<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
93 Käyttäjää paikalla!
0.0083060264587402
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930 1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1930_II_vp_IV_V | ASK_1930_II_vp_I_III | ASK_1930_I_V | HAK_1930 | HAK_1930_II_vp | Liite_1930_II_vp_I_XII | Liite_1930_I_XII | PTK_1930 | PTK_1930_II_vp |
1: TOISET
2: VALTIOPÄIVÄT
3: 1930
4:
5:
6: LIITTEET
7: I-XII
8:
9:
10:
11:
12: HELSINKI, 1930
13: V AL'l'IONEUVOSTON KIRJ AP AIKO
14: SISÄLLYSLUETTELO.
15:
16: 1~ Perustuslakivaliokunta.
17: Siv. Siv.
18:
19: Valtiopäiväjärjestystä koskeva 1. von Born, lak al. N :o 1: Ell:J,dotus
20: lakialoite. laiksi IValtiO[)äiVläjäl'jestyikisen 6 ja
21: 13 § :n muuttamis•esta . . . . . . . . . . . . 8
22: 1. von Born, lag. crnot. N :o 1: För<Silag
23: ·til1l 1ag om ändrad il•Y'de1se ·a•v 6 och
24: 1'3 §§ rilksdagso!'ldningen . . . . . . . . . . 5
25:
26:
27:
28: II. Lakivaliokunta.
29: Rikos-, kielto- ja painovapauslakia 3. J acobsson m. fl., hemst. mot. N :o 1:
30: koskevia laki- ja toh-omusaloitteita. Ang:å·en.de ändring a•v gäJilande tryck-
31: •frihetslag i den riiktni•ng, ·att äimbets-
32: 1. L6hi y. rn., laik. wl. N :o 2: Elhdo·tus ·verken måtte ålä~gas hålla ofrficiehla
33: laiksi rilkoslain •38 wuv,un 10 § :n muut- handling.ar tiJ1gäng1liga för a11män-
34: trumisesta. (Lau,s. f'anlkkiv :rrta) . . . . 115 .heten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
35: 2. Lohi y. m., lruk. •a!l. N :o 14: Eihdotwk- 3. J acobsson y. m._, rtlni!v. at N :o 1: Paino-
36: ret 1ailk:si ilisäy!ksestä rikos,lain l lu- va[lausilain muuttamisesta .silten, että
37: lkumn ,ja sa;man lain 3S iLuJvun 12, ,14, viTastot velVIOitetaan :pitämään IViraHi-
38: 15 ja '16 § :n muutrtrumisesta, laiksi set a·si•alkiTjat yleisön :Saatavissa . . . . 24
39: kiclrtolain 14 ja 15 b § :n muuttami- 4. Sarlin, B. y. m. toi•v ..al. N :o 2: KoT-
40: sesta, S·eikä lailksi tu1lisäännön 161 § :n va.uksen antrumi1sesta yleisis-tä 'Vlaroista
41: muuttamisesta ja lisäY'kses·tä sanot- todistrujiHe riikosl!Jsi•O'iss•a annclun .ase-
42: t.uun tulli.sääntöön. (L•aus. UlikJv:<lta) 19 •tnksen mu.u•ttamises:ta . . . . . . . . . . . . 2,5
43:
44:
45:
46: IV. Valtiovarainvaliokunta.
47: Å. Verotusta, tulo- ja menoarviota, (hallinnosta annetun asetu!ksen ,muuJt-
48: virasto-oloja, valtion taloustoimin- :bamisesta. (La us. Laki- j.a tal. v ::lta) 31
49: taa, sotavahinkoja y. m. koskevia 2. Ryynänen y. m., lak. al. N :o 4: Ehdo-
50: laki- ja toivomusaloitteita. ·tus 1ai:ksi maru1aislkiuntain lkunnallis-
51: ihaililinnosta annetun rusetua"oon .muut-
52: 1. Lahdensuo y. m., ila;ik. al. N :o 3: E:hdo- trumisesta. (Laus. Lalki- ja tal. v:1ta) 34
53: tuiS ll,ailksi mwaila]slkuntain kunnallis- 3. KaijOilainen y. m., .Jak. al. N:o 5:
54: IV Sisällysluettelo.
55:
56:
57: Siv. Siv.
58: E•hdotThs l<ai•ksi tutlo- Ja omaisuus- attbo:losta sekä tvaltion vuan Ja toi-
59: sekä periDitö- ja laihjwverotuiksen toi- men halti:jain :työa<ja,sta . . . . . . . . . . 61
60: meen;panon 1yklkäämises•tä Inarin, 17. Pitkänen y, m., ftoiv. al. N:o 12: Vi-
61: En.ontelkiön, Utsj•oen ja Petsamon rasto-olojen YJkosin.Jrertaistuttamisesta &2
62: kunni1ssa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 18. Hänninen, ltoitv. al. N :o 13: Ra:j•an-
63: 4. Lehtokoski y. m., la.k:. al. N :o 6: Eh- taikaisten tekemien ryös,töretJkien •ai-
64: dotus •hiksi kansalkoululaitdmsen :Ims- .kaansaamien va.hin!kojen •lmrvaami-
65: tann.uslain 20 § :n lffiuuttamis•esta. . sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63
66: (La•us. Si.v :lt>a) . . . .. . .. . . . . . . . . . . . . 38 19. Kaijalainen y. m., toiv. a:l. N :o 14:
67: 5. Koponen y. m., lak. al N:o 7: Ehdo- Petsamon .säihikö1{y.s·ym.Jilks,en ratlkai-
68: tus ilailksi leimaver•olain 14 § :n muut- semisesta valti•on etua "Silmällä: pit.äen 64
69: trumisesta. (Lauts. .Siv :Jta) . . . . . . . . 39 20. Salo y. rn., toiv. al N :o 15: Valtion
70: 6. Tuomikoski y. m., laik. al. N :o 8: E,h- omistaman Pyrhälkosken tkäyttämis~stä
71: idotus laiksi !kerman j•a maidon kor- säfu!köVioitman s.yn•nytrt;ämiseen . . . . . . 66
72: :vi'klreista s.uorittetta.v•a;sta valimisteve- 21. Aallo-tSetälä y. rn., ltoiv. al. N :o 16:
73: rosta. (Laus. Maat. v :lta) . . . . . . . . 42 Kor1vaU'kisen antami:sesta maai lman- 1
74:
75:
76: 7. Jyske y. m., loalk. al. N:o 9: Ehdotus .s.odan a.Ukana ·erin·äisiä vahinkoja ikär-
77: lailksi 'pien.'"iljelij·äin sonninlpito'Yhty- sinei1le •annetun l:ain muutttamises·t•a 67
78: rni.Ue .ja -osuuslkunnille sekä kar- 22. Kuisma y. m., toiv. al. N:o 17: Vuo-
79: j antarkastmsylhdistylk.siUe annettatvien den 1918 itsenäisyys/taistelun j·oih-
80: valtion av,ustus:ten 'Perustei:ta !koslke- dosta syntyneiden vaihinllmjen [mrvaa-
81: van hi•n muuttamisesta. (Laus. mi<Ses,ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69
82: Maat. v:Ita) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44
83: 8. Tarkkanen y. m., toiv. al. N:o 3: Ko-
84: timaisen •paq,kinto-obligwtilotlainan ot-
85: tami.sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 B. Rahaasia-aloitteita, jotka koske-
86: 9. Korpisaari y. rn., toiv. al N:o 4: Ecri- vat määrärahojen osoittamista kulku-
87: näisten •valtion teollisu11slaitosten laitoksiin, terveydenhoitoon sekä ta-
88: muuttamis•esrta os·a)kjeyhtiöiksi . . . . . . 48 loudellisiin, sivistyksellisiin, sosiali-
89: 10. von FrenckeZl, ihemst. mot. N :o 5: siin y. m. tarkoituksiin.
90: Angående grundande av 'Staten•s
91: amort·eringsfond. (Lau.s. PanJktkiv:nta) Z)O 23. Helo y. m., rah. al. N:o 1: MääJrä-
92: 10. von Frenckell, toitv. al. N :o 5: Va•l- r:aJha•n os·oitt!IJIIIlis.esta omakoti.rah•aston
93: tion lkuolletm:sraihaston ,perustamisesta. vaihvi•stamiseks.i . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75
94: (Laus .PanJ{)kiw:1-ta) . . . . . . . . . . . . . . 52 24. Ryörnä, r•aih. al. N :o 2: Määrärahan
95: 1.1. Cajander y. rn., toi v. al. N :o 6: Py.sy- osoittamisesta Lapinlahden keskuslai-
96: ·väisen ta.lousneUiv,ost:on as·ei1:ttamisesta 54 toksen osastonlhoitaj•attarien ja lrubo-
97: 12. Riipinen y. rn., toiv. ai. N :o 7: Vero- rato:d'Oaipulaisen p.aJ!kkojen llmr.oi,t,t.a-
98: i:JThslainsääidäinnön muuttamisesta sel- ,miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77
99: .laiselks,i, että aiViOipuolisoita käsite1täi- 25. Reinikainen y. m.} ralh.. a1. N :o 3:
100: ·siin rverotulksessa eri ver·01velv•olli.sina 57 Määrärahan osoittaiiTlisesta Viipurin
101: dialkoni·ssalaito!k:se•n saira·alan raken-
102: 13. Kukkonen y. m., toiv. •al. N:o 8: Pe-
103: nustöiden Joppuunsa.attami.sta varten 78
104: rintö- Ja Iaihjaverolaissa i}menneiden
105: 26. Ryömä, r:alh. ·al. N :o 4: M.äärärahan
106: epäiko:htien poista,miseSita . . . . . . . . . . 58
107: •osoittam.Usesta Viipurin lääninsai.Jraa-
108: 14. Cajander y. m., Joi v. all. N :o 9: N.etto- 1an yihteyteen ra:kennetrt;ava.a sai.raan...
109: budd,etin :kä.ytäntöön otta,mises.ta val- ihoiotaj.atar·op•pi<l<as- ja sairaan:hoilt.wja-
110: tion liilketoiiiilinna•ssa . . . . . . . . . . . . . . 59 tarkotia 'var,ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79
111: 15. Pitkänen y. m., ·toitv. al. N :o 10: Vir- 27. Salo y. m., raih. al. N :o 5: :Määrärahan
112: rrmmieihisttön n~mittämisen ja vuas•sa osoittamisesta al ue:sairaalan raJkenta-
113: pysymisen .perusteiden muuttami- miseksi Säräisniemen pitäjäJän . . . . 80
114: ~sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 28. R,iipinen y. rn., ra.h. al. N :o 6: Määrä-
115: 16. Pitkänen y. rn., toirv . .al. N:o 11: Esi- rahan osoittaiiTlisesta v.alltion lrus:ten-
116: tyksen •antamis.es.ta laiiksi virastojen sairaa'lan rakentamista varten . . . . . . 81
117: Sisällysluettelo. V
118:
119: Siv. Sis.
120: 29. J anhonen, rah. al. N :o 7: Määrä- ccYlayn kristillis-~ teisikunna lJ:isen
121: raihan osoi1tta.misesta Ou1un diruk:onis- t.yJÖ'kesk·UJksen toiminnan avus,1Jamista
122: swkodin sairaaLan l•aajentamista var- tvarten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97
123: ten . . . . . . . ... . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . 82 41. Koivuranta y. m., rah. al. N :o 19:
124: 30. Jacobssan m. fl., ·fin. mot. N :o 8: An- Määräraham osoittamisesta v.a1tion
125: gående anvisande ruv anslag ,til:l ut- p.UJhelin1vei1:kon laaj.en tatmi.sta varten 99
126: v1dgnin@slkastnader för kommunala 42. Kilpi y. m., r.aJh. al. N :o 20: Määrä-
127: sjU:kihuset 1 ,Vasa . . . . . . . . . . . . . . . . 84 raihan osoittamisesta Ta.m:pereen ly-
128: 30. Jacobssan y. m., r.aih. aL N :o 8: 'Uää- seon uuden ta•1on r.akentami.sta var-
129: rärahan ·osoittamisesta Vaasan kun- 1 ten .............................. 10>1
130: na1lis,sairaallan ~laa\ientamisikuiStan 4'3. K oivumnta y. m., raih. al. N :o 21:
131: nuksia 'Varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85 ,Koroitetun määrärahan osoi ttami-
132: 3l. Nurmesniemi y. m., r.aih. al. N :o 9: sesta P.erä,poilljolan itäisen osan
133: iMäär ärahan osoi ttami•sesta ·pruhelin- kiertävää lkotitalomskou1ua •varten . . 102
134: j'Oihdon ralkentamiseksi Oulun ik·au- 44. Hänninen y.m., raih. al N:o 22:
135: pungista Hailuodon kirlkonkylij.än . . 86 Määrärahan •osoitta:.mi,sesta laintoilksi
136: 32. Kesti, rah. a1. N:o 10: Määrärahan niille itäisen rajaseudun ti1a11isilile,
137: p.soittami.sesta ~ustuiksiks.i tie- ja ·sill- joilta rajans.uJJkeminen .on tehnyrt
138: ,taraJmnnustiöitä vart.en . . . . . . . . . . . . 87 mahdottomaksi metsänmyynnin . . . . 104
139: 33. Cajander y. m., rah. al. N :o 11: MäJä- 45. Rantanen y. m., ralh. ·al. N :o 23:
140: rär•ahan osoHtami,sesta metsätieteelli- Määrärahan osoittamisesta huo!lma-
141: sen t·utikimuslaitoik•sen metsäJteknolo- ikorikoist•en hinain jaikami·seksi yksi-
142: gisen osaston yhden professorin, yth- tyiso,ppi·koulujen ikoUJlutalojen raken-
143: den assistentin ja ylhden a.puvirikaiE- tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105
144: j an p.a:llkikaamista vaden . . . . . . . . . . 88 46. Moilanen y. rn., raih. al. N:o 24:
145: 34. Ryömä, rruh. a1. N :o 12: Määrärahan M'ääräralhan os1oittamisesta ahelää-
146: o,soittamisesta Halilan j.a Patrum pa- 1ldi:rin asunno.n ja sairas.tuvan r.alken-
147: rantQilain vanlhemwien hoitajattarien <tamista tVarten La<va:ns·aarel1e . . . . . . 106
148: ipru1klk:ojen koroi,ttatmista var·ten . . . . 90 47. Hirvensalo y. m., ralh. al. N:o 25:
149: 35. Kulovaara y. m., mih. a1l. N:o 13: Mää- Määrärahan osoittami·sesta .puuta<va-
150: rärahan osoittamisesta Turun toisen rrulii!kettä lhal'joitta.vien, maamiesten
151: s.uomalaisen lyseon ralkennustyön ail- ·omistamien metsäyhtymien lainojen
152: :kamis,~ksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91 vcaka,uttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107
153: 36. Aalto y. m., ralh. a1. N :o 14: Määrä- 48. Hannula y.m., mh. ail. N:o 26: M·ää-
154: raihan osoi ttam:isesta ·töiden järjestä- räralhan osoittamisesita sillan rakenta-
155: miseksi työttömille . . . . . . . . . . . . . . 93 tmista 1varten Torniondoen yli Tor-
156: 37. Aalto y. m., raih. al. N :o 15: Määrä- ~nwn as·eman Ja Tornion /kaupungin
157: raihan osoititamisesta v•aruhuus- ja työ- välille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109
158: lkiyvyttömJ"Y'svalkuutuksen toteutta- 49. Hannula y. m., ra1h. al. N :o 27: ~~f11ä
159: mista vart.en . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94 rära;han o·soitta1misesta •maantien ra-
160: 38. Sarlin, E. m. fl., fin. mot. N :o 16: tkent·amis.ta varten T.ossavan lossilta
161: Amgående anvisande !W anslag för Koi.tvun asema•lile . . . . . . . . . . . . . . . . 110
162: byggnande av rtelefonl,edningar
163: sikärgårdstrakterna . . . . . . . . . . . . . . . . . 95 50. Tulcia y. m., ra:h. al. N :o 28: ?>Iäärä-
164: raihan osoi:ttamisesta maantien ra-
165: 38. Sarlin, E. y. m., ralh. a!l. N :o 16:
166: Määrärahan osoittamisesta puhelin- 'kentamista 1varten 'Tairpalsaarelta
167: Latppeenra>ntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111
168: j!oiht·oden r,aJkentrumista: •varten ·s•aa-
169: ristoiSeuduiUe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95 51. Korhonen y, rn., rah. al. N:o 29:
170: 39. Lahtela y. m., ra!h. •rul. N :o 17: Määr,ä- Määrärahan osoilttamisest.a Tervasal-
171: r.aihan osoittamisesta Kemijär•ven-- tmen siUan ralkentamista varten . . . . 112
172: Kuolajärven maantien tulvanalaisten 52. Salo y, m., rruh. al. N :o 30: ;Määrä-
173: al.ueiden ikoroittami•sta tvarten . . . . . . 96 rahan ·osoittamisesta sillan rakenta-
174: 40. Halonen, A. y. m. raiT1. al. N:o 18: misek,si Utajär·ven lossipailkalle Puo-
175: Määrärahan osoit>tami,S'esta Paul Ni- langan-Uta.järven maa•ntiellä 113
176: VI Sisällysluettelo.
177:
178: Siv. Siv.
179: 53. Junes y. m., rwh. ail. N :o 31: Määrä- osoittamiseS!ta maantien ra:kentamista
180: raihan osoi ttalffiis.estfr si11an rakenta- varten Kuolajä1wen kirkonkyläs·tä
181: mista vanten J•olmanputaan yli Tor-· Tuutij•är1veUe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1·33
182: nionjdkivarren maantiellä . . . . . . . . 114 65. Kaijalainen y. m., ralh. al N:o 43:
183: 54. Bryggari y. m., raih. al. N :o 32: 1Määrämhan ·osoitta:mises:ta erämaan-
184: Määrära1han os·oittrumiSiesta K•arstu- ltien ra:kentami,seksi Swv:ukos1ken kir-
185: ilan 1kir!kiolta Soinin ik:irkolle johta:van ko!lky.läs•tä Martin)k,ylään . . . . . . . . . . 134
186: maantien rak•ennustyön j•a·tkamista 66. Kaijalainen y. m., ra1h. al. N :o 44:
187: val"iten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1:1-5 :Määräralhan osoitrbami.ses.ta maantien
188: .55. Kesti, rwh. al. N:o 33: Määrärahan raikentamiselksi Sodankylän ,V aa:latj är-
189: osoittamisesta maantien rakenta- veltä J,eesiön kylään ..... ·'· ....... 136
190: mista va·rten ,M,whoksen •pitäj,än Ja !l7. Kaijalainen y. m., ra~h. al. N :o 45:
191: YJ.i'kiimingin .väliseltä ma•antielt.ä 0 u- Määrärahan osoittamisesta maan tien
192: lujoen 1pdhjoispuolta Utajärven \klurn- ra!kenta.mista varten Kittiiästä Enon-
193: nan Vaalankylään ................ H6 takiölle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 138
194: 56. Saarinen y. m., ra.h. a<l. N :o 34: 68. Kaijalpinen y. m., raih. al. N:o 46:
195: Määrärahan osoittamis•esta maanticu Määrärahan os:oit·tamis•esta maantien
196: .ralken:tamista •varten Aslkais.ten___,Meri rrukenta:mista var,ten PelJkosenn ie-
197: maslkun maarntieltä 1 Livonsaaren meltä Kair.a1aan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139
198: lkaTLtlta Teersa:lon llcylän rantaan .... 118 69. J~unes y. m., rath. al. N :o 47: ~fäärä~
199: 57. Jussila, rah. •a1. N :o 35: Mä,ärära;han raihan osoittamisesta· maamieskoulun
200: <Jsoittamisesta maantien rakenta- :perust•amista ~varten Peräpohjolaan .. 141
201: mista rvart•en Sieriläm los<sin ·ete1ä- 70. Pullinen y. m., rah. al. N :o 48:
202: pääs,tä !Kemijoen eteläipuoHa P·eikk,a- M:äärärruhan osoittrumisesta Vuoks·en
203: ilan lossille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12r1 'la:s,kua var·ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 142
204: 58. J acobsson m. fl., 1fin. mot. N :o 36: 7l. Nurmesniemi y. m., ralh ..a:l. N :o 49:
205: /Angående anvis.ande a.v anslag :för !Määräraha•n osoittamises·ta Py,häjoen
206: uppförande av fi.s,kiefyrar .......... 1·22 pel,kaamis·t.öiden ·a'1oittami·sta v.aDten 14·3
207: 58. J acobsson y. m., •rah. al. N :o 36: 72. Nurmesniemi y. m., ralli.. al. N:o 50:
208: Määräralhan osoi1ttamisesta ika,lastus- Määrärahan :osoittamisest~a Settij.uen
209: lois•tQjen ra:kentamista varte'n . . . . . . 124 .per,kaamistöiden a1a:ittami:s·ta v•arten 144
210: 59. Lahtela y. m., rath. al. N :o 37: Mää- 73. Kesti, ra:h. al. N:o 51: :Määrära·han
211: r ära;han os.oi>tta;mis·esta R'emij ärwen osoittamisesta pienviljelijäopiston pe-
212: kirlkoniky:län-Luusuan maantien ra- rustamiseksi Oulun lääniin ........ l45
213: ,kentrumista varten ................ 126 7 4. Eskola, H. y. m., rwh. a'l. N :o 52:
214: 60. Nikkanen y. m., rah. a,l. N:o 38: M·äärärwhan osoi•tt,amisesta ha~pa'lmr
215: lMääräralhan o.soittamis.es•ta yhdys- 'koisten lainojen antamista varten
216: radan ra'kenta;mista varten Hovin- Oulun •läänin meijereiille . . . . . . . . . . :146
217: maan a•s.emalta La'v•olan !kallltta Tam- 75. Setälä y. m., ralh. al. N :o 53: Määr:ä-
218: mrsuon aseman seuduille .......... 128 ~·aihan o·s.oitt,amises,ta pienrviljelys-
219: 61. Koivuranta y. m., ra:h. al. N:o 39: taloudellis,ten 'kurssien j ärj esltä:mi-
220: :M:ääräral1an osoiUam i·ses.ta Pellon 'ky- seksi ·pienvi~jelijäJjärjestöjen toim:it~
221: län ja ·Melta.wksen välirSen maantie- sijo.iile . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 148
222: rakennulksen [oppuunsaattamista var-
223: t.en .............................. 129
224: 76. Saarinen y. m., rarh. al. N :o 54:
225: Määrära:han osoittamirs•esta lisäa:vus-
226: 62. Eskola, V. y. m., rah. al. N :o 40:
227: itulkseiksi Turun Marttayhdi·sty!ksen
228: Määrär,aJhan osoittamisesta Jämsän-
229: ikotitalou:s1koulu11e . . . . . . . . . . . . . . . . 150
230: joen perka ustöiden aloi ttamisrta var-
231: ten .............................. 131 77. Kaskinen y.m., rruh. a'l. N:o 55:
232: 63. Perho y. m., rrult. a·l. N :o 41: Koroi- :Määrärruhan os·oittamisesta ,palkkion
233: tetun määräraihan osoittmnisesta maks!!__mista .var:ten sokerij•ll!Urilkka;an
234: Naantalin - Luonno111maan- ,Meri- vi,1jelijöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 152
235: mas'kun ma•antien parantamista 'Var- 78. Kallioniemi y. m., ralh. al. N :o 56:
236: ten ............................... 132 Määrärathan •orsoi,ttrumi,sesta J'Yväsky-
237: 64. Lahtela, ra•h. al. N:o 42: Määrärahan ]än ltal'Ouslkoulua varten . . . . . . . . . . 155
238: Sisällysluettelo. VII
239:
240: Siv. Siv.
241: 79. Pelclcala y. rn., ra•h. ·ail. N :o 57: Määrä- bumd nimiseLle liito:1le oppikirjain
242: r•a:han osoittamise·s.ta osuustoiminnal- j u•lkaisemiSit.a varten ruots·alais·ten
243: list·en ~urssien järjestäJmis•e!>Jsi J>ien- maan viloj elysi~oulujen tarp:ee'ksi . . . . 171
244: viljelijälii•t:ltojen toiiiDitsidoille . . . . . . 156 88. Ålce1'blom m. fl., fin. mot. N :o 66:
245: 80. Lphtela y. rn., ra:h. a;l. N :o 58: Määrä- .Angående anwi-sande a•v an,sla.g att
246: ra•harn osoitt.a:rnises•ta emällit~oulun .utgi vas .som l.ån för anläggande clln
247: jperusta:rnista var.ten Kemijärvelle . . 1-5•8 utvid~Pande a•v fis•klkonoserverion,gs-
248: 81. Huittinen y. rn., ra!h. al. N :o 59: anstalroer ....................... ·. 172
249: Määräraih•an osoittfrmisesta JmtitaJous- 88. Ålce1'blom m. fl., fin. mot. N :o 66:
250: kouilun perustamista var:ten Keski- Määrär.whan os:oi.ttamises,ta [ainoiksi
251: Karjalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 159 •kalansäilykelaitosten perustamis·ta tai
252: 82. Lahtela y. rn., ra;,h. an. N :o 60: ~Jää la•ajenotamista v.arten . . . . . . . . . . . . . . 174
253: ,räralhan osoittwmis•e.sta Suomen. Po- 89. Hirvensalo y. m., rah. aL N :o 67:
254: ronj alostusyihdi sty:kselle poronhoidon M·äärär•ahan 'Osoittamises•ta lainan an-
255: edistä.miseJk,si . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 161 tamis~ksi Suomen Karja'keslkusik.un-
256: 83. Hänninen y. rn., ra!h. al. N :o 61: naHe vientiteura·stamon ralkentamista
257: Määr·ärruhan osoittamisesta kalansii- varten .......................... 176
258: toslaito.ksen iplerustamiseksi iKi:tka- 90. Aattela y. m., raih. al N :o 68: Määrä-
259: joen Käy:län:lmskoon .............. 16:3 rahan osoibtamisesta Suo:rnen Työ-
260: 84. Pullinen y. rn., raJI. a1. '7" :o 62; väen Musii:kkiliitDn avustamis·e'ksi . . 177
261: ·Määrär-ahan osoitta.mi.~esta Karj.alan 91. J acobsson m. fl., .fin. omot. N :o 69:
262: .Martta:y:hdistysten :p.iirilii.ton talous- •Angåend•e anvisande a1v an.slag för
263: koulun avu'stami•seksi ............ 165 staotens över,tag.ande av de fem lägre
264: 85. Kaura y. rn., ra:h. al. N :o 63: Määrä- Masserna vid Kristinestads s•venska
265: raihan {)'soittami.ses.ta metsänihoito- samsawla .. 0 • 0 • 0 •• 0 179
266: •••••••••• 0 • 0 •
267:
268:
269:
270: yihdis·tyi~sien •tukemi.sta v.ariten . . . . ,166
271: 86. Hä7clcinen y. m., raih. al. N:o 64: 9L J acobsson y. m., rah. al N :o 69:
272: Määrära:ha.n oSioi·ttamisesta lisäavus- Määräraiban osoi.tta.misesta Kristii-
273: ·tu'ks-eksi .Suomalaiselle •MarttaJiitolle 168 nanikaua:mngin ruotsalaisen ~nhteis
274: 87. von B01·n rn. 'fl., fin. mot. N:o 65: koUJlun viiden alemman 1noi1mn ot.ta-
275: Ang1ående anvi&ande av a•nslag åt mis-eksi valtioon ihouostaan . . . . . . . . . . 1&1
276: Svensika Lantbru'IDssällsika.pens 1 Fin- 92. Lahtela y. m., ra,h. a~. N :o 70: Määrä-
277: land F<år•bll'nd för .utgivande av läro- ralhan os.oi ttamis.esta Kemijärven Y'h-
278: böcker ,för landets sven;;ika jor·d:bruk·s- teisikouJ.un ~oulutalon ralkennus•a·vus-
279: .&k•olors beho·v . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 170 jtufkseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 188
280: o.-,
281: 0 •. von Bo1·n y. m., raih. al. N :o 65: 93. Ryömä y. m., rah. ul. N :o 71: Määrä-
282: Määrärahan osoittalcis•esta Svensika rahan osoittamisesta :Suomal•aisen
283: Lant:brulkssä]hka.pens i Finland För- Oopperan avustamis.eksi . . . . . . . . . . 1.85
284:
285:
286: V. Pankkivaliokunta.
287: Säästöpankkilakia ja osuuskauppojen 2. Ko1'pisaari y. m., :to]v. al. N :o 18:
288: säästökassoja koskevia laki- ja toivo- OoSunskaup:pojen säästökassain toi-
289: mnsaloitteita. minnan s·äännöste:lemise.stä . . . . .. . . . 206
290: 1. Pilppula y. m., Jak. al.. N :o 10: Eh-
291: dotus sääSitöpanklkilaiksi . . . . . . . . . . 191
292:
293:
294: VI. Talousvaliokunta.
295: Kieltolakia, alkoholilainsäädäntöä, Elhdotus lai1ksi mfrl<l.a·sjuomien te:hdas-
296: alkoholistihuoltoa ja sairaaloita kos- :maisesta vaJmi1S1tll'k.sesta . . . . . . . . . . 213
297: kevia laki- ja toivom~saloitteita. 1. von F1'enclcell m. fl., lag :mot N :o 13:
298: För.slag tilllag om fahri·ksmässig tiohl-
299: 1. von F1'enclcell y. m., lak. al. N :o 13: ver~ming av omaltdryclker .......... 213
300: VIII Sisällysluettelo.
301:
302:
303: Siv. Siv.
304: 2. von Born m. fl., :hemst. mot. N :o 25: 3. Byynänen y. m., toirv. al. :N :o 26:
305: Angående förbudslagens ersättande •Koti:ma isten marj.~- ja hedc lmävii-
306: med ·en res.trilkrtiv al:koho,Uag<stiftning, nicn tohdasmaisesta 1·almi·stU:ksesta
307: som bäittre än totalförbudet vore ja tkaup[laan ·1-aJsikemises.ta . . . . . . . . 225
308: äJgna.d att ·höja folikny!kter>heten. . . 221 4. Voionmaa y. m., t.oiv. a.J. N :o 27:
309: 2. von Born y. m., toiv. aL N:o 25: 1Etsity;l{isen an:ta.misesta rlaiiksi. a:llroho-
310: Kieltolain :korva•amises•ta alkollrolin il~stihuollosta - . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 227
311: !käyttöä rajoittavalla lainsäädännöllä, o. Hannula y. m., toiv. al. N:o 28:
312: jOtka paremmin kuin kieltolaki 10ilisi IVailtion saira•alan rakentrumisesta Ke-
313: omiaa:n edistämään lkansanraittiutta 223 .mii:n ............................ 2SS
314:
315:
316:
317:
318: VII. I~aki- ja talousvaliokunta.
319: Köyhäinhoitoa, irtolaisia, kuntain 5. Vehkaoja y. m., toirv. al. N:o 21a:
320: hallintoa y. m. koskevia laki- ja toi- Maanomistajien .vap.auttamisesta rau-
321: vomusaloitteita. tatiealueen ait.aamis·ra.situll~sesta . . . . 242
322: 1. Sarlin, B. JJ. m., la;k. nl. N :o 1l: 6. Päivänsalo y. m., <toiv. aL N :o 22:
323: Elhdotus lai!IDsi lkö(Yihäinhoitolain 50 'Esityllmen antaJmisesta i rtol·ais1ai.IDsi 24 3
324: ja 56 § :n muuttamis·esrta ......... . 233 7. V aionmaa y. m., iloi:v. al. N :o 23:
325: '2. Sarlin, B. y. m,., toiv. al. N:o 19: Uudesta irtdlaislainsäädännöstä . . . . 244
326: Kuntain thuoltovelvolHsuuden täyttä- 8. J ern, ·hemst. mot. N :o 24: Ang.ående
327: misestä j·ohtuv·ain ikor,vaus,saa•tavain lagstiftning om förvaltningen av
328: elatusvelvo,llisiJta taikaisin saami;:;en ihJ'!samfä1lig:heter . . . . . . . . . . . . . . . . . . 245
329: turvarumisesta ................... . 238 8. J ern, toi:v. a1. N :o 24: KYJläY'hteis-
330: 3. Kesti, toiv. al. N:o 29: Mantltaali- :kuntien hallimtoa Jms.'lmvasrta lain-
331: 'kuntalaitolksen lo,pettamisesta ja S·en sålädännöstä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 246
332: te:htävien :siirtämisestä kunniille .... 240 9. Ailio, toi:v. al. N :o 29: ~taJalaisikun-
333: 4. Nurmesniemi y. m., toirv. ·al. N:o 21: tain ikou,luihaJllinnon tk·eskittämises•tä.
334: Maalais'kun tien :kunnallisverorasi tuk- (Laus. :Si!v:Ha) .................. 247
335: sen tasaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24:1.
336:
337:
338:
339:
340: VIII. Sivistysvaliokunta.
341: Kansakouluja, lastenhuoltoa, koti- Valtion op:p~1aitolksen perustami.ses·ta
342: taloutta, elokuvia y. m. koskevia laki- niitä !henkilöit•ä 'V'arten, jo1Jk,a val-
343: ja toivomusaloitteita. mistuvat eri toimiin lastenihuollon
344: ala:lla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 215 7
345: :1.. llaga rn. fl., lagmot. N :o 15: Förslag 3. Oksanen y. rn., toirv. al. N :o 31:
346: till lag angående ändring av 9 § i Kotitalouden talousti.et.een ja puu-
347: [ag.en den :1.8 <maj 1923 om grunderna tarhatieteen o,pettajavirkojen perus-
348: för folkskoleväsendets organisation .. 253 tamisesta yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . 258
349: 1. H aga y. m., laik. al. N :o 15: Ehdotm 4. Oksanen y. m., toi v. a:l. N :o 32:
350: laiksi 'kansa!k:oulutoimen järjestys- Opetu·selOikuv.ayihdistYJkS·en toiminnan
351: muodon •perusteista :18 päivänä tou- tulkami.sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2<60
352: kokuuta 1923 annetun lain 9 § :n 5. Ailio y. m., rtoi1v. al. N :o 33: Häaneen
353: muuttamisesta .................. . ;:>--
354: •.A);] vanhan linnan jättämi.sestä •his-
355: 2. Pärssinen y. rn., :t.oiv. al. N :o 30: toriallis~ksi muistomerkiksi. . . . . . . . 263
356: Sisällysluettelo. IX
357:
358: IX. Maatalousvaliokunta.
359: Siv. Siv.
360: Asutustoimintaa ja pienviljelystä, 11. Jern m. fil., hemst. mot. N;o 43:
361: viljantuotantoa ja karjataloutta, ka- Ang1ående imförand<e ·ruv inmalnings.-
362: lastusta, maatalousopetusta y. m. kos- tv·å·ng [!!V in:hemsik rå:g ............ 288
363: kevia laki- ja toivomusaloitteita. 11. Jern y. m., toiv. a<l. N:o 43: KrO!ti-
364: .1. Lahtela y . .m., walk. aJ. N :o 12: E<ll'dlo- mais<en rukiin jauhatuspallmn !käy-
365: tus ~ailksi K~emid,ärcven kwnn!I!Sl*t ole- tä:ntöönottamiseiS,ta . . . . . . . . . . . . . . . . 290
366: van n. lk. ,K,ir,klkiomäenik.anlka,an ja sitä 12. Ruotsalainen y. m., ·toi,v. al. N :o 44:
367: varten .:moitetun 1metsämaan tila:'ks,i K~otirmaisen lleiepi1vil<jatuzytannon tur-
368: muodost!lJmisesta da !I!SukkaiHe ~uo vaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 292
369: vuttamisesta. (Laus. V.alt. v:[ta) .. 269 13. Cajander y. m., ooiv. rul. N :o 45:
370: :2. Hirvensalo y. m., toiv. al. N :o 34: Trar:peellisten tonttien varaamisesta
371: rKerm'an ja m.ai<don lkor.vilkllreiden ·v,al- !ko.r!keimman <maa- ja me·tsät.alous-
372: mistulksen, maa,hantuonnin ja ka:u- otpetu'kse.n tar,peita ·varten. (Larus.
373: :pan kieltäJmiiSestä . . . . . . . . . . . . . . . . 27'1 rSiv:1ta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29:5
374: .3. Lahtela y, m., ·toi!V. al. N :o 35: 14. Sillanpää y, m., <toi<v. al. N :o 46:
375: N~alLtion a:v,ustmJkses·ta meijerien ra- Va~l tion ~talouskou;lun perustamisesta
376: lkentami<sta <v•arten Po<hjois..Suomeen 272 Hffisirukiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 296
377: 4. Setälä y. m., toi v. al. N :o 36: 15. Kesti, :t·oi<v. a:l. N:o 47: Esity>ksen
378: [Laidunmaan ihan'klkimisesta ,paJklk:o- ianttamis·esta maata:lousne.UJvonnan ikes-
379: ~UJ:!:astuJlJJsaHa pirenvil<jrelmiHe ja itse- <kittämistä tar,koittavabi lailksi . . . . 297
380: näi,sty;neil<le ,mäJkitUipa-aluei1le . . . . . . 27·3 16. Kesti, toi.v. all. N :o 48: E:si<ty;!ksen
381: .5. Cajander y, m., <toicv. .al. N :o 37: <an trumisesta laiiksi lkawpurillden, lk·a.UIP-
382: Suomen Kabstaja:järjestöjen ikeskus- paiLoiden y. rm. YJh<dyslk,un•tien omis-
383: :liiton apurahan !koroit~tamisesta . . . . 2.74 tamien tilo:jen alueil~a ole!Vien
384: tl. Perheentupa y. m., toiv. ru. N:o 38: vuokra-alueiden itsrenäistytltämi8estä 298
385: Toimenpiteistä Varsinais-Suomen 17. Kesti, toiv. al. N:o 49: ·P~s<yvän ·pien-
386: saariston <k·alasta>javäJestön .taloude]li- viljelysraJhaston :mu<odostami·sesta . . 299
387: 'sen <asaman lkolhottrumis·eks·i ........ 27,6 18. Huuhtanen y. m., toi<v. aJ.. N :o 50:
388: '7. Pyy y. m., rtoiv. al. N:o 39: Tut- Toimenrpi·teis tä ,perunaj a uh:oteo1liS1Uu-
389: !kimuksen <toimittamiseSita <tuotannol- den ailkaans,aami<se.ksi . . . . . . . . . . . . . . 300
390: ,Ji.sten osuusli~kkeiden ihuolk,eaikorilooi- 19. Kaskinen y. m., toiv. !1!1. N:o 51:
391: sen luoton tarn)eesta . . . . . . . . . . . . . . 277 !Ja~uJh:amalttoman vehnän ja verhnä-
392: .8. Saarinen y. m., .toiv. rul. N :o 40: tuottreid<en tUIJli,suhteen järjestämi-
393: H uoilreakorlllJoisen 1uoton h.an'kikirmi- sestä ............................ 301
394: sesta nii!lle .pi<envirlrjelijöilJe, jrot'ka 20. Kesti, toi!v. al. N :o 52: E·sit~ksen
395: 1ovat ottaneet suorittaaJkseen !Vuokra- an tami•sesta aaiiksi margariinin v·al-
396: 'a1ueensa lun!I!Situsihinnan suoraan <misteverosta .. .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 303
397: maanomista!jaUe . . . . . . . . . . . . . . . . . . 280 2:1.. Cajander y. m., toi<v. a:l. N :o 53:
398: 9. J anhonen y. m., toiv. al. N :o 41: :Ma•a<ta[oushaWli:tu:ksen kala talroudelli-
399: Kalanhautomolhuoneen ja hoitajan sen ltutJki<mustoimiston siir<tämi,sestä
400: .rusunnon rakentami·s·esta Krujaanin yliopiston maata1ous·-:mets:li!tieteelli-
401: Ämmäk!o.slken ven<esrulkuun ....... . 282 seen tiedekuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . 304
402: 10. J ern m. fl., ihemsrt. mot N :o 42: 22. Cajander y. m., toiv. aL N :o 54:
403: Angående <tillsättande ,a;v en !kom- .Ky;menlaa!kson ·tulvava!hinkr()ljen ravus-
404: mitte för utredande av möjlighe- tus,määrän Jisä·ämisestä . . . . . . . . . . . . 306
405: terna för smörexprortens upphjäl- 23. Cajander y. m., toiv. al. N :o 55:
406: .parnde ........................... . 284 K•,Ylmi,j.oen <p:erlkaus'UYJÖn toteu ttami-
407: 10. Jern y. m., ,toi<v. aJ.. N:o 42: sesta n:I:YÖs'kin varaJtyönä . . . . . . . . . . 308
408: Komitean wsettamisesta .v:oin vien- 24. Lahtela y, m., .t,oiv. al. N:o 56:
409: nin edistämismahdollisuuksien ~tut- Toime!ljpiteistä Kemijär~v·en tul:vien
410: ikimistn varten .................. . 286 rajoittami<sekr>i .. .. . . . . . . . . . . . . . . . . 310
411:
412:
413: :2
414: X Sisällysluettelo.
415:
416: Srv. Siv.
417: 25. Kesti, ,toiv. aJ. N:o 57: A;,utus!Jmmi- 28. Pekkala y. m., toiv. al. N :o 60:
418: tean töiden kiirehtimisestä j'a uudis- ILisämaan lhanlk'kimiJsest!li vrupaa~ehtoi
419: raiv.aus~a\ha;ston 'perustamisesta .... 311 ·suuden tiet>ä Eian pieniVI'e ti1oine . . 31<1}
420: 26. Pekkala y. m., ~toi1v. al. N :o 58: 29. Pekkala y. m., ~toiv. al. N :o 61:
421: 'Dut'kimuJk,s,en toimi~ttamisesrt.a '"'uo!kra- Valtion metsämaiden vuoikra-alueiden
422: a1ueiden lunastami,svaat]mulksi,en haltijain 'Oi,keuttamisest•a [uopumaan
423: e.päämisen syistä ................ . 312 tiloi.l,laan ol.evist!li aiiVIOip:uista . . . . . . 316
424: 27. Kesti, toi,v. al. N :o 59: E~sitYJ'k.s,en 30. Kesti, ~toiv. at N :o 62: Päätilo-
425: antamisesta laiksi ~pienviljelijäin lai- j.en 'Vuokraajain itsenäilst.ytJtämi-
426: dunosuuskunni~sta ................ . 313 sestä. (Laus. Prv :lta)) . . . . . . . . . . . . 317
427:
428:
429:
430: X. Työväenasiainvaliokunta.
431: 1. Sillanpää y. m., torv. ~al. N :o 63:
432: E'lä!klkeenmuotoisen la;psia vus,tuksen
433: a'ntamisesta 'välhäJv.araisille ~äideille . . 321
434:
435:
436:
437: XI. Puolustusasiainvaliokunta.
438: Asevelvollisuutta ja suojeluskuntia F<är.slag tilil lag ang1ående värup~ikti-
439: koskevia laki- ja toivomusaloitteita. ges användande i civilt aribete. . . . . . 327
440: 1. Åhlström y. m., lak. al. N :o 16: 2. Kesti, toiv. al. N:o 64: A•seveJv.ol-
441: Eihidotus lai!kså asevelvollisten käy•t- lisuusajan lyihentämisestä ja suoje-
442: täJmisestä sivii•lityössä ............. 327 1usikmntia koskevan lainsäädännön
443: 1. Åhlström, m. fl., lagmot. N :o 16: lmuuttami,sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 330
444:
445:
446:
447: XII. Kulkulaitosvaliokunta.
448: Rautateitä y. m. koskevia toivomus- ·Iästä eteläJän Hämeenlinnan-Hii:hi-
449: aloitteita. mäen radalle 343
450: 1. Kaura y. m., toiv. al. N:o 65: Rauta- 6. Vesterinen y. m., boiv. al. N :o 70:
451: tien ra!kent8Jmisesta Helsingistä Tu- Rautatien rakentamisesta RiihiJmäen
452: run---ffoijalan ja Tmn!Pereen-Porin asemailita J~wslkylän kautta ·Haaipa-
453: ratojen poilkki Suupohjan radalle . . 337 järven as·ema11le .................. 345
454: 2. Aaltonen y. m., toi v. al. N :o 66: 7. Kovanen y. m., toiv. al. N:o 71:
455: Turun-Riihimäen rautatien raJken- R,autatien raJlmntwmis,esta .Tyvä:sikry-
456: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 338 lästä ,Suolruhden tai U.ura~sten pitä-
457: 3. Pilppula y. m., toiv. al. N :o 67: Rau- jän kautta Haap.ajär,ven asemalle .. 348
458: t,atien rakentamisesta Uudestakau- 8. Kalliokoski y. m., toiv. al. N :o 72:
459: pungista Peipoill'jan asemaHe . . . . . . 339 (~o;klkollan--\Suol<ahden rautatien ra-
460: 4. Pojanluoma y. m., toirv. al. N :o 68: :kentamiseSita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 350
461: Rautatien raken:tamis•esta Lie1ahden· 9. Niukkanen y. m., toiv. al. N:o 73: ·
462: wsemalta Kyröskosken, Parikanon ja Viipurin--<Pa.wklkolan radan jatkami-
463: J,alaSijärve.n pit·äjien lbutta Seinä- sesita 'M:yll<ypellon asemalle . . . . . . . . 351
464: j!Oen asema[]e . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 340 10. Hiltunen y. m., toi~v. a<l. N:o 74:
465: 5. Myllymäki y. m., to~v. al. N:o 69: Varkauden-Viinijärveen radan ra-
466: Rautatien ra•kentamisesta J;yväsik~'- ·kentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 352
467: Sisällysluettelo. XI
468:
469: Siv. Siv.
470: 11. Pennanen y. m., .to}v. all. N :o 75: suunnan Vt~ala-Kitka-Kemijärvi
471: Rauta tien r.a:kent,amis·es·ta Joensuusta tutki:mises.ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 363
472: Il01mantsiin ...................... 354 21. Eskola, H. y. m., ·toiv. a:l. N :o 85:
473: 12. Leppälä y. m., toiv. al. N :o 76: Rautatien rakentamisesta Lapin ase-
474: 8uistwmon-Ilomantsin radan r·aken- malta .Pa•a-vo1an y. m. kuntain !ka-utta
475: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 355 Vaalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 364
476: 13. Leppälä y. m., ·toi:v. al. N :o 77: 22. Hänninen y. m., toiv. al. N :o 86:
477: Rautatien ralkenta:mis•esta Pitkäran- Oulun - Kuusamon - Paanajär:ven
478: nasta 1Salmiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 356 rautatien ralkent!llmisesta . . . . . . . . . . 368
479: 14. Annala y. m., toiv. al. N:o 78: 23. J anhonen y. m., toiv. a.I. N :o 87:
480: Rautatien r.alkientami.ses·ta Seinäjoelta Rautatien rallmntamisesta Kontio-
481: tai !La,pua:J.ta Alatpitkään tai Siilin- mäen a:sema.lta Ri:stijär.ven, Hyryn-
482: jär;velle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 357 sa.Jimen, Suomussalmen ja Taiva1kos-
483: 15. Vehkaoja y. m., toiv. al. N :o 79: tken !kautta Paanajärvelle . . . . . . . . . . 369
484: Ra·utati~n Vaa·sa-Härmä-Kuopio- 24. Koivuranta y. m., toi v. al. N :o 88:
485: Outolkrumpu ralkentamisesta . . . . . . . . 358 K1ulusjoen - Pos:iojärven-Paanajär-
486: 16. Junes y. m., rtoiv. a•L N:o 80: Tor- ven rautatien ralkentamises.ta . . . . . . 375
487: nionjoki:varr.en r•a.utatien jatikami- 25. Heikkinen y. m., toiv. al. N :o 89:
488: ls·es•ta Kaulinrannalta P~lloon . . . . . . 359 Raut·atien ra!kentrumisesta Outolkum-
489: 1.7. Lohi, toiv. a'l. N :o 81: Iin-Kuusa- mun radalta Savon radalle Ala•pitJkän
490: mon radan rakentamisesta . . . . . . . . 360 tai :Siilinjärven a;semalle . . . . . . . . . . 377
491: 18. Kivioja y. m., toiv. al. N :o 82: 26. J anhonen, toi v. at N :o 90: Maantie-
492: Ra-utatien rakenta-misesta Ylivieskan silla•n ralkentamis~sta Ristijärvellä
493: asemalta RyöPiPään merisatamaan .. 361 Koirasa•lmen yJi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 378
494: 19. Nurmesniemi y. m., toiv. al N:o 83: 27. Perheentupa y. m., toiv. al. N :o 91:
495: Rautatien raJkentamisesta Haapajär- Saari,Sfton asujamiston etujen var-
496: veltä Vaalaan~ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 362 teenottamisesta ~aiVJojen t~vilii.Jken
497: 20. Salo y. m., toiv. al. N:o 84: Ra·ta- neväyliä •a,vattaessa ja yiläpidettäessä 379
498: j
499: j
500: j
501: j
502: j
503: j
504: j
505: j
506: j
507: j
508: j
509: j
510: j
511: j
512: j
513: j
514: TOISET
515: •• ••
516: VALTIOPAIVAT
517: 19 3 0
518:
519: LIITTEET
520: 1
521: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTY
522: LAKIALOITE
523:
524:
525:
526:
527: HELSINKI 1930
528: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
529: Valtiopäiväjärjestystä koskeva lakialoite.
530: 5
531:
532: 1,1. - Lagmot. N:o 1.
533:
534:
535:
536:
537: von. Born: Förslag tiU lag om ändrad lydelse av 6 och
538: 13 §§ 1·iksdagsordningen.
539:
540:
541: 'rill Riksdagen.
542:
543: De till den nu pågående riksdagen vi- från mer eller mindre ovidkommande poli--
544: lande lagförslagen angäende ändring av tiska motiv. En lagstiftning i syfte att
545: riksdagsordningen och vallagen kunna definitivt förhindra kommunisterna att ut-
546: knappast anses i djupare mening motsvara öva inflytande p'å rikets angelägenheter
547: lagstiftarens rättsuppfattning eller utgöra borde under sådana förhållanden kunna
548: ett fullvärdigt uttryck för vad rätt och ställas in på betydligt längre sikt och icke
549: sanning bjuda. De tillkommo i tiden så- på tillgodoseende blott av ett stundens
550: som resultat av en dels från utomparla- krav. Den borde alltså nu kunna ordnas
551: mentariskt håll, dels från regeringens sida på ett annat, med vanliga rätts- och lag-
552: utövad stark påtryckning på den lagstif- stiftningsprinciper mera överensstämmande
553: tande församlingen, något som självfallet sätt och sålunda enklast lösas i en rikt-
554: under förhandenvarande förhållanden icke ning, som i huvudsa:k motsvarade den, som
555: underlät att göra sin verkan. Hela denna vid senaste riksdag allmänt ansågs såsom
556: lagstiftnings- och rättsfråga gjordes vid den enda riktiga och naturliga, ehuru den
557: den föregående riksdagen till en rent poli- då av politiska bevekelsegrunder övergavs.
558: tisk fråga, vars avgörande helt dikterades De vilande lagförslagens godkännande bör
559: av hänsyn till regeringens vara och det då icke få göras till en politisk ambitionssak,
560: rådande inrepolitiska läget i landet. som icke både kunde och borde vika för
561: Nu synas emellertid förhållaridena vara ett annat mera tillfredsställande och be-
562: uti icke ringa grad förändrade. Det mål, tryggande, samma syfte lika väl tillgodo-
563: som ifrågavarande lagstiftning uppställt seende lagförslag, som i samförstånd och
564: för sig, kommunisternas omedelbara av- endräkt omedelbart kunde föras igenom.
565: lägsnande från riksdagen, har redan på Emot de vilande lagförslagen måste ur
566: annat sätt de facto förverkligats. Det skäl, lagstiftningssynpunkt främst anmärkas
567: som anförts för denna lagstiftnings god- följande:
568: tagande just uti den av de vilande lagför- För det första gälla dessa lagförslag en-
569: slagen angivna formen, nämligen behovet dast valbarheten (för kommunisterna), icke
570: av snabba åtgärder och medel, som hastigt däremot rösträtten, och skilja sålunda å1
571: förde till målet, borde sålunda knappast dessa två begrepp på ett sätt, som ickP
572: vidare kunna åberopas. Man borde ockstl. är lyckligt och ändamålsenligt, liksom det
573: ha anledning att nu överhuvudtaget bc" är främmande och nytt för hela vårt val-
574: döma hela denna fråga betydligt lugnarc system.
575: oeh. mera sakligt än förut, med bortseendr För det andra låta de avgörandet an
576: 6 1,1. - Valtiopäiväjärjestyksen 6 ja 13 §:n muuttaminen.
577:
578: gående förlusten av denna medborgerliga sådana för vår rättsordning främmande
579: rätt, valbarheten, ske genom myndigheter och vår rättsuppfattning stötande grund-
580: och på ett sätt, som icke erbjuder tillräck- satser. De vilande lagförslagen komma,
581: liga förutsättningar för ett rättvist bedö- ifall de antagas, att framstå mer eller
582: mande av en sådan fråga, synnerligast som mindre som en utväxt på vår lagstift-
583: avgörandet i regel kommer att träffas utan ning. Vi böra därför hellre nu i vår
584: att den skyldige ens höres. Och dock är kamp mot kommunismen söka trygga oss
585: det en urgammal grundsats i vår rätt, att tili ett system, som naturligare ansluter sig
586: ingen må dömas ohörd. Man bör även till den nuvarande lagstiftningen och utan
587: komma ihåg, att den, som enligt lagför- svårighet låter sig passas in däri, på samma
588: slagen berövas sin valbarhet, faktiskt där- gång som det lika effektivt, ja, kanske
589: med, i första hand alltså av centralnämn- effektivare förverkligar syftemålet med
590: den, förklaras saker till riksförrädisk verk- våra strävanden. Det synes alltså nödigt
591: samhet, ett brott, som i allmän:het ansetts och befogat, att ännu en gång - huru
592: så allvarsamt och invecklat, att icke ens fåfängt det än kan förefalla - göra ett
593: vanlig underrätt varit berättigad att därom försök att länka denna omstridda lagstift-
594: döma, utan dess handläggning alltid skett ning in i rätta gängor. Det är icke för
595: vid hovrätt såsom första instans. att trotsa en vitt utbredd mäktig opinion,
596: För det tredje är även det en synner- som en framställning i detta avseende nu
597: ligen betänklig omständighet, att, ehuru göres, utan det är endast för att, i känslan
598: vallagen i övrigt tillåter rättelse av inläm- av att både plikt och rätt så bjuda, intili
599: nad kandidatlista, t. ex. om någon däri det sista och till dess kampen för denna
600: upptagen person ej befinnes valbar, sådant rättssak såsom hopplös måste uppges, söka
601: likväl icke enligt lagförslagen skulle få öppenhålla möjligheterna för ett sådant av-
602: ske, då kandidat frånkännes valbarhet på görande, som enligt min djupa övertygelse
603: grund av riksfientlighet, utan bleve följ- dock vore det bästa och riktigaste och vär-
604: den härav alltid den, att hela kandidat- digaste för vårt land och vårt folk. I
605: listan ohjälpligt kasserades, utan att heller denna avsikt och i den förvissning, att
606: tid då vidare funnes för inlämnande av ny enighet på denna linje skall kunna i riks-
607: kandidatlista. Detta komme att inträffa dagen ernås, om blott riksdagen, med rege-
608: även i sådana fall, där god tro på val- ringens goda minne, ville slå in på denna
609: männens sida förelegat och de alltså icke fullt framkomliga och tili målet ledande
610: cns haft anledning att misstänka en upp- väg, tillåter jag mig vördsamt för riksda-
611: ställd kandidats oduglighet. På detta sätt gen föreslå,
612: komme de emellertid genom ett för dem
613: kanske alldeles oväntat beslut från val- att Riksdagen, samtidigt som rege-
614: myndigheternas sida att gå miste om sin ringens proposition angående änd-
615: rätt att framföra egna kandidater, vilket ring av 11 kap. strafflagen i hu-
616: i många fall kunde ställa sig i hög grad vudsak godkännes, ville i stället för
617: oskäligt. de vilande lagförslagen angående
618: Det kan icke vara önskligt och riktigt, ändring av riksdagsordningen och
619: att i lag, än mindre i grundlag - varom vallagen antaga följande föt·slag till
620: ju i detta fall även är fråga - fastslås
621: 1,1. - von Born. 7
622:
623:
624: Lag
625: om ändrad lydelse av 6 och 13 §§ riksdagsordningen.
626:
627: I enlighet med riksdagens beslut, tillkommet i den ordning 67 § i riksdagsordnin-
628: gen av den 13 januari 1928 stadgar, skola 6 och 13 §§ i sagda riksdagsordning er-
629: hålla följande ändrade lydelse:
630:
631: 6 §. följd inträder dock icke för brott, som be-
632: V alberättigad är envar finsk medborgare, gåtts före utgången av år 1918.
633: såväl man som kvinna, som före valåret
634: fyllt tjugufyra år. 13 §.
635: Valrätt tillkommer likväl icke: (Mom. 1 liksom i nuvarande lag).
636: l).,--7) (liksom i nuvarande lag); Även utan riksdagens samtycke må riks-
637: 8) den, som dömts för i 11 eller 12 kap. • justitieombudsman ställa riksdags-
638: dagens
639: strafflagen omförmält brott, ända till ut- man under tilltal för yttrade åsikter eller
640: gången av det sjätte kalenderåret efter det, ådagalagt förhållande i riksdagen, för så
641: då han avtjänat det ådömda huvudstraffet; vitt sådant innefattar brott enligt 11 eller
642: så ock den, som står under tilltal för här 12 §§ strafflagen. Dylik åtalsrätt vare
643: nämnt brott. I denna punkt avsedd på- l]kväl förfallen, om icke åtal följt inom en
644: månad efter det brottet begåtts.
645:
646:
647: Helsingfors, den 3 november 1930.
648:
649: Ernst von Born.
650: 8
651:
652: I,t. - Lak. al. N:o 1. Suomennos.
653:
654:
655:
656:
657: von Born: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 6 Ja
658: 13 § :n muuttamisesta.
659:
660:
661: E d u s k u n n a ll e.
662:
663: Nykyisille valtiopäiville lepäämään jää- enemmän tai vähemmän asiaankuulumat-
664: neiden lakiehdotusten valtiopäiväjärjesvk- tomia poliittisia syitä. Lainsäädäntö, jonika
665: sen ja vaalilain muuttamisesta voidaan tarkoituksena on lopullisesti ehkäistä kom-
666: tuskin katsoa syvemmässä mielessä vastaa- munistien vaikutus valtakunnan asioihin,
667: van lainsäätäjän oikeuskäsitystä tai täysin pitäisi näissä oloissa voida muodostaa pi-
668: arvokkaasti ilmaisevan, mitä oikeus ja to- temmälle tähtääväksi eikä vain y'htä hetken
669: tuus vaativat. Ne syntyivät aikoinaan vaatimusta tyydyttäväksi. Se pitäisi siis
670: tuloksena lainsäätäjäkuntaa kohtaan osaksi nyt voida järjestää toisella, tavallisten oi-
671: ulkoparlamentaariselta taholta, osaksi hal- keus- ja lainsäädäntöperiaatteiden kanssa
672: lituksen puolelta harjoitetusta voimak- enemmän sopusoinnussa olevalla tavalla ja
673: ilmasta painostuksesta, milkä silloisissa siten yksinkertaisimmin ratkaista suuntaan,
674: oloissa tietenkään ei ollut tekemättä vaiku- mi'kä 'pääasiassa vastaisi sitä, jota viime
675: tu:staan. Koko tämä lainsäädäntö- ja oi- valtiopäivillä yleisesti pidettiin ainoana
676: keuskysymys tehtiin viime valtiopäivillä oikeana ja luonnomsena, vaikkakin se sil-
677: puhtaasti vaitiolliseksi kysymykseksi, jonka loin poliittisista syistä hylättiin. Lepäävien
678: ratkaisun kokonaan määräsivät hallituksen lakiehdotusten hyväksymistä ei pidä saada
679: säilyminen ja silloin maassa vallinnut sisä- tehdä vaitiolliseksi kunnianarkuusasiaksi,
680: poliittinen tilanne. josta ei voitaisi eikä tulisi luopua toisen
681: Nyt näyttävät olot kuitenkin olevan var- tyydyttävämmän ja turvaavamman, samaan
682: sm suuressa määrässä muuttuneet. Se päämäärään yhtä hyvin vievän lakielhdotU'k-
683: päämäärä, johon kysymyksessä olevalla sen hyväksi, joka yhteisymmärryksessä ja
684: lainsäädännöllä pyrittiin, kommunistien vii- sovussa viipymättä voitaisiin saada aje-
685: pymätön poista;minen eduskunnasta, on jo tuksi läpi.
686: toisella tavalla tosiasiallisesti saavutettu. Lepäämä:ssä olevia lakiehdotuksia vastaan
687: Niihin syihin, jotka esitettiin tämän lain- täytyy lainsäädäntönäkökannalta ensi si-
688: säädännön hyväksymisen puolesta juuri le- jassa tehdä seuraavat muistutukset:
689: päämässä ,olevien lakiehdotusten ilmaise- Ensiksikin koskevat nämä lakiehdotukset
690: massa muodossa, nimittäin nupeiden toi- yksistään (kommunistien) vaalikelpoisuutta,
691: menpiteiden ja pikaisesti päämäärään vie- mutta eivät sitävastoin äänioikeutta, ja ne
692: vien keinojen tarpeeseen, pitäisi siten tus- eroittavat siis nämä kaksi käsitettä tavalla,
693: kin enää voida vedota. Pitäisi myöskin olla mikä ei ole onnellinen eikä tar'koitu!ksen-
694: aihetta nyt yleensä arvostella koko tätä ky- mukainen, samalla kuin se on vierasta ja
695: symystä melkoista rauhallisemmin ja asial- uutta koko meidän vaalijärjestelmällemme.
696: lisemmin kuin ennen, ottamatta huomioon Toiseksi jättävät ne tämän kansalais-
697: 1,1. - von Born. 9
698:
699: oikeuden, vaalikelpoisuuden, menettämisen josta tässä tapauksessa myöskin on kysy-
700: sellaisen viranomaisen ja sellaisella tavalla mys -vahvistetaan sellaisia oikeusjärjestys-
701: ratkaistavaksi, mikä ei tarjoa riittäviä tämme vastaan sotivia periaatteita. Lepää-
702: edellytyksiä tällaisen kysymyksen oikeuden- mässä olevat lakiehdotukset tulevat, jos ne
703: mukaisesta ratkaisusta, varsinkin kun rat- hyväksytään, olemaan enemmän tai vähem-
704: kaisu säännönmukaisesti tapahtuu syyllistä män ikäänkuin kasvannaisia lainsäädännös-
705: edes kuulematta. Ja kuiterrkin on oikeu- sämme. Meidän täytyy sen vuoksi mie-
706: temme ikivanha perussääntö, .että ketään luummin taistelussamme kommunismia vas-
707: älköön kuuleniatta tuomittako. On myös- taan nyt koettaa turvautua järjestelmään,
708: kin muistettava, että se, jolta lakiehdo- joka luonnollisemmin liittyy nykyiseen
709: tusten mukaan riistetään vaalikelpoisuu:s, lainsäädäntöön ja on vaikeuksitta siihen
710: tosiasiallisesti sen kautta, ensi 'kädessä siis sovitettavissa, samalla kuin se yhtä tehok-
711: keskuslautakunnan taholta, julistetaan 'SYY- kaasti, ehkäpä tehokkaamminkin, toteuttaa
712: pääksi valtiopetokselliseen toimintaan, ri- pyrkimystemme päämäärät. Näyttää sen-
713: kokseen, jota yleensä on pidetty niin va- vuoksi tarpeelliselta ja aiheelliselta vielä
714: kavana ja monimutkaisena, ettei edes tavaHi- kerran miten turhalta se voikin
715: nen alioikeus ole Dllut oikeutettu siitä tuo- tuntua - tehdä yritys tämän kiistanalai-
716: mitsemaan, vaan sen käsittely on aina tapah- sen lainsäädännön johtamiseksi oikeisiin
717: tunut hovioikeudessa ensimmäisenä oikeus- uomiin. Tätä tarkoittavaa esitystä ei nyt
718: asteena. tehdä haluten uhmata laajalle levinnyttä
719: Kolmanneksi on sekin erittäin arvelut- mwhtavaa mielipidettä, vaan vain jotta koe-
720: tava seikka, että, vaikka vaalilalki muuten tettaisiin, tuntien että sekä velvollisuus että
721: sallii oikaisun tekemisen jätettyyn ehdo- oikeus sitä vaativat, viimeiseen saakka ja
722: kaslistaan, esim. jos jonkun siihen otetun siksi, kunnes taistelusta tämän oikean
723: henkilön havaitaan olevan vailla vaalikel- asian puolesta täytyy toivottomana luopua,
724: poisuutta, se ei lakiehdotusten mukaan kui- pitää avoinna mahdollisuudet sellaiseen rat-
725: tenkaan saisi tapahtua, milloin ehdokkaalta kaisuun, joka minun syvän vakaumukseni
726: on riistetty vaalikelpoisuus valtakunnan- mukaan kuitenkin olisi paras ja oikein ja
727: vastaisen toiminnan vuoksi, vaan olisi tästä maallemme ja kansallemme arvokkain.
728: aina seurauksena se, että koko ehdokaslista Tässä tarkoituksessa ja siinä vakaumuk-
729: auttamattomasti hylätään, vaikka silloin sessa, että yksimielisyys tällä linjalla voi-
730: ei myöskään enää Dle aikaa uuden ehdokas- daan eduskunnassa saavuttaa, jos vain
731: listan jättämiseen. Näin tapahtuisi myös- eduskunta, hallituksen suostumuksella, ha-
732: kin sellaisissa tapauksissa, jolloin valitsi- luaisi astua tälle täysin varmalle ja pää-
733: jat ovat olleet hyvässä uskossa eikä heillä määrään johtavalle tielle, rohkenen kun-
734: siis edes ole ollut aihetta epäillä asetetun nioittaen eduskunnalle ehdottaa,
735: ehdokkaan vaalikelpoisuutta. Tällä tavoin
736: he kuitenkin joutuisivat vaaliviranomaisten että Eduskunta, samalla kuin hal-
737: heille kenties aivan odottamattoman pää- lituksen esitys rikoslain 11 luvun
738: töksen kautta menettämään oikeutensa muuttamisesta .pääasiassa hyväksy-
739: asettaa omia ehdokkaita, mikä monessa ta- tään, tahtoisi valtiopäiväjärjestyksen
740: pauksessa saattaisi olla suuressa määrässä ja vaalilain muuttamista koskevien,
741: lrohtuutonta. lepäämässä olevien lakiehdotusten
742: Ei saata olla suotavaa eikä oikein, että asemesta hyväksyä seuraavan laki-
743: laissa, vielä vähemmän perustuslaissa - ehdotuksen:
744:
745:
746: 2
747: 10 I,1. - Valtiopäiväjärjestyksen 6 ja 13 § :n muuttaminen.
748:
749:
750: Laki
751: valtiopäiväjärjestyksen 6 ja 13 § :n muuttamisesta.
752:
753: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 13 päivänä tammikuuta 19'28 an-
754: netun valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan sanotun valtio-
755: päiväjärjestyksen 6 ja 13 § näin kuuluviksi:
756:
757: 6 §. musta ei kuitenkaan ole rikoksesta, joka on
758: Vaalioikeutettu on jokainen Suomen tehty ennen vuoden 1918 loppua.
759: kansalainen, sekä mies että nainen, joka
760: ennen vaalivuotta on täyttänyt neljäkol- 13 §.
761: matta vuotta. (Mom. 1 niinkuin nykyisessä laissa).
762: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin: Eduskunnan suostumuksettakin asetta-
763: 1)-7) (niinkuin nykyisessä laissa); koon eduskunnan oikeusasiamies edustajan
764: 8) se, joka on tuomittu rikoslain 11 tai syytteeseen tämän eduskunnassa lausumien
765: 12 luvussa mainitusta rikoksesta, aina mielipiteiden tai noudattaman menettelyn
766: kuudennen kalenterivuoden loppuun siitä tähden, mikäli sellainen sisältää rikoslain
767: lukien, kuin hän on kärsinyt tuomitun 11 tai 12 luvussa mainitun rikoksen. Syyt-
768: päärangaistuksen; niinikään se, joka on teeseenpano-oikeus olkoon kuitenkin rauen-
769: syytteenalaisena tässä mainitusta rikok- nut, jos syytettä ei ole nostettu yhden
770: sesta. Tässä kohdassa tarkoitettua seuraa- kuukauden kuluessa rikoksen tekemisestä.
771:
772:
773: Helsingissä, marraskuun 3 päivänä 1930.
774:
775: Ernst von Born.
776: TOISET
777: •• ••
778: VALTIOPAIVAT
779: 19 3 0
780:
781: LIITTEET
782: II
783: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI· JA
784: TOIVOMUSALOITTEET
785:
786:
787:
788:
789: HELSINKI 1930
790: VALTLONEUVOSTON KIRJAPAINO
791: ···l
792: Rikos-, kielto- ja painovapauslakia koskevia laki- ja
793: toivomusaloitteita.
794: 15
795:
796: II,t. - Lak. al. N :o 2.
797:
798:
799:
800:
801: Lohi y. m.: Ehdotus laiksi rikoslain 38 luvun 10 §:n
802: muuttamisesta.
803:
804:
805: E d u s k u n n a ll e.
806:
807: Korkokysymys on nykyisen taloudellisen omierukin muodostumista. Runsaan rahan-
808: pulakauden vallitessa muodostunut talous- lkysynnän vallitessa IVOivat pan!kit toistai-
809: elämämme !kehityksen jarrwksi. Tuotannol- seksi siirtää lk:ustannuksensa lainaajien 'kan-
810: linen toiminta kärsii lamakauden tuotta- nettavaksi, jotka joutuvat täten kohtuutto-
811: masta hintojen laskusta. Tasapainon ai- man koron rasittamiiksi.
812: llmansaamiseksi täytyisi tuotantokustannuk- Maamme on kymmenen vuotta nyt kokeil-
813: set saada aLenemaan. Siinä on kumminkin lut vapaalla korolla. Kysynnän ja tarjon-
814: yhtenä vaikuttavana esteenä .ny;kyään vallit- nan laki on saanut olla määrääjänä. Koke-
815: seva kohtuuttoman lkovkea korkokanta. mus ei ole lohdullinen. Pääomasta köyhässä
816: Tosin ovat ra:halaitoksemme seurat.en hi- maassa on tämä vapaus pysyttänyt jatku-
817: taasti Suomen Parukin dislkonttokoron las- vasti korot niin korkeina, että ainakaan maa-
818: lkua alentaneet viime aikoina ottolainaus- talous ei ole vauriotta jaksanut niitä kantaa.
819: korkojaan, mutta antolainauskorot näyttävät Ja nykyään tuntuvat sen raskaat vaikutuk-
820: pysytuelevän melkein muuttumattomina. set myöskin muun tuotannollisen elämän
821: Täten korkomarginaali eräissä tapauksissa ·aloilla. Käytännössä peritään sellaisiakin
822: on yhä suurennut talouselämän vahingoksi. !korkoja, jotka on katsottava kuuluvan kis-
823: Entistä alhaisempi hintataso vaatii, kuten ikonnan piiriin.
824: jo huomautimme, tuotantokustannusten su- Mutta kun voimassa oleva laki ei ed!es
825: pistamista. Tälffiä olisi otettava huomioon määrittelee, mikä luetaan kiskomiseksi, niin
826: myöskin rahalaitoksien, niin hyvin korkoa nä.yttää olevan tarpeellista ottaa siitä lakiin
827: ottaessaan kuin omiin menoihinsa nähden. yksityiskohtainen määritelmä. Se vaJkiin-
828: Nykyinen järj.estelmä, jolloin kiLpailevat nuttaisi myöskin samalla korot kohtuullisiin
829: pankit pystyttävät haarakonttoreja kaik- määriin ja .edistäisi talouselämän eheyttä-
830: kialle, tulee kansallemme liian kalliiksi. mistä.
831: Sellaisillakin paikkakunnilla, joissa paikal- Rikoslain .38 luvun 10 § :ssä määrätään
832: linen osuuskassa tai säästöpankki voisi hy- rangaistus kiskomisesta, mutta lienee se
833: vin paikallisen rahanvaihdon välittää, on käytännössä j·äänyt jokseenkin kuolleeksi
834: nyt useitakin ikau,ppapanikiki,en haarakont- 1kirj aimelksi. ,
835: toreja. V elanannossa tapahtuvan kiskomisen kä-
836: Tällainen kehitys on vahingoksi kansan- site samoirukuin kiskomisen ikäsite yleensä
837: taloudelle. Pan"kkien 'keskeinen, kulutuskus- on vaihdellut suuresti eri aikoina. Mitä
838: tannuiksia lisäävä rajaton kilpajuoksu tulee ·Suomen oikeuteen tulee, niin kiellettiin 1734
839: ehkäisemään lopuksi pankkien omien pää- vuoden lain kauppakaaren 9 luvun 6 § :ssä
840: 16 Il,l. - Rikoslain 38 lnvun 10 § :n muuttaminen.
841:
842: rangaistuksen uhalla ottamasta suurempaa ovat käsitteet tästä: sangen erilaiset. Lainan-
843: 'k011koa 'kuin kuusi sadalta vuodessa. Kesä- antajat ja lainanotta,jat katsov·at eri kan-
844: \kuun 6 päivänä 1883 annetussa asetuksessa Ilwlta asiaa ja oilkeusviranoma~temme tul-
845: julistettiin korum Vaillaaksi kaikissa määrä- kinnasta jää riippuvaksi, sikäli kuin asia
846: ajaksi tehdyissä velanautosopimuksissa kun niiden tutkittavaksi tulee, milloin he katso-
847: tuo aika oli ·enintä:än ythdeiksän kuukautt~JA, vat perityn korvauksen ilmeisesti olevan
848: mutta muuten jäi määräys ko~keimmasta epäsuhteessa siihen etuun mitä lainanantaja
849: sallitUJSta korosta edelleen voimaan. Uutta on antanut.
850: rikoslakia säädettäessä ot•ettiin !ki,skomista T.ällainen iharkinta voi j(Jhtaa kumminkin
851: ~osikevat rangaistusmääräykset rikoslakiin. sangen erilaisiin tulkintoihin. ·Tuomioistui-
852: Sen 38 luvun 10 § :ssä säädettiin rangaistus mien käsiteltäviksi tulevat tosin sangen har-
853: muun muassa sille, joka sellaisesta velan- voin koronkiskomista koskevat asiat, mutta
854: annosta, josta ei saanut ottaa enempää kuin yleisesti tunnetaan, että yks:ityist~en ikeinot-
855: määrätyn vuotuisen koron, 10li toimitus:p.alk- 'telijoiden ohella .eräät pankit1kin perivät
856: 'kioksi tai muuten ottanut tai edUJStanut it- lk01htuuUomia hyvitY'ksiä lain,aamisbaan v·a-
857: selle•en kortkeamman koron, kuin minkä laki Toista. ·Tämä on sitä va1itettwvwmpaa kun
858: sallii. Tämä rikoslain säännös oli voimassa näitä ilmiöitä o01l havaittavissa jo säästö-
859: toukokuun 15 päivään 1920 saakka, jolloin 'Panlkikienkin keskuudessa, ;naikika v'ar.sinai-
860: Suomessa korko la'sikettiin vwpaaksi. Sanot- set ikor•ollkirSiko.misrikokset O'Vat luonnollisesti
861: tuna päivänä annetussa laissa muutettiin löydettävissä yksityisten klei11ottelijain jou-
862: rikoslain 38 luvun 10 § muun muassa siten, 1ktosta, missä ne lienevät hyvinkin tavallisia.
863: että ikoronkiskomisesta r.ang.aistiin sitä, joka Se.ntähiden näyttää tar'koitU!ksenmukaiselta
864: !käyvän koron yli toimituspalkikiona tai lais1sa määritellä korkein raja, minkä lainam·-
865: muuten otti tai edusti itiSelleen tai toiselle antaja saa ottaa hyvitystä ja korkoa tahi
866: ain1eellista etua, jalka oli huomatta;nassa epä- edustaa it,selleen muuta etua lainaamistaan
867: suhtees8a siihen, mitä 'hän oli 'ant.anut tai vamista. K:un maan raihamarkkinat vo]vat
868: myöntänyt. .Sittemmin, 17 .päivänä helmi- !kumminkin suuresti vaihdella, niin ei näytä
869: kuuta 19:23 annetUf\Sa laissa, muutettiin ·ri- maihdolliselta ~ainakaan nykyis1ssä oloissa
870: koslain .edellämainittu !kohta siten, että se mää,rätä t-ätä .rajaa kiinteäksi.
871: luottolkiskonnan ohella :tuli käsittämään Koska .SuOIIDen Pankilla maan setelipank-
872: myös niin sanotun ·esinekiskonnan. kina on suurimmat mahdolli,suudet wrvioida
873: Kuten edel1äsanotusta selviää, on kortko ·,kulloinkin maan raihamarkikinoita, j.oiden
874: Suomen voimassa oleVJan oikeuden mukaan 'perusteella se myös määrää oman disikontto-
875: vapaa. Kiskomisesta rangaistaan !kuitenkin korkollsa, niin näyttää tall'koituksenmukai-
876: sitä, joka, käyttämällä hyväikiseen toisen pu- selta 'asettaa korkein lainauskol1ko riippu-
877: laa, ymmärtämättömyyttä tai kevytmieli- v.aksi .Suomen Panikin 1kulloirr:tkin voimassa
878: syyttä, varallisuutta koskevalla välipuheella olevasta alimmasta diskonttokmosta.
879: tai sen J~htJeydessä on ottanut tahi itselleen Tällainen maan rahama~kikinoiden mu-
880: tai toiselle edustanut aineellista etua, joka kainen :koron ,määrittely poistaisi kaiken
881: on ilmeisessä e.päsuhteessa siihen, mitä hän 'epä:v,armuuden lainkäytössä ja palauttaisi
882: on antanut trui myöntänyt. Rangaistavaksi keskinä]sen 1uot,tamUiksen lainaUJSliikkeeseem.
883: joutuu täten myö,s se, jorka nyt mainituin nä:hden. Kun ko11ko vaihtelisi myös täten
884: ta;noin on 'toiselta kiSJkonut korkoa. joustwvasti l'!ahwmarkkino1dlen mukaan, niin
885: Kun laissa ei ole kumminkaan minikä:än- 'näyttäisi se antavan ·riittävät takeet siitä,
886: laista määritelmää siitä, mikä luetaan ran- että käyvät korot pysyisivät täten sopusoin-
887: g,aistu'ksen alaiseksi koronlkiskomiseksi, niin nussa maan t.aJ.ouselämän k3Jl18Sa.
888: 11,1. - Lohi y. m. 17
889:
890: Kuten edel1ä on huomautettu oli vuosien sain maarin joustavan. Kun kummin-
891: 1883 ja 19·20 v.älisenä aikarua, jolloin kor- kin talletuskorko täytyy saada alene-
892: kein sallittu korko pitempiaikaisista lai- maan :Jmikkialla ainakin alimman Suomen
893: n<lista <lli '6 prosenttia, täydellinen ikovko- Panikin diskouttakoron tasalle tahi sen ala-
894: vapaus 9 kuukautta lyhemmi,stä lainoista. poolelle, niin näyttäisi että jos lainanan-
895: Tällainen rajoittelu asetti kumminkin vek- nossa on oikeus ottaa korkoa korkeintaan
896: selipanikit kokona1an eri asemaan, joten sel- 3% yli Suomen Pankin alimman diskontto-
897: lainen luokittelu ei n.äytä mahdolliselta. koron, niin takaisi se pankeille sekä säästö-
898: · Lyhempiaik,ainen lainaus tuottaa tosin ja lainausliikettä harjoittaville kassoille
899: lainnnantajille enempi huolta, mutta kun kohtuullisen korvauksen menojensa peittä-
900: vekselilainoista peritään korko etukiiteen, miseen.
901: joka tuo pankeille vissin edun, niin ei näytä Mitä tätä ennen armettuihin lainomin tu-
902: olevan syytä lainsäädännöllä ryhtyä tämän lee, niin ei lain muutos lu<lnnollisesti voi
903: asian yhteydessä määrittelemään millään. niiden juoksu-aikana muuttaa ennen tehtyä
904: tavalla eri lainausmuotojen suhteita toi- sopimusta,. joten ne laim.at ovat niitä pää-
905: siinsa, koska pankit itse voivat parhaiten tettäessä voimassa olleen lain alaiset.
906: määrättyjen rajojen puitteissa ne suhteet Samoin eivät myöskään .Suomen Pankin
907: määritellä. diskonUokoron muutokset laina-ajan kes-
908: Mitä koron korkeimpaan rajaan tulee, täessä voi ilman eri sopimusta muuttaa lai-
909: niin ehdotamme, ·että rikoslain 38 luvun nausko:vkoa, sillä esityksen tarkoitus on
910: 10 §:ään otettaisiin selvä määräys siitä, saada määritellylksi se ikorlrein korkomäärä
911: inikä vekselinannossa katsotaan kiskomi- lainaa annettaessa, jonka ylittäminen kat-
912: seksi. Tämän rajan oikeudenmukainen sotaan lkisikomiseiksi.
913: määrääminen on luonnollisesti vaikea, Edelläsanottuun viitaten esitämme,
914: kun lainausehdot ja niistä annettavat
915: vakuudet voivat olla hyvin erilaisia. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
916: Sentähden täytyy lainauskoron olla. jos- van lakiehdotuksen:
917:
918:
919:
920:
921: Laki
922: rikoslain 38 luvun 10 § :n muuttamisesta.
923:
924: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muu teta.run täten rikoslain 38 luvun 10 § näin
925: kuuluvaksi:
926:
927: 10 §. 'kiskomis•esta salkoUa tahi van:keudella kor-
928: Joka, käyt.tämällä !hyväksensä toisen pu- keintaan kahdeksi vuodeksi.
929: laa, ymmärtämättömyyttä tai kevytmieili- Jos kiskomista iharjoi.tetaan ammattimai-
930: syyttä, varallisuutta koskevalla välipuheella sesti tai tavanomaisesti taihl. jos asianhaarat
931: tahi sen yhteydessä on ottanut tahi itselleen muuten ovat erittäin raskauttavat, olkoon
932: tai toiselle edThs.tanut aineellista etua, joka rangaistus vähintään viisikymmentä päivä-
933: on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän samkoa tai vankeutta.
934: on antanut tai myöntänyt, rangaistakoon · 8ama olkoon laki, jos joku hyväksensä
935:
936: 3
937: 18 11,1. - Rikoslain 38 lnvun 10 § :n muuttaminen.
938:
939: käyttää tai luovuttaa saamisen, jonka hän otettu tai edustettu vuotuinen korkomäärä
940: on saanut, tietäen sen kiskomisen kautta on enOOJ.män kuin 3 prosenttia suurempi
941: syntyneeksi. Suomen Pankin samaan aikaan velaksian-
942: Kiskomiseksi katsottakoon, jos velaksi- nossa ottamaa alinta diskonttokorkoa.
943: annossa .toimit~palkkiOiksi tai muuten
944:
945:
946: Hels]ngissä, 30 päivänä lokakuuta 1930.
947:
948: K. A. Lohi. P. Ruotsalainen.
949: Jalo Lahdensuo. Eero Nurmesniemi.
950: Matti Pitkänen. Kalle Kämäräinen.
951: Vihtori Vesterinen. J oh. Korhonen.
952: T. A. Janhonen. 0. P. Rissanen.
953: Uuno Hannula. Anton Suurkonka.
954: Kaapro Huittinen. Hannes Eskola.
955: Heikki Vehkaoja. S. Salo.
956: Janne Koivuranta. 0. Kontio.
957: E. M. Tarkkanen. Antti Kukkonen.
958: Juhani Leppälä. Lauri Kaijalainen.
959: Vilho H. Kivioja. M. 0. Lahtela.
960: Viljami Kalliokoski. J. Emil Lampinen.
961: V. Huuhtanen. Kaarlo Hänninen.
962: J. Kauranen. L. 0. Hirvensalo.
963: W. Kirveskoski.
964: 19
965:
966: 11,2. - Lak. al. N:o 14.
967:
968:
969:
970:
971: Lohi y. m.: Ehdotukset laiksi lisäyksestä rikoslain 1 lukuun
972: ja saman lain 38 luvun 12, 14, 15 ja 16 §:n muuttami-
973: 'Sesta, laiksi kieltolain 14 ja 15 b §:n muuttamisesta,
974: sekä laiksi tullisäännön 161 "§ muuttamisesta ja lisäyk-
975: sestä sanottuun tullisääntöön.
976:
977:
978: E d u s k u n n a ll e.
979:
980: Tämän vuoden ensimmäisille valtiopäi- jetuksen ehkäisemiseksi. Kun esitys ei ehti-
981: ville annettiin hallituksen esitys lisäyksestä nyt tulla eduskunnassa käsitellyksi ja kun
982: rikoslain 1 lukuun ja saman lain 3-8 luvun on epävarmaa, tuleeko nykyinen hallitus
983: 12, 14, 15 ja 16 §:n muuttamisesta, kielto- jatkamaan edellisen hallituksen pyrkimyk-
984: lain 14 ja 15 b §:n muuttamisesta, sekä tul- siä mainitunlaisen, erittäin tärkeänä pitä-
985: lisäännön 161 § :n muuttamisesta ja lisäyk- mämme lainsäädännön aikaansaamiseksi,
986: sestä sanottuun tullisääntöön (HaHituksen saamme kunnioittaen ehdottaa,
987: esitys N :o 35). Suunnitellun lainsäädännön
988: tarkoituksena oli tehostaa valtion toimen- että Eduskunta hyväksyisi näin
989: piteitä ja eritoten vasta perustetun meri- kuuluvat lakiehdotukset:
990: vartiolaitoksen toimintaa alkoholin salakul-
991:
992:
993: Laki
994: lisäyksestä rikoslain 1 lukuun ja saman lain 38 luvun 12, 14, 15 ja 16 § :n
995: muuttamisesta.
996: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään täten rikoslain 1 lukuun uus1 3 a § ja
997: muutetaan saman lain 38 luvun 12, 14, 15 ja 16 § näin kuuluviksi:
998:
999: 1 luku. ministeri on harkinnut oikeaksi määrätä
1000: syytteen täällä nostettavaksi. Rangaistaviin
1001: 3 a §. tekoihin nähden, joita Suomen ulkopuolella
1002: Henkilö, joka aavalla merellä Suomen puolin tai toisin on tehty alusta tarkastet-
1003: ulkopuolella on tehnyt teon, joka käsittää taessa tai takavarikoitaessa tahi muuten tul-
1004: salakuljetuksen yrittämistä tai rangais- livalvontaa suoritettaessa, olkoon sama laki.
1005: tavaa edistämistä, tuomittakoon, vaikkei Mitä tässä on sanottu, on vastaavasti nou-
1006: Suomen lakia 1 ja 2 § :n mukaan olisi te- datettava, kun on kysymys vain omaisuu-
1007: koon sovellettava, Suomen tuomioistuimessa den julistamisesta menetetyksi edellämaini-
1008: ja Suomen lain mukaan, milloin sisäasiain- tun tullirikoksen johdosta.
1009: 20 II,2. - Kieltolain valvonnan tehostaminen.
1010:
1011: Antaessaan määräyksen syytteen nosta- omistajaa enintään kolmellakymmenellä päi-
1012: misesta ja sittemmin asiaa oikeudessa kä- väsakolla.
1013: siteltäessä voi sisäasiainministeri määrätä, 15 §.
1014: mitä vaatimuksia asiassa saadaan esittää. Tullimaksun kavaltamisesta tahi sen yrit-
1015: tämisestä, salakuljetuksesta tahi sen yrittä-
1016: 38 luku. misestä, salakuljetuksen rangaistavasta edis-
1017: 12 §. tämisestä, niin myös 13 § :ssä mainituissa
1018: Joka luvattomasti maahan tuo tai yrit- tapauksissa, tuomittakoon myös tavara
1019: tää tuoda taikka maasta vie tai yrittää viedä astiaineen ja päällyksineen menetetyksi.
1020: tavaraa, minkä tuonti tahi vienti on kiel- Sama olkoon laki kuljetusneuvoista, juh-
1021: letty, rangaistakoon salakuljetuksesta vähin- dasta ja aluksesta, joiden pääasiallisena
1022: tään viidelläkymmenellä päiväsakolla taikka kuormana tahi lastina tavara oli tai joita
1023: vankeudella vähintään kahdeksi kuukau- oli käytetty pääasiallisesti tullimaksun ka-
1024: deksi. Sama olkoon laki, jos joku aavalla valtamista tai salakuljetuksen harjoitta-
1025: merellä Suomen tullirajan ulkopuolella te- mista tahi vihneksimainitun rikoksen ran-
1026: kee itsensä syypääksi salakuljetuksen ilmei- gaistavaa edistämistä taikka näin maahan
1027: seen edistämiseen tekemällä mahdolliseksi tuodun tavaran kuljettamista tarkoittavaan
1028: tällaisen tavaran aluksesta purkamisen tul- matkaan, jos omistaja oli rikokseen osalli-
1029: lirajan ulkopuolella ja kuljettamisen mai- nen tai 14 § :n mukaan rangaistava.
1030: hin. Jos nyt mainittua omaisuutta jo on siir-
1031: Jos tavaran arvo ja määrä on vähäinen tynyt toiselle tahi hukattu taikka jos kul-
1032: tai jos asianhaarat muuten ovat erittäin jetusneuvojen, juhdan tahi aluksen omista-
1033: lieventävät, olkoon rangaistus sakkoa. jaa ei 1 momentin mukaan voida tuomita
1034: niitä menettämään, olkoon vastaavan omai-
1035: 14 §. suuren asemesta sen arvo menetetty.
1036: Jos tullimaksua kavallettaessa tai sitä
1037: yritettäessä, tavaraa salakuljetettaessa tai 16 §.
1038: sitä yritettäessä, teossa, joka käsittää sala- Jos luvattomasti maahan tuotavaksi
1039: kuljetuksen rangaistavaa edistämistä, taikka aiottu, luvattomasti maahan tuotu, maassa
1040: maahan tullimaksua kavaltaen tuodun tahi kuljetettu, hankittu tai käytetty tavara on
1041: salakuljetetun tavaran kuljetuksessa, käyte- erityisen alkoholilainsäädännön alaista al-
1042: tään kuljetusneuvoja, juhtaa tai alusta, koholipitoista ainetta, olkoon tämän luvun
1043: joiden omistaja ei ole rikokseen osallinen, 12, 13, 14 ja 15 § :n säännösten sijasta
1044: mutta on antanut ne käytettäväksi, vaikka voimassa, mitä erityisessä alkoholilainsää-
1045: hänellä oli syytä varoa niitä käytettävän dännössä on siinä suhteessa säädetty.
1046: sellaisen rikoksen tekemiseen, rangaistakoon
1047:
1048:
1049:
1050: Laki
1051: kieltolain 14 ja 15 b § :n muuttamisesta.
1052:
1053: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten kieltolain 14 ja 15 b § näin
1054: kuuluviksi:
1055:
1056: 14 §. alkoholipitoista ainetta tahi sitä yrittää,
1057: Joka luvattomasti maahan tuo tai tuottaa rangaistakoon salakuljetuksesta ensi ker-
1058: I1,2. - Lohi y. m. 21
1059:
1060: ralla vähintään sadalla päiväsakolla tai van- edellä on sanottu, pysyttelee aavalla me-
1061: keudella vähintään kolmeksi kuukaudeksi rellä Suomen aluevesien ulkopuolella olo-
1062: sekä rikoksen uusiintuessa vankeudella vä- suhteiden ollessa sellaiset, että tarkoituk-
1063: hintään neljäksi kuukaudeksi. Sama olkoon sena on katsottava olevan tällaisen aineen
1064: laki päälliköstä ulkomaalta tulevalla aluk- luvattoman maahantuonnin edistäminen.
1065: sella, joka tavataan Suomen aluevesillä ja
1066: jonka muonavarastossa tai lastissa on 15 b §.
1067: tuontikiellon alaista alkoholipitoista ainetta Jos alkoholipitoista ainetta salakuljetet-
1068: enemmän, kuin on katsottava tarvittavan taessa tai sitä yritettäessä, tällaisen aineen
1069: aluksen laivaväen ja sen matkustajien tar- salakuljetuksen rangaistavassa edistämisessä
1070: peisiin, ellei selvitetä, että alus on todelli- taikka luvattomassa kuljetuksessa käytetään
1071: sen hädän pakottamana tullut Suomen alue- kuljetusneuvoja, juhtaa tai alusta, joiden
1072: vesille ja että se on seurannut tavallista omistaja ei ole rikokseen osallinen, mutta
1073: kauppakulkutietä lastauspaikasta maara- on antanut ne käytettäväksi, vaikka hä-
1074: paikkaan, matkalla tarpeettomasti pysähty- nellä oli syytä varoa niitä käytettävän sel-
1075: mättä. laisen rikoksen tekemiseen, rangaistakoon
1076: Mitä tässä on sanottu on vastaavasti omistajaa enintään kolmellakymmenellä päi-
1077: sovellettava, milloin alus, jonka lastissa on väsakolla.
1078: alkoholipitoista ainetta siinä määrin kuin
1079:
1080:
1081:
1082: Laki
1083: tullisäännön 161 § :n muuttamisesta ja lisäyksestä sanottuun tullisääntöön.
1084:
1085: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten joulukuun 30 päivänä 1887 an-
1086: netun tullisäännön 161 § ja lisätään sanottuun tullisääntöön 177 a §.
1087:
1088: Tttllirikokset ja laillinen tuomioistuin niitä on, jos rikos on tehty jossakin tullipiirissä,
1089: ja eräitä muita rikoksia koskevissa sen kaupungin raastuvanoikeus, missä pii-
1090: asioissa. rin tullikamari on, sekä, jos rikos on tehty
1091: paikkakunnalla, joka ei kuulu mihinkään
1092: 161 §. tullipiiriin, tai Suomen tullirajan ulkopuo-
1093: 1. Tullirikoksiin luetaan salakuljetus, lella, lähimmän tullikamarikaupungin raas-
1094: tullipetos, tavaran luvattoman maahantuon- tuvanoikeus.
1095: nin ja maastaviennin ehkäisemiseksi annet- Kuitenkin käsittelee tullirikosasioita La-
1096: tujen säännösten rikkominen sekä rikoslain pinmaan tuomiokunnassa se kihlakunnan-
1097: 38 luvun 13 ja 14 §:ssä mainitut rikokset, oikeus, jonka tuomiopiirissä rikos on tehty,
1098: niin myös ne erityisessä alkoholilainsäädän- tai tekopaikkaa lähimpänä olevan tuomio-
1099: nössä mainitut rikokset, jotka on säädetty pnrm kihlakunnanoikeus, ja Koiviston,
1100: tullirikoksina käsiteltäviksi. Rajajoen ja Sortanlahden tullipiireissä teh-
1101: Tullirikosasiana käsitellään myöskin vaa- tyjä tullirikoksia Viipurin kaupungin raas-
1102: timus omaisuuden julistamisesta menete- tuvanoikeus.
1103: tyksi tullirikoksen johdosta, vaikkei ran- 3. Kun tullirikos on tehty aluksen läh-
1104: gaistusvaatimusta ole asiassa tehty. tiessä matkalle, mutta saadaan ilmi vasta
1105: 2. Laillinen tuomioistuin tullirikosasioissa sen jälkeen taikka on tehty tahi ilmisaatu
1106: 22 JI,2. - Kieltolain valvonnan tehostaminen.
1107:
1108: maan ulkopuolella, käsiteltäköön asia 2 koh- rikos, jota koskeva kanne on yleisen ali-
1109: dassa mainitussa tuomioistuimessa joko oikeuden käsiteltävä, on asia aina otettava
1110: aluksen lähtöpaikassa tahi siellä, missä se tutkittavaksi siinä tuomioistuimessa, jossa
1111: takaisintultuaan purkaa tai ottaa lastia. samalla paikalla tapahtunut tullirikos 2
1112: 4. Kun tullirikos on tehty tai ilmisaatu kohdan mukaan olisi pantava syytteeseen.
1113: tulotullipaikassa tahi meri- tai rannikkovar- Jos mainitunlainen tullivalvonnan yhtey-
1114: tion toimittamassa etsinnässä, mutta aluk- dessä tapahtunut rikos on tehty sanotulla
1115: sen ja rikollisen kuitenkin sallitaan jatkaa vyöhykkeellä tai sen sisäpuolella, olkoon
1116: matkaa, käsiteltäköön asia siinä 2 kohdassa sama laki, milloin syyte on nostettu tulli-
1117: mainitussa tuomioistuimessa, jonka tutkit- rikoksesta tai muu sellainen asia, joka
1118: tavia ovat aluksen tuloselvityspaikassa teh- 1 kohdan mukaan on käsiteltävä tullirikos-
1119: dyt tullirikokset. asiana, on saatettu oikeuden tutkittavaksi.
1120: 5. Asiat, jotka koskevat tullivalvontaa
1121: suorittavain tahi heidän apunaan toimivain
1122: henkilöiden häiritsemistä uhkauksilla ja her- Ulkomaalaisen laivan tarkastaminen ja
1123: jauksilla takavarikoimistilaisuudessa taikka pidättäminen Suomen tullirajan ulko-
1124: heidän sellaisessa tilaisuudessa muita vas- puolella.
1125: taan tekemiään yhtäläisiä rikoksia, käsitel-
1126: täköön siinä tuomioistuimessa, jonka tutkit- 177 a §.
1127: tavana takavarikkoasia on. Ulkomaalaisten laivain tarkastamisesta ja
1128: 6. Milloin aluksia tarkastettaessa, taka- pidättämisestä aavalla merellä Suomen tulli-
1129: varikoitaessa tai muuten tullivalvontaa suo- rajan ulkopuolella, milloin oikeudelliset ja
1130: ritettaessa on enintään neljän meripenikul- kansainväliset edellytykset siihen ovat ole-
1131: man levyisen aluevesivyöhykkeen ulkopuo- massa, määrää, mikäli siitä ei ole asetuk-
1132: lella puolin tai toisin tehty jokin sellainen sella säädetty, sisäasiainministeri.
1133:
1134:
1135: Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1930.
1136:
1137: K. A. Lohi. M. 0. Lahtela.
1138: Lauri Kaijalainen. Väinö Voionmaa.
1139: Antti Junes. Aino Lehtokoski.
1140: E. M. Tarkkanen. Juhani Leppälä.
1141: 23
1142:
1143: TI,a. - Hemst. mot. N:o 1.
1144:
1145:
1146:
1147:
1148: Jacobssan m. fl.: Angående ändring av gällande tryckfri-
1149: hetslag i den riktning, att ämbetsverken måtte åläggas
1150: hålla officiella handlingar tillgängliga föt· allmänheten.
1151:
1152:
1153: T i ll H, i k s d a g· e n.
1154:
1155:
1156: Hänv:i:sande till den aJV mig vid 1929 åTS latt regeringen ville uppgöra propo-
1157: förra riksdag väckta hemställningsmotionen sition rörande sådan ändring av nu
1158: N :o 2 angående sådan ändring av tryckfri- gällande stadganden uti tryckfrihets-
1159: hetslagen att ämbetsverken måtte åmggas lagen av den 4 januari 1919 att ve-
1160: hålla officiella handlirugar tillgängliga för derbörande ämbets- och tjänstemiin.
1161: allmän:heten, viiken motion jag förnyat vid skulle åläggas hålla för allmänheten
1162: samma års senare riksdag, får vördsamt jag tillgängliga alla officiella handlinyar
1163: anlhålla det riksda:gen ville hos regeringen och urkunder, vilka icke till följd av
1164: hemställa, sakens natur böm hållas hemliga:
1165:
1166: Helsingfors den 4 november 1930.
1167:
1168: Otto Jacobsson.
1169: Härom förenar sig
1170: Levi Jern.
1171: 24
1172:
1173: Il,3. - Toiv. al. N:o 1.
1174: Suomennos.
1175:
1176:
1177:
1178:
1179: Jacobsson y. m.: Painovapauslain muuttamisesta siten, että
1180: virastot velvoitetaan pitämään viralliset asiakirjat ylei-
1181: sön saatavissa.
1182:
1183:
1184: E d u s k u n n a ll e.
1185:
1186: Viitaten 1929 vuoden ensimmäisillä val- että hallitus tekisi esityksen sel-
1187: tiopäivillä tekemääni toivomusaloitteeseen laiseksi muutokseksi voimassaole-
1188: N:o 2 painovapauslain muuttamisesta siten, vaan, tammikuun 4 p:nä 1919 annet-
1189: että virastot veivoitetaan pitämään viralli- tuun painovapauslakiin, että asian-
1190: set asiakirjat yleisön saatavissa, minkä aloit- omaiset ylemmät ja alemmat virka-
1191: teen olen uudistanut saman vuoden toisilla miehet velvoitettaisiin pitämään ylei-
1192: valtiopäivillä, saan kunnioittaen ehdottaa sön saatavissa kaikki viralliset asia-
1193: eduskunnan !päätettäväksi toivomuksen, ja alkukirjat, joita ei asian luonnon
1194: vuoksi ole pidettävä salassa.
1195:
1196: Helsingissä marraskuun 4 päivänä 1930.
1197:
1198: Otto J acobsson.
1199:
1200: Tähän yhtyy
1201:
1202: Levi Jern.
1203: 25
1204:
1205: 11,4. - Toiv. al. N :o 2.
1206:
1207:
1208:
1209:
1210: Sarlin, B. y. m.: Korvauksen antamisesta yleisistä varoista
1211: todistajille rikosasioissa annetun asetuksen muuttami-
1212: sesta.
1213:
1214:
1215: E d u s k u n n a lle.
1216:
1217: Poliisitoimesta Suorrnessa helmikuun 14 kin suuren osan siitä. Virikamatkojensa >väli-
1218: p!äivänä 192.5 annetun asetuksen 2:3 § :n ajoilla ovat he velvolliset työskentelemä;än
1219: 2 m.omentin mulk:aan tulee 1kussalkin läänissä ·etsivänkonstaapelin tehtävissä asuinpaikika-
1220: läänin tarvetta varten löytyä tarpeellinen kuntansa poliisitpiirissä.
1221: määrä ritkosetsiviä, joidBn sijoitwksesta ja En.tistä yleiserrn:min on viime aikoina täy-
1222: toiminnasta määrää asianomainen maaiherra, tynyt ryhtyä käyttämään lääninrikosetsi-
1223: ja saman asetuksen 7 § :n 3 momem.tin mu- vien rinnalla muitakin taitavwmpia poliisi-
1224: kaan voidaan poliisimiestä käyttää tarpeen
1225: 1 miehiä tö11keitden rikosten selvittämiseen, ja
1226: vaatiessa virallltoimitukseen ulkopuolella ulottuvat näidenkin tutikimukset ja niistä
1227: oman hallintoalueensa, jona a1ueena on, ku- aiheutuvat matkat usein laajoille alueille.
1228: ten asetuksen 18 § :stä selviää, kukin !kau- Mainirtunlaiset läänin tarvetta va•rt.en ase-
1229: punki tai nimismi:espiiri, jota poliisiihoidolli- tetut etsivät selkä läänin poliisitarkastajat,
1230: sesti nimitetään tpoliisipiiriksi. .Määräyksen joiden vakinai.stuttamisesta parhaallaan on
1231: poliisimiehBn käyttätmisestä virantoimituk- viritetty kysymys, ikuin myöskin erikoismää-
1232: seen oman poliisipiirinsä ulkopuolella antaa räysten nojalla tutikimuksia toimittaneet po-
1233: maaherra, kun virantoimitus tapahtuu sa- liisimiehet joutuvat sangen usein kutsutta-
1234: ma.&'la läänissä, jonlka poliisitkuntaan .poliisi viksi oikeuteen todistajiksi tai ilruultaviksi,
1235: !kuuluu, muuten sisäasiainministeriö. ja nousevat heidän matka- ja elwtusikulunsa
1236: Viitattuj.en säännösten nojalla on, rrikolli- tä1laisi,s1a matkoista me11koisiin summiin.
1237: suuden vaLtakunnassa huolestuttavasti kas- .Asianomaiset oikeudet eivät kuitenkaaill ole
1238: vaessa, oltu rpaikotettuja asettailliaan kuhun- ikatsonee.t voivansa myöntää heille, pyyn-
1239: kin lääniin tarkoitusta varten osoitettujen nöistä huolimatta, todistajarpal~kiota, koska
1240: mlääräJrahoj.en rpuitteissa n. k:. lääninr]kjos- korvauksen antamisesta yleisistä varoi,s~ta to-
1241: etsiviä, joiden tehtävänä on vaikeammin sel- distajille rikosasioissa maaliskuun 2i1 päi-
1242: vitettävien rikosten valmistava tutkinta, vänä 1892 annetun asetuksen 1 § :n mUJkaan,
1243: joko itsenäisesti •tai paikallisten poliisiviran- sellaisena kuin se on helm~lruun 11 päivänä
1244: omaisten apuna. Lisäksi on eri lääneihin 1922 annetussa laissa, täUai,sta !korvausta ei
1245: palkattu n. k. kieltolrukisaklko-osuusva:roilla ole tuomittava poliisipalvelijalle tahi -vi-
1246: läänin kieltolakietsiviä. Kummatkin näistä ranomaiselle silloin, kun hän on ollut todis-
1247: ovat tavallisesti määräJtyt asumaan läänin tajana tahi kuulusteltavana oiikeudessa,
1248: pääkaupungissa, mutta ikäsittää theidän vi- jonka tuomiopiirissä hänen toimipaikkansa
1249: rantoimitusalueensa koko läänin taikka aina- on.
1250: 26 11,4. - Korvaus todistajille rikosasioissa.
1251:
1252: Ainakin lää:n1nri!kosetsiviin ja lääninpo- laisena kuin se on helmikuun 11 pmvana
1253: liisitarfu:astajiin. nähden tUllJtuukin tuLkinta 1922 annetussa laissa, otettava ·lisäys, joka
1254: oikealta, koska näiden ,toimipaikkana", s.o. sisältäisi sen, että poliisipalvelijalle ja -vi-
1255: hallintoalueena eli .polilliipiirinä on ikoko ranomaiselle, jonka toimivaltuudet, joko py-
1256: lääni, eivätikä ihe siis ole määrätyn asuin- syväisesti tahi erikoismääräyksen nojalla,
1257: paiklkrukuntansa ulkopuolellakaan olevassa ulottuvat hänen asuinpaikkansa poliisipiiriä
1258: oikeudessa todistaessaan virka-alueensa laajemmalle, on suoritettava korvaus hänen
1259: ulkopuolella. matka- ja elatuslkuSitoonuksistaan, kun :hän
1260: Mutta tkun näin on laita, jOihtuu sanotitu- on ollut todistajana taihi ikuurusteltavana
1261: jen viranomaisten rtodllitajamatkoista val- muussa oikeudessa lkuin hänen asuinpaik-
1262: tiolle kuluja, joita ei voida saada kuten 1892 kansa poliis~piirin alueella olevassa. Sa-
1263: vuoden asetu!ksen 3 § :ssä on edellytetty, malla olisi asetuksen sanonta saatettava
1264: yksityiseltä asianosaise1ta takaisin, vaan sopusointuun edellä mainitun, poliisitoi-
1265: jotka ilman muuta jäävät rasittrumaan val- mesta 192,5 annetun asetuksen käyttämän
1266: tiota ja ovat ihuomattavat lääninvirkakun- sanonnan kanssa, puhumalla poliisipiiristä
1267: nan matkustusmenoina, eikä oikeudenhoidon eikä toimipaikasta.
1268: aiheuttamina menoina. Siten vapautuvat Ehdotammekin siis kunnioittaen edus-
1269: rikosten tekijät ja ennen muuta lukuisat kunnan päätettäväksi toivomuksen,
1270: ikieltolakirikolliset valtion vahingoksi todis-
1271: tajakuluista, joita, kun todistajapalkkioita että hallitus antaisi viipymättä esi-
1272: ei ole tuomittu, ei ole voitu harlkita iheidän tyksen korvanksen antamisesta ylei-
1273: maksettavaJkseen eikä heinäkuun 6 päivä:nä sistä varoista todistajille 1·ikosasioissa
1274: 1915 annetun senaatin päätöksen ja hUJhti- 21 päivänä maaliskuuta 1892 annetun
1275: kuun 2,3 päivänä 19216 annetun asetuksen asetuksen, sellaisena kttin se muutet-
1276: säätämässä järjestyksessä merkitä saikkoluet- tuna on 11 päivänä helmikuuta 1922
1277: teloon. annetussa laissa, 1 § :n muuttamisesta
1278: E-päkohdan korjaamiseksi olisilkin puheen- ehdottamallamme tavalla.
1279: alaisen 1892 vuoden asetuksen 1 §:ään, sel-
1280:
1281: Helsingissä, marraskuun 3 päivänä 1930.
1282:
1283: Bruno Sarlin. W. K. Särkkä.
1284: Oskari Mantere. U. Brander.
1285: J. Jyske. W. W. Tuomioja.
1286: A. K. Cajander. T. M. Kivimäki.
1287: TOISET
1288: •• ••
1289: VALTIOPAIVAT
1290: 19 3 0
1291:
1292:
1293: LIITTEET
1294: IV
1295: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI~,
1296: RAHAASIA~ jA TOIVOMUSALOITTEET
1297:
1298:
1299: lXl
1300:
1301:
1302:
1303:
1304: HELSINKI 1930
1305: VAL~IONEUVOSTON KIRJAPAINO
1306: A.
1307: Verotusta, tulo- ja menoarviota, virasto-oloja, valtion
1308: taloustoimintaa, sotavahinkoja y. m. koskevia
1309: laki- ja toivomusaloitteita.
1310: 31
1311:
1312: IV,L - Lak. al. N:o 3.
1313:
1314:
1315:
1316:
1317: Lahdensuo y. m.: Ehdotus laiksi maalaiskuntain kunnallis-
1318: hallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
1319:
1320:
1321: E d u s k u n n a ll e.
1322:
1323: Maalaiskuntien kunnallishallinnosta 15 kin näytään pelätyn verotusteknillisiä vai-
1324: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen keuksia itse tulon määräämiseen nähden ja
1325: 78 § :n 3 momentin mukaan on valtio vero- toisekseen on arveltu, että valtion omistaessa
1326: velvollinen kunnalle m.m. niiden puhtaiden muutamissa kunnissa varsin laajoja metsä-
1327: tulojen puolesta määrästä, jotka valtio saa, alueita, nämä kunnat tulisivat tarpeetto-
1328: hallintokustannuksia vähentämättä, metsis- niasti hyötymään valtion verovelvollisuu-
1329: tään tapahtuneesta metsän tai metsän tuot- desta. Jonkinlainen verotuksen tasoituspyr-
1330: teiden myynnistä tai käytöstä omiin jalos- kimys näyttää siis olleen ohjeena valtion
1331: tuslaitoksiinsa. Asianomaisten kuntien kan- metsämaistaan saamien tulojen verotukseen
1332: nalta ei kuitenkaan valtion verovelvollisuu- nähden. Käytännössä on sanottu, tasoitusta
1333: den asettaminen poikkeavaksi niistä perus- tarkoittava pyrkimys kuitenkin aiheuttanut
1334: teista, joiden mukaan maa- ja metsätalou- vain verorasituksen epätasaisuutta ja epä-
1335: den tulot yleensä verotetaan, ole aivan koh- oikeudenmukaisuutta, ennenkaikkea juuri
1336: tuullinen eikä oikeudenmukainenkaan. niissä kunnissa, joissa valtion omistamat
1337: Verotuslainsäädännössämme on asetuttu metsäalat ovat suurimmat. Epätasaisuuden
1338: sille kannalle, että niin hyvin kiinteistö- syntyminen onkin varsin ymmärrettävää,
1339: kuin liiketuloistakin on veroa suoritettava sillä kunnissa, missä valtion metsämaita ei
1340: sille kunnalle, jossa kiinteistö sijaitsee tai ole, saa kunta veroa kaikesta sen alueella
1341: jossa liikettä harjoitetaan, ja kiinteistö- ja saadusta kiinteistötulosta, kun taas ne kun-
1342: liiketuloistaan ovat verovelvollisia sellaiset nat, joissa valtiolla on metsämaita, saavat
1343: aatteellisetkin yhtymät ja laitokset, jotka näiden tuloista verottaa vain niinä, useinkin
1344: muista tuloistaan on katsottu voitavan jät- harvoina vuosina, jolloin hakkauksia on toi-
1345: tää verovapaiksi. Laki- ja talousvaliokun- mitettu, ja silloinkin vain puhtaiden tulojen
1346: nan asiaa koskevissa mietinnöissä vuosilta puolesta määrästä. Vaikkapa ajateltaisiin,
1347: 1921 ja 1923 on havaittavissa, että vaition- että ajanmittaan koko alue tulee hakatuksi
1348: kin verovelvollisuus metsätuloistaan ja liike- ja siis koko lisäkasvu käytetyksi, jää valtion
1349: laitoksista saamistaan tuloista on edellämai- verovelvollisuus sittenkin vähintään 50 %
1350: nittujen periaatteiden mukaisesti tunnus- pienemmäksi kuin niiden verovelvollisten,
1351: tettu. Se, että valtion verovelvollisuus m.m. jotka maksavat veroa lisäkasvun koko ar-
1352: metsämaista on siitä huolimatta määrätty vosta. Että tällainen asiantila ei voi olla
1353: lievemmäksi kuin muiden metsänomistajain, huomattavasti korottamatta muiden ve~on
1354: näyttää riippuneen parista, itse asialle oi- maksajain verorasitusta, havaitsee helposti
1355: keastaan vieraasta näkökohdasta. Ensinnä- tutkimalla niitä taulukoita, joissa valtion
1356: 32 IV,J. - Valtion verovelvollisuus metsäkaupoistaan.
1357:
1358: omistuksen laajuus sinänsä ja suhteessa kun- Kun sitten maa-aloistakin yli puolet vain
1359: nan koko maa-alaan on osoitettu. Tilattoman silloin tällöin joutuu verotettavaksi, ei vero-
1360: väestön alakomitean laskelmien mukaan tulojen puutteessa auta muu kuin velan te-
1361: omistaa valtio koko maassa 12.9 milj. ha keminen. Tällaiset kunnat ovatkin viime
1362: metsämaita tehden se 39.4 % maan koko vuosina kunnallisten tehtävien lisääntymi-
1363: alasta. Suurin osa tästä on Oulun, Kuopion sen ja laajentumisen vuoksi siinä määrin
1364: ja Viipurin lääneissä. Jo yksin Oulun lää- velkaantuneet, etteivät ne enää kykene kun-
1365: nissä on valtiolla ll.os milj. ha tehden 70 % nolla velkojensa korkojakaan suorittamaan,
1366: läänin koko alasta. Ja kaikissa niissä 119 puhumattakaan lyhennyksistä. Jonkunlai-
1367: maan kunnassa, joissa valtion omistus on yli sena hyvityksenä mainitunlaisten kuntien
1368: 10 % kunnan alueesta, on katsottava valtion supistetusta verotusoikeudesta on tosin val-
1369: verovelvollisuuden supistuksen vaikuttaneen tio maksanut niille ylimääräisiä ja tavallista
1370: lisäävästi muiden kuntalaisten verorasituk- suurempia avustuksia erinäisten menojen
1371: seen. Sellaisissa maan pohjoisissa ja itäi- suoritukseen. Kun sanotuista avustuksista
1372: sissä kunnissa, joissa valtion metsämaat huolimatta täytyy veroäyriltä kantaa jatku-
1373: tekevät jo puolet tai yli kunnan koko vasti 10-20 markkaa, on se selvä merkki
1374: alasta ja joissa muiden tulolähteiden puut- siitä, että avustukset eivät ole riittävät,
1375: teen tai vähätuottoisuuden vuoksi maa- vaan täytyy valtion ennen pitkää ryhtyä an-
1376: ja metsätalous ovat miltei ainoat verotetta- tamaan suurempia avustuksia, sellaisiinkin
1377: van tulon lähteet, on valtion metsämaiden tehtäviin, joita kunnat tähän mennessä ovat
1378: saattaminen verovelvolliseksi yleisten pe- omin voimin suorittaneet. Pidätetty vero-
1379: rusteiden mukaan muodostunut suorastaan määrä on siis ylimäärisinä avustuksina ta-
1380: elinkysymykseksi. Harvan asutuksen ja kaisin maksettava. Lisäksi katsotaan nämä
1381: pitkien välimatkojen vuoksi on kunnan avustukset niin kunnan kuin vaitionkin
1382: yleisten asiain hoitaminen näissä kunnissa puolelta jonkunlaiseksi köyhäinavuksi ja
1383: vaivaloisempaa ja suhteellisesti enemmän saajan arvoa alentavaksi.
1384: kustannuksia kysyvää kuin muualla. Liike- Edelläolevan perusteella ehdotamme
1385: ja elinkeinotuloja ei ole eikä palkkatöistä-
1386: kään metsätöiden sesonkimaisen luonteen Eduskunnan hyväksyttäväksi .•wu-
1387: vuoksi saada tuloja muuta kuin osan vuotta. raavan lakiehdotuksen:
1388:
1389:
1390:
1391:
1392: Laki
1393: 15 päivänä kesäkuuta 1898 maalaiskun tien kunnallishallinnosta annetun
1394: asetuksen muuttamisesta.
1395:
1396: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten 15 päivänä kesäkuuta 1898
1397: maalaiskuntien kunnallishallinnosta annetun asetuksen 78 § :n 3 momentti, sellaisena
1398: kuin se on laissa 21 päivältä joulukuuta 1923, näin kuuluvaksi.
1399:
1400: 78 §. joita ei käytetä yleisiin tarkoituksiin, samo-
1401: (1 ja 2 momentti kuten ennen) . jen perusteiden mukaan kuin muutkin vero-
1402: Valtio on verovelvollinen sellaisten maa- velvolliset sekä yksityisyrityksiin verratta-
1403: talous- ja muiden kiinteistöjensä tuloista, vien teollisuus- ja muiden liikkeiden tuotta-
1404: IV,l. - Lahdensuo y. m. 33
1405:
1406: mien puhtaiden tulojen puolesta määrästä. rautateistä eikä sellaisista tuotantolaitok-
1407: (Poist.) Mutta veroa ei ole maksettava vuok- sista saaduista tuloista, jotka pääasiallisesti
1408: ratuloista, joita valtio saa vuokralle anne- toimivat valtiolaitosten tarpeiden tyydyttä-
1409: tuista virkataloista ja kuninkaankartanoista miseksi.
1410: ynnä muista sellaisista tiloista, ei myöskään
1411:
1412:
1413: Helsingissä, 2 päivänä marraskuuta 1930.
1414:
1415: Jalo Lahdensuo. Janne Koivuranta.
1416: Eero Nurmesniemi. Ansh. Alestalo.
1417: Jussi Annala. Elias Tukia.
1418: V. Huuhtanen. Alpo 0. Luostarinen.
1419: J. Eri. Pilppula. 0. P. Ris,sa.nen.
1420: Kaarlo Hänninen. Edward Setälä.
1421: Valfrid Eskola. Juho Pyy.
1422: M. 0. Lahtela. J. Kova.nen.
1423: Lauri Kaijalainen.
1424:
1425:
1426:
1427:
1428: 5
1429: 34
1430:
1431: IV,2. - Lak. al. N :o 4.
1432:
1433:
1434:
1435:
1436: Ryynänen y. m.: Ehdotus laiksi maalaiskuntain kunnallis-
1437: hallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
1438:
1439:
1440: E d u s k u n n a ll e.
1441:
1442: Maalaiskuntien kunnallishallinnosta 15 harjoittajat päinvastoin niin kauan kuin
1443: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen suinkin m&hdollista koettamaan tulla toi-
1444: 82 § :n mukaan, sellaisena kuin tämä kuu- meen kiinnittämättömän luoton avulla, joka
1445: luu muutettuna laissa 20 päivältä tammi- taas on useimmiten lyhytaikaista, huomat-
1446: kuuta 1922, saa verovelvollinen kunnallis- tavasti kalliimpaa kuin vakautettu luotto
1447: verotuksessa vähentää kaikki kiinnittämät- ja, mikä pahinta, epävarmaa sekä omiaan
1448: tömäin lainain korot, mutta kiinnitettyjen varsinkin tällaisina vaikeina aikoina johta-
1449: lainain korkoja enintään 1,500 markkaa. maan monet heistä suorastaan taloudelli-
1450: Tämän lainkohdan määräyksestä on ollut seen perikatoon.
1451: seurauksena että ne maaseudulla asuvat Rahanarvon muuttuminen ja monet muut
1452: kiinteistöjen .omistajat, joiden syystä tai toi- syyt ovat aiheuttaneet sen, että pieniäkin
1453: sesta on ollut pakko luottojensa vakuudeksi maatalouskiinteistöjä rasittaa useimmiten
1454: myöntää kiinnitys omistamaansa kiinteimis- huomattavan suuret velat, joista tutkimus-
1455: töön, ovat verotuksessa joutuneet suhteetto- ten mukaan on n. 33.5 % kiinnitettyjä lai-
1456: man paljon huonompaan asemaan kuin noja, tehden rahassa n. 2,200 miljoonaa.
1457: muut verovelvolliset. Varsinkin nykyisenä markkaa.
1458: pulakautena, jolloin maanviljelijäin ja mui- Nykyinen pulakausi ja luonnottoman kor-
1459: denkin kiinteimistöjen omistajain on pakko kea korkokanta ahdistavat näitä lainain-
1460: yhä suuremmassa määrin myöntää kiinni- omistajia niin ankarasti, ettei ole käsityk-
1461: tyksiä luottojensa vakuudeksi, muodostuu semme mukaan oikein, että yhteiskunta
1462: tämän lainkohdan mukaan toimitettu vero- vielä tämän lisäksi pakottaa heidät mak-
1463: tus yhä epäoikeudenmukaisemmaksi ja on samaan veroa tuloista, jotka ovat heiltä
1464: huomattava, että kaikkein suurimmassa menneet lainojensa korkojen maksuun.
1465: määrin tämä epäkohta kohtaa juuri hei- Tämän tähden olisi suorastaan välttämä-
1466: koimmassa asemassa olevia kiinteistöjen töntä nykyistä tasapuolisemman ja oikeu-
1467: omistajia, joiden ainoa vakuus on tilojensa denmukaise:mJman verotuksen aikaansaami-
1468: kiinnittäminen saadakseen luottoa. seksi, että kiinnitettyjen lainain koroista
1469: Maatalousluotan yleensä, poikkeustapauk- sallittava vähennys korotettaisiin ainakin
1470: sia lukuunottamatta, tulisi olla pitkäaikaista 15,000 markkaan ja siksi rohkenemmekin
1471: luottoa kiinnitysvakuutta vastaan, mutta ehdottaa,
1472: nykyinen 'lainsäädäntömme suorastaan eh-
1473: käisee olojen kehittymistä tällaiseen tervee- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1474: seen suuntaan ja pakottaa maatalouden van lakiehdotuksen:
1475: IV,2. - Ryynänen y. m. 35
1476:
1477:
1478: Laki
1479: maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 päivänä kesäkuuta 1898 annetun
1480: asetuksen muuttamisesta.
1481:
1482: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta
1483: 15 päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § :n 7 kohta, sellaisena kuin se on
1484: 20 päivänä tammikuuta 1922 annetussa laissa, näin kuuluvaksi :
1485:
1486: 82 §. kustannuksia, joihin myös luetaan asunnon
1487: vuokra sekä verovelvollisen itseään varten
1488: 7) Tuloista on oikeus vähentää yksityis- pitämän palvelusväen palkkaus ja elatus
1489: maasta suoritetut vuokramaksut, kiinnittä- ynnä mitä muuta on niihin verrattavaa.
1490: mättömäin velkain korot, kiinnitettyjen vel- Älköön luettako pois sitäkään, mitä vero-
1491: kain koroista enintään viisitoistatuhatta velvollinen on sijoittanut uudisrakennuk-
1492: markkaa, kunnalle ja kirkolle menevät ve- siin ja uudisviljelyksiin tai liikkeensä laa-
1493: rot, niin myös valtiolle suoritettavat maa- jentamiseksi koneisiin ynnä muuhun sellai-
1494: ja henkiverot. Sitävastoin ei saa lukea pois seen.
1495: verovelvollisen ja hänen perheensä elanto-
1496:
1497:
1498: Helsingissä 31 p :nä lokakuuta 1930.
1499:
1500: J. G. Ryynänen. A. K. Kaura.
1501: Kaapro Huittinen. Jalo Lahdensuo.
1502: Viljami Kalliokoski. Kalle Kämäräinen.
1503: Ansh. Alestalo. Eero Nurmesniemi.
1504: Juhani Leppälä. Matti Pitkänen.
1505: E. M. Tarkkanen. J. Eri. Pilppula.
1506: V. Huuhtanen. Antti Kukkonen.
1507: Vihtori Vesterinen. P. Ruotsalainen.
1508: Elias Tukia. P. Saarinen.
1509: Antti Kemppi. L. 0. Hirvensalo.
1510: Aleksi Hakala. Eemeli Aakula.
1511: K. A. Lohi. Lauri Kaijalainen.
1512: J. Emil Lampinen. Matti N. Miikki.
1513: Kaarlo Hänninen. J oh. Korhonen.
1514: 36
1515:
1516: IV,3. - Lak. al. N :o 5.
1517:
1518:
1519:
1520:
1521: Kaijalainen y. m.: Ehdotus laiksi tuw- ja omaisuus- sekä
1522: perintö- ja lahjaverotuksen toimeenpanon lykkäämisestä
1523: Inarin, Enontekiön, Utsjoen ja Petsamon kunnissa.
1524:
1525:
1526: E d u s k u n n a ll e.
1527:
1528: V. 1929 toisille valtiopäiville antoi silloi- ohessa muut väestön taloudellista ja hen-
1529: nen Hallitus esityksen laiksi tulo- ja omai- kistä elämää vaikeuttavat olosuhteet ovat
1530: suus- sekä perintö- ja lahjaverotuksen toi- sellaisia, ettei mielestämme ole mitään
1531: meenparran lykkäämisestä ermssa Lapin syytä, jonka vuoksi nämä kunnat olisi ase-
1532: kunnissa sekä Petsamossa. Tässä esitykses- tettava epäedullisempaan asemaan valtion-
1533: sään hallitus huomautti siitä tosiasiasta, verotuksessa kuin Petsamo.
1534: että näissä kunnissa, joissa asutus on perin Asian valaisemiseksi otettakoon lähem-
1535: harvaa ja verovelvollisia vähän sekä nekin män tarkkailun alaiseksi ensinnäkin Uts-
1536: yleensä pienituloisia, ·ovat tulo- ja omai- joen kunta. Sen n. 500 asukkaasta suo-
1537: suusverotuksesta samoinkuin perintö- ja rittavat tulo- ja omaisuus- sekä perintö- ja
1538: lahjaverotuksesta aiheutuneet kustannukset lahjaveroa vain muutamat harvat henkilöt.
1539: nousseet suhteettoman korkeaan prosenttiin Ja veron tuotto kantokustannuksiin näh-
1540: veron vähäisestä tuotosta. On sellaisiakin den, kuten sanottu, on niin vähäinen, että
1541: tapauksia, jolloin veron kannasta on ollut sen merkitys on jokseenkin olematon.
1542: enemmän kustannuksia kuin tuloa. Mutta niille muutamille henkilöille, jotka
1543: Huolimatta siitä, että tulo- ja omaisuus- kysymyksessä olevaa veroa joutuvat suorit-
1544: sekä perintö- ja lahjaverotuksen toimitta- tamaan, se on siksi tuntuva rasitus, että sen
1545: minen kaikissa mainituissa pitäjissä on ve- lakkauttaminen tuottaisi heille tuntuvaa
1546: ron mitättömään tuottoon nähden suoras- huojennusta. Kun Petsamossa - aivan
1547: taan nurinkurista, saatettiin ainoastaan oikein - on tulo- ja omaisuus- sekä perintö-
1548: Petsamon kunta lopullisesti lailla siihen ja lahjaverotuksen toimittaminen veron
1549: asemaan, että siellä ei kysymyksessä olevaa tuoton ja verokustannusten väliseen epä-
1550: verotusta toistaiseksi toimiteta. Edellä mai- suhteeseen nähden katsottu tarkoitustaan
1551: nituHa esityksellään hallitus tarkoitti myös- vastaamattomaksi, niin minkä vuoksi
1552: kin muiden Pohjois-Lapin kuntien saatta- Utsjoki ja ne kaksi muuta Pohjois-Lapin
1553: mista samaan asemaan, mutta ei hallituk- kuntaa, joista tässä on kysymys, olisi ase-
1554: sen esitys saanut eduskunnan hyväksy- tettava poikkeusasemaan ~ Petsamon alue
1555: mistä, vaikka etenkin Utsjoen ja Enon- ulottuu ympäri vuoden sulan Jäämeren ran-
1556: tekiön kunnat ovat monissa suhteissa huo- taan. Sinne on laivaliikenne ja kesäiseen
1557: nommassa asemassa kuin Petsamo. Utsjoki aikaan on Petsamosta yhteys maanteitse
1558: on ympäri vuoden eristetty muusta maasta, muuhun Suomeen. Utsjoki on kokonaan
1559: samoin Enontekiö talven aikana, minkä tunturiseutua. Sen alue ei kosketa missään
1560: IV,3. - Kaijalainen y. m. 37
1561:
1562: merenrantaan, eikä Utsjoella ole myöskään Mainittakoon vain, että kun nyt sanotussa
1563: maantieyhteyttä. Se ei voi milloinkaan lä- kunnassa toiminut Allmänna Trävaru-Å'k-
1564: hettää tuotteitaan sinne, mistä paras hinta tiebolaget i Finland (Atif) niminen puu-
1565: olisi saatavissa, eikä myös ostaa tarvikkei- tavarayhtiö on keskeyttänyt ihakkuunsa, on
1566: taan sieltä, mistä halvimmalla saisi. Uts- Inarin väestö miltei täydellisesti valtion
1567: joen kunta on taloudellisessa suhteessa avustustoimenpiteiden varassa.
1568: miltei täydellisesti Norjaan sidottu. Nojaten siihen, mitä edellä olemme esit-
1569: Mitä taas tulee Enontekiön ja Inarin täneet, anomme kunnioittaen,
1570: kuntiin, niin on Enontekiö etäisen asemansa
1571: vuoksi rinnastettavissa täydellisesti Utsjo- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1572: keen. Inarin kunnassa on väestön taloudel- van lakiehdotuksen:
1573: linen tila lähinnä verrattavissa Petsamoon.
1574:
1575:
1576:
1577: Laki
1578: tulo- ja omaisuus- sekä perintö- ja lahjaverotuksen toimeenpanon lykkäämisestä
1579: Inarin, Enontekiön, Utsjoen ja Petsamon kunnissa.
1580:
1581: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
1582:
1583: 1 §. sissa, jolloin verovelvollisuus on alkanut,
1584: Inarin, Enontekiön, Utsjoen ja Petsa- ennenkuin valtioneuvoston edellämainittu
1585: mon kunnissa ei toimiteta tulo- ja omaisuus- päätös on julkaistu.
1586: eikä perintö- ja lahjaverotusta ennen val-
1587: tioneuvoston vastedes määräämää aikaa. 2 §.
1588: Tämän ajankohdan jälkeen ei tulo- ja Tällä lailla kumotaan huhtikuun 5 p :nä
1589: omaisuusveroa määrätä aikaisemmalta aj~;Llta 1930 voimaan astunut laki tulo- ja omai-
1590: kuin lähinnä ennen ensimmäistä maksuun- &uus- sekä perintö- ja lahjaverotuksen toi-
1591: panovuotta olevalta verovuodelta, eikä meenpanon lykkääruisestä Petsamon kun-
1592: perintö- ja lahjaveroa sellaisissa tapauk- nassa.
1593:
1594:
1595: Helsingissä, marraskuun 3 p :nä 1930.
1596:
1597: Lauri Kaijalainen. 0. H. Jussila.
1598: M. 0. Lahtela. Antti Junes.
1599: U. Brander. Janne Koivuranta.
1600: Uuno Hannula.
1601: 38
1602:
1603: IV,4. - Lak. al. N :o 6.
1604:
1605:
1606:
1607:
1608: Lehtokoski y. m.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen kus-
1609: tannuslain 20 § :n muuttamisesta.
1610:
1611:
1612: E d u s ik u n n a ll e.
1613:
1614: Viitaten lakialoitteen N:o 17 perustelui- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1615: hin v-uoden 19~9 toisilla valtiopäivillä si- van lakiehdotuksen:
1616: vulla 73 (Liitteet I-XII) ehdotamme kun-
1617: nioittaen,
1618:
1619:
1620:
1621: Laki
1622: kansakoululaitoksen kustannuslain 20 § :n muuttamisesta.
1623:
1624: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 p :nä kesäkuuta 19Q6 kansrukoulu-
1625: laitoksen kustannuksista annetun lain 20 § näin kuuluvaksi:
1626:
1627: 20 §. sään olla tilaisuus saada päivittäin yksi
1628: Vähävaraisten va!l!hempien lapsine tulee lämmin ateri·a, josta varakkaiden lasten
1629: kunnan muilla!kin ikuin 18 ja 19 § :ssä mai- vanhemmilta voidaan ottaa kohtuullinen
1630: nituilla tavoilla etenkin ravinto ja vaate- korvaus.
1631: tusavuilla antaa siksi riittålvää avustusta Kullakin !koululla tulee olla erityinen
1632: että heidän koulunkäyntinsä tulee mahdol- koulwkeittiö, ellei aterian :hankikimista muu-
1633: liseksi. ten voida sopivalla tavalla järj€Stää.
1634: Kaikilla oppilaiHa tulee koulua käydes-
1635:
1636:
1637: Helsingissä lokakuun 31 p. 1'930.
1638:
1639: Aino Lehtokoski. Hugo Aattela. Hilda Seppälä.
1640: Julius Ailio. E. Aromaa. Urho Kulovoora.
1641: Miina Sillanpää. Hilma Koivulahti-Lehto. Emil Jokinen.
1642: Fanny Ahlfors. Kaisa Hilden. Matti Lepistö.
1643: Kalle Myllymäkii. Hilja Pärssinen. Kustaa Perho.
1644: 39
1645:
1646: IV,5. - Lak. al. N :o 7.
1647:
1648:
1649:
1650:
1651: Koponen y. m.: Ehdotus laiksi leimaverolain 14 § :n muut-
1652: tamisesta.
1653:
1654:
1655: E d u s k u n n a 11 e.
1656:
1657: Kun eduskunta vuoden 1929 toisilla val- naan kannattamattomiksi yrityksiksi, var-
1658: tiopäivillä muutti leimaverolakia m. m. si- sinkin kun taloudellisen lam~kauden valli-
1659: ten, että elokuvateattereilta aikaisemmin tessa ei ole voinut tulla edes kysymykseen
1660: kannettu n. s. tuolivero poistettiin, koroitti näiden teatterien pääsylippujen hinnan ko-
1661: '8duskunta samalla, valtion verotulojen roittaminen. Julkisuudessa onkin näkynyt
1662: tuottoa silmälläpitäen, n. s. ajanviete- ja tietoja, että yksin maan pääkaupungissa on
1663: seikkailukuvien pääsylippuveron aikaisem- keskisuuria ja pieniä teattereita yhteensä
1664: masta 30 prosentista 35 prosenttiin, pysyt- toistakymmentä täytynyt kannattamatto-
1665: täen taide-elokuvaesityksistä kannettavan mina yrityksinä lakkauttaa ja sama kohtalo
1666: pääsylippuveron aikaisemman suuruisena, uhkaa lukuisia muita teattereita, joita tois-
1667: 15 prosentina. taiseksi taloyhtiöt, jotka ovat saaneet ne
1668: Jo silloin kun eduskunnassa oli leima- haltuunsa maksamattomista vuokraveloista,
1669: verolaki käsittelyn alaisena, lausuttiin epäi- yrittävät pitää käynnissä. Samanaikaisesti
1670: lyjä siitä, että ajanviete- ja seikkaihikuva- on julkisuudessa näkynyt tietoja, että moni
1671: esitysten pääsylippuveron koroitus ei tule maaseudun elokuvateatterin omistaja on
1672: vaikuttamaan näiden verotulojen lisäänty- liikkeensä kannattamattomuuden takia ol-
1673: mistä, niinkuin koroituksen ajajat edellyt- lut pakoitettu tekemään vararikon. Jokai-
1674: tivät, vaan päinvastoin näiden verotulojen sen liian raskaan verokuorman alle näin
1675: vähentymistä. Ja kuluneen vuoden aikana nääntyneen elokuvateatterin kohdalta ovat
1676: .saadut kokemukset osoittavatkin silloin lau- valtion - ja myös asianomaisen kunnan -
1677: .suttujen epäilyjen olleen oikeutettuja. verotulot vähentyneet, ja lopputulos edellä
1678: Pääsylippuveron koroitus on pakoittanut kosketellusta veron koroituksesta on, kuten
1679: kaikki suuret, ensiluokan teatterit esittä- epäilijät jo tätä koroitusta suunniteltaessa
1680: mään pääasiallisesti taide-elokuvia sikäli lausuivatkin, ollut valtion verotulojen su-
1681: kuin tällaisia ohjelmia vain on ollut saata- pistuminen näiden tulojen suunnitellun li-
1682: vissa, joten veroituksen tuottoisuus näiden säytymisen asemasta. ·
1683: .osalta on vähentynyt. Keskikokoiset sekä Paitsi valtion verotulojen vähentymistä,
1684: pienet teatterit, joiden katsomot kansoittaa joka seurauksena kyseisestä pääsylippuve-
1685: ajanviete- ja seikkailuelokuvia haluava ja ron koroituksesta jo nYt on ilmeinen, uhkaa
1686: kaipaava yleisö, on näiden kuvien koroite- tämä koroitus lisäksi muodostua huomatta-
1687: tulla pääsylippuverona saatettu perikadon vaksi kansantaloudelliseksi menetykseksi.
1688: partaalle ja suorastaan perikatoon. Koroi- Koko elokuvatoiminta elää parhaillaan
1689: tettu vero on tehnyt nämä teatt'Crit koko- murroskautta. Äänielokuva uhkaa vaka-
1690: 40 IV,5.- Leimaverolain 14 §:n muuttaminen.
1691:
1692: vasti syrjäyttää tähänastisen ,mykän" elo- kaan verotuksen takia kokonaan käyttökel-
1693: kuvan kokonaan, jopa niin, että elokuva- vottomiksi vuokraamojen varastoihin ja
1694: teatterien kohtapuoliin on vaikea, vieläpä vuokraamojen on niiden tilalle hankittava
1695: mahdotonkin saada ,mykkiä" elokuvia oh- uusia, kallishintaisia kuvia toivoen onnistu-
1696: jelmistoihinsa, kun niitä ei juuri mikään vansa valikoimaan uudet kuvat sellaisia,
1697: elokuvatehdas enää valmista. Tämä pakoit- että ne hyväksytään taidekuviksi. Jos ku-
1698: taa elokuvateatterien omistajat kiireesti vien tuottajat kaikista yrityksistään huoli-
1699: hankkimaan teattereihinsa kallishintaiset matta epäonnistuvat valikoiunissaan niin,
1700: äänielokuvalaitteet, joiden kysyntä on kas- että ostettu kuva tarkastuksessa ei pääse-
1701: vanut niin vilkkaaksi, että kunnollisia ko- kään taidekuvien luokkaan, joutuu hankittu
1702: neita valmistavat tehtaat tuskin ennättävät kuva lisäämään vuokraamoiden varastossa
1703: valmistaa ajoissa riittävää määrää äänielo- jo entuudestaan olevaa, mon'ia miljoonia
1704: kuvakoneita, ja osan teattereista, niiden, markkoja maksavaa, edellä selostetusta
1705: jotka eivät ajoissa saa hankituksi itsellensä syystä käyttökelvottomiksi joutuneitten ku-
1706: äänielokuvakoneita, on keskeytettävä toi- vien sarjaa. Hankitun kuvan tilalle on
1707: mintansa siihen saakka, kunnes ennättävät tuottajan taasen yritettävä hankkia uutta
1708: saada hankituksi kyseiset koneet. Näiden kuvaa toivossa, että edes nyt onnistuisi pa-
1709: teatterien kohdalta valtion verotulot supis- remmin kuin edellisessä hankinnassa.
1710: tuvat. On sanomattakin selvää, että ajanviete-
1711: Maassamme olisi kyllä näille teattereille kuvien esittämiselle asetettu liian korkea
1712: riittävästi ,mykkiä'' ohjelmia ylimeno- vero täten muodostuu suoranaiseksi kansan-
1713: kautta varten, mutta niiden esittäminen taloudelliseksi menetykseksi, vieläpä varsin
1714: korkean pääsylippuveron takia on kannat- raskaaksi menetykseksi, ottaen huomioon
1715: tamatonta. Nämä kuvat, joita maamme elo- filmien kalliit hinnat.
1716: kuvavuokraamoilla lienee satoja ohjelmia, Ulkomailla tunnustetaan filmi jo yleisesti
1717: ovat suureksi osaksi sellaisia, joita vuokraa- muiden taiteiden veroiseksi taiteeksi, joskin
1718: mojen omistajat, jotka ulkomailla käyvät omaan luokkaansa kuuluvaksi, ja tämän kä-
1719: valikoimassa maahan tuotettavat elokuvat, sityksen mukaisesti pyritään filmi vapaut-
1720: ovat ammattikokemuksensa perusteella ar- tamaan kaikista sen kannettavaksi takavuo-
1721: velleet taide-elokuviksi, mutta jotka joista- sina, pääasiassa sotatilan raha-ahdingossa,
1722: kin niiden maahantuottajille ennakolta kä- parrnuista erikoisverotuksista. lVJ!eilläkin
1723: sittämättömistä syistä eivät ole valtion filmi- -olisi jo korkea aika saattaa· elokuva-
1724: tarkastamon ankarassa kiirastulessa löytä- teatteden omistajat yhdenveroisiksi mui-
1725: neet armoa päästä taidekuvien luokkaan. den 1uvallisten elinkeinojen harjoittajien
1726: Useissa tapauksissa on erotus taidekuvan ja kanssa. Mutta kun nyt näyttää siltä, ettei
1727: ajanvietekuvan välillä hiuksen hieno, asioi- valtion verotulojen järjestelyn kannalta
1728: hin perehtyneelle elokuva-alan erikoistunti- vieläkään, vaikka sota-ajasta on jo näin
1729: janekin vaikeasti käsitettävä, eikä ole puut- monta vuotta kulunut, voitane kokonaan
1730: tunut sellaisiakaan tapauksia, joissa filmi- tätä sota-ajalta peruisin olevaa veroa pois-
1731: tarkastamo, toimittamassaan jonkun kuvan taa, rohkenemme me allekirjoittaneet t-oi-
1732: uusintatarkastuksessa, on vapauttanut ku- voa, että ·eduskunta päättäisi muuttaa tä-
1733: van aikaisemmin tuomitusta raskaasti vero- män elokuvaesityksiltä kannettavan pääsy-
1734: tetusta ajanvietefilmin luokasta helppo- lippuveron kohtuullisemmaksi ottaen huo-
1735: veroisempaan taidefilmin luokkaan. Nyt mioon sen, että liian korkeat pääsylippu-
1736: nämä kuvat, kuten edellä on osoitettu, Jaa- verot ovat omiaan alentamaan näiden vero-
1737: vät niiden esittämiselle asetetun liian ras- jen tuottoa valtiolle, kuin myöskin sen, että
1738: IV,5. - Koponen y. m. 41
1739:
1740: liian korkeilla pääsylippuveroilla rappeute- Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdo-
1741: taan koko tämä tärkeäksi muodostunut kan- tamme,
1742: sanvirkistyksen ja -sivistyksen haara ja li- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1743: säksi aiheutetaan niillä maallemme kansan- van lakiehdotuksen:
1744: taloudellisesti tuntuva pääoman menetys.
1745:
1746:
1747:
1748: Laki
1749: leimaverolain 14 § :n muuttamisesta.
1750:
1751: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan leimaverolain 14 § näin kuuluvaksi:
1752:
1753: 14 §. sista, villieläinten, panoraaman tai vahaku-
1754: Pääsylipuista sellaisiin jäljempänä mai- vaston näyttämiscstä y. m. s. 40 prosenttia;
1755: nittuihin huvitilaisuuksiin, joissa pääsy- sekä
1756: maksua kannetaan kaikilta tai joihakuilta 3) elokuvanäytännöistä, joissa esitetään
1757: huvivierailta, on leimaveroa suoritettava yksinomaan taidefilmiohjelmia, niin myös
1758: seuraavat prosenttimäärät lipussa ilmoite- operetti- ja tanssiesityksistä 10 prosenttia,
1759: tusta pääsymaksusta : kuitenkin kustakin lajista vähintään 30 pen-
1760: 1) elokuvanäytännöistä, paitsi jälem- niä.
1761: pänä mainituista, 20 prosenttia, Jos huvitilaisuuteen kuuluu erilaatuisia
1762: 2) sirkus-, akrobaatti-, revyy-, varietee- huvituksia on leimavero suoritettava siitä
1763: ja kabarettiesityksistä, kaikista ammattimai- huvilajista, josta se on suurin.
1764: sen tarjoilun yhteydessä annettavista näy- Tämä laki tulee voimaan tammikuun 1
1765: tännöistä, niin myös tanssiaisista, naam1a1- päivänä 1931.
1766:
1767:
1768: Helsingissä· lokakuun 31 p. 1930.
1769:
1770: Albin Koponen. Valfrid Eskola.
1771:
1772:
1773:
1774:
1775: 6
1776: 42
1777:
1778: IV,6. - Lak. al. N :o 8.
1779:
1780:
1781:
1782:
1783: Tuomikoski y. m.: Ehdotus laiksi kerman ja maidon kor-
1784: vikkeista suoritettavasta vabmisteverosta.
1785:
1786:
1787: E d u s kun ru a l h~.
1788:
1789: Viime vuosina '()n Suomessa ·aiJJettu V2!lmis- mahdomsektsi sen, että erotms kuluttaj,an
1790: taa kerman korvikkeita, jotka tunkevat ma;ksa:man !hinnan ja tuottajan sa;aman hin-
1791: markkinoilta oikean kerman lähinnä siitä nan v'älil~ä on mruitokaupa:ssa '()llut pieruempi
1792: syystä, että niiden maka-aineet - kuorittu kuin missään muussa lmupassa. iMaidon vä-
1793: mait'() sekä kasvi- ja valaanrasvat - mak- hittäisikauppahimta onkin Suomessa ollut
1794: savat vain pienen murto-osan oikean ker- verrattomasti paljon - 3~80 % - alhai"
1795: man tuotantokustannuksista 'ja ·että niistä sempi kuin :miss<älä:n muussa. siVJistysmaassa.
