijöistä suojelusmääräyksiin niin läheisessä vuorovaikutuksessa kuin vers-
14334: nähden ei ole missään vastuussa, vaikka työ tastyöntekijät. Siten he ovat olleet voimatto-
14335: onkin muodostunut verstasmaiseksi. Sa- mampia estämään p.alkkojensa alenemista.
14336: moin muihin kotityönteki~öihin nähden ei Siitä johtuukin, että he ovat pakoitetut elä-
14337: työnantajana ole mitään vastuuta tervey- mänsä ylläpidoksi ahertamaan pitkiä työpäi-
14338: denhuoltoon ja työväen suojeluun: nähden. viä. Useat kotityöntekijät työskentelevät
14339: V. 1926 pantiin tutkimus toimeen vaate- asuinhuoneessaan, jossa asuu useita henki-
14340: tustyöntekijäin työoloissa. Tämän tutki- löitä, jota huonetta esim. perheellinen kGti-
14341: muksen ulkopuolelle jäi vielä useita työ- ja työntekijä käyttää asuntona, makuuhuo-
14342: IX,4. - Leinonen. 361
14343:
14344: neena sekä ruokailuhuoneena. Yksinäiset säännöstellä alimmat palkat kotityöstä.
14345: kotityöntekijät asuvat suuri osa asukkeina, Englannissa hyväksyttiin v. 1909 laki palk-
14346: ja jos on oma asunto, täytyy kalliiden vuok- kalautakunnista, joka koskee etupäässä lw-
14347: rien vallitessa pitää luona-asujia siinä huo- tityöntekijöitä.
14348: neessa, jossa työskentelee. Asuntotutkimus Pohjois-Amerikassa on myöskin julkaistu
14349: v. 1926 vaatetustyöntekijäin oloista toteaa, laki, joka koskee asuntohygienistä puolta,
14350: että vaatet'll.Salalla työskentelevistä koti- ja a·ntaa ammattientarkastukselle oikeuden
14351: työntekijöistä asui 26.9 % asukkeina, itse- tarkastaa jokainen huone, missä kotityötä
14352: näisissä vuokra-asunnoissa 58.1 %, epäitse- tehdään.
14353: näisissä asunnoissa 45.2 %. Ilmeistä on, Ruotsissa pantiin tutkimus toimeen koti-
14354: että liika-asutusta ja liiallista asuntoti- työntekijäin oloissa, jolla tahdottiin val-
14355: heyttä on olemassa, joten tässäkin suhteessa mistaa pohjaa lainsäädännölle lwtityönteki-
14356: olisi saatava suojelusmäruräyksiä asuntoihin jäin suojelemiseksi.
14357: nruhden.
14358: Meilläkin näyttäisi tarpeen vaatimalta,
14359: Suoj1elusmääräyk.siä kotityöntekijöille on
14360: että kotityöntekijäin suojelemiseksi olisi
14361: jo muissa maissa. Saksassa. v. 1911 säädet-
14362: ryhdyttävä la,insäädäntötoimenpiteisiin.
14363: tiin laki nimeltä kotityöasetus, Haus-
14364: arbeit,sgesetz. Tämä laki oikeuttaa ammat- Edellä esitetyn nojalla saan kunnioittaen
14365: tientarkastuksen pitämään huolta, että työ- ehdottaa eduskunnan päätettäväksi toivo-
14366: huoneiden, joita käytetään asuntona, täytyy muksen,
14367: olla ammattientarkastuksen hyväksymiä. että hallitus jättäisi Eduskun-
14368: Kotityöasetukseen hyväksyttiin v. 1923 li- nalle esityksen kotityöntekijäin swje-
14369: säys ,kotityöläisten palkka-asetus", Heim- lemise.sta ja alimpien palkkojen mää-
14370: arbeits·lohngese,tz, jonka mukaan voidaan riiärnisestä 7Jainsäädännön avttl~a.
14371:
14372: Helsingissä hdmikuun 12 p:nä 1929.
14373:
14374:
14375: Olga Leinonen.
14376:
14377:
14378:
14379:
14380: 63--29 46
14381: 362
14382:
14383: IX,s. - Toiv. al. N:o 63.
14384:
14385:
14386:
14387:
14388: Helo y.m.: Liilkeneuvostojärjestelmän toimeenpanemi-
14389: sesta.
14390:
14391:
14392: Ed u s kunnalle.
14393:
14394: :Maailmansodan jälkeisinä vuosina on nykyisissäkin olosuhteissa voidaan rJihtyä
14395: useissa maissa herännyt kysymys käytän- toimenpiteisiin osittaisten tulosten saavut-
14396: nöllisiin toimenpiteisiin ryhtymisestä kan- tamiseksi niin hyvin tuotantovälineiden
14397: sanvaLtaisuuden laajentamiseksi myöskin siirtämiseksi yksityist·en hallusta kuin myös
14398: yhteiskunnallisella alalla. Poliittis·ella työläisten oikeuksien lisäämiseksi työpai-
14399: alalla on kansanvaltaisuuden periaate suu- kalla. Tätä jälkimmäistä seikkaa erikoi-
14400: rin piirtein tunnustettu ja maailmansodan sesti t8ll'koittaa nykyään monessa maassa
14401: jälkeen poistettiin despotismin viimeisiä päiväjärjestyksessä oleva kysymys teolli-
14402: jätteitä useista Euroopan maista. :Mutta sesta kansanvallasta, jonka saavuttamiseksi
14403: yhteiskunnallisella alalla ja varsinkin tuo- on pidetty tärkeänä ryhtyä luomaan n. s.
14404: tannollisella alalla ovat olosuhteet yleensä liikeneuvostojärjestelmää.
14405: jatkuneet. suurin piirtein muuttumattomina Liikeneuvostojätrjestelmä tietää sitä, että
14406: pääasiassa työnantajan yks•invaltaan perus- liikkeen palveluksessa oleville työläisille,
14407: tuvina vastaten siinä suhteessa yksinval- niin hyvin henkistä kuin ruumiillista työtä
14408: tiuden aikaa poliittisella alalla. tekeville, annetaan oikeus _valitsemiensa
14409: Vaatimus täydellisen kansanvallan to- luottamusmiesten tai näiden muodostamien
14410: teuttamisesta tuotannollisdla alalla merkit- orgaanien, liikeneuvostojen kautta sekä
14411: see itse asiassa yhteiskunnal1istuttam.'ista, valvoa liikkeen toimintaa, sikäli kuin liik-
14412: s. o. tuotantovälineiden saattamista yhteis- keen työläisten etu sitä vaatii, että myöskin
14413: kunnan huostaan ja tuotannon järjestä- vaikuttaa suorastaan sellaisten liikettä kos-
14414: mistä pitämällä silmällä sekä yhteiskunnan kevien kysymysten käsittelyyn ja mtkai-
14415: tarrpeita eikä vain yksi,tyisten voitontavoit- suun, joilla on liikkeen työväestölle merki-
14416: telua että samalla sitä, että työntekijöille tystä mutta jotka tälhän asti ovat olleet
14417: työnsuorituksessa annetaan mwhdollisim- työnantajan yksin määrättruvissä. Tällaisia
14418: man itsenäinen, autonominen asema, joka liikeneuvostoja on perustettu joko vapaa-
14419: poistaisi sen orjuuttavan riip•puvaisuuden muotoisesti ulkopuolella lainsäädännön -
14420: tunteen, joka työntekijällä nykyisessä yh- viimeisimpänä esimerkkinä siitä on paT'ai-
14421: teiskuntajärjestelmässä luonno~lisesti aina kaa vireillä oleva kysymys liikeneuvostojen
14422: on. perustami8esta Köpenhaminan kunnan työ-
14423: Tuotantovälineiden yhteiskunnallistutta- läisille - mutta kysymystä on myös pidetty
14424: minen edellyttää nyky·isten poliittisten voi- niin tärkeänä, että monessa maassa valtio-
14425: masuhteiden muuttumista ja valtiovallan valta on katsonut asiakseen ryhtyä lainsää-
14426: joutumista työväenluokan käsiin. :Mutta jo dännöllistä tietä järjestämään liikeneuvos-
14427: IX,5. - Helo y. m. 363
14428: tojärjestelmää. Näin on tehty esim. Sak- kettä koskeviin asiapapereihin ja tilikirjoi-
14429: sassa, Itävallassa, Tshekkoslovakiassa ja Nor- hin, joista liikkeen tila saattaa selvitä.
14430: jassa, joissa on osittain yksityiskohtainen On ilman muuta selvää, mikä kasvattava
14431: lainsäädäntö liikeneuvostojärjestelmästä. ja opettava merkitys ylläesitetyllä liikeneu-
14432: Saksassa on kysymystä pidetty niin tär- vostojärjestelmällä on liikkeen työntekijöi-
14433: keänä, että säännös liikeneuvostojärjestel- hin, joilla siten on tilaisuus perehtyä
14434: mästä oli siellä otettu valtakunnan perus- siihen tärkeään tehtävään, joka niillä tuo-
14435: tuslakiin. tantovälinei tten yhteiskunnallistuttamisen
14436: Liikeneuvostojen toiminta käsittää jälkeen on tuotannon järjestämisessä.
14437: yleensä samanlaatuiset kysymykset kaik- Liikeneuvostojärjestelmä kaipaa vielä
14438: kialla siellä, missä se on lainsäädännöllisesti täydentämistä siinä suhteessa että neuvos-
14439: järjestetty. Siihen kuuluu luonnollisesti tojen yläpuolelle asetetaan kokonaisia tuo-
14440: ennen kaikkea varsinaisen työ,väenlainsää- tantoaloja ja y;htenäisiä tuotantopiirejä
14441: dännön valvominen, että työväenlainsää- edustavia kansanvalt~Risesti kokoonpantuja ·
14442: däntöä sovellutetaan ja oikealla tavalla. neuvostoja, jotka käsittelevät yleisempiä
14443: Tällöin tulee erikoisesti kysymykseen toi- koko tuotannonalaa tai yleensä tuotantoelä-
14444: minta työläisten suojaamiseksi työssä uh- mää koskevia kysymyksiä. 'Tämä täyden-
14445: kaavilta vaaroilta, niin että kaikkiin tar- täminen ei kohdanne suurempia vaikeuksia
14446: peellisiin toimenpiteisiin tässä tarkoituk- kun järjestelmälle on ensin laskettu pe-
14447: sessa ryhdytään sekä yleensä, että kaikkia roota edelläesitetyillä liikeneuvostoilla.
14448: annettuja määräyksiä ja työväen hyväksi Mielestämme olisi aika jo meilläkin ryh-
14449: tehtyjä sopimuksia kuten palkka- ja työ- tyä toimenpiteisiin liikeneuvostojen järjes-
14450: ehtosopimuksia tarkasti noudatetaan. Edel- tämiseksi. Asiasta ovatkin ed. J. Helo y. m.
14451: leen on pidettävä silmällä, ettei ilman riit- jättäneet v:n 1921 eduskunnalle valmiin
14452: tävää syytä ryhdytä sellaisiin toimenpitei- perustellun lakiesityksen työneuvostoista
14453: siin, jotka välillisesti huonontai,sivat työläis- (Liite VII: 2), jota esitystä eduskunta ei
14454: ten asemaa, kuten että ·Qte,taan käytäntöön kuitenkaan ennättänyt käsitellä. Seuraa-
14455: uusia työtapoja, liikettä tarpeettomasti su- vana vuonna ovat ed. J. W. K,eto y. m. esit-
14456: pistetaan tai laajennetaan j. n. e. Tär- täneet anomusehdotuksen (Liite IX: 16),
14457: keätä on edelLeen, että liikkeen työnteki- joka ei myöskään johtanut tulokseen. Asian
14458: jöille annetaan mahdollisuus vaikuttaa tärkeyden vuoksi katsomme kuitenkin ole-
14459: työnjohdon, varsinkin alemman työnjohdon van syytä, että valmistaviin toimenpiteisiin
14460: valitsemiseen. Heille :on edelleen myönnet- tämän kysymyksen ratkaisemiseksi vihdoin-
14461: tävä sananvaltaa siitä, missä järjestyksessä kin ryhdytään.
14462: työstä erottaminen ja työhön ottaminen ta- Ylläolevilla perusteilla ehdotamme edus-
14463: pahtuu, niin että varsinkin mielivaltaiselle kunnan päätettäväksi toivomuksen,
14464: työstä er.ottami,selle voidaan asettaa esteitä.
14465: Tehtävänsä suorittamiseksi on liikeneu- että hallitns valrnistaisi ja edm-
14466: voston luonnollisesti saatava tä;ydellinen knnnalle jättäiti lakies:itykfie;n n. s.
14467: selvyys liikkeen tilasta, jonka vuoksi sille on liikeneuvoSJtojärjestelrnän toirneen-
14468: annettarva tilaisuus perehtyä kaiikkiin lii- panernises·ta rnaassamrne.
14469:
14470: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1929.
14471:
14472:
14473: Johan Helo. Jussi Ra,po.
14474: Mikko Suokas. Viljo Rantala.
14475: Kalle Myllymäki. M. Ampuja.
14476: •• ••
14477:
14478: VALTIOPAIVAT
14479: 19 2 9
14480:
14481:
14482: LIITTEET
14483: X.
14484: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
14485: LAKI~ JA TOIVOMUSALOITEET.
14486:
14487:
14488:
14489:
14490: HELSlNKI 1929
14491: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
14492: Asevelvollisuuslakia koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
14493: 369
14494:
14495:
14496:
14497:
14498: Aalto, J. F. y, m.: Ehth:Jtus laiksi marrdSkuun 11 pa1-
14499: vifttä 1922 annetun asevelvollis·uuslain 13, 58 ja 59 §:n
14500: muuttamisesta.
14501:
14502:
14503: Edusik:unnalle.
14504:
14505: Sotalaitoksen ylläpitokustannukset ovat sia harkitsemaan asetettu komitea ehdotti,
14506: muodostuneet veronmaksajille niin suureksi antoi se 1928 vuoden lopulla asiantuntijan
14507: rasitukseksi, että eri yhteiskuntapiireissä on tehtäväksi tutkia, olisiko suurempia mahdol-
14508: jouduttu harkitsemaan keinoja sotilasmeno- lisuuksia lyhentää asevelvollisten palvelus-
14509: jen pienentämiseksi, ja onpa suuressa osassa aikaa siinä tapauksessa, että armeija raken-
14510: kansaa herännyt halu kokonaan vapautua nettaisiin aluejärjestelmän pohjalle. Näin
14511: armeijasta. Parhain ratkaisu tälle kysy- on asian ratkaisu yhä lykkäytynyt, mutta
14512: mykselle epäilemättä olisikin yleinen aseista nyt ei sitä enää olisi viivytettävä silläkään
14513: riisuutuminen, mutta kun tällaisen ratkai- perusteella, että aluejärjestelmää koskevat
14514: sun aikaansaaminen ei vielä tällä hetkellä tutkimukset ovat vielä loppuun suoritta-
14515: näytä mahdolliselta eikä näin ollen vielä matta, sillä palvelusajan lyhentäminen voi.-
14516: voida kokonaan vapautua sotalaitoksen 'daan toteuttaa siitä 'riippumatta, jääkö ar-
14517: tuottamista rasituksista, on toistaiseksi tyy- meija entiselleen vai tuleeko se rakennetuksi
14518: dyttävä näitä menoja supistaviin toimenpi- aluejärjestelmän pohjalle. Jos aluejärjes-
14519: teisiin. Yhtenä tilannetta lieventävänä kei- telmä havaitaan nykyistä edullisemmaksi,
14520: nona on jouduttu ajattelemaan asevelvollis- voidaan siihen myöhemmin siirtyä palvelus-
14521: ten palvelusajan lyhentämistä. Sitä ovat ajan pituudesta riippumatta. Sosialidemo-
14522: selittäneet kannattavansa eri puolueiden kraattisen ryhmän mielestä olisi asian rat-
14523: eduskuntaryhmät ja samoin ovat vuosina kaisua kiirehdittävä siitäkin syystä, että.
14524: 1927 ja 1928 toimineet hallitukset ilmoitta- palvelusajan pituus tulisi määrätyksi ennen
14525: neet olevansa halukkaita lyhentämään ase- 1932 vuoden alkua, jolloin päättyy asevel-
14526: velvollisten palvelusajan yhdeksään kuu- vollisten vanhempaan ikärajaan siirtymis-
14527: kauteen. kausi, ja olisi palvelusajan lyhentämistä tar-
14528: Asiassa ei kuitenkaan ole päästy eteen- koittava laki eduskunnassa hyväksyttävä
14529: päin. Käytännölliset toimenpiteet ovat tois- 1929 vuoden valtiopäivillä.
14530: taiseksi rajoittuneet siihen, että v. 1927 on Mitä tul·ee niihin pcrusteihin, joilla ase-
14531: asiaa harkitsemaan asetettu komitea, jonka velvollisten palvelusajan lyhentämistä on
14532: enemmistö asettui yleistä palvelusajan ly- vastustettu, on niiden johdoota ensiksi huo-
14533: hentämistä vastustamaan. Kun hallitus ei mautettava, että vastustajatkin ovat jo
14534: katsonut voivansa tyytyä niin merkityk- myöntäneet, että yhdeksän kuukautta on
14535: settömiin toimenpiteisiin, joihin ryhty- riittävän pitkä aika koulutuksen kannalta
14536: mistä palvelusajan lyhentämismahdollisuuk- katsoen. Tämän kannan on omaksunut se
14537:
14538: 63-29 47
14539: 370 X,1. - Asevelvollisuuslain muuttaminen.
14540:
14541: komiteakin, joka v. 1927 asetettiin harkitse- tässä suhteessa kehitys kulkenut aivan päin-
14542: maan palvelusajan lyhentämismahdollisuuk- vastaiseen suuntaan kuin mitä palvelusajan
14543: sia, ja se on tullut siihen tulokseen, että re- lyhentämisen vastustajat väittävät, sillä to-
14544: senri- ja aliupseeriksikin voi mies kouliiu- dellisuudessahan miespuolimm väkiluku on
14545: tua yhdeksässä kuukaudessa. Komiteahan 30 vuoden aikana lisääntynyt 485,308 :lla,
14546: ehdottaa mietinnössään, että reservi- ja ali- mikä lisäys jakautuu tasaisesti ja jatkuvana
14547: upseeriksi koulutettaville määrättäisiin yh- ilmiönä jokaiselle 10-vuotiskaudelle.
14548: den vuoden palvelusaika, josta yleensä ase- Kutsunnoissa hyväksyttyjen prosentti-
14549: velvollisille annettavaan pohjakoulutukseen määrästä on lausuttava, että lmmitea on sitä
14550: ehdotetaa:q käytettäväksi kolme kuukautta esittäessään ottanut laskelmiensa perus-
14551: ja aliupseerikoulutukseen kuusi kuukautta, teiksi vuosina 1904--1908 syntyneet, jotka
14552: minkä ajan jälkeen he ovat valmiit alok- juuri tärkeimmän kehityskautensa ovat jou-
14553: kaita opettamaan. Näin ollen ei voi jäädä tuneet kärsimään maailmansodasta johtu-
14554: epäilystä siitä, etteikö tavalliselle sotilaalle neen ,pulakauden aiheuttamasta ravinnon
14555: riitä 9 kuukauden koulutus, koska samassa puutteesta, mistä on ollut seurauksena poik-
14556: ajassa voidaan mies kouluttaa aliupseeriksi. keuksellisen heikko fyysillinen rakenne ja
14557: Mutta vaikka mainittu komitea pitää kou- huonompi terveys. Kun ajassa päästään
14558: lutuksen kannalta katsoen 9 kuukauden pal- niin :paljon eteenpäin, etteivät viimeksimai-
14559: velusaikaa riittävänä, vastustaa se kuitenkin nitut syyt enää vaikuta nuorten miesten ter-
14560: yleistä palvelusajan lyhentämistä sillä pe- veydentilaan, tulee palveluskelpoisten määrä
14561: rusteella, että sen kautta armeijan miesvah- lisääntymään ainakin 3,000 :lla miehellä.
14562: vuus supistuisi liian pieneksi. Komitea on Edellämainitun syyn häviäminen tulee vä-
14563: perustellut kielteistä kantaansa pääasiassa hentämään myös sairauden takia kesken
14564: sillä, ettei palvelusajan lyhentämisellä olisi palvelusta riveistä pois joutuvien lukua,
14565: miesvahvuutta vähennettävä, koska asekel- jonka komitea muutenkin on, tulevaisuutta
14566: poisten miesten luku on vähenemässä jo syn- silmälläpitäen, laskenut todellisuutta suu-
14567: tyneisyydenkin alenemisen vuoksi, ja koska remmaksi. Komitea on käyttänyt laskel-
14568: myös kutsunnoissa hyväksyttyjen prosentti- miensa perusteena yleisesikunnan esittämiä
14569: määrä on jatkuvasti alentunut, sekä sai- prosenttimääriä, joita se ei itsekään pidä oi-
14570: rauden takia kesken palvelusta riveistä keina, koska lausuu niistä: ,Tulevaisuutta
14571: pois joutuneiden prosenttiluku kohonnut, silmälläpitävien tehtävien laskelmien perus-
14572: jotka tekijät ovat huomattavasti pienentä- teena on tämä (yleisesikunnan) prosentti-
14573: neet armeijan määrävahvuutta. määrä kaiken tooennäköisyyden mukaan
14574: Mitä ensiksi tulee väitteeseen syntynei- paikkansapitämätön, sillä a:sevelvollis:uus-
14575: syyden alenemisesta, on sen johdosta huo- ijän lrohotessa, lääkintö- ja kasarmiolojen pa-
14576: mautettav~, että Suomen tilastollisen vuosi- rantuessa sekä koulutuksen nykyistä :parem-
14577: kirjan mukaan on miespuolinen väkiluku maksi järjestyessä tämä (riveistä pois jou-
14578: viimeisellä 30-vuotiskaudella lisääntynyt tuvien) prosenttimäärä saa.taneen alenemaan
14579: seuraavasti: hyvinkin huomattavasti.'' Ottaen huomioon
14580: V. 1895 ol~ •••••••• 0 0 1,245,810 edellämainitut tilannetta parantavat toimen-
14581: 1905 •••• 0 ••••• 1,436,976 piteet sekä sen, että työ- ja vartiopalvelus-
14582: " 1915 " 1,640,384 johon nyt käytetään noin 41 prosenttia koko
14583: " 1925 "
14584: • 0 •••••• 0.
14585:
14586:
14587:
14588:
14589: •• 0. 0 ••••• 1,731,118 asevelvollisten määrästä - pitäisi järjeste-
14590: " " lytoimenpiteiden !kautta tulla suoritetuksi
14591: Kuten ylläolevasta miespuolisten synty- ainakin puolta pieoommällä miesmäärällä,
14592: neisyyttä osoittavasta taulukosta näkyy, on voidaan laskea, että rintamapalvelusta suo-
14593: X,1. - Aalto, J. F. y. m. 371
14594:
14595: rittavien luku tulee yksin näiden toimenpi- nan markan säästö. Kasarmi-irtaimisto-,
14596: teiden kautta lisääntymään ainakin 3,500 :lla lääkintö- sekä asevelvollisten ja tavaran kul-
14597: miehellä. Vielä on otettava huomioon, että jetusmenoissa säästettäisiin noin 2,500,000
14598: palvelusajan lyhentämistä harkitsemaan ase- markkaa, ja kasarmirakennuksissa syntyvä
14599: tettu komitea on laskenut kutsunnoissa tu- säästö nousisi ainakin 4 miljoonaan mark-
14600: levan hyväksytyksi kutautuista vain 48 pro- kaan vuodessa. Näistä menoista jäisi siis
14601: senttia, mikä ilmeisesti on todellisuutta jo säästöä noin 40 mHjoonaa markkaa vuo-
14602: alhaisempi. On todennäköistä, että, yleisen dessa. Vähäksi ei ole myöskään arvioitava
14603: terveydelli&en tilanteen parannuttua, tule- sitä kansantaloudellista säästöä, joka ehdot-
14604: vaisuudessa tulee kutsutuista hyväksytyksi tamaatamme palvelusajan lyhentämisestä
14605: ainakin 55 prosenttia, mikä prosenttimäärä seuraisi, sillä siten vapautuisi tuottavaan
14606: on alhaisempi kuin mitä tähän asti on sa.a- työhön noin 1,850,000 ,työpäivää. Jos las-
14607: vutettu. Sekin merkitsee asevelvollisten lu- kemme työn tuottamaksi arvioksi v·aikkapa
14608: vlm lisääntymistä noin 3,000 :lla miehellä. vain 30 markkaa miestä ja päivää kohden,
14609: Näin ollen tulee siis tulevaisuudessa ole- tekee se noin 55,500,000 markkaa vuodessa.
14610: maan asevelvollisia armeijan riveissä noin V arovaistenkin laskelmien mukaan aiheut-
14611: 9,500 yli komitean arvioiman määrän. taisi ehdotuksemme hyväksyminen yhteensä
14612: Kun edellä osoittamamme asevelvollisten noin 100 miljoonan markan säästön.
14613: lisäys otetaan huomioon sekä lisäksi se mah-
14614: Palvelusajan lyhentämisen yhteydessä
14615: dollisuus, että kantaprikaatteja voidaan vä-
14616: olisi laissa määrättävä, että, sairaus- ja toi-
14617: hentää kahdella tai pienentää prikaattien
14618: pumislomia lukuunottamatta, asevelvollisille
14619: miesvahvuutta vastaavalla määrällä, voidaan
14620: voidaan, milloin erityisiä syitä on, ja mikäli
14621: todeta, että miesten vähyys ei ole palvelus-
14622: olosuhteet sen sallivat, antaa myös virkis-
14623: ajan lyhentämisen esteenä siinäkään ta-
14624: tys- ja juhlapäivälomia yhteensä enintään
14625: pauksessa, että elävän sotavoiman tarve ar-
14626: yksi kuukausi. Siitä voitaisiin säätää ase-
14627: vioitaisiin aikaisemman sotatekniikan perus-
14628: velvollisuuslain 13 § :ssä, johon olisi hyväk-
14629: teella, minkä mukaan ei enää ole armeijan
14630: syttävä uusi 4 :s momentti.
14631: miesvahvuuden IDJerkitystä arvosteltava,
14632: sillä vastaiset sodat, sikäli kuin niitä syttyy, Vielä olisi asevelvollisuuslain 58 ja
14633: tulevat olemaan ilma- ja kaasusotia, joita 59 § :stä poistettava ne säännökset, joiden
14634: käytäessä eivät armeijat näyttele entistä mukaan kansalaisluottamuksensa menettä-
14635: osaansa. Edellä esitetyt tekijät huomioon- misen takia ja uskonnollisista tai muista
14636: ottaen voitaisiinkin mielestämme asevelvol- omantunnon syistä asepalveluksesta vapau-
14637: listen palvelusaika lyhentää kuudeksi kuu- tettavien on suoritettava työpalvelusta yksi
14638: kaudeksi. Mutta koska olemme tietoisia vuosi ja kuusi kuukautta sekä säädettävä
14639: siitä, ettei niin huomattava lyhennysehdotus mainituista syistä työpalvelukseen siirrettä-
14640: vielä tällä kertaa saisi eduskunnassa riittä- ville sama palvelusaika kuin asepalvelusta-
14641: vää kannatusta, clldotamme, että kaikissa kin suorittaville. Niitä, jotka jonkun rikok-
14642: aselajeissa asevelvollisten palvelusaika ly- sen johdosta kärsimänsä rangaistuksen li-
14643: hennettäisiin yhdeksäksi kuukaudeksi, ja säksi ovat menettäneet kansalaisluottamuk-
14644: että reservi- ja aliupseereiksi koulutettavien sensa, ei enää olisi toistamiseen rangaistava
14645: palvelusaika määrättäisiin yhdeksi vuodeksi. pitemmällä palvelusajalla, eikä sitä olisi so-
14646: Ehdottamamme toimenpiteen kautta saa- vellutettava myöskään omantunnonsyistä
14647: taisiin armeijll!n muonitus-, päiväraha-, vaa- asepalveluksesta vapautuviin nähden, sillä
14648: tetus- ja varustus- sekä puhtaudenpito-, eihän ole oikeudenmukaista rangaista syyt-
14649: vuodevaate- ja olkimenoissa noin 34 miljoo- tömiä eikä myöskään niitä, jotka jo ovat
14650: 372 X,1. - Asevehollisuuslain muuttaminen.
14651:
14652: heille rikoksesta tuomitun rangaistuksen
14653: kärsineet.
14654: Siihen katsoen, että v. 1932 päättyy ase- että E d'ltSk'wnta hyvitksyisi s-ttin'U&-
14655: velvollisten korkeampaan ikään siirtytnisc van lakie.hdot'ltksMt:
14656: kausi, on mielestämme asianmukaista, että
14657: ikärajan korotus 'Otetaan jo ehdottamas-
14658: .<;&mme lain muutoksessa huomioon.
14659:
14660:
14661:
14662: Laki
14663: marraskuun 11 päivänä 1922 annetun asevelvollisnllSlain
14664: 13, 58 ja 59 §:n muuttamisesta.
14665:
14666: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 11 päivänä marraskuuta 1922 annetun
14667: asevelvollisuuslain 13, 58 ja 59 § :t näin kuuluviksi.
14668:
14669: 13 §. lustuslaitoksen etua välittömästi tahi välilli-
14670: Asevelvollinen kuuluu uostoväkeen sen sesti tarkoittavaa työtä saman ajan, mikä
14671: vuoden alusta, jona hän täyttää kahdeksan- tämän lain 13 § :ssä on asevelvollisten pal-
14672: toista vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän velusajaksi säädetty.
14673: on tullut viidenkymmenenkahden vuoden Erittäin arkaluontoisissa tapauksissa voi-
14674: ikään, j·ollei hän ole vakinaisessa palveluk- daan asewlvollisen myöskin muista vaka-
14675: sessa tai kuulu reserviin. vista omantunnonsyistä sallia suorittaa ase-
14676: Yleinen palvelusaika vakinaisessa väessä velvollisuutensa 1 momentissa säädetyllä ta-
14677: on yhdeksän kuukautta. Niille, jotka mää- valla.
14678: rätään koulutettavaksi reserviupseereiksi
14679: tahi aliupseereiksi, on palvelusaika yksi
14680: vuosi. 59 §.
14681: Aseettomasta palveluksesta säädetään .Asevelvollinen, joka on tuomittu kansa-
14682: 9 :nnessä luvussa. laisluottamuksensa menettäneeksi tahi julis-
14683: Vakinaisessa väessä palveleville asevelvol- tettu todistajaksi kelpaamattomaksi, voi-
14684: lisille voidaan, sairaus- ja toipumislomia lu- daan rauhan aikana sen vuoden alettua,
14685: kuunottamatta, milloin erityisiä syitä on ja jonka kuluessa hän täyttää kaksikymmentä-
14686: mikäli 'Olosuhteet sen myöntävät, antaa lo- yksi vuotta, mutta ennenkuin hän on tullut
14687: maa yhteensä enintään yksi kuukausi. kahdenkymmenenkahdeksan vuoden ikäi-
14688: seksi, kut.<sua suorittamaan puolustuslaitok-
14689: sen etua välittömästi tahi välillisesti tarkoit-
14690: 58 §. tavaa työtä niin pitkäksi ajaksi kuin
14691: Asevelvollisen, jota uskonnolliseen vakau- 13 § :ssä on asevelvollisten palvelusaj-aksi
14692: mukseen perustuvat omantunnonsyyt estä- säädetty.
14693: vät suorittamasta asepalvelusta, sallittakoon, Sodan aikana saatakoon sellainen hen-
14694: huolellisen tutkimuksen perusteella, täyttää kilö, jollei hän ennen liikekannallepalloa ole
14695: asevelvollisuutensa palvelemalla sairaanhoi- täyttänyt viittäkymmentäkahta vuotta; kut-
14696: tajana tahi muuna aseettomana tahi teke- sua työhön ja siinä pitää niin kauan kuin
14697: mällä sotilas- tai siviilijohdon alaista puo- sotaa kestää.
14698: X,t. - Aalto, .J. F. y. m. 8'18
14699:
14700: Jos tässä tarkoitettu henkilö elllliln tuo- hyväkseen vähennylifeli.Ji ~:nen l'auha~
14701: mitsemistaan on jonkin aikaa palvellut va- kaisesta työvelvollisuudestaan.
14702: kinaisessa väessä, on se aika luettava hänen Tämä laki tulee voimaan ............. .
14703:
14704:
14705:
14706: Helsingissä, he1mikuun 8 päivänä 1929.
14707:
14708:
14709: J. F. Aalto. J alm.ari Linna.
14710: Kaarlo Harvala. Vi)jo Rantala.
14711: Aug. Kuusisto. Albin Koponen.
14712: Mikko Suokas. Isak Penttala.
14713: .~ :p.e!U\M. Ki.eti ltkoaen.
14714:
14715: .WlQ
14716: 'f....U 'fYNä.
14717: ,.,~ .. Hilda SeppiUä.
14718: ••gQSt V3lUt.
14719: ~H''"'~
14720: Jussi Rapo.
14721: Aino Lehtokoski.
14722: Hilma Waljakka.
14723: Atte J. Muhonen. Armas Paasonen.
14724: Olga Leinonen. K. Valta.
14725: Iida Vihu_ri. ~flv. u~ttunen.
14726: K. H. Wiik. Matti Paasivuori.
14727: 4rt~ri ~t.o,. K.I.Jrt~
14728: T. Bryggari. J. W. Latvala.
14729: Edward Setili. Samuli Tervo.
14730: ~w N~m.tn. J. F. Tolonen.
14731: .,..~ 4'in:o~ V~f~d ~o~.
14732: "V:ilk ~0~ ~~R.yij~
14733: 374
14734:
14735: X,z. - Lak. al. N :o 9.
14736:
14737:
14738:
14739:
14740: Kulmala y. m.: Ehdotus laiksi muutoksista asevelvol-
14741: lisuuslain 13 pykälään.
14742:
14743:
14744: E dlusk unn:alle.
14745: '
14746: Viittaamalla si:iihen, mitä v:uooen 1928 val- että eduskunta päättäisi hyväksyä
14747: tiopäiville annetun toivomusaloitteen N :o 4 seuraavam lain 11 päivänä marras-
14748: (Liitteet I-XI) :perusteluissa on esiintuotu, kuuta 1922 annetun asevelvollisuus-
14749: ehdotamme, lain 13 pykälän muuttamisesta:
14750:
14751:
14752: Laki
14753: muutoksista asevelvollisuuslain 13 pykälään.,
14754:
14755: Eduskunnan :päätöksen mukaisesti muutetaan 'a'Servelvollisu'UIS1ain 113 pyjkiälä näin
14756: kuullllvalks:i: =
14757:
14758: 1'3 §. tahi tykistössä, 'jäävät kuitenkin ka.hdelk-
14759: ASJevelvollinci:L kuuluu nostovälreen sen saksi Jruukaude:ksi vakinaiseen palvel'U!k-
14760: vuoden .alusta, ,jona lhän ~truä seitsemän- seen. Sa:ma olkoon laki niistli., ;fotlka määrä-
14761: toista vuotta, sen 'VUoden loptpurun, ~ona ihän tään :k:onlutettaviksi reser:viupseereiiksi tahi
14762: on tullut viidenk;ym.nmnen:lmh.den vuoden alin:pseerei.:ksi.
14763: ifuään, jollei !hän ole villrinaisessa palveluk- Mitä 3 lmJomentissa on sää.dletty, ei kiuiten-
14764: sessa tahi kuulu resm"Viin. koon. kosJoo niitä, jotka siinä mainituissa
14765: Thinen palvelusaika vailcinaisessa :väessä joukoissa palvelevat as.oottomina tahi muu-
14766: on kuusi :kuukautta. ten aV'UStav.ana mlahistönä.
14767: Jotka pruveleva.Jt ,raltsuväessä, ilmailuvoi- 'Palwel'US'ajan pitnn:d;esta iyöpa1v:el~a
14768: missa, teknillisissä ,voimissa, sota1aiJvastossa säädetään 9 luvussa.
14769:
14770: Helsingissä:, 112 päirvänä helmikuuta 1929.
14771:
14772:
14773: K. Kulmala.
14774: Mauritz Fr. Rosenberg. Emil J. Tabell.
14775: Juho Perälä. J. Aug. Isaksson.
14776: S. Savolainen. F. Savenius.
14777: 375
14778:
14779: X,3. - Toiv. al. N :o 19.
14780:
14781:
14782:
14783:
14784: Keto y. m.: AsevelvoUisten päivärahan korottmnisesta.
14785:
14786:
14787: E d u s k u n n a: ll e.
14788:
14789: Asevelvollisille on voimassaolevan asevel- kaan olisi lisättävä, vaan päinvastoin tun-
14790: . vollisuuslain mukaan vakinaisessa palveluk- tuvasti niitä vähennettävä. Mutta tässä
14791: sessa ollessaan heidän .pienempiä tarpeitaan tapauksessa liika säästäväD.syys ilmeisesti on
14792: varten maksettava asetuksella määrättävä epäoikeutettua. Mitään muuta perustetta
14793: päiv'äTa}la. Tämä ,päivärah.an suuruus on nJlkyisen päivärahan määräämiselle .tuskin
14794: koko nykyisen asevelvollisuuslain voimassa- lieneekään ollut kuin vanha venäläisvallan
14795: oloajan ollut 1 mk. päiväisslä. Varattomille aikainen käytäntö, jolloin tuo päiväraha oli
14796: asevelvollisuuttaan suorittaville nuorukai- 10 penniä.
14797: sille, joilla ei ole säästövaroja eiikä mahdol- Asevelvollisten päivärahaa olisi näin ollen
14798: lisuuksia saada kotoansa avustusta, tuottaa mielestäanme nykyisestään melkoisesti koro-
14799: tuo päivärahan pienurus erinomaisen suuria tettava, jotta se osaksilk:aan vastaisi asevel-
14800: vaikeuksia asevelvollisuuttaan suorittaes- vollisuuslain tarkoittamaa asevelvollisten
14801: saan, sillä täytyyhän heidän lyhyillä lomil- .pienempien tarpeiden tyydyttämistä. Se
14802: laan kasarmialueiden ulkopuolella tai sotilas- menojen lisäys, mikä .tästä aiheutuisi val-
14803: kodeissa kieltäytyä vaatimattomimmistakin tiolle, voitaisiin varmaan järjest€lytoimilla
14804: huveista ja tarpeellisista nautintoaineista korvata. Sellaisena päivärahana, joka edes
14805: tai lisäravinnosta, joita varakkaammat ase- jossakin määrin -vastaisi lain tarkoitusta,
14806: velvollisuustoverinsa voiVIat lha.nkkia. Tästä mutta joka €i kohtuuttomasti lisäisi puolus-
14807: johtuu, että kaupungeissa, joissa joukko.. tusmenoja, voitaisiin pitää 3 ma.rkkaa.
14808: osastoja sijaitsee, saattaa tavata asevelvol- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
14809: lisia kerjäämässä kahvirahoja. Nuoret mie- EduskunDrul pmi.tettä-vä.ksi toivomuksen,
14810: het tulevat täten parhaana ikäkautenaan.
14811: pakotetuiksi menettelyyn, joka on alentavaa että hallitus 1·yhtyisi toimenpitei-
14812: j·a rtottumukseksi muodostuneena tuottaa siin asevelvoUisten päivärahan korot-
14813: pysyvää haittaa luontoon ke\b.ity'kselle. tamiseksi 3 markkaan päivässä ja että
14814: Asevelvollisuusrasitukset kylläkin ovat määräraJta tätä varten otettaisiin
14815: nreillä niin suuret, ettei kustannuksia suin- vuoden 1930 menoarvioon.
14816:
14817: Helsingissä 12 p :nä helmikuuta 1929.
14818:
14819:
14820: J. W. Keto. Mikko Ampuja.
14821: •• ••
14822: VALTIOPAIVAT
14823: 19 2 9
14824:
14825:
14826: LIITTEET
14827: XI.
14828: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
14829: TOIVOMUSALOITTEET.
14830:
14831:
14832:
14833:
14834: HEIJSINKI 1929
14835: V.<IONEUVOSTON KIRJAPAINO
14836:
14837: 63-29
14838: Rautateitä ja maanteitä y. m. koskevia toivomusaloitteita.
14839: 381
14840:
14841: XI,t. - Hemst. mot. N :o 1!. Xl,t.- Toiv. aL N:o 12.
14842:
14843:
14844:
14845:
14846: Hästbaekla m. n.: Ang. byggan4e av en Hästbacka y. m.: 1Jlaantien rakentami-
14847: landsväg från Ylihärmä landsväos sesta Ylihärmän maantien V öyrissä
14848: anknytningspunkt i P'lirå tiilla?uls~. oleVasta yhtymäkohdasta Koivulah-
14849: vägen i /( vevlax. den maantielle.
14850:
14851:
14852: T i ll R i k s d a g e .n. E d u s k u n n a ll e.
14853:
14854: Då undertecknade äro fullt övertygade Kun allekirjoittaneet ovat va:rmasti va-
14855: om att de mynd1gheter, som hava att över- kuutetut siitä:, että ne viranmnaiset, j{}iden
14856: vaka vägarna från V asa norrut, skola finna on valvottava Vaasasta p<Jlhjoiseen vieviä
14857: det nödvändigt att en ny landsväg bygges teitä, tulevat havaitsemaan tarpeelliseksi,
14858: från Ylihärmä landsvägs aniknytnings- että uru.'i maantie on rakennettava Ylihär-
14859: punkt i Vörii till landsvägen i K vevlaks, män maantien Vöyrissä olevasta yhtymäkoh-
14860: dels emedan ifrågavarande nya vä.g icke dasta Koivulahden maantielle, osaksi koska
14861: kommer att medföra mera kostnader än om kysymyksessäoleva uusi tie ei tule aiheutta-
14862: behövliga uträtningar göras å den gamla maan enemmän kustannuksia kuin jos tar-
14863: la.ndsvä.gen för att få den lämpad för auto- peelliset ojennukset tehdään vanhalla; maan-
14864: m{}biltrafik, DCh dels emedan vägen från in- tiellä, jotta se saataisiin aut{}liikenteelle so-
14865: landet till V asa g'enom sagda väg skulle för- v~ltuvaksi, ja osaksi koska sanottu tie lyhen-
14866: kortas rmed över 6 kilometer, få vi under täisi Vaasaan "Vievää sisämaan tietä yli 6
14867: hänvisning till motiveringen uti fin. mot. kilometriä, saamme viittaamalla 1928 vuo-
14868: N :o 1i' vid 1928 års riksdag föreslå, att den valtiopäivillä tehtyyn rah. aloitteeseen
14869: riksdagen måtte be..'!luta hos regeringen N :o 11 ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
14870: hemställa, toivomuksen,
14871:
14872: att 1·egeringen så [01·t som möjligt että hallitus laadituttaisi niin pimt
14873: ville låta utarbeta kostnadsförslag kuin suinkin kustannusarvion uuden
14874: för byggandet av en ny landsväg frdn maantien rakentamisesta Yl~"härmän
14875: Ylihärmä landsvägs anknytnings- ?Mantien Vöyrissä olevasta yhtymä-
14876: punkt i Vörå till landsvägen i Kvev- kohdasta Koivulahden maantielle n. s.
14877: laks invid den s. k. Vassorfjärden, V assorinselän luo sekä ottaisi sanot-
14878: samt för sagda väg ttpptaga behöv- tua tietä varten tarvittavan määrä-
14879: ligt anslag uti 1930 års budget. rahan 1930 mwden tulo- ja rnenom·-
14880: vioon.
14881:
14882: Helsingfors, den 9 februari 1929. Helsingissä, helmikuun 9 p :nä 1929.
14883:
14884: J. E. Hästback.a. August Tåg.
14885: J. Im. Bäck. Edv. Helenelund.
14886: K. V. Åkerblom. Otto J acobsson.
14887: J. Inborr. Berndt Kullberg.
14888: Levi Jern. K. H. Wiik.
14889: Isak Penttala.
14890: 382
14891:
14892: Xl,z. - Toiv. al. N:o 13.
14893:
14894:
14895:
14896:
14897: Arffman y. m.: Maantien rakentamisesta Kuhmoniemen
14898: kirkolta Hyrynsalmen MoiBiovaaran tielle.
14899:
14900:
14901: E d u s kun n a ll c.
14902:
14903: Kajaanin kihlakunnassa on vielä laa. Hyrynsalmen Moision tielle. Tämä tie saat-
14904: joja tiettömiä alueita, joissa asukas- taisi liikeyhteyteen mainitulla seudulla ole-
14905: ten toimeentulo kulkuneuvojen puutteessa van verrattain suuren asutuksen. Kun
14906: monella tavalla kärsii, puhumattakaan maantiekomiteakin on katsonut tämän tien
14907: väestölle itselleen koituvasta ajanhu- rakentamisen erittäin tarpeelliseksi, niin
14908: kasta ja vaivann.äöstä, mitä tiettömillä rohkenemme kunnioittaen ehdottaa eduskun-
14909: alueilla asuminen ti•etää. Niinpä Kuhmo- nan päätettäväksi toivomuksen,
14910: ni1mteu kunnan alueella kaivataan kipeästi
14911: uusia maanteitä. Niitä on useita anottu ra. että hallitus ottaisi v. 1930 val-
14912: kannettavaksi jo monia vuosia, mutta tur- tion talousarvioon 500,000 mk.
14913: haan. Tiekomiteakin on sellaisia ehdiotta- maantien rakentamiseksi K uhmonie-
14914: nut useampiailrin kyseessäolevrun kunnan men kirkoZta suunnassa Pajakka-
14915: alUJee'lle. Yksi kaikkein täT!keimpiä tällai- koski-Jokelar-Kettula--Koskenmäki
14916: sia rakennmtavia maanteitä olisi Kuhmonie- -Härmäkylä-HyrynsaJmen Moisio-
14917: men kirkolta suuntautuvan maantien raken- vaaran tie.
14918: taminen Härmäkylään ja sieltä edelleen
14919: •
14920: Hdsingissä helmikuun 1:1 p :nä 1•929.
14921:
14922:
14923: Kusti Arffman. T. Janhonen. Janne Koivuranta.
14924: XI,a. - Toiv. aL N:o 14.
14925:
14926:
14927:
14928:
14929: Janhonen y. m.: Maantien rakentamisesta Suomussal-
14930: men Piispajärven maantieltä Ylinäljängän Leino-
14931: senvaaralle sekä Hyrynsalmen kirkonkylästä Suo-
14932: mussalmen Pesiön kylään.
14933:
14934:
14935: E d u s k u n n a ll e.
14936:
14937: Viitaten anQmusehdotukseen N :o 37 v :lta ven maantiestä lähtien Alajärven ky-
14938: 1926 sekä sen perusteluihin rohkenemme län kautta v. 1920 tutkittua linjaa
14939: kunniQittaen esittää eduskunnan päätettä- pitkin Ylinäljängän kylän Leinosen~
14940: väksi toivomuksen, vaarallej
14941: 2) sekä 300,000 mk. maantien ra-
14942: että hallitus ottaisi v. 1930 valtion kentamiseksi H yt·ynsalmen kirkonky-
14943: tulo- ja menoarvioon lästä Haapaportaan koskelta lähtien
14944: 1} 500,000 mk. maantien raken- Hallan tilan kautta Suomussalmelle
14945: tamiseksi Suomussalmen Piispajär- Pesiön kylän Kivelän taloon.
14946:
14947: Helsingissä helmikuun 11 p :nä 1929.
14948:
14949:
14950: T. Janhoaea. Janne Koivuranta. Kusti Arffman.
14951: XI,<~. - Toiv. al. N :o l!i.
14952:
14953:
14954:
14955:
14956: Junes y. m.: Maantien rakentamiJsesta Turtolan pitäjän
14957: PelWn kylästä Kallio:niemeen ia siitä edelleen Kola-
14958: rin 'kirkonkylään.
14959:
14960:
14961: Ed u s kun n.a l1 e.
14962:
14963: Viime vuosien aikana suoritettu kiin- usein toimitettu siellä ja sikäläisten laitos-
14964: teämpi toiminta UUISien maanteiden raken- ten vä.l:ityksellä. Ja luonnollistahan onkin,
14965: tamiseksi maahamme on uooitla paikkakun- että sill~in, kun luontaisia liikenneyh.teytksiä
14966: nilla tuottanut hyviä tuloksia ja aiheuttanut omaan maahan puuttuu, väestö pyrkii suh-
14967: entisiin olosuhteisiin ja liikennöimismahdol- teisiin ja kosketuksiin sen paikkakunnan
14968: lisuuksiin muutoksia, jotka ovat aivan sil- kanssa, joka on lähinnä ja johon muuten on
14969: mää.npistäviä. Mutta paikkakunnilla, jotka helpp'O pääsy. Kapean joen ylimenon help-
14970: ovat etäämpänä lii!k:ekeskuksista tai harvem- pous, molemmin puolin rajaa väestön kesken
14971: paan asuttuja ja ovat vielä maantietä olemassa olevat sukulaisuus- y. m. suhteet,
14972: vailla, on 31Sema aivan toinen. Siellä ovat samoinkuin ymm:ärtäväinen suhtautuminen
14973: elinmahdollisuudet useimmiten kovin vaikeat pa:itkallisten rajaviranomaisten taholta ovat
14974: ja siellä henkiset ja taloudelliset edistymis- tällaisen tilanteen säUymisen tehneet mah-
14975: mahdollisuudet rajoittuvat pakostakin hyvin dolliseksi ja sillä tavoin elämisen ma'hdolli-
14976: suppeiksi. T'ällaisista oloista voi melkein suudetkin väestölle jossain määrin siedet-
14977: kyseenalaiseksi panna kuinka siellä nyky- täviksi.
14978: aika·ista, monipuolisemmaiksi ja täyde1lisem- Mlutta. onko tällaiJSen asiaintilan säilyttä-
14979: mäksi kehittyvää taloutta voidaan ensinkään minen pitemmän päälle oikea, asianmukai-
14980: kannattavasti hoitaa ja toteuttaa. nen ja hyväksyttävä, sen voi hyvällä syyllä
14981: Läntisellä rajaseudulla, Tornionjoen var- panna kyseenalaiseksi. Sillä paitsi sifå,
14982: rella, Turtolan ja Kolarin pitäjäin välillä että ·oloista, joissa väestö joutuu enemmän
14983: on suuri alue, n. s. Väylänvamen se.utu, joka tai vähemmän olemaan vieraan vaikutuksen
14984: on maantietä vailla ja muutenkin niin eris- alaisena ja seuraamaan vieraiden tarkoitus-
14985: tetyssä asemassa, että maantien saanti paik- perien toteuttamista. voi meille muodostua
14986: kakunnalle olisi aivan välttämätön. Se olisi raskas taakka, jonka vaikutuksia. me emme
14987: sitäkin kiireellisempi k'lln väestön liikennöi- voi niinkään helposti !huomata. Siitä myös-
14988: minen ja yhteYis esim. välttäm:ä:ttömäin ta- kin voidaan vetää crilaatuisia johtopäätöksiä
14989: lous- ja kulttuuritarpeitten tyydyttämiseksi, hal\ustamme ja kyvystämme saattaa maan
14990: olosuhteiden pakosta, on muodostunut mel- kaikki kansalaiset samaan asemaan ja sa-
14991: kein kiinteå;mmäksi ja sääru1öllisemmäksi. manlaiseen yhteyteen omien talous- ja kult-
14992: Ruotsiin 1kuin omaan maahamme. Kaupan- tuuripyrkimystemme kanssa.
14993: käynti, kirkolliset, !Opetukoolliset, avioliitto- Kun maantien rakentaminen kyseenalai-
14994: jopa kuolleiden hautaustoimituksetkin on selle aluee-lle, n. s. Väylänvarrclle, on mie-
14995: Xl,4. - Junes y. m. 385
14996:
14997: lestämme yhtenä oleellisena osana ja ehtona Kun hallituksen käytettävänä on mieles-
14998: mainitun tilanteen korjaamiseksi, niin olisi tämme riittävästi mahdollisuuksia saattaa
14999: se pikimmiten saatava toteutetuksi. Sen tar- tien rakennussuunnitelmat jo ensi syksyyn
15000: peellisuus ja välttämättömyys on eittämätön mennessä sille asteelle, että työn alulle pa-
15001: ei ainoastaan mainitulta kansalliselta ja noon tarvittava määräraha voitaisiin ottaa
15002: sivist1kselliseltä kannalta ka:tsoen, vaan jo ensi vuoden menoarvioon, niin olisi te-
15003: myös olemassa olevan ja asutustoiminnan keillä olevain suunnitelmain ja kustannus-
15004: kautta sinne suuresti lisäytyvän Y:åestön arvioiden valmistumista kiirehdittävä.
15005: henkisen ja taloudellisen tilan kohottami- Edellä sanotun nojalla ehdotamme kun-
15006: seksi pa11empaan vaurauteen. nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
15007: Tien tarpeellisuuden ja välttämättömyy- muksen,
15008: den on Pohjois-Suomen ja Karjalan maan-
15009: tiekomitewkin yksimielisesti omaksunut. Se että hallitus 1·yhtyisi tarpeellisiin
15010: on osan eli 25 km. esittänyt siitä ensimmäi- toimenpiteisiin maantien rakentami-
15011: seen ja toisen osan eli 46 lmn. toiseen tärkeys- seksi Turtolan pitäjän Pellon kylästä
15012: luokkaan. Samoin on koko Tiffi'llionjokilaa:k- n. s. Väylänvartta Kallioniemeen ja
15013: son kuntain yhteintm edustajakokous pitä- siitä edelleen Kolarin ki1·konkylii,äJn
15014: nyt sitä tärikeänä ja kiireellisenä. Näin ollen ja ottaisi sitä varten tarpeelliseksi
15015: ei voine olla muuta kuin ajan kysymys, mil- katsomansa määrärahan jo ensi vuo-
15016: loin tie an pantava rakennuksen alaiseksi. den menoarvioehdotukseen.
15017:
15018: He-lsingissä 9 p :nä helmikuuta 1929.
15019:
15020:
15021: Antti J unes. Uuno HanJlula.
15022: Kaarle Hä.Jminen. Kusti Arffmaa.
15023: E. A. Aaltio. Viljami KaUiokoskL
15024: T. Janhone.._.
15025:
15026:
15027:
15028:
15029: 63-29 49
15030: 386
15031:
15032: XI,s. - Toiv. aL N:o 1&.
15033:
15034:
15035:
15036:
15037: Heikkilä y. m.: Naantalin---Merimaskun maantien ja sii-
15038: hen kuuluvien lossin ia sillan rakentamisesta.
15039:
15040:
15041: B d u s k u n n a ll e.
15042:
15043: Liikenn~olot valtakunnan kaikilla kul- olisi väestö useampien perukulmien osalta
15044: milla, niin maalla kuin merdlä, niirn. manner- saatettu maantien kautta yhteyteen manner-
15045: maalla kuin saaristossakin vaativat pääs- maan kanssa, kaikkina vuodenaikoina. Näi-
15046: täkseen ajanmukaisen kehi·tykoon tasalle den seutujen pienviljelijä- ja kalastajaväes-
15047: määräsuuntaista toimintaa, ei ainoas- tön asuttamien alueiden iuontaisrikkaudet
15048: taan kulkuyhteyttä tarvitsijoiden vaan saataisiin tällä teolla vastaavaa hyötyä tuot-
15049: myös valtiovallankin taholta. Kieltämättä tamaan.
15050: on valtiovalta tässä pyrkimyksessä ollut mu- Pai·tsi edellämainrlttua etua, tulisi itse val-
15051: kana, mikäli se vaan 'On ;paässyt tietoisuu- tiokin suoranaisesti tästä hyötymään.
15052: teen täl'laisesta tarpeesta, ja toivottavasti se Luonnonmaan saarella sijaitsee nimittäin
15053: ainakin saaristolaisväestön vielä toistai- valtion omistama tasavallan presidentin ike-
15054: seksi syrjemmälle jääneitä liikenneparan- säasunto, Kultarannan huvilatila, joka tä-
15055: nuksia tahtoo edistää. män kautta pääsisi maantieyhteyteen man-
15056: Erityisesti olisi täl'lä kertaa syyt,ä kiin- nermaan kanssa. Siten säästyisivät monet
15057: nittää huomiota erään Turunmaan saaristo- menoerät, jotka nykyisin johtuvat hanka-
15058: osan saattamiseen maantieyhteyteen man- lasta liikeyhteydestä, ja myös valtakunnan
15059: nermaan kanssa. Suuri parannus tässä suh- päämiehen kesäasunto pääsisi valtakun-
15060: teessa saadaan aikaan, jos tie- ja vesiraken- tamme ar>foa vastaavaan kulkuyhteyteen.
