<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
99 Käyttäjää paikalla! 0.0051841735839844
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
1:                          ••     ••
2: VALTIOPAIVAT
3:            1930
4: 
5: 
6: 
7:       LIITTEET
8:            I-XIII
9: 
10: 
11: 
12: 
13:          HELSINKI 1930
14:    VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
15:                                          SISÄLLYSLUETTELO.
16:                                           1.     Perustuslakivaliokunta.
17:                                                             Siv.                                                               Siv.
18:      Vir!kamieslakia, lahjoitusmaita ja                                 ras,saa·n tai toimes~aa:n 29 p.äi vänä
19:      maanomistusoloja sekä kommunis-                                   kesä:kruulta 1926 •a:nnei!un l'ain 3 § :n
20:                                                                        muuttami.ses:ta . . . . . . . . . . . . . . . . . .         8
21:      tien toimintaa koskevia laiki- ja toi-
22:                                                                    2. Tanner y. m., bk. al. N:o 2: Ehdo-
23:                vomu:saloitteita.                                       tus Llai:ksi rSwojårven lalb.joi:tusma•a-
24:                                                                       'han kuuluvien rrl!lmpuotitilojen pak-
25: 1. Sergelius, la,gmot. N :o 1: Fö.r.s'Lag                             '~oloovuttamises:ta             . . . . . . . . . . . . . . 11
26:    till lag om ändring av 3 § i la-                                3. Liedes y. m., 1ak. a.L N :o 3: Ehdo-
27:    gen ~mg<ående .utnämniDJgs1brev tför                               •tus 1aiikisi eräiden :KJuo~'ajärven,
28:    ·innehav.are a:v s:trutens tjänste.r och                           Kuusrumon ja PosiiQll pi:täj·i.ISIEiä si-
29:    fasta bef:attn~n.g.,ar ,s:ll!mt om deras                            j,a•irt:Jsevien mal!lomrui,sUJubien omi·s-
30:    r ätt wtt ikvar,s1Jå i s,i!Jll ltj änstt eller be-                  tll!ssu<hteirtten uml~1leen järjesttämi-
31:    fa.ttning av de.n 29 juni 1'92!6 . . . . . .               5       .sesrtä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
32: 1. Sergelius, lak. al. N :o 1: E'hidotus                           4. Haataja y. m., toiv. al. N :o 1: Lain-
33:    laik:Si va'ltiO!Il virnn tai pysyväi,sen                           s·äädänrtötoimen.pi teistä kommunis-
34:    toimen ha[ti,jain nimi:ttä:mis[{)irjoi.s:ta                        tien yihteiskunnanvastaisen toimin-
35:    sekä heidän oikeudestaan pysyä vi-                                 n,an es,tämi.Jseksö.. '(lLaus. iLak. v :1ta) 15
36: 
37: 
38: 
39: 
40:                                                II.      Lakivaliokunta.
41:     Rikoslakia, työrauhan turvaamista                                 m~sestta j,a vainolboimell!P'iteiden 1o-
42:     ja valtioHisia vankeja koskevi•a                                  •p·ettrum'is·es1la ltyöväenHikett.ä j:a sii-
43:        la:ki- ja toivomusaloitteita.                                  ,hen kuuluvia yiksilöitä vlfuS!taan . . . .               26
44:                                                                    4. Manner y. m., toiv. al. N :o 2: Työ-
45: 1. Pennanen y. m., !La:k. al. N :o 4: Eh-                             rauihan .turvaami1sesta . . . . . . . . . . . .           29
46:    dotus l'aiksi lisäyikses,tä riikos.lain 16                      5. Kivimäki y. m., toiv. at N:o 3: Tut-
47:    lukuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   23        kimuksen          toimi.ttami·sesta    siitä,
48: 2. Talvio y. m., Llak. al. N :o 5: E.hdo-                             mi:s,sä määrin r:il~osla,~n 43 luv·un
49:    tus 1ai'ksi riik·oslain 10 luvun 1 ja                              6 § :ään 19 p :nä joulukuuta 1921
50:    2 § :n ilmmoami,sesJt.a . . . . . . . . . . . . . .      25        tehty muutos on vaikuttanut juopu-
51: 3. Rötlcö y. m., Iak. al. N :o 6: Ehdotus                             musrikosten lisääntymiseen . . . . . . .                 30
52:    laiksi po1iitti1sten v'anikien va.paurtta-
53: IV                                                             Sisällysluettelo.
54: 
55: 
56:                                             IV.        Valtiovarainvaliokunta.
57:                                                                  Siv.                                                                      SiY.
58:       A. Verotusta, rahastoja, rauta-                                     10. Kyhälä y. m., toiv. al. N :o 9: ,Li-
59:       teitä,  virkamie~ten    palkkausta,                                     .säyirosesct.ä ,ku1uvan vuoden tulo- ja
60:       tulo- ja meno·arviota, työttömyy-                                        menoarvioon kadon· ja y;lcisen pu1a-
61:                                                                               :kauden johdos-ta a.hrdinikiotbila,an JOU-
62:       d1ln torjumista ja vähäväkisten
63:                                                                               tuneen ,maartalrousväestön avusta.mi-
64:       avustamista koskevia laki- ja toivo-                                    s·eksi. (;Laus. Ma,at. v:lta) . . . . . . . .                 56
65:                 musaloitteita.                                            11. Pekkala, M. y. m., toirv. al. N :o 10:
66:                                                                               H-elpotusten myäntämirses•tä maa,seu-
67:  1. H elo y. m., 1lruk. al. N :o 7: E1hdotus                                  dun väJhäväki.sen vä,es,tön vrultiolta
68:      lai~ksi muutobesta Viwlt1on viroi,sta                                    saamien lainojen lyhenny,s- ja km-
69:       ja ltoimi,Sita sumtirtettavan palk>kl3uk-                               lmma:krsuljen -suoritt,am:i-:sessa ('Laus.
70:      s.en .per:us.teieta annettuun l1akiin . .                    37          Maat. v :1ta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         5·8
71:  2. .Koponen y. m., 1ak. al. N :o 8~: E:hdo-                              12. Setälä y. m., toiv. al. N :o 45: Li-
72:      tJus ilai'l~si Jeimavel'o'Lain 14 § :n                                   s.äy;k-sestä kuluv.an vuoden rtwlo- ja
73:     mu:uttrumi.ses:ta . . . . . . . . . . . . . . . . . .         39          m·en:oarvioon        ra Ultatier;aikennuk,sia
74:  3. Kivimäki y. m., :Lak. 13L N:o 9: Eh-                                      varten        ........................                        59
75:     ·dotu's 1ruiksi kunna'!Ji,shalilituffis.esta
76:      'IDwu,pun;gi,ssa     annetulll           &setuksen
77:     55 § :n t momentin 2 kohdan muut-                                              B. Terveydenhoitoa, kulkulaitok-
78:      tami,sesta ja .1ai1illsi tu1o- ja omai-                                       sia se•kä ·taloudellisia, sivistykselli-
79:     suusverosta annetun lain 11 §: n 6                                             siä, sosiailisia y. m. tarkoituksia
80:      kohd•a•n mu:uttami,ses.t.a . . . . . . . . . .               41
81:                                                                                        koskevia rahaasia-a.Ioitteita.
82:  4. Kivioja y. m., lak. ai. N :o 10: Eh-
83:     ·dotus ·lai'k•s·i ma-a1ai1s>kun:1Jain lkunnal-
84:                                                                           13. V aionmaa y. m., rah. al. N :o 1:
85:     lilBihalli·nnosta ann•etun a.seturosen
86:                                                                               M·ääräraha:n os-oictt.amilsesta Suomen
87:     muuttamisesta, laiksi kunnallishal-
88:                                                                               R.amihanliiton työn iukemi•sek-si . . . .                     63
89:      litukses·ta kaupungissa annetun ase-
90:                                                                           14. Sirola y. m., ra.h. at N :o 2: Määrä-
91:     tuksen muuttamisesta ja laiksi tulo-
92:                                                                               rahan os,oittamise,sta Imatran VO'l-
93:     Ja omaisuusverolain muuttamisesta                             43
94:                                                                               -mahi·t~ksen j'O'l1tover koston Iaajen-
95:  5. Vennola y. m., toiv. al. N:o 4: Ve-
96:                                                                               ta,mista •v.ar.ten . . . . . . . . . . . . . . . . . .        64
97:     rotu:sl,ai·ns•äåJdännön muuttamises·ta
98:                                                                           15. Malin m. fl., fin. mot. N :o 3: An-
99:      nii)l, että 'av,1opuoli•soita kåJsiteLtä:i-
100:                                                                               gående >a·nvisrande av anslag rför
101:     siin verotuksessa eri verovelvolli-
102:                                                                               hy.g.gal!l·de av <telerfolll[ednimrg:ar med
103:     sin•a     ..........................                          45
104:                                                                               därtiH rhörand-e kaihlar i sikärglårds-
105:  6. von Frenckell, lhemst. mot. N :o 5:
106:                                                                               trra:kterna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       65
107:     .Amg~ående grum·diandet av en Sta-
108:                                                                           15. Molin y. m., mh. :al. N :o 3: Määr<ä-
109:     tens Amorterinlg,sfond . . . . . . . . . . . .                46
110:                                                                               rahan os<oi:ttamils•esta puhelinjohto-
111:  6. von Frenckell, toiv. al. N :o 5: Va l-                 1
112: 
113:                                                                               jen ja n:ii'hin lkuu•luvien ilmapeLien
114:     tion K uo1etusra,ha,s1on perl1s,tami-
115:                                                                               rakentamista varten saari,srtorseu-
116:     s•e&ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    49
117:                                                                               duille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    65
118:  7. Cajander y. m., toiv. al. N :o 6: Net-
119:     tobudjetin käytäntöön orttami•sest.a
120:     vaiLtion liilk•eto~1millln:as•s•a . . . . . . . . . .         52                           Terveydenhoito.
121:  8. Vennola y. m., toiv. 1al. N :o 7: R:au-                               16. Hannula, M. y. m., rah. al. N :o 4:
122:     tati,emhtien tarkistamises:ta kivi-                                       M.äärämhan osoittamises,ta Helsin-
123:     teollisuuden         tuotteiden              v;ienn·in                    gin kaupunkiin rakennettavan las-
124:     edi•stämis,tä 'Sii~miHläpirtiLen . . . . . . . .              53          ltens·aira,a'l:an piirustusten la,atimi,sta
125:  9. Virta y. m., toiv. al. N:o8: Lisäyk-                                      ja l'akennus.töiden alullepanoa var-
126:     sestä 'kuluvan vuoden tulo- ja meno-                                      rten. (Laus. Tai. v :ltia) . . . . . . . . . . . .           G7
127:     arvioo:n töiden järje-stämise:rosi työt-                              17. Mustalcallio y. m., mh. al. N:o 5:
128:     tömille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       54          Määrärahan osoittami.sesta Oulun
129:                                                                SisäHysluettelo .                                                             V
130:                                                •                   Siv.                                                                    Siv.
131:     diakon·irsls,alkodin sairaalan ja oppi-                                       Fin·land F·ör:bu'!lld särskilt med beak-
132:     lasra:swnrtolllan l:aajen•trumi.srta. varten.                                tande a v fruk:todlin1g ocih hekrum-
133:     (Laws. T'a1l. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . .           69            pande a:v växtsjulkdomar. (La.UJs.
134: 18. .Reinikainen y. m., ra•h. a.l. N :o 6:                                        Maat. v :hla) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     82
135:     Määrärahan osoittami,s•esta Vii[lurin                                 25.     Lindberg y. m., ra;h. al. N :o 13:
136:     di alkon is,sal·ai to ksen Sla,iraa.l,al!l r aken-                           Määrär1aihan os,oirttamisesta Svensk'a
137:     nustöiden loppuurn:s,a,attami1s•ta var-                                      •Lantbrukssällskapens             i       Finland
138:     ten. (LaUis. TaL v :.1ta) . . . . . . . . . . . .               70           }'•örbund nimirselJe yhdi,styk's,elle he-
139: 19. Nordenstreng y. m., 'rtalh. al. N :o 7:                                       delmävi1jelyksen edi:stäJmiJs,tä ja ka,s-
140:     iM,ä,ärärahan o•soit.tamirsesta M1ikke-                                      vitautien        ehkäi.semi•stä            varten.
141:     lin v.anhai·nkodin !k:Uillrtoons,aatta-                                       (Laus. M.&at. v:Ita) . . . . . . . . . . . . . .          84
142:     mi•s'ta varten. (iLaus. 1aki- j,a tal.                                26.    Pekkala, M. y. m., raih. al. N :o 14:
143:     v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     71            M:äärärrahan o:soirtrt.a.mis,esrta Swomen
144:                                                                                  1Ma.&ta1ousilmrho1i,iiboile          maa·taJ.ous-
145:                           Maatalous.                                             ,kerrhort:oiminnan edi~Stämi:srtä varten.
146:                                                                                    (Law:s. Mra:at. v:'lta) . . . . . . . . . . . . . .      86
147: 20. Cajander y. m., rath. a'l. N :o 8: Mää-
148:                                                                           27.     Valta, K. y. m., rah. al. N:o 15:
149:     rär:ahan osoittam1irsesta mHtsätekno-                                        Määrärahan osoittamisesta suovilje-
150:     logirsen osaston protfHSrsorin, asrs1irsten-                                 lyskdkeiden         järjestämistä varten
151:     tin j,a apuvirkatilijrarr p•alk!kaami,s.t.a
152:                                                                                  Poh'jois-,Savon kasvinviljelyskoea·se-
153:     varten. OLaus. M1a1art. v:lta) . . . . . .                      72           ,malla. (Laus. Maat. v:lta) . . . . . . . .                87
154: 21. .Raatikainen y. m., m'h. ~t'l. N :o 9:                                28.     Pohjaranta y. m., rah. al. N :o 16:
155:     iM·ääräraJhan osoi:t•tami·oosrta yksrityi.s-                                 Määrär.a:han 'Osroittam:irsesta lkruole-
156:     ten ma,a•ta.rousoppHait()lslten perusta-                                     ,tws1ainojen j.a 'suror:an.ai,s.ten avustus-
157:     miskust,runn u:I~s~s.ta            aiheutuneiden                              ten myönrtämis·tä rvar:ten kalastaja-
158:     korkeakorkoi,s.ten l,ainojen vaka-an-                                         väes.tölle IS,en ,a,mmati:s,sa sattuneiden
159:     nutta:milseen. {1Laus. M-aat. v :lta) . .                       74            merivah.i1nkoj.en jo'hdost•a.               (.Laus.
160: 22. Alestalo y. m., ralh. al. N :o 10: Mää-                                      'Maat. v::lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     88
161:     räraha[}o osoi ttamitsesta pien vlilj elij ä-                         29.     Nurmesniemi y. m., ra,h. al. N:o 17:
162:     ja i!mrj,runJmitokoulun perus·tami•sta                                        Määrärahan osoittamisesta Pyhäjär-
163:     var.ten Po.hjoirs-i8atakunt.aan. (Laus.                                      ven rra,Sikemirsia ja p\}'7häjoen perkaus-
164:     Maa't. v :l'ta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         77           töiden a.Ioitta:m:is,t.a v:ar:ten. (Lau.s.
165: 23. Saarinen y. m., m!h. al. N :o 11: Mää-                                        MM't. v :.lta) ............. , ..... ,                    90
166:     rära.lmn orsoitta,mirses:t•a Turun M'art-                             30.     Nurmesniemi y. m., r.ah. al. N :o 18:
167:     tayhdi.styk,s.en kotitalou.S'lmulun pe-                                      M,äärämihan os•oittami•s·esta Setti-
168:     r.ustamilskustann uiklsiin. (La UoS. M~mt.                                    joen perkaus•töiden wloitt<ami,sta var-
169:     v:iJ,ta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    78           ten. 0Laus. Maat. v :It,a) . . . . . . . . . .             91
170: 24. 1'0n Born m. fl., flilll·. mot. N :o 12:                              ill.    Janhonen y. m., rah. a1. N:o 19:
171:     Angå,em.de a·nvirsande av ansl,a,g åt                                        rMäärära:han osoittamisesta kalan-
172:     :S ven,s:k,a :LantJhrwk,SJSälls'lm pens                                       hautomohuon·een j'a hoitajan a:sun-
173:     F•inhnd F·ör,bund tför utg:ivande av                                          non rakentamiseksi Kajaan·in ~~'m
174:     l'ärohöcker för lrandets S'Vens'lm jord-                                     mäiko,sken        venesru.lkuun.             (tLaus.
175:     bruksrsko·lor.s behov. (Laus. M1aat.                                          Mraart. v:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    92
176:     v:Ha) .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        80
177: 24. von Born y. m., rr:ah. al. N :o 12:
178:     M,äärär•a,harn osoirttami,sesta 8venska                                                          Sivistys
179:     Lantbruksrsrul1slkia·pen•s i F:inland För-                            32. Voionmaa y. m., mh. al. N :o 20:
180:     bund nimi·s.elle y;hdirstyk.selle oppi-                                   Määr ära,halll osoli!ttl!llmis.es,ta ra·i tti us-
181:      kirjain juLka'i's.emi.s,ta varten maan                                   oppi•kurs:sien .toirmeenp,anemi,seksi op-
182:     ruotsalais·ten ma,anvirl,j.ely,s,lmulujen                                 pikoulujen, s'emin.aar•ien ja kansa-
183:     tarpeeksi. (Laus. Maat. v:lrta) . . . .                         81        koulujen opettaj:i,a vart·e:n. (Laus.
184: 25. Lindberg m. fl., fi,n. mot. N :o 13:                                      Siv:lta) .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       94
185:     Ang:ående :JJn•vis,ande av RllliS!l&g åt                              33. Sventorzetski y. m., rah. al. N :o 21:
186:      S ven.ska      LantbrUik•srsällslmpen's                                  M:ruärär&han osroH.tarmis·esta R'pura-
187: VI                                                           Sisällysluettelo.
188: 
189:                                                                  Siv.                                                                      Siv.
190:      haksi Hel1S1ingi1n Työväen Orkeste-                                    ken.tamiSJta v.arten a'aipa.1s,aareHa
191:      ri1.le. (Laus. Siv:lta) . . . . . . . . . . . .              95        Lap.peenl'lruntaan. (Laus. iK•ulikv :ltta) 103
192:  34. Moilanen y. m., rah. al. N :o 22:                                  38. Liedes y. m., rah. al. N :o 26: Mää-
193:      MääräJmham osoittami,ses,ta Viipu-                                     rärail:uan osoittamisesta maantien ra-
194:      rin :Musiikin Y,stäv:ille orkesterin yl-                               kentamista       varten       Iin__,Ranuan
195:      läpitämi,stä varten. (,Lams. Siv:'lta)                       9·6       tieltä Kipinään Oulun---'PudaJsjär-
196:  35. Seppälä y. m., r1a1h. al. N :o 23: :Mää-                               ven maantieosalla.           (Laus. Kulk-
197:      rär.a:han o·soi·tta.mi·s•esta Helsingin so-                            v:lta.) .......................... 104
198:      sialidemdkr,a.atti.s·en nta:i,sy.hdi,styros·en                     39. Setälä y. m., mh. al. N :o 27: Mää-
199:      kesäJsiir.tolan ~wii:sta:mi,seksi. i(Laus.                             rärahan osoi<ttamits,e;:;rtJa teiden raken-
200:      Siv :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    97        tamiseen ja kunnostamiseen vähäva-
201:                                                                             raisilLa [l'ienviljely,SJseu:dwiUa. (iLau:s.
202:                       K ulkulaitokset.                                       Kulkv:lta)       .................... 105
203:  36. K wllberg m. fl., :ftin. mlot. N :o 24:                            40. Österholm m. fl., fin. m:ot. N :o 28:
204:      :A<ngåJende anvi:s:a-nde av a1nBh.g för                                Angå·ende an vi,SJa.nde a v anslag för
205:      •omlbYiggn.a:d ooh för/bäottring a,v väg-                              fördjupning av l!Thgå hamn. (iLaus.
206:      .sträckan Esbo sockens rå-Kyrk-                                        :Kulkv:lta) ...................... 106
207:      stad i Lojo socken. (Laus. Kulk-                                   40. Österholm y. m., r:ah. aL N :o 28:
208:      v:Ita) .. . .. . .. .. . .. .. .. .. .. .. .. . 99                     !Määrämhan osoirtJtami:s·esta Inkoon
209:  36. Kullberg y. m., r:ah. al. N :o 24: Mää-                                sataman syventämistä varten (Laus.
210:      rärahan osoi1Jtwmi1sesta E.s-poon pi-                                  1Kulkv:lta) ...................... 108
211:      täjän r.aj,an j.a Lohj·au kirkonkylän                              41. Kalliokoski y. m., ra•h. al. N :o 29:
212:       väli.s-en maantien lkorjausrtöitä var-                                M,ä:ärä:ra,han oSJoittami,ses•ta puthelin-
213:      ten. (La•us. Kulikv:lta) .......... 101                                linjan rak•entami,sek•si iKiokkolasta
214:  37. Tukia y. m., mh. al. N :o 25: Mä:ä-                                    Jyväs~ylääJn. (Laus. iKulikv:lta) .. HU
215:      rärahmn osoitbami's·es•ta maantien r•a-
216: 
217: 
218:                                                   V.      Pankki valiokunta.
219:      1. J uutilainen y. m., laik. al. N :o 11:                                   Elhdotus laiksi 'Suomen Pankin ohje-
220:                                                                                  säännön muuttamisesta .......... 115
221: 
222: 
223:                                                   VI.      Talousvaliokunta.
224:      1. Hannula, U., toiv. al. N:o 11: Val-                                      KotimaitEJten marj.a- j,a hedelmävii-
225:         tion s.air.a:a1an r•aikenta.mi•s·es.ta Ke-                               m. ien td!!da.s,ma~sesta valmi,stu!kisesta
226:         min km1pumk iin ................ 119
227:                             1
228:                                                                                  ja v.ap.aaSJeen ilmwppa,an laeke:mi-
229:      2. Juutilainen y. m., :to,iv. al. N:o 12:                                   s.est•a . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . t20
230: 
231: 
232: 
233:                                         VII.        Laki· ja talousvaliokunta.
234:         Kunna:llisverotusta, köybäinhoitoa,                                  velvoHi•suwdesta kunn.aUisv.erotust.a
235:         Tnokra-alueita, tielakia, kansakou-                                   vanten annetum ~~ain muuttami-
236:                                                                              sesta .......................... 127
237:         luja y. m. •koskevia laki- ja toivo-
238:                                                                           2. Setälä y. m., Lak. a1. N :o 13: Ehdo-
239:                    muSJaloitteita.                                           ,tus 'laiks.i vuokra-,alu~iden ;r,un,asta~
240:                                                                              mi.s•est.a 1'5 p :nä 1okrukuuta 1918 an-
241:      1. H1.dtunen y. m., la!k. al. N :o 12:                                  'lleiun I,ain 75 § :n lkumoamises.ta . . 129
242:         Ehdotus l,aiksi tulojen ilmoi,ttami.s-                            3. V allas y. m., lruk. al. N :o 14: Ehdi()-
243:                                                 Sisällysluettelo.                                                            VII
244: 
245:                                                    Siv.                                                                      Siv.
246:    tus 1aiksi köyhäirrllhoit·oi<a~u 40 ja•                   7. Malmivaara y. m., <boiv. a1. N:o 14:
247:    49 § :n muuttami:s•esta ........... . 130                    E·sitytkis•en an1tami1sesta muuttolai:k,si 137
248: 4. Kyhälä y. m., ilak. al. N :o 15: E.hdo-                   8. K yhälä y. m., toiv. al. N :o 11>: Köy-
249:    tus laifusi tielain 90 § :n mu ruttami-                      himpien maalaiskuntien köyhäin-
250:    S•esta (Laus. V:v:lLta) ........... . 132                    hoitorasituksen siirtämises·tä val-
251: 5. StrengeZl y. m., lak. al. N :o 16: Eh-                       tiolle .......................... 138
252:    dotus l•aii{;si :ti-s•äy:kis•estä t>ilu-stiela-           9. Molin m. fl., !hemst. mot. N:o 16:
253:    ildlin. (Laus. Vv:1ta) ........... . 134                     Angående r.förtjän.stav:gi,f,tens av•s:karf-
254: 6. Ailio, toiv. al. N :o 13: Maalai>skun-                       farnde .......................... 140
255:    t,ain kouluhallinnon keslkirttämisestä.                   9. Molin y. m., toiv. al. N :o 16: Ans<io-
256:     (Laus. Siv:<lta) ................. . 135                    mak.sun la<klk.aui:ltami<ses.ta ........ 141
257: 
258: 
259: 
260:                                      VIII.       Sivistysvaliokunta.
261: 
262:     Teollisuusoppi<laitoksia, historialli-                          ihan Iinmun j.ättämisestä hi,s.tori,al~i
263:     sia muistoja, siveellisyystyötä ja                              s·eksi muistomerki!k.s•i . . . . . . . . . . . . 151
264:     elokuvia koskevia toivomusa<loit-                        4.     Lähteenoja y. m., toiiv. al. N :o 20:
265:                                                                     Topeliuksen s·yntymäkodin lruna•s:ta-
266:                     teita.                                          mi,s•esta 1lmns•aHisomaisuudeksi .... 152
267:                                                              4.     Lähteenoja m. fl., ooms,t. mot.
268: 1. Haataja y. m., toiv. al. N:o 17: Li-                             N :0 20 : Angående inil!Ös!linde a V rro-
269:    säykis·eSitä kuluww vuoden tulo- ja                              :pelius barrudoms•hem till natiOin.al
270:    meno<arvioon lusär.ak·ennulk:sen r,a~en                         egerudom       . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 2
271:    tamis•ta v•arten Tampereen II'eikini1li-                   5.     Päivänsalo y. m., toiv. aL N :o 21:
272:    seen Opistoon .................. 147                             E.s•itytksen .a•nta.mi.ses.ta ntii.s.tä toi-
273: 2. Molin m. fl., hemst. mot. N :o 18:                               merrpiteistä, joihin kansainväHse.t
274:    Aln1gående tilläg~g ti'1l srtatsför<s.1aget                      sopimukset epäsiveelli-sten julkaisu-
275:    för tinnevar.ande å.r d'.ör å<terupprät-                         j.en ~evi ttåJmisen ja kaup.alfusipi t·ämi-
276:    rtande a v den s•venslka avdel.n~ngen                            .sen ffilikäJisemios<es•tä vuodelta 192·3
277:    vid industriskol.an i Åbo . . . . . . . . . . l4!l               .Suomea v.elv-oi:ttavat . . . . . . . . . . . . 154
278: 2. Molin y. m., toiv. a<l. N :o 18: Lisäyk-                   6.     Oksanen y. m., to<iv. a:l. N:o 22: Elo-
279:    S•estä lkuluv·an vuoden tu[o- ja men,o-                          kuvien sekä niiden mainos!kuvi•en j.a
280:    arvioon      T•urun       rteoUisu:us•'IDoulun                    tek.stien s.aattrumi1sesta t.eho'kk.aa:m-
281:    ruot.sala,1sen OIS/Iilsrton uudelleen toi-                        man, moni:puoliseilljp.aan asia:ntunrte-
282:    mintaa:n saatta11:oosesta . . . . . . . . . . . . 150            lll ukseen p.errus:tuvan enna:kkotar·ka•s-
283: 3. Ailio, toiv. al. N :o 19: Hämeen van-                             tu!kisen a1aisebi . . . . . . . . . . . . . . . . 156
284: 
285: 
286:                                      IX. Maatalousvaliokunta.
287:     Maatailonden edistämistä, maata-                             juuston va1mis1mlk.sest·a ja kaupa.sta
288:     louskouluj:a,       puutavarayhtiöiden                       6 päiiv,änä he1mikuruta 1920 annetun
289:     maanhaDJk:in tlaia,    vuo.kr.a-a:lueiden                    1ain muuttamisesta .............. 165
290:                                                               2. Perälä y. m., iLak. al. N:o 18: Ehdo-
291:     lunastaJmista, tulvavahinkoja y. m.
292:                                                                  tus lailkisi erä]srtä murutoifustisrta vruOik-
293:     koskevia laki- ja toivomusaJoit-                             ra-,alueiden lunastam1sesta 15 p :nä
294:                         tei>ta.                                  loka!kuuta l918 annettuun bkiin . . 167
295:                                                               3. Riihimäki y. m., 1ak. al N :o 19: Eh-
296: 1. Puhakka y. m., la<k. al. N :o 17: Eh-                         dotus· iJ:wiksi maan paflcl{;o.luo:vuttami-
297:    dotus •laiksi margariinin ja muiden                           sesta p:iernvilj•elijäin j:a tilautoman
298:    raviutorasv,oj·en reikä margar1ini-                           väestön vi1jely:s- ja mets<ämaan t·ar-
299: VIII                                                      Sisällysluettelo.
300: 
301:                                                              Siv.                                                                Siv.
302:      peen rt;y.ydyttä:mis.ek:s.i j.a maan han-
303:      kinnl!Jsta johtuneid~n velkojen poi.s-                                var:ten                                                  191
304:      t.amis·esta. ·(Lau:s. Prv :•lta) ....... . Hi9                   13. Junnila y. m., toiv. aol. N:o 32:
305:   4. K irra, toi v. al. N :o 23: Lisäyksestä                               Maanviljelys- ja talousseurojen met-
306:      kuluvan vuoden tu1o- ja meno:ar-                                      sänhoitotaiminna:E~sa SY'nty,neen va-
307:      vwon avustu'l~sien jakami:SJt,a varten                                j:au'ks.en tutkimi•sesta . . . . . . . . . . . . 193
308:      H uitti:s•t•en ·pi täj iilssä tu1 v.an jo!hdosta                 1.4. Turunen y. m., toiv. al. N:o 33: E·s·i-
309:       pa•himmin ikär.s•inei11e v:iljelijöil1e . . 173                      tyJksen antami·s•es:ta väiki1ann:o:tteiden
310:   5. Rantala y. m., toi v. al. N :o 24: TJUt-                              Imupan järj·es.t.ämisestä v.äJhä:Vlar.ais-
311:      :k.imuksen toimittami:s•es:ta Kuke-                                   ten .pi•enviljelijäin etuja s:ilmäHiilpi-
312:      :mäenjoen tulvan aiheuttamien va-                                     rtäen      " ........................ 196
313:      hinlwj·en .laajuudesta . . . . . . . . . . . . 174               15. Perälä y. m., t.oiv. al. N:o 34: Esi-
314:   U. Vennola y. m., rtoiv. al. N:o 25: Toi-                                tyksen antamisesta lai!klsi v.altio.avus-
315:      manpitei:srtä jokiemme rtu~VIi•en ai-                                 r1lUJIDS:en peru:s:teirsta ma:atalou:deE~Sra
316:      kaansaJami•en va!hin!k;ojen es·tämi.sek.si                            /tarv.irttavien koneiden hankkimiseksi
317:      tati lieventämitSelksi . . . . . . . . . . . . . . 176                eräillle maanviljeEjärin rmuodO"sta-
318:   7. Kullberg m. fl., hems:t. mot. N:o 26:                                 miUe 1wneQsuuskunni11e .......... 198
319:      Angående ti·Usäitrtan:de av en !IDom-                            16. Tolonen y, m., toiv. al. N :o 35: Maa-
320:      mitte för utal1beta:nde av tf~r:s~:ag till                            taoloudel'lirsen opintro" j.a kurssillmn-
321:      den li:nhems:ka s:pannmåi1sodlin~ns                                   tän järjestäm1se:stä lMtiik!k·elin lääniin
322:      främjan:de ...................... 177                                 etupä:äJssrä v.ä:hävarrarirs:ia pienviljeli-
323:   7. Kullberg y. m., toi v. a1. N :o 26: Ko-                               jöitä V•arten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200
324:       mitean as•atta:mi:sesrta 1a:ati.maan eh-                        17. Sillanpää y. m., toi v. al. N :o 36:
325:      dotusta kotimai·sen viljan v:iljelyksen                               V:rult1on taloUJskoulun perus:tami-
326:      edistäimri:Ses.tä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 0        s.esta Helsinkiin . . . . . . . . . . . . . . . . 203
327:   8. V ilhula y, m., 1loiv. aL N :o 27: Tut-
328:                                                                       18. Heikkilä y. m., toi v. a1. N :o 37:
329:       kimu:ksen toimittamise.s•ta yksityis-
330:                                                                            'Emäntä:koulun perusrtamis:eSJta Vrar-
331:       ten maanomi:staj•i.en :haHus.sa ollei-                               ·sin.ais-iSuomeen        . . . . . . . . . . . . . . . . 205
332:      den      rmets•äaiueiden           s.ilirtY'mi:s.es.tä
333:      vuoden 191·5 jä1keen puutav.aralii-                              19. Hannula, U., ·t.oiv. al. N:o 38: Emän-
334:      kettä harj·oittavi'l1e O:Siakeyhtiöiille .. 183                       tälmulun perusrtami.se:srta K·emi:jär-
335:   9. Pekkala, M. y. m., toiv. al. N:o 28:                                  velle .......................... 206
336:      :Puunj.alostt~;sy:htiöiden ja p.uutava-                          20. Jutila y, m., toi•v. al. N :o 39: Kier-
337:       raliikettä harjoittavien yhtymien                                    tävän maamieslkou1un perustami-
338:       t.ai niihin verr,l!Jttavien yi.ksiJtyisten                            s<eE~ta E:telä-.8avoon . . . . . . . . . . . . . . 207
339:       omistami·en tilojen vuokra.ajien hää-                           21. Vallas y. m., toiv. aJ. N:o 40: T:oi-
340:       töj.en estämi,ses•tä . . . . . . . . . . . . . . . . 186             menpi'teist.ä llmrti:maisen hedelmä~il
341:  10. Koivuranta y, m., toiv. a'L N:o 29:                                   jely.ksen ja l.milttiölkrusvi.sten. k·aupran
342:       Tutk·imulksen t:oimittami•sesta puu-                                 ke:hittämilsemsi .................. 208
343:      .tavam;yJhtiöiden           haHus•s.a         oleVIan            22. Setälä y. m., toiv. aJL N:o 41: T!oi-
344:       maa:o:mai:Siuuden määräistä ........ 188                             .menpiiteitStä ·s<Oipivien •teo11irs·wuska:s-
345:  11. Pekkala, •M. y. m., toiv. al. N :o 30:                                 viren vrilj.elemirs:en edirstrumirseksi . . . . 210
346:      Twtkimuks:en :toimittamisesta vuok-                              23. Urpilainen y. m., toiv. al. N:o 42:
347:       ra,aiueiden         luna:s:tusvaatimulks:ien                         :Karjan•omista.j i·en        o;i.keUJtta:mi,sesta
348:       epärumi.sen :syi.stä . . . . . . . . . . . . . . . . 189             'lmrj,an laiduntamiseen korvauksetta
349:  12. Linna, K. E. y. m., toiv. al. N :o 31:                                 seutukunnan .mets.ä- j.a joutomailla
350:      .Komi:tel!Jn a·s:ettwmi:s:esta •maata1ou-                              (Laus. LPrv :•1ta) . . . . . . . . . . . . . . . . 212
351:                                                   Sisällysluettelo.                                                        IX
352: 
353: 
354:                                    X.     Työväenasiainvaliokunta.
355:                                                     Siv.                                                                  Siv.
356:      Sairausva.kuutusta, lasten suojelua                       2. Halen y. m., lak. al. N :o 21: Ehdo-
357:      ja työttömyysvakuutusta koskevia                             tus 1ai:k1Si bsten ja nuorten hen·
358:                                                                   kilöiden työajasta . . . . . . . . . . . . . . . 242
359:          laki- ja toivomusaloitteita.
360:                                                                3. Myllymäki, L. y. m., toiv. al. N :o 44:
361:                                                                   Esityksen antamisesta laiksi ylei-
362: l. H elo y. m., lak. al. N :o 20: Ehdotus                         ISestä, pakollisesta työtbömyysv.a'kuu-
363:    ,sairausvakuutusl:aiksi ............ 219                       twks·esta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 246
364: 
365: 
366:                                  XI.      Puolustusasiainvaliokunta.
367:      Asevelvollisuutta ja suojelus·kuntia                      1. Åhlström m. fl., lagmot. N :o 22:
368:            koskevia lakialoitteita.                               Förslag ti1l lag angående värnplik-
369:                                                                   tig•es anv.ändande :i ci.vilt arhet.e . . 253
370:                                                                2. Meriläinen y. m., lak. al. N :o 23:
371: l. Åhlström y. m., la:k. al. N :o 22:                             Ell,dotus laiksi S·lwjelu:s'k=ista an-
372:    Ehdotus laiksi asevelvollisten käyt-                           netun lain kumoamiiSes:ta ja suoje-
373:    tämisestä siviilityössä ............ 253                       lu·s:kwnt.ien hajo:ittamises.ta ........ 258
374: 
375: 
376:                                    XII.      Kulkulaitosvaliokunta.
377:      Rautateitä, satamia, siltoja y. m.                           Tornionjoen yli Tor.nion kaupun-
378:         koskevia toivomusaloitteita.                              kiin ............................ 268
379:                                                                4. Eslcola y. m., toiv. al. N :o 48: Rau-
380: 1. N iklcanen y. m., toi v. al. N :o 43:                          tatien r.ak~mtamisesrta Riihimäen
381:     Suojrusataman rakentamisesta sop.i-                           asemalta Jämsän ]UJutta JyväJskylän
382:    valle parkalle Suomenlahden itä-                               a.sema:lle ........................ 269
383:    osaan. (Laus. Maat. v:lta) ...... '265                      5. K ovanen y. m., toi v. al. N :o 49:
384: 2. Luostarinen y. m., :toiv. a1. N :o 46:                         Rauta;tien r•aken tamisesta J yv ä:sky-
385:    Li,s•äy:ksestä :kuluvan vuoden tulo-                           Iästä joko .Suolahden tai U ura·i·s•ten
386:    ja menoarvioon kauttakullkuli:ilken-                           kautta Haapajärven a•semalle . . . . . . 271
387:    teen järjes.täm~stä varten Kyrönsal-                        6. Hannula, M. A. y. m., toiv. al.
388:    men yli ........................ 266                           N :o 50: Petsamon Vai.tolahden aal-
389: 3. Hannula, U .. toiv. al. N:o 47: Sil-                           lonmurtajan r.akentamisesta . . . . . . 273
390:    lan rruk•ent.amisesta Tornion asemalta
391: 
392: 
393: XIII. Perustuslakivaliokuntaan aloiteajan jälkeen lähetetyt lakialoitteet.
394: Valtiopäiväjärjestystä, kunnallislakeja                            laiksi maalais:kuntain kunnallislain
395: sekä rikoslakia koskevia lakialoitteita.                           9 § :n muuttamisesta ja laiksi kau-
396: 5.   Kivimäki y. m., lak. al. N:o 24: Eh-                          punkien !kunnallisLain 10 § :n muut-
397:     dotus laiksi rikoslain 11 luvun 4 § :n                         tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 283
398:    muuttamisesta .................. 279                       6. Kivimäki m. fl., lagmot. N :o 25:
399: 5. Kivimäki m. fl., lag;mot. N :o 24:                            Förslag till lag o<m ändring av 6 och
400:     Förslag till lag om ändring av 11                            13 §·§ riksdagsordningen, lag om
401:    ka:p. 4 § strafflagen . . . . . . . . . . . . . . 2R1         ändring a.v 9 § i kommunallagen för
402: 6. ·Kivimäki y. m., lak. al. N:o 25: Eh-                         landskommunerna och lag om änd-
403:    dotukset laiksi valtiopäiväj ärjestyk-                        ring av 10 § i kommunallagen för
404:    sen 6 ja 13 § :n muuttamisesta,                               städerna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2186
405:                                  ••      ••
406:  VALTIOPAIVAT
407:                  19 3 0
408: 
409: 
410:             LIITTEET
411:                       I.
412: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
413:      LAKI~ JA TOIVOMUSALOITTEET
414: 
415: 
416: 
417: 
418:                  Helsinki 1930
419:          V ALTIONEUVOS'l'ON KIRJAPAINO
420: Virkamieslakia, lahjoitusmaita ja maanomistusoloja sekä
421:  kommunistien toimintaa koskevia laki- ja toivomus-
422:                         aloitteita.
423:                                                                                              5
424: 
425: 1,1. -   Lagmot. N:o 1.
426: 
427: 
428: 
429: 
430:                                  Sergelius: Förslag till lag om änd1·ing av 3 § i lagen
431:                                     angående utnärnningsbrev för innehavare av statens
432:                                     tjänster och fasta befattningm· sarnt mn deras rätt att
433:                                     kml1·stå i sin tjänst eller befattning av den 29 juni 1926.
434: 
435: 
436:                                      T i ll R i k s d a g e n.
437: 
438:    Enligt nu gällande lag av den 29 april          väl staten som ·statstjänaren med ihänsyn
439: 1926 angå:ende befattningshavares rätt att         däTit.ill a;tt själs- och 'kroppskrafter ih'Os
440: kvarstå i :statstjänst stadgas i dess 3 §          mången statsanställd vid uppnådda 65 års
441: att innehavare av tjänst eller ibefattn1ng         ålder märkbart avtaga och i anledning
442: är med i paragrafen nämnda undantwg                varav det :syntes lagstiftaren att tjälllste-
443: skyldig 1att avgå vid •se:xtiofem 'ål'!S ålder.    mannen eller befattningShavaren efter
444: På framställning av den utnämmande myn-            denna ålder ·icke mera tillfredsställande
445: digheten kan han likväl, där särskilda skä:l       kunde tjäna det allmänna Ultan vore i
446: förligga, av statsrådet i tjänsten eller be-       behov av vila och därför skyldig att
447: fattningen 1bibehåUas, dock ej utöver sjut-        avgå. Röster höjdes doCik emot lagparagra-
448: tio år.s ålder, så framt detta icke rför det       fens antagande, enär sär~ilt de rå.dande
449: allmännas föl'del finnes önskvärt.                 mvlöningsfö11hållandena liksom rpensionslag-
450:    Lagen, som även innelråller andra före-         sHftningen var högst otillfredsstäl1ande och
451: skrifter beträifande tjänstemans och ·be-          ,sämkilt oibillig gestaltalde sig denna :para-
452: fattningshavares .skyldighet att avgå ur           graf l~ks<Ym l·agen i dess ihelhet ,gentemot
453: statens tjänst, ·ti']i]Jkom i tiden nämnast för    de tjänstemän oc;h befa:ttning@a.vare, vilka
454: att förfullständiga 91 § i R. F. Mot ·lag-         blivit utnämnda .förrän lagen trädde i
455: förslaget i dess ib:elhet riktades vi·d belhand-   kraft. De flesta, som v·id tiden för Jagens
456: lingen :såväl i utskott som i Riksdagen vä-        tillkomst ansågo här nämnda paragraf av
457: gande anmärkningar ; bland annat påyrka-           behovet påk:allad, utgingo likväl från att
458: des att lagföl'!Sla;get skulle behandlas i         snatens tjänstemän och befa'ttning:tfuavare
459: grundlagsenlig ordning. De flesta ändrings-        skulle av1önas något så när ltillfredsstäl-
460: förslag vunno dock icke R~ksdagens ibifall.        lande och att även därmed pensionerna
461:    Vad särskilt ·lagens 3 § lbeträf'far, i vii-    sk:ulle eDbjuda den avgångna något så när
462: ken tjänstemän och bebttnilngShav•are skyl-        drälgliga levnadsvillkor. Då man likväl på
463: digkännas att avgå vid 65 års ålder, har           grund av Yunnen erfarenihet i Ri'ksdagen
464: man under de fyra år, som lagen snart              funnit att varken 1öner eller rpensioner på
465: varit i krad't, om dess verkan haft riklig         :fån~a tider komma att lhöjas slåsom rätt
466:  erfarellihet. Mången ansåg vid tiden för          ocih ibillighet fordra, bortfaller enligt mitt
467: lagens sti,ftande att här nämnda paragrafs         förmenande de starka;ste tSk:älen för pa:oo-
468: föreskrifter skulle medföra fördelar för så-       grafens bibeJhållande under sin nuvarande
469:   6                       I,l. -   VirkaikiHain 3 §:n muutta,minen.
470: 
471: form. Men U!WV'er dessa Skäl har erfaren-        tillfälliga omständigheter utslagsgi·vande,
472: heten givit vid handen att många >andra          varför lagparagrafen lämnar myclket övrigt
473: orswker tiHkommit, vil'lm tala för en            att önska.
474: ändrilllg av 3 § i lagen om tjänstemans             Jämför man hithörande lagstiftning i de
475: rätt att kvarstå i tjänst. Många exempel         övriga nordiska landen, finner man att i
476: kunna and'öras .på, att tjänsteman, som laV-     Sverige den eivila tjänstemannen i regel
477: skedll!ts, trots att 'han anMllit mn rätt .att   är avgångsskyoldig vid sexti>osju års å:lder,
478: :fiå •kvarst!å i sin befattning, fortfarande     dock moo rättighet att kvarstå i tjänst till
479: b~behållits i statens tjänst med i det när-      fyllda sjuttio år, varvid .mö·jligihet för ho-
480: mmste samma arbetsbörda som d'örut utan          nom att bibehållas i ibefattningen ieke
481: a:tt några ·anmärkningar anförts mot h'O-        beskäres genom så strång1a villkor som :hos
482: nmn eller har han antagits .i privwt tjänst,     oss. I Norge är tjänsteman ocJh befatt-
483: där hans arbetsförmåga synnerligen väl           ningshav:are avgångspliktig i regel vid
484: vitsordats. Dessa fullt 1arbetsd'öra stats-      sjutti:o års ålder, vilken 'åldersgräns för
485: tjänare medföra åt statsverket, utan egen        avglång ur statstjänst ·även är fastställd i
486: förskylllan, direkta u~gifter i form av pen-     Dallliilarlc
487: sion, som dern lagenligt tillförsä:kmts, men        Med hänsyn till här ovan nämnda skä1
488: även indirekta förluster därigenom att           synes det mig vara rätt'Vist odh ibil.Li,gt a,tt,
489: statsverket gått förlustig en fullt arbetsför,   sålänge åtmilliStone vår pensionslagsti,ftning
490: erfaren oeh väl 'kvalificerad tjän.ste.man.      icke avsevärt föt~bättvats, möjligfuet lbere-
491: Visserligen tillåter lagen tjänsteman eller      des den sta:tsalllställda att på d'ördelak-tigare
492: befat1ningshavare at•t kv.arstå även efter       viHkor än de nugä1lande rfå kvarstå i
493: uppnådda sextiofem års ålder men kvar-           sin tjänst eller befattning efter uppnådda
494: ståendet blir beroende av vede11börande ut-      sextiofe.m ålders 'år.
495: nämnande myndi~het och i sista hand av               På grunu av v.ad jag ha1ft äran anföm
496: statsl'lådet.   Exempel kunna anlföras på        får vördsamt jag föreslå,
497: huru en del 'Illyndigheter tilläJmpa lagen
498: särdeles strängt, medan andra åter jäm-                   att Riksdagen ville antaga föl-
499: förelsevis ofta förorda ,all'lrållan om ett             jande
500: kvarstående och ej sällan bliva även rent
501: 
502: 
503: 
504:                                             Lag
505:   om ändring av 3 § i lagen angående utnämning·sbrev för inilehavare av statens
506:   tjänster och fasta befattningar samt om deras rätt att kvarstå i sin tjä.nst eller
507:                             befattning av den 29 juni 1996.
508: 
509:    I enligihet med Riksdagens beslut stadgas härmed ·att 3 § i ovannämnda lag av den
510:  26 juni 1926 skall erthålla följande lydelse:
511: 
512:                   ~ 3.                           ningen avgå. På anhållan av den avgångs-
513:   Innehavare av tjänst eller fast b~atJt        pliktige må den utnämn;ande .myndigheten
514: nin:g är, med de nedan i denna paragraf          Hkväl låta med avskedet anstå, om han
515: nämnda undantag, skyldig att vid sextio-         medels läkarintyg styrkt sig ä:ga fulla sjä;ls-
516: fem års ålder från tjänsten eller bef.att-       och kroppskrafter samt hans närmaste över-
517:                                       I,l. -     Sergelius.                                   7
518: 
519: ordnade anse, att han i tjänsten eller he-         rande minister, samt, där tjänsteinneh:ava-
520: fattningen på ett tillfredsställande sätt          re är professor eller öve!'bibliotekarie vid
521: kan gagna ·det allmänna. Erfter uppnådda           universi.tJetet, av lkanslern. Frarrnställnin-
522: 1sjuttio års ålder m'å han ic'ke i tjänsten        gen bör göras senast tre manader innan
523: eller ibefattningen vidare kvarstå, så framt       inneh-avaren av tjänsten eller befattningen
524: detta icke för det allmännas fördel finnes         uppnår avgångsålder samt avgöms före ut-
525: önskvärt. Därest utnämningen ankommer              gången av denna tid.
526: på republikens president eller på statsrådet,        Moment 2, 3, 4 oeh 5 fk:varstå oför-
527: skall ·sådan framställning göras av vede:r;bö-     ändrade.
528: 
529: 
530:      Helsingfors den 5 februari 1930.
531: 
532:                                                                              Max Sergelius.
533:   8
534: 
535: I,1. -   Lak. al. N :o 1.                                                        Suomennos.
536: 
537: 
538: 
539: 
540:                                Sergelius: Ehdotus laiksi valtion viran tai pysyväisen toi-
541:                                   men haltijm'n nimittämiskirjoista sekä heidän oikeudes-
542:                                   taan pysyä virassaan tai toimessaan 29 päivänä kesä-
543:                                   kuuta 1926 annetun lain 3 §:n muuttamisesta.
544: 
545: 
546:                                     E d u s k u n n a ll e.
547: 
548:    Nykyjään voimassa olevan, toimen halti-       että mainitun pykälän määräyksistä koi-
549: jain oikeudesta pysyä valtionvirassa 29 päi-     tuisi etua sekä valtiolle että sen palveli-
550: väl!lä ik€Sä'kuuta 1926 annetun lain 3 § :ssä    joille siinä suhteessa, että mornen valtion
551: !Säädetään, 1että viran tai toimen haltija on    palv·eluksessa olevan sielun- ja ruUJilliinvoi-
552: pyikäiässä mainituin poikkeU!ksin velvolli-      mat hänen päästyään kuudenkymmenenvii-
553: nen eroamaan kuudeil!kymmenenviiden vuo-         den vuoden ikään huomattavasti vähenevät,
554: den ikäisenä.       Nimittävän viranomaisen      ja sen takia näytti lainsäätäjästä, että virka-
555: esityiksestä voi valtioneuvosto, miHoin sii-     mies tai toimen haltija ei tä:män ioän saavu-
556: hen on erikoisia syitä, 1kuitenkin pysyttää      tettuaan enää voi ·pailvella yhteiskuntaa,
557: hänet virassa tai toimessa, mutta ei yli         vaan on levon tarpeessa ja sen vuoksi v~l
558: seitsemänkymmenen vuoden iäm, ellei sitä         voitettava eroamaan. Ääniä nousi kuitenkin
559: yleisen edun kannalta katsota suotavaksi.        lakipykälän hyväksytmistä vastaan, ikoska
560:    Laiki, joka sisältää muitakin määräyksiä      varsinkin vallitsevat ·palkkausolot samoin-
561: viran ja toimen ·haltijan velvollisuudesta       kuin elä:ke1ainsäädäntökin olivat erittäin
562: erota valtion virasta, syntyi aikanaan           'epätyydyttävät, ja ·erikoisen kohtuuttomaJksi
563: lähinnä täydentämään Hallitusmuodon              muodostui täJmä py~käJlä, niinkuiu •laiki koko-
564: 91 §:ää. Lakiehdotusta vastaan kokonai-          naisuudessaankin, niitä virkamiehiä ja toi-
565: suudessaan kohdistettiin sitä käsiteltäessä      men haltijoita kohtaan, jotka oli nimitetty
566: sekä valiokunnassa että eduskunnassa pai-        ennen lain voimaantuloa. Useimmat, jotka
567: navia muistutuksia ja m. m. vaadittiin, että     lain syntymäaiJkoina pitivät mainittua py-
568: se oli käsit~ltävä perustuslain mukaisessa       kälää tarpeen v.aatimana, lähtivät kuiten-
569: järjestyksessä. Useimmat muutosehdotuk-          kin siitä, että valtion virkamiehille ja toi-
570: set eivät 'kuitenkaan saavuttaneet eduslmn-      men ha:ltijoille maksettaisiin jotakuinkin
571: nan hyväksymistä.                                tyydyttävä palkka ja että siten myös eläk-
572:    Mitä erityisesti tulee lain 3 § :ään, jossa    keet tarjoaisivat eronneelle j·okseen!kin sie-
573:  virkamiehet ja toimen haltijat veivoitetaan      dettävät elinehdot. Kun kuitenkin edus-
574:  eroamaan kuudenkymmenenviiden vuoden            kunnassa saadun kokemuksen perusteella on
575:  ikäisinä, on niinä neljänä vuotena, jotka       tultu huomaamaan, ettei palkkoja eikä
576: se pian <>n ollut voimassa, sen vaikutuk-         eläkkeitä pitkiin aikoihin koroiteta niin,
577:  sesta saatu l'UllSaasti kokemusta. Siihen ai-   kuin oikeus ja kohtuus vaativat, raukeavat
578:  kaan, kuin ·laki säädettiin, katsoivat monet,   minun käsittääkseni ne syyt, jotka voimak-
579:                                      I, 1. -    SergeJius.                                9
580: 
581: kaimmin tukevat pykälän pysyttämistä ny-          satunnaiset seikat ratkaiseviksi, minkä
582: kyisessti muodossaan. Mutta näiden syiden         vuoksi lakipykälä jättää paljon toiYomisen
583: lisäksi on kokemus osoittanut, että on tul-       varaa.
584: lut monia muita, jotka puhuvat virkamie-             Jos vertaa muiden pohjoismaiden tähäm
585: hen virassaanpysymisoikeudesta annetun            kuuluvaa 1ainsää:däntöä, huomaa, että Ruot-
586: lain 3 §:n muuttamisen puolesta. :l\'l:onta       sissa siviilivirlmmies on säännönmukaisesti
587: esimerkkiä voitaisiin mainita siitä, että         eroaruisvelvollinen kuudenkymmenseitsemän
588: virkamies, joka on erotettu, vaikka hän oli       vuoden ikäisenä, mutta on oikeutettu pysy-
589: anonut saada pysyä toimessaan, on edelleen        mään virassaan, kunnes on täyttänyt seit-
590: pysytetty valtion palveluksessa, kantaen          semänkymmentä vuotta, joten häneltä ,ei
591: jokseenkin saman työtaakan kuin ennen,            siis katkaista toimessa pysymisen mahdolli-
592: ilman että muistutuksia on häntä vastaan          suutta ni'in ankarilla ehdoilla kuin meillä.
593: esitetty, tahi on hänet otettu yksityispalve-     Norjassa on virkamies j'a toimen haltija
594: lukseen, jossa hänen työkykynsä on saanut         eroamisvelvoHinen säännönmukaisesti seit-
595: erittäin hyvän :arvolauseen. Nämä täysin          semänkymmenen vuoden ikäisenä, joka
596: työh.7kyiset valtion vir1kamiehet aiheutta-       eroaruisikäraja va:ltionvirassa olijalle on
597: vat omatta syyttääin va'ltiolle suoranai-         vahvistettu myös Tanskassa.
598: sia menoja sen eläkkeen muodossa, joka               Niihin syihin nähden, jotka edellä on
599: heille on laiHa vakuutettu, mutta myös            mainittu, näyttää minusta olevan oikein ja
600: epäsuoraa tappiota sen kautta, että valtio        kohtuullista, että, ainakin niin 'kauan kuin
601: on menettänyt täysin työkykyisen, koke-           eläkelainsäädäntöämme ei ole tuntuvasti
602: neen ja kykenevän vi11kamichen. Tosin laki        parannettu, valtion palveluksessa olevalle
603: sallii virkamiehen tai toimen haltijan py-        valmistetaan mahdollisuus swada parem-
604: syä virassaan kuudenkymmenenviiden vuo-           milla ehdoilla kuin nykyisin voimassaole-
605: den iän saavutettuaankin, mutta pysymi-           villa pysyä virassaan tai toimessaan sen
606: nen jää riippuvaksi asi:anomaisesta nimit-        jälkeen kuin hän on täyttänyt kuusikym-
607: tävästä viranomaisesta ja viime kädessä           mentäviisi vuotta.
608: valtioneuvostosta.   Esimerkkejä voidaan             Sen perusteella, mitä minulla on ollut
609: mainita siitä, kuinka kovin ankarasti toiset      kunnia esittää, saan kunnioittaen ehdottaa,
610: viranomaiset soveltavat laikia, kun taas toi-
611: set verraten usein puoltavat virassapysy-                   että Eduskunta tahtoisi hyväksyä
612: misanomusta, ja usein joutuvat suorastaan                settraavan lakiehdotuksen:
613: 
614: 
615: 
616:                                            Laki
617: valtion viran tai pysyva1sen toimen haltijain nimittämiskirjoista sekä heidän oikeu-
618: destaan pysyä virassaan tai toimessaan 29 päivänä kesäkuuta 1926 annetun lain 3 § :n
619:                                    muuttamisesta.
620: 
621:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että yllämainitun, 29 päivänä
622: kesålkuuta 1926 annetun lain 3 § saa stmraavan sanamuodon:
623: 
624:                    3 §.                           keuksin, täyttäessään kuusikymmentäviisi
625:   Viran tai pysyväisen toimen halti'ja on,        vuotta velvollinen eroamaan virastaan tai
626: jäljempänä tässä pykälässä mainituin poi.k-       toimestaan.   Eroamisvdvollisen anomuk-
627: 
628:                                                                                            2
629:   10                      I,l. -   Virkaikälain 3 §:n muuttaminen.
630: 
631: &esta jättäköön nimittävä viranomainen           Jos viran haltija on tasavallan presidentin
632: lmitenkin eron antamatta, jos eroaruisvel-       tai valtioneuvoston nimitettävä, on tällai-
633: vollinen on lääkärin todistuksena näyttä-        nen esitys asianomaisen ministerin sekä,
634: nyt olevansa täysissä sielun- ja ruumiin-        milloin viran haltija on yliopiston profes-
635: voimissa sekä hänen lähimmät esimiehensä         sori tai ylikirjastonhoitaja, kanslerin teh-
636: katsovat, että hän virassaan tai toimessaan      tävä. Esitys on tehtävä viimeistään kolmea
637: voi tyydyttävällä tavalla olla hyödyksi          kuukautta ennen, 'kuin viran ,tai toimen
638: yhteiskunnalle. Saavutettuaan seitsemän-         haltija saavuttaa eroamisiän, sekä ennen
639: kymmenen vuoden iän älköön hän enää              tämän ajan päättymistä ratkaistava.
640: virassaan tai toimessaan pysykö, eHei sitä          Momentit 2, 3, 4 ja 5 pysyvät muutta-
641: yleisen edun kannalta katsota suotavaksi.        mattomina.
642: 
643: 
644:        Helsingissä, 5 päivänä helmikuuta 1930.
645: 
646:                                                                        Max Sergelius.
647:                                                                                              11
648: 
649: 1,2. -   Lak. al. N :o 2.
650: 
651: 
652: 
653: 
654:                                 Tanner y. m.: Ehdotus laiksi Suojärven lahjoitusmaahan
655:                                    kuuluvien lamptwtitilojen pctkkolnovuttamisesta.
656: 
657: 
658:                                      E d u s k u n n a ll e.
659: 
660:    Kun valtioneuvosto päätöksellään syys-         keinottelijoille vastoin sitä tarkoitusta, jo-
661: kuun 1 päiV'ältä 1927 antoi .perintökirjat        hon Suojärven lahjoitusmaatiloja aikaisem-
662: yhtiöille ja yksityisille liikemiehille Suojär-   pien valtiopäiväpäätösten nojalla oli· käy-
663: ven la:hj•oitusmaalhan kuuluviin erinäisiin       tettävä.
664: tiloihin, on tämä Suojärven seudun talon-            Lahjoitusmaiden talonpoikain oikeutta ei
665: poikaisväestön elinehtoja koskeva kysymys         saa jättää rahavallan tallattavaksi. Niillä
666: joutunut sellaiseen vaiheeseen, että lahjoi-      yksityisillä yrittäjillä ja yhtiöillä, jotka nyt
667: tusmaiden talonpoikaisväestön oikeuden pa-        ovat saaneet perintökirjat, ei ole juriidista,
668: lauttamis~si on ryhdyttävä pikaisiin lain-        viielä vähemmän siveellistä oikeutta omista-
669: säädäntöt•oimenpiteisiin. Puuttumatta lä-         jina hallita sanottuja tiloja, vaan on ne
670: hemmin kyseessäolevien lahjoitusmaatilojen        palautettava todellisille viljelijöille. Tar-
671: vaiheisiin, on tässä yhteydessä kuitenkin         koituksenmukaisinta tässä sudrteessa on me-
672: syytä viitata eräisiin tärkeimpiin seikkoi-       netellä siten, että pUiheenaolevat tilat pa-
673: hin. Kun .Suomen valtio v. 1880 osti Ve-          lautetaan ensin valtion hallintaan ja sen
674: nä·jän vuorihallitukselta Suojärven lahjoi-       jälkeen luovutetaan alkuperäisen tarkoitulk-
675: tusmaita, määrättiin kauppaan. liittyvässä        sen mukaisesti lahjoitusmaiden talonpojille.
676: luovutuSkontra'hdissa nimenomaan, että            Tilat on pa:l\lkoluovutettavca valtiolle iLman
677: myynnin tarkoituksena oli varata lahjoitus-       mitään 1korvausta sekä korvaruksetta luo-
678: maiden talonpojille tilaisuus .saada asu-         vutettava myöskin lahjoitusmaa...alueiden
679: mansa tilat omikseen, s. o. että ne oli aika-     talonpojille ja tilattomalle väestölle. Kun
680: naan luovutettava verotiloina täydellä            tiloihin kuuluu laajoja metsäalueita, joita
681: omistusoikeudella tilojen viljelijöille. Kun      kaikkia muodostettavat viljelys- ja ·asunto-
682:  perintökirjat nyt on annettu yksityisille        tilat eivät tarvitse, muodostettakoon ne
683: keinottelijoille ja yhtiöille, •on lahjoitus-     kunnaUismetsiksi.
684: maiden luovutuksen al'kuperäinen tarkoitus           Jotta ylläoleva järjestely tulisi tarkoi-
685: syrjäytetty ja lahjoitusmaiden talonpoikien       tuksenmukaisesti toimeenpannuksi, on sen
686:  oikeuksia syväJSti loukattu. Se seikka, että     täytäntöönpano jätettävä Suojärven kun-
687: yksityiset yrittäjät ovat häikä·ilemättömällä     nan ja Korpiselän pitäjän Ägläjärven kylä-
688: keinottelulla onnistuneet ai:lmansaamaan          kunnan talonpoikien ja tilattoman väestön
689:  ,la.mpuotioikeudet'' kyseessäoleviin tiloihin,   muodostamalle elimelle.
690: ei olisi, kuten huamatta'Vat lakimieih•et ovat       Ylläesitettyjen näkökohtien perusteella
691: osoittaneet, oikeuttanut heitä saamaan pe-        ehdotamme
692: rintökirjoj•a. Hallitus ei näin ollen olisi
693: ollut velvollinen antamaan perintökirjoja                  Edttskunnan hyväksyttäväksi seu-
694: ilman eduskunnan suostumusta yksityisille                 mavan lakiehdotttksen:
695:   12                           I,2. -    Suojärven lahjoit.usmaat.
696: 
697: 
698:                                             Laki
699:        Suojärven lahjoitusmaahan kuuluvien lampuotitilojen pakkoluovuttamisesta.
700: 
701:        Eduskunnan päätOksen mukaisesti säädetään täten:
702: 
703:                        1 §.                        mentissa mainittuihin tarkoituksiin, annet-
704:   ~e   Suojärven la;hjoitusmaahan ikuuluv;at       takoon ne kunnallismetsin:ä Suojärven kun-
705: tilat, jaihin on myönnetty perintökirjat
706:           1                                        nalle ja Kor.piselän pitäjän Ägläjärven ky-
707: valtioneuvoston päätöksellä syyskuun 1 .päi-       lälkmmalle.
708: vältä 1927, pakkoluovutettaikoon heti ·tämän          Tässä § :ssä mainitut toimenpiteet on
709: lain v.oimaan astuttua ilman korvausta pe-         loppuun saatettava vuoden kuluessa tämän
710: rintökirj,ojen ;saajilta tai niiltä, joille nämä   lain voimaan astumisesta.
711: ovat oikeutensa siirtäneet, valtion välittö-
712: mään hallintaan.                                                        3 §.
713:                                                      'rämän lain toimeenpanosta 'pitää huolta
714:                      2 §.                          Suojärven kunnan ja Korpiselän Ägläj'iilr-
715:    Tämän lain nojalla valtiolle palk:koluovu-      ven kyläkunnan talonpoikien ja tilattomien
716: tettuja asutukseen sopivia alueita luovutet-       muodostama järjestely:komitea.
717: taikoon korvauksetta täydellä omistusoikeu-          Järjestelykomitean valitsevat yleisessä
718: della viljelys- ja asuntotiloi:ksi lahjoitus-      kokouksessaan Suojärven kunnan ja Korpi-
719: maiden tilattomalle ja talonpoikaisväestölle       selän Ägläjärven kyläkunnan talonpojat,
720: sekä lisämaiksi jo muodostettuihin tiloihin,       jotka viljelevät tilojaan pääasiassa omalla
721: jotka ovat lisämaan tarpeessa.                     ja perheensä työvoimalla, ja mainittujen
722:    Mikäli aluetta ei 1käytetä edellisessä mo-      paikkakuntien tilattomat.
723: 
724: 
725: 
726:        Helsingissä, helmikuun 11 ·päivänä 1930.
727: 
728:               William Tanner.                                 Jalmari Virta.
729:               Arvo Riihimäki.                                 J. Rötkö.
730:               Lauri Myllymäki.                                Heikki Väisänen.
731:               Arvo A. Lehto.                                  Väinö Pohjaranta.
732:               Kalle Kyhälä.                                   K. Talvio.
733:               K. Kulmala.                                     Siina Urpilainen.
734:                                         Emil J. Tabell.
735:                                                                                         13
736: 
737: 1,3. -   Lak. al. N:o 3.
738: 
739: 
740: 
741:                                Liedes y. m.: Ehdotus laiksi eräiden Kuolajärven, Kuusa-
742:                                   mon ja Posion pitäjissä sijaitsevien maaomaisuuksien
743:                                   omistusstthteitten uudelleen järjestärn.isestä.
744: 
745: 
746:                                     E d u s kun n a ll e.
747: 
748:     Kapitalistinen riisto on kohdistunut ta- muut seikat, niin joka tapauksessa tässä
749: lonpoikaisväestöön myös maaomaisuuksien on tapahtunut niin häikäilemätön väärY)"S,
750: keinottelun muodossa. Niinpä m. m. pdh- että se on saatava pikaisesti korjatuksi.
751: jois-Suomesta on esitettävänä lukuisasti ta- lVIainitunlaisista tilal11kaupoista johtuneet ka-
752: pauksia, jolloin puutavarayhtiöt ja yksityi- pitalististen keinottelijain saalistusseurauk-
753: set yrittäjät ovat ilmeisessä keinottelutar- set eivät ole kohdistuneet yksinomaan tilo-
754: ikoitlliksessa käyttäneet talonpoikien puutteel- jen myyjiin, vaan pitäjien työtätekevään
755: lista asemaa hyväkseen ostamalla näitten väestöön kokonaisuudessaan. Sellaisesta on
756: tiloja pilkkahinnalla. Kuvaavana esimerk- seurannut yleinen verokuorman kasvami-
757: kinä mainittakoon, että Kuolajärvellä on nen, koska kymmenien maatilain tuotto on
758: talonpoikaisväestöltä joutunut vieraisiin kä- miltei kokonaan pysähtynyt ja niiden enti-
759:  siin 33 maatilaa ja tilan osaa, joiden yhtei- set omistajat muutenkin joutuneet toimeen-
760: nen maa-ala on verollepanon mukaan tulomahdollisuulk:sia vaille. Tilankaupoista
761:  10,950 ha. Kun viljely:smaat, luonnonniityt koituneet miljoonavoitot ovat siirtyneet
762:  ja hakamaat lasketaan pois, tekee näiden tukkihuijarien taskuihin, mikä on vaikut-
763:  tilojen kasvullinen metsämaa noin 10,311 tanut järkyttävästi kuntien rahatalouteen.
764:  ha. Tehtyjen laskelmien mukaan on tilo- Puu:tavarayhtiöidoo ja muiden tilain ja
765:  jen metsäarvo noin 19.5 milj. mal'lkkaa. metsien ostajain aikoinaan tarjoama pelas-
766:  Ostajat ovat maksaneet aikoinaan näistä tus, myyjien oHessa taloudellisen puutteen
767:  33 tilasta yhteensä vain 420,000 markkaa, painamina, on nyt osoittautunut painavaksi
768:  joten jo ensi hakkau'ksesta on katsottava kiroukseksi.
769:  koituneen puhdasta voittoa yli 19 milj. mk        Ainoa mahdollisuus saada tässä asiassa kor-
770:  ja sen lisäksi maapohjan, peltojen, niitty- jaus ailkaan on se, että tilat luovutetaan nii-
771:  jen, hakamaiden ja rakennusten arvo. den entisille omistajille, näiden rintaperilli-
772:  Tällainen jos mikään on törkeätä talon- sille tai valtiolle asutustarkoituksiin k-äytet-
773:  poikien hädällä keinottelemista.                täväksi. Tällaista toimenpidettä on puolusta-
774:     Samanlaisia esimerkkejä kuin Kuolajär- massa ei ainoastaan keinottelusta johtuneen
775:  veltä on myös Kuusamon ja Posion pitä- vääryyden hyvittäminen, jonka vaatimiseen
776:  jistä löydettävissä. Kun tiloista on hak- on olemassa oikeus, vaan myös Kuusamon,
777:  kauskunnossa olevine metsineen maksettu Kuolajär1en ja Kemijärven pitäjäläisten
778:  noin 30 a 40 mk. hehtaarilta, niin sellaista kanssa tehtyjen knihtikontrahtien muutta-
779:  ,ostamista'' on verrattava enemmän anas- misesta annettu julistus 5 p :Itä !huhtikuuta
780:  tukseen kuin rehelliseen kaupantekoon. 1879 ja isostajaosta sekä verollepanosta
781:   Ollwotpa myymiseen johtaneet syyt myy- samoissa pitäjissä 17 p. tammikuuta 1898
782:   jän tietämättömyys, äärimmäinen taloudel- annettu asetus, joissa on tarkoitettu eri-
783:   linen hätä tai väkijuomat taikka sitten oikeuksien myöntäminen laajennetun maa-
784:    14          1,:3. -   Kuolajärven, Kuusamon ja Posion kuntain maauomistusolot.
785: 
786:  alan saantiin nähden ainoastaan ,pitäjän"          vollisuus tehdä parhaansa. Ja kun edellä
787: miehiUe'' eikä ulkopuolisille :keinottelijoiclle,   kosketeltujen yhtiöitten ynnä muittem. tilojen
788: kuten sittemmin on kuitenkin tapahtunut.            omistussuhteitten ei pitäisi olla vorvarillis-
789: Y1h.tiöiden ja muiden tukkihuijarien maan-          tenkaan laillisuus- ja moraalikäsitteitten
790: omistukselle ei mainituissa kunnissa siis dle       mukaisesti hyväksyttäviä, niin sitäkin pa-
791: olemassa oikeudellistakaan, vielä vähemmän          remmalla syyllä odottaisi, että omistussuh-
792: moraalista pohjaa, joten senkään vuoksi ~ei         teet voitaisiin palauttaa aikaisemmille rai-
793: tehdyn vääryyden jatkumista ole sallit-             teilleen. Kaikki ne tilankaupat, jotka on
794: tava. Kuusamon, Kuolajärven ja Posion               tehty metsäkeinottelutarkoitu:ksessa, olisi
795: kuntien työtätekevä väestö elää tällä het-          siis lailla määrättävä purettaviksi ja maat
796: kellä mitä an:karimman taloudellisen puris-         metsineen pa1autettaviksi pitäjien asuk-
797: tuksen alaisena. Siitä on todistuksena              kaille.
798: näissä kunnissa vallitseva raskas verotaakka           Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
799: ja toisaalta veroninaksajain kerrassaan
800: hruutava köyhyys. Sen puristuksen helpoit-                   että. Eduskunta hyväksyisi seuraa-
801: tamiseksi, jossa nämä kunnat asujamineen                   van lakiehdotuksen:
802: nykyisin elävät, on myös lainsäätäjän vel-
803: 
804: 
805:                                              Laki
806:     eräiden Kuolajärven, Kuusamon ja Posion pitäjissä sijaitsevien maaomaisuuksien
807:                      omistussuhteitten uudelleen järjestämisestä.
808: 
809:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
810: 
811:                        1 §.                         tava jollekin pitäjän asukkaista asutustar-
812:    Kaikki ne tilat, jotka Kuolajärven, Kuu-         koituksiin käytettäväksi.
813: samon ja Posion pitäjissä ovat joutuneet               Jos ti1laa, joka on joutunut valtiolle, on
814: ennen tämän lain säätämistä yhtiöille tai           sitä ennen vähintäin 5 vuoden aikana asu-
815: sellaisille yksityisille keinottelijoille, jotka    nut joku, jolla ei ole perimysoikeutta,
816: ovat tilat hankkineet pääasiassa metsistä           mutta jonka todetaan tehneen työtä tilan
817: saatavan hyödyn toivossa, on palautettava           tuotto- ja viljelyskelpoisena pysyttä:miseksi,
818: korvauksetta niiden alkuperäisille omista-          olkoon hänellä ennen muita oikeus tilan
819: jille tai heidän rintaperillisiHeen.                edelleen asumiseen ja omistusoikeuden saa-
820:                                                     miseen siiohen.
821:                                                                        3 §.
822:                     2 §.                              Lähemmät määräykset tämän lain sovel-
823:   Siinä tapatrksessa, milloin omistaja tai          luttamisesta annetaan asetuksella.
824: joku hänen rin:taperillisistään ei ole elossa,
825: on 1 § :ssä säädetty palautus tapahtuva                               4 §.
826: valtiolle, jon'ka on tila edelleen luovutet-          Tämä laki astuu voimaan heti.
827: 
828:      Helsingissä 10 p :nä helmikuuta 1930.
829: 
830:         J. A. Liedes.                 Lauri Myllymäki.              Kalle Meriläinen.
831:         Arvo Riihimäki.               William Tanner.               Pekka Strengell.
832:         Kalle Kyhälä.                 Juho Perälä.                  Jalmari Virta.
833:         Siina Urpilainen.             Emil J. Tabell.               Aug. Turunen.
834:         J. Rötkö.                     Arvo A. Lehto.                K. Talvio.
835:                                                                                               15
836: 
837: 1,4. -   Toiv. al. N :o 1.
838: 
839: 
840: 
841: 
842:                                 Haataja y. m.: Lainsäädäntötoimenpiteistä kommunistien
843:                                   yhteiskunnanvastaisen toiminnan estämiseksi.
844: 
845: 
846:                                      E d u s k u n n a ll e.
847: 
848:    Kommunistinen liike, jonka tarkoituksena        ei aina ole asialle omistettu sitä huomiota,
849: on yhteis'kuntajärjesty'ks:emme väkivaltainen      jota sen laatu todellisuudessa ~lisi vaatinut.
850: lrnnmamineu vallankumouksen avlllla ja dik-        Mutta lisäksi ·eräs valtiov;aUalle !kuuluva toi-
851: tatuurin sijalle asettaminen, on saavuttanut       minnan ala, joka. tarjoaisi huomattavia mah-
852: maassamme sellaisen laajuuden ja omista-           dollisuuksia kommunismin vastustamiseen,
853: nut itselleen Venäjällä olevan johdon alai-        on jäänyt tarpeellista huomiota vaille. Mei-
854: sena sellaisen toiminnan, joka ;pa!kottaa yh-      dän 1ainsäädäntömme 011 nimittäin tällä
855: teiskunnan kaikilla sen 'käytettävinä olevilla     alalla eräissä kohdin puutteellinen ja vaa-
856: keinoilla tällaista toimintaa vastustamaan.        tisi, jotta "Kommunismin 'Vastustamistoiminta
857: Kommunismin vas:tust•amisessa on suuri mer-        johtaisi menestyksellisiin tuloksiin, eräissä
858: kitys yksityisten kansalaispiirien toimin-        kohdin kehittämistä.
859: nalla, j•oka tarlmittaa tiedon ja valistuksen         Niissä kommunistijutuissa, joita meillä on
860: levittämistä ~ommunismin oikeasta luon-            tähän saakka ollut 'Vireillä, on nykyisen ri-
861: teesta ja sisällyk!sestä sekä yhteis!lrnntaelä-   koslain säännöksien perusteella huomattava
862: mämme menestyksellisen jatkumisen perus-           määrä kommunisteja saatu osaksi valti~
863: edellytyksi'stä mahdlollisimmau laajoihin pii-     petosta ja maanpetosta koskevien, osaksi
864: reihin kansamme keSkuudessa. Monilla              muiden rikoslain säännöksien nojalla ran-
865: muilla yhteiSkuntajärjestyksemme tarjoa-          gaistukseen tuömituik:si. Kuitenkin voi sa-
866: milla :keinoilla voivat yksityiset kansalais-     noa jo näiden juttujen yhteydessä käyneen
867: piirit menestyksellisesti toimia k!ommunisti-     selville, että meidän rikoslakimme nykyiset
868: sen kiihoituksen ja muun kommunistien har-        säännökset e:ilvät anna mahdollisuuksia tar-
869: joitta:man yhteiskunnanvastaisen toiminnan        peeksi tehokkaalla tavaUa puuttumaan kaik-
870: estämiseksi maassamme. Tällaisen toimin-          kiin niihin moninaisiin tapoihin ja muotoi-
871: nan ohella on .'huomattava paino kommunis-        ihin, jotka kommunistisessa toiminnassa
872: min vrustustamisessa sillä toiminnalla, jonk~     esiintyvät. LisäJksi rikoslain säännökset
873: valtiovalta itse asialle omistaa. Meillä on-      ovat monessa ~ohden liian liev:ät v,errattuna
874: kin valtiwalta viime aikoina teJhokkaasti         sen toiminna~ rikollisuuden laatuun ja mer-
875: toiminut kommunistien salaisen toiminnan          kitykseen, j 1oka tässä on kysymyksessä. Näin
876: paljastamiseksi ja toiminnan jatkamisen           ollen olisi tärkeätä saada meidän rikoslakim-
877: ehkäisemiseksi. Valitettavasti tarpeellisia       me ja erityisesti sen säännokset valtiopetok-
878: määrärahoja myönnettäessä ja muistakin            sesta ja maanpetoksesta tarkistetu~k:si pitä-
879: toi:mi,nnan järjestelyä koskevista kysymyk-       m-ällä silmällä py·rkimyst,ä kommunistisen
880: sistä rn:äärättäessä valtion elimien taholta      toiminnan ehkäisemiseen.
881:   16                     L4. -   Kommunistien toiminnan estäminen.
882: 
883:    K'Ommunistit ovat kuluneiden vuosien ai-        herättänyt syvää suuttumusta ei ainoastaan
884: kana esiintyneet valti'Ollisessa elämässämme       eduskunnan piirissä, vaan kansamme kes-
885: erityisenä valtiollisena puolueena ja olleet       kuudessa ympäri :k'Oko maan. Heidän toi-
886: sellaisena mukana myös valtiollisissa vaa-         mestaan on eduskunta alkanut yhä useam-
887: leissa siitä huolimatta, että heidän toimin-       min joutua välikappaleeksi, jota käytetään
888: tansa on Kiorkeimman oikeuden päätäksellä          keinona kommunrististen kiihoituspuheiden
889: tuomittu laittomaksi ja kommunistinen puo-         esittämiseksi ja niiden sitten painettuina le-
890: lue la;kkautetuksi. He ovat myös valtiollis-       vittämiseksi ympäri maata, samalla kun
891: ten vaalien ailkana harjoittaneet kommunis-        eduskunnan ulkopuolella koetetaan järjestää
892: tista kimoitustyötä, jvlla on ollut suoranai-      levottomuuksia, lakkoja, mielenosoituksia
893: nen yhteiskunnanvastainen luonne. Jul!ki-          ynnä muuta, joiden johdosta tehtävät väli-
894: suudessa on jo näkynyt vaatimuksia siitä,          kysymykset tarj,oavat uusia aiheita kiihoi-
895: että meidän viranomaisiemme olisi tällaiseen       tuspuheiden p1tämiseen eduskunnan puhuja-
896: yhteiskunnanvastaiseen kiihoitustyöhön ny-         lav&lta. Meidän valtiopäiväj-ärjlestyksemme
897: kyään voimassa olevien säännöksien perus-          tuntee tosin mahdollisuuden saattaa edus-
898: teella ryhdyttävä ja se, samoin kuin kom-          kunnan jäsen syytteeseen hänen eduskun-
899: munistien osanotto •va>lti'Ollis.iin vaaleihin     nassa esittämiensä ajatuksien johdosta.
900: estettävä. Euitenkaan tässä kohden ei ole          T.ämä ma:hdollisuus on kuitenikin niin rajoi-
901: va.rsinaisesti mitään saatu aikaan. Täm1ä          tettu, että siihen voi edellyttää •vain hyvin
902:  johtuu •osaltaan siitä, että meidän nykyinen      harvinaisissa poikkeustapauksissa olevan ti-
903: lainsää.däntömme ei anna viranomaisille tar-       laisuutta. Mutta lisäksi meidän valtiopäi-
904: pe~ksi keinoja asiassa. Kuitenkin olisi sekä       vä:järjestyksemme ei anna mitään maihd~lli
905: valtilollisen elämämme säännölliselle ku-          suutta sulkea eduskunnasta kokonaan pois
906: lulle että ol:ojemme muulle rauhalliselle ke-      tuollaiseen eduskuntaamme ja kansaamme
907: hitykselle tärkeätä, että kommunistien julki-      halve11tavaan menettelyyn itsensä syypäiksi
908: nen ;osanotto valtiollisiin vaaleihin tulisi ko-   tehneitä edustajia muuten kuin rikosoikeu-
909: konaan estetyksi ja että eduskuntamme voisi         dellista tietä. Ottamalla huomioon kommu-
910: kommunisteista vapaana omistautua yhteis-           nististen edustajiemme esiint:y'misen edus-
911:  kuntaamme rakentavalle ja edistäväHe              kunnassa olisi tä11keätä, että nämä valtiopäi-
912:  työlle. Myös tällaista päämäärää silmällä          vä:järjestyksemme kahdat saataisiin tarkis-
913:  pitäen olisi nykyinen lainsäädläntömme tar-        tetuiksi ja siihen suuntaan muutetuiksi ja
914: kistettava ja täydennettävä.                        täydennetyiksi, että eduskunnalla olisi ny-
915:    K:ommunistiset kansanedustajat ovat edus-       kyistä paremmat mahdollisuudet tällaisen
916: kunnassa usein esiintyneet tavalla, jonka          kommunistisen toiminnan jatkuessa saada
917:  jatkuva saniminen on suuri häpeä sekä edus-        siihen syylliset eduskunnasta pois sulje-
918: kunnanemme että koko kansallemme. He                tuiksi. Siinäkin tapauksessa että saadaan
919:  ovat julkisesti ilm~ittaneet kuuluvansa puo-       aikaan sä·ännöksiä, joiden tarkoituiksena on
920:  lueeseen, jonka päämä:ä.ränä on yhteiskunta-       estää 'kommunistien osanotto valtirollisiin
921:  järjestyksemme kukistaminen väkivaltaisin          vaaleihin, ovat tällaiset kommunistien edus-
922: keinoin. He ovat usein suoranaisesti uhman-         kunnassa esiintymistä koskevat säännökset
923: neet koko yhteiskuntajärjestystämme lakei-          tarpeen siltä varalta, että kommunistiedus-
924:  neen ja laitoksineen. 8e kansamme par-             tajia tällaisista säännöksistä huolimatta
925:  haimmiston kalleimpia arvojw halventava            eduskuntaan pääsisi.
926:  sekä uskontoon ja kirik:koon kohdistuva rie-          KDmmunistit ovat voimassa olevan lain-
927:  naava esiintyminen, jvhon he jatkuvasti ja         säädännön .perusteella voineet hankkia itsel-
928:  yhii uusiintuen tekevät itsensä sy~·päiksi, on     leen huomattavan aseman monin paikoin
929:                                        1,4. -   Haa.taja. y. m.                                17
930: 
931: meidän kunnallisessa elämässämme. On il-             tetty, suoritetall!n pa11haiten siten, että sen
932: meistä, että heistä monet kunnallisissa luot-        valmistelu tapahtuu hallitusvallan toimeksi-
933: trumustoimi'ssa ol·lessaan käyttävät niitä kei-      annosta pätevien henkilöiden toimesta ja että
934: noina yhteiskunnanvastaisen toiminnan                lakiehdotukset siten valmisteltuina saatetaan
935: edistämiseksi, mikä toiminta !katsotaan pää-         eduskunnan !hyväksyttäviksi. Siihen viita-
936: asiaksi ja muut tehtävät sitä palveleviksi           ten, rmitä edellä on esitetty, saamme kun-
937: välikappaleiksi.     Lainsäädäntöömme olisi          nioittavimmin ~hdottaa eduskunnan päätet-
938: saatava sellainen muutos, joka antaisi mah-          täväksi toivomuksen,
939: dollisuuden kommunistien sulkemiseen pois
940: kunnallisista luottamustoimista.                               että hallitus valmistuttaisi ehdo-
941:    M.:Jillä on esiintynyt jv useampia sellaisia             tukset sellaisiksi muutoksiksi ja li-
942: tapauksia, joissa ylhteiskuntaa turvaavaan                  säyksiksi nykyään voim,assa olevaan
943: toimintaan tehokkaasti osallistrmeihi.n kansa-              lainsäädäntöömme, joiden kautta saa-
944: laisiin on kommunistien taihi heidän kiihoi-                daan nykyistä paremmat mnhdolli-
945: tuksensa yllyttämien muiden kansalaisten                    suudet kommunistien 1·ankaisemiseen
946: taholta :kohdistettu väkivaltaa ja pahoinpi-                heidän yhteiskunnanvastaisesta toi-
947: telyä, vieläpä sellaisia verit·ekoja, jvj:ka ovat           minnastaan, heidän sulkemiseensc&
948: johtaneet kuolemaan. Yhteiskuntamme tur-                    pois eduskunnasta ja eduskwttavaa-
949: vaa;miseen kuuluu, et'tä tällainen toiminta,                leista sekä kunnallisista luottamus-
950: milloin se tapahtuu ·,-alti<ollisista syistä, ran-          toimista sekii valtiollisista syistä ta-
951: gaistaan erikoisella ankaruudella, kuten mo-                pahtuvien 1·1mmiilliseen loukkaamat-
952: nessa muussa maassa tehdäänkin. Meidän                      tomuuteen kohdisttwien rikoksien ny-
953: riik:oslakimme säännökset vaativat myös tässä               kyistä tehokkaammin rankaisemiseen,
954: kohden tarkistamista.                                       ja tällaisen valmistelun pohjalla an-
955:    Sellainen lainsäädäntötyö tasavaltamme                   taisi asiasta esitykset eduskunnalle.
956: suojelemiseksi, j·osia edellä on pääkohtia esi-
957: 
958:         Helsingissä, helmikuun 1.2 p :nä 1930.
959: 
960:                Kyösti Ha.ataja.                                   Gunnar Sahlstein.
961:                Taave Junnila.                                     Bernhard Heikkilä.
962:                Erkki Paavolainen.                                 S. Tuomikoski.
963:                E. V. Kuokkanen.                                   E. Kilpeläinen.
964:                B. H. Päivänsalo.                                  J. 0. Ikola.
965:                Arvi Ahmavaara.                                    Aina Lähteenoja.
966:                Maija Häkkinen.                                    V.-K. Kuuliala.
967:                W. Malmivaara.                                     Antero Lamminen.
968:                Kaino W. Oksanen.                                  Pekka Pennanen.
969:                Vilho Nikkanen.                                    Onni Talas.
970:                E. A. Turja.                                       Kaapro Moilanen.
971:                Väinö Kivi.                                        Y. W. Puhakka.
972:                                  ••     ••
973:  VALTIOPAIVAT
974:                  19 3 0
975: 
976: 
977:           LIITTEET
978:                      II.
979: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI~ JA
980:          TOIVOMUSALOITTEET.
981: 
982: 
983: 
984: 
985:                  Helsinki 1930
986:          V AL'riONEUVOSTON KIRJAPAINO
987: Rikoslakia, työrauhan turvaamista ja valtiollisia vankeja
988:            koskevia laki.. ja toivom usaloitteita.
989:                                                                                            23
990: 
991: 11,1. -   Lak. al. N:o 4.
992: 
993: 
994: 
995: 
996:                                Pennanen y. m.: Ehdot-us laiksi lisäyksestä rikoslain 16
997:                                   lukuun.
998: 
999: 
1000:                                     E d u s k u n n a II e.
1001: 
1002:    Vuoden 1928 valtiopäivillä tekem"åssään          Kansalaisten häväisemistä ja heidän toi-
1003: lakialoitteessa n :o 16 ehdottivat ed. Ingman    meentulonsa vaikeuttamista siitä syystä,
1004: y. m. erään lisäyksen hyväksymistä rikoslain     että he ovat täyttäneet kansalaisvelvollisuu-
1005: 16 lukuun, perustellen sitä seuraavasti:        tensa tai liittyneet isänmaan ja sen yhteis-
1006:    ,On tunnettua, että varsinkin työväen-       kuntajärjestyksen turvaksi perustettuun
1007: luakban kuuluvia henkilöitä, jotka vapaus-       järjestöön, ei voida sallia. Puheenalaisia
1008: sodan aikana täyttivät kansalaisvelvollisuu-    työläisiä vastaan kohdistettu menettely on
1009: tensa isänmaan vapauden ja laillisen yhteis-    rikos valtiota ja y;hteiskuntaa vastaan ja
1010: kuntajärjestyksen puolustajina, sittemmin       semmoisena rangaistava. Tämä on, mitä
1011: niiden piirien puolelta, jotka vapaussodassa    tulee työansion saannin estämisyrityksiin,
1012: taistelivat yhdessä venäläisten bolsheviikki-   välttämätöntä siihenkin nähden, että Halli-
1013: sotilaiden kanssa tai seLlaista ep'äisänmaal-   tusmuodon 6 ·§ :n mukaan kansalaisten työ-
1014: lista menettelyä puolustavat, on koetettu       'VOima on oleva valtakunnan erikoisessa suo-
1015: monella tavoin tästä velvollisuuden .täyttä-     jeluksessa.''
1016: misestä ihäväistä. Jopa on mainittujen pii-         Kun aloite silloin ei johtanut positiiviseen
1017: rien taholta koetettu estää heitä työtä saa-    tulokseen ja kun voimassa olevan Tikoslain
1018: masta ja, milloin ovat sitä saaneet, työn-      säännökset eivät suo tarpeellista suojaa sen-
1019: tekoaan jatkamasta. Samanlaisen kohtelun        laatuista dkollisuutta vastaan, johon edellä
1020: alaisiksi on koetettu saattaa työväenluok-      on viitattu, saamme kunnioittaen ehdottaa,
1021: kaan kuuluvia henkilöitä, jotka ovat liitty-
1022: neet isänmaan ja sen laillisen yhteiskunta-                että Edusknnta hyväksyisi näin
1023: jär.jestyksen puolustukseksi perustettuun               kttnluvan lakiehdotuksen:
1024: suojeluskuntaj'ärjestöön.
1025: 
1026:                                          Laki
1027:                       joka sisältää lisäyksen rikoslain 16 lukuun.
1028: 
1029:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään täten rikoslain 16 lukuun näin kuuluva
1030: 25 §:
1031:                      25 §.                   isänmaan ja sen laillisen yhteiskuntajärjes-
1032:   ,Joka koettaa saattaa toista ha1veksitta- tyksen puolustukseen, tai että hän on liitty-
1033: vaksi siitä syystä, että hän on ottanut osaa nyt sitä varten laillisesti perustettuun jär-
1034:   24                        H,l. -   Lisäys rikoslain 16 lukuun.
1035: 
1036: jestöön, taikka sellaisesta syystä koettaa      koon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuu-
1037: estää toista työansiota saamasta tai elin-      kaudeksi.
1038: keinoa harjoittamasta, tuomittakoon sak-
1039: 
1040:        Helsingissä, helmikuun 7 päivänä 1930.
1041: 
1042:             Pekka Pennanen.                               Bernhard Heikkilä.
1043:             Kyösti Haataja.                               W.-K. Kuuliala.
1044:             Onni Talas.                                   E. Kilpeläinen.
1045:             E. V. Kuokkanen.                              Antero Lamminen.
1046:             Arvi Ahmavaara.                               B. H. Päivänsalo.
1047:             Oskari Lehtonen.                              J. 0. Ikola.
1048:             Gunnar Sahlstein.                             Erkki Paavolainen.
1049:             Taave Junnila.                                Y. W. Puhakka.
1050:             Väinö Kivi.                                   Aina Lähteenoja.
1051:             V. Malmivaara.                                S. Tuomikoski.
1052:             E. A. Turja.                                  Kaino W. Oksanen.
1053:             Maija Häkkinen.                               Vilho Nikkanen.
1054:                                      Kaapro Moilanen.
1055:                                                                                     25
1056: 
1057: U,z. -   Lak. al. N :o 5.
1058: 
1059: 
1060: 
1061: 
1062:                              Talvio y. m.: Ehdotus laiksi rikoslain 10 luvun 1 ja 2 §:n
1063:                                 kumoamisesta.
1064: 
1065: 
1066:                                   E d u s k u n n a ll e.
1067: 
1068:   Viitaten vuoden 1929 valtiopäivillä edus-             että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1069: taja Tabellin y. m. jättämän lakialoitteen            van lakiehdotuksen:
1070: N :o 3 perusteluihin (Liitteet I-XI s. 151)
1071: pyydämme ehdottaa,
1072: 
1073: 
1074: 
1075:                                         Laki
1076: 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain 10 luvun l ja 2 § :n kumoamisesta.
1077: 
1078:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti k11motaan täten 6koslain 10 luvun 1 ja 2 ~.
1079: 
1080: 
1081: 
1082:     Helsingissä h.elmikuun 13 p :nä 1930.
1083: 
1084:              K. Talvio.                                       Aug. Turunen.
1085:              Lauri Myllymäki.                                 K. Kulmala.
1086:              William Tanner.                                  J. Rötkö.
1087:              Väinö Pohjaranta.                                J. A. Liedes.
1088:              Verner Halen.                                  • Pekka Strengell.
1089:              Juho Perälä.                                     Heikki Väisänen.
1090:              Arvo Riihimäki.                                  Jalmari Virta.
1091:              K. :Meriläinen.                                  Kalle Kyhälä.
1092: 
1093: 
1094: 
1095: 
1096:                                                                                       4
1097:   26
1098: 
1099: Il,3. -   Lak. al. N :o 6.
1100: 
1101: 
1102: 
1103: 
1104:                                  Rötkö y. m.: Ehdotus laiksi poliittisten vankien vapatttta-
1105:                                      misesta ja vainotoimenpiteiden lopettamisesta työväen-
1106:                                      liikettä ja siihen knuluvia yksilöitä vastaan.
1107: 
1108: 
1109:                                        E d u s k u n n a 11 e.
1110: 
1111:    Siitä läihtien kun Suomi sai itsenäisyy-         työtäwkevien edustajina emme voi tätä
1112: tensä, on maan vankiloissa ollut jatkuvasti         vallassaolevan luokan :harjoittamaa vaino-
1113: poliittisista syistä tuomittuja kansalaisia.        politiikkaa hyv·äksyä. Me olemme saaneet
1114: Perustuslaissa maan kansalaisille myönne-           lukemattomissa tapau1ksissa todeta, että val-
1115: tyt valtiolliset oikeudet ovat työläisiin näih-     tiollisten mielipiteittensä tunnustaminen on
1116: den olleet vain .paperilla. Käytännössä on          riittänyt työläisten kuritushuoneisiin raa-
1117: työläisten osa!ksi lagennut vain sen kuor-          haamiseksi. Koiko n. s. itsenäisyyskauden
1118: man kantaminen, mikä vallassaolijain yl-            kestänyt porvariston vaino-politiikka on
1119: peilemästä itsenäisyydestä on johtunut.             osoittanut, että työväen 'luokkataisteluliik-
1120: T'ämä ta:aik1ka on selvimmin ollut havaitta-        keen nujertamiseksi ei ole valittu keinoja.
1121: vissa lisääntyvän työvoiman riiston ja an-          Tarkoitetun päämäärän saavuttamiseksi on
1122: karamma!ksi käyvän verokuorman muo-                 työläisiä tuomittu mitä löysimmillä perus-
1123: dossa. Kun työväenluokka tätä yltyvää               teilla.
1124: riistoa vastaan on ·asettunut taistelemaan,            Vielä nytkin on vankiloissa vuoden 1918
1125: vaatimaan itselleen kuuluvia oikeuksia,             tapausten johdosta tuomittuja työläisiä,
1126: niin sellailllen on vallassaolevien ta:holta lei-   joiden vapauttamista olisi vihdoinkin jo
1127: mattu rikolliseksi. Työväenluokan esittä-           kiirehdittävä. Tähän olisi sitäkin enemmän
1128: miä vaatimuksia vastaan on manattu esiin            syytä, koska valkoisten puolella olleita
1129: kaikki !käytettäväksi kelpaavat keinot.             murhaaji>1 ja muita roistontyön whneitä ei
1130: Niinpä kaikki sellaiset la:kipykälät, olkoot        ole saatettu tä!hän mennesSä v•a:stail!maan
1131: ne sitten sopivia tai sopimattomia, joiden          tooistaan. Tällä !hetkellä on myöskin lu-
1132: nojalla voidaan työläisiä toimintansa               kuisa joukko niitä, joilta on riistetty pois
1133: vuoksi tuomita kuritushuoneraTIJgaistuksiin,        kansalaisoikeudet ja siten rang.ai:stusseuraa-
1134: on kaivettu esille. TyöväenluokaNe kuulu-           musten vuoksi heidän kansalaisrtoimintansa.
1135: vista oikeuksi•sta ja niiden puolesta taiste-       Tämä on epä!kohta, johon olisi lainsäädän-
1136: lemisesta on tekemällä yritetty tehdä rikol-        nön kautta saatava korjaus. Samalla kun
1137: linen tarkoitusperä. Tällainen on kiistä-           me vaadimme valti•ollisista syistä tuomittu-
1138: mättömästi ollut työnantajaikapitalistien           jen vapauttamista vankiloista, vaadimme
1139: y. m. pääomanomistajien riistoetujen aja-           myöskin kansalaisoilkeuksien palauttamista
1140: mista. Sadottain on työväenluokan jäse-             heille. Samoin vaadimme kansalaisoikeuk-
1141: niä, miehiä ja naisia, joutunut virumaan            sia j:o ennemmin vapautuneille, riippumatta
1142: vuosikausia vankiloissa. Me tämän maan              siitä, missä oikeudessa ja minkä lainkohdan
1143:                                       Il,3. -    Rötkö y. m.                                27
1144: 
1145: nojalla tuoonio on .annettu ja minkä laa-           teenä, on sellaiset kumottava. Työväen-
1146: tuinen se on.                                       luokka ei tule sallimaan, että porvarilliset-
1147:    Mutta ellei samalla säädettaisi valtiolli-       kaan 1ait ja asetukset olisivat sen sorta-
1148: sen vainon koikonaan lopettamista ja estet-         miseksi. Ja kun niitä sellaiseen käytetään,
1149: täisi sitä jatkumasta, niin vallitsevan vää-        niin työväenluokka ei voi alistua sanotun-
1150: ryyden :poistaminen jäisi ·vain puolinai-           lai•sen mielivallan alle.    Sen lisäksi on
1151: seksi. Vanlkilat olisivat taas muutaman             meillä työtätekevän väestön edustajina oi-
1152: ajan kuluttua uudelleen ·kansoitetut valtiol-       keus asettaa va•atimus, että vallassaolevan
1153: lisista syistä tuomituilla työläisillä. Sen         luokan mielivallan välikappale, va:ltiollinen
1154: vuoksi onkin lailla määrättävä, ettei ketään        poliisikin julistetaan lakkautetuksi. Be on
1155: työväen ·luokkataistelutoimintaan osanoton          sitäpaitsi laitos, jöka toimii työtätekeväitä
1156: tähden vainota eikä saateta tuomittavaksi.          väestöitä riistettyjen verojen ja työn tulos-
1157:  Tämä IJmitenikin edellyttää samalla sitä, että     ten kustannuksella, joten työväenluokalla
1158: niitten työväenjärjestöjen toiminta, jotka          on täydellinen oikeus vaatia •sen hävittä-
1159: on tuoonittu la!klkautetuiksi, pääsee häiritse-     mistä.
1160: mättä jatkumaan. Lalkkautetuiksi tuomi-                Niillä perusteilla, joita olemme ·tässä
1161: tut puolue- ja nuorisojärjestöt 1ovat olleet        esun tuoneet, esitämme täten
1162: tämän maan työväestön jouklkojårjestöjä j•a
1163: sellaisina niillä ·siis tulee olla toiminta-                eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
1164: oikeus. Mikäli lait ovat tässä kohden es-                 raavan lakiehdotuksen:
1165: 
1166: 
1167: 
1168:                                                 Laki
1169:       poliittisten vankien vapauttamisesta ja vainotoimenpiteiden lopettamisesta
1170:                   työväenliikettä ja siihen kuuluvia yksilöitä vastaan.
1171: 
1172:      Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään täten:
1173: 
1174:                           1 §.                     joiden vapausrangaistusta ei vielä ole
1175:    Tällä 1ailla vapautettakoon heti maan           pantu täytäntöön taildm jot:ka ovat vailla
1176: vankiloista ja muista rangaistuslaitoksista        katllsalaisluottamusta, vapautettakoon heti
1177: kaikki valtiollisista syistä Suomessa tuomi-       annetun tuomion kaikista seuraamuksista
1178: tut, olkootpa tuomitut jolko osanotosta vuo-       j.a saakoot täydet kansalaisoikeutensa.
1179: den 1918 tapa!htumiin t·ai sen jälkeisen ajan
1180: valtiollisesta toiminnasta, katsomatta siihen,                            3 §.
1181: mi•ssä tuomioistuimessa tai minkä lainkoh-            Kaikkien valtiollisen toiminnan johdosta
1182: dan nojalla ovat tuomituilksi tulleet.              vireille .pantujen oikeusjuttujen ja nostet-
1183:    Tässä säädetystä järjesty;ksestä tulkoot         tujen syytteiden annettakoon raueta, äl-
1184: osallisiksi nekin, joiden osanoton niin sanot-      köönkä uusia syytteitä nostett.ako osan-
1185: tuihrin valtiolli.siin rikoksiin tuomioistuin on    otosta valtiolliseen tai muuihun työväenliik-
1186: selittänyt ylksityisrikokselksi.                    keeseen.
1187:                                                                           4 §.
1188:                      2 §.                             Tuomioistuinten päätöksillä ihajoitetuiksi
1189:   Ne valtiollisista syistä tuomitut, jotka on       julistetut työväenpuolueet ja muut järjestöt
1190: langetettu ehdonalaiseen rangaistukseen tai         saakoot jälleen nauttia perustuslain mukai-
1191:   28                             1[,:3. -   Poliittiset vangit.
1192: 
1193: sia oikeuksiaan ja jatkaa vapaasti toimin-                             6 §.
1194: taansa.                                             Tällä lailla kumotaan kaikki tämän
1195:                      5 §.                         kanssa ristiriidassa olevat lait ja asetukset.
1196:   Valtiollisen vainon välikappaleena käyte-
1197: tyn valtiollisen poliisin toiminta lopetetta-                       7 §.
1198: koon, älköönikä sitä missään muussakaan             Tämä laki astuu voimaan        p:nä
1199: muodossa enää työväenliikettä vastaan jat-        kuuta 19
1200: kettako.
1201: 
1202: 
1203:        Helsingissä 7 p:nä helmikuuta 1930.
1204: 
1205: 
1206:             Jalmari Rötkö.                                         William Tanner.
1207:             Lauri Myllymä;ki.                                      Eino Pekkala.
1208:             K. Kulmala.                                            Emil J. Tabell.
1209:             V. Pohjaranta.                                         Jalmari Virta.
1210:             Aug. Turunen.                                          Arvo A. Lehto.
1211:             Kalle Meriläinen.                                      Kalle Kyhälä.
1212:             Arvo Riihimäki.                                        Verner H,alen.
1213:             Asser Salo.                                            Heikki Väisänen.
1214:             Pekka Strengell.                                       J. A. Liedes.
1215:                                                                                               29
1216: 
1217: 11,4. -     Toiv. al. N :o 2.
1218: 
1219: 
1220: 
1221: 
1222:                                   Manner y. m.: Työra·uhan turvaamisest(t.
1223: 
1224: 
1225:                                         E d u s k u n n a 11 e.
1226: 
1227:    Tyosopimuslain 35 § on tarkoitettu suo-           malla työnantajaa eroittamaan jonkun työ-
1228: jelemaan ja turvaamaan työrauhaa ja työ-             miehen tai työnjohtajan. Vaikka tällainen
1229: vapautta siten, että jokainen, joka väkival-         pakoitus johtaisi tulokseen, ei näin eroite-
1230: loin 'tai uhkaamalla pakoittaa tai yrittää pa-       tulla työntekijällä tai työnjohtajalla ole
1231: koittaa työnantajaa seisauttamaan työnsä             ~ain '!lykyisen muodon mukaan oikeutta il-
1232: tai siitä eroit.tamaan tai olemaan siihen o't-       moittaa rikosta syytteeseen, vaan riippuu
1233: tamat.ta työntekijää, taikka työntekijää ot-         syytteen nostami,nen tässä tapauksessa yk-
1234: talmaan osaa työlakkoon tai estää häntä              sinomaan työr:.antajasta, asianomistajana.
1235: työtä tekemästä, rangaistakoon niinkuin ri-             Samoin on käytännössä sattunut useita
1236: koslain 25 luvun 12 § :ssä sanotaan.                 tapauksia, jolloin työläinen tai työnjohtaja
1237:    Työsopimuslain 41 § :~sä sanotaan :               on väkivalloin tai uhkaamalla pakoitettu
1238:              ,T·ässä ma.inituista rikkomuksista      ottamaan osaa työlalrkoon tai eroamaan
1239:           älköön virallinen syy.ttäjä tehkö syy-     työstä. J_,ain nykyisen muodon mukaan ei
1240:           tettä, ·ellei asianomistaja ole ilmoit-    työna.ntaja voi ilmoittaa syytettä nostetta-
1241:           tanut rik:komusta syytteeseen.''           vaksi, vaikka hän tällaisissa tapaU'ksissa voi
1242:                                                      joutua ja joutuu kärsimään oikeudetto-
1243:    Kokemus on osoittanut, että senlaatuisia          masti. Näiden epäkohtien korjaamrseksi
1244: rikoksia ja rikkomuksia, joi,ta työsopimus-          ehdotamme kunnioittavimmin eduskunnan
1245: lain 35 § tarkoittaa, tapahtuu arveluttavan          päätettäväksi toivomttksen,
1246: lukuisasti ja että vain aniharvoissa tapauk-
1247: sissa syyllinen tai syylliset joutuvat ran-                   että hallitus tutkiltdtaisi edellä-
1248: gaistuksi.                                                  mainittm asian ja antaisi Eduskun-
1249:    Käytännössä on sattunut useit~ tapauk- _                 nalle esityksen sellaiseksi lainmnn-
1250: sia, jolloin työläi'let ovat pakoittaneet tai               tokseksi, jolla mainitsemamme epä-
1251: yri.ttäneet pa,:mittaa väkivalloin tai uhkaa-               kohta t1flisi koi'jatuksi.
1252: 
1253:      Helsingissä, 13 p :nä helmikuuta 1930.
1254: 
1255:            Albin Manner.                T. N. Vilhula.                J. G. Ryynänen.
1256:            E. A. Tuomivaara.            Salomon Hongisto.             Antti Juutilainen.
1257:            Viljami Kalliokoski.         P. Saarinen.                  August Raatikainen.
1258:            E. M. Tarkkanen.             Pekka Saarelainen.            J. Koivisto.
1259:            Heikki Vehkaoja.             Matti Pitkänen.               J. Eri. Pilppula.
1260:   30
1261: 
1262: II,5. -   Toiv. al. N :o 3.
1263: 
1264: 
1265: 
1266: 
1267:                               Kivimäki y. m.: 'l'utkimuksen toimittamisesta siitä, m~ssa
1268:                                  määrin 1·ikoslain 43 luvun 6 § :iiän 19 p:nä joulukuuta
1269:                                  1921 tehty muutos on vaikuttanut juopumusrikosten
1270:                                  lisääntymiseen.
1271: 
1272: 
1273:                                    E ei u s k u n n a ll e.
1274: 
1275:    Se mieltämasentava tilanne, johon kan- näitä numeroita vertaa kaikkien rikosten lu-
1276: samme rikollisuuden yhä kasvaessa on jou- kumäärään, havaitaan, että juqpumusrikok-
1277: tunut ja ijoka jo on saattamassa maamme set muodostava;t rikoksista valtavimmalll
1278: ulkomail'lakiiJl ikävän huomion esineeksi, osan. Niinpä oli vuonna 1928 poliisin tie-
1279: johtuu - sitä ei enää voida kieltää - aina- toon tulleiden kaikkien rikosten lulru
1280: kin suurelta, ellei suurimmalta osalta 176,282, josta, kuten mainittu, juopumus-
1281: alkoholilainsäädäntömme epäonnistumisesta. rikoksia oli 101,070 eli liki,pitäen kaksikol-
1282: Senjohdosta ovat vankilamme täyttyneet, masosaa. Vaikka otetaankin huomioon,
1283: jopa siinä määri'll, että OIJ1 ollut pakko ru- että juopumusrikosten luku on suurempi
1284: veta smmnittelemaan rangaistusten täytän- rangaistujen henkilöiden lukumäärää, koska
1285: töönpanon lykkäämistä, mitä toimenpidettä sama henkilö joutuu useamman kerran ran-
1286: laiUisuudenkin kannalta on pidettävä mil- ga.istuksi juopumuks~sta, on juopumusri-
1287: te~pä ennenkuulumattomana.                     kosten lulrumäärä. kuitenkin niin tavat0111,
1288:    Tahtomatta tässä yhteydessä lausua mi- että .se hu{)II}lattavalta os:alta nähtävästi on
1289: tään siitä, onko ja m~tä muutoksia lä.hitule- ollut omansa lis·äämää:n niitä suuria vai-
1290: vaisuudessa ehkä aikaansaatava alkoholipi- keuksi·a, joihin o~keusviranomaiset ovat ri-
1291: toisten aineiden va}mistamista, maahan- kollistulvaa käsitellessään joutuneet, myös-
1292: tuontia ja kauppaa koskeviirr lakeihin, on ldn mikäli koskee rangaistusten ·täytäntöön-
1293: mielestämme välttämätöntä, että kiireelli- panoa vankiloissa. Juopumusrikosten ~muri
1294: sesti ryhdytään ~tarkastamaan, mitä kor- lukumäärä on samoin ollut olennaisimmasti
1295: jauksia voi1aisiin tehdä muihin, alkoholi- muiStentamassa sitä kuvaa meidä.n rikolli-
1296: lainsäädäntöön kuuluviksi katsottaviin la- suusoloistamme, jaka maastamme ulkomailla
1297: keihin. TäHöin kiintyy huomio erityisesti on saatu.
1298: juopumusrikok.sia säännöstelevääiJ1 lainkoh-      Lienee turhaa kieltää, 6tteikö juopumus-
1299: taan.                                          likosten lukumäärä ole viime vuosina ahso-
1300:    Juopumusrrkoksiin syypäiksi tuomittuja luuttise~Stikin noussut siitä, missä. se oli en-
1301: henkilöitä oli v. 19H 13,621, v. 1912 15,773 nen sotaa. Alkoholin verrattain helppo
1302: ja v. 1913 15.938. Vastaavat luvut olivat Eaanti tekee sen ymmärrettäväksi. Mutta
1303: YV. 19125, 1926 ja 1927 64,988, 65,648 ja      tDiselta puolen on nähdäksemme syyllä väi-
1304: 78,888. Vuonna 1928 oli poliisin tietoon . tetty sanotun lukumäärän huimaavaan li-
1305: tulleita juopumusrikoksia 101,070. Kun sääntymiseen vaikuttaneen myöskin sen, ·että
1306:                                     II,5. -   Kivimä.ki y. m.                              31
1307: 
1308: r·ikoslain juopumusta koskevaa lainkohtaa         lyssä ja varsinkin rangaistusten täytän-
1309: 19 päivänä joulukuuta 1921 annetulla lailla       töönpanossa.
1310: huomattava!Sti tiukennettiin. Kun aikai-              Puheenaolevan lai.nmuutoksen kautta ei
1311: semmin rangai,~tiin juopumuksesta vain sitä,      tietenkää<11 mitään ratkaisevaa saada aikaa'n
1312: joka sai aikaan pahermusta, tuli mainitun         rikostulvan vähenemiseiksi, vaan tarvitaan
1313: lainmuutoksen johdosta rangaistuksenalai-         siihen lisäksi toisia, muihin rikoksiin koh-
1314: seksi pelkkä yleisellä paikalla esiintyminen      distuvia toimenpiteitä. Kun mielestämme
1315: ,nähtävästi" juopuneena, ja on tämä tiu-          ei kuitenkaan ole laiminlyöt'ävä mitään kei-
1316: kennus nähtävästi lisännyt juopumusritkos-        noa, jolla sietämättömäk'li käynyttä tilan-
1317: ten lukumäärän suhteellisesti suuremmaksi         Hetta voitaisiin edes osittain helpoittaa, eh-
1318: kuin mikä se olisi, jos juopumusrikoksista        dotamme Eduskunnan pä.ätettäväksi toivo-
1319: olisi rangaistu aikaisemman lievemmän lain-       muksen,
1320: kohdan mukaan. Nyttemmin, kun on t(}-
1321: dettu, ettei ·tiukennuksen avulla ole voitu                 että hallitus kiireellisesti toimit-
1322: saavuttaa sillä tarkoitettua päämäärää, on               taisi selvityksen siitä, missä määrin
1323: sen ylläpitäminen nykyisessä muodossaan                  rikoslain 43 luvun 6 § :ään 19 päi-
1324: kyseenalaista. Mutta jos lisäksi voidaan t(}-            vänä joulukuuta 1921 tehty muutos
1325: deta, että lain tiukennus on johtanut niihin             on vaikuttanut juopumusrikosten
1326: epäikohtiin, joihin edellä viitattiin, on lain-          huomattavaan lisääntymiseen ja eikö
1327: kohdan .säilyttäminen nykyisessä muodos-                 kysymyksessä olevan lainkohdan tar-
1328: saan suorastaan vahingollist.a. Senvuoksi                koituksenmukaisernmaksi muuttami-
1329: olisi hallirtuksen mielestämme kiireellisesti            sella voitaisi helpoittaa muiden ri-
1330: selvitettävä, missä määrin juopumusrikos-                kosten käsittelyssä ja varsinkin mn-
1331: ten huomattava lisääntyminen on johtunut                 gaisti~,Sten täytäntöönpanossa ilmen-
1332: kosketellusta ~ainmuutoksesta ja eikö kysy-              neitä suuria vaikeuksia sekä, jos sel-
1333: myksessä olevan lainkohdan tarkoituiksen-                vitys osoittaa sen tarpeelliseksi, an-
1334: mukaisemma1ksi muuttamisella sa<Btaisi ai-               taisi Eduskunnalle esityksen maini-
1335: kaan kevennystä muiden rikosten käsitte-                 tun lainkohdan ntuuttamisesta.
1336: 
1337:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1930.
1338: 
1339:               T. M. Kivimäki.                                   J. H. Vennola.
1340:               K. E. Linna.                                      A. K. Oajander.
1341:               Oskari Mantere.                                   Kaapro Moilanen.
1342:                                     ••      ••
1343: 
1344:     VALTIOPAIVAT
1345:                     19 3 0
1346: 
1347: 
1348:                LIITTEET
1349:                         IV.
1350: VALTIOVARAINYALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI-,
1351:       RAHAASIA- JA roiYOMUSALOITTEET.
1352: 
1353: 
1354: 
1355: 
1356:                     Helsinki 1930
1357:             Y AL'l'IONEUVOSTON KIRJAPAINO
1358: 
1359: 
1360:                                                  5
1361:                                A.
1362: Verotusta, rahastoja, rautateitä, virkamiesten palkkausta, tulo-
1363:  ja menoarviota, työttömyyden torjumista ja vähäväkisten
1364:      avustamista koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
1365: 1
1366: 1
1367:  1
1368:   1
1369:   1
1370:    1
1371:     1
1372:     1
1373:      1
1374:       1
1375:       1
1376:        1
1377:         1
1378:         1
1379:          1
1380:           1
1381:           1
1382:            1
1383:             1
1384:             1
1385:              1
1386:               1
1387:               1
1388:                1
1389:                 1
1390:                 1
1391:                  1
1392:                   1
1393:                   1
1394:                    1
1395:                     1
1396:                     1
1397:                                                                                         37
1398: 
1399: IV,1. -   Lak. al. N :o 7.
1400: 
1401: 
1402: 
1403: 
1404:                                Helo y. m.: Ehdotus laiksi muutoksesta valtion viroista ja
1405:                                   tointista suoritettavan palkkauksen pernsteista annettuun
1406:                                   lakiin.