1796: senvuoksi voidaan maksaa kauppiaille pal- Jos nyt kerman korvikkeiden tarjoaman suu-
1797: jon suurempi myyntipalkkio kuin ·oikeasta r,en kauppavoiton ja sen hyväksi harjoitetun
1798: kermasta. ·Tästä myös johtuu, että kaup- rekla:amJin vailruimksesta 'lmrvikikleen menektki
1799: piaat mieluummin tarjoavat kerman kor- edelleen kasvaa, tulee tämä koskemaan
1800: vikkeita kuin kermaa kuluttajille. Lisäksi myöskin maitdka.uppaa, koaka korvikkeen
1801: tulee, että kerman korvikkeita, jotka myy- myynti suul'iek!si osalk:si ta:pahtuu muissa
1802: dään kuluttajille sterilisoituina pulloissa, kuin maitomyymä1öi,ssä. Maitolmuppa käy
1803: voidaan myydä paitsi maito- myös monen- entistä 'kJanna:ttamattomammaksi oon kautta,
1804: laisissa muissa myymälöissä. että luonnollisen kerman myynti väh<en·ee
1805: Kerman korvikikieet vaikJuttavat karjata- niissä ja si.itä saatu tulo maitokaupassa pie-
1806: loruden ilmt~maan markkinCYihin a.ivan sa- nenee. On s]~s odotettavissa. maidoill vähit-
1807: malla tavalla kuin SakSan ja Venäj1än vilja- täismyyntihintojen nousu, joka taas kos-
1808: dumping vailkurtta'a vi'ljamarklkinoihi:mme. kisi ku1uttajien etua.
1809: Erdtus on lähinnä 1siimä, että v:enä11äinen ja Kun kerman korvikkeiden valmistuskus-
1810: saksalainen vilja sentään on viljaa, vieläpä tannukset ovat hyvin alhaisia sekä kun nii-
1811: hyvläiä viljaa, jossa on ik:aikki mv:intoaineet, den valmistus ja myynti suuresti vahin-
1812: mitä kotim[Ligessaikiin vilja:ssa, mutta kerman goittaa pääelinkeinoa eikä tuota kulutta-
1813: korvikkeet eivä1t o1e kermaa ~eivätkä sisälltä jillekaan etua, olisi näille korvikkeille mää-
1814: läheskään kaikkia samoja aineosia kuin rättävä valmistevero, jota tietä myöskin val-
1815: kerma. tiolle voitaisiin saada tuloa.
1816: Kun kermakauppa on ollut se osa maito- EdeHäJ lausrutuiTia peruste:iJfla esitäm::me
1817: kauppojm li]kkieestä, jotka 'On tudttanut voit-
1818: toa, mait·okauparr tuottaessa vähittäiskau- Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
1819: palle tuskin m'i,tään nettoyll:rjä:ämiälä, on luon- raavan lakiehdotuksen:
1820: nollisen kerman myynti <Suomessa t~ellmyt
1821: IV,6. - Tuomikoski y. m. 43
1822:
1823:
1824: Laki
1825: kerman ja maidon korvikkeista suoritettavasta valmisteverosta.
1826:
1827: Edus!lrunn~m pruäitöksen muik:aisesti säädetään täten:
1828:
1829: 1i §. mei!Stään hleinäkunn 115 päiviänä ja loppu-
1830: Suomessa valmis:tetuista sekä ul:komaillta puoliskolla viedyistä viimeistään seuraavan
1831: tuodui!Sta !kerman ~tai ma]don iklorwilclceeksi vuoden tammikuun 15 p!åiv,änä, ja se on toi-
1832: aiotuista valm:iisteista on suoritettava veroa mitettava kaksin !kappalein kirjoitetun re-
1833: niinkuin ltä.ssä 'laissa 'j'ä1empäil11ä säädetään. versaalin ohJe,]la: as~alllomailseen lä.äninrahas-
1834: toon, joka palalllttaa toisen kappaleen asian-
1835: 2 §. mukaisesti k,uita:ttrma v~e11on maksajalle.
1836: V ero 'On 715 penniä. pu'lloha tai muulta Ulkomailta tuoduista valmisteista on vero
1837: astialta, jdkia sisällliä enintään 1 / 4 litraa suoritettava tullimaoomn ylhteydessä, ennen-
1838: juoksevaa valmistetta sekä 1 mk. pakkauk- kuin tavara axmetaan tullisäiQystä.
1839: selta, joka sisältää enintä:än 1 / 4 ik:1loa kiin ...
1840: teät!ä va1:Illlistetta. 5 §.
1841: Jos pullo tai palkkaus sislärtää valmistetta !Joka pidättälä tai yrittää pidätt1ää va1-
1842: ooemmän kuin ~edeUä on SJanottu, on vero tiolta tämän :lain mukaan SI11Ql'itet>tavan ve-
1843: korotettava 715 pennillä jokaista alkavaa 1 / 4 ron, rangaistakOlon salmlla ,tai ruintä:än yh-
1844: litraa tai 1 / 4 kiloa !kohti. den vuoden vanlmudella; ja olkoot veron-
1845: alais~et valmisteet pulloineen tai pakkauksi-
1846: 3. §. neen tai niiden arvo menetetyt.
1847: Veron maksaa Suomessa valmistetuista
1848: tuotteista vahrrista:ja j~a ullmmailba tuoduista 6 §.
1849: maahantuoja. Ta;rtkemmat mä:äräyklset tämän lain tä,y-
1850: täntöönpanosta ja sen noudatt>amisen valvo-
1851: 4 '§. misesta, antaa vartion,euvosto.
1852: Vero Suomessa valmiste'tuista tuotteista
1853: sumitetaan puo!livuosittaim: vuoden aLkupuo- 7 :§..
1854: liskolla teib:taast,a viedyistä tuotteista vii- Tiämä laki on v,ofma'SSa vuQden Hl31.
1855:
1856:
1857: Helsingissä marraskurm 5 'P mä 119~30.
1858:
1859: S. Tuomikoski. Martti Rantanen.
1860: Erkki Perheentupa. E. A. Turja.
1861: Aleks. Koskenheimo. T. A. Aalto-Setälä.
1862: Herman Pojanluoma. Taave Junnila.
1863: E. F. Rautaharju. Vilho Nikkanen.
1864: 44
1865:
1866: IV,7. - Lak. al. N :o 9.
1867:
1868:
1869:
1870:
1871: Jyske y. m.: Ehdotus laiksi pienviljelijäin sonninpito-
1872: yhtymille ja -osuuskunniUe sekä karjantarkastusyhdis-
1873: tyksille annettavien valtion amtstusten perusteita koske-
1874: van lain muuttamisesta.
1875:
1876:
1877: E d u s k u n n a ll e.
1878:
1879: Kuluvan vuoden maaliskuun 28 päivänä keskimäärin siis karjaa kohti 10.2 lehmä~'.
1880: annettiin laki pienviljelijäin sonninpito- Tähän yhdistykseen kuuluvat 15 tilaa, joi-
1881: yhdistyksille ja -osuuskunnille sekä karjan- den lehmäin luku on 5-7, eivät voi saada
1882: tarkastusyhdistyksille annettavien valtion- kysymyksessäolevaa avustusta. Laki taval-
1883: avustusten perusteista. Tämä laki tulee laan rankaisee heitä siitä, että he ovat ylh-
1884: voimaan tammikuun 1 p :nä 1931. Maata- teistoiminnassa suurempikarjaisten kanssa.
1885: lousministeriö on kuluvan vuoden touko- Yksinään nuo 15 5-7 lehmän omistajaa
1886: kuun 30 p :nä antanut lain sovelluttamisesta eivät liioin kykene perustamaan ja ylläpi-
1887: tarkemmat määräykset. tämään tarkastusyhdistystä eikä yleensä
1888: I.~ain tarkoitus on edistää pienviljelijäin olisi tarkoituksenmukaistakaan perustaa 15
1889: karjataloutta. Lain 2 § :ssä määrätään, että karjaa varten, joiden yhteinen lehmäluku
1890: ,karjantarkastusyhdistykselle, jonka jäsen- on 95, omaa tarkastusyhdistystä.
1891: ten omistamien lypsylehmien keskiluku on Toinen esimerkki. Jossakin tarkastus-
1892: enintään yhdeksän, annetaan avustusta pe- yhdistyksessä saattaa olla 23 tilaa, joiden
1893: rustamiskustannuksia varten sekä yhdistyk- keskimääräinen lehmäluku on 9, ja lisäksi
1894: sen toiminnan tukemiseksi'' (perustamis- yksi tila, jonka lehmäluku on 33. Yhdis-
1895: avustus korkeintaan 2,000 mk., vuotuinen tyksen karjojen keskilehmäluku on 10, yh-
1896: toiminnantukemisavustus enintään 3,000 distys ei voi saada avustusta ja syynä tä-
1897: mk.). hän on, että yhdistykseen kuuluu 33 leh-
1898: Vaikkakaan lakia ei vielä ole käytännössä mäinen karja. Jos tuo karjanomistaja ero-
1899: koetettu, voidaan kuitenkin päätellä, että tetaan tarkastusyhdistyksestä, saa yhdistys
1900: lain määräykset eivät ole onnistuneet, että lain lupaaman avustuksen. Mutta tuo 33-
1901: ne eivät tule riittävässä määrin edistämään lehmäinen karja saattaa olla seutukunnan
1902: lain tarkoitusta. Vieläpä voi tämä laki suo- karjanjalostuksen keskus, siitoseläinten le-
1903: rastaan ehkäistäkin karjantarkastusyhdis- vittäjä, jonka välttämättömästi on kuulut-
1904: tystoimintaa. Muutama esimerkki selvittää tava karjantarkastusyhdistykseen. Lähet-
1905: tämän. tyvillä ei ole toista tarkastusyhdistystä, jo-
1906: Johonkin karjantarkastusyhdistykseen hon tämä karja voisi liittyä. Olisi yleis-
1907: kuuluu 25 karjaa. Niistä on 5 karjassa edun vastaista erottaa tuo karja tarkas-
1908: keskimäärin 5 lehmää, 10 karjassa keski- tusyhdistyksestä. Ei kuitenkaan tunnu tar-
1909: määrin 7 lehmää, 9 karjassa keskimäärin koituksenmukaiselta eikä oikeudenmukai-
1910: 15 lehmää ja yhdessä karjassa 25 lehmää, seltakaali rangaista näitä 23 karjanomista-
1911: IV,7.- Jyske y. m. 45
1912:
1913: jaa, joiden keskimääräinen lehmäluku on 9, alueen 66 tarkastusyhdistyksestä 5'3, ja V:ii-
1914: siitä, että he yleisedun vaatimusta noudat- purin läänin maanviljelysseuran alueen 68
1915: taen pitävät myöskin 33-lehmäisen karjan tarkastusyhdistyksestä olisi avustuksen ollut
1916: yhdistyksessään. oikeutettu saamaan 58 tarkastusyhdistystä.
1917: Samansuuntaisia esimerkkejä voisi esit- Lainlaatijan tarkoitus on ollut edistää
1918: tää enemmän. Tulkoon tässä mainituksi, pienkarjaisten karjataloutta myöntämällä
1919: että m. m. Hämeenläänin maanviljelysseu- m. m. tätä varten karjantarkastusyhdistyk-
1920: ran alueella viimeksi päättyneenä tarkas- sille avustusta valtionvaroista. Kun kuiten-
1921: tusvuonna toimineesta 58 karjantarkastus- kin puheenaolevan lain määräykset johta-
1922: yhdistyksestä vain 2 olisi tämän lain mu- vat suuressa osassa maata ilmeiseen ristirii-
1923: kaan oikeutettu saamaan avustusta, 56 jäisi taan, jättäen avustuksen ulkopuolelle huo-
1924: ilman avustusta. Näihin tarkastusyhdistyk- mattavan määrän pienkarjaisia karjanomis-
1925: siin kuuluu kaikkiaan 1,249 karjaa. Nii- tajia ja kun laki voi vaikuttaa myöskin sii-
1926: hin kahteen, jotka lain mukaan ovat oikeu- hen, että suuremmat karjanomistajat mo-
1927: tetut saamaan avustusta kuuluu kaikkiaan nella seudulla saattavat jäädä kokonaan ul-
1928: 53 karjaa, joista korkeintaan 5-lehmäisiä 10 kopuolelle tarkastusyhdistyksen, jotta yh-
1929: ja korkeintaan 7-lehmäisiä 23. Niihin 5,6 tar- distys voisi avustusta saada, ja vieläpä sii-
1930: kastusyhdistykseen, jotka jäisivät avustuk- henkin, että toisin paikoin pienkarjaisot voi-
1931: sen ulkopuolelle kuuluu 1,196 karjaa, joista vat jäädä ulkopuolelle tarkastusyhdistystoi-
1932: 88 on korkeintaan 5-lehmäisiä ja 213 kor- minnan, pidämme välttämättömänä, että ky-
1933: keintaan 7-lehmäisiä. Siis suunnilleen 1 / 5 symyksessäoleva laki ensi tilassa korjataan
1934: apua saamattomien tarkastusyhdistysten sellaiseksi, että se kykenee täyttämään sii-
1935: karjoista on korkeintaan 7-lehmäisiä. hen asetetut vaatimukset. Tämä käy päinsä
1936: Vielä mainittakoon, että vuonna 1929- muuttamalla lain 2 § sellaiseksi, että se ta-
1937: 1930 oli Kuopion maanviljelysseuran alueen kaa avustuksen todella pienkarjaisille tar-
1938: 64 karjantarkastusyhdistyksestä vain 9 sel- kastusyhdistyksen jäsenille. Tällöin ei mie-
1939: laisia, jotka puheenaolevan lain perusteella lestämme tarkastusyhdistyksen kaikkien jä-
1940: olisivat voineet saada valtion avustusta, kun senien karjojen keskilehmäluku saa olla
1941: sen sijaan 55 olisi jäänyt ilman mainittua määräävänä, vaan pienkarjaisten jäsenien
1942: avustusta, siitä huolimatta, että viimeksi luku ja heidän omistamansa lehmämäärä,
1943: mainittuihin tarkastusyhdistyksiin kuulu- siten, että kokonaisavustus yhdistystä kohti
1944: vasta 1,307 karjasta on kokonaista 282 sel- nousee pienkarjaisten jäsenien lukumäärän
1945: laista, joiden lehmäluku oli korkeintaan 7. noustessa ja alenee tällaisten jäsenien omis-
1946: Suhde keskilehmäluvultaan enintään yh- tamien karjojen keskilehmäluvun kohotessa.
1947: deksän-lehmäisten tarkastusyhdistysten ja Pidämme toivottavana, että laki muutettai-
1948: niiden tarkastusyhdistysten välillä, joiden siin sellaiseksi, että sellaiset tarkastusyhdis-
1949: keskilehmäluku on sitä korkeampi, on edel- tyksen jäsenet, joiden lehmäluku on kor-
1950: listen hyväksi huomattavasti edullisempi keintaan kahdeksan, milloin tällaisia jäseniä
1951: esim. Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan on yhdistyksessä ainakin 1 / 5 yhdistyksen
1952: ruotsinkielisen ja Etelä-Pohjanmaan sekä koko jäsenmäärästä, pääsisivät valtion avus-
1953: Viipurin läänin maanviljelysseuran alueella. tuksesta osallisiksi.
1954: Niinpä tarkastusvuoden 1928-1929 tulos- Edelläesitetyn perusteella ehdotamme
1955: tilaston mukaan kahden ensiksi mainitun kunnioittaen,
1956: maanviljelysseuran alueen kaikki tarkas-
1957: tusyhdistykset olisivat saaneet puheenaole- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1958: van lain perusteella valtion avustusta, sa- van lakiehdotuksen:
1959: moin Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuran
1960: 46 IV,7. - Karjantarkastusyhdistysten valtionapu.
1961:
1962:
1963: Laki
1964: pienviljelijäin sonninpitoyhtymille ja -osuuskunnilla sekä karjantarkastusyhdis-
1965: tyksille annettavien valtion avustusten perusteita koskevan lain muuttamisesta.
1966:
1967: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten maalisk. '218 p:nä 1930 annetun,
1968: pienviljelijäin sonninpitoyhdistyksille ja -osuuskunnille sekä karjantarkastusyhdistyk-
1969: sille annettavien :valtion avustusten perusteita koskevan lain 2 § näin kuuluvaksi:
1970:
1971: 2 §. omistavien jäsenten luvusta ja heidän omis-
1972: Karjantarkastusyhdistykselle, jonka jäse- tamiensa karjojen keskimääräisestä lehmä-
1973: nistä vähintään viidennellä osalla lypsyleh- luvusta.
1974: mien luku jäsentä kohti on korkeintaan.kah- Yhdistyksen toiminnan tukemiseksi myön-
1975: deksan, annetaan avustusta perustaruiskus- nettävä avustus voi olla enintään 3,000
1976: tannuksiin sekä yhdistyksen toiminnan tu- markkaa vuodessa, riippuen avustusmäärän
1977: kemiseksi. suuruus edellisessä momentissa mainittujen
1978: Perustamiskustannuksiin myönnettävä jäsenten määrästä ja heidän omistamiensa
1979: avustus suoritetaan kerta kaikkiaan, ja se karjojen keskimääräisestä lehmäluvusta sekä
1980: saa nousta enintään 2,000 markkaan kutakin yhdistyksen toiminnan tarkoituksenmukai-
1981: yhdistystä kohti, riippuen avustuksen suu- suudesta.
1982: ruus korkeintaan kahdeksan lypsylehmää
1983:
1984:
1985: Helsingissä, 31 p :nä lokakuuta 1930.
1986:
1987: J. Jyske. P. Saarinen.
1988: L. 0. Hirvensalo. Taave Junnila.
1989: E. M. Tarkkanen. Erkki Pullinen.
1990: 47
1991:
1992: IV,s. - Toiv. al. N:o 3.
1993:
1994:
1995:
1996: Tarkkanen y. m. : Kotimaisen palkinto-obligatiolainan otta-
1997: misesta.
1998:
1999:
2000: E d u s kun n a 11 e.
2001:
2002: Maassamme vallitseva taloudellinen pula- mis.tä. Tällöin olisi ehkä tarkoituksenmu-
2003: ik:ausi on jatkuvasti O!Soittanut vain kiristy- kaista, että valtio aluik:si esiintyisi laina!Il-
2004: mistä. 'Tuotannollinen toiminta elää suu- ottajana ja käyttäisi täten saamiaan va-
2005: ri,ssa vailmuksissa hiTIJtoj,en edelleen las- roja tuotannollisen toiminnan luotto.,olojen
2006: kiessa. Varsinkin ovat IIIlaJata:loustuotteiden ik:eih.ittämis~ksi rterveemmälle po!hjalle.
2007: hirmat truotan,tolmstannUJksiin verraten las- Nykyinen vula-aiik:a asettaa valtiolLe kai-
2008: keneet suhteettomasti. Erikoisesti tällai- ken muun lisäksi sellaisia velvollisuuksia,
2009: sena aikana kohdistuu huomio meidän jotk!a kysyvät valltion nykyisin hei!kkoon
2010: luotto-o1ojemme .epänormaaliin tilaan. Tuo- raiha-asiain tilaian verraten huomattavasti
2011: taThllollinen toiminta työskentelee meillä vaDoj.a. Kiotimaisen obligatiolairran avul1a
2012: suurimmalta osalta lyhY'tai,k!aisten luottoj,en kävisi ma.hdo.llis~k!si tYY'dyttää näm~in tar-
2013: vamssa, joista maksettava korko on liian peet. Lälhdettä·essä obli~a tiomarkkinoita
2014: korkea IS€n lmstettäväik:si. Valtiovallan olisi k!ehi.ttämään olisi 'ehkä tarkoituksenmu:kaista
2015: 1
2016:
2017:
2018:
2019:
2020: löydettävä keinot tämän vak!avan olotilan aloittaa pa1kinto-obligatiolainoilla, jonkalai-
2021: korjaamiseksi. sen laillJan sijoittam:ismalhdolliJSurudet täll:ä
2022: Obligatio:n:ilainat, joita tällaisiin tarkoi- hetkellä näyttäisivät :parhaimmilta.
2023: tuksiin voitaisiin käyttää, on viimeaikoina Ede]lläesitetyn perusteena ehdotamme
2024: otettu ·etupäässä ullkomailta. Sensijaan ko- kunnioittwen ·eduiskunnan pä.ä:tettävälk:si toi-
2025: t~maiset obligatiomarkkiinat 'OV'at aiVJan ke- vomuksen,
2026: hittymättömät. Kun nykyäiän ei näytä
2027: mahdolliselta saada riittävän suotuisilla eh- että hallitus kiireellisesti valmistut-
2028: doilla ulkomaisia obligatiolainoja maa- taisi ja antaisi Edusk1mnalle esityk-
2029: hwmme, olisi ryhdyttävä suunnittelemaan sen kotimaisen palkinto-obligatiolai-
2030: kotimaisten oöligatiomrurkk1nain kehittä- nan ottamisesta.
2031:
2032: Helsingi~ä 4 p mä marraskuuta 1930.
2033:
2034:
2035: E. M. Tarkkanen. Matti Pitkänen.
2036: Kaapro Huittinen. V. Huuhtanen.
2037: Ansh. Alestalo. Eero Nurmesniemi.
2038: Heikki Vehkaoja. A. Halonen.
2039: 0. Kontio. Anton Suurkonka.
2040: Alpo 0. Luostarinen. Uuno Hannula.
2041: P. V. Heikkinen. Janne Koivuranta.
2042: Jalo Lahdensuo. Eemeli Aakula.
2043: Kalle Kämäräinen. Lauri Kaijalainen.
2044: M. 0. Lahtela. Matti N. Miikki.
2045: Viljami Kalliokoski. Aleksi Hakala.
2046: L. 0. Hirvensalo. J oh. Korhonen.
2047: 48
2048:
2049: IV,9. - Toiv. al. N :o 4.
2050:
2051:
2052:
2053:
2054: Korpisaari y. m.: Erinäisten valtion teollisuuslaitosten
2055: 1nuuttarnisesta osakeyhtiöiksi.
2056:
2057:
2058: E d u s k u n n a ll e.
2059:
2060: Valtion teollisuuslaitoksiin on vuosittain ainakaan lähivuosina kyenne parantamaan
2061: sijoitettu suuria rahamääriä eikä mainittu- Veitsiluodon huonoa kannattavaisuutta. Ke-
2062: jen teollisuuslaitosten rahantarve vieläkään vätniemen saha on viime vuosina kirjan-
2063: näytä olevan tyydytetty. Niinpä on Veitsi- pidollisestikin osoittanut yhä laskevaa vuo-
2064: luodon sahaan jo sijoitettu tasaluvuin 192.4 sivoittoa eikä tällä sahalla liene mitään eri-
2065: milj. mk., Kevätniemen sahaan n. 25 milj. koista merkitystä. Rikkihappo- ja super-
2066: mk., Outokumpuun n. 70 milj. mk. sekä fosfaattitehtaat näyttivät viime vuodelta
2067: valtion rikkihappo- ja superfosfaattitehtai- 1.2 milj. mk :n kirjanpidollista tappiota.
2068: siin lähes 100 milj. mk. Mainittujen teolli- Superfosfaatin menekki osoittaa alenevaa
2069: suuslaitosten jatkuvaa rahantarvetta riittää suuntaa. Tehdas ei ole kyennyt myymään
2070: osoittamaan se seikka, että kuparitehtaan superfosfaattia samaan hintaan kuin millä
2071: rakentamrseksi Outokumpuun on anottu 60 sitä ulkomailta olisi voitu ostaa ja on li-
2072: milj. mk. säksi ottamalla tuonninkin huostaansa kal-
2073: Valtion tehtaitten kannattavaisuus, sikäli listuttanut mainitun lannoitusaineen yleistä
2074: kuin sitä voidaan kameraalisesta kirjanpi- hintatasoa Suomessa. Outokummun kaivok-
2075: dosta laskea, on kuten tunnettua verrattain sen vuositulos on vuodelta 1929 ollut ver-
2076: huono. Veitsiluodon sahan tilinpäätös v:lta rattain hyvä, mutta kuluvan vuoden tulos
2077: 1929 osoittaa n. 4 milj. mk:n voittoa. Jos muodostunee kuparin hinnan jyrkän las-
2078: kuitenkin otetaan huomioon, että mainittu kun takia melkoista huonomma:ksi, ensi
2079: saha ei maksa valtion veroja eikä maksa vuosi voi kenties tuottaa suorastaan tap-
2080: valtiolle korkoja, muuttuu voitto tappioksi. piotakin. On ilmeistä että Outokummun
2081: Sahan lopullinen tuotto riippuu kantora- kaivoksen saattaminen pysyväisesti kannat-
2082: hoista, jotka se tilittää metsähallitukselle. tavaksi edellyttää kalliin kuparitehtaan ra-
2083: Missä määrin tilitetyt kantorahat todella kentamista.
2084: merkitsevät lisätuloa valtiolle, on vaikeasti Edellämainittujen valtion tehtaitten tule-
2085: laskettavissa. Valtiontilintarkastajat arve- vaisuus näyttää niin ollen varsin synkältä.
2086: levat kuitenkin kertomuksessaan vuodelta Niihin on sijoitettu valtion varoja suuressa
2087: 1928, joka vuosi kuten tunnettua oli saha- määrin, ilman että valtion talous ja maan
2088: teollisuudelle verrattain edullinen, ettei kansantalous näistä sijoituksista sanotta-
2089: mainittu valtion saha ole kyennyt toteutta- vasti hyötyisivät. Tehtaitten kannattavai-
2090: maan arkuperäistä tarkoitusperäänsä, val- suuden paranemisesta ei näytä olevan suu-
2091: tion metsätulojen lisäämistä. Sahan yh- riakaan toiveita. Terveen valtiovarain hoi-
2092: teydessä toimiva sulfiittisellulosatehdas ei don kannalta katsoen ei suurien summien
2093: IV,9. -Korpisaari y. m. 49
2094:
2095: sijoittamista huonosti kannattaviin yrityk- seen voi myöhemmin ilmaantua ja kun teh-
2096: siin voida puoltaa eikä valtion raha-asiain taitten lirkepääoman hankkiminen ilmeisesti
2097: rasittunut tila salline mitään lisäsijoituksia kävisi mahdolliseksi ilman valtion apua,
2098: mainittuihin yrityksiin. Päinvastoin saat- jos tehtaat toimisivat itsenäisen !budjetin
2099: taisi mainittuihin tehtaisiin sijoitettujen turvissa ja valtiosta riippumattomina, olisi
2100: valtion varain täydellinen, vieläpä osittai- mielestämme syytä viipymättä ryhtyä toi-
2101: nenkin vapautuminen suuressa määrin hel- menpiteisiin mainittujen tehtaitten muutta-
2102: poittaa valtion rahallista asemaa. Toiselta miseksi osakeyhtiöksi. Erikoisesti huo-
2103: puolen vaikeuttaa tehtaitten raha-asiain mautettakoon, että Outokummun kaivok-
2104: ottaminen valtion tulo- ja menoarvioon mel- selle ilmeisesti voitaisiin hankkia huokea-
2105: koisesti niitten järkiperäistä hoitamista. korkoista ulkomaista lainapääomaa sekä ku-
2106: Esimerkkinä vain mainittakoon, että esim. paritehtaan rakentamista varten että ly-
2107: Veitsiluodossa ei tehtaan johtajalle ole hytaikaiseksi liikepääomaksi, jos Outo-
2108: voitu tähän saakka maksaa sellaista palk- kumpu toimisi itsenäisenä osakeyhtiönä.
2109: kaa, jota vastaavista toimista yksityisten Ehdotamme siitä syystä eduskunnan
2110: omistamissa yrityksissä yleensä maksetaan. päätettäväksi toivomuksen,
2111: Edellämainittujen tehtaitten myyminen
2112: ei tällä kertaa voine tapahtua muulla ta- että hallitus valmistuttaisi esityk-
2113: voin kuin varsin suurin tappioin. Koska sen erinäisten valtion teollisuuslai-
2114: kuitenkin mahdollisuuksia yritysten myymi- tosten mu7tttamisesta osakeyhtiöiksi.
2115:
2116: Helsingissä marraskuun 3 päivänä 1930.
2117:
2118: Paavo Korpisaari. Antero Lamminen.
2119: Arvi Oksala. T. A. Aalto-Setälä.
2120: Emil Sarlin.
2121:
2122:
2123:
2124:
2125: 7
2126: 50
2127:
2128: IV,1o. - Hemst. mot. N:o 5.
2129:
2130:
2131:
2132:
2133: von Frenckell: Angående grundande av Statens amorte;.
2134: ringsfond.
2135:
2136:
2137: T i ll Riksda gen.
2138:
2139: Den 1'2 :febru:ari :11930 inrämnades tin gj,orda motiveringen och btläggande ytterli-
2140: riksdagen en hemställan om .att riksdagen g.are siffell"Utredning, vördsamt föreslå, att
2141: hos regeringen måt1Je anhålla om em_ propo- riksdagen ville hos regeringen hemställa,
2142: sition angående grundande av en ,Statens
2143: a:m.orteringsfond' '. Emedan riksdagen icke att regeringen måtte utarbeta en
2144: slutbehandlat denna !hemställan, tillåter sig proposition avseende grundande av ·
2145: under.teclmoo, ihänvisande till den tidigare en dylik ,Statens amorteringsfond".
2146:
2147: Hellsingfors, doo 4 nowmber lf9,30.
2148:
2149: E. v. Frenckell.
2150: IV,10. - von Frenckell. 51
2151:
2152: 1
2153: 1923 1925 1926 1928 \1924 Kommun. 1928 Bost.
2154: Statslån av år
2155: 6% 7% 61/z% 5 1/2% 6 1/ 2 % lån 6% hyp. bank
2156: 1
2157:
2158:
2159: Januari 1929 97 3 98 91 99 3/4 911/2
2160: 100 / 8 1
2161: 1 1 1 1 1
2162: Högsta not. 1929 98% 100 7/8 991/4 911fs 99 3/4 911/2
2163: 1 1 1 1 1 1
2164: Lägsta not. 1929 881/4 941/2 1 891/s 741/4
2165: 91% 1 84 /4 1
2166: 1 1 1 1
2167:
2168: Januari 1930 921/4 1 92 85% 931/s 761/4
2169: 98 /4 1
2170: 1 1 1 1 1
2171:
2172: Högsta not. 1930 *) 97% 101 1/4 98 3/4 921/4 993/4 88
2173: 1 1 1 1 1 1
2174:
2175: Lägsta not. 1930 *) 871/4 94 90 1/, 741/2 90 1/, 75 3/ 4
2176: 1 1 1 1 1 1
2177:
2178: Kursflukt. under 1929 1 3 105/s% 171/,%
2179: 110 /2% 1 6 /sOfo 1 71/2% 1 67/s% 1
2180: 1
2181:
2182: Kursflukt. under 1930 *) 1 1 3 9 1/2% 121/4%
2183: 110 /2% 1 71/,% 1 8 /2% 117 /4% 1
2184: 1 1
2185:
2186:
2187: *) Tili slutet av okt. 1930.
2188: 52
2189:
2190: IV,1o. - Toiv. al. N:o 5.
2191: Suomennos.
2192:
2193:
2194:
2195:
2196: von Frenckell: , Y altion kuoletusrahaston'' perustamisesta.
2197:
2198:
2199: Ed uskunl11alle.
2200:
2201: Helminkuun 12 p:nä 1930 jätettiin edus- lisää !Ilumreroselvitystä, kunnwittaen ehdot-
2202: kunnalle toivomusaloite, että eduskunta taa •eduskunnarr päätettä.väksi toivomuksen,
2203: anoisi hallitukselta esitystä ,Valtion kuole-
2204: tusrahaston" perustamisesta. Kun edus- että hallitus valmistaisi esityksen
2205: kunta ei ole käsitellyt tätä aloitetta lQppuun, mainitunTaisen ,valtion kuoletusra-
2206: rohkenee allekirjoittanut, viitaten aikaisem- haston" perustamisesta.
2207: min esitettyiihin perusteluihin ja liittäen
2208:
2209: Helsingissä marraskuun 4 pä!ivänä 1930.
2210:
2211: E. v. Frenckell.
2212: IV,10. - von Frenckell. 53
2213:
2214: 1
2215: 1
2216: 1
2217: 1923 1925 1926 1928 1924kuntain laina 1928 Asunto- 1
2218: 1
2219: Vaitiolaina v:lta
2220: 1
2221: 6% 7% 6 1/2% 1 5 1/z%
2222: 1 6 1/2% 6 % hyp. pankki
2223: 1 -
2224: 1
2225: 1
2226: 1 Tammikuu 1929 97 100 3Js 98 91 99% 911/2
2227: 1 1 1 1 1 1
2228: 1
2229:
2230:
2231: 1 Korkein noteeraus 1929 98 3f4 100 7/ 8 991/4
2232: 1
2233: 911/s 99 8 /, 911/2
2234: 1 1 1 1 1 1
2235:
2236:
2237: \ Alin noteeraus 1929 881/4 941/2 91 3/4 841/4 1
2238: 1
2239: 891/s 741/4
2240: 1 1 1 1 1 1 1
2241:
2242: [ Tammikuu 1930 921/4 981/4 92 853/4 931/s 761/4
2243: 1 1 1 1 1 1
2244: 1
2245: 1
2246: 97 a;4 1
2247: 1 Korkein noteeraus 1930 *) 1 j 101 /4 1 98 3/4 921/4 99 3/4
2248: 1
2249: 88
2250: 1 1 1
2251: 1 ----"-·----~
2252:
2253:
2254: 1 1 1
2255:
2256: 1 Alin noteeraus 1930 *) 871/4 94 1
2257: 901/4 741/2 90 1f4 75 3/4
2258: 1 1 i 1 1 1 -----
2259:
2260: Kurssivaihtelut v. 1929 1 3 7
2261: 10 / 8 %
2262: 5 1
2263: 171/4%
2264: 110 /2% 1 6 /s% 1 71/2% 1 6 /s% 1 1
2265: 1
2266:
2267:
2268:
2269:
2270: 1
2271: 1
2272: Kurssivaihtelut v. 1930 *) 110 /2% 1 7 /4% 1 1 1
2273: 8 /2% 117%% 1 9 1/2%
2274: l 12 1/4%
2275:
2276:
2277: *) lokakuun loppuun 1930.
2278: 54
2279:
2280: IV,11. - Toiv. al. N:o 6.
2281:
2282:
2283:
2284:
2285: Cajander y. m.: Pysyväisen talousneuvoston asettarnisesta.
2286:
2287:
2288: E d u s k u n n a ll e.
2289:
2290: Talous- ja yhteiskuntapoliittiset kysy- valtiovallalla tulee jatkuvasti olla käytet-
2291: mykset näyttelevät nykyaikaisessa valtio- tävänään luotettavat, mahdollisimman
2292: elämässä erittäin tärkeätä osaa. Valtio asialliset ja ulkokohtaiset tiedot maan eri
2293: itsekin aktiivisesti on osallistunut maan tuotantoalain taloudellisista edellytyksistä
2294: taloustoimintaan metsien, rautateiden y.m. ja niiden luontaisista kehi tysmahdolli-
2295: omistajana, vieläpä teollisuuden harjoit- suuksista sekä myös vastaavat tiedot
2296: tajana. Valtion harjoittama tulli- ja muu muista maista, varsinkin sellaisista maista,
2297: verotuspolitiikka vaikuttaa hyvin ratkai- jotka tavalla tai toisella huomattavammin
2298: sevasti maan talouselämään yleensä sekä vaikuttavat oman maan talouselämään.
2299: eri talonsalain keskinäiseen suhteeseen. Lisäksi on tärkeätä, että jokaista talous-
2300: Samansuuntainen vaikutus on valtion har- ja yhteiskuntapoliittista toimenpidettä
2301: joittamalla, eri talousaloihin kohdistu- mahdollisimman pätevästi valmistellaan
2302: valla, avustus- ja muulla edistämispolitii- yksityiskohtia myöten.
2303: kalla. Valtion noudattama sosialipolitiik- Saksassa on talousneuvostoa koskeva
2304: kakin vaikuttaa sangen suuresti maan elin- määräys sisällytetty itse tasavallan pe-
2305: keinoelämään. rustuslakiin. Väliaikainen talousneuvosto
2306: Suuri osa näihin aloihin kuuluvista ky- asetettiin Saksassa jo 1920, ja viime istun-
2307: symyksistä tulee muodossa tai toisessa tokaudella Saksan eduskunnassa oli käsi-
2308: eduskunnassa käsiteltäväksi. Eduskuntien teltävänä lakiesitys vakinaisen talousneu-
2309: kokoonpanoa eivät kuitenkaan yleensä voston perustamisesta, mutta ei saavutta-
2310: maaraa yksinomaan tai pääasiallisesti- nut riittävän suurta määräenemmistöä.
2311: kaan taloudelliset näkökohdat, ja siten Ranska sai väliaikaisen talousneuvostonsa'
2312: saattaa helposti käydä niin, että eduskun- 1925, ja käsittelyn alaisena on parlamen-
2313: nassa on suhteellisesti vähän taloudellista tissa par'aikaa lakiesitys vakinaisen ta-
2314: asiantuntemusta eikä sitä silloin aina ole lousneuvoston perustamisesta. Englan-
2315: riittävästi eduskuntaryhmiin nojautuvissa nissa toteutti Mac Donaldin hallitus ta-
2316: halli tuksissakaan. lousneuvoston viime tammikuussa. Alan-
2317: Varsinkin maailmansodan jälkeen useissa komaiden talousneuvosto on vuodelta 1917,
2318: maissa taloudelliset vaikeudet ovat olleet Tshekkoslovakian 1919, Italian 1923, Es-
2319: siksi suuria, että on näyttänyt välttämät- panjan 1923 ja Belgian 1930. Useissa muis-
2320: tömältä aikaansaada erityisiä pysyviä ta- sakin maissa, esim. J aappanissa, on talous-
2321: lousasiain elimiä, talousneuvostoja, halli- neuvostonsa, toisiin, m. m. Pohjois-Ameri-
2322: tuksen ja eduskunnan avuksi ja tueksi. kan Yhdysvaltoihin sellaista par'aikaa
2323: Niiden tarpeellisuus aiheutuu siitä, että suunnitellaan.
2324: IV,11. - Cajandm· y. m. 55
2325:
2326: Talousneuvostoista toiset, esim. Englan- dellisesta lamakaudesta ja sen syistä, osa-
2327: nin, ovat hallinnollisia neuvottelukuntia, keyhtiöverotuksesta, rakennustoiminnasta
2328: toiset, kuten varsinkin Saksan, eräänlaisia Suomen kaupungeissa, Suomen konjunk-
2329: taloudellisia edustuslaitoksia. Saksan ta- tuuritilaston kehittämisestä ja ulkomai-
2330: lousneuvoston valtuudet ovat melkoisen sista talousneuvostoista. Valmistumassa
2331: suuret ja olisivat esityksen mukaan vielä ovat edelleen m. m. tutkimukset maamme
2332: entisestään lisääntyneet. Sillä olisi oikeus maanviljelijöiden velkaantumisesta, pien-
2333: saada antaa lausuntonsa tärkeistä talous- viljelijäin taloudellisesta asemasta, Suo-
2334: ja sosialipoliittisista esityksistä, sillä olisi men puunjalostusteollisuuden toiminta- ja
2335: itselläänkin oikeus tehdä lainsäädännölli- kilpailuedellytyksistä, Suomen teollisuu-
2336: siä alotteita, jotka olisi esitettävä edus- den luottokysymyksestä, nykyisen, huo-
2337: kunnalle, vaikkei hallitus olisi niihin yh- mattavasti entisestään muuttuneen, ta-
2338: tynytkään, ja neuvostolla olisi oikeus lä- louspulan luonteesta ja syistä, j. n. e.
2339: hettää edustajansa valtiopäiville esittä- Nykyinen taloudellinen neuvottelukunta
2340: mään neuvoston katsantokantaa. Toisten monessakin suhteessa ei vastaa niitä vaa-
2341: ialousneuvostojen, esim. Englannin, teh- timuksia, joita talousneuvostolle on asetet-
2342: tävä on ainoastaan olla hallituksen neuvoa tava. Se ei ole mikään talouselämän edus-
2343: antava elin. tuslaitos, vaan lähinnä verrattavissa suu-
2344: Meillä Suomessa esitti ajatuksen talou- reen, hallituksen asettamaan komiteaan.
2345: dellisen keskuselimen luomisesta ensinnä Sen aivan väliaikainen luonne vaikeuttaa
2346: nykyinen valtiovarainministeri J. H. Ven- sen ryhtymistä laajasuuntaisempiin talou-
2347: nola. Ensimmäinen, valtioneuvos J. K. dellisiin selvittelyihin, koska ei ole mitään
2348: Paasikiven johdolla toiminut taloudellinen varmuutta siitä, miten kauvan sille valtio-
2349: neuvottelukunta asetettiin v. 1920. Se työs- neuvosto myöntää varoja ja miten kauvan
2350: }{enteli noin 6 kuukautta ja antoi m. m. tär- se siis voi toimia; aloitetut työt saattavat
2351: keät mietinnöt valuuttakaupasta sekä täten helposti jäädä keskeneräisiksi. Näis-
2352: viennin ja tuonnin järjestämisestä. sä oloissa neuvottelukunta ei ole voinut ot-
2353: Rahataloudellisen tilanteen kiristyminen taa vakinaista sihteeristöäkään, kuten
2354: syksyllä 1928 saattoi Sunilan hallituksen esim. on taloudellisella puolustusneuvos-
2355: asettamaan uuden taloudellisen neuvotte- tolla, joka on syntynyt eduskunnan myö-
2356: lukunnan joulukuussa 1928. Tämä neuvot- tävaikutuksella, vaan sihteerit toimittavat
2357: telukunta, joka toimii edelleen, on jakaan- työnsä sivutehtävänä; ei sillä ole mitään
2358: tunut 7 verrattain itsenäisesti toimivaan yhteistä konttorihuonettakaan. Neuvotte-
2359: jaostoon: valtiotalous- ja finanssijaostoon, lukunta tällöin luonnollisesti ei myöskään
2360: tulli- ja verojaostoon, maatalousjaostoon, ole voinut muodostua minkäänlaiseksi var- .
2361: metsätalous- ja puunjalostusjaostoon, ylei- sinaiseksi neuvoa ja lausuntoja antavaksi
2362: seen teollisuusjaostoon, kauppa- ja liiken- elimeksi, vaan on sen työ luonnostaan
2363: nejaostoon sekä sosialipoliittiseen jaos- muodostunut komiteatyön tapaiseksi.
2364: toon, sitäpaitsi on erikoisjaostoja yhdis- Kaikki nämät seikat ovat herättäneet
2365: tävä elin, keskusjaosto. Neuvottelukunta ajatuksen, eikö meilläkin olisi syytä koet-
2366: on antanut valtioneuvostolle useita lau- taa aikaansaada jonkunlainen pysyvä ta-
2367: suntoja, joista tärkein on viime vuoden lo- lousneuvosto, hallituksen ja eduskunnan
2368: pulla painosta julkaistu ,Taloudellisen pysyväiseksi avuksi ja tueksi taloudellis-
2369: .neuvottelukunnan lausunto taloudellisen ten asiain käsittelyssä. Varsinkin ny kyi-
2370: tilanteen johdosta", sekä suorituttanut nen vaikea aika, jota voi vielä kestää
2371: useita tutkimuksia ja selvityksiä: talou- kauvankin, tuntuu omalta osaltaan kehoit-
2372: 56 IV, 11. - Pysyväinen talousueuvosto.
2373:
2374: tavan sellaiseen toimenpiteeseen. Maamme siä ja ehdotuksia, voi turvautua asiantun-
2375: kulttuuri niin toisessa kuin toisessakin tevan, mahdollisimman puolueettoman eli-
2376: suhteessa, maamme itsenäisyys kokonai- men suorittamaan selvitykseen tai tämän
2377: suudessaankin, on niin ratkaisevasti riip- antamiin lausuntoihin.
2378: puvainen taloudellisen elämämme kehitys- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
2379: tasosta ja laadusta, että on mitä tärkeintä, eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
2380: että talouselämällä on mahdollisimman
2381: luotettavat tiedot taloudellisen toiminnan että hallitus ottaisi harkittavaksi,
2382: kulloisistakin edellytyksistä, ja ennen eikö olisi aihetta meilläkin asettaa
2383: kaikkea valtiovallalle - niin eduskunnalle pysyvä'inen talousneuvosto, sekä
2384: kuin hallituksellekin - on mitä tärkeintä, myönteisessä tapauksessa ryhtyisi
2385: että se käsitellessään laajakantoisia, ta- asian vaatimiin toimenpiteisiin.
2386: louselämään syvästi vaikuttavia kysymyk-
2387:
2388: Helsingissä 30 p:nä lokakuuta 1930.
2389:
2390: A. K. Cajander. T. M. Kivimäki.
2391: J. Kaskinen. U. Brander.
2392: Bruno Sarlin. W. K. Särkkä.
2393: W. W. Tuomioja. Oskari Mantere.
2394: 57
2395:
2396: IV,12. - Toiv. al. N:o 7.
2397:
2398:
2399:
2400:
2401: Riipinen y. m.: Vemt,uslainsäädännön mttuttamisesta sellai-
2402: seksi, että aviopuolisoita käsiteltäisiin verotuksessa eri
2403: verovelvollisina.
2404:
2405:
2406: E d u s k u n n a 11 e.
2407:
2408: Viitaten ~vuoden 1930 ,ensimmäisillä val- kitys yhteiskunnan pohjan luovana muo-
2409: tiopäivinä tehdyn toivomusaloitteen N :o 4 tona, saamme kunnioittaen ehdottaa edus-
2410: perusteluihin (Liitteet I-XIII, s. 45) 'ja kunnan päätettäväksi toivomuksen,
2411: nimenomaan huomauttamalla nykyisessä
2412: verotuslainsäädännössä esiintyvästä epäoi- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
2413: keudenmukaisuudesta, kun perhettä avio- siin verotuslainsäädännön muuttami-
2414: puolisoiden tulot yhteenlaskettuna verotta- seksi sellaiseksi, että avioliitossa elä-
2415: malla rangaistaan kodin perustamisesta ja viä aviopuolisoita käsiteltäisiin vero-
2416: siten vaarallisesti aliarvioidaan kodin mer- tuksessa eri verovelvollisina.
2417:
2418: Helsingiss1ä 4 p :nä marraskuruta 1930.
2419:
2420: Hilja Riipinen. A. K. Cajander.
2421: Maija Häkkinen. Bruno Sarlin.
2422: Aili Kallioniemi. Martti Pihkala.
2423: Kaino W. Oksanen. Martti Rantanen.
2424: T. M. Kivimäki.
2425:
2426:
2427:
2428:
2429: 8
2430: 58
2431:
2432: IV,13. - Toiv. al. N:o 8.
2433:
2434:
2435:
2436:
2437: Kukkonen y. m.: Perintö- ja lahjaverolaissa ilmenneiden
2438: epäkohtien poistamisesta.
2439:
2440:
2441: E d u s k u :n n a· ll e.
2442:
2443: V wilk!ka perinnön j.a lahjaJll asettamista töveroa oma1sta omaisuudestaan. Suorastaan
2444: veroesineikJSi sinäntsä on pidettävä perustel- kunnomsuuden rankais11ilffi1 muodostuu vero
2445: tuna, on meillä vuonna 191211 annettua pe- .silloin, lknn s1e sattuu poilkaan, joka isän
2446: rintö- j•a laihjaverolakia. sovdletrtaessa ha- vielä eläessä uuJtteruudeHa:an ja uihrauksil-
2447: vaittu lain, erit,ffien maaseurtuo1o1ssa, aiheut- laan ,on pannut kuntoon rappeutrmeen tilan.
2448: ta:va,n va11t,ettavia kolhrtuuttomuuksia. Mai- E1päJOikeud!ernmuilmiselta vaikuttaa nykyinen
2449: nit:talkoon niistä :e,räitä oleelilisimpia. :perintiövero niinikään niisstä tapauksi,ssa,
2450: Maatalouden tarjoama toimeentulo, joka jo1ssa toinen wviopuoliso vanhuusvuosinaan
2451: etenkin pienillä ja kie.sikikoilmisiUa tiloilla on on keskinäisen testamentin nojalla perinyt
2452: tunnetusti tuikala, vaikeutuu yhä maatwloUJS- toiselta !PU0!1et ylli.teisestä omaisuudesta. Kun
2453: kiinteisltön ,siir~tyessä vanihemmilta lUJpsille. ·toiJ:l!enlkin vanllms !tavallisesti pian ilrnolee,
2454: Vaikka useissa tapauksissa isän tai äidin p~tää periillisten 1'yihyen ajan kuluessa jäl-
2455: mana:llemeno 'jo merkitsee korvaamatonta leen malksaa pell'int,ö:veroa koko omaisuu-
2456: menetystä, •pannaan :kuolinpesän kuormaan desta. .Sitä: kohtuut,t,orrnammaksi muuttuu
2457: vielä yksi kivi lis,ää: perintövero. Sen si- maksaminen, jos ()lll1aisuus täl1öink.in ,pää-
2458: jaan että ammatinharjoittamisen normaa- asia,msesti on perilListen itsensä ihankikimaa.
2459: lista kulkua tuettaisiin, häiritään sitä Perintöverola:ki, joka puuttee1hsuuksil-
2460: uudella rasituksena. Tämä kohtuutto- laan on synnyttänyt valitettavaa lain kier-
2461: muus, joka pahasti horjuttaa twlous- tämistä, näyttää kaipaavan tarkistamista.
2462: elämän tervettä jatkuvaisuutta, on laa- Kun laki,in :tanvit:tavat muutokselt jo vaikeu-
2463: joissa piireissä synnyttänyt toivomuksen tensa vuoksi kuuLuvat ihallituiksen valmistel-
2464: perintöveron muuttamisesta oikeudenmukai- taviin, ehdotamme kunnioittaen eduskun-
2465: semmaksi. nan JPäätettäiväklsi 1toivomuirusen,
2466: Sanottu 1PJ'Irikimys 'saa tukea muistakin
2467: huomioi,sta. Var:sin tavallista {ID, että maa- että hallitus hankkisi se'lvityksen
2468: laisikiinteistö imaimistoineen pysyy pe11heen perintö- j.a lahjaverolaissa ilmen-
2469: isän nimi,ssä ihänen kuolemaansa saakka, neistä epäkohdist.a ja antaisi Edus-
2470: vaikka kodin työkuutioiset lapse1t 1ovat omai- kWn%alle esityk1sen niiden poistami-
2471: suuden :suurelta osalta koonneet. Isän ,sesta.
2472: kuoltua maksavat näin ollen lapset perin-
2473:
2474: Helsingissä lokaJk:uun 30 päivänä 1930.
2475:
2476: Antti Kukkonen. A. Halonen. S. Salo.
2477: J. G. Ryynänen. Vihtori Vesterinen. E. M. Tarkkanen.
2478: Antti Sallinen. K·alle Kämäräinen. E. Lautala.
2479: Viljami Ka;lliokoski. P. Ruotsalainen. K1aapro Huittinen.
2480: Eero Nurmesniemi.
2481: 59
2482:
2483: IV,14. - Toiv. al. N:o 9.
2484:
2485:
2486:
2487:
2488: Cajander y. m.: N ettabudjetin käytäntöön ottamisesta 'Val-
2489: tion liiketoiminnassa.
2490:
2491:
2492: Ed uskun:nalle.
2493:
2494: Monet syyt ovat joh'taneet siihen, että v;ähemmän soveltuva, llll!itä yksityisk:o.htai-
2495: valtiolla on joukko liikelaitoksia, ja on näi- semmin budjetti ·on momentteihin jaettu.
2496: den luku itsenäisyysajalla huomattavasti li- Se nimittäin varsin arveluttavasti sitoo sitä
2497: sääntynyt. Usealla taholla on lausuttu toimintavapautta, mikä on liiketoiminnan
2498: epäilyksiä siitä, onko ollut suotavaa mennä perusedellytyksiä, ja orn sitäpaitsi omiaan
2499: niin pitkälle tämän il\!ehityksen tiellä, kuin hämmentämään selvän käsityksen saamista
2500: meillä on tapahtunut. Sen sijaan ei liene sen tuloksista. Käsityksemme mukaan val-
2501: olemassa muuta kuin y:ksi mi·eli siitä, että tion liiketoimintaan nähden olisi otettava
2502: niitä lii:kelaitoksia, joita valtiolla on, on hoi- :käytäntöön nettobudjetti eikä sitä olisi so-
2503: dettava niin taloudellisesti kuin mahdollista. vellettava ainoastaan valtion varsinaisiin
2504: Tämän päämäärän toteuttaminen ·edellyttää, teollisuus1aitoksiin, vaan ulotettava myöskin
2505: että näi·tä laitoksia on hoidettava mahdolli- sellaisille aloille, kuin esim. valtion metsä-
2506: simman suuressa määrässä yksityisten liike- talouteen ja. valtion hallinnassa olevien maa-
2507: laitosten tapaan. Puuttumatta muihin uu- tilojen hoitoon.
2508: distuksiin, jotka olisivat tarpeen tämän tar- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
2509: koitusperän saavuttamiseksi, on todettava;- eduskunnan <päätettäväksi toivomuksen,
2510: että yhtenä sangen huomattavama esteertä
2511: valtion liikelaitosten liiok;emäiselle hoidolle on että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin
2512: Sl;, että niissä on noudatettav.a bruttobud- toimenpiteisiin nettobudjetin käytän-
2513: jettia, joka, niin hyvin kuin se soveltuu- töön ottamiseksi valtion liiketoimin-
2514: kin virastojen y. m.' s. budjettimuodoksi, nassa sekä tekisi asian vaatirnia esi-
2515: on varsin sove~tumaton Iiikelaitosten bud- tyksiä Eduskunnalle.
2516: jettimuotona käytettäväksi; ja on se sitä
2517:
2518: Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1930.
2519:
2520: A. K. Cajander. U. Brander.
2521: J. Kaskinen. T. M. Kivimäki.
2522: J. Jyske. Oskari Mantere.
2523: W. W. Tuomioja. W. K. Särkkä.
2524: Bruno Sarlin. Mauno Pekkala.
2525: 60
2526:
2527: IV,15. - Toiv. al. N:o 10.
2528:
2529:
2530:
2531:
2532: Pitkänen y. m.: Virkamiehistön nimittiimisen ja virassa-
2533: pysymisen perusteiden muuttamisesta.
2534:
2535:
2536: E d u s k u n n a 11 ·e.
2537:
2538: Viitaten ed. Antti Juutilaisen y. m. vuo- paan järjestettynä tuottaisi valtiolle saa:s-
2539: den 1929 valtiopäiville jättämään aloittee- töä ja kehoitta;isi viranhoitajia kunnostau-
2540: seen (Liitteet 59-60 siv.), jota asian- tumaan ja takaisi kunnostautune~lle palik-
2541: omaill'en valiokunta ei käiSitellyt viime val- kion.
2542: tiopäivien aikana, mutta jonka aiSian tar- Edellä sanottuihin perusteluihin viitaten
2543: koitusperä ja oikeutus erittäinkin nyt, kun ehdotamme kunnioittaen edUISkunnan pää-
2544: valtion taloudellinen tila vaatii kaikilla tettäväksi toivomuks·en,
2545: aloilla entistä parempaa säästäväisyyttä ja
2546: va;rojen tarkoituksenmukaisempaa käytte- että hallitus antaisi lakiesityksiä
2547: lyä, lienee kiistämätön. maan virkamiehistön nimittämisen ja
2548: Myöskin raharmme arvon nouseminen ja virassapysymisen perusteiden muut-
2549: elinkustannustien tuntuva: laskeutuminen tamisesta siten, että erottamattomuu-
2550: vaativat virkamiestenkin paJklkauksen den tilalle tulisi määräaikaisuus ja
2551: uudestaanj ärj estelyä. palkkaukseen nähden, mikäli mah-
2552: Virlkamiesten palkkaus esittämäämme ta- dollista, sopimnspalkkaus.
2553:
2554: Helsingissä, marraskuun 5 päivänä 1930.
2555:
2556: Matti Pitkänen. 0. Kontio.
2557: Kaapro Huittinen. Antti Kemppi.
2558: 61
2559:
2560: IV,16. - Toiv. al. N :o 11.
2561:
2562:
2563:
2564:
2565: Pitkänen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi virastojen
2566: aukiolasta sekä valtion viran ja toimen haltijain työ-
2567: ajasta.
2568:
2569:
2570: E d u s kun n a l hl.
2571:
2572: Viitaten edustaja Antti Juutilaisen y. m. että hallitus kiir·eellisesti valmis-
2573: vuoden 1929 valtiopäiville jättämän toi- taisi ja Eduskunnalle jättäisi esi-
2574: vomusaloitteen N:o 14 (Liitteet 97-'98) tyksen laiksi virastojen aukiolosta,
2575: perustelui'hin, !kunnioittaen ehdotamme viran- ja toimenhaltijain työajasta,
2576: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, joka esitys rakentuisi 8-tuntisen työ-
2577: päivän pe1·usteelle.
2578:
2579: Helsingissä marraskuun 5 päivänä 1930.
2580:
2581: Matti Pitkänen. J. Kauranen.
2582: Kaapro Huittinen. Heikki Vehkaoja.
2583: 0. Kontio. Antti Kemppi.
2584: 62
2585:
2586: IV,11. - Toiv. al. N:o 12.
2587:
2588:
2589:
2590:
2591: Pitkänen y. m.: Virasto-olojen yksinkertaishdtamisesta.
2592:
2593:
2594: E d u s k u n n a l h.
2595:
2596: Viitaten edustaja Matti Pitkäsen y. m. että hallitus kiireellisesti valmis-
2597: vuoden 1929 valtiopäivil1e jättämän toivo- taisi ja Eduskunnalle jättäisi esi-
2598: musaloitteen N:o 13 (Liitteet s. 93-96) tyksen laiksi, jolla hallitus valtuu-
2599: perusteluihin, jota aloitetta ·e1 viime vaali- tettaisiin nopeasti järjestämään vi-
2600: kaudella asianomaill!en valiokunta käsitel- rasto-olot yksinkertaisemmiksi sekä
2601: lyt, mutta joka asia sen laatuun katsoen ryhtymään kaikkiin niihin toimen-
2602: olisi nyt, kun valtion talous vaatii, tulojen piteisiin, joita virkakoneiston täy-
2603: pienentyessä, myö:skin menojen supistu- dellinen uudista.minen kaikessa laa-
2604: mista, ·erittäin kiireellinen, ·ehdotamme juudessaan ja yksityiskohdissaan
2605: kunnioittaen eduskunnan 'päätettäväksi toi- vaatii.
2606: vomuksen,
2607:
2608: Helsingissä marraskuun 5 päivänä W30.
2609:
2610: Matti Pitkänen. Heikki Vehkaoja.
2611: Kaapro Huittinen. J. Kauranen.
2612: 0. Kontio. Antti Kemppi.
2613: 63
2614:
2615: IV,ts. - Toiv. al. N:o 13.
2616:
2617:
2618:
2619:
2620: Hänninen: Rajantakaisten tekemien ryöstöretkien aikaan-
2621: saamien vahinkojen korvaamisesta.
2622:
2623:
2624: E d u s k u n. n a 11 e.
2625:
2626: Viitaten 19Q9 toisilla valtiopäivillä teh- aikaansaamiseksi, jonka nojalla voi-
2627: tyyn toivomusaloitteeseen (Liitteet II, 20 taisiin korvata rajantakaisten teke-
2628: - toiv. al. N:o 18) saan kunnioittaen,ehdot- miä ryöstöjä yleensä, sekä soveltaisi
2629: taa eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, sitä myös perusteluissa esitetyn ryös-
2630: töretken tuottamien vahinkojen kor-
2631: että hallitus mahdollisimman pian vaamisessa.
2632: ryhtyisi toimenpiteisiin sellaisen lain
2633:
2634: Helsingissä 5 p :nä marraskuuta 1930.
2635:
2636: Kaarlo Hänninen.
2637: 64
2638:
2639: IV,l9. - Toiv. al. N:o 14.
2640:
2641:
2642:
2643:
2644: Kaijalainen y. m.: Petsamon sähkökysymyksen ratkaise-
2645: misesta valtion etua si~mällä pitäen.
2646:
2647:
2648: E d u s k u n n a ll e.
2649:
2650: Valtion laitosten valaistuskysymys Petsa- moottorin, 50,000 markaksi arvioidun kone-
2651: mossa on nyttemmin joutunut sellaiseen vai- huoneen, johdot ja korkeajännitysmuunta-
2652: heeseen, ·että olisi syytä pohtia keinoja, joilla jat koko alueelle. Matalajännitysjohdot tu-
2653: tämä asia valtiolle edullisimmin saataisiin lisi kunkin kuluttajan ja käyttäjän kustan-
2654: ratkaistuksi. Nykyisiin J71lläpitää valtio Petsa- taa. Kannattavaisuuslaskelmissa on otettu
2655: mossa erään Petsamon luostarin munkin ai- huomioon, että laitoksen piiriin tulisi kuulu-
2656: koinaan rakennuttamaa sangen alkuperäistä maan ainakin 1,000 valopistettä. Huomatta-
2657: sähköl<aitosta, jonka vuotuinen menomo- vimpana kuluttajana tässä sähkölaitoksessa
2658: mentti on 18,000 markkaa, minkä 01hessa olisi valtio, nimittäin kruununvoudin virka-
2659: laitos on joka vuosi tarvinnut ylimäärä1siä talo, pappila, kirkko, posti ja lennätin, ka-
2660: korjauskustannuksia useita tuhansia mark- sarmi, valtion koulut Parkkinassa ja Trifo-
2661: koja. Tästä huolimatta on sä1hkölaitos kyen- nassa, metsänhoitajan. •virlmtalo, ,sairaala ja
2662: nyt antamaan valoa ainoastaan lähimpään lääkäri, tulli ja valtion laivaliikenteen hoi-
2663: ympäristöönsä, kuten kruununvoudin vir- taja sekä Liinahamarin hotelli ja satama-
2664: katalolle, rajavartioston ~kasarmille sekä alueet.
2665: posti'- ja lennätinkonttorille. Muiden val- Kuten sanottu, avustaa valtio tätänykyä
2666: tion laitosten vwlaistus on täytynyt muulla Petsamossa huomattavalla vuotuisella mää-
2667: tavoin järjestää. rärahalla yksityisen rakennuttamaa vaati-
2668: Suuremman, tarkoitustaan vastaavan säh- matonta sähkölaitosta, joka alkaa olla täy-
2669: kölaitoksen aikaansaaminen paikkakunnalle dellisesti rappiolla. Se voinee toimia vielä
2670: on jo pitemmän aikaa ollut pohdittavana pari kolme vuotta, jonka jälkeen kevättulva
2671: m. m. Petsamon kunnanvaltuustossa. Asian saattaa viedä koko laitoksen mukanaan.
2672: valmistelut ovat nyt niin pitkällä, että on Olisi näin ollen välttämätöntä, että valtio
2673: hankittu seikkaperäinen ehdotus sekä laitok- kiinnittäisi Petsamon sähkölaitoskysymyk-
2674: sen perustamisesta että sen hoidosta. Sen seen ajoissa huomiota ja valvoisi sen suhteen
2675: mukaan laitos, joka tyydyttäisi nykyisen. etujaan. Kun Petsamossa olevien valtion
2676: sähkölaitoksen alueen lisäksi koko Petsa- laitosten vuotuinen valonkulutus on niin
2677: monvuonon rannikkoasutuksen sähkövalon- suuri, että sen aiheuttamilla menoilla voi-
2678: tarpeen Liinahamariin asti, tulisi ensi vuo- taisiin, kuten sanottu, peittjiä paikkakunnan
2679: den käyttökustannukset - 60,000 mk. - tarvetta laajalti tyydyttävän ajanmukaisen
2680: huomioonotettuna maksamaan ainoastaan sähkölaitoksen vuotuiset käyttökustannuk-
2681: 260,000 markkaa. Petsamossa olevien val- set, olisi harkittava, olisiko ehkä parempi,
2682: tion laitosten vuotuinen valonkulutus yk- että valtio perustaisi koko laitoksen ja sen
2683: sinään tekee n. 60,000 mk. Suunniteltu säh- myös hoitaisi, vai olisiko valtion järjestet-
2684: kölaitos käsittäisi 27-hevosvoimaisen Diesel- tävä osanottm~'la sanottuun laitokseen otta-
2685: IV,19. - Kaijalainen y. m. 65
2686:
2687: maila osakkeita mahdollisesti · perustetta- että hallitus ryhtyisi Petsmrn.on
2688: vassa yksityisessä sähköyhtiössä. sähkökysymyksen ratkaisemiseksi val-
2689: Edelläolevaan viitaten kunnioittaen ehdo- tion etua silmällä pitäen asian vaati-
2690: tamme eduskunnan päätettäväksi toivo- miin toimenpiteisiin.
2691: muksen,
2692:
2693: Helsingissä, marraskuun 3 p :nä 1930.
2694:
2695: Lauri Kaijalainen. Janne Koivuranta.
2696: M. 0. Lahtela. Uuno Hannula.
2697: Antti Junes.
2698:
2699:
2700:
2701:
2702: 9
2703: 66
2704:
2705: IV,2o. - Toiv. al. N :o 15.
2706:
2707:
2708:
2709:
2710: Salo y. m.: Valtion omistaman Pyhäkosken käyttämisestä
2711: sähkövoiman synnyttämiseen.
2712:
2713:
2714: E d u s kun n a ll e.
2715:
2716: Viittaamalla jo ennemmin, v. 1929 ensim- sessa asemassa, että sillä on sähkön synnyt-
2717: mäisillä valtiopäivillä, tekemääni toivomus- ti:imiseen sopivia voimalähteitä hyvissä kas-
2718: aloitteeseen sekä huomauttaen Etelä-Suo- kissaan, on sen myöskin niitä käytettävä ja
2719: men saamasta suuresta edusta Imatran voi- pitäisimme välttämättömänä, että parhain
2720: malaitoksen nyt valmistuessa saan täten niistä valjastetaan jo nykypolven palveluk-
2721: kunnioittaen uudistaa sanotun aloitteeni seen. Tässä tarkoituksessa e.hdotamme kun-
2722: vetoamalla siihen, että laajan Pohjois-Suo- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
2723: men on nyt vuoro saada vastaavanlainen, muksen,
2724: valoa ja voimaa synnyttävä sähkövoima-
2725: asema. että hallitus laatisi suunnitelman
2726: Nykyajan ihminen jo käsittää sähkön ja ehdotuksen Oulujoessa olevan,
2727: suuren palvelusarvon ihmiskunnalle, tule- valtion omistaman Pyhäkosken käyt-
2728: vaisuuden ihmiselle on se välttämätön elä- tämisestä sähkövoiman synnyttämi-
2729: misen ehto. Kun Suomi on siinä onnelli- seen.
2730:
2731: Helsingissä 30 päivänä lobkuuta 1930.
2732:
2733: S. Salo. T. Janhonen.
2734: Eero Nurmesniemi. J oh. Korhonen.
2735: Hannes Eskola.
2736: 67
2737:
2738: IV,21. - Toiv. al. N :o 16.
2739:
2740:
2741:
2742:
2743: Aalto-Setälä y. m.: Korvauksen antamisesta maailmansodan
2744: aikana erinäisiä vahinkoja kärsineille annetun lain
2745: muuttamisesta.
2746:
2747:
2748: E d u s k u n n a Jl e.
2749:
2750: Lokakuun 28 päivänä, 1927 on annettu omaisuutta, mutta kun toukokuun 27
2751: laki korvauiksen ootamisesta maailmansodan päivänä 1921 annettiin laki, jolla ystä-
2752: aikana, erinäisiä vahin:koja kärsineille. Sa- vällisissä suhteissa olevan valtion Suomessa
2753: notussa laissa luetellaan ne vahinkoryhmät, olevan omaisuuden trukavarikoiminen kiellet-
2754: joista korvausta myönnettiin. Näihin kuu- tiin, rau:kesivat nuo takavari'lwt ja vahin-
2755: luivat m. m. !korvaukset vahingoista, jotka koja !kärsineet j'äivät, mikäli kysymyJksessä
2756: olivat aiheutuneet venwäisten sotilasviroo- olevia saatavia. koskee, kokonaan ilman oi-
2757: omaisten maailmansodan a~kana toimitta- keusturvaa. Tällaisia vahinlk:oja kärsineille
2758: mista metsän:hakilmista ja linnoitustöistä ei alussa maini:tussa lai·ssa ole mää['ätty mi-
2759: sekä sotaväen majoituksesta kuin myös saa- .tä:än korvausta. Kun sanottu laiki siis on
2760: matta jääneestä työpalkasta ihenikilöille, mainitussa suhteessa aivoo epäoikeuden-
2761: jotka maailmansodan aikana olivat Suo- mukainen, on mielestämme vähtämätöntä,
2762: messa olleet Venäjän valtion töissä tai pal- että tuo epäoikeudenmulkaisuus lainsäädän-
2763: veluksessa venäläisten sotilasviranomaisten nöllä korjataan.
2764: käytettäväkseen ottamilla laivoilla. Edelleen ovat useat väihävaraiset ja säälit-
2765: On kuitenkin vahinkoja, jotka luonteel- tävässä asemassa olevat henkilört jääneet
2766: taan ovat aivan edellämainittujen vahinko- vaille alussa mainitun lain 1 § :n 7 kohdassa
2767: jen kaltaisia, mutta jotka on sanotussa, ma1nittua korvausta saman lain 2 § :n 3 koih-
2768: laissa kokonaan sivuutettu, joten noita va- dassa olevan poiikkeusmäär.äY'ksen perus-
2769: hinkoja kärsineet ovat täysin jääneet osatto- teella. Kun on huomattavaa, ·että korvauk-
2770: miksi, siitä hyvityksestä, mirtä muille saman- sen ~Saaminen oli peräti epävarmaa, niin ei-
2771: laisia vahinlkoja ikärsineille on annettu. Mai- vät vähävaraiset ja sääli-ttävässä asemassa
2772: nitsemme tässä suhteessa ainoastaan ne va- olleet henkilöt tulleet heti alussa tehrueeksi
2773: hingot, mitkä ovat aiheutuneet erinäisille korvausvaatimuksia ja kun sittemmin
2774: henkilöille ja yhtymi.Ue sen kautta, että näi- näytti siltä, ettei perästäJkään mitään kor-
2775: den omistaunia laivoja on maailmansodoo vausta maksettaisi, niin eivät tarkoitetut
2776: aikana venäläisten sotilasviranOIIllaisten toi- henlkilöt tulleet ajoissa korvausvaati-
2777: mesta pakollisesti otettu sotilasviranomais- musta ollenkaan tehneeksi. Tämäkin epä-
2778: ten !käytettäviksi. Erinäisistä tuollaisista kohta olisi korjattava ja valtiovarainminis-
2779: palkko-otoista johtuvista korvaussaatavista, <teriölle annettava oikeus laissa määrättyjen
2780: joiden määrä on viralHsissa tarkastuksissa rperusteiden ~mukaan myöntää korvausta
2781: riidattomasti todettu, olikin jo pantu ta;ka- 2 § :n 3 kohdan säädösten estämättä niissä
2782: varikkoon Venäjän valtion Suomessa olevaa tapauksissa, joissa ,valtiovarainministeriö·
2783: 68 IV,21. - Sotavahinkojen korvaaminen.
2784:
2785: vapaasti !harkiten esitettyjä asianhaa:voja neille muuttamisesta siten, että laivo-
2786: katsoo sen kohtuulliseksi. jen pakko-otoista maailmansodan ai-
2787: Ylläolevaan näJhden ehdotamme eduskun- kana ja muista niihin verrattavista
2788: nan päätettäväksi toivomuksen, syistä vahinkoja kärsineet saisivat
2789: korvausta laissa esitettyjen perustei-
2790: että hallitus antaisi esityksen loka- den mukaan ja että korvausta voitai-
2791: kuun 28 päivänä 1927 annetun lain siin myöskin myöntää valtiovarain-
2792: korvauksen antamisesta maailmanso- ministeriön harkinnan mukaan lain
2793: dan aikana erinäisiä vahinkoja kärsi- 2 § :n 3 kohdan säädösten estämättä.
2794:
2795: Helsingissä, marraskuun 3 p :nä 1'930.
2796:
2797: T. A. Aalto-Setälä. Niilo Solja.
2798: Paavo Korpisaari. T. M. Kivimäki.
2799: Antti Kuisma. Otto Jacobsson.
2800: Axel Palmgren. A. K. Cajander.
2801: 69
2802:
2803: IV,22. - Toiv. al. N:o 17.
2804:
2805:
2806:
2807:
2808: Kuisma y. m.: Vuoden 1918 itsenäisyystaistelun johdosta
2809: syntyneiden vahinkojen korvaamisesta.
2810:
2811:
2812: E d u s k u :n n a ll e.
2813:
2814: Maassa vuooma 1'918 kuikistJettu kapina ai- välttämä,ttömäksi, sillä kun sotaa oli käyty
2815: heutti vallankin niille seuduilLe, jotka jou- valtion ja kaikkien sen kansala~sten hyö-
2816: tuivat pitemmäksi aikaa taistelualueeksi, ar- dy!ksi, niin tuntui heistä ilmeiseltä, että sen
2817: vaamattomia taloudeillisia vaurioita, joiden aiheuttamat rasitukset olivat myöskin yh-
2818: jä:lj<et eivä,t vieläkiruän ole hävinneet. Useat t·eisesti kestettävät, valla:n;k:in kun valtion
2819: taistelualUJeena kauimmin olleet kunnat hä- omat säännölliset sotajoukot usein olivat so-
2820: vitettiin perinpohjin, ku:n niissä olevat ta~ tatoimien yhteydessä välittömästi nämä va-
2821: 1ot ryöstettiin ja sitten poltettiin, niin että hingot aiheuttan.eet. Sitä pa1tsi tiedettiin,
2822: oli taajaan asuttuja ja varakkaita kylä:kun- että useat sivi,stysvaltiot olivat maailmans:o-
2823: ti'a täynnä olevia seutuja, joissa ei penin- dan aikana rientäneet kiireimmiten korvaa-
2824: kulmakaupalla jätetty pystyyn yhtään ta- maan sodan niiden alamansille aiheuttamat
2825: loa. Samoin poltettiin ja hävitJettiin maassa välittömät vahingot. Meillä koihtasi kuiten-
2826: monenmonia kirklkoja ja pappiloita sekä kin vahinkoja kärsineitä vallankin a.luksi
2827: useita kymmeniä 'kansakouluj,a ja muita määrää·vältä ta~olta niin kylmä kohtelu,
2828: kunnallisia laitoksia, j·oten paitsi yksi,tyisiä että vahinkoa kärsineet eivät voineet toivoa
2829: kunnat ja seurakunnatkin joutuivat kapi- suurtakaan apua valtion väliintulosta.
2830: na1sta tuntuvasti kärsimään. Sitä paitsi Vähitellen selvisi valtiolle kuitenkin, että
2831: kohtasi hävitys esimerkiksi Viipurin esikau- asema oli sellainen, että vaitionkin oli pa-
2832: punkien j,a Tampereen syrjäkaupunkien pa- k;ostakin jotain a,siassa tehtävä. Tämän joh-
2833: lojen kautta suuria joukkoja aivan vähäva- dosta eduskunta päätti hallituksen esityk-
2834: raisia kansank-ermksia, jotka sen kautta jou- sestä ott:aa valtiolainan, josta 30,000,000
2835: tuiva.t kokonaan avuttomaan tilaan. markkaa määrättiin käytettäväksi sodaill
2836: Kun kapinavyöry näin ·oli kUillrenut täl- johdosta .hädänalaiseen tilaan joutuneitten
2837: laisten seutujen ohi ja niiden a.su'kbat jäl- avustamiseksi, ja on tästä valtiolainasta sit-
2838: leen uskalsivat palata entisille asuinseuduil- ten jaettu seuranneiden vuosieill kuluessa
2839: leen, niin täytti u;s1eimpien heidän mielensä kuntien välityksellä ja vastuulla kaikkiaan
2840: täydellinen epätoivo. Pidettiin mahdotto- 43 kun:nan kautta 60 eri velkakirjaa vastaan
2841: mana enää itse omin voimin saada rakenne- soda:ssa vahinkoja kärsineiUe julkisille yh-
2842: tuksi pa:laneet .ta1ot ja uudelleen hankituksi dyskunnille ja yksityisille huokeakOTkoisia
2843: niiden hävitetty oma~suus eikä yhte~skun avustuslainoja k,aikkiaan tietääksemme
2844: nankaan puolelta tällöin uskallettu odDttaa 29,267,000 markkaa., oUen nämä lainat viisi
2845: paljO!ll minkäänmoista apua. Periaatteelli- ensimäistä vuotta korottomia ja juosten
2846: selta kannalta katsoivat tällaisia. vahinkoja niistä sen jälkeen huokea korko ja viiden-
2847: kärsineet kytllä yhteiskunnan väliintulon toista vuoden aikana tapahtuva lruoletus.
2848: 70 IV,22. - Kapinavahinkojen korvaaminen.
2849:
2850: Myöhemmin eduskunta hallituksen esityk- hapulassa olleiden niitä myyneen jopa 20
2851: sestä sääsi lain niistä perusteista, joiden mu- prosentistakin. Myöhempinä vuosina on
2852: kaan sodan ja kapinan aikana vuonna 1918 niiden arvo jonkun verran kOihonnut, mutta
2853: aineellisia vahinkoja kärsineitä avustetaan. ei liene koskaan ainakaan pysyväisemmin
2854: Tämän lain kautta myönnettiin sodassa va- noussut ·edes 80 prosenttiin. Kun kapina-
2855: hinkoja kärsineille välitöntä avustusta, joka vahinkoja kärsineet kuitenkin juuri vahin-
2856: kuitenkin jäi vain osittaiseksi, eikä valtio- kojensa korjaamiseksi ovat tarvinneet käy-
2857: valta senkautta vielä tunnustanut velvolli- pää rahaa eivätkä ·ole voineet pitää pää-
2858: suuttaan kokonaisuudessaan vastata tällai- omaansa tällaisiin arvopapereihin sidot-
2859: sen sodan yksityiselle kansalaiselle aiheutta- tuna, niin ovat he suurimmaksi osaksi myy-
2860: mista väli-ttömistä vahingoista. neet nämä obligatiot muille tästä alhai-
2861: Muuta avustusta tai korvausta kuin nämä sesta arvosta. Sitäpaitsi kapinavahinko-
2862: kapinavahinkolainat ja mainittu avustus ei- obligatiot jaettiin niitä saaneille vasta
2863: vät vahinkoa kärsineet ol·e yhteiskunnan ta- noin kolme vuotta kapinan jälkeen, jolloin
2864: holta saaneet, eikä heille ole tullut apu:a vahinkojakärsineet siis vasta saattoivat ryh-
2865: muualtakaan, kun m. m. kaikki palovakuu- tyä käyttämään niiden raha-arvoa vahinko-
2866: tuslaitokset kieltäytyivät ,Jmrvaamasta kapi- jensa korjaamiseksi. Suurten arvojenmuu-
2867: nassa palanutta, niissä vakuutettua omai- tosten johdosta oli hintataso kuitenkin täl-
2868: suutta, vaikka tällaisen korvauksen suoritta- löin jo moninkertainen. Erittäinkin raken-
2869: minen monellekin niistä olisi ollut hyvin nusalalla, joka tässä suhteessa tulee ensi si-
2870: helppo asia. Valtion antamat lainat ja jassa kysymJ71kseen, koska suurin osa vahin-
2871: myöntämä avustus ta.asen ovwt muodostu- gosta oli juuri johtunut talojen polttamisen
2872: neet vain pieneksi murto~osalksi kärsittyjen kautta, olivat kustannukset tällä aikaa nous-
2873: vahinkojen todellisesta määrästä. Tähän seet moninkertaisiksi. Onkin väitetty, että
2874: nvat vaikuttaneet monetkin seikat. Mitä esimerkiksi palaneesta kaupunkitalosta saa-
2875: ensinnäkin avustukseen tulee, niin on se jo dut korvaukset eivät ole hevin tahtoneet
2876: edellämainitun lain mukaan tarkoi,tettulån riittä'ä edes arkkitehdin palkkaan uuden ta-
2877: yleensä vain osittaiseksi. .Sitä paitsi Impi- lon rakentamiseen ryhdyttäessä ja raken-
2878: Illassa palaneen omaisuuden arvio toimitet- nuksen kivijalkojen rakentamiseen.
2879: tiin säännöllisesti niin varovaisesti, ettei Edelläolevista seikoista oli seurauksena,
2880: tämä arvio juuri koskaan lähimainkaan va:s- että myönnetty varsinainen kapinavahinko-
2881: tannut todellisten vahinkojen suuruutta, avustus ei monessakaan tapauksessa ole
2882: johtuen tämä arvioinnin varovaisuus siitä, noussut muuta kuin noin viidenteen tai kym-
2883: että luultiin korvaus ma:ksettavan koko ar- menenteen osaan niistä !kustannuksista,
2884: vioidusta määrästä ja. vahinkoja kärsineet jotka ovat johtuneet vahinkojen korjaami-
2885: eivät tahtoneet vaatimuksiaan millään ta- sesta ja voidaan aivan varmasti sa-
2886: voin tehdä ainakaan liian korkeiksi, jotta noa, 18tteivät myönnetyt avustukset ja lainat
2887: valtio helpommin voisi sitten korvauksen yhteensäkään koko määrältään lähimain-
2888: suorittaa. Kapinavahinkokorvaus taasen kaan nouse edes puoleen kärsittyjen vahin-
2889: jaettiin obligatioissa, joiden lunastamis- kojen todellisesta määrästä. Kuvaavia esi-
2890: aika oJ; verraten pitkä, ja joita valtio ei merkkejä tässä suhteessa voitaisiin luetella
2891: edes liene ·arpomalla lunastanut, minkä miten paljon ta.hansa, mutta täydellisen ti-
2892: vuoksi niiden arvo on pysynyt verraten al- laston puuttuessa tahdomme tässä mainita
2893: haisena. Aluksi niitä myytiin 40--60 pro- vain muutamia. Pahimmin hävitettyjä kun-
2894: sentista niiden nimellisarvosta, ja kerrotaan tia länsirintamalla· olivat Vesilahden ja
2895: joidenkin hätäisimpien ja kireimmässä ra- V anunalan kunnat. Aikoinaan tehdyn
2896: IV,22. - Kuisma y. m. 71
2897:
2898: tilaston mukaan poltettiin Vesilahdella got 579,185 markaksi ja myönnettiin Jout-
2899: maan tasalle yli 80 täyttä taloa ja sen senon seurakunnalle avustusta obligatioissa
2900: lisä:ksi nelisenkymmentä kauppakartanoa, 300,000 markkaa, joten saadun välit-
2901: huvilaa y. m. pienempiä asuntoja ja hä- tömän korvauksen arvo oli noin 210,000
2902: vitettiin niistä samana säännöllisesti mel- markkaa, mutta on kirkloo rakennettuna en-
2903: kein koko niiden irtain omaisuus. V arovai- tisenlaatuiseen kuntoon tullut maksamaan
2904: simmankin a,rvion mukaan nousevat kapinan 1,300,000 markkaa. Savitaipaleen kirkon
2905: Vesilahden kunnalle ja yksityisille aiheutta- palasta johtunut vahinko arvioitiin aikanaan
2906: mat aineelliset vahingot ainakin 20,000,000 200,000 markaksi ja myönsi valtio obliga-
2907: markkaan ja ovat ne vieläkin suurimmaksi tioissa siitä seurakunnalle avustusta 150,000
2908: osaksi korjaamatta. Kapinavahinkolainoja markkaa, jonka raha-arvo nykyään on n.
2909: on Vesilahden kunnalle j:a sen jäsenille 115,000 markkaa, mutta uuden kirkon ra-
2910: myönnetty kaikkiaan ·3,000,000 ma:rlkkaa ja kennuskustannukset nousivat 2,000,000
2911: kapinavahinkoavustusta tietääksemme kor- markkaan, joskin uusi kil'lkiko on jonkun ver-
2912: keintaan 2,000,000 markikaa. Ennenkuin pi- ran arvokkaampi kuin entinen. Näin ollen
2913: täjä on saatu uudelleen rakennetuksi saman- on näidenkin seurakuntien saama koiTaus
2914: laiseen kuntoon, kuin se oli ennen kapinaa, ollut mitättömän pieni vahingon todelliseen
2915: on sen tätä työtä varten valti<Ylta saamansa määrään nähden siitä huolimatta, että laki
2916: välittömän avustuksen lisä:ksi täytynyt itse periaatteellisesti myönsi seurakunnalle ja
2917: han1illcia siis ainakin 18,000,000 markkaa. kunnille paljoa suuremman korvauksen kuin
2918: Lienee ilman muuta selvää, että tämän sum- yksityisille vaihinkoa kärsineille ja onkin yk-
2919: man irtiottaminen kunnassa, jossa on noin sityisten saama korvaus ollut yleensä vielä
2920: 7,000 asukasta, on niin vaikea tehtävä, että suhteellisesti paljon pienempi.
2921: se väkisinkin on vuosikymmeniksi keskeyt- Kapinavahinkolainat jaettiin kuntien vä-
2922: tänyt kaiken talcmdellisen kehityksen mah- lityksellä ja vastuulla yksityisille vahinkoja
2923: dollisuudet paikkakunnalla. V anunalan :Kärsineille ja vaativat kunnat niistä sään-
2924: kiauppa·lan vahingot taasen nousevat ainakin nöllisesti joko realivakuuden tai takauksen.
2925: noin 14,000,000 markkaan, koko k.auppala Taloudellisten olojen mullistuksen vuoksi on
2926: !kun poltettiin jotenkin täydelleen. Tämän kuntieJ:!: lainaajien ja 'takausmiesten asema
2927: kauppalan ja sen asukkaiden saarnat kor- moneen lainaan nähden kuitenkin tullut hy-
2928: vaukset eivät kaiklkiaanka;an liene nousseet vin vaikeaksi. Useassa tapauksessa tulee
2929: kuin noin 2,000,000 marlkkaan ja on kaup- 'käymään niin, etteivät kunnat, varsinkaan
2930: pala saanut kapinavahinkolainaa vain j.os lainoista ei ole täydellisiä kiinnitysva-
2931: 2,000,000 markkaa, eli siis avustusta ja lai- kuuksia, saa lainoja perityksi takaisin, ja
2932: naa yhteensäkin vain ·aivan mitättömän osan joutuvat täten useimmissa tapauksissa va-
2933: todellisista vahingoista. Suhteellisesti sa- .hinkoa kärsineet, jotka kuntinakin ovat jou-
2934: mansuuntaisiksi muodostuisivat laskelmat tuneet kapinasta eniten kärsimään, vielä
2935: myöskin Tampereen kaupungista, joka on huoma;ttavassa määrässä kärsimään tätä
2936: kolmas eniten hävitetty seutu läntisen rin- tietä näiden lainojen takaisin suorittami-
2937: taman alueelta, jos näitä laskelmia ryhdyt- sesta. Vielä useammassa tavauksessa jou-
2938: täisiin tekemään. tuvat .takausmiehet, jotka, auttaakseen hä-
2939: Yhtä vähäpätöisiksi kuin valtion jakamat dänalaiseen asemaan joutunutta naapu-
2940: avustukset ja !korvaukset jäivät Länsi-Suo- riansa, ov:at menneet tämän puolesta näistä
2941: messa, jäivät ne myöskin Itä-Suomessa. Mai- ka·pinavahin'kolainoista takaukseen, to1 voen,
2942: nitaksemme joitakin esimerkkejä, arvioitiin että lainan saaja taloudellisen aseman:>a pa-
2943: Joutsenon kirkon palosta syntyneet vahin- rantuessa kykenee lainan takaisin suoritta-
2944: 72 IV,22. - Kapinavahinkojen korvaaminen.
2945:
2946: maan, maksamaan lainat alkuperäisen v·e- dittomiksi pakkotoimin lainoja ulosotet-
2947: lallisen puolesta. Kun twkaUJsmiehet usein taessa.
2948: ovat samalla itse kärsineet kapinassa vahin- Valtio sai, kuten tiedetään, rauhansopi-
2949: koja ja lainoj•en saannissa juuri taanneet muksessa huomattavia taloudellisia arvoja
2950: toinen toisiaan, niin voi lainojen periminen alue- y. m. voittoina, jotka aikanaan las-
2951: US'ealla seudul'la. lopult:a aiheuttaa täydelli- kettiin miljardeissa. Nämä arvot tulivat
2952: sen taloudellisen romahduksen. Esimerk- Suomen valtion ja sen veronmaksajain hy-
2953: kinä voitanee mainita, että Länsi-Suomessa väksi. Vahinkoja kärsineet olivat luonnol-
2954: hiljattain •on tehnyt konkurssin erä;S suurim- lisesti etuoikeutettuja saamaan korvauksen
2955: pien kapinavahinkolainojen saaja, joten hä- tästä sotasaaliista, huomioonottaen, että
2956: nen takausmiehensä, eräät paikkakunnan taisteluissa loukkaantuneet ja kaatuneiden
2957: maanvilj:elijät nyt joutuva·t suorittamaan ta- omaiset j. n. e. kaikkein ensimäisinä saavat
2958: kaisin jotenkin täydelleen omista va:roistaan oikeutetut vaatimuksensa tyydytetyiksi, si-
2959: hänen saamansa lainan. käli kuin niitä aineellisin keinoin voidaan
2960: Kun mainittujen !lainoj•en lyhennysmak- korvata.
2961: sun ensimäinen erä piti olla tämän vuoden Niinpä onkin jo alkee[lisenkin oikeuskäsi-
2962: tammik. 1 p. maksettu, olisi sen periminen tyben mukaista, etteiväJt sodan takia kärsi-
2963: lainaajilta tuottanut voittama:ttomia vai- neet saa jäädä yksin vahingoistar kärsimääu,
2964: keuksia näin !kireänä rahataloudellisena ai- vaan on vahingot jaettava koko kansan
2965: kana, siksipä olivatkin kunnat pakoitetut kannettavaksi, kun kerran sekä asia että
2966: suorittamaan velallisten puolesta lyhennyk- saavutettu itsenäisyys on yhteinen. Näistä
2967: siä, eivätkä vieläkään ole saaneet näiltä syistä ja jotta vahinkoa kärsineet saisivat
2968: maksusuorituksia ja jo joulukuussa lankeaa heille kuuluvan korvauksen, ehdotamme
2969: toinen lyhennyserä maksettavaksi. kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
2970: On selvää, ·että lainaajat tällaisena ai- vomuksen,
2971: kana eivät mitenkään vui lainojaan maksaa,
2972: eivätkä :kunna.ttkaan jaksa eikä ole ta.rkoi- että hallitus ottaisi v. 1918 itseniii-
2973: tulksenmukaistakaan valtioLle suorittaa mak- syystaistelun johdosta syntyneiden
2974: suja, jotka kuuluisivat korvauksiksi. lainaa- vahinkojen korvaamisen kokonaiswu.-
2975: jille, eikä liene valtion tahdon mukaista dessaan tutkittavaksi ja käsiteltäväksi
2976: saat•taa satoja, j·opa tuhansia perheitä ko- täyden korvauksen maksamiseksi.
2977:
2978: Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1930.
2979:
2980: Antti Kuisma. T. A. Aalto-Setälä.
2981: B.
2982: Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat määrärahojen osoittamista
2983: kulkulaitoksiin, terveydenhoitoon sekä taloudellisiin,
2984: sivistyksellisiin, sosialisiin y. m. tarkoituksiin.
2985:
2986:
2987:
2988:
2989: 10
2990: ..
2991: 75
2992:
2993: IV,2a. - Rah. al. N:o 1.
2994:
2995:
2996:
2997:
2998: Helo y. m.: Määrärahan osoittamisesta omakotirahaston
2999: vahvistamiseksi.
3000:
3001:
3002: E d u s k u n n a 11 .e.
3003:
3004: On yleisesti tunnettua, että niillä asunto- merkitystä, varsinkaan lk:atsoen siihen
3005: oloilla, joissa maan suuret väestökerroks€t aslinrt:o-olojen surkButeen, jossa meillä sano-
3006: elävät, on sekä välillisesti että välittömästi tut väestöluokat elävät. Rahaston pääoma
3007: mitä tärkein merkitys yhteiskunnalle koko- on tosin noin 130 miljoonaa markkaa,
3008: naisuudessaan. Senvuoksi onkin sivistys- mutta toistaiseksi on siitä vuosittain käy-
3009: maissa katsottu yhteiskunnan velvollisuu- tettävissä vain noin 3 mHjoonaa markkaa,
3010: deksi ryhtyä €i vain tilapäisiin, vaan joka sumrma rahaston sääntöjen mukaan on
3011: jatikiuviin toimenpite.isi,in vähempiosaist€n jaettava tasan toisaalta kaupunkien ja
3012: asunto-olojen parantamiseksi. Valtion asun- taajaväkisten yhdyskuntien, toisaalta varsi-
3013: topolitiikkaa onkin yleensä pidetty yhtenä naisen maaseudun luotontarvitsijain kesken.
3014: sosialipolitiikan tärkeimmistä aloista. On luonnollista, että tämä summa ei Dle
3015: Meil1ä ei aJSUntopolitiikkaan ole kiinni- kuin pienenä rippeenä tarpeeseen nähden.
3016: tetty riittävää huomiota. Ne toimenpiteet Mitä ensinnäkin maaseudun asunto-oloi-
3017: ja rahaLliset avustukset, joita yleisistä va- hin tulee, on meillä aina, kun on ollut kysy-
3018: roista on ennen sotaa myönnetty asunto- myksessä ryhtyä toimenpiteisiin vä!hempi-
3019: rakennustoiminnan edistämiseksi, olivat si.i- OSiaisten a•seman parantamlisfiksi, varsin vä-
3020: hen nähden, mitä olisi tarvittu, aivan mi- 1hän kiinnitetty huomiota maataloustyöläi-
3021: tättömiä, ja sodan jälkeen tapahtunut siin. Maatyölä.iset eivät yleensä ole olleet
3022: asuntma.lrennustoiminnan tukeminen ei ole niin järj·estyneitä eikä heillä ole ollut tilai-
3023: edes ol1ut riittävä torjumaan sitä asunto- suutta tuoda esiin puutteitaan ja vaati-
3024: O'loj.en huonontum:ista, joka johtui raken- llliUksiaan samalla tavoin ·kuin esimerkiksi
3025: nustoiminnan miltei täydellisestä pysähty- teollisuustyöläisillä ja pienviljdij·öillä, josta
3026: misestä maailmansodan aikana. onkin ollut seuraruiksena, että maatyöläiset
3027: Valtion asuntopolitiikka on tällä kertaa ovat j·outuneet enemmän lapsipuolen ase-
3028: kohdistunut pääasiassa omakotirakennustoi- maan. Näin on tilanne myös asunto-oloi-
3029: minnan tukemiseen, j·ota varten peruste- hin nähden. Tällä alalla on yhtteiskunnalla
3030: tusta omakotirahastosta myönnetään lainoja suunnaton ja samalla myös tärkeä ja he-
3031: :pienten omakotien rak®ta:jille, niin hyvin delmällinen työala, joka jatkuvasti edelr
3032: varsinaisel1e teolli:suustyövä.estölle kuin ilyttää huomattaJvia summia yleisistä va-
3033: myöskin maata1oustyö1äisillle. Niin tärkeätä roista.
3034: kuin tämä toiminta onkin, on kuitenkin Myöskin kaupunkien j1a taajav&kisten
3035: rahaston asema valitettavasti ,sellainen, yhdyskuntien pieneläjien asunto~olot ovat
3036: ettei sillä ol:e tällä hetkellä sanottavampaa meillä korjauksen tarpeessa. Vertauksen
3037: 76 IV,23. - Omakotirahaston vahvistaminen.
3038:
3039: Vllloksi mainittakoon, että kun eSimerkiksi Rakennustoiminnan aV!llstamisella ensi
3040: Kööpenhaminassa on Jrorlreintaan yhden V!llonna on erikoista menkitystä myöskin
3041: huoneen ja keittiön käsittäviä hUJone:istoja sen kautta, että siten tehdääJn mahdolli-
3042: vain 10.5 % huonei,st.ojen koko lukumää- seksi jossain määrin saada käyntiin huone-
3043: rästä, on Helsingissä vastruava määrä ra,k;ennustöitä ja siten lieventää odotetta-
3044: 4i2.s %- Tämä riittää osoittamaan, miten vissa olevaa ankaraa työttömyyttä.
3045: paljon ahtaammissa oliOissa meillä välhempi- Yllä olevilla perusteilla eihdotalllJIDe,
3046: varaiset yleensä asuvat.
3047: Mainittakoon vie1ä, että lrun meillä oma- että Eduskunta päättäisi 1931
3048: kotira:ha,sto on vain 130 miljoonaa mark- vuoden menoarvioon ottaa 20 mil-
3049: kaa, oli se Ruotsissa jo vuonna 19 24 noin
3050: 1
3051: joonaa markkaa omakotirahaston
3052: 55.5 miljoonaa :kruunua eli siis miltei 4 vahvistamiseksi.
3053: kertaa suurempi kuin meillä, jonka lisäksi
3054: raJhastoa Ruot1sissa vielä lisätään jatkuvasti.
3055:
3056: Helsingissä, loka:kuurn 29 pä'ivänä 1930.
3057:
3058: Johan Helo. Reinh. Swentorzetski.
3059: Yrjö Welling. J. F. Tolonen.
3060: Jussi Rapo. Viljo Rantala.
3061: Alex Hämäläinen. Onni Hiltunen.
3062: Taavetti Nuutinen. Juho Pyy.
3063: 77
3064:
3065: IV,24. - Rah. a.l. N :o 2.
3066:
3067:
3068:
3069:
3070: Ryömä: Määrärahan osoittamisesta Lapinlahden keskus-
3071: laitoksen osastonhoitajattarien ja laboratorioapulaisen
3072: palkkojen koroittamiseen.
3073:
3074:
3075: E d u s k u n n a ll e.
3076:
3077: Sen 10 miljoonan markan suuruisen mää- hoitajattarien. Kun vankimielisairaalain
3078: räraJhan jako, joka on otettu kuluvan vuo- hoitajat olivat samalla tavalla jääneet osat-
3079: den menoarv~oon 15 Pl. II: 5 momentille tomiksi kosketellusta palkankoroituksesta,
3080: erinäisten viran- ja toimenhaltijain palk- on hallitus budjettiesityksessään asian kor-
3081: kojen koroittamista varten, suoritettiin lää- jannut (Selonteko valtion tulo- ja menoar-
3082: kintöhallituksen alaisiin viran- ja toimen- vion laskelmista vuodelle 1931, siv. 30),
3083: haitijoihin nähden hyvin epätasaisesti, kun mutta jättänyt Lapinlahden keskuslaitok-
3084: koroitettiin eräiden ipalkkoja, mutta jätet- sen hoitajattaria koskevan epäkohdan kor-
3085: tiin toisten aivan vastaavassa asemassa ole- jaamatta. Kosketellut Lapinlahden keskus-
3086: vien palkat koroittamatta. Täten esim. jäi- laitoksen 10 osastonhoitajatarta olisi näin
3087: vät Lapinlahden keskuslaitoksen 10 ylem- ollen koroitettava XXIV .palk<kalnokasta
3088: män palkkausluokan hoitajatarta osatta- XXIII palkkaluokkaan. Samoin olisi sanot-
3089: miksi palkankoroituksesta, samaan aikaan tujen hoitajattarien kanssa aivan samassa
3090: kuin Helsingin yleisen sairaalan hoitajatta- asemassa oleva hoitajatar, Lapinlahden kes-
3091: ret koroitettiin palkkaluokkaa ylemmäksi, kuslaitoksen laboratorioapulainen, koroitet-
3092: vaikka ensiksimainituilta vaaditaan sama tava XXV palkkaluokasta XXIII palkka-
3093: pätevyys kuin jälkimmäisiltäkin ja on luokkaan.
3094: :myöskin heidän työtaakkansa ainakin yhtä Esitetyillä perusteilla ehdotan kunnioit-
3095: raskas kuin jälkinimäistenkin. Sitäpaitsi taen,
3096: on Lapinlahden keskuslaitos yliopistollinen että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
3097: opetuslaitos samoinkuin Helsingin yleinen tulo- ja menoarvion 7 Pl. VI: 24
3098: sairaalakin ja eduskuntakin puolestaan ko- mornentille 14,400 markan lisäyksen
3099: roitti 1929 vuoden menoarviossa Lapinlah- Lapinlahden keskuslaitoksen osaston-
3100: den keskuslaitoksen hoitajattarien palkat hoitajattarien ja laboratorioapulaisen
3101: samoiksi kuin Helsingin yleisen sairaalan palkkojen koroittamiseen.
3102:
3103: Helsingissä lokakuun 28 päivänä 1930.
3104:
3105: Hannes Ryömä.
3106: 78
3107:
3108: IV,z5. - Rah. al. N:o 3.
3109:
3110:
3111:
3112:
3113: Reinikainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Viipurin
3114: diakonissalaitoksen sairaalan rakennustöiden loppuun-
3115: saattamista varten.
3116:
3117:
3118: E d ru s k u n n a 11 e.
3119:
3120: Viitaten ed. lVIannerin y. m. anomusehdo- 1928 vp:llä sekä N:o 3 v. 1930 vp:llä),
3121: tukseen N:o 42 v. 1925 valtiopäivillä sekä pyydämme kunnioittaen ehdottaa,
3122: ed. Reini!kai,sen y. m. rahaasia-aloitteeseen
3123: N:o 41 v. 19 28 valtiopäivillä ja ed. Reini-
3124: 1
3125: että Eduskunta päättäisi ottaa
3126: kaisen y. m. rahaasia-aloitteeseen N :o 6 ensi vuoden menoarvioon 3 milj.
3127: v. 1H30 valtiopäivillä ynnä talousvaliokun- markan määrärahan Viipurin diako-
3128: nan niiden jolhdosta antamiin lausuntoi- nissalaitoksen sairaalan rakennustöi-
3129: hin (N:o 11 v. 1925 vp:llä ja N:o 13 v. den loppuunsaattamista varten.
3130:
3131: Helsingissä lokak. 22 p. 1930.
3132:
3133: Osk. Reinikainen. Klliino W. Oksanen.
3134: Elias Tukia. A. K. Cajander.
3135: 79
3136:
3137: IV,2a. - Rah. al. N:o 4.
3138:
3139:
3140:
3141:
3142: Ryömä: Määrärahan osoittamisesta Viipurin lääninsairaa-
3143: lan yhteyteen rakennettavaa sairaanhoitajataroppilas- ja
3144: sai1·aanhoitajatarkotia varten.
3145:
3146:
3147: E d u s k r~ n n a ll e.
3148:
3149: Hallituksen ensi vuoden tulo- ja meno- on kiireellinen välttämättömyys, ehdotan,
3150: arvioesityksen selonteossa ylimääräisen me- että Eduskunta edelleen myöntäisi 2,000,000
3151: noarvion IV: 9 momentin kohdalla (siv.197) markkaa tämän rakennustyön suorittami-
3152: selitetään tarkoituksenmukaisemmaksi, että seen, minkä jälkeen työn loppuunsuoritta-
3153: ensin suoritetaan siinä ehdotetut rakennus- miseen kustannusarvion mukaan tarvitaan
3154: työt Viipurin lääninsairaalassa ja sitten 2,880,000 markkaa.
3155: vasta ryhdytään rakentamaan sairaanhoita- Esittämilläni perusteilla kunnioittaen
3156: jataroppilas- ja sairanhoitajatarkotia saman ehdotan,
3157: sairaalan yhteyteen, johon tarkoitukseen
3158: Eduskunta kuluvan vuoden ylimääräisessä että Ed·uskunta koroittaisi ensi
3159: menoarviossa myönsi 2,000,000 markkaa. vuoden ylimääräisen menoarvion IV
3160: Kun kuitenkin päinvastoin näyttää tarkoi- luvun 9 momenttia 2,000,000 mar-
3161: tuksenmukaisemmalta suorittaa nämä ra- kalla Viipurin lääninsairaalan yhtey-
3162: kennustyöt samana rakennusurakkana ja sa- teen rakennettavaa sairaanhoitajatar-
3163: moihin aikoihin sekä kun sairaanhoitajatar- oppilas- ja sairaanhoitajatarkotia
3164: oppilas- ja sairaanhoitajatarkodin rakenta- varten.
3165: minen Viipurin lääninsairaalan yhteyteen
3166:
3167: Helsingissä lokakuun 28 päivänä 1930.
3168:
3169: Hannes Ryömä.
3170: 80
3171:
3172: IV,27. - Rah. al. N:o 5.
3173:
3174:
3175:
3176:
3177: Salo y. m.: Määrärahan osoittamisesta. aluesairaalan raken-
3178: tamiseksi Säräisniemen pitäjään.
3179:
3180:
3181: E d u s k u n n a ll B.
3182:
3183: Eduskunta hyv.äksyi v. 1928 valtiopäi- työnpuutekin siihen erikoisesti kehoittaa,
3184: villä allekirjoittaneen tekemän toivomus- saamme me allekirjoittaneet kunnioittaen
3185: aloitteen aluesairaalan rakentamisesta ISä- ehdottaa,
3186: räisniemeu kuntaan, määräten ra:kennustyö-
3187: määrärahan otettavaksi jonkun lähimmän että v . .1931 ylimääräisen meno-
3188: vuoden menoarvioon. Kun hallitus ei kui- arvion IV luvun 12 momentille li-
3189: tenkaan vielä v. 1931 menoarvioonkaan ole sättäisiin 500,000 markan määrä-
3190: esittänyt sanottua tarkoitusta varten mää- raha aluesairaalan rakentamiseksi
3191: rärahaa ja kun paikkakunnalla esiintyvä Säräisniemen pitäjään.
3192:
3193: Helsingissä 30 p. lokakuuta 1930.
3194:
3195: S. Salo. Hannes Eskola.
3196: Eero Nunnesniemi. J oh. Korhonen.
3197: T. A. Janhonen.
3198: 81
3199:
3200: IV,2s.- Rah. al. N:o 6.
3201:
3202:
3203:
3204:
3205: Riipinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta valtion lasten-
3206: sairaalan rakentamista varten.
3207:
3208:
3209: E d u s k u n n a lle.
3210:
3211: Viitaten perusteluihin, jotka liittyvät maan, ja että myöskin jo rakenteelle otettu
3212: rahaasia-aloitteisiin vuoden 1929 toisilla synnytyslaitos ehdottomasti vaatii täyden-
3213: valtiopäivillä N :o 30 ja vuoden 1930 en- nyksekseen ajanmukaisen lastensairaalan,
3214: simmäisillä valtiopäivillä N :o 4, jotka pe- ehdotamme kunnioittaen,
3215: rustelut yhä pitävät paikkansa, sekä nimen-
3216: omaan huomauttaen siitä huutavasta puut- että Edttskunta päättäisi ottaa
3217: teesta, että maassamme ei nykyisissä oloissa valtion lastensairaalaa varten vuo-
3218: voida järjestää tarkoituksenmukaista ope- den 1931 valtion tttlo- ja menoar-
3219: tusta ei lääkäreille eikä sairaanhoitajille vioon 100,000 markkaa sairaalan
3220: lasten sairauksissa, vaikka nämä huomat- piirustusten hankkimista varten.
3221: tavana osana työstään joutuvat niitä hoita-
3222:
3223: Helsingissä 4 p :nä marraskuuta 1930.
3224:
3225: Hilja Riipinen. Kaino W. Oksanen. Maija Häkkinen.
3226:
3227:
3228:
3229:
3230: 11
3231: 82
3232:
3233: IV,z9. - Rah. al. N :o 7.
3234:
3235:
3236:
3237: Janhonen: Määrärahan osoittamisesta Oulun diakonissa-
3238: kodin sairaalan laajentamista varten.
3239:
3240:
3241: Eduskunnalle.
3242:
3243: Noin 30 vuatta on Oulun kaupungissa toi- sia, joten lääninsairaalan lisäksi, jossa usein
3244: minut Oulun dialkonissayhdistyben toimesta on tilanahtaus, on diakonissakodin sairaala
3245: diakonissakoti sairaaloineen, jonka merkitys osoittautunut tarpeelliseksi ja suosituksi.
3246: koko läänille on vuosi vuodelta tullut yhä Mainitun sairaalan nJ'lkyinen huoneisto ja
3247: tärkeämmäksi. Sairaanhoito täällä harvaan~ oppilaskoti on kumminkin liian ahdas ja tar-
3248: asutuissa ja vähävarai:sissa oloissa on mo- koitukseensa muutenkin vähemmän sopiva.
3249: nessa suhteessa puwtteellista ja sentähden on Sentähden on yhdistys ryMynyt toimenpi1tei-
3250: arvaamattoman suuri merkitys siikäläisiHe siin uuden sairaalan ja oppi·lasasuntolan ai-
3251: oloille, kun paikkakunnalla on sairaala, joka kaansaamiseksi. Tätä tarkoitusta varten on
3252: rkasvwttaa sairaanihoitajattaria, joista on jo Oulun kaupungiLta saatu edullisilla eh-
3253: puute maaseudulla. ·doilla 5 hehtaarin s<mruinen alue.
3254: Oulun diakonissakodin sairaalassa on päi- Kun tällainen uusi tarkoituksenmukainen
3255: vittäisin nykyään 60-90 potilasta. Tällä on sairaala tehtyjen lasikelmien mukaan tulee
3256: suuri merkitys seudulla, jossa Qn alituinen maksamaan 8-9 milj. ma.rkkaa, on yhdistys
3257: tilanahtaus lääninsairaalassa. Niinpä v. ~mmminkin voimaton sitä toteuttamaan il-
3258: 1927 aikana Qli tässä sairaalassa 1,548 poti- man valtion avustusta.
3259: lasta, joista maaseudulta 1,277. Sairaalassa Oulun dia.tk:onissakoti on tosin rtoirrnintansa
3260: toimitettiin m. m. 633 leikilmusta. Koska aikana, suuressa määrin laihjoituksien kawtta,
3261: Oulun läänin olot monessa suhteessa ovat saanut kerätyksi ni1n paljon varoja, että
3262: erikoisluontoiset, niin lienee syytä huomaut- sillä on nykyinen talo melkein velaton ja li-
3263: taa, että kunnallisia sairaaloita ovat verrat- säksi rakennusrahastoja noin 800,000 mark-
3264: tain harvat kunnat voineet varojen puut- kaa, joten omia varoja talon myytyä tulee
3265: teessa järj.estää. Syrj.äisimmille seuduille on olemaan noin 2.3 milj. markkaa.
3266: valtio tosin laittanut muutamia a.luesairaa- Tällä summalla ei maini,ttu yhdistys kum-
3267: loita, mutta niiden merkitJ'IS on vain 'paikal- minkaan voi ryhtyä suunnitelmaa toteutta.-
3268: linen. maan. Kun tämä sairaala on kuitenkin
3269: Kun ot.taa huomioon., että kunnilla on ny- suoraan ja välillisesti kolm läänille tarpeelli-
3270: kyään melkein ylivoimainen tehtävä oppivel- nen, näyttäisi allekirjoittaneen mielestä
3271: vollisuuden toteuttamis,en ja i]mnnalliskotien valtion edun mukaiselta avrustaa valtiova-
3272: rakentamisen vuoksi, jota paitsi kunti·en yh- roilla sen rakentamista.
3273: teisten mieli- ja tuberkuloosisairaalain pe- Oulun diakonissakoti sairaaloirneen palve-
3274: rustaminen rasittaa kuntia, eivät kunnat lee kuten jo huomautettiin, Oulun läänin
3275: nähtävästi lähiaikoina voi huomattavammin terveyden- ja sairashoitoa siten, että se ka.s-
3276: Qmia sai•raaloita rakentaa. Lisäksi on huo- vwttaa oloihin perehtyn.eitä hoitajattaria,
3277: mattava, että kuntien sairaaloissa, mikäli joista on suuri puute maaseudulla. Jota
3278: niitä on, ei voida yleisesti hoitaa vaikeampia ·enempi sosialinen huolto tulee lmnnissa
3279: sairaita eiikä 1toimittaa suurempia leikkauk- yleiseksi, sitä enempi .tarvitaan sekä kiertär-
3280: IV,29. - Janhonen. 83
3281:
3282: viä hoi<tajattruria että myöSkin henkilökuntaa Pyydettäessä on Oulun läänin maaherra
3283: kiinteitä laitoksia varten, oJikootpa ne mitä E. Y. Pehkonen, j•o!ka tuntee tar1koin [äänin
3284: lawtua tahansa. olot ja tarpeet, ~antanut lausuntonsa tämän
3285: Oulun diaJkonissakodissa on jo tällän' diakonissakodin ja sen sairaalan merkityk-
3286: saakka koulutettu 307 sairaanlhoitajata:vta. sestä ja tarpeellisuudesta. Tässä laUS111lllos-
3287: Näistä on nylkyään Oulun läänissä kiertävinä saanpanee hänkin ·erittäin suuren merki<tylk-
3288: hoitajattarina 5~9, sairaaloissa ja sairastu- sen sille, etJtä laitos sairaalan ohella kasvat-
3289: vissa 8, lastenhuolt~ ja sairashoitotyössä 3, taa oloihin sopivia hoitajattaria, selkä jatkaa:
3290: tuberkuloosihoitajattarena 1 sekä kaupunki- ,Kun Oulun diaJkonissakoti palvelee kah-
3291: ja esikaupunkihuoltotyössä r5, siis yhteensä della tavalla terve;~nden ja sairashoidon tar-
3292: 76. Kun ottaa huomioon läänin puutteelli- peita Polhjois-Suomessa, joi!hin valtio muu-
3293: set olot, niin on arvaamattoman suUJri mer- toinkin myöntää avustusta, ja kun Oulun
3294: kitys sillä, että tämä hoitajatarkunta :on diakoni<ssakodin laaj€llrtaminen samalla vä-
3295: kotoisista oloista läihteneitä, jotka viithtyvät hentää valt~on muun avustavan ja suoranai-
3296: s.ikäläisissä oloissa ja osaavat suhtautua kan- sen toiminnan rtal'Vetta, katson Pohjois-
3297: saan. Suomen oloj~en vaatimaksi ja valtion edun
3298: Mitä näiden hoitajattari,en !kasvatukseen mUJkaiseksi, että ta11koitukseen myönnetään
3299: tu}ee, niin annetaan laitoksessa ohjausta sai- Oulun diwkonissayhdistykselle 1.2 milj.
3300: rasihoidon ja kodinhoidon harjoittelun ohella markan valtion avustus, jolloin yhdistys voi
3301: m. m. anatomiassa, tautiopissa, lääikeopissa, ryhtyä suunnitellun laajennusrtyön toteutta-
3302: sairasihoidossa, ensiavussa, yhteiskunta- miseen. Tämän lisäksi ~tarpeellisen 'Pääoman
3303: opissa, köyhäinhoidossa ja hiel'onnassa. Tä- hankkiminen ja kuoletJtaminen käynee yhdis-
3304: män lisäksi annetaan opetusta uskonnossa, tYkselle malhdolliseksi, varsinkin jos vielä
3305: diakoniassa, äidinkielessä, laslkennossa, kir- voitaisiin sille myöntää sitä varten joku
3306: joitUJkSBssa, maantieteessä, kirjanpidossa, rmäärä vaiti,on· lainaa.''
3307: laulussa ja käsitöissä. Kun, otetaan vielä Y:htyen tämän olojen tullltijan lausuntoon
3308: !huomioon, että kurssi kestää kaksi vuotta, huomautan vielä, että kokemus on osoit-
3309: niin ei voitane kieltää laitoksen merkitystä tanut niissä oloissa kasvaneiden 'hoitajatta-
3310: sairaslhoitotyössä. rien parhaiten menestyvän ja u:hrautuvan
3311: Ellei paikkakunnalla olisi ~tällaista lai- sailraan:hoitotyössä maakuntamrrne va~keissa
3312: tosta, niin prukoittaisi ylei<nen tarve valtion oloissa.
3313: laajentamaan omia hoitolaitoksiaan ja sen- Jotta valio kunnalla, johon anomukseni
3314: tähden näyttää täysin vaHion ,edun mukai- lähetettänee valmistelevasti käsiteltäväksi,
3315: selta avustaa tätä laitosta. olisi tilaisuus tutustua a~yseessä olevan lai-
3316: Mitä avustUJksen suuruuteen tulee, niin toksen tähänastiseen toimintaan, tullaan
3317: kun on neuvoteltu laitoksen johdon kanssa, sen jäsenille toimittamaan laitoksen vuosi-
3318: on se lausunut, ettei näyttäi,si olevan mah- kertomukset, jotka osoittavat, kuinka suuri
3319: dollisuutta hanketta saada toteutetuksi, merkirtys tällä laitoksella on Oulun läänille.
3320: ellei saataisi valtiolta vähintään 1.2 milj. Edellä olevan perusteella ehdotan,
3321: markkaa rakennusapua, siHä silloinkin jäisi
3322: vielä noin 5 milj. mk :n lainwt rasittamaan, että Eduskunta v. 1931 valtion me-
3323: laitosta. noarvioon ottaisi 1.2 milj. markan
3324: Kun laitokseen on aikomus heti alussa suuruisen määrärahan avustukseksi
3325: saada kuntoon 12:0 sairassijaa, olllii tämä Oulun diakonissakodin sairaalan laa-
3326: 10,000 marurkaa sakassijaa kohti. jentamista vat·ten.
3327:
3328: Helsingissä 4 päivänä marraSkuuta 1930.
3329: T. Jauhonen.
3330: 84
3331:
3332: IV,3o. - Fin. mot. N :o 8.
3333:
3334:
3335:
3336: Jacobsson m. fl.: Angående anvisande av anslag till ut-
3337: vidgningskostnader för kommunala sjukhuset i V asa.
3338:
3339: T i ll R i k s d a g e n.
3340:
3341: Hänvisande till den av mig jämte andra och en del andra byggnadsföretag i all-
3342: vid 1929 års senare riksdag väckta finans- märrhet såväl viktiga som !brådskande, men
3343: moHonen N:o 38 angående anvisande av an- ansåg sig dock av finansiella skäl för den
3344: slag för utvidgning av kommunala sjuk- gången böra föresrå avslag.
3345: huset i Vasa stad får jag ytterligare an- Också i samband med frågan om det nya
3346: föra följande: länssjukhusets förflyttning från V asa till
3347: Förenämnda finansmotion hade även be- Seinäjoki betonades i riksdagen statens
3348: handlats av ekonomiutskottet vid samma plikt att understöda denna alldeles nödvän-
3349: riksdag, vilket utskott uti sitt till stats- diga utvidgning. Vidkommande de om-
3350: utskottet givna utlåtande av den 27 sep- kringliggande kommunernas eventuella med-
3351: tember 1929 hl. a. framhåller, att invånarna verkan så torde därpå föga eller intet vara
3352: i de V asa stad omgivande kommunerna och att bygga enär deras finansiella ställning
3353: skärgårdsbefolkningen borde beredas till- icke gärna medger sådant. Å andra sidan
3354: fälle att åtminstone i brådskande fall er- har kommunala sjukhuset såsom statistiken
3355: hålla hjälp och vård å kommunala sjukhu- utvisar icke ansett sig kunna avvisa bråd-
3356: set i Vasa även sedan det nya länssjukhu- skande och ömtåliga fall från de omkring-
3357: set i Seinäjoki blivit färdigt. Då Vasa så- liggande kommunerna, viiken omständighet
3358: lunda kommer att uppoffra medel för in- emellertid svårt inkräktat på det egna
3359: vånarna i grannskapet är det även rättvist utrymmet.
3360: att staden erhåller skälig ersättning här- Med hänvisning till förestående får vörd-
3361: för. Och enär de av patienterna uppburna samt jag föreslå,
3362: avgifterna likväl endast delvis kunna er-
3363: sätta stadens utgifter måste antingen sta- att Riksdagen i statsförslaget för
3364: ten eller landsbygdens kommuner erlägga nästkommande år ville såsom bidrag
3365: understöd åt Vasa stad såsom ersättning för till utvidgningskostnaderna för
3366: den sjukvård, som beredes utsockne. Då kommunala sjukhuset i V asa an-
3367: frågan om huru dessa kostnader skola för- teckna 50 % av desamma, vilka be-
3368: delas mellan staten och de olika kommu- räknats till sex miljoner mark, eller
3369: nerna ännu var i princip oavgjord och då sålunda tre miljoner mark och så-
3370: det nya länssjukhuset ännu nämnda år slu- smn ett räntefritt lån 25 % av bygg-
3371: kade stora belopp föreslog ekonomiutskot- nadskostnaderna eller en miljon fem-
3372: tet, att motionen för denna gång finge för- hundratusen mark.
3373: falla. 8tatsutskottet fann jämväl detta
3374:
3375: Helsingfors den 4 november 1930.
3376: Otto Jacobsson.
3377:
3378: Härom förenar sig
3379:
3380: Levi Jern.
3381: 85
3382:
3383: IV,3o. - Rah. al. N :o 8. Suomennos.
3384:
3385:
3386:
3387: Jacobsson y. m.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan kun-
3388: nallissairaalan laajentamiskustannuksia varten.
3389:
3390:
3391: E d u s k u n n a ll e.
3392:
3393: Viitaten minun ynnä muiden 1929 vuo- mielestä myös tämä samoin kuin jot-
3394: den toisilla valtiopäivillä tekemään raha- kut muut rakennustyöt olivat sekä tär-
3395: asia-aloitteeseen N:o 38 määrärahan osoit- keitä että kiireellisiä, mutta se katsoi kui-
3396: tamisesta Vaasan kunnallissairaa:lan laajen- tenkin, että sen oli rahallisista syistä sillä
3397: tamista varten saan sen lisäksi esittää seu- kertaa ehdotettava aloite hylättäväksi.
3398: raavaa: :Myöskin sen kysymyksen yhteydessä,
3399: :Minittua rahaasia-aloitetta oli samoilla joka koski uuden lääninsairaalan siirtä-
3400: valtiopäivillä käsitellyt myös talousvalio- mistä Vaasasta Seinäjoelle, korostettiin
3401: kunta, joka valtiovarainvaliokunnalle syys- eduskunnassa valtion velvollisuutta tukea
3402: kuun 27 päivänä 1929 antamassaan 'lausun- tätä aivan välttämätöntä laajentamista.
3403: nossa m. m. huomauttaa, että Vaasan kau- Mitä tulee ympärillä olevain kuntain mah-
3404: pungin ympärillä olevien kuntien asukkaille dolliseen myötävaikutukseen, niin lienee
3405: ja saaristolaisväestölle olisi varattava tilai- siihen vähän perustamista, jos vähääkään,
3406: suus saada ainakin kiireellisissä tapauksissa sillä niiden rahallinen asema ei hevin sitä
3407: apua ja hoitoa Vaasan kunnallissairaalassa myönnä. Toiselta puolen ei kunnallissai-
3408: sehkin jälkeen kuin Seinäjoen uusi läänin- raala, niinkuin tilasto osoittaa, 'Ole katsonut
3409: sairaala on valmistunut. Kun Vaasan kau- voivansa käännyttää pois lähikunnissa sat-
3410: punki siten joutuu uhraamaan varoja lähi- tuneita kiireellisiä ja säälittäviä tapauksia,
3411: seudun asukkaiden hyväksi, on myös oikeu- ja tämä onkin vienyt paljon sitä tilaa, joka
3412: denmukaista, että se saa siitä kohtuullisen olisi ollut varattava omiin tarpeisiin.
3413: korvauksen. Ja kun potilailta kannetut Viittaamalla edelläsanottuun saan kml-
3414: maksut eivät kuitenkaan voi korvata kau- nioittaen ehdottaa,
3415: pungin menoja kuin osaksi, täytyy joko val-
3416: tion tai maaseudun kuntain suorittaa avus- että Eduskunta tahtoisi ottaa
3417: tusta Vaasan kaupungille sen ulkokuntalai- ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
3418: sille tarjoaman sairashoidon korvaukseksi. avustuksena Vaasan kunnallissai-
3419: Kun kysymys, miten nämä kustannukset raalan laajentamista varten 50 %
3420: valtion ja eri kuntien kesken olisi jaettava, kustannuksista, jotka on laskettu
3421: oli vielä periaatteellisesti ratkaisematta ja 6 miljoonaksi markaksi, eli siis
3422: kun uusi lääninsairaala nieli mainittuna kolme miljoonaa markkaa ja korot-
3423: vuonna vielä suuret summac varoja, ehdotti tomana lainana 25 % rakennuskus-
3424: talousvaliokunta, että aloite saisi sillä tannuksista eli miljoona viisisataa-
3425: kertaa raueta. Valtiovarainvaliokunnan tuhatta markkaa.
3426: Helsingissä, marraskuun 4 1päivänä 1930.
3427: Otto Jacobsson.
3428: Tähän yhtyy
3429: Levi Jem.
3430: 86
3431:
3432: IV,31. - Rah. al. N:o 9.
3433:
3434:
3435:
3436:
3437: Nurmesniemi y. m.: Määrärahan osoittamisesta puhelin-
3438: johdon rakentamiseksi Oulun kaupungista Hailuodon
3439: kirkonkylään.
3440:
3441:
3442: E d u s k u n n a ll e.
3443:
3444: Viitaten edustaja Karjalaisen y. m. rah. että Eduskunta ottaisi ensi V?loden
3445: al. N :o 10 v. 1929 valtiopäivillä (Liitteet menoarvioon 785,000 markan määrä-
3446: I-XI) sekä edustaja Nurmesniemen rah. rahan puhelinjohdon rakentamiseksi
3447: al. N :o 17 v. 1929 toisilla valtiopäivillä Oulun kaupungista Hailuodon kirkon-
3448: sekä edustaja Molinin y. m. rah. al. N :o 3 kylään.
3449: 1930 vuoden valtiopäivillä saamme kun-
3450: nioittavimmin ehdottaa,
3451:
3452: Helsingissä lokakuun 30 päivänä 1930.
3453:
3454: Eero Nurmesniemi. Hannes Eskola. E. J. Jatkola.
3455: 87
3456:
3457: IV,a2. - Rah. al. N :o 10.
3458:
3459:
3460:
3461:
3462: Kesti: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi tie- ja silta-
3463: rakennustöitä varten.
3464:
3465:
3466: E d u s kun n a 11 e.
3467:
3468: Nykyisen järjestelmän mukaan on tiente- heiltä puuttuvat myöskin ansiotyöt, joten
3469: kovelvollisuus sikäli epätasaisesti jaettu, yhteiskunta joutuu pakoitetuksi järjestä-
3470: että yhteiskunta tekee toisille valmiin tien mään heille hätäaputöitä, olisi tämä tierasi-
3471: kotiin asti, kun sensijaan ne, jotka ·eivät ole tuskysymys järjestettävä siten, että kaikille
3472: saaneet tilaisuutta ~asua maantien vieressä kylä- ja paikallisteiden sekä tilojen yksi-
3473: vaan syrjäseuduilla, saavat useinkin tehdä tyisten teiden tekijöille, viljelysteitä lu-
3474: vielä pitkältä tietä, joko aivan yksinään tai kuunottamatta, myönnettäisiin määräpro-
3475: muutamien naapureittensa kanssa. Tosin sentti tien teko- ja kunnossapitokustannuk-
3476: viime vuosina on jo pienempien kyläteiden- sista avustukseksi. Aluksi pitäisi tämä
3477: kin rakentamista varten ollut hakemuksesta avustusprosentti olla ainakin 50 % kustan-
3478: saatavissa valtion avustusta, mutta tämäkin nuksista, mitä myöhemmin olisi vähitellen
3479: avustus on ollut tähän tarkoitukseen täysin korotettava. Tämän vuoksi ehdotankin,
3480: riittämätön ja sen ja.on tasapuolisuuteen
3481: nähden ei ole ollut olemassa mitään takeita, että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
3482: minkä ohessa sellaiset tien tarvitsijat, jotka den 1931 tulo- ja menoarvioon
3483: joutuvat yksinään tekemään tietä ovat kai- 100,000,000 markan suuruisen siirto-
3484: ken avustuksen saannin ulkopuolella. Oi- määrärahan käytettäväksi avustuk-
3485: keus ja kohtuus vaatisi, että yhteiskunta te- siksi tie- ja siltarakennustöitä varten
3486: kisi jokaiselle samalla tavalla tien kotiin siten, että kaikille kylä- ja paikal-
3487: asti, kun se kerran tekee sen toisillekin. listeiden tielautakunnille sekä tilojen
3488: Tätä ei kuitenkaan toistaiseksi voitane täy- yksityisten, yleiseltä tai paikallis-
3489: sin toteuttaa, mutta katsoen siihen, että tieltä taloon johtavien teiden yllä-
3490: juuri näillä syrjäseutujen asukkailla on pitäjille myönnetään teiden raken-
3491: monia muitakin rasituksia ja vastuksia voi- nus- ja kunnossapitokustannuksista
3492: tettavanaan ja että tierasitus tulee heille avustuksena 50%.
3493: ylivoimaiseksi sekä ·että varsinkin nykyisin
3494:
3495: Helsingissä, lokakuun 30 päivänä 1930.
3496:
3497: Yrjö H. Kesti.
3498: 88
3499:
3500: IV,aa. - Rah. al. N :o 11.
3501:
3502:
3503:
3504:
3505: Cajander y. m.: Määrärahan osoittamisesta metsätieteelli-
3506: sen tutkimuslaitoksen metsäteknologisen osaston yhden
3507: professorin, yhden assistentin ja yhden apulaisvirkaili-
3508: jan palkkaamista varten~
3509:
3510:
3511: E d u s k u n n a lle.
3512:
3513: Maamme talous riippuu, kuten yleisesti Tämä edellyttää puunjalostusteollisuu-
3514: on tunnettua, hyvin ratkaisevasti met- den määräperäistä kehittämistä käyttä-
3515: siemme tuotosta. Pätevät tutkimukset mään jalostukseen yhä pienempää puuta
3516: ovat osoittaneet, ·että maamme metsien ku- sekä ennen kaikkea myös pientä lehtipuuta.
3517: lutus ja kasvu ovat suunnilleen tasapai- Meidän ilmanalassamme on pienen puun
3518: nossa, sillä v. 1926 ei kasvun ylittävää kulutus myöskin polttopuiksi hyvin suuri.
3519: hakkausta vielä ollut, v. 1927 oli liikaha:k- Mitä arvottomampaa puuta tähän tal'koi-
3520: kausta ja sen jälkeen on hakkaus taas su- tukseen käytetään, sitä enemmän säästyy
3521: pistunut. Missään tapauksessa eivät metsät, arvokkaampaa puuta jalostusteollisuuteen.
3522: jos mieli liikahakkausta välttää, lähivuo- Tutkimus on osoittanut, että kotitarvekulu-
3523: sina kestä hakkuiden lisäämistä, varsinkaan tuksessa sekä teollisuuden polttopuun ku-
3524: Suomen eteläpuoliskolla. Lisääminen voi lutuksessa jo on aikaansaatu hyvin huomat-
3525: tulla kysymykseen vain, mikäli paranne- tava parannus sikäli, että poHtoaineiksi
3526: tulla metsäin hoidolla saadaan kasvua suu- !käytetään yhä suuremmassa määrässä ok-
3527: rennetuksi - ja sellaiseen todella on suu- sia, kantoja, rimoja y. m. jätteitä. Tätä
3528: ria mahdollisuuksia - mutta se vie aikaa. tietä on päästävä vielä pitemmälle sekä
3529: On kuitenkin metsäntuoton lisäämiseksi kotitaloudessa, että teollisuuslaitoksissa ja
3530: eräs toinen keino, joka tosin ei ole yhtä myös liikenteessä. - Polttopuun käyttöä
3531: tehokas, mutta joka johtaa pikemmin tu- rajoittaa melkoinen kivihiilen tuonti ulko-
3532: loksiin, nim. puun tarkempi hyväksi käyt- mailta, mikä on kansantaloudellisesti va-
3533: täminen. Tukin ha:kkuussa jää Etelä-Suo- hingollista sen kautta, että se tietää rahan
3534: messakin 28 % (kuorellisesta) hakkuumää- vientiä ulkomaille sekä juuri sellaisen puun
3535: rästä metsään, paperipuun hakkuussa 17 % kulutuksen supistamista, jolle muutoin ei
3536: ja lehtipuuhalkojen hakkuussa 18 %. Ui- ole riittävää käyttöä, j.a sellaisenkin, jonka
3537: tossa hukkuu huomattava prosenttimäärä metsästä 'poistaminen olisi omiaan metsän
3538: puuta. Sahoissa niinikään melkoinen osa kasvua parantamaan. Kotimaisen puuai-
3539: puusta menee hukkaan. Edelleen joutuu neen kilpailun parantamiseksi ulkomaalai-
3540: metsässä hukkaan valtaiset määrät sellaisia sen kivihiilen kanssa, on puu saatava sel-
3541: puita, jotka vähitellen kuolevat metsän it- laiseen muotoon, että sen kuljetus ja
3542: seharvenemisen johdosta, saavuttamatta käyttö olisi nykyistä huokeampaa ja tehok-
3543: milloinkaan sahapuun tai edes paperi- kaampaa.
3544: taikka propsipuun kokoa. Kaikki tämä Polttopuun kuljetuksen ja käytön tehos-
3545: nykyään eri muodoissa hukkaan menevä taminen on vain yksi, tosin hyvin tärkeä
3546: puu olisi saatava hyödylEsesti käytetyksi. puoli puun kuljetus- ja käyttömenetelmien
3547: IV,33. - Cajander y. m. 89
3548:
3549: tehostamiseksi ; sama koskee myös arvak- niitä menettelytapoja, millä puu (esim.
3550: kaampaa puuta. Me olemme siinä suh- polttoaineena) voidaan saada parhaaseen
3551: teessa jättäytyneet liian suuressa määrässä käyttökelpoiseen muotoon, ja joka lisäksi
3552: perinnäistapojen varaan, riittävästi kehittä- selvittelisi, millaisin metsänhoidollisin kei-
3553: mättä puun kaato-, vedätys-, uitto-, las- noin edullisimmin voidaan saada kasvate-
3554: taus-, purkaus-, varastoimis- ja säilytysme- tuksi sellaista puuta, joka parhaiten sovel-
3555: nettelytapoja mahdollisimman tehokkaiksi tuu jalostusteollisuuden raaka-aineeksi ja
3556: ja huo:keiksi. Mitä enemmän taloudellinen josta tämän siitä syystä kannattaa maksaa
3557: kilpailu maailman maJ:'Ikkinoilla kiristyy ja korkein hinta.
3558: erittäinkin myös puutavaramarkkinoilla, Eduskunta .on hallituksen esityksen pe-
3559: sitä tärkeämpää on toimintaa koneellistut- rusteella vuodelle 19>30 myöntänyt 45,000
3560: tamalla ja muutoinkin parantamalla vähen- markikaa metsäteknologisen osaston tarpei-
3561: tää tuotantokustannuksia, kestääksemme siin. Viitaten samaan hallituksen esityk-
3562: kilpailun. seen ehdotamme,
3563: Tämä ei ole mahdollinen toteuttaa ilman
3564: hyvin tehokasta tämän alan tutkimustyötä. että Eduskunta ensi vuoden vaki-
3565: Täydennykseksi puuteknilliselle tutkimus- naiseen menosääntöön ottaisi metsä-
3566: toiminnalle, joka tarkoittaa puunjalostus- tieteellisen tutkimuslaitoksen metsä-
3567: menetelmien kehittämistä ja jota ylläpitä- teknologista osastoa varten tarpeelli-
3568: vää kannatusyhdistystä valtio avustaa, tar- set varat yhden professorin, yhden
3569: vitaan metsätieteelliseen tutkimuslaitokseen assistentin ja yhden apuvirkailijan
3570: teknologinen osasto, joka selvittelisi, kuinka palkkaamiseen; sekä
3571: voitaisiin menettelytapoja parantamalla että ensi vuoden ylimääräiseen
3572: huojistaa puun kaatoa, kuljetusta y. m. menosääntöön otettaisiin lisäyksenä
3573: sekä sen kautta lisätä menekkiä sellaiselle aikaisemmin myönnettyyn määrära-
3574: pienelle puulle, jätepuulle y. m., jolla ny- haan metsäteknologisen osaston kerta-
3575: kyään ei ole lainkaan menekkiä tai ainoas- kaikkisiin tarpeisiin 175,000 mm·k-
3576: taan hyvin huono, joka edelleen selvittelisi kaa.
3577:
3578: Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1930.
3579:
3580: A. K. C11.jander Bruno Sa.rlin.
3581: J. Kaskinen. U. Brander.
3582: Oskari Mantere. T. M. Kivimäki.
3583: W. K. Särkkä. E. J. Jatkola.
3584: Mauno Pekkala.
3585:
3586:
3587:
3588:
3589: 12
3590: 90
3591:
3592: IV,s4. - Rah. al. N:o 12.
3593:
3594:
3595:
3596:
3597: Ryömä: Määrärahan osoittamisesta Halilan ja Patrun pa-
3598: rantolain vanhempien hoitajattarien palkkojen koroit-
3599: tamista varten.
3600:
3601:
3602: E d u s k u n n a lle.
3603:
3604: Samaan aikaan kuin lääninsairaalain taren palkka koroitettava 1,200 markalla
3605: vanhempien hoitajattarien palkat kuluvan kunkin eli yhteensä 22,800 markalla.
3606: vuoden tulo- ja menoarvion 15 P.l. II: 5 Esittämilläni perusteilla ehdotan,
3607: momentin määrärahan avulla :koroitettiin
3608: XXV :stä palkkaluokasta seuraavaan palk- että Halilan ja Patrun paranto-
3609: kaluokkaan, jätettiin heidän kanssaan sa- lain vanhempien hoitajattarien palk-
3610: massa asemassa olevien Halilan ja Patrun kojen koroittamiseksi yhdellä palk-
3611: parantolain vanhempien hoitajattarien pal- kaluokalla ensi vuoden menoarvion
3612: kat koroittamatta. Syntyneen epäkohdan 7 P. l. V: 17 momentille otetaan
3613: poistamiseksi olisi sanottujen 19 hoitajat- lisäystä 22,800 markkaa.
3614:
3615: Helsingissä marraskuun 3 päivänä 1930.
3616:
3617: Hannes Ryömä.
3618: 91
3619:
3620: IV,a5. - Rah. al. N :o 13.
3621:
3622:
3623:
3624:
3625: Kulovaara y. m.: Määrärahan osoittamisesta Turun toisen
3626: suomalaisen lyseon rakennustyön alkamiseksi.
3627:
3628:
3629: E d •u s 'k u n n a ll e.
3630:
3631: Syyskuun alussa 1928 alkoi toimintansa koisesti olivat halunneet, sijaitsee melkein
3632: Turun toinen suomalainen lyseo, ei lähes- kaupungin keskuksessa terveellisellä rpai-
3633: kään ajanmukaisissa vuokra:huoneissa. Pu- krulla ja myöskin huomattavan läihellä rau-
3634: heenaoleva uusmuotoinen, yliopistoon joh- tatieasemaa, joka etu kouluaikanaan maa-
3635: tava poikalyseo tulee olemaan kuusiluok- seudulla asuville on hyvin tärkeä.
3636: kainen ja on tarkoitettu, kuten tiedetään, Koulun rakennussuunnitelmat eivät vielä
3637: kansakoulun läpikäy•neille suoranaiseksi ole aivan valmiit, mutta kouluhallituksen
3638: jatkoksi opin tiellä. Tämä koulumuoto rakennusasiain erikoistuntijan arvion mu-
3639: tunnustaa kansakoulun kokonaisuudessaan kaan kustannukset tulevat nousemaan noin
3640: kaikkien kansalaisten rpohjakouluksi. Uus- 5 miljoonaan markkaan.
3641: muotoisesta lyseosta kansakoulun läpikäy- Koska koulu sijaitsee nykyisin aivan tar-
3642: nyt pääsee siis kaksi vuotta lyhemmässä koitustaan vastaamattomassa ja epämuka-
3643: ajassa ylioppilaaksi yhtä ihyvällä menestyk- vassa huoneistossa, niin on koululle pakko
3644: sellä kuin kahdeksanluokkaisesta lyseosta, rakentaa aivan ensi titlassa tarkoitustaan
3645: kuten kokemus on osoitta•nut, ja on tästä va;staava koulutalo. Mutta koska työttö-
3646: varsinkin maaseudulla asuville huomatta- myystilanne on nyt hyvin vaikea ja ensi
3647: van suuri hyöty, ei ainoastaan taloudelli- vuonna näyttää tulevan vielä pahemmaksi,
3648: sesti, vaan myöskin kasvatuksellisesti, koska niin, jotta tällä 'kaikissa tapauksissa suori-
3649: he saavat pitää lapsensa kotona kaksi tettavalla rakennustyöllä voitaisiin poistaa
3650: vuotta pitemmän ajan näiden koulua käy- jonkun verran vallan tavattomaksi paisu-
3651: dessä. nutta työttömyyshätää Turussa ja sen ym-
3652: Tälle alussamainitulle valtion koululle päristöllä, olisi se pantava alkuun jo ensi
3653: :>llaan hankkeissa rakennuttaa oma koulu- talvena ja rakennus saatettava vuoden lop-
3654: talo. Lokakuun 22 p:nä 1928 kääntyi kou- puun mennessä ainakin vesikattoon. Tätä
3655: luhanitus opetusministeriön kehoitu:ksesta varten olisi otettava ensi vuoden meno-
3656: Turun kaupungin maistraatin puoleen arvioon 2,500,000 markan määräraha. Lo-
3657: pyynnöllä, että kaupunki osoittaisi koululle put rakennuskustannuksista voitaisiin sit-
3658: sopivan maksuttoma·n tontin. Seuraavan ten ottaa vuoden 1932 menoarvioon.
3659: tammikuun 17 p :nä Turun kaupungin val- Edelläsanotun perusteella allekirjoitta-
3660: tuusto puolestaan päätti tähän tarkoituk- neet kunnioittaen ehdottavat,
3661: seen luovuttaa tontin n :o 2 Turun katt-
3662: pungin VI kaupunginosan 14 korttelissa. että Eduskunta päättäisi ottaa
3663: Tämä tontti, j.ota kouluviranomaiset eri- vnoden 1931 ylimääräisen tulo- ja
3664: 92 IV,35. - Turun toinen suomalainen lyseo.
3665:
3666: menoarvion VII luvun 10 momentin rakennustyön alkamiseksi ja raken-
3667: kohdalle 2,500,000 markan määrära- nuksen vesikattoon asti saattamiseksi.
3668: han Turun toisen suomalaisen lyseon
3669:
3670: Helsingissä, marraskuun 3 p:nä 1930.
3671:
3672: Urho Kulovaara. Kustaa Perho. Mikko W. Erich.
3673: Aleksi Aaltonen. Aino Lehtokoski. T. M. Kivimäki.
3674: P. Saarinen. Emil Jokinen. J. Eri. Pilppula.
3675: 93
3676:
3677: IV,36. - Rah. al. N :o 14.
3678:
3679:
3680:
3681:
3682: Aalto y. m.: Määrärahan osoittamisesta töiden järjestämi-
3683: seksi työttömille.
3684:
3685:
3686: E d u s k u n n a ll e.
3687:
3688: Vaikea taloudellinen pula jatkuu maas- huutavaan hätään. Tällaisen työttömyys-
3689: samme yhä edelleen ja kaikki merkit viit- kauden vallitessa on valtiovallan ryhdyt-
3690: taavat siihen, että lamakausi tulee yhä jat- tävä toimenpiteisiin töiden järjestämiseksi,
3691: kumaan. Seurauksena tästä on: työttö- sillä jo valtiosääntö velvoittaa va-ltiota huo-
3692: myys kasvaa meillä ennen kuulumattomaila lehtimaan kansalaisten työvoimasta ja tur-
3693: tavalla. Nyt jo on työttömiä virallisenkin vaamaan sitä hädältä. Hallitus on tosin
3694: tilaston mukaan tuhansittain ja varmaa on, talousarvioon ottanut 50 milj. markan
3695: että työttömien luku talven kuluessa tulee määrärahan työttömyyden torjumista var-
3696: vielä huomattavasti lisääntymään. Saha- ten, mutta se ei riitä kuin osittain poista-
3697: teollisuus vähentää tuotantoaan suuresti, maan huutavinta hätää. Sen vuoksi olisi
3698: mikä luonnollisesti merkitsee sitä, että työt- ensi vuoden talousarvioon otettava suu-
3699: tömien luku tämän teollisuuden alalla yhä rempi summa työttömyyden torjumista var-
3700: lisääntyy. Paperi- ja selluloosateollisuu- ten. Tämä on sitäkin tarpeellisempaa, kun
3701: dessa ilmoitetaan tapahtuvan myöskin tuo- valtion viranomaiset silloin voivat suurem-
3702: tannon supistuksia ja useilla huomattavilla massa mitassa suunnitella töitä ja panna
3703: teollisuuden aloilla on lyhennetty työviik- niitä käyntiin. Sen vuoksi ehdotamme
3704: koa sekä vähennetty työntekijöitä. Raken- kunnioittaen,
3705: nusteollisuus on kokonaan pysähdyksissä,
3706: eikä näy merkkejä siitä, että tällä alalla tu- että Eduskunta vuoden 1931 ta-
3707: lisi lähiaikoina tapahtumaan vilkastumista. lousarvioon ottaisi 100 miljoonan
3708: Valtiokin on vähentänyt työläisiä mo- markan suuruisen määrärahan hal-
3709: nilla työaloilla. Maatalous ei liioin voi lituksen käytettäväksi töiden järjes-
3710: tarjota sanottavasti työmahdollisuuksia tämiseksi työttömille sekä, mikäli on
3711: työttömille. Tuloksena on tästä kaikesta, välttämätöntä, myöskin suoranaisten
3712: että todennäköisesti ensi talven aikana on avustusten jakamista varten kuntien
3713: maassamme ennen kuulumaton työttömyys. välityksellä pahimpaan hätään jou-
3714: Kymmenet tuhannet perheet, jotka haluai- tuneille työttömille ja heidän perheil-
3715: sivat tehdä työtä, joutuvat kärsimään, jopa leen.
3716:
3717: Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1930.
3718:
3719: Artturi Aalto. E. Huttunen.
3720: Matti Paasivuori. K. A. Fagerholm.
3721: T. Bryggari. Kaisa Hilden.
3722: 94
3723:
3724: IV,37. - Rah. al. N:o 15.
3725:
3726:
3727:
3728:
3729: Aalto y. m.: Määrärahan osoittamisesta vanhuus- ja työ-
3730: kyvyttömyysvakuutuksen toteuttamista varten.
3731:
3732:
3733: E d u s k u n n a ll e.
3734:
3735: Vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuksen il.ousarvio•ssa myöskin otetaan tämä huo--
3736: aikaansaaminen on maassamme ollut jo mioon. Hallitus on tosin esityksessään
3737: kauan vireillä. Hallitus on siitä jo kerran ensi vuoden talousarvioksi ehdottanut tar-
3738: antanut eduskunnallekin esityksen, mikä koitukseen otettavaksi 20 milj. markkaa.
3739: kuitenkin on jäänyt eduskunnassa käsittele- Kun eduskunta kuitenkin edellisinä vuo-
3740: mättä. Useilla valtiopäivillä on eduskunta sina on varannut tarkoitukseen 50 milj.
3741: myöntänyt tällaisen vakuutuksen aikaan- markkaa, ja kun näitä varoja kuitenkin
3742: saamiseksi, sen pohjarahastoon 50 mi,ljoo- voidaan käyttää erinäisiin tarpeisiin, kun-
3743: naa markkaa vuosittain. Eduskunta on nes puheenaoleva laki säädetään, eivätkä
3744: tällä osoi•ttanut, että se pitää tarpeellisena varat siis joudu pois käytöstä, ehdotamme
3745: puheenaolevan vakuutuksen säätämistä. kunnioittaen,
3746: Kun tällainen vakuutus kuitenkin kysyy että Ed1tskunta mwden 1931 ta-
3747: huoma<ttavia varoja ja sen vuoksi on tar- lousarvioon ottaisi 50 miljoonan
3748: peellista, että tarkoitukseen saadaan huo- markan määrärahan vanhuus- ja
3749: mattaV'a pohjarallasto, · mikä sitten tulee työkyvyttömyysvakttutuksen toteut-
3750: helpoittamaan puheenaolevan lain säätä- tamista varten perttstetun rahaston
3751: mistä, on tarpeellista, että ensi vuoden ta- kartuttamiseksi.