15061: nushallituksen toimittamien tutkimusten, Edelläsanotun perusteella rohkenemme
15062: suunnittelujen ja kartoitusten mukaisesti kunni'Oittaen ehdottaa eduskunnam. päätettä-
15063: Rymättylän ja Merimaskun saari saatettai- väksi toivomuksen,
15064: siin Luonnonmaan saaren poikki rakennet-
15065: tavan noin 7 km. pituisen maantien kautta että hallitus vuoden 1930 tulo- ja
15066: yhteyteen mannermaan kanssa, siten, että mencJ<u·vioDSitykseen oUWsi Naan-
15067: edellämainittujen saarien väliseen sulana fJalin-M erim(lJskun maantietä ja sii-
15068: pysyvään salmeen ra;kennettaisiin lautta ja hen kuuluvien lossin ja sillan raken-
15069: I.Juonnonmaan ja mantereen välille silta. tamista varten toimitetun tutkimuk-
15070: Tällöin noin 100 km. pituisesta saaristosta sen perusteella 2,930,000 markkaa.
15071: Helsingissä, helmikuun 8 päivänä 1929.
15072:
15073: Bernhard Heikkilä. J. W. Latvala. And. Forsberg.
15074: F. J. Leino. Rafael Colliander. Gunnar Sahlstein.
15075: Knut Molin. P. Saarinen. Emil Jokinen.
15076: K. E. Aarnio. .J. E. Pilppula. Aino Lehtokoski
15077: Risto Ryti. Berndt Kullberg.
15078: 387
15079:
15080: Xl,6.- Toiv. al. N:o 17.
15081:
15082:
15083:
15084:
15085: Hannula U., y. m.: Sillan rakentamisesta Tornionjoen
15086: yli Tornion kaupungin ja 1'ornion aseman välille.
15087:
15088:
15089: E d u s k u n n a ll e.
15090:
15091: Viitaten v. 1927 valtiopäiville jätetyn muksen s~Uan rakentamisesta Tornion
15092: anomusehdotuksen n :o 40 perusteluihin eh- asemalta Tornion kaupunkiin sekä
15093: dotamme eduskunnan päätettävä!ksi toivo- sen jälkeen antaisi Eduskun'Mlle esi-
15094: muksen, tyksen tämän Tornionjoen yli kulke-
15095: että hallitus toim·ituttaisi tutki- van si-llan rakentamisesta.
15096:
15097: Hel'Sin-gissä, helmilmun 11 päivänä 1929.
15098:
15099:
15100: Uuno Hannula. K. A. Lohi.
15101: Antti Junes. Janne Koivuranta.
15102: 388
15103:
15104: XI,1. - Toiv. al. N:o 18.
15105:
15106:
15107:
15108:
15109: Tolo.ne.,_ y, m.: Kyrönsalmen lossin ottmnisesta valtion
15110: haltuun.
15111:
15112:
15113: E d u s kun n a ll !;).
15114:
15115: Nykyisen tiela:in voimaantultua jäivät kallinen väestö - siihen luettuna Itä-Savon
15116: yleisiä maa1.1teitä yhdistävät loosit valtion eri maalais:kuntain asukkwat - . s~;tavat ai-
15117: haltuun, mutta poiklkeusasemaa.n kuitenkin kaansa hukkaan kuluttaa. L:QSSia käyttävä
15118: joutui Savonlinnan kaupungin aineella, paikallimen Vläestö edelleen suuresti lisäänt~y,
15119: Olavinlinnan ja rautatiesillan välissä oleva mikä johtuu siitä, että Kyrönsalmen itäpuo-
15120: Kyrönsalmen lossi. Liikenteen yhä viikas- lella olevalla n. s. Miekkaniemen esikau-
15121: tuessa .on Savonlinnan kaupunki ollut voi- punkialueelle on hyvät levenemisen mahdol-
15122: maton lassioloja tyydyttävällä ·tavalla jär- lisuudet.
15123: jestämään, jonka vuoksi se on jo aikaisem- Jos Kyrönsalmen yli pääsy jo alust'a al-
15124: min kääntynyt maamme hallituksen puoleen kaen aijotaan saada nopeammaksi ja lii-
15125: pyynnöllä, että Kyrönsalmen lossi otettaisiin kennemahdollisuudet tältä {)saltaan nyky-
15126: valtion haltuun. Samanlaisen anomuksen aj·an vaatimuksia vastaaviksi, ei liene muuta
15127: on tehnyt Savonlinnan kaupungin kanssa keinoa, kuin rakentaa salmen yli a,josilta.
15128: liikeyhteydessä olevain Säämiugin, Keri- Paikan päällä toimitettava. tutkimus osoit-
15129: mä.eu, Punkaha:rjuu, Enonkosken ja Sa.von- tai!mon, onko sillan teko helpompaa rautatie-
15130: rannan kuntain tarkoitusta varten valitsema sillan yhteyteen tai siitä erilleen. Sillan
15131: toimik:uut1a, mutta ku:itenkaan ei vielä ole rakentamiseen ei kuitenkaan pysty pieni
15132: päästy toivottuun tulokseen. Swvonlinn.an kau;piliDki,, v:aan tämfån yleis-
15133: Kun valtio yleensä ei 1ossimwksuja kanna, hyödyllisen ja. koko ,paikkakunnan väestölle
15134: tuntuu senvuo:ksi kummalliselta, että Kyrön- tärkeän työn suoritus pitäisi valtion ottaa
15135: salmen yli !kulkijat ovat maksuvelvollisia, omruk.."ileen.
15136: josta Savonlinnan kaupunki ei pysty lossin Olisi suotavaa, että hallitus jo kuJ.uvana
15137: käyttäjiä vapauttamaan, ellei valtio ota .tä- vuonna panisi toimeen tutkirrnuksen sillan
15138: ten syntynyttä vaihin:koa kaupungille kor- paikasta, jossa on vain vähän valitsemisen
15139: vatakseen. varaa, ja tekomruhidollisnuksista sekä val-
15140: Ne lukuisat uHm- ja imtimaiset matkailij:at, mistaisi kustannusa.rvion. Seuraavan vuo-
15141: jotka ovat j.outu11100t m. m. lin'jalla IlllUltra'-- den tulo- ja menoarvioon voisi hallitus esit-
15142: Punkaiharj.u--iSa:v{)llllinnra maant.eitse esim. tää tarpeelliseksi katsomansa työmäärärahan
15143: autolla matkustamaan, ovat eräinä tun- ja ehdotwksen lossin siirtämisestä valtiolle.
15144: gosaikoina saaneet !lmuankin odottaa Ky- Edellä olevan perusteella kunnioittaen
15145: ronsalmen yli pääsyä. Tämä ka:lliin a:jan ehdotamme eduskunnan pä'äteHäväbi toi-
15146: hua&a:an ikulUittaminen j'ää kuitenkin mi- vomuksen,
15147: tättömän ·pieneksi sen rinnalla, mitlä pai-
15148: Xl,7. - Tolonen y. m. 389
15149:
15150: 1} että hallitus ryhtyisi sellaisiin 2) että hallitus panisi toirneen tut-
15151: toimenpiteisiin, että Kyrönsalmen kimuksen Kyrönsalmen yli suunnitel-
15152: lossi viipymä.ttä otettaisiin valtion ltm sillan tekomahdollisuuksista ja
15153: haltu1tn, j~ jättäisi asiasta esityksen edu.Ykun-
15154: nalle.
15155:
15156: Helsingissä, helmikuun 5 päivä11!ä 1929.
15157:
15158:
15159: J. F. Tolonen. K. Hakala.
15160: Toivo Halonen. Hilma W aljakka.
15161: E. V. Kuokkanen. Edv. Huttunen.
15162: Aino Luostarinen. M. Paavilainen.
15163: Emil Jutila. Aino Malkamäki.
15164: Mandi Hannula. 0. Kontio.
15165: 390
15166:
15167: Xl,s. - Toiv. al. N:o 64.
15168:
15169:
15170:
15171:
15172: Gebhard y. m.: :Rautatien rakentamisesta Helsingistä
15173: Bisteen asemalle.
15174:
15175:
15176: E d u s k u n n a ll e.
15177:
15178: Yli n:eljännesvuosi<ladan aikana on sekä Tästä suppeasta selonteosta käy jo ilmi,
15179: säätyvaltiopäivillä että wuskunnassa eri ·että mainittu rata joka tapauksessa kuuluu
15180: muodoissa ollut e-sillä ·kysymys suoran rauta- niiden joukkoon, jotka ovat otettavat huo-
15181: tielinjan rakentamisesta Helsingistä läntisen mioon uusia rautatielinjoja suunniteltaessa.
15182: Uudenmaan, Etelä-Hämeen ja Satakunnan Ajan pitkään ei voida jättää maan eteläis-
15183: hyvin viljeltyjen ja metsärikkaiden seutujen ten osien rautatietarvetta tyydyttämättä.
15184: yhteyteen. Vuonna. 1922 päätti eduskunta Pääkaupungin asukasluk"'ll on neljännes-
15185: vihdoin kehoittaa hallitusta valmistamaan vuosisadan aikana kasvanut ika:hdenkertai-
15186: esityksen eduskunnalle kotimaisen obligatio- seksi, joten (llintarpeiden ja pohtopuiden
15187: lainan ottamisesta radan rakentamiseksi lisätty tarve pääkaupungissa vaatisi entistä
15188: Helsingistä Rist.een asemalle Porin radalla, paljon laajempaa hyvillä ikulkuneuvoilla va-
15189: mutta vaikeutunut rahallinen tilanne maassa rustettua tuotantoaluetta, mutta pääkaupun-
15190: on nähtävästi ollut syynä siihen, ettei edus- kiin johtavat rautatielinjat ovat yhä samat
15191: kunnan päätös ole tullut toteutetuksi. kuin 215 vuotta sitten. Yhtä tärkeä kuin
15192: V. 192.5 lausui eduskunnan kulkulaitos- pä:ä!kaupungille olisi tämä rata niille kun-
15193: valiokunta tämän mdan rakentamista tar- nille, joiden kautta se tulisi iJrnlkemaan.
15194: koittavan anomusehdotuksen johdosta, että Niiden joukossa on kuntia, jotka voisivat
15195: ,rata monessa suhteessa on huomiota ansait- lähettää runsaasti mait'Oa Helsinkiin, mikä
15196: seva, se kun yhdistäisi pääkaupungin Lou- niille nyt on mahdotonta, j.a niiden joukossa
15197: nais-Suomen viljaviin ja yleensä taloudelli- ovat useat erittäin metsärikkaita. Suunnil-
15198: sesti vauraisiin paikkakuntiin sel(å huomat- leen radan varrella on esim. Someron pitäjä,
15199: tavassa määrässä lyhentäisi välimatkaa Sata- jossa on yli 17,000 ha viljeltyä maata, mutta
15200: kunnasta pääkaupunkiin". Valiokunta joka on 45 km etäisyydellä rautatiestä.
15201: lisäsi, että rata ,nähtävästi tulisi olemaan Myöskilli on otettava huomioon, että Etelä-
15202: taloudellisesti kannattava.. ' ' Vaikka kulku- Pohjanmaan kunnat suunnittelevat radan
15203: laitosvaliokunta kuitenkin tuli siihen pää- jatkamista Helsingin-Risteen radan poh-
15204: tökseen, että se rahallisista syistä. ei puol- joisesta päätekohdasta Kristiinaan, mikä
15205: tanut radan rakentamista, kannatti valtio- käy ilmi ed. Ta11kkasen y. m. anomusehdo-
15206: varainvaliokunta normaaliraiteisen rauta- tuksesta 1925 1vuoden valtiopäivillä.
15207: tien rakentamista Helsingistä Porin radalle, Helsingin-Rist.een radan varrelle tulevat
15208: joko Risteen tai Äetsän asemalle, sekä eh- kunnat Helsingin kauplmgista Porin radalle
15209: dotti määrärahan myöntämistä 1926 vuoden sa~kka ovat antaneet pätevät sitoumukset
15210: menoarviossa tarkoitusta varten. Eduskunta tarvittavain maa-alueiden lunastamisesta
15211: kuitenkaan ei yhtyn:rt ehdotukseen. ilmaiseksi. Ratasuunnasta on a.<>ianomai-
15212: XI,s. - Gebhard y. m. 391
15213:
15214: sella tavalla toimitettu silmämääräinen tut- taen ehdottaa edu:s~unnan päätettäväksi toi-
15215: kimus. Laskelmat radan vastaisesta. liiken- vomuksen,
15216: toostä ja kannatta.vaisuudesta on laatinut että kaUitus ensi viisivuotiskauden
15217: tilastollisen päätoimiston johtada. rakennusohjelmaan ottaisi rautatien
15218: Ylläsanotun perusteella saamme kunnioit- rakentamisen Helsingistä Risteen ase-
15219: malle Porin radalla.
15220:
15221: Helsingissä, helmikuun 8 päivänä 1929.
15222:
15223:
15224: Hedvig Gebhard. Hilda Seppälä.
15225: Artturi Aalto. Mandi Hannula.
15226: Eero Rydman. J ..W. Keto.
15227: Kaino W. Oksanen. Onni Talas.
15228: 392
15229:
15230: Xl,9. - Toiv. al. N :o &i.
15231:
15232:
15233:
15234:
15235: Kirra y. m.: Rautatien rakentamisesta Helsingistä Ris-
15236: teen aseman kautta Sei'liäjoert-iKristiinan radaUe.
15237:
15238:
15239: J<j d u s k u n u a. ll e.
15240:
15241:
15242: Jo kolmen vuosikymmenen ajan on ollut taloudellisesti !kannattaviksi ja tuottavat sen
15243: päiväjärjestyksessä kysymys rautatien ra- kautta hyötyä ei ainoastaan ratasuunnan
15244: kentamisesta läntiseen Suomeen siten, että varrella oleville paikkakunnille, vaan sa-
15245: ne laajat, väkirikkaat ja muutenkin suuret malla koko maalle. Se rata, jolro. lähtee
15246: taloudelliset kehitysmahdollisuudet omaavat Helsingistä halkaisee rautateitä vailla olevat
15247: alueet, jotka. läntisessä Suomessa sijaitsevat seudut läntisellä Uudellamaalla, Etelä-
15248: valtakunnan pääkaupungin ja Etelä-Pohjan- Hämeessä ja Satakunnassa sekä .päättyy jo-
15249: maan välillä, saataisiin nauttimaan rauta- honkin kohtaan Seinäjoen-Kristiinan ra-
15250: tien tuottamasta hyödystä. Niinpä ehdotti dalla, on sellainen päärata, jonka kautta
15251: valtiovarainvaliokunta mietinnössään halli- myös kauttakulkuliikeyhteys Turusta Venä-
15252: tuksen esityksen johdosta tulo- ja meno- jälle y. m. sen yhteydessä olevat tärkeät
15253: arvioksi vuodelle 1926 rautatien rakennet- liikennesuunnitelmat saruvat ratkaisunsa.
15254: tavaksi Helsingistä-Porin radalle ja 10 mil- Ryhtymättä tässä yhteydessä toistamaan ja
15255: joonan markan suuruisen määrärahan myön- y!ksityiskohtaisesti selostamaan niitä monia,
15256: tämistä tarkoitukseen. Eduskunnassa ei varsinkin talouselämän kannalta tärkeitä
15257: tämä valiokunnan ehdotus kuitenkaan saa- näkökohtia, jotka puhuvat tämän radan :pi-
15258: nut lopullista hyväksymistä. Ihmettelyä kaisen rakentamisen puolesta, pyydämme
15259: herätti laajoissa piireissä myös se, ettei viitata •edustaja Artturi Hiidenheimon y. m.
15260: eduskunta vahvistoossaan suunnitelman anomusehdotukseen N :o 50 19.24 valtiopäi-
15261: rautatierakennuksista vuosina 1926-1930 villä määrärahan myöntämis·estä rautatien
15262: ottanut tätä rataa suunnitelmaan. Tätä rakentamiseksi Helsingistä Risteen asemalle
15263: viisivuotisohjelmaa 1eduslrunnassa käsi tel- ja edustaja Tarkkasen y. m. anomusehdotuk-
15264: t.äessä lausuttiin kuitenkin varsin monelta seen N :o 58 samoilla valtiopäivillä. määrä-
15265: eri taholta se mielipide, että seuraavaa ra- rahan myöntämisestä rautatien rakentami-
15266: kennussuunnitelmaa laadittaessa ei tätä seksi Risteeltä Seinäjoen-Kristiinan ra-
15267: rataai enää voida. jättää huomioonottamatta. dalle. Ehdotamme eduskunnan päätettä.väksi
15268: Silrå onhan luonnollista että, samalla kuin toivomuksen,
15269: rakennetaan n. s. erämaan ra.toja, joiden tar- että hallitus, laatiessaan esitystä
15270: koituksena on nostattaa talouselämää har- rautateiden rakennusohjelmaksi lä-
15271: vaan asutuilla syrjäseuduilla, rakennetaan hinnä seuraavana viisivuotiskautena,
15272: myöskin sellaisia ratoja, jotka muodostuvat ottaisi siihen rautatien rakentamisen
15273: XI,n. - KilTa y. m. 393
15274:
15275: Helsingistä R-isteen aseman tai jon- Tarnpereen-Po'rin mdalla Beinä.ioen
15276: k1tn Jn'Unn sopivan kohdan kautta -Kr·istiinan radalle.
15277:
15278: Helsingissä, 8 päivänä helmikuuta 1929.
15279:
15280:
15281: Kalle Kirra. Bernhard Heikkilä.
15282: E. M. Tarkkanen. Oskari Lehtonen.
15283: T. A. Aalto-Setälä. J. 0. Ikola.
15284: Mauritz Fr. Rosenberg. Evert Nukari.
15285: J. Aug. Isaksson. Juho Perälä.
15286: Viljo Rantala. E. Ramstedt.
15287: J. E. Piippula. P. Saarinen.
15288: W. W. Tuomioja. Berndt Kullberg.
15289: Jalmari Leino. F. V. Härmä.
15290: F. J. Leino. Ansh. Alestalo.
15291: Martti Rantanen. Vilho Nikkanen.
15292: E. A. Aaltio. J. W. Keto.
15293: J. Im. Bäck. Aino Luostarinen.
15294:
15295:
15296:
15297:
15298: 63-29 50
15299: 394:
15300:
15301: Xl,to. - Toiv. aL N:o GG.
15302:
15303:
15304:
15305:
15306: Lehtinen, E. W. y. m.: Hels'ingin-Korian oikoradan
15307: rakentamisesta.
15308:
15309:
15310: Ed u s kun n a ll c.
15311:
15312: Helmikuun 13 päivänä 1928 pidettiin tosministeriö rautatiehallitukselle toimeksi
15313: Helsingissä kokous, jossa olivat läsnä Per- laatia suunnitelman kyseeilistä oikorataa
15314: najan, iL,apinjärven, Askolan, Orimattilan, varten ja lienee rautatiehallituksen suunni-
15315: Pukkila.n, Elimäen, Iitin, Liljendalin, telma valmistumassa aivan näinä päivinä.
15316: Kuusankosken, Pornaisten, Mäntsälän, Edellä olevan perusteella ehdotamme
15317: Myrskyiän ja Artjärven kuntien sekä Hel- kunnioittaen eduskum1an päätettäväksi
15318: singin ja Porvoon kaupunkien edustajat. toivomuksen,
15319: Kokouksen päätöksen mukaisesti käännyt-
15320: tiin samana päivänä kirjelmällä kulkulai- että hallitus antaessaan Eduskun-
15321: tosministeriön puoleen, jossa kirjelmässä Ml~e esityksen rau:batierakennuksista
15322: huomauttamalla suunnitellun Helsingin ja viisivuotiskaudeksi 1931-1935 ot-
15323: Korian välisen oikoradan suuresta merki- taisi H elsingin-Korian oikoradan
15324: tyksestä sekä vientiratana että pääkaupun- ohjelmaansa ja että rakennustyöt
15325: gin muonitusratana pyydettiin sanotun oi- manitulla radalla pantaisiin altille
15326: koradan taloudellista ja koneellista tutki- ensimmäisten joukossa.
15327: mn.<lta. ·Esityksen johdosta antoi kuilikulai-
15328:
15329: Helsingissä, helmikuun 8 päivänä 1929.
15330:
15331:
15332: E. W. Lehtinen. Arlturi Aalto.
15333: Leo Gummerus. Henrik Kullberg.
15334: Georg Schauman. Eero Rydman.
15335: Mandi Hannula. Hedvig Gebhard.
15336: Axel Palmgren.
15337: 395
15338:
15339: XI,n. - Toiv. al. N :o 67.
15340:
15341:
15342:
15343:
15344: Ryömä y. m.: Rautatien rakentamisesta Helsingin
15345: lähistöltä Por'ln radalle.
15346:
15347:
15348: E d u s k u n u a 11 e.
15349:
15350: Helsingin-Ristoon radan nimellä tun- pungista käsin. On tärfkeätä, että, sa-
15351: nettu rautatiehanke on jo kauan ollut päivä- m~~tllakuin on pidettävä huolta rautatei-
15352: järjestyksessä ja saavuttanut myöskin edus- den rakentamisesta metsä- ja harvaan asut-
15353: krmnassa suurta kannatusta, kun sitä on eri tuihin seutuiihin, samalla myöskin pidetään
15354: asiain yhteydessä käsitelty. Tämä rata huolta asuttuj·en ja viljeltyjen seutujen
15355: lähtisi Helsingin kaupungin lähettyviltä, rautatie- ja muiden liikenneolojen paran-
15356: katkaisisi Turun-Toijalan radan ja päät- tamisesta.
15357: tyisi ensi alussa Porin rataan, josta sitä voi- Esittämillämme perusteilla ja viitaten li-
15358: taisiin jatkaa Suupohjan rataan saakka. säksi 1924 vuoden valtiopäivillä tehdyn
15359: Tällä tavalla tulisi tämä rata yhdistämään anomusehdotuiksen N :o 50 perusteluihin, eh-
15360: Länsi-Uudenmaan ja Satakunnan viljavat dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
15361: ja asutut seudut pääkaupungin kanssa, sa- muksen,
15362: malla kuin se tulisi myöskin palvelemaan
15363: asutustarkoituksia. Rata olisi tärkeä myös- että hallitus laatiessaan esitystä
15364: kin senvuoksi, että se yhdistäisi Satakun- z.a.iksi seuraavien vuosien rawtl.atiem-
15365: nan maakuntaan kuuluvan Turun ja Po- kennuksista, ottaisi siihen normooli-
15366: rin läänin osan suoralla linjalla lähelle lää- roiteisen rautatien rakentamisen
15367: nin pääkaupunkia Turkua ja tekisi maini- HelSingin lähistöltä Porin radalle,
15368: tun Turun ja Porin läänin osan hallinnol- jonka r<awtatien 1·akenmtstyöt aloYite-
15369: lisen hoidon helpommaksi läänin pääkau- vaan vuonna 1931.
15370:
15371: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1929.
15372:
15373:
15374: Hannes Ryömä. .Jalmari Linna.
15375: Aug. Kuusisto. Emil Jokinen.
15376: J. A. 11.,ahler.
15377: 396
15378:
15379: XI,tz.- Toiv. al. N:o 68.
15380:
15381:
15382:
15383:
15384: Saarinen, P. y. m.: Rautatien rakentamisesta Salon
15385: asemalta Lohjan pitäjään H elsingin-Risteen radalle.
15386:
15387:
15388: B d u s k u n n a ll e.
15389:
15390: Yhä tärkeämmäksi on tullut Turun- vanhan, tarkoitukseensa sopimattomasti
15391: 1'ukholman reitti maamme yhteydelle suunnitellun radan uudelleen rakentaminen
15392: Länsi- ja Keski-Euroopan kanssa. Talvi- tulee miltei yhtä kalliiksi kuin aivan uuden
15393: seen aikaan on se ainoa tie, jota myöten voi- radan rakentaminen, joten ei siis tarvitse
15394: daan pitää yllä säännöllistä matkustaja- ja pelätä liikenteen kehityksen sitä vaatiessa
15395: postiliikettä ulkomaiden kanssa. Tämä liike ratojen rakentamista melko lähellekin toi-
15396: on lisäällltynyt nopeammin kuin on odo- siaan.
15397: tettu. Mainittu reitti näyttääkin ainoalta Kaikki edut, joihin edellä on viitattu,
15398: luonnolliselta, eikä siis liene mahdollista, saavutettaisiin ja kaikki haitat poistettai-
15399: että tulevaisuudessakaan mikään muu reitti siin, jos Salon asemalta rakennettaisiin
15400: kykenisi kilpailemaan Turun-Tukholman rata LohjanjäJrven pohjoispuolitse I-'ohjan
15401: reitin kanssa. pitäjään, jossa se sopivassa kohdassa yh-
15402: Sentähden rautatieverkon laajentamista tyisi suunniteltuun Risteen-Helsingin ra-
15403: suunniteltaessa on pidettävä silmällä, että taan. Jos suunniteltu Helsingin-Korian
15404: maamme pääkaupungin ja sen kautta koko rata rakennettaisiin saman suunnitelman
15405: Itä- ja Koillis~Suomen yhteys Turun kanssa mukaan kuin rataosa Salo-Lohja-Hel-
15406: tulee mahdollisimman hyväksi. Samalla sinki, niin olisi ainoastaan rataosa Salo-
15407: tulisi ottaa huomioon, että halvimmalla ta- Turku rakennettava uudestaan. Tämä jo
15408: valla voitaisiin saada järjestetyksi kautta- on osaksi tapahtunutkin Halikon aseman
15409: kulkuliikenne 1'ukholmasta Pietariin, sitten länsipuolella, jonne on rakennettu tunneli,
15410: kun tämä reitti joskus tulee aukeamaan. jotta liikenteen turvallisuus paranisi ja väl-
15411: Nykyinen rannikkorata ei kuitenkaan tyttäisiin liian jyrkistä käänteistä sillä koh-
15412: sovi raskaalle liikenteelle teknillisten heik- dalla. - Näin saataisiin täysin ajanmukai-
15413: kouksiensa ja kompromisseista joihtuvan nen rata Turusta Helsinkiin ja sen kautta
15414: suuntautumisensa tähden. Onhan jo useina Viipuriin, Itä- ja Kloillis-Suomeen sekä Pie-
15415: vuosina määrättyihin aikoihin osoittautunut, tariin. Tämä rata tulisi olemaan myös
15416: että radan on erittäin vaikea tyydyttää edes niin suoraviivaisesti suunniteltu kuin kaut-
15417: Salon teollisuuden tarvetta. Samoin on rata- . takulkuradalta voi vaatia ja kulkemaan
15418: osa Hanh"1()----Helsinki ankaroina talvina ollut länsipäässään Suomen ihedelmällisimpien
15419: ylirasitettu. Vielä huomautettakoon, että ja parhaiten asuttujen seutujen kautta.
15420: kokemus on osoittanut pääasiassa saman Rata Salo-Lohja tulisi sitäpaitsi kulke-
15421: teknillisen suunnitelman mukaan rakenne- maan suurelta osaltaan seudun läpi, joka ei
15422: tulta Jyv;iskylän-Haapamäen radalta, että ole rautatien välittömän vaikutuksen alai-
15423: XI,12. -- Saarinen, P. y. m. 397
15424:
15425: sena, riippuen etenkin Lohjan ja Kiskon sivat saavutettavissa Helsingistä vain muu-
15426: vesistöjen eristä;västä vaikutuksesta. On ni- tamassa tunnissa.
15427: mittäin huomattava, että näiden vesistöjen Edellä mainitut tärkeät liikennepoliitti~
15428: laskusuunnat eivät satu yhteen luonnollis- set seikat vaativat siis välttämättä, että ra-
15429: ten liikesuuntien kanssa senjälkeen kuin dat Helsinki-Koria, Hel:sinki-Riste ja
15430: Helsingistä on tullut suurkaupunki, joka Salo--Lohja ovat samalla kertaa suunnitel-
15431: hallitsee ympäristöänsä paljon laajemmalti tavat ja yhtenäisen rakennusohjelman mu-
15432: kuin silll(}in, kun He1singin--Karjaan rataa kaan rakennettavat.
15433: suunniteltiin, puhumattakaan Hangon- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
15434: Hyvinkään radasta. Näillä seuduin on kui- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
15435: tenkin kukoistaNa maanviljelys ja suuret
15436: alat hyvin kasvavaa metsää, jotka suuresti että hallitus Zootiessaan esitystä
15437: hyötyisivät suunnitellusta radasta, joten rautateiden rakentamisohjelmaksi lä-
15438: sillä tulisi olemaan myös huomattava pai- hinnä seu11aavana viisivuotiskautena
15439: kallisradan merkitys. Myös tulisi se ole- d~i siihen rau"hatien rakentamisen
15440: maan, varsinkin itäpäässään, suuriarvoinen Salon asemaUa Lohjan pitäjään,
15441: Helsingin varustamisessa tuoreilla ravinto- jossa se sopiva&.~a kohdassa yhtyisi
15442: aineilla, eikä ilman merkitystä matkailija- suunniteltuun H elsingin-Risteen ra-
15443: liikenteelle. Mainittakoon vain Lohjan, taan.
15444: Vihdin ja Kislwn kauniit seudut, jotka oli-
15445:
15446: Helsingis&\ 12 päivänä helmikuuta 1929.
15447:
15448:
15449: P. Saarinen. K. E. Aarnio.
15450: 398
15451:
15452: XI,t3. - Toiv. al. N:o 69.
15453:
15454:
15455:
15456:
15457: Sahlstein y. m.: TuTun-Riihimäen mutatien nikenta-
15458: rnisesta.
15459:
15460:
15461: E d u s k u n n a ll c.
15462:
15463: Valtion kulkulaitoskomitean marraskuun li:ikenneyhteyt~ itäänpäin Suomenlahden
15464: 24 päivänä 1920 antamassa mietinnössä Suo- vohjoispuolitse oli m. m., että Turun-Riihi-
15465: men rautatieverkoston suunnittelusta ja vas- mäen rautatielinja saataisiin aikaan. Näin
15466: taisesta kehittämisestä asetettiin esitetyillä ollen ei ole enää olemassa Turun-Riihimäen
15467: syilrå kautakulku- ja kaukoliikenneradoista rautatien ottamiselle rakennusohjelmaan
15468: ensimmäiselle sijalle Turun~Rii:himäen ra- kauUakulkuratana sitä estettä, minkä. halli-
15469: ta; ja esiwtt1in siinä liswksi, että tämän ra- tus esittäessään edookunnalle ehdotuksema
15470: dan rakennustyöt olisi pantava alulle jo rautatierakennuksiksi vuosina 1923-27 mai-
15471: vuonna 1926. nitsi olevnn.
15472: Eduskunnalle edeUämainitun kulkulaitos- Koskien sitten Turun-Riihimäen ra.dan
15473: komitean mietinnön perusteella tekemässä:än mevkitystä kaukoliikenneratana, huom.autet-
15474: esityksessä rautatierakennuksista vuosina takoon, että meillä on rautateistön yksi tär-
15475: 1923-27 ehdotti silloinen maan hallitus vas- keimpiä tarkoituksia edistää ulkomaankaup-
15476: toin komitean esitystä, että kysymys Turun paa, vientfå ja tuontia. Kaukoliikenne-
15477: --Riihimäen rautatien rakentamisesta jätet- ratojen toisena päätepisteenä onkin tämän
15478: täisiin ratkaisematta, kunnes asiaa tutkittua takia oleva merisata:ma. Merisata.mistammc
15479: oli s8ia:tu selko siitä, mikä ;paikka Suomen ovat taasen ne ensi kädessä lukuun otettavat,
15480: puolella oli valittava Suomen ja Ruotsin vä- missä meri on kauemman aikaasulanaja lii-
15481: lisen jobpäiväisen lahnaliikenteen rpäätekoh- kenne voi käydä päinsä kautta vuoden, toi-
15482: daiksi. sin sanoen 1äntisim.mät Etelä-Suomen sata-
15483: Kuten tiedetään, asettivat Suomen ja Ruot- mista. Tarkastellessa nykyistä ra:utatie-
15484: sin hallitukset vuonna 1920 yhteisen liiken- verkkoamme, havaitsemme, että se tyydytfåä
15485: nekomissiouin tutkimaan mahdollisuuksia vermttain huonosti vaatimukset juuri mai-
15486: paremman Suomen ja Ruotsin välisen me- nitussa suhteessa, sillä vientitavaraa kulje-
15487: ren:k.ulkuyhteyden aikaansaamiseksi. V aitio- tettaessa esim. koillisessa ja. idässä sijaitse-
15488: neuvostolle lokalmussa 1923 jättämässään vista läu1tökohdista lommisessa sijaitsevaan
15489: mietinnössä tuli komissioni perustettavaksi viennin kokoamispaikkaan se joutuu kulke-
15490: ehdotta.mansa, valtioitten toimesta ylläpidet- maan tarpeettoman pitkiä kiertoteitä.
15491: tävän laivalinjan ,päätepisteisiin nähden sii- Rautatieverkkoamme on siis sopivilla lisä-
15492: hen tulokseen, että Turku Suomen puolella rakennuksilla tiiydennettävä voidaksemme
15493: oli tässä suhteessa sopivin. Komissiouin saada sen mahdollisimman hyvin sopeutu-
15494: mietinnöstä käy vielä selville, että edelly- maan nykyajan vaatimU:k<>iin. Tinkimättö-
15495: tyksenä suunniteltaessa Ruotsin vastaista miinä päämaäränä on pidettävä, eWi. pää-
15496: XI,u:. - Sahlstein y. m. 399
15497:
15498: rautatieverkon muodostavat mahdollisimman ensimma1sma otettava rautatiera,kennus-
15499: s·uorat ernäradat, jotka niin hyvin kuin mah- ohjelma.an. Se tulee kulkemaan tiheästi
15500: dollista tyydyttävät sekä kauttakulkuliiken- asuttuja ja erittäin vankkoja viljelysseu-
15501: teen että oman ulkomaankauppmnme vaa- tuja sekä koskettamaan laajoja niin hyvin
15502: timukset. valtion kuin yksityistenkin omistamia metsä-
15503: Yhtenä kaikkein tärkeimmistä tällaisista maita, joitten tuotteet odottavat ipääsyä
15504: radoista on mainittava Turun-Riihimäen markkinoille.
15505: rautatie, joka kuluvana vuonna tulee ol- Kuten tilastosta käy selville, on maan van-
15506: leeksi 25 vuotta päiväjärjestyksessä saa- hin maakunta. jätetty l'autatieyhteyksiin
15507: matta myönteistä ratkaisua huolimatta siitä, nähden huonoimpaan asemaan, silrä missään
15508: että sen tarve oli varsin tuntuva jo kauan ei asukaslukuun nähden ole niin vähän rau-
15509: ennen maailmansotaa varsinkin senjälkeen tateitä kuin juuri Turun ja Porin läänissä.
15510: kuin 'Turun talviliikenne vakiintui. Sodan Näin ollen tuntuu siis enemmän kuin oikeu-
15511: vuoksi joutuivat kaikki suunnitelmat tois- denmukaiselta, että tehty virhe korjataan
15512: taiseksi lepäämään, mutta nyt, kun kansain- niin pian kuin mahdollista, tämä sitä suu-
15513: välistä kauppaa haitanneet esteet alkavat remmalla syyllä, kun on osotettu rautatien
15514: vähitellen poistua, tulevat nämäkin kysy- tulevan kannattavaksi ilman lmuttakulku-
15515: mykset ennemmin tahi myöhemmin päivä- liikennettä:kin. Kun vielä otetaan huo-
15516: järjestykseen ja tällöin täytyy meillä olla mioon, että tämän rautatien avull:a voidaan
15517: näytettävänä jotakin valmista eikä vain saada 8-ikaan parempi yhteys Turun ja Hel-
15518: suunnitelmia, sillä muussa tapauksessa me- singin välille rakentamalla vastaisuudeBSU
15519: nee liikenne muille teille, minkä jälkeen sitä siltä haararata Helsinkiin, ei voida tulla
15520: on enää vaikea: saada t3Jkaisin. Viime vuo- muuhun tulokseen, iknin että kysymyks~
15521: sien kuluessa on m. m. Ruotsin tavaran- oleva rautatie on saatava. rakenteille niin
15522: vaihto Venäjän kanssa osottanut kasvamisen pian kuin mahdollista.
15523: merkkejä, mutta on tämä samoin kuin muu-
15524: altakin tuleva liikenne suunnattu kulkenman Viitaten edellä olevaan saamme kunnioit-
15525: Suomenlahden eteläpuolitse meidän, so- taen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
15526: pivien kulkuyhteyksien puutteessa, istues- toivomuksen,
15527: samme odottelemassa kauttakulkuliiken-
15528: nettä. että hallitus ensi viisivuotiskauden
15529: Mutta Turun-Riihimäen rata on paikal- rakennusohjelmaan ottaisi Turun-
15530: lisenakin mta:na. siinä asemassa, että se on Riihimäen rautatien.
15531: Helsingissä, :helmikuun 10 päivänä 1929.
15532:
15533:
15534: Gunnar Sahlstein. Knut· Molin.
15535: Bernhard Heikldlä. Aino Lehtokoski.
15536: E. Ramstedt. K. E. Aarnio.
15537: Bemdt Kullberg.
15538: 400
15539:
15540: Xl,t4. - '11oiv. ai. N:o 70.
15541:
15542:
15543:
15544:
15545: Piippula y. m.: Ra'utatien rakentamisesta Uudestakau-
15546: pungista Peipohjan asemalle.
15547:
15548:
15549: B d u s k u n n a ll e.
15550:
15551: Kysymys Turun ja Porin läänin eri maa- aluetta pohjoiseen suuntaan, voidakseen
15552: kunnallisten alueiden, Varsinaois-Suomen ja vaikeinakin talvina, jolloin suurin osa
15553: Satakunnan liittämisestä läheisempään kes- maamme talviliikenteestä on kohdistettava
15554: kinäiseen rautatieyhteyteen on jo ollut vi- Turkuun, järj.estää tavaran kuljetuksen
15555: reillä u,sean vuosikymmenen ajan. Jo sää- säännöllisesti eri puolille maata lyhimpien
15556: tyvaltiopäivien aikanBI suunniteltiin osaa kulkuyhteyksien kautta ja siten samalla vä-
15557: tästä ratajaksosta Peipohja:n asemalta hentä:ä aika-ajoin aiheutuvaa taYaravaunu-
15558: Uuteenkaupunkiin. Tälle rataosalle laati jen suurta puutetta. Tämän lisäksi tarvit-
15559: myöskin yli-insinööri Th. Tallqvist v. 1890 see Turku rautatieyhteyttä juuri niille seu-
15560: tie- ja vesirakennushallituksen määräyk- duille, josta sen nyt jo varsin huomatta-
15561: sestä tarkan suunnitelman ja yksityiskoh- vassa määrässä ja vastaisuudessa suurim-
15562: taisen kartaston. Tätä rakennussuunnitel- ·maksi osaksi on hankittarva vuosi 'VUodelta
15563: maa ei silloisissa oloissa kuitenkaan voi·tu yhä lisääntyvät elintarpeensa. Yhtä tär-
15564: toteuttaa, mutta voidaan näiden suunnitel- keätä on myöskin, että tämän ratasuun-
15565: mien mulraan tämä rata vielä nykyisissä- nan ympäristön maatalouden nopeasti
15566: kin oloissa pääasiallisesti rakientaa. lisääntyville tuotteille saadaan sworanai-
15567: Sen jälkeen kuin toinen os~ tästä yh- sempi kulkuyhteys läänin suurimpaan
15568: dy,sratajaksosta, Turun-Uudenkaupungin kulutuskeskukseen, Turkuun, ja, ylituo-
15569: rata, noin 4 vuotta sitten avattiin yleiselle tanto myöskin voidaan lä;hettää, kautta
15570: liikenteelle ja näiden seutujen taloudellinen vuoden, lyhintä tietä ulkomaiden markki-
15571: sekä yhteiskunnallinen kehitys on edelleen noille. Samalla on myöskin maatalouden
15572: voimakkaasti nousemassa, on tämä rautatie- kannattavaisuutta silmällä pitäen tärkeätä,
15573: ver:kostomme yhtenäisyyden aikaansaaminen vieläpä välttämätöntäkin, että yhä suuresti
15574: tullut laajoissa piireissä tärkeäksi päivän- lisääntyvä maatalloustarv,ikkeid<ln kuljetus
15575: kysymykseksi. saadaan helpommaksi kuin mitä se ny-
15576: Läänin pääkaupunki, Turku, yhtenä kyään on. Tämän yhdysradan kautta .avau-
15577: maan tärkeimmistä talvisatamista ja muu- tuisi rverrattain laajalle alueelle, aina Tam-
15578: ten nopeasti kehittyvänä kaupunkina tar- pereen seutuja, Porin kaupunkia ja rvieläpä
15579: vitsee välttämättä laajempaa liikenne- Pohjanmaata myöten nykyistä paljon suo-
15580: XI,l4. - Piippula y. m. 401
15581:
15582: :rempi kulkuyhteys kauttakulkuliikenteelle Erikoista huomiota täytyy kiinnittää
15583: talvisatamaan. Sen jälkeen kuin raken- myöskin siihen seikkaan, ettii Turun-
15584: teella oleva Porin-Haa'})amäen rata val- Uudenkaupungin radan kannattavaisuus
15585: mistuu tulee tämän yhdysradan tarve vielä on hyvin kyseenalaista, niin kauan, kunnes
15586: nykyistäkin suuremmaksi. se saa. lu'Onnollisen jatkonsa, 77 km. pitkän
15587: Tämä yhdysrata tn1isi kulkemaan samalla yhdysra:dan Uudestakaupungista Satakun-
15588: Länsi"Suomen metsärikkaimpien seutujen nan rautatieverkoston yhteyteen. . Vasta
15589: kautta, jossa valtiolla, samoin kuin yksityi- tämän yhdysradan kautta saadaan Turun-
15590: silläkin on verrattain laajoja sekä hyvin Uudenkaupungin radan kannattavaisuus-
15591: hoidettuja metsäalueita, joista saada·an vuo- kysymys onnellisimmalla tavalla ratkais-
15592: :sittain huomattavia puumääriä jalostuslai- tuksi.
15593: toksiemme käytettäväksi. Kun nämä met- Tämä yhdysrata ei myöskään voi olla
15594: sät suurimmalta osalta ovat huonojen uitto- merkitystä vailla maan puolustuksen kan-
15595: väylien v.arsilla ja kaukana liikepaikoilta, nalta katsottuna, johon seikkaan on kiin-
15596: kohoaa niiden arvo monella kymmenellä nitettävä huomiota uusia rautatieyhteyksiä
15597: miljoonalla markalla silloin, kun rautatie suunniteltaessa.
15598: tulee kulkemaan näiden alueiden halki. Huomiotta ei myöskään voi jättää Uuden-
15599: Puutavaran menekkiä lisää myöskin huo- kaupungin varsin edullista lummonsata-
15600: mattavasti se, että tämän ratasuunnan vä- maa, jonne asiantuntijain antamien lausun-
15601: littömään yhteyteen tulevat Ahlström- tojen perusteella voidaan hyvin pienillä
15602: Osakeyhtiön omistamat suuret tehdaslai- kustannuksilla rakennuttaa nykyistä laa-
15603: tokset, paperitehdas, puuhiomo, saha y. m., jempi satama, johon tarpeen tullen voidaan
15604: jotka sijaitsevat Varsinais-Suomen .suurim- helposti ylläpitää verrattain vähillä kus-
15605: man järv.en, Pyhäjärven, rannalla. Näiden tannuksilla talvilaivaliikennettä. Mainita
15606: tehtaiden tuotanto ja laivaliike kesäai- voidaan myös, että Uudenkaupungin sata-
15607: kana Pyhäjärvellä lisäävät huomattavasti man välittömässä yhteydessä on laivate-
15608: .liikennettä kyseenalaisella radalla. lakka, jossa viime vuosinakin on suoritettu
15609: Tämän lisäksi tulee suunniteltu yhdys- suurionkin laivojen korjauksia.
15610: rata kulkemaan tiheään asuttujen laajojen Kun kaiken lisäksi tarkastaa kartalta
15611: viljelysseutujen halki, joissa edelleenkin, nykyistä rautatieverkostoamme, niin täytyy
15612: maataloudelliselle tuotannolle tulee ole- jokaisen puolueettomasti asioita arvostele-
15613: maan liikennesuhteiden parantuessa, varsin van myöntää, että rautatieverkosto läänis-
15614: suuret kehittymisen· mahdollisuudet. Juuri sä on vailla luonnollista yhtenäisyyttä.
15615: tämän ratasuunnan varrella ovat ne laaja•t, Matka läänin eri osista toisiin voi tapahtua
15616: monen tuhannen hehtaarin suuruiset rautateitse verrattain pitkien kiertomatko-
15617: suoalueet, jotka viimeisten vuosikymmenien jen kautta. Niinpä voitaneen mainita, että
15618: aikana on yksityisten suurin uhrauksin matka Porista ja sen ympäristöstä Turkuun
15619: ja osaksi valtion avustuksella kuivatettu ja on 305 km. kun se voitaisiin tehdä suunni-
15620: raivattu ensiluokkaisiksi viljelysmaik.si. tellun yhdysradan kautta 125 km. lyhyem-
15621: Näiden seutujen viimeaikainen taloudelli- mäksi. Jo tästä käy täysin selville, mi-
15622: nen kehitys on ollut nytkin jo, puutteelli- tenkä tällainen huomattava rautatiematko-
15623: sista kulkuyhteyksistä huolimatta, siksi val- jen lyheneminen tulisi suuresti vaikutta-
15624: tavaa, että se on herättänyt kautta• maan maan radan laajan hyötyalueen taloudelli-
15625: erikoista huomi·ota, ja kun nämät alueet seen kehitykseen.
15626: tulevat suomnaisempaan liikeythteyteen, jat-
15627: kuur kehitys y:hä voimakkaampana.
15628:
15629: 63-29 51
15630: 402 Xl,14. - Uudenkaupungin-Peipohjan rautatie.
15631:
15632: Kaiken edellä olevan perusteella saamme- hinnä seuraavana viis,ivudtisk.rlutena
15633: kin siis kunnioittaen ehdottaa eduskunnan ottaisi siihen rautatien rakentamisen
15634: päätettäväksi toivomuksen, Uudestakaupungista Satakunnan ra-
15635: oone, Peipohjan asemalle. t(J,i johon-
15636: ebtä haLlitus ~tilessaan es~tystä kin muuhun sopiV'(JJ(ln paikkaJan sano-
15637: rautateiden rakenn~sohjelmaksi oo- tull!a radal~a.
15638:
15639: Helsingissä helmilruun 8 päivänä 1929.
15640:
15641:
15642: J. Eri. Pilppula. Ansh. Alestalo.
15643: Walter Mäkelä. Gunnar Sahlstein.
15644: P. Saarinen. Kalle Kirra.
15645: F. J. Leino. Berndt Kullberg.
15646: 1\. E. Aarnio. A. A. Neitiniemi.
15647: F. V. Härmä. T. A. Aalto-Setälä.
15648: J. Im. Bäck. Knut Molin.
15649: Rafael Colliander. Oskari Lehtonen.
15650: J. W. Latvala. And. Forsberg.
15651: W. W. Tuomioja. Emil Jokinen.
15652: Bernhard Heikkilä. Aino Lehtokoski.
15653: 403
15654:
15655: Xl,ts.- Toiv. al. N:o 71.
15656:
15657:
15658:
15659:
15660: Aaltio y. m.: Rautatien rakentamisesta Riihimäeltä
15661: Jyväskylään sekä Suolahden asemalta Haapajärven
15662: asemalle.
15663:
15664:
15665: E d u s k u n n a. ll e.
15666:
15667: :Maamme rautatiepolitiikkaa on hoidettu kerrottujen seutujen edistymiselle olisi on-
15668: siten, että eräät kaifukein vauraimmat ja nellisinta, jos mutatie vietäirsiin juuri näitä
15669: metsärikkaimmat seutumme ov:at jääneet linj1oja.
15670: rautateitä vaille. Näihin seutuihin kuuluu Tämän rautatien rakentamista puolusta-
15671: kaikkein tärkeimpänä osana se alue, jota vat mielestämme monet vakuuttavat seikat_
15672: etelässä rajoittaa Riihim1i..en-Lahden rauta- Helsingin merkitys S'atamakauprmkina on
15673: tieosa, idässä Pä.ijänne sekä siitä pohjoiseen viime vuosina tullut yhä tärkeämmäksi,
15674: vedetty vii1"a, pohjoisessa Iisalmen-Yliv.ies- koska, maan liikenne suuntautuu entistä
15675: kan raut1atie ja lännessä Pohjanmaan-Hel- enemmän etelään päin ja erilmisesti juuri
15676: si•ngin rata. Tämän seudun eteläinen .puoli mc;wn päärlmupunkiin, johon laiv.akulku
15677: on ikivanhaa parhainta hämäläistä viljelys- viime vuosina on miltei säämnölHsesti jat-
15678: aluetta, kun taas sen pohjoisosa käsittää mit- kunut kautta koko vuoden. Riihimäen-
15679: truamattomia aloja. erittäin rikkaita ,metsiä. Haapajärven radan liikenne keskittyisi pää-
15680: Rautateitten puutte-essa eivät nämä tienoot asiallisesti juuri Helsinkiin. . Se kulkisi li-
15681: kuitenkaan ole voineet edistyksessä kohota säksi laa.jojen metsäseutujen kautta, jolle
15682: maan rintaseutujen tasolle, koska tuotannon nykyään jo esim. Jämsässä, Jyväskylässä ja
15683: ja muun inhimillisen elämän edistymistä sen ympäristössä sekä, Äänekoskella on synty-
15684: on alituisesti ollut haittaama.ssa niiden nyt liUJkui.sia suuria teollisuuslaitoksia. Kun
15685: etäisyys rautatieliikenteestä. Tähän nähden nykyään yle€llsi:L .pyritään siihen, että sahat
15686: olisi mitä. tärkeintä saattaa nämä laajat ja muut rteollisuuslaitokset rakennetaan raa-
15687: sisämaan seudut mahdollisimman pikaisesti ka-aineitten hankintapaikoil1e, siis tässä ta-
15688: parempaan kulkuyhteyteen kuin mitä nyky- pauksessa met.säseutuihin eikä, kuten ennem-
15689: ään on lai,ta maan muitten osien kanssa ja min, .rannikoille, niin voidaan olla vaJkuutet-
15690: tällä, tavoin kohottaa sekä näiden alueitten tuja siitä, että puheenaolevan radan vaiku-
15691: että sen kautta koko maamkin hyvinvointia. tuksesta syntyisi jo Hämeen metsärikkaisiin
15692: Jo aikaisemmin näiden seutujen kautta pitäjiin, mutta erikoisesti Suolahden ja Haa-
15693: suunnitellun rautatien on parhaiten ajateltu pajärven asemien väliselle mittaamattomalle
15694: vastaavan tarkoitustaan, jos sen lähtökoh- metsäalueelle lukuisia uusia. teollisuuslaitok-
15695: daksi otettaisiin Riihimäen rautatiesolmu ja sia. Luonnollisesti kohoaisi myös rpuutaV".a-
15696: päätepisteeksi Haa.pajärven asema Iisalmen ran arvo näillä seuduilla radan vaikutuk-
15697: -Ylivieskan l'autatiellä, jossa tapauksessa sesta siinä määrin, että rautatien rakennus-
15698: nykyi·nen Jyväskylän-----1Suolahden rautatie kustannukset ehkä monin kerroinkin tulisi-
15699: tulisi olemaan osa tästä n. s. keskimaan ra- vat korvatuiksi jo sillä kansantaloudellisena
15700: dasta. Olemme sitä mielipidettä, että edellä- hyödyllä, minkä rata tulisi tuottamaan.
15701: 404 Xl,15. - Riihimäen-:Haapajärven rautatie.
15702:
15703: Tämä käy ilmeiseksi, kun Q!tetaan vain huo- tettuja siitä, että esim. Suolahden ja Ääne-
15704: mioon, että Päijänteen vesialue, jonka Riihi- kosken suuret asutuskeskukset saisivat sen
15705: mäen-Haapajärven rata vääasiallisesti tu- tultua rakennetuksi lisää väestöä samoinkuin
15706: lisi käsittämään, on tohtori Ilvessalon lrus- Jyväskylän kaupun!kilrin sekä monet muut
15707: kelmien mukaan 2,200,000 hehtaarin suurui- radan välittömään läheisyyteen s;,tttuvat yh-
15708: nen ja sillä! on 180 miljoonaa kiinteätä dyskunoot.
15709: kuutiometriä puuta. eli 85 kuutiometriä heh- Riihimäen-Haaprujärven rautatiestä muo-
15710: taari<a. kohti. Tällöin on erilwisesti huomat- dostuisi varmaankin näin ennen pitkää eräs
15711: tava, että vaitiollakin on laajoja metsäalu- maamme valtaradoista, j,ollei aivan pää-
15712: eita suunnitellun radan varressa. sekä Hä- ratakin. Lisäksi se lyhentäisi matkaa esim.
15713: meessä että radan pohjoispään varrella ole- Oulusta He1sirukiin n. 120 kilometrillä. Kun
15714: vissa pitäjissä, joten valtion välitön hyö- se sitäpaitsi sivuaisi eräitä maamme suu-
15715: tykin radan rakentamisesta tulisi olemaan rimpia järviä ja vesist~jä, kuten Päijännettä,
15716: hyvin hlllomattava. Teollisuuslaitosten syn- Keitelettä j~a Kivijärven ·vesistöä, ja sul!kisi
15717: tymistä tulisi vielä er~koisesti edistämään se, vaikutuspiiriinsä näiden vesistöjen kymmen-
15718: että radan vaikutuspiirissä on lukuisia voi- tuhantiset käyttämättömät koskivo1mat, niin
15719: makkaita koskia, kuten Hilmonkoski, Huo- se varmaankin tulisi luoma,an ympäristöönsä
15720: panankoski, Kärnäkoski, Para:ntalankoski, sellaisen teollisuuden ja siksi taajan asu-
15721: Keihärinkoski, Heijostenikoski, Simunan- tuksen, tettä siitä muodostuisi kaikkein ilmo-
15722: koski, Tervalankoski j. n. ·e. Laskelmien mattavimpia maamme rautateitten valta-
15723: mukaan olisi rautatien talouspiirin koskissa suonista.
15724: kaikkiaan noin 100,000 hevosvoimaa, josta
15725: vasta pieni osa on käytännössä. Vähäksi ei Kun puheenaolevalla rautatiellä voitaisiin
15726: myös ole arvioitava sitä merkitystä, mikä siis mitä voimaklmimmin edistää loojan ja
15727: radalla olisi erittäinkin maan pääkaupun- eteläosaasaan jo nytkin varakkaan seudun
15728: gille, elinta.rpeitten kuljettajana hämäläi- taloudellista ja henkistä nousua, pyydämme
15729: sistä viljelyspitäjistä. Samalla voisi se voi- edelläesitetyin perustein kunnioittavasti eh-
15730: makkaasti edistää vaikutuspiirinsä maa- dottaa, että edUSikunta hyvä:ksyisi hallirtmk-
15731: taloutta, jopa ihenkisiäkin pyrkimyksiä. selle esitettäväksi toivomuksen,
15732: Tämä keskimaan rata olisi varmasti myös
15733: omiaan !aiheuttamaan vilkasta asutustoimin- että haZZ.itus laatiessaan esitystä
15734: taa niissä erittäin harvaanasutuissa ja mil- Ed·uskunnalle laiksi seuraavien vuo-
15735: tei urnohdetuissa seuduissa, joiden kautta se sien rautatiemkennuksista ottaisi sii-
15736: pohjoispäässään tulisi kulkemaan. Tällöin hen normaaliraiteisen radan raken-
15737: on erikoisesti kiinnitettävä huomiota vilk- tamisen Riihimäen asemalta J yväs-
15738: kaaruman uudisasutuksen syntymiseen näinä kylän asemalle sekä Suolahden ase-
15739: alueilla. Mutta myöskin void31an olla vakuu- malta fl aapa,järven nsemalle.