1407: 
1408: 
1409:                                      f~ d u s kun n a ll c.
1410: 
1411: 
1412:    Käsiteltäessä valtion viran ja toimen         veluksen jälkeen, vihdoinkin tulevat vaki-
1413: haltijain palkkausta on eduskunnassa             naisiksi, ei heillä ole oikeutta ikälisäystä
1414: usea.Sti kiinnitetty huomiota siihen ilmei-      varten laskea hyväkseen sitä aikaa, minkä
1415: seen epäkohtaan, että valtion palveluksessa      he ovat ylimääräisinä palvelleet. Tämä on
1416: olevilla henkilöillä, jotka aikaisemmin ovat     sitä luonnottomampaa, kun samalla niillä,
1417: olleet n. s. ylimääräisiä, ei . ole oikeutta     jotka kunnan, uskonnollisen yhdyskunnan
1418: laskea ikälisäystä varten hyväkseen sitä         tai vieläpä aivan yksityisestä toimesta ovat
1419: ai'kaa, minkä ·he aikaisemmin ovat ylimää-       valtion palvelukseen siirtyneet, on annettu
1420: räisinä palvelleet. Sanottuja ylimääräisiä       oikeus erinäisin edellytyksin laskea hyväk-
1421: viran ja toimen haltijoita on valtion pal-       seen ikälisäystä varten se aika, minkä he
1422: Yeluksessa varsin monella eri alalla" Eten-      ovat ennen toimineet kunnan, uskonno'lli-
1423: kin rautateillä ja postissa on huomattava        seen yhdyskunnan tai yksityisen toimessa.
1424: osa henkilökuntaa ylimääräisiä ja useim-         Ylimääräisten asettaminen tässä suhteessa
1425: mat vakinaisen viran tai toimen haltijat         huonompaan asemaan merkitsee sitä, että
1426: ovat aikaisemmin olleet ylimääräisinä. Yli-      valtio antaa suuremman arvon ja mei'ki-
1427: määräiset toimittavat yleensä samoja teh-        tyksen kunnan tai yksityigen toimessa kuin
1428: täviä kuin vakinaiset vaikka palkka- y. m.       valtion palveluksessa olemiselle. On luon-
1429: työehtoihin nähden ovat huonommassa ase-         nollista, että tämä epäjohdonmukaisuus ei
1430: maiSSa kuin vakinaiset. Itse asiassa on pi-      ole oikeutettu ja tuskin edes tarkoitettu-
1431: dettävä luonnottomana ilmiönä, että suurta       kaan. :Mielestämme olisi sentähden palk-
1432: henkilömäärää jatkuvasti pidetään ylimää-        kauslakia muutettava niin että valtion yli-
1433: räisenä, vai'l~ka se on yhtä tarpeellinen kuin   määräiset viran ja toimen haltijat olisi
1434: vakinainen henkilökunta. Tämä on mahdol-         ikälisäyksiin nähden asetettava ainakin
1435: lisesti saattanut aUrnaan johtTia siitä, ·että   yhtä edulliseen asemaan kuin kunnan, us-
1436: virkoja vakinaistutettaessa ei ole ollut riit-   kmmollisen yhdyskunnan ja yksityisen toi-
1437: tävästi määrärahoja käytettävissä, jonka         mista valtion palvelukseen siirtyneet.
1438: vuoksi on täytynyt osa henkilökuntaa                Ylläolevilla perusteilla ehdotamme,
1439: jättää ylimääräiseksi. Mutta kerrassaan
1440: käsittämätöntä epäoikeudenmukaisuutta on                    että Ednskunta päättäisi hyväksyä
1441: siinä, että kun sanotut ylimääräiset joskus              se u.mavan lctkiehdot1lksen:
1442: myöhemmin, ehkä vuosikymmenienkin pal-
1443:   38              IV,1. -Virkamiesten pa:lkkaus1ain· 6 §:n muuttaminen.
1444: 
1445: 
1446:                                          Laki
1447:    muutoksesta valtion viroista ja toimista suoritettavan palkkauksen perusteista
1448:                                   annettuun lakiin.
1449: 
1450:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti annetaan täten valtion viroista ja toimista suo-
1451:  ritettavan pal'kkauksen perusteista 29 päivänä joulukuuta 1923 annetun lain 6 ~:He
1452:  jälempänä määrätty sanamuoto:
1453: 
1454:                      6 §.                            Vi,ra.ssa tai toimessa, joka siihen kuulu-
1455:    Ikälisää myönnetään, sen mukaan kuin           vien erityisten palkkaetujen johdosta on
1456: asetuksella tarkemmin määrätään, sellaisen        sijoitettu alempa:an palkkausluokkaan, kuin
1457: viran tai toimen haltijalle, josta 2 §:n          mihin se laatunsa perusteeella olisi kuulu-
1458: 1 momentissa säädetään, viisivuotiskaudelta,      nut, myönnetään ikälisää viran tai toimen
1459: kerrallaan neljä sadalta peruspalkasta ja         laatua vastaavan palkkausluokan mukaan.
1460: kolme eri kertaa, jos viran tai toimen hal-          Siitä, missä määrin muusta kuin 1 mo-
1461: tija nauttii peruspalkkaa I-XIV pa:lk-            mentissa mainitusta valtion virasta tai toi-
1462: kausluokassa, sekä nelivuotiskaudelta, ker-       mesta sekä kunnan, uskonnollisen yhdys-
1463: rallaan neljä sadalta peruspalkasta ja nelj~i     kunnan tai yksityisestä toimesta valtion
1464: eri kertaa, jos viran tai toimen haltija          palvelllkseen siirtynyt henkilö on oikeutettu
1465: nauttii peruspalkkaa XV--XXX palkkaus-            palvelusajaksi ikälisän saamista varten lu-
1466: luokassa.                                         kemaan hyväkseen sellaisen toimiajan,
1467:                                                   määrää valtioneuvosto.
1468: 
1469:        Helsingissä, 11 päivänä helmikuuta 1930.
1470: 
1471:                Johan Helo.                                   Ville Komu.
1472:                J. F. Aalto.                                  Vij,inö Kivisalo.
1473:                                                                                         39
1474: 
1475: IV,2. -   Lak. al. N:o 8.
1476: 
1477: 
1478: 
1479: 
1480:                                Koponen y. m.: Ehdotus laiksi leimaverolain 14 §:n muut-
1481:                                   tamisesta.
1482: 
1483: 
1484:                                     E d u s kunnalle.
1485: 
1486:   Viime vuoden lopulla hyväksyi EdU81kunta      kuvatoiminnan kehittymistä ja levenemistä
1487: eräitä muutoksia leimaverolakiin. Näiden        laajempiin piireihin. Joskin tällaisia pyr-
1488: muutosten mukaan vapautettiin muun              kimyksiä on eräillä tahoilla selvästi havait-
1489: mufu'lsa elokuvateatterit maksamasta niin       tavissa, niin ilmeisesti eduskunnan enem-
1490: kutsuttua penkkiveroa. Mutta sen sijaan         mistö tuskin on tällaisten pyrkimyst<Jn
1491: päätti Eduskunta samalla korottaa muiden        takana. Eduskunnan enemmistö epäile-
1492: kuin kotimaist,en ja opetusfilmi,en sekä niin   mättä käsitteli kysymystä pelkästään veron
1493: kutsuttujen taidefilmien pääsylippuveron        tuotta,vaisuutta silmällä pitäen. Veron tuot-
1494: 30 prooentista. 35 prosenttiin. Tällä koro-     tavaisuudelle taas tällainen kohtuuton ve-
1495: tuksella valtio itse asiassa lisäsi elokuva-    ron korottaminen on suoranainen karhun-
1496: teatterien verorasitusta, sillä korotus mer-    palvelus.
1497: kitsee suurempaa rasitusta elokuvateaUe-          Kun ei meidän maassammekaan pitäisi
1498: reille kuin penkkiveron poistaminen. On         nyt enää olla mitään syytä kohtuuttomasti
1499: jokseenkin varmaa, että tällä korotuksella,     rasittaa elokuvatoimintaa liian korkeilla ve-
1500: vaikka se rasittaakin elokuvateattereita, ei    roilla ja kun muissa maissa elokuvatoimin-
1501: kuitenkaan valtiolle {liheuteta mitään hyö-     taan kohdistuneet erikoisverot on joko koko-
1502: tyä, päinvastoin tappiota, sillä teatterissa    naan tai suurimmaksi osaksi jo poistettu,
1503: kävijäin lukumäärä tulee epäilemätfå vähe-      niin tuntuu oudolta, että meillä ryhdytään
1504: nemään tämän korotuksen johdosta ja val-        samaan aikaan näitä erikoisveroja entises-
1505: tion verotul~t sen kautta pienenemään. Kun      tään lisäämään.
1506: meidän maassamme elokuvateatterien vero-           Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdo-
1507: tus on ennen tätä korotustakin ollut poik-      tammekin,
1508: lmuksellisen korkea, niin ei tällaiseen koro-
1509: tukseen olisi ollut mitään syytä. Korotuk-               että Ed1tSkunta hyväksyisi seu-
1510: sen voi ymmärtää ainoastaan siltä kannalta,            raavan lakiehdotuksen:
1511: että tahdottaisiin verotuksella estää elo-
1512: 
1513: 
1514:                                           Laki
1515:                             leimaverolain 14 § :n muuttamisesta.
1516: 
1517:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan leimaverolain 14 ~ näin kuuluvaksi:
1518: 
1519:                     14 §.                       nittuihin huvitilaisuuksiin, joista pääsymak-
1520:    Pääsylipuista sellaisiin jä.ljempänä mai-    sua kannetaan kaikilta tai joiltakuilta huvi-
1521:   :40                    IV,~.   -   Leimaverolain 14 §:n muuttaminen.
1522: 
1523: vierailta, on leimaveroa suoritettava seuraa-        3) elokuvanäytännöistä, JOISSa esitetään
1524: vat prosenttimäärät lipussa ilmoitetusta pää-     yksinomaan taidefilm.iohjelmia, niin myös
1525: symaksusta :                                      operetti- ja tanssiesityksistä 15 prosenttia;
1526:   1) elakuvanäytännöistä, paitsi jälempänä        kuitenkin kustakin lajista vähintään 30 pen-
1527: mainituista, 25 prosenttia;                       niä.
1528:   2) sirkus-, akrobaatti-, revyy-, varietee- ja     Jos huvitilaisuuteen kuuluu erilaatuisia
1529: lmbarettiesityksistä, kaikista ammattimaisen      huvituksia., on leimavero suoritettava siitä
1530: tarjoilun yhteydessä annettavista näytän-         huvilajista, josta se on suurin.
1531: näistä, niin myös tanssiaisista, naamiaisista,       Tämä laki tulee voimaan tammikuun 1
1532: villieläinten, panoraaman tai vahakuvaston        päivänä 1931.
1533: näyttämisestä y. m. s. 40 prosenttia ; sekä
1534: 
1535:         Helsingissä, heLmikuun 12 päivänä 1930.
1536: 
1537:                 Albin Koponen.                               Valfrid Eskola.
1538:                 Jalmari Linna.                               Aatto Siren.
1539:                                                                                            41
1540: 
1541: IV,3. -   Lak. al. N :o 9.
1542: 
1543: 
1544: 
1545: 
1546:                                Kivimäki y. m.: Ehdotukset laiksi kunnallishallituksesta
1547:                                   kaupungissa annetun asetuksen 55 §:n 1 momentin
1548:                                   2 kohdan muuttamisesta ja laiksi tulo- ja omaisuus-
1549:                                   verosta annetun lain 11 § :n 6 kohdan mutdtarnisesta.
1550: 
1551: 
1552:                                      B (1 u s k u n n a ll e.
1553: 
1554:    Verotusviranomaiset ovat sekä pääkau-          den eikä yhtiön todellisten nettotulojen pe-
1555: pungissa että useimmissa muissa kaupun-           rustuksella.
1556: geissa alkaneet tulkita voimassa olevia vero-        Puheena:olevan Vierotus:menettelyn epä-
1557: lakeja niin, •että verotettavana tulona on        oikeudenmukaisuus tulee selvimmin näky-
1558: pidettävä sitä etua, jonka asunto~osakeyh        viin, jos ajatellaan ka:hta eri tapausta. Toi-
1559: tiön osakkeenomistaja on ehkä saanut sen          sessa ta:pauksess:a useat virkamiehet, käsi-
1560: kautta, että hän on omaan ja perheensä tar-       työläiset ja työmiehet ovat perustaneet
1561: peeseen käyttänyt [huoneistoa, johon .hänellä     asunto-osakeyhtiön ja rakentaneet ta.Jon. He
1562: osakkeittensa nojalla on hallintaoikeus.          siis saavat edelläkos:k:etellun, nyt käytäntöön
1563:    Riippumatta siitä, miten tätä tu1kintaa        otetun tulkinnan mukaan maksaa. veroa sekä
1564: on voimassaolevien laikien kannalta arvostel-     itse osakeyhtiön kautta koko talosta että
1565: tava, täytyy sitä pitää kohtuuttomana ja          lisäksi omasta asunnostaan. Mutta toisessa
1566: epäoikeudenmukaisiin tuloksiin johtavana,         tapauksessa. varakas liikemies tai pääoman-
1567: ja onkin se herättänyt laajoissa piireissä        omistaja rakentaa ehkäpä hyvinkin kome:an
1568: tyytymättömyyttä, jopa katkeruuttakin. Se         talon vain omaa tarvettaan varten. Silloin
1569: on ollut suuri pettymys varsinkin niillfl vä-     häntä tietysti verotetaan arvioiduist.a. tu-
1570: hävaraisille, jotka viime vuosina vallinnei-      loista mutta vain Y'hteen kertaan. Vähä-
1571: dell! asunto-olojen takia ovat hankkineet         väkisiä, joiden täytyy turvautua yhteistoi-
1572: asunto-osakehuoneistoja voimatta edellyttää,      mintaan osa:keyhtiön muodossa, verotetaan
1573: että :heitä niistä kohtaisi ankarampi verotus,    siis ankarammin kuin va.rakasta, joka kyke-
1574: kuin mitä aikaisemmin on ollut asianlaita.        nee sa:a~maan itselleen asunnon yhteistoimin-
1575:    Helposti voidaankin· osoittaa, että puhee-     taan turvautumatta. Tällainen· menettely
1576: naoleva verotusmenettely ei ole oikeudenmu-       ei tietenkään ole oikein.
1577: kainen. Se näet johtaa sii:hen, että asunto-         Räikeisiin epä;johdonmukaisuuksiin joh-
1578: osakkeiden omistajat joutuvat ka.b.denkertai-     taa edellämainittu verotustapa va,rsinkin
1579: sen verotuksen alaisiksi. Asunto-{)sakey[b.-       tulo- ja omaisuusverotuksess-a sen vuoksi,
1580: tiön omistajina he yhtiön kautta saavat            että menettely ei kaikilla pai'k!kakunniUa
1581: maksaa veroa koko talon tuloista ja omien         ole samanlainen. Kun toisilla paikkaklm-
1582: osakehuoneistojensa haitijoina lisäksi näistä     nilla edelleen noudatetaan toisenlaista ja
1583: huoneistoistaan. Tämä epäkohta tulee sitä         toisilla toisenlaista tulki·ntaa, joutuvat kan-
1584: suuremmaksi, kun asunto-osakeyhtiötä käy-         salaiset aivan erilaisen valtionverotuksen
1585: tännössä verotetaan aivan yleisesti vapaan        alaiseksi riippuen asuinpaikastaan.
1586: harkinnan, s. o. liikkeen laadun ja laajuu-           Jotta verotus tässä kohdin saataisiin ta-
1587: 
1588:                                                                                                 Ii
1589:   42                      IV,3. -   A!sunto-osakebuoneistojen verotus .
1590:                           .
1591: saiseksi ja oikeudenmukaiseksi, olisi sekä           Edelläolevan nojalla saamme kunnioittaen
1592: kaupunkien kunnallislakiin että tulo- ja           ehdottaa,
1593: omaisuusverolakiin tehtävä asian vaatima
1594: selvennys, joka olisi saatava voimaan niin                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1595: pian, että se voitaisiin ottaa huomioon jo                vat lakiehdotukset:
1596: tänä vuonna toimitettavassa verollepanossa.
1597: 
1598: 
1599:                                              Laki
1600:  8 päivänä joulukuuta 1873 kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen
1601:                   55 § :n 1 momentin 2 kohdan muuttamisesta.
1602: 
1603:    Eduskunrnan päätoksen mukaisesti muutetaan täten 8 päivänä joulukuuta 187 3 kun-     1
1604: 
1605: 
1606: 
1607:  na1lishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen ';j5 § :n 1 momentin 2 kohta, sellaisena
1608:  kuin se on 20 päivänä tammikuuta 1.9212 a•nnetussa laissa, näin kuuluvaksi:
1609: 
1610:    2) Verotottavana tulona ei ole pidettävä        sitä etua, jonka. asunto-osakeyhtiön osak-
1611: stipendiä tai ma!tka.-apurahaa, joka on an-        keenomistaja on ehkä saanult sen· kautta, että
1612: nettu tieteellisiä tai taiteellisia opintoja tai   hän on Dmaan tai perheensä tarpeeseen
1613: tieteellisiä tutkimuksia varten, ei myöskään       käyttänyt huoneistoa, johon hänellä osake-
1614: edustajan palkkiota, korvausta valtion ko-         oikeutensa nojalla on hallintaoikeus.
1615: miltean jäsenyydestä tai sitä, mitä valtio tai        Tiitä säännöstä on n·oudatettava verolle-
1616: muu julkinen yhdyskunta on myöntänyt               panoa toimitettaessa vuoden 1'930 alusta
1617: tilapäisestä tehtävästä johtuviern erityisten      lukien.
1618: kustannusten peittämiseksi, ei·kä myöskään
1619: 
1620: 
1621: 
1622: 
1623:                                             Laki·
1624:        5 päivänä joulukuuta 1924 tulo- ja omaisuusverosta annetun lain 11 § :n
1625:                                6 kohdan muuttamisesta.
1626: 
1627:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muute taan täten 5 päivänä joulukuuta 1'924 tulo-
1628:  ja omaisuusverosta annetun lain 111 § :n 6 kohta näin kuuluvaksi:
1629: 
1630:   6) stipendiä tai matka-apurahaa, joka            myöskälän sitä etua, jonka asunto-osakeyh-
1631: on annettu tieteellisi1ä tai taiteellisia opin-    tiön osakkeenomistaja on ehkä saanut sen
1632: toja tai tieteellisiä tutkimuksia varten, ei       kautta, että hän on omaan ja perheensä tar-
1633: myöskään edustajan palkkiota, korvausta            peeseen käyttänyt huoneistoa, johon hänellä
1634: valtion komitean jäsenyydestä tai sitä,            osakkeittensa nojalla on hallintaoikeus.
1635: mitä valtio tai muu julkinen yhdyskunta on            Tätä säännöstä on noudatettava verolle-
1636: myöntänyt tilapäisestä t~ehtävästä johtuvien       panoa toimitettaessa vuoden 1930 alusta
1637: erityisten kustannusten peittämiseksi, eikä        lukien.
1638: 
1639:        Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1930.
1640: 
1641:           T. M. Kivimäki.              E. v. Frenckell.             Hulda Nordenstreng.
1642:           Oskari Mantere.              Mandi Hannula.               Kaino W. Oksanen.
1643:           A. K. Cajander.              K. E. Linna.                 Aina Lähteenoja.
1644:                                                                                              43
1645: 
1646: IV,4.     Lak. al. N:o 10.
1647: 
1648: 
1649: 
1650: 
1651:                                 Kivioja y. m.: Ehdotukset laiksi maalaiskuntain lcunnallis-
1652:                                     hallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta, laiksi kun-
1653:                                     nallishallituksesta kaupungissa ctnnetun asetuksen muut-
1654:                                     tamisesta ja laiksi tulo- ja omaisuusverolain m1tuttami-
1655:                                     sesta.
1656: 
1657: 
1658:                                        E d u s k u n 11 a l J e.
1659: 
1660:    Viime aikoina on verotuslakeihimme               keasti määråWivissä. niin yksinkertaisuu-
1661: tuotu periaate, että m. m. kansanedustajan          den vuoksi :)]isi säädettä-vä esim. puolet
1662: palkka on verovapaata tuloa. Se tosin ei            bruttotulosta ·•eronaJaiseksi, myös komitea-
1663: suuriakaan merkitse ainakaan suurten                palkoista. Sellaisen vapaaehtoisuuden tietä,
1664: kuntien taloudelle. l\1utta se on !herät-           että kenties joku yksilö vastoin lakia il-
1665: tänyt alusta alkaen huomiota muissa veron-          moittaa, verovapaata tuloa verotettavaksi,
1666: maksajissa. Sen tähden olisi kai parasta            ei wsia kaikkinlla eikä ainaaksi korja.annu.
1667: lakia siinä kohdin muuttaa kans,an mielipi-         T.ä:hän nähden saamme ehdottaa,
1668: dettä vastaavammaksi ja se olisi varmaan
1669: hyvä esimerkki aikana, jolloin ve,ronalai-                     että allamainittuihin verot·uslakei-
1670: sia:kin tuloja saila.taan. K]un kuitenkaan                   himme tehtiiisiin näin kuu-luvat muu-
1671: koko bruttotuloa ei kohtuudel'la voida kat-                  tokset:
1672: soa verotettavaksi ja nettotulo olisi vai-
1673: 
1674: 
1675: 
1676:                                              Laki
1677:   15 päivänä kesäkuuta 1898 maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen
1678:                                  muuttamisesta.
1679: 
1680:    Eduskunnan päätölksen mukaisesti muutetaan täten 15 päivänä ikesäkuuta 189'8
1681:  maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun aSletuks~Cn, lailla 20 p :ltä tammikuuta
1682:  1922 muutetun 82 §:n 8 kohta näin kuuluvaksi:
1683: 
1684:    8) V erotettavana tulona ei ole pidettärvä        mitä valtio tai muu julkinen yhdyskunta
1685: sti,pendiä tai matlka-apurahaa, joka on an-          on myöntänyt tilapäisestä tehtävästä johtu-
1686: nettu tieteelli.siä tai taiteellisia opintoja tai    vien -erityisten kustannusten peittämis,eksi.
1687: tieteellisiä tutkimuksia varten, ei myöskään
1688: puolta edustajanpalkkiosta ja korvauksesta             Tämä laki tulee voimaan
1689: valtion komitean jäsenyydestä eikä sitä,             kuun . . . . p :nä 193 ..
1690:   44                      IV,4. -   Edustajanpalkkion verottaminen.
1691: 
1692: 
1693:                                              Laki
1694:    8 päivänä joulukuuta 1873 kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen
1695:                                  muuttamisesta.
1696: 
1697:    EduSkunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten 8 päivänä joulukuuta 1873 kun-
1698:  nallisha:llituk:sesta kaupungissa anuetnn asetuksen, 1lailla 20 p :ltä tammikuuta 1922
1699:  muutetun 5'5 § :n 2 kohta näin kuuluvaksi:
1700: 
1701:   2) Verotettavana tulona ei ole pidettävä         en myöntä,nyt tilapäisestä tehtävästä joh-
1702: stipend~ä   tai matka-apurahaa, joka on an-        tuvien erityisten kustannusten peittämi-
1703: nettu tieteellisiä tai taiteellisia opintoja tai   seksi.
1704: tieteellisiä tutkimuksia varten, ei myöSkään
1705: puolta edustajan palkkiosta ja korvauksesta
1706: valtion komiteain jäsenyydestä eikä sitä,            Tämä laki t"Qloo voimaan
1707: mitä valtio tai muu ju'lkinen yhdyskunta           kuun 0   p :nä 193.
1708:                                                             0   0   •        0   0   0
1709: 
1710: 
1711: 
1712: 
1713:                                             Laki
1714:        joulukuun 5 päivänä 1924 annetun tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
1715: 
1716:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten joU'lukuun '5 päiv.änä 19,24 tulo-
1717:  ja omaisuusverosta annetun lain 11 § :n 6 kohta näin kuuluvaksi:
1718: 
1719:    6) stipendiä tai matka-apurahaa, joka on        eikä sitä, mitä valtio tai muu julkinen yh-
1720: annettu tieteellisiä tai taiteellisia opintoja     dyskunta on myöntänyt tilapäisestä tehtä-
1721: tai tieteellisiä tutkimuksia varten, ei myös-      'Västä johtuvien erityisten kustannusten
1722: kään puolta, edustajan palkkiosta ja kor-          peittämiseksi.
1723: vauksesta valtion komiteain jäsenyydestä
1724: 
1725: 
1726:        Helsingissä, helmikuun 7 p:nä 19300
1727: 
1728:           Vilho H. Kivioja.            Viljami Kalliokoski.             Väinö Kivisaloo
1729:                                                                                                   45
1730: 
1731: IV,:;. -   'l'oiv. al. N :o 4.
1732: 
1733: 
1734: 
1735: 
1736:                                  Vennola y. m.: Verotuslainsäädännön muuttamisesta niin,
1737:                                     että aviopuolisoita käsiteltäisiin verotttksessa eri vero-
1738:                                    velvollisina.
1739: 
1740: 
1741:                                       !1j d u s k u n n a ll e.
1742: 
1743: 
1744:     Nykyinen verotuslainsä:ädäntömme avio-          tila sitä, että nykyinen verotuslainsäädän-
1745: puolisoihin nä:hden noudattaa omaisuuden-           tömme verottaa laillisessa. avioliitossa oloa
1746: yhteyden periaatet-ta :ruiin, ,että veiro laSke-    edellisessä ta.pauksessa 300 :lla, jäl'kimmäi-
1747: taan molempien aviopuolisoiden yhteenlas-           sessä twpauksessa 780 :lla markalla vuode..;;sa
1748: ketusta tulomä:ä:rästä. Tämä. :verotusla.in-        enemmän 'kuin laittomassa yhteydessä elä-
1749: sä.ädännön kannanotto sisä·ltä.ä. ilruitenkin        \'ää pariskuntaa. Tällaista asiain tilaa tus-
1750: kohtuuttomuuden, jo!hon EdUJSkunnan on              kin voidaan !kohtuuden kannalta pitää puo-
1751: ~yytä. kiinnittää huomiota.                         lustettavana.
1752:     Pari esimerkkiä riittää valaisemaan                  Verotuslainsäädännön muuttaminen siten
1753: c1siain hlaa. Jos m1es ja vaimo elävät lail-        että mies ja, vaimo, kun heillä molemm.illla
1754: listumattomallla pa.rislruntama ja. edellisellä     on omia tuloja tai omaisuutta, verotetaan
1755: on tuloja. 30,000 jälkimmäisellä 20,000 mark-       erikseen, on näin ollen oikeutettu vaatimus.
1756: kaa, maksavat he tuloveroa, koska. kumpaa-          Mutta se on oilceutettu vaatimus myös
1757: kin verotetaan erikseen, yhteensä ainoastaan        uudistetun a:vioii·ittolainsäädännön kannalta,
1758: !:JOO markkaa. Mutta jos he mollievät lailli-       jonka mukaan kumpikin puoliso. omistaa sen
1759: seen aviol.iittoon, laSiketaan heidän veronsa       omaisuuden, mikä hänellä on. aviolitittoon
1760: tulojen yhteenlasketusta määrästä, 50,000           mennessä tai avioliiton aikana saa_ J·ohdon-
1761: markasta, ja saavat sil!loin suorittaa, kun         muka:isuus vaatii, ,että aviopuolisoita myös
1762: myönnetty tulon vähenny,s, i8,000 marlk-kaa         verotuk..sellisessa ,suhteessa kä,sitelilään erilli-
1763: otetaan huomioon, yhteensä tuloveroa 1,200          ,c;;inä verosubjekt<eina.
1764: markkaa. .Jos taasen mielhellä on tuloa                  Edellä esitettyyn viitaten saamme kun-
1765: 60,000 ja vaimolla 20,000 .marldcaa, malksa-        nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
1766: vat he laillistumattomassa avioliitossa. eläen       väksi toivomuksen,
1767: tuloveroa nykyisen ver.otuslain:säädäJlJnÖn
1768: mukaan 2,700 markka.a. Mutta jos he me-                        f'ttä hallittts ryhtyisi toimenpitei-
1769: nevät laiQliseen a.violiittoon, saavat he edel-             siin verotuslainsäädännön muuttami-
1770: lämainittu 8,000 markan vähennys ilmo-                      seksi niin, että avioliitossa eläviä
1771: mioonottaen, ma:ksaa 3,480 markkaa vno-                     aviopuolisoita käsiteltäisiin verot1.tk-
1772: dessn. Toisin sanl()en merkitsee tämä asiaii1               sessa eri verovelvollisina.
1773: 
1774:       Helsingissä, helmikuun 11 p :nä 1930.
1775: 
1776:            J. H. Vennola.              Mandi Hannula.                  T. M. Kivimäki.
1777:            Oskari Mantere.             A. K. Cajander.                 Y. W. Puhakka.
1778:                                        P. Saarinen.
1779:   46
1780: 
1781: IV,6. -   Hemst. mot. N :o 5.
1782: 
1783: 
1784: 
1785: 
1786:                                        von Frenckell: Angående grundandet av                     en ,Statens
1787:                                           Amorteringsfond''.
1788: 
1789:                                           T i ll   R i k s d a g e n.
1790: 
1791:    Den kapitalbrist som städse l"ått i landet               mubiliserats härför. I betraktande av den
1792: har tvingat såväl staten som kommunerna                     relativt ringa kännedom, som Amerika
1793: att från utlandet imJportera kapi,tal, främst               haft om Finland, och dlå man fruktat för
1794: i form a:v obligationsrån. Företagarverk-                   vår Östra grannes insta:bila förh'å1landen,
1795: sam'heten och expansiorrsbegäret i landet                   ha de amerikanska finansmännen :för de
1796: har, särSkilt efter det Finland uppnått ;sin                finska obligationslånen fordrat en effektiY
1797: sjä:lvständighet, stegrats i hastigare tempo                ränta som varierat mellan 6 och 8 %. De
1798: än kapitalhildningen inom landet fortgått,                  emitterade ob1igationerna ha löpt med en
1799: varför upplåning i utlandet, som d'öre kri-                 nominell ränta, varierande mellan 5 1 / 2 och
1800: get nästan uteslut,ande skedde i och för                    7 % och återbetalningstiden har varierat
1801: by,ggandet av nya järnvägslinjer, numera                    från 20 tiU 40 år.
1802: äV'en anlitats :fiör tillgodoseende av andra                   I hetraktande av a'tt Finland sålunda -va-
1803: behov.                                                      rit hänvisat att städse 'anlita samma källa
1804:    Emedan räntesatserna före kriget främst                  utan att konlmrrer~mde anbud kunnat in-
1805: pruverkats av den 100-åriga fred, som rått                  förskafhs, har man rcke med tillrä'Cklig
1806: i Fin1and, och då jämväl de yttre politiska                 pondus kunnat framhålla värdet av de
1807: föi'hrållandena icke voro oroande, beviljades               finska krediterna oc!h därför tvingats er-
1808: landot vi,d upplåning i utlandet rätt rså                   lägga ovannämnda relativt höga räntor.
1809: förmånliga villkor. De finska obligatio-                    D'å en europeisk kredi1tmarknad emellertid
1810: nerna emitterades i regeln med 3 eller                      numem synes ha öppnais .ä:v,en för vårt
1811: 3 1/ 2 % nominell ränta, 'Varvid den ef:fek-                land och långivarna fordrat en lägrl'
1812: tiva räntan understeg 4 %. Som långiv~re                     ränta än hittills beräknats, synes tiden vara
1813: för Finland uppträdde främst Frankrike                       inne att p åhörja ett målmedvetet aDbete
1814:                                                                            1
1815: 
1816: 
1817: 
1818: och Tyskland, delvis med bistånd av Eng-                     för höjandet av den ,finska statskrediten:s
1819: land och Sverige.                                           värde och därmed åstadkomma en sänkning
1820:    Efter kri:get har Finland vid uppnego-                    av den effektiva ränta, som till utlandet
1821: ciering av obligationslån hittills varit näs-                vid framtida lån hör crläggas.
1822: tan uteslutande anvisad till den a;meri-                       Nedanstående tabell helyser hwst den
1823: kanska penningmarknaden, varvid dock i                       undervärdering, som den finska krediten
1824:  särskilda fall engelskt o0h svenskt kapital                 åtnjutit i Amerika:
1825: 
1826:                          Förfall. år                            Räntefot        Sista not.   Effektiv ränta
1827:    Finl.    statslån 1945 ................                     6    %           94       %     6.81%
1828:    Norges            1952 ................                     6    %          102 1 /2%       5.74%
1829:                "     19,12 ................
1830:    Danmarks                                                    6    %          104 3 / 8 %     5.40%
1831:                "     1954 . . . . . . . . . . . . . . . .
1832:    Sveriges                                                    5 1/2%          105 3 /4%       4.97%
1833:                      "
1834:                                                            JV,ö. -            von Frenckell.                                                    47
1835: 
1836:    Oa:ktat vårt nära grannskap till Ryssland                                          Vid sidan av detta arbete för den effek-
1837: ooh den relativt korta tid vår självstän-                                          tiva räntans sänkande och såsom en
1838: dighet varat, synes en uppenbar under-                                             komp}ettering av detsamma borde medel
1839: värdering av den finska statskredi,ten ha                                          anlitas för a:tt utjämna de för Finlands
1840: ägt rum. Det planerade arbetet för stats-                                          kredit skadliga tkursfluk.tuationer å finska
1841: kreditens höjande synes därför motiTVerat,                                         o'bligati'Oner, som man nu nödgas bevittna,
1842: främst på grund av den ekonomiska sta-                                             främst å v:år största kapitalmarknad,
1843: bi1itet som tått i landet såväl före, som ·                                        d. v. s. i Amerika.
1844: främst efter världskri,ge.t.
1845: 
1846:                                                                                               1
1847: 
1848: 
1849: 
1850: 
1851:            Statslån av år                       1923                1925            1926           1928            1924 Kommun. 1928 Bost. hyp.i
1852:                                                 6%                  7%             6 1/ 2 %       5 1/ 2 %        6 1/ 2 % lån. 6% bank. lån.!
1853:                                                                                                                                                      1
1854: 
1855: 
1856: 
1857: 
1858:               1929
1859:  Januari                                         971100'/, 98                        01           99%         1  91 '/,                              :
1860: 
1861:                                     ~-c~--9-8- 3 --i~-10_0_7/-8 -:~-9-9-1/-4 -:lc----9-1- -'~c-----9-9-3/-
1862:  Högsta notering 1929
1863:                                                       /-
1864:                                                       4
1865:                                                                                                        1
1866:                                                                                                         4 -_2~--9-P-/2
1867:                                                                                                         /-
1868:                                                                                                          8
1869:                                                                                                                                             ___      !
1870: 
1871: _L_ä_g-st_a_n_o-te-r-in_g_1_9_2_9_____.. -~-;8__/_-+~-9-4-/---+-l-9_1_/--+-l--8-4---/-,-+-~--8-9__/----:l-
1872:                                                14        12            34              1              18          74 /
1873:                                                                                                                     1                       4
1874:                                                                                                                                                      1
1875: 
1876: 
1877: 
1878: 
1879: -~-1-d_e_ce_m_b_e_r _1_9_2_9______ _9_2_1_14_.-1_98-1/-4--;-~---92----;-~--8-5_3_/4- - '-:___93_1_ls_----r---~~;4-- i
1880:                                         1:--'
1881: 
1882: 
1883: 
1884: 
1885:                19.30                    1                    111                                              !                                      !
1886:  1 februari                             1       94 1/ 4             98 1/ 4          92            85 3 / 4   i        93 1/ 8        76 1/ 4
1887:                                         1                                                     1
1888: 
1889: 
1890: -~-=-~~:~~::~:~-;;9-r~~-1~:%
1891:  Kursstegring sedan      1/
1892:                               1
1893:                                   19.30 1       2
1894:                                                              1     6 3fs %     1   6 1/4 %    1   6 3/4 %     1
1895: 
1896: 
1897: 
1898:                                                     %-+--~-1-o/t-o--:lc--.'l-1/_J_%---:-1-1-1/~~:r _~~----~---~~- .   10 5fs %   1   171/4 %
1899: 
1900: 
1901: 
1902: 
1903:    Ovanstående tabe-ll belyser klart dessa                                         om 7 % en årlig ränteförlust om ca 75
1904: fluktuationer, varvid även de nyckfulla                                            mnik. Om också denna födum är av teo-
1905: kursförskjut.ningarna mellan de o1ika o<bli-                                       reti~sk art, har den dock sin praktiska
1906: g3Jtionslånen tyda på från:varon av en sta-                                        hetydelse däri, att regering.en vid en ned-
1907: bil kursregulator. Om också kursd'luktua-                                          åtg•äende peri'od är förhindrad att upp-
1908: ti,oner självfallet icke helt kunde undvikas,                                      lägga ett utländskt lån, eller, därest ett
1909: särskilt ieke under sådana pan~kdagar, som                                         såJdant lån upplägges, nödgas godkänrra en
1910: i oktober och november senaste höst rådde                                          för hö.g ränta. Å andra sidan bör ie;ke
1911: i Amerika, kunde dessa fluktuationer sä-                                           heller förbises, att ett förmånligt inköp
1912: kert avseTVärt minskas.                                                            av obligationer för amortering vid inträf-
1913:    Beräknar man d:en utelöpande finska                                             fade kursfall .a:fta, undedå·tes på grund
1914: statsskulden till 3,450 mmk och den effek-                                         av bristande medel cller bristande förut-
1915: tiva medelräntan till 5.9 %, betyder den                                           seende.
1916: teoretiska kursförlusten vid en ,fluktuation                                          Det synes därför av behovet påJkallat att
1917:   48                         IV,o. -   Valtion Ktw•letusrahasto.
1918: 
1919: upplägga en statens amorteringsfond, Viil-       till en början torde försla för nämnda
1920: ken sikulle användas för in:köp av finska        ändamål. Detta dook under förutsättning
1921: statens dbligationer, dels i sy'fte att genom    av att amorteringsfonden årligen till
1922: att höja kurserna nedbringa den ed'tfektiV'a     respektive l:ånta.gare skulle försälja nödigt
1923: ränta, som framdeles bör erläggas 'å i ut-       antal obligationer för annuitet1en oeh d'on-
1924: landet upptagna obligationslån, dels i syfte     den sålunda en gång i året skulle förny.a
1925: att motverka skadliga kursflu'ktuationer å       sig själv. För grundandet av fonden kunde
1926: finska obligationer i utlandet.         Denna   .lämrpligast de V'instmedel, SIOm enlig.t Fin-
1927: amortering.sfond skulle förvaltas antingen       lands Banlks nya reglemente av riksda;gen
1928: av Finlands Statslmntor eller Finlandts          årligen kunna disponeras, för instundande
1929: Bank eller också såsom ett fristående in-        år användas.
1930: köpskontor, som årligen skulle leverera det         I syfte att höja den finska kreditens
1931: antal ()bligationer, som kontraktsenligt         värde och sänka d~n ed'fektiva räntan, som
1932: skola .amor.teras. Dessutom 'kunde amor-         ti1l utlandet bör erläggas, samt för att
1933: teringsfonden användas för upphjälpandet         minska oläg,en'heterna av för starka fluk-
1934: av den inhemsika obligati·om;marknaden o<fu      tuationer vid notering av finska obHga-
1935: bereda möjligheter f.ör urppläggande av in-      tionslån, tiHåter sig undertecknad föreslå,
1936: hemska 'kommunallån, varigenom antalet           att riksdagen ville lros regeringen hem-
1937: finska lånesökande å den utländska låne-         ställa,
1938: marknaden skulle minskas.                                  cttt rege·ringen måtte 1äarbeta en
1939:    Vid beräknandet av de 'beJiopp, ·som                  pt·oposition avseende grundandet av
1940: kunde anses nödvändiga för en dylik per-                 en ,Statens Atmorteringsfond" även-
1941: manent inköpsfond, framgår att den år-                   som att regeringen i instundande
1942: liga amort•eringen för de sammarrlagda                   årR ·budgetförslag ville anslå nödigt
1943: ute~öpande rånen i detta nu torde utgöra                 belopp {ö1· denna ,Statens Amorte-
1944: 50-60 mmk, varför ett belopp om 75 mmQ,                  ringsfond".
1945: 
1946:   Helsingfors, den 12 februari 1930.
1947: 
1948: 
1949:                                                                          E. von Frenckell.
1950:                                                                                                              4B
1951: 
1952: IV,t>. -   Toiv. al. N :o 5.                                                                          Suomennos.
1953: 
1954: 
1955: 
1956:                                    von Frenckell:                     , Valtion K uoletusmhaston'' pM·ustami-
1957:                                       sesta.
1958: 
1959:                                                   E d u s k u n n a ll e.
1960: 
1961:    Maassa alituisesti v-allinnut paaoman-                            ollut verraten vähän tunnettu Ameri-
1962: puute on pakottanut sekä Vlaltion ·että kun-                         kassa, ja kun on pelätty itäisen naapu-
1963: mvt tuottamaan pääomaan ulkomailta, etu-                             rimme epävakaisia oloja, ovat amerikalai-
1964: päiissä obliga tiolainain muodossa. Y ritte-                         set rahamiehet suomalaisista obligatio-
1965: liäisyys ja h!alu toiminnan laajentamiseen                           lainoista vaatineet todelli·sta korkoa, joka
1966: maassa ovat, ·erityisesti Suomen saavutet-                           on vaihdellut 6 ja 8 %:n välillä. Liikkee-
1967: tua itsenäisyytensä, kasvaneet nopeammin                             seen laskettujen obligatiolainojen nimel-
1968: kuin maassa on tapruh1Junut pääomanmruo-                             linen korko on vaihdellut 5 Vz ja 7 % :n
1969: dostrusta, minkä vuoksi lainJausta ulko-                             välillä ja takaisinmaksuaika 20:stä 40 :een
1970: mailta, joka ennen .sotaa mellmin yksin-                             vuoteen.
1971: omaan tapahtui uusien rautateiden ra•ken-                               Kun Suomen näin on -täytyny.t aina käyt-
1972: tamista varten, on käytetty myöskin muita                            tää samaa lähdettä ei'kä kilpailevia tar-
1973: tarpeita tyydytettä.essä.                                            jouksia ol·e pystytty hank'kima;an, ei ole
1974:    Kun korkomääriin ennen sota:a oli dm-                             riittävästi voitu painostaa suomalaisten
1975: päässä vaikuttanut Suomessa va:llinnut                               luottojen arvoa, ja sen vuoksi on ollut
1976: 100-vuotinen muili.a, ja kun eivät ulkopoliit-                       pakko suostua mainittuihin ,suili.teehlisen
1977: tiset olotkaan olleet levottomuutta 'herät-                          korlmisiin korkomääriin.      Kun Europan
1978: täviä, myönnettiin maalle ullmmaisia lainaja                         luottomarkkinat kuitenkin nyttemmin näyt-
1979: otettaessa sangen edullisia ehtoja. Suoma-                           tävät avautrmeen myöskin meidän maal-
1980: ]aisten obligatioiden nimellinen korko oli                           lemme, ja lainailiantajat ovat vaatineet al-
1981: säännöllisesti liikkeeseen laskettaessa 3 t:ai                       haisempaa korkoa kuin tähän saa:kka on
1982: 3 Vz %, jolloin todellinen korko oli alle                            saatu maksaa, näyttää olevan aika määrä-
1983: 4 % :rn.   Laimmantajina Suomene olivat                              tietoisen työskentelyn aloittamiseen Suo-
1984:  etupäässä Ranska ja 'Saksa, osittain Eng-                           men valtionlnoton arvon kohottamiseksi ja
1985: lannin ja Ruot.,sin aVill:Stuksel1a.                                 sen kautta ulkomailta vastaisuudessa otet-
1986:    Sodan jälkeen on Suomi obligatiolai-                              tavista lainoista suoritettav,an todelliBen
1987: noja ottaessaan joutrm'l1t käyttämään ykosin-                        koron alentamiseksi.
1988: oma·an .Amerikoan rab.amarkkinoita, jolloin                             Allaoleva taulukko valaisee parhaiten
1989: kuitenkin erinäisissä tap81U'ksissa on tarkoi-                       Suomen luoton ooaksi Amerikassa tullutta
1990: tukseen hankittu myöskin englantilaista ja                           aliarviointia:
1991: ruotsalaista pääomaa. Koska Huomi on
1992: 
1993:                            Eräänt.-vuosi                                 Korko     Viim. not.   Tod. korko
1994:            Suomen valtiol. 1945       •   0   •••••••••••               6 %         94 %         6.81%
1995:            Norj·an         1952       0   0.      0.   0   •••••••      6 %        102%%         5.74%
1996:            TaTIBkan  "     1942 .............                           6          104%%         5.40%
1997:                                                                           %
1998:            Ruotsin   "     1954       0.      0   ••••••••••
1999:                                                                         5%%        105%%         4.97%
2000:                        "
2001:                                                                                                               7
2002:     50                                IV,6. -     Valtion Kuoletusrahasto.
2003: 
2004:    Venäjän lä:heise.~tä na,apurnudesta ja v~er                          Tämän todellisen koron alentamista tar-
2005: rattain lyhyestä itsenäisyysajastamme huo-                            koittaV1an työskentelyn rinnalla ja sen täy-
2006: limwtta näyttää tapahtuneen ilmeinen Suo-                             dennyksenä olisi käytettävä varoja Suomen
2007: men valtionluotan aliarviointi. Suunniteltu                           luottoa vahingoittavien suomalai,sten obli-
2008: työskentely valtionluotan kohottamiseksi                              gatioiden kurssivaihtelujen tasoittamiseen,
2009: näyttää näin ollen perustellulta etupäässä                            joita vaihteluita nyt on pakko todeta, etu-
2010: niiden taloudellisesti valm:antrmeitten olo-                          paassa     suurimmilla    pääomamarkkinoil-
2011: jen vuoksi, jotka ovat vallinneet m~assa                              larrnme, s. o. Amerikassa.
2012: sekä ennen maailmansotaa että varsinkin
2013: sen jälkeen.
2014: 
2015: 
2016: \         Valtiolaina v:lta            1923        1925               1926               1928             11924 Kunnan. 1928 As. hypot.l
2017:                                                                                                        -'~-6-/_2 _f_o_I_ain_a.-i-6- --1-ain_a._l
2018:                                          0           0                 1    0                1                1   0                    0
2019:                                                                                           2                                                 0
2020: l------------;--6-f_o_,__7_ _/o-+-6-/-2_ /_o                                        -i-5-/._      °_/_o                                    /-
2021: 
2022: 
2023: 
2024: 
2025:                 ~~
2026:        92
2027: 
2028:     Tammilmu               _      •     97      l_ 100'/, _i           98            1       91           ,           99'/,       -~-~~                    _
2029: 
2030:                                ---~--~8 3/:-~100                                         911~1-~--99
2031:                                                                                                                                                                1
2032: 
2033:     Korkein noteeraus 1929                               7/
2034:                                                               8
2035:                                                                   1   99 1/ 4                                            3/
2036:                                                                                                                               4
2037:                                                                                                                                    i            9Pf2
2038: 
2039:     Alin noteeraus -------~--~~~-88 1/
2040:                                               4 ~---;4   1/
2041:                                                               2
2042:                                                                   1   9P/
2043:                                                                                 4
2044:                                                                                      1   84 1 /
2045:                                                                                                    4
2046:                                                                                                                       89 1/
2047:                                                                                                                               8
2048:                                                                                                                                    ~--~ 74~;4
2049: 
2050:                                                                                                                                                   1/,- -
2051:                                                                                                           1
2052: 
2053: 
2054: 
2055: 
2056:     31 p:nä iouluk. 1929       ---~:~-~~4--~~;-~~~r---;,~~~:----,~------;;
2057: 
2058:                 1930
2059:     1 p:nä helmik.                                                         92
2060:                                                                                          " '!.            1
2061:                                                                                                                                                                i
2062: ~-~:;:si~~i~t:;:t vuonna 1929T~; % j 6%%1
2063:                                          /2
2064:                                                                        1
2065:                                                                       6 /4 %             6   a;~::__~-~~~~~:___1__~7~~~~-                                  J
2066: 1 Km>On nuwu '/,       19~Wcionl_ ''J._ ~~~-:_1_~1~~:~-1~:/2 % --~~~~-~o-~1                               ,_1                                   5 Ofo
2067: 
2068: 
2069: 
2070:    YlläoleV'a taulukko valaisee selvästi näitä                        see teoreettinen kurssitappio, vaihtelun teh-
2071: heila!hteluja, jolloin myöskin erl obliga-                            dessä 7 %, vuotuista korkotappiota noin
2072: tiolainojen väliset oikulliset kurssinmuu-                            75 milj. markkaa. Vaikka tämä t·appio
2073: tokset osoittavat vakaan kurssinsäätäjän                              !IDkin teoreettista laatua, on sillä kuitell'kin
2074: puuttumista. Vaikka kurssinvaihtaluja ei                              käytännöllistä merkitystä si1käli, että halli-
2075: luonnollisesti voidakaan kokonaan välttää,                            tus laskukauden vallitessa ei voi saada
2076: varsinkaan sellaisina paniikkipäivinä, jotka                          ulkomaista }aina'a, taikka, jos se saada:an,
2077: vallitsivat Amerikassa viime sy'ksynä loka-                           on pakko hyväksyä liian korkea korko.
2078: ja marraskuussa, voitaisiin näitä vaihteluja                          Toiselta puolen ei myöskään ole rmohdet-
2079: varmasti huomattavasti vähentää.                                      tava, että 'kurssinlaskujen sattuessa edul-
2080:    Jos lasketwan 'Suomen liikkeessä oleva                             linen obligatioiden osto kuoletusta varten
2081: valtiovelka 3,450 milj. markaksi ja ~tod€1-                           usein jåtetään tekemättä varojen taiJ:\jka
2082: linen korko keskimäärin 5.9 %:ksi, merkit-                            kaukonäköisyyden puutteessa.
2083:                                     IY,6. -   von Frenckell.                                51
2084: 
2085:     Senvuoksi näyttää tarpeen vaatima1ta,          aluksi 75 milj. marka;n maara, edellyttä-
2086:  että perustetaan valtion kuo1etusra:hasto,        mä1lä kuitenkin, että kuoletusrahasto vuo-
2087:  jota •käytettäisiin Suomen valtion obli-          sittain myisi asianomaisille lainanottajille
2088:  gatioiden ostamiseen osaksi siinä tarkoi-         vuotuista korko- j'a kuo1et:ussumnma varten
2089:  tuksessa, •että kursseja <kohottamalla saatai-    tarvittavan maaran obligatioitft ja ra-
2090:  siin alennetuksi sitä todellista korkoa, jota     hasto näin ollen kerran vuodessa uudistuisi.
2091:  on suoritettava vastaisuudessa ulkomailta        Rahaston perustamiseen voitaisiin sopivim-
2092:  otettavista olbligatiolainoista, osaksi estä-     min tulevana vuonna •käyttää niitä voitto-
2093:  mään suomalaisten obligatioiden vahingol-         varoj,a, joista eduskunta Suomen Pankin
2094: lisia kurssinvaihteluja ulkomailla. Tätä          uuden ohjesäännön mukaan vuosittain voi
2095: kuoletusrahastoa hoitaisi joko Suomen Val-        määrätä.
2096:  tiokonttori tai Suomen Pankki taikka itse-          Suomen luoton arvon 'kohottamiseksi ja
2097: namen ostokonttori, joka vuosittain toi-          ulkomail1e suori:tettavan todellisen koron
2098: mittaisi sen obligatiomäärän, mikä sopi-          a1entamiseksi sekä niiden haittojen vähen-
2099: musten mukaan on kuoletettava. Sitä-              tämise'ksi, jotka aiheutuvat suomalaisten
2100:  paitsi voitaisiin kuoletusrahastoa käyttää       obligatiolainain noteerauksissa esiintyvistä
2101: auttamaan kotimaisia obligatiom;.rkkinoita        liian voimakkaista kurssivaihte~uista, mh-
2102:  ja valmistamaan malhd!ollisuuksia kotimais-      kenee allekirjoittanut ehdottaa eduskunnan
2103: ten kunnallislainain saantiin, joten suoma-       päätettäväksi toivomuksen,
2104: laisten lainanhakijain lukumäärä vähenisi
2105:  ulkomaiden lainamarkkinoilla.                             että hallitus va~mistuttaisi ,, V al-
2106:    Arvioitaessa niitä rahamääriä, jotka voi-            tion K uoletusrahaston" perustamista
2107: taisiin katsoa välttämättömiksi tällai,gta              tarkoittavan esityksen sekä että hal-
2108: pysyväistä ostokonttoria varten, ilmenee                litus tulevan vuoden tulo- ja meno-
2109: että lainain nykyinen vuotuinen kuoletus                arviossa osoittaisi tätä , Valtion K uo-
2110: tehnee kaikkiaan '50-60 milj. markkaa,                  letusrahastoa'' varten tarvittavan
2111: joten sanottuun tarkoitukseen riittänee                 määrärahan.
2112: 
2113:      HelsingiS8ä, helmikuun 12 p :nä 1930.
2114: 
2115:                                                                       E. von Frenckell.
2116:    52
2117: 
2118: IV,7. -    Toiv. al. N:o 6.
2119: 
2120: 
2121: 
2122: 
2123:                                    Cajander y. m.: Nettobudjetin käytäntöön ottamisesta val-
2124:                                       tion liiketoiminnassa.
2125: 
2126: 
2127:                                         Ed u s kunnalle.
2128: 
2129:      Monet syyt ovat johtaneet siåhen, että           ja on se siihen sitä vähemmän soveiltuva,
2130:   valtiolla on joukko liikelaitoksia, ja on näi-      mitä yksityiskohtaisemmin budjetti on mo-
2131:   den luku itsenäisyysajalla huomattavasti            mentteihin ja alamomentteihin jaettu. Se
2132:   lisääntynyt. UsealliJ, taholla Qn !lausuttu         nimittäin varsin arweluttavasti sitoo sitä
2133:   epäilyksiä siitä, onko Qllut suotavaa mennä         toimintavapautta, mikä on liiketoiminnan
2134:   niin pitkälle tämän kehityksen tiellä, kuin         perusedellytyksiä, ja on sitäpaitsi omiaan
2135:   meillä on tapahtunut. Sen sijaan -ei liene          hämmentämään selvän käsityksen saamista
2136:   olemassa muuta kuin yksi mieli siitä, että          sen tuloksista. Käsityksemme mukaan val-
2137:   niitä liikelaitoksia, joita valtiolla on, on hoi-   tion liiketoimintaan nähden olisi otettava
2138:   dettava niin taloudellisesti kuin mahdol-           käytäntöön nettolbudjetti eikä sitä olisi so-
2139: ' lista. Tämän päämäärän toteuttaminen                vellettava ainoastaan valtion varsinaisiin
2140:   edellyttää, että näitä laitoksia on hoidet-         teollisuuslaitoksiin vaan ulotettava myöskin
2141:   tava mahdollisimman suuressa maara:ssa              sellaisille aloille, kuin esim. valtion metsä-
2142:   yksityisten liikelaitosten tapaan. Puuttu-          talous on.
2143:   matta muihin uudistuksiin, jotka olisivat              Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
2144:   tarpeen tämän tarkoitusperän saavuttami-            Bduskunnan 'päätettäväksi toivomuksen,
2145:   seksi, on todettava, että yhtenä sangen huo-
2146:   mattavana esteenä valtion liikelaitosten lii-                 että hallitns ryhtyisi tarpeellisiin
2147:   kemäiselle hoidolle on se, että niissä on                  toimenpiteisiin nettobndjetin käy-
2148:   noudatettava !bruttobudjettia, joka, niin hy-              täntöön ottarniseksi valtion liiketoi-
2149:   vin kuin se soveltuukin virastojen y. m. s.                minnassa sekii tekisi asian vaatimia
2150:   budjettimuodoksi, on varsin soveltumaton                   esityksiä Edusknnnalle.
2151:   liikelaitosten budjettimuotona käytettäväksi,
2152: 
2153:         He1singissä 12 päivänä helmikuuta 1930.
2154: 
2155:                 A. K. Cajander.                                  Mauno Pekkala.
2156:                                                                                                53
2157: 
2158: IV,s. -   Toiv. al. N :o 7.
2159: 
2160: 
2161: 
2162: 
2163:                                  Vennola y. m.: Rautatierahtien tarkistamisesta kiviteoUi-
2164:                                    suuden tuotteiden viennin edistämistä silmälläpitäen.
2165: 
2166: 
2167:                                        E d u s k! u n rr a 11 e.
2168: 
2169:    Talouselämämme suurimpia heikkowksia              jes'tetyksi niin, että maa voi,si näistä luon-
2170: oo ,tuotantoelämämme yksipuolisuus ja                nollisista r~kkauksistaan hyötyä.
2171: kauppataseemme        epäedullinen rakenne.             Tärkeimpiä edellytyksiä kiviteollisuu-
2172: Elämme vientiiillJme nähden pääasiallisesti          temme kehittymiselle on crautatierahti>en ta-
2173: metsä- ja puunjalostusteollisuuden varassa,          soittaminen kivituotteiden maastavientiä sil-
2174: ja maanviljelyksemmekin voi ainoastaan               mälläpitäen.      Vientimahdollisuudet tällä
2175: suhteellisesti rajoitetussa maarassa sitä            aialla riippuvat varsin suuressa määrässä
2176: tukea. On sentähden välttämätöntä, että              juuri ku~jetuskustannuksista. Sisämaasta
2177: koetamme käyttää kaikkia mahdollisuuk-               kivien kuljettaminen vientiä varten on ny-
2178: siamme tuotantoelämämme ja vientimma                 kyisillä rautatierahdeilla suuresti kysymJ'Ik-
2179: kehittämiseksi.                                      senalaista. On laskettu että rautatierahdit
2180:    Ala, joka meillä on jäänyt verraten lapsi-        korottavat kiv:en kuljetuskustannuksia esi-
2181: puolen asemaan, mutta jolla kuitenkin 0!11            merkiksi Sa!ksaan vietäessä noin 40-70 %.
2182: erittäin suuria mahdollism.~ksia, on kiviteol-        On luonnollista, että näin suuret lisämenot
2183: liguus. Raaka-ainetta on meillä riittävästi          voivat telhdä monessa tapauksessa koko yrit-
2184: olemassa sekä ra,Imikkoseudullla että sisä-          teliäisyyden mahdott01naksi.
2185: maassa. Niinpä esimerkiksi jo katuikivi-               Kun talouselämämme edistymisen kan-
2186: teollisuudelle tarljioa.vat rannikolla, paitsi       nalta on välttämätöntä, että myös valtioval-
2187: Uudenkaupungin tienoot, Kemiö, Inkoo,                lan puolelta koetetaan uusille yritteliäisYJ'IS-
2188: Vehmaa ja sisämaassa Jyväskylä, Kuru ja              a1oi1le luoda menestyksellisiä edellytyksiä,
2189: Antrea erinomaista raaka-ainetta, joka hy-           saamme kunnioittavimmin ,ehdottaa edus-
2190: vin pystyy kilpailemaan ulkomaisen vas-              imnnan p~ätettäväkSi toivomuksen,
2191: taavan raaka-aineen kanssa. Kuinka taka-
2192: pa;julla tällä meille luonnollisella a~lalla kui-               että, hallitus ryhtyisi toimenpitei-
2193: tenkin olemme, osoittaa se että, samalla kuin                siin rautatierahtien tarkistamiseksi
2194: Ruotsin kiviteollisuustuotteiden vienti ko-                  niin, . että kiviteollisuuden tuottei-
2195: hoaa aina noin 200 miljoonaan markkaan                       den vientimahdollisuudet myöskin
2196: vuodessa, meidäin vuotuinen vientimme ko-                    sisämaassa tarjolla olevilta raaka-
2197: hoaa ainoastaan 5-6 miljoonaan markkaan.                     ainepaikoilta tulisivat huomioonote-
2198:  Tätä taustaa vastaa.n meillä lienee syytä                   htiksi.
2199: harkita, millä tavalla saisimme olomme jär-
2200: 
2201:       Helsingissä, 11 :p :nä helmikuuta 1930.
2202: 
2203:           J. H. Vennola.               Hulda Nordenstreng.             T. M. Kivimä;ki.
2204:           K. E. Linna.                 A. K. Cajander.                 P. Sa,arinen.
2205:                                        E. M. Tarkkanen.
2206:     54
2207: 
2208:  IV,9. -   Toiv. al. N :o 8.
2209: 
2210: 
2211: 
2212: 
2213:                                  Virta y. m.: Lisäyksestä kuluvan vuoden tulo- ja meno-
2214:                                     arvioon töiden järjestämiseksi työttömille.
2215: 
2216: 
2217:                                       Ed u s kun n a ll c.
2218: 
2219:      Kulumassa olevan vuoden talousarviota           lat ovat tyystin loppuneet. Vankimäärän
2220:   käsit<'ltäessä ei ole vaatimuksestamme 'huoli-     kasvukin on pidettävä yhtenä osana vallit-
2221:   matta otettu kasvavan työttömyyshädän              sevista taloude'llisista oloista. Se on omiaan
2222:   lievittämistä vakavasti huomioon. Verrat-          osoittamaan, e.ttä suurelta osalta maan kan-
2223:   tuna työttömäin ·suureen lukumäärään ovat          salaisia on elämisen mahdollisuudet [oppu-
2224:   valtion talousarvioon merkityt työmäärä-           neet, jon'ka vuoksi näitten on ollut tartut-
2225:   rahat aivan riittämättömät. Työttömiä oli         tava keinoihin, joiden käyttämistä he itse-
2226:  sosialiministeriön työasiainosastolle maan         kään eivät ole ai,lmisemmin tulleet edes aja-
2227:  työnvälitystoimistoista saapuneitten ilmoi-        telleeksi.
2228:  tusten mukaan viime tammikuun 25 p:nä                 Työttömyyden aiheuttama hätä on paisu-
2229:  luetteloitu 12,190 henkeä, josta naisia 2,311.     nut jo niin valtavaksi,. että kuntien, apu-
2230:  Kun tähän ~isätään tilastojen ulkopuolella         kassojen ja ylksityisten toimenpiteet sen lie-
2231:  olevat työttömät, niin varovaistenkin ar-          vittämiseksi ovat osoittautuneet riittämät-
2232:  vioitten'kin mukaan summa on kerrottava            tömiksi. Kun työttömyyttä on ollut verrat-
2233:  kolmella, 1sillä on lukuisasti sellaisia paik-     ta~n runsaasti monina aiklaisempina:kin vuo-
2234:  kakuntia, jorsta mainittuun tilastoon ei           sina, on sen johdosta m. m. kuntien mah-
2235:  työnvälitystoimistojen puuttuessa saada tie-       dalEsuudet huomattavasti heikentyneet voi-
2236:  toja. Ei ole liioteltua, jos väitetään, että      dakseen läheskään tyydyttävässä määrin
2237:  vähintään 100,000 henkeä kärsii tällä het-         torjua nykyisen tilanteen aiheuttama-a hä-
2238: kellä työttömyyden johdosta. Eri seuduilta          tää. Asiaan on valtiovalllan tartuttava va-
2239:  maasta on jo saapunut viestejä ·epätoivoi-        kavin ottein, sillä se on oleva ensi kädessä
2240: sista teoista, joihin pitkällinen työttömyys-      vastuuSisa 'kansalaisten elämästä ja toimeen-
2241:  kurjuus on pakoittanut turvautumaan.              tulosta. Sitä vastuuta ollaan valtiovallalta
2242: Mutta työttömyyden aiheuttamat vauriot             oikeutettuja yhteiskunnan ylläpitäjien, työ-
2243: eivät ole kohdistuneet ainoastaan yksilöihin.      tätekevien kansa'laisten taholta vaatimaan.
2244:  Myöskin monet niistä kunnista, joitten            Kurjuuteen syöstyillä työtätek;wän luokan
2245: alueella työttömyyttä on runsaammin ilmen-         jäsenilllä on oikeus vaatia olemassaolo1nsa
2246: nyt, ovat joutuneet sen johdosta taloudelli-       turvaa i@apitalistisenkin järjeStelmän valli-
2247: seen ahdinkoon, j.opa eräissä tapauksissa          tessa. Tämä oikeus kuuluu työväenluo'kalle
2248: niin, että se uhikaa romahduksella. Työttö-        sitäkin paremmalla syyllä, koska se itse ei
2249: myyshädän seuraukset ovat muodostuneet             ole syypää kär~simäänsä kurjuuteen, vaan
2250: suorwstaan peloittavi'ksi. V aukilain :asukas-     sen aiheuttaja on kapitalistinen talousjär-
2251: luku on kasvanut niin huimaavasti, että ti-        jestelmä.
2252:                                    IV,9. -     Virta y. m.                                55
2253: 
2254:    Työttömyyskurjuuden lievittämiseksi olisi                että haUitns antaisi kiireellisesti
2255: kuluvan vuoden menoarvioon yilimääräistoo               esityksen eduskunnalle 60,000,000
2256: menojBn kohdalle otettava li:sämäärära:ha.              markan lisäntäärämhan ottarnisesta
2257: Sa:malla olisi eduskunnan päätettävä, että              kuluvan vuoden tulo- ja menoar-
2258: mainitusta lisämäärärahasta voidaan 'antaa              vioon, josta mää1·ästä 35,000,000
2259: kunnillB av"UStUJSta siinäkin tapauksesSia,             markkaa annettaisiin valtioneuvos-
2260: ettei näillä ole osotcttav:i:ssa teetettäviä            tolle töiden järjestämiseksi työttö-
2261: töittä, muuta Qn kuitenkin todistettu, että             mille ja 15,000,000 markkaa kun-
2262: kunta tarvittsee työttömyyshädän torjumista             n·ille avustulcsena käytettäväksi päät-
2263: varten anQmansa määrärahan. Samoin dlisi                tiirnällä.än tavaUa työttömyyshädän
2264: sosialiministeriön käytetävä:ksi myönnettävä            lievittämiseksi sekä 10,000,000 nw;rk-
2265: varoja suoranaista avustustoimintaa va.rten.            kaa sosialiministeriön käytettäväksi
2266: Koska tilanne on muodostunut sella]sekisi,              työttömyydestä kärsivien avu.stami-
2267: ettei kaikiille voida töitä järjestää. Avus-            seksi, ollen avustustyö suoritettava
2268: tust:en jaoSISa voitai:siin käyttää Suomen              yhdessä Suomen Ammattijärjestön
2269: Ammattijärjestöä, koska sillä on tässä                  kanssa, ja
2270: asiassa parhaimmat edellytykset järjestää                   että valtioneuvosto oikentetaan
2271: avustustyö tarkoitustaan vasta,ava1la ta-               tarkoitukseen käyttäimäi.in valtiova-
2272: valla.                                                  raston pi.iämnasäästöä.
2273:    Edellä sanotun perusteella ehdotamme
2274: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
2275: 
2276:      Helsingis•sä 7 p:nä he1mikuuta 1930.
2277: 
2278:              J. Jalmari Virta.                               Kalle Meriläinen.
2279:              K. Kulmala.                                     Arvo Riihimäki.
2280:              J. Rötkö.                                       Arvo A. Lehto.
2281:              H. Väisänen.                                    Lauri Myllymäki
2282:              V. Pohjaranta.                                  Emil J. Tabell.
2283:              Pekka Strengell.                                Aug. Turunen.
2284:              Eino Pekkala.                                   J. A. Liedes.
2285:              Asser Salo.                                     Verner Halen.
2286:              Kalle Kyhälä.                                   William Tanner.
2287:                                       Juho Perälä.
2288:   66
2289: 
2290: IV,1o. -   Toiv. al. N:o 9.
2291: 
2292: 
2293: 
2294: 
2295:                                 Kyhälä y. m.: Lisäyksestä kuluvan vuoden tulo- ja meno-
2296:                                   arvioon kadon ja yleisen pulakauden johdosta ahdinko-
2297:                                   tilaan joutuneen maatalousväestön a1)ustarniseksi.
2298: 
2299: 
2300:                                      E d u s k u n n a l !l e.
2301: 
2302:    Vu<lden 1929 toisille Valtiopäivilie jätet-     dun pieneläjäväestön aseman sietämättömän
2303: tiin rahaasia-aloite, jossa ehdotettiin otet-      kireäksi. Omaisuuksien pakkohuutokaUipat
2304: tavaksi 60,000,000 ma:vkan suuruinen mää-          ovat entis,estään lisääntyneet. Taloudelli-
2305: räraha kadon ja yleisen pulakauden joh-            sen elämän pu1mll! on muodostunut sellai-
2306: dosta hätätiliaan joutuneen maatalousväes-         seksi, 'ettei· se ole lievemnettävissä ,iLman val-
2307: tön avustarrn:ista varten (Liitteet I-XI s.        tiovaHan taholta tulevaa tehokasta apua.
2308: 304). Tästä aloitteesta antoi maatalousva-         r..uotonsaamtimahd!ollisuud:etJkin ovat suu-
2309: liokunta ihy1käävän lausunnon, perustellen         relta ·osalta lukossa, koska entisistäikään ve-
2310: kantaansa m. m. silliä. ettei katotilanne ollut    loista eivät kaikki kyikene korlkoja ja lyhenr
2311: edellisen vuoden ll!jalla kehittynytkään niin      nyksiä suorittamaan. Maaseudun ;pienelä-
2312: huonoksi ikuin oli pelätty, joten 'Se siis ei      jävä•estön elämisen mahdollisuudet ovat eh-
2313: antaisi aihetta aloitteen mukaisiin toimen-        tyneet. Heitä on odottamassa ti:lanteen ny-
2314: piteisiin. Samoin perusteltiin aloitt<aen hyl-     kyiselläiän pysyen jatkuva alaspäin luisumri-
2315: käiämistä sillä,. ettei siinä ehdotetuilla toi-    nen. Valtiovallan v.elvohlisuus on kailkin
2316: menpiteiUä voitaisi' maataLoudessa va:Jlitse-      ma!hdolli,sin keinoin Qjentaa auttava kätensä
2317: van pulakauden wurauiksia torjua eikä              maaseudun pieneläjäväestölle. Sellaiset te-
2318: muutenkaan päästä siinä toivottuihin ~tulolk      kosyyt, kuten tilastojen puute y. m. eivät
2319: siin sekä edeLleen, ~että koska poonviljelijäin    saa olla esteenä suoranaisenkin avun anta-
2320: velka- ja varallisuussuhteista eri seutujen        miselle, sillä aina tulee löytyunään riittä-
2321: kesken ei ole olemassa tilastoja ja ilrnn          västi keinoja, joiden perusteella voidaan
2322: muussa tapauksessa maatalousvll!liokunnan          niin avustukset kuin korottomat lainatkin
2323: mi,elestä vms1 ta;pahtua epätasaisuuksåa           ja:kaa niitä tarvitseville.
2324: avustusten jaossa, niin aloite ei senkään              Edellä sanotun perusteella ja viitaten
2325:                                                                          1
2326: 
2327: 
2328: vuoksi antaisi a,ihetta ehdotetulle toimenpi-      alussa mainitun rahaasia-aloitteen peruste-
2329: teelle.                                            luihin pyydämme ehdottaa eduskunnan
2330:    Ne perusteet, jotka maatalousvaliokunta         päätettäväksi toivomuksen
2331: esitti ja joiden nojalla myösik:in valtiOfVa-
2332: rainvaliokunta ja eduskunta hylkäisivät                       että hallittts antaisi kiireeUisesti
2333: aloitteen, eivät ole paikkaansa pitäviä. En-               Eduskunnalle esityksen 50,000,000
2334: siksikin on !huomautettava, että kadon ai-                 markan lisämiiärärahan ottamisesta
2335: heuttamat vauriot yhdessä huonoJen työ-                    kulttvan vuoden t1tlo- ja meno-
2336: markkinain kanssa ovat saattaneet maaseu-                  a1·vioon, josta myönettäisiin kuntien
2337:                              IV,1o. -      Kyhälä y. m.                            57
2338: 
2339:  välityksellä korottomia lainoja ja tar-            ahdinkotilaan joutuneelle maatalous-
2340:  peen vaatiessa sum·anaista avustusta               väestölle hallituksen lähemmin mää-
2341:  kadon ja yleisen pulakauden johdosta               räämällä tavalla.
2342: 
2343: Helsingissä helmikmm 10 .p :nä 1930.
2344: 
2345:         Kalle Kyhälä.                                     Arvo Riihimäki.
2346:         J. A. Liedes.                                     K. Kulmala.
2347:         Arvo A. Lehto.                                    Kalle Meriläinen.
2348:         Jalmari Virta.                                    Aug. Turunen.
2349:         Lauri lYiyllymäki.                                Siina Urpilainen.
2350:         Emil J. Tabell.                                   Verner Halen.
2351: IV,11. -     Toiv. al. N :o 10.
2352: 
2353: 
2354: 
2355: 
2356:                                   Pekkala, M. y. m.: H elpotusten myöntämisestä maaseudun
2357:                                      vähäväkisen väestön valtiolta saamien lainojen lyhen-
2358:                                      nys- ja korkomaksujen suorittamisessa.
2359: 
2360: 
2361:                                       E c1 u s kun n a ll e.
2362: 
2363:     Nytkyään vallitseva taloudellinen lama-       ole ollut mahdollista ilman lähempää sel-
2364: kausi, jonka merkikejä on havaittavissa kai-      vitystä esittää yksityiskohtaista suunnitel-
2365: killa aloilla, Dn ennen kaikkea vaikeuttanut      maa niistä huojennuksista, joita lainojen ly-
2366: maaseudun vähäväkisen väestön, ja eritoten        hennys- ja km•komaksuihin nähden olisi
2367: pierrviljelijävåestönkin elämää. Pulatilanne      myönnettävä, vaan olisi asia hallituksesta
2368: on muutamin paikoin kehittynyt niin krii-         käsin tutkittava ja hoidettava. Selvänä on
2369: tilliseksi, että monia kymmeniä pientiloja on     kuitenkin pidettävä, että lainojen lyhennys-
2370: ilmoitettu pakkuhuutokaupalla myytäväksi,         ten 1ja korkojen suorituksessa olisi nykyi-
2371: puhumattakaan siitä, että rahan saannin ki-       senä ajanJkohtama myönnettävä lykkäystä,
2372: reys uhkaa saattaa yhä il.nkuisammat pien-        olipa sitten !kysymys asutusrahastosta, oma-
2373: tilalliset ja muu:t pieneläjät saman tuhoisan     kotirah'a!s'tosta tai muista ra'hastoista maa-
2374: kohtalon alaiseksi. Asioid€>n näin ollen ei       seudun vähäväikiselle vä.a<Jtölle myön.netyistä
2375: c1lekaan ihme, että pientilalliset ympäri         lainoista.
2376: maan ovat alkaneet Eikelhtiä ja pitää yhtei-         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
2377: sii:i kokouksia, j 1oissa on neuvoteltu niistä    Bduskunnan päätettäväksi toivomukse;n,
2378: keinoista ja toimenpiteistä, joihin olisi ryh-
2379: dyttävä hä,d1i.n lieventämiseksi. Katseet                    että hallit11s kiireellisesti selvityt-
2380: näissä kokouksissa ovat kääntyneet hallitus-              täisi, mitä mahdollisuuksia on ole-
2381: vallan puoleen, jolta hartaa.sti odotetaan                massa helpat1LSten myöntämiseksi
2382: <1pua. Ennen kaikkea toi,votaan pienviljeli-              ma.aseudun vähäväkisen väestön val-
2383: jäväestön taholta nyt, että pikaisesti myön-              tiolta saamien lainojen lyhennys- ja
2384:  Hettäisiin helpDtuksia valtiolta saatujen                korkomaksujen suorittamisessa, sekä
2385:  lainojen lyhennys- ja korkomaksuihin näh-                   että, mikäli mahdollista ja tarpeel-
2386: den, joiden suorittaminen tuottaa tällä het-              liseksi osoittautuu, hallitus antaisi
2387: kellä asia-nomaisille voittaruaUomia vai-                 Eduskunnalle esityksen riittävän
2388: keuksia. Kun valtion lainoja maaseudun                    pitkän lykkäyksen myöntämisestä
2389: vähävä1ki·selle väestölle on myönnetty useas-             mainittujen lainojen lyhennysten ja
2390: ta eri rahastosta ja erilaisilla ehdoH.la, ei             korkojen suorituksessa.
2391: 
2392:      Helsingissä, helmikuun 9 päivänä 1930.
2393: 
2394:            Mauno Pekkala.              Edvard Setälä.                Kalle Valta.
2395:            Leander Sirola.             Toivo Halonen.                Emil Jokinen.
2396:            Valfrid Eskola.             Väinö Kivisalo.               Jalmari Linna.
2397:            Otto Marttila.              ,J. Kovanen.                  Hilma Koivulahti-Lehto.
2398:                                                                                       59
2399: 
2400: IV,12. -   Toiv. al. N:o 45.
2401: 
2402: 
2403: 
2404: 
2405:                                Setälä y. m.: Lisäyksestä kuluvan vuoden tulo- ja meno-
2406:                                . arvioon rautatierakennuksia varten.
2407: 
2408: 
2409:                                    Eduskunnalle.
2410: 
2411:    Ne toimenpiteet, joihin valtiovallan ta-    sesti tullaan seuraavassa 5-vuotisohjelmassa
2412: holta on .ryhdytty työttömyyden Iieventämi-    rakennettavaksi hyväksymään, olisi ta!lpeel-
2413: seksi, eivät sellaisena työttömyyskautena      lista tästäkin syystä lisätä rautateiden
2414: kuin nyt vallitsee, ole mielestämme olleet     rakentamismäärärahoja. Kun tällainen li-
2415: riittäviä. Senvuoksi olisi käsityksemme mu-    säys on nyt myös työttömyyden vuoksi var-
2416: kaan työttömyysmäärärahoja tuntuvasti li-      sin toivottava, saamme ehdottaa eduskun-
2417: sättävä. Kun tiedossamme on, että rauta-       nan p'äätettävä.ksi toivomuksen,
2418: teiden    rakentamissuunnitelmassa,   jonka
2419: eduskunta on vahvistanut, on hyväksytty ra-            että hallitus antaisi Eduskunnalle
2420: kennettavaksi uusia rautateitä siinä määrin,         esityksen 20 miljoonan rnarkan suu-
2421: että seuraavana 5-vuQtiskautena ainoastaan           ru~sen   li~ämää1·ärahan  ottamisesta
2422: 96 milj. markkaa on käytettävissä niiden             kuluvan vttoden tulo- ja menoarvioon
2423: rautateiden rakentamiseen, jotka mahdolli-           rautatiemkennuksia varten.
2424: 
2425:     Helsingissii, helmikuun 11 p :nä 1930.
2426: 
2427:                 Edward Setälä.                         Albin Koponen.
2428:                 J. F. Tolonen.                         E. Aromaa.
2429:                 Y. Welling.                            Jalmari Linna.
2430:                 J. Väisänen.                           J. Kovanen.
2431:                              B.
2432: Terveydenhoitoa, kulkulaitoksia sekä taloudellisia, sivistyk~
2433:        sellisiä, sosialisia y. m. tarkoituksia koskevia
2434:                        rahaasia-aloitteita.
2435:                                                                                      63
2436: 
2437: IV,13, -    Rah. al. N :o 1.
2438: 
2439: 
2440: 
2441: 
2442:                                Voionmaa y. m.: Määrärahan osoittamisesta S1tomen Ran-
2443:                                   hanliiton työn tttkemis(}ksi.
2444: 
2445: 
2446:                                    E d u s k u n n a ll e.
2447: 
2448:    Viitaten vuoden 1929 toisilla valtiopäi-     nioittaen nyt uudelleen ehdotamme edus-
2449: villä tehtyyn perusteltuun rahaasia-aloit-      kunnan päätettäväksi,
2450: teeseen n :o 11, jota koskee apurahan anta-
2451: mista Suomen Rauhanliitolle, mutta joka                  että Eduskunta ottaisi vuoden
2452: alote tuli mainituilla valtiopäivillä hyljä-           1931 tulo- ja menoarvioon 50,000
2453: tyksi vähäisenä äänten enemmistöllä, kun-              markan suuruisen määrärahan Suo-
2454:                                                        men Rauhanliiton työn tttkemiseksi.
2455: 
2456:      Helsingissä 12 p. helmikuuta 1930.
2457: 
2458:            Väinö Voionmaa.          Aino Lehtokoski.            Aleksi Aaltonen.
2459:   G4
2460: 
2461: IV,14. -    Rah. al. N:o 2.
2462: 
2463: 
2464: 
2465: 
2466:                                 Sirola y. m.: Määrärahan osoittamisesta Imatran voimalai-
2467:                                    toksen johtolaitteiden laajentamista vm·ten.
2468: 
2469: 
2470:                                      E d u s k u n n a ll e.
2471: 
2472:     Imatran voimalaitoksen valmistuttua on        viime vuoden loppuun mennessä sijoitettu
2473: sähkön kulutus lisääntynyt huomattavasti,         nroja 386,500,000 markkaa. Kun tällaiset
2474: joten tällä kertaa kolmen koneyksikön syn-        laitokset eivät ole rakennetut huomista päi-
2475: nyttämästä voimasta, joka on 55,000 kilo-         ' ää varten, va&n on ne rakennettava tule-
2476: wattia, jo on käytännössä huippukuormitus         Yaisuutta silmällä .pitäen, eivät ne kohta ole
2477: 50,000 kilowattia. Kun ensi kesänä tulee          valmiit tuottamaan riittävästi !korkoa ja
2478: yksj, koneyksikkö lisää ja lähitulevaisuu-        kuoletusta sijoitetulle pääomalle. Tällaisen
2479: dessa vielä kaksi nykyisten kolmen lisäksi,       laajaksi kehitetyn johtoverkoston •luomisella
2480: on kaikkiaan kuusi koneyksikköä voimaa            on arvaamattOillan suuri merkitys paitsi vir-
2481: kehittämässä., kehittäen ne yhteensä 110,000      ~an jakajana, myöskin sellaisessa tapauk-
2482: kilowattia.                                       5essa, että jokin virtaa antaviBta voimalai-
2483:     Nyky.isin vallitsevan huonon raha-a:j·an      toksi,sta sattuisi syystä tai toisesta joutu-
2484: vuoksi ovat kuitenkin lrnnnat ja yhtymät          maan epäkuntoon.
2485: voimattomia rakf:mtamaan johtolaitteita              Edellä esitetyn nojalla esitämme kun-
2486: sähkövirran siirtämistä varten. Kun teolli-       nioittavimmin,
2487: suuden ja maatalouden tulevalle kehityk-
2488: ::.e1le tällaisten johtolaitteiden rakentaminen             että Eduskunta päättäisi vuoden
2489: on välttämätöntä, olisi Eduskunnan kiinni-               1931 menoarvioon ottaa 20,000,000
2490: tettävä ·enemmän huomiota asiaan ja ryh-                 markan määrärahan Imatran voima-
2491: dyttävä johtoverkoston laajentamiseen.                   laitoksen käytettäväksi johtolaittei-
2492:     Imatran voimalaitokseen on linjoineen                den laaJentamista varten.
2493: 
2494:        Helsingissä, helmikuun 12 p :nä 1930.
2495: 
2496:                Leander Sirola.                                 Antti Lehikoinen.
2497:                Valfrid Eskola.                                 Mauno Pekkala.
2498:                Emil Jokinen.                                   Jalmari Linna.
2499:                Hilma Koivulahti-Lehto.                         Edvard Kujala.
2500:                                                                                        65
2501: 
2502: IV,t5. -   Fin. mot. N:o 3.                     IV,t5. -   Rah. al. N:o 3.
2503: 
2504: 
2505: 
2506: 
2507: Molin m. fl.: Angående anvisande av an-         Molin y. m.: Määrärahan osoittamisesta
2508:  slag [ö1· byggande av telefonledningar          puhelinjohtojen ja niihin kuuluvien
2509:  med därtiU hörande kablar i skärgårds-          kaapelien rakentamista vaden saaristo-
2510:  trakterna.                                      seuduille.
2511: 
2512: 
2513:            T i ll R i k s d a g e n.                        E d u s k u n n a ll e.
2514: 
2515:    För utvidgning av statens te1efonnät            Valtion puhelinverkoston laajentamiseen
2516: hava år för år anslagits hetydande belopp.      on VlUOsi vuodelta myönnetty melkoisia
2517: I år,ets utgiftsstat har ej mindre än           määrärahoja. Niinpä myönsi Eduskunta tä-
2518: 13,500,000 mark observerats för ändamålet.      hän tarkoitukseen kuluvaksi vuodeksi
2519: Dessa medel hava dels använts för förbätt-      13,500,000 markkaa. Näistä määrärahoista
2520: rande av telefonnätet i landets centrala de-    on melkoinen osa käytetty puhelinverkon
2521: lar och för dragande av kabeUedningar till      1a:aj·entamiseen maan keskiosissa ja meri-
2522: Reval och Stockholm. I denna del har be-        kaapelien rakentamiseen Tallinnaan ja
2523: viljandet av ans1ag ju dock blott innefat-      Tukholmaan. Tässä osassa on määrärahan
2524: tat investering av kapital i ett räntabelt      myöntäminen kuitenkin 'käsittänyt vain
2525: affärsföretag. Dels har staten emellertid       pääoman investoimista kannattavaan liike-
2526: även uppoffrat betydande summor för att         yritykseen. Osittain on valtio toki myös
2527: medels telefonledningar förbinda avlägsna,      uhrannut melkoisia maaria puhelinlin-
2528: ekonomiskt mindre väl ställda delar av lan-     joilla yhdistääkseen kaukaisia, taloudel-
2529: det med de närmaste centralorterna. Här-        lisesti heikkoja maan osia lähimpien
2530: vid hava dock skärgårdstrakterna samt           liikekeskusten kanssa. Tällöin on 'kuitenkin
2531: utöarna i Finska och Bottnislm vikarna          saaristoseudut sekä Suomenlahden ja Poh-
2532: blivit helt och hållet förbigångna: Dessa       janlalhden ulkosaaret kokonaan syrj.äytetty,
2533: trakter hava dock ett om möjligt än större      huolimatta siitä että näillä s.:;uduilla on
2534: be'hov av telefonförbindelser än de delar       vieläkin suurempi pubelinyht•eyden tarve
2535:  av norra och Östra Finland, vilka statsmak-    kuin niillä osi1la Pohjois- ja Itä-Suomea,
2536: ten i jämförelsevis riklig mån ihågikommit.     joista valtiovalta verraten runsaassa mi-
2537: Ekonomi,skt är skärgårdstrakternas och          tassa on kysymyksessä olevassa suhteessa
2538:  utöarnas ställning väl lika prekär som de      pitänyt huolta. Saaristoseutujen ja ulko-
2539:  ovan antydda avlägset belägna delarnas av      saarten taloudellinen asema on vähin-
2540: fastlandet. Såsom närmare motiv·ering           tään yhtä huolestuttava kuin yllämainit-
2541:  härför få vi hänvisa till de av riksdags-      tujen mannermaalla olevien syrjäseutujen-
2542: männen Moilanen m. fl. och Karjalainen          kin. . Näitten seikkojen lähemmäksi perus-
2543:  m. fl. till 1929 års tidigare riksdag inläm-   teluksi viittaamme 'kunnioittaen ed. Moi-
2544: nade finansmotionerna N:ris 9 och 10 samt       lasen y. m. ja ed. Karjalaisen y. m. 1929
2545:  de av riksdagsmännen Molin m. fl., Moi-        vuoden ensimäisille valtiopäiville jättämiin
2546:  Janen m. fl. och Nurmesniemi m. fl. till       rah. as. aloitteisiin N:ot 9 ja 10 sekä ed.
2547: 
2548:                                                                                          9
2549:   6(:)                    IV,15. -   Puhelinjohtoja saaristoseudui:lle.
2550: 
2551: 1929 års senare ri:ksdag ingivna final1Slllo-     Molinin y. m., ed. Moilasen y. m. ja ed.
2552: tionerna N :ris 1·5, 16 och 17.                   Nurmesniemen y. m. 1929 vuoden toisille
2553:                                                   valtiopäiville jättämiin raJh. as. aloitteisiin
2554:                                                   N:ot 15, 16 ja 17.
2555:    Vederbörande centralstyrelse, post- och           Asianomainen keskusvirasto, posti- ja
2556: telegrafstyrelsen har nDgsamt bea:ktat skär-      lennätinhallitus onkin oivaltanut ~Saaristo
2557: gårdstrakternas synnerligen ömmande ibehov        seutujen sangen ·kipeän puhelinyhteyden
2558: av telefonförbinde1ser. Så föreslog styrel-       tarpeen. Niinpä ehdotti posti- ja lennätin-
2559: sen, a;tt i utgiftsförslaget för innevarande      hallitus, että kuluvan vuoden menoarvioon
2560: år måtte för ändamålet upptaga;s ·ett 'be-        tarkoitusta varten otettaisiin 5,000,000
2561: lDpp av 5,000,000 mark, fördelat på tele-         markan määrämha, jaettuna Turun saaris-
2562: fonlinjer i Åbo skärgård, skärgården Hel-         toon, HeLsingin-Kotkan väUseen saaris-
2563: singfors-KDtka, skärgården Kotka-Björkö           toon, Kotkan-Koiviston väliseen saaristoon
2564: och en telefonlinje från Uleåborg till            ja Oulusta Hailuotoon rakennettavien pu-
2565: Karlö, allt i överensstämmelse med ett a:v        helinlinjojen kesken, mainitun hallituksen
2566: styrelsen på längre sikt utarbetat detalje-       useampaa vuotta varten laatiman seikika-
2567: rat program. Förslaget vann ej beaktande          peräisen ohjelman mukaisesti. Valtioneu-
2568: av regeringen. De ovannämnda, till 1929           vosto jätti ehdotuksen huomiotta. Yllämai-
2569: års senare riksdag inlämnade motionerna           nitut, 1929 vuoden toisille valtiopäiville jä-
2570: avböjdes åter, på grund av att riksdagen          tetyt aiotteet hylättiin taasen sillä perus-
2571: ,denna gång'' ej ansåg sig kunna för byg-         tella, ettei eduskunta ,sillä kertaa" katso-
2572: gandet av nya telefonledningar anslå mera         nut voivansa uusien pu:helinjohtojen raken-
2573: än förberörda 13,500,000 mark.                    tamiseen myöntää enempää kuin kysymyk-
2574:                                                   seen tulleet 13,500,000 markkaa.
2575:    Då telefonförbindelse med fastlandet är           Kun puhelinyhteys mannermaahan on
2576: ett livsvi1lkor för de i pDst- och telegraf-      elinehto posti- ja lennätinhallituksen esityk-
2577: .styrelsens förslag avsedda skärgårdstra:k-       sessä tarlmitetuille saaristoseuduille, rohke-
2578: terna, drista vi oss anhåUa,                      nemme kunnioittaen anoa,
2579: 
2580:             att Riksdagen i statsförslaget för             että Eduskunta ottaisi 1931 vuo-
2581:          år 1931 måtte upptaga ett anslag                den talousarvioon 5,000,000 markan
2582:          stort 5,000,000 mark för byggande av            määrärahan puhelinjohtojen ja nii-
2583:          telefonledningar med därtt1l hörande            hin kuuluvien kaapelien rakenta-
2584:          kablar i skärgårdstrakterna.                    mista varten saaristoseuduille.
2585: 
2586:   Helsingfors, den 6 febru31ri 1930.                Helsingissä, helmikuun 6 päivänä 1930.
2587: 
2588:                Knut Molin.                                   Ernst von Born.
2589:                And. Forsberg.                                Axel Palmgren.
2590:                John Österholm.                               Henrik Kullberg.
2591:                Rafael Colliander.                            E. v. Frenckell.
2592:                Otto Jacobsson.                               Aleksi Aaltonen.
2593:                Kaapro Moilanen.                              Emil Jokinen.
2594:                P. Saarinen.                                  Vilho Nikkanen.
2595:                Aino Lehtokoski.                              Kaino W. Oksanen.
2596:                Osk. Reinikainen.                             Aina Lähteenoja.
2597:                K. F. Lauren.                                 Arvi Ahmavaara.
2598:                Gustav Lindberg.                              Eero Nurmesniemi.
2599:                Levi Jern.                                    Vilho H. Kivioja.
2600:                J. E. Hästbacka.                              Uuno Hannula.
2601:                                       Gunnar Sahlstein.
2602:                                                                                                 67
2603: 
2604: IV,l6. -    Rah. al. N:o 4.
2605: 
2606: 
2607: 
2608: 
2609:                                   Hannula, M. y. m.: Määrämhan osoittamisesta Helsingin
2610:                                     kaupttnkiin rakennettavan lastensairaalan piirustusten
2611:                                     laatimista ja rakenn'ustöi:den alullepanoa varten.
2612: 
2613: 
2614:                                         E d u s k u n n a 11 e.
2615: 
2616:     Ka!ksilla edellisillä valttiapäivillä on tehty      Vuoden 1929 ensi:mmäi'Sillä valtiopäivillä
2617: raihaasia-aloite, j'Ossa on pyydetty Eduskun-        antamassaan lausunnossa N: o 1 talousva-
2618: taa osoittamaan määräraha lastensairaalan            liokunta jälleen suhtautui, asiaan erittäin
2619: ra:kantamiseksi Helsingin kaupunkiin. Edus-          myotämielisesti. Se huomautti syntynei'Syy-
2620: kunnan mielBStä ovat kuitenkin eräät toiset          den nopeasta alenemisesta maassamme, yli-
2621:  sairaala1ha1~kkeet o'lLeet näinä vuosina kii-       opiston lastensairaalassa vallitsevasta huu-
2622:  reellisempiä ja lastensai·raalaa koskeva            tav,asta tilanahtaudesta ja, opetuksen vaati-
2623:  aloite on tullut hyläJtyksi. Kun nyttemmin          mista pikai'Si'sta toimenpiteistä tämän van-
2624: eduskunta on tehnyt myönteiset päätökset             h!entuneen laitJok!sen uusimiseksi. Valiokunta
2625: niiden sairaa'lain rakentamisesta, jotka se          lausui toiv;ovansa, että ha:llitus kiireellisesti
2626:  oli asettanut lwst·ensairaalan edelle, kat-         antaisi EduskunnaHe esitylksen lastensairaa-
2627:  somme ajan tulleen, joUoin lastensairaalan          lan rakentaill1isesta Helsinkiin.
2628:  rakentamiseen olisi vihdoinkin rylh:dyttävä.           Vuoden 1929 toi'siHa valtiopäivinä talous-
2629:     Niiden perustelujen lisäksi, mitä on esi-        valiokunta lausunnossaan N :o 4 mainitsi,
2630: tetty aikaisemmin tehdyissä aloitteissa ja           että kun validkunta on päättänJ'It puoltaa
2631:  jotka perustBlut edelleen pitävät paikkansa,        yliopiston synnytyslaitoksen rakennuksen
2632:  pyydämme viitata rtaloUJsvaliokunnan valtio-        al'oittamista, ·eikä sellaist:a suurta valtion
2633: varainvaliokunnalle asiasta antamiin lau-            keSkussairaah:a, josta on kysymys, voida
2634: suntoihin.                                           rakientaa yhdenaikai'sesti, vaan välhitellen ja
2635:     Vuoden 1928 valtiopäivillä erään rwha-           osittain, täytyisi lastensairaalan jäädä vi·elä
2636:  asia-a•loitteen johdosta antamassaan lausun-        odottamaan vuoroaan. Samassa yhteydesså
2637:  n:ossa N :o 12 toteaa talousvaliokunta, että        valiokurrt:a lausui seuraavaa: Asian luon-
2638:  vuonna 1899 rakennetussa Hersingin yli-             nosta kuitenkin j:ohtuu, että lastensairaala~n
2639:  opiston lastensairaalassa vallit see sietämä-
2640:                                    1
2641:                                                      täytyy olla lä!heisessä yhteydessä ja yhtei's-
2642:  tön tilanahtaUJs ja että tämän sairaalan pie-       toiminnassa synnytyslaitoksen kanssa ja
2643:  nuuden ja athtauden vuoksi lääkäreiksi va·l-        etJtä uusi ja aj·anmukainen synnytyslait'Os
2644:  mistuvien kandlidaattien opetus suuresti kär-       antaa uusia te:Mä v.iä lastensaira:alalle. S:en
2645:  sii ja ettei maassamme samasta syy;stä ole          vuoksi pitäisi va,riokunnan mielestä lasten-
2646:  saatu aikaan lastensairaalain hoitajattaril<le      sairaaLan tulla vu'orossa heti synnytyslai-
2647:  koulutusta. Näistä syistä talousvaliokunta          t·ol"sen jä:lkeen.
2648:  toivoi, että hallitus tekisi esityksen maini-          Määrärahan yliopiston synnytyslaitoksen
2649: tun lastensairaalan laajentamisesta.                 rakentamiseksi ottikin <3duskunta kulu-
2650:   68                         IV,16. -     Helsingin lastensairaaila.
2651: 
2652: massa olevan vuoden tulo- ja menoarvioon,          vastaavanlaisiin 1aitdksiin. Näistä aiheutu
2653: ja :calkennustyöt tuleVIalt alullepantaviksi jo    vien kustannusten peittämiseksi j:a raken-
2654: tänä keväänä. Kuten tavallista, jakaantuu          nustöiden aluHepanoon olisi mielestämme
2655: rakennuksen rakentaminen ka'hden vuoden            jo ensi vuoden menoarvioon otettava mää-
2656: osalle, joten se tulee va1miilksi vuoden 1931      räraha.    Ehdotammekin sentähden kun-
2657: loppupU'oleUa. Ettei mitään 'keskeytystä           nioittaen,
2658: suunnitelman toteuttami<sessa syntyisi, olisi                että Eduskunta päättäisi ottaa
2659: mi1elestämme uuden synnyltyslaitoksen vie-                vuoden 1931 tulo- ja menoarvioon
2660: reen r·a:kennettavan lastensairaalan pii,rus-             3 miljoonan markan määrärahan
2661: tukJset tehtävä jo vuoden 1931 kuluessa.                  Helsingin kaupunkiin rakennettavan
2662: TällaiJsten erikoissairaalain piirustusten t·e-           lastensairaalan piirustusten laati-
2663: keminen vaatinee ehkä myös, etrt;ä asian-                 mista ja rakennustöiden alullepanoa
2664: omainen M'kkitehti sai,si tutustua ulkomaina              varten.
2665: 
2666:        Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1930.
2667: 
2668:          Mandi Hannula.                 Aino Lehtokoski.               Aino Luostarinen.
2669:          E. A. Turja.                   Hilma Waljakka.                Oskari Mantere.
2670:          Aina Lähteenoja.               Hulda Nordenstreng.            Miina Sillanpää.
2671:          Tilda Löthman.                 Maija Häkkinen.                Anna Haverinen.
2672:          J. H. Vennola.                 Kaino W. Oksanen.              T. M. Kivimäki.
2673:          Hilda Seppälä.                 A. K. Cajander.
2674:                                                                                        69
2675: 
2676: IV,17. -    Rah. al. N:o 5.
2677: 
2678: 
2679: 
2680: 
2681:                               Mustakallio y. m.: Määrärahan osoittamisesta Oulun dia-
2682:                                  konissakodin sairaalan ja oppilasasuntolan laajentamista
2683:                                  varten.
2684: 
2685: 
2686:                                    E d u s k u n n a 11 e.
2687: 
2688:    Viitaten vuoden 1929 toisille va~tiopäi             lousarvioon ottaisi 3 miljoonan mar-
2689: ville jätetyn rahaas1a-a1oitteen N :o 39 pe-            kan määrärahan Oulun diakonissa-
2690: rusteluihin, pyydämme ehdottaa,                         kodin sairaalan ja oppilasasuntolan
2691:                                                         laajentamista varten.
2692:            että Eduskunta vuoden 1931 ta-
2693: 
2694:      Helsim.gissä 12 päivänä helmikuuta 1930.
2695: 
2696:                  Lauri Mustakallio.                  S. Tuomikoski.
2697:                  Vilho H. Kivioja.                   T. A. Janhonen.
2698:                  Arvi Ahmavaara.                     Kusti Arffman.
2699:                  Kaarlo Hänninen.                    Walter Mäkelä.
2700:                  Viljami Kalliokoski.                Eero Nurmesniemi.
2701:                  M. A. Hannula.                      Uuno Hannula.
2702:                  W. K. Kuuliala.                     Janne Koivuranta.
2703:                  Matti Niilekselä.                   K. A. Lohi.
2704:                                     Heikki Vehkaoja.
2705:   70
2706: 
2707: IV,1s. -    Rah. al. N:o 6.
2708: 
2709: 
2710: 
2711: 
2712:                                Reinikainen y. m.: Määränthan osoittamisesta Viipu1·in
2713:                                   diakonissalaitoksen sairaalan rakennustöiden lopp1tun-
2714:                                   saattamista varten.
2715: 
2716: 
2717:                                     E d u s k u n n a ll e.
2718: 
2719:    Viitaten ed. Manuerin y. m. anomusehdo-       tin ja yksityiset henkilöt lahjoittaneet huo-
2720: tukseen n :o 42 v. 1925 valtiopäivillä sekä      mattavia rahasummia, on sen rahoittaminen
2721: ed. Reinikaisen y. m. rahaasia-aloitteeseen      edistynyt suunnitelman mukaisesti ja ra-
2722: n :o 49 v. 19128 valtiopäivillä ynnä talous-     kennusty·Öt jo pantu alulle. Sairaalan on
2723: valiokunnan niiden johdosta antamiin lau-        laskettu valmistuvan ensi vuonna, jos val-
2724: suntoihin (n :o 11 v. 1925 Vp :llä ja n :o 13    tio ennen my·Öntämän.sä 500,000 markan
2725: v. 1928 Vp :llä), pyydämme kunnioittaen          lisäksi ·antaa sen 3 milj. markkaa, jon:ka
2726: esittää eduskunnalle toivomuksen määrära-        suunnitelmat edellyttävät.
2727: han ottamisesta vuoden 1931 menoarvioon             Selostama:t.ta enää uudelleen laitoksen
2728: Viipurin diakonissalaitoksen sisätautisai-       erinomaisen suurta merkitystä koko Itä-
2729: raalan lopullista valmistamista varten. Sa-      Suomelle ehdotamme,
2730: r,otun sairaalan kustannusarvio on n. 8,5
2731: milj. markkaa, mistä määrästä valtion osuus               että Eduskunta päättäisi ottaa
2732: on laskettu 3,5 milj. markaksi, joten yksi-             ensi mwden menoarvioon 3 milj.
2733: tyisen hyväntekeväisyyden kannettavaksi                 markan määrärahan Viipurin diako-
2734: jä:ä n. 5 milj. Kun Viipurin kaupunki on                nissalaitoksen sairaalan rakennnstöi-
2735: sairaalaa varten luovuttanut arvokkaan ton-             den lopput~nsaattamista va1·ten.
2736: 
2737:        Helsingissä, helmikuun 11 päivänä 1930.
2738: 
2739:                Osk. Reinikainen.                              Albin Manner.
2740:                Kaino W. Oksanen.                              Kaapro Moilanen.
2741:                                                                                           71
2742: 
2743: IV,t9. -     Rah. al. N:o 7.
2744: 
2745: 
2746: 
2747: 
2748:                                  Nordenstreng y. m.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin
2749:                                    vanhainkodin kuntoonsaattamista varten.
2750: 
2751: 
2752:                                      E d u s k u n n a 11 e.
2753: 
2754:    Vanhainkoti Yhdistycs on toiminut Mik-         nistusten tuloksena onkin jo päästy niin
2755: kelissä yli 30 vuotta. Se on toiminut har-        pitkälle, että yhdistys on voinut ostaa oman
2756: rastuksen herättämiseksi seHaisten v:anlho-       talon. Mutta jotta talo voitaisiin laittaa
2757: jen ja kodi-ttomien asiaan, joilla ei ole kotia   kuntoon sekä hankkia tarvittavat vä.lttä-
2758: eikä läheisiä omaisia, jotka heistä huolehti-     mättömät huone- ja talouskalut ynnä muut,
2759: sirvat. Kun useimmat näistä kodin puut-           niin kysyy hanke siksi suuria kustannuksia,
2760: teessa olevista vanhuksista ovat sellaisia,       ettei yhdistyksellä ole siihen ma!hdollisuuk-
2761: joilla on pieni mutta toimeentuloon riittä-       sia. Ja kun ottaa huomioon, kuinka elämä
2762: mätön eläke, ei köyhäin'hoitokaan voi heitä       nykyään on suurilla verokuormilla rasi-
2763: hoiviinsa ottaa. S~ksi olisikin juuri tällai-     tettu, niin ei .ole ihme jos kuntien ja yksi-
2764: sia yrunä muita puutteenalaisi1a varten V'an-     tyisten avustus näinkin hyvissä asioissa ty-
2765: ha:inkoti välttämätön. Jos yhteiskunta avus-      rehtyy liian vähä:ksi.
2766: taa tällaisen yhteisen kodin aikaan saami-           Edellä esitetyn nojalla rohkenemme me
2767: sessa, niin riittäisivät heidän pienet eläk-      aliekirjoittaneet kunnioittaJen anoa,
2768: keensä hoidon morvauikseksi.
2769:    Tämän päämäärän saavuttamiseksi ja ta-                  että Eduskunta päättäisi ottaa
2770: loudelliseksi tukemiseksi on paikkakunnalla              vuoden 1931 tulo- ja menoarvioo-n'
2771: tehty työtä toimeenrpanemalla arpajaisia ja              Mikkelin Vanhainkodin kuntoon lait-
2772: myyjäisiä sekä jäsenmaksuilla kokoamalla                 tamiseen 200,000 markan määrä-
2773: varoja tarko~tukseen. Kaikkien näiden pon-               rahan.
2774: 
2775:      Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1930.
2776: 
2777:            Hulda Nordenstreng.        Tilda Löthman.              T. M. Kivimäki.
2778:            Emil Jutila.               B. H. Päivänsalo.           Y. W. Puhakka.
2779:            Albin Asikainen.           J. Im. Bäck.                J. H. Vennola.
2780:            Hilma Waljakka.            Väinö Kivi.                 Aina Lähteenoja.
2781:            A. K. Cajander.            Mandi Hannula.              P. Saarinen.
2782:            Maija Häkkinen.            E. V. Kuokkanen.            K. E. Linna.
2783:            Oskari Mantere.            K. Hakala.                  E. v. Frenckell.
2784:            Kaino W. Oksanen.          Hilda Seppälä.              Aino Luostarinen.
2785:   72
2786: 
2787: IV,2o. -    Rah. al. N :o 8.
2788: 
2789: 
2790: 
2791: 
2792:                                  Cajander y. m.: Määrärahan osoittamisesta metsäteknologi--
2793:                                     sen osaston professorin, assistentin ja apuvirkailijan
2794:                                     palkkaamista varten.
2795: 
2796: 
2797:                                        E d u s k u n n a ll e.
2798: 
2799:    MallJillllW ;taLous riip:pruu, kuten. yleisesti      Tämä edellyttää puunjalostusteollisuuden
2800: on tunnettua, hyvin ratkaisevasti met-               määräperäistä kehittämistä käyttä;mään ja-
2801: siemme tuotosta. Pätevät tutkimukset ovat            lostukseen yhä pienempää puuta: selkä ennen
2802: osoittaneet, ,että maamme metsien kuJ.utrus          kaikkea myös pien1tä leib.tipuuta. Meidän
2803: ja kasvu ovat suunnilleen tasa:painossaJ, sillä      i1manrulassamme on pienen puun kulutus
2804: v. 1926 ei kasvun ylittävää ha:kkausta vielä         myöskin polttopuiksi hyvin suuri. Mitä ar-
2805: ollut, v. :192.7 oli liikahaJumusta ja sen jäl-      vottomampaa puuta tähän tarkoitukseen
2806: keen on ib.aklk:aus taas supistunut. Joka ta-        käytetään, sitä enemmän säästyy arvok-
2807: pauksessa eivät metsät, j:OS mieli liikahak-         ka.ampaa puuta jalostusteollisuuteen. Tut-
2808: kausta välttää, lähivuosina kestä ib.akkuiden        k1mus on osoittrunut, että lrotitarvekulutuk-
2809: lisäämistä, varsillJkaan Suomen 'eteläpuolis-        sessa sekä teoHisuuden polttopuun kulutU!k-
2810: kolla. Lisääminen voi tulla kysymykseen              sessa jo on aikaan~aatu hyvin huomattava
2811: vain, mikäli para:nnetUJila nJietsäin hoidolla       pwrll!nnus sikä:li, että poHtoaineiksi käyte-
2812: saadaan kasvua suurennetaksi - ja sellai-            tään yhä suuremmassa määrässä oksia, kan-
2813: seen todella on suuria mahdollisuulksia -            toja, rimoja y. m. jätteitä. Tätä tietä on
2814: mutta: se v1e ai!kaa.                                päästävä vielä pitemmälle selkä kotitrulou-
2815:    On kuitenkin metsätuloj,en [isäämiseksi           dessa, että teollisuuslaitoksissa ja myös lii-
2816: eräs toinen keino, joka tosin ei o1e yhtä te-        kenteessä, missä siinä suhteessa: vielä ollaan
2817: hokas, mutta joka johtaa pikemmin tulok-             hyvin taJkapaijulla. - Polttopuun käyttöä
2818: siin, nim. puun tarkempi hyväksi käyttämi-           raJjoHtaa melkoinen kivihiiJen tuonti ulko-
2819: nen. Tulkin hakikuussa jälä Etelä-Suomes-            mailta, mikä on kansanta•loudellisesti vruhin-
2820: sakin 28 % (kuorellisesta) haiklruumäärästä          gollista sen kautta ·että se tietää rahan vien-
2821: metsään, pruperipuunhakkuussa 17 % ja                tiä uLkOOn.aiile sekä juuri sellaisen puun ku-
2822: lehtipuuhalkojen hakikuussa 18 %- Uitossa            lutuksen supi,stami>Sta', jolle III1uutoin ei ole
2823: hukkuu huomattava prosenttimäärä puuta.               riittävää käyttöä, ja sellaisenkin, jonka
2824:  Sahoissa niinikään melkoinen osa puusta             metsästä poistaminen olisi omiaan metsän
2825: menee hukkaan. Edelleen joutuu metsässä              kasvua parantamaan. Kotimaisen puuaineen
2826: hukkaan valtaiset määrät sellaisia :puita,           mlpailun parantamiseksi ulkomaa·laisen Iki-
2827:  jotka vähitellen· kuolevat metsän itseharve-         vihiilen kanSISa, on puu saatava sellaiseen
2828: nemisen johdosta, sruavuttamatta millloin-            muotoon että sen lrnljetus ja käyttö olisi
2829:  kaan sahapuun tali ,edles paperi- tailkka prop-      nykyistä huokeampaa ja tehokkaampaa.
2830: sipuun !kokoa. K~ki tämä nykyään eri                     Polttopuun kuljetuksen ja käytön tehos-
2831:  muodoissa hukkaan menevä puu olisi saa-              taminen on vain yksi, tosin hyvin tä:rlkeä,
2832:  tava hyödyllisesti käytetyksi.                       puoli puunkuljetus- ja käyttömenetelmien
2833:                                    IV,2o. -   Cajander y. m.                                  73
2834: 
2835: tehostamiseksi; sama koskee myös arvok-            menektk.iä tai ainoastaan hyvin huono, j:oka
2836: kaa.mpaa [puuta. Me olemme siinä suhteessa         edelleen selvittelisi niit.ä menettelytapoja,
2837: jättäytyneet liian suuressa määrässä perin-        millä puu ( esim. polttoaineena) voidaan
2838: näistapojen va!l'aan riittävästi ikehittäJmättä    saada •pamaaseen käyttökelpoiseen muo-
2839: puun kaato-, v:edätys-, uitto-, lastaus-, ipUr-    toon ja joka [isäksi selvittelisi millaisin met-
2840: kaus-, varastoimis- ja säilytysmenettelyta-        sän!h.oidollisin keino:in edullisimmin voida:an
2841: poja mahdollisimman tehokkaiksi ja huo-            saada kasvatetuksi sellaista puuta, j~a pa-
2842: keiksi. Mitä. enemmän taloudeJlinen lkil-          raiten soveltuu jalostusteorlisuUJden raaka-
2843: pailu mailman markkinoilla. kiristyy ja. erit-     aineeiksi ja josta tämän siitä syystä. kann·at-
2844: täinkin myös puutavara:markkinoilla, sitä          taa maksaa korkein hinta.
2845: tärkeämpää on työtä koneehlistuttamalla ja            Eduskunta on hallituksen esityksen rperus-
2846: muutoinkin tehostamalla vähentää tuotan-           teella tälle vuodelle myöntänyt 45,000 ma:Vk-
2847: tokustannruksia lrestääksemm.e kilpailun.          kaa metsäteknologisen osaston tarpeisiin.
2848:    Tämä ei ole mahdollinen toteuttaa iilman         Saman hallituksen esityksen mukaisesti eh-
2849: h\YVin tehokasta tämän alan tutkimustyötä.         dotamme,
2850:  Täydennykseksi puuteknilliselle tutkimus-
2851: toiminnalle, joka tal'koittaa puunjalostus-                  että Eduskunta ensi vuoden vaki-
2852:  menetelmien kehittämistä, ja jota yil:läpitä·-           naiseen menosääntöön ottaisi metsä-
2853:  välle kannatusyhdistykselle valtio on myön-              teknologista osastoa varten tarpeelli-
2854:  tänyt avustusta, tarvitaan MetsätieteelHseen             set varat yhden proifessorin, yhden
2855:  Tutkimuslaitokseen telmologinen osasto,                  assistentin ja yhden apuvirkaili,i'an
2856:  joka selvittelisi, ikuinlka voitaisiin menette-          palkkaamiseen; sekä
2857:  lytapoja tehostamalla huojistaa puun krua-                  että ensi vuoden ylimääräiseen me-
2858:  toa, kuljetusta. y. m. sekä sen kautta lisätä            nosääntöön merkittäisiin lisäyksenä
2859:  menekkiä sehlaiselle pienelle puulle, jäte-              Jo myönnettyihin kertakaikkisiin tm·-
2860:  puulle y. m., jolla nykyään ei ole lainkaan              peisiin 175,000 markkaa.
2861: 
2862:       Helsingissä 12 päivänä hel1mikuuta 1930.
2863: 
2864:                   A. K. Cajander.                           Mauno Pekkala.
2865: 
2866: 
2867: 
2868: 
2869:                                                                                                    10
2870:   74
2871: 
2872: IV,21. -    Rah. al. N :o 9.
2873: 
2874: 
2875: 
2876: 
2877:                                      Raatikainen y. m.: "Määrärahan osoittamisesta yksityisten
2878:                                         maatalousoppilaitosten perustamiskustannuksista aiheu-
2879:                                         tuneiden korkeakorkoisten lainojen vakaannuttamiseen.
2880: 
2881: 
2882: 
2883:                                           E d u s k u n n a ll e.
2884: 
2885:    Yhteiskuntamme taloudellinen elämä pe-                  suhteessa olisi ammattiopetuksen voimista-
2886: rustuu suurelta osaltaan maataloudell€.                    minen.
2887: Siitä johtuu myöskin se erittäin suuri vai-                  Valti·ollisen itsenäisyytemme ell:Simmm-
2888: kutus, joka m. m. maata1ouden voimistumi-                  sellä vuosikymmenellä on maatalouskoulu-
2889: sella on koko yhteiskuntamme talouteen.                    alalla ollut todettavissa voimakasta kehi-
2890: Yleisesti tunnetaan, ·että maataloudessa ny-               tystä. Maataloudellisten oppilaitosten ja
2891: kyäänkin on vaikea aika, jota olisi yhtJei-                niiden oppilaiden lukumäärä on vuodesta
2892: sin voimin lievennettävä. Pätevimpiä ja                    1919 lähtien vaihdellut seuraava·sti:
2893: pysyvintä apua antavia toimenpiteitä tässä
2894: 
2895:                Maanviljelys- ja
2896:                maamieslwulut.            M eijerilwulut.       Karjanhoitokoulut.       Kotitalouskoulut.
2897: Lukuvuosi
2898:              Kouluja.   Oppilaita.    Kouluja. Oppilaita.     Kouluja.   Oppilaita.   Kouluja.   Oppilaita.