3752:
3753: Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1930.
3754:
3755: Artturi Aalto. Matti Paasivuori.
3756: E. Huttunen. K. A. Fagerholm.
3757: T. Bryggari. Kaisa Hilden.
3758: 95
3759:
3760: IV,3s. - Fin. mot. N:o 16. IV,3s. - Rah. al. N:o 16.
3761:
3762:
3763:
3764:
3765: Sarlin, E. m. fl.: Angående anvisande av Sarlin, E. y. m.: Määrärahan osoittanti-
3766: ansl.ag för byggande av telefonlednin- sesta puhelinjohtojen rakentamista var-
3767: gar i skärgårdstrakterna. ten saaristoseuduille.
3768:
3769:
3770: T i ll R i k s d a g e n. E d '1I s 'k u n n a ll e.
3771:
3772: Hänvisande till den av rdgsm. Molin m. fl. Viitaten ed. Molinin y. m. 1930 vuoden
3773: till 1930 års förra riksdag inlämnade ensimmäisille valtiopäiville jättämään ra-
3774: finansmotionen N :o 3, anhålla vi, haasia-aloitteeseen N: o 3 ehdotamme,
3775:
3776: att Riksdagen i statsförslaget för että Eduskunta ottaisi 1931 vuo-
3777: år 1931 måtte upptaga ett anslag den talousarvioon 5,000,000 markan
3778: stort 5,000,000 mark för byggande määrärahan puhelinjohtojen ja nii-
3779: av telefonledningar med därtill hö- hin kuuluvien kaapelien rakenta-
3780: rande kablar i skärgårdstrakterna. mista varten saaristoseuduille.
3781:
3782: Helsingfors den 3 november 1930. Helsingissä marraskuun 3 päivänä 1930 .
3783:
3784: Emil Sarlin. Axel Palmgren.
3785: John Österholm. Uno A. Hilden.
3786: Levi Jern. Ernst von Born.
3787: T. M. Kivimäki. Paavo Korpisaari.
3788: Otto Jacobsson. Kaino W. Oksanen.
3789: K. A. Fagerholm. Vilh. Westman.
3790: Emil Roos. Gunnar Sahlstein.
3791: Edv. Helenelund. E. v. Frenckell.
3792: 96
3793:
3794: IV,39. - Rah. al. N:o 17.
3795:
3796:
3797:
3798:
3799: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven-
3800: Kuolajärven maantien tulvanalaisten alueiden koroitta-
3801: mista varten.
3802:
3803:
3804: E d u s k u n n a ll e.
3805:
3806: Kemij ärven-K uolaj ärven maan tiellä Ke- vielä suuressa määrässä lisäämään se, että
3807: mijärven kirkonkylän lähellä olevasta los- Etelä-Kuolajärven ja Pohjois-Kuusamon
3808: sista alkaen noin 8 km. matkalla on useita maantieverkosto Kuolajärven Hautajärvestä
3809: sellaisia mataloja notkoja, joissa kevättulva Räisälään tehdystä tiestä nyt rakennetta-
3810: menee maantien yli ollen niissä vettä tul- vana olevalla tiellä yhdistetään puheena-
3811: van korkeimmillaan ollen 0.5-1.5 m. pak- olevaan Kemijärven-Kuolajärven tiehen.
3812: sulta, josta on seurauksena, että liikenne Tulvanalaisten alueiden korotus olisi eri-
3813: tällä vilkasliikenteisellä ja monessa suh- koisen sopivaa talven aikana suoritettavaa
3814: teessa tärkeällä tiellä on kokonaan seisauk- työtä, koska täytemaa ja kivet ovat silloin
3815: sissa noin 3-5 viikkoa keväällä vilkkaim- helpoimmin saatavissa ja työkin tulee hal-
3816: pana liikeaikana, lisäten suuressa määrässä vemmaksi, kun työttömyys on silloin suuri
3817: rahti- y. m. kuljetuskustannuksia. Kun täl- ja voidaan työ suorittaa hätä-aputyönä.
3818: laiset esteet ovat sillä osalla tietä, jossa tie Edellä viitattuun nähden kunnioittaen
3819: kulkee Kemijärven Isonkylän läpi, joh- ehdotamme,
3820: tuu siitä myöskin, etteivät kyläläisetkään
3821: voi silloin tietä hyväkseen käyttää muuta että Eduskunta päättäisi ottaa
3822: kuin niiltä osilta, joissa se on tulvasta va- vuoden 1931 tulo- ja menoarvioon
3823: paana, mikä näidenkin kannalta on siis pe- 800,000 markkaa Kemijärven-Kuo-
3824: rin kiusallinen. lajärven maantien tulvanalaisten
3825: Kyseessä olevan tien liikennettä tulee alueiden koroittamiseen.
3826:
3827: Helsingissä, marraskuun 3 päivänä 1930.
3828:
3829: M. 0. Lahtela. Lauri Kaijalainen.
3830: 97
3831:
3832: IV,4o. - Rah. al. N :o 18.
3833:
3834:
3835:
3836:
3837: Halonen, A. y. m.: Määrä,rahan osoittamisesta Paul Nico-
3838: layn kristillis-yhteiskunnallisen työkeskuksen toiminnan
3839: avustamista varten.
3840:
3841:
3842: E d u s tk u n n a ll e.
3843:
3844: Kuten tunnettua, on 'roukolan työkeskus rikollisten määrä on Viipurissa j-a varsin-
3845: Viipurin Sorvalissa toiminut jo kuuden ja kin sen esikaupungeissa suhteellisesti suu-
3846: puolen vuoden aikana Viipurin läntisten rimpia maassamme. Kun kasvatustyötä
3847: esikaupunkien väestön henkisten ja yhteis- murrosikäisen nuorison keskuudessa näillä
3848: kunnallisten tarpeitten tyydyttämiseksi. laajoilla alueilla tuskin nimeksikään oli
3849: Tänä aikana on työkeskuksen toiminta saa- suoritettu, aloitti Toukolan työkeskus itäi-
3850: nut eri yhteiskuntapiirien kannatusta sissä esikaupungeissa asuvien koulunopet-
3851: osakseen, jota osoittaa vuosi vuodelta laa- tajien, lasten vanhempien ja nuorten it-
3852: jenevien nuorisoryhmien osanotto työkes- sensä omasta pyynnöstä kaksi vuotta sitten
3853: kuksen toimintaan. Paikkakunnan viran- toimintaa myös täällä. Tähän mennessä on
3854: omaisten myötälillielistä suhtautumista tätä tämä nuorisotyö laajentunut niin, että
3855: toimintaa kohtaan osoittavat Viipurin kau- poika- ja tyttökerhoissa nyt on yhteensä
3856: pungin, maalaiskunnan ja seurakuntien 390 murrosiikäistä, 11-21 vuotista poikaa
3857: työlle antama taloudellinen kannatus. ja tyttöä. Tästä syksystä lähtien on tässä
3858: Eduskunnan useita kertoja myöntämät toiminnassa kaksi, kokonaan tä:hän työhön
3859: avustukset osoittavat, että myös valtioval- palkattua työntekijää. Heidän apunaan on
3860: lan taholla on tämän toiminnan merkitys tässä toiminnassa kaksi osittain palkattua
3861: oivallettu. Vuonna 1926 Eduskunta ja 18 palkatonta, vapaaehtoista työntekijää.
3862: myönsi 100,000 markan suuruisen kerta- Paitsi ppika- ja tyttökerhoja, jotka ovat
3863: kaikkisen avustuksen työkeskuksen perus- tärkeimpiä työmuotoja kai'kissa työkeskuk-
3864: tamiskustanmrksiin. T,ämän lisäksi 'Touko- sissa, on huoltotyötäkin pantu ·wlulle itäi-
3865: lan työkeskuksen toiminta on saanut 50,000 sissä esikaupungeissa.
3866: markan suuruisen vuotuisen määrärahan Tätä itäisissä esikaupungeissa tehtävää
3867: vuosimenoihinsa. Tämä toiminta on kui- työtä va•rten on ensi vuodeksi suunniteltu
3868: tenkin kohdistunut paaasiassa Viipurin seuraavat menot :
3869: läntisiin esikaupunkeihin ja niiden väes-
3870: töön. Kahden kokonaan, kahden osit-
3871: Mutta Viipurin itäisessä !kaupungin- tain palkatun työntekijän pal-
3872: osassa, Kolikkoinmäen, Kangasrannan, ikat, yhteensä ............ . 96,000:-
3873: Kelkkalan, Talikkalan, Tiiliruukin, Risti- Huoneistojen vuokrat, valaistus,
3874: mäen, Rosuvoin ja Karjalan esikaupun- lämmitys- y. m. kulut ..... . 10,000:-
3875: geissa asuu noin 20,000 hengen laita:kau- Urheilu- y. m. toimintavälineet 10,000:-
3876: punkilaisväestö. On yleisesti tiettyä, että Kesätoiminnan menot 6,000:-
3877: riikollisuus ja nuorten, alle 20 vuotisten Mk. 122,000:-
3878:
3879: 13
3880: 98 1V,40. - Paul Nicolayn työkeskus.
3881:
3882: Hallituskin on osoittanut pitävänsä tär- layn kristillis-yhteiskunnallisen työ-
3883: keänä tämän Viipurin itäisissä esikaupun- keskuksen kannatusyhdistykselle
3884: geissa tehtävän työn kannattamisen, kun 50,000 markan avustuksen työkes-
3885: se kuluvan vuoden lisämenoarvioon on va- kustoimintaa varten Viipurin itäi-
3886: rannut sitä varten 20,000 markan suurui- sissä esikaupungeissa eli koroittaisi
3887: sen avustuksen. 14 Pl. I: 17 olevan Viipurin länti-
3888: Ylläselostettuun 'Viitaten allekirjoittaneet sissä esikaupungeissa tehtävää työtä
3889: esilttävät, varten myönnetyn 50,000 markan
3890: suuruisen määrärahan 100,000 mar-
3891: että Eduskunta vuoden 1931 tulo- kaksi.
3892: ja menoarvioon ottaisi Paul Nico-
3893:
3894: Helsingissä lokak. 31 päivänä 19,30.
3895:
3896: Antti Halonen. Antti Junes.
3897: Janne Koivuranta. Kaapro Moilanen.
3898: Viljami Kalliokoski. U. Brander.
3899: Antti Kukkonen. T. Janhonen.
3900: B. H. Päivänsalo. Aino Lehtokoski.
3901: Väinö Kivisalo. V. Huuhtanen.
3902: 99
3903:
3904: IV,4t. - Ra.h. a.l. N :o 19.
3905:
3906:
3907:
3908: Koivuranta y. m.: Määrärahan osoittamisesta valtion puhe-
3909: linverkon laajentamista varten.
3910:
3911:
3912: E d u s k u n n a ll e.
3913:
3914: Eduskunta on viime vuosina, pääasialli- 20 ,päivältä käy selville, ollut sekä; suora-
3915: sesti hallituksen tekemien esitylksien perus- naisesti että välillisesti !hyödyllisiä seu-
3916: teella, myöntänyt yhteensä noin 70 milj. rauksia.
3917: markkaa valtion 'Puhelinverkon aikaansaa- Saamamme !kokemuksen nojalla voimme
3918: miseksi. MyönneJtyillä määrärahoilla on ra- täydellisesti y:hltyä mainittuun lausuntoon
3919: kennettu pyörein luvuin 24,000 km. kak- ja olemme senvuoksi sitä mieltä, että val-
3920: soispuhelinjohtoa, jotka ulottuvat yli koko tion puhelintoimintaa olisi edelleenkin laa-
3921: maan. Mainitulla puhelinverkolla, joka jennettava. Kuluvan vuoden menoarviossa
3922: ulottuu pohjoisessa aina Enontekiöön, Uts- on valtion puhelinverkon laajentamiseksi
3923: joelle ja Petsamoon saak!ka, on maan !kaikki myönnetty 13.5 milj. markkaa. Esitykses-
3924: kaupungit, ka\Ma poikkeusta lukuunotta- sään ensi vuoden tulo- ja menoarvioksr
3925: matta, ja suurimmat asutuskeskukset, saatu hallitus ei ole ehdotttamit mitään määrä-
3926: puhelinyhteyteen toistensa kanssa, minkä rahaa myönnettävä;ksi valtion puhelinver-
3927: lisäksi valtion puhelinverkko on, etenkin kon kehittämiseksi ja laajentamiseksi. Tie-
3928: Pohjois-Suomessa ja rajaseuduilla, haaraan- dossamme ei ole, onko tämä johtunut ta-
3929: tunut tiettömien erämaiden takana oleviin loudellisista syistä vaiko siitä, ettei hallitus
3930: syrjäisimpiinkin kyliin. Suomen ja Ruot- suopeudella katso valition puhelinlaitoksen
3931: sin välisen kaapelin kautta on saatu Suomi kehittämistä.
3932: puhelinyhteyteen muun maailman kanssa. Niiden puhelinlinjojen joukossa, jotka
3933: Valtion puhelintoiminnasta on, kuten tästä huolimatta ensi tilassa olisi rakennet-
3934: eduskunnan kulkulaitosvaliokunnan val- tava ja joiden rakentamisesta asianomai-
3935: tiovarainvaliokunnalle tämän vuoden ensim- nen ammattivirasto, nim. posti- ja lennä-
3936: mäisillä valtiopäivillä erään puhelinjohdon tinhallitus on valtioneuvostolle tehnyt esi--
3937: rakentamista koskevan aloitteen johdosta tyksensä, ovat:
3938: antamasta lausunnosta N :o 3 mawliskuun
3939:
3940: 1:o) Kolme kantoaaltopuhelinyhteyttä Helsingin ja Viipurin välillä 1,500,000: --
3941: 2:o) Kaksi kalk:soisjohtoa Helsingin-'Tampereen välillä ........... . 1,000,000:--
3942: 3:o) Yksi kaksoisjohto Kouvolan-Mikkelin-Kuopion välillä ...... . 850,000:-
3943: 4:o) Y'ksi kaJksoisjohto Kuopion-Joensuun välillä ............... . 520,000:-
3944: 5:o) Yksi ka:ksoisjohto Viipurin-Savonlinnan-Pieksämäen välillä .. 800,000:-
3945: 6:o) Yksi kaksoisjohto Oulun-Rovaniemen välillä ............... . 630,000:-
3946: 7:o) Yiksi kalk:soisjohto Rovaniemen-Kittilän välillä ............. . 600,000:-
3947: S:o) Kaksi kaksoisjohtoa Helsingin-Röykän-Pyhäjärven välillä .. 400,000:-
3948: 9:o) Pohjois~Suomen ja rajaseutujen puhelinyhteyksien parantami-
3949: seksi kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön käytettäväksi 700,000:-
3950: 100 IV,41. - Valtion puhelinverkon laajentaminen.
3951:
3952: Edelläsanotun nojalla anomme kunnioit- vuoden 1931 menoarvioon ottaa
3953: taen, 7,000,000 markkaa valtion puhelin-
3954: verkon laajentamista varten siten
3955: että Eduskunta päättäisi valtion kuin edellä on esitetty.
3956:
3957: Helsing·issä, marraskuun 4 päivänä 1930.
3958:
3959: Janne Koivuranta. Kaarlo Hänninen.
3960: Lauri Kaijalainen. Antti Junes.
3961: M. 0. Lahtela. Uuno Hannula.
3962: Viljami Kalliokoski.
3963: 101
3964:
3965: IV,42. - Rah. al. N :o 20.
3966:
3967:
3968:
3969:
3970: Kilpi y. m.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen lyseon
3971: ttuden talon mkentamista vm·ten.
3972:
3973:
3974: E d u s k u n n a ll e.
3975:
3976: Monien vuosien ajan on Tampereen lyseo merkittäisiin kysymyksessäolevasta määrästä
3977: joutunut työskentelemään erittäin ahtaissa toinen puoli eli 3,450,000 markkaa ja loppu-
3978: oloissa, mitkä ovat sen menestyksellistä toi- erä ensi vuoden menoarvioon. Kuluvan vuo-
3979: mintaa monella tavalla haitanneet. Suu- den budjettiesitystä tehdessään ei hallitus
3980: resta OfPilasmäärästä ja vielä suuremmasta kuitenkaan ottanut kouluhallituksen ehdo-
3981: oppilaiksi pyrkijäin luvusta huolimatta ei tusta varteen eikä asia muutakaan tietä tul-
3982: tilanahtauden takia ole voitu järjestää edes lut eduskunnassa esille. Tehdessään meno-
3983: välttämättämiksi katsottuja: r,innakkaisluok- arvioehdotuksensa ensi vuotta varten koulu-
3984: kia. Kysymys uuden ajanmukaisen koulu- hallitus uudisti esityksensä, mutta tälläkään
3985: talon rakentamisesta onkin ollut vireillä jo kertaa ei hallitus ole omaan budjettiesityk-
3986: pitkän ajan ja on kouluhallituskin pitänyt seensä mitään määrärahaa ehdottanut Tam-
3987: sitä ehdottoman tarpeen vaatimana. Teh- pereen lyseon uutta taloa varten. Kun kui-
3988: dessään esityksensä kuluvan vuoden meno- tenkin pidämme aivan välttämättömänä
3989: arvioksi kouluhallitus lausui, että Tampe- sekä Tampereen lyseon että Tampereen yh-
3990: reen lyseon uuden talon pikainen aikaan- teislyseon menestykselliselle työskentelylle
3991: saanti on välttämätön sekä edelläviitatusta ehdotetun uuden koulutalon aikaansaamista
3992: että myöskin siitä syystä, että mainitun kou- mahdollisimman nopeasti ja kun Tam-
3993: lun nykyinen talo on luvattu syksyllä 1929 pereen kaupunki on ilmaiseksi luovuttanut
3994: toimintansa aloittaneelle valtion uusmuo- koulutaloa varten tontin sangen edusta-
3995: toiselle Tampereen yhteislyseolle, joka omaa valta paikalta sekä kun rakennustyö olisi
3996: taloaan odotellessaan niinikään joutuu tois- omiaan jossain määrin he'lpoittamaan kau-
3997: taiseksi työskentelemään ahtaissa ja muu- pungissa jatkuvasti vallitsevaa ankaraa
3998: tenkin vähemmän sopivissa vuokrahuoneissa. työttömyyttäkin, saamme kunnioittaen
3999: Kouluhallituksen valmistaman ehdotuksen eduskunnalle ehdottaa,
4000: mukaan nousisivat uuden koulutalon raken-
4001: tamiskustannukset kaikkiaan 6,450,000 että vuoden 1931 menoarvioon otet-
4002: markkaan, mikä määrä voitaisiin jakaa kah- taisiin Tampereen lyseon uuden talon
4003: delle vuodelle, minkävuoksi kouluhallitus eh- rakentamiseen 3,450,000 markkaa.
4004: dottikin, että kuluvan vuoden menoarvioon
4005:
4006: Helsingissä, marraskuun 4 p:nä 1930.
4007:
4008: Eino Kilpi. Väinö Voionmaa.
4009: Hugo Aattela. Väinö Hakkila.
4010: Miina Sillanpää. Kaarlo Harvala.
4011: Kaisa Hilden .
4012:
4013:
4014: •
4015: 102
4016:
4017: 1V,43. - Rah. al. N :o 21.
4018:
4019:
4020:
4021:
4022: Koivuranta y. m.: Koroitet·un määrärahan osoittamisesta
4023: Peräpohjolan itäisen osan kiertävää kotitalouskO'tl),ua
4024: va1·ten.
4025:
4026:
4027: E d u s k u n n a ll e.
4028:
4029: Joulukuun 31 p:nä 1929 annettiin asetus hytaikaisilla konsulenttien käynneillä, joilla
4030: kiertävistä kotitalouskouluista, jonka ase- kyllä niiUäkin on merkityksensä silloin kun
4031: tuksen mukaan valtio osallistuu tällaisten toimintapiiri on pieni, ei nimenomaan
4032: kotitalouskoulujen ylläpitokustannuksiin. täällä ole sitä merkitystä, mikä p;syväi-
4033: Toistaiseksi toimii maassamme valtioapua semmin järjestetyllä opetuksella olisi. Eri-
4034: nauttivia kiertäviä kotitalouskouluja ainoas- tyisesti vaatisi kotitaloudenhoito tällaista
4035: taan yksi, nim. Salmin kiertävä kotitalous- keskittymistä näillä maamme seuduilla,
4036: koulu. Pohjois-Suomessa, jossa kotitalous- joissa kotitalous ja sen hoito toistaiseksi
4037: opetus yleensä on vielä puutteellisesti jär- ovat sangen alkuperäisenä kannalla. Tä-
4038: jestetty - ottaen huomioon alueen tavat- män kotitalouden opetuksen tehostamisen
4039: toman laajuuden - on Marttayhdistysten on piiriliitto toivonut saavansa aikaan sillä,
4040: Peräpohjolan piiriliitto jo useita vuosia että itäisen rajaseudun alueella oleviin
4041: suorittanut tarmokasta työtä kotitaloustoi- Pelkosenniemen, Savukosken ja Kuolajär-
4042: minnan kohottamiseksi. On päästy niin ven kuntiin sijoitettaisiin kiertävä emäntä-
4043: pitkälle, että mainitulla piiriliitolla on koulu.
4044: m. m. viime vuonna ollut palkattuna kah- Kun tämän emäntäkoulun aikaansaami-
4045: deksan neuvojaa, jotka ovat piiriliiton nen mitään varoja omaamattomalle piiri-
4046: toiminta-alueella työskennelleet. On kui- liitolle on sula mahdottomuus ilman valtion
4047: tenkin havaittu, että erittäinkin itäinen taholta saatavaa tukea kääntyi Marttayih-
4048: mjaseutu, jossa ovat Suomen köyhimmät distysten Peräpohjolan piiriliitto kuluvan
4049: ja harvaanasutuimmat pitäjät, on jäänyt vuoden alussa maataloushallituksen puo-
4050: tästä piiriliiton harjoittamasta toiminnasta leen avustuspyynnöllä. Katsoen siihen,
4051: verraten osattomaksi. 'Syyt tähän ovat ettei koko Pohjois-Suomessa toimi ainoata-
4052: olleet monet, m. m. piiriliiton työalueen kaan kiertäv·ää kotitalouskoulua, jonka mer-
4053: ääretön laajuus - käsittäähän se yli kol- kitys erittäinkin jo mainituissa rajapitä-
4054: manneksen koko valtakunnan pinta-alasta- jissä olisi erittäin tärkeäksi arvioitava,
4055: ja tästä laajuudesta aiheutuvat tavattoman esitti maataloushallitus maatalousministe-
4056: pitkät matkat. riölle, että Peräpohjolan kiertävää koti-
4057: Poistaakseen sitä epäkohtaa, mikä piiri- talouskoulua varten valtion v. 1931 tulo-
4058: liiton harjoittamassa valistustoiminnassa on ja menoarvioon otettaisiin 46,500 markan
4059: itäisellä rajaseudulla ollut havaittavissa, on määräraha.
4060: piiriliitto suunnitellut tehokkaampia ja Huolimatta siitä, että esitetty määräraha,
4061: enemmän paikallisia olosuhteita vastaavia jolla kotitalousopetus Peräpohjolan itäisillä
4062: työmuotoja. Niinpä on käsitetty, että ly- rajaseuduilla saataisiin käyntiin, on pu-
4063: IVA3. - Koivuranta y. m. 103
4064:
4065: heena olevaan tarkoitukseen aivan vaatima- että Eduskunta ottaisi valtion v.
4066: ton, ei se kuitenkaan ole saanut sijaa hal- 1931 tulo- ja menoarvioon maata-
4067: lituksen v. 1931 tulo- ja menoarvioesityk- loushallituksen esityksen mukaisesti
4068: sessä, jonka vuoksi, kaiken edellä lausu- Peräpohjolan itäisen osan kiertävää
4069: mamme nojalla, kunnioittaen anomme, kotitalouskoulua varten 46,500 mat·-
4070: kan suuruisen määt·ärahan.
4071:
4072: Helsingissä, marraskuun 3 p:nä 1930.
4073:
4074: Janne Koivuranta. Uuno Hannula.
4075: Lauri Kaijalainen. Antti Junes.
4076: Kaarlo Hänninen. M. 0. Lahtela.
4077: 104
4078:
4079: IV,44. - Rah. al. N :o 22.
4080:
4081:
4082:
4083:
4084: Hänninen y. m.: Määrämhan osoittamisesta lainoiksi niiUe
4085: itäisen raja.seudun tilallisille, joilta mjansulkeminen on
4086: tehnyt rnahdottomaksi metsänmyynnin.
4087:
4088:
4089: E d u s k u n n a ll e.
4090:
4091: Itärajan sulkeutuminen, joka on ollut nettää tilansa. Pitempiaikaisia lainoja ei
4092: Koillis-Pohjanmaan puuliikkeeseenkin näh- saa, kun isonjaon tä!hden tilojen ja metsien
4093: den vaikuttamassa maailmansodan alusta kiinnittäminen käy vaikeaksi. Valtion vä-
4094: saakka, on estänyt melkein kokonaan met- liintulo on siis välttämätön, jotta tilat pysyi-
4095: sien myynnin ja metsäliikkeen itään, Venä- sivät, mikäli mahdollista, talonpoikain kä-
4096: jän puolelle laskevien vesistöjen varsilla, sissä. Mielestämme olisi valtion velvollisuus
4097: joihin kuuluu suurin osa Kuusamon, Posion halpakorkoisella lainalla tukea näiden seu-
4098: ja KuolajärV'en kuntia. Siitä syystä sekä tujen tilallisia, jotka lainat annettaisiin met-
4099: kaukaisen aseman ja useiden heikkosatois- säkiinnitystä tai muuta vakuutta vastaan.
4100: ten vuosien tähden ovat näiden seutujen Edellisen perusteena saamme kunnioit-
4101: asukkaat joutuneet taloudelliseen hätään, taen oodott·aa,
4102: jota todistaa sekin, että maatila toisensa jäl-
4103: keen joutuu pakkohuutokaupoissa polkuhin- että vuoden .1931 tulo- ja menoar-
4104: taan myytäväksi. Näin ollen joutuu tiloja vioon otettaisiin 2 miljoonaa mark-
4105: keinottelijain käsiin, jotka haluavat hyötyä kaa lainoiksi metsä- tai muuta kiinni-
4106: niiden metsävaroilla. Korkeat kunnanverot tystä tai vakuutta vastaan niille itäi-
4107: sekä ansiotöiden vähyys ovat myös osaltaan sen rajaseudun tilallisille, joilta
4108: vaikuttaneet yleistä jatkuvaa velkautumista. rajansulkeminen on tehnyt mahdot-
4109: Kokonaiset kyläkunnat, vaikka niillä olisi tomaksi metsänmyynnin.
4110: runsaasti metsäpääomia, ovat vaarassa me-
4111:
4112: Helsingissä 5 p :nä marraskuuta 1930.
4113:
4114: Kaarlo Hänninen. Antti Junes. Lauri Kaåjala.inen.
4115: 105
4116:
4117: IV,45. - Rah. al. N :o 23.
4118:
4119:
4120:
4121:
4122: Rantanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta huokeakorkois-
4123: ten lainain jakamiseksi yksityisoppikoulujen koulutalo-
4124: jen rakentamista varten.
4125:
4126:
4127: E d u s k u n n a 11 e.
4128:
4129: Vuonna 1928 valtiopäivillä tehtiin raha- monet koulut ole voineet suorittaa edes pää-
4130: asia-alote, jossa anottiin eduskunnalta 3 oman korkoja muuten kuin tekemällä uutta
4131: miljoonan markan määrärahaa huokeakor- velkaa, sekä siihen, ettei tähän asti myönne-
4132: lwisten lainain myöntämiseksi yksityisten tyistä lainoista ole monikaan koulu päässyt
4133: oppikoulujen koulutalojen rakentamista var- vielä osalliseksi, ja jos on päässyt, niin on
4134: ten. Eduskunta suhtautui ymmärtämyk- laina ollut niin pieni, ettei se ole voinut
4135: sellä tähän alotteeseen korottamalla summan vaikeaa truloudellista asemaa korjata, ja
4136: 5 milj. markaksi. koska yksityiskoulujemme joukossa on pal-
4137: Tämän jälkeen on hallitus ottanut vuo- jon hyvin elinvoimaisia kouluja, rohke-
4138: sittain määrärahan tulo- ja menoarvioon nemme ehdottaa,
4139: edellä mainittuun tarkoitukseen. Tulevan
4140: vuoden menoarviosta tämä kuitenkin puut- että Eduskunta päättäisi huokea-
4141: tuu. korkoisten lainain jakamiseksi yksi-
4142: Katsoen siihen taloudellisesti vaikeaan tyisoppikoulujen koulutalojen raken-
4143: asemaan, mihin maamme lukuisat yksityis- tamista varten ottaa ensi vuoden
4144: koulut ovat koulutalojensa rakentamisen tulo- ja menoarvioon 10,000,000
4145: kautta joutuneet, pakoitettuna käyttämään markkaa.
4146: korkeakorkoista lainapääomaa, niin etteivät
4147:
4148: Helsingissä, marraskuun 5 päivänä 1930.
4149:
4150: Martti Rantanen. Vilho Nikkanen.
4151: Heikki Vehkaoja. Hilja Riipinen.
4152:
4153:
4154:
4155:
4156: 14
4157: 106
4158:
4159: IV,46. - Rah. al. N :o 24.
4160:
4161:
4162:
4163:
4164: Moilanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta aluelääkärin
4165: asunnon ja sairastuvan rakentamista varten Lava1tsaa-
4166: relle.
4167:
4168:
4169:
4170: E' d u s k IU n n a 11 e.
4171:
4172: V. 19127 ~rustettiin Lavansaaren a1uelää- rakentamista vauten :5510,000 mk., jolla sum-
4173: i!llilrin virka !kaukana .Suomenlaihdessa sijait- malla se saataisiin rakennetuksi.
4174: sevia uLkosaaria, Lavansaarta, Seiskaa"ia, Samassa yhteydessä olisi Lavansaarelle
4175: Tytär- ja .Snnrsaarta varten. Lavansaarella rakennettava rpieni sairashuone tai ainakin
4176: samoinkuin mainirtui1la toisillakin saarilla sairastupa. Nämä saaret ovat jdka talvi
4177: on kuitenkin hyvin vaikea saada tyydyttä- useita kuulkausia mantereesta reristettyinä,
4178: vää lääkärin asuntoa. Lääkäri asuu sangen jolloin ei heiko~mmillekaan sairaille VIOida
4179: vaatimattomassa ja pienessä huoneistassa, !hankkia sairashoitoa.. !Sitä vastoin V"oivrut
4180: joruka thän on itse vuokrannut. .SamaJSSa huo.. nämä saaret olla lkeslkenäJän yhtey.d€BS'ä joten-
4181: neistossa on myöskin lääkärin vastaanotto- kin Säännöllisesti talven aikanakin, joten
4182: huone. Läälkärin asema ei n!äin syrjäisellä sairashoitoa tarvitsevat potilaat voitaisiin
4183: seudulla ja 'Vailk;eissa oloissa ole suinkaan tuoda LavansaareHe. Varutimaton sairas-
4184: houkutteleva. Sen vuoksi olisi läälkrurin asun- tupa voitaisiin saada rakennetuksi noin
4185: :non rakentaminen tänm.e välttämättömän 4!00,000 markalla.
4186: tarpeellinen. Useille aluelääkäreille !kau- Edellisen rperusteella ehdotamme siis,
4187: kaisilla ja syrrjäisil1ä ,seuduilla on viime vuo-
4188: sina valtion puolesta rakennettu asuntoja. että Eduskunta päättäisi ottaa tu-
4189: LääkintJähalliltu:s o:nikin puolestaan ·ehdotta- levan vuoden ylimääräiseen menoar-
4190: Imt otettavaiksi en.si vuoden ylimääräiseen vioon aluelääkärin asunnon ja sai-
4191: menoarvioon La.vansaa.re.n lääkärin asunnon rastuvan rakentamista varten Lavan-
4192: saarelle 950,000 markkaa.
4193:
4194: Helsingissä, marraskuun 5 p :ruä 1000.
4195:
4196: Kwapro Moilanen. Paavo Korpisaari.
4197: 107
4198:
4199: IV,47. - Rah. al. N:o 25.
4200:
4201:
4202:
4203:
4204: Hirvensalo y. m.: Mäiirärahan osoittamisesta puutavaralii-
4205: kettä harjoittavien, maamiesten omistamien metsäyhty-
4206: mien lainojen vakauttamiseksi.
4207:
4208:
4209: E di u s ik u n n a 11 e.
4210:
4211: Se vakava pulatilanne, jonka alaisena metsien hoidolla niiden tuottavaisuutta
4212: maamme maatalous on viime vuosien lisäämään.
4213: aikana saanut työskennellä, on suuresti Yhtenä keinona metsien tuottavaisuuden
4214: vaikeutunut varsinkin tänä syksynä puu- kohottamiseksi on metsänomistajain taholta
4215: tavaramarkkinoilla tapahtuneiden hintojen katsottu välttämättömäksi metsänomistajain
4216: romahduksen ta!kia, jonka romahduksen on osallistuminen metsäntuotteiden jalostuk-
4217: .aiheuttanut ennen kaikkea Venäjän tun- seen ja kauppaan, ja sitä varten ovat maa-
4218: nettu puutavaran dumpausmyynti. Maa- miehet eri osissa maatamme perustaneet
4219: talouden ja metsänomistajain kannalta omia metsäyhtymiään. Vasta tällöin on
4220: esiintyy nykyinen tilanne erittäin vaka- nähty tarjoutuvan heille mahdollisuus sel-
4221: vana senvuoksi, että metsänmyynnistä saa- laisten pienien puuerien edulliseen myyn-
4222: dut tulot ovat viime vuosina olleet sinä tiin, mitä järkiperäinen yksityismetsiemme
4223: pelastusrenkaana, joka on tehnyt varsinai- hoito edellyttää.
4224: sen maatalouden tuottamat vuosittaiset tap- Näiden yhtymien merkitys on ollut erit-
4225: piot kestettäviksi. täin suuriarvoinen myöskin maamme lukui-
4226: Mutta puutavaran hintojen äkillisen las- salle pienviljelijäväestölle, joka vuosittain
4227: kun takia on myöskin maamme sahateolli- joutuu tarjoamaan myyntiin juuri tällaisia
4228: suus joutunut erittäin vaikeaan asemaan. pieniä puueriä. Samoin on varmaa, että
4229: 'l'aloudellisesti heikkoja yrityksiä on jo metsänomistajain omien metsäyhtymien
4230: suuri joukko kaatunut ja sama kohtalo avulla voidaan erittäin tehokkaalla tavalla
4231: uhkaa vielä monia muuten elinvoimaisia vaikuttaa ei yksin suoranaisesti näihin yh-
4232: sahateollisuusyrityksiä. Tässä sahateolli- tymiin kuuluvien, mutta muidenkin niiden
4233: suuden yleisessä pulassa esiintyy maanvil- alueella olevien metsänomistajain metsän-
4234: jelijäin metsätalousyhtymäin asema osa- hoidon parantumiseen, joten niiden tuot-
4235: ilmiönä, joka tällä hetkellä vaatii vakavaa tama hyöty ja merkitys on nuoresta iästä
4236: huomiota, ei yksin metsänomistajain ja huolimatta · katsottava erittäin suuriarvoi-
4237: maataloudellisten järjestöjen, vaan myös seksi maatalousväestönemme ja koko vai-
4238: valtioval·lan puolelta. tionkin metsätaloudelle. Niiden ansiota
4239: Kun puutavaran myyrinistä saatavat metsien hinnan ja metsien hoitoharrastuk-
4240: tulot muodostavat huomattavan osan val- sen kohottajana ei kukaan tahtonekaan
4241: tion tuloista ja kun metsätulot kokonaisuu- kieltää.
4242: dessaan ovat ratkaisevana tekijänä koko Ei ole vähäiseksi arvioitava myöskään
4243: kansantaloudessamme, ovat metsänomistajat sitä hyötyä, mikä maamme työläisille on
4244: määrätietoisesti pyrkineet järkiperäisellä koitunut sen kautta, että maamiesten met-
4245: 108 IV,47. -- Maamiesten metsäyhtymät.
4246:
4247: säyhtymät ovat voineet antaa hyvin ha- varanmyynnin ja -jalostuksen alalla mieles-
4248: luttua työtä sekä sahoillaan että runsailla tämme varsin ratkaisevasti vaikuttaa, mil-
4249: metsänhakkuualoillaan. Huutava onkin laiset ovat taloudelliset edellytykset järki-
4250: varmasti puute lukuisissa työläisperheissä peräisen metsänhoidon harjoittamiseen, on
4251: nyt, kun pääomien puutteessa näiden met- suorastaan välttämätöntä, että nämä yhty-
4252: säyhtymien työt monissa osissa maatamme mät voidaan pelastaa perikatoon joutu-
4253: ovat aivan lamassa, ja yhä huutavammaksi masta, ja tämän vuoksi saamme kunnioit-
4254: tulee pula, jos kyseeilisten yhtymien toi- taen anoa,
4255: minnan täytyy puutavaramarkkinoilla val-
4256: litsevan epänormaalisen tilanteen, sekä et.tä Eduskunta päättäisi vuoden
4257: näille nuorille yhtymille perin epäedullis- 1931 menoarvioon ottaa 25 miljoonaa
4258: ten luotto·olojen takia tyyten lakata. markkaa jaettavaksi Keskuslainara-
4259: Tältä uhkaavalta vaaralta ei mielestämme haston välityksellä ja käytettäväksi
4260: ole valtiovallan:kaan ummistettava silmiään. halpakorkoisina, pitkäaikaisina kuo-
4261: Kansantaloutemme kannalta on tärkeätä, letuslainoina maassamme toimivien
4262: että meillä on suurilukuinen joukko met- puutavaraliikettä har.foittavien, maa-
4263: sänomistajia, joilla on harrastusta metsien miesten omistamiwn metsäyhtymien
4264: hoitoon, ja että heillä on tähän myöskin korkeakorkoisten, lyhytaikaisten lai-
4265: taloudellisia mahdollisuuksia. Kun maan- no.fen vakauttamiseksi.
4266: viljelijäin omakohtainen toiminta puuta-
4267:
4268: Helsingissä, lokakuun 29 päivänä 1930.
4269:
4270: L. 0. Hirvensalo. E. M. Tarkkanen. Walter Mäkelä.
4271: J. Jyske. P. Saarinen. U. Brander.
4272: Janne Koivuranta. Hjalmar Forstadius. J. Kaskinen.
4273: 0, P. Rissanen. E. F. Rautaharju. Antti Junes.
4274: Hanne·s Eskola. Twave Junnila. S. Tuomikoski.
4275: P. V. Heikkinen. J. Emil Lampinen. Emil Pesonen.
4276: Eero Nurmesniemi. Heikki Vehkaoja. Kaapro Huittinen.
4277: P. Ruotsalainen. Alpo 0. Luostarinen. Matti Pitkänen.
4278: Viljami ~alliokoski. E. Lautala. Antti Kuisma.
4279: Kalle Kämäräinen. Kaarlo Hänninen. 0. Kontio.
4280: Antti Sallinen. Aleksi Hakala. T. Jauhonen.
4281: Juhani Leppälä. Yrjö H. Kesti. Vihtori Vesterinen.
4282: Antti Kukkonen. V. Huuhtanen. Erkki Pullinen.
4283: S. Salo. Elias Tukia. Herman Pojanluoma.
4284: Ansh. Alestalo.
4285: 109
4286:
4287: IV,4s. - Rah. al. N :o 26.
4288:
4289:
4290:
4291: Hannula y. m.: Mä-ärärahan osoittamisesta sillan raken-
4292: tamista varten 1'ornionjoen yli Tornion aseman ja Tor-
4293: nion kaupungin välille.
4294:
4295: E d u s k u n n a 11 e.
4296:
4297: Viittaamme anomusehdotuksen N: o 40 mien määrä kaikesta päättäen tulee huomat-
4298: 13/9 1927 perusteluihin sekä pyydämme tavasti ylittämään viime talven määrän.
4299: näissä perusteluissa mainittujen seikkojen Metsätöitä enempää valtion kuin yksityisten
4300: lisäksi esilletuoda seuraavaa. toimestakaan ei näillä seuduin ole työttö-
4301: Tornion kaupunki on Ruotsin valtakun- mille mahdollisuutta järjestää. Ainoa käyn-
4302: taan yhdistetty maapengersillalla, joka val- nissä ja ajateltavissa oleva hätäaputyömaa
4303: mistui viime heinäkuun alkupuolella ja ra- on Arpelan-Paakkolan maantietyö. Tämä
4304: kennettiin se Suomen ja Ruotsin valtioitten työmaa ei voi kumminkaan tarjota työtä yli
4305: toimesta. Tälle toimenpiteelle välttämättö- talven eikä sinne voida sijoittaa kuin 50-60
4306: mänä jatkona täytyy nyt pitää Tornion kau- työläistä, siis ehkä 10 prosenttia työttömien
4307: pungin yhdistämistä sillan avulla myöskin määrästä. Naapurikaupungissa Kemissä
4308: Suomen tasavaltaan, mistä seuraa, että silta ovat hätäaputyöt olleet osittain käynnissä
4309: olisi rakennettava yli Tornionjoen Tornion yli kesänkin ja nyt syksyn tullen, kun pai-
4310: kaupungista Tornion asemalle. Mainittu kalliset teollisuuslaitokset ovat työvoimaansa
4311: silta tulisi olemaan ainoa tällä lähes supistaneet, on työttömien lukumäärä siellä
4312: 500 kilometriä pitkällä rajaseudulla, joka peloittavassa määrin kasvanut. Missä mää-
4313: Tornionjoen yli johtaen voisi palvella ei vain rin valtiolla on mahdollisuuksia sopivia hä-
4314: paikallista tarvetta, vaan myöskin kansain- täaputöitä näitä varten järjestää, siitä ei
4315: välistä, Skandinaviasta käsin suuntautuvaa ole lähempää tietoa olemassa, mutta joka
4316: auto- ja matkustajaliikennettä. tapauksessa näyttää varmalta, että edellä-
4317: Tornion kaupunki on tämän vuoden ai- mainittu siltatyö voisi ainakin osittain hel-
4318: kana omalla kustannuksellaan sekä yhteis- poittaa Kemissä vallitsevaa perin kireää
4319: toiminnassa tie- ja vesirakennushallituksen työttömyystilannetta siten, että osa siellä
4320: kanssa toimituttanut asianomaisen siltatut- olevista työttömistä voitaisiin siirtää edellä-
4321: kimuksen, minkä ohella on laadittu kustan- sanotun sillan rakennustöihin Tornioon.
4322: nusarvio ja piirustukset siltatyötä varten, Kaiken ylläesitetyn johdosta rohkenemme
4323: joten mitään esteitä näiden töiden pikaiselle kunnioittavimmin ehdottaa,
4324: aloittamiselle ei tässä suhteessa ole olemassa.
4325: Sillan ra'kentaminen Tornionjoen yli voi- että Eduskunta päättäisi ensi vuo-
4326: taisiin erittäin sopivasti alottaa hätäapu- den menoarvioon ottaa työttömyyden
4327: työnä. Viime talvena oli Alatorniolla ja lieventämisen vuoksi 750,000 markan
4328: Tornion kaupungissa 500-600 työtöntä. määrärahan sillan rakentamista 1'ar-
4329: Tällä hetkellä on jo yksistään Alatornion ten Tornionjoen yli Tornion asemalta
4330: alueella rekisteröity 300-400 työtöntä ja Tornion kaupunkiin.
4331: uusia ilmoittautuu päivittäin, joten työttö-
4332:
4333: Helsingissä marraskuun 4 päivänä 1930.
4334:
4335: Uuno Hannula. Antti Junes.
4336: Janne Koivuranta. Lauri Kaijalainen.
4337: 110
4338:
4339: IV,49. - Rah. al. N :o 27.
4340:
4341:
4342:
4343:
4344: Hannula y. m.: Mäiirärahan osoittamisesta maantien ra-
4345: kentamista varten Tossavan lossilta Koivun asemalle.
4346:
4347:
4348: E d u s k u n n a ll e.
4349:
4350: Viittaamalla v :n 19QS valtiopäivillile jä- että Eduskunta ottaisi Kemijoen
4351: tettyyn rahaasia-aloitteeseen N: o 184 sekä länsipuolitse Tossavan lossin luotee
4352: huomauttamalla Tervolan kunnan alueella Koivun aseman luo rakennettav~Ut
4353: vallitsevasta poikkeu.fusellisen suuresta työt- maantietä varten ensi vuoden me-tw-
4354: tÖin(yydestä, ehdotamme kunnioittavimm~n, arvioon 750,000 markkaa.
4355:
4356: HeLsingissä lokakuun 27 p. 1930.
4357:
4358: Uuno Hannula. Lauri Kaijalainen.
4359: Janne Koivuranta. Antti Junes.
4360: 111
4361:
4362: IV,5o. - Rah. al. N:o 28.
4363:
4364:
4365:
4366:
4367: Tukia y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
4368: mista varten Taipazsaarelta Lappeenrantaan.
4369:
4370:
4371: E du sk u nn a'll e.
4372:
4373: Taipalsaaren pitäjän ja :mantereen väli- kulkee la:iv,are1tti, on rakiennettava silta tai
4374: nen kulkuyhteys on. kovin puutteellisella lossi. Tien pituus tulisi olemaan 13 kilo-
4375: kannalla. Lähimpään liilkepailkkaan, Lap- metriä ja 350 metriä sekä tulisi maksamaan
4376: peemarutaan, johon koko pitäjän alueen U. Toivolan tekemän kustannusarvion mu-
4377: kulku suuntautuu, on matkaa noin 13 'kilo- kaan 2,360,000 markkaa.
4378: metriä, mutta sulan v,ed~n aikana ei pääse TaiJpalsaaren-Larppeenrannan v.ä!lisen
4379: maanteitse Lawoon.rantaan ~uin Savitai- maantien tultua ralmnnetuiksi tulisi Lap-
4380: paleen kautta ja on matkaa 'Silloin noin pieenrannan-Mikkelin välinen matka maan-
4381: 70 ikiloiMtriä. Vansinkin kevääl1ä ja syk- teitse lyhenemään yli 20 kilometrillä, sillä
4382: syllä, jolloin 'laiVJaliike on seisauksissa, on nyt jo on suurelta osaltaan ra:kennet1m
4383: koko pitäjä eristetty liikenneyhteydestä Mikkelin maantieltä, Portakoskelta Taipale.
4384: manrte:roen 1kanssa, sillä 70 kilometrin tai- saarelle meneväl'le maanti elle 8 kilometrin
4385: 1
4386:
4387:
4388:
4389: valta ei kukaan tee kuin aivarr äärimmäi- pituinen maantie. Taipalsaarren kuntalai-
4390: sen tal!Peen pakoittamana. set ovat u-hranneet suunnitelmien tekoon ja
4391: Taipalsaaren pitä!j,ä on jo rpitemmän ai- maa-alueiden lunastamiseen noin 90,000
4392: kaa suunnirtJellut maantien rakentamista markikaa siinä luottamuksessa, että valtio
4393: Lappeenrantaan ja on ,asia nyt niin pit- rakentaa tämän paikkakunnan liikenteelle
4394: källä, että on valmiina tiemestari U. Toivo- aivan vält•tämättömäJn ja yleiselle kautta-
4395: lan laatima suunnitelma ja kustannusarvio kulkuliikenteelle tarpeellisen maantien.
4396: mainitun tien rakentamisesta. Tämän suun- Eidellä esittämillämme rperusteilla anom-
4397: nitelman mukaan tulisi tie jatkUimaan Tai- me,
4398: palsaaren kirkonkylästä valtion välittömään että Eduskunta ottaisi vuoden
4399: hoitoon otetusta maantiestä Lappeenran- 1931 menoarvioon 500,000 marka.n
4400: taan saaristoa rpitkin ikullkien lwlmen ika- määrärahan maantien rakentamista
4401: ,pean salmen. poirkki, joista 'kaksi on hel- varten Taipalsaarelta Lappeenran-
4402: posti kivillä rtäytettävissä ja yhteen, josta taan.
4403:
4404: Helsingissä, 28 päivänä lokaikuuta 1930.
4405:
4406: Elias Tukia. W. K. Särkkä.
4407: Kaino W. Oksanen. A. K. Cajander.
4408: E. Lautala. Aleks. Koskenheimo.
4409: Vilho Nikkanen. Osk. Reinikainen.
4410: Antti Kemppi. Anton Suurkonka.
4411: H. Pärssinen.
4412: 112
4413:
4414: IV,öL - Rah. al. N :o 29.
4415:
4416:
4417:
4418:
4419: Korhonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Tervasabmen
4420: siUan rakentamista varten.
4421:
4422:
4423: Eduskunnalle.
4424:
4425: Kajaanin - Sotkamon - Kuhmoniemen keyttä ja ehdotti sillan rakentamista. Myö-
4426: maantielinjalla Sotkamon-Kuhmoniemen hemmin laadittiin sillalle piirust"Qkset ja
4427: tieosalla on Tervasalmen lossipaikka, josta kus:tannusarvio, mutta rakennustoimenpide
4428: ylipääsy koval!l tuulen vallitessa ja erittäin- on vieläkin toteuttamatta.
4429: kin kelirikon ailmna sekä syksyllä ettå ke- Kun nyt mwassa vallitsevan lamakauden
4430: väällä on kovin hankalaa, jopa vaarallista- vuoksi väestö ja ennen kaikkea rajaseudun
4431: kin. Ei tarvinne tässä tarkemmin selostaa, pieneläjäväestö on joutunut entistään tuka-
4432: mitä hankaluuksia liikenteelle tällaisesta lampaan tilaan, jota ahdinkotilaa lisää yhä
4433: lossista niin vilkasliikenteisellä tieosalla lisääntyvä työttömyys, 1niin kyseellisen Ter-
4434: kuin Sotkamon-Kuhmoniemen tie on, syn- vasalmen sillan rakennustyö helpoittaisi seu-
4435: tyy, kun ottaa huomioon, että kyseeilinen dun pieneläjäväestön elämää, samalla pois-
4436: maantie kulkee rajaa kohti ja on ainoa lii- taen liikennevaikeudet sanotulla maantie~
4437: kennetie Kuhmoniemen kirkolle tältä suun- linjalla.
4438: nalta ja. edelleen johtaa rajalle. Edellä esitetyn nojalla rohkenemme kun-
4439: Ei ole myöskäämJ yhdentekevää strateegi- nioittaen anoa,
4440: sessa suhteessa, onko vesistön yli kuljet-
4441: taessa käytettävissä lossi vai silta. Tämän että Eduskunta päättäisi ensi vuo-
4442: ovat oivaltaneet sotilasviranomaisetkin tun- den vakinaisen menoarvion XII Pää-
4443: nusta,en sillan roiken:tamisen välttämättö- luokan II luvun 5 momentille lisätä
4444: myyden. 400,000 markan työmäärärahan sil-
4445: Kajaanin !kiihla:kunn:an 'kuntien yhteinen Zan rakentamista varten Sotkamon--
4446: lähetystö käydessään hallituksen puheilla Kuhmoniemen maantieosalla Terva-
4447: syksyllä v. 19'23 selosti tämän asian tär- salmen yli.
4448:
4449: Helsingissä, '219 päivänä lökakuuta 1930.
4450:
4451: J oh. Korhonen. T. A. Janhonen.
4452: S. Salo. Antti Meriläinen.
4453: 113
4454:
4455: IV,52. - Rah. al. N :o 30.
4456:
4457:
4458:
4459:
4460: Salo y. m.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
4461: Utajärven lossipaikalle Puolangan-Utajärven maan-
4462: tiellä.
4463:
4464:
4465: E d u s k u n n a ll e.
4466:
4467: Yhä lisääntyvä liikenne ylimaista Uta- kulkevalla, rakenteella olevalla radalla on
4468: järven asemalle Oulu-Nurmes-radalla vielä siltapenkereen joutuisaan tekoon tar-
4469: kärsii lassipaikan :mataluudesta Oulujoen vittavat koneet ja kalusto ja kun työn jär-
4470: ylimenopaikassa sanotun aseman pohjois- jestämistä valtion puolelta ehdottomasti
4471: puolella. Tämä, noin 300 m. pituinen muutenkin tarvitaan lähiaikoina paikkakun-
4472: lassimatka on noin 250 m. matkal'la niin nalla. Tämän vuoksi pyydämme kunnioitta-
4473: matalaa, ettei lotja kykene kaikkina ai- vimmin ehdottaa,
4474: koina kulkemaan kunnollisesti ja väylän
4475: aukipitäminenkään ei vh1taavan veden yhä että vuoden 1931 menoarvion, 12
4476: tuoman hiekan vuoksi ole taloudellisesti pääluokan II luvun 5:lle momentille,
4477: kannattavaa. merkitään 500,000 mk. suuruinen
4478: Sillan rakentamiseen sanotun lossin ti- työmääräraha sillan rakentamiseksi
4479: lalle, josta lähiseudun kunnat ovat jo Utajärven lossipaikalle Puolangan
4480: ennemmin tehneet anomuksen, olisi mieles- -Uta,järven maantiellä.
4481: tämme nyt sopivin .aika, kun paikan: sivu
4482:
4483: Helsingissä 29 p. lokakuuta 1930.
4484:
4485: S. Salo. T. A. Janhonen.
4486: Eero Nurmesniemi. J oh. Korhonen.
4487: Hannes Eskola.
4488:
4489:
4490:
4491:
4492: 15
4493: 114
4494:
4495: IV,53. - Rah. al. N :o 31.
4496:
4497:
4498:
4499:
4500: Junes y. m.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamista
4501: varten J olman putaan yli Tornionjokivarren maantiellä.
4502:
4503:
4504: E d u s k u n n a ll e.
4505:
4506: Viitaten allekirjoittaneen Juneksen y. m. vuoden menoarvioon ottaa 500,000
4507: v. 1928 valtiopäiville jättämään rahaasia- markan stmruisen määrärahan sillan
4508: aloitteeseen n:o 191, Liitteet B, siv. ,613, rakentamista varten Tornionjokivar-
4509: ehdotamme kunnioittaen, ren maantiellä Turtolan pitäjän Pel-
4510: lon kylässä olevan J olman putaan
4511: että Ed1tskunta päättäisi tulevan yli.
4512:
4513: Helsingissä, 30 päivänä lokakuuta 1930.
4514:
4515: Antti Junes. Uuno Hannula.
4516: M. 0. Lahtela. Kaarlo Hänninen.
4517: Janne Koivuranta. Eero Nurmesniemi.
4518: 0. H. Jussila.
4519: 115
4520:
4521: IV,54. - Rah. al. N :o 32.
4522:
4523:
4524:
4525:
4526: Bryggari y. m.: Määrärahan osoittamisesta Karstulan kir-
4527: kolta Soinin kirkolle johtavan maantien rakennustyön
4528: jatkamista varten.
4529:
4530:
4531: E d u s k u n n a 11 e.
4532:
4533: Hallitus ehdottaa vuoden 1'931 meno- rahan vähyyden tähden jäävät osaksi
4534: arvioon otettavaksi 300,000 ma·rkan määrä- vuotta käyttämättä. Sitäpaitsi on huo-
4535: ra!han Karstulan ikirkolta Soinin kirkolle mioon otettava, ettei paikkakunnalla eikä
4536: johtavan maantien rakennustyön jatkami- edes lähiseudullakaan ole mitään suurem-
4537: seksi. pia töitä. l\'letsätyötkin ovat perin vähäi-
4538: Kyseessäolevaa työtä varten on !kahtena siä, jotavastoin työttömiä paikkakunnalla
4539: edellisenä vuotena; käytetty yhteensä 1 on runsaasti, joten nyt kyseessäoleva työ
4540: milj. mall'kkaa. Tien pituus ·on 38 kilo- tulisi osaltaan helpottamaan työttömyyden
4541: metriä, josta tähän asti myönnetyillä mää- torjumista.
4542: rära!hoilla on rakennettu noin 10 !kilo- Kysymyksessäoleva tie tulee olemaan
4543: metriä. Jos nyt myönnetään vain halli- sekä paikallisliikenne- että kautta'kulku-
4544: tuksen ehdottama 300,000 markan määrä- tienä, jota liikenteen järjestämiselksi no-
4545: raha, tulee työ jatkumaan vielä neljä peasti kaivataan. On kohtuutonta jatkaa
4546: vuotta. työn suoritusta niin kauan, koska se ly-
4547: Näin !hidas työnsuoritus johtaa siihen, hyemmässä ajassa 'tehtynä tulisi halvem-
4548: että työkustannukset tiekilometriä kohti mwksikin ja liikenneolojen järjestely vaa-
4549: tulevat kalliimmiksi kuin jos työ tehtäisiin tisi nopeata suoritusta.
4550: lyhyemmässä ajassa, sillä samalla työn- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4551: johdolla voisi olla suurempikin työläis-
4552: määrä kuin mitä hallituksen ehdottamalla että Eduskunta vuoden 1931 me-
4553: määrärahalla on mahdollista pitää työssä. noarvioon ottaisi 700,000 markan
4554: Suureksi osaksi samoilla työvälineillä voisi määrärahan Karstulan kirkolta Soi-
4555: niinikään tarjota työtä suuremmal'lekin nin kirkolle johtavan maantien ra-
4556: työläismäärälle, koska työvälineet määrä- kennustyön jatkamista varten.
4557:
4558: Helsingissä, lokakuun 30 päivänä 1930.
4559:
4560: T. Bryggari. Mauno Pekkala.
4561: Jussi Annala. E. Huttunen.
4562: Edvard Setälä. J. Kovanen.
4563: Matti Lepistö.
4564: 116
4565:
4566: IV,oo. - Rah. al. N :o 33.
4567:
4568:
4569:
4570:
4571: Kesti: Mää1·ärahan osoittamisesta maantien rakentamista
4572: varten Muhoksen pitäjän ja Ylikiimingin väliseltä maan-
4573: tieltä Oulujoen pohjoispuolta Utajärven kunnan Vaalan-
4574: kylään.
4575:
4576:
4577: E d u s kunnalle.
4578:
4579: Viime vuosina on valtion taholta kiinni- talosta toiseen muutoin kuin kantamalla tai
4580: tetty huomiota maantieverkostomme kehit- hevonen sulankin maan aikana reen eteen
4581: tämiseen ja on sen kautta saatu aikaan huo- valjastamalla. Tällainen olotila on vaikut-
4582: mattavaa edistymistä niillä seuduin talou- tanut sen, että moni maanviljelijä, joka
4583: dellisessa elämässä, jotavastoin seudut, olisi, jos sanotulla .alueella olisi teitä, voinut
4584: jotka eivät ole tieverkoston välittömässä osuustoiminnan avulla hankkia maatalou-
4585: yhteydessä, joutuvat talondessaan kärsi- teensa tarvittavat koneet, ilman ·että se olisi
4586: mään monessa muodossa, varsinkin silloin järkyttänyt hänen varallisuuttaan, on nyt
4587: kun on luonnonesteitä jokien ynnä muiden alueen tiettömänä ollessa, kun 1hän on ne
4588: muodossa. laittanut yksinään, joutunut voittamatto-
4589: Oulujoen varsille muodostunut asutus on miin taloudellisiin vaikeuksiin. Samoin se
4590: jo 300 ·vuotta vanha ja sen pohjoispuoli- osa pienviljelijäväestöä, joka sanotulla
4591: ncn asutus on yhtä voimakas talolukuunsa alueella asuu, ei voi saada apua taloudel-
4592: nähden kuin sen eteläpuolinenkin, mutta lisista osuuskunnista, vaan on pakoitettu
4593: silti tällä 100 kilometrin pituisella taipa- yksityisenä yrittämään huolehtia maa-
4594: leella, minkä asutus käsittää, .ei ole tietä taloutensa kunnossapidosta ja yli varojen
4595: kuin 25 kilometriä, ja tällä asutuksella ei maksavien maatalouskoneiden hankinnasta.
4596: tien puutteessa ~äy taloudellinen kehitys .Sitäpaitsi tämä tie, joka tulisi lähtemään
4597: vastaavassa suhteessa kuin tieverkoston lVluhoksen kunnan ja Ylikiimingin kunnan
4598: kanssa yhteydessä olevilla. Sanotulla joki- väliseltä maantieltä pitkin ·jokivartta Uta-
4599: varrella on vielä se vastus, että -kuulut järven kunnassa olevaan Vaalan kylään,
4600: Oulujoen kosket, joista Pyhäkoski on 18 päättyen Oulun-Nurmeksen rataosan Vaa-
4601: kilometrin pituinen, Ahmaskoski 6 kilomet- lan asemalle, kulkisi halki asutusalueen, jo-
4602: rin ja Niskakoski 10 km., vaikuttavat, ettei hon kuuluu noin 400 asumusta, jotka lii-
4603: voi käyttää jokiakaan liikenteen apuna, pu, kenteeseen nä:hden nykyisin ovat aivan
4604: humattakaan siitä, että raskaampi liikenne niinkuin erämaassa. Mutta samalla kuin se
4605: olisi mahdollista yli koskien. Lisäksi maan- saisi aikaan näiden asukkaiden taloudelli-
4606: muodostuma jokivarrella on yleensä epä- sen hyvinvoinnin, se olisi sitäpaitsi maamme
4607: tasainen, joten mikään taloudellinen yhteis- huomattavin matkailutie tulevaisuudessa,
4608: toiminta sanotun seudun asukkaiden kes- koska se tulisi m. m. Pyhäknsken kohdalla
4609: ken ei tule osuuskuntain tai muun sem- kulkemaan aivan sanotun kosken rantaa,
4610: moisen muodossa kysymykseenkään, kun josta näkyy mahtava luonnon jylhyys. Tie-
4611: ei mitään kesäiseen aikaan voi kuljettaa suunta on jo tältä kohdalta paikallisen
4612: IV,55. - Kesti. 117
4613:
4614: väestön kustannuksella kartoitettu tien- milj. markan suuruisen määrärahan
4615: tekoa varten ja laadittu kustannusarvio. maantien rakentamista varten Jlu-
4616: Edellä esitetyn nojalla ehdotan, hoksen pitäjän ja Ylikiimingin väli-
4617: seltä maantieltä Oulujoen pohjois-
4618: että Eduskunta päättäisi vuoden puolta Utajärven kunnan Vaalan-
4619: 1931 tulo- ja menoarvioon ottaa 1 kylään.
4620:
4621: Helsingissä lokakuun 29 päivänä 1930.
4622: Yrjö H. Kesti.
4623: 118
4624:
4625: IV,56. - Rah. al. N:o 34.
4626:
4627:
4628:
4629:
4630: Saarinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
4631: kentamista varten Askaisten-1li erimaskun maantieltä
4632: Livonsaaren kautta Teersalon kylän rantaan.
4633:
4634:
4635: E d u s k u n n a ll e.
4636:
4637: Velkuan kunta ja sen välittömässä yh- edelleen lähellä olevan mannermaan vä-
4638: teydessä oleva Askaisten Livonsaari ovat lillä, saataisiin silloin samalla edellytyk-
4639: liikennesuhteisiinsa nähden nykyisin perin set m. m. seudun meijeritalouden kehitty-
4640: huonossa asemassa. Kehityksen vietyä miselle, jotka nykyoloissa siellä kokonaan
4641: viime vuosina siihen, että säännöllinen puuttuvat. Tämän lisäksi on erikoisesti
4642: autoliikenne pääasiassa suorittaa henkilö- mainittava, että puheena olevan tieyhtey-
4643: ja tavarankuljetuksen maaseudun ja liike- den toteuduttua saataisiin seudun vähä-
4644: keskuksien välillä, on entinen verrattain varaisen kalastajaväestön pyytämä kala-
4645: vilkas rannikkolaivaliikenne kannattama t- saalis aina kaikkina vuodenaikoina suu-
4646: tomana joutunut melkein tyystin häviä- remmitta vaikeuksitta kuljetetuksi myyn-
4647: mään. Näin on käynyt myöskin sillä Tu- tipaikkoihin. Nykyoloissa ei tämä keliri-
4648: run ja Uudenkaupungin välisellä rannik- kon aikana, syksyin, keväin, onnistu juuri
4649: koalueella, jossa alussa mainittu Velkuan ensinkään.
4650: kunta ja Askaisten Vvonsaarikin sijaitse- Todistuksena siitä, miten tärkeänä seu-
4651: vat. Nämä seudut ovat lähellä manner- dun väestö pitää tien saantia paikkakuu-
4652: maata, mutta toistaiseksi ei ole mitään nalleen lainaamme tähän V elkuan ja As-
4653: liikennekelpoista tieyhteyttä tämän puo- kaisten kuntain edustajain ,Saaristokun-
4654: leksi saariston ja mannermaan välillä. tain liikenneolojen parantamista suunnit-
4655: Velkuassa ja Askaisten Livonsaarella televalle komitealle" v. 1929 antamasta lau-
4656: on yhteensä noin 50 tavallista talonpoi- sunnosta seuraavan asiaa valaisevan osan:
4657: kaistaloa, joiden viljelyspinta-ala on noin ,Kun kuitenkin kulkuyhteys Velkuasta
4658: 10-20 ha. Tämän lisäksi asuu samalla ja Livonsaarelta muualle on varsinkin
4659: alueella lukuisa joukko kalastaja- ja muuta kelirikkoaikoina kokonaan katkaistuna ja
4660: pieneläjäväestöä. On selvää, että paran- muinakin aikoina nykyistä nopearuman ja
4661: tamalla tämän suhteellisen vähävaraisen paremman liikeyhteyden saaminen liike-
4662: seudun liikenneyhteyttä lähellä olevan paikkoihin on osottautunut välttämättö-
4663: mannermaan ja edelleen seudun kulutus- mäksi, niin on ryhdytty hankkeisiin maan-
4664: keskuksien kanssa, samalla silloin luotai- tien saamiseksi Velkuan Teersalon kylän
4665: siin välttämättömät edellytykset paikka- rannalta Livonsaaren Toivaisten kautta
4666: kunnan talouselämän elpymiselle. Toteut- M erimaskun-Aslwisten maantielle sekä
4667: tamalla käyttökelpoinen tieyhteys V el- silta Toivaisten salmen poikki ylikulkua
4668: kuan Teersalon, Askaisten Livonsaaren ja varten (salmen leveys on n. 140 m.). Niin-
4669: IV,56. - Saarinen y. m. 119
4670:
4671: kuin tunnettua on, elävät saaristoasukkaat sen mukaisesti. Mutta vaikka se on saari,
4672: m. m. velkualaiset pääasiassa maanvilje- ei sillä syrjäisen asemansa vuoksi ole nii-
4673: lyksellä ja kalastuksella, joitten tuotteet täkään etuisuuksia, mitä laivareittien
4674: olisi kulloinkin saatava mahdollisimman varsilla olevilla seuduilla on ainakin
4675: pian ja. edullisesti markkinapaikoille. Ra- kesäaikana. Täten pääasiassa pienvilje-
4676: kennettava tie, joka tehtäisiin autoliiken- lyksellä elävä väestö joutuu olemaan
4677: teen kestäväksi, voisi kaikkina vuoden ai- miltei kokonaan muista eristettynä ja yk-
4678: koina olla väestön luonnollisena kauppa- sityisten harrastukset paikkakunnan ke-
4679: tienä. Niinikään posti, joka nyt tuodaan hittämiseksi saavat myös useimmiten ty-
4680: Vinkkilän aseman kautta Taivassaloon, rehtyä. Esim. meijerin perustaminen,
4681: josta se haetaan Velkuaan, saataisiin no- joka maitotuotantoon katsoen kyllä jo olisi
4682: peammin, kun posti-tie lyhenisi yli puo- toteutettavissa, ei kulkuvaikeuksien vuoksi
4683: lella, puhumattakaan matkustajaliiken- ole päässyt aikomuksia pidemmälle. Sen
4684: teestä, joka k. o. tiellä tulisi olemaan huo- takia ja muutenkin seutukunnan parasta
4685: mattavan suuri ja yhä suurems1, jos toivoen koko Livonsaaren väestö kannat-
4686: myöskin tärkeä tiehanke Merimaskun- taa lämpimästi mainitun maantien ja sil-
4687: Naantalin välillä saadaan lähiaikoina to- lan rakentamista. Yhdessä Velkuan kun-
4688: teutetuksi. nan kanssa tahtookin Livonsaaren väestö
4689: Tämän tien tärkeydestä yleensä sanot- entisten uhrauksiensa lisäksi osallistua
4690: tuna, ja mitä erikseen sitten Livonsaaren maantien suunnan määräämisen ja kus-
4691: osalle tulee, niin olisi tie heille vähintäin tannusarvion laatimisen aiheuttamiin kus-
4692: yhtä tärkeä kuin Velkualle ellei tärkeäm- tannuksiin.
4693: pikin. Erikoisesti viime vuosina on mai- Tien tarpeellisuudesta siis ei paikkakun-
4694: nittu paikkakunta nopeasti edistynyt. nilla ole muuta kuin yksi ajatus: se on
4695: M.m. ilman ulkopuolista apua ovat livon- rakennettava. Mutta kun sekä Velkuan
4696: saarelaiset rakentaneet itselleen n. 8 km. että Livonsaaren väestö, kuten edellisestä
4697: pitkän paikallistien saaren läpi Kainuun selviää, on vähävaraista pienviljelijä- ja
4698: kylästä Paavaisten rantaan, mikä tie kuta- kalastajaväestöä ja näitten yhteinen luku-
4699: kuinkin nykyisin tyydyttää paikallistar- määrä alun toistatuhatta henkeä, on luon-
4700: peen. Mutta hevosella tai autolla lmljet- nollista, että maantien ja sillan rakenta-
4701: tavaa ylipääsyä mantereelle ei saarella ole, minen ei heidän varoillaan ole mahdolli-
4702: joten ulospääsy on kerrassaan kurjaa. nen. Tämän takia esitämme, että arv.
4703: Esim. posti, jonka paino kerrallaan on Komitea ottaisi kulkuyhteyksien paranta-
4704: n. 50 kg., täytyy tuoda jalkaisin Askais- mista tarkottaviin suunnitelmiinsa myös-
4705: ten kirkolta saakka, mikä erityisesti, kun kin puheenaolevan maantien ja sillan ra-
4706: mantereen ja saaren väli on veneellä kul- kentamisen valtion varoilla sekä antaisi
4707: jettava ja kelirikko-aikoina ei tahdo miten- siitä puoltavan lausuntonsa maan hallituk-
4708: kään päästä meren yli, tuottaa usein voit- selle."
4709: tamattomia vaikeuksia ja saarelaisille Paikkakuntalaisten taholta on tämän
4710: postimiehen palkkauksen lisäksi ylimää- vuoden alussa jätetty viranomaisille ano-
4711: räisiä kustannuksia. mus edellä kosketelluu tien aikaansaami-
4712: Livonsaarta, käsittäen n. puolet koko As- seksi. Tämä anomus on nykyisin tie- ja
4713: kaisten väkiluvusta, eli yli 500 henkeä ja vesirakennushallituksessa odottamassa tie-
4714: kuuluen mannerkuntaan, pidetään monasti lain edellyttämää käsittelyä. Parhaassa-
4715: valtion ja muittenkin taholla manterea- kin tapauksessa tämä paikkakuntalaisten
4716: seen kuuluvana ja suhtaudutaan siihen anomus voisi johtaa valtion taholta toi-
4717: 120 IV,56. - 1\tiaantie Askaisten-Merimaskun tieltä 'feersalon rantaan.
4718:
4719: menpiteisiin aikaisintaan vasta vuonna sa edellytetty maksavan yhteensä Smk.
4720: 1932. Kun kuitenkin on peläWlvissä, että 465,000:-. Jättämällä venelaiturin raken-
4721: puheena oleviilakin seuduilla ensi talven tamisen pois suunnitelmista ja jos kiin-
4722: aikana ilmenee vakavaa työttömyyttä, teä silta salmen yli korvattaisiin toistai-
4723: niin olisi hyvin suotavaa, että nyt ky- seksi tarkoituksenmukaisella lautalla, vä-
4724: seessä oleva, paikkakunnalleen erittäin henisi puheenaolevan kustannusarvion
4725: hyödyllinen tietyö saataisiin jo alulle ensi loppusumma Smk:lla 385,000:- ja päättyisi
4726: talven aikana. Smk:aan 1,249,000: -. Tämä muutos tietäisi
4727: Edellä mainittuun paikkakuntalaisten kuitenkin jälkeenpäin vuotuisesti menoja
4728: jättämään anomukseen on m. m. liitetty lauttauskustannuksina arvion mukaan
4729: ammattimiehen tekemä kustannusarvio Smk. 8,700:-.
4730: ,Askaisten-Merimaskun maantiestä Li- Kaiken edellä lausutun perusteella kun-
4731: vonsaarelle ja sieltä Velkuan pitäjän Teer- nioittaen ehdotamme,
4732: salon kylän rantaan johtavasta tiestä."
4733: Tämä kustannusarvio päättyy Smk:aan että Eduskunta päättäisi vuoden
4734: 1,634,000:-. Huomattava kuitenkin on, 1931 menoarvioon ottaa Smk. 600,000:-
4735: että tähän summaan sisältyy myös kiin- suuruisen määrärahan maantien ra-
4736: teän sillan rakentaminen sen salmen yli, kentamista varten Askaisten-Meri-
4737: joka erottaa Livonsaaren mannermaasta maskun maantieltä Livonsaarelle ja
4738: ja venelaiturin rakentaminen Teersalon sieltä Velkuan pitäjän Teersalon ky-
4739: rantaan. Näiden töiden on kustannusarvios- län rantaan.
4740:
4741: Helsingissä, 4 p. marraskuuta 1930.
4742:
4743: P. Saarinen. Urho Kulovaara.
4744: Walter Mäkelä. J. Erl. Pilppula.
4745: 121
4746:
4747: IV,57. - Rah. al. N:o 35.
4748:
4749:
4750:
4751:
4752: Jussila: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamista
4753: varten Sierilän lossin eteläpäästä Kemijoen eteläpuolta
4754: Pekkalan lossille.
4755:
4756:
4757: E d u s kun n a ll e.
4758:
4759: Maanti~m ,rafirentaminen Rovaniemen rpitä- tästä olisi eriHäin suuri myös asrutuksen J.c-
4760: j.än Korkalon kylässä olevan Sierilän lossin viämiselle, sillä Kemijoen eteläpuolella ky-
4761: eteläpäästä saman p]täJjän Kemihaaran ky- seessäolevan tiesuunnan varrella on erittäin
4762: lässä olevan Pekkalan lossin eteläpuoliseen hyvät viljelyskelpoiset SIUO.. ja lehtomaat.
4763: laitaan on tärkeää sekä taloudelliselta että Kauttwkulkuliikenteelle Rovaniemestä Po-
4764: maanpuolustuksen kannalta. Mainitut lossit siolle, Rannalle ja Kuusamoon tulisi sano-
4765: ovat hankalasti ylikuljettavia; eräinä vuo- tusta tiestä erinomainen helpoitrus. Mik'äli
4766: denaikoina jääsuppo truk:kii ne kokonaan, ajate1tu tie rakennettaisiin Kemijoen ra.nta-
4767: niin että liikenne Rovaniemeltä Posion maita pitkin, olisi sen rakentaminen helppoa
4768: kautta itärajalle seisa:htuu. Anomusta, joka maanlaadun vuoksi, eikä kallishintaisia sil-
4769: mainitun tien tekemisestä valtion val'oilla toja tarvittaisi.
4770: Oulun läiänin maa:heman kautta on hallituk- Näin ollen pyydän \kunnioittaen ehdottaa,
4771: selle tehty, ovat Rov111niemen rajavartiosto,
4772: Kemin Lauttausyhdistys jaA. B. Kemi 0. Y. että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
4773: antamissaan lausunnoissa puoltaneet. den 1931 tulo- ja menoarvioon 1 mil-
4774: Mainittu tie, jonka pituus olisi 40 km., joonan ma1·kan määrärahan maan-
4775: tulisi kulkemaan Kemijoen lähettyvillä. Sen tien rakentamista varten Rovaniemen
4776: yJhteyteen tuHsi n. 150 asumusta. Näille se pitäjän Korkalan kylässä olevalta
4777: tuottaisi ei ainoastaan liikeyhteyden mruun Sierilän lossilta saman pitäjän Kemi-
4778: maailman kanssa, vaan my.öskin paikallisen haaran kylässä olevalle Pekkalan los-
4779: maa- ja metsä,talouden 'kannalta tä,rkeän vil- sille Kemijoen eteläpuolta.
4780: jelemis- ja hoitorrnahdollisuuden. Hyöty
4781:
4782: Helsingissä 4 p. ma,rraskuuta 19<30.
4783:
4784: 0. H. Jussila.
4785:
4786:
4787:
4788:
4789: 1&
4790: 122
4791:
4792: IV,5s. - Fin. mot. N:o 36.
4793:
4794:
4795:
4796:
4797: Jacobsson m. fl.: Angående anvisande av anslag för upp-
4798: förande av fiskefyrar.
4799:
4800:
4801: T i ll R i k s d a g ·e n.
4802:
4803: Icke utan skäl har våra vidsträckta skär- fi,skaren att höstetid lbedriva fisket längre
4804: gårdars fiskal'!befolkning känt sig hava bli- än nu, vilket ju i betraktande av fi.skeri-
4805: vit styvmoderligt beh1).ndlad av staten. näringens nuvarande ytterligt ibetryckta
4806: Rättvisligen bör dock medgivas att under lä,ge vore av stor ibetydelse.
4807: senare år teeken försports vilka tyda på För närvarande gör sig behovet av fiske-
4808: att en ändring till det bättre ihåller på att fyrar mest trängande gällande på följa;nde
4809: ske och att staten även önskat komma den orter, där sådana redan nästa sommar iborde
4810: <beträngda fiskerinäringen till hjälp. uppföras, nämligen: i Larsmo, Bosund, där
4811: Bland behov vilka starkt göra sig gäil- tvän:ne fyrar borde uppföras, den ena på
4812: lande hos fiskerinäringens talrika utövare ,Olausörn" och den andra på ,Hålörn"; i
4813: äro fiskefyrar måbända -en av de allra vik- Närpes, Rangsby, där en fyr borde upp-
4814: tigaste och ofrånkomligaste. Sådana hava föras på , Gåshällans" lotspla ts; i Sast-
4815: visserligen under :senare år ihär och där mola, Kasaböle, där en fiskefyr borde upp-
4816: redan inrättats men allt fortfarande gör föras på fastlandet och i Solv, Sundoms
4817: sig ibehovet av fiskerifyrar starkt gällande skärgård, där en fiskefyr iborde .uppföras
4818: isynnerhet utefter den österbottniska kust- på ,Gåsgrund" fiskeplats.
4819: remsan med dess vidsträckta, farofyllda Det ungefärliga geografiska läget för
4820: skärgård och de utomordentligt talrikt dessa fiskefyrar iborde vara följande:
4821: förekommande, försåtliga grunden. Ota- Fyren på ,Olausörn" Lat. N. 63° 55' och
4822: liga äro .också de olyckor, vi!lka under fiske- Long. 0. 2'2° 43' 10"; på ,Hålörn" Lat.
4823: färdel'na inträffat och endast den, som N. 63° 53' 10"; fyren i Närpes Rang.sby
4824: själv varit med om färderna ut till havs Lat. N. 62° 34' 37" Long. 0. 21° 2' 48";
4825: tkan göra sig en föreställning om, vilka i Sastmola, KasaJböle .Lat. N. 21° 20' 50"
4826: faror därute kunna hota fiskaren 1>å hans Long. 61° 56' 48"; i Solv, Sundom skär-
4827: färd, och huru svårt det är att i mörker rgård på ,Gåsgrund" Lat. N. 63° 5' 10".
4828: och storm ihitta råter hem till fiskeplat- För en rätt avsevärd del ·av den öster-
4829: serna. Icke sällan nödgas fiskaren under bottniska fiskarbefolkningen vore dessa
4830: stormiga, mörka nätter håJlla sig ute på fem fiskefyrar lika nödvändiga som nyt-
4831: ihavet ända tills morgongryningen tillåter tiga. En ungefärlig beräkning av kost-
4832: honom att finna den rätta vägen hem. naderna ger vid handen, att desamma torde
4833: Under sådana omständigheter inses rlätt att kunna inrättas för en kostnad om tillhopa
4834: fiskefyrar vore ,för dem till ovärderlig fyratiofemtusen mark. På :grund härav
4835: hjälp och att sådana dessutom skulle tillåta och då de d'öreslagna fiskefyrarna omedel-
4836: IV,58. - Jacobsson y. m. 123
4837:
4838: bart komme även det produktiva arbetet att Riksdagen för uppförande av
4839: till godo utom att de utgöra nödvändiga
4840: •
4841: ifrågakomna fiskefyrar ville i stats-
4842: sä:kerhetsåtgärder för dem, vilka för sin förslaget för nästa år upptaga till-
4843: utkomsts skull måste färdas till sjöss, :får hopa fyratiofemtusen mark.
4844: vördsamt jag föreslå,
4845:
4846: Helsingfors den 4 november 1930.
4847:
4848: Otto Jacobsson.
4849:
4850: Härom förenar sig
4851:
4852: Levi Jern.
4853: 124
4854:
4855: IV,5s. - Rah. al. N :o 36. Suomennos.
4856:
4857:
4858:
4859:
4860: Jacobsson y. m.: Määrämhan osoittarnisestct kalastusloisto-
4861: }en rakentamista varten.
4862:
4863:
4864: E d u s k u n n a ll e.
4865:
4866: Ei ilman aihetta ole laajojen saaristo- hempään kuin nykyisin, millä seikalla tie-
4867: jemme kalastajaväestö tuntenut, että valtio tenkin, katsoen kalastuselinkeinon nykyi-
4868: on kohdellut sitä äitipuolen tavoin. On seen ahdingonalaiseen tilaan, olisi suuri
4869: kuitenkin oikeuden mukaisesti myönnet- merkitys.
4870: tävä, että viime vuosina on näkynyt merk- Tätä nykyä on kalastusloistojen tarve
4871: kejä, jotka osoittavat, että muutos parem- tuntuvin seuraavilla paikoilla, joihin niitä
4872: paan päin on tapahtumassa ja että valtio on olisi rakennettava jo ensi kesänä: Luo-
4873: halunnut tulla avuksi myös ahdingossa Alä- don Bosundissa, jonne olisi rakennettava
4874: välle kalastuselinkeinolle. kaksi loistoa, toinen ,Olausörniin" toinen
4875: Niistä tarpeista, jotka kalastuselinkeinon ,Hålörniin"; Närpiön Rangs!byssä, jonne
4876: lukuisat harjoittajat keskuudessaan voimak- loisto olisi rakennettava , Gåshällanin' ·
4877: kaasti tuntevat, ovat kalastusloistot kenties luotsipaikalle; Merikarvian Kasabölessä,
4878: kaikkein tärkeimpiä ja välttämättömimpiä. jonne kalastusloisto olisi rakennettava man-
4879: Näitä loistoja on kyllä viime vuosina jo nermaalle, ja Sulvassa, Sundomin saaris-
4880: rakennettu sinne tänne, mutta yhä on nii- tossa, jonne kalastusloisto olisi rakennet-
4881: den tarve kovin suuri varsinkin pitkin tava ,Gåsgrundin'' kalastuspaikalle.
4882: Pohjanlahden rannikkokaistaletta, jota saar- Näiden kalastusloistojen likimääräisen
4883: taa laajalle ulottuva vaarallinen saaristo maantieteellisen aseman pitäisi olla seu-
4884: ja erinomaisen lukuisat salakavalat karit. raava: ,Olausörnin" loiston pohj. lev. 63°
4885: Lukemattomat ovatkin kalastusmatkoilla 55' ja it. pit. 22° 43' 10"; ,Hålörnin'' pohj.
4886: sattuneet onnettomuudet, ja ainoastaan se, lev. 63° 53' 10"; Närpiön Rangsbyn loiston
4887: joka itse on ollut mukana meriretkillä, voi pohj. lev. 62° 34' 37" ja it. pit. 21° 2' 48";
4888: muodostaa käsityksen siitä, mitkä vaarat Merikarvian Kasabölen pohj. lev. 21° 20'
4889: voivat siellä uhata kalastajaa ja miten vai- 50" ja it. pit. 61° 56' 48"; Sulvassa, Sun-
4890: kea on pimeässä ja myrskyssä löytää jälleen domin saaristossa ,Gåsgrundin" loiston
4891: kotiin kalastuspaikoille. Usein on kalasta- pohj. ]ev. 63° 5' 10".
4892: jain pakko pimeinä myrskyöinä pysytellä Varsin huomattavalle osalle Pohjanlahden
4893: merellä, kunnes aamunkoitto auttaa häntä kalastajaväestöä olisivat nämä viisi kalas-
4894: löytämään oikean tien kotiin. Näin ollen tajaloistoa yhtä tarpeelliset kuin hyödylli-
4895: huomaa helposti, että kalastusloistot olisivat set. Likimääräinen kustannuslasku osoittaa,
4896: heille arvaamattomaksi avuksi ja että ne että ne voitaneen rakentaa yhteensä 45,000
4897: sitäpaitsi tekisivät kalastajille mahdolli- markan määrällä. Tämän nojalla ja kun
4898: seksi harjoittaa syksyisin kalastusta myö- .ehdotetuista kalastusloistoista koituisi v~i-
4899: IV,58. - .Jacobsson y. m. 125
4900:
4901: litöntä etua myös tuottavalle työlle, paitsi että Eduskunta ottaisi kysymyk-
4902: että ne ovat tarpeellisia varmuustoimen- sessäolevain kalastusloistojen raken-
4903: piteitä niille, joiden täytyy toimeentulonsa tamista varten ensi vuoden tulo- ja
4904: tähden kulkea merellä, saan kunnioittael). menoarvioon neljäkymmentäviisitu-
4905: ehdottaa, hatta markkaa.
4906:
4907: Helsingissä marraskuun 4 p :nä 1930.
4908:
4909: Otto Jacobsson.
4910: Tähän yhtyy
4911: Levi Jern.
4912: 126
4913:
4914: IV,59. - Rah. al. N :o 37.
4915:
4916:
4917:
4918:
4919: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven
4920: kirkonkylä~Luusuan maantien rakentamista varten.
4921:
4922:
4923: E d u s k u n n a ll e.
4924:
4925: Tunnettu tosiasia on, ettei Kemijärven sena se, että huomattava määrä palstoja
4926: kunnan alueella, jonka leveys on noin 60 tulee jäiestä päin maanteitä rakennettaessa
4927: ja pituus 80 km. ja jossa on lähes 900 ta- silvotuksi ja menettää suurelta osalta
4928: loa sekä noin 7,500 asukasta, ole muita val- kaiken merkityksensä, johtuen siitä samalla
4929: miita maanteitä kuin Rovaniemeltä Kuola- suurta haittaa ja arvaamattoman suuri va-
4930: järvelle johtava tie, joka kulkee Kemijär- hinko. Jaon kunnollisen ja tarkoitustaan
4931: ven kunnan alueen poikki kapeimmalta koh- vastaavan suorittamisen kannalta katsoen
4932: dalta, sekä eräs 11 km. pituinen kyläntie. on maanteitten pikainen rakentaminen tar-
4933: Maanteistä on kunnassa nykyisen liiken- peellinen siihenkin nähden, että jaossa tu-
4934: teen kannalta katsoen kieltämättömästi lee lähes 900 talolle talonpaikan järjestä-
4935: suuri puute, ehkäpä suurempi kuin missään minen, jossa ollaan pakotettuja siirtämää11
4936: muualla maassamme, tullen se vielä sitäkin huomattava määrä taloja uusille paikoille,
4937: tuntuvammaksi, kun rakenteilla oleva Rova- koska talot ovat aikojen kuluessa rakenne-
4938: niemen-Kemijärven rautatie parin vuoden tut äärettömän taajoiksi kyläryhmiksi. Ra-
4939: kuluessa valmistuu ja liikenne joka puo- kentamalla maantiet ennen palstojen sijoi-
4940: lelta alkaa yhä enemmän keskittyä Kemi- tusta, avautuu teitten varsille sopivia ta-
4941: järven asemalle. lonpaikkoja., joihin voidaan siirrettäväksi
4942: Erikoisen tärkeätä on maanteitten tulevat talot siirtää. Näin saadaan jako täl-
4943: pikainen rakentaminen Kemijärven kun- täkin osalta suoritetuksi siten kuin tarkoi-
4944: nan alueelle siihen nähden, että yli tustaan vastaavan jaon suorittaminen vaa-
4945: 30 vuotta kestänyt isojako vihdoinkin on tii. Ilman teitä tulee talojen siirto aiheutta-
4946: kehittynyt niin pitkälle, että tilojen kesken maan hyvin ymmärrettävää vastustusta,
4947: jaettavilla alueilla voidaan ry:htyä palsto- ehkäpä riitojakin, sillä on aivan luonnol-
4948: jen sijoitusta suunnittelemaan. Kun on ky- Jista, ettei kukaan tahtoisi lähteä entiseltfj
4949: symys läihes 900 talon tiluspalstojen sijoi- paikaltaan asumaan tiettömiin korpiin.
4950: tuksesta ja kullekin tilalle annettavien pals- Yleisten maanteiden rakentaminen olisi sii-
4951: tojen luku voi nousta aina kuuteen asti ta- henkin nähden kiireellisesti toimitettava,
4952: loa kohti, olisivat tässä palstojen sijoituk- että jaon yhteydessä voitaisiin tarvittavat
4953: sessa jo rakennetut maantiet erikoisen suu- kyläntiet ja tilustietkin suunnitella ja ra-
4954: rimerkityksellisiä. Ma·anteitä silmälläpi- kentaa, jotta niitäkin voidaan käyttää hy.·
4955: täen voitaisiin palstojen ·sijoitus toimittaa väksi palstojen asettelua suunniteltaessa.
4956: niin, että palstat vastaisivat joka suhteessa Edellä olevasta käynee selville, että maan-
4957: sitä, mitä kunnollinen jako edellyttää. Jos teitten rakentaminen Kemijärven kunnan
4958: p-alstojen sijoitus toimitetaan ennen kuin alueella on erikoisen kiireellisesti toteutet-
4959: maantiet ovat rakennetut, on siitä seurauk- tava asia. Jo läihes 30 vuotta on ollut vi-
4960: IV,59. - Lahtela y. m. 127
4961:
4962: reillä maantien saaminen Rovaniemen kun- tatien valmistuttua Kemijärvelle tästä tiestä
4963: nan Pekkalankylästä Kemijärven pitäjän avautuu vilkas kauttakulkutie niin pian,
4964: Juujärven kylän kautta Luusuan kylään kuin tien toinen pää on yhdistetty Rovanie.
4965: ja edelleen Kemijärven kirkonkylään. Viime men Pekkalan kylässä Rovaniemen-Posion
4966: vuoden aikana on alettu rakentamaan val- maantiehen, niin olisi erikoisen tärkeää,
4967: tion toimesta täta tietä Luusuan kylästä että tietä ryhdyttäisiin rakentamaan myös-
4968: Juujärven kylään päin ja on sitä varten kin Kemijärven kirkonkylän ja Luusuan
4969: edelleen vuoden 1931 tulo- ja menoarvioon kylän välisellä osalla, alkamalla rakentami-
4970: merkitty 400,000 markkaa. Mutta tämän nen kirkonkylän puoleisesta päästä Pöyliö-
4971: tien Luusuan kylän ja Kemijärven kirkon- järven itäpuolitse tutkittua suuntaa, jotta
4972: kylän väliselle osalle ei ole varoja tulo- ja tie, sitä mukaa kuin se valmistuu, tulisi
4973: menoarvioon merkitty. Näin ollen näyttää, tien vaikutuspiiriin tulevan asujamiston
4974: että Luusuan-Juujärven välinen 16 km. käytettäväksi.
4975: pituinen tie jääpi sellaiseksi, ettei sen kum- Edellä esilletuotuun viitaten esitämme
4976: pikaan pää saavuta entistä maantietä. Kun kunnioittaen,
4977: matka Luusuan kylästä Kemijärven kirkon- että Eduskunta päättäisi vuoden
4978: kylään on noin 30 km. ja mainituissa Luu- 1931 tulo- ja rnenoarvioon ottaa
4979: suan ja Juujärven kylissä asuu yli 1,000 liemijärven kirkonkylän-Luusuan
4980: asukasta, joitten lähin liikekeskus on ny- maantien rakentamiseen 600,000
4981: kyään Kemijärven kirkonkylä, ja kun rau- rnarkkaa.
4982:
4983: Helsingissä, marraskuun 3 p :nä 1930.
4984:
4985: M. 0. Lahtela. Lauri Kaijalainen.
4986: 128
4987:
4988: IV,6o. - Rah. al. N :o 38.
4989:
4990:
4991:
4992:
4993: Nikkanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta yhdysradan
4994: rakentamista vm·ten Hovinmaan asemalta Lavolan
4995: kautta Tammisuon aseman seuduille.
4996:
4997:
4998: E d u s k u n n ·a ll e.
4999:
5000: Karjalan kannaksen ja koko Etelä-Kar- 3) Sen tulee olla ma;hdollisimman halpa.
5001: jalan rautatieliikenteen säännöllinen ja Yhdysrata, joka parhaiten täyttää yllä-
5002: häiritsemätön kulku on nykyään suurelta mainitut ·ehdot, sekä omaa vielä huomatta-
5003: osalta riippuvainen siitä, että Viipurin van pa~kallistaloudellisen merkityiksen, on
5004: aseman länsipuolella sijaitsevat Kirkkosaa- rataosa, joka rakennetaan Hovinmaan ase-
5005: ren ja Kivisalmen sillat ovat lii};.ennöitä- man seuduilta Saimaan kanavalle, kulkien
5006: vässä kunnossa. Ottaen huomioon, että sen yli Lavolassa ja liittyen taas sopivasti
5007: nämä kohdat ovat erittäin arkoja liikenne- Karjalan rataan Tammisuon aseman seu-
5008: häiriöille, joilla taa:s voi olla sangen koh- duilla. Tämän rataosan pituus on noin
5009: talokkaat seuraukset, on välttämätöntä ryh- 17 km.
5010: tyä toimenpiteisiin liikenteen turvaamiseksi Viittaamalla vielä Hallituksen vuoden
5011: tällä kohdalla rakentamalla sopivaan koh- 1925 valtiopäivillä esiintuomiin näkökoh-
5012: taan yhdysrata Viipurin ratasolmun si- tiin sanotunlaisen kiertoradan tarpeellisuu-
5013: vuuttamiseksi. desta sekä painostaen hätäaputyömaan
5014: Tällaiselle yhdysradalle on asetettava välttämättömyyttä Viipurin lähistöllä,
5015: seuraavat vaatimukset: anomme kunnioittaen,
5016: 1) Viipurin ratasolmun olle,ssa ylikuor-
5017: mitettu tai liikenteen seisahtuessa rauta- että Eduskunta päättäisi ottaa
5018: tiesiltojen rikkoutumisen vuoksi, tulee yh- vuoden 1931 tulo- ja menoarvioon
5019: dysradan kyetä johtamaan ei vain Karja- tarpeellisen määrärahan yhdysradan
5020: lan radan, vaan myös Kannaksen ratojen rakentamista varten Hovinmaan ase-
5021: liikenne nopeasti ja ilman p~tkiä kiertoteitä malta Saimaan kanavalle Lavolan
5022: Viipurin ratasolmun ohi. kohdalle ja sieltä edelleen Tammi-
5023: 2) Yhdysradan tulee olla mahdollisim- suon aseman seuduille Karjalan
5024: man lyhyt ja vähän altis epäJkuntoon jou- radalla ja määräisi työt aloitetta-
5025: tumiselle. vaksi mahdollisimman pian.
5026:
5027: Helsingissä marraskuun 5 päivänä 1930.
5028:
5029: Vilho Nikkanen. V. Huuhtanen. Martti Rantanen.
5030: Paavo Korpisaari. Aleks. Koskenheimo. E. F. Rautaharju.
5031: .A. K. Cajander. Anton Suurkonka . Antti Kemppi.
5032: Antti Kuisma.
5033: 129
5034:
5035: IV,6L - Rah. al. N:o 39.
5036:
5037:
5038:
5039: Koivuranta y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pellon kylän
5040: ja J.l'l eltauksen välisen maantierakenmtksen loppuun-
5041: saattamista varten.
5042:
5043:
5044: E d u s k u n n a ll e.
5045:
5046: Pohjois-Suomen ja Karjalan maantieko- Ruuhijärvien kylätkunnat ovat edelleenkin
5047: mitea on ehdottanut, että Tornion- ja Ou- niille välttämättömän tarpeellista kulku-
5048: nasjokilaaksojen välille olisi rakennettava yhteyttä vailla. Näiden kyläkuntien asuk-
5049: yhdystie Turtolan kunnan Pellon kylästä kaat ovat perin onnettomassa asemassa, kun
5050: Kolllttajärven, Ruuhijärven, Rattosjärven, heidän käytettävissään ei ole mitään kulku-
5051: Tö:rmänkin ja Marrasjärven väkiritk:kaitten yhteyttä, joten m. m. elintarpeet on kesäi-
5052: kylien lkautta Meltaukseen Ounasjoen var- sin peninkulmaisten taipaleiden yli kanta-
5053: rella Rovaniemen kunnassa. Tämä kipeän malla kuljetettava. Sen vuoksi paikallinen
5054: tarpeen vaatima maantiesuunnitelma on jo väestö on erikoisen tukalassa asemassa, jo-
5055: osalta pantu täytäntöön. Valtion va- ten heidän elämisensä ja toimeentulonsa
5056: roista myönnettiin nimittäin vuonna 1:92:3 mahdollisuuksia on kiireellisesti käytävä
5057: Turtolan 'kunnalle avustusta maantien ra- helpoittamaan.
5058: kentamiseksi Pellon !kylästä Kanttajärven Tien rakentamisvelvollisuutta ei voida
5059: kylään. Tämä n. 20 km :n pituinen tieosa jättää kuntien suoritettavaksi, eivätkä
5060: onkin valtionavustuksen turvin myöhem- alussa mainitut kunnat siihen tänä vai-
5061: min valmiiksi rakennettu. Vuotta myöhem- keana aikana mitenkään kykenisikään. Tä-
5062: min myönnettiin valtionvaroista 300,000 män huomioon ottaen on valtion velvolli-
5063: markan suuruinen avustus Rovaniemen suus ottaa kyseeilinen tierakennus lop-
5064: kunnalle Meltauksen ja Marrasjärven kylien puun vietäväksi. Rakentamatta oleva osa
5065: välisen, n. 11 km:n pituisen maanti.en raken- kyseellisestä tiereitistä on pari vuotta sit-
5066: tamiseksi, jonka vaLmiiksi saami,seksi Rova- ten !kokonaisuudessaan uudelleen tutkittu,
5067: niemen kunta on käyttänyt val1tionavustuk- joten siitä on valmiina ikustannusaTVio ja
5068: sen lisäksi omia vamjaa,n n. 240,000 ma:r'k- lopulliset suunnitelmat. Näin ollen tie-
5069: kaw. Täten on a1ussa mainittua tiesuunnitel- työn alullepanolle ei ole estettä olemassa
5070: maa Ounwsjoen ja Tlornionjoen laa:ksojen tässä suhteessa. Pyydämme vielä viitata
5071: yhdistämiseksi puheenaolevalla kohtaa vallitsevaan työttömy:yiteen ja sen torjumi-
5072: asianomaist•en kuntien ,toimesta varsin huo- sen välttämättömyyteen, joka on erikoisen
5073: mattavalta osalta toteutettu. Mutta suunni- tärkeätä .sen vuoksi, että kyseellisellä seu-
5074: telma on vielä pahasti, keS:keneTäinen, sillä dulla asuu miltei yksinomaan sellaista
5075: tiestä ei luonnollisesti ole mitä~in !hyötyä väestöä, jonka toimeentulo on ansiotöiden
5076: yhdysliiken'teelle ennen sen lopullista to- varassa.
5077: teuttamist·a. Tällä fiellä olevaa, varsin huo- Tätä silmällä pi:täen ja viittaamalla
5078: malttavaa paikallista merkitystä ei myös- edellä lausuttuun ehdotamme kunnioitta-
5079: kään saavuteta ennen sen lopullista val- vasti,
5080: mistumista. Törmängin, Rattosjärven ja
5081:
5082: 17
5083: 130 IV,Gl. - Pellon-Meltauksen maantie.
5084:
5085: että Eduskunta päättäisi ottaa niemen pitäjän Meltauksen välisen
5086: vuoden 1931 talousarvioon 600,000 maantierakennuksen loppuunsaatta-
5087: markan suurttisen määrärahan Tur- mista varten.
5088: tolan pitäjän Pellon kylän ja Rova-
5089:
5090: Helsingissä, marrwskuun 4 päivänä 1930.
5091:
5092: Janne Koivuranta. M. 0. Lahtela.
5093: L. 0. Hirvensalo. Antti Junes.
5094: T. J anhonen. Kaarlo Hänninen.
5095: Uuno Hannula.
5096: 131
5097:
5098: IV,62. - Rah. al. N :o 40.
5099:
5100:
5101:
5102:
5103: Eskola, V. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Jämsän joen
5104: perkaustöiden aloittamista varten.
5105:
5106:
5107: E d u s k u n n a ll e.
5108:
5109: Päijänteen Höyrylaiva-osakeyhtiön ja Yh- teollisuustuotteita, maanviljelystarvikkeita
5110: tyneet Paperitehtaat 0 jY Jämsänkosken j.n.e. Tämän työn kiireellisyyden puolesta
5111: taholta tehtiin tie- ja vesirakennushallituk- puhuu vielä sekin, että paikkakunnalla on
5112: selle vuonna 192·9 anomus Jämsänjoen per- työttömien lukumäärä jo nyt arvion mu-
5113: karumisesta matkustaja- ja tavaraliikenne- kaan yli 400, jotka voitaisi sijoittaa heti
5114: kelpoiseen kuntoon. Tie- ja vesimkennus- perkaustöihin, ja että tie- ja vesirakennus-
5115: hallitus ott.i.kin sanottua tarkoitusta \ arteu hallituks·en käytettävänä oleva ruoppaus-
5116: v. 1931 talousarvioehdotukseen 340,000 :-- kone laitteineen on, sikäli kuin tiedetään,
5117: markan suuruisen työmääi·ärahan, mutta on Jyväskylän lähellä olevassa Äijäiän sal-
5118: hallitus jättänyt tämän huomioonottamatta. messa odottamassa ,Jämsän joen perkaustöi-
5119: Kun Jämsän joki ainoana laivareittinä Lah- den aloittamista.
5120: desta käsin Jämsään, Jämsänkoskclle, Kos- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5121: kenpäälle ynnä eräisiin muihin kuntiin on
5122: suurimerkityksellinen sekä matkustaja- että että Eduskunta päättäisi vnoden
5123: varsinkin tavaraliikenteen kannalta, niin on 1931 t'ulo- ja menoarvioon ottaa
5124: välttämätöntä, että se valtion toimesta ensi 340,000 markan suuntisen työrnäär,'i-
5125: tilassa perattaisiin sellaiseen kuntoon, että mhan Jiimsän joen 15erkaustöiden
5126: siitä vaaratta voisi kuljettaa suurempiakin aloittamista varten.
5127: määriä myöskin raskasta tavaraa kuten puu-
5128:
5129: Helsingissä, marraskuun 5 päivänä 1930.
5130:
5131: Valfrid Eskola. Niilo Solja.
5132: 132
5133:
5134: IV,Gs. - Rah. al. N :o 41.
5135:
5136:
5137:
5138:
5139: Perho y. m.: Kot·oitetun määrärahan osoittamisesta Naan-
5140: talin-Luonnonmaan-JI:Ierimaskun maantien paranta-
5141: mista varten.
5142:
5143:
5144: E d u s k u n n a ll e.
5145:
5146: Kun Naantalin- Luonnonmaan- Meri- työttömäin joukolle. Tämänkin vuoksi olisi
5147: maskun välisen ja Kultarantaan johtavan valtion varattava kohtuullinen määrä edel-
5148: maantien parantaminen ja Naantalin sal- lämainitun maantien kuntoonsaattamista ja
5149: men yli rakennettavan sillan valmistuminen sillan rakentamista varten.
5150: tulee lyhentämään matkaa Rymättylän, Me- Sanottua työtä varten, jonka kustannus-
5151: rimaskun ja Askaisten kunnista Turun lmu- arvio on 3,590,000 markkaa, on kuluvaksi
5152: punkiin noin 50 km :llä, on selvää, että täl- vuodeksi myönnetty 500,000 mk. Vuodeksi
5153: lainen matkan lyhennys tulee suuresti hel- 1931 on asianomaisen keskusviraston taholta
5154: poittamaan esim. maataloustuotteiden kaup- ehdotettu tähän työhön varattavaksi
5155: paan saattamista ja siten edistämään näiden 1,500,000 mk, mutta on hallitus ottanut val-
5156: kuntien asukkaiden elinehtojen parantu- tion tulo- ja menoarvioehdotuks·een tarkoi-
5157: mista ja sivistyksellistä kohoamista siinä tusta varten vain 400,000 mk. Kun tämä
5158: määrässä, ettei valtiovallan taholta ole syytä hallituksen esittämä summa on kuitenkin
5159: edellämainitun kulkuyhteyden aikaansaa- mielestämme tällä kerta·a aivan riittämätön,
5160: mista enää viivyttää. On vielä otettava olisi tätä määrärahaa syytä korottaa yhdellä
5161: huomioon sekin seikka, että Kultarantaan miljoonalla markalla. Edelläsanotun perus-
5162: Tasavallan Presidentin kesäasuunolle ei ny- teella saammekin siis kunnioittaen ehdottaa,
5163: kyään lainkaan päästä mantereelta maan-
5164: teitse ja että tämäkin yhteys saadaan aikaan että vuoden 1931 valtion tulo- ja
5165: vasta Naantalin salmen yli rakennettavan menoat·vioon otettaisiin Naantalin-
5166: sillan kautta. Luonnonmaan-M erimaskun välisen
5167: Taloudellisen lamakauden seurauksena ja Kultarantaan johtavan maantien
5168: painaa myöskin suuri työttömyys Naanta- parantamista ja Naantalin salmen
5169: lin ja sen ympäristön kuntia. Heikossa ta- yli rakennettavan sillan mhentamista
5170: loudellisessa asemassa olevina eivät nämä varten varattu määTämha 1,400,000
5171: kumminkaan voi järjestää työtä koko tälle maTkan su.to·uisena.
5172:
5173: Helsingissä, 4 päivänä marraskuuta 1930.
5174:
5175: Kustaa Perho. Urho Kulovaara. Aino Lehtokoski.
5176: 133
5177:
5178: IV,64. - Rah. al. N :o 42.
5179:
5180:
5181:
5182:
5183: Lahtela: Mäiirärahan osoittamisesta maantien rakentamista
5184: vaden Kuolajiirven kirkonkylästä Tuutijärvelle.
5185:
5186:
5187: E d u s kun n a 11 e.
5188:
5189: Kun Kuolajärven kirkonkylästä saman tie tulisi pikemmin va;lmiiksi ja kirkon!ky-
5190: pitäjän Lampelan, Vuosnajärven ja Tuuti- län-Lampelankylän välisen tien valmis-
5191: järven kyliin ei ole maantietä ja Tuutijär- tuttua pääsisivät asukkawt. tieyhteyteen
5192: ven sekä Savojärven kJ~liin pääsee vain sekä Tuutij·ärven puoleisesta päästä ra:ken-
5193: kiertämällä Kuusamon kirkonkylän ;ja nettaessa 8aisivat Tuntijärven ja Sovajär-
5194: Paanajärven kautta, ollen matkaa tätä ven kyläläiset sopivan työmaan, jota ne
5195: kiertotietä yli 200 km., niin olisi välttä- elääkseen kaipaavat.
5196: mätöntä, että maantie rakennettaisiin Kuo- Edellä selostettuun viita.ten eihdotan
5197: lajärven kirkonkylästä I.Jampelankylän ja kunnioittaen,
5198: Vuosnajärven kauUa Tuutijärvelle, siellä
5199: yihdistettäväksi Tuutijärven-Kuusamon tie- että Edusk1tntct päättäisi ottact
5200: hen. Rakennettavan tien pituus olisi noin vuoden 1931 tulo- ja menoarvioon
5201: 50 km. ja voitaisiin se rakentaa erämaan- Kuolajärven kirkonkylän-Tuntijär-
5202: tienä. ven maantien rakentamiseen 300,000
5203: Tietä olisi ryhdyttävä rakentamaan sa- markkaa.
5204: manaikaisesti molemmista päistä. Silloin
5205:
5206: Helsingissä, marraskuun 3 päivänä 1930.
5207:
5208: M. 0. Lahtela.
5209: 134
5210:
5211: IV,Ba. - Rah. al. N:o 43.
5212:
5213:
5214:
5215:
5216: Kaijalainen y. m.: 111äärämhan osoittamisesta erämaantien
5217: mkentarniseksi Savukosken kirkonkylästä 111artinkylään.
5218:
5219:
5220: E d U: s kun n a ll e.
5221:
5222: 'rralvella 1922 :herättivät ikoko ana~JJSsa huo- kin tarmokkaasti jatkettava. Aivan ensiar-
5223: miota Savukosken ja Kuolajärven mellakat, voisen tärkeää olisi viipymättä y;hdistää
5224: jolloin itärajan yli tullut joukko suomalaisia .tässä. koko valtaJm~man kannalta huomiota
5225: kapinallisia yllätti silloiset välhälulkuiset ansaitsevassa rajwpitäjässä hajaUaan eri ta-
5226: rajavartiojoUJkot, tormeenpan~ ryöstöjä ja hoil.Ua olevat kyläryhn).ät 1pitäjän valtatie-
5227: pa:kiko~ottoja työmailla selkä kylissä., 1paeten hen, Pelkosenniemen-Savukosken maantie-
5228: sitten j älleen rajan taa. Heidän mukaansa
5229: 1
5230: hen.
5231: liittyi twkkityöläisiä ja paikallista väestöä, Näihin kyliiJn :kiuuluu Martinkylä, jdka si-
5232: järkyttäen tapaihtuma tava.Jtt.omasti koillisen jaitsee n. 27 ikm. Savukosken kirkonikylästä
5233: rajaseudun jo muutenkin epävakai1ssa olo- itäipohjoiseen. Tämän ,pa:ikkakunnan väes-
5234: suhteissa elävää vtäestöä. töllä, joka ·eLää sangen niuklkojen oloowhtei-
5235: Tämä n. s. läsik:iJkapinan nimellä tunnettu den ympäröimänä, on mielestämme oikeus
5236: tapaihtuma havahdutti valtiovallan suunnit- odottaa, että valtiovalta ,puolestaan täyttää
5237: telemaan toimenpiteitä väestön turvaami- sitä 'kohtaan 111e velvollisuudet, jotka valtio-
5238: seksi tällaisilta tapahtumilta vastaisuudessa. vallalle tässä ,sU!hteessa kohtuudella voidaan
5239: Valitettavasti nämä toimenpiteet ovat kui- asettaa. Että puheena olevilla seuduilla eri-
5240: tenkin miltei alkuunsa rauenneet. Ainoa tyisesti tällä hetkellä todella ltarvitaan val-
5241: toimenpide, jota voidaan pitää välittömästi tion toimenpiteitä, todistaa sekin, €ttä vero-
5242: puheena olevan tapahtuman aiheuttamana, äyri .Savukosken kunnassa on kokonaista
5243: on maantien rakentaminen Pelkosenniemeltä 18 markkaa. Ilmiö €i ole tilapäinen, sillä
5244: Savukoskelle, mutta kun tämä maantie on veroäyrin suurUJus sanotussa pitäjässä Qn
5245: vielä yhdistämä.ttä maakunnan !tieverkos- ollut näin poikkeuksellisen 'kol"kea jo UJseita
5246: toon, eikä ol·e mitään varmaa tietoa siitä, ~vuosia.
5247: milloin· tämä irrallinen tie,pätkä tulee tie- On välttämätöntä, että puheena olevan
5248: verkostoon liitetyksi, on sen merkitys kylän asutus kiireellisesti saatetaan yhtey-
5249: vielä verraten vähäinen. Kuitenkin on teen Pelkosenniemen~.Savukosken maantien
5250: se ollut sellainen toimenpide valtiovallan kanrssa rakentamalla n. 27 km. pituinen n. s.
5251: taholta, että sille Qn annettava täysi tunnus- eräJIDaantie :Savukosken kirlkonkylästä Mar-
5252: tus, sillä 1sillä on tarkoitettu iskeä suoraan tin:kylään. Tien taJ'peellisuUJden on myöskin
5253: siihen, mistä 1pohjoisilla rajaseuduilla Pohjois-Suomen ja Karjalan maantieko-
5254: yleensä on lähdettävä: väestön t.oimeentu- mitea huomannut, minkä ohessa Koillis-
5255: lon ja elinehtojen helpoittamiseen. Tähän .Suomen j·a Lapin kuntain ·toimikunta on
5256: täJhtääviä toimenpiteitä olisi vain ·edelleen- lukuisat kerrat anonut sen rakentamista.
5257: IV,65. - Kaijalainen y. m. 135
5258:
5259: Sen nojalla, mitä edellä olemme esittä- ja menoarvioon 300,000 'i'IW1'kkaa erä-
5260: neet, anomme kunnioittaen, 'i'JWantien rakentamiseksi Savukosken
5261: kirkonkylästä Martinkylään.
5262: että Eduskunta ottaisi v. 1931 tt~lo-
5263:
5264: Helsing1ssä JoikaJkuun 28 p :nä 19!30.
5265:
5266: Lauri Kaijalainen. Antti Junes.
5267: Janne Koivuranta. M. 0. Lahtela.
5268: Uuno Hannula.
5269: 136
5270:
5271: IV,6G. - Rah. al. N :o 44.
5272:
5273:
5274:
5275:
5276: Kaijalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien
5277: rakentamiseksi Sodankylän Yaal{Ljärveltä J eesiön ky-
5278: lään.
5279:
5280:
5281: E d u s k u n n a ll e.
5282:
5283: Kun muualla maassa kuluneena kesänä vata. Lyhyesti sanoen: puute on siellä
5284: on saatu yleensä tyydyttävä, paikoin hyvä- jokapäiväinen vi.eras ja työttömyys alitui-
5285: kin sato, on karu Lappi saanut kannetta- nen painajainen.
5286: vakseen kolmannen perättäisen katovuoden Tällaisiin seutuihin kuuluvat m. m. suu-
5287: koettelemukset. Kahtena edellisenä vuonna ret Jeesiön ja Kelantekemän kyläryhmät
5288: turmelivat vuodentulon kylmyys ja sateet. Sodankylän ja Kittilän pitäjien välisissä
5289: Tällä kertaa on kadon aiheuttanut ankara erämaissa. Kylien alueilla on melkoiset
5290: kuivuus. Kun viljellyn maan pinta-ala maataloudelliset edellytykset, mutta kun
5291: maamme pohjoisissa osissa, joiden asuja- asutus on kokonaan tiettömän matkan ta-
5292: misto yleensä on köyhää pienviljelijäväes- kana, ovat parhaankin yrittäjän mahdolli-
5293: töä, on tilaa kohden ainoastaan 1-2 ha, suudet sangen rajoitetut. Ainoa keino sikä-
5294: on sanomattakin selvää, että väestön toi- läisen väestön auttamiseksi on saattaa tämä
5295: meentulo näissä olosuhteissa on varsin ky- erämaa-asutus nopeasti liikenneyhteyteen.
5296: seenalaista. Tilannetta huonontaa vielä se, Toimenpide on helposti järjestettävissä,
5297: että metsätöistä saadut sivuansiot, joihin sillä molemmat mainitut asutusalueet si-
5298: tässä osassa maatamme asuvan pienviljeli- jaitsevat valtion maantiesuunnitelmissa ole-
5299: jäväeBtön on jokapäiväinen toimeentulonsa van Sodankylän ja Kittilän pitäjien yh-
5300: nojattava, ovat vuosi vuodelta pienenty- dystien varrella. Kun tästä tiesuunnasta on
5301: neet, saattaen asiain tilan sitäkin arvelut- jo tutkittu n. 12 !km. pituinen osa Sodan-
5302: tavammaksi. kylän Vaalajärveltä Jeesiön kylään, olisi
5303: Vaikein on tilanne luonnollisesti sellai- siis tämä väli kysymyksessä olevasta yhdys-
5304: silla seuduilla, joissa väestö asuu peninkul- tiestä otettava nyt rakennettavaksi. Tällöin
5305: maisten tiettömien taipaleitten takana, vwrattaisiin paika:llisel1e asujarrnistolle vällt-
5306: minne tarvikkeet on kantamalla tuotava. tällllätörutä ansiotyötä ja luotaisiin pohjaa
5307: Tällaisina taloudellisesti ahtaina aikoina, taloudellisten mahdollisuuksien lisääntymi-
5308: jolloin koko maa potee pulakautta, on Lapin selle ja tuotannollisen toiminnan kehittymi-
5309: pienviljelijäväestön aseman vaikeutta yleen- selle terveeseen suuntaan puheena olevissa
5310: säkin, mutta varsinkin niiden ihmisten, erämaaseuduissa.
5311: jotka asuvat kaukana erämaissa, vaikea ku-
5312: IV,66. - Kaijalainen y. m. 137
5313:
5314: Kaiken edellä sanotun nojalla kunnioit- 1931 t'ulo- ja menoarvioon 600,000
5315: taen anomme, markan määrärahan maantien ra-
5316: kentamiseksi Sodankylän V aalajär-
5317: että Edttskunta ottaisi vuoden veltä J eesiön kylään.
5318:
5319: Helsingissä lokakuun 28 p :nä 1930.
5320:
5321: Lauri Kaijalainen. Antti Junes.
5322: Janne Koivuranta. M. 0. Lahtela.
5323: Uuno Hannula.
5324:
5325:
5326:
5327:
5328: 18
5329: 138
5330:
5331: IV,o7. - Rah. al. N:o 45.
5332:
5333:
5334:
5335: Kaijalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien
5336: rakentamista 'Uarten J{ittilästä Enontekiölle.
5337:
5338:
5339: E d '1l s k u n n a ll e.
5340:
5341: Enontekiön ja Kittilän pitäjissä vallit- tujen kuntien alueille pitkäaikainen työ-
5342: see ankara työvtömyys. Tilanne on erittäin maa, josta seudun asukkaat olisivat tilai-
5343: huolestuttava varsinkin ensinmainitussa pi- suudessa saamaan elämänsä ylläpitämiseksi
5344: täjässä, joka ansiotöihin, ja työnsaantimah- välttämätöntä ansiota. Tällainen sopiva
5345: dollisuuksiin näihden kuuluu niihin Lapin työmaa olisi mielestämme maantie Kitti-
5346: kuntiin, joissa ei suoriteta metsätöitä. Kit- Iästä Enontekiölle, joka tie kuuluu valtion
5347: tilän pitäjän alueelle on hallitus suunnitel- tiesuunnitelmiin. Sitä koskevat suuntatut-
5348: lut n. s. varatöinä työttömyyden torjuiui- kimukset ovat nyttemmin niin pitkällä, että
5349: seksi metsätöitä, mutta mahdollisuudet tien rakentamiseen voidaan ryhtyä.
5350: - ottaen huomioon myöskin puutavara- Puheena olevan maantien \hyöty ei ra-
5351: markkinoiden nykyisen tilan - lieventää joitu suinkaan siihen, että sen rakentami-
5352: työttömyyttä tätä tietä ovat varsin rajoi- sella v.oidaan varata kysymyksessä olevien
5353: tetut. Mitä taasen Enontekiön pitäjään paikkakuntien vähävaraiselle väestölle an-
5354: tulee, niin, kuten sanottu, kuuluu Enon- siomalhdollisuuksia, vaan on sanottu maan-
5355: teikiö niihin La,pin kuntiin, joissa tilai- tiesuunnitelma Lapin tärkeimpiä, sillä tien
5356: suutta metsätöiden järjestämiseen ei ensin- valmistuttua [pääsisi nyt tiettömässä erä-
5357: kä;än ole. Jo pitemmän aikaa on asiain- maaseudussa asuva monisatalukuinen väestö
5358: tila Enontekiöllä ollut sellainen, että vero- välttämättömään liikenneyhteyteen. Paitsi
5359: taakka ·On ollut sälytettynä suurimmaksi sitä, että tämän tiesuunnan vaikutuspiirissä
5360: osaiksi vä:hJälu:kuisen lappalaisväestön kan- oleva •erämaa-asutus kärsii ankaraa rtyÖt··
5361: nettavaksi, siitä syystä, että pienviljelijä- tömyyttä, sen on lisäksi sangen lukuisissa
5362: väestön, - j·oka muodostaa kunnan asuja- tapauksissa suorastaan kantamalla kulje-
5363: miston enemmistön - taloudellinen asema tettava tarvikkeensa, mikä on omiaan lisää-
5364: on tavattoman ·tukala. Kun vielä otetaan mään vallitsevaa hätää ja puutetta.
5365: huomioon, että .osa sitä la<ppalaisväestöä, Edellä lausumaamme viitaten kunnioit-
5366: josta tässä on puhe, kärsii raskaita tap- taen anomme,
5367: pioita sen vuoksi, että poroja katoaa vuo-
5368: sittain suuria määriä Norjan puolelle, ei että Eduskunta ottaisi valtion v.
5369: voitane olla eri mieltä siitä, että kysymyk- 1931 tulo- ja menoarvioon 800,000
5370: sessä on ejpäkohta, johon valtiovallan tulisi markan määrärahan maantien ra-
5371: puuttua. kentamista varten Kittilästä Enon-
5372: Olemme sitä mie1tä, että asiaa ei voida tek·iölle.
5373: korjata muuten kuin järjestämällä mainit-
5374: Helsingissä loka!kuun 28 päivänä 19·30.
5375: Lauri Kaijalainen. Antti Junes.
5376: Janne Koivuranta. M. 0. Lahtela.
5377: Uuno Hannula.
5378: 139
5379:
5380: IV,Hs. - Rah. al. N:o 46.
5381:
5382:
5383:
5384:
5385: Kaijalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien
5386: rakentmnista va·rten Pelkosenniemestä Kairalaan.
5387:
5388:
5389: B d u s kun n a ll e.
5390:
5391: Laajan Lapin - pinta-alaltaan lähes 1 / 3 sesti tuottavalle karjataloudelle, mutta lii-
5392: koko maan pinta-alasta - liikenneolojen kenneolojen puutteellisuus on tehnyt vil-
5393: kehnous näyttäytyy räikeimpänä itä- ja jelijäväestön elämän ja toimeentulon tavat-
5394: pohjois-Lapissa, joissa on kokonaisia pitäjiä toman vaikeaksi. Väestön velkataakka kas-
5395: vailla kulkuyhteyttä muuhun maahan. vaa arveluttavasti ja ellei tähän huolestut-
5396: Näihin pitäjiin kuuluu Pelkosenniemi. tavaan tilanteeseen saada muutosta, saatta-
5397: Rakenteille on tosin saatettu Kemijärven- vat seuraukset muodostua sangen arvelut-
5398: Pelkosenniemen maantie, mutta tämän tien taviksi.
5399: valmistuminen edistyy niin hitaasti, että Pelkosenniemen kunnan saattamiseksi lii-
5400: kestää- ellei tuntuvasti suurempia määrä- kenneyhteyteen muun maan kanssa olisi
5401: rahoja kuin tähän asti sanottua tietä var- siis viipymättä käytävä järjestämään kun-
5402: ten vuosittain myönnetä - vielä useita nan liikenneoloja. Tämä on sitäkin tärkeäm-
5403: vuosia, €nnenkuin puheena oleva tieraken- pää, kun Pelkosenniemi kuuluu tulevan
5404: nus ehtii Pelkosenniemen kunnan alueelle. Rovaniemen-Kemijärven radan vaikutus-
5405: Tämä ikävä asiaintila, josta kärsii koko- alueeseen. On välttämätöntä, että kaikki ne
5406: nainen pitäjä, on sangen arveluttava. Se, maantiesuunnitelmat, joiden avulla sanottu
5407: että Savukaskelle on Pelkosenniemeltä ra- rautatie saadaan mahdollisimman suuressa
5408: kennettu maantie, ei vaikuta asiaan, määrin tuloja tuottavaksi, toteutetaan yhtä
5409: sillä Pelkosenniemen-Savukosken maantien rintaa rautatien valmistumisen kanssa.
5410: hyöty koituu pääasiallisesti vain Savukos- Tästä tärkeästä seikasta huomauttaa myös-
5411: ken kunnan asukkaiden hyväksi, koska kin hallitus esityksessään valtion tulo- ja
5412: sanottu tie - lukuunottamatta lähtökoh- menoarvioksi vuodelle 1931. ,Maantien
5413: taansa - on etäällä niiltä seuduilta, missä Eemijärveltä rakentamista Pelkosennie-
5414: PelkosP.nnicmen kunnan asutus sijaitsee. melle on niin joudutettava, että se valmis-
5415: Mainittakoon, että paitsi' kirkonkylää kuu- tuu Kemijärven rautatien valmistumiseen",
5416: luvat Pelkosenniemen kuntaan sellaiset suu- lausuu hallitus. Tässä mielessä on halli-
5417: ret kylät kuin Kairala, Suvanto, Luiro, tus jo mainittuun esitykseensä merkinnyt
5418: Pyhäjärvi ja Saunavaara, pienempiä asu- sanottua tietä varten 600,000 markkaa.
5419: tusalueita luettelematta. Näin ollen koko Mikäli aiotaan toteuttaa - niinkuin on
5420: pitäjä, kuten sanottu, on vailla kulkuteitä, välttämätöntä - se, mihin hallitus pyrkii,
5421: muodostuen liikenneolojen kehnous pahaksi ei hanketta voida toteuttaa näin pienillä
5422: jarruksi pitäjän kaikelle kehitykselle. Pi- vuotuisilla määrärahoilla. Yksinomaan Ke-
5423: täjässä olisi laajoja mahdollisuuksia erityi- mijärven-Pelkosenniemen maantien pituus
5424: 140 IV,6s. - Pelkosenniemen-Kairalan maantie.
5425:
5426: tulee olemaan 51.5 km, josta on valmiina rala-Orajärvi-Sodankylä, jolloin ensim-
5427: vasta vajaa 20 km. Ja koko tämä tiehän mäisenä tulisi rakenteille otettavaksi maan-
5428: olisi vasta osa Kemijärven-Pelkosennie- tie Pelkosenniemeltä Kairalaan. Tämän
5429: men-Sodankylän maantiestä, jonka koko tieosan pituus olisi ainoastaan 7-8 km ja
5430: pituus tulee olemaan vähän yli 100 km ja sen valmistuttua voitaisiin kyläteiden avulla
5431: joka luonnollisesti olisi saatava kokonaisuu- järjestää myöskin Suvannon ja Luiron ky-
5432: dessaan valmiiksi siihen mennessä kuin lien tiekysymys.
5433: Rovaniemen-Kemijärven rata valmistuu. Tämän suunnitelman toteuttamisella hel-
5434: Näin ollen, katsoen siihen vaikeaan ase- poitettaisiin suuressa määrässä Pelkosen-
5435: maan, jossa Pelkosenniemen kunnan asu- niemen pitäjän väestön toimeentuloa ja
5436: jamisto elää, sekä niihin tiesuunnitelmiin, elinehtoja, minkä vuoksi kunnioittaen
5437: jotka olisi kiireellisesti saatava toteutetuiksi anomme,
5438: yhtä rintaa Kemijärven radan valmistumi-
5439: sen kanssa, olisi mielestämme välttämä- että Eduskunta ottaisi valtion v.
5440: töntä, että jo v. 1931 ryhdytään rakenta- 1931 tulo- ja menoarvioon maantien
5441: maan Kemijärven-Pelkosenniemen maan- rakentamista varten Pelkosennie-
5442: tien välitöntä jatkoa: Pelkosenniemi-Kai- mestä Kairalaan 500,000 ma1·kkcw.
5443:
5444: Helsingissä lokakuun 28 p :nä 1930.
5445:
5446: Lauri Kaijalainen. M. 0. Lahtela.
5447: Janne Koivuranta. Uuno Hannula.
5448: Antti Junes.
5449: 141
5450:
5451: IV,69.- Rah. al. N:o 47.
5452:
5453:
5454:
5455: Junes y. m.: Määrärahan osoittamisesta maamieskoulun
5456: perustamista varten Peräpohjolaan.
5457:
5458:
5459: E d u s k u n n a ll e.
5460:
5461: Senjälkeen kun kehitys. kaikkialla käypi Tällaisen olotilan jatkuminen ei mieles-
5462: siihen suuntaan, että maataloudenkin alalle tämme ole enää oikeuden eikä edes valta-
5463: pitäisi saada kiinnitetyksi entistä enemmän kunnan arvonkaan mukaista.
5464: ammattitaitoisia, työhönsä innostuneita voi- Katsoen siihen, että parannusta tässä suh-
5465: mia, on tällä alalla työskenteleväin ammat- teessa vihdoinkin on saatava aikaan, onkin
5466: tikoulujen tarve tullut yhä välttämättii- maataloushallitus hallitukselle jättämässään
5467: mämmäksi ja polttavammaksi. Tällaiseen esityksessä tulo- ja menoarvioksi vuodelle
5468: on, paitsi muuta, kehoittamassa myös se 1931 ehdottanut, että havaintotilan ostami-
5469: seikka, että maahamme viime vuosina on seen Peräpohjolaan perustettavaa kiinteää
5470: asutustoiminnan kautta lisäytynyt satoja maamieskoulua varten otettaisiin menoar-
5471: tuhansia uusia itsenäisiä maanviljelijöitä, vioon 700,000 markan suuruinen määrä-
5472: jotka kaipaavat ammattitietoja elinkeinonsa raha, mutta on hallitus tämän ehdotuksen
5473: harjoittamisessa. Senvuoksi onkin maatr.- kuitenkin jättänyt huomioon ottamatta.
5474: louskouluja perustettu eri puolille maata ja Lähtien siitä tosiasiasta, että kiinteän
5475: toisia on suunnittelun alaisena. Mutta Pe- maamieskoulun tarve on Peräpohjolassa ai-
5476: räpohja ja Lappi, joissa maatalouden nm~ van eittämätön ja että maataloushallituskin
5477: sukausi on nyk. aivan ilmeinen, ovat tässä pitää sen perustamista välttämättömänä ja
5478: suhteessa vielä aivan poikkeusasemassa. kiireellisenä, rohkenemme nyt odottaa, että
5479: Ainoat koulut, jotka siellä tällä alalla työs- eduskunta puolestaan suhtautuu myötämie-
5480: kentelevät, ovat kiertävät maamieskoulut ja lisesti kysymyksessä olevan koulun perusta-
5481: joku karjakko- ja kotitalouskoulu. Mitään miseen ja myöntää siihen tarvittavat varat.
5482: kiinteämpää, opetustavoiltaan keskitetym- Kaikkeen tähän nähden ja viitaten sii.:
5483: pää ja teholtaan täysipainoisompaa koulua hen aloitteeseen, joka on jätetty v. 1928 val-
5484: ei siis vielä ole, vaikka alue käsittää lähes tiopäiville, Liitteet II, 86, ralh. al. N :o 75,
5485: kolmanneksen koko maan pinta-alasta ja rohkenemme kunnioittaen ehdottaa,
5486: sen väkilukukin on noin 150,000. Näissä
5487: oloissa siis kaikkien, jotka maatalousopetuk- että Eduslwnta päättäisi tulevan
5488: sen alalla tahtovat saada jotain täydellisem- vuoden menoarvioon ottaa 700,000
5489: pää, täytyy siirtyä kauas etelään, kokonaan markan suuruisen määrärahan kiin-
5490: toisenlaiseen ympäristöön ja toisenlaisiin teän maamieskat[lun perustantista
5491: oloihin. va1·ten Peräpohjolaan.
5492: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1930.
5493:
5494: Antti Junes. 0. H. Jussila. Hannes Eskola.
5495: M. 0. Lahtela. L. 0. Hirvensalo. Kaarlo Hänninen.
5496: Eero Nurmesniemi. Uuno Hannula. Janne Koivuranta.
5497: Viljami Kalliokoski.
5498: 142
5499:
5500: IV,7o. - Rah. al. N:o 48.
5501:
5502:
5503:
5504:
5505: Pullinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Vuoksen laskua
5506: varten.
5507:
5508:
5509: E d u s k u n n a ll e.
5510:
5511: Vuoksen cnsimäinen lasku, jdka toimitet- nen kuivatus vaatii vi•elä osak'k:ailta kus-
5512: tiin vuoden 1857 v•aiheilla, kohotti Vuoksen tannuksia sekä että eduskunta on hanketta
5513: laakson viljelystä sekä lisäsi sen asutusta varten aikanaan myöntänyt varoja, ehdot-
5514: varsin suuressa määrässä. Tällöin kuiten- taa komissioni hankkeen toteutettava·ksi
5515: kin jäi laajoja ranta-alueita veden vaivaa- valtion varoilla I: ssä kiireel1isyysluokassa. "
5516: miksi ja muodostui matali·a helposti kuivat- Vuoksen laskua varten ovat siis kaikki
5517: tavia lahdelmia. Kun täm&n lisäksi muuta- suunnitelmat valmiit ja sen suuri kansanta-
5518: mien vuosien väliajoilla Vuoksessa esiintyy loudellinen merkitys mitä parhaiten myös-
5519: tulvia, jotka tekev.ät viljelyksille suurta kin viranomaisten taholta selvitetty. Huoli-
5520: haittaa, niin ovat rannanomisbaj.at vuosi- matta tästä kaikesta sekä lisäksi huolimatta
5521: kymmeniä puuhann·eet uutta Vuoksen las- siitä, että eduskuntakin on jo aikaisemmin
5522: kua ja heidän puolestaan on asiassa tehty Vuoksen laskun p.äättänyt, ei ensi vuoden
5523: useita alotteita. Näiden aloitteiden johdostoa menoarviossa ole tätä hanketta otettu huo-
5524: päättikin eduskunta v. }9•24 että Vuoksi on mioon. Jos asia jäisi tämån varaan, niin
5525: la·skettava ja otti v. 1925 menoarvioon tuottaisi se maa!kunn:assa suurta petty-
5526: 2,200,000 markan suuruisen määrärahan mystä. Kun tämän ohella kautta Etelä-Kar-
5527: Vuoksen vesistön tutkimista ja perkaamista jalan on ilmestYinyt työnpuutetta ja kun
5528: varten. Sen jälkeen onkin tie- j,a, vesiraken- tällaisen suuren työmaan avaaminen olisi
5529: nushallituksen toimesta suoritettu tutkimuk- mitä sopivin työmaa työttömille, niin olisi
5530: set ja raadittu perkaussuunnitelmat. Sama yksin tältäkin kannalta tärkeätä, että tar-
5531: hallitus on helmikuussa täcnä vuonna ehdot- koitukseen jo ensi vuoden menoarviossa va-
5532: tanut lrnlkulaitosministeriölle, että Kivinie- rattaisiin varoja, jotta perkaustyöt heti ensi
5533: men ja Paakkolan välinen osa Vuoksea vuoden alussa voitaisiin panna käyntiin.
5534: perattaisiin. J oenperkauskomiss[.oni, joka Ylläolevaan nojaten rohkenemme anoa,
5535: ä<skettä.in on julaissut mietintönsä, [puol-
5536: taa tätä ·ehdotusta ja lausuu, että ,sii- että Eduskunta ensi vuoden meno-
5537: ihen nälhden, että seutu on vähävaraista ra- arvwon Vuoksen laskua varten ot-
5538: jaseutua, jossa viljelysmaasta .on suuri taisi 10 miljoonan markan määrära-
5539: puute ja jossa suuri osa viljelysmaista on han.
5540: tulva-aluetta ja että hyötyalueiden lopulli-
5541: Helsingissä, 1o1mkuun 30 pä:.Yänä 1930.
5542: Erkki Pullinen. V. Huuhtanen.
5543: Matti N. Miikki. Juho Niukkanen.
5544: A. Halonen.
5545: 143
5546:
5547: IV,71. - Rah. al. N:o 49.
5548:
5549:
5550:
5551:
5552: Nurmesniemi .Y· m.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjoen
5553: perkaamistöiden aloittamista varten.
5554:
5555:
5556: E d u s k u n n a '11 e.
5557:
5558: Viitaiten .ed. Eero Nurmesniemen y. m. levan vuoden menoarvioon 1,500,000
5559: rah. al. N :o 79 vuoden 1929 toisilla valtio- markan määrärahan Pyhäjärven ve-
5560: päivillä (Liitteet I-XI) saamme kunnioit- den laskemista ja Pyhäjoen perkaa-
5561: tavimmin ehdottaa, mistöiden aloittamista varten Oulun
5562: läänissä.
5563: että E dnslmmta päättäisi ottaa tit-
5564:
5565: Helsingissä, lokakuun 30 päivänä 1930.
5566:
5567: Eero Nurmesniemi. Hannes Eskola.
5568: S. Salo. Heikki Vehkaoja.
5569: Vilho H. Kivioja.
5570: 144
5571:
5572: IV,12. - Rah. al. N:o 50.
5573:
5574:
5575:
5576:
5577: Nurmesniemi y. m.: Määrärahan osoittamisesta Settijoen
5578: perkaamistöiden aloittamista varten.
5579:
5580:
5581: E d u s ,k u n n a 11 e.
5582:
5583: Viitaten ed. Eero Nurmesniemen raih. aL eUä Eduskunta ottaisi tulevan
5584: N :o 78 vuoden 1929 toisilla valtiopäivillä vuoden menoarvioon 1,000,000 mar-
5585: (Liitteet I-XI) saamme ikunnioittavim- kan määrärahan Settijoen perkaa-
5586: min ehdottaa, mistöiden aloittamista varten H aa-
5587: pajärven pitäjiissä.
5588:
5589: Helsingissä, lokakuun 30 päivänä 1930.
5590:
5591: Eero Nurmesniemi. Hannes Eskola.
5592: S. Salo. Heikki Vehkaoja.
5593: Vilho H. Kivioja.
5594: 145
5595:
5596: IV,73. - Rah. al. N :o 51.
5597:
5598:
5599:
5600:
5601: Kesti: Määrämhan osoittamisesta pienviljelijäopiston pe-
5602: ntstamiseksi Oulun lääniin.
5603:
5604:
5605: Ed u s kunnalle.
5606:
5607: 81mrena esteenä pienviljelijäin taloudel- tällä keinoin on moni lapsi joutunut halvek-
5608: liselle kehitykselle on se, ~ttä tämä osa simaan sitä kotia, j<_Jssa heidän vanhem-
5609: väestöä on ammatillisen sivistyksen puut- pansa ovat elämän taistelut taistelleet, ja
5610: teessa, varsinkin Pohjois-Suomeen nähden, pienviljelys on silloin jäänyt ammattiope-
5611: jossa pi.enviljelys metsähakkuiden vähe- tuksesta osattomaksi.
5612: tessä, joista suurin osa Pohjois-Suomen Olisi senYnoksi pyrittäv~i muodostamaan
5613: pienviljelijöitä on pääasiallisesti saanut ela- oleviin oloihin käypä pienviljelijä-maamies-
5614: tuksensa, on vasta muuttumassa maanvilje- koulu, jonka viljelyksien pinta-ala olisi kor-
5615: lystaloudeksi. keintaan 5-10 hehtaaria ja maa laadul-
5616: Meidän maassamme on tosin alempia vil- taan 3:nnen luokan maita, siitä syystä, ·että
5617: jelys- ja. karjanhoitokouluja ja m. m. pien- pienviljelys yarsinkin Pohjois-Suomessa on
5618: viljelijiiopistokin olemassa, mutta siitä huo- juuri tällaisilla heikoilla mailla, ja harvem-
5619: limatta on niitä niin vähän, että ammatti- massa tapauksessa ensi ja toisen luokan
5620: tietoja haluavan on pakko siirtyä kotipai- mailla, jossa käytännösä annettaisiin opetus
5621: kastaan hyvinkin etäisille paikoille. Siti.i- maanviljelyksessä. Sen tilan kokoon sovi-
5622: paitsi on huomioon otettava, että heikossa t:etussa karjataloudessa voitaisiin käytän-
5623: taloudellisessa asemassa olevat vanhemmat töön ottaa kaniinin- ja siipikarjanhoito y. m.
5624: eiviit voi lapsiaan ulommaksi jo yksin mat- pienviljelijäin sivuelinkeinot, jolloin se vas-
5625: kakustannusten vuoksi lähettää koulutet- taisi ainoastaan sen kokoisten talouksien ta-
5626: tavaksi. r~isäksi ·011 useat koulut perus- loutta, josta sen oppilaat ovat lähteneet ja
5627: tettu jotakin yksipuolista taloushaaraa kii- joihin he opin saatuaan palaaYat.
5628: sittäväksi sekä useammassa tapauksessa ne- Tällainen mallitalous-maanviljelyskoulu
5629: kin tietopuolisia. Niissä on vielä se vika, on nyt Pohjois-Suomen pienviljelysväestölle
5630: että ne ovat suuremman talousmuodon tarpeellinen ja olisi se sijoitettava Oulun
5631: kuvaannollisia esittäjiä. Tästä johtunkin, seudun Jähipitäjiin.
5632: että usea maataloutta opiskellut pienviljeli- IDdellä esittämäni perusteella ehdotan,
5633: jän poika ja tytär koulusta päiistyänn on
5634: katsonut kotinsa piirin niin pieneksi, että että EdtL~kunta päättii1:si 'Vuoden
5635: siinä ei voi sitä teoreettista ja käytännöllistä .1931 talousarvioon ottaa 500,000
5636: opetusta, jonka hän on saanut, panna toi- markan määrämhan käytettäväksi
5637: meen, vaan on ollut pakoitettu lähtemään p·ienviljeli,jäopiston perustamiseksi
5638: suuremman maanviljelijän palvelukseen, ja 01dun liiäniin.
5639:
5640: Helsingissä, lokakuun 30 p :nii 1930.
5641:
5642: Yrjö H. Kesti.
5643: 19
5644: 146
5645:
5646: IV,74. - Rah. al. N:o 52.
5647:
5648:
5649:
5650:
5651: H. Eskola y. m.: Määrärahan osoittamisesta halpakorkois-
5652: ten lainojen anvarnista va1·ten Oulun läänin rneijereille.
5653:
5654:
5655: B d u s k u n n a ll e.
5656:
5657: Maatalous Oulun läänissä on kieltämättä valtiolainat annetaan korkeintaan 10 'vuo-
5658: heikompaa kuin yleensä muissa osissa maata, deksi, on useissa tapauksissa käynyt niin,
5659: johon vaikuttaa luonnollisesti maataloudelle että meijeri maksaessaan lainllin lyhennyk-
5660: epäedullisemmat olosuhteet, ja siitä johtuu sen joutuu ottamaan vastaavan määrän kor.
5661: myös se, eWi maataloudesta saadaan myytä- keampikorkoista, jopa vekseliluottoakin ja
5662: väksi ainoastaan ani harvoja maataloustuot- tilanne täten korkomenoihin nähden yhäkin
5663: teita, melkeinpä yksinomaan karj,atalous- pahenee. Lainoja on saatu vain noin 30 a
5664: tuotteita. Karjata1ous sen'sijaan menestyy 40 prosenttia, ja loppu on täyt;ynyt ottaa
5665: ja antaa rahatuloja:kin melko kaukana poh- korkeampikorkoista luottoa. Mielestämme
5666: joisessa ja pyrkimystä m. m. meijeritalou- pitäisi näitä V'altion lainoja ainakin Oulun
5667: den avuJ.la saada maitotaloustuotteet kau- läänin alueelle anta:a suurempi ·prosentti
5668: paksi on ollut havaittavissa Peräpohjolan meijerin rakennuskusbnnuksista kuin ny-
5669: syrjäisimmillä seuduillakin. Meijerituottei- kyään.
5670: den pitkät sekä maa- että. rautatiemaH;:at ai- Kun Pohjois.;Suomen maatalous jaä osat-
5671: heuttavat kuitenkin vaikeu:ksia meijeritoi- tomaksi tahi kovin pienelle osalle useista
5672: minnan edistymiselle. Niinpä kaikista mei- maatalouden edistämiseksi annetuista mää-
5673: jerin liikekustannuksista voivat eräissä mei- rärahoista, niin olisi mielestämme kohtuul-
5674: jereissä maidon maarahdit ja voin sekä lista, että näitä meijeritalouden edistämi-
5675: maa- että rautatierahdit tehdä aina 40 pro- se"l'Si myönnettäviå valtiolainoja annettai-
5676: senttiakin. Harvasta asutuksesta johtuu, että siin Oulun läänin meijeritie huokeammalla
5677: meijerit keskimäärin ovat tuntuvasti pie- korolla kuin tähän asti, erikoisesti siitä
5678: nempra maitomäärilleen kuin ti.heämmin syystä, että karjataloudesta on täällä edel-
5679: asutuilla seuduilla. Samoin vielä monin pai- lytyksiä saada rahatuloja, jos maitotalous-
5680: koin kehittymättömät tieolot est<ävät koko- tuotteiden valmistus- ja myyntimahdolli-
5681: naisia kyläkuntia liittymästä meijereihin, suuksia valtioYallankin taholta täällä enem-
5682: ehkäisten tämäkin meijerien maitomäärien miin tuettaisiin.
5683: kasvua. Kuitenkin tulevat meijerit ny- Puolestamme pitäisimme suotavana että
5684: kyään siellä maksamaan enemmän kuin mainittu kysymys mtkaistaisiin siten, että
5685: muualla maassamme, kun rakennusai- ',-altio myöntäisi lainoja seuraavilla ehdoilla:
5686: neita ja koneistot täytyy kuljettaa a) lainoja annettaisiin noin 75 prosent-
5687: Etelä-1Suomen satamista tahi tehdaspai- tia kohtuullisista mkennuskustammksista;
5688: kois:ta. Edellämainituista seikoista johtuu, b) koska meijerit rakennetaan jo jiirjcs-
5689: että korkomenot ja .lainojen kuoletukset vie- tään kestävästä rakernnusaineesta, niin olisi
5690: vät suhteettoman paljon jäsenille maksetta- lainojen maksuaika pidennetii:ivii 1 G: sta
5691: vasta maidon hinnasta. Kun nykyään esim. 20 :ksi vuodeksi ; sekä
5692: IY, 1-1. - Eskola, H. y. m. 147
5693:
5694: e) koron pitäisi olla, 'kuten entisissäkin että Eduskunta ottaisi 1931 vuo-
5695: valtiolainoissa, 4 prosenttia. Kuoletus al- den menoarvioon 10 miljoonan mm·-
5696: kaisi 3 vuoden kuluttua lainan myöntämi- kan määrärahan jaettavaksi halpa-
5697: sestä. korkoisina lainoina vaikeimmissa ta-
5698: Edellä esitetyn nojalla rohkenemm€ klm- loudellisissa oloissa toimiville meije-
5699: nioitt.aen ehdottaa, reille Ot!lun läänissä.