15740: Helsi11gissä, helmikuun 8 päivänä 1929.
15741:
15742:
15743: E. A. Aaltio. Heikki Karjalainen. W. K. Kuuliala.
15744: Vihtori Vesterinen. Atte J. Muhonen. Väinö Hakkila.
15745: Matti Niilekselä. Bernhard Heikkilä. Eero Rydman.
15746: Mauno Pekkala. Kalle Kirra. Iida Vihuri.
15747: Tyko Reinikka. Eero Nurmesniemi. E. v. Frenckell.
15748: V alfrid Eskola. Oskari Lehtonen. L. Myllymäki.
15749: Emil Saarinen. Risto Ryti Sakari Ainali.
15750: Evert Nukari.
15751: 405
15752:
15753: XI,t6. - Toiv. al. N:o 72.
15754:
15755:
15756:
15757:
15758: Virkkunen y. m.: Rautatien rakentamisesta Lielahden
15759: asemalta Kyröskosken, Ikaalisten, Parkanon ja Jalas-
15760: järven kautta Seinäjoen asemaUe.
15761:
15762:
15763: E d u s kunnalle.
15764:
15765: Silloin kun eduskunta helmikuun 5 päi- neellisen tutkimuksen. Säädyt hyväk<>yi-
15766: vänä 1926 hyväksyi lain erinäisistä rautatie- vätkin tämän ehdotuksen, mutta ·mitään
15767: rakennuksista vuosina 1926-1930, jonka tutkimusta ei kuitenkaan toimeenpantu.
15768: 10 § :n mukaan normaaliraiteinen rautatie Useimmilla seuraavillakin valtiopäivillä tä-
15769: rakennetaan Porista Kankaanpään kautta mä rautatiekysymys oli rn.uodossa ja toi-
15770: Haapamäen asemalle, alkamalla ralmnnus- se'ssa esillä, mutta mihinkään tuloksiin ano-
15771: työt vuonna 1929, tuli osittain korjatuksi mukset eivät johtaneet. Vuosien 19Ql, 1922,
15772: räikeä epäkohta, mikä on vallinnut Länsi- 19241 ja 19·25 valtiopäiville jätettiin myös-
15773: Suomen ja varsinkin laajan Pohjois-Sata- kin Tampereen-Ikaalisten-Seinäjoen rau-
15774: kunnan laiminlyödyissä liikenneoloissa. Po- tatien rakentamista koskevat anomusehdo-
15775: rin-Kankaanpään-Haapamäen radan ra- tukset, mutta nekään eivät tuottaneet toi-
15776: kentaminen ei kuitenkaan mitenkään saata vottua tulosta.
15777: tyydyttää Pohjois-Satakunnan oikeutettua Tarkastettaessa ensinnäkin Pohjois-Sata-
15778: rautatien tarvetta, sillä sen voi tehdä ai- kunnan paikallisia olosuhteita on huomat-
15779: noastaan pohjoisesta eteläänpäin kulkeva tava, •että sanotun maakunnan suurim-
15780: rautatie. On todellakin hämmästyttävää, man osan kauppakaupunkina on Tampere,
15781: miten Pohjois-Satakunta kerta toisensa jäl- mikä on luonnollista, kun se on huomatta-
15782: keen on syrjäytetty oikeudestaan saada vasti suurempi ja vilkkaampi Poria, ja
15783: juuri tämänsuuntainen, sen tarpeet todella kaikki Pohjois-Satakunnan suurimmat asu-
15784: tyydyttävä rautatie. Mainittakoon vain, tuskeskukset merenrannikkoa lukuunotta-
15785: että vaikka asiantuntijat alunperin ovat ol- matta ovat lähempänä Tamperetta kuin Po-
15786: leet sitä mieltä, että Etelä-Suom~m ja Vaa- ria. Näiltä seuduilta Tampereelle suuntau-
15787: san välinen rata kannattaJVaisuus- ja ly- tuvaa erinomaisen vilkasta henkilö- ja ta-
15788: hemmyyssyistä olisi ollut v;edettävä Näsi- varaliikennettä autot eivät mitenkään voi
15789: järven länsipuolelta, katsoivat valtiopäivät, enää jatkuvasti tyydyttää. Tärkeä seikka
15790: että sisämaan elvyttämiseksi radan piti on myöskin, että nlil1n suuren kaupungin
15791: mennä kaukaa Näsijärven itäpuolitse. Vuo- kuin Tampereen tarvitsee välttämättä pääs-
15792: den 1897 valtiopäivillä rautatievaliokunta tä muonitustaankin varten parempaan kul-
15793: ehdotti toimeenpantavaksi taloud~llisen tut- kuyhteyteen Tampereen luoteispuolella ole-
15794: kimuksen Seinäjoen asemalta alkavaa jon- vien pitäjien kanssa. Niissä ja kaikissa
15795: nekin Porin radalle päättyvää. rataa varten Pohjois-Satakunnan pitäj~ssä pyritään voi-
15796: ja edullisimmaksi havaitulla suunnalla ko- makkaasti kohottamaan maataloutta ja sen
15797: 406 Xl,lG. - Tampereen-Ikaalisten-Seinäjoenrautatie.
15798:
15799: tuottoa, niin että niissäkin voitaisiin mikäli haisimpia kysymyksessäolevista kunnista.
15800: mahdollista vapautua metsien varalla elämi- Luonnolliseen ja tyydyttävään yhteyteen
15801: sestä. Tämän päämäärän saavuttamisen eh- muun maailman kanssa nämäkään seudut
15802: dottomana edellytyksenä on kuitenkin rau- eivät kuitenkaan koskaan pääse muuten
15803: tatien rakentaminen ja sen kautta menekki- kuin pohjoisesta etelään kulkevan rautatien
15804: paikan saaminen ennen kaikkea Tampe- kautta.
15805: reelle, sillä vain Tampere, mutta ei Pori, ky- Edellämainitut seikat jo osattavat sel-
15806: kenee niiden tuotteita ostamaan. Itse suu- västi, että Porin-Kall'kaanpään-Haapa-
15807: rena tehdaskaupunkin~ ja suurten teolli- mäen rata ei koskaan voi riittävästi tyydyt-
15808: suusseutujen keskuksena Tampere on erin- tää Pohjois-Satakunnan rautatietarvetta.
15809: omaisen tärkeän halkokaupan ja murmkin On kuitenkin viielä mainittava eräs seikka,
15810: pienen puutavara:n luonnollinen myynti- joka mitä suurimmassa määrin kohottaa
15811: paikka. Yksistään nämä seikat osoittavat, Tampereen-Ikaalisten-Seinäjoen radan
15812: että Porin-Haapamäen rautatiestä huoli- merkitystä. Sen valmistuttua tulisi matka
15813: matta Pohjois-Satakunnan on saatava· myös- Pohjanmaan ja Etelä-Suomen välillä lyhe-
15814: kin Ta.mpm~eelta tai sen lähistöltä, esimer- nemään suunnasta riippuen noin 70 tai ai-
15815: Jriksi Lielahden asemalta, a1kava rata. Radan nakin 40 kilometriä. Kuinka suuri poltto-
15816: on luonnolliSiesti aluksi kuljettava Ylöjä.r- aineen ja muiden liikennekulujen vä:hennys
15817: ven pitäjän halki Hämeenkyrön pitäjässä tästä seuraisi, on ·tarpeetonta sanoa puhu-
15818: olevalle Kyröskosken huomattavalle teh- mattakaan siitä, että matka Etelä-Suomesta
15819: taalle tai sen lä:helle ja siitä Ikaalisten Pahj,anmaalle kestäisi tämän jälkeen niin
15820: kauppalaan s~ekä edelleen Parkanon huo- paljoa vähemmän aikaa, että tästä r&dasta
15821: mattavan kirkonkylän kautta Jalasjärven tulisi Pohjanmaalle johtava emärata. On
15822: läpi ja päätyttävä Seinäjoen m<Jemal1e tai erehdys luulla, että rata tulisi liian lähelle
15823: johonkin paikkaan sen läheisyydessä Seinä- entistä Tampereelta Seinäjoelle johtavaa
15824: joen~Kristiinankaupungin radalle. rataa, sillä pikainenkin silmäys karttaan
15825: Ne kunnat, jotka tällä tavoin tulisivat osoittaa, että se tulisi paitsi tietysti lähtö-
15826: rautatien välittömään yhteyteen, nimittäin paikassaan Lielahden luona ja päätepistees-
15827: Pohjois-Pirkkala, Ylöjärvi, Hämeenkyrö, saan Seinädoen luona olemaan siitä noin
15828: Ikaalinen, Parkano ja Jalasjärvi sekä Vil- 70 a 100 kilometrin etäisyydellä, mitä sen-
15829: jakkala, Jämijärvi, Kihniö, Karvia, Seinä- tään lienee pidettävä riittävänä. Tampe-
15830: joki, Peräs·einäjoki ja Ilmajoki, ovat osit- reen-Ikaalisten-Seinäjoen rautatie, sa-
15831: tain hyvinkin tiheästi asuttuja paikkakun- malla kuin se edellä kerratuin tavoin l'yhen-
15832: tia ja. niiden keskimääräinen asukastiheys täisi välimatkaa Etelä-Suomesta Pohjan-
15833: on melkoista suurempi kuin maamme maa- maalle, halkaisisi jokseenkin keskeltä ete-
15834: laiskuntain aSUikastiheys keskimäärin. Har- lästä pohjoiseen sen alueen, jota rajoittavat
15835: vEmmin asuttuja kuin muut ovat Parkanon Pohjanlahti, Tampereen-Porin rata, Tam-
15836: Ja Kihniön pitäjät. Paitsi sitä seikkaa, että pereen-Seinäjoen ja Seinäjoen-Kristii-
15837: varsinkin edellisessä on laajoja kr.uununmet- nankaupungin väliset rataosat.
15838: siä, on täihän asiaintilaan epäilemättä ollut Lopuksi huomautamme että useat kun-
15839: syynä niiden tavaton ·etäisyys nykyaikaisista nat, joiden alueen läpi ehdotettu rata tulisi
15840: kulkuneuvoista. Niillä ei ole sanottavaa tilai- kulkemaan, ovat sitoutuneet vastaamaan
15841: suutta käyttää hyväkseen edes vesireittejä. rautatietä varten tarvittavan maa- ja vesi-
15842: Jokseenkin samassa asemassa on Karvian alueen korvauksesta ja voidaan edellyttää,
15843: pitäjä, jonka asukastiheys myöskin on al- että muutkin asianomaiset kunnat ovat val-
15844: Xl,16. - Virkkunen y. m. 407
15845:
15846: miit sellaisen sitoumuksen antamaan, jos taisi huomioon norma;aliroit61i.sen rau-
15847: päätös radan rakentamisesta t~hdään. Useat tatian rak~ntamiJsen Tampereen kau-
15848: kunnat ovat antaneet muitakin avustussi- pungin lähellä olevalta Lielahden
15849: toumuksia. asemaUa Kyröskosken tehdasyhdys-
15850: Edelläesitetyn nojalla ehdotamme edus- kunwan, Ikaalisten khuppalan, Par-
15851: kunnan päätettäväksi toivomuksen, k,anon ja Jalasjärven pitäjien kautta
15852: Seinäjoen !asemalle fr:Li johonkin
15853: että hallitus, valmistaessaan vuo- paikkaa.n sen läheisyydessä SC!inäjoen
15854: de.s.tn 1931 eteenpäin ohjel'Yit'aa u'll..Sien ·-Kristiinankaupungin radalla.
15855: rautateiden rakentamista varten ot-
15856:
15857: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1929.
15858:
15859:
15860: Paavo Virkkunen. Yrjö Pulkkinen.
15861: E. A. Aaltio. Väinö Hakkila.
15862: Iida Vihuri. Kaarlo Harvala.
15863: A. Luoma. V alfrid Eskola.
15864: Emil Saarinen.
15865:
15866:
15867:
15868:
15869: •
15870: 408
15871:
15872: Xl,11.- Toiv. al. N:o 73.
15873:
15874:
15875:
15876:
15877: Eskola y. m.: Rautatien Mänttä-Jämsänkoski-Päi-
15878: jänne rakentamisesta.
15879:
15880:
15881: E d u s k u n n a ll e.
15882:
15883: Viittaamalla niihin perusteluihin jotka daJla voidaan yhdistää Riihimäen-Jyväs-
15884: aikaisemmin useamman kerran jo säätyval- kylän rata Vaasan rataan sekä suorinta tietä
15885: tiopäivien aikana ·eduskunnalle jätetyissä Keski-Suomi ynnä laajat Päijänteen ja Kei-
15886: anommrehdotuksissa. esiintyv'ät, pidämme teleen vesistöt Länsi-Suomeen ja siellä si-
15887: välttämättömänä että Mäntä!ll-Jämsänkos- jaitsevien merisatamien yhteyteen.
15888: ken-Päijänteen rata lyhyenä mutta. tär- Anomusta enempaa peru.stelematta-
15889: keänä liikenne- ja toollisuusratana päätetään saamme kunnioittaen ehdottaa eduskunnan
15890: rakentaa ja otetaan seuraavaan viisivuotis- päätettäväksi toivomuksen,
15891: ohjelmaan. Kustannukset tämän lyhyen
15892: radan rakentamisesta, jonka suunta jo on että hallitus valmistaf!ssaan vuo-
15893: tutkittu ja kannattavaisuuslaskelmat ole- desta 1931 eteenpäin ohjelmaa uusien
15894: massa, ovat suhteellisen pienet siihen hyö- mutateiden rakentamista varten ot-
15895: tyyn nähden mikä radan rakentamisesta ai- taisi humnioon rrulan Mänttä-Jäm--
15896: heutu.u varsinkin sen jälkeen, kun tällä ra- sänkoski-Päijänne mkentamisen.
15897:
15898: Helsingissä, 8 päivänä helmikuuta 1929.
15899:
15900:
15901: Valfrid Eskola. Emil Saarinen.
15902: 409
15903:
15904: Xl,1s.- Toiv. al. N:o 74.
15905:
15906:
15907:
15908:
15909: Luostarinen y. m.: J.lf.atkaselän-Savonlinnan--Mikke~
15910: linr--Heinolan rautatien rakentamisesta.
15911:
15912:
15913: E d u s k u n n a 11 e.
15914:
15915: Valtion klulkulait-oskomitea on mietinnös- kanssa solmittu, ja jos Venäjä kykenee aloit-
15916: sään asettanut ensimmäiseen ryhmään suun- tamaan entistä vilkkaaruman ulkomaan-
15917: nittelemansa Ma tkaselän~Savonlinnan kaupan, on komitea osunut oikeaan painos-
15918: Mi.kkelin-Heinolan-Lahden ka uttakulku- ti/lessaan Mat-kaselän-Lahden radan kauko-
15919: ja kaukoliikenneradan. Rataosa Lahti- liikennemerki tystä.
15920: Heinola on jo päätetty j,a rakenteella. Mutta Mutta tämän radan raikentamista. puolta-
15921: koko mainitun ratasuunnan pu<Olesta on ko- vat myöskin monet ,paikkakunnalliset edut
15922: mit-ea esittänyt seikkoja, jotka ovat paik- ja tarpeet. Rata tulisi koskettamaan kuntia,
15923: kansapitävili. Todistuksena siitä on äsken joiden rasukasluku vuoden 19,21 laskujen
15924: valmistunut Suojärven rata, jonka jatkona mukaan tekee 125,218 henkeä ja tarjoaisi
15925: tämä rata tulisi olemaan. Suojärven radalla näiden vanhojen asutusseutujen taloudel-
15926: on jo ny1t ta:varain kuljetus harvinaisen liselle elämälle suuria kehitysmalhdollisuuk-
15927: vi11ros, ja kun puutavaranjalostus näillä sia.
15928: suurilla metsäalueilla pääsee yhä1 kehitty- Mutta radan laaja vaikutuspiiri avaisi
15929: mään, ei Matkaselän-Viipurin rata, joka myös suuret kehitysmahdollisuudet teolli-
15930: nyt jo on ylenmäärin rasitettu lisääntyneen suus- ja liike-elämälle. Rata tulisi kulke-
15931: liikenteen vuoksi, ajan pitkään kykene tar- maan metsärikkaita seutuja ja koskettamaan
15932: vetta tyydyttämään. On senvuoksi paikal- lu~kuisia. ja laajoja. vesistöj'ä, jopa sellaisia
15933: laan jo nyt ryhtyä toimenpiteisiin Matka- järviäkin, joitten pohja.ssa on tuntuvasti
15934: selän-Lahden radan rakentamiseksi, joka rautamalmia.
15935: rata ,johtaisi liikennettä uusia teitä talvi- Ehdottamamme radan pituus tulisi ole-
15936: ja syväsatamiin kuin myös muihin tärkei- maan noin 289, km., ja panisi se maan .rik-
15937: siin liikek€Skuksiin. Tätä rataa myöten kaudet siinä. miärin liikkeelle, että niin
15938: lyhenisivät myös välimatkat Matkaselän hyvin valtakunnan kuin paikkakunnalliset-
15939: asemalta esim. Kotkaan nykyisestä 389 kin edut saisivat siitä niin runsaan lisän,
15940: km :stä. noin 364 km :iin ja Helsinkiin 530 että se vastaisi suuriakin laskelmia ja ta-
15941: km :stä noin 455 km :iin. kaisi radan kannattavaisuuden ylenmääräi-
15942: Lisäksi ei voitane jättää huomioonotta- sesti.
15943: matta sitä seikkaa, että V enäjäm mankkinat Esittämämme perusteella. rohkenemme
15944: ovat jo nyt Europan ja osittain valtameren- !kunnioittaen ehdottaa eduskunnan. päätet-
15945: takaisten maiden erityisen huomion esi- täväksi toivomuksen,
15946: neenä. KauppasopimuksiaJkin on jo Venäjän
15947:
15948: 63-29 52.
15949: 410 XI,1s. - Matkaselän-Mikkelin-Heinolan rautatie.
15950:
15951: että hallitus antaisi esityksen Mat- H e·inolan mutatien rakentamisesta
15952: kaselän- Savonlinnan- Mikkelin- ensi rautateiden rakentamiskautena.
15953:
15954: Helsingissä, helmikuun 8 päivänä 1929.
15955:
15956:
15957: Aino Luostarinen. M. Paavilainen.
15958: Emil Jutila. Pekka Pennanen.
15959: J. F. Tolonen. E. V. Kuokkanen.
15960: P~kk.a Sa'arelainen. Oskari Lehtonen.
15961: P. Kankkunen. Mandi Hannula.
15962: M. Niilekselä. Heikki Vehkaoja.
15963: K. Hakala. Walter Mäkelä.
15964: Hilma W aljakka. Aino Malkamä:ki.
15965: L. Mustakallio. Toivo Halonen.
15966: Antti Juutilainen. Jussi Rapo.
15967: Juhani Leppälä. Aleksi Hakala.
15968: Otto Pensas. Eero Nurmesniemi.
15969: Kaarlo Hurme. Samuli Tervo.
15970: 411
15971:
15972: XI,19.- Toiv. al. N:o 75.
15973:
15974:
15975:
15976:
15977: Paavilainen y. m.: Rautatien rakentamisesta Viinijär-
15978: ven asemalta V arkuuden kauppalaan.
15979:
15980:
15981: E d u s kun n a 11 e.
15982:
15983: Laissa erinäisistä rautatierakennuksista Suomen suurin paperi- ja massatehdas, sekä
15984: vuosina 192.6-1930 pää,tettiin muun muassa suuri faneeritehdas, j·ot.ka monipuoHsesti
15985: rakennettavaksi Joensuun--'Outokummun jalostavat maakunnan puutavaraa. Sitä-
15986: rata. Jo silloin pidettiin silmällä radan jat- paitsi on otettava huomioon se suuri helpoi-
15987: kamista sopivaan paikJkaan Savon radalle. tus, minikä, rata, tarjoaisi ja1ostamattoman
15988: Puheenaolevan Outakummun radan valmis- ~Juutavaran ikuljetukseUe Kotkaan j.a Hami-
15989: tuttua herää nyt kysymys Outo·kummun ja naan sekä muualle satamiin ja sieltä siså-
15990: Savoln ra.toj.en yhdistämisestä. Silmäiltäessä maahan suuntautuvalle tavaraliikenteelle.
15991: Suomen kart>taa täytynee maan yleisetuja Yllämainitulla ratasuunnalla on toimitettu
15992: silmälläpitäen myöntää, että rata on suun- tarkka .silmämääräinen tutkimus.
15993: nattava vientisatamia kohti mitä suorimmin Edelläesitetyn 1perusteella ehdotamme
15994: tein. Tämä rata tulisi yhdistämään talvi- kunnioittavimmin eduskunnan päätettäväksi •
15995: satamiin ja pääkaupunkiin Pohjois-Karjalan toivomuksen,
15996: laajan maakunnan metsäalueineen, sillä to-
15997: ,,dennä:köistä on, että Joensuun-Ilomantsin että hallitus uusien rautateiden
15998: rajaseuturata tulee lähiaikoina. rakennet- rakentamista koskevaan lakiesityk-
15999: tavaksi. Ratasuuntaa Viinijärvi-Varkaus seensä päättäisi ottaa ratasu,unnan
16000: <ln pidettävä sekä yleisen rautatiepolitiikan Viinijä1·ven asema-Varkauden kaup-
16001: että tulevan kannattavaisuuden kannalta pala.
16002: hyvin ;perusteltuna. Tälle linjalle sattuu
16003:
16004: Helsingissä, helmikuun 7 .päivänä 1929.
16005:
16006:
16007: M. Paavilainen. J. F. Tolonen.
16008: Antti Kuisma. 0. Kontio.
16009: M. Niilekselä. Emil Jutila.
16010: K. Hakala. Eero Nurmesniemi.
16011: Toivo Halonen.
16012: 412
16013:
16014: Xl,zo.- Toiv. al. N:o 76.
16015:
16016:
16017:
16018:
16019: Vertanen y. m.: Rautatien rakentamisesta Lappeenran-
16020: nasta Elisenvaaraan.
16021:
16022:
16023: E d u s kun n a ll e.
16024:
16025: :Viitaten vuoden 1919 valtiopäiville jätet- että hallitus ottaisi seuraavaan rau-
16026: tyyn anomusehdotukseen (Liitteet I-XI tateidwn rakennusohjelmaan rauta-
16027: siv. 181) sekä vuoden 19·24 va:1tiopäivillä tien rakentamisen Lappeenrannasta
16028: esitettyyn anomusehdotukseen (Liitteet Elisenvaaroan.
16029: I-XI siv. 127), es1tämme kunnioittaen
16030: eduskunnan päätettäväksi toivom11ksen,
16031:
16032: Helsingissä, helmikuun 8 päivänä 1929.
16033:
16034:
16035: Anton Vertanen. P. Saarelainen.
16036: Antti Kukkonen. Juho Niukkanen.
16037: Antti Juutilainen. Kaarlo Hurme.
16038: Heikki Vehkaoja. Juhani Leppälä.
16039: Antti Kemppi.
16040: 413
16041:
16042: XI,21.- Toiv. al. N:o 77.
16043:
16044:
16045:
16046:
16047: Gwmnerus y. m.: La1meenrannan-Vuoksenniskar~r-Eli
16048: senvaaran radan rakentamisesta.
16049:
16050:
16051: E d u s kun n a ll c.
16052:
16053: Sen jälkeen kun vuoden 1925 valtiopäi- suunnan varrella nykyään olevat puunjalos-
16054: villä. tehtiin aloite rautatien r~kentamiseksi tustehtaat laajentaa tuotantoaan. Niinikään
16055: Lappeenrannasta Vuoksenniskan kautt'a Eli- on todennäköistä, että uusia teollisuuslaitok-
16056: senvaaraan (anomusehdotus N :o 132), on sia syntyy radan varrelle Saimaan etelä-
16057: rautatiehallitus toimittanut tämän ratasuun- rannalle, osittain mainitun sähkövoiman
16058: nan koneellisen tutkimuksen ja tehnyt kan- saannin, osittain raaka-aineiden vesiteitse
16059: nattavaisuuslaskelman, joka osoittaa, että sopivan kuljetusmahdollisuuden tähden, joh-
16060: tämä rata, jonka pituus on 103 km., tulisi tuen näistä seikoista radan henkilö- ja ta-.
16061: satama- ja haararatoineen sekä Lappeenran- varaliikenteen lisääntyminen ja sen kannat-
16062: nan-Simolan välin muutostöiden ja Lap- tavaisuuden paraneminen.
16063: peenrannan, Vuoksenniskan ja Elisenvaaran Kun viBlä ottaa huomioon, että rata pois-
16064: asemain laajennusten sekä liikkuvan kalus- taisi Karjalan radan liikakuormituksen ja
16065: ton hankinnan kanssa maksamaan yhteensä vähentäisi niitä vaaroja, mitä Viipurin
16066: 167 milj. mk. Kun rata tulee kulkemaan luvna olevain siltain mahdollinen särkymi-
16067: Saimaoo etelärannalla sijaitsevain monien nen saattaisi tuottaa, katsomme puh~enaole
16068: teollisuuslaitosten kautta, joista mainitta- yan radan pikaisen rakentamisen tarpeelli-
16069: koon A. B. Kaukas Fabrik, A. B. T. & seksi. Siksi ehdotamme eduskunnan hyväk-
16070: J. Salvesen, I~amposaaren höyrysaha, Hack- syttäväksi toivomuksen,
16071: man & C :on saha sekä Pulpin selluloosa-
16072: tehdas, ja sen lisäksi Simpeleen tehtaan lä- että hallitus antaessaan Eduskun-
16073: histöltä, tulee tämä rata mainitun laskelman nalle esityksen rautatierakennuksista
16074: mukaan suhteellisesti hyvin kannattava, viisivuotiskaudeksi 1931-1935 ottaisi
16075: huomattavasti edullisempi kuin useat nyt siihen Lappeenrannan-Vuoksennis-
16076: suunnittelun alaisina olevat rautatieraken- kan--Elisenvaaran radan, ja
16077: nukset. Kun Imatran voimalaitoksen valmis- että rakennw.styöt mainitulla ra-
16078: tumisen kautta sähkövirran saanti voimatar- dalla pantaisiin alulle vuonna 1931.
16079: koituksiin käy ma:hdolliseksi voivat rata-
16080:
16081: Helsingissä, helmikuun 8 päiv.änä 1929.
16082:
16083:
16084: · Leo Gummerus. J USiSi Rapo.
16085: Onni Talas. Hedvig Gebhard.
16086: ~. W. Lehtinen. Kaino W. Oksanen.
16087: Mandi Hannula. Elias Sinkko.
16088: W. K. Särkkä. Kaapro Moilanen.
16089: 414
16090:
16091: XI,zz.- Toiv. al. N:o 78.
16092:
16093:
16094:
16095:
16096: Vainio y. m.: Rautatien Sinwla-Enso-Hiitola raken-
16097: tamisesta.
16098:
16099:
16100:
16101:
16102: Kuten tunnettua, on Viipurin rautatie- puolustuslaitoksen, valtiota1ouden ja yksi-
16103: solmu vuosi vuodelta käynyt yhä vaikeam- tyistalouden etuja. TämäTI radan :pituus
16104: maksi ,liikennöidä kasvaneen liikenteen takia. Simola-Enso-1-Iiitola on 108 km. ja
16105: Kun päämdalta Viipuriiin tultaessa Suo- tulisi se ra.l1tatiehallituksesta saatujen en-
16106: menveden poikki on pitkät ja kapeat sillat, nakkotietojen mukaan maksamaan suunnil-
16107: jc,iden alitse on laivareitti, niin ovat leen noin 1,000,000 mk. km :ltä eli yhteensä
16108: mainitut sillat alituisen vaaran alaisina, noin 110,000,000 rrnarikkaa.
16109: joissa pienimmänkin vaurion sattuessa voi Kun on olemassa toinenkin ehdotus että
16110: koko rautatieliikenne Itä-Suomeen Vii,purin tämä poikkirata olisi ~ralkennettava Lappeen-
16111: ,kautta olla uhattu. Kun Karjalan radan rannan-Elisenvaaran kautta, jonka luon-
16112: ylikuonmitus :asianoma;isten virastojen mieli- no1lisena lähtökohtana pääradalta olisi tie-
16113: piteen mulkaan ainakin ~rrutaosalla Viipuri- tysti Simola, niin emme tätä pitäisi yhteis-
16114: ATitrea on käynyt llllliltei ylivoimaiseksi kunnan edun mukaisena syystä, koska se
16115: liikennöidä yksiraiteisella tiellä, niin ovat tulisi sivuuttamaan Konnunsuon varavanki-
16116: viranomaiset tämän jOhdosta suunnitelleet lan sekä Enson suuren tehdasalueen. Tämä
16117: mainitun rataosan ra!kenta:mista kaksira.itei- rata tulisi kokonaisuudessaan 14 km. pitem-
16118: seksi. mäksi, jolloin rataosa Simola-Lappeenranta
16119: Näiden 8\päkohtien poistamise,lrsi ehdo- olisi uudestaan rakennettava ja La:p·peen-
16120: tamme, että Vi:i purin--Helsingin radalta
16121: 1
16122: rannan asema olisi muutettava noin l %
16123: Simolan asemalta rakennettaisiin Karjalan km. ylemmäksi nyikyiseltä -p:aikalt.aan tilan
16124: radalle Enson kautta rautatie, jonka ahtauden takia.
16125: päätelkohtana olisi Hiitola, !josta Hiitolan- S]ksi eihd:otamme eduskunnan hyväksyttä-
16126: Raudun ra'ta alkaa. Tämä rata:suunta, josta väksi toivomuksen,
16127: valtion puolesta on :j.o toimit,ettu pruoli-
16128: kone.eUinen tutkimlh'>, tulisi kulkemaan ver- että hallitus antaessaan esityksen
16129: rattain hyvien maastojen ja asutusalojen Eduskunnalle r-autatierakenmtksista
16130: läpi. Mainitsemme erikoisesti ne suuret edut, vuosiksi 1931-1935 ottaisi siihen Si-
16131: jotka valtiotalous tämän kautta saavuttaisi, molan-Enson--Hiitolan mdan, että
16132: kun rata läihtisi Simol.asta ja kulkisi Kon- tällä mtaosalla toimitettaisiin täys-
16133: nunsuon var;:wa.nkilan ja Enson suuren tefu- koneellinen tutkimus Ja ettii l·aken-
16134: das:alue,en !kautta, joten se 1parha1iten ja oi- nttstyöt pantaisiin alulle vttonna
16135: keudenmukaisimmin vastaisi ennen kaikkea .1931.
16136: Helsingiss·ä, helmikuun 12 ~päivänä 1929.
16137:
16138: Antti Vainio. Taneli Typpö.
16139: Kaarlo Hänninen. Johan Helo.
16140: 0. Kontio. Yrjö Welling.
16141: 'f. A. Aalto-Setälä.
16142: 415
16143:
16144: Xl,23.- Toiv. al. N:o 79.
16145:
16146:
16147:
16148:
16149: Niukkanen y, m.: Viipurin-Paakkolan rautatien jat-
16150: kamisesta Hiitolan-Raudun radalle.
16151:
16152:
16153: E d u s k u n n a .11 e.
16154:
16155: Viitaten vuoden 1925 valtiopäiville jätet- että hallitus seuraavaan Eduskttn-
16156: tyihin anomusehdotuksiin, numerot 133 ja nan hyväksyttävään rautateiden ra-
16157: 134, sekä sanotuille valtiopäiville jätettyyn kennusohjelmaan sisällyttäisi Vii-
16158: hallituksen esitykseen rautatierakennuksista purin-Paakkolan rautatien jatkami-
16159: vuo,sina, 1926-1930, esitämme kunnioitta,en sen Paakkolasta Hiitolan-Raudun
16160: eduskunnan pä,ätettävä:ksi toivomuksen, radalle saakka, aikaisemmin laaditun
16161: suunnitelman mukaan.
16162:
16163: Helsingissä, 8 p :n'ä helmikuuta 1929.
16164:
16165:
16166: Juho Niukkanen. Kaapro Moilanen.
16167: Jooseppi Kauranen. Antti Kuisma.
16168: Anton Vertanen. Antti Kukkonen.
16169: Juhani Leppälä. Kusti Arffman.
16170: Johan Helo. Jalo Lahdensuo.
16171: Antti Juutilainen. Eero Rydman.
16172: 416
16173:
16174: XI,24. - Toiv. al. N:o 80.
16175:
16176:
16177:
16178:
16179: Kuisma y. m.: V alkjärven-Kiviniemen rautatien ra-
16180: kentamisesta.
16181:
16182:
16183: Ed u s kun n a 11 e.
16184:
16185: Sen jälkeen kun eduskunta on päättänyt kan seuduilla r·atalinja, mennen ·ensin Sai-
16186: rakennuttaa Pöllälkkälän haararadan Valk- janjoen yli, yhtyisi Hiitolan-Raudun ra-
16187: järvelle, on aivan luonnollista, •että se jat~ taan, josta lähtien Kiviniemen sillalle
16188: k~ta.an aina Kiviniemeen saakka j·a siten saakka 11ata kulkisi kak:soisraiteena. Vaihde
16189: yhdistetään Viipurin-Valkjärven ja Hiito- tehtäisiin v-asta Kiviniemen sillan Raudun
16190: lan-Raudun radat toisiinsa. Eihän voitane puoleiseen päähän ja voitaisiin se hoitaa
16191: ,aj,atella tilannetta, että tämä. kannaksen Kivini,emen asemalta. Nyt suunn1tellnn
16192: poikkirata päättyisi vain Valli:järvelle 16.5 radan pituus Val:k:järven asemalta Hotok-
16193: km. päähän Hiitolan-Randun mdasta. Yk- kaan Hiitokm1-Raudun radalla on 16.5 km.
16194: sistään rautatien hi~rkuvan kaluston kulje- ja siitä vanhaa rat-aa myöten Kiviniemen
16195: tuksen ·vuoksi on• välttämätöntä ja valtion sillaUe 3.7 50 km., jolla viimeksimainitulla
16196: edun mukaista, että tämä yhdistävä rata- matikalla entin·en ratapenger olisi levitettävä
16197: pätkä ra'lmnnetaan, •puhumattakaan siitä ja tehtävä päällysmkennus. Koko yhdys-
16198: suuresta taloudellisesta hy-ödystä, m~tä se radan pituus -olisi siis 20 km. '250 m.
16199: tuottaisi itäisen kannaksen väestölle. Piiri- V:aikika V.a1kj.ärven :seutu on korke.ata ja
16200: insinööri Hellevuo on toimittanut rakennet- mwkistä, •eivät mainitun ratalinjan nousut
16201: tavast·a radasta tutkimuks-en ja antanut ylitä niitä nousuja, joita ,pääradal~a mäki-
16202: siitä lausunno11, jossa hän m. m. lausuu: sessä maast.os&a yleensä: sanitaan.' Pieniä
16203: ,Jos l€nsiksi mainittu Viipurin-Pölläikkä- sora- ja hieikJmmaaleikkauksia tosin pitäisi
16204: län~V.alkjärven mta yhdistetään viimek- teltdä, mutta niistä saatava ma'a menee pen-
16205: simainittuun Hi•itolan____.Raudun rataan, kereisiin, joten maatyöt tulisivat olemaan
16206: muuttuu ·edellinen oo:a11aradasta läpirkuNm- tavallisia t.a.saustöitä.
16207: radaksi. Nykyisin rakenteilla olevalta Koko puheenaolevalla yhdysradalla ei
16208: Valkjärven asemalta sopii ratalinjaa j.atkaa olisi teht,ävä muit·a taitotöitä kuin tavalliset
16209: asemamiteiden suuntaisena Valrkj.ärven- r.auta;tierummut j·a levykann.atta;j.asilta Sai-
16210: Raudun maantiehen saa:kka, josta se lähtee janjoen yli 6 metrin jännevälillä. Kus-
16211: edelleen, seuraten jo mainittua maantietä, tannuksen koko yhdysradan ra!k·enta:misesta
16212: })ys.yen yleensä sen ylä- eli pohjoispuolella. voi arvioida nousevan noin 17 miljoon·aan
16213: Ratalinj.a. eroaa maantiestä Ohalam:min tie- markkaan. Näin suunnitellun radan soot-
16214: noilla, kulkee Heräjärven ja Teinjärven vä- taa vi:edä loivissa kaarteissa, täysin suoraa
16215: liltä, lmitenkin lälhemp'änä Teinjärveä., josta osaa tulee noin 90 % lmko matkasta.
16216: se Vääränmäenlammen itäJpäitse kulkee mel- Jos nyt puheenaoleva yhdysra.ta pääte-
16217: kein suoraviivaisona liotokkaan päin. Hoto- tään rwkent•a:a, niin tulisi Viipurin läänin
16218: Xl,24.- Kuisma y. m. 417
16219:
16220: pohjoispuoli yhdistetyksi kahdella radalla heenao1ev·an V'ähäisen yhdysradan rakenta-
16221: Vuoksen yli Viipurin kaupunikiin ja sen misella toimeen sama yhteys Vuoksen poh-
16222: satamiin. Yhdysradast·a olisi m. m. sekin joi:spuolis:ten seutujen kanssa, jota äsken
16223: etu, että V alkjärven kautta saattaisi lähet- mainittu suunnitelma. tarkoitti, ilman että
16224: tää Hiitolan~Raudun välisen lii:kenteen, jo- tarvitsee ra!kent•aa uutta siltaa Vuoksen
16225: ttm se osaltaan helpottaisi Karjalan radan yli."
16226: liian suurta. liikennettä. Edellämainittuun viitruten kunnioittaen
16227: Aikoina;a.n suunniteltiin rautatietä Viipu- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
16228: rista Sorta.nlahteen j-a ajateltiin Vuoksen muk.s·en,
16229: ylikulkupaikaksi Paakkolan seutua. Tätä
16230: suunnitelmaa tosin ei toteutettu, mutta kun että hallit·us ottaisi Valkjä1·ven-
16231: nyt kerran jo rakennetaan rata Pöllä:kkä- K iviniemen rautatien tulevaan 5-vuo-
16232: lästä-Valkjärv·elle, niin saataisiin nyt pu- tisra7itatieohjelmaan.
16233:
16234: Helsingissä, 7 päivänä helmikuuta 1929.
16235:
16236:
16237: Antti Kuisma. Mikko Suokas.
16238: Heikki Vehkaoja. Jooseppi Kauranen.
16239: T. Janhonen. Juhani Leppälä.
16240: Johan Helo. J. F. Aalto.
16241: J. Seppänen.
16242:
16243:
16244:
16245:
16246: 63-29 53
16247: 418
16248:
16249: XI,zs.- Toiv. al. N:o 81.
16250:
16251:
16252:
16253:
16254: Leppälä y. m.: Rautatien rakentamisesta Pitkästäran-
16255: nasta Salmiin.
16256:
16257:
16258: Ed u s kun n a ll e.
16259:
16260: Kun eduskunta v. 1!1215 rautateistä päät- säksi Diesen W ood Company A. B. ikuljet-
16261: täessään otti nyt kuluvan viisivuotiskauden taisi huomattavia puumääriä Salmista Pit-
16262: ohjelmaan rautatien rakentamisen Itä-Kar- käänrantaan. Valtion metsiä ja niiden tuot-
16263: jalassa Läskelästä Pitkäänrantaan, jäi radan toa ei myöskään saa laskusta jättää pois.
16264: luonnollinen jatko Pitkäranta-salmi sil- Paitsi puutavaroita tulisi mainitulla rau-
16265: loin ohjelmasta pois. Laadittaessa uutta tatiellä vielä kuljetettavaksi Salmin malmia
16266: viisivuotiskautista ohjelmaa, olisi sanottu Pitkäänrantaan, 60 km pituiselta kalarik-
16267: radan jatko siinä otettava ensimmäisten kaalta rannikolta 1,500 kalastajan kalamsaa-
16268: joukkoon. liit ja kahden huomattavan tiilitehtaan noin
16269: Vientiliikenteen välittäjänä on mainittu 1 milj. kappaleen tuotanto radan varsille.
16270: rautatie Salmin kunnan alueella oleville Viimeksi kuluneina vuosina on Salmiin
16271: monille teollisuuslaitoksille taloudellisin kul- kuljetettu tuontitavaroita noin 6 milj. kg.
16272: jetustil.1. Vesitie, jota tähän asti on oltu vuosittain. Tämä tavaramäärä, joka osit-
16273: pakotettuja käyttämään, on laivausajan ly- tain kuljetetaan vesitse tai hevosilla, tulisi
16274: hyyden sekä Laatokan kevätkesän sumujen varmasti siirtymään rautateille ja tarvitsisi
16275: ja sy-yskauden myrskyjen vuoksi sopimaton. päivittäin noin 4 tavaravaunua.
16276: Liikenne kärsii tuotteiden epäsäännöllisestä Salmin n. 14,000 asukasta, puutavaratyö-
16277: perille saapumisesta, liikalossauksesta, va- maat sekä niiden kauppavaihto aiheuttaa
16278: rastojen hoidosta, laivastoon sijoitetusta kannattavan henkilöliiken teen.
16279: suuresta pääomasta ja sen korosta, satama- Maatalouden ammattitarvikkeiden ja sen
16280: rakennuskustannuksista, haaksirikoista sekä tuotteiden kuljettajana vaikuttaisi kyseelli-
16281: siitä vahingosta, joka aiheutuu sekä ajan- nen rautatie ratkaisevasti Salmin kunnan
16282: hukkana, että tavarain vanhingoittumisesta takapajulle jääneen maatalouden ripeään
16283: siirtokuormauksissa. Liikennöitsijät ovat- nousuun.
16284: kin ilmoittaneet niin kohta, kun mainittu Maalle niin tärkeän rajaseudun sivistyk-
16285: rata saataisiin, ohjaavansa liikenteensä sen sellisten olojen kohottajana, saattamalla si-
16286: kautta. On ilmoitettu, että OY. Hosainov vistyskeskUikset rajaseudun välittömään yh-
16287: tarvitsisi läpi vuoden vientitavaroittensa teyteen sekä levittämällä herätteitä sivistys-
16288: kuljettamiseen päivittäin 113-15 tavara- työn voimistuttamiseksi ja juurruttamiseksi
16289: vaunua, Oy. Laatokan Koivu ja Oy. Laato- on kyseellisellä rautatiellä ensiluokkainen
16290: kan Puu, Oy. Haapa ja toiminimi W aldhof merkitys.
16291: 4--5 Salmista u1kosatamiin sekä OY. Läs- Rautatiehallitus huomauttaa kulkulaitos-
16292: kclä 4--6 vaunua Salmista Läskelään. J..Ji- ten ja yleisten töiden ministeriölle 10 päi-
16293: XI,25. - Leppälä y. m. 419
16294:
16295: viinä :helmikuuta 1925 tekemässään ehdotuk- kentamista varten1 ei mainitun radan raken-
16296: sessa, että ,maasto Pitkänral!1nan~Salmh1 taminen tuota suuria rakennusteknillisiä
16297: välillä on erittäin suotuisa". Samassa eh- vaikeuksia. Edellä sanotun perusteella
16298: dotuiksessa on tarkkoihin laskelmiin perus- anomme eduskuntaa yhtymään toivomuk-
16299: tuen saatu Pitkänrannan-Salm:in 32 km. pi- seen,
16300: tuisen rautatien kustannusarvioksi 25.6 milj. että hallitus ottaisi Eduskunnalle
16301: markkaa. Kun Salmin kunta lisäksi lain- jätettävään viisivuotis-mutatieohjel-
16302: voiman saavuttaneella päätöksellään luovut- maesitykseensä rautatien 1'akentami-
16303: taa maksutta valtiolle kaiken maan, joka on sen _Pitkästärannasta Salmiin ja että
16304: tarpeellinen kunnan alueelle rautatien -ra- rakennustyöt aloitettaisi1:n v. 1931.
16305:
16306: Helsingissä 7 päivänä helmikunta1'929.
16307:
16308:
16309: Juhani Leppälä. Pekka Kopsa.
16310: Matti Pitkänen. Antti Kuisma.
16311: Jussi Rapo. Kaapro Moilanen.
16312: Mikko Suokas. Jooseppi Kauranen.
16313: Pekka Saarelainen. Juho Niukkanen.
16314: Anton V ert.anen. Yrjö Welling.
16315: Antti Kemppi.
16316: 400
16317:
16318: Xl,26. - 'Jpiv. al. N:o 82.
16319:
16320:
16321:
16322:
16323: ~o y. m.: Rautatien raketttamisesta Suistamnn ase-
16324: malta Soanlah.den, Korpiselän ja Tuupovaaran pitä-
16325: J'Jen kautta Ilomantsiin.
16326:
16327: E d u s k u n n a ll e.
16328:
16329: Rohkenemme täten lli:j+nuioitta.en esitfää, tamaan. Mainituissa kunnissa on valtavia
16330: että eduskunta suvaitflisi myötävaikuttaa arvopuumetsiä, joten radan varrelle syn-
16331: siihe.n suuntaan, että 001lraavaan vii-sivuotis.. tyisi kohta puutavarateolli:suuslaitdksia,
16332: ohjelmaan rautateiden rakentamista varten jotka takaisivat radan kannattavaisuuden.
16333: saataisiin sisälljte.t}'ksi radan rakentaminen Lisäksi on huomioonotettava, että ehdotta-
16334: Suistamon asemalta Soanlahden, Korpise- mamma radan varrella on myöskin mine-
16335: län ja Tuupovaaran kautta Iloman~iin. raalialueita, joista mainittwkoon seuraavat:
16336: Allomuksemme ei <Jle mitään armon, vaan Kmtshinmiemen dolomiittilouhos, Jalovaa-
16337: oikeuksien anomista 'rajaseudun väestölle. ran rikkikiisuesiintymät, Prolanvaaran gra-
16338: Sanottu rata ei tulisi rakennetuksi suinkaan fiitti ja kaoliinilöydöt sekä Veljakarrjoen
16339: liian aiikaisi.n, vaikka se otettaisiin ;j!o seu- gra:fiittilöytö. Näitä ei kuitenkaan ol€ kan-
16340: raavaan viisivuotisohjelmaan. Sillä käsi- nattav.aisuUislaskalmia tehtäessä owttu huo-
16341: tyksemme mukaan on valtiovalta velvolli- mioon, mutta ovat ne siltä joka tapauk-
16342: nen antamaan rajaseutuväestölle myöskin sessa !Seikkoja, jotka vakuuttavat siitä, että
16343: oikeuksia eilkä ainoastaan velvollisuuksia, sanottu rata tuHsi täys~n karmattavB~ksi.
16344: kuten mhän saak!ka on enimmäkseen ollut Laskelmissa on huomioitu va,in nykyinen yk-
16345: tapana. Edellämainitut kunnat ovat raja- sinkertainen ja hiljaine.n maalaiselämä, maa-
16346: seutukuntia, joista kaikiki muut, paitsi Suis- taloustuottajain ja :kuluttajain tarvikkeiden
16347: tamo, ovat kymmenien ki1ometrioo etäisyy- rahdit, sekä henkilöliikerm,e, joka kaikki an-
16348: dessä rautatiestä, vaikka, viitataksemme taa rautatierakennuksen pää.()llllalle ylijää-
16349: asian oikeudelliseen puoleen, rajaseutu- mäkorkoa 1.33 prosenttia, runodostuen siis
16350: laissa sanotaan, että ,on :kiinnitettävä eri- kannattavi.mmaksi maaseuturadoista.. Jos
16351: tyistä huomiota rajaseuturatoihin ". Sano- taas ottaa huomioon radan varrelle nouse-
16352: tut rajaseutukunnat katsovatkin o!evan it- van teollisuuden ja henkilöliikentetn vilkas-
16353: sellään oikeuden toiVIOa, että tuota ,eri- tumisen, niin voida1m varmasti väittää, että
16354: tyistä huomiota'' kohdistettaisiin vihdoin puheenaolevasta radasta muodostuisi erit-
16355: heihinJkin. täin kannattava.
16356: Mitä puheenalaisen rautatien ilrannatta- Radan pituuden on rautatiehallituksen
16357: vaisuuteen tulee, niin pidämme sitä kaiken rakem}usosaston gohtaja Adolf Baekberg
16358: epäilykse:u uLkopuolella olevana seikkana. arvioinut yhteensä 107 kilometrin pitui-
16359: Tämä, kuten kaikki muutkin Karjalan seksi ja rakennuskustannusten nousevan
16360: rautatiet, tulisi ,ehdottomasti itsensä kannat- 111,000,000 markkaan. Mainitusta kilo-
16361: Xl,26.- Rapo y. m. 421
16362:
16363: metrimäärästä kuuluisi 7 Nuorajärven ran- että halUtutJ, laatiessaiin esitJjstii
16364: taan rakennettavalle satamaradalle. Eduskunnalle laiksi seuraavien Vtw-
16365: Anomuksemme ta,rfkoitt.aa sitä, että rauta- sien rautatierake'ftnuksista, ottaisi
16366: tiehallitus tutikituttaisi koneellisesti tämän siihen normaaliraiteisen rautatien ra-
16367: ratasuunnam niin hyvissä ajoissa, että sen kentamisen Suistamon asemalta Saan-
16368: rakentamistyöt voitaisiin aloittaa jo v. 1931. lahden, Ko1·piselän ja Tuupovaaran
16369: Kai:men edelläolevan perusteella. ehdotamme pitäjien kautta Ilomantsiin; ja
16370: siis eduskunnan päätettävmrsi toivdn1uk- että rakennustyöt aloitettaisi-in
16371: sen, v·uonna. 1931.
16372:
16373: Helsingissä, helmikuun 11 pähänä 192'9.
16374:
16375:
16376: Jussi Ra~ Yrjö Welling.
16377: Mikko Suokas. Matti Pitkänen.
16378: Leo Gummerus.
16379: 422
16380:
16381: XI,n.- Toiv. al. N:o-83.
16382:
16383:
16384:
16385:
16386: Leppälä y, m.: Suistamon-Ilornantsin radan rakenta-
16387: misesta.
16388:
16389:
16390: E d u s kun n a 1l e.
16391:
16392: Ilomantsin rautatiestä 11iin maakunnassa lien takia. Tolvajokea ympäröiviltä metsä-
16393: kuin hallitus- ja· eduskunt~pitreissä puheen- alueilta saadaan. kosketuskohta Tolvajoen
16394: ollen on ratasuuntana aikaisemmin K:oirin- ~lajuoksun vesistöön Umpijärven tai Ostron-
16395: oja-Ilomantsi nyttemmin Suistamo-Ilo- saaren seutuvilla. Radan loppupisteen luon-
16396: mantsi usein mainittu. Edellinen, jolla tar- nollisin paikka taas lienee Nuorajärven ran-
16397: koitettiin suunnata liikenne Itä-Karjalasta nalla, Putkelon lajittelupaikan seutuvilla.
16398: Laatokan ja Nevan kautta Suomenlahdelle, Tässä purkautuvat Koita- ja Tolvajoen suu-
16399: on senjälkeen, kun ::M:atkaselän-Suojärven ret vesistöt, joita ympäröivät valtavat met-
16400: rata rakennettiin ja Karjalan pääradan säalueet.
16401: päätekohtiin Suomenlahden rannalla saatiin Tällöin tulisi rata kaiken lisäksi kulke-
16402: merisatamia ajanmukaiseen kuntoon, luon- maan läheltä kaikkia tärkeimpiä asutuskes-
16403: nollisesti väistynyt jälkimäisen tieltä. kuksia, kuten Suistamon, Soanlahden, Kor-
16404: Mikä tulisi radan lähtökohdaksi Matka- piselän ja Ilomantsin kirkonkyliä. Sitä-
16405: selän--Suojärven radalla on enempi raken- paitsi kyseeilisten seutujen edeltäpäin ar-
16406: uusteknillinen kuin muu kysymys. Että se vaamaton uudisasutus selvästi todistaa ra-
16407: tulisi olemaan Alatun tai Suistamon ase- dan suuntaamisen hyödyn niiden seutujen
16408: mien lähettyvillä, siitä ei olla eri mieltä. kautta, joissa muun ohella on ilmeisiä teol-
16409: Rautateitä Ilomantsiin suunniteltaessa lisuuden kehi ttämismahdollisuuksia.
16410: on mainitulla suunnalla monia tärkeitä Suistamon-Ilomantsin radan vaikutus-
16411: etuja muiden esillä olleiden suunnitelmien piirin rajoja määrättäessä on otettava huo-
16412: rinnalla, varsinkin senjälkeen, kun Sal- mioon läheisten rautateiden, uittoreittien ja
16413: min-Läskelän rata tulee jatkettavakai suo- maanteiden vaikutukset tavara- ja henkilö-
16414: rempaa tietä kuin nyt on Kirjavalahden liikenteeseen. Tämäm. huomioon'ottaen ovat
16415: seutuviita Sortavalaan. Tämä ratasuunta- asiantuntijat laskeneet radan vaikutuspii-
16416: han tulisi sulkemaan vaikutuspiiriinsä kuusi riin kuuluvan seuraavat alueet. Henkilölii-
16417: kuntaa suurine pinta-alaineen ja laajoine kennettä tuottava vaikutusalue Suistamolla
16418: metsämaineen. Niinpä se joutuisi koske- 36,700 ha, Saanlahdella 43,300 ha, Korpi-
16419: tuksiin Korpijärven vesistön kanssa Korpi- selällä 7>1,200 ha, Tuupovaarassa 33,600 ha
16420: selällä. Tähän laskevat useat joet laajoilta ja Ilomantsissa 363,600 ha. Näiden pitäjien
16421: metsäalueilta, joista etenkin pienen puu- yli 30,000 asukkaasta tulisi noin 20,000 hen-
16422: tavaran kuljetus nykyisin on vaikea ja kilöä mainitun radan vaikutuspiiriin, joten
16423: järeän puunk:in uitto hidasta pitkien, alue t.ehtyjen laskelmien mukaan tuottaisi
16424: osaksi Tuupovaaran kautta kiertävien väy- vuosittain noin 5 milj. henkilökilometriä.
16425: Xl,27. - Leppälä y. m. 423
16426:
16427: Radan kuljetusmääriin vailmtta:vat met- joiden laajuutta ja merkitystä ei vielä tar-
16428: säalueet ovat seuraavat: Suistamolla 19,070 koin tunneta, on myöskin otettava huo-
16429: ha, Soanlaill.della 37,860 ha, Korpiselällä mi!oon. Sella:i\sista ovat mai!nittavimmat
16430: 97,150 ha, Tuupovaaralla 31,500 ha, Suo- Kintshinniemen dvlomiittilouhos, J aiovaa-
16431: järvellä 10,250 ha ja Homantsissa 237,800 ran rikkikiisuesiinty;niät, Prolanvaaran gra-
16432: ha eli yhteensä 433,630 ha. Tehtyjen las- fiitti- ja kaoliinllöydöt sekä Veljakan gra-
16433: kelmien mukaan tulisi rautatiellä kuljetet- fiittilöytö.
16434: tava puumäärä näiltä alueilta olemaan Se arvaamaton merkitys, joka mainitulla
16435: vuosittain noin neljännesmiljoonaa tonnia. radalla olisi maanviljelyksen kohottami-
16436: Lisäksi on huomattava, että valtio omistaa sessa ja sivistyselämän nousussa, on selittä-
16437: Ilomantsissa yli kolmanneksen koko kunnan mättä kaikille selvä.
16438: pinta-alasta sekä Korpiselällä ja Soanlah- Radan pituuden Suistamon asemalta
16439: della noin puolet. Nuorajärven rantaan Ilomantsissa on rauta-
16440: Ne tavaramäärät, jotka kyseeilisten seu- tiehallituksen rakennusosaston johtaja A.
16441: tujen vielä varsin alhaisen maatalouden Backberg arvioinut 107 kilometriksi ja
16442: vuoksi nykyisin radan vaikutuspiiriin tar- rakennuskustannukset 110 milj. markaksi.
16443: vitaan, on laskettu 10,200 tonniksi, paitsi
16444: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
16445: rehuja, joita tarvitaan 13,300 tonnia. Tä-
16446: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
16447: män lisäksi sekatavaran, maataloustarvik-
16448: keiden y. m. kuljetus on noin 8,000 tonnia.
16449: Kaikkien mainittujen tavarain kuljetus että hallitus ensi viisivuotiskau-
16450: tulisi siis rautateitse tapahtumaan. den raut:atierakennusohjelm(J4n ot-
16451: Radan vaikutuspiirin mineraalia.lueet, taisi Suistam.on-Ilomantsin radan.