2899: 1919-20        35        1,034            3        51           35          701         41        1,441
2900: 1920-21        36        1,110            3        51           34          673         39        1,188
2901: 1921-22        40        1,437            4        56           33          676         38        1,233
2902: 1922-23        39        1,197            4        60           3·6         824         37        1,365
2903: 1923-24        43        1,166            4        59           36          908         39        1,450
2904: 1924-25        43        1,416            4        83           39        1,184         39        1,522
2905: 1925-26        45        1,629            4        88           38        1,234         39        1,651
2906: 1926-27        45        1,891            4        86           39        1,211         41        1,765
2907: 1927-28        48        1,911            3        87           39        1,127         43        1,803
2908: 
2909: 
2910:   Maanviljelys- ja maami·eskoulujen luku-                    Kun otetaan huomioon, että useimmat
2911: määrä on siis vuodesta 1919 laskettuna li-                 maatalouskoulcut ovat yksityisluontoisia, joi-
2912: sääntynyt 37 %:Ua ja oppilasluku 85 %: l1a.                den perustamiseen ja ylläpitoon varsinkin
2913: Meijerikouluissa ovat vastaavat luvut olleet               aikaisemmin, jolloin valtionavustukset oli-
2914: 0 % ja 70 %, karjanhoitokouluissa 11 %                     vat perin niukkoja, on ollut uhrattava run-
2915: ja 61 % sekä kotitalousko'Uluissa 5 % ja                   saasti yksityisiä varoja, osoittaa sekä kou-
2916: 25%-                                                       lujen luvun että varsinkin niiden oppibs-
2917:                                       IV,21. -Raatikainen y. m.                                  75
2918: 
2919: maaran lisääntyminen selvästi, että koulut                 Esitetyistä luvuista ilmenee, että yksi-
2920: ovat tositarpeen v·aatimia ja että ne ovart             tyisten maatalousoppilaitosten huokeakor-
2921: maaseutuväestön suosimia oppilaitoksia.                 koisten rakennuslainain tarve on ollut mo-
2922:    Yksityisten        maanviljelijäin      rahalliset   ninkertainen käytettävissä olleisiin varoihin
2923: uhrautkset maatalouskoulujen perustamiseen              v:er.rattuna. Tästä on ollut seurwuksena,
2924: ja entisten sa:attamiselQ'!i rakennusten ja             että nämä koulut ovat joutuneet pitämään
2925: muiden varusteittensa puolesta ajan tasalle,            vuodesta vuoteen korkeakorkoisia pankki-
2926: on arvioitava varsin huomattaviin summiin.              lainoja, vieläpä useissa tapauksissa hoita-
2927: Onpa ·esimerkkejä kouluista, joiden perus-              maan perustamismenojaan jatkuvasti vCik-
2928: tamista va.rten asianomainen kannatusyhdis-             seliluoton turvin. Senjohdosta ovat monen
2929: tys on maakunnasta kerännyt lä!hes miljoo-              ·oppilaitoksen korkomenot siinä määrin lms-
2930: nan markkaa. Avustusten saanti tärtä tietä              vaneet, etteivät valtiolta sa;atavat koulu-
2931: olikin niinä vuosina, jolloin maaseudulla               rakennusten vuokraan ja kunnossapitoon
2932: va'lliltsiiVat, ty3r,dyttävät raha-ajat, jokseelllkin   va~atut avustukset ole aina edes näihin
2933: 11elppoa. l\'Iutta nyttemmin, kun taloudelli-           korkomenoihin riittäneet. Koulujen talous
2934: nen tilanne maatal•oudessa viimeksi kulu-               on senjohdosta vuosi vuodelta heikentynyt,
2935: neina vuosina on ennen aavistamattamassa                kehittyen monessa ta:pauksessa lähelle mak-
2936: määrin kiristynyt, on asianomaisille kanna-             sujen la:kkautusta.
2937: tusyhdistJilksille käynyt erittäin vaikeaksi               On nim. otettava huomioon, että maa-
2938: yksityisten avustusten hankkiminen koulu-               taloutemme johtavissa piireissä on nyttem-
2939: jen rakentamista ja ylläpitoa varten. Kun               min tultu siihen käsitykseen, että tarkoi-
2940: valtion avustuksetkin jatkuvasti ovat olleet            tufusenmulmisin ratkaisu maataloudellisten
2941: sangen vähäiset, on useiden yksityisluon-               oppilaitosten perustamiseksi on hankkia
2942: toisten rmaatalouskou1uj·en taloudellinen               kouluja vanten oma tila. Ja monissa osissa
2943: asema käynyt tavattoman 'heilmksi.                      maatamme on tätä periaat·etta opetuksen
2944:    Tosin laki maatalousoppilaitoksista 1/7              tarkoituksBUmukaisuuteen nähden hyvällä
2945: 1927 on taannut yksityisille maa:talouskou-             menestyksellä jo toteutettukin. l\'Iutta täl-
2946: luille jonkinverran korkeammat valtion                  löin ova:t kouluja varten ma:atiloja osta-
2947: avustukset kuin näillä oppilaitoksilLa oli              neet kannatusyhdistykset tai järjestöt jou-
2948: ailkaisemmin. Vaikkakin näin on, ovat lain-             tuneet hyvin suuriin taloudellisiin vaikeuk-
2949: mukaiset avustukset y1eensä vielä riittämät-            siin .sen vuoksi, että valtion halpakorkoi·sia
2950: tömiä. Niiden <turvin voitaisiin sentään                lainoja on myönnetty niille paaasiassa
2951: jotakuinkin tulla toimeen, ellei kannatus-              vain koulujen rakennuskustannuksia var-
2952: yhdistyksiä olisi rasittamassa suuret korkea-           ten, joten kouluille välttämättömät puu-
2953: korkoiset perustamisvelat. Ne hu:okeakor-               tarha-, viljelys- ja metsämaat ovat koulu-
2954: koi:set rakennuslainat, joita viime vuosina             jen perustajat joutuneet luna,stamaan
2955: ylimääräisessä menoarviossa on maatalous-               muualta hankkimillaan varoi]lla. Samoin on
2956: oppilaitoksia varten varattu, ovat nimittäin            asianlaita ollut koulutilalle välttämättömän
2957: ainoastaan pieneltä osalta voineet tyydyttää            irtaimiston h&nkintaan nähden. Ja monen,
2958: näiden lainain tarpeen. Niinpä v. 1927                  nykyisin jo toiminnassa olevan ma;atailou-
2959: haettiin näitä lainoja 10,390,420 markkaa,              dellisen oppHaitoksen olema;ssa'Olo on, kuten
2960: kun menoarviossa oli 2,500,000, v. 1928                 mainittu, suorastaan uhattu edellämainitun
2961: haettiin 9,225, 710 markkaa ja käytet-                  syyn vuoksi.
2962: tävissä oli 3,000,000 markkaa; v. 1929 haet-               Kun si'Vistysvaltion tehtäväksi kaikkial1a
2963: tiin lainoja 17,170,792 markkaa, kun käy-               ka:tsota;an opetuksesta, myöskin ammatti-
2964: tettävissä oli vain 4,000,000 markkaa.                  opetuksesta, huolehtiminen, ei voitane meil-
2965:   76                    IV,21. -   }laatalowsoppila.itos.ten tukeminen.
2966: 
2967: läkään jättää yksityisiä maatalou:soppilai-      Seuraavina vuosina tultaisiin sitten toi-
2968: t<Yksia toooutumaan niitä nyt uhkaa viin         meen verraten pienillä lainavaroilla, km1
2969: luottovaikeuksiin. Se tietäisi erittäin tun-     se suuri ruuhka, joka nyt on olemassa,
2970: tuvaa     taka-askelta   maatalousopetuksen      olisi selvitetty.
2971: alalla ja kohtuuttomasti rasittaisi niitä           Kaiken edelläsanotun perusteella rohlke-
2972: monia omaa etuaan ,tavoittelemattomia maa-       nemme esittää,
2973: miehiä, jotka ovat menneet takauksiin kan-
2974: natusyhdfstysten lainoista siinä uskossa,                 että Eduskunta ottaisi vuoden
2975: että valtiolta saadaan, sitten kun laitos on            1931 menoarvioon 15 miljoonan mar-
2976: valmistunut, riittävästi 'huokeakorkoista               kan suuruisen määrärahan käytettä-
2977: 1uottoa. Jos tahdotaan, että kerta kaik-                väksi yksityisten maatalousoppilaitos-
2978: kiaan päästään vapaaksi yksityisiä maa-                 ten perustamiskustannuksista aiheu-
2979: talousoppilaitoksia a:hdistavista korkeakor-            tuneiden korkeakorkoisten lainain
2980: koisista perustamisveloista, olisi yhtenä               vakaannuttamiseen samoilla ehdoilla
2981: vuonna otettava menoarvioon siksi suuri                 kuin tähän asti on myönnetty näille
2982: määräraha, että se tyydyttäisi kysynnän.                oppilaitoksille mkennttslaino ja.
2983: 
2984:        Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1930.
2985: 
2986:          August Raatikainen.         Aleksi Hakala.               A. Luoma.
2987:          T. N. Vilhula.              Ansh. Alestalo.              Henrik Kullberg.
2988:          Emil Jutila.                Walter Mäkelä.               Tilda Löthman.
2989:          Albin Asikainen.            Simson Pilkka.               Antti Juutilainen.
2990:          Matti Niilekselä.           Eetu Jussila.                Aina Lähteenoja.
2991:          Eero Nurmesniemi.           Kaapro Huittinen.            Erkki Paavolainen.
2992:          Lauri Mustakallio.          J. Koivisto.                 Taave Junnila.
2993:          J. Eri. Pilppula.           Matti Pitkänen.              K. E. Linna.
2994:          Lauri A. Sariola.           Viljami Kalliokoski.         J. H. Vennola.
2995:          M. A. Hannula.              Uuno Hannula.                Oskari Mantere.
2996:          J. Kauranen.                Bernhard Heikkilä.           Kalle Kirra.
2997:          K. A. Lohi.                 Ville Vallas.                S. Tuomikoski.
2998:          Janne Koivuranta.           Vilho Nikkanen.              S. Kariniva.
2999:          Kaarlo Hänninen.            Pekka Saarelainen.           Kalle Valta.
3000:          Heikki Vehkaoja.            K. F. Lauren.                J. E. Sunila.
3001:          Albin Manner.               And. Forsberg.               Aino Luostarinen.
3002:          V. Huuhtanen.               E. A. Turja.                 E. Kilpeläinen.
3003:          Salomon Hongisto.           Gunnar Sahlstein.            Antti Kemppi.
3004:                                                                                            77
3005: 
3006: IV,22. -    Rah. al. N :o 10.
3007: 
3008: 
3009: 
3010: 
3011:                                 Alestalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta pienviljelijä- ja
3012:                                    karjanhoitokoulun perustamista varten Pohjois-Satakun-
3013:                                    taan.
3014: 
3015: 
3016:                                      E d u s kun n a ll e.
3017: 
3018:     Viime vuosina on tehty varsin laajakan-        sia edellytyksiä on Pohjois-Satakunnassa
3019: toista työtä maamme pää:elirukeinojen, maan-       karjanhoidolle, mitä osoittavatkin monet
3020: viljelyksen ja karjanhoidon edistämiseksi;         hyvät todist"\Nset, joista parhaimmat ovat
3021: myöSkin on ammattikoullutUJSta parannettu          maakunnan monet varsin hyvästi menesty-
3022: ammattitietojen hankkimiseksi mahdolli-            vät osuusmeijerit ja varsin pitkälle kehit-
3023: simman laajoille väe.stö·joukoille. T·ä.stä kai-   tynyt karjanhoito.
3024: kesta huolimatta on vielä laajoja aloja               Siitä huolimatta, ·että maakujnnassa on
3025: maassamme ilman minkäänlaisia amunatti-            halua ja harrastusta ammattitietoj·en saami-
3026: kouluja, varsinkin harvaanasuttuja seutuja.        seen ei sillä ole :harvaanasuttuna ja vähä-
3027: Yksi sellainen alue on Satakunnassa laaja          varaisena pienviljelijä.seutuna mahdolli-
3028: l)ohjoi~Satakunta missä nuorisoita puuttuu         suutta saada itselleen seudun tarkoituksia
3029: kaikki edellytykset saada ammattiopetusta          vastaavalla tavalla toimivaa maataloUJS- ja
3030:  kotip.ai!kkakunnallaan heille tärkeissä am-       karjanhoitdlooulua ilman valtiovallan a1pua,
3031:  mateissa, maanviljely\ksessä ja ikarjanihoi-      jotenka uudi·stamme vuoden 1929 II val-
3032:  dossa.                                            tiopäivhllä t~hdyn rahaasia-aloitteen N :o 91
3033:     Pohjois-SataJrnntahan on kaikilta edelly-      siinä olevine lruhempine perusteluineen, joi-
3034:  tyksiltään maanviljelys- ja karjanhoito-          hin viitaten .pyydämme kunillioittaen esit-
3035:  seutua, jolle edellytykset ja mahdollisuudet      tää,
3036:  y'h:ä edelleen :lisääntyvät Porin-Koo!kaan-
3037:  pään-Haarr>amäen radan valmistuttua.                       että Eduskunta ottaisi vuoden
3038:     Monet vielä luonnontilassa olevat hyvät,              1931 menoat·vioon 1,500,000 markan
3039:  viljelyskelpoiset maat voida31ll lii1mnneolo-            suurttisen rajattomttn siirtomäärä-
3040:  jen parannuttua raivata viljelykseUe, mutta              rahan pienviljelijä- ja karjanhoito-
3041:  nälllLäkin toimenpiteet edellyttävät, että               koulun perustamista varten Pohjois-
3042:  seudun väestö on ammattitaitoista. Erikoi-               Satakuntaan.
3043: 
3044:       Helsingissä, helm~kuun 12 p :nä 1930.
3045: 
3046:            Ansh. Alestalo.             Eero Nurmesniemi.            Matti Pitkänen.
3047:            Antti Kemppi.               Kaarlo Hänninen.             Aleksi Hakala.
3048:            Emil Jutila.                V. Huuhtanen.                Kusti Arffman.
3049:            Matti Niilekselä.           M. A. Hannula.               Jooseppi Kauranen.
3050:                                        J. Eri. Pilppula.
3051:   78
3052: 
3053: IV,23. -   Rah. al. N :o 11.
3054: 
3055: 
3056: 
3057: 
3058:                                 Saarinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Turun Martta-
3059:                                    yhdistyksen kotitalouskoulun pe1·ustamiskustannuksiin.
3060: 
3061: 
3062:                                      E d u s kunnalle.
3063: 
3064:    Yli kaksikymmentä vuotta oli Turun               Koulu alotti toimintansa lokak. 1 p. 1928
3065: Marttayhdistys jo tehnyt työtä kotien si-         järjestämällä kolme kuukautta kestäneen
3066: vistystason kohottamiseksi ja kotitalouden        kotitalouskurssin, .jonka aikana käytetty
3067: cl vyttämiseksi pailkkakunnaJ1aan, ku;n sen       tuntimäärä jakaantuu seuraavasti:
3068: Jasemssa heräsi vilpitön halu laajentaa ja
3069: syventää tätä sääntöjensä edellyttämää toi-         Syyslukukausi 1928 :
3070: mintaa. Turun Marttayhdistyksen sääntö-           .käytännöllisiä töitä keittiö.ssä   330 t.
3071: jen 2 § kuuluu: ,Turun Marttayhdistyksen          käsitöitä ....................... . 69
3072: tarkoituksena on levittää ,naisten keskuu-        ruokatavaraoppia ............... . 20 "
3073: teen valistusta, herättää toimintahalua sekä      terveysoppia .................... . 20 ,
3074:                                                                                           "
3075: edistää tietoa ja taitoa etupä:ässä sellai-       kodinhoitoa ..................... . 13
3076: sissa käytännöllisen työn haaroissa, joita        pientenlastenhoitoa .............. . 10
3077:                                                                                            "
3078: voidaan suorittaa kodeissa ja kotien kaut-        kirjwnpitoa ..................... . 10 "~'
3079:  ta". Saadakseen toirmintan:sa ma:hd:ol!J.isim-
3080: man tarkoitustaan vastaavaksi perusti yh-           Syyslukukausi 1929 :
3081: distys suurin ponnistuksin syksyllä 1928
3082: ajanmukaisen kotitalouskoulun, jonka pe-          häytänn,öllistä ruoanvalmistusta     505 t.
3083: rustamiskustannukset rahassa ovat Smk.            käsitöitä ....................... . 105 "
3084: 380,000:-. Koulun tähänastisesta toimin-          ruokatavaraoppia ............... . 28 "
3085: llasta pyydämme kunnioittavimmin esiin-           kodinhoitoa ..................... . 28 "
3086: tuoda seuraavaa:                                  terveysoppia .................... . 17 "
3087:    Kotitalouskouluaan varten hankki yhdis-        pientenlastenhoitoa .............. . 17 "
3088: tys tarkoituk~en mukaisen huoneuston,             kansantaloutta ................... .   8 "
3089: jossa en kaksi opetuskeittiötä, koekeittiö,       kirjanpitoa ..................... . 10 "
3090: astiainpesuhuoneb oppilaitten ruolmiluhuo-        asioimiskirjoitusta .............. .   7 "
3091: ne, luokkahuone, kanslia, johtajattaren
3092: asunto, palvelijanhuone, oppilashuone ja             Sitäpaitsi oli kukin oppilas neljä palVaa
3093: i~o kokoushuone, jonka Marttayhdistys sekä        la,stenseimessä. saamassa käytännöllistä oh-
3094: thlapäisesti muutkin valistusyhdistykset          jausta pienten lasten hoidossa. Kevätluku-
3095:  ovat vuokranneet kokouksiaan varten.             kaudella 19.29 pidettiin koulussa kaksi sa-
3096:    Koulun vakinaisina opettajina toimivat         manlaista kurssia. Kurssimaksu on ollut
3097: johtajatar ja talousopetta:jatar, jota paitsi     jo ensimäisenä. toimintavuotena 550 mk.
3098: käsityönopetusta j·a pienten lasten hoitoa        kuussa, eli 50 :markk,aa halvempi kuin esim.
3099: opettavat pä.tevät tuntiopettajat.                 vastaa•v.a maksu muissa kouluissa Tu-
3100:                                   IV,23. -     Saarinen y. m.                                79
3101: 
3102: russa. Yhdistys on asettanut päämääräk-           kaneilla kursseilla oli oppilaita 18, mutta
3103: seen saada kurssimaks:un vuosi vuodelta           tammi.k. 15 p. 1930 alkaneilla neljän kuu-
3104: alenemaan, jotta vähäv·araisemmillakin olisi      kauden kursseilla on oppilasluku jo 29.
3105: tilaisuus nauttia koulun antamaa opetusta.        Olemme vakuutetut siitä, että tämä kurssi
3106: Oppilaat, joita ensimäisenä vuotena oli yh-       kurssilta yhä kasvava oppilasten luku-
3107: tC€nsä 35, ovat olleet seuraavista oloista: 17    määrä, huolimatta vaikeasta. taloudellisesta
3108: pienviljelijän, 8 käsityöläisen, 2 torpparin,     tilanteesta ja kireästä raha-adasta, on mitä
3109: 3 työmiehen, 2 talonomista'jan, 1 rautatieläi-    parhain todistus tällaisen ajanmukaisen
3110: sen, 1 papin ja 1 kiertokoulunopetta:jam ty-      l;:otitalouskoulun tarpeellisuudesta paikka-
3111: tär.    Paitsi varsinaisia opetuskursseja on      kunnallamme. Pyydämme myöskin kunni'Oit-
3112: koulussa mainittuna aikana annettu viisi          tavimmin huomauttaa, ·että oppilaita kou-
3113: iltakurssia, joissa on opetettu käytännöl-        luun on useimmiten tullut niiltä paikoin
3114: listä ruuanvalmistusta ja leipomista. Kul-        maaseudulta, mistä edellisillä kursseilla o;n
3115: lakin kurssilla ovat oppilaat olleet kahtena      oppilaita ollut. Rohkenemme vetää tästä
3116:  iltana viikossa, yhtteensä 12 kertaa, ja otti     sen j'O:h'topäätÖiksen, että koulun sekä sen
3117: r;iihin {Jsaa 90 henkilöä. Nämä kurssit, joi-     opettajiston maine on hyvä.
3118:  den osanotJtomaksu on ollut alhainen (60            Suurta tyydytystä on Turun Marttayh-
3119: mk.), joten vähävaraiset.kin ovat voineet         distykselle, huolimatta aineellisista vaikeuk-
3120: niihin osallistua, ovat oso!ttautuneet hyvin      sista, joissa se taistelee, tuottanut tietoisuus
3121: tarkoitustaan vastaaviksi. Osanottajia on         siitä, että se tällä toiminnallaan yhä enem-
3122: ollut erittäin runsaasti niiden joukossa koti-    mä;n voi palvella tarkoitusperiään ja edis-
3123: apulaisia, ompelijoi.ta, tehtaantyöntekijät-      tää kotitalouden kohottamista laa,joissa kan-
3124:  täriä, kodinhoitajia, konttorineitejä, kaup-     sankerroksissa.
3125:  pa-apulaisia y. m. - Vielä oli koulussa ke-         Edellä lausutun perusteella kunnioittaen
3126:  vätlwkulkaudella kahdet ruuanlaiton hav;ain-     ehdotamme,
3127: to-opetuskurssit, joihin otti osaa 3·1 hen-
3128: kilöä.                                                     että Eduskun1:,a päättäisi v1wden
3129:     Elokuun 15 p. 1929 alkaneen lukuvuoden               1931  tulo- ja menoarvioon asian-
3130: toiminnassa on noudatettu suunnilleen sa-                omaiselle   kohdalle  ottaa    Smk.
3131: maa opetussuunnitelmaa, kuin edellisenä                  150,000:- suuruisen määräraharn
3132: lukuvuotenakin. Kuitenkin on kurssiaika                   Turun Marttayhdistyksen kotita-
3133: tänä vuonna ollut 4 kk. Elokuun 15 p. a:l.k-             louskoulun pe1·ustamiskustannuksiin.
3134: 
3135:      Helsi,n:gissä 12 p :nä helmikuuta 1930.
3136: 
3137:               P. Saarinen.                                    J. Eri. Pilppula.
3138:               Ansh. Alestalo.                                 Aina Lähteenoj.a.
3139:               Kaino W. Oksanen.                               E. Kilpeläinen.
3140:               Tilda Löthman.                                  Bernhard Heikkilä.
3141:   80
3142: 
3143: IV,z4. -    Fin. mot. N :o 12.
3144: 
3145: 
3146: 
3147: 
3148:                                  von  Born m. fl.: Angående anvisande av anslag åt
3149:                                    Svenska Lantbrukssällskapens i Finland Förbund för
3150:                                    utgivande av läroböcker för landets svenska jordbruks-
3151:                                    skolors behov.
3152: 
3153: 
3154:                                        T i ll R i k s d a g e n.
3155: 
3156:   Hänvisande till motiveringen i den fi-                       att Riksdagen måtte i statsförsla-
3157: nansmotion (N: o 64), som av oss inlämna-                    ge~tför år 1931 upptaga ett anslag,
3158: des vid 1929 års f.örra riksdag .angående                   stort Fmk 250,000: -, att tilldelas
3159: anslag för utgivande av läroböcker för lan-                 Svenska Lantbrukssällsskapens i
3160: dets svenska jordbruksskolol'IS behov, få vi,               Finland Förbund för utgivande av
3161: med upprepande av det i sa,gda motion in-                   läroböcker för landets svenska jord-
3162: gående förslaget, härmed vördsamt för riks-                 bruksskolors behov.
3163: dagen föreslå,
3164: 
3165:        HelsingforiS, den 6 f·ebruari 1930.
3166: 
3167:                   Ernst von Born.                             Levi Jern.
3168:                   Henrik Kullberg.                            Gustav Lindberg.
3169:                   And. Forsberg.                              K. F. Lauren.
3170:                                                                                              81
3171: 
3172: :IV,z4. -   Ra.h. a.l. N :o 12.
3173:                                                                                    Suomennos.
3174: 
3175: 
3176: 
3177: 
3178:                                   von Born y. m.: Määt·ämhan osoittamisesta Svenska Lant-
3179:                                      brukssällskapens i Finland Fö1·bund-nimiselle yhdistyk-
3180:                                      selle oppikirjojen julkaisemista varten maan ruotsalais-
3181:                                      ten maanviljelyskoulujen tarpeeksi.
3182: 
3183: 
3184:                                       E d u s kun n a ll c.
3185: 
3186:    Viitaten vuoden 1929 ensimmäisillä val-                    että   Eduskunta   ottaisi   vuoden
3187: tiopäivillä eduSkunnalle jättämämme, mää-                1931 tnlo- ja menoctr-vioon 250,000
3188:  rärahan myöntämistä oppikirjain julkaise-              markan snurttisen määrärahan an-
3189:  mista varten maan ruotsalaisten ma,anvil-              nettavaksi Svenska Lantbrttkssiill-
3190: jelyskoulujen taTpeeksi tarkoittavan raha-              skapens i Finland Förbund-nimiselle
3191:  asia-aloitteen  (N:o 64)     perusteluihin,            yhdistykselle oppikirjain julkaise-
3192: 'Saamme täten, uudistaen mainitussa aloit-              mista varten maan ruotsalaii?ten
3193: teessa olevan ehdotuksen, kunnioittaen                  maanviljelyskoulnjen tarpeeksi .
3194: .edookunnalile ehdottaa,
3195: 
3196:      Helsingissä, helmikuun 6 p:nä 1930.
3197: 
3198:                   Ernst von Born.                         Levi Jern.
3199:                   Henrik Kullberg.                        Gustav Lindberg.
3200:                   And. Forsberg.                          K. F. Lauren.
3201: 
3202: 
3203: 
3204: 
3205:                                                                                               11
3206:   82
3207: 
3208: 1V,25. -   Fin. mot. N :o 13.
3209: 
3210: 
3211: 
3212: 
3213:                                 Lindberg m. fl.: Angående anvisande av anslag åt Svm~ska:
3214:                                    Latn:tbrukssällskapens i Finland Fö·rbund särskilt med
3215:                                    beaktande av fruktodling och bekämpande av växts.iuk-
3216:                                    domal·.
3217: 
3218: 
3219:                                    T i ll R i k s d a g en.
3220: 
3221:    l<'lere års ,erfarenhet ha1· ådagaiagt, att   gevärde a·v 30.6 milj. mark. Redan ovan-
3222: trädgårdsDdlingen även i vårt land har re-       an:förda importsi.f:fror ådagaläg,ga nödvän-
3223: lativt goda förutsättningar, vilka iiven un-     dighetcn av att den inhemska trädgårdsod-
3224: der årens lopp i allt störrc utsträckning ut-    lingen måste verksa.mt hefrämjas.
3225: nyttjats. Nya trädgårdar .l1>a nt så1unda i          Statsmaktcn har li~en som s]g bör ibeaik-
3226: tusental årligen anlagts, över 3 milj. st.       tat detta sakförhållande och för :främjande
3227: fruktträd hava årligen planterats ävcnsom        av trädgårdsodlingen åi'ligcn beviljat åt
3228: ett hetydandc antal bärlbuskar av olika          ~)l!omcn PuubrhaviljeJijäin Liitto 50,000
3229: slag. Detta glädjandc uppsving har sjäJv-        mark, vilkct anslag senaste höst ökades tiU
3230: fallet haft till följd att aven produktionen     75,000 marlc Men då sagda- förhunds verk-
3231: av trädgårdsprodukter i motsvarandc grad         samhet inskränkcr sig· till rikcis finska
3232: stegratf,l. Enligt beräkningar uppgår värdet     trakter, så •har de svcnska trädgårdssäll-
3233: av inhemska trädgårdsprodu'Mer numera            skapen:s vm'ksamhet i rikcts svenska bosätt-
3234: årligen ti1l inemot 1 miljard mark. Och          ningsoml'ftden icke kommit i åtnjutande av
3235: ehuru handcln mcd inhemska trädgårds-            något som helst understöd från statsmak-
3236: produkter ännu inte är på ett tillfredsstäl-     tens sida.
3237: lande sätt ordnad och centraliserad, oc'h            Detta missförhållande måste däri1ör for-
3238: ehuru alla utiVecklingsmöjlighcter för träd-     dersammast räJttas. Visserligen hava dc
3239: gårdsodlingen ännu icike utnyttjats, så har      svenska träd:gårdssälls'kapen gjort sitt bästa
3240: densamma dock blivit en god hjälp i nt-          för främjande av trädgårdsodlingen, ~:om
3241: komstmöjligheterna särskilt för rikets tal-      ju har utomordentliga förutsättningar i
3242: rika smålbrukare ävensom innchavarna aY          ..\cbo-lands och Nylands skärgårdstrakter:
3243: små bostadslägenheter.                           11en deras svaga ekonomi har hämmat den
3244:    Men i jämförelse med produktionen så          goda viljan. De hava bl. a. - i händ€lse
3245: har konsumtionen av trädgårdsa:lster steg-       härför nödiga medel kunna lmpbringas -
3246: rats i ännu högre grad. Enligt tullstatisti-     beslutit anställa en konsulent i fruktodling
3247: ken importeras årligcn olika slags träd-         och för bekämpande av denna odlings fien-
3248: gårdsalster, som vi här i ·eget land gott        der, växtsjukdomarna. Som hidrag till den-
3249: ~-unna odla, fö·r c~rka 100 milj. mark.    Så-   nes avlöning och som bidra.g för trädg'årds-
3250: lunda imrporterades under år 1929 enbart         odlingens främjande överhuvud i rikets
3251: 4.7 milj. kg ..äppel motsvarande ett pennin-     svensika bosä,ttningsomräden vore därför
3252:                                  IV,2 ;;, -   Lindbel'g y. m.                            83
3253: 
3254: statens hlstånd i ekonomiskt avseende nöd-                 att Riksdagen i statsförslaget för
3255: vändigt och skäligt. Och dä ärunu ingen                 år- 1931 måtte upptaga ett anslag
3256: centralor.ganisation för de svenska träd-               stm·t 25,000 mark att tilldelas
3257: gårdssällskapen finnes, så kunde statsan-               Svenska Lantb1·ukssällskapens i Pin-
3258: slaget lämpligen tilldelas Svenska Lant-                land Pörbund för att av förbundet
3259: brukssäHskapens i Finland Förbund, som                  utbetalas åt en sådan förening eller
3260: hade att utbetala anslaget till den eller de            sammanslutning av föreninga1·, som
3261: svenska trädgärdssällskap, vilka gemensamt              med särskilt beaktande av fruktod-
3262: anställa en h'Vensk trädgårdskonsulent.                 ling och bekämpande av växtsjuk-
3263:    I anslutning till ovuna11förda synrpunkter           donwr anstiiller en triidgårdskonS'll-
3264: få undertecknarle härmed vördsa:mt föreslå,             lent.
3265: 
3266:      Helsingfors den 11 februari 1930.
3267: 
3268:                  Gust-av Lindberg.                        Rafael Colliander.
3269:                  Carl Sanmark.                            E. v. Frenckell.
3270:                  Edvard Haga.                             K. V. Hint.z.
3271:                  Otto Jacobsson.                          J. Inborr.
3272:                  Ernst Estlander.                         John Österholm.
3273:                  Henrik Kull].berg.                       Ernst von Bo.rn.
3274:                  J. Im. Bäck.                             Levi Jern.
3275:   84
3276: 
3277: IV,z5. -   Rah. al. N:o 13.
3278:                                                                                Suomennos.
3279: 
3280: 
3281: 
3282: 
3283:                               Lindberg y. m.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Lant-
3284:                                  brukssällskapens i Finland F'örbund-m'rniselle yhdistyk-
3285:                                  selle hedelmänviljelyksen edistämistä ja kasvitautien
3286:                                  chkäisemistä vm·ten.
3287: 
3288: 
3289:                                     E d u s k u n n a 11 e.
3290: 
3291:    Useiden vuosien kokemus on osoittanut,       joonan markan arvosta. Niinpä tuotiin
3292: että puutarlh:aviljelyksellä on meidänkin       vuonna 1929 yksistään omenoita 4. 7 milj.
3293: maassamme verraten hyvät edellytykset,          kg., joka raha-arvoltaan vastaa 30.6 milj.
3294: joita myöskin vuosien varrella on yhä suu-      ma1"kkaa. Jo edellä esitetyt tuontinumerot
3295: remmassa laajuudessa ruvettu käyttämään         osoittavat välttämättömäksi, että koti-
3296: hyväksi. Niinpä on vuosittain perustettu        maista puutarhaviljelystä on tehokkaasti
3297: tuhansia uusia puutarhoja, yli 3 milj. he-      edistettävä.
3298: delmäpuuta on vuosittain istutettu sekä sa-        V aitiovalta on myös, kuten tuleekin,
3299: moin melkoinen määrä erilaisia marjapen-        kiinnittänyt huomiota tähän asiaintilaan ja
3300: saita. Tästä ilahduttavasta noususta on         myöntänyt puutarhaviljelyksen edistämi-
3301: luonnollisesti ollut seurauksena, että myös-    seksi vuosittain Suomen Puutarhaviljelijäin
3302: kin puutarhatuotteiden tuotanto on vastaa-      Liitolle 50,000 markkaa, mikä määräraha
3303: vassa määrässä kasvanut. Laskelmien mu-         viime sy'h."Bynä koroitettiin 75,000 mark-
3304: kaan tekee kotimaisten puutarhatuotteit-        kaan. Mutta kun sanotun liiton toiminta
3305: ten arvo nykyään vuosittain lähes 1 mil-        rajoittuu valtakunnan suomalaisiin seutui-
3306: jardin markkM. ,Ja vaikka kotimaisten           hin, ei ruotsalaisten puutarhaseurojen toi-
3307: puutarhatuotteiden kauppaa ei vielä ole         minta valtakunnan ruotsalaisilla asutus-
3308: tyydyttävällä tavalla järjestetty ja kes-       alueilla ole sa;anut valtiovallan taholta min-
3309: kitetty ja vaikka kaikkia puutar'haviljelyk-    käänlai'sta avustusta.
3310: sen kehittämismahdollisuuksia ei vielä ole         Tämä epäkohta on sen vuoksi kiireimmän
3311: käytetty, on siitä kuitenkin tullut hyvä apu    kautta korjattava. Ruotsalaiset puutarha-
3312: toimeentulomalhdollisuuksiin, varsinkin val-    seurat ovat tosin tehneet parhaansa puu-
3313: takunnan llrlruisine pienviljelijöille samoin   tarhaviljelyksen edistämiseksi, jolla on erin-
3314: kuin pienten asuntotilojen omistajille.         omaiset edellytykset Turun puolen ·ja
3315:    Mutta tuotantoon verrattuna on puu-          Uudenmaan saaristoseuduissa. Mutta nii-
3316: tarhatuotteiden kulutus kasvanut vielä:kin      den heikko taloudellinen asema on ehkäis-
3317: suuremmassa määrässä. Tullitilaston mu-         syt hyvää tahtoa. Ne ovat m. m. - jos sii-
3318: kaan tuodaan maaJhan vuosittain erilaisia       hen tarvittavat varat saadaan kokoon -
3319: puutarhatuotteita, joita voimme täällä          pä:ättäneet ottaa palvelukseensa neuvojan
3320: omassa maassa hyvin viljellä, noin 100 mil-     hedelmänvi'ljE!lystä ja tämän viljelyksen
3321:                                    IV,25. -   Lindberg y. m.                                85
3322: 
3323: vihollisten, kasvitautien, vastustamista var-         Edellä esitettyjen näkökohtien nojalla
3324: ten. A vustuksena neuvojan palkkaamiseksi          alle'kirjoittaneet rkunnioittaen ehdottavat,
3325: ja avustuksena puutarhaviljelyksen edistä-
3326: mistä varten yleensä valtakunnan ruotsalai-                  ettii Eduskunta ottaisi vuoden
3327: silla asutusalueilla olisi senvuoksi valtion             1.931 menoarvioon 25,000 mar-
3328: taloudellinen apu välttämätöntä ja koh-                  kan määrärahan, joka annettai-
3329: tuullista. Ja kun ruotsalaisia puutarhaseu-              siin Svenska Lcmtbr·ukssällskapens i
3330: roja varten ei vielä ole keskusjärjestöä ole-            Finland Förbund-nimiselle yhdistyk-
3331: massa, voitaisiin valtionapu sopivimmin                  selle ja jonka se stwrittaisi sellaiselle
3332: antaa Suomen ruotsalaiSten maanviljelys-                 yhdistykselle tai yhdistysten yhteen-
3333: seurojen liitolle, jonka tehtävänä olisi                 liitty11Uille, joka erikoisesti hedelmän-
3334: määrärahan jakaminen sille taikka niille                 viljelystä ja kasvitautien vastusta-
3335: ruotsalaisille puutarhm;;euroille, jotka yhitei-         mista silmällii pitäen ottaa palveluk-
3336: sesti ottavat' palvelukseensa ruotsalaisen               seensa putdctrhanhoidon neuvojan.
3337: puutarhanhoidonneuvojan.
3338: 
3339:      Helsjngissä, helmikuun 11 p:nä 1930.
3340: 
3341:                   Gustav Lindberg.                         Rafael Colliander.
3342:                   Carl Sanmark.                            E. v. Frenckell.
3343:                   Edvard Haga.                             K. V. Hintz.
3344:                   Otto Jacobsson.                          J. Inborr.
3345:                   Ernst Estlander.                         John Österholm.
3346:                   Henrik Kullberg.                         Ernst von Born.
3347:                   J. Im. Bäck.                             Levi Jern.
3348: W,2G. - Rah. al. N :o 14.
3349: 
3350: 
3351: 
3352: 
3353:                                 Pekkala, M. y. m..: ;tiääriirahan osoittamisesta Suomen
3354:                                    MaatalouskerkoliitoUe maatalo1tske?·1wtoiminnan edistä-
3355:                                    mistä varten.
3356: 
3357: 
3358:                                      E d u s k u n n a ll e.
3359: 
3360:    Viime syksynä jätettiin Eduskunnalle           vuoksi .sitä olisi entistä voimaperäisemmin
3361: ai oite 800,000:- markan suuruisen määrä-         pyrittävä kehittämään ja tukemaan valtio-
3362: rahan varaamiseksi maata1ouskm'hotoimin-          vallankin puolelta. Näin ollen olisi sanot-
3363: taa varten, ja otti Edruskunta kuluvan vuo-       tua toimintaa varten menosäänniissä varat-
3364: den m~mosää.ntöön yht.eensä 500,000:-             tava suurempi mä:äräraha kuin tähän asti.
3365: markkaa käytettäväksi mainittuun tarkoi-          Siihen nähden, että maatalouskerhotoimin-
3366: tuksee11.     Kun     maatalouskel'1hotoiminta,   taa varten on perustettu erikoinen keskus-
3367: 11iinkuin maatalouskerholiiton taholta jul-       järjestönsä, .maatalm1skerholiitto, olisi va,
3368: kisuuteen saatetnt tilastolliset y. m. tiedot-    rattava määräraha jo keskityksenkin ai-
3369:  kin osoitt·avat, on voittanut yhä suurempaa      kaansaamiseksi tällä alalla annettava mai-
3370: j.alansijaa maaseudun varhaisnuorison kes-        r.itun liiton käytettäväksi ja jaettavak<li.
3371: kuudessa, huolimatta siitä, että maatalous-          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3372:  kerholiike Suomessa. on vasta viime
3373: 1vuosien tuote, näyttäisi tällä toiminnalla,                 että Eduskunta päättäisi tule-
3374: jonka tarkoituksena on maaseudun nuori-                   ran r7wden 1nenosääntöön ottaa
3375: son maataloudellisen harrastuksen herättä-                800,000 nwJ·kan SU1J,ruisen 1'/'Ula-
3376: minen ja maataloudellisen sivistyksen yleis-              rämlwn Suo·men Maatalou.skerholii-
3377: täminen, sen kasvatuksellisista ansioista pu-             tolle uw<dalouskerhotoiminnan edis-
3378: humattakaan, olevan Yarsin .suuri merkitys                tämistä varten.
3379: maataloudellisessa     edistystyössä,    minkä
3380: 
3381:      Helsingissä, helmikuun 9 päivänä 1930.
3382: 
3383:               Mauno Pekkala.                                   Jalmari Linna.
3384:               Leander Sirola.                                  Emil Jokinen.
3385:               Valfrid Eskola.                                  Kalle Valta.
3386:               Edvard Setälä.                                   J. Kovanen.
3387:               Hilma Koivulahti-Lehto.                          Toivo Halonen.
3388:                                                                                             87
3389: 
3390: IV,21. -   Rah. a.l. N :o 15.
3391: 
3392: 
3393: 
3394: 
3395:                                 Valta., K. y. m.: Määräralwn osoittamisesta suoviljelyskokei-
3396:                                    den järjestämistä varten Pohjois-Sctvon kasvinviljelys-
3397:                                    koeasemalla.
3398: 
3399: 
3400:                                      E d u s k u n n a } 1 e.
3401: 
3402:    Viime vuoden valtiopiiiville jätetyllä         niin laajassa mittakaavassa kuin erikoissuo-
3403:  rahaasia-aloitteella anoiV'at allekirjoittanut   viljelyskoeasemalla, nykytärkeä maakunnan
3404: K. V alta y. m. määrärahan osoittamista me-       t.alouse]ämän elvyttämiseksi. Tällainen kas-
3405: noarviossa suoviljelyskoeaseman perusta-          vinviljdySJkoea,seman toiminnan laajenta-
3406:  mista varten Savoon. Kooka eduskunnassa          minen käy kuitenkin päinsä vasta siinä ta-
3407: oli vireillä samanaikaise.<>ti kasvinviljelys-    pauksessa, että palkataan erityinoo asi.;;-
3408: koeaseman pcrustaminc11 Pohjois-Savoon ja         tentti koeasemalle, jonka vir:katehtäviin
3409: tähän tarkoitukseen myönnettiin t.arpeelli-       kuuluisi suoviljelyskokeiden hoitamineln,
3410: uen määrämha, jäi mainitussa aloitteessa          sillä koeaseman johtaja ei ehtisi yksinään
3411:  esitetty toimenpide toteuttamatta. Vasta-        suorittaa näin laa.jmmettuun ohjelmaan si-
3412: perustetulla Pohjois-Savon kasvinviljelys-        sältyviä töitä. Tällainen järjestely tietäisi
3413: koeasemalla ei ole suunniteltu suoviljelys-       menojen lisäystä vuosittain vakinaisessa me-
3414: .kokeiden toimintasuunnitelmaan ottamista,        noarviossa n. 100,000 markkaa asistentin
3415: si1lä    suoviljelyskoetoiminnasta huolehtii      palkkaukseen ja juokseviin menoihin sekä
3416: eri·koisyhdistys. Mutta kun tilalla on suo-       450,000 markkaa perustamiskustannuksiin,
3417: viljelyskokeisiin soveltuvia alueita eikä var-    asuinrakennuksen ja tartp-eellisten !kenttätyö-
3418: sinaisen suoviljelyskoeasemam perustamista        rakennu..'lten rakentamiooksi selkä muihin pe-
3419: voida ajatella lähitulevaisuudessa, niin tun-     rustamiskuluihin.
3420: tuisi asianmukaiselta ·järjestää sinne myoo-         Edellisen perusteella ja viitaten raha-
3421: kin lnajemmat suoviljelyskokcet suovilje-         asia-a·loitteeseen N :o 95 elokuun 7 päivältä
3422: lyksen edi<>tämiseksi Savossa. Huomioon-          1929 rohkenemme kunnioittaen anoa,
3423: ottaen, että Pohjois~Savossa on vielä run-
3424: saasti hyvälaatuisia mutasoita viljelemättö-                 että Eduskunta päättäisi ottaa
3425: minii, joidoo vilj,elykseen ottamisen esteenä             vuoden 1931 menoarvioon 550,000
3426: on vaan tiedon ja taidon puute &-ekä vanha                markkaa s1wvil.ielyskokeiden :~arJes
3427: tottumus, on suoviljelyskoetoiminnan aloit-               tämistä varten Poh.iois-Savon ka.svin-
3428: taminen Pohjois-ISavon .kasvinviljelyskoe-                vil.ielyskoeasemalla.
3429: asemalla, vaikka se ei olekaan mahd{)llista
3430: 
3431:      Helsingi.<;sä, helmikuun 10 päivänä 1930.
3432: 
3433:         Kalle Valta..                P. Ruotsala4nen.               A. Lehikoinen.
3434:         A. Valta.                    J. Väisänen.                  Albin Koponen.
3435:         L. Sirola.                   Otto Pensas.                  August Raatilminen.
3436:         T. Brygga.ri.                Edvard Kujala. ·              S. Kariniva.
3437:         T. A. J-.Lnhonen.            J. Kovanen.                   Artur Koskelin.
3438:                                      M. Ampuja.
3439:   88
3440: 
3441: IV,2s. -   Rah. al. N:o 16.
3442: 
3443: 
3444: 
3445: 
3446:                                Pohjaranta y. m.: Jfäärämhan osoittami,sesta kuoletuslai-
3447:                                   nojen ja suomnaisten avustusten myöntämistä varten ka-
3448:                                   lastajaväestölle sen ammatissa satt1.tneiden merit•ahin-
3449:                                   kojen johdosta.
3450: 
3451: 
3452:                                     E d u s k u n n & 11 e.
3453: 
3454:    Niissä alott~issa, joita Eduskunnalle on      kalastajia kohtaawat säännöllisesti raskaat
3455: aikaisempina vuosina tehty kalastaJjaväes-       mcrivahingot, pyydystc:n ja veneitten mene-
3456: tön tukemiseksi ja kalastuselinkeinon ilro-      tykset paljon raskaammin kuin sisävesien
3457: hottamiseksi, on kokonaan jätetty huomioon-      kalastajia, on ilman muuta selvää, että vain
3458: ottaonatta mielestämme tärkein kalastajien       tehokkaat toimenpiteet kalastajien tukemi-
3459: asemaan vaikuttava seikka, nim. merivahin-       seksi voivat heidät p-elastaa taloudellisesta.
3460: kojen korvaaminen ja korottomien lainojen        perikadosta. Toisaalta taas, kut@ edellä
3461: saaminen kalastajaväest,ölle. Yleensä on         viittasimme, on kalastusammattia epäedul-
3462: tunnettua, miten kalastuselinkeino viimei<;-     listen mar'kkinain takia vain ylivoimaisin
3463: ten 8-9 vuoden aikana on p-erinpohjin kär-       ponnistuksin, velkaantumalla j. n. c., voitu
3464: sinyt. Sadat vanhat ammattikalastajat ovat       harjoittaa, joten valtiovallan olisi kiinnitet-
3465: olleet pakotettuja jättämään ammattinsa          tävä asiaan huomiota e.sim. meri·vahinkojen
3466: samanaikaisesti kun nuorempi kalastaja-           iwrvauk..<.;en muodossa. Kalastajien tuka-
3467: polvi ei ole kyenn;yt alottamaam kalastus-        lasta asemasta luonnostaan johtuu, että he
3468: ammattia, vaan ovat o1leet pakotettuja siir-     joutuessaan kärsimään merivahinkoja jopa
3469: tymään palkkatyön etsintään. Tällainen           kymmenientuhansien markkojen arvosta,
3470: asiaintila johtuu käsittää:ksemme lähinnä        ovat silloin pakotettuja vararikkoisina jät-
3471: kahdesta perustekijästä: 1) kal{~j~n menek-      tämään kalastwja-ammattinsa ja vuosikym-
3472: kimarkkinain huonosta jä11jestelystä, yhä        menien ponnistuksensa sekä siirtyrn:ään
3473: !isäänty,neistä välikäsistä, viennin pysähty-    palkkatyöläisten joukkoon turvatakseen
3474: misestä VenäjäUe j. n. e. ja 2) kalastusväli-    toimeentulonsa.
3475: neitten hintain suhteettonu1sta noususta              Täl·laisten tapausten väWJiimisedffii olisi
3476: kalojen ma1~kkinahintoihin verrattuna. Nä-       kalastajien avustamista varrten myönnettävä
3477: mä llialastajaväestön elinkeinoon oleellisim-    riittävästi valtion varoja. Samalla halua,i-
3478: min vaikuttaneet tekijät ovat joudutta-          simme huomauttaa, että puheen oHessa avo-
3479: neet ka1astajien ylen raskasta velkaan-          merikalastajista teki niiitten tuotannon arvo.
3480: tumista. On jouduttu tilanteeseen, jossa         v. 1927 yhteem;;ä 12,600,000 mk, ollen kalas-
3481: kalastajien omai-;uus yleensä on 50-100          tustuotannon koko arvo sanottuna vuonna
3482: prosenttia kiinnitettynä joko ta:kaajille tai    vain 15,360,000 mik., joten merivahinkojen
3483: suoraan erinäisille pankkilaitoksille. Näin      korvaaminen, siis ,Laatokan kalastajat mu-
3484: on asianlaita vallankin avomerikalastajien,      kaan luettuina, tulisi koskemaan melkein
3485: silakanpyytä.jien keskuudessa.      Kun sa-      :-::oko kalastajaväestöä. Sivumennen viit-
3486: malla on yleen~ä. tunnettua, että syvänveden     taamme myöskin siihen, että kalastusneuvo-
3487:                                 IY,tfl. -   Pohjaranta y. m.                            89
3488: 
3489: jille valtion varoista myönnetyt pa1kkiot suus, kauppa ja liikenne tarvitsevat tämän
3490: ovat osoittautuneet tarkoituksettomiks1, sillä maan luol1llollisesta väestön lisäyksestä
3491: avomerikalastajien 'keskuudessa toimivat ka- vajn mitättömän osan, suuremman joukon
3492: lastusneuvajat eivät ole kyenneet mitään jäädessä vaille vakinaista toimeentulomah-
3493: oleellista aikaansaamaan.                      dollisuutta.
3494:    Paitsi merivahinkojen korva<1mista tulisi     Saadaksemme kalastusammatin ja yleensä
3495: kalastuselinkeinoa lisäksi tukea korotto- kalastajaväestön taloutta horjuttaneet epä-
3496: milla Jmoletuslainoilla, joita kalastajille . ~ohdat korjatuiksi, pidämme välttämättö-
3497: myönnettäisiin etupäässä kalanpyyilltiväli- mänä, että merivahinkoja ryhdytään val-
3498: neiden hankkimiseksi, sillä nykytilanteessa tion varoilla korvaamaan. Samoin .pidämme
3499: ei kalastajaväestön nuorempi polvi voi vel- välttäJmä,ttömänä         ec1elläkoskettelemiemme
3500: kataakan painamana päästä ammattiinsa korottdmien kuoletuslaj'Iloje.n var.aamista
3501: käsiJksi ilman tuntuvaa yleistä tukea. kalastusvälineitten hall'kkimiseksi.
3502: Edellä jo viitt.asimmekin siihen, miten ka-      Edelläsanotun perusteella ehdotamme,
3503: lastajaväcstö joulrot.tain joutuu nykyis-
3504: ten vaikeuksi~n vallitessa jättämään am-                 että ens·i vuoden menoarvioon otet-
3505: mattinsa ja siirtymään muille aloille. Jos            taisiin 3,000,000 markan suuruinen
3506: siirtyminen olisikin helposti järjestettä-            mää1·ämha korottomien kuoletuslai-
3507: vissä, merkitseisi se sinänsä lleventävää             nojen ja suoranaisten avustusten
3508: asiaJlhaaraa, mutta niin ei ole asianlaita.           myöntämistä. va·rten kalastajaväes-
3509: Parhaillaan vallitseva vaikea työttömyys,             tölle sen mnmartissa sattuneidern
3510: iosta on muodostunut pysyväinen ilmiö sekä            mer·ivahinkojen johdosta.
3511: monet muut tosiasiat osoittavat, että teolli-
3512: 
3513:      Helsi;ngissä helmikuun 13 p :nä 1930.
3514: 
3515:                 Väinö Pohjaranta.                       Juho Perälä.
3516:                 Kalle Kyhälä.                           Kalle Meriläinen.
3517:                 Aug. Turunen.                           J. A. Liedes.
3518:                 Arvo Riihimäki.                         K. Talvio.
3519:                 Lauri Myllymäki.                        William Tanner.
3520:                 Heikki Väisänen.                        Verner Halen.
3521:                 K. Kulmala.                             Pekka Strengell.
3522:                 J. Rötkö.                               Jalmari Virta.
3523: 
3524: 
3525: 
3526: 
3527:                                                                                           12
3528:   90
3529: 
3530: .lV,29. -   Rab. a.l. II' :o 17.
3531: 
3532: 
3533: 
3534: 
3535:                                    Xutmemiemi y. m.: Mäiirii1·ahan osoittamisesta Pyhäjär·ven
3536:                                       ltuJkemista ja Pyhäjoen perkansiöiden aloittamista var-
3537:                                       ten.
3538: 
3539: 
3540:                                        E d u s kun n a ll e.
3541: 
3542:    Viita:ten ram. al. N:o 50 (Liitteet I-XI)              levan vuoden menoarvioon 2,000,000
3543: "· 1929 ensimäi.sillä ja N :o 79 1929 toisilla            rnk. määr&rahan Pyhäjär·uen veden
3544: -vacltiopäiviUä, saamme kunnioitttaviml!llin              laskemista ja Pyhäjoen perkaustöi-
3545: ehdottaa,                                                 den aloitta1nista varten Pyhäjär-ven
3546:            että Eduskunta päättiiisi ottaa tu-            pitäjässä Ottltm lääniä.
3547: 
3548:        Helsingissä 10 p :nä helmikuuta 1930.
3549: 
3550:                Eero Nurmesniemi.                               Matti Niilekselä.
3551:                Aleksi Hakala.                                  Vilho H. Kivioja.
3552:                                          S. Tuomikoski.
3553:                                                                                         91
3554: 
3555: IV,3o. -    Rah. al. N :o 18.
3556: 
3557: 
3558: 
3559: 
3560:                                 Nurmesniemi y. m.: Miiäfärahan oso-ittamisesta Settijoen
3561:                                    perkaustöiden awittamista varten.
3562: 
3563: 
3564:                                     E d u s k u n n a ll e.
3565: 
3566:    Viitaten ra:h. al. N :o 78 vuoden 1929                levan vuoden menoarvioon 1,500,000
3567: toisilla valtiopäivinä (Lii,tteet I-XI),                 mk. määrärahan Settijoen perkaa-
3568: saamme kunnioittavimmin ehdottaa,                        mistöiden aloittamista varten Haapa-
3569:                                                          järven pitä,jän K uusaankylässä.
3570:            että Eduskunta päättäisi ottaa tn-
3571: 
3572:      Helsingissä, helmikuun 10 päivänä 1930.
3573: 
3574:                Eero Nurmesniemi.                              Matti Niilekselä.
3575:                Aleksi Hakala.                                 Vilho H. Kivioja.
3576:                                        S. Tuomikoski.
3577:   92
3578: 
3579: IV,3t. -   Rah. al. N :o 19.
3580: 
3581: 
3582: 
3583: 
3584:                                 Jauhonen y. m.: jtf.äii1·ämhan osoittamisesta kalanhautomo-
3585:                                    htwneen ja hoitajan asunnon rakentamiseksi J(ajaanin
3586:                                    Anunäkosken venesulkuun.
3587: 
3588: 
3589:                                       l<J <l u s k u n n a i l c.
3590: 
3591:    Kainuussa on ka.lastuksella paikaUisen            mutta näid-en ohella pyyntikaloina huo-
3592: väestön toimeent.ulossa vielä oleeUinen mer-         mioonotattavat harri ja järvHohi ovat myös
3593: kitys. Väestön l:isääJntyessä ja pyynnin si-         monessa vesistössä siinä määrin V'ähenty-
3594: ten tehostuessa ovat monet kalavedet alka-           neet,. että olisi suotavaa niiden lisäämin-en
3595: neet arveluttavasti syöpyä ja >'>iten niiden          poikasistutuksilla. Vieläpä niin suuren jär-
3596:  kalantuotanto ei enää dle riittä,vä. Tåhän          ven kuin Oulujärven kalasto on viime ai-
3597: kalavesien syöpymi,seen on pyynnin ohella            lmina siinä määrin vähentynyt, että siinä
3598: ilmeisesti muitakin syitä, mutta olivatpa            kalastusta harjoittavat ovat äsken esit:bä-
3599: syyt mitkä tahansa, niin tilanne tässä mie-          1Jeet Kajaanin maanviljelysseuralle toivo-
3600: lessä vaatii jo nyt sellaisia toimenpiteitä,         nmksensa järven kalaston lisäämistä tar-
3601: että kalastus edelleenkin voisi olla väestön         koittavista toimenpiteistä.
3602: (J}atuksen antajana siinä määrin, kuin Kai-              Kainuun kalavesien kalaston, lähinnä
3603: mmn lukuisilla j,a laajoilla kalavesillii on         siian, 'harrin ja järvilohen li'!ääminen edel-
3604: ,edellytyksiä. .Ja mikruli tämän syrjäisen            lyttää alueella toimivan ikalanhautomon ai-
3605:  maanlkolkan kalavesien luontosuhteita on             kaansaamista. TäUaisen ka:lanhautomon ai-
3606: selv,itelty, niin Suomussalmella, Puolan-            .l;:aansaamista puolustavat, paitsi näiden lu-
3607: galla ja Kuhmoniemellä on Suomen kalas-              kuisten ja laajojen Kainuun kalavesien ka-
3608: tusyhdistyksen v :na 19,24-1926 toimitt.a-           laston lisäämisen ja yHäpitämisen tarve,
3609: mien selvityksien mukaan huomattava                  myös seuraavat huornioonotettavat näkö--
3610:  määrä sellailsiaikin järviä, joihin eivät vielä     kohdat. Alueen lähistöllä ei ole olemassa
3611:  ole luonnonvaraisest.i eilkä ihmisen toiminnan      ennestään sellai,sta kalanviljelyslaitosta,
3612:  kautta kotiutuneet kaikki ne kalalajit, joiUa       mistä olisi mahdollisuus saada näihin vesis-
3613: niissä olisi menestymisen edellytyksiä. Suo-         töihin tarvittavat kalan poikaset. Iilihirn-
3614: mussalmella 70 :st.ä selvit.etyst.ä kalavedestä      pänä oleva valtion omistama Pyhänniskan
3615:  on 30 sellaisia, joihin on katsottu voitavan        kalanviljelyslaitos toimii lähinnä merilohen
3616: å.stuttaa uusia kalalajeja, näistä 22 järveen        lisäämiseksi ja sen laitoksen vaikutus ei siis
3617:  siikaa. Puolangalla on todettu useita siian          nlotu Kainuuseen. Ämmäkosken patoami-
3618: istutusmahdollisuuksia, samoin Kuhmonie-             l!en ja kosken alapuolella veteen joutuvat
3619:  men laajoissa vesistöissä, ja todtmnäköisesti       tehdasjäteainekset ovat haitallisesti vaikut-
3620: näitä mahdollisuuksia on vielä muuallakin,           taneet kal_ojen kudt~lle nousemiseen Ämmii-
3621: mikäli :ne ehditään selvittää. Kainuun tär-          Jwskeen, mihin ennen ko-hosi järvi- ja vie-
3622: keimmät pyyntikalat ovat siika ja muikku,             läpä meriilohikin. Nytt kun lä'hiaikoina suo-
3623:                                    IV,31.- Jauhonen y. m.                                  93
3624: 
3625: 1·itetaan Niska·koskenkin patoaminen, niin        hoilla oleviin vesiin. Samoin hautomon
3626: tkalan kysyntä lisääntyy myös para111tuvi€J1      tarpeeksi hankittavan mädin ja maidin
3627: liikennemahdollisuuksien mukaan, kun Kai-         saantimahdollisuudet ovat hyvät, sillä useat
3628:  nuun kala·vesien tuotteet voivat siirtyä !Cn-    kalojen kutupaikat sattuvat autolinjojen
3629: tistä paremmin muuhun Suomeen, ja siten           ;yälittömään yhteyteen.
3630: kalastus näillä alueilla saa lisää merkitystä        Kun Kainuun kalavesialue on huomatta-
3631: ja on tämäkin näkökohta omiaan puolusta-          nm lawja, niin hautomo olisi laitettava jo
3632: maan toimenpiteitä kalaston lisäämiseksi.         heti alussa siksi suureksi, että sen toiminta
3633: Yoitanee vielä mainita, että kalarikkaat          vastaisi jotenkin sille kohtuudella asetetta-
3634: Kainuun vesistöt vaikuttavat Esäävästi            via vaatimuksia. Kun hautomon pääasial-
3635:  alueen matkailuliikenteeseen ja saattavat        linen toiminta tarkoittaisi siian .poikasten
3636:  tänne kesäiS~Cen aikaan kotimaasta ja ulko-      !kehittämistä ja kun tälle arvo.kkaalle pyyn-
3637:  mailta urheilukalastajia.                        tikalalle löytyy pa:ljon hyvin soveltuvia is-
3638:     Kalanhautomon pa:ilka:ksi soveltuu erittäin   tutusvesiä, niin hautomon tulisi kyetä ke-
3639: hyvin Kajaani. Ämmä.kooken patolaitteen           hittämään vuosittain ainakin 4---5 milj.
3640: yhteyteen voitaisiin suhteellisen pienillä        siian poikasta. Harrin da ~järvilohen mädin
3641:  kustannuksi!lla saada kalanhautomo .rakenne-     ltaudottaminen olisi tämän ohella huomioon-
3642: tuksi kosken oikealla puolella olevaan enti-      otettava ja lisäksi olisi varattava vielä mah-
3643: seen venesulkuun. 'l'ämä paikka on Kajaa-         dollisuus haudottaa tarpeen mukaan mui-
3644:  nin maanviljelysseuran pyynnöstä kalas-          krm ja purolohen mätiä. Kaikki tämä edel-
3645: tusviranoma.istemme tarkastama ja tarkoi-         lyttäisi riittävän tilavan hautomohuoneen
3646:  tukseen suosittama. Hautomorakennukselle         ja sen yhteyteen hoitajan asunnon. Hauto-
3647: on sopiva perusta siinä jo elemassa ja hau-       mon toiminnasta ja hoidosta voi,si huolehtia
3648:  tomoon saataisiin suoraan patoseinän kautta      ehkä Kajaanin maanviljelysseura, joko
3649:  hyvä vesi riittävällä paineella. Hautomon        palkkaamalla erikoisen hautomon hoitajan
3650:  yhteyteen voitaisiin rakentaa sen verran         tai sisällyWimällii tämiin tehtävän kalata-
3651: ojamaista lohenpo~kaslammikkoa, että se           lousneuvojansa toimintaohjelmaan.
3652:  riittäisi kokeilu- ja havaintotar~koituksiin.       Ylläolevilla perusteilla ehdotamme,
3653:  Pääasiallinen fJJautomotoiminta tarkoittaisi
3654:  keinollisesti hedelmöitetyn mädin haudon-                 etfii   Eduskunta   päättäisi   ottaa
3655:  taa ja valmistu!neiden poikasten suoraan                1931 vuoden tttlo- ja 1nenom·vioon
3656:  istuttamista kyseeseen tuleviin vesistöihin.            175,000 markan työmäät·ärahan ka-
3657:  .Ja liikennemahdollisuudet nykyään Kajaa-               lanhautomohuoneen ja hoitajan asun-
3658:  nista ovat niin hyvät, ettei tässä Sll'hteessa          non rakentamiseksi Kajaanin Ammä-
3659:  tulisi vaikeuksia lähettää hautomosta vasta             koskcn venesulknun.
3660:  kuoriutuneet kalanpoikaset suoraan eri ta-
3661: 
3662:       Hdsingissä helmikuun 11 p :nä 1930.
3663: 
3664:                T. A. Janhonen.                                Kusti Arffman.
3665:   94
3666: 
3667: IV,32. -    Rah. a.l. N:o 20.
3668: 
3669: 
3670: 
3671: 
3672:                                 Voiolllllaa y. m.: Määrärahan osoittamisesta raittiusoppi-
3673:                                    kurssien toimeenpanemiseksi oppikoulujen, seminaariC1t
3674:                                    ja kansakoulujen opettajia varten.
3675: 
3676: 
3677:                                      E d u s kunnalle.
3678: 
3679:    Vuoden 1929 toisilla valtiopäivillä teh-     sien toi:meenpanelllinen on välttämätön val-
3680: dyssä rahaasia-alaitteessa n :o 27, joka        mistava toimenpide yleisen raittiusopetuk-
3681: koski raittiusmäärärahan lisäämistä eri-        sen tehostamiseksi kouluissa, jota hallitus
3682: naisia tarkoituksia varten, 'Oli m. m. pe-      paraikaa suunnittelee, rohkenemme kun-
3683: rusteltu määrärahan tarpeellisuutta raittius-   nioittaen ehdottaa,
3684: opetuksen tehostamiseksi raittiusoppikurs-
3685: sien toimeenpanemisella sekä oppikoulujen                että   Eduskunta   ottaisi   vuoden
3686: ja seminaarien että kansakoulujen opettajia            1931 tttlo- ja menoa1·vioon 100,000
3687: varten. Kun täksi vuodeksi hiukan lisä-                markan määrärahan raittiusoppikttrs-
3688: tystä yleismäärärahasta ei kuitenkaan ole              sien toimeenpctnemiseksi oppikoultt-
3689: liiennyt mitään tähän tarkoitukseen, vaikka            jen, seminaarien ja kansakoulujen
3690: tämä erikoistarve on mielestämme tullut                opettajia va1'ten.
3691: yhä kipeämmäiksi ja puhc>enaolevain kurs-
3692: 
3693:        Helsingissä 12 p. helmikuuta 1930.
3694: 
3695:                Väinö Voionmaa.                             E. Kilpeläinen.
3696:                Aino Lehtokoski.                            Aina Lähteenoja.
3697:                Hulda Nordenstreng.                         Tilda Löthman.
3698:                Miina Sillanpää.                            P. Saarinen.
3699:                Aleksi Aaltonen.                            Kaino W. Oksanen.
3700:                                      T. A. Janhonen.
3701:                                                                                               95-
3702: 
3703: IV,33. -     Rah. al. N:o 21.
3704: 
3705: 
3706: 
3707: 
3708:                                  Swentorzetski y. m.: hläärärahan osoittami,~esta apuredtaksi
3709:                                      Helsingin Työväen Orkesterille.
3710: 
3711: 
3712:                                         g d u s k u 1111 alle.
3713: 
3714:    Kuten usealla taholla jo tiedetään, on            oivaltaen yrityk&:n tärkeydtm ja hyödyUi-
3715: Hel.sin~        yli kaksi vuotta ollut toimin-       syyden viime kevättalvena myönsi sille kah-
3716: nassa Helsingin Työväen Orkesteri, joka              denkymm.ell!entuhannen (20,000:-) mar-
3717: l'ekisteröi:tiin v. 1928 j11 toimii siis hallituk-   kan ja viime syksynä viidentoistatuhannen
3718: sen hyviiksymälHi laillisella pohjalla. Sen          ( 15,000:-) markan suuruisen tilapäis-
3719: jäsenluku on noin 50 :n pa~kkeilla. Orkes-           avu.~tuksen.    On selvää, että tällaisen yri-
3720: teri on olemassaolonsa aikana antanut jo             tyksen toiminta kysyy jonkunverran varoja,
3721: 1;seita konsertteja, esiintynyt tiheään työ-         esim. ,so,ittokoneet ja nuotit ovat nykyään
3722: Yäen juhlatilaisuuksissa, ottmmt osaa työ-           ylen kalliita ja niiden saannista on tämän
3723: väen laulujuhliin toissa kesänä Hyvin-               laitoksen toiminta kokonaan riippuvainen,
3724: käällä, ja aikoo myös tänä kesänä osallistua         oppilaiksi pyrkivistä lahjakkai,sta nuorista
3725: työväen ,laulujuhliin Turussa. AutamaHa              kun ei su~nkaan ole ollut puutetta. Orkes-
3726: jä;senillBBn ilmaista opetusta eri oi'kesteri-       terin pääjohtajana on sen perustaja viulu-
3727: soittimien käytössä ja yhteissoitossa neljästi       taiteilija ja kapellimestari Eino Raiti'O.
3728: Yii:kossa pidetyissä säännöllisissä harjoituk-          Tämän sivistyslaitoksen toiminta olisi siis
3729: sissa, on se täten muodostunut tärkeäksi te-         mielestämme turvattava va;kinaisella var-
3730: kijäksi työ:väe.n sivistysriemwissa. Kun             malla perusavustuksella, ja edellisesr,ä esi-
3731: nuoret 'työläiset usein muuttavat olinpaiik-         tettyihin tuloksiin ja näkökohtiin vedoten
3732: kaa työansionsa takia, levittävät he täten           rohkenemme me allekirjoittaneet esittää,
3733: taitoaan yli k0ko maan, joten tämån orkes-
3734: terin työ koituu ennenpitkää koko Suomen-                      että Eduskunta ottaisi vuoden
3735: kin hyväksi.                                                1.931 tulo- ja menoarvioon II elsingin
3736:    Helsingin Työväen Orkesteri r. y. onlcin                 Työväen Orkester.ille 1·. y. viidenkym-
3737: jo saanut yleistä kannatusta ja tunnustusta                 nwrnent1thannen ( 50,000) Stwmen
3738: sekä työväen että arvostelevien ammattimu~                  nwrkan stttt.ruisen vuotttisen aptt-
3739: sikerien taholta, ja onpa se ,kaksi kertaa                  rahan.
3740: saanut aineellista tukea valtioltakin, joka
3741: 
3742:       Helsingissä, helmikuun 11 p :nä 1930.
3743: 
3744:            Reinh. Swentorzetski.           Axel Ahlström.             Våinö Voionmaa.
3745:   96
3746: 
3747: IV,34. -     Rah. al. N:o 22.
3748: 
3749: 
3750: 
3751: 
3752:                                 Moilanen y. m.: Määrärahan osoittmwisesta Viipurin Mu-
3753:                                   siikin Ystäville orkesterin ylläpitämistä varten.
3754: 
3755: 
3756:                                      E d u s k u n n a ll e.
3757: 
3758:    Viipurin ·Musiikin Ystävät niminen soi-        vuonna sai orkesteri avustusta raha-arpa-
3759: tannollinen seura on pitänyt vuosikymme-          jaisvoittov.aroista. Sivistysvaliokunta oli or-
3760: niä yllä omaa orkesteria Viitpurin ikau:pun-      kesterien avustamisen suhteen sitä mieltä,
3761: gissa. Kevättalvella 1918 lakkasi <mkesterin      että hallituksen olisi otettava harkittavak-
3762: toiminta silloisten olojen johdosta. Kym-         seen, voitaisiinko ja missä määrin raha-arpa-
3763: menen vuoden pysähdyksen jä:limen alkoi yh-       jaisten voittovaroja käyttää maaseud'lm or-
3764: distys jäliloon toimintansa, penmtaen syk-        kesterien avustamiseen. Koska maaseutuor-
3765: syllä 1928 orkesterin, johon kuuluu !kapelli-     kesterien toiminta täHöin jäisi satunnaisista
3766: mestari ja 43 soittajaa. Orkesteri ailoth         avustuksista rii:ppu,maan, ei ehdotettua me-
3767: varsinaisesti toimintansa tammikuun alussa        nettelyä voida mitenkään pitää tarkoituk-
3768: 1929 ja antaa se konsertteja j<Yka sun-           sen mukaisena. Sitäpaitsi ei ole millään
3769: nuntai soitantokauden aikana sekä sen             tavalla kohtuullista eikä oikeudenmukaista,
3770: lisäksi sinfoniakonsertteja kerra;n kuukau-       että maaseutuorkeste11it asetetaaill toiseen
3771: dessa. Onkesterin johtajana toimi elllsimäi-      asemaan kuin pä:äkaupun:gin orkesteri. Pe-
3772: sen kevätkauden viulutaiteilija Eino Raitio,      rtLsteena val1:ion avustuksen ootarmiselle täy-
3773: viime sJ~ksystä asti on kapellimestarrina ollut   tyy pitäli sitä, millä taiteellisella tasolla
3774: Viipurin Musiikkiopiston johtaja B. Sirop.        avustusta anova orkesteri on. Tarkoituksen
3775: Sen ohessa on ollut vierailevia kapellimesta-     mukaisin ja oikein menettelytapa on siis se,
3776: reita Helsingistä.                                että orkesterien valtion avustus otetaan val-
3777:    Orkesteri saa kaupungilta avustusta            tion menoarvioon silloin, kun avustusta ano-
3778: 200,000 markkaa, mi!ll:kä lisäksi onkesteri11     van orkesterin toiminta katsotaan. taiteelli-
3779: yUäpitoon tulevat yhdistyksen 'jäsenmaksut        selta kannalta sella,iseksi, et:tä sen toimin-
3780: sekä konsrerttitulot. Nämä eirvät kuitenkaan      taa on syytä valtion puolelta tukea.
3781: riitä orkest.erin menojen peittämiseen,              Edellisen perusteella saamme täten kun-
3782: vaikka soittajille ma!kseta:an!kin ainoastaan     nioittaen oodottaa,
3783: noin 1,000 markan suuruisia ja sitä hiukan
3784: suurempia kuukausipa1kkoja. Useille soitta-                että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
3785: jille maksetaan sitäki'n .pienempiä pa1kln~ja.           metwarvioon 75,000 markkaa avus-
3786: KUluvan vuoden menoa.rv·io on 400,000                    tukseksi Viipurin Musiikin Ystä·viUe
3787: markkaa. Sen peittämiseen eivät edellä                   orkesterin ylläpitämistä varten.
3788: mainitut tu1ot mitenkään riitä. Viime
3789: 
3790:        Helsingissä helmikuun 12 p :nä 1930.
3791: 
3792:            Kaapro Moilanen.           Vilho Nikkanen.              Kaino W. Oksanen.
3793:                                                                                                  97
3794: 
3795: I:V',35. -   Rall. a.l, Jl:o 23.
3796: 
3797: 
3798: 
3799: 
3800:                                    Seppälä y. m.: Mäiird1YJJum os&ittamisest(J; H elsing.in sosiali-
3801:                                       d-emokraattisen naisyhdistyksen ke.sä.tiirlolan av'IJ.S'tqtmi-
3802:                                       seksi.
3803: 
3804: 
3805:                                         Eduskunnalle.
3806: 
3807:    Kaupunkityöläistenkin asunto-olot ovat           taan sekä ryhtynyt osaltansa avustustoi-
3808: edelleen vielä huonot. Useasti on m'<mi-            menpiteisiin. Tässä tarkoituksessa on yh-
3809: henkisellä perheellä vain yksi huone asutta-        distys ostanut huovilan, Uudenmaan itäiseetä
3810: vanaan. Sekin k-enties jossaifr pihan pe-           saaristosta; j.ä,rj~stäen sinne siirtolan työ-
3811: rällä, jonne ei aurinkokaan koskaan pääse           läisäitejär ja1 la.psia varten. Siirtola on osoit-
3812: paistamaan. Tällaisissa oloissa kasvaville          tautunut viisivuotisella toiminta-ajallaan
3813: lap,sille tuottaisi kesäisin maallaolo suurta       tarpeelliseksi ja on sitä ahkerasti kesäisin
3814: virkistystä. Nämä lapset eivät kuitenkaan           käytetty. Useat varattomat äidit ovat olleet
3815: voi, varsinkin jos heitä on useampia sa-            siellä lastensa kanssa lepäämässä.
3816: massa perheessä, päästä maalle väheiDIIlliäk-          Siitrtola, joka maksoi 100,000 markkaa,
3817: si:kään ajaksi, sillä ei kaikiHa ole sellai,sia     osoittautui kuitenkin kovin pieneksi, sillä
3818: sukulaisia, joiden luokse vanhemmat voisi-          yhtaikaa voitiin sinne sijoittaa vain noin
3819: vat heitä sijoittaa, ja vieraat eirvät huoli        18-20 henkeä. Tämän vuoksi yhdiS!ty:s ryh-
3820: pieniä, sanokaamme alle seitsemänvuotisia           tyi laajentamaan nyt kuluneena vuonna
3821: lapsia huollettavakseen. Ja vieläkin har-           siirt'Olaa siten, että vanhaa rakennusta jat-
3822: vemmin sattuu niin, että suuren työläisper-         ketaan. Täten saadaan ti!laa runsaasti toi-
3823: heen äiti voi lapsineen Hi:hteä virkistymään,       nen puoE lisää ja voidaill11kin ensi kesänä
3824: sillä siinä on esteenä sekä vii'Ikistyspaikan       sijoittaa kak:sikm-taa niin paljon hoidokkeja
3825: saanti kuin myö:Skin matkarahain puute.             kuin mitä aikaisempina vuosina on ollut
3826: Tällaisissa tapauk&'issa olisikin )'lhteiskun-      mahdollista. Tämän laajennuksen on ar-
3827: nan puolelta avustettava tuollaisessa ase-          vioitu tulevan maksamaan noin 50,000mark-
3828: massa olevia lapsia ja äitejä. Mielestämme          kaa. Laajennus oli kuitenlkiru välttiämä.tön
3829: jo kansantaloudelliselta kannaltakin olisi          sen vuoksi, että tällaisen, puutetta ja kur-
3830: suotavaa, että lapsien terveyttä vaalittai-         juutta työ1äiskoteihin tuottaneen, talven
3831: siin. Yhteiskunta kuitenkin lopuksi tulee           jälkeen edes muutamillekin äideille 'lrupsi-
3832: kustannukset suorittamaan, joko silloin,            neen, joille siihen ei muuten mitenkään tu-
3833: kun varaton !kansalainen ooirastuu tai muu-         lisi tilaisuutta, voitaisiin varata mahdolli-
3834: ten joutuu yhteiskunnan huostaan. On siis           suus lyhyeen, viikon tai parin kestävään
3835: ehkäistävä terveyden murtumista aikanansa           virkistykseen.
3836: ennenkuin se on myöhäistä.                             Tämä toiminta, joka suurelta osaltaan on
3837:    Helsingin sos.-dem. naisyhdistys on kiin-        yhteiskunnallista huoltotyötä vaaltii niiltä
3838: nittänyt huomiota yllämainittuun epäkoh-            yksityisihä ja yhdistyiksi·ltä, jotlka siihen
3839: 
3840:                                                                                                    l.'l
3841:   98            IV,35. -   SOISialidemO'kraattisen naisyhdistyksen kesäsiir1xlla.
3842: 
3843: ovat antautuneet, suur~ uhrautuvaisuutta          seen huoltotyöhön huomiota, olisi erittäin
3844: ja huolta. Niinpä nyt kyse-essä o1evan siir-      suotav:a, ,että niitä laitoksia, joita eri yh-
3845: tolan osto- ja laajennus ovat tuottaneet yh-      distykset ovat perustaneet, valtion puolesta
3846: distyksen jäsenille näin vaikeana taloudel-       tuettaisiin.
3847: lisena aikama toistasataatuhatta iffiarkan          Tåmän vuoksi ylläolevan perusteella roh-
3848: suuruisen velkataakan ja siitä johtuvan           kenemmekin anoa,
3849: huom&ttavan korkomenon kannettavaksi,
3850: jotka menot ovrut kootta;vat köyhän väestön                että Eduskunta päättäisi ottaa v.
3851: keSkuudesta. Kuten sanottu, mie~estämme                  1931 tulo- ja menoarvioon 100,000
3852: tällain'en huoltotoiminta kuuluisikin koko-              ma1·kan mää·rärahan Helsingin so-
3853: naan yhteiskunnan tehtäv~in, mutta kun                   sialidemokraattisen naisykdistyksen
3854: yhteiskunnan puolelJta on toistaiseksi san-              kesäsii1·tolan avustamiseksi.
3855: gen rajoitetusti kiinnitetty tämän suuntai-
3856: 
3857:        Helsingissä 6 päi,vänä helmikuuta 1930.
3858: 
3859:                  Hilda Seppälä.                            Miina Sillanpää.
3860:                  Hilma Koivula.hti-Lehto.                  Aino Lehtokoski.
3861:                  Hilma Walja.kka.                          Anna Haverinen.
3862:                  Mandi Hannula.                            Hulda Nordenstreng.
3863: IV,a6. -   Fin. mot. N :o 24.
3864: 
3865: 
3866: 
3867: 
3868:                                 Kullberg m. fl.: A.ngående anvisande av anslag för om~
3869:                                   bygg'lUJ..d och förbättring tw vägsträckan Esbo sockens
3870:                                   rå-;-I(yrkstad i Lo.fo socken.
3871: 
3872: 
3873:                                     'l' i ll R i k s d a g e n.
3874: 
3875:     De allra senaste år,en har våra landsvägar     1edan på denna korta tid som förflutit
3876: ägnats ett större intresse ä.n tidigare från       sedan diess utfört ett omfångsr.ikt och på
3877: statsmaktens sid<a. Man har kommit till            framtiden syfta;nde ar:bete för vägens om-
3878: insikt om vilken betydelse biltrafiken har         byggnad.       Grundliga vägförbättringsarlbe-
3879: med avseende å våra bri.<rtfä,Uiga kommu-          ten äro ock.så i gång på olika ställen av
3880: nikationer dels som oofordrare av person-          denna väg. Vä,.,o-strä.ckan Helsingfors-Å•oo
3881: dels gods- och varutra.fik. Dock måste det         l1ar ickc blivit föremål :för ett dylik:t
3882: erkännas att t. o. m. våra huvudvägar fort-        intresse. Resp. kommuner ha även mindre
3883: iarande befinna sig i ett högst bristfälligt       intresserat sig för vägen och sannolikt an-
3884: skiek och bereda numga vådor fö,r den starkt       sett att frågaa1 är mera en statsangelägen-
3885: ökade biltrafiken. Detta har synnerligen           het än en kommunal wldan. Också staten
3886: tydligt kommit till synes i Södra Finland,         har 'härtil'ldags offrat antför ohetyc1liga
3887:  där trafiken är störst och vägarna i              sununor för nämnc1a vägstrockas för!bätt-
3888:  trden arrlagts med helt andra mål för             ring. Endast infarten till Helsingfors har
3889: ögonen än den nutida hiltrafiken kräver.           man begynt effektivt ombygga för att
3890: Den på många ställem starkt kuperade och           kunna motstå trafikens tyngd ooh slitning.
3891:  steniga terrängen har även ibidragit till att         Ett högljutt m~ssnötie har däremot gjort
3892: göra vägarna mera riskiy1lda än vad fallet         sig gäUande rörande. vägsträc:kan Esoo
3893: är med vägar anlagda på jämnare och                S()('l\:ens rå---J{yr.kstad förgreningspunkt
3894: slätare mark.                                      i Lojo socken.      Nämnda väg genomlöper
3895:     Landets egentliga huvudfarväg Helsing-         tätt bebodda väl odJade trakter, vil>ka
3896: fors'--'Viborg, iHeJ.s~ngtfors--ÅJbo löper ge-     säkerligen höra ti1l de högst stående i lan-
3897:  n<>m gamla tätt bebodda kulturbygder.             det. :Marken är 'här delvis rätt kuperad,
3898:  Dessutom ·röl1binder Y:.igen en avsevärd          vilket gjort att vägen slingrar sig uwför
3899:  mängd kuststäder, av vilika somliga hava           den ena höjden o<ili nec1 d:ör den andra,
3900: mindre tillfredsställande järnvägsförbin-           bildande på många ställen myc:ket tvä:ro
3901: delser främst på huvudstaden, vilket i hög          oeh för trafiken farliga krölkar. Särskilt
3902: grac1 bidragit till ib:iltrafikens ökning ·piå      vi:ktig't vore d~t här att ntom krökarna
3903: nämnc1a väg. V ad vägsträckan Helsingfors           få backarna å nämrrda vägsträcka om-
3904: -Viborg vidkommer har intresset för den-            byggc1a, ty särskilt vic1 tjäl!brytningen på
3905: illa väg lett därhän, att senaste 'höst en in-      v-.1ren bli dessa nästan ofal'lbara till följc1
3906: terkommunal vägkommite bildades, viiken             av s. k. ,tj•äh~kott", vilket gör, att leran
3907:   100                         IV,36, -    Espoon--iLohjan maantie.
3908: 
3909: pöser upp oe!h ett bottenlöst hå:l uppkom-          byggd. Vägen befhw.er. •s,ig ..~urom lhe1t
3910: mer mitt 'På vägen, försvårande all trafik.         oclh hå:llet i statens omedelbara vård oclh å
3911: Till :föijd av markens ibeska:ffenhet - ler-        vissa sträckor av vägen äro färdiga om-
3912: grund - åro dylika roretoolser myeket               byggnadsförslwg uppgjorda.
3913:  allmänna.                                             På grund av vad ovan ·framhållits och
3914:     T.rafiken tå nämnda vä!g1Sträcka är odkså       med tanke på den betydclse ibiltrafiken hax
3915: en av de största i hela landet. Härtill bidra-      för vtårt land våga underteelrnade vörd-
3916: ger i ~ög gr~d de i Lojo belägna industriella       samt fö~lå,
3917: @lii,gg'lling.arn~ 0!00 d.en tät,a. boSättningen.
3918: Vägen skall utom lokaltraflken bära de1s                     att ·i tttgiftsstaten [ö1· å1· 1931
3919: d'järrtrafiken till Åboland och huvudstaden,              'måtte [ö1· ombyggnad och förbättring
3920: dels Lojo köpings trafik på närmaste järn-                 av vägsträckan Esbo sockens rå--
3921: vägsstation på Helsingfor&-Åibo ihanan.                    Kyrkstad i Lojo socken upptagas ett
3922: Vägen är därför utsatt för en påJfrestning                 answg på en och en halv 1niljon
3923: ~r vilke}J., den icke ursprungligen ·varit                 (1,500,()()0) finska nw.rk.
3924: 
3925:      Helsi~ors d>en     11 .februari 1930.
3926: 
3927:                Hentik Kullberg.                                :rs. v. r:.re:u.ekell.
3928:                Qw;~v Lindbe~g.                                 Ca.tl S~k.
3929:                1\lax ~ergelius.                                ~turi Aalto.
3930:                Ax~ Ahlström.                                   Ernst von B.Qm.
3931:                                                                                         101
3932: 
3933: nt,aG. - bh. al. N:o 24.
3934:                                                                                Suomennos.
3935: 
3936: 
3937: 
3938: 
3939:                                Kullberg y. tn.: Maärärahan osoittamiSesta Nspobn pitltjän
3940:                                  rajan ja Lohjan K-irkottkylän väl.i§ett 1hoontie1t körjam-
3941:                                  t6itä varten.
3942: 
3943: 
3944:                                     Ed u s kun n a ll c.
3945: 
3946:    Aivan viime vuosina on maanteillemme         miseksi ollut seurauksena, että viime syk-
3947: valtiovallan taholta osoitettu suurempaa        synä muodostettiin ku:titainvälinen tie-
3948: huolenpitoa kuin aikaisemmin. On .tultu         komitea, joka jo lyhyen toimintansa aikana
3949: huomaamaan autoliikenteen merkitys, kul-        on suorittanut lruajan ja tu'levaisuuteen täh-
3950: kuneuvojemme ollessa puntteellisia, osaksi      täävän .työn tien uudelleen rakentamiseksi.
3951: henkilö-, osaksi tavaraliikenteen <väJittä-     Perinpohj·aiset tienparannustyöt ·ovat myös
3952: jänä. Myönnettävä on kuitenkin, että jopa       käynnissä eri paikoissa tällä tiellä. Hel-
3953: valtatiemmekin ovat edelleen sangen puut-       singin-Turun välinen tie ei ole saanut
3954: teellisessa 'kunnossa ja aiheuttavat monen-     tällaista mielenkiintoa osakseen. Asian-
3955: laista vahinkoa voimakkäasti lisääntyneelle     omaiset kunnat ovat myös osoittaneet vä-
3956: autoliikenteelle. Tämä on erittäin selvästi     hemmän harrastusta tietä kohtaan ja to-
3957: saaitu kokea Etelä-Suomessa, missä liikenne     dennäköisesti arvelleet, että asia kuuluu
3958: on suurin ja tiet ovat aikoinaan teh-           enemmän valtiolle kuin kunnille. Myöskin
3959: dyt kokonaan toisia tarkoituksia silmällä       valtio on tähän mennessä uhrannut liian
3960: pitäen kuin mitä nykyaikainen autoliikenne      vähäpätöisiä summia mainitun tien kunnos-
3961: vaatii. Monin paikoin sangen mäkinen ja         tamiseen. Vain Helsingin lähellä on tietä
3962: kivinen maasto on myös osaltaan tehny!t         ry;hdytty tehokkaammin parantamaan, jotta
3963: tiet vaarallisemmiksi kuin mitä ovat            se kestäisi liikenteen painon ja kulutuksen.
3964: tasaisommille ja laakeammille maille raken-        Xänekästä tyytymättömyyttä on sensi-
3965: netut tiet.                                     jaan herättänyt Espoon pitäjän rajalta
3966:    Maan varsinainen pääajotie Helsingistä       Lohjan pitäjän Kirkonkylän teidenhaarau-
3967: Viipuriin ja Helsingistä Turkuun kulkee         tumaan johtava tie. :Mainittu tie kulkee
3968: vanhojen tiheään asuttujen sivistysseutu-       halki tiheään asuttujen ja hyvin viljelty-
3969: jen kautta. Sitäpaitsi yhdistää tie melkoi-     jen seutujen, jotka varmasti kuuluvat kor-
3970: sen joukon rannikkokaupunkeja, joista           keimmalla tasolla oleviin maassa. Maasto
3971: muutamilla on vähemmän tyydyttävät              on osaksi sangen mäkistä, josta on seurauk-
3972: rautatieyhteydelt, ensisijassa pääkaupunkiin,   sena. että tie kiipeää mäeltä toiselle tehden
3973: mikä suuressa määrin on lisännyt autolii-       paikoitellen rongen jyrkkiä ja liiken-
3974: kenteen kasvamista mainitulla tiellä. lVIitä    teelle vaarallisia mutkia. Erittäin tärkeätä
3975: tulee Helsingin-Viipurin väliseen maantie-      olisi saada mainitul1a tiellä olevat mutkat
3976: hen, on }Jyrkimyksistä tämän tien korjaa-       suoristetuiksi ja mä0t !a:soitetuiksi, sillä
3977:   102                       IV,36. -   Espoon---Jl.Ao<hjan maantie.
3978: 
3979: varsinkin roudansulamisen aikana keväällä        enemmän kuin mitä se alunperin on raken-
3980: käyvät ne melkein mahdottomiksi kulkea           nettu kestämään. Tie on sitäpaitsi koko-
3981: n. s. ,routakirnujen'' vaikutuksesta, saven      naan valtion välittömässä hoidossa ja muu-
3982: pursuessa pinnalle, jolloin keskelle tietä       tam.ia tien osia varten on olemassa valmiit
3983: syntyy pohjaton kuoppa tehden kaiken lii-        uudelleenrakentamisehdotll'kset.
3984: kenteen vaikeaksi. Maanlaadun vuoksi, se            Edellä esitetyn nojalla ja pitäen mie-
3985: kun on sa'Vipdhjaista, ovat tällaiset ilmiOt     lessä autoliikenteen merkitystä maallemme
3986: sangen tavallis~a.                               rohkenevat allekirjoittaneet kunnioittaen
3987: : Liikenne mainitulla tiellä on myöskin          ehdottaa,
3988: suurimpia koko maassa. Sitä lisäävät suu-
3989: resti Lohjalla sijaitsevat teollisuuslaitokset            että vuoden 1931 menoarvioon
3990: ja taaja asutus. Tien on paikallisliiken-              otettaisiin Espoon pitäjän rajalta
3991: teen lisäksi kestettiiNä osaksi kaukoliikenne          Lohjan pitäjän Kirkonkylään johta-
3992: Turun puolen seutuihin ja pääkaupunkiin,               van tien uudeUeen rakentamista ja
3993: Maksi Lohjan kauppalan liikenne lähim-                 parantamista varten puolentoista
3994: mälle rautatieasemalle Helsingin-Turun                 miljoonan (1,500,000) markan mää-
3995: radalla. Senvuoksi tie on kuormitettu                  1'äraha.
3996: 
3997:      Helsingi:ssä, helmikuun 11 p:nä 1930.
3998: 
3999:                  Henrik Kullberg.                        E. v. Frenckell.
4000:                  Gustav Lindberg.                        Carl Sanmark.
4001:                  Max Sergelius.                          Artturi Aalto.
4002:                  Axel Ahlström.                          Ernst von Born.
4003:                                                                                              103
4004: 
4005: IV,.n. -   Rah. a.l. N:o 25.
4006: 
4007: 
4008: 
4009: 
4010:                                Tukia y. m.: Määrärahan osoittam1:Sesta rnaantien raken-
4011:                                   tamista varten Taipolsaarelta Lappeenrantaan.
4012: 
4013: 
4014:                                     E d u s k u n n a ll e.
4015: 
4016:    Taipalsaaren pitiidän ja mantereen väli-        kulkee laivareitti, on rakennettava silta tai
4017: llen kulkuyhteys an kovin puutteellisella          lossi. Tien pituus tulisi olemaan 13 kilo-
4018:  kannalla. Lälhimpään lii!kepaiklkaan, Lap-        metriä ja 350 metriä sekä tulisi matksamaan
4019: peenrantaan, johon koko pitäjän alueen             L. Toivolan tekemän kustannusarvion mu-
4020: kulku suuntautuu, on matkaa noin 13 kilo-          kaan 2,360,000 markkaa.
4021:  met,riä, mutta sulan veden aikana ei pääse           Taipa;lsaarejn-Lappeenrarman       välisen
4022: maanteitse r_.~appeenrantaan kuin Savitai-         maantien tultua rakennetuksi tulisi Lap-
4023: paleen kautta ja on matkaa silloin noin 70         peenranna.nr----Mikkelin välinen matka maan-
4024: kilometriä. Varsinkin keväällä ja syksyllä,        teitse lyhenemään yli 20 kilometrillä, sillä
4025: jolloin laivaliike on seisauksissa, on koko        nyt jo on suurelta osaltaan rakennettu
4026: pitäJjä erirstetty liikenneyhteydestä mante-       Mikkelin maantieltä, Suomenniemeltä Tai-
4027: reen kanssa, sillä 70 kilometrin taivalta ei       palsaarelle 8 kilometrin pituinen maantie.
4028: kU!kaan tee kuin ,a;iv;an ä.ärimmläisen tar-          Taipalsaaren kuntalaiset ovat uhranneet
4029: peen pakoittamana.                                 suunnitelmien tekoon ja maa-alueiden lu-
4030:    Taipalsaaren pitädä on jo pitemmän ai-          ·nastamiseen noin 90,000 markkaa siinä luot-
4031: kaa suunnitellut maantien rakentamista             tamuksessa, että valtio ra:kentaa täm.äm
4032: r~appeenrantaan ja on asia nyt niin pit-           !paikkakunnan liikenteelle aivan välttämät-
4033: källä, että on valmiina tiemesta11i U. Toivo-      tömän ja yleiselle kauttakulkuliikenteelle
4034: lan laatima suunnitelma ja kustannusarvio          tarpeellisen maantien.
4035: mainitun tien rakentamisesta. Tämän suun-             Edellä esittä.millämme perusteilla anom-
4036: nitelman mukaan tulisi tie jatkumaan Tai-          nte,
4037: palsaal'en kirkonkylästä valtion v~älittömään                 että   Eduskunta   ottaisi   vuoden
4038: hoitoon otetusta maa1ntiestä Lappeenran-                  1931 menoarvioon 2,000,000 markan
4039: taan saari'ltoa pitkin kulkien kolmen ka-                 ·määrärahan maantien rakentamista
4040: pean salmBll poikki, joista kaksi on hel-                 varten TaipaZsaarelta Liappeenran-
4041: posti. kivi1Hi täytettävissä ja yhteen, josta             taan.
4042: 
4043:      Hel'lingissä, 12 päiviilnä helmikuuta 1930.
4044: 
4045:         Elias Tukia.                Simson Pilkka.                    Hulda Nordenstreng·.
4046:         Onni Talas.                 Anna. Haverinen.                  Kaino W. Oksanen.
4047:         Osk Reinikainen.            Vilho Nikkanen.                   E. V. Kuokka.nen.
4048:         Matti Paasivuori.           V. Huuhtanen.                     E. Lautala.
4049:         A. K. Cajander.             H. Pärssinen.                     Emil Jutila.
4050:         Ka.apro Moilanen.           E. A. Tuomivaara.                 Aino Luostarinen.
4051:                                     Antti Kemppi.
4052:   104
4053: 
4054: IV,ss. -     Rah. al. N:o 26.
4055: 
4056: 
4057: 
4058: 
4059:                                  Liedes y. m.: Määrämhan osoittamises,ta maantien mkenta-
4060:                                      mista varten Iin--Ranuan tieltä Kipinäiin Oulun-P1t-
4061:                                      da.s,järven maa-ntieosalla.
4062: 
4063: 
4064:                                        E d u s 'k u n n a ll e.
4065: 
4066:     P-dh~ois-Suom~m maantieolot on vielä hy-        elintarpeita ja mui.t;a tarvikkeita hankkies-
4067: vm puutteelliset. Löytyy hyvin pal~on               sa'an. Varsinkin ikesäiseen aikaan ovat tien
4068: aluei•ta, joissa on ollut asutusta huiifmat-        puutteesta johtuvat hankaluudet erittäin
4069: tavasti jo ·vuosisatoja, mut-ta siitä huoli-        tuntuvat. Nyt kysymyksessä olev,an maan-
4070: matta ,ei sellaisille a:luei•lle ole viB"lä tähän   tien rakentamista on Pohjois-Suomen ja
4071: mennessä minkäänlaista maantietä raken-             Karjaran maantiekomitea puoltanut ja eh-
4072: nettu. Yksi tällainen maantien tarpeessa            ddttanut sen rak6~ltamista. Mutta kun
4073: oleva alue on Iin Siuruanjdk1haa,ran ja Pu-         rakennustöitä ei ole pantu alulle ja kun
4074: dasjä:rven kunnassa sijaitsevien Kirpiniin ta-      viimearkainen työttömyy.s on Yili-Iin ja
4075: lojen välinen alue, jonka pituus on 37 km.          Pudasjärven kunnissa r:tsittanut erittäin
4076: Maantien ,aJ.lmansaamiseksi t•äHe taipaleelle       raskaasti näiden kuntien asujami&toa, olisi
4077: ori. •paikallinen väestö ponnisteJ:lut jo vuosi-    näillekin seuduiHc varattava työmahdolli-
4078: kymmeniä ilman toivottua tulosta. Ainoas-           suuksia. Tien rakentaminen mielestämme
4079: taan Siuruanjokihaarasta Efi>rvelän ta-             olisi ty,öt:tömyyden torjumiseksikin tarkoi-
4080: loon .saakka vn rakennettu paikallistie,            tuksenmukainen, joten sitä olisi kaikin maih-
4081: minkä rakentamiseen valtio 'On myöntänyt            dollisin keinoin kiirehdittävä. Tässä mie-
4082: väihän avustusta, mutta Hirvelän ja Ki-             l!>.'lsä pyydäronnekin ehdottaa,
4083: pinän talojen välinen a!lue pituudeltaan
4084: noin 20 km. on edelLeen vailla min:kään-                       että Eduskunta päättäisi ottaa
4085: laista maantietä, vaikka tällä välillä on                   v1toden 1931 menoarvioon 1,000,000
4086: 125 asuk1asta, jotka ovat tien tarpeessa.                   markan rnäärämhan maantien 1·akcn-
4087: J.Jisäksi mainitun tien rakentamisen kautta                 tamista vm·ten Iin--Ranruan tieltä
4088: voi.taisiin ylhdistää Oulun-Pudasjärven ja                  Iijoen pohjoisrantaa pitkin raken-
4089: Iin-Hannan maantiet toisiinsa ja siten                      netun paikallist·ien suuntaa Hi1•ve-
4090: saataisiin säästymään monien kymmenien                      lään sekä siitä edelleen Kipinään
4091: kilometrien pituisia tarpeettomia matkoja,                  Oulnn-Pudasjärven maantieosalla ..
4092: mitkä nykyisin täytyy asukasten tehdä
4093: 
4094:      Helsingissä helmikuun 13 p :U:ä 1930.
4095: 
4096:            J. A. Lieies.               William Ta.nner.              Siina Urpilainen.
4097:            Kalle Kyhä.Ui..             Arvo Riihimäki.               Juho Perälä.
4098:            Kalle Meriläinen.           Emil J. Ta.bell.              Jalmari Virta.
4099:                                                                                           105
4100: 
4101: IV,s9. -   Ra.h. al. N:o 27.
4102: 
4103: 
4104: 
4105: 
4106:                                Setälä y. m.: Mäiiriirahan osoittamisesta teiden rakenta-
4107:                                   miseen ja kunnostamiseen vähävara·ist?la pienviljelijä-
4108:                                   smtduilla.
4109: 
4110: 
4111:                                     E d u s k u 11 11 a 11 e.
4112: 
4113:    Maamme pie11viljelysseuduilla ja varsin-       sellisesti uudisasutusta laajentaa. Mieles-
4114: kin siellä, missä asutus on muodostunut           tämme olisi valtiavallan suoranainen vel-
4115: itsenäistyneistä torppareista ja uudisasuk-       vollisu~n ryhtyä avustamaan teitä sellai-
4116: kaista, ovat tieolot aivan alkeellisella kan-     sille seudui'lle, joissa pääasiallisesti asuu
4117: na:lla, eikä vaikeassa taloudellisessa ase-       vähävaraista pienviljelijäväestöä, sitäkin
4118: massa oleva pienviljelijäväestö kykene omin       suuremmalla syyllä, koska ne valtion varat,
4119: varoinsa kaifukein välttämättömimpiäkään          jotka uhrataan tieolojen parantamiseksi, ei-
4120: teitä rakentamaan ja kunnossa pitämään.           vät kokonaan tule yk:sityiseksi hyödyksi,
4121: Teiden rakentaminen pienviljelysalueille          vaan on sillä myöskin kansantaloudellinen
4122: olisi sitäkin tärkeämpi kun suurin osa            merkitys maamme lukuisan pienviljelijä-
4123: maamme pienviljelmistä sijaitsee harvaan          väestön taloudellisen ja sivistyksellisen ase-
4124: asutuilla seuduilla, kaukana liikenne- ja         man kohottamiseksi harvaan asutuilla seu-
4125: kulutuskeskuksista, joissa kunnollinen tie        duilla.
4126: on suorastaan elinkysymys jos mielitään              Edelläolevaan viitaten ehdotamme,
4127: pienviljelys saada kannattavaksi ja pien-
4128: viljelijäväestön   toimeentulo turvatulk:si.                  että Eduskunta päättäisi 1931 vuo-
4129: Näin ollen· olisi valtiovallan taholta tehok-             den valtion menosääntöön otettavaksi
4130: kaasti avustettu syrjäisten pienviljelijäseu-             .15 miljoonan tnarkan suuruisen rnäiir
4131: tujen tieolojen parantamista, sillä vain                  r·iirahan käytettäväksi teiden raken-
4132: kunnollisten teiden avul'la voidaan kannat-               ta,miseen ja kunnostamiseen vähäva-
4133: tavaa pienviljelystä harjoittaa ja menestyk-              raisilla pienviljelijäseuduiUa.
4134: 
4135:      Helsingissä., helmikuun 12 päivänä 1930.
4136: 
4137:               Edvard Setälä.                                    J. Väisänen.
4138:               Y. Welling.                                       Albin Koponen.
4139:               J. Kovanen.                                       E. Aromaa.
4140:               J. F. Tolonen.                                    J a.Ima.ri Linna.
4141: 
4142: 
4143: 
4144: 
4145:                                                                                                 14
4146:   106
4147: 
4148: lV,4o. -   Fin. mot. N:o 28.
4149: 
4150: 
4151: 
4152: 
4153:                                Österholm m. fl.: .tingående anvisande av anslag för för-
4154:                                   djupning a·v lngå hamn.
4155: 
4156: 
4157:                                    T i 11 R i k s d a g e n.
4158: 
4159:    För en betydande del av melle:rsta ooh        att staten låter ntföra den ifrågavarande
4160: västra Nylands Skärgård är Ingå ikyrkoby         fördjupningen. Med anledning av en fram-
4161: en viktig trafikpunkt. Efter det ångbåts-        ställning av Ingå kommun beviljades år
4162: trafi'ken gått tillbaka och numera icke be-      1927 statsmedel för teknisk undersökning
4163: rör tra'kten av Ingå :kyrkoby, söker sig pas-    och genom väg- och vattenbyggnadsstyrel-
4164: sagerartrafiken med motor,båtar över             sens försorg utarbetades flere förslag till
4165: nänmda ort, där den når järnvägen och            förbättrande av hamn:förhållandena i IngiL
4166: autobu.sslinjerna. Denna trafik har okats        Beroende av om farleden skulle fördjupas
4167: efter hand som villabosättningen framskri-       till 2A, 1.s eller l.r. meter, skulle arbetets
4168: dit och skärgården, särskilt Barösund, bli-      ut:förande kost::t resp. 300,000, 152,000 eller
4169: vit ett alltmera uppskattat mål för turist-      106,000 mark. I händelse en säl"Skild
4170: färder. För sikärgårdsbefolkningen är Ingå       hamnanHiggning skulle utföras utanför
4171: kyrlwby sedan gammalt uppköpsort .och där        åmynningen, bleve kostnaderna vid 1.s och
4172: avyttras en del av fiskfångsten. Dessutom        1.5 meters djup resp. 390,000 och 350,000
4173: kan man motse att i närmaste framtid kom-        mark, likväl med avdrag av de 300 dags-
4174: mer att upparbetas en över Ingå gående           verken kommunen förbundit sig att bidraga
4175: fisktransport till Helsingfors och andra         med och vilkas värde berälmats till 12,000
4176: konsumtionscentra i ·syfte att snabbare få       mark.
4177: ut i marknaden strömmingsfångsten än då             Då frågan om förbättrande av hamnför-
4178: det sker med motorbåtar direkt till Hel-         hållandena dock icke bragts till lösning,
4179: singfors. Under senare år har trafiken på.       har Ingå korumun under senaste år ånyo
4180: Ingå emellertid mött svårigheter till följd      gjort hänvändningar tiH väg- {)Ch vatten-
4181: av uppgrundningen i in:farten till hamnen        byggnadsstyrelsen, vilken i skri:velse av den
4182: i åmynningen. Vid lågvatten är det svårt         12 december 1929 hos kommunikations-
4183: att komma fram t. o. m. med grundgående          ministeriet hemställt att inloppet till Ingå
4184: fiskarbåtar. Det har därför länge varit          hamn mätte fördjupas till 1.5 meter och
4185: ett önskningsmål att infarten till hamnen        att :för ändamålet måtte anvisas 106,000
4186: skulle fördjupas. Man kan dock icke skäli-       mark. I själva verket skulle icke hela detta
4187: gen begära att Ingå korumun skall svara          belopp vara erforderligt, utan endast
4188: för de 'kostnader, som föranledes härav.         94,000 mark, emedan lkommunens förbin-
4189: För sin del har kommunen utfört kaj-, bro-       delse att deltaga i kostnaderna gäUer även
4190: och vägarbeten, som förbättrat förhål'lan-       om det mest begränsade och billigaste pro-
4191: dena i hamnen och som ikostat kommunen           jektet kommer tiU utförande.
4192: c:a 75,000 mark. Det måste anses rättvist           Beträ:ffande behörigheten av yrkandet
4193:                                  IV,4o. -   Österholm y. m.                           107
4194: 
4195: att statsv.erket borde iJdäda sig större dekn   Ingå hamn vunnit fackmyndighetens för-
4196: a v kostnaderna för det ifrågavarande arbe-     ord och kommunen förklarat .sig villig a.tt
4197: tet kan framhållas, att staten i allmänhet      deltaga i kostnaderna på ovannämnt sätt
4198: icke betungas med utgifter för skärgården       ooh då det är nödvändigt att arbetet snar-
4199: i samma proportion som för övriga lands-        ligen kommer tili utförande, vore det ö~
4200: delar. Särskilt gäller detta vägar och          ligt att anslag för ändamålet skulle upp-
4201: övriga kommunikationsmedel. När det där-        tagas i statsförslaget för ·är 1931.
4202: för någon gång behöves understöd från sta-         På grund av vad som ovan framhållits
4203: tens sida för tillgodoseende av ett allmänt     aull'ålla underteclrnade vördsamt,
4204: behov, kan man skäligen begära att detta
4205: understöd må givas, i synnerhet som det i                att Riksdagen tnåtte i statsförsla-
4206: detta fall rör sig om ett anspråkslöst be-             get för år 1931 anvisa 94,000 tnark
4207: lopp. Då förslaget om fördjupande av                   för fördjupning av lng{i hamn.
4208: 
4209:      Helsingfors den 12 februari 1930.
4210: 
4211:         John Österholm.             Ernst Estlander.            Carl Sanmark.
4212:   1()8
4213: 
4214: :rf,>to. -   B.&ll. al. N:o 28.
4215: 
4216: 
4217: 
4218: 
4219:                                   tisterholm y. m.: Miiiiräl'ahan osoittarnis'f!sta Inkoon sata-
4220:                                       man syventämistä vartMt.
4221: 
4222: 
4223: 
4224:                                         Ed u s k u n'n a 11 e.
4225: 
4226:    Melkoiselle o.salle Keski- ja Länsi-Uuden-         jotka ovat para.rutaneet oloja satamassa ja
4227: ma:an saaristoa. on Inkoon kil'koruk.yl~ä tär-        maksaneet kull.IlJail.le noin 715,000 markkaa.
4228: keä liikentnekahta.      iHö~Trylaivaliiilren:beien   On katsottava 'oikeaiksi, että valtio teettää
4229: taanmrttua ja kun se nyt ei enäå kiosketa             puheena;olevan syventämistyön.             lnlkoon
4230: Inkoon kirkonkylän tien'oita, hakeutuu                kunn<an telmmä111 esityksen johdosta myön-
4231: matkustajaliikenne moottoriveneitä käyt-              nettiin vuonna 1927 va:ltimrvaroja koneel-
4232: täen mainittua paikkaa kohti, missä se ta-             lista tutkimlL';ta varten, ja tie- ja vesi,ralken-
4233: paa rautati•en ja linlja-autot. Tämä Eikenne          nushallituksen toimesta laadittiin useita eh-
4234: on Lisääntynyt sitä myökn kuin huvila~asu            dotuksia Inkoon satamaolO'jen parantami-
4235: tus on edistynyt ja saa·risto, varsinaön Ba-          seksi. Riippuen siitä, syvennetä:ä;nkö väylä
4236: röönsalmi, tullut matkailuretk}en yhä suo-            2.4, l.s vai 1.5 metriin, maksaisi työn suo-
4237: sitrummaksi päämääräil\Csi. Saaristoväestölle         ritus 300,000, 152,000 tai 106,000 markkaa.
4238: on Inkoon kirkonkylä vanhastaan ol1urt os-            .Jos erityinen satamalaitOc'> rakennettaisiin
4239: t.o.stentekopaiikkana, missä samaBa osa kalan-        joen -suun edustaHe, olisivat kustanm.ukset
4240: :saalista myydään. Sitäpaitsi 1()11 odotetta-         syvyyden olle,ssa l.s ja 1.5 metriä 390,000
4241: vissa, että lähimmässä tulevaisuudessa saa-           ja 350,000 markkalll, kuitenki'II' vähennet-
4242: daan toimeen Inkoon kautta HeLsinkiin ja              tynä n1e 300 päi"1ätyötä, joi1la kunta on
4243: muihin ik:ulutusl"eskuk:siin järjestetty kalan-       sitoutunut työtä avustamaan ja joiden arvo
4244: kuljetus siinä tarkoitu'kse!Sa, että silakkasaa-      on laskettu H:l,OOO markaksi.
4245: lis joutuisi markkinoille p~kemmin l.'"Uin sil-           Kun satamarolojen parantamiskysymystä.
4246: loin, kun :se viedään moottoriveneillä suoraan        ei kuitenkaan ole saatettu ratkaisuun, on
4247: Helshvkiin. Viime vuo.sina on kuitenkin               Inkoon kunta viime vuonna kääntynyt
4248: lnkoon liilmnteeHä ollut vaikeuksia, kun se           uudestaan tie- ja ves;i•rakennusha1lituk-
4249: tpaikka, josta tullaan joen suulla olevaan sa-        sen puoleen, joka. on.lcirjelm,1ssä joulukuun
4250: tamaan, on mB.daltunut. V edtm ollessa ma-            12 p :ltä 1929 kulkulaitosmini<>teriölle esit-
4251: talaUa on vaäkea päästä perille edes matala-          tänyt, että Inkoon sataman suu syvennet-
4252: ikulkuisillakaan ka:lastusveneiHä. On sen             täisii'll 1.5 metriin ja että; tarkoitusta va:r-
4253: yuoksi jo kauan toivottu, että tätä sata-             ten osoitettaisiin 106,000 :markkaa. Todel-
4254: maantulovä,ylää sJrviCllnettä:isiin. Kohtuu-          lisudessa ei !koko tätä summaa tarvittaisi,
4255: della •ei kuitenkaan saata pyytä'å, että In-          vaan ainoastaan 94,000 markkaa, koska
4256: koon kunnan ol.isi vastattava tästä aiheutu-          kunnan sitoumus ot1:8.a osaa kustannuksiin
4257: vista kustanrmksista. Omalta osaltaan on              on voimas.sa myöskin, vaikka. kaikkein ra.-
4258: kunta suodttanut laituri-, silta- ja tietöitä,        joitetuin ja huO'kein ehdotus toteutetaan.
4259:                                   IV,4o. - Österholm y. m.                                   109
4260: 
4261:    Mitä tulee sen vaatimuksen asianmukai-           ton •puoltolauseen ja kunta ilmoittanut ole-
4262: suuteoo, että valtion tu[isi ottaa kanrnetta-       va;nsa halukas ottamaan kustanil1uksiin osaa
4263: vakseen suurin osa kyseessäolevan työn kus-         edellä:sanot.ulla tavalla ja kun on välttämä-
4264: tan:nuksista, voidaan huomauttaa, että saa-         töntä, että työ piakkoin suoritetaan, olisi
4265: risto ei valtiota yleensä rasita ruenoilla sa-      toivottavaa, että määräraha tarkoitusta
4266: massa suhteessa },juin muut osat maata.             varten otettaisiin 1931 vuoden tulo~ ja
4267: Varsinkin koskee tämii teitä ja muita kul-          menoarvioon.
4268: kuneuvoja.      Kun sen vuoksi jolloinkin              Sen llJOjalla, mitä edellä on esitetty, ano-
4269: tarvita:an valtion kam:1atusia yleisen tarpoon      vat allekirjottaneet kunnioittaen,
4270: tyydyttämiseksi, saattaa [mhtuudella pyy-
4271:  tää, että tämä avustus annetaan, erittä.in-                   että Eduskunta ottaisi 1931 vuo-
4272: kin kun t-ässä tapauksessa on kysymys vaa-                   den tulo- ja menoarvioon 94,000
4273: timattomasta erästä. Kun Inlkoon sataman                     markkaa Inkoon ~ataman syventä-
4274: sy:ventämioohdotus 'On saanut amma.tt1viras-                 mistä varten.
4275: 
4276:      Helsångissä{, !helmikuun 12 p :nä 1930.
4277: 
4278:         John ÖSterholm.              E~t       Estlander .           Oa.ri Sanm~rk.
4279: 
4280: 
4281: 
4282: 
4283:                                                 •
4284: 
4285:                                                                      •
4286:  110
4287: 
4288: IV,4L -   Ra.b. a.l. N:o 29.
4289: 
4290: 
4291: 
4292: 
4293:                                Kalliokoski y. m.: Määrärahan osoittamisesta puhelinlin- ,
4294:                                   jan rakentamiseksi Kokkolasta Jyt•äskylään.
4295: 
4296: 
4297:                                    E d u s k u n n a 11 e.
4298: 
4299:    Koko sillä suurella        rauta:tiettömällä esim. Perä-Pohjolan sisämaaseudut ja useat
4300: alueel'ia joka Keski--Suomessa ja Keski-Poh- Lapin pitäjät ovat kunnollisessa yth'teydessä
4301: janmaalla on jäänyt Pohjanmaan radan, maan pääkaupungin kanssa, ei esim. Keski-
4302: Haapamäen-Jyväskylän-Pieksämäen ra- Pohjanmaan sisämaapitäjiin ole vielä kos-
4303: dan, Savon radan ja Ylivieskan-Iisalmen kaan saatu ·puhelua Helsingistä, vaikka
4304: radan viiliin ei ole yhtään valtion pub.elin- matka on enemmän kuin puolta lyhempi
4305: linjaa. Tästä johtuu, että tämän syrjäisen kuin useille edellämainituille i))aikkakunnille,
4306: maakunnan puhelinyhteys muun maailma:n jo~hin hyvien valtionlinjoj'en avulla on kun-
4307: kanssa on usein vailkeaa, jopa mahdotonta- noHinen puihe1inY'hteys.
4308: kin. Esimerkiksi Pohjanmaan ja Keski-              Jos rakennettaisiin Kokkolasta Jyväsky-
4309: Suomen rajaseudut, vaikka ovatkin naapu- lään valtion puhelinlinja, silmälläpitä.en
4310: ruussuhteessa keskenään eivät ole lainkaan m'aaJkunnan paikaHisten puhelinlaitosten
4311: puhelinyhteydessä toistensa kanssa. Ne seu- yhdistämistä siihen, saataisiin varmasti hy- ·
4312: dut, j•otka ovat lähellä rautateitä ja liike- vin kannattarva linja, joka samalla erin-
4313: keskuksia, ovat tietenkin rautateiden varsia omaisella tavalla palvelisi yleisiä ja laa-
4314: kulkevien valtion puhelinlinjojen avulla jan maakunnan paikallisia tarpeita. Linja
4315: paremmassa yhteydessä toisten maakuntien nimittäin tulisi· - päätepaikkoina olevia
4316: ja eri seutujen kanssa, mutta sisämawpa;ik- kll!upunkeja lukuunottamatta - kul'kemwan
4317: ka:kunnat, joidenka puhelinythteydet koko- • seuraavien paikkakuntien läpi.: Kaarlela,
4318: naan riippuvat huonokuntoisista paikallis- Alaveteli, Kaustinen, Veteli, Perho, Kyy-
4319: j~hdoi&ta, ov•at usein melke.jn kaikkea puhe-   järvi, Karstula, Saarijärvi, Uurainen ja
4320: linyhteyttä vailla. Niinpä esimerkiksi Per- Jyväskylän maalaiskunta. Näiden paikka-
4321: hosta on aivan mruhdotonta saada puhelin- kuntien lisäksi tulisivat linjaan y!hdistettä-
4322: yhteyttä Jyväskylään ja samJOin Kyyjär- viksi. lukuisat linjan läheisyydessä sijaitse-
4323: veltä ja Karstulasta Kokkolaan. Liisäksi on vat pai·kkakunnat. Tällä tavoin saataisiin
4324: Perhon ja Halsuan puhelinyhteys Kokko- linjalle niin vilkas puhelinlii!ke, että sen
4325: lankin kanssa, samoin kuin esim Kyyjärven kanna<tta vaisuus olisi varmasti taattu.