5700:
5701: Helsingissä lokakuun 30 päivänä 1930.
5702:
5703: Hannes Eskola. S. Tuomikoski. Eero Nurmesniemi.
5704: 148
5705:
5706: IV,75. - Rah. al. N:o 53.
5707:
5708:
5709:
5710:
5711: Setälä y. m.: Mää1·ärahan osoittamisesta 1Jienviljelystalou-
5712: dellisten kurssien järjestärniseksi pienviljelijä,.fä1·jestöjen
5713: toimitsijoille.
5714:
5715:
5716: Eduskunnalle:
5717:
5718: Maatalouden tuotantotaso on maassamme siakin, jotka ovat päässeet olosuhteisiin
5719: jatkuvasti kohonnut. Peltokasvien hehtaa- katsoen varsin hyviin tuloksiin, mutta pien-
5720: risadat ovat tulleet miltei vuosi vuodelta viljelijäin enemmistö on jäänyt huonom-
5721: suuremmiksi, karjantuotto on lehmääkin paan asemaan. Heidän talojensa tuotanto
5722: kohti kohonnut, kanakanta on lisääntynyt, on alayksikköäkin kohti alhainen ja vaatii
5723: munaintuotanto noussut j. n. e. Mutta tämä suhteettoman suuria uhrauksia. Tämän
5724: tuotannon lisääntyminen ei ole läheskään johdosta ovatkin laajat pienviljelijäpiirit
5725: aina tapahtunut taloudellisesti edullisella kovin riippuvaisia tilan ulkopuolelta saata-
5726: tuloksella. ,Jo peltokasvien satojen kohot- vista sivuansioista ja suorastaan hädässä,
5727: taminen on tapahtunut suurelta osaltaan ;jos si-vuansiot vähenevät, kuten on asian-
5728: suhteellisen kalliin ja usein epätarkoituk- laita juuri nykyisenä pula-aikana. Ellei
5729: senmukaisen väkilannoituksen avulla. Kar- pientilojen antamaa taloudellista tulosta
5730: jan tuotannon kohottamiseksi on useinkin saada paremmaksi, jää suuri osa pienvil-
5731: hyvin puutteellisesti suunnitellen käytetty jelijöistä liian paljon riippuvaiseksi yhteis-
5732: ulkolaisia väkirehuja ja kotoisiakin tuotan- kunnan suoranaisesta talondcUisesta tuesta.
5733: non tekijöitä on verrattain yleisesti käy- Pientilallisten aseman parantamiseksi vii-
5734: tetty vähemmän järkiperäisesti. Seurauk- tataan usein korkeisiin maataloustuotteiden
5735: sena onkin ollut, että talouden antama puh- hintoihin. Tosiasia kuitenkin on, että val-
5736: das tuotto ei ole sanottavastikaan kohonnut, taosa maamme pientiloista on IDaatalous-
5737: vaikka peltojen sadot ja karjantuotanto tnotteisiinkin nähden omavaraisuusrajan
5738: ovat kohonneet melkoisesti ja monella alapuolella, joutuen ainakin snurperhci-
5739: tilalla puhdas tuotto on osoittanut suora- semmät heistä ostamaan maataloustuotteita-
5740: naista laskemista, samalla kuin talouden kin, lähinnä viljaa ja karjanrehua. Tii-
5741: voimaperäisyys on kohonnut. Viimeisinä män1aisille viljelijöille on tiirkeintä, ettii
5742: aikoina on huonoon tulokseen kaikilla run- he saavat tilansa antamaan mahdollisim-
5743: saammin myyntituotantoasteella olevilla man arvokkaita satoja, lähinnä perheen
5744: tiloilla vaikuttanut maataloustuotteiden omaa kulutusta silmälläpitäen, mutta sato-
5745: alentunut !hinta, mutta huonoon tulok- jen vaatimat kustannukset olisi saatava
5746: seen jouduttiin kovin usein jo silloinkin, suhteellisen alhaisiksi. Tuotannon talou-
5747: kun hintataso vielä oli entisellään. dellisuus on aivan pienillä tiloilla ehkä
5748: Suhteellisesti ehkä kaikkein huonoimpiin vieläkin tärkeämpi kuin suuremmilla
5749: tuloksiin on jääty pienviljelijäin keskuu- tiloilla.
5750: dessa. Pienviljelijäissä tosin löytyy sellai- Pahimpia puutteellisuukRia pientilojen
5751: IV,70. - Setälä y. m. 149
5752:
5753: taloudenhoidossa on epäilemättä se, että olisi hoidettava, mutta tämä edellyttää,
5754: vanhan tottumuksen varassa viljelUi~in liian paitsi tarkkaa ntistoa, myöskin yksityisesti
5755: runsaasti sellaisia kasveja, jotka antavat suoritettua opiskelua. Neuvojain enem-
5756: pienen satoarvon pinta-alayksiköltä, ja liian mistöä silmälläpitäen kuitenkin on pidet-
5757: vähän arvokassatoisia kasveja. Viljan ja tävä varmana, ettii heidän mahdollisuutensa
5758: heinän osuus on liian suuri, perunain, juu- antaa arvokkaita j« herättäviä taloudellisia
5759: J'ikasvien ja palkokasvien, etenkin apilau, neuvoja pienviljelijöille ovat nykyisellään
5760: osuus liian vähäinen. :Myöskin vain har- varsin rajoitetut ja että heidän kouluutta-
5761: vasta kasvilajista - jos mistään - ovat misensa tässä suhi ecssa antaisi varsin
5762: picnviljelijämme yleisesti osanneet valita hyviä tuloksia.
5763: laadun, joka tilalla vallitsevissa olosuhteissa Pitempää tämänlaista kouluutusta ei neu-
5764: antaisi parhaan tuloksen. Samanluontoi- vojille kuitenkaall voitane lähivuosina jär-
5765: nen epäsuhde vallitsee kotieläinhoidon jestää. Sensijaan voin1t pienviljelijäjärjes-
5766: alalla. Nautakarjan osuus on yksipuolisesti töt itse toimeenp;:nma lyhyempiaikaisia ta-
5767: vallitseva, kun sen sijaan sianhoito, 1m- loudellisia kursseja neuvojilleen. Kun mai-
5768: nanhoito ja muu ,pienkarjanhoito'' on nituilla järjestöillä ei kuitenkaan ole tähän
5769: yleisesti joko aivan alkeellista tai suoras- tarkoitukseen käytettävissä varoja, pi-
5770: taan tuntematonta. dämme erittäin suotavana, että valtion ta-
5771: Syynä mainitunlaisiin epäsuhteisiin on holta osoitettaisiin tarkoitukseen määri.i-
5772: osittain voimaperäi.semmän talouden edel- raha.
5773: lyttämän runsaamman pääoman puutekin, Taloudellisemman ajattelutavan herättä-
5774: mutta lähinnä kuitenkin pienviljelijäin misessä pienviljelijäin keskuudessa olisi
5775: alhainen taloudellinen asiantuntemus. Ti- myöskin herättävilEi ja opcttavilla kirja-
5776: lanteen muuttuminen paremmaksi edellyt- silla ja muilla julkai.suilla epäilemättä pal-
5777: tääkin, että pienviljelijäin taloudellinen va- jon merkitystä. Tämänlaisten aikaansaa-
5778: listustaso saadaan viipymättä nousemaan. mista ja pienviljelijöille jakamista varten
5779: Pienviljelijäväestöön kohdistuvassa maa-, olisi pienviljel ij~ijärjestöille osoitettava
5780: karja- ja kotitaloudellisessa neuvonnassd miEiräraha.
5781: olisikin nimenomaan taloudelli,sille seikoille l<jdelläoleviin perusteluihin viitaten ehdo-
5782: omistettava nykyistään suurempaa huo- tamme,
5783: miota. •
5784: Lähinnä koskee asia varsinaista maa- että Ednslcttnta vuoden 1931 1::,-
5785: talousneuvontaa. Pienviljelijäinkin keskuu- noarviossa vctraisi pienviljelijäjär.ies-
5786: dessa toimivat maatalousneuvojat ovat käy- töille 200,000 mm·kkaa käytettiiviiksi
5787: tännöllisesti ottaen kaikki maamiesopisto- maatalousminister·iön rnääräänLi.iZlä
5788: kouluutuksen saaneita. Näissä opistoissa tavalla pienviljelystaloudellisten b<rs-
5789: ei erikoisesti pienviljelystaloudelle riitä ko- sien järjestämiseksi näiden jä1·,icstö-
5790: vinkaan paljon opiskeluaikaa. Lisäksi ovat jen tohnitsijoille ja h crättiivicn ta-
5791: lukuisat neuvojat itse lähtöisin muilta kuin loudellisten ki1·jasien to1:mittamiseksi
5792: pientiloilta. Useilla heistä saattaa olla var- ja jakam'iseks?: maamme pienvil}ell:jä-
5793: sin selväkin käsitys siitä, miten pientiloja riiestölle.
5794:
5795: Helsingissä, lokakuun 28 päiyänti 193(.
5796:
5797: Edward Setälä. K. A. Fagerholm. J. Väisänen.
5798: Emil Sallila. T. Nuutinen. Valfrid Eskola.
5799: August Valta. Yrjö Räisänen. Toivo Halonen.
5800: Onni Hiltunen. Juho Pyy. Matti Lepistö.
5801: 150
5802:
5803: IV,7o. - Rah. al. N:o 54.
5804:
5805:
5806:
5807:
5808: Saarinen y. m.: Määrämhan osoittamisesta avustukseksi
5809: Turtm Marttayhdistyksen kotitalouskou1ulle.
5810:
5811:
5812: Ed u s kunnalle.
5813:
5814: Viittaamme tämän vuoden ensimmäisille katsonut 'rurun Marttayhdistyksen kotita-
5815: valtiopäiville jätetyn rahasia-aloitteen louskoulun luettavaksi niiden koulujen
5816: N :o 11 perusteluihin sekä lisäksi esitämme joukkoon, joille maan yleirnen etu edellyt-
5817: seura:avaa: tää myönnettäväksi valtion rahallista tu-
5818: V aliitsevasta huonosta taloudellisesta <ti- kea. Samaan tulokseen on tullut myös
5819: lanteesta huolimatta on 'Turun Marttay'h- maataloushallitus, joka vuoden 1931 meno-
5820: distytksen kQtitalouskoulu saanut kuluvana arvioehdotuJk:sessaan maan ha;lliturksellB
5821: vuotena:kin alansa opiskelijoiden taholta tästä aJSiasta lausuu pääasiassa seuraavaa:
5822: melkoista huomiota osakseen. Niinpä tämän Turun Marttayhdistyksen kotitalouskoulu
5823: oppilaitoksen viimeksi alkaneille 4 kuukau- toimii menestyksellä yksityisten kansalais-
5824: den kursseille (11 'P :stä viime elok. 15 ten suuren uhrautuvaisuuden v"arassa ja
5825: p :ä.än tulevaa joulukuuta) on tullut 24 on smä käytettävissään ajanmukainen huo-
5826: oppilasta. Näistä on 12 maanviljelijän-, 3 neisto. Näillä syillä puoltaa maatalous-
5827: virkamiehen-, 3 palstatilallisen-, 1 lauta- hallitus, s3Jmojen perusteiden mukaan kuin
5828: miehen-, 1 vuokraajan-, 1 talonomistajan-, muillekin vastaarvanlaisiHe oppilaitoksille,
5829: 1 tehtaalaisen-, 1 työnjohtajan- ja 1 paar- myönnettävä!ksi kyseeiliselle kotitalouskou-
5830: ma.ajantytär. Iltakurssilaisia on 2'5, joista lulle ensi vuoden alusta lukien vuotuista
5831: 11 kotiapulaisia, 10 konttorityössä olevaa, valtionapua opettajain palkkaukseen Smk.
5832: 2 opettajaa ja 2 kotinsa taloutta hoitavaa 53,000 :-, toiminnan avustamiseen Smk.
5833: henkilöä. 75,000 :-, varattomien opp~asten avusta-
5834: Alussa viitatussa rahaasia-aloitteessa miseen Smk. 20,000:- ja tuntiopettajain
5835: mainitut sekä edellä todetut tiedot suurem- palkkaukseen Smk. 8,000 : - eli yhteensä
5836: mitta selityksittä puhuvat vwkuuttavooti Smk. 166,000 :-.
5837: kyseellisen kotitalouskoulun tarpeellisuu- Tämän ammattiviraston kohtuullisen ja
5838: den ja ta1'koitustaan vastaavaisuuden puo- perin tarpeellisen ehdotuksen on ma;an
5839: lesta. Tämä sitäkin suuremmalla syyllä, hallitus kuitenkin jättänyt huomioon otta-
5840: koska nämä tiedot osoittavat, että Turun matta valtion tulevan vuoden menoarviota
5841: Marttayhdrstyksen kotitalouskoulu hyvin lopullisesti ·valmistacssaan.
5842: kestää vertailun e.räiden saman alan sellais- Olisi kohtalon ivaa, jDs sellainen harvi-
5843: tenkin oppilaitosten kanssa, jotka jo jat- nainen yksityinen uhmutuvaisuus, jota
5844: kuvasti ovat saaneet valtiolta rahallista tu- Turun Marttayhdistys Dn yleistä hyvää
5845: kea toiminnalleen. tarkDittavan koulunsa hyväksi suorittanut
5846: Edellä koketell usta rahaasia-aloitteesta ilmaisella työllä ja lähes Smk. 400,000 :-
5847: on eduskunnan maatalou.waliokunta anta- suuruisilla koulun perustamiskustamnuk-
5848: nut puoltavan lausuntonsa, jossa se on silla sekä yhä jatkuvilla raiha[lisina y. m.
5849: IV,7ö. - Saarinen y. m. 151
5850:
5851: uhrauksilla, jätettäisiin yhteiskunnan ta- Kaiken edellä lausutun perUSJteella roh-
5852: holta kokonaan ilman tukea ja tunnus- kenemme kunnioittaen ehdottaa,
5853: tusta.
5854: Erikoisesti on vielä huomioon otetta'Va että Eduskunta päättäisi vuoden
5855: se, että !kotitalouden tärkeällä jta suuria .1931 menoarvioon 11 P.l. V luvun
5856: taloudellisia arvoja alituisesti käsitteleväHä 13 momentille ottaa Smk. 156,000:-
5857: alalla kipeästi kaivataan jatkuvaa taloudel- suuruisen lisäyksen annettavaksi
5858: lista ja ammatillista valistusta siinälkin valtion amtstuksena T1trun Martta-
5859: osassa maatamme, joka kuuluu puheena yhdistyksen kotitalouskoululle.
5860: olevan oppilaitoksen luonnolliseen vaiku-
5861: tuspiiriin.
5862:
5863: Helsingissä, 4 päivänä marraskuuta 1930.
5864:
5865: P. Saarinen. T. M. Kivimäki.
5866: E. Kilpeläinen. Aili Kallioniemi.
5867: J. Eri. Pilppula.
5868: 152
5869:
5870: IV,77. - Rah. al. N:o 55.
5871:
5872:
5873:
5874:
5875: Kaskinen y. m.: llf.äärämhan osoittamisesta pa~kkion rnak-
5876: samista varten sokerijn1wikkaan viljelijöille.
5877:
5878:
5879: B d u 18 k u n n a 11 e.
5880:
5881: Sen verrattain lyhyen aJan kuluessa, jol- Vailk:ka sokerijuurikkaan viljelyskustan-
5882: loin Sokerijuurikasta on Suomessa viljelty, nukset nousevat muuhun peltokasvivilje-
5883: on se muodostunut huamattwvaksi tekijäksi lykoseen nähden moninkertaisiksi, mikä joh-
5884: maanviljelijäin taloudessa sellaisissa tär- tuu pääasiassa työpalkoi,sta, on tämä vilje-
5885: keissä viljelysseudurssa kuin Etelä- ja Lou- lys antanut tainaville sokerijuurikkaan vil-
5886: nais-Suomessa. Sangen monet mmmviljeli- jelijöiHe hyvin usein kannattavan tuloksen.
5887: jät ovat anta.neet sille nyt jo varsin huo- Kokemus on myös näyttänyt, että sokeri-
5888: mattawan, vakinaisen sijan viljelyskierrois- juurikkaan viljelys tehokkaasti kohottaa
5889: saan, sikäE kuin ovat elltineet saada vilje- maa talousväestön ammatti taitoa yleensä
5890: lysmaita~an sokerijuurilrkaalle soveliaaseen koko kä'Ytännöllisessä maata,Joudcn hoi-
5891: kuntoon. Mwamme sokerijuurikkaan vilje- dossa.
5892: lijät ovat kehittyneet ammatissaan verrat- Tästä syystä olisikin viilttämätöntä saada
5893: tain nopeasti; m. m. väkilannoitteiden käy- pysytetyksi juurikka;an hinta vastaisuudes-
5894: tössä ovat he pystyneet seuraamaan tieteel- sakin seUaisena, että se ammattitaitoisel1e
5895: listen tutJkimusten tuloksia nopeammin viljelijälle voisi korvata kohtuulliset tuo-
5896: kuin monen muun kulttuurimaan maanvil- tantokustannukset, eli sellaisena, että se
5897: jelijät, ja työtaito tällä alalla sekä maan- suunnilleen vastaisi muitten Europan mai-
5898: omistajien etUi työ'Väestön keskuudessa on den sokerijuuril{lkaan hintoja. Mei1lä o1i
5899: kehittynyt siinä määrin, että hyvin kes- juurikkwan hinta ·v. 192'8 46 penniä, 1929
5900: tämme vertailun muiden maiden vastaavan 44 penniä ja 1930 45 penniä kilolta, val-
5901: alan viljelijöiden ja työväestön kanssa. tion ja Suomen Sokeri Osakeyhtiön avus-
5902: Hoito- ja sadonkorjuutyöt ovat muodostu- tukset mukaanluettuina. Sru'ksassa se niissä
5903: neet tuihansille maatyÖilä1Siten perheille tehtai'ssa, joilla ei ole pitempiaikaisia vil-
5904: oleelliseksi tulolähteeksi, jonka varassa ne jelyssopimuksia, on vaihdellut Rmk. 1 : 50
5905: ovat vuodesta vuoteen eläneet luottaen am- -2: 50 viideltäkymmeneltä kilolta, s. o. 30
5906: matti taitoonsa. Etenkin pien viljelijöille, -50 penniä kilolta. Englannissa, jossa
5907: jotka omin työvoimin hoitavat viljelyk- sokerijuurikkaan viljelys on jotenkin yhtä
5908: sensä, on sokerijuurikkaan viljelys käynyt van'ha 'kuin meidän maassamme, on juu-
5909: tärlkeäksi maat,aloude1liseJksi tekijäksi ja rik'kaan hinta korkeampi !kuin meil:Jä, ollen
5910: siksipä juuri heidä!ll viljelystensä suhteel- viime vuonna 58 sh. 9' d. per enlg. tonni,
5911: linen osuus on viime vuosina. lisää.ntynyt- tehden 'Smk. --:50 juurika:ski'lolta.
5912: kin. Sokerin hinta maailman markkinoilla on
5913: IV, 7 7. - - Kaskinen y. m. 153
5914:
5915: viime vuosina laskenut kovin paljon, teh- Tähän ei ole laskettu sitä tulo- ja omai-
5916: den lasku esim. viime vuonna n. 60 % ja suusveron lisäystä, joka johtuu siitä, että
5917: v :sta 1918 lähtien, jolloin sokerijuurika;sta nnssa kunnissa, joissa Sokerijuurikasta
5918: tähän otteeseen alettiin maassamme viljellä, viljellään, maan tuotto hehtaarilta on
5919: on sokerin hinta laskenut 22.5 C:stä yleensä arvioitu huomattavasti kollkeam-
5920: per l'b-1.1 C:iin lh. Näin ollen on maJksi kuin siellä, mi1ssä sitä ei viljelUi.
5921: ymmärrettävää, ettei raakasokeritehdas Kunnalli.s- ja kirkollisveroja on Suomen
5922: nykyisen tullisuojan vallitessa voi mak- RaakasokeritehdaJs Osakeyhtiö ma},sanut
5923: saa sellaista hintaa juurikkaista, että kaikkiaan Smk. 1,608,746: 55. Näistä lu-
5924: Bokerijuurikkaan jatkuva viljelys olisi mah- vuista: huomaa, että valtion paQkkiot !sokeri-
5925: dollista. Niissäkin maissa, joissa juurika•s- juurikkaan viljelyksestä ovat suurimmaksi
5926: sokeria valmistetaan yli kotimaisen kulu- osaksi toista tietä tulleet yhteiskunnan hy-
5927: tuksen, on katsottu kansantaloude1le vält- väksi.
5928: tämättömäksi avustaa viljelystä vientipa'!lk- V.äi1äiseksi e1 ole a•rvioitava sitäkään
5929: kioilla. l~sim. ma.inittakoon, et.tä 'l'shekko- seikkaa, että jos maamme joutuisi eriste-
5930: slovaJkiassa tiimä ,paJ:kkio on Smk. 1: 84 ja t.)~ksi muusta maailmasta, niin meillä olisi,
5931: Swksassa 1: 64 sokerikilolta vastaJten 20- edellyttäen, että sokerijuurikkaan viljelys
5932: 30 penniä juurikaskilolta, eli siis enempi sa1s1 jatkua, sopivassa kunnossa olevaa
5933: kuin mitä valtio meillä viime vuonna mak- maJata, kantajoukko sokerijuurikkaan vilje-
5934: soi viljelyspalkkiota sokerijuurikkaista. lijöitä ja tehda:s, j:oka hädän tullen pys-
5935: Se valtion viljelyspalkkio, jonka sokeri- tyisi pienin lisäyksin tuottamaan 116 - -1 1"
5936: juurikkaan viljelijät ovat saanee't, on :huo- maan normaalisesta sokerin tarpeesta.
5937: mattavalta osalta tullut takaisin yhteis- Edellä esitetyn perusteella olemme siitä
5938: kunnaJlle Suomen Raakasokeritehdas Osake- vaikuutettuja, että ei olisi kansantaloudelli-
5939: yhtiön ma:ksamina veroina, kone- y. m. tul- semi järkevää lopettaa sokerijuuriklk:aan
5940: leina, rautatierahteina ja neuvon:tana, joka viljelystä varsinkaan nyt, kun maass-amme
5941: viimemainittu on ollut hy;vin tulosrikast·a vallitseva vakava työttömyy.s u'h'kaa lisään-
5942: suurelta osalta siitä syystä, että yhtiö on tyä ja maatalous kärsii menekin puutetta
5943: ostanut edeltäpäin sovittuun 'hinta·an ne ja on muutenkin kaJnnattamatonta, sekä
5944: juuriktkaat, jotka maanviljelijät Suomen etenkin, koska sokerijuurikkaan viljelys on
5945: Haakasokeritehdas Osakeyhtiön neuvojen kannattamatonta s011täihden, että eräät
5946: mukaan ovat viljelleet. maat myyvät sokeria polkuhintoihin, tuho-
5947: Suomen Haakasokeritehda:s OsakeyhtiölHi takseen tämän tuotannon toisissa maissa ja
5948: saamiemme tietojen mukaan on valtio päästäkseen siten yksin määräämään soke-
5949: maksanut pa'l:l"kiota sokerijuurik1kaan vilje- rin hinnan. Näin ollen kunnioi:t'ta-en ehdo-
5950: lyksestä .Smk. 21,056,876:37. Samana ai- tamme,
5951: kana on mainittu yhtiö maksanut yhteis-
5952: kunnalle: että ensi vnoden ylimääräiseen
5953: menoarvioon otettaisi,in 4,000,000
5954: veroa (valtiolle) 5,82:2,097: 06 markan snuntinen arviomiiiiräraha,
5955: tullia klonoista y. m. . ..... 669,1·12: 88 käytettäväksi siten, että sokerijnn-
5956: rahtej·a juurikkaista, leikke- rikkaan viljelijöille vuoden 1931
5957: lcistä ja kivihiilestä .... · 9,117,329: 49 sadosta mnksettaisiin sellainen palk-
5958: neuvontaan käytetty ..... . 3,375,998: 42 kio puhdistetnlta sokerij1~nrikaski-
5959: Yhteensä 18,9184;537: 85
5960:
5961: 20
5962: 154 IV,77. - Sokerijuurikkaan viljelys.
5963:
5964: lolta, joka 16 päivänä tammikuuta tämällä tavalla maksettiin v1wnna
5965: 1925 hyväksytyn ,lain sokerijuurik- 1926.
5966: kaan viljelyksen edistämisestä" sää-
5967:
5968: Helsingissä, 31 päivänä loka:kuuta 1930.
5969:
5970: J. Kaskinen. E. Kilpeläinen.
5971: P. Saarinen. Aili Kallioniemi.
5972: Erkki Pullinen. J. Eri. Pilppula.
5973: Kaarlo Sovijärvi Erkki Perheentupa.
5974: Emil Roos. Anton Suurkonka.
5975: J. Emil Lampinen.
5976:
5977:
5978:
5979:
5980: •
5981: 155
5982:
5983: IV,7 s. - Rah. al. N :o 56.
5984:
5985:
5986:
5987:
5988: Kallioniemi y. m.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän
5989: talouslwul1ta va1·ten.
5990:
5991:
5992: E d u s kun n a ll e.
5993:
5994: Kotitalousopetus, jonka kansantaloudelli- Opettajain palkkaus .... Smk. 54,200
5995: nen merkitys varsinkin sellaisena pulakau- Lärrnpö ja va~o . . . . . . . . , 13,500
5996: tena, jota kansamme nyt elää, on kieltämä- Huoneuston vuokra . . . . , 24,000
5997: tön ja yleensä tunnustetaankin, on laajassa Ruokamenot 80,000
5998: "
5999: Keski-Suomessa vasta alullaan. Sillä suu- Sekalaista 15,000
6000: "
6001: rella alueella, jonka keskuksena on Jyväs- Yhteensä Smk. 187,000
6002: kylä, ei, joitakin kesäkursseja lukuunotta-
6003: matta, ole muuta talouskm1lna kuin .Jyväs- Tulopuolelle voidaan merkitä vain:
6004: kylän talouskoulu. Oppilasmaksuja ...... Smk. 90,000
6005: Jyväskylän talouskoulu on toiminut vasta Jäsenmaksuja . . . . . . . . , 3,000
6006: puolitoista vuotta. Sinä aikana on pidetty Vajaus . . . . . . . . . . . . . . . , 94,000
6007: viidet kurssit. Oppilasluku on yhteensä ol- Yhteensä Smk. 187,000
6008: lut 147. Näistä on noin puolet ollut kau-
6009: punkilaisia, puolet maalaisia. Viimeksi mai- Jyväskylän talouskoulu on perustettu ki-
6010: nitut ovat pääasiassa olleet kotoisin Jyväs- peästi tunnettua tarvetta tyydyttämään
6011: kylästä pohjoiseen sijaitsevista pitäjistä, maakunnan naisten yhteisin ponnistuksin.
6012: joista yhteys muualle päin on hyvin han- Sen työsuunnitelma on asetuksien mukai-
6013: kalaa. Vaikeitten taipaleitten takana ne nen. Sen oppilasmäärä on yhä kasvamassa,
6014: helposti jäävät takapajulle ja kaipaavat niin ettei läheskään kaikkia pyrkijöitä voida
6015: sentähden erikoisesti valtiovallan tukea. ottaa vastaankaan, mikä parhaiten todistaa
6016: Jyväskylän talouskoulun on perustanut koulun välttämättömyyttä.
6017: kannatusyhdistys, joka lahjoitusten ja ji:i- Edellä esitetyn perusteella lrunnioitta-
6018: senmaksujen varassa on voinut suorittaa vimmm ehdotamme,
6019: koulun perustamiskustannukset. Vuotuisten
6020: menojen suorittaminen oppilasmaksujen ja että Eduskunta ottaisi vuoden
6021: vapaaehtoisten lahjojen varassa käy kuiten- 1931 talousarvioon 94,000 markan
6022: kin ajanpitkään mahdottomaksi. Vuotuiset määrärahan Jyväskylän talouskoulu.a
6023: menot tekevät: varten.
6024:
6025: Helsingissä marraskuun 4 päivänä 1930.
6026:
6027: Alli Kallioniemi. Kaino W. Oksanen. Hilja Riipinen.
6028: 156
6029:
6030: IV,19, - Rah. al. N :o 57.
6031:
6032:
6033:
6034:
6035: Pekkala y. m.: Määrärahan osoittamisesta osuustoiminnal-
6036: listen ku1·ssien järjestämiseksi pienviljeli.iäliittojen
6037: toimitsijoille.
6038:
6039:
6040: E d u s kunnalle.
6041:
6042: Pienviljelijäin nykyiseen pulatilanteeseen Tuotanto-osuuskuntien kautta olisi pien-
6043: on epäilemättä yhtenä syynä heidän heikko viljelijöillä mahdollisuus ensinnäkin saada
6044: osuustoiminnallinen järjestäytymisensä. Ku- · tuotteilleen varmempi menekki ja toiseksi
6045: lutusosuustoimintaan pienviljelijät tosin päästä edes hiukan lähemmäksi sitä hintaa,
6046: ovat osallistuneet melkoisen yleisesti osuus- minkä kuluttajat joutuvat maksamaan tuot-
6047: kauppojen kautta, mutta tuotannolliseen teistaan. :Myynnin ollessa kokonaan järjes-
6048: osuustoimintaan ovat he ottaneet osaa pal- tämätöntii pitävi:it keinottelovat yksityisvä-
6049: jon heikommin. Niinpä vuoden 1928 lopussa littäjät eron tuottajalle maksamansa ja ku-
6050: oli osuusmeijereissä ja maidonmyyntiosuus- luttajilta ottamansa hinnan välillä kovin
6051: kunnissa jäseniä kaikkiaan 67,363 ja kar- suurena. J\'[onessa tapauksessa saattaa ero
6052: janmyyntiosuuskunnissa 4,777. lCun mei- nousta 50 prosenttiin eikä sitä suurempi-
6053: jerienkin jäsenissä lienee ainakin toinen kaan hintaero ole tuntematon. Osuustoimin-
6054: puoli muita kuin pienviljelijöitä ja karjan- nallinen markkinoittaminen lisäksi kasvat-
6055: myyntiosuuskunnissa vieläkin enemmän, kä- taa pienviljelijääkin tuottamaan korkeampi-
6056: sittää, että maamme yli kahteensataantuhan- _ laatuisia tuotteita, koska osuuskunnat laatu-
6057: teen nousevasta pienviljelmäluvusta Yasta maksutavan kautta hyvin kouraantuntuvasti
6058: kovin vähäinen osa on liittynyt näihin tär- osoittavat viljelijälle, minkälaisten tuottei-
6059: keisiin maataloudellisiin tuotanto-osuuskun- den kauppaan tuominen on edullista, min-
6060: tiin. Että pienviljelijät ovat myöskin mui- kälaisten vahingollista. 'l'ämänlaisilla sei-
6061: hin tuotannollisiin osuuskuntiin vähässä koilla on merkitystä kaikkina aikoina eikä
6062: määrin liittyneet, selviää siitä, että mainit- suinkaan vähimmin sellaisina taloudellisina
6063: tuna vuonna oli koneosuuskunnissa 2,932 lamakausina, joka nykyisin rasittaa maa-
6064: jäsentä, sammalkuivikeosuuskunnissa 2,334, tamme ja jonka painon alle tuhannet pien-
6065: muuanmyyntiosuuskunnissa 5,021 ja sonni- viljelijät ovat vaarassa sortua.
6066: ja karjaosuuskunnissa 5,612 jäsentä. Kaik- Pienviljelijäin tuotannolEsiin osuuskun-
6067: kien näiden osuuskuntain jäsenistä on suuri tiin liittymistä on hidastanut epäilemättä
6068: osa muita kuin pienviljelijöitä. Eräitä pyrkimys välttää niitä rasituksia, joita
6069: osuuskuntia ei ole keskimäärin yhtäkään jo- osuuskuntiin liittyminen tuo mukanaan.
6070: kaista pitäjää kohti. Myöhemmin on sekä Rasitusten pelko ei kuitenkaan olisi heitä
6071: osuuskuntain että jäsenten lukumäärä jon- läheskään nykyisessä laajuudessa pitänyt
6072: kun verran lisääntynyt, mutta paljoa pa- osuuskuntien ulkopuolella, jos osuustoimin-
6073: remmaksi ei asia kuitenkaan ole muuttunut. nan tuomia etuja olisi heille kyllikf.;i usrin
6074: IV,79. -Pekkala y. m. 157
6075:
6076: havainnollisesti ja kylliksi vakuuttavasti va- teoreettisesti, vielä vähemmän käytännölli-
6077: laistu. Kulutusosuuskunnat, osuusmeijerit sesti. Helposti käytettäviä valistusvälineitä
6078: ja osuuskassat ovat tässä suhteessa olleet niiltä myöskin on puuttunut. Jos asiassa
6079: toimeliaampia ja ovatkin ne saaneet suhteel- tahdotaan päästä eteenpäin, on tässä maini-
6080: lisesti lukuisammin pienviljelijöitä jäsenik- tut puutteet mahdollisuuden mukaan pois-
6081: seen. :Muut osuuskunnat ovat olleet hitaam- tettava.
6082: pia ja on niiltä puuttunut myöskin keinoja Mainitut epäkohdat olisivat parhaiten
6083: päästä pienviljelijäin kanssa kosketukseen poistettavissa siten, että pienviljelijäjärjes-
6084: samassa suhteessa kuin mainituksi tulleet töjen ncuvojille ja konsulenteille järjestet-
6085: osuuskunnat. täisiin lyhytaikaisia, 2-4 viikkoa kestäviä
6086: Nykyinen asiantila kuitenkaan ei saisi osuustoimintakursseja, joiden ohjelmassa
6087: jatkua pitemmälle. Pienviljelijäin keskuu- kohdistettaisiin pää paino tuotannollisten
6088: teen olisi aikaansaatava voimakas osuustoi- osuuskuntain tuntemiseen sekä tämän osuus-
6089: minnallinen valistustyö, joka herättäisi toiminnan hyväksi kohdistettavan valistus-
6090: heissä mielenkiintoa erilaisiin tuotanto- työn tekeroisccn. Tiimiinlaistcn kurssien jär-
6091: osuuskuntiin ja saattaisi. heidät liittymään jestämiseksi mainituilla järjestöillä ei kui-
6092: niihin jäseniksi. tenlkaan ole erikoisia varoja, jot en sitä var-
6093: 1
6094:
6095:
6096:
6097: Pienviljelijäin kanssa päästään parhaiten ten olisi osoitettava valtion määräraha. Sa-
6098: kosketuksiin pienviljelijäin maataloudellis- malla olisi osoitettava riittävä valtion mää-
6099: ten järjestöjen kautta. Jos näiden taholta räraha helppotajuisten ja hcrattävien mmus-
6100: harjoitettaisiin voimakasta osuustoiminta- toiminnallisicn kirjasicn aikaansaamiseksi
6101: propagandaa, olisi sillä epäilemättä varsin ja pien viljelijäin järjestöjen levitettäväksi
6102: suotuisa vaikutus. Osuuskuntien toimesta picnviljclij:iin keskuuteen.
6103: snori.tettavan valistustyön tehoa heikentää Edelliioleviin perusteluihin viitaten ehdo-
6104: ~ina se, että katsotaan valistustyön toimcen- tamme,
6105: panijain tekevän näin oman etunsa eikä va- että Eduskunta varaisi valtion vuo-
6106: 1istettavain edun takia. Pienviljelijäin am- den 1931 menoarviossa maarnme pien-
6107: mattiliittojen taholta tuleva valistustyö sen- vil;jeli,jäjä1·,jestöille 150,000 marhan
6108: sijaan olisi kokonaan vapaa tästä työn määrärahan käytettäväksi maatcdous-
6109: tulosta heikentävästä epäilyst~i. ministcriön lähem1nin määräämällä
6110: Pienviljelij.i:iin järjestöt ovat kyllä tähän- tavalla osuustoiminnallisten kt~rssien
6111: kin asti olleet myötämiclisiä myöskin tuo- ,järjestämiseksi pienviljelijäliittojen
6112: tannolliselle osunstoiminnallc. Niiden toi- toirnitsi;ioille :fct heriittävien osuustoi-
6113: mihenkilöistä kuitenkin vain vähäinen osa rnintakirjasien toimittamisehsi ja Ja-
6114: tuntee tarpeeksi tätä osuustoimintaa edes kmniseksi.
6115:
6116: Helsingissä, lokakuun 28 päivänä 1930.
6117:
6118: Mauno Pekkala. Yrjö Räisänen.
6119: Edward Setälä. K. Hakala.
6120: Emil Sallila. Juho Pyy.
6121: August Valta. J. Väisänen.
6122: Onni Hiltunen. Valfrid Eskola.
6123: K. A. Fagerholm. Toivo Halonen.
6124: Taavetti Nuutinen. Matti Lepistö.
6125: 158
6126:
6127: IV,so. - Rah. al. N :o 58.
6128:
6129:
6130:
6131:
6132: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta emäntäko1t.Z1.m
6133: perustamista varten Kemijärvelle.
6134:
6135:
6136: E d u s k u n n a ll e.
6137:
6138: Viittaamalla vuoden 1929 valtiopäiville nan mcwkan mää,rärahan Kemijär-
6139: jätettyyn rahaasia-aloitteeseen N :o 515 pyy- velle 'valtion tointesta perttstettavaa
6140: dämme lmnnioittavimmin ehdottaa, emäntäkoulua 1Htrten sekä tämän
6141: koulun vuotuisia ylläpitoknstan-
6142: että Eduskunta päättäisi tulevan nuksia varten 110,000 markkaa.
6143: vuoden menoarvioon ottaa 1 miljoo-
6144:
6145: Helsingissä, 4 päivänä marraskuuta 1930.
6146:
6147: M. 0. Lahtela. Uuno Hannula.
6148: Lauri Kaijalainen. J,anne Koivuranta.
6149: 159
6150:
6151: IV,s1. - Rah. al. N:o 59.
6152:
6153:
6154:
6155:
6156: Huittinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta kotitalouskou-
6157: lun perttstamista varten Keski-Karjalaan.
6158:
6159:
6160: E d u s k u n n a ll e.
6161:
6162: Itä-Karjalan maanviljelysseuran alue, pana oleviin kouluihin, täytyy joka vuosi
6163: joka käsittää 18 maa]aiskuntaa sekä tämän huomattavan määrän maakuntamme nuo-
6164: lisäksi Sortavalan kaupungin ja Lahden- risoa jäädä pakosta vaille haluamaansa ko-
6165: pohjan kauppalan alueen, asukasmäärältään titaloudellista opetusta.
6166: yhteensä n. 160,000 henkeä, on kotitalous- Tätä epäkohtaa edes osittain poistaak-
6167: opetukseen nähden edelleen lapsipuolen seen ryhtyivät Itä-Karjalan maanviljelys-
6168: asemassa. Koko tällä laajalla väkirik- seura ja Maataloustuottajain piiriliitto jo
6169: kaalla alueella on toiminnassa ainoastaan v. 1927 toimenpiteisiin saadakseen alueensa
6170: yksi kotitalousimulu Raja-Karjalan maa- eteläosaan toimintaan 6-7-kuukautisen ko-
6171: talouskoulun yhteydessä Suistamclla ja titalouskoulun, ja kun asiasta tehty ano-
6172: Itä-Karjalan .maanviljelysseuran alueeseen mus ei johtanut tuloksiin, perustettiin yksi-
6173: kuuluva Keski-Karjalan alue, jossa on sel- tyinen kannatusyhdistys, jonka toimesta
6174: laiset väkirikkaat pitäjät kuin SortaYalan keväällä 1928 Lumivaaran pitäjän Kaivo-
6175: mlk., Jaakkima, Uukuniemi:, l.Jahdenpohja, mäen tilalla avattiin 6 knukautinen koti-
6176: Lumivaara, Saari, Parikkala, Simpele, Kur- talouskoulu. l\'Iainitulla tilalla samana
6177: kijoki, Hiitola ja Kaukola, asukasmääräl- kesänä sattunut tulipalo aiheutti kuiten-
6178: tään yhteensä n. 85,000 henkeä, on vailla kin heikossa taloudellisessa asemassa ole-
6179: minkäänlaista kotitaloudellista oppilaitostc:, valle kannatusyhdistykselle niin huomatta- .
6180: eikä tämän alueen ulkopuolellakaan ole lm- van vahingon, että koulun toiminta täytyi
6181: titaloudel1isia oppilaitoksia lähempänä kuin keskeyttää. V. 1929 tekivät edellämainitut
6182: Petäjärvellä Sakkolassa ja 'fapiolassa Jout- järjestöt ja koulun kannatusyhdistys ano-
6183: senossa, ollen nämii molemmat kokovuotisia muksen maatalousministeriölle koulun si-
6184: emäntäkouluja. joittamisesta Elisenvaaraan Itä-Karjala11
6185: Kun kotitaloudellisia oppilaitoksia Kar- tietopuolisen karjanhoitokoulun yhteyteen.
6186: jalassa on näin harvassa johtuu siitä, paitsi Tähärn anomukseen saatiin :ldeltävä vastaus,
6187: sitä, että koulunkäyntikustannukset tulevat mutta niin myöhään, ·ettei ehditty enää
6188: Yiihävaraisille pienviljelijäin tyttärille koh- ennen talousarvion käsittelyä tehdä uutta
6189: tuuttoman korkeiksi, myös sellainen tilanne, ehdotusta a:siassa.
6190: että nykyiset oppilaitokset eivät tilanpuut- Tämän jälkeen on koulua varten tarjottu
6191: teen tähden enää useampina vuosina ole useampiakin sopivia paikkoja. M. m. on
6192: voineet vastaanottaa läheskään kaikkia nii- pyydetty koulun sijoittamista Parikk8Jan
6193: hin oppilaiksi pyrkijöitä ja kun varallisuus maamieskoulun ja Jaakkiman kristillisen
6194: ei anna myöten hake::1. oppilaaksi kauem- kansanopiston yhteyteen. Maakunnan puo-
6195: 160 IV,s1. - Kotitalouskoulu Keski-Karjalaan.
6196:
6197: lelta ei ole estettä koulun sijoittamiselle nuksiin Smk. 20,000: -, opettajain palk-
6198: mihin tahansa tarjotuista paikoista. koihin Smk. 42,000: - , muihin toimin-
6199: Saattaakseen kipeän tarpeen vaatiman nasta aiheutuneisiin kustannuksiin Smk.
6200: koulukysymyksen ratkaisuun tekivät edemi- 15,000: - ja vähävaraisten oppilaiden
6201: mainitut järjestöt taas kuluvan vuoden al- avustamiseen Smk. 8,000:- eli yhteensä
6202: kupuolella maataloushallitukselle yhteisen Smk. 85,000: - , edellyttäen talousarvio 7
6203: anomuksen koulun perustamisesta ja m1:::- kuukautista toiminta-aikaa.
6204: rärahan varaamisesta tarkoitukseen, jättäen Ottaen huomioon koulun tarkoituksen
6205: samalla koulun paikan lopullisen määräii- pienviljelijäväestön valistajana, sen talou-
6206: misen maatalousha:llituksen tehtäväksi. Tä- dellisen aseman kohottajana tänä vaikeana
6207: män anomuksen mukaisesti maataloushalli- aikana ja sen kipeän tarpeen joka mainit-
6208: tus talousar-vioehdotuksessaan ehdottikin tuun kouluun näihden :maakunnassamrrne on,
6209: varattavaksi tarkoitukseen tarvittavan mäii- olisi välttämätöntä saada koulun toiminta
6210: rärahan. Meille tuntemattomista syistä ei alkamaan ens1 keväänä. Rohkenemme
6211: hallituksen ehdotuksessa v. 1931 talous- näinollen kaikkeen edelläesitettyyn viitaten
6212: arvioksi ole määrärahaa tähän tarkoituk- ehdottaa,
6213: seen.
6214: Kun koulu yoidaan sijoittaa valmiisiin etlä Ednsk1mta, päättäisi talous-
6215: koulura:kennuksiin, tulipa se mihin ta- arvioon v. 1931 otiaa Keski-Km·ja-
6216: hansa ehdotetuista pai'koista, on tarvittava laan perustettavact '7 kuukautista ko-
6217: määräraha verraten vaatimaton. Kou- titnlouslcoulua vaden 85,000 nwr-
6218: lulle laaditun talousarvion mukaan tarvit- kan mährärahan.
6219: taisiin v. 1931 varten, perustamiskustan-
6220:
6221: Helsingissä 31 p:nä lokakuuta 1930.
6222:
6223: Kaapro Huittinen. Juho Niukkanen.
6224: Matti Pitkänen. Antti Kuisma.
6225: Juhani Leppälä. V. Huuhtanen.
6226: Arvi Oksala. Antti Kemppi.
6227: Antti Halonen. Jooseppi Kauranen.
6228: E. Lautala. 0. Kontio.
6229: Elias Tukia. Erkki Pullinen.
6230: 161
6231:
6232: IV,s2. - Rah. al. N :o 60.
6233:
6234:
6235:
6236:
6237: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Poron-
6238: jalostusyhdistykselle poronhoidon edistämiseksi.
6239:
6240:
6241: Ed'Us'kunnalle.
6242:
6243: Maamme poronhoito, jota harjoitetaan kehittämisestä, tärkeästä ravintoaineesta ja
6244: laajalla alueella Pohjois-Suomessa ja koko ulosvientitavarasta on kysymys, ja kun tie-
6245: Lapissa, on saanut olla ilman mitä:än keski- detään sen kaikinpuolisella järjestämisellä
6246: tettyä tai määrätietoista toimintaa siksi, voitavan saavuttaa erikoisen suuria tulok-
6247: kunnes Suomen Poronjalostusyhdistys sia, niin eivät ne varat, mitä valtio sitä
6248: muutamia vuosia sitten perustettiin ja al- varten käyttää, tule olemaan hukkaan hei-
6249: koi toimia ;poronhoidon ja -jalostuksen tettyjä, vaan tulevat ne aikanansa tuomaan
6250: edistämiseksi maassamme. Toiminta ei vastaavan hyödyn. •
6251: !luonnollisestikaan ole voinut muutamissa Valtion taholta onkin viime vuosina osoi-
6252: vuosissa erikoisia mullistavia parannuksia tettu myötämielisyyttä porotaloutta koh-
6253: aikaansaada enempää hoidon järjestämi- taan. Otettiinharr kuluvalle vuodelle Suo-
6254: sessä kuin jalostustyössäkään, varsinkin men Poronjalostusyhdistyksen avustami-
6255: kun on ollut perin niukasti varoja käy- seksi tulo- ja menoarvioon 50,000 mk. ja
6256: tettävänä sitä laajaa aluetta varten, jossa varattiin maataloushallituksen käytettä-
6257: poronhoitoa harjoitetaan. Mutta pohja väksi Lapin ailueella siitosporojen ostoa
6258: määrätietoiselle työlle on luotu ja sitä varten jaettavaksi 150,000 markkaa lai-
6259: täydennetään olojen ja vaatimusten mu- noina. Vuoden 1931 tulo- ja menoarvio-
6260: kaan sikäli kuin ·On varoja kulloinkin käy- iehdotuksessa on varattu Suomen Poron-
6261: tettävissä. Onhan maassamme harjoitettava jalostusyhdistykselle edelleen 50,000 mark-
6262: poronhoito maallemme ei ainoastaan asuja- kaa avustukseksi.
6263: miston elämisen kannalta vaan myöskin ul- Voidakseen saada toimintansa mahdolli:
6264: komail:le ta:pahtuvaan vientiin katsoen eri- simman pian voimakkaasti elpymään. koko
6265: koisen suurimerkityksellinen, joten sen ko- toiminta-alueellaan, joka on lähes kol-
6266: hottamiseen on valtiovallankin syytä entistä mannes koko maamme alueesta, oli yhdistys
6267: enemmän kiinnittää huomiota. Maamme po- suunnitellut tarvitsevansa valtion avustusta
6268: roluvun lasketaan nykyään olevan 180,000, vuodelle 1931 Smk. 96,000: -, jota se
6269: ja sen arvon nykyisten hintojen mukaan myöskin .oli Maatalousseurojen Keskuslii-
6270: noin 70 milj. markkaa. Vuotuisen teuras- ton kautta pyytänyt otettavaksi valtion
6271: tuksen kautta voidaan tästä määrästä ottaa tulo- ja menoarvioon. Kun poronjalostus-
6272: noin 20 milj. markkaa, josta ulosvientita- työ ei ole turhaa mielikuvittelua, vaan on
6273: varan arvo lasketaan noin 14 milj. mar- se., samoin kuin muukin ja1ostustoiminta,
6274: kaksi, lopun jäädessä kotimaassa käytettä- tuloksia tuottavaa, niin olisi erikoisen tär-
6275: väk..'!i. Kun tällaisesta omaisuudesta, sen keää, että valtion varoja varattaisiin tätä-
6276:
6277: 21
6278: 162 IV,s2. - Poronhoidon edistäminen.
6279:
6280: ikin tarkoitusta varten käytettäväksi siitos- arvioehdotukseen Suomen Poronja-
6281: ihirvaiden ostoon ja myöskin jaettavaksi lostusyhdistykselle avustukseksi mer-
6282: il:ba1pa:korkoisina, pitkäaikaisilla kuoletuslaå- kityn 50,000 marka:n määrärahan
6283: noina. Avustusta voitaisiin antaa palis- 96,000 markaksi;
6284: tkunnille esim. puolet ostohinnasta ja lai- 2) että Eduskunta päättäisi ottaa
6285: noja sellaisille yksityisille, joilla on halua vuoden 1931 tulo- ja menoarvioon
6286: jalostaa poroja ja jotka sitä varten hank- Suomen Poronjalostusyhdistykselle
6287: kivat kunnollisia siitoseläimiä. käytettäväksi paliskunnille jaetta-
6288: Tässä yhteydessä lienee paikallaan mai- viksi avustuksiksi siitoshirvaiden
6289: nita, ·että kun maassamme on yli 50 poro- ostoa varten 100,000 markkaa;
6290: paliskuntaa, niin ei aivan vähäisillä va- 3) että Eduskunta päättäisi vuo-
6291: roilla voida siitosporoihin nähden tyydyt- den 1931 tulo- ja menoarvioon ottaa
6292: tää vallitsevaa tarvetta. 100,000 markkaa niinikään siitospo-
6293: Kaikkeen edelläselostettuun viitaten esi- rojen ostoa varten jaettavaksi halpa-
6294: tämme kunnioittaen, korkoisina, pitkäaikaisina kuoletus-
6295: lainoina yksityisille poronomista-
6296: 1) että Eduskunta päättäisi ko- jille.
6297: roittaa vuoden 1931 tulo- ja meno-
6298:
6299: ~elsingissä, marraskuun 4 rpäivänä 1930.
6300:
6301: M. 0. Lahtela. Lauri Kaijalainen.
6302: 163
6303:
6304: IV,s3. - Rah. al. N :o 61.
6305:
6306:
6307:
6308:
6309: Hänninen y. m.: Määrär-ahan osoittarnisesta kalansiitoslai-
6310: toksen perustamiseksi Kitkajoen Käylänkoskeen.
6311:
6312:
6313: E d u s k u n n a ll e.
6314:
6315: Kalastus on Koillis-Pohjanmaan järvirik- tukseen ovat viime kesänä käyneet tutki-
6316: kailla seuduilla ikimuistoisista ajoista ollut massa kalastusyhdistyksen sihteeri maisteri
6317: verraten tärkeä sivuelinkeino. Kuusamon Y. Vuorentaus sekä kalastusneuvoja V.
6318: jä;rvialue, johon kuuluu paitsi Kuusamoa Vaali. Heidän lausuntonsa mukaan paikka
6319: myös Posion kunta ja eteläinen osa Kuola- on hyvä seuraavista syistä:
6320: järveä sekä Iijoen latvavesistöt, on ennen 1. Vesi on hyvää ja putous riittävä sekä
6321: ollut tunnettu varsinkin rikkaista siika-, sopiva ; poikaslammikoita voidaan saada.
6322: muikku- ja järvilohikannoistaan. Mutta 2. Rakennuskustannukset tulevat hal-
6323: varsinkin siika, harjus ja järvilohi ovat al- voiksi, kun paikka on sopiva.
6324: kaneet arveluttavasti vähentyä. Vuotuinen 3. Mädin saanti hautomoon on helppoa,
6325: siian saalis on nyt tuskin kymmenettä osaa kun siiat kutevat läheisissä koskissa ja jär-
6326: siitä, kuin se oli noin 30-40 vuotta sit- vilohen ja harjuksen mätiä saadaan itse
6327: ten. Onpa siellä kokonaisia vesistöjä, joissa Käylänkoskesta.
6328: tämä arvokas kala on käynyt hyvin harva- 4. Kun kosken kautta kulkee hyvä maan-
6329: lukuiseksi ja pieneksi. Kun siiat, mitä saa- tie, voidaan poikaset helposti levittää jär-
6330: daan, ovat lihavia ja kaikin puolin hyvin viin.
6331: kehittyneitä, osoittaa se, että kalojen ra-
6332: vintoa järvissä on riittävästi, mutta liika- Kysymykseen tulisi etupäässä s1ian mä-
6333: pyynti on rasittamassa kantaa. Samaa on din hautominen, mutta samalla voitaisiin
6334: sanottava järvilohi- ja harjuskannoista; haudottaa myös järvilohen, muikun, harrin
6335: muikku sen sijaan on vähän paremmin säi- ja nieriäisen mätiä.
6336: lynyt. Muutamiin Kuusamon järviin on kokeek~:;
6337: Kun näillä alueilla on vielä, siitä huoli- tuotu siian poikasia hautomolaitoksesta ja
6338: matta, että paikkakuntalaiset ovat kymme- huomattu, että ne ovat erittäin hyvin me-
6339: niin järviin siikoja ja muikkuja istuttaneet, nestyneet. Samoin ovat miltei poikeuksetta
6340: useita kymmeniä sellaisia järviä, joista menestyneet yksityisten toimittamat kalojen
6341: nämä arvokkaat kalat puuttuvat, on sekä siirrot.
6342: paikallisten asukkaiden että kalastusyhdis- Tässä tuskin tarvinnee selittää, mikä mer-
6343: tyksenkin puolelta alettu puuhata kalansii- kitys näiden rajaseutujen asukkaille olisi
6344: toslaitoksen perustamista paikkakunnalle. onnistuneesta kalansiitoslaitoksesta, jos siinä
6345: Kalansiitoslaitoksen paikaksi on valittu esim. haudotetaan 4--5 miljoonaa siian poi- ·
6346: Käylänkoski Kitkajoessa Kuusamon Alakit- kasta vuosittain. Miljooniin nousisi sen
6347: kalla. .Sen sopivaisuutta mainittuun tarkoi- vuotuinen tuotto.
6348: 164 IV,83. - Kitkajoen kalansiitoslaitos.
6349:
6350: Hautomon hyötyalueeseen kuuluisivat että vuoden 1931 valtion tulo- ja
6351: Kuusamon, Kuolajärven, Posion, Taival- menoarvioon otettaisiin 150,000 mar-
6352: kosken ja osittain Pudasjärven kunnat. kan suuruinen määräraha kalansii-
6353: Ylläolevan perusteella rohkenevat alle- toslaitoksen perustamiseksi Kitkajoen
6354: kirjoittaneet ehdottaa, Käylänkoskeen Kuusamossa.
6355:
6356: Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1930.
6357:
6358: Kaarlo Hänninen. M. 0. Lahtela.
6359: Antti Junes. Janne Koivuranta.
6360: Eero Nurmesniemi. J oh. Korhonen.
6361: Lauri Kaijalainen. Yrjö H. Kesti.
6362: 165
6363:
6364: IV,s4. - Rah. al. N:o 62.
6365:
6366:
6367:
6368: Pullinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Ka1·jalan Martta-
6369: yhdistysten piiriliiton talouskoulun avustamiseksi.
6370:
6371:
6372: E d u s k u n n a lhl.
6373:
6374: Viime vuosina on maassamme alettu en- louskoulu, joka jo viime vuonna aloitti toi-
6375: tistä suuremmassa mää.rwssä. kiinnittää huo- mintansa. ,Siitä huolimatta., että kysymyk-
6376: miota kotitalousopetuksen järjestämiseen. sesSä olevassa talouskoulussa on opetus jär-
6377: Tästä on todist-mkJS,ena myöskin se, että edusc. jestetty täysin asetusten mukaisesti ja koulu
6378: kunta on hyväJk:symyt 118 päivänä tookok. on erittäin tarpeen vaatima, ei ensi vuoden
6379: 1929 vahvistetun lain kotitalousoppilaitok- talousarvioon ole sille varattu ammattiviras-
6380: sist•a. Tämän lain ja siihen liittyvien. ase- ton ehdottamaa apurahaa. KU1n koulua
6381: tusten varassa voidaankin kotitalousopetulk- ylläpitävä järjestö, joka 0'11 joutunut suorit-
6382: sella katsoa oleV18Jn vakiintuneet muodot, tamaan lroulus:t1a .suuria perustamiskustan-
6383: jotka tyydyttävät tällä alalla esiintyviä vaa- nuksia ilman mitään valtion apua, ei luon-
6384: timuksia, kun vain tulee huolehdituksi siitä, nollisesti voi jatkuvasti ylläpitää koulua
6385: että nämä oppilaitokset saavat myöskin V'a'l- ilman. lain edellyttämää avustusta ja kun
6386: tion taholta sitä tukea, jota. ne kipeästi tar- koulu on ehdottoman tarpeen vaatima, sillä
6387: vitsevat ja jonka saamista myös, edellä mai- :niin suurella paikkmkunn,alla kuin Viipu-
6388: nittu la:ki edellyttää. rissa eikä sen läheisyydessäkään ole yhtään
6389: KOititalousopetuksen antaminen kaupun- valtion kannattamaa kotitalousoppilaitosta,
6390: geissa on jrurjestynyt n. s. talouskoulujen pidämmJe kohtuullisena ja tasapuolisena, että
6391: avulla, joiSISa ope•tetaan paitsi ruuanlaittaa mainittua koulua varten varataan ensi vuo-
6392: myös:kin kodinhoitoa, laste'lllhoitoa y. m. tar- den menoarvioon 123,000 markan määrä-
6393: peellisia as,ioita as1etuksessa lähemmin mää- raha, josta opettajain palkkaukseen käyte-
6394: rätyllä tavalla. Näissä talouskouluissa hank- tään 53,000 markkaa, f@oulun ylläpitoon
6395: kivat ilwtiualousopetusta paitsi varsinaiset (vuokra, valo, lämpö, kalusto y. m.) 52,000
6396: kaupUll!kilais'kot~en emännät ja tyttäret mal'lkikaa, vähävaraisten oppilaiden apu-
6397: myöskin mon·et maalaiskatien tyttäret, jotka rahoiksi 110,000 markkaa Slekä tuntiopetta-
6398: tahtovat •saada suoritetuksi ·lyhyemmän ji·en ja toimihenkilöiden palkkaukseen y. m.
6399: !kurssin kotitalousoppilaitoksessa, kuin mikä 8,000 markkaa.
6400: on mahdollista varsinaisi,ssa maaseuduilla Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
6401: sijaitsevissa elllän täkoul uissa.
6402: Tätä tarkoitusta &ilmälLä pitäen on myös- että Eduskunta päättäisi ottaa '!JUO-
6403: idn Viipuriin perustettu sikä!l.äisen maa- den 1931 menoarvioon 123,000 mark-
6404: kunnallisen kotitalousjärjestön, Karjalan kaa Karjalan Marttayhdistysten pii-
6405: Marttay'h distyst'em Piiriliiton toimesta ta~ 1'iliiton talottskoulun avustamiseksi.
6406: Helsingissä, 5 päiV1änä marraSkuuta 1930.
6407: Erkki Pullinen. ~Iaija Häkkinen. A. Halonen.
6408: Antti Kemppi. V. Huuhtanen. Matti N. Miikki.
6409: 166
6410:
6411: IV,s5. - Rah. al. N :o 63.
6412:
6413:
6414:
6415:
6416: Kaura y. m.: Määrärahan osoittamisesta metsänhoitoyhdis-
6417: tyksien tukemista vm·ten.
6418:
6419:
6420: E d u s k u n n a ll e.
6421:
6422: Yhdeksi yksityismetsätalouden kohottami- voitettavissa, että yksityismetsälainvastai-
6423: sen tehokkaimmaksi keinoksi ovat n. s. set hakkaukset suuressa määrin vähenevät,
6424: metsänhoitoyhdistykset osoittautuneet. Näi- joten metsänhoitolautakuntien työ lain-
6425: den yhdistyksien tarkoituksena on edistää valvontapuolella vastaavasti helpottuu ja
6426: jäsentensä metsänhoitoa ja metsähyödyk- saa suuntautua valistavaan neuvontatyö-
6427: keiden hyväksikäyttöä sekä toimia metsä- hön. Niistä 66 yhdistyksestä, joilla on pal-
6428: harrastuksen levittämiseksi paikkakunnalla. veluksessaan metsäammattimies, tiedetään,
6429: Tarkoitusperiensä saavuttamiseksi tulee nii- että jäsenmäärä yhteensä on 3,200 ja että
6430: den ottaa palvelukseensa metsätalousneu- yhdistyksien kasvullisen metsämaan pinta-
6431: voja. ala on yhteensä 325,000 ha. Jos kaikki jo
6432: Kuluvan vuoden alussa oli perustettuja perustetut metsänhoitoyhdistykset otetaan
6433: metsänhoitoyhdistyksiä maassamme kaik- huomioon, nousee kasvullisen metsämaan
6434: kiaan 102, josta määrästä kuitenkin vain pinta-ala 500,000 hehtaariin. Kysymyksessä
6435: 66 yhdistystä on voinut palkata itselleen ovat siis jo nyt varsin huomattavat metsä-
6436: metsäkoulun käyneen työnjohtajan. Loput maa-alat. Yhdistysten kasvattava merkitys
6437: ovat toistaiseksi siinä asemassa, että niiden huomataan siitäkin, että niiden 66 yhdis-
6438: toiminta ammattimiehen puutteessa on jää- tyksen, joilla on palveluksessaan metsä-
6439: nyt vähäpätöiseksi. Enimmät yhdistykset amattimies, 3,200 jäsenestä noin 1,300
6440: sijaitsevat Lounais-Suomessa, Satakunnassa, omistaa metsämaata alle 50 ha, noin 820
6441: Etelä- ja Pohjois-Hämeessä sekä Pohjois- 50-100 ha, noin 810 100-250 ha, noin 200
6442: Savossa. Harvemmassa niitä on Itä- ja 250-500 ha ja vain 55 yli 500 ha. Niiden
6443: Keski-Suomessa sekä Etelä-Pohjanmaalla. toiminta ulottuu siis pääasiassa sellaisiin
6444: Taloudelliset vaikeudet varsinkin syrjäseu- metsänomistajapiireihin, j6tka ovat luetta-
6445: duilla ovat olleet esteenä yhdistyksien pe- vat pienviljelijöiksi ja joiden metsätalouden
6446: rustamiselle, jos kohta harrastusta asiaan ei kohottaminen tarjoo muuta tietä suuria
6447: olisi puuttunutkaan. Pohjanmaalla ei yh- vaikeuksia, kun nämä nimittäin yksinäisinä
6448: distyksiä ollenkaan ole. tuskin hankkisivat itselleen ammattiapua.
6449: Yhdistyksistä jo nyt saatu kokemus osoit- Eduskunta on myöntäessään tämän vuo-
6450: taa, että yksityismetsätaloutta voitaisiin den menoarviossa 75,000 markkaa puheen-
6451: niiden avulla tehokkaimmin kohottaa. Sen alaisten yhdistysten tukemiseksi osoittanut
6452: lisäksi, että yhdistyksen jäsenten metsät periaatteellisesti kannattavansa niiden edus-
6453: joutuvat ammatillisen ohjauksen alaisiksi, tamaa suuntaa, mutta ilmeistä on, että mai-
6454: on yhdistyksistä se erinomaisen suuri etu nittu summa ei paljoakaan tunnu, mikäli
6455: IV,s5. - Kaura y. m. 167
6456:
6457: metsänhoitoyhdistyksiä todella tahdotaan metsätalouden kehittämisen vaikealla työ-
6458: taloudellisesti tukea. Erittäinkin nyt, jol- maalla, jota mainitut yhdistykset edusta-
6459: loin taloudellinen pulakausi saattaa ainakin vat, pelastetut. Varojen jako jäisi Keskus-
6460: eräitä jo hyvällä menestyksellä toimineita metsäseura Tapion asiaksi.
6461: yhdistyksiä ahdinkotilaan ja jolloin useat Edellä esitetyn perusteella anomme kun-
6462: perustetuista, mutta vastaiseksi vähän toi- nioittaen,
6463: mineet yhdistykset ovat hajoamisen vaa-
6464: rassa, olisi ·niiden tukeminen suotavaa. että Eduskunta päättäisi vuoden
6465: Metsänhoitoyhdistyksen menot päättyvät 1931 menoarvioon ottaa 500,000
6466: yleensä noin 25,000 markkaan vuodessa. markan suuruisen apurahan metsän-
6467: Jos valtio tukisi kutakin yhdistystä 5,000 hoitoyhdistyksien tukemista varten.
6468: markalla, olisivat ne saavutukset yksityis-
6469:
6470: Helsingissä marraskuun 4 päivänä 1930.
6471:
6472: A. K. Kaura. Eemeli Aakula.
6473: E. M. Tarkkanen. Kalle Joukanen.
6474: Kaapro Huittinen. Hannes Eskola.
6475: Ansh. Alestalo. Matti Pitkänen.
6476: Alpo 0. Luostarinen. Erkki Perheentupa.
6477: Lauri Kaijalainen. Vilho Nikkanen.
6478: Heikki Vehkaoja. Aleksi Hakala.
6479: Eero Nurmesniemi. J oh. Korhonen.
6480: Yrjö H. Kesti.
6481: 168
6482:
6483: IV,s6. - Rah. al. N :o 64.
6484:
6485:
6486:
6487:
6488: Häkkinen y. m.: Määrärahan osoittamisestå lisäavustuk-
6489: seksi Suomalaiselle Marttaliitolle.
6490:
6491:
6492: E d u s kun n a ll e.
6493:
6494: Nykyisen vaikean taloudellisen pulakau- 400,000 markkaa ja se on jätetty ennalleen
6495: den aikana on erikoisen suuri merkitys hallituksen esityksessä eduskunnalle val-
6496: sillä työllä, mitä tehdään tuotannon lisää- tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1931
6497: miseksi ja monipuolistuttamiseksi sekä sääs- huolimatta siitä, että maataloushallitus oli
6498: täväisyyden ja taloudellisuuden noudatta- ehdottanut avustuksen koroittamista 375,000
6499: miseksi kotitaloudellisessa kulutuksessa. Täl- markalla.
6500: laista työtä tekevä järjestö on Suomalainen Marttaliiton yleisiin menoihin sen meno-
6501: Marttaliitto. arvion mukaan vuodelle 1931 tarvitaan
6502: Tämä järjestö on toiminut maassamme jo 430,000 markkaa. Tästä on arvioitu voita-
6503: yli 30 vuotta. Viime aikoina on työmaa van jäsenmaksuilla ja satunnaisilla tuloilla
6504: suuresti laajentunut. Suomalaiseen Martta- peittää 110,000 markkaa, joten valtion va-
6505: liittoon kuuluu nykyjään noin 31,000 jä- roista Marttaliiton yleisiä menoja varten
6506: sentä. Paikallisia yhdistyksiä on 457, jotka tarvittaisiin 320,000 markkaa. Marttaliiton
6507: taas muodostavat 15 maakunnallista piiri- ja piiriliittojen yhteinen menoarvio on
6508: liittoa. Suuri osa työstä tehdään vähäva- 1,969,000 markkaa. Piiriliittojen menot te-
6509: raisen kansanluokan keskuudessa ja melkoi- kevät yhteensä 1,539,000 markkaa, lukuun-
6510: nen osa yhdistyksistä on harvaan asutuilla ottamatta paikallisyhdistysten neuvoJam
6511: seuduilla. palkoista johtuvia menoja. Mainittu mel-
6512: Suomalaisen Marttaliiton ammattitaitoi- koinen rahamäärä on tähän asti pääasialli-
6513: nen, erikoisesti pienviljelijäoloihin perehty- sesti koottu maakunnallisilla uhrauksilla,
6514: nyt sihteeri yhdessä kolmen konsulentin kuten jäsenverotuksella, lahjoituksilla, myy-
6515: kanssa johtaa ja valvoo piiriliittojen jäisten ja arpajaisten tuloilla j. n. e. Koh-
6516: alueella tehtävää työtä. Piiriliitoilla on tuullisena kuitenkin voitanee pitää, että
6517: omat konsulenttinsa, joitten palkkaamiseen valtiolta saadaan ainakin konsulenttien pal-
6518: Marttaliitto myöntää varat. Yhdistyksillä kat ja matkakustannukset, koska he juuri
6519: on noin 200 neuvojaa, joiden palkkaukseen ohjaavat ja valvovat työn taaten siten sen
6520: liitolle myönnetyistä varoista ei luonnolli- pätevyyden. Piiriliittojen konsulenttien
6521: sestikaan liikene mitään. palkkoihin ja matlkoihin yhteensä tarvittai-
6522: Siitä huolimatta, että työtä on laajen- siin arvion mukaan 776,000 mal'kkaa. Oi-
6523: nettu ja syvennetty ajan vaatimuksia vas- keudenmukaisena voitanee pitää, että yh-
6524: taavasti kiinnittäen entistä pätevämpiä työ- teiskunta runsaasti puolella määrällä osal-
6525: voimia työhön on Marttaliitolle myönnetty listuisi näihin ikustannuksiin, sillä taloudel-
6526: valtion avustus ollut tänä vuonna vain lisesti vaikeina aikoina tuottaa toisen puolen
6527: IV,86. - Häkkinen y. m. 169
6528:
6529: kokoonsaaminen maakuntien keskuudesta Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
6530: hyvinkin suuria ponnistuksia ja vaikeuksia. anomme,
6531: Kaiken tämän huomioon ottaen asianomai- että Eduskunta valtion v. 1931
6532: nen keskusvirasto, Maataloushallitus esitti- menoarvion 11 Pl. XIX luvun 8
6533: kin tarkoitusta varten valtion menoarvioon momentille ,valtionavut erinäisille
6534: otettavaksi 375,000 markkaa. Tämä summa, yhdistyksille ja yksityisille" päät-
6535: siis 375,000 markkaa, olisi valtion meno- täisi lisättäväksi Smk. 375,000: -
6536: arvion ·11 Pl. XIX luvun 8 momentille lisäavustuksena Suomalaiselle Martta-
6537: lisättävä. liitolle.
6538:
6539: Helsingissä marraskuun 5 päivänä 1930.
6540:
6541: Maija Häkkinen. Janne Koivuranta.
6542: Hilja Riipinen. Erkki Pullinen.
6543: Kaino W. Oksanen. P. V. Heikkinen.
6544: U. Brander. V. Huuhtanen.
6545: Alli Kallioniemi.
6546:
6547:
6548:
6549:
6550: 22
6551: 170
6552:
6553: IV,s7. - Fin. mot. N:o 65.
6554:
6555:
6556:
6557:
6558: von Born m. fl. : Angående anvisande av anslag åt Svenska
6559: Lantbrukssällskapens i Finland Förbund för utgi-
6560: vande av läroböcker för landets svenska jordbruksskrr
6561: lors behov.
6562:
6563:
6564: T i ll R i k s d a g e n.
6565:
6566: Hänvisande till motiveringen i den att Riksdagen måtte i statsförsla-
6567: finansmotion (N :o 64), som bl. a. av oss get för år 1931 upptaga ett anslag
6568: inlämnades vid 1929 · års förra riksdag an- stort Fmk. 250,000: -, för att till-
6569: gående anslag för utgivande av läroböcker delas Svenska Lantbrukssällskapens
6570: för landets svenska jordbruksskolors behov, i Finland Förbund för utgivande av
6571: få vi, med upprepande av det i sagda mo- läroböcker för landets svenska jord-
6572: tion ingående förslaget, härmed vördsamt bruksskolors behov.
6573: för riksdagen föreslå,
6574:
6575: Helsingfors, den 3 november 1930.
6576:
6577: Ernst von Born. Levi Jern.
6578: 171
6579:
6580: IV,s7. - Rah. al. N:o 65.
6581: Suomennos.
6582:
6583:
6584:
6585:
6586: von Born y. m.: Mää1·ärahan osoittamisesta Svenska Lant-
6587: brukssällskapens i Finland Förbund nimiselle liitolle
6588: oppikirjain julkaisemista varten ruotsalaisten maan-
6589: viljelyskoulujen tarpeeksi.
6590:
6591:
6592: E d u s k u n n a ll e.
6593:
6594: Viitaten sen rahaasia-a:loitteen (N :o 64) että Eduskunta ottaisi 1931 vuo-
6595: perusteluihin, jonka jätimme 1929 vuoden den tulo- ja menoarvioon 250,000
6596: ensimmäisille valtiopäiville määrära:han markan suuruisen määrärahan annet-
6597: osoittamisesta oppikirjain julkaisemista tavaksi Svenska Lantbrukssällskapens
6598: varten ruotsalaisten maanviljelyskoulujen i Finland Förbund nimiselle liitolle
6599: tarpeeksi, saamme, toistaen sanottuun aloit- oppikirjain julkaisemista varten
6600: teeseen sisältyvän ehdotuksen, täten kun- maan ruotsalaisten maanviljelyskou-
6601: nioittaen eduskunnalle ehdottaa, lujen tarpeeksi.
6602:
6603: Helsingissä marraskuun 3 p :nä 1930.
6604:
6605: Ernst von Born. Lev!i. Jern.
6606: 172
6607:
6608: IV,ss. - Fin. mot. N :o 66.
6609:
6610:
6611:
6612:
6613: Akerblom m. fl.: .Angående anvisande av anslag att Ut-
6614: givas sorn lån för anläggande eller utvidgande av fisk-
6615: konserveringsanstalter.
6616:
6617:
6618: T i ll R i k s d a g en.
6619:
6620: För åren 1928 och, 1929 har riksdagen ciella fall även för fiskhandelns främjande
6621: beviljat anslag för främjande av fisk- föreslog regeringen ett anslag av 500,000
6622: industri och fiskhandel, nämligen lån med mark att utgivas i lån mot låg ränta.
6623: låg ränta åt fiskkonserveringsanstalter. De statsanslag, som riksdagen hittills
6624: Vid 1927 års riksdag beviljades 800,000 ställt till disposition för dessa ändamål, ha,
6625: mark och vid följande riksdag 500,000 så vitt det är känt, utgivits åt fiskkonser-
6626: mark för detta ändarnål. veringsanstalter vid Finska viken, i Pet-
6627: Detta sätt att främja fiskerinäringen samo vid Ishavet och på Åland. Vid Bott-
6628: måste anses vara ett av de allra verksam- niska viken torde ännu ingen dylik kon-
6629: maste. Fiskprodukterna finna större åt- serveringsanstalts uppkomst eller utvid-
6630: gång, ju bättre varan är. Och genom gande ha underlättats medels dylika stats-
6631: att särskilda fiskkonserveringsanstalter taga lån. En sådan åtgärd vore dock särskilt
6632: ledningen vid fiskvarans uppköpande och behövlig i denna del av landet, då fisket
6633: konserverande, fås fisken så förädlad, att i Bottniska viken, som känt, har större
6634: den kan säljas med framgång både i eget omfattning än i Finska viken, och då fis-
6635: land och till utlandet. A vsättningen blir karbefollmingen vid Bottniska vikens kust
6636: jämrrare och säkrare. Fiskkonserverings- har längre väg till större avsättningsorter
6637: anstalterna kunna sålunda bli av lika stor än fiskarna vid Finska viken och på
6638: betydelse för fisket som mejerierna blivit Åland.
6639: för ladugårdsskötseln. Dylika fiskkonserveringsfabriker eller an-
6640: Det ta framhålles också a v regeringen i stalter skulle behövas på många ställen vid
6641: statsförslaget för 1929 (sid. 209): ,Men Bottniska vikens kust, främst i V asa,
6642: trots intresset därför", säger den, ,är Uleåborg, Björneborg och Åbo. De små
6643: denna branch i vårt land ännu så ny och försök till sådana fabriker, som startats
6644: främmande, att det visat sig vara svårt på dessa orter, kunde helt säkert utvidgas,
6645: att uppbringa erforderligt kapital därför. så att de skulle börja förmå mottaga, för-
6646: Lika viktigt är det ock att åstadkomma ädla och försälja den årliga fiskfångsten,
6647: organiserade fiskhandelsaffärer, som vore ifall de erhölle stöd genom förmånliga
6648: i stånd att arbeta för ökad efterfrågan på statslån, likadana sorn dem staten utgivit
6649: fiskvaror och för fiskprodukters avsätt- till andra dylika anstalter.
6650: ning inom eget land och i utlandet". Hu- Då särskilt statsanslag för lån åt fisk-
6651: vudsakligen för fiskindustrins, men i spe- konserveringsanstalter icke finnes för inne-
6652: IV,ss. - Åkerblom y. m. 173
6653:
6654: varande år och sådant ej heller för år 1931 att Riksdagen i wtgiftsstaten för
6655: föreslagits av regeringen, få vi på grund år 1931 tilllantbruksstyrelsens dispo-
6656: av det framhållna och med hänvisning till sition för år 1931 måtte besluta
6657: agrarutskottets utlåtande vid 1927 års riks- ställa 500,000 mark att utgivas som
6658: dag om denna sak (Handlingar II, prop. lån för anläggande eller utvidgande
6659: 1'2, ibil. 40, sid. 53) vördsamt föreslå, av fiskkonserveringsanstalter främst
6660: vid Bottniska viken.
6661:
6662: Helsingfors, den 28 oktober 1930.
6663:
6664: K. V. Åkerblom. Otto Jacobsson.
6665: Levi Jern. Edvard Haga..
6666: 174
6667:
6668: IV,ss. - Rah. al. N:o 66.
6669: Suomennos.
6670:
6671:
6672:
6673:
6674: Akerblom y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi kala-
6675: säilykelaitosten perustamista ja laajentamista varten.
6676:
6677:
6678: E d u s k u n n a ll e.
6679:
6680: Vuosiksi 19Q8 ja 19'2 9 myönsi eduskunta
6681: 1 seksi kotimaassa ja ulkomailla.'' Pääasiassa
6682: määrärahaa kalateollisuuden ja kalakaupan kalateollisuuden, mutta erikoistapauksissa
6683: edistämistä varten, nimittäin huokeakorkoi- myös kalakaupan edistämiseksi ehdotti hal-
6684: siksi lainoiksi lkalasäilykelaitoksille. 1927 litus lainoiks~ huokeata korkoa vastaan
6685: vuoden valtiopäivät myönsivät 800,000 500,000 markkaa.
6686: markkaa ja seuraavat valtiopäivät 500,000 Ne määrärahat, jotka eduskunta on tä-
6687: markkaa tähän tarkoitukseen. hän asti asettanut näihin tarkoituksiin
6688: Tämän kalastuselinkeinon edistämistavan käytettäväksi, on, mikäli tiedetään, myön-
6689: on katsottava olevan kaikkein tehokkaim- netty kalasäilykelaitoksille, jotka sijaitse-
6690: pia. Kalatuotteet sa:wat sitä sunremman vat Suomenlahden rannalla, Petsamossa
6691: menekin kuta parempaa tavara on. Ja sen Jäämeren ~rannalla ja Ahvenanmaalla.
6692: kautta, että erityiset kalasäilyh.elaitokset Pohjanlahden rannalle ei vielä liene yh-
6693: ottavat kalatavaran oston ja säilykkecksi denkään tuollaisen säilykelaitoksen aikaan-
6694: valmistamisen johdon käsiinsä, saadaan saamista tai laajentamista sanotunlaisilla
6695: kala niin jalostetuksi, että se voidaan valtiolainoilla helpotettu. Sellainen toi-
6696: myydä edullisesti sekä omassa maassa että menpide olisi kuitenkin erikoisen tarpeen
6697: ulkomaille. Menekki tulee tasaisemmaksi ja tässä osassa maata, kalastusta kun harjoi-
6698: vwrmemmaksi. Kalasäilykelaitokset voivat tetaan Pohjanlahdella, kuten tunnettua,
6699: siten saada yhtä suuren merkity:ksen ka- laajemmassa mitassa kuin Suomenlahdella
6700: lastukselle kuin meijerit ovat saaneet kar- ja kun Pohjanlahden rannikon kalastaja-
6701: janhoidolle. väestöllä on pitempi matka suurempiin
6702: Tästä huomauttaa myös hallitus 1929 myyntipaikkoihin kuin Suomenlahden ja
6703: vuoden tulo- ja menoarvioesityksessään Ahvenanmaan kalastajilla.
6704: (s. 206). ,Mutta huolimatta siihen koh- Mainitunlaisia kalasäilykelaitoksia eli
6705: distuvasta harrastuksesta", lausuu hallitus, -tehtaita tarvittaisiin moniin paikkoihin
6706: ,on tämä ala maassamme kuitenkin siksi Pohjanlahden ~rannikolla, etupäässä V aa-
6707: uusi ja outo, että on osoittautunut vai- saan, Ouluun, Poriin ja Turkuun. Niitä
6708: keaksi saada siihen tarvittavia pääomia. pieniä tehdasyrityksiä, joita näillä paikka-
6709: Yhtä tärkeätä on m:yöskin järjestyneiden kunnilla on saatu aikaan, kävisi varmaan
6710: kalakauppaliikkeiden luominen, jotka ky- laajentaminen, niin että ne voisivat ryhtyä
6711: kenevät toimimaan kalatavaran kysynnän ottamaan vastaan, jalostamaan ja myy-
6712: lisäämiseksi ja kalastustuotteiden levittämi- mään vuotuista kalasaalis,ta, jos saisivat
6713: IV,ss. - Åkerblom y. m. 175
6714:
6715: tukea edullisten valtiolainain muodossa, sa- sen esitys N :o 12, liite 40, sivu 54) kun·
6716: manlaisten kuin mitä valtio on antanut nioittaen ehdottaa,
6717: muille laitoksille.
6718: Kun erityistä valtion määrärahaa, josta että Eduskunta ottaisi 1931 vuoden
6719: annettaisiin lainoja kalasäilykelaitoksille, ei menosääntöön maataloushallituksen
6720: ole kuluvaa vuotta varten olemassa eikä hal- käytettäväksi vuonna 1931 500,000
6721: litus liioin ole sellaista ehdottanut vuo- markkaa, jotka annettaisiin lainoina
6722: deksi 1931, saamme edelläsanotun nojalla kalasäilykelaitosten perustamista tai
6723: ja viittaamalla 1927 vuoden rvaltiopäiväin laajentamista varten etupäässä Poh-
6724: maatalousvaliokunnan tästä asiasta anta- janlahden rannikolle.
6725: maan lausuntoon (Asiakirjat II, hallituk-
6726:
6727: Helsingissä, lokakuun 28 p :nä 1930.
6728:
6729: K. V. Åkerblom. Edvard Haga.
6730: Levi Jern. Otto Jacobsson.
6731: 176
6732:
6733: IV,s9. - Rah. al. N:o 67.
6734:
6735:
6736:
6737:
6738: Hirvensalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainan anta-
6739: miseksi Suomen Karjakeskuskunnalle vientiteurastamon
6740: rakentamista varte%.
6741:
6742:
6743: E d •u s 'k u n n a ll e.
6744:
6745: Nykyisenä maataloutemme pulakautena silla lainoilla valmiiksi rakennetuksi. Tä-
6746: on myyntiesineiden vähälukuisuus ja hän mennessä saaduilla lainavaroilla tulee-
6747: myyntimarkkinain järjestymättömyys ja kin mainitun rakennusyrityksen I ja
6748: puute tullut yhä selvemmäksi maamme II rakennusjakso pääasiassa ensi kevää-
6749: maanviljelijöille yleensä ja eritoten sen seen mennessä suoritetuksi. III:tta raken-
6750: monilukuisille pienviljelij.öille. Näissä oloissa nusjaksoa varten, joka käsittää varsinaiset
6751: on huomattava Suomen Karjakeskuskunta teurastamohallit ja eJ.äinsuoj31t, on osuus-
6752: r. L~nimisen osuuskunnan aloite rakennut- kunnan taholta anottu vuodeksi 1931 edel-
6753: taa vientiteurastamo Helsingin kaupunkiin, leen 6 milj. Smk :n helppoehtoista lainaa.
6754: joka teurastamo toiminnallaan on omiaan Kun mainittua lainaa ei kuitenkaan ole
6755: tuomaan helpoitusta ti.llanteeseen, koska sen entiseen tapaan otettu 'hallituksen esityk-
6756: kautta avautuvat mahdollisuudet sijoittaa seen tulo- ja menoarvioksi vuodeksi 1931,
6757: m. m. sianlilhaa jalostetussa muodossa- ba- niin saamme kunnioitJtaen ehdottaa,
6758: conina - Englannin markkinoille.
6759: Oivaltaen sanotun vientiteurastamon että Eduskunta katsoen edellämai-
6760: tärkeyden onkin Eduskunta vuosien 1929 :n nitun vientiteurastamon suureen
6761: ja 1930 :n ylimääräisiin tulo- ja menoar- yleiseen merkitykseen ja sen valmis-
6762: vioihin lainojen joukkoon maataloudellisille tumisen kiireellisyyteen päättäisi ot-
6763: tuotantolaitoksille varannut kumpaiseenkin taa valtion ylimääräiseen tulo- ja
6764: 6 milj. Smk :n helppoehtoiset lainaerät käy- menoarvioon vuodelle 1931 6 miljoo-
6765: tettäväksi edellämainittuun tarkoitukseen. nan markan suuruisen menoerän
6766: Näiden lainaerien turvin on Suomen Kar- käytettäväksi halpakorkoisena, pitkä-.
6767: jakeskuskunta rylhtynyt rakentamaan mai- aikaisena lainana Suomen Karjakes-
6768: nittua vienti'teurastamoa luottaen siihen, kuskunnan vientiteurastamon raken-
6769: että koko teurastamo saadaan mainitunlai- tamista varten.
6770:
6771: Helsingissä, marraskuun 4 päivänä 1930.
6772:
6773: L. 0. Hirvensalo. Taave Junnila. V. Huuhtanen.
6774: Jalo Lahdensuo. U. Brander. J. Emil Lampinen.
6775: J. Jyske. E. M. Tarkkanen. Arvi Oksala.
6776: P. V. Heikkinen. Herman Pojanluoma. Anton Suurkonka.
6777: Janne Koivuranta. P. Saarinen.
6778: 177
6779:
6780: IV,9o. - Rah. al. N :o 68.
6781:
6782:
6783:
6784:
6785: Aattela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Työväen
6786: Musiikkiliiton avustarniseksi.
6787:
6788:
6789: E d u s k u n n a ll e.
6790:
6791: Kun maamme vähävaraisen kansanosan välttämättömäin varain puutteessa se on
6792: keskuudessa ilmeneviin sivistysharrastuk- joutunut suuresti kärsimään.
6793: siin on kiinteästi kuulunut myöskin mu- Huomiota ansaitsee liiton harjoittama
6794: siikin opiskelu, on tämän sivistysalan oh- musikaalinen opetustyö,, jota se on suorit-
6795: ja3Jmista ja kehittämistä ·varten perustettu tanut m. m. kirjeopiston avulla ja oppi-
6796: kymmenen vuotta sitten Suomen Työväen kursseja järjestämällä. Erikoisen tulok-
6797: Musiikkiliitto (STM) r. y. Liiton toimin- sel'lisiksi rovat muodostuneet liiton toimeen-
6798: taa on valtio tukenut myöntämällä sille panemat laulun- ja soitonjohtajain oppi-
6799: vuodesta 1923 lähtien 45,000 markan suu- kurssit, joiden ansiosta on jo suuressa mää-
6800: ruisen vuotuisen avustuksen ja vuodesta rin poistettu sitä johtajapulaa, joka var-
6801: 1928 alkaen 20,000 markan lisäavustuksen sinkin maaseutuoloissa on vaikeuttanut
6802: lau'lun- ja soitonj·ohtajakursseja varten. musikaalista toimintaa. Yksinomaan näillä
6803: I.åiton toiminta on osoittautunut musi- kursseilla opiskelevista löytyy johtajia jo
6804: kaalisen opetus- ja valistustyön alalla var- useissa kymmenissä maassamme toimivissa
6805: sin tehokkaaksi ja tuloksia tuottavaksi, kuoroissa ja soittokunnissa. Laulun- ja
6806: josta mainittakoon muutamia esimerkkejä. soiton.j·ohtajia !kasvattamalla on tehty mah-
6807: Liiton toimintaan kuuluu m. m. sävellys- dolliseksi kuorojen ja soittokuntien perus-
6808: ten hankinta ja kustantaminen. Tätä var- twminen niillä paikkakunni'lla, joilla siihen
6809: ten on liitto toimeenpannut j·o ik:o1met sä- on ollut edellytyksiä. Kurssien toimeen-
6810: vellyskilpailut, joiden avulla on hankittu panoa on kuitenkin suuressa määrin vai-
6811: parhaiden kotimaisten säveltäjiemme kuoro- keuttanut varain puute, ei'kä niitä 'Ole voitu
6812: ja soitinsävellyksiä, :käsittäen liiton sävel- järjestää tarpeeksi usein ja siinä laajuu-
6813: julkaisujen luettelo jo toista sataa pää- dessa kuin mitä niinkin vaikean alan !kuin
6814: asiassa sävellyskilpailujen kautta hankit- musiikin opiskelu vaatisi.
6815: tua sävellystä. Sävellyskilpailuja toimeen- Liitto on myöskin toimittanut ja !kustan-
6816: panemalla liitto on täten edistänyt koti- tanut jo seitsemän vuoden ajan, nyttem-
6817: maista sävellystuotantoa ja näin hankittuja min kuukausittain ilmestyvää Työväen
6818: sävdlyksiä julkaisemalla tutustuttanut lau- Musiikkilehteä, jonka kustannuikset ovat
6819: lun ja soiton .hal'I'astajia kotimaisten sä- vuosittain nousseet n. 75,000 anankkaan.
6820: veltäjiemme teoksiin. Verrattain suuria Julkaisemalla lehdessä kansantajuisia, mu-
6821: kustannuksia lkysyvä sävellysten hankinta siikin eri aloja !käsittäviä kirjoitlllisia on
6822: ja !kustantaminen on vaatinut liitolta pyritty laajoissa piireissä kehittämään ei
6823: äärimmäisiä taloudellisia ponnistuksia. ja ainoastaan yleismusikaalisia tietoja, vaan
6824:
6825: 23
6826: 178 IV,90. - Työväen Musiikkiliiton avustaminen.
6827:
6828: myö~in harrastusta musii'l&isivisty'kselli- Liittoon !kuuluu jo noin 100 laul~uo
6829: siin asioihin. Julkaisuun ovat kirjoittaneet roa, torvisoittdkuntaa ja orkesteria, joi-
6830: pätevät musiikkialaa tuntevat henkilöt, den toimintaa liitto ohjaa. Näin laajalle
6831: joten lehden merkitys liiton musiilcldsivis- levinnyt musii,kin harrastus maamme vähä-
6832: tyksellisessä toiminnassa on varsin suuri. varaisen !kansanosan keskuudessa on kat-
6833: Musikaalisten harrastusten levittäjänä ja sottava suurelta osalta ISuOIIllen Työväen
6834: innoittajana voidaan liiton toiminnasta Musiikkiliiton ansioksi. Ott8Jlllalla huo-
6835: mainita myö.Skin ne yleiset työväen laulu- mioon sen, että Suomen Työväen Musii'kki-
6836: ja soittojuhlat, joita sen toimesta on pi- 1iiton toiminta on osoittautunut olevan
6837: detty jo kail&iaan neljät. Viitatta'koon puhtaasti musiikikisivistyksellistä laatua ja
6838: vain kuluvan vuoden aikana Turussa vie- että liiton toiminnan yhä laajentuessa sille
6839: tettyihin jUJh1iin, joissa oli mukana yli myönnetty tähänastinen valtioa:pu on osoit-
6840: 2,000 laulajaa ja soittajaa ohjelman suo.ri- tautunut riittämättömäks~, saamme kun-
6841: tuksessa, ohjelman, josta sekä sen suori- ni•oittaen ehdottaa,
6842: tuksen korkeasta tasosta antoivat poik- että Eduskunta ottaisi tulevan
6843: keuksetta m. m. 'kaikki turkulaiset päivä- vuoden menoarvioon 100,000 mark-
6844: lehdet mitä parhaimman arvostelun tode- kaa Suomen Työväen Musiikkiliiton
6845: ten, että työväen musiikaalisten ihaNastus- (STM) r. y. avustamiseksi sen mu-
6846: ten y'ksinomaisina vaikuttimina on korkeat sikaalisen opetus- ja sivistystyön
6847: taiteelliset pä.ä:määrät. harjoittamista varten.
6848:
6849: Hugo Aattela. Valfrid Eskola.
6850: Kalle Myllymäki. Emil Jokinen.
6851: Jalmari Linna. Matti Lepistö.
6852: Taavetti Nuutinen. D. B. Lindman.
6853: Eino Kilpi. Aleksi Aaltonen.
6854: J. Pyy.
6855: 179
6856:
6857: IV,91. - Fin. mot. N:o 69.
6858:
6859:
6860:
6861:
6862: Jacobsson m. fl.: Angående anvisande av anslag {ö1· sta-
6863: tens övertagande av de fem lägre klasserna vid Kristine-
6864: stads svenska samskola.
6865:
6866:
6867: T i ll R i k s d a g e n.
6868:
6869: Sedan skolstyrelsen i sitt förslag om de 1'897 efte11träddes av Kristinestads fem-
6870: skolor, som under perioden 19,28-1933 klassiga svenska samskola. Sedan år 1902
6871: komme att övertagas av statsverket, upp- har Kristinestads svenska samskOila arbetat
6872: tagit mellanskoleklasserna vid svenska sam- som fullständi,gt åttaklassigt läroverk.
6873: skolan i Kristinestad samt uppmanat sko- Skolan har i dess olika gestaltning varmt
6874: lans direktion at't införskaffa förhindelser omhuldats av staden Kristinestad, som un-
6875: av de kommuner, som äga skolhuset, att der tidernas lopp nedlagt stora kostnader
6876: från och med den 1 septemher 1931 till för dess underhåll och iförkovran. Ett nytt
6877: statsverket kostnadsfritt över1åta sko1lans modärnt skolhus uppfördes för skolan åren
6878: byggnader och tomt mot förbindelse av 1924 och 1~9215 av Kristinestad samt Lapp-
6879: staten att i skolan hyresfritt UJpplåta rum fjärd, TjöGk, Sideby, Närpes och Över-
6880: för skolans gymnasialklasser, ihade ifråga- mark kommuner, vilka för skolbygget, vars
6881: komna kommuner jämväl, genom sina full- kostnader stego till i runt tal 2,864,000 mark,
6882: mä:ktige, beslutit till statsverket för Uiprp- erhöllo ett statsbidrag om 1 miljon mark
6883: rätthållande av en svensksprå:kig mellan- men själva nödgades bestrida huvuddelen av
6884: skola i Kristinestad från och med den 1 sep- kostnaderna, i det att staden Kristinestad
6885: temlber 1931 kostnadsfritt överlåta skolans ensam erlagt S'tJörre belopp än statsanslaget
6886: byggnader ocih tomt mot förbindelse av eller omkring 1,200,000 mark. Skolan be-
6887: staten att i skolhuset hyresfritt upplåta tjänar utom nämnda ik:ommuners ibefolkning
6888: rum för skolans privata gymnasialklasser. ä:ven Kaskö stad samt Pörtom och Korsnäs
6889: Beträffande sagda läroverk bör ännu socknar eller en svenskspråkig befolkning
6890: nämnas att Kristinesta.ds svenska samskola på omkring 30,000 personer. Nämnas bör
6891: icke är någon ny, på konstlad väg uppkom- a:tt i Kristinestad finnes ett annat fullstän-
6892: men läroinrättning, utan en läroanstah, digt läroverk, som staten redan övertagit,
6893: som under olika namn fyllt landsdelens men då detta har finskt undervisningsspråk,
6894: kulturbehov i 277 år. Denna skola är kan d~t icke ibegagnas av iandsdelens
6895: näiDJligen en direkt fortsättning av den svenska ibefolkning. Elevantalet i Kristi-
6896: gamla pedagogin, som grundades i Kris- nestads svensika :samskola ihar under de se-
6897: tinestad år 1653 och varit i verksamhet naste tio åren i medeltal varit om:kring
6898: till år 1842, då den ombildades till lå;gre 1'60 och stiger för närvarande till 162. Un-
6899: elementarskola. Elementarskolan omibilda- der de senaste åren hava i skolan årligen
6900: des år 1877 till realskola, vilken i sin tur inskrivits mellan 30 oeh 40 nya elever.
6901: 180 IV ,91. - Kristiinankaupungin ruotsalainen yhteiskoulu.
6902:
6903: Omkring 30 % åtnjuta för medellöshet fri- statens sida nödvändigt för skolans fort-
6904: elevsplatser. Upprätthållandet av skolan satta upprätthållande.
6905: blir för den lilla staden, i vars budget de Nu, som dock regeringen, trots skolsty-
6906: direkta utgifterna för skolan utgöra en relsens 'OVannämnda förslag icke upptagit
6907: dryg tiondedel och varest uttaxeringsbe- detsamma i ibudgetförslaget för ·nästkom-
6908: loppet redan stiger till 10 mark per skatt- mande år, få vördsamt vi, hänvisande till
6909: öre, icke endast synnerligen betungande, förestående motivering, anhålla,
6910: utan rent övermäktigt. På grund härav
6911: odh då icke heller de angränsande lands- att Riksdagen i statsförslaget för
6912: kommunerna kunna deltaga i underhållet ar 1931 måtte upptaga ett nödigt
6913: samt enär skolan, som är belägen på över anslag för statens övertagande, i
6914: tio mils avstånd från närmaste, svenska öve1·ensstämmelse med skolstyrelsens
6915: högre läroverk, ntgör ett livsvillkor för förslag, av de fem lägre klasserna
6916: hela landsdelen, är ett ingripande från vid Kristinestads svenska samskola
6917: från och med den 1 september 1931.
6918:
6919: Helsingfors den 4 november 1930.
6920:
6921: Otto Jacobsson. Levi Jern.
6922: Ernst Estlander. Emil Sarlin.
6923: Edv. Helenelund. Axel Palmgren.
6924: J. Inborr. lVI. V. Björk. .
6925: K. V. Åkerblom. Ernst von Born.
6926: Max Sergelius. E. v. Frenckell.
6927: 181
6928:
6929: IV,91. - Ra.h. a.l. N :o 69.
6930: Suomennos.
6931:
6932:
6933:
6934:
6935: Ja.cobsson y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kristiinan-
6936: kaupungin ruotsalaisen yhteiskmtlun viiden alimman
6937: luokan ottamiseksi valtion huostaan.
6938:
6939:
6940: E d u s k u n n a ll e.
6941:
6942: Sittenkun kouluhallitus niistä kouluista, taas tuli vuorostaan vuonna 1847 Kristii-
6943: jotka vuosina 1928-1933 olisi otettava nankaupungin viisiluokkainen ruotsalainen
6944: valtion ihuootaan, antamaansa ehdotukseen yhteiskoulu. Vuodesta 1902 lähtien on Kris-
6945: oli ottanut Kristiinankaupungin ruotsalai- tiinankaupungin ruotsalainen yhteiskoulu
6946: s€n yhteiskoulun keskikoululuokwt ja ke- työskennellyt täydellisenä kahdeksanluok-
6947: hoittanut koulun johtokuntaa hanlkkimaan kaisena oppilaitoksena. Eri muodoissaan
6948: sitoumukset n~iltä !kunnilta, jotka kouluta- koulu on ollut Kristiinankaupungin lämpi-
6949: lon omistavat, siitä, että· ne maksutta luo- mästi vaalima; kaupunki on aikojen kuluessa
6950: vuttavat vuoden 19,31 syyskuun 1 1päivästä uhrannut paljon varoja sen ylläpitoon ja
6951: valtiolle koulun rwkennukset ja tontin, sitä vartuttamiseen. Uuden, nykyaikaisen koulu-
6952: vastaan, että valtio sitoutuu luovuttwmaan talon rakensivat koulua varten vuosina 1924
6953: koulusta ilman vueikraa koulun lukioluokkien ja 1925 Kristiinankaupunki ja Lapväärtin,
6954: tarvitsemat huoneet, olivatkin kyseessäolevat Tiukan, Siipyyn, Närpiön ja Ylimarkun
6955: kunnat valtuutettujensa kautta rpäättäneet kunnat, jotka tätä rakennusta vrwrten, jonka
6956: maksutta valtiolle 'luovuttaa ruotsinJk~elisen kustannukset nousivat pyörein luvuin
6957: keskikoulun ylläpitämistä varten Kristii- 2,864,000 mal'k:k:aan, saivat 1 miljoonan
6958: nankaupungissa vuoden 1!}31 syyskuun 1 marlkan suuruisen valtionavustuksen, mutta
6959: päivästä koulun rakennukset ja tontin, sitä joiden itsensä oli rpakko maksaa menojen
6960: vastaan, että valtio sitoutuu luovuttamaan pääosa, siten, että Kristiinankaupunki yk-
6961: lkoulutalosta ilman vuokraa koulun yksityis- sin suoritti suuremman erän kuin valtion
6962: ten lukioluOik:kien tarvitsemat huoneet. avustus oli, eli noin 1,200,000 markkaa.
6963: Sanotun ikoulun suhteen 'On v~elä mainit- Koulu palv:elee paitsi mainittujen kuntain
6964: tava, ettei Kristiinankaupungin ruotsalai- väestöä myös Kaskisten kaupunkia sekä
6965: nen yhteiskoulu ole milkään uusi, teennäi- Pirttikylän ja Korsnäsin pitäjiä eli noin
6966: sesti syntynyt oppilaitos, vaan 'koulu, joka 30,000 henkeä käsittävää ruotsinkielistä
6967: erinimisenä on täyrt:tänyt seutukunnan sivis- väestöä. Tulee mainita, että Kristiinan-
6968: tystarpeen 277 :vuoden ajan. Tämä koulu kaupungissa on toinen täydellinen oppilai-
6969: on nimittäin sen 'Vlanhan pedagogian suora- tos,. jonika valtio jo on ottanut huostaansa,
6970: nainen jatko, joka perustettiin Kristiin!a!n- mutta kun sen opetuskieJ.enä on suomi, :ei
6971: kaupunkiin vuonna 1653 ja toimi rvuoteen seutukunnan ruotsalainen väestö voi sitä
6972: 1842 asti, jolloin se muodostettiin ala-al- käyttää. Oprpilasluku on Kristiinankau-
6973: keiskouluksi. Alkeiskoulu muutettiin reaali- pungin ruotsalaisessa yhteiskoulussa ollut
6974: kouluiksi vuonna 1<877 ja sen jälkeläiselksi viime ikyrrnmenenä ~otena keskimäärin noin
6975: 182 IV,91. - Kristiinankaupungin ruotsalainen yhteiskoulu.
6976:
6977: 160 ja on tätä nykyä 162. Vi~me vuos~na tukunnalle, on valtion 'v'äHintulo koulun
6978: on kouluun vuosittain otettu 30-40 uutta jatkuv3!He toiminnalle välttämätön.
6979: oppilasta. Noin 30% nauttii varattomuu- Nyt, kun !hallitus ei kuitenkaan, lkoulu-
6980: den tähden vapaaoppilaspaiklma. Koulun ha:llituksen yllälmainitusta ehdotuksesta
6981: ylläpito käy tuolle pikkukaupungille, jonka huolimatta, ole trutä ehdotusta ottanut ensi
6982: menoarviossa koulun suoranaiset menot vuoden tulo- ja menoarvioehdotukseensa,
6983: tekevät runsaan ky;mmenes-osan ja jossa saamme, viitaten edelläolevaan perusteluun,
6984: verotusmäärä nousee jo 10 markkaan vero- kunnioittaen anoa,
6985: äyrihä, ei ainoastaan erittäin rasittavaksi,
6986: vaan suorastaan ylwoimaiseksi. Tälmän rno- että Eduskunta ottaisi vuoden 1931
6987: jalla ja kun lähikunnat 1eivät liioin voi ot- valtion tulo- ja menoarvioon tarpeel-
6988: ~taa osaa ylläpitoon sekä kun koulu, joka lisen määrärahan Kristiinankaupun-
6989: sijaitsee 'päälle kymmenen peni!kulman gin ruotsalaisen yhteiskoulun viiden
6990: päässä lähimmästä ,ruotsalaisesta ylem- alaluokan ottamiseksi kouluhallituk-
6991: mästä oppilaitOiksest:a, 10n 'elinehto ko:ko seu- sen ehdotuksen mukaisesti valtion
6992: haltuun syyskuun 1 päivästä 1931.
6993:
6994: Helsingissä marraskuun 4 p :nä }930.
6995:
6996: Otto Jacobsson. Levi Jern.
6997: Ernst Estlander. Emil Sarlin.
6998: Edv. Helenelund. Axel Palmgren.
6999: J. Inborr. M. V. Björk.
7000: K. V. Akerblom. Ernst von Born.
7001: Max Sergelius. E. v. Frenckell.
7002: 183
7003:
7004: IV,92. - Rah. al. N :o 70.
7005:
7006:
7007:
7008:
7009: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven yh-
7010: teiskoulun koulutalon rakennusavustukseksi.
7011:
7012:
7013: E d u s k u n n a ll e.
7014:
7015: Kemijärven k1rkonkylään ava:ttiin viisi- deHislta tilaa, ja oppilaistakin on pidettävä
7016: 11l'Okkain-en yhteiskoulu vuonn:a 1925 sen ari- suuri osa vapaana kaikista koulumaksuista.
7017: kaamsa.amista varten perustetun Kemijärven Näin ollen koulun ylläpito, rakentamisesta
7018: yhteiskoulun kanna:tusyhdistyksren toimesta johtuvan velan korkojen maksamisen ja
7019: ei vain oman paikkakunnan nousevan suku- muiden vuosimenojoo vuoksi käypi kanna-
7020: polven opillisen sivitystason kohottamista tusyhdistykselle raskaaksi. Yhdistyksen jä-
7021: varten, mutta erikoi!sestikin juuri Kemijär- senet jra muut koulun ystävät työsrkentele-
7022: ven ilrunnan ympärillä ra1evien rajaseutukun- vät uu'tterastti koolun ylläpitämiseksi pailk-
7023: tien asukasten lasten takia. Sillä tämän krukunnalla, joten on havaittavissa suuri
7024: maakunnan laste:Ill koulunkäynt.i muualla myötätunto koulua kohtaan.
7025: kauka.Ilia olevi:lla paikkakunnilla tuli kal- Kun valtio -ei vielä voine ottaa puheena
7026: liiksi ja siihen kykenivät vain varakkaim- olevaa koulua .kokonaisuudessaan huos-
7027: mat, vähävaraisten jäädessä kansakoulun taansa, nim olirsi toivottavaa, etltä valtio an-
7028: oppimäärää kol1kieampaa tietom:ä:ärää vaille. tailsi tälle lmillisen Pohjois.-Suomen ra.ja-
7029: Koulu toimi aluksi vuokrahuoneissa yh- seutukoululle vuotuista avustusta raken-
7030: den vuoden, mutta kun ei ollut tatk:oitu:s- nuksesta johtuvien velkain lmrkojen maksa-
7031: taan vastaavia vuokrahuoneita saatavissa, oli miseen. Tässä yhteydessä on otettava huo-
7032: välttämätöntä rakentaa koulua varten oma mioon, että Kemijärven kirkonkylän kansa-
7033: ajanmukainoo ja tarkoitustaan vastaava koulua, jossa on lähes 200 oppilasta, olisi pi-
7034: koulutalo, tullen se maksamruan yli 700,000 tänyt jo vuosia sitten laajentaa ja varustaa
7035: markkaa, vai& a,rvokas tontti ja osa ra- se jatkoluokilla, ellei olisi yhteiskoulua, jossa
7036: kennuspuista sarutiin ilmaiserkrsi. Koulu on lapset voivat opintojaan jatkaa. Tähän kou-
7037: sen jälkeen toiminut omrussa koulutalossa lun laajennukseen olisi valtion tullut osal-
7038: hyvällä menestyksellä sen tieto- ja taito- listua huomattavalla määrällä, ja jatkoluok-
7039: määrän j·akamisessa, mitä 5-luokkainen yh- kien opettajain palkkoihin olisi mennyt vuo-
7040: teiskoulu voi antaa, ja on se osoittautunut si~ttain ja mooisi edelleenkin huomattava
7041: vuosi vuodelta yhä ren·emmän tarpeen vaa- määrä varoja. Tähän nähden avustuksen
7042: tim.aksi. Koulun kannatusyhdistyksen jä- myöntäminen ei tiedä suoranaista valtion
7043: senmäärä on kuitenkin vähäinen senvuoksi, lisämenoa, vaan ainoarstaan sen menon suo-
7044: että koolun toimipiirissä oleva väestö on rittamista yhteiskoululle, mikä on sen
7045: suurelta osalta vähävaraista ·työläisväestöä. kautta säästynyt ja edel1een säästyy kansa-
7046: Koulua käyväin lasten vanherumatkaan ei- koulumenoissa.
7047: vät suurelta ooalta voi :tulrea koulUl!l talou- Rakennusveikain korkojen maksamiseen
7048: 184 IV,92. - Kemijärven yhteiskoulu.
7049:
7050: ja niihin verrattaviin muihin vuosimenoihin jo avustaa kou'lurakerm'll'Sten lopullista kun-
7051: tarvittaisiin lähes 100,000 markkaa. toonpanoakin kohtuullisella määrällä. Sillä
7052: Koulutalon kaikki jälkityöt: permanto- saahan va1tio ennakolta uhraamansa varat
7053: jen tiivistäminen ja täytteiden lisääminen, ottaessaan koulun taloineen huostaansa.
7054: ulkopuolinen laudoitus sekä seinien sisäpuo- Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdo-
7055: lelta pahvitus ja paperoiminen kaikkine tamme tkunnioittaen,
7056: maalauksineen, olisi suoritettava vuonna
7057: 1931. Näiden töiden on laskettu tulevan 1) että Eduskunta päättäisi vuoden
7058: maksamaan kunnollisesti ja hyvistä aineista 1931 tulo-ja menoarvioon ottaa Kemi-
7059: tehtyinä noin 125,000 markkaa. Yhdistyk- järven yhteiskoulun kannatusyhdis-
7060: seltä, vaikka sen pyrkimyksenä on huoleh- tykselle avustuksena koulutalon ra-
7061: tia siitäkin, että koulutalossa tulevat aika- kentamisesta johtuneen velan koron
7062: naan tehdyiksi tarvittavat jälkityöt, puut- maksamiseen 75,000 markkaa;
7063: tuu siihen varoja. 2) että Eduskunta päättäisi ottaa
7064: Kun ei liene kaukana aika, jolloin valtio vuoden 1931 tulo- ja menoarvioon
7065: ottaa kysymyksessä oleva.n yhteiskoulun ko- avustuksena Kemijärven yhteiskou-
7066: konaan .huostaansa, niin olisi tarkoituksen lun koulurakennusten jälkitöitä var-
7067: mukaista ja kohtuullistwkin, että valtio nyt ten 100,000 markkaa.
7068:
7069: Helsingissä marraskuun 5 päivänä 1930.
7070:
7071: lVI. 0. Lahtela. Lauri Kaijalainen.
7072: 185
7073:
7074: IV,9a. - Rah. al. N:o 71.
7075:
7076:
7077:
7078:
7079: Ryömä y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomalaisen
7080: Oopperan amtstamiseksi.
7081:
7082:
7083: E d u s k u n n a ll e.
7084:
7085: Hallitus on ensi vuoden tulo- ja meno- luettava. Tästä olisi kulttuurielämällemme
7086: arvioesityksestään jättänyt kokonaan pois vahinkoa. Vastaavat taidelaitokset muissa
7087: Suomalaisen Oopperan valtioavustuksen, maissa saavat yleisistä varoista suhteelli-
7088: joka kuluvana vuonna on 300,000 mk., sillä sesti paljon huomattavampia avustuksia
7089: perusteella, että Ooppera edelleen nauttii kuin mitä Suomalainen Ooppera nauttii.
7090: avustusta raha-arpajaisten voittovaroista. Ahtaasta raha-ajasta huolimatta on siis mie-
7091: Hallitus näkyy siis edellyttäneen, että oop- lestämme edelleen avustettava Suomalaista
7092: pera voi tulla toimeen ilman aikaisempaa Oopperaa ainakin sen aikaisemmin saamalla
7093: valtioapuaan. Tämä käsitys ei kuitenkaan määrällä.
7094: pidä yhtä tosiasioiden kanssa. Oopperan Esittämillämme perusteilla ehdotamme
7095: johdon taholta on päinvastoin ilmoitettu, kunnioittaen,
7096: että, jos ooppera menettää valtioapunsa,
7097: tämä taidelaitos, jonka taiteellinen taso että Eduskunta päättäisi vuoden
7098: viime vuosina tunnetusti ja tunnustetusti 1931 menoarviossa koroittaa 10
7099: on huomattavasti kohonnut, ei enää voi P. l. XIII: 3 momentin määrärahaa
7100: palveluksessaan pitää niitä taiteellisia voi- 300,000 markalla Suomalaisen Oop-
7101: mia, joiden ansioksi oopperan menestys on peran avustamiseksi.
7102:
7103: Helsingissä marraskuun 4 päivänä 1930.
7104:
7105: Hannes Ryömä. Oskari Mantere. Antti Tulenheimo.
7106:
7107:
7108:
7109:
7110: 24
7111: TOISET
7112: •• ••
7113: VALTIOPAIVAT
7114: 19 3 0
7115:
7116: LIITTEET
7117: V.
7118: PANKKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI~ JA
7119: TOIVOMUSALOITTEET
7120:
7121:
7122: [iJ
7123:
7124:
7125:
7126:
7127: HELSINKI 1930
7128: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
7129: Säästöpankkilakia ja osuuskauppojen säästökassoja
7130: koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
7131: 191
7132:
7133: V,t. - Lak. al. N :o 10.
7134:
7135:
7136:
7137:
7138: Piippula y. m.: Ehdotus säästöpankkt1aiksi.
7139:
7140:
7141: E d u s ik u n n a ll e.
7142:
7143: Vuoden 1930 ensimmäisille valtiopäiville nassa uutta valtiopäiväjärjestyksen mu-
7144: kokoontuneelle eduskunnalle jätti hallitus kaista aloitetta.
7145: esityksen uudeksi säästöparrkikilaiiksi. Pank- Koska tietoomme on tullut, ettei halli-
7146: kivaliokunta, jonka valmisteltavaksi edus- tukselta ole odotettavissa uutta esitystä
7147: kunta oli helmikuun 4 p :nä 19,30 esityk- asiassa, mutta menestyksellinen säästöpank-
7148: sen lähettänyt, antoi siitä mietintönsä seu- kitoiminta edelleen näyttää vaativan niitä
7149: raavan huhtikuun 4 p :nä. Asia ei kui- koskevan lainsäädännön täydentämistä ja
7150: tenkaan ennättänyt tulla kevätistuntokau- tarkistamista, ~hdottavat allekirjoittaneet
7151: della eduskunnan käsiteltäväksi. Kun niillä perusteilla, jotka sisältyvät ·edellä-
7152: eduskunta tällä välin on tullut hajoite- viitattuun r>anlkkivaliokunnan mietintöön,
7153: tuksi ja nyt on kokoontunut uusien vaa-
7154: lien kautta muuttuneessa ikokoonpanossa, että Eduskunta hyväksyisi näin
7155: edellyttää asian esilleottaminen eduskun- kuuluvan lakiehdotuksen:
7156:
7157:
7158: Säästöpankkilaki.
7159: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten :
7160:
7161: I Luku. 2 §.
7162: Postisäästöpankkia lukuunottamatta äl-
7163: Yleiset säännökset. köön mi'kään muunlainen kuin 1 § :ssä
7164: mainittu rahalaitos toiminimessään tai
7165: 1 §. muutoin toimintaansa osoittama:an käyt-
7166: Säästöpankki on tämän lain mukaan sel- täkö nimitystä ,säästöpankki".
7167: lainen yleinen ja yleishyödyllinen raha-
7168: laitos, jonka tarkoituksena on, perustajain 3 §.
7169: tai muiden saamatta osuutta laitoksen tuot- Säästöpankin voi perustaa kunta tai vä-
7170: tamasta voit'Osta, edistää säästäväisyyttä hintään ka:ksikymmentä hyvämaineista Suo-
7171: vastaanottamalla rahoja korkoa kasvamaan men kansalaista.
7172: ja sijoittamalla ne varmalla tavalla. Säästöpankin perustajain tulee valtiorva-
7173: Tämän tehtävänsä täyttämiseksi saalkoon rainministeriöltä hakea vahvistus säästö-
7174: säästöpan'k:ki harjoittaa sellaista liiketoi- pankin säännöille, jolloin myöskin on to-
7175: mintaa, johon sillä tämän lain mukaan on distettava, että säännöissä määrätty kanta-
7176: oikeus. rahasto on merkitty tai on jo olemassa.
7177: 192 V, 1. - Säästöpankkilaki.
7178:
7179: Paitsi perustamislmstannuksiin tarvitta- Säästöpankin säännöissä voidaa:n sen
7180: via varoja tulee säästöpankilla olla vähin- ohessa määrätä:
7181: tään kahdenkymmenentuhannen mal.'lkan · 12) 'että säästöpankki on oikeutettu ot-
7182: suuruinen kantarahasto, joka on rahassa tamaan rahoja säästöön sellaiselle tilille,
7183: suori t,ettava. jolta rahaa ma;ksetaan shekkiä vastaan ja
7184: antamaan rahaa lainaksi avaamalla saman-
7185: 4 §. laisen 'tilin, missä tapauksessa säännöissä
7186: Säästöpankin säännöissä pitää olla mää- tulee Dlla tarkemmat määräykset tällaisesta
7187: rättynä: tilistä; ja
7188: 1) säästöpankin toiminimi, jossa tulee 13) että säästöpankin hallitukselle kuu-
7189: olla sana ,säästöpankki'' ; luvat tehtävät voidaan osa:ksi uskoa halli-
7190: 2) säästöpankin koti,paik!ka; tuksen valitsemille ja sen vastuulla toimi-
7191: 3) kantarahaston määrä sekä makse- ville valtuutetuille, joiden luku, jonka tu-
7192: taanko se takaisin ja millä ehdoilla; lee olla vähintään kaksi, toimiaika, toimi-
7193: 4) isäntien sekä heille ehkä valittavain valta ja toiminnan tarkkailu on säännöissä
7194: varamiesten luku ja aika, joksi heidät va- määrättävä.
7195: litaan, miten isäntien vaali on toimitettava Säännöissä voidaan myös määrätä, että
7196: ja millä ehdoilla säästöönpanijana on oi- säästöpankki,. saatuaan siihen valtiovarain-
7197: 'k;eus isäntien kera ottaa osaa isäntien vaa- ministeriön luvan, on oikeutettu:
7198: liin, kuinka monta jäävitöntä isäntää vä- 14:) myöntämään luottoa vekseliä vas-
7199: hintään pitää olla saapuvilla, ennen!kuin taan ; tällaista oikeutta älköön annettako
7200: voivat pätevän päätöksen tehdä, isäntien säästöpankille, joka d ole päivittäin ylei-
7201: toimivalta, paikkakunta, jossa isäntien ko- sölle avoinna;
7202: koukset pidetään, ja varsinaisten kokousten 15) pitämään sivu'konttoreita, missä ta-
7203: aika S'ekä ikenen toimesta ja miten isäntien pauksessa säännöissä on määrättävä myös-
7204: kokoukset kutsutaan kokoon; kin sivukonttorien hoidosta ja valvonnasta;
7205: 5) hallituksen jäsenten ja varajäsenten 16) myymään säästöpankkien omistaman
7206: luku, sen tehtävät ja päätöksenvoipaisuus pankkilaitoksen postilähetysvekseleitä; sekä
7207: sekä aika, joksi jäsenet ja varajäsenet va- 17) harjoittamaan notariaattiliikettä ja
7208: litaan; hoitamaan arvopapereita avoimina talle-
7209: 6) tilintarkastajain ja heidän varamies- tuksina.
7210: tensä luku sekä aika, milloin tilinpäätös on
7211: tehtävä ja tilintarkastus toimitettava; 5 §.
7212: 7) miten säästöpankin asiain välitön hoit'O Jos säästöpankin perustaminen harki-
7213: järjestetään; taan yleisen edun kannalta hyödylliseksi
7214: 8) miten' ottolainauskoroista päätetään ja jos säästöpankin säännöt ovat lain-
7215: ja ilmoitetaan; mukaiset eikä muuta pätevää estettä sään-
7216: 9') minkä ajan kuluessa irtisanomisesta töjen vahvistamiselle ole, on säännöt vah-
7217: säästöpankki on velvollinen ja oikeutettu vistettava.
7218: takaisin maksamaan irtisanomise'hdolla Milloin valtiovarainministeriö ei katso
7219: säästöönpantuja varoja; voivansa sääntöjä vahvistaa, on sen osoi-
7220: 10) tarkemmat määräykset 23 § :ssä mai- tettava, missä kohdin niitä on muutettava,
7221: nitusta tilistä; ja jotta ne voitaisiin vahvistaa.
7222: 11) miten säästöpan!kin hallituksen tulee Jos hakijat katsovat, että valtiovarain-
7223: tarkastaa säästöpankin lkassa ja arvopape- ministeriö on aiheettomasti kieltäytynyt
7224: rit. sääntöjä vahvistamasta, voivat ihe uudella
7225: V,1. - Piippula y. m. 193
7226:
7227: anomuksella saattaa kysymyksen sääntöjen 7) keillä on oikeus kirjoittaa säästöpan-
7228: vahvistamisesta valtioneuvoston ratkaista- kin toiminimi
7229: vaksi. Ilmoituksessa tulee olla hallituksen va-
7230: kuutus, että säästöpankin kantarahasto on
7231: 6 §. rahassa täysin maJksettu, ja on siihen lii-
7232: Jos havaitaan tarpeelliseksi muuttaa tettävä säästöpankin säännöt sekä oikeaksi
7233: säästöparukin sääntöjä, telrköön hallitus todistettu jäljennös niiden va:hvistamista
7234: siitä isäntien kokoukselle ehdotuksen. Siinä koskevasta 1>äätöksestä.
7235: tapauksessa, että vähintään kaksikolmas- Jos jossaikin kohdassa, josta on tehty
7236: osaa isännistä on :kokouks·essa saapuvilla ja merkintä kauppareJkisteriin, tapahtuu muu-
7237: nämä yksimielisesti ja muuttamatta' kan- tOksia tai jos .säästöpankki Qn asetettu suo-
7238: nattavat ehdotusta, katsotaan se isäntien ritustilaan tai päätetty lakkauttaa, on sii-
7239: hyväJksymäksi. Ellei näin monta isäntää täkin tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin.
7240: o}e läsnä taikka ellei hallituksen ehdotusta Säästöpankki .on vapautettu rekisteriöimis-
7241: y;ksimielisesti ja muuttamatta hyväksytä, maksusta.
7242: on asia lykättävä 1opullisesti päätettäväJksi Muuten olkoon vastaa:vilta osilta voi-
7243: uuteen, aikaisintaan yhden kuukauden ku- massa, mitä kaupparekisteriin tehtävistä
7244: luttua pideWivään isäntien kokoukseen. ilmoituksista tai ni,iden ·laiminlyömisestä on
7245: Sääntöjen muutos, jota väJhintään kaksi- säädetty.
7246: kolmasosaa tässä k()lkouksessa läsnäolevista 8 §.
7247: isännistä kannattaa, katsottakoon isäntien Jos säästöpan!kJki arkaa toimintansa, en-
7248: hyväksymäksi. nenkuin se on merkitty kaupparekisteriin,
7249: Sääntöjen muutokselle on ha ettava val-
7250: 1
7251: olkoon se, joka sillä välin tekee sitoumuk-
7252: tiovarainministeriön vahvistus, ja sovellet- sia säästöpankin puolesta, niistä vastuun-
7253: talkoon tällöin vastaavasti, mitä 5 § :ssä on alainen niinkuin omasta velastaan; jos
7254: sanottu. Sääntöjä ei katsota muutetuksi, heitä on useampia, vastaiJkQot kukin omasta
7255: ennenkuin muutos on asianmukaisesti va:h- ja toistensa puolesta.
7256: vistettu.
7257: 7 §. 9 §.
7258: Säästöpanlk:ki on, ennenkuin se alkaa toi- Ennenkuin säästöpankki alkaa toimin-
7259: mintansa, ilmoitettava merkittäväksi kaup- tansa, on sen halli,tu'ksen säästöpanlkkien
7260: parekisteriin, ja on ilmoitUiksessa, joka on tarkastajalle ilmoitettava isäntien, hallituk-
7261: säästöpankin !hallituksen kaikkien jäsenten sen jäsenten ja valtuutettujen, toimit,us-
7262: allekirjoitettava, mainittava: johtajan sekä tilintarkastajain nimet ja
7263: 1) päivä, milloin säästöpankin säännöt kotipaikat, keillä on oikeus kirjoittaa sääs-
7264: on vahvistettu; töpankin toiminimi sekä milloin säästö-
7265: 2) säästöpankin toiminimi; pankki pidetään yleisöä vart,en ensi ker-
7266: 3) säästöpankin kotipaikka ; ran avoinna.
7267: 4) kantarahaston suuruus; Ilmoitukseen tulee 'liittyä hallituksen jä-
7268: 5) millä tavoin säästöpankin isännät senten kirjallinen va!kuutus, että säästö-
7269: kutsutaan kokoon; paTIJkin lkanta~rahasto on rahassa täysin
7270: 6) ne herukilöt, jotka kuuluvat säästö- maksettu, säästöpankin säännöt s~kä oi-
7271: pankin hallitukseen 'PUheenjohtajana, vara- keaksi todistettu jäljennös niiden vahvis-
7272: puheenjohtajana ja jäseninä sekä kutka tamista koskevasta päätöksestä.
7273: ovat säästöpankin valtuutetut, jos sellaiset Jos sää:stöpan!k:in sääntöjä on muut,ettu,
7274: on valittu ; sekä on oikeaksi todistettu jäljennös 'tätä kos-
7275:
7276: 25
7277: 194 V,1. - Säästöpankkilaki.
7278:
7279: ke\Tasta valtiovarainministeriön päätöksestä eroaa, eikä säännöissä ole määräystä siitä,
7280: hallituksen toimesta viivytyksettä säästö- että varamies astuu hänen sijaansa 'hänen
7281: pankkien tarkastajalle lähetettävä. Jos jos- toimikauterrsa loppuajaksi, on hänen si-
7282: sakin muussa kohdassa, josta tämän pykä- jaansa uusi isäntä ensi kerran isäntien
7283: län mukaisesti on sää:stöpan'k!kien tarkasta- vaalia toimitettaessa valittava (hänen toimi-
7284: jalle ilmoitettu, ta;pahtuu muutos, Oll! siitä- kautena loppuajaksi.
7285: kin viivytyksettä ta1•kastajalle ilmoitettava. Säännöissä älköön sitä jälilvitönten isän-
7286: tien lukua, joka vaaditaan pätevän pää-
7287: 10 §. töksen tekemiseen isäntien kokouksessa,
7288: Säästöparrkilla on oikeus kuulua sellai- määrättäJkö pienemmäksi, kuin että aina-
7289: seen yhdistykseen tai muuhun yhteisöön, kin kolmasosa isännistä ja vähintään viisi
7290: jonka tarkoituksena on säästöpankkitoimin- jäävitörrtä isäntää tulee olla saapuvilla.
7291: nan edistäminen tai johon säästöpankin Säästöpankin isäntä älköön olko saman
7292: liikkeensä harjoittamiseksi tai sen vaannai- säästöpankin virkailijana.
7293: sessa :palvelUiksessa o1evain henkilöiden
7294: huoltamiseksi on tarpeellista kuulua.
7295: 1'3 §.
7296: IsäThnät, jotka vuodeksi kerrallaan valit-
7297: II JAku. sevat keskuudestaan itselleen puheenjohta-
7298: jan ja varapuheenjohtajan, kokoontuvat
7299: Säästöpankin hallinto ja hoito. varsinaiseen kokoukseen ainaJkin kerran
7300: 11 §. vuodessa. Sitäpaitsi isännät kOikoontuvat
7301: Säästöpankin asioita hoitavat säästöpan- ylimääräisiin kokouksiin, milloin isäntien
7302: kin isännät, jotka säästöönpanijain edusta- puheenjohtaja tai säästöpankin hallitus
7303: jina valvovat säästöpankin hallintoa, sekä katsoo sen tarpeelliseksi taikka kolmasosa
7304: säästöpankin hallitus, jonka asiana on sääs- isännistä sitä v-aatii.
7305: töpankin toiminnan johto. Isäntien asiana on:
7306: Hallituksen jäsenistä saa enintään kol- 1) valita hwllituksen jäsenet ja vara-
7307: masosa !kuulua isäntiin. jäsenet sekä vuosittain tilintaTikastajat ja
7308: Isäntänä tai hallituksen jäsenenä älköön heidän varamiehensä seuraavan vuoden hal-
7309: olko kukaan, jdk:a ei haliitse omaisuut- lintoa ja hoitoa tarkastamaan;
7310: taan. 2) määrätä 16 § :ssä mainitut korvauk-
7311: 12 §. set 'sekä hallituksen ja tilintarikastajain
7312: Isännät, joita tu1ee olla vä:hintään kaksi- pa1kk:iot;
7313: toista, sekä 'heidän varamiehensä, jos näi- 3) vahvistaa tilirrpäätös, päättää ehkä
7314: den valitseminen on säännöissä määrätty, sattuneen ta;ppion korvaamisesta selkä hal-
7315: valitaan sääntöjen mää,rä,ämällä tavalla. lituksen ehdotuksen perusteella vuosivoi-
7316: Aika, joksi isännät valitaan, määrättäiköön ton käyttämisestä 39 § :n 3 momentissa
7317: säännöissä enintään kuudeksi vuodeksi, ja mainittuihin tarikoituksiin;
7318: on isäntien toimikaudet jä,rjestettävä niin, 4) päättää hallitukselle an:ruettl!Jvasta vas-
7319: että samalla kertaa joutuu isännistä ero- tuuvapaudesta tahi mihin toimenpiteisiin
7320: vuoroon enintään puo1et. on ryhdyttä,vä jos vastuuvapautta ei ole
7321: Erovuoroon joutunut isäntä pysyy ilmi- myönnetty;
7322: tenkin toimessaan, 1kunnes hänen sijaansa 5) päättää haillituksen ehdotuksen perus-
7323: uusi on laillisesti va:littu. Jos isäntä en- teella kiinteistön ha:n'kkirrnisesta ja sellaisen
7324: nen toimikautensa päättymistä kuolee tai kiinnittämisestä ja myymisestä ;
7325: V,1.- Piippula y. m. 195
7326:
7327: 6) vahvistaa ne perusteet, joiden mu- tahi virkailija, tämän kuitenkaan estämättä
7328: kaan säästöpan'kin varoja voidaan vuosit- hallituksen jäsentä ja valtuutettua kuulu~
7329: tain käyttää eläke-etujen hankkimiseksi masta säästöpankkien omistaman raihalai-
7330: säästöpankin vakinaisessa palveluksessa ole- toksen hallintoneuvostoon.
7331: ville henlkilöille, sekä heidän leskilleen ja
7332: alai'käisille lapsilleen ; 115 §.
7333: 7·) päättää sivukonttorin avaamisesta; Säästöpankin hallituksen asiana on päät-
7334: sekä tää säästöpankin varojen sijoittamisesta,
7335: 8) ratkaista muut asiat, jotka lain tai lainanautokorosta sekä luoton ottamisesta.
7336: säästöpankin sääntöjen mukaan ovat isän- Hallitus kantaa ja vastaa säästöpankin
7337: tien käsit,eltäviä ta~kka jotka hallitus jät- puolesta. Haaste tai muu julkisen viran-
7338: tää heidän päätettävikseen. omaisen tiedonanto ·on katsottava säästö-
7339: Isäntä saa ainoastaan hen'kilökohtaisesti panlkille annetuksi, kun siitä on annettu
7340: käyttää puhe- ja äänivaltaansa isäntien ko- tieto hallituksen puheenjohtajalle, varapu-
7341: kouksessa. heenjohtajalle tai valtuut'etulle.
7342: Isäntä, joka on hallituksen jäsen, älköön Hallitus valitsee keskuudestaan itselleen
7343: olko tilintarka·stajia valitsemassa ärköönkä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
7344: hallituksen vastuuvapaudesta päättämässä. vuodeksi kerrallaan.
7345:
7346: 14 §. 16 §.
7347: Määräaikaa, joksi hallituksen jäsenet ja Säästöpankin hallituksen jäseneUe saa-
7348: varajäsenet valitaan, äliköön saannoiSs'a daan maksaa ;palkkiota. Isännälle voidaan
7349: määräW1kö kolmea vuotta pidemmäJksi. suorittaa kohtuullinen korvaus isäntien ko-
7350: Hallituksen jäsen tai varajäsen saadaan kouksen hänelle aiheuttamista matJkakus-
7351: isäntien päätöksellä erottaa toimestaan en- tannuJksista ja wjanhukasta. Älköön kui-
7352: nen sen ajan päättymistä, joksi ilränet on tenkaan tällaisia palkkioita tai korvauksia
7353: valittu. maksettako muista varoista kuin säästö-
7354: Jos säästöpankin hallituks:e[le kuuluvia pankin rahastojen tuotosta.
7355: tehtäviä: on uskottu hallituksen jäseninä Älköön säästöpankin vuosivoittoa tai
7356: oleville valtuutetuille, tulee hallituksessa liildreen laajuutta pantaka perusteeksi,
7357: olla niin monta jäsentä, että ne, jotka ei- jonka mukaan pallfuka, pa'I:kkio tai muu
7358: vät ole valtuutettuja, ovat enemmistönä. korvaus laSketa&n.
7359: V altuutetu!lla äLköön olko oikeutta yksin Säästöpankin hallituksen tulee pitää
7360: päättä;ä luoton myöntämlisestä. huolta siitä, etteivät säästöpankin vuotuiset
7361: Jos valtuutettuna on ha1lituksen jäsen, palkkaus- ja muut hoitomenot nouse suu-
7362: älköön hänen toimiailkansa oliko pidempi remmiksi, kuin on tarpeellista säästöpan-
7363: kuin hallituksen jäsenenä. Jos valtuutet- kin liikkeen tarkoituksenmukaista hoitoa
7364: tuna on toimitusjohtaja tai muu säästö- varten.
7365: pankin vakinai•sessa palveluksessa oleva
7366: henkilö, on hänen toimensa määrättävä
7367: päättymään enintään kolmen kuukauden III LuJku.
7368: irtisanomisa~an kuluttua.
7369: Hallituksen jäsenenä, tiEntarkastajana Säästöönpanot ja säästöstäotot.
7370: ja valtuutettuna äl1köön olko muun ylei- 17 §.
7371: söLtä talletu!ksia vastaanottavan ra:halaitolk- Kun emi kerran pannaan rahaa saa~
7372: sen hallintoneuvoston tai hallitu!ksen jäsen töön, ilmoitettaikoon sen n~mi ja kotipaikka,
7373: 196 V,1. - Säästöpankkilaki.
7374:
7375: jonka hyväksi säästöönpano tehdään ja, Jos säästö•pan!kkien tarkastaja antaa sii-
7376: jos säästöönpano tehdään yksityisen henki- hen luvan, voidaan säästöönpanot ja sääs-
7377: lön hyväksi, hänen elinkeinonsa ja synty- töstäotat varmentaa koneellisella merkin-
7378: mäaikansa, jos se tiedetään. Kun säästöön- nällä.
7379: pano tehdään alaikäisen puolesta, on myös-
7380: kin, jos mahdollista, hänen vanhempiensa 19 §.
7381: nimet ilmoitettava. l'lmoitukset merkitään Jos ra!hoja on säästöönpantu viisitoista
7382: säästöpankissa asianomais@ tililehdelle. vuotta täyttäneen alaikäisen hyväksi, eh-
7383: Jos se, joka toisen hyvä:ksi panee rahoja dolla että ainoastaan tällä on oikeus nos-
7384: säästöön, ta:htoo, ettei ni:itä kävisi irtisano- taa rahat, ·ei holhoojalla ilman alaikäisen
7385: minen ennen kuin määräajan kuluttua, suostumusta ole oikeutta irtisanoa tai nos-
7386: twikka jos säästöönpanija tahtoo, että ra- taa rahoja. Rahoja, jotka sama:nJlaisella
7387: hoja malksetaan ainoastaan määrätylle hen- ehdolla on säästöönpantu aviovaimon hy-
7388: kilölle, tehköön siitä ehdon ensimäisellä väksi, ei hänen miehelilään ole oikeutta irti-
7389: säästöönpanokerralla. Jos säästöönpanija sanoa tai nostaa ilman vaimon suostumusta
7390: haluaa tehdä jonkun muun ehdon, on sääs- silloinkaan, kun puolisoiden varallisuus-
7391: töpankin hallituksella valta päättää, hy- suhteisiin on sovellettava ennen tammi-
7392: väksytäänkö ehto. kuun 1 päivää 1930 voimaan tullutta la-
7393: kia.
7394: 18 §.
7395: Ensi kertaa ra:hoja säästöönpantaessa an- 20 §.
7396: nettakoon säästöönpanijalle ilmaiseksi sääs- Säästöpankin hallituksella on oikeus vaa-
7397: tökirja, johon säästöpankin säännöt on lii- tia, että säästökirja on määrätyn ajan ku-
7398: tetty. Jos rahojen nostamisesta on tehty luessa todiSitusta vastaan jätettävä säästö-
7399: ehto, on säästökirjaan merikittävä, että pankkiin sen tilikirjoihin verrattavaksi.
7400: ehto on tehty. Sama'lla on korko merkittävä säästökirjaan,
7401: 'Säästössä olevia rahoja annetaan sille, ellei sitä ole ennen tehty, ja säästöpankin
7402: jonka hallussa säästökirja on ja joka sen säästötilikirjaan merkittävä, että säästö-
7403: esittää, ellei rahoja ole säästöönpantu eh- kirja on ollut tilibrjoihin verrattavana ja
7404: doHa, että ne maksetaan ainoastaan rrnää- että korko on siihen ki:rjoitettu.
7405: rätylle henkilölle, jolloin yksinorrnaan tällä J:os säästökirjaa säästöpankin tilikirjoi-
7406: ta:hi hänen oikeudenomistajallaan on valta hin verrattaessa ilmenee eroavaisuutta
7407: niitä irtisanoa ja nostaa. säästökirjan ja tilikirjain välillä, on vii-
7408: Jos syntyy epäilystä siitä, joutuvatko ra- meksima1nituilla todistusvoima, ellei jokin
7409: hat niihin oikeutetulle henkilöHe, voi sääs- seikka vähennä niiden luotettavuutta.
7410: töpankki kieltäytyä maksamasta sääsiössä
7411: olevia rahoja säästökirjan esittäjälle, jonka 21 §.
7412: nimeen säästöönpanoa ei ole tehty. Jos sää:stökirja on joutunut hukkaan,
7413: Kun säästöönrpano tai säästöstäotto ta- tulee säästakirjan omistajan antaa säästö-
7414: pahtuu, merkitään määrä säästäkirjaan; ja pankin hallitukselle si·itä tieto ja samalla
7415: tulee säästöpan!kin hallituksen kahden jä- ilmoittaa, milloin ja miten säästökirja · on
7416: senen tai virkailijan varmentaa säästöön- kadonnut. Hallituksen pitää silloin säästö-
7417: pano omakätisellä nimikirjoituksellaan. kirjan katoamisesta kuuluttaa ilmoituk-
7418: Jos rahojen nostaja ei ole säästöstäottoa sella, joka ·on säästökirjan omistajan kus-
7419: ikuitannut, on :sekin sama:lla tavalla var- tannubeHa julkaistava kerran maan vi-
7420: mennettava. rallisissa sanomalehdissä. Ellei 8äästökir-
7421: V,1.- Piippula y. m. 197
7422:
7423: jaa ole löydetty kuudessa kuukaudessa sen muulla tavalla tiedoittamaan ottolainaus-
7424: jä1Jkeen, kun ilmoitta:minen on tapahtunut, korkonsa.
7425: on säästökirjan omistaja oikeutettu peri-
7426: mään saamisensa, •eikä entisellä säästölkir-
7427: jalla ole voimaa säästörpankikia vastaan sen IV Luku.
7428: jälkeen, kun rahat on maksettu.
7429: Säästöpankin sijoitukset ja muu liike.
7430: 22, §. 26 §.
7431: Kun vähintään kymmenen vuotta on ku- Säästöpankin varoja saadaan sijoittaa
7432: lunut viimeisen vuoden 'lopusta, jonka lm- ainoastaan :
7433: luessa säästökirjaa on säästöpankissa käy- 1) vaadittaessa tai määrätyn irtisanomis-
7434: tetty säästöönpanoa tai säästöstäottoa var- ajan kuluttua maksettava,ksi lankeaviin lai-
7435: ten tai 20 § :n mukainen merkin,tä tehty, noihin;
7436: olk<Jon säästöpanlkin hallituksella oikeus il- 2) enintään kuuden kuukauden määrä-
7437: moittamalla vira!llisissa sanomalehdissä lke- ajan kuluttua maksettavaksi lankeaviin lai-
7438: hoittaa säästökirjan omistajaa yön ja vuo- noihin;
7439: den kuluessa siitä, kun ilmoitus on jul- 3) määräajan tai määrätyn irtisanomis-
7440: kaistu, säästörpaiJikin haUitukselta vaati- ajan kuluttua tahi cvaadittaessa maJksetta-
7441: maan saamistaan. Jollei vaatimusta tehdä, vaksi laiJJkeaviin konttokuranttilainoihin ;
7442: menettäköön säästökirjan omistaja puhe- 4) kolmen kuukauden tai lyhyemmälle
7443: valtansa säästöpankkia vastaan ja raha- maksuajalle wsetettuihin vekseleihin;
7444: määrä siirrettäköön säästöpankin varara- 5) siirrettäviin irtisanomattorniin kuole-
7445: hastoon. Kuitenkin on hallituksella valta, tuslainoihin 'enintään ikymme:rwn prosent-
7446: milloin se katsoo syytä olevan, suostua ra- tia lähinnä edellisen kalenterivuoden lo-
7447: hojen maksamiseen vielä jä1keenJkin:päin. pussa ollilista säästöönpanijain saamisista;
7448: 6) varmoihin yleisiin r.ahalaitoksiin, jotka
7449: 23 §. toimivat julkisen tarkastuksen alaisina;
7450: Säästöpank!ki saa ottaa rahoja säästöön 7) .obligatioi!hin, jotka 33 §:n mukaan
7451: erityistä kuittia vastaan, jonka allekirjoit- saadaan luikea kassareserviin taikka joihin
7452: tamisesta on voimassa, mitä 18 § :n 4 mo- valtiovarainministeriö on oikcuttanut säästö-
7453: mentissa on säädetty säästöönpanojen var- pankit varojaan sijoittamaan; j,a
7454: mentamisesta, ja on tällaiseen kuittiin nä- 8) säästöpankkien omistaman pankkilai-
7455: kyvällä tavalla merkittävä, ettei sitä vas- toksen osakkeisiin, kuitenkin enintään ·puo-
7456: taan rahoja suoriteta. Näitä varoja mak- let säästöpankin omien rahastojen määrästä.
7457: setaan säästöpankista ainoastaan tilinpitä- Kohdissa 3 ja 4 main'itut sijoitukset saa-
7458: jäJle tai hänen oikeudenJomistajalleen. vat, lukuunottamatta valtiolle, kunnalle tai
7459: seuralmnnaUe myönnettyjä luottoja, nousta
7460: 214 §. enintään kahteenkymmeneen pr.osenttiin 'lä-
7461: Säästöpankil!la olkoon oikeus kerätä sääs- hinnä edellisen vuosineljänneksen lopussa
7462: töjä myymällä säästömer'k:kejä, joista val- olleista .säästöönpanijain •Saamisista, kuiten-
7463: tiovarainministeriön asiana on antaa ta·r- kin siten, että vekseleihin ei saa sijoittaa
7464: kemmat määräy'kset. enempää kuin kymmenen prosenttia tässä
7465: mainitusta säästöönpanijain saamisten yh-
7466: 25 §. teisestä määrästä.
7467: Säästöpank!ki on velvollinen liikehuoneis- Irtisanomisaika ei saa ulla kolmea kuu-
7468: tossaan julkipannulla ilmoitlllisella tai kautta 'pidempi, ellei luotan vakuutena ole
7469: 198 V,1. - Säästöpankkilaki.
7470:
7471: kiinnitys, jDlloin rirtisanDmisaika voi olla 29 §.
7472: enintään kuusi kuukautta. Säästöparukki älköön myörrtälkö luottoa,
7473: jonka maksami,sesta saman säästöpankin
7474: hallituksen jäsen tai varajäsen tahi virkai-
7475: 27 §. lija vastaa, taikka muuta ,luottoa, jonka
7476: Luottoa annettakoon ainoastaan sellaista myöntämisestä on oleellista taloudellista
7477: velka:kirjaa tai sitoumuSikirjaa vastaan, etua edellämainitui'lle säästöpankin toimit-
7478: jonka vaikuutena on kiinteistökiinnitys, kä- sijoille.
7479: teispantti tai ominaistakaus, paitsi mil- Kuitenkin voidaan säästöpankkien tar-
7480: loin lainanoitajana on valtio, kunta tai kastajan suostumuksella "myöntää edellisessä
7481: seuraJkunta. Irt{vimistokiinnitys hyväksyt- momentissa mainittua laatua olevaa luot-
7482: täköön säästöpankin luoton vakuudeksi va,in toa kiinnitysvaikuutta vastaan korkeintaan
7483: kiinteistökiinnityksen lisäksi tai milloin se puoleen kiiuteistön lkäyvästä arvosta tai
7484: on tarpeen säästöpankin aikaisemmin säästöpankin itsensä antamaa säästökirjaa
7485: muuta vakuutta vastaan myöntämän luo- tai sellaisia talletuksia tai arvopapereita
7486: tDn turvaamiseksi. vastaan, jotka säästöpankki saisi lukea kas-
7487: Säästöpankki älköön muille kuin maini- saresei'V'1in.
7488: tuille ;}~hteisöiUe myöntäkö luottoa vekselin-
7489: antajan itsensä malksettavaksi asettamaa 30 §.
7490: vekseliä (omaa vekseliä) vastaan. Sää:sWpankki älköön omistwko muuta
7491: Kuoletuslainoja, jotka mainitaan 2,6 § :n lkiinteistöä tai muuta kiinteistöosuutta,
7492: 5 'lmhda:ssa, myönnettäköön ainoastaan va1- kuin mi'kä säälstöpaiJJkin liikettä varten
7493: t,io'lle, kunnalle tai seurakunnalle taikka saattaa olla tarpeen. Ilman säästöpank-
7494: ensimmäistä kiinnitystä vastaan korkein- kien tarkastajan suostumusta älköön kui-
7495: taan puoleen kiinteistön käyvästä arvosta. telliman tähän käytettäkö rmäärää., joka on
7496: Käteispanttia, ominaistakansta ja vekse- '!Suurempi kuin kymmenen prosenttia lä-
7497: liä vastaan saa säästöpankki myöntää luot- hinnä edellisen vuosineljänneksen lopussa
7498: toa,, jos sen kotipailkika on kaupunki, yh- olleista säästöönpanijain saamisista.