16452:
16453: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1929.
16454:
16455:
16456: Juhani Leppälä. Antti Vainio.
16457: Juho Niukkanen. Matti Pitkänen.
16458: 424
16459:
16460: Xl,as. - Toiv. al. N:o 84.
16461:
16462:
16463:
16464:
16465: Ryynänen y. m.: Rautatien rakentamisesta Joensuusta
16466: Ilomantsiin.
16467:
16468:
16469: E d u s k u n n a ll e.
16470:
16471: Pohjois-Karjalan itäisen osan yhdistämi- teita tehty, on tullut uusia yleisluontoisia
16472: nen maamme rautatieverkkoon on myön- näkökohtia, mitkä puhuvat sen puolesta että
16473: netty tarpeelliseksi jo silloin, kun kysymys Ilomantsin radan lähtökohtana olisi oleva
16474: Karjalan pääradan jatkamisesta Nurmek- Joensuu. Siten tulisi Ilomantsin rata ole-
16475: seen ratkaistiin. Nekin, jotka kannattivll!t maan luonnollisena jatkona suunnitellulle
16476: pääradan jatkamista .Joensuusta, myönsivät ja varmaankin toteutettavalle poikkiradalle
16477: Ilomantsiin päättyvän sivuradan tarpeelli- Joensuusta länteenpäin ja rautateiden sol-
16478: suuden. mukohta tulisi Joensuun sataman kautta
16479: Se suurten tavaramääräin, m. m. maata- yhteyteen laajan Saimaan vesistön kanssa.
16480: loustarvikkeiden ja -tuotteiden kuljetus Puhumattakaan Joensuun tähänastisesta
16481: mikä Ilomantsin laajan seutuikunnan tarvit- merkityksestä Pohjois-Karjalan henkisenä
16482: see suorittaa, on nykyisin peräti vaikeata ja ja taloudellisena keskuksena, on kysymys
16483: kallista, kun ei edes vesiteitä kesäisin ole uudesta lääninjaosta ennemmin tai myöhem-
16484: käytettäiVissä. Tämä tavaraliikenne sekä ky- min johtava siihen, että Joensuusta on tu-
16485: symyksessä olevain seutujen metsärikkaus leva Karjalan läänin pääkaupunki, joten on
16486: riittävät jo sinänsä osoittamaan Ilomantsin monessa suhteessa hyvä että Ilomantsin ra-
16487: radan sekä tarpeellisuuden että kannattavai- jaseuturata lähtee Joensuusta.
16488: suuden. Ilomantsin-Joensuun ratasuunnan puo-
16489: Maamme itsenäistyttyä on lisäksi tullut lesta puhuu myöskin se varsin ,tärkeä seikka,
16490: uusia velvoituksia, mitkä tekevät kysymyk- että tämän ratasuunnan varrella on Otra-
16491: sessä olevan rautatien välttämättömäksi. vaaran rikkikiisualue. Tutkittu malmi-
16492: Rajaseutujen oloihin on ollut syytä ryhtyä kenttä on noin 6.5 km. pitkä. Malmi on laa-
16493: kiinnittämään erikoista huomiota. Yksi tär- dulleen jokseenkin puhdasta pyriittiä, sisäl-
16494: keimpiä toimenpiteitä itäiseen Pohjois-Kar- täen rikkiä 39-40 %. Viime kuuden
16495: jalaan nähden on Ilomantsin seutujen saat- vuoden kuluessa on Otravaarasta louhittu ja
16496: taminen rautatien yhteyteen. kuljetettu kiisua yhteensä 21 milj. kg. Ny-
16497: Aikaisemmin on ehdotettu Ilomantsiin kyisten kuljetuskustannusten, hevosrahtien,
16498: johtava. rata lähteväksi Värtsilästä Ka,r- aikana on kiisunkuljetus 30 km. etäällä ole-
16499: jalan radalta. Tällä suunnalla on nykyi- valle Jakokosken asemalle sekä kiisun las-
16500: sinkin kannattajia ja myönnettävä on, että taus yhteensä tullut maksamaan noin 56 %
16501: sekin suunta ehkä vastaisi Ilomantsin pai- kaiki&ta menoista. Kuljetuskustannusten
16502: kallista tarvetta. •Mutta sen jälkeen kun korkeuden vuvksi ei kannattavaa louhintaa
16503: Ilomantsin sivuradasta on aikaisempia alot- voida jatkaa. Otravaaran kiisun saami-
16504:
16505:
16506:
16507:
16508: •
16509: XI,2s. - Ryynänen y. m. 425
16510:
16511: nen kotimaiseen käytäntöön on kuitenkin saitsee vielä metsätaloudesta puheen ollen,
16512: erinomaisen tärkeätä. Mainittakoon, että että ratasuunta tulisi kulkemaan myöskin
16513: ulkomailta on maahamme tuotu vuosittain poikki Laatokkaan suuntautuvien uittoväy-
16514: yli 23 milj. kg. puhdasta rikkiä, maksaen se, lien, joten puutavaran kuljetus niiltäkin
16515: samoin vuosittain, keskimäärin lähes 30 seuduilta kävisi mahdolliseksi. Rata avaisi
16516: milj. mk. Ei ole Suomelle yhdentekevää, arvaamattoman suuret mahdollisuudet
16517: olemmeko riippuvaisia yksinomaan ulkomai- alueen äärettömän laajojen metsäpuuvaras-
16518: sesta rikinsaannista. Rauhan aikana se suu- tojen paikallaan jalostamiseen ja edelleen
16519: rin kansantaloudellisin uhrauksin käynee kuljettamiseen. Valtiolle, puutavarayhtiöille
16520: päinsä, mutta sodan mahdollisesti syttyessä ja metsää omistaville maanviljelijöille kävisi
16521: saatamme joutua täysin avuttomaan tilaan 'pamsä saada metsätuotteensa kaupaksi
16522: ilman kotimaista rikin tuotantoa. myöskin sieLtä, missä huomattava osa metsä-
16523: Ehdotettavamme radan kosketuksiin j,ou- puuvarastoista nykyisin jää metsään lahoa-
16524: tuu yli 7,000 km 2 laajuinen rajaseutualue, maan.
16525: jonka asukasmäärä on 40,000-50,000. Ra- Edellä olevan perusteella ,ehdotamme
16526: dan vaikutuspiiriin joutuvat valtavat metsä- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
16527: alueet, joiden pinta-ala lienee 400,000-
16528: 500,000 ha, joista valtion metsämaita Heinä- että hallitus lootiessaan esitystä
16529: vaaran ja Selkien seuduilla Ilomantsissa ja Eduskttnnalle laiksi settraavie.n vuo-
16530: myöskin Ilomantsiin suuntautuvien uitto- sien rautatierakennuksista ottaisi sii-
16531: väylien varsilla olevat Korpiselän ja Suo- hen normaaliraiteisen rmttatien ra-
16532: järven metsät, puhumattakaan rajan takaa kentamisen Joenswu.sta Ilomantsiin.
16533: tulevista uittoväylistä. J\ilainitsemista an-
16534:
16535: Helsingissä, helmikuun 7 päivänä 1929.
16536:
16537:
16538: J. G. Ryynänen. Matti Puittinen.
16539: Pekka Pennanen. Otto Pensas.
16540: Samuli Tervo. Albin Koponen.
16541: A. Lehikoinen. Antti Kukkonen.
16542: P. Saarelainen. Elias Sinkko.
16543:
16544:
16545:
16546:
16547: 63-29 54
16548: 426
16549:
16550: XI,z9. - Toiv. al. N :o 85.
16551:
16552:
16553:
16554:
16555: Reinikka y, m.: Rautatien rakentamisesta V ärtsilän
16556: asemalta Korpiselän ja Tuupovaaran kautta Ilo-
16557: mantsiin.
16558:
16559:
16560: E duskunnaUe.
16561:
16562: Kysymys rautatien raken1:.arrnisesta Värtsi- keskeisimpiä teihtäNiä .on rautatien rakenta-
16563: lästä Ilomantsiin oli aikanaan aina vuo- minen Värtsi1lästä Kor.piselän ja Tuupo-
16564: desta 1897 lälhtien vireillä kaiU\:illa sääty- vaaran kautta Ilomantsin kirkoUe ja sieltä
16565: valtiopäivil'lä. Kun silloin oli kysymyksessä edelleen Nuorajärven rannalla olevaan Put-
16566: Karjalan rada·n jatkaminen, kannattivat kelan kylään. Vastaisuudessa sopisi tämän
16567: toiset suuntaa Värtsilä--Jlomantsi-Pielis- radan luonnollisena jatkona rakentaa rau-
16568: järvi-Nur.mes ja toiset suuntaa Joensuu- tatie edel1een Koitavestistön kautta Uima-
16569: Pielisjärvi-Nur:mes. Jo v. 1'899 toimitettiin harjun aseman ti.enoi'lle. T.ämän käsittäen
16570: edellisestä suunnasta koneelliMn tutkimus ja otta.en huomi.oon valtion taloudelle koitu-
16571: sekä laadittiin kustannusar.VJio. Knn asia van suuren hyödyn ovatkin Iloman·tsin,
16572: sittemmin ratkesi ainoastaan yihd:en. äänen Korpiselän, Tuupovaaran, Värtsilän, Pälk-
16573: eroll:a jälkimmäisen suunnan !hyväksi, ei järven ikunnat ja Sortavalan kaupunki
16574: !kysymys rautatien rakentamisesta Ilomant- sekä Itä-Suomen suurimmat pruutavaraliik-
16575: siin sen jälkeen ole ollut virallisesti esillä. i~eet ja teol1isuuslaitolkset kuten A/B
16576: Vasta 'Valtrukunnan saavutet,tua itsenäis~y Gutzeit & 0 :o, Läskelä Bruks A/B, Diesen
16577: ·tensä on tultu lähemmin huomaamaan, että Wood 0 :o, A/B Värtsilä OjY y. m. ryh-
16578: tasa.valtamme yhteinen etu ja menestys tyneet yhteisesti ajruma,an kysymyksessä ole-
16579: vaatii pikaisia toimenpiteitä rajaseutujen van radan rakentamista.
16580: sekä henkisen että taloudelLisen tilan kohot- Hoonantsin kunnan 1perukoille, valtakun-
16581: tamiooksi Sen tosiasian ovatkin niin maan nan rajalle, on ll'autatieltä matkaa lälhes 2()0
16582: hallitus kun .myöskin eduskunta huoman- !kim. Rajan puoleinen osa kU'Iln.asta on peräti
16583: neet ja on ryhdytty ll'wjaseuduilla vallitsevia !karua viljelysseutua, ·jonka vuoksi täytyy
16584: epäkohtia kor.j·aamaan sekä puutte.elli- välttämättömät kulutUJSta.rpeet, leivästä
16585: suuksia poistamaan. Kaiki.ssa !Piireissä tun- alkaen, ikuJjettaa hwosrahdeilla rautatieltä.
16586: nustetaan suunni.telmanmwka.is{)n ja itäisen .Asukkaat rajanpuoleisella alueella ovat
16587: radan .puolustustoimenpiteille soveltu'Van ra- enimmäikseen A/B Gutzeit & 0 :on lam-
16588: jaroutua>olitiikan välttämättömyys ja että puoteja, mokkiläisiä tai tilatonta v·äestöä,
16589: sii'hen on erittäin tärkeänä ·renkaana kyt- jotka hankkiVJat elatuksensa pääasiallisesti
16590: kettävä rajaseutujen kulkuneuvoj-en perin- metsätöistä. Pitkien ih.ev;osmartkojen tähden
16591: pohjainen parantaminen ja. täydentäminen. tulee niin ollen leipäkin tuoUe köyhälle väes-
16592: Yksi Taljaseutupolitiikan sekä taloudellisesti töHe tavattoman kalliiksi. Kunnasta lähe-
16593: että Rotilaallisesti tär!k:eimpiä ja samalla tettävät ,vientitavarat :kuten es1m. karjan-
16594: Xl,29. - Reinikka y. m. 427
16595:
16596: tuotteet ja puutavarat suurien rahtikustan- ra.järvi y. m. salojärvet, joista saisi malmia
16597: nusten vuoksi menevät aina huokeampaan pienillä vetokustannuksilla rad:an yht,eyteen.
16598: hintaan, tuottaen siinäkin muodossa Ilo- K!ol1keitten hevosrahtikustannusten tähden
16599: mantsin kuntalaisille vuosittain suuria va- ei Värtsilä:n tehdas ole viime aikoina voinut
16600: hinkoja. Korpiselän ja Tuup-ovaa.ran kuntain edtBllämainitulta. surmnalta malmia kul-
16601: 1
16602:
16603:
16604:
16605: liikennettä tulisi mainittu rata myöskin jettaa, mutta jos rata. saataisiin, tulisi mai-
16606: suuresti ipa.raniamaan. Maataloudellin,en nittu tehdas silloin vuosittain ottamaan
16607: kcllitys on K~rpioolän krunna.ssa samanla,i- näistä järvistä malmia huomattavia määriä.
16608: nen l"'Uin Ilomantsin itäosassa. As;ukkaat Kauempana Ilomantsin pitäjässä on
16609: ovat ;pien viljelijöitä, torppar:eita tai tila- runsaasti järviä, joissa asiantuntijain lau-
16610: tonta mkeä. Kaikki kulutustaiweet ovat suntojen mukaan on SUJomen :J)arasta rauta-
16611: sekä Kor-piselkään eHä Tuupovaaraan hevos- malmia. Jos rata saataisiin Värtsilästä Ilo-
16612: rahdeilla :kulj<etett.wvat ja ik:UJimUankin kes- mantsin kir1konkylän sivuitse Nuoraj·ärven
16613: kulrniin tulee. rautatieltä noin 50 km:n rantaan, niin rupeaisi takkiraudan 'V,almis-
16614: matka. Lisäksi tulisi mainittu rata hyö- taminen epäi1eiilllättä kannattamaan ja hyvin
16615: dyttämään Värtsilän, Tohma'järv'€n, Soan- luultavaa olisi, että entinen MÖihkön t:eihdas
16616: lalhden ja Kiihtelysvaaran kuntia.. Radan ;pantais1in käyntiin, joten sekin lisäisi
16617: vaikutuStpiiriin t'ulisi kuulumaan Ilomantsin liikennetuloja &eikä antaisi sadoille ihmisille
16618: lkunnasta 11,000 henkcii, Tuupovaaran kun- ansiotyötä.
16619: nasta 4,300 ja Korpis~län kunnasta 3,500. Kokemuksesta on tultu hUJomaamaan, että
16620: noonantsin .kunnan !pinta-ala on 4,145.8 Suojärven rata on maallllliThe kannattavimpia
16621: lmn2 , TuUIPovaaran 501 J.rm2 ja Korpiselän ratoja. Sitä suuremmalla. syyllä uskallamme
16622: 1,,308.5 km2 • väittää, että Värtsilän-Ilomantsin rata
16623: Mitä radan kannattavaisuuteen tulee o.vat tulee vieläkin ka1mattavammaiksi, sillä S€n
16624: siitä t.aikeena ILomantsin ja Korpiselän vaikutuspiiriin kuuluu läJhes .puolta suurem-
16625: kuntalin alueella olevat laaijat 'valtion ja mat metsäalueet ja malmijärw.et. Aivan sa-
16626: Gutzeitin y. m. !puutavaraliilkkeitten metsät, maan ta:paan kuin Suojärven ~adan varsille
16627: monet lkymm~met malmirikkaat järvet ja on syntynyt sahalaitok.sia, rakennettaisiin
16628: v-oimaa synnyttävät kosket. Puheenaolev<an niitä vieläkin enemmän Värtsilän-Ilomant-
16629: radan yhteyttBen voidaan uittaa osa Suojär- sin radan varrelle, sillä tällä suunnalla on,
16630: ven pohjoisen !hoitoalueen eli Annan teh- valtion ja Gutzeitin metsiä lrukuunotta-
16631: taan metsiä, sekä myöskin Soanl:ruhden hoito- 'matta, myöskin tavattoman paljon ;pksityis-
16632: alueen metsiä. Viimeksi mainittu hoitoalue ten sekä puutava.ra.1iikkeitten metsiä. Erit-
16633: .tulisi Kor-pijärven vesistön kautta radan täin sopivia sahalaitosten paikkoja tulisivat
16634: ;yiliteyteen. Tolva.jä11ven seuduilta uitett.a- olemaan Ko11pijärven, Emisjärven sekä ra-
16635: vat puutavarat voitaisiin Viiksinvesist•Ön j:a dan [>äärepisteessä olevan Nuora,järven ran-
16636: Emisjärven välistä kanavaa korjaamalla. nat. Paitsi valtiota tulisivat tätä rataa
16637: _saada radan yhteyteen. myöt.en kuljettamaan puutavaroita m. m.
16638: Värtsilän-Iloma:ntsin rautatien pii.riin seuraavat puutavarahlikkeet ja teollisuus-
16639: tnlisi kuulumaan Gutzeitin omi..<>ta:mia met- laitokset: A/B. Gut.ooit & C :o, I~äslrelä
16640: sämaita 100,000 ha., valtion metsiä Ilomant- Bruks A/B., Diesen . W oodi & C :o, A/B.
16641: sissa 110,000 ha ja Korpiselällä 50,000 ha, Värtsi1lä 0/Y., Sortavalan Puutavara 0/Y.,
16642: ~~toonsä 260,000 ha. Suomalainen Puulirke 0/Y., Viipurin Sa'ha
16643: Radan lähettif"Ville tulisivat seuraavat 0/Y., A/B. Karelia 0/Y., A/B. Toll 0/Y.,
16644: malmirikkaat järvet: Kaust<Utj.ärvi, Konpi- Puuliike Supinen 0 /Y., A'l.l:nuksen PuuliiU\:e
16645: jä.rvi, Loitimo, E.mi'1,iärvi, Pirttijärvi, Nuo- 0/Y., Suojäl1Ven Puuliike 0/Y. Oman il-
16646: 428 XI,29. - Värtsilän-IIomantsin rautatie.
16647:
16648: moituksensa mukaan tulisi esim. A/B. 1uotteita Nuorajärvelle ja siitä rwutateitse
16649: Gutreit & 0 :o vuosittain kuljettamaan noin edelleen. Rajantakaisista· pitäjistä kuljetet-
16650: 60,000 m 3 • taisiin myöskin varsin huomattavat määvä1
16651: Lähin vientisatama sille suurelle puu- kaloja, lintuja sekä metsäeläinten nahkojä.
16652: tavaramääräTle, jonka edellä mainitut liik- Värtsilän-Iloonantsin rad.asta muodostuisi
16653: keet tulisivat kuljettamaan, on Uuraan sa- tU'levaåsuudessa henkinen sekä aineellinen
16654: tama ja lyhin tie noilta metsärikkailta silta Karjalan heimon välille. Taloudellinen
16655: alueilta kullree Värtsilän kautta. ja !henkinen lräfuentJYIIlinen ja vuorovaikutus
16656: Sitten kun Venäjän olot vakiintuvat ja on meidän mielestämme oi·lreata Karjalan
16657: kauppa Laatokan !kautta pääsee kehitty- heimopoli tiikk.aa.
16658: mään entiselle ranh:anaikaiselle kannalle, Itsestään on selvää, että radall:a tulmi ok-
16659: suuntautuu Ilomantsin, Konpiselän, Tuupo- maan suuni merkitys Y'flllpäristön maatalold-
16660: v.aaran, Värtsilän y. m. pitäjäin syömävil- den kohottajana. Huonojen kuljetusneuvcl--
16661: jan, ,väkireihuj{m ja osa apulantojen han- jen tähden ei apulant~en käyttö ole tullut
16662: kinnasta Venäj.älle. K'U'ten edellä on jo mai- siinä määrin käytäntöön, jotta niiden ,a'Vulla
16663: nittu, ei noilla karui'lla rajaseuduilla voida olisi suuremmassa määrin S•a:atu kasvU-
16664: oonalla viljalla toimeen tulla, vaan on tur- kuntoon ,viljelykseJrle soveliaita ooita. · He-
16665: vauduttava ulk0'1llaa1aiseen viljaan. Laat.o- vosrahti kallistaa a!pulantojen hintoja &iinä
16666: kan halki suoraan Sermeksestä, jopa Ry- maarm, ettei niitä kannata syrjäisille
16667: binskistäJcin asti tuoC1aan silloin vilja y. m. seuduille kuljettaa. Ilomantsin pemkoille
16668: ede'llä mainitut tavarat Sortavalaan ja siitä maksaakin rahti 80 p.-1 mk. 40 p. kiloltd.
16669: edelleen 'rataa !Pitkin Ilomantsiin. Tätä Ra,dan rakentamise>lla Honiants:iin kohotet-
16670: tietä saadaan nuo välttämättömyystavarat taisiin maatalouCLellista !harrastusta suuresti.
16671: kaikista huokeimmalla Ilomantsiin, ja täten Ålpulantojen hintojen laskiessa hyvin moni
16672: säästyisi tuolta köyhält:ä kansalta huo- innostuisi suoviljelykseen, j·olka olisilcln
16673: mattavia· summia rahtiilmluina. paras ja suositeltavin viJj.elystava noilla
16674: Ilomantsin rautatie av;aisi myöskin kaup- seuduilla.
16675: •Pa'Yhteyden ra.janta1kamten Karjalan kun- Myöskin tulisi J.'adan raikenta;miinen Jrlfl-
16676: tien kanssa. Jo ,ennen maailmansotaa kulje- · mantsiin edistämään suuresti uudisasutufl-
16677: tettiin vuosittain huomattav;ia määriä jau- sen lisä.äntymistä ra:jaseuduilla, sillä tmi-
16678: n()lj:a y. m. kulutusta.varoita Homantsin nettuahan on, että Ilomantsin ja Korpisellin
16679: kautta Porajärvelle y. m. ra,jan takaisen pitäjissä on erittäin laajat arumattom:at
16680: Karjalan kuntiin. Kuljetus tapahtui silloin maat.
16681: ainoastaan talvella, kun :M.öhköstä eteenp.äin Edellämainittujen taloudellisten etujen
16682: ei ollut ;maan tietä. Nyt se voisi tapalhtua lisäksi ei radan me:ddtystä maan puo}ustuk-
16683: ympäri ·vuoden, itrnn on jo a;joke1poinen seUekaan voida jättää h·uomiotta. Paitsi
16684: maantie lähellä ra:jaa sijaitsevaan Liusvaa- maan t•urvaamisen et'll'a, jonka se aikaan-
16685: ran kyl.ä.än saakka. Ilomantsin-Värtsilän saisi, tulisi sen kautta koko imänsä erillään
16686: rata :avaisi suoran ja lyhimmän kau;ppatien elänyt ra1jaseudun kansa vedetyksi lähem-
16687: Ry.binski-----;Sermes-Sortavala-Ilomantsi ja :pään yhteyteen muurr Suomen kanssa, joka
16688: Poventsan kihlakunta rajan tuolla puoiella. sekin osaltaa;n va·hwstaisi maan lujaa yh-
16689: Kun asiaa tältäkin :kannalta katsellaan, tul- tenäisyytitä. Viime aikoina on tultu huo-
16690: laan epäilemättä myöntämään radan rwken- maamaan sekä myöskin u._"lJin julkilausuttu
16691: tamisen tar1pee'llisuus sekä sen taloudellinen se tosiasia, ettei raja.soo'buolojen korjaa-
16692: kannartta:vaisuus, sillä rajan tuolta puolelta minen ole yksin paikallinen asia, vaan sitä
16693: v~idaan myöskin vesitei1se i!rnljettaa metsän- v~aatii koko valtakunnan yili.teinen etu ja
16694: XI,29. - Reinikka y. m. 429
16695:
16696: itoonäisyyt€1rnme turv<aaminen. Radan ra- että. hallitus laatiessaan esitystä
16697: kentamineJJ. Värtsilästä l'lomantsiin on raja- seuraavien vuosien rautatiemkennnk-
16698: seutupolitiikan täi~ke1mpiä ja keskeisiUl1Piä sista ottaisi siihen mutatien mkenta-
16699: tehtäviä. misen Värtsilän asemalta Kor·piselän
16700: Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten saam- ja Tuupovaaran kautta Ilomantsiin
16701: -me kunnioittaen ehdotta.a eduskunnan h~ suunnilleen aikaisemmin tutkittua
16702: vä·ksy:ttäväksi toiV10muksen, ratasuuntaa myöten.
16703:
16704: Helsingissä, 11 päj·v:änä :h:e]imikuuta. 19<29.
16705:
16706:
16707: Tyko Reinikka. Pekka Kopsa.
16708: 430
16709:
16710: Xl,3o. - Toiv. al. N:o 86.
16711:
16712:
16713:
16714:
16715: Raatikainen: Rautatien rakentamisesta Outokummun
16716: asemalta Savon radalle Toivalan-Sorsasalan tie-
16717: noille.
16718:
16719:
16720: E d u s kun n ·a l l e.
16721:
16722: Hallitus esitti v. 1925 valtiopäivil~ä ra- hellä Kallaveden rautatiesiltaa kuin teknil-
16723: kennettavaksi viisivuotis-mkennuskaut.ena linen järjestely sallisi. Näin tehden kuuluu
16724: 1926-1930 m. m. normaaliraiteisen rauta- tämän kanssa ·ole:ellisesti yhteen haararadan
16725: tien Joensuusta Outokummun ilruparikai- rakentaminen Melalahden seutuvi1ta Juan-
16726: voks:en kautta Alapitkän asemalle. tehdasta koskettaen Syvärin rantaan. Sa-
16727: Edus:kun,ta hyväksyi tästä esityksestä ra- von ja Karjalan ratojen yhdistäminen olisi
16728: kenn·ettavaksi ainoastaan Joensuusta Outo- onnistnneimmin sekä henikiliJ.- että tavara-
16729: kumpuun asti ol•evan osan, joka nyt myös- liikenteen tyydytykseksi suoritettu, jos se,
16730: kin jo on rakennettu. niinkuin edellä on esitetty, ohjattaiosiin mah-
16731: Joensuun~utokummun rata kaipaa kui- dollisimman suorasti suurimpien liike- ja
16732: tenkin täydennyksekseen mdan ra:kenta- asutuskesikuksien välillä ja kautta.
16733: mista Outokummulta tSavon mdalle niin, Edellä sanotun perusteella ehdotan kun-
16734: että se ko.ske·ttaa ·Ohta;ansalmen Ja Juanteh- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
16735: taan teollisuuslaitoksia,. Sekä liikenteen että muksen,
16736: rautatietalouden etujen mukaiselta kuiten-
16737: kin näyttää, että on tehtävä aikaisem- ettii hallitus laatiessaan Edu.skun-
16738: paan ratasuuntaan sellainen muutos, että nalle esitystä laiksi seuraavien vuo-
16739: rautatie Savon puoleisessa päässä johdetaan sien rautatierakennuksista ottaisi sii-
16740: mahdollisimman suorasti Kuopioon. hen nm·maaliraiteisen rautatien ra-
16741: Sen mukaan jatkuisi rata Outokummusta kentamisen Outokummun asemalta
16742: Ohtaansalmen, Tuusnriemtm, Melalahden, Savon radalle Toivalan-Sorsasalan
16743: Jännevirran kautta ja yhtyisi Savonrataan tienoille ja että rakennti.$työt aloitet-
16744: Toivalan--.Sorsasalon tienoilla, eli niin lå- taisiin v. 1931.
16745:
16746: Helsingissä 12 päivänä <helmikuuta 1929.
16747:
16748:
16749: August Raatikainen.
16750: 431
16751:
16752: XI,a1. - Toiv. al. N:o 87.
16753:
16754:
16755:
16756:
16757: Asikainen y. m.: Ratasuunnan Outokurnpu-Toivala
16758: tutkimisesta.
16759:
16760:
16761: Eduskunnalle.
16762:
16763: Päivän polttavaksi on muodostunut kysy- västi tulee päätettäväksi tästäkin kysymyk-
16764: mys siitä, mill(l__Savon radan asemalle yh- sestä, olisi mielestämme ennen ratasuunnan
16765: distettäisiin Savon rata j•a uusi Karjalan lopullista päättämistä toimeenpantava tut-
16766: rata, joka t.ällä hetkellä päättyy Outokum- kimus, eiikö mainitsemamme suunta Outo-
16767: puun. Tutkimuksia ratasuunnastakin on kumpu-Toivala tai Sorsasalon pysäkki
16768: toimoonp.antu. Eräs suunt.a., joka kuitenkin olisi sopivin Karjalan ja Savon ratojen yh-
16769: vielä on tutkimatta, mutta voisi radan ra- distämiseksi. Pyydämmekin sen vuoksi
16770: kenbmisessa tulla erinomaisesti kyseeseen, ehdottaa eduskunnan päätettävä:ksi toi-
16771: on Outokumpu-Toivala tai vaihtoehtoisesti vomuksen,
16772: Sorsasalon pysä:kki. Mainitta,koon, että
16773: viime kesänä teki lukuisa joukko eduskun- että hallitus toimituttaisi kiireelli-
16774: n•an j·äseniä retken tutustuakseen kyseessä sesti tutkimuksen Outokummun-
16775: olevan suunnan sopivaisuuooen mainitun ra- Toivalan tai vaihtoehtoisesti Sorsa-
16776: dan jatkoksi. salon pysäkin välisellä osalla Savon
16777: Kun seuraava:ssa viisivuotissuunnitel- ja Karjalan ratojen yhtymäkohdan
16778: massa rautatierakennuksia varten nähtä- määt·äämiseksi.
16779:
16780: Helsingissä helmikuun 12 p :nä 1929.
16781:
16782:
16783: Adam Asikainen. Pekka Strengell.
16784: Aug. Turunen. S. Savolainen.
16785: 432
16786:
16787: Xl,32. - Toiv. al. N:o 88.
16788:
16789:
16790:
16791:
16792: Heikkinen y. m.: Rautatien rakentamisesta Outokum-
16793: mun radalta Alapitkän asemalle.
16794:
16795:
16796: Ed u s kun n a 11 e.
16797:
16798: Vuoden 1925 valtiopäivillä antoi halli- sen mukaisesti jatkettava radan rakenta-
16799: tus eduah.'lillnalle esityksen laiksi rautatie- mista Outokummusta Savon radalle Alapit-
16800: rajkennuksista vuosin·a 1926-1930. Tässä kän asemalle, sillä silloin vasta tällä radalla
16801: lakiesityksessä hallitus esi•ttää m. m. että Savon ja Karjalan ratojen yiJ:J.distäjänä tu-
16802: normaaliraiteinen rautatie rakennetaan Jo- lisi olemaan se merkitys, joka sille on sekä
16803: ensuusta Ouwkummun !kupariikaivoksen hallituksen että rautatiehallituksen taholta
16804: kautlta Savon radalle Alapitkän asemalle, annettu.
16805: alkallllalla rakennustyöt vuonnru 192.6. Radan ·tärkeyteen nähden ja viitaten hal-
16806: Esityksensä~ perusteluissa hallitus toteaa, lituksen e.sityikseen vuoden 1925 valtiopäi-
16807: että trumä poikkirata tulisi olemaan tuotta- villä ehdotamme edu.__~unnan päätettä-
16808: vimpia ja taloudellisesti parhaiten kannat- väksi toivomuksen,
16809: tavia; niistä radoist:a, 'jQita nykyään on
16810: suunniteltu. että hallitus laatiessaan esitystä
16811: Eduslkunta hyväksyi hallituksen esityk- Eduskunnalle laiksi· seuraavien vuo-
16812: sessä olevasta edellämainitusta poi:k:kira- sien rautatierakennuksista ottaisi sii-
16813: dasta ralkennettavaiksi: vuosina 1926-1928 hen nonnaaliraiteisen rautatien ·ra-
16814: osan Joensuusta Outokumpuun saakka. kentamisen Outokum'mun radalta
16815: Tämä rataosa onkin. nyt rakennettu ja avat- Savon radalle Alapitkän asernalle ja
16816: tiin viime kesänä liikenteelle. että rakennustyöt aloitettaisiin vuonna
16817: Nyt olisi aikaisemman hallituksen esityk- 1931.
16818:
16819: Helsingissä, helmikuun 6 päivänä 1929.
16820:
16821:
16822: P. V. Heikkinen. Eero Hatva.
16823: Samuli Tervo. Armas Paasonen.
16824: S. Kariniva. Albin Koponen.
16825: Tyko Reinikka. Matti Puittinen.
16826: Janne Koivuranta. E. M. Tarkkanen.
16827: A. Lehikoinen. J. Koivisto.
16828: P. Saarelainen. Kalle V alta.
16829: Jussi Rapo. August Valta.
16830: Väinö Malmivaara.
16831: 433
16832:
16833: XI,aa. - Toiv. al. N:o 89.
16834:
16835:
16836:
16837:
16838: Rantanen y, m.: Rautatien Vaasa-Härmä-.Alapitkä-
16839: Outokumpu rakentamisesta.
16840:
16841:
16842: E d u s kun n a ll e.
16843:
16844: Jo vuosien 1904-1905 valtiopäivillä teh- puugin erinomainen satama, jota voidoon
16845: tiin anomus radan rakentamiseen ryhtymi- 22 jalkaa syvässä ku}kevilla allllksilla liiken-
16846: sestä Vaasa8ta Lappajärvelle ja sieLtä Sa- nöidä j,a joka on suurimman osan vuotta me-
16847: von radalle. Tästä ajasta saakka on tämä riliikeruteelle avoinna ja voidaan verrattam
16848: asia ollut V'ireillä sekä muodossa ja toisoosa helposti pitää auki läpi vuoden. Siitä on-
16849: tuotu esille, mutta vMta muutama vuosi sit- kin aibisemmilta ajoilta kokemuksia. Rata
16850: ten on katsottu, ettei enää ole mahdolli- pääsee näin ollen palvelemaan valtavaa
16851: suutta pitemmältä odottaa tämän tärkeän vienti- jia tuontiliikennettä ja varsinkin
16852: ratasuunnitelman päiväjärjestykseen tuloa rataosan Härm~Vaasa liikenne paisuu ta-
16853: ja senvuoksi jåtettiinkin sen komitean puo- vattomasti, kun pohjoisemmat satamat jää-
16854: lesta, minkä huoleksi oli uskottu ratasuun- tyvät j.a koko Pohjois~Suomen liikenne
16855: nii1D. Vaasa-Härmä-Alapitkä----Outokumpu suuntautuu tälle rataos:alle.
16856: ajaminen, valtioneuvostolle kesäkuussa 11927 Että tämä suunniteltu rata tulee aivan
16857: anomUs, että tätä rataa ruvettruisiin kiireel- erikoisesti palvelemaan suurta vienti- ja
16858: lisesti rakentamaan jo ennen kulumassa ole- tuO!Iltiliikennettä oivallisen satamansa kaut-
16859: van viisivuotiskauden loppua. ta siitä tulee vaikuutetuksi tarkastellessa
16860: Kaikesta huolimatta on tämän ratahank- karttaa, miten rata tulisi kuLkemaan väki-
16861: keen toteutuminen, niin "täl'keä kuin se on- rikikaitteru j,a hyvin asuttujen EteLä-Poh-
16862: kin, Viivästynyt. Siihen lienevät vaikutta- janmaan vilj.elyspitäjien läpi. Se halkaisee
16863: neet monetkin väliintulleet sekä poliittiset Keski-Suomen suunnattomat metsäalueet ja
16864: että taloudelliset seikat j.a osaltaan sekin, joutuu läheiseen vuorovaikutukseen sen laa-
16865: että osaksi sille alueelle, jonka tämä poikki- jojen vesireittien !kanssa ja sen koskien, jol-
16866: rata halkaisee, on innoik.karusti puuhattu toi- loin avautuisi suuria mahdollisuuksia huo-
16867: siakin ratoja. mattavalle teollisuuden harjoitukselle, mikä
16868: Täyttääkö sitten lkyseelline:n ratasuunni- nyt liilrennevälineiden puutteessa käy mah-
16869: telma niitä edellytyksiä, mitä rwkennetta- dottomaksi. Sitäpaitsi tulis,i rata kulke-
16870: valta radalta on va:adittava, siihen pyy- maan Vimpelin pitäj.ässä olevien laajojen
16871: dämme seuraavassa lyhyesti vastata. kaLkkialueitten Läpi, mistä kalkkia saatai-
16872: Onko ensiksikin suunnitellulla radalla :ta- siin Etelä-Pohjanmaan ja Savon viljelys-
16873: loudellisia edellytyksiä, lmnnattavaisuus- maiHe verrattain läheltä helpoin tuontikus-
16874: mahdollisuuksia ja kaMantaloudellista mer- tannuksin.
16875: kitystä? Tarvinnee vain viitata siihen, että Ajateltakoon sitäkin, että sille suurelle
16876: radan toisena pää.tepistoonä on Vaasan kau- rehun kuljetukselle, mikä vuosiJttain oopah-
16877:
16878: 63-29 65
16879: 484 Xl,33. - Vaasan-Härmän-Alapitkän-Outokummun rautatie.
16880:
16881: tuu EteiJ.ärPoh:janmaalta Karj.alaan, ly henisi kautta, joten paikallisl1ikenn.että ei tule
16882: matka .tämän uuden radan kautta 254 kilo- puuttumaan.
16883: metrillä. Mitä tämä merkitsee ostorehujen Ka tsottakoon ratasuunnittelua vielä
16884: käyttäjille jo rahtiikustannusten a1ennuk- maanpuolustuksenkin :roanna.lta, mikä on
16885: sissa, se ei suinkaan ole vähäksi arva,ttava. tärkeänä tekijänä otettava ja kaikissa muis-
16886: Edellä esit.ettyyn katsoen on selvää; eUä sakin maissa otetaan huomioon, nim on sa-
16887: taloudelliset näkökohdat puhuv:at tämän ky- notta!Va, että jo yksin tältä näkökulmalta
16888: seessä olevan radan puolesta ja ettei sen katsottuna on mtaehdotus sellainen, että se
16889: kannattava.isuutta voi edes asettaa kyseen- on ehdottomasti kiir·eenisesti otettava huo-
16890: alaiseksi, mutta ennen kaikkea on kiinnitet- mioon. Sehän tule'e yhdistämään Karjalan
16891: tävä huomio sen kan·santaloudelli.seen mer- aina mj,3Ja myöten suoraan merisataman
16892: kitykseen, sillä radan rakentamisen kautta kanssa, sataman, jota voidaan käyttää läpi
16893: luodaan hyvinvoinnin ja vaurastumisen vuoden, niin että yhteys ulospäin mahdol-
16894: mahdollisuudet Suomen suurimmalle radat- lisen pahankin päivän aiikll!na voidaan säi-
16895: tomalle aluee11e maan pohjoisi>a harvaan- lyttää viimeis,een asti.
16896: asuttuja seutuja lukuunottamatta. Vi·elä on v:altion tahoLta ruvettu vaati-
16897: Tärkeänä näkökohtana radoista kysymyk- maan, että niiden kuutien, jotka pääsevät
16898: sen ollessa on aJina pidetty sitä, missä mää- rautatien eduista nauttimaan, on jollain
16899: rin ne voivat palvella läpikulku- ja kauko- tavoin osallistuttava radan raikennuffirustan-
16900: liik.ennettä. Siihen nähden tullaan ensi nuksiin. Tähän nähden on ehdot.etulla ra-
16901: viisivuotiskaudella rakennettavaksi ehdote- tasuunnalla aivan 'erikoiset edellyty~ru;ä.
16902: tuista radoista tuskin esittämäiän ·ainoata- Ov-athan kunurut linj·alla Vaasa-Härmä.---
16903: kaan, jolla tähän nähden on sellais~a edelly- Lappajärvi j·o toimituttanoot omalla ilrnstan-
16904: tyksiä kuin kyseessä olevalla rataehdotuk- nuks·ellaan sekä koneelliset että talwdelliset
16905: sel1a. Yhdistäähän se suoranaisesti Karja- tutkimukset j.a kartoitllliset ja sitäpaitsi luo-
16906: lan, Savon ja Pohjanmaan ja tuo edellä- vuttavat rat.aa, sen liikennepaiJdmja ja lait-
16907: mainitut maaikunnat lyhimpä:än yhteyteen teita varten tarvittavat maa-alueet lunas-
16908: meren kan.ssa, sillä matka esimerkiksi rata- tuksetta sekä ottavat osaa radan rakennus-.
16909: risteyksesiä Savossa on lyhempi Vra:asaan kustannuksiin 19,450,000 markalla, mikä
16910: kuin Kotkaan. te~ee kokonaista 30 % koko kustannuksista,
16911: Vuoden 1917 ratakomitea painosti erikoi- jo~a on suurin prosenttimäärä, mikä !lll.8li1S-
16912: sesti sitä seikkaa, ja samoin on jälkeenkin- samme on koskaan sitouduttu suorittamaan.
16913: päin tehty, että rakennettavaksi päätettä- Ei liene ·arvoa vaiHa sekään 7 km. val-
16914: vän radan ·on myöskin kyettävä palvelemaan mista rataa, joka jo on olemassa Hänp.än
16915: maaseutu- j·a paikallisliikennettä. Siinä suh- asemalta Vaasaan päin Kaupin soraJkuopalle
16916: teessa kyseenalaisella radalla tulisi ol•emaan Ylihärmässä ,sekä silta Lapuan joen yli ja
16917: kiistämättömät mahdollisuudet kahdellakin ne 16 kilometriä satamarataa V aasa::;sa,
16918: tahol1a, Se yhdistäisi, sekä Vaasan että joista kaupungin kustannuksella on Mken-
16919: Kuopion lääneissä, suuret asutu.skesilruikset nettu 8 km. 300 metriä.
16920: hallituskeskusten kanss,a. Molemmissa ja Edellämainittu rata.ehdotus ,täyttää siis
16921: varsinkin Vaasan läänissä pääsoo suurin osa hyvin edellä esitetyn lyhyen katsauksen pe-
16922: lääniä hankalasti ja ki>ertoteitse lääniTisä rusteella ne ehdot, mitä voidoon a.setta;a
16923: pääikaup:unkiin. Ja vielä, kuten jo edellä v.a;atimukooksi rautatien rokent~lle ja
16924: toisessa yhteydessä viitattiin, kulk~ rata senvuoksi rohkenemme clldottaa equskun-
16925: v·äkirikka.Etten j·a hyvin asuttujen seutujen nan päätettäV'äksi toivomuksen,
16926: Xl,33. - Rantanen y. m. 486
16927:
16928: että hallitus antaessaan Eduskun- Vaasa - Härmä - Alapitkä .!-.. Outo-
16929: nalle esityksen rautatierakennuksista kumpu ja että rakennustyöt maini-
16930: viisivuotiskaudeksi 1931-1935 ot- tulla radalla pantaisiin alulle 1931.
16931: taisi siihen nyt ehdottamamm,e radan
16932:
16933: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1929.
16934:
16935:
16936: Martti Rantanen. T. Jauhonen:
16937: Heikki Vehkaoja. K. E. Aarnio.
16938: J. Kauranen. Aleksi Hakala.
16939: A. Kemppi. Anton Vertanen.
16940: Eero Hatva. L. Mustakallio.
16941: J. 0. Ikola. Antti Juutilainen.
16942: Antti Vainio. Evert Nukari.
16943: Gunnar Sahlstein. W. K. Kuuliala.
16944: Vilho Nikkanen. T. A. Aalto-Setälä.
16945: P. Kankkunen. Oskari Lehtonen.
16946: Antti Kuisma. Heikki Karjalainen.
16947: Jalmari Linna. Otto J acobsson.
16948: J. Im. Bäck. Matti Puittinen.
16949: Armas Paasonen. Walter Mäkelä.
16950: E. Lautala. Uuno Hannula.
16951: Aino Luostarinen. Väinö Malmivaara.·
16952:
16953:
16954:
16955:
16956: ' '
16957: 436
16958:
16959: Xl,34. ...!. Toiv. aL N :o 90.
16960:
16961:
16962:
16963:
16964: Luoma y. m.: Rautatien rakentamisesta Seinäjoelta
16965: Alapitkän asemalle.
16966:
16967:
16968: E d u s k u n: n ·11! 11 e.
16969:
16970: Se laaja alue, ·.jota rajoittavat Iisalmen- puan asema Pohjanmaan radalla ja pääte-
16971: Ylivieskan rata pohjoisessa, Ylivieskan- kohda:kisi joko Alapitkän tai Siilinjärven
16972: Haapamäen rataosa lännessä, Haapamäen_: asema Savon radalla, p.arhaiten nämä vaati-
16973: Pi-eksämäen rata etelässä ja Pieksämäen- muiks:et. Tämä PohjaJJ.ma:an-Savon yhdys-
16974: Iisalmen välinen rataosa idässä, on kulku- rata tulisi ikulkemaan suorinta tietä sisä-
16975: neuvoihin nähden- Perä-Pohjoloo lukuun- maasta merenrantaan, halkoen /kysymyk-
16976: ottamatta - ilmonommassa asemassa kuin sessä olevan laajan alueen melkeinpä aivan
16977: mi!kään muu osa maa;tamme. Sentähden on keskeltä kahtia, saatta:en sen entistä välit-
16978: jo eduskunnassakin tehty monta aloitetta tä:- tömämpää:n taloudelliseen yhteyteen muun
16979: män yli 25,000 neliokilometriä laaj.an alueen maailman !kanssa. Suoranaisena jatkona
16980: liikenneolojen parantamiseksi. Muun muassa tälle radalle ovat sen toisessa ·päässä rataosat
16981: on jo olemassa seuraavat rataehdotukset Seinäjoki-Vaasa ja S:einäjoki-Kaskinen-
16982: tälle alueelle: Seinäjoki (vaihtoehtoisesti Kristiina ja toisessa päässä lähitulevaisuu-
16983: Lapua) - Alapitkä (vaihtoehtoisesti Siilin- dessa todennäköisesti Alapitkän (Siilinjär.-
16984: järvi), Suolahti-Kokkola, Suolahti-Haa- ven)-Outokummun--Joensuun rata, sekä
16985: pajärvi, Hämnä~Alapit!kä.- Ratainsinööri tämän jatkoksi suunniteltu Joensuun-Ilo-
16986: W. Janssonin toimitta.mien tu:tkimuksien pe- mantsin rata. Kun Vaasan !kaupungilla on
16987: rusteella voitaisiin tämä Pohjanmaa.Ilt- hyvä satama ja sen lisäJksi Ka;skisilla Poh-
16988: Savon yhdysrata, jonka pituus on noin janlahden parhain suojattu syväsatama, tu-
16989: 280 km. rakentaa alle normaalisten \kustan- lisi tämä :reta suuresti helpottamaan sen
16990: nusten, ja sen taloudellinen kannattavaisuus va:i!kutusalueen suurten metsien. vastaista
16991: suoritettujen laSkelmien mukaan on verrat- käyttöä, joka seikka yhtenä tä~keimpänä te-
16992: tain hyvä. Viime aikoina on rautatiepoli- kijänä antaa hyvät takeet radan kannatta-
16993: tiirkassa yhä enemmän oo käsityskanta voit- vaisuudesta. Kun puutavarain kuljetus tu-
16994: tanut alaa, että radat, jotka suorinta tietä lisi muodostumaan varsin suureksi tällä ra-
16995: yhdistävät sisämaan mereen ja täten helpot- taosalla ja ehdottomasti tekemään r.adan ra-
16996: tavat sekä puutmaran että maataloustuot- kentamisen valtiolle kannattavaksi, liitämme
16997: teiden vientiä ja apulantojen ja muiden tar- tähän anomukseemme perusteluiksi vielä
16998: vikkeiden tuontia, ovat uusia rautateitä eräitä ikohtia metsähallituksen liikeosaston
16999: .suunnitelta;essa asetettavat etusijalle. Edel- päällikön, metsäneuvos Adolf Burgmanin
17000: lämainituista kilpailevista rataehdotuksista lruusunnosta, jonka hän on tästä ratasuunta-
17001: täyttää Pohjanmaanr-Savon välinen yhdys- ehdotuksesta antanut. Metsäneuvos Burg-
17002: rata, jonka allkukohdaksi on, kuten jo mai- man lausuu:
17003: nitsimme, ajateltu joko Seinäjoen tai La- ,Vaikka !kysymyksessäolevwa aluetta hal-
17004: •
17005: Xl,34. -Luoma y. m. 437
17006:
17007: koo monet puiden uitolle varsin sopivat ve- ja hrukkuumäärät suunnitellun rautatien
17008: siväylät, eivät nämä kuitenkaan vähennä eh- vaikUtuspiirissä, johon kuuluvat Alajär-
17009: dotetun radan metsätaloudellista merkitystä. ven, Karstulan, Kivijä.rven, Perhon, Vii-
17010: On nimittäin huomattava, €ttä uittomatkat tasaaren ja Saarijärven hoitoalueet, ovat
17011: alueen keskusjärvistä mereen ovat varsin seuraavat: Metsätalouteen kuuluvaa kas-
17012: pitkät. Niinpä Keiteleen 1aSikukohdasta vullismaata 78,407.80 ha, ikehnoikasvuista
17013: Äänekoskelta Eotlkaan on uittoväylää myö- maata 28,847.62 ha, tuottamaton-ta maata
17014: ten matkaa 361 km., Kivijärveltä Kotkaan 22,955.41 ha, eli yhteensä 130,210.83 ha.
17015: 534 km. ja Pielavedeltä Kotkaan kokonaista Puuvarasto kasvnllisilla mailla on 8,711,720
17016: 561 km. Että näin pitkät kuljetukset ovat m3 , kehn<Oikasvuisilla mailla 887,251 m 3 , .ar-
17017: omansa suu:vesti vähentämään metsien kan- vopuita on 5,254,429 kpl., ehdotettu ha!k-
17018: tohintaa on itsestään selvää. Vaikka kohta kausmäärä vuodessa 178,970 m 3 , Tähän
17019: karkeimpia tukkia vielä ka:nnattaa uittaa hakkausmäärään sisältyy arvopuita 108,100
17020: aina aluoon latvavesiltä saakka Lahden j·a kpl.
17021: Kotkoo suursahoille, tekee uiton hitaus pie- Kyseessäoleva rautatie ei ainoastaan suo-
17022: nen puutavaran kuljetuksen lauttausväy- ranaisesti kohottaisi näiden laajojen valtion-
17023: liä myöten merenrantaan saakka täältä metsien arvoa, vaan lisäisi myöskin kaiken-
17024: kannattamattomaiksi, sillä kun puut saapu- laisen pienoo puutava;ran menekkiä. Täma
17025: vait perille vasta syksymyöhä1lä on pienem- helpottaisi suuresti näiden metsien jäl'>ki- ,
17026: män puutavaran hulkkumisprosentti san~n peräistä hoitoa ja olisi samalla omansa
17027: suuri, jota paitsi on epävarmaa kerkiävätkö luomaan uusia puunjalostuslaitoksia, jotka
17028: puut aina latvavesiltä samana kesänä Kot- aiheuttaisivat näille syrjäseuduille voimak-
17029: kaan saakka.'' kaan taloudellisen nousun.
17030: Esimerkkinä mainittrukoon että havuhal- Tosin on tämän tulevan radan vaikutus-
17031: lrojen rautatierahti Alajärveltä Seinäjoelle, alueen laitapuolilla jo joitakin puita jalos-
17032: mikä asutusikeskus jo nykyään on melko tavia tehtaita. Paitsi muutamia pieniä
17033: SIUuri polttopuun kuluttaja, yksistään val- sahoja, on Iisveden .aseman läheisyydessä
17034: tionrautatiet käyttävät siellä yli 120,000 rullate'hdas ja Keiteleen eteläisellä rannalla
17035: kuutiometriä halkoja vuosittain·, '!1ous1si ai- Ääne!kooken puuhiomo- ja paperitehdas sekä
17036: noastaan 6 'llilli:. 42 penniin m 3 :ltä ja koivu- Suolahdessa faneeritehdas. Nämä tehtaat
17037: halkojen 8 mk. 05 penniin m 3 :ltä. Rautatie- saattavat kuitenkin toistais~ksi käyttää ai-
17038: rahti Kivijärveltä Vaasaan S.einäjoen kautita noastaan pienen osan rtämän laajan
17039: nousisi kaivo.spölkyiltä Sml}. 15 : 55, koivu- alueen metsien lisäkasvusta. Jo pikainen
17040: haloilta Smk. 14:65 ja havuhaloilta Smlk. lista käyttöä. Epäilemättä tulevat silloin
17041: 11: 70 m3 :Itä. Sahatavaran rahti Viitasaa- alueen lullmisat vesireitit, :j.o·ita ehdotettu
17042: relta Vaasaan nousisi Smk. 172 : - standert- rata niin monessa kohdin varsin sopiv·a.Sti
17043: tia kohti, jota vastoin yhteen standerttiin leikkaa, radan vaLmistuttua suuresti hel-
17044: tarvittavien 7" pöl'kkyjen uittomaksut Viita- 'pottamaan näiden metsien taloudellista
17045: saarelta Kotkaan nousevat n. 260 markkaan. käyttöä. Epäilemättä tulevat silloin myöa-
17046: Ehdotetun radan vaikutusalueella on, kin ennen pitkää monet tämän vesistö-
17047: paitsi y,ksityisten omistamia metsiä, laajoja alueen lukuisista koskista otetuiksi teollisuu-
17048: ja puurikkaita valtion metsiä. Näiden val- den palvelukseen. Huomattavimmat näistä
17049: tion metsien pinta-alat, puuvarastot ja hak- koskista ovat Hilmonkoski, 5,000 hevosvoi-
17050: kuumäärät käyvät selville seuraavista nume- maa, Huop.anankoski, 2,000, ja Kehärin-
17051: roista. koski, 1,200 hevosvoimaa keskivooen aikana.
17052: Valtionmaiden pinta-alat, puuvarastot Tunnettua on myöskin miten suuressa
17053: 438 Xl,34. - Seinäjoen-Alapitkän rautatie.
17054:
17055: n1l1al"'U varsinkin 1oisina vuosina <>n Etelä- Taloudellisen ja henkisen elämän kehittä-
17056: P<>hjanmaaltru kuljetettu maataloustuotteita misessä on kuitenkin ullkonaisen r·auhan säi-
17057: 1:1i.sämaahan, vieläpä Karjalaan . asti. Se lyttäminen yksi kaikikein twkeimpiä teki-
17058: su,u;ri ,rehuliike esimerkilksi, joka toisin ajoin jöitä.. Suunniteltu Pohjanmaan~Savon
17059: ta<pahtuu Etelä-Pohjanmaalta Keski- ja Itä- poikkirata tmlisi enne11 pitkää yhdistä-
17060: Suomeen, saisi yllämainitun yhdysradan määln Pohjanmaan satamat suoraan Savo11
17061: kautta myöskin soori.mman kulikureitin. ja Karjalan seutujen kanssa. Savon-Kar-
17062: Seinäjoelta on lyhin yhteys huomattavim- jalan suunniteilun radan valmistuttua tällä
17063: piin Etelä-Pohjanmaan valtapitäjiin, kuten seikalla olisi arvaamaton me:nkitys strateegi-
17064: Ilmajoelle, Kur1kkaa.n, Kauhajoelle j. n. e. selta llmn<nal:ta katsottuna. Tätä S~ilmällä
17065: Suupohjan radan V8irrella, Ylistaroon, Lai- pitoon onlkin puolustusrevisi~oni mietinnoo-
17066: hialie ja· Kyröön Vaasan radan varrella, sääln v :lta 19'26 esittänyt, että suo;ran rauta-
17067: Nul"llloon, Lapualle, Kauhavalie j. n. e. tieliikenteen aikaansaamin~m Pohjanmaalta
17068: Pohjanmaam radan varrella. Ehdotettu aina Karjalaam. saakka olisi sotilaalliselta
17069: rata tulisi ikul:kemaan myöskin Vimpelissä ka;,nualta !katsottuna tärkeä.