4326: ythteys JyväSkylän kanssa ikovin usein var-        Kustannukset tästä vähän yli 200 kilo-
4327: sin huono. Kun puhelinyhteys jo lähimpiin metriä pitkästä linjasta nousisiivat lennätin-
4328: liikekeskuksiin on kovin puutteellin'en ja hallituksen arviolaskelmien mukaan noin
4329: epävarma, on itsestään selvää, että yhteys 700,000 markkaan. Tällainen yritys yksi-
4330: muun maailman kanssa on aivan olematon. tyisenä liiikeyrityksenäikin olisi erinomaisen
4331: Esimerkkinä voimme mainita, että kun kannattava, mutta se edellyttäi'Si niin laa-
4332:                                IV ,41. -   K:aiHiokoski y. m.                         111
4333: 
4334: jojen maakuntien yhteistoimintaa, että sel-     maini•t,tujen kaupunkien välil!le ja välillä
4335: laisen aikaansaaaminen on vaikeaa ja joka       olevan maakunnan tarpeet huomioon ottaen.
4336: tapauksessa kysyy kovin pitkän ajan, jonka        Edellä olevan perusteena ehdotamme
4337: kuluessa vallitsevista puutteista suuresti      kunnioittaen,
4338: kärsivät ennen kaikkea tietysti nämä syr-
4339: jäiset paikkakunnat, mutta samalla myös-                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1931
4340: kin suuret ja tärkeät yleiset edut. Näin ol-           menoarvioon 700,000 markan suu-
4341: len saataisiin asia kivuttomasti ja yleisten           ruisen määrärahan puhelinlinjan ra-
4342: etujen mukaisesti pal'lhaiten ratkaistuksi             kentamiseksi Kokkola.sta Jyväsky-
4343: sillä tavoin, että jo ensi vuoden kuluessa             lään.
4344: rakennettaisiin valtion puhelinlinja edellä-
4345: 
4346:      Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1930.
4347: 
4348:                 Viljami Kalliokoski.                     J. E. Hä.stbacka.
4349:                 Artur Koskelin.                          Otto Jacobsson.
4350:                                   Kaino W. Oksanen.
4351: 
4352: 
4353: 
4354: 
4355:                                                                                ,
4356:                              ••    ••
4357: VALTIOPAIVAT
4358:               19 3 0
4359: 
4360: 
4361:          LIITTEET
4362:                  v.
4363: PANKKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTY
4364:           LAKIALOITE
4365: 
4366: 
4367: 
4368: 
4369:              Helsinki 1930
4370:       VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
4371: 
4372: 
4373:                                         15
4374:                                                                                           115
4375: 
4376: V,1. -   Lak. al. N :o 11.
4377: 
4378: 
4379: 
4380: 
4381:                                Juutilainen y. m.: Ehdotus laiksi Stwmen Pankin ohje-
4382:                                   säännön muuttmnisesta.
4383: 
4384: 
4385:                                     E d u s k u n n a ll e.
4386: 
4387:    Suomen Pankin liikkeessä oleva seteli-       on vallinnut täydellinen pysä1hdys. Tosin
4388: määrä on nykyäänkin suunnilleen saman           sheikkiliike lisää ma!ksuvälineitä väl~llisesti
4389: suuruinen kuin 20 vuotta. tsitten. Vuolhlll     mutta se ei kykene saattamaan lisäänty-
4390: 1890 oli sen ajan rahaa liikkeellä 50 mil-      nyttä rahantarvetta ja tapwhtunutta talou-
4391: joonaa markka1a, mutta kasvoi Eirokeessli       dellista kehitystä oikeaan suhteeseen keske-
4392: oleva setelimäärä seuraavan 20 vuoden ai-       naan. Nykyistä rwhan kireyttä on ollut
4393: kana kaksi ja .puolikertaiseksi, ollen v.       omiaan lisäämään vielä sekin, että v. 1929-
4394: 1910 aikana. 124 miljoonaa markkaa.. Seu-       1930 välisenä aikana on Suomen Pankki
4395: raavan 20-vuotisen a.~kajakoon a1kupuo-         vetänyt liikkeestä setelBitä pois yli 200 mil-
4396: lella tapahtui tunnettu rahan arvon 10 ker-     joonaa markkaa, vaikka pankin asema on
4397: tainen alenemin.en1, että 10 senajan mark-      setelikatteeseen nähden pysynyt suunnilleen
4398: kaa vastaan tarvitaan nykyään suunnilleen       yihtäläisenä.
4399: 100 markkaa.                                       Käsityksemme mu1man v01s1 Suomen
4400:    Kun nyt Suomen Pankki pitää liikkeessä       Pankki:, ilman että sen asema heikentyisi)
4401: vain 1,200-1,300 miljoonaa markkaa ha-          laskea liikkeeseen seteleitä ainakin 2 mil-
4402: vaitaan, ettei liikkeessä oleva setelistö ole   jaUJrdiin markkaan a~sti, joka määrä, sheikki-
4403: kuluneen 20-vuotiskauden aitkana yhtään         ja postivekseliliike muka:an luettuna, edes
4404: kasvanut.                                       osapuilleen vastaisi maan ny!k:yiseen talous-
4405:    Maamme taloudellinen kehitys on ilmi-        yhteiskunta- ja kulttuurielämän maksuvä-
4406: telllkin vastaavana aika,jaksona muuttunut,     linetarvetta.
4407: ainakin mitä rahanikäyttöön mwksuväli-             Suomen Pankin dhjesäiä.nnössä vuodelta
4408: neenä tulee, enemmän kuin mitä edellisenä       1925 6 § :ssä määrätään pankin sete1ier1
4409: 50-vlllotiSkautena tapahtui. Maamme teolli-     liikkeessä oleva määrä enintään tu:hanill€1l..1Si
4410: suus, puutavaraliike, kauppa, maatalous,        kahdeksisada!k:si miljoonaksi markaksi. Kä-
4411: vaHion ja yhteiskunnan y. m. tarpeet ovat       s1tyksemme mukaan voisi pankin seteli-
4412: rahatalouteen nähden entisestään monin-         määrä nykyä,än n~:msta pankin asemaa vaa-
4413: kertaistun,eet. Luontaistw1oudesta on kaik-     rantamatta ainakin tUhanteen kaihdeksaan-
4414: kialla siirrytty rahatwlouteen ja siitä joh-    sataan miljoon~J..an ma1rkkaan.
4415: tuu, että jokapäiväisessä elämässä tarvitaan       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
4416: rahaa maksu- ja. vaihtovälineenä monin
4417: verr.oin enemmän kuin 20 vuotta talmpe~rin,               Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
4418: mutta liikkeessä olevan setelistön määrässä             raavan lakiehdotuksen:
4419:  116                  Y,1. -   Suomen Pankin ohjesäännön muutos.
4420: 
4421: 
4422:                                          Laki
4423:                      Suomen Pankin ohjesäännön muuttamisesta.
4424: 
4425:    Ed'USkunnan pä;ätöksen mukaisesti muuteta;an täten 21 päivänä joululkuuta 1925 an-
4426:  netun Suomen Pankin ohjesäännön 6 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi:
4427: 
4428:   Pankin setelien liikkeessä oleva määrä      pauJkiu kultakassa ja paDJkin rii:dattomat
4429: saa nousta enintään tulhatka.hdeksau:sata;a   sa;atavat sen ulkomaisilta asiamiehill.tä yh-
4430: miljoonaa markkaa suuremmaksi, kuin mitä      teensä ovat.
4431: 
4432: 
4433: 
4434:      Helsingissä, helmikuun 12 p :uä 1930.
4435: 
4436:              Antti Juutilainen.                          Matti Pitkänen.
4437:              Albin Manner. ·                             J. Koivisto.
4438:                                   ••    ••
4439:    VALTIOPAIVAT
4440:                   19 3 0
4441: 
4442: 
4443:               LIITTEET
4444:                      VI.
4445: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT TOIVOMUS-
4446:               ALOITTEET
4447: 
4448: 
4449: 
4450: 
4451:                   Helsinki 1930
4452:            VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
4453:                                                                                          119
4454: 
4455: Vl,1. -   Toiv. al. N :o 11.
4456: 
4457: 
4458: 
4459: 
4460:                                Hannula, U.: Valti()'fl, sairaalan rakentamisesta Kemin kau-
4461:                                  punkiin.
4462: 
4463: 
4464:                                     E d u s k u n n a ll e.
4465: 
4466:   Vuoden 1929 valtiopäiville jätetyn, helmi-              että hallitus antaisi Eduskunnalle
4467: kuun 5 p. aHekirjoitetun aloitteen n:o 25               esityksen vaUi()'fl, sairaalan rakenta-
4468: perusteluihin viitaten pyydän kunnioit-                 misesta Kemin kaupunkiin tai sen
4469: tavimmin ehdottaa Eduskunnan päätettä-                  välittömään läheisyytee'n.
4470: väksi toivomuksen,
4471: 
4472:      Helsingissä, helmikuun 12 p. 1930.
4473: 
4474:                                                                          Uuno Hannula.
4475:  120
4476: 
4477: VI,2. -   Toiv. al. N :o 12.
4478: 
4479: 
4480: 
4481: 
4482:                                 Juutilainen y. m.: Kotimaisten marja- ja hedelmäviinien
4483:                                     tehdasrnaisesta valmistuksesta ja vapaaseen kauppaan
4484:                                     laskemisesta.
4485: 
4486: 
4487:                                       E d u s k u n n a 11 e.
4488: 
4489:    Metsiemme marjat ja puu- sekä kasvi-            pilaantumatta ja että mahdollinen käyminen
4490: tarhatuotteet jää;vät nykyään menekin puut-        tulisi täysin estettyä.
4491: teessa suureksi osa;ksi hyödyllisesti käyttä-         Marja- ja hedelmäviinien valmistus olisi
4492: mättä. Pa:rempina marjavuosina jää suuri           mielestä;mme jätettävä ybityisten, valtion
4493: osa metsäma.rjoista talteen ottamatta ja puu-      vahonnan alaisten tehtaiden toimeksi. Sil-
4494: tarhaviljelys, jolla on suuret ma!h:dollisuudet    loin tulisivat eri maakuntien ja paikkakun-
4495: kehittyä niin pien- kuin suuremmillakin            tien raaka-aineet 'helposti talteen otetuiksi
4496: tiloilla, uhkaa taantua, syystä ettei puutar-      ja jalostetuiksi. Yksityinen yritteliäisyys
4497: hasta saaduilla tuotteilla ole sanottavasti        varmaan pitäisi huolen, että laatuvaatimuk-
4498: kaupallista eikä rahallista arvoa. Edellä-         set tulisivat parhaiten huomioonotetuiksi.
4499: mainituille tuotteille witaisiin saada ny-            Kotimaiset viinit olisi asetettava myös
4500: kyistä paljon parempi kaupaUinen arvo ja           verotuksen alaiseksi siten, että eri laaduille
4501: siten luoda varsin huomattava ansiomah-            määrättäisiin n. s. wksii:sivero: veromerkin
4502: dollisuus metsämarjojen kerääjille ja puu-         tulisi olla jokaisessa viinipullossa, esim. kor-
4503: sekä kasvitarhojen omi!stajille jos kotimais-      kin yli vedettynä. Niin valtion ikiuin raaka-
4504: ten marja- ja hedelmäviinien valmistus teh-        aineiden tuottajain tulot nousisivat varmaan
4505: täisiin luvalliseksi.                              tällä tavalla huomattaviin määriin ja olisi-
4506:    Eduskunnassa on äSkettäin ollut käsiteltä-      vat tulot tarpeen niin valtiolle kuin :maa-
4507: vänä aloite, joka tarlroitti kotimaisten viinien   seutuväestölle, joka saisi näin ollen uuden
4508: valmistuksen - Joita nykyäänkin valmiste-          luonnollisen tulolähteen marjoista ja puu-
4509: taan jo verrattain yleisesti - saattamista         tal"hatuotteistaan.
4510: Iuvalliseksi omaa lrotitarvetta varten, mutta         Kun marja- ja hedelmä.viinit on täysin
4511: osaksi siitä syystä, ettei tämä kieltolain         pätevästi todistettu olevan terveellistä, vir-
4512: muutos olisi ratkaissut edes tyydyttävästi         lkistävää ja ravitsevaa juomaa, on täysi
4513: marja- ja hedeLmätuotteiden kauppa- ja me-         syy olettaa, että kotimaisten viinien valmis-
4514: nekkikysymystä, tuli aloite hylät~si.              tuksen ja kaupan tultua luvaHiseksi, monien
4515:    Tämän vuoksi olisi kotimaisten viinien          ulkomailta astettavien nautinto- ja ravinto-
4516: tehdasmainen valmistus tehtävä luvalliseksi        aineiden, kuten esim. kalliiden ulkolais'ten
4517: ja laskettava tämän teollisuuden tuotteet          hedelmien käyttö kansamme kesken vastaa-
4518: vapaaseen kauppaan. Viinien alkoholipitoi-         vassa määrin vähenisi, kun sillä olisi saata-
4519: suuden olisi sallittava nousta siksi korkeaksi,     vana kunnoHi'sta lrotimaista juomaa.
4520: että ne säilyisivät vaikkapa kauemminkin              Edelleen on spriin ja muiden senlaatuisten
4521:                                    VI,2 -     Juutilainen y. m.                              121
4522: 
4523: väkevien alkohoolijuo:mi:en käyttö tullut ny-       nön kehittämiselle kansan oikeustajuntaa
4524: kyisestä    vakijuomasii1ännöstelystä huoli-        vastaavaksi, päämääränä kansan elintapojen
4525: matta melko yleiseksi, aiheuttaen vakavia           raitistaminen, ei kotimaisten viinien käytän-
4526: terveydellisiä vaaroja, raaistumista ja siitä       töön ottamisesta pitäisi koitua vai'keuksia,
4527: aiheutuvia tåoja, joista rikostilasto puhuu         vaan päinvastoin voidaan toivoa, että va-
4528: lahjomamnta kieltä ja yleinen tapain tur-           paus tässä 'kohden saattaa kansalaiset lllOU-
4529: melus ja rauhattomuus saattaa jo kaikki             datta:maan omasta halustaan väkijuO!mien
4530: edesvastuuntuntoiset kansalaiset syvään             käytön tarpeellisia rajoituksia. Kun ny-
4531: huoleen tulevaisuudestalll!llle. Käsityksemme       kyisten väkijuomalainsäännösten tarkistus
4532: mukaan marja- ja hedelmäviinien saattami-           ja muuttaminen näyttää lähiaikoina vwlttä-
4533: nen luvalliseksi vähentäisi spriin y. m. kor-       mättömältä, ,rohkenelll!llle edelläesitettyyn
4534: keaprosenttisten vä:kijuomien kulutusta ja          viitaten ehdottaa eduskunnan lhyväJksyttä-
4535: poistaisi siitä aiheutuvia seurauksia.              väksi toivomuksen,
4536:    On myöskin varmaa, että suuri osa lmn-
4537: sakuntamme kunnollisia jäooniä mielellään                     että hallitus valmistaisi ja eduskun-
4538: vai'htaa ulkolaisen spriin y. m. väkevien                   nalle jättäisi esityksen kotimaisten
4539: juomien      käytön kotimaisiin viineiihin,                 marja- ja hedelmäviinien tehdasmai-
4540: auttaen siten yleistä taloudellista vaurastu-               sesta valmistuksesta ja vapaaseen
4541: mista ja kansamme tervehtymistä tavoissaan                  kauppaan laskemisesta.
4542: ja esiintymisessään. Väkijuoma:lainsäädän-
4543: 
4544:      Helsingissä, helmikuun 12 päivänä 1930.
4545: 
4546:               Antti Juutilainen.                                  Albin Manner.
4547:               J. G. Ryynänen.                                     Kalle Kirra.
4548:               Matti Pitkänen.                                     Pekka Sa.arelainen.
4549:                                             Ville Vallas.
4550: 
4551: 
4552: 
4553: 
4554:                                                                                                16
4555: •
4556:                              ••       ••
4557:  VALTIOPAIVAT
4558:                  19 3 0
4559: 
4560: 
4561:             LIITTEET
4562:                     VII.
4563: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
4564:        LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET.
4565: 
4566: 
4567: 
4568: 
4569:                  Helsinki 1930
4570:           VALTIONEUVOSTONKIRJAPAINO
4571: Kunnallisverotusta, köyhäinhoitoa, vuokra-alueita, tielakia,
4572:  kansakouluja y. m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita
4573:                                                                                            127
4574: 
4575: VII,1. -   Lak. al. N :o 12.
4576: 
4577: 
4578: 
4579: 
4580:                                 Huttunen y. m.:    Ehdotus laiksi tulojen ilmoittamisvel-
4581:                                    vollisuudesta kunnallisverotusta varten annetun lain
4582:                                    muuttamisesta.
4583: 
4584: 
4585: 
4586: 
4587:                                      E d u s k u n n a ll e.
4588: 
4589:    Tulojen ilmoittamisvelvollisuudesta kun-       mutta sekään sanamuoto, joka kaupunkien
4590: nallisverotusta varten 9 päivänä 'huht1kuuta      kunnallisasetuksen 56 § :ssä esiintyy, ei vielä
4591: 1919 annetun lain 19 § :n säädöksiä on ryh-       sinänsä ole esteenä taksoitusluettelon julkai-
4592: dytty tulkitsemaan siten, että kunnan viran-      semiselle.
4593: omaisilla ei ole oikeutta taksoitusluettelon         Viime aikoina on kyseessäoleva asia herät-
4594: julka1semiseen. Niinpä on myöskin Korkein         tänyt erikoista huomiota sen vuoksi, että
4595: hallinto-oikeus eräässä tapauksessa. kieltä-      eräs yksityinen henkilö on julkaissut osittai-
4596: nyt täytäntöönpanemasta erään kaupungin-          sen luettelon Helsingin kaupungin vuoden
4597: valtuuston päätöstä, joka tarkoitti taksoi-       1928 tak.soitusluettelosta, minkä vuoksi asiaa
4598: tusluettelon julkaisemista kaupungin toi-         on ryhdytty uudelleen julkisuudessa pohti-
4599: mesta. Toiselta puolen taas on Korkein hal-       maan ja eräissä kunnissa on tehty aloitteita
4600: linto-oikeus erää.ssä ennakkopäätöksessään        taksoitusluetteloiden julkaisemisesta.
4601: selittänyt, että maalaiskunnissa on edelleen-        Kun taksoitusluetteloiden julkaisemista
4602: kin voimassa maalaiskuntain kunnallishal-         vastaan tuskin voitaneen esittää mitään pe-
4603: linnosta v. 1898 annetun asetuksen 84 § :n        rusteltua väitettä, vaan päinvastoin yleensä
4604: säädös, jonka mukaan verovelvollisilla on oi-     myönnettäneen, että niiden julkaiseminen
4605: keus veroluettelojen nähtävillä ollessa niitä     olisi omiaan huomattavassa määrin tehos-
4606: ,katsella ja tarkastaa". Kaupunkien kun-          tamaan verotusta ja. helpottamaan salattu-
4607: nallisasetuksen 56 § :ssä, joka on muutettu       jen tulojen ilmisaamista, niin olisi mieles-
4608: lailla huhtikuun 21 päivältä 192,5, taas sää-     tämme taksoitusluetteloiden julkaiseminen
4609: detään, että taksoitusluettelon tulee olla nel-   sallittava joko kokonaisuudessaan tai siinä
4610: jäntoista päivän kuluessa raastuvassa tai         laajuudessa, kuin kunkin kunnan viranomai-
4611: muussa soveliaassa paikassa saatavilla,           set pitäisivät tarpe·ellisena.
4612: ,jotta asianomaiset verovelvolliset voisivat         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
4613: saada ,siitä tietoa". Näinollen ovat vastaavat
4614: määräykset kaupunkien ja maalaiskunt-ien                  Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
4615: kunnallisasetuksissa jonkin verran erilaiset,            mavan lakiehdotuksen:
4616:  128                       VIT,l.- Tulojen ilmoittamisvelvollisuus.
4617: 
4618: 
4619:                                           Laki
4620:        tulojen ilmoittamisvelvollisuudesta kunnallisverotusta varten annetun lain
4621:                                       muuttamisesta.
4622: 
4623:     Eduskunnan päätöl•sen mukaisesti säädetään täten:
4624: 
4625:   Tulojen ilmoittamisvelvollisuudesta kun-      1919 annetun lain 19 § :n 3 momentti ku-
4626: nallisverotusta varten 9 päivänä huhtikuuta     motaan.
4627: 
4628:      Helsingissä, helmikuun 13 päivänä 1930.
4629: 
4630:             E. Huttunen.                                   J. F. Tolonen.
4631:             Matti Paasivuori.                              Albin Koponen.
4632:             Kustaa Perho.                                  J. F. Aalto.
4633:             E. Aromaa.                                     Yrjö Welling.
4634:                                      V. A. Komu.
4635:                                                                                           129
4636: 
4637: VII,2. -   Lak. al. N :o 13.
4638: 
4639: 
4640: 
4641:                                 Setälä y. m.: Ehdotus laiksi vuokra-alueiden lnnastami-
4642:                                    sesta 15 päivänä lokakuuta 1918 annehtn lain 75 §:n
4643:                                    k~tmoam isesta.
4644: 
4645: 
4646: 
4647: 
4648:                                      E d u s k u n n a 11 e.
4649: 
4650:    I.. okakuun 15 päivänä 1918 vuokra-aluei-      jaettakoon aitausrasitus sen hyödyn perus-
4651: den lunastamisest·a annetun lain 75 § :ssä        teella, mikä kummallakin katsotaan aidasta
4652: säädetään: ,Jos mäkitupa-alueen vieressä,         olevan.
4653: joka tämän lain mukaan lunastetaan, har-             On mielestämme aivan kohtuutonta, että
4654: joitetaan karjan laiduntamista, kuulukoon         mälkitu:pa}ainen, vaikka ei hän karjan lai-
4655: velvollisuus lunastetun alueen aitaamiseen        duntamisen tai muun hyödyn vuoksi it·se
4656: alueen omistajalle.''                             tarvitsisi aitaa, on kuitenkin velvollinen
4657:    Tämän lain mukaan on itsenäistyneen            yksinään suorittalillaan alueensa aita·amisen,
4658: mäkitupa-alueen omistaja asetettu erikoi-         jos sen vieressä Ularjoitetaan karjan laidun-
4659: seen poi!k'keusasemaan aitausvelvollisuuteen      tamista.
4660: nähden. Joulukuun 19 p:nä 1864 anne~                 Erikoisen raskaalta tuntuu tällainen vel-
4661: tussa aitausasetU'ksessa oli yleisenä periaat-    vollisuus siitäkin syystä, että itsenäistyneen
4662: teena 1se, etta jokainen, jolla on taikka         mäkitupa-alueen omistajalla ei itsellään ole
4663: joka pitää kotieläimiä, on velvollinen var-       metsää, joten hänen on ostettava aitaus-
4664: jelemaan, etteivät ne pääse toisen tiluk-         tarpeet, ollen useinkin niiden hankinnassa
4665: sille. Helmikuun 18 1p :nä 1921 annetussa         miltei voittamattomia vaikeuksia.
4666: tilu:sten raU'hoitta,mislaissa on edelleen säi-      Edellä olevilla 1perusteilla saamme ehdot-
4667: lytetty 1864 vuoden asetuksen pääperia,ate,       taa 'kunnioittaen,
4668: että j.dkaisen on varjeltava kotieläimiään
4669: pääsemästä toisen tiluksille, ja, että rajak-              että Eduskunta hyväksyisi nmn
4670: kain olevain maiden omistajain kesken                    knulnvan lakiehdotuksen:
4671: 
4672:                                            r..a ki
4673:    lokakuun 15 päivänä 1918 vuokra-alueiden lunastamisesta annetun lain 75 § :n
4674:                                   kumoamisesta.
4675: 
4676:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärj·estytk,sen 67 § :ssä
4677: mä:ä1rätyllä tavalla, säwdetään täten :
4678: 
4679:                            Vuokra-alueiden lunastamisesta lokakuun
4680:                          15 päivänä 1918 annetun lain 75 § 1mmo-
4681:                          taan .
4682:     •
4683:      Helsingissä, 12 p:nä helmikuuta 1930.
4684: 
4685:   Edward Setälä.          J. F. Tolonen.          Jalmari Linna.        Albin Koponen.
4686:   Y. Welling.             J. Väisänen.            J. Kovanen.           E. Aromaa.
4687:                                                                                              17
4688:   130
4689: 
4690: VII,3. -   Lak al. N :o 14.
4691: 
4692: 
4693: 
4694: 
4695:                               Vallas y. m.: Ehdotus laiksi köyhäi1~;hoitolain 40 ja 49 § :n
4696:                                  muuttmnisesta.
4697: 
4698: 
4699:                                     Eduskunnal:le.
4700: 
4701:     Voimassa olevassa, 1 parvana kesäkuuta mukaan, entistä paremmin luonnollistutta,isi
4702:  1922 annetussa iköyhäinllloitolaissa, kuten mäJäritelmän iköyhäi.n.:hoidollisesta kotipaik-
4703: useille kunnallismi,ehille on tunnettua, esi.in- kaoikeudesta. Samalla kun se selventää ja
4704: tyy eräitä sen laatuisia puutteita, että ne helpoittaa ik.otipaikkaoikeuden toteamista,
4705: huomattavassa määrässä vaikeuttavat kun- · se asettaa myös sulun kehittyneempien köy-
4706: tien köyhäinhoitoviranomaisten toimintoo. hälinihoitoyhdysktmtien näissä asioissru vä-
4707: .Sitäpaitsi ne varsin monessa tapauksessa hemmän kehittyneisiin nähden. harjoitta-
4708: saattavat aiiheuttaa kunnille epäoikeudenr malle harhaanjohtavalle toimi:mruail.le.
4709: mukaisia menoja, jotka raskaimmin: pruirua-        Yhtä tärkeänä kuinJ edellä mainitun py-
4710: vat vä!hävaraisia ikun:tatalouksia. Esimerk- ik:ä.län parantamista, on mielestämme pidet-
4711: kinä mainittakoon sellaisen köyhäinhoid~:m tävä myös saman lain 49 § :n korjaamista
4712: varaan joutuneen henkilön todellisen koti- siten, että siinä säädettyä valtion. korvaus-
4713: paikka.oikeuden selvittämi11,en, joka useita velvollisuutta lruajennettaäsiin. Main,itun 49
4714: vuosia, ehkä vuosikymmeniäkin, on oles- § :n 1 momentti nimittäin oikeuttaa kun!llat
4715: kellut poissa siitä kunruasta, missä hänellä saamaan va.lt~olta korvausta määrätyin ,eh-
4716: aikaisemmin oli koti'Paikka, mutta. on jät- doin vain niistä köyihäinihoito- ja !kotipaikka-
4717: tänyt velvollisuutensa henkikirjoituikseen kuntaan -lähettämislrnstanlliUksi:sta, jotka
4718: nä,hden täyttämättä, s~ellä, missä myöhem- lmn.ta on joutunut suorittamaan. toiselle
4719: min on · lliSUnut. Käytänn.össä esiintyy tä- kunnalle. Tämän. jälkeen, kun korvauksen
4720: män'laatuisia asioita hyvinkin usein ja tu- aiheuttanut henki·lö on saatettu siihen kun-
4721: los on s.ä:ännö1lisesti se, että va.rhaisempi toon, jossa häJltellä on todettu olevan koti-
4722: kotikunta veivoitetaan korvaamaan o1ete- paikkaoikeus, laukeavat jatkuvat kusta.n-
4723: tussa ta.pauksessa aiheutuvat kustannuktset, nu:kset voimassa olevan, lain mukaan yksin-
4724: vaikka se, oiikeudenmukaisuutta noudattaen, omaan sen kunnan. rasitukseksi. Tämä joh-
4725: olisi sen köyhäinhoitoyhdyskunnan velvolli- taa. ikuite:n!kin usein aåvan kohtuuttomuu-
4726: suus, jossa hän on viimeksi asunut ja toin:ta teen. Sillä ihenkilö, joka näin tuottaa rasi-
4727: harjoittanut laissa mä,ärätyn vuoden ajan, tusta kunnalle, on kuitenkin useassa ta-
4728: saamatta sinä aikan:a köyhämhoitoa. Tähän pauksessa saattanut olla kunnasta ipoissa.
4729: epäkohtaan olisi mi·elestämme saatava ai- paljon kauemmin kuin sen .ajan, mikä on
4730: kallil1 parannusta siten, että mainitun •lain sä1ädetty henkikirjoista poist.a.m~sen alim-
4731: 40 §:ään tehtäisiin sellainen lisäys, kuin maksi määrä1a:j aksi, joka on '5 vuotta.. On
4732: a.Jempana. olevasta lakiehdotuksesta selviää. sattunut myös tapauksia, ettei henkiilö, joka
4733:    'l'ämii ehdotettu muutos, käsityksemme edeHä mruinituin tavoin on joutunut kun-
4734:                                        VII,3.- Va1llas y. m.                                 131
4735: 
4736: nan rasitukseksi, ole koskaan oleskellut, ei         jennettaisiin sun.a. ma;wnn, kuin a:lempana
4737: siis syntynytkään siinä kunnassa, va!lln on          ehdotetun lain 49 § :n toisessa momentissa
4738: maaherra päättän:y""t :hänellä olevan koti-          tarkoitetaan. Mielestämme on siis oikeu-
4739: paimkaoikeuden sen .perusteella., kun hänen          denmukaisempa·a, että yhteiskunta kokonai-
4740: vanhempansa, tai toin,en heistä, on joskus           suudessaan ottaa kannettavakseen ne poik-
4741: nuoruudessaan oleskellut siinä kunnassa.             keusluontoiset köyhäinhoi torasHukset, joista
4742: J\fainitunlaisia esimerkkejä on löydettävissä        köyhäinhoitolain 49 § :ssä puhutaan.
4743: paljonkin rajaseutulmnnista. Sen vuoksi                Viittaamalla edelläsanottuun rohkenemme
4744: ja varsinkin kun rajaseutwunnat mon,essa             kunnioittaen ehdottaa,
4745: muussakin suhteessa ovat joutun,eet heik-
4746: koon taioudelliseen asemaan, olisi kohtuul-                   että Edttskunta hyväksyisi settraa-
4747: lista, että valtion ikorvausvelvollisuutta laa-             van lakiehdotuksen:
4748: 
4749: 
4750:                                                Laki
4751:                      köyhäinhoitolain 40 ja 49 pykälien muuttamisesta.
4752: 
4753:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että Köyhäinhoitolain 40 ja 49
4754:  pykälät muutetaan näin kuuluviksi:
4755: 
4756:                         40 §.                         täessään kuusitoista vaan ei viittäkymmen:-
4757:    Suomen kansalaisella on jäl,jempänä mai·          tävi.ittä vuotta, on mainittujen perheenjä-
4758: nituin poikkeuksin köyhäinhoitoon nähden             sentensä kanssa ennen korvaHavana olevan
4759: kotipaikkaoikeus siinä :kunnassa, jossa hän          köyhäinhoidon antamista heille yhtämittai-
4760:  viimeksi yhden vuoden aikana on ollut hen-          sesti oleskellut v:ähintään n>eljä ;vuotta
4761: gille ki·rjoitettuna hänen, hän:en vaimonsa          .poissa siitä Jmnnasta, missä hänellä on koti-
4762: tahi ala-ikäisten lastensa sinä vuonna saa-           paiikkaoikeus.
4763: matta iköylhäinhoitoa.                                   Kunta, joka tämän .pykälän 1 momentin
4764:    Henrrri<Iöllä, jota ei ole hengille kirjoitettu   nojalla on saanut valtiolta korvausta, saa-
4765: si<eHä, missä hänen pitäisi olla hengillä, on         koon sitä jatkuvasti, jos korvauksen aiheut-
4766: tämän lain mukaan kotipaikkaoikeus si·inä            tanut oleskelu kunnan u1kopuoldla on !kes-
4767: kunnassa, jossa hänellä viimeksi kokonaisen           tänyt yhtämitta.isesti vä:hintään 5 vuotta.
4768: vuoden aikana todistettavasti 011 ollut                  Kunta, joka 1 § :n 1 momen,tin mukaan
4769: asunto tai toimipaikk:a, kuitenkin huomioon          on antanut köyhäinhoitoa henkilölle, joka
4770: otta.en sen, mitä 1 momentissa on muuten             ei ole Suomen lkan•salainen tai jonka koti-
4771: sa,nottu.                                            ·paikkaoikeudesta ei saada selvää, on niin-
4772:                         49 §.                        ikään oikeutettu saa.Jmaan valtiolta:korvauk-
4773:    Niistä köyhäinhoito- ja kotipaikkakun-            sen antamasta.an köyhäinhoid:osta.
4774: taan lähettämiskustannuksista, mitkä kunta               V alti,o maksaa tässä pykälässä mainittua
4775: on joutunut suorittamaan kunnan ulkopuo-             korvausta köyhäinhoidosta. ainoastaan siinä
4776: lella oleskelevan henkilön tahi hämm vai-            tl!lpauksessa, ettei kustannuksia voida saada
4777: monsa ja alaikäisten lastensa takia, on              siltä, j6ka tämän lain mukaan on vel<volli-
4778: kunta oikeutettu saamaan korvauksen val-             nen 11e korvaa,maan.
4779: tiolta ;siinä ta.pauksessa, että henkilö, täyt-
4780: 
4781:      Helsingissä, helmikuun 11 p :nä: 1930.
4782: 
4783:          Ville Vallas.                  B. H. Päivänsalo.             Matti Pitkänen.
4784:          Jooseppi Kauranen.             Waltter Mäkelä.               Albin Asikainen.
4785:          Kaapro Huittinen.              Vilho H. Kivioja.             V. Huuhtanen.
4786:          M. A. Hannula.                 Simson Pilkka.                Viljami Kalliokoski.
4787:                                         W. K. Kuuliala.
4788:    132
4789: 
4790:  VI1,4. -   Lak. al. N :o 15.
4791: 
4792: 
4793: 
4794: 
4795:                                 Kyhälä y. m.: Ehdotus laiksi tielain 90 §:n muuttami-
4796:                                   sesta.
4797: 
4798: 
4799:                                     E d u s k u n n a ll e.
4800: 
4801:     Tiedot, eten'kin maan harv,empaana.su- V. 19,27 annettu, nyt voimassaoleva tielaki
4802:   tuilla ja vähävaraisilla seuduilla, ovat huo- sisältää kyllä verrattain tarkkoja määräyk-
4803:   not ja nykyisiä liikennetarpeita vastaamat- siä ja ohjeita kunnan- ja 'ky.1äteitten perus-
4804:  tomat. On sellaisiakin tapauksia todetta- tamisen vireille panemisesta, mutta kustan-
4805:  vissa lukuisasti, että ennen vuoden 1918 tie- nukset tien tekemisestä ja kunnossapitämi-
4806:  lakien voimaantulemista yleisenä maantienä sestä edelleenkin liian yksipuolisesti ras-
4807:  kunnossapidetyt tiet ovat nykyiselle liiken- kaammin rasittavat maan 1harvaanasuttuja
4808:  teelle kelpaamattoma~a tilassa. Edelleen on seutuja. Voimassaolevan tielain 90 § :ssä
4809:  seutuja, mi.ssä tietä ei ole laisinkaan, vaikka tosin sanotaan: ,Kunnan ja kyläteitten te-
4810:  sellaisen paikallinen ja myöskin yleinen kemistä ja kunnossapitoa voidaan harkinnan
4811:  tarve on kieltämättä suuri. Vuonna 1918 mukaan avustaa valtion varoilla". Avus-
4812:  v,oimaan astuneet tielait saattoivat maan tuksen saanti kuitenkin on ollut epävarmaa
4813:  harvaanasutuilla seuduilla olevista asuk- ja pientä. Sekin vähäinen avustus, mikä on
4814:  kaista ison osan entistä epäoikeutetumpaan saatu, on annettu vain tien tekemisestä eikä
4815:  asemaan. lVIaan taajempaan asutuilla seu- monestikaan tien jatkuvasta kunnDssa-
4816:  duilla oleva verrattain tiheä valtion huos- rpidosta, joten vähävaraiset kunnat ja kylät
4817:  taan otettu tieverkosto tuli harvaanasuttu- ovat pidättyväisiä tieyhtymiä perustamaan
4818:  jenkin seutujen asukasten osaltaan kustan- pelätessään ylivoimaisia rasituksia, vaikka
4819: nettavaksi välillisten ja välittömien verojen tien tarve olisi hyvinkin ilmeinen. Tämän
4820: muodossa ja sen lisäksi oman seutukunnan epäkohdan poistamiseksi ei mielestämme ole
4821: penikulmia pitkät paikallisteiksi jätetyt tiet muuta keinoa kuin se, että tielaissa tar-
4822: luonnossa ylläpidettäviksi. Vuoden 1918 kasti määritellään alin raja valtion avus-
4823: tielaissa oli sekin puutteellisuus, että pai- tuksista kunnan ja kyläteitten tekemistä ja
4824: kallisteistä annetut määräykset olivat sikäli kunnossapitoa varten, joten ehdotamme,
4825: hataria, ettei useinkaan voitu velvoittaa pa-
4826: kolla niskottelevia tieosakkaita tietä kunnos-            että Edttskunta hyväksyisi settraa-
4827: tamaan, mikä myöskin osaltaan vaikutti rai)-            van lak{ehdotuksen:
4828: peuttavasti paikallisteitten yleiseen kuntoon.
4829:                                      VII,4. -      Kyhälä y. m.                           133
4830: 
4831:                                              Laki
4832:                                 tielain 90 § :n muuttamisesta.
4833: 
4834:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että tielain 90 § on kuuluva seu-
4835:  raavasti:
4836: 
4837:                      90 §.                           jota ylläpidetään kunnan- tai kylätienä,
4838:    Kunnan ja kyläteiden tekemistä ja kun-            avustaa va1tio vähintään 75 % todellisista
4839: nossapitoa samoin kuin sillan pitämistä sel-         kustannuksista.
4840: laisella vesireitille viitoitetulla talvitiellä,
4841: 
4842: 
4843:      Helsingissä, helmikuun 12 p :nä 1930.
4844: 
4845:            K~lle :Kyhälä.                                         Lauri Myllymäki.
4846:            Pekka Strengell.                                       K. Kulmala.
4847:            Verner Halen.                                          Arvo Riihimäki.
4848:            J. Rötkö.                                              Siina Urpilainen.
4849:            Kalle Meriläinen.                                      Aug. Turunen.
4850:            J. A. Liedes.                                          William Tanner.
4851:            Juho Perälä.                                           Väinö Pohjaranta.
4852:                                    Heikki Väisänen.
4853:   134
4854: 
4855: VII,5. -    Lak. al. N :o 16.
4856: 
4857: 
4858: 
4859: 
4860:                                 Strengell y. m.: Ehdotus laiksi lisäyksestä tilustielakiin.
4861: 
4862: 
4863:                                      E d u s k u n n a ll e.
4864: 
4865:    Kunnolliset tilustiet ovat maatalouden ja      jelemättömänä viipymiseen on monesti rat-
4866: asutustoiminnan yksi tärkeimpiä perusedel-        kaisevana tekijänä tien puute. Näin ollen
4867: lytyksiä. Kuitenkin tilusteitten tekeminen        vähävaraisen pienviljelijäväestön avustami-
4868: pientilallis- ja uudisasutusseuduilla on yli-.    sen ja asutustoiminnan ·elvyttämisen yhwnä
4869: voimaisen raskas vähävaraisille tilusten hal-     tarkoituksenmukaisimpana keinona olisi mie-
4870: tijoille. Uudisasukasten y. m. pientilallisten    lestämme valtiovallan •velvollisuus avustaa
4871: tilukset tavallisesti sijaitsevat pitkien tiet-   pienviljelijäväestöä vaikeammin tehtävien
4872: tömien matkojen päässä vanhempien asutus-         tilusteiden .rakentamisessa. Edelläolevan pe-
4873: alueitten takana. Viljelyksen kannattavai-        rusteella ehdotamme,
4874: suus muutenkin takamailla on kyseenalaista,
4875: mutta kunnollisen tien puutteessa työsken-                  että Eduskunta hyväksyisi seuma-
4876: tely käy aivan toivottomaksi. Takamailla                  van lakiehdotuksen:
4877: olevien viljelyskelpoisten maa-alueitten vil-
4878: 
4879:                                             Laki
4880:                               tilustielakiin tehdystä lisäyksestä.
4881: 
4882:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten tilustielakiin otettavaksi uusi näin
4883: kuuluva 8 a §.
4884: 
4885:                      8a §.                          Hakemukseen, jolla valtion avustusta hae-
4886:    Milloin kysymyksessä on kaksi kilometriä       taan, on liitettävä tielautakunnan ja asutus-
4887: pidemmän tilustien rakentaminen ja jos sii-       lautakunnan lausunnot sekä selvitys siitä,
4888: hen on velvollinen osallistumaan tilan hal-       että tie on tilustielain mukaisesti päätetty
4889: tija, jonka viljelysalue, luonnonniitty mu-       rakentaa ja että päätös on voittanut lain voi-
4890: kaan luettuna, on alle 15 hehtaaria, annetaan     man.
4891: sellaiselle valtion varoista avustusta vähin-       Tämä laki tulee voimaan       päivänä
4892: täin 2:5 prosenttia tieosuuden rakennuskus-       kuuta 193 .
4893: tannuksista.
4894: 
4895:      Helsingissä, helmikuun 12 p :nä 1930.
4896: 
4897:            Pekka Strengell.           Heikki Väisänen.               .Arvo Riihimäki.
4898:            Kalle Kyhälä.              J. A. Liedes.                  Kalle Meriläinen.
4899:            Verner Halen.              Juho Perälä.                   Aug. Turunen.
4900:                                                                                            135
4901: 
4902: VII,a. -   Toiv. al. N :o 13.
4903: 
4904: 
4905: 
4906: 
4907:                                 Ailio: Maalaiskuntain konlnhallinnon keskittämisestä.
4908: 
4909: 
4910:                                     E d u s k u n n a ll e.
4911: 
4912:     Oppivelvollisuuden toteuttaminen on ai-     lulaitoksensa sekä helpottaa sekä omia että
4913: heuttanut maa:laiskunnille me.1koisia ja var-   välillisesti myös valtion kustannuksia.
4914: sinkin niissä kUJnnissa raskailta tuntuvia         Niinpä voitaisiin opettaja siirt~ä toiseen
4915: kustannuksia, joissa uusia kansakouluja on      kunnan kouluun, milloin hänen toimensa
4916: ollut runsaasti perustettava. Val,tio ottaa     0ppilasluvun alentuessa olisi lakkautettava
4917: tosin llykyään suuressa määrässä osaa näi-      ja milloin toiseen koulu'lliJ. olisi tarvis ottaa
4918: hin kustannuksiin, mutta sen on samalla         uusi opettaja. Koulujen sijaitessa lähek-
4919: huolehdittava siitä, että koko kansakoulu-      käin, voitaisiin 'lapsia sijoittaa kouluun si-
4920: laitoksen ha1linto ja taloudenhoito on mah-     ten, ettei j!Qllkun koulun oppilasmäärä tila-
4921: dollisimman tarkoituksenmukaisesti järjes-      päisesti nouse yli 50, jolloin kouluun on
4922: tetty. Helpottaakseen valt~on ja kuntain        hankittava lisä,opettaja, vaikka lähi:koulussa
4923: kamsakoululk:ustannuksia nykyisenä pula-        voisi olla tilaa useillekin lapsille. Kunta
4924: kautena, hallitus on esittänyt yleistä lyk-     voisi myös tehokkaammin valvoa koulujen
4925: käystä kunnille kolmeksi vuodeksi kansa-        irtaimen ja kiin,teän omaisuuden hoito-a ja
4926: kou1utalojen rakentamisessa. Kansakoulun        pitää huolta siitä, etta korjaustyö,t kohdis-
4927: kehityksen kannalta on kuitenkin erityinen      tuisivat ta.saisesti eri kouluihin sekä tulisi-
4928: syy ottaa harkittavaksi, mihin positiivisiin    " at asianmukaisesti ja taloudellisesti suori-
4929: toimenpiteisiin voitaisiin ryhtyä, jotta kan-   tetuiiksi. Koulujen opetusväline-, oppikirja-
4930: sakoulukustannuksia saataisiin ainakin jos-     y. m. hankinnat voitaisiin suorittaa yh-
4931: sakin määrin kevennetyl"si.                     teisesti, jolloin ne tulisivat melkoista hal-
4932:    Eräs tällainen toimenpide olisi keskitytk-   vemmiksi. Kunta voisi määrätä sen 'kou-
4933: sen aikaansaaminen maalaiskuntain kansa-        luissa käytettävät oppikirjat kouluhaJlituk-
4934: koululaitoksen hallinnon ja taloudenhoidon      sen hyväksymien luettelojen mukaan, eikä
4935: alallla. Nykyään ovat tälle alalle kuuluvat     oppilaalle hänen siirtyessään koulusta toi-
4936: tehtävät varsinkin suuremmissa kunnissa         seen tarvitsisi antaa uusia oppikirjoja.
4937: sangen suuritöi,siä ja erikoista huolta vaa-    Koulujen talousarviot tulisivat yhdenmu-
4938: tivia, mutta sellaista kunnallista hallinto-    kaisiksi, samoin oppilaiden avustus. Jatko-
4939: elintä ei ole, jonka tehtävänä olisi valvoa     opetus voitaisiin helpommin ja käytännö:Ui-
4940: usein sangen lukuisain ikansakoulujohto:ku:n-   semmin järjestää j. n. e.
4941: tai:n toimintaa ja antaa määräyksiä koulu-         Nykyään ·on lukuisiin ,kuntiin muodos-
4942: jen taloudenhoidosta. Kuitenkin voisi kunta     tettu kunnalli.slautakunnan avuksi koulu-
4943: tällaisen hallintoelimen avu1la ny;kyistä pa-   valiokunta, vaikkei tällaista ole edellytetty
4944: remmin ja taioudellisc'mmin jiirjesti:iä Imu-   kansakoululainsäädännössä.         Näiden kou-
4945:   136                      VII,o. -   }laalaislmntain kouluhallinto.
4946: 
4947: luvalio:kuntien toiminnasta saadut kokemuk-        y. m. opetukseen läheisesti liittyvät tehtä-
4948: set ovat .näyttäneet yleensä .siksi edullisilta,   vät. Työnjaon eri hallintoelinten välillä tu-
4949: että koulutoimen :kehityksen ja talouden-          lisi luonnollisesti olla ennakolta tarkoin
4950: h<Jidon kannalta on nähtävästi paikallaan          määritelty, jottei toimivallasta aiheutuisi
4951: yleistää ja lainsäädännöllä vwkiinrnuttaa          erimielisyyttä.
4952: tällainen kouluhallinnon elin ainakin suu-            Koko kysymys maalaiskuntain kansakou-
4953: rempiin kuntiin. Se olisi asetettava samoin-       lujen hallinnon ja taloudenhoidon uudes-
4954: kuin muut !kunnamset lautakunnat, jolloin          taanjärljestelystä j·a !kesikitt:ämise,stä vaatii
4955: sitä voitaisiin nimittää koululautakunnaksi.       tietenkin     yKsityiskohtaista      valmistelua
4956: Tämän tulisi ·olla osittain kunnaUislauta-         asiantuntijain avulla, ennenkuin lainsäädän-
4957: kunnan apuna, o:sittain itsenäisenä kunnal-        tötoimiin ryhdytä:än. Tässä tarkoituksessa
4958: lisena viranomaisena. Jäsenmäärän siinä            ehdotan kunnioittaen eduskunnan päätettä-
4959: tulisi olla 5 tai ·6, tähän luettuna kunnan        vä:ksi t<Jivomuksen,
4960: opettltjiston edlllstaja. Niissä kunnissa, joi-
4961: hin kouh1lautakuntaa ei katsottaisi olevan                   että hallitus ottaisi harkitakseen
4962: syytä asettaa, tulisi kouluhallinnollisten ja             kysymyksen rnaalaiskuntain kansa-
4963: taloudellisten tehtäväin kuulua kunnallis-                koulujen hallinnon ja taloudenhoi-
4964: lautakunnalle.                                            don uudestaanjärjestelystä ja kes-
4965:    KansaikoulunjohtokunnaHe jäisi edelleen                kittärnisestä ynnä koululautakruntain
4966: kasvatuksellisten kysymysten käsittely, op-               asettamisesta suu1·empiin kuntiin sekä
4967: pivelvollisuuden valvonta, oppiiaiden avus-               antaisi aswsta aikan•aan esityksen
4968: tuksen ja koulukeittiötoiminnan järjestely                E dusk1tnnalle.
4969: 
4970:         Helsingissä, 12 p :nä helmik. 19·30.
4971: 
4972:                                                                              Julius Ailio.
4973:                                                                                           137
4974: 
4975: VII,1. -     Toiv. al. N:o 14.
4976: 
4977: 
4978: 
4979: 
4980:                                  Malmivaara y. m.: Esityksen antamisesta muuttolaiksi.
4981: 
4982: 
4983:                                      E d u s k u n n a 11 e.
4984: 
4985:    Muuttamisesta seurakunnasta toiseen            Muuten ei käsittääksemme päästä siitä
4986: ovat meillä edeHeen voimassa säännökset           sekavuudesta, mikä nykyään rasittaa väes-
4987: K. J :ssa 4 p :ltä elokuuta 1898. Maini<ttu       töluetteloitamme ja tuottaa monenlaisia
4988: K. J. on annettu valtiopäivien tekemän            häiriöitä m. m. vel'otus- ja köyhäinhoito-
4989: anomuksen johdosta tarkoituksessa saada           viranomaisillemme.
4990: sekä henkikirjoj1en että kirkonkirjojen                Ta:htomatta tässä tarkemmin kajota mui-
4991: väestöluettelot yhdenmukaisiksi. Mahdolli-        hin muuttamista koskeviin, vanihentuneisiin
4992: sesti vail!uttivatkin siihen sisältyvät sään-     säännöksiin, huomautamme kuitenkin, että
4993: nökset aikoinansa osittaista kehitystä tä:hän     siirtolaistemme rebsteröiminen kaipaisi
4994: suuntaan ja vastasivat siis osapuilleen sen       sekin jo ajanmukaisia määwä~siä, sillä
4995: ajan asettami·a vaatimuksia. Nykyään iOVat        lähennelleehän heidän lukunsa nykyään jo
4996:                                                   1
4997: ne kuibenkin jo kokonaan vanlhentuneita ja          / 2 miljiQonaa.
4998: 
4999: kaipaavat perinpohjaista uusimista. Niinpä             Käsityksemme mukaan •ovrat muuttoa
5000: ei nykyään, jolloin esim. monet ansiotyö-         koskevat säännökset sen luontoisia, että
5001: läiset viipyvät kokonaisen sydäntalven vie-       niistä olisi säädettävä lailla. Tätä edellyt-
5002: raan paikkakunnan työpaikoilla, voi paik-         tää Hallitusmuotommekin, jonka 7 § kuu-
5003: kakunnalJJe saapuneelta vaatia muutakirjaa        luu: Suomen kansalaisella on oikeus oles-
5004: jo kuukauden kuluttua hänen saa:pumises-          kella omassa maassa, vapaasti täällä valita
5005: taan, vaan on oleskelulupaa ilman lain-           asuinpaikkansa ja kulkea pai'k<kkunnast·a
5006: mukaista muuttoa jatkettava ehkä 6-9              toiseen, mikäli laissa ei ole toisin säädetty.
5007: kuukauteen. T·oiselta puolen ei 10 markan             Edellä sanotun perusteella ehdotamme
5008: sakko 1enä'ä nykyoloissa merki·tse mitään         eduskunnan päätettäväksi toivom'Uiksen,
5009: sille, j~ka tahtoo erinäisistä syistä pysyä
5010: kirjoissa kaukalla siltä seudulta, missä to-                että hallitus ensi tilassa valmis-
5011: dellisuudessa asuu ja saa toimeentulonsa.                ttdtaisi ja antaisi Edt~Jskunnalle esi-
5012: Sakkomäärää on tässä huomattavasti koro-                 tyksen mutätolaiksi, ja
5013: tettava, ja lienee ehkä paikanaan sen                       että 1nainittua lakiesitystä valmis-
5014: suuntainenkin säännös, että poliisiviran-                tettaessa kiinnitettäisiin erikoista
5015: omaisten on määrätyn ajan kuluessa virka-                huomiota siihen, ettei pitempiaikai-
5016: teitse hankittava laiminlyöneen muuttb-                  nen oleskelu jollakin 1Jaikkakun-
5017: kirja asianomaiselta väestörekisterin pi.tä-             nalla enää kävisi 11w.hdolliseksi ilman
5018: jältä kyseelEsen henkilön omaan laskuun.                 laimnukaista muuttoa sinne.
5019: 
5020:      Helsingissä, 7 p:nä helmikuuta 1930.
5021: 
5022:            Väinö Malmivaara.         E. A. Turja.                  E. M. Tarkkanen.
5023:            Salomon Hongisto.         Arvi Ahmavaara.               Heikki Vehkaoja.
5024:            K. E. Linna.              J. Koivisto.                  W.-K. Kuuliala.
5025:                                                                                              18
5026:   138
5027: 
5028: VII,s. -   Toiv. al. N :o 15.
5029: 
5030: 
5031: 
5032: 
5033:                                 Kyhälä y. m.: Köyhimpien maal>aiskuntien köyhäirvhoito-
5034:                                   rasituksen siirtämisestä valtiolle.
5035: 
5036: 
5037:                                      E d u s k u n n a 11 e.
5038: 
5039:    Köyhäinhoitomenot maalaiskunnissa ovat        säädetyn määräajan pidentätrnisestä kolmella
5040: kasvaneet ylivoimaisen raskaiksi.         Pää-   vuodella. Hallituksen esitys ei, vaikka se
5041: omien keskityksestä on ollut seurauksena,        tulisi hyvä:ksytyksikin, kuntiin nähden eikä
5042: että iso osa maalaiskuntien pientrlallisväes-    muutenkaan poista köyihäinhoidossa vallit-
5043: töstä y. m. pienomaisuuiksien ihaltijloista on   sevia epäkohtia. Vasta sen jälkeen kun, on
5044: menettänyt vähäiset pääomansa. Palkka-           hyväksytty yleinen eläikeperiaatteelle perus-
5045: työläisten luku on täten lisääntynyt. Tuo-       tuva vanhuus- ja työkyvyttömyyshuolto,
5046: tannon jatkuvasta koneeliistumisesta ja          voidaan pitää asia ratkaistuna. Mutta koska
5047: ratsionalisoitumisesta on a~heutunut, että       vallassaolevan luokan vastustus tulee toden-
5048: entistäkään määrää työläisiä ei tarvita tuo-     nälkö.Usesti siirtämään vanhuus- ja työkyvyt-
5049: tannon palveluksessa. Tästä kaikesta on          tömyyshuollon saamisen tuonnemmaksi ja
5050: ollut seurauksena aina lisääntyvä työttö-        kun :kunnat joutuvat köyihäinhoitoa järjes-
5051: myys ja yhä suurellllpien jouffikojen siirty-    täessään taloudellisesti yhä ahtaammalle,
5052: minen vaivaishoidon turviin. Tämän kapi-         niin, vaikka nykyinen köyhäinhoitoperiaate
5053: talistisen talous- ja yhteiskuntajärjestelmän    ei olekaan oikea, olisi siitä huolimatta kun-
5054: aiheu'tt8!ma vääryys on köyhäin'hoirdon alalla   ti,en rasitusta pyrittävä huojentamaan.
5055: jätetty varattomienkin kuntien kannetta-         Köy(häin:hoidon varaan sortuneiden kunta-
5056: vaksi.                                           laisten lukumäärä on nyt jo niin suuri, että
5057:    Nykyisin voimassaolevan köyhäinhoitolain      niiden sijoittaminen yksityisten h'oitoon käy
5058: mukaan on maalaiskuntien rakennettava            ylivoimaiseksi.     Myöslkin se hoit1o, mitä
5059: kunnalliskodit viimeistään kolmen vuoden         hoidokit yksityisten luokse sijoitettuna saa-
5060: kuluessa. Melkoinen osa kunnista on kun-         vat, on yleensä vieläkin puutteellisempaa
5061: nalliskodin perustamisvelvollisuutensa suo-      kuin kunnalliskiodeissa. Riippumatta siitä,
5062: rittanut, mutta on lukuisasti sellaisia kun-     tuleeko hallituksen esitys hyväksytyksi tai
5063: tia, joissa ei kunnalliskotia ole. Kunnallis-    ei, on kunnalliJSkotien perustrumisen tarve
5064: kodin rakentamisvelvoillisuus ei kuitenikaan,    osoittautunut niin välttämättömäksi, että
5065: ehkä peräti harvaa poi'kkeusta lukuunotta-       viivyttelemistä ei olisi sallittava vaikka lain
5066: matta, tuo huojennusta maalaiskuntien köy-       paklkoa siihen ei :olisikaan. Ka.i!kessa tapauk-
5067: häinhoitomenoihin. Päinvastoin kuntien en-       sessa järjestettiinpä asia miten hyvänsä,
5068: nestäänkin raskas velkataakka lisääntyy ja       köyihäinhoitomenot tulerva't jatkuvasti lisään-
5069: köyhäinhoitomenot koronmaksujen y. m.            tymään.
5070: muodossa kasvavat nopeana vauhdilla.                 Edellä on tullut jo 'Csitetyksi, että köy-
5071:    Hallitus on antanut esity;ksen eduslmn-       häinhoitomenojen jatkuva lisä;äntyminen on
5072: nalle kunnalliskotien rakentamista varten        seuraus nykyisestä yhteiskunta- ja talous-
5073:                                     VIII,s. -   Kyhälä y. m.                               139
5074: 
5075: järjestelmästä, joten syy ei ole köyih.ien maa-   mät kunnat ovat jo sortuneet, kykenemättä
5076: laiskuntien asukkaissa. Nykyisestä työväen        wsioitaan raskaan velkakuorman alaisina jär-
5077: ja talonpoikien riistoon perustuvasta vää-        jestäimäån ja kun jatkuvat velansaantimaili.-
5078: ryydestä ei köyhäi:rih'oitomenojen suorituk:-     dollisuudet ovat ehtyneet, niin lukuisia
5079: sessakaan päästä oikeudenmuikaisiin oloihin,      kuntia odottaa sama kohtalb.
5080: ennenkuin talous- ja yhteiskuntajärjestelmä          EdeHä olevan perusteella ehdotamme
5081: on perinpohjin muutettu. Kuitenkin tulisi         eduskunnan hyväksyttäväik:JSi toivom~n,
5082: mielestämme köyhäinhoitomenot tasapuoli-
5083: semmin rasittamaan maan asukkaita, jos                      että hallitus valmistaisi ja mah-
5084: valtiovallan huostaan siirrettäisiin köyih.äin-          dollisimman pian jättäisi Eduskun-
5085: hoidosta johtuvia menoeriä. On pidettävä                 nalle esityksen laiksi, minkä mukai-
5086: vääryytenä sitä, kun valtio esim. maan poh-              sesti etupäässä köyhimpien maalais-
5087: joisosista myy metsäriklkaU:ksia kymmenien               kuntien köyhäinhoitorasitus tulisi
5088: miljoonien markkojen arvosta vuosittain                  siirretyksi huomattavalta osalta val-
5089: ja näiden samojen seutujen asukkaat näl-                 tiolle ja että uusien kunnalliskotien
5090: käisinä ja alastomina joutuvat köyhäinhoi-               perustaminen ja jo perustettujen
5091: tomenojen muodossa huoltamaan toisiaan.                  kunnalliskotien aiheuttamat velat sij1'-
5092: Tästä onkin ollut seurauksena, että köyhim-              rettäisiin valtiolle kokonaisuudessaan.
5093: 
5094:      Helsingissä, helmikuun 13 p :nä }9.30.
5095: 
5096:            Kalle Kyhälä.                                       Arvo Riihimäki.
5097:            J. A. Liedes.                                       Kalle Meriläinen.
5098:            Juho Perälä.                                        J. Rötkö.
5099:            Pelma Strengell.                                    Siina Urpilainen.
5100:            Aug. Turunen.                                       Heikki Väisänen.
5101:            Lauri Myllymäki.                                    William Tanner.
5102:            Verner Halen.                                       K. Kulmala.
5103:                                     Väinö Pohjaranta.
5104:   1~0
5105: 
5106: 
5107: VII,9. -   Bemst. mot. N :o 16.
5108: 
5109: 
5110: 
5111: 
5112:                                  Molin m., fl.: Angående förtjänstavgiftens avskaffande.
5113: 
5114: 
5115:                                      T i H R i ik s d a g e n.
5116: 
5117:    Till 192>9 års tidigare riksdag inlämnade       samt föreslå att Riksdagen ville besluta
5118: underteclmad jämte särskilda andra riks-           hems'tälla,
5119: dagsmän en motion angående förtjänstav-
5120: giftens avskaffande. Motionen hann dock                       att regeringen måtte fm·de1·sam-
5121: icke av Tiksdagen behandlas. Då de i mo-                   mast till Riksdagen avlåta proposi-
5122: tionen påpekade missför1hållandena fortfa-                 tion om förtjänstavgiftens snara av-
5123: rande äro rådande, får jag på de skäl i mo-                skaffande.
5124: tionen (hemst. mot. n :o 34) anförts vörd-
5125: 
5126:      Helsingfors, den 13 februari 1!930.
5127: 
5128:                                                                             Knut Molin.
5129: 
5130: 
5131:                                        Härom förena sig :
5132: 
5133:               Otto J acobsson.                                   John Österholm.
5134:                                                                                       141
5135: 
5136: VII,9. -   Toiv. aJ. N :o 16.                                                  Suomennos.
5137: 
5138: 
5139: 
5140: 
5141:                                   Molin y. m.: Ansiomaksun lakkauttamisesta.
5142: 
5143: 
5144:                                     E d u s kun n a ll e.
5145: 
5146:   Vuoden 1929 ensimmäisillä valtiopäivillä      esitetyillä perusteilla kunnioittaen ehdot-
5147: jättivät allekirjoittanut ja eräät muut         taa edu~nnan päättet1ävä:ksi toivomUJksen,
5148: edustajat eduskunnalle aloitteen ansiomak-
5149: sun lakkauttamisesta. Eduskunta ei kui-                  että hallitus antaisi kiireimmiten
5150: tenkaan ehtinyt käsitellä aloitetta. Kun               Eduskunnalle esityksen ansiomaksun
5151: aloitteessa viitatut epäkohdat yhä ovat                pikaisesta lakkauttamisesta.
5152: olemassa, saan aloitteessa (toiv. al. n:o 34)
5153: 
5154:      Helsingissä, helmikuun 13 p:nä 1930.
5155:                                                                         Knut Molin.
5156: 
5157: 
5158:      Edellä olevaan yhdymme:
5159: 
5160:               Otto Jacobsson.                               John Österholm.
5161:                               ••    ••
5162: 
5163: VALTIOPAIVAT
5164:               19 3 0
5165: 
5166: 
5167:          LIITTEET
5168:                 VIII.
5169: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
5170:        TOIVOMUSALOITTEET.
5171: 
5172: 
5173: 
5174: 
5175:               Helsinki 1930
5176:        VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
5177: Teollisuusoppilaitoksia, historiallisia muistoja, siveellisyys-
5178:        työtä ja elokuvia koskevia toivomusaloitteita.
5179: 
5180: 
5181: 
5182: 
5183:                                                              19
5184:                                                                                               147
5185: 
5186: VIII,1. -    Toiv. al. N:o 17.
5187: 
5188: 
5189: 
5190: 
5191:                                  Haataja y. m.: Lisäyksestä kuluvan vuoden tulo- ja meno-
5192:                                    arvioon lisärakennuksen rakentamista varten Tampereen
5193:                                    TekniUiseen Opistoon.
5194: 
5195: 
5196:                                       Eduskumnalle.
5197: 
5198:    Tampereen Teknillin@ Oppilaitos käsit-           nut se seiikka, ,että täanä on ainoa. maamme
5199: tää kaksi osastoa, ylemmän, teknillisen opis-       teollisuuskoulu~a, jonka lukuvuosi on niin
5200: ton, joka toimii p.ääasias'sa keskikoulun. poh-      pitkä - syysk. 1 p :stä jouluk. 20 p :ään ja
5201: ja:lla, ja alemman, teollisuuskoulun, joka toi-      tammik 10 p :stä toukok. 31 p :ään - että
5202: mii kansakoulun pohjalla. Nämä. molemmat            teollisuuskoulun ik.urssi voidaan suorittaa
5203: osastot käsittävät kuusi eri ammattiosastoa,        kahdessa vuodessa, kun se muissa teollisuus-
5204: joten oppilaitoksessa on ti,laisuus valmistua       kouluissa va:atii lukuvuoden lyhyyden 1:a!kia
5205: teoHisuuden palvelukseen erittäin monella           kolme vuotta.
5206: alalla.                                                Oppilasmäärä on kasvanut näin suureksi
5207:    Paitsi oppilaitoksen varsinaisia kursseja_       huo11matta siitä, ,että sisä;äinpääsytutkin-
5208: on siinä viime vuosina yhä suuremmassa              noissa on hyljätty varsin huomattava osa
5209: määrässä t.oiimeenpan.tu etupäässä Tanupe-          pyrikijö1stä. Siten hyljättiin viime syksynä
5210: reen kaupungin työläisrä varten useita ilta-        teollisuuskouluun pyrkijöistä n. 35 % ja tek-
5211: ja erikoiskursseja, kuten teollisuuskoulun          nilliseen opistoon •pyrki.jöistä n. 45: %. Tämä
5212: yleinen iltakurssi, jolla teollisuuskoulun          täytyikin tclvdä syystä, että oppilaitoksen
5213: kurssi voidaan useamman vuoden aikana               nykyiseen thuoneustoon ei voida ottaa enem-
5214: suorittaa iltaisin, kutomahltakurssi, aliik.one-    pää oppilaita. Olisi tärkeätä, että oppilai-
5215: mestrurikunssi, sähkömontWörikurssi, kemian         tos ensi tilassa saisi raik.ennuksensa laajen-
5216: iltakurssi y. m.                                    netulmi, niinkuin sen taholta jo useasti on
5217:    Oppilaitoksen laaja suunnitelma on ai-          anottu.
5218: heuttanut sen op:pilasmäärän varsin nopean             Kun Tampereen Te!knillinen Orpisto v.
5219: kasvamisen viime vuosina, kuten seuraavat          1912 alkoi toimintansa,. ryhdyttiiill !heti silJe
5220: luvut osoittavat:                                   ja Tampereella jo aikaisemmin toimineelle
5221:   Oppila,smäärä lukuvuonna 1927-28 136             Tampereen Teollisuuskoululle suunnittele-
5222:                            1928-2,9 457            maan yhteistä koulutaloa. Kun. Yleisten ra-
5223:         "           "      19~9-30 466             kennusten Ylihallitus oli valmistanut twlon
5224:         "             "                            piirustukset ja laatinut sen raik.enJtamisesta
5225:    Oppilasmä:ärän nopea lisäys on myöskin          !k:ustannusarvion, katsoi: silloinen senaatti
5226: seuraus .siitä suur.esta suosiosta, jonka oppi-    kustannusarvion nousevan lii·an suureen
5227: laitos on saavuttanut ei vain Tampereen ym-        summaan eikä rakenitamiseen siinä laajuu-
5228: päristössä, vaan muuallakin maassamme.             dessa suostuttu, vaan ke:hoitettiin oppilai-
5229: Er~ttäin ratkaisevasti Olli oppHaitoksen alem-     toksi'a laatimaan joko kokonaan uuden su-
5230: man osaston eli teollisuuskoulun suureen           pistetun ehdotUJksen tai tekemään ehdotuk-
5231: oppilasmäärään kaikesta pää,ttä:en vaikutta-       sen siitä, että vain osa lkoulu11akennuksesta
5232:   148                        VIII,l. -   'fa.mpereen teknilllinen opisto.
5233: 
5234: toistaiseksi valmistettaisiin. Koulujen johto-        ja valtion laitosten tehokkaampaa toimintaa.
5235: kunnat ja johtajat valitsivat jälkimm&isen            Kun Tampereen, Teknillinen Oppilaitos on,
5236: vaihtoehdon ja ehdottivat, ·että noin kolman-         kuten edellä jo mainittiin, maamme teknilli-
5237: nes y;leisten Rakennusten Ylihaillituksen             sistä keskikouluista ainoa, jonka lukuvuosi
5238: laatimas•ta e:hdotUJk:sesta jätettäis~in toistai-     on 50 % pitempi kuin maa.mme muiden teol-
5239: seksi rakentamatta. Tämän ehdotuksen mu-              lisuuskoulujen, niån tuntuisi luonnolliselta,
5240: kaan valmistui taLo v. 191r6.. Viime vuosina          että valtiovalta erityi,sesti suosisi tätä oppi-
5241: on oppilaitoksen puolelta vuosimenosä·äntö-           laitosta, koska täällä 'Siten valtion rakennus,
5242: ehdotusten yihteydessä sekä muutenkin                 monet laboratoriot y. m. tulisi•vat tehok-
5243: anottu, että valtio rrakentaisi puuttuvan osan        kaammin käytetyiiksi kuin muissa, t.eohlisuus-
5244: rakennuk:s:esta eli siis, että talo raikennetta•i-    kouluissa. 'Teiknikkojen. vrulmistus tulee
5245: siin .siilien laajuuteen, mihin se jo enemmän         täällä :näin ollen valtiolle !halvemmaksi kuin
5246: kuin 15 vuotta sitten suunniteltiin. Viimeksi         muislsa teollisuuskouluissa.
5247: on oppilaito!ksen opettajakunta ja. jo!hto-              Ta1oudellinen NeuvoUeil.ukunta on myös-
5248: lrunta lruin myöskin Tampereen kaupungin              kin äsken Valtioneuvostolle antamassaan
5249: työttömyyslautakunta ikääntynyt Val6oneu-             lausunn,ossa erityis.esti alleviåvannut, kuinka
5250: voston puoleen anomuk:se:1la, että oppilaitok-        tärkeätä maamme kaooanta!lou:d:elle olisi ~am
5251: sen Hsä;rakennus sumit(l]ttaisiin :ensi tilassa       mattiopetuksen edistäminen, koska. täten
5252: hätäarputyönä. Opetta:jakunnan kirjelmän              varsin välittömästi edistetiään tuotantoelä-
5253: ohella on Valtioneuvostolle lähetetty täydel-         män kehittämistä.
5254: liset p~irustukset lisärakennuksesta S~ekä               Kun nykyään           rakennusteollisuudessa
5255: Tampereen Sementtivalimo ja Rautabetoni               etenkin Tampereel:la vall1tsee varsin hiljai-
5256:  Osakeyhtiön laatima kustannusarvio sen ra-           nen aiJka ja työn puutetta. siis täHä alalla
5257: kentamisesta, joka päättyy :Smk:aan 3.4               suuressa määrässä ilmaantuu ja koska ra-
5258: milj. Mitkäli yksityiseltä taihorlta. on saatu        kennusaineet nykyään ·ovat huomattavasti
5259: kuulla, ei kaikesta huolimatta, tätä oLe vi:elä       halv~emmat kuin aikaisemmin -          esim. tii-
5260: otettu hätäaputyöohjelmaan, koska nykyään             lien hinta on laskenut n. 40% - olisi ajan-
5261:  etupäässa :järjestetä:än :sellaisia hä:täaputöitä,   kohta tässäkin sulhteessa valtiolle erittäin
5262:  joissa koko käytettävissä ,oJ:eva mä·äräraha         sopiva ryhtyä laajentamaan Tampereen
5263: käytetään vain työpalJkkoi•hiin,.                      Teknillisen Oppilaitoksen rakennusta al-
5264:    Esilmerkkin:ä siitä, kuinka suuri tilan-           kuaan suunniteltuun laajuuteen.
5265:  puute oppilaitoksessa jo on ollut, mainitta-            Sen perusteella mitä edellä on esitetty,
5266:  koon, että oppilaitoksen juhlasalia on jo mo-         ehdotamme kunnioittavimmin eduskunnan
5267:  net vuodet käytetty teollisuuskoulun piirus-         päätettäväksi toivomuksen,
5268:  tussa[ina. Kuluvana lukuvuonna on suuren
5269:  oppilasmäärän takia jo täytynyt ottaa osa                      että hallitus antaisi E·duskunnaUe
5270: konelarboratoriota piirus.tussaliksi, ja näyt-               esityksen 3.~ 1niljoonan markan mää-
5271: tää siltä ilrnin ensi ,vuonna osa käytä:vistä                rärahan ottwmisesta kuluvan vuoden
5272: täytyisi ottaa piirustussaliksi.                             tulo- ja menoarvioon lisärakennuksen
5273:     Eduskunnassa 0111 viime vuosina monasti                  rakentarnista varten Tampe1·een Tek-
5274: vaadittu eri virastojen työag.an 'l)itentämistä              nilliseen Opistoon.
5275: 
5276:       liielsingissä, helmikuun 10 p :nä 19:30.
5277: 
5278:              Kyösti Haataja..                                     Maija Häkkinen.
5279:              K. E• Linna.                                         Väinö Hakkila.
5280:              Väinö Voionmaa.                                      Eetu Jussila .
5281: 
5282: 
5283:                                          •
5284:                                                                                          149
5285: 
5286: VIII,z. -   Hemst. mot. N:o 18.
5287: 
5288: 
5289: 
5290: 
5291:                               Molin m. fl.: .Angående tillägg till statsförslaget fö1· inne-
5292:                                 varande år [ö1· återupprättande av den svenska avdel-
5293:                                 ningen vid industriskolan i Åbo.
5294: 
5295: 
5296:                                    T i ll! R i k s d a g en.
5297: 
5298:    Senaste höst beslöt regeringen avslå en       tagas för att vid industriskolan i Åbo
5299: av .femton aspiranter rpå svenskspråkiig         anordna svenslkspråkig undervisning, för
5300: maskinteknisk undervisn~ng i Å:bo 'gjord         såvitt .nödvändig:t antal kompetenta inträ-
5301: framställnin.g om återupprättan.de av den        dessökande a'nmäler sig.
5302: svenska avdelningen vid ortens industri-            Sedan det numera visat sig, att de inträ-
5303: skola, vilken avdelning för par år sedan         dess{Jkande yngllingarnas antal ytterligare
5304: indrogs på grund av en mindre nedgång i          vuxit, torde regeringen ej längre lmn.na
5305: e1evfrekvensen, som emellertidi sedermera        underlåta att vidtaga nödiga åtgä11der för
5306: v}sat sig hava varit av helt och hållet till-    förverkligande av ifrågavarande önsknings-
5307: fällirg ,natur. Numera gör sig ett rStarkt       mål. Det är dock icke nog med att den
5308: hehov av arbetsledare, verkmästare och           svenskspråikiga avdelningen åter upprättas.
5309: faekutbildade ar•betare på den mekaniska         Det bör tillses, att detta sker snart. Nödiga
5310: industrinrs område åter gällande i Å:bo. Tack    förberedelser, närmast anskaffandet av an-
5311: vare en livaktig rederirörelse i denna lands-    slag för ändamålet, böra ske i så god tid,
5312: ända och på Åland, har behovet av maskin-        att avdelningen kan vidtaga med rsin ve:rlk-
5313: mästare och maskinister även i hög grad          samhet den 1 oiktober dietta år.
5314: ökats. Regeringens beslut var därför u,ppen-        Med avseende härå få vi vördsarrnmast
5315: barl~gen mindre väl betänkt.                     föreslå, att ri'ksdagen måtte besluta hem-
5316:     Då rilksdagen något senare behandlade        stä1la,
5317: frågan om beviljande av ett extra anslag
5318: för den tekniska undervisningen under                       att regeringen ville till Riksdagen
5319: år 1929, gåv riksdagen uttryck 'åt en                    avlåta proposition om beviljande av
5320:  alldeles annan uppfattning än regeringen                nödigt tilläggsanslag till innevarande
5321: angående nödvändigheten av sådan u.nder-                 å1·s budget för att möjliggöra ett
5322: visning på svenskt språk i sydvästra Fin-                återupprättande av den svenska av-
5323: land. En!ligt rikstdagens i nämnda samman-               delningen vid indrustriskolan i Åbo,
5324: hang uttalade åsikt borde åtgärder vid-                  räknat från den 1 oktober 1930.
5325: 
5326:         Helsingfors, den 7 fehruari 1930.
5327: 
5328:               Knut Molin.                                      K. F. Lauren.
5329:   150
5330: 
5331: VIII,z. -   Toiv. al. N :o 18.                                                     Suomennos.
5332: 
5333: 
5334: 
5335: 
5336:                                  Molin y. m.: Lisäyksestä kuluvan vuoden tulo- ja meno-
5337:                                    arvioon Turun teollisuuskoulun ruotsalaisen osaston
5338:                                    uudelleen toimintaan saattamiseksi.
5339: 
5340: 
5341:                                      E d u s k u n n a ll e.
5342: 
5343:    Viime syksynä päätti valtioneuvosto            ryhdyttävä toimiin ruotsinkielisen opetuk-
5344: hylätä viidentoista ruotsinkielistä kone-         sen järjestämiseksi Turun teollisuuskou-
5345: teknillistä opetusta haluavan turffiulaisen       luun, jos riittävä määrä päteviä pyrki-
5346: tekemän anomuksen ruotsinkielisen osas-           jöitä ilmoittautuu.
5347: ton uudelleen toimintaan saattamisesta               Kun nyttemmin on käynyt selville, että
5348: paikkakunnan teollisuuskoulussa, joka             pyrkijöiksi ilmoittautuneiden nuorukais-
5349: osasto pari vuotta sitten lakkautettiin           ten lukumäärä on entisestään kasvanut, ei
5350: oppilasmäärässä tapahtuneen pienehkön             hallitus voine kauemmin olla ryhtymättä
5351: vähenemisen vuoksi, mikä sittemmin kui-           toimiin kysymyksessä olevan toivomuksen
5352: tenkin on osoittautunut kokonaan tilapäi-         toteuttamiseksi. Ruotsinkielisen osaston
5353: seksi. Nyttemmin on työnjohtajain, mes-           uudelleen perustaminen ei kuitenkaan
5354: tarien ja ammattitaitoisten työntekijäin          riitä. On huolehdittava siitä, että se ta-
5355: puute koneteollisuuden allalla Turussa            pahtuu nopeasti. Tarpeellisten toimenpi-
5356: jälleen tuntuva. Maan tässä osassa ja             teiden, lähinnä määrärahan hankkimisen
5357: Ahv,ena:nmaalla vallitsevan vilkkaan lai-         tarkoitukseen, tulee tapahtua niin hyvissä
5358: vanvarustustoiminnan johdosta on myös-            ajoin, että osasto voi aloittaa toimintansa
5359: kin konemestarien ja koneenkäyttäjien             kuluvan vuoden lokakuun 1 päivänä.
5360: tarve suuresti lisääntynyt. Hallituksen              Tätä silmällä pitäen saamme kunnioit-
5361: päätös oli näin ollen ilmeisesti vähemmän         taen ehdottaa eduskunna;n päätettäväksi
5362: hyvin harkittu.                                   toivomuksen,
5363:    Kun eduskunta vä:hän myöhemmin kä-
5364: sitteli kysymystä ylimääräisen määrära-                     että hallitus antaisi eduskunnalle
5365: han myöntämisestä teknillistä opetusta                   esityksen tarvittavan lisämäärämhan
5366: varten vuonna 1929, ilmeni eduskunnassa                  myöntämisestä kuluvan vuoden tulo-
5367: kokonaan toinen käsitys kuin mitä halli-                 ja menoarvioon tehdäkseen mahdolli-
5368: tuksella oli ollut tällaisen ruotsinkielisen             seksi ruotsalaisen osaston uudelleen
5369: opetuksen välttämättömyydestä Lounais-                   toimintaan saatt(J;tnisen Turun teolli-
5370: Suomessa. Eduskunnan mainitussa yhtey-                   suuskoulussa lokakuun 1 päivästä
5371: dessä lausuman mielipiteen mukaan olisi                  1930 lukien.
5372: 
5373:      Helsingissä, helmikuun 7 p:nä 1930.
5374: 
5375:               Knut Molin.                                      K. F. Lauren.
5376:                                                                                              161
5377: 
5378: VIII,3. -   Toiv. a.l. N :o 19.
5379: 
5380: 
5381: 
5382: 
5383:                                   Ailio y. m.: Hämeen vanhan linnan jättämisestä histori!alli-
5384:                                       seksi muistomerkiksi.
5385: 
5386: 
5387:                                        E d u s k u n n a 11 e.
5388: 
5389:    Hämeen linna on meidän vanhoista lin-               Kun linnan merkitys vankilana on vähä-
5390: noistamme ainoa, jota vielä käytetään vaniki-       pätöinen, ja kun piakkoin valmistuu uusi ja.
5391: lana, vaikka yleensä myönnetään, että linna         suuri vankila Riihimäelle, olisi syytä silloin
5392: on tähän tarkoitukseen aivan epäkäytännöl-          vapauttaa linna vankilakäytännöstä ja säi-
5393: linen ja sopimaton eikä mitenikään vastaa           lyttää se ,vastaisuudessa !historiallisena
5394: varrkeinhoidolle nykyaikana asetettavia vaa-        muistomerkikinä, joka voitaisiin ainrukin
5395: timuksia, j,a vaikka taloudellinen hyöty lin-       osaksi ~uovuttaa käytettäväksi Hämeenlin-
5396: nan käytöstä vankilaksi on verrattain vä-           nan kaupungille sen historiallis-kansatieteel-
5397: häinen. Toiselta puolen on nykyään ih:erän-         listen kdkoelmain säilytyspaikaksi srumoin-
5398: nyt viLkas !harrastus vanhojen historiallisten      kuin Turun linna on suureksi osaksi luovu-
5399: Takennustemme tutkimiseen ja säilyttämi-            tettu Turun kaupungin historialliselle mu-
5400: seen niiden alkuperäisessä asuss.a ~kä niiden       seolle. Linnan luovuttamisel1e museota!1koi-
5401: käyttämiseen sellaiseen tarkoitukseen, joka         tukseen ei dle katsottava esteeksi sitä seik-
5402: soveltuu tä!llaisten rakennusten luonteeseen.       kaa, että linnaa ympäröi uusia vankilara-
5403:    Puheenaoleva linna ei ole tullut yksityis-       kennuksia, jotka. tietenkin jäisivät entiseen
5404: kohtaisen rakennushistoriallisen tutkimuk-          käy,täntöönsä.
5405:  sen alaiseksi muuta kuin arkistoaineiston             Viitaten m. m. Hämeen läänin maaherran
5406:  kannalta ja ulkomuodon puolesta, ja kuiten-        pari kertaa tekemään esitykseen linnan jät-
5407: kin on se verrattain runsaasti säilyttänyt          tämisestä historialliseksi muistomerkiiksi ja
5408: vanhoja keskiaikaan asti ,palautuvia piir-          iuovuttamisesta museotarkoituikseen, ~ehdo-
5409:  teitä, ·jotka voivat antaa lisävalaistusta lin-    tamme kunnioittaen eduskunnan pääJtettä-
5410:  nan kehitysvaiheiden ja samalla Hämeen             väksi toivomuksen,
5411:  haUintohistorian tuntemiseksi. Tällaista ra-
5412:  kennustutkimusta ei ole heLppoa. suorittaa                   että vankilaoloja järjestettäessä H ä-
5413:  niin kauan kuiJJ. linna on nykyisessä käy-                meen vanha linna jätettäisiin histo-
5414:  tännössään, puhumattakaan linnan uudista-                 rialliseksi muistomerkiksi ja luovutet-
5415:  misesta edes jossrukin määrin entiseen                    taisiin käytettäväksi sen luonte(}soon
5416:  asuunsa.                                                  sovelttwaan tarkoitukseen.
5417: 
5418:       Helsingissä, 12 p. helmikuuta 1930.
5419: 
5420:             Julius Ailio.                V. Kivisa.lo.               Kalle Myllymäki
5421:    162
5422: 
5423: VIII,4. -   Toiv. al. N :o 20.                    Vlil,4. -   Hemst. lllQt. N:o 20.
5424: 
5425: 
5426: 
5427: 
5428:  Lähteenoja y. m.: Topeliuksen syntymä-           Lähteenoja m. fl.: Ang. inlösande av To-
5429:    kodin lunastamisesta kansallisomaisUIU-         pelius' barndomshem till nationalegen-
5430:    deksi.                                           dom.
5431: 
5432:              E d u s k u n n a 11 e.                          T i ll R i k s d a g e n.
5433: 
5434:    Uudenkaarlepyyn maalaiskunta, joka omis-         Nykarleby landskommun, som äger Kudd-
5435:  taa Kuddnä!Sin talon ja joka jo pitemmän ai-    näs gård och en längre tid anv'änt dess bygg-
5436:  kaa on käyttänyt sen rakennuksia kunnal'lis-    nader för sitt kommunal:hem, står nu i be-
5437:  kQtina, aikoo nyt yhdessä naapuripitäjien       råd att gemensamt med gra.nnsocknar om-
5438:  kanssa kokonaan uusia talon päärakennuk-        bygga gårdens karaktärshus för en ut:vidg-
5439:  sen laajentaakseen kunnaUiskotia. Jos tämä      ning a:v kommuna.lhemmet. Om denna om-
5440:  uudelleen rakentaminen tulee toteutetuksi,      byggnad hlir förverkligad, går den gamla,.
5441: tuhoutuu ijäksi vanha, muistorikas talo, jossa   minnesrika gården, där provincialliilkaren
5442:  piirilääkäri Z. Topelius suoritti uraauurta-    Z. Topelius utförde sitt hanhrytande runo-
5443:  van työnsä vanhojen runojen kerääjänä ja        samlingsarbete oeh där hans son, skalden
5444:  jossa hänen poikansa, runoilija Z. Topelius.    Z. Topelius är född och har ti'llbragt sin
5445:  on syntynyt, 'viettänyt lapsuutensa ja nuo-     barndom och ungdom och med sin familj
5446:  ruutensa sekä perheensä kera miltei kaikki      vistats nästan alla somrar ända till år 1868,
5447:  kesäajat aina vuoteen 1868 asti. Uuden-         för aliltid förlorad. Kommunen ä.r emeller-
5448: kaalepyyn maalaiskunta cm kuitenkin halu-        tid villig att sälja lbyggnade.rna. jä.mte ett
5449: 'kas myymään ta!lon rakennukset ja neljä         område om ,fyra tunnland jord till ett pris.
5450: tynny:rinalaa tonttimaata arviolta n. 400,000    av c. 400,000 mark.
5451: mal'kan hinna,sta.
5452:    Asiaa on :viime vuoden kuluessa pohdittu         Sa.ken har under senaste år diskuterats
5453: sanomaleihdissä ja maan eri puolilta on saa-     i tildningspressen och man har i olika delal"
5454: punut kehoituksia, että Kuddnäs ostettai-         av landet yrkat på att Kuddnäs borde ink{i-
5455: siin yleiseksi Dmaisuudeksi. Uudessakaarle-       pas till allmän egendom. Ett allmänt med-
5456: pyyssä :viime syksynä pidetyssä yleisessä        borgarmöte, som hållits i Nykarleby senaste
5457: kansalaiskokouksessa asetettiin paikallinen      höst, ihar tillsatt en lokal komite för att för-
5458: komitea asiaa valmistamaan. Pääkaupun-           bereda sa:ken. För närvarande hedrivas i
5459: gissa on nyttemmin ryhdytty toimenpiteisiin      huvudstaden förberedelser för bildande a:v en
5460: yhdistyksen perustamiseksi, johon puolue-        förening, som skulle omfatta representanter
5461: ja kielinrukölkohdista riippumatta toivotaan     från a.lla delar av Iandet och alla samhälls-
5462: liittyvän jäseniä maan kaikilta puoliUa ja       klasser, aberoende a:v partiståndpunkt och
5463: kaikista kansankerroksista. Tämän yhdis-         språ;k, Denna fö.renings uppgift skulle hliva
5464: tyksen tehtävänä on talon vastainen hoito        att ö:vertaga gåridens framtida skötsel och
5465: ja ylläpito.                                     att svara rför dess underhåll.
5466:    Aluksi on suunniteltu, että talon pääraken-      Man har planerat att till en 'början i hu-
5467: nukseen varattaisiin ainakin pari huonetta       :vudlbyggllladen inreda ett par rum tiH et;t
5468: Topelius-museoksi. On näet toivoa saada          Topelius--museum. Man har n'ämligen hopp
5469:                                  VIII,4. - Lähteenoja y. m.                              153
5470: 
5471: museoon vähitellen hankituksi Topeliuksen       om att småningom till museet kunna för-
5472: perhe~lle  kuuluneita huonekaluja ja muita      värva möbler och andra föremål, som tilll-
5473: esineitä. Muihin huoneisiin sekä siipiraken-    hört det Topeliuska hemmet. De övriga rum-
5474: nukseen aijotaan sijoittaa vanhainkoti, jom-    men jämte flygelbyggnaden skulle användas
5475: moista varten paikkakunnaHa on jo olemassa      till ett ålderdomshem, för vilket ända;mål
5476: huomattavia lahjoituksia, tai •vaihtoehtoi-     på orten redan betydande donationer fin-
5477: sesti :kauan kaivattu koulunuorison retkei~y   na:s, ·e1ler alternativt ett redan länge s'aknat
5478: koti. RunoiHjan tyttären neiti Toini TQpe-      exkurs}onShOOl för skdlungdom. En donation
5479: liuksen kuoliiJJPesän 110,000 markan suu-       ur skaldens dotters fröken Toini Topelius'
5480: ruintm bh!joitus, joka summa on aiottu          dö.dsbo om c. Fmk 110,000, vilken summa är
5481: käytettäväksi tämän ta1pa:iseen tarkoituk-      avsedd att användas för ett sådant ända-
5482: seen, voisi muodostaa peru@ääoman ra-           mål, kunde utgöra grundplåten i en fond för
5483: hastoLle, jolla ta:1oa yHäpidettäisiin. Sitä    gårdens underhåll. Dessutom torde det pla-
5484: paitsi on otaksuttava että Uuden'kaar-          nerade å1derdomshemmet kunna påräkna
5485: lepyyn ka·upunki·- ja maalaiskunta antavat      årlig.t bidra.g från Nykarleby stads- och
5486: vuotuisavustusta suunnitellul1e vanhainko-      landskommun. För övrigt har ytterligare
5487: diHe.    Samaan tarfkoitu:kseen on lisäksi      ställts i utsikt en nämnvärd donation för
5488: luvassa muuan huomattava lahjoitus.             sagda: ändamål.
5489:    Koska U udenkaarlepyyn maalaiskun·ta ei         Emedan Nykarleby landskommun ej
5490: voi enää lykätä tuonnemmaksi uudisra;ken-       längre kan uppskjuta reaEserandet av sina
5491: nushankettaan, on asia saatettava lopulliseen   omhyggnadsplaner, måste ett a.vgörande i
5492: päätökseen lähitulevaisuudessa ja koska sel-    närmaste framtid fås till stånd och då be-
5493: laisen suurmiehemme kuin Z. Topeliuks~m         varandet av Z. Topelius' minne för kmn-
5494: muiston säilyttäminen tuleville sukupolvilJ.e   mande generationer måste anses som en av
5495: on nuoren ta:savaltarmme ja nykypolven täh-     vår unga repulbliks 'Oeih vår generations för-
5496: dellisimpiä sivistystehtäviä, ehdotamme me      nämsta kulturuppgifter, föreslå vi un-
5497: allekirjoittaneet :kunruioittaen eduskunnan     dertecknade vördsamt, det riksdagen m'åtte
5498: päätettäväksi toivomuksen,                      besluta lhemstäHa,
5499: 
5500:         ottä hallitus ottaisi vuoden 1931                att regeringen måtte i 1931 års
5501:       menoarvioesitykseen tarpeellisen miiä-           budgetförslag upptaga ett behövligt
5502:       rämhan Z. Topeliuksen syntymäko-                 anslag för inlösande av Z. Topelius'
5503:       din lunastamiseksi kansallisomaisuu-             barndomshem till nationalegendom.
5504:       deksi.
5505: 
5506:   Helsingissä, helmikuun 12 p. 1930.              Helsingfors, den 12 februari 1930.
5507: 
5508: 
5509:         Aina Lähteenoja.            Erkki Paavolainen.           Levi Jern.
5510:         Oskari Mantere.             A. Luoma.                    Axel Palmgren.
5511:         Kaino W. Oksanen.           S. Tuomikoski.               Otto J acobsson.
5512:         Viljami Kalliokoski.        L. Mustakallio.              J. E. Hästbacka.
5513:         Väinö Voionmaa.             T; A. Janhonen.              Hulda Nordenstreng.
5514:         Eero Nurmesniemi.           Väinö Hakkila.               Tilda Löthma.n.
5515:         E. Kilpeläinen.             J. Im. Bäck.                 Aino Luostarinen.
5516:         B. H. Päivänsalo.           Edvard Haga.                 J. 0. Ikola.
5517:         Maija Häkkinen.             K. V. Hintz.                 Oskari Lehtonen.
5518:         E. A. Turja.                J. Inborr.                   Bernhard Heikkilä.
5519:         Mandi Hannula.              Josef Mangs.
5520:                                                                                             20
5521:   154:
5522: 
5523: VIII,u. -    Toiv. al. N :o 21.
5524: 
5525: 
5526: 
5527: 
5528:                                    Päivänsalo y. m.: Esityksen antamisesta niistä toimen-
5529:                                        piteistä, joihin kansainväliset sopimukset epäsiveellisten
5530:                                        julkaisujen levittämisen ja kaupaksipitämisen ehkäise-
5531:                                        misestä vuodelta 1923 Suomea velvoittavat.
5532: 
5533: 
5534:                                         E d u s k u n n a ll e.
5535: 
5536:     Suomi on 14 p:nä huhtikuuta 1923 liit-               28 p. ta:mmik. 1927 saatiin tosin epä-
5537:  tynyt kansainväliseen sopimuikseen epä·si-           sirv·eellisten julkaisuj@ ehkäisemistä tar-
5538:  veellisten julkaisujen leviämisen ehkäise-           koittava lain muurtos aiikaan. Ja tämän
5539:  misestä. Tämän kautta on valtiO'lllme myös           p<erustuksella onkin jo ainakin yksi syyte,
5540:  sopimuksen 1 artiklan mukaan sitoutunut              vaikka kielteilsellä tuloksella, nostettu. Lo-
5541:  perustama;an tahi määräämi1än viraston,              kak. 28 p. 1929 kelhoitti opetusministeriö
5542:  jonka tehtävänä on koota kai'kki se aine-            kouluhallituksen       ilmoituksen     johdosta
5543:  histo, joka voi ediJstää :sellaisten tekojen         Uudenma,an läänin maaherraa nostamaan
5544:  tutkimista ja rankaisemista, j•otka rikkovat         kanteen erästä henkilöä v•astaan epäsiveel-
5545:  epi1siveellisiä \kirjoituksia, piirustuksia, ku-     lisoon kuvien kauppaamisesta koulunuori-
5546:  via taikka esineitä koskevaa sisäiJStä lain-         solle. Puheenaohwa herukilö oli, kuten
5547:  säädäntöä. Erpä;giveeHisten julkaisujen le-          orpetusministeriön sanat kuuluvat ,säädyl-
5548:  vittämisen ja 'kaupaksip'itämisen eh:käise-          lisyyttä mitä loukkaruvimmassa muodossa''
5549:  mistä tarkoittwvan, Genevessä· 12 p. syysk.          tarjonnut koululapsille kaupaksi ·Ranskasta
5550:  1923 tehdyn kansainvähsen yleissopimuksen            tuottamiaan alastomuus-valokuvia, joita ei
5551:  on SuO'llli rati1fioinut 5 p :nä jou1uk. 1924        voinut katsoa taideteoksiksi ja jotka ope-
5552:  ja sen kautta sitoutunut m. m. IV artiklan           tusministeriön mi•elestä olivat ,säädylli-
5553: ·mukaan ryhtymään tarpeellisiin toimenpi-             syyttä loukka:av:Ua ". Tällaisia kuvi•a mai-
5554:  teisiin ta]kka lainsäädäntöelimelleen ehdot-         nittu liikemi~es lupa;gi lälhettää sulj1etuissa
5555:  tamaan tarpeellisia toimenpiteitä, jos lain-         kirjeissä hyvin pakattuina ja mitään huo-
5556:  säädänJtö tätänykyä on riittämätön tämän             miota herätJtäl!lättä. Syyt·e nostettiin ja
5557:  sopimuksen täytäntöön pane'Iniseksi.                 asia ,tuli esiin Hangon kaupungin raastu-
5558:     Tiettävästi meillä ei vi'elä ;ol•e rperu:stettu   vanoiikeudessa. J'a 18. 11. 1929 raastuvan-
5559:  e:Ukä määrätty mainitunlaista virastoa. Sel-         oikeus antoi 1päätöksensä, jossa sanotaan,
5560:  laisen tehtävä jo ehkäisevä1tä ja kasvatuk-          että koska puiheena:olevat kuvat oikeuden
5561:  selliselta kannalta kattsoen olisi epäilemättä       miel~stä eivät ole epäsiveellisiä, niin katsoo
5562:  meilläkm hyvin täTkeä. Sillä rikollisuuden           raastuvanoikeus oikeaksi hyljätä syytteen
5563:  suureen lisääntymiSeen on epäsiveelliJSiHä            aineettomana.
5564:  kirjoituksHla., piirustuksilla, maalauksilla,           Ne 'kuvat, jotka oli oikeuden nähtävissä
5565:  painotuotteilla, kuvilla, kinematografisilla         ja joita opetuSn1inist,eriö oli tarkastanut,
5566:  filmeiHä ja muillla epäsiveeHisHlä esineillä         olivat todennäkö]sest1 saksalaista alkuperää.
5567:  epäilemättä oma osansa.                                 Eduskunnan on allekirjoittanei·tten mie-
5568:                                   VIII,5. -   Päivänsalo y. m.                           155
5569: 
5570:  lestä syyitä kiinnittää huomiota tällä alalla    rohkenemme kunnioittaen esittää ,eduskun-
5571:  vallitsevaan asi,ain tilaan, koSka lastemme      nan päätettäväksi toiVI{)muksen,
5572: ja nuorisomme suojelu on ky,symyksessä.
5573:  Ja koska kaikissa trupauksi'ssa olisi mi,eles-           että hallitus mahdollisimman pian
5574:  tämme asralle ed'U'ksi perustaa ta'hi mää11ätä         jättäisi esityksen toimenpiteistä, joi-
5575:  mainittujen kansainvälisten sopimusten                 hin kansainväliset sopimukset epä-
5576:  edellyttämä vira'sto, joka tarkkaan valvoisi           siveellisten julkaisujen levittämisen
5577:  nä~tä asioita ja joka mielestämme sopi<viln-           ja kaupaksipitämisen ehkäisemisestä
5578: :min toianisi opetusministeriön alaisena,               v:lta 1923 valtiotamme velvoittavat.
5579: 
5580:      Helsing]ssä helmikuun 6 p :nä 1930.
5581: 
5582:                B. H. Päivänsalo.                            K. A. Lohi.
5583:                Heikki Vehkaoja.                             Mandi Hannula.
5584:                Kalle Kirra.                                 Hulda Nordenstreng.
5585:                Aleksi Hakala.                               J. Im. Bäck.
5586:                Vilho H. Kivioja.                            Väinö Malmivaara.
5587:                Viljami Kalliokoski.                         Tilda Löthman.
5588:                Pekka Pennanen.                              Aino Luostarinen.
5589:   15&
5590: 
5591: VIII,6. -   Toiv. al. N :o 22.
5592: 
5593: 
5594: 
5595: 
5596:                                  Oksanen y. m.: Elokuvien sekii niiden mainoskuvien ja
5597:                                      tekstien saattamisesta tehokkaamman, monip1.wlisempaan
5598:                                      asiantuntemukseen perustuvan ennakkotarkastuksen alai-
5599:                                      seksi.
5600: 
5601: 
5602:                                        E d u s k u n n a ll e.
5603: 
5604:     Kun elokuvatekniikka tuli keksityksi 35         ten, usein tätä varten erityisesti nimitetty-
5605: vuotta sitten, ei heti huomattu niita suuria,        jen ta~kastuslautailmntien toimittama en-
5606:  melkeinpä rajattornia mahdollisuuksia, mitä        nalkkotarkastus on voimassa ainakin seuraa-
5607:  elokuvilla on sivistysvälineenä, opetuksen ja      vissa mai,ssa: Ruotsissa alkaen vuodesta
5608:  kasvatuksen palv~eluksessa sekä huvittavana        1911, Itävallassa vuodesta 1912, No~;jassa
5609:  ja sivistävänä aJj,anviettona. Päin vastoin        vuodesta 1913, Italiassa vuodesta 1913,
5610:  arveltiin, ettei näitä ,)ii~kuvia kuvia" voi-      Tanskassa vuodesta 19,14, Ranskassa vuo-
5611:  tai.si käyttää ,juuri muuhun kuin humoristi,s-     desta 1919 j'a Bdgia,ssa vuodesta 1920.
5612:  ten vai:kutelmien esittämiseen. Tästä joh-             Saksassa oli aluksi käytännössä paiikallis-
5613:  tui, että elokuva aluil{lsi, vieläpä varsin pit-   ten      poliisiviranomaisten asiaintuntijain
5614:  kälksi ajaksi, joutui palvelemaan aivan ke-         avustuksella toimittama enna:kkosensuuri,
5615:  vyitä jopa ala-~arvoisiakin tarkoitusperiä.         joka la!kkasi vuonna 1918, :samalla kuin
5616:  Syystä on sanottu, että ainoastaan pieni            yleinen ennakkotarkastus ,kielllettiin. Tämän
5617: ·murto-osa maailman kaikista filmikuvauk-           jälkeen tarkastettiin elokuvat asianomaisten
5618:  sista on joutunut pysyvästi hyödytctämään          suostumuksella, mutta tulos virallisen en-
5619:  ihmiskuntaa.                                       nalkkotarkastuksen poistamisesta ei ollut tyy-
5620:     Mutta kun elokuvatekniikka yhä parani           dyttävä. Tämän tähden tehtiinkin Saksan
5621:  ja elokuvateatterit tulivat ~suositui~si ajjan-    ·valtiosäännön 118 artrklassa, jossa ennakko-
5622:  vietepaikoiksi, alettiin kaikkialla maailmassa      tarkastus kielletään, poilkkeus el01kuvien,
5623:  kiinnittää niihin yhä suurempaa huomiota.           rO:Skakirjallisuaden ja huvitilaisuuksien
5624:  Ettei ala-arvoist~, jopa rikollista sisältöä       suhteen. Touko kuun 12 päivänä vuonna
5625:                                                                      1
5626: 
5627: 
5628: 
5629:  olevien elokuvien vaikutus myrkyttäisi ja          1920 hyväksyi Saksan kansaneduskunta
5630:  perin turmelisi kansalaisten, ~etenkin :!luori-     ,Rei0hs-Lichtspielgesetz' '-nimisen elokuvia
5631: son ja 'lasten mieli- ja ajatuspiiriä sekä           kos1kevan, [ain, jossa m. rm. säädetään ero-
5632:  tunne-elämää, onlkin valtiovallan eri maissa       kuvien ennakkotarkastus ja. annetaan mää-
5633:  täytynyt lainsä,äidäntötietä ruveta säännös-        räyksiä tarkastajien lulku:mää.rä,stä sekä pä-
5634:  telemään elokuvien esittämistä. Mäåräykset          tevyydestä.
5635:  ovat koskeneet elokuvanäytäntöjen toimi-               Saksassa, samoin kuin muutamissa muis-
5636: lupien antamista, elokuvanäytäntöhuoneisto-         8akin valtioissa, esimerkiksi Ranskassa ja
5637:  jen tarkastusta selkä kuvasal'ljo'jen ennakko-      Ita;liassa, on erikseen määrätty, että tarkas-
5638:  tarkastusta. Valtion tai 'kunnan viran()lllais-     tuslautakunnissa on oleva edustettuna myös-
5639:                                     VIII,G. -   Oksanen y. m.                                157
5640: 
5641: lk:in n.aispuolisten ika;nsalaisten arSiantun:te-   asia vain l1etkeksi. Jo tammikuun 4 päivänä
5642: mus. Ilman varsinaista lain määräystä on            vuonna 1919 poisti vahvistettu painolaki
5643: ainakin Ruotsissa ja Norjassa tarkastuslau-         meillä samoin kuin Saksassa myöskili elo-
5644: ta!kunnissa ollut .naisjäseniä. Kansainliiton       1kuvien enna;kkotarkastulksen. Mutta, kun
5645: yleiskokournsessa ·on herätetty kysymys rnais-      polii.siviranomaisiUe 1tämänlkin jäJkeen jäi
5646: puolisten elO:k11vien tarkasta,jien välttämät-      painolain 48 § :n nojalla ·oikeus näytelmäti-
5647: tömyydestä. Intian edustaj.a Mallik puhui           laisuudessa estää sopimattomien lmva.sarjo-
5648:  ankaran sensuroimisen puolesta sekä nais-          jen esittämintm, katsoivat elokuvateatterien
5649: •puolisen tarkastajan välttämättömyydestä           omistajat itselleen edullisimmaksi vapaaeh-
5650: lausuen m. m.: ,Naiset ovat ei vain lasten          f:.oisesti alistua ennakkotarkastu:kseen. Suo-
5651: vaan kaikeniltäisten ihmisten moraalin val-         men biografiyhdistyksen pyynnöstä pä:ätti
5652: v.ojia ja svrnsi olisi filmien tarkastaminen        valtioneuvosto 9 päivänä toukokuuta 1919
5653: suurelta osalta jätettävä naisille". Inter-         että kirkollis- ja opetusministeriön oli ase-
5654: national Educational Cinematographi<; Insti-        tettava Helsingin !kaupungissa toimiva tar-
5655: tute'n haJlitu!kseen valittiin vuonna 1928          kastuslla:uta:kunta, johon kuului ka~kkiaan
5656:  y;hden naisjäsenen lisäksi toinen.                 kymmenen ·jäsentä, puheenjohtaja siihen
5657:     Englaal!nissa ja Pohjois-Amerikan Yhdys-        luettuna, ja että sen ministeriön antamien
5658:  vwlloissa on tälläkin alalla kä\Ytä.nnössä         ohjeitten mukaisesti hyväiksj'!miä filmiä oli
5659: eräänlainen itsehallintajä!'iestelmä. Siellä        katsottava sopivi1l\isi näytellä valtakunnan
5660:  ovat fiLmien valmistajat ja elokuvateatterien      koko alueella. Tarka•stuslautakunta, johon
5661:  cmistajat itsp järjestäneet, korkeiden: sovin-     kuului m. m. kaksi naispuolista jäsentä, al-
5662: naissakkojen uhalla, ennwkkot:arkastuksen           koi toimintar~sa t.oukokuun 12 pmvana
5663:  Paikallinen poliisiviranomainen, jolta näis-       vuonna 1919. Jo tätä ennen •oli hallitus ha-
5664:  säkin maissa on esittämis1lupa pyydettävä,         vaitessaan, ettei elokuvien näyttämistä, en-
5665:  valvoo lkuitenkin kuvasarjojen sisällystä.         naikkotarfu:astU!ksen tull€8\Sa painolain uudis-
5666:     .Suomessa, joQs.sa jo vuonna 1901 eräs kier-    tuksessa poistetUiksi, voi·tu jättää oman toi-
5667:  televä juutalainen näytti .eläviä kuvia, ja        mintansa var:1an asettanut marraskuussa
5668:  jossa ensimäine.n vakinainen erokuvateatteri       1918 komitean laatimaa:n ehdotusta eloku-
5669:  alkoi toimintansa vuonna 1905, ei enempää          vien esittämisen järjestelyä varten. Komi-
5670:  kuin muuallakaan aluksi !kiinnitetty filmien       tean mietintö valmistui toukokuus.sa 1920
5671:  tarkastukseen ja näytösten valvontaan .suur-       ja tehdään siinä perusteltu ehdotus ,laiksi
5672:  takaan huomiota. Mutta ennen pitkää he-            elävistäkuvistfl ". Edellisenä vuonna järjes-
5673:  rättivät ala-arvoiset kuvasarjat siinä määrin      tetystä vapaaehtoisesta ltarlkastusmenetel-
5674:  pa•heksumista, että muun mua.ssa ty·öväestön       mä,stä lausuu komitea: ,Kuten ·edellä esite-
5675:  taholta vaadittiin kuva,sarjojen ennakkotar-       tystä ilmenee, on valtion valvonta erävien-
5676:  kastusta. Vuonna 1910 määräsilkin senaatti,        kuvien esittämiseen nähden nykyään vaiUi-
5677:  että kaikiki kuvasarjat oli '€11nen näyttele-      naista ja rakentuu se hyvin löyhälle :perus-
5678:  mistä alistettava paikanisen poliisiviran-         twlle, minkä vuoksi on välttämättömän tar-
5679:  omaisen tarkastettavakisi. Samalla annettiin       peellista saada se lainsäädäntötietä perus-
5680:  poliisiVle tarkat ohjeet siitä, millaisia elokuc   teellisesti ja kiinteästi järjestety'ksi ".
5681:  via ei ole hyväksyttävä, ja määrättiin, että           Myöskin muHta tahoilta tehtiin samaan
5682:   poliisiviranomaisten oli tar.peen vaatiessa       päämäärään ,tähtääviä esityk.siä. Kahdeksas
5683:  käytettävä opettajien tai muiden .sopivien         Suomen yleinen kirkolliskokous esitti
5684:  henkilöiden a-siantuntemusta. Asiantuntijain       vuonna 1918, että senaatti ryhtyisi toimen-
5685:   avustuksen !käyttäminen määrättiin pakolli-       piteisiin joko elävienkuvien ottamiseksi val-
5686:  seksi vuonna 1918. Tälle kannalle pysähtyi         tion monopooliksi tai niiden saattamiseksi
5687:   158                      VHI,G. -    Elokuvien enna·kkotarkastus.
5688: 
5689: muulla tavoin tehokkaan tarkastuksen ja            tarkastajien lukumäärä koLmeen, siitä huo-
5690: valvonnan alaiseksi.        Kansanedus~unnan       limatta että elokuvateatterien lukumäärä on
5691:  jäsen, filosofian tohtori J. Ailio teki 'VUO-     vuosi vuodelta kasvanut ja tarkastajien työ,
5692: den 1919 valtiopäivillä esityksen laiksi ,elä-     samassa suhteessa lisääntynyt. Näin pientä
5693: väin- eli fi:lm1kuvain valtion monopolista".       tarkastajien lukumä&rää tuskin lienee mis-
5694:     Hallitus antoi vuoden 1920 valtiopäiville     sään muualla. ;Supistuksessa oli tarkasta-
5695: E;sityksen lai~si elävistäkuvista, mikä esitys     jien joukosta .suljettu pois muun muassa
5696:  perustui edellä mainitun komitean mietin-         käytännöllisessä opetustyoosä. ·olevan henki-
5697: töön. Sen pääajatus oli, että elävienkuvien        lön asiantuntemus, samoin puuttui tältä
5698: kuvasarjain maahantuonti ja oikeus ju1ki-          uudelta tarika:;tuslautakunnalta se kokemus,
5699: sesti näyteltäviiksi luovuttaa ulh:o!aisia ja      m~kä naisilla on äiteinä ja kasvatta:jina, sekä
5700: kotimaassa va1mistettuja kuvasarjoja anne-         naisten kyky ~havaita yksityiskohtia silloin
5701: taan yhtymälQe, jonika toimintaan valtiolla        kuin miehet yleensä kiintyvät yleispiirtei-
5702:  on määräämisvalta, ja, jonka liikevoitto, sen    siin, ominaisnus, ,j,oka j·uuri tällaisessa tar-
5703:  jälkeen !kun osa!kkaat ovat saaneet määrätyn      kastustyössä on ensiarv·oinen.
5704: osingon, menee valtiolle. Sivistysvaliokunta          ,Tämä järje<Jtely ei kuitenkaan ole kyen-
5705:  antoi lakiehdotuksesta puoltavan lausunnon        nyt poistamaan 1sitä tyytymättömyyttä, milkä
5706:  tehtyään siihen muutamia muutoksia. Mutta         elokuvanäytäntöihin on nussa piirmssa,
5707:  eduskunta ei ehtinyt käsitellä sivistysvalio-     jotka koettavat työskennellä kansamme si-
5708: 'kunnan mietintöä vuoden 1921 valtiopäi-           veelli.sen tason ja sivistyksen kohottamiseksi.
5709: villä ja seuraavien va1tiopäivien sivi.stysva-     Suomen naisten Kansallisliitto, joka edustaa
5710: liokunta ehdotti päinvastoin laikielidotuksen      20 maassamme toimivaa yhdistystä tai liit-
5711: hylättäväksi rtupäässä siitä syystä, että          toa, joiden joukossa Suomen Naisyhdistys,
5712:  ,valtion ei olisi ryhdyttävä epävarmoihin         Suomalainen nai.sliitto, Suomen sairaanhoi-
5713: liikeyrityksiin'' ja tois~ksi ,koska oh'jelmis-   tajatarliitto, I.Jiikuntakasvatusliitot, Suomen
5714: tokin oli parantunut vapaaehtoisen 'sensuu-        val:konaulhaliitto, Marttaliitot y. m., on lkalh-
5715: rin ikautta''. Sen sijaan ehdottaa sivistys-       teen erä:än tehnyt opetusministeriöUe tar-
5716: valiokunta, että ,eduskunta kehoittaisi h.ai~     kastuksen tehostamista tarkoittavia esityk-
5717: litusta antamaan esityksen elävien kuvien         'siä, toistaisek.<Ji tuloksetta. Esitysten hyl-
5718: ennalkkotarkastulksesta' '. Suurella enemmis-     käämisen syyksi on m. m. sanottu, ettei fil-
5719: töllä. hyväksyi eduskunta sivistysvaliokun-        mien omistajia voida pakottaa kustanta-
5720: nan mietin,nön.                                   maan useampaa tarkastajaa. Myöskin edus-
5721:    Kun lakiehdotus näin oli kaatunut, alkoi        kunnassa on viime ailkoina kiinnitetty huo-
5722: sen aiheuttama ;levottomuus ,elokuvamaail-        miota elokuvien epätyydyttävään eetilli-
5723: massa'' asettua. Suomen biografiyhdistys,         seen puoleen. Mainoskuvien ja ohjelmien
5724: joka a;uliisti oli tarjoutunut kustantamaan       tekstien suhteen, joita nykyään ei kukaan
5725: elokuvien ennalkkotarkastuksen, jonika toi-       tarkasta, on myös esiintynyt tyytymättö-
5726: mitti lautakunta, johon !kuului kym:rnenen        myyttä.
5727: jäsentä, tuli vähitellen säästäväisemmäksi.           Filmitarkastamon toimintaohjelmasta on
5728: Kun vuonna 1924 asetettiin filmien tarkas-        sanottu ,ettei sen tehtävä.nä ole olla esteetti~
5729: tusta varten erityinen filmitarkastamo,           sen makusuunnan mittapuuna, eikä edes
5730: jonka toiminta perustui vapaaehtoiseen so-        täysin ·eetillisen'kään. Sen asiana on lähinnä
5731: llimukseen opetusministeriön ja filmien           vain .poistaa suoranaisesti siveyskäsitteitä
5732: maa:hantuottajain välillä, ja jonka menot,        louk!kaavat paikat, ja määrätä, mitä voidaan
5733: tarkastuspalkki.ot muikaan luettuna, filmien      pitää sopimattomina lapsille alle 16 vuo-
5734: c)mistajat edelleen suorittavat, supistettiin     den".
5735:                                    Vlll,G. -      Oksanen y. m.                             159
5736: 
5737:    Näin ollen herää kysymys, onko edelleen          jäsenten lukumääl'~iä suureunetaan ja että
5738: pidettävä valtiovallan valvonta elokuviin           edustetuiksi tulevat myöskin lastemmojelu-
5739: nähden tällä ,vaillinaisella ja löyhäEe pe-         alan, käytännöllisen opetustyön sekä vapaan
5740: rustaUe raikentuvalla pohjalla'', ;\osta jo         kansanvalistustyön toimiifrenkilöt, sekä että
5741: vuonna 1920 ilmestynyt komitean mietintö            tarkastajista osa on oleva naispuolisia ja
5742: on antanut tuomi·onsa, vai eikö jo päin-            ainakin yksi perheenäiti.
5743: vastoin olisi aillm ryhtyä toteuttamaan edus-          Elokuvien tarkastus, oli se kuinka tehokas
5744: kunnan vuonna 1922 tekemää päätöstä.                tahansa, ei kuitenkaan voi yksinään kasvat-
5745:    Vaikkakin katsomme, että hallitukselle           taa yleisön makua ja totuttaa sitä pois ala-
5746: cm jätettävä esityk:::en yksityiskohtainen          arvoisista, mieltä kiihoittavista sensatio- ja
5747: suunnittelu, huomautamme kuitenkin, että            l·ikoskuvauksista. Teho!k:kaan tarkastuksen
5748: olisi syytä .ottaa. harkittavaksi olisiko mah-      ja valvonnan ohella on valtion kannatettava
5749: dollisesti ,lapsilta kielletty''-järjestelmästä     tiede- ja taiderfilmien esittämistä ja etenkin
5750: luovuttava, kuten on laita esim. Norjassa,          opetusfilmitvimintaa. Koska hallitus jo on
5751: sillä vaikeaa on ikärajoilla suojella etenkin       •kiinnittänyt asian tä:hän puoleen huomiota
5752: varttuneempaa nuorisoa niin kauan 'kuin             ryhtyessään suunnittelemaan opetusfilmi-
5753: täysi-ikäinen polvi itseään varten sallii ja        toiminnan järjestämistä ja rahoittamista,
5754: viljelee epäpnhdasta mielikuvituksev viih-          voidaan odottaa asian täJltä !kohdaltaan il-
5755: dykettä. On lukuisia esimerkkejä siitä, mi-         man muuta tyydyttävästi järjestyvä.n.