7499: teensä enintä&n viisikyiillmerrtä prosenttia
7500: ja muutoin yhteensä enin,tään kuusikym- 31 §.
7501: mentä prosenttia edellisen vuosineljännek- Säästöpankilla oLkoon lupa oikeuteooa
7502: sen lopussa oHeista säästöönpanija!in saa- suojelemiseksi '08taa 'sen saatavasta pantattu
7503: misista. tai ulosmitattu omaisuus, mutta on ostettu
7504: 'Takausta vastaan annetuista luotoista omaisuus myytävä, milloin sorpiva:ksi ha,rki-
7505: tulee velallisen ohella olla vastuussa vaka- taan ja ainakin niin ,pian, kuin se saadaan
7506: varainen yhteisö tai vähintään kaksi täy- tappiotta myydyfksi.
7507: sin v~aka:varaista hen1kilöä.
7508: 32 §.
7509: Säästöparrkki saa käyttää luottoa täyt-
7510: 2:8 §. tääkseen ,s,itoumuksensa tai satunnaisen ja
7511: Säästöpankki älköön sama:lle lainanotta- lyhytaikaisen rahantarpeensa. Tällainen
7512: jalle tai oleellises,sa taloudellisessa suh- velka on maksettava niin pian kuin suinkin
7513: teessa toisiinsa uleville lainanottajille ja viimeistään vuoden !kuluessa si~itä, kun se
7514: myöntäkö luottoa 11'iin suuressa määrässä, on tehty, jollei säästöpankkien tarkastaja
7515: että siitä voisi aiheutua vaaraa säästöpan- erityisestä syystä myönnä pidempää maksu-
7516: kin vakavaraisuudelle. aikaa.
7517: V,1. - Piippula y. m. 199
7518:
7519: Lainaa älköön otettako säästöpankin liik- talletukset ja arvopaperit, joita ei ole
7520: keen laajentamiseksi. luettu 33 § :n 1 momentissa mainittuun
7521: kassareserviin, sekä säästöpankin muussa
7522: 33 §. pankkilaitoksessa av·aamilta tileiltä vaadit-
7523: .Säästöpa;nkin varoista on maara, joka taessa nostettavana olevat määrät, luotto-
7524: vastaa vwhintään kymmenettä osaa saas- tililtä nostetta;vana olevat määrät kuitenldn
7525: töönpanijain läihinnä edemsen vuosineljän- vain siltä osa·lta, jonka vakuuten·a olevia
7526: neksen lopussa olleista saamisista, sijoitet- arvopapereita ei ole ikassareserviin luettu.
7527: tava kassareserviksi Suomen ~valtion, !koti- Mitä 33 § :n 2 momentissa on sää;detty
7528: maisten panklci:en, hypoteekkilaitosten, lkun- obligatioiden laskemis·esta kassareserviin,
7529: tain tai seurakuntain obligatioihin taikka koskee myös niiden :J.a,gkemista tässä pykä-
7530: talletettava varmaan yleiseen pankkilaitok- lässä mainittuun katteeseen.
7531: seen, joka toimii pankkiliikkeestä, jota Jih- Jos sheikkitilien kate on 'laskenut aUe
7532: tiö :harjoittaa, toukokuun 10 päivänä 1886 tässä säädetyn määxän, on se niin pian
7533: annetun a;setuksen nojalla. kuin suinkin täyteen mäårään !koroit·ettava.
7534: Obligatiot saadaan lkassareserviin laskea
7535: korkeintaan niiden käypään arvoon, han-
7536: kinta-, nimellirs- tai siitä arvosta >riippu- 35 §.
7537: matta, josta ne on otettu säästöpankin ti- Säästöpankilla on oikeus välittää maksu-
7538: leihin. määräyksiä sekä toimittaa rahainperimisiä.
7539: Kassrureserviin !kuuluvia talletuksia ja ar- Säästö1pankilla on oikeus vuokrata talle-
7540: vopapereita saadaan rahaksi muuttaa ·ai- säilöitä ja ottaa säilyttääkseen suljettuja
7541: noastaan säästöstäottojen vuoksi tai sääs- talletuksia.
7542: töpankin muiden sitoumusten täyttämiseksi
7543: ta~kka sää!Stöpankin oikeuden !Suojelemi- 316 §.
7544: seksi. Jos säästöpankki ·on rahaksi muut- Säästöpankki älköön sitoutuko vekseliva;s-
7545: tanut mainitut talletukset tai arvopaperit tuuseen paitsi myydessään diskonttaamiaa;n
7546: tahi käyttänyt niitä vastaan ehkä otettua vefuseleitä tai ottaessaan omaa tarvettaan
7547: luottoa, on säästöpanlkin varoista niin pian varben luottoa säästöpankkien omistamasta
7548: kuin suinkin ja viimeistään kahdentoista panmkilaitoksesta.
7549: kuukauden kuluessa y!htä suuri määrä jäl- Älköön säästöpankki myösikään menkö ta-
7550: leen sijoitettava sellaisiin talletUJksiin tai kaulmeen vierraan sitoumuksen täyttämi-
7551: arvopapereihin taikka käytettävä otetun vc- s~stä.
7552: la;n maksamiseksi.
7553:
7554: 34 §.
7555: Jos säästöpankki ottaa rahoja säästöön V Luku.
7556: sellaiselle tilille, jolta rahaa maksetaan
7557: Säästöpankin rahastot ja sen voiton
7558: shelk'k:iä vastaan, tai antaa ra:haa laina:ksi
7559: avaamalla sellaisen tirin, tulee säästöpankin käyttäminen.
7560: 33 § :ssä mainitun kassareservin ohella pi- 37 §.
7561: tää shekkien ·lunastamisen varalta katetta, Säästöpankin omien raih:as1Jojen tulee yh-
7562: jonka tulee vastata vähintään viidettäosaa teensä nollista vähintään kymmeneen pro-
7563: mainituilta tileiltä nostettavissa olevasta senttiin 27 §:n 4 momentissa mainittujen
7564: määrästä. Tähän lkatteeseen saadaan lukea sijoitusten viime tiEnpäätöksen osoitta-
7565: säästöpankin kassa, ne kassareservikelpoiset masta yhteenlasketusta määrästä.
7566: 200 V,1. - Säästöpankkilaki.
7567: •
7568: 38 §. viisi prosenttia elä:ke- j'a aVTnstusrahaston
7569: Jos siirustöpankin toiminnan jatkamiselffii perustamiseksi säästöpankille sen virkaili-
7570: tai kehittämiseksi on tarpeen ikoota säästö- joita sekä heidän leskiään ja alaikäisiä
7571: pankille lisära!hasto, on isäntien :asiana, lapsiaan varten tai tällaisen raihaston kar-
7572: säästöpankin lhallitulksen esityksestä, päät- tuttami,seen. Milloin sääistöpankin kanta-
7573: tää sellaisen ralhaston muodostamioosta. jru vararahastot yhteensä 'Ovat väihintään
7574: Kun varoja kerätään tä!hän tarkoitukseen, kaksikymmentä prosenttia 27 §:n 4 momen-
7575: tulee merkinnän tapahtua lista~le, jo'hon on tissa mainittuj·en sijoitusten viime tilinpää-
7576: kirjoitettu säästöpankin tiliasema sekä toksen osottamasta yhteenlasketusta mää-
7577: edellisen vuoden v·oitto- ja tappiotili ynnä rästä, ·saadaan säästäväisyyden edi,stäJmi-
7578: saåstöpankin hallituksen laatima sää:stö- seksi tai hyväntekeväisyys- ja ylei,shyödylli-
7579: pankkitm tarkastajan !hyväJksymä se]ostus siin tarkoituksiin käyttää eninitään kaksi-
7580: säästöpankin tilasta kuin myös, suorite- kymmentä prosenttia vuoden puhtaasta
7581: taanko ja milllä tavoin li1särahasto1le voitosta. Voittovaroja älköön kuitenkaan
7582: korkoa. näihin tarkoituksiin määrättäkö, ennenkuin
7583: Lisäralhasto ma:ksetaan takaisin huo- ma!hdollilsesti hankittu lisäJralha sto ja takai-
7584: 1
7585:
7586:
7587:
7588: mioonottaen, ettei ·sen kautta säästöpankin sinmaksuehdoin kerätty kantarahasto on
7589: omien rahastoj-en määrä alennu pienem- niille ehkä 1suoritettavine korkoineen taikai-
7590: mäJksi, kuin 37 §:ssä 10n sanottu, ja ettei sin maksettu.
7591: samana vuonna makseta takaisin ·enempää
7592: kuin puoLet edellisen vuoden puhtaan voi- 40 §.
7593: ton määrästä. Sittenkun säästöpankin kanta- ja vara-
7594: LisärahastoJlle voidaan sillä tavoin, kuin rahastot yhteensä ovat nousseet kymmenen
7595: keräyslistassa on määrätty, suorittaa enin- kertaa niin suuriksi kuin kantarahasto
7596: tään kulloinkin voimassa oleva ,Jmrkein ynnä siUe e!hkä suoritettava korko, voidaan
7597: säästökorko. säästöpankin kantarahasto, milLoin siitä on
7598: tehty ehto sääntöihin, maksaa talkaisin,
7599: 39 §. elleivät mainitut rahastot tämän takaisin-
7600: Säästöpankin liikkeen tuottama puhdas maksun kautta laske alle sen mää~än, joka
7601: voitto on ·käytettäJvä varara!hwston muodos- 37 § :ssä on sanottu. Kantara!hastone ei saa
7602: tamiseksi ja kartuttamiseksi. tilittää eikä maksaa korkoa pidemmältä
7603: Vararahastosta :korvataan, mikäli tilivuo- kuin kymmenen vuoden ajalta, ei kor-
7604: den voitto ei siihen riitä, sellainen tappio, keampaa lmin kuusi prosenttia vuodessa
7605: jonka korvaamista ei voida lukea säästö- eikä myöskään korkoa kocolle. Korko mak-
7606: pankin !hallituksen ta-i virkailijan velvolli- setaan 'Samalla kertaa kuin pääomakin.
7607: suudeksi. .Sää;st~pankille koottu lisärahasto on ta-
7608: Isännät saavat, säästöpankin 'hallituksen kaisin suoritettava, ennenkuin kanta-
7609: esityksestä, määrätä edellisen vuoden puh- rahastoa takaisin maksetaan.
7610: taasta voitosta enintään kymmenen pro-
7611: senttia käytettäväksi isäntien määräämällä
7612: tavalla säästäväisyyden edistämiseksi eten- VI Luku.
7613: kin vä'häva:raisten keskuudes1sa tai !hyvän-
7614: tekeväisyys- ja yleishyödyllisiin tarkoituk- Säästöpankkien vakuusrahasto.
7615: siin, ei kuitenkaan semmoisiin, joista kunta 41 §.
7616: tai seurakunta on velv.ollinen jäseniään ve- Säästöpankkien vakavaraisuuden :i·a
7617: rottamalla pitämäiän huolta, ja enintään säästöönpanijain saamisten turvaamiseksi
7618: V;1. - Piippula y. m. 201
7619:
7620: on maan kaikilla säästöpankeilla yhteinen töönpanijoilla on suoritustilaan joutuneelta
7621: raha!Sto, jota kutsutaan säästöpankkien va- säästöpankilta, mikäli säästöpankin varat
7622: kuusraha;stoksi. eivät riitä niiden maksamiseen.
7623: 42 §.
7624: V akuusra!hastoon on kunkin säästöpan- 45 §.
7625: kin vuosittain suoritettava kannatus- Avustus, josta 44 §:n 1 momentissa pu-
7626: ma:ksuna viisito1sta penniä edemsen t,ili- hutaan, on korkoineen suoritettava vakuus-
7627: vuoden päättyessä olleiden h:oitovarojensa raJhastolle takaisin, ja annretaan avustusta
7628: jokaiselta tuhannetlta ma~kalta. vain siinä tapauksessa, että avustuksen ja
7629: Kannatusmaksuj,en rsuoritus l'alkkaa, 'kun sille suoritettavan koron takaisinmaksami-
7630: raiha,ston pääoma on tulLut niin suureksi, sesta saadaan hyväksyttävät taJkeet.
7631: että se vastaa puolta prosenttia säästö- Ennen1kuin avustusta myönnetään, on
7632: pankkien hoitovarojen yhteissummasta. todettava, että säästöpankin hallituksen Ja-
7633: Jos tämä suhde myöhemmin pienenee, on senet ja virkailijat ovat tappioihin syyttö-
7634: kannatusmaksuja jäHeen suoritettava;, kun- mät tahi että he, mikäli he lain mukaan
7635: nes rahasto on tullut sen suuruiseksi, kuin niistä vastaavat, ovat ne korvanneet tai
7636: edellä on sanottu. antaneet ni~den korvaamisesta lhyväksyttä-
7637: Tässä pykälässä ta11koitetuiksi lhoito- vän vakuuden taikka että korvausta ei
7638: varoilksi luetaan säästöpankin omat ralhrus- voida varattomuuden vuokisi heiltä saada.
7639: tot sekä ne 'Saamiset, joi,ta sä~öönpani Milloin kysymys hallituksen jäsenten tai
7640: joilla on säästötilihlä ja sellaisilla tileillä, virkailijain 'korva,usvelvollisuudesta on käy-
7641: joilta rahoja voidaan nostaa shekillä. nyt riitaiseksi, voidaan säästöpankin toi-
7642: minnan jatkamiseen tarpeellinen avustus
7643: 43 §. myöntää jo ennen, kuin sanottu kysymys
7644: Vakuusrahaston omistavat säästöpankit. on tuomioistuimessa ratJkai>Stu, kuitenkin
7645: Säästöpankilla älköön olko valtaa vaatia ehdol1a, ettei säästöpankin puolelta luovuta
7646: OSUJUttaan rahastosta itselleen Broitettavalksi oikeudesta lainmukaisen korvauksen saan-
7647: tai sitä toiselle luovuttaa. Älköön sellaista tiin.
7648: osuutta myöskään säästöpankin tileissä va-
7649: roihin 1uettako. .46 §.
7650: Rahaston tuottamain 'lrorkojen ylijäämä Ennenkuin säästöpankin vakuusralhastosta
7651: on, · sittenkun rahaston (hoitokustannukset saama avustu>S on ko11koineen maksettu ta-
7652: on välhennetty, lisättävä pääomaan, ellei kaisin, älköön säästöpankin puhdasta
7653: rahasto oJe niin suuri, kuin 42 ~ :n 2 mo- v10ittJoa käytettäkö 3·9 §:n 3 momentissa
7654: mentissa sanotaan. Muussa tapaulksessa on mainittuihin tarkoituksiin.
7655: ylijäämä jaettava säästöpankki,en kesken Jos avustusta saanut säästöpanlkki joutuu
7656: sen mukaan, kuin kullalkin on osuutta ra- suoritustilaan, käytetään avustuksen takai-
7657: hastoon. sinmaksamiseen v;ain niitä säästöpankin va-
7658: 44 §. roja, jotka jäävät yli, sittenkun säästöpan-
7659: V a:kmisrwhaston varoilla avustetaan sääs- kin muut sitoumukset on täytetty.
7660: töpankkeja, jotka ovat kärsineet niin suuria
7661: tappioita, että niiden olisi keskeytettävä 47 §.
7662: 1
7663:
7664:
7665:
7666: toimintansa, mutta 'j oita ,kuitenkin on pi-
7667: 1
7668: Vakuusra!hastoa hoitaa valtuuskunta ja
7669: dettävä elinvoimai,sina. j!Qihtokunta.
7670: Sen ohessa saatakoon raha:stosta harlkin- Valtiovarainministeriö määrää jolhtokun-
7671: nan mukaan korvata saamiset, joita sääs- nan yhden jäsenen.
7672:
7673: 26
7674: 202 V,l. - Säästöpankkilaki.
7675:
7676: 48 §. pankin sääntöjen mukaisesti. Tilintarkas-
7677: Vaikuurahaston säännöt sekä niihin val- tuksesta on pidettävä pöytäkirja, johon
7678: tuuskunnan ehdotuksesta tehtävät muutok- merkitään säästopankin hoidosta tehdyt
7679: set vahvistaa valtiovaminministeriö. huom~ot ja niiden aiheuttamat muistutuk-
7680: set. Pöytäkirja annetaa.n tilintarkastajain
7681: lausunnon kera säästöpankin hallitukselle.
7682: VII Luku. Tilintarkastajain tulee sitäpaitsi ainakin
7683: kerran vuodessa, aikaa edeltäpäin ilmoit-
7684: Kirjanpito ja tilintarkastus sekä tamatta, toimittaa säästöpankin kassan ja
7685: julkinen valvonta. arvopaperien tarkastus. Myöskin tästä tar-
7686: 49 §. kastuksesta ;on pidettävä pöytäkirja ·DIOU-
7687: Säästöpankin hallituksen tulee pitää dattaen, mitä 1 momentissa on tilintarkas-
7688: huolta siitä1, että sääist·öpankin kassa ja tuspöytäkirjasta säädetty.
7689: arVIopaperit säilytetään tulenlmstävä:ssä, vä-
7690: hintään !kahdella erilaisella lukolla surje- 52 §.
7691: tussa holvissa tai kassakaapissa, jonka avai- Säästöpankkien toimintaa valvoo valtio-
7692: met ovat eri thenkilöiden ihallussa. Samoin varainministeriö \säästöpankkien tarkasta-
7693: on kuluvan ja edellitsen -vuoden tilikirjat jain avulla, j'otka valtioneuvosto nimittää.
7694: säilytettävä tulenkestävässä holvissa tai
7695: kassakaapissa. 53 §.
7696: Joka kerta tkiun sääJstöpa:rukin kassasta tai SääJstöpankkien tarkastaja älköön oliko
7697: kassaan rahoja maksetaan, on siitä tehtävä säästöpankin tai muun rahalaitoksen halli-
7698: merkintä kahteen eri ka:ssakirjaan, jo'ita eri tuksen jäsen tai virkailija.
7699: henkilöt toisistaan riippumatta pitävät ja Tarkastaja älköön ottako lainaa tai
7700: joiden nojalla :rahakassa on kunkin aukiolo- muuta luottoa sääJstöpankista å!Jköönkä
7701: päivän päättyessä tarkastettava. sitoutuko vastuuseen sellaisesta luotosta.
7702:
7703: 50 §. M §.
7704: Tilinpäätös, josta säästöpankin tilan Kun tarkastaja ta!htoo tutkia säästöpankin
7705: tulee täydellisesti nälkyä, on tehtäJvä kalen- :hoitoa, tulee lhäilllen nähtävikstee:n antaa
7706: terivuodelta, ja on sitä tehtäessä varteen sääst·Öipiankin til~- ja pöytäkirjat, kassa selkä
7707: otettav~a, ettei varoja ti1eiihin oteta kor- aw01pa1perit.
7708: keammasta kuin niiden todellisesta arvosta tSäästöpank!kien tarlmstajalla on oikeus,
7709: ja että voitto- ja tapprotilistä käyvät ilmi milloin ~sen tarrpootllise!ksi havaitsee, kutsua
7710: tehdyt poi,stot ;sekä minkälaatuisista s<ijoi- lmolle sä:äJstöpanlmin isänn!ät tai ihallitus.
7711: tuksista ne ovat aiheutuneet. Isäntien ja hailliituklsen kokouksessa ISieikä ti-
7712: ~intankastuiklsessa on säästt(i,pamik!kien tarikas-
7713: 51 §. t,alj,alla oikeus ona läs'ruä ja ;ottrua osaa kes-
7714: Säästi:\pankin thaillinnon ja tili<en tarkas- kusbeluihin oSekä pöy:t,äikirjlaan pantavaksi
7715: tus on vuosittain toimitettava. Tilintar- telhdä ne muistutu!kset, j.oihin katsoo ~ytä
7716: kastajain on tutkittava säästöpankin kassa, olevan.
7717: lu;ottoasiakirjat, arvopaperit, tilitodisteet
7718: sekä tili- ja pöytäkirjat. Heidän on an- 5!5 §.
7719: nettava lausunto tilinpiilätöksen oikeellisuu- Jos sääJstö,parukin haJlituiksen 1Jai isäntäån
7720: desta, sijoitusten pätevyydestä ja siitä, telkemlä päätös , on vastoin lakita tai sä:ästö·-
7721: onlko sää,stöpankkia hoidettu lain ja säästö- pankin sää.ntöj<ä taJ~kka jos se huomataan
7722: V,l. - Piippula y. m. 203
7723:
7724: säästöpankin tuwaHi,suud:elle va!araHiseksi sll!orittaminen säästöpankista, paitsi sen
7725: tai säästöönpanijain oikeutta loukkaavaks'i, hoidosta aiheutuviin menoihin, heti keskey-
7726: on säästäpankkien tarilmstrujalla valta k~el tettävä.
7727: tää sen täytänttöönp1an.o. MilLoin se1lainen Milloin säästöpankin toiminta on kes-
7728: pää:tös on jo toteutettu, voi säästtöpa:nfkkiren keytetty, on säästöpankin isännät viipy-
7729: tarlmsta:ja veLv,olittaa siä'äistÖipanrkin !hall~tuk mättä kutsuttava koolle päättämään säästö-
7730: soo ryhtyrmä.än toimi:in, oikai·sun aikaam;sata~ pankin toiminnan jatkamisesta tai säästö-
7731: mise:kisi. panlkin lakkauttamisesta, ja on säästö-
7732: 5r6 §. pankki, ellei tarkastajan asettaman määrä-
7733: Jos sää:st,öpankin hoidossa on esiintynyt ajan kuruessa riittävää lisärahastoa han-
7734: taitaiiJJattomuutta, huolimattomuutta tai kita tai riittävää avustusta säästöpankikien
7735: våiär~inkäytökJSiä, voi vraltriovar:a~nrrninisteriö vakuusrahastosta ole saatu, suljettava ja
7736: säästöpanrklki.en tarlkastaj an esityksestä asret- asetettava suoritustilaan.
7737: taa säästÖipankin hoitoa sääst.öpanikkien tar- Jollei 1 momentissa olevaa määräystä
7738: lma:stajan .osoitusten mukaise:st1i toi·stai:sreks1 n:oudateta tai jos 'säästöpankkia, joka 2 mo-
7739: vaJlvomaan erityisen aJsrilamiellen, jolle turle- mentin mukaan on asetettava suoritustilaan,
7740: vast1a palkrkioota, !kuin myös siitä, kenen on ei suoritustilaan aseteta, vastatkoon sellai-
7741: tiärrnä rpa1kkio ·SUOritrett.ava, v:aJltiorvarainmi~ seen laiminliyöntiin syypäät kukin omasta
7742: n~steriö rrnä:ärää. j:a toistensa puolesta säästöpankin Bitou-
7743: muksista.
7744: 57 §.
7745: Sää;stöpankkien tarkastajan ,päätö!k:sestä 60 §.
7746: saa valittaa valtiOiVarainministeriöön kol- Päätös säästöpankin laikkauttamisesta
7747: messakymmenessä päivässä siitä, kun pää" mui:ssa kuin 59 §:ssä mainitussa tapauk-
7748: töksestä on saatu tieto. sessa, säästöpanEn y\htymisestä toiseen
7749: säästöpankkiin tai sen jakamisesta useam-
7750: 58 §. maksi säästöpankiksi IOll tehtävä siinä jär-
7751: Valtiovarainministeriön ·asiana on antaa 'j•estylksessä., kuin 6 § :ssä on sanottu.
7752: tarkemmat määräykset säästcwankkien kir- Siitä, miten on meneteltävä säästöpank-
7753: janpidosta ja niiden toim~nnan juLkisesta kia toiseen säästöpankkiin yhdistettäessä tai
7754: vahnonna~sta. säästöpankkia useammalksi itsenäiseksi sääso
7755: töpankiksi jaettaessa, antaa valtiovarain-
7756: ministeriö kussakin tarpauksessa tarkempia
7757: VIII Luku. määräyksiä. Säästöpankkia ei saa ylhdis-
7758: tä:ä muunlaiseen pankkilaitokseen.
7759: Säästöpankin toiminnan keskeyttäminen ja
7760: säästöpankin lakka1~ttaminen. 61 §. .
7761: 59 §. Kun säästöpankki on asetettu suoritus-
7762: Kun säästöpankki on kärsinyt niin suuria tilaan tai päätetty lakkauttaa, määrää val-
7763: tappioita, että puolet omista rahastoista on tiovarainministeriö, yhden tai useampia toi-
7764: menetetty, tai jos on pätevää syytä varoa mitsijoita, joiden palkkion valtiovarainmi-
7765: tappioiden nousevan niin suuriksi, on, ellei nisteriö vahvistaa, suorittamaan :säästöpan-
7766: viipymättä saada tarpeeilista avustusta kin asiain ;seJ.vityksen.
7767: säästöpankkien vakuusraha:stosta taikka tar- Säästöpankin hallitu:ksen tulee viiv;yiyk-
7768: kastajan hyväksymää vakuutta aseteta, settä antaa säästöpankin ·omaisuus toimit-
7769: säästö.jen vastaanottaminen sekä raihrojen sijain haltuun ja tehdä heille selvä hallin-
7770: 204 V,1. - Säästöpankkilaki.
7771:
7772: nostaan 1siltä ajalta, jlolta vastuuvapautta vastuunalaiset säästöpankille uskotuista va-
7773: ei ole myönnetty. roista niiden perusteiden mukaan, j101Jk:a
7774: 6,2 §. yleinen laki toimitsij:oista säätää.
7775: Toimitsijat 'hakekoot viivytyksettä säästö-
7776: pankin tuntema:ttomille vellmjille vuosi- 616 §.
7777: haasteen. ,SääsitÖipanlroin isäntä, ihaHitiuksen jäsen,
7778: Kun säästöpankin sitoumukset on mak- valtuutettu, tilintarkiastaja, toimitusjoMaja
7779: settu tai näitä varten va:rattu tarpeeLliset tai muu sääst1öpanikin vir1k'ailija, samoin
7780: varat, on ensikädessä lisärahasto korkoi- myös säästöpanrokej1a valvova vimnomainoo
7781: neen ja sitten takaisinmaksuehdoin :kerätty p'i täköön salaJSsa, mitä tässä virika toimessaan
7782: kantara:hasto korlmineen maksettava. on ,saam.ut tiJetoonsa siääst.ö,pankin tai sen
7783: Toimitsijain, joiden toimintaa säästöpank- asiakik:a:run Liikeasioisrt:,a, älköön\kiä ilmoit.tako
7784: kien tarkastaja valvoo, tu1ee t~hdä loppu- sitä, muille lkuin tietodoen ,sa1antiin oiikeute-
7785: tilitys valtiovarainministeriölle. 1\jun tämä tulle vira:nomai:seHe.
7786: tilitys on hyväksytty, katsotaan säästö- Joka 1'.iiklkoo tätä säännöstä vasta:am, ram.-
7787: pankki lakkautetuksi. gaistaikoon Slalko1:1a.
7788: ,Jos lopputilityksen mukaan jää yli-
7789: jäämää, on se !käytettävä siinä tai niissä 67 §.
7790: kunnissa, joista pankin säästöt pääasialli- Jos säästöpankin i1sänt.ä, iha]litUJk:sen jä1sen,
7791: sesti on kerätty, sellaisiin säästäväisyyttä valltuutettu, tiEntarkastaja ta,i to]mitusjoh-
7792: edistäviin tai hyväntekeväisyys- ja yleis- taja ei ole toimessaan nouda•ttam.ut 'Laiki,a,
7793: hyödyllisiin tarkoituksiin, joista 39 §:ssä säästöpankin sääntöjä tai säästöpankkeja
7794: mainitaan. Ylijäämän käytöstä määräävät rvalvova:n vimnomaisen asianmukaiiSiesti ilill-
7795: isännät tai, el1ei näitä ole enää rpäätösva1- nettuja määräyksiä, voi va:ltiovarainminis-
7796: ta:ista :lukua, sen kunnan valtuusto, j 1ossa t,eriö velvoittaa il!Jänet ISa:kon uhalla täyttä-
7797: säästöpankilla on kotipail~ka; ja. on isän- mään vclvolli:suutelliSa se!k:ä 1tuomita täll,ai-
7798: tien tai valtuuston päätös alistettava val- seen uh®asaklmon.
7799: tiovarainministeriön vahvi,stettavaksi. 68 §.
7800: tSaikoUa tai vanikem:1ell:a lkorkiein,taan kuu-
7801: 63 §. ikaud:eiksi rangaåstaJkoon, ellei teiko ole rikos-
7802: Jos säästöpankin omaisuus on lUJovutettu lain mukam1 1ankarammin r:aTIJgaistav'a:
7803: konkurssiin ja !konkurssin jälkeen :jää yli- 1) säiäst,öpanikin thaHittuiksen jiäsen, Vlafrtuu-
7804: Jaamaa, käytettäköön tämä sillä tavoin, tettu tai toilffiitusjiOhtaja, joka v,asten p'a-
7805: kuin 62 §: ssä on sanottu. remrpaa ti~etoam1 on 1säästöpankin tiLasta tai
7806: hoidosta antanut väärän tiedon ja siten joh-
7807: tanUJt iharhaan rv'iranomaåsia tai 1aiilheuttanut
7808: IX Luku. vahinkoa säälst,öönpanijalle;
7809: )2) säästöpanikin tilintark:astaja., joilla ta-
7810: Er'inäiset määräykset. haUiseslt] :on .antanut vä,ärän ti•edon tai jät-
7811: 64 §. tänyt tekemättä muistutuksen havaitsenias-
7812: Säästöpankki on niissä asioissa, joista t'aan puutteellisuudesta tai v-äärinkäytök:-
7813: laissa ei toisin säädetä, kotipaiJikansa ali- tSestä; ja
7814: oikeuden alainen. 3) sirästö:panikin i'sänltä it:ai hallitukslen jä-
7815: 65 §. sen, jOika on my.ötä:Vraikuttanut tS:äästJöpanlön
7816: Säästöpankin isännät, hallituksen jäse- to]miml'aill j1attruamisesta tehtyyn 1päät,ökseen,
7817: net, valtuutetut ja toimitusjohtaja ovat cva:ildm säästöpantkin toi1minta oilisi 1ollut kes-
7818: V,l.- Piippula y. m. 205
7819:
7820: k!eytettäJV,ä tai säästöpamki asetettava suori- myösikin sen Vtoir:maantullessa olte"massa ole-
7821: tustiJ1aan. v~m säästÖ[llan!kikieihin aUamainituin välittä-
7822: 6~9 §. vin säännöik!sin:
7823: Tämän lain mruk!ruan rangamtav:asta rilltiko- 1) S'äästöpankin tulee ik:aihden vuoden ku-
7824: mlliksesta ällköön virallinen syyttä,jä nosta11m luessa tämän lain vorna.an tulemisesta
7825: syytettä, 1ellei asianomi:staj1a tai säästöpank- muuttaa sääntön1sä ·tämäilli 11&in mukaisiksi
7826: kien ,tarikastaj1a ole ,ilmoittanut sinä syytt,ee- sekä hanlk:kia niille valtiovwmillllilinisteri1ön
7827: seen 'pantavaksi. v•a'hvistus.
7828: :Säästöpanik1k<ilen t,aTkruStJada on oilkeutettu, 2J) SäJä:stöpanik:m, jonik!a 6mat rahrustot
7829: milloin ihän katsoo säästöön:panij,ain edun ovat yihteensä pi.enemmät, kuin 3 § :n 3 mO-
7830: sitä v:a:ativan, säästöpankin ,puol:esta aja- mentiJssa ja 37 § :ssä sanotaan, tul,ee v~iden
7831: :mruan korvaJUJSkiannetta säästöpankin isäntiä vu01dien ku:1uessa tämän ilam voima·an tule-
7832: tai hallitulk:sen jäseniä vastaan. misesta sruat.t,aa n'ämä ralhastot säädetyn
7833: suuruisiksi lisäämät1lä ,illanta- tai v·ararahas-
7834: 70 §. toa tai !hankkimalla Hsärahrusto rtaikika si-
7835: Tämä laki, jolla ikUJmot'ruan ·sälästÖ!pan- joiUamalla varansaJ 3f7 § :ssä, edellytetyllä
7836: ik:eista 18 iPäiJvänä lokiruik:uuta 19'18 'aillillettu tav,al1a. Vialtiovara,inministeriö voi erityi-
7837: laki, 2,1 päivänä joulukuuta 1912'3 annettu sestJä syystä myön,tää pideilliillän määräaj an.
7838: laki sen muuttamisesta toisin ikuuluv,afksi ja 3) Säästöpankin, joka on sijoittanut va-
7839: 30 1päivänä j.oulU:kuuta 1924 säästöipa:nlkkien ransa toisin, lkuin 26 § :ssä ja 2:7 § :n 4 mo-
7840: vakun1Jsmihastosta annettu laki, tulee voi- mentissa säädetäoo, on viiden vuoden ku-
7841: maan 1 .päivänä· tmrnnikuut•a 1!932. luessa 1ämän lain voimaan tu'l1erni1sesta si-
7842: joitettarva varansa mainittuj·en 1säännösten
7843: '71 §. mukaisesti.
7844: 'Tiämän ·Iain säännöksiä on oovellet:tava
7845:
7846:
7847: 1Helsing1ssä, 30 1päivänä lokirufuuuta 193(t
7848:
7849: J. Eri. Pilppula. K. Fr. Nyman.
7850: Walter Mäkelä. J. E. Hästbacka.
7851: 206
7852:
7853: V,2. - Toiv. al. N :o 18.
7854:
7855:
7856:
7857:
7858: Korpisaari y. m.: Osnuskauppojen säästökassain toiminnan
7859: säännöstelem~sestä.
7860:
7861:
7862:
7863: E d u s k u n n a 11 e.
7864:
7865: Osuuskauppojen harjoittama säästökassa- Osuuskauppojen oikeus harjoittaa säästö-
7866: liike on viimeisten kymmenen vuoden ai- kassaliikettä tperustuu osuustoimintalain
7867: kana suuresti kasvanut ja saanut sellaisen 8 §:n jotenkin mielivaltaiseen tulkintaan.
7868: laajuuden, että säästökassoilla nyttemmin Tämän tutkinnan perustuksella on säästö-
7869: on merkittävä asema maamme luottolaitos- kassain sääntöjä hyväksyttäessä niille hal-
7870: ten joukossa. Olihan säästökassain talletus- linnollista tietä myönnetty säästöjen otto-
7871: määrä vuoden 1929 vaihteessa 442.1 milj. oikeus, vaikka mitään nimenomaista laki-
7872: mk. eli 4.04 % kaikkien luottolaitosten tal- määräystä tämän oikeuden myöntämismah-
7873: letuksista. dollisuuksista ei ole olemassa 'ja vaikka
7874: Säästövaroja keräävien luottolaitosten, tavarakaupan yhteydessä harjoitettu säästö-
7875: kuten pankkien ja säästöpankkien toiminta kassaliike on täydellisessä ristiriidassa luot-
7876: on vanhastaan ollut lailla säännöstelty ja tolaitoksiamme koskevan lainsäädännön
7877: ovat ne valtiontarkastuksen alaisia. Tämä yleisten periaatteitten kanssa. Säästökas-
7878: lainsäädäntö on perustunut siihen lähtö- sathan käyttävät rahansa miltei yksin-
7879: kohtaan, että koska luottolaitokset ,säästöjä omaan tavarakaupan rahoittamiseen, siis
7880: kerätessään vetoovat sellaiseen yleisöön, sellaiseen toimintaan, joka muilta luottolai-
7881: jolla omakohtaisesti ei ole mahdollisuutta toksilta on kokonaan kielletty. Osuuskaup-
7882: arvostella luottolaitosten varmuutta ja pitää pain säästökassaliikettä ei myöskään valtio-
7883: silmällä, :hoidetaanko niitä terveitä liikeperi- vallan taholta mitenkään valvota, vaan hoi-
7884: aatteita silmälläpitäen, on valtiovallan as- tavat valvontaa kassain sääntöjen perustuk-
7885: tuttava suojaamaan säästäjäin oikeuksia sella osuustoiminnalliset keskusliikkeet,
7886: järjestämällä luottolaitosten toimintaa lailla jotka kui>too!kin .osuuskauppojen myyjinä
7887: ja alistamalla ne valtion tarkastuksen alai- ja luotonantajina ovat puolueelliscia tLl!rkas-
7888: siksi. Sen jälkeen kun ·luottolaitosten toi- tusta toimittamaan.
7889: minta on saanut nykyisen valtavan merki- Erikoisasemaa, johon osuuskauppojen
7890: tyksensä, on lainsäädännön perusteluksi säästökassat on asetettu, on ·pyritty puolta-
7891: vielä otettu se seikka, että jokainen häiriö maan sillä, että ne ottavat talletuksia ai-
7892: luottolaitosten toiminnassa helposti saattaa noastaan jäseniltään ja tavallaan lainan
7893: johtaa häiriöihin muitten luottolaitosten muodossa, eivätkä niin muodoin vetoa suu-
7894: toiminnassa ja lopuksi horjuttaa koko luot- reen yleisöön. Tähän on syytä !huomauttaa,
7895: tora:kenteen turvallisuutta. Valtiovallan että säästökassat nykyisin yleisesti ottavat
7896: velvollisuudeksi on tällöin katsottu r)"htyä säästöjä vastakirjaa vastaan kuten muutkin
7897: jo etukäteen kaikkiin niihin toimenpitei- luottolaitokset ja monessa tapauksessa har-
7898: siin, joilla arvellaan voitavan mainittujen joittavat liikettä erikoisesti järjestettyjen
7899: häiriöitten syntymistä ehkäistä. osastojen kautta. Kun osuuskaupan jäse-
7900: V,2. - Korpisaari y. m. 207
7901:
7902: naksi paasee kuka tahansa eikä säästöön- luottorakenteen ja säästävän yleisön turval-
7903: panija mitenkään ole velvoitettu ostamaan lisuutta silmälläpitäen voidaan asettaa. Ja
7904: tavaroita osuuskaupasta, on jäsenyys kat- vaikka suurempia häiriöitä näitten .säästö-
7905: sottava pelkästään muodollisuudeksi. Mi- kassain toiminnassa ei tä;hän saakka olekaan
7906: tään asiallista eroa ei niin muodoin ole tapahtunut sen takia että tarkastusta hoita-
7907: osuuskauppain ja muitten luottolaitosten vat keskusliikkeet ovat peittäneet mahdolli-
7908: harjoittaman säästökassaliikkeen välillä. sesti syntyneet tappiot kassain tileissä, tun-
7909: Toiselta puolen on säästöönpanijoina osuus- tuu varsin arveluttavalta, että nähten
7910: kaupoissa lähes 150 000 henkilöä ·ja pää- säästökassain :sallitaan edelleen täysin va-
7911: asiallisesti sellaisista yhteiskuntaluokista, paasti toimia ilman lakimääräyksiä ja val-
7912: joilla ~i ole sanottavia mahdollisuuksia ar- tiotarkastusta. Ehdotamme siitä syystä
7913: vostella säästöjensä käyttöä ja varmuutta, eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
7914: sekä lisäksi aineksia, j.otka ovat erikoisen
7915: alttiita joukkopsykologisille vaikutteille. että hallitus viipymättä toimitut-
7916: Epäluulon syntyessä saattaa juuri osuus- taisi tarpeellisen selvityksen osuus-
7917: !ka'UJ)pojen säästak:assain tallettajistossa 1e- kauppojen säästökassaliikkeestä sekä
7918: vitä nopeasti sellaista levottomuutta, ·joka ryhtyisi toimenpiteisiin sellaisen lain-
7919: saattaa kaataa koko osuuskauppaliikkeen ja säädännön aikaansaamiseksi, joka
7920: a~heuttaa suuria häiriöitä maan luottora- tarpeellisella tavalla säännöstelisi
7921: kenteessa. osuuskauppojen säästökassain toimin-
7922: Kuten edellisestä selviää, ei osuuskauppo- taa ja alistaisi ne j11-lkisen valvonnan
7923: jen säästökassaliike vastaa niitä vaatimuk- alaisiksi.
7924: sia, joita yleiselle luottoliikkeelle maan
7925:
7926: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1930.
7927:
7928: Paavo Korpisaari. Antero Lamminen.
7929: Arvi Oksala. T. A. Aalto~Setälä.
7930: Yrjö Leivo.
7931: TOISET
7932: •• ••
7933: VALTIOPAIVAT
7934: 19 3 0
7935:
7936: LIITTEET
7937: VI
7938: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
7939: TOIVOMUSALOITTEET
7940:
7941:
7942:
7943:
7944: HELSINKI 1930
7945: VALT.'IONEUVOSTON KIRJAPAINO
7946:
7947: 'J7
7948: Kieltolakia, alkoholilainsäädäntöä, alkoholistihuoltoa ja
7949: sairaaloita koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
7950: 213
7951:
7952: VI,t. - Lak. al. N :o 13. V1,1. - Lagmot. N :o 13.
7953:
7954:
7955:
7956: von Frenckell y. m.: Ehdotus laiksi mal- von Frenckell m. fl.: Förslag till lag om
7957: lasjuomien tehdasmaisesta valmistuksesta. fabriksmässig tillverkning av maltdrycker.
7958:
7959:
7960: E d u s k u n n a ll e. Tillil Ri,ksdlagen.
7961:
7962: Kuten ,turunettua oli .ma,arrn:me elllfllOO !kiel- ISäsolin lbekant var vårt land :före fö.r-
7963: tolain voimaan astumista maailiUJan rait- budsla~ens ikra:ftträdande ett av vrurldens
7964: tii.mpia maita, kun ottaa ihuoonioon kieski- nyMrastJe länlder, ron man ibeaik!tar medel:Dör-
7965: määräisen alkoholinkulutuksen henkilöä lbruikningen aw tailkdb:ol ,per person. En stor
7966: kohti. Suuri os'a väestöä oli va(paaeihtoisesti del ruv ibefollkning1en var d:rivilligt fullställ-
7967: aivan raitista, monet nauttivat aJkoholipi- digt nykter, :lllere :Eörtä:OOe altkohollirultiga
7968: toisia juomia v.ain hyvin kohtuullis~i ja dryciker endmst myeilret måttligt ooh jläm-
7969: verraten harvat joivat niitä kohtuutto-. fö.re1sevis :få d:örtä:OOe sådana i omåttliga
7970: masti. V alitettruv:asti oli alkoholin väärin- klv.antitetJer. Bekila.glig'tvis llmde allroihol-
7971: käyttö meidän maassamme saanut ~aaem missbruiket i· vårt land! :fått ett .råare uttryck
7972: man ilmaisumuodon kuin monessa muussa än i fLere 1andra läurler och dä:r:för var det
7973: .maassa j'a niin olikin luonnollista, että, ~rait även natUJI'Iliglt, att nyikterlhetsal'lbetet OICih
7974: tiustyöllä ja yleisellä valistuksella oli tär- den .allmänna urpplySIIlingen ihade ett viktigt
7975: keä yleisinhimillinen ja isänmaallinen työ: aJllmänmämJskligt ocih rfosrtJer lärudSkt arbete
7976: suoritettavana juopumuspahetta vastaan a:tt uillföra i sin klliffiiP mot drycklenskaipen.
7977: taistellessaan.. Hedelmät tästä toiminnasta Frutkterna aw denna veriksrumlhiet b1evo år
7978: tuliJVat vuosi vuodelta yhä ihuomattavam- efter år allt mem lbety;diamlde. För att på
7979: m:iksi. Jotta yihdellä kertaa päästäisiin wi~ en gång :ruå delt eftersträ'Vade mållet stiftades
7980: votun tarkoituksen perille, säädettiin sitten sedermera förbud!Slagen 00h man ooppa;des,
7981: kieltolaki ja arveltiin että kans.amme sillä att Vlål'lt folk ,p:å detrta sätt g1enOIIIl tivtång
7982: lailla pakoittamalla saataisiin aivan rait- stkulle göras alldleles ny!ktert. Så har dook
7983: ti:ilksi. Niin ei kuitenkaan ole käynyt. Kiel- icke bliv1t :fal]let. F;örlbudslagen har haft
7984: tolain osaksi on tullut sama kohtalo k!uin salllJIIlla öde oom de :llör två ihu'ndra >år sedan
7985: imksisataa vuDtta sitten parowassa tal"koi- 'i lbästa avs1kt stiftrude lyxföroiJdningarna,
7986: tUiksessal säädettyjen ylellisyysmsetusten, soon en stor del ruv folJkiet fann onödiga och
7987: joita suuri ,osa kansaa piti tm•hanpäiväisinä vi~ka deJt trots stlränga Sltrad::libleSitärrnmelser
7988: ja joita se huolimatta ankarista rangais- idlre ställilde sig tilll 1efterrätteloo. Av fol-
7989: tusmääräyksistä ei ottanut noudattaakseen. jande nyaste 1statist~k framglår, att :llörbuda-
7990: Seuraavasta uusimmasta tilasiJosta näkyy, lrugsbrotten 1alltjä.mt endast 1äro staidda i
7991: että kieltoLakirikokset yhä vain ovat lisään- Ölkning. .Siffrorna beröra die nio fö:rsta må-
7992: tymässä. Numerot koskevat kulUJvan vuo- llladerna aiV inmevarande är oclh Sla\lllma tids-
7993: doo yihdeksää ensimäistä, !kuuka;utta j.a sa- peruiod tOOr två år Sledan. Till ibrottmåls-
7994: :rruaa aj~jaJksoa kaik.si vuotta sitten. Rikos- regist:rlet ihava landets do:rnstJoil.ar .anllllält :föl-
7995: luetteloon ovat iillaan tuomioistuimet ilmoit- jande ,antal ,grova lbrott": (Sie bilaga).
7996: taneet seuraav.at määrät ,törkeitä. rikok-
7997: sia;'': (Ms. liite).
7998: 214 VI,l. - Mallasjuomain tehdasmainen valmistus.
7999:
8000: Nämä nu:memt pa:ljalstruvat meiLle kam- Dessa ~ilffr,or avslöj·a &ör oss en avskräc-
8001: mottav.3JllJ !totuuden. Arveluttavinta on, että kande 1sanning. Det anest ibetänlkligla är, rutt
8002: lkun suuriin osa alkoholia ennen kieltolalkia medan största delen av ail.lwlrolen före för-
8003: tuli nautituksi oluena tai ~mietoina viineinä, budslagien ,förtändes säsom ö[ ~lilier svwga 'Vi-
8004: niin meillä ny.t juodaan väkeviä spriisedk- ner; :förtär:a.s hos oss numera starka SIPrit-
8005: sia, joittenka ullmej.a joutuu vamikil<oihin ja hlandningar, rvilJkas offe.r hianma i fänrg1elser
8006: sairaaloihin, etenkin mieHsairaaioihi~J.!, yhä ocih rpå 1sjukihus, ]synn•erhet sim.nessjukhus, i
8007: 11all!jenevat joukot. Tällaise,sta kansallis- alltjäJmt ökade mängder. På en sädan na-
8008: .onnett.omuudesta iOlisi vihdoinkim. telhtä:vä ti<onalolycika rborde slutililgen g.öras ett slut.
8009: 1~ppu. Koska maata ei voi vä!kisin tEJhdä Ellll!edra:n 1foliket icik:e med våld lkan göras nylk-
8010: .raittiiksi, olisi ikielt.olaki nylkyisessä muo- tert, <borde :liörlbudsl31gen U[lrpihävras, alkohol-
8011: dossaan ku:mottava, alikoholin nauttijoita fömärarna lbordie gö.ms dlrämnnande för sta.r-
8012: olisi koetettava vievoittaJa V'ä!kevimmistä kare drycker genom att :möj1lil~öra t.illrgån-
8013: juomista rt:rekelillällä oluen ja heiklkojen vii- gen til[ öl oclJ. svagra viner, oclh tlilliik:a oorde
8014: nien saanti mahdolliseksi, ja samalla olisi nylkitJerihetsarhetet åny;o bringas i gräng, så
8015: raittiustyö jälleen saatava käyntiin, n'iin että att männiSkorna på .örv.er~tyge[sens vä.g skulle
8016: ihmiset vakruumuksen tietä luopuisivat siitä avstä d'irnn det onda., mot viliklet de icke med
8017: pahasta, josta niitä ei pakolla ja uhalla .ole hot och 1nnång kunn1a rskyddas. Det ih!ar även
8018: 'VOitu suojella. Järjetöntä on my·Ö·skin ollut, varit förnu:litsvidri.gt, 1att de ofantliga mälljg-
8019: €1ttä ne valtaJVat alkioholinräär.ät, j•otka maa- der allmihol, oom inströmma i landet, icik!e
8020: hamme tulviv:a:t, ovat ·oHeet maalle veroja inlbragt lJandet skat;ter oclh att på Ien ineffek-
8021: tuottamatta ja et,tä teihottoman kieltolain tiv överrvalmling 3N fömhudslarg;en offras
8022: vaLvontaan tulee u.hratuksi suunmattomia o:llantliga [lennin~g~beloPIP. Även 1elmnomiska
8023: il'aJhamääriä. TaroudeUisetkin näkökohdat synpunkter tving;a oss sålunda, att övm~gä
8024: ipiaJkoittavat siis meitä siirtymään uuteen tiH en ny !all~oho1polit1k. Regeringen har i
8025: alkdholitpolitiilkkaan. Hallitus on meno- sin .utgi,ftsstat föreslagit, att •dre för n•ä~a
8026: arwrossaan eihdottanut nYJkyisi.ä tarvallisia rande VlamJliJga ,ISvaga anailtdryooerna"
8027: ,mietoja mallasjuomia'' verotettaviksi yh- skulle lbeskattas med en mark ipler liter oclh
8028: dellä mavkalla litralta ja luulee sillä :lailla tror .sig på detta sätt ik:unna. horp!briug;a '20
8029: sa;,avansa kokoon '20 miljoonaw markkaa. Täl- ml1ljoner mai1k. Dessa kallikyler äro tyvärr
8030: laiset laskeLmat ikävä kyllä <eivät pidä paik- icke hållbara. Våra bryggerier arbeta för
8031: kaansa. PanimOtiilJ1lle työskentelevät nykyi·- nårva•randre unider rmy:ekiet svråra ilörhålLan-
8032: sin hyvin vaikeissa oloissa - 7 niistä lie- den - 7 av dem to11dre redian lbefinna sig i
8033: nee jo konkurssitilassa ja !.J vararikan par- konkurstillstånd och 9 stå inför konkurs.
8034: taalla. Ja muista ovat useat olleet pakoi- 'Och aN 1de övri,gra !hava fler:e vwrit :t:v.u:ngrua
8035: tettuja rythty;mään myöskin virvoitusjuomia att .överg1å till ti:llverknin.g även av läsik-
8036: valmistamaan voidakseen pysyä pystyssä. dry:eker iför a.tt ilmnna !hiållla sig unprätta.
8037: Nykyisten laadultaan arvottomien mallas- Den strängra ilYeskaJttningen av de nu'VaTande
8038: juomain .anikara veroittaminen tekisi var- ti!]l sin lkvialitet väroe1ösa mra.ltdryckerna
8039: maan lk;dko .teollisuudesta pikai·sen loplm. sln:~;Ue !:förvtisslo gröra ett •Sna.rt ISlut rpå he1a.
8040: Aiv,an toisenlaiseksi muuttuisi •tiLanne jos industrin. En al1dreles annan ,skulle siltua-
8041: miediOt mallasjuoma;,t e1i ,virvoitusmallas- tiom.en ibEva om de srvruga. 1maltdrycikerna eJl-
8042: juornat" yihä edEJlleem. j.äisivät verovapaiksi, ler ,mait!lä.skdrycJmrna" mortmaJrande skuHe
8043: mutta niitten alkoholimäärä koroit.ettaisiin fö:nbliV13J slkat:tefrila., rrnerr der.aJS alk<fudllhailit
8044: 2 tilavuusprosentista 2,84 tilavuusprosent- ihöj.as från .2 volymprocent till '2,84 volym-
8045: tiin (=2,25 rp,ainoprosenttia), jolloin ne ei- iprocent ( = 2,2 5 viktprocent), då de ännu
8046: 1
8047:
8048:
8049:
8050: vät vielä:, yliopi.s,toss.amme te!htyjen tieteel- 'icke, enligt vid tvårt unioo~sitet ver1kställdta
8051: listen .tutkimusten mukaan, vaikuttaisi ole- vetenskapliga undersökningar, alls skulle
8052: Vl,1. - von Frenckell. 215
8053:
8054: lenikaan päilidyttävästi. ,Silloin tulisi pani- verka berusande. Då skulle bryggeri-
8055: moteollisuus :kutaikuinkin :kaillnattavaksi. 'industrin blli.va någorlunda rräntba!blel. Dä,r-
8056: SittäJpaitsi olisi sal:li>ttarva vaLmistaa varsi- j.äiTIJt.e ibol'de det vara tilllåtet a!IJt til1v,erka
8057: naista olutta, .mietoa seikin (alkoholimää,Dä egentligt öl, svagt även det (alkv!hollhalt 3,2
8058: 3.,2 painoprosenttia kuten Ruotsin II luo- vikt·procen!t 1Siås01m ölet iaN II klass i .SV'eTge),
8059: kan oh11t) , kosika .se tulisi iheilmmma:ksi kuin emedan det skuille lbliv·a svagare än det före
8060: ennen kieltolakia val.miiStettu ·ollut, mutta 'f.örbudsllllgen timverkade öllet, rmen vilket
8061: josta saataisiin erinomainen verotusobjekti. siku]le lbliva ett urt.omordentligt ~~lmttoobjek.t.
8062: Huomattakoon, että vuonna 1913 oluenpa- Det lbör observ1era1S, att år 1913 rl'ör tiiJJJ.v,erk-
8063: noon kulutettiin noin 3,5 milj•oonaa kg. mall- ning av öl förlbrukades omkring 3,5 rmiljo-
8064: ta]ta, joista valtio sai veroa 180-84 penniä ner klil10 malt, 1för viJilret Sltaten i skatt erhöll
8065: kilolta elli kaiklk:iaan noin 3 miljoonaa kulta- 80-8·4 1p1enni, per !kilo el!ler lSiaiDillllanlagt om-
8066: ma.I"klkaa. PanilmoilLe ei tällainen olut tuot- kri:rug 3 miljDner guildrrnlark. Bryggeri~rna
8067: taisi suurtailman voittoa, koslka myyntilhill'- skulle iJ0ke J1a1va Sltor viDISit 3/V 1ert;t .såidant öl,
8068: nasta suuri osa ()lli!si veroa, tehtaiden voiton emedan aN :f1örsäljning1S!Priset st1örsta delen
8069: supistuessa aivan mitättömäksi. Paniroot tu- vore 1~a:tt ocih ,faJbriik!ernas 'Vinst inslk<ränka
8070: lisivat siis etupäässä elämään vi·rvoitusma1- sig tilll ,en obetyd'li•gfuet. Bry;ggeri1erna skull~
8071: lasjuoonien v.a.mssa. Ehdotamme siis että Slålunda i :Lrälillsta rUJmmet lblii!Va lbemende
8072: y!liämainitltu olut teihtä~siin lurvallisek:si ja av til1ver!kni!llgen 1av 1äskldryclker a.v mal:t.
8073: että mallla;svero määrättäiiSiin 10 maTikaksi Vi 1-flöreslå förty att ovtannä[ffii!ltda öl skulie
8074: ki~o1ta. Ja edelly;ttäen, että jokainen kalliSa- g!Öras tillåtligrt; ocih a,tt malitslkatten ISkuUe
8075: lainen keskimäärin joisi ylhden korin ·olutta 'fastställas ·ti)]l 10 mark per kilo. Urudler för-
8076: vuodessa, tullisi tästä veroa n•. 90 milj. mark- urt,sättning, att varj1e medlbo11gare skulle för-
8077: kaa. - Mitä lopuiksi t:rulee haniituksen .ellidio- tära 'en koug öl i åTiet, skullle denna Slklatt in-
8078: tukseen j•ättää vierottomaiksi kalja, j.onika bringa orn!kring 90 milj. rrruark. - Y.IJJd slut-
8079: vienrevälkevyys .on korkeintaan 3 % BaUin- Hgen vitCIIkommer regerin,g1ens förs1a.g IIJJtt
8080: giln asteikoo 1muikaan, niin pyydämme huo- lämna den magdni:c,lm;, varrs vörrtlstyrka ä.r
8081: ma,uttaa, että sellLaista tehdastuotetta ei högst 3 % enligt Ballings skala, obeskattad,
8082: olileukaan pitäisi saada valmistaa, syystä anhålla vi att :Eå •framhålla, att en sådan
8083: että mitättömän heikko alkoholikäyminen fabrik:sprodukt alls icke borde få tillverkas,
8084: ei voisi ehkäistä vierteessä olevain, mä- av den orsak att en tiUytterliglhet svag
8085: täJnemistä aiheuttavien .mikrO-{)I'!ganisrrnien alkoholisk jäsning icke kan förhindra de i
8086: toiminJtaa, vaan ,tulisi tällainen neste ennen vörten förekommande förruttnelse åstad-
8087: pitkää muuttu:maam. pafu.an:hajuiooksi [ika- kommande mi'kroorganismernas verksa:rr1het,
8088: vedeksi. Tervey•dellisistä syistä pitäisi si.iiS utan skuHe en sådan vätska inom kort för-
8089: allhaisimman vie11revailiivuuden olla 4 %., !ku- vandlas till ett illaluktande slaskvatten.
8090: ten Ruotsissakin on säiiJdetty. Av hygieniska skäl borde förty den lägsta
8091: vörthalten vara 4 %, såsom även i .Sverige
8092: är IStadgat.
8093: Muita perusteluja ei lakiehdotuksem:me Ytterligare motivering torde vå:rlt 1aJg'lför-
8094: kai'v~, se kun pääasia.s1sa nojautuu aikai- sllllllg iciloo VM'a i lbooov !IIN, errniedlan diet i hu-
8095: sempaan rrnaillasj uomalakiirrnrrne. vudsak 1stöder sig på vår tidiga:rle lag om
8096: maltdrY"c'ker.
8097: ViittaamaJlla ylLä,sanottuun rohlkenemme Med ihänvisniug till ovanståendle til:låta
8098: kunnioiittaen ehdottaa, vi oss vörusamt föresilå,
8099:
8100: että Edwskunta hyväksyisi seuraa- att Riksdagen ville amtaga följande
8101: van lakiehdotuksen: lagförslag: .
8102: 216 VI,1. - Mallasjuomain tehdasmainen valmistus.
8103:
8104: Laki Lag
8105: mallasjuomien tehdasmaisesta valmis- om fabriksmässig tillverkning av
8106: tuksesta. maltdrycker.
8107: 1 §. 1 §.
8108: Mallasjuomilla tarkoitetaan maltaista ja Med illllaltdryCk:er avses av mwlt 'OOh ib.umle
8109: humalista vaJ1mistettuja käy;neitä juomia. f,il1vJe:rtkJadie jästa drycker.
8110:
8111: 2 §. 2 §.
8112: 'Tiilmän lain alaiset mallru:~juomalt ovat Denna lag und:enkas1la:dle mailtdryoker äro.
8113: kahta lajia nim. : av tNå olika: slag, nämligen:
8114: 1. Virvoitusmallasjuomat, joitten alko- 1. Maltdrycker, viLkas ailftroholhalt :Mr-
8115: iholimäärä saa korkeintaan nousta 2,25 pai- U(ppgå tili högst 2.,25 viktprocent oe'h vilkas
8116: noprosenttiin ja joidenka vierreväkevyys on vörtsty;I1ka är minst 4 oclh lhögst 7 % enligt
8117: vähintään 4 ja korkeintaan 7 % Hallingin Ballings skla.l.Ja. Ä ven !högre vörtsty:rtkia är
8118: asteikon mukaan. Kol1k:eamJpik:im. vierreväkle- tillåten, om dryc!ken ibelhiandla.s sålunOO, att
8119: vyys on sallittu, jos juoma on käsitelty si- alkohollialten i'cke kan överstiga 2,25 vikt-
8120: ten, että. a1kohol1määrä ·ei voi nousta 2,25 1
8121: procent;
8122: painoprosenttia suuremmaksi;
8123: 2. Olut, jonka alkoholimäärä on yli 2,25 2. Öl, vars allkoholhalt är mera än 2,25
8124: mutta alle 3,2 painoprosentin ja jonika vier- men mindre än 3,2 viktprocent och vars
8125: -reväkevyys ·on !korkeintaan 10,5 % Ralliingin vörtstyrka är lhögst 10,5 % enligt Ballings
8126: asteikon mUikaan. s:mala.
8127: Panimoissa älkÖÖin va:1mistettJako mallas- I lbryggm1i!er må ej tinv,erlms maltdcyc-
8128: juomia, joittenka vierreväkevyys on alempi lker, v;i11ms v,örtstyl'lkla är mind:ce ån 4 %.
8129: kuin 4%.
8130: Mallasjuomat, joissa on yli 3,2 painopro- Maltdrycker med mera än 3,2 viktprocent
8131: senttia !lilkoholia OV1at maassa kielLetyt. alkoihoi äro i landet: :förbjudna..
8132:
8133: 3 §. 3 §.
8134: Virvoitusmallasjuomain valmistuksesta F,ör tillverkning av ll:äskdryeJker av malt
8135: kannetaan ainoastman yleinen tulovero ku- uppbäreiS endast a!llmän inkOIIllStslkatt såsom
8136: ten muistakin elinkeinoista ynnä sitäpaitsi för oodra näring1ar samt därjämte skälig av
8137: kohtuullimen haRituksen määräämä tarkas- regteringten :flastställd lkontr()l11ruvgift; för thll-
8138: tusmaksu; oluen valmistUiksmta on panimo vertlrning !liV öl är ib.ryggteriet skyldigt att
8139: velvollinen suoritt8iffiaan i)Jaitsi tBJ:rikaJStus- :Lörutom loontroillavgirft 'evlägga fastställd
8140: maksua, määrätyn suostuntlllvemn käytJety:n bevillningsslklwtt enligt all!Vänd maJtmängd.
8141: mallaspllJljouden mukaan.
8142:
8143: 4 §. 4 §.
8144: Joka aikoo mallasj.uOIU1i.a; vaJl!mistaa~ il- Var oom ,ärnar ltillverka ma!ltdryclrer an-
8145: moittakoon sen vähintään kuusi viikkoa en- mäle dläJrom sen:rust \Sex veckor möre tillverk-
8146: nen valmistuksen alkBJmista lääJn:im. maaher- ningen vidtruger lhos landshövdin,gen i iLäJret
8147: ralle olh.een!liittäen selvityksen: med bi:fogamde 13/V utredning:
8148: a) valmistajan postiosoitteesta ja pai- Ia) om tillve:rlm:rens rpostadress ooh den
8149: ~ta, jossa pan]mo sijaitsee; ort, dä1r lbryg,gterilet är beläget ;
8150: Vl,l. - von Frenckell. 217
8151:
8152: ib) a.siamieblestä, joka valmistaJjan PQissa- lb) ;om omlbudsman, oom i tillvel'lkarens
8153: ollessa edustaa häntä tarkastusasioissa ; sekä frånva:ro [öreträder lholl'onn i kontrolilären-
8154: dren; samt
8155: c) anitä lajia maalasjUDmia on aikomus c)- oon die slag rav maJtdrycker, soon äro
8156: 'Wll1m.istaa ja, jos tvalmistUiS tarkoittaa vi.r- a:vsedda att til'Lverikas och, rom tillvel'lkningen
8157: voitusmallasjuomaa, onko v-i~rreväikevyys aVJSer lläskdrryelk av maLt, .om 'V'Ör-tstyrkirun v<id
8158: hiwaa J>ail1taessa aiottu 7 prosenttia suu- jästreoo insättanrdre är avsOOd lllltt -vrara större
8159: reiiliillilksi. än 7 prooent.
8160:
8161: :5 §. 6 §.
8162: Iilinroitl.lloren tekemisestä antaJkoon malli- Om gjord amrrn:älan sk:all landshövdin~n
8163: lherra kiaihden viikon kuluessa todistuksen, inom två vecikor urbfärd'a lbevis, som jämvtäJI
8164: joka sisältää myÖSiklin 4 § m mukaisesti il- inrueih:åller de enligt 4 § till anmälan fogade
8165: moitukseen liitetyt tieddt. urr:mgi.:Dterna.
8166:
8167: 6· §. 6 §.
8168: Jos mal1asj UOillllain vailimistus lakkaa pi- Upphör tirl1ve:nkningen av ,maJ_.tJCLrycker för
8169: temmäiksi ajaksi kuin kuudeksi kuukaudeksi, längrre tid än :sex målllader, silmU därom tre
8170: on siitä viime:istään ko1m:e vii:kilroa enn® veckor föve driftens instahlande anmälJan
8171: liiikikeen lakkaamista ilmoitettava maaher- gÖI'13JS lhos ~amdffilövrdingen, som äger delgiva
8172: .rallle, jonka tullee t-ästä ilmoituksesta antaa denna anmälan fö,r vederihörandie ikontrollör
8173: tieto asianomaiselle ta:rlkastajalle ja 1Pc;liisi- oclh :pol:ismyndiglheterna.
8174: vil13Jlomaisille.
8175: Jos valmistus lrukkaa: !pitemmäksi ikulin Up1plhör .tillverlmingen för längre rtid! än
8176: ythden vwoden raj~~JkBi, katsotaan liike ~opete ett år, anses drrid'rben vara !instålld.
8177: tuksi.
8178: 7~ §. 7 §.
8179: Vdlanistajan vastuulla on kussakin pami- Pä ti11v,erka:oons !llnsva:r skal!l i v1a:rjle bryg-
8180: mossa pidettävä päiNäkirj~a, joka ()[l1 tehty @el'i föna:s en dag1bok, s01m är UJl!prrä;ttad -en-
8181: valtionell!Voston antamien määräyiksiJen mu- ligt av .reg1eringen utfärdade ibestJällllllelsrer
8182: kaan, ollen valmistaja vel1vollinen asi.an- och är tillverki3JI'en skyJd]g a<bt 1prå yr'kande
8183: orrnaisten vaatimuiksesta vaJlallaan valh:vista- av verderbörande mled ed styrikla riktighet®
8184: maan siinä oLevien tietojen todenperäisyy- av däri ingårude up,pgifter.
8185: den.
8186: 8 §. 8 §.
8187: Oluen valmistusta varten aiottuun pami- I ett :Jlör rtilllvel'lkning av •01 avsett ibryg-
8188: moon tahi -sii1hen kuuluvaan raikennuksleen geri reller ~ en W:l detslallllma hörande bygg-
8189: on valmistajan asetettava ja sen jälkeen nad skall tillverkaren uppställa ocih därefter
8190: kum.lOSSa rpidetttä,vä a:utomaattiseil1a mallas- undrerihå1La en med autromatisk: maltmätare
8191: mitta.riila varustettu myilly tai :rouhin, jronka försedd rbarn eller kross, som ~andshrövdin
8192: maaherra, saatuaan siitä :selitelmiill1, on hy- gen, 'eft;er a:tt hava emottagit ibookrivning på
8193: väJk:syn~. Tätä, kooikJeva hakemus tulee densamana, godnrent. Ansökan hrrurOIIll s.lmLl
8194: maaherram ottaa tutil_dttavakseen !kahden 'laJ:J.Jdffuövdingen U:rprpt3!ga -ti]liprÖIVlling inom
8195: viikon !kuluessa siitä 'kun se on ihänelle am- tvlå v100ikor etE<ter dret den inH:ämmats tili ho-
8196: nettu. J UOIIlrMliPaUJOssa käy;tJettäviä maltaita nom. Vid lbrygden an;vänd malt mlå icke
8197: älköön muualla roulhittalm kuin rpani1mron kroosas annrat än ] lbcygrgreci,ets egen, mred
8198:
8199: 28
8200: 218 VJ,1. - ~Iallasjuomain tebdasmainen valmistus.
8201:
8202: omassa, sellaisella mallaS~mittariHa varust·e- såxllan iffi\8Jltrrnätare ·försedd k:varn eller kross-
8203: tussa myillyssä tai roulh~mossa. veT!k.
8204:
8205: 9 §. 9 §.
8206: MaHastjuomien · vaJlmi,stuikse~a äJköön Vid tillverkning av maltdrycker mJå icke
8207: kä:ytettäkö muita aineita maltaiden si•jasrta, i stäJlet rför malt användas .andra ällll'nen, ej
8208: ä1k~ömä i!Ilij".Ö•slkäeän saikikariiinia tai muita h~elle,r ISaclkarin >eUer ~dra söta ämnen.
8209:
8210: imeliä aineita..
8211: 10 §. 10 §.
8212: :Panimostta saa rvil"VoitusmaUasjuoma.a, ·Frrlån bryrggeri<0t får l!äskdrycik rav malt,
8213: el!lei osrtaja sitä. nouda a:VIoimessa astiassa, d:äresrt iköpa.ren iclke av'hämtar de.n i .ö:p.pet
8214: antaa ainoastaan .as.tioissa, :joissa ·on pani- käirl, eniLast utgi'v'as i ikä:rtl, å villmt brygge-
8215: mon nimi ja samat ,Virwoitusmalila:sjuo- riets !lllamn och orden ,Lästkdrycik av malrt"
8216: maa". Kun sellainen juorrna ton pulloissa, äro .anibragta. Då 'sådtan d·ryck är truppad
8217: voidaan tä.mä :mJerkitä lro:rtkille taikka pul- på :ffiaskor, lkan dteUa angivtaS på !kto11ken el-
8218: loon tkii:nnit~etyl[e ni:militprnle. ler rpå :en ;på flasika:n fastgjmd etiktett.
8219:
8220: 11 §. 11 §.
8221: Tämän laim. noudattamistta sekä panimoi- Uppsikt<en över derma 'lialgts e'fterlevna:d
8222: den silmältl1wpitoa hoitavat 'lähinnä ylita.r- och :ÖfVer lbryggerierna handlhaves niärmast
8223: kast.a:jan va1\vonmm. alai:set ta:rkasta!jat, joita a;v öve:rikootrol1öre:ns uppsi:kt underställda
8224: a.sianomainen maahe:rtra, vaadittuaan yli- k!ontr.ol:LöDer, vilka vtedtel1h~mnde landslhöv-
8225: tarkastajan lausunn:oo, aserttaa tarpeelli- ding, ;efter inlhätmtat utlåtande ~av •Öve:rikon-
8226: sen :määrän. t,rollören, ,i nödi<gt antal rtillsätter.
8227: Jokaisen mall!asjuomain rvalmista;jan tulee Varje tillver;kare ;a!V ma1tdiryclker Slmll
8228: sa:llia tarkastusviranomaisiHe :pääsy ka~ bereda ikont~~ollmynd'iglhetema .t!illträde tili
8229: kiin rpanilmon o:siim. ja siihen kuuluviim. l!mo- alla de~ar av ibr;}'lggteri,et oclh därtiU hörande
8230: neistoihin sekä korvauksetta hankkia hänen 'loikaQer .samt utan <er.sättning ansikaffa för
8231: tarvitsema:nsa työk!alutt ynnä apua rrnaltai- hooom erforderliga 'arbetsredtSilmp ruvemSiOiffi
8232: den rvierteen ja ova'lrrniin juoman korutroilli- biträda vid kontrollvägning och -mätning av
8233: punnitsemiseen ja -mittaukseen sekä astioi- malt, vö>rt och ;färdig drycik samt vid mät-
8234: den mittaulkJSem ynnä muuhun. Pani- ning 18JV ikärl oclh för annat al1bete. I bryg-
8235: moissa, joissa valmistetaan olutta, ovat si.tä- geTier, i vilka <Öl tillverkas, .slmla därjä:rnte
8236: ptaitsi panimon kaikki myyntitpäiväkirjat alla försäJljningsda:g,böckter på anfnrdran
8237: vaadittaessa ,pidettärväit tarkastusrviran- håHas t1il.lg1ängliga för kOIIltrolllmiYfldigihe-
8238: omaistJen saata•vissa. terna.
8239: 12 §. 12 §.
8240: Tätä .lakia vastaan teihty rikkomus ran- Öv1er1Jrädtelse av demna lag strwffas, därest
8241: gaistaan, ellei se käsitä rikosta, josta rikos- den icike omlfatmr ibrott, för viUmt eTiligt
8242: lain muikaan on .ankrurampi edesvastuu, .vä- strafflagen .strängare straff följer, med
8243: hintäin ilcymmenellä ja enintäin sadalla päi- minst <tio och lhögst et't hundra dwgshöter.
8244: v,äsakolla. Jos riklkomus on tarkoittanut Ha.r överträdelsen ,ruvSJett :försnillning r~~;v
8245: suostuntaveron k~~;va[t~amiSita, voidaan mal- bevillningssk1avt., ikan tiiUv•erkare av malt-
8246: lasjuomain valmistaja sitäpaitsi tuomita drycker dä.rjämtre dömas förilustig rärtten atrt
8247: menettänee,ffisi oiik:Ieutens•a harljoiHaa ja joh- dr:iJVJa ocih Ieda ibryg1gerirör·else.
8248: taa paniimoliilkettä.
8249: VI,1. - von Frenckell. 219
8250:
8251: 13 §. 13 §.
8252: Täitä ba.kia on aina suomffil- j.a ruotsinkiie- Arv denna ilrug .s:kall alltid 'ett ~xemp·1ar rpå
8253: linen 1kruppale pi:dettäivä ju!1kirpa:rutuna sopi- finSka och ISIVeiiiSk!a SJYI"åklen vara anslaiget
8254: vassa 1paikassa kussakin !.{}animossa. på ,l,ämrpli:git stäl1e i varrje bry:ggwi
8255:
8256: 14 §. 14 §.
8257: ValtionlelliVioston a1siana on anta:a niitä Å strutsrlådet 'aJJJkommer att utfärda de
8258: ta:rlkempia määrä:yksiä ja ryhtyä niihin toi- bestämmelser och vidtag1a de åtgärder, soon
8259: illffillpiteisiin, joita tämän lain .täyt.äntöön- för vel1kställigfueten: :arv denna lag samt ,up:p~
8260: panoa semä sen noudattamisen sillmällä;pitoa sikten över d:ess eftelllev'lllald aruses erfomer-
8261: varten katsot1aan tarrvittavan. ldga.
8262:
8263: 15 §. 115, §.
8264: Täimä lalk:i, jolla ik:UJmotaoo laib mallas- Drenna 1wg, 'VIar:med:eilst lag.en om faJbri:ks-
8265: juomain teihdasmaisesta v~almistUJksesta 28 mäS!Sig ti11'VIeTiknin:g av maltdryek!er 'av doo
8266: p :Itä joullukuuta 1907 siihen telhtyinJe myö- 28 december 1907 jä~mt,e däri senam införda
8267: hempine muutoksirneen ja muut:etwan kesä- ändri!llga1r Uipiphäves och 2i '§ i :llörbudislrugen
8268: kuun 1 p mä 19122 annetun !kieltolain 2 §, aJV den 1 jun1 19Q2, ändra:s, trädier i krarft
8269: tulee n10udatettarvalk:si päi1västä den 1:9,31.
8270: kuuta 1931.
8271:
8272: Helsingissä, 5 päivänä marraskuuta 19·30. Helsingfors, den 5 november 1'930.
8273:
8274:
8275: E. v. Frenckell. Erkki Perheen:tupa. J. Kaskinen.
8276: Vilho Nikkanen. Antero Lamminen. Hjalmar Forstadius.
8277: ':Vaave Junnila. J. Lauri Mäkelä. E. A. Turja.
8278: Vilh. Westman. Yrjö Leivo. Gunnar Sahlstein.
8279: K. Fr. Nyman. Kaarlo Sovijärvi Torsten Rothberg.
8280: Niilo Solja. K. W. Huhtala. Oskari Lehtonen.
8281: Arvi Oksala. T. A. Aalto-Setälä. Erkki Paiavolainen.
8282: Uno A. Hilden. Elias Tukia. Matti Pitkänen.
8283: Paavo Korpisaari. T. M. Kivimäki. J. G. Ryynänen.
8284: 220 Vl,l. - Mallasjuomain tehdasmainen valmistus.
8285:
8286:
8287:
8288:
8289: L i i t e. - B i l a g a.
8290:
8291:
8292:
8293: Vuosi- År Lisäys- Vähennys-
8294: Alk!oholm rv.allmistusta - Al1koholtillve:r1k- 1930 1928 Ökning Minskning
8295: ning . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 646 429 50%
8296: A!Lkoholin kauppaa - A1koholhandfel . . . . 2,597 21 ,
8297: A1lwholin sa;lakuljetusta - Alkoholsmugg-
8298: li<ng . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,000 60,
8299: Alkoholin !kuljetusta - Alkoho1f,orsling . . 2,364 1,413 67<,
8300: Alkoholin hallussapitoa - Alkoholinnehav 2,5150 1,419 80 ,
8301: KieltJola:kir:ikolksia kaiik!kiaan - För!buds-
8302: lagsb:vott in.aJlles . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9,427' 42,
8303: Rikokset valtiota ja yihteiskuntaa vastaan-
8304: Brott mot stat oeih samhälle . . . . . . . . . . 1,398 1,608 13%
8305: Rikokset yksilöä v.astaan - Brott mot indi-
8306: vid' ................................ 1,140 12 "
8307: Omaisuusrikokset - E,gendomsbrott . . . . . . 2,833 7%
8308: K]e1tolakirikokset prosenteissa kaikista tör-
8309: keäiinmistä criikdksista - F~örbudSilags
8310: b:r:ottJen i rprocent av alla grövre brott . . 64 % M%
8311: 221
8312:
8313: VI,z. - Hemst. mot. N :o 25.
8314:
8315:
8316:
8317:
8318: von Born m. fl.: Angående förbudslagens ersättande med
8319: en restriktiv lagstiftning, smn bättre än totalförbudet
8320: vore ägnad att höja folknykterheten.
8321:
8322:
8323: T i ll R i k s d a .g1 en.
8324:
8325: Vid 1921 års riksdag inlämnade un- salk: resultatlös på grund av kusttrakt·ernas
8326: dertecknade ett petitionsförslag, i vil- geografiska förhållanden ocih omöjligheten
8327: ket föreslogs, att riksdagen måtte upp- att av ekonomiska sk:äl anordna tillräckligt
8328: mana regeringen att framlägga proposi- omfattande bevakningsåtgärder. Det var
8329: tion till lag om införsel, tillverkning och fastmer sannolikt, att den illega1a rus-
8330: försäljning av alkoholhaltiga ämnen, av drycksimporten ·efter hand Skulle taga allt
8331: sådant innehåll, <Wtt totalförbudet lbleve större ·dilffiension:er och att spritfloden, som
8332: ersatt med ·en restriktiv al:lrohollagstift- dittills flödat huvudsa:kligen över kusttrak-
8333: ning. Moti@en aVIböjdes utan att bliv<a terna, småningom Skulle breda ut sig över
8334: remitterad till beihandling i utskott. I moti- a:llt större delar av vårt land ocih allestä-
8335: veringen till vår framställning anfördes bl. des föra med sig samma beiklagliga före-
8336: a., att under den tid, som förflutit sedan teelser. Ytterliga!'le anförde vi, att för-
8337: d'ö!'lbudslagen trätJt i kraft., nykterhetstill- budslagen beredde v:årt land svårigheter
8338: ståndet i Jandet i hög grad försämrats.. Den vid utvecklingen av våra handels:förbin-
8339: illegala importen av rusdryc'lmr hade vun- delser med främmande Iänder sa:mt att,
8340: nit utbredning trots myndighetern:as för- med hänsyn till de 'kostnader lagens upp-
8341: sölk att stävja densamma och särslkilt i rätthållande i övrigt måste medföra, det
8342: kustJtra:kterna i södra delarna av landet även ur nationalekonomisk synpunlkt vore
8343: hade denna olagliga trafik blivit ett sam- i hög grad oförmånligt för vårt land att
8344: hällsont, vars följder visat sig ödesdigra. upprätthålla totalf&budet.
8345: Den vinstgirvande smugglingen hade loc!kat De förutsägelser om totalförbudets v•erk-
8346: stora lager av befolkningen bort från he- ningar, som av oss år 1921 uttalades, ha
8347: d!erliga sysselsättningar och en klass hade visat sig Wl alla delar rilktiga, och de
8348: uppstått, som gjort den olagliga rusdrycks- skä:l för förbudslagens u,pphävande vi då
8349: tr.afiken till .sitt yrke. Bruket av rus- anförde, äga fortfarande sin fuUa giltighet.
8350: drycker hade tilltagit i oroväc'kande grad, Fö:t1hållandenas utveckling sedan dess har
8351: särskilt Mand ungdomen, och en di1rekt även rpå mångfalt sätt givit stöd åt upp-
8352: föl:jd av d!enna sorgliga utvec!kling var den bttningen, att totalf&budet måste vika
8353: mängd grova brott, som allt oftare be- för en annan a:lkohollagstiftning.
8354: gynnt förekomma. Vi fraiD!höllo att myn- Det vore frestande att uti detta sam-
8355: digheternas kamp mot smuggligen oCJh rus- manhang än en gång upprulla. hda den
8356: dryckshantering.en måste förbliva i huvud- sorgliga bilden av allt det elände, som
8357: 222 VI,2. - Alkoholilainsäädäntö.
8358:
8359: förbudslagsförhällarnderua direkt el1er indi- m. m., utan även och frrumför wllt genom
8360: re'kt tillskrupat i vårt land och som urnder en under hägn1et av en Il\Y allkohollagstift-
8361: de senaste åren frrumträtt i aHt bjärtrure ning :genomförd d'1örnuftig ibeskattning av
8362: dager. Det kunde påJvisas, huru drycken- alkoholrörelsen. Uppenbart är, wtt en så-
8363: skapen gr1pit om!kring sig, huru a!l~tningen dan beskattming, även om dern ic'ke skuHe
8364: för lag ~och .rätt u111d!ergrä,vts, lhuru den all- bliva fullt så inkomstbringande, som man
8365: m•änna moralern sjunkit ocih brotts•ligheten, kanske tänkt sig, dock i icke ringa grad
8366: särsk~lt den, som ~år å liv och lem, tilltwgit, skulle vara egnad att m~sätta andra ,sinande
8367: huru icke minst på •landsbygden aribetsin- skattelkällor och rikta vår svaga stats-
8368: tensiteten minskat och hågen för regelbun- lkassa, liksom :den äv:en i sin mån skulle
8369: den verksamhet och lhederliga yrroen allt- bidraga till att stärum 'V'årt lands ekono-
8370: mera försvunrnit, huru särskilt ungdomen miska fö11hållanden i allmänhet. Självfal-
8371: förvildas •och drag.es in i den vinstgivande let bör ju det moraliskt berättigade kravet
8372: sp·ri1Jhanteringen, •huru dess sinne ·och m- på en revision av förbud!slagen ställas i
8373: tresse red'an tidigt vländes bort från all- frrumsta rummet och jämmsid!es med en
8374: varligare strävarnd!ern, huru dyrbar egen- må1medv,eten strävan för höjandet oc'h
8375: do.m förfa11es och stora värden til!lspillo- ibefästandet av d'olknykterheten ibliva väg-
8376: givas på grund av under rrusets inverumn ledande för lagstiftarens reformer på detta
8377: försumrrnade plikter och åligganden, huru områlde, men de ·ekonomislka fördelar, som
8378: hänsynslöst srpritsmugglarnas slkara far äro förbundna med ,en omläggning av hela
8379: fram ute i bygderna, huru malktlösa myn- syrstemet, höra därför 'ingalunda förbise..<;
8380: digiheterna och medborgarna !St'å errnot detta eller underskattrus.
8381: sa:mhällets gissel, kort sagt huru ofrid, I varje fall, tiden för en Tevision aw
8382: rättslöshet och a:llmämt fördärv vunnit allt förbudslagen måste nu ä:ntligen anses vara
8383: större ~in:steg u:ti förbudslagens spår. Men inne. Dyrbara värden stå på spel. Vi
8384: alla dessa den senaste tidens djupt beklag- bo11de icke hava rätt att dröja ett ögon-
8385: liga ~erfarenheter ifråga om förbudJSlagen blicl\: längre, innan vi skrida till v~erket.
8386: och dess verkningar horoe vara mer än ~Piå grund av det ovan anförda tillåta
8387: väl kända för att !här vidaJI'Ie beihöva ut- sig undertecknade vördsamt för Rilksdagen
8388: läggas. Dessa förhållanlden ·hava för öv- föreslå, att Riksdagen m'åtte ibesluta hem-
8389: rigt ävem varit föremål för offentliga un- ställa,
8390: dersökningar, vilka för förhud!slag~ens vid- att regeringen måtte skyndsamt
8391: kommarude torde hava givit ett tiHräckligt •bereda och för Riksdagen framlägga
8392: klart ,ocfu för'krossande u'tslag. Det bör förslag till lagstiftning, avseende
8393: alltså knappast •vara nödigt att. hår nlä;r- förbudslagens ersättande med en
8394: mare ]n~å på al1t detta. restriktiv alkohollagstiftning, som
8395: Ej helTer synes det vara a.nledning .att bättre än det nuvarande totalfär-
8396: nu 'i siffror lklargöra den e:lwnomiska vin- budet vore ägnad att höja folk-
8397: ning landet skulle hava av förbudslagens nykterheten och som tillika i sin
8398: upphävande, icke blott genom de direJkta mån skulle bidraga till att stärka
8399: besparingar, som kunde göras ~enom landets ekonomiska ställning.
8400: indragna anslag för lagens övervaJkarnde
8401:
8402: Helsingfors, den 3 november 19•30.
8403:
8404: Ernst von Born. John Österholm.
8405: 223
8406:
8407: Vl,z. - Toiv. al. N :o 25.
8408: Suomennos.
8409:
8410:
8411:
8412:
8413: von Born y. m.: KieUolain korvaamisesta alkoholin käyttöä
8414: rajoittavalla lainsäädännöllä, joka paremmin kuin kie~to
8415: laki olisi omiaan edistämään kansanraittiutta.
8416:
8417:
8418: E d u s k u n n a ll e.
8419:
8420: 1921 vuoden valtiopiäiville jätti'Vät alle- maksi rannikkoseutujen maantieteellisten
8421: kirjoittaneet anomusehdotuksen, jossa ehdo- olojen takia ja sen vuoksi, että taloudelli-
8422: tettiin, että •eduskunta kehoittaisi 'hallitusta sista syistä on mahdoton ryhtyä riittävän
8423: antamaan sisällykseltään sellaisen esityksen laajoihin valvontatoimenpiteisiin. Pikem-
8424: alkoholipitoisten aineiden maahantuonnista, min oli todenniäJköistä, että laiton juovutus-
8425: valmistuksesta ja kaupasta, että tåyskiel- juomain maaihantuonti saisi aikaa myöten
8426: lon sijaan pantaisiin alkoholinkäyttöä ra- yhä. suuTemmat mittasuhteet ja että sprii-
8427: joittava lainsääidläntö. Aloite hylättiin lä- virta, joka siihen asti oli tulvinut etu-
8428: hettämättä sitä va:liotkuntaan. Esityksemme päässä rannikkoseutujen yli, l.eviäisi vähi-
8429: perusteluissa huomautettiin m.m., ettiä sinä tellen yhä laa;jempiin osiin maatamme ja
8430: aikana, joka oli kulunut kieltolain voi- kai:klkialla toisi mukanaan samat valit.etta-
8431: maantulosta, raittiustilanne maassa oli vat ilmiöt. Edelleen mainitsimme, että
8432: suuressa määrin huonontunut. Juovutus- kieltolwki: tuottaa maallemme vaikeuksia
8433: juomain laiton maahantuonti oli päässyt pyr'kies8ämme kehittämään kauppayhteyk-
8434: leviämwän, huolimatta viranomaisten yri- siäimme vieraiden maiden kanssa ja että,
8435: tybistä sen .elhJkäisemiseksi, ja varsinkin katsoen niilhin kustannuksiin, jotka lain
8436: rannikkoseuduilla .eteläosissa maata o1i rtwmä voimassapitämisen muuten tiäytyy aiheut-
8437: laiton liikenne muodostunut yhteiskunnal- taa, kansanta:loudemseltakin kannalta täys-
8438: liseksi vai'Va!~i, jorrka seuraukset o'livat kiellon voimassapitäminen on erittäin epä-
8439: osoittautuneet kohtalokkaitksi. Voittoatuot- edullista maallemme.
8440: tava salakuljetus oli vietellyt laajat väestö- EnnustUJkset täyskielLon vaikwtuksista,
8441: kerrokset vi.eraantumaan kunniallisista toi- jotka vuonna 1921 lausuimme, ovat os·oit-
8442: mista ja oli syntynyt luokka, j.oika oli teh- tautuneet ikaikin puolin paikkansapitwv~ksi,
8443: nyt laittoman väkijuomaliikenteen wmma- j.a ne syyt kieltolain kumoamiseksi, jotka
8444: tikseen. JuO'VutusjuOI!llain käyttö oli lisään- silloin esitimme, ovat edelleenkin täysin
8445: tynyt levottomuutta. herättävässä määrässä pä:tevä;t. Olojen kehitys sen jälkeen onkin
8446: varsinkin nuorison keskuudessa, ja suora- moninaisin tav;oin a-ntanut tukea sille ikäsi-
8447: naisena seurauksena tästä surullisesta ke- tyk!selle, että täy.skiellon täytyy väistyä
8448: hityksestä oli niiden törkeiden rikosten toisenlaisen aLkoholilainsäädännön tieltä.
8449: paljous, joita yhä useammin alkoi tapah- Olisi vielkoittelevaa levittää. t~ässä yhtey-
8450: tua. H uomautimme, että viranomaisten dessä vielä kerran nälhtäNiin /koko tuo sur-
8451: taistelun salakuljetusta ja väkijuomaliikettä kea kuva ikaikesta siitä kurjuudesta, minkä
8452: vastaan täytyy jäädä pääasiassa tuloksetto- kieltolaki on ·v:älittömästi tai välillisesti
8453: 224 VI,2. - Alkoholilainsäädäntö.
8454:
8455: maassamme synnyttänyt ja joka viime vuo- säästöj,en kautta, jotka voitaisiin tehdä lak-
8456: sina on esiintynyt yhä räikeämmässä va- kauttamaHa lain v-alvonruasta y. m. aiheutu-
8457: lossa. Voitaisiin osoittaa, miten juoppous vat määrärahat, ·vaan myös ja ennen !kaik-
8458: on levinnyt, miten lain ja oikeuden kun- kea uuden alkoholilainsäädännön rturvissa
8459: nioitus on heikentynyt, miten yleinen mo- toimeenpannun järkevän alkoholiliikkeen
8460: raali on vajonnut ja rikollisuus, varsinkin verotuksen johdosta. Ilmeistä on, että sel-
8461: se, j·O:ka !kohdistuu herrkeen ja ruumiilliseen lainen verotus, vaikkakaan se ei tulisi juuri
8462: koskemattomuuteen, lisääntynyt, miten, niin tuottava!ksi, kuin nyt kenties on kuvi-
8463: eikä vähimmän maaseudulla, työteho on teltu, olisi kuitenkin melkoisessa määrässä
8464: alentunut ja halu säännöllistä toimintaa omiaan korvaamaan muita ehtyviä vero-
8465: ja 'kunniallisia ammatteja kohtaan häviä- lä:hteiltä ja vaurastuttamaa:n valtiomme heik-
8466: mistään hävrnnyt, miten varsinkin nuoriso koa kassaa, samoin kuin se myös osaltaan
8467: on villiintynyt ja siirtyy harjoittamaan vaikuttaisi vahvistavasti maamme taloudel-
8468: hyötyisää spriiliikettä, miten sen mieli ja lisiin oloihin yleensä. Onhan itsestään
8469: harmstus jo aiikaisin kääntyy pois vaka- selvää, että moraalisesti oikeutettu vaatimus
8470: vammista pyrkimyksistä, miten kallisar- kieltolain tarkistamisesta on asetettava etu-
8471: voista omaisuutta turmellaan ja suuret ar- sijalle ja sen tulee yhtä rintaa määrätietoi-
8472: vot pannaan 'alttiiksi juopumuksen vanassa sen, kansanraittiuden edistämistä ja va-
8473: laimj,nlyötyjen velvollisuuksien ja tehtävien kaannuttamista tarkoittavan pyrkimyksen
8474: takia, miten häi'käilemättömästi spriinikul- kanssa ohjata lainsäätäjän uudistuksia tällä
8475: jettajain lauma mellastaa maaseuduUa, mi- alalla, mutta niitä taloudellisia etuja, jotka
8476: ten voimattomia viranomaiset ja kansa- liittyvät koko järjestelmän uudistamiseen,
8477: laiset ovat t:ätä yihteiskunn8Jl vitsausta vas- ei sen vuoksi suinkaan pidä jättää näke-
8478: taan, lyhyesti sanoen: miten rauhattomuUJS, mättä tai niitä aliarvioida.
8479: oikeudettomuus ja yleinen turmelus on Jdka tapauksessa, kieltolain tarkistami-
8480: yhä enemmän voittanut jalansijaa kielto- sen ajan on lllYt vihdoinkin katsottava tul-
8481: lain jäljissä. Mutta kaikki nämä viime leen. Kahliit arvot ovat kysymyksessä.
8482: ajan syvästi 'V'alitettavat kokemukset, kun Meillä ei pitäisi oUa oikeutta vitkastella
8483: on kysymys kieltolaista ja sen vaikutuk- enää hetkeäkään, ennenkuin ryhdymme toi-
8484: sista, pitäisi olla enemmän kuin hyvin tun- meen.
8485: nettuja, jotta niitä tarvitsisi tässä sen pi- Edelläsanotun nojalla rohkenevat allekir-
8486: temmälti selvitellä. Nämä olot ovat muuten joittaneet kunnioittaen ehdottaa eduskun-
8487: olleet virallisesti tutkittavina ja tutkimuk- nan päätettäväksi toivomuksen,
8488: set, mitä kieltolakiin tulee, lienevät anta- että hallitus kiireellisesti valmis-
8489: neet riittävän selvän ja musertavan tuo- taisi ja Eduskunnalle antaisi ehdo-
8490: mion. Tuskin sen vuoksi lienee tarpeellista tuksen lainsäädännöksi, joka tarkoit-
8491: käydä tässä kaikkea tätä tarkemmin esittä- taa panna kieltolain sijaan alkoholin
8492: mään. käyttöä rajoittavan lainsäädännön,
8493: Ei liioin :n'äytä olevan aihetta tehdä nu- joka paremmin kuin nykyinen täys-
8494: meroilla selkoa siitä taloudellisesta voi- kielto edistäisi kansanraittiutta ja
8495: tosta, mikä maalle koituisi kieltolain ku- samalla osaltaan vaikuttaisi vahvis-
8496: moamisesta, ei vain niiden suoranaisten t(J;vasti maan taloudelliseen asemaan.
8497:
8498: Helsingmsä marraskuun 3 p :nä 1'930.
8499:
8500: Ernst von Born. John Österholm.
8501: 225
8502:
8503: V1,3. - Toiv. al. N :o 26.
8504:
8505:
8506:
8507:
8508: Ryynänen y. m.: Kotimaisten marja- ja hedelmäviinien
8509: tehdasrnaisesta valmistuksesta ja kauppaan laskemisesta.
8510:
8511:
8512: H d .u s kun n a ll e.
8513:
8514: Metsiemme marjat ja :puu- sekä !kasvi- lyisivät vai.kkapa kauemminkin. pilaantu-
8515: tarilirutuotteet jäävät nykyään menekin puut- matta ja että mahdollinen käyminen tulisi
8516: teessa suureksi osaJksi hyödyllisesti käyttä- täysin estetyksi.
8517: mättä. Parempina marjavuosina jää suuri Marja- ja (hedelmäNiinien valmistus olisi
8518: osa metaämarj-oista talteen ottamatta ja puu- mielestämme jätettävä yksityisten, valtion
8519: tarlhavilj·elys, jolla on suuret mahdollisuudet valvonnan alaisten tehtaiden toimeksi. Sil-
8520: kelhittyä niin pien- !kuin sumemmilla:kin ti- loin tulisivat eri maakuntien ja paikkakun-
8521: loilla, illihkaa taantua, syyst~ ettei puutar- tien raaka-aineet helposti talteen otetuiksi
8522: hasta saaduilla tuotteilla ole sanottavasti ja jalostetuiksi. Yksityinen yritteliäisyys
8523: kaupallista ei!kä rraihallista wrvoa. Edellä- varmaan pitäisi huolen, että laatuvaatimuk-
8524: mainiltuille tuotteille voitaisiin saada ny- set tulisivat parhaiten huomioonotetuksi.
8525: kyistä paljon pa,rempi kaupallinen arvo ja Kotimaiset viinit olisi asetettava myös
8526: siten luoda varsin lhuonuvttava ansiomahdol- verotuksen alaiseksi siten, että eri laaduille
8527: lisuus metsiämarjojen kerääjille ja !pUU- sekä määrättäisiin n. s. aksiisivero. Jokaisessa
8528: kasvitarhojen omistajille, jos !kotimaisten viinipullossa tulisi olla veromerkki, esim.
8529: marja- ja ihedelrrnävii.tnien valmistus tehtäi- korkin yli vedettynä. Niin valtion kuin raa-
8530: siin luvaJliseksi. ka-aineiden tuottajain tulot nousisivat var-
8531: Eduskunnassa on äskettäilll ollut !käsitel- maan tällä tavalla huomattaviin määriin.
8532: tävänä aloite, jaka tarkoitti kotimaisten vii- Nämä tulot olisivat tarpeen niin valtioHe
8533: nien valmistuksen - joita nylkyäänkin jo kuin maaseutuväestöliekin joka näin saisi
8534: valmistetaan verrattain yleisesti - saatta- uuden luonnollisen tulolähteen marjoista ja
8535: mista luvalliseksi omaa kotitarvetta varten, puutarhatuotteistaan.
8536: mutta ooaksi siitä syystä, ettei tämä kielto- Kun marja- ja hedelmäviinien on täysin
8537: lain muutos olisi ratlkaissut edes tyy.dytltär pätevästi todistettu olevwn terveellistä, vir-
8538: västi marja- ja hedelmätuottei·den kaUippa- kistävää ja ravi·tservaa juomaa, on täysi syy
8539: ja menekkikysymystä, ja kun muutoinilman olettaa, että kotimaisten viinien valmistuk-
8540: alkoholijuomien kotivalmistuksen edistämi- sen ja !kaUipan tultua luvalliseiksi, monien
8541: nen ei ole suotava, tuli aloite hylätyksi. ulkomailta -ostettavien nautinto- ja ravinto-
8542: Tämän vuoksi ;olisi kotimaisten viinien aineiden, kuten esim. !kalliiden ulkolaisten
8543: tehdasmainen valmistus telhtäJvä luvalliselksi hedelmien käyttö kansamme !kesken vastaa-
8544: ja laskettava tämän teollisuuden tuotteet vassa määrin vähenisi, kun sillä olisi saata-
8545: kauppaan. Viinien alkoholipitoisuuden olisi vana !kunnollista kotimaista j:uomaa.
8546: sallittava .nousta siksi korkeaksi, että ne säi- Edelleen on spriin ja muiden senlawtuis-
8547:
8548: 29
8549: 226 Vl,3. - !larja- ja hedelmäviinien tehdasmainen valmistus.
8550:
8551: ten väkevien alkoholijuomien käyttö tullut tymisessään. Vrrukijuo:rnalainsäädännön ke-
8552: nykyisestä väkijuomasäännöstelystJä huoli- hittämiselle !kansan oikeustajuntaa vastaa-
8553: matta melko yleiseksi, aiiheuttaen va1kavia va:ksi, iPäämääräniä lk:am:san elintapojen rai-
8554: te:rweydellisiä vaaroja, ~raaistumista ja siitä ~istaminen, ei kotimaisten viinien käytän-
8555: aiheutuvia telkoja, joirsta rikostilasto pu!huu töön ottamisesta pitäisi koitua vaikeuksia,
8556: Jahjomatonta kieltä, ja yleinen tapain tur- vaan päinvastoin voidaan toivoa, että vapaus
8557: melus ja rauhattomuus saattaa jo kaikki tässä koihden saattaa kansalaiset noudatta-
8558: edesvastuuntuntoiset kansalaiset syvään maan omasta halustaan v.äkijuomien käytön
8559: huoleen tulevaisuudestamme. Käsityk- tarpeellisia rajoituksia. Kun nykyisten väki-
8560: semme mukaan marja- ja hedelmäviinien j'll'Olllalainsäiänn.östen tarkistus ja muuttami-
8561: saattaminen luvallisiksi vähentäisi spriin nen nä,yttää lähiaikoina välttämättömältä
8562: y. m. korkeaprosenttisten väkijuomien lm- mJ71ÖSikin valtion talouden kannalta, rohke-
8563: lutusta ja poistaisi siitä aiheutuvia seurauk- nemme edelläesitettyyn viitaten ehdottaa,
8564: sm. eduskunnan !hyvälksyttäväksi toivomuksen,
8565: On myörskin varmaa, että 1suuri osa kansa-
8566: ktmtamme kunnollisia :j!äseniä. mielellään että hallitus valmistaisi ja Edus-
8567: vaiihtaa ulkolaisen .Sipriin y. m. väkevioo juo- kunnalle jättäisi esityksen kotinuJ,is-
8568: mien ikäytön kotimaisiin viineiihin, auttaen ten marja- ja hedelmäviinien tehdas-
8569: siten yleistä taloudellista vaurastumista ja maisesta valrnistuksesta ja lwuppaan
8570: kansamme ·te·rvelhtymistä tavoissaan ja esiin- laskemisesta.
8571:
8572: Helsingissä, marrrasik:uun 4 päivänä 1930.
8573:
8574: J. G. Ryynänen. E. A. Turja.
8575: Matti Pitkänen. Taave Junnila.
8576: Arvi Oksala. Oskari Lehtonen.
8577: Antero Lamminen. T. A. Aalto-Setälä.
8578: Paavo Korpisaari. Niilo Solja.
8579: K. W. Huhtala. Hjalmar Forstadius.
8580: Vilho Nikkanen. E. v. Frenckell.
8581: 227
8582:
8583: VI,4. - Toiv. al. N :o 27.
8584:
8585:
8586:
8587:
8588: Voionmaa y. m.: Esityksen antamisesta laiksi alkohOlisti-
8589: huollosta.
8590:
8591:
8592: E d u s k u n n a ll e.
8593:
8594: Useiden vuosikymmenien ajan on maas- Parin viime vuoden aikana on julkisuudessa:
8595: samme ollut vireillä kysymys lailla säädetyn useita kertoja ilmoitettu, että hallituksen
8596: alkoholistihuollon aikaansaamisesta. Sääty- esitys asiassa piakkoin tullaan jättämään
8597: valtiopäivien aikana jo tehtiin sitä tarkoit- eduskunnalle, mitä kuitenkaan ei ole tapah-
8598: tavia aloitteita. Yksikamarisessa eduskun- tunut.
8599: nassa niinikään on eri kertoja pantu tämä Raittiutta harrastavan väestön keskuu-
8600: asia vireille. Valtioneuvosto asetti vihdoin dessa on suurta huolestumista herättänyt
8601: syyskuussa 1924 komitean suunnittelemaan tämän tärkeän sosialisen huoltotoimenpiteen
8602: alkoholistihuollon järjestämistä ja valmista- viipyminen, sillä sen puutteessa yhteiskunta
8603: maan sitä koskevan lakiehdotuksen sekä tar- kärsii moninaista haittaa ollessaan voimaton
8604: peelliset toimeenpanosäännökset Lakiehdo- tapajuomareihin nähden. Kun siinäkin ta-
8605: tuksen perusteluineen jätti komitea valtio- pauksessa, että laki pian saataisiin eduskun-
8606: neuvostolle syyskuussa 1926 sekä jonkun ai- nassa käsitellyksi, menee melkoisesti aikaa
8607: kaa sen jälkeen ehdotukset täytäntöönpano- ennenkuin se on saatettu käytännössä voi-
8608: asetuksiksi ja suunnitelmat alkoholistihuol- maan, olisi joudutettava sen aikaansaamista~
8609: toloiden perustamista ja järjestelyä varten Tähän nähden kunnioittaen ehdotamme
8610: ynnä niitä koskevat kustannuslaskelmat. Ko- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
8611: mitean ehdotusten valmistuttua on niistä
8612: hankittu erinäisten viranomaisten y. m. lau- että hallitus kiireellisesti jättäisi
8613: suntoja ja ovat lakiehdotukset sitäpaitsi ol- Eduskunnalle esityksen laiksi alkoho-
8614: leet lainvalmistelukunnan viimeisteltävinä. listihtwllosta.
8615:
8616: Helsingissä, 3 päivänä marraskuuta 1930.
8617:
8618: Väinö Voionmaa. Juhani Leppälä.
8619: Aino Lehtokoski. Kaino W. Oksanen.
8620: 228
8621:
8622: VI,;:;. - Toiv. al. N :o 28.
8623:
8624:
8625:
8626:
8627: Hannula y. m.: Valt~on sairaalan rakentamisesta Kemi~·n .
8628:
8629:
8630: l<l d u s k u n n a ll c.
8631:
8632: Viittaamme toivomusaloitteen 5. 2. 1929 .BJsikaupunkialueitten Kemiin liittäminen
8633: N:o 25:n perusteluihin sekä pyydämme aiheuttaa Kemilie arvaamattoman suuria
8634: niiden lisäksi mainita seuraavaa. menoja. Oman sairaalan rakentamiseen
8635: Tammikuun 1 p . 1931 liitetään valtioneu- sillä ei tästä syystä ole pitkiin aikoihin mi-
8636: voston päätöksen mukaisesti Kemin kau- tään mahdollisuutta. Näin ollen ainoa kei-
8637: punkiin sen esikaupunkialueet. Kaupungin no on, kuten alussa mainitussa aloitteessa
8638: väkiluku tulee tämän vuoksi nousemaan myöskin osoitetaan, se, että valtion toimesta
8639: 14,500-15,000 :een.. Kokoonpanaltaan on paikkakunnalle rakennetaan sairaala ja että
8640: tämä väestö miltei yksinomaan työväestöä, sen rakennustyöt, jotka osittain voisivat
8641: joka hankkii ansionsa valtion Veitsiluodon helpoittaa paikkakunnalla vallitsevaa suur-
8642: sahalaitoksella, Veitsiluodon massatehtaalla, ta työttömyyttä, pannaan alulle keväällä
8643: Kemiyhtiön Karihaaran ja Laitakarin sa- 1931.
8644: halaitoksilla, Kemiyhtiön Pajusaaren mo- Edelläolevan perusteella pyydämme kun-
8645: lemmilla massatehtailla ja Kemin Puutava- nioittavimmin ehdottaa eduskunnan päätet-
8646: rateollisuuden sahalaitoksella, jotka kaikki täväksi toivomuksen,
8647: teollisuuslaitokset väestöineen tullaan nyt
8648: liittämään Kemin kaupunkiin. Tämän va- että hallitus antaisi Eduskunnalle
8649: kinaisen työväestön ohella on Kemissä, Poh- esityksen valtion sairaalan rakenta-
8650: janlahden suurimmassa vientisatamassa, ke- ntisesta Kemiin.
8651: säisin poikkeuksellisen suuri lastaustyö-
8652: väestön määrä.
8653:
8654: Helsingissä, lokakuun 27 p . 1930.
8655:
8656: Uuno Hannula. Janne Koivuranta . Lauri Kaijalainen.
8657: TOISET
8658: •• ••
8659:
8660: VALTIOPAIVAT
8661: 19 3 0
8662:
8663: LIITTEET
8664: VII
8665: LAKI~ JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
8666: LAKI~ JA TOIVOMUSALOITTEET.
8667:
8668:
8669:
8670: ITIJ
8671:
8672:
8673:
8674:
8675: HELSINKI 1930
8676: VALT1IONEUVOSTON KIRJAPAINO
8677: Köyhäinhoitoa, irtolaisia, kuntain hallintoa y. m. koskevia
8678: laki- ja toivomusaloitteita.
8679: 233
8680:
8681: VII,t. - Lak. al. N:o 11.
8682:
8683:
8684:
8685:
8686: Sarlin, B. y. m.: Ehdott~s laiksi köyhäinhoitolain 50 ja
8687: 56 §:n muuttamisesta.
8688:
8689:
8690: E d u s k u n n a ll e.
8691:
8692: Vuoden 1929 toisille valtiopäiville jättä- voimaan Suomessakin, niinkuin siitä Tukhol-
8693: mässään esityksessä lastensuojelulaiksi il- massa 11 päivänä heinäkuuta 1923 laadi-
8694: moitti hallitus antavansa eduskunnalle eri tussa pöytäkirjassa Suomen, Ruotsin, Tans-
8695: esityksen niistä voimassaolevaan, 1 päivänä kan ja Norjan välillä oli sovittu, sekä että
8696: keSäkuuta 1922 annettuun köyhäinhoito- sopimuksen soveltamiseksi tarvittavat tar-
8697: lakiin tehtävistä muutoksista ja korjauk- kemmat määräykset olivat valtioneuvoston
8698: sista, jotka sekä esitetyn lastensuojelulain annettavat. Täten voimaan saatetun sopi-
8699: takia että useasta muustakin syystä olivat muksen mukaan oli Suomessa annettava
8700: käyneet tarpeellisiksi. Tämän köyhäinhoi- niille Ruotsin, Tanskan tai Norjan alamai-
8701: tolain laajempaa ja perinpohjaisempaa sille, jotka oleskellessaan Suomen alueella
8702: uudistamista tarkoittavan esityksen lopulli- joutuivat hädänalaiseen tilaan, köyhäin-
8703: nen valmistuminen tulee, tietämämme mu- hoitoa samalla tavalla ja samojen sääntöjen
8704: kaan, kuitenkin ottamaan melkoisesti aikaa perusteella kuin Suomen köyhäinhoito-
8705: ja viivästymään senkin vuoksi, että ennen lainsäädännön mukaan oli voimassa maan
8706: sen antamista on oltava selvillä siitä, mihin omille kansalaisille annettavaan köyhäin-
8707: suuntaan eräät toiset vireilläolevat lain- hoitoon nähden. Sopimuksessa tarkemmin
8708: säädäntötoimenpiteet, niiden joukossa myös- määrättyjen sääntöjen mukaisesti ja siinä
8709: kin lastensuojelulaki, lopullisesti ratkeavat. mainituin poikkeuksin voitiin kuitenkin
8710: Köyhäinhoitotoimen alalla on kuitenkin ole- vaatia, että kotimaa vastaanotti hädän-
8711: massa pari nykyisen lainsäädännön aiheut- alaiseen tilaan joutuneen henkilön tahi
8712: tamaa epäkohtaa, joiden korjaaminen ei suoritti oleskelumaalle korvausta köyhäin-
8713: siedä lykkäystä, vaan vaatii eduskunnan hoitokustannuksista. Jotta taasen olisi
8714: toimenpidettä. voitu, kuten Suomen kuntien ja varsinkin
8715: Elokuun 24 päivänä 1923 köyhäinhoito- valtion edun kannalta katsoen oli tarpeel-
8716: sopimuksen voimaansaattamisesta Suomen lista, mahdollisimman pian ryhtyä toimen-
8717: sekä Ruotsin, Tanskan ja Norjan välillä piteisiin sopimuksessa tarkoitetun, hädän-
8718: annetussa asetuksessa säädettiin, että Tuk- alaiseen tilaan joutuneen henkilön lähettä-
8719: holmassa 26 päivänä toukokuuta 1914 miseksi kotimaahansa taikka vaatia, että
8720: Ruotsin, Tanskan ja Norjan välillä solmittu kotimaa korvaisi hänelle annetun köyhäin-
8721: sopimus niiden kysymyksessä olevain kolmen hoidon, otti valtioneuvosto elokuun 24 päi-
8722: maan alamaisten käsittelemisestä, jotka jom- vänä 1923 sopimuksen soveltamisesta antac
8723: massakummassa toisessa maassa olivat jou- miinsa tarkempiin määräyksiin m. m. mää-
8724: tuneet köyhäinhoidon tarpeeseen, oli tuleva räyksen, jonka mukaån asianomaisen köy-
8725: 234 VII,l. --- Köyhäinhoitolain 50 ja 56 § :n muuttaminen.
8726:
8727: hänhoitolautakunnan oli viimeistään neljän- koska sen tarkka noudattaminen olisi val-
8728: tenätoista päivänä sen jälkeen kun tällaista tion edun kannalta tärkeätä, olisi tarpeen
8729: köyhäinhoitoa oli päätetty antaa, tehtävä säätää, että, jollei ilmoitus ole saapunut
8730: siitä ilmoitus maaherralle, uhalla, että muu- maaherralle valtioneuvoston päätöksessä
8731: toin menetettiin oikeus valtiolta tulevaan määrätyn 30 päivän ajan kuluessa, menete-
8732: korvaukseen siitä köyhäinhoidosta, joka oli tään oikeus valtiolta tulevaan korvaukseen
8733: annettu sanotun ajan kuluttua ja siksi kun- siitä köyhäinhoidosta, joka on annettu sano-
8734: nes ilmoitus oli maaherralle saapunut. tun ajan kuluttua ja siihen asti kunnes il-
8735: Mainitulla valtioneuvoston päätökseen moitus on saapunut, ja olisi tällainen sään-
8736: otetulla ja Suomen valtion regressioikeuteen nös, saadakseen kuntia sitovan voiman,
8737: nähden kylläkin tärkeällä määräyksellä ei otettava lakiin.
8738: kuitenkaan ollut tukea köyhäinhoitolaissa, Osoittamamme puutteellisuuden poistami-
8739: jossa ei säädetä mitään ilmoituksen laimin- seksi ja sen mahdollisuuden varalta, että
8740: lyönnistä johtuvasta korvauksensaantioikeu- vast 'edes voidaan tehdä köyhäinhoitosopi-
8741: den menetyksestä, vaan ainoastaan, kuten muksia muidenkin kuin tässä mainittujen
8742: lain 49 § :n 2 momentista ja 50 § :stä sel- maiden kanssa, olisi suotavaa, että
8743: viää, että köyhäinhoitolautakunnan, joka köyhäinhoitolain 50 § :ään liitettäisiin sel-
8744: tahtoo saada valtiolta korvausta vieraan lainen säännös, että hallitus sen perusteella
8745: valtakunnan alamaiselle annetusta köyhäin- voisi antaa sopimusten täytäntöönpanossa
8746: hoidosta, on haettava sitä maaherralta kul- tarvittavia hallinnollisia määräyksiä tarvit-
8747: takin kuluneelta kalenterivuodelta seuraa- sematta sitä ennen kulloinkin ryhtyä toi-
8748: van vuoden maaliskuun kuluessa, uhalla että menpiteisiin lainmuutoksen aikaansaami-
8749: korvaus muutoin menetetään. Tähän seik- seksi.
8750: kaan kiinnitettiin valtioneuvoston huomiota
8751: jo vuonna 1924, mutta tuli asia korjatuksi
8752: vasta silloin kun koskettelemamme pohjois- Pikaisen korjauksen tarpeessa on myöskin
8753: mainen köyhäinhoitosopimus, joka sitä en- köyhäinhoitolain 56 pykälä.
8754: nen oli sopimusmaiden keskeisten neuvotte- Maan kunnat ovat kiitettävällä uhrautu-
8755: lujen tuloksena erinäisin osin uudistettu, vaisuudella ryhtyneet täyttämään mainitun
8756: saatettiin muutetussa muodossaan meillä lain 31 § :n niille asettamaa velvollisuutta
8757: voimaan asetuksella 1 päivältä joulukuuta perustamalla työlaitoksia. Niitä on jo toi-
8758: 1928. Sopimuksen soveltamisesta samana minnassa kahdeksan, nimittäin Uudenmaan
8759: päivänä annetuista tarkemmista määräyk- läänin suomenkielisten kuntain työlaitos,
8760: sistä jätettiin tällöin pois edelläkerrottu uh- Hyvinkäällä, Turun ja Porin läänin suo-
8761: kamääräys, mutta määrätään tässä nyt voi- menkielisten kuntain työlaitos, Punkalaitu-
8762: massaolevassa valtioneuvoston päätöksessä mella, Hämeen läänin kuntain työlaitos,
8763: ilman uhkaa, että asianomaisen köyhäin- Lammilla, Viipurin läänin kuntain työlai-
8764: hoitolautakunnan on kolmenkymmenen päi- tos, Hiitolassa, Savon työlaitos, Mäntyhar-
8765: vän kuluessa siitä alkaen, kun Ruotsin, julla, Vaasan läänin suomenkielisten kun-
8766: Tanskan tai Norjan alamaiselle on Suomessa tain työlaitos, Keuruulla, ruotsinkielisten
8767: annettu köyhäinhoitoa, tehtävä siitä ilmoi- kuntain työlaitos, Kruununkylässä, ja Oulun
8768: tus maaherralle. läänin kuntain työlaitos, Revonlahdella. Näi-
8769: On todettu, että kunnat jättävät täten den, huomattavia perustamiskustannuksia
8770: määrätyn ilmoitusvelvollisuuden sangen sekä kunnilta että valtiolta kysyneiden lai-
8771: yleisesti täyttämättä, kun sen laiminlyönti tosten merkitys on kuitenkin, olkoonpa puhe
8772: ei johda taloudellisiin seuraamuksiin. Mutta ehdottoman elatusvelvollisuutensa laimin-
8773: VII,l. - Sarlin, B. y. m. 235
8774:
8775: lyöjien kunnille tuottamien köyhäinhoito- Maaherralta virka-apua haettaessa on ha-
8776: rasitusten pelkästä korvaamisesta työn muo- kemukseen niinikään liitettävä selitys siitä,
8777: dossa tai laiskureihin, juopottelijoihin ja että korvauserää on velottu, mutta ettei sitä
8778: huolimattomiin sen rinnalla kohdistuvasta ole suoritettu, sekä että asianomaista on to-
8779: siveellisestä ojennuksesta, supistunut odo- disteellisesti kehoitettu menemään työlaitok-
8780: tettua pienemmäksi lähinnä siitä syystä, seen, mutta ettei hän ole sitä noudattanut.
8781: t:ttei niihin ole saatu korvausvelvollisia toi- Eikä siinäkään vielä kyllin. Kun virka-
8782: mitetuksi kuin poikkeustapauksissa. Jo avun hakeminen maaherralta tulee kysy-
8783: useita vuosia ovatkin sekä kuntien köyhäin- mykseen vain, milloin korvausvelvollisuutta
8784: hoitoviranomaiset että maaherrat kiinnittä- ei jo ole lainvoiman voittaneella päätöksellä
8785: neet huomiota niihin miltei voittamattomiin vahvistettu, ja virka-apuhakemukseen siis
8786: hankaluuksiin, joita on esiintynyt sovellet- on yhdistettävä pyyntö myöskin korvausvel-
8787: taessa käytäntöön köyhäinhoitolain 56 § :n vollisuuden vahvistamisesta sitä varten
8788: säännöksiä. Sanotun pykälän 2 momentissa oheenpannun laskun ja muun tarpeellisen
8789: annetut, työlaitokseen toimittamisen menet- selvityksen perusteella, on maaherran ennen
8790: telyä järjestäväli säännökset on elävä elämii asian ratkaisua ehdottomasti varattava
8791: todistanut siksi epätäydellisiksi ja mutkik- asianomaiselle tilaisuus selityksen antami-
8792: kaiksi, että niiden teho on jäänyt heikoksi. seen ja maaherran välipäätös siis todisteelli-
8793: Niiden mukaan on, ellei työvelvollinen nou- sesti saatettava asianomaisen tietoon. Mutta
8794: data köyhäinhoitolautakunnan määräystä kun tämän olinpaikka, kuten sanottu, on ha-
8795: saapua työhön, haettava virka-apua hänen kijallekin usein tuntematon, jää asia avoi-
8796: työlaitokseen tuomisekseen poliisiviranomai- meksi epämääräiseen aikaan.
8797: selta, jos korvausvelvollisuudesta jo on ole- Edelläesitetyistä syistä ovat valitettavan
8798: massa lainvoiman voittanut päätös, sekä monet työvelvolliset onnistuneet välttämään
8799: maaherralta, ellei korvausvelvollisuutta ole työlaitokseen joutumisen. Tapaukseen so-
8800: lainvoiman saaneelia päätöksellä vahvistettu. veltuvien lainsäännösten puutteessa on kor-
8801: Virka-avun saamiseksi poliisiviranomaiselta jausta koetettu saada aikaan joko siten, että
8802: on tälle tietenkin esitettävä, paitsi korvaus- asianomaiset köyhäinhoitolautakunnat ovat
8803: velvollisuutta osoittavaa, lainvoiman voitta- korvaussaataviensa ja määräystensä tiedoit-
8804: nutta päätöstä ja selvitystä siitä, että kor- tamista varten kääntyneet suoraan valta-
8805: vauserää on velottu, mutta että sitä ei ole kunnan poliisiviranomaisten puoleen pyyn-
8806: maksettu, myöskin selvitys siitä, että köy- nöillä, joihin tarpeelliset asiakirjat ovat ol-
8807: häinhoitolautakunta on päätöksellään mää- leet jäljennetyt, taikka anoneet tiedoittamis-
8808: rännyt asianomaisen menemään työlaitok- toimenpiteitä maaherrojen välityksellä, si-
8809: seen sekä ettei hän, vaikka on saanut tästä toutuen samalla suorittamaan kulut. Mutta
8810: määräyksestä todisteellisen tiedon, ole sitä menettely on osoittautunut verraten tehot-
8811: noudattanut. Korvauksen vaatiminen ja tomaksi ja kalliiksi, ja ovat maaherrat sen
8812: työlaitokseen menemistä koskevan päätök- paikoin hyljänneet lakiin perustumatto-
8813: sen todisteeilinen tiedoittaminen tuottaa mana.
8814: suurta hankaluutta, kun asianomaisen oles- Näin ollen ja kun piileilevä työvelvollinen
8815: kelupaikka on lukuisissa, paikoin lukuisim- on hyvin rinnastettavissa oikeudenkäymis-
8816: missakin tapauksissa tuntematon; ja niin kaaren 11 luvun 7 § :n edellyttämään haas-
8817: on laita varsinkin, kun on kysymys elatus- tetta pakoilevaan piileskelijään, olisi suo-
8818: velvollisuutensa kevytmielisimmin laimin- tavaa, että köyhäinhoitolain 56 § :ään otet-
8819: lyöneistä, siveellisesti rappeutuneimmista taisiin oikeudenkäymiskaaren sanottua lain-
8820: henkilöistä, joille kulkurielämä on muuttu- paikkaa vastaava säännös asianmukaisesti
8821: nut tavanomaiseksi. muodosteltuna.
8822: 236 VII,l. - Köyhäinhoitolain 50 ja 56 § :n muuttaminen.
8823:
8824: Mutta vaikka puheenalaiset tiedoitukset Tämän nojalla ja kun karkureina ja pii-
8825: siten tulisivatkin notkeammin toimitetuiksi leskelijöinä säännöllisimmin esiintyvät tur-
8826: ja virka-apuhakemukset helpommin ratkai- meltuneimmat, irtolaisuutta lähentelevät
8827: suun saatettaviksi, voi työlaitokseen toimi- työvelvolliset, toivotaan kunnissa yleisesti,
8828: tettava välttää toimenpiteen karkaamaila että näiden työlaitoksiin toimittamisek'li
8829: tai piileskelemällä. Köyhäinhoitolain 56 § :n köyhäinhoitolautakunnilla olisi oikeus pyy-
8830: 2 momentin mukaan voidaan tosin työvel- tää ja saada etsintäkuulutuksia, jotka jul-
8831: vo1linen, jonka varotaan karkaavan tai pii- kaistaisiin valtion kustannuksella samassa
8832: leilevän, pidättää siksi, kunnes maaherra on järjestyksessä kuin yleiset etsintäkuulutuk-
8833: virka-apuhakemuksen ratkaissut, mutta pi- set. Niistä voitaisiin muodostaa oma osas-
8834: dättämistoimenpide on asian tällä asteella tonsa Poliisisanomiin. Köyhäinhoitolain
8835: osoittautunut köyhäinhoitolautakunnille, 56 § :ään olisi siis otettava asiasta säännös.
8836: ymmärrettävistä syistä, vastenmieliseksi ja Edelläesittämämme perusteella pyy-
8837: senkin vuoksi hankalaksi, että poliisiviran- dämme kunnioittaen ehdottaa,
8838: omaiset eivät voi siihen ryhtyä, ellei heille
8839: osoiteta selvitystä siitä, että lakiin perus- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
8840: tuva hakemus, sen pohjana olevinoon asia- van lakiehdotuksen:
8841: kirjoineen, on maaherralle toimitettu; ja
8842: niinpä valitetaankin yleisesti, että työlai-
8843: tokset näistäkin syistä jääviilt tyhjiksi.
8844:
8845:
8846:
8847: Laki
8848: 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun köyhäinhoitolain 50 ja 56 § :n muuttamisesta.
8849: toisin kuuluviksi.
8850:
8851: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun
8852: köyhäinhoitolain 50 ja 56 § näin kuuluviksi :
8853:
8854: 50 §. herra antaa niiden johdosta päätöksensä
8855: Köyhäinhoitolautakunta, joka tahtoo ennen seuraavan kesäkuun 1 päivää.
8856: saada valtiolta edellisessä pykäläJssä mainit- Kun vieraan vallan kanssa on tehty vas-
8857: tua korvausta, hakekoon sitä 46 § :ssä sää- tavuoroisuuteen perustuva sopimus sen kan-
8858: detyssä järjestyksessä kultakin vuodelta; ja salaisine Suomessa annettavasta köyhäin-
8859: on hakemus siihen kuuluvine asiakirjoineen hoidosta ja sellaisen köyhäinhoidon korvaa-
8860: toimitettava maaherralle maaliskuun ku- misesta, noudatettakoon kuitenkin mitä sen
8861: luessa sinä vuonna, joka lähinnä seuraa sen johdosta on hallinnollisesti säädetty.
8862: jälkeen, kun köyhäinhoitolautakunta on köy-
8863: häinhoitokustannukset suorittanut, tahi, mil- 56 §.
8864: loin köyhäinhoitolautakunta on hakenut toi- Joka itse on saanut taikka jonka vaimolle
8865: selta kunnalta tai yksityiseltä korvausta tahi alaikäiselle lapselle on annettu köyhäin-
8866: niistä, mutta hakemus siitä on hylätty, maa- hoitoa, on velvollinen, jos kunta ei siitä muu-
8867: herran päätös on saanut lainvoiman. ten saa 51-53 § :n mukaan tulevaa kor-
8868: Tarkastettuaan hakemukset ja hankit- vausta, tekemään työtä joko työlaitoksessa
8869: tuaan ehkä tarvittavan lisäselvityksen maa- tahi sen ulkopuolella.
8870: VII,1. -- Sarlin, B. y. m. 237
8871:
8872: Jos työvelvollinen .ei noudata köyhäin- hänellä ei ole vakinaista asuinpaikkaa, jul-
8873: hoitolautakunnan määräystä saapua työhön, kaistakoon edellämainitut asiakirjat hänelle
8874: haettakoon virka-apua hänen työlaitokseen tiedoksi virallisissa sanomalehdissä. Viiden-
8875: tuomisekseen poliisiviranomaiselta taikka, tenätoista päivänä siitä lukien kun ovelle-
8876: ellei korvausvelvollisuutta ole lainvoiman pano tai kuulutuksen julkaisu on tapahtu-
8877: saaneena päätöksellä vahvistettu, maaher- nut katsottakoon työvelvollisen saaneen
8878: ralta. Viimeksimainitussa tapauksessa voi asiakirjasta tiedon.
8879: köyhäinhoitolautakunta, jos on syytä varoa, Jos maaherra tämän pykälän toisessa mo-
8880: että työvelvollinen karkaa taikka piileilee, mentissa säädetyssä tapauksessa päätök-
8881: saada poliisiviranomaiselta virka-apua hä- sellä, joka lain muka11n voidaan panna täy-
8882: nen pidättämisekseen. täntöön, on määrännyt korvausvelvollisen
8883: Jos työvelvollista on korvauksen vaati- työlaitokseen vietäväksi, taikka jos on ole-
8884: mista tahi työmääräyksen hänelle toimitta- massa samassa momentissa edelly~etty lain-
8885: mista taikka maaherran tässä pykälässä tar- voiman jo saanut maaherran päätös korvaus-
8886: koitetussa tapauksessa antaman välipäätök- velvollisuudesta, on asianomainen poliisi-
8887: sen tiedoksiantamista varten kotoansa et- viranomainen, jolta köyhäinhoitolautakunta
8888: sitty häntä tapaamatta ja jos ei myöskään on hakenut virka-apua korvausvelvollisen
8889: hänen kotiväeltänsä tai naapureiltansa työlaitokseen tuomiseksi, velvollinen, ellei
8890: taikka sieltä, missä hänellä on toimi tai elin- hän tapaa korvausvelvollista virka-alueel-
8891: keino, ole saatu varmaa osoitusta, missä hän taan eikä tämän oleskelupaikka ole tun-
8892: oleskelee, pantakoon, jos asianhaaroista saat- nettu, esittämään, jos köyhäinhoitolauta-
8893: taa otaksua hänen karanneen tai piileilevän, kunta sitä pyytää, viipymättä maaherralle,
8894: asiaa koskeva, oikeaksi todistettu ote köy- että korvausvelvollisen työlaitokseen saatta-
8895: häinhoitolautakunnan pöytäkirjasta tai jäl- miseksi annettaisiin etsintäkuulutus. Tällai-
8896: jennös maaherran välipäätöksestä sekä sen nen etsintäkuulutus julaistakoon valtion
8897: perusteena olevasta anomuksesta, ilmoituksi- kustannuksella siinä järjestyksessä, kuin
8898: neen siitä, missä välipäätösasiakirjat ovat yleisistä etsintäkuulutuksista on erikseen
8899: asiallisen nähtävinä, hänen huoneensa ovelle määrätty.
8900: sekä annettakoon kotiväelle siitä tieto. Jos
8901:
8902:
8903: Helsingissä, marraskuun 3 päivänä 1930.
8904:
8905: Bruno Sarlin. W. K. Särkkä.
8906: Oskari Mantere. U. Brander.
8907: J. Jyske. W. W. Tuomioja.
8908: A. K. Cajander. T. M. Kivimäki.
8909: 238
8910:
8911: Vll,2. - Toiv. al. N :o 19.
8912:
8913:
8914:
8915:
8916: Sarlin, B. y. m.: Kuntain huoltovelvollisuuden täyttämi-
8917: sestä johtuvain korvaussaatavain elatusvelvollisilta ta-
8918: kaisin saamisen turvaamisesta.
8919:
8920:
8921: E d u s k u n n a ll e.
8922:
8923: Viimeksi laadittu, vielä julkaisematon vi- hoitolain 56 § asettaa käytettäväksi, toisin
8924: rallinen köyhäinhoitotilasto vuodelta 1928 sanoen siihen, että henkilö, joka ei lainmu-
8925: osoittaa, että kuntain silloisista, pyörein lu- kaisesti korvaa hänelle itselleen taikka hä-
8926: vuin 271 miljoonaan markkaan nousseista nen vaimolleen tai alaikäiselle lapselleen
8927: köyhäinhoitomenoista ainoastaan 7.1 miljoo- annettua köyhäinhoitoa, voidaan velvoittaa
8928: naa eli 2.6 % peitettiin yksityisiltä henki- t~emään työtä joko työlaitoksessa tai sen
8929: löiitä saaduilla korvauksilla. Vertailun ulkopuolella. Viitatun lainkohdan kehittä-
8930: vuoksi mainittakoon vastaavat vuotuisluvut miseksi siten, että itse menettely toimitet-
8931: nykyisen köyhäinhoitolain voimaan tulosta taessa huoltovelvollinen työlaitokseen tulisi
8932: lähtien: nopeammaksi ja helpommin hoidettavaksi,
8933: Menot Korvaukset
8934: on näillä valtiopäivillä tehty lakialoite.
8935: Vuosi % Puheenaolevaa säännöstä sovellettaessa saa-
8936: milj. Smk. milj. Smk.
8937: 1923 ............ 170.6 2.7 1.6 dut kokemukset käynevät yleensä siihen
8938: 1924 • . • • . . . . 0. 0. 190.2 3.4 1.8 suuntaan, että työlaitoksessa tai sen ulko-
8939: 1925 0 ••••••••••• 213.8 3.9 1.8 puolella suoritetulla työllä ei suorastaan
8940: 1926 ••••• 0 •••••• 228.0 4.8 2.1 saada köyhäinhoitokustannuksia korvatuiksi,
8941: 1927 0. 0 •••••••• 0 250.2 5.6 2.3 vaan että työvelvolliset usein, välttääkseen
8942: 1928 •••• 0 ••••••• 271.2 7.1 2.6 työlaitokseen joutumista tai päästäkseen
8943: sieltä pois, mieluummin rahassa maksavat
8944: Kuten näistä numeroista näkyy, on yksi- heiltä vaaditun korvausmäärän.
8945: tyisiltä henkilöiitä saatujen köyhäinhoidon Muille lainsäädännöllisille toimenpiteille,
8946: korvausten määrä sekä rahassa että suhteel- jotka helpoittaisivat köyhäinhoidon korvauk-
8947: lisesti noussut puheenaolevien kuuden vuo- sen perimistä, ei meillä ole osoitettu
8948: den kuluessa. Tähän on todennäköisesti asianomaista huomiota. Toisin on asian-
8949: kuntainvälisten työlaitosten perustaminen laita esim. Ruotsin lainsäädännössä, joka
8950: ja näiden laitosten toiminnan vakaannutta- tarjoaa muitakin keinoja puheenaolevan
8951: minen myötävaikuttanut. Mutta joka ta- tarkoituksen saavuttamiseksi. Samanaikai-
8952: pauksessa on todettava, että ainoastaan sesti, jo 14 päivänä kesäkuuta 1917, on ni-
8953: verraten mitätön osa kuntain köyhäinhoito- mittäin Ruotsissa annettu kaksi tässä suh-
8954: menoista todella korvataan huoltovelvollis- teessa huomattavaa lakia, toinen palkanr
8955: ten maksuilla. eläkkeen ja elinkoron pidättämisestä, toinen
8956: Näihin asti on köyhäinhoitokustannusten eräiden elatusvelvollisten maastamuuton
8957: korvaamisen tehostamiseksi yksinomaan tur- kieltämisestä. Epäilemätöntä on, että edellä-
8958: vauduttu siihen keinoon, minkä köyhäin- kerrotut, Ruotsin laissa olevat säännökset
8959: VII,2. - Sarlin, B. y. m. 239
8960:
8961: tehokkaasti myötävaikuttavat elatusvelvolli- köyhäinhoito- että lastensuojelulain edellyt-
8962: suuden täytäntöön saattamiseen. Suotava tämissä tapauksissa samaan tapaan, kuin jo
8963: olisi, että vastaavanlaiset säännökset saatai- on tehty avioliittolaissa ja aviottomia lap-
8964: siin aikaan myöskin Suomessa. sia koskevassa laissa.
8965: Ennen v. 1895 annetun ulosottolain voi- Kysymys elatusvelvollisten maasta ja
8966: maantulemista oli maassamme mahdolliSJta paikkakunnaltakin muuton rajoittamisesta
8967: panna palkanpidätys toimeen velan suorit- on jo ollut useita vuosia valmistelun alai-
8968: tamisen turvaamiseksi. Ulosottolain voi- sena. Sen johdosta, että valtioneuvosto 5 p.
8969: maantulon jälkeen ei palkanpidätys enää marraskuuta 1925 oli päättänyt, että on
8970: ole sallittua (UL. Vp. 8 §) eikä palkkaa laadittava ehdotukset niiksi muutoksiksi ja
8971: tai eläkettä saa ulosmitata, ennenkuin ve- lisäyksiksi voimassa oleviin lakeihin ja ase-
8972: lallinen on oikeutettu sen nostamaan (UL. tuksiin, jotka on todettu tarpeellisiksi
8973: 4 l. 6 §). Myöhempi lainsäädäntö on kui- avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten
8974: tenkin saattanut voimaan kaksi poikkeusta etujen ja kasvatuksen V'alvomiseksi, lähetti
8975: tästä yleisestä säännöstä. Aikaisempi niistä nimittäin sosialiministeriö 21 p. lokakuuta
8976: sisii;ltyy avioli,iton ulkopuolella syntYIJleistä. 1926 oikeusministeriölle m. m. ehdotuksen
8977: lapsista 27 p. heinäkuuta 1922 annettuun laiksi maasta ja paikkakunnalta muutosta
8978: lakiin korjauksineen ja lisäyksineen 9 p. pyynnöllä, että lainvalmistelukunta saisi
8979: joulukuuta 1927, jon:ka lain VI luku koskee tehtäväkseen lopullisesti valmistella tämän
8980: aviottoman lapsen elatusavun turvaamista ehdotuksen esittelyä varten. Oikeusminis-
8981: palkan, eläkkeen tai elinkoron pidätyksellä teriön toimesta lainvalmistelukunta 29 p.
8982: taikka siitä annettavana holhouslautrukun- maaliskuuta 1927 toimitti ministeriölle laa-
8983: nan hyväksymällä vakuudella. Suunnilleen timansa esitysehdotuksen ,laiksi, joka sisäl-
8984: samansisältöiset säännökset aviopuolison ja tää säännöksiä siitä, mitä eräiden elatusvel-
8985: aviolasten elatusoikeuden turvaamisesta on vollisten on noudatettava muuttruessaan
8986: otettu 13 p. kesäkuuta 1929 annetun avio- maasta tai paikkakunnalta", sekä ehdotuk-
8987: liittolain V osan 1 lukuun. Mutta vastaa- sen asetukseksi sanotun lain soveltamisesta.
8988: valla tavalla ei ole turvattu köyhäinhoito- Nämä ehdotukset eivät kurtenkaan ole 1:Dis-
8989: lautakunnan lainmukaista korvaussaatavaa taiseksi johtaneet esityksen antamiseen
8990: elatusvelvolliselta eikä myöskään v. 1929 eduskunnalle.
8991: annetussa, Eduskunnan hajoituksen takia Pyydämme csi ttämillämme perusteilla
8992: rauenneessa lastensuojelulain esityksessä kunnioittaen ehdottaa eduskunnan p.äätettä-
8993: oltu ehdotettu mitään tällaisia säännöksiä. väksi toivomuksen,
8994: Kun nyt on valmisteltavana uusi Halli- että hallitus antaisi Eduskunnalle
8995: tuksen esitys lastensuojelulaiksi sekä sa- esitykset laiksi kuntain, niille laissa
8996: malla suunnitellaan esitystä erinäis~stä tar- säädetyn huoltovelvollisuuden täyttä-
8997: peellisiksi havaituista muutoksista ja lisäyk- misestä johtuvain, yksityisiin elatus-
8998: sistä köyhäinhoitolakiin, on epäilemättä ai- velvollisiin kohdistuvain korvaussaa-
8999: hetta ottaa harkittavruksi lainsäädäntömme tavain turvaamisesta palkan, eläkkeen
9000: täydentäminen palkan, eläkkeen ja elinko- tai elinkoron pidättämisellä sekä
9001: ron pidätystä koskevilla säännöksillä, jotka laiksi eräiden elatusvelvollisten maas-
9002: turvaisivat elatusavun korvaamisen sekä tamwuttovapa~~den rajoittamisesta.
9003:
9004:
9005: Helsingissä, 4 päivänä marraskuuta 1930.
9006:
9007: Bruno Sarlin. A. K. Cajander.
9008: W. K. Särkkä. U. Brander.
9009: Oskari Mantere. W. W. Tuomioja.
9010: J. Jyske. T. M. Kivimäki.
9011: 240
9012:
9013: VII,3. - Toiv. al. N:o 20.
9014:
9015:
9016:
9017:
9018: Kesti: Manttaalikuntalaitoksen lopettamisesta ja sen tehtä-
9019: vien siirtämisestä kunnille.
9020:
9021:
9022: E d u s k u n n a 1 l e.
9023:
9024: Sen jälkeen kun useimmat niistä tehtä- täisi olla mitään syytä säilyttää sitä myös-
9025: vistä, mitä manttaalikunnilla ennen on ol- kään manttaalikuntien hallinnon suhteen.
9026: lut. ovat tulleet joko kuntien tai valtion Kansanvaltaisten perusteiden mukaan tu-
9027: velvollisuudeksi, ovat manttaalikuntien teh- lisi äänioikeus täälläkin olla kaikilla mant-
9028: tävät käyneet niin vähäisiksi, että näyttäisi taalikunnan jäsenillä samanlainen.
9029: tal"peettomalta tällaista manttaalikuntalai- Ehdotan siis edellisen perusteella edus-
9030: i-.n<.tta pitää edelleen olemassa. Ne loputkin kunnan päätettäväksi toivomuksen,
9031: tehtävät mitä niillä on, voitaisiin aivan hy-
9032: vin yhdistää kuntien tehtäviin, si1lä niiden että hallitus valmistaisi Eduskun-
9033: joukossa ei ole yhtään sellaisia, joita rat- nalle esityksen nykyisen manttaali-
9034: kaistaessa manttaalinomistajain ja muiden kuntalaitoksen lopettamisesta ja sen
9035: kuntalaisten edut voisivat joutua ristirii- tehtävien siirtämisestä kunnille, tai,
9036: taan. ellei tätä katsottaisi vielä voitavan
9037: Ellei tällaista manttaalikuntien kokonaan tehdä, ainakin esityksen mant-
9038: lopettamista kuitenkaan katsottaisi voita- taalikuntien äänioikeusjärjestelmän
9039: van tehdä, tulisi ainakin manttaalikuntien muuttamisesta sellaiseksi, että mant-
9040: äänioikeusoloissa saada muutos kansanval- taalikunnan kokouksissa jokaisella
9041: taisempaan suuntaan. Kun kerran kunnal- sen jäsenellä on yhtä laaja ääni-
9042: lisella alalla on luovuttu äyriluvun mukai- oikeus.
9043: sesta äänioikeusjärjestelmästä, niin ei pi-
9044:
9045: Helsingissä, lokakuun 30 päivänä 1930.
9046:
9047: Yrjö H. Kesti.
9048: 24:1
9049:
9050: :VII,4. - Toiv. al. N :o 21.
9051:
9052:
9053:
9054:
9055: Nurmesniemi y. m. : ~Maalaiskuntien kunnallisverorasituk-
9056: sen tasaamisesta.
9057:
9058:
9059: E d u s k u n n a ll e.
9060:
9061: Viitaten vuoden 1929 ensimmäisillä val- että hallifJ:us ryhtyisi kiireellisiin
9062: tiopäivillä tehrt:yYilJ. toivomusaLoitteeseen toimenpiteisiin maalaiskuntien kun-
9063: N:o 30 ja niihin perusteluihin, jotka maini- nallisverorasituksen tasaamiseksi ja
9064: tussa aloitte:essa on esit€tty, ehdotamme antais~ st"itä Edwskunnalle esityksen.
9065: kunnioittaen eduskunnan T>äätettäväksi toi-
9066: vomulksen,
9067:
9068: Helsingissä, 30 päivänä lokakuuta 1930.
9069:
9070: Eero Nurmesniemi. Hannes Eskola.
9071: K. A. Lohi. Aleksi Hakala.
9072: Heikki Vehkaoja. Yrjö H. Kesti.
9073: Antti Junes. S. Salo.
9074: M. 0. Lahtela. L. 0. Hirvensalo.
9075: Albin Asikainen. Vilho H. Kivioja.
9076:
9077:
9078:
9079:
9080: 31
9081: 242
9082:
9083: VII,5. - Toiv. al. N :o 21 a.
9084:
9085:
9086:
9087:
9088: Vehkaoja y. m.: Maanomistajain vapauttamisesta mtdatic-
9089: alueen aitaamisrasituksesta. .
9090:
9091:
9092: Ed u s kunnalle.
9093:
9094: ViiJttaamalla vuooen 19Q9 toisilla va!ltio- taisi esityksen voimassaolevan lain
9095: päivillä tehdyn aloitteen N:o 34 perustelui- vtuuUamisesta siten, että maanomis-
9096: hin, rohkenemme ehdottaa eduskunnan hy- tajat vapau.tettaisit1?A mutatiealueen
9097: väksytt'äiväksi toi vomu:ksen, aitaamisrasituksesta alueilla, missä
9098: karjankäyttöä tai laiduntamista ei
9099: että hallitus valmistaisi ja Ed1ts- ole.
9100: km'l!nalle mahdollisimman pian an-
9101:
9102: Helsingissä lokakuun 29 päivänä 1930.
9103:
9104: Heikki Vehkaoja. Antti Kuisma.
9105: Martti Rantanen. Aleksi Hakala.
9106: Kaapro Huittinen. Eero Nurmesniemi.
9107: Antti Kemppi. Jooseppi Kauranen.
9108: 243
9109:
9110: VII,6. Toiv. al. N :o 22.
9111:
9112:
9113:
9114:
9115: Päivänsalo y. m. : Esityksen antamisesta irtolaislaiksi..
9116:
9117:
9118: E d u s k u n n a ll e.
9119:
9120: Maassamme kuljeksii tuhansittain irto- sen valmistumista joudutettaisiin. Ja niin-
9121: laisia, jotka eivät kuulu varsinaisten työt- ikään olisi allekirjoittaneista tärkeää, että,
9122: tömien joukkoon, koska he eivät milloin- koska kunnallisissa työlaitoksissa eri puo-
9123: kaan ole sanottavaa työtä tehneet, vaan åina lilla maata tätä nykyä vielä lienee noin pari
9124: toimettomina· kerjäten siirtyneet paikka- sataa vapaata hoidokaspaikkaa, nekin hal-
9125: kunnalta paikkakunnalle. He viettävät elä- lituksen toimesta jo tänä talvikautena täy-
9126: mää, joka on vaaraksi yleiselle turvallisuu- lettäisiin. ' Näin ollen ehdotamme eduskun-
9127: delle, järjestykselle ja siveellisyydelle. Ny- nan päätettäväksi toivomuksen,
9128: kyään voimassa oleva irtolaisista ja niiden
9129: kanssa menettelemisestä annettu asetus v. että hallitus kiirehtisi esityksen
9130: 1883 ja samana vuonna erinäisistä vaarin- ctntamista Eduskunnalle irtolaislaik.~i
9131: otoista irtolaisten kanssa menettelemisessä ja että hallitus jo tänä talvikautenct
9132: annettu julistus ovat hyvin puutteellisia. Ja ryhtyisi sijoittamaan irtolaisia ole-
9133: uutta irtolaislakiahan on jo monta vuotta massa oleviin kunnallisiin työlaitok-
9134: valmistettu. Mutta hyvin tärkeä olisi, että s~~n.
9135:
9136:
9137:
9138:
9139: Helsinki, lokak. 28 p. 1930.
9140:
9141: B. H. Päivänsalo. E. v. Frenckell.
9142: Eero Nurmesniemi. Taave Junnila.
9143: P. Ruotsalainen. Aili Kallioniemi.
9144: 244
9145:
9146: VII,7. - Toiv. al. N:o 23.
9147:
9148:
9149:
9150:
9151: Voionmaa y. m.: Uudest(t i1·tolaisluin.säädännöstii.
9152:
9153:
9154: Ed uslkunnalle.