17070: löytyvie:u Sillurten kalkkivuorten vieritse ja Rakentamalla Pohjanmaan'--'Savon yh-
17071: näitten merkityksen tuntee jokainen maata- dysradan, 1päätepisteinä Seinäjoki (vaihto-
17072: loudellemme, varsinkin siellä, missä maat ehtoisesti Lapua)-Alapitkä (vaihtoehtoi-
17073: ovat niin happamia !kuin ne yleensä Etelä- sesti Siilinjärvi) voi valtiovalta vähimmä.llä
17074: Pohj~ma:alla ja kyseessäolevan radan var- pruäomasijoi·tuksella pysyväisesti parantaa ja
17075: rella ovat. - Selvää olisi myöskin, että edistää tämän laa,jan, vielä takapajulla ole-
17076: tältij, radalta tuleva va:rsin ruru;;as liikenne van maanosan tuontannollista elämää, ko-
17077: tekisi onruestääln thuon\>Sti ka'lmattav.an Suu- hottaen sen sekä ma;anviljelystä että metsä-
17078: PQhjan ;radan .kannattavaksi. taloutta nykyaja11 kehitystä vastaavalle <ta-
17079: Radan sosialipoliittin€ll mel'lkitys ei m~ös solle. Näin tapahtuva taloudellinen nousu
17080: kään ole aivan vähäinen. Kuten tunnettua, on omansa kartuttamaan ei va:in tämåll seu-
17081: siirtyi ennen maailmansotaa. maastru pois, dun, vaan koko maamme kansallisvaralli-
17082: etupäässä Po'hjois-Ameriikkaan, noin 20,000 suutta. - Kaiken sen perusteella, mitä
17083: henkeä v.uosittain ja pääosa näistä Vaasan edellä olemme esittäneet, esitämme edaulikull-
17084: Hii1ni8tä. Sota-aika keskeytti ikokonaam. tä- na!IJJ hyväksyttäväksi toivomuksen,
17085: män siirtolaisuuden, mutta viime vu05iua on
17086: .~·jälleen ollut lisääntymään päin. Yleisenä että hallitus antaessaan Edmkun-
17087: syynä siir.J;.olaisuuteen on ollut kotimaan hi- nalle esityksen rautatierakennuslaiksi
17088: d.as taloudellinen ja eritoten hi.das teollinen viisivuotiskaudeksi 1931-1935 ottaisi
17089: kehitys, joten liikaväestö on pakotettu hake- siihen radan Seinäjoelta (vaihtoehtoi-
17090: maan työamsiota vieraista maista. Ja kun sesti Lapualta) Alapitkään (vai}r.tc;..
17091: juuri· PQhjanmaalla teollisuus 011 vähemmän ehtoisesti Siilinjärvelle).
17092: kehittYllyt :kuin muualla Suomessa, onkin
17093: siirtolails.u.~ sieltä suurm.
17094:
17095:
17096: HelBingissä 7 'P :nä heLmikuuta 1929.
17097:
17098:
17099: A. Luoma. S. Kariniva.
17100: K. Valta. August V alta.
17101: lsak Penttala. Augu,st Tåg.
17102: Paavo Virkkunen. Hilma Koivulahti-Lehto.
17103: S. Savolainen. E. M. Tarkkanen,
17104: Juho Perälä.
17105: Xl;ilfi· - llemst. mot. N :o 91.
17106:
17107:
17108:
17109:
17110: Hästbacka m. fl.: Anu. byggande av en järnväg från
17111: Björneborg via T}öck, Toby och Jeppo till Jakobstad.
17112:
17113:
17114: TiB lRiksd.agen.
17115:
17116: . Dä u.ndertecknade fortfarande äro av den twdsförslag för byggande av en
17117: !WjJ(,ten ~tt doo järnvägslinje wm före.slagits normalspårig järnväg från Björne-
17118: utå petitionen N lO 63 <vid 19<24 år~ riksdag borg med anslutning till T jöck sta-
17119: m~r än någon 'annan fö:ooslagen bansträcik- tion å Kristinestadsbanan och vidare
17120: ning frän J·akohstad söderut fyller .de all- genom övermark och Petalaks kom-
17121: mä.nnyttiga uppgifter, vilka !böra utgöra en muner till Toby station samt där-
17122: wrutsättning för bygg.a:ndet :av en järnväg ifrån genom Vörå och Oravais kom-
17123: oe.h fiilåledes bör komma i åtanke vid upp- muner till J eppo station eller via Ny-
17124: görandet av nu förestående fem års pro- karleby till J akobstads station, bero-
17125: • gra.m, få vi under hänvi:sning till motive- ende på vilken av nämnda änd-
17126: ringen uti sagda petition (N :o 63, s. 86 zyu,nkter anses vara fördelaktigare då
17127: uti Liittoot I-IX för 1924 åm riksdag) den tekniska och ekono'#tiska -utred-
17128: för~1å, att Rilksdagen måtte be.sluta lhos ningen utföres, ävensom att regerin-
17129: regeringen hemställa, gen viUe beak.ta sagda järnväg vid
17130: uppgörandet av program för byggan-
17131: att regeringen så fort som det av nya järnvägar under förestå-
17132: möjligt ville låta utarbeta kost- ende fem års period.
17133:
17134: Helsingfors, den 10 februari ,1929.
17135:
17136:
17137: J. E. Hästbacka. K. V. Åkerblom.
17138: Otto J acobSJOn, J. Im. Bäck.
17139: And. Forsberg. August Tåg.
17140: Edv. Helenelund. Levi Jem.
17141: J. lnborr. Ernst Estlander.
17142: XI,35. - Toiv. al. N:o 91. Suomeruws.
17143:
17144:
17145:
17146:
17147: Hästbacka y. m.: Rautatien rakentamisesta Porista
17148: Tiukan, Tuovilan ja Jepuan kautta Pietarsaareen.
17149:
17150:
17151: E d u s k u n n a ll e.
17152:
17153: Kun allekirjoittaneet ovat edelleen sitä nusarvion normaalimiteisen · rauta-
17154: mieltä, että se rautatielinja, jota on ehdo- tien rakentamiseksi Porista Tiukan
17155: tettu 1924 vuoden valtiopäivillä tehdyssä asemalle Kristiinankaupungin radalla
17156: anomusehdotuksessa N :o 63, paremmin kuin ja edelleen x·limarkun ja Petolah-
17157: mikään. muu P'ietarsaaresta eteläänpäin eh- , den pitäjäin kautta Tuovilan ase-
17158: dotettu ratasuunta tyydyttää ne yleishyö- malle sekä siitä Vöyrin ja Oravaisien
17159: dylliset tarpeet, joiden tulee olla rautatien pitäjäin kautta J epuan asemalle tai
17160: rakentamisen edellytyksenä, ja jonka sen Uudenkaarlepyyn kautta Pietarsaa-
17161: vuoksi tulee päästä huomioon ensi viisivuo- ren asemalle, riippuen siitä, kumpi
17162: tiskauden ohjelmaa laadittaessa, saamme mainituista päätepisteistä katsotaan
17163: viittaamalla sanotun· anomuksen perustelui- edullisemmaksi, sittenkuin teknillinen
17164: hin (N:o 6~, s. 89 Liitteet I-IX, Valtiopäi- ja taloudellinen selvitys on toimi-
17165: vät 1924) ehdottaa eduskunnan pä:ätettä- tettu, kuin myös, että hallitus tah-
17166: väksi toivOillluksen, toisi ottaa sanotun rautatien huo-
17167: mioon ensi viisivuotiskautena raken-
17168: että hallitus niin pian kuin mah- 1tettavain uusien rautateiden raken-
17169: dollista tahtoisi laadituttaa kustan- nusohjelmaa laadittaessa.
17170:
17171: Helsingissä, helmikuun 10 p:nä 1929.
17172:
17173: J. E. Hästbacka. K. V. Åkerblom.
17174: Otto Jacobsson. J. Im, Bäck.
17175: ADd. Forsberg. August Tåg.
17176: Edv. Helenelund. Levi Jem.
17177: J. Inborr. Ernst Estlander.
17178: 441
17179:
17180: XI,36. - Toiv. al. N:o 92.
17181:
17182:
17183:
17184: Hurme y. m.: Rautatien rakentamisesta Suolahdesta
17185: Kokkolaan.
17186:
17187:
17188: E d u s k u n n a ll e.
17189:
17190: Kysymys rautatien rakentamisesta Suo- tää hän huomiota laajoihin, polttoturpeen
17191: lahdesta Kokkolaan on ollut vireillä jo yli otolle sopiviin rahkasoihin. Tärkeintä
17192: 30 vuotta. Ensimmäisen kerran tehtiin siitä asiassa hänen mielestään kuitenkin on, että
17193: anomus ta1onpoikaissäädyssä v. 1897. Sit- rautatie tulee kulkemaan Suomen metsärik-
17194: ten v. 1900 anomus uudistettiin. Samaan kaimpien seutujen kautta, missä on myös-
17195: aikaan jätettiin asiasta anomus myöskin kin sekä laajoja että arvokkaita kruunun-
17196: pappis- ja porvarissäädyissä. Näiden ano- puistoja. Lausuntonsa lopettaa ins. Thulin
17197: musten johdosta antoikin rautatievalio- seuraavaan ponteen: ,Lisäksi olisi valtiolle,
17198: kunta jo mainittuna vuonna 1900 etusijan kuten kannarttavaisuuslaskelmista selvästi
17199: puheenaolevalle rautatieiinjalle esittäen sen näkyy, suureksi taloudelliseksi voitoksi ra-
17200: koneellista tutkimista. V. 1901 ja 1902 toi- kentaa tämä ehdotettu rata ensiksi kaikista
17201: mittikin sitten insinööri Rob. Thulin maini- muista suunnitelluista radoista. Näiden
17202: tun tutkimuksen ,suurella asiantuntemuk- esittämieni perustelujen nojalla asetan
17203: sella ja tarkkuudella". Tutkimuksensa tu- Kokkolan-Suolahden radan rakentamisen
17204: lokset on hän saattanut julkisuuteen rata- vältt~mättä ensimmäiooksi.''
17205: suuntaa koskevassa. selostuksessaan, joka on Jos ins. Thulinin lausunto silloin, kun se
17206: julkaistu 20 p:nä tammikuuta 1906. annettiin, oli paikallaan, on se sitä ja vielä-
17207: On luonnollista, että ins. Thulinin lähes kin suuremmassa määrässä tänä päivänä.
17208: kolmekymmentä vuotta sitten laatimat las- Metsähallituksesta saatujen tietojen poh-
17209: kelmat eivät kaikissa kohdin voi pitää paik- jalla suoritettuje:q. laskelmien mukaan ko-
17210: kaansa. Sen sijaan itse maapohjaa koskeva hoaa radan vaikutuspiiriin tulevien valtion
17211: tutkimus on vanhentumaton. Tästä tosi- metsien arvo radan vaikutuksesta noin
17212: asiasta lähtien onkin rautatiehallitus, edus- 320,000,000 markalla. Tämä summa jo run-
17213: kunnan v. 1925 lausumaa toivomusta nou- saasti kaksinkerroin peittää radan raken:-
17214: dattaen - toimittamatta uutta koneellista nmlkustannuikset. Jotain arvoa voitaneen
17215: tutkimusta - laatinut radan kannattavai- panna myöskin yksityisten ja yhtiöitten
17216: suudesta uudet laskelmat. Näiden laskel- omistamien metsien arvon kohoamiselle.
17217: mien mukaan tulisi tämä 210 km. pitkä rata Kysymyksessä olevien maa-alueiden laajuu-
17218: maksamaan 150,000,000 markkaa. Liikenne- desta saamme käsityksen tietäessämme, että
17219: ylijäämällä se tulisi antamaan rakentami- valtion metsien pinta-ala, 257,322 ha., on ai-
17220: seen kiirunitetylle pääomalle korkoa 2.63 %. noastaan 35% kaikkien radan vaikutuspii-
17221: Mainitsemassamme selostuksessaan panee riin tulevien metsien pinta-alasta. Varo-
17222: ins. Thulin suuren painon suunnitellun ra- vaisenkin arvion mukaan täytyisi siis yksi-
17223: dan halkoman maakunnan maataloudellisiin tyisten ja yhtiöitten omistamien metsien ar-
17224: kehitysmahdollisuuksiin, mainiten erikoi- von kohoaminen laskea ainakin yhtä suu-
17225: sesti laaj.at, viljelykselle erikoisen sopivat reksi kuin valtion metsien arvon kohoami-
17226: savipohjaiset suoalueet. Niinikään kiinnit- nen on laskettu. Sanomattakin on jokai-
17227: 63-29 66
17228: 442 Xl,36. - Suolahden-Kokkolan rautatie.
17229:
17230: selle selvää, minkälainen nousu tällaista maatalouteen ehdottomasti kuuluvist~ tar-
17231: omaisuusarvojen lisääntymistä seuraisi vikkeista on ollut pakko suorittaa jopa kak-
17232: koko maakunnan elämässä. sikin kertaa korkeampi hinta kuin vastaa-
17233: Kumpaisellakin alalla, sekä metsä- että vanlaisista tarvikkeista on suoritettu kulku-
17234: maataloudellisella, tulee tapahtumaan aivan yhteyksien läheisyydessä. Ei liene ole-
17235: suurenmoinen arvojen kohoaminen. Eri- massa erimielisyyttä siitä, että tämän
17236: tyisesti maatalouden kehitysmahdollisuuk- alueen liikenneoloja on rautatien rakenta-
17237: sista todistaa se, että alue jo nyt, kunnolli- misella kehitettävä. Että alueen rautatie-
17238: sista kulkuyhteyksistä erossa ollen, on kyen- kysymys lähimmässä tulevaisuudessa on
17239: nyt kohoamaan Keski-Suomen ja Keski- ratkaistava rakentamalla rautatie Kokko-
17240: Pohjanmaan viljavimmaksi ja väestörik- lasta Suolahteen, on mielestämme riitt:ä-
17241: !kaimmaksi alueeksi, jossa väestötiheys ne- västi perusteltu, kun sanomme, että raken-
17242: liökilometriä kohden on sama kuin keski- nettiinpa rautati'e mitä muuta suuntaa ta-
17243: määrin koko Suomessa, siitä huolimatta, hansa puheenaolevalle kuviolle, se aina ta-
17244: että alueella on paljon järviä ja valtion ja paa kovin paljon pienemmän määrän ihmi-
17245: yhtiöitten omistamia maa-alueita, joissa siä, tulee paljon kalliimmaksi rakentaa ja
17246: asutus on paljon harvempaa kuin yksityis- antaa rakennuskustannuksiin kiinnitetylle
17247: ten omistamilla mailla. pääomalle paljon huonomman koron.
17248: Suunnitellun radan läheisyyteen tulisi- Edellä sanomamme lisäksi pyydämme vii-
17249: vat myöskin sellaiset, toistaiseksi kokonaan tata Kokkolan-Suolahden rautatiekomi-
17250: ltäyttämättömät luonnonrikkaudet kuin tean valtioneuvostolle jättämään anomuk-
17251: Vimpelin kalkkivuoret ja Kaustisen ja Tee- seen, edustaja Hurmeen lausuntoon (v:den
17252: rijärv·en rajamailla olevat, erilaisia malmeja 1925 valtiopäiväin pöytäkirja II siv. 2138)
17253: .sisältävät laajat vuoristot. Mahdollisuus sekä edustaja Kalliokosken lausuntoon
17254: näiden hyväksi käyttöön . varmasti arvok- (sama pöytäkirja siv. 2371). Lisäksi roh-
17255: kaana tavalla palvelisi sekä maan maata- kenemme ehdottaa, että yleisesikunnalta
17256: loutta että talouselämäämme yleen,sä. pyydettäisiin lausunto .radan strateegisesta
17257: Se alue, jota puheenaoleva Kokkolan- merkityksestä.
17258: Suolahden rata tulisi halkaisemaan, on suu- Kaiken edellä olevan perusteella ehdo-
17259: rin rautatietön alue Ouluj:ärven eteläpuo- tamme kunnioittaen eduskunnan päätflttä-
17260: lella olevassa osassa Suoinea. Sen keskellä väksi toivomuksen,
17261: löy,tyy lukuisasti paikkakuntia, joista matka
17262: rautatielle on yli sata ·kilometriä. Ei ole että hallittts laat>iessoon editystä
17263: huono todistus sen asukkaiden kunnosta se, rau~ateJiden rakennusohjelmaksti lä-
17264: että nämä vallitsevissa oloissa ovat voineet hinnä seuraavana V't'isivv.otisl~IiUtena,
17265: luoda mahdollisuudet edes suunnilleen ny- ottaisi siihe?t rautatien rakentamisen
17266: kyaikaisen maatalouden harjoittamiselle, StwLahdesta Kokkolaan.
17267: siitä huolimatta, että monista nykyaikaiseen
17268: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1929.
17269:
17270: Kaarlo Hnrme. Jussi Fahler. P. Saarinen.
17271: J. E. Hästbacka. Edward Setälä. Berndt Kullber1.
17272: And. Forsberg. Jalmari Virta. Ansh. Alestalo.
17273: Kaino W. Oksanen. Viljami Kalliokoski. Hilda Seppälä.
17274: Anton Vertanen. Janne Koivnranta. T. Bryggari.
17275: Aino Luostarinen. Juho Torppa. K. H. Wiik.
17276: Pekka Kopsa. Gunnar Sahlstein. Emil Jokinen.
17277: Walter Mäkelä. Antti Kemppi. F. V. Härmä.
17278: F. Savenins. E. W. Lehtinen.
17279: 443
17280:
17281: Xl,a7. - Toiv. al. N:o 93.
17282:
17283:
17284:
17285:
17286: Mustakallio y. m.: Rautatien rakentamisesta Ylivieskan
17287: asemalta Ry&ppään merisatamaan.
17288:
17289:
17290: E d u s k u n n a ll e.
17291:
17292: Ylivieskan-Iisalmen rautatie niin hyvin Samoin on rautatiehallituksen tilastokont-
17293: yhdys- kuin paikallisratanakin on täydelli- torin johtaja maisteri J. H. Kala suoritta-
17294: sesti vastannut, jopa ylittänytkin ne toiveet, nut radan kannattavaisuudesta laskelmat,
17295: jotka siihen kiinnitettiin. Tämän tärkeän jotka osoittavat, että rata kannattavaisuu-
17296: radan merkitystä voidaan vielä lisätä, jos se teensa nähden voidaan asettaa muiden ra-
17297: johdetaan lyhintä tietä merisatamaan. kennettaviksi suunniteltujen ratojen veroi-
17298: Tällainen erittäin hyvä luonnonsatama seksi, kuten valtioneuvostolle jätetyistä
17299: onkin olemassa Kalajoen pitäjän Rahjanky- asiakirjoista käy selville.
17300: lässä, jota yli 20 vuotta on käytetty lastaus- Mitä kyseessä olevaan Ryöppään satama-
17301: paikkana. alueeseen tulee, on siellä metsähallituksen
17302: Vuosien 1'907 ja 1:919 valtiopäivillä ovat toimesta insinööri J. Roschier toimittanut
17303: kansanedustajat Kalajokilaaksosta, Kallio, tutkimuksia, joista selviää, että paljon laa-
17304: Oikkonen, Myllylä, Oja ja Elovaara, ano- jemmat alueet kuin ne, mitkä aikanaan me-
17305: neet eduskunnalta tutkimuksen toimitta- renkulkuhallitus trallautti, ovat käytettä-
17306: mista ja rautatien rakentamista Ylivies- vissä satama-alueeksi. Nämä merenkulku-
17307: kasta n. s. Ryöppään merisatamaan Kaia- hallituksen yli 20 vuotta sitten toimittamat
17308: joon Rahjan kylässä. Mutta kun silloin ei trallaukset aiheuttivat sen, että satamaa sen
17309: vielä ollut ·tietoa, miLlaiseksi liikenne Yli- jälkeen on käytetty lastauspaikkana. Kun-
17310: vieskan--'-Iisalmen radalla tulee kehittymään, tien valtuutetut ovat nyttemmin anoneet
17311: ei anomus johtanut tuloksiin. Nyt kuiten- tarkkojen lisätutkimusten toimeenpanoa
17312: kin, kun radan merkitys on todettu, on koko satama-alueella, mitä kuitenkaan ei
17313: myöskin radan vaikutuspiirin huomio kiin- vielä ole tehty.
17314: tynyt kysymykseen radan jatkamisesta Kun kuntien valtuutetut ovat anomuk-
17315: Ryöppään satamaan. Radan varrella olevat sensa ohella; valtioneuvostolle jättäneet
17316: kunnat ovatkin valtuutettujensa kautta ano- myöskin edellämainitut tutkimukset ja kar-
17317: neet valtioneuvoston toimenpidettä radan tat, rohkenevat allekirjoittaneet olla sitä
17318: rakentamiseksi. mieltä, että valmistavat työt ovat jo suori-
17319: Ratasuunnan on ikuntien kustruruntrksella tetut siinä määrin, että eduskunnalla ja
17320: silmämääräisesti tutkinut ratainsinööri K. hallituksella on mahdollisuus arvostella ky-
17321: 0. Rejman ja laatinut kustannusarvion, joka seellisen radan tarpeellisuutta ja kannatta-
17322: päättyy tälle 52 kilometrin pituiselle radalle vaisuutta. Tätä arvostelua varten lienee
17323: 33,800,000 markkaan, eli siis 650,000 mark- huomioonotettavana seikkana mainittava,
17324: kaan ratakilometriä kohti. että ma-tka Ylivieskasta merisatamaan tulisi
17325: 444 Xl,37. - Ylivieskan-Ryöppään rantatie.
17326:
17327: lyhenemään 40-50 kilometrillä ja että val- Edelläesitetyn nojalla ja viitaten jo mai-
17328: tio omistaa Ryöppään koko satama-alueen, nittuihin tutkimuksiin ja karttoihin, jotka
17329: samoinkuin sekin, että satama säilyy sulana ovat jätetyt kulkulaitosministeriöön ja ovat
17330: ja laivaliike on mahdollinen niin kauan kuin siellä valiokunnan saatavissa, ehdotamme
17331: Merenkurkkukin pysyy jäätymättömänä, eduskunnan päätettävä:ksi toivomuksen,
17332: kuten asiantuntijat ovat todenneet. Edellä
17333: olemme viitanneet kyseellisen radan tarpeel-
17334: lisuuteen yleisen liikenteen kannalta, mutta että hallittts laatiessaan Eduskun-
17335: sen lisäksi tulisi sillä olemaan tärkeä teh- nalle esityksen seuraavien vuosien
17336: tävä paikallisliikenteelle sekä nostattava rautatierakennuksista ottaisi siihen
17337: merkitys maanviljelykselle ja taloudelliselle rautatien rakentamisen Ylivieskan
17338: elämälle. Radan vaikutuspiiriin tulisivat asemalta Ryöppään merisatamaan
17339: kuulumaan Alavieskan ja Kalajoen sekä Kalajoen Rahjan kylässä.
17340: osittain Raution ja Ylivieskan kunnat.
17341:
17342: Helsingissä, helmikuun 8 p :nä 1929.
17343:
17344:
17345: L. Mustakallio. Eero Nurmesniemi.
17346: Sakari Ainali. Väinö Malmivaara.
17347: M. Niilek.selä. Eero Hatva.
17348: 445
17349:
17350: XI,as. - Toiv. al. N:o 94.
17351:
17352:
17353:
17354:
17355: Niilekselä y. m.: Haapajärven-Vaalan rautatien ra-
17356: kentamisesta.
17357:
17358:
17359: E d u s k u n n a ll e.
17360:
17361: Koska se viisivuotinen rautateiden raken- maat, mutta myöskin suunnattomat suo-
17362: Imsohjelma joka hyväksyttiin vuoden 1925 alueet, jotka nyt huonojen kulkuyhteyksien
17363: valtiopäivillä, päättyy vuonna 1930, niin . vuoksi lepäävät suurinlmaksi osaksi luonnon
17364: tulee hallituksen taholta annettavruksi edus- tilassa. Rata tulisi myöskin kulkemaan
17365: kunnalle ikuluvan vuoden aikana uusi esi- useita kymmeniä kilometrejä valtion metsä-
17366: tys seuraavasta viisivuotisesta rautateiden maiden halki, tullen siten rautatieliikenteen
17367: rakennusohjelmasta. Siitä syystä pyytävät välittömään yhteyteen useita kymmeniä tu-
17368: allekirjoittaneet kiinnittää eduskunnan huo- hansia hehtaaria valtion metsämaita,
17369: miota erääseen maamme kolkkaa,n, joka on joista suureksi osaksi on vielä metsä hak-
17370: tähän asti ollut tässä suhteessa, niinkuin mo- kaamatta, eikä toistaiseksi pitkien ajomat-
17371: nessa muussakin suhteessa, aivan lapsipuolen kojen ja huonojen uittoväylien tähden sitä
17372: asemassa muuhun maahan nähden. Tarlwi- voida tyydyttävään hintaan myydäkään.
17373: tamme sitä aluetta, joka jääpi V aalan-Ou- Metsähallituksen antaman tilaston mukaan
17374: lun ja Iisalmen-Ylivieskan ratojen väliin on Siikajoen ja osan Pyhäjoen ja Vaalan hoi-
17375: ja josta pisimmiltä nul'lkilta on nylkyisin toaluetta, joita hoitoalueita suunniteltu rata
17376: matkaa lähimmälle rautatieasemalle yli 100 halkaisisi, kokonaispinta-ala 136,532 hehtaa-
17377: kilometriä. ria, josta alasta suurin osa on varsinaista
17378: Kysymys rautatien rakentamisesta Haa- kasvullista metsämaata. Tämän lisäksi tulisi
17379: pajårveltä-Vaalaan on jo pitemmän aikaa radan läheisyyteen huomattavia koskia, joita
17380: ollut muodossa tai toisessa käsittelyn alai- on Oulu- ja Pyhäjoessa ja joiden mahtavat
17381: sena tämän ratasuunnan varrella olevien luonnonvoimat voitaisiin vasta sitten me-
17382: kuntien valtuustoissa. Viimeksi Piippolan nestyksellä käyttää teollisuuden palveluk-
17383: kunnanhuoneelia tammikuun 25 päivänä v. seen.
17384: 1929 !pidetyssä kuntain edustajain kokouk- Kyseeilinen rata olisi myöskin luonnolli-
17385: sessa päätettiin ryhtyä suoranaisiin toimen- nen ja tarpeen vaatima jatlro sille Keski-
17386: piteisiin, jotta ensi :kesän kuluessa kysymyk- Suomen selkäradalle, joka alkaisi Riihi-
17387: sessä olevalla ratasuunnalla toimitettaisiin mäeltä taikka Hämeenlinnasta ja jatkuisi
17388: taloudellinen ja silmämääräinen tutkimus. Jyväskylän ja Suolahden kautta Haapajär-
17389: Ehdotetun radan välittömään yhteyteen velle ja mahdollisesti aina ylimaihin Kuusa-
17390: tulisi 10 kuntaa, joittenka pinta-ala on moon y. m.
17391: 7,851.1 ikm.2 sekä aslllkasluku 31/12 26 Kysymyksessä olevasta radasta, ulotet-
17392: 43,468 henkeä. Sen lisäksi tuolla laajalla tuna mahdollisimman kauas pohjoiseen, tu-
17393: alueella on yleensäkin ensiluokkaiset viljelys- lisi tosiarunkin maallemme sellainen rautai-
17394: 446 Xl,3 s. - Haapajärven-Vaalan rautatie.
17395:
17396: nen se1käranka, jolla olisi, ei ainoastaan ra- mahdollisimman suoralla ikul:kuyhteydellii
17397: dan varrella olevien \kuntien, vaan myös- taataan myöskin tämän radan taloudellinen
17398: kin koko maan talouselämälle mitä suurin kannattavaisuus. Edellä esitetyn perus-
17399: merkitys. Tarvitsee vain siinä suhteessa teella ehdotamme eduskunnan päätettäväksi
17400: mainita suunnitellun radan varrella ole- toivomuksen,
17401: vista suunnattomista metsävaroista, laa-
17402: joista viljelemättömistä suoalueista, m. m. että hallitus siihen rautatieraken-
17403: Suomen suurimmasta suoalueesta Pelson nusohjelmaan, joka nykyisen ohjel-
17404: suosta ymnä monista muista luonnonr:iJk- man päätyttyä hallituksen taholta
17405: kauk.sista. Yhdistämällä Pohjois-Suomi Eduskunnalle annetaan, ottaisi myös-
17406: Etelä-Suomeen ja maan pääkaupunkiin kin Haapajät·ven-Vaalan radan.
17407:
17408: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1929.
17409:
17410:
17411: Matti Niilekselä. Eero Nrirmesn:iemi.
17412: M. Paavilainen. S. Kariniva.
17413: E. A. Aaltio. L. Mustakallio.
17414: Emil Jutila. P. Kankkunen.
17415: Sakari Ainali. Walter Mäkelä.
17416: E. Huttunen. Valfrid Eskola.
17417: Mauritz Fr. Rosenberg. Olga Leinonen.
17418: Siina Urpilainen. F. Savenins.
17419: Heikki Karjalainen. J. A. Liedes.
17420: Väinö Malmivaara.
17421: 447
17422:
17423: Xl,a9. - Toiv. al. N :o 95.
17424:
17425:
17426:
17427:
17428: Justrlla y. m.: Rautatien rakentamisesta Oulusta Kuu-
17429: samoon.
17430:
17431:
17432: E d u s k u n n a 11 e.
17433:
17434: Oulun lääni on alaltaan noin Y2 koko jistä, olisi alaltaan 21,000 km2 , eli lähes kaksi
17435: Suomesta eli 15 kertaa niin suuri kuin kertaa niin suuri ala kuin Uudenmaan
17436: Uudenmaan lääni. Kuitenkin siinä on rau- lääni, ja asuu siellä 40,000 ihmistä. Tällä
17437: tateitä vähemmän kuim: viimemainitussa lää- alueella on suunnattomia valtion metsärik-
17438: nissä. Tavattoman laajat alueet Pohjois- kauksia. Valtion metsiä on siellä laskettu
17439: Suomessa kärsivät näin ollen kulkuneuvojen, olevan 1,331,486 ha ja niissä puuvaroja
17440: ennen kaikkea rautateiden puutteesta. 44,289,341 kuutiometriä. Arvopuita on las-
17441: Vuoden 1924 valtiopäivien talousvaliokun- kettu olevan 24,520,059 kappaletta. Varo-
17442: nan mietinnössä n:o 7 on esitelty alueet, vaisiromankin arvion mukaan ~ohoaisi siellä
17443: jotka maassamme ovat 50 kilometrin etäi- olevien valtion puiden hinta uuden rauta-
17444: syysviivan ulkopuolella rautateistä. Sen tien johdosta ainakin 5 mk. kuutiometriä
17445: mukaan muualla Suomessa sellaisia alueita kohti. Arvon korotus valtion tällä alueella
17446: on 11,750 km 2 ja niissä asukkaita 64,000 omistamien metsävarojen kohdalla olisi siis
17447: henkeä, kun Pohjois-Suomessa yksinään on 221,144,670 markkaa.
17448: 10 kertaa niin suuri vastaava alue, jossa on Laskien rautatien rakennuskustannukset
17449: lähes kaksi kertaa niin paljon asukkaita 1 miljoonaksi markaksi kilometriltä tulisi
17450: kuin muissa tällaisissa a1ueissa yhteensä. rautatie Oulusta Kuusamoon maksamaan
17451: Rautatieverkkoamme kehitettäessä on siis 240 miljoonaa markkaa. Jo yksistään
17452: Pohjois-Suomen rautatietarve otettava huo- valt1on metsävarojen arvonnousu vastaisi
17453: mioon. tämän radan rak:ennuskustannuksia. Radan
17454: Koillis-Suomen suuri rautatietön alue tu- vaikutuspiiriin tulevat yksityistenkin met-
17455: lee jaetuksi kahtia, kun rautatie rakenne- sät nousisivat arvossa, mikä tietäisi k{)y-
17456: taan Oulusta Kuusamoon. Rajaseudun ke- hän seudun asukkaille huomattavan suurta
17457: hityksen kannalta tällä radalla olisi eriTh- pääoman lisää.
17458: ornaisen suuri merkitys. Se ,tulisi kulke- Edellä olevan perusteella ehdotamme
17459: maan Oulujoen, Kiimingin, Ylikiimingin, eduskunnan ;päätettäväksi toivomrtrksen,
17460: Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon
17461: kuntain halki suoraan rajaseudulle. Sen että hallitus antaisi esityksen nor-
17462: vaikutuspiiri, johon tulisi myös osia Ra- mx:w-liraiteisen rautatien rakentami-
17463: nuan, Suomussalmen ja Kuolajärven pitä- ses,~a Oulusta K uusnmoon.
17464:
17465:
17466: Helsingissä helmikuun 8 p:nä 1929.
17467:
17468:
17469: 0. H. J usslla. A. A. Neitiniemi. Sakari Ainali.
17470: 448
17471:
17472: X1,4o. - Toiv. al. N:o 96.
17473:
17474:
17475:
17476:
17477: Lohi: Rataosan Ii---1Kuusamo rakentamisesta.
17478:
17479:
17480: E d u s k u n n a 11 e.
17481:
17482: Hallitus on eduskunnan lausuman kehoi- mällä pitäen, tuntuisi oikeammalta että ra-
17483: tuksen mukaisesti toimituttanut tutkimuk- dan lähtökohdaksi otettaisiin Ii, johon voi-
17484: sen ratasuunnalla Oulu-Kuusamo. Sen toi- daan helposti saada ensiluokkainen satama.
17485: sena vaihtoehtona olisi lähtökohtana Ii. Ra- Myöskin monet muut seikat puhuvat sen
17486: dan välttämättömyydestä, sen taloudelli- puolesta, että Ii radan lähtökohtana on oi-
17487: sesta merkityksestä ja kannattavaisuudesta keampi, semminkin kun rata täten tulisi vä-
17488: osoittaa tutkimus, että aiottu rata on ase- hän lyhemmäksi ja halvemmaksi. Myös
17489: tettava etusijalle kaikista uusista rautatie- olisi tutkittava, kumpi suunta Pudasjär-
17490: hankkeista. veltä Kuusamoon olisi edullisempi, nyt tut-
17491: Asiantuntijain lausuntojen mukaan sa- kittu suunta Taivalkosken kautta vaiko
17492: tamaolot Oulussa ovat sellaiset, että on ai- LivoJokilaaikson suunta Posion kautta, jOSISa
17493: van epäilyksen alaista voidaanko suurilla- se koskettaisi Kitkan suurta vesistöä.
17494: ilman kustannuksilla sinne saada sellaista Edellä olevan perusteella ehdotan, että
17495: satamaa että se kykenisi välittämään eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
17496: sen liikenteen, joka siihen tulee suuntau-
17497: tumaan, kun Oulun-Nurmeksen rata val- että hallitus, laatiessaan suunnite'l-
17498: mistuu, jos vielä Kuusamon radan lähtökoh- m.aa lähintä aikaa varten uusien .rau-
17499: daksi pantaisiin Oulu. tateiden rakentamiseksi, ottaisi siihen
17500: Näin ollen ja liikenteen tulevaisrmtta sil- rataosan Ii-Kuusamo.
17501: Helsingissä, 10 päivänä helmikuuta 1929.
17502:
17503:
17504: K. A. Lohi.
17505: 449
17506:
17507: X1,41. - Toiv. al. N:o 97.
17508:
17509:
17510:
17511:
17512: Hänninen y. m.: Rautatien rakentamisesta Oulun ase-
17513: malta Kuusamon· Paanajärvelle.
17514:
17515:
17516: Ed u s kunnalle.
17517:
17518: Säätäessään lain erinäisistä rautatiera- mistuivat v. 1927. Näin ollen voimme nyt
17519: kennuksista vuosina 1926-1930 eduskunta edellämainittua ratahanketta arvostella
17520: liitti :siihen huomautuksen, että hallitus jo mahdollisimman varmoilla perusteilla.
17521: ajoissa ryhtyisi valmistamaan suunnitelmaa Tutkimuksen mukaan on niiden kuntien
17522: seuraavaa rakennuskautta varten. Samalla asukasluku, joiden halki rata tulisi kulke-
17523: eduskunta kehoitti hallitusta tutkitutta- maan, sekä radan vaikutuspiiriin jäävä osa
17524: maan muutamia ratasuuntia, I!"ainiten en- niistä seuraava :
17525: simmäisenä Oulun-Kuusamon-Paanajär-
17526: ven ratasuunnan ja lausuen siitä m. m. S€U- Koko asu-
17527: kasluku
17528: Vailmtuspii-
17529: Vaikutus- rin asukas-
17530: raa.vaa: Kunta. v. 1923 prosentti. luku v. 1923
17531: henkeä. henkeä.
17532: ,,Oulum--Kurusamon .:mdan rakentamista. Oulujoki ..... 6,342 20 1,268
17533: on anottu jo neljännesvuosisadan ajan. ·Kiiminki ..... 2,403 100 2,403
17534: Maassamme ·ei enää ole mitään ·aluetta, jossa Ylikiiminki 3,121 70 2,185
17535: niin huonojen kulkuteiden taka.na ja. liiken- Haukipudas .. 6,822 35 2,388
17536: teelle huonojen vesireittien varsilla asuisi Ii ........... 7,767 20 1,553
17537: niin suurta vä:estömä.ärää, noin 36,000- Pudasjärvi 12,409 50 6,204
17538: 40,000 asukasta, kuin Oulun-Kuusamon Taivalkoski ... 4,299 55 2,794
17539: ratasuunnalla, jonka. kaukaisimmasta. koh- Kuusamo)
17540: dasta nyt on liiketeitä pitkin 300 km. rauta- Posio J ....
17541: 14,287 70 10,009
17542: tidle ja jonka alueen rautatien tarvetta ei
17543: Rovaniemen-Kemijärven rautatiekääu rpa1- 28,804
17544: joa vähennä. Oulun-Kuusamon radan vai- Oulun kaupunki 21,470 10 2,147
17545: kutusalueella. !On valtion mtltsissä huomatta- Yhteensä. 30,9'51
17546: via määriä puutavaraa ja täysikasvuista ar- •
17547: vopuuta. Kuusamon ylängöllä ja .osittain Harvan asutuksen takia ei asuJmslutku ole
17548: muuallakin on arw~kkal.ta mineraaleja ja suuri, mutta. ,pinta-ala vastaa kruksi kertaa
17549: Iijoessa ja Oulangan vesistössä on runsaasti Uudenmaan läänin pin,ta-alaa. Lähimmälle
17550: koskivoimia, jotka voitaisiin käyttää teolli- rautatieasemalle on nykyisin Pa.anajärveltä
17551: suuden palvelwkseen.'' matkaan. 300 km., Kuusamon ki11konkylästä
17552: Hallitus täyttikin kiireellisesti eduskun- n. 20{}.-250 km., TaivaLkosken !kirkolta.180
17553: nan toivomuksen. Kesällä v. 1926 suoritet- km. ja Pudasjärveltäkin vielä 100 km. Paitsi
17554: tiin mainitulla ratasuunnalla puolikoneelli- yllä lueteltuja knntia tulisi rautatiestä ole-
17555: nen tutkimus ja laskelmat radan rakennus- maan hyötyä Kuolajärven eteläosille ja
17556: kustannuksista ja kanna.tkavaisuudesta val- osalle Pl1iolankaa ja. Snomussa]mea.
17557:
17558: 63-29 57
17559: 450 XI,41. - Oulun-Kuusamon rautatie.
17560:
17561: Oulun (Tuiran)-Kuusamon-Paanajär- Vienanmereen laskevan Kuusamon j,äJrvi-
17562: ven radan pituus olisi 278 km ja rakennus- alueen ja, Oulankajoen alue,en tpuutavarat
17563: kustoonukset, Tuiran aseman laajennus kuljettaa Pohjanlahteen. Edellämainituilla
17564: huomioon ottaen, on arvioitu 303 miljoo- alueilla on suuria tuikkipuita myyty mitättö-
17565: naksi markaksi eli n. 1,090,000 mk. ratakilo- mästä hinna,sta; ja pientä puutavaraa ei ole
17566: metriä kohti. Rakennuskustannukset olisi- kukaan ostanut. Siellä on vidä laajoilla
17567: vat halvimmat Oulun-Koston (Taivalkos- aloilla aivan koskemaJtornia metsiä.
17568: ken) välillä elin. 916,000 mk. ratakilometriä Viitaten jo varemmin esitettyyn hyvään
17569: kohtia. Siitä Paanajärvelle on vain pari kannattavaisuusprosenttiin mainittakoon
17570: kertaa hiukan hankalamrpaa maastoa. YLeen- vielä, että rautatiehallitus on lisäkasvun pe-
17571: sä siis rakennuskustannukset ovat nor- rusteella arvioinut radan pääteasemalta
17572: maali.set. Paanajärveltä tulevan kuljetettavwksi puu-
17573: Tutkimusten mukaan olisi valtiolle tuloja tavaraa noin 180,000 tonnia, mikä on varsin
17574: henkilöliikenteestä 2,038,631 mk. ja rtavara- huomattava luku, kun Suojärven suuren
17575: liikenteestä 33,834,732 mk. eli yhteensä puutavara-aseman vastaava lähetysmäärä v.
17576: 35,873,363 mk. ; ja kun vuotuiset menot on 192!5 oli 150,000 tonnia. Muilta asemilta
17577: laskettu 29,043,346 markaksi, tuottaisi rata Kuusamon pitäjässä on arvioitu j.outuvan
17578: puhdasta tu1oa ·6,830,017 mk. lähetettävä.ksi n. 110,000 tonnia, Taivalkos-
17579: Rakennuspääomalle tuottaisi siis liikenne- kelta n. 98,000 tonnia. ja Pudasjä:rveltä n.
17580: Y'lijäämä 2.25 %, ollen tämä ikan•nattavai- 90,000 tonnia puutavaraa. Luvut riittäne-
17581: suusprosentti huomattavasti suurempi kuin v:ä,t osoittamaan, että Kuusamon radasta
17582: rakenteilla olevilla Oululli---Nurmeksen ja tulee täysin Suojärven vertainen metsärata.
17583: Ha3!pamäen-Porin radoilla. Vaiaclra lookelmilla. todettava. suurin rahal-
17584: Mutta valtion talouden kannalta katsoen linen hyö•ty Kuusamon rad3JSta tuleekin met-
17585: .on Oulun-Kuusamon---:Paanajärven ra- sätalouden piiristä, edistää rata seudun mui-
17586: dalla erinomaisen suuri merkitys senli:.ähden, denkin luonnonrikkauksien hyväksikäyttä-
17587: että se välillisesti kohottaa valtion metsien mistä (vertaa v. 1924 Liitteet I-IX sivut
17588: arvoa niin pa1jon, että arvon nousu peittäisi 6'6-70). Kioskivoimiin ja läheltä saatavaan
17589: ehkä ikaksin kerroin radan rakennusikustan- raaka-aineeseen perustuen voi syntyä puun-
17590: nukset. ~etsähallituksessa suoritettujen las- jalostusteollisuutta ylemmäksi vesistöjen
17591: kelmien mukaan on radan vaikutusalueella varsillekin. - Kiviteollisuudelle on jo käy-
17592: arvopuita. yhteensä valtion metsissä tännössä ik:oeteltuja edellytyksiä olemassa.
17593: 35,698,215 kappaletta ja puutavaraa kaik- :_ Kuparimalmia ·on seudulla tava:ttu, joskin
17594: kiaan 52,256,868 m 3 • käyttömahdollisuudet ovat vielä selvittä-
17595: Yt:sityisten omistamista metsävaroista ei mättä. - Jfuusamon soista antaa niitä tut-
17596: ole laskelmia. Kuusamon kunnassa on yiksi- kinut tohtori VäinG Auer erittäin hyvän ar-
17597: tyisten omistamaa maata 40% ja Taiva1lms- vostelun mainiten niitä maan parha:iiksi.
17598: ken kunnassa .23 %. Kun näissä mainituissa Hyviä soita on alempanakin TaivalkosJken ja
17599: kunnissa sekä Oulangan alueella Kuola,jär- Pudasjärven pitäjissä, mutta on niiden käyt-
17600: ven pitäjässä on valtion metsissä 23 milj. täminen vHjelys- ja asutustarkoituksiin yh-
17601: kpl. arvopuuta, on mainittujen seutujen täläisesti riippuvainen rautatien saannista
17602: koko arv·opiUumää.rä 30-40 miljoonaa. kuin Kuusamonkin. Kaikille näille edelly-
17603: Näiden kaukaisimpien seutujen puumää- tyksille avautuvat käyttömahdolli.suudet
17604: rien sa&ttaminen ma[l)ilmanmarkkinoille on vasta rautatien avulla, sillä valmisteiden
17605: Oulun-Kuusamon----Paanajärven radan kuljetus ulko- ja kotimaan markkinoille
17606: ·tärkeimpiä tehtäviä. Sen avulla voidaan tulee nykyisillä kulkuneuvoilla raskaalle ta-
17607: Xl,41. - Hänninen y. m. 451
17608:
17609: varalle ylenmäärin kalliiksi, ja vasta rauta- taloudesta elävä väestö on joutunut talou-
17610: tiekuljetus tekee m. m. a.pulantain käytön delliseen hätään.'' Sen tähden silloinen
17611: ylimaan .soilla kannattavaksi. ·eduSikunta lausui toivomuksenaan, että
17612: LiSäksi mainittalroon, että kalastus tuot- ,Koillis-Suomen rajaseudut mahdollisimman
17613: taisi myöskin arvokasta rautateillä kuljetet- pian tulisivat yhdistetyiksi muuhun Suo-
17614: tav:aa. tavaraa. m.een.''
17615: Mutta valtio on velvollinen pitämäan Edellämainittuun viralliseen tutkimuk-
17616: huolta ,siitäkin, että liikenneväline.et, mikäli seen, vuoden 1925 eduskunnan toivomukseen
17617: kannattavaisuussuhteet sallivat, jakaantu- ja väestön hädänalaiseen tilaan vedoten eh-
17618: vat tasaisesti eri alueiden ja niillä elävien dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
17619: väestöpiirien kesken. Kyseessäolevaan rata- muksen,
17620: hankkeeseen nähden on ·eduskunta jo edellä-
17621: mainitussa tutkimuspäätöksessään lausunut että hallitus valmistaessaan esitystä
17622: mielipiteensä, kuten edellä on esitetty, huo- laiksi rautateiden rakentamisesta seu-
17623: mauttaen samalla, ett.ä ,Ta.utatien tarve raavaa rakennuskautta varten ottaisi
17624: koillisilla rajaseuduilla on tullut yhä ki- siihen rautatien rakentamisen Oulun
17625: peämmäksi. Ra.jan sulkemisen tähden ovat (Tuiran) asemalta Kuttsamon Paana-
17626: vanhat liikennetiet V~enan~Karjalaan ja järvelle.
17627: Vienanmereen katkenneet, ja osittain metsä-
17628:
17629: Helsingissä helmikuun 11 p :nä 1929.
17630:
17631:
17632: Kaarlo Hänninen. Heikki Karjalainen.
17633: Antti Junes. Antti Vainio.
17634: Aleksi Hakala. Aino Luostarinen.
17635: 0. Kontio. A. Kemppi.
17636: Vilho Nikkanen. P. Saarinen.
17637: 452
17638:
17639: Xl,42. - Toiv. al. N:o 98.
17640:
17641:
17642:
17643:
17644: Jauhonen y. m.: Rautatien rakentamisesta 'Kontiomäen
17645: asemalta Ristijärven ja Hyrynsalmen kautta Kianta-
17646: järven rantaan.
17647:
17648:
17649: E d u s kun n a ll e.
17650:
17651: Rautatien rakentaminen Savon radan ja Kontiomäen-Suomussalmen~Kuusamon
17652: Oulun-Nurmeksem. radan solmukohdasta, --Kemijämven radalla olisi ,rajaJSeudnn ra-
17653: Kontiomäen asemalta, Suomussalmelle ja tana erinomaisen suuri merkitys, käsityk-
17654: edelleen Kuusamoon on j1o pidemmäin ajan semme mukaan ehkä suurempi kuin millään
17655: ollut sikäläisem. väestön sydämem. asiana. muulla Pohjois-Suomen radalla.
17656: Valtiopäivillä on tehty lukuisia anomuksia, Tämä rata omaa rajaseuturadan nimen
17657: ensin Kajaan>in-1Suomussalmep, myöhem- kaikkine siihen kuuluvine merkityksineen.
17658: mm Kontiomäen-Suomussalmen-Kuus:a- Radan välittömässä läheisyydessä olevat
17659: mO'll ja viinie aikoina KontiomJäeu-Suo- Pohjois-Kainuun, Kuusamon ja Taivalkos-
17660: mussalmen-Kuusamon-Kemijärven radan ken metsärikkaudet lisäävät sille kannatta-
17661: rakentamis()sta. Pidemmälle ei kuitenkaan vaisullltta. .Suuren keskisen Vien·an-Karja-
17662: vielä ole päästy kuin että ratasuunta lan liike tulisi olemaan varma asiakas, sillä
17663: Kajaami-Suomussalmi tutkittiin senaatin kuljetetaanhan jo nyt sinne hevDsilla huo-
17664: m~äräyksestä toukok. 18 p:ltä 1908 ja tä- mattavat määrät tavaroita Suomussalmen
17665: män tutkimuksen pohjalla rakennettiin sit- kautta.
17666: ten myöhemmin Savon radan jatkona rata- Suomen talous- ja sivistyselämä pääsisi
17667: osa Kajaani-Kontiomäki. lujin Dttein vaikuttamaan Karjalan heimo-
17668: Mutta asra e1 ole silti unhottunut. asutukseen. Erikoiset intressit pitäisi olla
17669: P.äinva.stoin radan saanti Kontiomäeltä Savon ja Karjalan työ- ja liike-elämällä
17670: halki Pohjois-Kainuun Suomussalmelle on päästä näin rakennettua rataa pitkin Kai-
17671: sik!älä:iselle asutukselle elinkysymys. Sitä nuuseen ja Perä-Pohjolaan sekä Vienan-
17672: varten ovat Kajaanin kihlakunnan kun- Karjalaan.
17673: nista; Kajaami, Sotkamo, Paltamo, Risti- Tämän radan välittömään vaikutukseen
17674: järvi, Hyrynsalmi ja Suomussaimi pitäneet tulisivat seuraavat kunnat: Paltamo, Risti-
17675: Kainuun ratakysymyksiä varten toimikun- järvi, Hyrynsalmi, Suomussalmi, Taival-
17676: taa lähes 10 vuotta, jotta voitaisiin tämän- koski, Kuusamo ja Posio, Kemijärvi, Rova-
17677: kin ratakysymyksen ratkaisu saada mahdol- niemi sekä välillisesti Puolanka ja KuhmD-
17678: lisimman pian onnelliseen päätökseen. niemi. Näin ollen tällä radalla yhdistettäi-
17679: Monet tärkeät asialliset syyt puhuvatkin siin kaikki Koillis-Suomen heikoimmat kun-
17680: tämän ratasuunnan puolesta. nat muun Suomen viälittömään yhteyteen,
17681: Xl,42. -.Jauhonen y. m. 453
17682:
17683: jolloin näille seuduille avattaisiin uusia ta- Ti~astollisia tietoja
17684: loudellisia kehittymismahdollisuuksia.
17685: Hyrynsalmen, Suomussalmen, Kiannan,
17686: Räikeä elinkustannusten kalleus, joka.
17687: Etelä-Taivalkosken, Pohjois-Taivalkosken,
17688: näille etäisille seuduille on oleellista, saatai-
17689: siin laskemaan. Samoin myös maanviljelys Kuusamon, Kitkan ja Etelä-Kemijärven
17690: ja karjanhoito pääsisivät elpymään. Var- hoitoalueiden pinta-aloista ja puutavaroista.
17691: sinkin suoviljelys saisi suuren merkityk- ! Puuvarasto kuutiometriä 1'Puuvarast.
17692: sen, koska hyviä viljelyssoita on Kainuun Hoito·alue 1 1 1 sisältyy
17693: Kasvulli- Kehnokas- Yht _..
17694: 1 arvopuita
17695: ja Koillis.. Suomen alueilla erittäin run- 1 si!la mailla vullismailla een.a yht. kpl.
17696: 1
17697: saasti.
17698: Rata liittyisi luonnollisella· tavalla Hyrynsalmi. . . . 4 081 398 1 329 012 5 410 410 6 166 680
17699: maamme rautatieverkostoon, koska täten Suomussalmi . . 5 440 627 1 096 856 6 537 483 6 895 623
17700: saataisiin Suomenlahdesta lähtien suora Kianta . . . . . . . . 8 002 242 638 264 8 640 506 7 344 430
17701: selkärata halki Suomen kauas Perä.~Pohjo Etelä-Taival-
17702: laan ja Pohjanlahteen saakka. Näin saa- koski . . . . . . . . 5 489 960 846 920 6 336 880 4 204 300
17703: taisiin kiinteä taloudellinen ja henkinen Pohjois-Taival- 1
17704:
17705: vuorovaikutus Karjalan, Savon, Kainuun koski . . . . . . . . 6 384 567 220 542 6 605 109 4 716 060
17706: ja Penä-Pohjolan välille. Kuusamo . . . . . . 9 511 835 553 047 10 064 882 8 555150
17707: Matkailmeittinä tulisi näin rakennetta- Kitka . . . . . . . . 8 630 850 724 54 7 9 355 397 7 671 4251
17708: valla radalla olemaan erinomainen merki- Etelä-Kemijärvi 4 519 543 440 694 4 960 237 3 472 1661
17709: tys, koska se Karjalan ja Savon matkailu- Yhteensä 52 061 022 5 849 882 57 910 904 49 025 834
17710: reittien jatkona suuntaisi matkailijat ihas-
17711: telemaa'll Kainuun, Kuusamon ja Perä-Poh-
17712: jolan suurenmoista luontoa ja antaisi heille
17713: runsaasti tilaisuutta kalastukseen, metsäs- Jos kuutiojalan hinnaksi arviOISimme ai-
17714: tykseen ja r:etkeilyihin. noastaan 3 mk., niin olisi taulukoss•a oleva
17715: puumäärä noin 6,000 milj. markkaa. Jos
17716: Mutta sittenkin eräät toiset seikat anta-
17717: tälle summalle la.skisimme 6 % korkoa tekisi
17718: vat tälle radalle sen tavattoman suuren mer-
17719: se jo 360 milj. mk. Kun rautatien raken-
17720: kityksen, joitten rinnalla edellä kosketellut
17721: taminen Kontiomäestä Rovaniemen-:KJemi-
17722: syyt, niin painavia kuin ovatkin, jäävät ko-
17723: järven rataan maksaisi ehkä 400 milj. mank-
17724: konaan varjoon. - Meillähän on viime ai-
17725: kaa, niin helposti havaitsemme, mitkä ta-
17726: koina paljon puhuttu siitä, kuinka uusia ra-
17727: loudelliset edut tässä on vaitiollakin kysy-
17728: toja suunniteltaessa ei aina pidetä kannat-
17729: myksessä, sillä radan kautta puun arvo
17730: tavaisuusnäkökohtia silmällä. Tämä on
17731: vielä huomattavasti nousisi.
17732: tietenkin tärkeää, varsinkin kun O!ll kysy-
17733: mys näin pitkästä ratasuunnasta. Tarkas- Vertauksen vuoksi mainittakoon seuraa-
17734: telkaamme siis asiaa tältäkin kannalta. vaa:
17735: Kainuussa ja Koillis-8uomen alueilla ovat Oulun-Kuusamron radan kann,attaijat
17736: valtion huomattavimmat metsäalueet, joista ovat panneet pääpainon juuri sille, että tätä
17737: vielä suuri osa on aivan hakkaama- tietä saataisiin valtavat puumäärät vede-
17738: tonta. Metsähal'lituksen tilastokonttorin tyiksi maailman markkinoille. V. 1925 teh-
17739: antamien laskelmien mukaan oli 31/12 1927 tyjen laskelmien mukaan tulisi tämän ra-
17740: kyseessä olevan ratasuunnan alueella val- dan vaikutuspiiriin seuraavat valtion met-
17741: tion maita ja metsää seuraavasti: säalueet ja puumä.ärät:
17742: 454 Xl,42. Kontiomäen-Kiantajärven rautatie.
17743:
17744: Laskel1nia Mutta Kuusamon metsät saataisiin kulje-
17745: tetuksi ainakin yhtä hyvim. Kontiomäen-
17746: Iijokilaakson hoitoalueiden valtion met- Kemijä•rven ratasuunnan avulla. Niinpä
17747: sien pinta-aloista ja puutavaroista. *) e.sim. Kuusamo nimi·sen hoitoalueen val-
17748: \ ·- Koko puuvarasto kuutiometriä __ Puu varas-~ taisa met~äalue juuri Kuusamon .etelä- ja
17749: toon sisäl- itäosissa saataisiin tätä tietä maailman
17750: Hoito-alue K asvuII"1• K eh no kas- 1 Yht ä tyy yhteen-
17751: mar~kinoille, jota etua ei Oulun-Kuusamon
17752: 1 1'
17753:
17754:
17755:
17756:
17757: 1 silla mailla vuis. mailla eens sä kpl.
17758:
17759: 1 1 1
17760: rata pysty antamaan.
17761: 1 1
17762: Samalla suuri osa Kitkan hoitoalueen
17763: 1 Ii ............ 11124 219 201 225 1 325 444 340 857
17764: Pudasjärvi . . . . 3 508 508 265 514 3 774 022 3 264 007
17765: metsistä tulisi rautatien välittömään yhtey-
17766: teen, koska rata sivuaisi Ki.tkajärveä.
17767: 1 Puhos ........ ' 2 763 047 544 311 3 307 358 1659 038
17768: 1
17769:
17770:
17771: Näin ollen pitäisi olla sehnää, että Kon-
17772: \ Etelä-Taival- 1 1 •
17773: 1
17774: tiomäen-Kemijärven rata antaisi valtiolle
17775: 1 koski ....... 5 489 9601
17776: 1 846 920\ 6 336 880 4 298904
17777: 1 Pohjois-Taival· 1
17778: paljon suuremman edun, koska tälLä ra-
17779: 1
17780:
17781:
17782: 3 021 709
17783: dalla saatettaisiin kaikki tällä alueella ole-
17784: \ koski . . . . . . 5 292 5601 586 7601 5 679 320
17785: 1
17786: 5015 224
17787: vat huomattavimmat valtion metsäalueet
17788: 1 Kuusamo . . . . . 9 750 504. 572 073 10 322 557
17789: 4744363
17790: radan vaikutuspiiriin yhdellä kertaa.
17791: 1 Kitka . . . . . . . . 8 450 1241 868 215 9 318 339
17792: 1 Kun tähän lisäämme ne valtavat hakkaa-
17793: ! Ranua ....... ·1 3 628 473
17794: 1
17795: 596 948 4 225 421 2 175 957
17796: mattomat metsäalueet, mitä yhtiöt omista-
17797: 1 Yhteensäl40 007 3951 4 281 946 44 289 341124 520 059
17798: vat Kainuussa ja muissakin radan piiriin
17799: 1 ' 1 1
17800: kuuluvissa kunnissa, niin edellä mainittu
17801: Etelä- Taival- ':
17802: II
17803:
17804:
17805: 1 koski ...... .
17806: 1 Pohjois-Taival- 1
17807: ' 1
17808:
17809: -1 puumäärä kasvaa paljon. Huomattava on
17810: myös, että Kainuussa ja erittäin Kuusa-
17811: mossa on talollisten metsissä vielä suuret
17812: / koski ....... i - 31 657 096 17 080 200
17813: puuvarastot, koska näihin asti on otettu
17814: 1 Kuusamo ...... ~ 19 640 896 9 759 587
17815: etupäässä järeää puutavaraa, lukuunotta-
17816: Jos tästä puumäärästä, joka on lähes 14 matta paperipuita.
17817: milj. kuutiometriä pienempi kuin edellisen Raaka-ainetta ulosvietäväksi ja jalostet-
17818: taulukon puumäärä, erot.etaan pois Taival- tavaksi on siis Kontiomäen-Kemijärven
17819: kosken ja Kuusamon metsät, jotka ovat jo ratasuunnalla tavattomasti. .Samoin on
17820: huomioon otetut edellis€'Ssä taulukossa, niin myös erinomaisia koskivoimia teollisuuslai-
17821: näemme, miten puumäärät kummankin ra- toksia varten. Onhan esim. Kiantajärvestä
17822: dan varrella jakautuvat. Oulun-Kuusamon Lähtevässä Emäjoessa ensi penikulmalla 11
17823: radan vaikutuspiiriin jäävien 4 hoitoalueen voimakasta koskea ja n. s. Ämmiänhaarassa
17824: yhteinen puumäärä jää suhteellisesti pie- 3, joista itse Ämmäkoski .ensiluokkaisen
17825: neksi. edullinen teollisuusputous, yli 11 m. kor-
17826: Se on n. 2.5 milj. kuutiometriä eli n. 250 kea, lähellä Kiantajärveä. Hyrynsalmen
17827: milj. mk. pienempi kuin esim. Suomussal- ja Ristijärven välillä on taas 5 koskea, val-
17828: men kruununmetsien puumäärä yksistään. tavin niistä kuulu Seitenoikia. - Kaikki
17829: Näi'!i ollen tullit,uu siltä, ettei Oulun- nämä kosket tulevat radan läheisyyteen.
17830: Kuusamon radan kannattavaisuutta voida Tämän lisäksi radan vaikutuspiiriin tulevat
17831: perustaa paljoakaan Kiimingin eikä Pudas- muut kosket, ennen kaikkea valtavan Ke-
17832: järven metsijalueisiin eikä juuri Taivalkos- mijoen suuret kosket.
17833: kenkaan metsiin. Tämän radan pääasialli- Sitäpaitsi on jo Kajaanissa ja Kemin
17834: nen kannatus riippuu Kuusamon metsistä. · puolessa suuret teollisuuslaitokset, jotka
17835: tarvitsevat paljon raaka-ainetta. Näin ra-
17836: *) Julkaisusta: Oulun-Kuusamon rautatie. Por-
17837: voo v. 1925. kennetulla radalla laajennettaisiin m. m.
17838: Xl,42. - Janhonen y. m. 455
17839:
17840: valtion Veitsiluodon sahan vaikutusaluetta n. s. Vuokin haara aina Venäjän rajalle.
17841: ja turvattaisiin tehtaille riittävä raaka- Puutavaraa, voitaisiin näin ollen kuljettaa
17842: aine, samalla kuin saataisiin syntymään laajoilta wloilta ja Kuusamon eteläosasta-
17843: metsien ostoissa terveellinen kilpailu. kin, vielä.pä Vienan-Karjalan puoleltakin.
17844: Jos Kainuun ja Koillis-Suomen heikkoja Syystäpä tämän ratasuunnan tutkija tut-
17845: kuntia tahdotaan pikaisesti ja pysyvästi kielmassaan sanookin: ,Kun siis tulee kysy-
17846: auttaa yhdellä kertaa, kuten hallituksen ja mys rautatieverkon jatkamisesta Oulujär-
17847: eduskunnm1 pyrkimys on oHut, niin olisi V·en pohjoispuolisille seuduille, niim ansait-
17848: KontiJomäen-Kemijärven ratasuunta ensi .ti- see tämä suunta •erityistä iJ:momiota.''
17849: 1assa rakennettava. Oulun__,Kuusamon rata- Kustannusarvio normaalirautatielle on
17850: suunta ei yksin tätä kykene tekemään, koska laskettu Konti:omäestä Suomussalmelle n.
17851: sillo~n jäisivät radan vaikutuspiirin ulko- 70 milj. markaksi (85 km.), sii•s suhteel-
17852: puolelle pohjoisin ja eteläosa Kuusamaa sekä lisen 1mokeaksi. Tämä onkin ymmär-
17853: Posion kunta, Kemijoen laakso ja eteläinen rettävää, koska tutkija m. m. lausuu:
17854: {)Sa Kemijärveä samoin myös koko Kainuu. ,lVIuuten ovat nämä seudut rautatieraken-
17855: Sama olisi asian laita, jos rata rakennettai- nukselle edullisia siinä suhteessa, että kai-
17856: siin Kiehimästä tai Vaalasta käsin. kille viemäreille ja silloille . on hyvä pe-
17857: Kun kyseessä olc;vaa ratasuuntaa ei kui- rustus. V eteliä soita löytyy hyvin vähän
17858: tenkaan vielä ole tutkittu Suomussalmelta ja paikoittain kulkee linja pitkät matkat
17859: pohjoiseen käsin niin ei radan rakentami- kuivien hiekk:akankaitten yli, jotka tarjoa-
17860: nen koko pituudeltaan voine tässä vaiheessa vat mainion perustuksen radalle. Sorapaik-
17861: tulla kysymykseen. Sentähden pitäisikin koja löytyy myöskin monessa paikassa lin-
17862: tämä tutkimus ensi tilassa suorittaa. jan varrella.''
17863: Kun sensijaan on jo v. 1908 tutkittu ra- Kaiken ·edelläsanotun perusteella ro•hke-
17864: tasuunta Kontiomäki-Suomussalmi, niin nemme ehdottaa eduskunnan päätettä<Väksi
17865: olisi välttämätöntä saada rakennetuksi rau- toivomuksen,
17866: tatie nyt ensi! .rakennuskautena jo mainittua
17867: tutkittua linjaa pitkin Kontiomäen ase- että hallitus ottaisi tulevaan 5-
17868: malta Ristij,ärven ja Hyrynsalmen kautta vuotisrautatiel.akiin normrmali1·1a#eri-
17869: Suomussalmelle Kianta-j1ärven rantaan. sen rautatien rakentarnis•en Kontio-
17870: Radan vaik'utus jo näinkin rakennettuna mäern asemalta Ristijärvern ja Hyryn-
17871: olisi erinomaisen suuri sen kautta, että tä- salmen kautta Suomus.salmeUe Kian-
17872: män 85 km. pitkän radan suoranaisena jat- tajärven 1·antaan, 1908 tutkittua lin-
17873: kona olisi n. 60 km. pitkä suuri kokooja- ja.a. pitkin, ja
17874: vesistö Kiannan järvi, kulkien suoraan ete- että hallitus tutkitiätai.si Kontio-
17875: lästä pohjoiseen ja tämän laivareitin j·atkona mäen- Stwmussa.lrnen, -K.emijiirv.en
17876: on valmis maantie Juntusrannalta Kuusa- ra.ta.swunnalla. vielä tttfkima.tta. ol.ev,an
17877: mon rajalle sekä rakenteilla oleva Piispa- osan Suomu~sa.lmeltia Kuu!Sa.mon ja
17878: järven maantie Taivalkoskea kohti. Itään Posion kautta. Rova.ni.em.en-Kemi-
17879: käsin olisi taas n. 70 km. :pitkä venereitti .iiirven mtaan.
17880: Helsingissä, 9 p:nä helmikuuta 1929.
17881:
17882: 'f. J anhonen. Jalmari Linna. Mal'tti Rantanen. E. Huttunen.
17883: Aleksi Hakala. Antti Juutilainen. Juho Niukkanen. Aino Luostarinen.
17884: Sakari Ainali. E. A. Aaltio. 0. Kontio. Janne Koivuranta.
17885: Pekka Saarelainen. Kaino W. Oksanen. Elias Sinkko. Aino Lehtokoski.
17886: Leo Gummerus. Emil Jutila. Armas Paasonen. Albin Koponen.
17887: Juhani Leppälä. M. Paavilainen. Kusti Arffman. Samuli Tervo.
17888: Isak Penttala. J. Im. Bäck. Ansh. Alestalo. Väinö Malmivaara.
17889: Heikki Karjalainen. J. A. Fahler. And. Forsberg. K. E. Aarnio.
17890: Heikki V ehkaoja. 1\'I. Ampuja.
17891: 456
17892:
17893: Xl,43. - Toiv. al. N:o 99.
17894:
17895:
17896:
17897:
17898: Salo: Rautatien rakentamisesta Kiehimän asemalta
17899: Kemijärven radalle sivuratoineen Suomussalmelle ja
17900: Kuusamoon.
17901:
17902:
17903: 11} d u s kun n a ll e.
17904:
17905: Koininen Pohjois.Suomi odottaa syyllä Joka tuntee Oulun sataman kyvyt, joka
17906: suuren alueensa rautatiekysymyksen ratkai- näkee rannikkoradan suurien Oulun-, Kii-
17907: sua. Alueella Oulu-Nurmes-Kemijärvi, mingin-, Iin-, Simoll!- ja Iijokien siltojen
17908: joka käsittää pinta-alaltaan neljänillen osan suuren riippuvaisuuden ulkonaisesta rau-
17909: maatamme, pitäisi tasapuolisuuden vuoksi hasta, harkinnee varmaan, eikö sittenkin
17910: jo olla vuoronsa ensi rakennusohjelmassa. olisi Kemijärven rataan yhdistyvä, etelästä
17911: Oruko tuon alueen halkaiseminen radalla päin, Oulun-Nurmeksen radalta tuleva
17912: sopivin Oulusta Kuusamoon ajatellulla rata, j.oka yhdistäisi pohjoisen rataverkos-
17913: suunna.Ua, vaiko etelästä pohjoiseen, ton keskimaaill monti:im. ratalinj<oih!in, par-
17914: ha1ki maan kulkevalla runkoradalla, sen hain, varovaisin mtk:aiSu asialle.
17915: asiantuntijat ja eduskunta kerran ratkaise- Etelästä pohjoiseen päin ehdottamani
17916: vat koko maan etua ja li:i>kmmeyhteyttä ratasuunnan sopivin eroamisk:ohta !Oulun-
17917: silmällä pitäen. Nurmeksen radalta olisi mielestäni Kiehimän
17918: On myönnettävä, että suunnalla Oulu- asema, jolloin jo 8uomussalmelta, Hyryn-
17919: Kuusamo on merkitystä metsäratailla, jollai- salmelta ja Ristijärveltä tulevan suuren
17920: sena sitä erikoisesti on puollettu, Taivalkos- Emäjoeill vesistön ohipäästyä säästyttäisiin
17921: kelta Kuusamoon ja Paanajärvelle, mutta toisen kalliin sillan rakentamisesta Ristijär-
17922: sen osan, noin puoli matkastaan, jonka se vellä. Tällöin Kiehimästä Kemijärvelle
17923: kulkisi Taivalkosken seuduille, pitkin Ii- ja suuntautuvana se ei myöskään tulisi kulke-
17924: Kiiminkijokien ·hyvien uittoväyliBU varsia, maan niin pitkää matkaa liian läheltä itäistä
17925: ei lauttausoloja tuntevat, puolueettomasti rajaa kun silloin, jos sen lähtökohta olisi
17926: kannattavaisuutta laskevat myönnä tuotta- Kontiomäki ja suuntana ensi alussa Suo-
17927: van mitään etuja raskaan puutavaran kul- mussalmi. Lännempänä kulkien se tavot-
17928: jettamiseen. Joesta, johon ne on ylempänä taisi radan varrella Puolangan sekä val-
17929: pantu, ei niitä mitenkään kannata nostaa ja tion- että yksityisten mailla olevat arvok-
17930: kulj.ettaa pitkiä matkoja radalle. Lastruus, kilat kaoliini- ja kalkkialueet, joissa avau-
17931: purkaminen ja välillä keinotekoisella voi- tuisi teollisuusma,hdollisuuksia ka.lkki-, <Se-
17932: malla kuljettaminen ei tule kannattamaan, mentti-, porsliini-, tulenkestävän tiilen ja
17933: kun rinnalla, jokien uomassa kulkee luon- saven valmistukselle, jgtka eivät suinkaan
17934: nollinen voima, joka on ja tulee edelleenkin olisi taJ:Weettomia jo yksistään jatkuvaksi
17935: olemaan halvin, kehitettiinpä keinotekoinen käyvän työttömyyden vuoksi väkiluvun li-
17936: energia kuinka täydelliseksi ta:hansa. sääntyessit, metsätöiden yhä vähentyessä ja
17937: Xl,43. - Salo. 457
17938:
17939: ilmanalan tehdessä varsin suurta vastusta Ylempänä oleviin, vain yleisimpiin pe-
17940: maanviljelyksen kehittymiselle väkilukua rusteluihin vedoten·, e'hdotan eduskunnan
17941: vastaavassa määrässä. päätettäväksi toivomuksen,
17942: Kulkiessaan näin ajateltua suuntaa, olisi
17943: samanaikaisesti sille rakennettava pieni että hallitus, valmistaessaan ehdo-
17944: haara Kiannan vesistöön ja toinen :pitempi tusta seuraavaksi rautatierakennus-
17945: tavottamaan Kuusamon ja etenkin Venä~ ohjelmaksi, siihen sisällyttäisi rauta-
17946: jälle laskevaan Paanajärven vesistöjä. Ro- tien rakentamisen Oulun--Nurmeksen
17947: vaniemeltä Kemijärvelle menevään rataan radalla olevalta Kiehimän asemalta
17948: yhtyessään se taas kul:kisi suuren Kitka- Kemijärven radalle sille tarpeelliseksi
17949: järven vesistön sivutse, josta nyt on täyty- lilatsottuine sivuratoineen Suomussal-
17950: nyt kuljettaa puutavaraa koneV1oimin yli melle ja K uttsamoon.
17951: vedenjakajan 1ijoen vesistöön. '
17952:
17953:
17954: Helsingissä, 10 p :nä helmikuuta 1929.
17955:
17956:
17957: S. Salo.
17958:
17959:
17960:
17961:
17962: 63-29 58
17963: 458
17964:
17965: Xl,44. - Toiv. al. N:o 100.
17966:
17967:
17968:
17969:
17970: Koivuranta y. m.: Rautatien rakentamisesta Rov,anie-
17971: men----1Kemijärven radalta rKitkan vesistöön Kuusa-
17972: mon kunnassa.
17973:
17974:
17975: E d u s k u n n a ll e.
17976:
17977: Kysymys PohjQis-8uomen selkäradasta Tunnettua on, miten puutavaran arvo
17978: on jo kauan aikaa ollut vireillä. Valtiopäi- Koillis~Suomessa m. m. laajan Kitkan ve-
17979: villäkin on siihen ~eduskunta:-aloitteissa sistön varrella on perin alhainen ja johtuu
17980: kiinnitetty lmomiJota. Pohjois-Suomen harva tämä pääasiassa ja ylffiinomaan siitä, että
17981: a:sutus sekä monet muut seikat ovat kui- tukkien kuljetus sieltä Pohjanla.hde:n sa-
17982: tenkin vaikuttaneet, ettei ~sanottaviin tu- hoille on erittäin va~ea ja suuria kustan-
17983: loksiin asiassa vielä ole päästy. Koims- nuksia vaativa. Pienen puutava.ran. kul-
17984: Suomessa oleville arvaamattoman suurille jetusta tuskin voidaan. ajatella, kun ilmi-
17985: metsävaroille 'ei kuitenkaan saada edul- ken puutavaran kuljetus vaatii vähintään
17986: lista menekkiä, ellei näitä seutuja sa:ada kaksivuotisen uiton. Koi1lis-Suomen vesis-
17987: rautatieyMeyteen kunnollisten uittoväylien töt laslmvat yleensä Venäjän puolelle. Tätä
17988: ja tarkoitukseensa sopivien merisatamien puutteellisuutta ei voida muulla tavoin kor-
17989: kanssa. Kun nämä metsärikkaat alueet ovat jata kuin. rautatien avulla. Rautatie olisi
17990: erittäin laajat, on ta:rkoin harkittava, millä rakennettava siten, että ,se y1hdi8täisi laajat
17991: tavoin rautateitä sieltä olisi rakennettava, Kitkan vedet Kemijoen vesistöön ja edel-
17992: jotta niihin uhratut varat antaisivat mah- leen Pohjanlahteen. !Sellainen ajatus, että
17993: dollis~mman edullisen tuloksen. puutavara Kitkan vesistöstä rautateitse
17994: A:sutus Koilliis-!Suomessa on, kuten sa- kuljetettaisiin Kemijokeen ja edelleen me-
17995: nottu, harvaa, mutta siitä huolimatta ole- ren rannalla oleville teollisuuslaitoksille ja-
17996: massa olevalla asutUikse1la on tärkeä merki- lostettavaiksi, ei ole suinkaan outo, vaan on
17997: tyksensä. Tämän lisäksi näillä seuduilla on se asiantuntijapiireissä ollut jo kauan
17998: olemassa runsaasti uudisasrutusmahdolli- vireillä. Paitsi jä11eämmän puutavaran, kä-
17999: suuksia, varsinkin sikäläisten suurien jokien visi erityisesti pienemmän puutava:ran kul-
18000: ja v~esistöjen varsilla. Tunnettua on edel- jetus tällä tavoirn nykyistä monin ver:roin
18001: leel1!, että Pohjois-Suomen rsuot viljelyskel- helpommaksi. Päämääränä ,on mielestämme
18002: poisuutensa puolesta ovat maan parhaat ja a8iain näin ollen pidettä.vä, ·että rautatie
18003: tarjoavat erinomaista tukea lisääntyvälle rakennettaisiin alkaen sopivalta kohtaa
18004: asutukselle. Väestö elää kumminkin näillä Rovaniemen-iKemijärven radasta ja kul-
18005: seuduilla juuri kulkuneuvojen puutteelli- kisi Posion, K!llusamon y. m. seutuj·en
18006: suuden vuoksi ·erittäin vaikeissa oloissa. kautta Kontiomäelle. Tämän 8Uunnite1man
18007: Näin oHen voimakkain sysäys väestön olo- ainakin osittaisen toteuttamisen aika on
18008: jen parantamisek,-;i on kulkuyhteyksien pa- mielestämme nyt käsi1lä.
18009: rantaminen. Kutern· sanottu, alkaisi suunniteltu rata
18010: Xl,44. - Koivuranta y. m. 459
18011:
18012: Rovaniemen-Kemijärven radasta, pai- olisi arvaamattoman suurta hyötyä ei ainoas-
18013: kasta, jonka lähempi tutkimus tarkemmin taan Kemijokilaakson väestölle Rovaniemen
18014: maara1s1. Välttämätöntä ikuitenkin olisi, kunnassa, vaan myöskin eteläisen osan
18015: että radan alikukohtaa määrättäessä otettai- Kemijärven pitäjän, Posion ja Kuusamon
18016: siin tarkoht !huomioon valtavan Kemijoki- kuntain väestölle. Näin ollen olisi edellä-
18017: varren vankka asutus ja asutusmahdollisuu- vjitattu ratasuunta kiireellisesti tutkittava
18018: det sekä joessa käyttämättöminä olevat sekä seru rrukentamisesta1 eduskunnalle esitys
18019: suuret koskivoimat. Tässä yhteydessä voi- annettava.
18020: taisiin käyttää sopivalla tavalla hyväksi sitä Kaiken edelläsanotun perusteella pyy-
18021: rata:suuntatutkimusta, joka kesällä 1928 dämme kulllllioittavimrrnin ehdottaa ~edus
18022: pantiin toimeen Kemijokilaaksossa. Näitä kunnan päätettäväksi toivomuksen,
18023: seutuja pitkin voitaisiin rautatie 'sopivalla
18024: tavalla suunnata kulkemaan Posiojärvelle että hallitus valmistaessaan Edus-
18025: ja Kitkalle. Radan pituudeksi tulisi ainoas- kunnalle esitystä rautateitten 5-vuo-
18026: taan noin sata kilometriä. Toimeenpantava tiseksi rakennusohjelmaksi ottaisi tä-
18027: tutkimus tulisi luonnollisesti tarkemmin hän esitykseen mtasuunnan, joka
18028: o&oittamaan, mitä seutuja pitkin rata on alkaisi sopivalta kohtaa Rovanie-
18029: edullisimmin rakennettavissa ja miten se men-Kemijärven mdasta ja päät-
18030: parhaiten auttaisi sikäläistä väestöä sekä tyisi Kitkan vesistöön K1.tusamon
18031: muuten antaisi parhaimman taloudellisen kunnassa.
18032: tuloksen. ,Joka ta.pauksessa tästä radasta
18033:
18034: Helsingissä, helmikuun 12 p :nä 19,29.
18035:
18036:
18037: Janne Koivuranta. Uuno Hannula.
18038: 460
18039:
18040: X1,4s. - Toiv. al. N:o 101.
18041:
18042:
18043:
18044: •
18045: Junes y. m.: Tornionjokivarren rautatien jatkamisesta
18046: Kaulinrannalta Kolarin kirkonkylään.
18047:
18048:
18049: Ed u s kunnalle.
18050:
18051: Senjälkeen kun eduskunta ja hallitus oli- rungin-Pellon rataa ,niistä syistä, jotka
18052: vat tulleet vakuutetuiksi siitä, että rautatei- hallituksen esityksessä mainitaan, erittäin
18053: den rakentamista varten on saatava yhte- tärkeänä" ja puoltaa sen rakentamista sillä
18054: näinen, pidempää ajanjaksoa tähtäävä suun- muutoksella että, niinkuin, valiokunta lau-
18055: nitelma, antoi hallitus v'. ·1922 valtiopäiville suu, ,Karungin-Pellon radan rakennustyöt
18056: esityksen rautatierakennuksista vuosina voitaisiin aluksi kohdistaa ainoastaan Ka-
18057: 1923-1927. Tämän esityksen perusteluissa, rungin-Tengeliönjoen väliselle osalle,
18058: johon sisältyi m. m. ehdotus Tornionjoki- jonka rakentamisen valiokunta katsoo ole-
18059: varren rautatien jatkamisesta Karungista van alotettava vuonna 1924. . Tämän osan
18060: Pelloon, lausuu hallitus puheenalaisen ra- rakentamiselle'' kuten valiokunta jatkaa,
18061: dan ta~peellisuudesta m. m. seuraavaa: ,voisi Tornionjokilaaksossa kulkulaitosten
18062: ,Ruotsin puolella rajaa on sekä kulkulaitos- alalla vallitseva kipein tarve toistaiseksi
18063: ten alalla että muutenkin ryhdytty huomat- tulla tyydytetyksi' '.
18064: taviin toimenpiteisiin rajaseudun asukasten Valiokunnan kantaan ja esityksen tällai-
18065: tarpeitten tyydyttämiseksi ja hyvinvoinnin seksi muuttamiseen vaikutti tällöin, niinkuin
18066: edistämiseksi. Tämän vuoksi olisi myöskin mietinnöstä näkyy, pyrkimys saada toinen-
18067: Suomen puolella, jossa tähän saakka ei ole kin Perä-Pohjolalle tärkeä rata, nimittäin
18068: sanottavia uhrauksia tehty paikkakunnan Rovaniemen-Kemijärven rata niin pian
18069: väestön hyväksi aikaansaatava parannettuja kuin mahdollista rakennuksen alaisekisi. Ja
18070: kulkuneuvoja. Rautatietä vaa;tivat myös senvuoksi kun ei katsottu teknilliseltä enem-
18071: täällä olevat valtion metsät ja useat käyttö- pää kuin taloudelliseltakaan kannalta mah-
18072: kelpoiset kosket sekä jo rakennetut tehdas- dolliseksi samassa maakunnassa rakentaa
18073: laitokset, joita on Tengeliönjoen varrella ja yhtaikat1 ka:hta pidempää rataa, katkaistiin
18074: jonne uusia laitoksia varmaan syntyy, kun kyseellisen Karungin-Pellon radan pääte-
18075: puheenaoleva rata rakennetaan. Tämän piste toistaiseksi Tengeliönjoelle. Kun esi-
18076: noin 100 km. pitkän radan rakentaminen tystä enempää kuin valiokunnan mietintöä-
18077: on myös välttämättömänä ehtona näillä seu- kään ei ehditty näillä valtiopäivillä käsi-
18078: duilla ja vähän pohjoisempana Kolarissa tellä, raukesi m. m. kysymys toisen tai toi-
18079: olevien malmilöytöjen hyödyksi käyttämi- sen vaihtoehdon hyväksymisestä.
18080: selle. '' Vuoden 1923 valtiopäiville jättämässään
18081: Antamassaan mietinnössä piti näillä val- esityksessä tulo- ja menoarvioksi Sleuraavaa
18082: tiopäivillä asetettu kulkulaitosvaliokunta vuotta varten hallitus, rautatieasiain yhtey-
18083: hallituksen esittämistä radoista m. m. Ka- dessä, palaa m. m. puheenalaiseen rautatien
18084: Xl,4r>. - Junes y. m. 461
18085:
18086: rakennuskysymykseen ja omaksuessaan täl- tuille malmialueille, tai ainakin niin lähelle
18087: löin edellämainitun kulkulaitosvaliokunnan kuin suinikin mahdollista, mitä toiV10tta.vin.
18088: kannan perusteluineen, ehdottaa nyt vain Jälkimmäisessä ~tapauksessa tuntuisi Ko-
18089: Karungin-Tengeliönjoen välisen rataosan larin ikirk<?,J1kylä sopivimmalta.
18090: rakentamista ja sen alulle panoon tarvitta- Kun ne perustelut, jotka hallitus v. 1922
18091: van määrärahan myöntämistä. antamassaan esityksessä Karungin-Pellon
18092: Eduskunta hyväksyi mainitun esityksen radan rakentamisen puolesta esittää, sopi-
18093: ja niin on nyt sen perusteella mainittu rata, vat monelta oleelliselta osalta vielä nyt iky-
18094: erikoisella myöhemmin tehdyllä lisäpäätök- symyksenalaisen radan jatkamista tuke-
18095: sellä, saatu rakennetuksi Kaulinrannan y- maan niin tyydymme vain mainitsemaan
18096: lään Tengeliönjoen pohjoispuolelle. muutamista erikoisseikoista.
18097: Niinkuin edellä olevasta näkyy on halli- Ensiksikin radan rakentaminen tulee
18098: tuksen ja eduskunnan tarkoitus ollut sopi- siellä jokilaaksoa kulkien erikoisen helpoksi
18099: vassa tilaisuudessa jatkaa mainittua rataa ja ihuokeaksi, mitä osoittaa jo sekin, että Ka-
18100: ainakin Pelloon. Sen päätepiste on vain rungin-Tengdiönjoen rataa voitiin alku-
18101: toistaiseksi eli siksi, nijnkuin siihen aikaan peräisenä kustannusarviosummalla jatkaa
18102: eduskuntapiireissä yleensä vakuutettiin, vielä 6 a 7 km. ja rakentaa suuri silta Ten-
18103: kunnes Rovaniemen-Kemijärven rata val- geliönjoen yli.
18104: mistuu, jätettävä nykyiseen paikkaan. Kun Vaikeitten uittoesteiden vuoksi on pie-
18105: nyttemmin mainittu Kemijärven rata on nen ja; varsinkin halvempiarvoisen puu-
18106: työn alla ja todennäköisesti valmistuu en- tavaran kuljetus Tornionjokea pitkin mel-
18107: nenkuin uusi rakennuskausi päättyy, olis>i kein mahdoton. Suuret, monilukuiset ja
18108: kesken jäänyt rautatie Tornionjokivarrella haitalliset kosket sekä laajat ja vaikeat su-
18109: otettava lähivuosien rakennusohjelmaan ja vannot tekevät uiton aivan kannattamatto-
18110: merkittävä sille kohdalle, johon se mainittu- mruksi. Senvuoksi olisi esim. jo niiden
18111: jen aikaisempain suunnitelmain mukaan tu- määrättömien puuerien ikuljetukselle, joikt
18112: lisi kuulumaan. löytyy j,a joita vuosittain hyvin paljon mä-
18113: ·Mitä sitten tulee itse kyseellisen radan tänee laajoissa kruununmetsissä, rautatie
18114: jatkamiS'en tarpeellisuuteen ja varsinkin sii- aivan välttämätön.
18115: hen, kuinka kauas se olisi nyttemmin vie- Kansalliselta ja suomalaisen kulttuurin
18116: tävä, saanemme ensiksi!kin mainita, että sen- säilymisen ja kehittymisen kannalta olisi
18117: jälkeen kun hallitus antoi ensimmäisen esi- rautatien saanti tänne perimmälle rajaseu-
18118: tyksen Karungin-Pellon radan rakentami- dulle myöskin erinomaisen tärkeä. Selll
18119: sesta on esityksessä mainittujen Kolarin kauttahan me voisimme ei ainoastaan omille
18120: malmilöytöjen arvo ja hyödyksi käyttämi- kansalaisillemme, vaan myöSkin rajan toi-
18121: nen saanut paljon kiinteämmän ja keskite- sella puolen asuville heimoveljillemme osoit-
18122: tymmän muodon. Viime kesän ja syksyn taa haluamme ja kykyämme vaalia talous-
18123: kuluessa on siellä m. m. tehty uusia val- elämän nousua ja kulttuuripyrkimysten ke-
18124: tauksia ja parhaillaan ollaan puuhassa hittämistä ja kohottamista. Sitäpaitsi mai-
18125: maantien rakentamiseksi valtauksille ja ensi nittu rata muodostuisi varmaan melkoisessa
18126: kesän aikana aletaan kuljettaa autoilla mal- määrin vielä yhteiseksi liikenneuomaksiikin,
18127: mia rautatielle. Senvuoksi, kun sanotun joka taasen antaisi enemmän tukea sen kan-
18128: toiminnan kehittäminen tietää ei ainoastaan nattavaisuudellekin.
18129: mainitulle jokilaaksolle vaan koko maalle Jos rautatie sitten joskus myöhemmin
18130: erinomaisen suuriarvoista tuotannon li- voitaisiin rakentaa aina Jäämeren ran-
18131: säystä, olisi rautatien jatkaminen maini- nalle, niin olisi varmaan nyt ehdotetulla
18132: 462 Xl,45. - Kaulirannan-Kolarin rautatie.
18133:
18134: radalla hyviä edellytyksiä .olla senkin lwhtö- Kun yksityisten toiminta mainittujen
18135: kohtana. Tulisihan radan päätepiste jo täl- malmialueiden käyttämiseen muodostuu il-
18136: löin niin kauas pohjoiseen, että siitä eteen- man rautatietä, pakostakin hyvin heikoksi,
18137: päin viemistä ja rautatielle sopivan suun- ehikäpä vaan pelkäksi kokeiluksi, niin oli.si
18138: nan löytämistä voisi ajatella jo meikäläi- ~altion mielestämme tuettaNa yksityisten
18139: "iinkin oloihi~ mahdolliseksi. toimintaa. ja rakennettav·a:n rautatien kautta
18140: Mutta toistaiseksi, ja muun taloudellisen tehtävä se heille mahdolliseksi.
18141: ja kultturellisen tarpeen ohella, on päähuo- Kaiken edellä olevan nojalla rohkenemme
18142: mio kuitenlkin kiinnitettävä edellämainittui- senvuoksi kunnioittaen ehdottaa eduskun-
18143: hin malmialUeisiin ja niiden .rikkauksien,kul- nan päätettäväksi toivomuksen,
18144: jettamiseen maailman ma11kkinoille. Sään-
18145: nöllisen, vakavan ja voimistuvan talous- ja 1että hallitujs laatiessoon Eduskun-
18146: teollisuustoiminnan jatkumisen edistämi- 1V,alle ositystä laik&i rautateiden ra-
18147: seksi olisi meidän valiJllaan pyrittävä kiin- ken~ami.8esta seuraavien vuosien ai-
18148: nittämään enemmän huomiota omim maan kana ottaisi siihen Tornionjokivarren
18149: tuota.nnon lisäämiseen j.a varsinkin sellais- rautatien jatkamisen ja rakentamisen
18150: ten aarteiden esiin vetämiseen kuin mistä Kaulinrannalta Kolarin kirkonky-
18151: tässä on kysymys. lään.
18152: Helsingissä, 11 p :nä helmikuuta 1929.
18153:
18154:
18155: Antti J unes. A. A. Neitiniemi.
18156: Kusti Arlfman. Uuno Hannula.
18157: T. Jauhonen. Juhani Leppälä.
18158: M. Niilekselä. Alel,si Hakala.
18159: Aino Luostarinen. Emil J utila.
18160: P. Saarinen.
18161: 463
18162:
18163: Xl,46. - Toiv. al. N:o 102.
18164:
18165:
18166:
18167:
18168: Aaltio y. m.: Rautatien rakentamisesta Rovaniemen
18169: asemalta Petsamoon.
18170:
18171:
18172: B d u s kun 11 a ll e.
18173:
18174: Suomen saatua Tarton rauhassa Petsa- muuallakaan, on jolhtunut, että Suomen poh-
18175: mon ja sen mukana oman jäämerialueen, on joisimmat osat ovat jääneet kuolleiksi
18176: rautatien raJkentaminen tähän maamme aineiksi vaille rikkaamman taloudellisen
18177: pohjoisimpaan kolkkaan ollut monessa muo- elämän mahdollisuuksia. Kun Petsamon
18178: dossa pohdittavana. Kulkulaitoskomitea on käytävä vihdoinkin avasi tien merelle ja
18179: valtioneuvostolle vuonna 1'9'20 jättämässään elä:män näille truloudellisessa horrostilassa
18180: mietinnö~ssä siitä lausunut, että Rovanie- oleville seuduille, luultiin yleisesti siitä ole-
18181: men~Petsamon radan rakentamiseen olisi van seurauksena myös Lapin ja koko Poh-
18182: ryhdyttävä erinäisten muitten rautateitten jois.,Suomen nousukausi. Näissä toiveissa
18183: tultua valmiiksi ,niin pi~an kuin se taloudel- 011 kuitenlkin surkerusti petytty. Ei riitä
18184: lisesti ja teknillisesti käy mahdolliseksi". nim., että j,oku uusi alue avaa maalle tai
18185: Radan rakentamista on tämän lisäksi lu- osalle maata mahdollisuuden taloudelliseen
18186: kuisat kerrat puolustettu eduskunnassa, nousuun, tätä mahdollisuutta on myös käy-
18187: sanomistossa ja muissa kirjoituksissa. Voi- tettävä [hyväksi ja tässä tapauksessa on
18188: daanpa sanoa, että kun kansamme Petsamon ainoa mahdollisuus 1sen hyväksi käyttämi-
18189: liittämisen jälkeen valtioalueeseemme, seen Suomen jää:merialueen liittäminen eli-
18190: yleensä asetti suuria toiveita täan'än melliseen yhteyteen muun maan kanssa
18191: maanäären koko maallemme tulevaisuudessa rautatiellä.
18192: tuottamaan taloudelliseen hyötyyn, se näi~ Pohjois~Suomesta on tällä hetkellä ;yli
18193: den toiveitten toteutumisen edellytyksenä 90,000 neliökilometrin laajuinen alue, mikä
18194: piti rautatien rakentamista Jäämerelle. on siis kolme kertaa niin suuri kuin Hollan-
18195: Kun tätä edellytystä ei ole toteutettu, ovat nin tai Belgian pinta-alat ja yli kaksi ker-
18196: myöskin jääneet toteutumatta Petsamon kan- taa niin suuri kuin Tanska, vailla rauta-
18197: sallemme antamat lupaukset ja se on jäänyt tietä. Tämä alue on yli neljännes maamme
18198: tosiasiallisesti merkitykseltään kaikissa suh- koko pinta~alasta. Siellä ovat maamme run-
18199: teissa jotenkin vähäiseksi. saimmat malmivarastot, suuret metsärik-
18200: Pohjois-Suomi on siinä valitettavassa ase- kaudet, mittaamattomat koskivoimat ja se
18201: mrussa, että se on miltei kauttaaltaan ero- yksin liitttää maamme valtamereen. Nämä
18202: tettu omasta trulauspiiristään, Jäämerestä. seudut ovat kuuluisat luonnonkauneudes-
18203: Tästä niinä aikoina muodostuneesta olo- taan ja joka vuosi kulkee niiden kautta
18204: tilasta, jolloin maamme valtiollista itsenäi- lukuisia matkailijoita vain nä:hdäkseen r.a-
18205: syyttä vaiHa ollen ei saattanut valvoa etu- pin ja Petsamon ainutlaatuisen luonnon.
18206: jaan Jäämeren suunnalla enempää kuin Mutta Suomi on jättänyt tämän laajan ja
18207: 464 Xl,4ö. - Rovaniemen-Petsamon rautatie.
18208:
18209: monia luonnonrikkauksia sisältävän alueen daan mielestämme se, mitä professori
18210: vaille rautatietä aivan' kuin se olisi joku Ca:stlren lausuu Petsamon radan eteläpään
18211: erämaa ilma,n mitään kehitysma'hdolli- rakentamisen ·snotavuudesta ja oikeutuk-
18212: suu.klsia. sesta, sovittaa tk:oko rataan.
18213: Valtakuntamme olisi ikuitenkin sitkeästi On olemassa vielä eräs seikka, joka puo-
18214: ja määrätietoisesti pyrittävä ulottamaan lustaa mielestämme puheenaolevan rauta-
18215: rautatieverkkonsa Jäämerelle. Ansiok- .tien rakentamista. Pohjoi~Suomi on tällä
18216: kaassa tutkie1massaan ,Petsamon radan hetkellä huonoimmin hoidettu ja laimin-
18217: taloudelliset edellY,tyikset'' on professori lyödyin osa maastamme. Se on irrallisempi
18218: Jalmar Castren päätynyt mainitun radan osa valtaJkunnastamme kuin mikään muu
18219: rakentamisesta siihen tulokseen, että ,sen sen alue. Vaaran hetkellä tämä muuhun
18220: eteläisellä osalla on varsin suuri merkitys maalhan heikosti liittyvä maakunta saattaa
18221: Perä-Pohjolan ja Etelä-Lapin tulevaisuu- helrmsti joutua sellaisten voimien tyyssi-
18222: delle" ja että ,radan rakentaminen (eteläi- jaksi, jotka eivät ole valtakunnanemme
18223: sellä osalla) olisi maan yleisen edun takia onneksi. Sen vuoksi on välttämätöntä, että
18224: sekä oikeutettu että toivottava." Mutta täl- maan pohjoi!sin osa myös valtiollisesti liite-
18225: laisena olisi radan merkitys puolinainen ja tään mahdollisimman lähelle muuta Suomea
18226: sen tehtävät puolinaiset. tSe jättäisi pohjoi- ja tässäkin Qll ainoana keinona rautatie,
18227: simman Suomen edelleen irralliseksi ja kuol- joka kytkee nyt kaukaiset ja hyljätyt alueet
18228: leeksi alueeksi ja se ei 1saattaisi maatamme tiiviisti va-ltakunnan piiriin.
18229: kiinteämpään yhteyteen Jäämeren kanssa. Radan suunnasta emme tässä tahdo
18230: Sen vuoksi ei ole pyrittävä Jäämerelle vain lausua, koska se joka tapauksessa Jaanee
18231: puoleksi, vaan koikona.an. hallituksen määrättäväksi. Huomautamme
18232: Tässä yhteydessä ·ei ole tarpeellista mai- vain, että :professori Castrenin aikoinaan
18233: nita kaikkia niitä yleisesti tunnettuja seik- valtioneuvostolle jätttämässä lausunnossa
18234: koja, joita on esitettty jäämeriratamme ehdotetun ratasuunnan lisäksi voitaisiin
18235: puolesta. Korostettako® niistä kuitenkim. myös ajatella mdan v"etämistä Ounasjoen
18236: muutamia. Pohjois~Suomen malmirikkaudet vartta Kittilän kirkolle. Tästä voisi rautatie
18237: eivät voi koskaan tulla tarkoituksenmukai- sitten jatkua Ivalojoen sivua Petsamoon.
18238: sesti käytetyiksi ilman rautateitä. Suuri, Tällä radalla olisi se hyvä puoli, että jos-
18239: ehkäpä suurin osa pohj·oisimman osamme kus myÖihemmin voitaisiin ajatella Norjan
18240: metsistä jää arvottomana laajoihin korpiin. kanssa tehtävän sopimuksen perusteella
18241: Maihtavilla koskilla ei ole mitään arvoa. rautatien toisen haaran vetämistä n. s.
18242: Mitään teoll~unslaitoksia ei voi syntyä. Käsivarren kautta Kilpisjärven sivuitse
18243: Jäämeren kalastus pikemmin lama;antuu Norjan rannikolle saakka. Sillä tavoin olisi
18244: kuin edistyy. Petsamo on ja jää Suomelle Suomella käytettävänään aina kaksi sulaa
18245: vähäarvoiseksi alueeksi. Rautatie on ainoa satamaa valtameressä.
18246: keino tämän ti.lan auttamiseksi. Mitään Siihen nä:hden kuitenkin, että Petsamon
18247: muuta ·ei olekaan. Silloin voitaisiin ainakin rautatie tulisi joka tapauksessa kysymään
18248: pääasiallisesti käyttää pohjoisimman Suo- suuria rakennuskustannuksia ja että maal-
18249: men luonnonrikkaudet maan hyväksi. Teol- lamme ei ole varaa tähän rakennustyöhön
18250: linen elämä elpyisi, asutus lisääntyisi, Jää- käyttää tarpeellisia rahoja lyhyessä ajassa,
18251: meren kala;stus .saisi uudet suuremmat mitat. olisi mielestämme oikein, että työ suori-
18252: Ja jo yksin puutavaran lisääntyneen ahon tettaisiin asteettain käyttämällä siihen vuo-
18253: kautta voitaisiin suurelta osalta korvata ra- sittain esim. 1!00 miljoonaa markkaa. Täl-
18254: dan rakentamiskustannukset. Täten voi- löinkin oli.si työn rahallisen puolen jär-
18255: XI,46. - Aaltio y. m. 46ö
18256:
18257: jestämineu luonnollisesti vaikeata, mutta ei ·eduskunta päättäisi halli'tukselle esitettä-
18258: kuitenkaan mahdotonta. väksi hyväksyä toivomuksen,
18259: Kun puheenaoleva rautatie näin ollen on
18260: ainoa keino maamme laajojen pohjoisinten että hallitus laatiessaan Eduskun-
18261: osien ja Jäämeren saattamiseksi kunnolli- nalle esitystä laiksi seuraavien vttO-
18262: seen yhteyteen valtakunnan kanssa ja kun sien mutatierakennuksista ottaisi
18263: mainitut seudut ilman tätä rataa ovat maal- siihen normaaliraiteisen rautatien ra-
18264: lemme vailla kantavampaa merkitystä, pyy- kentamisen Rovaniemen asemalta
18265: dämme kunnioittavasti ehdottaa, että Jäärne1·en rannikolle Petsamossa.
18266:
18267: Helsingissä, helmikuun 11 päivänä 1929.
18268:
18269:
18270: E. A. Aaltio. Kaino W. Oksanen.
18271: Heikki Karjalainen. T. J anhonen.
18272: Ansh. Alestalo. 0. H. Jussila.
18273: Kusti Arffman. J. 0. Ikola.
18274: Martti Rantanen. T. A. Aalto-Setälä.
18275: Janne Koivuranta.
18276:
18277:
18278:
18279:
18280: 63-29 59
18281: X1,47. - Toiv. al. N:o 103.
18282:
18283:
18284:
18285:
18286: Vennola: Rautatien jatkamisesta Petsamoon.
18287:
18288:
18289: Ed uskunnaJle.
18290:
18291: Petsamon liittäminen Suomeen avasi puheenaolevan rautatien tarpeellisuuteen.
18292: m. m. maan taloudelliselle elämälle uusia Määrätietoisuuden puute maan talouspoliit-
18293: mahdollisuuksia, jotka vielä ovat suureksi tisissa mielipiteissä, asiantuntemattomuus
18294: osaksi käyttämättä. Uuden alueen metsä- ja rahavarojen niukkuus ovat olleet vaikut-
18295: varat, yhä runsaammiksi osoittautuvat tavina syinä siihen, ettei ole suotuisiin tu-
18296: mineraalirikkaudet, Jäämeren tarjoama ka- loksiin päästy. Nyttemmin tarjoavat saatu
18297: lastus ja muut uudet elinkeinolliset toimi- kokemus ja tosiasialliset tiedot alueen
18298: alat ja kauttakulkuliikenteen ohjaaminen mahdollisuuksista selvemmän pohjan asian
18299: Jäämeren rannikolta Suomen kautta, ovat arvostelulle tulokselliselta kannalta. Näin
18300: kaikki seikkoja, joita maan taloudellisia vielä enemmän kun rautatierakennuksiin
18301: mahdollisuuksia arvioitaessa ei voida jättää nähden alkaa yhä enemmän selvitä, että
18302: huomioonottamatta. niihin on käytettävä vähitellen kuoletet-
18303: Näiden mahdollisuuksien käyttö ei kuiten- tavia ulkomaisia pääomia eikä verotuksen
18304: kaan voi tarkoituksenmukaisesti toteutua, avulla koottuja säästöjä, kuten viime aikoi-
18305: ennenkuin säännöllinen ja tehokas liikenne- hin saakika varsin suuressa määrässä on
18306: yhteys Petsamon ja muun Suomen välillä ollut laita.
18307: on saatu aikaan. Se maantie, minkä Suomi Kun mielestäni on syytä, että rautatie-
18308: Petsamon saamisen jälkeen on sinne raken- rakennuksia suunniteltaessa myös Petsa-
18309: tanut, on kyllä erinomaisen tärkeä, mutta mon radan toteuttamismahdollisuuksia pide-
18310: se ei voi ilmenevää liikenneyhteyden tar- tään jatkuvasti silmällä, saan kunnioitta-
18311: vetta tyydyttää muuta kuin osittain. Rauta- vimmin ehdottaa eduskunnan päätettä-
18312: tie on ainoa, joka täällä, samoin kuin väksi toivomuksen,
18313: muuallakin, voi avata tarpeelliset ja tarkoi-
18314: tuksenmukaiset mahdollisuudet Suomen ja että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
18315: uuden alueen liikenneyhteyden ja taloudel- siin, että rautateitten rakennusohjel-
18316: lisen vuorovaikutuksen kehittämiselle. maa ensi viisivuotiskaudelle järjestet-
18317: On jo a1kaisemminkin eduskunnalle täessä otettaisiin huomioon myös
18318: jätetyissä anomuksissa kiinnitetty huomiota rautatien jatkaminen Petsarnoon.
18319:
18320: Helsingissä, helmikuun 10 p :nä 1929.
18321:
18322:
18323: .J. H. Vennola.
18324: LAKI-, RAHAASIA- JA TOIVOMUSALOITEET
18325: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ.
18326:
18327:
18328:
18329:
18330: •
18331: LAKI==, RAHAASIA== JA TOIVOMUSALOITTEET.
18332: (Hakusanat viittaavat pöytäkirjain ja asiakirjain asialuetteloihin.)
18333:
18334:
18335:
18336: Lakialoitteet.
18337: n:o 1, Lehtokosken y. m.: Ehdotus - n :o 11, v o n F r en c k e II i n y. m.: Eh-
18338: laiksi 13 ·päivänä tammikuuta 1928 anne- dotus laiksi kieltolain 2 § :n muuttamisesta.
18339: tun valtiopäiväjärjestyksen 6 § :n muutta- Liitteet IV,1. s. 177.- Ks. Kieltolaki.
18340: misesta. Liitteet I,1. s. 5. - Ks. Valtio- n:o 12, Forsbergin: Ehdotus laiksi
18341: päiväj ärjestys. V'älk:ijuomaån rv;alm~stJuikiselsta, lllJ!IIalhaiilituO<IJ.-
18342: n:o 2, Alestalon y. m.: Ehdotus kieli- .nima jlll bup,!lJSlta.. Liiltteet IV,2. s. 18U
18343: laiksi. Liitteet I,2. s. 8. - Ks. Kielilaki. ja 192. - Ks. Väkijuomalainsäädäntö.
18344: n:o 3, Ta b e ll i n y. m.: Ehdotus laiksi n:o 13, Österholmin y. m.: Ehdotus
18345: rikoslain 10 luvun 1 ja 2 § :n kumoami- :!Jaiiksi rilliloontnu'Siklmren 18 1uvun 4 § : n
18346: sesta. Liitteet III,1. s. 151. - Ks. Rikos- muuttamisesta. Liitteet V,1. s. 229 ja 2·31.
18347: laki. - Ks. Kalastus.
18348: -- n:o 4, Turusen y. m.: Ehdotus laiksi - n:o 14, Torpan y. m.: Ehdotus laiksi
18349: 6 § :n ottamisesta kauppakaaren 9 lukuun. 2..7 ,p. marraiSikruru,tJa 1t9t7 laJ.Il1IlJ€rtmn kun-
18350: Liitteet III,2. s. 152. - Ks. Korko. iDial!liJSien Vta.aiHILruin nmuttlliiThi,s.eSit:a. Liit-
18351: - n:o 5, Virran y. m.: Ehdotus laiksi ulos- teet V,2. s. 233. - Ks. Kunnallinen vaali-
18352: ottolain 5 ja 6 § :n muuttamisesta ja laiksi laki.
18353: ulosottolain voimaanpanoasetuksen 27 § :n - n:o 15, F. J. Leinon: Ehdotus laiksi
18354: muuttamisesta. Liitteet III,3. s. 154. - kesäkuun 1 päivänä 1922 annetun köy-
18355: Ks. UlosottolaJki. häinhoitolain muuttamisesta toisin kuulu-
18356: vaksi. Liitteet V,3. s. 235.- Ks. Köyhäin-
18357: - n:o 6, Wiikin: Ehdotus laiksi vuoden
18358: hoitolaki.
18359: 1918 kansalaisS'odan johdosta rangaistuk-
18360: - n:o 16, Kuusiston y. m.: Ehdotus
18361: siin tuomittujen henkilöiden armahtami-
18362: laiksi tielain 66 § :n 1 ja 2 momentin muut-
18363: sesta. Liitteet III,4. s. 157. - Ks. Ar-
18364: tamisesta. Liitteet V,4. s. 237. - Ks. Tie-
18365: mahdus.
18366: laki.
18367: - n:o 7, E. Pekkalan y. m.: Ehdotus - n:o 17, Hännisen: Ehdotus laiksi
18368: laiksi valtiollisten vankien oikeuksista. isostajaosta ja verollepanosta Kemijärven,
18369: Liitteet HI,5. s. 159. - Ks. Valtiolliset K•uusamon ja Kruolajärven pitäjissä Oulun
18370: vangit. lääniä 17 p :nä tammikuuta 1898 annetun
18371: n:o 8, J. F. Aallon y. m.: Ehdotus laiksi asetuksen 2 § :n muuttamisesta. Liitteet
18372: marraskuun 11 päivänä 1922 annetun ase- V,5. s. 239. - Ks. Isojalro.
18373: velvollisuuslain 13, 58 ja 59 § :n muutta- - n:o 18, A i 1 i on y. m.: Ehdotus laiksi
18374: misesta. Liitteet X,1. s. 369. - Ks. Ase- eräiden luonnonsuojelualueiden perusta-
18375: velvollisuus. misesta valtionmaille. Liitteet V,6. s. 241.
18376: n:o 9, Kulmalan y. m.: Ehdotus laiksi - Ks. Luonnonsuojelualueet.
18377: muutoksista asevelvollisuuslain 13 pykä- - n:o 19, Kaurasen y. m.: Ehdotus laiksi
18378: lään. Liitteet X,2. s. 374. - Ks. Asevel- eräiden lahjoitusmaakruununpuistojen luo-
18379: vollisuus. vuttamisesta. Liitteet V,7. s. 243. - Ks.
18380: n:o 10, Ikolan y. m.: Ehdotus laiksi Lahjoi tusmaakru un un puistot.
18381: eräiden tullimaksujen muuttamisesta. Liit- n:o 20, Le p ·P äd än y. m.: Ehdotus iliaå.kisi
18382: teet II,Bs. s. 135. - Ks. Tullima'ksut. Salmin, Saanlahden ja Korpiselän kun-
18383: 4 Laki-, mhaasia- ja toivomusaloitteet.
18384:
18385:
18386: nissa sijaitsevien lahjoitusmaakruunun- n :o 23, R. F u r u h j e 1m i n y. m.: Eh-
18387: puistojen muodostamisesta kuunailisiksi dlotus 'l!Mkis:i r:uotsinlkielillsen opetus- ja
18388: yhteismets~ksi. Liitteet V,s. s. 245. - Ks. 'V<ru1mUJSI1Joimen j.ohdio:s:tJa ja v:a-lvommru;ta.
18389: :Lahjoitusmaakru ununp uistot. Liivteet VI,3. s. 277 ja 28(}. - Ks.
18390: n:o 21, 1Kalliokosken y. m.: Ehdotus Ruotsinkielisen opetuksen johto.
18391: laiksi oppivelvollisuudesta huhtikuun 15 - !11 :o 24•, T '.a 1b e a.1 i n y. m.: Ehdotus Lai1!Js:i
18392: p :nä 1921 annetun lain 11 § :n 1 momentiri lasten ja nuorten henkilöiden työajasta.
18393: muuttamisesta toisin kuuluvaksi. Liitteet Liitteet IX,1. s. 347. - Ks. Lasten ja
18394: VI,1. s. 271. - Ks. Oppivelvollisuus. nuorten suojelu.
18395: n:o 22, Moilasen y. m.: Ehdotus laiksi n:o 25, Y. Lehtisen y. m.: Ehdotus
18396: kansanopistojen valtioavusta heinäkuun 6 laiksi kahdeksan tunnin työajasta 27 p :nä
18397: p :nä 1925 annetun lain 1 § :n muuttami- marraskuuta 1917 annetun lain 12 § :n 2
18398: sesta. Liitteet VI,2. s. 273. - Ks. Kansan- momentin kumoamisesta. Liitteet IX,2. s.
18399: opistot. 35'3. - K1s. TyöaiikaJ.ak[,,
18400:
18401:
18402:
18403:
18404: Rahaasia:::aloitteet.
18405: - n:o 1, Riihimäen y. m.: Määrärahan n:o 8, U. Hannulan y. m.: Määrärahan
18406: osoittamisesta maantien rakentamista var- osoittamisesta avustuksiksi Pohjois-:Suo-
18407: ten Tampereen-Porin maantieltä n. s. men maanteitten koneaurau:sta varten. Liit-
18408: ·Putajan tielle. .Liitteet II,1. s. 21. - Ks. teet II,s. s. 31. - Ks. Maantiet.
18409: Maantiet. n:o 9, Moilasen y. m.: Määrärahan
18410: - n-:o 2, Asikaisen y. m.: Määrärahan osoittamisesta puhelinjohtojen rakenta-
18411: osoittamisesta maantien rakentamista var- mista varten mantereelta eräisiin Suomen-
18412: ten Kuopion pitäjän Niemisjärven kylästä lahden ulkosaariin. Liitteet II,9. s. 32. -
18413: lPå.claVieden T·ai~paJoon kylään. L1itteet II,z. ,Ks. P,u:helinjohdot.
18414: s. 22. - Ks. Maantiet. n:o 10, Karjalaisen y. m.: Määrära-
18415: n:o 3, U. Hannulan y. m.: Määrärahan han osoittamisesta puhelinjohdon rakenta-
18416: osoittamisesta maantien rakentamista var- mista varten Oulun kaupungista Hailuo-
18417: ten Tossavan lossilta Koivun asemalle. Liit- dOOl kirilmnkyläitn. Liitteet II,1o. s. 34. -
18418: teet II,3. s. 23. - Ks. Maantiet. Ks. Puhelinjohdot.
18419: - n:o 4, Rosenbergin y. m.: Määrära- n:o 11, He l on y. m.: Määrärahan osoit-
18420: han osoittamisesta Sodankylän pitäjän rtlam'ioosta omJaJkio<Dinmhasto'll vaili. viS!tamli\Sieksi .
18421: 1Vuvrtlsoin-, iMutenliiaJil-, Korv:aoon- ja Lolka.n- .Liitteet II,11. s. 36. - Ks. Omakotira-
18422: kylien välrsen maantien rakentamista var- hasto.
18423: ten. 1Liitteet II,4. s. 24. - Ks. Maantiet. n:o 12, M. Pekkalan y. m.: Määrära-
18424: ~ n:o 5, Ta b e ll i n y. m.: Määrärahan iham, rOSIOii ttaJmi:sesta. QIII1•a!lrotiriaihws.toon ma:a-
18425: osoittamisesta maantien rakentamista var- tail.oustyövruestön .aJS•wntto-oloj~en :patra!lltami,sta
18426: ten Kuolajärven kirkonkylästä Lampelan ,v:ail'ten. Li:imteet II,12. s. 38. - Ju. Oma-
18427: ja Vuosnan kylien kautta Tuntijärven ky- \lm!titra~msrt:o.
18428: lään. Liitteet II,5. s. 26. - Ks. Maantiet. -- n :o 13, K .ui !S m 1a n y. m.: Määriill'lalham
18429: n:o 6, Liedeksen y. m.: Määrärahan I()S()ittamireSita, kuoJmusiLaiuiOILkisi VJaJpaJusso-
18430: osoittamisesta maantiesillan rakentamista dan invaliideille. Liitteet II,13. s. 39. -
18431: varten Iin----Pudasjärven~anuan maan- Ks. Invaliidit.
18432: rb~OIS!ai])la ISiur,ua,njoen yl].ii Yl,i~Iin kunna,ssa. n:o 14, Luoman y. m.: Määrärahan
18433: Liitteet II,6. s. 28. - Ks. Maantiet. osoittamisesta kuoletuslainoiksi vapa usso-
18434: rr:o 7, Juneksen y. m.: Määrärahan dan invaliideille. Liitteet II,14. s. 41. -
18435: osoittamisesta sillan rakentamista varten Ks. Invaliidit.
18436: Jdllm!31I1putaan yli TornionjokiJvarren ma.am.- n :o 15, Wiikin: Määrärahan osoittami-
18437: tiellä. Liitteet II,7. s. 30. - Ks. Maan- sesta kansalaissotaan osaaottaneiden, pu-
18438: tiet. naisten puoiella taistelleiden invaliidien
18439: Laki-, rahaasi.G.· ja toivomusaloitteet. 5
18440:
18441:
18442: avustami'Seiksi. Li:irtteet II,15. s. 42. - Ks. n:o 28, H ä s t b a c k a n y. m.: Määrärahan
18443: Invaliidit. osoittamisesta ruotsalaisen Pohjanmaan
18444: n:o 16, Vennolan y. m.: Korotkltun piirituberkuloosisairaalan rakentamista
18445: määrärahan osoittamisesta malmin etsintää IV~. LiJirtteRJt li,28. S. 6&-64. - li_IS.
18446: varten, Liitteet II,16. s. 44. - Ks. Mal- Sairaalat.
18447: min etsintä. n:o 29, Koivurannan y. m.: Määrä-
18448: n:o 17, 0 k s ase n y. m.: Määrärahan nruman oooiltitamiiSiesta .!liVrUJSitU:IDSieiiDs•i Perä-
18449: osoittamisesta naispoliisikoulutusta varten. Pohjro>1arn .krmnille tmie1ilsa,irniden hro.iJtloilia:i-
18450: Liitteet II,1 7. s. 45. - Ks. N aispoliisit. ix>lkJSen ·perustauni,s;ta va~rten. Li.rirtrt:e;et Il,29.
18451: n:o 18, Fahlerin y. m.: Määrärahan s. 61S. - iffis. Sati~al3ilra·t.
18452: osoittamisesta metsänvartijain palkkausta n:o 30, Mustakallion y. m.: Määrä-
18453: varten. Liitteet II,1s. s. 46. - Ks. :Met- rahan osoittamisesta avustukseksi Oulun
18454: sänvartijat. diakonissakodin sairaalan laajentamista
18455: n:o 19, Vennolan y. m.: Määrärahan varten. Liitteet II,30. s. 66. - Ks. Sai-
18456: osoittamisesta henkilöiden avustamiseksi, raalat.
18457: jotka valmistuvat työskentelemään kotimai-
18458: n:o 31, Neiti niemen: Määrärahan
18459: sen viennin hyväksi. Liitteet II,19. s. 48.
18460: osoittamisesta sairasmajan rakentamista
18461: - Ks. Vientikauppa.
18462: varten Enontekiöön. Liitteet II,31. s. 69.
18463: n:o 20, Seppälän y. m.: Määrärahan
18464: - Ks. Sairasmajat.
18465: osoittamisesta uuden lastensairaalan raken-
18466: tami:sta v·artl:<en. Liittoot II,2o. s. 49. - n:o 32, 0 k s ase n y. m.: Määrärahan
18467: Ks. Sairaalat. osoittamisesta Sodankylän magneettisen ob-
18468: n:o 21, Gebhardin y. m.: Määrärahan lSl61l'vator.iOln jra PeiJ&!llm{)l()n pe:mlJStOOlmaVI!llll
18469: osoittamisesta synnytystapausten ja nais- lalpuaseman :va~~rus·tmmi:seks'ii p.oJial'i.'VuOIIlilla
18470: tantien hoitami•sta varten tarvittavan yli- 193!2 Blruar'iite!ttavia ikan~tim.viiili:Siiä tutki1mujk-
18471: opistoldinikkana palvelevan sairaalan ra- JS•m vamen. Lilitteet II,32. s. 71. - KJs.
18472: kentamiseksi Meilahteen. Liitteet II,21. /Siod>alllkyilän obs!Crv.a:torio.
18473: s. 51. - Ks. Sairaalat. - a::t:o !33, A>aJl:t.io n y. m.: Määräna,han
18474: n:o 22, G e b h a r d i n y. m.: Määrärahan ooolittta~mirsestt,a, Srukylän IP'irt.äjä<u Kor.ven ky-
18475: osoittamisesta. Helsingin yleisen sairaalan lässä olevan Antin talon siirtämistä var-
18476: naistantien ja synnytysosaston liinavaate- t.en Seurasa.aren uhlmmuseoO'n. Li,i;tteet
18477: varaston lisäämistä varten. Liitteet Il,22- [Il,38. sr. 7i3. - Ks. S~urws>aJa.ren uilllwmUJSIOO.
18478: s. 54. - Ks. Sairaalat. - a::t:o '314, ÖsterhiOl:lm.ia::t y. m.: :Määrii:m-
18479: n:o 23, Lehtosen y. m.: Määrärahan han osoittamisesta Raaseporin linnanrau-
18480: osoittamisesta Lahden kaupungin kunnal- ll1iroidren floo.rjaustöiihin. Li~.ttoot II,34.
18481: lissairaalan laajentamista varten. Liitteet s. 76 ja 77. - Ks. Raoarepor.in ltirnn<la::t:rau-
18482: II,23. s. 55. - Ks. Sairaalat. niot.
18483: n:o 24, P. Saarisen y. m.: Määrärahan n:o 35, He l on y. m.: Määrärahan osoit-
18484: rOIS!Oimtaun1ses:t,a ~wu•SitmJl{JSr€!k;&i tSa;101ll Jamtpp<i- >tann:i:SieSt1Ja Jiainrun rliJI]jiJatmirsta va.rte:n Ka:IJ.S~aiD
18485: lan lähelle rakennettavalle kuntien yhtei- Näyttämön säätiölle. Liitteet II,35. s. 78.
18486: selle sairaalalle. Liitteet Il,24, s. 58. - - Ks. Kansan Näyttämö.
18487: Ks. Sairaalat. n:o 36, Sahlsteinin: Määrärahan
18488: n:o 25, J. Linnan: Määrärahan osoit- osoittamisesta Turun maa:kunta-arkistoa
18489: tamisesta Uudenmaan suomalaisten kuntien vanten. Li:irt::teet Il,36. s. 80. - K1s. Tur,un
18490: Nurmijärvelle perustettavaa keuhkotauti- maakunta-arkisto.
18491: parantolaa varten. Liitteet II,25. s. 60. - n:o 37, ·S a h l s teini n: ::Määrärahan
18492: Ks. Sairaalat. osoittamisesta Turun taideyhdistykselle
18493: n:o 26, P. Saarisen y. m.: Määrärahan piil'u:stuskoulun ylläpitämistä varten. Liit-
18494: OOIOithtamåtSJCS.t.a keu:hikotautip~ananrto1arn ra- teet Il,37. s. 81. -- Ks. Turun taideyhdis-
18495: ik!entrarrrui.LS>ha :va!r.ten VrarSiin.a:is-tS:uooneen. tys.
18496: Liitteet II,2 6. s. 61. - Ks. Sairaalat. n:o 38, Moilasen y. m.: Määrärahan
18497: n:o 27, Kalliokosken y. m.: Määrä- osoittamisesta Viipurin taiteenystävien
18498: rahan osoittamisesta Keski~Pohjanmaan piirustuskoul·un avustamista varten. Liit-
18499: keuhkotautiparantolan rwkentamista var- teet II,3s. s. 82. - Ks. Viipurin taiteen-
18500: ten. Liitteet II,27. s. 62. - Ks. Sairaalat. ystävät.
18501: 6 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet.
18502:
18503:
18504: n :o 39, Li n d b e r g i n y. m.: Lisätyn n:o 51, lK:arja.1ai,sen y. m.: Määräm-
18505: mälkär<a:ham. oo:olittaanJi,ses1:a Suomen ruotsa- han osoittamisesta Siikajoen perkauksen
18506: laiselle laulu- ja soittoliitolle. Liitteet aloittamista varten. Liitteet II,51. s. 104.
18507: II,39- s. 83 ja 84. - Ks. Ruotsalainen - Ks. J dkien perkauckset.
18508: laulu- ja soittoliitto. n :o 52, ,s e p p ii s en y. m.: Määrärahan
18509: n:o 40, Rydman i n y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kivennavan pitäjässä olevan
18510: osoittamisesta rakennuslainaksi Oulunky- 1Liiiilool!anjoen pi<mkiausta vart.en. LiittJeet
18511: län yhteiskoulun kannatusyhdistykselle. II,52. s. 105.- Ks. Jokien perkaukset.
18512: ,Liitteet II,40. s. 85. - Ks. Oppikoulut. n:o 53, Kuisman y. m.: Määräraha~
18513: - n:o 41, Rantasen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maamieskoulun perusta1mista
18514: osoittamisesta lainoiksi yksityisoppikoulu- varten Karjalan kannaksen itäosaan. Liit-
18515: jen koulutalojen rakentamista varten. Liit- teet II,53. s.106. - Ks. Maarmieskou'lut.
18516: teet II,41. s. 87. - Ks. Oppikoulut. n:o 54, Tukian y. m.: Määrärahan osoit-
18517: n:o 42, Saarelaisen y. m.: Määrära- tamisesta 1Etelä-<Karjalan tietopuolisen kar-
18518: han osoittamisesta rukoushuoneen rakenta- janhoitokoulun rakentamista varten. Liit-
18519: mista varten Pielisjärven pitäjän Kolin ky- teet II,54. s. 107. - rKs. 1Karjanhoitokou-
18520: lään. Liitteet II,42. s. 88. - Ks. Rukous- lut.
18521: huoneet. n:o 55, 1U. Hannulan y. m.: Määrära-
18522: n:o 43, M. Hannu 1 a n y. m.: Määrära- han osoittamisesta Kemijärvelle per,ustet-
18523: han osoittamisesta Sokeain keskusliitolle tavaa emäntäkoulua varten. Liitteet Il,55-
18524: sokeain työhuoneiden perustamiseksi ja yl- s. 109. - Ks. Emäntäkoulut.
18525: läpitämiseksi. Liitteet II,43. s. 89. - Ks. n:o 56, K. Va 11 a n y. m.: 1Määrärahan
18526: Sokeat. osoitta:mis,esta Suomen suovi:ljoelY1syhdistyk-
18527: selle suoviljelyskoeaserman perustrumista
18528: n:o 44, Virkkusen y. m.: Määrärahan varten :Savoon. Liitteet II,56. s. 110. -
18529: osoittamisesta Agricolan teosten täydelli<Ben Ks. IS'U'oviljelyskoeasemat.
18530: facsimile-painoksen julkaisemista varten. n:o 57, H. 1Kullbergin y. m.: Määrä-
18531: Liitteet II,44. s. 91. - Ks. Agricolan teok- rahan osoittamisesta Itä~Uudenmaan pien-
18532: set. viljelijrukoulun kannatusyhdistykselle koe-
18533: n:o 45, Bäckin y. m.: Määrärahan osoit- tilan velan maksamista· varten. Liitteet
18534: tamisesta Suomen ruotsalaiselle seurakun- iH,57. s. 111'2 ja li14. --- Ks. Pi€'lllviiljcl,ys-
18535: tatyöliitolle. Liitteet II,45- s. 93 ja 94. - koulut.
18536: Kis. Ruotlslllilta;iTien seur.alkum;battyvl!ilitto. n:o 58, 1H elon y. m.: Määrärahan osoit-
18537: u :o 46, 0 k IS ,ac s e n y. m.: Määr<ärruhan tamisesta kalastus- ja hätäsataman raken-
18538: osoirt:rballlllis~esta Suomen V.a1Lkona uthaliioo:hle tamista varten !Laatokan rannikolle Metsä-
18539: siiVOO"Ll~syys,työtä Viatrten. Li,iilltoot II,46. s. pirtin 1Saaroisten kylän kohdalle. Liitteet
18540: 95.- Ks. Valkonauhaliitto. II,58. s. 116.- 'Ks. Kalastussatamat.
18541: n:o 47, E. W. Lehtisen y. m.: Määrä- n:o 59, Fahlerin y. m.: Määrärahan
18542: rahan osoittamisesta Päijänteen kanavaky- osoittamisesta Sa;takunnan rannikon kalas-
18543: symyksen selvittämistä varten. Liitteet tusvakuutusyhdistyksen vahingonkorva;us-
18544: II,47- s. 97.- Ks. Kanavat. rahastoksi. 1Liitteet II,59. s. 118. - Ks.
18545: n:o 48, Kuisman y. m.: Määrärahan :Kalastusvaku u tusy hdisty;kset.
18546: osoittamisesta Vuoksen laskua varten. Liit- - n:o 60, Forsbergin y. m.: Määrärahan
18547: teet II,48. s. 99. - Ks. Vuoksen laskemi- osoittamisesta kuoletuslainojen myöntä-
18548: nen. m]ooks,i rtumeen1 katlan :ka1upan •h:ujoittJa-
18549: - n:o 49, Vertasen y. m.: Määr,iiraibJarn misrtla ,v,arten. Li:itte~et II,60. s. 119. - Ks.
18550: oooirt1Jao:n:i<B'€1Sit1U 1S,a;~rruaa1n veden pi'llrnianl sään- \K:a}a.kruuppa.
18551: nöstelymmhdoHiiSil1111ksi,en tu:tJki]IDiitSlt;a Viatrben. n:o 61, Karjalaisen~·. m.: Määrära-
18552: ,Lillltteet II,49. s. 1101. - Ks. Sa1ima~arn ve- han osoittamisesta avustukseksi pu.uteknil-
18553: 'diEIDipin:lllarn säärunösteily. lisen tutkimustyön suorittamista varten.
18554: n:o 50, Nurmesniemen y. m.: Mää- Liitteet II,61. s. 122.- Ks. Puuteknillinen
18555: rärahan osoittamisesta Pyhäjoen perkaa- tutkimustyö.
18556: mis- ja ,Pyhäjärven vedenlaskemistöiden n:o 62, H a 1 o sen y. m.: Määrärahan
18557: aloittamista varten Ouhm läänissä. Liit- <J~soi ttaiilliseslba ,a;vcUIS!tulksi:k"Bi mrua,}aiSikUcnill!i:Lle
18558: teet II,r.o. s. 103.- Ks. Jokien perkaukset. maatalousneuvojain paikkaamista varten.
18559: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet. 7
18560:
18561: Liitteet II,62- s. 124. - Ks. :Maatalousneu- n:o 65, :M. Pekkalan y. m.: :Määrära-
18562: vontatyö. han osoittamisesta maatalouskerhotoimin-
18563: n:o 63, 1Alestalon y. m.: Määrärahan taa varten. J.iitteet II,65. s. 129. - Ks.
18564: osoittamisesta siitossonnien ostamista var- MJoota!lous'k!erhotoå:mimta•.
18565: ten pienviljelijäin sonniyhtymille. Liit- n :o 66, A. tA a ll o n y. m.: :Määrärahan
18566: teet II,63- s. 126. - IKs ..Pienviljelys. osoittamisesta vanhuus- ja työkyvyttömyys-
18567: n:o 64, von Bornin y. m.: :Määrärahan cr,aiha:ston :lmrtutt.am~seksi. Liit•teet 1!1,66-
18568: 1(}8i()itltwm'ilsesma Suoiffiien ruots.ailia:islten m!OOID.- s. 130. - Es. Van!h·uus- ja rt:.yöilcyvyttö-
18569: viljelysseurain liitolle oppikirjain ju1kaise- myysVI!IIkuutJus.
18570: mista varten ruotsalaisten maanviljelys- - ill:IO 67, tA. A:~tl!!lo.n y. 1m.: iMääräOOlluml
18571: koulujen tarpeeksi. ,Liitteet II,64. s. 127 !OS'<>imamr1oosrta töiJden jäirjestä.mise;'ksti rtyöt-
18572: ja 128. - Ks. Ruotsalaisten maanviljelys- ,tömiHe. Lti·irllt~t II,67. s, 1<31.- Ks. Työt-
18573: seurain liitto. rtöm~YYJs.
18574:
18575:
18576:
18577:
18578: T oivomusaloitteet.
18579: n:o 1, Aalto-Setälän y. m.: Rangais- -~ n:o 8, 181 ~ 1 otn: Sähkövoima-lll!seunan su,nn-
18580: tusten täytäntöönpanomenetelmän muutta- JlJ1tJteJ.emiooslt!IJ Ou1uji00Sm oleVIa~lli!l PyrhäJkos-
18581: misesta. Liitteet III,6. s. 163. - •Ks. Ran- koon. L~itteet II,71. s. 140. - Ks. P~hä
18582: gaistusten täytäntöönpano. .k;o.sik:en s•iUlikövoima-,!IJSieiilli!IJ.
18583: n:o 2, Jacobssonin y. m.: Painova· n:o 9, R:osenbergin y. m.: Katoapu-
18584: pamslain muuttamisesta siten että virka- rahojen jakamisesta katotkomiteojen väli-
18585: miehet veivoitetaan pitämään viralliset tyksellä a'V'ustuksina eikä lainoina. Liit-
18586: asiakirjat yleisön saatavissa. Liitteet III,7. teet II, 7 2. s. 141. - ,Ks. ,Kadon torjuminen.
18587: s. 166 ja 169. - Ks. Virallisten asiakirjain n :o 10, V i r k k u sen: Ottolapsen saat-
18588: julkisuus. tamisesta luonnollisen lapsen asemaan lap-
18589: n:o 3, Suo k k aan y. m.: Sopimuksen ai- siavustuksen saamiseen nähden. Liitteet
18590: [lmansaamisesta !Suomen ja Neuvosto-Venä- II,73. s. 144. - .Ks. Ottolapset.
18591: jän välillä Karjailan kannaksen raja-asuk- n:o 11, Österholmin y. m.: :Majakan
18592: kaiden oikeu·ttamisesta maatalous- y. m. mJken1tam~:Si8Sit<a D]gs<käri•il!l. Lii.irtreet U, 7 4.
18593: ltuotlteiden k•auppaami,se!k:si Venäjälle. Liii.t- s. 145 ja 146. - Ks. :Majakat.
18594: teet VII,1. s. 311. - iKs. Venäjän kauppa. n :10 112', H .ä ·s •t b 1a c k a n y. m.: :Mwam,tien
18595: n :o 4, ,Suo k k aan y. m.: Sopimuksen rakentamisesta Ylihärmän maantien Vöy-
18596: aikaansaamisesta Suomen ja Nemvosto-Ve- rissä olevasta yhtymäkohdasta Koivulahden
18597: näjän väliHä Karjalan kannaksen kalasta- maantielle. Liitteet XI,1. s. 381. - Ks.
18598: jien oilkeuttrumilsesta lk;ailrustukSiell h1arjo~tta iMaantiet.
18599: miseen Venäjän aluevesillä. Liitteet VII,2. n:o 13, Ar f f m a n i n y. m.: :Maantien
18600: s. 312. - Ks. Kalastus. rakentamisesta lKuhmoniemen kirkolta Hy-
18601: - n:o 15, •F.ahJ.erd.n y. m.: Kail'!lOOamppaa rynsalmen 1:Moisiovaaran tielle. Liitteet
18602: koskevan sopimuksen aikaansaamisesta Ve- XI,2. s. 382.- ·Ks. Maantiet.
18603: näjän kanssa. Liitteet ,VII,3. s. 313. - - n:o 14, .Tia nhosen y. m.: Maantien ra-
18604: 1
18605:
18606:
18607: Ks. Venäjän kauppa. lken,tami·s~SI1Ja Su.oilnUISiSillilm€1ll. Pilis:paj.äwen
18608: n:o 6, Kukkosen y. m.: Ulilwmaisen lai- lmillillmJtieiltä Y1i~nä1j·ängän Lein,OiseJJ.JVJmoo1le
18609: nan ottamisesta tuotannollisen toiminnan sekä Hyrynsalmen kirkonkylästä Suomus-
18610: tm!lremiosta Vl!lr1Jen. Lilittoot II,69- s. 1':316. - salmen Pesiön kyläan. Liitteet XI,a. s.
18611: •Ks. Tuotannollisen toiminnan tukeminen. 38!3. - Ks. :Mia:runltiiet.
18612: n:o 7, U. 1Hannulan y. m.: Nimikkeen n:o 15, Juneksen y. m.: Maantien ra-
18613: 82 ,sipulit" varustamisesta tähdellä vuo- kentamisesta T.urtolan pitäjän Pellon ky-
18614: de"@s.i 19310 ,tuiHien ikam!tami!llesta säädettä- lästä Kallioniemeen ja siitä edelleen Kola-
18615: vässä laissa. Liittoot H,70. s. 139. - Ks. rin kirkonkylään. Liitteet XII,4. s. 384. -
18616: Tullimaksut. Ks. •:Maantiet.
18617: 8 Laki-, rahaasia- ja toivomwaloitteet.
18618:
18619:
18620: - n:o 16, ll'e i k k i l ä n y. r:n.: Naantalin- - n:o 31, Junnilan y. m.: Kunnallisten
18621: iMef,illll.a.Skun mara:rutien ja &itihen kuu;luvien ojituslautakun tien asettamisesta. Lii tteet
18622: l}'MSi!ll ja ISil~l.am.< r:;a,kienltalmisesta. Li'itteet V,1o. s. 250. - Ks. Ojituslautalkunnat.
18623: XI,5. s. 386. - Ks. M<aantiet. n :o 32, J e r n i n y. m.: iKyläyhteiskuntien
18624: n:o 17, U. H•annulan y. m.: Sillan ra- hallintoa koSkevasta lainsäädännöstä. Liit-
18625: kentamisesta Tornionjoen yli Tornion kau- teet V,11. s. 252 ja 254. - Ks. Kyläyhteis-
18626: pungin ja Tornion aseman välille. Liitteet kunnat.
18627: XI,6. s. 387.- Ks. Sillat. n:o 33, II elon: Hautausmaiden kunnal-
18628: - n:o 18, T o· l o sen y. m.: Kyrönsalmen los- listuttamisesta. 'Liitteet V,12. s. 256. -
18629: sin otta:misesta valtion haltuun. .Liitteet Kis. Hau1tilll1Simaliltt.
18630: XI,7. s. 388.- \Ks. Kyrönsalmen lossi. n:o 34, Molin i n y. m.: Ansiomaksun
18631: - n:o 19, Kedon y. m.: Asevelvollisten päi- :Jlalk,kaut1t.amise1Slt;a. Li,itteet V, 13. s. 25t8 ja
18632: •värl!l1biarn :koriot1:illimilsestl!l. Liitteet X,s. s. 261. - Ks. ArnSiixYmaiksu.
18633: 375. - Ks. Asevelvollisuus. n:o 35, V i r k k u sen y. m.: Kalastusolo-
18634: n :o 20, I Jri o l a n y. m.: Nykyisen väkijuo- jen järjestämisestä' Oulu-, Ii-, ,Simo-, Kemi-
18635: malainsäädännön muuttamisesta siten, että j~ TIOirnrionjOIElS!Sill'. Liititeet V,1.4. s. 264. -
18636: alkoholi tuJisi tehokkaan verotuksen alai- lKs. Kalastus.
18637: seksi. ·Liitteet IV,3. s. 204. - Ks. Väki- n:o 36, Rantasen y. m.: Yhden suuren
18638: juomalainsäädäntö. sivistyskielen saattamisesta pakolliseksi op-
18639: n:o 21, Kuulialan y. m.: Komitean piaineeksi suomenkielisten oppikoulujen
18640: asettamisesta manmme nykyisen rai•ttiusti- oppilaille ja ruotsinkielen määräämisestä
18641: iltamcboon IIYUolweetJOinta; rtmrtll\li!lllli.s!ta; VlaiJ.'iten. vapaaehtoiseksi oppiaineeksi suomalaisissa
18642: Liitteet IV,4. s. 207. - Ks. Kielto'laki. oppikow1uissa. Liitteet VI,4. s. 2'83. - iKs.
18643: n:D 22, Lehtokosken y. m.: Toimen- Oppikoulut.
18644: piteistä kieltolain valvonnan tehostami- n:o .37, U. Hannulan y. m.: Kansalli-
18645: seksi. •Liitteet IV,5. s. 208. - Ks. Kielto- sen tieteellisen tutkimustyön edistämi-
18646: laki. sestä. Liitteet Vl,5. s. 285. - Ks. Kansal-
18647: n:o 23, Jan·hosen y. m.: Toimenpiteistä listen tieteiden tutikimus.
18648: n. s. rajaseutuohjelman toteuttamiseksi. n:o 38, Ailion y. m.: Luonnontieteelli-
18649: Liitteet 1lV,6. s. 213. - Ks. R!ajaseutuoh- sen valtionmuseon aikaansaamisesta. Liit-
18650: jelma. teet VI,6- rs. 2S7. - rKs. ,Luonnontieteelli-
18651: - :I~J:o 24, Neitcilniemen: Alruetläiilkär.in- nen museo.
18652: viran perustamisesta Kolariin. Liitteet n:o 39, Åke r b} omin: :Maaseudun histo-
18653: IV,7. s. 2•17. - Ks. ,Muelääkärit. rian tieteellisen tutkimmstyön edistämi-
18654: - n:o 25, U. Hannulan y. m.: Valtion sai- sestä. Liitteet VI,7. s. 289 ja 290. - Ks.
18655: raalan rakentamisesta Kemin kaupunkiin. \Maaseudun hrstorian tutkimus.
18656: iLliirtltoot IV,s. s. 218. - Ks. Sruilfa,a•Lat. n:o 40, Ku,kkosen y. m.: Suomenkieli-
18657: n:o 26, J u n ek sen y. m.: Tornion ylei- sen la:ki- ja virkakielen sanakidan aikaan-
18658: sen sairaalan laajentamisesta. 1Liitteet IV,9. saamisesta. Liitteet VI,s. s. 291. - Ks.
18659: s. 219. - Ks. Sairaalat. Laki- ja virkakielen sanakirja.
18660: - n:10 127, •KI(}ivuranna!ll y. m.: Rov:a- n:o 41, Åkerblomin: Kansanopistojen
18661: niemen yleisen sairaalan laajentamisesta. ja niiden opettajien taloudellisen aseman
18662: Liitteet IV,1o. s. 220. - Ks. !Sairaalat. parantamisesta. Liitteet VI,9. s. 292 ja
18663: -- n:o 28, Haverisen y. m.; Toimenpi- 2<94. - Ks. :Kansanopistot.
18664: teistä sukupuolitautien vastustamiseksi. n:o 42, Lwostarisen y. m.: Savonlin-
18665: .Liitteet IV,11. s. 221. - Ks. S.ukupuoli- nan tyttökoulun ottamisesta valtion huos-
18666: twudit. taan. Liitteet VI,1o. s. 29'6. - Ks. Oppi-
18667: n:o 29, Ale s talon y. m.: Rokotuslain- koulut. ·
18668: säädännön uudistamisesta. Liitteet IY,l2· n:o 43, Lehikoisen y. m.: Alakansa-
18669: s. 224. - Ks. Rokotus. koulun kowlutyön keskeyttämisestä sydän-
18670: n:o 30, Niilekselän y. m.: Maalais- talven ajaksi eräillä seuduilla. Liitteet
18671: lkiu!lltien kunm.allili~Stv\€'r.or.rusi11usrtlen t.rusa:ami- V·I, 11. s. 297. - Ks. Kansakoulut.
18672: lsesta. Liitteet V,9. s. 248. - ,Ks. Kunnal- - n,:,o 4'4, Voi on m 1a ;a n y. m.: SuUJThll:i!OOl-
18673: lisverotus. marn volll1mist:amiresrt.a ·VIarhtaitsnmmilson yJei-
18674: Laki-, 1·ahaasia- ja toivomusaloitteet. 9
18675:
18676: .sen ope,tu!kisen witkiaa.n~Saami!SelkiS'i. L'ilitlteet teistä vähävaraisten maalaiskatien ylirasit-
18677: VI,12. s. 298. - Ks. v~u·haliB'llUOTQISOn tuneiden perheenemäntien auttamiseksi.
18678: opetus. :Liitteet VHI,s. s. 335. - iKs. Maalaiska-
18679: n:o 45, Urpilaisen y. m.: Niiden lap- tien emännät.
18680: sien vapauttamisesta uskonnonopetuksesta, -- n :o 57, J u ne k sen y. m.: K•asviviljely.s-
18681: joiden vanhemmat eivät kuulu valtiokirk- koeaseman perustamisesta Perä-Pohjolaan.
18682: koon. Liitteet VT,13. s. 301. - Ks. Us- :Liitteet VIII,9. s. 337. - Ks. Kasvivilje-
18683: :konnonop.etus. lyskoeasema t.
18684: n:o 46, ,Aili on: Avustuksesta työväenyh- n:o 58, Koivurannan y. m.: Tilojen
18685: distyiDsille ja nuorisoseuroiHe urheilukent- omistusoikeudesta Kuolajärven, Kuusa-mon
18686: tien perustamiseksi. Liitteet VI,14. s. 302. ja Posion pitäjissä. Liitteet VIII,1o. s.
18687: - Ks. U1·heilu. 3:38. - K.s. Puutavarayhtiöiden maanomis-
18688: n:o 47, J.uutilaisen y. m.: Lisäyksestä tus.
18689: v·u,oden 1.:929 tu],o- ja unooo1ar.vioon TllliiDen- n:o 59, Vennolan y. m.: Ajanmukaisen
18690: nusap.urahaksi Viipurin Taiikkalan yhteis- vehnämyllyn aikaansaallllisesta maahan.
18691: koulua varten. Liitteet VI,15. s. 304. - Liitteet VIII,11. s. 340. - .JCs. Vehnä-
18692: !Ks. Oppikoulut. mylly.
18693: - ID!:o 48, 0 <k s ase n y. tnl.: Määrwrailwtn n :o 60, ·N i k k a s en y. m.: Suojasataman
18694: myönt·äimi1se.Sit!ä Su'OUllen .rua,itste>n JJi~iku:nt:a rakentamisesta .Suomenlahden itäosaan Toi-
18695: flooJslv,art.u,sJii!itoHe •avustmkisektsi v. 19·29 pidet- volan tai Tammiken kylän rannikohle. Liit-
18696: rtäiv'liä kia'llJSJaitn·vä!1iiSiä na,i\Slv;oilmist;eluj.whlia teet VIII,12. s. 341.. - Ks. Satamat.
18697: v.axOOtil. Liilttret VI,16 ..s. 30:5.- Ks. Nrui,s- n:o 61, A. Fu:rnhjelmin y. m.: Voi-
18698: ;'VIOii.im!isrt!eJ.uj uhl1a. massa olevan työnvälityslain muuttami-
18699: -lll.:o 4'9, 'Se.täil:än y. m.: Li,säyiksestä vuo- sesta. Liitteet IX,3. s. 356 ja 358. - Ks.
18700: den. 1912:9 !lllle:ll:Oatr.vi'()Jon ma:an liunal3tusta ja T,yön välitys.
18701: asutustoiminnan rahoittamista varten. n:o 62, ,Leinosen: E-sityksen antami-
18702: 'Liitteet VIII,1. s. 319. - Ks. Asutustoi- sesta laiksi kotityöntekijäin suojelemisesta.
18703: minta. 'Liitteet IX,4. s. 360. - :Ks. Kotityönteki-
18704: n :o 5<0, K' o i v u r a n ·n a n y. m.: L:i~&ämaa.n jäin suojelu.
18705: antamisesta ilman lunastushintaa Sodanky- n:o 63, He l on y. m.: Liikeneuvostojärjes-
18706: län kunnassa isonjaon yhteydessä muodos- telmän f.o.imoonp.anemises.t.a. L1iit<t:,eet IX,5.
18707: tetuiHe pienti1oille. Liitteet VIII,z. s. 321. s. 362. - Ks. :Liikeneuvostojärjestelmä.
18708: - Ks. Sodankylän pientilat. n:o 64, G e b h a r d i n y. m.: Rautatien ra-
18709: n :o 51, H ä n n i sen y. m.: Pienviljelijä- kentamisesta Helsingistä Risteen asemalle.
18710: väes·tön elintason lkohottrumisesta tehostetun DiirtJt~een: XI,s. s. 39·0. - K:s. R.au1Ja1ti<et.
18711: maa- ja kotitalousneuvonnan ka,utta. Liit- n:o 65, K i r r a n y. m.: Rautatien raken-
18712: teet VIII,3. s. 323. - Ks. Pienviljelys. tamisesta Hel-singistä Risteen aseman
18713: n:o 52, Se ta l ä n y. m.: Laidunmaan kautta Seinäjoerr----1Kr1stiinan radalle. Liit-
18714: ihainiklkimi,se~srl:.a •p,alklk()J1u:n:a.s•t'llikre1ill P'ienv.i·l- teet Xl,9. s. 392. - Ks. RRutartiet.
18715: jelmille ja itsenäistyneille mäkitupa- n:o 66, E. W. Lehtisen y. m.: Helsin-
18716: alueille. Liitteet VIII,4. s. 32,6. - J{s. gin Korian oikoradan rakentamisesta. Liit-
18717: Pienviljelys. teet XI,1o. s. 394. - Ks. Rautatiet.
18718: n:o 53, Hännisen y. m.: Tutkinmiksen n:o 67, R yö mä n y. m.: Rautatien raken-
18719: lborimiitamiJSiesltJa pien;v;iiL;j1elytkisen nyky.mestä tamisesta Helsingin lähistöltä Porin ra-
18720: rtiJ1astia. Lii•tteet VIII,5. s. 3,2,8. - K·s. dalle. Liitteet XI,11. s. 395. - Ks. Rau-
18721: Pilenivi,~j<elYJs. tatiet.
18722: n:o 54, M. Pekkalan y. m.: Tutkimuk- n:o 68, P. Saarisen y. m.: Rautatien
18723: sen toimeenpanemisesta pienviljelijäin ta- rakentamisesta Salon asemalta Lohjan pitä-
18724: loudellisesta ja yhteikunnallisesta ase- jään, Helsingin----jRisteen radalle. Liitteet
18725: lllllsta. Liitteet VIII,G. s. 331. - Ks. Pien- toot X'I,l::. s. 398. - Ks. l~atut.artiet.
18726: viljelys. n:o 69, Sahlsteinin y. m.: Turun-
18727: n:o 55, M. Pekkaian y. m.: Esityksen :Riihimäen rautatien rakentamisesta. Liit-
18728: anta~misesta muutoksiksi asutuslakiin. Liit- teet XI,13. \S. 398. --- Ks. R.am;iJrut'iet.
18729: teet VIII,7. s. 332. -- Ks. Asntuslaki. n:o 70, ,p i l p pulan y. m.: Rautatien ra-
18730: - il1 :o 56, L u .o .s 11: a r i: 'Sen ~- . .m.: To•imea:~pi- kentamisesta Uudestakaupungista Peipoh-
18731:
18732: 2
18733: 10 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet.
18734:
18735:
18736: jan asemalle. Liitteet XI,14- s. 400. - Ks. n:o 85, Reinikan y. m.: Rauta-tien ra-
18737: Rautatiet. kentamisesta Värtsilän asemalta Korpise-
18738: n:o 71, Aaltion y. m.: Rautatien raken- län ja Tuup-ovaaran kautta Ilomantsiin.
18739: tamisesta Riihimäeltä Jyväskylään sekä L~iutoot XI,2o. s. 426. - Kts. Ra-ut:a<tiet.
18740: Suolahden asemalta Haapajärven asemalle. n:o 86, Raatikaisen: Rautatien ra-
18741: Liitteet XI,15. s. 403.- K•s. Rautatiet. ·kentamisesta Orntokummun asemalta Savon
18742: n:o 72, V i r k k u sen y. m.: Rautatien ra- radalle Toivalan:-1Sorsasalon tienoille.
18743: kentamisesta Lielahden asemalta Kyröskos- Li:itt;t-oot XI,3o. s. 430. - Kts. Itaut.attieit.
18744: ken, Ikaalisten, Parkanon ja Jalasjärven --- n:o 87, Asikaisen y. m.: Ratasuunnan
18745: kautta Seinäjoen asemalle. Liitteet XI,lG- Outokumpu~Toivala tutkimisesta. Liit-
18746: s. 405. - Ks. Rautatiet. teet X\!,31- s. 431. - Ks. Rautatiet.
18747: n:o 73, Eskolan y. m.: Rautatien n:o 88, Heik·kisen y. m.: Rautatien
18748: Män ttii-<Jämsänkoski ----iPäijänne raken ta- rakentamisesta Outokummun radalta Ala-
18749: misesta. Liitteet XI,17. s. 408. - Ks. Rau- pitkän asemalle. Liitteet X-1,32. s. 432. -
18750: tatiet. tKs. Rautatiet.
18751: n:o 74, Luostarisen y. m.: Matkaselän-!Sa- n:o 89, Rantasen y. m.: Rautatien
18752: vonlinnan---;Mikkelin--\Heinolan rautatien Vaasa-lHä11mä--iA!lapitkä-Outokumpu ra-
18753: rakentamisesta. Liitteet XI,1s. s. 409. - kentamisesta. Liitteet XI,33. s. 433. - Ks.
18754: iKs. Rautatiet. :Rautatiet.
18755: n:o 75, Paavilaisen y. m.: Rautatien -- n :o 90, Luoman y. m.: Raut•atien raken-
18756: rakentamisesta Viinijärven asemalta Var- tamisesta Seinäjoelta Alapitkän asemaHe.
18757: kauden kaupp3ilaan. ·Liitteet XI,1o. s. 411. J..iitteet XI,34- s. 436. - <Ks. Rautatiet.
18758: - Ks. Ram:tatiet. - n:o 91, Hästbackan y. m.: Rautatien
18759: n:o 76, Vertasen y. m.: Rautatien ra- r.ailoon tatmlilsesrba P .Ol'lista Tii u!klan, TIUIQIVii1an
18760: ikenta:misesta Lappeenrannasta Elisenvaa- ja: ,Jepuatn lkawtta P;i<etars~Lwroo.n. Lii>ttoot
18761: raan. Liitteet XI,2o. s. 412. - Ks. Rauta- XI,35. s. 4,39 dllli 440. - Ks. Ra-UJtattim.
18762: tiet. n:o 92, Hurmeen y. m.: Rautatien ra-
18763: n:o 77, Gummeruksen y. m.: Lap- kentll'mises-ta Suolahdesta Kokkolaan. Liit-
18764: peenrannan-;Vuoksenniskan '----iElisen vaaran teet XI,36. s. 441. - Ks. Rautatiet.
18765: radan rakentamisesta. Liitteet XI,21. s. n:o 93, Mustakallion y. m.: Hauta-
18766: 413.- Ks. Rautatiet. tien rakentamisesta Ylivieskan asemalta
18767: n:o 78, Vainion y. m.: Rautatien .Si- Ryöppiiän merisatamaan. Liitteet X.I,37.
18768: mola--\Enso--\Hiitola rakentamisesta. Liit- s. 443. - Ks. Rautatiet.
18769: ;teet XI,22. 1s. 414. -- Ks. Rauta-tiet. n:o 94, N i i l ek selän y. m.: Haapajär-
18770: n:o 79, Niukkasen y. m.: Viipurin- ven-Vaalan rautatien rakentwmi:sesta.
18771: Pawkilmlan rautatien jatkamisesta Hiitolan Liitteet X,I,3s. s. 445. - Ks. Rautatiet.
18772: ---JRaudun radalle. Liitteet XI,23. s. 415. n:o 95, Jussilan y. m.: Rautatien ra-
18773: - Ks. Rautatiet. kentamisesta Oulusta K1msamoon. Liit-
18774: n:o 80, Kuisman y. m.: Valkjärven- teet XI,39. s. 447. - Ks. Rautatiet.
18775: Kiviniemen rautatien rakentamisesta. Liit- -- n.:o 96, Lolhen: RrutaoE~atn Ii---Kuusamo
18776: teet XI,24. s. 41,6. - Ks. Rautatiet. !l"l3ikenltami;sestta. Lii,tteet XJI,4o. s. 448. -
18777: - n:·o 81, Le,ppä3.än y.m.: Rallltrutien ra- Ks. Ran:ttJatti~t.
18778: kentamisesta Pitkästärannasta tSalmiin. n:o 97, Hännisen y. m.: Rautatien ra-
18779: Lii1teet XI,zr. . .s. 418.- Ks. Rruwtatiert. kentamisesta Oulun asema'lta Kuusa,mon
18780: n :o 82, Ra v on y. m.: Rautatien raken- PaanajäJrvelle. Liitteet XI,41. s. 449. -
18781: tamisesta Suistamon asemalta tSoanlahden, Ks. Rautatiet.
18782: Kmpiselän ja Tuupovaaran pitäjien kautta n:o 98, Jauhosen y. m.: Rautatien ra-
18783: Ilomantsiin. Liitteet XI,26- s. 420.- Ks. kentamisesta Kontiomäen asemalta Risti-
18784: Rautatiet. järven ja Hyrynsalmen kautta iKiautajär-
18785: n :o 83, Le p p ä 1 ä n y. m.: Su,istamon- ven rant3Jan. Liitteet XI,42. s. 452. --. Ks.
18786: Ilomantsin radan rakentamisesta. Liitteet Rautatiet.
18787: XI,27 ..s. 4212-. - Ks. R:vuroattiet. n :o 99, Salon: Rautatien rakentamisesta
18788: n:o 84, R y y n ä sen y. m.: Rautatien ra- Kiehimän ILSemalta Kemijärven radalle si-
18789: kentamisesta Joensuusta I:lomantsiin. Liit- v:uratoineen Suom'll!ssalmelle ja Kuusamoon.
18790: teet XI,2s. s. 424. - Ks. Rautatiet. Liitteet Xil,43. s. 456. - Ks. Rautatiet.
18791: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet. 11
18792:
18793:
18794: n:o 100, Koivu rannan y. m.: Rarwt.a- nalta Kolarin kirkonkylään. Liitteet XI,45·
18795: tien rwkentamisesta Rovaniemen~Kemi s. 460. - Ks. Rautatiet.
18796: järven radalta Kitkan vesistöön Kuusamon n:o 102, A a l t i on y. m.: Rautatien ra-
18797: kunnassa. Liitteet XI,44. s. 458. - Ks. kentamisesta Rovaniemen asemalta Petsa-
18798: Rautatiet. moon. Liitteet XI,46. s. 463.
18799: n :o 103, V en no 1 a n: Rautatien jatkami·
18800: n :o 101, J u n e k sen y. m.: Tornionjoki- sesta Petsamoon. Liitteet XI,47, s. 466. --
18801: varren rautatien jatkamisesta Kaulinran- Ks. Rautatiet .
18802:
18803:
18804:
18805:
18806: •
18807: .
18808: ASIALUETTELO.
18809: j
18810: j
18811: j
18812: j
18813: j
18814: j
18815: j
18816: j
18817: j
18818: j
18819: j
18820: j
18821: j
18822: j
18823: j
18824: j
18825: j
18826: j
18827: j
18828: j
18829: j
18830: j
18831: j
18832: j
18833: j
18834: j
18835: Asialuettelo. 3
18836:
18837:
18838:
18839: '
18840:
18841: Asia 1uette 1o.
18842: A. asutuslakiin. Liitteet VIII,7. s. 332. L.
18843: Agricolan teokset: Ed. Virkkusen y. m. rah. Mtv:aan 161.
18844: al. n:o 44 määrärahan osoittamisesta Asntustoiminta: Ed. Setälän y. m. toiv. al.
18845: Agricolan teosten täydeHisen facsimile- n:o 49 lisäyksestä vuoden 1929 menoar-
18846: painoksen julkaisemis,ta varten. Liitteet vioon maan lunastusta ja asutustoimin-
18847: II,44. s. 91. L. Vv:aan, jonka tulee pyy- nan rahoittamista varten. Liitteet VIII,l.
18848: tää lausunto Siv:lta 169. s. 319. L. Mtv:aan 161.
18849: Ks. Tuotannollisen toiminnan tukemi-
18850: Akatemia: - Ks. Kansallisten tieteiden tut- nen.
18851: kimus.
18852: Alakansakoulut: - Ks. Kansakoulut. D.
18853: Alkoholilainsäädäntö: - Ks. Kieltolaki. Vä- Diakonissakodit: - Ks. Sairaalat.
18854: kijuomalainsäädäntö.
18855: Aluelääkärit: Ed. Neitiniemen toiv. al. n:o
18856: 24 aluelääkärinviran perustamisesta Ko- E.
18857: lariin. Liitteet IV,7. s. 217. L. Tv:aan Elatusvelvollisuus: - Ks. Köyhäinhoitolaki.
18858: 159. Emäntäkoulut: Ed. U. Hannulan y. m. rah.
18859: Ansiomaksu: Ed. Molinin y. m. toiv. al. n:o
18860: al. n:o 55 määrärahan osoittamisesta Ke-
18861: 34 ansiomakisun <la-kkauttamisesta. Liit- mijärvelle perustettavaa emäntäkoulua
18862: teet V,13. 's. 258 ja 261. L. Ltv:aan 15,9.• varten. Liitteet II,55. s. 109. L. Vv:aan,
18863: Arkistot:- Ks. Turun maakunta-arkisto. jonka tulee pyytää lausunto Mtv:lta 171.
18864: Armahdus: Ed. Wiikin lak. al. n :o 6 laiksi Emännät: - Ks. Maalaiskatien emännät.
18865: vuoden 1918 kansalaissodan johdosta ran-
18866: gaistuksiin tuomittujen henkilöiden ar-
18867: mahtamisesta. Liitteet III,4. s. 157. L. H.
18868: Lv:aan 146. Hautausmaat: Ed. Helon toiv. al. n:o 33 hau-
18869: Asevelvollisuus: Ed. J. F. Aallon y. m. lak. tausmaiden kunnallistuttamisesta. Liit-
18870: al. n:o 8 laiksi marraskuun 11 päivänä teet V,12. s. 256. L. Ltv:aan 159.
18871: 1922 annetun asevelvollisuuslain 13, 58 Historian tutkimus: - Ks. Maaseudun his-
18872: ja 59 § :n muuttami!l,esta. Liitteet X,1. s. torian tutkimus.
18873: 3'69. L. Puoiv:aa,n 148.
18874: Ed. Kulmalan y. m. lak. al. n:o 9 laiksi
18875: muutoksista asevelvollisuuslain 13 pykä- 1.
18876: lään. Liitteet X,2. s. 374. L. Puolv:aan Iijoen kalastus: - Ks. Kalastus.
18877: 149. Invaliidit: Ed. Kuisman y. m. rah. al. n:o
18878: Ed. Kedon y. m. toiv. al. n:o 19 asevel- 13 määrärahan osoittamisesta kuoletus-
18879: vollisten päivärahan korottamisesta. Liit- lainoiksi vapaussodan invaliideille. Liit-
18880: teet X,3. s. 375. L. Puolv:aan 157. teet II,13. s. 39. L. Vv:aan 166.
18881: - Ks. V altiopäiväjärjestys. Ed. Luoman y. m. rah. al. n:o 14 määrä-
18882: Asiakirjain julkisuus: - Ks. Virallisten rahan osoittamisesta kuoletuslainoiksi
18883: asiakirjain julkisuus. vapaussodan invaliideille. Liitteet II,14.
18884: Asunto-olot: - Ks. Omakotirahasto. s. 41. L. Vv:aan 167.
18885: Asutuslaki: Ed. M. Pekkalan y. m. toiv. al. Ed. Wiikin rah. al. n:o 15 määrärahan
18886: n:o 55 esityksen antamisesta muutoksiksi osoittamisesta kansalaissotaan osaaotta-
18887: 4 Asialuettelo.
18888:
18889:
18890: neiden, punaisten puolella taistell~den sen kalastajien oikeuttamisesta kalastuk-
18891: invaliidien avustamiseksi. Liitteet 11,15. sen harjoittamiseen Venäjän aluevesillä.
18892: s. 42. L. Vv:aan 167. Liitteet VII,2. s. 312. L. Ulkv:aan 152.
18893: Isojako: Ed. Hännisen lak. al. n:o 17 laiksi Ed. Virkkusen y. m. toiv. al. n:o 35 ka-
18894: isostajaosta ja verollepanosta Kemijär- lastusolojen järjestämisestä Oulu-, Ii-,
18895: ven, KuUJSamon Ja Kuo1a;järven pitäjissä Simo-, Kemi- ja Tornionjoessa. Liitteet
18896: Oulun lääniä 17 p:nä tammiikuuta 1898 V,14. s. 264. L. Ltv:aan 159.
18897: anUtetun asetuksen !2 § :n muuttamises1ta. Ks. Kalakauppa. Venäjän kauppa.
18898: Liitteet V,5. s. 239. L. Ltv:aan 149. 1ia1astussatamat: Ed. Helon y. m. rah. al.
18899: Ks. Luonnonsuojelualueet. Sodankylän n:o 5S määrärahan osoittamisesta kalas-
18900: pien tilat. tus- ja hätäsataman rakentamista varten
18901: Laatokan rannikolle Metsäpirtin Saarois-
18902: J. ten kylän kohdaHe. Liitteet Il,58. s. 116.
18903: L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto
18904: Jokien perkaukset:: Ed. Nurmesniemen y. m.
18905: Mtv:lta 171.
18906: rah. al. n:o 50 määrärahan osoittamisesta
18907: - Ks. Satamat.
18908: Pyhäjoen perkaamis- ja Pyhäjärven ve-
18909: denlaskemistöiden aloittamista varten Kalastusvakuutusyhdistykset: Ed. FahLe:rin
18910: Oulun läänissä. Liitteet II,50. s. 103. y. m. rah. al. n:o 59 määrärahan osoitta-
18911: L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto misesta Satakunnan rannikon kalastusva-
18912: Mtv:lta 170. kuutusyhdistyksen vahingonkorvausrahas-
18913: Ed. Karjalaisen y. m. rah. al. n:o 51 mää- toksi. Liitteet 11,59. s. 118. L. Vv:aan,
18914: rärahan osoittamisesta Siikajoen per- jonka tulee pyytää lausunto Mtv:lta 171.
18915: kauksen aloittamista varten. Liitteet Kanavat: Ed. E. W. Lehtisen y. m. rah~ al.
18916: 11,51. s. 104. L. Vv:aan, jonka tulee pyy- n:o 47 määrärahan osoittamisesta Päijän-
18917: tää lausunto Mtv:lta 170. teen kanavakysymyksen selvittämistä var-
18918: Ed. Seppäsen y. m. rah. al. n:o 52 mää- ten. Liitteet Il,47. s. 97 .. L. Vv:aan,
18919: rärahan osoittamisesta Kivennavan pitä- jonka tulee pyytää "lausunto Kulkv:lta
18920: jässä olevan Liikolanjoen perkansta ·var- 170.
18921: ten. Liitteet 11,52. s. 105. L. Vv:aan, Kansainvälinen naisvoimistelujuhla: - Ks.
18922: jonka tulee pyytää lausunto Mtv:lta 170. , N aisvoimistelujuhla.
18923: Jumalan pilkka: - Ks. Rikoslaki. Kansakoulut: Ed. Lehi<koisen y. m. toiv. al.
18924: n:o 43 alakansakoulun koulutyön keskeyt-
18925: tämisestä sydäntalven ajaksi eräi'llä seu-
18926: K. duilla. Liitteet VI,11. s. 297. L. Siv:aan
18927: Kadon torjuminen: Ed. Rosenbergin y. m. 160.
18928: toiv. al. n:o 9 katoapurahojen jakami- Ks. Uskonnonopetus.
18929: sesta katokomiteojen välityksellä avus- Kansalaissota: - Ks. Armahdus. Invaliidit.
18930: tuksina eikä lainoina. Liitteet II, 7 2. s. Kaasallisten tieteiden tutkimus: Ed. U. Han-
18931: 141. L. Vv:aan 153. nulan y. m. toiv. al. n:o 37 kansallisen
18932: lrahdeksan tunnin työaika: - Ks. La1sten ]a tieteellisen tutkimustyön edistämisestä.
18933: nuorten suojelu. Työaikaiaki. Liitteet Vl,5. s. 285. L. Siv:aan 1>60.
18934: Kalakauppa: Ed. Forsbergin y. m. rah. al. Kansan Näyttämö: Ed. Helon y. m. rah. al.
18935: n:o 60 määrärahan osoittamisesta kuoJle- n :o 35 määrärahan osoittamisesita lainan
18936: tuslainojen myöntämiseksi tuoreen kalan antamista varten Kansan Näyttämön sää-
18937: 'kaupan harjoittamista varten. Liitteet tiölle. Liitteet II,35. s. 78. L. Vv:aan,
18938: II,6o. s. 119. L. Vv:aan, jonka tulee pyy- jonka tulee pyytää lausunto Siv:lta 169.
18939: tää lausunto Mtv:lta 171. Kansanopistot: Ed. Moilasen y. m. la~. al.
18940: Ks. Kalastus. Venäjän kauppa. n:o 22 laiksi kansanopistojen valtioavusta
18941: Kalastus: Ed. Österholmin y. m. lak. al. n:o heinäkuun 6 p:nä 1925 annetun lain 1 §:n
18942: 13 laiksi rakennuskaaren 18 luvun 4 § :n muuttamisesta. Liitteet VI,2. s. 273. L.
18943: muuttarrnises,ta. Liit'teet V,l. s. 229 ja 231. Siv:aan 150.
18944: L. Ltv:aan 149. . Ed. Åkerblomin toiv. al. n:o 41 kansan-
18945: Ed. Suokkaan y. m. toiv. al. n:o 4 sopi- opistojen ja niiden opettajien taloudelli-
18946: muksen aikaansaamisesta Suomen ja Neu- sen aseman parantamisest'a. Liitteet
18947: vosto-Venäjän vfilillä Karjalan kannak- VI,9. s. 292 ja 294. L. Siv:aan 160.
18948: Asialuettelo. 5
18949:
18950: Karjalan kannas: - Ks. Kalastus. Maamies- muuttamisesta. Liitteet V,2. s. 233. L.
18951: koulut. Venäjän kauppa. Ltv:aan 149.
18952: K~njanhoitokoulut: Ed. Tukian y. m. rah. al. Kunnalliset ojituslautakunnat: - Ks. Oji·
18953: n:o 54 määrärahan osoittamisesta Etelä- tuslautakunnat.
18954: Karjalan tietopuolisen karjanhoitokoulun Kunnallisverotus: Ed. J\iile'kselän y. m. toiv
18955: rakentamista varten. Liitteet II,54. s. al. n:o 30 maalaiskuntien kunnallisvero-
18956: 107. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lau- rasitusten tasaamisesta. Liitteet V,9. s.
18957: sunto Mtv:lta 170. 248. L Ltv:aan 15{)
18958: Kasviviljelyskoeasemat: Ed. Juneksen y. m. Kuntain hautausmaat: - Ks. Hautausmaat.
18959: toiv. al. n:o 57 kasviviljelyskoeaseman pe- Kuolajärven maanomistusolot: - Ks. Iso-
18960: rustamisesta Perä-Pohjolaan. Liitteet jako. Puutavarayhtiöiden maanomistus.
18961: VIII,9. s. 337. L Mtv:aan 161. Kuusamon maanomistusolot: - Ks. Isojako.
18962: Kauppakaari: - Ks. Korko. Puutavarayhtiöiden maanomistus.
18963: Kemijoen kalastus: - Ks. Kalastus. Kyläyhteiskunnat: Ed. Jernin y. m. toiv. al.
18964: Keuhkotauti: - Ks. Sairaalat. n:o 32. kyläyhteiskuntien hallintoa koske-
18965: Kielellisen vähemmistön kouluolot: - Ks. vasta lainsäädännöstä. Liitteet V,11. s.
18966: Oppivelvollisuus. 252 ja 254. L. Ltv:aan 159.
18967: Kielilaki: Ed. Alestalon y. m. lak. al. n:o 2 Kyrönsalmen lossi: Ed. Tolosen y. m. toiv.
18968: kielilaiksi. Liitteet 11 2. s. 8. L. Prv:aan al. n: o 18 Kyrönsalmen lossin ottamisesta
18969: 144. valtion haltuun. Liitteet XI,7. s. 388. L.
18970: Ks. Oppikoulut. Kulkv:aan 157.
18971: Kieliopetus kouluissa: - Ks. Oppikoulut. Köyhäinhoitolaki: Ed. F. J. Leinon lak. al.
18972: Kieltolaki: Ed. von Frenckellin y. m. lak. al. n:o 15 laiksi kesäkuun 1 päivänä 1922
18973: n :o 11 laiksi kieltolain 2 § :n muuttami- annetun köyhänhoitolain muuttamisesta
18974: sesta. Liitteet IV,l. s. 177. L. Tv:aan toisin kuuluvaksi. I . iitieet V,3. s. 235.
18975: 149. L. Ltv:aan 149.
18976: Ed. Kuulialan y. m. toiv. al. n:o 2'1 komi-
18977: tea,n asettamisesta maamme nykyisen L.
18978: raittiustilanteen puolueetonta tutkimista Lahjoitusmaakruununpuistot: Ed. Kaurasen
18979: varten. Liitteet IV,4. s. 207. L. Tv:aan y. m. lak. al. n :o 19 laiksi eräiden lah-
18980: 157. joitusmaakruununpuistojen luovuttami-
18981: Ed. Lehtokosken y. m. toiv. al. n:o 22 toi- sesta. Liitteet V,7. s. 243. L. Ltv:aan
18982: menpiteistä kieltolain valvonnan tehosta- 149. '
18983: miseksi. Liitteet IV,5. s. 208. L. Tv:aan Ed. Leppäiän y. m. lak. al. n:o 20 laiksi
18984: 159. Salmin, Saanlahden ja Korpiselän kun-
18985: - Ks. Väkijuomalainsäädäntö. nissa sijaitsevien lahjoitusmaakruunun-
18986: Koeasemat: - Ks. Kasviviljelyskoeasemat. puistojen muodostamisesta kunnallisiksi
18987: Suovilj elyskoeasema t. yMeismetsiks,i. Liitteet V,s. s. 2145. L.
18988: Korko: Ed. Turusen y. m. lak. al. n:o 4 laiksi Ltv:aan 149.
18989: 6 § :n ottamisesta kauppakaaren 9 lukuun. Laidunmaa: - Ks. Pienviljelys.
18990: Liitteet III,2. s. 152. L. Lv:aan 144. Laki- ja virkakielen sanakirfa: Ed. Kukko-
18991: Kotitalousneuvonta: - Ks. Pienviljelys. sen y. m. toiv. al. n:o 40 suomenkielisen
18992: Kotityöntekijäin suojelu: Ed. Leinosen toiv. laki- ja vi:rika'kielen sanakirjan aikaansaa-
18993: al. n :o 62 esityksen antamisesta laiksi ko- misesta. Liitteet VI,s. s. 291. L. Siv:aan
18994: ti työntekijäin suojelemisesta. Liitteet 160.
18995: IX,4. s. 360. L. Työv:aan 162. Lapsiavustus: - Ks. Ottolapset.
18996: Kouluhallitus: - Ks. Ruotsinkielisen ope- Lasten ja nuorten suojelu: Ed. Tal:iellin y. m.
18997: tuksen johto. lak. al. n:o 24 laiksi lasten ja nuorten
18998: Koulut: - Ks. Emäntäkoulut. Kansakoulut. henkilöiden työaja-sta. Liitteet IX,1. s.
18999: Karjanhoitokoulut. Maamieskoulut. Op- 347. L. Työv:aan 151.
19000: pikoulut. Pienvilljelyskoulut. Uskonnon- Liikeneuvostojärjestelmä: Ed. Helon y. m.
19001: opetlllS. toiv, al. n :o 63 liikeneuvostojärjestelmän
19002: Kunnallinen vaalilaki: Ed. Torpan y. m. lak. toimeenpanemisesta. Liitteet IX,5. s. 362.
19003: al. n:o 14 faiksi 27 p. marraskuuta L. Työv:aan 162.
19004: 1917 annetun kuunalEsen va.alilain Lohenkalastus: - Ks. Kalastus.
19005: 6 Asialuettelo.
19006:
19007:
19008: Lossit: - Ks. Kyrönsalmen lossi. Maantiet. Ed. Rosenbergin y. m. rah. al. n:o 4 mää-
19009: Sillat. rärahan osoittamisesta Sodankylän pitä-
19010: Luonnonsuojelualueet: Ed. Ailion y. m. lak. jän Vuotson-, Mutenian-, Korvasen- ja
19011: al. n :o 18 laiksi eräiden luonnonsuojelu- Lokan'kylien välisen maantien rakenta-
19012: alueiden perustamisesta valtionmaille. mista varten. Liitteet II,4. s. 24. L.
19013: Liitteet V,6. s. 241. L. Ltv:aan 149. Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto
19014: Ks. Isojako. Kulkv:lta 166.
19015: Luonnontieteellinen museo: Ed. Ailion y. m. Ed. Tabe1lin y. m. rah. al. n:o 5 määrä-
19016: toiv. al. n :o 38 luonnontieteeHisen val- rahan osoittamisesta maantien rakenta-
19017: tionmuseon aikaansaamisesta. Liitteet mista varten Kuolajärven kirkonkylästä
19018: VI,6. s. 287. L. Siv:aan 160. Lampelan ja Vuo,snan kylien kautta
19019: Lääkärit: - Ks. Aluelääkärit. Tuntijärven kylään. Liitteet II,5. s. 26.
19020: L. Vv:aan, jonka tulee pyytäii lausunto
19021: M. Kulkv :lta 166.
19022: Maa- ja kotitalousneuvonta: - Ks. Pienvil- Ed. Liedeksen y. m. rah. al. n:o 6 mää-
19023: jelys. rärahan osoittamisesta maantiesillan ra-
19024: Maakunta-arkistot: - Ks. Turun maakunta- kentamista varten Iin-Pudasjärven-
19025: arkisto. Rannan maantieosalla Siuruanjoen yli
19026: Maalaiskotien emännät: Ed. Luostarisen y. Yli-Iin kunnassa. Liitteet II,6. s. 28.
19027: m. toiv. al. n:o 56 toimenpiteistä vähä- L. Vv:aan, joiJika tulee pyytää lausunto
19028: varaisten maalaiskatien ylirasi ttuneiden Kulkv:lta 166.
19029: perheenemäntien auttamiseksi. Liitteet Ed. Juneksen y. m. rah. al. n:o 7 määrä-
19030: VIII,s. s. 335. L. I\ftv:aan 161. rahan osoittamisesta sillan ra,kentamista
19031: Maa:laiskuntien kunnallisverotus: Ks. varten J olmanputaan yli Tornionjokivar-
19032: K unnallisverotus. ren maantiellä. Liitteet II,7. s. 30. L.
19033: Maamieskoulut: Ed. Kuisman y. m. rah. al. Vv:wan, jonka tulee pyytää lausunto
19034: n :o 53 määrärahan osoittamisesta maa- Kulkv:lta 166.
19035: mieskoulun perustamista varten Karjalan - Ed. U. Ha<umlan y. m. ra,h. al. n: o 8 mää-
19036: kannaksen itäasaan. Liitteet II,53. s. 106. rärahan osoittamisesta avustuksiksi Poh-
19037: L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto jois-Suomen maanteitten koneaurausta
19038: Mtv:lta 170. varten. Liitteet II,s. s. 31. L. Vv:aan,
19039: Maanlunastus: - Ks. Asutustoiminta. jonka tulee pyytää lausunto Kulkv:lta
19040: Maanomistus Pohjois-Suomessa: - Ks. Puu- 166.
19041: tava,rayhtiöiden maanomi,stus. Ed. Hästbackan y. m. toiv. al. n :o 12
19042: Maanparannustyöt: - Ks. TuotannoHisen maantien rakentamisesta Ylihärmän
19043: toiminnan tukemine,n. maantien Vöyrissä olevasta yhtymäkoh-
19044: Maantiet: Ed. Riihimäen y. m. rah. al. n:o dasta Koivulahden maantielle. Liitteet
19045: 1 määrärahan osoittamisesta maantien XI,1. s. 381. L. Kulkv:aan 156.
19046: rakentamista varten Tampereen-Porin Ed. Arffmanin y. m. toiv. al. n:o 13 maan-
19047: maantieltä n. s. Pu'tarjan tielle. Liitteet tien rakentamisesta Kuhmoniemen kir-
19048: Il,l. s. 21. L. Vv:aan, jonka tulee pyy- kolta Hyrynsalmen Moisiavaaran tielle.
19049: tää lausunto Kulkv:lta 165. Liitteet XI,2. s. 382. L. Kulkv:aan 156.
19050: Ed. Asika~sen y. m. rah. al. n:o 2 mää- Ed. Jauhosen y. m. toiv. al. n:o 14 maan-
19051: rärahan osoittamisesta maantien raken- tien ralk:entamisesta Suomussalmen Piis-
19052: tam~sta varten Kuopion pitäjän Niemis- pajärwen maantieltä YJinäljängän Lei-
19053: järven kylästä Pielaveden Taipaleen ky- nosenvaaralie sekä Hyrynsalmen kirkon-
19054: lään. Liitteet II,2. s. 22. L. Vv:aan, kylästä Suomussalmen Pesiön kylään.
19055: jonka tulee 'pyytää lausunto Kulkv:lta Liitteet XI,3. s. 383. L. Kulkv:aan 156.
19056: 165. Ed. Juneksen y. m. toiv. al. n:o 15 maan-
19057: Ed. U. Hannulan y. m. r,ah. a:l. n:o 3 mää- tien rakentamisesta Turtolan pitäjän Pel-
19058: rärahan osoittamisesta maantien rakenta- lon kylästä Kallioniemeen ja siitä edel-
19059: mista varten Tossavan lossilta Koivun leen Kolarin kirkonkylään. Liitteet
19060: asemalle. Liitteet II,3. s. 23. L. Vv:aan, XI,4. s. 384. L. Kul'kv:aan 156.
19061: jonka tulee pyytää lausunto Kulkv:lta Ed. Heikkilän y. m. toiv. al. n:o 16 Naan-
19062: 165. talin-Merimaskun maantien ja siihen
19063: Asia.luettelo. 7
19064:
19065: kuuluvien lossin ja sillan rakentami- lutusta varten. Liitteet II,17. s. 45. L.
19066: sesta. Liitteet XI,5. s. 386. L. Kulkv:aan Vv:aan 167.
19067: 156. Naisvoimistelujuhla: Ed. Oksasen y. m. toiv.
19068: Ks. Kyrönsalmen lossi. Sillat. al. n:o 48 määrärahan myöntämisestä
19069: Maanviljelysseurat: Ks. Ruotsalaisten Suomen naisten liikuntakasvatusliitolle
19070: maanviljelysseurain liitto. avustubeksi v. 1929 pide,ttäviä kansain-
19071: Maaseudun historian tutkimus: Ed. Åker- väHsiä nai..svoimiste1ujuhlia varten. Liit-
19072: blomin toiv. al. n:o 39 maaseudun histo- teet Vl,16. s. 305. L. Siv:aan Hi1.
19073: rian tieteellisen tutkimustyön edistämi- Neuvontatyö: - Ks. :Maatalousneuvontatyö.
19074: sestä. Liitteet VI, 7. s. 289 ja 290. L. Nuorison opetus: - Ks. Varhaisnuorison
19075: Siv:aan 160. opetus.
19076: Maatalouskerhotoiminta: Ed. :M. Pekkalan Nuorisoseurat: - Ks. UrheHu.
19077: y. m. rah. al. n:o 65 määrärahan osoitta- Nuorten suojelu: - Ks. Lasten ja nuorten
19078: misesta maatalouskerhotoimintaa varte~. suojelu.
19079: Liitteet II,65. s. 129. L. Vv:aan, jonka
19080: tulee pyytää lausunto :Mtv:lta 172.
19081: Maatalousneuvontatyö: Ed. Halosen y. m.
19082: o.
19083: rah. al. n:o 62 määrärahan osoittamisesta Observatoriot: - Ks. Sodankylän observato-
19084: avustukseksi maalaiskunnille maatalous- riO.
19085:
19086: neuvojain paikkaamista varten. Liitteet Ojituslautakunnat: Ed. Junnilan y. m. toiv.
19087: II,62. s. 124. L. Vv:aan, jonka tulee al. n:o 31 kunnallisten ojituslautakuntien
19088: pyytää lausunto :Mtv:lta 171. asettamisesta. Liitteet V,10. s. 250. L.
19089: Maataloustuotannon edistäruisrahasto: - Ks. Ltv:aan 159.
19090: Tuotannollisen toiminnan tukeminen. Oluen alkoholiraja: - Ks. Kieltolaki.
19091: Maataloustyöväestön asunto-olot: Ks. Omakotirahasto: Ed. Helon y. m. rah. al.
19092: Omakotirahasto. n:o 11 määrärahan osoittamisesta oma-
19093: Majakat: Ed. Österholmin y. m. toiv. al. n:o kotirahaston vahvistamiseksi. Liitteet
19094: 11 ma'jak;an rakentami's,esta Digskäriin. II,u s. 36. L. Vv:aan 166.
19095: Liitteet II,74. s. 145 ja 146. L. Vv:aan - Ed. :M. Pekkalan y. m. rah. al. n:o 12
19096: 156. määrärahan osoittamisesta omakotirahas-
19097: Mallasjuomain alkoholiraja: - Ks. Kielto- toon maataloustyöväestön asunto-olojen
19098: laki. parantamista varten. Liitteet II,12. s. 38.
19099: Malmin etsintä: Ed. Vennolan y. m. rah. al. L. Vv:aan 166.
19100: n:o 16 korotetun määrärahan osoittami- Oppikoulut: Ed. Rydmanin y. m. rah. al.
19101: sesta malmin etsintää varten. Liitteet n:o 40 määrärahan osoittamisesta raken-
19102: II,16, s. 44. L. Vv:aan 167. nuslainaksi Oulunkylän yhteiskoulun kan-
19103: Merenkulku: - Ks. Ansiomaksu. natusyhdistykselle. Liitteet II,40. s. 85.
19104: Merimieshuoneet: - Ks. Ansio maksu. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto
19105: Metsäluotto: - Ks. Tuotannollisen työn tu- Siv :lta 169.
19106: keminen. - Ed. Rantasen y. m. rah. al. n:o 41 määrä-
19107: Metsänvartijat: Ed. Fahlerin y. m. rah. al. rahan osoittamisesta lainoiksi yksityis-
19108: n: o 18 määrärahan osoittamisesta metsän- oppiikoulujen koulutalojen rakentamista
19109: vartijain palkkausta varten. Liitteet II,1s. varten. Liitteet II,41. s. 87. L." Vv:aan,
19110: s. 46. L. Vv:aan 167. jonka tulee pyytää lausunto Siv:lta 169.
19111: Metsät: :Metsänvartijat. Puutavarayhtiöiden - Ed. Rantasen y. m. toiv. al. n:o 36 yhden
19112: maanomistus. Puuteknillinen tutkimus- suuren sivistyskielen saattamisesta pakol-
19113: työ. liseksi oppiaineeksi suomenkielisten oppi-
19114: l\lielisairaalat: - Ks. Sairaalat. koulujen oppilaille ja ruotsinkielen mää-
19115: Museot: - Ks. Luonuotieteellinen museo. räämisestä vapaaehtoiseksi oppiaineeksi
19116: Seurasaaren ulkomuseo. suomalaisissa oppikouluissa. Liitteet VI,4.
19117: Mäkituvat: - Ks. Pienviljelys. s. 28<3. L. Siv:aan 160.
19118: - Ed. Luostarisen y. m. toiv. al. n:o 42 Sa-
19119: vonlinnan tyttökoulun ottamisesta val-
19120: N. tion huostaan. Liitteet VI,1o. s. 296. L.
19121: Naispoliisit: Ed. Oksasen y. m. rah. al. n:o 17 Siv:aan 160.
19122: määrärahan osoittamisesta naispoliisikou- Ed. Juutilaisen y. m. toiv. al n:o 47 Ii-
19123: 8 Asia.lue.ttelo.
19124:
19125: säyksestä vuoden 1929 tulo- ja meno- natusyhdistykselle koetilan velan maksa-
19126: arvioon rakennusapurahaksi Viipurin Ta- mista varten. Liitteet II,57. s. 112' ia 114.
19127: l:i!kkal.an yhteiskoulua varte;n. Liitteet L. Vv:aan, jonka tulee pyytää l.ausunto
19128: Vl,15. s. 304. L. Siv:aan 160. :Mtv:lta iL71.
19129: Oppiveb:~llismus: Ed. Kalliokosken y. m. lak. Piiri,Jnielisairaala.t: - Ks. Sairaalat.
19130: al. n:.o 2iL l~iks:i oppivelvollisuuQ.esta Piirustuskoulut: - Ks. Turun taideyhdistys.
19131: huhtikuun 15 p :Jilä 1921 annetun lain Viipurin taiteenystävät.
19132: 11 § :n 1 mom.entin muuttamisesta toisin P,o,\ljois...Suo~i: - Ks. Isojako. Kalastus.
19133: kuuluvaksi. Liitteet VI,1. s. 271. L. Puutavarayla.t:iPiden maanomistus. Sodan-
19134: Siv:aan 149. kylän piep.tilat.
19135: Ottolapset: Ed. Virkkusen toiv. al. n:o 10 Poliisit: - Ks. Naispoliisit.
19136: ottolapsen saattamisesta luonnollisen lap- }JQiiitthet vangit: - Ks. Armahdus. V al-
19137: sen asemaan lapsiavustuksen saamisee;n tiolliset vangit.
19138: nähden. Liitteet II,73. s. 144. L. Vv:aan Posion lllaanoJJJ.istu!loJ,ot: - Ks. Puutavara-
19139: 156. yhtiöiden maanomistus.
19140: Oulujoen kalastus: - Kalastus. Puhelin,jqhdot: Ed. :Moilasen y. m. rah. al.
19141: n:o 9 määrärahan osoittamisesta puhelin-
19142: johtoj.en rakent.amista varten mantereelta
19143: P. eräisiin Suomenlahden ulkosaariin. Liit-
19144: teet Il,9. s. 32. L. Vv:aan 166.
19145: 1
19146: :Painovl;tpauslaki: - Ks. Virallisten asiakir-
19147: - Ed. Karjalaisen y. m. rah. al. 11:o 10
19148: . jain julkisuus.
19149: määrärahan osoittamisesta puhelinjohdon
19150: Palkkaus: - Ks. :Metsänvartijat. Ottolapset.
19151: rakentamista varten Oulun kaupungista
19152: :Parantolat: - Ks. Sairaalat. Hailuodon kirkonkylään. Liitteet II,10.
19153: Perunain tulli: - Ks. Tullimaksut.
19154: s. 34. L. Vv:aan 166.
19155: Petsamo: - Ks. Sodai;J:kylä;n .observatorio. Puolustuslaitos: - Ks. Asevelvollisuus. Val-
19156: Pienviljelys: Ed. Alestalo,n y. m. rah. al. n:o tiopäiväjärjestys.
19157: 63 määrärahan osoittamisesta siitosson-
19158: Puutayarayhtiöiden maanomistus: Ed. Koi-
19159: nien ostamista varten pienviljelijäin son-
19160: vurannan y. m. toiv. al. n:o 58 tilojen
19161: uiyhtymille. Liitteet Il,(i3. s. 126. L.
19162: omistusoikeudesta Kuolajärven, Kuusa-
19163: Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto
19164: mon ia Posion pitäjissä. Liitteet VIII,1o.
19165: l:(tv:lta ;1.71. s. 338. L. :Mtv:aan 161.
19166: Ed. Hännisen y. m. toiv. al. n:o 51 pien-
19167: Puuteknillinen tnt,k~mustyö: Ed. Karjalaisen
19168: viljelijäväestön elintason kohottamisesta y. m. rah. al n:o 61 määrärahan osoitta-
19169: tehostetun maa- ja kotitalousneuvonnan misesta avustukseksi puutekni)J;sen tutki-
19170: kautta. Liitteet VIIl,3. s. 323. L. :Mty:aan mustyön sLtorittamista var~en. Liittect
19171: 161. Il,61. s. 122. L. Vv:aan, jonka tulee pyy-
19172: Ed. Setälän y. m. toiv. al. n :o 52 laidun-
19173: 1
19174: tää lausunto Mtv:lta 171.
19175: maan hankkimisesta pa1kkolunastuksella
19176: Pyhäko!lken sähkövoima-asema: Ed. Salon
19177: pienviljelmille ja itsenäistyneille mäki- toiv. al. n:o 8 sähkövoima-aseman suun-
19178: tupa-alueille. Liitteet VIII,4. s. 326. L.
19179: nittelemisesta Oulujoessa olevaan Pyhä-
19180: :Mtv:aan 161.
19181: koskeen. Liitteet Il,71. s. 140. L. Vv:aan
19182: Ed. Hännisen y. m. toiv. al. n:o 53 tutki-
19183: 153.
19184: mu,ksen toimittamisesta pienviljelyksen
19185: nykyisestä tilasta. Liitteet VIII,5. s. 328.
19186: L. :Mtv:aan 161. R.
19187: - Ed. M. Pekkalan y. m. toiv. al n:o 54 Raaseporin linnanrauniot: Ed. Österholmin
19188: tutkimuksen toimeenpanemisesta pienvil- y. m. rah. al. n:o 34 määrärahan osoitta-
19189: jelijäin taloudellisesta ja yhteiskunnalli- misesta Raaseporin linnanraunioiden kor-
19190: sesta asemasta. Liitteet VIII,6. s. 331. jaustäi1hin. Liitteet Il,34. s. 76 ja 7!7.
19191: L. Mtv:aan 1'6'1. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto
19192: Ks. Asutuslaki. :Maalai1skotien emännät. Siv:lta 168.
19193: Soda;nkylän p~entilat. Raittius: - Ks. Kieltolaki. Väkijuomatlain-
19194: Pienviljelyskoulut: Ed. H. Kullbergin y. m. säädäntö.
19195: rah. al. n:o 57 määrärahan osoittamisesta Rajaseutuohjelma: Ed. Janhosen y. m. toiv.
19196: Itä-Uudenmaan pienviljelijäkoulun kan- al. n :o 23 toimenpiteistä llJ s. rajaseutu-
19197: Asialuettelo. 9
19198:
19199: ohjehnl!n toteuttamiseksi. Liitteet IV,6. - Ed. Paavilaisen y. m. toiv. al. n:o 75 rau-
19200: s. 2;13. L. Tv:aan 159. tatien rakentamisesta Viinijärven ase-
19201: Rakenn.uskaari: - Ks. Kalastus. malta Varkauden kauppalaan. Liitteet
19202: Rangaistusten täytäntöönpano: Ed. Aalto- Xl,19. s. 411. L. Kulkv:aan 163.
19203: Setälän y. m. toiv. al. n :o 1 rangaistusten - Ed. Vertasen y. m. toiv. al. n:o 76 rauta-
19204: täytäntöönpanomenetelmän muuttami- tien rakentamisesta Lappeenrannasta Eli-
19205: sesta. Liitteet III,6. s. 163. L. Lv:aan senvaaraan. Liitteet XI,2.0. s. 412. L.
19206: 152. Kulkv:aan 163.
19207: Rautatiet: Ed. Gebhardin y. m. toiv. al. n:o - Ed. Gummeruksen y. m. toiv. al. n:o 77
19208: 64 rautatien rakentamisesta Helsingistä Lappeenrannan-Vuoksenniskan-Elisen-
19209: Risteen asemalle. Liitteet XI,s. s. 390. vaaran radan rakentamisesta. Liitteet
19210: L. Kulkv:aan 162. XI,21. s. 413. L. Kulkv:aan 163.
19211: - Ed. Kirran y. m. toiv. al. n:o 65 rautatien Ed. Vainion y. m. toiv. al. n:o 78 rauta-
19212: rakentamisesta Helsingistä Risteen ase- tien Simola-Enso-Hiitola rakentami-
19213: man kautta Seinäjoen-Kristiinan ra- sesta. Liitteet XI,22. s. 414. L. Ku1kv:aan
19214: dalle. Liitteet XI,9. s. 392. L. Kulkv:aan 163.
19215: 162. - Ed. Niukkasen y. m. toiv. al. n:o 79 Vii-
19216: Ed. E. W. Lehtisen y. m. toiv. al. n:o 66 purin-Paakkolan rautatien jatkamisesta
19217: Helsingin-Korian oikoradan rakentami- Hiitola·n~Raudun radalle. Liitteet Xl,23.
19218: sesta. Liitteet XI,1o. s. 394. L. Kulkv:a~ s. 415. L. Kulkv:aan 163.
19219: 162. - Ed. :Kuisman y.m. toiv. al. n:o 80 Valk-
19220: Ed. Ryömän y. m. toiv. al. n:o 67 rauta- Järven-Kiviniemen rautatien rakentami-
19221: tien rakentamisesta Helsingin lähistöltä sesta. Liitteet XI,24. s. 416. L. Kulkv:aan
19222: Porin radalle. Liitteet XI,11. s. 395. L. 163.
19223: Kulkv:aan 162. - Ed. Leppi!län y. m. toiv. al. n:o 81 rauta-
19224: Ed. P. Saarisen y. m. toiv. al. n:o 68 rau- tien rakentamisesta Pitkästärannasta Sal-
19225: tatien rakentamisesta Salon asemalta miin. Liitteet Xl,25. s. 418. L. Kulkv:aan
19226: Lohjan pitäjään, Helsingin-Risteen ra- 163.
19227: dalle. Liitteet XI,12. s. 396. L. Kulkv:aan Ed. Ravon y. m. toiv. al. n:o 82 rautatien
19228: 162. rakentamisesta Suistamon asemalta Saan-
19229: Ed. Sahlsteinin y. m. toiv. al. n:o 69 Tu- lahden, Korpiselän ja Tuupovaaran pitä-
19230: run~iihimä,en rautatien rakentamise·sta. jien kautta Ilomantsiin. Liitteet Xl,26.
19231: Liitteet XI,13. s. 398. L. Kulkv:aan 162. s. 420. L. Kulkv:aan 163.
19232: Ed. Piippulan y. m. toiv. al. n:o 70 rauta- Ed. Leppäiän y. m. toiv. al. n:o 83 Suista-
19233: tien rakentamisesta Uudestakaupungista mon-Ilomantsin radan rakentamisesta.
19234: Peipohjan asemalle. Liitteet Xl,14. s. 400. Liitteet XI,27. s. 422. L. Kulkv:aan 163.
19235: L. Kulkv:aan 162. - Ed. Ryynäsen y. m. toiv. al. n:o 84 rauta-
19236: Ed. Aaltion y. m. toiv. al. n:o 71 rauta- tien rakentamisesta Joensuusta Ilomant-
19237: tien rakentamisesta Riihimäeltä Jyväsky- siin. Liitteet XI,2s. s. 424. L. Kulkv:aan
19238: lään sekä Suolahden wsemalta Haapajär- 164.
19239: ven asemalle. Liitteet Xl,15. s. 403. L. Ed. Rein:Ukan y. m. toiv. al. n :o 85 rauta-
19240: Kulkv:aan 162. tien rakentamisesta Värtsilän asemalta
19241: Ed. Virkkusen y. m. toiv. al. n:o 72 rauta- Korpiselän ja Tuupovaara,n kautta Ilo-
19242: tien rakentamisesta Lielahden asemalta mantsiin. Liitteet Xl,29. s. 426. L.
19243: Kyröskosken, Ikaalisten, Parkanon ja Ja- Kulkv:aan 164.
19244: lasjärven kautta Seinäjoen asemalle. Liit- - Ed. Raatikaisen toiv. al. n:o 86 rautatien
19245: teet Xl,16. s. 405. L. Kulkv:aan 163. rakentamisesta Outokummun asemalta
19246: Ed. Eskolan y. m. toiv. al. n:o 73 rauta- Savon radalle Toivalan-Sorsasalan tie-
19247: tien Mänttä-Jämsänkoski-Päijänne ra- noille. Liitteet Xl,30. s. 430. L. Kulkv:aan
19248: kentamisesta. Liitteet XI,17. s. 408. L. 164.
19249: Kulkv:aan 163. - Ed. Asikaisen y. m. toiv. al. n:o 87 rata-
19250: Ed. Luostarisen y. m. toiv. al. n:o 74 suunnan Outokumpu-Toivala tutkimi-
19251: Matkaselän - Savonlinnan- Mikkelin- sesta. Liitteet Xl,31. s. 431. L. Kulkv:aan
19252: Heinolan rautatien rakentamisesta. Liit- 164.
19253: teet XI,1s. s. 409. L. Kulkv:aan 163. Ed. Heikkisen y. m. toiv. al. n:o 88 rauta-
19254:
19255: 2
19256: 10 Asialuettelo.
19257:
19258: tien rakentamisesta Outokummun radalta Liitteet Xl,45. s. 460. L. Kulkv:aan 165.
19259: Alapitkän asemalle. Liitteet XI,32. s. 43·2. - Ed. Aaltion y. m. toiv. al. n:o 102 rauta-
19260: L. Kulkv:aan 164. tien rakentamisesta Rovaniemen asemalta
19261: Ed. Rantasen y. m. toiv. al. n:o 89 rauta- Petsamoon. Liitteet Xl,46. s. 463. L.
19262: tien Vaasa-Härmä-Alapitkä-Outo- Kulkv:aan 165.
19263: kumpu rakentamisesta. Liitteet Xl,33. s. Ed. Vennolan toiv. al. n:o 103 rautatien
19264: 4>33. L. Kulkv:aan 164. jatkamisesta Petsamoon. Liitteet Xl,47.
19265: Ed. Luoman y. m. toiv. al. n:o 90 rauta- s. 466. L. Kulkv:aan 165.
19266: tien rakentamisesta Seinäjoelta Alapitkän Rikoslaki: Ed. Tabellin y. m. lak. al. n:o 3
19267: asemalle. Liitteet Xl,34. s. 436. L. laiksi rikoslain 10 luvun 1 ja 2 § :n ku-
19268: Kulkv:aan 164. moamisoota. Liitteet III,l. s. 151. L.
19269: - Ed. Hästbackan y. m. toiv. 111 n :o 91 rau- Lv:aan 144.
19270: tatien rakentamisesta Poris-ta Tiukan, Rokotus: Ed. Aiestalon y. m. toiv. al. n:o
19271: Tuovi1an ja J,epuan kaut.ta Pieta·rsa.a- 29 rokotuslainsäädännön uudistamisesta.
19272: xeen. Liitteet XI,35. s. 439 ja 440. L. Liitteet IV,12. s. 224. L. Tv:aan 159.
19273: Kulkv:aan 164. Rukoushuoneet: Ed. Saarelaisen y. m. rah. al.
19274: - Ed. Hurmeen y. m. toiv. al. n:o 92 rauta- n: o 42 määrärahan osoittamisesta rukous-
19275: tien rakentamisesta Suolahdesta Kokko- huoneen rakentamista varten Pielisjärven
19276: laan. Liitteet Xl,36. s. 441. L. Kulkv:aan pitäjän Kolin kylään. Liitteet II,42. s.
19277: 164. 88. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lau-
19278: Ed. Mustakallion y. m. toiv. al. n:o 93 sunto Siv:lta 169.
19279: rautatien rakentamisesta Ylivieskan ase- Ruotsalainen kouluhallitus: - Ks. Ruotsin-
19280: malta Ryöppään merisatamaan. Liitteet kielisen opetuksen johto.
19281: Xl,37. s. 443. L. Kulkv:aan 164. Ruotsalainen laulu- ja soittoliitto: Ed. Lind-
19282: - Ed. Nii.lekselän y. m. toiv. al. n :o 94 bergin y. m. rah. al. n:o 39 lisätyn määrä-
19283: Haapajärven~Vaa·lan rautatien rakenta- rahan osoittamisesta Suomen ruotsalai-
19284: misesta. Liitteet Xl,38. s. 445. L. selle laulu- ja soittoliitolle. Liitteet II,39.
19285: Kulkv:aan 164. s. 83 ja 84. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
19286: - Ed. Jussilan y. m. toiv. al. n:o 95 rauta- lausunto Siv:lta 169.
19287: tien rakentamisesta Oulusta Kuusamoon. Ruotsalainen seurakuntatyöliitto: Ed. Bäckin
19288: Liitteet Xl,39. s. 447. L. Kulkv:aan 164. y. m. rah. al. n:o 45 määrärahan osoitta-
19289: - Ed. Lohen toiv. al. n:o 96 rataosan Ii- misesta Suomen ruotsalaiselle seurakunta-
19290: Kuusamo rakentamisesta. Liitteet Xl,40. työliitolle. Liitteet Il,45. s. 93 ja 94. L.
19291: s. 448. L. Kulkv:aan 165. Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto
19292: Siv:lta 170.
19293: - Ed. Hännisen y. m. toiv. al. n:o 97 rauta- Ruotsalaisten kuntain kouluolot: - Ks.
19294: tien rakentamisesta Oulun asemalta Kuu- Oppivelvollisuus.
19295: samon Paanajärvelle. Liitteet XI,41. s. Ruotsalaisten maauviljelysseurain liitto: Ed.
19296: 449. L. Kulkv:aan 165. von Bornin y. m. rah. al. n:o 64 määrära-
19297: Ed. Jauhosen y. m. toiv. al. n:o 98 rauta- han osoittamisesta Suomen ruotsalaisten
19298: tien rakentamisesta Kontiomäen asemalta maanviljelysseurain liitolle oppikirjain
19299: Ristijärven ja Hyrynsalmen kautta- Kian- julkaisemista varten ruotsalaisten maan-
19300: tajärven rantaan. Liitteet XI,42. s. 452. viljelyskoulujen tarpeeksi. Liitteet Il,64.
19301: L. Kulkv:aan 165. s. 127 ja 128. L. Vv:aan, jonka tulee pyy-
19302: Ed. Salon toiv. al. n:o 99 rautatien raken- tää lausunto Mtv:lta 172.
19303: tamisesta Kiehimän asemalta Kemijärven Ruotsinkielen opetus: - Ks. Oppikoulut.
19304: radalle sivuratoineen Suomussalmelle ja Ruotsinkielisen opetuksen johto: Ed. R. Fu-
19305: Kuusamoon. Liitteet Xl,43. s. 456. L. ruhjelmin y. m. lak. al. n:o 23 laiksi
19306: Kulkv:aan 165.
19307: ruotsinkielisen opetus- ja valistustoimen
19308: Ed. Koivurannan y. m. toiv. al. n:o 100
19309: johdosta ja valvonnasta. Liitteet VI,3. s.
19310: rautatien rakentamisesta Rovaniemen-
19311: 277 ja 280. L. Siv:aan 1r50 .
19312: Kemijärven radalta Kitkan vesistöön
19313: Kuusamon kunnassa. Liitteet Xl,44. s.
19314: 458. L. Kulkv:aan 165. s.
19315: Ed. Juneksen y. m. toiv. al. n:o 101 Tor- Saimaan vedenpinnan säännöstely: Ed. V er-
19316: nionjokivarren rautatien jatkamisesta tasen y. m. rah. al. n:o 49 määrärahan
19317: Kaulinrannalta Kolarin kirkonkylään. osoittamisesta Saimaan vedenpinnan
19318: Asialuettelo. 11
19319:
19320: säännöstelymahdollisuuksien tutkimista - Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:o 29
19321: varten. Liitteet II,49. s. 101. L. Vv:aan, määrärahan osoittamisesta avustukseksi
19322: jonka tulee pyytää lausunto Mtv:lta 170. Perä-Pohjolan kunnille mielisairaiden
19323: Sairaalat: Ed. Seppälän y. m. rah. al. n:o 20 hoitolaitoksen perustamista varten. Liit-
19324: määrärahan osoittamisesta uuden lasten- teet II,29. s. 65. L. Vv:aan, jonka tulee
19325: sairaalan rakentamista varten. Liitteet pyytää lausunto Tv:lta 168.
19326: II,20. s. 49. L. Vv:aan, jonka tulee pyy- Ed. Mustakallion y. m. rah. al. n:o 30
19327: tää lausunto Tv:lta 167 .. määrärahan osoittamisesta avustukseksi
19328: Ed. Gebhardin y. m. rah. al. n:o 21 määrä- Oulun diakonissakodin sairaalan laajen-
19329: rahan osoittamisesta synnytystapausten tamista varten. Liitteet Il,30. s. 66. L.
19330: ja naistantien hoitamista varten tarvitta- Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto
19331: van yliopistoklinikkana palvelevan sai- Tv:lta 168.
19332: raalan rakentamiseksi Meilahteen. Liit- Ed. U. Hannulan y. m. toiv. al. n:o 25
19333: teet II,21. s. 51. L. Vv:aan, jonka tulee valtion sairaalan rakentamisesta Kemin
19334: pyytää lausunto Tv:lta 167. kaupunkiin. Liitteet IV,s. s. 218. L.
19335: Ed. Gebhardin y. m. rah. al. n:o 22 määrä- Tv:aan 159.
19336: rahan osoittamisesta Helsingin yleisen Ed. Juneksen y. m. toiv. al. n:o 26 Tor-
19337: sairaalan naistantien ja synnytysosaston nion yleisen sairaalan laajentamisesta.
19338: liinavaatevaraston lisäämistä varten. Liit- I,iitteet IV,9. s. 219. L. Tv:aan 159.
19339: teet II,22. s. 54. L. Vv :aan, jonka tulee Ed. Koivurannan y. m. toiv. al. n:o 27
19340: pyytää lausunto Tv:lta 167. Rovaniemen yleisen sairaalan laajenta-
19341: Ed. Lehtosen y. m. rah. al. n:o 23 määrä- misesta. Liitteet IV,10. s. 220. L. Tv:aan
19342: rahan osoittamisesta Lahden kaupungin 159.
19343: kunnallissairaalan laajentamista varten. - Ks. Aluelääkärit. Sairasmajat.
19344: Liitteet II,23. s. 55. L. Vv:aan, jonka tu- Sairasmajat: Ed. Neitiniemen rah. al. n:o 31
19345: lee pyytää lausunto Tv:lta 167. määrärahan osoittamisesta sairasmajan
19346: Ed. P. Saarisen y. m. rah. al. n:o 24 mää- rakentamista varten Enontekiöön. Liit-
19347: rärahan osoittamisesta avustukseksi Sa- teet Il,31. s. 69. L. Vv:aan, jonka tulee
19348: lon kauppalan lähelle rakennettavalle pyytää lausunto Tv:lta :l68.
19349: kuntien yhteiselle sairaalalle. Liitteet Sanakirjat: - Ks. Laki- ja virkakielen sana-
19350: II,24. s. 58. L. Vv:aan, jonka tulee pyy- kirja.
19351: tää lausunto Tv:lta 167. Satamat: Ed. Nikkasen y. m. toiv. al. n:o 60
19352: Ed. J. Linnan rah. al. n:o 25 määrärahan suojasataman rakentamisesta Suomenlah-
19353: osoittamisesta Uudenmaan suomalaisten den itäosaan Toivolan tai Tammikon ky-
19354: kuntien Nurmijärvelle perustettavaa län rannikolle. Liitteet VIII,12. s. 341.
19355: keuhkotautiparantolaa varten. Liitteet L. Mtv:aan 162.
19356: II,25. s. 60. L. Vv:aan, jonka tulee pyy- Ks. Kalastussatamat.
19357: tää lausunto Tv:lta 168. Seurasaaren ulkomuseo: Ed. Aaltion y. m.
19358: Ed. P. Saarisen y. m. rah. al. n:o 26 mää- rah: al. n :o 3;3 määrärahan osoittamisesta
19359: rärahan osoittamisesta keuhkotautiparan- Säkylän pitäjän Korven kylässä olevan
19360: tolan rakentamista varten Varsinais-Suo- Antin talon siirtämistä varten Seurasaa-
19361: meen. Liitteet II,26. s. 61. L. Vv:aan, ren ulkomuseoon. Liitteet Il,33. s. 73. L.
19362: jonka tulee pyytää lausunto Tv:lta 168. Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto
19363: Ed. Kalliokosken y. m. rah. a'l. n :o 217 Siv :lta 168.
19364: määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjan- Sillat: Ed. U. Hannulan y. m. toiv. al. n:o 17
19365: maan keuhkotautiparantolan rakenta- sillan rakentamisesta Tornionjoen yli
19366: mista varten. Liitteet II,27. s. 62. L. .Tornion kaupungin ja Tornion aseman
19367: Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto välille. Liitteet XI,6. s. 387. L. Kulkv:aan
19368: Tv:lta 168. 157.
19369: Ed. Hästbackan y. m. rah. al. n:o 28 Ks. Kyrönsalmen lossi. Maantiet.
19370: määrärahan osoittamisesta ruotsalaisen Simojoen kalastus: - Ks. Kalastus.
19371: Pohjanmaan piirituberkuloosisairaalan Sipulin tulli: - Ks. Tullimaksut.
19372: rakentamista v.arten. Liitteet II,28. s. 63 Siveellisyystyö: - Ks. Valkonauhaliitto.
19373: ja 64. L. Vrv:aan, jonka tulee pyytää Sivistyskielet oppikouluissa: - Ks. Oppi-
19374: lausunto Tv:lta 168. koulut.
19375: 12 Asialuettelo.
19376: •
19377: Sodankylän observatorio: Ed. Oksasen y. m. tähdellä vuodeksi 1930 tullien kantami-
19378: rah. al. n:o 32 määrärahan osoittamisesta sesta säädettävässä laissa.' Liitteet II, 70.
19379: Sodankylän magneettisen observatorion s. 139. L. Vv:aan 153.
19380: ja Petsamoon perustettavan apuaseman Tuotannollisen toiminnan tukeminen: Ed.
19381: varustamiseksi polarivuonna 1932 suori- Kukkosen y. m. toiv. al. n:o 6 ulkomaisen
19382: tettavia kansainvälisiä t;utkhnuksia var- lainan ottamisesta tuotannollisen toimin-
19383: ten. Liitteet II,32. s. 71. L. Vv:aan, nan tukemista varten. Liitteet II,6.9. s.
19384: jonka tulee pyytää lausunto Siv:lta 168. 136. L. Vy:aan 152.
19385: Sodankylän pientilat: Ed. Koivurannan y. m. Turun maakunta-arkisto: Ed. Sahlsteinin
19386: toiv. al. n :o 50 lisämaan antamisesta il- rah. al. n:o 36 määrärahan osoittamisesta
19387: man lunastushintaa Sodankylän kunnassa Turun maakunta-arkistoa varten. Liitteet
19388: isonjaon yhteydessä muodostetuille pien- II,36. s. 80. L. Vv:aan, jonka tulee pyy-
19389: tiloille. Liitteet VIII,2. s. 321. L. tää lausunto Siv:lta 189.
19390: Mtv:aan 161.
19391: Sokeat: Ed. M. Hannulan y. m. rah. al. n:o 43 Turun taideyhdistys: Ed. Sahlsteinin rah. al.
19392: määrärahan osoittamisesta Sokeain kes- n:o 37 määrärahan osoittamisesta Turun
19393: kusliitolle sokeain työhuoneiden perusta- taideyhdistykselle piirustuskoulun yllä-
19394: miseksi ja ylläpitämiseksi. Liitteet Il,43. pitämistä varten. Liitteet Il,37. s. 81. L.
19395: s. 89. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lau- Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto
19396: sunto Siv :lta 169. Siv :lta 169.
19397: Sonniyhdistykset: - Ks. Pienviljelys. Typpiteollisuus: - Ks. TuotannoH~sen toi·
19398: Snkupuolitaudit: Ed. Haverisen y. m. toiv. minnan tukeminen.
19399: al. n:o 28 toimenpiteistä sukupuolitautien Tyttökoulut: - Ks. Oppikoulut.
19400: vastustamiseksi. Lii tteet IV, 11. s. 221. L. Työaikalaki: Ed. Y. Lehtisen y. m. lak. al.
19401: Tv:aan 159. n:o 25 laiksi kahdeksan tunnin työajasta
19402: Suojasatamat: - Ks. Satamat. 27 p :nä marraskuuta 1917 annetun lain
19403: Suomalaiset oppikoulut: - Ks. Oppikoulut. 12 § :n 2 momentin kumoamisesta. Liit-
19404: Suomen akatemia: - Ks. Kansallisten tie- teet IX,2. s. 353. L. Työv:aan 151.
19405: teiden tutkimus. Ks. Lasten ja nuorten suojelu.
19406: Suoviljelyskoeasemat: Ed. K. Vallan y. m. Työkyvyttömyysvakuutus: - Ks. Vanhuus-
19407: rah. al. n:o 56 määrärahan osoittamisesta ja työkyvyttömyysvakuutus.
19408: Suomen suoviljelysyhdistykselle suovilje- Työnantajan elatusvelvollisuus: - Ks. Köy-
19409: lyskoeaseman perustamista varten Savoon. häinhoitolaki.
19410: Liitteet Il,56. s. 110. L. Vv:aan, jonka Työnvälitys: Ed. A. Furuhjelmin y. m. toiv.
19411: tulee pyytää lausunto Mtv :lta 171. al. n:o 61 voimassaolevan työnvälityslain
19412: Sähkövoima-asema Pyhäkoskeen: - Ks. Py- muuttamisesta. Liitteet IX,3. s. 356 ja
19413: häkosken sähkövoirna-asema. 358. L. Työv:aan 162.
19414: Työttömyys: Ed. A. Aallon y. m. rah. al.
19415: n: o 67 määrärahan osoittamisesta töiden
19416: T. järjestämiseksi työttömille. Liitteet II,67.
19417: Taide: - Ks. Turun taideyhdistys. Viipurin s. 131. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
19418: taiteenystävät. lausunto Työv:lta 172.
19419: Teatterit: - Ks. Kansan Näyttämö. Työväensuojelu: - Ks. Kotityöntekijäin suo-
19420: Tielaki: Ed. Kuusiston y. m. lak. al. n:o 16 jelu. Lasten ja nuorten suojelu.
19421: laiksi tielain 66 § :n 1 ja 2 momentin Työväenyhdistykset: - Ks. Urheilu.
19422: muuttamisesta. Liitteet V,4. s. 237. L.
19423: Ltv:aan 149.
19424: Tornionjoen kalastus: - Ks. Kalastus. u.
19425: Tuberkuloosi: - Ks. Sairaalat. Ulosottolaki: Ed. Virran y. m. lak. al. n:o 5
19426: Tullimaksut: Ed. Ikolan y. m. lak. al. n:o 10 laiksi ulosottolain 5 ja 6 § :n muuttami-
19427: laiksi eräiden tullimaksujen muuttami- sesta ja laiksi ulosottolain voimaanpallo-
19428: sesta. Liitteet II,68. s. 135. L. Vv:aan asetuksen 27 § :n muuttamisesta. Liitteet
19429: 149. III,3. s. 154. L. Lv:aan 145.
19430: Ed. U. Hannulan y. m. toiv. al. n:o 7 Urheilu: Ed. Ailion toiv. al. n:o 46 avustuk-
19431: nimikkeen 82 ,sipulit" varustamisesta sesta työväenyhdistyksille ja nuorisoseu-
19432: Asialuettelo. 13
19433:
19434: roille urheilukenttien perustamiseksi. - Ed. Fahlerin y. m. toiv. al. n :o 5 kala-
19435: Liitteet VI,14. s. 302. L. Siv:aan 160. kauppaa koskevan sopimuksen aikaansaa-
19436: Uskonnonopetus: Ed. Urpilaisen y. m. toiv. misesta Venäjän kanssa. Liitteet VII,3.
19437: al. n :o 45 niiden lapsien vapauttamisesta s. 313. L. Ulkv:aan 152.
19438: uskonnonopetuksesta, joiden vanhemmat Ks. Kalastus.
19439: eivät kuulu valtiokirkkoon. Liitteet Verollepano: - Ks. Iso jako.
19440: VI,13. s. 301. L. Siv:aan 160. Verotus: - Ks. Kunnallisverotus. Tullimak-
19441: sut.
19442: Vientikauppa: Ed. Vennolan y. m. rah. al.
19443: V. n:o 19 määrärahan osoittamisesta henki-
19444: Vaalilaki: - Ks. Kunnallinen vaalilaki. löiden avustamiseksi, jotka valmistuvat
19445: Valkonauhaliitto: Ed. Oksasen y. m. rah. al. työskentelemään kotimaisen viennin hy-
19446: n:o 46 määrärahan osoittamisesta Suo- väksi. Liitteet II,19. s. 48. L. Vv:aan
19447: men Valkonauhaliitolle siveellisyystyötä 167.
19448: varten. Liitteet II,46. s. 95. L. Vv:aan, Viipurin taiteenystävät: Ed. Moilasen y. m.
19449: jonka tulee pyytää lausunto Siv:lta 170. rah. al. n:o 38 määrärahan osoittamisesta
19450: Valtiokirkko: - Ks. Uskonnonopetus. Viipurin taiteenystävien piirustuskoulun
19451: avustamista varten. Liitteet II,38. s. 82.
19452: Valtiolainat: - Ks. Tuotannollisen toimin-
19453: nan tukeminen. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto
19454: Valtiolliset vangit: Ed. E. Pekkalan y. m. Siv:lta 169.
19455: lak. al. n:o 7 laiksi valtiollisten vankien Virallisten asiakirjain julkisuus: Ed. Jacobs-
19456: oikeuksista. Liitteet III,5. s. 159. L. sonin y. m. toiv. al. n:o 2 painovapauslain
19457: Lv:aan 146. muuttamisesta siten että virkamiehet vei-
19458: Valtiopäiväjärjestys: Ed. Lehtokosken y. m. voitetaan pitämään viralliset asiakirjat
19459: lak. al. n:o 1 laiksi 13 päivänä tammi- yleisön saatavissa. Liitteet III, 7. s. 166 ja
19460: kuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyk- 169. L. Lv:aan 152.
19461: sen 6 § :n muuttamisesta. Liitteet I,1. Virkakielen sanakirja: - •Ks. Laki- Ja virka-
19462: s. 5. L. Prv:aan 144. kielen sanakirja.
19463: Vangit: - Ks. Rangaistusten täytäntöön- Virkamiehet: - Ks. Kielilaki.
19464: pano. Valtiolliset vangit. Virkamiesten palkkaus: - Ks. Ottolapset.
19465: Voimistelujuhla: - Ks. N aisvoimistelujuhla.
19466: Vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutus: Ed. A.
19467: Aallon y. m. rah. al. n:o 66 määrärahan Vuoksen laskeminen: Ed. Kuisman y. m. rah.
19468: osoittamisesta vanhuus- ja työkyvyttö- al. n :o 48 määrärahan osoittamisesta
19469: Vuoksen laskua varten. Liitteet II,48.
19470: myysrahaston kartuttamiseksi. Liitteet
19471: s. 99. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lau-
19472: II,66. s. 130. L. Vv:aan, jonka tulee
19473: sunto Mtv:lta 170.
19474: pyytää lausunto Mtv:lta 172.
19475: Väkijuomalainsäädäntö: Ed. Forsbergin lak.
19476: Vapaussota: - Ks. Armahdus. Invaliidit.
19477: al. n:o 12 laiksi väkijuomain valmistuk-
19478: Varhaisnuorison opetus: Ed. Voionmaan y. m.
19479: sesta, maahantuonnista ja kaupa,sta. Liit-
19480: toiv. al. n:o 44 suun:qitelman va'lmistami-
19481: teet IV,2. s. 180 ja 192. L. Tv:aan 149.
19482: ses•ta varhai·snuorison yle1sen opetuksen
19483: - Ed. Ikolan y. m. toiv. al. n:o 20 nykyisen
19484: aikaansaamiseksi. Liitteet VI,12. s. 298.
19485: väkijuomalainsäädännön muuttamisesta
19486: L. Siv:aan 160.
19487: siten, että alkoholi tulisi tehokkaan vero-
19488: Vehnämylly: Ed. Vennolan y. m. toiv. al. n:o
19489: tuksen alaiseksi. Liitteet IV,3. s. 204. L.
19490: 59 ajanmukaisen vehnämyllyn aikaansaa-
19491: Tv:aan 157.
19492: misesta maahan. Liitteet VIII,11. 340.
19493: Ks. Kieltolaki.
19494: L. Mtv:aan 161.
19495: Veneeriset taudit: - Ks. Sukupuolitaudit.
19496: Venäjän kauppa: Ed. Suokkaan y. m. toiv. al.
19497: Y.
19498: n:o 3 sopimuksen aikaansaamisesta Suo- Yhteiskoulut: - Ks. Oppikoulut.
19499: men ja Neuvosto-Venäjän välillä Karja- Yksityisoppikoulut: - Ks. Oppikoulut.
19500: lan kannaksen raja-asukkaiden oikeutta-
19501: misesta maatalous- y. m. tuotteiden kaup-
19502: paamiseksi Venäjälle. Liitteet VII,1. s. A.
19503: 311. L. Ulkv:aan 152. :Äänioikeus: - Ks. Valtiopäiväjärjestys.
19504:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025