5756: ten alle ,sallitun ijän'' olevat nuoret tytöt          Edellä esitetyn nojalla ja viitaten edus-
5757: ja pojat keinottelevat itsensä kiellettyihin        kunnan vuoden 19:22 valtiopäivillä tekemä.än
5758: ja juuri !kiellettyihin elokuva.näytäntöihin.       päätökseen ehdotamme eduskunnan päätet-
5759: Vertauksen vuo!ksi huomautamme, ettei pu-           täväksi toivomuksen,
5760: henäyttämön alalla moinen järjestelmä
5761: saattaisi tulla kysymylkseenkään. Edelleen                    että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
5762: olisi tarkastuksen alaiseksi asetettava ei ai-             toimenpiteisiin elokuvien sekä niidllln
5763: noastaan its·e kuvasarjat tekstcineen, mutta               mainoskuvien ja tekstien saattami-
5764: myös mainoskuvat selostuksineen, kuten on                  seksi tehokkaamman, monipuolise,~
5765: tehty useissa muissa maissa, esim. Saksan                  paan asiantuntemu,kseen perustuvan
5766: elokuvia koskevwssa laissa vuodelta 1920.                  ja suurempiin valtuuksiin nojaavan
5767: Ta:rlkastamon      tai  tarkastuslautakunnan               ennakkotarkast1tksen alaiseksi.
5768: asiantuntemusta olisi lisattävä siten, että
5769: 
5770:        Helsingi<ssä:, helmikuun 3 päivänä 1930.
5771: 
5772:               Kaino W. Oksanen.                                Aino Luostarinen.
5773:               Tilda Löthman.                                   Miina Sillanpää.
5774:               Maija Häkkinen.                                  Aino Lehtokoski.
5775:               W.-K. Kuuliala.                                  Hilma Waljakka.
5776:               Hulda Nordenstreng.                              Hilda Seppälä.
5777:               Mandi Hannula.                                   Anna Haverinen.
5778:               Aina Lähteenoja.                                 Viljami Kalliokoski.
5779:               Väinö Malmivaara.                                Salomon Hongisto.
5780:               M. A. Hannula.                                   J. Im. Bäck.
5781:               Kaapro Moilanen.                                 T. A. Janhonen.
5782:                            ••        ••
5783: 
5784: VALTIOPAIVAT
5785:                19 3 0
5786: 
5787: 
5788:           LIITTEET
5789:                   IX
5790: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
5791:     LAKI~ JA TOIVOMUSALOITTEET
5792: 
5793: 
5794: 
5795: 
5796:                Helsinki 1930
5797:         VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
5798: 
5799: 
5800:                                           21
5801:                         j
5802:                     j
5803:                     j
5804:                 j
5805:                 j
5806:             j
5807:             j
5808:         j
5809:         j
5810:     j
5811:     j
5812: j
5813: j
5814: Maatalouden edistämistä, maatalouskouluja, puutavarayhtiöi-
5815:  den maanhankintaa, vuokra-alueiden lunastamista, tulva-
5816:    vahinkoja y. m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
5817:                                                                                         165
5818: 
5819: IX,1. -   Lak. al. N:o 17.
5820: 
5821: 
5822: 
5823: 
5824:                               Puhakka y. m.: Ehdotus laiksi margan~mn ja muiden
5825:                                 ravintorasvojen sekä margariinijuuston valmistuksesta
5826:                                  ja kaupasta 6 päivänä hel1nikuuta 1920 annetun lain
5827:                                 muuttamisesta.
5828: 
5829: 
5830:                                     E d u s kun n a ll e.
5831: 
5832:     l\1Ia11gariinin ja muiden ravintorasvojen   gissä tiedust'amassa pulldkemnaa, heille
5833: sekä llllargariinijuuston valmistuksesta ja     kaikkialla tarjottiin juuri mainittuja val-
5834: kaupasta helmikuun 6 päivänä 1920 anne-         misteita, vieläpä myyjät, nähtävästi hyvässä
5835: tun lain 13 §:n mukaan elintarpeiksi aiot-      uskossa, jyrkä'sti väittivät vääräksi ostajien
5836: tua kiinteätä tai kerman kaltaista rasvaa       huomautuksen, että sanotut valmisteet eivät
5837: v;arten, joka ei ole voita, margariinia tai     ole oikeata kemnaa eivätkä sitä edes ollen-
5838: kermaa, on kaupassa käytettävä sen laatua       kaan sisällä.
5839: va;staavaa nimeä, niinkuin sianihraa, raa-         Kerrottu asiantila ei liene niinkään suu-
5840: vaan rasvaa, kokosrasvaa, eikä rwvintoras-      resti johtunut itse lain puutteellisuudesta
5841: vojen nimityksissä sanaa voi tai kerma saa      kuin sen noudattamista. valvovien viran-
5842: missään yhteydessä käyttää. Tästä :sään-        Oilllaisten leväperäisyydestä. Eihän nimit-
5843: noksestä hudlimatta kauppaan on viilllle ai-    täin voitane edes väittää, että puheenalai-
5844: koina asianomaisten viranomaisten luvalla       sista valmisteista käytetyt edellä mainitut
5845: 11mestynyt kerman vastikkeeksi aiottuja,        nimet millään tavalla vastaisivat valmistei-
5846: kuoritusta maidosta ja kasvis- tai muista       den laatua, eikä myöskään voitane torjua
5847: ravintorasvoista valmistettuja tuotteita,       sitä väitettä, että ne ovat tarkoituksellisesti
5848: jotka myydä'än erehdyttävästi samanlaisiin      harhaanjohtavat ja ostajien pettämiseksi
5849: pulloihin pantuina ja samanlaisilla etike-      laaditut. Mutta koska laki ei näytä nykyi-
5850: teillä varustettuina kuin kerma, ja joiden      ·senään olevan riittävä aik~~;ansaamaan sitä,
5851: nimet, ,Kermoke", ,Cemnos" (huomau-             että viranomaiset havaitsisivat velvollisuu-
5852: tuksella: lue Kermos), j. n. e., eivät mil-     dekseen tällaisen petollisen menettelyn estä-
5853: lään tavalla vastaa niiden laatua, rvaan        misen, olisi lakia niin selvennettävä, ·että
5854: vieläpä ovat siinäkin suhteessa vastoin la-     ky.symyksessä olevien valmisteiden myynti
5855: kia,. että ne ilmeisesti sisältävät kerma       kermana tai kermavalmisteena kävisi sel-
5856:  sanan tai ovat siitä muodostettuja. Näitä      västi mahdottomaksi. Sentähden kunnioit-
5857:  valmisteita myydään myöskin aivan yleisesti    taen esitäanrrrre,
5858:  kemnana. Niinpä kun hiljakkoin kokeeksi
5859:  l'ähetettiin pari henkilöä käymään yli kah-             että Eduskunta hyväksyisi näin
5860: dessakymmenessä kauppapuodissa Reisin-                 kuuluvan l!akiehdotuksen:
5861:   166                     IX,1. -   Margariinilain muuttaminen.
5862: 
5863: 
5864:                                          Laki
5865:   marganmm ja muiden ravintorasvojen sekä margariinijuuston valmistuksesta ja
5866:         kaupasta 6 päivänä helmikuuta 1920 annetun lain muuttamisesta.
5867: 
5868:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti iillUUtetaan täten margariinin ja muiden ravinto-
5869:  rasvojen .sekä margariinijuuston va·lmistuiksesta ja kaupasta 6 päiväna helmikuuta
5870:  1920 annetun lain 13 § näin kuuluvaksi:
5871: 
5872:                     13 §.                      pan päällyksessä tai pakkauksessa, joka
5873:   Elintarpeiksi aiottua kiinteää tai ke11man   saa:ttaa aiheuttaa erehdystä valmisteen laa-
5874: kaltaiJsta rasvaa varten, joka ei ole voita,   dusta.
5875: margariinia tai kermaa, saa kaupassa käyt-        Tässä mainittujen valmisteiden nimityk-
5876: tää 'ainoastaan selvästi valmisteen laadun     sissä ei sanaa voi tai kerma saa missään
5877: osoitta:vaa nimitystä, niinkuin sianihraa,     yhteydessä käyttää, eikä nimitys myöskään
5878: raavaan rasvaa, kokosrasvaa; älköönkä          saa olla sellainen, että se voidaan käsittää
5879: näitä valmisteita myöskään pidettäkö kau-      näistä sanoi sta jo'hdetuksi.
5880:                                                           1
5881: 
5882: 
5883: 
5884: 
5885:      Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1930.
5886: 
5887:              Y. W. Puhakka.                              Kalle Kirra.
5888:              Bernhard Heikkilä.                          E. M. Tarkkanen.
5889:              K. E. Linna.                                Gustav Lindberg.
5890:              T. M. Kivimäki.                             Oskari Mantere.
5891:              J. H. Vennola.                              Mauno Pekkala.
5892:                                                                                              167
5893: 
5894: IX,z. -    Lak. al. N:o 18.
5895: 
5896: 
5897: 
5898: 
5899:                                  Perälä y. m.: Ehdotus laiksi eräistä muutoksista vttokra-
5900:                                     alueiden lunastamisesta 15 päivänä lokakunta 1918
5901:                                     annettuun lakiin.
5902: 
5903: 
5904:                                       E d u s k u n n a ll e.
5905: 
5906:    V oima1ssaolevassa, vuonna 1918 lokakuun        nen rintwperilliseltään, ei ole enää lunastus-
5907: 15 :p :nä vuolkra-alueitten lunastamisesta         oikeutta, eikä myöskään .silloin, jos ei lu-
5908: annetussa l.aissa ·siitä huolimatta, että sii-     nrustusta ~vaativa vuokralainen ole mäkitupa-
5909: hen on ·tehty jälemmin eräitä muut<Jksia,          a.lUJetta halllinnut välhintään viisi vuotta tai
5910: on moruia vuokralaisine v·ahingomsia, lunas-        j.os !hänellä on asuntotontti muualla. Ole-
5911: tusoikeutta ,sekä crnuitalkin seikkoja koske-      vat olot pakoittavat mäkitupalaisia siirty-
5912: via rajoitUJksia, jotka kaipaavat pikaista         mään usein toisille paik>kwkunnille työ- ja
5913: korjausta. Erikoisesti sellainen korjausta         ,ansioma!hdollisuuksien etsintään ja niin
5914: karpaava epä!kohta on laissa m. m. se, että        ollen he useissa trupauksissa j.outuvat asu-
5915: lunastusoikeuden u~kopuolelle jäävät koko-         muksensa luovuttamaan myynnin kautta
5916: naan kaikki sellaiset vuokraralueet, jotlka        toisille. Tällaisista tapaulksista on seurauk-
5917: eivät joko sovellu tai eivät ole aijottukaan       sena, että heiltä asunto-alueeseensa nähden
5918: rakennuksille v.arattaviksi.        Useimmiten     katoaa 'lunastusoikeus. Näin ollen o;vatlkin
5919: tällaisia vuokrasuhteita onlkin syntynyt si-       monet mäkitupalaiset paikotetut vuokra-
5920: ten, että vä!hävaraiset pieneläjät ovatt swa-      ,aj,an umpeenkuluttua joko myymään huo-
5921: neet vuokrata takamailta joko suota, rä-           neensa tilan ocrnistaj.alle tai ostamaan tont-
5922: mettä tai muuta senlaatuista mwata raliva-         tialueen tiilanomistaj,an määrätessä hinnat,
5923: ta:kseen sen niittymaaksi. Täcrnänlaatuiset        jollei tahdo siirtää thuoneitaan rpois, t. s.
5924: vuokrasuhteet onikin tehty jokseenkin sa-          vuokralainen joutuu tilanomistajan mieli-
5925: moilla perusteilla ja ,samanlaisissa olosU:h-      vallan alle. Tätä lainkohtaa 'olisi siis muu-
5926: teissa kuin varsinaisten torprpienkin vuokra-      tettava siten, että mainittu epäk01hta saa-
5927: suhteet. Ja kun vuokralaiset ovat raiv,an-         taisrin poistetuksi. Koska lain 75 § :.ssä
5928: neet ne sekä lisäksi kun heillä 'On kymmeniä       määrätään mäkitupalaisille poikkeuksellisia
5929: vuosia kestänyt \hallinta- ja käyttöoikeus         aitausvelvollisuuksia, jotka ovat ristirii-
5930: niihin, niin on kohtuutonta kieltää :heiltä        dassa aitamsvelvollisuutta koskevan Lain
5931: lunastamisoikeus sanotunlaisiin alueisiin.         kanssa, olisi mainittu pykälä kumottav.a.
5932:    Mäkitupa-alueitten      l una•stamisoikeu tta       Edellä esitetyn perusteella pyydämme
5933: vastaan on myöskin voimassa monia Dajoi-           ehdottaa,
5934: tuksia. Niinpä sellaiseen alueeseen, joka
5935: on j·outunut tpois siltä, kenen hallittavana                eMä Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5936: se oli lunastuslain voimaanastuessa tai hä-               van lakiehdotuksen:
5937:  168                IX,2. -   Vuokra-alueiden luna"tuslain muuttaminen.
5938: 
5939: 
5940: 
5941:                                               Laki
5942:   eräistä muutoksista vuokra-alueitten lunastamisesta 15 päivänä lokakuuta 1918
5943:                                  annettuun lakiin.
5944: 
5945:      Eduskunnan päätöksen muka!isesti ikumo taan täten 15 p :nä lokakuuta <annetun lain
5946: 75 § sekä muutetaan saman lain 1 ja 25 § näin kuuluviksi:
5947: 
5948:                       1 §.                      vuokramaista, joita ei ole varattu eikä
5949:   Torppa, josta vuokra;suhde oli olemassa       aijottukaan rakennuiksine varatta~viksi, jos:
5950: 25 p :nä loikaJkuuta 1918 lunastettaJkoon       siitä on olemassa vähintään 20 vuoden
5951: kaikkineen, mitä siihen kuuluu, tämän lain      vuokrasopimus, ja sovellutettakoon samaa
5952: mukaan torpparin omaksi, jos joiffilpikumpi     myöskin tällaisten alueitten vuokralaiseen.
5953: asianosailllen ennen vuokrasuhteen päätty-
5954: mistä sitä v,aaJtii tai jos se tämän lain mu-                       25 §.
5955: kaan muuten määrätään lunastettav:aksi.           Mitä 1 ja 2 § :ssä säädetään torpasta, ol-
5956:    Mitä tässä laissa säädetään torpasta ja      koon myöskin voimassa mäkitupa-alueesta.
5957: torppwrista, olkoon voimassa .lampuotitiLasta     Tärrnä laiki tulee voimaan          kuun
5958: ja lrumpuodista sekä myöskin sellaisista           päivänä 193 .
5959: 
5960: 
5961:        Helsingissä helmikuun 13 p :nä 1930.
5962: 
5963:                  Juho Perälä.                           J. Rötkö.
5964:                  J. A. Liedes.                          Kalle Meriläinen.
5965:                  Siina Urpilainen.                      Kalle Kyhälä.
5966:                  Pekka Strengell.                       K. Talvio.
5967:                  Heikki Väisänen.                       Aug. Turunen.
5968:                  Lauri Myllymäki.                       Arvo Riihimäki.
5969:                  Väinö Pohjaranta.                      Verner Halen.
5970:                                                                                            169
5971: 
5972: IX,3. -   Lwk. al. N:o 19.
5973: 
5974: 
5975: 
5976: 
5977:                                Riihimäki y. m.: Ehdotus laiksi maan pakkoluovuttami-
5978:                                   sesta pienviljelijäin ja tilattoman väestön viljelys- ja
5979:                                   metsämaan tarpeen tyydyttämiseksi ja maan hankinnasta
5980:                                   johtuneiden velkojen poistamisesta.
5981: 
5982: 
5983:                                      E d u s k u n n a ll e.
5984: 
5985:    Laskelmien mukaan on Suomen kokonais-          ramiehet ja uudisraivaajat ovat joutuneet
5986: pinta-alasta metsämaata noin 25 milj. heh-        entistä suul!empaan taloudelliseen hätään ja
5987: taaria ja viljelyskelpoista maata noin 10         vajonneet täydelliseen riippuvaisuussuhtee-
5988: milj. hehtaaria, josta viljelykselle on tähän     seen pankkeihin y. m. luotonantajiin näh-
5989: mennessä alistettu vasta 2.7 milj. hehtaaria.     den. Omavaraisen ja kannattavan maanvil-
5990: Näistä suunnattomista maa-alueista kuuluu         jelyksen harjoittamiseen puuttuu pienvilje-
5991: varsinaiselle työtätekevälle viljelystyöväes-     lijöiltä viljelyskelpoista maata ja monilla
5992: tölle vain murto-osa, metsämaasta esim. vain      seuduilla välttämätön kotitarvemetsä, puhu-
5993: noin 3 milj. hehtaaria.. Maaomaisuuksien ja-      mattakaan asuntotilallisista, jotka ovat me-
5994: kautumista koskevien tilastotietojen mukaan       nettäneet kokonaan vaTiihan metsänkäyttöoi-
5995: on itsenäisten tilojen kokonaislukumäärästä       keutensa entisten päätilojen mailla. Kun
5996: yli 80 % sellaisia, joiden viljelysala on alle    entisiä vuokramiehiä painaa näiden puuttei-
5997: 10 hehtaaria ja joilta melkein säännöllisesti     den ohella tilojen lunastusvelka, kuoletukset,
5998: puuttuu myöskin laidunmaa ja kotitarve-           korot ja suhteettoman raskas verotaakka,
5999: metsä. Tällaisia tiloja viljelevään väestöön,     ovat lukuisat pakkohuutokaupat ja entistä
6000: joka. on enemmän kuin puolet koko maa-            suurempi velkaantuminen aivan luonnolli-
6001: talousväestöstä ja 35 % koko maan asukas-         nen ilmiö.
6002: luvusta, on lisätfåvä vielä maatalouden              TäJle maan väestön suurelle enemmistölle
6003: palkkatyöväestö ynnä muu tilaton väestö,          on vihdoinkin varattava paremmat elinmah-
6004: joka on kokonaan vailla omaa maata. Vil-          dollisuudet. Tämä väestö on halukas vilje-
6005: jelys- ja. metsämaan puutteen voidaankin -        lemään maata ja raivaamaan uu~ia aloja vil-
6006: varovaisestikin laskien - arvioida koskevan       jelykselle, jos sille tarjotaan siihen tilaisuus
6007: siis suurinta osaa koko maan väestöstä.           ja todellista itsenäisyyttä .vastaavat ma~hdol
6008:    Maanomistussuhteissa vallitsevaa yhteis-       lisuudet. Tämän väestön vaatimukset on
6009: kunnallista vääryyttä eivät ole voineet pois-     otettava huomioon ja korjattava aikaisem-
6010: taa ne monet maauudistukset, joita rviimei-       pien asutustoimenpiteiden johdosta synty-
6011: sinä vuosina on säädetty ja osaksi toteutettu.    nyt sietämätön tilanne. Suomessa on kylliksi
6012: Niiden puutteellisuus ja tarkoituksellinen        maata kaikille sitä tarvitseville viljeltäväksi,
6013: suurten omistajain suosiminen ovat päinvas-       samoin metsä- ja laidunmaata, ja työtäteke-
6014: toin syynä siihen, että itsenäistyneet vuok-      Yälle viljelijäväestölle voidaan tarjota riit-
6015: 
6016:                                                                                               22
6017:   170               IX,3. -   Pienviljelijäin villj·eJys- ja metsämaantarve.
6018: 
6019: tävät mahdollisuudet omavaraisen talouden         viljelijät kaikista tilojensa hankinnasta
6020: muodostamiseen. On puututtava vain nykyi-         aiheutuneista veloistaan. Vain näill'ä eh-
6021: siin vallitseviin nurinkurisiin omistussuhtei-    doilla voidaan tässä maassa tehdä työtä-
6022: siin, t. s. pakkoluovutustietä ja ilman mitään    tekeväJne maanviljelysväestölle oilmutta ja
6023: korvausta otettava käyttämättömät maa-            tehokkaasti edrstää maatalouden yleistä 'ke-
6024: alueet suurtilallisi:lta, yhtiöiltä, valtiolta,   hitystä,
6025: kunnilta ja seurakunnilta ja luovutettava            Edelläoleviin näkökohtiin vedoten esi-
6026: nämä maat korvauksetta tilattomien ja             tämme,
6027: maanpuutetta kärsivien viljelijäin käytet-
6028: täväksi, jonka ohella on ryhdyttävä tuke-                   että Eduskunta kii1·eellisenä käsit-
6029: maan uudisraivaajia valtion suoranaisena                 telisi ja hyväksyisi seumavan lakieh-
6030: avustuksella ja vapautettava työtätekevät                dotuksen:
6031: 
6032: 
6033: 
6034:                                           Laki
6035: maan pakkoluovuttamisesta pienviljelijäin ja tilattoman väestön viljelys- ja metsä-
6036:     maan tarpeen tyydyttämiseksi ja maan hankinnasta johtuneiden velkojen
6037:                                   poistamisesta.
6038: 
6039: 
6040:      Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään täten:
6041: 
6042:                       1 §.                        ränä ellei uudisviljelijä tätä määrää halua
6043:    Pienviljelijä, itsenäinen tai vuokramies,      pienemmäksi tai muut voittamattomat sei-
6044: lampuotitilallinen ja mäkitupalainen, joka        kat pakota siihen .poikkeusta tekemään.
6045: saa toimeentulonsa joko kokonaan tai osaksi          Sama olkoon laki 1 § :ssä mainittuihin lisä-
6046: maanviljelyksestä omalla ja peiJheensä työ-       maansaantiin oikeutettuihin nähden kuiten-
6047: voimalla ja jolla on riittämätön määrä vil-       kin siten, että tilojen entinen pinta-ala lisä-
6048: jelys- ja metsämaata harjoittaakseen itse-        maan kanssa yhdistettynä käsittää ensimäi-
6049: näistä maanviljelystä, tai kärsii poltto- ja      sessä momentissa mainitut määrät.
6050: kotitarvepuiden puutetta, saakoon nämä               Pohjois-Suomessa ja siihen verrattavissa
6051: tarpeensa vapaasti ja. ilman mitä:än korvaus-     osissa maata olkoot vastaavat luvut 20 ha
6052: velvollisuutta tyydytetyksi.                      viljeltyä ja viljelyskelpoista sekä 40 ha kas-
6053:    Viljeltyä, viljelyskelpoista ja metsämaata     vullista metsämaata.
6054: uudisasutustilalliseksi sijoittautuakseen saa-
6055:                                                      Ensimäisessä pykälässä säädettyä oikeutta
6056: koon tämän.pykälän nojalla myöskin tilaton
6057:                                                   poltto- ja kotitarvepuiden saantiin nähden
6058: väestö, kuten maatyöläiset, käsityöläiset ja
6059:                                                   nauttikoot myöskin maaseudun palkkatyö-
6060: pienviljelijät, edellyttäen, että 1he ryhtyvät
6061:                                                   läiset sekä ne käsityöläiset, jotka oman ja
6062: tilojaan vi,ljelemään pääasiallisesti omalla
6063:                                                   perheensä työvoiman lisäksi käyttävät ai-
6064: ja perheensä. työvoimalla.
6065:                                                   noastaan yhtä palkattua apulaista.
6066:                     2 §.
6067:   Uudisasutustiloihin nähden pidettäköön                             3 §.
6068: 10 ha viljeltyä ja viljelyskelpoista sekä 20        Tämän lain säätämää tarkoitusta varten
6069: ha kasvullista metsämaata vähimpänä mää-          ovat, ilman korvausta ja hyvitystä, velvolli-
6070:                                    IX,3. -   RiihimäJki y. m.                               171
6071: 
6072: set luovuttamaan viljeltyä, viljelyskelpoista       Epäselvissä tapauksissa tämän pykälän 2
6073: jg metsämaata                                     ja 3 momenteissa mainituissa asioissa kuu-
6074:    1) yhtiöt;                                     luu ratkaisuvalta asutusneuvostolle.
6075:    2) seurakunnat, valtio ja kunnat;
6076:    3) sellaiset suurten tilojen omistajat, JOI-
6077:                                                                         6 §.
6078: den tiloja joko kokonaan tai suuremmaksi
6079: <Osaksi viljellään palkatulla työvoimalla ja         Tämän lain täytäntöönpanoa ja nouda tta .
6080: joiden talous perustuu palkatun työvoiman         mista valvovat kussakin kunnassa maaseu-
6081: kautta hankittuun tuloon sekä ·omistavat          dun työtätekevän väestön asutusneuvostot
6082: tässä laissa tarkoitettua maata enemmän           siten kuin niiden kokoonpanosta ja valtuuk-
6083: kuin on tarpeen vakavaraisen ja omistajan         sista. on laissa tai asetuksissa erikseen s'ää-
6084: omaan ja perheensä työvoiman käyttöön             detty.
6085: nojautuvan maanviljelyksen !harjoittami-                                 7 §.
6086: seen.
6087:                                                      Kussakin kunnassa toimiva asutusneu-
6088:                                                   vosto on velvollinen omalta alueeltaan otta-
6089:                        4 §.                       maan selvää, kutka tässä laissa mainitut ovat
6090:     Maata ja met,sää tässä laissa säädettyyn      viljellyn, viljelyskelpoisen ja metsämaan tar-
6091: tarkoitukseen on saantiin oikeutetulle annet-     peessa sekä oikeutetut saamaan nämä tar-
6092: tava ensikädessä oman kylän tilusten              peensa tyydytetyiksi, kuin myöskin, mitk~i
6093: .a.lueilta, jos kylässä on luovuttamiseen vel-    tiluks.et ovat velvolliset luovuttamaan vilje-
6094: vollisia, tai ainakin sieltä, mi.ssä maata on     lys- ja metsämaata tässä laissa säädettyyn
6095: lähinnä saatavissa.                               tarkoitukseen. Tämän selvityksen nojalla
6096:                                                   laatii asutusneuvosto suunnitelman viljelys-
6097:                                                   ja metsämaan käytöstä toimialueellaan ja
6098:                        5 §.                       antaa sen nojalla päätöksensä kaikista uudis-
6099:    Uudisviljelijöitä, jotka tämän :lain mukaan    tilojen tai viljellyn, viljelyskelpoisen ja met-
6100: <Ovat maan saantiin oikeutettuja, avustetta-      sämaan luovuttamista taikka poltto- ja
6101: koon valtion varoilla uudisraivaustyön suo-       kotitarvepuiden käyttöä koskevista asioista.
6102: rittamisessa sekä rakennusten ja työvälinei-      Päätöksessä on osoitettava paikka uudisvil-
6103: den hankinnassa asutusneuvoston harkinnan         jelijäksi haluavalle sekä määrättävä, minkä
6104: mukaan.                                           määrän ja mistä asianomainen on oikeutettu
6105:    Vuokra-alueiden lunastusta koskevain           saamaan lisämaata, kuin myöskin minkä
6106: lainsäännösten nojalla itsenäistyneet vuok-       määrän asianomainen on oikeutettu metsää
6107: ,ramiehet, koskekootpa lain säännökset lunas-     tarpeisiinsa ottamaan.
6108: tustoimenpiteitä yhtiöiden, valtion, kuntien,
6109: seurakuntien tai yksityist,en mailla, julistet-                        8 §.
6110: takoon vapautetuksi lunastusveloistaan ja           Ne kulut, mitkä aiheutuvat tämän lain
6111: muista lunastuksesta johtuneista kustannuk-       täytäntöönpanosta ja soveltamisesta, korvat-
6112: sista.                                            koon valtio.
6113:    Niinikään julistettakoon mitättömäksi ne
6114: velat, jotka rasittavat asutuslakien nojalla                           9 §.
6115: syntyneitä pientiloja sekä sellaisella vapaa-       Tällä lailla kumotaan kaikki lait ja ase-
6116: ehtoisella sopimuksella syntyneitä tiloja,        tukset, jotka ovat tämän lain kanssa ristirii-
6117: joista puhutaan tämän lain 1 § :ssä.              dassa.
6118:  172              IX,3. -   Pienviljelijäin viljelys- ja metsämaantarve.
6119: 
6120:                    10 §.                                        11 §.
6121:   Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-        Tämä laki astuu voimaan       p:nä
6122: tamisesta annetaan asetuksella.               kuuta 19 ...
6123: 
6124: 
6125:     Helsingissä, helmikuun 11 p :nä 1930.
6126: 
6127: 
6128:             Arvo Riihimäki.                               J. A. Liedes.
6129:             Kalle Kyhälä.                                 V. Pohjaranta.
6130:             Juho Perälä.                                  William Tanner.
6131:             Aug. Turunen.                                 Arvo A. Lehto.
6132:             J. Rötkö.                                     Kalle Meriläinen.
6133:             Pekka Strengell.                              Jalmari Virta.
6134:             Lauri Myllymäki.                              Stina Urpilainen.
6135:             K. Kulmala.                                   Verner Halen.
6136:             Heikki Väisänen.                              Emil J. Tabell.
6137:                                                                                               173
6138: 
6139: IX,4. -    Toiv. al. N :o 23.
6140: 
6141: 
6142: 
6143:                                   Kirra: Lisäyksestä k·uluvan vuoden · tulo- ja menoa1·vioon
6144:                                      avustuksien jakamista varten Huittisten pitäjässt~ ttll-
6145:                                      van johdosta pahimmin kä1·sineille viljelijöille.
6146: 
6147: 
6148:                                         E d u s k u n n a ll e.
6149: 
6150:    Kuten sanomalehdissä on kerrottu, ovat               Kuten mainittu ei tähän menruessä ole
6151: KokemäJenrjoen kosket Kolkemäen pitäjässä            viielä ehditty toimittaa tarkempia tutkimuk-
6152: Huitti.sten rajalla olevissa Kiettareen ja           sia vahinkojen lopullisesta suuruudesta eik.ä
6153: Kyttälän kylissä äskettäin tapahtuneiden             niitä, mikä1li koskee viljelysmaille tapahtu-
6154: jääpatoutumisi<en tak,ia ai•heuttaneet ennen-        nutta tuihoa, voidrukaan lopullisesti todeta
6155: kuulumattomat tulvat koskien yläpuolella             ennenlruin ke:vää1lä. Huit.tiiSten kunnanta-
6156: o1evilla 1ranta-·a1lueilla. Paihimmin nousi vesi     lolla pidetty lmkous on:kin. va1innut erityi-
6157: Huittisten pitäjään kuuluvassa Lauhan iky-           sen toim~kunnan tutkimaan vahinkojen laa-
6158: .ässä, jossa yli 40 talon rakennukset joutui-        tua ja lopulLista, suuruutta. Kun kuitenkin
6159: vat veden :valtaan. Kaiken !kaikkiaan joutui         on välttämätöntä, että valtioneuvostolJla on
6160: Huittisissa ja sen lähiympäristössä noin             edes joku määrä, varoja käyt•ettävissään ilreti
6161: 1,500 hehtaaria ;parhaita viljelysmaita veden        pahimmin kär.sineiden auttamiseksi ja että
6162: alle.                                                tarlkoituk.seen myö,skin myöhemmin voidaan
6163:    Kuinka suul'eksi va:hingot nousevat, sitä         varoja osoittaa,, ehdotan eduskunnan päätet-
6164: ei vielä ole ehditty arvioida. Joka ta:pau!k-        täväksi toivomu!ksen,
6165: sessa nousevat ne yksin Hu~tt.isten pitäjän
6166: alueella useaffi±Jiin mirvjooniin markkoihin.                  1) että hallitus antaisi Edu.skun-
6167: Kun otetaan huomioon, että vesi on tunkeu-                  nalle esityksen 500,000 markan suu-
6168: tunut jäätyneen ruoka!illultakerroiksen alle,               ruisen lisämäärärahan ottamisesta
6169: nost-aen n. 20 cm. vahvuisen mutakerroksen                  kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon
6170: veden pinnalle, niin on selvää, että vahingot               valtioneuvoston käytettäväksi avus-
6171: myös viljelysmaille tulevat olemaan varsin                  tuksien jakamista varten Huittisten
6172: tuhoisat. Pahin tilanne tällä hetkellä on                   pitäjässä pahimmin tulvan tuhosta
6173: kuitenkin Iviillä, noin, 40 pilentilaHisella. (en-          kärsinei!lle viljelijöille, sekä
6174: tisiä kruununvuokramiehiä), 'jotka ovat jou-                   2) että hallitus ottaisi vuoden 1931
6175: tuneet talvisydännä. jättämään kotil1S•a ja                 talousarvioesitykseen riittävän suu-
6176: joilta myös vuoden tulo on suurelta osalta                  ruisen määrärahan niiden vahinkojen
6177: tuhoutunut, puhumattakam1. siitä, mitä va-                  korvaamiseksi, mitä tulva on viljelys-
6178: hirnJkoa on rakenrnuksiin tunkeutunut vesi                  maille tuottanut, jaettavaksi joko suo-
6179: niille tuottanut. Nämä pientilarrliset ovat                 ranaisen amtstuksen tai halpakorkois-
6180: muutenkin vaikeassa taloudeJl:i,sessa ase-                  ten lainojen muodossa Huittisissa
6181:  ma,s.sa niin että jos ei valtiovalta käy no-               y. m. lähipitä,jissä.
6182:  peasti apuun joutuvat he nyt pois tHoiltaan,
6183:  mikä ei suinkaan .olisi suotavaa.
6184: 
6185:       Helsingissä, 13 p :nä helmikuuta 1930.
6186:                                                                                  Kalle Kirra.
6187:  174
6188: 
6189: IX,5. -   Toiv. al. N :o 24.
6190: 
6191: 
6192: 
6193: 
6194:                                Rantala y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta Kokemäenjoen
6195:                                  tulvan aiheuttamien vahinkojen laajuudesta.
6196: 
6197: 
6198:                                     E d u s k u n n a ll e.
6199: 
6200:    Kokemäenjoen jotenkin säännöllisesti          aiheuttamat vahingot ovat nähtävästi las-
6201: vuosittain uusiutuvat tulvat ai'heuttmvat        ketta·vat monissa miljoonissa markoissa.
6202: mainitun joen alavilla rantamailla asuville         Kun suuri osa .tulvan johdosta vahinkoa
6203: huomattavia vaihinlkoi!ta. Poikkeuksellisen      kär:sineistä asulikaista on pienviljreli:jöitä tai
6204: laajaksi ja vaikeaksi ·on tulvatilanne muo-      muita väJhävaraisia kansalaisia, joiden ta-
6205: dostunut kuluvana talvena, joUoin se ta-         l-oudellinen toimeentulo tulvan johdosta on
6206: vallisuudesta poiketen alkoi tammi- ja hel-      tullut aivan järkytetyksi, olisi valtiovallan
6207: mikuun vaiJhteessa ja jolloin tulvan aiheut-     riennettävä •edes lieventämruän näiden hä-
6208: tamat vahingot ovat muodostuneet 'tavalli-       tään joutuneiden asemaa. Tä!hän .on sitä-
6209: sia 'kevät- ja syystulvi;en aiheuttami1a va-     kin enemmän syytä, kun tulvan tuottama
6210: h1nkoita paljon suuremmiksi. Tulva on            tuho on sattunut ·vaikeana taloudellisen pu-
6211: tällä kertaa ·peittänyt alleen valtwvia a1oja    lan kautena, jolloin ·piiCllelä:jien taloudem-
6212: viljelysmaata, ei aiJ+oastaan j,oen suupuo-      nen asema muutenkin on käynyt varsin
6213: leHa, P.orin kaupungin läJhellä, jossa tulva     vaikeaksi·.    Kun tä:llainJen ylirvoimainen
6214: aikaisemmin on tavallisesti vaikeimpana          isku on kohdannut ennestäänkin vaikeuk-
6215: esiintynyt, vaan myöskin piltkin joenvartta      sissa kamppailevia pieneläjiä, on valti®
6216: a1na Kokemäelle, Keikyään, Huirttisiin,          velvollisuus 'käydä näitä avustamaan. Suu-
6217: y. m. kuntiin saakka. Mikäoli tähän men-         remmat maanvilj·elijät samoinkuin muutkin
6218: nessä - kun tutkimuksia tulvan aiheutta-         varakkaammat tulvan jdhdosta vahinlkoja
6219: mista vahingoista ei vielä ole ehdi.tty suo~     kärsineet voivat helpommin selvi'Ytyä tilan-
6220: rittaa - saaduista tiedoista voi 'Pääittää,      teesta, mutta rpieneläJjille, j•Oiista ·osa on
6221: on tulva tällä kertaa, sruttuneena sydän-        uudistilallisia, olisi valtion annettava laino-
6222: talven aikana, muodostunut vaikutuks1ltaan       jen ja maihdollisesti säälittävissä tapau'k-
6223: varsin tU!hoisaksi.     Paitsi, että laajoja     si•ssa suoranaisten avustuksienJkin muodoSsa
6224: alueita ·viljelysmaiita on joutunut 'tulvan      tukea, jotta nämät voisivat aloittaa talou-
6225: alle ja niillä .olleet ruisvainiot sekä •osit-   tensa uudelleen. Tästä tulisi mielestämme
6226: tain lheinäpellot tuhoutuneet, on tulv;a nous-   päästä osallisi'ksi niiden vahinkoja kärsi-
6227: sut satojen kotien asuin- ja 'karjll!talous-     neiden pientilallisten, joiden hallinnassa on
6228: rakennuksiin sekä rehnsuojiin karkoittaen        korkeintaan se määrä mall!ta, mikä wimassa
6229: ihmiset ja karja't pakosalle selkä turmellen     olevan lainsäädännön mukaan rVloidaan vil-
6230: ei ainoastaan osittain rakennuksia ja paitsi     jelystilalle antaa •sekä heihin verrattavassa
6231: muuta irtaimistoa, myöskin elintarpeet, re-      taloudellisessa asemassa olevien !henkilöiden.
6232: hut ja siemenviljat. Kaikki nyt tulvan           Myönnettävät lainat olisi annettavat lyhyt-
6233:                                    IX,5. -   Rantala y. m.                              175
6234: 
6235: aikaisiksi ja tulisi niiden olla korottomia.             että hallitus kiireellisesti selvityt-
6236: Jotta !hätätilaan joutuneiden avustaminJen            täisi Kokemäenjoen tänä talvena
6237: ei viivästyisi, olisi maihdollisi:mman no-            sattuneesta tulvasta aiheutuneiden
6238: peasti selvitettävä tulvan aiheuttamien va-           vahinkojen lactjuuden sekä antaisi
6239: hinkoiden laajuus sekä ryihdyttruvä autta-            Eduskunnalle esityksen tarvittavan
6240: mi,stoi:menpitersiin.                                 määrärahan rnyöntämiseslä tulva-
6241:    Edellä esitetyiUä perusteilla ,saamme kun-         tilanteen johdosta hätään joutunei-
6242: nioittaen ehdottaa, että eduskunta päät-              den auttamiseksi.
6243: täisi toi'Vomu'ksen,
6244: 
6245:      Helsingissä, helmikuun 12 päivänä 1930.
6246: 
6247:               Viljo Rantala.                                 Jalmari Leino.
6248:               Ville Komu.                                    E. Aromaa.
6249:   176
6250:               1
6251: IX,6. -    To1v. al. N :o 25.
6252: 
6253: 
6254: 
6255: 
6256:                                  Vennola y. m.: Toimenpite·istä jokiemme tnlvien a1:kaansaa-
6257:                                      mien vahinkojen estämiseksi tai lieventämiseksi.
6258: 
6259: 
6260:                                        E d u s kun n a ll e.
6261: 
6262:    Kuluvan vuoden vaihteessa ovat tulvat            työt eivät kuiten:kaian •vielä ole valmistu-
6263: erinäisissä joissa,, erityisesti Kymin- ja Ko-      neet. Yksityisiä :töitä joki en perkkau'ksessa
6264:                                                                                 1
6265: 
6266: 
6267: 
6268: kemäenjoissa, herättäneet huomiota. Laa-            ja veden järjestely•ssä on luonnollisesti jat-
6269: joja aloja asuttuja ja viljeltyjä seutuja on        kettu.
6270:  joutunut veden alle. Asukkaait ovat saa-              Kun äskettäin saadut lkorkemUJkset suu-
6271: neet paeta kodeistaan ja va:hirugot, j·oita         rempien jokien vesimäärien vaihteluista
6272: tulvat ovat aikaansaaneet, nousevat miljoo-         osoittavat, että nämä vaihtelut voivat olla
6273: nnn.                                                varsin :tuhoisat ja niiden suunnite1rrnallinen
6274:    Hallitus on aikaisemmin •eri tavoilla kiin-      ja tehoisa estäminen tai lieventäminen on
6275: nittänyt huomiota jokiemme järjestelyyn.            todellisen t•arpeen vaatima, saamme kun-
6276: Niinpä jo ·ennen sotaa laadittiin suunni-           nioittacvimmin ehdottaa eduskunnan <pää-
6277: telma K10ikemäenjoen perkkaamise'ksi, mutta         tettäväksi toivomuksen,
6278: on sen toteuttaminen jäänyt, ja onrkin se
6279: luonnollisesti     nJikyisissä    muuttuneissa               että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
6280: oloissa varuhettunut. Pari vuotta sitten                  siin että suunnitelmallinen huolen-
6281: asetettiin erityinen komitea selvittämään                 pito jokiemme tulvien aibnsaamien
6282: ohjelmaa jokiemme perkkaamista ja järjes-                 vahinkojen estämiseksi tai lieventä-
6283: telyä varten sekä esittämään !keinoja tar-                miseksi saataisiin kii1·eellisesti toteu-
6284: koitusperän toteuttamiseksi.         :K:Oillitean         tetuksi.
6285: 
6286:      Helsingissä, helmikuun 11 päivänä 1930.
6287: 
6288:             J. H. Vennola.                                     A. K. Cajander.
6289:             K. E. Linna.                                       T. M. Kivimäki.
6290:             Hulda Nordenstreng.                                P. Saarinen.
6291:             Oskari Mantere.                                    E. M. Tarkkanen.
6292:                                          Y. W. Puhakka.
6293:                                                                                          177
6294: 
6295: IX,7. -   Hemst. mot. N:o 26.
6296: 
6297: 
6298: 
6299: 
6300:                                 Kullberg m. fl.: Angåe?J,de tillsättande av en kom:ntitte för
6301:                                   utarbetande av förslag till den inhemska spannmåls-
6302:                                   odlingens främjande.
6303: 
6304: 
6305:                                      Tili Riksdagen.
6306: 
6307:    Läget ;p'å världsmarknaden har utvecklat        ver såväl arbete som omsorg av sin ut-
6308: sig synnerligen ogyn.ns:amt för den inhem-         övare. Faran av ensidig~het i lantbrukis-
6309: ska spanil'ffiålsodlingen, främst ibrödsädes-      produktionen har icke härintills tillbörligt
6310: od.!Jingen, de senaste tiderna. Starika pris-      uppmärksammats. Blir hela vår lant-
6311: fall ha förekommit, vilket gjort, att de in-       bTUiksdrift enbart 1nställd på 'ladugårds-
6312: hemska spannmålsproducenterna ej iått              skötsel såsom nu synes var,a fallet, kan en
6313: sina lager ut i markna;den och därav fått          eventuell krisperiod, exempelvis föranledd
6314: vidkännas en ytterlig brist på rörelsekapital      av ,tullförhöjningar ute på iVärldsmarkna-
6315: med ty åtföljande skuldsättning. Denna             den, varav vi redan åtminstone till en del
6316: kris på spannmålsodlingens område lmm-             hait känning, med ens lamslå ihela vår
6317: mer säkert att bli :kännbar även för sam-          lantbråsprodu:ktion. Därför borde stats-
6318: hället i sin helhet och med!föra 'VIådor, viJika   ma!kten i ti!d enligt vårt förmenande fästa
6319: nu endast till en del llmnna ÖveDblie;kas.         sin uppmärlksamhet vid dessa omständig-
6320:    Fortgår utvecklingen som härintHls,             heter.
6321:  kommer den ii.nhemska ibrödsädesodlingen             Frågan har utom en ek.IOn.omisk sida även
6322:  att ytterliigare gå tillbaka. Envar :som nå-      en social sådan av största bärvidd. Av
6323:  got ligger inne rpå hithörande områden            landets hela arbetarstam, som mot lön
6324:  torde nödgas medge, att <exempelvis råg-          arbetar i annans tjänst, är cirka 75 % an-
6325:  odlingen starkt nedgått de senaste åren.          ställd i lantbrukets tjäcnst. Går ISpann-
6326:  Så som utve0klingen nu går, lkan den snart        måloodlingen till:baka, inn~bär de'tta en av-
6327:  leda därhän att till odh med jordlbrukarna        sevärd minSkning av arbetarstaJmmen. Lant-
6328:  själva i stället för rproduoonter bli konsu-      brukets ibehov av stadigvarande arbetskraift
6329:  menter. Åtminstone tend:erar utvecklirngen        minskas, och. enda.st vid höbärgningstiden
6330:  att resultera däri, att jordibrukarna obe-        p'å sommaren är .en större arbetskraft av
6331:  roende av storlekSklaJss komma att produ-         noden. LantbrUJket får sin säsongperiod
6332:  cera hrödsäd endast för eget behiov, om ens        ooh Mir i behov a;v s. k. säJsongarbetare
6333:  det, men ricke för avsa·lu.                       men en dyl!iik utveckling är i~ke till ly~ka
6334:     En dylik utveckling i la:ntJbrulket driver     varken d'ör vå:rt lantbruk eller rför vår ar-
6335:  det mot allt större ensi,digfuet oc!h exte:nsi-   betarstam som sådan.
6336:  tet. Spannmålsodli:ngen är d!ock lant'bru-           Vilka ISummor den utifrån im.porterade
6337:  kets mångsidigaste odlingsgren, viliken krä-       spannmålen till vårt Jand representerar får
6338: 
6339:                                                                                                23
6340:  178                                           IX,7. -   Viljanviljelyben e(Hstäminen.
6341: 
6342: man en uppfattning wv följande från tuH-                                   1927, 1928 oclh 1929 importerades fö1jande
6343: styrelsens sta.tiStiska kontor för de senaste                              mängder spannmål från utlandet:
6344: fyra åren ~erhållna uppgirfter. Åren 1926,
6345: 
6346:                                                                   Råg.
6347:                                                                          Rågmjöl                          Summa
6348:                                          omalen                   oskrätt        skrätt                    Fmk.
6349:        1926                     148,957,776 kg                4,736,740 kg           337,645 kg         266,474,750:-
6350:        1927                     111,940,508                   1,274,331              416,510            228,689,716:-
6351:        1928                     165,669,019 "                 5,923,849 "            401,432 "          352,525,722:-
6352:        1929                     185,758,796 "                12,916,721 "          2,256,606 "          329,857,850:-
6353:                                                      "                         "                "
6354:                                                              Havre.
6355:                                             omalen                 havremjöl        havregryn               Fmk.
6356:        1926   ••   0       0.   0   ••     4,860,066 kg             1,008 kg        8,057,026 'kg        30,700,579:-
6357:        1927 ........                       1,277,210                1,249           5,443,450            19,866,651 : -
6358:        1928 ........                      14,252,786 "              4,200 "        10,706,379 "          40,147,637:-
6359:        1929 ........                      27,015,231 "             12,341 "         9,730,502 "          83,203,915:-
6360:                                                          "                     "                    "
6361:                                                              Korn.
6362:                                             omalen                  kornmjöl            korngryn             Fmk.
6363:        1926 ........                       634,887 kg             199,027 kg         562,673 kg          3,204,201:-
6364:        1927   ••       0   •••      0.      494,237               112,559 "          467,432 "           2,743,981:-
6365:        1928 ........                      2,354,704 "             558,231 "        1,245,888 "           9,823,250:-
6366:        1929 ........                      3,245,633 "             573,771 "        1,337,.586 "         10,775,576:-
6367:                                                          "
6368:                                                                          Vete.
6369:                             omalen                  osiktat              siktat          ,vetegryn
6370:                                                    (graham)                             (mannagryn)             Fmk.
6371: 
6372:    1926                 984,680 kg                138,636 'kg         82,092,37·5 ikg    3,913,690 kg       313,876,409 : -
6373:    1927                  44,582                    46,146             82,977,150 "       3,861,526 "        307,754,866:-
6374:                                                    10,975 "
6375:                                  "
6376:    1928                 469,577                                      128,805,274 "       6,579,315 "        436,908,855:-
6377:    1929                 369,304 "                  26,890 "          130,373,568 "       6,462,738 "        402,426,990: -
6378:                                            "                  "
6379:        l   Fmk-kolumnen är tullen icke inberä:knad.
6380: 
6381:    Som av ovanstående fuHt tillförlitliga                                   oerhörd nationa:lekonomisk betyldelse en ut-
6382: sid'fror framgår är det avsevrurda mängder                                  vecklad spannmåls-, främst brödsädesodling
6383: spannmål som årligen till landet inföms                                     för >"årt land ,gkull<e ha<Va. Utom ekom)-
6384: representerande <ett v.äJrde för de tv:å se-                                miska spela hlir även ooeiala ocfu försvars-
6385: naste åren på ·Över 800 miljoner mark i                                     synpunkter in.
6386: året. Enbart .rågimporten överstiger 300                                      Medlen för brödsädesodli.ngens 'tryggande
6387: miljoner mark i året. Då åtmi111stone en                                    stå helt visst a,tt finna utan att kämibarare
6388: god del av dessa :Spannmålsmängder kunde                                    tullffuh.öjningar ibehövde anlitas. Premie-
6389: produceras i eget land - intill år 1879 var                                 ring för odling .av ibrödsäd kunde tärrkas.
6390: 1andet självförsörjande - inses lätt viiken                                 Om också 1härav staten tillskyndades ut-
6391:                                  IX,7.- Kullberg y. m.                              179
6392: 
6393: gifter, skulle dock penningarna stanna i         Med stöd av det ovanstående våga vi
6394: eget land oeh ·ej sålsom nu strömma till ut-   vördsammast föresliå, att riksda:gen måtte
6395: landet.                                        besluta hos regeringen hemst:älla,
6396:    Då läget på lantJbruksnäriUJgens områ:de
6397: är kritiskt, är det statens skyldighet och              att 1·egeringen skyndsamt måtte
6398: bör ligga i dess intresse a,tt på något sätt         tillsätta en kommitte, som finge i
6399: försöka stöda den inhems'ka odlingen. Om             uppdrag att utarbeta förslag till den
6400: samhället f. n. sittJer med händerna i kOTs          inkemska spannmålsodlingens, främst
6401: och utan att göra någontig åser den ut-              brödsädesodlingens befrämjande ock
6402: veckling, viiken vi nu äro på väg att inslå,         att regeringen till Riksdagen så fort
6403: komma med all sannolikhet följderna i                sig göra låter måtte överlämna pro-
6404: framtiden icke att utebli.                           position i ärendet.
6405: 
6406:      Helsingforn den 12 februari 19GO.
6407: 
6408:         Henrik Kullberg.           K. F. Lauren.              Gustav Lindberg.
6409:   180
6410: 
6411: IX,7. -   Toiv. al. N:o 26.                                                       Suomennos.
6412: 
6413: 
6414: 
6415: 
6416:                                Kullberg y. m.: Komitean asettamisesta laatimaan ehdo-
6417:                                   tusta kotimaisen vil.ianviljelyksen edistiimiseksi.
6418: 
6419: 
6420:                                     E d u s k u n n a ll e.
6421: 
6422:    Tilanne maailmanmarkkinoilla on viime         viljelyksen haara, joka vaatii harjoittajal-
6423: aikoina muodostunut erittäin epäsuot,ui-         taan sekä työtä että huolenpitoa. Y1\:sipuoli-
6424: saksi kot~maiselle viljanviljelyksellemme,       suuden vaaraan maanviljelystuotannossa ei
6425: etupäässä leipäviljan vHjelykselle. On ta-       tähän mennessä ole kiinnitetty tarpeeksi
6426: pahtunut voima;kkaita hintainlaskuja, josta      huomiota. Jos koko maanviljelyksemme
6427: on ollut seurauksena, että kotimaiset viljan-    suunnataan yksinomaan karjanhoidon alalle,
6428: tuottajat eivät ole saaneet varastajaan          kuten nykyisin näyttää olevan laita, voi
6429: markkinoille ja ovat senvuoksi joutuneet         mahdollinen, es1m. maailmanmarkkinoilla
6430: kärsimään yhä suurempaa rahapulaa sekä           sattuneiden tulliiJikoroitusten aiheuttama
6431: näin ollen tekemään velkaa. Tämän viljan-        pulakausi, jota jo ainakin osaksi olemme
6432: viljelyksen alalla va:llitseva pula tulee var-   saaneet tuntea, yhtäkkiä lamauttaa koko
6433: masti tuntumaan yhteiskunnassa ikokonai-         maanviljelystuotantomme. Valtiovallan olisi
6434: suudessaa:n:kin sekä aiheuttamaan vahin-         senvuoksi kä.sityksemme mukaan aJOissa
6435: koja, jotka nyt vain osittain voidaan nähdä.     kiinnitettävä huomiota näihin seikkoihin.
6436:    Jos kehitys jatkuu niinkuin tähän asti,         Kysymyksellä on taloudellisen puolen li-
6437: tulee kotimainen leipäviljan viljelys vielä      säksi tavattoman laajakantoinen sosialinen
6438: entisestäänkin vähenemään. Jokaisen, joka        puoli. Maan koko työntekijäkannasta, joka
6439: vähänkin tuntee näitä asioita, täytynee          palkkaa vagtaan on muiden palveluksessa,
6440: myöntää että esim. rukiinviljelys on viime       on noi:n 75 % palkattu maanviljelystöihin.
6441: vuosina kovasti vähentynyt. Kehityksen           Jos viljanviljelys taantuu, merkitsee ge
6442: jatlmessa n)'lkyistä suuntaansa voidaan          työntekijäkannan me:J!koista vähenemistä.
6443: pian joutua siihen, että jopa maanvi,ljeli-      Vakinaisen työvoiman tane ma:anviljelyk-
6444: jät itsekin muuttuvat tuottajista kulutta-       sessä pienenee ja vain heinänkorjuu:n ai-
6445: jiksi. Ainakin näyttää kehitys vievän sii-       kana kesällä tarvitaan enemmän työvoimaa.
6446: hen, että maanviljelijät suuruusluokasta         Maanvilj·elys saa sesonkikautensa ja tarvit-
6447: riippumatta tulevat tuottamaan 'leipäviljaa      see n. s. sesonkityöntekijöitä, mutta täillai-
6448: vain omiksi tarpeikseen, jos edes sitäkään,      nen kehityksen ,lm1ku ei ole onneksi enem-
6449: mutta ei myytäväksi.                             pää maanvilj·elyksellemme kuin työntekijä-
6450:    Maanviljelyksen kehittyminen tällaiseen       kan:nallemmekaan sellaisenaan.
6451: suuntaan ajaa sen yhä suurempaan yiksi-            Minkälaisia 8Uffimia ulkomailta tuotu
6452: puolisuuteen ja laajaperäisyyteen. Viljan-       vilja maassamme edustaa, siitä saa käsityk-
6453: viljelys on kuitenkin monipuolisin maan-         sen seuraavista tullihallitukSBn tilastokont-
6454:                                                             IX,7. -       KuUberg y. m.                                           181
6455: 
6456: torin antamista neljåä viime vuotta koske-                                     ja 1929 tuotiin maahan ulkomailta seuraa-
6457: vista tiedoista. Vuosina 1926, 1927, 1928                                      vat määrät viljaa:
6458: 
6459:                                                                      Ruista.
6460:                                                                            Ruisjauhoja                            Yhteensä
6461:                                      jauhamatonta                lesemättömiä          lestyjä                     Smk.
6462:      1926                        148,957,776 kg                   4, 736,7 40 kg        337,645 kg          266,474,750:-
6463:      1927                        111,940,508                      1,274,331             416,510             228,689,716:-
6464:      1928                        165,669,019
6465:                                                "                  5,923,849
6466:                                                                                "        401,432 "           352,525,722:-
6467:      1929                        18<5, 758,796
6468:                                                "
6469:                                                                  12,916,721
6470:                                                                                "      2,256,606 "           329,857,850: -
6471:                                                     "                             "                 "
6472:                                                                   Kauraa.
6473:                                           jauhamatonta                  jauhoja            ryyniä                   Smk.
6474:      1926   •••••            0   •••        4,860,066 kg                1,008 kg       8,057,026 kg             30,700,579: -
6475:      1927   •••      0   ••      0   ••     1,277,210                   1,249          5,443,450                19,866,651: -
6476:      1928                                  14,252,786 "                 4,200 "       10,706,379
6477:                                                                                                   "             40,147,637:-
6478:                                                                                "
6479:             •   0   ••••         0.   0
6480: 
6481: 
6482: 
6483: 
6484:      1929 .........                        27,015,231 "                12,341          9,730,502 "              83,203,915: -
6485:                                                              "                    "                     "
6486:                                                                      Ohraa.
6487:                                           jauhamatonta                  jauhoja            ryyniä                   Smk.
6488:      1926   ••••         0   •••            634,887 kg                199,927 kg        562,673 kg     3,204,201: -
6489:      1927 ........                          494,'237                  112,559           467,432    == 2,743,981:-
6490:      1928                                 2,354,704
6491:                                                      "                558,231
6492:                                                                                "      1,245,888 "      9,823,250:-
6493:                                                      "                         "
6494:             0   •••••••
6495: 
6496: 
6497: 
6498: 
6499:      1929 ........                        3,245,633                   573,771         1,337,586 "     10,775,576:-
6500:                                                         "                         "                 "
6501:                                                                   Vehnää.
6502:                     jauhamatonta                sihtaamatonta             sihdattua           vehnäryyniä                  Smk.
6503:                                                    (graham)                                  (mannaryyniä)
6504:   1926 •• 0.             984,680 kg             138,636 kg              82,092,375 kg 3,913,690 kg                 313,876,409: -
6505:   1927                    44,582                 46,146                 82,977,1'50   3,861,526                    307,754,866: -
6506:   1928                   469,577 "               10,975 "              128,805,274
6507:                                                                                     "
6508:                                                                                       6,579,315
6509:                                                                                                  "                 436,908,855:-
6510:                                   "                      "                          "            "
6511:   1929                   369,304                 26,890                130,373,568    6,462,738                    402,426,990:-
6512:                                             "                    "                     "                    "
6513:      Smk :ll!n sa11ekkooseen ei ole laskettu mukaan tullia.
6514: 
6515:    Kuten edellä olevista täysin luotettavi,sta                                 helposti, mikä tavaton kansantaloudellinen
6516: numerotiedoista selviää, tuotetaan maahan                                      merkitys kehitetyllä viljan- ja ,etupäässä
6517: vuosittain melkoisia määriä viljaa, nousten                                    leipäviljan viljelyksellä olisi maallemme.
6518: niiden •arvo kahdelta viime vuodelta yli                                       Taloudellisten näkökohtien lisäksi ovat
6519: 800 miljoonan markan vuodessa. Yksistään                                       a.siaan vielä vaikuttamassa sekä yhteiskun-
6520: tuotetun rukiin arvo nousee yli 300 mi•l-                                      nalliset että puolu:stusnäkakohdat.
6521: joonan markan vuodessa. Kun ainakin                                               Keinot leipäviljan viljelyksen turvaami-
6522: hyvä osa näistä viljamääristä voitaisiin                                       seksi ovat aivan v.armaan löydetilivissä
6523: tuottaa omassa maassa - vuoteen 1879 maa                                       tarvitsematta tuTvautua tuntuvampiin tul-
6524: oli omillaa.n toimeen tuleva - havaitaan                                       linlroroituksiin. Ldpäviljan viljelyksen pal-
6525:   182                    IX,7. -   Viljanviljelyksen edistäminen.
6526: 
6527: kitsemista voitaisiin ajatella. Vaikka tästä     Edellä esitetyn nojalLa rohkenemme kun-
6528: koituisikin valtiolle menoja, järsivät rahat   nioittaen •ehdottaa eduskunnan päätettä-
6529: kuitenkin omaan maahan eivätkä virtaisi        väksi toivomuksen,
6530: ulkomaille niinkuin ny;kyään.
6531:    Kun tilanne maanviljelyselinkeinon alalla            että hallitus viipymättä asettaisi
6532: on arveluttava, on valtion velvollisuus ja           komitean, joka saisi tehtäväkseen eh-
6533: sen etujen mukaista koettaa jollakin tavoin          dotuksen W,atimisen kotimaisen vil-
6534: tukea kotimaista viljelystä. JOIS yhteis-            janviljelyksen, etupäässä leipäviljan
6535: kunta nyt istuu kädet ristissä ja mihin-             viljelyksen edistämisestä, ja että hal-
6536: kään ryhtymättä katselee kehitystä, jo'hon           litus niin pian kuin mahdollista an-
6537: olemme menossa, eivät seura;ukset todennä-           taisi Eduskunnalle esityksen asiasta.
6538: köisesti jää tulevaisuudessa tulematta.
6539: 
6540:      Helsingissä, helmikuun 12 p:nä 1930.
6541: 
6542:         Henrik Kullberg.             K. F. Lauren.             Gustav Lindberg.
6543:                                                                                             183
6544: 
6545: IX,s. -   Toiv. al. N :o 27.
6546: 
6547: 
6548: 
6549: 
6550:                                 Vilhula y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta yksityisten
6551:                                    maanomistajien hallussa olleiden metsäalueiden siirty-
6552:                                    misestä vuoden 1915 jälkeen puutavaraliikettä harjoit-
6553:                                    taville osakeyhtiöille.
6554: 
6555: 
6556:                                      E d u s k u n n a l Q e.
6557: 
6558:    Tilasto maanomistussuhteista maassamme             Mutta yhtiöiden ma:anihalllkintaan on val-
6559: osoittaa, että puutavaraliikettä harj.oitta-      tiovaltamme kuitenkin !katsonut olevansa
6560: villa .osakeyhtiöillä. oli vuonna 1923 maata      pakoitettu kiinnittämään huomiota. Niinpä
6561: hallussaan n. 6 % koko maan maa-alasta.           on meillä m. m. hyväksytty laki,. joka on tar-
6562: ,Ja etenkin maailmamrodan edellisinä ja al-       koitettu suo['astaan estämäån yhtiöiden
6563: kuvuosina oli maaomaisuuksien lisääntymi-         eräänlaista maanharukinrtaa. Tählä tar!koi-
6564: nen yhtiöille huoma.ttarvan voimakasta.           tamme asetusta1 koskeva rajoituiksia eräiä.n-
6565: Myönn:ettävä onkin, että varsinkin metsä"         laatuisten yhtiöiden ja yhdistysten oikeu-
6566: maitl.la on puutavwraliikettä harjoittaville      teen kiinooistön hankintaan maalla, annettu
6567: yhtiöiHe hy:vin suur~ merkitys. Raaka-aineen      15 'P :n<ä tallllilllikuuta 1915. Tämän asetuksen
6568: ottaminen omista metsistä teollisuutta .var-      tois,eSISa pykälässä nimenomaan: määrätään,
6569: ten muodostuu ajanoloon halvemmaksi kuin          että ·puutavaraJ.iikettä. harjoittavat ylhtiöt
6570: sen hamikkiminen yiklsityisten, valtion tai       saavat hankkia haltuunsa vain sellaisia maa-
6571: muiden yhteisöjen metsistä. Ja metsien hin-       alueita, jotka eivät sisällä viljeltyä tai a.räin
6572: tojen satunnaisestikin kohotessa voivat yh-       edellytj"ksin viljely.skelipoista maruta. Täanä
6573: tiöt tyydyttää metsämaita omista:essaan huo-      laki jälttää kuitenkin yhtiöiHe v.wpallden os-
6574: mruttavan os.an raaka"aineen tarpeestaan          taa metsämaita. jatkuvasti. Yhtiöiden, maan-
6575:                                                                    1
6576: 
6577: 
6578: 
6579: omista metsistään ta.rvitserrna.tta ostaa sitä    hankintaan nälli<den on maassamme myöskin
6580: kalliimmalla ihinn1alla muualta. Myöskin on       voimassa laki puutavarayhtiöidell! la;in:vas-
6581: todettava, ,että. yhtiöt yleensä ovat hoitaneet   taisesti 'hankkimista kiinteistöistä. 5 .päivältä
6582: metsämaitaan melko hyvin. V,iimema,init-          toukokuuta 1925, jonika perusteella yhtiöt
6583: tuun seikkaan on kuitenkin viime aikoin.a         ovat velvoitetut 'palauttamaan edellämaini-
6584: lainsäoo:äntötoimen:piteil:lä. .maassamme niin    tun lain vastaisesti ha.rrkkimaans:a ma:aomai-
6585: pwljon vaiilmtetJtu, että Jiksityisten ja mui-    suutta.
6586: den ~hteisöj·en mailla joudutaan kiinnittä-           Merkille pantaNana i!lmröThä onikin todet-
6587: mään nykyään v,errattain suurta huomiota          tava, että viime vuosina ovat :puutavarayh-
6588: myöskin metsä.nhoidollisiin toimenpiteisiin.      tiöt ·edellämainitsemamme la!in mä.äräylksiä
6589: Yhtiöid~en metsämaiden osto on; ollut myös        hyväkseen käyttäen ryhtyrueet hanJkJrimaan
6590: omiaan kohottamaan maiden ihintaa yleensä.        ha,ltuunsa metsämaaomaisuutta. Sikäli kuin
6591:   184                    IX,s. -   Puutavarwliikikeiden maanhankinta.
6592: 
6593: tiedossamme on harjoittruvat yhtiöt tätä           osa,a yksityisten maanviljelijöiden talou-
6594: maanllankintaa miltei [mutta maamme. Joi-          dessa. Jos nyt met<>l1ma.at alkavat vähitellen
6595: takin erikoi.ses1merkejä tässä suhteessa mai-      siirtyä pois yksityisten maanviljelijöiden
6596: n~taksemme voimme todeta,, että esim. Keski-       käsistä, seuraa tästä, ,että yksi· heidän ta-
6597: Suomen metsänhoitolautaikmmasta on. jou-           lou!ksiensa tä;rkeimmistä pystyssä pysymisen
6598: duttu antamaan viime ·aikoina noin vuoden          ehdoista on ,poistettu. On nimittäin otettava
6599: kuluessa lausunto kahdestatoista eri metsä~        huomioon, että vaikka näin tapalhtuvassa
6600: maa,alueen ostosta. Ostajina näissä kau-           metsämaiden ostossa yksityisilLe tiloille jä-
6601: poissa ovat olleet näillä seuduilla toimivat       tetäåll!kin metsänhoitomiesten. lausuntojen
6602: puutavrurayhrtiöt. Kaikissa näissä tapauk-         perusteella kotitarvepuun käyttöä vastaava
6603: sissa ovat metsä,a1ueet o.st1etut ylksityisten     metsämaa-rula, ei tämä kuitenkaan yoine es-
6604: maanviljeli'jöiden omistamista tiloista. Myös-     tä·ä näi,tä talouksia ainakaan kaikissa ta-
6605: kin muut metsänhoitolautakunnat ovat j.ou-         pauksissa ennen pitkää joutUiillasta taloudel-
6606: tuneet tietääksemme kysJ"IUyksessäo1evia           liseen pulaan. T&män tietää jokainen kansa-
6607: lausuntoja antllmaan, vailkilmkaan kaikista os~    la.inen, joka tuntee mallJtaloutemme tuottoa
6608: toista ei liene ollut välttämätöntä kyseeilistä    etenkin metsärikkaa:mmissa osissa maatam-
6609: lausuntoa pyytää. Mutta tässä metsämaidJen         me. Vaikkakin saattaa monissa tapauksissa
6610: joutumisessa puutavallayhtiöiden käytettä-         käydä ni,in, että maanomistajat rahapulassa
6611: viksi noudatetaan luulla&semme myöskin             suomstaan tarjoavat metsämaatawn ylh-
6612: muunlaisia tapoja kuin suoranaista maa-            tiöille, ,ei tämä enää tapa,htune kuitenkaan
6613: alue1den yhti.öiden. nimiin ostamista. TäJllä      niin usein kuin a,i!k:aisemmin, metsäbinni-
6614: tallkoita:mme s1tä, että metsämaita ovat osta-     tyslain tultua hyväkisytyksi. Käsityksemme
6615: neet yhtiöiden johdossa tai j·ohtoa. lähellä       mukaan a1heutuu siis, jos puutavarayhtiöi-
6616: olevat ihenkilöt nimiinsä. Niinpä voimme           den metsämaa-alueiden, ostaminen edelleen
6617: mainita, että esim. Kivijärven .pit:äjässå k:er-    jatkuu, siit1ä vä,hiteUen monilukuisille yksi-
6618: rotR~an parin vi1me vuoden' aikana joutuneen       tyisten maanviljelij,öiden hallussa oleville
6619: tällä tavalla ylk.sityisiltä maanomistajilta       tiloille ja ni]den keihitykseUe huomattava•a
6620: pois maata tuhansia hehtaa.rinaloja. Ja si-        'haittaa. Kun tällä seikalla on yJtteiskunnal-
6621: käli kuin kerrotaan käytetään tämäntapais-         liselta kannalta katsottuna maassamme erin-
6622: takin metsämaiden ostoa muuallwkin maas-           omaisen tärkeä merrkitys, sillä itsenäinen ja
6623: samme.                                             tarlou:dellisesti vakava maatalousväestöhän
6624:     Ilmeistä siis on, että maassamme on alka-      muodostaa maassamme sen itsenäisyyden ja
6625: nut yksityisten maanvi;ljielijöiden hallussa       si.säisen rauhan vankl.mman turvan, pyy-
6626: olevia metsämaita nylkyisin voimassa olevien       dämme edellä ,egj tettyyn viitaten kunnliroit-
6627: lakien pohjalla siirtyä puutavarayhtiöi-            taen ehdottaa eduskunm11n päätettäväiksi toi-
6628: den tai niiden johdossa olevien henki-              vomuksen,
6629:  löiden haltuun, vaikkakin yksityiskoh-
6630: taisia lähempiä tiet.Qja tämän ilmiön laajuu-                että hallittts toimeenpanisi tutki-
6631: desta on yksityisten kan:sa,laisten vaikea                mnkscn siitä, miten suuressa määrin
6632:  saada. Kun kuitenkin sangen laajoilla a,lu-              yksityisten maanomistajien hallussa
6633: eilla maassamme tällaista ilmiötä joka ta-                olleita metsämaa-alueita on vuoden
6634:  pauksessa verrattain huomattavassa mää-                  1915 tammikuun 15 päivän jälkeen
6635: rässä on esiintynyt, on vrultiova[lalla mieles-           siirtynyt oston kautta puutavaralii-
6636: tämme täysi syy kiinnittää siihen huomiota.               kettä harjoittaville y. m. osakeyh-
6637:  Tunnettu tos1asiahan on, että ma.assammne                tiöille tai niiden johdossa tai, mikäli
6638: näyttelevät metsät suorastaan ratkaisevaa                 tutkimus on mahdollista, johtoa lå-
6639:                                IX,s. -   Vilhula y. m.                            185
6640: 
6641:  hellä oleville henkilöille, sekä ryhtyisi        taa aihetta, asian vaatimiin toimenpi-
6642:  tutkimuksen päätyttyä, mikäli se an-             teisiin.
6643: 
6644: Helsingissä, helmikuun 10 päivånä 1930.
6645: 
6646:      T. N. Vilhula.                                      Pekka Saarelainen.
6647:      Kaarlo Hänninen.                                    E. M. Tarkkanen.
6648:      M. A. Hannula.                                      Simson Pilkka.
6649:      Kusti Arffman.                                      Albin Manner.
6650:      Elias Tukia.                                        V. Huuhtanen.
6651:      Vihtori Vesterinen.                                 K. A. Lohi.
6652:      Viljami Kalliokoski.                                Ilmari Auer.
6653:      Heikki Vehkaoja.                                    Uuno Hannula.
6654:                                  Janne Koivuranta.
6655: 
6656: 
6657: 
6658: 
6659:                                                                                      24
6660:   186
6661: 
6662: IX,9. -   Toiv. al. N :o 28.
6663: 
6664: 
6665: 
6666: 
6667:                                 Pekkala, M. y. m.: Pttunjalostusyhtiöiden ja puutavara-
6668:                                    liikettä harjoittavien yhtymien tai niihin verrattuvien
6669:                                    yksityisten omistamien tiiojen vuokraajien hää,töjen estä..
6670:                                    misestä.
6671: 
6672: 
6673: 
6674:                                       E d u s k u n n a ll e.
6675: 
6676:    Puunjalostusta tai muuta puutavaralii-          ja vielä lukuisampia. vuokraajia väitetään
6677: kettä harjoitta:vien yhty.mien ja yksityisten      uhkaavan aivan lähiaikoina saman kohtalon.
6678: haltuun on Suomessa aikojen Jmluessa jou-          Kun kysymyksesSä on siksikin suuri väestö-
6679: tunut melkoisia maaomaisuuksia. Nämä               ryhmä kuin tässä ja kun maa- ja samalla
6680: maa-alueet käsittävät etupäässä metsämaita,        myös kansantalouden kannalta ei suinkaan
6681: mutta kokonaisina maatiloina kun ne ovat           ole yhdentekevää, miten mainitunJlaista
6682: asianomaisten omistllikseen hankitut, on myös      suurta ma·a:omaisuutta käytetään, olisi llllie-
6683: huomattava määrä viljeltyjä ja viljelyskel-        lestämme ryhdyttävä kiireellisesti sellaisiin
6684: poisia. maita siirtynyt edel~ämainitunlaisille     toimenpiteisiin, että mahdolliset vuokraajien
6685: maanomistajille. Tosin on suuri osa niistä         häädöt tulisivat estetyiksi ja että säädettäi-
6686: tiloista, joita puunjalostusyhtiöt tai yihty-      siin laki sanottuj•en vuokratilojen itsenäis-
6687: mät taikka yksityiset ovat hankkineet sen-         tyttämisestä. Sarrnalla olisi huolehdittava
6688: jä~keen kuin lainsäädännöllä rajoitettiin sa-      siitä, että ne alueet, jotika asiallisilla syillä
6689: notunlaisten omistajien vapaata maanhan-           voidaan edellyttää tulevan itsenäistyvien ti-
6690: kintaoikeutta, palautettu, mikäli viljellyistä     lojen kotitarvemetsiksi, rauhoitettaisiin met-
6691: ja viljelyskelpoisista maista sekä kotitane-       sän hakkuulta siksi kunnes alueiden !käytöstä
6692: metsistä on kysymys, jälleen llllaata viljele-     lopullisesti on päätetty.
6693: vän viilestön käsiin, mutta lukuisa joukko            Edelläesitetyn perusteella saamme ehdot-
6694: tiloja - ·eräiden tietojen mukaan n. 5,000         taa eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
6695: tilaa - on edelleenkin mainitunlaisten omis-
6696: tajien hallussa. Nämä tilat, joista. tosin osa               että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
6697: on yhtiöiden omassa välittömässä hoidossa,                toimenpiteisiin puunjalostusyhtiöiden
6698: on tavallisesti vuokrattu yksityisille, j.a ovat          ja puutavaraliikettä harjoittavien
6699: ne maataloudellisesti ylei·sesti varsin keh-              yhtymien tai niihin verrattuvien yk-
6700: nossa kunnossa, jotapaitsi niiden vuok-                   sityisten omistamien tilojen vuokraa-
6701: raajien asema on monasti varsin tur-                      jien häätöjen ehkäisemiseksi anta-
6702: vaton. Niinpä on viime aikoina näky-                      malla asiasta esityksen Eduskunnalle;
6703: nyt julkisuudessa yhä useammin tie-                          että hallitus samoin kiireellisesti
6704: toja, että sanottujen tilojen vuokraajia                  antaisi esityksen sanottujen vuokra.
6705: on ryhdytty häätämään pois konnultaan                     tilojen itsenäistyttämisestä; ja
6706:                           IX,9. -   Pekkala, M. y. m.                            1&7
6707: 
6708:    että hallittt,S antaisi Eduskunnalle         lisilla syillä voidaan olettaa joutuvan
6709:  esityksen niiden altteiden rauhoitta-          itsenäistyvien vuokratilojen kotitarve-
6710:  misesta rnetsänhakkwulta, jotka asial-         rnetsiksi.
6711: 
6712: Helsingissä, helmikuun 11 päivänä 1930.
6713: 
6714:      Mauno Pekkala.                                 Antti Lehikoinen.
6715:      Edvard Setälä.                                 T. Bryggari.
6716:      Leander Sirola.                                Emil Jokinen.
6717:      Jalmari Linna.                                 Hilma Koivulahti-Lehto.
6718:      Edvard Kujala.                                 Y. Welling.
6719:                              Valfrid Eskola.
6720:   188
6721: 
6722: IX,to. -    Toiv. al. N:o 29.
6723: 
6724: 
6725: 
6726: 
6727:                                 Koivuranta y. m.: Tutkimuksen to·imittamisesta puutavara-
6728:                                    yhtiöiden hallussa olevan maaomaisu1lden määrä.<;tä.
6729: 
6730: 
6731:                                       E d u s k u n n a ll e.
6732: 
6733:    'l'unnettu tosiasia on, että puutavarayh-       lisen metsämaa-alueen ja tarpeelliset raken-
6734: tiöillä on maassamme huomattava joukko             nukset kohtuullista maksua vastaan itse-
6735: maatiloja hallussaan. Vain pientä osaa             näistytettäisiin.
6736: näistä tiloista yhtiöt suoranaisesti itse vilje-      Kun pidämme välttämättömänä, että kai-
6737: levät, mutta suurimman osan tiloista ne ovat       kissa mahdollisissa tapauksissa maassamme
6738: luovuttaneet vuokramiehille määräaja1ksi,          koetetaan kansalaisia saada itsenäisiksi
6739: joko sopimuksella tai, !kuten lukuisissa ta-       maanviljelijöiksi, esitämme täten edelläole-
6740: pauksissa lienee asian laita, rlman kirjallista    van perusteella kunnioittaen eduskunnan
6741: sopimusta tai muuta juridisesti pätevää väli-      päätettäväksi toivomuksen,
6742: puhetta.. Kun maassamme on valtiovalta
6743: katsonut välttämättömäksi yleensä kaikkialla                 1) että hallitus viipymättä pan.zs~
6744: vuokra-alueiden itsenäistyttämisen, lienee                toimeen tutkimuksen siitä, miten pal-
6745: nykyään juuri puutavarayhtiöiden edellä-                  jon puutavarayhtiöillä on eri paikka-
6746: mainitunlaiset vuokramiehet suur~mpana                    kunnilla maatiloja hallussansa;
6747: ryhmänä, jot:ka vielä vuokramiehinä maata                    2) että, sikäli kuin t1ttkimuksen
6748: viljelevät. Kun yleiseltä 'kannalta on mitä               tulokset siihen aihetta antavat, Edus-
6749: tärkeintä, että niin paljon kuin mahdollista              kunnalle annettaisiin esitys mainit-
6750: saadaan kansalaisia maanomistajiksi, olisi                tujen tilojen vuokramiesten itsenäis-
6751: mielestämme paikallaan, että myöskin edellä-              tyttämisestä edellämainittuja näkö-
6752: mainittuun vuokramiesryhmään ja :heidän                   kohtia s~1mälläpitäen ja vuokraa-
6753: asemansa varmentamiseen kiinnitettäisiin                  mattomien, yhtiöiden omiin varsinai-
6754: valtiovallan taholta vakavaa huomiota. Kun                siin viljelystarkoituksiin tarpeetlo-
6755: näiUä vuokramiehillä m. m. sopimusten irti-               mien tilojen varsinaisiin asutustar-
6756: sanomisen vuoksi on ainainen pelko maan-                  koituksiin hankkimisesta; sekä
6757: tielle joutumisesta, olisi valtiovallan tarjot-              3) että t~1oilla nykyisin vwokramie-
6758: tava !heille avustavaa kättänsä. 'Mielestämme             hinä asuvat asukkaat viipymättä tur-
6759: pitäisi näiden vuokramiesten asema parantaa               vattaisiin mahdolliselta häädöltä siksi
6760: siten, että heidät ensi kädessä turvattaisiin             kunnes Eduskunta on kysymyksessä-
6761: mahdolliselta h'äädöltä ja että heidän vil-               olevan asian ratkaissut.
6762: jelemänsä tilukset, huomioonottaen tarpeel-
6763: 
6764:      Helsingissä, helmikuun 12 p :nä 1930.
6765: 
6766:                Janne Koivuranta.                                 T. N. Vilhula.
6767:                M. A. Hannula.                                    Emil Jutila.
6768:                                        Vihtori Vesterinen.
6769:                                                                                                  189
6770: 
6771: IX,n. -     Toiv. al. N :o 30.
6772: 
6773: 
6774: 
6775: 
6776:                                  Pekkala, M. y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta vuokm-
6777:                                     alueiden lunastusvaatimuksien epäämisen syistä.
6778: 
6779: 
6780:                                        E d u s kun n a 1:l e.
6781: 
6782:    VuDkm-a!lueiden       lunastuslain.säädärm1ön    ikään esiintynyt vuo.kram~esten oikeuden-
6783: perusteella Dn jo itsenäistytetty useita kym-       tuntoa syvä.sti loukkaavia t.a!IJauksia,. Har-
6784: meniä tuhansia vuokira-alueita j.a sa,ata.neen      vinaisia eivät vihdoin ole nekään tapaukset,
6785: ltmastustoimitukset        1op:puunkäsitellyiksi    jolloin syy,stä. :tai toisesta epäselvät tai epä-
6786: käytännöllisesti katsoen ~lähiaiilwina. Mi1ä        pätevät vuokraoikeuden siirrot ovat johta-
6787: pitemmälle sanotut toimitul{;set ovat edisty-       neet Junastl:k'loi.Jkeuden men,e:tykseen, puhu-
6788: neet, sitä lukuisa:mmiksi ovat tulleet n~e ta-      mattakaan niistä tU!paUiksista, jolloin vuok-
6789: paukset, jolloin vuokramieheltä on syysht           ramies on onnistuttu houkutteluilla y. m.
6790: tai toisesta evätty lunastusoikeus. Epruämi-        sellaisilla keinoilla luopumaan lunastusoi-
6791: .~en syynä ovat olle·et milloin muodollista         keudestaan. Kaikiki nämä tapaukset, jotka
6792: laatua olevat milloin vuokra-alueiden lunas-        ovat helposti todettavissa tut,kimaHa läihem-
6793: tuslai:rmäooännön puutteellisista tai maan-         min vuokralantakuntien ja maanjako-
6794: omistajan etua liiaksi suosivista säänn6k-          oikeuksien arkistoja, ovat herättäneet syvää
6795: sistä riippuvat syyt. Siten Dn. tiedossamme         katkeruutta vuokramiehissä ja pai~kka,kun
6796: tapa.ulksia, jolloin vuokramies jDko ti,etämät-     tien oiikeudentuntoi:sissa kansalaisissa, jotka
6797: tömyydestä tai muista sellaisista syistä on         ovat nähneet mainittujen tapausten olevan
6798: jättäuyt lunaJStusvaatimuksen määräa,ikana          jyrkässä ristiriidassa vuvkra-alueiden lu-
6799: tekemättä tai etulliSa •lunastustoirmituksen        nastuslainsäädännön tarkoituksen ja hen-
6800: kuluessa valvomat.ta, menettäen näiin. lunas-       gen kanssa. Mielestämme on välttämätöntä
6801: tusoikeutensa. Lukuisat ovwt myöskin ne             seik!kaiperä,isesti tutkia, missä. määrin ja min-
6802: tapaukset, jolloin vuokramies on menettänyt         kälaisilla syillä vuokra..;alueiden lun.astus-
6803: l unastusoikeutensa ·sen vuoksi, että tila on       vaat:i.muksia on ~hylätty, srHä. sitä edellyttää
6804: ennen vuokra-alueiden luna:Stuslainsäädän.-         ei a;moast.aan kyseessäolevien vuokramiesten
6805: nön voimaantulemista jaettu perillisten kes-        loukattu etu ja oikeudentunto vaan myöskin
6806: ken, vailikka j·akoa ei ole maan. 'Päällä, toimi-   ylein,en etu. Kun on pelättävissä, että pu-
6807: tettu. On edelleen tapauksia, jolLoin Vll'okra-     heenaoleviin vuokramiehiin nähden ryhdy-
6808: mieheltä on !kielletty lunastusoikeus sillä         tään maanomist.rujien taholta JJ:ää:tötoimenpi-
6809: perusteella, että vuokra-alue sijaitsee liian       :teisiin, oli.si tällainen häätöma.hdollisuus 'Pi-
6810: lä!h.ellä kantatila.a tai muuten sopimalito-        kaisesti poistettava.
6811: mrusti, jota pa.itsi sellaisiHallrin sy,illä ku~n      Edellä esitetyn pemsteella e!hdotamme
6812: päätilan      tonttialueen sopimattomuuden          eduskulf1nan pääte:ttävälksi toivomuksen,
6813: vuoksi on lunast.usoiikeuksia evätty. N. s.
6814:  perintötorppien itsenäistyttämisessä on niin-                  että hallitus kiireellisesti suorittaisi
6815: 190                       fX, 11.   -   Vuokra-alueiden lunastaminen.
6816: 
6817:       tutkimuksen siitä, missä rnäärin ja                   että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
6818:       millaisilla syillä vuokra-alueiden lu-             sellaisiin toim.enpiteisiin, että mainit.
6819:       nastusvaatimuksia on evätty; ja                    tujen vuokramiesten mahdolliset häii-
6820:          että hallitus antaisi, rnikäli tarpeel-         döt tulisivat estetyiksi.
6821:       liseksi osoittautuu, Eduskunnalle asi-
6822:       asta esityksen; sekä
6823: 
6824:   Helsingissä, helm1kuun 9 päivänä 1930.
6825: 
6826:              Mauno Pekkala.                                  Leander Sirola.
6827:              Valfrid Eskola.                                 Emil Jokinen.
6828:              J. Kovanen.                                     Kalle Valta.
6829:              Edvard Setälä.                                  Jalmari Linna.
6830:              Toivo Halonen.                                  Hilma Koivulabti-Lehto.
6831:              Väinö Kivisalo.                                 Otto Marttila.
6832:                                                                                               191
6833: 
6834: IX,12. -    Toiv. al. N:o 31.
6835: 
6836: 
6837: 
6838: 
6839:                                    Linna, K. E. y. m.: Komitean asettamisesta maatalouden
6840:                                       luottokysymyksen tutkimista varten.
6841: 
6842: 
6843:                                          E d u s kun n a ll e.
6844: 
6845:     Maatal'Oudm: luottokysymys on yhä kiin-            takaisin maksettava. Jos samaan aikaan,
6846: teämpänä astunut vaatimaan ratkaisua. Tä-              kuten nyt, tapahtuu romahduksen tapainen
6847: hän 'On vaikuttanut yhä kiristyneempi pula-            hintojen lasku, eikä muuta luottoa ole saa-
6848: kausi, jiQka varsinkin maataiuudessa on joh-           tavissa, johtaa se maanviljelijäin tiloirtaan
6849: tanut todelliseen ahdinkotilaan. Muutenkin             poisj1outumiseen. Jo tästäkin syystä olisi
6850: kireänä raha-aikana on ulkolaisesta kilpai-            \iireesti ryhdyttävä maatalOIUden luottO-
6851: lusta johtunut maatal1oustuotteitten hinto-            olojen järjestämiseen terveemmälle, maata- ,
6852:  jen lasku vimyt ennestäänkin varsin hei-              louden hitaamman pääomavaihdon mukai-
6853: kosti kannattavan maatalouden su'Orastaan              SAlle pohjalle.
6854: kannattamattomaksi. Maatalouden kannat-                   Mutta tämän kysymyksen järjestelyn tär-
6855:  tavaisuus, joka tilivuotena 30/6 27-1/7 28            keyttä kiirehtivät vielä muutkin syyt. Viime
6856:  oli 5 % vaiheiJla, 10li tilivuotena 30/6 28-           vuoden toisilla >"altiopäivillä hyväksyi edus-
6857:  1/7 29 laskenut 4,2 % keskimäärin koko                kunta lain metsäkiirnn~tysluotosta. Tämä
6858:  maassa. Tällöin ei kuitenkaan vielä ollut             laki tuli voimaan kuluvan vuoden alusta.
6859:  vaikuttanut se huimaava hintojen lasku,               1\IJ:aatalouskiinteistöhuotosta meillä pääasial-
6860:   joka varsinkin viljamarkkinoilla, Saksan             lisesti huolehtivat rahalaitokset, Osuuskas-
6861:  ma:ksamien, korkeiden vientipalkkioiden                sojen Keskuslainarahast<> ja Suomen Hypo-
6862:   johdosta roka- ja marraskuulla tapahtui ja            teekikiyihdistys, joutuvat määrittelemään
6863:   joka yhä edelleen on jatkunut, Saksan ko-             kantansa tähän kysymykseen näihden ja olisi
6864:   wittaessa yihä vi'entipalkJdoitaan. Kun li-           välttämätöntä, että valtio, kummankin lai-
6865:   sä:ksi koko maatalousluotosta, jdka arvioi-           toksen ottamien lainojen takaajana, vaikut-
6866:   daan n. 11 miljaardiksi markaksi, on yli 70           taisi sii'hen, että mahdollisimman yihtenäi-
6867:   % eli siis n. 7, 7 miljaardia markka lyhyt-           nen ja maatalouden etujen mukainen toi-
6868:   aikaista, liikeluoton tapaista luottoa ja vain        minta näiden kesken aikaansaataisiin. Tä-
6869:   vajaa 30 % eli n. 3,3 miljaardia markkaa              hän on sitä:kin enemmän syytä, koska eri
6870:   maatalouden luonteen mukaista, pitkäai-               tahoilla on perusteilla maakunnallisia yhty-
6871:    kaista peruslnott'oa, osoittaa jo tämäkin            miä metsä:kiinnitysluoton järjestämistä var-
6872:    maatalouden kestämättömän aseman tällai-             ten. Ennenkuin näitä ryhdytään perusta-
6873:    Rena pulakautPna. Sillä paitsi korkeampaa            maan, olisi täysi selvitys hankittava maata-
6874:    korkoa, joka lyhytaikaisesta Juotosta aina           lou'den koko luot'totarpeen jä.rjestämisestä
6875:    täytyy maksaa ja joka widaan laskea aina-             ja mahdollisimman suuresta keskittämisestä.
6876:    kin 111-112 %, on tällaisen lyhytaikai!Sen              Tällaisen selvityksen        tarpeellisuuden
6877:    luoton suurin vaara siinä, että se, ainakin           puolesta puhuu vielä 'eräs seikka. Paitsi
6878:    osaksi, 'On rahs.tilant!een kiristye&'lä nopeasti    yllä mainittuja rahalaitoksia, myöntävät
6879:   192                      IX,12. -   )'laatalouden luottokysymys.
6880: 
6881: meillä maatalousluottoa valtion omat viras-      otettava. Mutta tilanne on sen ilmestymi-
6882: tot, nimittäin a'sutuShallitus, maataloushal-    sen jälkeen jo siksi paljon muuttunut, ettei
6883: litus ja maatalousministeriö Niiden myön-        sen polhjalla nykyoloissa voida tätä maata-
6884: ~ämät luotot ovat kylläkin suurimmaksi           loutemme elinkysymystä tyydyttävästi rat-
6885: Gsaksi lakeihin perustuvia, mutta mitä,äm        kaista. Olisi senvuoksi a:setettava uusi ko-
6886: täysin yhtenäistä suunnitelma:a ei näiden        mitea 'kysymystä harkitsemaan. Tilanne on
6887: luottojen myöntämisessä ole. Maatalouden         tällä lretkellä siksi vakava ja uhkaa yhä
6888: luotto-oloja järjestettäessä olisi kuitenkin     Edelleen kiristyä vielä,kin pahemmaksi, että
6889: välttämätöntä, että suurempaa yhdenmukai-        olisi malhdollisimmam nopeasti rylhdyttävä
6890: >mutta näidenkin luottojen ja maatalouden        kysymystä koko laajuudessaan selvittä-
6891: yleisen luotansaannin kesken aikaansaatai-       mään.
6892: t-iin.                                              Edellä esittiimämme perusteella rohke-
6893:     Maatalousluottokysymyksen     järj,estämi"   nemme kunnioittaen ehdottaa eduskunnan
6894: nen ;vaatii laajaa ja monipuolista harkinta:a,   päätettäväksi tl()ivomuksen,
6895: koska sen onnellisesta ratkaisusta suuressa
6896: määrin riippuu koko pääelinkeinomme pys-                 että hallitus mahdollisimman pian
6897: tyssä pysyminen. TällaiJsen tehtä;vän voi              asettaisi komitean maatalouden luot-
6898: vain asian,tuntijoista kokoonpantu komitea             tokysymyksen selvittämistä ja järjes-
6899: suorittaa. Mei1lä on tosin olemassa v. 19'2'5          tämistä tutkimaan ja sen hankkiman
6900: ilmestynyt maatalousluottokomitean mie-                selvityksen perusteella antaisi edus-
6901: tintö, jOka on monessa sulhteessa varteen              kunnalle esityksen asiasta.
6902: 
6903:      Helsingissä helmikuun 11 p:uä 1930.
6904: 
6905:                  K. E. Linna.                            E. M. Tarkkanen.
6906:                  T. M. Kivimäki.                         Bernhard Heikkilä.
6907:                  Oskari Mantere.                         J. G. Ryynänen.
6908:                  Taave Junnila.                          Väinö Kivi.
6909:                  E. A. Turja.                            Matti Pitkänen.
6910:                  E. v. Frenckell.                        A. K. Cajander.
6911:                  Albin Manner.                           Ilmari Auer.
6912:                  Eetu Jussila.                           S. Tuomikoski.
6913:                  Gustav Lindberg.                        Hulda Nordenstreng.
6914:                  J. H. Vennola.                          Maija Häkkinen.
6915:                                                                                             193
6916: 
6917: IX,1s. -   Toiv. a.l. N :o 32.
6918: 
6919: 
6920: 
6921: 
6922:                                  Junnila y. m.: Maanviljelys- ja talousseurojen metsänhoito-
6923:                                     toiminnassa syntyneen vajauksen tutkimisesta.
6924: 
6925: 
6926:                                       E d u s k u n n a l [ e.
6927: 
6928:    Kun nykyinen yksityismetsälaki astui voi-       kuluessa käyttäneet metsätalouden edistä-
6929: maan tammikuun 1 päivästä 19,29 siirtyi sa-        misty6hön enemmän kuin kaksi kertaa niin
6930: malla myöskin metsänhoidon ·edistämistyö           paljon varoja, kuin ne tarkoitusta varten
6931: maanviljelys- ja talousseuroilta uusille met-      ovat saaneet valtiolta. Myös metSätalouden
6932: sänhoitolautakunnille. Maanviljelys- ja ta-        edistäruistyötä on tullut tämän ajan ku-
6933: lousseurojen joht<Ykunnat, joiden johdetta-        luessa tehdyksi yli kaksi kertaa niin paljon
6934: vana metsänhoidon edistäruistyö pitemmän           ~uin mikä olisi ollut mahdollista valtion
6935: ajan 'Oli ollut, eivät olleet osanneet varus-      apurahojen avulla.
6936: tautua siihen, ·että tällainen suuri muutos           Ottaen tämän huomioon ja kun maanvil-
6937: suoritettaisiin niin nopeasti, ettei uuteen        jEJlys- ja talousseuroilla tulee olemaan voit-
6938: järjestelmään siirtymiselle määrättäisi mi-        tamattomia vaikeuksia niiden varoissa syn-
6939: tään ylimenokautta, jonka kuluessa maan-           tyneen vajauksen peittämisessä sen joh-
6940: viljelys- ja talousseurat saisivat tilaisuuden     dosta., että valtio äkkinäisillä toimenpiteillä
6941: tuskattomasti lopettaa toimintansa tällä           suuntasi tällä a1a1la tapahtuvan toiminnan
6942: alalla. Kun vastoin odotuksia ei näin käy-         uusille teille, jotka .veivät seuroilta mahdol-
6943: nyt, joutuivat melkein kaikkien maanvilje-         lisuuden saada tällaisesta toiminnasta kan-
6944: lys- ja talousseurojen johtokunnat hyvin vai-      nettavilla tuloilla vajaus ,peitetyksi, näyttää
6945: keaan asemaan sen johdosta, että seuroissa         oikeutetulta saada valtio, sen mukaan !kuin
6946: oli metsänhoidon edisfåmistyöhön käytetty          maan hallituksen taholta jo ennen uuden
6947: varoja huomattavasti enemmän kuin mitä             alaa koskevan lainsäädännön voimaan astu-
6948: valtiolta oli saatu. Maanviljelys- ja talous-      mista edellytettiin, avustamaan maanvilje-
6949: seurojen metsätalousrahastoihin oli synty-         lys- ja talousseuroja tämän niiden taloutta
6950: nyt tämän johdosta 'huomattavia vajaU'ksia.        koskevan kysymyksen järjestelyssä.
6951: Näiden vajauksien peittämiseksi otti halli-           O:heenliitämme maatalousseurojen keskus-
6952: tus ehdotukseensa 1928 lisämenoa:vvioksi           liiton laatiman taulukon 14 suomenkielisen
6953: 490,000 Smk. määrära:han. Kun kuitenkin            maanviljelys- ja talousseuran metsätalous-
6954: puuttui täydellinen selvitys va:jauksien lo-       rahaston tilasta viisivuotiskaudelta 1924-
6955: pullisesta määrästä ja niiden jakautumisesta       1928. Siitä käy selville, että näiden seuro-
6956: eri seurojen kesken, poisti ·eduskunta mää-        jen metsätalousmäärärahat vuosittain ovat
6957: rärahan, jDten seurojen metsätalousrahasto-        olleet keskimäärin n. 38,200 mk. seuraa
6958:  jen vajaukset jäivät entiselleen.                 kohti. On ilmeistä, että tämä määrära'ha ei
6959:    Maanviljelys- ja ta1ousseurat ovat metsä-       ole riittänyt edes metsäkonsulentin palkkaan
6960:  taloustoimintansa viiden viimeisen vuoden          ja matkakuluihin, - jonka paikkaaminen
6961: 
6962:                                                                                               25
6963:   194              IX,13. -   Maanviljelysseurain metsänhoitotoiminta.
6964: 
6965: jo kuului apurahan saannin ehtoihin -     pu-    uuden lain voimaan astumisen johdosta ky-
6966: humattakaan metsätalousneuvojain palk-           symyksessä, voisi se vaikuttaa hyvin !haital-
6967: kauksesta ja muista menoista. Näiden seu-        lisesti muuhunkin maanviljelys- ja talous-
6968: rojen valtiolta metsätalouden ·edistäanistä      seurojen suorittamaan maatalousammatilli-
6969: varten saama määräraha on ollut tänä ·viisi-     seen edistämistyöhön. Jos hyvässä tarkoi-
6970: vuotiskautena kaikkiaan 2,757,000 markkaa        tuksessa ja hyvässä uskossa suoritetusta, yh-
6971: ja niiden metsätalousrahastoihin itse thankki-   teiskunnalle hyödylEsestä työstä, jonka uusi
6972: mat tulot 2,918,400: 25. Niiden metsätalous-     lainsäädäntö on katkaissut, ei seuroille
6973: rahastojen menot mainittuna viisivuotiskau-      myönnetä varoja. kustannusten peittämi-
6974: tena ovat olleet 6,303,819: 45, joten vajauk-    seksi, voivat seurojen johtokunnat tulla en-
6975: seksi on jäänyt 628,419 : 70. Tämä ilman         tistä varovaisemmiksi :muun maataloudelli-
6976: niitä vajauksia, jotka ovat syntyneet ennen      sen edistämistyön suorittamisessa, koska mi-
6977: vuotta 1924. Ruotsinkielisten maanviljelys-      tään varmuutta ei ole siitä, että jonakin het-
6978: seurojen keskusliitolta saamiemme tietojen       kenä valtio lopettaa niiden määrärahat
6979: mukaan on ruotsinkielisten maanviljelys- ja      muuhunkin tarkoitukseen, jolloin johtokun-
6980: talous.seurojen samoista syistä syntynyt va-     tien jäsenet voivat joutua omista varoistaan
6981: jaus niiden metsähoitora:hastoissa yhteensä      suorittamaan ripeän toiminnan aiheuttamat
6982: 48;561: 59.                                      vajaukset.
6983:    Nämä vajaukset ovat syntyneet osittain           Sen nojalla mitä edellä olemme esittäneet
6984: sen johdosta, että pienviljelijöille on suo-     ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
6985: ritettu yleensä toimituksia osin ilmaiseksi,     vomuksen,
6986: osin alennetun taksan mukaan, mutta pää-
6987: asiassa kuitenkin varninaisen metsätalou-                  että hallitus tutkituttaisi maanvil-
6988: dellisen valistustyön suorituksesta, kuten              jelys- ja talousseurojen metsänhoito-
6989: kilpailujen, retkeilyjen, kurssien, kylvö- ja           toiminnassa syntyneen vajat~ksen laa-
6990: istutuspäivien y. m. järjestämisestä, josta             tua ja laajuutta ja sen tutkimuksen
6991: ei ole voit-u periä toimitusmaksuja.                    pm·usteella ottaisi tarpeellisen määrä-
6992:    Ellei valtio käy avustamaan tällaisen toi-           rahan vajauksien peittämiseksi vuo-
6993: minnan aiheuttamien vajauksien peittä-                  den 1931 t1~lo- ja rttenoarvioehdotuk-
6994: mistä sellaisissa tapa.uksissa kuin tässä on            seen.
6995: 
6996:      Helsingissä, helmikuun 12 p :nä 1930.
6997: 
6998: 
6999:               Taave Junnila.                             Elias Tukia.
7000:               Antti Kemppi.                              T. N. Vilhula.
7001:               Aleksi Hakala.                             V. Huuhtanen.
7002:               P. Saarinen.                               Ernst von Born.
7003:               Ilmari Auer.                               Ansh. Alestalo.
7004:               J. Eri. Pilppula.                          August Raatikainen.
7005:               Bernhard Heikkilä.                         E. M. Tarkkanen.
7006:               K. F. Lauren.                              Vihtori Vesterinen.
7007:               0. Kontio.                                 J. Koivisto.
7008:               E. A. Turja.                               Gustav Lindberg.
7009:                                Yhdistelmä 14 maanviljelys- ja talousseuran metsätalousmäärärahojen käytöstä vv. 1924-1928.
7010: \                                   1,                  T u l o t:                                                                    M e n o t:                                 1
7011: 
7012: 
7013: ;                .       · ·        ~                                                                            Palkat ·a   Retkeilyt, Avustuk-        -------~----~
7014: i               Seuran ruml              Yhteens"    Y,~l~ion    Toimit~s-       Mui~a        Yhteens"            matka!     n~ytt~lyt, set mm.    Jäsen-       Muut    i Vajaus 1
7015: 
7016: 1                                   1           a   maararaha    makSUJa         tuloJa              a            kulut      ~ilpmlu.t mms:lle     maksut       menot   i        '
7017:                                     1                                                                                        ]a kurssit  y, m.                              ,
7018: 1- - - ·                            1                                                                        -               ~                              1               1
7019: 
7020: 
7021: 
7022: 
7023:                                                                                           1              \                                                              i
7024:                                                                                                          1                                                              1
7025: 
7026: 
7027: 
7028:                                                 1                                            !            '                                           1
7029:     Etelä-Pohjan maan Mvs. ..       380 866: 45i 228 000:- 152 866: 45:    -      483 475: 45' 431125: 10' 14 040: -            2 514: --- 35 796: 35 1\102 609:-                    ,...,
7030:     Hämeen lää. in          )) ..   761 050: 34 196 000:- 565 050: 34'~    -      781167: 66 623 750: 16       -                2 007: 50 155 410: -1 20 117:·32                     ?1
7031:                                                                                                                                                                                      >-'
7032:     Hämeen-Sa kunnan >> . .         327 236: 15 164 000: ·- 132 083: 72j31152: 43 380 750: 50 362 075: 75      --               2 510: 50 16 164: 251 53 514:35                      CO
7033: 
7034: 
7035:     Itä-Karjala             )) . . 290 491: 19 212 000: -1 71 781: 191 6 710:- 295 703: 63 270 573: 32                          2 513: 50 22 616: 81 5 212: 44
7036:     Keski-Suom ll           ))  . . 322 954: 64 206 000: -, 116 954: 641          383 000: 59 328 841: 04 6 770:-               2 500:- 44 889: 55 60 045: 95                        1:-,
7037: 
7038:     Lapin                Mtls. ..    96148:31 81 000:- 15148: 31!          -·     131502:24 117 317: 50        -          100:  2 513:- 11571: 74 35 353:93                          =
7039:                                                                                                                                                                                      =
7040:                                                                                                                                                                                      i"=
7041:                                                             1            '
7042:     Lounais-Suo 1en Mvs. ..         248 503: 27 178 000: -~ 70 503: 27(      -    268 699: 75 242 476: 25 1191: --,        -    2 513: 50 22 519:- 20 196: 48
7043:     Länt. Viipur. 1 läänin>> ..     127 372: 60\ 104 000: -, 23 372: 60!          144 871: 90 140 351: 40      --               2 500: -     2 020: 50 17 499: 30                    ~
7044:     Mikkelin lä Iin         >>      519 707: 46, 228 000:- 291 707: 46j    -      561 044: 05 520 187: 15,1 825:-          70:  2 513: 50 37 448: 40 41 336: 59                      ~
7045:     Oulun lään             Tls ..   423372:16 246000:- 175166:161' 2206:-- 518094:53 476135:331                -      , 2740:   2513:50 36705:70 94722:37
7046:     Perä-Pohjol a
7047:                                                  1)
7048:                          Mvs. . . 315 374: 85 288 000:-       27 374: 85/  -      323 813: 45 283 891: 95 2 000:        4 525:      -j1
7049: 
7050:                                                                                                                                 2 515:- 30 881: 50 8 438:60
7051:     Satakunnan               )) . . 327 296:93 220 000:- 107 296: 931      -      340171: 40 312 988:60       591: 50t     -    4 860:- 21 731:30 12 874:47
7052:                                                                              1                                        !
7053:     Uudenmaan läänin >> .. 1084348:61 176000:- 908348:611                  -     1186141:151072747:50         955:-1       -- ,    -       112438:65 101792:.54
7054:     Viipurin lä in          >> . .  450 677: 29 230 000:- 220 677: 29j     -      505 383: 15 486 461: 75 1 500:-1 3 664: -) 2 510: 50 11 246: 90 54 705: 86 1
7055:                           Yhteensä 15 675 400: 2512 757 000: -12 878 331: 82j40 068: 43j6 303 819: 45)5 668 922: 80127 872: 50111 099: -/34 484: 501561 440: 651628 419: 201
7056: 
7057:         1
7058:             )   Josta rajaseutuvaroja 102 000:-
7059: 
7060: 
7061: 
7062:                                                                                                                                                                                       .......
7063:                                                                                                                                                                                       <:.0
7064:                                                                                                                                                                                       01
7065:   196
7066: 
7067: IX,14. -   Toiv. al. N :o 33.
7068: 
7069: 
7070: 
7071: 
7072:                                 Turunen y. m.: Esityksen antamisesta väkilanMtteiden
7073:                                    kaupan järjestiimisestä vähävaraisten pienviljelijäin
7074:                                    etuja s"'1mälläpitäen.
7075: 
7076: 
7077:                                     E d u s k u n n a ll e.
7078: 
7079:    Eri maatwl.oud€llisten seurojen, yhdistys-    tosin useat liikkeet myöntänoot kolmen
7080: ten ja niiden keskusliittojen toimesta on        ilmukauden maksuajan, mutta se ei ole sa-
7081:  puhutun ja kirjoitetun sanan avulla tehty       nottavasti :muuttanut maksuvai!keuksia,
7082: m. m. vähävaraiselle pienviljelijäväestöHe-       sillä maksu on joutunut eteen juuri sellai-
7083: kin selväksi väkilannotteiden tarkoituksen-      seen aikaan, jolloin viljelijällä on leipäkin
7084: mukaisesta käytöstä johtuva satotuloksia         oston va.rassa. Lisäksi on ;vero- y.m. mak-
7085: huomattavasti kohottava hyöty ja suuri           suja suoritettavana ja lannotteista koitu-
7086: kansantaloudellinen merkitys. Kysymystä          van hyödyn saa vajelijä vasta myöhään
7087: on lisäksi valaistu havainnollisilla esimer-     syksyllä ja seuraavan vuoden !kuluessa.
7088: keillä, järjestämällä koekenttiä y. m. sellai-   Kun asia on näin, eiviilt heikossa taloudelli-
7089: sia, joiden avulla todistetaan apulannottei-     sessa asemassa olevat pienviljelijät voi
7090: den käytön kannattavaisuus ja eri kasvi-         hankkia rupulantoja joko ollenkaan tai aina~
7091: ravintoaineita sisältävien lannotteiden tar-     kaan ta.rpeen mukaan. Asian nykyinen tila
7092: koituksenmukainen !käyttäminen..                 kaipaisi pika,ista korjausta ja se on mieles-
7093:    Maatalouden koetoiminnan keskusvalio-         tämme korjattavissa siten, että apulannot-
7094: kunnan eri puoliNa maata ja eri maalaa-          teiden kauppa järjestetään valtion taholta
7095: duilla järjestämissä lannoituskokeissa on        sillä tavDin, että sellaisiUe vähävaraisille
7096: todettu, että satotulokset vilja- ja heinä-      pienviljelijöille, joiden viljelysalue, luon-
7097: kas:veilla ovat huomattavasti lisääntyneet       nonniitty mukoon luettuna, ei o1e yli 1'5
7098: ja juurikasveilla on lisäys ollut monenker-      hehtaa.ria, välitetään apula:ntoja 25 % alen-
7099: tainen, ja että parhaat tulokset on saatu so-    nuksella niiden tavallisista myyntihinnoista
7100: pivalla täysiJannoitu.ksella.                    ja yhden vuoden maksuajalla korotonta.
7101:    PienviljeHjätkin ovat alkaneet kiinnittää     tunnu:stetta vastaan. Tällä ajalla ehtisivät
7102: huomiota tähän kysymyksen. Siitä on to-          viljelijätkin saada jo käytettävälkseen li-
7103: distUJksena pientiloillakin yhä lisääntynyt      sääntyneet satotulokset. Sikäli kuin on !ky-
7104: apulantojen käyttö. Viime vuoden aikana          symys valtion oman superfosfaattitelb.taan
7105: oli !kuitenkin jo huomattavissa alenevaa         tuotteista on kysymys 'helposti järjestettä-
7106: suuntaa. Sitä todistavat m. m. väkilannot-       vissä. Typpi- ja kalipitoisten lannotteiden
7107: teiden myyntiä koskevat tiedot. Syyt tähän       myynnin voisi järjestää esim. siten, että
7108: ilmiöön ovat löydettävissä pienviljelijä-        niiden väilityksen ottaisi myöskin valtio
7109: väestön keskuudessa kireälksi käyneessä ra-      huostaansa tai järjestäisi osuustoiminnalli-
7110: hapulassa. Apulannotteiden kaupassa ovat         sille liikkeille sellaisen valtion tailmun, että
7111:                                    IX,14, -    Turunen y, m.                               197
7112: 
7113: ne voisivat ·myydä lannotteita yhtä pit-                    että hallitus valrnistuttaisi ja an-
7114: källä luotolla selkä korvaisi niille a:lennuk-           taisi kiireellisesti Eduskunnalle esi-
7115: sesta johtuvan hinnan eroitUJksen.                       tyksen väkilannotteiden kaupan jär-
7116:    Kun väkilantakysymys on pien,viljeli-                 jestämisestä sillä tavalla, että sellai-
7117: jöille samalla pääomalkysymys, jota b:e eivåJt           set vähävaraiset m'ljelijät, joiden vil-
7118: itse kykene ratlkaisemaan, olisi valtion vel-            jelysaltte, luonnonniitty rnukaan
7119: vollisuuc; käydä tehokkaina toimenpiteillä               luettuna on 15 hehtaaria tai siitä
7120: tukemaan pienviljelij·öitä.                              alle, saavat väkt'lannotteita 25 %
7121:    Esitetyillä perusteUla ehdotamme edus-                alennuksella ja yhden ;vuoden maksu-
7122: kunnan päätettäväksi toivomuksen,                        ajalla korotonta tunnustetta vastaan.
7123: 
7124:      Helsingissä 11 p :nä helmikuuta J 9'30.
7125: 
7126: 
7127:                  Aug. Turunen.                            Juho Perälä.
7128:                  Arvo Riihimäki.                          Kalle Kyhälä.
7129:                  V. Pohjaranta.                           J. A. Liedes.
7130:                  Kalle Meriläinen.                        Siina Urpilainen.
7131:                · K. Kulmala.                              Verner Halen.
7132:                  Heikki Väisänen.                         Emil J. Tabell.
7133:                  Pekka Strengell.                         K. Talvio.
7134:                  Lauri Myllymäki.                         William Tanner.
7135:                                         Jalmari Virta.
7136:   198
7137: 
7138: IX,15, -    Toiv. al. N:o 34.
7139: 
7140: 
7141: 
7142: 
7143:                                 Perälä y. m.: Esityksen antamisesta laiksi valtioavustuk-
7144:                                    sen perusteista maataloudessa tarvittavien koneiden
7145:                                    hankkimiseksi eräille maanviljelijäin muodostamille
7146:                                     koneosu1~skunnille.
7147: 
7148: 
7149: 
7150: 
7151:                                      E d u s 'k u n n a ll e.
7152: 
7153:    Vliime vuosikymmenien kehitys on osoit-         kaikkialla ei siihenkään ole Gllut mahdolli-
7154:  tanut, että maatilat pi:rstvuvat yhä pie-         :mutta. Koneitten ihankint·a maksaa vielä
7155:  nempiin osiin, sillä kun v. 1901 tilaluku         nykyoloissa siksi paljon, etteivät pieneläjäin
7156: oli 138,072 niin se v. 1928 oli likimää:rin        muodostamat osuuskunnat kykene koneita
7157: 416,000. Kun peltoala ei vuodesta 1910,            hankkimaan ni,in palj'on kuin mitä usein-
7158:  jolloin se oli 1,865,000 iha, vuoteen 1928        kin olisi ta:rpeellista. Etenkin sel1aiset lkuin
7159: mennessä ollut lisääntynyt kuin 312,000            v:iljan puinti-, lajittelu-, kylvö- y. m. 'ko-
7160: ha :lla, ollen peltoalan 'kokonrui·srnäärä täl-    neet olisiv;at monellakin pienviljelijäseu-
7161: löin 2,177,000 ha, niin ei pelboalan lisään-       dulla erittäin kaivattuja ja niitten käy-
7162: tyminen ol~ ollut suhteellinen tilojen li-         töstä olisi pieneläjäin :maatalouden elpy-
7163: sääntymiseen verrattuna. Peltoalain pie-           miselle huomattavaa apua, mutta niiden
7164: nuus ja puuttuvat mahdGllisuudet niiden           hankinta tuottaa voittamattomia vaikeuksia.
7165: laajentamiseksi ovat osaltaan mikuttaneet            Katsoen siihen, että valtiovallan tahGlta
7166: pientilallisten taloudellisen elämän velkaan-     on suopeasti suhtauduttu teollisen elämän
7167: tumiseen ja rapeutumiseen. Sellaisina ai-         'kdi:l!ott.U~miseen, pitäisi samal1a taholla kiin-
7168: koina, j·olloin yleellJsä työnsaanHmahdoJtli-     nittää ihuomiota myöskin maataloustuotan-
7169: suudet ulkopuolelta omien tilu'ksiensa maa-       non elvyttäaniseen. Sellainen kävisi mieJtes-
7170: seudullakin käyvät vä!häisiksi, joutuvat          tämme parhaiten päinsä siten, että valtion
7171: pieneläjät suoranaiseen hätään. Näin ollen        varoilla ryhdyttäisiin a:vustatmaan maaseu-
7172: olisi kiinnitettävä ihuomiota pientilallisten     dun pieneläjäväestöä teknillisten apuneu-
7173: omavaraistalouden 'kohottatmiseen.                vojen hankkimisessa. Tätä periaatetta käy-
7174:    Maataloudenlkin elvyttämiseksi ja tuo-         täntöön sovellutettaessa voitaisiin menetellä
7175: tannon huomattavastikin kdhGttamiseksi            siten, että useammat pienviljelijät, joiden
7176: voitaisiin vaikuttaa teknillisten apuneuvo-       tilat ov.at läJhekkäin, yhtyisivät osuuskun-
7177: jen /hankkimisella pientalouksHlekin. Näillä      niiksi ja sopisivat käyttämään maatalouk-
7178: ei ole kuitenkaan tähän saakka ollut talou-       sissa .samoja koneita. Tällöin kalliimpien-
7179: dellisia edellytyksiä /hyödylliseksi osoittau-    kin koneitten käyttö saataisiin kannatta-
7180: t~neen Joonevoiman käyttämiseen maatalou-         vamsi, johon ei päästä, jos !kunkin rpi€n-
7181: dessaan. Tosin •eräillä seuduin maata on          talouden oli:si hankittava itselleen tar:vitse-
7182: yritetty Gsuuskuntien kautta rpoist·aa tek-       miaan koneita. Pientalouk:sien muodosta-
7183: nillisten apuneuvojen puutetta, mutta             mien rosuusku:ntien perustaminen edellyttää
7184:                                     IX,l5. -    Perälä y. m.                             199
7185: 
7186: kuitenkin, että valtiovallan on näitä osuus-      olisi vielä sallittava. Osuuskuntaan olisi
7187: kuntia avustettava !koneitten hankinnassa         kuuluttava vähintään 3 pientilallista ennen-
7188: jollakin määrätyllä osalla niiden !h~nkinta      kuin sille VIOitaisiin valtion avustusta ko-
7189: kustannuksista. Kun valtion avustusta olisi       neitten ostoa varten myöntää. Maatalous-
7190: annettava vain pienviljelijäin ja muuten          ministeriön olisi annettava lähempiä ah-
7191: heikossa taloudellisessa asemassa olevien         jeita lmnei<tten harrkinnasta ja niiden kes-
7192: muodostamiUe osuuskunnille, niin valtion          kinäisestä käytöstä.