9155:
9156: Pitkän ai:kaa on maassamme pohdittu ,ansiotoimirnta'' on nykyisin UJSein tuotta-
9157: kysymystä uuden irtolaislainsäädännön ai- vampaakin kuin rehellinen työnteko, on
9158: kaansaamisesta. Nykyinen v. 1883 annettu ymmärrettävää, että irtolaisuuteen antau-
9159: irtolaisasetus on yleisesti myÖ<nnetty van- tuu sellaisia:kin heikkotwhtoisia ihmisiä,
9160: hentuneeksi, ajan henkeä vastaamwttoma!ksi jotka ailkaisemmin ovat elättäneei itseään
9161: ja tarkoitukseensa verraten tehottomaksi. jollrukin kunniallisella, mutta vai'Valloisem-
9162: Tämän johdosta lainvalmistelukunta aika- mal1a tavalla. Nykyisen taloudellisen pula-
9163: naan sai tehtäväkseen ehdotuksen laatimi- ajan johdosta tämä vaara on entistä suu-
9164: sen uudeksi irtolaislaiksi, jollainen ehdo- rempi. V anildloissamme vallitseva ruhdin:ko-
9165: tus onkin sitten v. 19,2.6 painosta julkaistu. tila ja y<hä välttämättömämmäksi pa.'koksi
9166: Eduskunnalle ei kuitenkaan toistaiseksi ole tullut taistelu yltyvää rikollisuutta vastaan
9167: tullut hallituksen taholta esitystä puheena- ovat lisäsyitä, jotka pakoittavat yhteiskun-
9168: olevasta asiasta. Kun asia nykyoloissa on taa viivyttelemättä ryhtymään irtolaislain-
9169: erikoisen !kiireellinen, rohkenemme kiinnit- säädännön uudistamiseen.
9170: tää siihen huomiota. Irtolaiset merkitse- Edellä sanottuun viitat·en ehdotamme
9171: vät vaitioliemme suurta vaaraa, ne muo- kunnioittavasti eduskunnan päätettäväksi
9172: dostavat yhteiskunnan pohjasakan, väestö- toivomuksen,
9173: aineksen, jolle on ominaista tapojen tur-
9174: melus, alistumattomuus lailliseen järjestyk- että hallitus kiireellisesti valmis-
9175: seen ja kuljeskeleminen, niihin miltei välttä- taisi ja Eduskunnalle jättäisi esi-
9176: mättömästi liittyvine rikoksineen ja muine tyksen uudesta irtolaislainsäädän-
9177: pa:hoine töineen. Kun näiden ihmisten nöstä.
9178:
9179: Helsingissä marraSkuun 4 p :nä 1930.
9180:
9181: Väinö Voionmaa. Aino Lehtokoski.
9182:
9183:
9184:
9185:
9186: •
9187: 24&
9188:
9189: Vll,s. - Hemst. mot. N :o 24.
9190:
9191:
9192:
9193:
9194: Jern: Angående lagstiftning om förvaltningen av bysa'tn-
9195: fälligheter.
9196:
9197:
9198: T i ll R i k s d a g e n.
9199:
9200: Hänvisande till den av mig m. fl. till att regeringen måtte låta vet·k-
9201: 1929 års första riksdag ingivna hemställ- ställa utredning om och avlåta pro-
9202: ningsmotionen N :o 32 angående lagstift- position till lag om rätt för delägare
9203: ning om förvaltning av bysamfälligheter, i bysamfälligheter att inom område;t
9204: får jag anlhålla det riksdagen ville ihos av byns gemensamma ekO'IW'I'niska
9205: regeringen hemställa, och ordningsangelägenheter fatta
9206: för minoriteten bindande beslut.
9207:
9208: Helsingfors, d:en 4 november 19.SO.
9209:
9210: Levi Jern.
9211: 246
9212:
9213: VTI,s. - Toiv. al. N :o 24.
9214: Suomennos.
9215:
9216:
9217:
9218:
9219: Jern: Kyläyhteiskuntien hallintoa koskevasta lainsäöxlän-
9220: nöstä.
9221:
9222:
9223: E d u s kun n a ll e.
9224:
9225: Viitaten 19219 vuoden ensimmäisinä val- että hallitus toimituttaisi selvityk-
9226: tiopäivillä tekemääni toivomusaloitteeseen sen ja antaisi esityksen laiksi kylä-
9227: N :o 32 kyläyhteislruntien hallintoa koske- yhteiskuntien osakkaiden oikeudesta
9228: vasta lainsäädännöstä, saan ehdottaa edus- tehdä kylän yhteisissä taloudellisissa
9229: kUllllialn päätet•täväksi toivomuksen, .ia järjestysasioissa vähemmistöä si-
9230: tovia päätöksiä.
9231:
9232: Helsi'ngissä mal'raskuun 4; päivänä 1930.
9233:
9234: Levi Jern.
9235: 247
9236:
9237: VII,ll. - Toiv. al. N :o 29.
9238:
9239:
9240:
9241:
9242: Ailio: Maalaiskuntain kouluhallinnon keskittii:misestä.
9243:
9244:
9245: E d u s k u n n a ll e.
9246:
9247: Viitaten 1930 vuoden valtiopäivillä jät- seen kysymyksen maalaiskuntain
9248: tämääni, käsittelemättä jääneeseen toivo- kansakoulujen hallinnon ja talou-
9249: musaloitteeseen N :o 13 (Liitteet VII,6, s. denhoidon keskittämisestä ynnä kou-
9250: 135) ehdotan kunnioittaen eduskunnan lulawtakuntain asettamisesta siinä
9251: päätettäväksi toivomuksen, tarkoituksessa suurempiin kuntiin
9252: sekä antaisi asiasta esityksen Edus-
9253: että hallitttS ottaisi harkittavak- kunnalle.
9254:
9255: Helsingi'ssä, 3 lP· marrask. 1930.
9256:
9257: Julius Ailio.
9258: 1
9259: 1
9260: 1
9261: 1
9262: 1
9263: 1
9264:
9265:
9266:
9267:
9268: 1
9269: 1
9270: 1
9271: 1
9272: 1
9273: 1
9274:
9275:
9276:
9277:
9278: 1
9279: 1
9280: 1
9281: 1
9282: 1
9283: 1
9284: TOISET
9285: •• ••
9286: VALTIOPAIVAT
9287: 19 3 0
9288:
9289: LIITTEET
9290: VIII
9291: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
9292: TOIVOMUSALOITTEET.
9293:
9294:
9295:
9296:
9297: HELSINKI 1930
9298: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
9299: 1
9300: 1
9301: 1
9302: 1
9303: 1
9304: 1
9305: 1
9306: 1
9307: 1
9308: 1
9309: 1
9310: 1
9311: 1
9312: 1
9313: 1
9314: 1
9315: 1
9316: 1
9317: 1
9318: 1
9319: 1
9320: 1
9321: 1
9322: 1
9323: 1
9324: Kansakouluja, lastenhuoltoa, kotitaloutta, elokuvia y. m.
9325: koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
9326: j
9327: j
9328: j
9329: j
9330: j
9331: j
9332: j
9333: j
9334: j
9335: j
9336: j
9337: j
9338: j
9339: j
9340: j
9341: j
9342: 253
9343:
9344: VIII,1, -- La.g·mot. N :o 15.
9345:
9346:
9347:
9348:
9349: Haga m. fl.: Förslag tiU lag angående ändt•ing av 9 '§
9350: i lagen den 18 maj 1923 om grunderna för folkskolc-
9351: väsendcts organisation.
9352:
9353:
9354: T i ll R i k s d a g e n.
9355:
9356: Den nu gällande lagen om besättande giltigt, om sökanden t. ex. har vana att
9357: av ledig lärar- eller lärarinnetjänst vid omåttligt begagna rusdrycker eller är ab-
9358: folkskola på landet innehåller icke tydlig solutist, om han är intresserad av kultu-
9359: bestäm.melse, att vederbörande · direktion rella och allmänna strävanden eller ej, vil-
9360: äger avgöranderätt att besätta ledig tjänst ka omständigheter ute på landsbygden ha-
9361: med sådan person, som, enligt dess upp- va den största betydelse för ortens förkov-
9362: fattning, befinnes lämpligast och skickli- ran och framåtskridande.
9363: gast att sköta densamma. Då så är fallet, Dessutom bör ihågkommas det sakför-
9364: är en:ligt undertecknades uppfattning ett hållandet, att lärare och lärarinna med
9365: tillägg eller ett förtydligande av denna goda vitsord oftast ha möjlighet att främst
9366: bestämmelse nödvändig. komma i åtanke, enär de höga vitsorden
9367: Det har under senaste tid i flera fall städse tillräckligt beaktas vid valen, då
9368: hänt, att lärarval, som av vederbörande däremot sådana med mindre goda vitsord,
9369: direktion blivit verkställt, senare av skol- men annars praktiskt dugliga och oförvit-
9370: styrelsen upphävts, ehuru fullt kompetent liga personer hava svårare att erhålla
9371: person blivit utsedd till tjänsten. Skol- tjänst. Observeras bör även, att vitsorden
9372: styrelsen och inspektörerna ha nämligen variera t. o. m. vid samma läroverk och
9373: tolkat hithörande bestämmelser så, att den förty äro olika för olika årsklasser.
9374: person bland sökandena, som i sina betyg Och i övrigt så länge kommunerna i så
9375: har högsta vitsordet i lärarförmåga, bör stor utsträckning, som för närvarande är
9376: utses. Denna tolkning gör, att direktio- fallet, äga draga försorg om och underhålla
9377: nerna icke hava fri prövningsrätt vid lä- sina folkskolor, bör det i rättvisans intresse
9378: rarvalen och rätt att till tjänsten utse den ankomma å de av dessa tillsatta direk-
9379: person, som på grund av andra omständig- tionerna att förrätta ifrågavarande val
9380: heter be:finnes lämpligast och skickligast. utan att skolstyrelsen och inspektörerna
9381: Ty även andra omständigheter än de taga sig avgörande talan i saken.
9382: högsta vitsorden i betygen böra tagas med Under hänvisning till förestående moti-
9383: i bedömningen, när det gäller lärarval. vering få vi härmed vördsamt föreslå,
9384: Sökandens praktiska :förmåga, redbara ka-
9385: raktär m. m. böra också tagas under all- att Riksdagen måtte antag<t föl-
9386: varligt beaktande. Det är icke heller lik- jande
9387: 254 VIII,1. - Kansakoulutoimen järjestysmuoto.
9388:
9389:
9390: Lag
9391: angående ändring av 9 § i lagen den 18 maj 1923 om grunderna för folkskole-
9392: v~endets organisation.
9393:
9394:
9395: I enlighet med Riksdagens beslut ändras härmed 9 § i lagen den 18 maj 1923 om
9396: grurrderna för folkskoleväsendets organisa tion på följande sätt:
9397:
9398: 9 §. Direktionen vare dock berättigad, där den
9399: Angående inrättande av folkskollärar- prövar skolans lfördel s'ådant kräva, att
9400: tjänst bestämmes i reglementet. med inspektors begivande ånyo lediganslå
9401: Ledig folkskollärarbefattning skall av tjänsten.
9402: direktionen lmngörws att sökas av personer, V al av lärare underställes inspektors
9403: vilka fylla stadgade kompetensvillkor, och godkännande. Anser sig denne icke kunna
9404: bör till tjänsten utses den, viiken av direk- godkänna valet, underställe ärendet skolsty-
9405: tionen befinnes lämpligast och skickligast. relsens avgörande.
9406:
9407:
9408: Helsingfors den 31 okt. 1930.
9409:
9410:
9411: Edvard Haga. Levi Jern. K. V. Åkerblom.
9412: 255
9413:
9414: VIII,1. - Lak. al. N:o 15.
9415: Suomennos.
9416:
9417:
9418:
9419:
9420: Haga y. m. : Ehdotus laiksi kansakoulutoimen järjestys-
9421: muodon perusteista 18 päivänii toukokuuta 1923 anne-
9422: tun lain 9 §:n rnuuttmnisesta.
9423:
9424:
9425: E.d:u skunn a 11 e.
9426:
9427: Nyt voi.massadleva 'laki maalaiskansaJmu- ehdottomasti raitis, onko hänellä mielen-
9428: lun aNoimen opettajan tai opettajatial'en kiintoa siviistyksellisiä ja yleisiä ,rientoja
9429: v.iran rtäytllimisest'ä e1 sisällä ·seLvää mää- kohtaan vai ei, joilla seikoilla maa-
9430: räystä, että a~anomaisella johtokunnalla on seudulla on mitä suurin merk·ity,s 1paiikka-
9431: ratkaisuvalta ottaa avoilmeen virkaan se hen- kunnan vartttumiselle ja edistymiselle.
9432: kilö, joruka se, käsityksensä mukaan, ha- Si'tälpaitsi on muistettava se seikka, että
9433: vmitsee soveliaimmaksi ja 'taitavimmaks1 opettajalla j.a opettajattarella, joilla on hy-
9434: virikaa hoitamaan. Kun niin on laita, on .vät arvosanat, useimmiten on mahdollisuus
9435: allek:iJrjKJittaneiden mielestä ta:rpeen tehdä päästä ensi sijassa· huomioon, koska
9436: tähän määräykseen lisäys tai selventä,ä .sitä. korkeille arvosanoi.Ue aina vaaleissa anne-
9437: . Viime aikoina on monesti sattunut, että taan riittävä merkitys•, kun sitävastoin nli.i-
9438: koulUhallitus on myöhemmin kumonnut dern, j.oilla on vähemmän hyvät arvosanat,
9439: operttajanvaalin, jonka •asianomainen johto- mutta jotka muuten ovat käytännöllisesti
9440: kunta on to.llmittanut, vaiikka täysin pätevä kunnollisia ja moitteettomia henkilöitä, on
9441: hen:k:ilö on virkaan valittu. Kouluhallitus ja vaikeampi saada rvirkaa. Huomattava myös
9442: tarkastajat ovat nimittäin tulkinneet tähän- on, että arvosanat v!Wihtelevat jopa samassa
9443: kuuluvia mä;äräyksiä Tiliin, että se !henkiLö oppilaitoksessakin ja siten ovat erilaisia eTi
9444: haklijoista, jolla todistuksissaan on korkein vuosil uoki1la.
9445: arvosana opetuskyvyssä, on valitta:va. Täm'ä Ja muuten niin !kauan kuin !kuntien 1Jll'lee
9446: tulkinta Ullkee, että johtokuumilla ei ole rva- niin 1laaja:ssa mitassa, kuin tätä nykyä on
9447: paata hal'kintavaltaa opettajanvaaleissa eikä laita, ihuolelhtia kansalk0111luistaan ja pitää
9448: oikeutta valita virkaan sitä henkilöä, joka ne yllä, on, oikeuden nimessä, niiden aset-
9449: muiden asianlhaarojen perusteella lhavai- tamain johtokuntain !asiana olEl!Va toimittaa
9450: taan soveliaimlmaklsi ja taitavimmaksi. ,S;illä ky.symyksenalainen vaali, ilman että koulu-
9451: muitakin seikkoja !kuin todistusten korkeim- hallitus ja tarkastajat ottruvat siinä ratlkai-
9452: mat arvosanat Qil otettava varteen arvoste- sevaa sananvaltaa.
9453: lussa, kun opettajan;vaali on kysymyksessä. Viittaamalla edelläolevaan perustelluun
9454: Hakijan käytännöllisen kyvyn, rehellisen saamme täten !!runnioittaen ehdottaa,
9455: luonteen y. m. tulee nli:idenkin olla vakavan
9456: huomion kohteena. Ei selkään ole yhdente- että Eduskur~;ta hyväksyisi seuma-
9457: kevää, onlko hakijalla esim. tapana käyttää van lakiehdotuksen:
9458: kolhtuuttomasti väkijuomia vai onko hän
9459: 256 YIII,l. - Kansakoulutoimen järjestysmuoto.
9460:
9461:
9462: Laki
9463: kansakoulutoimen järjestysmuodon perusteista 18 päivänä toukokuuta 1923 annetun
9464: lain 9 § :n muuttamisesta.
9465:
9466: Eidusik:unnan [päätöksen mukaisesti muutetaan täten kansakoulutoimen järjestysmuo-
9467: don perusteista 18 päivänä toukokuuta 1923 annetun lain 9 § seuraavalla tavalla:
9468:
9469: 9 §. kunnalla olkoon kuitenkin oikeus, jos
9470: Kansaik:oulunopettajan viran perustami- harkitsee koulun ·edun vaativan, tarkastajan
9471: sesta määrätään ohjesä.ännÖissä. suostumukselLa. jul~taa vi:rika uudellee'll
9472: ANoin ikan.salkoulun01pettajan virka on haettatvaiksi.
9473: j01htokunnan juListettava !haettavaksi ja on Opettajanvaali aHstetaan tarkastajan
9474: virkaan valittava säädetyt kelpoisuusehdot valhvistettavaiksi. Jos tämä ei !katso voivansa
9475: täyttävistä se, jonka joihtokunta soveliaim- vaal1a vahvistaa, alistakoon asian koululhalli-
9476: maksi ja taitavimmaksi !'katsoo. Johto- tuksen ratkaistavaksi.
9477:
9478:
9479: Helsingissä, lokakuun 31 p :nä 19t30.
9480:
9481: Edvard Hag1a. Levi Jern. K. V. Akerblom.
9482: 257
9483:
9484: VID,2. - Toiv. al. N :o 30.
9485:
9486:
9487:
9488:
9489: Pärssinen y. m.: Valtion oppilaitoksen perustamisesta
9490: niitä henkilöitä varten, jotka valmistuvat eri toimiin
9491: lastenhuoUo.n alalla.
9492:
9493:
9494: E d u s k u n n a ll e.
9495:
9496: Viitaten perusteluihin, jotka liittyvät toi- että hallitus perustaisi valtion op-
9497: vomusaloitteeseen N :o 40 v. 1929 toisilla val- pilaitoksen niitä henkilöitä varten,
9498: tiopäivillä (Liitteet, siv. 464) rohkenemme jotka valmistuvat eri toimiin lasten-
9499: esittää eduskunnan päätettäväksi toivomuk- huollon alalla.
9500: sen,
9501:
9502: Helsingissä, 28 ,p. lokakuuta 1930.
9503:
9504: Hilja Pärssinen. Fanny Ahlfors.
9505: Miina Sillanpää. Hilda Seppälä.
9506: Kaisa Hilden. Hilma Koiv:ulahti-Lehto.
9507: Aino Lehtokoski.
9508:
9509:
9510:
9511:
9512: 33
9513: VIII,3. - Toiv. al. N :o 31.
9514:
9515:
9516:
9517:
9518: Oksanen y. m.: Kotitalouden taloustieteen ja puutarhatie-
9519: teen opettajavirkojen perustamisesta yliopistoon.
9520:
9521:
9522: E d u s ik u n n a 11 e.
9523:
9524: Ehdotus korkeimman kotitalousopetuksen janderin puh;eenjohdolla toiminut komitea
9525: järjestämisestä tehtiin jo vuonna 1915 teki helmikuun 25 p :nä 1930 vwlmistu-
9526: ilmestyneessä ,naisten kotitaloudenhoito- neessa mietinnössään myöskin ehdotuksen
9527: Oipetuksen järjestämistä varten asetetun ko- korkeamman kotitalous- ja puutarhanhoito-
9528: mitean" mietinnössä (siv. 44-46). Perus- opetuksen järjestämisestä, johon se oli
9529: teluissa esitetään, etJtä tällakin alalla tar- kiinnittänyt huomiota harkitessaan kysy-
9530: vitaan ,p<ihjustavaa, uutta luovaa tieteel- mystä kandidaattitutkinnon tar.peellisuu-
9531: listä tutkimustyötä",. viitataan asian jär- desta maatalous-metsätieteellisessä tiede-
9532: jestelyyn monessa sivistysmaassa sekä mai- kunnassa. Tällaisen kandidaaJtti tutkinnon
9533: nitaan, mihin tieteellisen 'koulutuksen saa- aineyhdistelmistä mainitaan komitean mie-
9534: neita opettajavoimia tällä a.tlalla tarvittai- tinnössä (siv. 28) kotitalouden talous-
9535: siin. tiede ja lisäksi vaihtoehtoisesti maitotalous,
9536: Kun tämä ehdotus, jota jälkeenpäinkin puutarhanhoito, bakteriologia, maanviljelys-
9537: oli käsitelty erinäisissä aikakauslehdissä, ei kemia ja fysiologia, minkä lisäksi määrä-
9538: näyttänyt johtavan tulokseen, jätti alle- tyillä edellytyksillä voitaisiin myöskin eräi-
9539: kirjoitttaja, edustaja Oksanen vuoden 1928 den muiden tiedekuntien aineita kuten esim.
9540: valtiopäiville toivomusaiotteen N :o 34 toi- kansantalous, hygienia y. m. Vapaaehtoi-
9541: menpiteistä kotitalouden saattamiseksi ope- sena aineena voisi kotitalouden talousoppi,
9542: tusaineeksi yliopistoon. Sivistysvaliokunta samaten kuin puutarhanhoito-oppi, sisältyä
9543: puolsi mietinnössään N: o ·5 alotetta ja sen myöskin agronomia- (ja metsänhoito)tut-
9544: nojaHa päätti eduskunta (maaliskuun 29 kintoon. Opetuksen järjestämistä varten
9545: p. 1928) kehoittaa hallitusta kiinnittämään kotiJtalouden ja puutarhanhoidon aloilla
9546: huomiota kotitalouden tieteellisen tutki- ehdottaa komitea perustettavaksi kotitalou-
9547: muksen edistämiseen ja korkeimman koti- den taloustieteen y1imääräisen professorin
9548: talousopetuksen järjestelyyn olojen vaati- viran ja puutarhatieteen Y'limääräisen pro-
9549: muksia vastaavalla tavalla. Perusteluissa fessorin viran (siv. 43 ja 40) sekä mää-
9550: huomautetaan tieteellisesti kouluutettujen rittelee niihin kuuluvat tehtävät. Verrattain
9551: kotitalousopettajien tarpeesta sekä myöskin pienillä kustannuksilla saataisiin nämä käy-
9552: kotitalousalaan kohdistuvan tieteellisen tut- tännöllisen elämän kannalta tärkeät opetus-
9553: kimuksen tarpeellisuudesta. ja tutkintoaineet edustetuiksi tiedekun-
9554: Korkeimman maatalous- ja metsäta1ous- nassa ja samalla annettaisiin ,huomattava
9555: opetuksen kehittämistä harkitsemaan sysäys tieteelliselle tutkimustyölle näi:llä
9556: vuonna 1929 asetettu, professori A. K. Oa- ailoilla, joilla tieteellinen tutkimustyö on
9557: VIII,3. - Oksanen y. m. 259
9558:
9559: yhtä mahdollinen kuin minkä muun tieteen doinkin saataisiin meidänkin maassamme
9560: alalla tahansa" (komitean mietintö siv. 29). järjestetyksi korkein opetus- ja tutkimus-
9561: Komitean mietinnössä (siv. 80-83) lau- työ kotitalous- ja puutarhanhoitoaloilla,
9562: sutut ajatukset opettajavoimien kasvatta- rohkenemme edellä esitettyyn viita·ten edus-
9563: misesta soveltuvat erityisesti nyt kysymyk- ·kunnan ~päätettäväksi ehdottaa .toivomuk-
9564: sessä oleviin uusiin aloihin, joille valmis- sen,
9565: tautuminen voi vasta sitten todenteolla al- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
9566: kaa, kun päämäärä on määritelty. toimenpiteisiin kotitalouden talous-
9567: Koska asia nä~n ollen on jo kypsytetty tieteen ja puutarhatieteen opettaja-
9568: valmiiseen ja hyväksyttävään suunnitel- virkojen perustamiseksi valtion yli-
9569: maan asti, ja koska olisi tärkeää, ·että vi:h- opistoon.
9570:
9571: Helsingissä, marraskuun 3 ·p:nä 19.30.
9572:
9573: Kaino W. Oksanen. Hilja Riipinen.
9574: Maija Häkkinen. Aili Kallioniemi.
9575: 260
9576:
9577: vm,1. - Toiv. al. N :o 32.
9578:
9579:
9580:
9581:
9582: Oksanen y. m.: Opetuseloku>'vaykdistyksen toiminnan tuke-
9583: misesta.
9584:
9585:
9586: E d! u s ik u n n a ll e.
9587:
9588: Vuoden 1930 ensimäisille valtiopäiville perustettiin nimittäin erinäisten kansalais-
9589: jätetyssä toivomusalDitteessa N :o 22 kiinni- ten aloitteesta syksyllä 1925 opetuselokuvien
9590: tettiin eduskunnan huomiota elokuvien sekä keskustoimisto, jota vuosina 1926-1929 on
9591: niiden mainoskuvien ja tekstien tarkastami- ylläpitänyt tarkoitusta varten perustettu
9592: seen. Eduskunnan hajoituksen vuoksi ei Kulttuurifilmiosakeyhtiö Kurki, joka sään-
9593: tätä toivomusaloitetta ehditty käsitellä ja töjensäkään mukaisesti ei ole pyrkinyt voit-
9594: olisi se näin ollen uusittava, sitäkin suurem- toa jakavaksi. Kun kokemuksesta oli tultu
9595: malla syyllä, kun huolestuminen huonojen huomaamaan, että tällaista aatteellista toi-
9596: ja ala-arvoisten elokuvien etenkin lapsiin ja mintaa varten yhdistysmuoto on sove-
9597: nuorisoon tekemästä vaikutuksesta on mei- liaampi, perustettiin vuonna 1929 rekiste-
9598: dän maassamme yhä lisääntymässä, sillä yhä rö~ty ,,Opetuselokuvayhdistys". Kulttuuri-
9599: ilmeisempää alkaa olla, että rikollisuuden filmi Oy. Kurjen johtokunta on ryhtynyt
9600: kasvuun on huonoilla elokuvilla oma suuri toimenpiteisiin yhtiön purkamiseksi siinä
9601: osuutensa. Kun hallitus kuitenkin jo on muodossa, että yhtiön varat luovutetaan
9602: kiinnittänyt huomiota alussa mainittuun Opetuselokuvayhdistykselle ilman, että yh-
9603: aloitteeseen ja ryhtynyt eräisiin sen tarkoi- tiön jäsenet vaativat takaisin suorittamiaan
9604: tusperiä toteuttaviin toimenpiteisiin, on osakemaksuja. Opetuselokuvayhdistys tulisi
9605: syytä jäädä elokuvien tarkastuksen suhteen tässä tapauksessa vuoden 1931 alusta yksin
9606: odottamaan hallituksen toimenpiteitä. omistamaan ja johtamaan opetuselokuva-
9607: Samassa aloitteessa viitattiin lisäksi sii- toimistoa.
9608: hen, että elokuvien tarkastus, oli se kuinka Opetuselokuvatoimiston ensimmäisiä teh-
9609: tehokas tahansa, ei kuitenkaan yksinään voi täviä on ollut Suomen oloihin soveltuvien,
9610: kasvattaa yleisön makua ja totuttaa sitä valistavien elokuvien hankkiminen ja sopi-
9611: pois ala-arvoisista, mieltä kiihoittavista sen- vien koneitten löytäminen näitten kuvasar-
9612: satio- ja rikoskuvauksista, vaan olisi val- jojen esittämistä varten. Toimiston noin
9613: tion sen ohella kannatettava tiedt'- .ia taide- 50,000 metriä käsittävä filmivarasto jakaan-
9614: filmien esittämistä ja etenkin opetusfilmi- tuu eri aloille seuraavasti, maantieteellisiä
9615: toimintaa. 52, maataloutta ja teollisuutta 21, luonnon-
9616: Opetuselokuvatoimintaa Dn maassamme tieteitä 15, urheilua 8, yhteiskunnallisia 6,
9617: harjoitettu yksityisten asianharrastajien toi- historiallisia 4 ja uskonnollisia 3.
9618: mesta jo viiden vuoden aikana. Hyödyllis- Tavallista normaalifilmiä varten on toi-
9619: ten elokuvafilmien kokoamiseksi oppilaitos- misto omistanut alkuvuosiltaansaakka 2 esi-
9620: ten ja vapaan kansanvalistustyön tarpeiksi tyskonetta, mutta on sopivien huoneistojen
9621: VIII,4. - Oksanen y. m. 261
9622:
9623: puutteessa ollut pakko. järjestää näytöksiä toiminta terveesti kasvattavalla pohjalla,
9624: etupäässä elokuvateattereissa. Näissä näy- ollut pakko suorittaa osa kuluista. Suurem-
9625: tännöissä, joitten lukumäärä on noussut yli missa sivistysvaltioissa on tarkoitukseen käy-
9626: puolen tuhannen, ovat käyneet kaikkien tetty jopa miljoonia markkoja vuodessa.
9627: maamme kaupungeissa sijaitsevien oppilai- Niiden viiden vuoden aikana, joina meillä
9628: tosten oppilaat opettajiensa johdolla. Siten on ponnisteltu yksityisen uhrautuvaisuud:en
9629: on maan opettajisto tullut siinä määrin va- turvissa kysymyksessä olevan valistustyön
9630: kuutetuksi opetuselokuvien merkityksestä järjestettyyn alkuun saamiseksi, on esim.
9631: opetuksen tehostamiseksi, että kouluhallituk- Ruotsissa samaan tarkoitukseen käytetty
9632: sen koolle kutsuma yleinen opettajaneuvosto puoleen miljoonaan Suomen markkaan uou-
9633: on puoltanut jopa miljoonan markan val- seva valtion määräraha vuosittain.
9634: tionavustuksen vuosittain käyttämistä tähän Opetuselokuvatoimiston hyväksi on lah-
9635: tarkoitukseen. joitettu v. 1928 90,000 markkaa ja lai-
9636: Opetuselokuvayhdistys on kuitenkin suun- nattu v. 1926 200,000, v. 1929 35,000
9637: nitellut järjestää toimintansa niin, ettei sekä v. 1930 114,000 markkaa. Toiminta
9638: näin suurta määrää valtion varoja tarvit- on tuottanut tappiota v. 1927 54,757,
9639: taisi. On tarkoituksena saada lasten van- v. 1928 22,738 ja v. 1929 18,129 markkaa,
9640: hemmat muodostamaan yhdistyksen paikal- sillä pääsymaksut näytöksiin on koetettu
9641: lisosastoja, jotka kertyneistä vuosimaksuis- pitää mahdollisimman alhaisina: kansakou-
9642: taan ovat velvollisia suorittamaan ainoas- lulaisilta 1 markka, oppikoululaisilta 2 a 3
9643: taan 10 % yhdistyksen hoitamalle keskustoi- markkaa.
9644: mistolle. Paikallisosastot ostaisivat, jäsen- Valtiolta saatu avustus on rajoittunut
9645: maksuina ja muuten keräämillään varoilla, 7,000 markkaan alkoholismia esittävän fil-
9646: keskustoimiston hankkimia uusityyppisiä min ostamista varten sekä siihen, että kol-
9647: esityskoneita, joissa käytetty 16 mm leveä mena vuonna opetusministeriö on käyttö-
9648: filmi ei ole tulenarkaa, eikä näitten koneit- varomaan painattanut yhdistyksen toimitta-
9649: tenkaan hinta ole korkeampi kuin 3-10,000 man opetuselokuvaluettelon.
9650: markkaa. Pienempi määrä lyhyitä filmejä Yhdistetyn opetuselokuvatoimiston va-
9651: ostettaisiin keskustoimiston välityksellä aina rasto käsittää filmejä noin 250,000 markan
9652: saatavilla oleviksi, pitemmät filmit lainat- ja koneistoa sekä kalustoa noin 73,000 mar-
9653: taisiin. kan arvosta. Että opetuselokuvien kysyntä
9654: Tällaista kapeafilmikonetta ovat jo hy- on ollut säännöllisesti kasvamaan päin,
9655: vällä menestyksellä käyttäneet m. m. Keskus- osoittaa se, että niitten lainaus, joka v. 1927
9656: metsäseura Tapio, Kulutusosuuskuntien tuotti ainoastaan 11,152 markkaa, tuotti
9657: Keskusliitto ja Pellervo-Seura, joille Opetus- v. 1928 49,057 ja v. 1929 73,665 mark-
9658: elokuvayhdistys on hankkinut koneita ja kaa, mitkä tulot eivät kuitenkaan liki-
9659: filmejä. Kehitys näyttää olevan johta- mainkaan riitä menojen peittämiseen, puhu-
9660: massa siihen, että vapaan valistustyön pal- mattakaan uusien filmien jatkuvan hankki-
9661: veluksessa näistä puolin tullaan käyttämään misen mahdollisuudesta.
9662: entistä runsaammin juuri tällaisia elokuva- Näin ollen ja kun Opetuselokuvayhdistyk-
9663: laitteita, jotka edellyttävät säännöllisesti sen järjestämät arpajaisetkaan eivät talou-
9664: vaikuttavan keskustoimiston olemassa olon. dellisesti raskaan ajan vuoksi osoita tuotta-
9665: Päinvastoin kuin huvittelufi1mit eivät va- van ylijäämää, on pelättävissä, että yh-
9666: listuselokuvat missään maassa ole onnistu- distyksen on lakkautettava maan opetus-
9667: neet muodostumaan voittoa tuottaviksi, vaan ja valistustyölle tärkeä tehtävänsä, ellei
9668: on hallitusten, jos mieli säilyttää tämän alan se saa yleisistä varoista avustusta. Jos
9669: 2.62 VIII,4. - Opetuselokuvayhdistyksen tukeminen.
9670:
9671: puheena olevan yhdistyksen olisi nyt varo- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme edus-
9672: jen puutteessa lakattava toiminna;sta ja sen kunnan päätettäväksi toivomuksen,
9673: omaisuus olisi myytävä, tulisi vastaavan va-
9674: listusfilmikeskuksen myöhemmin uudelleen että hallitus ensi tilassa ryhtyisi
9675: perustaminen valtiolle paljon kalliimmaksi toimenpiteisiin Opetuselokuvayhdis-
9676: kuin nyt olemassa olevan tukeminen, johon tyksen toiminnan tukemiseksi ja aika-
9677: Dn laskettu riittävän 200,000 markkaa ker- naan antaisi Eduskunnalle esityksen
9678: takaikkista avustusta perustamiskustannus- tarpeelliseksi katsomansa määrärahan
9679: ten peittämiseksi sekä 80,000 markkaa vuosi- myöntämisestä tätä tarkoitusta var-
9680: avustusta yhdistyksen opetuselokuvien kes- ten.
9681: kustoimiston ylläpitämistä varten, mitä mää-
9682: rärahaa kouluhallituskin on puoltanut.
9683:
9684: Helsingissä, marraskuun 3 päivänä 1930.
9685:
9686: Kaino W. Oksanen. U. Brander.
9687: Maija Häkkinen. Juhani Leppälä.
9688: Hilja Riipinen. Väinö Voionmaa.
9689: Alli Kallioniemi. rtiiina Sillanpää.
9690: 263
9691:
9692: VIII,o. - Toiv. al. N:o 33.
9693:
9694:
9695:
9696:
9697: Ailio y. m.: Hämeen vanhan linnan jättämisestä historialli-
9698: seksi muistomerkiksi.
9699:
9700:
9701: E d u s k u n n a ll e.
9702:
9703: Viitaten 1930 vuoden valtiopäivillä teke- että Hämeen vanha linna jätettäi-
9704: määmme, käsittelemättä jääneeseen toivo- siin historialliseksi muistomerkiksi ja
9705: musaloitteeseen N :o 19 (Liitteet, VIII, 3, s. luovutettaisiin käytettäväksi sen luon-
9706: 151) ehdotamme kunnioittaen eduskunnan teeseen soveltuvaan tarkoitukseen.
9707: päätettäväksi toivomuksen,
9708:
9709: Helsingissä, 3 p. marrask. 1930.
9710:
9711: Julius Ailio. Väinö Kivisalo. Kalle lVIyllymäki.
9712: 1
9713: 1
9714: 1
9715: 1
9716: 1
9717: 1
9718: 1
9719: 1
9720: 1
9721: 1
9722: 1
9723: 1
9724: 1
9725: 1
9726: 1
9727: 1
9728: 1
9729: 1
9730: 1
9731: 1
9732: 1
9733: 1
9734: 1
9735: TOISET
9736: •• ••
9737:
9738: VALTIOPAIVAT
9739: 19 3 0
9740:
9741:
9742: LIITTEET
9743: IX
9744: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI~
9745: JA TOIVOMUSALOITTEET .
9746:
9747:
9748:
9749:
9750: HELSINKI 1930
9751: VALTTONEUVOSTON KIRJAPAINO
9752:
9753: 34
9754: j
9755: j
9756: j
9757: j
9758: j
9759: j
9760: j
9761: j
9762: j
9763: j
9764: j
9765: j
9766: j
9767: j
9768: j
9769: j
9770: j
9771: j
9772: j
9773: j
9774: j
9775: j
9776: j
9777: j
9778: j
9779: j
9780: j
9781: j
9782: j
9783: Asutustoimintaa ja pienviljelystä, viljantuotantoa ja karja-
9784: taloutta, kalastusta, maatalousopetusta y. m. koskevia
9785: laki- ja toivomusaloitteita.
9786: 269
9787:
9788: IX,t. - La.k. a.l. N :o 12.
9789:
9790:
9791:
9792:
9793: Lahtela. y. m.: Ehdotus laiksi Kemijärven kunnassa olevan
9794: niin kutsutun Kirkkomäenkankaan ja sitä varten eroite-
9795: tun metsämaan tilaksi muodostamisesta ja asukkat1le
9796: luovuttamisesta.
9797:
9798:
9799: Ed: u s 'kunnalle.
9800:
9801: Kemijärven 'kunnassa herätettiin isonjaon jaon yhteydessä kruununliikamaata murret-
9802: alkaessa kysymys siitä, miten jaossa tuli taessa on molemmat edellämainitut senaa-
9803: menetellä niiihin uusiin 'taloihin nälhden, tin päätökset toteutettu eroi1Jtamalla mai-
9804: jotka oli perustettu yksityisille tiloille kuu- nitulta Kirkkomäenkankaalta mainittujen
9805: luville maille ennen sitä ja sen jälkeen mäkitupalaisten hallinnossa ja niiden ym-
9806: kuin väliaikainen jako 5 päivänä huhti- pärillä olevaa maata 24.6 ha ja viimeksi
9807: kuuta 1879 annetun asetuksen mukaan, mainitussa senaatin päätöksessä määrätty
9808: jo1la knihtikontrahdit osaksi kumottiin ja metsämaa Kalkkiaisjokivarrelta, niin, ja
9809: osaksi muutettiin, oli 1880-luvulla toimi- koska kysymyksessä olevan asian edelleen
9810: tettu. Tä:llöin hallituksen toimeenpane- järjestäminen ei ole hoidettavissa minkään
9811: missa neuvotteluissa tultiin siihen tulok- täJhän asti annetun lain mukaan, on tar-
9812: seen, että niitä ei ollut jätettävä tilallisten peellista, että asia tulee uudella sitä var-
9813: torppareiksi, vaan oli niistä muodostetava ten laaditulla !lainsäädännöllä ihoidetuksi.
9814: itsenäisiä tiloja. Tähän nojaten senaatti Ottaen huomioon, ,että puheena olevan
9815: päätöksellään toukokuun 18 ,päivältä 1906 alueen asumukset ovat syntyneet :samoissa
9816: määräsi tehtäväksi edellä mainitulla tavalla olosuhteissa kuin muutkin mainitussa pitä-
9817: yksityisten maille perustetuista asumuksista jässä muodostetut uudet tilat, joiden lisä-
9818: joukon itsenäisiä tiloja. Samalla määräsi maasta hallitus on antanut eduskunnan ke-
9819: senaatti mainitulla päätöksellään, että hoituksen mukaisesti näille valtiopäiville
9820: m. m. Kemijärven kirkon läheisyydessä esityksen, jossa on edellytetty annettavaksi
9821: n. k. Kirkkomäenkankaalla oleva a1lue, joka uudet tilat asukkailleen ilman lunas-
9822: silloin oli siinä asuvain 36 mäkitupalaisen tusta ja perinnöksiostoa sekä· merkittä-
9823: hallussa, ynnä tarvittava maa-ala sen ym- väksi maarekisteriin perintötiloina, olisi
9824: pärillä, oli eroitettava yksityisten tilojen yhdenmukaisen menetelmän aikaansaami-
9825: alueista erilleen. Näiden mäkitupalaisten seksi tässäkin järjestelyssä seurattava sa-
9826: anomuksesta on senaatti sittemmin pää- maa periaatetta. Kun kysymyksessä ole-
9827: töksellään lokakuun 31 päivältä 191'2 mää- valle alueelle ei ole asetettu manttaalia,
9828: rännyt isojaossa kruununliikamaana eroi- olisi se määrättävä samalla kun aluetta var-
9829: tettavasta maasta puheena olevia mäkitupa- ten rlaaditaan laki.
9830: laisia varten eroi<tettavaksi myöskin kasvul- Noudattaen tammikuun 17 päivänä 1898
9831: lista metsämaata 2,,500 ha. Kun nyt ison- isojaosta ja verollepanosta Kemijärven
9832: 270 IX,1. -Kemijärven asutustoiminta.
9833:
9834: y. m. kunnissa annetun asetuksen määräyk- Alakylään ja Alakylässä ei tähän asti ole
9835: siä, jonka asetuksen mukaan Kemijärven mitään tilaa Numerolla 1, niin voidaan
9836: kunnassa annetaan verollista maata 1,800 tämä tila merkitä tälle numerolle.
9837: ha kokonaista manttaalia kohti, tulee nyt Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
9838: kysymyksessä olevan alueen, joka käsittää nioittaen,
9839: 2,524.6 ha, suuruudeksi 1.430 manttaalia,
9840: mikä voidaan pyöristää 1.4 ma·nttaaliksi. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9841: Kun alue kuuluu Kemijärven kunnan van lakiehdotuksen:
9842:
9843:
9844:
9845:
9846: Laki
9847: Kemijärven kunnassa olevan niin kutsutun Kirkkomäenkankaan ja sitä varten
9848: eroitetun metsämaan tilaksi muodostamisesta ja asukkaille luovuttamisesta.
9849:
9850: Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään täten:
9851:
9852: 1 §. ostaa sekä merkitään maakirjaan perintö-
9853: Se maa-alue Kemijärven kunnassa n. s. talcma.
9854: Kirkkomäenkankaalla, joka senaatin pää- 3 §.
9855: töksen mukaan 18 <päivältä toukokuuta Se osa viljelyskustannusten korvausta,
9856: 1906 on isojaon yhteydessä eroitettu siinä joka Kirkkomäenkankaalla eroitettuun
9857: olevia taloja varten ja niitä varten niin- alueeseen sattuneista entisten perintötilojen
9858: ikään senaatin päätöksen perusteella 31 ja pappilan virkatwlon maista on suoritet-
9859: päivältä lokakuuta 1912 eroitettu 2,500 ha tava, tulee 2 §:.ssä mainittujen tilansaajain
9860: laajuinen metsämaa muodostetaan 1.4 suorittaa.
9861: manttaa:lin suuruiseksi Kemijärven Ala-
9862: kylään kuuluvaksi Thdyskunta-nimiseksi 4 §.
9863: perintöluontoiseksi tilaksi N :o 1. Talon osakkailla on oikeus jakaa keske-
9864: nään se.osa tilan alueista, joka mainitaan
9865: 2 §. 1 § :n alussa, jos !he keskenään sopivat
9866: Edelli:sessä pykälässä mainittu tila luo- jaosta ja sen perusteista. Metsämaan tulee
9867: vutetaan mainitulla Kirkkomäenkankaalla olla jakamattomana yhteismetsänä ja käy-
9868: eroitetulla alueella oleviille ennen tammi- tettävä osakasten hyväksi siten kuin yhteis-
9869: kuun 1 päivää 1929 rakennettujen talojen metsistä on erikseen laissa säädetty.
9870: omistajille ilman lunastusta ja perinnöksi-
9871:
9872:
9873: Helsingissä, marraskuun 4 p mä 1930.
9874:
9875: M. 0. Lahtela. Uuno Hannula.
9876: Lauri Kaijalainen. Janne Koivuranta.
9877: 271
9878:
9879: IX,2. - Toiv. al. N :o 34.
9880:
9881:
9882: Hirvensalo y. m.: Kerman ja maidon korvikkeiden valmis-
9883: tuksen, maahantuonnin ja kaupan kieltämisestä.
9884:
9885: E d u s k u n n a ll e.
9886:
9887: Maahamme on viime vuosina syntynyt jon suurempi kuin luonnonkermasta ja kun
9888: kermankorviketeollisuus, jonka vuotuinen korvikkeen raaka-aineiden halpuus jättää
9889: valmistusarvo jo nyt nousee 12 miljoonaan runsaat varat reklaamiin, on helppoa vai-
9890: markkaan, tunkien pois markkinoilta luon- mentaa kuluttajien ja maatalouden taholta
9891: nollista kermaa. Kun kermanvastikkeiden esitetyt epäilykset.
9892: raaka-aineet, kuorittu maito ja kasvi- sekä Eduskunnan viime istuntokaudella päät-
9893: valaan rasvat ovat kovin halvat ja kun kor- tämät margariinilain muutokset eivät ole
9894: vikkeet näöltään ja maultaan ovat kerman osottautuneet lainkaan riittäviksi estämään,
9895: tapaisia, näyttävät ne taitavasti hoidetun että kauppiaat edelleen myyvät ja kulutta-
9896: reklaamin avulla muodostuvan ylivoimai- jat ostavat korvikkeita oikeana kermana.
9897: siksi kilpailijoiksi kerroalle siitä huolimatta, Ne haitat, joita kerman- ja maidonkorvik-
9898: että niiden vähittäismyyntihinta on kal- keiden kauppaan tulo tuottaa maatalou-
9899: liimpi kuin avoastioista myydyn oikean ker- delle, kuluttajille ja koko kansantaloudelle,
9900: man, ja sama kuin oikean pullokerman vä- on havaittu muissakin maissa. Niinpä on
9901: hittäismyyntihinta. tämmöisten valmisteiden valmistus ja myy-
9902: Kerman tuotanto on ollut niitä harvoja minen kielletty Saksan valtiopäivien hyväk-
9903: maataloustuotannon haaroja, joka vielä vii- symässä uude&<Ja valtakunnan maitolaissa
9904: me vuosinakin on kannattanut, ja se on näin viime heinäkuun 30 päivältä. Saksan lain
9905: parantanut myös huonommin kannattavien perusteluissa mainitaan erikoisesti, että
9906: voin, juuston ja kulutusmaidon tuotantojen kielto vastaa myöskin kuluttajien tarpeita.
9907: kannattavaisuutta. Kerman korvikkeiden Ylläesitetyn nojalla saamme kunnioittaen
9908: leviäminen markkinoillemme on näin ollen esittää eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
9909: jo tuottanut Suomen karjataloudelle tuntu- sen,
9910: via tappioita, jotka nopeasti kasvavat sitä että hallitus antaisi kiireellisesti
9911: mukaa kuin tämä teollisuus kehittyy. Eduskunnalle esityksen sellaisiks~·
9912: Vaikka kermankorvikkeiden rasva ei ole rnuutoksiksi margariinin ja muiden
9913: maitorasvaa, eikä korvikkeissa ole monia ravintorasvojen sekä margariinijuus-
9914: luonnonkerman arvokkaita aineita, kuten vi- ton valmistuksesta ja kaupasta 6 päi-
9915: tamiineja, eivät Suomen kuluttajien ravin- vänä heinäkuuta 1920 annettuun la-
9916: tofysiologiset tiedot ole semmoisia, että kiin, että kerman- ja maidonkorvik-
9917: he tajuaisivat korvikkeen ala-arvoisuuden. keiden valmistus, maahantuonti ja
9918: Kun kauppiaan voitto korvikkeista on pal- kauppa tulisi kokonaan kielletyksi.
9919: Helsingissä, 5 päivänä marraskuuta 1930.
9920:
9921: L. 0. Hirvensalo. E. M. Tarkkanen. Eemeli llalrula.
9922: V. Huuhtanen. Matti Pitkänen. Kalle Kämäräinen.
9923: Ansh. Alestalo. Eero Nurmesniemi. Lauri Kaijalainen.
9924: Heikki Vehkaoja. 0. Kontio. M. 0. Lahtela.
9925: A. Halonen. Anton Suurkonka. Matti N. Miikki.
9926: Alpo 0. Luostarinen. Uuno Hannula. Viljami Kalliokoski.
9927: Janne Koivuranta. P. V. Heikkinen. Aleksi Hakala.
9928: Kaapro Huittinen. Jalo Lahdensuo. J oh. Korhonen.
9929: 272
9930:
9931: IX,3. - Toiv. al. N:o 35.
9932:
9933:
9934:
9935: Lahtela y. m.: Valtion avustuksesta meijerien rakentamista
9936: varten Pohjois-Suomeen.
9937:
9938:
9939: E d u s k u n n a ll e.
9940:
9941: Maassamme vallitsevan lamakauden ai- maatalousmiehiksi, joita Peräpohjolassa ja
9942: kana on entistä enemmän kiintynyt huomio Lapissa erikoisesti tarvitaan.
9943: eri aloja koskevan elinkeinoelämän vilkas- Vähävaraiset maatal<msmiehet, vaikka
9944: tuttamiseen ja uusien tuotantolaitosten ai- heillä olisikin halua perustaa meijereitä, ei-
9945: kaansaamiseen. Kun maamme tuotanto olisi vät voi eivätkä uskalla sitä tehdä, eiki:i
9946: saatava kohoamaan niin suureksi, että vien- niiden perustaminen pankkiluoton varaan
9947: nin ja tuonnin tasapaino saavutettaisiin, ole terveellistäkään nykyisen korkean kor-
9948: niin on välttämätöntä, että kansalaiset kai- kokannan vallitessa. Kun yleensä uhra-
9949: killa elämänaloilla saataisiin työskentele- taan paljon maatalouden kohottamiseksi,
9950: mään tuotannon kohottamiseksi, kukin am- niin olisi syytä miettiä, eikö juuri meije-
9951: mattikunta omalla alallaan niiden mahdolli- rien perustamiseen olisi etupäässä kiinnitet-
9952: suuksien mukaisesti, joita valtakuntamme tävä huomiota, koska siten tarjoutuisi suu-
9953: eri osat kullekin tarjoavat. rille joukoille mahdollisuus omakohtaiseen
9954: Kun Peräpohjolassa ja osaksi Lapissakin, työhön tuotannon lisäämisessä omaksi tar-
9955: jossa viljan viljeleminen ei ole varmaa, peeksi ja ulkomaille lähettämistä vartenkin.
9956: on edellytyksiä karjatalouteen nojautuvan Jotta meijereitä saataisiin syntymään,
9957: maatalouden harjoittamiseen, kunhan vain olisi syytä valtion osallistua avustuksen ja
9958: saadaan viljelystavat ja sopivat kasvilaadut halpakorkoisten, pitkäaikaisten kuoletuslai-
9959: lopullisesti selvitetyiksi, niin olisi syytä nojen antamisella meijerien rakentamiseen,
9960: kiinnittää huomiota siihen, että Peräpoh- sillä ilman näitä toimenpiteitä el saada mei-
9961: jola ja Lappikin saadaan mukaan omakoh- jereitä perustetuiksi niihinkään paikkoihin,
9962: taisen tuotannon lisäämisessä. Herä:ttä vim- joissa siihen nyt jo olisi edellytykset ole-
9963: pänä ja voimakkaimpana toimenpiteenä voi- massa.
9964: taneen pitää sitä, että Peräpohjolaan ja Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
9965: Lappiinkin saadaan perustetuksi karjata- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
9966: loustuotannon j alostuslaitoksia, meij erei tä, vomuksen,
9967: sinne missä suinkin siihen on edellytyksiä
9968: olemassa tai olosuhteet antavat siihen mah- että hallitus antaisi esityksen sel-
9969: dollisuuden. Kieltämätön tosiasia onkin, laiseksi laiksi, jonka mukaan valtio
9970: että meijeri on se vipusin, joka antaa intoa ottaisi osaa Pohjois-Suomessa meije-
9971: ja luo rohkeutta karjanhoitoon nojautuvan rien rakentamiseen, myöntämällä ra-
9972: maotalouden harjoittamiseen. Samalla kuin kennuskustannusten määrästä 20--
9973: se muuttaa tuotteet rahaksi, se myöskin 40 % avustusta ja 40-60 % halpa-
9974: samalla muuttaa ainaisesti ansiotöitä odot- korkoista, pitkäaikaista kuoletuslai-
9975: tavat maatalouden harrastajat innokkaiksi naa.
9976:
9977: Helsingissä, marraskuun 4 päivänä 1930.
9978:
9979: M. 0. La.htela. Kaarlo Hänninen. Antti Junes.
9980: Lauri Kaijalainen. Uuno Hannula. Janne Koivura.nta.
9981: 273
9982:
9983: IX,4. - Toiv. al. N :o 36.
9984:
9985:
9986:
9987:
9988: Setälä y. m.: Laidunmaan hankkimisesta pakkolunastuk-
9989: sella pienviljelmille ja itsenäistyneille mäkitupa-alueille.
9990:
9991:
9992: E d u s k u n n a ll e.
9993:
9994: Viitaten ed. Setälän y. m. allekirjoitta- kyisen asutuslainsäädännön muut-
9995: maan toivomusaloitteeseen N :o 52 vuoden tamisesta siten, että pienviljelmien
9996: 1929 ensimmäisillä valtiopäivillä (Liitteet ja itsenäistyneiden mäkitupa-alueiden
9997: I-XI, VIII, 4, sivu 326-327) ja yhtyen laidunta varten tarvittava maa, ellei
9998: sen perusteluihin, rohkenemme kunnioittaen sitä vapaaehtoisella kaupalla tahi
9999: uudistaa sen ja ehdotamme eduskunnan vuokraamalla saada, on pakkolunas-
10000: päätettäväksi toh,omuksen, tuksella hankittava sellaisesta maasta,
10001: jota omistaja ei itse käytä viljelys-
10002: että hallitus antaisi esityksen ny- tarkoituksiin.
10003:
10004: Helsingissä, marraskuun 5 päivänä 1930.
10005:
10006: Edward Setälä. Taavetti Nuutinen.
10007: Antti Meriläinen. Emil Jokinen.
10008: Hilma Koivulahti-Lehto. Jussi Rapo.
10009: 274
10010:
10011: IX,5. - Toiv. al. N :o 37.
10012:
10013:
10014:
10015:
10016: Cajander y. m.: Suomen Kalastajajärjestöjen Keskuslii-
10017: ton apurahan koroittamisesta.
10018:
10019:
10020: E' d u s kun n a ll e.
10021:
10022: Varsinaisen kalastajaväestön omasta aloit- seksi; jrurj,estää lkalanäyttelyjä rannikolle ja
10023: teesta P'erustettiin Turussa 3 !Päivänä !helmi- saaristoihin kalastajien ammattitaidon ko-
10024: kuuta 19213 Suomen Kalastajajä,rjestöjen hottamiseksi sekä propagandanäyttelyjä si-
10025: keskusliitto r. y. toimimaan kalastuselin- sämwan kulutuskeskuksiin kalan kulutuksen
10026: keinon, lähinnä rmerikalastuksen, kohottami- edistämiseksi; jårjestää kokeiluja, lähinn'ä
10027: seksi maassamme tukemalla ja edistämällä lohen, kilohailin ja rautakalan pyynnissä
10028: maan kalastajajiärjestöjen osuustoimin- sekä hawkkii niihin ta:rvittavia pyydyksiä;
10029: nallista yhteenliittymistä, lkalatalouden, lka- koettaa saada syntymään eri puolille ran-
10030: lastuselinkeinon ja kalastajien !harjoittaman nikkoa ikoetalouiksia kalastuksen kannatta-
10031: rannilkkomerenkulun kehitystä sekä kalas- vaisuuden selvittämiseksi sekä pyynnin ja
10032: tajaluokan rtruloudellista ja henkistä kohotta- kalankäsittelyn apastamiseksi; kustantaa
10033: mista. Sääntöjensä mukaisesti on keskus- kerran kmillmudessa •jullkaisemaansa ,Kalas-
10034: liitto tarmokkaasti toiminut. Siihen !kuuluu taja"-lehteä, kuten rtäihänkin saakka, sekä
10035: nyttemmin 40 jäsenseuraa, joiden yhteinen tekee yleens!ä iherätys- ja valistustyötä ikala:s-
10036: jäsenmäärä on yli ~,500; jäsenseuroista pää- ta;javäestön keskuudessa; toimii my·öskin
10037: osa on Viiipurin läänissä, mutta useita seu- saaristolaisten harjoittaman rannikkomeren-
10038: roja on myöskin Liänsi-Suomessa, vieläpä on kulun edistämiseksi·, mikäli siihen on tilai-
10039: yiksi jäsenseura Petsamon V aito lahdessa. suutita olemassa; :pitää ·tämän toimintasuunc-
10040: Vuos~kokoulk:sessaan !hyväksymänsä ylei- ni·telman toteuttamiseksi yllä erilikaista toi-
10041: sen ltoimintasuunnitelman mukaan Keskus- mistoa sekä ottaa palvelukseensa tarpeelli-
10042: liitto toimii jäsenjrurjestöjensä keskuseli- sen märurän neuvojia y. m. toimihenkilöitä.
10043: menä ja huoltajana kaikissa niitä koskevissa Tätä Oihjelmaa ei Hitto kylläkään ole voi-
10044: asioissa, sekä rperustaa uusia j.äsellJSeuroj.a, nut lmkonaisuudessaan toteuttaa, syystä
10045: osuuskassoja, kalanmyyntiosuuskuntia y. m. että sillä, lukuunottamatta verraten niuk-
10046: tarpeellisia y!htyrrniä; järj•estää luentoja, ko:ja omia tuloja, on oHut valtioapua ainoas-
10047: kui'ISSeja, esitelmätilaisuuksia ja retkeilyjä taan 50,000 markkaa (kulumassa olevan VUO-
10048: kalastajille sekä opastaa neuvojiensa kautta den eriikoismenosäännössä osoitettu vain
10049: kaikissa kalataloudellisissa asioissa ; koettaa 215,000 markkaa) ja senkin !käyttö on nimen-
10050: edelleenkin työskennellä koko maata käsittä- omaan mää.rätty rajoitettavaksi Viipurin
10051: vän, kalakaupan alalla toimivan keskusliik- läänin rannikkoon ja saaristoon. Niiden va-
10052: keen verustamiseksi; työsik:entelee kalastus- rojen puitteissa, joita keskusliitolla on ollut
10053: tarpeiden vailmurtuksen j•ärjestämiseksi ja jo käytettävänään, on sen toiminta kuitenkin
10054: perustettujen )'lhdistysten toiminnan tukemi- ollut varsin merkill;yksellistä. Liitolla on pal-
10055: IX,5. - Cajander y. m. 275
10056:
10057: k81ttu kalastusneuvoja, se julkaisee ilmukau- pyynnöstään huolimatta - jäävät vaille
10058: sittain ilmestyvää Kalastaja-lehteä, joka le- liiton tehokkaampaa tukea.
10059: viää kaikkialle pitkin maan ranniklkoaluetta, Eduskunnassa oli jo v. 1929 käsiteltävänä
10060: se on toimeenpannut kalastusilmrsseja, joissa edustajien Nikkasen y. m. raha,asia-aloite,
10061: luentojen ohella on käytännöllisesti opas- joka tarkoitti varojen osoittamista keskus-
10062: tettu kalan suolauksessa, pakkauksessa ja liiton valtionavustuksen koroittamiseksi
10063: jalostamisessa, järjestänyt ikalastusnäytte- 150,000 markkaan. Maatalousvaliokunnan
10064: lyitä, myöskin (19215 ja 1926) Länsi-Suo- lausunnossaan valtiovarain valiokunnalle
10065: messa, sekä, eri määrärahan varassa, llmolta- puollettua avustuksen koroittamista 100,000
10066: nut Viipurin läänin rannalla olevia pelastus- mal'lkkaan, ehdotti valtiovarainvaliokunta
10067: asemia; liiton toimenpiteestä on perustettu 1 äänen enemmistöllä aloitteen hylkäämistä,
10068: Viipurin läänin ranni:kko- ja saaristoalui3elle ,koska aloitteessa mainittu järjestö voi hal-
10069: va:kuutusyhdistys kalastustarpeiden vaJmut- lituksen harik:innan mukaan ,saada avustusta
10070: tamista varten merivailiinkojen varalta, jolle kalastuselinkeinon kohottamista varten osoi-
10071: vakuutusyhdistykselle edu$unta on myön- tetusta mää,räraha.sta ".
10072: tänyt avustuksen. Siihen nähden että keskusliiton valtion-
10073: Katsoen siihen !huomattavaan merkityk- avustus yhä edelleen on koroittamatta, vie-
10074: seen, mikä kalastuselinkeinolla on rannikoil- läpä kuluvan vuoden erikoismenosääntöön
10075: lamme ja saaristoissamme, sekä Suomen Ka- merkitty vain 25,000 markan suuruiseksi,
10076: lastajajärjestöjen keskusliiton, vähistä va- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
10077: roistaan huolimrutta, varsin menestysrikkaa- muksen,
10078: seen toimintaan pidämme tärkeänä, että lii-
10079: ton valtionavustus ikoroitetaan nykyisestään. että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
10080: Jos kohta keskusliiton toiminta on kohdis- siin kalastuselinkeinon kohottamiseen
10081: tunut etupäässä Viipurin läänin rannilkkoon osoitetun määrärahan (11 P. L. X: 1)
10082: ja saaristoon, ei näytä asianmukaiselta val- jakamiseksi sillä tavoin, että Suomen
10083: tioavun rajoittaminen yksinomaan täihän Kalastajajärjestöjen keskusliitto r. y.
10084: alueeseen, koska liiton toiminta, ei ainoas- voisi saada 100,000 markkaan koroi-
10085: taan liiton sääntöjen mukaan, vaan tosi- tetun avustuksen käytettäväksi liiton
10086: asialisestikin, ulottuu kauas tämän alueen sääntöjen edellyttämällä tavalla ka-
10087: ulkopuolelle ja koska useat sen jäsenseurat lastuselinkeinon kohottamiseksi.
10088: tällaisen määräyksen voimassa ollen -
10089:
10090: Helsingissä 30 'P :nä lokalkuuta 1930.
10091:
10092: A. K. Cajander. W. K. Särkkä. Mauno Pekkala.
10093: 276
10094:
10095: IX,6. - Toiv. al. N:o 38.
10096:
10097:
10098:
10099: Perheentupa y. m.: Toimenpiteistä Varsinais-Suomen saa-
10100: riston kalastajaväestön taloudellisen aseman kohottami-
10101: seksi.
10102:
10103: E d u s k u n n a 11 e.
10104:
10105: Viime keväänä asetti valtioneuvosto ko- väestöä alkanut elähyttää se toivo, että
10106: mitean tutkimaan Suomenlahden itäosan valtiovalta rupeaisi vähitellen kiinnittä-
10107: ja Laatokan rannikon ka.lastajain taloudel- mään suoranaista huomiota senkin ase-
10108: lista asemaa ja tekemääm ehdotuksia toi- maan ja taloudellisiin tarpeisiin, ·samoin
10109: menpiteistä heidän asemansa kohentami- kuin se jo nyt on huomiota kiinnittänyt
10110: seksi. Tämä toimenpide <Otettiin asian- Itä-Suomenkin vastaaviin oloihin. Tätä
10111: omaisilla seuduilla suurella tyydytyksellä toivoa on kannustanut erikoisesti se vakau-
10112: vastaan ja lienee komitean mietintö ennen mus, ettei valtiovalta voi ajan pitkään si-
10113: pitkää odotettavissa, sen jälkeen kuin ko- vuuttaa sitä suurta kansantruloudellista
10114: mitea on suorittanut kesän aikana tutkimus- merkitystä, mikä Varsinais-Suomen saaris-
10115: matkansa ja tutustunut paikallisen väestön ton kalastusolojen tehokkaalla edistämise'llä
10116: oloihin ja toivomuksiin. ja tuotteiden kaupan järjestelyllä voi olla
10117: Tätä toimenpidettä on seurruttu suurella sikäli, että tästä elinkeinosta voidaan mää-
10118: mielenkiinnolla Varsinais-Suomen ·laajan rätietoisella työllä kehittää huomattava te-
10119: saariston kalastajaväestön keskuudessa, kijä vientimme alalle.
10120: mutta sa;malla· myöskin eräänlaisella petty- Tuntien sen taloudellisen ahdinkotilan,
10121: myksellä sen johdosta, etrtei tutkimusta missä Varsinais-Suomen sooriston kalastaja-
10122: ul<Otettu myöskin näitä maamme lounaisim- väestö nykyhetkellä elää, ja toiselta puolen
10123: pia saaristoalueita koskevaksi. Kalastaja- syvästi vakuutettuina siitä, •että tämän
10124: väestön asema on näet täälläkin ollut mo- väestön elinkeinosta voidaan valtiovallan
10125: nessa suhteessa ahdingon !leimaama, johtuen tukemana kehittää huomattava sekä moo-
10126: ajan yleisistä vaihteluista, lkalastuselinkei- 'kunnallinen että kansantaloudellinen tekijä,
10127: non alttiudesta onnettomuuksille, liikenne- allekirjoittaneet rohkenevat ehdottaa edus-
10128: olojen puutteellisuudesta, tuotteiden kau- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
10129: pan satunnaisesta järjestelystä, kalastus-
10130: elinkeinon kehittämisen osaksi tulleesta, että valtioneuvosto asettaisi ko-
10131: suhteellisen iheikosta yleisestä ihuomiosta mitean tutkimaan Varsinais-Suomen
10132: j. n. e. Joskin Varsinais-Suomen maan- saariston kalastajaväestön taloudel-
10133: viljelysseura ja :Suomen talousseura ovat lista asemaa ja ehdottamaan tarvit-
10134: suorittaneet ansiokasta työtä Varsinais- tavia toimenpiteitä sen kohottami-
10135: Suomen saariston kalastajaväestön ·elin- seksi myöskin kiinnittämällä erikoista
10136: keinon edistämiseksi, ovat niitten käyttö- huomiota ulkomaille suuntautuvan
10137: varat täihän tarkoitukseen o'lleet kuitenkin kalakaupan järjestämis- ja vakiin-
10138: sangen rajoitetut. Tämän vuoksi on tätä nuttamismahdollisuuksiin.
10139:
10140: Helsingissä, marraskuun 4 p :nä W30.
10141:
10142: Erkki Perheentupa. Kaarlo Sovijärvi.
10143: 277
10144:
10145: IX,7. - Toiv. al. N:o 39.
10146:
10147:
10148:
10149:
10150: Pyy y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta tuotannollisten
10151: osuusliikkeiden huokeakorkoisen luotan tarpeesta.
10152:
10153:
10154: E d u s k u n n a 11 e.
10155:
10156: Maamme pientilallisten nykyinen vaikea settavan hinnan välillä. Maataloudellinen
10157: taloudellinen ahdinkotila on useampien syi- osuustoiminta olisi jo tämän vuoksi saatava
10158: den aiheuttama. Varsinkin pienemmille pik- nykyisestään laajempia pienviljelijäpiirejä
10159: kutilallisille on sivuansioiden väheneminen käsittäväksi. Lisäksi on maataloustuottei-
10160: maassamme vallitsevan kovin yleisen työttö- den jalostamisesta koituvasta hyödystä pien-
10161: myyden johdosta ollut yhtenä tärkeimpänä viljelijäin mahdollista päästä osalliseksi vain
10162: pulan aiheena. Välilliset verot rasittavat osuustoiminnallisten jalostuslaitosten väli-
10163: paljon varsinkin suuriperheisempiä pikku- tyksellä.
10164: tilallisia ja velkojain käyminen entistään Maamme osuustoimintatilasto osoittaa,
10165: vaateliaammiksi on uhkana monen pikkuti- että maamme runsaslukuinen pienviljelijä-
10166: lallisen tilallaan säilymiselle. väestö on ilahduttavan suuressa määrässä
10167: Suuremmille pikkutilallisille on huomat- osallistunut kulutusosuustoimintaan, joskin
10168: tavana pulan aiheena ollut myöskin maata- tässä suhteessa vielä nytkin on ainakin
10169: loustuotteiden hinnan laskeminen, eivätkä eräillä seuduilla parantamisen varaa, pal-
10170: pienemmätkään pientilat ole kokonaan ulko- jonkin. Tuotannolliseen osuustoimintaan
10171: puolella tämän ilmiön vaikutuspiirin, sillä ovat pienviljelijämme paljon vähemmän
10172: kotieläintuotteiden, vaikkakin vähäisinä, osallistuneet. Osuusmeijereihin ja maidon-
10173: myyjinä on monelle heistä merkitystä myös- myyntiosuuskuntiin on osallistuminen tosin
10174: kin sillä, minkälainen hinta saadaan mai- ollut yleisempää, mutta muut tuotannolli-
10175: dosta, voista, jopa lihastakin. set osuustoimintamuodot ovat jääneet vä-
10176: Karjataloustuotteista saatava hinta on lhälle. Kun vuonna 1928 oli karjanmyynti-
10177: riippuvainen maailmanmarkkinoiden hin- osuuskunnissa vain 4,777 jäsentä, kone-
10178: nasta. Maanviljelijäin kotona saatava hinta osuuskunnissa 2,932 jäsentä, sammalkuivi-
10179: kuitenkin riippuu suuresti myöskin siitä, keosuuskunnissa 2,334, muuanmyyntiosuus-
10180: miten vähäiseksi saadaan hintaero kulutta- kunnissa 5,021 sekä sonni- ja karjuosuus-
10181: jien tuotteista maksaman ja tuottajan niistä kunnissa 5,612 jäsentä, käsittää, miten vä-
10182: saamaan hinnan välillä. Nykyisin eivät olo- häinen osa pienviljelijöistä tosiaankin on
10183: suhteet tässä suhteessa maassamme ole suin- tuotannollisiin osuuskuntiin liittynyt. On li-
10184: kaan ihanteelliset. Maataloustuotteetharr toi- säksi huomattava, että edellämainitustakin
10185: mitetaan vielä kovin yleisesti markkinoille jäsenluvusta vielä melkoinen osa on muita
10186: yksityisten välittäjien kautta, joiden saama kuin pienviljelijöitä.
10187: hyöty on sitä suurempi, kuta suurempi on Pienviljelijäin näihin osuuskuntiin liitty-
10188: ero kuluttajilta otettavan ja tuottajille mak- mistä on hidastanut epäilemättä puutteell1-
10189: 278 IX,7. - Osuusliikkeiden luotto.
10190:
10191: nen käsitys osuuskuntien mahdollisuudesta Näistä on ainakin Suomen Karjakeskuskun-
10192: tarjota pienviljelijöille taloudellisia etuja. nan lihanjalostuslaitoksille Helsingissä ja
10193: Monta on varmaankin pitänyt osuuskunnille 'Viipurissa myönnetty valtion luottoa noin
10194: viileänä pelko joutua tekemään ainakin al- 5 % korolla. Monissa muissa suurissa lihan-
10195: kavalle osuuskunnalle uhrauksia ilman riit- tuotantokeskuksissa - Turun seutua lu-
10196: täviä takeita siitä, että uhraukset aikanaan kuunottamatta - ovat vastaavat laitokset
10197: tulevat riittävine korkoineen takaisin. jääneet pieniksi, jos ei aina juuri nykyiseen
10198: Eräitä muitakin jäseneksi aikovaa pienvilje- jäsenmääräänsä nähden, niin ainakin pii-
10199: lijää vieroittavia tekijöitä on useaan osuus- rinsä maanviljelijäin kokonaislukumäärään
10200: kuntaan nähden löydettävissä. Hyvin tär- katsoen. Parannuksia tässä suhteessa on
10201: keä tekijä ainakin eräisiin osuuskuntiin tuskin aikaansaatavissa muuten kuin siten,
10202: nähden on ollut vaikeus saada osuuskunnan että valtio takaa riittävän suuren määrära-
10203: perustamiseen tai ainakin toimimaan saan- han teurastamojen ja lihanjalostuslaitosten
10204: tiin tarvittavia pääomia. Niinpä sellaiset laajentamiseen taikka suorastaan uudestaan
10205: summat, mitkä kunnollisen teurastamon ja perustamiseen, jolloin asianomaiset osuus-
10206: lihanjalostuslaitoksen aikaansaaminen vaati- kunnat epäilemättä useassa tapauksessa voi-
10207: vat, on kovin vaikea saada osuuskunnalle, sivat laajentaa jäsenpiiriään ja suunnata
10208: johon kuuluu vain tavallisia maanviljeli- sen myöskin nykyistään suuremmassa mää-
10209: jöitä ja erikoisesti silloin, jos jäsenenem- rässä pienviljelijäväestöä käsittäväksi.
10210: mistön muodostaisivat :pienviljelijät. Monet muutkin osuuskunnat epäilemättä
10211: Siihen aikaan, jolloin maassa liikkui ra- ovat vaikeudessa riittävän huokeakorkoisen
10212: haa nykyistä runsaammin, oli lainojen luoton puutteen takia. Vain muutamille
10213: saanti tuotannollisille osuustoimintaliikkeil- osuuskunnillehan valtio on luottoa välittä-
10214: lekin helpompi, kuin se on ollut viime ai- nyt tai muuten näitä taloudellisesti tukenut.
10215: koina. Mutta lainaehdot yksityisluontoisista Lainojen ei ilmeisestikään tarvitsisi olla aina-
10216: lainoista jo silloin olivat kovin rasittavat. kaan tuntuvasti huokeakorkoisempia kuin
10217: Korkokantahan on maassamme jo pitkän ai- millä valtio voi suotuisissa olosuhteissa
10218: kaa ollut korkea ja kun rahaa omistavat pii- saada ulkomaisia lainoja. Jo muutaman
10219: rit lienevät pitäneet mainitunlaisia laitoksia miljoonan sijoittaminen valtion taholta vuo-
10220: kaikista lisämaksusitomisista huolimatta sittain korkotappion peittämiseksi olisi il-
10221: jossain määrin epävarmoina yhtyminä, ei meisesti riittävä takamaan melkoista pa-
10222: lainojen saanti ainakaan keskinkertaista ke- remmat luotto-olot ja sitä tietä paremman
10223: veämmillä ehdoilla ole tämänlaisille hank- taloudellisen pohjan maataloudellisille tuo-
10224: keille ollut mahdollista. Korkea korko puo- tanto-osuuskunnille.
10225: lestaan lisää osuusliikkeen liikekustannuk- Kun eri toimintahaarojen laajentamistar-
10226: sia ja siten vähentää sen maanviljelijöille peesta ja niiden huokeakorkoisen luoton tar-
10227: tarjoamia etuja. Vaikka lainoja siis olisikin peesta ei tällä hetkellä ole olemassa luotetta-
10228: ollut saatavissa, ovat liian raskaat lainaeh- vaa selvyyttä,, oHsi välttämätöntä, että tä-
10229: dot estäneet osuuskuntia joko syntymästä mänlainen selvyys. mahdollisimman pian
10230: taikka saavuttamasta tarpeellista laajuutta hankittaisiin. N. k. maataloudellista pula-
10231: ja laatutasoa tai muuten muodostumasta jä- ohjelmaa valmisteleva komitea ainakaan il-
10232: senilleen riittävän edulliseksi. man erikoista kehoitusta tuskin tulee tähän
10233: Suurimpia tuotannollisia osuusliikkeitä seikkaan kiinnittäneeksi riittävästi huo-
10234: ovat osuusmeijerien ja muutamien keskus- miota. Sen vuoksi olisi välttämätöntä, että
10235: liikkeiden omistamien tuotantolaitosten rin- tämä asia muuta tietä selvitettäisiin. Ilman
10236: nalla teurastamot lihanjalostuslaitoksineen. tämänlaista selvitystä ei maataloudellisten
10237: IX,7. -Pyy y. m. 279
10238:
10239: tuotanto-osuuskuntien huokeakorkoisen luo- sekä erittäinkin vastaperustettavain
10240: tontarpeen tyydyttäminen voi olla terveellä ja tuntuvammin laajennettavien tai
10241: pohjalla. Tämän vuoksi ehdotammekin taloudellisesti vaikeassa asemassa ole-
10242: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, vien tuotannollisten osuusliikkeiden
10243: huokeakorkoisen luotan tarpeesta ja
10244: että hallitus kiireellisesti hankkisi tämän jälkeen antaisi Eduskunnalle
10245: 3elvyyden maataloudellisten tuotanto- ne esitykset, joihin asia antaa aihetta.
10246: osuuskuntien lisääntymistarpeesta
10247:
10248: Helsingissä, marraskuun 4 päivänä 1930.
10249:
10250: Juho Pyy. Mikko Suokas.
10251: Jalmari Linna. Emil Jokinen.
10252: Matti Lepistö. J. Kovanen.
10253: Antti Meriläinen. J. F. Tolonen.
10254: Edward Setälä.
10255: 280
10256:
10257: IX,s. - Toiv. a.l. N :o 40.
10258:
10259:
10260:
10261:
10262: Saarinen y. m.: Huokeakorkoisen luotan hankkimisesta
10263: niille pienviljelijöille, jotka ovat ottaneet .suorittaakseen
10264: vuokra-alueensa lttnastushinnan stwraan maanomista-
10265: jalle.
10266:
10267:
10268: E d u s k u n n a 11 e.
10269:
10270: Vuokra-alueiden lunastuslain yhteydessä lamakausi on tehnyt vielä vaikeammaksi.
10271: määrättiin vuokra-alueiden lunastushinta Kauppahinnan loppusuorituksiin on ollut
10272: vuokranantajalle suoritettavaksi joko val- pakko ottaa lyhytaikaisia korkeakorkoisia
10273: tion välityksellä obligatioilla määrätyin eh- lainoja, jopa vekseleitäkin. Toisilla paik-
10274: doin ja rajoituksin tai suoraan maanomis- kakunnilla se on johtanut kaaosmaisiin ro-
10275: tajalle. I1unastustoimenpiteiden käytännöl- mahduksiin, joissa ensin yhden sortuessa
10276: lisen suorituksen tapahtuessa vuokralauta- on tämä vienyt kymmeniä naapureita mu-
10277: kunnat koettivat päättää vuokra-alueiden kanaan.
10278: kaupat mahdollisimman paljon ilman val- Samanlaiseen tilanteeseen on jouduttu
10279: tion välitystä s. o. tilan kauppahinnan sai myöskin suurtilojen palstoituksien yh-
10280: vuokraaja suoraan maksaa vuokrananta- teydessä ~tapahtuneissa uusien pientilojen
10281: jalle. Tällöin vapautui vuokraaja ottamasta lohkomisissa, varsinkin kun kauppahimian
10282: pelkäämiään valtion obligatioita ja toiselta suoritus näissä tapauksissa on ollut vielä-
10283: puolen vuokraaja vapautui pientila-asetuk- kin ankarampi maksuaikaan ja korkoon
10284: sen alaisuudesta. Silloin kun kauppahinta nähden.
10285: n. k. vapaissa kaupoissa suoritettiin pitkä- Osuuskassojen Keskuslainarahaston Rans-
10286: aikaisen halpakorkoisen lainan muodossa sa- kasta saamalla obligatiolainalla voitiin tyy-
10287: malla tavalla kuin valtion obligatioitten dyttää ainoastaan pieni osa hätään joutu-
10288: korko ja kuoletus tapahtuu, oli kauppahin- neita pienviljelijöitä ja kun siitäkin lai-
10289: nan suoritustapa vuokramiehen kannalta nasta täytyy suorittaa 9 % korkoa ja kuo-
10290: verrattain edullinen. Mutta useassa tapauk- letusta, joutuvat ne vuokramiehet, jotka
10291: sessa joutuivat vuokramiehet vapaissa kau- vapaakaupalla ostivat vuokra-alueensa, tätä-
10292: poissa suorittamaan kauppahinnan hyvin kin l~inaa saadessaan kokonaan toiseen ase-
10293: lyhyessä ajassa ja korkeammalla korolla, maan, kuin ne, jotka valtion välityksellii
10294: kuin valtion välittämissä kaupoissa. Tämä 6 % korolla kuoletuksineen ostivat aikanaan
10295: on saattanut tuhannet vuokralain kautta tilansa.
10296: itsenäistyneet, vuokralautakuntienkin väli- Kun nämät edellämainitut pientilalliset
10297: tyksellä tilankauppansa tehneet torpparit ovat asutuslain ja asutuslainain ulkopuo-
10298: j.a mä:kitupalaiset vaikeaan tilanteeseen, lella ja kuitenkin ovat saman luontoisia
10299: jon1ka nykyinen taloudellinen ahdinko- ja kuin n. k. asutustilalliset tai vuokraajat,
10300: IX,s. - Saarinen y. m. 281
10301:
10302: jotka ovat valtion välityksellä tilansa kaup- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
10303: pahinnan ottaneet suorittaakseen, mutta toimenpiteisiin huokeakorkoisen pit-
10304: ovat tilansa ostaneet ennen asutuslain voi- käaikaisen tarpeeksi suuren luotan
10305: maan tuloa, tai ovat pinta-alaltaan jonkun hankkimiseksi joko koti- tai ulkomai-
10306: verran suurempia kuin asutuslaki myöntää, sen lainan avulla niille pienviljeli-
10307: olisi näille valtion toimenpiteestä hankit- jöille, jotka torppareina tai mäki-
10308: tava pitkäaikaista kiinteistöluottoa samoilla tupalaisina ovat ottaneet suorittaak-
10309: perusteilla kuin vuokra-alueiden lunastus- seen tilansa kauppahinnan ilman val-
10310: laki ja asutuslaki säätää. tion välitystä tai uudistilallisina il-
10311: Edelläesitettyyn perustuen ehdotamme man asutushallituksen välitystä.
10312: siis eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
10313:
10314: Helsingissä marraskuun 4 päivänä 1930.
10315:
10316: P. Saarinen. Viljami Kalliokoski. Eero Nurmesniemi.
10317:
10318:
10319:
10320:
10321: 36
10322: 282
10323:
10324: IX,H. - Toiv. al. N :o 41.
10325:
10326:
10327:
10328:
10329: Jauhonen y. m.: Kalanhautomohuoneen ja hoitajan asun-
10330: non rakentamisesta Kajaanin Ämmäkosken venesulkuun.
10331:
10332:
10333: E d u s kun n a ll e.
10334:
10335: Kainuussa on kalastuksella paikallisen kaloina huomioonotettavat harri ja järvi-
10336: väestön toimeentulossa vielä oleellinen mer- ldhi ovat myös monessa vesistössä siinä
10337: kitys. Väestön lisääntyessä ja pyynnin maarm vähentyneet, että olisi suotava
10338: siten tehostuessa ovat monet kalavedet al- niiden lisääminen poikaistutuksilla. Vie-
10339: kaneet arveluttavasti syöpyä ja siten niiden läpä niin suuren järven kuin Oulujärven
10340: kalatuotanto ei enää ole riittävä. Tähän kalasto on viime aikoina siinä määrin vä-
10341: 'ka:lavesien syöpymiseen on pyynnin ohella hentynyt, että siinä kalastusta 'harjoittavat
10342: ilmeisesti muitakin syitä, mutta olivatpa ovat äsken esittäneet Kajaanin maanvilje-
10343: syyt mitkä tahansa, niin tilanne tässä mie- lysseuralle toivomuksensa järven kalaston
10344: lessä vaatii jo nyt sellaisia toimenpiteitä, lisäämistä tarkoittavista toimenpiteistä.
10345: että kalastus edelleenkin voisi olla väestön Kainuun kalavesien kalaston, lähinnä
10346: elatuksen antajana siinä määrin, kuin Kai- siian, harrin ja järvilohen lisääminen edel-
10347: nuun lukuisilla ja laajoilla kalavesillä on lyttää alueella toimivan kalahautomon ai-
10348: edellytyksiä. Ja mikäli tämän syrjäisen kaansaamisen. Tällaisen kalahautomon ai-
10349: maan kolkan kalavesien luontosuhteita on kaansaamista puolustavat, paitsi näiden lu-
10350: selvitelty, niin Suomussalmella, Puolan- kuisten ja laajojen Kainuun kalavesien
10351: galla ja Kuhmoniemellä on Suomen kalas- kalaston lisäämisen ja ylläpitämisen tarve,
10352: tusyhdistyksen v:na 1924-1926 toimitta- myös seuraavat huomioonotettavat näkö-
10353: mien selvityksien mukaan huomattava kohdat. Alueen lähistöllä ei ole olemassa
10354: määrä sellaisiakin järviä, joihin eivät vielä ennestään sellaista kalanviljelyslaitosta,
10355: ole luonnonvaraisesti eikä ihmisen toimin- mistä olisi mahdollisuus saada näihin ve-
10356: nan kautta kotiutuneet kaikki ne kalalajit, sistöihin tarvittavat kalanpoikaset. Lähim-
10357: joilla niissä olisi menestymisen edellytyksiä. pänä oleva, valtion omistama Pyhänniskan
10358: Suomussalmella 70:stä selvitetystä kalave- kalanviljelyslaitos toimii lähinnä merilohen
10359: destä on 30 sellaista, joihin on katsottu lisäämiseksi ja sen laitoksen vaikutus ei
10360: voitavan istuttaa uusia kalalajeja, näistä siis ulotu Kainuuseen. Ämmäkosken patoa-
10361: 22 järveen siikaa. Puolangalla on todettu minen ja kosken alapuolella veteen joutu-
10362: useita siian istutusmahdollisuuksia, samoin vat tehdasjäteainekset ovat haitallisesti
10363: Kuhmoniemen laajoissa vesistöissä, ja to- vaikuttaneet kalojen kudulle nousemiseen
10364: dennäköisesti näitä mahdollisuuksia on vielä Åmmäkoskeen, mihin ennen kohosi järvi- ja
10365: muuallakin, mikäli ne ehditään selvittää. vieläpä merilohikin. Nyt kun lähiaikoina
10366: Kainuun tärkeimmät pyyntikalat ovat siika suoritetaan Niskakoskenkin patoaminen, niin
10367: ja muikku, mutta näiden ohella pyynti- kalan kysyntä lisääntyy myös ·parantuvien
10368: IX,9. - Janhonen y m. 283
10369:
10370: liikennemahdollisuuksien mukaan, kun Kai- tarpeeksi hankittavan mädin ja maidin
10371: nuun kalavesien tuotteet voivat siirtyä en- saantimahdollisuudet ovat !hyvät, sillä
10372: tistä paremmin muuhun Suomeen, ja siten useat kalojen kutupaikat sattuvat autolin-
10373: kalastus näillä alueilla saa lisää merkitystä jojen välittömään yhteyteen.
10374: ja on tämäkin näkökohta omiaan puolusta- Kun Kainuun kalavesialue on 'huomatta-
10375: maan toimenpiteitä kalaston lisäämiseksi. van laaja, niin hautomo olisi laitettava jo
10376: Voitanee vielä mainita, että kalarikkaat heti alussa siksi suureksi, että sen toiminta
10377: Kainuun vesistöt vaikuttavat lisäävästi vastaisi jotenkin sille kohtuudella asetet-
10378: alueen matkailuliikenteeseen ja saattavat tavia vaatimuksia. Koska hautomon pää-
10379: tänne kesäiseen aikaan kotimaasta ja ulko- asiallinen toiminta tarkoittaisi siian poi-
10380: mailta urheilukalastajia. kasten kehittämistä ja kun tälle arvok-
10381: Kalwhautomon paikaksi soveltuu erittäin kaalle pyyntikalalle löytyy paljon :hyvin
10382: hyvin Kajaani. Ämmäkosken patolaitteen soveltuvia istutusvesiä, niin hautomon tulisi
10383: yhteyteen voitaisiin suhteellisen pienillä kyetä kehittämään vuosittain ainakin 4-5
10384: kustannuksilla saada kalahautomo rakenne- milj. siian poikasta. Harrin ja järvilohen
10385: tuksi kosken oikealla puolella olevaan en- mädin haudottaminen olisi tämän ohella
10386: tiseen venesulkuun. Tämä paikka on Ka- huomioonotettava ja lisäksi olisi varattava
10387: jaanin maanviljelysseuran pyynnöstä kalas- vielä mahdollisuus haudottaa tarpeen mu-
10388: tusviranomaistemme tarkastama ja tarkoi- kaan muikun ja purolohen mätiä. Kaikki
10389: tukseen suosittama. Hautomorakennukselle tämä edellyttäisi riittävän tilavan hautomo-
10390: on sopiva perusta siinä jo olemassa ja hau- huoneen ja sen yhteyteen hoitajan asunnon.
10391: tomoon saataisiin suoraan patoseinän kautta Hautomon toiminnasta ja hoidosta voisi
10392: hyvä vesi riittävällä paineella. Hautomon huolehtia ehkä Kajaanin maanviljelysseura,
10393: yhteyteen voitaisiin rakentaa sen verran joko palkkaamalla erikoisen hautomonhoita-
10394: ojamaista lohenpoikaslammikkoa, että se jan tai sisällyttämällä tämän tehtävän
10395: riittäisi kokeilu- ja havaintotarkoituksiin. kalatalousneuvojansa toimintaohjelmaan. -
10396: Pääasiallinen hautomotoiminta tarkoittaisi Kun myös eduskunnan maatalousvaliokunta
10397: keinollisesti hedelmöitetyn mädin haudon- on antanut asiassa puoltavan lausuntonsa, ·
10398: taa ja valmistuneiden poikasten suoraan niin kunnioittaen elhdotamme eduskunnan
10399: istuttamista kyseeseen tuleviin vesistöihin. päätettäväksi toivomuksen,
10400: Ja liikennemahdollisuudet nykyään Kajaa-
10401: nista ovat niin hy-vät, ettei tässä suhteessa että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
10402: tulisi vaikeuksia lähettää hautamosta vasta siin kalanhautomohuoneen ja hoita-
10403: kuoriutuneet kalanpoikaset suoraan eri ta- jan asnnnon rakentamiseksi Kajaa-
10404: hoilla oleviin vesiin. Samoin hautomon nin Ämmäkosken venesulkuun.
10405:
10406: Helsingissä, 3 p :nä lokakuuta 1930.
10407:
10408: T. J anhonen. S. Salo.
10409: Kalle Kämäräinen. J oh. Korhonen.
10410: U. Brander. Antti Meriläinen.
10411: Kaarlo Hänninen. Vilho H. Kivioja.
10412: 284
10413:
10414: IX,1o. - Hemst. mot. N:o 42.
10415:
10416:
10417:
10418:
10419: Jern m. fl.: Angående tillsättande av en kommitte för
10420: utredande av rnöjligheterna för srnörexportens upp-
10421: hjälpande.
10422:
10423:
10424: T i ll R i k s d a g e n.
10425:
10426: Den ekonOIUliSka kristid vårt land nu de med full äganderätt brukade SIIIlåbru-
10427: genomlever har wV'en tungt drabbat jord- kens land" slkriver 'Professorn i .agrarpo-
10428: brttket. Dess utövare ha srvårt att fimna litik K. T. Jutila. Då så är, inses lätt,
10429: avsättning för sina produikter och priserna vi'lken stor betydelse mjöllkhushållningen
10430: äro låga, varför den jordbrulkande befolk- har för vårt lantbruk, emedan ju de
10431: ningens ställning trots det jiämför-elsevis mindre jordbrukarna, som nämnt, i huvud-
10432: goda skörderesultatet är allt annat än gynn- sa:k basera sitt jordbrulk på boskapsskötsel.
10433: sam. Det allmänna prisfallet har varit Att för övrigt Finlands lantbrttk till över-
10434: störst på jordbrukets alster och svårighe- vägande del inriktas på animalisk produk-
10435: terna att få produkter:na så:lda hava varit tion, måste väl anses vara både sunt och
10436: synnerligen stora. Detta gäller icike minst naturligt, emedan. på det området kan
10437: den animalis!ka prodUJktionen, där beträf- framställas en i jämförelse med utlandet
10438: fande åtminstone vissa alster produktilonen fullt konkurrenskraftig vara. Detta är ej
10439: är större än den inhemska ·konsumtionen. alltid fallet med den vegetabiliska produlk-
10440: Åren efter världskriget har produktionen tionen, varn alster åtminstone under dåliga
10441: av ladugårdsalster kraftigt ökats. Under år måste anses kvalitativt underlägsna den
10442: perioden 1920-1927 har t. ex. mjölkpro- utländska.
10443: du'ktionen öka:ts med 50% och mejeriernas Då ci:rfu:a 65 % av landets befolkning
10444: antal ökats från 455 till 630. Då på den har sin huvudsakliga utkomst inom lant-
10445: utländska smörmarknaden lkan skönjas bruket, inses lätt, huru nödvändigt det är
10446: skäl'lpt konkurrens och försvårade avsätt- för statsmakten att verksamt stödja denna
10447: ningsmöjligheter inses lätt virka svårighe- na;rmgsgren. Det :skall ärven villigt er-
10448: ter de jordbrukare, som baserat sin hus- kännas, att statsmakten visat stor för-
10449: håHning på boskapsskötsel, hava att kämpa ståelse. Men nu under dessa svåra tider
10450: med. Detta är så mycket bekymmersam- vore ännu större ansträngningar av nöden.
10451: mare som det mest ,drabbar de milndre I Sverige, för att nämna ett exempel, har
10452: jordbrukarna, alltså den egentliga massan jordbrukskrisens lösning varit den allt do-
10453: av jordbrU:kare, vars hushållning mera är minerande frågan för statsma:kten de se-
10454: inriktad på ladugårdshantering. naste tiderna. Sålunda har en speciell av
10455: År 1920 funnos i landet 250,749 fbruk- staten tillsatt sakkunnigkommission arbe-
10456: ningsdelar. Av dessa voro 1!94,732 dler tat, den s.lk:. jordbruksutredningen. I riks-
10457: 78 % småbru'k. ,Finland är i detta nu dagen. har ett extra utskott varit tillsatt,
10458: IX,10. - Jern y. m. 285
10459:
10460: kallat särffi\:ilda utskottet, allt i syfte att portpremier först ifråga:komma. Emeller-
10461: med kraftiga åtgärder giva stöd åt jord- tid skulle detta för staten betyda en så stor
10462: bruket. Ett lkraftigt ingri1pande från stats- belastning, att det knappast under nuva-
10463: maktens sida vore säikert påkallat även rande förhållanden kan ifrågaikom.ma. Det
10464: hos oss. gäHer sålunda att påfinna andra utvägar.
10465: V ad som framför allt synes böra ifråga- Vilka medel som här kunde ifrågakomma,
10466: kmn:ma ju:st nu vore smörexportens upp- borde genom statens försorg utredas.
10467: arbetande. På det området kunde säikert Med hänvisning till vad ovan anförts,
10468: mycket ännu göras. En jämförelse med föreslå vi, att riksdagen måtte besluta
10469: Danrrnark visar detta. Under år 1929 hemställa,
10470: exporterade vårt land 16,606 ton smör,
10471: men Danmark ,exporterade under samma att regeringen måtte skyndsamt
10472: år 156,452 ton. Skillnaden är som synes tillsätta en statskommitte med upp-
10473: anmärkningsvärd. Beträffande medlen till drag att utreda möjligheterna för
10474: denna exports upparbetande borde väl ,ex- smörexportens upphjälpande.
10475:
10476: Helsingfors den 29 oktober 1930.
10477:
10478: Levi Jern. Edvard Haga.
10479: K. V. Åkerblom. Otto Jacobsson.
10480: 286
10481:
10482: IX,1o. - Toiv. al. N:o 42.
10483: Suomennos.
10484:
10485:
10486:
10487:
10488: Jern y. m.: Komitean asettamisesta voinviennin edistämis-
10489: mahdollisuuksien tutkimista varten.
10490:
10491:
10492: E d u s k u n n a ll e.
10493:
10494: Se taloudellinen pula-aika, jota maamme maa" kirjoittaa agraaripolitiikan professori
10495: nyt elää, on kohdannut raskaasti myös maa- K. T. Jutila. Kun niin on, on helposti
10496: taloutta. Sen harjoittajain on vaikea saada havaittavissa, miten suuri on maitotalouden
10497: menekkiä tuotteilleen, ja hinnat ovat alhai- merkitys meidän maanviljelyksellemme,
10498: set, minkä vuoksi maataviljelevän väestön koska nuo ·pienemmät maanviljelijät, kuten
10499: asema, huolimatta verraten hyvistä satotu- sanottu, pääasiallisesti nojaavat maanvilje-
10500: loksista, on kaikkea muuta kuin edullinen. lyksensä karjanhoidon varaan. Muuten
10501: Hintain yleinen lasku on ollut suurin maa- sitä, että Suomen maatalous enimmästä
10502: talouden tuotteisiin nähden ja vaikeudet päästä on suunnattu eläintuotteiden tuo-
10503: saada tuotteet myydyiksi ovat olleet erittäin tantoon, on kai pidettävä sekä terveenä
10504: suuret. Tämä ei koske vähimmin eläin- että luonnollisena, koska sillä alalla voimme
10505: tuotteita, joiden tuotanto, ainakin mitä ulkomaihin verrattuna tuottaa täysin kil-
10506: eräisiin tuotteisiin tulee, on suurempi kuin pailukykyistä tavaraa. Niin ei aina ole
10507: kotimainen kulutus. Maailmansodan jälkei- laita kasvituotteisiin nähden, niitä kun
10508: sinä vuosina on karjataloustuotteiden tuo- täytyy ainakin huonoina vuosina pitää
10509: tanto lisääntynyt runsaasti. Vuosina 1920 laatunsa puolesta ulkomaisia alempiarvoi-
10510: -1927 on esim. maidontuotanto lisääntynyt sma.
10511: 50% ja meiJerien lukumäärä 455:stä Kun noin 65 % maan västöstä saa pää-
10512: 630 :een. Kun ulkomaisilla voimarkkinoilla asiallisen toimeentulonsa maataloudesta,
10513: on havaittavissa yltynyttä kilpailua ja havaitaan helposti, kuinka tarpeellista on,
10514: myyntimahdollisuudet ovat vaikeutuneet, että valtiovalta tukee tehokkaasti tätä elin-
10515: huomaa helposti, mitä vaikeuksia vastaan keinonhaaraa. Mielihyvällä onkin tunnus-
10516: niiden maanviljelijäin, jotka ovat laskeneet tettava, että valtiovalta on osoittanut suurta
10517: taloutensa karjanhoidon varaan, on taistel- ymmärtämystä siinä kohden. Mutta näinä
10518: tava. Tämä on sitä huolestuttavampaa, vaikeina aikoina tarvittaisiin nyt vielä suu-
10519: kun vaikeudet enimmäkseen kohtaavat pie- rempia ponnistuksia. Ruotsissa, mainitak-
10520: nempiä maanviljelijöitä, siis sitä maanvil- semme yhden esimerkin, on maatalouspulan
10521: jelijäin varsinaista suurta joukkoa, jonka ratkaisu ollut viime aikoina kaikkein täh-
10522: talous on karjanhoitovaraista. dellisimpänä kysymyksenä valtiovallalle.
10523: Vuonna 1920 oli maassa 250,749 viljel- Niinpä on valtion asettama erityinen asian-
10524: mää. Niistä oli 194,732 eli 78 % pienvil- tuntijakomissioni, n. s. maatalouden selvit-
10525: jelmiä. ,Suomi on tällä hetkellä täydellä telykunta ollut toimessa. Ja valtapäivillä
10526: omistusoikeudella viljeltyjen pienviljelmäin on ollut asetettuna ylimääräinen valiokunta,
10527: IX,1o. - Jern y. m. 287
10528:
10529: nimeltään erityinen valiokunta - kaikki kysymykseen. Se tietäisi kuitenkin val-
10530: tämä maatalouden voimakasta tukemista tiolle niin suurta rasitusta, että siihen tus-
10531: varten. Valtiovallan ponteva puuttuminen kin saattaa nykyisissä oloissa turvautua.
10532: asiaan olisi varmaan tarpeen meilläkin. On sen vuoksi keksittävä muita keinoja.
10533: Ennen kaikkea olisi nyt ryhdyttävä toi- Mitkä ne keinot olisivat, se olisi valtion
10534: menpiteisiin voinviennin kohottamiseksi. toimesta saatava selvitetyksi.
10535: Sillä alalla voitaisiin varmaan vielä tehdä Viittaamalla edelläsanottuun ehdotamme
10536: paljon. Vertailu Tanskaan osoittaa sen. eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
10537: Vuonna 1929 vei maamme ulkomaille
10538: 16,606 tonnia voita, mutta Tanska samaan että hallitus kiireellisesti asettaisi
10539: aikaan 156,452 tonnia. Erotus on, kuten valtionkomitean voinviennin edistä-
10540: näkyy, huomattava. Mitä tulee keinoihin, mismahdollisuuksien tutkimista var-
10541: joilla puheenaolevaa vientiä voitaisiin ko- ten.
10542: hottaa, tulisivat kai ensinnä vientipalkkiot
10543:
10544: Helsingissä, lokakuun 29 p:nä 1930.
10545:
10546: Levi Jern. Edvard Haga.
10547: K. V. Åkerblom. Otto Jacobsson.
10548: 288
10549:
10550: IX,11. - Hemst. mot. N :o 43.
10551:
10552:
10553:
10554:
10555: Jern m. fl.: Angående införande av inmalningstvång av
10556: inhemsk råg.
10557:
10558:
10559: T i ll R i k s d a g e n.
10560:
10561: Om konjunkturerna för jordbruket allt- lunda ihar en avsevärd nedigång av rågkon-
10562: sedan världskrig.ets slut kunde sägas ihava sumtionen efter v&rldskriget ikunnat konsta-
10563: varit ogynnsamma, så hava f.örhållandena teras. Detta ihar gjort, att tillgången på
10564: under åren 1929-1930 tillspetsats i en om.- råg i exportländerna ökats avsevärt mera än
10565: fattning, som måste betecknas såsom synner- efterfrågan å denna vara på avsättnings-
10566: ligen oroväclkande. Näringslivet i allmänhet mariknaderna. De länder, va;rs skördeförhål-
10567: lider för närvarande av depression. För landen huvudsakligen äro avg.örande för
10568: jordhruket är ~risen tyngst, emedan den prisutvecklingen på rågmarknail.€ll i norra
10569: föregåtts av en följd av år med i ,gtort sett Europa, äro för närvarande Tyskland och
10570: tämligen s·vaga konjunkturer och sålunda Polen. Båda dessa Iänder iha under de se-
10571: träffat en ekonomiskt försvagad jordbrukar- naste ·åren haft att uppvisa ett betydande
10572: hefolkning. Den nuvarande tendensen till överskott av råg. Polens exportöver&kott av
10573: nedgång i den allmänna prisnivån är skar- råg under sikördeåret 19<29-1930 ihar så-
10574: past markerad för jordbruksprodukternas lunda uppskruttats till inemot 2215,()00 ton.
10575: vidkommande. Pri.sfallet har sålunda sk:ärpt Denna omständighet i förening med de både
10576: jordbrukets svårilgheter, emedan prisfallet i Polen och Tyskland till&mpade exportpre-
10577: på jordbrukets alster, både vegetabiHska och mierna har medfört, att den från dessa Iän-
10578: animaliska, varit större än den allmänna der utförda rågen kunnat saluibjudas tili
10579: prisnedgången. priser, rväsentligt understigande produk-
10580: Det för jordbruket under seMre rtid för- tionsikostna;derna i avsättningsländerna. Då
10581: sämrade läget har tydligt givit sig Wlkänna ännu anteclmas, atrt; å våra exvortmarknader
10582: i fallande saluvärden å jordbruksfastigheter, :flör våra mest betydande artiklar av anima-
10583: i minskade insättningar och ·ölkade uttagnin- lisk 1produktion är att emotse slkärpt kon-
10584: gar i landets sparbanker, i .ökat kreditbehov kurrens och försvårade avsättningsmöjlighe-
10585: äveooom ökade ~SVTårigiheter att verkställa t.er, ,torde jordibrukets svårigheter ligga i
10586: kapitalavlbetalnirugar och räntelikvider. öppen da;g.
10587: Svårigheterna att få avnämare för årets Den tyngst V'ägande anledningen till svå-
10588: skörd äro stora, ocih där den ikan säljas, rigfueterna vå spannmålsmar!knaden torde
10589: måste den säljas till underpris. otvivela:ktigt vara att söka i den dumping-
10590: Orsaken till det ibeky:mmersamma läget volitik, som från tysk och polsk sida ibedri-
10591: måste väl :främst sökas i den lbristande jäm- ves på den nordeuropeiska marknaden. Med
10592: vikten på världsmarknail.en mellan tillgång stöd av exportpremier salufö.res sålunda
10593: ooh efterfrägan på jordlbruksprodukter. Så- tysk och polsk ,räg ~å den utländska mark-
10594: IX,11. - Jern y. m. 289
10595:
10596: naden till priser, som med ett lbelopp, mot- atlt det .egna landets alster i största m1Öjl1ga
10597: svarande a'{!!>ort:premiens storleik, understi- utsträckning tagas i anspråk för den in-
10598: ger ·priset rpå den tyska :hemmama·rlrnaden. hemska lmnslNlltionen. Men ih:uru skall detta
10599: De tyska exportpreiiDierna hava sedan mit- kunna äJväJgaibrillga,s~ Ytterligare tullförhöd-
10600: ten av lföregående 'år utglåltt med 6 Rmk ocih ningar leda :Ucike till mlålet. Det torde vara
10601: de [polslka med 6 zloty rper 100 kg. I april UJP!Penibll!rt, att då tyska re:geringen erhållit
10602: m!ånad utfärdaides i: Tyskland nya ibestäm- befogen'het a!tt till oibegränsat ibelopp lhöja
10603: melser. Medan väTidet av utf.örselbevisen ti- utförse1bevisens värde, en tu1lifö:vhöjning
10604: digare ej fie;k överstiga tullen å vederbö- måste rbli inef&ektiv. Detta ibevisar för öv-
10605: rande va1ruslag, ihar den tyska regeringen rigt den senast vidtagna :fiörihöjningen lhos
10606: numera erhållit ibefog·enihet att oiberoerude av oss. Det finnes icke ens underlag för beräk-
10607: tullens storlek ibestämma värdet av ex[Jort- nande av i€11 :sådan tull. Andra åtgärder äro
10608: premierna för .spannmål och vissa andra va- sålunda av n:öden. Värt :västra grannland
10609: ror. Den rt:yska regeringen har 'begagnat sig Sverig.e ihar J:närvid~ag visat en framkomlig
10610: av detta hem~digande och från ocJh med väg. Genom den aiV Srveriges rilksdag senaste
10611: den 13 maj 1930 hJöjt e:x.portpvemiema å råg vår antagna lmgen om inmalningstvång för
10612: till 9, Rm!k per 100 kig. iMen icke nog här- inihemskt vete ocih råg har en betydelsefull
10613: med. För undvikande av konkunens mellan handrä;0kning givits landets jordhrukare.
10614: tyslk ocih rpolsk råg ·rpå den e.urorpeiska mM"k- Då 'förihållandena mellan våJrt rand och Sve-
10615: nadem. har meJ.1an Tyskland och Polen träif- rige i m:ånga fa!11 ·äro j1ämf,örbara, torde be-
10616: fats en öcverensk011I1illelse om upprättande av rörda sy.stem även hos o.ss med Ifrwmgån:g
10617: ett oogsyndikat med Uippgift att handha:va kunna .g.enomföras. .Systemet kunde t. o. m.
10618: den gemensamma utförseln :från de båd'i lättare genomfö,ras hos oss, dlå möjl·igen led-
10619: ländernru. Höljningen av de tyska export- ningen fö~ statens srpanncrn.ålsförråd i för-
10620: premierna åsyfta:r enligt. tillgängliga upp- stärkt form kunde anförtros up;pgift.en a:tt
10621: gifter att möjli1g1göra export till de nordiska leda även denna rö:relse.
10622: länderna a:v 'cima '70,1000 ton råg, vilket be- Med ihänvisning till vad ovan anföl'lts .före-
10623: :rä:kna:s motsvara den kvantitet av innelig- siå vi att riksdagen måtte lbesluta hem-
10624: gande lager, som icke kan :liörväntas finna ställa,
10625: avsättning inom Tyskland.
10626: Det ovan anmörda tovde med önskväarl att regeringen skyndsamt måtte
10627: iydlig!het ha ibevisat, a:tt snaJbba och eff~k vidtaga åtgärder i syfte att trygga
10628: tiv:a ätgärtder från statsmaktens gida till avsättningen av vår spannmål genom
10629: lägets rBöribättrande åro av nöden. Vad som införande av inmalningstvång av in-
10630: bo:cde :gö:ras är självfa1let ett SVIårt problem. hemsk råg i ungefärlig ansl~ttning till
10631: I första hand böra väl åtgärderna gå ut på, det i Sverige tillämpade systemet.
10632:
10633: Helsing:for:s, den 2:8 oktober 119r30.
10634:
10635: Levi Jern.
10636:
10637:
10638: Härom förena sig
10639:
10640: Otto Jacobsson. E. v. Frenckell.
10641: Uno A. Hilden. K. V. Åkerblom.
10642: Edvard Haga.
10643: 37
10644: 290
10645:
10646: IX,u. - Toiv. al. N:o 43.
10647: Suomennos.
10648:
10649:
10650:
10651:
10652: Jern y. m.: Kotimaisen rukiin jauhatuspakon käytäntöön-
10653: ottamisesta.
10654:
10655:
10656: E d u s kun n a ll e.
10657:
10658: Jos maanrviljelyksen konjunktuurien saat- vanitsevasta tasapainon puutteesta maa-
10659: taa sanoa olleen aina maailmansodan päät- taloustuotteiden tarjonnan ja kysynnän vä-
10660: tymisestä lähtien epäsuotuisat, niin ovat lillä. Niinpä on todettavissa, erttä •rukiin
10661: olot vuosina 19,29----,30 kärjistyneet siinä kulutus on tuntuvasti vähentynyt maail-
10662: mäårin, että ne on merikittävä erittäin le- mansodan jälkeen. <Siitä on ,a;iheutunut,
10663: vottomuuttaherättäväksi. Elinkeinoelämä että rukiin tarjonta on vientimaissa lisään-
10664: yleensä kärsii tätä nykyä lamakautta. tynyt huomruttavasti enemmän :kuin sen
10665: Maanviljelykselle on pula raskain, koska kysyntä myyntimarkkinoilla. Ne maat, joi-
10666: jo varemmin on ollut sarja vuosia, jol- den sato-olot ovat pääasiallisesti ·ratkai,se-
10667: loin konjunktuurit ovat olleet, suurin piir- vina hinnankehitykseen nähden Pohjois-
10668: tein katsottuna, jokseenkin heikot, ja !pUla Euroopan ruismarkkinoilla, ovat tältä ny-
10669: on siten kohdannut taloudellisesti heikantu- ky;ä SaJksa ja Puola. Molemmissa näissä
10670: neen maanviljelijäväestön. Yleisen hinta- maissa on ruista viime vuosina esi,intynyt
10671: tason nykyinen aleneva suunta esiintyy melkoisesti liikaa. Puolalaisen rukiin vien-
10672: selvimmin maataloustuotteisiin nähden. tiylijäämä satovuonna 1<9129-1930 on ar-
10673: Hintain lasku on siten kiristänyt maatalou- vioitu lähes 21215,000 tonniksi. Tämä seik!k:a
10674: den vaikeuksia, koska maataloustuotteiden, yhdessä sekä Puolassa että Saksassa mak-
10675: sekä kasvi- että eläintuotteiden hintain· settujen vientipalkkioiden kanssa on saa"
10676: lasku on ollut suurempi kuin yleinen hin- nut aikrnan, että näistä maista vietyä ruista
10677: nanla:sku. on voitu tarjota kaupaksi hintoihin, jotka
10678: Maatalouden 'Viime vuosina huonontunut ole~llisesti alittavat ostomaissa vallitsevat
10679: tila on selvään ilmennyt maanviljelyskiin- tuotantokustannukset. Kun vielä merki-
10680: teimistöjen alenevissa kauppa-arvoissa, tään, ettäJ vientimarkkinaimme tärkeim-
10681: säästöpankkien pienenneissä panoissa ja li- millä eläintuotteilla on edessään kiihtyvä
10682: sääntyneissä otoissa, enentyneessä luotantar- kilpailu ja vaikeutuvat menekkimahdolli-
10683: peessa sekä J71hä vaikeutuneissa ma:hdolli- suudet, ~lienee mawtalouden pula ilmeinen.
10684: suuksissa suorittaa pääomanlyhennyksiä ja Paina~Vin syy viljamarkkinoilla vallitse-
10685: korkomenoja. Vaikeudet saada ostajia vuo- viin vaikeulksiin on epäilemättä haettavissa
10686: den sadolle ovat suuret, ja milloin sato voi- siitä polkumyyntipolitiikasta, jota saksa-
10687: daan myydä, täytyy se myydä <liian alhai- laiselta ja puolalaiselta taholta hwrjoite-
10688: sesta hinnasta. taan Pohjois-Euroopan markkinoilla. Vien-
10689: Tämän huolestuttavan tilan syy on kai tiipalkkioiden tukemana kaupatawn siten
10690: etupäässä etsittävä maailmanmarkkinoilla saksalaista ja puolwlaista ruista ulkomai-
10691: IX,11. - Jern y. m. 291
10692:
10693: silla markkinoilla hintoihin, jotka vienti- niin laa;jalti !kuin suinkin saavat sijaa !koti-
10694: palkkion suuruutta vastaavalla määrällä maisessa kulutuksessa. Mutta miten tämä
10695: alittavat :Saksan !kotimarkkinoilla käyvät voidaan saada aikaan? Tullien edelle€n ko-
10696: hinnat. Saksassa on vientipallkkiota mak- roittaminen ei vie päämäärään. Lienee il-
10697: settu virme vuoden rpuolivälistä lähtien meistä, että kun Saksan hallitus on sa:anut
10698: 6 Rmk. ja Puolassa 6 Zlotyä 100 kilolta. valtuuden koroittaa rajattomaan mää,rään
10699: Huhtikuussa ju1kaistiin Saiksassa uudet asti vientitodistusten arvoa, täytyy tullin-
10700: määräykset. Kun vientitodistusten arvo ei koroituksen jäädä tehottomaksi. Sen to-
10701: aikaisemmin sa:anut ylittää ll!Sianomaisen distaa muuten se tullinkoroitus, johon
10702: tavaralajin tullia, on Saksan hallitus nyt- meillä viimeksi> ryhdyttiin. Ei ole ole-
10703: temmin saanut valtuuden määrätä, tullin massa edes alustaa sellaisen tullin laskel-
10704: suuruudesta riippumatta, viljan ja eräiden moimista varten. Muita toimenpiteitä siis
10705: muiden ta·varain vient1palkkioiden arvon. tarvitaan. Läntinen naapurimaamme Ruotsi
10706: Sruksan hallitus on käyttänyt hyväkseen on siinä kohden näyttänyt meille käyttö-
10707: tätä valtuutusta ja toukokuun 13 rpäivästä kelpoisen tien. Ruotsin valtiopäiväin viime
10708: lähtien 19·30 koroittanut rukiin vientipalk- keväänä hyväksymä laki kotimaisen vehnän
10709: kion 9 Rmk :aan 100 kilolta. Mutta ei ja rukiin jauhatuspa:kosta merkitsee tuntu-
10710: tässä kyllin. Välttääkseen saksalaisen ja vaa avustusta maanviljelijöille. Kun mei-
10711: puolalaisen rukiin keskinäistä kilpailua Eu- dän ja Ruotsin olot ovat monessa suhteessa
10712: ropan markkinoilla ovat Sall\;sa ja. Puola toisiinsa verrattavissa, voitaneen mainittu
10713: yhtyneet sopimukseen, joka tarkoittaa sel- järjestelmä ottaa meillä•kin menestykselli-
10714: laisen ruissyndikaatin perustamista, jonka sesti käytäntöön. Järjestelmä. voitaneen
10715: tehtävänä on hoitaa näistä maista tapah- saattaa meillä jopa helpomminkin !käytän-
10716: tuva yhteinen vienti. Sa:ksan vient]palk- töön, kun valtion viljavarasto11 johdolle,
10717: kioiden koroitus trurkoittaa, saatavissa ole- jos sitä vahvistetaan, voidaan ma;hdollisesti
10718: vain tietojen mukaan, tehdä ma!hdolliseksi uskoa tämänkin liikkeen johto.
10719: viedä ruista pohj,oismarhin noin 70;000 ton- Viitta:rumalla siihen, mitä edellä on tuotu
10720: nia, minkä lasketaan vastaavan sitä varas- ·esiin, ehdotamme eduskunnan päätettäväksi
10721: toitua ruismäärää, jota ei arvella saatavan toivomuksen,
10722: kaupaksi Saksassa.
10723: Se, mitä yllä on esitetty, lienee riittä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
10724: vän sel.västi osoittanut, että aseman paran- toimenpiteisiin kotimaisen viljamme
10725: tamiseksi ta:rvitaan nopeita ja tehoruvia toi- menekin turvaamiseksi saattamalla
10726: menpiteitä valtiovallan puolelta. Mitä olisi käytäntöön kotimaisen rukiin jauha-
10727: tehtävä, sitä on tietenkin va:ikea sanoa. tuspakon suunnilleen samaa järjes-
10728: Ensi kädessä on toimenpiteet kaiketi koh- telmää noudattaen kuin mikä Ruot-
10729: distettava siihen, että oman maaJIL tuotteet sissa on käytännössä.
10730:
10731: Helsingissä, lokakuun 28 1p :nä 11930.
10732:
10733: Levi Jern.
10734:
10735: Tähän yihtyvät
10736:
10737: Otto Jooobsson. E. v. Frenckell.
10738: Uno A. Hilden. K. V. Åkerblom.
10739: Edvard Haga.
10740: 292
10741:
10742: IX,12. - Toiv. al. N :o 44.
10743:
10744:
10745:
10746:
10747: Ruotsalainen y. m.: Kotimaisen leipäviljatuotannon tur-
10748: vaamisesta.
10749:
10750:
10751: E d u s k u n n a ll e.
10752:
10753: Se tavaton hintojen lasku, mikä viimeai- oloissa, jolloin monet valtiot suoranmsm
10754: koina on tapahtunut maailman viljamarkki- avustustoimenpitein, esim. vientipalkkiota
10755: noilla, on saattanut viljantuotannon maas- maksamaHa, edistävät viljan vientiä ulko-
10756: samme erittäin vaikeaan tilanteeseen. Ku- maille ja myyntiä siellä alemmilla hinnoilla
10757: ten yleisesti on tunnettua, on mainittu hin- kuin mitä siitä saadaan asianomaisen maan
10758: tojen .aleneminen tuskin ollenkaan johtunut omilla markkinoilla. Kotimaisen leipäviljan-
10759: sitä, että viljan tuotantokustannukset suu- tuotannon ylläpitäminen ainakin siinä laa-
10760: rissa viljantuotantomaissa olisivat vastaa- juudessa kuin sitä on harjoitettu viimeisen
10761: vasti alentuneet, vaan aiheutuu lamatila vuosikymmenen aikana, on oloissamme mo-
10762: etupäässä siitä, että on syntynyt liika- nesta syystä välttämätöntä. Ensinnäkin te-
10763: tuotantoa vilja-alalla. Tähän liikatuotan- kee se kansan ravitsemisen sotatilanteessa-
10764: toon lienee osaltaan johtanut myös se, että kin, jolloin ul'komainen tuonti voi kokonaan
10765: suurissa tuotantomaissa on viljanvientiä ja tyrehtyä, måhdolliseksi. Toiseksi on huo-
10766: varastoimista huomattavasti tuettu yleisin mattava, että viljanviljelys vaatii enemmän
10767: varoin ja siten saatu tuotanto pysymään työvoimaa ja tarjoaa siten huomattavasti
10768: jatkuvasti siksi korkealla, että huomattavaa enemmän työtilaisuuksia kuin rehunviljelys.
10769: tungosta on syntynyt maailman viljamarkki- Tämä seikka on vallankin työttömyyden
10770: noilla. Toiselta puolen ovat viljan kysynnän maata uhatessa sangen tärkeä. Lisäksi on
10771: vähenemiseen vaikuttaneet viljan kulutus- otettava lukuun ettei kauppataseemme sal-
10772: puolella tapahtuneet muutokset, kuten he- lisi niin suurta lisäkuormitusta, joka syn-
10773: vosvoiman korvaaminen moottorivoimalla tyisi siitä, että ulkomainen viljantuonti vielä
10774: sekä myös leivän kulutuksen väheneminen nykyisestään kasvaisi, sillä kun päävienti-
10775: ruokataloudessa sen johdosta, että elintason tavaroistamme, puuteollisuustuotteista, saa-
10776: kohotessa vallankin kaupunkipaikoissa on tavat tulot näyttävät alenemistaan alenevan,
10777: siirrytty käyttämään enemmän eliiinkun- ei ole varaa kansantalouden menopuolta li-
10778: nasta peräisin olevia ruoka-aineita. sätä ulkomaisen viljan lisätyllä tuonnilla.
10779: Johtuen maamme pohjoisesta asemasta on Edellä sanotun perusteella on luonnollista
10780: viljantuotanto täällä nol'maalioloissakin ja asiaan kuuluvaa, että yleisin toimenpitein
10781: siksi suuria kustannuksia kysyvää, että Suo- tuetaan kotimaista vi,ljelystä. Kuitenkin voi
10782: men maanviljelijäin on verraten vaikeata olla eri mieliä siitä, miltä tukemistapa Suo-
10783: ilman valtiovallan tukea pystyä kilpaile- men oloissa olisi tehokkain ja myös sellaisten
10784: maan ulkomaisten viljantuottajain kanssa. seutujen kannalta oikeudenmukaisin, joissa
10785: Sit1i vähemm1in se on mahdollista nyky- leipäviljantuotantoa ei ilmaston tai maanlaa-
10786: IX,12. - Ruotsalainen y. m. 293
10787:
10788: dun puolesta menestyksellä voida harjoittaa. hintaa kuin mitä maanviljelijöille kotimai-
10789: Tähän asti on kotimaisen leipäviljantuotan- sesta viljasta maksetaan, monopoolin silti
10790: non turvaamiseen yksinomaan pyritty tul- tuottamatta valtiotaloudelle tappiota.
10791: lien avulla. Korkeat viljatullit ovatkin epäi- Ruotsissa taas on säädetty kotimaisen vil-
10792: lemättä määrätyissä oloissa tehokas keino jan pakkojauhatus ulkomaisen viljan se-
10793: kotima~sen viljantuotannon turvaamiseksi, kaan. Tämä järjestelmä on omiaan takaa-
10794: mutta niillä on se varjopuoli, että ne mo- maan myös kotimaiselle viljalle riittävän
10795: nestikin tarpeettomasti rasittavat kuluttajia, menekin kannattaviin hintoihin, ilman että
10796: vieläpä voivat suurelta osalta muuttua suo- jauhatustuotteiden hintoja vastaavasti tar-
10797: jelustulleista verotulleiksi. On nimittäin vitsee korottaa, koska halpa ulkomainen
10798: tunnettua, että esim. meikäläiset suurmyllyt vilja tällöinkin tasoittaa hintoja. Sveitsissä
10799: pyrkivät tullista huolimatta mieluummin taasen on voimassa sellainen viljantuotan-
10800: jauhattamaan ulkomaista, kuin kotimaista non tukemisjärjestelmä, että se tekee mah-
10801: viljaa, sillä ne voivat ostaa ensiksimainittua dolliseksi maksaa maanviljelijöille tuotanto-
10802: suuremmissa ja tasaisemmissa erissä kuin kustannuksia vastaavan hinnan, mutta silti
10803: jälkimmäistä, jonka hankinta yleensä, sen voidaan jauhot myydä kuluttajille jokseen-
10804: kun täytyy pääasiassa tapahtua pienin erin, kin maailmanmarkkinahintaan. Valtion me-
10805: on vaivalloista. Tästä johtuen saattaa käydä not peitetään eräillä koko ulkomaista kaup-
10806: niin, että tulli koroittaa vain jauhettavan pavaihtoa kohtaavilla maksuilla.
10807: ulkomaisen viljan hintatason valtion saa- Ei tietenkään voida ilman perusteellisia
10808: dessa tietenkin lisää tullituloja, mutta voi tutkimuksia ja ennakkolaskelmia sanoa, mikä
10809: kotimainen vilja silti jäädä riittävää kysyn- järjestelmä näistä Suomen oloissa olisi pa-
10810: tää vaille. Tässä tapauksessa muuttuu vilja- ras. Vieläpä saattaa olla, ettei mikään sel-
10811: tulli pääasiassa kuluttajaveroksi, sanotta- laisenaan soveltuisi oloihimme, vaan olisi ke-
10812: vasti lisäämättä kotimaista tuotantoa. Täl- hitettävä uusi järjestelmä. Asia olisi sen
10813: laista verotusta taasen, jos siis sen avulla vuoksi hallituksen toimesta tutkittava ja hal-
10814: ei saada aikaan tuotannon nousua ja työ- lituksen sen perusteella tehtävä tarpeelliset
10815: tilaisuuksien kasvamista, ei voitane pitää oi- esitykset eduskunnalle.
10816: keudenmukaisena. Vaikkakin olemme sitä mieltä että koti-
10817: Eräissä maissa, jotka viljatuotantoon näh- mainen viljantuotanto nyt on joutunut sel-
10818: den ovat jokseenkin samanlaisessa asemassa laisiin vaikeuksiin, että sen tukemiseksi sii·
10819: kuin Suomi, onkin käytetty toisenlaisia me- hen asti, kunnes parempia menetelmiä voi-
10820: nettelytapoja kotimaisen leipäviljantuotan- daan kehittää, on käytettävä myös suojelus.
10821: non turvaamiseksi. Menettelytapoja, JOISSa tullijärjestelmää, katsomme, että ensi tilassa
10822: paremmin kuin asiaa yksipuolisesti tulli- olisi asetettava asiantuntijoita, joiden kii.
10823: tariffin avuna hoidettaessa, tulevat myös reellisesti olisi suoritettava tutkimus siitä,
10824: kuluttajain oikeutetut edut huomioon ote- millä tavoin kotimaista viljantuotantoa olisi
10825: tuiksi, mutta jotJka silti tehokkaasti edistä- maassamme parhaiten tuettava myös silmäl-
10826: vät kotimaista viljantuotantoa. Niinpä on läpitäen, ettei tämän takia tarpeettomasti ja
10827: Norjassa ja Virossa voimassa valtion vilja- epätasaisesti rasiteta mitään väestöryhmiä.
10828: monopoolit, jotka mruksavat maanviljeli- Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
10829: jöille huomattavaa ylihintaa, mutta tasoit- nioittavimmin eduskunnan 'Päätettäväksi
10830: tavat kuluttajien maksettavat hinnat verra- toivomuksen,
10831: ten kohtuullisiksi siten, että tarvittava ulko-
10832: mainen vilja ostetaan huokealla. Senvuoksi että hallitus kiireellisesti tutkitut-
10833: ei ole pakko kuluttajilta periä niin korkeata taisi sellaisia menettelytapoja koti-
10834: 294 IX,12. - Kotimaisen leipäviljatuotannon turvaaminen.
10835:
10836: maisen leipäviljantuotannon turvaa- väestöä, sekä antaisi asiasta tarpeelli-
10837: miseksi, jotka eivät lfohtuuttomasti sia esityksiä Eduskunnalle.
10838: rasittaisi syrjäseutujen vähävaraista
10839:
10840: Helsingissä, marraskuun 4 päivänä 1930.
10841:
10842: P. Ruotsalainen. S. Salo.
10843: T. Jauhonen. M. 0. Lahtela.
10844: Vilho H. Kivioja. Antti Junes.
10845: Kalle Kämäräinen. Janne Koivuranta.
10846: Viljami Kalliokoski.
10847: 295
10848:
10849: IX,13. - Toiv. al. N:o 45.
10850:
10851:
10852:
10853:
10854: Cajander y. m.: Tarpeellisten tonttien varaatmisesta kor-
10855: keimman maa- ja metsätalousopetuksen tarpeita varten.
10856:
10857:
10858: Eduskunnalle.
10859:
10860: Tyytymättömyys nykyiseen tilanteeseen teuttaminen tulee vaatimaan pitkän ajan,
10861: 'korkeimman maatalousopetuksen alalla on mutta jotta kysymyksessä oleva korkeim-
10862: jo kauvan ollut suuri. man maatalousopetuksen uudistus, jota
10863: Paitsi sitä seikkaa, että useita avoinna eräs kaikkia maa- ja metsätaloudellisia
10864: olleita professorinvirkoja on ollut vaikea pääjärjestöjä edustava valiokunta jo v. 1928
10865: saada pätevin voimin täytetyksi, kohdistu- antamassaan lausunnossa piti nykyhetken
10866: vat epäkohdat opetuksessa osittain opetta- tärkeimpänä maataloudellisena kysymyk-
10867: javirkain vähälukuisuuteen, osittain ajan- senä, ja josta edellämainittu komitea mie-
10868: mukaisten huoneistojen puuttumiseen, tintönsä lopulla toteaa, että ,jokainen
10869: osittain puutteelliseen tieteelliseen varus- vuosi, joka kuluu ilman että opetuksessa
10870: tukseen ja puutteellisiin opetusvälineisiin, toimeenpannaan oleellisempia parannuk-
10871: osittain siihen, että opetusta varten ei ole sia, on omiaan lisäämään sitä epäsuhdetta,
10872: käytettävänä tarpeellisia koetiloja ja koe- mikä on olemassa korkeimman opetuksen
10873: kenttiä. - Suurin piirtein samat puutteel- mahdollisuuksien sekä käytännöllisen maa-
10874: lisuudet haittaavat korkeinta metsätalous- ja metsätalouden opetus- ja tiedontarpeen
10875: opetusta. välillä", voisi päästä alkuun, ehdotamme,
10876: Valtioneuvoston 19 päivänä syyskuuta komitean mietintöön perustuen, ensi toi-
10877: 1929 asettama komitea, joka oli saanut teh- menpiteinä eduskunnan päätettäväksi toi-
10878: täväkseen suunnitella korkeimman maa- ja vomuksen,
10879: metsätalousopetuksen kehittämistä maas-
10880: samme on tämän vuoden helmikuun 25 että hallitus ryhtyisi toimiin tar-
10881: päivänä päiväämässään mietinnössä esit- peellisten tonttien varaamiseksi kor-
10882: tänyt seikkaperäisen suunnitelman kor- keimman maa- ja metsätalousopetuk-
10883: keinta maa- ja metsätalousopetusta koske- sen tarpeiksi, sekä
10884: vien epäkohtien korjaamiseksi ja ovat ko- että hallitus lisäksi ryhtyisi toi-
10885: mitean ehdotukset - joitakin yksityiskoh- menpiteisiin sopivien valtion virka-
10886: tia lukuunottamatta - yleensä saavutta- taloalueiden varaamiseksi kokeilu-
10887: neet ammattivirastojen ja -järjestöjen yk- kentiksi ja koetiloiksi tätä opetusta
10888: simielisen kannatuksen. varten.
10889: Komitean suunnitelmien täydellinen to-
10890:
10891: Helsingissä 28 p:nä lokakuuta 1930.
10892:
10893: A. K. Cajander. E. J. Jatkola.
10894: J. Jyske. Oskari Mantere.
10895: U. Brander. W. K. Särkkä.
10896: Bruno Sarlin.
10897: 296
10898:
10899: IX,14. - Toiv. al. N:o 46.
10900:
10901:
10902:
10903:
10904: Sillanpää y. m.: Valtion talouskoulun pet·ustamisesta H el-
10905: sinkiin.
10906:
10907:
10908: E d u s k u n n a ll e.
10909:
10910: Viitaten vuoden 1930 ensimmäisillä val- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
10911: tiopäivillä tehdyn toivomusaloitteen N :o 36 menpiteisiin valtion talouskoulun pe-
10912: perusteluihin (Liitteet s. 203) ehdotamme rustamiseksi Helsinkiin.
10913: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
10914:
10915: Helsinki, lokakuun 28 p. 1930.
10916:
10917: Miina Sillanpää. Hilma Koivulahti-Lehto.
10918: Aino Lehtokoski. Fanny Ahlfors.
10919: Kaisa Hilden. H. Pärssinen.
10920: Hilda Seppälä.
10921: 297
10922:
10923: IX,t5. - Toiv. al. N:o 47.
10924:
10925:
10926:
10927:
10928: Kesti: Esityksen antamisesta maatcdmtsneuvonnan keskittä-
10929: mistä tarkoittavaksi laiksi.
10930:
10931:
10932: E d u s kun n a ll e.
10933:
10934: Maatalouden edistämistoimintaan ja m. m. itse neuvontatyö tällaisesta hajanaisuudesta
10935: maataloudelliseen neuvontatyöhön käyte- myöskin varmasti kärsii.
10936: tään meillä nykyisin huomattavan suuria Jos mielitään maatarousneuvontatyöllä
10937: summia. Mutta kun väihänkin tarkastelee saada tyydyttäviä tuloksia ja jos vähän-
10938: tämän neuvontatoiminnan teknillistä järjes- kään ajatellaan säästää valtion varoja, oli-
10939: telyä, niin saa huomata siinä vallitsevan sikin koko maatalousneuvonta keskitettävä
10940: varsin suuren :hajanaisuuden. Maatalous- suoraan valtion välittömästi suoritettavaksi
10941: neuvonta on nimittäin meillä järjestetty tai ainakin va1t}on välittömän valvonnan
10942: tapahtuvaksi monien erilmi'sjärjestöj'ell alla olevan viraston tal:J'olta tehtäväksi.
10943: kautta, joilla kullakin on omat, suuria kus- Tällöin voitaisiin kutakin erikoisalaa var-
10944: tannuksia vaativat toimistonsa ja keskus- ten palkata malhdollisimman pätevät neu-
10945: elimensä. Nämät monet eri järjestöt teke- vojat ja niiden asuinpaikat voitaisiin jär-
10946: vät kukin työtään omalla alallaan koko- jestää matkakustannuksien säästämisen kan-
10947: naan välittämättä muista neuvonta'järjes- nalta edullisimmalla tavalla. Maatalouden
10948: töistä ja kaiken kukkuraksi vallitsee suo- erikoisalojen edistämistä varten toimivat
10949: rastaan sellainenkin epäkohta, että pienvil- järjestöt, samoinkuin kaikkikin maatalous-
10950: jelysnenvonnan järjestämistä varten työs- järjestöt saisivat omien alajärjestöjensä
10951: kentelee maassa kaksi rinnakkaisjärj,estöä, avulla sensijaan entiseen tapaan olla avus-
10952: joiden ohella pienviljelysneuvontaa suorit- tamassa näiden neuvojien toimintaa.
10953: taa vielä myöskin maataloussenraj,ädestö. Talli:tomatta lähemmin käydä a:jatustani
10954: Tällaisesta järjestelystä aiheutuu epäile- perustelemaan, ehdotan eduskunnan pää-
10955: mättä varsin ;huomattavaa valtion varojen tettäväksi toivomuksen,
10956: tuhlausta j1o yksistään monien toimistojen
10957: ylläpitämisen, monien jolhtoelimien ja joh- että hallitus valmistaisi Eduskun-
10958: tajien palkkaamisen sekä :moninkertaisten nalle esityksen maatalousneuvonnan
10959: matkakustannuksien muodossa, minkä ohessa keskittämistä tarkoittavaksi laiksi.
10960:
10961: Helsingissä, lokakuun 30 päivänä 1'930.
10962:
10963: Yrjö H. Kesti.
10964:
10965:
10966:
10967:
10968: 38
10969: 298
10970:
10971: IX,16. - Toiv. al. N:o 48.
10972:
10973:
10974:
10975:
10976: Kesti: Esityksen antamisesta laiksi kaupunkien, 1 kauppa-
10977: loiden y. m. yhdyskuntien omistamien tilojen alueiUa
10978: olevien vuokra-alueiden itsenäristyttämisestä.
10979:
10980:
10981: Eduskunnalle.
10982:
10983: Viime vuosikymmenen aikana suorite- Suurin osa näistä vuokra-alueista onkin
10984: tussa vuokra-alueiden itsenäistyttämistoi- kokonaan maalla, ja ne ovat syntyneet aivan
10985: minnassa ovat tälhän mennessä jo melkein tavalliseen tapaan, mutta kaupunkien saa-
10986: kaiiMi eri vuokramiesryh:mät tulleet itse- dessa, joko ostvn kautta tai muuten, aikoi-
10987: näistetyiksi, mutta kaupunkien torpparit naan omistusoikeuden niiden päätiloihin on
10988: ovat tähän mennessä jääneet vielä tällai- näiden vuokra-alueiden itsenäistyminen
10989: sen lunastuslainsäädännön ulkopuolelle. jäänyt tapahtumatta. Elhdotan tämän
10990: Kun ei ole olemassa mitään syytä jättää vuoksi eduskunnan päätettäväksi toivo-
10991: tätä vuokramiesryhmää muita huonompaan muksen,
10992: asemaan, tulisi nyt valmistaa myöskin
10993: näille kaupunkien vuo:k!ramiehille tilaisuus että hallitus valmistaisi Eduskun-
10994: lunastaa viljelemänsä tilat omikseen. Mi- nalle esityksen laiksi kaupunkien,
10995: käli tällöin kaupunkien laiteilla ja esikau- kauppaloiden ja muiden yhdyskun-
10996: prungeissa asemakaavalainsäädäntö e~käisee tien omistamien tilojen alueilla ole-
10997: lunastuksen, niin on tällaisissa tapauksissa vien torppien, mäkitupa-alueiden,
10998: luonnollisesti meneteltävä samalla tavalla lampuotien ja muiden vuokra-aluei-
10999: kuin vastaavissa tapauksissa tälhänkin asti. den itsenäistyttämisestä.
11000:
11001: Helsingissä, lokakuun 30 päivänä 1930.
11002:
11003: Yrjö H. Kesti
11004: 2!)9
11005:
11006: IX,11. - Toiv. al. N:o 49.
11007:
11008:
11009:
11010:
11011: Kesti: Pysyvän pienviljelysmhaston muodostam,isesta.
11012:
11013:
11014: E d u s k u n :n a 11 e.
11015:
11016: Pienviljelijäin luottokysymys on yhä edel- korko ei saisi olla tätä korkeampi, minkä
11017: leen sikäli järjestämättä, että suuri osa it- ohessa kaiken tällaisen perusluoton tulisi
11018: senäistyneistä torppareista, uudistilallisista olla pitkäaikaista kuö1etusluottoa. Kun täl-
11019: ja muista heihin verrattavista pienviljeli- laisen perusluoton puute on koko pienvilje-
11020: joistä on joko veks-eliluotan tai Y'ksityistm lyksen kehittymisen pahimpana esteenä, olisi
11021: velkakirjainoton varassa, mistä korko on nyt kiireesti yhteiskunnan käytävä tätä ky-
11022: joko yli 10 % tai lähellä sitä, ja täl- s:rmystä järjestämään. Tämän vuoksi ehdo-
11023: laistakaan .luottoa ei ole, varsinkaan viime tankin eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
11024: ~ikoina, tahtonut saada edes kipeimpään- sen,
11025: kään tarpeeseen. Valtion taholta. järjestetty että hallitus valmistaisi kiireelli-
11026: Iuotto ei ole tähän mennessä ehtinyt kuiu sesti Eduskunnalle esityksen laiksi,
11027: vasta osaksi tätä tilannetta parantaa ja tä- jolla muodostettaisiin pysyvä, riittä-
11028: mänkin luoton korko on sitäpaitsi ollut ai- vän suuri, et·ikoinen pienviljelysra-
11029: van liian korkea, noin 8-9 %, jollainen hasto, mistä pienviljelijöille voitai-
11030: luotto pienviljelY'ksessä ei ole suinkaan kan- siin, perusparannuksia varten ja tilan
11031: nattavaa. Pienviljelysluoton korko yleen- lunastushintaa vastaten, myöntää
11032: säkään ei saisi olla kuin korkeintaam: 3 %, mahdollisimman pitkäaikaisia kuole-
11033: mutta varsinkaan tilan Irmastushinta·a, ra- tuslainoja, joista korko olisi korkein-
11034: ilrennuskustannuksia ja uudisraivauksia ja taan 3 %.
11035: muita perusparannuksia vastaavan luoton
11036:
11037: Helsingissä, lokakuun 30 päivänä 1930.
11038:
11039: Yrjö H. Kesti.
11040: 300
11041:
11042: IX,1s. - Toiv. al. N:o 50.
11043:
11044:
11045:
11046: Huuhtanen y. m.: Toimenpiteistä perunajauhoteollisuuden
11047: aikaansaamiseksi.
11048:
11049:
11050: E: d u s ik ;u n n a ll e.
11051:
11052: J a.tJkuvan 5a yhä vaikeammaksi käyvän Asiantuntijain mie'1estä on:kin maall8Jlnil1le
11053: maatalouSipulan wikana on ma-assaunme jo tä!Uä :kertaa oJemassa riittävä:t viljclys-
11054: osoittautunut :enti:stJä tarpeemsemmaksi ot- teknilliset edellytykset perunajauhoteolli-
11055: taa ikäytännöörn sellaisia teolli:;;uuden aloja, suuden aloittamista varten, kunhan se muu-
11056: jotka käyrt;täisivät raruka-aineinaan maata- ten, myöskin valtion :taiho1ta tulevilla sopi-
11057: louidern tuotiteita, joihle nykyään on vailkeata villa ja tarpeellisilla toimenpiteillä, tehdään
11058: saada tyydyt:täJVää menekkiä ja tuotaliito- mahdolliseksi. V a1tiovallan puoleLta saat-
11059: kustannuksia vastaavaa 11intrua. Se \hädän- tanee tässä .tulla kysyrrnyikse,en esimerkiksi
11060: alainen tila, j.oihon :maanrvi:ljelijäväestö on riittävän tullisuojan arutaminen p€1l'unada•U-
11061: joutunut va.Hirtsevan [JUla;n j.oih:Cl!osta, ~vel h,oteollisuudelJ1e, vi}jjel)CSJpalkikioiden suorilt-
11062: voittaa myös valtiovaltaa asianmukaisilla taminen teollilsuUJSrp:erunan vi'ljeli·jöille ailku-
11063: toimenpiteil'l!ä e:distä:mään trä1tä tarikoittaJvia vuosina, :teollisuuslaitosten ra:kernnuslaino-
11064: pyr1kimy1ksiä. 'jen my·öntäminen y. m. toimenpiteet. M:iJ.\lä
11065: iS:ellainen maaill1Vi1jelyksen tuotteita :käyt- tai mi;tlkä näi~sltä pa.r:haiten veisi to:iJvottuun
11066: täJVä teollisuuden ala, jobJon mie'lestämme päämäärään, se oli:si ihaJlituksen ta~holrta
11067: olisi mainituista syistä ehkä ensimmäiseksi maihdollisitnman rpian ,selv·:iiteJttä'Vä.
11068: huomiota kiinnitettävä ·ja joka kansantalou- Mielestämme on peruna:ja:uiho:t.oollisuuden
11069: den kannailJtaikin on merkiitsevä, on peruna- aikaansaaminen varsinkin m&altalouden kan-
11070: jauhoteolli·suus. Tuodaanihan maalhamme na:lta siksi 1tärkeä, että rohkenemme kun-
11071: peruna1jaulh~ja vuositJtain kymmenien mil- nioittaen ·ehdottaa eduskunnan päätettä-
11072: joonien markikoj:en a~rvosta ihudlimatta siitä, väksi toivomuiksen,
11073: että ma:assamme on runsaasti perunanvilje-
11074: lykseen :erikioisen hyvin soveltuvia maita että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
11075: laajempinakin aJueina ja et:tä pienrviljelijä- siin pervJnajafU,hoteollisuuden aikaan-
11076: ta1ouksi'ssa :on käytettä.vissä runsruas:ti työ- saamiseksi maahamme.
11077: voimaa la:a1jempaa, teollisuootarkoitulksiin-
11078: kin riilttävää :perunan1Vi1j:ely,stä varten.
11079:
11080: Hel.!singissä, 30 päivänä lokaJkuuJta 1930.
11081:
11082: V. Huuhtanen. Anton Suul'~onka.
11083: Kaapro Huittinen. J. Kauranen.
11084: J. Jyske. Erkki Pullinen.
11085: Matti N. Miik:ki. Elias Tukia.
11086: E. Lautala. Antti Kemppi.
11087: Matti Pitkänen. 0. Kontio.
11088: Aleksi Hakiala. Juhani Leppälä.
11089: Alpo 0. Luostarinen. J. Eri. Pilppula.
11090: Vilho Nikkanen.
11091: 301
11092:
11093: IX,19. - Toiv. al. N:o 51.
11094:
11095:
11096:
11097:
11098: Kaskinen y. m.: Jauhamattoman vehnän ja vehnättwtte~den
11099: tullisuhteen järjeiStämisestä.
11100:
11101:
11102: Eduskunnalle.
11103:
11104: Etelä-Suomen savimailla voidaan syys- järjestetään pysyväisesti sellaisiksi, että
11105: vehnää viljellä paremmalla menestyksellä vehnänjauhatus kotimaassa käy kannatta-
11106: kuin ruista. Vehnän tuotanto onkin lisään- vaksi. Vehnän jauhatussuoja olisi, asian-
11107: tynyt maan eteläosissa kahden viimeksi- tuntijoiden laskelmien mukaan, otettava
11108: kuluneen vuosikymmenen kuluessa lähes meillä 45.92 penniksi vehnäkilolta, jolloin
11109: 6-kertaiseksi, siitä huolimatta, että vehnää vehnän ja vehnäjauhon tullisuhteiden tulisi
11110: on voitu viljellä pääasiallisesti vain koti- olla seuraavanlaiset:
11111: käyttöä varten, senvuoksi, ettei maassa ole
11112: ollut, eikä ole vieläkään, lestyvehnäjauhon Vehnän tulli: Vehnäjauhon tulli:
11113: valmistamista harjoittavia kauppa:rnyllyjä. -:50 1:42
11114: Jos vehnää olisi voitu myydä säännöllisesti -:55 1:50
11115: kauppamyllyihin, olisi v,ehnäntuotanto to- -:76 1:78
11116: dennököiscsti lisääntynyt edellämainittua -:80 1:86
11117: vieläkin nopeammin. 1:- 2:16
11118: Vehnän kotimaisen jauhatuksen alkuun- 1:25 2:55
11119: pääsyn esteenä on ollut se, etteivät vehnän
11120: ja vehnätuotteiden tullisuhteet ole olleet Kun vehnän maailmanmarkkinahinta on
11121: tarkoituksenmukaisesti järjestetyt. Tulli- säännöllisinäkin aikoina 20-30 % rukiin
11122: suhteitten antama jauhatussuoja on vaih- hintaa korkeampi, voitanee jauhamattoman
11123: dellut eri vuosina tullimuutosten keralla, vehnän tulli määrätä, jos tullieroa ei saada
11124: joita toimeenpantaessa ei ole kiinnitetty muuten riittävän suureksi, jonkunverran
11125: lainkaan huomiota jauhatussuojaan. Toi- rukiin tullia alemmaksikin. Pääasia vain on,
11126: sina vuosina on vehnällä ollut pieni jauha- että jauhatussuoja saadaan riittäväksi, veh-
11127: tussuoja, toisina vuosina ei sitä ole ollut nän kauppajauhatus alkuun ja siten menek-
11128: lainkaan. Luonnollista on näinollen, ettei kiä kotimaiselle vehnälle, jota voitanee jau-
11129: vehnän kauppajauhatus ole päässyt maas- hattaa ainakin säännöllisinä vuosina vähin-
11130: samme lainkaan alkuun. täin 20-30 % ulkolaisen vehnän joukkoon
11131: Etelä-Suomen maatalouden kannalta olisi ilman, että jauhon laatu siitä kärsii.
11132: ensiluokkaisen tärkeää, että vehnälle saatai- Edellisen perusteella ehdotamme kun-
11133: siin menekkiä kauppamyllyihin. Mutta veh- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
11134: nän kauppajauhatuksen voidaan ajatella muksen,
11135: pääsevän alkuun vain siinä tapauksessa, että hallitns antaisi Eduskunnalle
11136: että vehnän ja vehnätuotteiden tullisuhteet esi{yksen jauhama.ttoman vehnän ja
11137: 302 IX,19. - Jauhamattoman vehnän ja vehnätuotteiden tulli.
11138:
11139: vehnätuotteiden (lesty- sekä gra- laiseksi, että tullien e1·o antaisi veh-
11140: nularvehnäjauhon ynnä vehnäryy- nämyllyteollisuudelle 45.9 2 pennin
11141: nien) tullisuhteen järjestämisestä sel- jauhatussuojan vehnäkiloa kohden.
11142:
11143: Helsingissä, lokakuun 29 päivänä 1930.
11144:
11145: J. Kaskinen. P. Saarinen.
11146: J. Eri. Pilppu1a. E. M. Tarkkanen.
11147: L. 0. Hirvensalo. J. Lauri Mäkelä.
11148: E. v. Frenckell. Erkki Perheentupa.
11149: 303
11150:
11151: IX,2o. - Toiv. al. N:o 52.
11152:
11153:
11154:
11155:
11156: Kesti: Esityksen antamisesta laiksi margariinin valmiste-
11157: verosta.
11158:
11159:
11160: E d u s k u n n, a ll e.
11161:
11162: Suomen maatalous on ehdottomasti kaeja- markkinoille, vaan joiden on pakko jalos-
11163: ralousvaltainen ja maatalouS\hallituksen val- taa maito kotona voiksi ja tarjota tämä kau-
11164: vonnan alla olleiden maatalouskirjanpito- paksi kotimaisilla markkinoilla, koska maa-
11165: 1Jlojen tulostilastot osoittavat sitovasti, että luisvoilla ei ole menekkiä ulkomailla, muo-
11166: mahdollisimman karjatalousvaltaiset maa- dostuu tämä olotila tuhoisaksi. V ailclrå on-
11167: tajoudet ovat tä:hän asti olleet myöskin sakä idn luonnollista, että tämä epäkohta on suu-
11168: kansantaloudellisesti että yksityistaloudelli- H:f.ti riippuvainen uLkomaiden markkina-
11169: sesti kannattavimpia. Tätä luonnollista ke- ma'llteesta, joka saattaa huomattavastikin
11170: hityssuuntaa on nyt kuitenkin tullut häirit- vaihdella, on tällä hetkellä kuitenkin syytä
11171: ,<Jemään se seikka, että samalla kun karja- 'Yiiydä turvaamaan karjatalouttamme sitä
11172: talousmarkkinat ulkomailla ovat huomatta- uhkaav-asta perikadosta. Ainoa teho:~as
11173: vasti heikentyneet, on voin hinta myöskin keino on siihen tällä kertaa riittävän suuren
11174: l~otimaassa margariininvalmistuksen takia 'almistusveron määräämin-en kotimaassa
11175: laskenut suorastaan tuotantokustannuksien •almistettavalle margariinille, samalla kuin
11176: alapuolelle, !keinotekoisen margariinin kil- ulkomaalta tuotavalle margariinille on tullia
11177: paillessa luonnollisen voin ~anssa. vastaavasti kohotettava.
11178: Jos kehitys saa esteettömästi jatkua ny- EdeUisen perusteella ehdotan eduskun-
11179: kyiseen suuntaan, voi tämä margariinin val- IJan päätettäväksi toivomuksen,
11180: m:istus tuhota kokonaan maamme karja-
11181: talouden. Varsinkin sellaisille pienviljeli- että hallitu,s valmistaisi kiireelli-
11182: jöille, jotka eivät voi meijereitten avulla sesti Eduskunnalle esityksen laiksi
11183: saada karjataloustuotteitaan ulkomaiden margariinin 'Valmisteverosta.
11184:
11185: Helsingissä, lokakuun 30 päivänä 1930.
11186:
11187: Yrjö H. Kesti.
11188: 304
11189:
11190: IX,21. - Toiv. al. N:o 53.
11191:
11192:
11193:
11194:
11195: Cajander y. m.: Ma.ataloushallituksen kalataloudellisen
11196: tutkimustoimiston siirti:i:rnisestä yliopiston maatalous-
11197: metsätieteelliseen tiedekuntaan.
11198:
11199:
11200: E d u s k u n n a ll e.
11201:
11202: Meidän järvirikkaassa maassamme, johon 1923 lopussa), maataloushallitukseen silloin
11203: sitäpaitsi kuuluu pitkä merenrannikko saa- muodostetusta kalataloudellisesta osastosta
11204: ristoineen, on kalastuksella ammoisista erillisessä maataloushallituksen kalatalou-
11205: ajoista ollut tärkeä merkitys. Tätä elin- dellisessa tutkimustoimistossa.
11206: keinoa asianmukaisesti kehittämällä voidaan Hallinnolliseen virastoon liitettynä tällai-
11207: epäilemättä sen tuottoa suuresti kartuttaa. nen tutkimustoiminta kuitenkaan ei ole täy-
11208: Nämät mahdollisuudet ovat lisääntyneet sen sin oikeassa paikassa, jotapaitsi toimistoon
11209: jälkeen kuin Suomi on Petsamossa päässyt ei ole yhdistetty mitään opetustoimintaa,
11210: osalliseksi Jäämerestäkin ja sen jälkeen mikä kuitenkin olisi erittäin toivottava.
11211: kuin meillä on pantu alulle varsinainen val- Se komitea, jonka valtioneuvosto 19 päi-
11212: tamerikalastus. Kalatalouden tarkoituksen- vänä syyskuuta 1929 asetti suunnittelemaan
11213: mukaisella kehittämisellä on erikoista mer- korkeimman maa- ja metsätalousopetuksen
11214: kitystä Suomenlahden ulkosaarien ja itä- kehittämistä, on kiinnittänyt huomiota
11215: rannikon kalastajien tarvetta silmälläpi- myöskin edellä kosketeltuun seikkaan. Ku-
11216: täen, heidän taloudelliset edellytyksensä luvan vuoden he~mikuun 25 päivänä päivää-
11217: kun suuresti huononivat Tarton rauhansopi- mässään mietinnössä, josta m.m. myös Hel-
11218: muksen määräysten sekä Venäjän markki- singin yliopisto on lausuntonsa antanut,
11219: nain sulkeutumisen kautta. lausuu komitea:
11220: Samaten kuin muilla taloudellisilla aloilla ,Komitea on tullut siihen käsitykseen,
11221: on osoittautunut välttämättömäksi aikaan- että kalataloudellinen tutkimustoimisto,
11222: saada tieteellistä tutkimustyötä, koska tek- joka nykyään on sijoitettu maataloushalli-
11223: niikan joka alalla kehittyessä ja taloudelli- tukseen, mutta joka siihen on vain hyvin
11224: sen kilpailun käydessä eri maiden välillä irrallisesti liitetty, voitaisiin sopivasti siir-
11225: yhä ankarammaksi, ei tyydyttäviin tulok- tää (yliopiston) maatalous-metsätieteelliseen
11226: siin voida päästä pelkästään käytännöllisen tiedekuntaan, siten että toimiston johtaja,
11227: kokemuksen pohjalla, samaten on myöskin joka komitean tietämän mukaan siihen
11228: kalatalouden alalla tieteellinen tutkimustyö omaa täysin riittävän tietoellisen ja käytän-
11229: 'välttämätön. nöllisen pätevyyden, siirrettäisiin kalatalou-
11230: Tällaista toimintaa on meillä itse asiassa den vakinaiseksi professoriksi maatalous-
11231: jo harjoitettu usean vuosikymmenen ajan metsätieteelliseen tiedekuntaan, missä hän
11232: varsinkin kalastustentarkastelijan (virka opetusvelvollisuutensa ohella edelleen voisi
11233: perustettiin v. 1860) ja sittemmin kalastus- johtaa kalataloudellista tutkimustyötä ja
11234: hallituksen (perust. 1918) toimesta sekä, voisivat toimiston tähänastiset virkailijat
11235: viimemainitun tultua lakkantetuksi (v :n edelleen olla professorin apuna nimenomaan
11236: IX,21. - Cajander y. m. 305
11237:
11238: tätä tutkimustyötä varten, jonka menot saa- siin erinomaisen pienin lisäkustannuksin
11239: tettaisiin merkitä maatalousministeriön me- maahamme saada järjestetyksi korkein ka-
11240: nosäännön kohdalle, yliopiston menosään- latalousopetus, minkä yhteyteen, olevat olot
11241: nöstä erilleen. '' huomioonottaen, kalataloudellinen tutki-
11242: Komitean suunnitelman mukaan kalata- mustyö sopivimmin kuuluu, ja koska olisi
11243: louden professorin tutkimustyö tulisi koh- erittäin tärkeätä kalatalousopetuksella täy-
11244: distumaan kalatalouden perusteiden selvit- dentää korkeinta maatalous- ja metsäope-
11245: telemiseen ja käsittäisi opetus ,limnologian tusta, järvi-, rannikko- ja saaristoseuduilla
11246: ja meribiologian pääpiirteet, kalantuntemuk- maatalous ja kalastus kun kuuluvat ta-
11247: sen ja tärkeimpien kalalajien biologian, ka- loudellisesti mitä läheisimmin yhteen ja
11248: lanviljelyksen, kalavesien hoidon ja suoje- varsinkin koska esim. jo Evon metsäopis-
11249: lun, pyyntitavat, kalasäilykkeiden valmis- tossa kalatalous oli vakinaisena opetus- ja
11250: tuksen, kalastusta koskevan lainsäädännön tutkintoaineena, ehdotamme eduskunnan
11251: ja kalatalouspolitiikan". - Mainittakoon, päätettäväksi toivomuksen,
11252: että esim. Königsbergin yliopistossa Itä-
11253: Preussissa kalatalouden opetus on järjes- että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin
11254: tetty jotenkin samalla tavalla kuin mitä ko- toimenpiteisiin maataloushallituksen
11255: mitea on suunnitellut. kalataloudellisen tutkimustoimiston
11256: Koska komitean ehdottamalla tavalla - siirtämiseksi Helsingin yliopiston
11257: opetuksessa olisi kuitenkin huomio kohdis- maatalous-metsätieteelliseen tiede-
11258: tettava myös kaupallisiin asioihin - voitai- kuntaan.
11259:
11260: Helsingissä 30 p :nä lokakuuta 1930.
11261:
11262: A. K. Cajander. T. M. Kivimäki.
11263: J. Kaskinen. U. :Srander.
11264: Bruno Sarlin. W. K. Särkkä.
11265:
11266:
11267:
11268:
11269: 39
11270: 306
11271:
11272: IX,22. - Toiv. al. N :o 54.
11273:
11274:
11275:
11276:
11277: Cajander y. m.: Kymenlaakson tulvavahinkojen avustus-
11278: määrän lisäi.imtisestä.
11279:
11280:
11281: Ed u s kunnalle.
11282:
11283: Tehtyjen aloitteiden johdosta eduskunta hallitus, periaatteellisista epäilyksistään
11284: 7 päivänä maaliskuuta ·oli hyväksynyt toi- huolimatta, suotava:ksi, että sille osalle väes-
11285: vomuksen, että hallitus antaisi Eduskunnalle töä, joka näiden tulvien takia on joutunut
11286: kiireellisesti esityksen 1,000,000 markan suurimpaan puutteeseen, annetaan henkilö-
11287: määrärahan osoittamisesta lisäyksenä kulu- kohtaista avustusta. Hallitus tosin ei ollut
11288: van vuoden tulo- ja menoarvioon käytettä- ennättänyt tutkia, tulisiko ehdotettu määrä-
11289: väksi suoranaisina avustuksina Kokemäen- raha, 1 miljoona markkaa, riittämään hä-
11290: joessa ja Kymijoessa kuluvana talvena sat- dänalaisten auttamiseksi, ei liioin myöskään,
11291: tuneiden tulvien johdosta kärsimään joutu- oliko tarve molemmilla tulva-alueilla yhtä
11292: neille tulva-alueiden vähävaraisille asuk- suuri. Hallitus tämän mukaisesti esitti 1
11293: kaille. Määrärahasta oli käytettävä 500,000 miljoonan markan myöntämistä suoranais-
11294: markkaa kummankin tulva-alueen hyväksi, ten vahirukojen korvaamiseksi, suoritetta-
11295: mutta oli avustukset rajoitettava niihin suo- van .tutkimuksen perusteella. Välillisiin
11296: ranaisiin vahinkoihin, joita tulvat olivat ai- vahinkoihin, esim. viljelyksille sattuneisiin,
11297: heuttaneet omaisuudelle, s. o. elintarpeille, edellytettiin annettavaksi halpakorkoisia
11298: viljalle, rehuille ja rakennuksille. Mikäli lainoja n. tk. hätäapurahastosta, jonka suu-
11299: hallitus katsoisi syytä olevan avustusten ruus oli 13 miljoonaa markkaa.
11300: myöntämiseen laajemmassa mittakaavassa, Valtiovarainvaliokunnan periaatteellisista
11301: voisi hallitus myöhemmin siitä antaa uuden syistä sekä lkOISka arvustusmääirä,raiha
11302: esityksen eduskunnalle. oli syntyneisiin vahinkoihin verrattuna
11303: Maaliskuun 30 päivänä hallitus antoikin siksi pieni, ettei sillä voitaisi vahinkoja
11304: esityksen (N :o 50) asiassa. Siihen nähden, kärsineitä sanottavasti auttaa, ehdotettua,
11305: että Kokemäenjoen ja Kymijoen tulvat oli- että esitys hyljättäisiin, päätti eduskunta
11306: vat, kuluneen talven poikkeuksellisista kuitenkin istunnossaan 4 päivänä huhti-
11307: ilmasto-oloista johtuen, tavattoman äkilli- kuuta keskustelun kuluessa eri tahoilta an-
11308: siä ja yllättivät tulva-alueiden asukkaat nettujen lisäselvitysten perusteella hyväk-
11309: niin, etteivät he voineet ajoissa ryhtyä syä hallituksen esityksen sellaisenaan.
11310: pelastamaan omaisuuttaan, kuten on mah- Eduskunnan päätökseen nojaten maata-
11311: dollista tavallisissa tulvatapauksissa, jolloin loushallitus maatru1ousministeriön määräyk-
11312: tulvavesi nousee hitaasti, ja siten useat sestä kehoitti asianomaisia maanviljelys-
11313: vähävaraiset asukkaat joutuivat kärsimään seuroja toimittamaan vahinkoarvioita; ar-
11314: vaurioita, j·oita he eivät parhaallakaan viot päättyivät Kokemäenjoen laaksossa
11315: huolenpidolla olleet voineet välttää, katsoi lähes 400,000 markkaan ja Kymenlaak-
11316: IX,22. - Cajander y. m. 307
11317:
11318: sossa yli 600,000 markkaan. Jfokemäen- kummassakin jokilaaksossa tulvavahingoista
11319: joen laaksossa sattuneiden vahinkojen kärsineille ja alkuperäiset arviot Kymen-
11320: korvaamiseen onkin myönnetty 388,079 laaksoon nähden päättyivät korkeampaan.
11321: markaa, mutta sen sijaan Kymenlaak- lukuun kuin Kokemä~mjoen laaksoon näh-
11322: sossa sattuneisiin vahinkoihin myönnettävä d~m, ehdotamme eduskunnan päätettävälksi
11323: avustussumma on supistettu 117,975 mar- toivomuksen,
11324: kaksi, josta 70,160 markkaa tulee Viipurin
11325: läänin ja 47,815 markkaa Uudenmaan lää- että hallitus selvityttäisi, eikö
11326: nin osalle. Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11327: Siihen nähden että eduskunnan tarkoi- Kymenlaaksossa tulvavahingoista kär-
11328: tuksena ilmeisesti on ollut suunnilleen sa- sineitten avustusmäärää olisi lisät-
11329: manlaisten avustusmäärien myöntäminen tävä.
11330:
11331: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1930.
11332:
11333: A. K. Cajander. J. Jyske. W. K. Särkkä.
11334: 308
11335:
11336: IX,23. - Toiv. al. N :o 55.
11337:
11338:
11339:
11340:
11341: Cajander y. m.: J(yrnijoen perkaustyön toteuttamisesta
11342: myöskin varatyönä.
11343:
11344:
11345: E d u s k u n n a ll e.
11346:
11347: Nykyisellään Kymijoki joka vuosi tulvii olevasta kylästä ja jatkuvat usein lähes
11348: yli äyräittensä aiheuttaen suurta vahinkoa 10 km. pitkinä mutta vain 50-200 m. le-
11349: joen varrella oleville viljelyksille. Erityi- vyisinä joerta poispäin; suunnilleen sama
11350: sen suuret ovat nämät vahingot korkeina on laita Hirvikosken kylässä.
11351: tulvavuosina Kymin pitäjän Hurukselan Joenperkauskomissioni lausuu Kymijoen
11352: kylässä, Pyhtään pitäjän Hirvikosken ky- perkaushankkeesta m. m.: ,Kun kysymys
11353: lässä ja Ruotsinpyhtään pitäjän Niemen on poikkeuksellisen suurista ylempää tule-
11354: kylässä; verrattain tuntuvat ovat tulva- vista vesimääristä, perkaus, jota ilman ei
11355: vahingot Anjalan pitäjän Anjalan, Muh- matalaveden pintaa voitaisi haitatta nostaa,
11356: niemen ja Ahvion kylissä, Kymin pitäjässä edistää myöskin suunniteltavana olevaa
11357: olevien Pernonkosken ja Laajakosken ym- Päijänteen vedenpinnan järjestelyä ja hyö-
11358: pärillä olevilla seuduilla, ::Ruotsinpyhtään dyttää siten myös vesivoimalaitoksia, tulva-
11359: Vaskilan, Haaviston, Ruotsinkylän ja Suo- alue on pienviljelijäseutua, jossa tulvati-
11360: menkylän kylissä sekä Elimäen pitäjän lanne on ollut erittäin haitallinen, myös
11361: Joerusuun ja Hämeenkylän ,kylissä. iPer- sen vudksi, että teollisuuslaitokset ovat saa-
11362: kauksen kautta :riämät tulvavruhingot saatai- vuttaneet aikaisemmin sellaisia oikeuksia
11363: siin poistetuiksi. patoamiseen nähden, jotka ovat tilannetta
11364: 'Lukuunottamatta sitä välitöntä etua, että huonontaneet, tulvat tuottavat haittaa ja
11365: suuret alat itsessään lihavia mutta nyt tul- tuhoa keväällä ja syksyllä sekä myös tal-
11366: vaveden vaivaamia maita saataisiin tuotta- vella jra kun seutu on muuten hyvin viljel-
11367: vaan pellonviljelykseen, aiheutuisi perkauk- tyä, joten perkaus tulee nopeasti tuotta-
11368: sesta myös se välillinen etu, että monessa maan hyötyä, olisi hanke toteutettava, ja
11369: kylässä kävisi mahdolliseksi ~toimittaa uus- huomioon ottaen, että osakkaat ovat ilmoit-
11370: jako ja sen kautta toteuttaa näiden aluei- taneet olevansa V1almiit ottamaan osaa hank-
11371: den voimaperäisempi viljelys, kuin mitä keeseen jouduttaakseen sen toteuttamista,
11372: nykyisen maanjaon vallitessa on mahdol- ehdotetaan, että osakkaiden suoritettavaksi
11373: lista. Sellaisista kylistä, joissa uusjako olisi valtioapuehtojen mukaisesti tuleva osuus
11374: tarpeellinen, mainittakoon erityisesti Kymin vähennetään 1 / 3 :ksi siitä. Tällä edelly-
11375: pitäjän Hurukselan kylä ja Pernonkosken tyksellä ehdotetaan työ suoritettavaksi I
11376: ympärillä sijaitsevat kylät sekä Pyhtään kiireellisyysluoka;ssa. ''
11377: pitäjän Hirvikosken kylä. Esimerkiksi Hu- Varatyönä on Laajakosken perkaus työn-
11378: rukselan kylässä ovat useimpien talojen alaisena, ja tulo- ja menoarvioehdotukses-
11379: maat suikaleita, jotka alkavat joen rannalla saan vuodelle 1931 on hallitus ehdottanut
11380: IX,23. - Cajander y. m. 309
11381:
11382: Kymijoen perkauksiin ensi vuonna käytet- toteutettaisiin myöskin varatyönä, jolla ta-
11383: täväksi 2 miljoonaa markkaa. Koska per- valla perkaussuunnitelman toteuttamista
11384: kaushankkeen kokonaiskustannusarvio on voitaisiin huomattavasti jouduttaa.
11385: 32,548,000 markkaa, olisi luonnollisesti toi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
11386: vottava;a, että perkaus voisi käydä nopeam- eduskunnan päätettävä:ksi toivomuksen,
11387: paa vauhtia, kuin hallituksen talousarvio-
11388: ehdotus edellyttää. Kun kuitenkin valtio- että hallitus niiden joenperkaus-
11389: talouden erinomaisen kiristynyt tila ehdot- töiden lisäksi, jotka toimitetaan 12
11390: tomasti nykyoloissa vaatii pidättyväisyyttä Pl. II: 9 kohdalla osoitetuilla va-
11391: valtion menojen lisäämisessä, mutta koska 1"0illa, ryhtyisi ta1·peellisiin toimen-
11392: uhkaava työttömyys joka tapaulk:sessa vaatii piteisiin Kymijoen perkaustyön to-
11393: varatöiden järjestämistä suuressa määrässä teuttamiseksi ensi vuonna myös vara.
11394: myös Kymenlaaksossa, näyttäisi asianmu- työnä.
11395: kaiselta, että Kymijoen p'erkausta edelleen
11396:
11397: Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1930.
11398:
11399: A. K. Cajander. W. K. Särkkä.
11400: J. Jyske.
11401: 310
11402:
11403: IX,24. - Toiv. al. N :o 56.
11404:
11405:
11406:
11407:
11408: Lahtela y. m.: 'l'oimenpiteistä Kemijärven tulvien rajoitta-
11409: miseksi.
11410:
11411:
11412: E d u s ik u n n a ll e.
11413:
11414: Kemij<iki ja erikoisesti Kemijärvi !lienee den järjestämiseksi j.a tulvavahinkojen eh-
11415: poikkeuksellinen :maassamme oleviin mui- käisemiseksi, mutta lienevät tutkimukset
11416: hin jokiin ja järviint näJhden siinä suh- jääneet osaksi keskeneräisiksi ja ehkäpä jo
11417: teessa, että m. m. Kemijärv·essä nousee ke- V'anhe:r:utuneetkin. Va'ltion asettama, Oulun
11418: vättulva tavallisesti 3-4 metriä tavallisesta läänin maaherran johdolla toiminut, jokien
11419: vedenpinnasta, jopa ylikin siitä. Kesä- perk8iusta <tutkinut komitea on myöskin
11420: ja syystulvat ovat tav.allisia varsinkin Ke- ulottanut tarkastuksensa viime vuonna
11421: mijärv·en kunnan alueella, jta nousee vesi m. m. Kemijokeenkin ja lausunnossaan
11422: aina 2 m. asti, jos on vähänkin sateisia ai- esittänyt tarkan tutkimuillsen toimittamista
11423: koja. Kun Kemijärv.en kunuan alueella, pulheena olevan joen tulvien rajoittamiseksi.
11424: jossa on paljon a:lavia järvenranba-1 joki- On siis erikoisen tärkeää, että toimite-
11425: varsi- ja lieteniittyjä, tulvavesi peittää taan t8irkka tutkiminen tulvien rajoittami-
11426: usein niityt niin, ettei niiltä voida heinän- seksi ja ehkäpä normaaliv•esipinnan a:lenta-
11427: korjuuta toimittaa, ja jos •On ehditty hei- miseksi Kemijärven vesistössä, mikäli se
11428: nänkorjuu toimittaa, kastelee korjatut hei- katsotaan voitavan tehdä, sekä laaditaan
11429: nät j,a v·iepi lheinäsuovatkin, niin olisi tul- niistä aiheutuva kustannuslaskelma. Täl-
11430: van nousua käytävä rajoitttamaan. Tällai- laisten suurten ja monipuolisten sekä
11431: set kesä- ja syystulvien tuottamat vahingot suurta työtä kysyväin toimittusten suoritta-
11432: nousevat sateisina kesinä arva:amatto:rwan mista ·eivät voi yksityiset eikä kunnat suo-
11433: suuriin summiin. On käynyt niinkin, että rittaa, vcaan käy se parfuaiten valtion toi-
11434: niissä kylissä, joilla on -alav1a niittyjä, on mesta.
11435: täytynyt suurin osa karjaa hävitttää tai Kaikkeen edellä esitettyyn nähden •ehdo-
11436: elättää niitä ostorehujen varassa. Äkilli- tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
11437: nen lkevättulvien nousu sekä kesä- ja syys- väksi toivcomuksen,
11438: tulvat ovat tulleet vuosi vuodelta huomatta-
11439: vammiksi, ja yleinen mielipide on, että ne että hallitus toimituttaisi tutki-
11440: johtuvat siitä, että Kemijärveen laskevat ?nuksen Kemijoen vesistössä Kemi-
11441: pitkät sivujoet on tukinuittojen takia pe- järven tulvien rajoittamiseksi ja
11442: rattu. Yli 20 vuotta sitten <On vaLtion toi- Kemijärven normaalivesipinnan las-
11443: mesta suoritettu tutkimuksia veden korkeu- kmniseksi.
11444:
11445: Helsingissä, marrask. 3 p :nä 1930.
11446:
11447: lYI. 0. Lahtela. Lauri Kaijalainen. Janne Koivuranta.
11448: 311
11449:
11450: IX,z5. - Toiv. al. N :o 57.
11451:
11452:
11453:
11454:
11455: Kesti: Asutuskomitean töiden kiire.Mimisestä ja uudisrai-
11456: vausrahaston perustamisesta.
11457:
11458:
11459: E d u s k u n n a 11 e.
11460:
11461: Asutuskysymys on meillä nyt varsin on- Siihen katsoen, että uudistilojen uudis-
11462: nettomassa vaiheessa. Nykyisen lainsäädän- raivaus- samoinkuin muutkin perusparan-
11463: nön avulla asutustoimintaa ei voida saada nustyöt tuottavat suurta välillistä hyötyä
11464: Tiittävään käyntiin ja uutta lainsäädäntöä myöskin yhteiskunnalle ja että asutustoi-
11465: vastustetaan sillä perusteella, että asutus- minta sellaisenaan on yhteiskunnalle
11466: kysymystä parhaillaan tutkii erikoinen asu- sosiaaliselta jopa valtiolliseltakin kannalta
11467: tuskomitea. Tämän asutuskomitean työt mitä suurimerkityksellisin, olisi yhteiskun-
11468: ovat kestäneet jo lähes kolme vuotta ja on nan käytävä sellaisiin toimenpiteisiin, että
11469: senvuoksi aihetta ryhtyä jo kiirehtimään se järjestäisi uudistilallisten uudisraivaus-
11470: tämän asutuskomitean töitä. ja muihin perusparannustöihin käytettä-
11471: Mutta tämän ohessa on syytä kiinnittää väksi riittävästi, joko korotonta tai hyvin
11472: huomiota myöskin siihen, että asutustoimin- halpakorkoista pitkäaikaista kiinneluottoa.
11473: taa ehkäisee sillä alalla esiintyvä ankara Edellisen perusteella ehdotan eduskun-
11474: luoton puute. Nekin, jotka vielä jotenkin Itttn päätettäväksi toivomuksen,
11475: mahdollisesti voisivat lunastaa itselleen
11476: maapalstan, käyttämällä siihen viimeiset va- että hallitus kiirehtisi n. s. asutus-
11477: ransa ja luottonsa, eivät voikaan enään suo- komitean töiden valmistumista, ja
11478: rittaa tuolla uudella tilallaan välttämättö- että hallitus valmistaisi mahdolli-
11479: miä uudisraivaus- ja muita perusparannus- simman pian eduskunnalle esityksen
11480: töitä. Tietoisuus näistä vaikeuksista estää laiksi sellaisen rahaston perustami-
11481: montaakin ryhtymästä uudisraivaajan vai- sesta, mistä voitaisiin myöntää uudis-
11482: valoiseen ammattiin. Jos joku on uudistilan tilallisille halpakorkoisia tai ko-
11483: itselleen hankkinut, saa hän varsin pian konaan korottomia kuoletuslainoja
11484: huomata pettyneensä, koska tarkoitukseen uudisraivaus- ja muihin perusparan-
11485: soveliasta luottoa ei ole saatavissa. nustöihin käytettäväksi.
11486:
11487: Helsingissä, lokakuun 30 päivänä 1930.
11488:
11489: Yrjö H. Kesti.
11490: 312
11491:
11492: IX,26. - Toiv. al. N:o 58.
11493:
11494:
11495:
11496:
11497: Pekkala y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta vuokra-
11498: alueiden lunastamisvaatimuksien epäämisen syistä.
11499:
11500:
11501: E d '11 s ik: u n n a ll e.
11502:
11503: Viitaten vuoden 1930 ensimmäisille val- että hallitus antaisi, mikäli tar-
11504: tiopäiville jättämämme toivDmusaloitteen peelliseksi osoittautuu, Eduskunnane
11505: N :o 30 perusteluihin, ehdotamme eduskun- asiasta esityksen j sekä
11506: nan päätettäväksi toivomuksen, että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
11507: sellaisiin toimenpiteisiin, että mainit-
11508: että hallitus kiireellisesti suorit- tujen vuokramiesten mahdolliset häiir
11509: taisi tutkimuksen siitä, missä määrin döt tulisivat estetyiksi.
11510: ja millaisilla syillä vuokra-alueiden
11511: lunastusvaatimuksia on evätty j ja
11512:
11513: HeLsingissä, marraskuun 3 päivänä 1930.
11514:
11515: Mauno Pekkala. K. A. FagerhGlm. J. Väisänen.
11516: Edward Setälä. Taavetti Nuutinen. Valfrid Eskola.
11517: Emil Sallila. Yrjö Räisänen. Toivo Halonen.
11518: August Valta. K. Hakala. Matti Lepistö.
11519: Onni Hiltunen. Juho Pyy. J. Kovanen.
11520: 313
11521:
11522: IX,2 1. - Toiv. al. N :o 59.
11523:
11524:
11525:
11526:
11527: Kesti: Esityksen antamisesta laiksi pienviljelijäin laidun-
11528: osuuskunnista.
11529:
11530:
11531: E d u s k u n n a 11 e.
11532:
11533: Pienviljelijäin laidunkysymys on yhä täni toteutettav~~ssa siten, että valtio en-
11534: edelleenkin kokonaan järjestämättä. Suuri sinnäkin ryhtyisi avustamaan ja johta-
11535: osa rpien.villjelijlöistä on nimittäin. ·sellaisia, maan erikoisten laidunosuuskuntien perus-
11536: joilla ei ole mitään mahdollisuutta eläinten tamista, jotka yhteisesti valmistaisivat
11537: laiduntamiseen muualla kuin rvähillä pel- sopivaan paiklman !kunnollisia kulttuuri-
11538: loillaan, mäikitupalaisten menettäessä ni- laitumia ja joiden jäseniksi pääsisivät
11539: mittäin vuok!rru-alueiden itsenäistymisen ikaikki karjanomistajat, kokoll!aran siitä riip-
11540: ylhteydessä laidunoiikeutensa ja jäädessä pumatta, vaikka heillä ei olisikaan itsellään
11541: myöskin 'V'aiille metsää ja moo.ien .sellaisten- tarkoitukseen sopivaa laidunmaata, ja että
11542: kin pielliVi~jelijäin, jotka ·saivat lunastaa erikoisella lainsäädännöllä tehtäisiin mah-
11543: itselleen kotitarvemetsää, metsäalueen si- dolliseksi sopivan maa-alueen lunastaminen
11544: jaitessa sellaisella paikalla tai ollessa niiUJ'hy,vin tällaisten laidunosuuskuntien
11545: maanlaadulleen sellaista, että sitä ei tarvetta va~rten kuin yksityi8tenkin laidun-
11546: v•oi kruyttää laiduntarrniseen, minlkä ohessa ta:rvetta varten, milloin lheidJä,n, on malh-
11547: on lhuomatta'V'a, ·että nämä:t vähäiset metsä- doton tä:llaiseen .osuuskuntaan liittyä jäse-
11548: wlueet tarvittaisiin välttämättä myöskin neksi. Tällaisille laidunosuliskunnille olisi
11549: metsäntuottoon. Pienviljelystuotan.non luon- myönnettävä avustusta vähintään 50 % var-
11550: teesta jo johtuu, että j.okai.sella rpi·enem- sinaisten pienviljelijäin tai lh.eihin verrat-
11551: mällä:kin pientilalla on väilittäm:ätöntä pitää tavien osuu.skun\llan jäsenien .osalle tulevien
11552: kotieläimiä ja sitä v.aatisi jo yksistään laitumen perustamiskustannuksien ma:a-
11553: pienviljelysperheen ylläipitokin. Jos mieli- ;rästä,, samoinkuin näiden yksinäänkiu pe-
11554: tään kotieläinhoito saada vähänkään kan- rustamien kulttuurilaitumien perp.stamis-
11555: nattavaksi! on sen ensi:rrumäinen •edellytys, ikustannuksista.
11556: että !kotiel:äimiä voida;an la~dUllitaa ulkona Edemsen perusteella ehdotan eduskun-
11557: koko se aika, minkä luonto siihen. antru~~; n.an rpäätettäväksi t·o~vomuksell!,
11558: ma!hdollisuuksia. Kun useimmilla [pienvil-
11559: jelijöillä ei tä:hän .o1e riittävää mahdolli- erbtä hallitus writtäin kiire,elliJsesti
11560: suutta, eikä tätä mahldollisuutta Va[laaeh- valmi9baisi osityksen EduskunnalZe
11561: toisin, pienviljelijäin omin keinoin voida la~ksi pietnvilje,lijäin kt.idunosuus-
11562: pa!1aJntaa, on 'Viamon vdvollisuus käydä ti- kunmist!a ja niiden sekä yksityisten
11563: lannetta 1parantamaan. V·altion on ehdot- pienviljelijäin pe;ru.stamien kultrtuu-
11564: tomasti !huolehdittava siitä, 'että jokainen rilaitwmien pwustamtise.n avustami-
11565: pienvUjelljä saa tilaisuuden eläintensä lai- swta sekä sellaisC!t muutoJsiJ!Sitykset
11566: duntam~seen. P:arhaäten tämä olisi mi•eles- asutws- y. m. lakeihin, että n,äitä
11567:
11568: 40
11569: 314 IX,2r. - Pienviljelijäin laidnnosnuskunnat.
11570:
11571: laåtumia varten saa,d;a;an oike;u,s lu- yksityisem laitwme.n p(J>f'UStajalla it-
11572: nastaa maata yksityisistä tiloista, se:llään ei ole laåtwme:ksi s01Jeltuvoo
11573: milloin osuwskunnan jäsenillä ta;i maata.
11574:
11575: Helsingissä, loikaikuun 30 päivänä 1930.
11576:
11577: Yrjö H. Kesti.
11578: 315
11579:
11580: IX,28. - Toiv. al. N :o 60.
11581:
11582:
11583:
11584:
11585: Pekkala y. m.: Lisämaan hankkintisesta vapaaehtoisuuden
11586: tietä liian pienille tiloille.
11587:
11588:
11589:
11590:
11591: Viime valtiopäivillä jätettiin sosialidemo- että hahlitus olisi vuoden ];9;31 meuoarvioon
11592: krnattisen zyhrrnän jäsenten taholta edus- ottanut entisestään huomatta'\Crusti lisätyn
11593: kunnalle lakialoite lisäimaan lunastamisesta määrärahan asutustoiminnan ra;hoittamista.
11594: eräisiin itsen:äistyneisiin tai itsen:äistyviin vru11ten, jotta olisi saatettu nY'kyisiä. edulli-
11595: vuokra-alueisiin selkä toivomusaloite asutus- sia tilaisuuksia hy--väksikäyttäen vapaaehtoi-
11596: komitean työn kii~e!b.timisestä. Ensiksimai- suuden tietä hankkia lisämaata kääpiötiloi-
11597: nittu aloite ei saavuttanut eduskunnan hy- ihin. Kun näin kuitenkaan rei ole tapahtu-
11598: väksymistä j.a viimeksimainittu jäi. lopulli- nut ja kun tiedossamme on että asutuskomi-
11599: sesti käsitte1emättä. t~akin •on tehnyt hallituikse11e tätä tarkoitta-
11600: Niinilruin mainittujen aloitteiden peruste- van esityksen, olemme pitäneet tarpeellisena
11601: luissa osoiteta&n, on liian pienien tilojen li- saattaa asian eduskunna:q ratkaistavaksi tä-
11602: sämaakysymys ill'iitä kysymyksiä, jotka ensi män aloitteen pelrU:Steella.
11603: tHassa olisi ratkaistava ei ainorustaan asian- Edelläesitetyn perusteella saamme ehdot-
11604: omaisten kääpiötilallisten, vaan myös ja en- taa eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
11605: nen !kaikkea !kan~ant:alouden ja yhteislmn-
11606: nan kannalta katsoen. Kun ei näytä olevan että hallitus kiir·eellisesti antaisi
11607: toiveita aina;kaan ennen asutuskomitean Eduskunnalle esityksen tarpeellisen
11608: työn valmistumista saada eduskunnas~a hy- määrärahan varaamisesta lisämaan
11609: väksytyksi lrukia, jonka perusteella voitai.siin hankkimiseksi vapaaehtoisunden tietä
11610: pakkolunastusteitse hankkia lisämaata liian liian pienille tiloille.
11611: pieniin tiloihin, olisi: ollut välttämätöntä,
11612:
11613: Helsingissä, marraskuun 3 päivänä 1930.
11614:
11615: Mauno Pekkala. Taavetti Nuutinen.
11616: Edward Setälä. Yrjö Räisänen.
11617: Emil Sallila. Juho Pyy.
11618: J. Kovanen. J. Väisänen.
11619: August Valta. Valfrid Eskola.
11620: Onni Hiltunen. Toivo Halonen.
11621: K. A. Fagerholm. Matti Lepistö.
11622: 316
11623:
11624: IX,29, - Toiv. al. N :o 61.
11625:
11626:
11627:
11628:
11629: Pekkala y. m.: Valtion metsämaiden vuokra-alueiden halti-
11630: jain o-ikeuttamisesta luopumaan tiloillaan olevista arvo-
11631: puista.
11632:
11633:
11634: E d u s k u n n a ll e.
11635:
11636: Valtion metsämaiden asuttamisesta ja menien kuluessa, joutuvat arvopuiden hinta-
11637: niilllä olevien vuokra-alueiden lunastami- suhteiden muuttumisen johdosta epäedulli-
11638: sesta annetun lain mukaan ovat itsenäisty- sempaan asemaan kuin mikä lunastustoimi-
11639: vät vuokramiehet m. m. oikeutettuja Innas- tuksessa on ollut tarkoituksena. Asian näin
11640: tamaan tilan alueelle jäävän arvopuumetsän. ollen on mielestämme kohtuullista, että
11641: Hankkimiemme tietojen mukaan ovat vuok- asianomaisille asukkaille varataan mahdolli-
11642: ramiehet mainittua oikeuttaan harvoja suus, mikäli tilaa ei jo ole eh~itty maarekis-
11643: poikkeustapauksia lukuunottamatta hyväk- teriin merkitä, luopua lunastamistaan arvo-
11644: seen käyttäneet. Kun puutavaran hinnat puista, sikäli kuin he haluavat tällaista oi-
11645: · nyttemmin ovat tunnetuista syistä romah- keutta hyväkseen käyttää. Kun esiintyvät
11646: duksen tavoin laSkeneet, ovat lukuisat val- tapaukset varmaankin ovat moninaiset ja
11647: tion metsämailla olevat itsenäistyvät vuokra- suuressa määrin erilaiset, olisi mielestämme
11648: miehet, sikäli kuin eräistä sanomalehtiuuti- tarkoituksenmukaisinta, että hallitus ensin
11649: sista voi päätellä, esiintuoneet toivomuk- asian selvittäisi ja sitten ryhtyisi tarpeelli-
11650: siaan lunastettavaksi päättämiensä arvopui- siksi katsomiinsa toimenpiteisin.
11651: den hintojen alentamisesta tai asian muulla Edelläesitetyn perusteella ehdotamme
11652: tavalla niin järjestämisestä, ettei heidän ta- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
11653: loudellinen asemansa joudu vaaranalaiseksi.
11654: Siihen nähden että arvopuiden hinnat, joi- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
11655: den lain mukaan tulee olla käypiä hintoja, menpiteisiin, että valtion metsämai-
11656: on määrätty lukuisissa tapauksissa jo ennen den itsenäistyvien vuokra-alueiden
11657: nykyistä hintojen laskua, on todennäköistä, haltijat oikeutettaisiin luopumaan lu-
11658: että monet vuokramiehet, huolimatta siitä nastettavaksi päättämistään, tiloillaan
11659: että arvopuiden hintakin voidaan suorittaa olevista arvopuista sekä jättämään ne
11660: muun lunastushinnan yhteydessä vuosikym- valtion toimesta poisvietäväksi.
11661:
11662: Helsingissä, lokakuun 30 päivänä 1930.
11663:
11664: Mauno Pekkala. Taavetti Nuutinen.
11665: Edvard Setälä. Yrjö Räisänen.
11666: Emil Sallila. Juho Pyy.
11667: August Valta. J. Väisänen.
11668: Onni Hiltunen. Valfrid Eskola.
11669: K. A. Fagerholm. Toivo Halonen.
11670: Matti Lepistö.
11671: 317
11672:
11673: IX,3o. - Toiv. al. N:o 62.
11674:
11675:
11676:
11677:
11678: Kesti: Päätilojen vuokraajain itsenäistyttämisestä.
11679:
11680:
11681: E d u s k u n n a ll e.
11682:
11683: Eduskunnalle on tunnettua, että n. s. loin tilan omistaja itse ei ole tilattomaan
11684: päätilojen vuokraajain asema on lainsää- väestöön verrattava henkilö tai muut syyt,
11685: dännöllisesti vielä vanhan maanvuokralain esim. perikuntien tilat,. eivät lunastamista
11686: alainen ja. että niitä tämän mukaan vuokra- estä. Taannehtivalla lailla olisi syytä estää
11687: suhteen päättyessä, vieläpä usein sen kes- tällaisilla tiloilla toimittamasta häätöjä en-
11688: täessäkin, uhkaa suoranainen häätö. Halli- nen tällaisen lunastuslain valmistumista.
11689: tukselle on tehtykin useita aloitteita tämän Samalla olisi v. 1902 maanvuokralakia so-
11690: vuokramiesryhmän aseman turvaamista tar- veltuvilta kohdiltaan siten muutettava, että
11691: koittavan lainsäädännön aikaansaamiseksi, se paremmin kuin nykyisin turvaisi tällais-
11692: m. m. Suomen Pienviljelijäin puolueen puo- ten vuokramiesten asemaa.
11693: luetoimikunnan puolesta viime heinäkuussa. Ehdotan tämän perusteella eduskunnan
11694: Toistaiseksi ei näistä aloitteista ole kuiten- päätettäväksi toivomuksen,
11695: kaan ollut vielä lopullista tulosta. Kun
11696: suurta osaa tästä vuokramiesjoukosta uhkaa että hallitus erittäin kiireellisesti
11697: häätö jo tämän vuoden loputtua, vuokra- valmistaisi Eduskunnalle esityksen
11698: suhteen päättymisen takia, on asia sangen laiksi n. s. päätilojen vuokraajain
11699: kiireellinen. itsenäistyttämisestä sekä esityksen
11700: Tämän vuokramiesryhmän aseman tur- sellaisiksi mttutoksiksi v. 1902 maan-
11701: vaamiseksi olisi valmistettava ensinnäkin vuokralakiin, että tällaisten vuokra-
11702: sellainen laki, minkä nojalla he saisivat miesten asema vastaisuudessa tulisi
11703: lunastaa vuokraamansa tilan tai pienvilje- nykyistä pm·emmin turvatuksi.
11704: lystilaa vastaavan osan siitä omakseen, mil-
11705:
11706: Helsingissä, lokakuun 30 päivänä 1930.
11707:
11708: Yrjö H. Kesti.
11709: TOISET
11710: •• ••
11711: VALTIOPAIVAT
11712: 19 3 0
11713:
11714: LIITTEET
11715: X
11716: TYÖVÅENASIAlNVALIOKUNT AAN LÄHETETTY
11717: TOIVOMUSALOITE
11718:
11719:
11720:
11721:
11722: HELSINKI 1930
11723: VALTI:ONEUVOSTON KIRJAPAINO
11724: 321
11725:
11726: X,1. - Toiv. al. N:o 63.
11727:
11728:
11729:
11730:
11731: Sillanpää y. m.: Eläkkeenmuotoisen lapsiavustuksen anta-
11732: misesta vähävaraisille äideille.
11733:
11734:
11735: E d u s k u n n a 11 e.
11736:
11737: Viitaten vuoden 1929 toisilla valtiopäi- kysymystä siitä, miten vo·ita·isiin toi-
11738: villä tehdyn toivomusaloitteen N :o 64 meenpanna niille vähävarais·ille iii-
11739: (Liitteet sivu 556) perusteluihin, ehdo- deille, jotka itse elättävät ja kasvat-
11740: tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk- tavat lapsensa, eläkkeen muotoinen
11741: sen, lapsiavustus, joka ei saa olla köy-
11742: häinhoidon luontoinen, sekä antaisi
11743: että hallitus ryhtyisi valmistwma::tn asiasta Eduskunnalle esityksen.
11744:
11745: Helsinki lokakuun 28 p. 1930.
11746:
11747: Miina. Sillanpää. Hilma. Koivulahti-Lehto.
11748: Aino Lehtokoski. Fanny Ahlfors.
11749: Kaisa Hilden. Hilja. Pärssinen.
11750: Hilda. Seppälä.
11751:
11752:
11753:
11754:
11755: 41
11756: TOISET
11757: •• ••
11758: VALTIOPAIVAT
11759: 19 3 0
11760:
11761: LIITTEET
11762: XI
11763: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
11764: LAKI- jA TOIVOMUSALOITTEET
11765:
11766:
11767:
11768:
11769: HELSINKI 1930
11770: V.ALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
11771:
11772:
11773:
11774:
11775: •
11776: '
11777:
11778:
11779:
11780:
11781: •
11782: Asevelvollisuutta ja suojeluskuntia koskevia laki- ja
11783: toivomusaloitteita.
11784: 327
11785:
11786: X1,1. - Lak. al. N:o 16. XI,t. - Lagmot. N :o 16.
11787:
11788:
11789:
11790:
11791: Ahlström y. m.: Ehdatus W,iksi asevelvol- Ahlström m. fl.: Förslag tiU lag angående
11792: listen käyttätrnisestä siviilityössä. r värnpliktiges användande i civilt arbete.
11793:
11794:
11795: E d u s k u n n a 11 e. T i 11 R i k s d ra g en.
11796:
11797: Viitaten vuoden 1930 ensimmäisille val- Hänvisande tiill den till 1930 års första
11798: tiopäiviUe jätettyyn lakialoitteeseen N:o 22 ri;ksdag inlämnade lagmotionen N :o 22 och
11799: ja siinä oleviin perusteluiihin, ehdotamme däri förebringad motivering, få vi vörd-
11800: kunnioittaen, samt föresrå,
11801:
11802: että Eduskunta hyväksyisi seu- att Riksdagen måtte antaga föl-
11803: raavan lakiehdotuksen: jande lagförslag:
11804:
11805:
11806:
11807: Laki Lag
11808: asevelvollisten käyttämisestä siviilityössä. angående värnpliktiges användande i
11809: civilt arbete.
11810:
11811: Eduskunnan ipäätöksen mukaisesti sääde- I enlighet med riksdagens beslut stadgas
11812: tään täten: härmed:
11813:
11814: 1 §. 1 §.
11815: Asevelvollinen, jolle kaikenlainen sota- Värnpliktig, .för viiken militärtjänst av
11816: palvelus on vastoin hänen omaatuntoaan, v,arj·e slrug är oförenligt med hans samv>ete,
11817: V<>idaan vapauttaa sotapalveluksesta ja k,an lbefrias från militärtjänst ooh över-
11818: määrätä siviilityölhön, joka ei välittömästi föras till civilt arlbete, som varken direkte
11819: eikä väJlillisesti ihyödytä puolustusta. eUer indlirekte :gagnar försvaret.
11820:
11821: 2 §. 2 §.
11822: Luvan suorittaa asevelvollisuus 1 § :ssä Tillstånd rutt fullgöra värnpliktstjänst-
11823: mainitulla tavalla antaa asianomainen kut- göringen på rsätt i 1 § säges meddelas av
11824: suntala utakunta. vederbörande u:pp'bådsnämnd.
11825: Jos asevelvollisessa senjälkeen, kun hän Uppstå hos värlllpliktig efter :pålbörjad
11826: on alkanut palveluksensa, herää sellaisia tjänstgöring sådana samvetsbetänkligheter,
11827: omantunnonepäilyksiä, joista tässä laissa on som i denna lag avses, medde1as fb.onom
11828: kysymys, anta:a asianomainen kutsunta- tillstånd att utföra civilt a:rlbete av veder-
11829: lautakunta hänelle luvan suorittaa siviili- börande uppibädsnämnd. Frän arbetstiden
11830: i;J28 Xl,l. - Asevelvollisten käyttäminen siviilityössä.
11831:
11832: työtä. Hänen työpalvelusajasta~n vähep.ne- avdrages dlå den tid Ihan va,.riJt tjänst-
11833: tään silloin hänen jo palvelemansa aika. göring.
11834:
11835: 3 §. 3 §.
11836: Palvelus~jan tässä laissa määrätyssä si- Tjänstgöring i sådant civilt a~bete, som
11837: viilityössä tulee olla kuusi kuukautta pi- · i denna lag aVIses, skall med sex månader
11838: tem,pi kuin se aika, mikä asevelvollisen överstiga den tid, som den värnpliktige
11839: muuten olisi ollut pa1veltava. eljest !bort tjänstgör~t.
11840: Työn tulos tulee valtiolle. A:r'betets utJbyte tinfa11er staten.
11841:
11842: 4 '§. 4 §.
11843: Asevelvollinen, jaka tämän lain mukaan Värnpliktig, som enligt denna lag över-
11844: määrätään, siviilityöhön, ei ole 'sotaoikeu- för:ts tili civilt arbete, är icke underkastad
11845: den eikä sotaväen rikoslainsäädännön alai- militär jurisdiktion eller militär straff-
11846: J;J.en. lagstiftning.
11847: 5 §. 5 §.
11848: Asevelvollista, ~joka on määrätty siviili- Värnrpliktig, som är överfö.rd till civilt
11849: työihön, voidaan tottelemattomuuden tai ar1bete, kan för ahörsamhet eller dåligt upp-
11850: huonop. käytöksep. takia rangaista arestilla, förande str.affas med arrest, övertidsarbete
11851: ylityöllä tai lomankiellolla, valtioneuvoston e1ler permissionsför!bud enligt av statsrådet
11852: asiasta antamien tarkempien määräysten härom utfärd!ade närmare ibestämmelser.
11853: mukaan.
11854: 6 §. 6 §.
11855: Mie!histöä reserviharjoituksiin kutsut- Vid inkallande av manskap till reserv-
11856: taessa voidaan asevelvollinen, joka on tä- övning kan värnpliktig, som jämlikt denna
11857: män lain mukaan määrätty sivii~ityöhön, lag är överförd till !Civilt arbete, inkallas
11858: kutsua suorittamaan sellaista työtä ajaksi, att utföra sådant al'lbete under en tid, som
11859: joka. neljänneksellä ylittää reserviharjoitus- med en fjärdedel överstiger tiden för re-
11860: aj,an. servövninrg·en.
11861: 7 §. 7 §.
11862: Sodan aikana voidaan asevelvollinen, Under krigstid kan värnpliktig, som
11863: joka tämäp. lain muJraisesti on l]läärätty jämlikt denna l'ag är överfö11d til!l civilt
11864: siviilityöhön,, velvoittaa mai;nitunlaiseen a11hete, ålägg1as wtt utföra sådant arbete
11865: työhön yhtä pitkiiksi ajaksi, kuin v-astaava under lik11 lån1g tid, som motsvarande års-
11866: ikäluokka on sotatpalveluksessa. klass är inkallad till militär tjänstgöring.
11867:
11868: 8 '§. 8 §.
11869: Asevelvollinen, joka on määrätty siviili- Värnpliktig, som. överförts tili civilt ar-
11870: työhön, on majoitukseen, muonitukseen, bete, är i avseende å kvarter, :förp1iignad,
11871: palllaukseen y. m. nähden samojen mijä- avlöning o. dyl. underkasilad samma för~
11872: räysten alainen kq.in a.sevelvolliset armei- skrifter, som gällla för de värnpliktige
11873: jasS~t, mutta ei kanna sotilaspukua. armen, men här icili:e militär unifol'Ill.
11874:
11875: 9 §. 9 §.
11876: Asevelvollisen, joka kutsunnaS&a rtai alet- VärnpUktig, som vid upplbådet eller
11877: tuaan palveluksensa siviilityössä kieltäytyy efter 'PäJbörjad tjänsltgöring i civilt 'al1bete
11878: XI,1.- Åhlsti•öm y. m. 329
11879:
11880: kaikenlaatuisesta työstä, voi siviilituomio- väigrar att utföra varje slag .av ar~te, k~W
11881: istuin tuomita korke~ntwan 12 kuukauden av civil domstol ådömas fängelse i högst
11882: vankeuteen. 12 månader.
11883: Jos asevelvollinen vankeusajan päätyttyä Vidhåller värnpliktig efter uttjä!llt fän-
11884: kieltäytyy edelleen, voidaan hänet uudes- gelsestraff sin väigran, k.an han ånyo dömas
11885: taan tuomita, kuten ensimmäisessä momen- som i första mmnentet är sagt, dook så,
11886: tissa on mainittu, kuitenkin niin, että ylh- att den swmmanlagda fängelsetiden icke
11887: teenlaskettu vankeusaika ei ylitä 18 kuu- överstiger 18 månader.
11888: kautta.
11889: Asevelvollista, joka kahdesti on tuomittu Värn'Pliktig, SOIIll två g<ånger dömts för
11890: tässä pykälässä mainitun kieltäytymisen i denna paragraf nämnd vä.gran, kan ieke
11891: jo'hdosta, ei voida enää asettaa syyttee- vidare härför åtalas.
11892: seen.
11893: 10 §. 10 §.
11894: Tarkemmat määräykset tämän lain sovel- Närmare ibestämrnelser röl"':tnde tihlii:Inp-
11895: tamisesta antaa valtioneuvosto. ningen av denna lag utfärdas av stats-
11896: rådet.
11897: 1,1 §. 111 §.
11898: Tämä laki tulee voimaan Denna 1ag träder i kraft den
11899:
11900: Helsingissä, marraskuun 3 'P :nä, 1930. Helsingfors, den 3 november 1930.
11901:
11902: AJtel Ahlström. Reinh. Swentorzetsk:i.
11903: K.-A. Fagerholm. J. F. Tolonen.
11904: T. J~nhonen. Mikko Suokas.
11905: Levi Jern. Alex Hämäläinen.
11906: K. V. Akerblom. Mikko W. Erich.
11907: Aleksi Aaltonen. Miina Sillanpää.
11908: Eino Kilpi. Väinö Hakkila: -
11909: Väinö Voionmaa. Armws Paasonen.
11910: J. W. Keto. Hilda Seppälä.
11911: Kalle Myllyniä.ki. J. Lindqvist.
11912: David B. Li:p,Wnan.
11913:
11914:
11915:
11916:
11917: 42
11918: 330
11919:
11920: XI,2. - Toiv. -al. N:o 64.
11921:
11922:
11923:
11924:
11925: Kesti: Asevelvollisuusajan lyhentämisestä ja suojeluskuntia
11926: koskevan lainsäädännön muuttamisesta.
11927:
11928:
11929: E d u s k u n n a ll e.
11930:
11931: Maamme erikoisesta asemasta johtuu, että että meillä on vakinaisen armeiJan lisäksi
11932: meillä puolustusmenot tulevat olemaan huo- vapaaehtoisuuteen perustuva suojeluskun-
11933: mattavasti suuremmat kuin esim. suhteelli- tajärjestö, joka sellaisenaan on laillinen osa
11934: sesti laskien läntisissä naapurimaissamme. maamme puolustusjärjestelmästä. Tämä
11935: Meillä on puolustettavana pitkä ja vaikea järjestelmä on kuitenkin tähän asti ollut
11936: maaraja itäistä naapuriamme vastaan sekä ainaisena riidan aiheena kansamme keskuu-
11937: senlisäksi suhteellisesti pitkä rannikko. dessa senvuoksi, että suojeluskuntien jä-
11938: Tämä kaikki vaatii paljon kustannuksia. senjoukkojen enemmistö on määrätynlaa-
11939: Mutta tälläkin täytyy olla rajansa. Halli- tuisten kansalaispiirien muodostama, ja
11940: tuksen tulo- ja menoarvioesityksessä v :lle onpa esitetty väitteitä siitäkin, että tämä
11941: 1931 esitetään puolustuslaitokselle ja meri- järjestö ei aina olisikaan hallituksen käy-
11942: sekä rajavartiostoille myönnettäväksi yh- tettävissä niinkuin maan puolustuslaitok-
11943: teensä lähes 700 miljoonan markan määrä- selle kuuluisi. Kun tällainen erimielisyys
11944: rahat. Tämä tekee yli 200 markkaa jo- maan tärkeimmän elinkysymyksen suhteen
11945: kaista asukasta kohti, ja sitä on ehdotto- on mitä vakavimpana vaarana maamme to-
11946: masti pidettävä näin köyhässä maassa jo delliselle puolustusteholle, jonka mittapuina
11947: liian suurena. on pidettävä, paitsi aseellisia voimia, maan
11948: Eduskunnassa onkin tehty aikaisempina taloudellista kantokykyä ja kansan puolus-
11949: vuosina useita esityksiä asevelvollisuusajan tustahtoa, niin olisi edellämainitsemiini
11950: lyhentämiseksi ja sen kautta puolustusme- kahteen päämäärään yhdistettävä kolman-
11951: nojen vähentämiseksi. Nämät ehdotukset tena vielä se päämäärä, että kansamme saa-
11952: ovat kuitenkin aina tulleet hylätyiksi, pää- taisiin puolustuskysymykseen nähden mah-
11953: asiassa juuri puolustustehon heikkenemi- dollisimman yksimieliseksi.
11954: seen viittaamalla. Kun toiselta puolen on Nämä kaikki päämäärät tulisivat mieles-
11955: luonnollisesti pidettävä huolta siitä, että täni mahdollisimman hyvin toteutetuiksi sel-
11956: puolustustehomme pysyisi riittävänä, mutta laisen järjestelyn avulla, että asevelvolli-
11957: kun toisaalta olisi päästävä myöskin supis- suusaika lyhennettäisiin aluksi esim. vähin-
11958: tamaan ylettömän suuriksi paisuneita puo- täin 9 kuukauteen, mutta että täten lyhen-
11959: lustusmenojamme tai ainakin rakentamaan netty asevelvollisuusaika, 3 kuukautta, mää-
11960: sulku niiden jatkuvalle koh'()amiselle, niin rättäisiin suoritettavaksi kotipaikkakunnan
11961: täytyisi koettaa keksiä keino näiden molem- suojeluskunnassa esim. 5 lähinnä seuraavan
11962: pien päämäärien yhdistämiseksi. vuoden aikana suoritettavalla reservipalve-
11963: Tässä yhteydessä on syytä huomauttaa, luksella, samalla kuin suojeluskuntien ny-
11964: XI,2. - Kesti. 331
11965:
11966: kyistä kokoonpanoa ja rakennetta olisi vas- helposti estää siten, että tällaiset kommu-
11967: taavasti muutettava, tietenkään vähentä- nisteiksi ja maanpetoksellisiksi todetut hen-
11968: mättä sitä mahdollisuutta, että ne, jotka kilöt velvoitettaisiin suorittamaan asevelvol-
11969: sitä haluaisivat, saisivat edelleenkin vapaa- lisuutensa erikoisissa työkomppanioissa, jol-
11970: ehtoisesti suorittaa niissä asepalvelusta. laisia· jo nytkin on ollut käytännössä.
11971: Myöhemmin, kun tällaisesta järjestelystä EdeHisen perusteella ehdotan eduskun-
11972: olisi saatu kokemusta, voitaisiin asevelvolli- nan päätettäväksi toivomuksen,
11973: suusaikaa .lyhentää vielä tästäkin, kuiten-
11974: kaan heikentämättä maanpuolustustehoa, että hallitus valmistaisi Eduskun-
11975: mutta kuitenkin saamalla aikaan huomatta- nalle esityksen sellaiseksi asevelvol-
11976: vaa säästöä nykyisissä puolustusmenoissa, vollisuusajan lyhentämistä ja suoje-
11977: samalla kuin se isänmaallinen osa työväes- leluskuntia koskevaksi lainsäädän-
11978: töäkin, joka haluaa kyllä maata puolustaa nöksi, jonka mukaan asevelvollisuus-
11979: vihollisilta, mutta joka määrätyistä syistä aikaa nykyisestään lyhennettäisiin,
11980: ei ole voinut liittyä nykyisiin suojeluskun- määräämällä osa nykyisestä asevel-
11981: tiin, voisi tämän jälkeen työskennellä niissä vollisuusajasta suoritettavaksi erikoi-
11982: yhdessä, ei ainoastaan sen ajan, mihin edel- sena reservipalveluksena määrätty-
11983: lätarkoitettu reservipalveluksen suorittami- jen, asevelvollisuusaikaa lähinnä seu-
11984: nen velvoittaisi, vaan jatkuvasti senkin jäl- raavien vuosien aikana, joka reservi-
11985: keen. palvelus suoritettaisiin suojeluskun-
11986: Tätä voitaisiin vastustaa nähdäkseni ai- talaitoksessa, jonka suhteen tätä var-
11987: noastaan sillä, että täten tulisi näihin uudel- ten olisi tehtävä tarpeelliset muutok-
11988: leen järjestettyihin suojeluskuntiin, tai set, hävittämättä kuitenkaan sen va-
11989: miksi niitä tahdottaisiinkaan nimittää, mu- paaehtoista luonnetta niiden koh-
11990: kaan myöskin maanpetoksellista kommunis- dalta, jotka edelleenkin haluaisivat
11991: tista ainesta. Mutta tämän johdosta tahdon niissä suorittaa vapaaehtoista ase-
11992: jo etukäteen huomauttaa, että tämä voidaan palvelusta.
11993:
11994: Helsingissä, lokakuun 30 päivänä 1930.
11995:
11996: Yrjö H. Kesti.
11997:
11998:
11999:
12000: •
12001: TOISET
12002: •• ••
12003:
12004: VALTIOPAIVAT
12005: 19 3 0
12006:
12007: LIITTEET
12008: XII
12009: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
12010: TOIVOMUSALOITTEET
12011:
12012:
12013:
12014:
12015: HELSINKI 1930
12016: VALTIONEUVOSTON K.IRJAP,AINO
12017: Rautateitä y. m. koskevia toivomusaloitteita.
12018: 337
12019:
12020: Xll,1. - Toiv. al. N :o 65.
12021:
12022:
12023:
12024:
12025: Kaura y. m.: Rawtatien rakentamisesta Helsingistä Turun---
12026: Toijalan ja Tampereen-Porin ratojen poikki Sunpoh-
12027: jan mdalle.
12028:
12029:
12030: E d u s k u n n a ll e.
12031:
12032: Vuoden 1929 toisille valtiopäiville jätetyn lähinnä seumavan viisivuotiskauden
12033: toivomusaloittoon N :o 71 perusteluihin vii- rakennusohjelmaksi, ottaisi siihen
12034: taten ehdotamme eduskunnan päätettäväJksi rautatien rakentamisen Helsingistä
12035: toivomuksen, Turun-Toijalan ja Tampereen-Po-
12036: rin ratojen poikki Suupohjan radalle.
12037: että hallitus, laatiessaan esitystä
12038:
12039: Helsingissä, lokakuun 29 päivänä 1930.
12040:
12041: A. K. Kaura. Eemeli Aakula.
12042: E. M. Tarkkanen. Erkki Perheentupa.
12043: Jussi Annala. J. Lauri Mäkelä.
12044: Kalle Joukanen. Kaarlo Sovijärvi.
12045: K. W. Huhtala. Taave Junnila.
12046: Antero Lamminen. Ansh. Alestalo.
12047:
12048:
12049:
12050:
12051: 43
12052: 338
12053:
12054: XII,2. - Toiv. al. N :o 66.
12055:
12056:
12057:
12058:
12059: Aaltonen y. m.: Turun-Riihimäen rautatien rakentamisesta.
12060:
12061:
12062: E d u s k u n n a 11 e.
12063:
12064: Viitaten edustaja Gunnar Sahlsteinin seen, ehdotamme eduskunnan päätettäväksi
12065: y. m. vuoden 1929 toisille valtiopäiville jät- toivomuksen,
12066: tämään toivomusaloitteeseen N :o 73 Turun
12067: -Riihimäen rautatien rakentamisesta sekä että hallitus ensi viisivuotiskauden
12068: edelleen samasta asiasta saman vuoden en- rakennusohjelmaan ottaisi Turu~
12069: simmäisille valtiopäiville jätettyyn aloittee- Riihimäen rautatien rakentamisen.
12070:
12071: Helsingissä, marraskuun 4 päivänä 1930.
12072:
12073: Aleksi Aaltonen. Emil Jokinen.
12074: Väinö Kivisalo. Aino Lehtokoski.
12075: Kustaa Perho. Urho Kulovaara.
12076: 339'
12077:
12078: XII,a. - Toiv. al. N :o 67.
12079:
12080:
12081:
12082:
12083: Piippula y. m.: Rautatien rakentamisesta Uudestakaupun-
12084: gista Peipohjan asemalle.
12085:
12086:
12087: E d u s ik u n n a ll e.
12088:
12089: Viitaten vuoden 1929 ensimmäisille val- nituilla perusteilla kunnioittaen ehdottaa
12090: tiop.äiville jätettyyn toivomusaloitteeseen eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
12091: N :o 70 selkä esittäen samalla huom:i:oon
12092: otettavalilli vuoden 1929 aikana, valtioneu- että hallitus laatiessaan esitystä
12093: voston päätöksen mukaisesti, toimitetun rautateiden rakennusohjelmaksi lä-
12094: puolikoneellisen tutkimuksen perusteella hinnä seuraavia vuosia varten ottaisi
12095: rautatiehallituksen laatiman uuden kustan- siihen rautatien rakentamisen Uudes-
12096: nus- ja ikannattavaisuuslaskelman !kysy- takaupungista Satakunnan radalle,
12097: myksessä olevasta Uudenkaupungin ja Pei- Peipohjan asemalle tai johonkin
12098: pohjan välisestä radasta, pyydämme rmai- muuhun sopivaan paikkaan sano-
12099: tulla radalla.
12100:
12101: Helsingissä, marilaskuun 2 päivänä 1930.
12102:
12103: J. Eri. Pilppula. P. Saarinen. E. Kilpeläinen.
12104: Ansh. Alestalo. Walter Mäkelä. Kustaa Perho.
12105: Urho Kulovaara. Eemeli Aaltula. Aleksi Aaltonen.
12106: 340
12107:
12108: XII,4. - Toiv. al. N :o 68.
12109:
12110:
12111:
12112:
12113: Pojanluoma y. m.: Raut(J)tien mkentamisesta Lielahden ase-
12114: malta Kyröskosken, Parkanon ja · Jalasjärven pitäjien
12115: kautta Seinäjoen asemalle.
12116:
12117:
12118: E d u s ik: u n n a 11 e.
12119:
12120: Kun eduskunta helmikuun 5 päi- koneellisen tutik:imuksen. Säädyt ihy<välksyi-
12121: vänä 1926 hyväksyi lain erinäisistä rauta- 'Vätkin tämän ·eJhdotuksen, mutta mitään
12122: tierakenulksista vuosina 1926-.19,30, jonka tutkimusta ·ei kuitenkaan toimeelliPantu.
12123: 10 § :n mukaan normaaliraiteinen rautatie Useimmilla seuraa villa'k:in vaUiopäivillä
12124: ra!kennetaan Porista Karrkaanpään ikautta tämä rautatiekysymys oli muodossa tai toi-
12125: Haapamruen asemaUe, a'lik:amalla rakennus- sessa esillä, mutta m~hinlkään tulOksiin 81:n;o.
12126: työt v. 192'9, silloin tuli osittain korjatuksi mukset eivät johtaneet. Vuosien 19211,
12127: räikeä ·epäkohta, milkä on vallinnut Länsi- 1'9122, m24, 19215 ja 1 9t2'9 valtiopäiville
12128: 1
12129:
12130:
12131:
12132: Suomen ja varsinkin laajan Pohjois.Sata- jätettiin myöskin Tampereen-Iikaalisten-
12133: kunnan laiminlyödyissä liiikenneoloilssa. Po- Seinäjoen rautatilen rakental!llista koske'Vat
12134: ·rin---'Kanlkaanpään-Haapal!lläen radan ra- anomusehdotUJkset, mutta nekään eivät tuot-
12135: kentamirren ei kuitenkaan mitewkään .saata taneet toi'Vottua tulosta.
12136: tyydyttää .Pohj·ois.Sataikunnan oikeutettua Tarkastettaessa ensinnäkin Pohjois-Sata-
12137: rautatien tarvetta, sillä .sen voi tehdä ai- kunnan paikallisia olosuhteita, on ihuoonat-
12138: noastaan pohjoisesta etelään päin kulkeva ta:va, että sanotun maakunnan suurruman
12139: rautatie. On todellakin hämmästyttävää, osan kauppakaupunkina on Tampere, miikä
12140: miten Pohjois-Satakunta !kerta toisensa jäl- on luonnoHista, kun se on huomattavasti
12141: keen on syrjäytetty oikeudestaan saada suurempi ja vilJklkaampi Porila, ja kaiikki
12142: juuri tämänsuuntainen, sen tarpeet todella Pdhjois-Swtwkunnan suurirumat asutuskes-
12143: tyydyttävä rautatie. Mailllittakoon vain, kukset merenranniiklkoa lukuunottamatta
12144: että vaikka asiantuntijat alunperin ovat ov.at lähempänä Tamperetta kuin Poria.
12145: olleet sitä mieltä, että Ertelä-Suomen ja Näiltä seuduilta Tampereelle suuntautu'Vaa
12146: Vaasaill välinen rata kannattavaisuus- ja erinomaisen vilkasta henkilö- ja ta'Varalii-
12147: ly'hemmyyssyistä olisi ollut vedettävä Näsi- !kennettä autot eivät mitenkä.än voi; enää
12148: jiärven länsipuolelta, ikatsoivat valtiopäiJVä.t, jatkuva:sti tyydyttää. Tärkeä seikka on
12149: että sisämaan ·elvyttämiseksi radan piti myös!kin, että niin suuren kaupungin \kuin
12150: mennä lkaulkaa Näsijärven i·tä;puolitse. Vuo- Trumpereen tarvitsee välttämättä päåstä
12151: den 189·7 va:ltiopä~villä rautatievaliokunta muonitustaanlkin varten parempaan kulku-
12152: ehdotti toimeenpantwvaksi taloudeHisen tut- yhteyteen sen luoteispuolella olevien pi-
12153: kimuksen Seinäjoen asemalta a1ka'Vaa jon- täjien kanssa. Niissä ja kaikissa Poh-
12154: nekin Porin radalle rpäättyvää rataa var- jois-Satakunnan pitäjissä pyritään voi-
12155: ten ja 'edullisimmaksi !hatvaitulla :suunnalla makkaasti kohottll!maan maataloutta ja sen
12156: XII,4. - Pojanluoma y. m. 341
12157:
12158: tuottoa, niin että niissäkin voitaisirrn mikäli myksessäohwista kunnista. Luonnolliseen
12159: mahdollista vapautua metsien varalla elä- ja tyydyttävää.n ~"hteyteen muun maailman
12160: misestä. 'Därrnä.n päiämäärän saa,vuttamisen kanssa nämäkään seudut ·eivät kuitenkaan
12161: ehdottomana edellytyksenä on kuitenkin koskaan pääse muuten ikuin pohjoiisesta ·ete-
12162: rauta;tien rakentaminen ja sen !kautta me- ,lään kulkevan rauta:tien !kautta.
12163: nekkipaikan 1Saarmil!len ennen kai,kJkea Tam- Edefiä mainitut seikat jo osoittavat sel-
12164: per·eelle, sillä vain Tampere, mutta ·ei Pori, JVwsti, etta Porin-Kankaanpään-Haapa-
12165: kykenee niiden tuoUeita ostamaan. Itse mä,en rata ei koskaan voi riittä,vä;sti tyy-
12166: suurena tehdaskaupunkina ·ja suurten teol- dyttää Pohjois-Satalkunnan rautatietar-
12167: lisuusseutujen keskuksena Tampere on vetta. On ikuitenikin vielä mainittava eräs
12168: erinomais·en tärkeän halkokaurpan ja muun- seikka, joka mitä suurimmassa määrin !ko-
12169: kin pienen puutaevaran luonnollinen myyn- hottaa Tampereen-Ikaalisten;.......;Seinäjoen
12170: tipai,kika.. Yksistään nämä seikat .osoitta- mdan merkitystä. Sen valmistuttua tulilsi
12171: vat, että! Porin-Haapa:mäen rautatiestä matka Pohjanmaan ja E<teli:h.Suomen vä-
12172: huolimatta Pohjois-Satakunnan on saatava lillä lythenemään suunnasta riippuen noin
12173: myöskin Tampereelta tai sen lähistöltä, esi- 70 tai ainakin 40 !kilometriä. Kuinka 8uuri
12174: merkiksi Lielahden asemalta, alkava mta. polttoaineen ja muiden liikennekulujen vä-
12175: Radan on luonnollisesti aluksi lkulj·ettava •hennys tästä seuraisi!, on tarp·eetonta sanoa
12176: Ylöjärven pitä;j'än !halki HäJmeenikyrön pii- puhuma1ttakaan siitä, että matka Etelä-
12177: täjässä olevalle Kyröskosken huomattavaHe Suomesta Pohjanmaalle !kestäisi tämän jäl-
12178: tehtaal1e tai sen läJhelle ja siitä Ikaalisten keen niin paljoa vähemmän aikaa, että
12179: kauppalaan selkä edelleen Parkanon huo- tästä rrudasta tulisi PohjanrrnaaHe johtruva
12180: mattavan kil1konkylän kautta J.alasjärv.en emärata. On erehdys luulla,, että rata tu-
12181: läpi ja päätyttävä Seinäjoen asemalle tai lisi liian lähelle ·enti:stä Ta'IllJ)ereelta Seinä-
12182: johonkin paikkaan 8en läheisyydessä Seinä- joelle johtavaa rataa, sillä pikainenikin sil-
12183: joen-Kristiinankaupungin radalle. mäys karttaan osoittaa, että se tulisi paitsi
12184: Ne kunnat, jotka täHä tavoin tulisivat tietysti lähtöpaikrussaan Lielahden luona ja
12185: rautatien välittömään yhteyteen, nimittäin päätepisteessään Seinäjoen luona olemaan
12186: Pohjois-Pirlkkala, Ylöjärvi, Hämeenkyrö, siitä noin 70 a 100 kiLometrin etäiiSyydellä,
12187: Ikaalinen, Parkano ja J a;lasjärvi sekä Vil- mitä sentään lienee 1piidettä.vä 'riittärvänä.
12188: jakkala, Jämiljärvi', Kihniö, Karvia, Seinä- Ta;mpereen-Ikaalisten-Seinäjoen rauta-
12189: joki, Peräseinäjoki ja Ilmajoki, ovat osit- tie, 1sa:malla kuin se edellä kerrotuin tavoin
12190: tain hyvinkin tiheästi rusuttuja paikkakun- lyhentäi·si väli!llatkaa Etelä-1Suomesrta Poh-
12191: tia, ja niiden keskimääräinen asukastiheys janmaruUe, ha,lkaisi.si jokseenkin ikeskeltä
12192: on melko~sta suurempi ikuin maamme maa- ·etelästä pohjoiseen 'sen alueen, jota rajoit-
12193: laiskuntain asukastiheys lke8kimäärin. Har- tavat Pohjanlalhti, Tampereen-Porin, rata,
12194: vemmin asuttuja kuin muut ovat Parka- Ta;mpereen-Seinäjoen ja Seinäjoen---,Kris-
12195: non ja Kiihrriön 1pitäjät. Paitsi sitä seik- tiinankaupungin väliset rataosat.
12196: kaa, että varsinikin edellisessä on laajoja Lopuksi huomautamme 'että useat kun:nat,
12197: kruununmetsiiä, on tä!hän asiaintilaan epäi- j1oiden alueen läpi ehdotettu rata tulisi ikul-
12198: lemättä ollut syynä niiden tavaton etäi- kema.an, ovat sitoutuneet vastaamaa.n rau-
12199: syys nykyaikaisista 'lmLkuneuvoista. Niillä tatietä ·varten tarrvittavan maa- ·j3J vesi-
12200: ei ole sanotta;vaa tilaisuutta kä;yttää hy- alueen korvauksesta, ja voidaan edellyttä,ä,
12201: väkseen edes vesireittejä. Jokseenkin sa- että muutikin asianomaiset kunnat ovat va1-
12202: massa asemassa on Karvian pitäjä, jon'ka miit sellaisen sitoumuksen antamaan, jos
12203: asukastiheys myÖSkin on alhaisimpia, lky.sy- päätös radan rakenta;mis·esta te'hdä.än. Useat
12204: 342 XII,4. - Lielahden-Seinäjoen rautatie.
12205:
12206: !kunnat mat antaneet muirtakin avustussi- rautatien rakentamisen Tampereen
12207: toumuksia. kaupungin lähellä olevalta Lielahden
12208: Edelläesitetyn nojaJlla ehdotamme edus- asemalta Kyröskosken tehdasyhdys-
12209: kunnan päätettäväksi toivomuksen, kunnan, Ikaalisten kauppalan, Par-
12210: kanon ja ,Jalasjärven pitäjien kautta
12211: että hallitus, valmistaessaan vuo- Seinäjoen asemalle tai johonkin
12212: desta 1931 eteenpäin ohjelmaa uusien paikkaan sen läheisyydessä Seinä-
12213: rautateiden rakentamista varten, ot- joen-Kristiinankaupungin radalla.
12214: taisi huomioon normaaliraiteisen
12215:
12216: Helsilngissä, lokakuun 30 päivänä 1930.
12217:
12218: Herman Pojanluoma. K. Anttila.
12219: Niilo Solja. Wille Komu.
12220: Taave Junnila. E. M. Tarkkanen.
12221: 343
12222:
12223: Xll,5. - Toiv. al. N :o 69.
12224:
12225:
12226:
12227:
12228: Myllymäki y. m.: Rautatien rakentamisesta Jyväskylästä
12229: etelään Hämeenlinnan--Ri~himäen radalle.
12230:
12231:
12232: Ed u s kunnalle.
12233:
12234: Viime vuosina on maamme rautatieralren- löytyy suunnattomat määrät sitä ainoata
12235: nustoiminta keskitetty mellwin yksinomaan puutavaralaatua, millä nykyään on kotimai-
12236: maamme pohjois- ja itäosiin. Näiden syrjä- silla ja ulkomaisilla puutavara-markkinoilla
12237: seutujen varustaminen pa;remmilla kulku- menekkiä, nimittäin sulfiittipaperipuuta.
12238: neuvoilla on luonnollisesti ollut tarpeen vaa- Mitä pieneen puutavaraan tulee, on sitä
12239: timaa, rmutta hyvällä syyllä voidaan kuiten- myöskin tällä alueella hyvin runsaasti,
12240: kin väittä:ä, että traut'atiepolitiikassamme on mutta sen hyväksikäyttöön ei ole minkään-
12241: harhaannuttu liia1liseen yksipuolisuuteen. laisia mahdollisuuksia kulkuneuvojen puut-
12242: Samaan aikaan kuin näille harvaan asutuille teessa. Samaan aikaan kuin Helsingissä
12243: seuduille on rakennettu taloudellisesti kan- halkosyli maksaa 3-400 markkaa, jättä;ä
12244: nattamattomia ratoja ja &äät seudut Itä- Keski-Suomen metsänomistaja halko- ja
12245: Suomessa suorastaan kyllästetty rautateillä, jätepuut metsään mätänemään, koska niitä
12246: on rmaamme sydän, Keski-Suomi vuosikym- ei kannata kuljettaa myyntipaikolle.
12247: menestä vuosikymmeneen saanut jäädä il- Mitä maanviljelykseen tuloo, ovat nämä
12248: man ll'autatietä. Ma1amme huomatuin ja mel- 'seudut ikivanhaa parhainta hämäläistä vil-
12249: keenpä ainoa vientiartikkeli on aina ollut jelysaluetta. Rautateitten puutteessa eivät
12250: puutavara. Niin sanotun Keski-Suomen ra- tienoot kuitenkaan ole voineet edistyks~ä
12251: tasuunnan varrella on Etelä-rSuomen ja mel- kohota maan rintaseutujen ta~olle, koska
12252: keinpä koko Suomenkin suurimmat metsä- tuotannon ja muun kulttuurielämän kehi-
12253: riklkaudet ja metsän lisäkasvuun nähden on tystä on haitannut niiden etäisyys rautatie-
12254: tämä seutu paafuain maassamme. Päijäll': liikenteestä. Tällä aluee!llta on laajoja vilje-
12255: teen vesiaiue, joka kokonaan kuuluu Keski- ly:skelpoisia maita, joita maanviljelijän ei
12256: Suomen radan vaikutuspiiriin, on metsäva- maataloustuotteiden menekin puutteessa ole
12257: rojemme parnaan asiantuntijan, metsätie- kannattanut raivata viljelykse1le. Niillä
12258: teellisen tutkimuslaitoksen johta:jan, profes- seuduilla maakunnassa, kuten esim. Jäm-
12259: sori Y. Ilvessalon laskelmien mukaan sässä. ja Kulhmoisissa, joilla l(ll ollut mah-
12260: 2,200,000 hehtaarin suuruinen ja sillä on 180 dolli!suuksia edes jonkinlaiseen liikeyhtey-
12261: miljoonaa 'kiinteää kuutiomJetrrä puuta eli teen maan muiden osien kan•ssa, on nyt
12262: 85 kuutiometriä hEfutaarria llro\hden. Metsän lffiaanvirjelys ·ja teollisuus erittäin hyvällä
12263: lisäkasvu tällä alueella on 15 % maamme !kannalla. Jos tälle .alueelle lt'allrernnetaan
12264: kaiklkien metsien lisäkaSVllSta. Varsinkin rautatie, niin on varmaa, että tänne perus-
12265: on huomattava, että alueen metsävarat ovat tetaan uusia teollisuuslaitoksia varsinkin
12266: laadultaan mitä parhainta ja että täällä puunjalostusta varten, sillä Keski~Suomen
12267: 344 XII,5. - Jyväskylän-Riihimäen rautatie.
12268:
12269: radan varrella on lukuisia v10imakkaita kos- olisi tästä rautatiestä arvaam~ttoman su1111ri
12270: kia, joiden yhteenlaskettu !l:bevo.svoimamäärä, hyöty.
12271: mukaanluettuna ratasuunta Jyväskylästä Tuntie'll! rautatien välttämiättömyyden
12272: po!hjoiseen, on yli 100,000. maakunnan taloudelliselle elämälle, ovat m-
12273: Kun radan kannattavaisuutta on eP'äilty, tasuunnan alueella .olevat kunnat vä:häisiä
12274: mainittakoon tässä että :se on teknilli- poikkeuksia lukuunottamatta sitoutuneet
12275: sen lkocrkeakoulun rautateiden taLoudellisen hankkimaan rautatien alueeksi tarvittavan
12276: kannattavaisuuden professuurin ha1tijan maan valtiolle ilmaiseksi. Uskomme, että
12277: Lönnrothin [askelmien mukaan 2.27 %. nekin kunnat, jotka eivät vielä tälhän men-
12278: Kulkulaitosministeriön lausunnon mrukaan nessä ole tällaista sitoumusta antaneet, tule-
12279: maamme rautateiden kannattaVIaisuusprro- vat sen tekemään heti, kun rautatien raken-
12280: sentti on tällä kertaa vain 1. Kuten tästä tamisesta näyttää tu1evan tosi.
12281: saattaa havaita, on kyseessä o1evan radan Keski"Suomi ~on kärsivällisesti odottanut,
12282: ikannattavaisuus voitu arvioida huomatta- että sille koko Etelä- ja Keski-Suomen suu-
12283: vasti korkeammaksi rautateiden yleistä kan- rimpana ·radattomana alueena tehtäisiiill!
12284: nattavaisuutta. Eeski-Sruomen ratasuunnan oikeutta. 1Sen vuoksi 'Saamme yHä esittä-
12285: kannaUavaisuus, lausuu pmfessori Lönnroth millämme perusteilla. kunnioittavimmin eh-
12286: tutkimuksissaan, tulee vuosi vruodeltJa kui- dottaa eduskunnan päätettäväksi toivo-
12287: tenkin nopeasti kasvrumaan rautatiesuunni- muksen,
12288: telman toteuduttua. että hallitus ottaisi lähivuosina rau-
12289: Kun rata lke11ran rakennetaan Haa1pajär- tateiden rakentamisesta valmista-
12290: velle :asti, tulee tästä ratasuunnasta ajan maansa lakiehdotukseen rautatien ra-
12291: kuluessa maan :tä:rkiein valta:rata. Se lyhen·- kentamisen Jyväskylästä etelään,
12292: täisi matkaa Oulusta Helsinkiin 120 kilo- jonka radan päätepiste olisi lähem-
12293: metrillä. •Tä:mä ratasuunta tulisi väliftä- mistä tutkimuksista riippuen Hä-
12294: mään !koko Pohjois-rSuomen liikenteen HeiJ.- nwenlinna tai Riihimäki tai joku.
12295: sinkiin. Yksistään Helsingin kaupungille asema niiden välillä.
12296:
12297: Helsingissä 4 päivänä maNaskuuta 1,930.
12298:
12299: Kalle Myllymäki. Julius Ailio.
12300: Mikko W. Erich. T. Bryggari.
12301: Hugo Aattela. Valfrid Eskola.
12302: Hilma Koivulahti-Lebto. Väinö Kivisalo.
12303: Kaisa Hilden. Yrjö Leivo.
12304: W.-K. Kuuliala.
12305: 345
12306:
12307: XII,6. - Toiv. al. N :o 70.
12308:
12309:
12310:
12311:
12312: Vesterinen y. m.: Rautatien rakentamisesta Riihimäen
12313: asemalta Jyväskylän kautta Haapajärven asemalle.
12314:
12315:
12316: Ed us kunnalle.
12317:
12318: Rautateiden rakentamiskysymyksiä rat- täin rikkaita metsiä. Rautateitten puut-
12319: kaistaessa on välttämätöntä, että raken- teessa eivät nämä tienoot kuitenkaan ole
12320: nettaviksi päätettävät rautatiet ovat yleis- voineet edistyksessä kohota maan rinta-
12321: isänmaalliseltakin kannalta tarpeellisia. seutujen tasolle, koska tuotannon ja muun
12322: Tällöin on aivan luonnollista, että maas- inhimillisen elämän edistymistä on alitui-
12323: samme tulisi pohjoisesta etelään keskeltä sesti haittaamassa n'iiden etäisyys rauta-
12324: maata kulkea rautatie, joka muodostaisi tieliikenteestä. Tähän nähden olisi mitä
12325: mahdollisimman suoran liikennerungon tärkeintä saattaa nämä laajat sisämaan
12326: koko maassa maan pääkaupungin ja sen seudut mahdollisimman pikaisesti parem-
12327: etäisimpien pohjoisten seutujen välillä. paan kulkuyhteyteen kuin mitä nykyään
12328: Tällaisen rautatien välttämättömyyttä ei on laita maan muitten osien kanssa ja
12329: kukaan kansalainen voi kieltää. Ja sel- tällä tavoin kohottaa sekä näiden alueitten
12330: laiseksi rautatieksi tulisi muodostumaan että sen kautta koko maankin hyvinvoin-
12331: rauta tie Riihimäki-Jyväskylä-Haapa- tia.
12332: järvi, jota viimeksi mainitusta paikasta Jo aikaisemmin näiden seutujen kautta
12333: voitaisiin aikanaan jatkaa pohjoiseen suunnitellun rautatien on parhaiten aja~
12334: päin ja jonka tapaista rataa jo vuoden teltu vastaavan tarkoitustaan, jos sen läh-
12335: 1907 rautatiekomitea on suunnitellut vaka- tökohdaksi otettaisiin Riihimäen rautatie-
12336: vasti. solmu ja päätepisteeksi toistaiseksi Haa-
12337: Myöskin voidaan huomauttaa, että pajärven asema Iisalmen-Ylivieskan rau-
12338: maamme rautatiepolitiikkaa on hoidettu tatiellä - josta sitä myöhemmin olisi jat-
12339: siten, että eräät kaikkein vauraimmat ja kettava jo tutkittua suuntaa Vaalaan ja
12340: metsärikkaimmat seutumme ovat jääneet edelleen pohjoiseen - ja kauttakulkupis-
12341: rautatietä vaille. Näihin seutuihin kuuluu teeksi Jyväskylän kaupunki. Olemme sitä
12342: kaikkein tärkeimpänä osana se alue, jota mielipidettä, että edelläkerrottujen seutu-
12343: etelässä rajoittaa Riihimäen-Lahden rau- jen edistymiselle olisi onnellisinta, jos rau-
12344: tatieosa, idässä Päijänne sekä siitä poh- tatie vietäisiin juuri näitä linjoja.
12345: joiseen vedetty viiva, pohjoisessa Iisalmen Tämän rautatien rakentamista puolusta-
12346: -Ylivieskan rautatie ja lännessä Pohjan- vat mielestämme monet vakuuttavat sei-
12347: maan-Heisingin rata. Tämän seudun kat. Helsingin merkitys satamakaupun-
12348: eteläinen puoli on ikivanhaa parhainta hä- kina on viime vuosina tullut yhä tärkeäm-
12349: mäläistä viljelysaluetta, kun taas sen poh- mäksi, koska maan liikenne suuntautuu
12350: joisosa käsittää mittaamattomia aloja erit- entistä enemmän etelään päin ja erikoi-
12351:
12352: 44
12353: 346 XII,6. - Riihimäen-Haapajärven rautatie.
12354:
12355: sesti juuri maan pääkaupunkiin, johon vaikutuspiirissä on lukuisia voimakkaita
12356: laivakulku viime vuosina on miltei sään- koskia, kuten Hilmonkoski, Huopanan-
12357: nöllisesti jatkunut kautta koko vuoden. koski, Kärnäkoski, Parantalankoski, Kei-
12358: Riihimäen-Jyväsky Iän-Haapajärven ra- härinkoski, Heijostenkoski, Simunankoski,
12359: dan liikenne keskittyisi pääasiallisesti Tervalankoski j. n. e. Laskelmien mukaan
12360: juuri Helsinkiin. Se kulkisi lisäksi laajo- olisi rautatien talouspiirin ko'skissa kaik-
12361: jen metsäseutujen kautta, joille nykyään kiaan noin 100,000 hevosvoimaa, josta vasta
12362: jo esim. Jyväskylässä ja sen ympäristössä pieni osa on käytännössä. Vähäksi ei myös
12363: on syntynyt lukuisia suuria teollisuuslai- ole arvioitava sitä merkitystä, mikä ra-
12364: toksia. Kun nykyään yleensä pyritään dalla olisi erittäinkin maan pääkaupun-
12365: siihen, että sahat ja muut teollisuuslai- gille, elintarpeitten kuljettajana hämäläi-
12366: tokset rakennetaan raaka-aineitten han- sistä viljelyspitäjistä. Samalla voisi se
12367: kintapaikoille, siis tässä tapauksessa met- voimakkaasti edistää vaikutuspiirinsä
12368: säseutuihin, eikä, kuten ennemmin, ranni- maataloutta, jopa henkisiäkin pyrkimyk-
12369: koille, niin voidaan olla vakuutettuja siitä, siä.
12370: että puheenaolevan radan vaikutuksesta Tämä keskimaan rata olisi varmasti
12371: syntyisi jo Hämeen metsärikkaisiin pitä- myös omiaan aiheuttamaan vilkasta asu-
12372: jiin, mutta erikoisesti Jyväskylän ja Haa- tustoimintaa niissä erittäin harvaanasu-
12373: pajärven asemien väliselle mittaamatto- tuissa ja miltei unohdetuissa seuduissa,
12374: malle metsäalueelle lukuisia uusia teolli- joiden kautta se pohjoispäässään tulisi
12375: suuslaitoksia. Luonnollisesti kohoaisi myös kulkemaan. Tällöin on erikoisesti kiinni-
12376: puutavaran arvo näillä seuduilla radan tettävä huomiota vilkkaamman uudisasu-
12377: vaikutuksesta siinä määrin, että rautatien tuksen syntymiseen näillä alueilla, joissa
12378: rakennuskustannukset ehkä monin ker- viljelyskelpoista maata on asutukselle
12379: roinkin tulisivat korvatuiksi jo sillä kan- runsaasti saatavissa. Huomautettakoon
12380: santaloudellisella hyödyllä, minkä rata tu- myöskin siitä, että rataosa Jyväskylä-
12381: lisi tuottamaan. Tämä käy ilmeiseksi, Haapajärvi tulisi halkaisemaan maamme
12382: kun otetaan vain huomioon, että Päijän- suurimman rautatiettömän alueen Oulun
12383: teen vesialue, jonka Riihimäen-Haapajär- eteläpuolella.
12384: ven rata pääasiallisesti tulisi käsittämään, Huomioon on otettava, että jos rata ra-
12385: on tohtori Ilvessalon laskelmien mukaan kennettaisiin käyttäen hyväksi jo valmista
12386: 2,200,000 hehtaarin suuruinen ja sillä on Jyväskylän-Suolahden rautatietä, tulisivat
12387: 180 miljoonaa kiinteätä kuutiometriä puuta Suolahden ja Åänekosken tärkeät asutus-
12388: eli 85 kuutiometriä hehtaaria kohti. Ja Jy- keskukset tällöin tämän huomattavan
12389: väskylästä pohjoiseen olevat seudut ovat kauttakulkuliikenteen yhteyteen, mikä
12390: tunnustetusti maamme metsärikkaimpia varmaan olisi · omiaan lisäämään niiden
12391: seutuja, joilla lisäksi metsän lisäkasvu on väestöä ja vilkastuttamaan niissä talou-
12392: parhaita, ellei paras koko maassa. Myös dellista elämää. Toiselta puolen ovat insi-
12393: on erikoisesti huomattava, että vaitiolla- nööri A. Lönnrothin tekemät laskelmat
12394: kin on laajoja metsäalueita suunnitellun osoittaneet, että radan rakentamista suo-
12395: radan varressa sekä Hämeessä että radan raan Jyväskylästä Uuraisten pitäjän kaut-
12396: pohjoispään varrella olevissa pitäjissä, jo- ta Saarijärvelle, jota paikkaa se kosket-
12397: ten valtion välitön hyötykin radan raken- taisi Suolahden kanttakin rakennettuna, ja
12398: tamisesta tulisi olemaan hyvin huomat- siitä edelleen pohjoiseen, voitaisiin puol-
12399: tava. Teollisuuslaitosten syntymistä tulisi taa m. m. sillä, että väli Jyväskylä-Saari-
12400: vielä erikoisesti edistämään se, että radan järvi lyhenisi tällöin n. 17 km:ä ja että ra-
12401: XII,6. - Vesterinen y. m. 347
12402:
12403: kentaminen tätä tietä tulisin. 20 miljoonaa kin tulisi luomaan ympäristöönsä sellaisen
12404: markkaa halvemmaksi kuin Suolahden teollisuuden ja siksi taajan asutuksen, että
12405: kautta tehtynä, koska Jyväskylän-Suolah- siitä muodostuisi kaikkein huomattavim-
12406: den rataosa olisi kokonaan uusittava. Li- pia maamme rautateitten valtasuonista.
12407: säksi toisi Uuraisten kautta rakennettu tie Kun puheenaolevalla rautatiellä voitaisiin
12408: uusia seutuja liikenteen yhteyteen, minkä siis mitä voimakkaimmin edistää laajan
12409: ohessa kansantaloudelliset näkökohdat ja ja suuria taloudellisia mahdollisuuksia
12410: kannattavaisuuslaskelmat näiden molem- omaavan seudun taloudellista ja henkistä
12411: pien suuntien välillä luonnollisesti olisi nousua, pyydämme edelläesitetyin perus-
12412: otettava huomioon. Tämän perusteella olisi tein kunnioittavasti ehdottaa eduskunnan
12413: mielestämme ratasuunta kyseeilisellä koh- päätettäväksi toivomuksen,
12414: dalla määrättävä vasta tarkan harkinnan
12415: perusteella kansantalouden vaatimukset että hallitus laatiessaan esitystä
12416: huomioonottaen. Eduskunnalle laiksi seuraavien vuo-
12417: Riihimäen-Haapajärven rautatiestä muo- sien rautatierakennuksista ottaisi sii-
12418: dostuisi varmaankin näin ennen pitkää hen normaaliraiteisen radan rakenta-
12419: eräs maamme valtaradoista, jollei aivan misen Riihimäen asemalta Jyväsky-
12420: pääratakin. Lisäksi se lyhentäisi matkaa län asemalle ja siitä edelleen Haapa-
12421: esim. Oulusta Helsinkiin n. 120 kilomet- Jarven asemalle joko Suolahden
12422: rillä. Kun se sitäpaitsi sivuaisi eräitä kautta hyväksi käyttäen nykyistä
12423: maamme suurimpia järviä ja vesistöjä, Jyväskylän-Suolahden rautatietä tai
12424: kuten Päijännettä, Keitelettä ja Kivijär- U uraisten pitäjän kautta, riippuen
12425: ven vesistöä, ja sulkisi vaikutuspiiriinsä siitä, kumpi näistä suunnista havai-
12426: näiden vesistöjen kymmentuhantiset käyt- taan kansantaloudellisesti edullisim-
12427: tämättömät koskivoimat, niin se varmaan- maksi.
12428:
12429: Helsingissä, lokakuun 29 päivänä 1930.
12430:
12431: Vd.htori Vesterinen. E. Lautala.
12432: Eero Nurmesniemi. Hannes Eskola.
12433: S. Salo. Valfrid Eskola.
12434: 348
12435:
12436: XII,•. - Toiv. al. N:o 71.
12437:
12438:
12439:
12440:
12441: Kovanen y. m.: Rautatien 1·akentamisesta Jyväskylästä
12442: S1wlahden tai U1traisten pitäjän kautta Haapajärven
12443: asemalle.
12444:
12445:
12446: E d u s k u n n a ll e.
12447:
12448: Meidän maamme rautatiepolitiikkaa on s1a. Kun nykyään jo yleensä pyritään
12449: hoidettu siten, että eräät kaikkein metsä- siihen että sahat ja muut teollisuuslaitok-
12450: rikkaimmat seutumme ovat jääneet rauta- set rakennetaan raaka-aineiden hankinta-
12451: tietä vaille. Näihin seutuihin yhtenä tär- paikoille, siis tässä tapauksessa metsäseu-
12452: keimpänä osana kuuluu alue, jota rajoit- tuihin, niin voidaan olla vakuutettuja siitä,
12453: taa etelässä Pieksämäen-Haapamäen rau- että puheenaolevan radan vaikutuksesta
12454: tatie, lännessä Pohjanmaan rata ja pohjoi- syntyisi Jyväskylän ja Haapajärven ase-
12455: sessa Ylivieskan-Iisalmen rautatie sekä mien väliselle metsäalueelle lukuisia uusia
12456: idässä Savon rata. Tämä alue käsittää teollisuuslaitoksia. Luonnollisesti kohoaisi
12457: maamme huoma tta vimma t hyväkasvuiset myös puutavaran arvo näillä seuduilla
12458: metsäalueet. Rautatien puutteessa eivät radan vaikutuksesta siinä määrin, että
12459: nämä tienoot kuitenkaan ole voineet edis- rautatien rakennuskustannukset pian tuli-
12460: tyksessä kohota maan rintaseutujen ta- sivat korvatuiksi jo sillä kansantaloudelli-
12461: salle, koska tuotannon ja muun inhimilli- sella hyödyllä, minkä rautatie tulisi tuot-
12462: sen elämän edistymistä on alituisesti ollut tamaan.
12463: haittaamassa niiden etäisyys rautatielii- Jyväskylästä pohjoiseen olevat seudut
12464: kenteestä. Tähän nähden olisi mitä tär- ovat tunnetusti maamme metsärikkaimpia
12465: keintä saada tämä laaja sisämaan seutu seutuja, joilla lisäksi metsän lisäkasvu on
12466: mahdollisimman pikaisesti parempaan kul- parhaita maassamme. Myös on erikoisesti
12467: kuyhteyteen maan muiden osien kanssa ja huomattava että vaitiollakin on laajoja
12468: tällä tavoin kohottaa sekä näiden alueiden metsäalueita suunnitellun radan varrella
12469: että sen kautta koko maan hyvinvointia. olevissa pitäjissä, joten valtion välitön
12470: Tämän seudun kautta suunnitellun rau- hyötykin radan rakentamisesta tulisi ole-
12471: tatien on parhaiten ajateltu vastaavan tar- maan hyvin huomattava. Teollisuuslaitos-
12472: koitustaan, jos sen lähtökohdaksi otettai- ten syntymistä tulisi vielä erikoisesti
12473: siin Jyväskylän kaupunki ja päätepis- edistämään se, että radan vaikutuspiirissä
12474: teeksi Haapajärven asema Iisalmen-Yli- on useita voimakkaita koskia.
12475: vieskan rautatiellä. Tämä keskimaan rata olisi varmasti
12476: Kysymyksessä olevan rautatien rakenta- myös omiaan aiheuttamaan vilkasta asu-
12477: mista puolustavat monet vakuuttavat sei- tustoimintaa niissä harvaan asutuissa ja
12478: kat. Se kulkisi laajojen metsäseutujen miltei unohdetuissa seuduissa, joiden
12479: kautta, foiden hyväksikäyttöä varten jo kautta se tulisi kulkemaan. Tällöin on eri-
12480: esim. Jyväskylässä ja sen ympäristössä on koisesti kiinnitettävä huomiota vilkkaaru-
12481: syntynyt lukuisia suuria teollisuuslaitok- man uudisasutuksen syntymiseen näillä
12482: XII,7.- Kovanen y. m. 349
12483:
12484: alueilla, joissa viljelyskelpoista maata on että hallitus laatiessaan esitystä
12485: asutukselle runsaasti saatavissa. Eduskunnalle laiksi seuraavien vuo ·
12486: Huomautettakoou myöskin siitä, että Jy- sien rautatierakennuksista ottaisi sii-
12487: väskylän-Haapajärven rata tulisi halkai- hen normaaliraiteisen radan rakenta-
12488: semaan suurimman rautatiettömän alueen misen Jyväskylästä Haapajärven ase-
12489: Oulun eteläpuolella. malle, joko Suolahden kautta hyvälcsi
12490: Kun puheenaolevalla rautatiellä voitai- käyttäen nykyistä Jyväskylän-Suo-
12491: siin siis mitä voimakkaimmin edistää laa- lahden rautatietä tai U uraisten pitä-
12492: jan ja suuria taloudellisia mahdollisuuk- jän kautta, riippuen siitä, kumpi
12493: sia omaavan seudun taloudellista ja hen- näistä suunnista havaitaan kansan-
12494: kistä nousua, pyydämme edellä esitetyin taloudellisesti edullisemmaksi.
12495: perustein kunnioittavasti ehdottaa edus-
12496: kunnan päätettäväksi toivomuksen
12497:
12498: Helsingissä lokakuun 27 p :nä 1930.
12499:
12500: J. Kovanen. T. Bryggari.
12501: Väinö Kivisalo. Hilma Koivulahti-Lehto.
12502: Edward Setälä. E. Huttunen.
12503: Mauno Pekkala.
12504: 350
12505:
12506: XII,s. - Toiv. al. N :o 72.
12507:
12508:
12509:
12510:
12511: Kalliokoski y. m.: Kokkolan-Suolahden rautatien raken-
12512: tamisesta.
12513:
12514:
12515: E d u s k u n n a ll e.
12516:
12517: Viimeksi vuoden 1929 toisille valtiopäi- on paaasiassa kohdistunut mainitun joen
12518: ville olemme jättäneet aloitteen Kokkolan- yläjuoksulle. Uhkaapa eräitä näistä tästä
12519: Suolahden rautatien rakentamisesta. Ilman syystä suoranainen vararikkokin.
12520: pitempiä perusteluita tässä yhteydessä pyy- Edelläolevan perusteella saamme !kun-
12521: dämmekin viitata mainittuun aloitteeseen nioittaen esittää eduskunnan päätettäväksi
12522: (toiv. a:l. N:o 99 v. 19'29 II vp.). Lisäksi toivomuksen,
12523: mainitsemme kuitenkin, että esim. kuluvana
12524: vuonna on ,suuri osa Perhonjoen uittoa jää- että hallitus valrnistaessaan esi-
12525: nyt kiinni, jopa aivan alkumatkassakin. tystä uusista rautatierakennuksista
12526: Tästä on ollut seurauksena suuria tappioita tähän esitykseensä ottaisi Kokkolan-
12527: niille puutavaraliikkeille, joiden hankinta Suolahden rautatien rakentamisen.
12528:
12529: Helsingissä lokakuun 27 päivänä 1930.
12530:
12531: Viljami Kalliokoski. M. V. Björk.
12532: Matti Lepistö. M. 0. Lahtela.
12533: Walter Mäkelä. Janne Koivuranta.
12534: J. E. Häistbacka. K. A. Lohi.
12535: Hilja Pärssinen. Hilda Seppälä.
12536: Kaino W. Oksanen. 0. Kontio.
12537: Ansh. Alestalo. W. Kirveskoski.
12538: 351
12539:
12540: XII,9. - Toiv. al. N :o 73.
12541:
12542:
12543:
12544:
12545: Niukkanen y. m.: Viipurin-Paakkolan radan jatkamisesta
12546: Myllypellon asemalle.
12547:
12548:
12549: E, d u s k u n n a ll e.
12550:
12551: Viitaten vuosien 19'25 ja 1929 valtiopäi- eUä hallitus esityk)seensä laiksi
12552: ville asiaSJta jätetltyiliin toivomusaloiteisiin, rautatierakennUksista ottaisi Viiptt-
12553: seroä vuoden 1925 ja 1929 valtit01päiville an- rin--Paakkolan rautatien jatkamisen
12554: nettuiihin lhalHtulksen esityksiin rautatiera- Paakkolasta Myllypellon asemalle.
12555: :IDennuksista vuosina 1926-1930 da 1931-
12556: '19,33, esitämme kunnioittaen eduskunillan
12557: päätettäväksi toivomuksen,
12558:
12559: Helsingissä 218 p. 1okak. 1900.
12560:
12561: Juho Niukkanen. Antti Kuisma.
12562: Jooseppi Kauranen. V. Huuhtanen.
12563: Erkki Pullinen. Juhani Leppälä.
12564: A. Halonen. Matti N. Miikki.
12565: Antti Kemppi.
12566: 352
12567:
12568: XII,1o. - Toiv. al. N :o 74.
12569:
12570:
12571:
12572:
12573: Hiltunen y. m.: Varluwdet~r-Viinijärven radan rakenta-
12574: misesta.
12575:
12576:
12577: E d u s k u n n a ll e.
12578:
12579: Siihen rautatieohjelmaan, jonka vuoden taloudellisen pulatilanteen helpottamiseksi
12580: 1926 Eduskunta hyväksyi ,ja joka sisältyy ja parantaakseen maan kauppatasetta. Puh-
12581: helmikuun 5 päivänä 1926 annettuun lakiin taasti rautatietaloudellisia näkökohtia sil-
12582: erinäisistä, vuosina 1926-1930 rakennetta- mälläpitäen on rata myös suurimerkityksel-
12583: vista rautateistä, kuului myös Joensuun- linen, se kun tulisi myötävaikuttamaan Kar-
12584: Outokummun rataosa. Jo silloin suunnitel- jalan radan liikakuormituksen siirtämiseksi
12585: tiin sen jatkoa yhdysradaksi Karjalan ja Savon ja· Porin radoille. Tuskin tarvinnee
12586: Savon ratojen välillä. Verrattaessa niitä tässä huomauttaa, että Varkauden tehtaat
12587: poikkiratasuuntia, joita on ehdotettu, täy- muodostavat maamme suurimman teollisuus-
12588: tynee maan yleisetuja silmälläpitäen myön- keskuksen, joka jo yksin käyttää puuta
12589: tää, että poikkirata olisi suunnattava suo- raaka-aineena miljoonia kuutiometrejä vuo-
12590: rinta tietä vienti- ja etenkin talvisatamia dessa ja joka sinänsä on rautatielle suuri
12591: kohti. tulolähde.
12592: Tämä periaate toteutettaisiin parhaiten,. jos Osoituksena radan tärkeydestä main,itta-
12593: Joensuun-Outokummun rat&osaa jatkettai- koon, että rautateitten korkein ja pätevin
12594: siin Viinijärven asemalta Varkauden kaup- elin, rautatiehallitus, toukokuussa 19:2·9
12595: palaan. Tämän radan kautta yhdistettäisiin julkaisemassaan, valtioneuvoston pyynnöstä
12596: Pohjois-Karjalan laajat metsäalueet, vie- antamassaan ohjelmaehdotuksessa vv. 1931-
12597: läpä rajaseudutkin Etelä-Pohjanmaan vilja- 1935 rautatierakennusohjelmaksi, on kolmen
12598: seutuihin sekä Länsi- ja Etelä-Suomen suu- ehdottamansa uuden radan joukkoon asetta-
12599: riin, puuta raaka-aineena käyttäviin teolli- nut myöskin Viinijärven-Varkauden rata-
12600: suuskeskuksiin ja puunjalosteita ulosvieviin suunnan. Tällöin on rautatiehallitus ilmei-
12601: talvisatamiin. Itä-Savon ja Pohjois-Karja- sesti ottanut huomioon tämän radan raken-
12602: lan väestölle avautuisi uusi ja paljon ly- tamista puoltavina näkökohtina m. m. sen,
12603: hyempi kauttakulkuyhteys pääkaupunkiin: että ehdotettu rata edistää sekä valtion
12604: matka H uutokoski-Varkaus-Viinijärvi- että myöskin yksityisten metsätaloutta,
12605: Joensun on 202 km. lyhyempi kuin suunta että tämä rata edistää pienen puutavaran
12606: Huutokoskelta Joensuuhun Elisenvaaran käyttöä,
12607: kautta. Radan rakentaminen oikeaan eli että se samalla kuin se edistää maanvilje-
12608: liikenteen suuntaan olisi suuri tekijä siinä lystä, karjan- ja metsänhoitoa sekä teolli-
12609: tukemistyössä, jota maamme puunjalostus- !mutta ja vientiä, siirtää liikarasituksen
12610: teollisuus tätä nykyä tarvitsee, voidakseen Karjalan radalta toisille radoille, ja lopuksi
12611: suurennetulla viennillä vaikuttaa nykyisen vielä,
12612: XII,10. - Hiltunen y. m. 353
12613:
12614: että se, etenkin jos se tulevaisuudessa jat- täen, nousee liikenneylijäämä aina 3.83 ja
12615: ketaan Ilomantsiin asti, toimii imuratana, 3.56 % :iin. Näin ollen tulee radasta hyvä-
12616: josta saadaan lisäystä liikenteeseen valmiille liikenteinen ja kannattava.
12617: radoille. Huomautamme lopuksi siitä, että Var-
12618: Edelleen huomauttaa rautatiehallitus, kauden-Viinijärven ratasuunnitelmasta on
12619: siitä, että kyseessäoleva Varkauden- toimitettu tarkka, puolikoneellinen tutki·
12620: Viinijärven ratasuunta kieltämättä kuu- mus sekä kannattavaisuuslaskelma, josta
12621: luu rautatietaloudellisesti kannattavien ra- yllämainitsemamme luvut ovat otetut.
12622: ta.suunnitelmien joukkoon. Radan kannat- Edellä esitetyn perusteella rohkenemme
12623: tavaisunteen nähden toimitetut laskelmat kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätet-
12624: osoittavat nimittäin, että jos menot otetaan täväksi toivomuksen,
12625: maan koko rataverkon keskimäärän mu- että hallitus päättäessään uusien
12626: kaan, on liikenneylijäämä 2.3 % rakennus- ratojen rakennusohjelmasta ottaisi
12627: pääomalle. Mutta jos menot lasketaan siihen myös Varkauden-Viinijärven
12628: Karjalan tai Savon radan menolukua käyt- radan rakentamisen.
12629:
12630: Helsingissä, lokakuun 24 päivänä 1930.
12631:
12632: Onni Hiltunen. K. Fr. Nyman.
12633: J. F. Tolonen. Alex Hämäläinen.
12634: K. Hakala. Antti Meriläinen.
12635: Kaisa Hilden. J. Väisänen.
12636: 0. Kontio. Albin Koponen.
12637: Toivo Halonen. Aino Lehtokoski.
12638: U. Brander. Juho Pyy.
12639: T. A. Janhonen. Matti Pitkänen.
12640: Arvi Oksala.
12641:
12642:
12643:
12644:
12645: 45
12646: 354
12647:
12648: XII, II. - Toiv. al. ~ :o 75.
12649:
12650:
12651:
12652:
12653: Pennanen y. m.: Rautatien rakentamisesta Joensuusta Ilo-
12654: mantsiin.
12655:
12656:
12657: E d u s k u n n a 11 e.
12658:
12659: Viittaamalla 1929 vuoden toisille valtio- että hallitus laatiessaan esitystä
12660: päiville jätetyn, Joensuun-Ilomantsin rau- Eduskunnalle seuraavien vuosien
12661: tatietä koskevan toivomusaloitteen peruste- mutatierakennuksista ottaisi siihen
12662: luihin (Toiset valtiopäivät 19•2'9•, l.iitteet normaaliraitetisen rawtatien rakenta-
12663: XI, 29, sivu 6i26, N:o 915) ehdotamme edus- misen J oonsu•usta Ilomantsiin.
12664: kunnan päätettäväksi toivomuksen,
12665:
12666: Helsingissä lokakuun 31 p:nä 1930.
12667:
12668: Pekka Pennanen. Antti Sallinen.
12669: J. G. Ryynänen. Albin Koponen.
12670: Antti Kukkonen. Antti Juho Kosonen.
12671: E. Kolkki. Jalmari Väisänen.
12672: Matti Puittinen.
12673: 355
12674:
12675: XIT,12. - Toiv. al. N :o 76.
12676:
12677:
12678:
12679:
12680: Leppälä y. m. : S·uistamon-Ilornantsin radan mkentarni-
12681: sesta.
12682:
12683:
12684: E d u s kun n a 11 e.
12685:
12686: Viitaten toivomusaloitteisiin N: o 83 vuo- että hall-itus esitykseensä laiksi
12687: den 1929 ensimmäisillä valtiopäivillä (Liit- rautatierakennuksista ottaisi Suista-
12688: teet XI, 27 sivulla 422) ja N:o 94 vuoden rnor~r-Ilornantsin rad(tn.
12689: 1929 toisilla valtiopäivillä (Liitteet XI, 2'8
12690: sivulla 625) ehdotamme eduskunnan pää-
12691: tettäväksi toivomuksen,
12692:
12693: Helsingissä, 22 p :nä lokakuuta 1930.
12694:
12695: Juhani Leppälä. Juho Niukkanen.
12696: Arvi Oksala. Kaapro Huittinen.
12697: A. Halonen. Matti Pitkänen.
12698: 356
12699:
12700: XII,13. - Toiv. al. N :o 77.
12701:
12702:
12703:
12704:
12705: Leppälä y. m.: Rautat,ien rakentatnisesta Pitkärannasta
12706: Salmiin.
12707:
12708:
12709: Eduskunnalle.
12710:
12711: Viitaten toivomusaloitteisiin N :o 81 vuo- että hallitus esitykseensä laiksi
12712: den 1929 ensimmäisillä valtiopäivillä (Liit- rautatierakennuksista ottaisi rauta-
12713: teet XI, 25 sivulla 418) ja N:o 92 vuoden tien rakentamisen Pitkärannasta Sal-
12714: 1929 toisilla valtiopäivillä (Liitteet XI, 2 6
12715: 1 mnn.
12716: sivulla 623) ehdotamme eduskunnan pää-
12717: tettäväksi toivomuksen,
12718:
12719: Helsingissä, 22 päivänä lokakuuta 1930.
12720:
12721: Juhani Leppälä. Juho Niukkanen.
12722: Arvi Oksala. Kaapro Huittinen.
12723: A. Halonen. Matti Pitkänen.
12724: 357
12725:
12726: XII,14. - Toiv. al. N:o 78.
12727:
12728:
12729:
12730:
12731: Annala y. m.: Rautatien rakentamisesta Seinäjoelta tai
12732: Lapualta Alapitkään tai Sit'UnjärveUe.
12733:
12734:
12735: Ed u s k u n n a U e.
12736:
12737: Viitruten edustaja A. Luoman y. m. toivo- Eduskunnalle laiksi seuraavien vuo-
12738: musa.!loitteeseen N: o 97 vuoden 1929 toisilla sien mu~atierakennuksista ottaisi
12739: valtiopäivillä ehdotamme eduskunnan pää- siihen nornW(J,liraiteisen rautatien
12740: tettärväksi toivomu!kse'll, rakentamisen Seinäjoelta tai La-
12741: että hallitus laatiessaan esitystä pualta Alapitkään 'tai Siilimjärvelle.
12742:
12743: Helsingissä, 30 päivänä, l10kakuuta 1930.
12744:
12745: Jussi Annala. P. Ruotsalainen.
12746: E. M. Tarkkanen. P. V. Heikkinen.
12747: A. K. Kaura. Väinö Malmivaara.
12748: Herman Pojanluoma. Isak Penttala.
12749: K. Anttila. Kalle Kämäräinen.
12750: A. Valta. S. Tuomikoski.
12751: L. 0. Hirvensalo. J. W. Keto.
12752: 358
12753:
12754: XII,15. - Toiv. al. N:o 79.
12755:
12756:
12757:
12758:
12759: Vehkaoja y. m.: Rautatien Vaasa-Här"rnä-J(uopio-
12760: Outokumpu rakentamisesta.
12761:
12762:
12763: E d u s k u n n a ll e.
12764:
12765: Viittaamalla vuoden 19'29 ensimmäisillä etti:i hallitus an.taessa,an Eduskun-
12766: valtiopäivillä tehdyn toivomusaloitteen N :o nalle esityksen mutatierakennuksista
12767: 89 perusteluihin sekä saman vuoden toisilla ottaisi siihen radan Vaasa-Härmä-
12768: valtiopäivillä tehtyyn toivomusaloitteeseen Kuopio-Outokumpu ja että raken-
12769: N :o 9:8 rohkenemme ehdottaa eduskunnan nustyöt rataosilla Vaasa-Lappajärvi
12770: päätettäväksi toivomuksen, ja Kuopio-Outokumpu pantaisiin
12771: alulle mahdollisimman pian.
12772:
12773: Helsingissä, 219 päivänä lokakuuta 19:30.
12774:
12775: Heikki Vehkaoja. Aleksi Hakala.
12776: Martti Rantanen. Eero Nurmesniemi.
12777: Otto J acobsson. Jooseppi Kauranen.
12778: Kaapro Huittinen. Antti Kemppi.
12779: Antti Kuisma. Edvard Haga.
12780: 359
12781:
12782: XII,u;, - Toiv. al. N :o 80.
12783:
12784:
12785:
12786:
12787: Junes y. m.: Tornionjokivarren rautatien jatkamisesta
12788: Kaulinrannalta Pelloon.
12789:
12790:
12791: Ed n s kun n a ll c.
12792:
12793: Viitaten siihen aloitteeseen, jonka allekir- että hallittts laatiessctan Edusk1m-
12794: joittanut Junes y. m. ovat jättäneet v. 1929 nalle esitystä rautateiden rakentami-
12795: €llsimmäisille valtiopäiville (I,iitteet siv. 4'60 sesta senraavien vnosien aikana, ot-
12796: -462, aloite N:o lnl) rohkenemme kun- taisi siihen Tornionjokivarren rauta-
12797: nioittaen ehdottaa eduskunnan pä;ätettä- tien jatkamisen ja rakentamisen Kau-
12798: väksi toivomuksen, lirannalta Pelloon.
12799:
12800: Helsingissä, 30 päivänä lokakuuta 1930.
12801:
12802: Antti Junes. Janne Koivuranta.
12803: M. 0. Lahtela. Uuno Hannula.
12804: 360
12805:
12806: XII,17. - Toiv. al. N:o 81.
12807:
12808:
12809:
12810:
12811: Lohi: Iin-Kuusamon radan mkentamisesta.
12812:
12813:
12814: E d u s k u n n a ll e.
12815:
12816: Viittaamalla toivomusaloitteeseen N :o 916 että hallitus laatiessaan suunnitel-
12817: vuoden 1'929 ensimmäisillä valtiopäivillä, man lähimmän ajan rautateiden ra-
12818: ehdotan kunnioittaen eduskunnan päätettä- kennusohjelmaksi ottaisi siihen rata-
12819: väksi toivomuksen, osan Ii-Kuusamo.
12820:
12821: Helsingissä, 30 päivänä loikakuuta 1930.
12822:
12823: K. A. Lohi.
12824: 361
12825:
12826: XII,1s. - Toiv. al. N:o 82.
12827:
12828:
12829:
12830:
12831: Kivioja y. m.: Rautatien rakentamisesta Ylivieskan ase-
12832: malta Ryöppään merisatmnaan.
12833:
12834:
12835: Edus:kunnalle.
12836:
12837: Viitaten viime valtiopäiville jätettyyn että haUitus ensi tilassa toimitut-
12838: toivomusaloitteeseen N :o 100, tlroskeva sata- taisi koneellisen tutkimuksen aiotulla
12839: maradan ralmnta:mista Ylivieskan asemalta Ylivieskan-Rahjan ratasuunnalla,
12840: Ryöppään merisatarrnaan Kalajoen Rahjan- j,a
12841: ky;lässä, s~kä sen Jperusteluiihin ja viime ke- että hallitUiS laatiessaan Eduskun-
12842: sänä merenkulkuhallituksen toimittamaan nalle esityksen seuraavien vuosien
12843: trallaukseen, joka osoittaa syvän sataman rautatierakennuksista ottaisi siihe-n
12844: entisiä tietoja paljon laajemmaksi, saamme saiJamaradan rakentamisen Ylivies-
12845: ehdottaa eduskunnan päätettäväksi toivo- kan asemalta Ryöppään merisata-
12846: muksen, maan Kalajoen Rahjankylä.ssä.
12847:
12848: Helsingissä, lokakuun 30 päivänä 1930.
12849:
12850: Vilho H. Kivioja. P. Ruotsalainen.
12851: Väinö Malmivaara. Eero Nurmesniemi.
12852: Sakari Ainali.
12853:
12854:
12855:
12856:
12857: 46
12858: 362
12859:
12860: XII,1!J. - Toiv. al. N:o 83.
12861:
12862:
12863:
12864:
12865: Nurmesniemi y. m.: Rautatien rakentamisesta H aapajäT-
12866: veltä Vaalaan.
12867:
12868:
12869: E d u s k u n n a ll e.
12870:
12871: Vuoden 19:29 ensimmäisillä valtiopäivillä nattavimpia. Tämä kannattavaisuus on
12872: tekivät allekirjoittanut Nurmesniemi y. m. taattu, vaik·kapa rata ajateltaisiin ainoas-
12873: toivomusaloitteen Haa:pajärven-Vaalan taan erillisenä Haapajärven-Vaalan rata-
12874: rautatien rakentamisesta. Sen lisäksi, mitä pätkänäkin. Mutta kannattavaisuus yhä var-
12875: kysymyksessä olevan toivomusaloitteen mistuu, kun otamme huomioon, että kysy-
12876: N :o 94 perusteluissa sanot'aan, joihinka pyy- myksessä oleva rata on elimellinen osa siitä
12877: dämme viitata, sa•amme vielä mainitun aloit- Keski~Suomen suuresta. runkoradasta, joka
12878: teen tueksi ·esittää eräitä huomioon otetta- aJikaisi Riihimäeltä ja jatkuisi Jyväskylän
12879: via seikkoja. kautta Haapajärvelle ja edelleen Vaalasta
12880: Kysymyksessä olevalla ratasuunnalla toi- pohjoiseen, mahdollisesti tulevaisuudessa
12881: mitettiin valtion puolesta n. 'k. puolikoneelli- Kuusamoon ja aina Kemijärvelle saakka.
12882: nen ja taloudellinen tutkimus nyt kuluneen Edellä olevan perustee.lla ehdotamme edus-
12883: kesän aikana. Mainitun tutkimuksen tu- kunnam päätettäväksi toivomuksen,
12884: lokset ja kannattavaisuuslaskelmat ovat
12885: luonnollisestikin saatavi•ssa vasta kuluvain että hallitus antaisi esityksen noT-
12886: vuoden loppupuolella rautatiehallitukselta, maalimiteisen mutatien rakentami-
12887: jolloin selviää se tosiasia, että kysymyk- sesta H aapajärveltii Vaalaan.
12888: sessä oleva rata tulee olemaan maamme kan-
12889:
12890: Helsingissä, 219 päiv.änä lo'karruuta 1930.
12891:
12892: Eero Nurme·sniemi. Hannes Eskola.
12893: S. Salo. Heikki Vehkaoja.
12894: Vilho H. Kivioja.
12895: 363
12896:
12897: XII,2o. - Toiv. al. N :o 84.
12898:
12899:
12900:
12901:
12902: Salo y. m.: Ratas1tunnan Vaala--Kitka-Kemijärvi tutki-
12903: misesta.
12904:
12905:
12906: E d u s k u n n a ll e.
12907:
12908: Lienee selvää, ettei v. 193·1 voitane panna rikkaudet tulisivat huomioon Qtetuksi,
12909: alulle kovinkaan monia uusia rautatieraken- pidämme välttämättömänä, että myöskin
12910: nuksia valtion tulojen arveluttavasti vähen- Vaalasta, tulevan Keski-Suomen valtaradan
12911: tyessä. Tulevaisuutta varten on kuitenkin päätepisteestä tutkitaan sanQtun valtaradan
12912: tutkittava sitä perusteellisemmin, mitkä jatkaruismahdollisuudet pohjoiseen pam.
12913: uudet ratasuunnat voivat olla mahdollisia Kun tämä suunta, Vaala--Kitka--Kemi-
12914: ja rakennettavaksi kannattavia. Kun on jä1·vi, tulee tutkituksi, on eduskunta var-
12915: luonnollista, että Pohjois-Suomikaan ei voi maan valmiimpi, kaikkia yllä mainittuja
12916: tulla osalliseksi monesta uudesta radasta suuntia harkittuaan, valitsemaan niistä
12917: lähiaikoina, on ne vähätkin sitä tarkemmin parhaaksi katsomansa. ·Tämän perusteella
12918: harkittava. Tässä mielessä on myöskin koko ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
12919: sen suuren, Oulujärven pohjoispuolella ole- vomuksen,
12920: van alueen ratakysymys suunniteltava.
12921: Tällä alueella ·on jo aikaisemmin tutkittu että hallitus toimituttaisi tutk1~
12922: Oulun--Kuusamon ja Kontiomäen-Kuusa- muksen rautatien rakentamista sil-
12923: mon-Kemijärven suunnat. Jotta kaikin- mällä pitäen linjalla Vaala--Kitka--
12924: puoliset mahdollisuudet, m. m. Puolangan !{emijärvi.
12925: vasta löydetyt kaoliini- y. m. luonnon-
12926:
12927: Helsingissä, 30 p. lokakuuta 1930.
12928:
12929: S. Salo. Hannes Eskola. Eero Nurmesniemi.
12930: 364.
12931:
12932: XII,21. - Toiv. al. N:o 85.
12933:
12934:
12935:
12936:
12937: Eskola, H., y. m.: Rautatien 1·akentamisesta Lapin asemalta
12938: Paavolan y. m. k'untain kautta Vaalaan.
12939:
12940:
12941: E d u s k u n n a ll e.
12942:
12943: Liikenneyhteyden saaminen Pohjois-Suo- 1935 rautatierakennusohjelmaksi oli valmis-
12944: men parhaimman sataman, s. o. Raahen ja tunut ja kysymys tämän ratahankkeen to-
12945: Oulujärven seutujen välillä on jo kauan teuttamisesta näin ollen ei sitä tietä joudu
12946: aikaa ollut päivä:järjestyksessä. Niinpä eduskunnassa käsiteltäväksi on asian tär-
12947: 1907 vuoden valtiopäivillä tehtiin esitys keyteen nähden tartpeellista esittää se ano-
12948: ratasuunnasta Lapin asema-Vaala, mutta mustietä.
12949: käsiteltiin se Oulun-Vaalan ratakysymyk- Siinä anomuksessa ratasuunnan Lapin
12950: sen yhteydessä ja hylättiin etupäässä sen- asema-Vaala tutkimisesta, jonka Raahen
12951: tähden, että ,poikkirata Vaalasta Ouluun kaupunginvaltuutetut toukokuulla 1927
12952: kulkisi tasaisempia ja parempia maita kuin valtioneuvostolle jättivät, perusteltiin esi-
12953: Vaalasta Lavpiin ja että sittenkuin Oulun tystä pääasiallisesti sillä, että Raahen kau-
12954: hankkeet uuden tilavamman ja ajanmukai- pungin satama, joka ikimuistoisista ajoista
12955: sen sataman rakentamisesta ovat käyneet on ollut Pohjois-Suomen parhaimpia ja
12956: varmemmiksi, ·ei kestäne kauan, ennenkuin joka on kerännyt liikennettä aikaisemmin-
12957: Oulun sataman etevämmyys kävisi kieltä- kin aina Savoa ja Karjalaa myöten, ky-
12958: mättömäksi. '' Radan tarpeellisuus on kui- kenee vastaanottamaan ilman järjestelyitä
12959: tenkin käynyt aikaa myöten yhä huomat- sen liikenteen, joka Kainuusta ja Oulujär-
12960: tavammaksi etupäässä juuri Oulujärven ve- ven seuduilta sekä mahdollisesti ylempääkin
12961: sistöj·en varsilta merenrannikolle johdetta- Koillis-Pohjanmaalta merenrannikolle suun-
12962: van puutavaraliikenteen vaatiman satama- tautuu. Todistuksena tästä pyydetään vii-
12963: kysymyksen takia, jota vieläkään ei ole tata vain valtion satamakomitean mietin-
12964: saatu vuoden 1907 rautatievaliokunnan töön N :o 8 vuodelta 1925, jossa sivulla 50
12965: mietinnössä N :o 5 esitetyllä tavalla järjes- lausutaan Raruhen satamasta m. m. että
12966: tetyksi, mutta myöskin radan vaikutus'Pii- ,Rahen satama ilman suurempia kustan-
12967: rissä tapahtuneen talouselämän kehityksen nuksia voipi vastaanottaa paljon suurem-
12968: johdosta. man liikenteen kuin ·sen kautta nykyään
12969: V alti.ovallan talholta onkin tähän rata- kulkee.''
12970: suuntaan kiinnitetty jo huomiota, kun Raa- Raahen sataman liikennöitsijöilleen tar-
12971: hen kaupunginvaltuutettujen esitys ratalin- joamat edut ovatkin erikoisen huomatta-
12972: jan silmämääräisestä, taloudellisesta sekä vat ei ainoastaan puutavarain laivaukseen,
12973: tarpeellisissa kohdin koneellisesta tutkimuk- vaan myöskin niiden varastoimiseen näh-
12974: sesta on viime vuoden aikana toimitettu. den. Varastoalueet, jotka jakautuvat nel-
12975: Kun kuitenkin puheenaoleva tutkimus- jään toistensa kanssa yhteydessä olevaan
12976: työ on aJoitettu vasta senjälkeen kuin alueeseen, käsittävät kaikkiaan n. 220 ha
12977: rautatiehallituksen ehdotus vuosien 1931- alan karkean soran peittämiä kangasmaita,
12978: XII,21. - Eskola, H. y. m. 365
12979:
12980: jotka ovat mahdollisimman edullisia salla- rakennettu suoraan mereen ja joka ohikul-
12981: tun puutavaran säilytyspaikkoina ja sijait- kuraiteineen nyt on valmiina. Raahen sata-
12982: sevat . 11. 10 km. pituudelta pääasiallisesti man suurin vientitavara viime vuosina on
12983: pitkin syviä suojattuja merenrantoja. Va- ollut pientä puutavaraa, joka etupäässä
12984: rastoalueilta, joita nykyisin on liikennöitsi- kuormataan alukseen satama-altaasta ve-
12985: jöille vuokrattu n. 616 ha ei tavaroiden kul- ' destä, joten ·on luonnollista, että mainitun-
12986: jetus laivaan ole pitkä miltään kohdalta, sillä lainen purkuraide edistää tämän tavaran
12987: laivat ankkuroivat lä!helle rantoja. Paikotel- käsittelyä.
12988: len voipi laiva tulla kuivan maan reunaan, Raaihen sataman kautta lähettävät tava-
12989: joten tavaroiden kuljetus siihen ei näin roitaan Raahe 0/Y., AjB. F. A. Juselius
12990: ollen kysy suuriakaan kustannuksia. Tä- 0 jY., jolla on satama-alueella uusi 4-raa-
12991: män lisäksi voidaan mainita, että Raahen minen saha, Metsänomistajain Metsäkeskus
12992: kaupunki sitäpaitsi omistaa Pohjois-Suo- OjY., OjY. Yhtyneet sahat, OjY. Savio &
12993: men syvimmän sataman. Tämä on todettu Kangas, Kajaanin PuutavaraosakeYhtiö ja
12994: tutkimuksissa, joita paikan määräämistä useat pienemmät liikkeet Raahesia, Raahen
12995: varten uudelle laiturille on toimitettu. seudulta ja Iisalmen-Ylivieskan radan
12996: Näissä tutkimuksissa selvisi, että suunnitel- varsilta. Viime 10 vuoden ajalla on Raa-
12997: lun laiturin sivuun, kun se rakennetaan hen satama ollut keskimäärin vuodessa
12998: mereen pistäväksi vaikkapa vain 150 m. auki 208 vuorokautta.
12999: mittaisena, saadaan vä!hällä vaivalla 50 ja- Raahen satamassa käyneiden kauppa-
13000: lan syvyys j.a että sama syvyys on hel- alusten luku- ja tonnimäärä.
13001: posti saatavana myöskin sen edustalla ole- Vetomäärä
13002: Vuosi Luku
13003: valle redille. reg. tonn.
13004: ~un Raathen satamaan johtavalla uudella 1919 .......... 69 76,000
13005: väylällä on 30 jalan todellinen syvyys, 19:20 .......... 112 102,520
13006: mikä vuoden 1926 ajalla toimitetun tral- 1921 .......... 80 38,418
13007: lauksen perusteella on vahvistettu 24 ja- 192:2 •••••• 156 0 ••• 124,58'5
13008: laksi, niin pääsevät satamaan ja aivan kui- 1923 • 0 114
13009: •••••••• 86,89•9,
13010: van maan reunaan siinä niin syvässä uivat 1924 .......... 95 64,524
13011: laivat kuin mitä yleensä Merenkurkun poh- 1925 •••••• 113 0 ••• 84,150
13012: joispuolelle tulee. 1926 • 0 •••• 89 0. 0. 66,521
13013: Lastausaltaita on Raahen satamassa 1927 •••• 129
13014: 0. 0 ••• 106,28'2:
13015: useita. Niistä on esim. Elkonreti 1,000,000 1928 ••• 0 111
13016: •••••• 87,83t6
13017: m laajuinen ja 30 jalan syvyinen, Lapa-
13018: 2
13019:
13020: luodon reti 500,000 m 2 laajuinen ja 24 ja- Raahen vienti, joka käsitti yksinomaan
13021: lan syvyinen ja Roskan reti 350,000 m 2 puutavaraa, oli:
13022: laajuinen ja 24 jalan syvyinen. 1919 • 0 217,369 ms
13023: •••••••• 0.
13024:
13025:
13026:
13027:
13028: Senjälkeen kuin valtion satamakomitea 1920 ............ 257,062
13029: antoi edellä mainitun esityksensä, on Raa- 19121 •••••••• 86,805
13030: 0 0 ,"
13031: ••
13032:
13033:
13034:
13035:
13036: hen kaupunki vastaista liikennettä silmällä 1922 ............ 304,183
13037: pitäen valmistuttanut jo'htaja Adolf Back- 1923 ............ 191,674 "
13038: bergilla uuden suunnitelman sataman jär- 1924; ............ 137,083 "
13039: jestelyksi, mikä toteutettuna tekee tavaroi- 1925 ............ 174,149 "
13040: "
13041: den käsittelyn siinä entistä mukavammaksi. 1926 . ........... 147,419
13042: 19:27 ............ 2·63,061.3
13043: "
13044: Tässä suunnitelmassa on m. m. esitetty 800
13045: m. mittainen purkuraide, josta 200 m. on 1928 ............. 183,901.1 "
13046: "
13047: 366 XII,21. - Lapin-Vaalan rautatie.
13048:
13049: Satamamenot Raahessa: Paavolan pitäjässä sillä osalla, jota rata
13050: 1919 16,162: -- tulisi kulkemaan :
13051: 1920 15,465:- Maapinta-ala ............... . 44,648 ha
13052: 1921 57,586:- Viljeltyä maata ............. . 4,290 "
13053: 1922 53,967:-- Luonnonniittyä ............. . 1,058 "
13054: 19'23 48,9122:- ' Metsämaata ................ . 2:3,200 "
13055: Viljelyskelpoista maata ..... . 12,100 "
13056: Että Raahen srutama todella on se pai~ka,
13057: johon edellä mainittu Oulujärven seuduilta Yhteensä 40,648 ha
13058: rannikolle suuntautuva liikenne on ohjat- Meijeriin viety maitomäärä
13059: tava, ei kaipaa enempiä selvittelyjä. Mutta
13060: vuodessa on n. . ....... . 3,000,000 kg.
13061: jotta tätä luonnon muodostamaa satamaa Vointuotanto ........... . 125,000 )0
13062:
13063: voitaisiin maan \hyödyksi käyttää, on ehdo- Tavarain vaihto n. . ...... . 905,000 "
13064: tettu Ijapin aseman-Vaalan rata raken-
13065: nettava. Pitäjän väkiluku n. 6,200 henkilöä.
13066: Yksistään ne valtavat puutavaramäärät,
13067: joita Oulujärven vesistöjen varsilta voitai- Rantsilan pitäjä:
13068: siin valtion ja yksityisten metsistä ranni- Kokonaispinta-ala . . . . . . . . . . . . 63,3601 ha
13069: kolle tätä tietä kuljettaa., antaisivat radalle Viljeltyä maata . . . . . . . . . . . . . 3,863 ,
13070: jo sellaisen liikenteen, joka korvaisi ne Luonnonniittyä . . . . . . . . . . . . . . 2,045 ,
13071: uhraukset, mitkä sen rakentamisesta koi- Metsämaata . . . . . . . . . . . . . . . . . 40,000 ,
13072: tuisivat. Mutta sitäpaitsi luo rautatie Viljelyskelpoista maata . . . . . . 17,000 ,
13073: vaikutuspiiri,ssään itse itselleen yhä lisään- -------------------
13074: . Yhteensä 62,908 ha
13075: tyvää liikennettä varsinkin nykyaikana,
13076: jolloin talouselämä sielläkin sitten vuoden Meijeriin viety maitoa n. . . 2.,800,000 kg.
13077: 1907 on huomattavasti kehittynyt. Mutta Vointuotanto ............ . 110,000 "
13078: vasta rautatien avulla sitä voidaan kehittää Tavarain vaihto vuodessa .. 850,000 "
13079: nykyaikaisia talousmuotoja hyväksi käyttä-
13080: mällä. Pitäjän väkiluku n. 3,000 henkilöä.
13081: Puheenaoleva rata, La'pin asemalta läh-
13082: tien, kulkisi n. 30 km. matkan Paavolan Rantsilan pitäjästä johtuu rata Temmek-
13083: ja Rantsilan pitäjien läpi .Siikajokilaak- sen pitäjän läpi, joka, vaikkapa onkin pie-
13084: son viljelyksille edullista seutua ja ehkäpä nempi kuin Paavolan ja Rantsilan pitäjät,
13085: Pohjanmaan maatalouden kehitykselle par- on maataloudellisesti edistyvää seutua.
13086: hainta aluetta, sillä radan vaikutuspiiriin Temmeksen viljelty .pinta-ala on n. 1,800
13087: tulisi Paavolan pitäjässä n. 12,100 ha ja ha, luonnonniittyä n. 600 ha, viljelyskel-
13088: Rantsilan pitäjässä n. 17,500 ha, joka maa- poista ja metsämaata yhteensä n. 10,000 ha.
13089: laadultaan on osaksi mutasuota ja osaksi Tyrnävän kunnan yläpäässä, jonka kautta
13090: savilietemaata. Onkin selvää, että uudet rata tulisi kulkemaan on:
13091: kulkuneuvot antaisivat uutta intoa uudis- Viljeltyä maata n. . .......... . 4120 ha
13092: viljelyksille ja uudi,sasutukselle näilläkin Luonnonniittyä n ............ . 500 "
13093: seuduin, joissa maanviljelystä on koeteltu Viljelyskelpoista maata n. . .. . 1,200 "
13094: ilman niitäkin kehittää nykyai<kaisiin
13095: muotoihin. Näillä seuduilla on metsiä noin 60,000
13096: Maataloustilasto näistä pitäjistä on ,seu- ha. Tavarain vaihto tällä osalla Tyrnävää
13097: raava: on laskettu olevan n. 100,000 kg. vuo-
13098: XII,21. - Eskola, H. y. m. 367
13099:
13100: dessa. Muhoksen pitäjän Kylmälän ky- meidän kansantaloudellemme, on sanomatta-
13101: lä:ssä, jonka kautta rata myöskin kulkisi, kin selvää.
13102: on taloja 125 ja asukasluku 1,000 henkeä. Kaikesta pää.ttäen tällä n. 92 km. mittai-
13103: Viljellyn maan pinta-ala on n. 1,000 ha, sella radalla, joka tulee .pääasiassa kulke-
13104: luonnonniittyä n. 1,250 ha, viljelyskelpoista maan rautatien rakentamiselle jotensakin
13105: maata n. 2,000 ha ja metsämaata täs:sä helppoa maastoa, jossa ennakkotietojen
13106: ympäristöS!sä samaten n. 60,000 ha. Ta- mukaan radan rakentamiskustannukset kilo-
13107: varanvaihto vuosittain n. 2150,000 kg. Tä- metriltä jäävät huomattavasti alle nykyisin
13108: män kylän kohdalla tulisi rata olemaan rakennettavina olevien ratojen kustannus-
13109: n. 4---6 km. etäisyydessä Pelson suon ten, tulee olemaan rautatietaloudellinen
13110: uudisasutuksesta. Tähän suohon on valtio kannattavaisuus eikä yksistään kansallis-
13111: uhrannut huomattavia summia ja onkin taloudellinen merkitys. Samalla se edistäisi
13112: siitä osa saatu jo viljelyskelpoiseksi. Suon myöskin valtion ja yksityisten metsä-
13113: asuttamisessa t·ekisi rautatie kuitenkin ai- taloutta sekä pienen puUltavaran käyttöä ja
13114: van täydellisen käänteen ja voisi sinne kuljetusta.
13115: muodostua Pohjoismaiden e1hkä huomatta- Kaiken sen perusteella, mitä edellä on
13116: vin uudisasutusalue. Säräisniemen pitä- esitetty ehdotamme kunnioittaen eduskun-
13117: jässä kulkisi rata Kukkolan ja Niemisjär- nan päätettäväksi toivomuksen,
13118: ven kylien kautta, jotka kaikki, sydän-
13119: maan kylinä, pääsisivät taloudellisesti edis- että nonnaaliraiteinen rata raken-
13120: tymään, sillä mahdollisuuksia siilhen olisi netaan Lapin asemalta Paavolan,
13121: täällläkin. Yleensä ovatkin maatalouden Rantsilan, Temmeksen, Ty1·nävän ja
13122: kehittymismahdollisuudet tämän radan vai- M1lhoksen kuntain kautta suoraan
13123: kutuspiirissä melkeinpä rajattomat, jota Vaalaan sitä ratasuttniaa, joka äsket-
13124: yksistään tuo kuuluisa Pelson suo, maan- täin on rautatiehallituksen toimesta
13125: laatuunsa ja laajuuteensa nähden ei anna, tutkittu, ja
13126: vaan tulisi sitä lisäämään yleensä näiden että rata otetaan vuosien 1931-
13127: seutujen viljelyskelpoisten maiden asutukc 1935 mutatierakenm~sohjelmaan.
13128: selle ottaminen. Mikä merkitys tällä olisi
13129:
13130: Helsingissä, 29 päivänä lokakuuta 1930.
13131:
13132: Hannes Eskola. Väinö Malmivaara.
13133: Yrjö H. Kesti. Eero Nunnesnli.emi.
13134: S. Tuomikoski. S. Salo.
13135: E. Huttunen.
13136: 368
13137:
13138: XII,22. - Toiv. al. N :o 86.
13139:
13140:
13141:
13142:
13143: Hänninen y. m.: Oulun-Kuusamon-Paanajärven muta-
13144: tien rakentamisesta..
13145:
13146:
13147: E d u s k u n n a ll e.
13148:
13149: Sen lisäksi, mitä vuoden 19;29 toisilla aloittaa Oulun-Kuusamon-Paanajärven
13150: valtiopäivillä toiV"omusaloitteen N: o 103 radan rakentaminen, koska sen kannatta-
13151: yksityiskohtaisemmissa perusteluissa (Liit- vaisuus on taattu ja koska sen avulla pe-
13152: teet 1-XII, sivu 641) esitetään, kiirehti- lastetaan valtiolle noin miljaardin omaisuus
13153: vät Oulun-Kuusa.mon-Paanajärven radan ja radan varren asukkaille taataan hyvät
13154: rakentamista seuraavat seikat: taloudellisen kehityksen mahdollisuudet.
13155: 1. Itärajan sulkeutuminen on jo toista- 3. Kun vankien luku vuosi vuodelta li-
13156: kymmentä vuotta estänyt metsien käyttöä sääntyy peloittavassa määrin ja kun koke-
13157: ja lopettanut metsätyöt Koillis-Pohjanmaan muskin jo on osoittanut, että niitä voi-
13158: itäosissa ja vaikuttanut siellä taloudellisen daan käyttää ratatöiden rakentamiseen
13159: tason alenemista. Nyt käynnissä oleva iso- apuna, ehdottaisimme harkittavaksi, eikö
13160: jako keskeyttää kokonaan moniksi vuosiksi juuri Oulun-Kuusamon-Paanajärven rau-
13161: metsien käytön Kuusamon, Posion ja Kuola- tatiellä voitaisi käyttää huomattavalta
13162: järven kunnissa. Näin ollen tuhannet per- osalta vankien työvoimaa esim. siten, että
13163: heet, jotka ovat miltei kokonaan eläneet rakennettaisiin ensin asemat lisärakennuk-
13164: metsätöiden varassa, ovat menettäneet elin- sineen heidän majoittamisekseen.
13165: keinonsa ja yhtä lukuisat pientilalliset lisä- Tässä mainittuihin sekä vuoden 1929 toi-
13166: ansionsa. silla valtiopäivillä tehdyn toivomusaloitteen
13167: 2. Kolmas heikko sato perättäin on li- n :o 103 perusteluihin viitaten ~hdotamme
13168: säksi huonontanut tilannetta kaikkialla tä- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
13169: män ratasuunnan varrella ja pakoittanut
13170: tilallisetkin turvautumaan entistä enemmän etti:i hallitus valmistaessaan esi-
13171: hätäaputöiihin. Hallituksella on esim. ollut tystä uusien rautateiden rakentami-
13172: suuria vaikeuksia sopivien hätäaputöiden sesta seuraavaa rakennuskautta var-
13173: keksimisessä varsinkin talvikausiksi. Ja ·ten ottaisi siihen ensi sijalla, kuten
13174: kun tilanne näyttää vuosi vuodelta huono- rautatiehallitus on ehdottanut, Oulun
13175: nevan, on mielestämme valtionkin ·edun -Kuusanwn-Paanajärven radan.
13176: kannalta katsoen viisainta mitä pikimmin
13177:
13178: Helsingissä 4 p:nä marraskuuta 1930.
13179:
13180: Kaarlo Hänninen. A. Halonen.
13181: Vilho H. Kivioja. Ansh. Alestalo.
13182: A. Kemppi. Oskari H. Jussila.
13183: Kaapro Huittinen. Vilho Nikkanen.
13184: P. Saarinen. Kaarlo Sovijärvi.
13185: Taave Junnila.
13186: 369
13187:
13188: XII,23. - Toiv. al. N :o 87.
13189:
13190:
13191:
13192:
13193: Janhonen y. m.: Rautatien rakentamisesta Kontiomäen ase-
13194: malta Ristijärven, Hyrynsalmen, Suomussalmen ja Tai-
13195: valkosken kautta Paanajärvelle.
13196:
13197:
13198: E d u s k u n n a ll e.
13199:
13200: Koillis-Suomi, joka käsittää Oulun-Nur- men köyhät kunnat radan välittömään ja
13201: meksen ja Rovaniemen-Kemijärven rata.in välilliseen vaikutuspiiriin. Tätä etua ei
13202: välisen valtaisan alueen, kaipaa kipeästi olo- mikään muu ehdotettu ratasuunta kykene
13203: jensa korjaamiseksi rautatieverkostoa. antamaan.
13204: Sikäläisen asutuksen ja valtakunnan etu- Tämän radan välittömään vaikutukseen
13205: jen mukaista olisi, että Savon radan jatkoksi tulevat seuraavat kunnat:
13206: rakennettaisiin selkärata Kontiomäen ase-
13207: Ristijärvi ............... . 2,929 henkeä
13208: malta lähtien Suomussalmen ja Taivalkos-
13209: Hyrynsalmi ............. . 3,005 "
13210: ken kautta Kitkajärvelle, Posiolie ja sieltä
13211: Suomussalmi ............ . 8,671 "
13212: edelleen jatko v. 1930 tutkittua suuntaa
13213: Taivalkoski ............. . 4,036 "
13214: Rovaniemen-Kemijärven rataan Kulusjoen
13215: Kuusamo ............... . 11,867 "
13216: pysäkille. Tästä selkäradasta olisi rakennet-
13217: tava haararata Taivalkoskelta Kuusamon välillisesti:
13218: Paanajärvelle ja aikanaan sitten Taivalkos- Paltamo ................ . 1,500
13219: Puolanka ............... . 2,000
13220: "
13221: ken-Oulun rata.
13222: Kuhmoniemi ............ . 2,500
13223: "
13224: Kun tällaisen ohjelman toteuttaminen on
13225: Pudasjärvi .............. . 1,000
13226: "
13227: nykyoloissa kuitenkin mahdoton, on koetet-
13228: Posio .................. . 3,794
13229: "
13230: tava harkita sellainen ratasuunta rakennet- "
13231: tavaksi, joka parhaiten hyödyttäisi maata Kuolajärvi .............. . 2,000
13232: -----------------"
13233: sekä antaisi mahdollisimman suuren avun yht. 43,302 henkeä
13234: koillis-Suomelle ja jonka rakentaminen ny-
13235: kyoloissakin olisi mahdollista. Suomen talous- ja sivistyselämä pääsisi
13236: Tällainen rata olisi mielestämme ennen- lujin ottein vaikuttamaan koko Koillis-Suo-
13237: kaikkea Kontiomäen-Suomussalmen-Tai- men elämään. Erikoiset intressit pitäisi
13238: valkosken-Paanajärven rata, joka on osa olla etenkin Savon ja Karja·lan sekä Keski-
13239: edellämainitusta laajemmasta ratasuunnitel- Suomen talous- ja liike-elämällä, puhu-
13240: masta. matta meren rannikosta, päästä näin raken-
13241: Tämä ratasuunta tutkittiin jo kuluneen nettua rataa pitkin Kainuuseen, Perä-Poh-
13242: kesän aikana. Sen puolesta puhuvat monet jolaan sekä sittemmin, kun olot tulevat nor-
13243: tärlmät asialliset ,syyt. maalisiksi, myös Vienan-Karjalaan.
13244: Tämä rata omaa rajaseuturadan nimen Sen avulla myös uudisasutus sekä maan-
13245: kaikkine siihen kuuluvine merkityksineen. viljelys ja karjanhoito pääsisivät elpymään.
13246: Yndellä kertaa se saattaa kaikki koillis-Suo- Varsinkin suoviljelys saisi suuren merki-
13247:
13248: 47
13249: 370 XII,n. - Kontiomäen-Paanajärven rautatie.
13250:
13251: tyksen, koska hyviä viljelyssoita on Kai- Mutta sittenkin eräät toiset seikat anta-
13252: nuun ja Koillis-Suomen alueilla erittäin v,at ti1lle r.adalle sen tavattoman suuren
13253: runsaasti. merkityksen, jonka rinnalla edellä koske-
13254: Rata liittyisi luonnollisella tavalla maam- tellut syyt, niin painavia kuin ovatkin, jäl;-
13255: me rautatieverkostoon, koska täten saatai- vät kokonaan varjoon. - Meillähän on
13256: siin Suomenlahdesta lähtien suora selkä- viime aikoina paljon puhuttu siitä, kuinka
13257: rata halki Suomen, kauas Perä-Pohjolaan uusia ratoja suunniteltaessa ei aina pidetä
13258: saakka. Näin saataisiin kiinteä taloudelli- kannattavaisuusnäkökohtia silmällä. Tämä
13259: nen ja henkinen vuorovaikutus muun Suo- on tietenkin tärkeätä, varsinkin kun on ky-
13260: men ja Kainuun sekä Perä-Pohjolan vä- symys näin pitkästä ratasuunasta. Tarkas-
13261: lille. telkaamme siis asiaa tältäkin kannalta.
13262: Myös matkailureittinä tulisi näin raken- Kainuussa ja Koillis-Suomen alueilla ovat
13263: nettavalla radalla olemaan erinomainen mer- valtion huomattavimmat metsäalueet, joista
13264: kitys, koska se Karjalan ja Savon matkai- vielä suuri osa on aivan hakkaamatonta.
13265: lureittien jatkona suuntaisi matkailijat Metsähallituksen tilastokonttorin antamien
13266: ihastelemaan Kainuun, Kuusamon ja Perä- laskelmien mukaan oli 31/12 1927 kyseessä
13267: Pohjolan suurenmoista luontoa ja antaisi olevan ratasuunnan alueella valtion met-
13268: heille runsaasti tilaisuutta kalastukseen, sää seuraavasti:
13269: metsästykseen ja retkeilyihin.
13270:
13271: Tilastollisia tietoja
13272: Hyrynsalmen. Suomussalmen, Kiannan, hoitoalueiden pinta-aloista ja puutava-
13273: Etelä-Taivalkosken, Pohjois-Taivalkosken, roista.
13274: Kuusamon, Kitkan ja Etelä-Kemijärven
13275: 1
13276: Puuvarasto kuutiometriä Puuvarast.
13277: sisäl~yy arvo-
13278: Hoito-alue Kasvullisilla 1 Kehnokas- 1 Yht .. pmta yht.
13279: mailla vullismailla • eensa kpl.
13280: 1
13281: ' 1
13282: 1
13283: !
13284: Hyrynsalmi •••••••••••••••••••••• 0 • •••• •••••••• 4081398 1329 012 5 410 410 6166 6801
13285: Suomussalmi .................................... 5 440 627 1096 856 6 537 483 6895 6231
13286: Kianta ........................................ 8002 242 638 264 8 640 506 7 344 4301
13287: Etelä-Taivalkoski ................................ 5 489 960 846 920 6 336 880 4 204 300)
13288: 1 Pohjois-Taivalkoski .............................. 6384 567 220 542 6 605109 4 716 0601
13289: !Kuusamo ...................................... 9 511835 553 047 10 064 882 8 555150
13290: Kitka •......................................... 8 630 850 724547 9 355 397 7 671425
13291:
13292: -
13293: Etelä-Kemijätvi ..... . . .. .. .. .. . . .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1
13294: Yhteensä 1
13295: 4 519 543
13296: 52 0610221
13297: 440 694
13298: 5 849 8821
13299: 4 960 237
13300: 57 910 9041
13301: 3 472166
13302: 49025 834
13303:
13304: Jo usean vuosikymmenen ajan ovat metsä- tiämme, niin heti huomaamme sen olevan
13305: ja puunjalostustuotteet muodostaneet val- jossakin määrin yksipuolista ja verraten
13306: tavan osan viennissä - viimeisinä vuosina vähän jalostettua, varsinkin mitä tulee pää-
13307: noin 85 %. Puuta raaka-aineena käyttävä artikkeliin nim. sahatavaraan. Asia on
13308: teollisuus on näin ollen se tuotantoala, joka vielä niin, että sahateollisuus käyttää yli
13309: paraiten kykenee tuottamaan maahan sen kolmanneksen Suomen metsien puun kulu·
13310: rahamäärän, jota maa nyt kaipaa. Jos tuksesta. Kun tutkimusten mukaan met-
13311: lähemmin syvennymme tarkastamaan vien- sämme eivät jatkuvasti kykene kasvatta-
13312: XII,23. - Jauhonen y. m. 371
13313:
13314: maan nykyisen viennin vaatimaa määrää sa- ja ennakkoluuloista vapaata harkintaa.
13315: hapuita, on siis pyrittävä jalostamaan puuta Yksityisedut on jätettävä syrjään ja kat-
13316: pitemmälle. Tämä tietää sitä, että sahojen seltava asioita yleiseltä, maan kokonaisetuja
13317: luku vähenee ja tilalle rakennetaan puuteol- vastaavalta näkökannalta. Puuta raaka-
13318: lisuustehtaita ja muita jalostuslaitoksia. aineena käyttävällä teollisuudella on sel-
13319: Tutkimukset puun kulutuksesta ovat lainen kansantaloudellinen merkitys, että
13320: eräässä toisessakin suhteessa vähemmän loh- sen kehittymisen edellytykset on turvat-
13321: dulliset. Samalla kun ne toteavat mäntyä tava. Emme voi edes kuvitella, mitä ro-
13322: hakattavan 3.9 milj. k.m3 yli tuoton, osoit- mahduksia aiheuttaisi se, että maan huo-
13323: tavat ne Etelä-Suomen kuusimetsien puu- mattavin ja edistyvin teollisuus olisi pa-
13324: varaston vähenevän vuosittain 2.2 milj. koitettu raakatavaran puutteessa pienentä-
13325: k.m3:llä, Pohjois-Suomen kuusikoiden j.ät- mää,n tuotan:t·oaan. T,eol1isuudelle ,se tietäisi
13326: täessä 500,000 m 3 :n kasvuylijäämän. Kun omaisuusarvojen menetystä ja heikentäisi
13327: 70 :stä paperi- ja pa,perimassatehta'asta 7 kilpailukykyä. Jotta vaurioista vältyttäi-
13328: on Oulun läänissä (Toppila ja Veitsiluoto siin, olisi valtiovallan suunniteltava raken-
13329: näihin luettuna), niin tämä, havupuiden 6 nettavat radat siten, että ne valtion omis-
13330: milj. m 3 liikahakkauksen ohella, pa:koittaa tamat Pohjois-Suomen metsäalueet, joissa
13331: kiinnittämään asiaan aivan erikoista huo- kirveen koskemattomia metsiä vielä on, vii-
13332: miota. Nämä luvut osoittavat, että maan pymättä saatetaan maan rautatieverkoston
13333: paperimassatehtaille on valmistettava tilai- yhteyteen. Tämä on ainoa käytettävänä
13334: suus saada raakatavaraa, pysyttääkseen oleva ja myös varmin keino viennin ny-
13335: tuotannon nykyisellään. Toiselta puolen kyisellään pysyttämiseksi. Tämä on saa-
13336: ollaan selvillä, että on uskallettua sijoit- vutettavissa rakentamalla rautatie Kontio-
13337: taa varoja uusiin, suurempiin massatehtai- mäeltä Taivalkosken kautta Kuusamoon,
13338: siin, vaan on pyrittävä käyttämään tar- jolloin laajat alueet koskemattomia metsiä
13339: jolla olevat varat paperitehtaiden rakenta- voivat palvella teollisuuden etuja. Valtio-
13340: miseen nykyisten massatehtaiden yhteyteen talouden hoitamisenkin kannalta. on tämä
13341: ja tätä tietä ,saamaan viennin arvoon li- edullista, koska tällöin nykyään arvotta-
13342: säystä. mille metsille Oulangan vesistön varsilla
13343: Kuten edellä jo mainittiin, ylittää Poh- saadaan menekkiä.
13344: jois-Suomen metsien kasvu kulutuksen. Kyseessä oleva rata parantaisi, metsän-
13345: Valtionmetsien hakkuita on mahdollisuus hoitaja P. Pelttarin laskujen mukaan, me-
13346: siellä huomattavasti lisätä ja täten saata- nekkisuhteita 1,354,000 hehtaarin laajui-
13347: valla puutavaralla kyetään tyydyttämään sena alueella, jolla puuvarasto nousee 59.7
13348: vanhojen ja rakenteilla olevien massateh- milj. k.m3, mistä arvopuita 4:2'6.2 milj. kj.
13349: taiden raakatavaran kysyntä. Jos samalla Rautatien aiheuttama arvonnousu epäile-
13350: pyritään puumassan ja selluloosan vientiä mätä korvaa rakennuskustannukset ja voi-
13351: vähentämään ja paperin vientiä vastaa- maperäistyttää valtion metsien hoitoa. V al-
13352: vassa määrin lisäämään, niin on se mah- tionmetsien lisäksi tavataan täällä huomat-
13353: dollisuus olemassa, että kauppatase muo- tavia yksityismetsiä ja erittäinkin hyvin-
13354: dostuu edulliseksi. säilyneitä puisevia yhtiöiden metsiä. Näillä
13355: Kontiomäer~r-Kuusamon radan rakenta- seuduilla kasvavat kuusikot voidaan, mikäli
13356: minen on sentähden välttämätöntä. niitä ei paikkakunnalla jalosteta, siirtää
13357: Kuten ylläolevasta selviää, vaaditaan paperipuina jalostettavaksi muuanne. Jos
13358: niiltä, jotka ovat vastuussa talouspolitiikan rata rakennetaan Kontiomäeltä Suomus-
13359: ohjaamisesta oikeille raiteille, tasapuolista salmen, Taivalkosken ja Kuusamon kautta
13360: 372 XII,23. - Kontiomäen-Paanajärven rautatie.
13361:
13362: Paanajärvelle, niin voivat kotimaiset teh- Kemissä olevat Kemi-yhtiön ja valtion
13363: taat etelässä: Kajaanin, Varkauden, Kymin, Veitsiluodon tehtaat tarvitsevat vuosittain
13364: Pankakosken, Lievestuoreen, Tampereen, n. 620,000 m 3 •
13365: Mäntän, Kankaan, y. m. maamme suurim- Meren rannalla Oulun seuduilla olevat
13366: mat paperiteollisuuslaitokset esiintyä kilpai- Raahe Oy :n Martinniemen tehdas tarvin-
13367: lijoina näillä Suomussalmen, Taivalkosken nee enintään ,60,000 m3 ja 0. Y. Toppila,
13368: ja Kuusamon metsäalueilla, koska Savon kuten yllä on mainittu n. 240,000 m3 eli
13369: rata monine poikkiratoineen voi puutava- yhteensä ainoastaan 300,000 m3 •
13370: ran sopivasti jakaa eri osiin maata. Sitä- Näitten lukujen pitäisi selvästi osoittaa,
13371: paitsi voivat Iijokisuuta lähinnä olevat Poh- mikä merkitys radan rakentamisella Kontio-
13372: janmaan tehtaat: Raahe Oy :n Martinniemi mäestä käsin Kuusamoon on maamme teol-
13373: ja Oulun Toppilan ensi vuonna valmistuva lisudelle ja koko valtakunnan talouselä-
13374: tehdas sekä Veitsiluoto ja Kemi esiintyä mälle yleensä.
13375: täysin kilpailukykyisinä ostajina samoilla Jos taas sanotuilla paikkakunnilla sijait-
13376: alueilla, sillä uittamalla paperipuut useim- sevat tehtaat ovat pakoitettuja hakkaut-
13377: milta tilailta saadaan halvemmalla meren- tamaan Kuusamon metsiä siinäkin tapauk-
13378: rantaan kuin rautateitse. Täten syntyisi sessa, että rautcttie rakennettaisiin Oulusta,
13379: noille laajoille Kuusamon metsäalueille mitä niin rahtikustannukset nousevat huomatta-
13380: voimakkain kilpailu, joka maanomistajalle vasti. Matkaa Paanajärveltä Kouvolan sol-
13381: on ehdottomasti edullisin. Ja kun valtio mukohtaan Oulun kautta tulisi 908 km. ja
13382: niillä seuduin omistaa noin 80 % maa- ja Kontiomäen kautta 734 km., Varkauteen
13383: metsäalueita, niin koituu etu tästä ei ainoas- matka Oulun kautta olisi 163 km. pitempi
13384: taan yksityisille maanomistajille, vaan koko kuin Kontiomäen kautta sekä Tampereelle
13385: maalle. Tämän lienee metsähallitus aivan olisi Oulangasta Oulun kautta 845 km. ja
13386: oikein laskenut, kun se on etusijan antanut Kontiomäen kautta 822 km. Huomattava
13387: Kontionmäen-Kuusamon ratasuunnalle. on myös, että silloin vietäisiin raaka-ainetta
13388: Mainittakon vielä, että Kajaanin kihla- jalostamatta entistä enemmän maasta. Ja
13389: kunnasta ovat viime vuosina paperipuita tähän ei meillä ole varaa.
13390: hankkineet m. m. seuraavat suurliikkeet sel-
13391: luloosatehtailleen ja puuhiamailleen: Ratasuunnan lähempi määritteleminen.
13392: Kajaanin Puutavara OjY. Kajaaniin,
13393: Ahlström yhtymä, Varkauden tehtaille, Pohjois-Kainuun varsinainen asuma-alue
13394: Kymin tehdas, Kymiin, Voikkaan, Kuu- on vcedenjakajien selvästi erottamassa laak-
13395: sankoskelle, sossa, jonka keskellä kulkee Hyrynsalmen
13396: Enso-Gutzeit, Pankakosken tehtaalle, reitin pääväylä Emäjoki. Tämä alue kä-
13397: Neptun yhtymä, Tampereen seudun teh- sittää seuraavat pitäjät: Ristijärven, Hy-
13398: taille, rynsalmen ja Suomussalmen sekä osia Pal-
13399: Waldhof-Kainuun Puu (maasta vientiä tamosta, Puolangasta, Kuhmoniemestä, vie-
13400: varten toistaiseksi) . läpä eteläisimmän osan Kuusamostakin.
13401: Alueen länsiosassa on vedenjakajana moni-
13402: Näiden yhteenlaskettu paperipuu-tarve osainen vuorenselänne, osittain Puolangan,
13403: on noin 3,200,000 m 3 eli lähes puolet koko Ristijärven ja Hyrynsalmen alueilla. Sen
13404: maan paperipuutarpeesta. Ensi vuonna korkein selänne Paljakka (384 m. korkea)
13405: tullee tähän ryhmään lisäksi 0/Y. Top- kulkee näitten alueitten keskellä etelästä
13406: pila (0/Y. Vaala), jonka kulutus lienee n. pohjoiseen, eroittaen siten Puolangan pitä-
13407: 240,000 m 3 • jän, lukuunottamatta sen kaakkoisosaa, ko-
13408: XII,23. - Janhonen y. m. 373
13409:
13410: konaan Pohjois-Kainuun varsinaisesta edel- nuksilla maantie Oulusta Pudasjärvelle
13411: lämainitusta asuma-alueesta. rakennettu mallikelpoiseen kuntoon ja ryh-
13412: Huomioonottaen Puolangan eristetyn, ase- dytty toimenpiteisiin autoliikenteen yllä-
13413: man ja väestömäärän, sekä siellä olevan pitämiseksi sillä vuoden ympäri. Sen tun-
13414: korkean vuoriseudun, ovat Kajaanin kihla- temuksen perusteella, joka metsähallituk-
13415: kunnan kunnat useampaan kerta.an, vii- sella on Pudasjärven oloista, voitanee auto-
13416: meksi marrask. 23 ja 24 p:nä 1929 maa- liikenteen avulla edelleenkin suurin piir-
13417: kuntapäivillä Kajaanissa, asettuneet sille tein tyydyttää Pudasjärven ja Kiimingin
13418: kannalle, että rautatie kihlakunnan pohjois- paikallistarvetta. Vielä Pudasjärveltä eteen-
13419: osaan ja edelleen Kuusamoon on rakennet- päinkin tulisi Oulun-Kuusamon rata kul-
13420: tava Kontiomäeltä käsin eikä Kiehimästä. kemaan useita kymmeniä kilometrejä Iijoen
13421: Silloin vasta rata antaa suurimman hyö- vartta ja siten kilpailemaan ennestään uit-
13422: dyn maalle ja palvelee mahdollisimman tokelpoison pitkän vesiväylän kanssa. Met-
13423: suurta väestömäärää ja samalla myös radan sähallituksen näin ollen täytyy asettua epäi-
13424: rakentaminen on helppoa hyvän maaston levälle kannalle Oulun-Kuusamon rata-
13425: vuoksi. suunnan suhteen, se kun tuskin tulisi ole-
13426: Tämän ratasuunnan puolesta puhuu maan erikoisen kannattava eikä missään
13427: myös se lausunto, jonka metsähallitus kul- tapauksessa metsätalouden kannalta paras
13428: kulaitosministeriölle V. 1930 antoi eri rata- mahdollinen suunta. - - - - - - -
13429: suunnista. Siinä m. m. sanotaan:
13430: ,Metsähallituksenkin käsityksen mukaan Jos sen sijaan Kuusamon rata johdettai-
13431: olisi uusien rautateiden rakentamisessa en- siin Kontiomäeltä pohjoista kohti Kuusa-
13432: sisijalla otettava huomioon Kuusamon rata, moon, tulisi se koko matkan kulkemaan
13433: kuten rautatiehallitus on ehdottanut. Kuu- suhteellisesti metsärikkaita seutuja. Kun
13434: samon radan suuntaan nähden on niinhy- rata lisäksi kulkisi poikkimaisin, katkoisi se
13435: vin kulkulaitoskomitea kuin myöskin rauta- vesistöt sopivasti. Radan vaikutuspiirin
13436: tiehallitus ehdottanut radan rakennetta- länsipuolelle jäisivät yleensä sellaiset seu-
13437: vaksi Oulusta. Tämän suunnan puolesta dut, joista puutavara edullisesti voitaisiin
13438: puhuu m. m. se seikka, että rata näin ollen uittamalla kuljettaa merenrantaan, kun
13439: tulisi olemaan lyhin tie Kuusamosta me- taas radan varteen idästä tulevat suurem-
13440: renrantaan ja että rata tällöin päättyisi mat ja pienemmät joet sekä purot muodos-
13441: valmiiseen Toppilan satamaan sekä että se taisivat luonnollisen imusuoniverkoston
13442: vastaisuudessa voisi olla suorin kulkuyhteys rataa pitkin kuljetettavalle puutavaralle.''
13443: Pohjanlahdesta Kannanlahteen. Tämäll Kun metsähallitus, jolla ammattiviras-
13444: ratasuunnan suhteen on kuitenkin.huomau- tona on laajin ja pätevin asiantuntemus
13445: tettava, että rata Oulusta Pudasjärv.elle metsäasioissa, antaa tällaisen lausunnon,
13446: asti tulisi kulkemaan seutuja, joista metsät niin on sille annettava erikoisen suuri mer-
13447: ovat arveluttavasti kulutetut ja ne suhteel- kitys.
13448: lisen vähäiset puu'ta'varamäärät, joita täältä Nyt kyseessä oleva rata kulkisi Kontio-
13449: liikenee yli oman tarpeen, voidaan edulli- mäen asemalta lähtien ennen tutkittua lin-
13450: sesti uittaa Kiimingin- ja Iijokea myöten jaa Ristijärven ja Hyrynsalmen kautta Suo-
13451: merenrantaan. Oulun-Kuusamon radalla mussalmelle sivuuttaen Kiantajärven sen
13452: tulisi siis ensimmäisten 100 'km:n matkalla läntisimmässä osassa n. s. Pesiön lahdessa.
13453: metsätalouden kannalta olemaan verraten Täältä rata jatkuisi, nopeasti vesistöstä ede-
13454: vähäinen merkitys. Sitäpaitsi on huomat- ten, kihlakunnan suurimman kuusikko-
13455: tava, että viime vuosina on suurilla kustan- alueen halki luodetta kohti, Korvua- ja
13456: 374 XII,23. - Kontiomäen-Paanajärven rautatie.
13457:
13458: Tyräjärven länsipuolitse Taivalkoskelle. Jos rata rakennetaan Kontimäeltä Kuu-
13459: Täältä jatkuisi suunta tutkittua Oulun- samoon, silloin radasta tulee mahdollisim-
13460: Kuusamon linjaa edelleen Paanajärvelle. man paljon hyötyä ei vain sikäläiselle asu-
13461: Länteen kohoava maasto, vesistöt sekä tukselle, mutta ennenkaikkea koko maalle.
13462: asutus puhuvat ehdottomasti tutkitun Kon- · Räikeä elinkustannusten kalleus, mikä
13463: tiomäen-Suomussalmen ratasuunnan puo- näille etäisille seuduille on oleellista, saatai-
13464: lesta. Rata on niin rakennettava, että alueen siin laskemaan. Maanviljelys ja karjan-
13465: huomattavimmat kokoojavesistöt, nimittäin hoito pääsisivät elpymään. Jokavuotinen
13466: työttömyys saataisiin siten loppumaan
13467: Ristijärvi, jonka sadealue on 8,081 km" näiltä seuduilta, koska metsä- ja koskirik-
13468: Hyryjärvi, , , , 5,793 ikaudet toisivat uutta virikettä kaUipalle ja
13469: "
13470: Kiantajärvi, , , 3,518 , teollisuudelle. Ja, mikä mielestämme on eri-
13471: "
13472: koisen tärkeää, kotimaiselle teollisuudelle
13473: tulevat radan välittömään kosketukseen. annettaisiin uusia kehittymismahdollisuuk-
13474: Tämähän on puutavaran y. m. lastauksen sia saattamalla käyttämättömät mineraali-
13475: kannalta välttämätöntä. Samalla on huo- rikkaudet ja metsät jalostettaviksi sekä
13476: mattava, että näitten järvien rantamat ovat turvattaisiin puuteollisuudelle raaka-aineen
13477: seudun huomattavimpia asutuskeskuksia. saanti. Lopuksi huomautettakoon myös,
13478: Suomussalmella tulisi radan luonnolli- että mainitulla alueella jo rakennetut ja
13479: seksi jatkoksi 6 penink. pita;:ä Kiantajärven suunnitellut maantiet sopivat erikoisen hy-
13480: laivareitti ja lisäksi pitkät veneväylät eri vin ·edellämainittuun ratasuuntaan.
13481: suunnille. Kymmenet eri joet, jotka saa- Kaiken edellä sanotun perusteella rohke-
13482: vat vetensä Taivalkosken, Kuusamon ja nemme ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
13483: Venäjän rajamailta, kuljettaisivat puutava- toivomuksen,
13484: raa etäisiltäkin erämaa-alueilta.
13485: Vähäiseksi ei ole liioin arvattava sitä että hallitus 1·yhtyisi toimenpitei-
13486: etua, että Kiantajärvestä lähtevä suuri siin normaaliraiteisen rautatien ra-
13487: Emäjoki lukuisine mahtavine koskineen kentamiseksi Kontiomäen asemalta
13488: joutuu radan välittömään kosketukseen. Ristijärven, Hy1·ynsalmen, Suomus-
13489: Sillä useimmat näistä koskista on helppo salmen ja Taivalkosken katdta K1ttt-
13490: vangita teollisuuden palvelukseen. samon PaanajdTveUe.
13491:
13492: Helsingissä, marraskuun 3 päivänä 1930.
13493:
13494: T. A. Janhonen. 0. Kontio.
13495: Matti Puittinen. J oh. Korhonen.
13496: A. Halonen. Kalle Kämäräinen.
13497: Antti Meriläinen. Jalmari Linna.
13498: Albin Koponen. Janne Koivuranta.
13499: P. Ruotsalainen. Kaino W. Oksanen.
13500: Vilho H. Kivioja. L. 0. Hirvensalo.
13501: E. M. Tarkkanen.
13502: 375
13503:
13504: Xll,z4. - Toiv. al. N :o 88.
13505:
13506:
13507:
13508:
13509: Koivuranta y. m.: Kulusjoen-Posiojärven-Paanajärven
13510: rautatien rakentamisesta.
13511:
13512:
13513: E d u s kun n a ll e.
13514:
13515: Vuoden 1929 ensimmäisille valtiopäiville etuisuuiksista rpyydämme tässä yhteydessä
13516: jätettiin toivomusaloite (Li!tteet s. 458), esittää seuraavaa:
13517: jossa. ehdotettiin ,eduskunnan ipäätettävä:k:si 1) Kulusjoen-Posiojårven-Paanaljärven
13518: toivomus, että rautateiden ensi raikennus- rautatie ei kilpaile minkään jo rakennel1un
13519: o'h!jelmaan otettaisiin ratasuunta, joka al- rautatien kanssa,. ,se rpäinvastoin kohottaa
13520: kaisi sopivalta kolltaa. Rorvaniemen-Kemi- niiden .ratojen ja ensikädessä Kemin-Rova-
13521: järven radasta ja päättyisi PosiQjärvelle niemen-Kemij äwen ra•dan ikannatta;vai-
13522: Kitkan vesistöön Kuusamon kunnassa. Myö- ~mutta.
13523: hemmin on kysyrrnyJksessä oleva tratasuu:nta 2.) Kulusjoen-P:osiojårven~Paanajärven
13524: ollut verraten paljon julkisuudessa pohdin- rautatie voidaan rakentaa jaksoitta:in esi-
13525: nan alaisena. Hallituksen määräyiksestä on merkiksi siten, että ensin ·rakennetaan rata-
13526: tämä ratasuunta rautatiehallituksen toimesta osa Kulusjoiki-Posiojärvi ja ·myöhemmin
13527: nyttemmin tutkittu. Radan suunta on eh- rataosa Posioj.ärrvi-Paanajä.rvi. Tälläkin
13528: dotettu alkruvruksi Kulusjoen 'pysäkiltä, Ro- 'truvalla voidaan rata saada kansantaloudelli-
13529: vaniemen-Kemijärven radalla, Posiojär- sesti hyödyttäväksi, koska Vienan mereen
13530: v.eile ja edeUeen Paanajärvelle Kuusamon laskevan Kitikan-Posiojärven vesisif;Ön var-
13531: kunnassa. Rautatiehal1ituksen tutkimuk- rella on jo noin kolmasosa koko Kuusamon-
13532: sien tuloksista ei ole annettu vieLä tähän Posion metsärikikauiksista. Samalla Kulus-
13533: mennessä julikisuuteen virallisia tietoja. Sen joen-Posiojärven rautatie saattaa sanotut
13534: verran ik:uitenkin tiedetään, että kyseellinen pitäjlät rautatien vai!kutuspiiriin. Näin ollen
13535: ratasuunta tulee huomattavasti huokeam- voidaan siis a1uksi pienemmillä kustannuk-
13536: maksi ikuin mitä alkuaan otaksuttiin ja mitä siHa ~saada taloudellisesti varsin kannattava
13537: Peräpohjolan ja Lapin kuntien liiton toi- rata.
13538: mesta toimeenpantu silmämääräinen tutki- 3) Puheenaoleva rrutasuunta \kulkee Kemi-
13539: mus lähemmin osoitti. Hallituksen mää,räyk- joen, 'Varrella, Posiolla ja 'poh:jois Kuusa-
13540: sestä toimitetusta puolikoneellisesta tutki- mossa olevien laajojen viljelys:kelpoisten
13541: muksesta, sikälii !kuin tiedossaffiiffie on, käy suoalueiden kautta, jo1den pinta-ala nousee
13542: selville että Kulusjoen-Posiojärven-Paa- kymmeniin tuhansiin ,hehtaareiJhin kuten
13543: najärv·en ratasuunta on ratkaisevasti edul- asiantuntijoiden lausunnot osoittavat.
13544: lisempi rakennuskustannuksiin ja radan 4) Radan vaikutuspiiriin .tulee noin 29,000
13545: tuottamaan hyötyyn nähden kilpaileviin asukasta.
13546: ratasuuntiin verrattuna. '5) Kulusj,oen-Posiojärven-Paana:järven
13547: Yhteenvetona esiJttämämme ratasuunnan rautatie JmLkee läheUä Oulankajoen keski-
13548: 376 XII,24. - Kulusjoen-Paanajärven rautatie.
13549:
13550: ja yläjuoksun varr·ella. o1evia ku,pariik:iisurik- Lisäksi on huOilllioon otettava, että ehdot-
13551: kaita aluei<ta. ·tamamme ratasuunta on osa siitä selkära-
13552: :6) Verrattaessa Kuusamoon elhdotettuj a dasta, joka on suunniteltu yhdistämään Pe-
13553: eri ratasuuntia maamme ja eritoten valtion räpohjolan ja Lapin laajat alueet maamme
13554: puutavarateollisuuden kannalta 'keskenään, itäisten osien rautatieverkostoon.
13555: ovat pätevät puutavara-alan tuntijat, jotka Tämän oh·ella pyydämme viitata alussa
13556: ovat tutustuneet paikallisiin oloihin, asettu- mainitun toivomusaloitteen rperusteluihin.
13557: neet .sille kannalle, että ehdotulkseemme si- Kaikkeen edellälausuttuun viitaten pyy-
13558: sältyvä ratasuunta on tarkoi<tuksen:mukaisin dämme kunnioittaen ehdottaa eduskunnan
13559: ja edullisin. päätettäcväksi toivomuksen,
13560: 7) EhdottaJlllamme ratasuunta liittyy me-
13561: reen Kemissä, jossa ovat valmiilksi rakenne- että hallitus, valmistaessaan Edus-
13562: tut suurenmoiset teollisuuslaitokset, m. m. kunnalle esitystä rautateiden raken-
13563: valtion Veitsiluodonsaihaja selluloosatehdas, nusohjelmaksi lähintä aikaa varten,
13564: joiden raaka-aine<tarve ja kulutus on noin ottaisi . siihen Kulusjoen-Posiojär-
13565: kw'ksi kertaa niin suuri 'kuin Kemij·oen ja ven-Paanajärven mtasuunnan.
13566: Tornionjoen v·esistöj·en varsilla olevien met-
13567: sien vuotuinen lisäkasvu.
13568:
13569: · Helsingissä marraskuun 5 päivänä 1930.
13570:
13571: Janne Koivuranta. J oh. Korhonen.
13572: Lauri Kaijalainen. Viljami Kalliokoski.
13573: Uuno Hannula.
13574: 377
13575:
13576: XII,25. - Toiv. a.l. N :o 89.
13577:
13578:
13579:
13580:
13581: Heikkinen y. m.: Rautatien rakentamisesta Outokummun
13582: radalta Savon radalle Alapitkän tai Siilinjärven ase,
13583: malle.
13584:
13585:
13586: E di u s k u n n a ,11 e.
13587:
13588: Viita;ten >hallituksen esitykseen vuoden että hallitus laatiessaan esitystä
13589: 19Q5 valtiopäiJVillä,, jossa esityiksessä hallitus Eduskunnalle laiksi seuraavien vuo-
13590: esittää m. m. normaalliraiteisen ['autatien sien rautatierakennuksista ottaisi
13591: ra:lwnnettavaksi Joensuusta OutokUiiilmun Stiihen no'JV1ta(Lliraitwisen rautatien
13592: kuparilkaivoksen kautta Savon radalle Ala- rakentamisen Outokummun radalta
13593: pitkän asemalle, sekä toivomusaloitteeseen Savon radalle Alapitkän tai Siilin-
13594: N:o 96 vuoden 19'29 II valtiopäivillä, ehdo- järven asemalle.
13595: tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
13596: sen,
13597:
13598: Helsingissä, lokakuun 30 ,päivänä 1930.
13599:
13600: P. V. Heikkinen. P. Ruotsalainen.
13601: L. 0. Hirvensalo. 0. P. Rissanen.
13602: Kalle Kämäräinen. Jussi Annala.
13603: E. M. Tarkkanen. A. Valta.
13604: E. F. Rautaharju. Väinö Malmivaara.
13605: Taavetti Nuutinen.
13606:
13607:
13608:
13609:
13610: 48
13611: 378
13612:
13613: XII,26. - Toiv. al. N:o 90.
13614:
13615:
13616:
13617:
13618: Jauhonen: Maantiesillan rakentamisesta Ristijärvellä Koira-
13619: salmen yli.
13620:
13621:
13622: E d u s k u n n a ll e.
13623:
13624: Kajaanin-Suomussalmen välistä maantie- on kulkeminen vaikea, jopa mahdoton,
13625: liikennettä vaikeuttavat useammassa kohden kun virtaava Emäjoki työntää suppoa ja
13626: olevat lossit. Tuntuva parannus tosin saa- jäitä, tukkien väylän, joten lossi ei pääse
13627: tiin aikaan sen kautta, että silta rakennet- silloin lainkaan kulkemaan. Talvellakin
13628: tiin Hyrynsalmella Tiikkajan salmen yli. tuottaa salmi liikenteelle vaikeuksia, ettei
13629: Mutta sittenkin jää vielä 3 lossipaikkaa, ni- talviautoliikenne pääse kehittymään, kun
13630: mittäin Ristijärven Koirasalmessa ja Suo- salmi on useimmiten paksun lumisohjun
13631: mussalmella Haukiperän ja Suomussalmen vallassa. - Huomattava on myös, että sil-
13632: lossit. Mitä Suomussalmen lassipaikkoihin lan rakentaminen rajaliikenteen vuoksi on
13633: tulee, on kuii,lpikin niin leveä, ettei sil- tuiki tarpeellinen.
13634: tain rakentamista niihin voida lähiaikoina Kun tie- ja vesirakennushallituksen
13635: ajatella. Sen sijaan sillan rakentaminen toimesta on jo sillan rakentamismahdolli-
13636: Ristijärven Koiraswlmeell' ei tutkimusten suuksia tutkittu ja kun kaikki näkökohdat
13637: ja laskelmien mukaan ole erittäin vaikea, puhuvat sillan tärkeydestä, niin pitäisi ra-
13638: koska molemmat rannat ovat matalat. Tä- kennustyöt 1ensi tilassa saada käyntiin.
13639: män sillan rakentaminen olisi liikenteen Erittäinkin yihä lisääntyvä työttömyys ja
13640: kannalta tuiki tärkeä. Kulkeehan edellä vaikea taloudellinen pula vaativat halli-
13641: mainittu Kajaanin-Suomussalmen maantie tulksen taholtakin ·erikoisia toimenpiteitä.
13642: 5 pitäjän halki. Tällä tiellä on nytkin jo Tämän sillan rakennustöillä voitaisiin pal-
13643: verraten vilkas liike, joka vuosi vuodelta jon hätwä iievirt;tää.
13644: kasvaa, sikäli kuin Suomussalmen tiever- Rohkenen näin ollen ehdottaa eduskun-
13645: kosto laajenee ja yhdistetään naapuripitä- nan päätettäväksi toivomuksen,
13646: jien kanssa. Silloin tulee tavarain kuljetus
13647: rautatieltä ylimaihin entistä vil'kkaammaksi. että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
13648: Samoin vuosi. vuodelta kasvava matkailu- siin maantiesillan rakentamiseksi Ris-
13649: liike asettaa lassikululle entistä enemmän tijärvellä Koirasalmen yli Kajaanin
13650: vaiikeuksia. Etenkin syksyllä ja /keväällä -Snomussalmen m.aantielinjalla.
13651:
13652: Helsingissä marrask. 3 p. 1930.
13653:
13654: T. A. Jauhonen.
13655: 379
13656:
13657: XII,21. - Toiv. al. N:o 91.
13658:
13659:
13660:
13661:
13662: Perheentupa y. m.: Saariston asujamiston etujen varteen-
13663: ottamisesta laivojen talviliikenneväyliä avattC/iessa ja
13664: ylläpidettäessä.
13665:
13666:
13667: E d u s k u n n a ll e.
13668:
13669: Suurta haittaa Varsinais-Suomen laajan Tällainen olotila on varsinkin leutoina tal-
13670: saariston asujamist·on liikenneoloille ja vina paikalliselle asujamistolle mitä kiu-
13671: sen kalastuselinkeinon harjoittamiselle sallisin eikä siitä käsittääksemme päästä,
13672: tuottaa varsinkin heikkojen jäiden aikana jollei valtioneuvostolle lainsäädännöllisesti
13673: se, että laivojen ta1viliikenneväyliin näh- myönnetä valtaa järjestää laivojen talvi-
13674: den ei ole olemassa paikallisen väestön liikenneväylät saaristossa ja myöntää oikeus
13675: etuja huomioonottavaa säännöstelyä. Jo väylien avaamiseen ja ylläpitoon vain sel-
13676: vakinaiset, pysyvästi talvisaikaan auki ole- laisissa rajoissa, joissa otetaan huomioon
13677: vat laivaväylät kulkevat niin lähitse iki- myöskin paikallisväestön edut ja tarpeet.
13678: muistoisista ajoista käytännössä olleita Tämän vuoksi rohkenemme ehdottaa
13679: luoma- l. apajapaikkoja, että heikon jään eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
13680: aikana laivojen laineet tämän rikkovat joko
13681: vaarantaen jäällä olevien kalastajien ase- että hallitus jättäisi Eduskunnalle
13682: maa, mistä esim. viimeksikuluneena talvena esityksen laiksi, jolla vaUioneuws-
13683: johtui kahden Rymättylästä kotoisin ole- tolle myönnettäisiin valta määrätä,
13684: van kalastajan hukkuminen, tai tehden lm- että välttämättä tarvittavia laivojen
13685: lastuksen väylän varrella aivan mahdotto- talviliikenneväyliä avattaessa ja yl-
13686: maksi. Toisaalta myöskin heikon, mutta läpidettäessä olisi saariston asuja-
13687: silti kulkukelpoisen jään lävitse tilapäisesti miston elinkeinollisista, liikenteelli-
13688: tehdyt laivaväylät katkaisevat usein pu- sistä y. m. eduista mahdollisimman
13689: heenalaisessa sa,aristossa asujamiston kaikki tarkoin huoltapidettävä, ja ettei
13690: liikennemahdollisuudet joko eri asutuspaik- väyliä saisi tilapäisesti avata saaris-
13691: kojen tai näitten ja talvikalastuspaikkojen tossa sellaisiin kohtiin, joissa paikal-
13692: välillä - seikka, mistä johtuu asujamis- lisväestön elinkeinolliset ja liiken-
13693: tolle haitallisia, jopa vaarallisiakin eris- teelliset tarpeet häiriytyvät väy-
13694: tyksiä, kansakoululasten koulunkäynnin lien silti tuottamatta laivaliikenteelle
13695: vaikeutumista ja vaarantumista j. n. e. muuta kuin aivan tilapäistä hyötyä.
13696:
13697: Helsingissä, marraskuun 4 p:nä 1930.
13698:
13699: Erkki Perheentupa. Kaarlo Sovijärvi. Antero Lamminen.
13700: 1
13701:
13702:
13703: 1
13704:
13705:
13706:
13707:
13708: 1
13709:
13710:
13711: 1
13712:
13713:
13714:
13715:
13716: 1
13717:
13718:
13719: 1
13720:
13721:
13722:
13723:
13724: 1
13725:
13726:
13727: 1
13728: LAKI-, RAHAASIA-- JA TOIVOMUSALOITTEET
13729:
13730: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ.
13731:
13732:
13733:
13734:
13735: •
13736: LAKI==, RAHAASIA== JA TOIVOMUSALOITTEET.
13737: (Hakusanat viittaavat pöytäkirjain ja asiakirjain asialuetteloihin).
13738:
13739:
13740:
13741: Lakialoitteet.
13742: n:o 1, v on Bornin: Ehdotus laiksi perusteita koskevan lain muuttamisesta.
13743: valtiopäiväjärjestyksen 6 ja 13 § :n muut- Liitteet IV,7. s. 44. - Ks. Pienviljelys.
13744: tamisesta. Liitteet I,l. 'S. 5 ja 8. - Ks. n :o 10, P i l p p u 1 a n y. m.: Ehdotus
13745: Valtiopäiväjärjestys. säästöpankkilaiksi. Liitteet V,l. s. 191. -
13746: n :o 2, Lohen y. m.: Ehdotus laiksi rikos- Ks. Säästöpankkilaki.
13747: lain 38 luvun 10 § :n muuttamisesta. Liit- n:o 11, B. Sarlinin y. m.: Ehdotus
13748: teet II,1. s. 15. - Ks. Rikoslaki. laiksi köyhäinhoitolain 50 ja 56 § :n muut-
13749: n:o 3, Lahdensuon y. m.: Ehdotus tamisesta. Liitteet VII,I. s. 233. - Ks.
13750: laiksi maalaiskuntain kunnallishallinnosta Köyhäinhoito.
13751: annetun asetuksen muuttamisesta. Liitteet n :o 12, La h te 1 a n y. m.: Ehdotus laiksi
13752: IV,1. s. 31. - Ks. Kunnallisverotus. Kemijärven kunnassa olevan n. k. Kirk-
13753: n :o 4, R y y n ä sen y. m.: Ehdotus laiksi komäenkankaan ja sitä varten eroitetun
13754: maalaiskuntain kunnallishallinnosta an- metsämaan tilaksi muodostamisesta ja
13755: netun asetuksen muuttamisesta. Liitteet asukkaille luovuttamisesta. Liitteet IX,l.
13756: IV,2. s. 34 .. - Ks. Kunnallisverotus. s. 269. - Ks. Kemijärven maanomistus-
13757: n:o 5, Kaijalaisen y. m.: Ehdotus olot.
13758: laiksi tulo- ja omaisuus- sekä perintö- ja n :o 13, v on F r en c k e 11 i n y. m.: Eh-
13759: lahjaverotuksen toimeenpanon lykkäämi- dotus laiksi mallasjuomien tehdasmai-
13760: sestä Inarin, Enontekiön, Utsjoen ja Pet- sesta valmistuksesta. Liitteet VI,l. s. 213.
13761: samon kunnissa. Liitteet IV,3. s. 36. - - Ks. Mallasjuomat.
13762: Ks. Lapin verotus. n :o 14, Lohen y. m.: Ehdotus laiksi li-
13763: n:o 6, Lehtokosken y. m.: Ehdotus säyksestä rikoslain 1 lukuun ja saman
13764: laiksi kansakoululaitoksen kustannuslain lain 38 luvun 12, 14, 15 ja 16 § :n muutta-
13765: 20 § :n muuttamisesta. Liitteet IV,4. s. misesta, laiksi kieltolain 14 ja 15 b § :n
13766: 38. - Ks. Kansakoulut. muuttamisesta, sekä laiksi tullisäännön
13767: n :o 7, K o p o sen y. m.: Ehdotus laiksi 161 § :n muuttamisesta ja lisäyksestä sa-
13768: leimaverolain 14 § :n muuttamisesta. Liit- nottuun tullisääntöön. Liitteet II,2. s. 19.
13769: teet IV,5. s. 39. - Ks. Leimavero. - Ks. Kieltolaki.
13770: n:o 8, Tuomikosken y. m.: Ehdotus n :o 15, H a g a n y. m.: Ehdotus laiksi
13771: laiksi kerman ja maidon korvikkeista suo- kansakoulutoimen järjestysmuodon perus-
13772: ritettavasta valmisteverosta. Liitteet IV,6. teista 18 päivänä toukokuuta 1923 anne-
13773: s. 42. - Ks. Kerman ja maidon korvik- tun lain 9 § :n muuttamisesta. Liitteet
13774: keet. VIII,l. s. 253 ja 255. - Ks. Kansakoulut.
13775: n :o 9, J y s k e en y. m.: Ehdotus laiksi n:o 16, Ahlströmin y. m.: Ehdotus
13776: pienviljelijäin sonninpitoyhtymille ja laiksi asevelvollisten käyttämisestä siviili-
13777: -osuuskunnille sekä J:arjantarkastusyhdis- työssä. Liitteet XI,l. s. 327. - Ks. Asevel-
13778: tyksille annettavien valtion avustusten vollisuus.
13779: 4 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet.
13780:
13781:
13782: Rahaasia~aloitteet.
13783:
13784: n :o 1, He 1 on y. m.: Määrärahan osoit- n :o 12, H y ö m ä n: Määrärahan osoitta-
13785: tamisesta omakotirahaston vahvistami- misesta Halilan ja Patrun parantolain
13786: seksi. Liitteet IV,23. s. 75. - Ks. Omako- vanhempien hoitajattarien palkkojen ko-
13787: tirahasto. roittamista varten. Liitteet IV,34. s. 90.-
13788: n :o 2, H yö mä n: Määrärahan osoitta- Ks. Sairaalat.
13789: misesta Lapinlahden keskuslaitoksen n :o 13, K u l o v a a r a I;t y. m.: Määrära-
13790: osastonhoitajattarien ja laboratorioapu- han osoittamisesta Turun toisen suoma-
13791: laisen palkkojen koroittamiseen. Liitteet laisen lyseon rakennustyön alkamiseksi.
13792: IV,24. s. 77. - Ks. Sairaalat. Liitteet IV,35. s. 91. - Ks. Oppikoulut.
13793: n :o 3, Hei n i k a i sen y. m.: Määrära- n :o 14, A a ll on y. m.: Määrärahan osoit-
13794: han osoittamisesta Viipurin diakonissa- tamisesta töiden järjestämiseksi työttö-
13795: laitoksen sairaalan rakennustöiden lop- mille. Liitteet IV,36. s. 93.- Ks. Työttö-
13796: puunsaattamista varten. Liitteet IV,25. s. myys.
13797: 78. -- Ks. Sairaalat. n :o 15, A a ll on y. m.: Määrärahan osoit-
13798: n :o 4, H y ö m ä n: Määrärahan osoitta- tamisesta vanhuus- ja työkyvyttömyysva-
13799: misesta Viipurin lääninsairaalan yhtey- kuutuksen toteuttamista varten. l,iitteet
13800: teen rakennettavaa sairaanhoitajataroppi- IV,37. s. 9-1.- Ks. Vanhuus- ja työkyvyt-
13801: Jas- ja sairaanhoitajatarkotia varten. Liit- tömyysvakuutus.
13802: teet IV,26. s. 79. - Ks. Sairaalat. n :o 16, E. Sarlinin y. m.: ~fäärärahan
13803: n :o 5, S a 1 on y. m.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta puhelinjohtojen rakenta-
13804: misesta aluesairaalan rakentamiseksi Sä- mista varten saaristoseuduille. Liitteet
13805: räisniemen pitäjään. Liitteet IV,27. s. 80. IV,38. s. 95. - Ks. Puhelinjohdot.
13806: - Ks. Sairaalat.
13807: n :o 17, L a h te l a n y. m.: Määrärahan
13808: n :o 6, H i i p i sen y. m.: Määrärahan
13809: osoittamisesta Kemijärven-K uo 1aj ärven
13810: osoittamisesta valtion lastensairaalan ra-
13811: maantien tulvanalaisten alueiden koroit-
13812: kentamista varten. Liitteet IV,28. s. 81.-
13813: tamista varten. Liitteet IV,39. s. 96. --
13814: Ks. Sairaalat.
13815: Ks. Maantiet.
13816: n:o 7, Jan h o sen: Määrärahan osoitta-
13817: misesta Oulun diakonissakodin sairaalan n :o 18, A. H a 1 o sen y. m.: Määrärahan
13818: laajentamista varten. Liitteet IV,29. s. 82. osoittamisesta Paul Nicolayn kristillis-
13819: - Ks. Sairaalat. yhteiskunnallisen työkeskuksen toiminnan
13820: - n :o 8, Jacobs s on i n y. m.: Määrära- avustamista varten. Liitteet IV,40. s. 97. _
13821: han osoittamisesta Vaasan kunnallissai- - Ks. Paul Nicolayn työkeskus.
13822: raalan l aajentamiskustannuksia varten. n:o 19, Koivurannan y. m.: "ft{äärä·
13823: Liitteet IV,3o. s. 84 ja 85. - Ks. Sairaa- rahan osoittamisesta valtion puhelinver-
13824: lat. kon laajentamista varten. Liitteet IV,41.
13825: n :o 9, Nurmesniemen y. m.: Määrä- s. 99. - Ks. Valtion puhelin verkko.
13826: rahan osoittamisesta puhelinjohdon raken- n :o 20, Kilven y. m.: Määrärahan
13827: tamiseksi Oulun kaupungista Hailuodon osoittamisesta Tampereen lyseon uuden
13828: kirkonkylään. Liitteet IV,31. s. 86. - Ks. talon rakentamista varten. Liitteet IV,42.
13829: Puhelinjohdot. s. 101. - Ks. Oppikoulut.
13830: n:o 10, Kesti n: Määrärahan osoittami- n:o 21, Koivu'rannan y. m.: Koroi-
13831: sesta avustuksiksi tie- ja siltarakennus- tetun määrärahan osoittamisesta Peräpoh-
13832: töitä varten. Liitteet IV,32. s. 87. - Ks. jolan itäisen osan kiertävää kotitalous-
13833: Tie- ja siltarakennustyöt. koulua varten. Liitteet IV,43. s. 102. -
13834: n:o 11, Cajanderin y.m.: ~fäärära-· Ks. Kotitalouskoulut.
13835: han osoittamisesta metsätieteellisen tutki- n:o 22, Hännisen y. m.: Määrärahan·
13836: muslaitoksen metsäteknologisen osaston osoittamisesta ]ainoiksi niille itäisen ra-
13837: yhden professorin, yhden assistentin ja jaseudun tilallisille, joille rajansulkemi-
13838: yhden apuvirkailijan paikkaamista varten. nen on tehnyt mahdottomaksi metsän-
13839: Liitteet IV,33. s. 88. - Ks. Metsätieteelli- myynnin. Liitteet IV,44. s. 104. - Ks.
13840: nen tutkimuslaitos. Hajaseutu.
13841: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteeL 5
13842:
13843:
13844: n :o 23, R a n t ase n y. m.: Määrärahan n :o 34, S a a r i s e n y. m.: Määrärahan
13845: osoittamisesta huokeakorkoisten lainain osoittamisesta maantien rakentamista var-
13846: jakamiseksi yksityisoppikoulujen kouluta- ten Askaisten-Merimaskun maantieltä
13847: lojen rakentamista varten. Liitteet IV,45. Livonsaaren kautta Teersalon kylän ran-
13848: s. 105. - Ks. Yksityisoppikoulut. taan. Liitteet IV,56. s. 118. - Ks. Maan-
13849: n :o 24, M o i l ase n y. m.: Määrärahan tiet.
13850: osoittamisesta aluelääkärin asunnon ja n :o 35, J~ u s s i l a n: Määrärahan osoitta-
13851: sairastuvan rakentamista varten Lavan- misesta maantien rakentamista varten
13852: saarelle. Liitteet IV,46. s. l06. - Ks. La- Sierilän lossin eteläpäästä Kemijoen ete-
13853: vansaan. läpuolta Pekkalan lossille. Liitteet IV,57.
13854: n :o 25, H i r v on s a l o n y. m.: Määrä- s. 121. - Ks. Maantiet.
13855: rahan osoittamisesta puutavaraliikettä n :o 36, J a c o b s s o n i n y. m.: Määrä-
13856: harjoittavien, maamiesten omistamien rahan osoittamisesta kalastusloistojen ra-
13857: metsäyhtymien lainojen vakauttamiseksi. kentamista varten. Liitteet IV,58. s. 122
13858: Liitteet IV,4'1. s. 107. - K>. Maamiesten ja 124. - Ks. Kalastusloistot.
13859: metsäyhtymät. n:o 37, Lahtelan y. m.: Määrärahan
13860: n :o 26, H annula n y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven kirkonkylän-
13861: osoittamisesta sillan rakentamista varten Luusuan maantien rakentamista varten.
13862: Tornionjoen yli Tornion aseman ja Tor- Liitteet IV,59. s. 126. - Ks. Maantiet.
13863: nion kaupungin välille. Liitteet IV,48. ~- n :o 38, N i k k 'ase n y. m.: Määrärahan
13864: 108. ---- Ks. Tornionjoen silta. osoittamisesta yhdysradan rakentamista
13865: n:o 27, Hannulan y. m.: Määrärahan varten Hovinmaan asemalta Lavplan
13866: osoittamisesta maantien rakentamista var- kautta Tammisuon aseman seuduille. Liit-
13867: ten Tossavan lossilta Koivun asemalle. teet IV,60. s. 128. - Ks. Rautatiet.
13868: Liitteet IV,49. s. 110. - Ks. Maantiet. n:o 39, Koivurannan y. m.: Määrä-
13869: n :o 28, Tuki a n y. m.: Määrärahan rahan osoittamisesta Pellon kylän ja Mel-
13870: osoittamisesta maantien rakentamista var- tauksen välisen maantierakennuksen lop-
13871: ten Taipalsaarelta Lappeenrantaan. Liit- puunsaattamista varten. Liitteet IV,61. s.
13872: teet IV,5o. s. 111. - Ks. Maantiet. 129. - Ks. Maantiet.
13873: n :o 29, K o r h o s e n y. m.: Määrärahan n :o 40, V. E s k o l a n y. m.: Määräraha11
13874: osoittamisesta Tervasalmen sillan raken- osoittamisesta Jämsänjoen perkaustöiden
13875: tamista varten. Liitteet IV,51. s. :112. - aloittamista varten. Liitteet IV,62. s. 131.
13876: Ks. Sillat. - Ks. Jokien perkaukset.
13877: n:o 30, Salon y. m.: Määrärahan osoit- n :o 41, Perhon y. m.: Koroitetun mää-
13878: tamisesta sillan rakentamiseksi Utajärven rärahan osoittamisesta Naantalin-Luon-
13879: lassipaikalle Puolangan-Utajärven maan- nonmaan-J'.ferimaskun maantien paran-
13880: tiellä. Liitteet IV,52. s. :113. - Ks. Sil- tamista varten. Liitteet IV,63. s. 132. -
13881: lat. Ks. Maantiet.
13882: n :o 31, J u ne k sen y. m.: ~Määrärahan n :o 42, L a h te l a n: Määrärahan osoit-
13883: osoittamisesta sillan rakentamista varten tamisesta maantien rakentamista varten
13884: J olmanputaan yli Tornionjokivarren Kuolajärven kirkonkylästä Tuutijärvelle.
13885: maantiellä. Liitteet IV,53. s. 114. - Ks. Liitteet IV,64. s. 133. - Ks. Maantiet.
13886: Sillat. n :o 43, K a i j a l a i sen y. m.: l'.fäärära-
13887: n:o 32, B r y g g arin y. m.: Määrärahan han osoittamisesta erämaantien rakenta-
13888: osoittamisesta Karstulan kirkolta Soinin miseksi Savukosken kirkonkyliistä J'.fartin-
13889: kirkolle johtavan maantien rakennustyön kylään. Liitteet IV,G5. s. 1.34. - Ks.
13890: jatkamista varten. Liitteet IV,54. s. 115. :Maan tiet.
13891: - Ks. Maantiet. n :o 44, K a i j a 1 a i sen y. m.: Määrära-
13892: n :o 33, K e s t i n: Määrärahan osoitta- han osoittamisesta maantien rakentami-
13893: misesta maantien rakentamista varten seksi Sodankylän Vaalajärveltä J eesiön
13894: Muhoksen pitäjän ja Ylikiimingin väli- kylään. Liitteet IV,66. s. 136. - K~.
13895: seltä maantieltä Oulujoen pohjoispuolta J'.faan tiet.
13896: Utajärven kunnan Vaalankylään. Liitleet n:o 45,Kaijalaisen y.m.: Määrära-
13897: IV,55. s. 116. - Ks. Maantiet. han osoittamisesta maantien rakentamista
13898: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet.
13899:
13900:
13901: varten Kittiiästä Enontekiölle. Liitteet toimitsijoille. Liitteet IV,79. s. 156. -
13902: IV,G7. s. 138. - Ks. Maantiet. Ks. Pienviljelys.
13903: n :o 46, K a i j a l a i s en y. m.: Määrära- n:o 58, La h te 1 a n y. m.: Määrärahan
13904: han osoittamisesta maantien rakentamista osoittamisesta emäntäkoulun perustamista
13905: varten Pelkosenniemeltä Kairalaan. Liit- varten Kemijärvelle. Liitteet IV,so. s.
13906: teet IV,68. s. 139. - Ks. Maantiet. 158. - Ks. Emäntäkoulut.
13907: n:o 47, J u ne k sen y. m.: Määrärahan n :o 59, Huittisen y. m.: Määrärahan
13908: osoittamisesta maamieskoulun perusta- osoittamisesta kotitalouskoulun perusta-
13909: mista varten Peräpohjolaan. Liitteet mista varten Keski-Karjalaan. Liitteet
13910: IV,G9. s. 141. - Ks. Maamieskoulut. IV,s1. s. 159. - Ks. Kotitalouskoulut.
13911: n :o 48, Pullisen y. m.: Määrärahan n :o 60, L a h te l a n y. m.: Määrärahan
13912: osoittamisesta Vuoksen laskua varten. osoittamisesta Suomen Poronjalostusyh-
13913: Liitteet IV,70. s. 142.- Ks. Vuoksen las- distykselle poronhoidon edistämiseksi.
13914: keminen. Liitteet IV,82. s. 161. - Ks. Poronhoito.
13915: n :o 49, Nurmesniemen y. m.: Mää- n:o 61, I-I ä n n i sen y. m.: Määrärahan
13916: rärahan osoittamisesta Pyhäjoen perkaa- osoittamisesta kalansii toslai toksen perus-
13917: mistöiden aloittamista varten. Liitteet tamiseksi Kitkajoen Käylänkoskeen. Liit-
13918: IV, 71. s. 143. - Ks. Jokien perkaukset. teet IV,83. s. 163. - Ks. Kalansiitoslai-
13919: n :o 50, N u r ·me s niemen y. m.: Mää- tokset.
13920: rärahan osoittamisesta Settijoen pm·kaa- n:o 62, P u 11 i sen y. m.: Määrärahan
13921: mistöiden aloittamista varten. Liitteet osoittamisesta Karjalan Marttayhdistys-
13922: IV,72. s. 144.- Ks. Jokien perkaukset. ten piiriliiton talouskoulun avustamiseksi.
13923: n:o 51, Kesti n: Määrärahan osoittami- Liitteet IV,84. s. 165.- Rs. Talouskoulut.
13924: sesta pienviljelijäopiston perustamiseksi n :o 63, K a u r a n y. m.: Määrärahan
13925: Oulun lääniin. Liitteet IV,73. s. 145. osoittamisesta metsänhoitoyhdistyksien
13926: - Ks. Pienviljelijäopisto. tukemista varten. Liitteet IV,85. s. 166.
13927: - Ks. Metsänhoitoyhdistykset.
13928: n :o 52, I-I. E s k o l a n y. m.: Määrärahan n:o 64, Häkkisen y. m.: Määrärahan
13929: osoittamisesta halpakor koisten lainojen osoittamisesta lisäavustukseksi Suomalai-
13930: antamista varten Oulun läänin meije- selle Marttaliitolle. Liitteet IV,sG. s. 168.
13931: reille. Liitteet IV,74. s. 146. - Ks. Mei- - Ks. Marttaliitto.
13932: jerit. n:o 65,.von Bornin y. m.: Määrära-
13933: n :o 53, Se t ä l ä n y. m.: Määrärahan han osoittamisesta Svenska Lantbruks-
13934: osoittamisesta pienviljelystaloudellisten sällskapens i Finland Förbund nimiselle
13935: kurssien järjestämiseksi pien viljelij äj är- liitolle oppikirjain julkaisemista varten
13936: jestöjen toimitsijoille. Liitteet IV,75. s. ruotsalaisten maanviljelyskoulujen tar-
13937: 148. - Ks. Pienviljelys. peeksi. Liitteet IV,87. s. 170 ja 171.- Ks.
13938: n:o 54, Saarisen y. m.: Määrärahan Maan vil j elysseur a t.
13939: osoittamisesta lisäavustukseksi Turun n :o 6<6 Åkerblom i n y. m.: Määrära-
13940: Marttayhdistyksen koti talouskoululle. han osoittamisesta lainoiksi kalansäilyke-
13941: Liitteet IV,7G. s. 150. - Ks. Kotitalous- laitosten perustamista tai laajentamista
13942: koulut. varten. Liitteet IV,ss. s. 172 ja 174.- Ks.
13943: n:o 55, Kaskisen y. m.: Määrärahan Kalansäilykelai tokset.
13944: osoittamisesta palkkion maksamista var- n :o 67, H i r v en s a 1 on y. m.: Määrära-
13945: ten sokerijuurikkaan viljelijöille. Liitteet han osoittamisesta lainan antamiseksi
13946: IV,77. s. 152. - Ks. Sokerijuurikasvilje- Suomen Karjakeskuskunnalle vientiteu-
13947: lys. rastamon rakentamista varten. Liitteet
13948: n :o 56, K a ll i on i e me n y. m.: Määrä- IV,89. s. 176.- Ks. Karjakeskuskunta.
13949: rahan osoittamisesta Jyväskylän talous- n :o 68, A a t te 1 a n y. m.: :Määrärahan
13950: koulua varten. Liitteet IV,78. s. 155. - osoittamisesta Suomen Työväen Musiikki-
13951: Ks. Talouskoulut. liiton avustamiseksi. Liitteet IV,90. s. 177.
13952: n:o 57, Pekkalan y. m.: Määrärahan - Ks. Työväen Musiikkiliitto.
13953: osoittamisesta osuustoiminnallisten kurs- n :o 69, J a c o b s s on i n y. m.: Määrära-
13954: sien järjestämiseksi pienviljelijäliittojen han osoittamisesta Kristiinankaupungin
13955: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet. 7
13956:
13957:
13958: ruotsalaisen yhteiskoulun viiden alemman koulutalon rakennusavustukseksi. Liitteet
13959: luokan ottamiseksi valtion huostaan. Liit- IV,92. s. 183.- Ks. Oppikoulut.
13960: teet IV,91. s. 179 ja 181.- Ks. Oppikou- n:o 71, R yö mä n y. m.: Määrärahan
13961: lut. osoittamis-esta Suomalaisen Oopperan
13962: n :o 70, L a h te l a n y. m.: Määrärahan avustamiseksi". Liitteet IV,93. s. 1.85. -
13963: osoittamisesta Kemijärven yhteiskoulun Ks. Ooppera.
13964:
13965:
13966:
13967: T oivomusaloitteet~
13968: n:o 1, Jacobssonin y. m.: Painova- valtion viran ja toimen haltijain työ-
13969: pauslain muuttamisesta siten, että viras- ajasta. Liitteet IV,16. s. 61.- Ks. Virka-
13970: tot veivoitetaan pitämään viralliset asia- miehet.
13971: kirjat yleisön saatavissa. Liitteet II,s. s. n:o 12, Pitkäsen y. m.: Virasto-olojen
13972: 23 ja 24. - Ks. Painovapauslaki. yksinkertaistuttamisesta. Liitteet IV,17.
13973: n :o 2, B. S a r l i n i n y. m.: Korvauksen s. 62. - Ks. Virasto-olot.
13974: antamisesta yleisistä varoista todistajille n :o 13, H ä n n i sen: Rajantakaisten te-
13975: rikosasioissa annetun asetuksen muutta- kemien ryöstöretkien aikaansaamien va-
13976: misesta. Liitteet II,4. s. 25. - Ks. Rikos- hinkojen korvaamisesta. Liitteet IV,1s.
13977: asiat. s. 63. - Ks. Rajaseutu.
13978: n:o 3, Tarkkasen y. m.: Kotimaisen n :o 14, Kaija 1 a i sen y. m.: Petsamon
13979: palkinto-obligatiolainan ottamisesta. Liit- ·sähkökysymyksen ratkaisemisesta valtion
13980: teet IV,s. s. 47. - Ks. Palkinto-obligatio- etua silmällä pitäen. Liitteet IV,19. s. 64.
13981: laina. - Ks. Petsamo.
13982: n :o 4, K o r p i s a a r en y. m.: Erinäis- n :o 15, Salon y. m.: Valtion omistaman
13983: ten valtion teollisuuslaitosten muuttami- Pyhäkosken käyttämisestä sähkövoiman
13984: sesta osakeyhtiöiksi. Liitteet IV,9. s. 48. synnyttämiseen. Liitteet IV,2o. s. 66. -
13985: - Ks. Valtion teollisuuslaitokset. Ks. Pyhäkoski.
13986: n:o 5, von Frenckellin: Valtion n:o 16, Aalto-Setälän y.m.: Kor-
13987: kuoletusrahaston perustamisesta. Liitteet vauksen antamisesta maailmansodan ai-
13988: IV,1o. s. 50 ja 52.,- Ks. Valtion kuole- kana erinäisiä vahinkoja kärsineille anne-
13989: tusrahasto. tun lain muuttamisesta. Liitteet IV,21. s.
13990: n :o 6, 0 a j a n d e r i n y. m.: Pysyväisen 67. - Ks. Sotavahingot.
13991: talousneuvoston asettamisesta. Lii tteet n:o 17, Kuisman y. m.: Vuoden 1918
13992: IV,11. s. 54. - Ks. Talousneuvosto. itsenäisyystaistelun johdosta syntyneiden
13993: n :o 7, R i i p i sen y. m.: Verotuslainsää- vahinkojen korvaamisesta. Liitteet IV,22.
13994: dännön muuttamisesta sellaiseksi, että s. 69. - Ks. Kapinavahingot.
13995: aviopuolisoita käsiteltäisiin verotuksessa n :o 18, K o r p i s a a r en y. m.: Osuus-
13996: eri verovelvollisina. Liitteet IV,12. s. 57. kauppojen säästökassain toiminnan sään-
13997: - Ks. A viapuolisoiden verotus. nöstelemisestä, Liitteet V,2. s. 206. - Ks.
13998: n :o 8, Kukkosen y. m.: Perintö ja lah- Osuuskauppain säästökassat.
13999: javerolaissa ilmenneiden epäkohtien pois- n :o 19, B. S a r l i n i n y. m.: Kuntain
14000: tamisesta. Liitteet IV,13. s. 58. - Ks. huoltovelvollisuuden täyttämisestä johtu-
14001: Perintö- ja lahjavero. vain korvaussaatavain elatusvelvollisilta
14002: n:o 9, Cajanderin y.m.: Nettobud- takaisin saamisen turvaamisesta. Liitteet
14003: jetin käytäntöön ottamisesta valtion liike- VII,2. s. 238. - Ks. Köyhäinhoito.
14004: toiminnassa. Liitteet IV,14. s. 59. - K's. n :o 20, Kesti n: :Manttaalikuntalaitok-
14005: N ettobudjetti. sen lopettamisesta ja sen tehtävien siirtä-
14006: n :o 10, P i t k ä sen y. m.: Virkamiehis- misestä kunnille. Liitteet VII,3. s. 240. -
14007: tön nimittämisen ja virassa pysymisen pe- Ks. Manttaalikunta.
14008: rusteiden muuttamisesta. Liitteet IV,15. n :o 21, N u r m e s n i e m e n y. m.: Maa-
14009: s. 60. - Ks. Virkamiehet. laiskuntien kunnallisverorasituksen tasaa-
14010: n:o 11, Pitkäsen y. m.: Esityksen an- misesta. Liitteet VII,4. s. 241. - Ks.
14011: tamisesta laiksi virastojen aukiolasta sekä K unnallisverotus.
14012: 8 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloittect.
14013:
14014:
14015: n :o 21 a, V e h k a o j a n y. m.: ~[aanomis maahantuonnin ja kaupan kieltämisestä.
14016: tajien vapauttamisesta rautatiealueen ai- Liitteet IX,2. s. 271. - Ks. Kerman ja
14017: taamisrasituksesta. Liitteet VII,5. s. 242. maidon korvikkeet.
14018: - Ks. Rautateiden aidat. n:o 35, Lahtelan y. m.: Valtion avus-
14019: n :o 22, P ä i v ä n s a l on y. m.: Esityk- tuksesta meijerien rakentamista varten
14020: sen antamisesta irtolaislaiksi. Liitteet Pohjois-Suomeen. Liitteet IX,3. s. 272. -
14021: VII,6. s. 243. - Ks. Irtolaiset. Ks. Meijerit.
14022: n:o 23, Voionmaan y. m.: Uudesta n :o 36, Se t ä l ä n y. m.: Laidunmaan
14023: irtolaislainsäädännöstä. Liitteet VII, 7. s. hankkimisesta pakkolunastuksella pienvil-
14024: 244. - Ks. Irtolaiset. jelmille ja itsenäistyneille mäkitupa-
14025: n:o 24, J e r n i n: Kyläyhteiskuntien hal- alueille. Liitteet IX,4. s. 273. - Ks. Lai-
14026: lintoa koskevasta lainsäädännöstä. Liit- dun.
14027: teet VII,s. s. 245 ja 246. - Ks. Kyläyh-
14028: n :o 37, 0 a j a n d eri n y. m.: Suomen
14029: teiskunnat.
14030: Kalastajajärjestöjen keskusliiton apura-
14031: n:o 25, v on Bornin y. m.: Kieltolain
14032: han koroittamisesta. Liitteet IX,5. s. 274.
14033: korvaamisesta alkoholin käyttöä rajoitta-
14034: - Ks. Kalastus.
14035: valla lainsäädännöllä, joka paremmin kuin
14036: kieltolaki olisi omiaan edistämään kan- n:o 38, Perheentuvan y. m.: Toi-
14037: sanraittiutta. Liitteet VI,2. s. 221 ja 223. menpiteistä Varsinais-Suomen saariston
14038: - Ks. Kieltolaki. kalastajaväestön taloudellisen aseman ko-
14039: n:o 26, R y y n ä sen y. m.: Kotimaisten hottamiseksi. Liitteet IX,6. s. 276. - Ks.
14040: marja- ja hedelmäviinien tehdasmaisesta Kalastus.
14041: valmistuksesta ja kauppaan laskemisesta. n:o 39, Pyyn y. m.: Tutkimuksen toi-
14042: Liitteet VI,3. s. 225. - Ks. Marja- ja he- mittamisesta tuotannollisten os uusliikkei-
14043: delmä viini t. den huokeakorkoisen luoton tarpeesta.
14044: n:o 27, Voionmaan y. m.: Esityksen Liitteet IX,7. s. 277.- Ks. Osuusliikkeet.
14045: antamisesta laiksi alkoholistihuollosta. n:o 40, Saarisen y. m.: Huokeakorkoi-
14046: Liitteet VI,4. s. 227. - Ks. Alkoholisti- sen luotan hankkimisesta niille pienvilje-
14047: huolto. lijöille, jotka ovat ottaneet suorittaakseen
14048: n:o 28, Hannulan y.m.: Valtion sai- vuokra-alueensa 1"\:mastushinnan suoraan
14049: raalan rakentamisesta Kemiin. Liitteet maanomistajalle. Liitteet IX,s. s. 280. -
14050: Vl,5. s. 228. - Ks. Sairaalat. Ks. Pienviljelys.
14051: n:o 29, Aili on: Maalaiskuntain koulu- n :o 41, J a n h o sen y. m.: Kalanhauto-
14052: hallinnon keskittämisestä. Liitteet VII,D. mohuoneen ja hoitajan asunnon rakenta-
14053: s. 247. -- Ks. Maalaiskuntain kouluhal- misesta Kajaanin Ämmäkosken venesul-
14054: linto. kuun. Liitteet IX,9. s. 282. - Ks. Ka-
14055: n:o 30, Pär s s i sen y. m.: Valtion, op- lastus.
14056: pilaitoksen perustamisesta niitä henki- n :o 42, J e r n i n y. m.: Komitean aset-
14057: löitä varten, jotka valmistuvat eri toimiin tamisesta voinviennin edistämismahdolli-
14058: lastenhuollon alalla. Liitteet VIII,2. s. suuksien tutkimista varten. Liitteet
14059: 257. - Ks. Lastenhuolto. IX,1o. s. 284 ja 286. - Ks. Voinvienti.
14060: n:o 31, 0 k s ase n y.m.: Kotitalouden n :o 43, J e r n i n y. m.: Kotimaisen ru-
14061: taloustieteen ja puutarhatieteen opettaja- kiin jauhatuspakon käytäntöönottami-
14062: virkojen perustamisesta yliopistoon. Liit- sesta. Liitteet IX,11. s. 288 ja 290. -
14063: teet VIII,3. s. 258. - Ks. Kotitalous. Ks. Rukiin jauhatuspakko.
14064: n: o 32, 0 k s a s e n y. m.: Opetuselokuva- n:o 44, Ruotsalaisen y. m.: Koti-
14065: yhdistyksen toiminnan tukemisesta. Liit- maisen leipäviljatuotannon turvaami-
14066: teet VIII,4. s. 260. - Ks. Elokuvat. sesta. Liitteet IX,12. s. 292. - Ks. Leipä-
14067: n :o 33, Aili on y. m.: Hämeen vanhan vilja tuotanto.
14068: linnan jättämisestä historialliseksi muis- n :o 45, 0 a j a n d erin y. m.: Tarpeellis-
14069: tomerkiksi. Liitteet VIII,5. s. 263. - ten tonttien varaamisesta korkeimman
14070: Ks. Hämeenlinna. maa- ja metsätalousopetuksen tarpeita
14071: n :o 34, H i r v e n s a l o n y. m.: Kerman varten. Liitteet IX,13. s. 295. - Ks. J\faa-
14072: ja maidon korvikkeiden valmistuksen, ja metsätalousopetus.
14073: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet. 9
14074:
14075: n :o 46, S i ll a n p ä ä n y. m.: Valtion ta- laiksi pienviljelijäin laidunosuuskunnista.
14076: louskoulun perustamisesta Helsinkiin. Liitteet IX,27. s. 313.- Ks. Pienviljelys.
14077: I . iitteet IX,14. s. 296. - Ks. Talouskoulut. - n:o 60, Pekkalan y. m.: Lisämaan
14078: n:o 47, Kesti n: Esityksen antamisesta hankkimisesta vapaaehtoisuuden tietä
14079: maatalousneuvonnan keskittämistä tar- liian pienille tiloille. Liitteet IX,2s.
14080: koittavak!si laiksi. Liitteet IX,15, s. 297. s. 315. - Ks. Pienviljelys.
14081: - Ks. Maatalousneuvonta. n:o 61, Pekkalan y. m.: Valtion met-
14082: n:o 48, Kesti n: Esityksen antamisesta sämaiden vuokra-alueiden haltijain oi-
14083: laiksi kaupunkien, kauppaloiden y. m. yh- keuttamisesta luopumaan tiloillaan ole-
14084: dyskuntien omistamien tilojen alueilla ole- vista arvopuista. Liitteet IX,29. s. 316.
14085: vien vuokra-alueiden itsenäistyttämisestä. - Ks. Valtion metsämaat.
14086: Liitteet IX,16. s. 298. - Ks. Vuokra- n :o 62, K e s t i n: Päätilojen vuokraajain
14087: alueet. itsenäistyttämisestä. Liitteet IX,30. s.
14088: n:o 49, Kesti n: Pysyvän pienviljelys- 317. - Ks. Vuokra-alueet.
14089: rahaston muodostamisesta. Liitteet IX,1 7. n:o 63, Sillanpään y. m.: Eläkkeen-
14090: s. 299. - Ks. Pienviljelysrahasto. muotoisen lapsiavustuksen antamisesta vä-
14091: n:o 50, Huuhtasen y. m.: Toimenpi- hävaraisille äideille. Liitteet X,1. s. 321.
14092: teistä perunajauhoteollisuuden aikaansaa- - Ks. Lapsiavustus.
14093: miseksi. Liitteet IX,1s. s. 300.- Ks. Pe- n:o 64, Kesti n: Asevelvollisuusajan ly-
14094: runaj a uhoteollisuus. hentämisestä ja suojeluskuntia koskevan
14095: n:o 51, Kaskisen y. m.: Jauhamatto- lainsäädännön muuttamisesta. Liitteet
14096: man vehnän ja vehnätuotteiden tullisuh- XI,2. s. 330. - Ks. Asevelvollisuus.
14097: teen järjestämisestä Liitteet IX,19. s. 301. n :o 65, K a u r a n y. m.: Rautatien raken-
14098: - Ks. Vehnän tulli. tamisesta Helsingistä Turun-Toijalan ja
14099: n :o 52, Kesti n: Esityksen antamisesta Tampereen-Porin ratojen poikki Suu-
14100: laiksi margariinin valmisteverosta. Liit- pohjan radalle. Liitteet XII,1. s. 337. -
14101: teet IX,2o. s. 303. - Ks. Margariini. Ks. Rautatiet.
14102: n :o 53, 0 ajan d erin y. m.: Maatalous- n :o 66, A a 1 t o sen y. m.: Turun-Riihi-
14103: hallituksen kalataloudellisen tutkimustoi- mäen rautatien rakentamisesta. Liitteet
14104: miston siirtämisestä yliopiston maatalous- XII,2. s. 338. - Ks. Rautatiet.
14105: metsätieteelliseen tiedekuntaan. Liitteet n :o 67, P i 1 p p u 1 a n y. m.: Rautatien
14106: IX,21. s. 304. - Ks. Kalataloudellinen rakentamisesta Uudestakaupungista Pei-
14107: tutkimustoimisto. pohjan asemalle. Liitteet XII,3. s. 339. -
14108: n:o 54, 0 ajan d erin y. m.: Kymen- Ks. Rautatiet.
14109: laakson tulvavahinkojen avustusmäärän n:o 68, Pojanluoman y.m.: Rau-
14110: lisäämisestä. Liitteet IX,22. s. 306. - tatien rakentamisesta Lielahden asemalta
14111: Ks. Tulvavahingot. Kyröskosken, Parkanon ja Jalasjärven pi-
14112: n :o 55, 0 a j a n d e r i•n y. m.: Kymijoen täjien kautta Seinäjon asemalle. I..iitteet
14113: perkaustyön toteuttamisesta myöskin va- XII,4. s. 340. - Ks. Rautatiet.
14114: ratyönä. Liitteet IX, 23. s. 308. - Ks. n:o 69, M y 11 y mäen y. m.: Rautatien
14115: Kymijoen perkaus. rakentamisesta Jyväskylästä etelään Hä-
14116: n :o 56, L a h te 1 a n y. m.: Toimenpiteistä meenlinnan-Riihimäen radalle. Liitteet
14117: Kemijärven tulvien rajoittamiseksi. Liit- XII,5. s. 343. - Ks. Rautatiet.
14118: teet IX,24. s. 310. - Ks. Tulvavahingot. n:o 70, Vesterisen y. m.: Rau-
14119: n:o 57, Kesti n: Asutuskomitean töiden tatien rakentamisesta Riihimäen asemalta
14120: kiirehtimisestä ja uudisraivausrahaston Jyväskylän kautta Haapajärven asemalle.
14121: perustamisesta. Liitteet IX,25. s. 311. - Liitteet XII,6. s. 345. - Ks. Rautatiet.
14122: Ks. Uudisraivausrahasto. n :o 71, K o v a s e n y. m.: Rautatien ra-
14123: n:o 58, Pekka 1 a n y. m.: Tutkimuksen kentamisesta J yväsky Iästä Suolahden tai
14124: toimittamisesta vuokra-alueiden lunasta- Uuraisten pitäjän kautta Haapajärven
14125: misvaatimuksien epäämisen syistä. Liit- asemalle. Liitteet XII,7. s. 348. - Ks.
14126: teet IX,26. s. 312. - Ks. Vuokra-alueet. Rautatiet.
14127: n :o 59, Kesti n: Esityksen antamisesta n :o 72, K a 11 i o k o s k e n y. m.: Kokko-
14128:
14129: 2
14130: 10 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet.
14131:
14132:
14133: lan-Suolahden rautatien rakentamisesta. n:o 83, Nurmesniemen y. m.: Rau-
14134: Liitteet XII,s. s. 350. - Ks. Rautatiet. tatien rakentamisesta Haapajärveltä Vaa-
14135: n:o 73, Niukkasen y. m.: Viipurin- laan. Liitteet Xll,19. s. 362. - Ks. Rau-
14136: Paakkolan radan jatkamisesta Myllypellon tatiet.
14137: asemalle. Liitteet XII,9. s. 351. - Ks. n:o 84, S a 1 on y. m.: Ratasuunnan Vaala
14138: Rautatiet. -Kitka-Kemijärvi tutkimisesta. Liit-
14139: n:o 74, Hiltusen y. m.: Varkauden- teet XII,20. s. 363. - Ks. Rautatiet.
14140: Viinijärven radan rakentamisesta. Liit- n:o 85, H. Esko 1 a n y. m.: Rautatien
14141: teet XII,10. s. 352. - Ks. Rautatiet. rakentamisesta Lapin asemalta Paavolan
14142: n:o 75, Pennasen y. m.: Rautatien ra- y. m. kuntain kautta Vaalaan. Liitteet
14143: kentamisesta Joensuusta Ilomantsiin. XII,21. s. 364. - Ks. Rautatiet.
14144: Liitteet XII,11. s. 354. - Ks. Rautatiet. n:o 86, Hännisen y. m.: Oulun-Kuu-
14145: n:o 76, Leppä l ä n y. m.: Suistamon samon-Paanajärven rautatien rakenta-
14146: -Ilomantsin radan rakentamisesta. Liit- misesta. Liitteet Xll,22. s. 368. - Ks.
14147: teet XII,12. s. 355. - Ks. Rautatiet. Rautatiet.
14148: n:o 77, Leppä l ä n y. m.: Rautatien ra- n :o 87, J a n h o s e n y. m.: l~autatien ra-
14149: kentamisesta Pitkärannasta Salmiin. Liit- kentamisesta Kontiomäen asemalta Risti-
14150: teet XII,13. s. 356. - Ks. Rautatiet. järven, Hyrynsalmen, Suomussalmen ja
14151: n:o 78, Annalan y.m.: Rautatien ra- Taivalkosken kautta Paanajärvelle. Liit-
14152: kentamisesta Seinäjoelta tai Lapualta teet Xll,23. s. 369. - Ks. Rautatiet.
14153: Alapitkään tai Siilinjärvelle. Liitteet n :o 88, K o i v u r a n n a n y. m.: Kulus-
14154: Xll,14. s. 357. - Ks. Rautatiet. joen--Posiojärven-Paanajärven rauta-
14155: n:o 79, V e h k a ojan y. m.: Rautatien tien rakentamisesta. Liitteet Xll,24. s.
14156: Vaasa-Härmä-Kuopio-Outokumpu ra- 375. - Ks. Rautatiet.
14157: kentamisesta. Liitteet Xll,15. s. 358. - n:o 89, Heikkisen y. m.: Rautatien
14158: Ks. Rautatiet. rakentamisesta Outokummun radalta Sa-
14159: n :o 80, J u ne k sen y. m.: Tornionjoki- von radalle Alapitkän tai Siilinjärven ase-
14160: varren rautatien jatkamisesta Kaulinran- malle. Liitteet XIl,25. s. 377. - Ks. Rau-
14161: nalta Pelloon. Liitteet Xll,16. s. 359. - tatiet.
14162: Ks. Rautatiet. n :o 90, J a n h o s e n: Maantiesillan ra-
14163: n:o 81, Lohen: Iin-Kuusamon radan kentamisesta Ristijärvellä Koirasalmen
14164: rakentamisesta. Liitteet Xll,17. s. 360.- yli. Liitteet Xll,26. s. 378. - Ks. Sillat.
14165: Ks. Rautatiet. n :o 91, Perheentuvan y. m.: Saaris-
14166: n :o 82, K i v i o j a n y. m.: Rautatien ra- ton asujamiston etujen varteenottamisesta
14167: kentamisesta Ylivieskan asemalta Ryöp- laivojen talviliikenneväyliä avattaessa ja
14168: pään merisatamaan. Liitteet XII,1s. s. ylläpidettäessä. Liitteet Xll,27. s. 379. -
14169: 361. - Ks. Rautatiet. Ks. Laivain talviliikenneväylät.
14170: ASIALUETTELO ..
14171: 1
14172: 1
14173: 1
14174: 1
14175: 1
14176: 1
14177: 1
14178: 1
14179: 1
14180: 1
14181: 1
14182: 1
14183: 1
14184: 1
14185: 1
14186: 1
14187: 1
14188: 1
14189: 1
14190: 1
14191: 1
14192: 1
14193: 1
14194: As i a 1uette 1o.
14195: A. Elokuvat: Ed. Oksrusen y. m. toiv. al. n:o 32
14196: Aitausrasitus: - Ks. Rautateiden aidat. Opetuselokuvayhdistyksen toiminnan tu-
14197: kemisesta. Liitteet VIII,4. · s. 260. L.
14198: Alkoholi: - Ks. Alkoholistihuolto. Kielto- Siv:aan 197.
14199: laki. Mallasjuomat. Marja- ja hedelmä- Ks. Leimavero.
14200: viinit.
14201: Emäntäkoulut: Ed. Lahtelan y. m. rah. al.
14202: Alkoholistihuolto: Ed. ,Voionmaan y. m. toiv. n:o 58 määrärahan osoittamisesta emäntä-
14203: al. n: o 27 esityksen an tamisest·a laiksi al- koulun perustamista varten Kemijärvelle.
14204: koholistihuollosta. Lii tteet VI,4. s. 227. Liitteet IV,so. s. 158. L. Vv:aan 207.
14205: L. Tv:aan 197. Ks. Kotitalouskoulut. Talouskoulut.
14206:
14207: Aluelääkärit: - Ks. Lavansaari. Enontekiö: - K:s. Lapin verotus.
14208:
14209: Asevelvollisuus: Ed. ÅMströmin y. m. lak. al.
14210: n :o 16 laiksi asevelvollisten käyttämisestä H.
14211: siviilityössä. Liitteet XI,l. s. 327. L. Hedelmäviinit: Ks. Marja- ja hedelmä-
14212: Puolv:aan 194. viinit.
14213: Ed. Kestin toiv. al. n:o 64 asevelvollisuus-
14214: ajan lyhentämisestä ja suojeluskuntia HuoltovelTollisuus: - Ks. Köyhäinhoito.
14215: koskevan lainsäädännön muuttamisesta.
14216: Liitteet XI,2. 's. 330. L. Puolv :aan 200. Hämeenlinna: Ed. Ailion y. m. toiv. al. n:o 33
14217: Hämeen vanhan linnan jättämisestä his-
14218: Asutuskomitea: - Ks. Uudisraivausrahasto. torialliseksi muistomerkiksi. Liitteet
14219: VIII,5. s. 263. L. Siv:aan 197.
14220: Aviopuolisoiden verotus: Ed. Riipisen y. m.
14221: toiv. al. n:o 7 verotuslainsäädännön muut-
14222: tami:sesta sellaiseksi, että aviopuolisoita I.
14223: käsiteltäisiin verotuksessa eri verovelvol- Inari: - Ks. Lapin verotus.
14224: lisina. Liitteet IV,12. s. 57. L. Vv:aan
14225: 195. Irtolaiset: Ed. Päivänsalon y. m. toiv. al. n:o
14226: 22 esityksen antamisesta irtolaislaiksi.
14227: Liitteet VII,6. s. 243. L. Ltv:aan 196.
14228: B. Ed. V aionmaan y. m. toiv. al. n :o 23
14229: Budjetti: - Ks. Nettobudjetti. uudesta irtolaislainsäädännöstä. Liitteet
14230: VII,7. s. 244. L. Ltv:aan 196.
14231:
14232: Itsenäisyystaistelu: - Ks. Kapina vahingot.
14233: D.
14234: Diakonissalaitokset: - Ks. Sairaalat.
14235: J.
14236: Jokien perkaukset: Ed. V. Eskolan y. m. rah.
14237: E. al. n:o 40 määrärahan osoittamisesta
14238: Elatusvelvollisuus: - Ks. Köyhäinhoito. Jäm:sänjoen perkaustöiden aloittamista
14239: 4 Asialuettelo.
14240:
14241:
14242: varten. Lii tteet IV ,40. s. 131. L. V v: aan nuslain 20 § :n muuttamisesta. Liitteet
14243: 2{)5. IV,4. s. 38. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
14244: Ed. Nurmesniemen y. m. rah. al. n :o 49 Siv:n lausunto 193.
14245: määrärahan os'oittamisesta Pyhäjoen per- Ed. Hagan y. m. lak. al. n:o 15 laiksi kan-
14246: kaamistöiden aloittamista varten. Liitteet sakoulutoimen järjestysmuodon perus-
14247: IV,71. s. 1.4.3. L. Vv:aan 206. teista 18 päivänä toukokuuta 1923 anne-
14248: - Ed. Nurmesniemen y. m. rah. al. n:o 50 tun lain 9 § :n muuttamisesta. Liitteet
14249: määrärahan osoittamisesta Settijoen per- VIII,l. s. 253 ja 255. L. Siv:aan 194.
14250: kaamistöiden aloittamista varten. Lii tteet - Ks. Maalaiskuntain kouluhallinto.
14251: IV,72. s. 144. L. Vv:aan 006.
14252: - Ks. Kymijoen perkaus. Tulvavahingot. Kansalaissota: - Xs. Kapina vahingot.
14253: Vuoksen laskeminen.
14254: Kapinavahingot: Ed. Kuisman y. m. toiv. al.
14255: n :o 17 vuoden 1918 itsenäisyystaistelun
14256: K. johdosta syntyneiden vahinkojen korvaa-
14257: Kalansiitoslaitokset: Ed. Hännisen y. m. rah. misesta. Liitteet IV,22. s. 69. L. Vv:aan
14258: al. n:o 61 määrärahan osoittamisesta ka- 196.
14259: lansiitoslaitoksen perustamiseksi Kitka-
14260: joen Käylänkoskeen. Liitteet IV,s3. s. Karjakeskuskunta: Ed. Hirvensalon y. m. rah.
14261: 16.3. L. Vv:aan 207. al. n :o 67 määrärahan osoittamisesta lai-
14262: nan antamiseksi Suomen Karjakeskuskun-
14263: Kalansäilykelaitokset: Ed. Åkerblomin y. m. nalle vientiteurastamon rakentamista var-
14264: rah. al. n:o 66 määrärahan osoittamisesta ten. Liitteet IV,s9. s. 176. L. Vv:aan 208.
14265: lainoiksi kalansäilykelaitosten perusta-
14266: mista tai laajentamista varten. Liitteet Karjantinkastusyhdistykset: - Ks. Pienvil-
14267: IV,ss. s. 172 ja 174. L. Vv:aan 208. jelys.
14268:
14269: Kalastus: Ed. Cajanderin y. m. toiv. al. n:o Kaupunkien vuokra-alueet: - Ks. Vuokra-
14270: 37 Suomen Kalastajajärjestöjen keskus- alueet.
14271: liiton apurahan koroittamisesta. - Liit-
14272: teet IX,5. s. 274. L. Mtv:aan 197. Kemijärven maanomistusolot: Ed. Lahtelan
14273: -Ed. Perheentuvan y. m. toiv. al. n:o 38 toi- y. m. lak. al. n:o 12 laiksi !Kemijärven
14274: menpiteistä Varsinais-Suomen saariston kunnassa olevan n. k. Kirkkomäenkankaan
14275: kalastajaväestön taloudellisen aseman ko- ja sitä varten eroitetun metsämaan tilaksi
14276: hottamiseksi. Liitteet IX,6. s. 276. L. muodostamisesta ja asukkaille luovutta-
14277: Mtv:aan 198. misesta. Liitteet IX,l. s. 269. L. Mtv:aan,
14278: Ed. Jauhosen y. m. toiv. al. n:o 41 kalan- jonka tulee pyytää Vv:n lausunto 194.
14279: hautomohuoneen ja hoitajan asunnon ra-
14280: kentamisesta Kajaanin .Ämmäkosken ve- Kemijärven tulvat: - Ks. Tulvavahingot.
14281: nesulkuun. Liitteet IX,9. s. 282. L.
14282: Mtv:aan 198. Kerman ja maidon korvikkeet: Ed. Tuomikos-
14283: ken y. m. lak. al. n:o 8 laiksi kerman ja
14284: Kalastusloistot: Ed. J acobssonin y. m. rah. al. maidon korvikkeista suoritettavasta val-
14285: n:o 36 määrärahan osoittamisesta kalas- misteverosta. Liitteet IV,6. s. 42. L.
14286: tusloistojen rakentamista varten. Liitteet Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lau-
14287: IV,58. s. 122 ja 124. L. Vv:aan 205. sunto 193.
14288: Ed. Hirvensalon y. m. toiv. al. n:o 34
14289: Kalataloudellinen tutkimustoimisto: Ed. Ca- kerman ja maidon korvikkeiden valmis-
14290: janderin y. m. toiv. al. n:o 53 maatalous- tuksen, maahantuonnin ja kaupan kieltä-
14291: hallituksen kalataloudellisen tutkimustoi- misestä. Liitteet IX,2. s. 271. L. Mtv:aan
14292: miston siirtämisestä yliopiston maatalous- 197.
14293: metsätieteelliseen tiedekuntaan. Liitteet
14294: IX,21. s. 304. L. Mtv:aan 199. Kieltolaki: Ed. Lohen y. m. lak. al. n:o 14
14295: laiksi lisäyksestä rikoslain 1 lukuun ja
14296: Kansakoulut: Ed. Lehtokosken y. m. lak. al. saman lain 38 luvun 12, 14, 15 ja 1H § :n
14297: n:o 6 laiksi kansakoululaitoksen kustan- muuttamisesta, laiksi kieltolain l4 ja 15 h
14298: Asialuettelo. 5
14299:
14300: § :n muuttamisesta, sekä laiksi tullisään- hallinnosta annetun asetuksen muuttami-
14301: nön 161 § :n muuttamisesta ja lisäyksestä sesta. Liitteet IV,1. s. 31. L. Vv:aan,
14302: sanottuun tullisääntöön. Liitteet II,2. jonka tulee pyytää Ltv:n lausunto 193.
14303: s. 19. L. Lv:aan, jonka tulee pyytää Ed. Ryynäsen y. m. lak. al. n:o 4 laiksi
14304: Ulkv:n lausunto 194. maalaiskuntain kunnallishallinnosta an-
14305: Ed. von Born'in y. m. toiv. al. n:o 25 netun asetuksen muuttamisesta. Liitteet
14306: kieltolain korvaamisesta alkoholin käyt- IV,2. s. 34. L. Vv:aan, jonka tulee pyytäii
14307: töä rajoittavalla lainsäädännöllä, joka pa- Ltv:n lausunto 193.
14308: remmin kun kieltolaki olisi omiaan edis- Ed. Nurmesniemen y. m. toiv. al. n:o 2l
14309: tämään kansanraittiutta. Liitteet VI,2. maalaiskun ti-en kunnallisverorasituksen
14310: s. 221 ja 223. L. Tv :aan 196. tasaamisesta. Liitteet VII,4. s. 241. L.
14311: Ks. Mallasjuomat. Marja- ja hedelmä- Ltv :aan 196 .
14312: .viinit.
14313: Kunta: - Ks. Manttaalikunta.
14314: Kiinnitetyt lainat: - Ks. Kunnallisverotus.
14315: Kuntain huoltovelvollisuus: - Ks. Köyhäin-
14316: Korko: - Ks. Rikoslaki. hoito.
14317:
14318: Kotimainen rnis: - Ks. Rukiin jauhatus- Kuoletusrahasto: - Ks. Valtion kuoletus-
14319: pakko. rahasto.
14320:
14321: Kotimainen viininviljelys: - Ks. Marja- ja Kyläyhteiskunnat: Ed. J ern'in toiv. al. n :o 24
14322: hedelmäviinit. kyläyhteiskuntien hallintoa koskevasta
14323: lainsäädännöstä. Liitteet VII,s. s. 245 ja
14324: Kotimainen viljatuotanto: - Ks. Leipävilja- 24-6. L. Ltv:aan l96.
14325: tuotanto.
14326: Kymijoen perkaus: Ed. Cajanderin y. m. toiv.
14327: Kotitalous: Ed. Oksasen y. m. toiv. al. n:o al. n:o 55 Kymijoen perkaustyön toteut-
14328: 31 kotitalouden taloustieteen ja puutarha- tamisesta myöskin varatyönä. Liitteet
14329: tieteen opettajavirkojen perustamisesta IX,23. s. 308. L. Mtv:aan l99.
14330: yliopistoon. Liitteet VIII,3. s. 258. L. - Ks. Tulvavahingot.
14331: Siv :aan 197.
14332: Köyhäinhoito: Ed. B. Sarlinin y. m. lak. al.
14333: Kotitalouskoulut: Ed. Koivurannan y. m. rah. n:o 11. laiksi köyhäinhoitolain 50 ja 56
14334: al. n:o 21 koroitetun määrärahan osoitta- § :n muuttamisesta. Liitteet VII,l. s. 233.
14335: misesta Peräpohjolan itäisen osan kiertä- L. Ltv:aan 194.
14336: vaa kotitalouskoulua varten. Liitteet Ed. B. Sarlinin y. m. toiv. al. n:o l9 kun-
14337: IV,43. s. 102.. L. Vv:aan 204. tain huoltovelvollisuuden täyttämisestä
14338: - Ed. Saarisen y. m. rah. al. n:o 54 määrä- johtuvain korvaussaatavain elatusvelvolli-
14339: rahan osoittamisesta lisäavustukseksi Tu- silta takaisin saamisen turvaamisesta.
14340: run Marttayhdistysten koti talouskoululle. Liitteet VII,2. s. 238. L. Ltv:aan l96. '
14341: Liitteet IV,76. s. 150. L. Vv:aan 207.
14342: - Ed. Huittisen y. m. rah. al. n:o 59 määrä-
14343: rahan osoittamisesta kotitalouskoulun pe- L.
14344: rustamista varten Keski-Karjalaan. Liit-
14345: Lahjavero:- Ks. Perintö- ja lahjavero.
14346: teet IV,s1. s. 159. L. Vv:aan 207.
14347: Ks. Emäntäkoulut. Talouskoulut.
14348: Laidun: Ed. Setälän y. m. toiv. al. n:o 36
14349: laidunmaan hankkimisesta pakkolunastuk-
14350: Kouluhallinto: - Ks. Maalaiskuntain kou-
14351: sella pienviljelmille ja itsenäistyneille
14352: luhallinto.
14353: mäkitupa-alueille. Liitteet IX,4. s. 273.
14354: L. Mtv:aan 197.
14355: Koulukeittiöt:- Ks. Kansakoulut. Ks. Pienviljelys.
14356:
14357: Kunnallisverotus: Ed. Lahdensuon y. m. lak. Lainat: - Ks. Palkinto-obligatiolaina. Ra-
14358: al. n :o 3 laiksi maalaiskuntain kunn9.~lis- jaseutu. Yksityisoppikoulut.
14359: 6 Asialuettelo.
14360:
14361:
14362: Laivain talviliikenneväylät: Ed. Perheentu- teet IX,13. s. 295. L. Mtv:aan, jonka tu-
14363: van y. m. toiv. al. n :o 91 saariston asuja- lee pyytää Siv:n lausunto 198.
14364: miston etujen varteenottamisesta laivojen
14365: talviliikenneväyliä avattaessa ja ylläpi- Maalaiskuntain kouluhallinto: Ed. Ailion
14366: dettäessä. Liitteet XII,27. s. 379. L. toiv. al. n:o 29 maalaiskuntain kouluhal-
14367: Kulkv:aan 202. linnon keskittämisestä. Liitteet VII,9. s.
14368: 247. L. Ltv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n
14369: Lapin verotus: Ed: Kaijalaisen y. m. lak. al. lausunto 197.
14370: n :o 5 laiksi tulo- ja omaisuus- sekä pe-
14371: rintö- ja lahjaverotuksen toimeenpanon Maalaiskuntain kunnallislait: - Ks. Kun-
14372: lykkäämisestä Inarin, Enontekiön, Uts- nallisverotus.
14373: joen ja Petsamon kunnissa. Liitteet IV,3.
14374: s. 36. L. Vv:aan 193. Maamieskoulut: Ed. Juneksen y. m. rah. al.
14375: n:o 47 määrärahan osoittamisesta maa-
14376: Lapsiavustus: Ed. Sillanpään y. m. toiv. al. mieskoulun perustamista varten Perä-
14377: n:o ·63 eläkkeenmuotoisen lapsiavustuksen pohjolaan. Liitteet IV,69 s. 141. L.
14378: antamisesta vähävaraisille äideille. Liit- Vv:aan 206.
14379: teet X,1. s. 321. L. T;yöv:aan 200.
14380: Maamiesten metsäyhtymät: Ed. Hirvensalon
14381: Lastenhuolto: Ed. Pärssisen y. m. toiv. al. n:o y. m. rah. al. n :o 25 määrärahan osoitta-
14382: 30 valtion oppilaitoksen perustamisesta misesta puutavaraliikettä harjoittavien,
14383: niitä henkilöitä varten, jotka valmistuvat maamiesten omistamien metsäyhtymien
14384: €ri toimiin lastenhuollon alalla. Liitteet lainojen vakauttamiseksi. Liitteet IV,47.
14385: VIII,2. s. 257. L. iSiv:aan 197. s. 107. L. Vv:aan 204.
14386:
14387: Lavansaari: Ed. Moilasen y. m. rah. al. n:o Maantiet: Ed. Lahtelan y.m. rah. al. n:o 17
14388: 24 määrärahan osoittamisesta aluelääkä- määrärahan osoittamisesta Kemijärven-
14389: rin asunnon ja sairastuvan rakentamista Kuolajärven maantien tulvanalaisten
14390: varten Lavansaarelle. Liitteet IV,46. s. alueiden koroittamista varten. Liitteet
14391: 106. L. Vv:aan 204. IV,39. s. 96. L. Vv:aan 203.
14392: Ed. Hannulan y. m. rah. al. n :o 27 määrä-
14393: I~eimavero: Ed. Koposen y. m. lak. al. n:o 7 rahan osoittamisesta maantien rakenta-
14394: laiksi leimaverolain 14 § :n muuttamisesta. mista varten Tossavan lossilta Koivun
14395: Liitteet IV,5. s. 39. L. Vv:aan, jonka tulee asemalle. Liitteet IV,49. s. 110. L. Vv:aan
14396: pyytää Siv:n lausunto 193. 2104.
14397: Ed. Tukian y. m. rah. al. n:o 28 määrä-
14398: Leipäviljatuotanto: Ed. Ruotsalaisen y. m. rahan osoittamisesta maantien rakenta-
14399: toiv. al. n :o 44 kotimaisen leipäviljatuo- mista varten Taipalsaarelta Lappeenran-
14400: tannon turvaamisesta. Liitteet IX,12. s. taan. Liitteet IV,5o. s. 111. L. Vv:aan
14401: 292. L. Mtv:aan 198. 204.
14402: Ed. Bryggarin y. m. rah. al. n:o 32 määrä-
14403: Loistot: - Ks. Kalastusloistot. rahan osoittamisesta Karstulan kirkolta
14404: Soinin kirkolle johtavan maantien raken-
14405: Lyseot: - Ks. 'Oppikoulut. nustyön jatkamista varten. Liitteet IV,54.
14406: s. 115. L. ·Vv:aan 205.
14407: Lääkärit:- Ks. Lavansaari. Ed. Kestin rah. al. n :o 33 määrärahan
14408: osoittamisesta maantien rakentamista var-
14409: ten Muhoksen pitäjän ja Ylikiimingin
14410: M. väliseltä maantieltä Oulujoen pohjois-
14411: Maailmansota: - Ks. 'Sotavahingot. puolta U tajärven kunnan Vaalankylään.
14412: Liitteet IV.55. s. 116. L. Vv:aan 205.
14413: l\'Iaa- ja metsätalousopetus: Ed. Cajanderin Ed . .Saarisen y. m. rah. al. n :o 34 määrä-
14414: y. m. toiv. al. n:o 45 tarpeellisten tonttien rahan osoittamisesta maantien rakenta-
14415: varaamisesta korkeimman maa- ja metsä- mista varten Askaisten-Merimaskun
14416: talousopetuksen tarpeita varten. Liit- maantieltä Livonsaaren kautta Teersalon
14417: Asialuettelo. 7
14418:
14419:
14420: kylän rantaau. Liitteet IV,56. s. 118. L. Maatalousneuvonta: Ed. Kestin toiv. al. n:o
14421: Vv:aan 205. 47 esityksen antamisesta maatalousneu-
14422: Ed. Jussilan rah. al. n:o 35 määrärahan vonnan kes.kittämistä tarkoittavaksi
14423: osoittamisesta maantien rakentamista laiksi. Liitteet IX,15. s. 297. L. Mtv:aan
14424: varten Sierilän lossin eteläpäästä Kemi- 198.
14425: joen eteläpuolta Pekkalan lossille. Liitteet
14426: IV,57. s. 121. L. Vv:aan 205. Majakat: - Ks. IKalastusloistot.
14427: Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n :o 37 määrä-
14428: rahan osoittamisesta Kemijärven kirkon- Mallasjuomat: Ed. von Frenckellin y. m. lak.
14429: kylän-Luusuan maantien rakentamista al. n :o 1:3 laiksi mallasjuomien tehdas-
14430: varten. Liitteet IV,59. s. 12·6. L. Vv:aan maisesta valmistuksesta. Liitteet VI,1. s.
14431: 205. 213. L. Tv:aan 194.
14432: Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:o 39
14433: määrärahan osoittamisesta Pellon kylän Manttaalikunta: Ed. Kestin toiv. al. n:o 20
14434: ja Meltauksen välisen maantierakennuk- manttaalikuntalaitoksen lopettamisesta ja
14435: sen loppuunsaattamista varten. Liitteet sen tehtävien siirtämisestä kunnille. Liit-
14436: IV,61. s. 129. L. Vv:aan 205. teet VII,3. s. 240. L. Ltv:aan 196.
14437: Ed. Perhon y. m. rah. al. n :o 41 koroite-
14438: tun määrärahan osoittamisesta Naantalin J\fargariini: Ed. Kestin toiv. al. n:o 52 esi-
14439: -Luonnonmaan-Merimaskun maantien tyksen antamisesta laiksi margariinin val-
14440: parantamista varten. Liitteet I·V,63. s. misteverosta. Liitteet IX,2o. s. 303. L.
14441: 132. L. Vv:aan 205. Mtv:aan 199.
14442: Ed. Lahtelan rah. al. n :o 42 määrärahan
14443: osoittamisesta maantien rakentamista var- Marja- ja hedelmäviinit: Ed. Ryynäsen y. m.
14444: ten Kuolajärven kirkonkylästä Tuutijär- toiv. al. n :o 2-6 kotimaisten marja- ja
14445: velle. Liitteet IV,64. s. 133. L. Vv:aan hedelmäviinien tehdasmaisesta valmistuk-
14446: 206. sesta ja kauppaan laskemisesta. Liitteet
14447: Ed. Kaijalaisen y. m. rah. al. n:o 43 mää- VI,3. s. 22r5. L. Tv:aan 197.
14448: rärahan osoittamisesta erämaantien ra-
14449: kentamiseksi Savukosken kirkonkylästä Marttaliitto: Ed. Häkkisen y. m. rah. al. n:o
14450: Martinkylään. Liitteet IV,65. s. 134. L. 64 määrärahan osoittamisesta lisäavustuk-
14451: Vv:aan 206. seksi :Suomalaiselle Marttaliitolle. Liitteet
14452: Ed. Kaijalaisen y. m. rah. al. n:o 44 mää- IV,86. ·s. 168. L. Vv:aan 207.
14453: rärahan osoittamisesta maantien raken-
14454: tamiseksi Sodankylän V aalajärveltä J ee- Marttayhdistys:- Ks. Kotitalouskoulut. Ta-
14455: siön kylään. Liitteet IV,6G. s. 136. L. louskoulut.
14456: Vv:aan 206.
14457: Ed. Kaijalaisen y. m. rah. al. n:o 45 mää- Meijerit: Ed. H. Eskolan y. m. rah. al. n:o 52
14458: rärahan osoittamiseksi maantien rakenta- määrärahan osoittamisesta halpakorkois-
14459: mista varten Kittiiästä Enontekiölle. ten lainojen antamista 'varten Oulun lää-
14460: Liitteet I V,67. s. 138. L. Vv:aan 206.
14461: 1 nin meijcreille. Liitteet IV,74. s. 146. L.
14462: Ed. Kaijalaisen y. m. rah. al. n:o 46 mää- Vv:aan 206.
14463: rärahan osoittamisesta maantien raken- Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 35 val-
14464: tamista varten Pelkosenniemeltä Kaira- tion avustuksesta meijerien rakentamista
14465: laan. Liitteet IV,68. s. 139. L. Vv:aan varten Pohjois.,Suomeen. Liitteet IX,3.
14466: 206. s. 272. L. Mtv:aan 197.
14467: Ks. Sillat.
14468: Metsämaat: - Ks. Valtion metsämaat.
14469: :!\iaanviljelysseurat: Ed. von Bornin y. m. l\:Jetsänhoitoyhdistykset: Ed. Kauran y. m.
14470: rah. aL n :o 65 määrärahan osoittamisesta rah. al. n:o 63 määrärahan osoittamisesta
14471: Svenska Lantbruks·sällskapens i Finland metsänhoi toyhdis tyksien tukemista var-
14472: Fötbund nimiselle liitolle oppikirjain jul- ten. Liitteet IV,85. s. 166. L. Vv:aan 207.
14473: kaisemista varten ruotsalaisten maanvil-
14474: jelyskoulujen tarpeeksi. Liitteet IV,87. s. Metsätalousopetus: - Ks. n<Iaa- ja metsL1-
14475: 170 ja 171. L. Vv:aan 207. talouso~etus.
14476: 8 Asialuettelo.
14477:
14478:
14479: Metsätieteellinen tutkimu!iilaitos: Ed. Ca- man luokan ottamiseksi valtion huostaan.
14480: janderin y. m. rah. al. n:o 11 määrärahan Liitteet IV,91. s. 179 ja 181. L. Vv:aan
14481: osoittamisesta metsätieteellisen tutkimus- 208.
14482: laitoksen metsäteknologi,sen osaston yh- Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n :o 70 määrä-
14483: den professorin, yhden assistentin ja yh- rahan osoittamisesta Kemijärven yhteis-
14484: den apuvirkailijan paikkaamista varten. koulun koulutalon rakennusavustukseksi.
14485: Liitteet IV,33. s. 88. L. Vv:aan 203. Liitteet IV,92. 'S. 183. L. Vv:aan 208.
14486: - Ks. Yksityisoppikoulut.
14487: Metsäyhtymät: - Ks. Maamiesten metsä-
14488: yhtymät. Osuuskauppain säästökassat: Ed. Korpisaa-
14489: ren y. m. toiv. al. n:o 18 osuuskauppojen
14490: Mielisairaalat: - Ks. Sairaalat. säästökassain toiminnan säännö·stelemi-
14491: sestä. Liitteet V,2. s. 206. L. Pv:aan 19<6.
14492: Musiikkiliitto: - Ks. Työväen Musiikki-
14493: liitto. Osuusliikkeet: Ed. Pyyn y. m. toiv. al. n:o 39
14494: tutkimuksen toimittamisesta tuotannollis-
14495: ten osuusliikkeiden huokeakorkoisen luo-
14496: N. ton tarpeesta. Lii tteet IX, 7 .. s. 277. L.
14497: Nettobudjetti: Ed. Cajanderin y. m. toiv. al. Mtv:aan 198.
14498: n :o 9 nettobudjetin käytäntöön ottami-
14499: sesta valtion liiketoiminnassa. Liitteet
14500: IV,14. s. 59. L. Vv:aan 195.
14501: P.
14502: Neuvontatyö: - Ks. Maatalousneuvonta. Painovapauslaki: Ed. J aco bssonin y. m. toi v.
14503: al. n:o 1 painovapauslain muuttamisesta
14504: siten, että virastot veivoitetaan pitämään
14505: 0. viralliset asiakirjat yleisön saatavissa.
14506: Obligatiot: - Ks. Palkinto-obligatiolaina. Liitteet Il,3. s. 23 ja 24. L. Lv :aan 194.
14507:
14508: Olut: - Ks. Mallasjuomat. Palkinto-obligatiolaina: Ed. Tarkkasen y. m.
14509: toiv. al. n :o 3 kotimaisen palkinto-obli-
14510: Omakotirahasto: Ed. Helon y. m. rah. al. n:o gatiolainan ottamisesta. Liitteet IV,s. s.
14511: 1 määrärahan osoittamisesta omakotira- 47. L. Vv:aan 195.
14512: haston vahvistamiseksi. Liitteet IV,23.
14513: s. 75. L. Vv:aan 202. Parantolat: - Ks. Sairaalat.
14514:
14515: Ooppera: Ed. Ryömän y. m. rah. al. n:o 71 Paul Nicolayn työkeskus: Ed. A. Halosen
14516: määrärahan osoittamisesta Suomalaisen y. m. rah. al. n:o 18 määrärahan osoitta-
14517: Oopperan avustamiseksi. Liitteet IV,93. misesta Paul Nicolayn kristillis-yhteis-
14518: s. 185. L. Vv:aan 208. kunnallisen työkeskuksen toiminnan avus-
14519: tamista varten. Liitteet IV,4o. s. 97. L.
14520: Opetuselokuvat: - Ks. Elokuvat. Vv:aan 203.
14521:
14522: Oppikoulut: Ed. Kulovaaran y. m. rah. al. n:o Perintö- ja lahjavero: Ed. Kukkosen y. m.
14523: 13 määrärahan osoittamisesta Turun toi- toiv. al. n:o 8 perintö- ja lahjaverolaissa
14524: sen suomalaisen lyseon rakennustyön al- ilmenneiden epäkohtien poistamisesta.
14525: kamiseksi. Liitteet IV,35. s. 91. L. Vv:aan Liitteet IV,13. s. 58. L. Vv:aan 195.
14526: 203. - rKs. Lapin verotus.
14527: Ed. Kilven y. m. rah. al. n :o 20 määrä-
14528: rahan osoittamisesta Tampereen lyseon Perkaukset:- Ks. Jokien perkaukset.
14529: uuden talon rakentamista varten. Liitteet
14530: IV,42. s. 101. L. Vv:aan 204. Perunajauhoteollisuus: Ed. Huuhtasen y. m.
14531: Ed. Jacobssonin y. m. rah. al. n:o 69 mää- toiv. al. n:o 50 toimenpiteistä peruna-
14532: rärahan osoittamisesta Kristiinankaupun- jauhoteollisuuden aikaansaamiseksi. Liit-
14533: gin ruotsalaisen yhteiskoulun viiden alem- teet IX,1s. s. 300. L. Mtv:aan 199.
14534: Asialuettelo. 9
14535:
14536: Perä-Pohjola: - Ks. Kotitalouskoulut. Maa- tämiseksi. Liitteet lV,s2. s. 161. L. Vv:aan
14537: mieskoulut. 207.
14538:
14539: Petsamo: Ed. Kaijalaisen y. m. toiv. al. n:o Puhelinjohdot: Ed. Nurmesniemen y. m. rah.
14540: 14 Petsamon sähkökysymyksen ratkaise- al. n:o 9 määrärahan osoittamisesta puhe-
14541: misesta valtion etua silmällä pitäen. Liit- linjohdon rakentamiseksi Oulun kaupun-
14542: teet IV,19. s. 64. L. Vv:aan 195. gista Hailuodon kirkonkylään. Liitteet
14543: Ks. Lapin verotus. 1V,31. s. 86. L. Vv:aan 203.
14544: Ed. E. Sarlinin y. m. rah. al. n:o 16 mää-
14545: Pienviljelijäopisto: Ed. Kestin rah. al. n: o 51 rärahan osoittamisesta puhelinjohtojen
14546: määrärahan osoittamisesta pienviljelijä- rakentamista varten saaristoseuduille.
14547: opiston perustamiseksi Oulun lääniin. Liitteet IV,38. s. 95. L. Vv:aan 203.
14548: Liitteet IV,73. s. l45. L. Vv:aan 206. - Ks. Valtion puhelinverkko.
14549:
14550: Pienviljelys: Ed. J'yskeen y. m. lak. al. n:o 9 Puutarhatiede: - Ks. Kotitalous.
14551: laiksi pienviljelijäin sonninpitoyhtymille
14552: ja -osuu:skunnille sekä karjantarkastus- Puutavaraliikkeet:- Ks. Maamiesten metsä-
14553: yhdistyksille annettavien valtion avustus- yhtymät.
14554: ten perusteita koskevan lain muuttami-
14555: s,esta. Liitteet IV,7. s. 44. L. Vv:aan, Pyhäkoski: Ed. Salon y.m. toiv. al. n:o 15
14556: jonka tulee pyytää Mtv :n lausunto 194. valtion omistaman Pyhäkosken käyttämi-
14557: Ed. Setälän y. m. rah. al. n :o 53 määrä- sestä sähkövoiman synnyttämiseen. Liit-
14558: rahan osoittamisesta pienviljelystaloudel- teet IV,20. s. 66. L. Vv:aan 196.
14559: listen kurssien järjestämiseksi pienviljeli-
14560: jäjärjestöjen toimitsijoille. Liitteet IV, 7 5.
14561: s. 148. L. Vv:aan 206. R.
14562: Ed. Pekkalan y. m. rah. al. n:o 57 määrä- Rajaseutu: Ed. Hännisen y. m. rah. al. n:o 22
14563: rahan osoittamisesta osuustoiminnallisten määrärahan osoittamisesta lainoiksi niille
14564: kurssien järjestämiseksi pienviljelijäliit- itäisen rajaseudun tilallisille, joille rajan-
14565: tojen toimitsijoille. Liitteet IV,79. s. 156. sulkeminen on tehnyt mahdottomaksi met-
14566: L. Vv:aan 207. sänmyynnin. Liitteet IV,44. s. 104. L.
14567: Ed. Saarisen y. m. toiv. al. n:o 40 huokea- Vv:aan 204.
14568: korkoisen luoton hankkimisesta niille Ed. Hännisen toiv. al. n:o 13 rajantakais-
14569: pienviljelijöille, jotka ovat ottaneet suo- ten tekemien ryöstöretkien aikaansaamien
14570: rittaakseen vuokra-alueensa lunastushin- vahinkojen korvaamisesta. Liitteet IV,18.
14571: nan suoraan maanomistajalle. Liitteet s. 63. L. Vv:aan 195.
14572: IX,s. s. 280. L. MtV':aan 198.
14573: Ed. Kestin toiv. al. n:o 59 esityksen anta- Rautateiden aidat: Ed. Vehkaojan y. m. toiv.
14574: misesta laiksi pienviljelijäin laidunosuus- al. n :o 2l a maanomistajien vapauttami-
14575: kunnista. Liitteet IX,27. s. 313. L. sesta rauta tiealueen ai taamisrasi tuksesta.
14576: Mtv:aan 199. Liitteet VII,5. s. 242. L. Ltv:aan 196.
14577: - Ed. Pekkalan y. m. toiv. al. n:o 6,0 lisä- Rautatiet: Ed. Nikkasen y. m. rah. al. n:o 38
14578: maan hankkimisesta vapaaehtoisuuden määrärahan osoittamisesta yhdysradan ra-
14579: tietä liian pienille tiloille. Liitteet IX,2s. kentamista varten Hovinmaan asemalta
14580: s. 315. L. Mtv:aan 199. Lavolan kautta Tammisuon aseman seu-
14581: Ks. Laidun. duille. Liitteet IV,6o. s. 128. L. Vv:aan
14582: 205.
14583: Pienviljelysrahasto: Ed. Kestin toiv. al. n:o Ed. Kauran y. m. toiv. al. n:o 65 rauta-
14584: 49 pysyvän pienviljelysrahaston muodos- tien rakentamisesta Helsingistä Turun-
14585: tamisesta. Liitteet IX,17. s. 299. L. Toijalan ja Tampereen-Porin ratojen
14586: Mtv:aan 199. poikki Suupohjan radalle. Liitteet XII,1.
14587: s. 337. L. Kulkv:aan 200.
14588: Poronhoito: Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 60 Ed. Aaltosen y. m. toiv. al. n :o 66 Turun
14589: määrärahan osoittamisesta Suomen Po- -Riihimäen rautatien rakentamisesta.
14590: ronjalostusyhdistykselle poronhoidon edis- Liitteet XII,2. s. 338. L. Kulkv:aan 200.
14591: 2
14592: 10 Asialuettelo.
14593:
14594:
14595: Ed. Piippulan y. m. toiv. al. n:o 67 rauta- -Ed. Juneksen y.m. toiv. al. n:o 80 Tor-
14596: tien rakentamisesta Uudestakaupungista nionjokivarren rautatien jatkamisesta
14597: Peipohjan asemalle. Liitteet XII,3. s. !Kaulinrannalta Pelloon. Liitteet Xll,1C.
14598: 339. L. Kulkv:aan 200. s. 359. L. Kulkv:aan 201.
14599: - Ed. Pojanluoman y. rn. toiv. al. n:o 68 Ed. Lohen toiv. al. n:o 81 Iin-Kuusamon
14600: rautatien rakentamisesta Lielahden ase- radan rakentamisesta. Liitteet XII,l 7. s.
14601: malta Kyröskosken, Parkanon ja Jalas- 360. L. Kulkv:aan 201.
14602: järven pitäjien kautta :Seinäjoen asemalle. Ed. Kiviojan y. m. toiv. al. n:o 82 rauta-
14603: Liitteet XII,4. s. 34-0. L. Kulkv:aan 200. tien rakentamisesta Ylivieskan asemalta
14604: Ed. Myllymäen y. rn. toiv. al. n :o 69 rau- Ryöppään merisatamaan. Liitteet XII,ls.
14605: ta tien rakentamisesta Jyväskylästä ete- s. 361. L. Kulkv :aan 201.
14606: lään Hämeenlinnan-Riihimäen radalle. Ed. Nurmesniemen y. m. toiv. al. n:o 83
14607: Liitteet XII,5. s. 343. L. Kulkv:aan 200. rautatien rakentamisesta Haapajärveltä
14608: Ed. Vesterisen y. m. toiv. al. n :o 70 Vaalaan. Liitteet XII,19. s. 362. L.
14609: rautatien rakentamisesta Riihimäen ase- Kulkv :aan 201.
14610: rna~ta Jyväskylän kautta Haapajärven
14611: Ed. SaJon y. m. toiv. al. n:o 84 ratasuun-
14612: asemalle. Liitteet XII,6. s. 345. L. nan Vaala-Kitka-Kemijärvi tutkimi-
14613: Kulkv:aan 200. sesta. Liitteet XII,2o. s. 363. L. Kulkv:aan
14614: 201.
14615: Ed. Kovasen y. m. toiv. al. n :o 71 rauta- Ed. H. Eskolan y. m. toiv. al. n:o 85 rau-
14616: tien rakentamisesta Jyväskylästä Suolah- tatien rakentamisesta Lapin asemalta
14617: den tai Uuraisten pitäjän kautta Haapa- Paavolan y. m. kuntain kautta ,Vaalaan.
14618: järven asemalle. Liitteet XII,T. s. 348. Liitteet XII,21. s. 364. L. Kulkv:aan 20l.
14619: L. Kulkv:aan 200. Ed. Hännisen y. m. toiv. al. n:o 8·6 Oulun
14620: Ed. Kalliokosken y.m. toiv. al. n:o 72 -Kuusamon-Paanajärven rautatien ra-
14621: Kokkolan-Suolahden rautatien rakenta- kentamisesta. Liitteet XII,22. s. 368. L.
14622: misesta. Liitteet XII,s. s. 350. L. Kulkv:aan 202.
14623: Kulkv:aan 200. Ed. Jauhosen y. m. toiv. al. n:o 87 rauta-
14624: Ed. Niukkasen y. m. toiv. al. n:o 73 Vii- tien rakentamisesta Kontiomäen asemalta
14625: pnrin-Paakkolan radan jatkamisesta Ristijärven, I-:Iyrynsalmen, Suomussalmen
14626: Myllypellon asemalle. Liitteet XII,9. s. ja Taivalkosken kautta Paanajärvelle.
14627: 351. L. Kulkv:aan 201. Liitteet XII,23. s. 369. L. Kulkv:aan 202.
14628: Ed. Hiltusen y. m. toiv. al.n:o 74 Varkau- Ed. Koivurannan y. m. toiv. al. n:o 88
14629: den-Viinijärven radan rakentamisesta. Kulusjoen - Posiojärven - Paanajärven
14630: Liitteet XII,1o. s. 352. L. Kulkv:aan 201. rautatien rakentamisesta. Liitteet XII,24.
14631: Ed. Pennasen y. m. toiv. al. n:o 75 rauta- s. 375. L. Kulkv:aan 202.
14632: tien rakentamisesta Joensuusta Ilomant- Ed. Heikkisen y.m. toiv. al. n:o 89 rauta-
14633: siin. Liitteet XII,11. s. 354. L. Kulkv:aan tien rakentamisesta Outokummun radalta
14634: 2m. Savon radalle Alapitkän tai Siilinjärven
14635: asemalle. Liitteet XII,25. s. 377. L.
14636: Ed. Leppälän y. m. toiv. al. n:o 76 Suis-
14637: Kulkv:aan 202.
14638: tamon-Ilomantsin radan rakentamisesta.
14639: Liitteet XII,12. s. 355. L. Kulkv:aan 201. Ravintoapu: - Ks. Kansakoulut.
14640: Ed. Leppäiän y. m. toiv. al. n :o 77 rauta-
14641: tien rakentamisesta Pitkärannasta Sal- Rikosasiat: Ed. B. Sarlinin y. m. toiv. aL
14642: miin. Liitteet XII,10. s. 356. L. Kulkv:aan n:o 2 korvauksen antamisesta yleisistä va-
14643: 201. roista todistajille rikosasioissa annetun
14644: Ed. Annalan y. m. toiv. al. n:o 78 rauta- asetuksen muuttamisesta. Liitteet II,4.
14645: tien rakentamise,ta Seinäjoelta tai La- s. 25. L. Lv:aan 194.
14646: pualta Alapitkään tai Siilinjärvelle. Liit-
14647: teet XII,l4. s. 357. L. Kulkv:aan 201. Rikoslaki: Ed. Lohen y. m. lak. al. n: o 2
14648: Ed. Vehkaojan y. m. toiv. al. n :o 79 laiksi rikoslain 38 luvun 10 § :n muutta-
14649: rautatien Vaasa-Härmä-Kuopio-Outo- misesta. Liitteet II,l. s. 15. L. Lv:aan,
14650: kumpu rakentamisesta. Liitteet XII,15. jonka tulee pyytää Pv:n lausunto :193.
14651: s. 358. L. Kulkv:aan 201. Ks. Kieltolaki.
14652: Asialuettelo. 11
14653:
14654:
14655: Rukiin jaultatuspakko: Ed. Jernin y. m. toiv. Sairastuvat: - Ks. Lavansaari.
14656: al. n: o 43 kotimaisen rukiin ja ulta tus-
14657: pakon käytäntöönottarnisesta. Liitteet Salakuljetus: - Ks. Kieltolaki.
14658: IX,11. s. 288 ja 29>0. L. Mtv:aan 198.
14659: Sillat: Ed. Korhosen y. m. rah. al. n:o 29
14660: Ruotsalainen maanviljelysseura: Ks. määrärahan osoittamisesta Tervasalmen
14661: Maanviljelyssenrat. sillan rakentamista varten. Liitteet IV,51.
14662: s. 112. L. Vv :aan 204. ·
14663: Ed. Salon y. m. rah. al. n: o 30 määrärahan
14664: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Uta-
14665: s. järven lassipaikalle Puolangan-Utajär-
14666: Saaristo: -- Ks. Puhelinjohdot. Laivain tal- ven maantiellä. Liitteet IV,52. s. 113.
14667: viliikenneväylät. L. Vv:aan 204.
14668: Ed. Juneksen y. m. rah. al. n:o 31 maara-
14669: Sai1·aalat: Ed. Ryömän rah. al. n :o 2 määrä- rahan osoittamisesta sillan rakentamista
14670: rahan osoittamisesta Lapinlahden keskus- varten J olmanputaan yli Tornionjokivar-
14671: laitoksen osastonhoitajattarien ja la'bora- ren maantiellä. Liitteet IV,53. s. 114. L.
14672: torioapulai·sen palkkojen koroittamiseen. Vv:aan 205.
14673: Liitteet IV,24. s. 77. L. Vv:aan 202. Ed. Jauhosen toiv. al. n:o 90 maantiesil-
14674: Ed. Reinikaisen y. m. rah. al. n:o 3 mää- lan rakentami,sesta Ristijärvellä Koirasal-
14675: rärahan osoittamisesta Viipurin diako- men yli. Liitteet XII,26. s. 378. L.
14676: nissalaitoksen sairaalan rakennustöiden Kulkv:aan 202.
14677: loppuunsaattamista varten. Lii tteet Ks. Tornionjoen silta.
14678: IV,25. s. 78. L. Vv:aan 202.
14679: Ed. Ryömiin rah. al. n:o 4 miiäriirahan Siltarakenuustyöt: - Ks. Tie- ja siltaraken-
14680: osoittamisesta Viipurin lääninsairaalan nustyöt.
14681: yhteyteen rakennettavaa sairaanhoitaja-
14682: taroppilas- ja sairaanhoitajatarkotia var- Sokerijuurikasviljelys: Ed. Kaskisen y. m.
14683: ten. Liitteet IV,26. s. 79. L. Vv:aan 202. rah. al. n:o 55 määrärahan osoittamisesta
14684: Ed. Salon y. m. rah. al. n:o 5 määrärahan palkkion maksamista varten sokerijuurik-
14685: osoittamisesta aluesairaalan rakentami- kaan viljelijöille. Liitteet IV,r 7. s. 152.
14686: seksi Säräisniemen pitäjään. Liitteet L. Vv:aan 20'7.
14687: IV,27. s. 80. L. Vv:aan 202.
14688: Ed. Riipisen y. m. rah. al. n:o 6 määrä- Sonninpitoylttymät: - Ks. Pienviljelys.
14689: rahan osoittamisesta valtion lastensairaa-
14690: lan rakentamirsta varten. Liitteet IV,28. Sotavaltingot: Ed. Aalto-Setälän y. m. toiv.
14691: s. 81. L. Vv :aan 202. al. n :o 1-6 korvauksen antamisesta maail-
14692: Ed. J anhosen rah. al. n: o 7 määrärahan mansodan aikana erinäisiä vahinkoja kär-
14693: osoittamisesta Oulun di akonissakodin sai- sineille annetun lain muuttamisesta. Liit-
14694: raalan laajentamista varten. Liitteet teet lV,21. s. 67. L. Vv:aan 196.
14695: IV,29. s. 82. L. Vv:aan 203.
14696: Ed. J acobssonin y. m. rah. al. n :o 8 määrä- Suojeluskunnat: - Ks. Asevelvollisuus.
14697: rahan osoittamisesta Vaasan kunnalli;;-
14698: ·sairaalan Jaajentamiskustannuksia varten. Suomen Kalastajajärjestö: - Ks. Kalastus.
14699: Liitteet IV,so. s. 84 ja 8r5. L. Vv:aan 203.
14700: Ed. Ryömän rah. al. n :o 12 määrärahan Suomen Karjakeskuskunta: - Ks. Karjakes-
14701: osoittamisesta Halilan ja Patrun paranto- kuskunta.
14702: lain vanhempien hoitajattarien palkkojen
14703: koroittamista varten. Liitteet IV,34. s. Svenska Lantbruksällskapens Förbund: -
14704: 9·0. L. Vv:aan 203. Ks. Maanviljelysseurat.
14705: Ed. Hannulan y. m. toiv. al. n:o 28 val-
14706: tion sairaalan rakentamisesta Kemiin. Sähkö: - Ks. Petsamo. Pyhäkoski.
14707: Liitteet Vl,5. s. 228. L. Tv:aan 197.
14708: Säästökassat: -- Ks. Osuuskauppain säästö-
14709: Sairaanltoitajattaret: - Ks. Sairaalat. kassat.
14710: 12 Asialuettelo.
14711:
14712:
14713: Säästöpankkilaki: -Ed. Piippulan y. m. lak. Tulo- ja omaisuusvero: - Ks. Lapin verotus.
14714: al. n:o 10 säästöpankkilaiksi. Liitteet V,l.
14715: s. :191. L. Pv:aan 194. Tulvavahingot: Ed. Cajanderin y. m. toiv. al.
14716: n :o 5,4 Kymenlaakson tulvavahinkojen
14717: avustusmäärän lisäämisestä. Liitteet
14718: T. IX,22. s. 30-6. L. Mtv:aan 199.
14719: Talouskoulut: Ed. Xallioniemen y. m. rah. al. Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 56 toi-
14720: n:o 56 määrärahan osoittamisesta Jyväs- menpiteistä Kemijärven tulvien rajoitta-
14721: kylän talouskoulua varten. Liitteet IV,78. miseksi. Liitteet IX,24. s. 310. L.
14722: s. 155. L. Vv:aan 207. Mtv:aan 199.
14723: Ed. Pullisen y. m. rah. al. n: o 62 määrä-
14724: rahan osoittami,sesta Karjalan Marttayh- Työkeskus: - Ks. Paul Nicolayn työkeskus.
14725: distysten piiriliiton talouskoulun avusta-
14726: miseksi. Liitteet rV,84. s. 165. L. Vv:aan Työttömyys: Ed. Aallon y. m. rah. al. n:o 14
14727: 207. määrärahan osoittamisesta töiden järjes-
14728: - Ed. Sillanpään y. m. toiv. al. n:o 46 val- tämiseksi työttömille. Liitteet IV,36. s.
14729: tion talouskoulun perustamisesta Hehin- 93. L. Vv:aan 203.
14730: kiin. Liitteet IX,14. s. 296. L. Mtv:aan
14731: :198. Työväen Musiikkiliitto: Ed. Aa ttelan y. m.
14732: - Ks. Emäntäkou.lut. Kotitalouskoulut. rah. al. n: o 68 määrärahan osoittamisesta
14733: Suomen Työväen Mus·iikklliiton avusta-
14734: 'falousneuvosto: Ed. Cajanderin y. m. toiv. miseksi. Liitteet IV,9o. s. 177. L. Vv:aan
14735: al. n: o 6 pysyväisen talousneuvoston aset- 208.
14736: tamisesta. Liitteet IV,11. ·s. 54. L. Vv:aan
14737: 19 5.
14738: 1
14739:
14740:
14741:
14742: u.
14743: Talviliikenne: - Ks. Laivain talviliikenne· Utsjoki: - Ks. Lapin verotus.
14744: väylät.
14745: Uudisraivausrahasto! Ed. Kestin toiv. al.
14746: 'l'eollisuuslaitokset: - Ks. Valtion teolli-
14747: n:o 57 asutuskomitean töiden kiirehtirui-
14748: suuslaitokset.
14749: sestä ja uudisraivausrahaston perustami-
14750: sesta. Liitteet IX,25. s. 31:1. L. Mtv:aan
14751: Tenrastamo: - Ks. Karjakeskuskunta. 199.
14752: Tie- ja siltarakennustyöt: Ed. Kestin rah. al.
14753: n :o 10 määrärahan osoittamisesta avus-
14754: tuk3iksi tie- ja siltarakennustöitä varten. V.
14755: Liitteet IV,32. s. 87. L. Vv:aan 203. Vaatetusapu: - Ks. Kansakoulut.
14756:
14757: Todistajain palkkio: - Ks. Rikosasiat. Valmistevero: - Ks. Kerman ja maidon kor-
14758: vikkeet. Margariini.
14759: Tornionjoen silta: Ed. Hannulan y. m. rah.
14760: al. n:o 26 määrärahan osoittamisesta sil- Valtiolainat: - Ks. Palkinto-obligatiolaina.
14761: lan rakentamista varten Tornionjoen yli
14762: Tornion aseman ja Tornion kaupungin Valtion kuoletusrahasto: Ed. von Frenckel-
14763: välille. Liitteet IV,48. s. 109. L. Vv:aan lin toiv. al. n :o 5 Valtion kuoletusrahas-
14764: 2.04. ton perus•tamisesta. Liitteet IV,1o. s. 50
14765: ja 52. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Pv:n
14766: Tullimaksnt: - Ks. Vehnän tulli. lausunto 195.
14767:
14768: Tnllirikokset: - Ks. 'Kieltolaki. Valtion metsämaat: .Ed. Pekkaian y. m. toiv.
14769: al. n :o 61 valtion metsämaiden vuokra-
14770: Tullisääntö: - Ks. Kieltolaki. alueiden haltijain oikeuttamisesta luopu-
14771: maan tiloillaan olevista arvopuista. Liit-
14772: Tulo- ja menoarvio: - Ks. N ettobudjetti. teet IX,29. s. 316. L. Mtv:aan 200.
14773: Asialuettelo. 13
14774:
14775:
14776: Valtion puhelinverkko: Ed. Koivurannan Virkamiehet: Ed. Pitkäsen y. m. toiv. al.
14777: y. m. rah. al. n:o 19 määrärahan osoitta- n:o 10 virkamiehistön nimittämisen ja
14778: misesta valtion puhelinverkon laajenta- virassa pysymisen perusteiden muut-
14779: mista varten. Liitteet IV,41. s. 99. L. tamisesta. Liitteet IV,15. s. 60. L. Vv:aan
14780: Vv:aan 204. 195. '
14781: Ed. Pitkäsen y. m. toiv. al. n:o 1.1 esityk-
14782: Valtion talonskoulu: - Ks. Talouslwulut. sen antamisesta laiksi virastojen auki-
14783: olasta sekä valtion viran ja toimen hal-
14784: Valtion teollisuuslaitokset: Ed. Korpisaaren tijain työaja~ta. Liitteet IV,ll>. s. 61. L.
14785: y. m. toiv. al. n:o 4 erinäisten valtion Vv:aan 195.
14786: teollisuuslaitosten muuttamisesta osake-
14787: yhtiöiksi. Liitteet, IV,9. s. 48. L. Vv:aan Voinvienti: Ed. Jernin y.m. toiv. al. n:o 42
14788: 195. komitean asettamisesta voinviennin edis-
14789: tämismahdollisuuksien tutkimista varten.
14790: Valtion verovelvollisuus: - Ks. K unnallis- Liitteet IX,1o. s. 284 ja 286. L. Mtv:aan
14791: verotus. 198.
14792:
14793: V aitiopäiväjärjestys: Ed. von Bornin lak. al. Vuokra-alueet: Ed. Kestin toiv. al. n:o 48
14794: n :o 1 laiksi valtiopäiväjärjestyksen 6 ja esityksen antamisesta laiksi kaupunkien,
14795: 13 § :n muuttamisesta. Liitteet I,l. s. 5 kauppaloiden y. m. yhdyskuntien omista-
14796: ja 8. L. Prv:aan 193. mien tilojen alueilla olevien vuokra-aluei-
14797: den itsenäistyttämisestä. Liitteet IX,16.
14798: Vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutus: Ed. s. 298. L. Mtv:aan 198.
14799: Aallon y. m. rah. al. n:o 15 määrärahan Ed. Pekkalan y. m. toiv. al. n:o 58 tutki-
14800: o•soittamisesta vanhuus- ja työkyvyttö- muksen toimittamisesta vuokra-alueiden
14801: myysvakuutuksen toteuttamista varten lunastamisvaatimuk•sien epäämisen syistä~
14802: Liitteet IV,3 7. s. 94. L. Vv :aan 203. Liitteet IX,26. s. 312. L. Mtv:aan 199.
14803: - Ed. Kestin toiv. al. n:o 62 päätilojen
14804: Vapaussota: - Ks. Kapinavahingot. vuokraajain itsenäistyttämisestä. Liitteet
14805: IX,3o. s. 317. L. Mtv:aan, jonka tulee pyy-
14806: Vehnän tulli: Ed. Kaskisen y. m. toiv. al tää Prv:n lausunto 200.
14807: n :o 51 jauhamattoman vehnän ja vehnä- Ks. Pienviljelys. Valtion metsämaat.
14808: tuotteiden tullisuhteen järjestämisestä.
14809: Liitteet IX,19. s. 301. L. Mtv:aan 199. Vuoksen laskeminen: Ed. Pullisen y. m. rah.
14810: al. n:o 48 määrärahan osoittamisesta
14811: Verotus: -- .Ks. Aviopuoli•soiden verotus. Vuoksen laskua varten. Liitteet IV, 70.
14812: Kerman ja maidon korvikkeet. Kunnallis- s. t42. L. Vv:aan 206.
14813: verotus. Lapin verotus. Leimavero. Mar-
14814: Väkijuomalainsäädäntö: Ks. Kieltolaki.
14815: gariini. Perintö- ja lahjavero. Tul:imak-
14816: sut. Vehnän tulli.
14817: Y.
14818: Vientiteurastamo: - Ks. Karjakeskuskunta.
14819: Yhtciskoulut: - Ks. Oppikoulut.
14820: Viinin valmistus: - Ks. Marja- ja hedelmä-
14821: Yksityisoppikoulut: Ed. Rantasen y. m. rah.
14822: viinit.
14823: al. n:o 23 määrärahan osoittamisesta huo-
14824: Viljatuotanto: - Ks. Leipävi]jatuotanto. keakorkoi•sten lainain jakamiseksi yksi-
14825: tyisoppikoulujen koulutalojen rakenta-
14826: Viralliset asiakh•jat:- Ks. Painovapauslaki. mista varten. Liitteet IV,45. s. 105. L.
14827: Vv:aan 204.
14828: Virasto-olot: Ed. ?itkäsen y. m. toiv. al. n:o
14829: 12 virasto-olojen yksinkertai;;tnttami- Yliopisto: - Ks. Kotitalous. Kalataloudel-
14830: sesta. Liitteet IV,17. s. 62. L. v,r:aan 195 linen tutkimustoimisto.
14831:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025