7193: osuus hankintakustannuksiin olisi niin ollen         Edellä olevil'la p.erusteilla ehd{)tamme
7194: määriteltävä mahdollisimman :lwrkeaksi ja         eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
7195: pitäisimme 75 % avustuksen myöntämistä
7196: kunkin hankittavan koneen hinnasta koh-                    että hallitus kiireellisesti valmis-
7197: tuullisena. Vielä sittenkin jäisi näiHe vä-             taisi ja Eduskunnalle jättäisi esityk-
7198: hävaraisten iJlluodostamille osuuskunnille              sen laiksi valtioavustuksen perus-
7199: suoritettavaksi 25% hankintakustannuk-                  teista maataloudessa tarvittavien ko-
7200: sista s~kä 'erittäin koneitten käytöstä ja              neiden hankkimiseksi sellaisten maan-
7201: hoitamisesta johtuvat kulut.                            viljelijäin muodostamille koneosuus-
7202:    ~oska se puoli asiassa kaipaa luonnolli-             kunnille, joiden peltopinta-ala ei
7203: sesti lä!hempää määrittelyä, millaisten pien-           nouse yli 15 ha:n ja jos osuuskun-
7204: viljelijäin muodostamille osuuskunnille                 tiin liittyvien taloudellinen asema
7205: valtion avustusta voidaan myöntää, niin                 muuten on sellainen, eUei heillä ole
7206: siinä suhteessa esitämme puolestamme huo-               mahdollisuutta omavaraisesti hank-
7207: mioonotettavaksi peltopinta-alan suuruuden              kia niitä koneita, joiden ostamiseen
7208: ja toisaalta yleisen varallisuu:ssuhteen.               osuuskunta anoo valtionavustusta, ja
7209: Peltopinta~alaan    nä:hden oHsi 15 ha:n                   että avttstuksen suuruus määrät-
7210: omistusta pidettävä ylimpänä rajana, jol-               täisiin 75 %:ksi koneen hankinta-
7211: laisten osuuskuntiin mukaan tuleminen                   kustannuksista.
7212: 
7213:      Helsingi,s:sä 7 ·p :nä helmikuuta 1930.
7214: 
7215:                 Juho Perälä.                              Emil J. Tabell.
7216:                 Arvo Riihimäki.                           Jalmari Virta.
7217:                 J. Rötkö.                                 K. Kulmala.
7218:                 Kalle Meriläinen.                         Arvo A. Lehto.
7219:                 William Tanner.                           V. Pohjaranta.
7220:                 K. Talvio.                                Aug. Turunen.
7221:  200
7222: 
7223: IX,16. -   Toiv. al. N:o 35.
7224: 
7225: 
7226: 
7227: 
7228:                                 Tolonen y. m.: Maataloudellisen opinto- ja kurssikentän
7229:                                     järjestämisestä Mikkelin lääniin etupäässä vähät,araisia
7230:                                     pienviljelijöitä varten.
7231: 
7232: 
7233:                                       E d u s k u n n a 11 e.
7234: 
7235:    Kun Suomi karusta maastaan ja kylmyy-           väänsä hyvin suvrittamaan. Jos pyrimme
7236: destään huolimatta Qn nykyään ja todennä-          siihen, että maalaisnuorison olisi pysyttävä
7237: köisesti pitkälti tulevaisuudessakin enem-         kotiseuduillaan maa taloustöissä, niin on
7238: män maatalous- kuin teollisuusmaa, johtuu          tämä saatava näihin tehtäviin innostumaan.
7239: tästä, että valtiovallan täytyy maatalout-         Ellei näin tapaihdu, siirtyy edelleenkin liian
7240: tamme käsitellä lroko kansan yhteisenä ky-         suuri osa nuorisoa kaupunki- ja tehdasseu-
7241: symyksenä. Että kansamme kaikki kerrok-            duille, missä työnsaantimahdollisuudet ovat
7242: set ja ryhmät oppisivat pääelinkein'onsa pi-       hyvin rajoitetut.
7243: tämään oikeaspa arvossa ja kunniassa, on                Nykyinen maatal~mdellinen opetus ja
7244: se tehtävä kaikilta osiltaan mahdollisim-          neuvonta ei yksinään voi tuoda pikaista pa-
7245: man tuottavaksi, miellyttäväksi ja ennen-          rannusta IQloihin, eikä apua. kaikille niille,
7246: kaikkea elinkeinon:harjoittaj alle itselleen        jotka sitä kipeimmin tarvitsevat. Maamies-
7247: työn hyvin palkitsevaksi. Tähän ei kuiten-         opistot, pienviljelysneuvojaopisto, maamies-
7248: kaan päästä ilman uhrauksia. Karun maan            koulut, maanviljelyskoulut ja muut oppi-
7249:  valloittamiseen .täytyy myös yhteiskunnan          laitokset, jotka alallaan ovat tarpeellisia,
7250: .kokonaisuudessaan :kiinnittää huomionsa,          {'.ivät kuitenkaan pysty vaikuttamaan kaik-
7251: koska :sekin siitä lopulta hyötyy. Mutta           kiin köy'himmtssä oloissa eläviin viljelijöihin
7252: saadaksemme valtion varojen käytön pysy-           kyllin edulliscf:ti. Köyhimmillä korpien raa-
7253: mään kootuuden rajoissa, on senvuoksi aina         ta:jilla ei ole varaa päästä vuodeksi, vielä
7254:  etsittävä niiJ-ä toimintamuotoja, joiden          vähemmän kahdeksi vuodeksi ammattikou-
7255: kautta pienillä uil:J.rauksilla päästäisiin mah-    luun. Maamieskouluibimme, joita on maas-
7256:  dollisimman hyviin tuloksiin.                      ;,;amme kolmisenkymmentä, eivät pää:se kan-
7257:    Maataloutemme suurimpiin varjopuoliin            sa:lroulun oppimäärän suorittamattomat.
7258:  luonnon asettD::nien esteiden lisäksi ikuuluu      Sitä paitsi on näiden koulujen opetusoh-
7259: heikko ammattitaito, joka painaa vielä lei-         jelma sellainen, ettei niissä saatua oppia
7260: mansa erittäin moniin seloseuduilla raata-          kiviperäisillä mailla köyhis:sä oloissa voida
7261: vien pienviljelijäin aTkielämään, mikä              Iikikään täydellisesti toteuttaa. Maanvilje-
7262:  seikka lu@nollisesti hidastuttaa koko kan-         lyskouluja lienee kahdeksan, mutta vähäva-
7263:  santaloutem<!le vaurastumista. Harvalla ih-        raisilla näilhin pääsy on vieläkin vaikeam-
7264:  misellä on tarpeellista työn iloa - siis työs-     paa jo senvuoksi, että oppijaksot näissä on
7265:  tään nautintoa, ellei ole oppinut tehtä-           1 1 / 2 ja 2-vuotiset ja tahdotaanlkin näissä
7266:                                    IX,lG. -   TO<lonen y. m.                             201
7267: 
7268: oppilaitoksissa kouluttaa enemmän neuvo-             Kun sopiva tila on saatu, voidaan siihen
7269: jiksi kuin kotonaan työskentelijöiksi. Kun        rakentaa, ellei ennen rakennettua kartanoa
7270: kiertävien maamieskoulujen lisääminen tuot-       tarpeeksi ole, vaatimaton koulu- ja kurssi-
7271: t!lia myöskin va:ikeuksia, niin olisi toivotta-   huoneusto talvea va,rten, k,1ska on edelly-
7272: Yaa, että valtiovalta järjestäisi jonkun eri-     tettävä, että kesällä kurssitoim.i.nta tapah-
7273: koisen kansanmaamieskoulun vasta-alkavia          tuu pääasiassa ulkona. Sitten otetaan aluksi
7274: ja muutenkin vaiilreissa oloissa eläviä kan-      vain joku edellämainitun koulutuksen saa-
7275: salaisia varten. Useat jo omilla maillaan         nut opettaja ja järjestetään esim. seuraa-
7276: työskentelevät vanhemmat, joilla hartiavoi-       van suuntaint-n opetusohjelma: Varsinaista
7277: mat on vielä hyvät, eivät ole kylliksi luku-      'koulua pidettäisiin :korkeintaan kolme kuu-
7278: t!aitoisia, saadakseen halvasta kirjallisuu-      kautta talvella, johon kukin pää'sisi ilman
7279: desta tarpeelJjsia ammattitietoja. Näiden          ehtoja. Mutta sensijaan käytännöllinen
7280: myös olisi päästävä käytännöllisistä kurs-        neuvonta- ja kurssitDiminta olisi vireessä
7281: ooista ja neuvoista entistä enemmän osalli-       kaikkina muina aikoina sen mukaan, mitä
7282: siksi. Kun maassa:mme on runsaasti karua          köyhä maalaisväestö voisi hyväkseen käyt-
7283: maata, olisi aivan erikoisesti karuisen maan      tää. Kurssit saisivat alussa olla noin 3-12
7284: asukkaita varten vaikkapa nykyisessä pien-        päivää kestäviä, riippuen siitä, kuinika
7285: viljelysneuvojaopistossa koulutettava joku        monta eri tehtävää voidaan samaan kurs-
7286:  määrä erikoisia lkansanneuvojia, joilla olisi    siryhmään yhdistää ja minä vuoden ai-
7287: tavallista . suurempi halu ohjata todellisia       ka,na kursseja toimeenpancnaan. Kurssit ja
7288: kansanihmisiä. Nämä neuvojat voisivat työs-        käytännöllinen neuvonta voisi alkaa ke-
7289: kennellä· valtion palkkaamina.                     väällä lannoitus- ja kylvötoiminnan valossa.
7290:      Tässä ta:rkoitettujen köyhälistöä lähente-    Sitten voisi 0lla harvennus- ja kitkemis-
7291: levien maatalousneuvojien tavallinen kierto-       kurssit ,nuorisoa ja aikuisia varten, kivien
7292: kulku ei olisi tarkoitwksen mukaista, vaan        hautaus- ja pellon muokkauskurssit, ojitus-
7293:  heille olisi varattava erikoiset neuvonta-        ja sala~ojituskurssit, laitumen raivaus- ja
7294:  kenttänsä, joissa he pääasiallisesti voisivat    laiduntamiskurssit, karjan- ja siipikarjan.-
7295:  työskennellä. Tällaista neuvontakenttää voi-     hoitokurssit, uudisraivaus- ja metsänhoito-
7296:  taisun nimittä:ä vaikka Pienviljelijäin          kurssit j. n. e. Että tarkoituksenmukaisiin
7297:  c•pinto- ja kurssikentälrsi. Tuo kurssikenttä    tuloksiin päästäisiin, ei tällaisesta neuvon-
7298:  pitäisi aluksi saada Mikkelin lääniin, jossa     nasta pitäisi :kantaa maksua. Lisä:ksi aivan
7299:                                                                                    1
7300: 
7301: 
7302: 
7303:  on vain yksi maamies- ja yksi maanviljelys-      käyhirnmille olisi annettava ruoka- j~a
7304:  koulu. Kun näitäkin kouluja edelleen tar-         matka-avustuksiakin. Talvella tämän kurs-
7305:  vitaan, olisi näin ollen hankittava uusi kou-    sikentän opettajat voisivat pitää tietopuo-
7306:  lutila, johon voisi ehkä suoviljelyskoease-      lisia luentoja sekä paikan päällä että mah-
7307:  mankin perustaa. Tällä pitäisi olla tarkoi-       dollisuuksien mukaan ympäri lääniä pien-
7308:  tustaan vastaavaa suota, viljelyskelpoista        vilj elijäseuduil1a.
7309:  metsämaata, josta osa tai kokonaan kivi-             Tällaisesta kurssikentästä voidaan muo-
7310:  peräistä, sekä metsää. Tilan pitää olla lä-       dostaa kaikkien opintomatkailijain käynti-
7311: 'hellä rautatietä. Tällaisen tilan löytämi-        paikka. Sen portin pitää olla ainakin ke-
7312:  nen tuskin mainitusta läänistä tuottanee          sällä joka päivä auki. Harjoitus- ja kurssi-
7313:  vaikeuksia siinäkään tapauksessa, ettei val-      toiminnan kautta Dn saatava syntymään
7314:  tiolla itsellään satu sellaista olemaan. J,a      mallimetsää, mallipuutarhaa, malliviljelyk-
7315:  voisihan hallitus maanhankinnassa apunaan         siä suolle ja ko>'alle maalle, malliksi kel-
7316:  käyttää maataloudellisia järjestöjä, esim.        paava kasvitatha y. m. Työkalut täällä
7317:  Mikkelin läänin maanviljelysseuraa.               pitäisi löytyä kaikkia pienviljelysalaan
7318: 
7319:                                                                                             26
7320:   202                     IX,16. -   Maataloudelliset opintokentät.
7321: 
7322: kuuluvia tehtäviä varten, että nekin kan-        oppisi ja innostuisi. - Kansamme tiedon ja
7323: salaiset, jotka syystä tai toisesta eivät ope-   taidon kohottua on edellämainitm1lainen
7324: tukseen voiHi osallistua, saisivat kuitenkin     oppilaitos helppo muuttaa toiscnkinlaatui-
7325: tilapäisillä käynneillään ta~peellisiin työ-     sia käytänuöl1isiä vaatimuksia silmällä pi-
7326: välineisiin tutustua.                            tä~n.   Mutta tyvestä puuhun.
7327:    ~Jo pitemmän aikaa on Mikkelin lääniin           Esitetyillä perusteilla ehdotamme kun-
7328: puuhattu suoviljelySkoea:semaa, kuitenkin        nioittaen edusku:rman: päätettäväksi toivo-
7329: siinä onnistumatta. Kun vHme valtiopäi-          muksen,
7330: ville on jätetty kaksikin perusteltua raha-
7331: asia-aloitetta, niin lienee tässä 1arpeetonta             että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
7332: asian tätä puolta lähemmin perustella. Kui-            menpiteisiin, että Jiikkelin lääniin
7333: te:tikin pidämme hyvin suotavana, että hal-            saataisiin maataloudellitten opinto-
7334: litus ottaisi harkittavakseen, voitaisiinko            ja kurssikenttä, jossa etupäässä vä-
7335: pienviljelijäin opastus- ja kurssikenttä sekä          hävwraisimrnat pienviljeli,iiit ,ja pien-
7336: suoviljelyskoeasema perustaa samalle alu-              viljelijöiksi aikovat saisivat ilmaista
7337: eelle ja hankkia maata molempia tarkoituk-             ammattiopetusta; sekä
7338: sia silmällä pitäen. Jos tämä kaikki tohm-                että mikäli mahdollista saman ken-
7339: tuisi, tulisi mielestämme muodostumaan                 tän yhteyteen järjestettä.isiin suo-
7340: sellainen oppilaitos, jossa jokainen kävijä            viljelyskoeasema.
7341: 
7342:      Helsingissä, 6 p :nä helmikuuta 1930.
7343: 
7344:                  J. F. Tolonen.                          J~almari Väisänen.
7345:                  Toivo Halonen.                          Toivo J. Aro.
7346:                  Artur Koskelin.                         Reinh. Swentorzetski.
7347:                                      Hilma Waljakka.
7348:                                                                                            203
7349: 
7350: IX,1 7. -   Toiv. al. N :o 36.
7351: 
7352: 
7353: 
7354: 
7355:                                  Sillanpää y. m. : Valtion talouskoulun perustamisesta H el-
7356:                                     sinkiin.
7357: 
7358: 
7359:                                      E d u s kun n a He.
7360: 
7361:    Ammattiopetuksen tarve m~n. talous-             apulaisensa. Nykyajan perheenemännistä
7362: alalla alkaa tulla yhä yleisemmäksi. Onhan        suurin osa 011 an8iotoimessa kodin ulkopuo-
7363: kotitalouden !hoito niin suuri kansanta.lou-      lella, jolloin kodin hoito samoin kuin ruuan-
7364: dellinen asia, että siihen on yhteiskunnan        valmistus, jää kokonaan talousapulaisen teh-
7365: puolelta kiinnitettävä mitä vakavin huomio.       täväksi. Talousapulaiset ovat suuremmalta
7366: Ty.öskenteleehän. suuri osa maamme naisista       osaltaan maaJSeudulta iJmtoi:sin, kodeista,
7367: kotitalousalalla, osa itsenäisinä kodinhoita-      jotka ovat aivan toisen luontoisia, kuin ne
7368: jina, ooa am:mattityölä.isinä, kuten talous-      kodi1t, joita heidän pitäisi kyetä hoitamaan
7369: a,pulaiBina perheissä, ravintolatyölä.isinä ra-   a,mmattimaisooti ja itsenäisesti. Taita,matto-
7370: vintoloissa, sairaaloissa, lastenkodeissa y. m.   muudesta seuraa ristiriit:oja ja paikanmuu-
7371:    Taloudenhoito n,iin kodeissa. ikui.n laitok-   tO!ksia, jotka useasti ovat nuoriille tytöille
7372: sissakin ei ole yksin kulutuiksen hoitamista,     alkuaiheena siveelliseen rappeutumiseen.
7373: vaan se on myös 'kotitaloudell:is:ta tuotantoa,      Helsiruki:in, maamme. ·pää:kaurpunkiin siir-
7374: jonlk:a tuottavaisuus riippuu siitä ammatti-      tyy eri puolilta maata nuorta työvoimaa,
7375: taidosta, mikä tekijäJHä. on. Lasketaallihan      josta suuret joukot antautuva•t talousalan
7376: yksistään ruokatalouteen llrulutettavan v:uo-     työntekijöiksi. Kun kotitaloudellisia am-
7377: sittain ravintoainetta noin 9.3 miljaardin:       matti>kouluja on maassamme toistailseksi
7378: markan arvosta, joiden ruoka-aineiden ja-         vain .vähän, eivät nämä nuoret työnetsijät
7379: lostaminen n•autittavaksi jää kodinJwitajien,     ole olleet tilaisuudessa kotipaikallaan am-
7380: ja taloustyöläisten tehtäväksi. Ja suu11m osa     mattitaidon hankkimiseen. Niitä näkökohtia
7381: tästä työstä on t1ehtävä itsenäisesti, ilman      silmällä pitäen olisikin Helsinkiin perustet-
7382: työnjohtajan valvonta:a. Kuinka paljon            tava valtion talouskoulu, johon nuoret tytöt,
7383: ra,aka~aineiden tuhlausta voitanee'ka.an pan-     olkoot mistä maan kolkasta tahansa, olisi-
7384: na taitamattomuudlen tilille, siitä on mahdo-     vat oikeutettuja pääsemään oppilaiksi.
7385: ton edes arveluja esittää, enempää kuin              Valtion talouskoulu olisi järjestettävä
7386: siitäkään, kuinka suuressa määrässä huo-          niin, että se voisi palvella eri yhteiskunta-
7387: nosti valmistettu ravinto vaikuttaa kansan        piirejä, niin albvia kodinhoitajia kuin ta-
7388: terveydentilaan.                                  lousapulaisiakin, ja Bitä siinä valmistuisi
7389:    Jos katsomme sitä ryhmää, joka toimii ta-      sekä kuntien että valtion omiin laitoksiin,
7390: lousapulaisina, joita yksistään Helsingjssä       ravintoloihin y. m. taloudenhoitajia 'ja keit-
7391: on useita tuhansia, missä he ovat sa21111eet      täjiä, joista nyt on niin suuri puute. Tätä
7392: opetuksensa? Ennen, kun perheen emännät           silmälläpitäen olisi talouskouluun järjestet-
7393: itse hoitivat kotejaan, ihe myös opettivat        tävä eri pitkiä oppijaksoja ja kursseja.
7394:   204                    IX,17. -   Valtion talouskoulu Helsinkiin.
7395: 
7396: Valtion kotitalousopistot ja emäntäkoulut,       aikaansaamisella olisi, että opetus olisi mah-
7397: ynnä valtion avustuksella toimivat erimuo-       dollisimman halpa, jos ei aivan vapaa, ja
7398: toiset IJwtitalouskoulut, ovat tarkoitetut       että Varattomille varattaisiin riittävästi va-
7399: maaseudun tarvetta tyydyttämään. Kau-            paapaikkoja. Vain sitä tietä voitaisiin saada
7400: punkikunnat ja taajaväkiset yhdyskunnat          ammattikoulu palvelemaan niitä piirejä,
7401: ovat ·paria poikkeusta lukuunottamatta           jotka tä1hän asti ovat osattomaksi jääneet,
7402: vailla talousammattikouluja, joten ajan-         ja joihin olisi pyrittävä kohottavasti vai-
7403: mukaisen talouskoulun perustaminen Hel-          kuttamaan.
7404: sinkiin on kipeän tarpeen vaatima.                 Yllä olevan perusteella ehdotamme edus-
7405:    Valtion kotitalouskoulussa ei olisi opetet-   kunnan päätettäväksi toivomuksen,
7406: tava vain ruuanvalmistustaitoa, vaan
7407: myöskin miten talous olisi hoidettava                      että hallitus 1·yhtyisi pikaisiin toi-
7408: tuloperusteet huomioon ottaen.                          menpiteisiin valtion talouskoulun pe-
7409:    Erittäin tärkeätä valtion talouskoulun               rttStamiseksi Helsinkiin.
7410: 
7411:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1930.
7412: 
7413:                  Miina Sillanpää.                        Mandi Hannula.
7414:                  Aino Lehtokoski                         Hilja Pärssinen.
7415:                  Hilma Koivulahti-Lehto.                 Kaino W. Oksanen.
7416:                                                                                        205
7417: 
7418: IX,1s. -     Toiv. al. N:o 37.
7419: 
7420: 
7421: 
7422:                                  Heikkilä y. m.: Emäntäkoul1tn pe1·ustamisesta Varsinais-
7423:                                     Suomeen.
7424: 
7425: 
7426:                                      E d u s kunnalle.
7427: 
7428:    Kotitalousopetukseen, jonka tarkoituksena    tämättömiä ja joiden avulla voidaan jo
7429: on kehittää naispuolista nuorisoa kykene-       käytännössä toimivia emäntiä tehtävissään
7430: väksi suorittamaan niitä monipuolisia teh-      edel1een kehittää.
7431: täviä, jotka kuuluvat perheenemännille, on         Huomiota herättää että Varsinais-Suomi
7432: meidänkin maassamme viime aikoina alettu        on kokonaan tällaista koko vuoden toimivaa
7433: kiinnittää entistä suurempaa huomiota.          emäntäkoulua vai'lla; tämä maakunta jou-
7434: Kun perheiden lrnlutustalous on pääasiassa      tuu siis lä!hettämään tyttärensä kauvaksi
7435: emäntien johdettavana, onkin ilman muuta        toisiin maakuntiin sijaitseviin emäntäkou-
7436: selvää, miten jo puhtaasti kansantaloudellli-   luihin. Jo tämä seikka on omiaan suu-
7437: selta kannalta on ensiluokkainen merkitys       resti lamauttamaan harrastusta kotitalous-
7438: sillä seikalla että mainittu kulutustalous      opetuksen hankkimiseen. Vielä vaikeam-
7439: järjestetään ma;hdollisimman j ärkiperäiselle   maksi on tilanne •käynyt sen kautta, että
7440: kannalle.                                       emäntäikoului:hin pyrkivä oppilasmäärä on
7441:    Kotitalousopetus onkin maassamme lail!la     yhäti kasvanut ja luonnollista on, että
7442: vakiinnutettu viime vuonna. Ja kun koti-        emäntäkoulut lähinnä tyydyttävät oman
7443: talouskoulujen opettajien valmistus nyttem-     paikkakuntansa opetustarpeet ja ottavat
7444: min on saatu järjestetyksi tarkoituksenmu-      siis ensi kädessä oppilaansa sieltä.
7445: kaiselle kannalle, voitaneekin katsoa, että        V arsinais-'Suomen maataloudelliset jär-
7446: kotitalouden opetustoiminnalle on saatu         jestöt ovat yhdessä asettaneet n. s. emäntä-
7447: luoduksi vakiintuneet muodot, joissa sen        koulukomitean, joka on ottanut emäntä-
7448: suotuisa edelleen ke!hittyllllinen koko kan-    koulupaikaksi sopivia maatilatarjouksia vas-
7449: santalouden hyödyksi voitanee pitää taat-       taan, ja onkin saapunut huomattava määrä
7450: tuna, kunhan vain pidetään huolta siitä,        tarjouksia hyviltä:kin liikepaikoilta emäntä-
7451: että näitä oppilaitoksia on toiminnassa eri     koulun tarkoituksiin sopiviksi tiloiksi.
7452: osissa maata todellista tarvetta vastaavassa       Edellä esitettyyn nojautuen pyydämme
7453: määrässä.                                       kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätet-
7454:    On tunnettua että tämä puute erittäin        täväksi toivomuksen,
7455: koskee sitä kotitalousoppilaitosmuotoa, jota
7456: maalaiwäestölle on pidettävä kaikkein tär-               että hallitus ottaisi vuoden 1931
7457: keimpänä, nimittäin kokovuotisia emäntä-               menoarvioesitykseen 2,500,000 mar-
7458: kouluja, joiden yhteyteen lisäksi erittäin             kan määrärahan emäntäkoulun pe-
7459:  hyvin soveltuvat ne monenlaiset kurssit,              rustamiseksi Varsinais-Suomeen.
7460:  jotka kotitalouden alalla ovat sangen vält-
7461: 
7462:      Helsingissä helmikuun 5 päivänä 1930.
7463: 
7464:            Bernhard Heikkilä.         J. Eri. Pilppula.          K. F. Lauren.
7465:            Aino Lehtokoski.           E. Kilpeläinen.            Kustaa Perho.
7466:            T. M. Kivimäki.            Aleksi. Aaltonen.          P. Saarinen.
7467:            Emil Jokinen.              Gunnar Sahlstein.          And. Forsberg.
7468:  206
7469: 
7470: IX,t9. -   Toiv. al. N:o 38.
7471: 
7472: 
7473: 
7474: 
7475:                                Hannula, U.: ErnäntäkouZum pentstO!I'nisesta Kernijärvelle.
7476: 
7477: 
7478:                                    E d u s k u n n a ll e.
7479: 
7480:   Vuoden 1929 valtiopäiville j'ätetyn, hel-               että hallitus antaisi Eduskunnalle
7481: mikuun 5 p. allekirjoitetun aloitteen n:o 55            esityksen ernäntäkoulun perustarni-
7482: perusteluihin viitaten pyydän kunnioitta-               sesta Kernijärvelle.
7483: vimmin ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
7484: toivomuksen,
7485: 
7486:      Helsingissä, helmikuun 12 päivänä 1930.
7487: 
7488:                                                              Uuno Hannula.
7489:                                                                                            207
7490: 
7491: IX,2o. -     Toiv. al. N :o 39.
7492: 
7493: 
7494: 
7495: 
7496:                                   Jutila y. m.: Kiertävän maamieskoulun perustamisesta
7497:                                      Etelä-Savoon.
7498: 
7499: 
7500:                                       E d u s k u n n a 1l e.
7501: 
7502:    Yleensä tunnettua on se tosiasia, että          kansalaisten harrastus kiintynyt käytännöl-
7503: maatalousammattitiedon ja -taidon puute            lisen elämän eri aloille, on kiertävän maa-
7504: maatalousväestön keskuudessa on yksi suu-          mieskoulun aikaansaaminen Etelä-Savoon
7505: rimpia esteitä maataLousväestön elintason          aivan välttämätön, ja se otettaisiin suurella
7506: kohoamise-en. Jos ammattitaito on y1eensä-         tyydYtyksellä vastaan syystä, että siellä voi-
7507: kin heikkoa, niin on se sitä erityis·emmin         sivat vähävaraiset pienviljelijät vähillä kus-
7508: Etelä-Savon syrjäisemmissä seuduissa. Jo-          tannuksilla saarla opetusta ja herätteitä pal-'
7509: kainen, joka. tuntee mainittua maakuntaa,          jon vaativaan ja yhä monipuolisemmaksi
7510: tulee monta kertaa ajatelleeksi niitä syitä,       käyvän maatalousammatin harjoittamiseen.
7511: ;jotka vaikuttavat maatalouden alhaiseen           YLeensä maakunnassamme tunnustetaan se
7512: kehitykseen ja puutteelliseen elintasoon.          suuri merkitys, mikä kiertävällä maamies-
7513: Osaksi siihen on syynä kiviset maat ja karu        koululla on ammattiopetuksessa ja. yleisen
7514: luonto, joka antaa vain paljolla työllä            valistuksen jakajana.       Mikkelin läänin
7515: niukan palkan. Mutta suurimpana syynä              maanviljelysseura, joka lähinnä on huoleh-
7516: on sittenkin ammattitaidon puute. Tämän            tinut Etelä-Savon maakunnan maataloudel-
7517: puutteen poistamiseksi pitäisimme yhtenä           lisesta kohoamisesta, on jo pitemmän aikaa
7518: tärkeimpänä toimenpiteenä kiertävän maa-           suunnitellut koulun aloittamista, mutta varo-
7519: miskoulun saamista Etelä-Savoon. Syrjäiset         jen puutteessa on se jäänyt toteuttamatta.
7520: vähävaraiset pienvil'jelijät eivät voi nuorta         Edellä esittämämme perusteella ehdo-
7521: väkeään riittäv.ästi kustantaa kaukaisempiin       tamme e-duskunnan päätettäväksi toivo-
7522: ja pitempiaikaisiin ammattikouluihin ei-           muksen,
7523: vätkä myöskään suuremmissa määrin itse                        että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
7524: sijoittaa varojaan ammattikoulun ylläpitä-                 siin kiertävän maamieskoulun perus-
7525: miseen. Ottaen huomioon nykyisen tilan-                    tamiseksi Mikkelin lä4niin Etelä-
7526: teen, jolloin entistä enemmän on kaikkien                  Savossa.
7527: 
7528:      Hdsingissä, helmikuun 10 päivänä 1930.
7529: 
7530:            Emil Jutila.               Kaapro Huittinen.             Valter Mäkelä.
7531:            Aino Luostarinen.          Kalle Kirra.                  M. Niilekselä.
7532:            Ville Vallas.              Hulda Nordenstreng.           Kusti Arffman.
7533:            P. Saarelainen.            0. Kontio.                    E. M. Tarkkanen.
7534:            Uuno Hannula.              Albin Asikainen.              Aleksi Hakala.
7535:            Heikki Vehkaoja.           Antti Kemppi.                 E. V. Kuokkanen.
7536:            Koorlo Hänninen.           Antti Juutilainen.            Matti Pitkänen.
7537:  208
7538: 
7539: IX,21. -   Toiv. al. N :o 40.
7540: 
7541: 
7542: 
7543: 
7544:                                 Vallas y. m.: Toimenpiteistä kotimaisen hedelmäviljelyksen
7545:                                    ja keittiökasvisten kaupan kehittä?niseksi.
7546: 
7547: 
7548:                                     E d u s k u n n a ll e.
7549: 
7550:    Valtakuntaamme kdhdanneen nykyisen            ldinnittä.mään vakavaa huomiota tämän
7551: talauspulam johdosta, siihen syitä etsies-       alan klotimaisen tuotannon tukemiseen.
7552: sään, on jokajnenkin voinut merkille panna          Mitä erityisesti kotimaisten hedelmien
7553: varsin monia seikkoja, jotka säännöllisiksi      dljelyyn tulee, niin on mainittava, että sii-
7554: ilmiöiksi muodostuneena ovat suoranaisesti       r.äJkin suhteessa on kokemuksen kautta jo
7555: johtane.et tähär.. kriisiin. Eräänä huomat-      voitu todeta, varsinkin maamme eteläosissa,
7556: tavampama ilmiönä on erityisesti mainittava      olevan olemassa edellytyksiä ainakin ome-
7557: kai'kenlaisim ulkolaisen tavaran suosiminen,     nien viljelyyn nähden. Kun juuri näitä
7558: josta on ollut seurauksena se, että ulko-        l:edelmiä maassamme paljon käytetään ra-
7559: mailta on tuotettu suunnattomat määrät           vintona monessakin muodossa, niin luon-
7560: jopa sellaisiakin tarvikkeita, joita omassa      nollista olisi että omenien kulutus pyrit-
7561: maassammekin erinomaisen hyvin olisi             täisiin tyydyttämään, mikäli mahdollista,
7562: voitu valmistaa ja kasvattaa. Esimerkkinä        :kotimaisella tuotannolla. Erityisesti aiheu-
7563: voidaan mainita muunmuassa monia maan-           tuu ajattelemaan vielä, että hedelmävilje-
7564: viljelys- ja puutarhatuotteita, kuten peru-      lystä olisi erityisemmin kehitettävä ja tuet-
7565: noita, kaalia, kurkkuja, tomaatteja, sipu-       tava siellä, mistä muiden kasviksien mark-
7566: lia, monenlaisia juurikkai~a ja muita kas-       kinoille tuonti kohtaa vaikeUJksia. Niinpä
7567: viksia sekä kukkia. Sitäpaitsi kaikenlaisia      esim. Karjalan Kannaksella 'harjoitetta-
7568: hedelmiä ja hedelmävalmisteita on samoin         vassa maataloudellises.~a ,rajaseutuneuvonta-
7569: tuotettu viimeksi kuluneina vuosina erittäin     työssä olisi näihin nä!käkohtiin ryhdyttävä
7570: suuria määriä.                                   kiinnittämään huomiota. Sillä, kuten tun-
7571:    Tämä asiain tila ou ollut omiaan synnyt-      nettua, on maan laatu Kannaksella suu-
7572: ~ä:mään suurta huolestumista maamme pien-        relta osalta karua, joten viljakasvien vil-
7573: viljelijäin keskuudessa, niiden, jotka pää-      ;ielys ja karjatalous monin paikoin siellä
7574: asiallisesti harjoittavat puutarhaviljelyä,      pakostakin muodostuu heikosti kannatta-
7575: eikä syyttä, sillä heidän elämänmahdolli-        vaksi. Aivan päinrvastainen näyttää kui-
7576: suutensa monestikin voi riippua siitä, me-       tenkin olevan asia omenapuiden viljelyyn
7577: nevätkö tuotteet kaupaksi ja siihen hintaan,     nä:hden. Sillä useinkin saattaa tDvata ka-
7578: että vastaisuudessakin on mahdollisuuksia        ruimmiltakin kunnailta omenapuita, jotka
7579: yrittää. Kun näitä viimeksimainittuja            vielä 60 vuoden ikäisinä kantavat hedelmiä,
7580: ~eikkoja on pidettävä maamme kehittyvään         vaikkakaan niiden hoitoon ei ole kiinnitetty
7581: pienviljelykseen nähden mitä oleellisimpina      tarpeellista huomiota. Kannaksella tosin
7582: tekijöinä, niin mielestämme olisi valtioval-     löytyy jo moninpaikoin yritteliäisyyttä he-
7583: lan taholta ryhdyttävä ent-istäkin enemmän       delmätarhojen perustamisessa. On myös jo
7584:                                     IX,21.- VaJlas y. m.                               209
7585: 
7586: saavutettu kiinnostavia tuloksia:kin hedel-              että hallitus antaisi asiantuntijain
7587: mäviljelyn me1'kityksestä pienviljelijätalou-         tehtäväksi .selvittää kysymykset siitä,
7588: delle. Mutta kyetäkseen voimistumaan ja               mihin äilttärnättömiin toimenpitei-
7589: kehittymään järkiperäiseksi viljelykseksi,            siin 'ValMovallan taholta olisi ryhdyt-
7590: tarvita:an siihen kuitnnkin erinäisiä laajem-         tävä kotimaisen hedelmäviljelyksen
7591: malla pohjalla tapahtuvia yhtenäisiä suun-            ja keittiökasvisten kaupan kehittämi-
7592: nltteluja ja toimenpiteitä. Kun kuitenkin             seksi ja turvaamiseksi, ja
7593: ~ämän laatuisten suunnitelmien laatiminen                että hallitus erityisesti tutkitut-
7594: edellyttää ennen sitä erinäisten tutkimus-            taisi. mitä edellytyksiä Karjalan
7595: töiden suorittamista, niin selviää :>iitä, että       Kannakselln on hedelmävil,ielykseen
7596: vain valtron toimenpiteiden avulla tämä:kin           nähden olemassa, sekä ryhtyisi niihin
7597: tärkeä pienviljelykser.. edistämistä tarkoit-         toimenpiteisiin, ,joihin aihetta esiin-
7598: tava kysymys on selvitettävissä.                      tyy tämän vil,ielysmuodon tunne-
7599:    Esitetyillä perusteilla rohkenemme eh-             tuksi tekemisessä ,ia ,iärkiperäiselle
7600: dottaa eduskunnan päätettäväksi toivo-                kannalle kehittämisessä.
7601: muksen,
7602: 
7603:      Helsingissä, 11 p :nä helmikuuta 1930.
7604: 
7605:                  Ville Vallas.                         Kaarlo Hänninen.
7606:                  Jooseppi Kauranen.                    Erkki Paavolainen.
7607:                  Kaapro Huittinen.                     Max Sergelius.
7608:                  M. A. Hannula.                        J. 0. Ikola.
7609:                  T. N. Vilhula.                        E. V. Kuokkanen.
7610:                  Vilho H. Kivioja.                     Walter Mäkelä.
7611:                  Simson Pilkka.                        W.-K. Kuuliala.
7612:                  Matti Pitkänen.                       Albin Asikainen.
7613:                                          Salomon Hongisto.
7614: 
7615: 
7616: 
7617: 
7618:                                                                                              27
7619:  210
7620: 
7621: IX,22. -   Toiv. al. N:o 41.
7622: 
7623: 
7624: 
7625: 
7626:                                Setälä y. m.: Toimenpiteistä sopivien teollisuuskasvien vil-
7627:                                   jelemisen edistämiseksi.
7628: 
7629: 
7630:                                     E d u s k u n n a ll e.
7631: 
7632:     Maamme pienviljelystalouksien maata-         kulutustarkoituksia varten ja perunain
7633: 1oustuotanto on .perin yksipuolista. Päävil-     käyttö teollisuuden ,raaka-aineiksi samoin-
7634: jelySk.asveja ovat heinä, ikaura, ruis, o'hra    kuin ·perunan käyttö kotieläinten rehuksi.
7635: ja peruna. Kun tiedetään, että vilja- ja         Maassamme tiettävästi on ollut muutamia
7636: heinäkasvit eivät ole pienviljelijäin kas-       heikkoja yrityksiä perunajauhon valmista-
7637: veina edullisia, niin olisi ryhdyttävä toi-      miseksi, mutta ovat ne kannattamattomina
7638: menpiteisiin satoisampien kasvilaatujen vil-     rauenneet. Asian tärkeyden vuvksi olisi
7639: jelemisen edistämiseksi. P.ienviljelijäin am-    perunanjalostusteollisuuden        edellytykset
7640: matitaito kohoaa kaikista sen ·edistämistoi-     maassamme huolellisilla tutkimuksilla selvi-
7641: menpiteistä huolimatta verraten hitaasti.        tettävä.
7642:  Sitä suurempi merkitys on erilaisten n. s.         Mitä sitten pellavan viljelykseen tulee,
7643:  teollisuuskasv,ien viljelemisellä, koska . ne   tuodaan maa;hamme ulkomailta vuosittain
7644:  voidaan muuttaa rahaksi mahdollisimman          suurien summien arvosta pellavaa kehruu-
7645:  vähillä jalostamis- ja ·sä<ilytystappi'Oilla.   a,ineeksi, riveiksi ja rpellavan siemeniä pel-
7646:  Kun useat n. s. teollisuuskasveista voivat      lavaöljyn valmistamista varten. Tuvdaanpa
7647: olla samalla pinta-alayksikköä kohden tun-       näitä kaikkia tuotteita valmiinakin maa-
7648:  tuvastikin satoisampia kuin edellämainitut      hamme. Senli>sä'ksi tuodaan 'suurien sum-
7649:  heinä- ja viljalaadut, on sitä tärikeämpää      mien edestä väkirehuja erilaisten kakkujen
7650:  tuollaisten kasv.ien viljelemisen edistäminen   muodossa. Tätä tuontia voitaisiin vähen-
7651:  nimenomaan pienviljelijöiden talouden kan-       tää    kot·imaisten     pellavasiemenjätteiden
7652:  nalta. Tämän taida ei voine olla e'rimieltä     avulla. Tässäkin suhteessa olisi kiireellisesti
7653:  sanotunlaisten kasvien viljelemi:sen tarkoi-     hankittava selvitys kaikista asiaan kuulu-
7654:  tuksenmukaisuudesta ja hyödyllisyydestä.         vista seikoista ja senjälkeen ryhdyttävä
7655:      Sellaisia kasveja, joille voidaan järjes-    tarpeellisiin toimenpiteisiin pellavanvilje-
7656:   tää vaidnaista kotimaista menekkiä ja jotka     lyksen edistämiseksi.
7657:   sopivat teoUisuuden raaka-aineeksi, ovat en-       Edellä mainitun lisäksi on sokerijuuri-
7658:   nenkaikkea peruna, :pellava ja sokerijuuri-     kas sellainen kasvi, jonka sovelia·isuus
7659:   kas. Mikäli ·perunoiden viljelys ja kauppa      maamme pientilallisten viljelyskasviksi ei
7660:   järjestetään edullisesti, on meillä perunan-    ole luotettavasti osoitettu. Tästä syystä
7661:   viljelykseUe varsin hyvät edellytykset. Tä-     olisi perin tä1-'keätä, että !hankittaisiin kii-
7662:   män kasvin viljeleminen on ennestään tun-       reellisesti luotettava selvitys tämän kasvin
7663:   nettua ja sitä osataan myöskin säilyttää;       viljelysteknillisistä ja taloudellisista edelly-
7664:   i arvitsee vain järjestää perunoiden kauppa     tyksistä pientiloilla.
7665:                                       IX,22. -      Setälä y. m.                            211
7666: 
7667:    Paitsi mainituita, saattaisi olla muitakin         nioittaen eduskunnan päätettäväksi to~vo
7668: viljelyska:sveja, j~tka voisivat tulla kysy-          muiksen,
7669: mykseen pienviljelijäin teollisuuSkasveina.                    että hallitus kiireellisesti toi-
7670: Asian tähänkin puoleen olisi pientiloille                    meenpanisi perusteluissa mainitun
7671: soveltuvien teollisuuskasvien edellytyksiä                   tutkimuksen ja ryhtyisi tarpeellisiin
7672: selvitettäessä lk:i,innitettävä ri,ittävästi huo-            toimenpiteisiin asian käytännöllistä
7673: miota.                                                       totmtttamista vm·ten sikäli kuin tut-
7674:    Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-                     kimuksen tulokset siihen antavat ai-
7675:                                                              hetta.
7676: 
7677:      Helsingi,ssä helmikuun 12 päivänä 1930.
7678: 
7679: 
7680:             Edward Setälä.                                            T. N. Vilhula.
7681:             J. F. Tolonen.                                            Y. Welling.
7682:             Albin Koponen.                                            Jalmari Linna.
7683:             J. Väisänen.                                              E. Aromaa.
7684:             Janne Koivuranta.                                         J. Kovanen.
7685:  212
7686: 
7687: IX,23.     Toiv. al. N :o 42.
7688: 
7689: 
7690: 
7691: 
7692:                                 Urpilainen y. m.: Karjanmnistajien aiheuttamisesta karjan
7693:                                    laiduntamiseen    korvattksetta   seutukunnan    metsä-   ja
7694:                                    joutomailla.
7695: 
7696: 
7697:                                     B d u s k u n n v ll e.
7698: 
7699:     Nykyisin vo~massaolevan tilusrauhoitus-      sinkin itsenäistyneille torppareille js. mäki-
7700: lain käytäntööntultua maaseudun pien;Oläjä-      tupalaisille, jotka menettivät laiduntamis-
7701: väestön katjanhoitoma.hdollisuudet kävivät       oikeutensa entisiin laidunmaihin VU'Okra-
7702: entistä vaikeammiksi. Maan pohjoisosissa         alueitten lunastamisen kautta, on tilusrau-
7703: ja muuallakin harvempaan asutuilla seu-          hoituslaista ollut monin paikoin epäedulli-
7704: duilla tapahtui laiduntaminen aikaisemmin        set seuraukset. Esimerkiksi useissa Pohjan-
7705: kyläkuntien metsä- ja juutomailla omistus-       maan kunnissa ovat talojen maat kymme-
7706: oikeudesta riippumatta. Tällöin oli mah-         nissä toisistaan ja taloista etäällä olevissa
7707: dollisuus mökkiläisillä,      mäkitupalaisilla   eri palstoissa. PaJstojen muoto tavallisesti
7708: y. m. vieläpä työläisperheilläkin pitää kar-     on sellainen, että esim. parin hehtaarin maa-
7709: jaa toimeentulonsa turvaamiseksi. Tilus-         alan rajat saattavat olla useiden kilometrien
7710: rauhoitu:slain voimaantultua näiltä mll!ata      pituiset. Tällaisten palstojen aitaaminen
7711: umistama ttomilta pieneläj il tä karjan!hoito-    laidunmaaksi on taloudellisesti kannatta-
7712: ma!hdollisuude+ loppuivat. Tilanne muo-          matonta. Ta1ojen viljelysalat ovat niin pie-
7713: dostui sellaiseksi, ettei useasti vuokraamal-    rdä., että niistä laitumien muodostamiseen
7714: hkaan ole ollut laildunta saatavissa ja jos       ei ole mahdollisuutta. Tosin voimassaoleva
7715: vuokralle laidunta saisikin, niin vuukra-        tilusrauhoituslaki sisältää ohjeita yhteisten
7716: mwksut tavallisesti 0vat niin kork:e.at, että    1aidunten perustamiseen; joten aitauskus-
7717: karjanlhoito sen vuoksi käy kokonaan mah-         tannukset tulisivat suhteellisesti huokeam-
7718: dottomaksi, etenkin kun reihut talven va-         miksi, mutta tämänkin hankkeen on koke-
7719: ralle on hankittava vuokraniityiltiL Tällä       mus useasti osoittanut tuloksettomaksi, jon-
7720: tavoin on maaseudun pieneläjäväestöltä            ka saattaa aiJheuttaa joku eripurainen seu-
7721: tullut riistetyksi sille mitä tärkein elinkei-    tukunnan asukas, jolla ei satu olemaan etua
7722:  llomahdollismls. Siitä on ollut yhtenä vä-       yhteislaitumesta ja jolla on maata yhteis-
7723:  lillisenä seura"!Iksena S'e, että työläis- ja    laitumeksi tarkoitetulla alueella. Hän V'Oi
7724:  mökkiläisperhritä on maaseudulla entistä         kieltäytyä yhteislaidu:nhankkeesta, mikä
7725:  lukuisammin joutunnt ankaraan ta•loudel-         silloin aiheuttaa suunnitelman toistenkin
7726:  liseen puuttreseen.                              nsalta rauenneeksi. Voimassaolevaa tilus-
7727:     Mutta vojmassaoleva tilusrauhoituslaki        rauhoituslakia voitaneen puolustaa sillä,
7728:  ei ole vaikuttanut va;hingollisesti ainoas-      että se osaltaan johtaa perustamaan viljel-
7729:  taan mökkiliiis- ja työläisväestön karjan-       tyjä laitumia sekä. että metsien nuorenta-
7730:  hoitomahdollisuu:ksiin, vaan myöskin va•rsi-     mista voidaan menEstyksellisemmin :har-
7731:  uaiseen pienviljelijäväestöön 11ä'hden. Var-     joitt3a silloin kun karja metsistä poistetaan.
7732:                                  IX,23. -   Urpilainen y, m.                            213
7733: 
7734: ::Vlielestämme on asia kuitenkin siten, että              että hallitus valmistaisi ja Edus-
7735: vi,ljeltyjen laitumien rperustamiseen nekin            kunnalle jättäisi esityksen laiksi,
7736: karjanomistajat, joilla siihen maanomistus-            jonka mukaan kaikiUa karjanomista-
7737: y. m. seikk,)jen pohjalla olisi edellytyksiä-          jilla olisi oikeus ilman korvausta,
7738: lcin, ryhtyvät vasta sitten kun he tulevat             omistivatpa he maata tai ei, karjan
7739: tietoiseksi viljellyn laitumen eduista. Lain           laiduntamiseen seutukunnan metsä-
7740: pakolla siihen ei monikaan ryhtyne.                    ja joutomailla huolimatta siitä, kuu-
7741:    Edelläolevan      perusteella eihdotamme            luvatko ne valtiolle, yhtiöille, kun-
7742: Eduskunnan päätettäväiksi toivomuksen,                 nille, seurakttnnille tai yksityisille.
7743: 
7744:      Helsingissä, helmikuun 13 p :nä 1930.
7745: 
7746:            Siina Urpilainen.                               Verner Halen.
7747:            Kalle Meriläinen.                               J. A. Liedes.
7748:            Pekka Strengell.                                Kalle Kyhälä.
7749:            Aug. Turunen.                                   Juho Perälä.
7750:            Arvo Riihimäki.                                 Lauri Myllymäki.
7751:            J. Rötkö.                                       Väinö Pohjaranta.
7752:            H. Väisänen.                                    William T,anner.
7753:            K. Kulmala.                                     K. Talvio.
7754:                                     Jalmari Virta.
7755:                                    ••    ••
7756:     VALTIOPAIVAT
7757:                     19 3 0
7758: 
7759:               LIITTEET
7760:                         X.
7761: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI-
7762:           JA TOIVOMUSALOITTEET.
7763: 
7764: 
7765: 
7766: 
7767:                    Helsinki 1930
7768:             VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
7769: Sairausvakuutusta, lastensuojelua ja työttöinyysvakuutusta
7770:           koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
7771: 
7772: 
7773: 
7774: 
7775:                                                         28
7776: 
7777: 
7778: 
7779: 
7780:                                                        •
7781: •
7782:                                                                                           219
7783: 
7784: X,1. -   Lak. al. N:o 20.
7785: 
7786: 
7787: 
7788: 
7789:                                Helo y. m.: Ehdotus sairansvakuntuslaiksi.
7790: 
7791: 
7792:                                      E d u s kun n a l ·l e.
7793: 
7794:    Maamme työväenlainsäädäntö on tunne-           meillä vakavasti puhua, ne ovat siinä mää-
7795: tusti monessa suhteessa puutteellinen. En-        rin todellista merkitystä vailla.
7796: nen maan itsenäistymistä ei ollut mahdolli-          Suurimpana puutteena meillä sosialivakuu-
7797: suuksia kehittää sitä siinä määrässä kuin         tuksessa tällä hetkellä on se, että sairaus-
7798: olevat olot ja tarve olisivat vaatin0et, mutta    vakuutusta ei ole saatu aikaan. 'Siihen on
7799: myöskään itsenäistymisen jälkeen ei ole           meillä kyllä jo 40 vuoden ajan pyritty; al-
7800: ryhdytty sarwutavammin korjaamaan en-             lrnvalmistuksiin on ryhdytty miltei samoi-
7801: tisiä laiminlyöntejä tässä suhteessa. Työ-        hin aikoihin kuin muissa Europan maissa,
7802: väenJainsäädäntö on ulkomailla mennyt             mutta kun muualla on päästy jo huomatta-
7803: maailmanrsodan       jälkeen    huomattavasti     viin tuloksiin, ollaan meillä edelleen samalla
7804: eteenpäin, meillä sitä·vastoin on ·pääasiassa     paikalla kuin viime vuosisadan loppupuo-
7805: pysytty entisellään.                              lella. Se hallituksen sairausvakuutusesitys,
7806:    Ennen kaikJkea ilmenee tämä puutteelli-        joka annettiin vuoden 19Q7 valtiopäiville,
7807: suus snna työväenlainsäädännönr osassa,           jätettiin lepäämään vaalien jälkeisiin lal-
7808: jonka tarkoituksena on turvata työnrteki-         tiopäiviin ja on äskettäin tullut rhylätyksi.
7809: jöitä sellaisina aikoina, joUoin he jostain       Eduskunnan kielteinen suhtautuminen sii-
7810: syystä eivät voi työvoimaansa käyttää, ku-        hen ei ole perustunut niinkään paljon asial-
7811: ten esim. työttömyyden, sairauden, äitiyden,      lisiin syihin kuin taktillisiin näkökohtiin,
7812: ltapaturman j. n. e. varalta.. Tätä tarkoit-      jotka ovat menneet niin pitkälle, että osa
7813: tava sosialivalkuutus on meillä jäänyt kehi-      työväenedustajia on äänestänyt tätä suurten
7814: tyksessä jä1eHe siinä määrässä, että olemme       työläisjoukkojen aseman turvaamista tar-
7815: siinä suhteessa tällä hetkellä Europan enim-      koittavaa edistysaskelta vastaan.
7816: min takapajuUa olevia maita. Susialivakuu-           Sairausvakuutuksesta ei meillä nykyään
7817: tuksesta on meillä itse asiassa voimassa vain     ole voimassa muut~ kuin syyskuun 2 päi-
7818: tapatul'mavakuutus, joka suurin piirtein,         vänä 18'97 annettu asetus työnteki!jäin apu-
7819: lukuunottamatta sitä, että avustukset ovat        kassoista, joka sisältää vain muutamia
7820: liian ,pienet, täyttää ne yleiset vaatimukset,    yleisiä määräyksiä työväen piireissä toi-
7821: jotka tapaturmavakuutukselle asetetaan.           mivien vapaa~htoisten sairauskassojen jär-
7822: Mutta tämä on myös meillä ainoa pääasiassa        jestelystä ja hallinnosta, mutta ei myön-
7823: tyydyttävästi järjestetty sosialivakuutus-        nä kassoille ensinkään apurahoja yleisistä
7824: ala. lVIitä muihin sosialivakuutuksen aloi-       varoista.
7825: hin kuten esim. työttömyys- ja sairausva-            Näin alkeellisella kannalla on sairausva-
7826: bmtukseen tulee, ei niistä itse asiassa voida     kuutus meillä tällä hetkellä. Kun kuitenkin
7827:  220                             X,1. -   Sairausvakuutuslaki.
7828: 
7829: sairausvakuutuksen aikaansaaminen on vält-        tuksen vaatimia edellytyksiä. Päinvastoin
7830: tämätön edellytys suurten työväenjoukko-          sellaisessa harvaan asutussa maassa kuin
7831: jen turvaamiseksi sairauden varalta,, on mie-     Suomessa voitaneen ennakolta olla varma
7832: lestämme asia kireellisesti saatava, uuden        siitä, että vapaaehtoinen vakuutus siinäkin
7833: käsi:t1telyn alaiseksi, ja olemme senvuoksi       tapauksessa, että sitä runsailla apurahoilla
7834: tehneet asiasta seuraavan lakiehdotuksen.         tuettaisiin, ei tuotltaisi yhteiskunnan kan-
7835:    Esitys on rakennettu suurin piirtein sa-       nalta riittäviä tuloksia. On sentähden luon-
7836: moille perusteille kuin hallituksen esitys        nollista, että sairausvakuutus meidän maas-
7837: vuoden 192.7 valti>opäiville. Siihen on kui-      samme on tehtävä pakolliseksi. Mainitta-
7838: tenkin tehty erinäisiä muutoksia ta>rkoituk-      koon tässä y,hteydessä, että kansainvälinen
7839: sella saada sairausvakuutus joustavammaksi        lyökonferenssi on vuonna 1927 sairausva-
7840: ja suuremmassa määrässä vastaamaan tar-           lmutusta käsitellessään hyväksynyt asiasta
7841: koitustaan antaa, turvaa työläisille sairautta    sopimuksen, jossa asetutaan pakollisen va-
7842: vastaan.                                          kuutuksen kannalle ja sanottu sopimus on
7843:    Esityk~>essä on asetuttu pakollisen vakuu-     konferenssissa 'hyväksytty suurella enem-
7844: tuksen kannalle. Jos vakuutus on vapaa-           mistöllä. Ne perusteet, jotka konferenssissa
7845: ehtoinen, on kokemus osoittanut, että sen         tuotiin vakuutuksen pakollisuuden tueksi,
7846: ulkopuolelle jättäytyrvät yleensä ne henki-       pitävät erikoisesti paikkansa juuri meidän
7847: löt, joiden taloudellinen ttila on heikoin ja     maahamme nä:hden.
7848: ,jotka senvuoksi ensi kädessä olisivat vakuu-        Mitä vakuutuksen 1aajuuteen tulee, on
7849: tuksen tarjoamien etujen tarpeessa. Eivät         muissa maissa läJ1detty säännöllisesti teolli-
7850: edes suuret yleisistä varoista sairauskas-        suustyöväestä ja. on vakuutusta myöhem-
7851: soille myönnetyt avustukset yleensä riitä         min sen mukaan laajennettu yhä laajempia
7852: tätä epäkohtaa korjaamaa:n. Vapaaehtoinen         palkkatyöläisjoukkoja koskevaksi.        Pää-
7853: vakuutus onkin senvuoksi yleensä osoittau-        asiassa tälle kannalle oli asetuttu myöskin
7854: tunut tarkoitustaan vähemmän vastaavaksi.         hallituksen vuoden 1927 valtiopäiville jäte-
7855: Kehitys muissa maissa onkin vienyt siihen,        tyssä esityksessä, jossa vakuutuspakko olisi
7856: että pakollinen vakuutus on yhä useam-            koskenut kaikkia kaupan ja teollisuuden
7857: massa maassa tullut voimaan. Monet maat,          palveluksessa olevia palkkatyöläisiä sekä
7858: joiUa on ollut vapaaehtoinen vakuutus, ovat       sen lisäksi maataloustyöväkeä suuremman-
7859: siirtyneet pakollisen vakuutuksen kannalle.       puoleisilla tiloilla. Esityksen johdosta kui-
7860: Niin on tapahtunut esim. Englannissa ja           tenkin työvä,enasiainvaliokunta syystä huo-
7861: viimeksi 2 vuotta sitten Ranskassa huoli-         mautti, että sen kautta pienviljelyksissä ja
7862: matta siitä, että kummassakin maassa oli          keskisuuruisissa viljelyksissä työskentelevät
7863: aikaisemmin voimakas vapaaehtoinen va-            maatyöläiset, jotka palkkatyöntekijöistä
7864: kuutus. 'Samanlaisia pyrkimyksiä on parai-        ova't huonoimmassa asemassa, ja jotka sen-
7865: kaa monessa maassa, jossa vapaaehtoin€n va-       vuoksi olisivat ensi kädessä yhteiskunnan
7866: kuutus on vielä voimassa. V uin harvassa          tuen tarpeessa, tulisivat jäämään vakuutuk-
7867: maassa ja itse asiassa ainoastaan Tanskassa,      sen ulkopuolelle ja valiokunta asettui:kin
7868: on vapaaehtoinen sairausvakuutus osoittau-        sille kannalle, että sairausvakuutuksen tar-
7869: tunut elinvoimaiseksi, mutta sekin on joh-        koitus vaatii va:kuutuksen laajentamista
7870: tunut erinäisistä .seikoista ja erinäiset edel-   kaikkiin parkkatyöläisiin ja että myöskin
7871: lytykset, jotka osittain riippuvat Tanskan        maamme olot ovat jo siksi kehittyneet, että
7872: erikoisista oloista ja muista seikoista, teke-    sellainen laaja vakuutus niistä vaikeuksista
7873: vät vakuutuksen puolittain pakolliseksi.          huolimatta, joita väestön harvalukuisuus
7874: Meillä Suomessa ei ole vapaaehtoisen vakuu-       maassamme saattaisi aiheuttaa, voitaisiin
7875:                                      X,1. -      Helo y. m.                               . 221
7876: 
7877: meillä toteuttaa. Mielestämme tämä kanta           sat ovat yleensä itsenäisiä laitoksia, joiden
7878: on oikea ja senvuoksi olemme aloitteessa           hoito on uskottu kassan jäsenille ja heidän
7879: asettuneet sille kannalle että vakuutus olisi      valitsemalleen kassan hallitukselle. Myös-
7880: alusta alkaen saatava yleiseksi, kaikkia           kin sille kunnalle, jossa kassalla on kotipaik-
7881: palkkatyöläisiä koskevaksi, jotka ovat sellai-     kansa, myönnetään tilaisuus valvoa kassan
7882: sessa taioudellisessa asemassa, että ovat          toimintaa siten että kunta määrätä piirikas-
7883: ylhteiskunnan tuen tarpeessa.                      san hallituksen esimiehen ja tulee kassan
7884:    1Suurta erimielisyyttä on sairausvakuu-         tilintarkastukseen ottaa osaa ainakin yksi
7885: tuslakiesityksen käsittelyssä meillä herättä-      kunnan tilintarkastajista. Tästä yleisestä
7886: nyt kysymys siitä, mitkä pa1kkatyöläiset           järjestelmästä on kuiten'kin käytännöllisistä
7887: ovat katsottavat olevan siksi hyvässä ase-         syistä sallittava erinäisiä poikkeuksia. On
7888: lmassa, että ne olisi jätettävä vakuutuksen        mahdollista, että eräät jo nykyään toimivat
7889: ulkopuolelle. Hallituksen esityksen mukaan         elinvoimaiset yksityiset kassat halua,isivat
7890: ei vakuutus olisi koskenut niitä, joiden kuu-      edelleen jatkaa. toimintaansa omassa piiris-
7891: kautinen työansio olisi 2,500 mk. tai sitä         sään ja sellaisia kassoja saa,ttaisi muodostua
7892: korkeampi. Tätä vastaan on kuitenkin mo-           muitakin, jonka vuoksi ei olisi asianmu-
7893: nelta truholta huomautettu, että koska yhteis-     kaista kokonaan kieltää tällaisten yksityis-
7894: kunta myöntää huomattavaa avustusta sai-           ten kassojen toimintaa, jos edellytyksiä
7895: rausvakuutukseen osallisille, olisi vakuutus       niitten tehokkaalle toiminnalle on olemassa.
7896: rajoitettava koskemaan vain niitä, jotka to-          Valtion ei tarviltse vakuuttaa työntekijäi-
7897:  della olisivat avustuksen tarpeessa ja vaa-       tään eikä heitä varten perustaa. erikoista
7898: dittu sentähden sanotun palkkarajan huo-           sairauskassaa, jos he muuten saavat sairaus-
7899: mattavaa alentamista. lVIielestärrnme tässä        vakuutuksen tarjoamat vähimmät edut.
7900: suhteessa ,olisi meneteltävä eri paikkakun-        Samoin myöskin kaupunkikunnille, joista jo
7901:  tien olojen mukaan.        Sanottu raja olisi     monet nykyään myöntäJvät työnrtekijöille
7902: mäiirättävä paikkakunnan kalleuden pe-             täyden palkan sairauden aikana sekä va-
7903:  rusteella, joka, kuten tunnettu, maassamme        paan lääkärihoidon ja ilmaiset lääkkeet,
7904:  suuresti vaihtelee. Olemme sentähden esi-         ~olisi    annettava valtioneuvoston luvalla
7905:  tyksessämme jä/ttäneet tämän pa~lkkarajan         oikeus turvata työntekijänsä sairauden va-
7906: valtioneuvoston erikseen määrättäväksi kul-        ralta, perustamatta sitä varten sairaus-
7907: lekin paikkakunnalle paikkakuntakalleuden          kassoja.
7908:  perusteella, kuitenkin niin, että sanottu            lVIiitä vakuutusmaksuihin tulee, on ne
7909:  kuukautinen ansioraja on oleva vähintään          muissa maissa yleensä järjestetty siten, että
7910:  1,500 mk. ja enintään '2,500 mk.                  nre tekevät kassan päättämän prosentin
7911:     lVIitä vakuutuksen teknilliseen järjeste-      työntekijän       palkasta.   Käytännöllisistä
7912:  lyyn tulee, on siinä mielestämme otettava         syistä teknillisten laskujen helpoit.tamiseksi.
7913:  huomioon että vakuutetuille annetaan mah-         on kuitenkin useimmiten menetelty siten,
7914:  dollisimman laa,ja itsehallinto ja päätös-        että kassan jäsenet on palkkansa perus-
7915:  valta vakuutuksen yksityiskO'htaisempaan          teella ryhmitelty reri luokkiin, jolloin va-
7916:  järjestelyyn nähden. Tärrnä käy mieles-           kuutusmaksu määrätään joko vakinaisena
7917:  tämme paraiten päinsä käyttä!mätllä piiri-        maksuna kutakin eri luokkaa koihden tai
7918:  sairauskassajärjestelmää kuten hallittuksen       kassan 'VUOSirttain määrättävänä prosenttina
7919:  esityksessä oli ehdotettu. Vakuutuksen var-       kunkin eri luokan keskimääräisestä tulosta.
7920:  sinaisina välittäjinä toimisivat sen mukaan       Jos nimittäin maksu määrätään pro,_<;enttina
7921:  paikalliset    piirisairauskassat.  Sellainen     kunkin jäsenen palkasta saadaan se kyllä
7922:  kassa on oleva joka kunnassa. Nämät kas-          tarkemmin sovelletuksi kunkin jäsenen tu-
7923:   222                            X, 1. -   Sairausvakuutuslaki.
7924: 
7925: lojen mukaan mutta tällä seikalla ei sinänsä työntekijät ja työnantajat suorittavat va-
7926: ole suurtakaan merkitystä jos vain maksut kuutusmaksusta puolet kumpikin. Tässä
7927: ja avustukset lasketaan saman palkkamää- lakiesityoksessä olemme myöskin asettuneet
7928: rän perusteella. ja sitiilpaitsi tuottaa se tail'- tälle kannalle.
7929: peettoman pa>ljon lasku- ja tarkastustyötä.           lVIitä valtion suorittamaan apurahaan
7930: Tämän ja siitä aiheutuvien kustannusten tulee, voidaan se määrätä eri tavalla, joko
7931: välttämiseksi onkin aivan yleisesti käytetty kassan kantamien vakuutusmaksujen tai
7932: kassan jäsenten ryhmittämistä tuloluokkiin sen suorittamien menojen mukaan tai kas-
7933: heidän työansionsa perusteella. Tälle poh- san jäsenten lukumäärän peruste.ella yhtä
7934:  jalle oli myöskin hallituksen esitys rakeu. suurena kutakin jäsentä kohden riippu-
7935: net'tu. Tämä on kuitenkin a11tanut aihetta ma-tta. siitä, mihin rpalkkaluokkiin vakuu-
7936:  sellaiselle käsitykselle ikäänkuin täten me- tetut kuuluvat. On epäilemättä oikeampaa
7937: neteltäisiin puolueellisesti eri tuloluoMdin että valtio yleensä :maksaa suhteellisesti suu-
7938:  kuuluvia jäseniä kohtaan. Tämän väärin- rempaa avustusta pienempituloisten kuin
7939: käsityksen välttämiseksi olemme esityksessä parempituloisten jäsenten puolesta, koska
7940:  asettuneet sille kannalle, että vakuutus- kassan suoritettavat lääkärin palkkiot ja
7941:  maksu olisi suoritettava mä.äräprosenttina lääkkeet sekä kassan hoitokustannukset ovat
7942:  kunkin kassan jäsenen todellisesta tulosta, kassan kaikkia jäseniä koihden yleensä yhtä
7943:  mutta että samalla kullekin kassalle on an- suuret. Toise1ta puolen on myös kohtuul-
7944:  nettava oikeus käyttää luokkajärjestclmää, lista, ·että jos yleisistä näkökohdista jollekin
7945:  mikäli se katsoo sellaisen järjestelmän vakuutettujen ryhmälle myönnetään suu-
7946:  edullisemmaksi. Vakuutettujen ryJhmittä- rempia etuja kuin muille, on valtion va-
7947:  minen eri palkkaluokkiin t. s. eri palkka- roista annettava apura:hoja tämän lisäavus-
7948:  luokkain rajojen samoinkuin myöskin kun- tuksen myöntämiseksi. Tämän ·vuo:ksi olem-
7949:  kin .palkkaluokan keskipalkan määräämincn me ehdottaneet, että valtion apuraha sisäl-
7950:   jäisi valtioneuvoston määll'ättäväksi. On täisi 3 osaa:
7951:  luonnollista, että palkkaluokkien samoin              1. ;y1htä suuren apura:han kutakin kassan
7952:   kuin myöskin luokkien kJCskiansion tulee olla jäsm1tä kohden,
7953:   sama koko maassa, ja kun epäilemättä kas-            2. päivärahalisäykset, jotka maksetaan
7954:   sat .huomaavat tämän järjestelyn itselleen perheellisille vakuuietuille,
7955:   käytännöllisemmäksi, tulee epäilemä.Wi ylei-         3. huomattavan osan synnyttäjille myön-
7956:   sesti käytännössä sovellutettavaksi palkka- netyistä avustuksista.
7957:   luokkajärjestelmä. Lisäksi on kuitenkin              Sitä paitsi olisi valtion varoista. myönnet-
7958:   määrättävä ne rajat, joiden .sisäpuolella tävä sairauskassojen jälleenvakuutuslaitok-
7959:   va~tioneuvostolla. on oleva oikeus määrätä        selle, j.ollainen luonnollisesti on välttämä-
7960:   palkkaluokista, johon nähden olemme sitä tön perustaa, riittävä pdhjapääoma sekä
7961:   mieltä että lu~kkia on oleva vähintään 5 ja maksettava jälleenvakuutuslaitoksen vuo-
7962:   enintään 12.                                      tuiset hoitokustannukset.
7963:      Vakuutusmaksun jakamisesta työnteki-              Kunnilta ei ole edellytetty muuta apua
7964:    jäin ja työnantajain kesken on olemassa eri kuin että niiden tulee antaa piirisairaus-
7965:   mieliä. Joissakin maissa suorittavat työn- kassalle sopiva huoneisto sekä valaistus ja
7966:   tekijät vakuutusmaksusta 2 / 3 ja työn- lämmitys.
7967:    antajat 1 / 3 , toisissa maissa suorittaa            Sairau\Skassat antavat yleensä avustusta
7968:    kumpikin ryhmä yhtä pa'ljon ja joissakin paitsi sairaustapauksissa myöskin synny-
7969:    taasen työnantajat el1!Cmmän kuin työn- tystapauksissa sekä hautausapua. Kaikki
7970:    tekijät. Keskimäärin voidaan sanoa, että nämä avustusmuodot sisältyvät myöskin
7971:                                      X,1. -   Helo y. m.                                223
7972: 
7973: ehdotukseemme. Hallituksen ennen maini-          huomioon. Lakiesityksen mukaan pakolli-
7974: tussa esityksessä esitettiin äitiysavustusta,    sesti vakuutettujen luku on arvioitu noin
7975: s. o. avustusta synnytystapaUksissa annetta-     600,000 hengeksi, joista noin 70 % olisi
7976: vaksi vain va:kuutetuille naispuolisille jäse-   miehiä ja 30 % naisia eli 420,000 miestä ja
7977: nille. Eduskunnassa kuitenkin huomautet-         180,000 naista. Vakuutettujen miesten kes-
7978: tiin eri tahoilta että sanottua avustusta        kimääräinen vuotuinen työansio on arvioitu
7979: olisi annettava myöskin vakuutetun vai-          11,500 markaksi ja naisten vuotuinen työ-
7980: molle. Monissa muissa maissa viime aikoina       ansio noin 8,500 markaksi. Miesten sai-
7981: voimaan astuneessa sairausvalmutuksessa          rausraha päivää kohden tulisi tällä edelly-
7982: onkin asetuttu tälle ·kannaUe ja katsoen         tyksellä olemaan 'keskimäärin 24 mk. ja
7983: siihen tärkeään merkitykseen, joka äitiys-       naisten 16 mk., kun ei oteta huomioon per-
7984: avustukseHa epäilemättä tulisi olemaan,          heellisyyden aiheuttamia lisäyksiä. Sairaus-
7985: olisi syytä sovelluttaa sitä mahdollisimman      päivien luku sairauskassan osakasta kohden
7986: suuressa laajuudessa. Olemme senvuoksi           on meidän sairauskassoissamme ollut noin
7987:  esittäneet, että äitiysavustusta olisi suori-   5 päivää vuodessa, jonkun verran pienempi
7988:  tetta:va myöskin vakuutetun vaimolle. Äi-       miehiä ja suurempi naisia kohden. Tämä
7989:  tiysavustusta olisi muuten suoritettava         luku on kuitenkin tuntuvasti pienempi kuin
7990:  Washingtonin 'sopimuksen mukaisesti kor-        muissa maissa, riippuen pääasiallisesti siitä,
7991:  keintaan 6 viikolta ennen ja 6 viikolta jäl-    että meillä vapaaehtoisella kassalla on ta-
7992:  keen synnytyksen.                               vallisesti pidempi odotusaika ja että sai--
7993:      Sairausrahan suuruuden ehdotamme mää-       rausrahaa annetaan verraten lyhyeltä
7994:   rättäväksi 3/4 :ksi vakuutetun palkasta ja     ajalta. Useissa maissa on korvattavi.en päi-
7995:   sitä tulisi tai!~peen mukaan maksettavwksi     vien luku sairauskassojen osakasta kohden
7996:   vuoden kuluessa kortkeirntaan 180 päivältä.     ollut noin 8-9 päivää vuodessa. Esityk-
7997:      Mitä muuten lääkärinhoitoon ja lääkkei-     sessä on edellytetty sairauspäivien luku
7998:   siin, perhelisiin ja hautausapuun, sairaus-    keskimäärin 8 päiväksi miehiin nähden ja
7999:   vakuutuksen jatkumiseen työttömyyden ai-        8.a päiväksi naisiin nähden eli suunnilleen
8000:   kana j. n. e. tulee, on esitys pääasiassa       samaksi kuin se on ollut Norjassa samoin-
8001:   samalla kannalla kuin ennen mainittu hal-       kuin myös Saksassa ennen ma•ailmansotaa,
8002:   lituksen esitys, samoinkuin myöskin vapaa-      joskin se viimeksi mainitussa maassa on
8003:   ehtoiseen vakuutukseen nähden.                  nyttemmin kohonnut paljon korkeammaksi.
8004:      Esityksen mu'k:aisen sairausvakuutuksen      Ottamalla edelläolevat luvut laskelman pe-
8005:   aiheuttamista kustannuksista ei luonnolli-      rusteeksi saa("f.aan va'kuutettujen miesten
8006:   sesti ole malidollista saada luotettarvaa       osalle vuodessa 3,360,000 ja naisten osaHe
8007:   arviota, varsinkin kun sairausvakuutus :Suo-    1,530,000 sairauspäivää, joten miehille tu-
8008:   messa on ollut tähän asti täysin vapaaehtoi-    lisi maksettavaksi sairausrahaa 80,640,000
8009:   nen ja sairauskassat avustukseen nähden         ja naisille 24,480,000 mk. eli yhteensä sai-
8010:   ovat noudattaneet vaihtelevia järjestelmiä.     rausrahaa ilman perhelisäyksiä 104.1 milj.
8011:    Täytyy näin ollen tyytyä verrattain sum-       mk. vuodessa. Perhelisäykset ovat toden-
8012:    mittaisiin lukuihin ja osaksi käyttää hy-      näköisesti keskimäärin 15 % perheellisille
8013:    väksi ulkomailta saatuja kokemuksia.           suoritettavasta sairausrahasta ja voitaneen
8014:      Va:kuutettujen lukumäärän arvioiminen        ne arvioida yhteensä 12,000,000 markaksi.
8015:    on tapahtunut vuoden 1920 lopussa toimi-       Äitiysrahojen määrä lienee arvioitava, huo-
8016:    tetun väenlaskun tuloksista julkaistun vi-     mioonottamalla että avustusta olisi annet-
8017:    rallisen tilaston pohjalla. Sen jälkeen ta-    tava myös vakuutettujen vaimoille, 25
8018:    pahtunut väestön lisäys on myöskin otettu      milj. markaksi sekä kätilöpalkkio, puhdis-
8019:  224                            X,l. -   Sairausvakuutuslaki.
8020: 
8021: tusaineet, sidetarpeet y. m. varten 'käytet- 72 miljoonaan mar1kkaan. V akuutusmak-
8022: tärvä avustus noin 5 milj. markaksi eli siis suilla koottavaksi jäisi siten 243 miljoonaa
8023: koko äitiysavustus noin 30 miljoonaksi markkaa. Kun työntekijäin j•a työnantajain
8024: markaksi.                                      on vakuutusmaksuja suoritettava samassa
8025:     Jos lääkärinhoitoa, lääkkeitä, sairaala- määrässä, lankeaisi kummall~kin maksetta-
8026: hoitoa y. m. varten arvioidaan tarvittavaan vaksi 121,500,000 markkaa eli keskimäärin
8027: 220 markkaa vuodessa vakuutettua koh- 1. 7 % työ palkoista.
8028: den, mikä suunnilleen vastaa olevia oloj·a,      Edelliseen on vielä lisättävä valtion suo-
8029: huomioonottaen sen määrän, mikä Norjassa ritettaviksi menoiksi lain 8dellyttämät avus-
8030: käytetään tarkoitukseen, nousee tätä var- tukset valtion työntekijöille ja toimihenki-
8031: ten tarvittava vuotuinen yhteissumma 132 löille, yhteensä 12 miljoonaa mark:kaa, jo-
8032: miljoonaan markkaan. Jos hoitokustannuk- hon tulee lisäksi jälleenvakuutuslaitoksen
8033: set lasketaan 35 markaksi vakuutettua koh- hoitokustannukset arviolta 500,000 markkaa,
8034: den vuodessa (Norjassa on vastaava määrä niin että esityksen mukainen sairausva-
8035: ollut 5 kruunua), nousevat sairauskassojen kuutus tuottaisi valtiolle vuotuisia menoja
8036:  hoitokustannukset 21 miljoonaan markkaan yhteensä 84,500,000 markkaa.
8037: vuodessa.                                        Pakolliseen vakuutukseen liittyy esityk-
8038:     Kun 0dellämainittuun menoerään •vielä sessä myös vapaaehtoinen vakuutus. Missä
8039:  lisätään 5 miljoonaa markkaa siirtoa var- määrin vapaaehtoista vakuutusta tuUaan
8040:  ten    jälleenvakuutuslaitokseHe,    nousevat käyttämään on vaikea etukäteen arvioida.
8041:  kaikki vakuutuksesta johtuvat menot yh- Valtion varoista maksettava apuraha sen
8042:  teensä tasaisissa luvuissa 315 miljoonaan johdosta 'kasvaa, mutta saatu kokemus Nor-
8043:  markkaan, mikä vastaa 525 markan meno- jassa osoittaa, että sanottua oikeutta ei suu-
8044:  erää vakuutettua kohden.                      ressa määrin ainakaan alussa tultaisi käyt-
8045:     Edelläesitetyt kustannukset olisi valtion, tämään.
8046:  työnantajan ja va'kuutettujen työntekijäin      Lain säännökset a~heuttavat li:säy:ksen
8047:  ma'ksettava. Valtio suorittaisi ehdotuksen vclkojain oikeudesta ja edusta. toistensa
8048:  mukaan 70 ma:r1kkaa vakuutettua kohden edellä maksun saamiseen konkurssiin luovu-
8049:  vuodessa, 15 % perheellisille vakuutetuille tetusta omaisuudesta annettuun asetukseen.
8050:  maksetuista sairausrahoista ja 50 % syn-         Edelläesitetyillä perusteilla esitämme,
8051:  nyttäjiHe suoritetuista äitiysavustuksista .
8052:  •Jos käytetään edelläesitettyjä laskelmia pe-          että ednskunta päättäisi hyväksyä
8053:  rusteina, tullaan siihen tulokseen, että val-        senraavat lakiehdotnkset:
8054:  tion osuus kustannuksista nousee kaikkiaan
8055: 
8056:                                Sairausvakuutuslaki.
8057:        EduSkunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
8058: 
8059:                   I Luku.                        työtä korvausta vastaan taikka oppiakseen
8060:             V aknutusvelvollisn7M.               jonkin ammatin tai ammatinhaaran, ynnä
8061:                                                  kotityöntekijä, jonka työehdot ovat saman-
8062:                      1 §.                        lai'!et kuin varsinais~n palklkatyöntekijän,
8063:    .Sairauden varalta on tämän lain mukaan       sekä, kunnan tai muun julkisen yhdyskun-
8064: va'kuutettuna jokainen Suomen kansaJlainen,      nan virassa tai toimessa oleva henkilö, ei
8065: joka on sitoutunut Suomessa tekemliän toi-       kuitenkaan, jos työntekijä:
8066: selle, tämän johdon ja valvonnan alaisena,          1) suorittaa työtä työsopimuksen nojatla,
8067:                                       X,1. -      Hel~   y. m.                             22ö
8068: 
8069: joka ei kestä eikä ilmeisesti ole tarkoitettu-     kalenterivuoden kuluessa kohoavat 1 § :n
8070: kaan kesilimään kuutta päivää pitempää              1 momentin 4 kohdassa mainittua ikuukau-
8071: aikaa, pyhäpäivät mukaan luettlma;                  tista ansiorajaa suuremmaksi, lakkaa vakuu-
8072:    2) on merimiestoimessa;                         tus häneen nähden .lähinnä seuraavan ka-
8073:    3) suorittaa työn sivutoimena;                   lenterivuoden alusta. .M:iMoin 1 § :n 1 mo~
8074:    4) samalta työnantajalta .saa Jmu!lmutta        mentin 4 kohdan perusteella va:k:uuttamatta
8075: kohden työansion, joka ylittää sen kuukau-          olevan työntekijän ikuu:kautinen työansio
8076: tisen ansiomaaran, minkä valtioneuvosto            kalenterivuoden aikana alenee ik:uuik:autiseen
8077: paikkakuntakalleuden perusteella kutakin           ansioraja·an tai sitä pienemmäksi, -on hän
8078: paikkakuntaa varten määrää kuitenkin niin,         seuraavan kuukauden alusta katsottava va-
8079: että sanottu ansioraja on oleva vähintään          kuutetuksi.
8080: tuhatviisisataa ja enintään kaksituhatta-              Työnantaja on velvollinen viimeistään
8081: viisisataa ,markkaa; tailkika                      neljäntenätoista .,päivänä, työsuhteen alka-
8082:    5) on työnantajan luona asuva hänen             misesta hrkien ilmoittamaan työntekijän
8083: lapsensa, lapsenlapsensa tai ottolapsensa tai      tässä laissa sä~idettyyn vakuutukseen ja :sa-
8084: näiden puolis:> taikika työnantajan puoliso,       massa ajassa sen jälkeen, kun työsuhde
8085: hänen rvanhempansa tai isovanhempansa.             päättyi, vakuutuksesta poistettavaksi. Sa-
8086:    Asianomaisen pyynnöstä voi vakuutus-            man ajan ikulnesa on ilmoitus tehtävä myös-
8087: neuvosto, toisia asianosaisia kuultuaan, etu-      kin 2 momentissa mainituista työansion
8088: käteen antaa pä.ätöksen siitä, onko joku           muutoksista.
8089: työnantaja tai työnantajaryhmä, tämän lain                               4 §.
8090: mukaan vaiknutusvelvollinen.                           Valtio ·ei ole tämän lain mnikaan vakuu-
8091:    Vapaaehtoisesta vakuutuksesta sälidetään        tusvelvollinen, mutta jokaiselle valtion
8092: tämän lain VI luvussa.                             työssä tai toimessa olevalle henkilölle, joka
8093:                                                    tämän lain mukaan muut·en olisi vakuutet-
8094:                       2 §.                         tuna, ja hänen omaisilleen on tässä laissa
8095:    V a:knutettuna tämän lain mukaan on             sä,ädettyjen perusteiden .mukaan ja niinkuin
8096: myöskin 1 § :ssä mainittu työntekijä,              siitä asetuksella tarkemmin säädetään, suo-
8097: jonka hänen tässä maassa elin:keinoa haii'-        ritettava ainakin tässä laissa säädettyjä
8098: joittava työnantajansa on lähettänyt vaJ-          vakuutussuorituksia vastaavat edut.
8099: tailmnnan alueen ullkopuolelle tilapäisesti           Valtioneuvosto voi maalaiskunnan val-
8100: suorittamaan lyhytaikaista työtä, ei kui-          tuuston hakemuksesta, lääkintöha:llitusta
8101: tenkaan muun kuin sellaisen sairauden              kuultuaan, valkuutettavien harvalukuisuu-
8102: varalta, joka alkaa kolmen kuukauden iku-          den tai läiiikärinhoidon hankikimisen vaikeu-
8103: Juessa siitä, kuin työntekijä, 1ähti .Suomesta,    den vuoksi enintään viideksi vuodeksi ker-
8104: t;ikä myöskään, joo työntekijä on sairauden        rallaan päättää, ettei tätä lakia sovelluteta
8105: varalta vakuutettu sen :maan lakien mu-            kunnan alueella.
8106: kaan, missä työ suoritetaan, ja hänellä sen           Valtioneuvosto voi !kaupunginvaltuuston
8107: perusteella on oilkeus ainakin yhtä suuriin        hrukemu'k:sesta ·enintään viideksi vuodeksi
8108: etuihin, kuin mitkä hänelle tämän lain mu-         kerrallaan, huomioonotta,en · kaupungin va-
8109: kaan olisi tuleva.                                 kavaraisuuden, vapauttaa kaupungin tämän
8110:                                                    lain säätämästä vakuutusvelvollisuudesta,
8111:                     3 §.                           jos kaupunki sen työssä tai toimessa olevine
8112:  'E"å:män lain säätämä vakuutus alkaa sa-          henkilöille ja heidän omaisilleen myöntää
8113: malla kuin työsuhde.                               joka suhteessa ainakin tämän lain säätämät
8114:  Jos työntekijän saama työansio tai tulot          vakuutussuoritukset.
8115: 
8116:                                                                                              29
8117:  226                              X,1. -   Sairansvakuutuslaki.
8118: 
8119:                   II Luku.                         hintään kolmesataa, vahvistettuaan kassan
8120:              Vakutduslaitokset.                    säännöt, myöntää oikeuden tämän lain mu-
8121:                                                    kaisen vakuutustoiminnan harjoittamiseen_
8122:                      5 §.                          Kunta, liike tai yritys, jonka työntekijöitä
8123:   Tämän lain .säätämään vakuutukseen on            varten kassa on perustettu, saa ikuitenkin,
8124: työntekijä ilmoitettava joko piirisairaus-         jos haluaa, itse maksaa va:kuutus:rnaJksuista
8125: kassassa tahi 8 § :ssä mainitun oikeuden saa-      suuremman osan, kuin 30 § :ssä säädetään.
8126: neessa :Y'ksityisessä sairauskassassa.             Näitä kassoja nimitetään tässä laissa yksi-
8127:                                                    tyisiksi sairauskassoiksi.
8128:                      6 §.                            Jos yksityiseSISä sairauskassassa va:kuutet-
8129:    Kaupungissa, maalaiskunnassa ja muussa          tujen luku alenee kolmeasataa pienemmäksi
8130: yhdyskunnassa, jolla on oma kunnallishal-          eikä vuoden kuluessa sen jältkeen kohoa sa-
8131: linto, tulee olla •piirisairauskassa; ja pitä-     nottuun määrään, taikka ellei kassa toimin-
8132: köön kaupungin- tai kunnanvaltuusto huo-           nassaan noudata, mitä tämä laki säätää, pe-
8133: len sen perustamisesta.                            ruutta:koon sosiaaliministeriö kassalle 1 mo-
8134:    Sosiaaliministeriön suostumuksella voi          mentin mukaan annetun oikeuden; ja nou-
8135: kuitenkin kaksi tai useampi kunta yhdessä          datettakoon siHoin, mitä 28 § :ssä säädetään.
8136: muodostaa     piirisairauskassan     toiminta-
8137: alueen. Samoin sosiaaliministeriö voi kau-                              9 §.
8138: pungin- tai kunnanvaltuuston esityksestä              Piirisairauskassa ja toimiluvan saanut
8139: päättää, että kuntaan on sen suuruuden,            yksityinen sairauskassa on oikeuskelpoinren
8140: teollisuusolojen tai muiden erikoisten             laitos, joka voi hankkia omaisuutta, tehdä
8141: seikkojen vuoksi perustettava useampia             sitoumuksia selkä kantaa ja vastata.
8142: kuin yksi piirisairauskassa, jolloin kullekin
8143: kassalle on määrättävä oma alueensa.                                     10 §.
8144:    Tarkemmat säännÖikset piirisairauskasso-           Tämän lain mukaan vakuutettava työn-
8145: jen perustamisesta ja niiden toiminnastaan-        tekijä ikatsotaan vakuutetuksi siinrä pnn-
8146: netaan asetuksella.                                sairauskassassa, jonka alueella se liike tai
8147:                                                    muu yritys, missä hän työskentelee, sijait-
8148:                      7 §.                          see, ei kuitenkaan, jos hänet on vakuutettu
8149:    Piirisairauskassan säännöt vahvistaa ha-        yksityisessä sairauskassassa ja jos tämä on
8150: kemuksesta sosiaaliministeriö. Sitä ennen          siitä kirjallisesti irlmoittanut edellämaini-
8151: älköön piirisairauskassa toimintaansa aloit-       tulle piirisairauskassalle. Ilmoitus on teh-
8152: tako.                                              tävä cvuosittain, kailcsi viiktkoa ennen seuraa-
8153:                      8 §.                          van kalenterivuoden alkua, taikka, jos työn-
8154:   rSairauskassalle, joka on perustettu kun-        antaja vuoden kuluessa ottaa sellaisen va-
8155: nan toimesta yksinomaan sen työssä tai toi-        kuutuksen, viimeistään sinä päivänä, jolloin
8156: messa olevia henkilöitä varten taikka teolli-      tämä vakuutus tulee voimaan.
8157: suuslaitoksen tai muun il.i.ilk:keen tai yrityk-
8158: sen yhteytreen yksinomaan sen työssä olevia                          11 §.
8159: henkilöitä varten, ja jonka särännöt varaavat        Sairauskassan säännöissä on mainittava:
8160: kassan jäsenille ja heidän omaisilleen joka          1) kassan nimi, johon tulee sisältyä sana
8161: kohdassa ain.alkin tämän lain mukaiset va-         sairauskassa;
8162: kuutussuoritukset ja muutenkin täyttävät             2) kassan kot~paikka ja toiminta-alue;
8163: tässä laissa säädetyt ehdot, voi sosiaaliminis-      3) kassan jäsenten velvollisuudet sekä
8164: teriö, jos kassan vakuutettavien luku on vä-       heidän ja heidän omaistensa oikeudet;
8165:                                        X,1. -      He:lo y. m.                                 2:27
8166: 
8167:    4) miten vaikuutussuorituiksia hakevien ja                             14 §.
8168: saavien vailvonta on järjestettävä;                     Sairauskassan kokous on pidettävä, paitsi
8169:    5) miten monta j.ä.sentä kassan hallituk-         milloin se on kassan säännöissä mäårätty
8170: seen on valittava ja kuinka pitkäksi ajaksi;         pidettäväksi, myöskin jos tarkastusviran-
8171:    6) kuka tai iketkä ovat oikeutetut lrirjoit-      omainen tai vähintään kymmenesosa kassan
8172: tamaan kassan n~men ;                                työnantaja- tai työntekijäjäs·enistä taiktka,
8173:    7) milloin kassan vuotuinen tilinpäätös           mitä yksityiseen kassaan tulee, niin ikään
8174: on tehtävä, sekä miten kassan ha,Hintoa ja           milloin asianomainen kunta tai muu työnan-
8175: tilejä tarkastetaan;                                 taja on sitä ka·ssan hallitukselta kirjallisesti
8176:    8) minkä ajan kuluessa kassan varsinai-           pyytänyt, ilmoittaen tahtovansa saada mä.ä-
8177: nen kokous on pidettävä;                             rä.tyn asian kassan kokouksessa käsiteltä-
8178:    9) millä tavalla kassan jäsenet kutsutaan         väksi.
8179: kokoU!kseen ja muut tiedonannot heille toi-             Joo kassan hallitus ilman laillista syytä
8180: mitetaan;                                            Jaiminlyö kdkouksen koolle kutsumisen, oi-
8181:    10) miten päätös sääntöjen muuttami-              ik:euttakoon maaherra sen t!llhi ne, jotika
8182: sesta ja kassan toiminnan lakkauttamisesta           ovat sitä pyytäneet, itse kutsumaan kokouk-
8183: on tehtävä; sekä                                     sen !koolle.
8184:    11) mihin laikkautetun ik:assan ehkä. sääs-
8185: tynyt ylijäämä on käytettävä.                                            15 §.
8186:                                                         Paitsi uuden kokouksen kutsumisesta äl-
8187:                                                      köön sairauskassan k01kou:ksessa tehtäkö
8188:                      12 §.                           päätöstä muista asioista kuin niistä, jotka
8189:   Sairauskassan J.asen on jokainen työnan-           lain tai kassan sääntöjen mukaan ovat ko-
8190: taja, jonk~:~: työnteikijöitä siinä on vakuutet-     kouksessa käsiteltävät tahi jotka kokous-
8191: tuina, sekä kUikin siinä vakuutettu työn-            lkutsussa ovat erikseen mainitut.
8192: tekijä.
8193:                                                                           16 §.
8194:                     13 §.                               Kokouksessa on ku1lakin jäsenellä yksi
8195:    Jäsenten päättämisoiikeutta sairauskassan         aam. Kullakin työnantajajäsenellä on sen
8196: asioissa käyttävät, tämän lain ja kassan             lisäksi yksi lisä-ääni lk:utakin hänen työssään
8197: sääntöj>Cn mukaan, asianmukaisesti kuu'lu-           olevien kassan työnteikijäjäsenten täyttä
8198: tetussa kokÖuks'CSSa siinä saapuvilla olevat         viitoslukua kohti, kuitenkin enintään kol-
8199: ikassan jäsenet.                                     masosa kokouksessa edustetusta, hänen
8200:    Kassan saann01ssä voidaan kuitenkin               työssään olevien työntekijäjäsenten ääni-
8201: määrätä, että sairauskassan kokouksen teh-           määrästä.
8202: tävät kuuluvat edustajistolle, ja tuJee silloin         Muutoin olkoon äänestysoikeuden !käyt-
8203: säännöissä alla tal1kempia määräyksiä edus-          tämisest.ä ja päätöksen tekemisestä kokouk-
8204:  tajiston j,äsenmä,ärästä ja vaalitavasta.           sessa voimassa, ellei säännöissä ole toisin
8205:  Edustajiston kokouksesta ollk:oon noudatet-         määrätty:
8206: tavana, mitä tässä laissa sairauSkassan ko-             että, useamman !kuin yhden puolesta äl-
8207: kouksesta säädetään.                                 köön kukaan ää.ll'estysoikeutta valtuutuksen
8208:    Älköön jäsen otta:ko osaa kysymyksen              nojalla käyttäkö; sekä
8209:  ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen                 että äänten tasan mennessä vaali ratkais-
8210: etunsa ja kassan etu ovat vasta'klkain, äl-          taan arvalla, mutta että muissa kysymyk-
8211: köönkä siis haUituksen jäsen tilintarkasta-          sissä tulee voimaan se mielipide, johon pu-
8212:  jain vaa:liin.                                      heenjohtaja on yhtynyt.
8213:  228                            X,1. -   Sairausvakuutusla.ki.
8214: 
8215:                     17 §.                           2) päättää tiOimenpitecstä, johon halli-
8216:    Päätös sairaU&kassan sääntöjen muutta-        tuksen vuoden kuluessa pitämä hal1into
8217: misesta älköön olko tdhollinen, ennenkuin        ja siitä tehty rtili 'antaa aihetta;
8218: siLle on hankittu sosiaaliministeriön vah-          3) valita jäsen tai jäsenet hallitukseen
8219: vistus.                                          sen tai niiden sijaan, joiden toimiaika lop-
8220:                    18 §.                         puu ennen lähinnä tulevaa varsinaista ko-
8221:    Kokouksen päätöksistä, on tehtävä pöytä-      'imusta taikka. jotka muuten ovat eronneet;
8222: kirja, johon myöskin merikitään kokouk-          sekä
8223: sessa saapuvilla olleiden jäsenten ja val-          4) vaEta kaksi tahi useampia henkilöitä
8224: tuutettujen nimet.                               <tal'lkastamaan kassan hallintoa ja tilejä 1m-
8225:    Pöytäkirja on vähintään kahden kokouk-        luvalta vuodelta tahi siltä ajalta, minkä
8226: sessa saapuvilla olleen kassan jäsenen tar-      kassan säännöt määräävät, ja tulee, mitä
8227: kistettava ja oikeaksi todistettava.             piirisairauskassaan tulee, 27 §:ssä maini-
8228:                                                  tun kunnan tilinta1-'kastajan ottaa ooaa tar-
8229:                      19 §.                       kastukseen.                1
8230: 
8231:   Sairauskas~san   kokouksessa tehty päätös,        Asiasta, joka 1 ja 2 kohdassa mainitaan,
8232: joka louklkaa kolmannen miehen oikeutta          älköön lopullista päätöstä tehit,äkö, ennen-
8233: taiikka ilman jäsenen omaa suostumusta vä-       kuin lkolkoukselle on annettu kertomus edel-
8234: hentää hänelle tulevaa erityistä, etua kas-      lisen vuoden 1 halllinnan ja tilien tarkastuk-
8235: sassa tai hänen yhdenvertaisuuttaan muihin       sesta.
8236: kassan jäseniin nähden, oLkoon mitätön.                                 21 §.
8237:    Jos sairauskassan hallitus tahi hallituk-        Sairauskassan edustaj·ana kol<matta miestä
8238: sen tai kassan jiisen muissa kuin 1 momen-       ja yksityistä jäsentä vastaan on kassan hal-
8239: tissa mainituissa tapauksissa !katsoo, ett~      litus.
8240: kassan kokouksessa tehty päätös ei ole syn-         Sairauskassan säännöissä. voidaan mää-
8241: tynyt asianmukaisessa jär;jesty'ksessä taikka    rwtä, saavatko ja missä määrin yksi tahi
8242: että se muutoin on lain tahi !kassan sään-       useammat hallituksen jäsenistä taikka muut
8243: töjen vastainen, eikä ole päätökseen myötä-      määrätyitä tehtäviä varten valitut luotta-
8244: vaikuttanut, ollkoon oikeutettu moittimaan       musmiehet toimia kassan puolesta.
8245: sitä haasteena, joka on sairauskassalle toi-        Haaste ja muu viranomaisen ,käsky, niin
8246: mitettava kuudenkymmenen päivän lm-              myös muut tiedonannot on katsottava tul-
8247: luessa siitä, ikun päätös tehtiin.               leen hal'litukscn tiedoksi, kun joiku sen jä-
8248:    Kun moiteikanne on pantu vireille, mää-       senistä säädetyssä järjestyksessä on saanut
8249: rätköön tuomioistuin, mihloin syytä siihen       ne. tiedokscen.
8250: on, että päätöstä ei toistaiseksi ole pantava                            22 §.
8251: täytäntöön.                                         Piirisairauskassan hallituksen esimiehen
8252:    MiHoin sairauskassan hallitus ta:htoo nos-    määrää asianomainen kaupungin- tai kun-
8253: taa moitekanteen, on kassan jäsenet viipy-       nanvaltuusto enintään kolmeksi vuodeksi
8254: mättä kutsuttava kokoukseen V"alitsemaan         kerrallaan. MiUoin joillakin kunnilla on yh-
8255: edustajaa kassan puolesta vastaamaan.            teinen piirisairauskassa, määrää esimiehen
8256:                                                  sen kunnan valtuusto, missä on kassan ko-
8257:                     20 §.                        tipaikka.
8258:    Sairauskassan varsinaist>n kokouksen tu-                             ,23 §.
8259: lee:                                                Pii,risairauSkassan hallituksen jäsenten
8260:    1) vahvistaa tilinpäätös edelliseltä vuo-     lulrnmää:rä, esimiestä niihin lukematta, ja
8261: delta;                                            muun sairauskassan ha'llituksen jäsenten
8262:                                       X,l. -      Helo y. m.                                229
8263: 
8264: lukumäärä kokonaisuudessaan on oleva kol-           käyttää ennen alkaneiden sairaustap-austen
8265: mella jaollinen. Hallituksen jäsenistä .va-         sekä sattuneiden ja :kahden viikon kuluessa
8266: litsevat työnantajajä,senet kolmanneksen ja         sattuvien kuoleman- ja s:ynnytystapausten
8267: työntekijäjäsenet kaksi kolmannesta.                johdosta tällllän lain mukaan annettavien
8268:                                                     vakuutussuoritusten maksamiseen tai niiden
8269:                       24 §.                         turvaamiseen muulla tarkastusviranomais;en
8270:   Hallituksen tulee lain ja kassan sääntö-          hyväksymä,Uä •tavalla. Elleivät kassan va-
8271: jen sekä ka:ssan kdkouksen antamain laillis-        rat tähän riitä, maksaa, jällee:nva:kuutuslai-
8272: ten ohjeiden mulman hu<Jlellisesti hoitaa           tos, josta VII luvussa puhutaan, lmkemuk-
8273: kassan asioita.                                     sesta kassalle puuttuvan määrän.
8274:   Kassan kdkouksen päätöksellä voidaan                 Mitä , kassan varoista jää, sen jälkeen
8275: hallituksen jäsen erottaa toimestaan, vaikka        kuin 1 momentissa mainitut vakuutussuo-
8276: se aiik:a, joksi hän on valittu, ei ole loppuun     ritukset on .suoritettu, käytetään kassan
8277: kulunut, jos päätökseen on yhtynyt sen              sääntöjen määräämällä tavalla.
8278: ryhmän sa•a.puvilla olevain jäsenten enem-
8279: mistö, jonka puolesta jäsen 10n valittu.
8280:                                                                      III Luku.
8281:                     25 §.                                         Yaku1ttusmaksut.
8282:    Hallituksen jäsen ja muu sairauskassan
8283: toimihenkilö vastatikoon vahingosta, jonka                               29 §.
8284: hämen huolimattomuutensa taikka lain .tai             Kassan tarpeita varten suoritetaan va-
8285: kassan sääntöjen vastainen toimintansa on           kuutusmaksuja, joiden suuruuden kukin
8286: kassalle rtuottanut. Jos vahinko on useam-          kassa määrää hallituksensa esityksestä jou-
8287: pien tuottama, vastatkoon 'krtkin omasta ja         lukuussa pidettävässä kokouksessaan seu-
8288: toistensa puolesta. ,                               raavaksi ikalenterivuodeksi siten, että kas-
8289:                                                     san tulot, 34 ja 35 §:ssä mainitut avustu'k-
8290:                     26 §.                           set niihin luettuina, todennäköisesti riittä-
8291:    Jos hallituksen jäsen kuolee tahi eroaa          vät vastaamaan ainakin kassan menoja ja
8292: eikä toista henkilöä ole hänen sijaansa 1va-        rahastoihin tehtäviä siirtoja. Vakuutus-
8293: littu, määrätköön, hanituksen tai kassan jä-        maksu :on määrättävä samaksi prosenrf:iiksi
8294: senen pyynnöstä, tuomioistuin tai maalla            kunkin vakuutetun työansiosta.        Ottaen
8295: tuomari, miten tointa on hoidettava, kunnes         huomioon eri ammattien tuottaman erilai-
8296: uusi .jäsen hallitukseen on valittu.                sen vastuuvaaran kassa voi tämän perus-
8297:                                                     teella määrätä niiden vakuutusmaksupro-
8298:                     27 §.                           sentit eri suuriksi.
8299:    Piirisairauskassan tilien tarkastamiseen            Ensimmäisen momentin mukaan määrä-
8300: tulee, sen mukaan kuin kassan säännöissä            tyt vakuutusma'ksuprosentit voidaan kui-
8301: tarkemmin määrätään, ottaa osaa ainakin             tenkin 66 §:ssi:i mainitussa tapauksessa tili-
8302: yhden sen tahi niiden kuntien tilintarkas-          vuoden aikanakin koroittaa.
8303: tajista, missä kassa. toimii.                         Työntekijän, jolla ei ole pallrkaa, vakuu-
8304:                                                     tusmaksu lasketaan kymmenen markan, päi-
8305:                    28 §.                            väansion perusteella.
8306:   Jos sairauskassan toiminta lopetetaan tai           Työansiota laskettaessa on otettava huo-
8307: yksityisen sairauskassan oikeus harjoittaa          mioon rahassa maksetun palkan ohella työn-
8308: tämän !lain mukaista ·vakuutustoimintaa pe-         antajalta, liikkeestä tai yrityksestä saadut
8309: ruutetaan, tulee kassan varoja ensi sijassa         voitto-osuudet, lahjapalkkiot ja muut sel-
8310:   230                             X,l.- Sairausvakuutuslaki.
8311: 
8312: laiset etuudet, niin myös, ellei yksityisen        maksuti,laisuudessa, johon pidätys koh-
8313: sairauskassan säännöissä toisin määrätä,           distuu.
8314: luontaisedut, kuten asunto, valaistus ja läm-        Sellaisen työntekijän vakuutusmruksun,
8315: mitys.,                                            jolla ei ole rahapalkkaa, maksaa työnan-
8316:    Luontaisetnina saatu pwlkkaus on ra-            taja kokonaan.
8317: hassa ar:vioitava sosiaaliministeriön määrää-
8318: mien perusteiden mukaan.                                               32 §.
8319:                                                      Vakuutusmaksuja ei suoritda ajalta,
8320:                      30 §.                         jolta työntokijä saa sairaus- tai äitiysrahaa
8321:    Kassan suostumuksella voidaan vakuutus-         tahi jona häntä hoidetaan sairaalassa, pa-
8322: maksujen käytännöllinen laskeminen yk-             rantolassa tai synnytyslaitdksessa.
8323: sinkertaistuttaa jakamalla vakuutetut vii-
8324: kottaisen työansion perooteella eri luokkiin                           33 §.
8325: ja laskemalla kaikkien samaan luokkaan                Vakuutusmaksut on työnantajan :makset-
8326: kuuluvien vakuutettujen vakuutusmaksut             tava sa1rauskassalle, likimäärin arvioitujen
8327: lu01kan keskimääräisen viikkotyöansion ,pe-        työpalkkojen perusteella, etukäteen vuosi-
8328: rusteella.                                         neljänneiksittäin kahdenkymmenen päivän
8329:    Palkkaluokkien rajat sekä keskimääräi-          kuluessa vuosineljänneksen alkamisesta, ja
8330: sen viikkotyöansion määrää valtioneuvosto          on lopullinen tili kassalle tehtävä fkahden-
8331: 'kuitenkin siten, eHä luokkia on oleva vä-         kymmenen päivän kuluessa seuraavan vuo-
8332: hintään viisi ja enintään kaksitoista.             sineljänneksen alusta lukien, ellei kassan
8333:    Voitto-osuuksien ja luontaisetujen vii-         säännöissä suoritusten väliaikaa ole toisin
8334: koittaiseksi arvoksi katsotaan, ellei kassan       määrä<tty.
8335: säännöissä ole toi,sin määrätty, niiden vuosi-        Työnantaja, joka ei ole kassalie suoritta-
8336: arvon viideskymmenesosa ja 11iiden ikuu-           nut vakuutusmaksuja 1 momenti,ssa mai-
8337: kautiseksi arvoksi vuosiarvon kahdestoista-        nittmra aikana, olkoon 'velvollinen maksa-
8338: osa.                                               maan niille korkoa yhden prosentin ilmita-
8339:                                                    kin a:lkaneelta kuukaudelt.a, kunnes hän
8340:                      31 §.                         maksun suorittaa.
8341:    V akuutusirnaksusta maksaa työntekijä              Vakuutusmaksut otetaan ulos ilman tuo-
8342: puolet ja työnantaja toisen puolen.                miota tai päätöstä siinä järjestyksessä, kuin
8343:    Jos joku on antanut työn tai sen osan           ulostekojen, yleisten maksujen, toimituskir-
8344: teettämisen toiselle, jota siinä on pidettävä      j·ain lunastuksen ta<hi muun sellaisen .ulos-
8345: itsenäisenä yrittäjänä, on viimeksimainittu        mittauksesta on erikseen sä'ädetty.
8346: katsottava työnantajaksi, mutta vasta:tkoon
8347: se, joka 'työn teettä:misen on toiselle anta-
8348: nut, työnantajan tämän lain mukaan suo-                             IV I ..uku.
8349: ritettavista ja työntekijäitä pidätettä.vistä
8350:                                                    Valtiolta ja lmnnilta sairauskassoille tuleva
8351: vaJkuutusmaksuista, ellei se, 'jolile työn teet-
8352:                                                                      avusttts.
8353: täminen oli annettu, ole kyennyt niistä vas-
8354: taamaan.                                                               34 §.
8355:    Työntekijälle suoritettavasta rahapal-             V a1tion varoista saa sairauskassa apu-
8356: kasta pidättää työnantaja työntekijän va-          rahaa kutakin siinä vakuutettua työntCiki-
8357: kuutusma:ksun siltä ajalta, jolta palkka sil-      Jaa kohti seitsemänkymmentä markkaa
8358: loin maksetaan. Pidättäminen ei saa ~ta           vuodessa sekä viisitoista prosenttia perheei-
8359: pahtua myöhemmin kuin sen palkkaerän               lisille jäsenille suorittamistaan sairausra-
8360:                                      X,l. -     He'lo y. m.                               231
8361: 
8362: hoista ja viisikymmentä prosenttia synn;y--1-        Henkilöllä, joka oltuaan kassan Jasenenä
8363: täjille suorittamastaan ä.itiysavusta.            on luopunut vakuutusvelvollisuuden alai-
8364:    Va:kuutettujen luvun mukaan suoritet-          sesta työstä, on, niin kauan kuin hän on
8365: tava apuraha maksetaan hakemuksesta puo-          työttömänä, oikeus tämän lain mukaisiin
8366: livuosittain siten, että kassa saa kolmekym-      >"'akuutussuorituksiin, jos sairaus on alkanut
8367: mentäviisi markkaa kutakin henkilöä lrohti,       taikka kuolema tai synnytys tapahtunut
8368: joka siinä on va:kuutettuna 31 päivänä            yhtä pitkän ajan kuluessa työstä ~luopumi
8369: maaliskuuta, ja niirn ikään kolmekymmentä-        sen jäJ!keen, kuin minkä tämä henkilö vii-
8370: viisi markkaa !kutakin henkilöä kohti, joka       meksi on keskeytymättä ollut vakuutusvel-
8371: siinä on va!kuut<ettnna 30 päivänä ~syys         vollisuuden alaisessa työssä, ei kuitenkaan,
8372: kuuta. Sairausrahojen ja äitiysrahojen            jos sairaus on alkanut taikka kuolema tai
8373: perusteella suoriteHava apuraha makseta'an        synnytys tapahtunut myöhemmin kuin kah-
8374: kassalle hakemuksesta myöskin pudl1vuosit-        deksan viikon kuluessa työstä luopumisesta,
8375: tain, päättyneen puolivuoden aiikana mak-         eikä jos hän ei ole vii'meisten kahdentoista
8376: settujen suoritusten mukaan.                      kuukauden aikana ollut vaJkuutettuna vä-
8377:                                                   hintään kahtakymmentäkuutta viikkoa.
8378:                      35 §.                           Sairauden alkamiskohtaa määrät,täessä on
8379:    Kunnan tahi, jos kahdessa tai useam-           noudatettava, mitä 40 §:ssä säädetään sai-
8380: massa kunnassa on yhteinen piirisairaus-          raanhoi~don alkamiskohdan määräämisestä.
8381: kassa, näiden kuntien yhteisesti tulee mak-
8382: sutta antaa piirisairausikasswlle sopiva huo-
8383: neisto tarpeen mukaan käytettäväksi sekä                             38 §.
8384: siihen tarpeellinen valaistus ja lämmitys.          Sairausapuna annetaan sairaanhoitoa ja
8385: Yhteiset kustannukset ositetaan kuntien           sairausrahaa sekä 'huoltoapua.
8386: kesken niiden alueella työssä olevien, kas-
8387: sassa vakuutettujen työntekijäin luvun                                39 §.
8388: perusteella.                                         Sairaanhoitoon kuuluu:
8389:                                                      1) läälkärin antama tai määräämä tar-
8390:                   V Lu:ku.                        peellinen hoito, myös sairaalassa, taikka sen
8391:             V akuu.tuss1writukset.                puuttuessa muu tarpeellinen hoito;
8392:                                                      2) kolme neljäsosaa lääkärin määräämien
8393:                     36 §.                         läälkkeiden, tarpeellisten puhdistusain€iden
8394:    Sairauskassan tulee myöntää:                   ja sidetarpeiden hinnasta;
8395:    1) vakuutetul'le sairausapua sairausta-           3) tarpeen vaatiessa, kassan harkinnan
8396: pauksessa;                                        mukaan, sairastuneen kuljettaminen lääkä-
8397:    2) kuolleen vakuutetun kuolinpesälle           rin luo tai sairaala:an; sekä
8398: hautausapua; sekä                                    4) erityisten tarvittavien sidosten ja mui-
8399:    3) naispuo<liselle vakuutetulle ja vakuu-      den sa!mantapaisten apuneuvojen, ikuten
8400: tetun vaimolle synnytystapauksessa äitiys-        kainalosauvojen, tekojäsenten, tekosilmien
8401: .apua.                                            ja si,lmälasien, joita sairaan tila saattaa
8402:                     37 §.                         vaatia parantumisen jä,lkeenkin, ensimmäi-
8403:    Tämän lain säätämät avustukset maksaa          nen hankkiminen sekä kolme neljäsosaa nii-
8404: sairauskassa, jossa asianomainen sairaus-,        den korj.aamiS€n ja uusimisen lmstannuk-
8405: synnytys- tai kuolemantapau!k:sen sattuessa       sista, milloin tämä sairaan taloude'llisiin
8406: -on vwkuuteHuna. Väliaikaisen avustuksen          oloihin katsoen harkitaan välttämättö-
8407: antamisesta säädetään 70 §:ssä.                   mäksi.
8408:  232                           X,l. -   Sairausvaknutuslaki.
8409: 
8410:                     40 §.                                            43 §.
8411:    Sairaanhoitoa annetaan sairaalle siitä          Sairausraha päivää kohti on, ellei sairas-
8412: päivästä alkaen, jona hän sairautensa takia     tuneelia ole omaisia, kolmeneljäsosaa sairas-
8413: on kääntynyt lääkärin puoleen tahi jona         tuneen päiväansiosta.
8414: sairaudesta on 69 §:n mukaisesti sairaus-          Jos sairastuneelia on huollcttavia omaisia,
8415: kassalle ilmoitettu, taikka, jos olosuhteista   lisätään 1 momentissa :säädettyihin sai-
8416: käy päättäminen, että ilmoituksen viipymi-      rausrahoihin perhelisää puolisoa varten
8417: seen on ollut hyväksyttävä syy, siitä päi-      kymmenesosa ja seitsemäätoista vuotta nuo-
8418: västä, jolloin sairaus todistettavasti on al-   rempaa tai työkyvytöntä, avioliitossa tai sen
8419: kanut, kuitenkin enintään seitsemältä päi-      ulkopuolella syntynyttä lasta kohti kal'tdes-
8420: vältä ennen lääkärin puoleen kääntyunistä       kymmenesosa luokan sairausrahasta, jos mo-
8421: tai tässä mainitun ilmoituksen tekemistä.       lemmat vanhemmat elävät, mutta kymme-
8422:    Sairaanhoitoa annetaan siltä ajalta, min.-   nesosa, jos toinen vanhemmista on kuollut
8423: kä sairaus estää työntekijää toimittamasta      kuitenkin niin, että nämä lisäykset ovat
8424: tavallista työtään, kuitenkin enintään niin     yhteensä ·enintään viidesosa 1 momentissa
8425: kauan, kuin sairausrahaa 45 § :n mukaan         sä.ädetystä luokan sairausrahasta. Samassa
8426: maksetaan.                                      asemassa kuin la.psi on myöskin vaikuutetun
8427:                      41 §.                      muu omainen.
8428:    Lääikärinhoidosta suoritettavan palkkion        Sairausraha :maksetaan sen päiväansion
8429: perusteet määrää ISOsiaaliministeriö lääkin-    mu:k:aa.n, mikä vakuutetulla on sairauden al-
8430: t<Yhallituksen esityksestä.                     kaessa, :kuitenkin seuraavassa momentissa
8431:    Sairauskassa maksaa sanottujen perustei-     mainituin poikkeuksin.
8432: den mukaisen palkkion suoraan lääkärille,          Jos työntekijän, joka on ollut tämän lain
8433: jos tämä on tarkastusviranomaiselle ilmoit-     mukaan vakuutettuna ainakin kaksitoista
8434: tanut noudattavansa sanottuja perusteita.       viikkoa ennenkuin hän sairastui, työansio
8435:    Ellei sairasta hoitanut lääkäri ole mai-     on kahdentoista viikon aikana lähinnä en-
8436: nittua ilmoitusta tehnyt, maksaa sairaus-       nen sairastumistaan siinä määrin vaihdel-
8437: kassa 1 momentissa mainittujen, vahvistet-      lut, että hän palkkausluokkajärjestelmää
8438: tujen maksuperusteiden mukaisen tai, nii-       sovelluttamalla olisi :kuulunut eri palkkaus-
8439: den puuttuessa, muuten kohtuullisen kor-        luokkiin, maksetaan häuen sairausrahansa
8440: vauk<Sen lääkärin hoitopalkkiosta sairaaUe      sen työansioiden keskimäärän mukaan, joka
8441: itselleen.                                      hänellä todeLlisuudessa on ollut puheena-
8442:    l\fuun henkilön kuin lääkä,rin antamasta     olevien kahdentoista viikon a~kana. Ellei va-
8443: hoidosta maksaa kassa korvausta harkinnan       kuutettu työntekijä tämän lain mukaan ole
8444: tai sopimuksen mukaan.                           ollut velvollinen suorittamaan vakuutus-
8445:                                                 maksuja kaitkilta lähinnä. 'Cllnen hänen sai-
8446:                     42 §.                       rastumistaan kuluneilta kahdeltatoista vii-
8447:   Jos olosuhteet antavat siihen aihetta, ol-    kolta tai jos hän työttömyyden takia ei ole
8448: koon sairauskassalla oikeus, lääkintöhalli-     vakuutusmaksuja suorittanut, on edellä-
8449: tuksen antamien ohjeiden mukaan, myön-          mainittua työansion keskimäärää lasket-
8450: tää sairastuneelle korvausta muunkin sai-       taessa otettava huomioon, sekä työamsioon
8451: rtmnhoitoon perehtyneen henkilön kuin lää-      että viikkojen lulkuun nähden, ainoastaan
8452: kärin neuvon mukaan käytetyistä lääk-           ne viikot, joilta vakuut,etun puolesta on ol-
8453: keistä ja tarpeellisista puhdistusaineista       lut suoritettava vakuutusmaksuja.        Jos
8454: sekä sidetarpeista, kuitenkin enintään kolme    työntekijä sairastuu, ennenkuin on kulunut
8455: neljäsosaa niiden hinnasta.                      kaksitoista viikikoa siitä, kun hän tuli va-
8456:                                      X,1. -     Helo y. m.                               233
8457: 
8458: kuutetuksi, katsotaan työansion keskimäärää                             45 §.
8459: laskettaessa hänen työansionsa ;puuttuvien,          Sairausrahaa suoritetaan kahdentoista pe-
8460: päivien aikana olleen !kymmenen markkaa           räkkäisen kuukauden aikana yhteem<ä enin-
8461: päivässä.                                         tään kahdeltakymmeneltäkuudelta viikolta,
8462:   Jos sairastuneen työansioon on kuulunut         mutta voidaan tämä aika vaikeissa ja pit-
8463: luontaisetuja, jotka hän sairautensa aikana       källisissä sairaustapauksissa kassan halli-
8464: saa pitää, ma1ksetaan hänen sairausrahansa        tuksen harkinnan mukaan pidentää yhdeksi
8465: sen päiväansion mukaan, joka thänellä on,         vuodeksi.
8466: kun näiden luontaisetujen arvo vähenne-              Jos tauti on toisen vuoden kuluessa siitä
8467: tään hänen koko työansiostaan.                    päivästä lukien, josta alkaen sairausrahaa
8468:   Jos ,sairastunut on sairautensa johdosta        sairaustapauksen johdosta alettiin maksaa,
8469: joutunut niin avuttomaan ti,laan, ettei hän       uusiutunut kerran tai useammin, suorite-
8470: voi tulla toimeen ilman toisen henkilön hoi-      taan näiden sekä myöhellllpien uusiutumi-
8471: toa, on siltä ajalta, minkä sellaista avutto-     sien takia sairausrahaa niin kauan, että nii-
8472: muutta kestää, hänelle 1 momentin mukaan          den pä,ivien Iu:ku, joilta sairausrahaa kysy-
8473: maksettava päivittäinen sairausraha kassan        m)'lksessäolevan sairauden takia tulee anne-
8474: hallituksen harkinnan mukaan koroitettava         tuksi, nousee enintään kolmeensataan kuu-
8475: 20-50 prosentilla siitä riip1pumatta, onko        teenkymmeneenviiteen. Sama olkoon laki,
8476: hänellä hänen luonaan olevia omaisia.             milloin tauti on jatkunut toiseen vuoteen.
8477:   Jos vaJkuutusmaksut on laskettu sovellut-          Ellei tauti toisen vuoden kuluessa siitä
8478: tamalla 30 § :ssä mainittua palikkaluokka-        lukien, kun sairausrahaa alettiin maksaa,
8479: järj~estelmää on myöskin sairausrahan suu-        ole uusiutunut, pidetään myöhempi sairas-
8480: ruus määrättävä palkkaluokan keskiansion          tuminen uutena s.airaustapauksena.
8481: perusteella noudattaen soveltuvin osm,               Jos tauti on uusiutunut tässä mainitun
8482: mitä edellä on säädetty.                          toisen vuoden kuluessa, pidetään myöhem-
8483:                                                   min sattuva uusiutuminen uutena sairaus-
8484:                     44 §.                         tapaU!ksena ainoastaan, joo voidaan näyttää,
8485:   Sairausrahaa maksetaan kultakin päi-            ettei vakuutettu ole sen taudin johdosta
8486: vältä, minkä työntekijä sairauden takia on        kahden vuoden aikana ennen tätä myöhem-
8487: estetty tavaUista työtään suorittamasta, sun-     pää uusiutumi,sta ollut estettynä tavallista
8488: nuntai- ja juhlapäivät mukaan luettuina,          työtään suorittamasta.
8489: kolmannesta päivästä alkaen työstä estymi-           l\Iilloin tauti on uusiutunut kolmenkym-
8490: sen jä1keen, sitä, päivää lnkuunottamatta,        menen päivän kuluessa siitä, kun sairaus-
8491: jona este alkoi, ja niin kauan kuin 45 § :ssä     rahan maJksaminen edellisen taudinkohtaul{-
8492: säädetään.                                        sen jälkeen päättyi, alkaa sairausrahan,
8493:   Sairauden aiheuttama työstä e.styminen          maksaminen ensimmäist:stä päivästä työstä
8494: katsotaan alkaneeksi varhaisintaan seitse-        estymisen jälkeen.
8495: män päivää ennen sitä päivää, jolloin 69                               46 §.
8496: §:ssä säädetty ilmoitus on tehty sai-                Jos vakuutettu sairautensa aikana muun
8497: rauskassalle, ellei olosuhteista käy päättä-      lain tai asetuksen kuin työsopimu~lain mu-
8498: minen, että ilmoituksen viipymiseen on ollut      kaan saa määräHyä sairausrahan luontoista
8499: hyväksyttävä syy. Kirjeessä Hihetetty il-         avustusta, maksetaan 43, 44 ja 45 § :n mu-
8500: moitus katsotaan tehdyksi sinä päivänä,           kaan lasketusta sairausrahasta siitä ajalta,
8501: joka on kirjeen lähettämistä osoittavassa         jolta hän sa:a sellaista avustusta, vain sen
8502: postileimassa tai jona kirje muutoin tode-        verran kuin tämä avustus on sairausrahaa
8503: taan postiin pannuksi.                            pienempi.
8504: 
8505:                                                                                            30
8506:   234                           X,l. -   Sairausvakuutuslaki.
8507: 
8508:   Sairausraha maksetaan työnantajalle siltä                          50 §.
8509: ajalta, }olta hän työsopimuslain mukaan            Sairauskassalle, joruka taloudellinen tila
8510: maksaa sairastuncelle työntekijälleen täy-       on hyvä, voi sosiaaliministt)riö hakemuksesta
8511: den palkan.                                      kolmeksi vuodeksi kerrallaan myöntää oi-
8512:                                                  keuden:
8513:                     47 §.                          1) maksaa sairausrahaa pitemmältäkin
8514:    Tässä laissa säädetyn sairausavun sijaan      ajalta, kuin 45 §: ssä säädetään;
8515: vai sairauskassa hankkia sairastuncclle tilai-     2) kustantaa 39 § :ssä sä.äd€ttyä sairaan-
8516: suuden hoitoon ja elatuksecn sairaalassa tai     hoitoa myöskin vakuutetun luona asuville
8517: parantolassa. Tämä aika otetaan lukuun           hänen omaisilleen ; sekä
8518: 45 § :ssä mainittuja aikoja las'kettaessa.         3) myöntää hautausapua vakuutetmi
8519:   Jos sairastunut on perheensä ainoa tai         omaisten hautauslmstannusten peittämiseen.
8520: päåasiallinen elättäjä, suoritetaan kuiten-
8521: kin ajalta, jOillka 1 momentissa mainittu
8522: hoito kestää, huoltoapuna aviopuolisolle                             51 §.
8523: kalksi viidesosaa ja jokaiselle seitsemää-          Hautausapu vakuutetun kuolinpcsälle, jos
8524: toista vuotta nuoremmalle tai työkyvyttö-        se on pitänyt huolta hautaamisesta, on sen
8525: mälle lapselle yksi viidesosa 43 §:ssä sääde-    pä,ivittäisen sairausrahan viisikymmenker-
8526: tystä sairausrahasta. Jos näin suoritettavat     tainen määrä, mihin vainaja sairaana olles-
8527: huoltoapuerät yhtecnsii nousisivat ,enempään     saan olisi 43 § :n mukaan ollut oikeutettu,
8528: kuin neljään viidesosaan sairausrahan mää-       perhelisää lukuunottamatta, kuitenkin vä-
8529: rästä, ne on suhteellisesti alennettava niin,    hintään viisisataa markkaa. Muulle henki-
8530: että ne yhteensä tekevät tämän määrän. ,Sa-      lölle, joka on huolehtinut hautaamisesta,
8531: massa asemassa kuin lapsi on myöskin va-         maksetaan hautauskustannusten .määrä, ei
8532: 1mutetun muu omainen.                            kuitenkaan enempää, lmin olisi ollut suori-
8533:                                                  tettava kuolinpesälle.
8534:                      48 §.
8535:    Sairastuneel1e, jonka sairaus on aiheutu-
8536: nut hänen rikollisesta teostaan tai joka on                            52 §.
8537: sen itse tahallaan tuottanut, ei sairausrahaa      Synnytystapauksessa myöntää sairaus-
8538: suoriteta; sairauskassalla on kuitenkin valta,   kassa äitiysapuna maksuUoman kätilönavun
8539: harkintansa mukaan, antaa huoltoapua hä-         sekä, kolme neljäsosaa lääkärin määrääJmien
8540: nen omaisil1een, niinkuin 47 § :n 2 momen-       lääkkeiden hinnasta ynnä korvauksen lää-
8541: tissa sanotaan.                                  kärin, kätilön tai hätätilassa, milloin lääkä-
8542:                      49 §.                       riä tai 'kätilöä ei voida saada, muut sairaan-
8543:    Jos sairas laiminlyö noudattaa lääkärin       hoitoon perehtyneen henkilön määräämien
8544: häneBe antamia ohjeita tai jos hän ilman         puhdistusaineiden ja sidetarpeitten hin-
8545: hyväksyttävää syytä ei suostu sairaa-            nasta, niin myös äitiysraha.a.
8546: lassa annettuvaan hoitoon, hengenvaaralli-          Milloin ,synnytys on vaatinut lääkärin-
8547: seksi !katsottavaa leikkausta siihen luke-       a,pua, maksaa kassa siitä aiheutuneet kus-
8548: matta, tahi jos hän kiel.täytyy alistum.asta     tannukset niinkuin sairaust~Vpauksessa.
8549: asianmukaiseen tarkastukseen, voi sairaus-          Jos synnytys aiheuttaa sairauden, on sen
8550: kassa kohtuullisesti alentaa hänelle muutoin     alkamisesta lukien myönnettävä tämän lain
8551: suoritettavaa sairausapua tahi sen kokonaan      mukaista sairaanhoitoa ja sairausrahaa sekä
8552: kieltääkin siltå ajalta, jonka laiminlyönti      47 '§ :ssä edellytetyissä tapauksissa siinä
8553: tai kieltäytyminen 'kestää.                      mää,rättyä huoltoapua.
8554:                                      X,l. -      Helo y. m.                               235
8555: 
8556:                     53 §.                          rusteiden mukaan, 1min 4 7 § :n 2 momen-
8557:   Äitiysraha päivää kohti on yhtä suuri            tissa on säädetty.
8558: kuin äidille sairaustapauksessa 43 § :n                                 •55 §.
8559: mukaan maksettava sairausraha. Äitiys-                Niin kauan kuin sairastunut tai synnyt-
8560: rahaa maksetaan niin kauan, kun synnyttäjä         tädä on pidätettynä tai kärsii vapausrangais-
8561: lääkärin tai kätilön määräyksestä on estetty       tusta tahi sakkorangaistulksen sijasta pide-
8562: ryhtymästä, muuhun työhön kuin kotiaska-           tään vankeudessa, taikka on työ- tai kasva-
8563: reisiin ta1kka lain mukaan on synnytyksen          tuslaitdksessa tai muussa vastaavassa laitok-
8564: jälkeen estetty tekemästä tavallista työtään       sessa, ei hänellä ole oilkeutta sairausaipuun
8565: ja raskauden aikana käyttää lain hänelle           eikä äitiy.sapuun. Harkintansa mukaan voi
8566: suomaa oikeutta siitä pidättyä, kuitenkin          sairauskassa kuitenkin myöntää hänen omai-
8567: enintään kuudelta viikolta ennen synnytystä        silleen huoltoapua samojBn perusteiden mu-
8568: ja kuudelta viikolta sen jälkeen.                  kaan, kuin 47 § :n .2 momentissa on säädetty,
8569:    Jos lääkäri synnyttäjän tai la,psen ta:kia      ei kuitenkaan jos sairastanut tai synnyttäjä
8570: harkitsee tarpeelliseksi, että synnyttäjä          kärsii vrupausrangaistusta tahi jos häntä
8571: kauemmin kuin kuuden viikon aikana syn-            sa:ktkorangaistuksen sijasta pidetään van-
8572: nytyksen jälkeen pidättyy tavallisesta työs-       keudBssa.
8573: tään, myönnetään äitiysrahaa edelleen                                    56 §.
8574: työstä pidättymisen ajalta, kuitenkin enin-           Sairauskassan hallituksella on oikBus tar-
8575: tään vielä kuudelta viikolta.                      kastuttaa kassan myöntämien vakuutussuo-
8576:    Lääkärin tai kätilön erehdys aikaan näh-        ritusten käyttöä.
8577: den, jolloin synnytyk.sen piti tapahtua, äl-
8578: köön ·estäkö naista saa:masta äitiysrahaa
8579: siitä päivästä lukien, jolloin lääkärin tai                          VI Luku.
8580: kätilön antama, synnytysaikaa koslkeva to-                    Vapaaehtoinen vakutttus.
8581: distys on päivätty, siihen päivään asti, jol-
8582: loin synnytys tapahtuu.                                                57 §.
8583:    Äitiysrahaa ei myönnetä, jos synnytys ta-          Työntekijää, joka vähintään yhden vuo-
8584: pahtuu varhemmin kuin kymmenen kuu-                den ajan on ollut tämän lain mukaan va-
8585: kauden kuluttua sen jälkeen, kun synnyttäjä        lmutettuna, mutta sitten on luopunut va-
8586: tuli tämän lain mukaan avustukseen oikeu-          kuutusvelvollisuuden alaisesta työstä siJrty-
8587: tetuksi.                                           mättä toiseen sellaiseen työhön, on oikeu-
8588:                                                    tettu saamaan siinä sairauskassassa, missä
8589:                      54 §.                         hän viimeksi oli vakuutettu, ja siinä palk-
8590:    Sairauskassa suorittaa kustannukset lää-        kausluokassa, johon hän viimeksi kuului,
8591: kärin määräämästä synnyttäjän ja lapsen            tahi sitä alemmassa, vapaaehtoisen vakuu-
8592: hoidosta ja elatuksesta synnytyslaitoksessa.       tuksen, jos hän antaa hakemuksensa sairaus-
8593: Jos synnyttäjä ilman hyväksyttävää syytä           kassalle neljäntoista päivän !kuluessa sen
8594: ei laitoshoitoon suostu, voi sairauskassa koh-     jälkeen, kun hän luopui vakuutusvelvolli-
8595: tuullisesti a1Bntaa tahi kokonaan kieltää          suuden alaisesta työstä, luopumuspäivää lu-
8596: muutoin annettavan äitiysrahan.                    kuunottamatta. Tällainen vakuutus katso-
8597:    Siksi ajaksi, minkä 1 momentissa mainittu       taan alkaneeksi sinä päivänä, jona va:Jmu-
8598: hoito synnytyslaitoksessa kestää, keskeytyy        tusvelvollisuuden alaisuus päättyi.
8599: äitiysrahan maksaminen. Jos .synnyttäjä               Seitsemäntoista vuotta täyttänyt, mutta
8600: itse elättää perheensä, maksetaan kuitenkin        viittäkymmentä vuotta nuorempi työkykyi-
8601: huoltoapua hänen omaisilleen samojen pe-           nen Suomen kansalainen, joka ei ole vakun-
8602:   236                            X,l. -   Sairausvakuutu:slaki.
8603: 
8604: tusvelvollisuuden alaisessa työssä ja joka        rusteella vapaaehtoisen jatkovakuutuksen
8605: tai jonka puoliso kunnallisverotuksa"lSa on       saanut helllkilö vakuutusmaksun siltä!k:in
8606: verotettu enintään kahdenJkymmenentuhan-          ajalta, joka on kulunut sen jiHkeen, kun
8607: nen markan tuloista, on oikeutettu piirisai-      hän luopui vakuutusvelvollisuuden alaisesta
8608: rauskassassa ottamaan vapaaehtoisen va-           työstä.
8609: kuutuksen ja sen nojalla saamaan tämän              Ellei vakuutettu säädetyssä järjestyksessä
8610: lain mukaiset vakuutussuoritukset, seuraa-        vakuutusma:ksuja suorita, päättyy vakuutus
8611: vin poikkeuksin ja rajoituksin:                   heti.
8612:    1) vakuutettu määrää itse luokan, jonka                             59 §.
8613: mukaan hän suorittaa vaikuutusma:kslmsa ja          J.os sairauskassa myöntää vapaaehtoisia
8614: saa vakuutussuorituksensa;                        vakuutuksia, on tämä toiminta erotettava
8615:    2) sairausapua ei myönnetä sairauden           eri osastoksi ja siitä tehtävä eri tilinpäätös.
8616: johdosta, joka alkaa, ennenkuin kolme kuu-
8617: kautta on kulunut ,siitä päivästä,, jolloin va-
8618: kuutettu on kassalle maksanut ensimmäisen                          VII Luku.
8619: vakuutusmaksunsa;                                    Sairauskassojen jälleenvaknntuslaitos.
8620:    3) hautausapua ei myönnetä, jos vakuu-
8621: tettu kuolee, ennenkuin kuusi Imukautta                               60 §.
8622: on kulunut siitä päivästä, jolloin hän on           Sekä piirisairaskassojen että toimiluvan
8623: kassalle maksanut ensimmäisen vakuu-              saaneiden yksityisten sairauskassoj,en tulee
8624: tusmaksunsa, ja hautausapu on puolet              olla sairauskassoj,en jälleenvrukuutuslaitoik-
8625: 51 § :ssä s~iädetystä määrästä,, ellei vakuu-     sen osakkaina. Jälleenvakuutuslaitoksen
8626: tetun kuolinpäivään ole kulunut !kahtatoista      järjestysmuoto ja tehtä,vät mää,rätään ase-
8627: kuukautta vakuutusmaksujen ensimmäisestä          tuksella. Sen säännöt vahvistaa valtio-
8628: mwksupäivästä; s€kä                               neuvosto.
8629:    4) äitiysapua ei myönnetä, jos synnytys                            61 §.
8630: tapahtuu varhemmin kuin kymmenen kuu-                JäUeenvakuutuslaitoksen pohjarahastona
8631: kauden kuluttua siitä päivästä, joHoin va-        on viiden miljoonan markan rwhasumma,
8632: kuutettu on kassalle ma1ksanut ensimmäi-          mikä valtion varoista sille myönnetään
8633: sen vakuutusma.ksunsa.                            kertakailkkisena apurahana.
8634:    Samoin edellyty'ksin ja rajoituksin kuin          Laitoksen tulot ovat, paitsi sen varojen
8635: piirisairauslkassa voi myös yksityinen sai-       korkoja, ne vuotuiset maksut, joita sairaus-
8636: rauskassa, jos sen säännöt siitä sisältävät       kassat 64 § :n mukaan sille suorittavat.
8637: määräyksen, myöntiiä vapaaehtoisia vakuu-
8638: tuksia.                                                               62 §.
8639:    Mitä tässä laissa on säädetty sairauskas-         Jälleenvakuutuslaitos antaa sairauskas-
8640: san työntekijäjäsenistä, koskee soveltuvin        soille korvauksia, niinkuin 218 § :n 1 momen-
8641: kohdin myöskin vapaaehtoisesti vakuutet-          tissa ja 66 § :n 1 momentissa säädetään.
8642: tuja henkilöitä.
8643: 
8644:                    58 §.                                           VIII Luku.
8645:   Vapaaehtoisesti vakuutettu maksaa itse                 Yarain hoito ja kiiyttäminen.
8646: koko vakuutusmaksunsa sairauskassa1le.
8647:   :Maksu suoritetaan etukäteen siinä järjes-                        63 §.
8648: tyksessä, kuin kassan säännöt määräävät.            Sairauskassojen tilivuosi on kalenteri-
8649: Sen ohessa maksaa 57 § :n 1 momentin pe-          vuosi.
8650:                                         X,1. -   Helo y. m.                                237
8651: 
8652:                      64 §.                          lesta ja oikeusvoimaisesti koroittaa kassan
8653:    Tilinpä.ätöksessään tulee sairauskassan ti-      vakuutusmaksuja sekä, tarpeen tällöin sitä
8654: littää    jälleenvakuutuslaitoksen    hyvälksi      vaatiessa, muuttaa kassan sä.ännöt ja hank-
8655: sosiaaliministeriön viideksi vuodeksi kerral-       kia muutoikselle sosiaaliministeriön vahvis-
8656: laan määräämä. prosentti tilivuoden aikana          tus. Näin koroitettuja vakuutusma:ksuja
8657: kantamistaan va:kuutusmaksuista, kuitenkin          älköön sairauskassa ilman jäUeenvakuutus-
8658: enintään kymm~men prosenttia.                       laitoksen suostumusta alentako.
8659: 
8660:                      65 §.                                             67 §.
8661:   Sairauskassan '.tilinpäätöksen osoittama            Sairauskassan tulee sijoittaa varansa luo-
8662: ylijäämä siirretään kassan vararahastoon,           tettavaan, mikäli mahdollista johonkin paik-
8663: kunnes tämä on noussut yhtä, suureksi kuin          kakunnan rahalaitokseen, noudattaen tar-
8664: ne keskimääräiset vuotuiset menot, jotka            kastusviranomaisen antamia yleisiä ohjeita.
8665: kassalla kolmena viimeksikuluneena vuotena
8666: on ollut.                                                              68 §.
8667:   Kun sairauskassan vararahasto on nous-              Piirisairauskassan toiminta-alueen muut-
8668: sut 1 momentissa mainittuun määrään, voi            tuessa määrää tarkastusviranomainen ne pe-
8669: kassan va1~sinainen kokous päättää, että yli-       rusteet, joiden mukaan niiden piirisairaus-
8670: jäämävarat kokonaan tai osaksi jätetään             kassojen varat on jaettava, joita muutos
8671: voitto- ja tappiotilille taikka edelleen siirre-    koskee.
8672: tään vararahastoon. Vararahastoa älköön
8673: kuitenkaan kartutettako edellämainitun                               IX Luku.
8674: määrän lwlmin'kertaista arvoa suuremmaksi.               Vakuutuss1w1·itnkscn hakeminen.
8675:                       66 §.                                             69 §.
8676:     Milloin sairauskassan tilinpäätös ·osoittaa,       Kun vakuutettua on kohdannut vakuutus-
8677:  etteivät vuoden tulot ole riittäneet menoi-        suorituksen saamiseen tämän lain mukaan
8678:  hin, on puuttuva määrä otettava kassan va-         oikeuttava sairaus- tai s,ynnytystapaus
8679:  rarahastosta. Ellei vararahastoa ole tai           taikka hän on kuollut, on ilmoitus siitä vii-
8680:  elleivät sen varat riitä, ilmoittakoon sairaus-    pymättä annettava, jollekin kassan haHituk-
8681:  kassa heti asiasta jälleenvakuutus,lait()kselle,   sen jäsenelle tai toimihenkilölle. Tämän
8682:  joka korvaa vajauksen.                             ilmoituksen voi tehdä suoritukseen oikeu-
8683:     Jos vararahastoon on ollut turvauduttava,       tettu itse tai hänen valtuuttamansa asia-
8684:  ennenkuin se on noussut 6,5 § :n 1 momen-          mies tai laillinen edustaja taikka myös se,
8685:  tissa mainittuun määräänsä, taikka jos va-         joka hänen hoidostaan huolehtii.
8686: 'rarahasto on vähentynyt sanottua määrää               Ellei 1 momentissa mainittua ilmoitusta
8687:  pienemmäksi ·eikä ole syytä otaksua, että se       tehdä kuuden kuukauden kuluessa sen jäl-
8688:  on johtunut poikkeuksellisista olosuhteista        keen, kun sairaus on alkanut tai muu va-
8689:  tahi että asiantila kassan hallinnossa toi-        kuutussnorituksen aiheuttava tapaus Dn
8690:  meenpantavilla uudistuksilla saataisiin kor-       sattunut, on oikeus vakuutussuoritukseen
8691:  jatuksi, on !kassan päätettä.vä tarpeen mu-        menetetty, ellei laillista tai muuta hyväk-
8692:  kaan koroittaa vaikuutusmaksunsa.                  syttävää estettä voida näyttää.
8693:     Ellei sairauskassa jälleenvakuutuslaitök-
8694:  sen vaatimuksestailman ole ryhtynyt 2 mo-                            70 §.
8695:  mentissa mainittuun toimenpiteeseen, on              Ellei vakuutettu 69 § :ssä mainitun sai-
8696:  jälleenvakuutuslaitoksella valta viran puo-        raus- tai synnytystapauksen häntä koh-
8697:  238                             X,l. -   Sairausvakuutuslaki.
8698: 
8699:  datessa oleskele sen sairauskassan alueella,                        74 §.
8700: jonka jäsen hän on, olkoon hän o~keutettu          Jos sairaskassan jäsen sinä aikana, jona
8701: hakemU!ksesta saamaan väliaikaista avus-         hän saa tämän lain mu!kaisia vakuutussuori-
8702: tusta enintään kahden viikon ajaksi lähim-       tuksia, lähtee maan rajojen ulkopuolelle,
8703: rnäitä piirisairauskassalta.     Tämä kassa      menettää hän, ellei kassan säännöissä toisin
8704: hankkikoon asianomaiselta sairauskassaha         määrätä, oikeutensa vakuutussuorituksiin
8705: kaikki avustuksen antamista varten tarpeel-      uLkomailla olonsa ajaksi.
8706: liset selvitykset, mikäli hakija ei voi niitä
8707: itse esittää.                                                       75 §.
8708:    Avustu!ksen antamisesta johtuvat menonsa        Vakuutussuoritukset on vakuutetun pyyn-
8709: on piirisairauskassa oikeutettu perimään         nöstä maksettava ainakin kerran kuukau-
8710: siltä sairauskassalta, jonka jäsBn on saanut     dessa sitä_ ennen kuluneelta ajalta, ei kui-
8711: avustusta.                                       tenkaan useammin kuin kerran viikossa.
8712:                      71 §.                         Äitiysrahan sekin osa, joka kohdistuu
8713:    Vakuutussuoritus maksetaan joko sille,        synnyty;ksen edellä olevaan aikaan, makse-
8714: jolle se on tuleva, tahi hänen valtuuttamal-     taan synnytyksen tapahduttua.
8715: le,en asiamiehelle tahi lailliselle edustajal-
8716: leen, mutta voidaan sairauskassan hallituk-
8717: sen harkinnan mukaan myöskin suorittaa                             X Luku.
8718: sille, joka hänen hoidostaan pitää huolta.                         Valittts.
8719:                      72 §.                                            76 §.
8720:     Ellei vaJkuutussuoritusta nosteta lähinnä       Vakuutussuorituksen hakijalla, joka ei
8721: seuraavan kalenterivuoden kuluessa sen           tyydy sairauskassan hallituksen päätökseen
8722:  jälkeen, k~n se oli saatavissa, olkoon oikeus   vakuutussuoritulksen myöntämisestä tai sen
8723: siihen menetetty.                                suuruudesta, niin myös työnantajana ja
8724:     Ellei sairauskassa työnantajalta vaadi       työntekijällä, joka on tyytymätön sairaus-
8725: malksamatta jäänyttä vakuutusmaksua seu-         kassan hallituksen päätökseen kassan kokouk-
8726: raavan kalenterivuoden kuluessa siitä lu-        sen rpäättämien vakuutusmaksujen sovelta-
8727: kien, jolloin vakuutusmaksun lOtpullisen suo-    misesta asianomaiseen liikkeeseen tai yrityk-
8728: rituksen olisi pitänyt 33 § :n 1 :momentin       seen, on oikeus hakea päätökseen muutosta
8729: mukaan tapahtua, olkoon kassan oikeus sii-       vakuutusneuvostolta valitusk:irjalla, joka on
8730: hen menetetty, ei kuitenkaan, milloin työn-      annettava valkuutusneuvostolle tai sairaus-
8731: antaja on 31 § :n 3 momentin mukaan työn-        kassan hallituks,elle kolmenkymmenen päi-
8732: tekijän palkasta rpidättänyt osan vakuutus-      vän kuluessa päätöksestä tiedon saatua,
8733: maksuista.                                       ti~doksisaantip.äivää niihin lukematta. Sai-'
8734:                      73 §.                       rauskassan hallitus lähettäköön valituskirjan
8735:    Jos työntekijä, joka maan raJOJen u1ko-       ja siihen ikuuluvat .muut asiakirjat, milloin
8736: puolella:kin ollessaan 2 § :n mukaan on va-      ne sille on annettu, s€kä oman lausuntonsa
8737: kuutettuna, sairastuu tai muuten tulee oi-       asiasta viipymättä vakuutusneuvostolle.
8738: keutetuiksi tämän lain mukaisiin vakuutus-
8739: suorituksiin, on työnantajan ne hänelle                              77 §.
8740: mwksettava, niin kauan kuin työntekijä oles-       Valituskirjat voidaan vakuutusneuvostolle
8741: kelee maan rajojen ulkopuolella. Suoritta-       ja sairauskassalle myöskin postitse lähettää.
8742: mansa erät on työnantajana oikeus periä          Valitus katsotaan tällöin oikeassa ajassa
8743: asianomaiselta sairauskassalta.                  tehdyksi, jos kirjeen lähettämistä osoitta-
8744:                                      X,l.- Helo y. m.                                      239
8745: 
8746: vasta postileimasta tai muuten havaitaan,        tai osaksi sairauskassalle suorittamatta, ran-
8747: että valituskirjat on pantu postiin ennen        gaistakoon sarkolla, ellei yleisessä laissa ole
8748: määräajan umpeen kulumista.                      teosta ankarampaa rangaistusta säädetty.
8749:                                                     Työnantajaa tai hänen sijaistaan, joka
8750:                     78 §.                        muulla kuin 1 momentissa sanotulla tavalla
8751:    Milloin määräajassa va:kuutusneuvostolle      rikkoo tämän lain määräyksiä, rangaista-
8752: annettava valitus on saaprmut perille määr-      koon enintään kolmellakymmenellä päivä-
8753: räajan umpeenkulumisen jälkeen, on va-           sakolla, ellei yleisessä laissa ole teosta anka-
8754: kuutusneuvostolla oikeus, jos erinomaisia        rampaa rangaistusta säädetty.
8755: syitä on, päättää kuitenkin ottaa asia käsi-
8756: teltäväiksi.                                                          83 §.
8757:                     79 §.                           Sairauskassan jäsen, joka sairautta tees-
8758:    V wkuutusneuvoston päätökseen, mikäli se      kennel'len tai muuten vilpillisesti on tämän
8759: koskee kysymystä, onko hakija oikeutettu         lain mukaisesta vakuutuksesta tulevan edun
8760: saamaan tämän lain mukaista vakuutussuo-         itselleen hankkinut tai sitä yrittänyt, ran-
8761: ritusta, niin myös 1 § :n 2 momentissa tar-      gaistakoon, niinlmin rikoslaissa on -säädetty.
8762: koitettuun pää;tökseen saa hakea muutosta
8763: korkeimmalta oikeudelta valituskirjalla,                              84 §.
8764: joka kuudenkymmenen päivän lkuluessa siitä          Joka luvattomasti ilmaisee, mitä on tässä
8765: päivästä, j•ona asianomainen on saanut tie-      laissa määrättyjä tehtäviä täyttäessään saa-
8766: don vakuutusneuvoston päätöksestä, sitä          nut t1etä.ä sairauskassan jäsenen taloudelli-
8767: päivää luikuunottamatta, on korkeimpaan oi-      sesta tilasta tai terveyssuhteista taikka am-
8768: keuteen annettava.                               matti- tai liikesalaisuuksista, rangaistakoon
8769:                                                  sakolla.
8770:                     80 §.                           Jos 1 momentissa mainittu teko t,ehdään
8771:    V a:kuutussuorituksen maksamista älköön       taloudellisen edun hankkimiseksi itselle tai
8772: lykättäkö sen vuoksi, että päätöksestä on        toiselle taikka ammatin- tai liikkeenharjoit-
8773: valitettu.                                       tajan vahingoittamiseksi, rangaistak:oon
8774:                      81 §.                       syyllinen vankeudella. Sama olkoon ran-
8775:    Vakuutusneuvoston päätös on toimitettava      gaistus sille, joka itseään tai toista varten
8776: asianomaisen sairauskassan välit;y!{sellä va-    on ammatti- tai liikesalaisuuden tietoonsa
8777: littajan tiedoksi.                               hankkinut.
8778:                                                     Tässä pykälässä mainitusta rikoksesta äl-
8779:                                                  köön virallinen syyttäjä tehkö syytettä, ellei
8780:                   XI liuku.                      asianomistaja ole sitä syytteeseen pantavaksi
8781:            Rangaistusmääräykset.                 ilmoittanut.
8782:                                                                    XII Luku.
8783:                     82 §.
8784:   Jos työnantaja tai se, jonka hän on pan-                   E1·inäisiä siiännöksiä.
8785: nut sijaansa suorittamaan tässä laissa f>ääde-                        85 §.
8786: tystä vakuutusv>Clvollisuudesta työnantajalle       Tässä laissa säädetyn vakuutusvelvolli-
8787: johtuvia tehtäviä, tahallisesti on laiminlyö-    suuden alaisten työnteikijä.in rahapalkasta
8788: nyt vakuuttamisvelvollisuutensa taikka va-       ja luontaiseduista pidettäköön työnantajan
8789: kuutusmaksuina pidä.ttänyt enemmän, kuin         toimesta sellaista luetteloa, että siitä selvästi
8790: hänen oli pidätettävä, tai on opidättämänsä      saadaan tieto työansiosta, joka työntekijällä
8791: määrän jättänyt säädetyssä ajassa <kokonaan      on oHut.
8792:   240                            X,l. -   Sairausyakuutuslaki.
8793: 
8794:    V aadittaessa on tämä luettelo näytettävä     joka asiassa tuomitsee, vapaasti harkittuaan
8795: ja siitä otteita annettava asianomaiselle tar-   kaikki esilletulleet asianhaarat, päätettävä,
8796: kastusviranomaiselle sekä sairauskassan hal-     mitä siinä on todeksi katsottava.
8797: lituksen esimiehelle ja kassan valtuutta-
8798: malle hallituksen jäsendle.                                          89 §.
8799:                                                     Tasavallan hallituksella on valta, sen es-
8800:                     86 §.                        tämättä, mitä tässä laissa on säädetty,
8801:    Vakuutettu, j·oka on tämä11 lain mukaan       tehdä vastavuoroisuuden perusteella sopi-
8802: saanut vakuutussuorituksia, on siitä huoli-      muksia :toisen maan kanssa avustuksien
8803: matta oikeutettu yleisen lain nojalla vaati-     antamisesta sen kansalaisille enintään siinä
8804: maan sairauden aiheuttajalta korvausta sen       'laajuudessa, kuin Suomen kallilala:isille tä-
8805: seurauksista. Tästä. korvauksesta määrät-        män lain mukaan on myönnetty.
8806: köön oikeus vähennettäväiksi ne määrät,
8807: mitkä vakuutettu tämän lain mukaan on                                90 §.
8808: saanut tai tulee saamaan.                          Sairauskassojen ja niiden jäUeenvakuu-
8809:    Sairauden aiheuttaja on velvollinen myös-     tuslaitdksen tarkastamisesta säädetään ase-
8810: kin sairauskassalle tai, jos valtio on ollut     tuksella.
8811: työnantajana, valtiolle tailkka, jos työnanta-
8812: jana on ollut kaupunki, jol1e 4 § :n 3 mo-                            91 §.
8813: mentin mukaan on myönnetty vapautus va-             Jokaiseen tehtaaseen ja työhuoneistoon
8814: kuutusvelvollisuudesta, sanotulle kaupun-        on työnantajan toimesta pantava nähtäville
8815: gille korvaamaan sairastuneelle tai hänen        .tämä laiki ja tiedonanto siitä, missä sairaus-
8816: omaisilleen maksetut vakuutussuoritukset.        kassassa työntekijät ovat vakuutetut. Muilla
8817:                                                  työmailla on tämä laki ja mainittu tiedon-
8818:                     87 §.                        anto pidettävä työnantajan tai työnjohta-
8819:    Omaisilla tarkoitetaan tässä laissa sairas-   jan luona nähtiivissä.
8820: tuneen tai synnyttäjän puolisoa ja niitä
8821: sukulaisia, joita hän lain mukaan on vel-                         92 §.
8822: vol'linen elättämään, sekä niitä hänen ala-        Tämän lain soveltamista koske:vat sään-
8823: ikäisiä tai työkyvyttömiä sisaruksiaan, joita    nökset annetaan asetuksella.
8824: hän elättää.
8825:                     88 §.                                          93 §.
8826:   Tähän la1öin perustuvi'a vakuutussuori-          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
8827: tuksia koskevissa asioissa on viranomaisen,      mikuuta n10nna 19 ....
8828:                                     X,l. -     Heio y. m.                              241
8829: 
8830: 
8831:                                          Laki
8832: -velkojain oikeudesta ja etuudesta toistensa edellä maksun saamiseen konkurssiin luo-
8833:                vutetusta omaisuudesta annetun asetuksen muuttamisesta.
8834: 
8835:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, ettii 9 päivänä marraskuuta
8836:  1868 velkojain oikeudesta ja etuudesta toistensa edellä maksun saamiseen konkurs-
8837:  siin luovutetusta omaisuudesta annetun asetuksen 7 §, sellaisena kuin se viimeksi
8838:  muutettuna on 17 päivänä heinäkuuta 1925 annetussa, sanotun asetuksen muuttamista
8839:  koskevassa laissa, on kuuluva seuraavasti:
8840: 
8841:                       7 §.                       ajalta myöskin 17 päivänä heinäikuuta 1925
8842:     Sen jälkeen on suoritettava, maaveroja       annetun työväen tapaturmavakuutuslain
8843: lukuunottamatta, !kuluvan ja kolmen lä-          25 §: ssä tarkoitettujen ryhmäva!kuutusten
8844: hl'l1l1ä edellisen vuoden valtion, kunnan ja     vakuutusmaksut sekä . . . . päivänä ..... .
8845: kirkon verot, jotka kannetaan yleisissä ve-      kuuta 19. . . . annetun sairausva!kuutuslain
8846: ronkannoissa, niin myös mainitulta a·jalta       mukaiset va:kuutusmaksut.
8847: maksettavat va!lmisteverot. Sama oikeus
8848: 'kuin verolla on veron lisäyiksellä, joka           Tämä il·a!ki tulee voimaan 1 päivänä tam-
8849: maksuvelvollisuuden laiminlyömisen joh-          milkuuta 19 .... ; älköön sitä IJruitenlkaan
8850: dosta on siitä suoritettava. Samalla oikeu-      sovellettako konkurssi- ja ulosottoasioissa,
8851: della IJruin verot suoritettakoon samalta        jqtika sitä ennen on pantu vireille.
8852: 
8853: 
8854:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1930.
8855: 
8856:                 Johan Helo.                                 Miina Sillanpää.
8857:                 J. F. Aalto.                                Ville Komu.
8858:                                     Väinö Kivisalo.
8859: 
8860: 
8861: 
8862: 
8863:                                                                                           31
8864:   242
8865: 
8866: X,2. -    Lak. a.l. N :o 21.
8867: 
8868: 
8869: 
8870: 
8871:                                  Halen y. m. : Ehdotus laiksi lasten ja nuorten henkilöide~
8872:                                    työajasta.
8873: 
8874: 
8875:                                       E d u s k u n n a ll e.
8876: 
8877:   Viitaten vuoden 1929 valtiopäiville edus-                 että Eduskun,ta hyväksyisi sen näin
8878: taja Ta:bellin y. m. jättämän lakiaiotteen                kuuluvana:
8879: perusteluihin (liitteet I-XI s. 347-49),
8880: pyydämme kunnioittaen uudistaa siinä pe-
8881: rustellun lakiehdotuksen ja ehdottaa,
8882: 
8883: 
8884:                                              Laki
8885:                          lasten ja nuorten henkilöiden työajasta.
8886: 
8887:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
8888: 
8889:                       1 §.                            k) liikkeet ja yritykset, jotka ovat pidBt-
8890:    Tämän lain alaisia ovat:                        tävät ed€llämainittujen veroisina;
8891:    1. alempana mainitut liikkeet ja yrityk-           2. alempana mainitut liikkeet ja -laitok-
8892: set, sikäli kuin niissä käytetään työnteki-        set, mikäli niissä käytetään palvelus- ja työ-
8893: jänä muita kuin puolisoa ja omia lapsia.           väkeä:
8894:    a) käsityö- ja tehdasliikkeet sekä muut            a) rautatie- ja raitiotieliikenne, posti-,
8895: teollisuusammatit;                                 tulli- ja puhelinlaitokset ynnä kanavat;
8896:    b) rakennusten, sekä satamain ja ratain,           b) auto- ja ajuriliikenne;
8897: siltain, teiden ja muiden kulkulaitosten ra-          c) virastot, koulut, sairaalat ja vankilat;:
8898: kentaminen, korjaus ja kunnossapito ;              sekä
8899:    c) sukellus- ja pelastustoimi;                     d) liikkeet ja laitokset, jotka ovat pidet-
8900:    d) saunat ja kylpylät;                          tävät edellämainittujen veroisina; sekä
8901:    e) raivaus-, perkaus-, kuivaus- ja puhtaa-         3. alempana mainitut liike-, toimi- ja työ-
8902: napitotyöt;                                        alat, mikäli niissä käytetään useampia työ-
8903:    f) metsän- ja halonhakkuu;                      läisiä kuin yksi, lukuunottamatta puolisoa
8904:    g) puutavaran ajo, lauttaus ja uitto;           ja omia vajavaltaisia lapsia:
8905:    h) tavaran lastaus ja purkaminen;                  a) maanviljelys, kotitalous ja niihin ver-
8906:    i) kauppa-, konttori- ja varastoliikkeet;       rattavan aputyöläisten työt;
8907:    j) ravint<>la-, h<>telli- ja kahvilaliikkeet;      b) karjatalous, sikalat ja muut niihin ver-
8908: ynnä                                               rattavat;
8909:                                     X,2. -   Halen y. m.                                 243
8910: 
8911:    c) metsä- ja maatalous- sekä puutarha-        vuorokaudessa eikä ennen kello seitsemää
8912: tuotteiden jalostus maanviljelyksen ja sen       aamulla eikä jälkeen kello kuuden illalla,
8913: sivuelinkeinojen yhteydessä;                     eikä enempää kuin 36 tuntia viikossa.
8914:    d) metsän hoito ja lukeminen sekä per-           Liikkeissä ja yrityksissä, jotka tarkoitta-
8915: kaus-, raivaus- ja kuivaustyöt yksityis-         vat puutavaran ajoa, lauttausta ja uittoa,
8916: taloutta varten;                                 tai tavaran lastausta ja purkamista, sekä
8917:    e) metsästys ja kalastus;                     konttoritöissä, kuin myös niissä liikkeissä ja
8918:    f) maan, metsän ja kalaveden vuokrauk-        laitoksissa, jotka mainitaan 1 §:n 1 momen-
8919: sesta johtuvat vero- ja apupäivätyöt;            tin 2) kohdassa, älköön nuorta työntekijää
8920:    g) maanviljelyskoneiden ja työvälineiden      pidettäkö säännöllisessä työssä enempää kuin
8921: valmistus-, korjaus- ja hoitotyöt maatalou-      140 tuntia neljän viikon aikana.
8922: den ja sen sivuelinkeinojen yhteydessä; sekä
8923:    h) muut liike-, toimi- ja työalat, jotka                             5 §.
8924: ovat pidettävät edellämainittujen veroisina.        1 § :n 1 momentin 3) kohdassa mainituilla
8925:    l\iitä tässä laissa säädetään, koskee myös    liike-, toimi- ja työaloilla älköön nuorta hen-
8926: sellaista liikettä ja yritystä, jota valtio,     kilöä pidettäkö säännöllisessä työssä enempää
8927: kunta, seurakunta, yhdistys tai laitos pitää,    kuin kuusi tuntia vuorokaudessa eikä enem-
8928:  vaikka sitä ei 'harjoiteta elinkeinona.         pää kuin 36 tuntia viikossa.
8929:                                                     l\iaanviljelyksessä ja sen sivuelinkeinoissa
8930:                      2 §.                        saa nuorta työntekijää pitää toukokuun 1 ja
8931:    Lapsella tarkoitetaan tässä laissa sitä,      syyskuun viimeisen päivän välisenä aikana
8932: joka ei ole täyttänyt kuuttatoista vuotta ja     työssä enintään 7 tuntia vuorokaudessa, ei
8933: nuorella työntekijällä nuorukaista ja nuorta     kuitenkaan useampana kuin 75 :nä päivänä.
8934: naista, joka on täyttänyt kuusitoista mutta      Milloin nuoren henkilön työpäivää täten on
8935: ei kahdeksaatoista vuotta.                       pidennetty yli kolmenkymmenenkuuden tun-
8936:                                                  nin viikossa, on sitä muina vuodenaikoina
8937:                      3 §.                        vastaavasti lyhennettävä ..
8938:    Tämän lain alaisissa tehtävissä ja toimissa      Kun varsinaiseen työnsuorituspaikkaan
8939: ei saa käyttää oppilaana eikä työn suoritta-     on kuljettava työnantajan määräämästä läh-
8940: jana lasta, joka ei ole täyttänyt kuuttatoista   töpaikasta, lasketaan matka työpaikalle ja
8941: vuotta.                                          sieltä takaisin työaikaan.
8942:    1 § :n 1 momentin 3 kohdassa mainituissa
8943: veropäivätöissä ei saa käyttää nuorta hen-                            6 §.
8944: kilöä, joka ei ole täyttänyt kahdeksaatoista        Tämän lain 1 § :n 1 momentin 3) kohdassa
8945: vuotta.                                          mainituilla toimi- ja työaloilla on nuorelle
8946:    1 § :n 1 momentin 1 kohdan h), c), d),        työntekijälle sunnuntain ajaksi annettava
8947: f), g) ja h) kappaleissa mainituilla työ-        vähintään 40 tuntia kestävä yhtämittainen
8948: aloilla ei saa käyttää 20 vuotta nuorempaa       vapaus työstä. Muilla tämän lain alaisilla
8949: naistyöntekijää.                                 liike-, toimi- ja työaloilla annettakoon vas-
8950:                       4 §.                       tava:a vapautta 44 tuntia. Ellei loman an-
8951:    Jos 1 § :n 1 momentin 1) ja 2) kohdissa       taminen ole mahdollista sunnuntaina, annet-
8952: mainituissa liikkeissä ja yrityksissä käyte-     takoon vastaava loma muina viikon aikoina.
8953: tään työssä nuorta henkilöä, joka on täyttä-        Nuorelle työntekijälle, joka on ollut yhtä-
8954: nyt kuusitoista mutta ei kahdeksaatoista         mittaisesti vähintään yhden kuukauden sa-
8955: vuotta, älköön häntä pidettäkö säännölli-        man työnantajan työssä, on varattava touko-
8956: sessä työssä enempää kuin kuusi tuntia           kuun 15 päivän ja lokakuun 1 päivä.n väli-
8957:   244                        X,:J. -   Lasten ja nuorten suojelu.
8958: 
8959: senä aikana, palkkaa vähentämättä, vuosit-                            10 §.
8960: tain yhtämittaista lomaa laskettuna siten,          Jos tämän lain alaisessa liikkeessä, työ-
8961: että jokaiselta kuukaudelta, jonka työn-         huoneessa, työpaikassa tai taloudessa käyte-
8962: tekijä on yhtämittaisesti ollut saman työn-      tään oppilaana tai työnsuorittajana tämän
8963: antaJjan työssä, on annettava lomaa kaksi        lain alaista nuorta työntekijää sellaisella
8964: päivää sunnuntai- ja juhlapäiviä siihen las-     paikkakunnalla, jolla on tämän lain alaisten
8965: kematta. Jos työsuhde päättyy, ennenkuin         työalojen oppilaita ja nuorten työntekijäin
8966: työntekijälle on varattu loma-aika, on hä-       ammattikasvatuksen täydentämiseen sovel-
8967: nelle suoritettava korvaus keskimäärä.isen       tuva, julkisen valvonnan alainen ammatti-
8968: päiväpalkan mukaan saamatta jääneestä            oppilaitos, jatkokasvatuslaitos tai yleissivis-
8969: loma-ajasta, riippumatta työsunteen päätty-      tyksellisessä tarkoituksessa toimiva opetus-
8970: misen syystä.                                    laitos, tulee työnantajan varata tämän lain
8971:    Maanviljelyksen ja sen sivuelinkeinojen       alaiselle oppilaalle ja nuorelle työntekijälle
8972: aloilla ''oidaan loma työn suorituksen sitä      4 ja 5 § :n 1 :ssä momentissa mainitun työ-
8973: vaatiessa järjestää muuna sopivana vuoden-       ajan sisällä aikaa opetuksen saamiseen sel-
8974: aikana.                                          laisessa oppilaitoksessa.
8975:                      7 §.                           Työnantajana ei ole oikeutta vähentää op-
8976:   Nuorelle työntekijälle on työaikana annet-     pilaan eikä nuoren työntekijän palkkaa siltä
8977: tava ainakin yksi säännöllinen tunnin kes-       osalta työaikaa aina kuuteen tuntiin saakka
8978: tävä lepohetki samaan aikaan kuin kahdek-        viikossa, jonka oppilas tai nuori työntekijä
8979: santoista vuotta täyttäneille työntekijöille     on koulunkäyntiin käyttänyt.
8980: ja saakoon hän sen aikana esteettömästi
8981:                                                                       11 §.
8982: poistua työpaikalta.
8983:                                                    Työnantaja olkoon kielletty antamasta
8984:   I~epohetkiä tai ruokailuaikaa älköön luet-
8985:                                                  työtä työntekijälle, joka saman vuorokauden
8986: taka työaikaan, milloin työntekijä ei saa nii-
8987:                                                  aikana on työskennellyt kuusi tuntia, joko
8988: den aikana esteettömästi poistua työpaikalta.
8989:                                                  yhden tai useamman työnantajan työssä.
8990:                                                    Työnantaja olkoon kielletty pidentämästä
8991:                       8 §.                       tässä laissa säädettyjä työaikoja, antamalla
8992:    Luetteloista, joita työnantaja on velvolli-   työtä kotona tehtäväksi.
8993: nen pitämään tehdyistä yli- ja hätätöistä
8994: niiden vaadittaessa näyttämistä varten tar-                          12 §.
8995: kastusviranomaisille tai työntekijäin valtuu-      Tämän lain noudattamista valvoo am-
8996: tetuille, olikoon voima:ssa nuoriin työnteki-    mattientarkastus sillä tavalla kuin siitä erik-
8997: jöihin nähden, mitä tästä on säädetty laissa     seen säädetään.
8998: 8-tunnin työajasta.
8999:                                                                       13 §.
9000:                       9 §.                          Jos työnantaja tai hänen edustajansa yk-
9001:   Jokaisessa tämän lain alaisessa liikkeessä,    sityisessä liikkeessä, yrityksessä tai laitok-
9002: työhuoneessa tai varsinaisessa työpaikassa       sessa rikkoo tämän lain työaikaa koskevia
9003: taikka taloudessa on työnantajan toimesta        säännöksiä, rangaistakoon häntä vähintään
9004: tämä laki ja tiedonanto käytännössäolevasta      kah~l1akymmenellä viidellä ja enintään sa-
9005: työtuntijärjestelmästä pidettävä sopivalla       dalla päivä.sakolla jokaista työntekijää kohti,
9006: paikalla nähtäväJ;lä.                            jota lbän on vastoin: lakia pitänyt työssä.
9007:    Työtuntijärjestelmästä on tehtävä mah-        Jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat
9008: dollisimman pian ilmoitus tarkastusviran-        ta~kka jos rikos uusitaan, olkoon rangaistus
9009: omaisille.                                       vähintään viisikymmentä ja enintään kolme-
9010:                                     X,2. -    Halen y. m .                           245
9011:                  •
9012: sataa päiväsakkoa kutakin työntekijää                                14 §.
9013: kohti.                                             Tarkempia määräyksiä tämän lain sovel-
9014:   Työnantaja tai hänen edustajansa, joka         tamisesta antaa valtioneuvosto.
9015: muuten rikkoo tämän lain määräyksiä, ran-
9016: gaistakoon vähintään viidelläkymmenellä ja                           15 §.
9017: enintään kolmellasadalla päiväsakolla.              Tämä laki astuu voimaan kuuden kuu-
9018:   Milloin työnantaja on valtio, kunta tai        kauden kuluttua sen vahvistamisesta.
9019: seurakunta, rangaistakoon sitä virkamiestä,         Tällä lailla kumotaan tai muutetaan ne
9020: joka on vastuunalainen lain noudattami-          voi:massaolevat lain säännökset ja muut
9021: sesta, vähintäin sadalla päiväsakolla, taikka    määräykset, jotka ovat ristiriidassa tämän
9022: jos rikos uusitaan, enintään viidelläsadalla     lain kanssa.
9023: päiväsakolla.
9024: 
9025: 
9026:      Helsingissä, ·helmikuun 13 p :nä 1930.
9027: 
9028: 
9029:               V. Halen.                                       William Tanner.
9030:               K. Meriläinen.                                  Aug. Tui'ttnän.
9031:               Lauri Myllymäki.                                K. Ta.lri.o.
9032:               Pekka Sttetigell.                               Kalle Kyhälä.
9033:               J. A. Liedes.                                   Väinö Pohjaranta.,
9034:               K. K'lil:tnala.                                 J. Rötkö.
9035:               ll. Väisänen.                                   Juho Perälä.
9036:               Siina Urpila.inen.                              Arvo Riihimäki.
9037:                                        J al:tnari Virta.
9038:   246
9039:                                                                            •
9040: X,s. -   Toiv. al. N :o 44.
9041: 
9042: 
9043: 
9044: 
9045:                               Myllymäki, L. y. m.: Esityks~n antamisesta laiksi yleisestä,
9046:                                 pakollisesta työttömyysvakuwtuksesta.
9047: 
9048: 
9049:                                    Eduskunnalle.
9050: 
9051:    Kaikki tähänastiset toimenpiteet, joita      dollisuuksiensa mukaan osallistuneet työttö-
9052: työttömyyshädän lievittämiseksi on valtion      myydestä kärsivien toveriensa avustamiseen.
9053: niinkuin kuntainkin ·taholta toteutettu, ei-    Työttömyyden seurauksista johtuva taakka
9054: vät ole olleet riittäviä. Työttömyysmäärä-      on saatava siirretyksi niiden kannettavaksi,
9055: rahojen jakaminen ja pienten tilapäisten        jotka tosiasiallisesti ovat syypäitä vallitse-
9056: avustusten antaminen ei ole voinut jatku-       vaan työttömyyskurjuuteen. Tällöin on
9057: vammin turvata työttömien asemaa. Niiden        katse suunnattava suurkapitalisteihin ja
9058: toimenpiteiden turvin on apu ollut vain         nykyisen kapitalistisen talousjärjestelmän
9059: hetJkellistä, ,minkä jälkeen taas on jouduttu   asioita hoitavaan valtiovaltaa.n. Koska työt-
9060: odottamaan seuraavia mahdollisia toimen-        tömyyskurjuuden aiheuttajana on vallitseva
9061: piteitä. On ilmeistä, että kun sadat ja tu-     kapitalistinen talousjä;rj-estelmä, on työ-
9062: hannet työttömät tällä tavoin joutuvat epä-     väenluokka oikeutett.u vaatimaan, että sen
9063: toivoisena odottamaan, niin se ·ei voi olla     on myös vastatta.va aiheutuvista seurauk-
9064: jättämättä tu'hoisia vaiikutteita jälkeensä.    sista. Työnantaja- ja pankkikapitalistien
9065: Yhteiskunnan velvollisuus olisi järjestää       on yhdessä valtiovallan kanssa jaettava se
9066: tämä kysymys siten, etteivät sen jäsenet        taakka, mikä johtuu työttömien kansalais-
9067: joutuisi kärsimään työttömyyskirouksesta.       ten toimeentulon turvaarrnisesta ja että tur-
9068: Työttömien avustaminen olisi järjestettävä      vaaminen muodostuisi jatkurvaksi 'ja tehok-
9069: toimeentuloa vastaavaksi ja vakinaiselle        kaaksi, tulisi sen tapaihtua työttömyysvakuu-
9070: pohjalle. Tähän on sitäkin enemmän syytä,       turksen muodossa. Silloin olisi työttö-
9071: koska työttömyyttä tulee jatkuvasti olemaan     mäksi joutuneella kansalaisella mahdolli-
9072: ja kun tilapäisluontoisilla toimenpiteillä      suus pää;stä sellaisesta puutteesta ja kurjuu-
9073: työttömyyskurjuuden torjuminen on suo-          desta, mistä useampi nykyisin joutuu kärsi-
9074: rastaan mahdoton.                               mään.
9075:    Sitäpaitsi tässä tapauksessa on asiaan          Työttömyysvakuutukseen tarvitta.vat va-
9076: vaikuttavana, seikkana huomattava, että se      rat olisi koottava työnantajakapitalisteilta
9077: taakka, mikä työttömien avustamisesta ja        ja muilta suurpääomanomistajilta. Eun
9078: yleensä työttömyyden lievittämisestä on         palkkatyöläisten lisäksi joutuu melkoinen
9079: johtunut, on saatava siirtymään pois köy-       osa maaseudun pieneläjäväestöstä myös kär-
9080: hien veronmaksajain ja työläisten harteilta.    simään työttömyydestä, niin olisi valtioval-
9081: He eivät ole työttömyyden aiiheuttajia eikä     lan tältä osaltaan osallistuttava työttömyys-
9082: siis syypäitä siitä johtuvaan kurjuuteen,       vakuutuksen aiheuttamiin kuluihin. Tämä
9083: vaikkakin he luokka.solidaarisina ovat mah-     kysymys on sen luontoinen, että siitä olisi
9084:                                      X,3. -    Myllymäki, L. y. m.                             247
9085: 
9086: säädettävä lailla. Toisekseen se on taas mitä                    että työttömyysvakuutuksesta ai-
9087: kiireenisin kysymys, joten lain säätäminen                    heutuvat kustannukset peritään työn-
9088: tässä asiassa ei sietäisi viivytystä. Nyt jo                  antajakapitalisteilta ja muilta suur-
9089:  työttömien lukumäärä ja siitä johtuva hätä                   pääomanomistajilta ja että myöskin
9090: .on niin suuri, että se on •verrattavissa vuo-                valtio osallistuu näihin kustannuk-
9091: teen 1917. Sen seuraukset eivät kohdistu                      siinj
9092: ainoastaan työttömiin itseensä, vaan ne vä-                      että laissa taataan työttömyyteen
9093: lillisesti vaikuttavat satoihintuhansiin kan-                 joutuneelle siitä päivästä alkaen, jol-
9094: salaisiin. Senkin vuoksi on yhteiskunnan                      loin työttömyys alkoi, siihen päivään
9095: velvollisuus käyttää ikaii!rJki keinot yhäti                  saakka, jolloin se loppw1.~, riittävä
9096: lisääntyvän hädän lievittämis~ksi.                            toimeentulo; sekä
9097:    Edelläesitettyyn viitaten rOhkenemme eh-                      että tämän lain säätämästä vakuu-
9098: dottaa eduskunnan 'Päätettäväksi toivo-                       tuksesta tulevat osallisiksi kaikki
9099: muksen,                                                       palkkatyöläiset ja pientalonpoikais-
9100:             että hallitus valmistaisi ensi tilassa            väestö joutuessaan työttömyyden joh-
9101:          esityksen laiksi yleisestä, palwUi-                  dosta kärsimään.
9102:          sesta työttömyysvakuutuksesta sellai-
9103:          silla perusteilla,
9104: 
9105:       Helsingissä helmikuun 11 p :nä 1930.
9106: 
9107:                 Lauri Myllym.äki.                                 J. Rötkö.
9108:                 Jalma.ri Virta.                                   Pekka Strengell
9109:                 Arvo Riihimäki.                                   Emil J. Tabell.
9110:                 J. A. Liedes.                                     Arvo A. Lehto.
9111:                 Ka.lle Meriläinen.                                Heikki Väisänen.
9112:                Kalle Kyhälä.                                      Eino Pekkala.
9113:                V. Pohjaranta.                                     K. Talvio.
9114:                Asser Salo.                                        K. Kulmala.
9115:                William Tanner.                                    Stina Urpilainen.
9116:                                               Aug. Turunen.
9117:                                  ••    ••
9118:    VALTIOPAIVAT
9119:                   19 3 0
9120: 
9121: 
9122:             LIITTEET
9123:                      XI.
9124: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
9125:              LAKIALOITTEET
9126: 
9127: 
9128: 
9129: 
9130:                  Helsinki 1930
9131:           VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
9132: 
9133: 
9134:                                             32
9135: 1
9136: 1
9137:  1
9138:  1
9139:   1
9140:   1
9141:    1
9142:    1
9143:     1
9144:     1
9145:      1
9146:      1
9147:       1
9148:       1
9149:        1
9150:        1
9151:         1
9152:         1
9153:          1
9154:          1
9155:           1
9156:           1
9157:            1
9158:            1
9159:             1
9160:             1
9161:              1
9162:              1
9163:               1
9164:               1
9165:                1
9166:                1
9167:                 1
9168: Asevelvollisuutta ja suojeluskuntia koskevia
9169:                 lakialoitteita.
9170:                                                                                                253
9171: 
9172: Xl,1. -   Lak. al. N:o 22.                          Xl,1. -    Lagmot. N:o 22.
9173: 
9174: 
9175: 
9176: 
9177: Ahlström y. m. ~ Ehdotus laiksi asevelvol-          Ahlström m. fl.: Förslag till lag angående
9178:  listen käyttämisestä siviilityössä.                 värnpliktiges användande i civilt arbete.
9179: 
9180: 
9181:              E d u s k u n n a ll e.                            T i ll   R i k s d a g e n.
9182: 
9183:    Ase,velvollisuuslaba 11 p:ltä marras-               När vär.lJ!pliktslagen av den 11 novem-
9184: kuuta 1922 laadittaessa myönn,ettiin sen            ber 1922 stiftaQ.es, tillerkändes i dess 58 §
9185: 58 § :ssä asevelvolliselle oikeus uskonnolli-       värnplilktig rätt att på grund av religiösa
9186: sista tai muista vakavista omantunnon-              eller andra allvarliga samvetsskäl varda
9187: syistä saada vapautus ,a.se:palveluksen suo-        befriad från utförande av vapentjänst. I
9188: rittamisesta. Sen sijaM:l! on asevdvollisen,        stället skall värll!pli'ktig, soon av dessa skäl
9189: joka näillä perusteilla vapautetaan asep.al-        befrias från vapentjänst, ,tillåtas fullgöra
9190: veluik:sesta, sallittava ,täyttää asevelvolli-      sin värnplikt säsom sjukvårdare eller eljest
9191: suutensa palvelemaHa sairaanh.oitaJjana taihi       sä:som obevärad eller genoon sådant under
9192: muuna aseettomall!a taihi tekemällä 'sotilas-       militär eller civil J,eQ.ning stående arbete,
9193: tai si'Viilijohdon alaista puolustuslaitoksen       som dire'kte eller iThdirekte gagnar för-
9194: etua välittömästi tai välillisesti tal'i)wittavaa   svaret".
9195: työtä''.
9196:    Jo lakia hyväksyttäessä vaadittiin edus-            Redan vid lagens antagande ihöjdes i
9197: kunnassa voimakkaasti, että tätä omantun-           riksdag·en starka röster f.ör att den1l!a. de
9198: :nonat~kojen asev;elvollisten oikeutta tulla        samvetsömma värnpliktige tillko.mmande
9199: vapautetuksi laajennettaisiin siten, että           rätt tili ibefrielse måtte utvidgas däroän,
9200: niille :asevelvollisiJ.le, joi:ta heidän omatun-    att de värnpli1ktige, vilkas sanwete föribju-
9201: tonsa kieltää työllänsä tav.alla tai toisella       der dem att i en eller annan form med sitt
9202: palve:lem&sta puolustuslaitosta, myönnet-           arbete tjäna för~arsväsendet, måtte bere-
9203: täisiin tilaisuus vastineena suorittaa siviili-     das tillfälle att som kompensation utföra
9204: työtä, mikä ei välittömästi eikä välillisesti       civilt al"bete, vilket variken direkte eller in-
9205: tarkoita puolustuslaitoksen etua. Nämä              <lli:'ekte g,a.gnar fö~varet. Dessa synpunik-
9206: näkökohdat eivät kuitenikaan silloin saaneet        ter vunno emellertid icke rlå .tillräekligt
9207: niin paljon kannatusta, että ne olisivat tul-       beaktande för att bli Qibserverade i lagen.
9208: leet laissa huooni,oonotetuiksi.
9209:    Vuoden 1926 valtiopäiville jättivät eP.us-         'l'i'll 1U26 års riksdag inlä'I11I1ades av riks-
9210: taja J. K1ockars y. m. ehdotuksen a,sevel-          dagsman J. :{{loc.kars m. rfl. en m.9tion med
9211: vollisuuslain 58 §:n muuttamisesta yllä-            förslag tili änd:ring av 58 § i v:ärnpWcts-
9212: viitattuun suuntaan. Eduskunta kannatti             lagen i ovan a:Q.tyd~ ,riktning. .Riks~agen
9213: silloin periaattee$sa ~hdotuiksen tarkoitJ.lsta,    förenade sig i p;rincip om motione;ns qfte,
9214: mutta !katsoi asian kaip31a:van perusteelli-        men a~g ~rendet vara i behov a:v en
9215: sempaa valmistelua kuin mitä aloitteen              grundligare he.r.edning än vad på basen
9216:   254                  XI,t. -   ~<\sevelvollist~n   käyttäminen siviilityössä.
9217: 
9218: nojalla olisi mahdollista, mirukä johdosta            av en motion vore möjligt, vaclör riksdagen
9219: eduskunta mainitun vuoden joululkuun 15               den 15 decern:ber sa;gda år förkastade lag-
9220: p :nä \hylkäsi lakiehdotuksen, mutta päätti           förslaget, men beslöt uppmana regeringen
9221: kehoittaa 'hallitusta kiireimmiten laatimaan          att med det snaraste låta uppgöra; och till
9222: ja     eduskunnaHe      jättämään esityksen           riksdagen överlämna en proposition i ären-
9223: asiassa. Kun ei sellaista esitystä vielä mar~         det. Då sädan proposition ännu i novem-
9224: raskuussa 1929 oltu eduskunnalle annettu,             ber 1929 icke överlämnats till riksdagen,
9225: jätti alleik1rjoittanut Å'hlström viimeksi~           mlänmade undertecknad Ahlström den 8
9226: kuluneen marraskuun 8 p:nä valtiopäivä~               sistlidne november i den ordning i 37 §
9227: järjestyksen 37 §:n 1 mom.. ·säätämässä jär~          1 mom. riksdagsordningen är stadgat ett
9228: jestyksessä asiaa koskevan kysymyksen val-            spörsmål därom till besvarande av vedcr-
9229: tioneuvoston asianomaisen ·jäsenen vastatta-          börande medlem av statsrådet. Som svar
9230: vaksi. Vastauksena kysymykseen ilmoitti               härpå medd~lade försvarsminister Juiho
9231: puolustusministeri Juho Niukkanen saman               Niulkkanen den 15 i samma månad, att
9232: kuun 15 p :nä, että asia on ollut ja ylhä             äJrendet varit och allt fortfarande är un-
9233: edelleenkin on valmistelun alai·sena puolus-          derlkastat beredning i försva.rsministeriet,
9234: tusministeriössä, mutta että ih:allirtus tulee        men att regedngen kommer a.tt överlåta
9235:  jättämään eduskunnalle esityksen asiassa             proposition i ärendet til1 rillr\sda,gen i sa.m-
9236: muiden asevelv-ollisuuslain muutosehdotus-            band med andra förslag till ändring av
9237: ten yhteydessä.                                       värnpliktslagen.
9238:    Luvattua esitystä ei kuitenkaan vielä .ole            Den utlovade propositionen ihar dock
9239:  jätetty eduskunnalle eikä se liene odotetta-         ännu icke överlämnats ti'll riksdagen ocll:
9240: vissalkaan lähitulevaåsuudessa. Tässä kysy-           torde ej heller vara att förvänta inom den
9241: mykseen tulevia omantunnonarkoja koSke-               närmaste framtiden. Emellertid ha.r beho-
9242: van lainsäädännön tarve on kuitenkin tullut           vet av en laigstiftning rörande samvets-
9243: yhä polttavamma!ksi. Aikaisffill.milta vuo-           ömana värnpli:ktige av ·den kategori, som
9244: silta tunneta81n usei•ta tapauksia, jolloin ase-      hå!r är i ftåga, allt starkll!re 'gjort sig gäl-
9245: velvolliset ovat alistuneet van;keusrangais-          lande. FI"ån tidigare år äro lkända clt a.n-
9246: tukseen kerta toisensa jälkeen mieluummin             tal iall, då värnpli!ktige hellre låtit sig
9247: kuin että olisivat suostuneet aseve.lv.olli-          dömas till :fängelse gång på gång än de
9248: suutta suorittamaan, ja viime :aikoina on             inträtt i värnpliktstjänstgödng, ooh i
9249: Arndt Pekurisen ta~paus, jdka !kuten tun-             dessa dagar 'har detta lagstiiftni.ngsbehov
9250: nettua on herättänyt suurta huomiota ei               ytterlig.are a!ktualiserats genl()/ffi fallet
9251: vailll kotimaassa vaan myös ulkomaiil.la, teh-        Arndt Pekurinen, viUmt som lbekant väekt
9252: nyt tämän lainsäädäntötarpeen nykytär-                stor u:ppmärksamhet ej iblott i hemlandet
9253: keäJksi. Tiedetään myös, että kymmenet                utan ookså i utlandet. Det ä'r ookså be-
9254: nuorukaiset ovat samasta .syystä mat!kusta-           kant, att flere tiotal ynglingar lämnat lan-
9255: neet ma81Sta.                                         det av sarrnma anledning.
9256:    Kaikki nämät seikat osoittanevat riittä-              Alla dessa omständigheter torde ge vid
9257: vän selvästi, että kiireellisen lainsäädäntö-         handtm, att booovet av åyndsam lagstift-
9258: toimenpiteen tarve täHä alalla on niin                nin~åtgärd här är :så stort, att frågans
9259: suuri, .ettei kysymyksen lopullista ratkaisua         slutli-ga avgörande icke utan aUvarligt men
9260: voida, valkavasti v:ruhingoittamatta maamme           för vål't lands anseende ooh :för många
9261: arvoa ja loulkkaamatt·a monen yksityisen              enskil.da medborgares samvetm'rid ooh livs-·
9262: kansalaisen omantunnonraUJhaa ja elämän               lyeka kan uppskjutas ända tills värnplikts-
9263: onnea, lykätä, kunnes asevelvollisuuslaki             lagen i sin helihet i en obestämd .framtid
9264:                                     XI,l.- ÅhJström y. m.                                   266
9265: 
9266: kokonaisuude,sgaan epämääräisessä tulevai-         blir föremål ·för revision. Denna lag-
9267: suudessa tulee tarkistettavalksi.    Tämän         stiftnings sammankopplande med en allJmän
9268: lainsäädännön kytkeminen asevelvollisuus-          revision av värupliktslagen är så mydket
9269: lain yleiseen tarkistamiseen on sitäkin vä-        min!dre av behovet, som 1111an i Danmark
9270: hemmän tarpeellista, kun Tanskassa ja              och Sverige, där denna fråga sedan flere
9271: Ruotsissa, joissa maissa tämä kysymys jo           år tillbaJka varit löst på ett tilllfredsstäl-
9272: useaanpia vuosia on rollut tyydyttävästi rat-      lande sätt, hll!r :funnit det ändamålsenligt
9273: kaistuna, on !huomattu tarkoituksenmukai-          att stirfta särskilda, :från värnpliktslagen
9274: seksi säätää erikoisia lakeja asevelvolli-         fri:st!ående lagar om värnpliktiges använ-
9275: suuslain ulkopuolella asevelvollisten käyt-        dande i civilt arbete. Samma tför:f.arande
9276: tämisestä siviilityöhön. Näyttää siltä, kuin       synes lämpligen böra ia:kttagas också hos
9277: sama menetelmä soveltuisi meilläkin !käy-          oss, ocll på grlilld därav framställes ihär
9278: täntöön otettavaksi, ja senvuoksi tässä ei         intet :förslag tili ändring av nru gällandie
9279: esitetä muutosehdotusta voimassa olevaan           värnpliktslag, utan i stället ett förslag till
9280: asevelvollisuuslakiin, vaan tehdään ehdotus        särskHd lag om värnpliktiges användande
9281: erikois~ksi laiksi asevelvollisten käyttämi-       i civilt arbete, viTh:et lagförslag blott
9282: sestä si.viiHtyöhön.                               kompletterar värnpliktislagen, utan att i nå-
9283:                                                    got avseende stå i konflikt med densamma.
9284:   Alla olevassa lakiehdotuksessa on sekin             I nedanstående lagd'örs1ag har även ibea:k-
9285: ma!hdollisuus otettu !huomioon, että asevel-       tats den möjlig1heten, att någon värnplilktig-
9286: vollinen kieltäytyy suorittamasta kaikkea          vägrar att utföra varje slag av ar~bete, så-
9287: työtä, siis myös siviilityötä sotapalvellllksen.   ledes även sådant av civil art, så!SOm kom-
9288: vastineena. Koska nykyinen lainsäädäntö            pensation :för värn:plilkten. Då nuvarande
9289: sallii sellaisen sodankieltäjän rawkaisemi-        lagstiftning möjliggör sådan vä:rnplikts-
9290: sen vankeudella yhä uudelleen, kunnes hän          vägrares ibastraffande med :fän·gelse om ooh
9291: täyttää 28 vuotta, on katsottu tarpeelliseksi      om igen ända tills ihan uppnått 28 års
9292: määrätä kertakaikkiseksi rangaistusajaksi          ålder, ihar det ansetts plåkallat att fast-
9293: 18 kuukautta v;ankeutta rsuurimp:ana ran-          ställa en samrmanlagd stralfrftid av 18 mll-
9294: gaistuksena tällaisesta ikiellosta.                naders d'ängelJSe så:som högsta stradifmått
9295:                                                    för dyliik vägran.
9296:   Edellä esitetyn perusteella saavat alle-            På grund av vad ovan aruförts, få under-
9297: kirjoittaneet kunnio1ttaen ehdottaa,               tecknade vördsamt föreslå,
9298: 
9299:          että Eduskunta hyväksyisi seuraa-                  att Riksdagen måtte antaga föl-
9300:        van lakiehdotuksen:                                jande lagförswg:
9301: 
9302: 
9303:                   r.a kl                                              tag
9304: asevelvollisten käyttä.misestä. siviiaityössä.       a.ngående värnpl:iktiges anrvända.nde i
9305:                                                                    civilt a.rbete.
9306: 
9307:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti sääde-             I enlighet med Riksdagens ibeslut ;stad-
9308: tään täten:                                        gas härmed:
9309:                      1 §.                                              1 §.
9310:   Asevelvollinen, jolle !kaikenlainen sota-          Värnplilktig, för vilken lllli.litärtjänst av
9311: palvelus on vastoin hänen omaatunto:a:an,          varje slag är oförenligt med hans samvete,
9312:   256                 XI,l. -   Asevelvollisten käyttäminen 1siviilityössä.
9313: 
9314: voidaan vapauttaa sotapalveluksesta ;j,a         kan bed'rias från mulitärtjänst ooh över-
9315: määrätä siviilityöhön, joka ei välittömästi      föras tilrl civilt anhete, som varken direkte
9316: eikä välillisesti hyödytä puolustusta.           eller indireJkte gagnar :f,örsvaret.
9317: 
9318:                      2 §.                                                2 §.
9319:    Luvan suorittaa asevelvollisuus 1 § :ssä         Tillstå:n:d att fullgöra värrrpliktstjänst-
9320: mainitulla tavalla antaa asianomainen kut-       göringen på sätt i 1 § 8äges :medde'laiS 8/V
9321: sunta1autakunta.                                 vederbörande uppbådsnämnd.
9322:    Jos asevelvollisessa senjä:l'keen, kun hän       Uppstå ihos värnpliktig efter påbörjad
9323:  on 'alkanut palvelukse:n:sa, !herää sellaisia   tjänstgöring säldana samvetsbetänklig1heter,
9324:  omantunnonepäilyksiä, joista tä•ssä laissa on   som i den.n:a lag av,ses, meddelaJs ihonom
9325: 'kysymys, antaa asianomainen lkutsunta-          tillstånd att utföra civilt anbete av veder-
9326: lautakunta hänelle luvan suorittaa siviili-      börande uppbåldsnämnd. Från aiibetstiden
9327: työtä. Hänen työpalvelusajastaan vähenne-        avdrag·es då den tid han varit i tjänst-
9328: tään silloin hänen jo p:alvelemansa aika.        göri:n:g.
9329:                                                                       3 §.
9330:                     3 §.                            Tjän<Stgöring i sådant civilt arbete, som
9331:    Palvelusajan tässä laissa määrätyssä si-      i denna lag avses, :skall med sex m.ånader
9332: viilityössä tulee olla kuusi kuukautta pi.J..    överstiga den tid, som den värnpliktige
9333: tellllPi kuin se aika, milkä ·ase·velvolli:sen   eljest ibort tjänstgöra.
9334: muuten olisi ollut palveltava.                     Arbetets utbyte tillfaller staten.
9335:    Työn tulos tulee valtiolle.
9336:                                                                         4 ~-
9337:                      4 §.                           Värnpliktig, 'som enligt denna la1g över-
9338:   .Asevehnollinen, joka tämän lain mukaan        förts till civilt arlbete, är idke underbstad
9339: määrätään ·sivinityOb.ö~ ei ole sotaoi:keuden    militär jurisdiktion eller militär strafflag-
9340: eikä sotaNäen rikoslainsäädännön alainen.        sti<ftning.
9341:                        5 §.                                             5 §.
9342:     Asevelvollista, joka on määrätty siviili-       Värnpliktig, soon är överförd til'l eivilt
9343: työhön, voidaan tottelemattomuuden tai           arbete, 'kan för ohörs;tmhet ellier •dåligt upp-
9344: huonon käytöksen takia rangaista arestilla,      förande straff8!S m~d arrest, .övertidAA~l>ete
9345: ylityöllä tai lomankiellolla, valtioneuvoston    eller permissionsföl'lbud enli,gt av statsrådet
9346: a,siasta antamien taåempien määräysten           härom utfärdade närmare ibestämmelser.
9347: mulkaan.
9348:                        6 §.                                             6 ~-
9349:     Miehistöä reserviiharj10ituksiin kutsut-       Vid inkallande av m.anskap till reserv-
9350: taessa voidaan as~~·elvqllinen, joka on tä-      övning kan värnpl~k~i'S"• spm jämli!kt d®na
9351: män la,.in !J111lkaap: ~~~ty siviilityijp.ön,    lag är överförd till .civ:ilt arbete, inlkailas
9352: kutsua suoritta.~p. :st!tlaWta työtä ajalksi,    att utföra säidant al'lbete under en tid, som
9353: joka neljänneksellä ylittää reservi:harjoitus-   med en fjärdedel överståger tiden :för re-
9354: a;j·ap:.                                         servövningen.
9355:                        7 §.                                             7 §.
9356:     Sodan aikana voidaan ,asevelvollinen,           Under krigstid kan värnpliikti,g, som jäim-
9357: jqka t~ 1 '4l-~n ~~~i on :m~i4'~tty si-          li:kt. denna ,1~~ är överförd till. ~iyilt p.rp,ete,
9358: viility~hön, velvoittaa mainitu:n:laiseen työ-   åläggas att utföra ~ådan.t il:l'IQete un~er lika
9359:                                     Xl,l.- Å.hlström y. m.                                257
9360: 
9361: hön yhtä pitkäksi ajaksi, kuin vastaava           lång tid, som motsvarande årsklass är in-
9362: ikäluokka on sotapalveluksessa..                  kallad till mi'litär tjänstgöring.
9363: 
9364:                     8 §.                                               8 §.
9365:   Asevelvollinen, jalka on määrätty siviili-        Värnpliktig, som överförts till ci'VIilt ar-
9366: työhön, on majoitukseen, muonitu'kseen,           bete, är i avseend.e å kvarter, förplägnad,
9367: palkkau:kseen y. m. nähden samojen mää-           avlöning o. dyl. underka!Stad samma före-
9368: räysten alainen 'kuin asevelwlliset ar-           skrifter, som · gälla för de värnrpliktige i
9369: meijassa, mutta ei kanna sotilaspukua.            armen, men bär icke militär uniform.
9370: 
9371:                      9 §.                                             9 §.
9372:    Asevelvollisen, joka kutsunnassa tai alet-        Värnpliktig, som vid up~bådet eller ef-
9373: tuaan pa:lveluksensa siviilityössä, !kieltäytyy   te:r pålbörjad tjänstgöring i civilt arhete,
9374: kaikenlaatuisesta työstä, voi siviilituOIIllio-   vägrar att utföra varje slag av arhete, kan
9375: istuin tuomita korikeintaan 12 kuu'kauden         av civil domstol ådömas f"ångelse i högst
9376: V·ankeuteen.                                      12 månader.
9377:    Jos asevelvollinen vankeusajan päätettyä          Vidihåller värnpliktig efter uttjänt fän-
9378: kieltäytyy edelleen, voidaan ihänet uudes-        gelsestraff sin vägran, kan han ånyo dö-
9379: taan tuomita, kuten ensimäisessä momen-           mas som i första momentet är sagt, dock
9380: tissa on mainittu, 'kuitenkin niin, että yh-      så, att den •sammanlagda fängelsetiden icke
9381: teenlaskettu vankeusaika ei ylitä 18 kuu-         överstiger 18 månadrer.
9382: kautta.
9383:    Asevelvollista, joka •kahdesti on tuomittu       Värnplilktig, som två gånger dömts för
9384: tässä PY'kälässä mainitun kieltäytymisen          i denna rpamgraf nä:mnd vägran, ikan icke
9385: johdosta, ei voida enä:ä asettaa syytteeseen.     vidare härför åtalas.
9386: 
9387:                    10 §.                                           10 §.
9388:   Tarkemmat määräykset tämän lain so-               Närmare bestämme1ser l'Örande tilläimp-
9389: veltamisesta antaa valtioneuvosto.                ningen av denna lag utfärdas av statsrå-
9390:                                                   det.
9391:                   11 §.                                               11 ~.
9392:   Tämä laki tulee voimaan                           Denna lag träder i kraft den
9393: 
9394:   Helsingissä rhelmi!kuun 11 p:nä 1930.             Helsingfors den 11 feJbruari 1930.
9395: 
9396:                  Axel Åhlström.                           Georg Schauman.
9397:                  J. W. Keto.                              Max Sergelius.
9398:                  Hannes Ryömä.                            Levi Jern.
9399:                  J. F. Aalto.                             Reinh. Swentorzetski..
9400:                  Väinö Kivisalo.                          M. Ampuja.
9401:                  T. A. Jauhonen.                          Julius Ailio.
9402:                  M. Puittinen.                            J. Im. Bäck.
9403:                  Miina Sillanpää.                         Mauno Pekkala.
9404:                  Toivo J. Aro.                            Aleksi Aaltonen.
9405:                  Väinö Voionmaa.                          Matti Lepistö.
9406:                  Jalmari Leino.                           E. Aromaa.
9407: 
9408:                                                                                              33
9409:  258
9410: 
9411: XI,z, -   Lak. al. N :o 23.
9412: 
9413: 
9414: 
9415: 
9416:                                Meriläinen y. m.: Ehdotus laiksi suojeluskunnista annetu-n.
9417:                                  lain kum(){l!misesta ja suojeluskuntien hajoittamisesta.
9418: 
9419: 
9420:                                      E d u s k u n n a ll e.
9421: 
9422:    Kun eduslnmnan enemmistö v. 19<27 hy- taistella mainittujen luokkakaartien hävit-
9423: väksyi :lain suojeluslrnntlien vakinaistutta.- tämiseksi. Viime vuod-en lQPulla twpahtu-
9424: misesta ja niiden armeijaan yhdistämisestä, neet fascistien liikehtimiset kansalaiskokouk-
9425: niin silloin yritettiin uskotella, että suoje- sineen nojasivat suojeluskuntien apuun, ot-
9426: luskuntien luokkaluonne katoaisi. Tämä ei tivatpa suo:jeluskuntalaiset välittömästikin
9427: ole kuitenkaan pitänyt paikkaansa, eivätkä. liikehtimisten järj-estämiseen osaa, mikä
9428: työlä:iset ole sellaista tästä vakinaistutta- osoitti suojeluskuntien olevan verrattain
9429: mistoimenpiteestä odottruneetkaan. Oli seil- kiinteässä yhteydessä fascistisen toiminnan
9430: vää, että se tarlkoitus, mitä varten suojdus~ kanssa. Tämän maan työväenluokka ei ole-
9431: kunnat alunperin oli perustettu, ei voinut kaan hetk~sikään kadottanut mielestään
9432: mainitun lainsä;ädännön kautta muuttua. sitä tosiseiil~kaa, että s11lä on suojduskun-
9433: Suojeluskunnat jäivät edelleenkin val- nissa cv·erivihollisensa.
9434: lassaolevan luokan välikappaleiksi työläi-        Niillä laeilla ja asetuksilla, joilla suoje-
9435: siä vastaan. Tämän onkin mainitun lain          luskuntia    on pyritty uudelleen järjestä-
9436: voimaantulon jälkeinen aika osoittanut mään, ei ole voitu saa,da työväenluokan
9437: oikeaksi. Suoj•elluskuntalaisia on jälleen kannatusta niiden tukemiseksi. Suojelus-
9438: käytetty luku:i:sissa trupauksissa sellaisissa kunti·en laillistuttaminen on ollut silmän-
9439: tehtävissä, jotka Q/Vat mitä tö•rlkeimmällä kääntötemppuilua, jolla asian todellista lai-
9440: tava:lla tähdä...'1neet työväen luokkataistelu- taa ·ei ole voitu rrnuuttaa. Työläiset eivät hy-
9441: liikettä. vastaan. Kun työläiset elokuussa väksy eiv,ätkä. vasta:isuudesswkaan tule hy-
9442: 1929 järjestivät mielenosoituksia ja kokouk- väksymään näiden porvariston luokkakaar-
9443: sia iilllperialistista sodanvaaraa vastaan, tien olemassaoloa. On törkeätä ivaa, että
9444: mobilisoitiin useilla eri seuduilla maata työväenluokka, joka täHä hetkellä kärsii
9445: suojeluskuntajoukko-osastoja näiden tilai- talloudellisesta ahdingosta, on paikoitettu ve-
9446: suuksien hajoittamista varten. Tässä jos rojen muodossa kustantamaan it:seä:än vas-
9447:  missään voitiin selvästi havaita, että suoj·e- taan täh:dättyjen luokkakaartien pystyssä-
9448: luSkunnat eivät ole tähtättyj,ä ainoastaan pitämistä. On suorastaan rikollista peliä,
9449: työväen taloudellisten taistelujen nujerta- että työläisiltä ja työtätekeviltä talonpojilta
9450:  miseksi, kuten useiden lakkotaistelujen yh- ulosottotoimin riistetään viimeisetkin pennit
9451:  teydessä on pyritty tekemään, mutta että ja omaisuuden rippeet, jotka varat sitten
9452:  suojelusikuntia kä.ytetään myös imperialis- käytetään sellaisten vahingollisten luokka-
9453: tisten pyyteitten tukemiseen. Näin ollen kaartien kuten suojeluskuntien ylläpitoon.
9454:  on työväenluokana entistä suurempi syy TälQaisessa tilanteessa- on työväenluokalla
9455:                                    XI,2. -Meriläinen y. m.                              259
9456: 
9457: kalik:ki oikeudet ,puolellaan vaatia, että laki     Edelläsanotun perusteella ehdotammekin,
9458: suoj,eluskunnista heti kumotaan, järjestöt
9459: hajoitetaam. ja suojeluskuntamenot poiste-                 että Eduskunta hyväksyisi näin
9460: taan valtion menoarviosta.                               kuul,uvan "lakiehdotuksen:
9461: 
9462: 
9463:                                           Laki
9464:        suojeluskunnista v. 1928 annetun lain kumoamisesta ja suojeluskuntien
9465:                                    hajoittamisesta.
9466: 
9467:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
9468: 
9469:                      1 §.                         Samoin suojeluskuntien yksityisten jäsen-
9470:   Laki suojelnskunnista on täten kumottu.         ten hallussa olevat suojeluskuntajärjestölle
9471:                                                   kuuluvat aseet ovat heti luovutettavat hal-
9472:                      2 §.                         litukselle.
9473:   Maassa toimiva SuojeluSkunta-niminen                                 4 §.
9474: järjestö on heti hajoitettava, älköönkä sillä        Valtioneuvoston asiana on antaa tarkem-
9475: olko tämän jä,lkeen oikeutta jatkaa toimin-       pia määräyksiä tämän lanl. sovelluttami-
9476: taansa.                                           sesta.
9477:                     3 §.                                               5 §.
9478:    Kaikki suojeluskuntajärjestön hallussa            Tämä la:ki astuu voimaan heti ja kumo-
9479: oleva omaisuus, olkoonpa se mitä laatua ta-       taan täten kaikki tämän lain kanssa risti-
9480: hansa, on luovutettava maan hallitukselle.        riidassa olevat lait ja asetukset.
9481: 
9482:    Helsingissä, 10 p :nä, helmikuuta 1930.
9483: 
9484:         Kalle Meriläinen.             William Tanner.             Heikki Väisänen.
9485:         Jalmari Virta.                J. Rötkö.                   Eino Pekkala.
9486:         Kalle Ky:Qälä.                Aug. Turunen.               K. Talvio.
9487:         Arvo Riihimäki.               Pekka Strengell.            K. Kulmala.
9488:         V. Pohjaranta.                Juho Perälä.                L. Myllymäki.
9489:         Asser Salo.                   Emil J. Tabell.             Stina Urpilainen.
9490:         J. A. Liedes.                 Arvo A. Lehto.              Verner Halen.
9491:                                ••    ••
9492: 
9493:  VALTIOPAIVAT
9494:                19 3 0
9495: 
9496: 
9497:          LIITTEET
9498:                   XII.
9499: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
9500:         TOIVOMUSALOITTEET.
9501: 
9502: 
9503: 
9504: 
9505:                Helsinki 1930
9506:         VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
9507:                           j
9508:                          j
9509:                         j
9510:                        j
9511:                       j
9512:                      j
9513:                     j
9514:                    j
9515:                   j
9516:                  j
9517:                 j
9518:                j
9519:               j
9520:              j
9521:             j
9522:            j
9523:           j
9524:          j
9525:         j
9526:        j
9527:       j
9528:      j
9529:     j
9530:    j
9531:   j
9532:  j
9533: j
9534: Rautateitä, satamia, siltoja y. m. koskevia
9535:              toivomusaloitteita.
9536: 1
9537: 
9538: 
9539: 1
9540: 
9541: 
9542: 1
9543: 
9544: 
9545:     1
9546: 
9547: 
9548:     1
9549: 
9550: 
9551:     1
9552: 
9553: 
9554:         1
9555: 
9556: 
9557:         1
9558: 
9559: 
9560:         1
9561: 
9562: 
9563:             1
9564: 
9565: 
9566:             1
9567: 
9568: 
9569:             1
9570: 
9571: 
9572:                 1
9573: 
9574: 
9575:                 1
9576:                                                                                         265
9577: 
9578: XII,1. -   Toiv. al. N:o 43.
9579: 
9580: 
9581: 
9582: 
9583:                                Nikkanen y. m.: Suojasataman rakentamisesta sopivalle
9584:                                   paikalle Suomenlahden itäosaan.
9585: 
9586: 
9587:                                     E d u s k u n n a ll e.
9588: 
9589:    Viitarten toivomusaloitteeseen N :o 60 vuo-   suojasataman paikkaan tulee, niin löytyy
9590: den 1929 valtiopäivillä, lroskeva suojasata-     pwitsi aikaisemmin mainitsemassamme toi-
9591: man perustamista Suomenlahden itäosaan           vomusaloitteessa esitettyjä paikkoja, mui-
9592: sekä     snna     esitettyihin  perusteluihin,   takin tarkoitulkseen sopivia satama-alueita.
9593: saamme lisihlffii esittää seuraavaa. Kun           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
9594: Eduskunnan myöntämillä varoilla on pää-          eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
9595: tetty rakennettavaksi suojasatama Laato-
9596: kan kalastajien tarpeeksi, ja kun olosuh-                  että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
9597: teet sekä kalastuksen että laivaliikenteen              siin suojasataman rakentamiseksi
9598: harjoittamiseen näfuden ovat verrattavissa              Suomenlahden itäosaan sopivaksi ha-
9599: toisiinsa Laatokalla ja Suomenlahden itä-               vaitsemalleen paikalle; sekä
9600: osassa, olisi kohtuuden ja oikeuden mu-                    että hallitus aikanaan ottaisi tätä
9601: kaista, että samanlainen suojasatama saa-               tarkoitusta varten valtion menoarvio-
9602: taisiin aikaan myöskin Suomenla!hden itä-               esitykseen tarpeelliseksi katsomansa
9603: osan kalastajille ja lai!valiikenteelle. Mitä           määrärahan.
9604: 
9605:      Helsingissä, helmikuun 12 p. 1930.
9606: 
9607:                  Vilho Nikkanen.                          Erkki Paavolainen.
9608:                  Jooseppi Kauranen.                       V. Huuhtanen.
9609:                  E. Kilpeläinen.                          J. F. Aalto.
9610:                  Antti Juutilainen.                       Kaapro Moilanen.
9611: 
9612: 
9613: 
9614: 
9615:                                                                                            34
9616:   266
9617: 
9618: XII,z. -   Toiv. al. N :o 46.
9619: 
9620: 
9621: 
9622: 
9623:                                 Luostarinen y. m.: Lisäyksestä kuluvan vuoden tulo- ja
9624:                                   menoarvioon kauttaktdkuliikenteen järjestämistä varten
9625:                                   Kyrönsalmen yli.
9626: 
9627: 
9628:                                      E d u s k u n n a ll e.
9629: 
9630:     Vuonna 192!7 uuden tielain voimaan as-        sekä periaatteessa että käytännössä pois-
9631: tuttua siitrtyivät entiset valtamaantiet val-     tettu.
9632: tion välittömään hoitoon kaikkine silta-,            Tämän yhden ainDan poi~keustapauksen
9633: lauttaus- y. m. kustannuksineen, jolloin          vuoksi tuntuisi meistä tarpeettomalta tehdä
9634: yleisillä maanteillä. myös kaiki-lta matkusta-    paljontöistä Jalnmuutosta, vaan asia järjes-
9635:  jilta poistettiin kaikki lauttausmaksut.         tyisi yksinkertaisesti ja vaivatfumarn.m.in
9636: Tästä yleisestä säännöstä ainoan poikkeuk-        siten, että valtio antaisi korvauksen Savon-
9637: sen koko valtakunnassa tehnee Kyrönsal-           linnan kaupungille liikenteen keskey:tymät-
9638: men yli johtava maantielinja, jdka jäi edel-      tömästä välittämisestä Kyrönsalmen yli.
9639: leen Savonlinnan kaupungin huoltoon siksi,           Savonlinnan kaupunki onkin useita eri
9640: että se katkaisee tämän vilkasliikkeisen          kertoja tarjonnut tätä Kyrönsalmen laut-
9641: kauttakulkutien juuri kaupungin laidassa          tauspaikkaa Yttltion ylläpitoon, johon se
9642: ja 'sen maa-alueiden välillä.                     kaiken ·oikeuden nimessä kuuluukin, siksi
9643:     Savonlinnan kaupunkia ei kuitenkaan           että se on, niinkuin aikaisemmin olemme
9644: voitane velvoittaa, ilman riittävää lror-         sanoneet, kauprmgin laidassa eikä ;siis välitä
9645: vausta, auttamaan matkailijoita yli salmen.       yhteyttä kaupungin eri osien välillä, ;yaan
9646: Kaupunki on tosin katkeamatonta liikenne-         on kauttakulkuliikenteen ainoa mahdollinen
9647: yhteyttä välittänyt tämän salmen yli höyry-       ylipääsypaikka.
9648: lautan avulla, mutta joka kerran ylikul-             Koska asia on vielä ratkaisematta ja tie-
9649: kiessa huomattavalla summalla veroittanut         toomme on tullut, että Savonli111nan kau-
9650: kaikkia matkusta'jia.                             punki on anonut 240.000 markan suuruista
9651:     Koska uuden tielah1 voimaan tultua on         vuotuista korvausta vapaan liikenteen kes-
9652: kaikki lauttausmaksut kaikilta Suomen val-        keytymättömästä välittämisestä Kyrönsal-
9653: tion maanteiltä poistettu, niin herättää          men yli, niin olisi mielestämme sopiva
9654: tämä ainoa poikkeus suurta. !huomiota kai-        ajankohta ja edullisinta, että kaupungin
9655: kissa turistimatlmm,joissa, joita tällä tiellä    tarjoukseen snostuttaisiin, sillä jos valtio
9656: ehkä eninmmin koko valtakunnassa liikku-          tämän tavalla tai toisella ottaa itse jär-
9657: nee, ja samoin tuntuu sangen kohtuutto-           jestääkseen tulee se ehdottomasti kalliim-
9658: malta sekä kansalaisten tasapuolisen kohte-       maksi.
9659: lun loukkaamiselta, että yhden seutukun-             Yllä olevan perusteella ehdotamme kun-
9660: nan asukkailla pidätetään pysyväinen pak-         nioittavimmin eduskunnan päätettäväksi
9661: lrovero, jdka kaikilta muilta kansalaisnta on     toivomuksen,
9662:                            XII,2. -   Luostarinen y. m.                           267
9663: 
9664:     että hallitus antaisi Eduskuwnalle           menoarvioon, .xnnettavaksi Savonlin-
9665:  ensi tilassa esityksen 240,000 markan           nan kaupttngille korvattksena katttta-
9666:  suurui.'len määrärahan osoittami.'lesta         kulkuliikenteen .iär}estämi.'ltä varten
9667:  lisäykseksi kulnvan vuoden tulo- ja             Kyrönsalmen yli.
9668: 
9669: Helsingissä, helmikuun 10 päivänä 1900.
9670: 
9671:         Aino Luostarinen.                            B. H. Päivänsalo.
9672:         Tilda Löthman.                               Emil Jutila.
9673:         0. Kontio.                                   Ville Vallas.
9674:         Albin Asikainen.                             L. Mustakallio.
9675:         Heikki Vehkaoja.                             Kaapro Huittinen.
9676:         E. Lautala.                                  Jooseppi Kauranen.
9677:         Antti Kemppi.                                V. Huuhtanen.
9678:         Aleksi Haikala.                              T. N. Vilhula.
9679:         Eero Nurmesniemi.                            Eetu Jussila.
9680:         Albin Manner.                                Simson Pilkka.
9681:         S. Kariniva.                                 Janne Koivuranta.
9682:         P. Saarelainen.                              Walter Mäkelä.
9683:         T. A. Jauhonen.                              Viljami Kalliokoski.
9684:         P. Saarinen.                                 E. V. Kuokkanen.
9685:         J. Eri. Pilppula.                            Y. W. Puhakka.
9686:         Aina Lähteenoja.                             Kaino W. Oksanen.
9687:         J. F. Tolonen.                               Toivo I. Aro.
9688:         Toivo Halonen.                               Hilma Waljakka.
9689:         Reinh. Swentorzetski.                        K. Hakala.
9690:         Hulda Nordenstreng.                          Mandi Hannula.
9691:         P. Ruotsalainen.                             J. H. Vennola.
9692:  268
9693: 
9694: Xll,3. -   Toiv. al. N :o 47.
9695: 
9696: 
9697: 
9698: 
9699:                                 Hannula, U.: Sillan mkentamisesta Tornion asemaUa Tor-
9700:                                    nionjoen yli Tornion kaupunkiin.
9701: 
9702: 
9703:                                     E d u s kun n a ll e.
9704: 
9705:   Vuoden 1927 valtiopäiville jätetyn aloit-              että hal:litus antaisi Eduskunnalle
9706: teen n:o 40 perusteluihin viitaten ehdotan             esityksen sillan rakentamisesta Tor-
9707: kunnioittavimmin eduskunnan päätettä-                  nionjoen yli Tornion asemalta Tor-
9708: väksi toivomuksen,                                     nion kaupunkiin.
9709: 
9710:      Helsingissä, helmikuun 12 p. 1930.
9711: 
9712:                                                                         Uuno Hannula.
9713:                                                                                         269
9714: 
9715: XII,4. -   Toiv. al. N :o 48.
9716: 
9717: 
9718: 
9719: 
9720:                                 Eskola y. m.: Rautatien rakentamisesta Riihimäen asemalta
9721:                                    Jämsän kautta Jyväskylän asemalle.
9722: 
9723: 
9724:                                     E d u s k u n n a ll e.
9725: 
9726:    Maamme mutatiepolitiikkaa on aikaisem-        vauhtiin.    Erikoisemman suuri merkitys
9727: mm hoidettu siten, että eräät kaikkein           tulisi juuri tälle osalle suunnitellusta suu-
9728: paraimmat ja metsärikkaimmat seutumme            resta 'sisämaan radasta olemaan puunjaJlos-
9729: ovat jääneet kokonaan mutatietä vaille.          tusteollisuudelle, sillä rata tulisi kulkemaan
9730: Näihin seutuihin kuuluu tärkeimpänä osana        m. m. Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiön
9731: se alue, jota eteläJssä rajoittaa Riihimäen-     omistamain Jämsänkosken selluloosa- ja
9732: Lahden rautatieosa, idässä Päijänteen laa-       paperitehtaiden, Jämsän puunja;lostuslai-
9733: jat vesistöt, metsäriklkaine rantamaineen ja     toksen, lukuisien huopatehtaiden, tiiliteh-
9734: laajoine viljelysalueineen, sekä pohjoispuv-     taan, Korpilahdelle syntymässä olevien
9735: lella Haapamäen-Jyväskylän rata. Tämä            suurten saha-, massa- ja puunja'lostustehtai-
9736: sootu on !ikivanhaa parhainta hämäläistä         den, Muuramen ja Säynätsalon sekä ete-
9737: viljelysaluetta ja metsärikkaudet arva:amat-     lämmässä Kuhmoisten ja Padasjoen lukui-
9738: toman suuret, !kunhan ne vain saadaan            sain puunjalostuslaitoksien läheisyydestä.
9739: kulutuskeskuksiin käytettäväksi tuloa tuot-      Hyv'ällä syyllä voidaankin sanoa, ettei pa-
9740: taviin tarkoituksicin.                           remmilla ede:llytyksillä voida rada;n ra:ken-
9741:    Rautatien, tämän välttämättömän lii-          tamista ajatella ja samalla todeta että tämä
9742: kennevälineen puutteesta johtuen eivät           rata kansantail.ourdelliselta kannalta katsoen
9743: nämä seudut kuitenkaan dle voineet ke-           olisi ollut rakennettwva jo ennen useita
9744: hittyä ja kohota Etelä- ja I1änsi-Suomen         muita sekä rakennettuja että rakennetta-
9745: rirnt,aseutujen tasolle, koska tuotannon ja      v•aksi päätettyjä ratoja. Jo yksistään val-
9746: muun taloudellisen elämän edistymistä on         tion oma etukin veivoittaisi tämän radan
9747: aina ollut haittaamassa rautatien puute.         kiireelliseen rakentamiseen, sillä radan vai-
9748: Itsestansä selvää on, että rautatie tu~isi       kutuspiiriin tulisi tohtori Ilvessalon las-
9749: aikaansaamaan tämän laajan alueen talou-         kelmien mukaan kuulumaan 2,200,000 ha
9750: dellisissa oloissa täydellisen käännöksen        suuruinen alue (Päijänteen vesialue) maata,
9751: parempaan päin m. m. siten, että maan-           jotla olisi ainakin 180 miljoonaa kiinteätä
9752: viljellys voimaperäistyisi, nykyisin vielä       kuutiometriä puuta, joista huomattavan
9753: suureksi osaksi luonnontilassa uinuvat met-      osan omistaa valtio.
9754: särikkaudet saataisiin kuljetetuiksi maan           Emme voi olla vielä l1uomauttamatta,
9755: eteläosiin, missä varsinkin polttopuusta on      että on maa:l'lemme suorastaan häpeäksi
9756: puute, puhumattakaan siitä, että työnsaanti-     ettei sen parhainta sekä tuottois1nta vilje-
9757: mahdollisuudet siten lisääntyisivät ja <a:su-    lys- ja metsärikkainta seutua, Keski-Hä-
9758:  tustoiminta koko alueella pääsisi rip~ääu       meen maakuntaa ole jo aikaisemmin saa-
9759:  270                      XII,4. -Riihimäen-Jyväskylän rautatie.
9760: 
9761: tettu ra:utatien yhteyteen. Riihimäen-Jy-      lisesti valvoa ja edistää koko kansan talou-
9762: väSkylän ratasuunnan varrella oleva väestö     dellista sekä henkistä hyvinvointia ja pyy-
9763: odottaa että se saisi oikeutta, jota vaille    dämme edellä esitetyin perustein kunnioit-
9764: se tässä suhteessa on näihin asti jäänyt.      tavasti, että eduskunta päättäisi hw1lituk-
9765:    Kun sekä rautatie'hallitU'ksen kuin myös    selle esitettävä:ksi toivomuksen,
9766: kulkulaitosministeriön hallussa on tarpeel-
9767: liset tiedot radan tärkeydestä ja sen kan-              että hallitus laatiessaan esitystä
9768: nattavaisuudesta, ja kun lisä:ksi näitä tie-         Eduskunnalle uusien rautateiden ra-
9769: tdja -- jotka ov;at vi-ime aikoina muuttu-           kentamista varten vuodesta 1931
9770: neet entistä edullisemmiksi - voidaan hel-           eteenpäin ottaisi huomioon normaali-
9771: posti täydentää, emme katso välttämättö-             raiteisen rautatien rakentamisen Rii-
9772: mäksi tässä yhteydessä selostaa asian yksi-          himäen asemalta Jämsän kautta
9773: tyiskohtia. Vetoamme nyt lopullisesti edus-          Jyväskylän asemctlle.
9774: kuntaan, jonka velvollisuutena on tasapuo-
9775: 
9776:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1930.
9777: 
9778:         Valfrid Eskola.             Eetu Jussila.              Maija Hä:kkinen.
9779:                                                                                           271
9780: 
9781: XII,5. -   Toiv. al. N :o 49.
9782: 
9783: 
9784: 
9785: 
9786:                                 Kov:anen y. m.: Rautat,ien rakentamisesta Jyväskylästä ioko
9787:                                    Suolahden tai Uuraisten kautta Haapajärven asemalle.
9788: 
9789: 
9790:                                      E d u s k u n n a ll e.
9791: 
9792:    Meidän maamme rautatiepolitiikkaa ,on         on syntynyt lukuisia suuria teollisuus-
9793: hoidettu siten, että eräät kaikkem metsä-        laitoksia. Kun nykyään jo yleensä pyri-
9794: l'ikikaimmat seutumme ovat jääneet rauta-        tään siihen että sahat ja muut teolli-
9795: t]etä vll!ille. Näihin seutuihin yhtenä tär-     suuslaitokset :rakem1:etaan maka-aineiden
9796: keimpänä osana kuuluu alue, jota rajoittaa       hankintapaikoille, siis tässä tapauksessa
9797: etelässä Pieksämäen-Haa:pamäen rauta-            metsäseutuihin niin voidaan olla vakuutet-
9798: tie, lännessä Pohjanmaan rata ja pohjoi-         tuja siitä, että puheenaolevan ra:dan vaiku-
9799: sessa Ylivieskan-Iisalmen rautatie sekä          tuksesta syntyisi Jyväskylän ja Haapajär-
9800: idässä Savon rata. Tämä alue käsittää            ven asemien väliselle suurelle metsäalueelle
9801: m81amme huomattavimmat hyväkasvuisot             :ukuisia uusia teollisuuslaitoksia. Luonnol:
9802: metsäalueet.     Rautatien puutteessa eivät      lisesti kohoaisi myös puutavaran arvo näillä
9803: :1ämä ticnoot kuitenkaan ole voineet edis-       seuduilla radan vaikutuksesta siinä määrin,
9804: tyksessä kohota maan rintaseutujer. tasolle,     dtä rautatien rakennuskustannukset pian
9805: koska tuotannon ja muun inhimillisen elä-        tulisivat korvatuiksi jo sillä kansantalou-
9806: män edistymistä on alituisesti ollut haittaa-    dellisella hyödyllä, minkä rautatie tulisi
9807: massa niiden etäisyys rauta:tieliikenteestä.     Tuottamaan.
9808: Tähän nähden olisi mitä tärkeintä saada             Jyväskylästä pohjoiseen olevat seudut
9809: tämä laaja sisämaan seutu mahdollisimman         ovat tunnetusti :maamme metsärikkaimpia
9810: pikaisesti parempaan kulkuylhteyteen maan        seutuja, joilht lisäksi metsän lisäkasvu on
9811: muiden osien kanssa ja tällä tavoin kohottaa     parihaita maassamme. Myös on erikoisesti
9812: f>ekä näiden alueiden että sen kautta koko       huomattava e!tä vaitiollakin on laajoja
9813: maan hyvinvointia.                               metsäalueita !::Uunnitellun radan varrella
9814:     Tämän seudun kautta suunnitellun rauta-      olevissa pitäji'lsä, joten valtion välitön hyö-
9815: tien on par.haiten ajateltu vastwavan tarlm-     tykin radan rakentamisesta tulisi olemaan
9816: tustaan, jos sen läihtökvhdaksi otettaisiin      hyvin huomattava. Teollisuuslaitosten syn-
9817: .fyväskylän kaupunki ja päätepisteeksi           tymistä tulisi vielä erikoisesti edistämään
9818: Haapajärven asema Iisalmen-Ylivieskan            se, että radan vaikutuspiirissä on useita voi-
9819:  rautatiellä.                                    makkaita koskia.
9820:     Kysymyksessä olevan rautatien rakenta-          Tämä keskimaan rata olisi varmasti myös
9821: mista puolustavat monet vakuuttavat sei-         omiaan aiheuttamaan vilkasta 81Sutustoimin-
9822: ht.     Se kulkisi laa:jojen metsäseutujen       taa niissä harvaan asutuissa ja miltei
9823: kautta, joiden hyväksikäyttöä varten jo          unohdetuissa seuduissa, joiden kautta
9824:  esim. Jyväskylässä ja sen ympäristössä          se tulisi kulkemaan. Tällöin on erikoisesti
9825:  272                    XII,5. -   Jyväcskylän-Haapajärven rantatie.
9826: 
9827: kiinnitettävä huGmiota vill~aamman uudis-       tein kunnioittavasti ehdottaa eduskunnan
9828: asutuksen syntymiseen näillä alueilla, joissa   päätettäväksi toivomuksen
9829: viljelyskelpoista maata on asutukselle run-
9830: faasti saatavissa.                                       että hallitns laatiessaan esitystä
9831:    Huoma:utettakoon myöskin siitä, että Jy-           Ednskunnalle laiksi seu1"aavien vuo-
9832: väskylän-Haapajärven rata tulisi halkaise-            sien rautatiemkennuk8ista ottaisi
9833: maan suurimman rautatiettömän alueen                  siihen nonnaaliraiteisen radan ra-
9834: Oulun eteläpuolella.                                  kentamisen Jyväskylästä H aapajär-
9835:    Kun pulheenaGlevalla rautatiellä voitai-           ven asemalle, joko Suolahden kautta
9836: siin siis mitä voimakkaimmin edistää laajan           hyväksi käyttäen nykyistä Jyväsky-
9837: ja suuria taloudellisia mahdollisuuksia               län-Suolahden rantatietä tai Uumis-
9838: omaavan seudun taloudellista ja henkistä              ten pitäjän kautta, riippuen siitä,
9839: n{)USUa, pyydämme edellä esitetyin perus-             kumpi näistä sttnnnista havaitaan
9840:                                                       kansantaloudellisesti edullisemmaksi.
9841: 
9842:      Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1930.
9843: 
9844:          . J. Kovanen.                                    T. Bryggari.
9845:            W. Kivisalo.                                   H. Koivulahti-Lehto.
9846:            Edward Setälä.                                 Kustaa Perho.
9847:                                      T. N. Vilhula.
9848: 
9849: 
9850: 
9851: 
9852:                                                                                          ,
9853:                                                                                          213
9854: 
9855: XII,6. -   Toiv. al. N:o 50.
9856: 
9857: 
9858: 
9859: 
9860:                                 Hannula, M. A. y. m.: Petsamon V aitolahden aallonmur-
9861:                                   tajan rakentamisesta.
9862: 
9863: 
9864:                                      E d u s k u n n a 11 e.
9865: 
9866:    Aina siitä saa:kka kun Petsamo tuli Suo-       lastajain ja kala,gtusvälineiden määrästä,
9867: meen liitetyksi, ovat sen kalast:uso·lot olleet   vaan tärkeä merkitys kaiatuotannon lisää-
9868: järjestelyn alaisena. Vaikeudet tässä jär-        miselle on myös sopivilla ja turvallisilla
9869: jestelyssä ovat ol'leet varsin moninaiset.        satamilla, joissa kalastajat voisivat turvassa
9870: Tä:mä on ymmärrettävää, kun ottaa huo-            myrskyiltä korjata pyyntinsä tulokset,
9871: mioon ne perin a·lkuperäiset ja muuttuneet        varustautua uusille pyyntimatkoille ja
9872: olosuhteet, joista oli lähdettävä. Venäjän        joissa ennen kai!kkea heidän veneensä säi-
9873: rajan sulkeutuminen lopetti suolakalan            lyisivät pahaHakin säällä. Petsamossa ei
9874: myyntimahdollisuudet ja siten suuresti pie-       kuitenkaan kalastajien käytettävänä ole
9875: nensi kesäkalastuksen tuottoa, puutteelliset      ainoatakaan tällaista satamaa, vaan ovat ne
9876: kalanpyyntivälineet sekä varsinkin huonot         kaikki ulkomerelle avonaisia luonnonsatamia
9877: satamaolot ovat erikoisemmin olleet vai-          ja sen vuoksi seHaisina aivan turvattomia.
9878: keuksia lisäämässä. Osa näistä vaikeuksista       Nykyisten satamien turvattomuutta osoit-
9879: on vuosien varrel'la jotenkuten voitettu,         taa parhaiten se, että useimmat haaksirikot
9880: vaikka pettymyksiä valtionavustuksenkin           tapahtuvat juuri satamissa. Niinpä Vaito-
9881: käytössä on saatu kokea. Nykyi,gin kuiten-        lahdessa, joka on Petsamon tärkein ja
9882: kin asiat ovat kehittymässä terveem-              käytetyin satama, viime joulukuun 8 päi-
9883: pään suuntaan. Var8inkin Pet,gamon kalan-         vänä tapahtui merionnettomuus, jolloin an-
9884: myyntiosuuskunnan toimesta parin kolmen           karassa myrsky:ssä ajautui rannalle kolme
9885: viime vuoden aikana toimeenpantu uusien           kylän parhainta moottorivenettä murskau-
9886: kalatuotteiden järjestely ja käsittely, Pet-      tuen kappaleiksi ja muutkin olivat samassa
9887: samon tien valmistuminen sekä ka•lmstus-          vaarassa. Kuinka vaarallinen Vai tolahti
9888: tuotteiden kaupan avaantuminen Petsamon           nykyisellään ollen on suurille ulkolaisille
9889: kalalle kotimaassa, ovat vaikuttaneet elvyt-      laivoillekin, osoittaa parhaiten se, että
9890:  tävästi, jota parhaiten todistaa sanotun         maailmansodan aikana kaksi suure'hkoa
9891:  osuuskunnan viime vuosina saavuttama,            ulkolaista höyrylaivaa teki haaksirikon
9892:  tyydytyksellä mainittava tulos. Viime vuo-       Vaitolahdessa; niiden hylyt molemmin
9893:  sina ei ole enää ollut puutetta markki-          puolin lahden suuta vielä tänäpäivänäkin
9894:  noista, vaan pikemminkin tuotteista. Pet-        varoittavat merenkulkijoita. Petsamon ka-
9895:  samossa olisi sentakia alettava entistä 'SUU-    larstuskauden lyhyys johtuu suureksi osaksi
9896:  remmassa määrässä kiinnittää huomiota            kunnollisten satamien puutteesta, sillä ka-
9897:  kalatuotteiden lisäämiseen. Tämä ei kui-         lastuksen harjoittaminen syysmyöhällä ja
9898:  tenkaan ole yksinomaan riippuvainen ka-          talvella on juuri huonojen satamaoiojen
9899: 
9900:                                                                                              35
9901:   274                       XII,6. -   Petsamon aallonmurtaja.
9902: 
9903: vuoksi suorastaan mahdotonta, sHlä joskin       6, Pummangista 9, Maattivuonosta 3, Vuo-
9904: kalastajat voisiV'at aavalla ulapaHa varjella   remista 1, Pe111I'annosta 1, Trifonasta '6,
9905: veneensä tuhoutuma:sta, vaanii veneitä ny-      Näsykästä ja Kaakkurista 5 ja Luostarista
9906: kyisissä suojattomissa satamissa paljon         1. Parhaan kuvan Vaitolahden ylivoimai-
9907: suurempi vaara. Kalastajain täytyy sentäh-      suudesta muiden Petsamon kalastajapaikko-
9908: den syY~stalvella talvimyrskyjen uhatessa       jen rinnalla antavat ne ostomäärät, joita
9909: vetää veneet maalle, jos mielivät ne talven     Petsamon kalaliikkeet ovat kussakin pai-
9910: yli saada säHymään vaurioitta. Kunnolli-        kassa viime vuosina ostaneet. Vuonna
9911: sista satamista olisi luonnollisesti hyötyä     1928 ostettiin Vaitolahdessa 469,000 kg.,
9912: paitsi kalastukselle kai:kelle muullekin lai-   muissa paikoissa yhteensä 218,000 kg.,
9913: valiikenteelle. Niinpä siellä olevat vatltion   vuonna 1929 Vaitolahdessa 705,000 kg.,
9914: alukset eivät voi myr~yillä saada riittävää     muissa paikoissa yhteensä 343,000 kg.
9915: suojaa V aito~ahdessa, jonka läheisyydessä         Mitä taas sataman raJkentamisen helppou-
9916: kuitenkin niiden päätoimipaikka olisi. Sa-      teen tullee, on Vaitoiahti siinäkin suhteessa
9917: moin on asianlaita muidenkin alusten.           varsin edull.inen. Sataman suulla on siellä
9918:    Näin ollen olisi Petsamossakin välttä-       useampia luonnonsaaria, joita mukavasti
9919: mättä saatava alulle satamien rakentami-        voidaan käyttää aallonmurtajan päätekoh-
9920: nen. Kun useampia satamia tuskin voi-           tina. Sen vuoksi olisi rakennettava aallon-
9921: daan yhtaikaa saada rakennetuksi, o'lisi        murtaja mantereelta Rantalassalle. Tämän
9922: a:luksi saatava satama tärlkeimpään kalas-      aallonmurtajan sisäpuolelle muodostuisi sil-
9923: tuspaikkaan, Vaitolahteen. Vaitoiahti on        loin turvattu satama-alue, joka olisi tar-
9924: kalastuksen suhteen edullisirm.massa ase-       peeksi suuri tarkoitukseensa käytettäväksi.
9925: massa kuin muut kalastuspaikat, koska              Edelläoleviin    perusteluihin    viitaten
9926: sieltä on lyhyin matka Petsamon tärkeim-        saamme täten eduskunnan päätettäväksi
9927: mälle kalastusalueelle, Kalastajasaarennon      ehdottaa toivomuksen,
9928: rannikolle. Tästä syystä onkin ka'lastus-
9929: veneistö keskittynyt varsinkin tärkeimpänä               että hallitus ensi tilassa tutkitut-
9930: kalastuskautena, keväällä, V aito lahteen.            taisi kysymyksen Petsamon Vaita-
9931: Sinne kokoontuvat keväisin kaikki meri-               lahden aallonmurtajan rakentami-
9932: veneet Petsamon muista kalastajakylistä.              sesta sekä antaisi, jos tarpeelliseksi
9933: Viime vuonna pitivät seuraavat määrät                 näkee, Eduskunnalle esityksen sen
9934: meriveneitä eri kylistä Vaitolahtea asema-            mkentamisesta.
9935: paikkanaan: Vaitola:hdesta 17, Kervannosta
9936: 
9937:      Helsingissä, helmikuun 8 p:nä 1930.
9938: 
9939:              M. A. Hannula.                                Kaino W. Oksanen.
9940:              Eero Nurmesniemi.                             Kaarlo Hänninen.
9941:              E. M. Tarkkanen.                              T. N. Vilhula.
9942:              K. A. Lohi.                                   Ansh. Alestalo.
9943:              Kusti Arffman.                                T. A. Janhonen.
9944:              Viljami Kalliokoski.                          Kaapro Huittinen.
9945:              Ville Vallas.                                 Matti Niilekselä.
9946:              Jooseppi Kauranen.                            Arvi Ahmavaara.
9947:              E. A. Tuomivaara.                             S. Tuomikoski.
9948:              Vilho H. Kivioja.                             Uuno Hannula.
9949:                                        Simson Pilkka.
9950:                                    ••     ••
9951:      VALTIOPAIVAT
9952:                      19 3 0
9953: 
9954:                 LIITTEET
9955:                        XIII
9956: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN ALOITEAJAN JÄLKEEN
9957:           LÄHETETYl LAKIALOITTEET
9958: 
9959: 
9960: 
9961: 
9962:                    HELSINKI 1930
9963:              VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
9964: •
9965: Valtiopäiväjärjestystä, kunnallislakeja sekä rikoslakia
9966:                 koskevia lakialoitteita.
9967:                                                                                                    279
9968: 
9969: 1,5. -   Latk. aJ. N:o 24.
9970: 
9971: 
9972: 
9973: 
9974:                                    Kivimälki y. m.: Ehdotus laiksi rikoslain 11 luvun 4 §:n
9975:                                       muuttamisesta.
9976: 
9977: 
9978:                                          Ed uskunnaHe.
9979: 
9980:    Kommunistisen rikollisen toiminnam. tu-            Riilroslaflti ei nyikyisessä muodossaan anna vi-
9981: klllhduttamiselldsi maassam.me on lhaJ1itus           ranomaisille riittäwä rmaihdoHisuulksia !kom-
9982: eduSkunnalle, sen 1. ,päivänä !kuluvaa heinä-         munistien maarmlaiisen lk:iiihoituksen ja muun
9983: kuuta ik:okoonnuttua, jättänyt eräitä laki-           rikollisen ty;öslkentelyn elh!käisemise!Ksi, josta
9984: ehdotuksia, jotka :parailkaa ovat a.si:anomm-         syystä niik:oslafltia olilsi rtässä sulhteessa tar-
9985: sissa -v1aliokunnissa käSiteltävänä. Niiden           peellisessa määrin selvennettävä ja täyden-
9986: tarik:oitu!k:sena <m estää lk:ammrunistien jullk:i-   nettävä. 'T,ämä on välttämätöntä my;ös sen-
9987: nen lain.rv~stainen !toiminta. Epäilemättä            vuolk:si, että riikos]ain noj~al1a annetut tuo-
9988: on ~älttämätöntä,. että tä:llaisesta toi.mlin-        miot muodostavat oilkeusjiärlj•estyksen kan-
9989: nasta ikai.kiln !käytettävissä olevin lailllistn      nalta luonnollisemman j•a myös käyrtännölli-
9990: keinoin tehdäärn lQPpU. :Mainituissa lalfri-.         siltä tulolk:siltaan ta:r'koitulksenmulkaise:rnrman
9991: ehdotuksissa on kuitenkin se puutteellisuus,          cp<JihJj,an !kommunistien julkisen vailk:utusval-
9992: ettei nliiden avulla pää,stä lk:äJSilksi lk:ommu-     ·lan välhentärrniselksi eduskurmassa ja lk:unnan-
9993: nist1en ~salaiseen, voimassaolevan valtiojär-         valtuustoilssa kuin lhallitulksem. !esitykseen
9994: jesty!ksen väikiva.ltaiseen kumoa;miseen kOih-        n :o 65· sisä,ltyvät l<akielhddtu!Jmet.
9995: distetturm toimintaam., joka nyt jo on jäytä-            Edelläesitetyn perust:eel[a ja v:alJtiopäivä-
9996: mäJSsä yihteislkuntamme ,perusteita j1a jo'k:a,       j~ärje.styiksen 32 § :ään viitaten esitämme
9997: milkäJ:i ju.Llcil!l'en toiminta saadaan tulk:aihdu-            Eduskunnan !hyväksyttäväksi seu-
9998: tetulk:si, tulee entisestäJänlkin kiilhtyinääln.             raavan lakiehdotuksen:
9999: 
10000: 
10001:                                                 Laki
10002:                              rilmslain 11 luvun 4 § :n moottamise~sta.
10003: 
10004:     Eduskunnan [läätöksen mulkaisesti muutetaan täten 19 päivänä joulukuuta 1889 an-
10005:   neltrm riikoslain H 'luVUill 4 §, sellaisena ikuin se on '21 rpäivänä huhtikuuta 18194 anne-
10006:   tussa asetulksessa, näJn lk:u'll1uvaksi.
10007: 
10008:                      4 §.                             taiklka lhan!kkii BJSeita taih~ vä!keä, taiikika te-
10009:   Jdka, valtiopetoksen ai!komuksessa, rupeaa          kee muun sellaisen va1miJs?telrm, Tangaåsta-
10010: yhteyteen viera.an hallitu!ks<en kanssa, tailk!ka     koon kuritushuoneella vähintään yhdeksi ja
10011: väärin käyttäJä !hänelle uskottua virlra;valtaa,      erriillitään kahdeksi vuodeksi. Jos jdku sem.-
10012:   280                 1,5. -   Rikoslain 11 luvun 4 § :n muuttaminen.
10013: 
10014: kaltaisessa aikomuksessa liittäytyy sellaiseen       myös se, joka on ottanut osaa kokoukseen,
10015: välk:een, tuomitta!k;oon kurituShuoneeseen !kor-     joka on kutsuttu koolle valtiopetoksellisen
10016: keintaan kuudeksi vuodeksi.                          toiminnan edistämiseksi, tahi jossa on neu-
10017:    \)';altiopetolksen valmisteluun katsotaan         voteltu tai sovittu valtiopetosta tarkoitta-
10018: syyJpääksi myöskin se, jolka on liittynyt sel-       vasta toiminnasta tai edelläma-irn.itnn yhteen-
10019: laiseen ylhdistY~kseen, jä~jesltöön tai muuhun       liittymän perustamisesta, samoinkuin se,
10020: ylb:teenli]ttyrrnään, jroka toimii Suomen V1al-      joka ,puhein, kirjoituksin tahi muulla tavoin
10021: tio- ja ylhteiffu:un:tajårjestykisen vä:kiva:ltai-   on ylistänyt valtiopetosta tai sen valmiste-
10022: seksi kumoamiselksi talhi tarkoittaa tällaisen       lua taikka levittänyt yllytystä valtiopetok-
10023: toiminnan edimämriJstä tai tuikemi.sta välilli-      seen tai mainittuja ylistelyjä sisältäviä kir-
10024: sesti tai välittömästi, ta:i:kka :joka on jäseniä    joituksia tai esityksiä, taikka joka muulla
10025: lranldömalla, varoja lk:okoamalla, maksuja           tavoin on puhein tai teoin edistänyt tai
10026: suorittamaHa tai muulla tavoin tyÖISik'ennel-        suosinut valtiopetokseen tähtäävää toimin-
10027: lyt tällaisen ylh.teenliitltymän hyvä:ksi, niin-     taa.
10028: 
10029: 
10030:         Helsingissä 4 päivänä !heinäkuuta li930.
10031: 
10032:                 T. M. Kivimä-ki                                  Ernst von Born.
10033:                 Y. W. Puha;kka.                                  A. K. Caj,ander.
10034:                                         Oskari Mantere.
10035:                                                                                                     281
10036: 
10037: !,5. ~ Lagmotion N:o 24.
10038: 
10039: 
10040: 
10041: 
10042:                                    Kivi.m.äJki m. fl.: Förslag till lag om ändring av 11 kap.
10043:                                        4 § strafflagen.
10044: 
10045: 
10046:                                         'T i l iL R i ik: s d a g en.
10047: 
10048:    F'ör Ull!dertryckandet ,av den 1brottslilga          digiheterna icke nödiga möjligiheter för stäv-
10049: kommunisti!Sika verik:sruillheten i landet har          5andet av !kommunisternas underjordisik:a
10050: Rege:dngen till Riklsdagffil vid dess srumman-          agirtation oclh oonan ibrottslig vel'lksamllet,
10051: träde dffil 1 julr ~överHimnat ett am.tal lrug-         av vilklen anledning strafi1agen i detta av-
10052: förslaJg, vilka som häst äro under iheham.d-            seende iborde i nödig mån förtydligllJS och
10053: ling i vede:rfuörande utslwtt. Deras syfte              förfullständigllJS. Detta är ormdgängligt
10054: är att cför!hindra ik:omnmnistel'IJJJ3JS offentliga,    även fördensik:ull, att med stöd av straffla-
10055: mot lag riktade verksamlhet. iDet är otvive:l-          gen f:äl1da dmnar ur rättsoruningens syn-
10056: akt~gt av nöden, att ett slut göres rpå en dy-          punkt utgöra en naturligare och jämväl med
10057: lik verik:samlhet crned aJ.la t:iJll ilrands stående    avseende å sina praJktiska vel'lkningar ända-
10058: lagliga medel. Sagda lagförslag vid1åd31S               !IllJåJsenligare grundval fö:r mill!Skandet av
10059: likvål av den ibristfällighet, att det med de-          det offentl:Uga ik:omiiiJU1listisik:a inflytandet i
10060: ras tilllhjälp ic"kle är rmöijliJgt att iklomma åt      rHmdagen och ilmmmunW.tfuJ.Jn{å!ktige än de i
10061: kommunisterna.s ih:eml:iJga, tili ett våldsamt          Regerirngen.s .propositi0il1 n :o 56 ingående
10062: omstörtande av gä:llande statsordning syf-              lagfö,rslagen.
10063: tande v·e:riksa,:mJb:et, villkffil redan nu angripit        På grund ,av IVad ovan anförts och hänvi-
10064: sa;mib;äl1ets g:mmdvaiar ocJh vi:Iken, därest den       sande till 32 § rilk:sdrugsoruningen få vi fra.m-
10065: offent:liga verik:samheten iblir stävj,ad, ilmm-        ställa ti:ll
10066: mer att tilltaJga i intens]tet. I sin nuva-                         Riksdagens godkännande följande
10067: rande avfattning erbjuder stra:fflagen myn-                      lagförslag:
10068: 
10069: 
10070:                                                   Lag
10071:                              om ändring av 11 kap 4 § strafflagen.
10072: 
10073:     Enli;gt Riksda:gens heslut skall 11 ka,p. 4 § i straJfflaJgen av den 19 december 1889,
10074:  sådan paragrrufen lyder :i! fö~ordniingen av den 2J .april1894, er!h:ålla föl:jande ändrade
10075:  ly;delse:
10076: 
10077:                         4 §.                            ihet, som är lhonoon anfö•rtrodd, eller anskaf-
10078:   Den som, i av.si!kt att ibegå ihögförräderi,          far vapen eller mrunsik:ap, eller företager m-
10079: sätter siig i :förbindellse med främmande re-           nan så beskarl'fad fö~beredelsehandling, straf-
10080: gering, eller mi,sslbrukar den ämbetsmyndig-            fes med tuktlhus frän ooh med ett till och
10081:   282                    1,5. -    Rikoslain 11 luvun 4 § :n muuttaminen.
10082: 
10083: med åtta år. Sä1lar sig någon i dylik av-                'Sammanslutning, så oek den, villken del-
10084: sikt till sådan;t man$rup, :dömes till tukthus           tagit i rm:öte, samman:killlat !för dlräm-
10085: i ihögst sex år.                                          j,ande av !högtförrädislk: -ve:Mswmilmt, ~ler
10086:    Såsom Skyl}di'g till föi1beredelse tihl hög-          å rvillket lagts räd ,elf1er överenskom-
10087: förr.äderi oo:ses jämväl den, viliken anslutit           mits om tiH \blög~:flönräderi sylfta,nde verlk-
10088: sig till såidan 'fÖrenin.g, organisrution eller          sam!het ·e1ler grundwnde av ovannämnd sam-
10089: annan samm.31Ilslutnmg, som. lär verlksam :liör          manslutnmg, .ä;vensom 1den, viiken i tal,
10090: våldisamt omstörtande 'av Finlandis stats-               årilft eller annoriedes lbeprisat högförräderi
10091: och srumhällsordning 'eller avser frärrnjande            eller för:beredelse ihärtiU eller utspritt .slkri-
10092: eller medel1bart ·eller om.edellba!rt unlderstö-          velser eller framställningar, innelhlli31Ilde
10093: dande 'av 1dyliik v·el'lksaunJI.et, e11er 'VIi'Lken ~    u:ppvilgling ti1l hQgförräderi eliler nämnda
10094: nom värvande 1av medlemmar, insa.ml31Ilde                lovordande, eller vilken på 31Ilnat sätt i ord
10095: av IDOOeil, er1ägg~ande ~IV 1avgif,t e11er på             eller lha.nd1ing främjat eller ;gynnat högför·
10096: annat vis sysslar tiH :fö:rmån :fiör såidan               räderi åsy:litande rvel'lksamlh~.
10097: 
10098: 
10099:       Helsingforsden 4 juJ.i 1930.
10100: 
10101:                 T. M. K!ivim.äiki.                                   Os:klruri Manrbere.
10102:                 Y. W. Puhakilm.                                      Ernst von Born.
10103:                                            A. K. · ~OwjalilJd!er.
10104:                                                                                      283
10105: 
10106: !,6. '7'"" Lak. al. N :o 25.
10107: 
10108: 
10109: 
10110: 
10111:                                Kivimäki y. m.: Ehdotu!kset laiksi valtiopäiväjärjestyksen
10112:                                   6 ja 13 §:n muuttamisesta, laiksi maalaiskuntain kun-
10113:                                   nallislairn 9 §:n muuttamisesta ja laiksi kaupunkien
10114:                                   kunn(J)~li!slain 10 §:n muuttamisesta.
10115: 
10116: 
10117: 
10118:                                     E d u s k u n n a II e.
10119: 
10120:     Elduskunnane sen 1 päilvänä kuluvaa tetyiksi ottamasta osaa valtiolliseen ja
10121: rheiniiJkuuta kokoonnuttua •On hallitus jät- kunnalliseen toimintaan.        Kuitenkin on
10122: tänyt esityksen        valtiopäiväj~rjestylksen vielä välttämätöntä, että henJki1ö, joka on
10123: sekä kunnallislakien ja vaalilakien muut- tehnyt itsensä syypääksi valtio- tai maan-
10124: tamisesta.     Näiden lakielhdotuksien tar- ipetokseen, on määräajan vailla valtiollista
10125: koituksena on estää V·oimassaolevalle oi- ja kunnallista äänioikeutta senkin jälkeen
10126: keus- ja y!hteiskuntajärjestykselle viha- kun hän on saanut taikaisin kansalaisluot-
10127: mielisten henlkilöiden pä.äseminen kansan- tamuksensa ja että henkilö, j·oka joutuu
10128:                                                               1
10129: 
10130: 
10131: 
10132: eduskuntaan ja kunnanvaltuustoihin. Kun syytteenalaiseksi mainituista rrkoksista, sa-
10133: nämä lakiehdotukset, paitsi sitä että nii- malla tavoin syytteen ajaksi menettää val-
10134: den nojalla tuskin päästään tankoitettui- tiollisen ja kunnallisen äänioikeutensa ja
10135: hin tuloiksiin, jättävät tilan mielivallalle siis myöskin vaalikelpoisuutensa. Tällä
10136: ja voivat riistää vaalikelpoisuuden syyttö- tavoin tulee tpoistetu:ksi mycöskin se halli-
10137: miltäkin ja kun yleisiä oikeusperiaatteita tuksen esityksessä ·oleva 1puutteellisuus,
10138: louk!kaamatta valtiollisia oikeuksia tuskin että henikilö, joka on menettänyt vaali-
10139: voidaan ~eneltä;kään ottaa, jaka ei ole kelpoisuutensa, jää kuitenkin äänioikeute-
10140: tehnyt itseänsä syy>pääksi rikokseen, on tuksi. Vielä on tarpeellista, että kansan-
10141: mielestämme toista tietä pyrittävä ehrlotet- edustaja, joka valtiopäivillä tekee itsensä
10142: tuilhin päämääriin. Jotta kaikki ne hen- syypäälksi valtio- tai maanpetokseen, vcoi-
10143: kilöt, jotka väJkivaJtaisin keinoin tahtovat daan tästä rikoksesta tuomita iLman edus-
10144: kumota Suomen valtio- ja yrhteiskuntajär- kunnan suostumustakin.
10145:  jestyiksen, saisivat laillisen rangaistuksen,    EdeLläesitetyn nojalla ja valtiopäivä-
10146: on edruskunna;lle tänään jätetty lakialoite järjestyksen 3·2 § :ään viitaten, elhdo-
10147: rikoslain 11 luvun 4 § :n muuttamisesta. tamme,
10148: J.og tämä lakiehdiotus hyväksytään, tulevat
10149: useimmat yhteiskunnalle vihamieliset kan-               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
10150: salai1set jo ·voimassaolevan valtiopä.ivä-            vat lakiehdotukset:
10151: järjestJiksen ja kunnallislakien mukaan es-
10152:   284          1,6. -   V altiopäiväjärjestyben ja kunnalliJSlakien muuttaminen.
10153: 
10154: 
10155:                                           Laki
10156:                    valtiopäiväjärjestyksen 6 ja 13 § :n muuttamisesta.
10157: 
10158:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 13 päivänä tammikuuta 1928
10159:  annetun valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan sanotun val-
10160:  tio:päivajrurjestyksen 6 ja lt3 § näin kuuluvilksi:
10161: 
10162:                       6 §.                       7) se, joka on tuomittu rikoslain 11 tai
10163:    VaalioiJkeutettu on jokainen Suomen         12 luvussa mainitusta rikoksesta talhi joka
10164: kansalainen, sekä mies että nainen, joka       on todistettu syypääksi siihen, että hän
10165: ennen vaalivuotta on täyttänyt nelj.ä:kol-     edrustaijanvaalissa on ostanut tai myynyt
10166: matta vuotta.                                  ääniä tai sitä yrittänyt talhi äänestänyt
10167:   V aalioi:keu tta vailla on kuitenkin :       usea.mmassa kuin yhdessä pa:iJkassa tahi
10168:    1) se, j~oka on :vakinaisessa sotapalve-    väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt vaali-
10169: luksessa;                                      vapautta, aina kuUJdennen kalenterivuoden
10170:   2) se, joka on holhouksen alaisena;          lop.puun siitä lukien, 1kuin lopullinen tuo-
10171:    3) se, joka kolmena viime kuluneena         mio asiasta annettiin; niinikään se, joka
10172: ·vuonna ei ole ollut tässä maassa hengille     on syytteenalaisena rikoslain 11 tai 12
10173: pantuna;                                       luvussa mainitusta rikoksesta.
10174:    4) se, j·oka kunnalliskodissa, muussa
10175: kunnalEsessa köyhäinhoitolaitoksessa tai
10176: vuosihoi,dokikina on tä~den köJ71häinhoidon                        13 §.
10177: varassa;                                          Edustajaa älköön, paitsi ri,koslain 11 tai
10178:    5) se, joka irtolaisuudesta on tuomittu     12 lUJvussa mainitusta rikoksesta, syyttee-
10179: yleiseen työhön, aina :kol:mannen vuoden       seen pantako älJköönkä häneltä vrupautta
10180: loppuun siitä, kuin hän työlaitoksesta         riistettäkö hänen valtiopäivillä lausumiensa
10181: pääsi;                                         mieli:piteiden taikka muun asiain käsitte-
10182:    6) se, joka on tuomittu menettämään         lyssä noudattamansa menettelyn tähden,
10183: vaalioikeutensa tai olemaan kansalais-         'jollei eduskunta :päätöksellä, jota vähin-
10184: luottamusta vailla taikka julistettu kel-      tään viisi !kuudes~osaa annetuista äänistä
10185: vottomaksi maan palvel-rukseen. talhi toisen   on äänest~ksessä kannattanut, ole siihen
10186: asiaa ajamaan, olkoonpa tuomio lopulli-        suostunut.
10187: nen tai ei; sekä
10188: 
10189: 
10190:                                           Laki
10191:                    maalaiskuntain kunnallislain 9 § :n muuttamisesta.
10192: 
10193:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten 27 päivänä marraskuuta 1:917
10194:  annetun maalaiskuntain kunnallislain 9 §, sellaisena kuin tämä pykälä on 21 päi-
10195:  vänä helmi:kuuta 1'925 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
10196: 
10197:                   9 §.                         että naisella, j.olla on Suomen kansalais-
10198:  Oikeus valita valtuutettuja on jokaisella     oikeus ja j~oka ennen :vaahvuoden aLkua
10199: maalaiskunnan jäsenellä, sekä miehellä         on täyttänyt ka;ksikymmentäyksi vuotta
10200:                                   1,6. -   Kivimäki y. m.                            285
10201: 
10202: ja joka viimeksi toimitetussa henki:kirj.oi-   vailla taikka on kelvoton maan palveluk-
10203: tuksessa on kunnassa lhengillekirjoitettu.     seen tai toisen asiaa ajamaan; sekä
10204:    Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:             5) se, joka on tuomittu rikoslain 11 tai
10205:    1) se, joka on holhouksen alaisena;         12 luvussa mainitusta rikoksesta tahi joka
10206:   .2) se, j{~ka muun syyn kuin kunnallis-      on todistettu syypääksi siihen, että han
10207: ihallituksen todistuksena näytetyn vwratto-    :kunnallisissa vaaleissa on ostanut tai myy-
10208: muuden tähden on k~thden lähinnä edelli-       nyt aama tai äänestänyt useammassa
10209: sen vuoden aikana jättänyt suorittamatta       kuin yhdessä vaalipaikassa taikka väki-
10210: hänen maJksettavikseen pannut kunnalli-        IValialla tai ulhikauksella häirinnyt vaali-
10211: set maksut;                                    vapautta tai sitä yrittänyt, aina koLman-
10212:   3) se, j.oka kunnalliskodissa, muussa        nen kalenterivuoden loppuun siitä lu:kien,
10213: kunnallisessa köyhäinhoitolaitoksessa ta~      kuin päätös on saanut lainvoiman; niin-
10214: vuosihoidokkina on täy:den köyhäinihoidon      ikään se, joka on syytteenalaisena rikos-
10215: •varassa;                                      lain 11 tai 12 luvussa mainitusta rikok-
10216:   4) se, joka oikeuden lainvoimaisen pää-      sesta.
10217: töksen nojalla on kansalaisluottamusta
10218: 
10219: 
10220:                                            Laki
10221:                    kaupunkien kunnallisla.in 10 § :n muuttamisesta.
10222: 
10223:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten 27 päivänä marraskuuta 19·17
10224:  annetun kaupunkien kunnallislain 10 §, sellaisena kuin tämä pykälä on 21 päivänä
10225:  heLmikuuta 1925 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
10226: 
10227:                     10 §.                      vuosihoidokkina on täyden köyhäinhoi<1on
10228:    Oikeus valita valtuutettuja on jokaisella   va:rassa;
10229: kaupunkikunnan jäsenellä, sekä miehellä           4) se, joka oikeuden lainvoimaisen pää-
10230: että naisella, jolla on Suomen kansalais-      töksen nojalla on kansalais1uottamusta
10231: oikeus ja joka ennen vaalivuoden al!kua        vailla taikka on kelvoton maan palveluk-
10232: on täyttänyt ka!ksikymmentäy:ksi vuotta        seen tai toisen asiaa ajamaan; sekä
10233: ja joka viimeksi toimitetussa henkikirjoi-        5) se, joka on tuomittu rikoslain 11 tai
10234: tuksessa on kaupungissa hengilleki:r:joi-      12 luvussa· mainitusta rikoksesta tahi joka
10235: tettu.                                         on todistettu syypääksi siihen, että hän
10236:    Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:          kunnallisissa vaaleissa on ·ostanut tai myy-
10237:    1) se, joka on holhouksen alaisena;         nyt ääniä tahi äänestänyt useammassa
10238:    2) se, j·oka muun syyn :kuin kunnallis-     kuin yhdessä vaalipaikassa taikka väki-
10239: hallituksen todistuksena näytetyn varatto-     vallalla tai u!hkauksella häi.rinnyt vaali-
10240: muud€11 tä:hden ·On kahden lä:hinnä edel-      vapautta tai sitä yrittänyt, aina koLman-
10241: lisen vuoden aikana jättänyt suoritta-         nen kalenterivuoden loppuun siitä lukien,
10242: matta hänen maksettavikseen .pannut kun-       ikuin päätös on saanut lainvoiman; niin-
10243: nalliset maksut;                               ikään se, joka on syytteenalaisena rikos-
10244:    3) se, joka kunnalliskodissa, muussa        lain 11 tai 12 luvussa mainitusta rikok-
10245: kunnallisessa köyhäinhoitolaitoksessa tai      sesta.
10246: 
10247: 
10248:      Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 1930.
10249: 
10250:         T. M. Kivimäki.            Y. W. Puhakka.              E:rnst von Born.
10251:         .A. K. Cajander.           Osk::tri Mantere.
10252:    286
10253: 
10254: 1,6. -   Lagmotion N :o 25.
10255: 
10256: 
10257: 
10258:                                     Kivi.mäJki m. fl.: Förslag tiU lag om ändring av 6 och
10259:                                        13 §§ riksdag~m·dningen, lag om ändring av 9 § i kom-
10260:                                        munwZlagen för landskommunerna och lag om ändring
10261:                                        av 10 § i 'kommunallagen för städerna.
10262: 
10263:                                         T i ll   R i !k: s d ·a g en.
10264: 
10265:       Efter det Riksdagen den 1 innevarande             lande riksdagsordm.ing oelh ikommnna:llagwr
10266:   juli samman!k:ommit, llmr Regeringen till             :Uölih:indrade att twga del i den politislk:w och
10267:   Riksda:gen överlämnat propositi•on om änd-           kommunala V'erksamheten. Därjämte är det
10268:   ring av rilksda1gsODdn:ingen samt kommrmal-          nödvändi,gt, att JPerson, ,som gjort sig bkyl-
10269:  l81garna och v1a:H,a,garna. .Sy;ftet crned dessa      dig till 1hög- eHer 'lands:llörräJderi, under en
10270: -1agförslag är att förthin:dra:., att p·ersoner,       bestämd tid är berövad 1politisik ocih kOIIDimu-
10271:   v:illk:a .äro fientligt ,s:innade mot .1g1ällande    nal rösträtt j·ämväl sedan han återfätt sitt
10272:   rätts- OOh samhä:lisordning, v.inna inträJde :i      med!bo11gerliga: förtroende ,()elh at~ !person,
10273:   fol!k:representationen •oelh ibland kommunal-        som ställts unde,r lå1:,ail för sagda hrott, på
10274:  fullmäktige. Då dessa lagförslag, oavsett             lilmande sätt under tiden för åta:let går f,ör-
10275:   att de !lmappast äro äJgnade att leda ;trll åsyf-    lustig politisk 'och !k:ommunal rösträtt ocih
10276:  tat resu:ltat, lämna rum för godtycke och             således även ·va~barhet. På detta sätt av-
10277:   kunna beröva j·ämväl osky1d:iga personer             läg;snas ·jämväl den i regerirngens proposi-
10278:  'Va]bar!het 1samt då någon, 1som iclie gjort sig      tion framträdande lbri;st:Eänigihetm, att rper-
10279:  skyldig otill ibrott, kn,appast ik:an iberövas sina   son, som gått sin va!Jbar!het förlUIStig, l:ikväl
10280:  politiska rättigfueter utan att a1lmänna rätts-       har vösträtt. Ytterhgare !kräv·es, att riiks-
10281:   prmc:ilper lkränkas, ibör enJ.igt v:år åsikt en      dagsman, som under riksdagens saJm1llla:n-
10282:   anuan vä1g i:nslås föl'! att uppnå det före-         träde gör sig sikylidig ti:H ilrög- eller lanlds-
10283:   slag1lla syftet. På det att alla de personer,        förräderi, lkan 1för detta brott dÖimas utan
10284:   villk:a IIDed våld:samma medel önska omstörta        riksdagens medgivande.
10285:   F:inlands 1stats- oelh s81IDhällsordn:ing, måtte        På grrmd av vad ovan anfört.s och
10286:   hringas till laga ansvar, lmr 1till Rilksdagen       hänvi,sande tiH 32 § ri'ksdagsordningen
10287:  i drug inlämnat1S ·en lagmotion om ändring            föreslå vi,
10288:  av 111 kap. 4 § Strru:flflagen. Därest detta
10289:  lagförslag 'g'odkännes, ibliva de flesta sam-                    att Riksdagen måtte antaga föl-
10290:  hällsfientliga medlborgare redan jämlikt gäl-                  jande lagförslag:
10291: 
10292: 
10293:                                                  Lag
10294:                    om ändrad lydelse av 6 ooh 13 §§ riksdagsordningen.
10295:     I enligyhet med Riiksdag.ens lbeSJlut, tHirkomlffiet i den mdning 67 § rib!dagsordnin-
10296:  gen av den 13 januari 1928 stadgar, s;kola 6 'och 13 ·~§ i sagda riksdagsordning er-
10297:  :hållla föl:jande äJTidmde lyde~se:
10298:                     6 §.                               gare, rsåJväl m3Jll rsom kivinna, som före vwl-
10299:    Valberä.ttigad än envar fitnsk medbor-              året fynt tdugufyra år.
10300:                                         1,6.     Kivimäki y. m.                                    287'
10301: 
10302:     V·akwtt tillkiommeT lilbä!l icke:                   övertygat.s att hava vid riksdagsmanna-
10303:     1) den, iSom står i aiktiv militärtjämst;          val 1kÖ\pt elLer sålt röst eHer gjort försÖik
10304:     2) den, !SOim •står under förllllynderskwp;        därtill, eHer 1på f1ere än ·ett stäil.le a:vgivit
10305:     3) den, 1som icke under de trte si!stför-          sin rö·st, •el'fer ~en!Om våld refler lbtot stört
10306: :Blutna åDen varit i •la:ndet ma'l1JtaJ1ssk:riven;     .valfri:heten, ämda till utgången av det
10307:     4) de!n, !S'Oiffi i :lmttrunurualihem, i anlllan   ISjätte ilml:enderå11et :efter det, då Slutlig QOOU
10308:                                                                                             1
10309: 
10310: 
10311: 
10312: lmmmrmal fattigvårdsim~ättning 1eller an-              i saken ga'VIs; o0k den, •som står under åtal
10313: nodedes år.et 1om åtnjuter full fattigvård;            för i 11 eller 12 kap~t1et .straff;lragen 'Olll-
10314:     5) den, som för lösdriv;eri dömts ltill            föllillält hrrott.
10315: allmänt a~bete, ända tiiJ:l rutgånglen av det
10316: trred:j.e å:t~et från det, då ll'an från a>rh!et's-                         13 §.
10317: anstalt'en frigav:S;                                       Riksdag1Sman må ej, förutom för i 11 reller
10318:     6) den, ·som dömts förlustig valrätt el,1er        12 kapitlet omföl11Ilält brott, ·ställas under
10319: IIIlJedblorgerrligit förtnoende ·e!l1er förtklarat·s   tillltal eller berövas siu .frihet för i rilkls-
10320: OIVä:rdig 1att nyttjas i 1andets tjäm.st eller         da:g.em_ yttmde åsikter eller siJtt för!håJlllande
10321: att föra a'llnalliS talan, vare sig rdOIIllen är       i ö.vri.gt under föihandlingarna, såframt
10322: s1ult1ig :ellrer •ej ; samt                            icifue rilksdagen sådant medgivit gtm.om be-
10323:     7) den, som dömts för i 11 reliJJer 12 ka-         slut, :som ,omfattas av minst :liem sjätt·e-
10324: pitlet strafflagen. omförmälrt lb:vott e1ler           delar rav de avgivna rösterna.
10325: 
10326: 
10327: 
10328: 
10329:                                                 Lag
10330:                 om ändring av 9 § i kommunallagen för landskommunerna.
10331: 
10332:    Enligt Riksdagens beslut skall 9 § i kommunallragen för :landskommunerna, gi-
10333:      den 27 n1ov.emlber 1917, :sådan paragrafen lyder i lagen av den 21 fehru:ari 1925,
10334:  V'e'll
10335:  erhålla följrunde ändrade ilydelse:
10336: 
10337:                         9 §.                           rrodede:s å~et om åtnjuter full fattigvård;
10338:    RäJtt att vä']j,a fu:llmäJktige rtillkommer             4) den, :soon på grund a:v domst1ols laga
10339: :en:va.r rmed'irem av land:skommun., ,såväl man        kraft :ägande utslag sa!knar medborgerlligt
10340: som ikvin.na, :som äger fin:sk medlborgrarrätt         förtr01ende 8ller är 'OVärdig aJtrt nyttjas i
10341:                                                                     1
10342: 
10343: 
10344: OClh före valårets ingång fyllt rtduguett år           larnde11s tj:änst el1er att föra anrran:s ta•1an ;
10345: ocih :v;i~l!lren vid sena•st förrättade mantals-       samt
10346: skrivning upptagits i kommunens man,tals-                  5) den1 som dömts för i 11 eHrer 12 ka-
10347: lwngd.                                                 pit1et strtafflagen ,omföl'lllält :bnott l:lller
10348:    Vtalrätt t~llkommer liJkväl ic~e:                   öv•el'tyga;ts om att hava vid 'kQimmunala
10349:    1) den, :som står under förmynderskap ;             val kö1pt :eUer sålt röst e~1er på flere än
10350:    2) den, som a.v annat :Elkäl ä;n medellös-          :ett stäUe avgivit sin rörst, eHer gelliOIIll
10351: ihet, styl'kt mederlst intyg av kommunal-              våld eHer hot stört valfriiheten el1er gj1ort
10352: styrelsen, under de två rnärma:st före-                försÖik därtill, ända till urt:gången av det
10353:  gå•ernde åren uraktlå!tit att gäi1da 'horuom          tredje kalenderåret :efter det, då utslaget
10354: påförda mommunwla avgift.er;                           vunnit laga kraft, så ock den:, soon ·Står
10355:     3) denr, .soon i kommunalhem, i annan              under åtal för i 11 reller 12 ka:pitlet stl'aff-
10356: kiommunal f.attigvål'ds~nrättning •eEIJer an-          •lag.en omförmä;lt hrortt.
10357:   288           1,6. -    Valtiopäiväjärjestyksen ja kunnallislakien muuttaminen.
10358: 
10359: 
10360:                                              Lag
10361:                          om ändring av 10 § i kommrunallagen för städerna.
10362: 
10363:    Enligt Ri'ksdage:ns beslut skaU 10 ,§ i !komrnmna1lagen för ,stä;derma av den ·27
10364:  nOVlmnber 1927, såd'an paragrafen lyder i lagen av den 21 februari 1925, -erhålla
10365:  följande ändra:de lydelse:
10366: 
10367:                         10 §.                      nodedes året 0m åtnjut:er full fattigvård;
10368:                                                                   1
10369: 
10370: 
10371: 
10372:     Rä:tt att välja fullmäktige tillkoTillliller      4) den, som på grnnd av domstois laga
10373: ·envar rmedlem av ·stadslrommun, såvä:l man        1kraft äga'llde utslag saknar rmedborgerligt
10374: som lkvinna, ~som äger fi,ns:k medb'orgarrätt      förtroende :eller är 1ovärdig att nytt•jas i
10375: l:lch före vwlå11ets ingång fyllt tjuguett år      landets tjänst -eller att föra annans talan;
10376: 100h viliken vid senast förrätt:a,de mantals-      samit
10377: skrifV'll.i'llg upptagit:s i struderrs mantalls-       5) den, 1soon dömts för i 11 ·eH·er 12 ka-
10378: längd.                                             pitlet stmfflagen omförmäJlt brott eller
10379:     VialräH tiHNommer lilkvä!l ic'ke:              övertygats :oon att lhava vid .k10Inllllunala
10380:     1) den, 'Som står under förmynderskap ;        VJal lköpt ·el1er sålt röst el1er 1på flere än
10381:     2) den, •som av annat skäl än medellö•s-       'ett stäJ.1e avgivit sin röst, eHer genom
10382: ihet, styrkt rmede1st intyg :av :k!ommnnal-        våld el!1er lhot stört valfriheten tiHer gj:ort
10383:                                                                                       1
10384: 
10385: 
10386: 
10387: styDelsen, u:nd~r de två nämrrast före-            försötk: därti1l, ända till utgång·en av det
10388: gåiende åren unalktlåtit att gä~da ihon1om         rtredj'e kal·enderår-et eft.er det, då utslaget
10389: påförda ikoffilllluna1a ruvgifter:                 vunnit ilaga kraft, så 10clk: den, som ,står
10390:     3) den, som i k{)llllmunalhem, i annan         under åtal för i 11 dl'er 12 kapiHet •straff-
10391: lkommunal bttigvå11dsinrättning e'ller an~         lagen ·omförmält brott.
10392: 
10393: 
10394: 
10395:      Helsingfors den 4 juli 1930.
10396: 
10397:                   T. M. Kivimäki.                                Ernst von Born.
10398:                   Y. W. Puba;kka.                                A. K. Caj,ander.
10399:                                           Oskari Mantere.
10400: LAKI-, RAHAASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
10401:           NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ.
10402:          LAKI==, RAHAASIA== JA TOIVOMUSALOITTEET.
10403:               (Ha:kwsanat viittaavat pöytä;kirjain ja a~siakirjain asialuetteloihin).
10404: 
10405:                                               Lakialoitteet.
10406: -     n :o 1, S e r g e l i u k sen: Ehdotus la,ik!si      -  n:o 9, K i v:im äen y. m.: Ehdotus· Laiksi
10407:       valtion ·viran tai pys.yvåiBen toimen halti-            kunnalli,shaUituiiDs•es·ta ka upungeis1sa anne-
10408:       jain nimittämiskirjoista sekä heidän oi-                ltun asetukisen 55 § :n 1 momentin 2 k!ohdan
10409:       ikeudes,taan py1s·y'ä virassa,an tai toimessaan         muuttamisesta ja l~aikJs•i tulo- j.a omaisuus-
10410:       29 p :nä kesä!kmuta 19'216 annetun 1ain 3 § :n          ver,osta annetun lain 11 § :n 6: kohdan
10411:       muut·tami<sesta. Liititeet I,1. s. 5 ja 8. -            muut:tamhesta. Liitteet IV,3. s. 41. -
10412:       Ks~. Virlkamiesten oikeudet.                            !K:s. .AJsumt:o-osakehu:orneis,tojen verotus.
10413: - n:o 2, Tannerin y. m.: E·hdotus laiffis,i                - n :·o 10·, Kivi o j ,a n y. m.: Ehdotus laiksi
10414:       Suojäl'ven 1ahjoitusmaa,han ilnmluv;ien lam-             maa:Iaiskurrtain ikunnaMitS!b.allinnosta ann e-
10415:       puotitiloj·en pa'k<ko1uovuttami<s,esrta. Liit-          :tnn asetukisen muutrt;ami,sesta, larksi kun-
10416:       Iteet I,2. s. 11. - Ks. Suojärven lahjoitus-            nalli:shaHi.tuffisesta bupung.i,ss.a annetun
10417:       maat.                                                   asetuksen muuttrumises,ta ja lruiksi tulo- ja
10418: '---- n :o 3, L i e d ~e k s en y. m.: Elhdotus laiks,i        omaisuusverolain muuttami,sesta. Lii·tteet
10419:        eräiden Kuo1ajärv~en, Kuusamon ja Posion                IV,4. :s. 43. - !K:s. Edu:staj.anp.a,l1kkio .
10420:       .p:i,täjis,sä s.ijaitsevien     mruaomaisuuikisien   - n :o 11, J u u ·t i 1 a i sen y. m.: E1hdotus ·
10421:       o1mi's'tuss,uhteitten uudelleen j.ärjestämi-            laiksi Suomen P<anrkin ohjesäännön muut-
10422:       sestä. Lii.trteet I,3. s. 13. - Ks. Kuolajär-            tami!ses.ta. Liitteet V,1. s. 11'5. - Ks.
10423:        v;en, Kuwsamon j1a Posion maa~nomristus               Suomen P,ankki.
10424:        o1ot.                                               - n :o 12, H u t t u sen .y. m.: Ehidotus laiks:i
10425:  - :n :o 4, P en n a 1S en y. m.: E<hdo•tus laiksi             tulojen ilmoi ttamisVlelvoili,su:udesta ikun-
10426:       Esäj'lk·s,estä rilko,s1ain 1r6 lukuun. Liitteet          naJ:lri,sver•ot:usma varten annetun lain muut-
10427:        II,1. s. 23. - K~s. Rirkos[aki.                         tami:ses·ta. Liitteet VII,1. s. 127. - Ks.
10428:       n :o 5, Ta l v i o n y. m.: Ehdotus laiksi              K umnallisver<otus.
10429:        r,ikus.1ain 10 luvun 1 ja 2 § :n kumoami-               n :o 13, IS et älä; n y. m.: E1hdotus· laiksi
10430:       ,s,esta. 1Liitteat I1I,2. s. 2t5. - K·s. Rikos-          vuokra-alueiden lun.a:51tamirsesta 15 p :nä
10431:        l:aki.                                                  lokakuuta 1918 annetun lain 7•5 § :n ku-
10432:  - :n :o 6, R ö t k ö n y. m.: Ehdotu,s laiksi                 mo.amises:ta. Liitteet iV[I,2. s. 12.9. - Ks.
10433:        poliitti.srten vankien v,apauttami.sesta j.a            Vuokra-·a<luei,den lun.a:staminen.
10434:        v,a,inotoimenp:it,aiden lopettami1ses,ta työ-       - n:1o 14, V.alli!l!lk1sen y. m.: Eihdotus
10435:        väenliik·etroä j1a siihen kuu1uvia yiksilöitä           lru~ksi ;@öyhäinhoi~to.lain 40 j.a 49 § :n muut-
10436:         vastaan. ,Liitteet II,3. ·s. 26. - K·s. Poliit-        .tami,s,esta. 1LiJitt·eet VII, 3. s. 130. - Ks.
10437:        tiset vangit.                                           Köyhäinhoito.
10438:        n :o 7, H e l o n y. m.: EJJ.datws l,aiks<i          - n :o 15, K .y h ä 'l ä n y. :m.: Ehdotus laiksi
10439:        muutoksesta valti'On viroi.sta ja toimista              <tieil.ain 90 § :n muuttami.ses:ta. Lii.tteet
10440:        suoritettavan pal1kikaulks<en .perusrteis·ta an-         Viii,4. <S. 132. - K,s. Tiela1d.
10441:        nettuun lakiin. L~itteet ]V,l. s. 37. -              - n.:,o 16, S t r en g e ll i n y. m.: E:hdotus
10442:        Kls. V,irlk:amiesten ~palikilmus.                       Jai'l~si li:säyiks•estä tilustielakiin.  Liirtteet
10443:   - n :o 8, ,K o .p ·o sen y. m·.: E!hdotns laH'isi             VII,5. s. 134. - K<s. Tilusttielak:i.
10444:        [eimav·erolain 14 § ::n m m.tttami.sesta. Liirt:-       n :o 17, P UJ h a 'k a n y. m.: Ehdotus 1a.iksi
10445:        teet IV,2. s. 39. - Ks. Leimavero.                       margari,irrin ja muiden ravintorasvojen
10446: 4                                  Laki-, rahaasia- ja toivomUBaloitteet.
10447: 
10448: 
10449:     .sekä margariinijuuston v:almis~tuksesta ja             Liitteet X,2. s. 242. - K1s, L:aslten suojelu .
10450:     'kaupa,s.ta 6 päivän:ä ihelmikuruta 1920 an-            n:o 22, A h [ s ;t r ö m i n y. m.: Elhdotus
10451:     netun lain muuttam~s.es:ta. Li:itteet IX,1.             laik:si a:sev~elvolli1sten lkäyrttä;misestä sivciili-
10452:     s. 165. - iKJs. :Margariini.                            työs,sä. Liitteet X'I,l. s. 2'53. - Ks. A:se-
10453:     n :o 18, P e r ä 1 ä n y. m.: Elhdotus :laiksi          vel volli:s,uus.
10454:     eräi1stä muutoksista vuokr:a-1alueiden 1unas-           n:o 23, Meriläisen y. m.: E1hdotus
10455:     ltamis,esta 15 p :nä lolmakuuta 1918 annet-             1ai~si sruojeluJSikunniJSta annetun lain ku-
10456:     tuun la:kiin. Liitteet IX,2. s. 1,6·7. - Ks.            moami,seSlta ja suodeluskuntien hajoilttao:ni-
10457:     Vuokr:a~ailuei~den ~un3Jstaminen.                       sesta. Liitteet XI,2. s. 2~5:8. - Ks. Suo-
10458:     n:o 19, R~ihimäen y. m.: Ehdotus                         jeluSik!ulllnat.
10459:     J,ai>ks;i ma;an paklkoJuovut:tami:oos:ta pienvil-       n:o '214, Ki'vimäen y. m.: Ehdotus
10460:     jelijäiu ja ti1attoman väestön viljelys- ja             laiksi rikoslain 1J1 luvun 4 §:n muuttami-
10461:     metsämaan !tarpeen tyydylttämi:s,eksi ja                 sesta. ILiitteet I,o. s. '279 ja 2811.- Ks. Ri-
10462:     maan hanlkinna1s1ta johtuneiden ve,~kojen                koslaki.
10463:     pois:tamises;ta. Liititeet IX,3. s. 169. - K~s.          n:o '25, Kivimäen y. m.: Ehdotukset
10464:     Pien viljely:s.                                          lai>ksi valtiopäiväjärjestyksen 6 ja 13 § :n
10465:     n :o 20, He l on y. m.: Ehdotus sanaus-                  muuttamisesta, laiksi maalaiskuntain kun-
10466:     vakuutus13Jiksi. Li,i,tteet X,1. s. 219. -              tain kunnallislain '9 ,§ :n muuttamisesta ja
10467:     Kis. 8air:ausvakuutUJS.                                  laiksi lk:aupunlkien kunnallislain 1Q! § :n
10468:     n:o 21, Halen i n y. m.: Eihdo,tus lai:ks~i              muuttamisesta. iLiitteet I,6. s. 2183 ja 286.
10469:     las;ten ja nuorrt:en henlk;ilöiden työajasta.            - Ks. ValtiopäivajärjestJ;s.
10470: 
10471: 
10472:                                         Rahaasia:::aloitteet.
10473:     n:o 1, Voionmaan y. m.: Määrärahan                      rära,han osloitta,mi,s:es:ta M,i,kkelin v,anhain-
10474:     oso:itta;mis:esta Suomen Rauhanli:iton työn             ·kodin ikuntoonsaattam:ista va:r:ten. Liitteet
10475:     tukemi:sek,s:i. Liitteet IV,13. s. 63. - Ks.            IV,19. s. 71. - Kis. V:anlha:in:ko,dirt.
10476:     Rauhanliirbt:o.                                     -   n:o 8, 0 .a 'j. a n d er Iin y. m.: Mä:ärära:han
10477:     n :o 2, Sirola; n y. m.: lM'äärärahan osoit-            ~osoittami:s:esta    metsäteknologisen os~aston
10478:     tami,sesita Imwtran voimahitukseu johto-                pr,Dif,ess:ari:n, a,s,slisten:tin ja apuvirka~~ijan
10479:     verkost.on laaj,entam:ista varten. Liitteet             .paikkaamista varten. Liitteet li:V,2o. s. 72.
10480:     l'V,14. s. 64. - K1s. I:ma'tra.n voimalaito:s.          - Ks. Metsäteknologinen osasto.
10481:     n :o 3, M o 1 i n :i n y. m.: Määrärahan osoit-         n :o H, Ra a ,t i kai s en y. m.: Määrära•han
10482:     tami,ses:ta puhe1injohrtojen j:a niihin kuulu-          (J>so]ttamise,sta yksi:tyis;ten ma,a taloUJs:o:ppi-
10483:     vien kaapelien rakentamista varten saaris-              laito:sten perustrumi:slkUJstannuksi:Sta aiheu-
10484:     to:seudui11e. tLiliitt:eet IV,10. ,s, 65. - Ks.         tuneiden korlkea:~orkoi:sten lainojen v:a-
10485:     Puhelinjohdot.                                          lka:a~nnuttami:s.een. Li,]tteet IV,21. s. 74.-
10486:     n:o 4, M. Hannulan y. m.: Määrärahan                    K1s. Ma,atalowooppi1aitok:set.
10487:     osoitta;mises:ta Helsingin kaupunkiin ra-           -   n:o 10, Ale s talon y. m.: Määrär,a~han
10488:     rkennetta:wm ~a:stens:air:aalan piirust·usten           ;osoittami:OieSJta pienviljelijä- ja lkarjanhoito-
10489:     laatimi:sta ja ral~en:nUJStöid(m alullepanoa            :lwulun perustami,sta v:arten Pohjois-(Sata-
10490:     varten. Li:itteet IV,16. s. 67. - Ks. Sai-              kuntaan. Liitteet I:V,22. s. 717. - K:s.
10491:      raaht.                                                  Pienvi,lje1ij ä:lmu1ut.
10492:      n :o 5, M u s ta lk a l J i on y. m.: Määrära-     -   n :o 11, S a a r i s e n y. m.: Määrärahan
10493:      han 'osoittamisesta Oulun dia:konissakodin             oso,i ttamiJsesta T:urun M:artta:y;'hdi:s:tyksen
10494:     ~sairaa'lan ja op.pilasasuntolan laajentamista          lkot:ita1ous'koulun perUJstamislkustan.nurksiin.
10495:      varten. Liirtteet IV,17. s. 69. - Ks. Sai-              Liitteet IV,23. s. 78. - iKs. Tdous!koulut.
10496:      raala:t.                                               n :o 12, v on B o r n !i n y. m.: Määrärahan
10497:      n ::o 6, R e i n i k :a i se n y. m.: M~äärära        osoitltamiJses1ta Sven:S1ka LantJbrwk~s,s~ä:llsk:a
10498:     han osoi,trta:mi,s~esta Viipurin diakonissalai-          pen:s i Finland Föribund nimiselle yhdiiS-
10499:      toksen sairaalan ra'lmnnustöiden }op:puu;n-            ;tyks:elle oppiikirjain ju:lkai,semis:ta varten
10500:      saatta.miSlta varten. Lii~tteet IV,18.' s. 70.         ma;an ruotsalaisten maanviljelyskoulujen
10501:      - K:s. ;Sa;iraal,at.                                    tarpeeksi. Liittoot IV,24. s. 8:0 ja 81. -
10502:      n:o 7, N:ordenstrengin y. m.: Mää-                      K:S. Maan viijely;Slseur:a1t.
10503:                                     Laki-, rahaasia- ja toivLmmsaloitteet.
10504: 
10505: 
10506:     n ::o 13, Li n d b e r gin y. m.: Määrära:han           n :o 21, Sventor z et s k i n y. m.: Mää-
10507:     osoitt<ami:sesta Svenska Lantbr·u·ks.sä1lska-           rärahan o-soi.tttami.se,st•a apura:hak.si Helsin-
10508:     pens i Finla.nd Förbund nimiselle yhdis-                gin Työväen Orkesterille. Liitteet IV,33.
10509:     tyks•elle hedelmäviljelyksen edi·s·tämisrtä ja          s. 95. - Ks. Orkescterit.
10510:     kws:virtautien ehikäis·e:mistä vart.e.n. Lii:tteet      n:o 22, M '0 .i 1 a s e.n y. m.: Mä•ärärah.an
10511:     IV,25. s. 82 ja 84. - K:s. ~faanvil.jely.s             osoi~tamisesta Viipurilll Mus:iikin Y.srtäville
10512:     seurat.                                                 orkes.terin yl:läp:itämistä varten. Liitteet
10513:     n :o 14, M. P e k k a 1 ·a n y. m.: Määrära-            IV,34. •S. 96.- K•s. Viipuri.n Musiikin Ys-
10514:     han o-soi•ttamis•esta Suomen Maa:talousker-             tävät .
10515:     .holiitolle ma:atalouskerho·toiminnan edist•ä-          n:o 23, .Seppä 1 ä n y. m.: Määrärahan
10516:     mistä varten. 1Lii:tte•et IV,26. s. 86. -               o:soititamisesta Helsingin S!Osialidemo:kraat-
10517:      Ks. Mawtalouskerhotoimin.ta.                           tisen nais·y,hdisty:ksen kes·~si:irtol.a.n avust·a-
10518: -    n :o 15, K. V a 1l ·a n y. m.: Määrärahan              miseksi. Liitteet I·V,35. s. 97.- Ks. Kesä-
10519:      osoittamisesta suoviljelyskokeiden järjes-             siirtolat.
10520:     ,tämistä vart·en Pohjois-Savon kasvinvilje-
10521:     lyiSlkoeas:emalla. Liitteet IV,27. s. 87. -             n :o 24, K u 11 he r gin y. m.: Määr,ärwhan
10522:     Ks. :Suoviljelys.                                       o:s·oit•t.amis•es·ta •E,s.poolll pi.täjän rajan ja
10523:      n:o 16, Pohjarannan y. m.: Määrä-                      Lo.hjan kirkonky·län väli·sen maantien kor-
10524:                                                             jaustöitä varten. Liirtteet LV,36. s. 99 ja
10525:      rahan ·osoi tta:m1se.sta kuoletuslainojen ja
10526:                                                             101. - Ks. M:aantiet.
10527:      suoranaisten      avustusten       myöntämistä
10528:      varten lka'lastajaväestölle sen ammati:ssa             n :o 25, Tuki •a 1t1 y. m.: MääräraJ:J.an o.soit-
10529:      sattuneiden      mer·ivahinkojen        johdosta.      tacmi.sesta maantien rakentamista var.ten
10530:      Liitteet LV,28. s. 88.- Ks. Kala:stus.                 Taipal:s.aare1ta iLa,ppeenra.nta:an. Liitteet
10531:      n:o 17, Nurmes·niemen y. m.: Mää-                      IV,37 . .s. 103. - Ks. M.aantielt.
10532:      rär.ahan osoittamisesta PyJ:Jäjärven laske-            n:o 26, L .i e:d e ks en y. m.: Määrärahan
10533:      mista ja Pyhäjoen per1kmvstöiden aioitta-              os·oit.tamis·est:a maantien r.akentami.sta var-
10534:      msta varten. Liitteet IV,29. s. 90. - Ks.              •ten Iin~Ranuan ~ieltä Ki1pin.ään Oulun-
10535:      J.okien perkaukset.                                    .Pudasjärven .maa,ntieos:alla. Lii~toot IV,3 s.
10536:      n :o 18, N u r me s n, i e me n y. m.: M·ää-            s. 104. - K·s. M.aantiet.
10537:      räraha:n osoittami:sesta Settijoen perkaus-            n:o 27, S·etä,län y. m.: Määrära:han
10538:      t.öiden aloi1ttamista varten. Liitteet IV,3o.           o.soi,tJt,ami.sesta teiden rakemtami1s.een ja
10539:      s. 91. - K:s. Jo:kien perkaukset.                      kunnostamiseen vähävaraisilla pienviljelys-
10540:      n :o 19, Jan h o sen y. m.: Määrärahan                 s,euduilla. !Liit.teet IV,39. s. 105. -        K.s.
10541:      osoi.ttami,sesta kabnhautomohuoneen j:a                 Maantiet.
10542:      hoi·ta:jan asunnon ra'l{!entami•seksi Kajaanin          n :o 28, Ö •S te r ·h o 1m i n y. m.: Määrä-
10543:      Ammäkosken venesulkuun. Liitteet IV,31.                r·llJhan osoittrumi.s•esta In•koon sataman sy-
10544:      s. 92. - Ks. Kala·st.u.s.                               ventämistä varten. Liitteet I:V,4o. s. 106 ja
10545:      n :o 2·0, Voionmaan y. m.: Määrärahan                   108. - Kis. Sa1tamat.
10546:      osoittamisesta raitti u.s:Oippikurss:ien toi-          a1:·o 29, K:allioko·sken y. m.: Määrä-
10547:      meenpa,nemiseksi oppikoulujen, seminaa-                rahan osoittamisesta puhelillllinj an raken-
10548:      rien ja kansakoulujen opettajia varten.                 tamisek:si K:okkola.srta J yväsky·1ään. Liitteet
10549:       L.iitteet IV,32. :s. 94. - Ks. Raittiu.styö.           IV,41. s. 110. - Ks. Pub:elinjohdot.
10550: 
10551: 
10552: 
10553:                                         T oivomusaloitteet.
10554:     n :o 1, H a a t a j a n y. m.: Lainsäädäntö-             to.~mittamisesta   siitä, missä maarm rikos-
10555:     toimenpiteistä ikommun:i,stien yhteiskun-                la:in 431uvun 6 §:ään 19 p:nä joulukuuta
10556:     mmv.a.staisen :toiminnan es1tämiseksi. Liit-             1921 tehty muutos on vaikuttanut juopu-
10557:     teet 1,4. s. 15. - Ks. Kommuni:s.ti:t.                   musr:ikos·ten lisääntymi:seen. iLii tteet II, 5.
10558:     n :.o 2, M a n IIl e r i n y. m.: Työrawhan tur-         s. 30. - K·s. Rikoslaki.
10559:     vaamisesta. Liitteet II,4 . .s. 29. - K.s. Työ-          n :10 4, V en no 1 a a1 y. m.: Verotu,slainsää-
10560:     rauha.                                                   dännön muutt.amisesta niin, että a·viopuo-
10561:     n :o 3, K i v i m ä en y. m.: Tutkimuksen                li•soita käsiteltäisiin verotuksessa eri vero-
10562: 6                                  Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet.
10563: 
10564: 
10565:    veholli,sina. Lii:tteet IiV,5. s. 43.- Ks. Ve-          n :o 18, Molin i n y. m.: Li·säyksestä ku-
10566:    r:otUJs.                                                iuvan vuoden tulo• j.a menoar.vioon Turun
10567: -1n:10 5, von F>renckellin: Valtion                        teolli:suuskoulun       ru:otsalai,sen   osaston
10568:    1K:uo.letusra!haston perustamisesta. Liirtteet          uudelleen toimintaan saa>H:amises~ta. Liit-
10569:    IV,6. s. 46 ja 49. - Ks. Va,ltion KuoletusJ             teet VIII,2. s. 149 ja 1'50. - K1s. T,eolli-
10570:    r.aha.s.t'o.                                            su u·skoul ut.
10571:    n :o 6, 0 a j a n d e r i n y. m.: Nettoibudje-         n :o 19, A i 1 i on: Hämeen vanhan linnan
10572:    rtin käytäntö.ön ottamises1ta valtion liiketoi-         jättämi•sestä his,toria1li,s.ek:si mui,stomer-
10573:    min.nass.a. Liit·t·eet I1V,7. s. 52.- Ks. Net-          <ldksi. L.iitteet VIIII,3. s. 151. - Ks. Hä-
10574:    :bolbudjetti.                                           meenlinn:a.
10575:    n:o 7, Vennolan y. m.: R,autatiemhtien                  n:o 20, Lähteenojan y. m.: Topeliuk-
10576:    tarlki,stamisesta kivilteolli.suuden tuotteiden         sen syntYimäkodin luna,stamis,esta kans.a:l-
10577:    v:i.ennin edi.stäm~s1tä s:i1mä1läpitäen. Liitteet       hsoma:isuudeksi. Lii:t.tee;t VIII,1. s. 152. -
10578:    JN,s. s. 53. - Ks. !Kiviteollisuus.                     Ks. Topeliuksen syntymäkoti.
10579:    n ::o 8, Virran y. m.: Lisäy·ks·es,tä lkottluvan        n :o 21, P ä i v ä n s a l on y. m.: Esityksen
10580:    vuoden :tul·o- j,a menoarvioon töiden järjes-           antamisesta niistä toimenpiteistä, joihin
10581:    täJmiseksi työttömi'He. Li:i<tteet IV,9. s. 54.         :lmns·ainväli,s,et so·pimuk,s.et epäsi veellisten
10582:    - Ks. Työttömyys.                                        juLkaisujen levittämi•s,en ja kaupaksipitä-
10583:    n :o 9, K yhä 1 ·ä n y. m.: Lisäylksestä ku-            mi,sm ehkäisemisestä vuodelta 1923 Suo-
10584:    luvan vuoden tulo- ja menoarvi1oon kadon                mea velvoittav.a.t. Liitt>eet VIII,5. s. 154. -
10585:    ja y>leis•en pula'kauden johdosta ahdinkoti-            IKs. Siveellisyystyö.
10586:    laan j.outuneen ma.atalo•usväestön avust::~            n :o 22, 0 k s ase n y. m.: Elokuvien sekä
10587:    mi.seksi. Liitteet r.V,1o. s. 56. - Kis. Ka-            niiden maino:skuv.i·en ja tek.stien saattami-
10588:    don torjuminen.                                         sesta tehokkaamman, monipuolisemp.aan
10589:    n :o 10, M. P e k ·k alan y. m.: Helpo:tus.ten          asiantuntemukseen perustuvan enna·kk:o-
10590:    myöntämisestä maa,serudun vä.häväkisen                  tarka~stukse.n alaiseksi. Liitteet VIII,6. s.
10591:    väestön valtiolta saamien lainojen lyhen-                156. - K,s. Elokuvat.
10592:    nys- ja k·orlwmaksujen suori.ttamis>essa.               n :·o 23, K i r r a n: Lisä.vkses.tä kuluvan
10593:    Lii tteet IV ,11. .s. 5oS. - Ks. Pien v.iljelys.         vuoden tltlo- ja menoar.v.ioo.n avus.truksien
10594:    n:o 11, U. H ,a n n u l.a n: Valtion sairaa-             da'k·ami:sta varten Huittisten pitäjässä tul-
10595:    Jan rakent.amis•esta Kemin kaupunkiin.                   van johdo,sta pahimmin kär:sineille viljeli-
10596:    Liitteet VI,1. s. 119. - Ks. Sairaalwt.                  jöille. Liitteet IX,1. s. 173. - Ks. Tulva-
10597:     n :o 12, J u u t .i 1 a i s e n y. m.: Kotimais-        vahingot.
10598:    ten marja- ja. hede1mäviini·en t·ehdasmai-              n :o 24, R 'a n ta l a n y. m.: Tutkimuk·sen
10599:     soes:ta valmistukises.t'a ja va·pa.a:s.een kaup-        toimit.tami:s,esta K·okemäenjoen tulvan ai-
10600:    paan la,slkemisesta. Liitteet VI,2. s. 120. -            heuttamien va.hi,nkojen laajuudesta. Li.it-
10601:     iKs. Kieltolaki.                                        teet IX,5. s. 17 4. - Ks. Tulvav·ahin.got.
10602:     n:o 13, Ail.ion: Maa1aiskunt·ain koulu-                 n:o 25, Vennolan y. m.: Toimenpi-
10603:    >hallinnon ·ke,skiHämisestä. Liitteet VILs.              tei.stä jokiemme tulvien a.ikaa.nsaamien va-
10604:     s. 135. - Ks. K.a.n:sakoulut.                           hink•oj·en e.stämi,s~eksi tai lieventämi·s.eksi.
10605:     n:o 14, Malmivaaran y. m.: E.sityk-                     Liitteet IX,6. s. 17:6. - Ks. Tulvavahingot.
10606:     ·S•en antamis·esta muuttolaiks.i. Liitteet              n:o 26, Kullbergin y. m.: Komitean
10607:      VII,7. s. 137. - Kis. ~Iuutto:l.a,ki.                  a,settam1sesta laa1timaan ehdotusta kotimai-
10608:     n:o 15, Kyhälän y. m.: Köyhimpien                       s·en viljanviljelyksen edistämisestä. Liitteet
10609:      maa'lais:kuntien        köyhäinhoi.torasituksen        IX,7. :s. 17:7 ja 180. - Ks. Viljanviljelys.
10610:     siirtä~misestä valtiolle.      Liitteet VII,s. s.       n:o 27, Vilhulan y. m.: Tutkimuksen
10611:     138. - Ks. Köyhäinhoito.                                toimittamisesta yksityisten maanomista-
10612:    ri:o 16, ·Molin i n y. m.: Ansiomaksun                   jien haHus.sa oUeiden metsäalueiden siir,ty-
10613:    laklmuttami,sest.a. Liit.teet VII,9. s. 140 ja           mises,tä vuoden 1915 jälkeen puutavaralii-
10614:     141. - KiS. Ans,iomaksu.                                kettä harjoittaville o;s.a~keYJhtiöiUe. Liitteet
10615:    n :o 17, H a a ta j a n y.1m.: Lisäyksestä ku-           IX,s. s. 183. - Kis. Puutavarayhtiöiden
10616:     luvan vuoden tulo- ja men~oarvioon lisär.a-             maanhankin t.a.
10617:     :kennuk,s,en rake.ntamis.t.a varten Tampereen           n :o 28, M. P e k kalan y. m.: Puunjalos-
10618:     Teknilhs·een Opi,stoon. Liitteet VIII,1. s.             tusyhtiöiden ja puuta var<alii'kettä harjoit-
10619:     147. -- Ks. Teknilliset o.pistot.                       tavien y!Mymien tai nii·hin verrattavien
10620:                                      Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet.                                      7
10621: 
10622: 
10623:     yk.sityisten omistamien tilojen vuokraajien              Lii.Ueet IX,2o. s. 207. -              K·s. Maamies-
10624:     häätöjen estämisestä. Liitteet IX,9. s. 186.             koulut.
10625:     - K·s. P•uut.avarayh.tiöiden maanhankinta.               n:o 40, V alla k se l'l y. m.: Toimenpi-
10626:     n:o ·29, Korivura·nnan y. m.: Tutki-                     tei.stä kotimaisen hedelmävi,ljelyksen ja
10627:     muksen toimiHamisesta puutavarayhtiöi-                   keittiökasvisten kaupan ke1hiUämisek,s•i.
10628:     den hallus!&a olevan mawomaisuuden ma·a-                 Lii.tteet IX,21. s. 208. - Ks. Hedelmävii-
10629:     rä.sct•ä. L1itteet IX,1o. s. 1•88. - Ks. Puu-            jely.s.
10630:     tavarayht.iöiden maanhanki.nt.a.                         n :o 41, Se t ä 1 ä n y . .m.: Toimenpiteir&tä
10631:     n:o 30, iM. Pekkalan y. m.: Tutkimuk-                    sop1 v1en        :teoiii,suuska,sv.ien    viljelemisen
10632:     •sen toimi.ttami.sesta vu:okra-a,lueiden lunas-          edistämiseksi. Liitteet IX,22. s. 210. - Ks.
10633:     tusvaatimu~sien epäämi,sen s•yistä. LiiHeet              Teollisu uskras,vi t.
10634:     IX,11. ,s, 189. - K·s. Vuokra-alueiden lu-               n :Q 42, U r p i l a i sen y. m.: Krarjanomis-
10635:     nrustaminen.                                             .tajien oikeut:tamise.s,ta karjan laiduntami-
10636:     n :.o 31, K. E. L i n n a n y. m.: Komi.tean             seen korvau'k·setta seutukunnan mets·ä- ja
10637:     a·settamisesta ma.ata~ouden luottokysymyk-               joutomailla. lLiirtteet IX,23. s. 212. - K1s.
10638:     sen tutkimi.&ta y,anten. Liitt.eet IX,12. s.             La.idm1.
10639:     191. - Ks. Ma.arta.lousluoUo.                            n :o 43, Nikkasen y. m.: Suoja:s.a.taman
10640:     n :o 32, J u n n i 1 a n y. m.: Maanviljelys-            rakentamisesta so.pivalle pai•kaUe Suomen-
10641:      ja talousseurojen metsän~hoi,totoiminnass.a             lahden i•täosaan. Liitteet XrH,1. s. 265. -
10642:     syntyneen v.ajau~sen tutkimisesta. Liit-                 K.s. Suojasatamat.
10643:     teet IX,13. s. 193. - K.s. Maanviljelysseu-              n :o 44, L ~'[ y 1 ~ y m ä e n y. m.: E1Sit;yik-
10644:     rat.                                                     .sen antami.sesta la.iks.i yleisestä, ;pa:ko'Lli-
10645:     n :o 33, T u r u sen y. m.: !E<s,i,ty~sen anta-          sesta tyättömyysvakuutukses,ta. Liitteet
10646:      mise:st'a väkilannoUeiden kaupan järjestä-               X,3. s. 246. - Ks. IT'yöttömyy,s.
10647:      mi•s•e&tä väJhävaraisten pienv,iljelijäin etuja         n :o 45, S e t ä l ä: n y . .m.: Li.säyk:sestä ku-
10648:     silmälläpiben. Liitt.eet IX,14. s. 196. -                luv·a:n vuoden rtul,o- j:a menoarvioon rauta-
10649:     Ks. Pi•envil.jelys.                                      ,ti.eraken.nuksi.a v.arrten. Liittee.t IV,12. s. 59.
10650:     n ::o 34, rP e r ä 1 •ä n y. m.: Ersityk.sen anta-       - Ks. Rauta.tiet.
10651:      misesta laiksi valtioavustuksen perusteista             n:o 46, Luo•Sitaris·en y. m.: Lisäyik-
10652:      maataloudessa tarvitta!Vien koneiden hank-               sestä kuluvan vuoden tulo- j1a menoarvioon
10653:     kimiseksi eräille maanviljelijäin muodos-                kautt.akulkuli,ikent•een järje.stämi.s•tä varten
10654:     tamille !koneosuuskunnille. •Liitteet IX,15.             Kyrönsalmen yli. Liittee.t xn,2. IS. 266. -
10655:      s. 198. - '.Ks. Koneosuuskunnat.                        IKs. Kyrönsalmen lossi.
10656: -    n :o 35, T o lro sen y. m.: •Maataloudellisen           n:o 47, U. Hannulan: !Sillan raken-
10657:      opinto- jra kur,Sisikentän järjesrtäJmisestä            tami.sest.a T'Ol·nio.n a.semal,ta Tornio·njoen
10658:     rMikkelin lääniin etupäässä vähävaraisia                 yli Tornion kaupunkiin. Li,it,teet XII,3. s.
10659:      pienviljelijöitä varten. Liitteet IX,1 G. s.             268. - K1s. S.iHat.
10660:      200. - Ks. P,ienviljely:s.                              n :·o 4·8, •E ,s k olan y. m.: Rautatien raken~
10661:     ·n :o 36, S .i 11 a n p ä •ä n y. m.: Valtion ta-        tamisesta Riihimäen as.emalta Jämsän
10662:     louskoulun         peNmtamise.sta      He,l!;inkiin.     ·kautta JyväskyläJn asemaUe. Liitteet XII,4.
10663:      Li1irtteet IX,17. s. 2.03.- Ks. Tal.ouskoulut.          s. 2·69. - K:s. Rautatiet.
10664:      n:o 37, Heikk~län y. :m.: Emäntäk(l'U-                  n :o 49, K: •o vasen y. m.: Rauta·tien ra-
10665:     lun       per·ustami•s•esta Varsinais-!Suomeen.          kentamisesta .Jy,väJskyläJstä joko Suol>aohden
10666:      I~iitteet IX,1s. s. 205. -      K·s. Emäntäkou-         tai U uraisten kau1tta Hampaj är,ven ase-
10667:      lut.                                                    ma>lle. Liitteet XII,5. s. 27'1. - Ks. Rau-
10668:      n :o 38, U. Hannu~ a n: Emäntäikoulun                   tat,iet.
10669:     perustamisesta          K·emijårvdie.      Liitteet      n :o 50, M. A. Hannulan y. m.: Petsa-
10670:      IX,19. s. 206. - Ks. Emäntä:mulut.                      mon V:ai•tolahden ara!llonmurtajan rakenta-
10671: -    n :•o 39, J u t i Jan y. m.: Kiertävän maa-             misesta. Liitteet XII,6. s. 273. - K:s. P·et-
10672:      mieskoulun ·perus,tamisesta Etelä-;Savoon.              samo.
10673: ASIALUETTELO.
10674:                  j
10675:                 j
10676:                j
10677:               j
10678:              j
10679:             j
10680:            j
10681:           j
10682:          j
10683:         j
10684:        j
10685:       j
10686:      j
10687:     j
10688:    j
10689:   j
10690:  j
10691: j
10692:                                       Asialuette 1o.
10693:                        A.                              tekstien saattamisesta tehokkaamman,
10694:                                                        monipuoEsem:paan •a•siantuntemukseen pe-
10695: Alkoholi: - (K,s. Kieltolaki. Rikos,1aki.              rustuvan enna.kkotarkastuksen 1a:l:aiseksi.
10696: Ansiomaksu: Ed. Molinin y. m. toiv. al. n:o            Liitteet Vml,6. s. 1b6. L. Siv:aalll 231.
10697:    16 ansiomaksun lakk,auttami•sesta. Liit-
10698:    teet VII, 9. s. 140 ja 141. L. Ltv:aan 231.      Emäntäkonlut: Ed. Heikkilän y. m. toiv. al.
10699:                                                       n :o 37 emäntäkoulun perustamis·e•sta Var-
10700: Asevelvollisuus: Ed. Åhlströmin y. m. lak. al.        sina.ils-tSuomeen. •Liitteet IX,1s. s. 20.5. L.
10701:    n: o 2'2 laiksi asevelvollisten käyttäanisestä     Mtv:aan 233.
10702:    siviilityössä. Liitteet XI,l. s. 253. iL.        - Ed. rU. Hannulan toiv. ·al. n:o 38 emäntä-
10703:   ·Puolv:aan 218.                                     ikoulun perustamisesta !Kemijärvelle. Liit-
10704:                                                       teet IX,l9. s. 206. L. Mtv:raan 233.
10705: Asunto-osakehuoneistojen ver~>tus: Ed. Kivi-
10706:   mäen y. m. lak al. n:o 9 l.aiksi kunnaHis-        Epäsiveelliset julkaisut: -    Ks. Siveellisyys-
10707:    lhal'litu'ksesta kaupungissa annetun ase-           työ.
10708:    tu·ksen 155 § :n 1 momentin 2 kohdan muut-
10709:    tamisesta da laiJrsi tulo- j·a omaisuusve-                              H.
10710:    rosta annetun lain 11 § :n 6 koh1dan muut-       Hedelmäviinit: -     Ks. Kieiltol'aki.
10711:    tamisest•a ..Liitteet IV,3. s. 41. L. Vv:a·an
10712:    216.                                             Hedelmäviljelys: Ed. V~alla1ksen y. m. toiv. al.
10713:                                                        n :.o 140: toimenpiteistä kotimaisen hedeJ-
10714: Aviopuolisot: -    Ks. V erotus.                      mäviljely1rosen j.a keittiökasvisten kaupan
10715:                                                       'kehittämiseksi. Liitteet IX,21. s. 208. L.
10716:                                                       IMtv:aan 233.
10717:                       B.                            - Ks. Maanviljely.sseurat>
10718: Budjetti: -   Ks. Nettobudjetti.
10719:                                                     Häme-enlinna: Ed. Ailion toiv. al. n:o 19 Hä-
10720:                                                       meen vanhan linnan jättäm.ilsestä; histo-
10721:                       D.                              rialliseksi muistomerkiksi. Liitteet VIII,3.
10722: Dia:konissalaitokset: -    Ks. Sairaalat.             s. 151. L. Siv:aan 231.
10723: 
10724:                       E.                                                   I.
10725: Edustajanpailkkio: Ed. !Kiviojan y. m. lak. al.     Imatran voimalaitos: Ed. Sirol.an y. m. rah.
10726:    n: o 10 laiksi maa1ai,skuntain kunnaUis-            al. n:o 2 määrärahan osoittamisesta Imat-
10727:    hallinnosta annetun a1setu:'ksen muutt·ami-        ran voimalaitoksen johtoverkoston laajen-
10728:   sesta, laiksi 1kunnaJilishallituksesta ~au         tamista varten. Liitteet IV,14. s. 64. L.
10729:    pungi1ssa annetun a•setuksen muuttami-             Vv:aan 234.
10730:   sesta ja I.ai!ksi tu~o- ja .omaisuus.verolain
10731:    muuttamise•sta. Liitteet JrV,4. s. 43. L.                               J.
10732:    Vv:.aan 217.                                     Jokien perkaukset: Ed. Nurmesniemen y. m.
10733:                                                        ra1h ..al. n :o 17 mää·rära'han osoittamisesta
10734: El01kuvat: Ed. Oks·a,sen y. m. toiv. al. n:o 22        !Pyhäjärven las·kemista ja Pyhäjoen per-
10735:    e1o•kuvien sekä niiden mainos·kuvien j;a            kaustöiden aloittamista varten. ·Liitteet
10736: 4                                                Asia>luetteti.o.
10737: 
10738:     IV,29. s. 90. L. Vv:aan, jonka tulee pyy-                 sosialidemokraattisen nai,syhdistyksen ke-
10739:     tää Mtv:n lausunto 236.                                   säsiirtolan avustamiseksi. Liitteet IV,3 5.
10740: -   Ed. Nurmesniemen y. m. rach. al. n:o 18                   s. '97. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää 8iv:n
10741:     määrärahan o~soittamise>sta Settijoen per-                lausunto 236.
10742:     kaustöiden aloittamista varten. Liitteet
10743:     IV,30. s. 91. L. Vv:aan, jonka tulee pyy-             Kieltolaki: Ed. Juutilaisen y. m. toiv. al. n:o
10744:     tää Mtv:n lausunto 236.                                  1'2 ·kotimaisen marja- j·a hedelmäviinien
10745:                                                              tehdasmai.sesta v.almistukse;;ta ja vapaa-
10746: Jumalan pilkka: -     Ks. Rikosla.ki.                        seen kauppa.an la·s'kemi•sesta. Liitteet V1,2.
10747:                                                              s. 120. L. Tv:aan 231.
10748: .Tuopumusrikokset: -     Ks. Rikoslaki.                   - i.Ks. Rikos1aki.
10749: 
10750:                                                            Kiviteollisuus: Ed. Vennolan y. m. toiv. al.
10751:                        K.                                     n:o 7 rautatierahtien tarkastamisesta ki-
10752: Kadon torjuminen: Ed. Kyhälän y. m. toiv. al.                 vi teollisuuden tuotteiden viennin edistä-
10753:   n:o 9 lisäyksestä kuluvan vuoden tulo- ja                   mistä •silmälläpitäen. Liitteet 1V,s. s. 53.
10754:   menoarvioon ~kadon ja yleisen pulakauden                    L. Vv:aan 230.
10755:   johdosta ahdinkotilaan joutuneen maata-
10756:   ~ousväestön avustami>seksi. Liitteet IV,10.
10757:                                                            Kommunistit: Ed. IHaatajan y. m. toiv. al.
10758:   ~s. 5>6. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää                     n:o 1 lainsäädäntötoimenpiteistä kommu-
10759:   Mtv:n lausunto 230.                                        nistien yhteiskunnanvastaisen toiminnan
10760:                                                              estämi~seksi. Liitteet 1,4. s. 15. L. Prv:aan,
10761: Kalastus: Bd. Pohjarannan y. m. rah ..al. n:o                jonka tUllee •pyytää 'lausunto Lv :Ha ·220.
10762:    16 määrärahan osocittamisesta ,kuoletushi-
10763:    nain :ja suoranaisten avustusten myöntä-                J{:oneosuuskunnat: Ed. 1Perälän y. m. toiv. al.
10764:    mistä v.arten ka1asta'javäestölle sen amma-                n:o 314 esityksen antamisesta :laiik·si valtio-
10765:    tissa sattuneiden merivahin'kojen joh-                      avustuksen perusteist:a maata'loudessa tar-
10766:    dosta. Liitteet l'V,28. s. 88. L. Vv:aan,                  vittavien koneiden hankkimi>sek.si eräille
10767:    jonka tulee .pyytää Mtv:nlausunto 235.                     maanviljeEjälin muodostamill:e koneosuus-
10768:   ·Ed. Jauhosen y. m. rah. al. n:o 19 määrä-                   kunnille. 'Liitteet 1X,15. s. 198. L.
10769:   rahan osoittamis•esta Jmlanhautomohuo-                      Mtv:aan 233.
10770:   neen ja 'hoitaj.an ,a,sunnon r!l!kentamiseksi
10771:   K:ajaanin Ämmäkosken venesulkuun. Liit-
10772:     1                                                      Kotimainen viljanviljelys: -     Ks. Viljanvilje-
10773:   teet 1V,31. s. 912. L. Vv:aan, jonka tulee                 'lys.
10774:   pyytää >Mtv:n lausunto 236.
10775:                                                            Kotimaiset viinit: -     Ks. Kieltolaki.
10776: Kansakoulut: Ed. Ailion toiv. al. n :o 13 maa-
10777:   laiskuntain kouluhallinnon keskittämi-                   Kouluhallinto: -    K>s. iKansakoulut.
10778:   se>stä. Liitteet Vll,6. s. 135. L. Ltv:aan,
10779:    jonka tu:J.ee pyytää 8iv:n lausunto 231.                Kunnallislait: -    Ks. Valtiopäiväjärjes·tys.
10780: - ;K,s. Raittiustyö.
10781:                                                           Kunuallisverotus: Ed. •Huttusen y. m. lak. al.
10782: Kansalaissota: -    K•s. Poliittiset vangit.                n:o 12 l>ai1ksi tulojen ilmoittamisvelvolli-
10783:                                                             suudesta ~kunna}li<sverotusta varten anne-
10784: Karj.anhoitokoulut: -       K~s.    Pienviljelijäkou-       tun lain muuttamisesta. Liitteet VII,l. s.
10785:    lut.                                                     127. L. Ltv:aan 217.
10786:                                                           - K:s. Asunto-osakehuoneistojen verotus.
10787: Kasvijalostus: - K~s. Hedelmäviljelys. Kiel-
10788:    tolaki. Teollisuuskasvit.                               Kuolajärven, Kuusamon ja Posion maanomis-
10789: Kasviviljelyskoeasemat: -          Ks. Suovil.jelys.          tusolot: Ed. Liedeksen y. m. lak. al. n:o
10790:                                                               3 lai,ksi eräiden lKuola:iärven, Kuusamon
10791: Keittiökasvit: -    Ks. Hedelmäviljelys.                     ,ja Posion pitäji,ssä sij.ait·sevien maaomai-
10792:                                                              suUiksien omistussuhteitten uudelleen jär-
10793: Kesäsiirtolat: Ed. Seppälän y. m. rah. al. n:o                jestämi>sestä. Liitteet 1,3. s. 13. L. Prv:aan
10794:    23 määrärahan osoittami,sesta Helsingin                    216.
10795:                                                                                                     5
10796: 
10797: 
10798: Kuo'letusrahasto: -      Ks. Valtion Kuoletus-       Maamieskoulut: Ed. Jutilan y. m. toiv. al.
10799:   rahasto.                                             n:o 39 kiertävän maamieSikoulun perusta-
10800:                                                        misesta Etelä~Savoon. Liitteet IX,2o . .s.
10801: Kuusamon maanomistusolot: - ,:Ks. Kuola-               207. L. Mtv:aan 233.
10802:   j.ärven, :Kuusamon ja .Posion maanomis-
10803:   tusollot.                                          Maantiet: 1Ed. KuHbergin y. m. rah. al. n:o
10804:                                                        24 määrärahan osoittamisesta Espoon pi-
10805: Kyrönsalmen lossi: Ed. Luost,arisen y. m.              täjän 'rajan ja Lohjan kinkonkylän väli-
10806:   toiv. ·al. n :o 4,61 lisäyl\Jsestä kuluv,an vuo-     sen ma.antien ,korj:aus,töitä varten. Liit-
10807:   den tu'lo- ja menoarvioon kauttakulku,lii-           teet IV,36. s. 9;9 ja 101. L. Vv:aan, jonka
10808:   kenteen järje,stämistä varten KyrönsaJ-              tulee ;pyytää Kulkv:n l,ausunto 237.
10809:   men yli. Liitteet XII,2. s. 26,6. L.               - rEd. Tu'kian y. m. rah. al. n:o 25 määrä-
10810:   IKulkv:aan 23'4.                                     rahan osoittamisesta maantien rakenta-
10811:                                                        mista varten T·aipalsaarelta Lappeenran-
10812: Köyhäinhoito: Ed. VaHaksen y. m. lak. al.              t.aan. Liitteet IV,37. s. 103. L. Vv:aan,
10813:   n:o 14 lail~si köyhäinhoitolain 40 ja 49,            :jon'ka tulee pyytää :Kulkv :n :lausunto 2.37.
10814:   § :n muuttamisesta. :Liitteet VII,3. s. 130.         Ed. Liedel~sen y. m. rah. aL n:o '26 mää-
10815:   tL. Ltv:aan 217.                                     räraJian .osoittamis,esta maantien rakenta-
10816: - Ed. Kyhälän y. m. toiv. a:I. n:o 15 köyhim-          mista varten Iin~Ranuan tieltä Kipi-
10817:   pien maalaisikuntien köyhäinhoitorasituk-            nää,n Oulun- Pudasjärven ma,antien-
10818:   sen siirtämisestä valtiol'le. Liitteet VII,8.         osa1la. ,Liitteet ]V,38. s. 104. L. Vv:,a,an,
10819:   s. 138. L. Ltv:aan 2.31.                             jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto 237.
10820:                                                      - Ed. 8etä'län y. m. rach. al. n:o 27 määrä-
10821:                                                        rahan ,osoittami,s,esta teiden r.akent'ami-
10822:                          L.                            seen ja 'kunnostamiseen vähävaraisilJa
10823: Lahjoitusmaat:         K's. ISuoj ärven lahjoitus-     pienviljelysseuduiHa. Liitteet IV,39. s.
10824:    ma,at.                                              105.     L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
10825:                                                        Kulkv:n 'lausunto 237.
10826: I1aidun: Ed. Urpilaisen y. m. toiv. al. n:o 42         Ks. Tielaki. Tilustielaki.
10827:     kadanomistajien oi,keuttamisesta' !karjan
10828:    ilaiduntami,seen korvauksetta seutukunnan         Maanviljelysseurat: Ed. von Bornin y. m.
10829:     metsä- 'ja j,outomallla. iLiitteet IX,23. s.       rah. al. n:o 12 määrä,r:ahan osoittamisesta
10830:     212. L.IMtv:,a'an, jonka tulee pyytää Prv:n        Svenska LantbmkssälUmpens i Finland
10831:     lausunto 23.3.                                     Förhund nimisel~e yhdistykse:He oppikir-
10832:                                                        jain julkaisemista varten maan ruotsalais-
10833: Lannoitteet: -      :Ks. Pienviljelys.                 ten maanvilljelyskoulu:jen tanpeeksi. Liit-
10834:                                                        teet ~V,24. s. 80 j:a 81. L. Vv:aan, jonka
10835:                                                                                      1
10836: 
10837: 
10838: Lasten suojelu: Ed. Halenin y. m. 1ak. al. n :o        tulee pyytää, Mtv:n lausunto 235.
10839:    21 laiksi Jasten j:a nuorten henkilöiden          - Ed. Lindbergin y. m. rah. al. n :o 13 mää-
10840:    työajasta. tLiitteet X,2. s. 242. L. Työv:aan       rärahan osoittamisesta !Svenska Lant-
10841:    218.                                                brukssäUskapens i 'Finland Förbund ni-
10842:                                                        miselle yhdistykseHe hedelmäviUelyksen
10843: Leimavero: Ed. Koposen y. m. lak al. n:o 8             edistämistä ja kasvitautien ehkäilSemistä
10844:    laiksi leimaverolain 14 § :n muuttami-              varten. Liitteet IV,25. s. 82 'ja 8'4. L.
10845:    sesta. Liitteet liV,2. s. 39. L. 'Vv:,aan 216.      Vv:a:an, j,o.fi'k,a tulee pyytää Mtv:n ],au-
10846:                                                        sunto 23,5.
10847: Liikelaitokset: -     Ks. ;Nettobudjetti.            - Ed. JunniJ.an y. m. toiv. al. n:o 32 maan-
10848:                                                        viljelys- ja talousseurojen metsänhoito-
10849: Luotto: -    'Ks. Maatal.ousluotto.                    toiminnaSISa syntyneen vajauksen tutki-
10850:                                                        misesta. Liitteet IX,13. s. 19'3. L. Mtv:aan
10851:                         M.                             232.
10852: 
10853: Maalais,kunnat: ·       Ks. :Kansakoulut. Köy-       1\{aatalous: -   Ks. Koneosuuskunnat. Pien-
10854:   häinhoito.                                             viljelys.
10855: 6                                             Asiaoluettello.
10856: 
10857: Maatalouskerhotoiminta: Ed. M. P·ekkalan                   sesta valtion liiketoimim1a:s.sa.      Liitteet
10858:   y. m. rah ..al. n:o 14 määrärahan osoitta-               JiV,7. s. 52. L. Vv:aan 2&0.
10859:   misesta Suomen Maata:louskerholiitolle
10860:   maa talouskerhotoiminnan edistämistä yar-            Nuorten suojelu: -    Ks. Lasten .suojelu.
10861:   ten. Liitteet l'V,6. s. S6. L. iVv:aan,
10862:   jonka tulee pyytää :Mtv :n 1ausunto 235.
10863:                                                                               0.
10864: Maatalousluotto: Ed. K. LE. Linnan y. m. toiv.         Opintokentät: -    Ks. Pienviljelys.
10865:   al. n:o 31 i]wmitean ·asettamisesta maata-
10866:   louden luottokysymyksen tutkimista var-              Orkesterit: Ed. :Swentorzets·kin y. m. rah . .al.
10867:   ten. Liitteet IX,12. s. 191. L. Mtv:aan                 n:o 21 määrära'han o~ittami:se.sta apura-
10868:   232.                                                    haksi Helsingin Työväen Orkesteril~e.
10869:                                                          Liitteet IV,33. s. 95. J... Vv:aan, jon:k.a
10870: Maatalousoppilaitokset:    Ed.   Raatikaisen              tulee pyytää Siv:n lausunto 236.
10871:   y. m. rah. al. n.:o 9 määrärahan osoittami-
10872:   sesta ycksi tyisten maa talousoppi laitosten
10873:                                           1
10874: 
10875: 
10876: 
10877: 
10878:   perustamisku·stannu.ksista aiheutuneiden
10879:   korkeakorkoisten lainojen vakaannutta-                                      P.
10880:   miseen. 1Liitteet IV,21. s. 74. L. Vv:a.an,          Pawkoluovutus: -     K;::. Pienviljelys.
10881:   jonka tulee pyytää ·Mtv:n lausunto 235.
10882:                                                        Perkaustyöt: -     Ks. J o.kien perkauk,set.
10883: Maatalousväestö: -        Ks. Kadon torjuminen.
10884:   Pienvi1jelys.                                        Petsamo: Ed. M. A. Hannu1an y. m. toiv. a:l.
10885:                                                           n:o 50 Petsamon 1Vaito1ahden .aallonmur-
10886: Margariini: Ed. Puhakan y. m. lak. al. n:o 17             tajan rakentamisesta. Liitteet XII,6. s.
10887:   laiks·i margariinin ja muiden ravintoras-               273. iL. iKulkv:aan, jonka tulee pyytää
10888:   vojen sekä margariinijuuston va1mistuk-                 Mtv:n lausunto 234.
10889:   sesta ja ·kaupasta ·6 päivänä helmi'kuuta
10890:   19'20 annetun lain muuttamisesta. Liit-              Pienviljelijäkoulut: tEd. Alest.a~on y. m. rah.
10891:   teet IX,l. :s. 16·5. L. Mtv:aan 217.                    al. n :o W mää.rärahan o.soittamisesta
10892:                                                           pienvil]eli,jä- ja karjanhoitokoulun perus-
10893: ~Iarja:viinit:   -   IKs. Kieltolaki.                     tamista varten Pohjois-tSatakuntaan. Liit-
10894:                                                           teet ]V,22. s. 77. L. Vv:aan, jonka tu~ee
10895: Marttayhdistys: -       K•s. Talouskou:lut.               pyytää Mtv:n llausunto 235.
10896: 
10897: lletsät: - Ks. Laidun. Maanviljelysseurat.             Pienviljelys: Ed. tRiihimäen y. m. lak al. mo
10898:     Pienviljelys. Puutavarayhtiöiden maan-                 l9 lai'ksi maan pakkoluovuttami:sesta
10899:     hankinta.                                              pienviljelijäin ja tilattoman väestön vil-
10900:                                                            jelys- ja metsämMn tarpeen tyydyttämi-
10901: Metsäteknologinen osasto: Ed. Cajanderin                  seksi :ja maan hankinna:sta johtuneiden
10902:   y. m. rah. al. n: o 8 määrärahan osoi tta-               velkojen poistamisesta. Liitteet IX,3. s.
10903:   misesta met:sä teknologisen o.saston pro-               1·69. :L. ·Mtv:aan, jonka tulee pyytää Prv:n
10904:   fessorin, assi.stentin ja ·apuvirkailijan                lausunto 217.
10905:   paikkaamista varten. Liitteet IV,2o. :s.                E:d. !M. Pekkalan y. m. toiv. al. n:o 10
10906:   72. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n                  helpotuo;ten myöntämisestä maa•seudun
10907:   lausunto 235.                                           vähäväkio;en väe:stön valtiolta :saamien
10908:                                                           :lainojen lyhennys- ja korkomaksujen suo-
10909: Muuttolaki: Ed. Malmivaaran y. m. toiv. al.                rittamisessa. Liitteet IV,11. s. 5.8. L.
10910:   n:o 14 esityksen •antamisesta muutt·o-                  :Vv:a:an, jonka tulee pyytää Mtv:n ~au
10911:   laik,si. Liitteet VII,7. s. 137. 'L. Ltv:aan            sunto 23.0.
10912:   231.                                                 -·Ed. Turusen y. m. toiv. al. n:o 33 esityk-
10913:                                                           sen .antamiiSesta väkilannotteiden ·kaupan
10914:                          N.                                järjestämi•sestä vähävaraisten pienviljeli-
10915: Nettobudjetti: Ed. Cajanderin y. m. toiv. al.              jäin etuja !Silmälläpitäen. Liitteet IX,14.
10916:    n:o 6 nettobudjetin käytäntöön ottami-                 :s. 196. L. Mtv:aan 332.
10917:                                                                                                           7
10918: 
10919: -   1Ed. 'Tolosen y. m. toiv. al. n :o 35 maa-         Rauhanliitto: Ed. V aionmaan y. m. rah. al.
10920:     taloudellisen opinto- ja kullSsikentän jär-          n:o 1 määrärahan osoittamisesta !Suomen
10921:     jestämisestä :Mikkelin lääniin etupääJs1sä           Rauhanliiton työn tukemiseksi. Liittee~
10922:     väJhä:va'rai,si'a pienvi~jelijöitä varten. Liit-     ]V,13. s. 63. L. Vv:aan 23-!.
10923:      teet IX,16. s. 200. L. Mtv:aan 233.
10924:                                                        Rautatierahdit: -      1Ks. Kiviteolli:suus.
10925: Poliittis,et vangit: Ed. iRöt.kön y. m. l,ak. al.
10926:    n:o 6 laiksi poliittisten vawkien vapaut-           Rautatiet: Ed. Setälän y. m. toiv. al. n :o 45
10927:    tamise,sta ja vainotoimenpiteiden lopetta-             lisäy<ksestä kuluvan vuoden tulo- ja meno-
10928:    misesta työväenliikettä ja siihen kuuluvia             arvioon rautatierakennuksia varten. Liit-
10929:    yksilöitä vwstaan. Liitteet Il,3. s. 26. L.           teet JJV,12. s. 59. 'L. Vv:aan 233.
10930:    Lv:aan 216.                                           Ed. E,skolan y. m. toiv. al. n:o 48 rauta-
10931:                                                          tien ra·kentamillesta Riihimäen a·semalta
10932: Posion maanomistusolot:      K,s. Kuolajär-              Jämsän kautta Jyväs·kylän asemalle. Liit-
10933:    ven, lK uusamon ja Posion maanomistUIS-               teet XII,4. s. 269. L. KuTkv:aan 234.
10934:    olot.                                                 Ed. Kova,sen y.m. toiv. al. n:o 49 rauta-
10935:                                                          tien raken tami,sesta Jyväskylästä joko
10936: Pubelinjohdot: Ed. Molinin y. m. rah. al.
10937:                    1
10938: 
10939: 
10940:                                                          :Suo'la:hden tai Uurai.sten kautta Haapa-
10941:    n:o 3 määrärahan osoittamisesta ·puhelin-              järven a'semalle. Liitteet XII,5. s. 271.
10942:    johtojen ja niihin kuuluvien 'kaapelien               L. 'Kulkv:aan 234.
10943:    ra1kentam1sta varten saaristoseudui:lle.
10944:    Liitteet ]V,15. s. 6'5. L. Vv:aan 234.              Ri!koslaki: Ed. rPennasen y. m. lak. al. n :o
10945:   •Ed. []{alliokos·ken y. m. ra.h. a:l. n:o 29            4 laiksi lisäyrk,se:stä rikoslain 16 lukuun.
10946:    määrärahan osoittamisesta puhelinlinjan                Liitteet II,l. s. 23. L. ,Lv:aan 21:6.
10947:   rakentami,seksi 'Kokkolasta 'Jyvä,s'kylään.          - :Ed. Talvion y. m. lak. al. n:o 5 lai~ksi ri-
10948:    Liitteet ]V,41. :s. 110. L. Vv:aan, jonka              koslain 10 luvun 1 ja 2 § :n kumoami-
10949:    tu1ee pyytää Kulkv:n lausunto 237.                     :sesta. Liitteet II,2. s. 25. L. Lv:aan 216.
10950:                                                           Ed. Kivimäen y. m. toiv. al. .n:o 3 tutki-
10951: PuutavarayhtWiden maanhankinta: 'Ed. Vil-
10952:                                                           muk,sen t~oimittamise.sta .siitä, mi,s.sä mä;i-
10953:     :hulan y. m. toiv. al. n:o 27 tutkimuksen
10954:                                                           rin riko·slain 43 luvun :6 § :ään 19 p :nä
10955:     toimi ttamise:sta y,k,si tyisten maanomista-
10956:                                                           joulukuuta 19'21 tehty muutos on vai-
10957:     jien hallus,sa olleiden met,säa1ueiden siir-
10958:                                                           kuttanut juopumu:sriko:sten lisääntymi-
10959:     tymi,sestä vuoden 1<915, jälkeen puutavara-
10960:                                                           .seen. Liitteet II,5. s. 30. L. Lv:aan 230.
10961:     liikettä harjoittaville osa'key-htiöille. Lii t-
10962:                                                           Ed. Kivimäen y. m. lak. al. n:o 24 laiksi
10963:     teet IX,s. s. 183. L. Mtv:aan 232.
10964:                                                           ri:koslain 11 luvun 4 § :n muuttamisesta.
10965: - ·Ed. M. Pekkalan :;. m. toiv. 'al. n:o 28
10966:                                                           Liitteet !,5. s. 2~79 ja 28'1. L. Prv:aan 9!)1,).
10967:     :puunjalostusyiht,iöiden ja puutavaralii-
10968:   . kettä harjoittavien yhtymien tai niihin
10969:                                                        Ruotsalainen maanviljelysseura:                 Ks.
10970:     verra Uavien yksityisten omistamien tilo-
10971:                                                          Maanvi'ljely.s:seura t.
10972:     jen vuokraajien häätöjen e:stämisestä.
10973:     Liitteet IX,9. s. 186. L. Mtv:aan 232.
10974: - E:d. iKoivurannan y. m. toiv. al. n:o .29
10975:     tut:kimuksen toimittami,se,sta puuta vara-
10976:                                                                                s.
10977:     yhtiöiden hallussa olevan maa,omaisuu-             Sairaalat: Ed. M. Hannulan y. m. rah. al.
10978:     den määräJstä. Liitteet IX,1o. s. 18:8. L.            n:o 4 määrärahan osoittami.sesta Hel,sin-
10979:     Mtv:aan 232.                                          gin .kaupunkiin rwkennettavan lasten.sai-
10980:                                                           raa~an piiru,stusten laatimista ja raken-
10981:                                                           nustöiden alullepanoa varten. Liitteet
10982:                         R.                                JJV,16. os. 67. L. Vv:aan, jonka tulee pyy-
10983: Ra,ittiustyö: Ed. Voionmaan y. m. rah. al.                tää Tv:n lausunto 234.
10984:    n:o ·20 määrärahan osoittamisesta rait-             - E~d. MUJsta,kaJli,on y. m. ,rah. :al. .n :o 5
10985:    tiusoppikurs,sien toimeenpanemise:ksi o.p-             määrärahan o.soi ttami,se,sta Oul<un di,a-
10986:    pikoulujen, seminaarien, ,ja lk,answkoulu-             koni:s,sa:kodin sairaalan ja oppilasasunto-
10987:    jen opettajia varten. Liitteet ]V,32. s.               lan Iaajentamista varten. Liitteet IV,17.
10988:    94. L. Vv:aan, jon,ka tulee pyytiiä Siv:n              s. ,69. 'L. Vv:aan, jonka tulee pyytä'1
10989:    lausunto 236.                                          Tv:n laUJsunto 234.
10990: 8
10991: 
10992: 
10993:     Ed. Reinikai.sen y. m. rah. al. n :o 6 mää-      Suomen Pankki: Ed. Juutilaisen y. m. la'k.
10994:     rärahan osoittamisesta Viipurin diako-              al. n :o 11 ·1a-iksi .Suomen Pan•kin ohje-
10995:     niss~laitoksen .sairaalan rakennu.stöiden           säännön muuttamisesta. ·Liitteet V,l. s.
10996:     loppuunsaattamista         varten.    Liitteet      115. ·L. Pv:aan 217.
10997:     JlV,1s. s. 70. L. Vv:aan, jonka tulee pyy-
10998:     tää 'Tv:n lausunto 234.                          Suoviljelys: :Ed. K. Va:tlan y. m. rah. a'l. n:o
10999:     Ed. U. Hannulan toiv. al. n :o 11 valtion           15, määrärahan .o,soittamisesta suovilje-
11000:     ,sairaalan rakentamisesta Kemin kaupun-             ly,s:ko·keiden jär,je,stämistä varten 'Pohjois-
11001:     'kiin. Liitteet VI,l. •s. 119. L. Tv:aan 231.       Savon kasvinviljely,skoeasemalla.         Liit-
11002:                                                         teet IV,27. s. 87. [.. Vv:aan, jonka tu-
11003: Sairausvakuutus: Ed. 1Helon y. m. ~ak. al.              lee pyytää •M tv :n lausunto 235.
11004:    n :o 20 sairausva·kuutUJslaiksi. Liitteet
11005:    X,1. s. 21H. L. Työv:aan 218.
11006: 
11007: Satamat: Ed. Ö.sterholmin y. m. rah. al. n: o                               T.
11008:    28 määrära:han osoittamisesta Inkoon sa-          Talou&koulut: Ed. 1Saari.sen y. m. rah .•al.
11009:    taman ·syventämistä varten.      !Liitteet            n: o 11 määrärahan osoittamisesta Turun
11010:    ]V,40. €. 1·06 ja 108. L Vv:aan, jon'ka              ·Marttay hdistyksen koti talloUJS'koulun ]Je-
11011:    tulee pyytää iKulkv:n lausunto 237.                   rUJStamiskustannuk,s.iin. Lii tteet ]V,2 3.
11012:    K,s, Suojasatamat.                                   ·s. 78. L. Vv:aan, jonika tulee pyytää
11013:                                                         Mtv:n lausunt.o 235.
11014: Sillat: iEd. U. Hannulan toiv. al. n:o 47 sil-           Ed. iSillanpään y. m. toiv. al. n:o 36 val-
11015:    1an ra·kentamisesta Tornion asemalta                  tion talou,skoulun perustamisesta Helsin-
11016:    Tornionjoen yli 'Tornion kaupunkiin.                 ,kiin. •Liitteet IX,17. s. 203. L. Mtv:aan
11017:    Liitteet XII,3. s. 268. iL. Kulkv:aan '23'4.          2.33.
11018: 
11019: SiveeUisyystyö: Ed. Päivänsalon y. m. toiv.          Talousseurat: -    Ks. Maanvilje:lysseurat.
11020:    al. n: o 21 e:si tyksen antamisesta nii€tä
11021:    toimenpiteistä, joihin kansainväli.set so-        Tasavallan suojelulaki. -      !Ks. Kommunis-
11022:    pimUk€et epäsiveellisten ju}kai•sujen le-            tit.
11023:    vittämisen ja kaupaksipitämisen ehkäi:se-
11024:    misestä vuodelta 1923· iSuomea ve'lvoitta-        Teknilliset opistot: Ed. Ha.atajan y. m. toiv.
11025:    vat. :Liitteet VIII,5. 1S. 1-54. L. ·Siv:aan         al. n:o 17 lisäykosestä kuluvan vuoden
11026:    231.                                                 tulo- ja menoarvioon Iisär.a'kennu:kisen Ta-
11027:                                                        ,kentami,sta varten T.ampereen Teknilli-
11028:                                                         seen Opistoon. iLiitteet VIII,l. s. 147. L.
11029: Suojasatamat: Ed. Nikkasen y. m. toiv. al.
11030:                                                         Siv: aan 231.
11031:   n :o 43 suojasataman rakentamisesta so-
11032:   pivalle .paikal'la ~Suomenlahden itäosaan.         Teo1lisuuskasvit: E·d. :Setäilän y. m. toiv . .al.
11033:   Liitteet XII,l. s. 265·. L. iKul·kv:aan,              n :o 41 toimenpitei,stä sopivien teollisuus-
11034:    jonka tulee pyytää IMtv:n 'laUJSunto 233.            ka•svien viljelemi,sen edistämi,seksi. Lii t-
11035:                                                         teet IX,22. •S. '210. i.. Mtv:aan 233.
11036: Suojelulaki: -    :K,s. :Kommunistit.
11037:                                                      Teollisuuskoulut: Ed. Mo1inin y. m. toiv. al.
11038: Suojeluskunnat: ·Ed. :Meriläisen y. m. la,k, al.        n :o 18 lisäykse.stä ~kuluv.an vuoden tulo-
11039:   n :o 23 1aiksi suojeluskunnista annetun               ja menoarvioon Turun teo~Esuuskoulun
11040:   lain kumoami,sesta ,ja suojeluskuntien ha-            ruotsala.i.sen osaston uudelleen toimin-
11041:    j.oittamise•sta. 'Liitteet XI,2. s. 258. L.          taan 1saa ttamisesta. ·Liitteet VIII,2. .s.
11042:   Puolv:aan 220.                                        N9 ,ja 150. 'L. !Siv:aan 231.
11043: 
11044: Suojänen :lahjoitusmaat: Ed. Tannerin y. m.          Tielwki: Ed. Kyhälän y. m. 'lak. al. n:o 15
11045:   1ak. al. n :o 2 laiksi Suojärven 'lahjoitus-          laiksi tielain IHO § :n muuttamisesta. Liit-
11046:   maahan kuuluvien lampuotitilojen pa'kko-              teet VII,4. s. 13'2. L. Ltv:a.an, jonka
11047:   luovuttamisesta. !Liitteet 1,2. s. 11. L.             tulee pyytää Vv:n lausunto 217.
11048:   Prv:aan 21·6>.                                        Ks. Tilustielaki.
11049:                                              Asia~uette[o.                                             9
11050: 
11051: 
11052: Tilaton väestö: -     lKs. Pienviljelys.                                      V.
11053: 
11054: Tilnstielruki: Ed. StrengeHin y. m. lak. al.           Valtiolliset vangit:        Ks. Poliittiset van-
11055:                                                           git.
11056:    n:o 16 lai,k.si .lisäyksestä tilustielakiin.
11057:    ·Liitteet 'Vli,5. s. 134. 1L. Ltv:aan, jonka
11058:    tulee pyytää Vv:n lausunto 217.                     Valtion Kuo:letusrahasto: Ed. von Frenc-
11059:                                                          kellin toi v. al. n: o 5 Valtion K uoletus-
11060:                                                           raha·ston perust.amisesta. Liitteet IV,6.
11061: Topeliuksen syntymäJkoti: Ed. Lähteenojan                .s. 46 ja 49. L. Vv:aan 230.
11062:    y. m. toiv ..a~. n:o 20 Topeliuksen synty-
11063:    mäkodin lunastami1sesta kansalEsomai-
11064:   suudeksi. Liitteet VIII,4. s. 152. L.                Valtion liiketoiminta: -      Ks. Netto budjetti.
11065:   1Siv :aan 231.
11066:                                                        Valtiopäiväjärjestys: rEd. Kivilmäen y. m. lak
11067:                                                           al. n:o 2:5 laiksi valtiopäiväjärjestyksen 6
11068: Tulo- ja menoarvio: -     Ks. Nettobudjetti.              ja 113 § :n muuttamisesta, laiksi maalais-
11069:                                                           kuntain kunnallislain 9 § :n muuttamisesta
11070: Tulo- ja omaisuusvero: -     !Ks. "t\Jsun to-.osake-      ja lailksi kaupunkien !kunnallislain 10 § :n
11071:    huonei.stojen verotus.    Edustajanpalkkio.            muuttamises·ta. Liitteet I,6. s. 28·3 ja 2'8·6.
11072:                                                           rr... Prv:aan 9~95.
11073: Tulvavahingot: Ed. Kinan toiv. al. n:o '23
11074:    Jisäy.ksestä kuluvan vuoden tulo- ja me-            Vanhainkodit: Ed. Nordenstrengin y. m. rah.
11075:    noarvioon avustuksien Jakamista varten                al. n :o 7 määrärahan ·osoittamise•sta Mik-
11076:    Huittisten :pitäjäJssä tulvan j.ohdosta pa-           kelin vanhainkodin kuntoon;;;aattamista
11077:    himmin kärtdneiHe viljelijöille. Liitteet             varten. Liitteet IV,19. s. 71. ·L. Vv:aan,
11078:    IX,4. 18. 173. L. :Mtv:aan 232.                       jonka tulee pyytää 1Ltv:n lausunto 235.
11079:    Ed. Rantalan y.m. toiv ..al. n:o 2.4 tut-
11080:    kimuksen toimittamisesta ,Kokemäenjoen              Verotus: Ed. Venno'lan y. m. toiv. ·al. n:o 4
11081:    tulvan aiheuttamien vahinkojen laajuu-                verotus:lainsäädännön muuttamisesta niin,
11082:    desta. Liitteet IX,5. s. 174. L. Mtv:aan               että aviopuolisoita käsiteltäisiin vero-
11083:    232.                                                   tuksessa eri verovelv,O"llisina. Liitteet
11084: - Ed. Vennolan y. m. toiv. al. n :o •25 toi-              IV,5. s. 45. L. .Vv:aan 230.
11085:    menpiteistä jokiemme tulvien ·aikaan!Sa•a-          - Ks. A·sunto-osakehuoneistojen verotus.
11086:    mien v·a·hinkojen estämi,seksi tai lieven-             Edust,ajanpalkkio.
11087:    tämiseksi.    J.iitteet IX,6. s. 176.    L.
11088:    Mtv:aan 232.                                        Viinien valmistus:          Ks. Kieltolaki.
11089: 
11090: Työaika: -    rKs. :La1sten suojelu.                   Viipurin Musiikin Ystävät: Ed. Moil.asen
11091:                                                           y. m. rah. al. n :o 22 määrärahan osoitta-
11092:                                                           misesta Viipurin Musiikin Ystäville or-
11093: Työrauha: Ed. ·Mannerin y. m. toiv. al. n:o               kesterin ylläpitämistä varten. Liitteet
11094:   '2 ty·Örauhan tunaamisesta. Liitteet II,4.              ]V,34. IS. 96. tL. Vv:.aan, jonka tu1ee pyy-
11095:   s. 29. L. Lv:aan 229.                                   tää :siv:n 'lausunto 23~6.
11096:   Ks. lRikoslaki.
11097:                                                        Vilja.nviljelys: 'Ed. 'Ku1lbergin y. m. toiv. al.
11098: Työttömyys: Ed. 'Virran y. m. toiv. al. n:o               n ;,o 26 komitean .asettamise~sta laatimaan
11099:    8 lisäyksestä kuiuvan vuoden tulo- ja                  ehdotusta kotimaisen viljanviljely'ksen
11100:   menoarv.ioon töiden järjestämiseksi työt-               edi1stämisestä. Liitteet IX,7. 1S. 177 ja 180.
11101:    tömille. Liitteet ]V,9. s. M. L. Vv:a·an                L. Mtv:,aan 232.
11102:    230.
11103:    Ed. 'L. Myllymäen y. m. toiv. a1. n :o 44           Vir:fuamiesten oikeudet: Ed. Sergeliuksen
11104:    esity.ksen antamisesta laiksi yleisestii, pa-          lwk. al. n: o 1 ~aiksi valtion viran tai py-
11105:    kollise~sta työttömyysva:kuutuks81Sta. Liit-           syväisen toimen :ha1tijain nimittämiskir-
11106:    teet X,3. s. 246. L. Työv:aan 233.                      joista ·sekä he1dän oikeudestaan pysyä vi-
11107:                                                            ra,ssaan tai toimessa,an 29 päivänä kesä-
11108: •ryöväenliike: -    K1s. Poliittiset vangit.               kuuta 192·6 .annetun :lain 3 § :n muutta-
11109:                                                                                                    2
11110: 10                                          Asia>luetteJlo.
11111: 
11112:      misesta.    Liitteet I,l.   s.   5 ja 8. L.         Ed. Perälän y. m. lak. al. n:o 18 laiksi
11113:      iPrv:aan 2.16.                                      eräistä muutoi{]sista vuokra-alueiden lu-
11114:                                                          nastamisesta 15 päivänä loka'kuuta 1918
11115: Virkamie·sten palkkaus: Ed. Helon y. m. lak.             annettuun lakiin. Liitteet IX,2. s. 167.
11116:    .al. n :o 7 laiksi muutok>Sesta valtion vi-           L. r~ftv:aan 217 .
11117:     roista ija toimista suoritettavan palKkauk-      -   Ed. :M. Pekkalan y. m. toiv. al. n:o 30
11118:    sen ·perusteista annettuun lakiin. Liit-              tutkimuksen       toimittamisesta   vuokra-
11119:     teet ]V,l. s. 37. L. Vv:aan 216.                     alueiden ~una'Stusv·aatimuksien epäämisen
11120:                                                          syi'Stä. Liitteet IX,11. s. 189. L. Mtv:aan
11121: Vuokra-alueiden lunastaminen: Ed. Setä'län               232.
11122:   y. m. Jak. al. n :o 13 laiksi vuoikr.a-,aluei-
11123:   den [unastamise,sta 1·5 päivänä !lokakuuta
11124:   19<18 annetun lain 75· § :n kumoamise,sta.
11125:                     1                                Väkilannoitteet: -   Ks. ·Pienvil:je:lys.
11126:   Liitteet VII,2. s. 129. L. Ltv:aan 217.
11127: