<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
160 Käyttäjää paikalla! 0.0073909759521484
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
1:                         ••     ••
2: 
3: VALTIOPAIVAT
4:            1931
5: 
6: 
7: 
8:       LIITTEET
9:            I-XII
10: 
11: 
12: 
13: 
14:         HELSINKI 1931
15:   VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
16:                    j
17:                   j
18:                  j
19:                 j
20:                j
21:               j
22:              j
23:             j
24:            j
25:           j
26:          j
27:         j
28:        j
29:       j
30:      j
31:     j
32:    j
33:   j
34:  j
35: j
36:   A. KEVÄTISTUNTOKAUDELLA JÄTETYT ALOITTEET.
37:                                            SISÄLLYSLUETTELO.
38: 
39:                                                 1. Perustuslakivaliokunta.
40:                                                                     Siv.                                                          Siv.
41:      Hallitusmuotoa,     valtiopäiväjärjes-                                     1928   annetun valtiopäiväjärjestyk-
42:      tystä, edustajanpalkkioita ja vaali-                                       sen 85 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . .      11
43:      lakeja koskevia laki- ja toivomus-                                    3.   Tuomioja y. m., lak. al. N :o 3: Eh-
44:                   aloitteita.                                                   dotus laiksi edustajanvaaleista . . . .            13
45:                                                                            4.   Ståhlberg, lak. al. N :o 4: Ehdotus
46: 1. ()sterholm m. fl., lagmot. N :o 1: För-                                      laiksi edustajanpalkkiosta annetun
47:    slag tili lag om ändring av 49 § i                                           la-in muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . .    31
48:    regerings·f.ormen . . . . . . . . . . . . . . . . . .              !i   5.   Solja y. m., toiv. al. N:o 1: Vaalioi-
49: 1. ()sterholm y. m., lak. al. N :o 1: Eh-                                       keuden myöntämisestä vakinaisessa
50:    dotus laiksi !hallitusmuodon 49 § :n                                         sotapalvelwksessa oleville . . . . . . . . . .     33
51:    muuttrumisesta . .. . . . . . . . . . . . . . . . . .              7    6.   Kivioja, toiv. al. N:o 2: r:I'asaval1an
52: 2. Jacobssan m. fl., lagmot. N:o 2: För-                                        presidentin vaalista annetun lain
53:    slag tilllag om ändring av 85 § riks-                                        3 § :n ja valtiopäiväjärjestyksen
54:    dagsor·dningen av den 13 januari                                             23 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . .      34
55:    19,2.8 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     9    7.   Kivioja, toiv. al. N:o 3: Valtiopäivä-
56: 2. J acobsson y. m., lak. al. N :o 2: Eh-                                       järjestyksen 35 § :n muuttamisesta                 35
57:      dotus laiksi 13 päivänä trummikuuta
58: 
59: 
60: 
61:                                                        II. Lakivaliokunta.
62:      Valtionsyyttäjiä ja rikoslakia kos-                                   2. Kuusisto y.m., lak. al. N:o 6: Ehdo-
63:              kevia lakialoitteita.                                            tus laiksi rikoslain 24 luvun 1 ja 3
64: 1. Ståhlberg, lak. al. N :o 5: Ehdotus                                        § :n muuttamisesta . .. . . . . . . . . . . . .      43
65:    laiksi valtionsyyttäjistä suurempia
66:    rikosasioita varten . . . . . . . . . . . . . . . .               41
67: 
68: 
69: 
70:                                                IV. Valtiovarainvaliokunta.
71:    A. Verotusta, virkamiesten palk-                                           sekä tulo- ja omaisuusverolain muut-
72:    kausta, pienviljelystä, sähkölaitoksia,                                    tamisesta. (Laus. Laki- ja tal. v :lta) 49
73:      kaivosteollisuutta y. m. koskevia                                     2. Tarkkanen y. m., toiv. al. N:o 4:
74:         laki- ja toivomusaloitteita.                                          Kansanedustajien, valtion viran ja
75: 1. Oksala y. m., lak. al. N :o 7: Ehdo-                                       toimen haltijain sekä kansakoulun-
76:    tukset laeiksi kunnallisverolakien                                         opettajien palkkojen alentamisesta
77: IV                                                            Sisällysluettelo.
78: 
79:                                                                   Siv.                                                                      Siv.
80:       elinkustannusindeksin laskua vastaa-                                      lun rakentamista varten itäiselle kan-
81:       vassa määrässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         55           nakselle. (Laus. Maat. v :lta) . . . .                       76
82:  3.   Pekkala y. m., toiv. al. N :o 5: Helpo-                            15. Kesti, rah. al. N :o 6: Määrärahan
83:       tusten myöntämisestä maaseudun vä-                                     osoittamisesta    pienviljelijäopiston
84:       häväkisen väestön valtiolta saamien                                    perustamista varten Oulun lääniin.
85:       lainojen lyhennys- ja korkomaksujen                                    (Laus. Maat. v :lta) . . . . . . . . . . . . . .                77
86:       suorittamisessa. (Laus. Maat. v :lta)                        57
87:  4.   Pekkala y. m., toiv. al. N :o 6: Obli-                             16. Lahtela y. m., rah. al. N :o 7: Määrä-
88:       gatioiden käyttämisestä kalliskor-                                     rahan osoittamisesta Kemijärven
89:       koisten pienviljelijälainojen vakaan-                                  emäntäkoulun perustamista varten.
90:       nuttamiseen. (Laus. Maat. v :lta) . .                        58        (Laus. Maat. v :lta) . . . . . . . . . . . . . .                78
91:  5.   Kesti, toiv. al. N:o 7: Valtion obli-                              17. Åkerblom, fin. mot. N :o 8: Angående
92:       gatioiden     liikkeelle            laskemisesta                       anvisande av anslag för anläggande
93:       pienviljelijäin velkojen vakautta-                                     eller utvidgning av fiskkonserve-
94:       mista varten. (Laus. Maat. v:lta) . .                        59        ringsanstalter. (Laus. Maat. v :lta)                            80
95:  6.   Kaijalainen y. m., toiv. al. N :o 8:
96:                                                                          17. Åkerblom, rah. al. N :o 8: Määrära-
97:       Maantie- ja siltarakennustöiden jär-
98:                                                                              han osoittamisesta kalansäily kelai-
99:       jestämisestä varatöiksi Pohjois-Suo-
100:                                                                              tosten perustamista tai laajentamista
101:       messa . . . ... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    61
102:                                                                              varten. (Laus. Maat. v:lta) . . . . . . . .                     81
103:  7.   Salo, toiv. al. N :o 9 · Sähkövoima-
104:       aseman rakentamisesta Oulujoessa                                   18. Eskola, H. y. m., rah. al. N :o 9: Mää-
105:       olevaan Pyhäkoskeen . . . . . . . . . . . . . .              63        rärahan osoittamisesta lainoiksi vai-
106:  8.   Kaijalainen y.m., toiv. al. N:o :loO:                                  keimmissa taloudellisissa oloissa toi-
107:       Kannattavan kaivosteollisuuden edel-                                   miville meijereille.     (Laus. Maat.
108:       lytyksistä Pohjois-Suomessa . . . . . . .                    64        v:lta) ............................                            82
109:  9.   Sillanpää y. m., toiv. al. N :o 11:                                19. Kesti, rah. al. N :o 10: :Määrärahan
110:       Naispoliisi toimen järjestämisestä va-                                 osoittamisesta rajaseudun pienvilje-
111:       kinaiselle kanna He . . . . . . . . . . . . . . . .          65        lijäin uudis- ja laidunviljelyspalk-
112:                                                                              kioiden koroittamiseksi. (Laus. Maat.
113:                                                                              v:lta .. . .. .. .. .. . .. .. .. .. . .. . .. ..              84
114:       B. Rahaasia-aloitteita, jotka koske-                               20. Sallila y. m., rah. al. N :o 11: Mää-
115:       vat määrärahojen osoittamista ter-                                     rärahan osoittamisesta Suomen Siir-
116:       veydenhoitoon, kulkulaitoksiin sekä                                    tolapuutarhaliiton toiminnan avusta-
117:       taloudellisiin, sivistyksellisiin, sosia-                              IDiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   85
118:            lisiin y. m. tarkoituksiin.                                   21. Österholm rn. fl., fin. mot. N :o 12:
119:                                                                              Angående anvisande av anslag för
120: 10. Hannula y. m., rah. al. N:o 1: Mää-
121:                                                                              uträtande och förbättring av lands-
122:     rärahan osoittamisesta työkeskusta-
123:                                                                              vägssträckan mellan Österby och
124:     lon rakentamista varten Kemin esi-
125:                                                                              Trollböle byar i Ekenäs landskom-
126:     kaupunkialueelle. (Laus. Siv. v :lta)                          69
127:                                                                              mun. (Laus. Kulkv :lta) . . . . . . . . . .                    87
128: 11. Kamu y. m., rah. al. N:o 2: Määrä-
129:     rahan osoittamisesta Porissa sijaitse-                               21. Österholm y. m., rah. al. N :o 12: Mää-
130:     van valtion sairaalan uudelleen ra-                                      rärahan osoittamisesta Tammisaaren
131:     kentamista varten. (Laus. Tal. v :lta)                        72         maalaiskunnassa sijaitsevien Österby
132: 12. Janhonen y. m., rah. al. N:o 3: Mää-                                     ja Trollböle nimisten kylien välisen
133:     rärahan osoittamisesta Oulun diako-                                      maantieosan oikaisemista ja paran-
134:     nissakodin sairaalan laajentamista                                       tamista varten. (Laus. Kulkv :lta) . .                         88
135:     varten. (Laus. Tal. v :lta) . . . . . . . .                   74     22. Pärssinen y. m., rah. al. N :o 13:
136: 13. Lahtela y. m., rah. al. N:o 4: Mää-                                      Määrärahan osoittamisesta äi tiys-
137:     rärahan osoittamisesta Kemijärven                                        huollon järjestämiseksi vähävaraisten
138:     yhteiskoulun koulutalon rakennus-                                        keskuudessa. (Laus. Työv. v :lta) . .                          89
139:     avustukseksi. (Laus. Siv. v :lta) . .                         75     23. Sillanpää y. m., rah. al. N :o 14: Mää-
140: 14. Kuisma y. m., rah. al. N:o 5: Mää-                                       rärahan osoittamisesta Koteja tylsä-
141:     rärahan osoittamisesta maamieskou-                                       mielisille-nimiselle                 yhdistykselle
142:                                                          Sisällysluettelo.                                                              V
143: 
144:                                                               Siv.                                                                   Siv.
145:        tylsämielishoitolan rakentamiseksi.                           29. Janhonen y. m., rah. al. N :o 20: Mää-
146:         (Laus. Tai. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . .    92        rärahan osoi<ttrumisesta maantien ra-
147: 24.    Saarinen y. m., raili.. al. N :o 15: Mää-                         kenta;mi&ta v'arten Suomussalmen kir-
148:        rärahan osoirttlllmisssta m!llantien ra-                          kolta Ylinäljämgän kylään. QLaUJS.
149:        lken:tamista Y!!rien A.skaisten-\Meri-                            iKu1kv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99
150:        maskun maantieltä 'Teer&alon :kylän                           30. Lahtela y. m., rah. al. N :o 21: Mää-
151:        ra:nta!llll. ~Laus. KuJikv:lta) . . . . . . .           94        rärahan .osoilttamisesta !Kemijärven
152:                                                                          kirikonkylän-----JLuusuan mruantien ra-
153: 25.    Tukia y. m., rah. a.l. N:o 16: iMää-
154:                                                                          kentamista varten. {:Laus. Kulkv :lta) 100
155:        rär·ahan osoittamisesta maantien ra-
156:        kentamista varten           ITaipalsaarelta                   31. Lahtela y. m., rah. al. N :o 22: Mää-
157:                                                                          !rärahau osoittamisesta Kuolajärven
158:        La:ppeenrmlsbruan. (Laus. K u1kv :'lta)                 95
159:                                                                          --1Lampelan -Nuosnajärven~Tuwti
160: 2·6.   Hiltunen y. m., rah. al. N :o 17: Mää-                            järven maantien rakentamista varten.
161:        rärahan osoittamisesta ma·antien ra-                              !(ILaus. K'ulkv:lta) ................ 101
162:        kentami·sta varten 1Sorsakosken teh-                          32. Koivttranta y. m., rah. ,al. N :o 23:
163:        twalta V~a~karuteen. (!Lau'S. Kulkv:lta)                96        Määrämhan osoittamisesta Pellon ky-
164: 27.     Kesti, rah. ,a;J. N :o 18: !Määrärahan                           län j'a :MeHaulksen cvälisen maan,tie-
165:        o,soi:ttami:sesta maantien ra:kenta:mi:sta                        rakennuksen loppruunsaattamistta var-
166:        val'lten .Muhoksen pitäjän ja Ylikii-                             ten. GLaus. iKulkv:lta) ............ 102
167:        mingin väliseltä maantieltä Oulujoen                          33. Vesterinen y. m., rah. al. N :o 24:
168:        pohjoispuolta Utajärven kunnan V~aa-                              Määrärahan osoittami,sesta Vuon-
169:         lan kylään. ('Laus. Krullkv:lta) . . . .               97        teensaimen sillan rakeutamista v~ar-
170: 28.    Jussila, r.ah. al. N :o 19: :Määrära-                             ten. '(:Lau•s. Kulkv:lta) ........... 103
171:        han osoittamisesta maantien rakenta-                          34. Tukia y. m., rah. al. N :o 25: Määrä-
172:        mi:Slta va;rten iSierilän lossin etelä-                           rahan osoi>t•tamisesta Kuoilimon-----iSai-
173:        pääSltil. !Kemijoen eteläpuolta ,Pekka-                           maan kanavan rakentamista varten.
174:        lan lassi<lle. QLa,us. Kulkv:lta) . . . .               98         (Laus. ~Kulkv:lta) ................ 104
175: 
176: 
177: 
178: 
179:                                                 V. Pankkivaliokunta.
180: 
181:     Korkopolitiikkaa koskeva toivomus-                                     laitosten korkopolitiikan selvityttä-
182:                     aloite.                                                misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109
183:  1. Pekkala y. m., toiv. al. N :o 12: Raha-
184: 
185: 
186: 
187: 
188:                                                VI. Talousvaliokunta.
189:     Kieltolakia, mallasjuomia y. m. kos-                                 Ehdotus laiksi mallasjuomain tehdas-
190:       kevia laki- ja toivomusaloitteita.                                 maisesta valmistuksesta ........... 116
191:  1. von Frenckell y. m., lak. al. N :o 8:                             2. von Frenckell m. fl., lagmot. N :o 9:
192:     Ehdotus laiksi kieltolain 2 § :n muut-                               Förslag till lag om fabriksmässig
193:     tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115        tillverkning av maltdrycker . . . . . . . . 116
194:  1. von Frenckell m. fl., lagmot. N :o 8:                             3. Oksanen, toiv. al. N :o 13: Lentoko-
195:     Förslag till lag om ändring av § 2 av                                neella tapahtuvan avunannon järjes-
196:     förbudslagen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115             tämisestä äkil1isissä sairaustapauk-
197:  2. von Frenckell y. m., lak. al. N :o 9:                                sissa Suomenlahden ulkosaarelaisille 112
198: VI                                                         Sisällysluettelo.
199: 
200: 
201:                                         VII. Laki- ja talousvaliokunta.
202:                                                               Siv.                                                          Siv.
203:     Knnnallisverotusta ja lohkoruistoi-                                2. Kivimäki y. m., toiv. al. N:o 15: Loh-
204:     mitusta koskevia toivomusaloitteita.                                  koruistoimitusta koskevain tehttäväin
205:  1. Mäkelä, J. L. y. m., toiv. al. N :o 14:                               siiJ.'!tämisestä maanmitta uskonttoreille 128
206:     KunnalliSIVerotusta kos;kevien sään-
207:     nösten muuM•amisesta . . . . . . . . . . . . . 127
208: 
209: 
210: 
211: 
212:                                               VIII. Sivistysvaliokunta.
213:       Oppivelvollisuutta, yliopistoa, oppi-                            5. Pärssinen y. m., 1toiv..al. N :o 19:
214:       ja ammattikouluja, museoita ja ar-                                  'T'yoopetwksen soveltamisesta oppi-
215:       kistoja, siveellisyystyötä y. m. kos-                               kouhm ohjelma·an ................ 147
216:         kevia laki- ja toivomusaloitteita.                             6. Kalliokoski y. m., toiv. •at N :o 20:
217:  1.   ·Kalliokoski y. m., laik. tlll. N :o 10:                            lEisiltyksen antamisesta erinäi·siks·i
218:       ®hdotus laiksi op.pivelvoUisuudesta                                 muuwksiksi oppivelvollisuuslakiin .. 150
219:       huhtikuun 15 päivänä 19•21 annetun                               7. Lampinen y. m., toiv. al. N:o 21:
220:       lain 11 .§ :n 1 momentin mml!i:tt!!!mi-                             Mu.seor•akennuksen       rakentamisesta
221:       ISes:ta toisin kumluv.aksi . . . . . . . . . . . . 135              iMustiaa.an puistoon . . . . . . . . . . . . . . . 153
222:  2.   Annala y.m., toiv ..al. N:o 16: Hel-                             8. Brander y. m., toiv. al. N :o 22: Itä-
223:       singin yliopi·ston muodostamisesta                                  Hämeen muaeon tuJkemi'Sest·a . . . . . . 155
224:       .täydellisesti .suomalai·seksi valtionyli-
225:       opistoksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136    9. Voionmaa, il:oiv. al. N :o 23: IToimen-
226:  3.    Ailio, toiv. al. N:o 17: Oppikoulun                                viteistä mookwntu-.arki;;ton rakent·a-
227:                                                                           mi~Seksi Viipuriin . . . . . . . . . . . . . . . . 157
228:       ja käytännöllisten oppilaitosten kes-
229:       kinäisen suhteen selvittämisestä .. 138                         10. Kalkki y.m., toiv. al. N:o 24: Ru-
230:  4.   Åkerblom m. fl., hemst. mot. N :o 18:                                koushuoneen ja papin asunnon ra-
231:       Angående tilläggande av en praktisk-                                 kentamisesta Ilomantsin Kuolismaan
232:       facklig bildningslinje vid varje lär-                                kylään .......................... 159
233:       domsskola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140   11. Päivänsalo y. m., toiv. al. N:o 25:
234:  4.   Åkerblom y. m., toiv. al. N :o 18: Käy-                             Epäsiveellisten julkaisujen ja esineit-
235:        tännöllis-ammatillisen opetuslinjan                                 ten levittämisen ja kaupaksipitämi-
236:       lisäämisestä jokaiseen oppikouluun 143                               sen ehkäisemisestä . . . . . . . . . . . . . . . . 161
237: 
238: 
239: 
240: 
241:                                            IX. J\llaatalousvaliokunta.
242:     Pienviljelystä ja vuokraoloja, maa-                                    den lunastamista koskevan lain
243:     ja kotitalouskouluja, puu- ja halko-                                   muuttamisesta .................... 168
244:     kanpan edistämistä, karjataloustuot-
245:                                                                        3. Pitkänen y. m., toiv. al. N:o 27: Asu-
246:     teita ja kalastusta y. m. koskevia
247:                                                                           tuslautakuntain oikeuttamista osta-
248:          laki- ja toivomusaloitteita.
249:                                                                           maan pakkohuutokaupoissa pienvilje-
250:  1. Setälä y. m., lak.           a1.
251:                            N :o 11: Ehdo-                                 lijäin tiloja entisille omistajille asut-
252:     tus laiksi lokakuun 15 päivänä 1918                                   taviksi järjestämistä varten . . . . . . . . 172
253:     vuokra-alueiden lunastamisesta anne-
254:     tun lain 75 § :n kumoamisesta . . . . 167                          4. Kesti, toiv. al. N:o 28: Jakokuntain
255:  2. Alestalo y. m., toiv. al. N:o 26: Vir-                                yhteisillä mailla olevien asuntoaluei-
256:     kataloihin kuuluvain vuokra-aluei-                                    den vuokraajain i tsenäistyttämisestä 174
257:                                                   Sisällysluettelo.                                                                               VII
258: 
259:                                               Siv.                                                                        Siv.
260:  5. Lahtela y. m., toiv . .al. N :·o 29: Esi-               13. Kämäräinen y. m., toiv. al. N :o 37:
261:     tyksen runtlhlllisesta laiksi lohkokun-                     Voin rauta1tierahtien ·alent&misesta .. 188
262:     tien j.a j~o~untien metsistä myytä-                     14. Huittinen y. m., toiv . .al. N :o 38: Esi-
263:     vien puiden kaupa,sta ............. 175                     tyksen an1tamrsesta laiksi voin ja
264:  6. Brander y. m., toiv. ail. N :.o 30: Pien-                   juuston vientipa~kkiosta .......... 190
265:     iilain pir.stomisen rajoittam~sest.a . . 177            15. Nurmesniemi y. m., toiv. al. N:o 39:
266:  7. Hänninen y. m., toiv. .al. N :o 31:                         Esitylksen an,tamiseSJta laiksi marga-
267:     Esityksen ·antami,sesta lai:ksi, jonka                      riinin sekä :kerman ja maidon lkorvrk-
268:     mukaan ruJkiin tuontitullin tuotosta                        keiden valmisteverosta . . . . . . . . . . . . 19,2
269:     vuosittain annettaisi·in lisäavustusta                  16. Hänninen y. m., toiv. al. N:o 40: K.a-
270:     rajaseutujen pienviljelijöille pelto-                       lanmädin ha:utomala:Utoksen rakennut-
271:     jen, nii>ttyjen ja laidunten raivausta                      tamisesta :Kitkajoen IKäylänkoskeen 194
272:     varten ......................... . 179                  17. Lampinen y. m., toiv. ai. N :o 41: Ul-
273:  8. Setälä y. m., toiv. al. N :o 32: Toimen-                    komaisen rat!l!kapuun 1t\10nnin ehkäise-
274:     piteistä sopw1en .teolli,suuskasvien                        misestä.     GLaus. U1kv:lta) ........ 196
275:     våljelemisen edistämiseksi ........ . 181               18. Hänninen y. m., toiv. al. N:o 42: Toi-
276:  9. Sallinen y. m., toiv. al. N :o 33: Sai-                     menpite~stä kivihiilen käyltön vähen-
277:     maan veden·pinnan säännöstelystä .. 182                     :tämisebi maassa. (iLa:us. Valtiov.
278: 10. Junes y. m., toiv. al. N :o 34: !Kiin-                      v:lt.a) .......................... 198
279:     teän maamieskoulrun perustamisesta                      19. Cajander y. m., toiv. ,aJ. N :o 43: Toi-
280:     Peräpohjolaan .................. . 181                      menpiteistä ·puun ja p,uus:ta .saatavien
281: 11. Kallioniemi y. m., toiv. al. N :o 35:                       polttoaineiden kilpailuJkyv•yn ;lisää-
282:     Emäntäimuluu peru~Stamisesta V:arsi-                        misffil:si. (iLaus. V:altiov. v :lta) .... 200
283:     nais-Suomeen ................... . 18()                 20. Eskola, V. y. m., t{)iv. al. N:o 44: Ki-
284: 12. Heilckinen y. m., >toiv . .al. N:o 36:                      vihiilen käytön raljoitta:mi·ses.ta polt-
285:     Esityiksen antamisesta lihantarkastus-                      to- ja lämmitysaineen.a. ('Laus. V!~i:l
286:     lain muuttamisesta .............. . 187                     tiov. v :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 203
287: 
288: 
289: 
290:                                      X. Työväenasiainvaliokunta.
291:  1. Oksanen y. m., toiv . .al. N :o 45: Åi-                       meenpanemisesta           0   •   o   0   0   0   oo   0   ••   o   0   •••   o 207
292:     tiyshuollon järjestämisestä ja toi-
293: 
294: 
295: 
296:                                      XII. Kulkulaitosvaliokunta.
297:       Rauta- ja maanteitä, siltoja, satamia                       ren, La,ppajärven ja Härmän kautta
298:       ja kanavia y. m. koskevia toivomus-                         tVaasa:an ........................ 218
299:                       aloitteita.                            5.    Joukanen y. m., t{)iv. al. N:o 50: Ha-
300:  1.   Nikkanen y. m., toiv. al. N:o 46: Vii-                      tamaradan r·a:kentamisesta Kovesjoen
301:       purin kiertoradan rakentamisesta .. 213                     :pyeäkiltä rKovelahden satamaan . . . . 2120
302:  2.   Luostarinen y. m., ttoiv. al. N:o 47:                  6.   Setälä y.m., to:ivo al. N:o 51: rLisä-
303:       lMatkaselän:---t8arvOIIllinnan   rataosan                   määrär.ahwsta       rPorin-IHa·apamäen
304:       rakentamisesta ................... 214                      r·autatier·alkennusta varten . . . . . . . . . 222
305:  3.   Rissanen y. m., toiv. aL N :o 48: Rau-                 7.   Hänninen y. m., toiv. al. N :() 52:
306:       tatien r.akentamiseslj]a Outokummun                         IPoussun ~ 'Tyräjärven- .Jokijärven
307:       radalta 8avon radalle . . . . . . . . . . . . . 215         ma:antien r!IJken.taJmi.sen joudwttami-
308:  4.   Rautaharju y. m., toiv. al. N :() 49:                       ·sesta ............................ 223
309:       Rautart:ien ra!kentamisesta .SY~Smäjär                8.   Hänninen y. m., toiv. al. N :o 53:
310:       vel<tä Toivalan, Kuopion, ,Viitasaa-                        Maantien raikentamisesta Paanajär-
311: VIII                                       Sisällysluettelo.
312: 
313:                                              Siv.                                                                Siv.
314:        ven-.Sovajärven maantieltä Liika-                  kaupwngin ;ja :Lehtikanik1tan kaupun-
315:        senvaaran ,kylään . . .............. . 224          ginosu välille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22·8
316:  9.    Korhonen y. rn., toiv. •al. N:o 54: :Ter-     13. Pesonen y. m., toiv. al. N :o 58: :Mak-
317:        vasalmen siUan raJkentrumisesta .... 225           sUJttoman kauttakulkuliikenteen jär-
318: 10.    Salo, toiv. al. N :o 55: 18illan rakenta-          jestämisestä Kyrönsalmen yli . . . . . . 2.31
319:        mi,sesta :Oulujoen yli Puolang.an-            14. Särkkä, toiv. al. N :o 59: Sai,maan ja
320:        Utajärven maantiellä ............. . 226           \KiUolimonjärven välisen kanavan ra-
321: 11.    Janhonen y.m., toiv. .al. N:o 56:                  :k:entamises~ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 232
322:        (l\h=tie:siHan rakentamisesta Risti-          1 5. Kaijalainen y. rn., toicv. al. N :o 60:
323:                                                       1
324: 
325: 
326:        järvellä 'Sijaitsevan Koirasalmen yli 227          'Toimenpiteistä säännö'llisen l.a:ivalii-
327: 12.    Janhonen y. rn., toiv. 'al. N :o 57: Ali-          ikenteen keskeyotymisen estämiseksi
328:        käytävän rakent<amisesta Kaj.a·anin                Petsamon rann~kolla . . . . . . . . . . . . . . 233
329:                     B. SYYSISTUNTOKAUDELLA JÄTETYT
330:                           RAHAASIA-ALOITTEET.
331:                                        SISÄLLYSLUETTELO.
332: 
333:                                                Valtiovarainvaliokunta.
334:                                                              Siv.                                                                     Siv.
335:       Rahaasia-alQitteita, jotka koskevat                            43. Pekkala, rah. al. N:o 34: Koroitetun
336:       määrärahojen osoittamista kulku-                                    määrärah!!>n osoittamisesta maata-
337:       laitoksiin sekä taloudellisiin, sivis-                              louskerhotl:oimintaa varten . . . . . . . . 249
338:       tyksellisiin, sosiaiisiin y. m. tarkoi-                        44. Kesti, mh. al. N :o 35: Määrärahan
339:                       tuksiin.                                            osoittami1sesta IUudis- ja laidunvilje-
340:                                                                           lyspalkkioiden lisäämiseksi . . . . . . . . 25t
341: 35. Forstadius y. m., rah. a·l. N :o 26:
342:     Määrärahrun osoittamisesta ikonserva-                             45. Kesti, rah. al. N :o 36: Määrärahan
343:     torioiden, He1singin tk:aupunginor-                                   osoittamisesta pienvilj ely•sneUIVojain
344:     .kesiterin ja erinäisten musiikkiyhdis.                               palkkaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 253
345:     tysrten avustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 239            46. Lampinen y. m., rah. •all. N :o 37:
346:                                                                           Määrär.ahan osoitt<amisesta s•aJaoji-
347: 36. Aattela y. m., r.ah. al. N :o 27: Määrä-
348:     rahan osoitttami·ses<ta Suomen Työ-                                   tuspalklkioiden            antamisrta             varten
349:     väen Näyttämöiden Liiton avustami-                                    pienviljelijöil<le . . . . . . . . . . . . . . . . . . 254
350:     seksi ........................... 2141                           47. Hela y.m., rah. al. N:o 38: IMäärä-
351:                                                                           rahrun osoittwmisesta omako·tirahas-
352: 37. Aattela y. m., rah. al. N :o 28: Määrä-                               ton vahvi•stamise'ksi . . . . . . . . . . . . . . 256
353:     rahan osoi<ttamisesta 1Suomen Työ-                               48. Salo, rah. ·al. N :o 39: <Määrärahan
354:     väen Musiikikiiiiton avUis,tamiseks·i .. 24'2                         osoittami•sesta Puolangan kaoliini-
355: 38. Aaltonen y. m., rah. al. N :o 29: Mää-                                alueen <tutkimista Vfrrten . . . . . . . . . . 2·57
356:     rära:han    osoittamisesta               teatterien              49. Lahtela y. m., rah. al. N:o 40: !Määrä-
357:     avusta;miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 243            rahan osoittami•sesta Kemijärven tul-
358: 39. Lehtokoski y. m., rah. .al. N :o 30:                                  vien ehkäisemis<tä tarkoittavan tutki-
359:     Määrärahan osoittamisesta avustuk-                                    muksen 'toimittamista varten . . . . . . 258
360:     si;ksi voimistelu- j.a urheilujärjes·töille 244                   50. Kilpi y. m., rah. al. N :o 41: Lisämää-
361: 40. H elo y. m., rah. al. N :o 31: Määrära-                               rärahan osoittamisesta uusien ·vetu-
362:     han osoittamisesrta ylimääräisten ai-                                 rien ra•kentami.sta varten 'Valroionrau-
363:     neiden opetusta v~nten ............ 2·46                              ta•teille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26(}
364: 41. Lahtela y. m., rah. al. N :o 32: .Määrä-                          51. Koskelainen y. m., rah. al. N:o 42:
365:     rahan osoittamisesta Kemijärven yh-                                   Määrärahan osoittrumi:ses·ta rautatie-
366:     rteiskoulun koulutalon rakennusavus-                                  vetmien tilaami•seen kotimaisilta !teh-
367:     tuksekisi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 7        tailta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2•61
368: 42. Lahtela y. m., rah. al. N :o 33: Määrä-                          '52. Tanner y. m., rah. al. N :o 43: Määrä-
369:     rahan osoittami•sesta emäntäkoulun                                    rahan osoittami.ses·ta töiden järjestä-
370:     perusta,mista varten Kemijärvelle .. 248                              miseksi . työttömiUe . . . . . . . . . . . . . . 262
371: 
372:                                                                                                                                        2
373: X                                                       Sisällysluettelo.
374: 
375:                                                         Siv.                                                                 Si'v.
376: 53. Janhonen y. m., rah. al. N:o 44: Rau-                          58. Hänninen          y. m., rah.   al. N :o 49:
377:     tatien rakentamisesta varrutyönä Kon-                                ~äärärahan osoittamisesta N uorittan
378:     tiomäen asemalta Riistijärven ka:utta                                -Dinaan----iAittojärven maantien ra-
379:     Hyrynsalmelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2·65             1\:entamista var·ten . . . . . . . . . . . . . . . . 2.72
380: 54. Hirvensalo y. m., rah. al. N :o 45:                            59.   Koivuranta y. m., rah. al. N:o 50:
381:     Määrärahan osoittamisesta l1i·salmen                                 Määrärahan osoittrumisesta Pellon
382:     raja:lta     Maaningan--lli:iuruveden                                kylän ja Meltauksen väilisen maantie-
383:     maantielle j·ohtacvan entisen maantien                               rakennwksen 1oppuun.sa.attamisrta var-
384:     kuntoonP'anemiseksi . . . . . . . . . . . . . . 266                  rten ............................. 273
385: 55. Koponen y. m., rah. ai. N :o 46: Mää-                          60.   Kaijalainen y. m., rah. a:l. N:o 51:
386:     rärahan osoitta:misesta Kolin yläma-                                 Määrärahan osoittamiseSita P.alojoen-
387:     jalle johtavan maantien ralkentami-                                  suun----,Kaaresuvannon maantien ra-
388:     seksi ............................ 268                               kentrumista .varten . . . . . . . . . . . . . . . . 274
389:                                                                    61.   Hänninen y. m., r.ah. al. N :o 52:
390: 56. Hänninen y.m., rah. al. N :o 47: Rais-                               iMäärärahan osoittamisesta Sovajär-
391:     takan-'Mäntyjärven_jlmpiön                  väli-                    ven----,~iikasenva.aran    maantien ra-
392:     •sen maantien rakentami·sta varten . . 270                           ikentrumista varten . . . . . . . . . . . . . . . . 27 5
393: 57. Hänninen, rah. al. N:o 48: Määrära-                            62.   Kaijalainen y. m., rah. al. N :o 53:
394:     han osoittamisesta ma.antien raken-                                  Lis&määrärahan osoitt!l!misesta maan-
395:     ta:mista varten AittakCUJmmusta Sii-                                 teiden rakentrumiSita varten Oulun
396:     kajärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 271         läänissä ......................... 276
397:                                   ••     ••
398: 
399:     VALTIOPAIVAT
400:                      1931
401: 
402: 
403:                LIITTEET
404: A. KEVÄTISTUNTOKAUDELLA JÄTETYT ALOITTEET
405: 
406: 
407: 
408: 
409:                   HELSINKI 1931
410:             VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
411:                             ••        ••
412: 
413:  VALTIOPAIVAT
414:                  19 31
415: 
416: 
417:             LIITTEET
418:                      1.
419: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
420:      LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET.
421: 
422: 
423: 
424: 
425:                HELSINKI 1931
426:          VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
427: Hallitusmuotoa, valtiopäiväjärjestystä, edustajanpalkkiota
428:    ja vaalilakeja koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
429: l,1. -   Lagmot. N:o 1.
430: 
431: 
432: 
433: 
434:                                 Österholm m. fl.: Förslag till lag om ändring av 49             s:
435:                                    i regeringsfonnen.
436: 
437: 
438:                                      T i ll R i k s d a g e n.
439: 
440:      Under de tolv år justitieombudsmanna-         så:som regeringens juridiska rådgivare i ett
441:   institutionen existerat i vårt land, har det     mindre fritt och obundet förhållande tili
442:   visat sig, att detta ämbete icke vunnit det      företeelserna på rättslivets område än
443:   fotfäste och blivit såsom rättsvårdande          justitieombudsmannen, som är riksdagens
444: . instans av den betydelse som avsågs, då          och folkets förtroendemam i o·rdets egentliga
445:   befattningen inrättades. Den första inne-        mening.
446:   havaren av tjänsten föreslog i sin berättelse       Att     justitieombudsmannainstitutionen,
447:   för år 1920 att justitieombud:smannaämbe-        trots sitt obestridliga principiella berätti-
448:   tet såsQIID. obehövligt måtte indragas. Hans     gande, doek ieke tili alla delar motsvarat
449:   närmaste efterträ:dare var dock av annan         förväntningarna, beror utan tvivel därpå
450:   åsikt och framhöll i sin berättelse för år       att förutsättningarna för hans ämbetsutöv-
451:   1921 att befattningen borde bibehållas, men      ning icke ä:ro ·såqana de ihorde vara. Den
452:   att bl. a. den ändring borde vidtagas att        mest framträdande svagheten är 'att ämbc-
453:   justitieombudsmannen skulle väljas för·          tet icke för längrc tid behå:llit sina inne-
454:   längre tid, förslagsvis t11e år. Med anled-      havare, utan att personom:byten ofta .ägt
455:   ning härav uttalade grundlagsutskottet att       rum. Detta 1har i främsta rummet sin grund
456:   det för befattningens enhetliga och fram-        däri att justiti.eombudsmannen väljes varjc
457:   gångsrika upprätthållande vore till fördel       år och att riksdagen därvid, i motsats tin
458:   att justitieombudsmannens mandat på              v·ad fa11et varit i Sverige, icke visat sig hå-
459:   förenämnt sätt skulle förlängas.                 gad att låta 'befattningens innchavare kvar-
460:      IDet har under årens lopp visat sig att       stå, ehuru skäl tili missnöjc med hans äm-
461:   justitieombudsmannen har en viktig upp-          hetsutövning icke varit för handcn. Härav
462:   gift att fylla. Antalet klagomål, som av         har u:ppstått en osäkerhet, som gör att kom-
463:   allmämheten inlämnats, har i hög grad            petenta jurist·er icke :äro villiga att mottaga
464:   ökats; från år 1920, då antalet k1agomå:l        vai till befattningen. Av ämbetets natur
465:   utgjorde 39, steg det tili 251 under år          följer att justitieombndsmannen icke kan
466:   1929. Detta ådagalä:gger att den rätts-          utnä:rnnas på obcstämd tid såsom andra
467:   sökande allmänheten i al1t större utsträck-      tjänstemän. Men en Hingre valperiod än
468:   ning vant sig ll!tt vända sig till justitie-     ett år är dock en oundgänglig förutsätt-
469:   ombudsmannen, som särskilt i tider av            ning för att tili befattningen skall vinnas
470:   försvagad akrtning för lag har sig ålagd         för ut:märkt lagkuns:k:ap kända rmän, som
471:   ett värv av högt värde för rättsvården.          med nit och oförskräckthet beflita sig om
472:   Justitieombudsmannen kan icke anses över-        rättsvården. I likhet med den andre iime-
473:   flödig för den skull att ju:stitiekansler        havaren av justitieombndsmannaämbetcl
474:   handhar samana åligganden. Justitiekansler       samt grundlagsutskottet vid 1922 års
475:   står på grund ,a;v sin tjänstestäUning           riksdag anse vi att tre år vore en 1ämp1ig
476:   6                    r, 1. -   Hallitusmuodon 49 § :n muuttaminen.
477: 
478: mandattid. För möjliggörande av en re-          s.om gälla för justitiekansler. Det liggcr
479: form i denna riktning lx>rde stadgandet i       ingen förnuft~g mening däri, att riks.da-
480: 49 § 1 mom. regeringsformen undergå mot-        gens förtroendeman på rätts:vårdcns om-
481: svarande ändring·.                              råde, vrurs höga uppgift är att vaka övcr
482:   I händelse det bleve stadgat att justitie-    att lagarna efterlevas och att envar med-
483: ombudsmanncn väljes för tre år, vore            borgare tryggas vid sin rätt cnligt lag, är
484: enligt vår åsikt myeket vunnet för åstad-'      såväl med avscende å lön som övriga
485: kornmande av stadga i befattningens hand-       anställningsvillkor i ett vida sämre lägc
486: havande. Strävandena att befästa justitie~      än den tjänsteman, justitiCJkansler, med
487: ombudsmannens ställning bordc dock även         vilken han i avseende å ämbetsuppgift,
488: omfatta åtgärder i syfte att instruktionen      ansvar o0h tjänsteställning enligt statsför-
489: ändrades i den ri'ktning att ämbetets inne-     fattningen är likställd. Endast i fall änd-
490: havare icke vore skyldig att avgå från          ringar i det syfte som ovan framhållits
491: annan tjänst, utan endast vore hindrad att      bliva genomförda, kan justitieombudsman-
492: handhava densamma under den tid han             nainstitutionen få den plats i statslivet,
493: bekläder justitieombudsmannabefattningen.       som från början var avsedd, oeh justitie-
494: Därigenom skulle öppna sig möjlighet att        om:budsmannen i verkligheten bliva den la-
495: för befattningen förvärva lämpliga inne-        garnas väktare och folkets förtroendeman
496: havare, t. ex. ur kretsen av domare, admi-      han enligt grundlagens mening bör vara.
497: nistrativa tjänstemän och universitetslärare.      :M:ed stöd av det som ovan anförts föreslå
498: En annan omständighet av vikt är att            vi vördsamt,
499: riksdagen skulle draga försorg om att
500: justitieombudsmanncns lön höjes i huvud-                 cttt Riksdagen måtte besluta cmtaga
501: saklig överensstämmeiso med de löneviHkor,             följande lagförslag:
502: 
503: 
504:                                              Lag
505:                          om ändring av 49 § i regeringsformen.
506: 
507:     I cnlighet med riksdagens beslut, tillkommet i den ordping 67 § i riksdagsord-
508:  ningen föreskriver, stadgas härmed att 49 § 1 mom. i regeringsformen av dcn 17
509:  juJ.i 1919 skall crhålla följande ändrade lydelse:
510: 
511:                     49 §.                        riksdagen för honom utfärdar, hava tillsyn
512:   J_,agtima riksdag skaU, i den ordning          över lagarnas efterle;v;nad i domstolars och
513: som för val av rilksdagens talman är stad-       övriga myndigheters. verksamhet. I samma
514: gad, för tre år i sänder utse en för utmärkt     ordning utses jämväl en suppleant att vid
515: lagkunskap känd man att såsom riksdagens         laga förfall för justitieombudsmannen full-
516: justitieombudsman, efter instruktion, som        göra hans åligganden.
517: 
518:       Helsingfors den 10 februari 1931.
519: 
520:          John Österholm.              Edv. Helenelund.           Edvard Haga.
521:          Ernst Estlander.             Vilh. Westman.             Otto Jacobsson.
522:          Max Sergelius.               Emil Sarlin.               K. Fr. Nyman.
523:          K. V. Akerblom.              Uno A. Hilden.             J. Inborr.
524:          A.'!:el Palmgren.            Ragnar Furuhjelm.          Emil Roos.
525:          Torsten Rothberg.            Levi Jern.                 E. v. Frenckell:
526:                                                                                             7
527: 
528: 1,1. -   Lak al. N :o 1.                                                           Suomennos.
529: 
530: 
531: 
532: 
533:                                Österholm y. m.: Ehdotus laiksi hanitusrnuodon 49 §:n
534:                                   muuttamisesta.
535: 
536: 
537:                                     B d us kun n a ll c.
538: 
539:    Niinä kahtenatoista vuotena, jotka oikeus-    sena neuvonantajana, on vähemmän va-
540: asiamieslaitos on ollut olemassa maassamme,      paassa, sidotummassa suhteessa oikeuselä-
541: on osoittautunut, että tämä virka ei ole         män alalla esiintyviin ilmiöihin kuin oikeus-
542: saavuttanut sitä jalansijaa eikä, oikeuden-      asiamies, joka on eduskunnan ja kansan
543: hoitoa valvovana asteena, sitä merkitystä,       luottamusmies sanan varsinaisessa merki-
544: jota tarkoitettiin, kun toimi perustettiin.      tyksessä.
545: Viran ensimmäinen haltija ehdotti kerto-            Että oikeusasiamieslaitos, huolimatta sen
546: muksessaan vuodelta 1920, että oikeusasia-       kiistämättömästä periaatteellisesta oikeutuk-
547: miehenvirka tarpeettomana lakKautettai-          sesta, ei kuitenkaan kaikin puolin ole vas-
548: siin. Hänen lähin seuraajansa oli kuite:rrkin    tannut odotuksia, riippuu epäilemättä siitä,
549: toista mieltä ja lausui kertomuksessaan          että hänen virkatoimintansa edellytykset
550: vuodelta 1921, että ,toimi olisi säilytettävä,   eivät ole sellaiset kuin niiden pitäisi olla.
551: mutta että m. m. se muutos olisi tehtävä,        Näkyvimpänä heikkoutena on, että virka ei
552: että oikeusasiamies valittaisiin pitemmäksi      ole saanut pitempää aikaa pitää haltijoi-
553: ajaksi, esim. kolmeksi vuodeksi. Tämän           taan, vaan että henkilövaihdoksia on usein
554: johdosta lausui perustuslakivaliokunta, että     tapahtunut. Tämä johtuu ensi sijassa siitä,
555: toimen yhtenäiselle ja menestykselliselle        että oikeusasiamies valitaan joka vuosi ja
556: hoitamiselle olisi eduksi, että oikeusasiamie-   että eduskunta, päinvastoin kuin laita on
557: hen toimikautta pitennettäisiin edelläsano-      Ruotsissa, ei ole ·osoittanut olevansa halukas
558: tulla tavalla.                                   antamaan toimen haltijan pysyä paikal-
559:    Vuosien kuluessa on osoittautunut, että       laan, vaikka tyytymättömyyden syytä hänen
560: oikeusasiamiehellä on tärkeä tehtävä suori-      viranhoitoonsa ei ole ollut olemassa. Tästä
561: tettavanaan. Kantelujen luku, jotka yleisö       on syntynyt se epävarmuus, jonka takia
562: on sllle tehnyt, on suuressa määrin lisään-      pätevät juristit eivät ole halukkaita otta-
563: tynyt; vuodesta 1920, jolloin kantelujen         maan tointa vastaan. Viran luonnosta seu-
564: lukumäärä oli 39, se nousi 251 :een vuonna       raa, että oikeusasiamiestä ei voida nimittää
565: 1929. Tämä osoittaa, että oikeuttahakeva         määräämättömäksi ajaksi niinkuin muut
566: yleisö on yhä suuremmassa määrässä tottu-        virkamiehet nimitetään. Mutta vuotta pi-
567: nut vetoamaan oikeusasiamieheen, jolla var-      tempi vaalikausi on kuitenkin välttämätön
568: sinkin sellaisina aikoina, j·olloin lain kun-    edellytys, Jotta virkaan saataisiin eteviksi
569: nioitus on heikontunut, on suori1iettavanaan     laintuntijoiksi tiettyjä miehiä, jotka uutte-
570: tehtävä, jolla on korkea arvo oikeudenhoi-       rasti ja pelottomasti huolehtivat oikeudenhoi- .
571: dolle. Oikeusasiamiestä ei voida pitää tar-      dosta. Samoinkuin oikeusasiamiehenviran
572: peettomana sen takia, että oikeuskansleri        toinen haltija ja 1922 vuoden valtiopäivien
573: hoitaa samoja tehtäviä. Oikeuskansleri,          perustuslakivaliokunta katsomme mekin,
574: virka-asemansa takia hallituksen lainopilli-     että kolme vuotta olisi sopiva toimikausi.
575:   8                       !,1. -   Hallitusmuodon 49 § :n muuttaminen.
576: 
577: Jotta tämänsumitainen uudistus kävisi mah-           tamusmies oikeudenhoidon alalla, jonka. kor-
578: dolliseksi, olisi hallitusmuodon 41 § :n 1           keana tehtävänä on valvoa, että lakeja nou-
579: momenttia vastaavasti muutettava.                    datetaan ja että jokaiselle kansalaiselle tur-
580:    Jos säädettäisiin, että oikeusasiamies va-        vataan hänelle kuuluva oikeus lain mukaan,
581: litaan kolmeksi vuodeksi, olisi meidän mie-          on sekä palkkaan että muihin toimeenotta-
582: lestämme paljon voitettu vakavuuden ai-              misehtoihin nähden paljon huonommassa
583: kaansaamiseksi viran hoidossa. Oikeusasia-           asemassa kuin se virkamies, oikeuskansleri,
584: miehen aseman lujittamista tarkoittavien             jonka kanssa hän virtkatehtäviin, edesvas-
585: pyrkimysten pitäisi kuitenkin käsittää myös          tuuseen ja virka-asemaan nähden on valtio-
586: toimenpiteitä siinä miele..<~sä, ·että johtosääntö   säännön mukaan samanarvoinen. Ainoas-
587: muutettaisiin siihen suuntaan, että viran            taan jos siinä tarkoituksessa, kuin edellä
588: haltija ei olisi velvollinen eroamaan muusta         on huomautettu, tehdään muutoksia, voi
589: virasta, vaan ainoastaan olisi estetty hoita-        oikeusasiamiehen virka saada sen paikm1
590: masta sitä sinä aikana, jolloin hän on oi-           valtioelämässä, j·ota alussa oli tarkoitettu,
591: keusasiamiehenä. :Sen kautta avautuisi mah-          ja hänestä todellisuudessa tulla se lakien
592: dollisuus kiinnittää toimeen sopivia halti-          valvoja ja kansan luottamusmies, jaka hä-
593: joita, esimerkiksi tuomarien, hallinnollisten        nen perustuslain tarkoituksen mukaan tuleP
594: virkamiesten ja yliopistonopettajain pii-            olla.
595: ristä. Toinen tärkeä seikka on, että edus-              Sen nojalla, mitä yllä on esitetty, ehdo-
596: kunta huolehtisi siitä, että o~keusasiamiehen        tamme kunnioittaen,
597: palkka koroitetaan pääasiallisesti niiden
598:  palkkoohtojen mukaiseksi, j'Ot'ka ovat voi-                  että Edttskunta hyväksyisi s~unza
599:  massa orkeuskanslerista. Ei ole mitään jär-                van lakiehdotuksen:
600:  kevää ajatusta siinä, että eduskunnan luot-
601: 
602: 
603:                                                Laki
604:                              hallitusmuodon 49 § :n muuttamisesta.
605: 
606:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, jolk:a on tehty siinä järjestyksessä kuin val-
607:  tiopäiväjärjestyksen 67 § määrää, säädetään täten, että 17 päivänä heinäkuuta 1919
608:  annetun hallitusmuodon 49 § :n 1 momentti saa seuraavan muutetun sanamuodon:
609: 
610:                      49 §.                           johtosäännön mukaan, lakien noudatta-
611:    Varsinaisilla valtiopäivillä on, snna Jar-        mista tuomioistuinten ja muiden viran-
612: jestyksessä kuin eduskunnan puhemiehen               omaisten toiminnassa. Samassa järjestyk-
613: vaalista on säädetty, kolmeksi vuodeksi ker-         sessä valitaan myöskin varamies oikeusasia-
614: rallaan valittava eteväksi laintuntijaksi            miehen estettynä ollessa hoitamaan hänen
615: tietty mies eduskunnan oikeusasiamiehenä             teh täviänsä.
616: valvomaan, eduskunnan hänelle laatiman
617: 
618:       Helsingissä helmikuun 10 p :nä 1931.
619: 
620:          John Österholm.                Edv. Helenelund.              Edvard Haga.
621:          Ernst Estlander.               Vilh. Westman.                Otto Jacobsson.
622:          Max Sergelius.                 Emil Sarlin.                  K. Fr. Nyman.
623:          K. V. Akerblom.                Uno A. Hilden.                J. Inborr.
624:          Axel Palmgren.                 Ragnar Furuhjelm.             Emil Roos.
625:          Torsten Rothberg.              Levi Jern.                    E. v. Frenckell.
626:                                                                                        9
627: 
628: I,2. -   Lagmot. N :o 2.
629: 
630: 
631: 
632: 
633:                               Jacobsson m. fl.: Förslag till lag om ändring av 8:5 §
634:                                  riksdagsordningen av den 13 januari 1928.
635: 
636: 
637:                                    T i ll R i k s d a g e n.
638: 
639:    Vid 1929 års förra riksdagssession upp- skänka så stora garantier för justerings-
640: togs till avgörande en av riksdagsmän, till- männens tillsättande på ett ändamålsenligt
641: hörande svenska folkpartiets riksdag~~ och opartiskt sätt, att förslagets godkän-
642: grupp, den 11 februari 1928 inlämnad lag- nande enligt utskottets åsikt borde förordas.
643: motion om sådan ändring av 85 § riksdags- I överensstämmelse med utskottets betän-
644: ordningen att antalet justeringsmän bleve ' kande blev lagförslaget av riksda.gen den
645: sju i stället för fem. I motiveringen till 12 april 1929 antaget att vila till första lag-
646: lagmotionen framhölls hurusom jämlikt tima riksdag efter nya val. När ärendet
647: 22 § regeringsformen la,gar oc'h förordnin- sedermera upptogs, förordades lagförslaget
648: gar, såsom ock regeringens propositioner ånyo av grundlagsutskottet, men erhöll ickc
649: till riksdagen samt riksdagens svar, fram- vid omröstning i riksdagen erforderlig kva-
650: ställningar och övriga skrivelser till rege- lificerad majoritet.
651: ringen skola avfattas på finska och svenska     Emellertid tyckes numera allt allmännare
652: språ:ken. Då alltså båda språken skola erkännas, att bland justeringsmännen i sa-
653: komma till användning i riksdagens expedi- kens intresse böra finnas personer, som äga
654: tioner, vore det självfallet att bland juste- speciella förutsättningar för granskning a,-
655: ringsmännen åtminstone någon borde full- de svenskspråkiga texterna, men samtidigt
656: ständigt behärska svenska språket såsom har likväl kunnat konstateras, att nu gäl-
657: sitt modersmål och bildningsspråk. Synner- lande lagbestämmelser icke giva tillfreds-
658: ligast för en fullt tillfredsställande juste- ställande trygghet för att nyss antydda
659: ring av d'e svenskspråkiga lagtexterna vore viktiga intresse bleve regelbundet tillgodo-
660: i detta hänseende garanticr behövliga, vilka sett.
661: emellertid icke förefunnos så länge antalet      Undertecknade hava därför ansett sig-
662:  justeringsmän är inskränkt till fem.         böra, under åberopande av vad ovan an-
663:    Denna motion blev av grundlagsutskottet förts, 'hemstä:lla,
664: förordad, varvid utskottet i betän'kande a\·
665:  20 mars 1929 uttalade, att den i motionen              att Riksdagen ville antaga följandc
666:  föreslagna lagändringen vore ägnad att
667:  10                 L:!. -Valtiopäiväjärjestyksen 85 §:n muuttaminen.
668: 
669: 
670:                                            Lag
671:            om ändring av 85 § riksdagsordningen av den 13 januari 1928.
672: 
673:    I enlighet med riksdagens heslut, till kommet i den ordning 67 § i riksdagsord-
674:  ningen föreskriver, stadgas härmed, att 85 § i förenämnda riksdagsordning skall
675:  erhålla följande lydelse:
676: 
677:                    85 §.                         Justeringsmännen samt nödigt antal
678:    Från riksdagen utgående skrivelser samt    suppleanter utses, ifall riksdagen icke om
679: riksdagsbeslutet uppsättas och expedieras     dem kan enas, genom proportionella val.
680: av riksdagens kansli under uppsikt av sju        Ej må någon expedition från riksdagen
681: justeringsmän, vilka riksdagen inom sig       utgå, innan den blivit godkänd av riksdagen
682: väljer. Justeringsmännen utses för en riks-   eller de i 1 momentet omförmälda sju
683: dag i sänder.                                 justeringsmännen.
684: 
685:       Helsingfors, den 12 februari 1931.
686: 
687:               Otto Jacobsson.                           Axel Palmgren.
688:               Max Sergelius.                            Ragnar Furuhjelm.
689:               John Österholm.                           M. V. Björk.
690:               K. V. Akerblom.                           Levi Jern.
691:               Edvard Haga.                              J. Inborr.
692:               J. E. Hästbacka.                          Torsten Rothberg.
693:                                     E. v. Frenckell.
694:                                                                                          11
695: 
696: 1.2. -   Lak. al. N:o 2.
697:                                                                                   Suomennos.
698: 
699: 
700: 
701: 
702:                                Jacobsson y. m.: Ehdotus laiksi 13 päivänä tammikuuta
703:                                   1928 annetnn valtiopäiväjärjestyksen 85 §:n muutta-
704:                                   misesta.
705: 
706: 
707:                                     E d u s k u n n a ll e.
708: 
709:    Vuoden 1929 ensimmäisillä valtiopäi-          maan siksi suuren ta:keen tarkistajain paik-
710: villä otettiin ratkaistavaksi ruotsalaisen       kojen täyttämisestä tarkoituksenmukaisella
711: kansanpuolueen eduskuntaryhmään kuu-             ja puolueettomalla tavalla, että ehdo-
712: luvien edustajain helmikuun 11 päivänä           tuksen hyväksymistä valiokunnan mie-
713: 1928 jättämä lakialoite sellaisen muutok-        lestä on puollettava. Valiokunnan mie-
714: sen     tekemisestä   valtiopäiväjärjestyksen    tinnön mukaisesti eduskunta huhtikuun
715: 85 ~:ään, että tarkistajain lukumäärä tu-        12 päivänä 1929 hyväksyi la;kiehdotuk-
716: lisi seitsemäksi viiden asemesta. Lakiailoit-    sen jätettäväksi lepäämään ensimmäisiin
717: teen perusteluissa huomautettiin, mitenkä        uusien vaalien jälkeen kokoontuviin val-
718: hallitusmuodon 22 §:n mukaan lait ja             tiopäiviin.    Kun asia sittemmin otet-
719: asetukset, niin myös hallituksen esitykset       tiin esille, puolsi perustuslakivadioklmta
720: eduskunnalle sekä eduskunnan vastaukset,         taas [akitChdotusta, mutta äänest•ettäessä
721: esitykset ja muut kirjelmät hallitukselle on     valiopäivillä lakiehdotus ei saanut vaadit-
722: annettava suomen- ja ruotsinkielellä.. Kun       tavaa määräenemmistöä.
723: siis molempia kieliä on käytettävä niissä           Nyt näytään kuitenkin yhä yleisemmin
724: toimituskirjoissa, jotka menevät eduskun-        tunnustettavan, että asian edun tähden tu-
725: nasta, olisi itsestään selvää, •että ainakin     lisi tarkistajissa olla henkilöitä, joiHa on
726: jonkun tarkistajista tulee täydellisesti hal-    erityioot edellytykset ruotsinkielisten teks-
727: lita ruotsinkieltä äidin- ja sivistyskiele-      tien tarkastukseen, mutta .samaHa on voitu
728: na:an. Erittäinkin ruotsinkielisten lakiteks-    todeta, että nyt voimassaolevat lakimää-
729: tien täysin tyydyttävää tarkistusta varten       räykset ·ei'Vät anna tyydyttävää vakuutta
730: olisivat tässä suhteessa takeet tarpeen,         siitä, että äskenmainittu tärlmä 'Ctu tulisi
731:  joita kuitenkaan •ei ole, niin kauan kuin       säännöllisesti valvotU:ksi.
732:  tarkistajain lukumäärä on rajoitettu vii-          A1lekirjoittaneet ovat sen vuoksi katso-
733: teen.                                            neet olevansa velvolliset, viitaten siihen,
734:    Tätä     aloitetta  perustuslakivaliokunta    mitä edellä on lausuttu, esittämään,
735:  puolsi, lausuen maaliskuun 20 päivänä 1929
736: antamassaan mietinnössä, että aloitteessa                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
737: ehdotettu lainmuutos olisi omansa anta-                  van lakiehdotnkscn:
738:   12                 1,!!. -Valtiopäiväjärjestyksen 85 §:n muuttaminen.
739: 
740: 
741:                                          Laki
742:   13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen 85 § :n muuttami-
743:                                     sesta.
744: 
745:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty siinä järjestyksessä kuin valtio-
746:  päiväjärjestyksen ·67 §:ssä määrätään, säädetään täten, että mainitun va[tiopäiväj.är-
747:  jestyksen 85 § ·saa seuraavan sanamuodon:
748: 
749:                    85 §.                         Tarkistajat ·sekä tarpeellinen määrä vara-
750:    Eduskunnasta menevät kirjelmät sekä        miehiä vmlitaan, ·ellei niistä yhdytä, suh-
751: valtiopäiväpäätöksen laatii ja rboimittaa     teellisiHa vaaleilla.
752: eduskunnan kanslia seitsemän tarkistajan         Älköön mitään toimituskirjaa oouskun-
753: vaLvonnan alaisena, jotka eduskunta valit-    nasta lähetettäkö, ennenkuin sen on hyväk-
754: see keskuudestaan yksiä valtiopäiviä varten   synyt eduskunta taikka 1 momentissa ma.i-
755: kerra11aan.                                   nitut seitsemän tarkistajaa.
756: 
757: 
758:        Helsingissä 12 p:nä helmikuuta 1931.
759: 
760:                Otto Jacobsson.                           Axel Palmg·ren.
761:                Max Sergelius.                            Ragnar Furuhjelm.
762:                John Österholm.                           lVI. V. Björk.
763:                K. V. Åkerblom.                            Levi Jern.
764:                Edvard Haga.                               J. Inborr.
765:                J. E. Hä.stbacka.                         Torsten Rothberg.
766:                                       E. v. Frenckell.
767:                                                                                          13
768: 
769: I,a. -   Lak. al. N:o 3.
770: 
771: 
772: 
773: 
774:                                Tuomioja y. m.: Ehdotus laiksi edustajanvaaleista.
775: 
776: 
777:                                     E d u s k u n n a ll e.
778: 
779:    Voimassa olevan valtiopäiväjärjestyksen      edustajan valitsemiseen 5,222 ääntä, ruot-
780: mukaan ovat edustajat valtiopäiville valit-     salainen kansanpuolue 5,604 ääntä, sosiali-
781: tavat suhteellisilla vaaleilla. V aalilaissa,   demokraattinen puolue 5,863 ääntä, kan-
782: jolla on annettu tarkempia määräyksiä vaa-      sallinen edistyspuolue 5,900 ääntä ja Suo-
783: lien tavasta, on tuo oikea suhteellisuuden      men pienviljelijäin puolue 19,919 ääntä.
784: periaate kuitenkin vaillinaisesti toteutettu.   Äskeisissä valitsijamiesvaaleissa taasen maa-
785: Sentähden ynnä eräiden muiden puutteiden        laisliitto (K. Kallion kannattajat) on saa-
786: johdosta mainitun lain korjaaminen onkin        nut valitsijamiehen jokaista 2,426 valitsijaa
787: jo vuosikymmenen ollut päiväjärjestyksessä.     kohti, kun sosialidemokraattiselta puo-
788: Vuoden 1921 valtiopäiville annettiin asiasta    lueelta (V. Tannerin kannattajilta) on vaa-
789: ensimmäinen hallituksen esitys, ja 8en jäl-     dittu 2,807 ääntä, kansalliselta kokoomus-
790: keen on asia, milloin hallituksen esitysten     puolueelta (P. E. Svinhufvudin kannatta-
791: milloin eduskunta-aloitteiden pohjalla, ollut   jilta) 2,815 ääntä, ruotsalaiselta kansan-
792: useilla valtiopäivillä käsiteltävänä. Tähän     puolueelta 3,015 ääntä sekä kansallisen
793: saakka eivät nämä aloitteet kuitenkaan vielä    edistyspuolueen ja Suomen pienviljelijä-
794: ole johtaneet tulokseen.                        puolueen vaaliliitolta (K. J. Ståhlbergin
795:    Paitsi muodollisia, ~tsenäiseen valtiolli-   kannattajilta) 3,080 ääntä. Tämä epäsuhde
796: seen asemaamme soveltumattomia sanonta-         ilmenee varsin räikeänä esim. siinä, että
797: tapoja, sisältää nykyinen vaalilaki, kuten      vaikka maalaisliitto (K. Kallion kannatta-
798: sekä asiaa koskevissa hallituksen esityksissä   jat) näissä valitsijamiesvaaleissa sai n.
799: että eduskunta-alaitteissa on jo osoitettu,     12,600 ääntä vähemmän kuin kansallinen
800: sellaisia puutteellisuuksia oikean tuloksen     kokoomuspuolue (P. E. Svinhufvudin kan-
801: turvaamiseen nähden, että sen korjaamista       nattajat) sai maalaisliitto kuitenkin 5 va-
802: on pidettävä tositarpeen vaatimana.             litsijamiespaikkaa enemmän kuin kansalli-
803:    Viime lokakuussa suoritetut edustajan-       nen kokoomuspuolue. Jos suhteellisuuspe-
804: vaalit ja muutama viikko sitten tapahtuneet     riaate olisi tullut toteutetuksi, ohsi V. Tan-
805: valitsijamiesvaalit tarjoavat uusia todistuk-   nerin kannattajain pitänyt saada 91 valit-
806: sia siitä, että suhteellisuusperiaate, jonka    sijamiestä 90:n asemesta, K. Kallion kan-
807: pohjalle vaimoosa oleva vaalijärjestelmäm-      nattajuin 60 69:n asemesta, P. E. Svinhuf-
808: me rakentuu, ei ole vaalilaissamme tyydyt-      vudin kannattajain 65 64:n asemesta, K. J.
809: tävästi toteutettu. Niinpä esim. 1930 vuo-      Ståhlbergin kannattajain 57 ,52:n asemesta
810: den vaaleissa kansallinen kokoomuspuolue        ja ruotsalaisten 27 25:n asemesta. Eri vaa-
811: sai valituksi edustajan keskimäärin 4,955       lipiireissä jää milloin minkin puolueen hy-
812: m.inellä, kun maalaisliitto sai käyttää yhden   väksi annettuja ääniä riittämättöminä yli-
813:   14                               I,:l. -   Ednstajanvaalit.
814: 
815: jääminä kokonaan tehottomiksi. Tämänlai-          mautetaan kansalaisten valtiollista harras-
816: set virheellisyydet ovat jokaisissa vaaleissa     tusta ja äänioikeutettujen vaikutus vaalin
817: joko räikeämmin tai lievemmin uudistuvia.         tulokseen jää liiaksi sattuman varaan.
818:    Mutta nykyinen vaalilaki on kohtuuton            Useita huolellisesti valmistettuja ehdo-
819: myöskin siksi, että tuhannet kansalaiset sen      tuksia vaalilain uudistuksen toteuttamiseksi
820: vuoksi estyvät käyttämästä äänioikeuttaan         onkin jo olemassa. Näistä pidämme tarkoi-
821: oikeana pitämänsä aatesuunnan hyväksi,            tuksenmukaisimpana hallituksen 1925 vuo-
822: siis oikeastaan jäävät äänioikeudesta osat-       den valtiopäiville antamaan esitykseen si-
823: tomiksi. Jos jollakin puolueella on jossakin      sältyvää lakiehdotusta sellaisena kuin se
824: vaalipiirissä niin vähän kannattajia, ettei       esiintyy perustuslakivaliokunnan 1926 vuo-
825: puolueen maksa vaivaa yrittää aikaansaada         den valtiopäivillä asiasta antaman mietin-
826: omaa vaaliliittoa, eivät siihen lukeutuvat,       nön IV :ssä vastalauseessa. Rohkenemme
827: tässä piirissä asuvat kansalaiset voi millään     sen vuoksi kunnioitta.en ehdottaa,
828: tavalla käyttää ääntään oman mielipiteen'lä
829: hyväksi; jos taasen jostakin vaaliliitosta ei               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
830: tule yhtään valituksi, menevät kaikki sen                 van lakiehdotuksen:
831: hyväksi annetut äänet hukkaan. Siten la-
832: 
833: 
834: 
835:                                              Laki
836:                                       edustajanvaaleista.
837: 
838:        Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
839: 
840:                    1 luku.                            4. Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri,
841:        Vaalipiirit ja vaaliviranomaiset.           johon kuuluvat Tammelan, Hauhon ja Hol-
842:                                                    lolan kihlakunnat;
843:                     1 §.                              5. Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri,
844:    Edustajain valitsemista varten valtiopäi-       johon kuuluvat Pirkkalan, Ruoveden ja
845: ville on Suomi jaettu seuraaviin vaalipii-         Jämsän kihlakunnat;
846: reihin:                                               6. Viipurin läänin läntinen vaalipiiri,
847:    1. Uudenmaan läänin vaalipiiri;                 joka käsittää Kymin, J.1appeen ja Rannan
848:    2. Turun läänin eteläinen vaalipiiri, joka      kihlakunnat;
849: käsittää V ehmaan, Mynämäen, Piikkiön,                7. Viipurin läänin itäinen vaalipiiri, jo-
850: Halikon ja Maskun kihlakunnat sekä Loi-            hon kuuluvat Jääsken, Äyräpään, Käkisal-
851: maan kauppalan ynnä Loimaan, Alastaron,            men, Kurkijoen, Sortavalan ja Salmin kih-
852: Metsämaan ja Mellilän kunnat IJoimaan              lakunnat;
853: kihlakuntaa, niin myös Ahvenanmaan maa-               8. Mikkelin läänin vaalipiiri;
854: kunnan;                                               9. Kuopion läänin läntinen vaalipiiri,
855:    3. Turun läänin pohjoinen vaalipiiri, jo-       joka käsittää Rautalammin, Kuopion ja Ii-
856: hon kuuluvat Ulvilan, Ikaalisten ja Tyr-           salmen kihlakunnat;
857: vään kihlakunnat sekä Loimaan kihlakunta,             10. Kuopion läänin itäinen vaalipiiri,
858: Loimaan kauppalaa ynnä Loimaan, Alas-              johon kuuluvat Liperin, Ilomantsin ja Pic-
859: taron, Metsämaan ja Mellilän kuntia lu-            lisjärven ikih1akunnat;
860: kmmottamatta;                                         11. Vaasan läänin itäinen vaalipiiri, joka
861:                                    I,;1. -   Tuomioja y. m.                               15
862: 
863: käsittää Laukaan ja Viitasaaren kihlakun-         Turun läänin pohjoisen vaalipiirin keskus-
864: nat sekä Kuortaneen kihlakunnan, paitsi           lautakunta Porin kaupungissa, Hämeen
865: Evijärven, Kortesjärven, Vimpelin, Lappa-         läänin pohjoisen vaalipiirin keskuslauta-
866: järven ja Alajärven kunnat;                       kunta Tampereen kaupungissa, Kuopion
867:    12. Vaasan läänin eteläinen vaalipiiri,        läänin itäisen vaalipiirin keskuslautakunta
868: johon kuuluvat Ilmajoen, Närpiön ja Kors-         Joensuun kaupungissa ja Vaasan läänin
869: holman kihlakunnat;                               itäisen vaalipiirin keskuslautakunta Jyväs-
870:    13. Vaasan läänin pohjoinen vaalipiiri,        kylän kaupungissa. Viidennentoista vaali-
871: johon kuuluvat Lapuan ja Pietarsaaren kih-        piirin keskuslautakunta on myös kuuden-
872: lakunnat sekä Evijärven, Kortesjärven,            nentoista piirin keskuslautakuntana.
873: Vimpelin, Lappajärven ja Alajärven kun-              Keskuslautakunthan valitsee valtioneu-
874: nat Kuortaneen kihlakuntaa;                       vosto puheenjohtajan ja kolme jäsentä ynnä
875:    14. Oulun läänin eteläinen vaalipiiri,         yhden varajäsenen, määräten yhden jäse-
876: joka käsittää Salaisten, Haapajärven ja Ka-       nistä lautakunnan varapuheenjohtajaksi,
877: jaanin kihlakunnat sekä Oulujoen, Oulun-          sekä sen kaupungin valtuusto, jossa lauta-
878: salon, Kempeleen, Lumijoen, Limingan,             kunnan kokoukset pidetään, yhden jäsenen
879: Temmeksen, Tyrnävän, Muhoksen ja Uta-             ja yhden varajäsenen; ja kestää heidän toi-
880: järven kunnat Oulun kihlakuntaa;                  mikautensa, kunnes uusi lautakunta on
881:     15. Oulun läänin pohjoinen vaalipiiri,        valittu.
882: johon kuuluvat Kemin kihlakunta sekä Kui-            Keskuslautakunta ottaa avukseen sihtee-
883: vaniemen, Iin, Yli-Iin, Haukiputaan, Kii-         rin, tarpeelliset laskijat sekä muun henkilö-
884: mingin, Ylikiimingin, Pudasjärven, Taival-        kunnan.
885: kosken ja Kuusamon kunnat Oulun kihla-
886: kuntaa; sekä                                                          3 §.
887:     16. Lapin vaalipiiri, joka käsittää Lapin        Edustajanvaali toimitetaan joka kun-
888:  ja Petsamon kihlakunnat.                         nassa tahi, jos kunta on jaettu useam-
889:     Kaupunki ja kauppala luetaan kuulu-           piin äänestysalueisiin, kussakin sellaisessa
890:  vaksi siihen vaalipiiriin, johon sen ympä-       alueessa.
891:  rillä oleva maaseutukin.                            Jos maalaiskunnan asukasluku on suu-
892:     Ensinmainituissa viidessätoista piirissä      rempi kuin tuhatviisisataa, pitää kunnallis-
893: valitaan välittömillä ja suhteellisilla vaa-      lautakunnan jakaa kunta äänestysalueisiin
894:  leilla satayhdeksänkymmentäyhdeksän edus-        sellaisen perusteen mukaan, että kunkin
895:  tajaa, jotka jaetaan eri vaalipiirien kesken     alueen asukasluku, elleivät paikallisolot ole
896:  niiden hengillepantujen asukkaiden luku-         esteenä, on enintään tuhatviisisataa ja että
897:  määrän mukaan. Jaon vaalipiirien kesken          alue samalla muodostaa yhtäjaksoisen ja
898:  toimittaa valtioneuvosto joka kymmenes           kulkuyhteysolojen mukaan rajoitetun osan
899:  vuosi ja se julkaistaan asetuskokoelmassa.       kuntaa. Niinikään tulee maistraatin jakaa
900:     Lapin vaalipiiri valitsee yhden edustajan     kaupunki ja kauppalanhallituksen eri kun-
901:  sillä tavoin, kuin 56 § :ssä sanotaan.           tana oleva kauppala, joissa on enemmän
902:                                                   kuin kolmetuhatta asukasta, riittävän
903:                       2 §.                        useaan äänestysalueeseen.
904:    Jokaista vaalipiiriä varten on hyvissä            Kunta, jonka asukasluku on pienempi
905: ajoin ennen edustajanvaalia asetettava vii-       kuin ylempänä on sanottu, jaettakoon myös-
906: sijäseninen keskuslautakunta, joka pitää          kin äänestysalucisiin, kun kunnallislauta-
907: kokouksensa siinä kaupungissa, jossa lää-         kunta, maistraatti tai kauppalanhallitus
908: nin hallitus sijaitsee. Kuitenkin kokoontuu       katsoo sfm tarpeelliseksi.
909:   16                              1,3. -   Edustajanvaalit.
910: 
911:   Kunta antaa käytettäväksi vaalihuoneis-          Jos kaupunki tai eri kuntana oleva kaup-
912: ton kussakin äänestysalueessa.                  pala on jaettu äänestysalueisiin, tehköön
913:                                                 maistraatti tai kauppalanhallitus vaaliluet-
914:                      4 §.                       telon kutakin sellaista a:luetta varten.
915:    Kussakin maalaiskunnassa tulee kunnal-
916: lislautakunnan sen vuoden tammikuun
917:                                                                       7 §.
918: alussa, jona kolmivuotisaika viime ~dusta
919:                                                    Vaaliluettelon pohjaksi tulee asianomai-
920: janvaaleista lukien päättyy, edustaJanvaa-
921:                                                 sen henkikirjoittajan tammikuun kuluessa
922: lin toimittamista varten kunnassa asettaa
923:                                                 sinä vuonna, jona kolmivuotisaika viime
924: vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjoh-
925:                                                 edustajanvaaleista lukien päättyy, vaalilau-
926: taja ja neljä jäsentä, joista yksi määrätää~
927:                                                 takunnalle toimittaa kylittäin ja talonnu-
928: varapuheenjohtajaksi. Jos tasavallan presi-
929:                                                 meroittain tahi, kaupungissa, kauwungin-
930: dentin määräyksestä uudet vaalit on toi-
931:                                                 osittain ja korttelittain sekä kauppalassa
932: mitettu, valitaan kuitenkin uusi vaalilauta-
933:                                                 henkikirjan ,osoittalllassa järjestyksessä t>ehty
934: kunta edustajanvaalien jälkeisen vuoden
935:                                                 luettelo kaikista edellisen vuoden henkikir-
936: tammilmussa.
937:                                                 jan mukaan äänestysalueella asuvista hen-
938:    Jos kunta on jaettu äänestysalueisiin,
939:                                                 kilöistä, jotka kuluvan vuoden alkaessa ovat
940: asetetaan vaalilautakunta kutakin aluetta
941:                                                 täyttäneet neljälkolmatta vuotta.
942: varten.
943:                                                    Paitsi tätä luetteloa tehköön henkikirjoit-
944:    V aalilauta1kunnan puheenjohtaja ja jäse-
945:                                                 taja kolme lisäluetteloa, yhden ensimmäistä,
946: net ynnä tarpeellinen määrä varajäseniä
947:                                                 yhden toista ja yhden kolmatta lähinnä seu-
948: valitta:koon kunnassa asuvien vaalioikeutet-
949:                                                 raavaa vuotta varten, joihin kuhunkin sa-
950: tujen henkilöiden joukosta ja kestää heidän
951:                                                 manlaisessa järjestyksessä merkitään ne
952: toimikautensa kunnes uusi lautakunta on
953:                                                 äänestysalueella asuvat henkilöt, jotka sen
954: valittu.
955:                                                 edellisenä vuonna, jota varten lisäluettelo
956:                      5 §.
957:                                                 on tehty, ovat täyttäneet neljäkolmatta
958:    Kaupungissa on maistraatti vaalilauta-
959:                                                 vuotta.
960: kuntana.
961:                                                    Luettelo kirjoitetaan kaavakkeihin, joita
962:    Jos kaupunki on jaettu äänestysalueisiin,
963:                                                 hankitaan henkikirjoittajalle valtioneuvos-
964: niin maistraatti jakautuu itse vaalintoimit-
965:                                                 ton toimesta.
966: tamista varten yhtä moneen osastoon ja
967:                                                    Jos sellainen syy on tietty, jonka vuoksi
968: kutsuu tarpeen tullen lisåjäseniä näihin
969:                                                 jollakulla luetteloon merkityllä henkilöllä ei
970: osastoihin.
971:                                                 ole vaalioikeutta, on se merkittävä luette-
972:    Ellei maistraattia ole, tulee järjestys-
973:                                                 loon hänen nimensä kohdalle.
974: oikeuden täyttää tässä laissa säädetyt maist-
975: raatin tehtävät.
976:    Mitä tässä pykälässä on säädetty maist-                            8 §.
977: raatista, on sovellettava eri kuntana olevan       Niin pian kuin 7 § :ssä mainittu luettelo
978: kauppalan hallitukseen.                         on saapunut, tulee vaalilautakunnan huo-
979:                                                 lellisesti tarkastaa sanottu luettelo, merkitä
980:                   2 luku.                       siihen ne vaalioikeutetut, jotka ehkä on
981:                                                 poisjätetty, sekä luettelosta poistaa jokai-
982:                Vaaliluettelo.                   nen, jolla ei ole vaalioikeutta. Luetteloon
983:                    6 §.                         merkittä:köön sen jälkeen, että se on äänes-
984:   Vaaliluettelon kutakin äänestysaluetta        tysalueen vaaliluettelo, ja lautakunnan jäse-
985: varten tehköön sen vaalilautakunta.             net allekirj aittakoot sen.
986:                                      1,3. -   Tuomioja y. m.                                17
987: 
988:    Tarkastuksessa tulee kruununnimismie-              Sellainen tiedonanto jätetään päällyk-
989: hen taikka kaupunginviskaalin olla läsnä,          sessä, johon vastaanottajan nimi ja asuin-
990: jonka ohessa asianomainen papisto, seura-          paikka ovat merkityt, lähimpään postitoi-
991: kuntain johtajat ja siviilirekisterin pitäjät      ;mistoon; kuitenkin on lautakunnalla valta
992: <lvat velvolliset kirkon'kirjain, jäsenluettelo-   toimittaa se hänelle muullakin tavoin. Jos
993: jen ja siviilirekisterin johdolla antamaan         hänen asuinpaikkaansa ei tunneta; on tie-
994: vaalilauta!kunnallc tarpeelliset tiedot.           donanto julkipantava, niinkuin laissa julki-
995:                                                    sista kuulutuksista sanotaan.
996:                      9 §.
997:                                                       Kaavakkeita sellaisiin ilmoituksiin hanki-
998:    Vaaliluettelon pitää maaliskuun 1 pm-
999:                                                    taan vaalilautakunnille valtioneuvoston toi-
1000: västä alkaen saman kuun 15 päivään asti
1001:                                                    mesta.
1002: olla asianmukaisen valvonnan alaisena tar-
1003:                                                                         11 §.
1004: kastettavaksi esillepantuna sopivalla pai-
1005:                                                       Sittenkuin saapuneet asiakirjat ja, jos
1006: kalla äänestysalueella, mistä on tieto annet-
1007:                                                    10 § :n 2 momentin mukaan on tiedonanto
1008: tava siinä järjestyksessä kuin kunnallisista
1009:                                                    toimitettu, mahdollisesti annetut selitykset
1010: kuulutuksista on säädetty.
1011:                                                    on esitelty, lähetetään asiakirjat ynnä vaali-
1012:    Jos joku arvelee, että hänet oikeudetto-
1013:                                                    lauta:kunnan niihin merkittävä lausunto
1014: masti on jätetty pois vaaliluettelosta tai
1015:                                                    läänin maaherralle, jonka viipymättä on
1016: joku muu oikeudettomasti siihen otettu, ja
1017:                                                    annettava päätös tehtyjen vaatimusten
1018: jos hän tahtoo pyytää oikaisua, antakoon
1019:                                                    johdosta.
1020: kirjallisesti tehdyn oikaisuvaatimuksensa
1021:                                                       Selitys 10 § :n 2 momentissa mainitun
1022: maaliskuun 16 päivänä ennen kello kahta-
1023:                                                    vaatimuksen johdosta saatakoon kuitenkin
1024: toista päivällä vaal'ilautakunnalle taikka
1025:                                                    antaa maaherrallekin, ennenkuin hän on
1026: sitä aikaisemmin lautakunnan puheenjohta-
1027:                                                    asian ratkaissut.
1028: jalle.
1029:    Jos vaaliluettelo jost,akin syystä on jää-                           12 §.
1030: nyt 1 momentissa mainittuna aikana esille-             Maaherran päätös vaaliluetteloa koske-
1031: panematta, tehköön vaalilautakunta asiasta          vasta asiasta lähetetään vaalilautakunnalle,
1032: ilmoituksen orkeusministeriölle, samalla            joka kuulututtaa sen ja toimittaa maaher-
1033: mainiten, mistä syystä luettelon esillepane-        ralle todistuksen päivästä, jolloin tämä ta-
1034: minen on jäänyt tapahtumatta. Oikeusmi-            pahtui.
1035: nisteriö määrää silloin uuden ajan vaali-             Päätöksestä anta!koon lautakuntå tiedon
1036: luettelon esillepanemiselle ja muut siitä          niille, joille päätös on vastainen, ilmoituk-
1037: aiheutuvat muutetut määräajat.                     sella, joka vastaanottajan nimellä ja asuin-
1038:                                                    paikalla varustetussa päällyksessä jätetään
1039:                     10 §.
1040:                                                    ,postin kuljetettavaksi.
1041:    Saapuneet asiakirjat esitellään vaalilau-
1042:                                                       Päätöksen tulee seitsemän päivän ku-
1043: takunnassa maaliskuun 16 päivänä kello
1044:                                                    luessa kuuluttamisesta lukien olla nähtä-
1045: kahdentoista jälkeen.
1046:                                                    vänä kaupungissa maistraatissa, eri kun-
1047:    Jos asiakirja sisältää vaatimuksen, että
1048:                                                    tana olevassa kauppala·ssa sen hallituksen
1049: joku vaaliluetteloon otettu on siitä poistet-
1050:                                                    virkahuoneistossa ja maalla vaalilautakun-
1051: tava)~ lähettäköön lautakunta samana päi-
1052:                                                    ;nan puheenjohtajan luona.
1053: vänä hänelle siitä tiedon, ilmoittaen että
1054: hänellä on tilaisuus osoitetussa paikassa                              13 §.
1055: ottaa selko asiakirjasta ja viimeistään huh-          Jos joku tahtoo hakea muutosta maaher-
1056: tikuun 1 päivänä ennen kello kahtatoi<>ta          ran päätökseen, tehköön sen valituksella,
1057: lantakunnalle antaa kirjallinen selitys.           ,ioka asetetaan korkeimmalle hallinto-oikeu-
1058: 
1059:                                                                                              3
1060:    18                              1,3. -   Edustajanvaalit.
1061: 
1062: delle ja annetaan maaherralle viimeistään           Vaatimus vaaliluettelon oikaisemisesta on
1063: ennen kello kahtatoista neljäntenätoista päi-    saman ajan kuluessa kirjallisesti lautakun-
1064: vänä päätöksen kuuluttamisesta lukien.           nalle esitettävä. Jos vaatimus tarkoittaa
1065:    Kun valitus on tehty, lähettäköön maa-         jonkun poistamista vaaliluettelosta, anta-
1066: herra sen ynnä jäljennöksen päätöksestä ja       koon lautakunta kirjelmän hänen tiedokseen
1067: asiakirjat heti mainitun ajan kuluttua kor-      10 § :ssä mainitussa järjestyksessä, kehoit-
1068: keimpaan hallinto-oikeuteen, mutta muussa        taen häntä seitsemän päivän kuluessa edellä
1069: tapauksessa maaherra ilmoittakoon vaalilau-      1 momentissa mainitun ajan loputtua anta-
1070: ta:kunnalle, että päätös on saanut lainvoi-      maan kirjallisen selityksensä.
1071: man.                                                Sen jälkeen menetellään asiassa niinkuin
1072:    Korkein hallinto-oikeus toimituttaa maa-      11 § :ssä on säädetty; ja maaherran tulee
1073: herran kautta vaalilautakunnalle asiasta an-     joutuisasti alistaa asiasta antamansa pää-
1074: tamansa päätöksen.                               tös korkeimman hallinto-oikeuden tut'kitta-
1075:                                                  va,ksi.
1076:                     14 §.                                            17 §.
1077:    Ellei vaatimusta vaaliluettelon muutta-          Seuraavana vuonna sen jälkeen, kuin 15-
1078: misesta o~e säädetyn ajan kuluessa ,vaali-       § :ssä mainitut vaalit on toimitettu, pitää
1079: lautakunnalle annettu, merkitköön tämä           uusi täydellinen vaaliluettelo ynnä lisä-
1080: luetteloon todistuksen siitä, että luettelo      luettelo kahta vuotta varten tehtämän sillä
1081: on lainvoimainen.                                tavalla, kuin tässä luvussa on säädetty.
1082:    Jos muutosta on vaadittu, tulee lautakun-
1083: nan, sittenkuin vaatimus on ratkaistu pää-                           3 luku.
1084: töksellä, joka on saanut lainvoiman, mer-
1085:                                                                  V aaliy htymät.
1086: kitä vaaliluetteloon siitä mahdollisesti joh-
1087: tuvat oikaisut ja sen ohessa jokaisen                                 18 §.
1088: oikaisun kohdalla mainita päätös, johon             Jos jonkin vaalipiirin valitsijoita vähin-
1089: oikaisu perustuu, minkä jälkeen luetteloon       tään viisikymmentä allekirjoittamanaan
1090: on kirjoitettava todistus, että se siten         asiakirjalla on yhtynyt jotakin erityistä
1091: oikaistuna on lainvoimainen.                     edustajanvaalia varten sekä asiakirjassa
1092:    Lainvoimainen vaaliluettelo olkoon vaa-       maininnut sen tahi ne henkilöt, joiden va-
1093: lissa muuttamatta noudatettavana.                litsemisesta he ovat sopineet, olkoon sel-
1094:                                                  lainen valitsijayhdistys oikeutettu vaalipii-
1095:                      15 §.                       rin keskuslautakunnalta pyytämään yhdis-
1096:    Jos tasavallan presidentin määräyksestä       tyksen ehdokaslistan julkaisemista ja sen
1097: uudet vaalit ovat toimitettavat, ennenkuin       ottamista niihin vaalilippuihin, joita vaali-
1098: vaaliluettelo on edellä säädetyssä järjestyk-    piirissä on edustajanvaalissa käytettävä.
1099: sessä uudestaan valmistettu, käytettäköön,
1100: vaaliluettelona viime vaaliluetteloa ynnä 7                          19 §.
1101: § :ssä mainittuja lisäluettelo ja.                 Asiakirja, jolla valitsijayhdistys peruste-
1102:                                                  taan, päivättäköön ja sisältäköön ilmoituk-
1103:                     16 §.                        sen yhdistyJksen kotipaikasta sekä valtuu-
1104:    Ennen uusia vaaleja on vaaliluettelo niin     tuksen vähintään yhdelle yhdistyksen jäse-
1105: tarkastettava, kuin 8 § :ssä on sanottu, sekä    nistä olemaan sen asiamiehenä. Yhdistyk-
1106: heti sen jälkeen kymmenen päivän kuluessa        sen ehdokaslistassa tulee selvästi olla mai-
1107: asianmukaisen valvonnan alaisena pidettävä       nittuna niiden luvultaan enintään kahden
1108: äänestysaineessa esillepantuna, josta kuulu-     henkilön nimet, joita edustajiksi ehdotetaan,
1109: tuksella on tieto annettava.                     näiden ammatti tai toimi ja asuinpaikka, ja
1110:                                      f,::. -- Tuomioja y. m.                               19
1111: 
1112: siinä saa 22 ja 23 § :ssä mainittujen tapaus-     tänyt viimeistään sanottuna määräpäivänä
1113: ten varalta olla nimitettynä yksi vara-           lautakunnalle saapua, olkoon sekin pätevä.
1114: ehdokas.
1115:    Sanotussa asiakirjassa saadaan myös il-                             22 §.
1116: moittaa se yleispyrintö, jota yhdistys tah-          Jos joku valitsijayhdistyksen ehdokaslis-
1117: too saada toteutetuksi.                           taan otetuista henkilöistä kuolee tai jos ha-
1118:                                                   vaitaan, ettei hän enää ole vaalikelpoinen,
1119:                      20 §.                        tulee asiamiehen pyyhkiä hänen nimensä
1120:    Pyynnön valitsijayhdistyksen ehdokas-          pois ehdokaslistasta.
1121: listan julkaisemisesta tekee asiamies yhdis-         Jos ehdokaslistassa mainitaan myöskin
1122: tyksen puolesta kirjallisesti. Jos on kaksi       varaehdokas, panflwon asiamies hänet eh-
1123: tai useampia asiamiehiä valittu, saavat he        dokkaaksi.
1124: ainoastaan yhteisesti edustaa yhdistystä;                              23 §.
1125: ja olkoon kuhunkin asiamieheen nähden voi-           Jos valitsijayhdistys sen johdosta, että
1126: massa, mitä alempana asiamiehestä sano-           ;joku yhdistyksen ehdokkaista on myöskin
1127: taan.                                             toisen valitsijayhdistyksen ehdokaslistassa,
1128:    Hakemukseen on liitettävä sekä se asia-        tahtoo pyyhkiä pois hänen nimensä listas-
1129: kirja, jolla valitsijayhdistys on perustettu,     taan taikka panna hänen tilalleen yhdistyk-
1130: että erikseen kirjoitettu ehddkaslista. Hake-     sen muun ehdokkaan taikka varaehddkkaan,
1131: muksessa tulee asiamiehen vakuuttaa, että         olkoon yhdistyksellä siihen valta.
1132: ne henkilöt, joiden nimet ovat allekirjoituk-        Jos siinä asiakirjassa, jolla yhdistys ou
1133: sina sanotussa asiakirjassa, omakätisesti ovat    perustettu, asiamiestä ei ole nimenomaan
1134: sen allekirjoittaneet ja ovat vaalioikeutet-      valtuutettu päättämään sellaisesta toimenpi-
1135: tuja, niin myös että edustajiksi ehdotetut        teestä, voidaan se suorittaa ainoastaan sel-
1136: henkilöt ovat suostuvaiset vastaanottamaan        laisen päivätyn kirjallisen ju]ikilausuman
1137: edustajantoimen.                                  nojalla, jonka ovat allekirjoittaneet vähin-
1138:    Hakemukseen pitää olla merkittynä julki-       tään puolet ensinmainitun asiakirjan alle-
1139: sen notaarin, kruununvoudin, nimismiehen          kirjoittajista.
1140: tai kunnallislautakunnan esimiehen antama                              24 §.
1141: todistus siitä, että asiamies omrukätisesti on       Ilmoitus valitsijayhdistyksen ehdokaslis-
1142: allekirjoittanut hakemuksen.                      tan muuttamisesta on asiamiehen kirjalli-
1143:    Jos asiamies tahallisesti taikka huolimat-     sesti tehtävä vaalipiirin keskuslautakun-
1144: tomuudesta on todistanut sellaista, joka ei       nalle viimeistään seitsemäntenäkolmatta päi-
1145: ole totta, tahi muuten siinä toimessansa vir-     vänä ennen vaalipäivää, ja pitää sen olla
1146: heellisesti menetellyt, rangaistakoon niin-       niin todistettu, kuin 20 § :n 3 momentissa on
1147:  kuin virkamies virassa tekemästään rikok-        sanottu.
1148: sesta.                                               J.os asiamies itse ei ole oikeutettu muu-
1149:                      21 §.                        tosta tekemään, on ilmoitukseen liitettävä
1150:    Hakemuskirjat, jotka 20 § :ssä on mai-         sellainen julkilausuma, kuin 23 § :n 2 mo-
1151: nittu, tulee asiamiehen joko itse tahi val-       mentissa on mainittu, ja tulee siinä olla
1152: tuutetun asiamiehen kautta antaa vaalipii-        asiamiehen vakuutus, että allekirjoitukset
1153: rin ikeskuslauta!kunnalle viimeistään kah-        ovat omakätisiä.
1154: deksantenaneljättä päivänä ennen, vaali-
1155: päivää.                                                              25 §.
1156:    Jos asiakirjat on annettu postissa kulje-        Jos kaksi tai useammat valitsijayhdis-
1157: tettaviksi niin aikaisin, että niiden olisi pi-   tykset tahtovat toistensa kanssa yhteis('::;1!
1158:   20                               1,3. -- Edustajanvaalit.
1159: 
1160: toimia vaalia varten, olkoon niillä oikeus        annettava Uudenmaan läänin vaalipiirin
1161: yhtyä vaaliliitoksi.                              keskuslauta:kunnalle viimeistään kahdeksan-
1162:    Sellainen liittoutuminen tapahtuu siten,       tenatoista päivänä ennen vaalipäivää. Julki-
1163: että kukin yhdistys antaa julkilausuman           lausumassa, joka on oleva päivätty ja liiton
1164: vaaliliiton perustamisesta sekä tekee siitä       tai yhdistyksen asiamiehen allekirjoittama,
1165: ilmoituksen vaalipiirin keskuslautakunnalle       on mainittava ne liitot ja yhdistykset, jotka
1166: viimeistään seitsemäntenäkolmatta päivänä         pyrkivät yhdysliittoon, ja on asiamiehen ni-
1167:  ennen vaalipäivää.                               mikirjoitus sillä tavalla todistettava kuin 20
1168:    Älköön minkään vaaliliiton ehdokkaita          § :n 3 momentissa sanotaan. Siinä myöskin
1169:  yhteensä olko useampia kuin kolmasosa yli        mainittakoon se henkilö, joka valtuutetaan
1170:  sen edustajamäärän, joka vaalipiirin osalle       olemaan yhdysliiton asiamiehenä, ja hänen
1171:  1 § :n 3 momentin mukaan on jaettu.               varamiehensä.
1172:                                                                        30 §.
1173:                      26 §.                           Vaaliliitto tai valitsijayhdistys, joka jo
1174:     Julkilausuma, joka on 25 § :ssä mainittu,     kuuluu yhdysliittoon, älköön toiseen yhdys-
1175: tehtaköön kirjallisesti, ja lueteltrukoon siinä   liittoon yhtykö.
1176: kaikki ne valitsijayhdistykset, joiden kes-
1177: ken liitto tehdään, ja mainittakoon se hen-                           4 luku.
1178: kilö, joka valtuutetaan olemaan vaaliliiton         Keskuslautakunnan valmistavat toimen-
1179: asiamiehenä, sekä hänen varamiehensä.                        piteet vaalia varten.
1180:     Sellaisen julkilausuman pitää olla päi-
1181: vätty ja yhdistyksen asiamiehen allekirjoit-                            31 §.
1182: tama sekä asiamiehen nimikirjoituksen sillä           I{eslmslautakunta kokoontuu ensi kerran
1183:  tavalla todistettu kuin 20 § :n 3 momentissa      puheenjohtajan kutsusta viimeistään viisi-
1184:  sanotaan.                                         kymmentä pmvaa ennen edustajanvaa-
1185:                       27 §.                        lia valitsemaan sihteerin ja määräämään,
1186:     Valitsijayhdistys, joka jo kunluu vaali-       minä aikoina ja missä paikassa asiakirjoja
1187:  liittoon, älköön toiseen vaaliliittoon yhtykö.    vastaanotetaan, niin myös sen jälkeen seit-
1188:                                                    semäntenäneljättä, yhdeksäntenäkolmatta ja
1189:                       28 §.                        kuudentenakolmatta sekä tarvittaessa kol-
1190:    Sittenkuin valitsijayhdistysten kesken pe-      mantenakolmatta päivänä ennen edustajan-
1191:  rustetusta vaaliliitosta on ilmoitus tehty,       vaalia sekä viimeistään toisena päivänä
1192:  voidaan niihin ehdokaslistoihin, jotka sisäl-     edustajavaalin jälkeen !kello kymmenen
1193:  tyvät liiton perustamista koskevaan julki-        aamupäivällä ja on joka kerta koolla, niin
1194:  lausumaan, tehdä ainoastaan sellainen muu-        kauim kuin asiain käsittelyä varten on tar-
1195:  tos, kuin 22 § :ssä on sanottu.                    peen.
1196:                                                        Sitäpaitsi kokoontuu Uudenmaan läänin
1197:                       29 §.                         vaalipiirin keskuslautakunta kuudentena-
1198:     Vaaliliittt> tai valitsijayhdistys, joka ei     toista sekä tarvittaessa neljäntenätoista päi-
1199:  kuulu mihinkään vaaliliittoon, olkoon oi-          vänä ennen edustajanvaalia.
1200:  keutettu yhtymään toisissa vaalipiireissä
1201:  muodostettujen vaaliliittojen ja valitsijayh-                         32 §.
1202:  distysten kanssa yhdysliitoksi.                     Seitsemäntenäneljättä     pmvana ennen
1203:     Kirjallinen julkilausuma tällaisen yhdys-      edustajanvaalia esitellään ja tarkastetaan ne
1204:  liiton muodostamisesta on jokaisen siihen         hakemukset, jotka ovat saapuneet valitsija-
1205:  pyrkivän vaaliliiton ja valitsijayhdistyksen      yhdistyksiltä.
1206:                                     I,3. -   Tuomioja y. m.                               21
1207: 
1208:    Jos havaitaan, ettei hakemus ole asian-        teille, järjestysoikeuksille ja kauppalanhal-
1209: mukaisesti tehty tai valitsijayhdistys lail-      lituksille sekä muutoin pidettävä yleisön
1210: lisesti perustettu, annettakoon sen asiamie-      saatavana.
1211: helle tieto, ettei hakemukseen ole suostuttu,                         36 §.
1212: ja ilmoitettakoon samalla hylkäämisen syyt.          Siinä kokouksessa, joka alkaa .kuudente-
1213:                     33 §.                         nakolmatta päivänä ennen vaalia, esitellään
1214:   Hakemukset, jotka ovat asianmukaisesti          ja tarkastetaan saapuneet ilmoitukset, jotka
1215: tehdyt laillisesti perustettujen valitsijayh-     koskevat ennen ju1kaistuihin ehdokaslistoi-
1216: distysten puolesta, varustetaan juoksevalla       hin tehtyjä muutoksia tai vaaliliittoja.
1217: järjestysnumerolla.                                  Ellei vaaliliittoja koskevaa ilmoitusta
1218:   Hakemuksen järjestysnumero merkitään            voida hyväksyä, menetellään niinkuin 32
1219: myöskin hakemuksen mukana olevan eh-              § :n 2 momentissa on sanottu; ja olkoon asia-
1220: dokaslistan yläreunaan, minkä ohessa heti         miehellä oikeus viimeistään neljäntenäkol-
1221: järjestysnumeron alle merkitään yhdistyk-         matta päivänä ennen vaalia tehdä tarpeel-
1222: sen yleispyrintö.                                 liset korjaukset.
1223:                                                      Tämän jälkeen on, hyväksyttyjen ilmoi.-
1224:                      34 §.                        tusten johdolla, painettu yhdistelmä asian-
1225:   Keskuslautakunta ryhtyköön heti tämän           mukaisesti oikaistava ja kaikki siinä olevat
1226: jälkeen sellaisiin toimenpiteisiin, että kaikki   samaan vaaliliittoon kuuluvat ehdokaslistat
1227: järjestysnumeroilla varustetut ehdokaslistat,     yhdistettävä yhteisen otsakirjoituksen alle
1228: kukin otsarkirjoituksineen, viipymättä yh-        ja asetettava erikseen muista listoista, niin
1229: dessä painetaan sillä tavoin, että ne tulevat     että liitto ja no ehdokaslistat, jotka siihen
1230: samalle puolelle lehteä järjestettyinä järjes-    kuuluvat, heti selvästi esiintyvät. Sillä ta-
1231: tysnumeronsa mukaan ja erotettuina toisis-        voin syntynyt lopullisten ehdokaslistojen
1232: taan selvillä viivoilla.                          yhdistelmä monisteltakoon heti painatta-
1233:    Jos 32 § :n 2 momentissa mainitussa ta-        malla ja lähetettäköön vaaliliittojen asia-
1234: pauksessa valitsijayhdistys on seitsemän          miehille ja muiden vaalipiirien keskuslauta-
1235: päivän kuluessa antanut uuden hakemuk-            kunnille. Yhdistelmä asetetta.koon nähtä-
1236: sen, jossa ne kohdat on oikaistu, joita vas-      väksi kunkin keskuslautakunnan kansliaan.
1237: taan muistutuksia oli tehty, mutta joka
1238: muuten on muuttamaton, esiteltäköön ja tar-                            37 §.
1239: kastettakoon se yhdeksäntenäkolmatta päi-            Keskuslautakunta painattakoon sen jäl-
1240: vänä ennen ·edustajanvaalia. Samassa tilai-       keen joutuisasti vaalilippuja koko vaalipii-
1241: suudessa otetaan myös tutkittavaksi ne ha-        riä varten ja lähettäköön kunkin äänestys-
1242: kemukset, jotka ilman hakijan syytä ovat          alueen vaalilautakunnalle tarpeellisen mää-
1243: myöhästyneet. Jos hakemus silloin havai-          rän niitä päällyksessä, joka on suljettava
1244: taan asianmukaiseksi, monisteltakoon ehdo-        vaalipiirin sinetillä ja johon on merkittävä
1245: kaslista erikseen niinkuin ylempänä on sää-       tieto vaalilippujen luvusta.
1246: detty.                                               Jokaisessa vaalilipussa tulee sisäpuolella
1247:                       35 §.                       olla sekä valitsijan täytettäväksi varattu
1248:    Niin pian kuin 34 § :ssä määrätty monis-       tyhjä kohta että myöskin painettuna kaikki
1249: telu on tehty, on tämä ehdokaslistojen yh-        keskuslautakunnan julkaisemat ehdokaslis~
1250: distelmä sekä 34 § :n 2 momentissa maini-         tat, ja on· tässä tarkoin noudatettava 34 ja
1251: tussa tapauksessa erityinen ehdokaslista lä-      36 § :ssä annettuja määräyksiä, kuitenkin
1252: hetettävä kaikille vaalipiirin valitsijayhdis-    niin, ettei ehdokaslistoissa enää saa maini\
1253: tyksille, lmnnallislautakunnille, maistraa-       varaehdokasta.
1254:   22                               1,3. -   Edustajanvanlit.
1255: 
1256:    Vaalilippujen pitää olla niin tehtyjä, ettii     Jos tasavallan presidentti on miiäriinnyt
1257: selvästi näkyy, miten ne ovat kokoontaitet- toimitettavaksi uudet vaalit, ryhd;yiä.än vaa-
1258: tavat ja suljettavat, eikä niissä saa olla mi- 'litoimitukseen sen kalenterikuukauden en-
1259: tään muuta kuin mitä yllä on säädetty.          simmäisenä päivänä, joka alkaa lähinnä kuu-
1260:                                                 denkymmenen päivän kuluttua siitä kuin
1261:                        38 §.
1262:                                                  määräys julkaistiin, sekä jatkuu sitten niin-
1263:   Vaalilippujen ohella toimitetaan vaali-
1264:                                                  kuin 1 momentissa on sanottu.
1265: lautakunnille riittävä määrä lopullisten eh-
1266: doka.."llistojen yhdistelmää sekä vaalileimasin
1267: tarpeineen, jota paitsi mainittua yhdistel-                           41 §.
1268: mää levitetään niinkuin 35 § :ssä on sa-            V aalilauta:kunnan asiana on ryhtyä kaik-
1269: nottu.                                           kiin  vaalin  toimittamista  varten tarpeelli-
1270:    Vaalileiman pitää olla yhtäläinen vaali-      siin toimiin.
1271: piirin kaikissa 1iänestysalueissa.                  Erittäinkin tulee siitä olla huolta pidetty,
1272:                                                  ettei kukaan saa vaalilippua, ennenkuin hän
1273:                        39 §.                     on havaittu vaalioikeutetuksi, sekä että va-
1274:    Siinä Uudenmaan läänin vaalipiirin kes- litsija saattaa täysin säilyttäimällä vaali-
1275: kuslautakunnan kokouksessa, joka a}kaa salaisuuden vaalilippuunsa merkitä, miten
1276: kuudentenatoista päivänä ennen vaalia, esi- hän äänestää, ja että tätä varten tarpeelli-
1277: tellään ja tarkastetaan 29 § :n 2 momentissa set apuneuvot ovat saatavissa.
1278: mainitut julkilausumat sekä laaditaan kuu-          Lautakunta katsokoon myöskin, että kyl-
1279: lutus siitä, mitkä vaaliliitot ja valitsijayh- lin tilava paikka vaalihuoneen vieressä on
1280: distykset ovat muodostaneet yhdysliiton.         tarjona niille valitsijoille, jotka odottavat
1281:    Ellei julkilausumaa voida hyväksyä, me- vuoroansa vaalihuoneeseen päästäkseen, ja
1282: netellään niinkuin 32 § :n 2 momentissa on että tämä paikka suljetaan sillä ikellonlyö-
1283: sanottu; ja olkoon yhdysliiton asiamiehellä mällä, jolloin vaalitoimitus on illalla keskey-
1284: oikeus viimeistään viidentenätoista päivänä tcttävä tai lakkautettava. Jos toimitus päi-
1285: ennen vaalia tehdä tarpeelliset korjaukset. vällä keskeytetään, suljetaan odotuspaikka,
1286:    Kuulutus, joka mainitaan 1 momentissa, kun vaalilautakunta sen tarpeelliseksi kat-
1287: on painettava ja heti lähetettävä kaikkien soo.
1288: yhdysliittojen asiamiehille sekä vaalipiirien       V aa.liuurnan toimituttaa valtioneuvosto
1289: keskuslauta kunnille.                            jokaiseen äänestysalueeseen valtion kustan-
1290:                                                  nuksella.
1291:                       5 luku.                                         42 §.
1292:                    Vaalit.                         Älköön vaalihuoneistossa taikka sen vie-
1293:                      40 §.                       ressä pidettäkö puheita, älköönkä painet-
1294:   Heinäkuun 1 päivänä sinä vuonna, jona          tuja tai kirjoitettuja kehoituksia julkipan-
1295: 1:olmivuotisaika lä;hinnä edellisistä edusta-    tako tai valitsijoille jaettako älköönkä
1296: janvaaleista lukien päättyy, alkaa vaalitoi-     myöskään rahankeräyksiä toimeenpantako.
1297: mitus kussakin äänestysaineessa kello yh-
1298: deksän aamulla s0kä jatkuu kello kahdek-                           43 §.
1299: saan illalla ja seuraavana päivänä niinikään       Vaalilautakunnan huolena olkoon, että
1300: kello yhdeksästä kello kahdeksaan, kumpai-       keskuslautakunnan julkaisema lopullisten
1301: scnakin päivänä keskeytyen enintään kah-         ehdokaslistojen yhdistelmä sekä 39 § :ssä
1302: den tunnin väliajaksi va.alilautakunnan          mainitut kuulutukset ovat tiedoksipantuina
1303: määräyksen mukaan.                               ja muutoinkin saatavina sekä itse vaalihuo-
1304:                                      I,:J. -   '_ruomioja y. m.                              23
1305: 
1306: neessa cl tä vierei:;issii huoneissa ja etuhuo-        Ellei valitsija hyväksy yhtäkään vaali-
1307: nccssa.                                             lippuun painetuista ehdokaslistoista, kirjoit-
1308:                        44 §.                        takoon vaalilipussa sitä tarkoitusta varten
1309:    _Bdustajanvaalissa pitää olla saapuvilla         varattuun tyhjään kohtaan sen henkilön ni-
1310: t:rityinen vaalilautakunnan ottama henkilö,         men, jota hän äänestää, ja merkitköön siihen
1311:  jonka tulee valit$ijan pyynnöstä avustaa           myöskin hänen ammattinsa tai toimensa ja
1312: häntä tarpeellisten mel"kintäin tekemisessä         asuinpaikkansa.
1313: vaalilippuun.                                         Sitten näyttäköön valitsija vaalilipun ko-
1314:    Avustajan tulee tunnollisesti täyttää va-        koontaitettuna ja suljettuna vaalilautakun-
1315: 1itsi;ian osotukset kuin myös pitää salassa         nalle leimattavaksi ja pankoon vaalilip-
1316: vaalitoimituksessa saamansa tiedot. Jos             punsa leimattuna vaaliuurnaan.
1317: hän tätä vastaan rikkoo, rangaistakoon niin-
1318: kuin vi-vkamies virkarikoksesta.                                          49 §.
1319:                                                        Valitsijan sallittakoon käyttää äänioikeut-
1320:                      45 §.                          tansa jossakin muussa äänestysaineessa kuin
1321:   Vaalitoimituksessa tulee lautakunnan pu-          siinä, jonka vaaliluetteloon hän on merkitty,
1322: heenjohtajan juuri ennen äänestyksen alkua          jos hän esiinantaa sitä tarkoitusta varten an-
1323: näyttää läsnäolijoille, että vaaliuurna on          netun otteen sanotusta vaaliluettelosta.
1324: tyhjä, sekä sitten avata se päällys, jossa             Jos valitsija kuuluu toiseen va:alipiiriin,
1325: lauta.kunnalle lähetetyt vaaliliput ovat.           olkoon oikeutettu antamaan äänensä jonkun
1326:                                                     siellä ilmoitetun valitsijayhdistyksen ehdo-
1327:                     '46 §.                          kaslistan hyväksi, kirjoittamalla sen ehdok-
1328:   Valitsija, joka haluaa vaalioikcuttansa           lmiden nimet vaalilippuunsa.
1329: käyttää, ilmoittautukoon vaalilautakunnalle            Kun toiseen vaalipiiriin kuuluva valitsija
1330: "Saadaksensa vaalilipun.                            täten käyttää vaalioikeuttaan, pitää hänen
1331:                                                     oman vaalipiirinsä nimi olla merkittynä hä-
1332:                     47 §.                           nen vaalilippunsa ulkopuolelle, ennenkuin
1333:    Vaalissa olkoon kullakin valitsijalla oi-        lippu pannaan vaaliuurnaan.
1334: keus äänestää joko sen vaalipiirin vaali-
1335: lipussa olevaa ehdokaslistaa, jossa hän on                              50§.
1336: merkitty vaalioikeutetuksi, taikka yhtä hen-          Sittenkuin valitsija on pannut vaalilipun
1337: kilöä, ja on hänen silloin meneteltävä kuten        uurnaau, merkitään vaaliluetteloon, että hän
1338: 48 § :ssä sanotaan.                                 pn käyttänyt vaalioikeuttansa.
1339:                                                       Kun valitsija 49 § :ssä sanottua tarkoi-
1340:                        48 §.                        tusta varten saa otteen vaa'liluettelosta, on
1341:    .Jos valitsija tahtoo antaa äänensä jonkun       sekin luetteloon merkittävä.
1342: valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi,
1343: joka on otettu vaalilippuun, merkitköön tä-                              51 §.
1344: män listan punaisella viivalla. Jos hän ha-            Kun vaalitoimitus keskeytetään, on va!J.-
1345:  luaa muuttaa ehdokaslistassa olevien nimien        liuurna sulettava vähintään kolmen läsnä-
1346: järjestystä, osoittakoon, kirjoittamalla nu-        olijan sinetillä ja pantava varmaan talteen.
1347:  meron nimen eteen, sen järjestyssijan, jonka       Kun toimitusta sitten jatketaan, tulee lau-
1348: hän tahtoo ehdokkaalle antaa. Jos järjestys-        takunnan ennen sinettien poistamista tar-
1349: numeroa ei ole pantu molempien nimien               kastaa, että ne ovat ehjät.
1350: eteen, katsotaan merkitsemättä jääneelle ni-          Kaikilla niillä valitsijoilla, jotka ovat
1351: melle annetnksi toinen järjcstyssija.               tulleet saapuville ennen vaalitoimituksen
1352:   24                                1,3. -   Edustajanvaalit.
1353: 
1354: keskeyttämiseen tai äänestyksen lopettami-        määrä sekä aika, jolloin 52 § :ssä mainitut
1355: seen määrättyä kellonlyömää, olkoon oikeus        päällykset sinetillä suljettiin, minkä ohessa
1356: antaa äänensä, ennenkuin toimitus keskey-         siinä käytettyjen sinettien painoskuvat pan-
1357: tetään tai äänestys julistetaan päättyneeksi.     naan pöytä;kirjaan.
1358:                                                      Toimitus lopetetaan siten, että pöytäkirja
1359:                       52§.                        julkiluetaan ja vaalilautakunnan puheen-
1360:    Niin pian kuin äänestys on päättynyt,          johtaja siihen merkitsee, että pöytäkirja on
1361: otetaan annetut vaaliliput uurnasta ja las-       oikea, minkä jälkeen pöytäkirja pannaru:1
1362: ketaan ne aukaisematta. Samaten lasketaan         vaalipiirin keskuslautakunnalle osoitetulla
1363: niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaali-        päällekirjoituksella varustettuun päällyk-
1364: luetteloon ja pöytäkirjaan tehtyjen merkin-       seen.
1365: töjen mukaan ovat vaalioikeuttaan käyttä-            Painettuja pöytäkirjankaavakkeita han-
1366: neet.                                             kitaan vaalilautakunnalle valtioneuvqsto11
1367:    Kaikki annetut vaaliliput pannaan sen          toimesta.
1368: jälkeen kestävään päällykseen, jonka vähin-
1369: tään kolme vaalilautakunnan jäsentä sine-                             55§.
1370: tillään huolellisesti sulkee.                       Vaalilautakunnan puheenjohtajan ja j?n-
1371:    Päällykseen kirjoitetaan sitten osoite vaa-    kun jäsenen tulee yhdessä niin p~an !Jruin
1372: liP.iirin keskuslautakunnalle ja merkitään        mahdollista lähimpään postitoimistoon viedä
1373: tieto lähetyksen sisällyksestä.                   sekä 52 § :ssä mainitut vaaliliput että vaali-
1374:    Jos vaalilipuissa on sellaisia, joiden ulko-   pöytäkirja eri päällyksissii.
1375: puolelle on merkitty toisen vaalipiirin nimi,
1376: pitää kuitenkin nämä heti laskettaessa erot-                           56 §.
1377: taa muista ja sitten samalla tavalla panna           J_;apin vaalipiirissä äänestä:köön kukin
1378: päällykseen, johon kirjoitetaan osoite maini-     valitsija edustajanvaalissa ainoastaan yhtii
1379: tun vaalipiirin keskuslautakunnallc.              ehdokasta edustajaksi ja yhtä ehdokasta va-
1380:                                                   littavan edustajan varamieheksi, ja käyttii-
1381:                      53§.                         köön hän tällöin sellaista vaalilippua kuin
1382:    Jos annettuja vaalilippuja heti ei voida       hän itse haluaa, kuitenkin niin, että ~us
1383: laskea, sentähden että aika on pitkälle kulu-     tajan ja varamiehen vaalissa on kummas-
1384: nut, menetellään vaaliuurnan kanssa kuten         sakin käytettävä eri vaalilippua ja eri vaa-
1385: 51 § :ssä on sanottu, ja toimitetaan annettu-     liuurnaa.
1386: jen vaalilippujen laskeminen ja päällykseen,         lVIunten on Lapin edustajanvaaliin .näh-
1387: paneminen seuraavana päivänä.                     den soveltuvissa kohdin voimassa mitä tässä
1388:                                                   laissa säädetään.
1389:                      54§.
1390:    Vaalitoimituksessa pitää joku vaalilauta-
1391: kunnan jäsenistä pöytäkirjaa, johon mer-                             6 luku.
1392: kitään toimituspäivä, lautakunnan läsnä-
1393: olevat jäsenet, kellonlyömät, jolloin toimitus            liänten laskemisen perttsteet.
1394: alkoi ja keskeytyi sekä äänestys julistettiin                           57 §.
1395: päättyneeksi, ne henkilöt, jotka toisen äänes-       Sille, jota valitsija äänestää ensi sijassa,
1396: tysalueen vaaliluettelon otteen nojalla ovat      tulee yksi ääni ja toiselle järjestyksessä
1397: olleet äänestämässä ja kutka näistä kuulu-        puoli ääntä.
1398: vat toiseen vaalipiiriin, annettujen vaalilip-      Kunkin ehdokkaan siten saarnat äänet yh-
1399: pujen ja vaalioikeuttaan käyttäneiden luku-       teenlaskettuina ovat hänen äänimäiirä:r.t~~i.
1400:                                     I,s. -   Tuomioja y. m.                               25
1401: 
1402:                      58§.                         muiden ryhmäin ehdokasten välillä vertaus-
1403:    Jos toinen niistä, joita valitsija on äänes-   luku, joka ääniryhmän ensimmäisellä ehdok-
1404: tänyt, ei ole vaalikelpoinen tai selvästi nimi-   kaalla on sama kuin ryhmän vaalilippujen
1405: tetty, olkoon kuitenkin valitsijan ääni voi-      koko lukumäärä ja toisella puolet siitä.
1406: massa toiseen nähden.
1407:    JDs valitsija vaalilipussaan on merkitse-                           61 §.
1408: mällä osoittanut useampia kuin yhden ehdo-           Jos kaksi tai useampia ääniryhmiä kuu-
1409: kaslistan,                                        luu samaan vaaliliittoon, niin ne muodosta-
1410:    tai on tehnyt merkitsemäänsä ehdokaslis-       vat yhdistetyn ääniryhmän, jossa niiden
1411: taan sellaisen nimien järjestystä koskevan        ehdokkailla on etusija toistensa edellä nii-
1412: muutoksen, jonka tarkoitus on epäselvä,           den vertauslukujen suuruuden mukaan,
1413:    tai on tehnyt vaalilippuunsa muunlaisen        jotka kukin heistä 60 §:n 2 momentin mu-
1414: kuin nimien järjestystä koskevan muutok-          kaan on saanut. Jos joku ehdokas on yh-
1415: sen tai lisäyksen,                                teinen kahdelle tai useammalle noista yk-
1416:    tai pannut vaalilippuunsa erityisen mer-       sinkertaisista ääniryhmistä, niin hänen
1417: kin tai nimikirjoituksensa,                       vertauslukujensa      yhteenlaskettu määrä
1418:    tai ,käyttänyt muunlaista kuin vaalilauta-     osottaa hänen järjestyssijansa.
1419: kunnalta saatua vaalilippua,                         Mainitus,sa    järjestyksessä    katsotaan
1420:    tai jos vaalilippu havaitaan leimaamatto-      kaikki 112 ehdokkaat, jotka yhdistetyss[i
1421: maksi,                                            ääniryhmässä ovat saaneet ääniä, ryhmän
1422:    olkoon sellainen vaalilippu mitätön.           kaikkien valitsijain asettamiksi; ja anne-
1423:    Jos valitsija on vaalilippuun kirjoittanut     taan heille siis uudet vertausluvut, siten
1424: useampia kuin yhden nimen, katsotaan hä-          että €nsimmäinen ehdokas vertausluvuk-
1425: Iien äänestäneen ainoastaan sitä henkilöä,        seen saa yhdistetyn ääniryhmän vaalilip-
1426: jonka nimen hän on ensimmäiseksi kirjoitta-       pujen koko lukumäärän, toinen puolet siitä,
1427: nut, ellei hän 49 § :n 2 momentissa maini-        kolmas kolmasosan, neljäs neljäsosan ja
1428: tussa tapauksessa ole äänestänyt jotakuta         l)iin edespäin.
1429: toisessa vaalipiirissä ilmoitettua ehdokas-                            62 §.
1430: listaa.                                              Jos äänimäärät tai vertausluvut käyvät
1431:                      59 §.                        tasan, ratkaisee arpa.
1432:    Vaaliliput, jotka on ann€ttu saman v,a-
1433: litsijayhdistyksen €hdolmslistan hyväksi, pi-                       7 luku.
1434: detään yhtenä ääniryhmänä.
1435:    Samoin pidetään vaaliliput, joilla 48 § :n     r aalin tuloksen määrääminen ja valtakirjan
1436: 2 momentin mukaan on äänestetty samaa                             antaminen.
1437: henkilöä, yhteensä yhtenä äiiniryhmänä.                               63 §.
1438:                                                     Niin pian kuin jostakin äänestysalueesta
1439:                      60 §.                        sen vaaliliput ovat keskuslautakunnalle saa-
1440:    Saman ääniryhmän ehdokkailla on etu-           puneet, on päällykset avattava ja vaaliliput
1441: sija toistensa edellä niiden äänimäärien suu-     laskettava lautakunnan kaikkien jäsenten
1442: ruuden mukaan, jotka kukin 57 § :n mu-            läsnä ollen.
1443: kaan on ääniryhmässä saanut, ja heidät               Sen jälkeen vaaliliput on avattava j<l
1444: katsotaan olevan siinä järjestyksessä ryh-        järjestettävä muodostamiensa yksinkertais-
1445: män kaikkien valitsijain asettamia.               ten ääniryhmien mukaan, sekä kunkin ryh-
1446:    Jokaiselle ääniryhmän ehdokkaista anne-        män vaaliliput ja ryhmässä asetettujen
1447: taan siis etusijan määräämiseksi hänen ja         ehdokkaitten äänet laskettava.
1448:   26                              I,:l. -   Edust.ajanvaalit.
1449: 
1450:    :Nlitättömiksi huomatut vaaliliput asete-                           67 §.
1451: taan syrjään ja pannaan sitten erityiseen            Niin pian kuin Uudenmaan läänin vaali-
1452: })1i.ällykseen, joka suljetaan sinetillä.         piirin keskuslautakunta on saanut 66 § :ssä
1453:                                                   mainitut tiedot kaikkien muiden vaalipii-
1454:                                                   rien 'keskuslautakunnilta, toimii se edusta-
1455:                     64 §.                         jien määräämiseksi niinkuin 68-75 § :ssä
1456:    Sittenkuin kunkin äänestysalueen vaali-        säädetään.
1457: liput näin on laskettu ja järjestetty sekä                             68 §.
1458: niissä annetut äänet niin yhteenlaskettu,            Kunkin vaalipiirin 65 §:n c~kohdassa mai-
1459: kuin 63 § :ssä on sanottu, on kaikki samaan       nitusta vertauslukujen sarjasta erotetaan,
1460: ääniryhmään kuuluvat vaaliliput eri äänes-        sen alusta alkaen, niin monta vertauslukua
1461: tysalueista yhteen koottava sekä kunkin           kuin vaalipiiri saa valita edustajia ja mer-
1462: ääniryhmän ehdokkaiden äänet yhteenlas-           kitään kuinka monta erotettua vertauslukua
1463: kettava.                                          tulee kullekin yhdistetylle ja kullekin eril-
1464:                                                   liselle yksinkertaiselle ääniryhmälle.
1465:                      65 §.                           Kutakin yhdysliittoa kohti lasketaan
1466:    Tämän jä1keen menetellään seuraavalla          kuinka monta siihen kuuluvien ääniryh-
1467: tavalla:                                          mien vertausluvuista on 1 momentin mu-
1468:    a) Kunkin yksinkertai,sen ääniryhmän           kaan erotettu yhteensä koko maassa.
1469: ehdokkaiden nimet kirjoitetaan järjestyk-
1470: seen heidän saamiensa äänimäärien suuruu-                            69 §.
1471: den mukaan, jonka ohessa merkitään heille           Kutakin yhdysliittoa sekä kutakin eril-
1472: 60 § :n 2 momentin mukaan tulevat vertaus-       listä vaaliliittoa ja valitsijayhdi,stystä
1473: luvut;                                           kohti lasketaan yhteen siihen kuuluvien
1474:    b) yhdistetyn ääniryhmän ehdokkaiden          ääniryhmien vaalilippujen luku koko
1475: nimet kirjoitetaan 61 § :n 1 momentin mää-       maassa, jolloin yhdysliitoksi katsotaan
1476: räämään järjesty,kseen ja merkitään heille       myöskin ne 59 § :n 2 momentissa mainitut
1477: saman pykälän 2 momentin mukaan laske-           ääniryhmät, joilla on sama ehdokas.
1478: tut vertausluvut; sekä                              Kunkin 1 momentissa mainitun vaaliyh-
1479:    c) kaikki b-kohdassa mainitut vertauslu-      tymän vaalilippujen koko luku jaetaan yh-
1480: vut sekä ne a-kohdassa mainitut, jotka koh-      dellä, kahdella, \kolmella j. n. e., enintäiin
1481: distuvat erillisenä pysyneen yksinkertaisen      koko vaaliyhtymän ehdokkaiden luvul'la.
1482: ääniryhmän ehdokkaisiin, järjestetään nii-       Osamäärät järjestetään suuruutensa mu-
1483: den suuruuden mukaan, suuri1ll'lllast,a a'l-     kaan sarjaan, suurimmasta. alkaen, ja kun-
1484: kaen; ja merkitään kunkin vertausluvun           kin osamäärän kohdalle merkitään, minkä
1485: kohdalle se yhdistetty tai erillinen ;,-ksin-    vaaliyhtymän osamääriin se kuuluu. Yhtä
1486: ],ertainen iiiinin-hmä, ;jolle se kuuluu.        snurtcn osamäärien järjestyksen ratkaiser
1487:                                                  arpa. Täten saadusta sarjasta erotetaan sata-
1488:                    66 §.                         yhdeksänkymmentäyhdeksän          ensimmäistä
1489:   Keskuslautakunta lähettää 65 § :ssä mai-       osamäärää, ja lasketaan, kuinka. monta si-
1490: nitut tiedot niin pian kuin mahdollista          ten erotottua osamäärää tulee kullekin 1
1491: Uudenmaan läänin vaalipiirin keskuslauta-        momentissa mainitulle vaaliyhtymälle.
1492: kunnalle. Sen on myös annettava ne
1493: muut tiedot, jotka Uudenmaan läänin vaali-                            70 §.
1494: piirin keskuslautakunta laskelmien suoritta-        Ellei jonkin yhdysliiton tai jonkin eril-
1495: mista varten ehkä huomaa tarvitsevansa_          lisen vaaliliiton taikka jon~ön erillisen va-
1496:                                   I,a. -- Tuomioja y. m.                                27
1497: 
1498: '11tsijayhdistyksen puolesta 69 § :n mukaan     ensimmmseen, vielä jäljellä olevaan crotuk-
1499: .erotettujen osamäärien luku ole sama kuin      seen, menetellen kuten d-kohdassa ja e-koh-
1500:  vaaliyhtymää varten 68 § :n mukaan ero-        dassa on sanottu, ja näin jatketaan, kunnes
1501: tettujen vertauslukujen lukumäärä, mene-        erotusten sarja on tyhjennetty; ja
1502: tellään seuraavalla tavalla:                       g) kutakin yhdistettyä ja kutakin eril-
1503:     a) otetaan toiselta puolen huomioon ne      listä yksinkertaista ääniryhmää varten mer-
1504:  vaaliyhtymät, joita varten on erotettu vä-     kitään, edellä olevan toimituksen päätyttyä,
1505:  hemmän osamaaria kuin vertauslukuja,           sen puolesta erotettujen vertauslukujen
1506:  sekä kirjoitetaan näitä vaaliyhtymiä varten    luku.
1507:  kussakin vaalipiirissä 65 § :n c-kohdan mu-                          71 §.
1508:  kaan muodostetusta vertauslukujen sarjasta        Kussakin vaalipiirissä on kukin yhdis-
1509: ,erotetut vertausluvut erikseen;                tetty ja kukin erillinen yksinkertainen ääni-
1510:     d) otetaan toiselta puolen huomioon ne      ryhmä oikeutettu täyttämään niin monta
1511:  vaaliyhtymät, joita varten on erotettu         edustajasijaa kuin sen vertauslukuja on
1512:  enemmän osamiiäriä 'kuin vertauslukuja ja      68 §:n 1 momentin ja 70 §:n mukaan ero-
1513:  kirjoitetaan näitä vaaliyhtymiä varten kus-    tettu.
1514:  sakin vaalipiirissä 65 § :n c-kohdan mukaan                         72 §.
1515: muodostctusta vertauslukujen sarjasta erot-        Kunkin ääniryhmän puolesta on edusta-
1516:  tamatta jääneet vertausluvut erikseen;         jiksi vaiittu, 71 § :n mukaan määrättyyn
1517:     c) kutakin vaalipiiriä varten lasketaan     lukuun saakka, ne ääniryhmän ehdokkaat,
1518: a-kohdassa ja b-kohdassa mainittujen, erik-     jotka 61 § :n 2 momentin taikka 60 § :n 2
1519:  seen kirjoitettujen vertauslukujen erotuk-     momentin perusteella ovat ääniryhmässå
1520: set; nämä erotukset järjestetään sarjaan        saaneet suurimmat vertausluvut, kuitenkin
1521:  suuruuden mukaan pienimmästä alkaen, ja        siten että, jos 70 § :ssä säädetyn menettelyn
1522:  kunkin erotu.ksen viereen merkitään sekä       perusteella ääniryhmä on saanut erotetuksi
1523:  minkä vaalipiirin että minkä kahden vaali-     yhden tai useamman vertausluvun enemmän
1524: yhtymän vertausluvuista se on laskettu;         kuin sen hyväksi 68 § :n 1 momentin mu-
1525:     d) sen vaalipiirin 65 § :n c-kohdan mu-     kaan on erotettu, edellä mainitulla tavalla
1526:  kaan muodostetusta vertauslukujen sar-         määrätään vain niin monta edustajaa, kuin
1527:  jasta, johon pienin tämän pykälän c-koh-       ääniryhmälle on 68 § :n 1 momentin mu-
1528: dassa mainittu erotus kohdistuu, poistetaan     kaan erotettu vertauslukuja. Sen lisäksi
1529:  erotcttujen vertauslukujen sarjasta suu-       ääniryhmälle tulevat edustajasijat täyttä-
1530: rempi erotusta laskettaessa käytetyistä ver-    vät ne ääniryhmän vielä valitsematta olevat
1531: tausluvuista ja sen tilalle asetetaan pie-      ehdokkaat, jotka sen yhdysliiton puolesta
1532:  nempi niistä sekä merkitään sen viereen        annetuista vaalilipuista, johon ääniryhmä
1533:  minkä vaaliyhtymän vertauslukuihin se          ehkä kuuluu, sekä 59 § :n 2 momentissa mai-
1534: kuuluu;                                         nitusta ääniryhmistä ovat yhteensä saaneet
1535:     e) jos jonkun a-kohdassa tai b-kohdassa     suurimman äänimäärän.
1536: mainitun vaaliyhtymän puolesta vertaus-
1537:  lukujen luku d-kohdan mukaan tehdyn                                73 §.
1538:  siirron jälkeen on sama kuin sen puolesta         Jos 72 § :n määräyksiä sovellettaessa joku
1539: erotettujen osamäärien luku, pyyhitään c~       ehdokas tulisi valituksi edustajwksi kahden
1540: kohdassa mainitusta sarjasta kaikki ne ero- ·   tai useamman ääniryhmän puolesta samassa
1541: tukset joita laskettaessa puheenaolevan         vaalipiirissä, katsotaan hän valituksi sen
1542:  vaaliyhtymän vertauslukuja on käytetty;        ääniryhmän puolesta, jossa hänellä on suu-
1543:     f) sen jälkeen siirrytään erotussarjan      rin vertausluku, ja kukin muista ääniryh-
1544:   28                               1,3. -   Edllstajanvaalit.
1545: 
1546: mistä saa edustajakseen hänen tilalleen sen       hänelle annetaan, tiedustella häneltä, suos-
1547: ehdokkaansa, joka edustajiksi valittujen eh-      tuuko hän vastaanottamaan edustajan ;~i
1548: dokkaiden jälkeen on saanut suurimman             men. Jos hän kieltäytyy taikka ei kymme-
1549: vertausluvun.                                     nen päivän kuluessa tiedon saamisesta lu-
1550:    Ellei jollakin ääniryhmällä ole saamiensa      kien keskuslautakunnalle ilmoita suostumus-
1551: edustajasijojen täyttämiseen tarvittavaa          taan, täytetään avoin sija niinkuin 74 § :ssä
1552: määrää ehdokkaita, ne vaalipiirin muut eh-        sanotaan.
1553: dokkaat, jotka ovat valittujen jälkeen siinä        Jos I.Japin vaalipiirin edustajaksi valittu
1554: saaneet suurimmat vertausluvut, täyttävät         kieltäytyy tointa vastaanottamasta, .astuu
1555: siten avoimiksi jääneet sijat.                    valitun sijaan se henkilö, joka 56 § :n mu-
1556:                                                   kaan on valittu edustajan varamieheksi.
1557:                      74 §.                        Jos edustajan varamieheksi valittu ,kieltäy-
1558:    Jos joku on valittu kahdessa ta.i useam-       tyy tästä toimesta tai sama henkilö on Sfl,a-
1559: massa vaalipiirissä, on hän oleva sen vaali-      nut enimmät äänet sekä edustajaksi että
1560: piirin edustaja, jossa hänellä on suurin          edustajan varamieheksi, on viipymättä toi-
1561: vertausluku.                                      mitettava edustajan varamiehen vaali. Maa-
1562:    Siten poistuneen jälkeen avoimeksi jou-        herra määrätlköön vaalin ajan ja kuulu~utta
1563: tunut sija täytetään etupäässä siitä yhdis-       koon sen.
1564: tetystä ääniryhmästä tai siitä erillisestä
1565: yksinkertaisesta ääniryhmästä, jossa va-                                77 §.
1566: littu on saanut suurimman vertausluvun,              Sitä tapausta varten, että edustajansija
1567: ja tulee hänen sijaansa se, joka siinä on         tulee avoimeksi, on kullekin edustajalle
1568: saanut suurimman vertausluvun lähinnä             määrättävä varamies, joka astuu tarpeen
1569: "Valitun tai valittujen jälkeen. Jos avointa      vaatiessa hänen tilalleen. V ara:mies, paitsi
1570: sijaa ei tällä tavalla voida täyttää, astuu       I.Japin vaalipiirissä, josta säädetään 56 § :ssä,
1571: sijaan se, jolla oli vaalipiirissä suurin ver-    määrätään noudattamalla 74 § :ssä säädet-
1572: tausluku niiden joukossa, joita aikaisemmin       tyä menettelyä.
1573: ei ole valittu.                                      Jos varamies tulee edustaja:ksi tai pois-
1574:                      75 §.                        tuu, tulee asianomaisen keskuslautakunnan
1575:    liudenmaan läänin vaalipiirin keskus-          määrätä uusi varamies noudattamalla 1 mo-
1576: lautakunta julistaa heti lautakunnan etu-         mentissa säädettyjä perusteita. Jos Lapin
1577: huoneessa tehtävällä tiedoksipanolla, ketkä       vaalipiirin edustajan varamies tulee edus-
1578: ehdokkaat ovat kunkin vaalipiirin puolesta        tajaksi tai poistuu, on varamiehen vaali toi-
1579: tulleet valituiksi edustajiksi, sekä lähettää     mitettava, niinkuin 76 § :n 8 momentissa
1580: siitä tiedon muiden vaalipiirien keskuslau-       sanotaan.
1581: takunnille.                                                              78 §.
1582:                      76 §.                           Sittenkuin keskuslautakunta on määrän-
1583:    Sen jälkeen antaa asianomaisen vaa1ipii-       nyt vaalipiirin edustajien varamiehet, tulee
1584: rin keskuslautakunta valtakirjan vaalipiirin      sen viipymättä tiedoksipanolla lautakunnan
1585: puolesta edustajiksi valituille sekä määrää       etuhuoneessa julistuttaa, kutka ovat vaali-
1586: heidän varajäsenensä kuten 77 § :ssä sääde-       piirin puolesta tulleet valituilksi edustajiksi
1587: tään.                                             sekä heidän varamiehikseen. Tämä julistus
1588:    Jos joku niistä, jotka on julistettu vali-     on myöskin heti lähetettävä läänin maaher-
1589: tuiksi, ei o1e ollut ilmoitetulla ja julkais-     ralle ja vaalipiirin vaalilautakunnille selldi
1590: tulla listalla, pitää kuitenkin vaalipiirin       julkaistava vähintään yhdessä paikkakun-
1591: ke:skuslautakunnan, ennenkuin valtakirja          nalla ilmestyvässä sanomalehdessä.
1592:                                     l,:~.   -   Tuomioja y. m.                                 29
1593: 
1594:                      "iH §.                                              82 §.
1595:    J;;dustajanvaltakirjassa tulee olla mainit-         Kaikki vaaliliput on tämän jälkeen
1596: tuna, milloin edustaja on valittu, taikka,          pantava päällykseen, joka suljetaan kes-
1597: siinä tapauksessa että hän varamiehenä              kuslautakunnan ja sen puheenjohtajan sine-
1598: astuu valitun edustajan tilalle, kenen jäl-         teillä, ja säilytettävä, kunnes lähinnä seu-
1599: keen edustajansija on tullut avoimeksi, niin        raavat vaalit on toimitettu.
1600: myös kuinka kauan edustajan rboimivalta                Kaikki ·laskelmat on yhdistettävä kes-,
1601: kestää. Valtakirjan kaaval.rkeet vahvistaa          kuslautakunnan ja puheenjohtajan sinctti-
1602: valtioneuvosto.                                     siteellä sekä säilytettävä. pöytä!kirjan liit-
1603:    Kullekin valitulle toimittakoon asianomai-       teenä.
1604: nen keskuslautakunta viipymättä hänen                                    83 §.
1605: valtakirjansa.                                         Keskuslautakunnan kokouksissa, jotka
1606:                                                     pidetään vaalilippujen laskemista ja vaalin
1607:                                                     tuloksen määräämistä varten, ovat valitsija-
1608:                     80 §.                           yhdistysten, vaaliliittojen ja yhdysliittojen
1609:   Keskuslautakunnan kokouksissa tehdään             asiamiehet oikeutetut olemaan saapuvilla.
1610: pöytäkirja, johon merkitään kokouksen päi-
1611: vät, kellonlyömä, jolloin se ~lkoi, keskeytyi                           84 §.
1612: ja päättyi, läsnäolevat jäsenet sekä päätök-          Keskuslautakunnasta lähtevät toimitus-
1613: set; kuitenkin voidaan päätöksen sisällys il-       kirjat allekirjoittaa lautakunnan puolesta
1614: moittaa viittaamalla kirjeeseen tai muuhun          puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri.
1615: toimituskirjaan.
1616:    Erikseen on pöytwkirjaan otettava mi-                                8 luku.
1617: tättömien vaalilippujen lukumäärä kussa-
1618: kin äänestysalueessa.                                     Edu,stajanvaalista valittaminen.
1619:    Pöytäkirjan allekirjoittaa sihteeri ja to-                            85 ~.
1620: distaa oikeaksi puheenjohtaja.                         ,Jos joku tahtoo valittaa edustajanvaalista,
1621:    Kun keskuslautakunnan toimitus keskey-           tehköön sen kirjallisella valituksella, joka
1622: tetään, pitää kaikki vaaliliput ja laskelmat        viimeistään neljäntenätoista päivänä siitä
1623: niin säilytettämän, ettei kukaan saa niitä          kuin 78 § :ssä säädetty tiedoksipano jul-
1624: käsiinsä.                                           kaistiin on ennen kello kahtatoista päivällä
1625:                                                     annettava sen läänin maaherralle, jossa va-
1626:                     81 §.                           littaja on merkitty vaalioikeutetuksi.
1627:    Kun Uudenmaan läänin vaalipiirin kes-
1628: kuslautakunta 75 § :n mukaan julistaa vaa-                                 86 §.
1629: lin tuloksen, on sen pöytäkirjassa mainit-             Jos edustajanvaalista on valitettu, vaati-
1630: tava valitut henkilöt.                              koon maaherra heti ne tiedot ja selitykset,
1631:    Pöytäkirjassa, joka tehdä,än siinä kunkin        jotka valituksen johdosta katsotaan tarpeel-
1632: vaalipiirin keskuslautakunnan kokouksessa,          lisiksi, ja antaJk:oon sitten viipymättä asiasta
1633: jossa esitetään Uudenmaan läänin vaalipii-          päätöksen.
1634: rin kirjelmä vaalipiirin puolesta valituista                               87 §.
1635: edustajista, on mainittava sekä valitut hen-           Maaherran päätöksen ju]kaisemisesta ja
1636: kilöt että heidän varamiehensä.                     sen ilmoittamisesta yksityiselle asialliselle,
1637:    Kukin näistä merkitään pöytäkirjaan il-          ntin myös muutoksenhakemisesta siihen
1638: moittamalla hänen nimensä, ammattinsa tai           noudatettakoon mitä 12 ja 13 § :ssä on sää-
1639: toimensa ja asuinpaikkansa.                         detty.
1640:   30                                 1,:>. -   Edusta.jaunalit.
1641: 
1642:                     9 luku.                                            89 §.
1643:              Erityisiä säännöksiä.                    Jos tässä laissa jotakin tapausta varten'
1644:                                                     säädetty määräpäivä sattuu pyhäpäiviiksir
1645:                     88 §.                           pidettäköön seuraava arkipäivä määräpäi-
1646:   Kaj,kki menot vaalilautakunnista ovat             vänä.
1647: kuntien suoritettavat, jota vastoin vaaliliput                         90 §.
1648: kustannetaan ja kaikki menot keskuslauta-             Tämä laki tulee voimaan
1649: kunnista suoritetaan valtion varoista.              ja sillä kumotaan vaalilaki 20 päivältä hei-
1650:   Keskus- ja vaalilautakunnilla on vapaa-           näkuuta 1906 siihen myöhemmin tehtyin(>
1651: kirjeoikeus.                                        muutoksineen.
1652: 
1653: 
1654:        Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 193].
1655: 
1656:                W. W. Tuomioja.                                    T. M. Kivimäki.
1657:                K. J. Ståhlberg.                                   A. K. Cajander.
1658:                Oskari Mantere.                                    Bruno Sarlin.
1659:                E. J. Jatkola.                                     J. Kaskinen.
1660:                U. Brander.                                        W. K. Särkkä.
1661:                J. J(Yske.                                         Ernst von Born.
1662:                Yrjö H. Kesti.                                     K. Fr. Nyman.
1663:                                      E. von Frenckell.
1664:                                                                                            3l
1665: 
1666: 1,4. -   Lak. al. N:o 4.
1667: 
1668: 
1669: 
1670: 
1671:                                 Ståhlberg: Ehdotus laiks-i edustajcmpalkkiosta mmetun lain
1672:                                    m ttuttamisesta.
1673: 
1674: 
1675:                                      Eduskunnalle.
1676: 
1677:    Edustajanpalkkiosta 23 päivänä maalis-         päivältä seuraavissa tapauksissa: 1. jos
1678: kuuta 1928 annetun lain 1 § :n 1 momentin         edustaja tulee valtiopäiviHe vasta niiden
1679: mukaan on edustajanpalkkio varsinaisilta          alettua (1 § 3 anom.); 2. jos hänen rtoimensa
1680: valtiopäiviltä 24,000 mar.IDkaa, josta rpäivä-    lakkaa, ennenkuin eduskunta on ollut
1681: palkkioksi luetaan 200 markkaa. Tässä            koolla 120 päivää (3 §); 3. ylimääräisiltä
1682: säännöksessä on ajruteltu säännöllistä valtio-    va:ltiopäiviltå (1 §. 2 mom.) ; seikä 4. jos
1683: päiväa;ikaa, j01ka 13 p :nä tammiJmuta 1928      eduskunta hajoitetaan, ennenkuin on ·ollut
1684: annetun wltiopäiväjärjestyksen 19 § :n mu-       koolla 120 päiVIää (3 §).
1685: kaan on 120 päivää j'oko Y'hteen menoon             M:itään ,palkkion vähennystä ei sitävas-
1686: taikka väliajoin.                                toin ole säädetty sen varalta, jos eduskunta
1687:    Varsinaiset valtiopäivät .saattavat kuiten-   muuten kuin mainitui'Ssa tapauksissa. (yli-
1688: kin tulla kestämään mainittua. aikaa enem-       määräisillä tai lhajoitetuilla valtiopäivillä)
1689: män tai väthemmän, koska eduskunta voi           on oHut koob 120 päivää vähemmän ajan,
1690: päättää, että valtiopäivät ovat aikaisemmin      vaan silloin suoritetaan 'koko edustajalllpalk-
1691: tai myöhemmin lopetettavat, ja tasavallan        kio .aika:an katsomatta. ;Samalla syyllä olisi
1692: presidentillä on oikeus H. M :n 27 § :n ja       kuitenkin edustad,anpalkkio myö.s silloin suo-
1693: V. J :n 20 § m nojalla varsinaisten valtiopäi-   l?itettava ik:oossaolopäiviltä, joten pal:kkio
1694: väin aikanakin määrätä uudet vaalit toimi-       .saaJtaisiin johdonmukaisesti :järjestetyksi ja
1695: tettaviksi ja eduskunnan hajaantumaan            samana. poistetuksi nykyinen epäselvyys
1696: sinä päivänä, jonka presidentti julistuttaa.     siitä, onko puheenalaisen 'lain 2 § :n mukaan
1697:    Valtiopäiväin ja1JkuminJen yli 120 päivän     matka.päiviltä 1poismennessä maksettava. eri
1698: ei edustajanpalkkiostta annetun laån mwkaan      palkkio silloinkin, kun valtiopäivät pääte-
1699: vaikuta mitään muutosta varsinaisilta val-       tään ennen 120 päiivän koossaoloa.
1700: tiopäiviltä yleensä menevään 24,000 markan          Edellä sanotun nojarlla ehdort:an ikrmnioit-
1701: palkkioon; tämä on säädetty kultakin val-        taen,
1702: tiopäiviltä enintään suoritettavaksi. Mutta                  että Eduskunta hyväksy~$i seuma-
1703: 1120 päivää lyhemmältä ajrulta saa edustaja               van lakiehdotuksen:
1704: vähenn~tyn palkkion 200 markan mukaan
1705:   32                     1,-L -   Edustajanpalkkiolain muuttaminen.
1706: 
1707: 
1708:                                            Laki
1709:                     edusta.janpalkkiosta annetun lain muuttamisesta.
1710: 
1711:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 70 § :ssä
1712:  määrätyllä tavalla, muutetaan edustajanpalkkiosta 23 päivänä maaliskuuta 1928 anne-
1713:  tun lain 3 § näin kuuluvaksi:
1714: 
1715:                     3 §.                         ollut ikoolla satakaksikymmentä päivää, saa-
1716:   Jos edustajantoimi on lakannut taikka          koon edustaja päiväpalkkion siltä ajalta,
1717: varsinaiset valtiopäivät päätetty tai edus-      minkä oli edustajana.
1718: kunta hajoitettu, ennenkuin eduskunta on
1719: 
1720: 
1721:        Helsingissä, 4 päivänä helmikuuta 1931.
1722: 
1723:                                                                        K. J. Ståhlberg.
1724:                                                                                                      33
1725: 
1726: 1,5. -     Toiv. al. N :o 1.
1727: 
1728: 
1729: 
1730: 
1731:                                     Solja y. m.: Vaalioikeuden myöntämisestä vakinaisessa
1732:                                        sotapalveluksessa oleville.
1733: 
1734: 
1735:                                          E dJ u s lk u n n a 11 e.
1736: 
1737:    Tammikuun 13 päivä.nä 1928 annetun                  äänioikeutta käyttämtällä. On kuiten:kint ·pi-
1738: valtiopäiväjärjestyksen 6 § :n 2 mom. 1)               dettävä kdhtuuttomana, jopa l'Ouklkaavana-
1739: lrohdan mukaan on vaalioikeutta vailla 13e,            kin, että kansalaisilta heidän isänmaallisen
1740: j·dka on vakinaisessa sotapalwluksessa.                valtion palveluksensa :vuoksi riistetään se
1741: Tämä säännös, jonka motiivina lienee se että           vaalioikeus, jl{)'ka muilla !k:ansalaisi'lJ:a lh.ei-
1742: va;lcinaisessa sotapa:lv.elu:ksessa oleville hen-      dän toimestaan ·riipumatta on. V.aikka
1743: kilöiLle ei ole ta'hdottu my.öntåä oikeutta            myönnettäisiinkin oikeaksi se mielipide, että
1744: ottaa; osaa poliittiseen toimintaa;;n~ sulkee          :v~a;kinaisessa sotapalveluksessa oleva hen-
1745: sen mukaan kuin tätä lainsäännöstä on !käy-            kilö asemansa vuoksi ei V()i saada tmalikel-
1746: tJännössä sove]l:ettu vaalioikeutettujen pii-          ;poisuutta, ei siitä kuitenkaan juhdu että
1747: ristä ei ainoastaan asevelvolliset .:vaan myös-        hänen pitäisi oHa rvaalioikeutta vaiiUa;
1748: kin kaikki ne muut henkilöt, jotka ovat                   Edellä mainituiHa pel'ustema ehdotamme
1749: puolustuslaitofusen pa1velubessa:.         Näi!hi.n.   edu.gkunnan päätettävälksi toivomuksen,
1750: kuuluvat 'kai!kiki upseerit, kanta.-a:lipOOllysllö
1751: sekä kaikki sotilasvirlmilijat.                                   että hallitus antaisi esityksen val-
1752:    Mielestämme ei edellä mainittu lainsäärn-                   tiopäiväjärjestyksen 6 .§:n muutta-
1753: nös sinänsä voi estää vakinaisessa sotapal-                    miseksi siten että vaalioikeus myön-
1754: vel'Uiksessa olevia ihenki1öitä ottamarsta osaa                nettäisiin myös vakinaisessa sotapal-
1755: poliittiseen toimintaan muulla taV'oin kuin                    veluksessa oleville henkilöille.
1756: 
1757:          Helsingissä ihelim~kuun 12 päivänä 1931.
1758: 
1759:                  Niilo Solja.                                        Martti Rantanen.
1760:                  Yrjö Leivo.                                         Hjalmar Forstaåius.
1761:                  0. H. Jussila.                                      T. A. Aalto-Setälä.
1762:                  Ka.apro Moilanen.                                   Vilho Nikkanen.
1763:                  Kaarlo Sovijä.rvi.                                  S. Tuomikoski.
1764:                  Aleks. Koskenheimo.                                 E. F. Rautaharju.
1765:                  K. V. Huhtala.                                      Erkki Perheentupa.
1766:   34
1767: 
1768: l,H. -     Toiv·. al. N:o 2.
1769: 
1770: 
1771: 
1772: 
1773:                                   Kivioja.: Tasavallan p1·esident-in vualma annetun lain
1774:                                      3 §:n ja valtiopäiväjärjestyksen 23 §:n muuttamisesta.
1775: 
1776: 
1777:                                        E d u s k u n n a ll e.
1778: 
1779:    Kun hallitusmuodon 23 § :n mukaan sun-           pahtua ~amulla. ja puhemiehen ja presiden-
1780: nuntaiksi sattuva määräpäivä siirtyy seuc           tin vaali saman päivän illalla, jos laissa näin
1781: raavaksi arkipäiväksi, mutta 3 § :ssä laissa        säädettäisiin.
1782: tasavallan presidentin vaalista ja valtio-             Ehdotan siis edmlkuunan päätettäväksi
1783: päiväjärjestyksen 23 § :ssä ei ole tarkemmin        toivomuksen,
1784: sanottu, onko - kokoontumispäivän sat-
1785: tuessa maanantaiksi - valtakirjain tarkas-                    että hallitus antaisi Eduskunnalle
1786: tus kuitenkin tapahtuva sunnuntaina vai                     esityksen sellaisiksi muutoksiksi ta-
1787: siirtyykö se seuraavaan päivään vai, vastoin                savallan presidentin vaalista annet-
1788: yleisiä pyhäpäiviksi sattuvia määräpäiviä,                  tuun lakiin ja valtiopäiväjärjestyk-
1789: nykyisin aletun käytännön mukaan edelli-                    seen, jossa säädettäisiin, mikä päivä
1790: seen lauantaihin, olisi syytä lakia niin täs-               on pidettävä määräpäivänä siinä ta-
1791: mällisentää, että epätietoisuus poistuisi.                  pattksessa, että valtakirjain tarkastus-
1792: Voisihan !kenties valtakirjain tarkastus ta-                päivä sattut~ pyhäpäiväksi.
1793: 
1794:          Helsingissä, helmikuun 10 p :nä 1931.
1795: 
1796:                                                                            Vilho H. Kivioja.
1797:                                                                                               35
1798: 
1799: 1,7. -     Toiv. al. N:o 3.
1800: 
1801: 
1802: 
1803: 
1804:                                   Kivioja: Valtiopäiväjärjestyksen 35 §:n muuttamisesta.
1805: 
1806: 
1807:                                        E d u s k u n n a 11 e.
1808: 
1809:    Kun valtiopäiväjärjestyksen 35 ~:n mu-              EIJldotan SiiS eduskunnan päätettäväksi
1810: kaan kaikki asiat ovat keskeytettävät, jos          toivomuksen,
1811: eduskunta J:J.ajoitetaan, mutta esim. kirjalli-
1812: suusseurojen kertomuksien käsittelyä on                       että hallittts antaisi esityksen sel-
1813: siitä huolimatta jatkettu, olisi pykälää syytä             laisiksi muutoksiksi valtiopäiväjär-
1814: selventää siten, että joidenkin, laissa tar-               jestyksen 35 §:ään, että Eduskunnan
1815: kemmin mainittavien asioiden käsittelyä                    uusien vaalien jälkeenkin olisi lupa
1816: voitaisiin jatkaa.                                         jatkaa eräitten asioitten käsittelyä.
1817: 
1818:          Helsingissä, helmikuun 10 p :nä 1931.
1819: 
1820:                                                                           Vilho H. Kivioja.
1821:                                ••        ••
1822:    VALTIOPAIVAT
1823:                     19 31
1824: 
1825: 
1826:               LIITTEET
1827:                        II
1828: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKIALOITTEET
1829: 
1830: 
1831: 
1832: 
1833:                   HELSINKI 1931
1834:             VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1835: · Valtionsyyttäjiä ja rikoslakia koskevia lakialoitteita.
1836:                                                                                           41
1837: 
1838: ll,1. -   Lak. al. N :o 5.
1839: 
1840: 
1841: 
1842: 
1843:                                 Ståhlberg-: Ehdotus laiksi 'I:Jaltionsyyttäjistä suurempia
1844:                                     rikosasioita varten.
1845: 
1846: 
1847:                                      E d u s k u n n a ll e.
1848: 
1849:     Vuonna 1928 asetettiin neuvottelukunta        saattaa asian taas vireille mainitun esityk-
1850: valmistamaan toimenpiteitä rikollisuuden          sen mukaisella lakialoitteella.
1851: vastustamiseksi, mutta tämä neuvottelu-              Toimenpiteenä syyttäjistön kelpoisuuden
1852: kunta ei katso tehtävänsä käsittävän oikeu-       ja työkyvyn kohottamiseksi ehdotetaan, että
1853: denkäynnin järjestysmuotoa koskevain muu-         suurempain rikosten yleisessä alioikeudessa
1854: tosten ehdottamista. Mainittua tarkoitusta        syytteeseen panemista ja niitä koskevain
1855: varten olisi kuitenkin erittäin tärkeä myös-      syytteiden ajamista varten asetettaisiin tar-
1856: kin niiden puutteiden poistaminen, jotka          peeksi monta peruspalkalle tulevaa valtion-
1857: nykyään haittaavat rikosasiain käsittelyä.        syyttäjää ja apulaisvaltionsyyttäjää sekä
1858: Perinpohjaisesti tuo poistaminen käy mah-         näiden avuksi kanslia-apulaisia ja etsiviä.
1859: dolliseksi ainoastaan sen rikosasiain oikeu-      Täten voidaan pahin epäkohta virallisen
1860: denkäynnin yleisen uudistuksen kautta ja          syyttäjistön toiminnassa sekä maaseudulla
1861: yhteydessä, johon jo on olemassa valmiita         että kaupungeissa saada korjatuksi ja nämä
1862: ehdotuksia. Mutta eräissä kohdin voitaisiin       syyttäjät oikeudenkäyntilaitoksen uudistuk-
1863: jo ennemminkin erikseen ryhtyä epäkohtain         sessa siirtää vastaaviin uusiin virkoihin.
1864: korjaamiseen, samalla siten valmistellen             Jotta ehdotettuihin syyttäjänvirkoihin
1865: yleistä uudistusta ja luoden tälle tarpeellisia   saataisiin kiinnitetyiksi kykeneviä lakimie-
1866: edellytyksiä. Sellainen kiireellistä korjaa-      hiä, on tarpeellista, että ne asetetaan vaki-
1867: mista kaipaava epäkohta on, että nykyinen         naiselle kannalle. Tarkoituksen saavutta-
1868: virallinen syyttäjistö ei ole tehtävänsä ta-      minen ei tulisi kyllä turvatuksi, jos asia ai-
1869: salla.                                            noastaan eduskunnan myöntämillä varoilla
1870:     Että virallisen syyttäjistön paremmalle       järjestettäisiin nykyisen lainsäädännön puit-
1871: kannalle saattaminen on tarpeen vaatima ja        teissa vuodeksi kerrallaan. Niin ollen ja kun
1872: kiireellinen, esiintuotiin muun muassa oi-        vastaavia virkoja ei ennestään ole, tarvitaan,
1873: keuskanslerin kertomuksessa vuodelta 1922         hallitusmuodon 65 § :n johdosta, ehdotuksen
1874:  sekä perustuslakivaliokunnan siitä anta-         tyydyttävää toteuttamista varten yleisim-
1875: massa mietinnössä; ja lainvalmistelukunnan        mät säännökset sisältävä laki, jonka nojalla
1876: asiaa valmisteltua annettiin siitä 1927 vuo-      sitten tarkempia määräyksiä voidaan antaa
1877: den valtiopäiville hallituksen esitys, josta      asetuksella, joksi ehdotus on liitetty 1927
1878:  lakivaliokunta ei kuitenkaan ehtinyt antaa       vuoden esitykseen, ja oikeuskanslerin vah-
1879:  mietintöä.                                       vistamalla johtosäännöllä.
1880:     Kun puheena oleva virallisen syyttäjistön        Valtionsyyttäjiä olisi asetettava kahdek-
1881: uudistus törkeän rikollisuuden ehtimiseen         san, yksi kutakin lääniä varten, kuitenkin
1882:  lisääntyessä on käynyt yhä enemmän vält-         Turun ja Porin sekä Ahvenanmaan läänejä
1883:  tämättömäksi, pyydän kunnioittaen taten          varten yhteisesti. Suurempain kaupunkien
1884: 
1885:                                                                                              6
1886:   42            II,1. -   Laki valtionsyyttäjistä suurempia rikosasioita varten.
1887: 
1888: tarvetta silmälläpitäen olisi sitä paitsi ase- vähän yli miljoonan markan, jQhon vielä on
1889: tettava kaksi apulaisvaltionsyyttäjää, nimit- lisättävä tarverahoja ja arviomäärärahat
1890: täin Turun ja Porin ynnä Ahvenanmaan ikä- ja perhelisiä sekä matkakulujen kor-
1891: lääneihin sekä Viipurin lääniin. Uuden- 'tausta varten. Valtionsyyttäjille olisi myös
1892: maan läänissä ei sitävastoin sellaista tarvit- järjestettävä virkahuoneet.
1893: tane niin kauan, kuin Helsingin kaupun-           Puheenalaisesta toimenpiteestä olisi siis
1894: gissa on lainoppineita kaupunginviskaaleja, valtiolle melkoinen lisämeno. Mutta niinkin
1895: joiden toiminta äskettäin on järjestetty tyy- ollen olisi siihen asian tärkeyden vuoksi ryh-
1896: dyttävälle kannalle.                            dyttävä. V altaan päässyt törkeä rikollisuus
1897:    V altionsyyttäjälle kuuluva rikos olisi po- vaatii kiireellisiä ehkäisykeinoja ja tehok-
1898: liisiviranomaisen aina heti ilmoitettava mai- kaita toimenpiteitä oikeusturvallisuuden voi-
1899: nitulle syyttäjälle, jonka sitten tulisi valYoa massa pitämiseksi. Tärkeimpiä sellaisista
1900: tutkinnan kulkua sekä, jos katsoo siihen Qle- on tyydyttävästi järjestetty rikosasiain oi-
1901: van aihetta, ottaa huolekseen ja loppuun- keudenkäynti, johon kuuluu sekin, että syyt-
1902: saattaa se. Mutta varsinaisena tehtävänään täjän tehtävät varsinkin suuremmi&<;a rikos-
1903: valtionsyyttäjillä olisi törkeäin rikosten asioissa ovat pätevissä käsissä ja asiantunte-
1904: syytteeseen paneminen ja syytteen ajami.. ·muksella hoidettavina. Ehdotetuna toimen-
1905: nen niistä oikeudessa. Valtionsyyttäjäin tar- piteellä saavutettaisiin tämä, ja samalla teh-
1906: peellisuutta ei sentähden suinkaan ole pois- täisiin vastainen oikeudenkäyntilaitoksen
1907: tettu sen kautta, että on asetettu poliisitar- uudistus syyttäjistön puolesta mahdolliseksi.
1908: kastajia poliisitoiminnan valvomista ja oh-       Edelläsanotun perusteella ehdotan,
1909: jaamista varten.
1910:    Valtion vuotuiset palkkausmenot uusista               että Eduskunta. hyväksyisi seuraa-
1911: viroista ja toimista Qn laskettu nousevan             va-n, lakiehdotuksen:
1912: 
1913: 
1914:                                             Laki
1915:                      valtionsyyttäjistä suurempia rikosa.sioita varten.
1916: 
1917:        Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
1918: 
1919:                      1 §..                                              3 §.
1920:    Suurempain rikosten yleisessä alioikeu-           V ultionsyyttäjällä ja apulaisvalt ionsyyt-
1921: dessa syytteeseen panemista ja niitä koske-       täjiillä on sellainen oikeus kotietsinnän ja
1922: vain syytteiden ajamista varten asctetnan         vangitsemisen toimittamiseen ja toimitutta·
1923: tarpeellinen määrä peruspalkalle tulevia          m1seen, kuin yleisen rikoslain voimuanpal'.c-
1924: lainoppineita valtionsyyttäjiä ja apulaisval-     mie~sta ja siitä mitä sen johdosta on vaarin.
1925: tionsyyttäjiä.                                    otettava 19 päivänä joulukuuta 1889 anne-
1926:                      2 §.                         tun asetuksen 13, 14 ja 22 § :ssä on säädetty.
1927:    Valtionsyyttäjä toimii oikeuskan<~lerin
1928: johdon ja valvonnan alaisena, apunaan lmns-                           4 §.
1929: lia-apulainen ja etsiviä, jotka voivat saada         'l'arkemmat määräykset tämän lain sov<:l-
1930: peruspalkkaa.                                     tamisesta annetaan asetuksella. J ohtosään-
1931:    .Apulaisvaltionsyyttäjä toimittaa tar;;}t-     nön valtionsyyttäjille vahvistaa oikeuskans-
1932:                                                   I
1933: taf,ssa valtionsyyttäjän tehtäviii..              •eri..
1934: 
1935:        Helsingissä, 12 päivänä helmikuuta 1931.
1936:                                                                           K. J. Ståhlberg.
1937:                                                                                            43
1938: 
1939: ll,2. -   La.k. al. N:o 6.
1940: 
1941: 
1942: 
1943: 
1944:                                 Kuusisto y. m.: Ehdotus laiksi rikoslain 24 luvun 1 ja
1945:                                   3 §:n muuttamisesta.
1946: 
1947: 
1948:                                      E d u s k u n n a ll e.
1949: 
1950:    Viime aikoina ovat n. s. Lapuanliikkee-        henkilökohtaisesta vapaudesta ja kotirau-
1951: seen kuuluvat henkilöt ja heidän kannatta-        hasta ovat eräissä piireissä siinä määrin höl-
1952: jansa, toisaalta yrittäen esiintyä tosi-isän-     tyneet kuin lukuisat esimerkit maassamme
1953: maallisuuden, puhtaan uskon, y. m. sellai-        osoittavat tapahtuneen. Kuitenkin on lain-
1954: sen ainoina oikeina ritareina, järjestelmäl-      säätäjän velvollisuus ainakin yrittää tehdä
1955: lisesti rikkoneet kansalaisten henkilökoh-        voitavansa, että kansalaisten koskematto-
1956: taista koskemattomuutta ja häirinneet ko-         muus ja kotirauha vastaisuudessa nykyistä
1957: tiemme rauhaa. Vahvasti asestettuina ovat         enemmän tulisi turvatuksi. Tämä voi ta-
1958: nämä lapualaisdiktatuuriin pyrkivät rikol-        pahtua siten, että nämä rikolliset saatetaan
1959: liset ainekset tunkeutuneet kymmeniin eh-         sellaiseen ansaitsemaansa rangaistukseen
1960: käpä satoihin koteihin, useimmiten sydän-         kuin heidän rikostensa laatu edellyttää.
1961: yöllä, toimeenpannen laittomia vangitsemi-           Suomen voimassaolevassa rikoslaissa on
1962: sia, :kuljetuksia vieraille paikkakunnille, pa-   rangaistusseuraamukset kotirauhan riikkomi-
1963: hoinpitelyjä ja murhiakin. Lukuisia maan          sesta osaksi varsin lievät. Niinpä rikoslain
1964: kansalaisia on kuljetettu vieraan vallan          24 luvussa säädetään niinkin törkeästä ri-
1965: alueelle, jossa heidät törkeästi pahoinpidel-     koksesta kuin tahallinen ampuminen toisen
1966: tyinä on jätetty oman onnensa nojaan. Vain        asuinhuoneeseen, vankeutta korkeintaan
1967: aniharvoissa tapauksissa on tällaisen raa 'an     kuusi kuukautta tai sakkoa enintään viisi-
1968: väkivallan harjoittajat saatettu vastaamaan       sataa marikkaa. Tämän lainpaikan nojalla
1969: teoistaan ja näissäkin perin harvoissa ta-        ovatkin ne kotirauhan rikkojat, jotka eivät
1970: pauksissa ovat he päässeet hyvin pienellä         ole päässeet kolkonaan rangaistuksetta, enim-
1971: rangaistuksella, useimmiten muutamalla            mä:kseen tuomitut. Näin lievä rangaistus ei
1972:  päiväsakolla, jotka nekin nähtävästi tullaan     ole kuitenkaan paikallaan silloin kuin noin
1973: maksamaan varoilla, jotka laittomasti toi-        törkeistä rauhan rikkomisista on kysymys.
1974: meenpannulla yleisellä keräyksellä on :koottu        Edellämainituilla perusteilla ehdotamme
1975:  ja kootaan.                                      kunnioittaen,
1976:    Mitkään lainsäännökset eivät tosin näytä
1977: voivan kokonaan ehkäistä mainitunlaatuista                   että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1978:  rikollista toimintaa, kun kerran käsitteet               '!Htn lakiehdotttksen:
1979:   44                11,2. -   Rikoslain 24 luvun 1 ja 3 § :n muuttaminen.
1980: 
1981: 
1982:                                             Laki
1983:                       rikoslain 24 luvun 1 ja 3 § :n muuttamisesta..
1984: 
1985:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten rikoslain 24 luvun 1 ja 3 § näin
1986: kuuluviksi:
1987: 
1988:                     1 §.                                              3 §.
1989:   Joka ilman laillista syytä, vastoin toisen       Joka ta hallansa lyö sisään toisen ikkunan
1990: tahtoa, tunkeutuu tai yrittää tunkeutua,        taikka hänen huoneeseensa, taloonsa, karta-
1991: hänen asuntoonsa, huoneeseensa, taloon,         noansa tahi aluikseensa heittää kiven tai
1992: kartanoon tahi alukseen, joko hänen             muun aseen, rangaista:koon vankeudella
1993: omaansa tai luvalla tai vuokralla asu-          korkeintaan kuudeksi kuukaudeksi taikka,
1994: maansa, taikka ilman syytä jättää noudat-       jos asianhaarat ovat erittäin lieventävät,
1995: tamatta !käskyn lähteä sieltä pois taikka il-   sakolla.
1996: man aihetta hiipii sisään tahi ikätkeytyy          Joka vastasanotulla tavalla ampuu toisen
1997: sinne, rangaistakoon kotirauhan rikkomi-        asuntoon aseella, rangaistakoon va;nkeudella
1998: sesta vankeudella korkeintaan vuodeksi tai      lwrkeintaan kahdeksi vuodeksi tai vähintään
1999: jos asianhaarat ovat erittäin lieventävät,      kuudeksi kuukaudeksi.
2000: sakolla.
2001: 
2002:        Helsingissä 12 p :nä helmikuuta 1931.
2003: 
2004:                Aug. Kuusisto.                              A. J. Kosonen.
2005:                Mikko W. Erich.                             Albin Koponen.
2006:                Aino Lehtokoski.                            Matti Puittinen.
2007:                Väinö Kivisalo.                             Kalle Myllymäki.
2008:                               ••         ••
2009:  VALTIOPAIVAT
2010:                    19 31
2011: 
2012: 
2013:             LIITTEET
2014:                       IV
2015: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
2016: LAKI~, RAHAASIA~ JA TOIVOMUSALOITTEET
2017: 
2018: 
2019: 
2020: 
2021:                 HELSINKI 1931
2022:           VALTIONEUVOSTON KIRJ1U~ ALNO
2023:                            A.
2024: Verotusta, virkamiesten palkkausta, pienviljelystä, sähkö~
2025:     laitoksia, kaivosteollisuutta y. m. koskevia laki-
2026:                    ja toivomusaloitteita.
2027:                j
2028:               j
2029:              j
2030:             j
2031:            j
2032:           j
2033:          j
2034:         j
2035:        j
2036:       j
2037:      j
2038:     j
2039:    j
2040:   j
2041:  j
2042: j
2043:                                                                                             49
2044: 
2045: IV,1. -   La.k. a.l. N :o 7.
2046: 
2047: 
2048: 
2049: 
2050:                                 Oksala y. m.: Ehdotukset laeiksi kunnaUisverolakien sekä
2051:                                   tulo- ja omaisutlSVe?·olain muuttamisesta.
2052: 
2053: 
2054:                                      E d u s k u n n a ll e.
2055: 
2056:    Tulo- ja omaisuusverolain 13 § :n 4 mo-        tus on siis ollut vuosittain yhteensä noin 7
2057: mentin sekä maalaislmntien kunnallisasetuk-       miljoonaa markkaa, ilman ke~kusosuusliik
2058: sen 82 § :n 12 momentin ja kaupunkien kun-        keitten summia.
2059: uallisasetuksen 52 § :n 6 momentin mukaan,           Selvää on, että tällainen veroetuoikeus
2060: selhl!isina kuin nämä. lainkohdat ovat tam-       lisää toisten verovelvollisten verotaakkaa
2061: mikuun 21 päivänä 1927 annetuissa laeissa,        ainakin kunnallisverotuksessa, jossa on käy-
2062: kotimainen osuuskunta, jonka tarkoituksena        tännössä ositteluvero. Mutta vielä epäoikeu-
2063: on jäsenten kulutustarpeiden tyydyttäminen        tetumpaa on, että se kahden liikemuodon,
2064: tai heidän maataloutensa, lmlastuksensa,          osuustoiminnan ja yksityisyritteliäisyyden,
2065: käsityönsä tai muun niihin verrattavan elin-      kilpaillessa samalla alalla, kuten nimen-
2066: keinonsa edistäminen, saa vähentää tulos-         omaan tapahtuu kautta maan kulutustava-
2067: taan puolet, jos se täyttää mainituissa           rain kaupassa, muodostuu ensinmainitun
2068: laeissa määritellyt ominaisuudet.                 voimakkaaksi tukemiseksi valtiovallan puo-
2069:    'I'äten on osuuskunnille myönnetty vero-       lelta. Kunnallisverotuksessakin tämä tietää
2070: etuoikeus, jonka mer1kitys jo sellaisenaan on     jo sitä, että osuuskaupat kauttaaltaan pääse-
2071: sekä valtiolle että kunnille melkoinen. Tilas-    vät puolella siitä verosta, minkä. yksityisliik-
2072: tollisessa päätoimistossa suoritettujen laskel-   keet saavat suorittaa. Omaisuus- ja tulo-
2073: mien mukaan esimerkiksi 497 osuuskaupan           verotuksessa osuuskauppojen verohelpotus
2074: verotetut tulot vuodelta 1926 olivat 27.k         on perin harvoja, verotuksen progressiivi-
2075: miljoonaa markkaa ja tulovero 2.6 miljoo-         suudesta johtuvia poikkeuksia lukuunotta-
2076: naa, kun sensijaan ilman niille säädettyä         matta tuntuvasti suurempikin, kuten seu-
2077: tulovähennystä niiden veronalaiset tulot          raava esimerkki osoittaa.
2078: olisivat olleet 55.4 miljoonaa ja niiden tulo-       Kun yksityisliikkeen harjoittaja.a verote-
2079: vero 6.4 miljoonaa, joten yksinään niiden         taan koko liikevoitosta, johon pääoman
2080: tuloveron vähennys oli 3.s miljoonaa mark-        lisäyksen ohella tulee sisältyä myös hänen
2081:  kaa. Samassa pavkassa toimitettujen las-         ,yksityistilin käyttönsä", mutta osuuskau-
2082: kelmien mukaan kunnallisveroa vuodelta            pan taas on niiden samojen liikekustannus-
2083:  1927 suoritti 1,243 osuuskauppaa (suurta         ten lisälksi, joita yksityisliikkeelläkin on,
2084: osaa liikkeitä verotettu useammassa kun-          suoritettavana vielä hoitajan palkka, josta
2085: nassa) 3.3 miljoonaa markkaa, mikä määrä          erikseen verotetaan tätä, on yksityisliikkeen
2086: osoittaa myöskin niiden helpotuksen suurin        ja osuuskaupan tuottojen verottamista toi-
2087:  piirtein. Puheenaolevien kauppaliikkeiden        siinsa verrattaessa viime mainitun ,ylijää.-
2088: tulo- ja omaisuus- sekä kunnallisverohelpo-       mään" Jisättävä myös hoitajan palkka. ,Jos
2089: 
2090:                                                                                                7
2091:   50         IV,1. -      Kunnallisverolakien sekä tulo- ja omaisuusverolain muuttaminen.
2092: 
2093: kumpaisenkin liikkeen tällä tavalla toisiansa                        •keen pääoman lisäyksen verottamista. Edel-
2094: vastaava tuotto on esimerkiksi 60,000 mark-                          lyttäen yksityisliikkeen harjoittajan yksi-
2095: kaa ja; osuuskaupan hoifajan palkka on                               tyistiEn (hänen ,työpaikkansa") osuus-
2096: 30,000 markkaa, niiden edelläsanotusta tuo-                          kaupan hoitajan palkan suuruiseksi eli
2097: tosta maksetaan tuloveroa:                                           30,000 markaksi, nämä liikkeet joutuvat suo-
2098: yksityisliikkeenharj oi ttaj a 60,000                                rittamaan 30,000 markan ,ylijäämästä":
2099:   markan voitosta 4 % . . . . . . . . 2,400 mk.                      yksityisliike 30,000 markasta 4% 1,200 mk
2100: osuusliikkeen hoitaja 30,000 mar-                                    osuuskauppa 15,000 markasta 1 % 150
2101:   kan palkasta 2 % ......... . 600 mk.
2102: osuusliike 30,000 markan ,ylijää-                                      Näin erilaisen verotuksen alaisena on siis
2103:   män'' puolesta määrästä 15,000                                     samantuottoisten erimuotoisten liikkeiden
2104:   markasta 1% ............. . 150                                    pääoman muodostus.
2105:                                                              "         Jos oletetaan kunnallisverotuksen olevan
2106:                                    Yhteensä         750 mk.
2107:                                                                      8 % tulosta, erimuotoisten 60,000 markan
2108:    Tämä ei siis suinkaan ole läheskään puolta                        tuottoisten kauppaliikkeiden toisiansa vas-
2109: 2,400 markasta.                                                      taavasta tuotosta suorit·eta•an suoranai~ia
2110:   Vielä räikeämmäksi tämä epäsuhde tulee,                            veroja:
2111: jos verrataan ainoastaan kummankin liik-
2112:                                                                    kunnall. veroa      tuloveroa        yhteensä
2113:   yksityisliikkeiden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     4,800 mk.        2,400 mk.        7,200 mk.
2114:   osuus.'kauppojen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     2,400 ,            750 ,          3,150 ,
2115:                                                                    ----------------------------------
2116:                                                                       Osuuskauppojen verohelpotus 4,050 mk.
2117: 
2118:    Eikä tällaista verotuksen erilaisuutta                            tää yhteiskunnan heille monella tavalla aset-
2119: suinkaan tasoita se seikka, että osuuskaupat                         tamat velvoitukset, ja loputkin, jota/kuta
2120: joutuisivat yleisesti suorittamaan tuloveroa                         harvaa poikkeusta lukuunottamatta, tulo-
2121: korkeamman asteiJkon mukaan kuin yksityis-                           luokkiin, joihin kuuluvia yksityiskauppiaita
2122: liikkeet. Osuuskaupat ovat kyllä kauttaal-                           on paljon lukuisammin.
2123: taan myyntimääriltään suurliikkeitä yksi-                               Edelläsanotustakin pitäisi jo näkyä, mitä
2124: tyisliikkeisiin verrattuina, sillä erilaisesta                       mainitunlainen verotuksen eroavaisuus mer-
2125: järjestysmuodosta johtuen ensinmainittuja                            kitsee varsinkin pien- ja keskikokoisille yk-
2126: on yhteisinä liikkeinä samalla paikkakun-                            sityiskaupoille, joiden täytyy pienillä myyn-
2127: nalla vain yksi tai kaksi, joilla sitten on                          timäärillään kilpailla vielä muitakin etui-
2128: sivumyymälöitä, kun viimemainittuja sen-                             suuksia ja ostavan yleisön aatteellista
2129: sijaan saattaa yksityisyrittäjäin liikkeinä                          kannatusta nauttivien, myyntimääriltään,
2130: olla useampia osuuskauppojen myymälää                                vaikk'ei verotetuilta tuloiltaan monta ver-
2131: kohden. Mutta Tilastollisen Päätoimiston                             taa suurempien osuuskauppojen kanssa.
2132: edellämainittujen laskelmien mukaan 545                                 Ja ne perusteet, joilla osuuskauppojenikin
2133: osuuskaupasta oli vuoden 1926 tuloverosta                            näin suurta veroetuoikeutta on näihin asti
2134: vapaita 48, tuloluokkiin 6,000-29,999 mk.                            puolustettu, ovat käsittääksemme kokonaan
2135: kuului 273 ja kaikkiin tuloluokikiin 74,999                          kestämättömiä.
2136: mk :n tuloon asti 433 osuuskauppaa, joten                               Ensinnäkin se teoria, jonka nojalla osuus-
2137: valtavin osa niistä kuului tuloluokkiin, joi-                        kunnille on alkuaan verohelpotuksia myön-
2138: hin yksityiskauppiaidenkin täyt~yy kuulua                            netty,, että nimittäin niiden ylijäämä ei olisi-
2139: voidakseen tulla perheineen toimeen ja täyt-                         kaan tuloa, vaan säästöä, ei mie]estiimme
2140:                                      IV,1. _ Oksala y. m.                                   51
2141: 
2142: pidä paikkaansa ainakaan osuuskauppoihin          kuuluvien tavaratarpeen tyydyttämisestä,
2143: nähden sellaisina kuin ne nykyisin toimivat.      ;joiden talous on syystä tai toisesta niin hei-
2144: Niitä hoidetaan joko omin tai lainatuin           ImUa kannalla, että heidän on melkein aina
2145: suurin pääomin ja kokonaan palkatulla             elettävä vastaisten ansioiden varassa.
2146: työvoimalla, joten ne siinä suhteessa ovat           Osuuskauppojen verotuksen rinnastami-
2147: paljon kapitalistisempia kuin suurin osa          nen osakeyhtiöiden verotukseen ei myöskään
2148: yksityiskaupoista, jotka työskentelevät vä-       ole missään suhteessa hyväksyttävää. Vii-
2149: häisin varoin ja omalla työvoimalla. Ne           memainittujen hankkimien etujen verotta-
2150: ostavat tavaroita ja myyvät niitä kenelle         minen on suureksi osaksi nimittäin kaksin-
2151: vain, tehden menekkinsä hyväksi voima-            kertainen, mutta vaikka lain mukaan osuus-
2152: kasta reklaamiakin, s~kä saavat kaupan-           kunnankin jäsentä voitaisiin verottaa hä-
2153: käynnistään suhdanteista riippuen milloin         nen siltä suoranaisesti saamastaan edusta,
2154: enemmän, milloin vähemmän voittoa ja toi-         emme ainakaan me ole kuulleet missään niin
2155: sinaan tappiotakin. Ne keräävät vuosivoi-         tapahtuneen. Ja se onkin käytännössä Hi-
2156: toistaan sikäli kuin vain kilpailun takia ky-     män edun tavattoman moniin käsiin hajaan-
2157: kenevät itselleen pääomia. Esim. vuoden           tumisen takia perin vaikeata, josta syystä
2158: 1928 ylijäämästä pidättivät liikkeeseen           onkin vaadittu, että tä:mäkin etu olisi vero-
2159: OTK:n jäsenosuuskaupat 5'7.s% elin. 18 Vz         tettava osuuskunnan kädessä.
2160: milj. ja itse OTK n. 12 milj., S. 0. K :n            Näinollen on meidän käsityksemme mu-
2161: jäsenosuuskaupat 69.5 % (toisinaan huomat-        kaan aina;kin osuuskauppojen veroetuoikeus
2162: tavasti enemmänkin) eli n. 29.7 milj. ja itse     viivyttelemättä lakkautettava sekä sen takia,
2163: S. 0. K. yli 14 milj. sekä Hankkija n. 7.2        ettei siihen ole mitään aihetta, että varsin-
2164: milj., siis yhteensä yhtenä ainoana vuotena       kin seuraavista syistä :
2165: n. 81.5 miljoonaa markkaa.                           Yksityistaloudellisesti on suoranaista vää-
2166:    Mutta, niinkuin prof. Nevall'linnakin 1mo-     ryyttää syöstä tarpeellista ja hyödyllistä
2167: mauttaa tutkimuksessaan ,Osuustoiminnan           työtä tekevät elinkeinonharjoittajat epä-
2168: verotus tutkimuksessa ja lainsäädännössä",        tasaiseen kilpataisteluun Esäämällä keino-
2169: ei sillä seikalla, miten osuuskauppojen yli-      tekoisesti heidän alallaan toimivan tois·en
2170: jäämä määritellään, ole mitään merkitystä         liikemuodon kilpailukykyä.
2171: niiden verottamisessa, sillä nykyaikaisen ve-        Kansantaloudellisesti on epätervettä kah-
2172: rotusteorian ja -käytännön täytyy arvo.stella     den talousmuodon kilpaillessa keskenään
2173: tehtäviään ensi sijassa maksukyvyn periaat-       samalla toimialalla tukea niistä toista var-
2174: teen mukaan, ja osuustoiminnallisesti sa-         sinkin niin suuressa määrässä kuin tässä
2175: moin kuin osakeyhtiöissä saavutettu talou-        tapahtuu, ja sentähden se on myös verotus-
2176: dellinen etu edustaa tavallista suurempaa         poliittisesti aivan väärää, sillä verotuksen
2177: maksukykyä, koska se saavutetaan verovel-         mahdollisimman tarkka tasaisuus nimen-
2178: vollisten omasta työstään saaman ansion           omaan samalla alalla toimiviin nähden on
2179: lisäksi. Eikä tätä tosiasiaa voida ainakaan       ehdottomasti noudatettava periaate.
2180: osuuskauppoihin nähden !kumota sillä,kään            Myöskin kansantaloudellisesti ja samalla
2181: usein toistetulla väitteellä, että ne olisivat    yhteiskunnallisesti on peräti arveluttavaa
2182: erityisesti vähäväkisten yrityksiä, sillä päin-   edistää verovapaudella yhä suurempien
2183: vastoin niiden osakkaina ja ostajina on kaik-     sellaisten ,yhteisten'' pääomien kartutta-
2184: kien kansanluokkien parhaiten toimeentule-        mista, joiden käyttämisestä enemmän tai
2185: via aineksia, kun sensijaan yksityiskaup-         vähemmän tilapäinen ja alan ammattitaitoa
2186: piaat joutuvat vastoin tahtoaan huolehti-         omaamaton joukko kulloinkin määrää, sa-
2187: maan sellaistenkin eri kansaluisryhmiin           maan aikaan, kuin raskaat verot tukahdut-
2188:   52      IV,1. -   Kunnallisverolakien sekä tulo- ja omaisuusverolain muuttaminen.
2189: 
2190: tavat kansan säii.nnöllisen pääoman muo-          yritysmuodon alkuun auttamiseksi. Mutta
2191: dostamisen.                                       kun se ei enää nykyisin sellaista tukea tar-
2192:   Yhteiskunnallisesti ja valtiolEsesti on va-     vitse, on myös kaikkialla ruvettu vaatimaan
2193: hingollista auttaa verovapaalla kilpailulla       sen lakkauttamista. Meidän maassamme
2194: yhteiskunnan ja valtion parhaaksi tueksi          ovat maltilliset osuustoimintamiehetkin jo
2195: tunnustetun keskisää~dyn, tosin harvalukui-       useissa tilaisuuksissa lausuneet sen poistami-
2196: sen, mutta taloudellisesti, jopa sivistykselli-   sen suotavaksi.
2197: sestikin maaHe tärkeän osan hävittämistä.            Edellä esitetyn perusteella saamme kun-
2198:    Osuuskauppojen veroetuoikeuden säilyt-         nioittaen ehdottaa,
2199: tämistä ei voida puolustaa silläkään, että
2200: tällainen etuoikeus on jossakin muodossa                   että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2201: voimassa muissakin maissa. Se on muualla                 vat lakiehdotukset:
2202: niinkuin meilläkin myönnct,ty uuden, heikon
2203: 
2204: 
2205: 
2206:                                            Laki
2207:  ma.alaiskuntain kunnallishallinrnosta 15 päivänä kesäktmta 1898 annetun asetuksen
2208:  82 § :n 12 kohdan, sellaisena kuin se on laissa 21 päivältä tammikuuta 1927, muut-
2209:                               tamisesta toisin kuuluvaksi.
2210: 
2211:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tiiteu 15 päivänä kesäkuuta 1898 maa-
2212:  Juiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen 82 § :n 12 kohta, sellaisena kuin se
2213:  on sanotun asetuksen muuttamisesta 21 päi vl:in;; i ammikunta 1927 annetussa laissa,
2214:  näin kuuluvaksi:
2215: 
2216:                      82 §.                        mainen keskusliike, jonka jäsenet pääasialli-
2217:    12) Kotimainen osuuskunta, jonka tarkoi-       sesti ovat edellämainitussa tarkoituksessa
2218: tuksena on jäsenten maatalouden, kalastuk-        toimivia osuuskuntia ja jonka sääntöjen
2219: sen, tk:äsityön tai muun niihin verrattavan       mukaan osakkaille tai jäsenille määräosana
2220: elinkeinon edistäminen, saa vähentää tulos-       näiden liikkeeseen sijoittamasta pääomasta
2221: taan puolet, jos määräosana osuusmaksuista        saadaan jakaa enintään kuuden prosentin
2222: suoritettavaa voitto-osuutta osuuskunnan          voitto-osuus tai osinko, niin myös ikotimai-
2223: sääntöjen mukaan saadaan jakaa enintään           nen keskinäinen vakuutuslaitos sekä kotimai-
2224: kuusi prosenttia ja jos osuuskuntaa käyttä-       nen vakuutuslaitos, jonka osakkaiden enem-
2225: vät vain sen omat jäsenet tai jos, siinä ta-      mistö verovuoden ajan on ollut osuuskuntia
2226: pauksessa, että sitä käyttävät osuuskuntaan       ja jossa osuuskunnilla sanotun ajan on ollut
2227: kuulumattomatkin, osuuskunnan säännöissä.         osake-enemmistö. Tässä lainkohdassa mai-
2228: näille on varattu mahdollisuus päästä sen         nittua vähennystä älköön !kuitenkaan teh-
2229: jäseniksi eikä jäseneksi pääsyä verovuonna        tä;kö tulosta, joka on saatu kiinteistöstä
2230: yleensä ole osuuskunnan käyttäjiltä evätty.       taikka teollisuustuotteiden valmistuksesta
2231: Saman vähennyksen tehköön sellainen koti-         tai jalostamisesta.
2232:                                   IV,1. _Oksala y. m.                                  53
2233: 
2234:                                          Laki
2235: kunnallishallit~sesta kaupungissa 8 päivänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 § :n
2236: 6 kohdan, sellaisena kuin se on laissa 21 päivältä tammikuuta 1927, muuttamisesta
2237:                                toisin kuuluvaksi.
2238: 
2239:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten 8 päivänä ;joulukuuta 1873 kun-
2240:  nallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen 55 § :n 6 kohta, sellaisena kuin se on
2241:  laissa 21 päivältä tammikuuta 1927, ntiin kuuluvaksi:
2242: 
2243:                     55 §.                      mainen keskusliike, jonka jäsenet pääasialli-
2244:   6)  Kotimainen osuuskunta, jonka tarkoi-     sesti ovat edellämainitussa tarkoituksessa
2245: tuksena on jäsenten maatalouden, kalastuk-     toimivja osuuskuntia ja jonka sääntöjen
2246: sen, käsityön tai muun niihin verrattavan      mukaan osakkaille tai jäsenille määräosana
2247: elinkeinon edistäminen, saa vähentää tulos-    näiden lirkkeeseen sijoittamasta pääomasta
2248: taan puolet, jos määräosana osuusmaksuista     saadaan jakaa enintään kuuden prosentin
2249: suoritettavaa voitto-osuutta osuuskunnan       voitto-osuus tai osinko, niin myös kotimainen
2250: sääntöjen mukaan saadaan jakaa enintään        keskinäinen vakuutuslaitos sekä kotimainen
2251: kuusi prosenttia ja jos osuuskuntaa käyttä-    vakuutuslaitos, jonka osall!kaiden enemmistö
2252: vät vain sen omat jäsenet tai jos, siinä ta-   verovuoden ajan on ollut osuuskuntia ja
2253: pauksessa, että sitä käyttävät osuuskuntaan    jossa: osuuskunnilla sanotun ajan on ollut
2254: kuulumattomatkin, osuuskunnan säännöissä       osake-enemmistö. Tässä lainkohdassa mai-
2255: näille on varattu mahdollisuus päästä sen      nittua vähennystä älköön kuitenkaan teh-
2256: jäseneksi eikä jäseneksi pääsyä verovuonna     täkö tulosta, joka on saatu kiinteistöstä
2257: yleensä ole osuuskunnan käyttäjiltä evätty.    taikka teollisuustuotteiden valmistuksesta
2258: Saman vähennyksen tehköön sellainen koti-      tai jalosta;misesta.
2259: 
2260: 
2261: 
2262: 
2263:                                           Laki
2264: tulo- ja omaisuusverosta 5 pa1vana joulukuuta 1924 annetun lain 13 § :n viimeisen
2265: kohdan, sellaisena kuin se on laissa 21 päivältä tammikuuta 1927, muuttamisesta
2266:                                     toisin kuuluvaksi.
2267: 
2268:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten tulo- ja omaisuusverosta 5 p:u-
2269:  vänä joulukuuta 1924 annetun lain 13 §:n 4 kohta, sellaisena kuin se on laissa 21 piii-
2270:  vältä tammikuuta 1927, näin kuuluvaksi:
2271: 
2272:                     13 §.                      kuusi prosenttia ja jos osuuskuntaa käyttä-
2273:    4) Kotimainen osuuskunta; jonka tarkoi-     vät vain sen omat jäsenet tai jos, siinä ta-
2274: tuksena on jäsenten maatalouden, kalastuk-     pauksessa, että sitä käyttävät osuuskuntaan
2275: sen, kä:sityön tai muun niihin verrattavan     kuulumattomatkin, osuuskunnan säännöissä
2276: elinkeinon ,edistäminen, saa vähentää tulos-   näille on varattu mahdollisuus päästä sen
2277: taan puolet, jos määräosana osuusmaksuista     jäseniksi eikä jäseneksi vääsyä verovuonna
2278: suoritettavaa voitto-osuutta' osuuskunnan      yleensä ole osuuskunnan käyttäjiltä evätty.
2279: sääntDjen mukaan saadaan jakaa enintään        Saman vähennyksen tehköön sellainen koti-
2280:   54       IV,1. -   Kunnallisverolakien sekä tulo- ja. omaisuusverolain muuttaminen.
2281: 
2282: mainen keskusliike, jonka jäsenet pääasialli-   voitto-osuus tai osinko, niin myös kotimai-
2283: sesti ovat edellämainitussa tarkoituksessa      nen keskinäinen vakuutuslaitos sekä koti-
2284: toimivia osuuskuntia ja jonka sääntöjen         mainen vakuutuslaitos, jonka osakkaiden
2285: mukaan osakkaille tai jäsenille määräosana      enemmistö verovuoden ajan on ollut osuus-
2286: näiden liikkeeseen sijoittamasta pääomasta      kuntia ja jossa osuuskunnilla sanotun ajan
2287: saadaan jakaa enintään kuuden prosentin         on ollut osake-enemmistö.
2288: 
2289: 
2290:        Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1931.
2291: 
2292:                Arvi Oksala.                                K. Anttila.
2293:                Paavo Korpisaari.                           K. Fr. Nyman.
2294:                E. v. Frenckell.                            Yrjö Leivo.
2295:                Antero Lamminen.                            Oskari Lehtonen.
2296:                                                                                               55
2297: 
2298: IV,2. -   Toiv. al. N :o 4.
2299: 
2300: 
2301: 
2302: 
2303:                                  Tarkkanen y. m.: Kansanedustajien, valtion viran ja toi-
2304:                                    tnen haltijain sekä kansa.koulunopettajien palkkojen
2305:                                     alentamise:sta elinkustannusindeksin la,~kua vastaavas.~a
2306:                                     määrässä..
2307: 
2308: 
2309:                                       liJ d u s kun n a 11 c.
2310: 
2311:    Laadittaessa valtion tulo- ja menoarviota         Vaikea taloudellinen tilanne on vähimmin
2312: kulumassa olevaa vuotta varten, tuotti suu-        ko~kenut kiinteän vuositulon varassa eläviä
2313: ria vaikeuksia löytää riittävästi tuloja me-       kansalaisia. Pula-aika, joka on muiden kan-
2314: nojen peittämiseksi ja saada talousarvio           sallikerroksien taloudellisen aseman horjut-
2315: tasapainoon. Vaikka vuosi on vasta ly-             tanut, ei ole koskenut palkannauttijoihin
2316: hyeltä osaltaan kulunut, näyttää siltä, ettei-     haitallisesti, vaan päinvastoin on se ja siitä
2317: vät valtion tulot keräännyki:iän sen suurui-       johtunut hintatason lasku tullut heille hyö-
2318: sina, kuin oli laskettu, ja ·että laadittu tulo-   dyksi.
2319: ja menoarvio ei näin ollen tule tuloihin näh-          Ahtaasta taloudellisesta ajasta onkin ol-
2320: den pitämään paikkaansa. Pula-ajassa ei            lut jo seurauksena, että eräissä valtioissa on
2321: sen lisäksi näy minkäänlaisia helpottumisen        ryhdytty virastomenoja supistamaan joko
2322: merkkejä, vaan päinvastoin näyttää siltä,          palklmja alentamalla tai virkamiesten luku-
2323: että vaikea taloudellinen tilanne tulee jat-       määrää vähentämällä. :M:eillä!kin on palkka-
2324: kumaan, eräistä seikoista päättäen ehikä           taso vapailla työmarkkinoilla huomattavasti
2325: vielä kiristymäänkin. Kun samalla voidaan          laskenut, m. m. ovat useat maan suurimmat
2326: todeta, että luoton saanti ulkomailta ei aina-     liikelaitokset jo ryhtyneet alentamaan vuo-
2327: kaan lähiaikoina, näytä mahdolliselta,             sipaikkaisten toimihenkilöittensä palkkoja
2328: tulee valtiotalouden :sä:ännönmukainen hoito       ja olisi valtion mielestämme seurattava hei-
2329: olemaan erinomaisen vaikeaa. Kun val-              dän esimerkkiään.
2330: tion tulojen lisääntymistä ei lähitulevai-             .Jos valtion virkamiesten palkkojen alen-
2331: suudessa näin ollen ole odotettavissa, on          tamiseen ryhdytään, olisi se mielestämme
2332: ainoa, keino tasapainon saavuttamiseksi val-       ulotettava kaikkiin valtiolta palkkaa nautti-
2333: tiotaloudessa, että valtion menoissa. saadaan      viin siis paitsi valtion varsinaisiin viran ja
2334: gupistuksia ;ja säästöjä syntymään.                toimen haltioihin myöskin kansanedusta-
2335:    Harkittacssa mitenkä menoissa voitaisiin        jiin, maalaiskansaikoulujen opettajiin y. m.
2336: supistuksia saada aikaan, on tultava siihen        Tästä olisi luonnollisesti seurauksena, että
2337: tulokseen, että. riittävä valtion menojen vä-      niidenkin palkat, kuten m. m. kaupunkien
2338: hennys saadaan aikaan ainoastaan siten, että       kansakoulunopettajien, jotka nauttivat vä-
2339: supistukset toimitetaan suurimmissa meno-          lillisr.gti valtiolta paikkausta, voitaisiin vas-
2340: ryhmissa. Sellaisista menoryhmistä näyt-           taavasti laskea.
2341: täisi virkamiesten palkkausmenoissa nyky-             Valtion viran ja toimen haltijain perus-
2342: oloissa vähimmin haittaa tuottamatta voita-        palkat nousevat nykyään n. 800 milj. mk.,
2343: van saarla säästöä syntymään.                      palkat palkkiotoimista n. 140 milj. mk.,
2344:   56                IV,~.   -   Virkamiesten y. m. palkkojen alentaminen.
2345: 
2346: palkkiot sivu- ja satunnaisista toimista n.      lainsäädäntöä, ehdotamme eduskunnan pää-
2347: 85 milj. mk., ikä- ja perhelisät 75 milj. mk.    tettäväksi toivomuksen,
2348: ja maalaiskansakoulujen opettajain palkat,
2349: jotka valtio suorittaa, n. 190 milj. mk. eli               että hallitus 1·yhtyisi toimenpitei-
2350: kaikki yhteensä n. 1,300 milj. mk. Jos kai-             siin kansanedustajien, valtion viran
2351: kissa näissä tehtäisiin suunnilleen hintata-            ja toimen haltijain sekä kansakoulu-
2352: son laskua vastaava vähennys, päästäisiin               jen opettajien palkkojen alentami-
2353: siten noin 170 milj. markan suuruiseen me-              seksi elinkustannusindeksin laskua
2354: nojen vähennykseen.                                     vastaavassa määrässä sekä jättäisi
2355:    Koska edellä kosketeltuun palkkojen alen-            kiireellisesti Eduskunnalle sitä var-
2356: tamiseen ei voida ryhtyä ilman erityistä                ten tarpeelliset esitykset.
2357: 
2358:        Helsingissä, helmikuun 12 päivänä 1931.
2359: 
2360:          E. M. Tarkkanen.              Antti Kemppi.              J. Emil Lampinen.
2361:          Vihtori Vesterinen.           Janne Koivuranta.          Anton Suurkonka.
2362:          Juho Niukkanen.               Elias Tukia.               M. 0. Lahtela.
2363:          K. A. Lohi.                   Kaapro Huittinen.          Kalle Kämäräinen.
2364:          Juhani Leppälä.               Jalo Lahdensuo.            Aleksi Hakala.
2365:          V. Huuhtanen.                 Vilho H. Kivioja.          S. Salo.
2366:          Heikki Vehkaoja.              0. Kontio.                 Eero Nurmesniemi.
2367:          Jussi Annala.                 0. P. Rissanen.            Jooseppi Kauranen.
2368:          P. Ruotsalainen.              J. Eri. Pilppula.          Antti Halonen.
2369:          Antti Junes.                  Kalle Joukanen.            Viljami Kalliokoski.
2370:          Hannes Eskola.                J oh. Korhonen.            Matti N. Miikki.
2371:          Ansh. Alestalo.               Alpo 0. Luostarinen.       Uuno Hannula.
2372:          Eemeli Aa.kula.               Antti Sallinen.            P. Saarinen.
2373:          Albin Asikainen.              A. K. Kaura.               Erk!ki Pullinen.
2374:                                                                                                  57
2375: 
2376: IV,s. -     Toiv. al. N:o 5.
2377: 
2378: 
2379: 
2380: 
2381:                                    Pekkala y. m.: H elpotusten myöntämisestä maaseudun
2382:                                       vähäväkisen väestön valtiolta saamien lainojen lyhen-
2383:                                       nys- ja korkomaksujen suorittamisessa.
2384: 
2385: 
2386:                                          FJ d u s k u n n a ll e.
2387: 
2388:    Viitaten vuoden 1930 ensimmäisille val-                    maaseudun vähäväkisen väestön val-
2389: tiopäiville jätetyn toivomusaloitteen N :o 10                 tiolta saamien lainojen lyhennys- ja
2390: perusteluihin (Liitteet I-XIII, sivu 58)                      korkomaksujen suorittamisessa, sekä
2391: ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-                          että, mikäli se mahdolliseksi ja
2392: vomuksen,                                                     tarpeelliseksi osoittautuu, hallitus an-
2393:                                                               :taisi Eduskunnalle esityksen riittä-
2394:              että hallitus kiireellisesti selvityt-           vän pitkän lykkäyksen myöntämi-
2395:           täisi, mitä mahdollisuuksia on ole-                 sestä mainittujen lainojen lyhennys-
2396:           massa helpotusten myöntämiseksi                     ten ja korko}en suorituksessa.
2397: 
2398:      Helsingissä, helmikuun 12 p :nä ] 931.
2399: 
2400:                  Mauno Pekkala.                                     Onni Hiltunen.
2401:                  J. F. Tolonen.                                     Aug. Kuusisto.
2402:                  J. Kovanen.                                        Valfrid Eskola.
2403:                  Edward Setälä.                                     E. Aromaa.
2404:                                           Väinö Kivisalo.
2405: 
2406: 
2407: 
2408: 
2409:                                                                                                       8
2410: IV,4. -   Toiv. al. N:o 6.
2411: 
2412: 
2413: 
2414: 
2415:                                 Pekkala y. m.: Obligatioiden käyttämisestä kalli..~karkoi:ri:en
2416:                                    pienvil,ielijälainojen vakaannuttamiseen.
2417: 
2418: 
2419:                                      B d u s kun n alle.
2420: 
2421:    Toisessa tänä pmvana eduskunnalle jät-         voitettaisiin vastaanottamaan. Näin mene-
2422: tämässämme aloitteessa olemme kiinnittä-          teltiin esimerkiksi vuokra-alueiden lunas-
2423: neet eduskunnan huomiota pienviljelijöiden        tuksessa ja sotavahinkokorvausten mak-
2424: korkojen ja kuoletusmaksujen lykkäyskysy-         sussa. Saatettaisiinhan hyvin suunnitella
2425: mykseen. Sikäli kuin kysymyksessä ovat            asia niin järjestettäväksi, että osa kalliskor-
2426: sellaiset pienviljelijät, jotka ovat saaneet      koisista ja etenkin uloshaunalaisista lai-
2427: valtiolta asutus-, rakennus-, viljelys-, uudis-   noista voitaisiin maksaa obligatioilla, joita
2428: raivaus- ja maanparannus- tai muita sellai-       hädänalaiseen asemaan joutuneet saisivat
2429: sia lainoja, ei mielestämme tuntuisi olevan       esim. asutuslautakuntien välityksellä riittä-
2430: voittamattomia esteitä korkojen ja kuole-         vää vakuutta vastaan ja edellyttäen, ettei
2431: tusmaksujen lykkäykseen tällaisissa tapauk-       asianomainen ole siinä määrin velkaantu-
2432: sissa. Mitä sitävastoin tulee muihin ahdin-       nut, että tällainen avustustoiminta olisi tur-
2433: gossa oleviin pienviljelijöihin, jptka niin-      haa. Kysymyksen ratkaisu ylläselostetulla
2434: ikään kipeästi kaipaisivat helpotusta laino-      tavalla olisi kuitenkin huolellisesti valniis-
2435: jensa korkojen ja kuoletusten suorituksessa,      teltava, minkävuoksi sitä olisi lähemmin tut-
2436: niin on kysymyksen ratkaisu heihin nähaen         kittava.
2437: paljon mutkikkaampi. Ovathan velananta-              Kaiken edelläesitetyn perusteella ehdo-
2438: jat joko yksityisiä rahalaitoksia tai henki-      tamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
2439: löitä, joiden liiketoimiin ei ilman muuta         muksen,
2440: voida puuttua, jotapaitsi lainojen ja niiden                 että hallitus kiireellisesti selvityt-
2441: korkojen muuttaminen vakautetuiksi halpa-                 täisi, onko ja millaisia mahdollisuuk-
2442: koikoisiksi lainoiksi vaatisi niin suuret mää-            sia obligatioiden käyttämiseen kalli.~
2443: rät rahoja, ettei niitä tunnu tällä hetkellä              korkoisten pienviljelijälainojen va-
2444: olevan saatavissa. Sensijaan voitaisiin näh-              kaannuttamiseksi samoinkuin ulos-
2445: dä.ksemme tällaisissa tapauksissa, niinkuin               otossa olevien velkojen maksamisek.ri,
2446: on tehty aikaisemminkin, käyttää obliga-                  sekä myönteisessä tapauksessa antaisi
2447: tioita, joita asianomaiset luotonantajat vel-            as'iasta esityksen Eduskunna-lle.
2448: 
2449:      Helsingissä, helmikuun 12 p :nä 1931.
2450: 
2451:               Mauno Pekkala.                                  J. F. Tolonen.
2452:               Aug. Kuusisto.                                  E. Aromaa.
2453:               Valfrid Eskola.                                 J. Kovanen.
2454:                                                                                               59
2455: 
2456: .IV,5. -   Toiv. al. N :o 7.
2457: 
2458: 
2459: 
2460: 
2461:                                  Kesti: Valtion obligatioiden liikkeelle laskemisesta pienvil-
2462:                                     ,jelijäin velko,jen vakauttarnista va1·ten.
2463: 
2464: 
2465:                                       E d u s k u n n a ll e.
2466: 
2467:    Suurin osa pienviljelijäväestöstä on ly-        välittömästi pitkäaikaisen kuoletuslainan
2468: hytaikaisten velkojen rasittama siinä mää-         avulla tukemaan pienviljelijäväestöä. Tä-
2469: rin, että heitä uhkaa täydellinen vararikko.       hän tarkoitukseen tarvittava pääoma voita-
2470: Tämä tilanne on ehdottomasti johtunut              neen järjestää, koska maahamme ei liene
2471: siitä syystä, että verrattain suuri osa tätä       saatavissa ulkolaista luottoakaan, siten, että
2472: väestöä ruvetessaan luomaan talouttaan oli         tätä tarkoitusta varten käytetään valtion
2473: sellaista, jolta puuttui perustamiseen tarvit-      obligatioita, joiden tulisi olla täysin rahaa
2474: tavia pääomia. Samoin kävi silloin 'kun            vastaavia, siis korkeinta pankkien talletus-
2475: torppien itsenäistymisen yhteydessä oli suo-       korkoa vastaavia, jottei niille tulisi .tapahtu-
2476: ritettava maan lunastu~hinnan maksu. Sil-          maan vääryyttä, jotka ovat varojaan pien-
2477: loin moni pienviljelijä jätti valtion välityk-     viljelijöille lainanneet. Tämän kautta tuli-
2478: sellä tapahtuvan maan lunastuksen käyttä-          sivat pienviljelijät vapautetuiksi siitä
2479: mättä toivoen kykenevänsä itse maksamaan           vaarasta, mikä nykyisten lainojen uloshake-
2480: suoraan maanomistajalle maan 'hinnan               misesta mahdollisesti nyt voi aiheutua.
2481: hankkimillaan lyhy""taikaisilla lainoilla, siten   r--uonnollista on, että valtion täytyisi ottaa
2482: uskoen saavansa sen pikemmin makse-                omalta osaltaan kannettavaksi osa korkotap-
2483: tuksi. Tällainen menettely on johtunut mo-         piota siitä syystä, että pienviljelystalous ei
2484: nessa tapauksessa siitä, että nämä vuokra-         voi maksaa sellaisia korkoja, jotka maas-
2485: miehet eivät täysin ymmärtäneet valtion vä-        samme vallitsevat, kun sitäpaitsi täytyy ot-
2486: Jityksen ehtoja. Kun taloudelliset olot            taa huomioon se, että sanotusta lainasta hei-
2487: yleensä ja erittäinkin pienviljelystalouden        dän tulisi vuosittain maksaa osa kuoletusta
2488: alalla eivät käyneetkään yhtä valoisaan            lainan pääoman lyhennyksenä. Tämän val-
2489: suunta:an :kuin oli otaksuttu ja kun näin          tion myöntämän ~ainan saannin pienviljeli-
2490: luotuja tiloja tulivat ,ffitäpaitsi rasittamaan    jöille pitäisi tapahtua välittömästi, joten väl-
2491: vielä perusparannuksista johtuvat lisäme-          tettäisiin se vaara, että mikään rahalaitos
2492: not, joutuivat he näin ollen siinä määrin          ei voisi siinä jäsenyytensä y. m. senkaltaisen
2493: velkaantumaan, että he eivät näin vaikeina         syyn vuoksi vaikuttaa ja näin ollen saada
2494: raha-aikoina pysty lainojaan hoitamaan             toisia pienviljelijöitä toisiin nähden pa-
2495: omin voimin.                                       rempaan asemaan.
2496:    Koska pienviljelijäväestömme keskuu-               Sitä, miten ja minkälaista vakuutta vas-
2497: dessa nyt on tämmöinen lohduton tilanne,           taan tällainen valtion myöntämä laina olisi
2498: ei liene muuta keinoa tämän asian auttami-         annettava, on vaikea mennä varma:an sano-
2499: seksi kuin että valtion taholta ruvetaan           maan, mutta voitaneen siihen ajatella muo-
2500:   60                  IV ,u. -   Pienviljelijäin velkojen Yakauttaminen.
2501: 
2502: doksi kiinteän ja irtaimen omaisuuden kiin-                että hallitu.s valmistaisi kiireel-
2503: nittämistä velan vakuudeksi. Tällaisen ve-              lisesti lakiehdotuksen Edttskunnalle
2504: lan takaisin periminen ei mielestäni tuota              valtion obligatioiden liikkeelle laske-
2505: vaikeuksia kun se järjestetään yleisissä ve-            misesta pienviljelijä-in velkojen va--
2506: ronkannoissa tapahtuvaksi. Ehdotan siis                 kauttarntista 1Ja>t'ten.
2507: eduskunnan päätettäväksi toivomuks€n,
2508: 
2509:        Helsingissä, heGmikuun 13 päivänä 1931.
2510: 
2511: 
2512:                                                                             Yrjö H. Kesti..
2513:                                                                                                61
2514: 
2515: IV,6. -    Toiv. a.I. N :o 8.
2516: 
2517: 
2518: 
2519: 
2520:                                  Kaijalainen y. m.; Maantie- ja siltarakennustöiden järjes-
2521:                                    tämisestä varatöiksi Pohjbis-Stwm,essa.
2522: 
2523: 
2524:                                       E d u s k u n n a ll e.
2525: 
2526:    MetsiHyöt Pohjois-Suomessa päiwtty,vä:t,        missä määrin on suotavaa, että hätäapu-
2527: kuten tunnettua, y1eensä jo helmikuun' ai-         töiksi järjestetään hakkuita valtion met-
2528: kana. 'fämän jälkeen seuraa parin kuu-             sissä.
2529: kauden työt,ön aika, joll:oin ty!oonaUnlioLli-         Vara töiden järjestämiseen enemmän (hyö.
2530: suuksien järjest:ä.misessä työttömille on ta-      tyä tuottavassa muodossa on mahdollisuuk-
2531: vallisinakin ai1koina 'kunnilla j<a valtiolla       sia riittäivä:sti varsinkin Lwp:issa, jossa työt-
2532: oHut suuria vaikeuksia. Nyt, kun palkka-           tömyyskysymyksen selviU:äm:inen nykyisenä
2533: taso metsätöissä 'Olli painunut niin alas, ~että   pulakautena tulee lmhtaamaan huomatta-
2534: tänä talv,ena on P,eräpohjolassa j<a Lapissa       vasti ,suurempia vaikeuksia kuin muualla
2535: jalkamiehen     keskimääräinen      pmvaansio      Pohjois-Suomessa. Ottaen huomioon :tämän
2536: ollut ainoastaan 30-36 mk. ja hevosmie-            maakunnan rvielä sangen puutt,ee11isen tie-
2537: hen 80~85 mk., jopa siitäkin alle, ovat            verkoston, olisi työttömyyden to1jumiseen
2538: nämä vaikeudet muodostuneet sellaisiksi, :että     vuo3ittain myönnettäviä yleisiä v;aroja syytä
2539: valtio joutuu myöntämäiän yhä suurempi<a           käyttää mieluummin uusien NikenneyJ:1teyk-
2540: a vnstuksia työttömyyden torjumiseksi maan         sien luomiseksi kuin uhmta niitä metsän-
2541: pohjoisosissa. Töiden jä~jestelyssä olisi sen      hakkuihin.        Tuntuu nurinkurisellta, ,että
2542: vuoli'si ~syytä pyrkiä entistä tarli:'oitukseTh-   esim. suuressa Sodankylän pitä;jässä, jonka
2543: mukaisempiin suunnitelmiin, jotta työttö-          pinta-ala on yli 10,000 1lun 2 ja jonka 5,600
2544: myyden lieventämiseen käytettävät valtion          asukkaasta noin 2,000 .asuu tiett.omien tai-
2545: varat ,eivät tulisi vain avustukserosi, vaan       paleiden takana, tällaisena ajankohtana on
2546: että niiden wvulla luotaisiin samal~la mah-        hätäa•putöin~1 hakattu valtion metsiä, vaikka
2547: dollisimman paljon sellaisia arvoja, joilaa        kunnan alueella on useita keSkeneräisiä
2548: olisi jatkuvasti kohottava ,vaikutus asian-        maantierakennuksia ja valmiita maantie-
2549: omaisen seutukunnan t'alouselämäJän.               suunnitelmia, joihin kä.ytettyinä t.yöttömyys-
2550:    Valtion toimesta on työttömyyden torj u-        ;varojen tuottama hyöty olisi aivan toinen
2551: miseksi Pohjois-Suomessa täihän saa'kl:a jår-      kuin mikä metsänhakkui'},la wikaansa:adaan.
2552: jestetty n. s. ~varatöiksi pääasiassa metsän-      Jokainen uusi tiekilometri tai maantiesillt,a
2553: hakkuita. Epäilemättä metsätyöt ovat pai-          ;)'aa pysyväisesti hyödyttämään ympäris-
2554: lml1aan sieHiä, missä muita yleisiä t,öitä ~ei     tönsä väestöä, kun sen sijaan hä:täaputöinlii
2555: ole järjestettävissä, mutta sellaisia •pai1kka-    su:orit,ettujen metsänhalclruiden ,aiheutta-
2556: :kuntia on yleensä vähän. Tämän 1vuoksi,           ma'a hyötyä ei voi edellisen 1kan:ssa rin-
2557: ottaen huomioon puutava.ramarkkinain ylei-         nastaa.
2558: Hen tilan, tuntuu v~arsin kyseenalaiselta,             Vaikka maanteitä ei va1mnaisesti rak~n-
2559:   62               IV,ö. -   Maantie- ja siltarakennustyöt Pohjois-Suomessa.
2560: 
2561: neta talven aikana, on kuitenk:in paljon             tamattomiksi, .vaiikk'a rakenustyötä. ei lahi-
2562: sellaisi:a tierakennust,öitä, joita talv'Clla voi-   ·aikoina voitaisikaan pit·emmäHe jatkaa.
2563: daan' helposti suorittaa. Sitrupaitsi 0111 1u-          Sellaisista Lapin t.eistä, jotka IVWratyö-
2564: ku~sia siltatöitä, jotka suorastaan on edul-         suunnitelma.a laadittaessa voitaisiin huo-
2565: lisinta teettää tahen aikana. Mainitt,akon,          mioonottaa, mainittakoon m. m . ~uunniteltu
2566: että Sodankylän pitäljässiä on rakenteilLa           errumaantie >Savukoskelta Martinkylään,
2567: Meltauksen-V.aalaj,ärven maantie, jonlka             maantie Pelkosennieme1tä Kair.aJaan1, So-
2568: vielä rakentamattomien siltojen yhte1n,en            dankylän Ywa1ajärveltä Jeesiöön ja Kitti-
2569: 'lmstannusa~vio päJättynee parin miljoonan           Iästä Enontekiöl1e.
2570: markan va.i'heiHe. Ja kuit,enkin ·on esim.              'Vielä on huomattaN.a, ettei siirtyminen
2571: tässä piti:i)j:ässä, kuten sanottu, suoritettu       varatöiden jä:rjestel·yssä. metsän1ha:kilmist.a
2572: va:ratöinä metsänha:kkuita, sen sijaan että          entistä suuremmassa. määrässä maantie:m-
2573: .miihin käytetyt työttömyysvamt olisi kiin-          kennuJksiin Pohjois-Suomessa lk:ohtaa esteitä
2574: nitetty maarutiemkennUJstö.iihin.                    my.öskään mitä tulee työn johtoon 'ja val-
2575:    Ol<emme sitä mieltä, että valtion työttö-         vontaan.      Pohj·ois-Suomen maantierak!en-
2576: myysvarojen tarkoitu<ksenmukaisen lkäwtön            nuksilla on nimittäin siinä määrin ytrn'päri
2577: kannalta Po'hjois-Suomessa, ennenkaikkea             vuoden ,pa:lkattuj.a 'r.akennusmestareita, että
2578: Lapissa, olisi syytä laatia kutakin rvuotta          Tiittä~Vä työn valvon,ta näihdä:ksemme saa-
2579: varten hyvlissä .aJom mahdollisimman                 daan verrattain 'helposti aikaan.
2580: tarl.&:a suunniteLma niistä yLeisistä töistä,           Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
2581: jotka voidaan varatöitä järjestettäessä 'huo-        kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
2582: mioonottaa, ja että tällöin asetettaisiin etu-        vomuksen,
2583: alalLe maantiera:kenunstyöt, missä sellainen
2584: suinkin käy päinsä. LuonnoHisesti on sa-                       että hallitus myöntäessään varoja
2585: ma11a kiinnitettävä huomiota myös siihen,                   työttömyyden lieventämiseksi Poh-
2586: että varatyönä rakennettavaksi tarkoitettu                  jois-Suomessa, varsinkin Lapissa,
2587: tieosa on sellainen, että sen vaikutuspii6ssä               kiinn-ittäisi entistä suurempaa htw-
2588: on asutusta ja .että tie niinollen saattaa                  miota näiden va1·ojen tarkoituksen-
2589: määrätyn asutusa'1ueen liikenneyihteyteen.                  mukaiseen käyttöön, jolloin metsän-
2590: Tii11öin voi·daan va:ratöinä 'panna rak·enteille            hakkuita ei olisi järjestettävä varo-
2591: osia myöskin sellaisista maanteistä, j1otka                 töiksi sellaisilla seud'Uiilla, rnissä on
2592: välittömästi ei'vät .liity lähi,vuosien tiesuun-            varatyömaiksi sopivia rnaantie- tai
2593: nitelmiin tai joilden rakentamista muista                   siltarakennustöitä; sekä
2594: syistä ei tavallisessa järjestyksessä voitaisi                 että näistä varatöistä kutakin
2595: vielä aloittaa. Tällä tavoin ~suunnitellut ja               vuotta varten hyvissä ajoin laadit-
2596: rakennetut tieosat ·eivät jäisi hyöty'ä tuot-               taisit:n asianmukainen su·unnitelrna.
2597: 
2598:        Helsingissä, helmikuun 12 p :nä 19>31.
2599: 
2600:                Lauri Kaijalainen.                               U. Brander.
2601:                Kaarlo Hänninen.                                 Uuno Hannula.
2602:                                         M. 0. Lahtela.
2603:                                                                                        63
2604: 
2605: IV,7. -   Toiv. al. N:o 9.
2606: 
2607: 
2608: 
2609: 
2610:                              Salo: Sähkövoima-aseman rakentamisesta Oulujoessa ole-
2611:                                 va.am. Pyhäkoskeen.
2612: 
2613: 
2614:                                   I<J d u s kun n a ll e.
2615: 
2616:   Viittaamalla eduskunnalle aijemmin teke-               että hallitus toimitntta.isi tntki-
2617: miini toivomusaloitteisiin, saan täten kun-           rnuksen ja laatisi snttnnitelman säh-
2618: nioittavimmiu ehdottaa eduskmwan päätet-              kövoima-aseman ra-kentamiseksi o,,_
2619: täväksi toivomuksen,                                  lujoessa oleva.an Pyhäkoskeen.
2620: 
2621:      Helsingissä 11 p. helmik. 1931.
2622: 
2623:                                                                            S. Sa.lo.
2624:   64
2625: 
2626: IV,s. -    Toiv. a.l. N :o 10.
2627: 
2628: 
2629: 
2630: 
2631:                                  Kaijalainen y. m.: Kannattavan kaivosteollisuuden edelly-
2632:                                     tyksistä Pohjois-s~~omessa.
2633: 
2634: 
2635:                                      E d u s k u n n a ll e.
2636: 
2637:   Petsamon nikkelimalmitutkimukset sekä           selville, mitä edellytyksiä Pohjois-Suomessa
2638: aikaisemmin eräät muualla Pohjois-Suo-            on kannattavalle kaivosteollisuudelle. Poh-
2639: messa suoritetut malmilöydöt ovat herättä-        dittaessa keinoja maamme talouselämän ko-
2640: neet ajatuksia kaivosteollisuuden mahdolli-       hottamiseksi, ei mielestämme ole myöskään
2641: suuksista Pohjois-Suomessa. Tutkimukset           kaivosteollisuusmahdollisuuksien     selvittä-
2642: ovat toistaiseksi kuitenkin rajoittuneet vain     mistä Pohjois-Suomessa sivuutettava, jonka
2643: verrattain harvoihin alueisiin. Laajempaa         vuoksi kunnioittaen ehdotamme eduskun-
2644: vuoritutkimusta ei tietää:ksemme o1P vielä        nan päi:{tett.iiväksi toivomuksen,
2645: tähän mennessä suoritettu.
2646:   Tähänastiset malmilöydöt Pohjois-Suo-                      että hallitw; hankkisi selvityksen
2647: men vuoristoissa ovat olleet siinä määrin                 kannattavan kaivosteollisuuden edel-
2648: rohkaisevia, että olisi syytä .tutkimustöitä              lytyksistä Pohjois-Suomessa.
2649: jatkaa laajemmassa mitassa, jotta saataisiin
2650: 
2651:        Helsingissä helmikuun 12 p :nä 1931.
2652: 
2653:                Lauri Kaijalainen.                              U. Brander.
2654:                Kaarlo Hänninen.                                Uuno Hannula.
2655:                                          M. 0. Lahtela.
2656:                                                                                               65
2657: 
2658: IV,9. -   Toiv. al. N:o 11.
2659: 
2660: 
2661: 
2662: 
2663:                                  Sillanpää y. m.: Naispoliisitoimen järjestämisestä vakinai-
2664:                                      selle kannalle.
2665: 
2666: 
2667:                                        E d u s k u n n a 11 e.
2668: 
2669:    Kysymys naispoliisitoimien vakiinnutta-          pidätettyjen naisten ja poliisin huostaan
2670: misesta poliisilaitoksiin liittyy sosiaaliseen      otettujen lasten tarkastus, tutkiminen ja
2671: huoltokysymykseen, joka alkuaan juontaa             vartiointi, naisten yömaJOJen tarkastus
2672: juurensa siitä, että naispidätettyjen tulee         y. m. Villeytymisen ja rikollisuuden yhä
2673: saada vartijoikseen ja huoltajikseen naisia,        lisääntyessä olisi naispoliisilla myöskin tär-
2674: yhtä oikeutetusti kun miespidätettyjen              keä tehtävä lasten ja kasvavan nuorison val-
2675: miehiä. Tilastollisen vuosikirjan mukaan            vonnassa.
2676: oli v. 1929 irtolaisuudesta pidätettyjen luku          Naispoliisikysymys on useassa maassa
2677: koko maassa 3,356, niistä naisia 1, 706.            päiväjärjestyksessä. Samat syyt ja epäkoh-
2678:    Yleisissä alioikeuksissa syytettyjen nais-       dat ovat kaikkialla synnyttäneet vaatimuk-
2679: ten lukumäärän mainitaan olleen v. 1927             sen naispoliisitoimen järjestämisestä vaki-
2680: 5,033, ja useampien naisten pidätykset ja           tuiselle kannalle. Yhä enemmän alkaa ylei-
2681: alkututkimukset kulkevat poliisilaitoksen           nen mielipide tunnustaa että naisten ja ala-
2682: kautta.     Näiden tuhansien pidätettyjen           ikäisten pidätettyjen tulee saada huoltajik-
2683: joukossa on suuri joukko aivan nuoria nai-          seen naisia.
2684: sia, vieläpä lapsuusijässä olevia, jotka jou-          Naispoliisikysymys on meidänkin maas-
2685: tuvat miespoliisien tarkastettaviksi, tutkit-       samme ollut vireillä jo pitemmän ajan.
2686: taviksi ja vartioitaviksi. Valitettavasti ei        Maamme suurempien kaupunkien poliisilai-
2687: voitane sanoa, että meidän poliisikuntamme          toksissa on myös erinäisissä toimissa käy-
2688: olisi kokonaisuudessaan niin valistunutta,          tetty naisia, mutta ei poliisivaltuuksilla eikä
2689: että edes ne ensimmäiset kuulustelut ja tut-        vakituisina.
2690: kimukset, mitkä kohdistuvat nuoriin tyttöi-            Eduskunta-aloitteiden kautta on tämä ky-
2691: hin ja alaikäisiin lapsiin, suoritettaisiin sillä   symys myöskin joutunut eduskunnassa käsi-
2692: tavalla, että se olisi omiaan kohottamaan           teltäväksi, viimeksi v. 1929, jolloin edus-
2693: kuulusteltavaa eikä raaistamaan ja paadut-          kunta kehoitti hallitusta myöntämään mat-
2694: tamaan häntä.                                       ka-avustuksen naispoliisitoimen tutkimista
2695:    Poliisien tehtävät ovat sangen laajat ja         varten ulkomailla. Tällä apurahalla hovi-
2696: monipuoliset ja niistä on suuri osa sellai-         oikeuden auskultantti I. Ahlroth tekikin
2697: sia, jotka paremmin soveltuisivat naisten           viime keväänä matkan Englantiin. Hänen
2698: huollettavaksi, kuten lapsenmurhien ja si-          antamansa matkakertomus, samoin kun Suo-
2699: veellisyysrikoksien     tutkiminen      naisten     men Naisten Kansallisliiton Siveellisyysko-
2700: osalta, veneerisiä tauteja sairastavien nais-       mitean julkaisema kirja nimellä ,Naispolii-
2701: ten valvonta, mikäli se on poliisin tehtävänä,      sikysymys meillä ja muualla", antavat täy-
2702: 
2703:                                                                                                 9
2704:                   IV,l>. -   Naispoliisitoimen järjestäminen vakinaiseksi.
2705: 
2706: den selostuksen asiasta. Edellä mainittu         joittelijoina, kuten miespoliisit otetaan, ja
2707: siveellisyyskomitea järjesti v. 1923 kunnal-     että ne, jotka omaavat edellytykset poliisi-
2708: lisvaalien aikana keräämillään varoilla nais-    ammattiin lähetettäisiin poliisi1kouluun saa-
2709: poliisikurssit saadakseen kouluutettuja voi-     maan sen ammattivalmeuden, mitä toimi
2710: mia tarjokkaiksi poliisitoimiin. Useammat        edellyttää. Tämä olisi välttämätöntä sen-
2711: näistä naisista pääsivätkin sitten poliisilai-   takia, että naispoliisit saisivat saman päte-
2712: toksiin kokeilemaan, mutta harvat jäivät         vyyden kuin miehet suorittaa tutkimuksia
2713: sinne pitemmäksi aikaa, sillä ennakkoluulot      ja kuulusteluja naispidätettyjen kanssa.
2714: naisten sopivaisuudesta tälle alalle olivat      Jos katsottaisiin että naispoliisit . joitakin
2715: vielä hyvin suuret. Mutta naispoliisikysy-       erikoistehtäviä varten tarvitsevat lisäkurs-
2716: mys ei ole ratkaistu sillä, että saadaan ai-     seja, olisi senlaisia heille toimeenpantava.
2717: kaan jotkin tilapäiskurssit, tai että jokin      Naispoliisien asettaminen vakituiselle kan-
2718: poliisimestari suostuu ottamaan naisen jo-       nalle vaatisi kuitenkin perusteellisen val-
2719: hOnkin vähemmän tärkeään tehtävään po-           mistuksen, joka olisi jätettävä hallituksen
2720: liisilaitoksessa, vaan on saatava luoduksi       tehtäväksi, tullen hallituksen siinä apunaan
2721: järjestelmä, jonka mukaan naispoliiseja olisi    käyttää poliisiasiain erikoistuntijaa seka
2722: otettava samojen periaatteiden Ja pätevyys-      naisten edustajaa.
2723: vaatimusten mukaan kuin mitä miespolii-            Yllä olevan perusteella ehdotamme edus-
2724: seille asetetaan ja että naispoliisit saisivat   kunnan päätettäväksi toivomuksen,
2725: saman tietopuolisen ammattikasvatuksen
2726: kuin miespoliisit. On luonnollista, etteivät              että hallit'us valmistuttaisi eh.do.-
2727: naispoliisit voi astua palvelukseen valmiina            tuksen naispoliisitoimen järjestäin~
2728: poliiseina, vaan heidät olisi otettava har-             misestä vakinaiselle kannalle.
2729: 
2730:      Helsingissä, helmikuun 13 päivänä 1931.
2731: 
2732:               Miina Sillanpää.                              Hilma Koivulaliti-Lehto.
2733:               Aino Lehtokoski.                              Kaino W. Oksanen.
2734:               Fanny Ahlfors.                                Hilja Pärssinen.
2735:               Kaisa Hilden.                                 Mikko W. Erich.
2736:                              B.
2737: Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat määrärahojen osoittamista
2738:    terveydenhoitoon, kulkulaitoksiin sekä taloudellisiin,
2739:        sivistyksellisiin, sosialisiin y. m. tarkoituksiin.
2740:                                                                                           69
2741: 
2742: IV,1o. -   Rah. al. N:o 1.
2743: 
2744: 
2745: 
2746: 
2747:                                 Hannula y. m.: Määrärahan osoittamisesta työkeskustalon
2748:                                   rakentamista varten Kemin esikattpunkialueelle.
2749: 
2750: 
2751:                                      E d u s k u n n a ll e.
2752: 
2753:    Useitten kaupunkien laitaosat ovat muo-        ka:ksi selluloosatehdasta valmistuivat, mr
2754: dostuneet pesäpaikoiksi, JOISSa asunto-           paikkakunnan väestö kasvanut noin 1,000
2755: ahtaus, puute, tietämättömyys, yhteiskun-         henkilöllä vuodessa, ja kun Kemin laita-
2756: nallinen katkeruus ja monenlaiset siveelli-       kaupungit tämän vuoden alusta liitettiin
2757: set epäkohdat vallit,sevat, ja ne muodostuvat     Kemin kaupunkiin, on sen asukasluku ko-
2758: kasvavassa määrässä vaaraksi yhteiskun-           honnut 15,000:een, josta arviolta ainakin
2759: nalle, ellei sitä sopivilla toimenpiteillä        12,000 henkilöä kuuluu varsinaiseen palkka-
2760: ajoissa ryhdytä torjumaan. Kaikkein vai-          työväkeen.
2761: keimpia ja vaaranalaisimpia paikkoja ovat            Kemin teollisuuskeskus ei kuitenkaan he-
2762: tässä suhteessa Kemin kaupungin laitaosat,        rätä huomiota tuotantoelämänsä ja väestö-
2763: joihin yhteiskunnan puolelta olisi syytä          määränsä kasvulla, vaan erikoista huomiota
2764: kiinnittää vakavaa huomiota.                      vaatii se henkinen ja siveellinen tilanne,
2765:    Kemi on nykyään Suomen suurimpia               joka tällä paikkakunnalla vallitsee. Viralli-
2766: teollisuuskeskuksia, jossa paitsi useiden         nen tilasto ja suoranaiset havainnot osoitta-
2767: puutavarayhtiöiden sahoja on Ab. Kemi             vat, että rikollisuus, väkijuomien käyttö
2768: Oy:n kaksi selluloosatehdasta ynnä Veitsi-        ja tapainturmelus on tämän väestön kffi-
2769: luodon suuri saha ja uusi sulfiittitehdas.        kuudessa suhteellisesti suurempi kuin mil-
2770: Puutavarateollisuustuotteiden       vientisata-   lään toisella paikka;kunnalla Suomessa. Tä-
2771: mana on Kemi suuruutensa puolesta maam-           män lisäki on paikkakunnalla jo 'Pidem-
2772: me ensimmäisiä. Tämän teollisuuskeskuk-           män aikaa vallinnut työttömyys ja sen yh-
2773: sen me1•kitys on myös katsottava pysyväi-         teydessä oleva useissa tapauksissa suorastaan
2774: se'ksi, sillä se sijaitsee Kemi- ja Tornion-      toivoton hätä, samoinkuin yleensäkin vähä-
2775:  joen, kahden valtaväylän suussa ja sen käy-      varaisille epäedulliset ja järjestymättömät
2776:  tettävänä ovat Peräpohjolan ja Lapin ny-         olot synnyttäneet katkeruutta koko yhteis-
2777:  kyään jo järkiperäisessä hoidossa olevat         kuntaa kohtaan sitäkin helpommin, kun
2778:  metsävarat. Edelleen on mainittava, että         paikkakunnan väestö laajalti on ollut kom-
2779:  Kemin teollisuuslait<Yksissa jalostetaan suu-    munistisen kiihoituksen vaikutuksen alaista.
2780:  rimmaksi osaksi valtion metsistä hakattua        Tämä kaikki on vaikuttanut erikoisen hai-
2781: puutavaraa, joten valtio tässä keskuksessa        tallisesti kasvavan nuorison kehitykseen
2782:  suurelta osalta on katsottava tärkeimmäksi       paikkakunnalla.
2783:  ja suurimmaksi työnantajaksi.                       Täten on todettavissa sellainen tosiasia.
2784:     Varsinkin sen jälkeen kuin Veitsiluodon       että teollisuuskehitys ja tuotannollinen
2785: saha ja selluloosatehdas sekä Kemi-yhtiön         elämä paikkakunnalla ovat kehitetyt kor-
2786:   70                    IV,1o. -   Kemin esikanpnngin työkeskustalo.
2787: 
2788: kealle astoolle, mutta vastaavia toimenpi-        kaasti kehittämään, varsinkin kun ei ole
2789: teitä ja työelimiä tämän yhteydessä kasva-        tarve ryhtyä kaikkea alusta suunnittele-
2790: van väestön sivistykselliseksi, kasvatukselli-    maan, vaan tuloksiin päästään varusta-
2791: s-eksi ja siveelliseksi 'kehittämiseksi ei ole    ma:lla jo olemassaolevaa toimintaa .siihen
2792: aikaansaatu.                                      tarvittavilla apuneuvoilla. Ja tällöin on lä-
2793:    Tämmöisellä paikkakunnalla aivan välttä-       himpänä tehtävänä tarkoituksenmukaisen
2794: mättömäksi katsottava vapaa kasvatus-, si-        työkeskustalon aikaansaaminen lastenhuol-
2795: vistys" ja sosialihuoltotyö on jäänyt koko-       toa, poika- ja tyttökerhotyötä ja työväen-
2796: naan muutamien heikkojen, suurissa talou-         opistoa varten.
2797: dellisissa vaikeuksissa työskentelevien yksi-        Allekirjoittaneiden tiedossa on, että Teol-
2798: tyisten työelinten varaan, ja on miltei ainoa     lisuusseutujen Evankelioimisseura on --
2799: sellainen Teollisuusseutujen Evankelioimis-       useiden paikkakuntalaisten käännyttyä kir-
2800: seuran työkeskus Toivola, joka on toiminut        jelmällä seuran johtokunnan puoleen --
2801: Koivuharjun esikaupungissa 6 vuotta mitä          ryhtynyt suunnittelemaan työkeskustalon
2802: puutteellisimmassa vuokrahuoneistossa. Si-        rakentami,srta edellyttruen, että kysymyksessä-
2803: ten on mainittu työkeskus suurimman osan          olevaan yritykseen varoja saadaan. .Siten on
2804: mainitusta ajasta ylläpitänyt lastentarhaa,       anottu A. B. Kemi Oy:ltä sopivaa tontti-
2805: jossa on 60-75 lasta kolmen opettajan joh-        maata, jonka saamiseSita on hyviä toiveita,
2806: dolla, siitä huolimatta että huoneisto, joka      ja arkkitehti Eino Forsmanilta on hankittu
2807: on miltei rappiokunnossa, on talvella niin        luonnospiirustukset ja alustava kustannus-
2808: kylmä, että sekä lasten että opettajien ter-      arvio, joka päättyy suunnilleen yhteen mil-
2809: veys on saanut siitä vakavia haittoja, ja ke-     joonaan markkaan. Rakennusssuunnitelmait
2810: sällä kokopäiväkotia 15-20 työssä olevien         toteuttamisen helpoittamiseksi olisi tyydyt-
2811: äitien lapselle. Muina työmuotoina on luen-       tävä rakennusohjelman asteettaiseen toteut-
2812: totoiminta, uskonnollinen työ, kirjasto, työ-     tamiseen, mikä tehdyn suunnittelun perus-
2813: seura, poika- ja tyttökerhoja ja opintokerho-     teella olisikin mahdollista.
2814: toiminta, joka ,yhteiskunnallisen keskus-            Peräpohjolassa vallitsevat olot huomioon-
2815: telukerhon" nimellä on koonnut paikka-             ottaen ei kysymyksessäolevaa hanketta
2816: kunnan väkeä eri piireistä jokaviikkoiseen        voida toteuttaa ilman tuntuvaa tukea val-
2817: yleisiä asioita ja kanga,laissivistystä koske-    tion puolelta. Sitäkään valistustyötä, joka
2818: vien asiain opiskeluun. Täten alkanut ja          siellä tähän asti on saatu käyntiin, ei olisi
2819: paikkakunnan väestön keskuudessa sangen           voitu muuten aikaansaada .. Mutta niinpian
2820: laajaa luottamusta saavuttanut toiminta on        kuin valtiovalta myöntämällä avustuksia
2821: työn piiriin liittyvien kansalaisten keslmu-      sanottuun tarkoitukseen ryhtyi osoittamaan
2822: dessa herättänyt ajatuksen siitä, että alka-      toiminnan suuntaa, alettiin myös puuteolli-
2823: nutta työtä olisi ryhdyttävä 'kehittämään         suutta harjoittavilta yhtiöiltä ja yksityisiltä
2824: edelleen, lähinnä siten, että lastenhuolto-,      saada avustusta. Samoin on allekirjoitta-
2825: poikien ja tyttöjen joutoaikoihin kohdistuva      neiden käsityksen mukaan käyvä nyt kysy-
2826: kerhotyö, saadaan nykyistä suuremmassa            myksessäolevassa asiassa. Kun valtio suora-
2827: määrässä tarkoitustaan vastaavaksi ja että        naisesti tai välillisesti on pannut alulle teol-
2828: alkanut vapaa opiskelu kehitetään säännöl-        lisuustyötä suuressa mittakaavassa Kemin
2829: lisesti toimivaksi työväenopistoksi. Kun          ympäristössä, voidaan vain sen tehokkaalla
2830: paikkakunnan työväen muu toiminta tunne-          myötävaikutuksella aikaansaaada niitä hen-
2831: tuista syistä on tullut eJhlkäistyksi, on sitä-   kisiä työelimiä, joita suurikokoisen väestön
2832: kin tärkempää, että sellaista toimintaa,          asettuminen tämän teollisuuden palveluk-
2833: josta tässä nyt on kysymys, käydään tehok-         seen välttämättömästi edellyttää.
2834:                                 IY,10. -   Hannula, U. y. m.
2835: 
2836:   Mutta jos valtio kiinnittää asianmukaista             että Eduskunta päättäisi ensi vuo-
2837: huomiota nyt kysymyksessäolevaan sivistys-            den tulo- ja menoarvioon ottaa Smk.
2838: ja huoltotyöhön, on parempia toiveita ole-            500,000 suuruisen kertakaikkisen
2839: massa siitä, että. teollisuusyhtiöt, kunnalli-        mää1·ärahan käytettäväksi hallituk-
2840: set elimet ja yksityiset ovat valmiita niiden         sen lähemmin määrättävillä ehdoilla
2841: velvoitusta vastaaviin uhrauksiin.                    työkeskustalon rakentamista varten
2842:   l{:aiken edelläsanotun perusteella rohke-           Kemin esikaupunkialueelle.
2843: nevat allekirjoittaneet kunnioittavimmin
2844: ehdottaa,
2845: 
2846:      Helsingissä, helmikuun 11 päivänä 1931.
2847: 
2848:               U1:u1o Hannula.                             Vihtori Vesterinen.
2849:               lVI. 0. Lahtela.                            E. M. Tarkkanen .
2850:               .Miina Sillanpää.                           P. V. HeikJrinen.
2851:               Eero Nurmesniemi.                           Vilho H. Kivioja.
2852:               T. A. Janhonen.                             Antti Kemppi.
2853:               Viljami Kalliokoski.                        V. Huuhtanen.
2854:               A. K. Kaura.                                0. P. Rissanen.
2855:               L. 0. Hirvensalo.                           Ansh. Alestalo.
2856:               Antti Junes.                                P. Ruotsalainen.
2857:               Hannes Eskola.                              Eemeli Aakula.
2858:               Heikki Vehkaoja.                            0. Kontio.
2859:               J oh. Korhonen.                             Elias Tukia.
2860:               Matti N. Miikki.                            Antti Halonen.
2861:               Antti Sallinen.                             Mikko W. Erich.
2862:               Aleksi Hakala.                              Yrjö H. Kesti.
2863:               Kalle Joukanen.                             Evert Jokinen.
2864:               J. Eri. Pilppula.                           Eino Kilpi.
2865:               Kaapro Huittinen.                           Antti Meriläinen.
2866:               Jussi Annala.                               S. Tuomikoski.
2867:               E. Lautala.                                 Oskari Mantere.
2868:               Alpo 0. Luostarinen.                        U. Brander.
2869:               Anton Suurkonka.                            Kaisa Hilden.
2870:               Juhani Leppälä.                             Matti Lepistö.
2871:                Kalle Myllymäki.                           Fanny Ahlfors.
2872:               Aleksi Aaltonen.                            E. Aromoo.
2873:                Väinö Kivisalo.                            Martti Rantanen.
2874:               S. Salo.                                    0. H. Jussila.
2875:               Janne Koivuranta.                           E. J. Jatkola.
2876:                K. A. Lohi.                                B. H. Päivänsalo.
2877:               Jalo Lahdensuo.                             Hilja Pärssinen.
2878:                Kaarlo Hänninen.                           Toivo Halonen.
2879:                J. Emil Lampinen.                          Matti Pitkänen.
2880:                Erkki Pullinen.                            Kalle Kämäräinen.
2881:   72
2882: 
2883: IV,u. -    lta.h. al. N:o 2.
2884: 
2885: 
2886: 
2887: 
2888:                                 Komu y. m.: Määrärahan osoittamisesta Porissa sijaitseva.n
2889:                                   valtion sairaalan uudelleen rakentamista varten.
2890: 
2891: 
2892:                                      E d u s ik u n n a ~ l e.
2893: 
2894:    Jo 1927 vuoden valtiopäivillä tekivät           teineen voidaan sen jälkeen 'keskeisen ase-
2895: edustajat J. Leino y. m. eduskunta-aloitteen       mansa vuoksi myydä edullisesti muihin tar-
2896: uuden valtion sairaalan aikaansaamiseksi           koituksiin käytettäväksi.
2897: Satakunnan maakuntaan, koska valtion                   Porin kau;punki onkin myöntänyt valti:on
2898: Porin kaupungissa sijaitseva sairaala on           sairaalaa V1arten kaupungin uuden asema-
2899: sekä perin puutteellinen että ahdas. Aloite        kaavan alueelta hyvän, noin 5 !ha suuruisen
2900: ei kuitenkaan johtanut sillä kertaa ·eikä          tontin ilmaiseksi, •ehdolla, että sairaa1•an ra-
2901: myöhemmin uudistettunakaan eduskunnan              kentamiseen ryhdytään v. 1932 kuluessa,
2902: puolelta toimenpitei·siin.                         mutta muussa ta·pauksessa laihjoitUIS raukeaa.
2903:    Sairaalaolot ovat Sa:takunnan maakun;..         Tälle alueeUe olisi valtion nyt ryhdyttävä
2904: nassa sekä koko Turun ja Porin läänissä            pikaisesti rakentamaan maakunnassa niin
2905: suoritettujen tutkimooten mukaan niin              kipeästi kaivattua valtion sairaalaa. Sai-
2906: puutteelliset, että koko läänissä on ainoasc.      raala olisi suunniteltava niin, että sitä olisi
2907: taan 0.7 sairassijaa 1,000 asukasta kohden         sopiva vastaisuudessa lwajenrt::a.a1 ainakin n.
2908: ja siinä osassa lääniä, jonka keskuspaikkana       250 sairassijaa ikä:sittäväksi, jottla, ikun kun-
2909: on Porin kaupunki ja joka käsittää 42 kun-         natkin samanaikaisesti rakentavart:, ainakin
2910: taa, vain 0.88 mainittua asukasmäärää koh-         pienempiä c'lairaaloit·a, Porin alueen sairaa-
2911: den, vaikka pitäisi oUa ainakin 2.3 1,000          lan sa.irassijojen voitaisiin katsoa riittävän
2912: asukasta köhden. Siitä huolimatta on val-          vastaamaan nykyaikaiseLle sairashoidolle
2913: tion Porin kaupungissa sijaitsevan sairaa-         asetettavia Vlaatimuksia.
2914: lan uudestaan rakentaminen ja laajentami-              Ensi aluksi on ajateltu sairaala raken-
2915: nen saanut vuodesta vuoteen odottaa vuo-           nettavaksi vain noin 150 sairassijrua käsittä-
2916: roaan.                                             väksi, jolloin se jo melkoista paremmin kuin
2917:    Porissa; nyky~än sijaitsevaa valtion sai-       nY'kyinen tyydyttäisi tarvetta. Nykyiset
2918: raa.lrua ei voida laajentaa siinä määrin, ettiä    alentuneet rakennuskustannukset huomioon-
2919: tilanne sillä paranisi, sillä sen tontti on ah-    ottaen tulee sanotun suuruinen sairaala
2920: das ja sairaalan paikaksi kaikin puolin sopi-      maksamaan noin 12 miljoonaa markkaa ja,
2921: maton. Alkuaanlman ei nykyistä rakennusta          kun rakennUIStyö tulisi jakautumwan kol-
2922: ole edes sairaaJ.aksi •rakennettu, vaan on se      melle vuodelle, olisi tarkoitukseen kolmen
2923: nykyiseen asuunsa muodostettu kokonaan             vuoden menoarvioon oteottava 4 milj. mark-
2924: muihin tarko]tuksiin suunnitelluista huo-          kaa.. - Toisiin tm•koi,tuksiin käytettäväksi
2925: neistoista. Tämän vuoksi onkin sairaala ra-        rt:ai myytäväiksi vapautuva entinen saira;allll
2926: kennettava kokonaan uudestaan toiseen              lienee noin 1.5 miljoonan markan arvoi-
2927: paikkaan. Nykyinen sairaalartakennus tont-         nen.
2928:                                    IV,11. -'- Komu y. m.                               73
2929: 
2930:    Edelläsanotun perusteella ja viita'ten li-             että Eduskunta ottaisi vuoden 1932
2931: säksi vv. 1927-28 jätettyjen 00.. J. Leinon            t(tlousarvioon 4 miljoonan markan
2932: y. m. .anomusehdotuiksen ja rahMsia-aloit-             suuruisen määrärahan Porissa sijait-
2933: teen (N:ot 50 ja 45) laajempiin ptlrustelui-           sevan valtion sairaalan uudelleen ra-
2934: hin ehdotamme,                                         kentamiseksi.
2935: 
2936:      Helsingissä ·6 p mä ;helmikuuta 1931.
2937: 
2938:               Ville Komu.                                  Miina Sillanpää.
2939:               Hilja Pärssinen.                             Urho Kulovaara.
2940:               E. Aromaa.                                   Hugo Aattela..
2941:               W a.lter Mäkelä.                             Väinö Tanner.
2942:               Viljo Rantala..                              Ansh. Alesta.lo.
2943:               Kalle J ouka.nen.                            Ta.ave Junnila.
2944:               Eemeli Aa.kula.                              Antero Lamminen.
2945:               Gunnar Sahlstein.                            T. A. Aalto-Setälä.
2946:               K. W. Huhtala.                               Edv. Huttunen.
2947:               Fanny Ahlfors.                               Hilma Koivula.hti-Lehto.
2948:                                     Aino Lehtokoski.
2949: 
2950: 
2951: 
2952: 
2953:                                                                                                  •
2954: 
2955: 
2956: 
2957: 
2958:                                                                                             10
2959:   74
2960: 
2961: IV,1:z. -     Rah. al. N:o 3.
2962: 
2963: 
2964: 
2965: 
2966:                                 Jauhonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Oulun diako-
2967:                                    nt:ssakodin sairaalan la-ajentamista varten.
2968: 
2969: 
2970:                                     E d u s k u n n a ll e.
2971: 
2972:    Viitaten vuoden 1930 toisille valtiopäi-                että Edusktmta päättäisi ensi vtw-
2973: ville jätettyyn rahaasia-aloitteeseen N :o 7             dcn valtion talousm·vioon ottaa 1 mil-
2974: (Liittcet 1-12 siv. 82) ja sen perustelui-               joonan markan määrärahan avustuk-
2975: hin, koskeva Oulun diakonissak{)din sairaa-              scksi Oulun diakonissakodin sairaa-
2976: lan laajentamista, rohkenemme kunnioittaen               lan laajentamistct varten.
2977: ehdottaa,
2978: 
2979:        Helsingissä, helmikuun 12 päivänä 1931.
2980: 
2981:             T. A. Jauhonen.         Eero Nurmesniemi.              S. Salo.
2982:                                                                                        .-.-
2983:                                                                                        '0
2984: 
2985: 
2986: IV,1a. -     Rah. al. N:o 4.
2987: 
2988: 
2989: 
2990: 
2991:                                Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven yh-
2992:                                  teiskoulun koulutalon 'i·akennusavustukseksi.
2993: 
2994: 
2995:                                    E d u s k u n n a 11 c.
2996: 
2997:   Viittaamalla vuoden 1930 toisille valtio-             järven   yhteiskoulun   avustamiseen
2998: päivin~ jätettyyn rahaasia-aloitteeseen N :o           75,000 markan mää1·ärahan; ja
2999: 70, pyydämme kunnioittaen ehdottaa,                       2) että Eduskunta päättäisi ottaa
3000:                                                         vuoden 1932 menoarvioon Kemijär-
3001:          1) että Eduskunta päättäisi vuo-               ven yhteiskoulun koulurakennusten
3002:        den 1932 menoarvioon ottaa Kemi-                 jälkitöitä varten 100,000 markkart.
3003: 
3004:      Helsingissä, helmikuun 12 p:nä 1931.
3005: 
3006:            M. 0. Lahtela.           Lauri Kaijalainen.           Uuno Hamnula.
3007:   76
3008: 
3009: IV,14. -    Ra;h. al. N :o 5.
3010: 
3011: 
3012: 
3013: 
3014:                                 Kuisma y. m.: Mäiir·ärahan osoittamisesta maamieskoulun
3015:                                    rakentamista varten itäiselle kannakselle.
3016: 
3017: 
3018:                                     E d u s k u n n a ll e.
3019: 
3020:    Jo yli kynunenen vuotta on kulunut siitä      nat ovat sitoutuneet suuriin uhrauksiin, jos
3021: kun Itäiseltä kannakselta paloi valtion yHä-     koulu mainittujen kuntien alueille raken-
3022: pitämä maamieskoulu, joka sijaitsi Pyhä-         nettaisiin. Aikaisempiin aloitteisiin viittaa-
3023: järven pitäjän Konnitsan kylässä. Useilla        malla anomme kunnioittaen,
3024: eduskunta-aloitteilla ja edustajille anne-
3025: tuilla selityksillä on koetettu todistaa, että            että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
3026: tämän koulun uudelleen rakentaminen on,                 menoarvioon Smlc. 650,000 määrära-
3027: ei ainoastaan tarpeellinen vaan myös vält-              han valtion ylläpitämän maamies-·
3028: tämätön, ja että sillä on mitä parhaimmat               koulun rakentamista varten itäiselle
3029: elämisen mahdollisuudet. Viellä voimme                  kannakselle.
3030: mainita, että Sakkolan ja Pyhäjärven kun-
3031: 
3032:        Helsingissä, 12 p:nä helmik. 1931.
3033: 
3034:                Antti Kuisma.                                  Vilho Nikkanen.
3035:                                                                                            77
3036: 
3037: IV,t5. -   Rah. al. N:o 6.
3038: 
3039: 
3040: 
3041: 
3042:                                Kesti: Määrärahan osoittamisesta pienviljelijäopiston pe-
3043:                                  rustamista varten Oulun lääniin.
3044: 
3045: 
3046:                                     E d u s k u n n a~ l1 e.
3047: 
3048:   Viitaten allekirjoittaneen v. 1930 toisille               että Eduskunta päättäisi tulevan
3049: valtiopäiville jättämään rahaasia-aloittee-              vtWden talousarvioon ottaa 500,000
3050: seen N:o 51, JJiitteet IV,73 s. 1<45, ehdotan            markan suuruisen määrärahan käy-
3051: kunnioittaen,                                            tettäväksi pienviljelijäopiston pet·us-
3052:                                                          tamiseksi Oulun lääniin.
3053: 
3054:      Helsingissä hetmikuun 4 p :nä 1931.
3055: 
3056:                                                                           Yrjö H. Kesti.
3057:   78
3058: 
3059: IV,16. -   Ra.h. al. N:o 7.
3060: 
3061: 
3062: 
3063: 
3064:                                 Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven
3065:                                   emäntäko1tlun perustamista varten.
3066: 
3067: 
3068:                                      E d UJ s kun n a 11 e.
3069: 
3070:    Alueella, johon kuuluu puoliväliin kol-        sinta, olisi hankittava mahdollisuus valtion
3071: mattakymmentä Pohjois-Suomen kuntaa ja            toimesta perustettavassa ja omassa maa:kun-
3072: joka käsittää Perä-Pohjolan maanviljelys-         nassa toimivassa emäntäkoulussa oppia ·sekä
3073: seuran ja r.apin maatalousseuran toiminta-        tietopuolisesti että käytännöllisesti kaiken
3074: alueet kokonaisuudessaan sekä suuren osan         sen, mitä pienviljelijän kodissa tarvitaan.
3075: Oulun läänin talousseuran aluetta, on maa-        Erikoisesti Perä-Pohjolan ja Lapin vaati-
3076: taloudellinen opetus perin puutteellisesti        mattomat olot huomioonottava kokovuotinen
3077: järjestetty. Sitä tällä suunnattoman laa-         emäntäkoulu voisi arvaamattoman suuressa
3078: jalla alueella edustavat vain eräät muuta-        määrin vaikuttaa pienviljelijäväestön koti-
3079: mia kuukausia vuodessa toimivat alkeelliset       taloudellisen valistuksen kohoamiseen.
3080: kiertokoulut.                                        Nykyinen ahdas pulakausi, jolloin ansio-
3081:    On luonnollista, että kun varsinainen          mahdollisuudet tukki- y. m. ansiotöistä
3082: maataloudellinen opetus on näin puutteelli-       katoavat olemattomiin, tekee entistä tär-
3083: sesti järjestetty, ei myöskään kotitaloudelli-    keämmä.ksi väestön totuttamisen ja opas-
3084: nen opetus- ja neuvontatoimi ole sen voi-         tamisen hankkimaan toimeentulonsa maa-
3085: makkaammin edustettu. Kotitaloudellisia           taloudesta. Tämä saavutetaan parhai-
3086: oppilaitoksia on puheenaolevalla alueella         ten ja nopeimmin kohottamalla väestön am-
3087: ainoastaan yksi: Perä-Pohjolan kansanopis-        mattitaitoa maatalous- ja kotitalousalalla
3088: tossa kesäkuukausina toimiva ikesäkurssi.         kaikkialla maassa ja erikoisestikin Perä-
3089: Mutta kokovuotista emäntäkoulua, joita             pohjolassa, joka on jäänyt tässä suhteessa
3090: muualla Suomessa on perustettu ja uusia           muuhun Suomeen verraten kokonaan osat-
3091: perustetaan, täHaista kokovuotista oppilai-       tomaksi. On selvää, ettei Peräpohjolan
3092:  tosta monipuolisine toimintaohjelmineen ei        väestön elämisen ehdoissa ja toimeentulo-
3093: tällä laajalla alueella ole ainoatakaan.           mahdollisuuksissa saada pysyväistä kor-
3094:    Maatalous pohjoisimmassa Suomessa elää          jausta aikaan, ellei sille järjestetä Perä-
3095: voimakasta nousukauttaan. Sitä olisi nyt           pohjolan oloihin soveltuvaa ammattiope-
3096: käytävä tukemaan tarjoamalla näiden seu-           tusta maatalous- ja 'kotitalousalalla. Perä-
3097: tuj·en pienvilj•elijäväestölle mahdo!Hsuutta       pohjolan väestö, kuten jokainen asioita seu-
3098: ja tilaisuutta omassa maakunnassa olevissa         rannut tietää, on ollut ja on yhäkin suu-
3099: ammattikouluissa tietojen ja käytännöllisten       ressa määrässä riippuvainen ansiotöistä ja
3100:  taitojen    hankkimiseen.      Pienviljelijäin    sellaisena tulee olemaan vastaisuudessakin,
3101:  emännille ja tyttärille, joiden maatalouden       ellei valtiovalta käy voimakkain ja vaikut-
3102:  hyväksi suorittama työ on mitä suuriarvoi-        tavin ottein poistamaan niitä tietämättö-
3103:                                  IV,lG. -   I .. ahtela y. m.                          79
3104: 
3105: myyden kahleita, jotka väestöä erikoisesti-    suuksia, on otollinen aika ryhtyä kaikin
3106: kin juuri tänä aikana painavat. Nyt km1        voimin ohjaamaan asujamiston toimintaa
3107: valtakunnan kokonaisetujen nimessä on          voimakkaaseen ja määrätietoiseen työhön
3108: säädetty m. m. ruistulli, joka on peräpohjo-   maatalouden ja kotitalouden hyväksi.
3109: laisille suoranainen lisävero, on valtioval-      Perä-Pohjolan Marttayhdistysten piiri-
3110: lalla entistä suuremmat velvollisuudet ryh-    liitto on suunnitellut emäntäkoulun pai-
3111: tyä antamaan väestölle sitä ammattiope-        kaksi Kemijärveä. Samaan tulokseen on
3112: tusta, jota peräpohjalaiset noustakseen oma-   myöskin asiaa pohtiessaan tullut Koillis-
3113: varaistalouteen ennen kaikkea kaipaavat.       Suomen ja Lapin kuntain toimikunta.
3114: Yksi tällainen ja kieltämättömästi vaikutta-   Kieltämättä koulu sinne sijoitettuna voisi
3115: vin tekijä on jo kauvan kaivattu emäntä-       parhaiten palveHa koko sitä laaja:a aluetta
3116: koulun perustaminen Kemijärvelle. Onhan        pitkine rajaseutuineen, josta tässä on
3117: selvää, että ammattitaidon puuttuminen         kysymys.
3118: emänniltä, joiden kätten kautta kulkee            Viitaten edeUä esitettyyn ehdotamme
3119: kaikki se, mitä he itse ja miehensä kykene-    kunnioittaen,
3120: vät hankkimaan, on mitä suurin tekijä sii-
3121: hen, ·minkälaiseksi toimeentulo kodeissa ja               että Eduskunta päättäisi tulevan
3122: siis väestön keskuudessa, tulee muodostu-               vuoden menoarvioon ottaa 500,000
3123: maan. Nyt kun väestöä painaa ankara ta-                 markan määrärahan Kemijärvelle
3124: loudellinen hätä ja se on tullut Iiuomaa-               valtion toimesta perustettavaa emän-
3125: maan, ettei ansiotöitten varassa eläminen ja            täkoulua varten.
3126: niihin luottaminen takaa elämisen mahdolli-
3127: 
3128:      Helsingissä, helmikuun 12 päivänä 1931.
3129: 
3130:              M. 0. Lahtela.                                     Lauri Kaijalainen.
3131:              Uuno Hannula.                                      Alpo 0. Luostarinen.
3132:                                    Antti Halonen.
3133:   80
3134: 
3135: IV,li. -    Fin. mot. N:o 8.
3136: 
3137: 
3138: 
3139: 
3140:                                Åkerblom: .Angående anvisande av anslag för anläggande
3141:                                  eller utvidgande av fiskkonserveringsanstalter.
3142: 
3143: 
3144:                                    T i ll R i k s d a g e n.
3145: 
3146:    Hänvisande till motiveringen i finansmo-              staten för år 1932 besluta ställa
3147: tionen N :o 66 vid senare riksdagen 1930                 500,000 mark till lantbruksstyrelsens
3148:  (Liitteet IV sid. 172) :får undertecknad                disposition att utgivas som lån för
3149: vördsamt föreslå,                                        anläggande eller utvidgande av fisk-
3150:                                                          konserveringsanstalter främsf vid
3151:            att Riksdagen måtte i utgifts-                Bottniska viken.
3152: 
3153:        Helsingfors den 11 :februari 1931.
3154: 
3155:                                                                       K. V. Akerblom.
3156:                                                                                        81
3157: 
3158: IV,1 7. -    Rah. al. N :o 8.                                                   Suomen Ms.
3159: 
3160: 
3161: 
3162: 
3163:                                 Akerblom: Määrärahan osoittamisesta kalasäilykelaitosten
3164:                                    perustamista tai laajentamista varten.
3165: 
3166: 
3167:                                      E d u s ik u n nalle.
3168: 
3169:   Viitaten vuoden 1930 toi;sille valtiopäi-            tulo- ja menoarvioon päättä.isi ottaa
3170: ville jätetyn rahaasia-aloitteen N :o 66 pe-           maataloushallituksen    käytettäväksi
3171: rusteluihin (Liitteet IV, siv. 172) .saa alle-         500,000 markkaa., jotka annettaisiin
3172: kirjoittanut kunnioittaen ,ehdottaa,                   lainoina kaJ4Säilykelaitosten perus-
3173:                                                        tamista tai laaJentamista varten etu-
3174:             että   Edusk1mta    vuoden   .1932         päässä PohJanlahden rannikolle.
3175: 
3176:       Helsingissä, helmik. 11 p:nä 1931.
3177: 
3178:                                                                     K. V. Åkerblom.
3179: 
3180: 
3181: 
3182: 
3183:                                                                                             11
3184:   82
3185: 
3186: IV,1s. -   Rah. al. N:o 9.
3187: 
3188: 
3189: 
3190: 
3191:                                Eskola, H. y. m.: Määrämhan osoittamisesta lainoiksi va?:-
3192:                                   keimmissa taloudellisissa olo·issa toimiville meijereille.
3193: 
3194: 
3195:                                     E d u s ;k u n n a ll e.
3196: 
3197:     Nykyisenä maatalouden pulakautena ovat       noastaan 30-40 % rakennuskustannuk-
3198:  hyvin monet viime vuosina rakennetut            sista, joten on useissa tapauksissa käynyt
3199: uudet meijerit, varsinkin maamme :syrjä-         niin, että valtiolainankin korko ja lyhen-
3200: seuduilla, joutuneet taloudellisiin vaikeuk-     nyserät on täytynyt järjestää korkeampi-
3201: siin, jopa jotkut meijerit aivan vararrkon       korkoiseksi jopa vekselilainak:sikin ja ti-
3202:  partaallekin. Tämä on johtunut yksinomaan       lanne näin ollen on aina pahentunut.
3203:  siitä, että korkeakorkoisten lainain takia         Kun meijereiden kautta saatu tulo on
3204:  eivät meijerit ole voineet maidon hinnasta      monin paikoin ainoa rahantulolähde maan-
3205:  periä korkoihin y. m. kuluihin niin suurta      viljelijöille, niin on välttämätöntä että tä-
3206:  osaa kuin olisi velkain takia ollut välttä-     hän asiaan kiinnitetään tarpeellista huo-
3207:  mätöntä. Siitä huolimatta ovat eri meije-       miota valtiovallan taholta, jotta nämä
3208:  rien jäJSenilleen maksamat hinnat hyvin         maanviljelijäin tärkeimmät tuotantolaitok-
3209: erilais-et. On tapauksia, että naapurikun-       set autettaisiin pula-ajan yli. Puoles-
3210:  nissa, joissa meijerituotteiden myyntisuh-      tamme pidämme suotavana että tämä ky-
3211: .teet ovat samanlaiset, voi jäsenille tili-      symys ratkaistaisiin siten, että valtio myön-
3212: tetty hinta olla toisen kunnan alueella ole-     täisi lainoja meijereille seuraavilla ehdoilla:
3213: vassa meijerissä velkataakan takia aina             a) lainoja annettaisiin noin 75 % koh-
3214:  30% huonompi kuin toisessa velattomassa         tuullisista rakennuskustannuksista;
3215: meijerissä, eli jos toinen meijeri maksaa           b) koska meijerit on rakennettu melkein
3216:  jäsenilleen esim. 90 p. maitokilosta, niin      järjestään jo tulenkestävi~Stä rakennusai-
3217: toinen pystyy maksamaan ainoastaan 60 p.         neista, niin olisi lainojen maksuaika järjes-
3218: Jos edelleen ajattelee sitä eroa, joka tällai-   tettävä 20 vuodeksi; ja
3219: sessa tapauksessa syntyy vuosien kuluessa           c) korko ei saisi olla 4 % korkeampi ja
3220: eri meijerialueiden maanviljelijäin rahatu-      kuoletus alkaisi 3 vuoden kuluttua lainan
3221: loissa, niin tulee pakosta siihen tulokseen,     myöntämisestä.
3222: että asiantila näin ollen on luonnoton,             Edellä esitetyn nojalla rohkenemme kun-
3223: joka ei suinkaan johdu maanviljelijäin           nioittavimmin ehdottaa,
3224: omasta syystä.
3225:    Nykyään valtiolainat meijereille anne-                  että Eduskunta ottaisi 1932 vuo·
3226: taan korkeintaan vain 10 vuodeksi ja ai-                 den menoarvioon 20,000,000 markan
3227:                          IV,1s. -Eskola, H. y. m.                             83
3228: 
3229:  suu1·uisen mää1·ärahan jaettavaksi           m·issa taloudellisissa oloissa toimi-
3230:  halpakodwisinct lainoina vaikeim-            ville meijereille.
3231: 
3232: Helsingissä, helmikuun 13 päivänä 1931.
3233: 
3234:         Hannes Eskola.                             Jalo Lahdensuo.
3235:         Kaapro Huittinen.                          Kalle Kämäräinen.
3236:         Janne Koivuranta.                          E. M. Tarkkanen.
3237:         Eero Nurmesniemi.                          Lauri Kaijalainen.
3238:         Antti Kemppi.                              Albin Asikainen.
3239:         Matti N. Miikki.                           Juhani Leppälä.
3240:         Ansh. Alestalo.                            E. Lautala.
3241:         Jussi Annala.                              P. V. Heikkinen.
3242:         V. Huuhtanen.                              Viljami Kalliokoski.
3243:         Alpo 0. Luostarinen.                       Eemeli Aakula.
3244:                                J. Emil Lampinen.
3245:   8!
3246: 
3247: IV,t9. -    Rah. al. N:o 10.
3248: 
3249: 
3250: 
3251: 
3252:                                 Kesti: Määrärahan osoittmnisesta rajaseudun pienviljeli-
3253:                                    jäin uudis- ja laidunviljelyspalhh1:oiden konrtttamiseksi.
3254: 
3255: 
3256:                                      E d u s k u n n a ll e.
3257: 
3258:    Vuoden 1930 toisilla valtiopäivinä päätti      lisää se suuressa määrässä maan puolustus-
3259: eduskunta myöntää 20,000,000 markkaa              kuntoisuutta, joka yleensä onkin maassam-
3260: vuodessa, 5 vuoden ,aikana, uudis- ja ~ai        me tunnustettu tarpeelliseksi ottaa huo-
3261: dunviljelyspalkkioina jaettavaksi maamme          mioon. Jos tämmöinen olevien olojen pa-
3262: pienviljelijöille, joiden pellon pinta-ala on     kosta erikoisasemaan joutunut väestö aina
3263: alle 10 hehtaaria, ~Samalla laissa määräten       jää vaikka hiukankin vaille niitä etuoikeuk-
3264: avustusten suuruudet hehtaaria kohden.            sia, joita on asutuimmilla seuduilla, saa se
3265:    Eduskunnan päätös koski siis koko maata.       aikaan sen, että tämä osa väestöä tulee vä-
3266: Niin ei kuitenkaan olisi saanut tapahtua,         kisinkin jäämään taloudellisessa suhteessa
3267: vaan olisi ollut otettava ensi sijassa huo-       huonompaan asemaan. Sen vuoksi tun-
3268: mioon rajaseutu, sillä maamme rajaseu-            tuisi kohtuulliselta, että m. m. uudis- ja
3269: duilla on pienviljelijäväestö, kuten muukin       laidunviljelyspalkkioihin nähden rajaseu-
3270: väestö, aivan erikoisasemassa siitä syystä,       dun pienviljelijät olisi saatava samaan ase-
3271: että heidän eristetty asemansa teiden ja          maan kuin maamme muissakin osissa, lisää-
3272: kunnollisten kulkuneuvojen puutteessa saat-       mällä hehtaaria kohden paLkkion määrää
3273: taa heidät elintasoon nähdtm vaikeampaan          50 prosentilla. Tarkoitukseen olisi myön-
3274: asemaan kuin muualla maassamme. Näin              nettävä myös lisämääräraha vuosittain,
3275: ollen täytyy ottaa huomioon se, että missä        koska täten saataisiin vältetyksi se työttö-
3276: elintaso elintarpeiden y. m. vuoksi tulee ;kal-   myyspula, joka näillä rajaseuduilla puu-
3277: liimmaksi, saa se työnarvon hinnankin nou-        tavaramarkkinoiden 'heikentyessä uhkaa
3278: semaan, joten saman työn tehty arvo siellä,       äärimmäisen raskaasti sanottua väestöä.
3279: missä elintarpeiden hinta on alempi, saadaan      Tämän vuoksi saan kunnioittaen ehdottaa,
3280: suoritetuksi halv,emmin kustannuksin. Tässä
3281: tapauksessa tulee rajaseudun pienviljelijä,                 että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
3282: jolle ei tule vielä osaliekaan vuotta elin-              menoarvioon 2% miljoonan markan
3283: tarpeita oman viljelmänsä tuotteista, saa-               määrämhan rajaseudun pienviljeli-
3284: maan pienemmän avustuksen hehtaarilta                    jäin uudis- ja laidunviljelyspalkkioi-
3285: kuin yleensä maamme asutuilla seuduilla.                 den koroittarniseksi 5u prosentilla
3286: Se ei liene suotavaa syystä, että jos raja-              siitä määrästä, mikä maassa yleises-ti
3287: seudun elinvoimaisuus saadaan kohoamaan,                 maksetaan hehtaarilta.
3288: 
3289:        Helsingissä, helmikuun 4 p:nä 1931.
3290: 
3291:                                                                           Yrjö H. Kesti.
3292:                                                                                          85
3293: 
3294: IV,2o. -   Rah. al. N :o 11.
3295: 
3296: 
3297: 
3298: 
3299:                                Sallila y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Siiriala-
3300:                                    puutarhaliiton toiminnan avustamiseksi.
3301: 
3302: 
3303:                                     E d u s k u n n a 11 e.
3304: 
3305:    Siirtolapuutarhaliike on useissa maissa       kaupunkiemme viranomaiset ole kuitenkaan
3306: saavuttanut suuren kannatuksen. Kaupun-          riittävässä määrin syventyneet näihin asioi-
3307: kien ja taajav~kisten yhdyskuntien ympä-         hin, eikä aloittelevilta viljelijöiltä voida
3308: rillä nähdään siellä useissa paikoin sadot-      myöskään odottaa suurta apua, joten on pe-
3309: tain kasvi- ja puutarhapalstoja, pienine ma-     lättävissä, että siirtolapuutarhojen perusta-
3310: joineen. Siirtolapuutarhat tarjoavat täten       misessa tehdään ikäviä virheitä, joita on vai-
3311: siihen osallistuneille sopivaa ja terveellistä   kea myöhemmin korjata. Tästä syystä olisi
3312: loma-ajan askartelua. Kokemus on kuiten-         käytettävä hyväksi se kokemus, mikä on
3313: kin näyttänyt, että siirtolapuutarhojen pe-      muissa maissa tällä alalla saavutettu.
3314: rustamisessa ei ole läheskään aina nouda-           Yksityisten asianharrastajain ja paikallis-
3315: tettu tarpeellista harkintaa. Niitä on perus-    ten siirtolapuutarhayhdistysten taholta on
3316: tettu tilapäisille alueille, kaupunkien asema-   tämän asian kehitystä jo vuosikausia seu-
3317: kaavaan merkitsemättä, sillä seurauksella,       rattu ja otettu osaa ulkomaisiin kokouksiin,
3318: että näitä alueita on myöhemmin ryhdytty         joista saatuja kokemuksia on hyväksi käy-
3319: käyttämään muihin tarkoituksiin ja niin on       tetty. Tämän lisäksi perustettiin vuoden
3320: pitänyt hävittää kauniita kukoistavia pikku-     1930 alussa maahamme Suomen Siirtola-
3321: viljelmiä. Muitakin epäkohtia on tämän           puutarhaliitto r. y. niminen koko maata kä-
3322: asian järjestelyssä huomattu ulkomailla ta-      sittävä järjestö, jonka tehtävänä on asian
3323: pahtuneen.                                       tunnetuksi tekeminen ja kunnallisten viran-
3324:    Meidän maassamme on siirtolapuutarhoja        omaisten avustaminen siirtolapuutarhoja pe-
3325: vielä vähän. Niitä on toiminnassa pääasial-      rustettaessa. Liiton hallitukseen kuuluu tä-
3326: liSBSti vasta Tampereella, Helsingissä ja Ou-    män alan tuntijoita ja harrastajia Tampe-
3327: lussa. Viime aikoina on kuitenkin harras-        reelta, Helsingistä ja Kotkasta. Liitto toi-
3328: tus tähän asiaan huomattavasti lisääntynyt       mii jo verraten monipuolisesti. Vuorovai-
3329:  ja useassa kaupungissa suunnitellaan par-       kutusta paikallisten yhdistysten kanssa pi-
3330: haillaan siirtoJapuutarhojen perustamista.       detään vireillä kirjeenvaihdon, esiteimien ja
3331: Nyt juuri olisi tärkeätä, että kysymys saa-      yhteisten kokousten avulla. Myöskin on
3332: taisiin heti alunperin järjestettyä oilkealle    liitto päättänyt julkaista Jentolehtisiä, jos
3333: pohjalle. Siirtolapuutarhat olisi perustet-      varoja tätä varten saadaan kokoon. Ensi
3334: tava sellaisille paikoille, joita on tarkoitus   maaliskuun ajaksi saa liitto Saksasta siir-
3335: pitää pysyvästi puistoalueina. Myöskin           tolapuutarha-aiheisen filmin, jota näyte-
3336:  maanlaatu, kulkuyhteydet y. m. seikat olisi     tään useissa maamme kaupungeissa. Koti-
3337: tällöin otettava huomioon. Nähtävästi eivät      maassa on järjestetty useita opintoret:kiä ja
3338:   86         1\',20. -   !-luomen' Siirtolapuutarhaliiton toiminnan avustaminen.
3339: 
3340: viime kesänä järjestettiin sellainen Tukhol-       mintaansa ellei se saa ulkoapäin avustusta.
3341: maan ja oli tällä retkellä osa:r1ottajia 85 hen-   Tästä syystä saamme kunnioittaen ehdottaa,
3342: kilöä eri puolilta maata. Liitto on halukas
3343: antamaan kuntien viranomaisille lausun-                    että Eduskunta ottaisi tulevan vuo-
3344: toja siirtolapuutarhojen perustamissuunni-               den menoarvioon 50,000 markkaa
3345: tclmista ja monella muullakin tavoin edistä-             Suomen Siidolapuutarhaliiton r. y.
3346: mään· tämän alan kehitystä. - Liitto ei voi              toiminnan avustamiseksi.
3347: kuitenkaan kyllin tehokkaasti järjestää toi-
3348: 
3349:        Helsingissä, helmikuun 12 päivänä 1931.
3350: 
3351:                Emil Sallila.                                 Miina Sillanpää.
3352:                Edward Setälä.                                A. Valta.
3353:                                                                                         87
3354: 
3355: N,21. -   Fin. mot. N :o 12.
3356: 
3357: 
3358: 
3359: 
3360:                                Österholm m. fl.: Angående anvisande av anslag föt· ut-
3361:                                   rätning och föt·bättring av landsvägsstriickan mellan
3362:                                   österby och Trollböle byar i Ekeni.is landskommun.
3363: 
3364: 
3365:                                   'l'ill   Riksdagen.
3366: 
3367:    V.id 1929 års Riksdag inlämnades en         huvudsakligen utmed järuvägslinjen tiH ~n
3368: finaDsmotion, som avsåg beviljande av          punkt i Trollböle by, där den skulle för-
3369: 368,000 mark för uträtning och förbättring     enas med den gamla landsvägen. Genom
3370: av landsv,ägen Hangö--Ekenäs mellan            tillkomsten av denna tvärväg. skulle lands-
3371: T~!illlböle och Österby byar i Ekenäs lands-   vägen IIangö-Ekenäs fö11kortas med 2.2
3372: kommun. I anseende till de talrika an-         km. Byggnadskostnaderna beräknades till
3373: slagstbehov, som då gjorde sig gwllande för    368,000 mark. Kommunikationsministeriet
3374: liknande ändamål, b1ev moti.onen icke bi-      biföll år 1927 framställningen och berätti-
3375: fallen. Då det emellertid är ett betydande     gade väg- och vattenbyggnads:styrelsen att
3376: allmänt intresse förenat med att ifråga-       i budgeten för något :kommande år upptaga
3377: vara.nde väg.arbete blir utfört, hava under-   anslag för arbet,ets utförande. Detta har
3378: tecknade ansett nödvändigt att upprepa         också skett, men anslaget har hittiHs icke
3379: framställningc'U.                              blivit intaget i statsförslaget. Då det med
3380:    På sträckan när~nast väf;ter om Pojoviken   hänsyn till den ständigt växande automo-
3381: är landsvägen hackig och krokig samt så        ibiltrafiken är nödvändigt att ifrågavarande
3382: sma:l att yägbredden ställvis understiger      vägbyggnadsarbete snarlig.en blir utfört,
3383: 3 meter. Denna olägenhet har föranlett         borde anslag för ändamålet anvisas i stats:-
3384: väg- och vattenbyggnadsstyrelsen att efter     föl~slaget för år 1932.
3385: företagen undersökning av förutsättnin-           Med stöd av vad ovan framhåtlits anhå:Ha
3386: garna för uträtning och förbättring av väg-    nndertedrnade vördsamt,
3387: sträckan mellan Österby och Trollbö1e byar
3388: i Ekenäs landskommun föreslå att arlbetet               att Riksdagen rnåtte besluta i stats-
3389: måtte uföras. ]<;nligt väg- .och vattenbygg-         förslaget för år 1932 upptaga 368,000
3390: nadsstyrelsens förslag skulle en ny väg,             rnark för uträtning och förbättring
3391: 1,200 meter lång, bygga:s från den punkt,            av landsvägen H angö-Ekenäs mel-
3392: där landsvägen i närheten av den västra              lan österby och · Trollböle byar i
3393: bron över Pojoviken böjer sig mot norr,              Itkenäs landskomnmn.
3394: 
3395:      Helsingfors den 10 februari 1931.
3396: 
3397:              John Österholm.                             E. von Frenckell.
3398:              Levi Jern.                                  Ernst von Born.
3399:                                       M. V. Björk.
3400:   88
3401: 
3402: IV,21. -    Rah. a.l. N :o 12.                                                      Suomennos.
3403: 
3404: 
3405: 
3406:                                  Österholm y. m.: Määrärahan osoittamisesta Tammisaaren
3407:                                     maalaiskunnassa sijaitsevien österby ja Trollböle nimis-
3408:                                     ten kylien välisen maantieosan oikaisemista ja paranta-
3409:                                     mista varten.
3410: 
3411:                                      E d u s k u n n a ll e.
3412: 
3413:    Vuoden 1929 toisiHe valtiopäiville jätet-      Trollbölen kylässä, missä se yhtyisi van-
3414: tiin rahaasia-aloite, joka tarkoitti 368,000      haan maantiehen. Tämän poikkitien raken-
3415: markan myöntämistä Tammisaaren maalais-           tamisen kautta lyhenisi Hangon ja Tammi-
3416: kunnassa sijaitsevien Österby ja TrollJböle       saaren välinen maantiematka 2.2 kilomet-
3417: nimisten 'kylien välisen Tammisaaren-             rla.      Rakennuskustannukset       laskettiin
3418: Hangon maantiehen kuuluvan tieosan oikai-         368,000 markaksi. Kulkulaitosministeriö
3419: semista ja parantamista varten. Niiden            suostui v. 1927 esitykseen ja oikeutti tie-
3420: lukui.<>ain määrärahatarpeiden takia, jotka       ja vesirakennushallituksen ottamaan jonkin
3421: silloin samanlaisiin tarkoituksiin tarvittiin,    seuraavan vuoden menoarvioonsa määrä-
3422: ei :aloitetta hyväksytty. Kun kuitenkin           rahan työn teettämistä varten. Näin onkin
3423: melkoinen yleisetu liittyy kyseessäolevan         tapahtunut, mutta määrärahaa ei ole tähän
3424: tietyön suorittamiseen, ovat allekirjoittaneet    mennessä otettu valtion tulo- ja menO-
3425: pitäneet tarpeellisena uudistaa esityksen.        arvioon. Kun alituisesti kasvavaan automo-
3426:    Lähinnä Pohjanlahden länsipuolella kul-        biililiikenteeseen katsoen on tarpeellista
3427: kevalla tieosalla on maantie mäkinen ja           että kysymyksessäoleva tierakennustyö piak-
3428: mutkitteleva ja niin kapea, et.ä tien le-         koin suoritetaan, olisi määräraha tarkoi-
3429: veys paikotellen on alle 3 metrin. Tämä           tusta varten otettava vuoden 1932 tulo- ja
3430: epäkohta on antanut tie- ja vesirakennus-         meno arvioon.
3431: hallitukselle, sittenkuin oli toimitettu tutki-      Sen nojalla, mitä yllä on esitetty, ano-
3432: mus Tammisaaren maalaiskunnassa sijaitse-         vat allekirjoittaneet 'kunnioittaen,
3433: vien Österby ja Trollböle nimisten kylien
3434: välisen tieosan oikaisemisen ja parantamisen                että Eduskunta päättäisi ottaa
3435: mahdollisuuksista, aiheen ehdottaa, että                 1932 vuoden tulo- ja menoarvioon
3436: tämä työ suoritettaisiin. Tie- ja vesiraken-             368,000 markan suuruisen määrä-
3437: nushallituksen ehdotuksen mukaan olisi                   rahan Tammisaaren maalaiskunnassa,
3438: uusi tie, pituudeltaan 1,200 metriä, raken-              sijaitsevien österby ja Trollböle ni-
3439: nettava siitä kohdasta, missä nykyinen maan-             misten kylien välisen Hangon--Tam-
3440: tie Pohjanlahden yli vievän läntisen sillan              misaaren maantiehen kuuluvan tie-
3441: lähistöllä kääntyy pohjoiseen, pääasiallisesti           osan oikaisemista ja parantamista
3442: rautatielinjan suuntaa erääseen kohtaan                  va1-ien.
3443: 
3444:        Helsingissä; helmikuun 10 p:nä 1931.
3445: 
3446:                John Österholm.                                 E. von Frenckell.
3447:                Levi Jern.                                      Ernst von Born.
3448:                                         M. V. Björk.
3449: IV,22. -   Rah. al. N :o 13.
3450: 
3451: 
3452: 
3453: 
3454:                                Pärssinen y. m.: Mäiirärahan osoittamisesta äitiyshuollon
3455:                                   järjestämiseksi vähävaraisten keskuudessa.
3456: 
3457: 
3458:                                    E d u s k u n n a ll e.
3459: 
3460:    Kansan pohjakerrosten taistelu olemassa- nallisen järjestelyn suhteen alkeelliset. Äi-
3461: olonsa puolesta on ankara. Niukat ansiot tiyssuojelu on suppea ja ulottuu vain erää-
3462: ja sitä seuraava matala elintaso synnytttä- seen ansiotyöläisnaisten osaan ilman että
3463: vät monenlaisia puutteita ja vaikeuksia joka- korvausta työnsuojeluajalta :suoritetaan.
3464: päiväisessä elämässä. Ja useasti vaikeim- Virallinen tilasto osoittaa, että ammattikou-
3465: man taaikan saa kannettavakseen vaimo, luutusta saaneen kätilön apukaan ei ole
3466: etenkin monilapsisen perheen äiti. Mo- yleistä. V. 1927 sai sitä 52.77 %, v. 1926
3467: net työläisnaiset, jotka asuvat kaupun•kien 57.22 ja v. 1928 62.71 kaikista synnyttä-
3468: kellarikerroksissa, esikaupunkien puutteel- jistä. Huonoimmin on tämä apu järjestetty
3469: lisissa majoissa tai maaseudun mäkituvissa, Kuopion ja sen jälkeen Oulun, Mikkelin ja
3470: käyvät päivän raskaassa ansiotyössä, raata- Viipurin läänissä. Kuolleena syntyneitten
3471: vat alttiina kylmän ja vedon terveysvaa- määrä on vuosittain noin parituhatta, ollen
3472: roille, hoitavat illoin kotinsa ja valmistavat se tuhatta kohden kaikista syntyneistä v.
3473: ja korjaavat öillä lastensa tai· puolisonsa 1924 26.2, 1926 27.s ja v. 1928 24.6. Sen-
3474: vaatteita. Myös maatyöläisnaiset ja pienvil- lisäksi kuolee vuosittain synnytykseen yli
3475: jelijäin vaimot tekevät työtä maanviljelyk- 200 äitiä.
3476: sessä, karjataloudessa ja maanviljelyksen         Tunnettua on, miten äidiltä peritty heik-
3477: sivuelinkeinoissa, kantaen samalla vastuuta kous, äidin maidon puute ja useinkin tietä-
3478: oman kotitaloutensa ja lastensa hoidosta. mättömyydestä tai huonoista olosuhteista
3479: Tällaisten ·vähävaraisten perheenäitien ras- johtuva pienten lasten vaillinainen hoito li-
3480: kas työtaakka ja rajattoman pitkät työpäi- säävät pienten lasten kuolevaisuutta. Seu-
3481: vät kuluttavat heitä ylivoimaisesti. Sen li- raavasta taulukosta ilmenee vuotta nuorem-
3482: säksi tulee niukka ravinto, puutteellinen pana kuolleet 1,000 elävänä syntynyttä
3483: vaatetus sekä huonot asunto-olot ja henki- kohti.
3484: sen yksitoikkoisuuden hermoja kuluttava                             Aviottomien
3485: vaikutus.                                                          lasten keskuu- Yleensä
3486:                                                                         dessa
3487:    Ilmeistä on, että näissä oloissa naisen äi-
3488: tiys siihen liittyvine ruumiillisine kehitys- \;'. 1924      •••      0 162.2
3489:                                                                           ••••     106.9
3490: vaiheineen tulee heille sellaiseksi kärsimyk-   ,, 1926      ••   0     133.2
3491:                                                                       •••••          85.6
3492: seksi, jonka tuomat vauriot vaikuttavat tur-       1928      ••••       140.6
3493:                                                                           0   •••    84.0
3494:                                                 "
3495: miollisia jälkiseurauksia sekä äidille että
3496: lapsille. Myöskin ovat olomme sekä synnyt-        Suhteellisen suuri on myös pienten lasten
3497: täjien että pienten lasten hoidon yhteiskun- kuolevaisuus yleisestä kuolevaisuudesta, ollen
3498: 
3499:                                                                                         12
3500:   90                             IV,22. -   Åitiyshuollon järjestäminen.
3501: 
3502:   v. 1924    . ...........         15.6% eli 8,348    koulut, opastuskurssit, hoitosisartoiminta ja
3503:     1926    •••••••••   0   ••   14.0     6,582       koti -opastus, imetyspalkkiot, lastenmaidon
3504:   "
3505:     1928 ............            13.4 "
3506:                                         " 6,515       jakelu, raskaitten naisten terveyshoito, syn-
3507:   "                                  " "              nyttäjäin avustus lepokoteihin ja paranto-
3508:    Sitäpaitsi ansaitsee huomiota myös se, että        loihin, äitien ja lasten hoitoa koskevan kir-
3509: syntyneisyy·s maassamme on a:}enevassa                jallisuuden levitys, valistustyö elokuvain ja
3510: suunnassa, ollen se varsin ihuomattava aikai-         havaint.okuvien avulla - siinä eräät ylei-
3511: sempina vuosina ja jat:kuen yhä, kuten il-            simmät toimintamuodot.
3512: menee siitä, että syntyväin luku kutakin                  Myös meidän maassamme on äitiyshuolto-
3513: tuhatta asukasta kohti oli v. 1924 23.7, v.           työ allulla, joskin vielä vähäisessä määrässä.
3514: 192·6 22.3 ja v. 1928 21.5.                                Jo 27 v. sitten on Helsingin maitopisara
3515:    Kaikki nämä tosiasiat puhuvat sen puo-             alkanut järjestää äitien neuvontaa. Ny-
3516: lesta, että vähävaraisten naisten äitiys vaatii       kyään on sillä 5 lastenhuoltokeskusta ja on
3517: yhteiskunnan huomiota ja tukea. Lähinnä               niissä v. 1929 saanut terveyshuoltoa 2, 707
3518: olisi ansiotyössä käyville äideille aikaansaa-        lasta ja v. 1930 3,272 lasta. Näiden lasten
3519: tava riittävä äitien työn suojelu ja äitiys-          keskuudessa on kuolevaisuus laskenut noin
3520: vakuutus. Edellämainittu synnyttäjien suo-            2 % :iin.
3521: jelu on meillä 4 viikon ajaksi määrätty niille            :Mainituilla neuvonta-asemilla annetaan äi~
3522: työläisnaisille, joihin yleinen työväen suo-          deille opastusta, ja toimittaa lääkäri lasten
3523: jelulaki ulottuu. :Mutta vaikka jo v. 1908            tutkimuksia. Vain välttämättämissä tapauk-
3524: tehtiin eduskunnassa ensimmäinen aloite äi-           sissa jaetaan puhdistettua maitoa, jota noin
3525:                                                       1
3526: tiysvakuu tuksen aikaansaamiseksi maas-                 / 4 äideistä on saanut.  Hoitosisaret toimit-
3527: samme, ja vaikka kysymystä on sittemmin               tavat kotineuvontaa. Vielä on pari muuta
3528: sairausvakuutuslain yhteydessä käsitelty eri          yhdistystä järjestänyt samanlaista toimin-
3529: eduskunnissa, niin tuli se v. 1930 valtiopäi-         taa paitsi pääkaupunkiin myös maaseu-
3530: villä hyljätyksi. Kuitenkin ovat epäkohdat            dulle, ja sen lisäksi on mainittava Sosiali-
3531: niin suuret, että äitiysvakuutus sairaus-             demokratisen Naisliiton pitkällinen kirjas-
3532: vakuutuslakiin yhdistettynä on kaikessa laa-          ten levittämisen kautta tapahtunut valistus-
3533: juudessaa.n saatava toteutetuksi ja sen ohella        työ tällä alalla. Sama liitto on myös eri
3534: on äitiyshuoltotoimintaa kehitettävä.                 puolilla maata toimeenpannut luentoja nais-
3535:    Tämä aioitteemme tarkoittaa asian viime-           ten terveydenhoidosta ja pienten lasten hoi-
3536: mainittua puolta eli äitiyshuollon edistä-            dosta ja on liitolla eri kaupuThkien läheisyy-
3537: mistä. Sellaista toimintaa on ollut jo kauvan         dessä 8 kesäsiirtolaa, joissa kesävirkistystä
3538: useissa sivistysmaissa ja on se saanut varsin         myös varattomille äideille on järjestetty.
3539: huomattavan laajuuden. Dresdenin kan-                      Mainitulla tavalla tapahtuvaa äitiyshuol-
3540: sainvälisessä terveyshoidollisessa kongres-           toa olisi käytännössä edelleen kehitettävä ja
3541: sissa v. 1930 oli lukemattomia eri maiden             yhteiskunnan varoilla avustettava. Yhteis-
3542: näytteitä, selostuksia, tilastoja ja esityksiä        kunnan kunniavelvolliusus on rientää tuke-
3543: äitiyshuollon alalla suoritetusta työstä. Lu-         maan niitä äitejä, jotka sille lahjoittavat
3544: kuisat yhdistykset- niistä suurin Kansain-            uuttaa sukupolvea, samalla kun he työtä-
3545: vä:linen punainen risti - työvä·en sairaus-           tekevinä kansalaisina ottavat osaa maan ta-
3546: kassat, monet kaupunkikunnat, jopa eräät              loudellisten arvojen kartuttamiseen. Edel-
3547: tehtaatkin, ovat äitien ja lasten hyväksi pal-        lisen perusteella ehdotamme,
3548: jon ai:kaansaaneet. Pitkällisen käytännön
3549: kautta on myös tämän alan työmuodot va-                        että Eduskunta päättäisi v. 193:2
3550: kiintuneet. Xitien neuvonta-asemat, äiti-                    menoa1·vioon· otettavaksi 800.000 mk.
3551:                             IV,22. -   Pärssinen y. m.                          91
3552: 
3553:  määrä1·ahan sosialiministeriön käytet-          mistä vähävam·isen kansanosa11 nais-
3554:  täväksi sellnista toimintaa varten,             ten keskuudessa.
3555:  joka tarkoittaa äitiyshuollon järjestä-
3556: 
3557: Helsingissä, helmikuun 12 päivänä 1931.
3558: 
3559:         Hilja Pärssinen.                             Aino Lehtokoski.
3560:         Fanny Ahlfors.                               Väinö Kivisalo.
3561:         Kaisa Hilden.                                Miina Sillanpää.
3562:   92
3563: 
3564: IV,23 .. -   Rah. al. N:o 14.
3565: 
3566: 
3567: 
3568: 
3569:                                 Sillanpää y. m.: Määrärahan osoittan1-isesta Koteja tylsä-
3570:                                    mielisille-nimiselle yhdistykselle tylsämielishoitola-n ra-
3571:                                    kentamiseksi.
3572: 
3573: 
3574:                                      :m d n s k u n n a ll e.
3575:    Yksi maamme yhteiskunnallisen huollon          valtion omistamaa Perttulan tylsämielisten
3576: heikommin järjestettyjä kohtia on tylsämie-       kasvatuslaitosta kehityskykyisiä tylsäm.ieli-
3577: lishuolto.   Maassamme arvellaan olevan           siä varten, on Sortavalan Sisälähetyksen
3578: 10,000 tylsämielistä, joista suurin osa on        omistama hoitolaitos, joka nyt on valtion
3579: laitoshoidon tarpeessa. Mutta laitoksien          avustuksen turvin päässyt laajentamaan toi-
3580: puutteessa heitä täytyy hoitaa kodeissa,          mintaansa. Muut laitokset ovat aivan vä-
3581: joissa he voivat olla suurena vaaranakin          häisiä.
3582: ympäristölleen. Erittäin tukalaksi voi tyl-          Valtioavun ehdoksi m.äärää laki, että ,val-
3583: sämielisen hoito muodostua siellä, missä on       tioneuvosto havaitsee laitoksen tarpeelliseksi
3584: vain yksi huone asuttavana, jossa perheen         ja tarkoitustaan vastaavaksi".
3585: kasvavat lapset joutuvat seuraamaan tylsä-           Yhdistys ,Koteja tylsämielisille ", jonka
3586: mielisen edesottamisia; siellä jokapäiväinen      kotipaikka on Helsinki, on neljän vuoden
3587: yhdessäolo voi hyvinkin turm.elevasti vai-        ajan työskennellyt tylsämielisten hoitolai-
3588: kuttaa terveisiin lapsiin.                        toksen aikaansaamiseksi Helsingin läheisyy-
3589:    Tylsäm.ielisten huoltokysym.ys on useam-       teen. Valmistelut ovat niin pitkällä, että
3590: man kerran ollut eduskunnan käsiteltävänä         yhdistys on saanut Helsingin kaupungilta
3591: yksityisten aiotteiden kautta, m.utta m.yös-      Käpylässä sijaitsevan tontin, suuruudeltaan
3592: kin hallituksen esityksen perusteella. Vuo-       8,384 m 2 100 m.arkan vuosimaksusta, 50
3593: den 1926 valtiopäivillä antoi hallitus esityk-    vuoden ajaksi. Vielä on kaupunki luvannut
3594: sen ty1sämielisten hoidon järjestäm.isestä        280,000 mk. tien ja viemärijohdon rakenta-
3595: valtioavun turvin. Laki edellyttää valtio-        miseen tälle tontille heti kun rakentamiseen
3596: avun m.yöntäm.istä sekä kuntien että yksi-        ryhdytään. Piirustukset laitosta varten ovat
3597: tyisten perustam.ille tylsäm.ielisten hoitolai-   valmiit ja hyväksytyt. LaitokSen ohjelm.an
3598: toksille, m.utta vain sikäli, ,m.ikäli varoja     on valtioneuvosto vahvistanut marraskuun
3599: valtion tulo- ja m.enoarvioon sitä varten on      2.8 p. 1929 ja ohjesäännön sosialim.inisteriö
3600: osoitettu". Perustam.iskustannuksia edel-         jouluk. 17 p. 1929. I.Jaitos on suunniteltu
3601: lyttää laki annettavan 25--40 % ja kuole-         60 hoidokkia varten.
3602: tuslainaa 25-40 % kohtuulliseksi havaittu-           Yhdistys on useamman kerran kääntynyt
3603: jen perustamiskustannusten m.äärästä sekä         valtioneuvoston puoleen anomuksella saada
3604: vuotuista avustusta 50 % vuosim.enoista.          rakennusavustusta, mutta ei ole siinä onnis-
3605:    Toistaiseksi on tylsäm.ielislaitoksia saatu    tunut.
3606: meillä syntymään vain muutamia. Paitsi               Yhdistyksellä on omia varoja hoitolaitosta
3607:                                  IV,23. -   Sillanpää y. m.                              93
3608: 
3609: varten 360,000 mk. ja perusteltuja toiveita    lykkääminen e1 ole paikallaan, ehdotamme
3610: saada riittävää kannatusta, jos yhdistys       kunnioittaen,
3611: saisi 2,000,000 mk. rakennusavustuksen ja
3612: sitten lain edellyttämän ylläpitoavustuksen.             että Eduskunta päättäisi ottaa ensi
3613:    Kun laitoshoidon valmistaminen nuorille            vuoden tulo- ja menoarvioon ,Koteja
3614: tylsämielisille on tärkeä yhteiskunnallinen           tylsämielisille r. y :n" tylsämielishoi-
3615: velvollisuus, jonka jatkuv1_1o t~uonnemmaksi          tolan rakentamiseksi 2,000,000 mk:n
3616:                                                       määrärahan.
3617:     Helsingissä, helmikuun 13 p :nä 1931.
3618: 
3619:              Miina Sillanpää.                                 Hilma Koivulahti-Lehto.
3620:              Fanny Ahlfors.                                   Hilja Pärssinen.
3621:              Aino Lehtokoski.                                 Reinh. Swentorzetski.
3622:              Kaisa Hilden.                                    Kaino W. Oksanen.
3623:   94
3624: 
3625: IV,24. -    Rab. al. N :o 15.
3626: 
3627: 
3628: 
3629: 
3630:                                 Saarinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakem-
3631:                                    tamista vm·ten Askaisten-Merimaskun maantieltä Teer-
3632:                                    salon kylän rantaan.
3633: 
3634: 
3635:                                       E d u s k u n n a ll e.
3636: 
3637:    Viittaamme soveltuvissa kohdin ed. Saari-       kin huomioon otettava mahdollinen kautta-
3638: sen y. m. rahaasia-aloitteeseen N: o 34 vuo-       kulkuliikenne ulompana o:levasta saaristosta.
3639: den 1930 toisilla valtiopäivillä. 'Tämän li-       Näillä perusteilla kunnioittaen ehdotamme,
3640: säksi huomautamme, että Askaisten---"Meri-
3641: maskun maantieltä :Livorrsaaren kautta                       että Eduskunta päättäisi vuoden
3642: Velkuan kunnan Teersalon kylän rantaan                    1932 menoarvioon ottaa 500,000
3643: suunnitellun tien vaikutuspiiri on suuruu-                markan suuruisen määrärahan maan-
3644: deltaan (ilman vesialueita) noin 3,900 heh-               tien mkentamista varten Askaisten--
3645: taaria, josta viljeltyä peltoa pieninä viljel-            Merimasknn maantieltä Livonsaarelle
3646: minä noin 900 hehtaaria, että tällä alueella              ja sieltä Yelknan piti:ijän TeersaWn
3647: asuu noin 1,000 ihmistä ja että tämän tien                kylän mntaan.
3648: liikenteen suuruutta arvioitaessa on myös-
3649: 
3650:        Helsingissä, 12 p. helmikuuta 1931.
3651: 
3652:                P. Saarinen.                                     Aili Kallioniemi
3653:                J. Eri. Pilppula.                                Aleksi Aaltonen.
3654:                Ansh. Alestalo.                                  Urho Kulovaara.
3655:                                    E. Kilpeläinen.
3656:                                                                                        95
3657: 
3658: IV,25. -   Rah. al. N:o 16.
3659: 
3660: 
3661: 
3662: 
3663:                               Tukia y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
3664:                                 mista varten Taipal,~aarelta Lappeenrantaan.
3665: 
3666: 
3667:                                    E d u s kun n a ll e.
3668: 
3669:    Taipalsaaren pitäjän ja mantereen väli-      kulkee laivareitti, on rakennettava silta tai
3670: nen kulkuyhteys on kovin puutteellisella        lossi. Tien pituus tulisi olemaan 13 kilo-
3671: kannalla. Lähimpään liikepaikkaan, Lap-         metriä ja 350 metriä sekä tulisi ma:ksamaan
3672: peenrantaan, johon koko pitäjän alue~m          U. Toivolan tekemän kustanusarvion mu-
3673: kulku suuntautuu, on matkaa noin 1~ kilo-       kaan 2,360,000 markkaa.
3674: metriä, mutta sulan veden aikana ei pääse          Taipalsaaren-Lappeenrannan         välisen
3675: maanteitse Lappeenrantaan kuin Savitaipa-·      maantien tultua rakennetuksi tulisi Lap-
3676: leen kautta ja on matkaa silloin noin 70 ki-    peenrannan-Mikkelin välinen matka maan-
3677: lometriä. Varsinkin keväällä ja syksyllä,       teitse lyhenemään yli 20 kilometrillä, sillä
3678: jolloin laivaliike on seisaurksissa, on koko    nyt jo on suurelta osaltaan rakennettu
3679: pitäjä eristetty liikenneyhteydestä mante-      Mikkelin maantieltä, Portakoskelta Taipal-
3680: reen kanssa, sillä 70 kilometrin taivalta ei    saarelle menevälle maantielle 8 kilometrin
3681: kukaan tee kuin aivan äärimmäisen tar-          pituinen maantie. Taipalsaaren kuntalaiset
3682: peen pakoittamana.                              ovat uhranneet suunnitelmien tekoon ja
3683:    Taipalsaaren pitäjä on jo pitemmän ai-       maa-alueiden lunastamiseen noin 90,000
3684: kaa suunnitellut maantien rakentamista          markkaa siinä luottamuksessa, että valtio
3685: Lappeenrantaan ja on asia nyt niin pit-          rakentaa tämän paikkakunnan liikenteelLe
3686: källä, että on valmiina tiemestari U. Toi-       aivan välttämättömän ja yleiselle 1mutta-
3687: volan laatima suunnitelma ja kustannus-         kulkuliikenteeU.e tarpeellisen maantien.
3688: arvio mainitun tien rakentamisesta. Tämän          Edellä esittämillämme perusteilla anomme,
3689: suunnitelman mukaan tulisi tie jatkumaan
3690:  Taipalsaaren ·kirkonkylästä valtion välittö-            että Eduskunta ottaisi vuoden
3691: mään hoitoon otetusta maantiestä Lappeen-              1932 menoarvioon 500,000 markan
3692:  rantaan saaristoa pitkin kulkien kolmen               määrärahan maantien rakentamista
3693:  kapean salmen poikki, joista kaksi on hel-            varten TaipaZsaarelta Lappeenran-
3694:  posti kivillä täytettävissä ja yhteen, josta          taan.
3695: 
3696:      Helsingissä, 5 päivänä holmi!lmuta 1931.
3697: 
3698:               Elias Tukia.                                 V. Huuhtanen.
3699:   96
3700: 
3701: IV,2G. -    Rah. al. N:o 17.
3702: 
3703: 
3704: 
3705:                                  Hiltunen y. m.: Määrämhan osoittamisesta maantien raken-
3706:                                     tamista varten Sorsakosken tehtaalta Varkauteen.
3707: 
3708: 
3709:                                       Jij d u s k u n 11 a ll e.
3710: 
3711: 
3712:     Vuonna 1913 ryhdyttiin toiminimi Hack-             Siinä tapauksessa IC'ttä määräraha tien ra-
3713:  man & Kumpp. toimesta rakentamaan                  kentamiseen myönnetään suostuu toiminimi
3714:  maantietä Sorsakosken tehtaalta V arkau-           Hackman & Kumpp. tien ra,kentoamiseen
3715:  den raut,rutieasemalle. Työn rahoittaminen         korvauks·e:tta luovuttamaan omista.miensa
3716:  kävi kuitenikin yksityiselle yhtiölle raskaaksi    maiden kohdalta tiealueen sekä myöskin ne
3717:  koska valtio ei osallistunut tientekokus-          tiealueet, jotka toiminimi vuonna 1913 on
3718:  tann uksiin. Kun v111onna 1914 puhjennut           lunastanut toisten ma:anomistajain omista-
3719:  maailmansota vieiä lisäsi olojen epävar-           main :maiden kohdalta.
3720:  muuUa, keskeytettiin rtyöt suunnitellulla             Tämän maantien rakentamisella voidaan
3721:  tiellä samana vuonna. ,Siihen mennessä oli         myö,skin osittain poi,staa Varkaudessa ja
3722:  ehditty avata tielinja koko pituudeltaan,          Leppävirran kunnassa ilmenevää jokavuo-
3723:  tehdä t1etä valmiiseen nykyisinkin käytän-         tista työttömyyttä, jonka lievittäminen tu-
3724:  nössä olevaan kuntoon noin 5 kilometrin            lee mainituille kunnille yksinään liian yli-
3725: pi!J:uudelta, ookä perustamistöittä noin 12 ki-     voimaiseksi.
3726: lometrin matkalla. Sen jälkeen jäi tien lo-            Tehtyjen laskelmien mukaan tulisi maan-
3727: pullinen valmistaminen lepäämään jta odot-          tien rakentaminen, ottamalla huomioon, että
3728: telemaan parempia aikoja. Suunnitellun              käytännössä oleva osa tiestä vaatii vain pe-
3729: tien pituus on noin 20 kiLometriä: kullkien         rusteellisen parannuksen ja kun tien muilla-
3730: huomat'tavalta osalta ikangasmaastossa, jossa       kin osilla jo on perustaruistöitä tehty, mak-
3731: tien teik:o tulee erittäin edulliseksi.             samaan vain noin 50,000 markkaa kilomet-
3732:     Kun Sorsakosken tehtaalta ei ole suora-         riltä. Kun ei ole tarkoituksenmukaista
3733: naista liiikeyhtey"ttä lähimmälle rautatiease-      j·akaa näinkin pientä työtä kahden vuoden
3734: malle Varkauteen, olisi suuuni tell usta            osalle, ehdotamme kunnioittaen,
3735: tiestä huomattavaa hyötyä teollisuustoimin-
3736: nalle sekä Sorsakoskella että Varkaudessa.                     että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
3737: Samaten olisi tie aivan välttämätön tien                     den 1932 tulo- ja menoarvioon kerta-
3738: varrella ole,nalle huomattavan suurelle asu-                 kaikkisen 1,000,000 mnrkan suurui-
3739: tukselle, jolla nykyisin ei ole minkäänlaista                sen määrärahan maantien rakenta-
3740: tieytht.eyttä e;nempaa Sorsallmskel1e kuin                   mista varten Sorsakosken tehtaalta
3741: Varkauteenkaan. Olisi sen vuoksi vihdoin-                    Varkauteen.
3742: kin aika rakentaa mainittu maantie valtion
3743: toimes,ta '"almiiksi.
3744: 
3745:        Helsingissä, 5 p:nä helmikuuta 1931.
3746: 
3747:                Onni Hiltunen.                                      Armas Paasonen.
3748:                Taavetti Nuutinen.                                  A. Valta.
3749:                                           Yrjö Räisänen.
3750:                                                                                         97
3751: 
3752: IV,21. -    Rah. al. N:o 18.
3753: 
3754: 
3755: 
3756: 
3757:                                 Kesti: !lläwrärahan os&ittamisesta maantien rakM~tamista
3758:                                   varten Jfulwksen pitäjän ja Ylikiimingin väliseltä maan-
3759:                                    tieltä Oulujoen pohj&isp1wlta Utajärven kttnnan Vaalan
3760:                                    kylään.
3761: 
3762: 
3763: 
3764: 
3765:    Viitawn allekirjoittaneen v. 1<930 toisille        markan suu1·uisen määrärahan maan-
3766:  valtiopäiville jättämään rahaasia-aloittee-          tien rakentamista varten Mt(,hoksen
3767: -seen N :o 33, [;iitteet IV,5 5 s. 116, ehdotan
3768:                             1
3769:                                                       pitäjän ja Ylikiimingin väliseltä
3770:  kunnioittaen,                                        maantieltä Oulttjoen pohj&ispuolta
3771:          että Eduskunta päättäisi tulevan             Utajärven kunnan Vaalan kylään.
3772:        vuoden menoarvioon ottaa 1,000,000
3773: 
3774:       Helsingissä helmitkuun 4 p mä 1931.
3775: 
3776:                                                                       Yrjö H. Kesti .
3777: 
3778: 
3779: 
3780: 
3781:                      •
3782:   98
3783: 
3784: IV,28. -    Rah. al. N :o 19.
3785: 
3786: 
3787: 
3788: 
3789:                                 Jussila: Määrärall.an osoittamisesta maantien rakentamista
3790:                                     varten Sien1än lossin eteläpäästä Kemijoen eteläpuolta
3791:                                     Pekka-lan lossiUe.
3792: 
3793: 
3794:                                      E d u s k u n n a 11 e.
3795: 
3796:    Viitatm1 allekirjoittanoon v. 1930 toisille           1   miljoo'IUllfl, ma1·kan määräroha1t
3797: valtiopäiville   jättämään     <rahaasia~aloit-          maantien rakentamista varten Rova-
3798: teeseen N :o 35 ehdotan kunnioittaen,                    niemen Korkalan kylässä olevalta
3799:                                                          Sierilän lossilta saman pitäjän Kemi-
3800:           että Eduskunta päättäisi ottaa                 haaran kylässä olevalle Pekkalan
3801:         vuoden 1932 tulo- ja menoarvioon                 lossille Kemijoen eteläpuo.zta.
3802: 
3803:        Helsingissä 13 p. helmikuuta 1931.
3804: 
3805:                                                                           0. H. Jussila.
3806:                                                                                           99
3807: 
3808: IV,2D. -    Rah. al. N:o 20.
3809: 
3810: 
3811: 
3812: 
3813:                                Janhonen y," m.: MiUi.räralwn osoittamisesta maantien ra-
3814:                                   kentarnistct vctrten Su.ornussalmen kit·kolta Ylinäljängän
3815:                                   kylään.
3816: 
3817: 
3818:                                      E d u s k u n n a ll e.
3819: 
3820:    Viranomaistenkin käsityksen mukaan             kirkolta Ylinäljängän kylään Suomussal-
3821: ovat Pohjois-Kainuun tieolot ehkä eniten          mella on ollut vireillä yli 10 vuotta. Jo v.
3822: takapajulla kdko itäisellä rajaseudulla.          1919 toimitettiin virallinen tien tutkimus,
3823: Siellä löytyy vielä laajoja tiettömiä alueita     laadittiin kartat sekä kustannusarvio, mutta
3824: monin paikoin. Yksi tällainen alue on m. m.       sen pitemmäLle ei ole vielä päästy. Tiren ra-
3825: se suuri alue, jota rajottavat seuraavat          kentaminen on kuitenkin siellä asuville elin-
3826: maantiet:                                         kysymys. Suomussalmen kunnanvaltuusto-
3827:     Suomussalmi-Puolanka, maantien pituus         kin on aina pitänyt tätä tietä kaikista tär-
3828: n. 80 km.                  . -.J                  keimpänä. Kun nyt kauan rakenteilla ollut
3829:    Puolanka-Suomussalmi--Peranka, maan-           Piispajärven maantie alkaa valmistua, niin
3830: tien pituus n. 110 km.                            olisi välttämätöntä, että Piispajärven maan-
3831:    Peranka-Suomussalmi, maantien pituus           tieltä ryhdyttäisiin heti rakentamaan yh-
3832: n. 60 km.                                         dystietä ennen tutkittua linjaa Ylinäljän-
3833:     Tällä valtaisella alueella ei ole ainoata-    gän kylään Suomussalillella, josta haarau-
3834: kaan yhdystietä, joten esim. Näljängän            tuu tiet Puolangalle ja Piispajärvelle sekä
3835: kyläläisten, päästäkseen omt~.lle kirkolleen,     Taivalkosken kirkolle.
3836: täytyy kulkea jalkasin 5---7 penimrulmaa,            Rohkenemme sentähden ehdottaa,
3837: ja maantietä hevosella ajaessaan Puolangan
3838: kautta n. 15 peniku1maa. Suomussalmelta                     että Eduskunta päättäisi en.si vuo-
3839: 'raivalkosken kirkolle tulee maanteitse mat-              den talousarvioon ottaa 500,000 mar-
3840: kaa 18,5 peninlmlmaa, mutta jos yhdystietä                kan määrärahan 1ftaantien rakenta-
3841: J'akennettaisiin n. 33 km., lyhenisi matka                miseksi ennen tutkittua linjaa pitkin
3842: G,i5 peninkulmaan.                                        Suomussalmen kirkolta Ylinäljängän
3843:     rndystien rakentaminen Suomussalmen                   kylään Suom1tssalrnella.
3844: 
3845:      Helsingissä tammik. 12 p. 1!)31.
3846: 
3847:            T. A. Janhonen.           Joh. Korhonen.                S. Salo.
3848:  100
3849: 
3850: IV,3o. -    Rah. al. N:o 21.
3851: 
3852: 
3853: 
3854: 
3855:                                Lahtela y. m.: Määrärahan f)soittmnisesta Kemijä1-ven kit·-
3856:                                   kMky"län-Lumuan moo:1ttWn rakentamista varten.
3857: 
3858: 
3859:                                     E d u s k u n n a 11 e.
3860: 
3861:    Viittaamalla vuoden 1930 toisille valtio-            markan 1näärärahan Kemijät'Ve?t kir-
3862: päiville jätettyyn rahaasia-aloitteeseen N:o            konkylän-L.u'US'Uan maa?ttien rakoo-
3863: 317 ·pyydämme kunnioittaen ehdottaa,                    ta?niseen.
3864: 
3865:           että Eduskunta päättäisi ottact tn-
3866:        levan vuoden menoarvioon 300,000
3867: 
3868:      Helsingissä, helmikuun 12 p :nä 1931.
3869: 
3870:            M. 0. Lahtela.           Lauri Kaijala.inen.          Uuno Hannula.
3871:                                                                                         101
3872: 
3873: IV,a1. -     Ba.b. al. N:o 22.
3874: 
3875: 
3876: 
3877: 
3878:                                  ·Lahteia y. m.: Määrärahan osoittarnisesta Kuolajä,-ven-
3879:                                     Lampelar~r-Vuosnajärver~r-T1l.utijärven maantien raken-
3880:                                     tamista varten.
3881: 
3882: 
3883:                                       E d u s k u n n a ll e.
3884: 
3885:  · Viittaamalla vuoden 1930 toisille valtio-              markan määrärahan Kuolajärven-
3886: päiville jätettyyn rahaasia-aloitteeseen N :o             Lampelar~r-V uosnajärver~r-Tuutijär
3887: 42 pyydämme kunnioittaen ehdottaa,                        ven maantien rakentamiseen.
3888: 
3889:           että Eduskunta päättäisi ottaa tu-
3890:        levan vuoden 1nenoarvioon 300,000
3891: 
3892:      Helsingissä, helmikuun 12 p :nä 1931.
3893: 
3894:            •· o. I.ahtel&.            Lauri Kaijalainen.           Uuno Hannula.
3895:  102
3896: 
3897: IV,32. -   Ra.h. a.l. N :o 28.
3898: 
3899: 
3900: 
3901: 
3902:                                  Koivuranta y. m.: Mijjj;riit-cihan osoittarnis~YSta Pellmt kyliitn
3903:                                     ja Meltauksen välisen ntaantierakennuksen loppuunsaat-
3904:                                     tarni.%a var-ten.
3905: 
3906: 
3907:                                       E d u s kun n a ll e.
3908: 
3909:    Viitaten v. 1930 toisille valtiopäiville jä-           s·w1wuisen rnäiirii1'ahan T-twtolan ·pltii-
3910: tetyn rahoosia-aloitteen N :o 39 (Liitteet                jän Pellon ·kylän ja Rovaniern~n. ·pi-
3911: siv. 129) perusteluihin ehdotamme kunnioit-               täjän M eltauksen välisen·· maantierae
3912: taen,                                                     kennuksen loppuunsaattamista val'-
3913:           että Edusk,unta päättäisi ottaa                 ten.
3914:         1932 talousarvioon 600,000 rnat·kan
3915: 
3916:      Helsingissä, helmikuun 12 p :nä 1931.
3917: 
3918:               <Janne Koivura.nta,                              Eero Nurmesniemi.
3919:               Uuno Hannula.                                    Antti J'unes.
3920:                                           K. A. Lohi.
3921:                                                                                        103
3922: 
3923: IV,aa. -   Rah. al. N :o 24.
3924: 
3925: 
3926: 
3927: 
3928:                                Ves~rinen  y. m.: Määrä1·alum osoitta-misesta Vuonteensal-
3929:                                   men sillan rakentamista t'arten.
3930: 
3931: 
3932:                                     E d u s kun n alle.
3933: 
3934:    Jyväskylän-Pieksämäen-Mikkelin väli-           Paikallinen ja läpikulkuliikenne jo sään-
3935: sellä maantiellä yhä kasv~v;,t.a liikennettä nöllisissä oloissa on niin suuri, että se jo
3936: haittaa suuresti I.1aukaan pjtäjän kohdalla puhuu sillan rakentamisen puolesta. S€n li-
3937: Vuonteensalmesta puuttuva silta.           Sal- säksi ne yleiset näkökohdat, joista edellä
3938: messa virtaava vesi ei jäädy siinä määrin, on mainittu riittänevät puolustukseksi sillan
3939: että liikenne talvisin voitaisiin jään yli suo- rakentamisen tarpeellisuudesta. Näiden li-
3940: rittaa muuta kuin ainoastaan noin kaksi tai säksi on huomioon otettava, että Keski-
3941: kolme kuukautta vuodessa, vieläpä leutoina Suomen kuntia rasittavat raskaasti työttö-
3942: talvina on liikenne läpi vuoden suoritettava myydestä johtuvat menot. Edellämainitun
3943: lossin avulla. Kaiken lisäksi tuottaa liiken- rakennustyön kautta voitaisiin työttömyyttä
3944: teelle sekä tukkien kuljetukselle suurta hait- edes vähäiseltä osalta valtion taholta lie-
3945: taa Rautalammin ja Keiteleen vesistöjen ventää.
3946: varsilta hakattujen tukkipuiden uitto py-         Huomioonottaen Vuonteensalmen sillan
3947: säyttäen liikenteen usein monen tunnin tarpeellisuuden sekä työttömyyden lieven-
3948: ajaksi.                                         tämistä varten välttämättömät valtiovallan
3949:    Näiden a.sutuskeskuksien välillä yhä vil- toimenpiteet, rohkenemme kunnioittavim-
3950: kastuva liikenne säännöllisine · linja-auto- min ehdottaa,
3951: vuoroineen kaipaa paikallisen asutuksen
3952: nopeasti kasvaessa yhä kipeämmin kes- •                   että Eduskunta päät·täisi ensi vuo-
3953: keytymätöntä kulkumahdollisuutta. Onpa                den menoarvioon ottaa 1,000,000
3954: sekin mahdollisuus olemassa, että epänor-             markan määrärahan V uonteensalmen
3955: maalissa oloissa voi käydä niin, että liikenne         sillan rakentamista varten.
3956: rataosalla Jyväskylä-Pieksämäki keskey-
3957: tyy. Silloin lossilla ei voida suurta lii-
3958: kennetulvaa missään tapauksessa tyydyttää.
3959: 
3960:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1931.
3961: 
3962:               Vihtori Vesterinen.                          Paavo Ruotsalainen.
3963:               S. Salo.                                     Kaarlo Hännjnen.
3964:               T. A. Ja.nhonen.                             Yrjö H. Kesti.
3965:                                        Antti Junes.
3966:   104
3967: 
3968: IV,34. -   Ra.h. al. N:o 25.
3969: 
3970: 
3971: 
3972: 
3973:                                Tukia y. m.: Määrämkan osoittamisesta Kuolimon-Sai-
3974:                                   maan kanavan rakentamista 'Va1·ten.
3975: 
3976: 
3977:                                     E d u s kun n a 11 e.
3978: 
3979:    Saimaan ja Kuolimoj·ä:rven yhdistäminen          katsoen siihen hyötyyn, minkä noin 40 ki-
3980: kanavalla on jo pitemmän aikaa ollut har-           lometrin pitui<Sen Kuolimojä:rven yhdistä-
3981: kinnan alaisena ja viime vuoden aikana              minen Saimaan vesistöön tuottaa.
3982: ovat valtion viranomaiset toimittaneet tutki-         Ottaen huomioon, että tie- ja vesiraken-
3983: muksen kanavan rakenta:m.isestamainittujen          nusha.llitu:kselta on saatavissa viime vuo-
3984: vesistöjen välill€. Tutkimusten tulokset ovat       den tutkimuksiin perustuvat kustannus-
3985: vielä tällä kertaa valmisteltavana Viipurin         laskelmat Kuolimon-Saimaan kanavan ra-
3986: alueen piiri-insinöörillä ja saapuvat lä-           kentamisesta saamme kunnioittaen ehdot-
3987: hiaikoina tie- ja. vesira;kennuffilallituk-         taa,
3988: selle. Kun tämä ka:hden suuren vesistön                        että Eduskunta ottaisi vuoden
3989: välinen kaamas on kapeimmalta kohdaltaan                    1932 menom·vioon 1,000,000 markan
3990: ainoastaan 350 metriä leveä niin tulee ka-                 määrärahan K udlimon-Saimaan ka-
3991: navan rakentaminen suhteellisen halvaksi                   navan rakentamista varten.
3992: 
3993:      Helsingissä, 12 päivänä helmikuuta 1931.
3994: 
3995:               Elias Tukia.                                    V. H11.uhtanen.
3996: 
3997:                                                 •
3998:                              ••        ••
3999: 
4000: VALTIOPAIVAT
4001:                19 31
4002: 
4003: 
4004:        LIITTEET
4005:                    V
4006: PANKKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTY
4007:        TOIVOMUSALOITE
4008: 
4009: 
4010: 
4011: 
4012:             HELSINKI 1931
4013:       VM..~TIONEUVOSTON   KIRJAPAINO
4014: Korkopolitiikkaa koskeva toivomusaloite.
4015:                                                                                          109
4016: 
4017: V,1. -   Toiv. al. N :o 12.
4018: 
4019: 
4020: 
4021: 
4022:                                Pekkala y. m. : Rahalaitosten korkopolitiikan selvityttäm.i-
4023:                                   sestä.
4024: 
4025: 
4026:                                     E cl u s k u n n a ll e.
4027: 
4028:    Viime syksynä jätettiin eduskunnalle          oikeudenmukainen ja aiheellinen, että näyt-
4029: lakialoite, jonka tarkoituksena oli saada val-   täisi olevan syytä kysymys perinpohjin kai-
4030: litseva korkotaso alenemaan sekä koronkis-       kilta sen puolilta selvitellä. Rahalaitosten
4031: kominen tehokkaasti estetyksi. Aloite tuli       taholta esiintuodut näkökohdat talletuskoron
4032: kuitenkin eduskunnassa semmoisenaan hyl-         säännöstelyä vastaan saattavat kylläkin olla
4033: jätyksi, mutta kehoitti eduskunta kuitenkin      päteviä, mutta mitä n. s. korkomarginaaliin
4034: hallitusta antamaan eduskunnalle esityksen       tulee, niin on mielestämme asianlaita siihen
4035: erään rikoslain säännöksen muuttamisesta         nähden jo toinen. Yhteiskunnalla täytyy
4036: siten, että koronkiskomisrikokset nykyistä       nimittäin käsityksemme mukaan olla mah-
4037: tehokkaammin voitaisiin ehkäistä tai ran-        dollisuus vaikuttaa pääoman välityskustan-
4038: gaista. Senjälkeen kuin mainittu aloite          nusten suuruuteen, johon monenlaiset teki-
4039: eduskunnalle jätettiin on tosin rahamarkki-      jät ovat syynä. Viitattakoon tässä vain liian
4040: nain tila maassa jossain määrin helpottunut,     lukuisiin ja useinkin upeisiin pankkilaitos-
4041: mutta siitä huolimatta on yhä edelleenkin        ten sivukonttoreihin, joiden määrä pieneh-
4042: esiintynyt tapauksia, jolloin antolainauk-       kössä taajaväkisessä yhdyskunnassa maaseu-
4043: sessa on sovellettu kohtuuttoman korkeita        dullakin saattaa olla 3-5, vaikka yhdel-
4044: korkoja, mikä on ollut omiaan herättämään        läkin hyvin voitaisiin tulla toimeen. Jos täl-
4045: voimakasta tyytymättömyyttä luoton käyttä-       laista tuhlausta rahalaitokset eivät voi pois-
4046:  jien keskuudessa rahalaitoksia kohtaan.         taa yhdistymisillä. tai keskinäisillä sopimuk-
4047:  Tämä seikka on pakottanut allekirjoittaneet     silla, olisi asiaan tartuttava yhteiskunnan
4048:  ottamaan asian uudelleen esille.                taholta. Jos nykyisessä verotusjärjestel-
4049:     Lainauskoron alentamiskysymykseen näh-       mässä pankkilaitoksiin nähden on vikaa, olisi
4050:  den on esiintynyt jyrkästi vastakkaisia kä-     tämäkin kysymys lähemmin tutkittava ja
4051:  sityksiä. Raha- ja pankkipiireissä vedotaan     tarpeellinen korjaus siinä aikaansaatava,
4052:  mainitusta asiasta puheentullen kysynnän        muista seikoista tässä puhumatta. Voidaan
4053:  ja tarjonnan lakiin sekä väitetään valtioval-   tosin huomauttaa, että ryhdyttäessä säännös-
4054:  lan taholta tulevien järjestely- tai säännös-   telemään yhtä taloudellisen toiminnan alaa.
4055:  telypyrkimysten vaikuttavan vain tilannetta     toimenpitei>SSä yhtä 'hyvin voitaisiin mennä
4056:  pahentavasti. Toiselta puolelta korkean lai-    pitemmällekin, mutta mielestämme pankki~_
4057:  nauskoron rasittaman pienviljelijä- ja muun     liike tässä kohden jo tärkeytensäkin vuoksi
4058:  maatalousväestön sekä muunkin elinkeino- ja     on asetettava erikoisasemaan.
4059:  tuotannollisen toiminnan harjoittajien ta-         Edclilä esitetyn perusteeHa. ehdotamme
4060:  holta esitetty vaatimus lainauskoron alenta-    eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
4061:  misesta jo välttämättömyyssyistä on niin
4062: 110
4063: 
4064:          että hallitus kiireellisesti selvityt-        Eduskunnalle asiasta sellaisia esityk-
4065:       täisi rahalaitosten korkopolitiikan              siä kuin tutkimus aihetta antaa.
4066:       kaikessa laajuudessaan sekä antaisi
4067: 
4068:   H~lsingissä,    helmikuun 12 päivänä 1931.
4069: 
4070:              Mauno Pekkala.                                Aug. Kuusisto.
4071:              J. F. Tolonen.                                E. Aromaa.
4072:              Valfrid Eskola.                               J. Kovanen.
4073:              Edward Setälä.                                Väinö Kivisalo.
4074:                                       Onni Hiltunen.
4075:                                  ••        ••
4076:   VALTIOPAIVAT
4077:                     19 31
4078: 
4079: 
4080:              LIITTEET
4081:                        VI
4082: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI~ JA
4083:           TOIVOMUSALOITTEET
4084: 
4085: 
4086: 
4087: 
4088:                 .HELSINKI 1931
4089:           VALT10NJHTVOSTON KIR.J AP AINO
4090: Kieltolakia, mallasjuomia y. m. koskevia laki- ja
4091:                 toivom usaloitteita.
4092: 
4093: 
4094: 
4095: 
4096:                                                     15
4097:                                                                                            115
4098: 
4099: Vl,t. -     Lak. al. N:o 8.                      Vl,t. -    Lagmot. N :o 8.
4100: 
4101: 
4102: 
4103: 
4104: von Frenckell y. m.: Ehdotus laiksi kielto-      von Frenckell m. fl.: llörslag till lag om
4105:   lain 2 pykälän mu1ätamisesta.                    ändring av § 2 av förbud.sl,agen.
4106: 
4107: 
4108:               E d u s k u n n a ll e.                        T i ll R i k s d a g e n.
4109: 
4110:   Viitaten 13/2 1931 jätettyyn lakialoittee-       Hänvisande till den lagmotion, som den
4111: seen koskeva lakia maTiasjuomien tehdasmai-      13/2 1931 inlämnats, avseende en förändring
4112: sesta valmistuksesta rohkenemme kunnioit-        i lagen om fabriksmässig tillverkning av
4113: taen ehdottaa,                                   maltdrycl;\:er, tillåta vi oss vördsamt föreslå,
4114: 
4115:             että Eduskunta hyväksyisi seuraa-             att Riksdagen ville antaga följande
4116:           van lakiehdotuksen:                           lagförslag:
4117: 
4118: 
4119:                      Laki                                             Lag
4120:    kieltolain 2 pykälän muuttamisesta.             om ändring av § 2 av förbudslagen.
4121: 
4122:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti sääde-           I enlighet med Riksdagens beslut stad-
4123: tään täten, että kieltolain 2 pykälä on kuu-     gas härmed, att § 2 av förbudslagen skall
4124: luva seuraavasti :                               erhålla följande lydelse :
4125: 
4126:                       2 §.                                            2 §.
4127:    .Alkoholipitoisilla aineilla tarkoitetaan        Med alkoholhaltiga ämnen förstås i denna
4128: tässä laissa kaikkia aineita, jotka, ollessaan   lag alla ämnen, som vid + 15 grader enligt
4129: + 15 astetta Celsiuksen mukaan, sisältävät       Celsii termometer innehålla mera än 3.2
4130: enemmän kuin 3.2 painoprosenttia etylialko-      viktprocent etylaikahoi och icke äro dena-
4131: holia eivätkä ole denaturoituja. Mallasjuo-      tureradc. Maltdryck, som är tillverkad med
4132: maa, joka on valmistettu enemmän kuin vii-       en vörtstyrka av mera än f,em procent en-
4133: den prosentin vierrevoimalla Ballingin as-       ligt Ballings skala, anses alltid såsom alko-
4134: teikon mukaan, pidetään aina alkoholipitoi-      holhaltigt ämne, om icke drycken undergått
4135: sona aineena, jollei juoma ole ollut sellaisen   sådan särskild behandling, att den icke kan
4136: erityisen käsittelyn alaisena, ·että se ei voi   nå högrc alkohoihait än ovannämnda.
4137: saavuttaa korkeampaa kuin yllämainitun
4138: alkoholipitoisuuden.
4139: 
4140: 
4141:   Helsingissä, helmikuun 13 päivänä 1931.          Hf:'Jsingfors, den 13 februari 1931.
4142: 
4143:                 E. v. Frenckell.                             K. Fr. Nyman.
4144:   116
4145: 
4146: VI,z. -   Lak. al. N:o 9.                        VI,2. -   Lagmot. N :o 9.
4147: 
4148: 
4149: 
4150: 
4151: von Frenckell y. m. : Ehdotus laiksi rnal-       von Frenckell m. fl.: Förslag till lag om
4152:   lasjMtnain tehdasmaisesta valmistuksesta.        fabrikwntässig tillverkning av maltdrycker·.
4153: 
4154: 
4155:             }<} d u s k u n n a ll e.                       T i ll R i k s d a g e n.
4156: 
4157:    Laki mietojen mallasjuomien verotuk-              Den lag om beskattning av svaga malt-
4158: sesta, jonka Eduskunta joulukuussa 1930           drycker, som Riksdagen i december 1930
4159: hyväksyi, tarlwitti ainoastaan valtion tulo-     antog, avsåg uteslutande en ökning av
4160: jen lisääntymistä '20 milj. mk. suuruisella      statens inikomster med en beräknad summa
4161: summalla. Kuitenkin on ilmennyt, että            av 20 milj. mk. Emellertid har det visat
4162: yleisö ei ole halukas käyttämällä mietoja        sig att allmänheten icke är villig att för
4163: mal1aisjuomia lisäämään valtion verotuloja,      ikonsumering av svag maltdryck erlägga
4164: joTIJka vuoksi mallasjuomien käyttö on alen-     statsskatt, varför konsumtionen hittills
4165: tunut noin 90 prosentilQa. Joskin kulutus        nedgått med inemot 90 procent. T. o. m.
4166: lämpimämmällä vuodenajalla voi lisääntyä,        om konsumtionen under den varmare års-
4167: saatanee veTona kuitenkin ainoastaan noin        tiden kan beräknas stiga, torde dock högst
4168: 25 prosenttia lasketoota veromäärästä. Tä-       25 % av den beräknade skatten inflyta.
4169: män on hallitus ymmärtänyt ja on kiiveh-         Detta har regeringen insett och. skyndat
4170: tinyt esittämään alkohdliprosentin koroi-        sig att föreslå en höjning av alkoholhalten
4171: tusta saadakseen kulutuksen nousemaan.           i syfte att öka konsumtionen av maltdryc-
4172: Koska yleisö kuitenkin j~hdonmuka1oosti on       kerna. Då allmän'heten emellertid kon-
4173: karttanut verotetun miedon mallasjuoman          sekvent undvikit användande av den be-
4174: !käyttöä, ei ole varmaa, ,että kulutus saatai-   skattade svaga maltdrycken, är det ic<ke
4175: siin nousemaan entiseen määrään, jos allko-      säkert att den påräknade tidigare konsum-
4176: holipitoisuus ainoastaan lkoroitetaan 0.25       tionen, därest alkoholhalten endast ökas
4177: prosentilla. Koroitus olisi siksi heti suori-    med 0.25 viktprocent, ånyo upptages. Ste-
4178: tettava täydellisesti ja kunnollinen olut,       get borde därför genast tagas fullt ut och
4179: mikä 'ei ole lainkaan terveydelle vaarallista,   ett ordentligt öl, vilket icke är för hälsan
4180: saatettava välittömästi kulutukseen, jolloin     skadligt, omedelbart införas, så mycket mer
4181: vero, lasketun 20 milj. mk. sijasta, var-        som skatten för nämnda maltdryck mot
4182: masti tuottaisi lähimain 100 milj. mk.           beräknade 20 milj. säkert skulle inbringa
4183:                                                  inemot 100 milj. mk.
4184:    Koska hallitus on asettanut komitean,            Då regeringen nu tillsatt en undersök-
4185: jonka pääasiallisena tehtävänä tulee ole-        ningskommission, som irämst i utlandet
4186: maan tutkia raittiustilannetta maissa, joissa    kommer att undersöka nykterhetstillstån-
4187: alkoholin käyttö on sallittu, 1)itäisi !lromi-   det i länder, där alkoholkonsumtionen är
4188: tean myöskin Suomessa suorittaa tutkimuk-        :tillåten, borde nämnda kommission beredas
4189: sia, miten ja missä määrin laillisesti val-      tllliälle att även i Finland undersöka irå-
4190:                                   VI,2. -   von Frenckell y. m.                          117
4191: 
4192:  mistetut väkijuomat voisivat muuttaa rait-        gan, i vad mån lagligen tillverkad rusdryek
4193:  tiustilannetta meidän päivinämme.                 under våra dagar kunde förändra nykter-
4194:                                                    hetstillståndet i vårt land.
4195:      Siinä tarkoituksessa rohkenevat allekir-         I sådant syfte tillåta sig undertecknade
4196:   joittaneet ehdothw, että 3.2 painopro-           föreslå att ett öl med en alkoholstyrka av
4197:   sentin vahvuinen olut, väliai!ka~sesti säädie-   3.2 viktprocent genom en interimslag, gäl-
4198:   tyllä, vuosina 1931, 1932 ja 1933 voimassa       lande åren 1931, 1932 och 1933, skulle in-
4199:   olevalla lailla otettaisiin käytäntöön, joten    föras, varvid d~m riksdag, som väl-
4200:   se Eduskunta, joka valitaan 1 ja 2 p:nä          jes den 1 och 2 juli 1933, under hösten
4201:   kesäk. 1933, saman vuoden SY'ksynä olisi         samma år vore i tillfälle att avgöra frågan,
4202:   tilaisuudessa ratkaisemaan kysymyksen mi-        huruvida normalt öl och måhända svagare
4203:   tenkä normaaliolut tai ehkä miedot mallas-       rusdrycker förbättrat eller försämrat nyk-
4204:   juomat ovat huonontancet tai parantaneet         terhetsläget hos vårt folk, vilket som känt
4205:   raittiustilannetta maassamme, jonka asuk-        i fråga om tänkesätt och levnadsvanor i
4206:   kaat niinhyvin ajatuksiltaan kuin tavoil-        många vitala frågor avviker från andra
4207:   taan tärkeissä kohdin eroavat monista            folkslags.
4208: ; muista kansoista.
4209:      Viitaten ylläolevaan rohkenevat allekir-        Underteclmade tillåta sig, hänvisande tili
4210:   joittaneet kunnioittaen ehdottaa,                ovanstående, vördsamt föreslå,
4211: 
4212:           että Eduslwnta hyväksyisi seuraa-                 att Riksdagen ville antagct föl-
4213:         van lakiehdotuksen:                               jande lagförslag:
4214: 
4215:                     Laki                                             Lag
4216:    maJlasjuomien tehdasmaisesta valmis-                om fabri.ksmässig tillverkning av
4217:                  tuksesta.                                       maltdrycker.
4218: 
4219:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti sääde-            I enlighet med riksdagens heslut stad-
4220:  tään täten:                                       gas härmed:
4221:                       1 ~.                                             1 §.
4222:    Malla:sjuomilla tarkoitetaan maltaista ja         Med maltdrycker avses av malt och
4223:  humalista valmistettuja käyneitä juomia.          humle tillverkade jästa dryeker.
4224: 
4225:                       2   §.                                           2 §.
4226:    'l'ämän lain' alaiset mallasjuomat ovat            Denna lag underkastade maltdrycker äro
4227:  kahta lajia nim.:                                 av två olika slag, nämligen:
4228:    1. Virvoitusmallctsjuonwt, joitten alko-           1. Maltdrycker, vilkas alkoholhalt får
4229:  holimäärä saa korkeintaan nousta 2.25 pai-        uppgå till högst 2.25 viktprocent och vilkas
4230:  noprosenttiin ja joidenka vierreväkevyys          vörtstyrka är minst 4 och högst 7 % enligt
4231:  on vähintään 4 ja korkeintaan 7 % Ballin-         Ballings skala. Ä ven högre vörtstyrka äir
4232:  gin asteikon mukaan.         Korkeampikin         tillåten, om drycken behandlas sålunda, att
4233:  vierreväkevyys on sallittu, jos juoma on          alkoholhalten icke kan överstiga 2.25 vikt-
4234:  käsitelty siten, että alkoholimäärä ei voi        procent;
4235:  nousta 2.25 painoprosenttia suuremmaksi;
4236:    2. Olut, jonka alkoholimäärä on yli 2.25         2. öl, vars alkohoihait är mera än 2.25
4237:  mutta alle 3.2 painoprosentin ja jonka            men mindre än 3.2 Yiktprocent och vars
4238:  118                VI,2. -   J\lallasjuomain tehdasmainen valmistus.
4239: 
4240: vierreväkyys on korlmintaan lO.G % Ballin-     vörtstyrka är högst 10.5 % cnligt Ballings
4241: gin asteikon mukaan.                           skala.
4242:   Panimoissa älköön valmistettako mallas-        I hryggerier må ej tillverkas maltdryc-
4243: juomia, joittenka vierreväkyys on .alempi      ker, vilkas vörtstyrka är mindre än 4%-
4244: kuin 4%-
4245:   Mallasjuomat, joissa on yli 3.2 paino-         Maltdrycker med mera än 3.2 viktpro-
4246: prosenttia alkoholia ovat maassa kielletyt.    cent alkohoi äro i Jandet förbjudna.
4247: 
4248:                     3 §.                                            3 §.
4249:   Virvoitusmallasjuomain      valmistuksesta      För tillvel'kning av läskdrycker av malt
4250: kannetaan ainoastaan yleinen tulovero ku-      uppbäres endast allmän inkomstskatt såsom
4251: ten muista;kin elinkeinoista ynnä sitäpaitsi   för andra näringar samt därjämte skälig
4252: kohtuullinen hallituksen määräämä tarkas-      av regering·en fastställd kontrollavgift; för
4253: tusmaksu; oluen valmistuksesta on panimo       tillverkning av öl är bryggeriet skyldigt
4254: velvollinen suorittamaan, paitsi tarkastus-    att förutom Jmntrollavgift erlägga fast-
4255: maksua, määrätyn suostuntaveron käytetyn       ställd bevillningsskatt enligt använd malt-
4256: mallaspaljouden mukaan.                        mängd.
4257: 
4258:                      4 §.                                          4 §.
4259:    Joka aikoo mallasjuomia valmistaa,            Var som ärnar tillverka maltdrycker an-
4260: ilmoittakoon sen vähintään kuusi viikkoa       mäle därom senast sex veckor före tillverk-
4261: ennen valmistuksen alk;tmista läänin maa-      ningen vidtager hos landshövdingen i länet
4262: herralle oheenliittäen selvityksen:            med bifogande av utredning:
4263:    a) valmistajan postiosoitteesta ja pai-       a) om tillverkarens postadre.ss och den
4264: kasta, jossa panimo sijaitsee;                 ort, där bryggeriet är beläget ;
4265:    b) asiamiehestä, joka valmistajan poissa-     b) om ombudsman, som i tillverkarens
4266: ollessa edl.h'ltaa häntä tarkastusasiDissa;    frånvaro företräder honom i kontrollären-
4267: sekä                                           den; samt
4268:    c) mitä lajia mallasjuomia on aikomus          c) om de slag av maltdrycker, som äro
4269: valmistaa ja, jos valmistus tarkoittaa vir-    avsedda att tillverkas och, om tillverlmin-
4270: voitusmallasjuomaa, onko vierreväkevyys        gen avser läskdryck av malt, om vörtstyr-
4271: hiivaa pantaessa aiottu 7 prosenttia suu-      kan vid jästens insättande är avsedd att
4272: remmaksi.                                      vara större än 7 procent.
4273: 
4274:                      5 §.                                         5 §.
4275:   Ilmoituksen tekemisestä antakoon maa-          Om gjord anmälan skall landshövdingen
4276: herra kahden viikDn kuluessa todistuksen,      inom två veckor utfärda bevis, som jämväl
4277: joka sisältää myöskin 4 §:n mukaisesti         innehåller de enligt 4 § till anmälan fo·
4278: ilmoitukseen liitetyt tiedot.                  gade uppgifterna.
4279: 
4280:                    6 §.                                            6 §.
4281:    Jos mallasjuomain valmistus lakkaa pi-         Upphör tillverkningen av maltdryeker
4282: temmäksi ajaksi kuin kuudeksi kuukaudeksi,     för längre tid än sex månader, skall därom
4283: on siitä viimeistään kolme viikkoa ennen       tre veckor före driftens inställande anmä-
4284: liikkeen lakkaamista ilmoitettava maaher-      lan göras hos Iandshövdingen, som äger
4285:                                  VI,2. -   von Frenckell y. m.                           119
4286: 
4287: mlle, jonka tulee tästä ilmoituksesta antaa       delgiva denna anmälan för vederbörande
4288: tieto asianomaiselle tarkastajailo ja poliisi-    kontrollör och polismyndigheterna.
4289: viranomaisille.
4290:    Jos valmistus lakkaa pitemmäksi kuin              Upp:hör tillverkningen för längre tid än
4291: 3r.hden vuoden aja1ksi, katsotaan liike lopete-   ett år, anses driften vara inställd.
4292: tuksi.
4293:                      7 §.                                             7 §.
4294:    Valmistajan vastuulla on kussakin pani-           På tillverkarens ansvar skall i varje
4295: moosa pidettävä päiväJkirja, joka on tehty        bryggeri föras en dagbok, som är upprät-
4296: valtioneuvoston antamien määräyksien mu-          tad enligt av regeringen utfärdade bestäm-
4297: kaan, ollen valmistaja velvollinen asian-         melser och är tillverkaren skyldig att på
4298: {)maisten vaatimuksesta vaiallaan vahvista-       yrkande av vederbö1·ande med ed styrka
4299: maan siinä olevien tietojen todenperäisyy-        riktigheten av däri ingående uppgifter.
4300: den.
4301:                      8 §.                                               8 §.
4302:    Oluen valmistusta varten aiottuun pani-           I ett för tillverkning av öl avsett bryg-
4303: moon tahi siihen kuuluvaan rakennukseen           geri ellcr i en till detsamma hörande bygg-
4304: on valmistajan asetettava ja sen jälkeen          nad skall tillverkaren uppställa oeh där-
4305: lnmnossa pidettävä automaattisella malla:s-       efter underhålla en med automatisk malt-
4306: mittarilla varustettu mylly tai rouhin, jonka     mätare försedd kvarn eller kross, som
4307: maaherra, saatuaan siitä selitelmän, on           landshövdingen, efter att hava emottagit
4308: hyväksynyt. Tätä koskeva hakemus tulee            beskrivning på densamma, godkänt. An-
4309: maaherran ottaa tubkittavakseen kahden            sökan härom skall landshövdingen upptaga
4310:  viikon kuluessa siitä kun se on hänelle an-      till prövning inom två veckor efter det den
4311:  nettu. Juomanpanossa käytettäviä maltaita        inlämnats till honom. Vid brygden använd
4312:  älköön muualla rouhittako kuin panimon           malt må icke krossas annat än i bryggeriets
4313: omassa, sellaisella malla:smittarilJa varuste-    egen, med sådan mätare försedd kvarn eller
4314: tussa myllyssä tai rouhimossa.                    krossverk.
4315: 
4316:                      9 §.                                             9 §.
4317:   lVla!llasjuomien valmistuksessa ä]köön käy-       Vid tillverkning av ma.~<tdrycker må iCke
4318: tettäkö muita aineita maltaiden sijasta,          i stället för malt användas andra ämnen,
4319: älköönkä myöskään sa:kkariinia tai muita          ej heller sackarin eller andra söta ämnen.
4320: ilmeliä aineita.
4321: 
4322:                      10 §.                                           10 §.
4323:    Panimosta saa virvoitusmallasjuomaa,              Från bryggeriet får lä:skdryck av malt,
4324: ellei ostaja sitä nouda avoimessa astiassa,       därest köparen icke avhämtar den i öppet
4325: antaa ainoastaan astioissa, joissa on pani-       kärl, endast utgivas i kärl, å vilket brygge-
4326: mon nimi ja sanat ,Virvoitusma'lla.sjuo-          riets namn och orden ,Läskdryck av malt"
4327: maa". Kun sellainen juoma on pulloissa,           äro anbragta. Då sådan dryck är tappad
4328: voidaan tämä merkitä korkille taikka pul-         på flaskor, kan detta angivas på kol'lken
4329: loon kiinnitetylle nimilipulle.                   eller på en på flaskan fastgjord etikett.
4330: 
4331:                  11 §.                                             11 §.
4332:    Tämän lain noudattamista sekä panimoi-           Uppsikten över denna lags efterlevnad
4333:   120                VI,2. -   llallasjuomain tehdasmainen valmistus.
4334: 
4335: den silmälläpitoa hoitavat lähinnä ylitar-        och över bryggerierna handhaves närmast
4336: kastajan valvonnan alaiset tarkastajat,           av överkontrollörens uppsikt underställda
4337: joita asianomainen maaherra, vaadittuaan          kontrollörer, vilka vederbörande landshöv-
4338: ylitarkastajan lausunnon, asettaa tarpeelli-      ding, efter inhämtat utlåtande av över-
4339: sen määräin.                                      kontrollören, i nödigt antal tillsätter.
4340:    Jokaisen mallasjuomain valmistajan .tulee         Varje tillverkare av maltdrycker skali
4341: sallia tarkastusviranomaisille pääsy kaik-        bereda kontrollmyndigheterna tillträde till
4342: kiin panimon osiin ja siihen kuuluviin            alla delar av bryggeriet och därtill hörande
4343: hmneistoihin sekä korvauksetta hankkia            lokaler samt utan ernättning anskaffa för
4344: hålnen tarvitsemansa työkalut ynnä apua           honom erforderliga arbetsredskap ävensom
4345: maltaiden, vierteen ja valmiin juoman             biträda vid kontrollvägning och -mätning
4346: kontrollipunnitsemiseen ja -mittaukseen           av malt, vört och färdig dryck samt vid
4347: sekä astioiden mittaukseen ynnä muuhun.           mätning av kärl och för annat arbete. I
4348: Panimoissa, joissa valmistetaan olutta, ovat      bryggerier, i vilka öl tillverkas, skola där-
4349: sitäpaitsi panimon kaikki myyntipäiväkir-         jämte a:lla försä!ljning.sdagböeker på anford-
4350: jat vaadittaessa pidettävät tarkastusviran-       ran hållas tillgängliga för kontro1lmyndig-
4351: omaisten saatavissa.                              heterna.
4352: 
4353:                      12 §.                                            12 §.
4354:    Tätä lakia vastaan tehty rikkomus ran-            överträdelse av denna lag straffas,
4355: gaistaan, ellei se käsitä rikosta, josta rikos-   därest den icke omfattar brott, för vilket
4356: lain mukaan on ankarampi edesvastuu,              enligt. strafflagen strängare straff följer,
4357: vähintään kymmenellä ja enintään sadalla          med minst tio och högst ett hundra dags-
4358: päiväsakolla. Jos rikkomus on tal1koittanut       böter. Har överträdelsen avsett försnill-
4359: suostuntaveron kavaltamista, voidaan mal-         ning av bevillningsskatt, kan tillverkare
4360: lasjuomain valmistaja sitäpaitsi tuomita          av maltdrycker därjämte dömas förlustig
4361: menettäneeksi oikeutensa harjoittaa ja joh-       rätten att driva och leda bryggerirörelse.
4362: taa panimoliikettä.
4363: 
4364:                     13 §.                                           13 §.
4365:    Tätä lakia on aina suomen- ja ruotsinkie-         Av denna lag skall alltid ett exemplar
4366: linen kappale pidettävä julkipantuna sopi-        på finska och svenska språken vara an-
4367: vrnssa paikassa kussakin panimossa.               slaget på lämpligt ställe i varje bryggeri.
4368: 
4369: 
4370:                     14 §.                                             14 §.
4371:   Valtioneuvoston asiana on antaa niitä             Å statsrådet ankommer att uJtfärda de
4372: tarkempia määräyksiä ja ryhtyä niihin toi-        bestämmelser och vidtaga de åtgärder, som
4373: menpiteisiin, joita tämän lain täytäntöön-        för verkställigheten av denna lag .samt
4374: panoa sekä sen noudattamisen silmälläpitoa        uppsikten över dess efterlevnad artses
4375: varten katsotaan tarvittavan.                     erforderliga.
4376: 
4377:                    15 §.                                             15 §.
4378:   Tämä laki, jolla kumotaan laki mallas-            Denna lag, val'medelst lagen om fabriks-
4379: juomain tehda!mlaisesta valmistuksesta 28         mässig tillverkning av maltdrycker av den
4380: p:ltä joulukuuta 1907 siihen tehtyine myö-        28 december 1907 jämte däri senare in-
4381:                               VI,2. -   von Frenckell y. m.                          121
4382: 
4383: hempine muutoksineen ja muutetaan kesä-       förda ändringar upphäves och 2 § i för-
4384: kuun 1 p:nä 1922 annetun kieltolain 2 §,      budslagen av den 1 juni 1922 ändras, trä-
4385: tulee noudatettavaksi   päivästä              der i kraft den                   1931 och
4386: kuuta 1931, ja on voimasAA vuosina 1931,      är gällande under åren 1931, 1932 och 1933.
4387: 1932 ja 1933.
4388: 
4389: 
4390:   Helsingissä, helmik. 13 p:nä 1931.            Helsingfors, den 13 februari 1931.
4391: 
4392:              E. v. Frenckell.                            Hjalmar Forstadius.
4393:              T. A. Aalto-Setälä.                         J. Jyske.
4394:              Uno A. Hilden.                              Erkki Perheentupa.
4395:              T. M. Kivimäki.                             K. Fr. Nyman.
4396: 
4397: 
4398: 
4399: 
4400:                                                                                        16
4401:   122
4402: 
4403: VI,3. -    Toiv. al. N:o 13.
4404: 
4405: 
4406: 
4407:                                 Oksanen: Lentokoneella tapahtuvan avunannon järjestii.mi-
4408:                                    sestä äkillisissä sairaustapauksissa Suomenlahden ulko-
4409:                                    saarelaisille.
4410: 
4411: 
4412:                                      E d u s k u n n a ll e.
4413: 
4414:   Sen jälkeen kun muutamia vuosia sitten          toilla tai myrskyssä joutuneitten kalasta-
4415: perustettiin Lavansaaren, Seiskarin, Tytär-       jien etsiskelyä ja avustamista varten. Näin
4416: saaren, Suursaaren ja Haapasaaren alue-           ollen pitäisi voida ulottaa lentokoneella ta-
4417: lääkäripiiri, lääkärin asuntopaikkana La-         pahtuva avustustoiminta sairauden tai ta-
4418: vansaari, on Suomenlahden ulkosaariston           paturman -kautta hädänalaiseen asemaan
4419: asukkaiden asema lääkärinav-un saannin            joutuneisiin saarelaisiih ja olisi se järjes-
4420: suhteen melkoisesti parantunut, mutta tyy-        tettävä niin, että no,pea avunsaanti olisi
4421: dyttävä se ei vielä ole etenkin äkillisiin sai-   määrätyn tiedotus- ja anomusjärjestelmän
4422: raustapauksiin ja tapaturmiin nähden var-         nojalla mahdollinen.
4423: sinkin sellaisina vuodenaikoina, jolloin sää-        Kun tällainen järjestely on saarelaisten
4424: ja jääsuhteet tekevät liikkumisen tavalli-        omien taloudellisten mahdollisuuksien ulko-
4425: sesti käytetyillä kulkuneuvoilla mahdotto-        puolella, olisi mielestäni syytä harkita, eikö
4426: maksi.                                            voitaisi asiaa järjestää niin, että ilmavoi-
4427:    Näin ollen herää ajatus, eikö voitaisi ul-     mien lentäjiä ja koneita voitaisiin tarvit-
4428: kosaarelaisten monessa suhteessa vaikeaa ja       taessa tällaiseen sairasavunpalvelukseen
4429: turvatonta asemaa helpottaa muun muassa           käyttää. Saarilla olevat sairaanhoitajatta-
4430: sillä tavalla, että valtiovallan taholta ryh-      ret ja kätilöt yhdessä sopivan valtion tai
4431: dyttäisiin sellaisiin toimenpiteisiin, että       kunnan viranomaisen kanssa olisivat oikeu-
4432: saarelaisille tehtäisiin mahdolliseksi nopea      tcttavat tiedottamaan tilanteesta ja pyytä-
4433: hiäkärinavun saanti.                              mään apua, sekä lentojoukot, asianmukai-
4434:                                                   sessa järjestyksessä veivoitottavat asetta-
4435:   Maailmansodan aikana ja sen jälkeenkin          maan sopiva lentokone sairaan kuljettamista
4436: on useissa maissa käytetty lentokonetta sai-      varten sairaalaan tai lääkärin viemistä var-
4437: raiden kuljetukseen. Tämä tapa olisi ulko-        ten sairaspaikalle.
4438: saarten hajanaisella ja usein vaikeakulkui-          Edellä esitetyn nojalla ehdotan eduskun-
4439: sona alueella epäilemättä ainoa tehokas           nan päätettäväksi toivomuksen,
4440: keino nopean avun saamiseen sellaisissa ta~
4441: pauksissa, jotka vaativat sairaan toimitta-                  että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
4442: mista sairaalaan. Toiseksi voisi myöskin                  siin lentokoneella tctpahtuvan avun-
4443: tulla kysymykseen lääkärin matkustaminen                  annan järjestämiseksi äkillisissä sai-
4444: lentokoneella sairaan luokse silloin, kuin                raustapauksissa Suomenlahden ulko-
4445: muita kulkuvälineitä ei voi käyttää.                      saarelaisille ja antaisi siitä tarpeelli-
4446:   Suomenlahdellakin on lentokoneita usein                 seksi katsornansct esitykset Eduskun-
4447: käytetty hädänalaiseen asemaan jäälau-                    nalle.
4448: 
4449:         Helsingissä helmikuun 12 p :nä 1931.
4450: 
4451:                                                                        Kaino W. Oksa.nen.
4452:                             ••         ••
4453:   VALTIOPAIVAT
4454:                   19 31
4455: 
4456: 
4457:              LIITTEET
4458:                      VII
4459: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
4460:            TOIVOMUSALOITTEET
4461: 
4462: 
4463: 
4464: 
4465:                 HELSINKI 1931
4466:           VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
4467: Kunnallisverotusta ja lohkomistoimitusta koskevia
4468:                toi vomusaloitteita.
4469: 1
4470: 
4471: 1
4472: 
4473: 1
4474: 
4475: 1
4476: 
4477:     1
4478: 
4479:     1
4480: 
4481:     1
4482: 
4483:     1
4484: 
4485:         1
4486: 
4487:         1
4488: 
4489:         1
4490: 
4491:             1
4492: 
4493:             1
4494: 
4495:             1
4496: 
4497:             1
4498: 
4499:                 1
4500:                                                                                         127
4501: 
4502: VII,1. -   Toiv. al. N :o 14.
4503: 
4504: 
4505: 
4506: 
4507:                                 Mäkelä, J. L. y. m.: Kunnallisverot1tsta koskevien säännös-
4508:                                   ten mu1tttamisesta.
4509: 
4510: 
4511:                                     E d u s k u n n a ll e.
4512: 
4513:    :Maalaiskuntain kunnallislain 79 § :n mu-    varassa. Tästä on johtunut suurta ko.htuut-
4514: kaan on kauppalan yhteisten asiain hoidosta     tomuutta ja epätasaisuutta verotuksessa ja
4515: soveltuvilta kohdin noudatettavana, mitä        on maataloudenharjoittajain asema kaup-
4516: kaupunkien kunnallislaissa säädetään. Tä-       palakunnissa itse asiassa paljon turvatto-
4517: män säännöksen on katsottu sisältävän           mampi kuin varsinaisissa maalaiskunnissa
4518: paitsi muuta, että itsenäisenä kuntana ole-     ennen nykyisen järjestelmän voimaan saat-
4519: vassa kauppalassa ei ole maatalouskiinteis-     tamista.    Uusissa, välittömän verotuksen
4520: töstä saadun tulon kunnallisverotuksessa        uudistamista koskevissa ehdotuksissa tämä
4521: noudatettava sitä järjestelmää, joka on maa-    epäkohta on otettu huomioon. Mutta kun
4522: laiskunnissa vuodesta 1922 alkaen ollut voi-    ei ole tietoa, milloin nämä ehdotukset koko
4523: massa. Kauppalakuntien alueesta on useim-       laajuudessaan voidaan toteuttaa, eikä ole
4524: missa tapauksissa verrattomasti suurin osa      puolustettavissa, että maataloudenharjoitta-
4525: maatalousmaata, eikä ole paikallaan, että       jain nykyinen asema 'kauppalakunnissa saa
4526: tällaisesta maasta saadun tu[on Vlerotus,       edelleen jatkua, rohkenemme ehdottaa
4527: riippuen siitä, kuuluuko maa maaiais- vaiko     eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
4528: kauppalakuntaan, on muuten aivan saman-
4529: laisissa oloissa kokonaan )erilainen. Kun                  että hallitus antaisi Eduskunnalle
4530: maataloudenharjoittajat kauppalalmnnissa,               esityksen sellaiseksi muutokseksi kun-
4531: heidän hallussaan olevan maa-alan suuruu-               nallisverotusta koskeviin säännöksiin,
4532: desta huolimatta, muodostavat aivan pienen              että maatalouskiinteistöstä saadtm
4533: osan kauppalan väestöstä, niin ei heillä                tulon kunnallisverotuksessa       kau-
4534: myöskään ole mahdollisuutta verotuksessa                punki- ja kauppalakunnissa olisi
4535: tehokkaasti valvoa etujaan, vaan maatalous-             noudatettava niitä säännöksiä, jotka
4536: kiinteistöstä saadun tulon verotus on koko-             siitä maaluiskunnissa ovat voimassct.
4537: naan muiden verovelvollisten mielivallan
4538: 
4539:      Helsingissä, helmikuun 12 päivänä 1931.
4540: 
4541:               J. Lauri Mäkelä.                                Ansh. Alestalo.
4542:               Hjalmar Forstadius.                             Niilo Solja.
4543:               Aleks. Koskenheimo.                             Erkki Perheentupa.
4544:               Uno A. Hilden.                                  J. Emil Lampinen.
4545:  128
4546: 
4547: VII,z. -   Toiv. a.l. N :o 16.
4548: 
4549: 
4550: 
4551: 
4552:                                  Kivimäki y. m.: Lohkomistoimitusta koskevain tehtäväin
4553:                                    siirtämisestä maanrnittauskonttoreille.
4554: 
4555: 
4556:                                      E d u s k u n n a 11 e.
4557: 
4558:    Jakolaitoksesta annetun lainsäädännön          mitä lohkoruispäätösten laatiminen vaatii,
4559: mukaan on maaherran, kun tila on lohottu,         tulee maanilllittauskoottorien ja lääninhalli-
4560: vahvistettava lohottujen osien suhde maa-         tusten välinen kirjeenvaihto. Lohkomistoi-
4561: kirjataloon taihi, kun koski tai maa-alue on      mituksen asiakirjat ja kartat on ensiksi lä-
4562: erotettu useammasta tilasta eikä erotetulle       hetettävä maanmittauskonttorista läänin-
4563: tilalle ole annettu omaa maakirjanumeroa,         h~llitukseen lohkoruispäätöksen tekemistä
4564: näiden ja erotetun tilan keskinäinen suu-         varten ja sitten palautettava takaisin toimi-
4565: ruussuhde, niin myös tilojen manttaali ja         tuikisen ja lohJkomispääWksen maarekisteriin
4566: vero. Vuokra-alueiden lunastamista koske-         merkitsemiseksi sekä lohkoruispäätös vih-
4567: van lainsäädännön ja asutuslain mukaan on         doin lähetettävä jälleen maanmittauskontto-
4568: lohkomispäätöksessä, joka tarkoittaa vuokra-      rista lääninhallitukseen asianomaiselle toi-
4569: alueen lunastamista tai asutustilan muodos-       m1tettava:ksi. Näin tulee useampia kymme-
4570: tamista, mailllittava myöskin kaikki lunas-       niä tuhansia kirjeitä vuos~ttain kirjoitetta-
4571: tamisehdot.                                       vaksi ja lähetettii-:iiksi.
4572:    Siitä, että lohlmrnistoimitus näin tavoin         Ammattipätevänä taholla vallitsevan kä-
4573: on vahvistettava maaherran päätöksellä, jo-       sityksen mukaan ei ole mainittavaa aihetta
4574: hon vielä voidaaill hakea muutosta:kin, joh-      ainakaan nyttemmi!ll enää jättää lohkoruis-
4575: tuu, että lohkornistoimitnkset meillä kestä-      toimituksia maaherran vahvistettavaksi,
4576: vät kovin kauaill. Määräalan ostaja ei saa        vaalll voitaisiin lohkomi<>päätöksen antami-
4577: omistusoikeutta maahan, ennenkuin lohko-          nen kokonaan poistaa, jolloin lohkoruistoi-
4578: minen on maarekisteriin merkitty. Sitä en-        mitus tulisi vahvistetuksi maarekisteriin
4579: nen ei saantoa voida laissa huudattaa eikä        merk:Utsemisellä, niinkuin tapahtuu, mi!käli
4580: tilaa kiinnittää. Kun määräalrun kaupan ja        on ky'Symykscssä halkomistoimitus.
4581: sen lohkornisen maarekisteriin merkitsemi-           KäytäJnnössä on maaherra lohkornispää-
4582: sen välillä usein iiroluu vuosia, aiheutuu        töksen yhteydessä myöskin tutkinut hakijan
4583: tästä ostajalle monenillloista haittaa, jota      saa;rmon. Tällä käytännöllä ei ole tukea
4584: toimituksen viipyminen maaherranviras-            laissa, jonka mukaan omistusoikeusriita on
4585: tossa on omia:nsa suuresti lisäämään.             maanjako-oikeuden tutkittava. lVIutta jos
4586:    Mutta puheenaoleva menettely tuottaa           saannDn tutkiminen lohkomisen yhteydessä
4587: valtiolle    tarpeettomia   knstannuksiakin.      kuitenkin pidettäisiin muullakin tavoin tar-
4588: Saadun tiedon mukaan on lohkornispäätök-          peellisena, voitaisiin helposti järjestää se
4589: siä vuosina 1918-1928 annettu keskimäärin         tapahtuvaksi maanmittauskonttorissa.
4590: lähes 20,000 vuodessa. Sen työn lisäksi,             Ehdotettu muutos, jOlta virastolautaknn-
4591:                                  VI1,2. -   Kivimäki ~-. m.                              129
4592: 
4593: takin on suositellut, aiheuttaisi muutoksen        Sen nojalla, mitä edellä on sanottu, ehdo-
4594: vuokra-alueiden itsenäistyttämistä koske-        tamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
4595: vaan lakiin ja ~sutusla:kiin, mutta muissa       muksen.
4596: suhteissa se voinee tapahtua asetuksella.
4597: Kun sen kautta saataisiin aikaan loh:komis-               että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
4598: toimitusten nyikyistä. nopeampaa käsittelyä            toimenpiteisiin niiden lohkomistoimi-
4599: ja valtion varojen säästämistä, olisi siihen           tusta ko.<:kevain · tehtäväin, jotka ny-
4600: ryhdyttävä kiireesti ja jakolainsäädännön              kyään voimassaolevien i?äännösten
4601: perusteellisempaa muutosta tarkoittavien               mukaan kuul1wat maaherroille, siir-
4602: esitöiden valmistamista odottamatta, joita             tämiseksi rna.anmittauskonttoreille.
4603: laatimaan erityinen komitea on asetettu.
4604: 
4605:      Helsingissä 12 päivänä helmikntl!ta 1931.
4606: 
4607:               T. M. Kivimäki.                                 Bruno Sarlin.
4608:               J. Jyske.                                       E. J. Jatkola.
4609:               W. W. Tuomioja.                                 J. Kaskinen.
4610:               Oskari Mantere.                                 U. Brander.
4611: 
4612: 
4613: 
4614: 
4615:                                                                                                17
4616:                               ••        ••
4617:   VALTIOPAIVAT
4618:                    19 31
4619: 
4620: 
4621:              LIITTEET
4622:                      VIII
4623: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
4624:            TOIVOMUSALOITTEET
4625: 
4626: 
4627: 
4628: 
4629:                  HELSINKI 1931
4630:            VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
4631: Oppivelvollisuutta, yliopistoa, oppi- ja ammattikouluja,
4632: museoita ja arkistoja, siveellisyystyötä y. m. koskevia
4633:               laki- ja toivomusaloitteita.
4634:                                                                                             135
4635: 
4636: VIn,1. -     Lak. a.l. N:o 10.
4637: 
4638: 
4639: 
4640:                                   Kalliokoski y. m. : Ehdotus laiksi oppivelvollisuudesta
4641:                                      huhtikuun 15 päivänä 1921 annetun lain 11 §:n 1 mo-
4642:                                      mentin muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
4643: 
4644: 
4645:                                         ~~ d n s k u n n a ll e.
4646: 
4647: 
4648:    Vuoden 1929 valtiopäiville olemme jättä-          seen - asia ei ole edes tullut eduskunnassa
4649: neet esityksen sellaisen muutoksen tekemi-           esille muuten, kuin valiokuntaan lähettä-
4650: oostä oppivelvollisuuslain 11 '§:ä!än, että          mistä varten - pyydämme puheenaolevan
4651: kielelliseen vä:helllilll.istöön kuuluville, oppi-   asian uudella aioitteelia täten saattaa edus-
4652: velvollisuusiässä oleville lapsille tehtäisiin       kunnan käsiteltäväksi. Aloitteen peruste-
4653: mahdolliBe).rsi omakielisen ikansakouluopetuk-       luiksi viittaamme vuoden 1929 valtiopäiville
4654: "en saanti sellaisissa tapauksissa, jolloin          jätettyyn lakialoitteeseen n :o 21.
4655: näiden lasten lukumäärä on niin suuri, että             Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
4656: .k1mta heitä varten on heidän huoltajainsa           nioittaen,
4657: \'aatimuksesta      velvollinen järjestämään
4658: omakielisen kansakouluopetuksen. Kun sil-                       että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4659: ioinen aioitteemme ei ole johtanut tulok-                     van lakiehdotuksen:
4660: 
4661: 
4662:                                                Laki
4663:   oppivelvollisuudesta huhtikuun 15 päivänä 1921 annetun lain 11 § :n 1 momentin
4664:                            muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
4665: 
4666:     l<Jduskummn päätöksen mukaisesti säädetään täten, että oppivelvollisuudesta huhti-
4667:   kuun 15 päivänä 1921 annetun lain 11 § :n 1 momentti muutetaan näin kuuluvaksi:
4668: 
4669:    Kan~koulupiiriin,   jossa asuu erikielistä        nittujen perusteiden mukaisesti. Sama ol-
4670: >'äestöä, on kunnan niitä oppivelvollisia var-       koon laki tällaisiin kahdessa .tai useammassa
4671: ten, joilla on vähemmistön kieli äidinkie-           samaan kuntaan kuuluvassa vierekkäisessä
4672: 1enä, perustettava kansakoulu 9 § :ssä mai-          piirissä asuviin lapsiin nähden.
4673: 
4674:       Helsingissä, helmikuun 13 päivänä 1931.
4675: 
4676:                 VilJami Kalliokoski.                               Alpo 0. Luostarinen.
4677:                 Jalo Lahdensuo.                                    Jussi Annala.
4678:                 Eero Nurmesniemi.                                  E. Lautala.
4679:                 Antti Junes.                                       Eemeli Aakula..
4680:                 P. Saarinen.                                       E. M. Tarkka.nen.
4681:                 Ansh. Alestalo.                                    Hannes Eskola..
4682:                 P. V. Heikkinen.                                   Antti Halonen.
4683:                 J. Emil Lampinen.                                  Vihtori Vesterinen.
4684:                 V. Huuhtanen.                                      0. P. Rissanen.
4685:                 Antti Kuisma.                                      Job. Korhonen.
4686:                 Yrjö H. Kesti.                                     Kaino W. Oksanen.
4687:                 Kalle Kämäräinen.                                  Martti Rantanen.
4688:                                           Matti N. Miikki.
4689:   136
4690: 
4691: VIn,z. -    Toiv. al. N:o 16.
4692: 
4693: 
4694: 
4695: 
4696:                                 Annala y. m.: Helsingin yliopiston muodostamisesta täy-
4697:                                   dellisesti suomalaiseksi vaUionyliopi.stoksi.
4698: 
4699: 
4700:                                      E d u s kuu n a ll e.
4701: 
4702:     Nyttemmin, kun heinäkuun 14 päivänä          massa on edistää suomalaista hengenvilje-
4703:  1923 Helsingin yliopiston järjestysmuodon       lystä, ei ole oikeutettu uhraamaan maan vii-
4704:  perusteista annettu laki on päässyt kaikissa    hiä val'oja korkeimman ruotsinkielisen si-
4705:  suhteissa voimaansa, on käynyt selväksi,        vistyksen hyväksi niin runsaasti, ·että kor-
4706:  että se tila, jonka mainittu laki yliopiston    kein suomalainen sivistys jää sen takia vail-
4707:  kielellisten olosuhteiden järjestelyssä on      linaiseksi. On otettava huomioon, että mot-
4708:  luonut, ei ole tyydyttävä, katsottakaonpa       sinkielisen korkeimman sivistystyön tar-
4709:  asiaa suomalaisen kansanaineksen oikeutet-       peita tyydyttämässä on Ruotsissa neljä val-
4710:  tujen vaatimusten taikka yliopistoelämän        tionyliopistoa. Suomen valtion velvollisuus
4711:  sovinnollisuuden ja tieteellisen työn rauhal-   t'llotsinkielistä sivistystyötä kohtaan maan
4712:  lisen kehityksen kannalta. Se yhtenäinen        ruotBalaisen asujamiston vuoksi ei näinollen
4713:  pohja, jolle yliopistolainsäädäntö on raken-    \'Oi olla niin suuri, että sen täyttämisen ta-
4714:  nettu, ei ole osoittautunut kestäväksi ja jo    kia maan pääväestön yliopisto-opetusta ei
4715:  yliopistolakien laatimisen aikana esitetty      voida järjestää suomalaisen kansan oikeuk-
4716:  linjajakosysteemi on viime aikoina saavut-      sien ja valtakunnan yllämainitun, suomalai-
4717:  tanut yliopistoviranomaistenkin taholla laa-    seen sivistystyöhön kohdistuvan tehtävä11
4718:  jaa kannatusta. Täten on voimassaolevan         mukaiseksi.
4719: yliopiston kieliolojen järjestelyn ratkaisevin      Maan korkein opetus palvelee sekin suu-
4720:  periaate osoittautunut epäonnistuneeksi ja      rimmalta osaltaan kansakunnan tarpeit<l.
4721: yliopiston kielellisten suhteiden uudelleen-     Senvuoksi ei ole oikea se peruste, jonka mu-
4722:  järjestely on välttämätön.                      kaan opetuskieli yliopistossa määrätään ja
4723:     Kun Helsingin yliopiston kielellisten olo-   taloudelliset suhteet siitä johtuen järjeste-
4724: jen uudelleenjärjestelyyn ryhdytään, on          tään opiskelevien kielellisen jaon mukaan.
4725: tarkoituksenmukaisin menettely se, että to-      Ainoa kestävä peruste on maan erikielisten
4726: teutetaan      yliopiston   suomalaistaminell.   väestöjen lukumäärästä johtuvan suhteen
4727: josta eduskunta-aloitteita on aikaisemmin        huomioonottaminen niin yliopistossa. kuill
4728: tehty ja jonka puolesta Helsingin yliopiston     ~ivistysmäärärahojen jaossa yleensäkin.
4729: ylioppilaskunta on useita kertoja yksimieli-        Helsingin yliopiston suomalaistaminen ei
4730: ilesti tehnyt anomuksia sekil. yliopistoviran-   suinkaan tiedä tämän oikean perusteen
4731: omaisille että valtioneuv()b'tolle. Suomalai-    kieltämistä, vaan sen voimaansaattamista.
4732: sen valtionyliopiston luominen on Suomen         Valtion on senkin jälkeen sopivasti huoleh.
4733: valtakunnan velvollisuus. Suomen valta-          dittava ruotsinkielisen korkeimman opetul{-
4734: kunta, jonka erikoisena tehtävänä maail-         sen tukemisesta, joko muodostamalb lfel-
4735:                                       Y1B ,~. -- Annala y. m.                                  137
4736: 
4737: sinkiin rinna:kkaisyliopisto tai suorittamalla       vaan koko väestöryhmien välil!e, se lopet'-
4738: valtioapua Turussa toimivalle yksityiselle           taisi yliopistokysymyksen ympärillä käydyn
4739: ruotsalaiselle yliopistolle.      Kustannukset       taistelun ja se suuntaisi kaiken sen työn,
4740: tällaisesta y1iopisto-olojen järjestelystii, kun     mikä on omistettu !kielellisten etujen tavoit-
4741: väestösuhdeperiaatetta noudatettaisii!1, ei-         teluun tai puolustamiseen, hajoittavista.
4742: vät nousisi korkeiks~, sillä Helsingin yli-          pyrkimyksistä vapaaseen toimintaan oma-
4743: opistossa voitaisiin kaksikielisyydestä koitu-       kielisen hengenviljelyksen kohottamiseksi
4744: vien menojen tultua poistetuksi tehdii var-          ja kehittämiseksi.
4745: sin huomattavia säästöjä.                               Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
4746:    :Maan eri kieliryhmien Sovinnollinen yh-          nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
4747: teistyö, johon jokainen maan yhteistä i1yvää         muksen,
4748: etsivä kansalainen pyrkii, ei ole aikaansaa-
4749: tavissa siten, että väkipakolla pyritään yh-                   että hallit·us mahdollisimmmt pian
4750: distämään taikka pitämään yhdessä maan                     antaisi Eduskunnalle esityksen laiksi
4751: erikielisiä aineksia ja heidän työskentelyään              Helsingin yliopiston järjestysmuo-
4752: sivistykselllsellä ja taloudellisella alalla. ,Jos         don perusteista, joka mkentnis1: sille
4753: niinhyvin suomalaiselle kuin ruotsalaiselle-               pohjalle, eUä Helsingin yliopisto
4754: kin yliopistotyölle suotaisiin toisi•;taan riip-           muodostetaan täydellisesti suomala.i-
4755: pumaton asema ja lopetettaisiin ne han-                    seksi va.Uionyliopisfoks·i, ja että. iä-
4756: kaukset, joita kielellisistä syistä johtuen                män, yksinomaan suomenkielisen lwr-
4757: alinomaa esiintyy yliopistoll1lllekin piirissä,            keimman opetuksen tltrvetta tyydyt.
4758: niin parantaisi se työn tehokkuutta kum-                   tävän yliopiston ulkopuolella ta.-
4759: mankin kieliryhmän keskuudessa. Se edis-                   vallct tcri toisella Järjestettäviin rnot-
4760: täisi luottamuksellisten ja hedelm.ällisten                sinkiez.isen yliopisto-opetuksen laa-
4761: suhteiden syntymistä ei yksinomaan suo-                    .ittutta määrättäessä pidetään pen;:;.
4762: men- ja ruotsinkielisten yliopistopiirien                  teenct väcstös1rhdepcr-iaatetta.
4763: 
4764:      Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1931.
4765: 
4766:       Jussi Annala.                  Eero Nurmesniemi.             Joh. Korhonen.
4767:       P. Saarinen.                   Aibin ,.\sikainen.            E. Tukia.
4768:       Jalo Lahdensuo.                Heikki Vehkaoja.              S. Tuomikoski.
4769:       Ansh. Alestalo.                Antti Sallinen.               Kaino W. Oksanen.
4770:       Janne Koivuranta.              Kalle Jov.kanen.              Juho Niukkanen.
4771:       Kalle Kämäräinen.              .A. K. Kaura.                 K. A. Lohi.
4772:       I'tiartti Rantanen.            Alpo 0. Luostarinen.          Vihtori Vesterinen.
4773:       E. F. Rautaharju.              Lauri Kaijalainen.            P. Ruotsalainen.
4774:       Antti Junes.                   A.leks. Koskenheimo.          Eemeli Aakula.
4775:       0. P. Rissanen.                E. A. Turja.                  A. Halonen.
4776:       V. Huuhtanen.                  E. M. Tarkkanen.              J. Eri. Pilppula.
4777:       J. Emil Lampinen.              P. V. Heikkinen.              VilJami Kalliokoski.
4778:       Matti Pitkänen.                M. 0. Lahtela.                0. Kontio.
4779:       Uuno Hannula.                  Aleksi Hakala.                Erkki Pullinen.
4780:       Hannes Eskola.                 S. SrJo.                      L. 0. Hirvensalo.
4781:       Juhani Leppälä.                E. Lautala.                   Kaarlo Hänninen.
4782:       Antti Kemppi.                  Jooseppi Kauranen.            K. Anttila.
4783:       Kaapro Huittinen.              Matti N. Miikki.              Yrjö :U. Kesti.
4784:   138
4785: 
4786: VUI,3. -    Toiv. a.l. N:o 17.
4787: 
4788: 
4789: 
4790: 
4791:                                  Ailio: Oppikoulun ja kä;ytännöllisten oppilaitosten lwski-
4792:                                     nWisen suhteen selvittämisestä.
4793: 
4794: 
4795:                                       E d u s k u n n a ll e.
4796: 
4797:    Yhä yleisemmäksi on tullut se käsitys, että    joko ta~1.ntunut tai pysynyt jotenkin ennal-
4798: meidän koulujärjestelmäämme haittaa liian         laan.
4799: teoreettinen suunta, joka ei ole oikeassa suh-       Tämä kehityssuunta, kun yhä laajemmat
4800: teessa käytännöllisen elämän realiteettien        nuorisojoukot pyrkivät hankkimaan kor-
4801: kanssa.                                           keampaa opillista sivistystä, on tietysti osal-
4802:    Oppikoulujen lukumäärä on sitten maail-        taan ilahuttavaa. Mutta samalla on yleisen
4803: mansodan lisääntynyt erittäin nopeasti eli        lmhityksen kannalta arveluttavaa, että virka-
4804: luh'Uvuodesta 1920--21 lukuvuoteen 1927-          miesura houkuttelee paljon runsaammassa
4805: 28 144 :stä 194 :ään. Oppilasmäärä on sa-         määrässä nuorisoa puoleensa kuin taloudelli-
4806: maan aikaan noussut 44 % :lla, ollen viime-       nen ja käytännöllinen ala. Kun virka- ja
4807: mainittuna lukuvuonna 46,834. Hyvin usein         yleensä henkisen työn alalla on työvoiman
4808: on oppikouluja perustettu sellaisillekin paik-    liilmtuotantoa ja kun lisäksi luikuisat tälle
4809: kakunnille, joissa niiden menestykselliselle      alalle aikovat ovat pakotettuja jättämään
4810: toiminnalle ja päteväin opettajain saannille      opintonsa kesken, ollen siten valmistumatto-
4811: ei ole ollut riittäviä edellytyksiä.              mia muuhunkaan toimeen, kasvaa n. s. si-
4812:    Yliopistossa läsnäolleiden ylioppilasten       vistynyt köyhälistö nopeasti, lisäten yhteis-
4813: lukumäärä on kasvanut keväästä 1920 kevää-        kuntaa rauhattomuuden tilassa pitäväin ai-
4814: seen 1929, jolloin se oli 4,282, kokonaista       nesten muutenkin runsasta joukkoa.
4815: 86 % :lla. Meillä on nykyään n. 20 ylioppi-          Vähäksi ei voida arvioida sitä kansanta-
4816: lasta 10,000 asukasta kohti, kun sen sijaan       loudellista tappiota, ;joka aiheutuu harhaan
4817: varakkaammissa Skandinavian maissa on             osuneesta oppikoulun käymisestä ja siitä voi-
4818: g_17 ylioppilasta samaa asukasmäärää              man menetyksestä, jonka tuottava työ sa-
4819: kohti. Filosofisessa tiedekunnassa on yli-        malla on kärsinyt, puhumattakaan valtiolle
4820: oppilasmääränlisäys 215 % ja lainopillisessa      johtuneista kustannuksista. Myöskin sopii
4821: tiedekunnassa 97 %.                               kysyä, eikö oppikoulumme koko kehitystaso
4822:    Ammattioppilaitosten oppilasmäärä on           o1e joutunut !kärsimään oppikoulun !kiih-
4823: lukuvuodesta 1920-21 vuoteen 1927-28              keästä kasvusta, ja >Onko opettajain valmis-
4824: noussut vain 13,992:sta 17,72J5:een 'Oli 11,hes   tu'kseen kiinnitetty lähesikään riittävää
4825: 27 %- Lisäys kohdistuu maanviljelys-, kar-        huomiota.
4826: Janhoito-, kotitalous- y. m. semmoisiin kou-         Tärkeänä syynä edelläviitattuihin ilmiöi-
4827: luihin, mutta kauppa-apulais- ja kauppakou-       hin on m. m. se, että meidän koulujärjestel-
4828: luissa sekä kotiteollisuus- ynnä yleisissä am-    mältämme puuttuu sellaista yhtenäistä suun-
4829: mattilaiskouluissa on sensijaan oppilasmäärä      nitelmaa, jonkn mukaan el'i koulumuotojen
4830:                                       VIII,a. -    Ailio.                                    139
4831: 
4832: lukumäärää olisi koetettu sovelluttaa tosi-       v-eluttava ristiriita. Lisäksi on vielä mer-
4833: elämän ja käytännön realisiin vaatimuksiin.       kille pantava, että keskikoulu, jonka tarkoi-
4834:    Yksityisoppikoulujen     valtioavunsaanti,     tus on ollut johtaa oppilaita kä:rtännöllisen
4835: jota liman ne eivät voi toimia, nojautuu mel-     elämän aloille, joko suorastaan tai erikoisten
4836: kein rajattomaan vapauden periaatteeseen.         ammattikoulujen kautta, ei ole läheskään
4837: Jos koulussa on tai sinne on haalittu mää-        tässä tehtävässään onnistunut, vaan on osal-
4838: rätty luku oppilaita, ja jos koulu täyttää        taan epäilemättä edistänyt nykyistä ylioppi-
4839: määrätyt, verrattain lievät ehdot, ei mikään      lastulvaa tai tullut joissakin määrin kilpai-
4840: mahti voi estää näitä kouluja syntymästä          lemaan yläkansakoulun kanssa.
4841: miten paljon hyvänsä. Siinä ei katsota ko-           On senvuoksi mielestäni aika vihdoinkin
4842: konaisuuden, yhteiskunnan etua. Yksityis-         ottaa puheenaoleva kysymys eri koulumuo-
4843: intressi, esim. joidenkin paikkakuntalaisten      tojen keskinäisestä suhteesta vakavasti har-
4844: halu saada oppikoulu kotinsa läheisyyteen,        kittavaksi ja asiaintuntijain selvityksen no-
4845: tai jonkun henkilön halu väkirikkaalla paik-      .ialla ryhtyä järjestämään eri koulumuoto-
4846: kakunnalla pen1staa oma koulu ansiotarkoi-        jamme tarkoituksenmukaiseksi . katsotun
4847: tuksessa voi tulla yhteiskunnallisten etujen      suunnitelman mukaan.
4848: yläpuolelle. Valtion oppikoulun perusta-             :Ehdotan näillä perusteilla kunnioittaen
4849: minen sitävastoin on kulloinkin erikseen          eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
4850: harkittava valtion menoarvion yhteydessä .
4851: •Ja yksityisten kauppa- ja teknillisten ynnä               että haUitus selvityttäi:..•i kysyrnyk-
4852: ammattioppilaitosten valtionavustus on vuo-             .sen, miten oppikoulun ja käytännöl-
4853: desta vuoteen myönnettävän määrärahan                   lisille toimialoille valmistavain koulu-
4854: varassa, olematta vielä ensinkään lailla tur-           jen lttkumäärän suhde voitaisiin saada
4855: vattu.                                                  nykyistä paremmin vastaamaan sekä
4856:    Tässä on olemassa ilmeinen :>ekä talous-             taloudellisia edellytyksiämme että
4857: ja elinkeinoelämämme että kulttuuri- ;ja yh-            todellisia kulttuu1·itarpeita ja käytän-
4858: teiskuntaolojemme kannalta katsottuna ar-               nöllisen elämän vaatimuksia.
4859: 
4860:      Helsingissä, 13 päiv~.nä helmikuuta 1931.
4861: 
4862: 
4863:                                                                              Julius Aflio.
4864:   140
4865: 
4866: VIII, 1. -   Hemst. mot. N :o 18.
4867: 
4868: 
4869: 
4870:                                   Åkerblom m. fl.: A.ngående tilläggande av en praktisk-
4871:                                     facklig bildningslinje vid varje lärdomsskola.
4872: 
4873: 
4874:                                       Tili     Riksdagcn.
4875: 
4876:     :b'inlands skolorganisation är ännu sä-          'Vittna om, att allt flera så:dana skolor
4877: dan, att det för de förä.Ldrar, som: vilja           komma att upprättas. Vi I1a sålunda att.
4878: hijälpa sina harn att genom skolg1ån:g vinna          vänta allt större Dch större tillströmning
4879:  nlägon .anstä1lning, icke rfim1es annat va1          a:v barn till lii.rdomsskolorna od1 av stu-
4880:  äm att sätta dcm i skolor, som äsyft>a. 'lärd       dcnter tili universiteten.
4881: bildning, nämli;gen när det gäller att 1låta             Varför sådant intresse för {)Ch sädan
4882: harn i 9"årsåldern börja slkoLgång<en. Follk-         rusning tiH lärdom&.<d.w1orna? ,ro, den
4883:  skolan leder ieke till det slutmålet. Den            lärcla lbildningen anses sli!l\'ra!'e ärr annan
4884:  bildar lännu icke ett organiskt lcd i slrol-        utbildning hjälpa dess innehavare tiiU en
4885: S)Istemet. Den kan därför gå:s d'örbi. De            tryggad ställning, till anställning i statens,
4886: flesta förä,Ldrar, som ämna ,giv.a vidare            kommun:ens, församlingens eller nä.ringsli-
4887: skolning åt sina barn, finna det trygg"ast            vets tjänst. Betyget från lärdo.mc'lskola och
4888:  att ,genast vid valet arv skola sätta !barnen        i synnerhet studentbrevet lbetraktas ju sO'Dt
4889: i lärdomsskola.                                       inträ:desbi.lijetten till det bilchde samihället.
4890:     'fack vare de förhättrade levnad:svililko-       Som känt fordras studentexamen rfv•r att
4891: ren har en stor tillströmning av de ibreckl          vinna inträde till flera sla:g av fa.c<kskoJ.or.
4892: folk}a:grens ibarn uppstJått till läridomssko-       Studentexamcn ,bt:rccler lik~1så dess inneha-
4893: lorna. Antalet elever har ökats ·åren 1910           vare :l'öretr~äde vid besättande wv Sådana
4894: -2.9 från 23,534 till 47,839, d. v. s. mera
4895:               1
4896:                                                      :,'tatstjä,nster, där studerrtens 'kunskwper i
4897: än .rfördubblats, ökningen är 103.3 'JO. 00h         vctkli:gfueten wro av mindre betydelse än
4898: målet för de f1esta aJV lärdomsskolornas             medsö•lmndens praktiska. insikter och fälr-
4899: clever har rvarit stm:1entexamen. Antalet            dig:heter ikunna vara.           Vördnaden :Dör
4900: studtmtkandidater lhar lilkaledes mer än ct'ör-      ,lärda studier" är allmän oeh djupt rotad.
4901: dtl'lYblats under samma tid, ökats d'rrån 1,347      I,ärdomsskoLvä:gen .betraktas ännu som dcn
4902: till 2.,727, ölmingen äir 102.4 'JO. A.ntalet        encla slikra '\i\Jgen till en try~ggad ställning
4903: vid våra tre universitet inskriiVna studen-          od1 till anseende. Där:f.ör dcn ständigt
4904: ter visar en ännu starkare ölmin;g av 5-tu-          växande tilLst·römnirugeu a v iburn tiH li:iil:'-
4905: dentkåren. Medan det år 1910 ·fanns 2.,723           domsskolorna oeh a1v studenter till univer-
4906: stu:denter, var antalet år 1'930 i<'ke mindre        siteten.
4907: iin 5,759 Yid .våra tre runiversitet, Siå.leclcs         Det vore intet ann.:tt än gott att ,.äga
4908: 111.5 % ökning unclcr 20 år.                         om detta allmänna och stora intresse för
4909:    Också antalet lärd()ltllsskolor har starkt        .förvärvande av ett stöne mått aiV rv·etande,
4910: i1kats och öka.s fortfarande. Åren 1910>-----        ifall det vetande och de .färdighBter, som
4911: 1929 ti1lväxte <mtalet lärdomsskolor från            barnen erhålla i lärdomsskolorna, osvikligt
4912: 123 till 205. De ta1rika motionerna i                skulle förhjälpa dem till tryggade ibefatt-
4913: ri:ksda{~·en om ansb:.>; för nya 1ri:i•rdomsskolor   ningar. Men tyTärr b.lir detta kke nwea
4914:                                    VHl,4. -   .lkerblom y. m.                                 Hl
4915: 
4916: fallet. Det uppstår en stor trä~l l)å             dium . . . . sa:mt för riksdagen framlägga
4917: de lärda hanorna, det lbli·r allt svårare att     de för.slag, vartill en så:dan utrednirug lll1å
4918: vinna anstäHning.       Ett Jä.rt proletariat     kunna giva anlednin'g' '.
4919: uppstår.                                              En :k:ommitte av sa:kkunniga ible.v 192r7
4920:    Utvecklin:gen har· varit likadan i nuånga      tiUsatt för utredning av denna d'råga, och
4921: kulturländer oeh väc'kt oro inmn skol-            i juli 1930 ha.de den fä:r1dig sin utredning,
4922: världen ooh ibland politiker. I Sverige            vHken numera föreligger i try.ck. Hä:r
4923: t. ex. •gåg sig riksda,gen redan 1904 föran-      ,girves en omcJiattande och övertygamde
4924: låten .att försöka tminska intresset för stu-     framstä11ning aN behovet av denna reform,
4925:                                                                       1
4926: 
4927: 
4928: dentexanwns ravlägg.ande gonom att gi'\•a          vilken tid efter annan 'lli'åyrkats i Swrige.
4929: eleverna ·på läroverkens mellanstadium •rä,t-         Det märkliga är, att bl. a. wven i Eng-
4930: trghet att avläg1ga a;vgångsexamen, den s. k.     land en likadan r.efmmrörelsc f. n. pägår.
4931: realskolexamen, oeh tiUförsäkra sådana .a:v-       Också där 1ha två komm:itteer nyligen 'aiV-
4932: giångma elev·er rätt att vinna intrrude i          givit samstämmiga d'örslag till införonde
4933: vissa fa:ckskolor och att ·vinna anst.ällning     av praktiska ntibildningslinjer i lärdoms-
4934: på olika områden. Denna :ät.gärd ihar ookså       slk.olorna.
4935: blivit av en viss :betydelse i Sverige. T. ex.        Det !behov av införande av praktiska
4936: år 1929 .n.öjde sig 3,796 elever med att av-      bildnin:gslinjer i lärdQ'Il1..o:;sl~olorna, •Som dc
4937: iä,gga realskolexmnen, medan 2,280 avlad:c        saklmnnig.a i Sverige p.åvisa O<'Jh tala för,
4938: studentexamen.                                     är något, som är minst lika all!mänt ocih
4939:     Men en s:ådan välgäming gentemol              stort i Finland. Vi sakna ju i Fi,nJand
4940: ungdomen har rea1skolexamen icke blivit,           en :rnots'Varig'het till ·den realskolexamen,
4941: som man kansko väntat, och som ungdomen            :>om man ha·r i Sverige, och tillströmningen
4942: skulle ha·ft rbehov a•v. Det har nä!InJligen       till universiteten av stuuenter är st.örre i
4943:  visat sig,, att ungdomar med ·realskolexa-        Finland än i Sverige, ehuru vår fol:kmängd
4944: men nästan :tlltid bli skjutna åt. sidan, när      är mycket mindre. Som nämnts avlade
4945: tjänster ocll hefattningar ibesättas, och stu-     år 1929 i Finland 2,727 och i SV'erige 2,280
4946: denter rvi1ma d'öreträde. Ungdomar, som            personcr studentexamen. Oeh vi sa:kna lik-
4947: a.v1agt rcat<tkolexamen, ha nämligen ieke         som Sverige sådana praJ;:tisk-faddiga Enjer
4948: fått niågon. större bcklig eller mera prak-        i U~rdomS~Skolvrna, som man synes komma
4949:  tisk utbildning än studenter. De ha llist         att i närmaste framtid införa i Sverige.
4950:  och lärt det"lamnwt som studenterna, men             lVIan invänder kanske, att vi i F'inland
4951:  cnligi en ik!orta:re kurs, ·Mh då iir det         ha ett gansika stort antal ia<~k- och yrkes-
4952:  sjä1viallet, att de bli förbigårugna.             skolor av olilm slag, och att vi alltså icike
4953:     Donna ledsamma crfarenhet av I 1ealskol-      borde ha nä:got behov av praMisk-fackliga
4954:  exarnen J:var :föranlett s.veriges ·regering      linjer i lärdomsskolorna. 11'Ien dessa yrkes-
4955:  att vidtaga å:t·gärder för .att anordina en       skolor äro, som känt, avsedda för vuxnare
4956: mera tpraktisk realskollinje vid sidan av          elever än 'harn på lärdomsskolans mellan-
4957:  den nuvarande.       Riksdagsmän ur olika        stadium. O~h erfarenheten visar ju, ati
4958:  partior upptogo vid 1927 års riksdag frå-         de rflesta förä,ldmr icke fråga efter deS'Sa
4959:  gan om praktiska utbil:d•ningslinjer på real-     yrkesskolor, emedan de ej anse det kl{)kt
4960: skolans åldersstadium, och riksdagen beslöt        a.tt låta sina barn vara utan skolgång, tills
4961:  uppmana regeringen att låta verkstäl1a            barnen kunele börja i en yrkes- e1ler d'ack-
4962:  utredning., ,huruvida och i vilken utsträck-      skola. Vårt skolsystem leder den stora
4963:  ning . . . . praktiska ibildningsl'injer IIIID    strömmen av barn till lärda. studier, även
4964:  kunna anordnas på realskolans ålderssta-          om en stor del harn icke lh.ar ibegåvning
4965:    142                   VIII,·>. -   Käytäunölli~·ammatillinen    opetuslinja.
4966: 
4967:  för teoretiska >Studier, utan me.ra för prak-       tem     sålunda, att folkskQlan :bleve €n
4968:  tWk:a göromål. Våra yr'kes- och fa<0kskolor         Ol'gani,~   ,del •av detta, nämligm1. botten-
4969:  Sk"1.llllc få en större uppgi[t oc>h betyde.ls:e,   skola, Jlar, tsom ikänt, Hingc v.arit under
4970:  om man• infördc i lärdoiill.SSkolorna pra:ktisk-     planläggning och torde snart vara mogen
4971:  fackliga biJdning.slinjer, som skulle M. a.         att lösas. Folkskolan som ibottenskola ai,~r
4972:  förbereda till inträde i fad~skolorna. Om            ju avsedd att undetlätta överglången tilG
4973:  vi skapade li'k,a goda utbildniug,smö'jlighe.-      lärdomsskolan. Men härig.enom blir til·l-
4974:  ter för det ~praktiska a11betet, som det nu         strörmningen tim lärdomsskolorna ännu
4975:  finnes ,för dm teoretiska, så skrulle sanno-        större och trängse'ln på de lärda banorna
4976:  liki ungdomens håg .och d'öräldrarnas Qlll-         ännu större. Kravet på folks'kolan som !bot-
4977:  sorger leda till en större övergång tm prak-        tenskola är så allmänt .oeh så berättigat, att
4978:  tiska banor, <vilke.t sjähr1fallet Skulle med-      den •reformen icke kan ihindras, huru myc-
4979:  föra större liva!ktighet på när1ngsli<V-ehs         ket man än pekar på den träng'sel, som
4980:  områ:de.                                             l'edan nu f.örekommer på de 1!ä·rda ba-
4981:     Sådana harn, ·som iha större anlag tför det      norna. Under så:dana förhå1landen ·synes
4982:  praktiska än f,ör det teoretiska, 'borde så-        det vara en trängande nödväJndighet -- utom
4983:  ledes redan i ·lärdomsskolau beredas till-          att det är en ön:skvärd åt,gm.rd - 11tt tvi,
4984: fälle att öve11gå ti1l en praktisk-fMklig            samtid]gt med att ibottenskolsaken d'öres
4985: parallellavdelning. På en sådan linje skulle         fram till aVIgÖrande, införa praktisk-faclk1iga
4986: dessa ib.elt sake.rt arbeta med :intresse och        bildningslinjer i lär'Clomsskolorna på deras
4987: följ,aJktligen lä;gga grunden till en säker          nedre och mellersta stadium parallellt med
4988: framg.ång i livet. Då nu in:g.en sådan möj-          de mrv·arande, som äro huvrudsakligen teo-
4989: lighet d'innes, måste sådana ibarn ofta me.d         retisika lärokurser. Huru !beska:Bfade dessa
4990: h'jälip av privatlärare under ferierna ar-           praktiska linje,r iböra och 'lmnna vara, giver
4991: beta för att slippa från kla:ss till klass,          oo sakkunnigas betänkand:e i Sverige gl{)tt
4992: emedan !begå:vningen oC'h 'håigen icke lig1ger       bcsked om. Där föreslås bl. a. ,en fyra:åri:g
4993: för de teoretiska studierna. När sedan               handelslinje, en fyraårig tdmisk Enje, en
4994: ,målet" äntligen nåtts, studentexaJinen. aiY-        fyraårig huslig li.njc .f·ör flickor. En ·plan-
4995: lagts, oeh de !borde övergå tili den pra:k-          läggning till likadmm kursanordningar i
4996: ti&ka verksa:miheten, för <v·il'ken de iha anlag,    vlåra lärdom::>skolor vore sålunda be'hö1vlLg.
4997: krävas av dem insikter och färditghet€r,             En 'kormmitte bo11de tillsättas med nppdrrug
4998: &'Om d-e redan borde 'äiga, rmen som nu äro          att uta.rbeta en sådan 1Jlan.
4999: mödosamma och tidsödande att inläm..                     På grund av det .framhål;lna ~Jer jag
5000: Hågen för praktiska göromål har dessutom             vördsamt få föreslå, att riksdagen ville
5001: förslappats 1mder kratft:förbrukningen på            hemställa,
5002: de tooretiska wmnena. Lärdomsskolan har                        a.tt regeringen måtte låta upp-
5003: mcra skadat än gagn,at sådana ·clever, enär                  göra plan till en sådan linjedelning
5004: den icke in1ärt behövliga praktisika insikter                i lärdomsskolorna, att en pmktisk-
5005: oeh färdigheter, utan tröttat ut ,dem med                    facklig bildningslinje bleve anord-
5006: de t.eoretiska ämnena.                                       nad vid va1·je lärdomsskola jämsides
5007:    Fråg.an om omdaningen aiV vårt s'kolsy.s-                 med den nuva1·ande skolkursen.
5008: 
5009:      H.elsing.fors den 9 ·februari 1931.
5010: 
5011:                                                                    K. V. Åkerblom.
5012:            Härom förena sig:
5013: 
5014:                   Levi Jern.                                       Edvard Hz,ga.
5015:                                                                                            143
5016: 
5017: Vlli,4. -   Toiv. a.l. N :o 18.
5018:                                                                                      Su01nennos.
5019: 
5020: 
5021: 
5022: 
5023:                                   Akerblom y. m.: KäytännöUis-ammatilUsen opetuslinjan li-
5024:                                      säämisestä jokaiseen oppikouluun.
5025: 
5026: 
5027:                                       E d u s k u n n a ·ll e.
5028: 
5029:    Suomen koulujärjestysmuoto on vielä sel-           Oppikoulujenkin lukumäärä on vahvasti
5030: lainen, että niillä vanhemmilla, j'otka. tah-      lisääntynyt ja lisääntyy edelleen. Vuosina
5031: tovat kouluttamalla lwpsiaan auttaa heitä          1910-29 kasvoi oppikoulujen luku 123:sta
5032: saamaan toimen, ei ole muuta valittavanaan         205: een.    EduskunlliaSSa tehdyt lukuisat
5033: kuin panna heidät kouluihin, jotka tarkoit-        aloitteet määrärahain osoittamisesta uusille
5034: tavat opillisen sivistyksen antamista, nimit-      oppikouluille todistavat, että yhä lisää täl-
5035: täin kun on kysymyksessä antaa 9-vuotisten         laisia kouluja perustetaan. On sen vuoksi
5036: lapsien aloitta~ koulunkäyntinsä. Kansa-           odotettavissa, että lapsia tulvaa oppikoului-
5037: koulu ei vie siihen päämaaliin. S,e ei vielä       hin yhä enemmän ja enemmän samoin kuin
5038: ole elimellinen jäsen koulujärjestelmässä.         ylioppilaita yliopistoihin.
5039: Se voidaan sen vuoksi sivuuttaa. Useim-               Mistä sellainen harrastus ja sellainen ryn-
5040: mista vanhemmista, jotka aikovat antaa             täys oppikouluihin ~ Siitä, että opillisen
5041: lisäkoulutusta lapsilleen, Qn turvallisinta        sivistyksen katsotaan varmemmin kuin
5042: koulua valitessaan panna lapsensa heti             muun opetuksen auttavan omistajansa tur-
5043: oppikouluun.                                       valliseen asemaan, ·toimeen valtion, kunnan,
5044:    ParantuneicLen eLämänehtojen aiheutuk-          seurakunnan tai elinkeinoelämän palveluk-
5045: sesta on laajojen kansankerrosten lapsia           sessa.    Oppikoulutodistusta ja varsinkin
5046: ruvennut virtaamaan oppikouluihin. Oppi-           ylioppHas'kirjaahan pidetään pääsylippuna
5047: laiden lukumäärä on enen!tynyt vuosina             sivistyneeseen yhteiskuntaan. Kuten tun-
5048: 1910---'29 23,534:stä 47,83'9:ään, s. o. enem-     nettua, vaaditaan ylioppilastutkintoa mo-
5049: män kuin kaksinkertaiseksi, lisäys on              nenlaisiin ammattikoulun pääsyä varten.
5050: 103.3 %. Ja useimpain oppikoulujen oppi-           Ylioppilastutkinto varaa samoin suoritta-
5051: laiden päämä1äränä on ollut ylioppilastut-         jalleen etuoikeuden sellaisia valtionvirkoja
5052: kinto. Ylioppilaskokelaiden lukumäärä on           täytettäessä, joissa ylioppilaan tiedoilla to-
5053: samaten <tmemmän kuin kaksinkertaistunut           dellisuudessa on pienempi merkitys kuin
5054: saman ajan 'kuluessa, enentyen 1,347:stä           toisten hakijain käytännöHisillä tiedoilla ja
5055: 2,727:ään, lisäys 10Q.4 %- Kolmen yliopis-         taidoilla saattaa olla. Kunnioitus ,tieto-
5056: tomme kirjoissa olevain ylioppilaiden luku-        opintoja'' kahtaan on yleinen ja syvään
5057: määrä osoittaa vielä voimakkaampaa yli-            juurtunut. Oppikoulutietä pidetään yhä
5058: oppilasmäärän lisääntymistä. Kun vuonna            vielä ainoana varmana tienä, joka vie tur-
5059: 1910 oli 2,723 ylioppilasta, oli lukumää.rä        vattuun asemaan ja arvoon. Siitä lasten
5060: vuonllia 1930 kokonaista 5,759 kolmessa yli-       alinomaa lisääntyvä tulva oppikouluihin ja
5061: opistossamme, siis lisäystä 111.5 % kahden-        ylioppilaiden yliopistoihin.
5062: kymmenen vuoden kuluessa.                             Ei olisi muuta kuin hyvää sanottavana
5063:                       '\'III.·t. -   K!iytännöllis-annnatillineu opetuslinja.
5064: 
5065: tästä yleisf•stä ja sum'Csta harrastuksesta        edustajat ottivat 1927 vuoden valtiopäivillä
5066: suuremman tietomäärän hankkimista koh-             esille kysymyksen käytännöllisten opetus-
5067: taan, jos se tieto ja ne taidot, jotka •lapset     linjojen perustamisesta rcaalikoulun yläas-
5068: soo.vat oppikouluissa, pett:ämättömästi aut-       teelle ja valtiopäivät päättivät kehoittaa
5069: taisivat heitä saamaan turvatun toimen.            hallitusta selvityttä.mään ,voidaanko ja
5070: Mutta sen pahempi ei näin enää käy.                missä määrässä. . . käytännöllisiä opetus-
5071: Syntyy kova ahdinko opin teillä, tulee yhä         linjoja järjestää rcaalikoulun yläasteelle ..
5072: vaikeammaksi saada tointa. Oppinut köy-            sekä valtiopäivillc esittämään ne ehdotukset,
5073: hälistö syntyy.                                    joihin sellainen selvitys saattaa antaa D-i-
5074:    Kehitys on ollut samanlainen monissa            hetta''.
5075: sivistysmaissa ja se on herättänyt levotto-           Vuonna 1927 asetettiin asiantuntijakumi- ·
5076: muutta koulumaailmassa ja poliitikkojen            tea. tätä kysymystä selvittämään, ja heinii-
5077: ~keskuudessa.    Esim. Ruotsissa katsoivat         kuussa 1S~10 sillä oli valmiina selvityksensä,
5078: valtiopäivät jo vuonna 1904 olevan aihetta         joka nyttemmin on ilmestynyt painosta.
5079: koett.a,a vähentää harrastusta ylioppilastut-      Siinä annetaan laaja ja va;lruuttava {:sitys
5080: kinnon suorittamista kohtaan antamalla             tämän uudistuksen tarpeellisuude<>ta, jota.
5081: oppilaitosten keskiasteella oppilaille oikeu-      aika ajoin on Huotsissa vaadittu.
5082: den suorittaa erotutkinnon, n. s. reaalikoulu-        JYierkillista on, että m. m. Englannissakin
5083: tutkinnon, ja vakuuttaa sellaisille eronneille     käy tätä nykyä samanlainen uudistusliike.
5084: oppilaille oikeuden päästä määrättyihin am-        SieHäk:in on äskettäin kaksi komitca.a ant<J-
5085: mattikouluihin ja saada paikkoja eri aloilla.      nut samaan suuntaan menevän ehdotukscon
5086: Tämä toimenpide onkin saanut eräänlaisen           kä.ytä.nnöllisten opetuslinjojen perustami-
5087: merkityksen Ruotsissa. Esim. vmmna 192~J           sesta oppikouluihin.
5088: tyytyi 3,796 oppilasta suorittamaan reaali-           Se tarve perustaa käytännöllisiä. opetu,.;-
5089: ikoulututkinnon, kun 2.,280 suoritti ylioppi-      linjoja oppikou:luihin, jonka asiantuntijat
5090: lastutkinnon.                                      t;(}distavat Ruotsissa olevan ja jonka puo-
5091:    Mutta se11aiseksi hyväksi työksi nuorison       lesta he puhuvat, on vähintään yhtä ylei-
5092: kohtaan ei reaalikoulututkinto ole tullut          nen ja suuri Suomessa. JV[eillä Suomessa-
5093: kuin kenties odotettiin ja jota nuoriso olisi      han ei ole sitä reaalikoulututkintoa V!l-staa-
5094: tarvinnut. On nimittäin osoittautunut, että        va:a tntkintoa, joka on Ruotsissa, ja yli-
5095:  reaalikoulututkinnon suorittaneet nuoret          oppilastulva yliopistoihin on Suomessa suu-
5096:  syrjäytetään melkein aina virkoja ja toi-         rempi kuin l{uotsissa, vaikka väestön luku-
5097: mia täytettäessä, ja ylioppilaat saavat etu-       määrä on meillä paljon pienempi. Niin-
5098: sijan.    Reaalikoulutut:ki.nnon suorittaneet      kuin mainittiin, suoritti vuonna 1g.2:~J Suo-
5099: nuoret ihmiset eivät nimittäin ole saanee1         messa 2,727 ja. RuotsisRa 2~280 henkilöä
5100:  suurempaa ammatiHista eivätkä käytännöl-          yliopprlastutkinnon. Ja meillä samoinkuin
5101: lisempää opetusta kuin ylioppilaat. He             Ruotsissa puuttuu sellaisia käytännöllis-
5102: ovat lukeneet ja oppineet saman 'kuin yli-         ammatillisia linjoja oppikouluistamme kuin
5103: oppilaat, mutta lyhyemmän kurssin mu-              näytään 1ähimmässä tulevaisuudessa perus-
5104: kaan, ja .silloin on it.sestiiän selvää, ettii     tettavan Ruotsissa.
5105: heidät sivuutetaan.                                   Tätä vastaan huomautetaan kenties, Ptt.ä'
5106:    Tämä ikävä kokemus reaalikoulututkin-           meillä Suomessa on sangen suuri määrä
5107: nosta on antanut Ruotsin hallitukselle ai-         erilaatuisia erikois- ja ammattikouluja ja
5108: heen ryhtyä toimenpiteisiin käytärunölli-          että meillä ei siis pitäisi olla minkäänlaista
5109: semmän reaalikoululinjan järjestämiseksi           tarvetta perustaa käytännöllis-ammatillisia
5110: nykyisen rinnalla. Eri puolueisiin kuuluvat        linjoja oppikouluihimm<'. Mutta n1imä nm-
5111:                                    VIII,4. -   Akerhlom y. m.                               i45
5112: 
5113: mattikoulut ovat, kuten tlmnettua., tarkoi-        nöllisiin askarteluihin on sitäpaitsi veltos-
5114: tetut vanhemmille oppilaille kuin oppikou-         tunut, kun voimia on kulunut tedreettisten
5115: lun keskiasteella oleville lapsille. Ja koke-       aineiden opiskeluun. Oppikoulu on enem-
5116: mus'han osoittaa, että useimmat vanhemmat          män vahingoittanut kuin hyödyttänyt sel-
5117:  eivät kysy näitä ammattikouluja, koska ei-        laisia oppilaita, koska se ei ole saanut ope-
5118:  vät katso viisaaksi antaa lapsiensa olla          tetuksi tarpeellisia käytännöllisiä tietoja ja
5119:  koulua käymättä, kunnes lapset voisivat           taitoja, vaan väsyttänyt h-eidät teoreettisilla
5120: mennä ammatti- tai erikoiskouluun. Meidän           aineilla.
5121: koulujärjestelmämme vie lapsien suuren                 Kysymys koulujärjestelmämme uudesti-
5122: virran 'Oppikouluihin, vaikkakaan suurella         muodostamisesta siten, että kansakoulusta
5123: {)Salla lapsia ei ole taipumuSta teoreettisiin     tulisi sen elimellinen osa, nimittäin pohja-
5124:  opintoihin, vaan se kohdistuu käytännölli-        koulu, on, kuten tunnettua, kauan ollut
5125: .seen askarteluun. Meidän ammatti- ja eri-         suunnittelun alaisena ja lien-ee piakkoin
5126:  koiskoulumme saisivat suuremman tehtävän          kypsä ratkaistavaksi. Kansakoulu pohja-
5127:  ja merkityksen, jos oppikouluihin perustet-       kouluna, sehän on tarkoitettu helpottamaan
5128: taisiin käytännöllisamJmatillisia opetuslin-       siirtymistä oppikouluun. Mutta täten tulee
5129: joja, jotka m. m. valmistaisivat oprpilaita        oppikouluihin suuntautuva tulva vielä suu-
5130: pääsemään ammattikouluihin. Jos loisimme           remmaksi ja ahdinko opin teiltä vielä suu-
5131: yJJ.tä hyvät mahdollisuudet opiskeluun :käy-       remmaksi. Vaatimus kansakoulun asettami-
5132:  tännöllistä työtä varten kuin nyt teoreetti-      sesta pohjakouluksi on niin yleinen ja oi-
5133: sella opiskelulla on, niin todennäköisesti         keutettu, että sitä uudistusta ei voida estää,
5134:  nuorison halu ja vanhempain huo}enpito            kuinka paljon viitattaneekin siihen ahdin-
5135:  veisivät siihen, dtä suurempaa siirtymistä        koon, joka jo nyt on opin teillä olemassa.
5136:  käytännöllisille urille ilmenisi, mi:kä luon-     Niin ollen näyttää olevan olemassa pakot-
5137:  nostaan toisi mukanaan suurempaa vilk-            tava tarve - paitsi että se on toivottava
5138:  kautta elinkeinoelämän alalle.                    toimenpide - että me, samalla kuin pohja-
5139:     Sellaisille lapsille, joilla on enemmän        kouluasia viedään ratkaisuun, perustamme
5140:  taipumusta käytännölliseen elämään kuin           tkäytännöHisammatillisia opetuslinjoja oppi-
5141:  teoreettisiin tietoihin, olisi siis jo oppikou-   kouluihin, niiden ala- ja keskiasteella, rin-
5142:  lussa valmistettava tilaisuus siirtyä käytän-     nakkaisiksi nykyisten kanssa, jotka ovat pää-
5143: nöllis-ammatilli,selle rinnakkaisosastolle. Sel-   asiallisesti teoreettisia oppikursseja. Minkä-
5144:  laisella linjalla he varmaan työskentelisivät     laatuiset näiden käytännöllisten linjojen
5145:  innolla ja siis laskisivat perustuksen var-       tulee ja minkälaiset ne voivat olla, siitä
5146:  malle menestykselle elämässään. Kun nyt           antaa Ruotsin asiantuntijain mietintö hyvän
5147:  mitään sellaista mahdollisuutta ei ole, täy-      selvityksen. Siinä ehdotetaan m. m. neli-
5148:  tyy tällaisten lapsien usein loma-aikanaan        vuotista kauppalinjaa, nelivuotista te'knil-
5149:  työskennellä yksityisopettajain avulla pääs-      tlistä linjaa, nelivuotista kotitalouslinjaa
5150:  täkseen luokalta toiseHe, koska lahjakkuus        tyttöjä varten. 'Samanlaisten kurssijärjes-
5151:  ja halu eivät kohdistu teoreettisiin opintoi-     telyjen suunnittelu meidän oppikouluihin
5152:  hin. Kun sitten ,päämäärä" on vihdoin             olisi siis tarpeen vaatima. Olisi asetettava
5153:  saavutettu, ylioppilastutkinto suoritettu ja      komitea tehtävänään laatia sellainen suun-
5154:  heidän pitäisi siirtyä käytännölliseen toimin-    nitelma.
5155:  taan, johon heillä on taipumusta, vaaditaan           Edellälausutun nojalla pyydän kunnioit-
5156:  heiltä tietoja ja taitoja, jotka heillä jo        taen saada ehdottaa eduskunnan päätettä-
5157:  pitäisi olla, mutta jotka nyt on vaivoin          väksi toivomuksen,
5158:  ja aikaa hukaten opittava. Halu käytän-
5159: 
5160:                                                                                                19
5161: 146                  VIII,4. -   Käytännöllis-ammatillinen opetnslinja.
5162: 
5163:          että hallitus laadituttaisi suunni-         opetuslinja järjestettäisiin jokaiseen
5164:       telman sellaiseksi oppikoulujen linja-         oppikouluun nykyisen koulukurssin
5165:       jaoksi, että käytännöllis-ammatillinen         rinnalle.
5166: 
5167:   Helsingissä, helmikuun 9 p :nä 1931.
5168: 
5169:                                                            K. V. .Akerblom.
5170: 
5171:             Tähän yhtyvät:
5172: 
5173:                 Levi Jern.                                Edvard Haga.
5174:                                                                                            147
5175: 
5176: VIII,5. -   Toiv. al. N :o 19.
5177: 
5178: 
5179: 
5180: 
5181:                                  Pärssinen y. m.: Työopetuks&n soveltamisesta oppikoulun
5182:                                     ohjelmaan.
5183: 
5184: 
5185:                                       E d u s k u n n a ll e.
5186: 
5187:    Oppikoulun uudistusta on maassamme jo            mikä käsitys esiintyy eraissa tästä asiasta
5188: kauan kaivattu ja suunniteltu. V. 1911 teh-         aikaisemmin tehdyissä toivomusaloitteissa.
5189: tiin ensimmäinen aloite sen järjestämisestä         Oppikoulun käytännöllistyttäminen ei kui-
5190: pohjakoulun perusteelle. Senjälkeen on ky-          tenkaan tapahdu pelkän uuden ainejaotte-
5191: symystä yhä kehitetty ja toivottu koululai-         lun kautta, kuten on yleensä suunniteltu.
5192: toksen uudistusta myös muussakin suh-               Varsin hyödyllistä ja tärkeää olisi saada
5193: teessa. On haluttu oppilasten tietopuolista         keskikouluun yhdistetyksi suoranainen työ-
5194: liikakuormitusta helpoitettavaksi uuden ai-         opetus, vaikkapa rajoitetussa muodossa.
5195: nejärjestelyn ·pohjalla. Jo v. 1923 kehoitti        'l'yöopetuksen yhdistäminen koulukasvatuk-
5196: eduskunta hallitusta jouduttamaan esitystä          seen merkitsee syvempää teon periaatteen
5197: laiksi oppikoulun järjestysmuodon perus-            toteuttamista yleisessä opetusmenettelyta-
5198: teista. V. 1925 antoi hallitus tällaisen esi-       vassa. Se tarkoittaa suoranaista käden ja
5199: tyksen. Siinä ehdotettiin nykyisen klassilli-       silmän harjoitusta, ruumiin jäsenten totut-
5200: sen ja reaalisen oppikoululinjan tilalle kol-       tamista työskentelyyn, hengenvoimien tehog..
5201: mijakoa, nim. humanistista, fysis-matemaa-          tamista ja kehittämistä työn suorituksen
5202:  tista ja luonnonhistoriallista linjaa. Esitys      kautta. Sen avulla kehitetään oppilaan
5203: käsiteltiin valtiopäivillä, ja v. 1926 antoi        ruumiillisia kykyjä, valveutetaan hänessä
5204:  eduskunta siitä hylkäävän mietinnön päät-           työn tajuaminen ja synnytetään arvonantoa
5205:  täen ,kehoittaa Hallitusta asettamaan komi-        hyödyllistä työntekoa kohtaan.
5206:  tean tekemään yksityiskohtaisen ehdotuk-               Sivistyksen yleistämisen seurauksena ei
5207:  sen oppikoulun uudestaan järjestämiseksi,          tule olla vain opintien avaaminen kaikille,
5208:  jolloin olisi pidettävä silmällä, että vallitse-   vaan myös itse sivistyksen sisällön kansan-
5209:  vana oppikouluna tulisi niin pian kuin mah-        valtaistuttaminen. Kuta laajemmalle opil-
5210:  dollista olemaan kansakoulun koko oppimää-         linen sivistys leviää, sitä enemmän on eroitus
5211:  rälle rakentuva koulumuoto ja että oppi-           ruumiillisen ja henkisen työn arvovallan
5212:  koulu nykyistä paremmin tulisi palvelemaan         suhteen tasoittuva. Korkeampaakin koulu-
5213:  käytännöllisen elämän ja kansalaiskasvatuk-        opetusta saaneille tulee välttämättömäksi
5214:  sen tarpeita, ja senjälkeen antamaan asiasta        työn taito ja toiselta puolen ammattisivis-
5215:  eduskunnalle uuden esityksen.''                    tystä ei enää käsitetä yksipuolisena käte-
5216:     Viimeinen osa eduskunnan päätöksestä            vyytenä, vaan on siihen kuuluva myös hen-
5217:   viittaa oppiiroulun käytännöllistyttämiseen,      kinen sivistys.
5218:   148                  VIII,5. -   Työopetus oppikoulun ohjelmaan.
5219: 
5220:    Kuinka on oppikoulu tässä kehityskulussa          yhteiskunnallisten toimien saavuttamiseen.
5221: muodostettava, siinä kysymys, jota kaikissa          Sangen monet keskikoulun käyneet joutu-
5222: maissa pohditaan ja jossa pyritään uudis-            vat käytännöllisiin töihin, mihin heiltä puut-
5223: tukseen. Tästä ovat seurauksena uudelle              tuu edellytyksiä ja minkä johdosta he jou-
5224: vapaammalle opetusmetoodille rakennetut              tuvat vaikeuksiin. Onpa vielä vaara, että
5225: koekoulut, samoin myös työopetus koulujen            tällaisiin töihin antautuminen on vasten-
5226: keskikouluasteella.                                  mielistä, jolloin henkilö joutuu yhteiskun-
5227:    Tähän suuntaan tähtäävä pyrkimys joh-             taan soveltumattomana sen liikarasitukseksi.
5228: tuu paitsi uudesta katsomuksesta myös käy-             Keskikoulun opiskelu a1kaa olla maas-
5229: tännöllisistä syistä. Oppikoulun käyneit-            samme vawin yleistynyt. Sitä valaisee seu-
5230: ten lukumäärä kasvaa suuremmassa suh-                raava taulukko:
5231: teessa, kuin mitä näillä on mahdollisuuksia
5232: 
5233:                          Keskikoulussa tai keskikouluasteella oli
5234:                             Koulun laatu.                                           poikia.   tyttöjä.
5235:             Valtion 8 l. oppikouluissa      ••••••   0   ••••••••                   7,020      1,859
5236:                     9 l. tyttökouluissa ...............                                        7,212
5237:                " Keskikouluissa       ••••••••••••••                  0   •••         991      1,405
5238:                "
5239:             Kunnallisissa 8 l. oppikouluissa ...........                              226        226
5240:             Yksityisissä 8 l.                     ••     0   ••   0   ••      0.    4,870      6,258
5241:                                      "
5242:                            tyttökouluissa    •••••••••••••                     0               1,377
5243:                  "                                                                             3,919
5244:                            keskikouluissa    ••••••••••               0   0   0.    2,645
5245:                  "
5246:                                                          Yhteensä                  15,752     22,256
5247: 
5248:   Näin ollen oli v. 1929 keskikouluasteella          rempaa halua tarttumaan ammatteihin ja
5249: oppilaita yhteensä 38,008.                           tekisi helpommaksi varsinaisen ammattiope-
5250:   Lähtöisin olivat he eri kansakerroksista           tuksen hankkimisen.
5251: seuraavasti:                                            Myös se, että maassamme ammattikouluja
5252: Vi:vkamiesten tai vap. ammat. harj.   22.6%          on suhteellisesti vähemmän kuin oppikouluja
5253: Suurliikkeenharjoittajien ....... .    8.5           ja niissä opiskelijoita niinikään vähemmän
5254: Pikkuliikkeen       ,     ....... .        "
5255:                                       38.5 "
5256:                                                       (v. 1928 oli niitä yhteensä 15,725), osoittaa
5257: Työväestön ................... .      13.6           kuinka paikallaan olisi saattaa työopetusta
5258: Suurtilanisten .................. .    4
5259:                                            "         oppikouluun, jos mieli kansassamme säilyt-
5260: PikkutHailisten ................. .   11.3 "         tää työn taitoa ja halua.
5261: Torpparien ja maatyöläisten ... .      1.5
5262:                                            "            Tosin on oppikoulun ohjelma jo paljoilla
5263:                                               "      lukuaineilla täytetty, mutta harkittava olisi;
5264:  - Kun jo ylioppilastulvakin on herättänyt           eikö niistä voisi jotakin keskikouluasteella
5265: keskustelun, mihin tämä henkinen työvoima            supistaa ja sensijaan ottaa ikoulun varsinai-
5266: yhteiskunnassa sijoittuu, on luonnollista,           seen ohjelmaan sellaisia aineita kuin käsi-
5267: että keskikoulunsa päättäneitten toimen              työtä, veistoa, talousopetusta, maanvilje-
5268: saanti on .vieläkin vaikeal!lpaa. Luonnolli-         lystä ja puutarhanhoitoa. Näiden aineitten
5269: nen ratkaisu on oppikoulua käyneiden an-             opetuksesta on jo eräissä harvoissa oppikou-
5270: tautuminen ·ammatteihin. Ja tätä askelta             luissa saatu kokemusta, joten sen pehjalla
5271: juuri helpottaisi keskikouluun yhdistetty            voitaisiin ryhtyä työopetuksen yleistämi-
5272: työopetus. Se antaisi näille oppilaille suu-         seen.
5273:                                 VIII,5. -   Pärssinen y. m.                            149
5274: 
5275:   Edellä esittämillämme perusteilla ehdo-               että aikaiseinmin asetetulle kO'Ulu-
5276: tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-              komitealle annettaisiin tehtäväksi työ-
5277: sen,                                                  opetuksen soveltaminen keskikoulun,
5278:                                                       ohjelmaan.
5279: 
5280:     Helsingissä helmikuun 12 p :nä 1931.
5281: 
5282:              Hilja Pärssinen.                             Kaisa Hilden.
5283:              Emil Sallila.                                Janne Koivuranta.
5284:              Fanny Ahlfors.                               J. Väisänen.
5285:              Kalle Myllymäki.                             Matti Turkia.
5286:              A. Valta.                                    Alex Hämäläinen.
5287:              Väinö Kivisalo.                              Aino Lehtokoski.
5288:              Miina Sillanpää.                             Matti Lepistö.
5289:                                      onm Hiltunen.
5290:   150
5291: 
5292: VIII,a. -   Toiv. al. N :o 20.
5293: 
5294: 
5295: 
5296: 
5297:                                  Kalliokoski y. m.: Esityksen antamisesta erinäisiksi muu-
5298:                                     toksiksi oppivelvollisuuslakiin.
5299: 
5300: 
5301:                                      E d u s ik u n n a U e.
5302: 
5303:    Se voimakas yhteiskunnallisella, sivistyk-     paitsi valtiota, hyvin merkittävällä tavalla
5304: sellisellä ja taloudellisella alalla tapahtu-     myöskin kuntia, joiden joukossa on paljon
5305: nut kehitys, joka meidän nuorelle valta-          taloudellisesti erittäin heikossa asemassa
5306: kunnanemme koko itsenäisyytemme ajan              olevia.
5307: on ollut ominaista, on aiheuttanut sen, että         Siitä huolimatta että kansakoululaitos
5308: valtion menojen määrä on jokaisena vuo-           kansan syvien rivien ja erityisesti maaseu-
5309: tena lisääntynyt. Edellämainitun kehityk-         dun sivistystekijänä on ainutlaatuinen,
5310: sen huomioonottaen on tämä säännöllinen           katsomme välttämättömäksi sellaisten kei-
5311: menojen lisääntyminen täysin luonnollinen         nojen löytämisen, joiden kautta voidaan
5312: ilmiö, eikä siinä olisi mitään pahaa, jos         vähentää sen valtiolle ja kunnille tuotta-
5313: maan taloudellinen kantokyky olisi lisään-        maa rasitusta.      Tähän päämäärään on
5314: tynyt rinnan menojen lisääntymisen kanssa.        myöskin hallitus osottanut pyrkivänsä,
5315: Näin valitettavasti kuitenkaan ei ole ta-         kun se on antanut eduskunnalle esityksen
5316: pahtunut. Ei edes n. s. säännöllisissä            kunnille kansakoululaitoksen ylläpitämi-
5317: oloissa kansantaloutemme tuotto riittänyt         seksi suoritettavan valtioavun uudesta
5318: kaikkiin niihin juokseviin ja sijoitusme-         säännöstelystä.     Mahdollisen tuhlauksen
5319: noihin, joita sekä yskityisillä että yhteis-      estämiseksi tämä epäilemättä onkin paikal-
5320: kunnalla oli. Sitä todistaa ulkomaisten           laan, kunhan samanaikaisesti nykyistä tar-
5321: velkojemme merkittävä lisääntyminen itse-         koituksenmukaisemmin ja yksityiskohtai-
5322: näisyytemme aikana.                               semmin määritellään ne vaatimukset, joita
5323:    Nyt taloudellisen pulan kohdattua kaikkia      valtion viranomaiset ovat oikeutetut kun-
5324: talouselämämme eri aloja on entisen suun-         tien koululaitoksille asettamaan, sekä pois-
5325: nan jatkuminen menojen lisääntymisen              tetaan esteet, jotka vanhoista lakisäännök-
5326: ,Suhteen mahdotonta, jos tahdotaan välttää        sistä johtuen voivat tehdä kunnille mah-
5327: liian tuhoisia taloudellisia seurauksia. Me-      dottomaksi pysyä säännösteltyjen valtio-
5328: nojen kasvun on pakosta pysähdyttävä ja           apujen rajoissa.
5329: sen sijaan on ryhdyttävä etsimään keinoja            Niin tarkoituksenmukaisia kuin yllämai-
5330: niiden supistamiseksi kaikilla aloilla, missä     nitut toimenpiteet voivatkin olla, ei niiden
5331: se suinlkin on mahdollista.                       kautta kuitenkaan voida odottaa varsin
5332:    Valtion menojen kasvussa nyt puheena-          suuria menojen supistuksia. Tällöin kiin-
5333: olevana aikana näyttelevät sivistysmenot          tyy huomio niihin säästämismahdollisuuk-
5334:  ja niiden joukossa kansakoulumenot varsin        siin, joita itse koulumuodon tarkistus voisi
5335: huomattavaa osaa. Nämä menot rasittavat           tuottaa, ilman että itse koulutyön tehok-
5336:                                  VIII,6. -   Kalliokoski y. m.                             161
5337: 
5338: kuutta heikennettäisiin.        Tarkastamalla         .Asiaa kiihkottomasti harlkinneet koulu-
5339: niitä, etenkin viime vuosina verrattain lu-        miehet näyttävät olevan myös sitä mieltä,
5340: kuisasti julkisuudessa näkyneitä lausuntoja,       että joskin kaksivuotisella alakoululla on
5341: joita käytännölliset koulumiehet, kuten            eräitä etujakin, etenkin tehdasyhdyskun-
5342: kansakoulujen tarkastajat ja opettajat, ovat       nissa, joissa lapset, molempien vamheanpien
5343: esittäneet täydellisen ja supistetun kansa-        ollessa ansiotyössä, joutuisivat, ellei heidän
5344: koulun välisistä suhteista, ei voi tulla muu-      olisi jo seitsenvuotisina mentävä kouluun,
5345: hun tulokseen kuin että jälkimmäinen kou-          viettämään aikaansa kaduilla ja kujilla,
5346: lumuoto, vaikkakin sen alakouluaste on             niin on sillä hyvin tuntuvia varjopuoliakin.
5347: paljon lyhempi, tuottaa lopultakin miltei          Pahimpana tällaisena mainitall!n juuri las-
5348: yhtä hyvät tulokset kuin täydellinenkin            ten liikarasitus nuorella iällä. Niin ke-
5349: koulumuoto. Näin näyttää olevan asian              veäksi ja lasten mieliä kiinnostavaksi kuin
5350: laita etenkin harvaanasutuilla syrjäseu-           työskentely alakouluissa onkin koetettava
5351: duilla, joissa pitkät koulumatkat kovin ra-        järjestää, näyttää se, yhdessä useinkin
5352: sittavat, erityisesti täydellisen koulun ala-      kohtuuttoman       pitkien     koulumatkojen
5353: koulun oppilaita ja siten heikentävät ope-        kanssa, herpaisevan meidän oloissamme
5354: tuksen tehoa. Lausunnoista päättäen, joi-          seitsemän vuoden vanhana vielä kovin ke-
5355: hin tässä on viitattu, lienee tähän ilmiöön        hittymättömien lasten oppimiskykyä ja ke-
5356: syynä sekin, että supistetun koulun alku-          hitystä snna maarm, etteivät tulokset
5357: aste keskittää opetuksen pääaineiden, luke-        näytä muodostuvan kouluajan pituutta ja
5358: misen, laskennon ja kirjoituksen opetta-           kustammksia vastooviksi. Alakoulussa al-
5359: misen sekä että ,tällä asteella olevat lapset,     kanut väsähtäneisyys on ,edelleen jarruna
5360: he kun saavat suorittaa ala!koulunsa [y-           yläkouluasteella, niin, että nykyinen täydel-
5361: hyessä ajassa ja suhteellisen edulliseen          linen kansakoulu ei tuloksiltaan sanotta-
5362: vuodenaikaan, eivät liikarasitu läheskään          vasti ylitä vanhan nelivuotisen kansakou-
5363: samassa määrässä kuin täydellisten koulu-         lun saavutuksia. Sitä vastoin se voi tuot-
5364: jen alakoululapset. Näyttäisikin siis tar-         taa lasten terveydelle huomattavia vau-
5365: peelliselta, että supistetun koulumuodon           rioita ja aiheuttaa paljon suurempia kus-
5366: käytäntöönottaminen tehdään luvalliseksi          tannuksia. Näin ollen tuntuisi siltä kuin
5367: nykyistä suuremmassa määrässä, mikä par-           järjestämällä alakoulu yksivuotiselksi ja ko-
5368: haiten käy päinsä koroittamalla supistetun        rottamalla oppivelvollisten ikäraja kahdek-
5369: koulun ylintä sallittua oppilasmäärää.            saan vuoteen, voitaisiin poistaa yleistä kan-
5370:    Nykyisin toimii maassamme myöskin var-         san terveyttä uhkaava vaara ja samalla
5371: sin lukuisa joukko sellaisia täydellisiä          saada huomattavia säästöjä kansakoulume-
5372: kansakouluja, joissa oppilasmäärä on mität-       noissa. Sen, minkä koulutyön tehokkuus
5373: tömän pieni. Tällaisten koulujen muutta-          mahdollisesti voisi hävitä alakoulun supis-
5374: minen supistetuiksi kouluksi ,ei varmaan-         tamisella yksivuotiseksi, voisi se voittaa ta-
5375: kaan suurestikaan vaikenttaisi näiden kou-        kaisin, jos alakoulun opettajalle voitaisiin
5376: lujen mahdollisuuksia tehokkaan lkansakou-        siirtää yläkoulun alin luokka ja siten ke-
5377: luopetuksen antamiseksi, mutta sillä toi-         ventää, etenkin yksiopettajaisessa yläkou-
5378: menpiteellä saavutettaisiin huomattavia ta-       lussa, yläkoulun opettajan työtaakkaa.
5379: loudellisia säästöjä. Sen vuoksi olisi asia          Alakoulun lasten terveydelle aiheutta-
5380: lainsäädännöllä. niin järjestettävä., että sel-   mista haitoista puheenollen, näyttäisi tar-
5381: laiset täydelliset kansakoulut, jossa oppilas-    koituksenmukaiselta, siitä huolimatta, että
5382: luku on kovin pieni, - esim. alle 25 -            alakouluikäraja ehdottamallamme tavalla
5383: muutetaan supistetuiksi kouluiksi.                korotetaan, järjestää alakoulun työ siten,
5384:   ~52                   VIII,6. -   Muutoksia oppivelvollisuuslakiin.
5385: 
5386: että se alkaisi nyikyistä aikaisemmin syk-       kasta ilmoittautuu.     Täten varmaankin
5387: syllä ja jatilntisi nyikyistä myöhempään ke-     saataisiin aikaan melkoisia säästöjä sellai-
5388: väällä, mistä seuraisi, että koulun työ lkes-    sen varojenkäytön alalla, joka nykyisellään
5389: keytettäisiin vuoden kylmimmäksi - esim.         ei lähimainkaan va•staa tarkoitustaan.
5390: 1/12-1/3 v;äliseJksi ajaksi. 'Tätä tar-             Edelläolevan   perusteella   ehdotamme
5391: koittava muutos olisikin tehtävä nykyiseen       eduskunnan päätettäväksi toiV'omuksen,
5392: oppivelvollisuuslakiin.
5393:    Nykyisin käytännössä oleva pakollinen                      että hallitus valmistaisi ja Edus-
5394: jatiko-opetus ei myöskään tulostensa puo-                  kunnalle antaisi esityksen sellaisten
5395: lesta näytä vastaavan niitä kustannuksia,                  muutosten tekemisestä voimassaole-
5396: joita sen antaminen aiheuttaa.          Tähän              vaan oppivelvollisuuslakiin,
5397: vaikuttaa myöskin ,se, että varsinkin har-                    1} että supistetun kansakou,lun
5398: vaanasutuilla ja pienviljelysseuduilla, on                 nykyistä yleisempi käytäntöönotta-
5399: erittäin vaikeata saada kaikkia oppivel-                   minen käy mahdolliseksi,
5400: vollisia oppivelvollisuutensa tässä suhteessa                 2) että kunnat velvoitetaan muut-
5401: täyttämään, jatko~opetu;siässä olevat oppi-                tamaan supistetttiksi sellaiset täy-
5402: velvolliset kun maalaisoloissa aivan sään-                 delliset kansakoulut, joissa oppilas-
5403: nöllisesti ottavat osaa ruumiilliseen työhön,              määrä on kovin pieni,
5404: mikä seikka tekee pitkien iltakoulumatko-                     3) että nykyisen alakansakoulun
5405: jen suorittamisen rasittavaksi ja usein                    ensimmäinen vuosiluokka poistet•aan
5406: muuttmkin vaikeuttaa säännöllistä osallis-                 ja tästä johtuen alin oppivelvolli-
5407: tumista ja,tko-orpetuksen saantiin. Niinpä                 suusikäraja korotetaan kahdeksaan
5408: jääkin maalaisoloissa jatko-opetukseen to-                 vuoteen,
5409: della osallistuvien oppivelvollisten [uku                     4) että alakansakoulun työ järjes-
5410: usein kovin pieneksi, ja tästä johtuen tule-               tetään siten, että koulu ei työsken-
5411: vat opetuksen antamisesta aiheutuvat kus-                  tele kylmimpänä vuodenaikana, ja
5412: tannukset suhteettoman kalliiksi. Jatko-opB-                  5) että jatko-opetus tehdään va-
5413: tus olisikin mielestämme tehtävä v:apaaeihtoi-             paaehtoiseksi ja annetaan sitä siellä,.
5414: seksi ja järjestettävä sen antaminen vain                  missä kohtuullinen määrä sen saan-
5415: niillä kouluilla, jossa riittäväksi katsottava             tiin halukkaita 2'lmaantuu.
5416: määrä - esim. 10 - sen saantiin halu-
5417: 
5418:      Helsingissä, helmikuun 12 p:nä 1931.
5419: 
5420:         Viljami Kalliokoski.         M. 0. Lah~la.                   Aleksi Hakala.
5421:         Heikki Vehkaoja.             J. Erl. Pilpp11la.              Eemeli Aakula.
5422:         Juho Niukkanen.              ~ntti Junes.                    Anton Suurkonka.
5423:         Vihtori Vesterinen.          P. Saarinen.                    V. Huuhtanen.
5424:         Kaapro Huittinell ..         Ha.nnes Eskola.                 0, P. Rissa.p.en.
5425:         A. K. Kaura.                 E. M. Tarkk~en.                 J. Emil L!Llllp~.
5426:         Elias Tukia.                 Antti Halon~IJ..                P. v, H~ikkinen.
5427:         Uuno Hannula.                ~ero Nurmesniemi.               Er~ PulJineJl.
5428:         Janne Koiv.uran~.            c!,ooseppi KaUJ:"~·             JoJJ,. Korhonen.
5429:         K. A. Lohi.                  A;rltti ~emppi.                 ~llti K~j~~m.
5430:         Jussi Annala.                 .A.lb~ Asika~61J..             Vilho H. ~iviqja,.
5431:         Ansh. ~~taJo.                A)po Q. Luostarinen.            4ntti Sf1.11iiJ.en.
5432:         Kalle Joukanen.              P. Ruotsalainen.                Jalo Lahdensuo.
5433:         Kalle Kämäräinen.            Kaarlo Hänninen.                Matti Pitkänen.
5434:                                                                                          153
5435: 
5436: vm,1. - Toiv. a.l. N:o 21.
5437: 
5438: 
5439: 
5440: 
5441:                                Lampinen y. m.: Museorakennuksen rakentamisesta Mustia-
5442:                                  lan puistoon.
5443: 
5444: 
5445:                                     Ed u s kun n a II e.
5446: 
5447:    Maatalousmuseokysymykseen ei meidän           missa varastopaikoissa. Mutta suurin epä-
5448: maassamme ole omistettu sitä huomiota,           kohta Mustialan museoesineitten säilytyk-
5449: jota tämä tärkeä kulttuurikysymys olisi          sessä vallitsee kuitenkin siinä, että ne eivät
5450: vaatinut. Yhteiskunnan taholta ei ole lä-        saa enää nykyisessä rakennuksessa riittä-
5451: heskään riittävässä määrin edistetty van-        vää suojaa pilaantumista vastaan. Raken-
5452: hempaa maatalouskulttuuriamme valaise-           nus on vanha ja varustettu pärakatolla sekä
5453: vien museoesineitten ja tätä koskevien tie-      sijaitsee lisäksi suuren rakennusryhmän
5454: tojen talteen keräämistä. Eräiden yksityis-      keskellä. Rakennus ja sinne sijoitettu arvo-
5455: ten asianharrastajain toimesta on kuitenkin      kas esinekokoelma ovat näinmuodoin joka
5456: saatu häviöitä pelastetuksi suuri joukko sel-    hetki alttiina tulen tuhoille. Jos tällainen
5457: laisia esineitä ja työvälineitä, joilla men-     onnettomuus jonakin hetkenä sattuisi Mus-
5458: neet sukupolvet ovat raivanneet tätä maata       tialan museota kohtaamaan, tietäisi tämä
5459: viljelykselle. Näin kokoonsaadun arvok-          sitä, että silloin menetettäisiin sellainen
5460: kaan maataloushistoriallisen esinekokoelman      vanhempaa maatalouskulttuuriamme valai-
5461: säilymisestä ei ole kuitenkaan pidetty riit-     seva museokokoelma, jota ei nykyhetkellä
5462: tävää huolta. Suurin osa esineistä on sijoi-     olisi enää mistään saatavissa.
5463: tettu Mustialaan, jossa niitä säilytetään           Tämän suuren vastuun tuntien, näiden
5464: noin 25 vuotta sitten laudoista rakennetussa     kokoelmien säilymisestä tuleville polville,
5465: museorakennuksessa. Osa esineistä on sijoi-      onkin Mustialan museon johdon taholta
5466: ttttu Jokiniemen maatalouskoelaitokselle         useaan kertaan käännytty maan hallituksen
5467: Tikkurilaan. 'Siellä ne ovat olleet parikym-     puoleen ja pyydetty toimenpiteitä asian-
5468: mentä vuotta varastoituna huonokuntoiseen        tilan korjaamiseksi. Nämä eivät kuiten-
5469: rakennukseen ja erääseen latoon, jossa ne        kaan ole johtaneet tuloksiin. Myöskin vuo-
5470: ovat mitä suurimmassa määrin alttiina pi-        den 1929 valtiopäivillä tehtiin aloite määrä-
5471: laantumiselle, särkymiselle y. m. vahingoille.   rahan myöntämisestä tiilisen museoraken-
5472:    Mustialan museorakennukseen sijoitetut        nuksen rakentamisesta Mustialaan. Tämä-
5473: esineet ovat tosin olleet hyvässä hoidossa.      kään toimenpide ei johtanut tulokseen, pää-
5474: Ne ovat luetteloidut ja suurelta osalta          asiassa siitä syystä, että hankkeen toteutta-
5475: myöskin konservoidut. Mutta siellä vallit-       mista varten ei ollut laadittu yksityiskoh-
5476: see kuitenkin tavaton tilanahtaus. Uusia         taista suunnitelmaa eikä piirustuksia. Edus-
5477: esineitä ei voida rakennukseen ensinkään         kunnan sivistysvaliokunta kuitenkin puolsi
5478: sijoittaa ja osaa nykyisistäkin kokoelmista      tehtyä aloitetta ja lausui sen johdosta m. m.
5479: on säilytettävä tarkoitukseen sopimatto-         seuraavaa: - - - ,että Mustialan museo-
5480: 
5481:                                                                                             20
5482:  154                           VIII, 7. -   Mustialan museo.
5483: 
5484: kokoelmia säilytetään lautaisessa, pärekat-     hetki mitä suurimmassa määrin alttiina vaa-
5485: toisessa, siis perin tulenarassa rakennuk-      roille nykyisessä säilytyspaikassaan, olisi
5486: sessa, minkävuoksi niille on saatava mah-       mitä pikimmin valtiovallan taholta näiden
5487: dollisimman pian riittävän varma säilytys-      kokoelmien säilyminen turvattava. Tämän
5488: suoja". Edelleen kehoitti valiokunta halli-     johdosta ja edelliseen viitaten kunnioittaen
5489: tusta harkitsemaan kysymystä ja antamaan        ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
5490: siitä tarpeelliseksi katsomansa esityksen       muksen,
5491: eduskunnalle. Tämän valiokunnan kannan
5492: eduskunta sittemmin hyväksyi.                            että hallitus ottaisi vuoden 1932
5493:    Kun maataloushallituksen toimesta nyt              tulo- ja menoarvioesitykseen 600,000
5494: on laadittu Musti~lan museorakennusta var-            markan suuruisen määrärahan Mus-
5495: ten piirustukset ja kustannusarvio ja kun             tialan puistoon rakennettavaa museo-
5496: Mustialan museon kokoelmat ovat joka                  rakennusta va1·ten.
5497: 
5498:      He1'3ingissä, 11 p :nä helmikuuta 1931.
5499: 
5500:              J. Emil Lampinen.                            Alpo 0. Luostarinen.
5501:              P. V. Heikkinen.                             Ansh. Alestalo.
5502:              Mauno Pekkala.                               Aleks. Koskenheimo.
5503:              J. Lauri Mäkelä.                             T. A. Janhonoo.
5504:              A. Halonen.                                  E. A. Turja.
5505:              E. Lautala.                                  J. Kaskinen.
5506:              Jalo Lahdensuo.                              Yrjö H. Kesti.
5507:              0. P. Rissanen.                              Anton Suurkonka.
5508:              Jussi Annala.                                P. Ruotsalainen.
5509:              Emil Pesonen.                                Kalle Kämäräinen.
5510:                                     V. Huuhtanen.
5511:                                                                                                 155
5512: 
5513: VIII,s. -    Toiv. al. N :o 22.
5514: 
5515: 
5516: 
5517: 
5518:                                   Brander y. m.: Itä-Hämeen museon tukemisesta.
5519: 
5520: 
5521:                                         E d u s k u n n a 11 e.
5522: 
5523:    Valtiollisen itsenäisyytemme aikana on            tyksiä tai odottamattomia yllätyksiä tapah-
5524: harrastus kansan menneisyyttä koskevien              tuisi, olleet aikanaan hoidettavat. Tunnus-
5525: muistojen vaalimiseen ilahduttavasaa mää-            tusta ansaitsevalla yritteliäisyydellä ja tar-
5526: rässä voimistunut. Tämä ilmenee siinä, että          mokkaana toimeliaisuudella ovat silloin jot-
5527: eri puolilla maata on perustettu järjestöjä,         kut, maakuntansa ja kotiseutunsa rientoja
5528: joissa väestön eri piirit ovat mukana ja jotka       ymmärtävät kansalaiset katsoneet ehdotto-
5529: ovat ottaneet tehtäväkseen historiallisten           maksi velvollisuudekseen ryhtyä päättäviin
5530: muistomerkkien hoidon, kansan elämää ja              otteisiin, silläkin uhalla, että itse joutuisivat
5531: vaiheita valaisevain esineiden talteen oton,         niistä taloudellisesti kärsimään. Tällaisissa
5532: kansantietouden muistiin merkinnän j. n. e.          olosuhteissa on synt:ynyt Hartolan kirkonky-
5533: On perustettu myöskin suurempia ja pie-              lässä sijaitseva Itä-Hämeen museo, joka
5534: nempiä, joko kokonaisia maakuntia tai nii-           useitten ja parhaitten asiantuntijain mie-
5535: den osia käsittäviä museoita, lunastettu             lestä on maaseutumuseoittemme joukossa
5536: niitä varten kiinteistöjä ja rakennusryhmiä          kaikkein arvokkaimpia. Tämän museon käy-
5537: tai rakennettu erikoisia, tarkoitusta varten         tettäväksi on lunastettu rakennustaiteelli-
5538: tarvittavia säilytyssuojia. Kaikki nämä toi-         sestikin arvdkas vanha Koskipään kartano,
5539: menpiteet ovat tunnustettavat erittäin tär-          jonka päärakennuksessa on 13 huonetta.
5540: keiksi, jopa useinkin kiireellisiksi, sillä jokai-   Lisäksi kuuluu museolle, paitsi 10 hehtaarin
5541: sen kuluvan vuoden aikana voi kansan kes-            suuruista maa-aluetta kauniine puistoineen
5542: kuudesta hävitä tietoina, asiakirjoina, esi-         ja puutarhoineen, toinen asuinrakennus,
5543: neinä tai rakennuksinakin sivistysarvoja,            jossa on 6 huonetta ja tilava pirtti, tyylikäs
5544: jotka ovat korv,aamattomia. Vanhoissa, va-           aittarivi sekä joukko muita talousrakennuk-
5545: kavaraisissa viljelys- ja sivistysseuduissa on       sm. Melkoisilla kustannuksilla on raken-
5546: ilmaantunutkin ilahduttavan paljon yksi-             nukset pantu kuntoon, kolme suurinta ja
5547: tyistä ja paikallista uhrautuvaisuutta, jonka        tärkeintä kestävillä peltikatoilla varustettu,
5548: avulla vuosien kuluessa on saatu erilaisten          maalattu, uunit uudistettu j. n. e. Parissa
5549: muistojen huolto tyydyttävästi turvatuksi ja         vuodessa on rakennuksiin saatu kootuksi har-
5550: kysymykseen tulevat, joskus huomattavatkin           vinaisen runsaat ja edustavat kokoelmat.
5551: kustannukset rahoitetuiksi. Mutta on maa-            Museon ja sen rakennusten rahallisesta ar-
5552: kuntia ja seutuja, missä niiden syrjäisyyden         vosta on eräänä todisteena se, että ne ovat
5553: tai väestön suuren enemmistön vähävarai-             palovakuutetut 1 miljoonasta markasta.
5554: suuden takia ei näitä toimenpiteitä ole saatu           Erityisesti on merkille pantava, että Itä-
5555: samalla menestyksellä järjestetyksi. Asiat           Hämeen museo laajoilla ja monipuolisilla ko-
5556: ovat kuitenkin, ettei korvaamattomia mene-           koelmillaan uskollisesti ja ansiokkaasti ku-
5557:   106                          VIII,s. -   Itä-Hämeen museo.
5558: 
5559: vaa rinnan sekä kartanoiden ja sivistynei-       set, maataloudelliset ja kotitaloudelliset ko~
5560: sön vaiheita, että myöskin ympäristöillä ja      koelmat, joiden arvo tieteelle ja tutkimuk-
5561: metsä:kulmilla eläneiden, 'entisten torpparei-   selle on korkealle arvosteltava, niin voitai-
5562: den ja pientilallisten vaatimatonta elämää.      siin varmaankin museon tukemiseksi käyttää
5563: Tässä suhteessa lienee Itä-Hämeen museo          esimerkiksi raha-arpajaisten voittovaroja tai
5564: vastaavien maaseutumuseoitten joukossa           muita hallituksen käytettävinä olevia käyttö-
5565: vertaansa vailla. Olisi välttämätöntä edel-      varoja tai rahastoja. Kysymyksessähän ei
5566: leen jatkaa keräilyä ja täydentää kokoelmia      ole yritys, joka ilman muuta turvautuisi yk-
5567: lähiaikoina, eli niin kauan kuin siihen otol-    sinomaisesti valtion apuun. Kuten edellä on
5568: lista tilaisuutta on. Museota ylläpitävän        osoitettu, on raha- ja esinelahjoituksilla jo
5569: yleisön ripeätä ja tuloksellista toimintaa       saatu aikaan varsin huomattavat tulokset.
5570: painaa ja herpauttaa kuitenkin raskas velka-     On saatu perustetuksi ja järjestetyksi oloi-
5571: taakka, joka lähinnä on syntynyt kiinteis-       hin !katsoen suurenmoinen museo, joka jo
5572: tön lunastamisesta ja sen rakennusten huo-       pari vuotta on palvellut arvokasta tehtä-
5573: mattavista korjauskustannuksista.        Maa-    väänsä sekä ollut eri tahoilta sinne saapu-
5574: kunta on syrjäinen ja sen väestön enemmis-       neen suuren yleisön nähtävänä ja opitta-
5575: tön muodostavat vähävaraiset itsenäistyneet      vana, kuten museon vieraskirja kaunopuhei-
5576: torpparit. Vaikkapa harrastus museota ja         sesti todistaa. Olisi siis kohtuullista ja toi-
5577: sen toimintaa kohtaan on ilmeisesti nouse-       vottavaa sekä yhteisen edun mukaista, että
5578: massa ja yleistymässä, ei oman maakunnan         täten syntynyt ja arvokkaasti toteutunut his-
5579: keskuudesta saada kootuksi niitä varoja,         toriallinen sivistyslaitos saisi hyvin ansait-
5580: joilla museon tulevaisuus ja jatkuva, hedel-     semansa tuen valtiovallan puolelta.
5581: mällinen toiminta voitaisiin taata ja vakiin-       Edellä esitettyyn nojaten ehdotamme
5582: nuttaa. Näin ollen olisi erinomaisen tär-        eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
5583: keätä ja kipeän tarpeen vaatimaa,. että val-
5584: tiovalta ojentaisi tukensa ja täydentäisi sitä             että hallitus ottaisi harkittavak-
5585: arvokasta, historiallista työtä, jonka jotkut           seen, millä tavalla Hartolan pitäjässii
5586: yksityiset ovat suurella uhrautuvaisuudella             sijaitsevaa Itä-Hämeen museota voi-
5587: ja auliudella alulle panneet. Koska kysy-               taisiin valtion puolesta taloudellisesti
5588: myksessä ovat historialliset, kansantieteelli-          tukea.
5589: 
5590:      Helsingissä, helmikuun 12 päivänä 1931.
5591: 
5592:               U. Brander.                                    V. Kirveskoski.
5593:                                      Bruno Sarlin.
5594:                                                                                           157
5595: 
5596: V:IU~v. -   Toiv. al. N :o 23.
5597: 
5598: 
5599: 
5600: 
5601:                                  Voionmaa.: Toimenpiteistä maakunta-arkiston raliennutta-
5602:                                     miseksi Viipuriin.
5603: 
5604: 
5605:                                       E d u s k u n n a ·ll e.
5606: 
5607:     Jo vuonna li897 asetettu a:rkistodelegat-      kuin :ha:llinnollisesti erittäin arvdkasta ja
5608: ·sioni esitti lappumietinnössään ehdotuksen,       suureksi osaksi meidän oloissamme ainutlaa-
5609:  että Suomen julkista arkistolaitosta uudis-       tuista. Kaikkeen tilihän nählden valtuus~
5610:  tettaessa olisi Itä-Suomea varten perustet-       kunta on katsonut välttämättömäksi, että
5611:  tava erikoinen maakunta-arkisto, jonka            Viipurin läänin tarpeita varten olisi perus-
5612:  paikaksi silloin ajateltiin Ol.avinlinnaa.        tettava oma maakunta-atrkisto Viipuriin, ja
5613:  Erittäin painavat syyt aiheuttivat kuiten-        sekä tontin ·että myös :mahdollisen raken-
5614: lkin sen, ettei viimeksimainittua paikkaa          nusavustuksen saamiseksi aikoinaan ryhty-
5615:  my()hem.min tpidetty sopivana, ja niinpä          nyt neuvotteluihin Viipurin kaupuillg'invi-
5616: sekä vuonna 11908 asetettu uusi arkistoiko-        ranomaisten ikanssa.
5617: tmit·ea ·että Suomen Historiallisen ·Seuran           Valtuuskunnan ·ponnistukset ovat äsket-
5618: vuonna HU8 asettama arkistovaliokunta -            täin j·ohtaneet huomattavaan tulokseen, !kun
5619: sa:malla kuin ne pitivät kiinni Itä-Suomeen        Viipurin kaupungin valtuusmiehet marras-
5620: perustettavan maa:kunta-aJrkiston välttämät-       kuun 18 päivänä 1:9!30 ovat päättäneet tu-
5621:  tömyydestä - ehdottivat, että tämä laitos         levaa maahmta-arkistoa varten tontteineen
5622:  olisi sijoitettwva Karjalan hallinnolliseen,      luovuttaa n. s. Tervaniemellä sijaitsevan
5623:  sivistykselliseen ja taloudellis·een !keskuk-     puolivalmiin entisen venäläisen kirkkora-
5624: seen Viipuriin.                                    kennuksen sekä sen lisäksi rakennusavus-
5625:     Suunnitellessaan maan ju~kisen arkistolai-     tuksena laJhjoittaa ~00,000 markikaa. Eri-
5626:  toksen uudistamista v. 19t24 Eduskunnan           koista ihuomiota ansaitsee se, ·että Viipurin
5627:  jo aikaisemmin lausuman toivomuksen mu-           kaupungin lisäksi 46 !kaupunki- ja maalais-
5628: ik:aisesti asetettu .arlkistovaltuuskunta ei ole   kuntaa sekä 29 seurakuntaa Viipurrin lää-
5629: voinut olla kiinnittämättä huomiotansa sii-        nissä, maakunta-arkiston sivistyksellisen ja
5630: hen, että Viipurin 1äänin arkistot sekä suh-       hallinnollisen merkityksen oivaltaen, ovat
5631: teellisesti että osaksi myös absoluuttisesti       asettuneet ihanlketta kannatt3JIIlaan myöntä-
5632:  ovat muiden läänien arkistoja suuremmat           mällä     puolestaan     raJkennusavustuksena
5633:   (valtuuskunnan hanlllliimien tietojen mu-        410,600 markkaa.· Koko läänistä saatava
5634: kaan yksin valtion ja kirkon viranomaisten         rakennusavustus kohoaa siis 810,600 mark-
5635: hallussa olevia arkistoaineksia nykyään            kaan.
5636: Viipurin läänissä on ainaikin 8,000 juoksu-           Tutustuttuaan Viipurin kaupungin tar-
5637: metriä), jotapaitsi on tl:moma:ttava, että itse    joamaan kirkkorakennukseen ja siihen liit-
5638: arkistoaineisto, :läänin aikaisemmista vai-        tyvään tonttiin sekä niilhin luonnospii!!'us-
5639: heista johtuen, on niin thyvin tieteellise._<;ti   tuksiirn, jotka kaupunginviranomaisten toi-
5640:   158                      VIII,9. -    Viipurin maakunta-arkisto.
5641: 
5642: mesta on tarkoitusta v&rten laadittu, on          3,200,000 markkaa. Vertailun vuoksi mai-
5643: arkistovaltuuskunta todennut, että tarjottu       nittakoon, että rakenteilla oleva Turun
5644: paikka on arkistoa varten sopiva ja alal-         maakunta-arkisto, jossa hyllytilaa on 6,500
5645: taan- myös tulevaisuudessa ehkä tarvitta-         juoksumetriä eli i2,500 metriä vähemmän
5646: via lisärakennulk:sia silmälläpitäen - riit-      kuin Viipurissa, ;tulee ma:k'lamaan 3,500,000
5647: tävä ja että itse rakennuksesta, välttämät-       ma:rlkikaa.
5648: tömiä muutos- ja sisustustöitä suorittamalla,        Krm nykyinen ankara ja. yhä pitkittyvä
5649: voidaan saada tarkoituksel1Illukainen ja ti-      työttömyysaika pakottaa yhteiskuntaa jär-
5650: lava arkistorakennus, johon, sen jälkeen          jestämään varatöitä ·eri tahoille maata, olisi
5651: kuin kaikki hyllyjä va•rten varatut tilat on      Viipurirn. maakunta-arkistotalon .rakenta-
5652: tulevaisuudessa otettu !käytäntöön, voita-        minen epäilemättä kaikkein sopivimpia sel-
5653: neen sijoittaa kaikkiaan noin 9,000 juoksu-       laiseksi työksi.
5654: metriä asiakirjoja. Valtuuslkunnan käsi-             Kun siis mawkunta-arkistOill perustami-
5655: tyksen mukaan tämä hyllymäärä tulisi riit-        nen Viipuriin on kieltämättä !kansallisen
5656: tämään noin neljäksikymmeneksi vuodeksi,          kulttuurimme vaatima välttämätön t~htävä,
5657: jolloin kuitenkin on ajateltu, että arkistoon     kun valmistukset tämän työn suorittami-
5658: paitsi valtionviranomaisten asia:kirjoja voi-     seksi alk81vat olla tehdyt ja kun ra'tlkaise-
5659: taisiin vastaanottaa myös kuntien ja seura-       vain päätösten oikea hetki muistakin syistä
5660: kuntien vanhempia arlk:istoaineksia ; siten       näyttää olevan käsissä, olisi eduskunnan ja
5661: nämäkin saataisiin turvatuiksi niiltä vaa-        hallituksoo nyt ry\hdyttä:vä tämän tärkeän
5662: roilta, jotka nykyään alati ulhlk:aavat niitä     yrityksen toteuttamiseen.
5663: enimmä:kseen erittäin sopimattomien säily-           Yllä ·esitetyn perusteella rohkenen ehdot-
5664: tyspaikkojen tai puutteellisen hoidon             taa eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5665: vuoksi.                                           muksen,
5666:    Tervaniemen kirkkorakennuksessa suori-
5667: tettavista muutos- ja sisustustöistä aiheu-                 että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
5668: tuvien kustwnusten on laskettu nousevan                  siin maakunta-arkistotalon rakenta-
5669: noin 4 miljoonaan ma:rilåaan. Kun eri                    miseksi Viipuriin ja sitä varten mer-
5670: kuntien ja seurakuntien taholta jo on ra-                kitsisi sopivan rahamäärän ensi vuo-
5671: kennusavustuksena myönnetty noin 800,000                 den tulo- ja menoarvioesitykseensä.
5672: markkaa, jäisi . valtion suoritettavaksi rn.oin
5673: 
5674:      Helsingissä 12 p. helmikuuta 1931.
5675: 
5676:                                                                         Väinö Voionmaa.
5677:                                                                                         169
5678: 
5679: vm,1o. -     Toiv. al. N :o 24.
5680: 
5681: 
5682: 
5683: 
5684:                                   Kolkki y. m.: Rukoushuoneen ja papin asunnon mkenta-
5685:                                      misesta nomantsin K uolismaan kylään.
5686: 
5687: 
5688:                                       E d u s k u n n a ll e.
5689: 
5690:    Tunnustaen kirkon työn suuren ja mo-           sesti sen väestön henkisiin tarpeisiin. Eikä
5691: nelle ihmiselämän eri alalle ulottuvan mer-       voi ainakaan vielä tätä nykyä hajallisen,
5692: kityksen on valtiovalta, paitsi muuta, myös-      harvalukuisen ja vähävaraisen asutuksen
5693: kin taloudellisesti jossain määrin tukenut        takia ajatella uuden seurakunnan muodosta-
5694: kirkon toimintaa, m. m. avustamaila tai ko-       mista sinne ik:aUJkaiselle rajaseudulle.
5695: konaan kannattamalla hengellistä hoitoa              Monelta taholta on sen vuoksi herätetty
5696: erinäisillä kaukaisHla syrjäseuduilla.            kysymys evankelis-luterilaisen rukoushuo-
5697:    Tässä tehtävässä on valtiolla jatkuvasti       neen ja oman papin saamisesta muilla kei-
5698: velvollisuuksia. Onhan maamme salo- ja            noin Kuolismaalle. Jo vuonna 1921 esitti
5699: rajaseuduilla laajoja harvaanasuttuja ja          rovasti Gust. Arokallio, jolle kirkollis- ja
5700: vähävaraisia kulmakuntia, joissa kirkon           opetusministeriö oli antanut tehtäväksi eh-
5701: kasvattava työ ilman valtion aineellista tu-      dotuksen Raja-Karjalan hengellisen hoidon
5702: kea on perin vaikeata ja sitä mukaa vähän         kehittämisestä, että Kuolismaahan olisi saa-
5703: tu'loksellista. Sellainen tässä suhteessa val-    tava oma pappi ja rukoushuone. Niinikään
5704: tion apua vailla oleva ja sitä kipeästi tar-      on kaksi viimeksi pidettyä kirkolliskokousta
5705: vitseva paikkakunta on Kuolismaan kylä            hyvli!ksynyt hallitukselle esitettäväksi sa-
5706: ympäristöineen Ilomantsin seurakunnassa.          manlaisen anomuksen, jota Viipurin hiippa-
5707: Kylän ja sen ympäristön asukkaat ovat             kunnan tuomiokapituli on lämpimästi kan-
5708: kyllä suureksi osaksi kreikkalais-katolisia,      nattanut, että nimittäin tämä ajatus olisi
5709: mutta Kuolismaa muodostaa kuitenkin kes-          toteutettava valtiovallan toimenpiteillä ja
5710: kuksen alueella, jolla evankelis-luterilaisia     valtion varoilla.
5711: asuu yli 900 henkeä. Lisäksi tulee vielä             Nämä aloitteet ovatkin vieneet asiaa niin
5712: paikkakunnalla varsinkin talvisin työsken-        paljon eteenpäin, että yleisten rakennusten
5713: televä sangen suuri metsätyöntekijäin             ylihallitus on viime vuonna opetusministe-
5714: joukko. Vuosi vuodelta on myöskin paik-           riön kehoituksesta tehnyt luonnospiirustuk-
5715: kakunnan luterilaisten lukumäärän huo-            set ja summittaisen kustannusarvion pientä
5716: mattu nousevan.                                   puukirkkoa ja yksinkertaista papin asuntoa
5717:    Ilomantsin seurakunnan ala on laaja,           varten Kuolismaahan. Ilomantsin seura-
5718: 4,135.s km 2 • Matka kirkonkylästä Kuolis-        kunta taas puolestaan on hankkinut tarpeel-
5719: maalle on 55 km. Seurakunnan papit eivät          lisen maa-alueen rakennuksia varten ja si-
5720: näin ollen ehdi parhaalla tahdollakaan pal-       toutunut pitämään ne kunnossa. Papin:
5721: jon toimia kysymyksessä olevan kulmakun-          palkkauksen on evankelis-luterilaisten seu-
5722: nan hyväk._,q_ eivätkä eläytyä henkilökohtai-     mkuntain vastikerahaston katsottu voivan
5723:   160                VIII,lo. -   Ilomantsin Kuolismaan rukou~huone.
5724: 
5725: toistaiseksi suorittaa, vaikkakaan sen varoja   Gutzeit OjY, siis tosiasiallisesti taaskin Suo-
5726: ei lain mukaan eikä varojen vähyyden täh-       men valtio, kokonaisten kyläkuntien metsä-
5727: den voidakaan puheena oleviin rakennus-         maat. Maanomistajana ja paikkakunnan
5728:  kustannuksiin käyttää.                         ensimmäisenä työnantajana on valtion pi-
5729:     Tämän pitemmälle ei asia ole tähän asti     dettävä huolta seutukunnan hengellisistäkin
5730:  päässyt, eikä se tule pääsemäänkään ilman      tarpeista. Eikä tämä huolenpito varmaan-
5731: tehokasta rahallista apua. Ilomantsin seu-      kaan olisi tuloksetonta voimain ja varain
5732: rakunta on ei ainoastaan rajan puolelta,        tuhlausta. Tämä kylvö tuottaisi suotuisaa
5733: vaan kauttaaltaankin varatonta ja juuri         hedelmää ei ainoastaan uskonnollisessa,
5734: näinä aikoina vaatii sen entinen oma kirkko     vaan myöskin kansallisessa, valtiollisessa ja
5735: BUuria kustannuksia päästäkseen .arvokkaa-      sivistyksellisessä suhteessa tuon paljon
5736: seen asuun seurakunnan päälkir'kkona. Kuo-      vailla olevan, rajan ki11ojen alla elävän
5737:  iismaan sekä sen takana ja ympärillä o:le-     väestön keskuudessa.
5738:  van rajaseudun tarpeet jäävät näin ollen          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
5739:  tyydyttämättä, ellei valtiovalta ojenna sme    eduskunnan päätettäväksi toivomuksen
5740:                                                                                           '
5741:  auttavaa kättään.                                       että hallitus antaisi Eduskunnalle
5742:     Oikeuden ja kohtuuden mukaan ei valtio             esityksen evankelis-lutert'laisen ru-
5743: voikaan vetäytyä pois apua antamatta. Pu-              koushuoneen ja papin asunnon ra-
5744:  heena olevalla seudulla omistaa valtio van-           kentamisesta Ilomantsin seurakun-
5745:  hastaan laajoja n. s. ruununmaita ja Enso-            nan K uolismaan kylään.
5746: 
5747: 
5748: 
5749:               E. Kolkki.                                    Pekka Pennanen.
5750:                                       Antti Kukkonen.
5751:                                                                                              161
5752: 
5753: VID,u.- Toiv. al. N:o 25.
5754: 
5755: 
5756: 
5757: 
5758:                                 Päivänsalo y. m.: Epäsiveellisten julkaisujen ja esineitten
5759:                                    levittämisen ja kaupaksipitämisen ehkäisemisestä.
5760: 
5761: 
5762:                                       Ed u .s kunnalle.
5763: 
5764:    Suomi on 14 p :nä huhtilkuuta 1923 liitty-      löä vastaan epäsiveellisten kuvien kauppaa-
5765: nyt kansainväliseen sopimukseen epäsiveel-         misesta koulunuorisolle. Puheenaoleva hen-
5766: listen julkaisujen leviämisen ehkäisemisestä.      kilö oli, kuten opetusministeriön sanat kuu-
5767: Tämän kautta on valtiomme myös sopimuk-            luvat ,·säädyllisyyttä mitä louk'kaavimmassa
5768: sen I artiklan mukaan sitoutunut perusta-          muodossa" tarjonnut koululapsille kau-
5769: maan tahi mää11ä:ärrnään viraston, jonka teh-      paksi Ranskasta tuottamiaan alastomuus-
5770: tävänä on koota kaikki se ainehisto, joka voi      valokuvia, joita ei voinut katsoa taideteolk-
5771: >Cdistää sellaisten tekojen tutkimista ja ran-     siksi ja jotka opetusministeriön mielestä oli-
5772: kaisemista, jotka rikkovat epäsiveellisiä !kir-    vat ,s'äädyllisyyttä loukkaavia". T·ällaisia
5773: joituksia, piirustuksia, kuvia taikka esineitä     kuvia mainittu liikemies lupasi lähettää sul-
5774: koskevaa sisäi,stä lainsäädäntöä. Epäsiveel-       jetuissa kirjeissä hyvin pakattuina ja mitään
5775: listen julkaisujen levittämi,sen ja kaupaksi-      huomiota lherättärrnättä. Syyte nostettiin ja
5776: pitämi,sen ehkäisemist'ä ta11koittavan, Gene-      asia tuli esiin Hangon kaupungin raastu-
5777:  vessä 12 p. syysk. 19,2>3 tehdyn kansainväli-     vanoikeudessa. Ja 18. 11. 1929 raastuvan-
5778: sen yleissopimuksen on Suomi ratifiDinut 5         oikeus antoi päätöksensä, jossa sanotaan,
5779:  p. jouluk. 1924 ja sen !kautta sitoutunut         että koska puheenaolevat kuvat oikeuden
5780:  m. m. IV artiklan mukaan ryhtymään tar-           mielestä .eivät ole e;päsivee'llisiä, niin katsoo
5781:  peellisiin toimenpiteisiin taikka lainsäädän-     ;raastuvanoikeus oilkeaksi hylj.ätä syytteen
5782:  töelimelleen elhdottamaan tarpeellisia toi-       aiheettomana.
5783:  menpiteitä, jos lainsäädäntö tätänykyä on            Ne kuvat, jotka oli oikeuden nähtävissä
5784:  riittämätön tämän sopimuksen toimeenpane-         ja joita opetusministeriö oli tarkastanut, oli-
5785:  miseksi.                                          vat todennäköisesti saksalai8ta alkuperää.
5786:     Tiettävästi meillä ei vielä ole ryhdytty          Rikollisuuden li8ääntymiseen on epäsi-
5787:  välttämättömiin asian vaatimiin toimenpi·tei-      veellisillä kirjoituksina, piiru8tuk8illa, maa-
5788:  siin.                                             lauksilla, painotuotteilla, ikuvilla ja kinema-
5789:     Tammik. 218 p. 1927 saatiin tosin epäsiveel-    tografisilla filmeil~ä epäilemättä oma
5790:  listen juLkaisujen tJhkäisemistä tarkoittava      osansa. Mutta myös epäsiveellisten ehkäisy-
5791:  lain muutos aikaan. Ja tämän perustuksella         esineitten kauppaamisen vaikutus on ollut
5792:  onkin jo ainakin yksi syyte, vaikka kie1tei-       tuhoisa. ,Sellaisten epäsiveelli8ten, synty-
5793:  sellä tulolksella, nostettu. Lokak. 28 p. 1929     väisyyttä väihentävien esineitten kauppa on
5794:  kehoitti opetusministeriö kouluhallituksen         huolestuttavana tavaiJ.la lisääntynyt. Osoit-
5795:  iLmoituksen johdosta Uudenmaan läänin              taahan tilastomme, ett'ä elävänä syntyneiden
5796:  maa/herraa nostamaan kanteen erästä !henki-        lasten luku, joilm vv. 1871-1880 oli 37 %
5797: 
5798:                                                                                                 21
5799:  162                     VIII,Il. -   Siveellisyystyön tukeminen.
5800: 
5801: ja vielä 1918 23.s %, on laskenut niin, että           että hallitus mahdollisimman pian
5802: se 1927 oli vain 21.2 %.                             jättäisi esityksen toimenpiteistä, joi-
5803:    Eduskunnan on allekirjoittaneitten mie-           hin kansainväliset sopimukset epäsi-
5804: lestä syytä kiinnittää huom~ota tällä alalla         veellisten julkaisujen ja esineitten
5805: vallitsevaan asiaintilaan. Sentähden rohke-          levittämisen ja kaupaksipitämisen
5806: nemme kunn~oittaen esittää eduskunnan                ehkäisemisestä v:lta 1923 valtiotamme
5807: päätettäväksi toivomuksen,                           velvoittavat.
5808: 
5809:      Helsingissä helmikuun 4 p :nä 1931.
5810: 
5811:              B. H. Päivänsalo.                           E. M. Tarklmnen.
5812:              Jussi Annala.                               P. Saarinen.
5813:              Eero Nurmesniemi.                           Väinö Malmivaara.
5814:              Antti Junes.                                G. Sahlstein.
5815:                                        K. Fr. Nyman.
5816:                              ••         ••
5817: 
5818:    VALTIOPAIVAT
5819:                     19 31
5820: 
5821: 
5822:               LIITTEET
5823:                       IX
5824: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
5825:            TOIVOMUSALOITTEET
5826: 
5827: 
5828: 
5829: 
5830:                   HELSINKI 1931
5831:             VALTIONEUVOSTONKIRJAPAINO
5832:     1
5833:     1
5834: 
5835:     1
5836:     1
5837: 
5838:         1
5839:         1
5840:         1
5841: .       1
5842: 
5843:             1
5844: 
5845:             1
5846:             1
5847:             1
5848: 
5849:                 1
5850:                 1
5851: 
5852:                 1
5853:                 1
5854: Pienviljelystä ja vuokraoloja, maa- ja kotitalouskouluja,
5855: puu- ja halkokaupan edistämistä, karjataloustuotteita ja
5856: kalastusta y. m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
5857:                                                                                   167
5858: 
5859: IX,1. -- Lak. al. N:o 11.
5860: 
5861: 
5862: 
5863: 
5864:                               Setälä y. m.: Ehdotus laiksi lokakuun 15 päivänä 1918
5865:                                  vuokra-alueiden lunastamisesta annetun lain 75 §:n ku~
5866:                                  moamisesta.
5867: 
5868: 
5869:                                   E d u s k u n n a ll e.
5870: 
5871:    Viitaten 1930 vuoden ensimmäisille val-              että Eduskunta hyväksyisi näin
5872: tiopäiville jätetyn lakialoitteen N :o 13             kuuluvan lakiehdotuksen:
5873:  (Liitteet I-XIII sivu 129) perusteluihin,
5874: saamme kunnioittaen ehdottaa,
5875: 
5876: 
5877: 
5878:                                         Laki
5879:  lokakuun 15 päivänä 1918 vuokra-a.lueiden luna.stamisesta annetun lain 75 § :n
5880:                                kumoamisesta.
5881: 
5882:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka. on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
5883: määrätyllä tavalla, säädetään täten:
5884: 
5885:                         Vuokra-alueiden lunastamisesta lokakuun
5886:                       15 päivänä 1918 annetun lain 75 § kumo-
5887:                       taan.
5888: 
5889: 
5890:     Helsingissä, 12 päivänä helmikuuta 1931.
5891: 
5892:              Edward Setälä.                                 J. Kovanen.
5893:              Mauno Peklmla.                                 Valfrid Eskola.
5894:                                   J. F. Tolonen.
5895:  168
5896: 
5897: IX,z. -   Toiv. al. N :o 26.
5898: 
5899: 
5900: 
5901: 
5902:                                Alestalo y. m.: Virkataloihin kuuluvain vuokra-alueiden
5903:                                    lunastamista koskevan lain muuttamisesta.
5904: 
5905: 
5906:                                     E d u s k u n n a ll e.
5907: 
5908:    Ne tiheät lainsäädännölliset toimenpiteet,    niinkuin ma;atalousvaliokunnan vuoden 1,925
5909: joilla maassamme viime 15~vuotiskauden           valtiopäivillä antamaan mietintöön liitty-
5910: kuluessa on koetettu saada aikaan paran-         västä, kansanedustajien Bernhard Heikki-
5911: nuksia maanvuokraoloihin yleensä ja valtion      län, E. A. Turjoo ja Osk. Ansh. Sjöstedrt--
5912: vuokramiesten asemaan erityisesti, osoitta-      Jussilan allekirjoittamasta vastalauseesta ja
5913: vat monilukuisuudellaan riittävän vakuutta-      valtiopäivillä senlisäksi annetuista lausun-
5914: vasti, että näissä suhteissa on ollut sekä pa-   noista nähdään, suurella joukolla kansan-
5915: rannuksen syytä että asianomaisissa lain-        edustajia oli silloin jo omaksuttuna se va-
5916: säätäjissä, se kiitollisuudella tunnustetta-     kaumus, että myöskin kantatilojen vuokra-
5917: koon, myöskin korjaamisen halua. Kuiten-         miesten tuli päästä lun8!Stusoikeudesta osal-
5918: kin on todettava, että kun yksityismaan          lisiksi. Viitatusta vastalauseesta havaitaan
5919: vuokramiesten itsenäistyminen on käynyt          myöskin, että vuoden 1926 lain säännöksiä,
5920: nopeasti, tehokkaasti ja jokseenkin kivutto-     mikäli ne koskivat lunastettavan alan 8UU-
5921: masti, ovat sensijaan valtion vuokramiehet       ruutta, ·pidettiin jo sanottua lakia säädet-
5922: ja erityisesti kantatilojen haltijat, jotka      täessä liian ahtaina.
5923: useinkaan eivät ole olleet taloudellisesti yk-       Perinnöllisen maanomistuksen eteväm-
5924: sityismaan vuokramiehiä paremmassa ase-          myydestä vuokramaan rinnalla lienee päästy
5925: massa, vain 'aste a:steelta päässeet lähem-      kaikkialla sellaiseen yksimielisyyteen, että
5926: mäksi ta:savertaisuutta yksityismaan vuokra-     sanojen tuhla;a:minen siinä sUhteessa ei liene
5927: miesten kanssa. Niin hyvin marraskuussa          tarpeen. Tahdomme ainoastaan viitata sii-
5928: 1919 eduffimnnalle annetusta haliltuksen esi-    hen, että maatalouspoliittiset syyt tuoton ja
5929: tyksestä kuin voimassa olevaa virkatalojen       viljelystason nostamiseksi tekevät välttämät-
5930: vuokra-alueiden 1unastamis:la:kj:a vuodelta      tömäksi sen, että valtion virkatalojen lunas-
5931: 1926 eduskunnassa 1925 vuoden valtiopäi-         tamisla;kia siten laajennetaan, että poista-
5932: villä säädettäessä hallituksen esityiksen pe-    malla kuntain ja muiden laitosten etuoikeu-
5933: rusteluista ja käydyistä keskusteluista ilmeni   det kaikkiin muihin kantatiloihin, paitsi nii-
5934: kuitenkin suhteellisen ~selvästi se mielipide,    hin, mitkä valtiolle itsellensä ovat tarpei-
5935: että nekään saavutukset, joihin vuoden 192J6      siinsa välttämättömät, myönnetään yksityi-
5936: virkatalojen lunastamislailla päästiin, ·eivät   sille vuokramiehille lunastusoikeus, sillä kun
5937: vielä olleet puheenaolevaa maatalouspoliitti-    vuokrakannalle jääneitä virkataloalueita
5938: sesti niin tärkeätä uudistuskysymystä saaneet     nyttemmin ei liene enää kuin 2-300, on
5939: lopullisesti pois päiväjärjestyksestä, sillä,    selvää, että jälellä olevien virkataloalueiden
5940:                                    IX,2. -   Alestalo y. m.                                 169
5941: 
5942:  hoitokulut eivät suinkaan suhteellisesti ole      neet pellot, rakennukset, metsän, arvopuut,
5943:  halventuneet, sillä virkatalojen lunastuslain     ruiskylvön, osan rvehusta ja muut etuisuu-
5944:  säännösten johdosta on sinne tänne jäänyt         det kun:kin erikseen, on selvää, että lunas-
5945:  varsin vaatimattomia kantatiloja, jopa ai-        tushinta on noussut sUhteettoman korkealho,
5946:  noastaan metsäkappaleita valtion omaan            kun vuo!k:ramieJhen tekemiin rparannuksiin-
5947:  hallintaan, mikä hallinta tuottoon nähden ei      kaarn .ei ole mainittavaa huomiota pantu.
5948:  suinkaan osoittautune taloudelliseksi.            Arviolautakuntien esittämien hintojen yl-
5949:      Mielestämme on kuitenkin 1926 vuoden          lättävästä korkeudesta ovat todistuksena
5950:  lunastamislain 10 § tuottanut vuokramie-          niinhyvin ne monet tapaukset, joissa kaup-
5951:  hille kaikkein karvaimmat kokemukset, sillä       pakirjansa jo allekirjoittanut lunastaja ei
5952:  sanotussa lainkohdassa viitoitetut hinnoit-       ole kyennyt maksuistaan suoriutumaarn,
5953:  telu-perusteet ovat osoittautuneet sikäli mu-     vaan talo haltiljoineen on joutumassa tuuli-
5954:  sertaviksi, että kantatilojen lunastamistoi-      ajolle, kuin rne ä·Skeistäkin vielä monilukui-
5955:  met, siinäkin laajuudessa kuin ne sanotun         semmat tapaukset, joissa lunastaja ei ole
5956:  lainpaikan mukaan saattavat nykyään tulla         uskaltanut ikauppalkirjoja edes allekirjoit-
5957:  kysymykseen, ovat joutumassa puolin ja            taa tuntien itsensä lkykenemättömäksi sano-
5958:  toisin umpikujaan. Kun puheenaolevassa            tuista korkeista kauppahinnoista koskaan
5959:  lainpaikassa säädetään, että siinä tarkoite-      eikä ainakaan nykyisinä aikoina suoriutu-
5960:   tuista kantatiloista ja lisämaa-alueista on      maan. Kun asutushallitus viime vuoden
5961:   maksettava asutuslain 15 § :n mukainen           syyspuollella on vaatinut useatakin kanta-
5962:   hinta, mikä määrätään siten, että viiden         tilan vuokraa:jaa alleki:rjoittamaan kauppa-
5963:   viimeisen vuoden käypähinnan keskiarvo           kirjat sellaisissa tapauksissa, joissa arvio
5964:   vapaassa kaupanteossa pannaan pohjaksi,          on toimitettu jopa 3 vuotta sitten, sillois-
5965:   ovat kantatilojen vuokramiehet, sensijaan,       ten kor'kea:konjunlktuurin mukaisten hin-
5966:   että maatilojen käypä hirnta on parina vii-      noittelujen nojassa, on hyvi:nkin käsitettä-
5967:   meisenä vuonna huimaavasti laskenut, jou-        vissä, että taloudellinen hätä ja kodistaan
5968:   tuneet sanotunlaisen hinnoittelun perus-         poisjoutuminen on ulhkaamassa asianomai-
5969:   teen takia maksamaan lunastettavista kan-        sia perheitä. Kun kieltäytymisestä kaup;pa-
5970:   tatiloista lhirntoja, jotka eivä.t ole missään   kirjoj·en allekirjoittamiseen kuitenkin orn
5971:   kohtuullisessa suhteessa nykyisin :käypiin        seurauksena ollut kehoitus luopua tilas-
5972:   hintoihin. Niinpä on my·önnettävä, että          tansa, on selvää, että kun samoja tiloja ei
5973: · on satturnut tapauksia, joissa vi!I'ikatalojen   enää ole suostuttu vudkralleikaan anta-
5974:   kantatilan lunastushinnaksi on vwhvistettu       maan, lainsäädännölliset toimenpiteet vii-
5975:   220,000 markkaa, vailkka samanarvoinen            pymättömine välittävine määräyksineen
5976:   muu alue virkataJosta on noussut vain             ovat välttämättömät sitäkin suuremma:lla
5977:   38,000------o39,000 markan hintaan ja perintö-   syyllä, kun suuri joukko vuokravälikirjoja
5978:   talosta lunastettava •samanarvoinen torpan-       päättyy ·ensi tulevan maaliskuun 14 päi-
5979:   alue tullut vain 1'8,000-lr9,000 markan           vana. Mitä jo allekirrjoitettuihin kauppa-
5980:   hintaan. Kun asetetut arviolautakunnat,           kirjoi'hin ,tai·kka jo toimitettuihin arvioimi-
5981:    joissa paikallinen hintaintuntemus ei ole        siin tulee, on kiistämättömän selvää, että
5982:    ollut tyydyttävästi edustettuna siitä syystä,    syntynyt väHtilanne on tavalla tai toisella
5983:   että arviolautakunnassa ainoana pailkalli-        selvitettävä. Kun valtiolle itsellensä orn eni-
5984:   sena jäsenenä olevalla asutuslautakunnan         ten vahingollista, jos sen maataviljelevä.ä
5985:    pUJheenjohtajalla useimmiten ei ole ollut        väestöä liiaksi rasitetaan ja sen veronmak-
5986:    tarpeellista asiantrmtemusta, ovat arvioi-      sukylk:y tehdään tyhjäksi ja kun maatalou-
5987: 
5988: 
5989:                                                                                                   22
5990:   170                         IX,2. -- Virkatalojen vuokra-alueet.
5991: 
5992: teen perehtymättöunä!lleikin on kaiken epäi-       nastamaan viljelysmaata 50 h·elhtaariin asti
5993: lyill ulkopuolella se, että viimeisten 5 vuo-      ja vähintään samanverran metsämaata, jol-
5994: den keskihintojen nojalla arvioidut lunas-         loin lisämaasta olisi luonnollisesti makset-
5995: tushinnat asettavat faktillisia ja ylivoimai-      tava !käypä lhinta asutuslain ·edtellyttämillä
5996: sia esteitä lunastushinto~en suorittamiselle,      maksuehdoilla.
5997: ja krm sellaista maatilanihintojen korlkea-           Vielä haluaisimme kiinnittää Eduskun-
5998: konjunktuuria, joka on puheenaoleviin lu-          nan huOiffiion siihen, että virkataloista liien-
5999: nastushintoiihin ollut vaikuttamassa, ·tuskin      neitä lisämaa-alueita ovat nykyisen lain no-
6000: lienee sikäli pian odotettavissa, että ikysy-      jalla useinkin saaneet lunastaa henkilöt,
6001: myk.sessäol·evien kantatilojen jä:rjestelyjä       jotka kylläkin vähävaraisuutensa vuoksi
6002: voitaisiin siihen asti lykätä, ei li·ene niissä-   ovat saattaneet tulla !kysymykseen, mutta
6003: kään tapauksissa, joissa kauppakirjat jo           joilla ei ole ollut riittävää ammatillista
6004: ovat va1truiit allekirjoitettaviksi tai jo oiVat   kykyä ja sitkeyttä tiluksensa menestylkse'l-
6005: allekirjoitetut muuta keinoa pulasta pää-          liseen asumiseen. Tämän vuoksi olisi muo-
6006: semiseen kuin my,öntää nykyistä hintatasoa         dostettaviin uusiin tiluksiin laissa myön-
6007: vastaava a1ennus ja malksuajan lykkäys tai         nettävä etuosto-oiikeus •sellaisille valtion
6008: toimituttaa uusi arvio, jossa jo saadut !ko-       vuokramiesten lapsille, jo:tka perintösyistä
6009: kemukset ovat olevat terv·eellisenä opetuk-        eivät voi sa111da isiensä aluetta, mutta jotka
6010: sena. E1rittäin tärkeä;tä olisi myös viljelys-     kuitenkin täyttävält asutuslaissa määrätyt
6011: tilojen ra:kennusajan pidentäminen 10 vuo-         ehdot ja jotka omaavat tarpeellisen kestä-
6012: deksi. Edelläolevien perusteluiden lisäksi         vyyden ja maataloushengen.
6013: pyydämme viitata toht. Sunilan ja Hynni-              Edelläolevan huomioonottaen esitämme
6014: sen laatimaan mietintöön maatalouspulan            eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
6015: lieventämisestä.
6016:     Kun vuoden 1;9126 lain 15 ·~ :n mukaan                   että hallitus kiireellisesti valmis-
6017: virkatalojen myynnistä kertyneet varat                    taisi ja Eduskunnalle jättäisi esi-
6018: ovat käy:tettävät maan ostamiseen valti()lll              tyksen voimassaolevan, valtion virka-
6019: metsätaJloutta varten, ei valtio lainmuutok-              taloihin kuuluvien mwkra-alueiden
6020: sesta kärsi aineellista truppiotakaan, sillä              lunastamista koskevan lain muutta-
6021: valtiolle ostettavan maan hinta on vastaa-                misesta siten,
6022: vassa määrässä laskenut.                                     1} että virkatalojen vuokraajat
6023:    Sallittanee meidän vielä huomauttaa, että              saisivat lunastaa vuokraamistaan
6024: v·oimassaolevaa lakia sovellutettaessa Oill to-           päätiloista 20 hehtaaria viljelys- ja
6025: dellisen maanvilljdijän useinkin täytynyt                 yhtä paljon metsämaata samoin eh-
6026: vertavuot81vin sydrumin !katsella kuim.ka vir-            d·ain kuin virkatalojen torpparit eli
6027: katalon kantatilaa, j®ka talousrakennuk-                  vuoden 1914 hinnoilla,
6028: set ja tilussuhteet kaiken järjen nimessä                    2) että virkatalon kantatilan hal-
6029: vaatisivat, ettei erinomaisessa asemassa,                 tijalle varattaisiin oikeus lunastaa
6030: usein yhit·enäisessä !kappaleessa talon ympä-             viljelysmaata 50 hehtaariin asti ja
6031: rillä olevia peltoja paloteltaisi luonnotto-              saman verran kasvullista metsä-
6032: miin kappaJleisiin, on suoranaisesti ~rais               maata, jolloin lisämaasta kuitenkin
6033: kattu, jotta nykyisen lain mukaista tilus-                suoritettaisiin käypä hinta, sekä
6034: laajuutta ei ylitettäisi. Tällaisten trupaus-                3) että vuoden 1926 lain perus-
6035: ten varalta täytyisi lakia laajentaa sikäli,              teella jo arvioidut tilat a1·vioitaisiin
6036: että kantatilan haltija olisi oikeutettu lu-              uudelleen noudattaen 1) kohdassa
6037:                                IX,2. -    Alestalo y. m.                            171
6038: 
6039:   mainittu.a hintaperustetta tai alenta-              matta, että kauppakirjat jo olisivat
6040:   malla hintoja 40 %:lla siitä riippu-                allekirjoitetut.
6041: 
6042: He·lsi:ngissä, Jheillnilrnu'll 12 p :nä 1931.
6043: 
6044:           Ansh. Alestalo.                                  Heikki Vehkaoja.
6045:           Vihtori Vesterinen.                              Eero Nurmesniemi.
6046:           Hannes Eskola.                                   Eemeli Aakula.
6047:           J. Eri. Pilppula.                                P. Ruotsalainen.
6048:           Anton Suurkonka.                                 E. A. Turja.
6049:           Jussi Annala.                                    T. A. Jauhonen.
6050:           Janne Koivuranta.                                J oh. Korhonen.
6051:           Kalle Kämäräinen.                                S. Tuomikoski.
6052:           J. Emil Lampinen.                                E. F. Rautaharju.
6053:           Alpo 0. Luostarinen.                             Viljami Kalliokoski.
6054:           V. Huuhtanen.                                    Kalle J oukan.en.
6055:                               J. Lauri Mäkelä.
6056:   172
6057: 
6058: IX,a. -   Toiv. al. N :o 27.
6059: 
6060: 
6061: 
6062: 
6063:                                  Pitkänen y. m.: Asutuslautakuntain oikeuttamisesta osta-
6064:                                     maan pakkohuutokaupoissa pienviljelijäin tiloja enti-
6065:                                     sille orwistajille asuttaviksi järjestämistä varten.
6066: 
6067: 
6068:                                       Ed u s kun n •8111 e.
6069: 
6070:    Vallitseva lamakausi on jo ehtinyt saat-        ja tehoisampaain yhteistoimintaan rk!oettaen
6071: taa marumme talouselämän kovin epä'V,ar-           pysyttää pienviljelijäväkeä tilojensa viljeli-
6072: malle kannalle. Erittäinkin maatalous on:          JOina. Itsenäinen talonpoika, jQika on tot-
6073: ehtinyt joutua suoranaiseen pulaan.                tunut selviytymä>än vailkeuksissakin oman
6074:    Pienviljelys, jolta vielä nytkin taloUJdelli-   apunsa ja omaisuutensa varassa, ei ole nyt-
6075: sen ahdingon vallitessa yhteiskunta ja ra-         iro.än autettavissa köyihäin:hoidon ja hätä-
6076: han mahtava valta vaativat heil1e 'kuuluvan        aputöiden avulla.
6077: osuutensa, joutuu ennenkuulumattom:aan                Käsityksemme mukaa.n> ·olisi nyt entistä
6078: a:hdinkoon. Onhan tunnettua, ·että pien-           väili.eiDJmän käytettävä varoja asutuslakien
6079: viljelyik:sen on täytynyt hankkia 'Veroihin,       ja sääntöj·en mukaiseen asutustoimintaan
6080: korkoi'hin y. m. menoihin tarvittavat :va'ha-      ja siirrettävä osa ky8003Säolevista varoista
6081: määrät vieraasta työstä, rahdinajosta ja           palvelem81an tämän ajan mukaisesti .entis-
6082: muista satunnaisista ajoista. Nyt se ei ole        ten, ammattiinsa tottuneiden pientilallisten
6083: heille mahdollista. Näin ollen ov•at pien-         kodeissaan pysymisen varmentamista.
6084: viljelijät .pakostakin joutuneet odottamaan           Mielestämme olisi parhain keino t~hdä
6085: yhteiskunnalta apua. Ja el:lei ~sitä aivan         hyödyllistä asutustyötä se, että kunnal-
6086: pian tule, ovat useatkin heistä pak.oitettuja      liset asutuslautakunnat kunnaHislautakun-
6087: jättä.m.ään kohtalonsa kokonaan yhteiskun-         tien kanssa yhdessä oikeutet;taisiin osta-
6088: nan 'hoiviin.                                      maan pa'l&:ohuuto!kaupoissa pienviljelijäin
6089:    V alialla olevan tilanteen aikana astuu         tiloja ja niitä edelleen entisille omistajille
6090: kuntien ja 'Valtiovallan eteen kysymys, mi-        asuttavaksi järjestämään.
6091: ten parhaiten voidaan pulasta selviytyä.              Edelläsanottuihin, lyhyesti esittämiimme
6092: Käsityksemme mukaan köyhäinlhoito ja häi-          perusteluihin viitaten ehdotamme kunnioit-
6093: täaputyöt eivät kykene enää takaamaan              taen eduskunnan päätettäNäksi toivomuk-
6094: vaatimattominrtakaan jo'kapäiväi.stä leipää        sen,
6095: sille suurelle joukolle, joka tulee lähiaikoina                 että hallitus kiireellisesti laatisi
6096: sitä tarvitsemaan.                                           suunnitelman, jonka mukaisesti kun-
6097:    Ajatellessa keinoja, joilla yhteiskunta                   tien asutu.slautakunnat kunnallis-
6098: voisi auttaa tukalaan tilanteeseen joutu-                    lautakuntien kanssa yhdessä saisivat
6099: nutta itsenäistä pien'Viljelijäjouk>koa, olem-               ostaa· pakkohuutokaupoissa pienvilje-
6100: me ib.uom:aavinamme sen, että !Valtion ja                    lijäin tiloja ja niitä edelleen entisille
6101: kuntien on käy;tä:v.ä enti·stä kiinteämpään                  omistajille asuttaviksi antaa; sekä
6102:                              IX,3. -   Pitkänen y. m.                                173
6103: 
6104:    että haUitus, jos asian toteuttarni-           1·ärahoja, jättäisi esitykset niistä kii-
6105:  nen vaatisi lainmuutosta ja lisämää-             reellisesti Eduskunnalle.
6106: 
6107: Helsingissä, lhe1mikuun 13 rp :nä 1931.
6108: 
6109:          Matti Pitkänen.                                Kaapro Huittinen.
6110:          Antti Sallinen.                                Heikki Vehkaoja.
6111:          J. Emil Lampinen.                              Antti Kemppi.
6112:          Eemeli Aakula.                                 Jooseppi Kauranen.
6113:                                Albin Asikainen.
6114:  174
6115: 
6116: IX,4. -   Toiv. al. N :o 28.
6117: 
6118: 
6119: 
6120: 
6121:                                Kesti: J akokuntcuin yhteisillä mailla olevien asuntoalueiden
6122:                                   vuokraajain itsenäistyttämisestä.
6123: 
6124: 
6125:                                     E d u s k u n n a 11 e.
6126: 
6127:    Asutuslainsäädännöllä maassamme on py-        uhalla ollut pakko taipua, ottamatta ollen-
6128: ritty pääasiallisesti siihen, että maanomis-     kaan huomioon onko vu{)kramaksu ollut
6129: tusolot vuokrajrärjestel:m.ästä vapautuisivat,   sulb.teessa paikkakunnan käypään vuokra-
6130: ja onkin sen avulla jo saatu poistetuksi         hintaan. Tämmöinen pakkoVIallan käyt1ö,
6131: suuri osa sitä ·epävarmuuden tilannetta,         joka perustuu väikevämmän oikeuteen omis-
6132: mitä vuokrajärjestelmässä on.                    tusoikeuden nojalla, ei liene oikeusvaltiossa
6133:    Mutta silti on lainlruadinnassa jäänyt huo-   edelleen suotava.,. vaan olisi näimäkin kan-
6134: mioonottamatta sen maaseudulla olevan            salaiset, jotlm. ovat sortuneet tällaisille
6135: väestönosan oikeusturvan vakiinnuttaminen,       mailLe rusumuksensa laittamaan, lailla tur-
6136: j:oka on rakentanut 1a'sumuksensa ja raivan-     vattava. Tämä toimenpide kävisi luonnolli-
6137: nut pienet 1pecltdtilkkunsa vuokrajärjestel-     sesti parhaiten siten, että ·laadittai.siin eri-
6138: män varaan niin sanottujen jakokuntien yh-       koinen laki:, joka oi!keuttaisi j,al\Jokuntien
6139: teisille maille. Nämä asUJkkaat ovat saaneet     yhteisillä mailla olevat vuokrruajla.t, tonttien
6140: maanmnistajilta kirjalliset vuokravälikirjat.    suuruuteen kal1:1somatta, lunastamaan itse~
6141: Toisin paikoin ei heillä niitä ole, mutta        näilsiksi tiloiksi vuokraamalliSa maan.
6142: sittenkin on vuokrasuhde olemassa siit:ä            Ylläesitetyn nojalLa. saan ikunniöOittaen
6143: syystä, että maanomistaj,at ovat kantanoot       esittää eduskunnan päätettäväksi toivo-
6144: niistä vuosittain vuokramaksuja.                 muksen,
6145:    Mutta useissa tapaUiksissru on esiintynyt,
6146: missä huomattavarumin tällaisia vuokrasllh-                että hallitus jättäisi Eduskun-
6147: teita on, että maanomistajat ovat mä·ärän-               nalle esityksen jakokuntien yhteisillä
6148: neet yksipuolisen harki.nnrun perusteella                mailla olevien astmtoalueiden vuok-
6149: vuokrahinnan, johon vuokmajan •on ihäädön                raajain itsenäistyttämisestä.
6150: 
6151:      Helsingissä, helmikuun 4 p :nä 1931.
6152: 
6153:                                                                            Yrjö H. Kesti.
6154:                                                                                             175
6155: 
6156: IX,r>. -   Toiv. al. N :o 29.
6157: 
6158: 
6159: 
6160: 
6161:                                  Lahtela y. m.: E~tyksen antamisesta laik~ lohkokuntien ja.
6162:                                     jakokuntien met~stä myytävien pttiden kaupasta.
6163: 
6164: 
6165:                                        1~ d u s k u n n a ll e.
6166: 
6167: 
6168:     Pohjois-Suomessa on useita sellaisia kun-       kysymyksessä. Nykyisen lainsäädännön tur-
6169: tia, joissa on isojako vielä loppuun suoritta-      vaa hyväkseen käyttäen voipi yksikin pieni
6170: matta ja tulee vielä kulumaan vuosikym-             osakas keskeyttää kaupan ja vaatia toisilta
6171: meniä, ennen kuin se on loppuun saatettu            osakkailta hyvitystä siitä, että suostuu kaup-
6172: ja itse kukin tila saanut omat tilusalueensa.       paan. Ja silloin toisten osakasten ratkais-
6173: Sellaisissa kunnissa, joissa •ei isojako ole lop-   tavaksi jääpi, mitä heidän etunsa vaatii.
6174: puun suoritettu, on väliaikaisen jaon kautta        Tällainen olotila on mielestämme aivan koJ.-
6175: muodostettu kyliä tai kyläryhmiä käsittäviä         tuuton ja olisi lainsäädäntöä korjattava
6176: lohkokuntia, joihin on eroitettu lohkokun-          niin, että tuollaiset mahdottomat jarrutus-
6177: nan muodostamain tilojen omistamat alueet.          oikeudet tulevat poistetuiksi. Onhan lohko-
6178: Näin muodostetut lohkokunnat ovat suurem-           kunta ja jakokunta kuntaan verrattava elin,
6179: pia tai pienempiä, riippuen siitä, minkä-           eikä kunnassakaan saa yksityinen jäsen,
6180: laisesta kylästä tai kyläryhmästä lohkokunta        eipä edes kunnanvaltuustossakaan yksi val-
6181: on muodoStettu. I1ohkokunta voi käsittää            tuutettu ehkäistyksi kunnan omistaman
6182: useampiakin satoja taloja. Isojaon toimi-           kiinteänkään omaisuuden myyntiä, puhu-
6183: tuksessa muodostetaan keskinäisen jaon suo-         mattakaan kunnan tilojen metsissä olevien
6184: rittamista varten jakokuntia, jotka ovat sa-        puiden myynnistä. J.1ohkokuntien ja jwko-
6185: manlaisia kuin väliaikaiset lohkokunnat,            kuntien metsissä olevien puiden myyntiin
6186:  useimmissa tapauksissa samoja kyläryhmiä           nähden olisi saatava sellainen edellytys,
6187: käsittäviä kuin lohkokunnatkin.                     että myynti olisi mahdollinen, kun laissa
6188:     Lohkokuntien ja jakokuntien metsistä ny-        määrättävä vissi määräenemmistö vaikkapa
6189:  kyisen lainsäädännön mukaan voidaan käyt-          esim. 415 lohkokunnan tai jakokunnan mant-
6190:  tää puita myytäväksi ainoastaan sillä edelly-      taalia edustavain tilojen omistajia on lailli-
6191:  tyksellä, että kaikki lohkokuntien ja jakokun-     sesti kuulutetussa kokouksessa kaupan hy-
6192: tien osakkaat hyväksyvät kaupan. Se tietää          väksy!yt.
6193:  siis sitä, että kaikkien lohkokunnan tai ja-          Erikoisen suurta ja tilallisten taloudelli-
6194: kokunnan tilanomistajain nimet on saatava           siin arvoihin kohdistuvaa osaa näyttelee ny-
6195: kauppakirjan alle. Lohkokuntien ja jako-            kyisen lain puitteissa lohkokunnissa tiloja
6196: kuntien osakkaissa voi olla sellaisia pieniä        omistavien tukkiyhtiöiden viimeaikainen
6197:  osakkaita, joille ei kaupasta ole minkään-         toiminta, joka myöskin antaa aihetta vaka-
6198:  laista taloudellista tulosta odotettavana syn-     vaan ja kiireelliseen lakiuudistukseen pu-
6199:  tyipä kauppa tai ei, kun taas toisten osakas-      heena olevassa af\iassa.
6200:  ten suuretkin taloudelliset arvot voivat olla         Viime vuoden lopussa ja kuluvan vuoden
6201:   176                   IX,5. -Lohko- ja jakokuntien metsäkaupat.
6202: 
6203: alussa on nykyistä kaikkien osakasten suos-      voineet auttaa, kun lainsäädökset ovat sel-
6204: tumusta edellyttävää oikeutta hyväkseen          laiset, että kauppaan tulee olla kaikkien osa-
6205: käyttäen eräs puutavarayhtiö niissä Kuola-       kasten suostumus.
6206: järven lohkokunnissa, joissa sillä on maa-          Mainitunlaista kauppojen ehkäisyä on
6207: tiloja, asettunut sille kannalle, ettei se ole   muihinkin Kuolajärven lohkokuntiin näh-
6208: hyväksynyt kauppoja, vaikka toiset ostajat       den harjoitettu osakkaana olevan puutava-
6209: ovat tarjonneet hintaa useita markkoja           rayhtiön puolesta viime aikoina. Kun puu-
6210: enemmän rungolta kuin mitä yhtiö itse on         tavarayhtiöt omistavat tiloja miltei kaikissa
6211: ilmoittanut voivansa maksaa. Tällaisissa         niissä lohkokunnissa, joita on niissä kun-
6212: olosuhteissa ovat tilalliset pakotettuja myy-    nissa, joissa isojako ei vielä ole käynyt ja
6213: mään puunsa lohkokunnan tai jakokunnan           jaon päättyminen on vuosikymmenien ta-
6214: osakkaana olevalle puutavarayhtiölle paljon      kana, niin on syytä ottaa vakavasti ja kii-
6215: alemmasta hinnasta, kuin mitä niistä muut        reellisesti harkittavaksi, eikö lainsäädäntöä
6216: ostajat maksaisivat, tai olemaan kokonaan        ole saatava kehitetyksi siihen suuntaan, että
6217: myymättä. Tätä nykyisen lain ,suomaa etua         lohkokunnassa tai jakokunnassa osakkaana
6218: on käytetty hyväksi sellaisissakin lohkokun-      olevan tukkiyhtiön, joka ei itse voi maksaa
6219: nissa, joissa puutavarayhtiö omistaa myytä-      sitä hintaa, minkä siitä joku muu ostaja
6220: västä puumäärästä vajaan 2 %. Edelläker-         maksaa, on hyväksyttävä kauppa, jos kau-
6221: rotunlaisen painostuksen alaiseksi joutui        pan puolestaan muut lohkokunnan osak-
6222: vuoden vaihteessa m. m. Kuolajärven pitä-        kaat     edellämainituin määräenemmistöin
6223: jässä oleva Sallan lohkokunta, joka olisi        päättävät hyväksyä.
6224: saanut yli 300,000 mk. enemmän muilta os-           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
6225: tajilta, jos osakkaana oleva puutavarayhtiö      eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
6226: olisi suostunut siihen, että puut myydään
6227: sille, joka niistä enimmän maksaa. Mai-                   että hallit,us viipymättä antaisi
6228: nittu lohkokunta on asia::sSa etsinyt etujensa          lohkokuntien ja jakokuntien metsistä
6229: mukaista selviytymismahdollisuutta lää-                 myytäväksi tulevien puiden kaupasta
6230: ninsä maaherralta ja valtioneuvostolta,                 lakiesityksen, jolla edellä viitatut
6231: mutta eivät nämä luonnollisesti ole asiaa               epäkohdat poistettaisiin.
6232: 
6233:      Helsingissä, helmikuun 12 päivänä 1931.
6234: 
6235:                  M. 0. Lahtela.                             Kaarlo Hänninen.
6236:                  S. Salo.                                   Uuno Hannula..
6237:                  Janne Koivuranta.                          Lauri Kaijalainen.
6238:                                                                                             177
6239: 
6240: IX,6. -   Toiv. al. N :o 30.
6241: 
6242: 
6243: 
6244: 
6245:                                  Brander y. m.: Pientilain pi1·stornisen rajoittarnisesta.
6246: 
6247: 
6248:                                       E d u s k u n n a ll e.
6249: 
6250:     Suomen valtiovalta on kuluneina vuosi-         aivan erikoista huomiota siihen kääpiötHain
6251: kymmeninä kiinnittänyt aivan erikoista huo-        muodostumiseen, mikä tapahtuu silloin,
6252: miota asutustoiminnan tukemiseen ja kehit-          kuin pientiloja vapaasti jaetaan yhä pie-
6253: tämiseen. Valtakunnassa, jonka laajuus asu-        nemmiksi ja juuri sellaisiksi viljelystiloik&i,
6254: kaslukuunsa 'Vlerr.aten on niin ihuomatltarvan      joilla omavaraisen maatalouden harjoitta-
6255: suuri, onkin tämä aivan luonnollista. Lain-         minen on ylivoimainen eikä ympäristöillä
6256: säädännöllisten ja hallinnollisten toimen-          ole sellaisia sivuansioita, kuten metsätyöt,
6257: piteitten sekä valtiovallan rahallisten uh-        kalastus, teollisuus, jotka voisivat tarpeelli-
6258: rau&ten tuloksena onkin se, että itsenäisten       sen lisän toimeentuloon tuoda. Tällai&ia hai-
6259: maanviljelijäin luku on Suomessa nykyisen          tallisia ja epäterveitä ilmiöitä ei kylläkään
6260: vuosisadan alkupuolella kolminkertaistunut.        kaikkialla ole havaittavissa, mutta on niitä
6261: Havainnot siltä ajankohdalta, jossa nyt ele-       enimmän eräillä Viipurin läänin seuduilla,
6262: tään, antavat sellaisen vakuuttavan ohjeen,        kuten Karjalan Kannaksella ja Laatokan
6263: että asutustoimintaa on edelleenkin määrä-         Karjalassa sekä Pohjanmaan rannikkoseu-
6264: tietoisesti kehitettävä ja tehokkaasti tuet-       duilla ja jokilaaksoissa. Epäkohdan poista-
6265: tava. Väe&tön keskuudessa on vieläkin liian        miseksi voitanee ajatella toimenpiteitä kah-
6266: paljon sellaisia irtolaisperheitä, joilla ei ole   teen suuntaan. Jakolainsäädäntöä muutta-
6267: omaa, vakinaista kotia eikä sellaista viljel-      malla voitaisiin kenties rajoittaa yksityisten
6268: mää, johon työttömyyskansien sattuessa olisi       oikeutta jakaa tiloja pienemmiksi, ellei sii-
6269: tilaisuus omistaa henkilökohtaisen työnsä ja       hen olisi pakottavia ja yleisesti hyväksyt-
6270: mistä perhe turvatun asunnon li&äksi saisi         tyjä syitä. Toinen ja ehdottomasti suosi-
6271: ainakin huomattavan osan elintarpeistaan.          teltavampi olisi vapaaehtoisuuden tie. Tar-
6272:     Samalla kun siis asutustoimintaa edelleen      vitsematta turvautua lainsäädännöllisiin
6273: jatketaan ja tarpeen mukaan kehitetään, on         pakkokeinoihin, joilla on aina varjopuo-
6274: kuitenkin välttämätöntä huolehtia siitä, että      lensa ja soveltamisvailceutensa voitai&iin lu-
6275: jo ennestään oleva asutus turvataan ja suo-        kuisissa tapauksissa ohjaavalla ja taloudel-
6276: jellaan. Aikaisemman asutustoiminnan tu-           lisesti tukevalla toiminnalla saavuttaa tar-
6277: loksena on siellä täällä syntynyt myöskin          koitettu tulos. Varsinkin Karjalassa ja juuri
6278: liian pieniä viljelystiloja eli kääpiötiloja,      Viipurin läänin tiheään asutuilla seuduilla
6279: jotka eivät voi taata haltijalleen omavaraista     tapahtuu viTjelystilain pi,rstominen sen joh-
6280: toimeentuloa. Tämän johdosta onkin aivan           dosta, että perheen päämiehen kuoltua joko
6281: oikein ryhdytty eri menettelytapoja käyt-          lukuisat perilliset haluavat kukin osuu-
6282: täen hankkimaan näille lisämaata. Mutta            tensa maasta luonnossa taikka perhekunnan
6283: i iim~in ohella olisi valtiovallan kiinnitettävä   Yiihiivaraisuuden iakia kukaan perillisistä
6284: 
6285:                                                                                               23
6286:   178                   IX,G. -   Pientilain pirstomisen rajoittaminen.
6287: 
6288: ei pysty lunastamaan sisarusosuuksiaan toi-      tilattomat jäävät omin neuvoin ja avutto-
6289: silta, vaan myydään ja samalla jaetaan pa-       mina harhailemaan ja yllättävien vastoin-
6290: loiksi ennen omavaraisesti elänyt talo. Hel-     käymisten uhreiksi joutumaan. Oikein ja
6291: pottaakseen lunastusmenettelyn yleisempään       aikanaan ohjattuina voisi juuri näistä asu-
6292: käytäntöön tuloa, olisi voimassa olevia sään-    tusmaan tarvitsijoista muodostua lähimmän
6293: nöksiä siten muutettava, että asutusviran-       ajan asutustilallisten parhainta kantaväes-
6294: omaisten harkinnan mukaan erinäisissä ta-        töä.
6295: pauksissa asutusluottoa voitaisiin myöntää          Kysymykseen tulevista toimenpiteistä toi-
6296: kysymyksessä olevien määräosuwksien lunas-       set olisivat todennä;köisesti hallinnollisesti
6297: tamista varten.                                  ratkaistavissa, toiset kaipaisivat tutkimista
6298:    Lisämaata hankittaessa siten, että liian      ja valmistelua nnssa asiantuntijakomi-
6299: pieneen tilaan liitetään toinen, ehkä yhtä       teoissa, joita hallituksella jo on käytettävi-
6300: suuri käJälpiötila, jota v:arten nykyääm1 voi-   naan. Eräät näistä toimenpiteistä ovat
6301: tanoo jo asutwsluottoa myöntää, muodos-          näyttäneet niin tärkeiltä ja kiireellisiltäkin,
6302: tuu kieltäimärttä toisesta asianosaisesta        että on katsottu tarpeelliseksi saattaa ne
6303: uusi tilaton.       Samoin käy, jos tilan-       alustavasti myöskin eduskunnan keskuu-
6304: osakkaat luopuvat osuuiksista.an 'jonkun         dessa harkittaviksi.
6305: kanssaperillisen hyväksi. Mutta tämä tapah-         Siihen nojaten, mitä edellä on esitetty, eh-
6306: tuu asutuksen vahvistamiseksi ja kannatta-       dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
6307: van maatalouden kehittämiseksi sekä siten        muksen,
6308: koituu yleiseksi, yhteiskunnan hyödyksi.
6309: Kun näin on asianlaita olisi valtiovallan en-              että hallitus tutkituttaisi ja ha1·-
6310: tistä enemmän ja avautuvia mahdollisuuksia              kitsisi, mt"llä ke,inoin pienWain liial-
6311: hyväksi käyttäen huolehdittava siitä, että              lista ja haitallista pirstomista voitai-
6312: tämä erikoinen, maatalouteen perehtynyt ja              siin rajoittaa ja jo olemassa oleva
6313: siihen kiintynyt tilattomien ryhmä ohjattai-            asutus suojella sekä millä tavoin eri-
6314: siin saamaan uutta asutusmaata. Ei ole yh-              näisissä tapauksissa Wattomiksi jou-
6315: teiskunnan edun eikä asutuksen terveen ke-              tuneet ·voitaisiin uudelleen auttaa
6316: hityben mukaista, että viimeksi mainitut                a.sutusmaan saantiin osallisiksi.
6317: 
6318:      Helsinki, helmikuun 12 p. 1931.
6319: 
6320:               U. Brander.                                   Antti Kuisma.
6321:               Yrjö H. Kesti.                                Matti Pitkänen.
6322:               Br. Sarlin.                                   Vilho Nikkanen.
6323:                                                                                         179
6324: 
6325: IX,7. -   Toiv. al. N:o 31.
6326: 
6327: 
6328: 
6329: 
6330:                               Hänninen y. m.: Esityksmt antamisesta laiksi, jonka mu-
6331:                                   kaan 1-ukiin tuontitullin tuotosta vuosittain annettaisiin
6332:                                   lisäavustusta rajaseutujen pienviljelijöiUe peltojen, niit-
6333:                                   tyjcn ja laidttnten raivausta varten.
6334: 
6335: 
6336:                                    E d u s k u n n a ll e.
6337: 
6338:    Nykyinen ahdas taloudellinen aika pai-       sistön pohjoispuolella olevien pitäjien asuk-
6339: naa raskaimmin rajaseutujen, varsinkin          kaat yli 20,000,000 markkaa. Siis seudut,
6340: maamme pohjoisimpien osien asukkaiden           joilla ei rukiin viljelys menesty, joutuvat
6341: elämää. Puutavaraliikkeen vähentyminen          valtiolle maksamaan näin suuren verotullin
6342: on jo nyt tuntuva, ja se lisää työttömyyttä     syömäviljastaan.
6343: sekä raaka-aineen hankintapaikoilla, että ja-      On ,ehdottomasti väärin, €ttä maan
6344: lostuskeskwksissa. Eräissä Pohjois-Suomen       köyhintä osaa rasitetaan tällaisella verona,
6345: pitäjissä (Kuusamo, Posio, Kuolajärvi, Ke-      samalla kun hallitus miettii keinoja hätä-
6346: mijärvi) on käynnissäoleva isojako miltei       aputöiden järjestämiseksi mainituille seu-
6347: kokonaan lopettanut metsien myynnin ja          duille. Eduskunnassa on jo esitetty vaati-
6348: hakkauksen. Monet tuhannet pieneläjäper-        mus osittaisen tulliperuutuksen järjestämi-
6349: heet, jotka ovat saaneet tukkityömailta pää-    sestä P.ohjois-rSuomessa, mutta !asia näyttää
6350: asiallisen elatuksensa, ovat joutuneet tai      viipyvän.
6351: ovat joutumassa työttömiksi. Eikä tilanne          Mielestämme olisi tarkoituksemukaista,
6352: näytä heti paranevankaan, päinvastoin.          että ainwkin osa rukiin tulleilla Pohjois-Suo-
6353:    Monet katovuodet peräkkäin ovat vel-         mesta saaduista varoista käytettäisiin pelto-
6354: kaannuttaneet väestöä, kun viljan osto on       jen ja niittyjen raivaamiseen rajaseuduilla
6355: entistä enemmän niellyt varoja, samalla kun     siihen saakka, kun edellämainittu tulli-
6356: ansiot ovat vähentyneet. Kuntain vero-          peruutus saadaan ja että varat jaettaisiin
6357: taakka on äärimmäisen raskas, eikä väestö       samoilla perusteilla kuin raivauspalkkio-
6358: jaksa niitä maksaa; m. m. Kuusamon kun-         laissa on säädetty, siis etupäässä pienviljeli-
6359: nassa on verorästejä lähes puolitoista mil-     jöille ja huomioonottaen, että tämä lisämää-
6360: joonaa perimättä.                               räraha ei vähennä rajaseutuasukkaiden
6361:    Viljatullien koroitukset ovat aina ras-      osuutta varsinaiseen raivauspalkkiomäärä-
6362: kaimmin koskeneet Pohjois-Suomea ja muita       rahaan.
6363: harvaanasuttuja rajaseutuja. Viimeiset tul-        Metsätöissä työskenteleville uudisasuk-
6364: lien koroitukset ovat huomattavasti koroit-     kaille ja muille pieneläjille saataisiin täten
6365:  taneet viljan hintaa ja vaikeuttaneet toi-     hätäaputyö järjestetyks! heidän omalle kon-
6366:  meentuloa mainituilla seuduilla. Yksin-        nulleen; lisäksi sellainen työ, joka kohottaa
6367: omaan rukiin tullina maksavat Oulujoen ve-      ja varmistaa heidän talouttaan tulevaisuu-
6368:   180                     IX,7. -   Rukiin tuontitullivarain käyttö.
6369: 
6370: dessa ja tekee heidät yhä vähemmän riippu-             tulleilla maamme niiltä osilta kerä-
6371: viksi satunnaisista työansioista ja hätäapu-           tyistä varoista, missä ei rukiin vilje-
6372: töistä.                                                lys menesty, luovutetaan 15,000,000
6373:   Tähänastinen kokemus raivaUJspalkkioista             markkaa vuosittain rajaseutujen
6374: on ollut ilahduttava. Raivauspalkkiorahoja,            pienviljelijöille peltojen, niittyjen ja
6375: jotka alkuaan tarkoitettiin käyttää vain ra-           ,laidunten raivaamista varten sen li-
6376: jaseutuja varten, on vain ollut liian vähän.           säksi, minkä he saavat 1930 hyväksy-
6377:    Edelläesitetyn nojalla saamme eduskun-              tyn raivauspalkkiolain mukaan; sekä
6378: nan päätettäväksi esittää toivomuksen,                    että edelläehdotettu palkkiolaki on
6379:                                                        voimassa siksi, kunnes vähintään yhtä
6380:           että hallitus antaisi Eduskunnalle           suuri rukiin tuontitulliperuutus raja-
6381:         esityksen laiksi, jonka mukaan rukiin          seuduille myönnetään.
6382: 
6383:      Helsingissä, helmikuun 12 p :nä 1931.
6384: 
6385:               Kaarlo Hänninen.                             Uuno Hannula.
6386:               Janne Koivuranta.                            Elias Tukia.
6387:               Viljami Kalliokoski.                         Eero Nurmesniemi.
6388:               A. K. Kaura.                                 M. 0. Lahtela.
6389:               Job. Korhonen.                               K. A. Lohi.
6390:               P. Ruotsalainen.                             Aleksi Hakala.
6391:               T. A. Jauhonen.                              S. Salo.
6392:               Alpo 0. Luostarinen.                         Kalle Kämäräinen.
6393:               0. Kontio.                                   J. Emil Lampinen.
6394:               Matti N. Miikki.                             Kaapro Huittinen.
6395:                                      Kalle Joukanen.
6396:                                                                                           181
6397: 
6398: IX,s. -   Toiv. al. N :o 32.
6399: 
6400: 
6401: 
6402: 
6403:                                Setälä y. m.: Toimenpiteistä sopivien teollisuuskasvien vil-
6404:                                   jelemisen edistämiseksi.
6405: 
6406: 
6407:                                     E d u s k u n n a 11 e.
6408: 
6409:    Viitaten vuoden 1930 ensimmäisille val-                että hallitus kii1·eellisesti toimeen-
6410: tiopäiville jätetyn toivomusaloitteen N: o 41           pan~.% perusteluissa mainitun tutki-
6411: (Liitteet I-XIII sivu 210) perusteluihin,               muksen ja ryhtyisi tarpeellisiin toi-
6412: ehdotamme kunnioittaen eduskunnan pää-                  menpiteisiin asian käytännöllistä to-
6413: tettäväksi toivomuksen,                                 teuttamista varten sikäli kuin tutki-
6414:                                                         muksen tulokset siihen antavat ai-
6415:                                                         hetta.
6416: 
6417:      Helsingissä, rhelmi:kuun 12 päivänä 1'931.
6418: 
6419:               Edward Setälä.                                  J. ~ovanen.
6420:               Mauno Pekkala.                                  Valfrid Eskola.
6421:                                        J. F. Tolonen.
6422:   182
6423: 
6424: IX,9. -   Toiv. al. N :o 33.
6425: 
6426: 
6427: 
6428: 
6429:                                 Sallinen y. m.: Saimaan vedenp'innan säännöstelystä.
6430: 
6431: 
6432:                                      E d u s k u n n a ], l e.
6433: 
6434:    Huomion      siihen    kansantaloudelliseen    tulvan jo laskeuduttuakin. Kun tulvehti-
6435: vaurioon, minkä aiheuttaa Saimaan laajan          mista on alkanut esiintya enti·stä lyhem-
6436: \'esialueen tuontuostakin tapahtuva tulvoh-       m~n väliajoin, olisi ilmiö otettava vaka-
6437: timinen, ovat kiinnittäneet lähinnä vuosina       valta kannalta, minkä vudksi sanotut seu-
6438: 1899 ja 1924 sattuneet tulvat. V ai'kka tul-      rat anovat, •että valtioneuvosto tutkitut-
6439: vav.esi viimeksimainittuna vuonna jäikin          taisi mahdol:lisuuksia Saimaan vedenpinnan
6440: 0.25 m. alemmaksi kuin 25 vuotta aikai-           säännöstelemiseksi.
6441: semmin, kohosivat vedennousun silloin syn-           Tämän anomuksen jolidiosta on maa-
6442: nyttämät vahingot alhaisimpienkin laskel-         taloushallitus sittellliillin saanut. tehtäväik-
6443: mien mukaan 24,5·65,000 markkaan ja ja-           seen lausunnon antamisen pu\heenaolevasta
6444: kautuivat 1,415 tilan tai tilanosan haltijan      säännöstelyhankkeesta. Lausunto, ;toka on
6445: keslken.                                          lähetetty kulkulaitosten ja yleisten töiden
6446:    On ymmärrettävää, että näin paljon ai-         ministeri·öön, ei tosin pääty suoranaiseen
6447: neellisia aiwoja tuhoavan onnettomuud€n           tfudotukseen, mutta sisältää !kyllä ky<&y-
6448: tapwhduttua vedotaan valtiovallan a'Puun          mystä v.alai.sevia asiatietoja.
6449: vaaran torjumiseksi vastaisuudessa.         Jo       Vuoden 1924 tulva-alue ikä1sitti, osittain
6450: j·oulukuun 5 p :nä 1924 jä:ttivätkin Kuo-         tä:ydelli.seen tutkimukseen, osittain arvioin-
6451: pion, Pohjois-Karjalan, Viipurin läänin ja        tiin perustuvien raskelimi·en mukaan~ 8,912
6452: Mikkelin 1äänin maanviljelysseurat valtio-        hehtaaria, josta peltoa 2,263, niittyä 5,424,
6453: neuvostoHe anoomiksen Saimaan vedenpin-           korpisuota 379, ra!hkasuota 663 ja vesijät-
6454: nan vaihtelun säännö,stelemisestä. Tässä yh-      tää 183 htfutwaria. Veden alle jäi enem-
6455: teydessä on, i1mennei<den >~ääii'i:n:käsitysten   män tai V1äiliemmäm. kaikkiaan 2·3 kunnan
6456: torjumiseksi, huomautettav.a, että vesistön       maita.
6457: normaalivedenpintaa ei ole tarvis alentaa            T·oimitetussa tarkkav.aa,kituksessa 10n: to-
6458: eikä sitä ole kukaan esittänytkään.               dettu, että, j.os vedenpinnan säännöstely
6459:    Maanviljelysseurojen kirjelmässä tode-         jrurjestetJään siten, että korkeinta havaittua
6460: taan, että Saimaan vedenpinnan vaihtelu           tulvaa voidaan alentaa 1.5 met>riä, saa suu-
6461: on tavantakaa tuottanut suuria 1vahinkoja         rin osa ve:denViaivaami~sta maista eli n.
6462: vesistön äärillä asuville maanvirjelijöiHe.       7,120 hehtaaria täyden kuivaulksen. Jos
6463: K;orkeimmilleen •ovat vauriot ko•honneet jo       tu~vaa alennettaisiin yhdellä metrillä, su-
6464: mainittuina huippuvuo:sina.       Mutta Sai-      pistuisi täydellisesti kuivattu alue II. 4,680
6465: maan vesialueen tulveihtimiselle ominaisen        hehtaariin ja alentamisen rajoittaminen 0.5
6466: pitkäailkaisuuden tuhoisat jäTjet tuntuvat        metriin va1pauttaisi veden vallasta noin
6467: tulvan alla ollei'lla maiUa useita vuosia itse    2,230 'hehtaaria.
6468:                                      IX,u. -   Sallinen y. m.                                  183
6469: 
6470:    Edel:lä ·esitetystä i:lmenee, että kysymys       toimenrpide erinomaisella tavalla elvyttäisi
6471: Saimaan vedenpinnan säännöstelystä on               ko'ko vesialueen elinkeinoelämää.
6472: mittasuhteilta•an va.rsin laaja. Sen talou-            Jo sanotusta ilmenee my·öskin, että sää;n-
6473: dellista kantavuutta lisää jo mainittu Sai-          nöstelyhanke näyttää kypsyvän erittäin hi-
6474: maan twrvien lyhytaikaisista 'kevättulvista         taasti, all!ikä t~aas ·ositt.aån johtunee suunni-
6475: täysin poikkea:va luonne. Eräs tutkimus-            telmien laatimiseen tarvittavan tilapäisen
6476: työssä käytetty maanviljelysinsinööri mai-          työVioiman puutteesta asianomaisessa am-
6477: nitseekin nimenomaan•, että Saimaan v•esien         matti-hallituksessa. Kun tlliUainen toisarvoi-
6478: tuhat, jotka kestäivät vuoden ja kaksildn,          nen seikka ei kuitenkaan saa estää toimel-
6479: aiQJ.eutta:vat :maataloudelle rpa1jon laajempia     lista taloudenhoitoa, johon tuh·otul<van en-
6480: vahinkoja kuin tavalliset lyhytaikaiset 1ve-        nakollisen torjumisen on katsottava kuu-
6481: denllroihoamiset. Saimaan tulvat tu·hoa;vat         luvan, rohkenemme ehdottaa eduskunnan
6482: m. m. metsän :kasvun hukuttamiltaan                 päätettälväksi t,oi·vomu'ksen,
6483: mailta, ai:heutta'vat peltajen liettymå.JStä ja
6484: rantapengerten sortumista.                                    että hallitus jouduttaisi Saimaan
6485:    Saimaan tulv.at ovat aiheuttaneet ras-                  vedenpinnan säännöstelyä tarkoitta-
6486: kaita va:hin:koja myöSkin vesi·stön yhteydessä             van suunnitelman aikaansaamista
6487: toimivine lukuisille teollisuuslaitdksille.                sekä että, mikäli mahdollista, suun-
6488: Kun vedenpinnan säännöstely ~vapauttaisi                   nitelma laadittaisiin ja toteutettai-
6489: lait'Okset näi:stä vahingoista ja takai.si niil1e          siin silmälläpitäen tulvien alenta-
6490: tässä suhteessa tu!'V'atun aseiiiiJan, saatetaan           mista 1.5 metrillä havaitusta kor-
6491: liioittelematta sanoa, että tarkoittamamme                 keimmasta tulva.sta.
6492: 
6493:      Helsingissä, heimikuu:n 12 päivänä 1931.
6494: 
6495:                Antti Sallinen.                                  J. Emil Lampinen.
6496:                Antti Kukkonen.                                  Kaapro Huittinen.
6497:                Alpo 0. Luostarinen.                             Yrjö H. Kesti.
6498:                Jooseppi Kauranen.                               Matti Pitkänen.
6499:                E. Kolkki.                                       Matti Puittinen.
6500:                Antti Kemppi.                                    Anton Suurkonka.
6501:                Albin Asikainen.                                 J. Väisänen.
6502:                Elias Tukia.                                     A. J. Kosonen.
6503:                J. G. Ryynänen.                                  Albin Koponen.
6504:  184
6505: 
6506: IX,1o. -   Toiv. al. N :o 34.
6507: 
6508: 
6509: 
6510: 
6511:                                 Junes  y. m.: Kiinteän maamieskoulun perustamisesta
6512:                                    Peräpohjolaan.
6513: 
6514: 
6515:                                         Ed u s kunnalle.
6516: 
6517:    Maan talous- j,a elinkeinoelämän kohoa-        opistoja ·ei maakunnassa ole a:mmattikou-
6518: miselle ja tarkoiiuksenmukai,sessa tkunnossa      luja :muuta kuin nimeksi; jokunen koti-
6519: pysymiselle on tärkeätä, että jokaisella toi-     talous-, :karjaJkko- ja käsityökoulu sekä ly-
6520: miala:l'la työskentelee :mahdollis:Drmnan •pal-   hyen aiikaa paikassarun toimiva kiertävä
6521: jon sellaisi•a alaansa innostuneita henki-        maamieskoulu. Alueelta puuttuu siis kiin-
6522: löitä, jotka ovat toimeensa varta vasten          teää :maamieskoulua, puuttuu kasvinvilje-
6523: valmistuneiia sekä ikäytämm.öllisesti ja tieto-   lySkoeasemaa ja puuttuu emä:ntäkoulu:a,
6524: puolisesti siihen myöskin per·ehtyneitä. Että     monia muita mainitsemattakaan.
6525: tämä taasen yleensä ·ei ole :mahdollista muu-        Ettei tällainen ti'lrunne voi pitemmän
6526: ten kuin jokaista toimialaa varten erityi-        päälle enää jatkua, sen ·pitäisi olla iLman
6527: sesti varattujen ja käytettävissä olevien kou-    muuta jokaiselle selvää.
6528: lujen ja oppilaitosten avulla, siitä tuskin on       Kun maakunnan väestö suurin ponnis-
6529: muuta kuin yksi mielipide olemassa.               tuksin ja vaikeuksista vällittämä.ttä koettaa
6530:    V ertailemalla sittoo nykyistä \tilannetta     uudisasutuksen ja uudisvilje1ysten turvin
6531: tässä suhteessa ja ott3!en huomioon eri toi-      vakaannuttaa toimeentulon mwhdollisuuk-
6532: mialat ja varsinikin maan eri seudut, tulee       sia, sekä torjua olemassa olevaa ja aina
6533: pian ihuomaamaalll kuinka Peräpohjola ja          vain uhkaavammaksi käy·vää talouspulaa,
6534: I.a,ppi ovat vi·elä niin monesta tärkeästä        niin pitäi,si sille valtiovallan puolesta jär-
6535: ja sikäläisem_ väestön 1ta~ouselämän kdhotta-     jestää sel'laisia ~puneuvoja, joilla väestön
6536: miselle vä!lttä:mättömästä apuneuvosta osat-      omatoimisuus saataisiin kohoamaan, keskit-
6537: tomia ettei sellaista v·oi pitää oikeuden-        tymään ja tuottamaan mahdollisimman
6538: mulkaisena. Jos maakuntaan nähden mo-             parhaita tuloksia.
6539: ni'lla muillakin aloilla on korjaamisen va-          Väestön omasta mielestä yhtenä tällai-
6540: raa, niin erityisesti on sellaista sanotta.va     sena apuneuvona ja erinomaisen tärikeä,nä
6541: maatalouskoulujen ja koetoiminnan ·eri            toimenp~teenä on pidetty kiinteiin :maamies-
6542: muotojen alalta. Ei tarvitse muuta kuin           koulun saamista Peräpohjolan maanvilje-
6543: tarkastaa vuotuista va1tion tulo- ja meno-        lysseuran alueelle. Koulum avaamisesta
6544: arviota, niin näkee, kuinka marukunta, joka        ovat useita kertoja maa:nviljelysseura, kun-
6545: sellaisenaan käsittää 'lähes kolmanneksen         tain edustajakokoukset samoinkuin yksityi-
6546: maan pinta-alasta ja jonka väkilu:lrnkin          set kansanedustajatlkin jättäneet anomuk-
6547: nousee lä:hes 'puoleentoi,stasataan tuhanteen,    sia, mutta tähän mennessä ne valitettavasti
6548: on vielä niin kovin laps:Upuo1en asemassa.
6549:                        1
6550:                                                   eivät vielä ole johtaneet tuloksiin. Tosin
6551: Lulk:uunottamwtta oppikouluja ja kansan-          viime vuonna asia edistyi jo sen verran että
6552:                                    IX,1o. -     .Junes y. m.                              185
6553: 
6554: maataloushallitus, · ehdotu:ksessaan tulo- ja     vihdoinkin nyt toteutettaJVa. Tätä puoltaa
6555: menoarvioksi vuodelle ·1931, puolsi ilroulun      vielä sekin, että Tervoll}n kunta, siiuä ta-
6556: perustamista ja ehdotti sille ostettavaksi        pauksessa ·että koulu sijoitetaan Tervolaan,
6557: havaintotilan Terv·aloo ·pitäjästä sekä ostoa     on sitoutunut koulun kannattamiseksi suo-
6558: vwmen tarpeelli~oo määrärahan ()ttamista          rittamaan 100,000 martkan suuruisen avus-
6559: menoarvioon. Ehldlotus ei saan111t ikuiiten-      tuiksoo.
6560: kaan nykyisen hallitulksen huomiota puolel-          Kaiken edellisen perusteella ja viitaten
6561: leen ja niilll!llluodoiu aJSia raulmsi.           niihin moniin aloitteisiin, joita asiasta
6562:    Kun maak111nnassa kiinteän maamieskou-         useille ed~llisiUe valtiopäiville on jätetty,
6563: lun tarve !kuitenkin käypi aina vain en-          rohkenemme !kunnioittaen >ehdottaa edus-
6564: tistä tuntuvamma;ksi ja kun ,sen menes-           kunnan päätettäväksi toivomuksen,
6565: tymisen edellytykset ovat ·eitrtämäJttömät,
6566: mitä todistaa sekin, että kiertävässä maa-                 että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
6567: miesikoulThSSa, vaiikka se olosuhteiden pa-              menpiteisiin kiinteän maamieskoulun
6568: lrosta on joutunut toimimaan kovin puut-                 perustamiseksi Peräpohjolaan, että
6569: teellisissa oloissa, on aina allut runsaasti             sen toiminta voitaisiin aloittaa syk-
6570: oppilaita, niiu !koulun perustaminen olisi               syllä v. 1932.
6571: 
6572:      Helsingissä 12 p :nä helmikuuta 1,9:31.
6573: 
6574:               Antti Junes.                                     Viljami Kalliokoski.
6575:               Uuno Hannula.                                    Janne Koivuranta.
6576:               Hjalmar Forstadius.                              M. 0. Lahtela.
6577:               0. H. Jussila.                                   Jussi Annala.
6578:               Kaarlo Hänninen.                                 Vihtori Vesterinen.
6579:               Hannes Eskola.                                   K. A. Lohi.
6580:               J. Eri. Pilppula.                                V. Huuhtanen.
6581:               P. Ruotsalainen.                                 Vilho H. Kivioja.
6582:                                      J aio Lahdensuo.
6583: 
6584: 
6585: 
6586: 
6587:                                                                                               24
6588: IX,11. -   Toiv. al. N:o 35.
6589: 
6590: 
6591: 
6592: 
6593:                                 Kallionie.mi y. m.: Ern&ntäkoulun per1Mtarnisesta Varsinais-
6594:                                    Suomeen.
6595: 
6596: 
6597:                                        Ed u s kunnalle.
6598: 
6599:    Maata:louddlinen kotitalous01petus on          välttämättömyys. Lounais-Suomen maata-
6600: V arsinai.s-Suomessa !toistaiselksi aivan ole-    l<mstuottajain piiriliitto, Lounais~Suomen
6601: matonta - lu'kuunottamatta ,5 kk. kä8ittä-        maanvilj·elysseura     ja Varsinai&-Suomen
6602: vää kesäkotitalouskoulua -, vaikka Varsi-         Marttayhdistysten piiriliitto ovat asetta-
6603: nais-Suomi maanviljelysseutuna 1on maam-          neet asiaa ajamaan yhteisen toimikunnan.
6604: me ensimmäisiä. •Maakunnan nuorten nais-          Se on maataloushallituksen kotitaloustar-
6605: ten on ·täytynyt tur·vautua muiden maa-           kastajan kanssa käyn~yt tarkastamassa
6606: kuntain emäntälkouluihin, mikäli niissäikään      emäntä1mululle tarjottuja maatiloja. Tar-
6607: on heille ollut riittävästi tilaa. Lähin          kastusten perusteella tuli ikOililitea siihen
6608: emäntäikoulu on Ka:rkun emäntäkoulu Poh-          tulokseen, että Moisian tila Nousiaisissa
6609: jois-SataJlmnnarssa.                              olisi erittäin sopiva emäntäkoulun ·paikalk:si.
6610:    MaataLoudellisen kotitalousopetuksen tar-      T~lasta on pyydetty myöslkin valtion maa-
6611: ve on V arsinais-SUiomessa vuosi vuodelta         tutkimuslaitoksen vanh. agrogeoloogin, rtoh-
6612: tullut yhä polttavammakisi. Siellä on jo          t·ori B. Aarnion lausuntoa. Tohtori Aarnio
6613: neljännesvuosisadan ajan työskennellyt            katsoo myöskin tilan olevll!n hyvin soveliaan
6614: kaksi maami·eSkoulua, jotJka ovat jättäneet       tarkoitusta varten.
6615: erinoniai<sen hyvää jälkeä kehittäen maan-           Toivomus emäntä:koulun perustamisesta
6616: vilj·elystä voima]l]seks~ ja järkiperäiseksi.     Varsinais-Suomeen on maakunnarssa aivan
6617: Mutta sellainen maatalous vaatii myöskin          yleinen. Par'aiikaa on s~ellä käynnissä kan-
6618: riittävän ammattiopetuksen järjestämistä          natusyhdistyksen perustaminen ilroulua var-
6619: emännille. Myönnettävähän nimittäin on,           ten.
6620: että m.aisten toiminta koti-, puutarha- ja           Yllä olevan perusteella ebJd!ota.mme edus-
6621: karjataloudessa :lUJo sem. pohjan, josta ny'ky-   kunnan päätettävä~ksi toivomuksen,
6622: aikai<sen maatalouden antama tulos on suu-
6623: resti riippuva.                                             että hallitus kiireellisesti ryhtyis·i
6624:    Varsinais-Suom•essa tunnetaan voimak-                 toimenpiteisiin emäntäkoulun pertts
6625: kaasti maataloudellisen kotitalousopetuksen              tamis0ksi Va1·sinais-Su·omeen.
6626: 
6627:      Helsingissä 12 p :nä helmikuuta 1931.
6628: 
6629:    Aili Kallioniemi.               J. Erl. Pilppula.               Kaarlo Sovijärvi.
6630:    J. Kaskinen.                    Kaino W. Oksanen.               J. Lauri Mäkelä.
6631:    E. Kilpeläinen. ·               Erkki Perheentupa.              Gunnar Sahlstein.
6632:    P. Saarinen.                    Martti Rantanen.                Maija Häkkinen.
6633:    Aino Lehtokoski.                Hjalmar Forstadius.             Hilja Riipinen.
6634:                                                                                            187
6635: 
6636: IX,tz. -   Toiv. al. N:o 36.
6637: 
6638: 
6639: 
6640: 
6641:                                Heikkinen y. m.: Esityksen antamisesta lihantarkastuslain
6642:                                   muuttamiseksi.
6643: 
6644: 
6645:                                       E 'd u s kunnalle.
6646: 
6647:    Elokuun 25 päivänä 1922 annetun lihan-        niiden twholta tehdystä anomuksesta, jotka
6648: tarkastuslain 13 '§ :n mukaan maaherra vah-      ovat epäkdhdasta kärsineet.
6649: vistaa lääkintähallitusta kuultuaan sano-           Koslka, kuten ~edellä on huomautettu, li-
6650: tussa laissa säädetystä liihantar'kastuksesta    hantarikastuslain sovelluttamises·sa on jou-
6651: sekä lihan erikoisJkäsittelystä samoin kuin      duttu tuloksiin, joita ;tätä la:kia säädettäessä
6652: teurastamon käyttämisestä suoritettavat          ei ole tarkoitettu, eikä puheena olevan epä-
6653: maksut. Tarkoitus ei ·ole ollut, että nämä       kohdan ilrorjaaminen käy i[man la~nmuu
6654: maksut määrättäisiin ikorlkeammiksi kuin         tosta päi[}lsä, ~ehdotamme kunnioittaen
6655: kustannuksia ja kohtuullisia kuoletU:ksia        eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
6656: vastaaviksi.   Kuitenkin ovat maaherrat
6657: määränneet vaTSii!lkin li:hanta11kastusma:ksut             että hallitus kiireellisesti antaisi
6658: eräissä kaupungeissa niin kortkeiksi, että ne           Eduskttnnalle esityksen laiksi sellai-
6659: ovat huomattavana rasituksena lihantuotta-              sesta muutoksesta elokuun 25 päi-
6660: jilLe ja muodostavat melkoisen tulon asian-             vänä 1922 annettuun lihantwrkastus-
6661: omaiselle kunnalle. Ja kun on katsottu,                 lakiin, että san~otun lain 13 § :ssä
6662: että kerran vahvistettuja maksuja voidaan               mainitut maksut eivät saisi olla suu-
6663: ainoastaan kunnan aloitteesta muu:ttaa, ei              remmat kuin mikä vastaa kustan-
6664: tätä epäkohtaa ole voitu saada korjatuksi               nuksia ja tarpeellisten laitosten koh-
6665:                                                         tuullista kuoletusta.
6666: 
6667:      Helsingissä, helmikuun 12 päivänä 193,1.
6668: 
6669: 
6670:               P. V. Heilclrinen.                             Ansh. Alestalo.
6671:               L. 0. Hirvensalo.                              Juhani Leppälä.
6672:               0. P. Rissanen.                                P. Saarinen.
6673:               Jalo Lahdensuo.                                J. Emil Lampinen.
6674:               E. M. Tarkkanen.                               Kaapro Huittinen.
6675:   188
6676: 
6677: IX,13. -   Toiv. al. N:o 37.
6678: 
6679: 
6680: 
6681: 
6682:                                Kämäräinen y. m.: Voin rautatierahtien alentamisesta.
6683: 
6684: 
6685:                                     E d u s k u n n a ll e.
6686: 
6687:    Tunnettua on, miten nykyinen pula-aika        neen tavaran arvon perusteella, ovat voin
6688: on erittäin raskaasti vaikuttanut voin hin-      rahdit nyt tavaran hinnan laskettua koh-
6689: toihin alentaen ne muutamassa vuodessa           tuuttoman korkeat. Sillä nykyistä tariffia
6690: noin 25 % :lla. Maatalouteen tämä hintojen       laadittaessa voin hinnat olivat noin 50 %
6691: lasku on vaikuttanut erittäin tuhoisasti teh-    nykyisiä kol1keammat.
6692: den maatalouden kannattamattomaksi. V ar-           Näin ollen pidämme välttämättömänä,
6693: sinkin Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomen maan-      että voin rahteja hintojen lasku huomioon-
6694: viljelijät ovat tästä hintojen laskusta enim-    ottaen suhteellisesti alennetaan ja maini~
6695: män kärsineet siksi että näitten seutujen        tujen etäisempien seutujen maanviljelijöi·
6696: maanviljelijät pien~ ja keskikokoisviljeli-      den toimeentuloa ja meijerien toimintaa hel-
6697: Joma tuottavat maatalondessaan myytä-            potetaan myöntämällä seuraavanlainen rah-
6698: väksi pääasiassa vain karjataloustuotteita.      tialennus:
6699:   Maailman markkinoilla vallitsevan tilan-
6700:                                                  200-300 km. matkalta alennusta 10 %
6701: teen johdosta ei ole olemassa toiveita huo-
6702:                                                  300-400                        20
6703:                                                  400-500 "      "        "      30 "
6704: mattavammasta hintojen noususta, joten
6705: karjataloustuotteiden hintoja on pyrittävä
6706:                                                  yli 500  "     "        "      40 "
6707: parantamaan m. m. jalostus ja myyntikus-                  "     "        "         "
6708: tannuksia pienentämällä.
6709:                                                    Voimassa ollut rahtikorotus vaunujen
6710:    Jalostuskustannuksia meijereissä on jo        lämmitys- ja myöskin jäähdytyskustannus-
6711: pienennettykin muun muassa palkkausme-           ten peittämiseksi olisi muutettava siten, että
6712: noissa. Myyntikustannuksista muodostivat         tästä korvausta perittäisiin meijereiltä mat-
6713: voin rautatierahdit Itä-, Keski- ja Pohjois-     kan pituudesta rifppumatta 5 p. voikilolta.
6714: Suomen meijeriliittojen alueella vuoden          Sillä vaunujen lämmitys- ja jäähdytyskus-
6715: 1929 tilaston mukaan 10,6 % kaikista ku-         tannukset, kun voi kuljetetaan erikoisju-·
6716: luista. Tuotteista swaduista tuloista lasket-    nassa, ei tule sanottavasti kallimmaksi pi-
6717: tuna tulee rahtikuluihin menevä osa ny-          temmältä kuin lyhemmältäkään matkalta.
6718: kyään huomattavasti nousemaan, kun voin          Se vähä, mitä pitemmältä matkalta menee
6719: hinta on laskenut mainitulla 25 % :lla. Kun      enemmän polttopuita vaunujen lämmityk-
6720: tavaroitten rautatierahdit yleensä lasketta-     seen, tulee korvatuksi sillä, että kaukaisilla
6721:                                IX,l3. -   Kämäräinen y. m.                             189
6722: 
6723: seuduilla ovat halot halvempihintaisia kuin             että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
6724: lähempänä vientisatamia.                             sellaisiin toimenpiteisiin, että voin
6725:   Edellä esitetyn perusteella ehdotamme              rautatierahdit alennettaisiin senmu-
6726: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,                kaisiksi mitä edellä olemme esittä-
6727:                                                      neet.
6728: 
6729:   Helsingissä, helmikuun 12 p :nä 1931.
6730: 
6731:              Kalle Kämäräinen.                           Hannes Eskola.
6732:              A. K. Kaura.                                E. F. Rautaharju.
6733:              E. M~ Tarkkanen.                            Joh. Korhonen.
6734:              0. P. Rissanen.                             Lauri Kaijalainen.
6735:              Ansh. Alestalo.                             M. 0. Lahtela.
6736:              Antti Sallinen.                             Viljami Kalliokoski.
6737:              Alpo 0. Luostarinen.                        Antti Junes.
6738:              E. Lautala.                                 Matti Pitkänen.
6739:              Juhani Leppälä.                             Kaarlo Hänninen.
6740:              J. Emil Lampinen.                           P. Saarinen.
6741:              Antti Halonen.                              Janne Koivuranta.
6742:              Heikki Vehkaoja.                            Kaa.pro Huittinen.
6743:              Eero Nurmesniemi.                           L. 0. Hirvensalo.
6744:  190
6745: 
6746: IX,t4. -   Toiv. al. N:o 38.
6747: 
6748: 
6749: 
6750: 
6751:                                Huittinen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi voin ja juus-
6752:                                  ton vientipalkkiosta.
6753: 
6754: 
6755:                                     E d u s k u n n a ll e.
6756: 
6757:    Karjataloudesta saadut tulot muodosta-        tarvikkeet, verot, korot y. m. välttämättö-
6758: vat suurimmassa osassa maatamme maan-            mät menot olisivat myös alentuneet, mutta
6759: viljelijäin tärkeimmän tul<:Jlähteen. Keski-     näin ei ole tapahtunut. Vakinaisen maa-
6760: määrin nousee karjasta saatu tulo-osuus 60       taloustyöväen palkat ovat edelleen mel:
6761: %:iin, mutta on paljon tiloja Etelä-Suo-         keinpä tarkalleen entisen suuruiset, tila-
6762: m~ssa:kin, joilla karjasta .saadut tulot muo-    päisen työväen paikoissa on tapahtunut
6763: dostavat huomattavasti suuremman osuu-            jonkun verran laskua, mutta sekin vasta
6764: den tilan kokonaistulosta. Karjasta saatu-       aivan viime vuoden lopulla ja nyt kuluvan
6765: jen tulojen suhteellinen määrä suurenee          vuoden aikana. Sensijaan mitä tulee maan-
6766: kuitenkin sikäli kuin siirrytään itään ja        viljelijäin tuotannossaan tarvitsemiin teol-
6767: pohjoiseen päin varsinaisille pienviljelys-      lisuustuotteisiin, ovat niiden hinnat, har-
6768: seuduille, joissa ei voida tuottaa viljaa ja     voja poikkeuksia lukuunottamatta, edelleen,
6769: muita tuotteita suuremmassa määrin myytä-        johtuen tehtailijain muodostamista ren-
6770: väksi, ja niinpä täällä useimmilla tiloilla      kaista ja korkeista tulleista, 12-14 kertai-
6771: muodostaakin karja tilan ainoan tuloläh-         set v. 1913 hintoihin verrattuna. Verojen
6772: teen.                                            ja korkojen alenemisesta myöskään ei ole
6773:    Kun asianlaita on täHainen, on se hinto-      tietoakaan. Kun tiLam1e on tällainen, on
6774: jen romahdus, joka useista eri syistä maito-     maanviljelijäin mahdoton saada meno- ja
6775: taloustuotteiden alalla viime vuosien aikana     kust1annuspuolta pienennetyksi läheskään
6776: on tapahtunut - tehden yksistään viime           niin suuressa määrin kuin tuotteiden hin-
6777: vuonna v·oille 21 %, juustolle 18 % ja kulu-     tain lasku edellyttäisi.
6778: tusmaidolle 20 % edelliseen vuoteen verrat-         On helposti käsitettävissä, ettei maanvil-
6779: tuna- saanut aikaan sen, että maitotalous-       jelijäin talous jatkuvasti voi kestää ny-
6780: tuotteiden hinnat ovat enää keskimäärin          kyistä tulojen ja menojen suhdetta ja kun
6781: n. 7.7 kertaiset v. 1913 hintoihin verrattuna,   kaikki merkit viittaavat siihen, että ilman
6782: ja vaikuttanut suorastaan tuhoisasti maan-       erikoisia toimenpiteitä ei ole toivoakaan ta-
6783: viljelijäin talouteen saattaen heidät monin      sapainon aikaansaamisesta tällä alalla, on
6784: paikoin aivan perikadon partaalle.               käsityksemme mukaan välttämätöntä, että
6785:    Hintainlasku maitotaloustuotteiden alalla     valtiovalta kiireellisesti ryhtyy harkitse-
6786: ei olisi niin raskaasti vaikuttanut maanvil-     maan tehokkaita toimenpiteitä, joiden avulla
6787: jelijäin talouksiin jos samanaikaisesti työ-     voitaisiin estää tuotannon lamaantaminen
6788: palkat, maanviljelijäin tarvitsemat erilaiset    ja suorastaan taloudellinen romahdus, joka
6789:                                     IX,14. -   Huittinen y. m.                            191
6790: 
6791: uhkaa suurinta osaa maanviljelijöitämme           taen näillä toimenpiteillään huomattavasti
6792: jollei nykyistä tulojen ja menojen epäsuh-        suomalaisenkin voin ja juuston sijoitusmah-
6793: detta saada tasoittumaan.                         dollisuuksia ja painaen alas niistä saatavaa
6794:    Tähän velvoittaa valtiovaltaa nykyisessä       hintaa.
6795: tilanteessa myös se, että kotimarkkinateolli-        Näin ollen on käsityksemme mukaan vält-
6796: suutemme toimii kokonaan korkeiden tullien        tämätöntä, että meilläkin ruvetaan maasta
6797: suojassa, mutta maataloustuotannon arvosta        vietävästä voista ja juustosta maksamaan
6798: vain n. 1 / 5 saa nauttia tullisuojaa. Olisi      vientipalkkiota vanintään Smk. 2: 50 kilolta
6799: siis tasapuolisuudenkin kannalta välttämä-        voista ja Smk. 1: 50 kilolta juustosta ja tä-
6800: töntä päästä siihen, että myös maatalous-         ten turvaamaan sekä tuotannon jatJk:uva. har-
6801: tuotanto kokonaisuudessaan saisi edes jon-        joittaminen että vientimahdollisuutemme.
6802: kinlaista turvaa ulkomaista kilpailua vas-           Varat, jotka tarvitaan edellämainittujen
6803: taan.                                             vientipalkkioiden maksamiseen, ovat mieles-
6804:    Kun maamme on maitotaloustuotteisiin           tämme saatavissa siten, että margariinille
6805: nähden vientiä harjoittava maa, seuraa            ja keinotekoisille kerman ja maidon kor-
6806: tästä, ettei tullien järjestelyllä saada aikaan   vikkeille määrätään riittävän korkea val-
6807: sitä tulosta, johon nyt on välttämä;töntä         mistevero ja koroitetaan nykyisestään ulko-
6808: päästä, vaan tarvitaan siinä toisenlaisia toi-    mailta tuotavien valmiiden korvikkeiden
6809: menpiteitä. Viime vuosina ovat useat maat         tuontitulleja ja olemme tämänmukaisesti
6810: saadakseen maataloustuotteidensa jatkuvan          jättäneet eduskunnan kansliaan eri aloitteen
6811:  tuotannon turvatu]s:si ja voidakseen säilyt-     valmisteveron aikaansaamisesta.
6812:  tää niiden hintatason sellaisena, että tuo-         Edelläolevan perusteella rohkenemme siis
6813:  tannon harjoittaminen on mahdollista, ryh-       ehdottaa eduskunnan päätettäväksi toivo-
6814:  tyneet aivan erikoisiin toimenpiteisiin koti-    muksen
6815:  maisen tuotantonsa turvaamiseksi, joko                     että hallitus kiireellisesti valmis-
6816:  maahan tuotavien maataloustuotteiden tul-               taisi ja Eduskunnalle antaisi esityk-
6817:  leja korottamalla tai maksamalla vientipalk-            sen laiksi vientipalkkion maksami-
6818:  kiota maasta vi€tävistä tuotteista. Näin ovat           sesta maasta vietävälle vaille ja juus-
6819:  menetelleet m. m. Puo1a ja Saksa rukiiseen,             tolle ja että tämä vientipalkkio mää-
6820:   voihin ja juustoon, Tshekkoslovakia soke-              rättäisiin vähintään Smk. 2:50 kg.
6821:  riin ja Austraalia voihin nähden, vaikeut-              voille ja Smk. 1: 50 kg. juustolle.
6822: 
6823:       Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1931.
6824: 
6825:          Kaapro Huittinen.            Kalle Joukanen.              Juho Niukkanen.
6826:          Alpo 0. Luostarinen.         Antti Sallinen.              Antti Halonen.
6827:          Eero Nurmesniemi.            Antti Junes.                 0. P. Rissanen.
6828:          P. V. Heikkinen.             P. Ruotsalainen.             M. 0. Lahtela.
6829:          L. 0. Hirvensalo.            Kalle Kämäräinen.            A. K. Kaura.
6830:          Heikki Vehkaoja.             Matti Pitkänen.              Elias Tukia.
6831:          E. M. Tarkkanen.             Viljami Kalliokoski.         Albin Asikainen.
6832:          P. Saarinen.                 J. Emil Lampinen.            Jooseppi Kauranen.
6833:          Eemeli Aakula.               Juhani Leppälä.              S. Salo.
6834:          Aleksi Hakala.               Hamtes Eskola.               Kaarlo Hänninen.
6835:          J. Eri. Pilppula.            Vihtori Vesterinen.          Antti Kemppi.
6836:  192
6837: 
6838: IX,15. -   Toiv. al. N :o 39.
6839: 
6840: 
6841: 
6842: 
6843:                                 Nurmesniemi y. m.: Esityksen antamisesta laiksi margarii-
6844:                                    nin sekä kerman ja maidon korvikkeiden valmisteverosta.
6845: 
6846: 
6847:                                     E d u s kun n alle.
6848: 
6849:    Viime vuoden toisille valtiopäiville jätet-   töksen edellyttämän tutkimuksen päätty-
6850: tiin lakialoite kerman ja maidon korvik-         mistä ja sen mahdollisten tulosten julkisuu-
6851: keista suoritettavasta valmisteverosta (laki-    teen saattamista.
6852: aloite N :o 8), johon pyydämme viitata.             V almisteveron aikaansaaminen on välttä-
6853:    Aloitteen johdosta antamassaan vastauk-       mätöntä paitsi siksi, että margariinin ja
6854: sessa eduskunta on päättänyt lausua toivo-       muiden maidon rasvan korvikkeiden valmis-
6855: muksen, ,että hallitus toimituttaisi tutki-      tus, joka näyttää kehittyneen erittäin tuot-
6856: muksen siitä, olisiko syytä määrätä valmis-      tavaksi liikeyritykseksi, uhkaa koko karja-
6857: te~tavalle margariinille valmistevero ja vas-    talouttamme, myöskin sentähden, että vain
6858: taavasti koroitettava ulkomaalta tuotavan        täten on saatavissa tarvittavat varat voin ja
6859: margariinin tullia, sekä tutkimuksen perus-      juuston vientipalkkioihin, joka toimenpide
6860: teella antaisi Eduskunnalle sellaisia esityk-    maatalouden tukemiseksi nykyisenä pula-
6861: siä joihin tutkimuksen tulos saattaa antaa       aikana on aivan välttämätön.
6862: aihetta.''                                          Mitä tulee veron määrään, täytyisi sen
6863:    Kun Eduskunnan päätöksessä puhutaan           olla niin korkean, että siitä saaduilla tuloilla
6864: ainoastaan margariinista, vaikka puheena-        voitaisiin voin ja juuston vientipalkkioista
6865: olevassa aloitteessa, jonka johdosta edellä-     aiheutuvat menot peittää. Maatalousseuro-
6866: mainittu toivomus päätettiin puhuttiin ker-      jen Keskusliiton edustajisto käsitellessään
6867: man ja maidon korvikkeista, olemme katso-        tätä kysymystä, asettui yksimielisesti sille
6868: neet välttämättömäksi saattaa asian uudella      kannalle, että v~almist~everon tulisi olla mar-
6869:                                                            1
6870: 
6871: 
6872: 
6873: aioitteelia eduskunnan käsiteltäväksi. Tä-       gariinille Smk. 3:- kg. ja kerman ja mai-
6874: hän menettelyyn on mielestämme sitä enem-        don korvikkeille Smk. 1 : - 1 / 4 l. pullolle.
6875: män ~aihetta, koska margariinin 1sekä /kerman    Tätä voitaneekin pitää hyvin kohtuullisena
6876: ja maidon korvikkeiden valmist~everon to-        määränä.
6877: teuttaminen on monista syistä niin kiireelli-       Edellä esitetyn perusteella rohkenemme
6878: nen, että sen aikaansaamiseksi on ryhdyt-        kunnioittavimmin ehdottaa eduskunnan pää-
6879: tävä toimenpiteisiin ennen eduskunnan pää-       tettäväksi toivomuksen,
6880:                           IX,15.- Nurmesniemi y. m.                       193
6881: 
6882:    että hallitus kiireellisesti valmis-       margariinin sekä kerman ja maidon
6883:  taisi Eduskunnalle esityksen laiksi          korvikkeiden valmisteverosta.
6884: 
6885: Helsingissä, 12 p :nä helmikuuta 1931.
6886: 
6887:         Eero Nurmesniemi.                          Matti Pitkänen.
6888:         Viljami Kalliokoski.                       Hannes Eskola.
6889:         Kaapro Huittinen.                          P. Saarinen.
6890:         J. Emil Lampinen.                          E. M. Tarkkanen.
6891:         Juhani Leppälä.                            Juho Niukkanen.
6892:         Heikki Vehkaoja.                           Antti Halonen.
6893:         Vihtori Vesterinen.                        0. P. Rissanen.
6894:         Eemeli Aakula.                             J. Eri. Pilppula.
6895:         Aleksi Hakala.                             A. K. Kaura.
6896:         M. 0. Lahtela.                             Anton Suurkonka.
6897:         Elias Tukia.                               Albin Asikainen.
6898:         Antti Sallinen.                            Alpo 0. Luostarinen.
6899:         Antti Junes.                               S. Salo.
6900:         Jooseppi Kauranen.                         Kaarlo Hänninen.
6901:         P. Ruotsalainen.                           Antti Kemppi.
6902:                                Kalle Kämäräinen.
6903: 
6904: 
6905: 
6906: 
6907:                                                                                 25
6908:  194
6909: 
6910: IX,t6. -   Toiv. al. N:o 40.
6911: 
6912: 
6913: 
6914: 
6915:                                Hänninen y. m.: Kalanmiidin hantomal.aitoksen ralwnntttta-
6916:                                  misesta Kitkajoen Käylänkoskeen.
6917: 
6918: 
6919:                                     E d u s k u n n a ll e.
6920: 
6921:    Vaikka Suomi on maailman järvirikkain         tävän suuri hautomo. Hautomorakennus
6922: maa, on sisävesikalastuksen tuotto meillä        sijoitetaan joko vanhan myllyn paikalle tai
6923: vielä verraten heikko. Virallisen laskelman      mieluummin uuden mylly-saharakennuksen
6924: mukaan tuottaisivat järvemme keskimäärin         alapuolelle. Hautomoon tarvittava vesi on
6925: alle 1 kg hehtaaria kohti eri kaloja, kun        koskessa hyvää ja sitä saadaan mylly-saha-
6926: sen sijaan saadaan Ruotsissa 5. 5 kg, Tans-      laitoksen sulkupadon kautta johtamalla
6927: kassa 8.5 kg, Venäjällä 15.3 kg, Ranskassa       n. 40 m pitkä torvi. v,esiputous on tällöin
6928: 22.5 kg ja Saksassa 28 kg hehtaaria kohti.       2.3 m, mikä on katsottava riittäväksi, ja
6929:    Kokeet ovat meilläkin osoittaneet, että       hautamosta poisvirtaavalle vedelle on myös
6930: istutusten kautta voidaan kalavesien tuot-       putousta kosken alle. Hautomon yhteyteen
6931: toa huomattavasti lisätä. V. 1908 ja sen         sen alapuolelle voitanee saada, jos niin ha-
6932: jälkeen istutettiin siikaa Turun ja Porin        lutaan, joku pienempi lammikko suurem-
6933: läänin Pyhäjärveen ja nousi siinä hehtaarin      mitta kustannuksitta.
6934: tuotto siten 33 kiloon vuodessa, siis noin          Mädin hankintaan Käyiänkosken hauto-
6935: 33 kertaiseksi keskituottoon verraten.           moon olisi myös hyviä edellytyksiä, var-
6936:    Maassamme oli8i siis erinomaisen hyvät        maankin parempia kuin monella muulla
6937: mahdollisuudet sisävesikalastuksen paranta-      maamme kalanviljelyslaitoksella. Käyiän-
6938: miseen. Kokeet ovat myös osoittaneet, että       koskeen tulevat kudulle sekä Kitka-, Paana-
6939: myöskin Koillis-Pohjanmaalla, Kuusamon,          että Pääjärven lohet, Käylän yläpuolella
6940: Posion, Kuolajärven, Taivalkosken ja Pu-         <m Kitkajärven siian kutukoskia ja lähei-
6941: dasjärven alueilla, joita varten on ryhdytty     set Kallunki- y. m. järvet ovat isokasvuisen
6942: suunnittelemaan kalanhautomolaitoksen pe-        siian saantipaikkoja. Lisäksi on harria run-
6943: rustamista Käyiänkoskeen Kuusamon Ala-           saasti Kitkajoessa ja läheinen ympäristö
6944: kitkalle, on hyviä edellytyksiä kalakantojen     tarjoaa mahdollisuuksia saada purolohen
6945: vahvistamiselle.                                 mätiä. Kun Käyiänkosken ylitse menee
6946:    Kalastusyhdistyksen sihteeri, maisteri Y.     maantie Kuusamon kirkolta Kuolajärven
6947: Vuorentaus kirjoittaa Suomen Kalastus-           puolelle, niin Kuusamon laaja järvialue
6948: lehti-nimisessä aikakauslehdessä v. 1931,        sekä naapuripitäjien, Kuolajärven, Taival-
6949: n:o 1, Käyiänkosken sopivaisuudesta kalan-       kosken ja Posion lukuisat järvet ja joet
6950: mädin hautomon paikaksi <Seuraavaa:              koskineen voisivat tulla täten tarvittaessa
6951:    ,Kitkajoen Käyiänkoski on kalanmädin          kysymykseen mädin hankintapaikkoina.
6952: hautomon rakentamiseksi varsin sopiva            Poikasten istutus Käyiänkosken hautomosta
6953: paikka. Kosken etelärannalle rakennetun          voitaisiin toimittaa sekä laitoksen läheisiin
6954: mylly- ja sahalaitoksen yhteyteen voitanee       vesiin että kuljettaen autoilla etäämpänä
6955: -verrattain vähillä kustannuksilla saada riit-   oleviin järviin. Mädin hankinnan ja poikas-
6956:                                  JX,lG. -   Hiinninen y. m.                              19&
6957: 
6958: ten istutuksen kannalta hautomo Käylän-          minnan kautta voidaan lisätä, sikäli näiden:
6959: koskessa olisi siis mahdollisimman edulli-       alueiden arvo urheilukalastajienkin kan-
6960: sella paikalla.                                  nalta lisääntyy ja ulkomaalaistenkin urhei-
6961:    Ja Käyiänkosken hautomolla tulisi ole-        lukalastajain huomio niihin voidaan kiin-
6962: maan huomattavan tärkeä ja taloudellisia         nittää. Kaikki tämä tietää tuloja alueen
6963: arvoja antava tehtävä. Kuusamon, Kuola-          väestölle.
6964: järven, Posion ja Taivalkosken laajat vesis-         Kun kyseessäolevan alueen vedet ovat
6965: töalueet, joihin hautomon vaikutus lähinnä       lähinnä siika- ja lohivesiä, niin hautomo-
6966: ulottuisi, ovat arvokkaita kalavesiä. Ja näi-    toiminnan tulisi kohdistua etupäässä näiden
6967: den alueiden väestölle kalastus merkitsee        kalojen mädin haudontaan. Lisäksi voitai-
6968: elatuksen antajana vielä paljon, voitaneen       siin haudottaa myös nieriän, harrin, mui-
6969: sanoa n. i/3 osan, metsätöistä vähäisinä         kun ja purolohen mätiä sekä laitoksen ta-
6970: vuosina tai vaikeamman kadon sattuessa           holta huolehtia näiden kalojen mädin han-
6971:  vieläkin enemmän. Ja kalavedet, mikäli          kinnasta muiden hautomoiden tarpeeksi.
6972:  niitä on ehditty selvitellä, ovat osoittautu-    Siika, jonka istuttamiseen päähuomio olisi
6973:  neet siinä määrin hyviksi kalojen kasvatta-      keskitettävä, esiintyy alueella prof. T. H.
6974:  jiksi, että niiden kalatuotantoa istutuksien    Järven tutkimusten mukaan useina la-
6975: kautta voitaisiin, joissakin tapauksissa huo-    jeina; näistä isokasvuisin laji voi tulla yli
6976:  mattavastikin, lisätä. Tämä on käynyt myös       8 kg painoiseksi ja tämä siika olisi juuri
6977:  selville niiden istutuksien kautta, joita        saatava hautomotoiminnan kautta istute-
6978:  esim. Kuusamossa ja Kuolajärvellä on suori-      tuksi kaikkiin niihin järviin, joissa se voisi
6979:  tettu viimeisinä vuosikymmeninä paikka-          viihtyä. Rautomotoiminnan tulisi olla niin
6980:  kuntalaisten toimesta sekä myös Oulun 1.         tehokas, että vuosittain voitaisiin istuttaa
6981: talousseuran ja Perä-Pohjolan maanvilje-          ainakin 4 milj. siian poikasta, muita vähem-
6982:  lysseuran ja Suomen kalastusyhdistyksen          män ja aina kysynnän ja mädin saannin
6983:  aloitteesta. Näiden toimintojen kautta on        mukaisesti. Istutukset olisi tehtävä mää-
6984:  saatu siika sikiämiiän moneen järveen ja         rättyä kiertoa käyttäen siten, että siikaa
6985:  antamaan taloudellisesti arvokkaita tulok-       olisi istutettava kunakin vuonna kyseeseen
6986:  sia, esim. Kuolajärven kaakkoiskulman kala-      tuleviin vesiin riittävästi, sen sijaan mädin-
6987:  vesissä, Tuntikylän ja Sovajärven järvissä,      ottovesiin voitaisiin panna poikasia vuosit-
6988:  se on tullut tärkeimmäksi pyyntikalaksi.         tain.''
6989:     Näiden alueiden kalavesille näyttää tule-        Edelläolevasta selvinnee, että Käyiän-
6990:  van lisääntyvää merkitystä liikennesuhtei-       koskeen kipeästi tarvitaan hautomolaitos ja
6991:  den parantuessa. Kalakauppa voi entistä          että mainittu koski asemansa ja ominai-
6992:  paremmin nyt tapahtua tuotteiden pääs-           suuksiensa puolesta on tarkoitukseen sopiva.
6993:  tessä kauempanakin oleviin 1lmlutuspaikkoi-         Edelläesitetyn nojalla saamme kunnioit-
6994:  hin. Ja kun samalla pyyntitavat ja saaliin       taen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
6995:  käsittely kehittyvät, niin kalakauppa voi-       toivomuksen,
6996:  nee tulla aika huomattavaksi. Lisäksi saa-
6997:  vat eräät alueen kalavedet yhä enemmän                   että hallitus rakennuttaisi kalan-
6998:   merkitystä urheilukalastajain käyntipaik-             mädin hatttomon Kitkajoen Käylän-
6999:  koina ja mikäli vesien kalastoa hautomatoi-            koskeen.
7000: 
7001:       Helsingissä, helmikuun 13 p:nä 1931.
7002: 
7003:               Kaarlo Hänninen.                                Matti Pitkänen.
7004:               Lauri Kaijalainen.                              Uuno Hannula.
7005:   196
7006: 
7007: IX,11.     Toiv. al. N :o 41.
7008: 
7009: 
7010: 
7011: 
7012:                                 Lampinen y. m.: Ulkomaisen raakapuun tuonnin ehkäisemi-
7013:                                   sestä.
7014: 
7015: 
7016:                                     E d u s k u n n a ll e.
7017: 
7018:    Koko sivistyneen maailman huomio kiin-       v. 1928 13,000 k-m 3 , tuotettiin mainittua
7019: tyy tällä hetkellä Neuvosto-Venäjän har-        tavaraa jo seuraavana vuonna 144,000 k-m3
7020: joittamiin puutavaran polkumyynteihin.          eli yli 11-kertainen määrä. Viime vuonna-
7021: Vielä muutama vuosi sitten menestyksellä        kin lisääntyi raakapuun tuonti v:sta 19'29
7022: toiminut sahateollisuus on nyt suurissa vai-    lähes 2-kertaiseksi. Koko raakapuun tuonti
7023: keuksisaa, josta osoituksena ovat lukuisat      Venäjältä v. 1930 oli tilaston mukaan
7024: sahojen vararikot, tuotannon poikkeukselli-     540,000 k-m3 •
7025: sen suuri supistus ja tästä kaikesta johtuva       Raakapuun tuonnin estämisen puolesta
7026: ankara työttömyys.                              puhuvat tällä kertaa monet painavat seikat.
7027:    Mutta Neuvosto-Venäjän turmiollinen          Edellä tuli jo huomautetuksi, miten venä-
7028: puutavaran myyntipolitiikka ei ole rajoit-      läisen sahatavaran polkuhintaan myyminen
7029: tunut yksin sahatavaramarkkinoiden pilaa-       on vienyt meillä voimakkaaseen tuotannon
7030: miseen, vaan mainitusta maasta on lähe-         supistamiseen ja vastaavasti myös raaka-
7031: tetty vuosi vuodelta yhä lisääntyviä määriä     ainekulutuksen vähenemiseen. Kun maas-
7032: myös raakapuuta ulkomaille, vieläpä sellai-     samme nyt jo Neuvosto-Venäjän vuoksi
7033: siinkin maihin, jotka itse omaavat kyseei-      sahatavaran tuotantoa on jouduttu vähen-
7034: listä raaka-ainetta omaksi tarpeekseen. Näin    tämään 1.5 milj. standartista 800,000 stan-
7035: on asianlaita m. m. Suomeen nähden. Li-         darttiin ja raaka-ainekulutus vastaavasti
7036: säksi on halpa venäläinen raaka-aine paina-     390 milj. kuutiojalasta 210 milj. kuutiojal-
7037: nut hinnat eräissä huomattavissa puuta-         kaan, niin meillä ei ole enää muuta kuin
7038: varaa tuovissa maissa, kuten esim. Sak-         ehkä vain poikkeustapauksessa syytä raaka-
7039: sassa, siksi alhaisiksi, että metsänomistajat   puun tuontiin Venäjältä. Lisäksi on huo-
7040: ovat joutuneet tavattorniin vaikeuksiin.        mattava, että Venäjän aiheuttama kilpailu
7041: Saksassa on metsänomistajilla esim. paperi-     on tuonut supistuksia myös muunlaisen
7042: puuta huomattavia määriä myymättä, koska        raakapuun käytössä. Niinpä paperipuun
7043: sen rahaksimuutto nykyisten tavattomasti        vientimahdollisuudet tällä hetkellä ovat
7044: alentuneiden hintojen vuoksi on suorastaan      äärettömän rajoitettuja. Kun vientipaperi-
7045: mahdotonta.                                     puun hinta vielä vuosi sitten oli vapaasti
7046:    Suomeenkin on venäläisen raakapuun           laivan sivulla 145 mk p-m 3 :ltä täysipuh-
7047: tuonti viime vuosina yhä vain lisääntynyt.      taaksi kuorittuina, niin tarjotaan vastaa-
7048: Osoitukseksi tästä mainittakoon, että kun       vasta tavarasta nyt vain 95 mk p-m3 • Koti-
7049: paperipuuntuonti Puunjalostusteollisuuden       maassa ovat hinnat myös vuoden aikana
7050: Keskusliiton antamien tietojen mukaan teki      laskeneet keskimäärin 40 %. Vieläpä val-
7051:                                  IX,1 7. -   Lampinen y. m.                              197
7052: 
7053: tion omistakin metsistä on oltu pa:koitettuja   moituksen, ettei yhtään venäläisen puuta-
7054: luovuttamaan pienempää puutavaraa hin-          varan ostoa saa tämän jälkeen enää Ruot-
7055: taan, mikä vastaa vain työkustannuksia.         siin tapahtua. Ja kuitenkin on raa;kapuun
7056: Kantorahaksi ei ole jäänyt sanottavasti mi-     tuonti Ruotsiin ollut paljon pienempää
7057: tään.                                           kuin esim. Suomeen.
7058:    Kun tilanne on tällainen, on mitä suu-          Huolenpito metsätaloutemme tulevaisuu-
7059: rinta kevytmielisyyttä tuottaa maahamme         desta vaatii raakapuun tuonnin pikaista
7060: ulkomaista (venäläistä) raakapuuta niinkin      rajoittamista, esim. panemalla sille riittä-
7061: tuntuvia määriä, kuin viime vuosina on          vän korkea tuontitulli, ellei suoranaiseen
7062: tapahtunut. Hallituksella tulisi olla oikeus    tuontikieltoon voida mennä. Tämän vuoksi
7063: estää tämä maamme metsätaloudelle niin          kunnioittaen ehdotamme eduskunnan pää-
7064: peräti turmiollinen tuonti joko kokonaan        tettäväJksi toivomuksen,
7065: tai ainakin rajoittaa se aivan välttämättö-
7066: mimpään. Sen turmiolliset vaikutukset                     että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
7067: eivät kohdistu yksin itäisen rajaseudun                toimenpiteisiin ulkomaisen raaka-
7068: väestöön, vaan sen seurauksista joutuu kär-            puun tuonnin ehkäisemiseksi joko
7069: simään koko maan metsätalous. Kun esim.                riittävän korkeata tuontitullia tai
7070: naapurimaamme Ruotsin valtiopäivillä tä-               muuta sopivaa keinoa käyttämällä
7071: män vuoden tammikuulla oli esillä venäläi-             sekä valmistuttaisi asiasta Eduskun-
7072: sen puutavaran tuontikysymys, niin teki                nalle tarpeelliset esitykset.
7073: käsittelyn aikana pääministeri Ekman il-
7074: 
7075:      Helsingissä, helmikuun 12 päivänä 1·931.
7076: 
7077:               J. Emil Lampinen.                            Kalle Kämäräinen.
7078:               T. A. Janhonen.                              Kaarlo Hänninen.
7079:               Aleksi Hakala.                               Janne Koivuranta.
7080:               Ansh. Alestalo.                              Alpo 0. Luostarinen.
7081:               V. Huuhtanen.                                Viljami Kalliokoski.
7082:               Antti Sallinen.                              Matti Pitkänen.
7083:               Erkki Pullinen.                              Uuno Hannula.
7084:               Heikki Vehkaoja.                             P. Saarinen.
7085:               Kalle Joukanen.                              L. 0. Hirvensalo.
7086:               S. Salo.                                     A. Halonen.
7087:               J oh. Korhonen.                              E. lVI. Tarkkanen.
7088:               K. A. Lohi.                                  Juho Niukkanen.
7089:                                Vihtori Vesterinen.
7090:   198
7091: 
7092: IX,1s. -   Toiv. al. N:o 42.
7093: 
7094: 
7095: 
7096: 
7097:                                  Hänninen y. m.: Toimenpiteistä kivihiilen käytön vähentä-
7098:                                    miseksi maassa.
7099: 
7100: 
7101:                                       E d u s kun n a ll e.
7102: 
7103:     Nykyinen taloudellinen pulakausi pakoit-       suuria eroavaisuuksia riippuen siitä, min-
7104: taa meitä entistä tarkemmin tutkimaan,             kälaisia tehtaita on ja kuinka kaukana ne
7105: mitä sellaisia tavaroita tuotamme ultko-           ovat merenrannalta. Kun Uudenmaan lää-
7106: mailta, joita tai joiden vastikkeita on            nin tehtaissa käytetään kivihiiltä 54% koko
7107: omassa maassamme kohtuullisilla ;hinnoilla         polttoainemäärästä sekä Turun ja Porin
7108: saatavissa. Näissä tarkasteluissa !kiintyy         läänissä 53.02 %, niin sen sijaan Oulun
7109: huomiomme myöskin ulkomailta tuodun ki-            läänissä se oli ·vain jokunen prosentti.
7110: v~hiilen käytön nopeaan ·lisääntymiseen,              Valtio on. suuri kivihiilen kuluttaja. Val-
7111: joka samassa suhteessa vähentäå kotimais-          tion eri laitoksista rautatiet käyttävät enillli-
7112: ten polttoaineiden (puun) käyttöä.                 män kivihiiltä ja sen käyttö on rautateillä
7113:     Vuosina 1911-13 tuotiin kivihiiltä maa-        nousemassa. Niinpä v. 1929 valtion rauta-
7114: hamme keskimäärin vuotta ko,hden 486,220           tiet lisäsivät kivihiilen käyttöä n. 30,000
7115: tonnia ja koksia 33,771 tonnia. Kivihiilen         tonnil1a, joka lisäys vastaa 150,000 m3 ·hal-
7116: tuonnissa aina vuoteen 1927 asti on huo-           koja.
7117: mattavissa vain vä!häisiä muutoksia, mutta            Kivihiilen käyttö on myöskin yksityis-
7118: viimemainittuna vuonna l:isääntyi tuonti           käytössä nopeasti lisääntynyt, varsinkin
7119: yhtäkkiä läihes kaksinkertaiseksi ja on sen        'kaupungeissa. Parhaan kuvan siitä antaa
7120: jälkeen jatkuvasti, mutta hitaammin ko-            hal!kojen väheneminen polttoaineena Hel-
7121: lhonnut. Nyt tuoda.an kivihiiltä kaksi ker-        singissä vuosina 1900-1-927. Halkoja tar-
7122: taa ja koksia kuusi kertaa ,se määrä kuin          vittiin sieHä henkilöä kohti v. 1900 4.37 m3 ,
7123: vuonna 1926.                                       v. 1917 7.72 m3 ja v. 1927 vain 2.29 m3 •
7124:     Tämä kivihiilen tuonnin ja käytön nopea        Vruhen.nyksen on saanut aikaan kivihiilen
7125: llousu on ilmeisesti johtunut kivihiilen hin-      enenevä käyttö keskuslrummitystaloissa ja
7126: nan älkkinäisestä laskusta vuosina 1927 ja         muuallakin. Jos kehitys käy edelleen tä-
7127: 1928. Kun hintaindeksi oli v. 1;926 vielä          hän suuntaan, ei halkoj.a vähän ajan pe-
7128: 10.44, oli se vuon.na 1928 vain 7.oo.              rästä paljon tarvita kaupun:g.eissa pohto-
7129:   · Kivihiiltä käyttävät teollisuusLaitokset,      aineeksi.
7130: va·ltion laitokset ja yksityiset kuluttajat.          Ulkomainen kivihiili on näin ollen V'al-
7131:     Teollisuudessa käytettävistä polttoaineist•a   lannut kotoisesta polttoainekulutu!ksesta
7132: vn koko maassa 47.3 % puujätteitä, 28.3 %          huomattavan osan ja sMUalla vähentänyt
7133: kivihiiltä ja 24.4 % halkoja. Mutta jos            halko-jen 1kysyntää yksityisen ja valtion
7134: tarkastellaan polttoaineen kulutusta maan          metsätalouden vahingoksi. Ennen sotaa
7135: eri osien tehtaissa, niin huOiffiaamme siinä       vietiin    halkoja     huomattavat     määrät
7136:                                IX,lll.- Hänninen y. m.                            199
7137: 
7138: (700,000-1 milj. p-m3 ), mutta nryt on         Edelläesitetyn nojaHa saamme eduskun-
7139: vjenti pienentynyt mitätWmäksi.              nan päätettäväksi ehdottaa toivomuksen,
7140:   Kehitys polttoaineiden kulutuksen alalla
7141: kulkee ehdottomasti nopein askelin vää-              että hallitus ryhtyisi tarmokkai-
7142: rään suuntaan vahingoittaen kansantalout-         siin toimenpiteisiin kivihiilen käytön
7143: tammekin.     Sentähden olisi Hallituksen         vähentämiseksi maassamme; sekä
7144: kiinnitettävä siihen rvakavaa huomiota.              että valtio omissa laitoksissaan
7145:                                                   ensin supistaisi kivihiilen käyttöä
7146:                                                   mahdollisimman pieneksi.
7147: 
7148:     Helsingissä, he1mikuun 13 p :nä 1931.
7149: 
7150: 
7151:              Kaarlo Hänninen.                            A. K. Kaura.
7152:              J. Emil Lampinen.                           Antti Kemppi.
7153:              Eero Nurmesniemi.                           Janne Koivuranta.
7154:              Kaapro Huittinen.                           Matti N. Miikki.
7155:              Lauri Kaijalainen.                          Jussi Annala.
7156:              Albin Asikainen.                            Juhani Leppälä.
7157:              V. Huuhtanen.                               E. Lautala.
7158:              Alpo 0. Luostarinen.                        P. V. Heikkinen.
7159:              Jalo Lahdensuo.                             Viljami Kalliokoski.
7160:              Kalle Kämäräinen.                           Eemeli Aakula.
7161:              Matti Pitkänen.                             E. M. Tarkkanen.
7162:              Ansh. Alestalo.                             Vihtori Vesterinen.
7163:              P. Saarinen.                                Uuno Hannula.
7164:  200
7165: 
7166: IX,19. -     Toiv. al. N:o 43.
7167: 
7168: 
7169: 
7170: 
7171:                                        Cajander y. m.: Toimenpiteistä puun ja puusta saatavien
7172:                                           polttoaineiden kilpaihtkyvyn lisäämiseksi.
7173: 
7174: 
7175:                                                 E d u s k u n n a ll e..
7176: 
7177:    Metsätieteellisen tutkimuslaitoksen puun-                 p.-m3 käytettiin teollisuudessa, liikenteessä,
7178: käyttötutkimusten mukaan oli Suomen koko                     kouluissa, sairaaloissa, yksityisissä kaupun-
7179: puun käytöstä v. 1927, kun otetaan huo-                      kitaloissa y. m. s.
7180: mioon vain varsinaisen runkopuun ensiastei-                     Näiden varsinaisesti runkopuusta suoraAn
7181: nen jakaantuminen eri tarkoituksiin, 34 %                    hakattujen poHtopuumäärien lisäksi kulute-
7182: eli siis noin kolmannes polttopuuta. Tämä                    taan maassamme polttoaineena suuret mää-
7183: määrä jakaantui eri käyttäjien kesken seu-                   rät kaikennäköisiä puujätteitä: oksia, van-
7184: raavasti:                                                    hoja rakennus- ja aidaspuita, sahausjätteitä,
7185:                                                              rullapuujätteitä y. m. s. Niillä on huomat-
7186: maaseutuväestön kotikäyttö 16.2 milj. p.-m3
7187:                                                              tava osuus maaseudun väestön kotikäytössä
7188: muut kuluttajat , . . . . . . . . 7.5 , ,
7189:                                                              ja etenkin teollisuudessa.
7190:                                      23.7 milj. p.-m 3          Muita kotimaisia polttoaineita, pääasiassa
7191:                                                              turvetta ja sysiä, käytetään aivan vähässä
7192:    Ensiksi mainittu erä, joka muodostaa                      määrässä.
7193: runsaasti kaksi kolmannesta koko määräs-                        Ulkomaisilla polttoaineilla, ensi sijassa
7194: tä, kuluu osaksi maatiloilla, osaksi se joutuu               kivihiilellä ja koksilla, mutta osaksi myös
7195: maaseudun maattomalle väestölle. Edelli-                     juoksevilla aineilla, on sen sijaan hyvinkin
7196: sessä tapauksessa se ei juuri nimeksikään                    tuntuva vaikutus Suomen polttoainetalou-
7197: joudu kaupan esineeksi. Jälkimmäisessäkin                    teen. Niinpä oli v. 1927 teollisuutemme
7198: tapauksessa se kulkee pääasiassa vain pienen                 kaikesta polttoaineesta 28 % ulkomaista.
7199: paikallismyynnin kautta eikä sen takia                       Yksistään kivihiiltä ja koksia kulutettiin
7200: esiinny varsinaisilla halkomarkkinoilla. Ne                  mainittuna vuonna teollisuudessa ja valtion
7201: jäävät siten ensi sijassa muiden kuluttajien                 rautateiden vetureissa seuraavasti:
7202: osalle tulevan erän varaan. Tämä 7.5 milj.
7203:            teollisuudessa . . . . . . . . . .    441,000 tonnia eli 26 % polttoainemäärästä
7204:            valtion rautat. vetureissa             64,000    ,    , 21 ,           ,
7205:                                 Yhteensä         505,000 tonnia.
7206: 
7207:    Tämän rinnalle asetettakoon kivihiilen ja                                                                            1 000 tonneja.
7208: koksin yhteinen tuontimäärä muutamina                                1925 ...       0   0   •••••         0   0   0...       612
7209: viime vuosina :                                                      1926  0   ••   0   ••   0   0   ••   0   ••   ••   •    567
7210:                                   IX,19. -    Cajander y. m.                              201
7211: 
7212:                               1 000 tonneja      kun maanviljelijäväestömme keskuudessa
7213:        1927   ................   1,034           nykyänsä on havaittavissa voimakas metsä-
7214:        1928   ................   1,076           taloudellisen harrastuksen nousu, jolle edellä
7215:        1929   ................   1,170           kuvattu asiain tila on pahana esteenä.
7216:        1930   ................   1,080              Kivihiilen suuri ·käyttö halkojen sijasta on
7217:                                                  seurauksena kivihiililämmityksen halvem-
7218:    On ilmeistä, että kivihiilen käyttö v. 1927   muudesta suuressa osassa maatamme. Esim.
7219: on asettunut lähinnä v :n 1926 tuonnin mu-       Helsingissä kivihiili on lämpöarvoltaan ny-
7220: kaiseksi. Sen jälkeisten vuosien paljon suu-     kyänsä noin puolta halvempaa kuin halot,
7221: rempi tuonti on epäilemättä saanut aikaan        minkä lisäksi kivihiilen käsittely kuluttajan
7222: tuntuvia muutoksia polttoainetaloudessa          varastossa ja lämmityksessä tulee tuntuvasti
7223: v :n 1927 jälkeen, jota vuotta metsätieteelli-   halvemmaksi. Sisämaassa hintasuhteet ta-
7224: sen tutkimuslaitoksen puunkulutustutkimus        soittuvat rannikolta kauemmaksi mentäessä
7225: koskee. Teollisuudesta ei kuitenkaan ole         sitä mukaa kuin halot käyvät halvemmiksi
7226: uudempaa tilastoa saatavissa polttoaineista,     ja kivihiili kalliimmaksi lähinnä kuljetus-
7227: ennen kuin v :lta 1930 tehtävä tilasto valmis-   kustannuksien takia. Kuluneen vuosikym-
7228: tuu. Valtion rautateilläkin kivihiilen suh-      menen alkupuolikkaalla hintasuhteet olivat
7229: teellinen käyttö on lisääntynyt, mutta siihen    vielä vallan toiset, mutta kivihiilen hinnan
7230: on kuitenkin mennyt v. 1928-30 vain noin         miltei yhtämittaisesti voimakkaasti laskiessa
7231: kymmenes osa koko kivihiilen ja koksin           halkojen hinta on ajoittain osoittanut nou-
7232: tuonnista.                                       sevaa suuntaa ja viime aikoina pysytellyt
7233:    Näiden vuosien koko kysymyksessä oleva        jotenkin paikallaan. Tämän talvinen pieni
7234: tuonti vastaisi polttoarvoltaan noin 6-7         halkojen hinnan alennus ei vaikuLa asiaan
7235: milj. p.-m3 koivuhalkoja vuosittain. Se on       oleellisesti mitään.
7236: runsas neljännes koko halkojen käytöstä v.          Syynä polttopuun huonoon kilpailu- ja
7237: 1927 ja 80-94 % sen vuoden varsinaisten          mukautumiskykyyn markkinoilla on ensin-
7238: halkomarkkinain kautta kulkeneesta käyttö-       näkin metsästä tuotavan polttopuun koh-
7239: määrästä.                                        tuuttoman suuret työkustannukset. Halot,
7240:    Näin suurien puumäärien syrjäyttäminen        jotka edustavat tällaisen polttopuun ylei-
7241: ulkomaisilla polttoaineilla on metsätalou-       sintä muotoa, ovat suhteellisesti erinomais.en
7242: temme ja metsän omistajiemme kannalta va-        työläästi käsiteltävää tavaraa, eikä menetel-
7243: litettava tosiasia. Kun pienen mäntypuun         miä ole siinä kohden viime aikoina paran-
7244: ja lehtipuun menekki muutoinkin on rajoi-        nettu juuri nimeksikään. Toiselta puolen
7245: tettu, olisi polttopuun kysynnän suurene-        on puuta polttoaineena käyttävien laitteit-
7246: minen nykyisestään erittäin tärkeätä, val-       ten tekniikka jäänyt aivan takapajulle kivi-
7247: lank;n kun puutavaramarkkinoilla yleensä         hiililämmityksen ja muun polttoaineteknii-
7248: vallitsee lamakausi. Mutta parempinakin          kan viimeaikaisen kehityksen rinnalla. Sa-
7249: aikoina riittävä pienen puun myyntimah-          moin on kysymys puusta saatavien muun-
7250: dollisuus on välttämätön ehto kannattavalle      laisten polttoaineiden valmistuksesta ja
7251: metsänparannustoiminnalle ja yleensä voi-        käyttömahdollisuuksista vielä kokeiluasteel-
7252: maperäiselle metsätaloudelle, koska ne mo-       laan.
7253: lemmat edellyttävät runsaasti puhdistus· ja         Asiain kulkuun oleellisesti vaikuttavan
7254: harvennushakkauksia, joissa kertyy etu-          parannuksen aikaan saaminen edellyttää pä-
7255:  päässä juuri pientä ja muihin tarkoituksiin     tevin voimin ja riittävässä mitassa suoritet-
7256:  kuin polttopuuksi vaikeasti sijoitettavaa       tua kokeilu- ja tutkimustoimintaa sekä tek-
7257:  puutavaraa. Asia on sitäkin valitettavampi,     nillisiä keksintöjä kysymyksessä olevalla
7258: 
7259:                                                                                              26
7260:   202                 IX,19, -   Puupolttoaineiden käytön lisääminen.
7261: 
7262: alalla.    Tällaiseen toimintaan soveltuvia      teknillisen kysymyksen ratkaisuun, jossa on
7263: järjestöjä ja laitoksia meillä on jo useita.     luotava maamme erikoisia olosuhteita vas-
7264: Voima- ja polttoainetaloudellinen yhdistys       taava polttoainetekniikka. Riittävillä pal-
7265: on jo suorittanutkin siinä arvokasta työtä.      kinnoilla ja apurahoilla voitaisiin ehkä asiaa
7266: Äskettäin perustetun Puutekniikan tutki-         tältä kohdalta auttaa.
7267: muksen kannatusyhdistyksen taholla poltto-         Edellä olevaan viittaamalla ehdotamme
7268: puukysymys on myös otettu esille. Kun            eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7269: Metsätieteelliseen tutkimuslaitokseen nyt-
7270: temmin on saatu perustetuksi metsätekno-                   että hallitus kiireimmiten ryhtyisi
7271: loginen osasto, olisi silläkin taholla mahdol-          toimenpiteisiin, jotta lähinnä asian-
7272: lisuuksia käydä asiaa selvittelemään. Tek-              omaisten valtionlaitosten ja valtion-
7273: nillisellä korkeakoululla on niin ikään tässä           apua nauttivien yhdistysten välisen
7274: työssä tärkeä sija, vaikka siinä puun käsit-            yhteistoiminnan kautta, mahdollisesti
7275: ielyllä onkin ollut suhteellisesti vaatimaton           myös kosketuksessa yksityisten liik-
7276: asema. Valtion rautatiet voisivat myös ko-              keiden kanssa, saataisiin aikaan sel-
7277: keilullaan suuresti edistää työtä. Tällaisten           laisia järjestelmällisiä t1dkimuksia ja
7278: virallisten ja puolivirallisten sekä yksityis-          kokeiluja, jotka olisivat omiaan sel-
7279: ten laitosten toiminnan lisäksi olisi välttä-           vittämään ja lisäämään puun ja
7280: mättä maamme insinöörikunta ja muu tek-                 puusta saatavien polttoaineiden kil-
7281: nikkokunta saatava yleisemmin kuin on ol-               pailttkykyä ulkomaisten polttoainei"
7282: lut laita mukaan tämän suuren talondellis-              den rinnalla.
7283: 
7284:      Helsingissä, 11 p :nä helmikuuta 1931.
7285: 
7286:               A. K. Cajander.                               W. W. Tuomioja.
7287:               T. M. Kivimäki.                               Oskari Mantere.
7288:               J. Kaskinen.                                  E. J. Jatkola.
7289:               Bruno Sarlin.                                 J. Jyske.
7290:                                         U. Brander.
7291:                                                                                          203
7292: 
7293: IX,2o. -   Toiv. al. N :o 44.
7294: 
7295: 
7296: 
7297: 
7298:                                 Eskola, V. y. m.: Kivihiilen käytön rajoittamisesta poltta-
7299:                                    ja lämrnitysaineena.
7300: 
7301: 
7302:                                     B d u s k u n n a ll e.
7303: 
7304:    Kuten tunnettua on kivihiilenkäyttö tul-      rassa. Tilasto osoittaa, että kivihiilen
7305: I ut maassamme viime vuosina yhä yleisem-        tuonti maahamme on muutamien viime vuo-
7306: mäksi. Sitä käyttävät teollisuus- ja liikelai-   sien aikana lisääntynyt tavattoman suu-
7307: tokset ja myöskin suurempien talojen omis-       ressa määrässä ja siitä ulkomaille maksettu
7308: tajat kaupungeissa yksinomaisena poltto- ja      rahamäärä samoin. Niinpä tuotiin kivihiiliä
7309: lämmitysaineena yhä lisääntyvässä mäli-          ja koksia maahamme:
7310: 
7311:            vuonna 1926 yht. 566,930 tonnia arvoltaan Smk. 150,708,000:-
7312:                   1927 , 1,033,717                    , 218,615,000: --
7313:              "                         "       "
7314:                   1928 ~ ' 1,076,434                  n   198,916,000:-
7315:                   1929 " 1,170,112
7316:                                        "       "          241,168,000: --
7317:                                            "        "         "
7318:    Selvää on, että jos kehitys saa jatkua yhä    pötehon ja siitä aiheutuvien pienempien
7319: samaan suuntaan, muodostuu siitä maal-           kustannusten vuoksi.
7320: lemme kansantaloudellinen vaara, joka ei            Kansantaloudelliset näkökohdat erikoi-
7321: enää myöhemmin ole torjuttavissa ilman           sesti pula-aikoina, jollainen juuri nyt on ja
7322: suuria uhrauksia. Nyt jo ovat useimmat           joka uhkaa muodostua pitempiaikaiseksi, ei-
7323: suurimmat poltto- ja lämmitysaineiden ku-        vät ole sopusoinnussa tällaisen kehityssuun-
7324: luttajat varustautuneet pitempiaikaista kivi-    nan kanssa, sitäkin vähemmän, kun maas-
7325: hiilenkäyttöä varten, rakennuttamalla muun       samme on runsaasti polttopuuta, jonka ky-
7326: muassa varastosuojat yksinomaan hiilien va-      syntä yhä vähentyneen kulutuksen takia on
7327: rastoimista varten j. n. e. Niinpä esim. Hel-    vähäistä. Erikoisesti työolojen kannalta
7328: singissä ovat melkein poikkeuksetta kaikki       olisi suotavaa ja toivottavaa, että pienem-
7329: jälkeen vuoden 1925 ja useimmat muuta-           män puutavaran käyttöä polttoaineena voi-
7330: mia vuosia sitä ennenkin valmistuneet asun-      taisiin lisätä ja kivihiilenkäyttöä vastaa-
7331: totalot rakennetut yksinomaan kivihiilen-        vassa määrässä vähentää. Toiselta puolen
7332: ,käyttöä silmällä pitäen, ja niissä ei puiden    on tunnustettava ne käytännölliset edut,
7333: käyttö lämmitystarkoituksiin voi lainkaan,       joita kivihiilenkäyttö tarjoaa muun muassa
7334: tai ei ainakaan ilman suuria vaikeuksia ja       keskuslämmityslaitteilla varustetuille asun-
7335: uhrauksia, tulla kysymykseen. Edelleen on        torakennuksien omistajille ja teollisuus- sekä
7336: tunnettua, että valtion rautateillä käyte-       liikelaitoksille ynnä valtion rautateille, eikä
7337:  taan huomattavassa määrässä kivihiiltä          sen vuoksi kysymystä kivihiilenkäytön ra-
7338:  poltto- ja lämmitysaineena, paremman läm-       joittamisesta tai edes tuonnin tnntuvam-
7339:  204                    IX,20. -   Kivihiilen käytön rajoittamisesta.
7340: 
7341: masta vaikeuttamisesta, olisi missään muo-         Edellä olevan perusteella saamme kun-
7342: dossa ratkaistava ilman edellä käypää tark-      nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
7343: kaa tutkimista.                                  väksi toivomuksen,
7344:    Kun asia koko laajuudessansa on niin kan-
7345: san talouden kuin varsinaisen llllaalais-                 että hallitus kiireellisesti tutkitut-
7346: väestönkin kannalta varsin tärkeä ja suuri-            taisi, mitä mahdollisuuksia olisi kivi-
7347: merkityksellinen, olisi kysymystä koko laa-            hiilen korvaamiseksi poltto- ja läm-
7348: juudessansa perinpohjin tutkittava ja vasta            mitysaineena puulla, ja antaisi Edus-
7349: sen perusteella ja sikäli kuin aihetta siihen          kunnalle sellaisia esityksiä kuin tutki-
7350: todelLa on, ryhdyttävä toimenpiteisiin poltto-         muksen tulos saattaa antaa aihetta.
7351: puun kulutuksen lisäämiseksi, josta luon-
7352: nollisesti seuraisi kivihiilen kulutuksen ja
7353: sen jälkeen tuonnin väheneminen.
7354: 
7355:      Helsingissä, helmikuun 10 päivänä 1931.
7356: 
7357:               Valfrid Eskola.                              J. Kovanen.
7358:               Albin Koponen.                               Matti Lepistö.
7359:               J. Väisänen.                                 Mauno Pekkala.
7360:               T. Nuutinen.                                 J. F. Tolonen.
7361:               Emil Jokinen.                                Edward Setälä.
7362:                               ••         ••
7363:  VALTIOPAIVAT
7364:                   19 31
7365: 
7366: 
7367:             LIITTEET
7368:                       X
7369: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY
7370:        .   TOIVOMUSALOITE
7371: 
7372: 
7373: 
7374: 
7375:                 HELSINKI 1931
7376:           VAL'l'IONEUVOSTON KIRJAPAINO
7377:                                                                                           207
7378: 
7379: X,1. -   Toiv. al. N :o 45.
7380: 
7381: 
7382: 
7383: 
7384:                                 Oksanen y. m.: Äitiyshuollon järjestämisestä ja toimeen-
7385:                                   panemisesta.
7386: 
7387: 
7388:                                      E d u s k u n n a 11 e.
7389: 
7390:    Viimeksi kuluneina vuosiikymmeninä on          n. 25 °/00 kaikista syntyneistä. Ikävuosina
7391: kaikkialla maailmassa alettu kiinnittää yhä       0-1 kuoli vuonna 1927 7,341 lasta, mikä on
7392: suurempaa huomiota äitiyshuoltoon, johon          likim. 14% kaikista kuolleista. Kuinka
7393: sisältyy paitsi huolenpito äidistä myöskin        suuri kuolevaisuus on raskauden ja syriny-
7394: lapsesta jo sen individualisen kehityksen         tJ"ksen johdosta, ei ilmene käytettävänäni
7395: alusta asti.                                      olevasta tilastosta. Mutta ottaen huomioon,
7396:    Englannissa ja Pohjois-Amerikan Yhdys-         että jo lapsivuodekuumeeseen kuoli viralli-
7397: valloissa on jo yli 20 vuotta ollut järjestetty   sen tilaston mukaan vuonna 1927 230 hen-
7398: äitiyshuolto. Viimeksi mainitussa maassa          keä, on aihetta olettaa, että äsken mainitut
7399: on äitiyshuolto sosialisen työn tärkeimpiä        kuolemansyyt yleensä ovat !huolestuttavan
7400: haaroja. Työmuotoina se käyttää neuvonta-         monet.
7401: asemia, huoltosisartoimintaa ja asianmu-             Vasta viime vuosina on meidän maas-
7402: kaista kirjallisuutta.                            samme ryhdytty toimenpiteisiin kuolleina
7403:     Ranskassa ja Saiksassa samoin kuin Eng-       syntyneiden luvun alentamiseksi äitien rhuol-
7404: lantia lukuunottamatta yleensä Euroopassa         lon avulla. Kenra:ali Mannerheimin lasten-
7405: alkoi äitiyshuoltotyö vasta maailmansodan         suojeluliitolla on alun toistakymmentä neu-
7406:  jälkeen. Ranskassa onkin äitiyshuolto hy-        vonta-asemaa, enimmä);js:een maan kaupun-
7407:  vin järjestetty. Preussissa kehittyy tämä        geissa. Neuvonta-asemien kirjoissa on vuo-
7408:  työmuoto nopeasti. Vuonna 1927 oli Preus-        sittain ollut 35-40 äitiä asemaa kohti.
7409: sissa 643 raskaiden neuvonta-asemaa, mut,ta          Jo kymmenkunta vuotta on äitiyshuolto-
7410: vuonna 1928 jo 898.                               asia ollut obstetrisen klinikan johtajien sy-
7411:     Tulokset ovat olleet suurenmoiset. Ame-       dämellä. Äskettäin kiinnitti siihen yliopis-
7412:  rikassa, josta on pitempiailminen kokemus,       tollisessa esitelmässään huomiota ohstetrikan
7413:  on ilman huoltoa ja hoitoa olevia äitejä         ja gyne,kologian professori Laimi Leidenius,
7414:  kuollut keskimäärin 7 tuhannesta, mutta          jolta myöskin tässä alotteessa olevat, äitiys-
7415:  äitiyshuoltoa saaneista vain 2 tuhannesta.       huoltoa koskevat asiati,edot ovat. Mutta
7416:  Edellisessä tapauksessa syntyy kuolleina         vwsta vuonna 192,6 saatiin aikaan toistaiseksi
7417:  keskimäärin 45 °/00 , jäLkimmäisessä ainoas-     aivan pienessä mittakaavassa toimiva neu-
7418:  taan 12 °/oo-                                    vonta-asema, jolka kuit·enkin obstetrisella
7419:     Suomessa on äitiyshuo'lto aivan alulla,       klinikalla vallitsevan tavattoman tilanah-
7420:  vaikkeivät olot meidänkään maassamme ole         tauden tähden on oltu pakotettu sijo:ttamaan
7421:  muuta kuin huonot. Onhan kuolleina syn-          gynekologisen klinikan poliklinikkahuoneus-
7422:  tyneiden lukumäärä vuosittain n. 2,200 eli       toon.     T·ätä neuvonta-asemaa käyttävien
7423:  208                        X, 1. -   Äitiyshuollon järjestäminen.
7424: 
7425: äitien luku on vuosi vuodelta suuresti lisään-   maamme oloihin. Paras mahdollinen tulos
7426: tynyt. Viime vuonna oli käyntien luku jo         saavutettaisiin todennäköisesti siten, että
7427: 1,411. Ensikertaa kävijöitä oli Helsingistä      tämän alan edustajille yliopistossa, siis
7428: 398 ja maaseudulta 89. Aseman laajenta-          obstetrikan ja gyllleikologian professoreille ja
7429: minen ja siirto obstetrisoo klinikan puolelle,   pediatriikan eli lastentautiopin professorille
7430: mikä kaikki on välttämätöntä ja kl!peän tar-     annettaisiin tehtäväksi, heidän tarpeelliseksi
7431: peen vaatimaa, 'käy mahdolliseksi uuden          katsomiensa lisäasiantuntijain avulla, laatia
7432: abstetris-gynek·ologisen klinikan valmistut-     ehdotus äitiyshuollon järjestämiseksi Suo-
7433: tua, jonka rakentamista varten eduskunta jo      messa.
7434: on myöntänyt kaikkiaan 12 milj. maDklkaa,          Katsoen siihen suureen merkitykseen,
7435: mutta johon ensi vuodeksi vielä välttämättä      mikä ajanmukaisesti järjestetyllä äitiys-
7436: on varattava 18 milj. markkaa.                   huollolla on sekä ihmishenkien säästämiseen
7437:    Tämä neuvonta-asema, vaiklkakin erin-         että kansan ruumiillisen kuntoisuuden ko-
7438: omaisen tärkeä, ei kuitenkaJan voi tyydyttää     hottlamiiseen nähden ja viitaten edellä oleviin
7439: laajan maamme tuhansien äitien neuvonnan         perusteluihin, ehdotan eduskunnan päätet-
7440: ja huollon tarvetta. Tämän tähden olisi          täväksi toi:vomuksen,
7441: ryhdyttävä harkitsemaalll. keinoja, miten
7442: äitiyshuollosta saataisiin osallisiksi mikäli             että hallitus selvityttäisi kysymyk-
7443: mahdollista kaikki sitä tarvitsevat äidit. '            sen äitiyshu.ollon järjestämisestä ja
7444:    Suunnitelman tekemiseen tarvitaan kui-               toimeenpanemisesta ja antaisi asian-
7445: tenkin kokemusta sekä aikaa vaativia perus-             mttkaisen esityksen Eduskunnalle.
7446: tavia tutkimuksia ja lisäksi perehtyneisyyttä
7447: 
7448:      Helsingissä, helmikuun 3 p :nä 1931.
7449: 
7450:                                                              Kaino W. Oksanen.
7451: 
7452:      Tähän YJhtyvät:
7453: 
7454:               Miina Sillanpää.                              Aili Kallioniemi.
7455:               Maija Häkkinen.                               Hilja Riipinen.
7456:                             ••         ••
7457: 
7458: VALTIOPAIVAT
7459:                  19 31
7460: 
7461: 
7462:            LIITTEET
7463:                    XII
7464: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
7465:          TOIVOMUSALOITTEET
7466: 
7467: 
7468: 
7469: 
7470:                HELSINKI 1931
7471:          VAL'riONEUVOSTON KIRJAPAINO
7472: 
7473:                                             27
7474: Rauta~   ja maanteitä, siltoja, satamia ja kanavia y. m.
7475:               koskevia toivomusaloitteita.
7476:                                                                                        213
7477: 
7478: Xll,1. -   Toiv. al. N :o 46.
7479: 
7480: 
7481: 
7482: 
7483:                                 Niiklta.llen y. m.: Viipurin kiertoradan mk1;ntamisesta.
7484: 
7485: 
7486:                                     E d u s k u n n a ll e.
7487: 
7488:    Liikenteen turvaaminen häiriöiltä Viipu-        Ylläsanotun johdosta ehdotamme kun-
7489: rin ratasolmussa sekä rauhan. että varginkin     nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
7490: sodan aikana on päivän polttava kysymys.         muksen
7491: Tämän rautatieverkostomme ariruman koh-
7492: dan varmistaminen nopeimmin, tehokkaim-                    että hallitus tutkituttaisi Viipu-
7493: min ja halvimmalla on mahdollinen kierto-                rin kiertoradan, joka alkaisi Hovin-
7494: radan ra:kentmmi<rella, joka maihdollisimman             maan-Tienhaaran aseman seuduilta
7495: lyhyenä mutta silti puolustuksellisesti edul-            ja Suomenvedenpohjan kiertäen so-
7496: lisimmalla kohdalla sivuuttaisi Viipurin                 pivasti yhtyisi Karjalan ratawn Tam-
7497: ratapihan ja epäkuntoon joutumiselle erit-               misuon tai Talin aseman seuduilla,
7498: täin arat Kirkkosaaren ja Kivisalmen sillat.             ja ottaisi sen seuraavaan rautatie-
7499:                                                          rakennusohjelmaan.
7500: 
7501:      Helsingissä 12 p :nä helmikuuta 1931.
7502: 
7503: 
7504:                Vilho Nikka».en.                               Antti Kemppi.
7505:                Antti K"Disma.                                 Erkki Perheeniupa.
7506:                                         Juhe Pyy.
7507:   214
7508: 
7509: XII,2. -   Toiv. al. N' :o 47.
7510: 
7511: 
7512: 
7513: 
7514:                                  Luostarinen y. m.: Matkaselän-Savonlinnun rataosan m-
7515:                                    kentamisesta.
7516: 
7517: 
7518:                                      E d u s k u n n a 11 e.
7519: 
7520:   Viitaten 1929 vuoden valtiopäiville jätet-      läheltä Laatokkaa tulisi uhatuksi, esitämme
7521: tyyn toivomusaloitteeseen N:o 74 koskeva          eduskunnan päätettäväksi toivomUiksen,
7522: rautatien rakentamista Matkaselän asemalta
7523: Savonlinnan ja Mikkelin kautta Heinolaan                    että hallitus valmisteilla olevaan
7524: s~kä huomauttaen, mikä merkitys tällä ra-                rautatierakennusohjelmaan sisällyt-
7525: dalla olisi turvallisuuden kannalta siinä ta-            täisi edellämainitusta ratasuunnasta
7526: pauksessa, että Karjalan rata varsinkin                  tällä kertaa ainakin rataosan Matka-
7527: Sortaval,an-Elisenvaaran rataosa kulkien                 selästä Savonlinnaan tai sen läJwi-
7528:                                                          syyteen rautatiehallituksen asiasta
7529:                                                          laatiman suunnitelman mukaisesti.
7530: 
7531:      Helsinki, 12 p :nä helmikuuta 1931.
7532: 
7533: 
7534:               Alpo 0. Luostarinen.                             Kaa.pro Huittinen.
7535:               Juhani Leppälä.                                  A. Halonen.
7536:               Emil Pesonen.                                    A. J. Kosonen.
7537:               J. F. Tolonen.                                   Antti Sallinen.
7538:               J. Emil Lampinen.                                Albin Asikainen.
7539:               Matti Pitkänen.                                  V. Huuhtanen.
7540:                                 Alex Hämäläinen.
7541:                                                                                         215
7542: 
7543: XII,i3. -   Toiv. aJ. N:o 48.
7544: 
7545: 
7546: 
7547: 
7548:                                 Rissanen y. m.: Rautat·ien rakenta-misesta 01dokmnmnn
7549:                                    radalta Savon ntdalle.
7550: 
7551: 
7552:                                     Ed u s kunnalle.
7553: 
7554:    Allekirjoittaneet viittaavat aluksi vuoden    hevoskyydillä kuljettaa noin 50 kilometriä
7555: 1925 valtiopäiville annettuun hallitulmen        lähimmälle rautatieasemalle. Myöskin ne
7556: esitykseen, jossa hallitus esittää m. m. nor-    voim.akkaat kosket, jotka nykyisin ovat
7557: maaliraiteisen rautatien rakennettavaksi         suurimmalta osalta käyttämättä Juanikos-
7558: Joensuusta Outokummun kuparikaivoksen            kella ja Kaavin Melttusvirrassa, tulisivat
7559: kautta Savon radalle Alapitkän asemalle,         varmasti käytetyiksi teollisuuden palveluk-
7560: se.kä edelleen tätä ratasuuntaa koskeviin        seen ja yhteiskunnan eduksi. Mitä maini-
7561: toivomusaloitteisiin vuoden 1929 I ja sa-        tun ratasuunnan mineraalirikkauksiin tu-
7562: man vuoden II valtiopäiviRä. Niin ikään          lee, käy se parhaiten selville rautatiehalli-
7563: kiinnitämme huomiota siihen rautatieraken-       tU'ksen lausunnosta, jossa sanotaan Karj:.J-
7564: nusohjelmaan, jonka Eduskunta vuonna             lan ja Savon poikkiradan kulkevan koko-
7565: 1926 hyväksyi ja joka perustuu helmikuun         naisuudessaan huomattavien malmi- ja mi-
7566: 5 päivänä 1926 annettmm lakiin erinäisistä       neraalirikfkaiden alueiden kautta. Jo ·vuonna
7567: vuosina 1926-1930 rakennettavista .rauta-        1746 perustettiin Juankosken varrelle ma-
7568: teistä, kuuluen siihen myöSkin Joensuun-         suuni takkiraudan valamista varten ja myö-
7569: Outokummun rata.                                 hemmin vuonna 1860 'PUtlaus- ja valssaus-
7570:    Luetelluista asiakirjoista ilmenee, että      laitos ja konepaja sekä valimo. Jonkin-
7571: rautatiehallitus oli jo silloin suunnitellut     verran myöhemmin perustettiin sinne myös-
7572: radan rakentamista Alapitkän asemalle            kin ajanmukainen kartonkitehdas, jonka
7573: saa:kka. Kun nyt suunnitellaan Pohjan-           keSkimääräinen t,uotanto on vuosittain noin
7574: maan ja Savon yhdysrataa, jonka yhtymä-          17,000 tonnia puumassaa. Masuunin tuo-
7575: kohtana Savonradalla tulisi olemaan Siilin-      tanto on keskimäärin noin 100,000 kg. valu-
7576: järvi tai Alapitkä, niin toteamme, että          tavaraa. Ta11'Vittavat malmimäärät nostet-
7577: näin menetellen voidaankin parhaiten yh-         tiin Kaavinjärvestä ja Saarijärvestä sekä
7578: distää Savon ja Karjalan rikkaat metsä-          myöskin Vuotjärvestä, mutta liikennevai-
7579: alueet sekä Pohjanmaan viljavat vainiot ja       keuksien tähden on raudan valmistaminen
7580: ohjata liikenne talvisatamia kohti. Silloin      täytynyt lopettaa. Nyt ovat vain kone-
7581: avautuvat toimintamahdollisuudet Pohjois-        paja, valimo ja kartonkitehdas käynnissä.
7582: Savon puunjalostuslaitoksille, jotka nytkin,        Varsinkin Outokummun löydön jä}keen
7583: huolimatta vaikeista liikenneyhtey;ksistä, lä-   on geolooginen tutkimus kiinnittä-nyt eri-
7584: hettävät huomattavia määriä puunjalostus-        tyistä huomiota näiden seutujen vuoripe-
7585: teollisuuden tuotteita maailman markki-          rän tutkimukseen ja on toimitettujen tut-
7586: noille, vaikka tavaroita täytyykin ny;kyisin     kimusten perusteella todettu, että tällä sen-
7587:   216                     XII,:3. -- Outokummun-Savon rautatie.
7588: 
7589: dulla esiintyvissä geologisissa muodostu-         noin 4'8,000 hehtaal'ia metsämaata. ~äitii
7590: missa on edellytyksiä hyödyllisten malmicn        pinta-aloja laskettaessa ei ole lainkaan otettu
7591: csiintymisdle. Siihen viittaavat monet ku-        huomioon niitä aloja, jotka ovat väh€mmän
7592: parimalmilöydöt. Löydöistä on huomatuin           kuin 3 kilometrin etäisyydellä sellaisista
7593: Kaavin Petkellahd€n lmparilöytö, jossa            vesistöistä, joista puutavaraa voidaan lml-
7594: esiintyy kupari harvinaisen molybdenihoh-         jettaa aluksilla jalostus- tai lmlutuspaiklkoi-
7595: teisena, ja on alueella suoritettu virallinen     hin. Kun edcllä:kerrotun lisäksi otamme
7596: valtaus viime kuluneen syksyn aikana. Toh-        huomioon Vaikkajoen vesistön ja uittoväy-
7597: tori Väyrysen lausunnon mukaan tullaan            län, jotka kaikki ovat uittotarkoituksia
7598: ensi kesänä tutkimuksia jatkamaan timant-         varten perattuja, tulevat aina valtion met-
7599: tiporauksen avulla. Asbestia esiintyy osit-       sistä Rautavaaran hoitoalueelta saakka kul-
7600: tain sä.dekivi- ja osittain serpentiiniaSbes-     jetettavat puutavarat kohtaamaan rauta-
7601: tina noin parissakymmenessä paikassa              tien Luikonlahdessa., jos rata rakennettai-
7602: Kaavilla ja Tuusniemellä, jossa viimeksi-         siin Kaavin suuntaa käyttäen. Rautatie-
7603: mainitussa on Paakkilanniemen asbestitch-         hallituksen vuonna 1925 esittämä ratalinja
7604: das.                                              jatkui Outokummusta Kuusjärv·en kautta
7605:     Siitä huolimatta, että Varkauden tehtaat      Ohtaansalmen yli R:i:kkaveden eteläpuoEtsc
7606: ovat jo joutuneet rautatiey1hteyteen, on he-      Tuusniemen pitäjän halki, Muuruveden ja
7607: rätetty ajatus, että poikkirata rwlmnnettai-      Akanpohjan kautta edelleen Nilsiään ja
7608: snn Viinijärven asemalta V a1~auden               .1Hapitkään. Mutta vuonna 1928 toimitet-
7609: kautta. Viitaten tähän nähden asiassa ai-         tiin täyskoneellinen tutkimus edellä maini-
7610: kaisemmin kertyneihin asiakirjoihin, kuten        tulla pohjoisella linjalla Sysmäjärven ase-
7611: v. 1908 rautatiekomitean lausuntoon ja            malta Rilkkaveden pohjoispuolitse Kaavin
7612: rautatiehallituksen toimittamaan aikaisem-        kautta Juankosken pitäjään.
7613: paan tutkimukseen sekä rautatiekomitean               Tämän muutenkin edulliseksi ha.vaitun
7614:  ju1kaisuun vuodelta 1923 ,Pohjois-Sa,von          linjan tueksi mainitsemme vielä eri puu-
7615:  ja Karjalan poikkirata", tahdomme ly-            tavarayhtiöiden Vaikkajoen uittoväylää
7616:  hyesti todeta, että kun Val'kauden teolli-        pitkin uittamista puutavaroista, jotka ku-
7617:  suuslaitokset nytbemmin ovat joutuneet            ten sanottu kohtaisivat rautatien IJuikon-
7618:  rautatien yhteyteen, ei Varkauden kautta         lahdessa, jos rata ral\;enneta.an Kaavin
7619:  kulkeva rata tulisi saattamaan ainoatakaan        kautta. Numerot olemme poimine('t A. B.
7620:  uutta teollisuuslaitosta yhteyteensä.             Perkaus 0. Y:n kirjoista:
7621:     Mitä tulee kysymykseen, olisiko ano-
7622:  mamme rata rakennettava Rikkaveden
7623:  etelä- vaiko pohjoi.spuolitse, niin täytyy          v. 1922 uittivat:
7624:  myöntää, että pohjoinen eli Kaavin suunta                                                Uitto-
7625:  on .edullisempi kuin Tuusniemen suunta,                                                 yksikköä
7626:  ollen ma.tkakin jo Kaavin suuntaa käyt-          A. B. W. Gutzeit & C:o ....... . 184,936
7627:  täen 5 kilometriä lyhempi ja puuta.vara-         Pitkänla:hden saJha ............. . 22,610
7628:  liik!enteelle edullisempi. Outokummun ja         Halla-yhtiö ................... . 36,461
7629:  Juantehtaan välillä, suomaita ja. viljely'k-     Sampo Oy..................... .      8,500
7630:  siä lukuunottamatta, on Tuusniemen rata-                                     Yhteensä 252,687
7631:  suunnan välisessä yhteydessä metsiilmaita
7632:  vain 16,000 hehtaaria, jotavastolin Kaavin
7633:  suunnalla tulisi rautatien kanssa suoranai-         Tästä määrästä oli tukkeja 150,000 kpl
7634:  S('en ko..'!ketukseen vastaavalla välimatkalla    ja hiomopuita 40,800 kuutiometriä.
7635:                                            XII,::;. -   Rissanen .r. m.                              217
7636: 
7637:            V. 1923.                              Uitto-        Tukkeja 140,915 kpl, j(t pientä puutava-
7638:                                                 yksikköä     raa 72,911 kuutiometriä.
7639: A. B. W. Gutzeit & C:o ....... . 155,535
7640: Halla-yhtiö                       62,170                        Jos yllämainitut puutavarat saataisiin
7641:                                   Yhteensä 217,705           rautatielle mainitun vesistön päätekoh-
7642:                                                              dassa, syntyisi siihen huomattavia puunja-
7643:   Tukkeja 152,409 kpl ja pienempää puu-                      lostuslaitoksia, jotka olisivat omiaan lisää-
7644: tavaraa 25,629 kuutiometriä.                                 mään metsästä saadun raskaan tavaran kul-
7645:                                                              jetusta rautateitse, kun vielä vapaita kos-
7646:                                                              kivoimiakin on tarkoitukseen käytettävissä.
7647:            V. 1924.                                          Kuten ;sanottu tulisi radan kannattavaisuus
7648:                                                  Uitto-
7649:                                                 yksikköä     perustumaan suurimmalta osalta tavarain
7650: A. B. W. Gutzeit & C:o ....... . 143,248                     kuljetukseen, mutta kannattavaisuuden kan-
7651: A. B. Tornator ............... . 45,494                      nalta ei ole väheksyttävä myöskään matkus-
7652: Halla-yhtiö ................... . 12,582                     tajaliikenteen tuottamia tuloja. Tutkimus-
7653: Saastamoinen JAd ............. . ·28,109                     ten mukaan tulisi tästä radast.a erinomai-
7654:                                                              sen kannattava rataosa, hmn se ;samalla
7655:                                   Yhteensä 229,433           ·edistäisi maanviljelystä ja karjanhoitoa
7656:                                                              sekä metsätaloutta ja teollisuutta, erittäin-
7657:   Tukkeja 105,000 kpl ja pientä puutava-                     kin kuparituotantoa, joka on ainutlaatui-
7658: raa 46,000 kuutiometriä.                                     nen yritys maassamme, mikä kykenee tuot-
7659:                                                              tamaan tuloja valtiolle.
7660:                                                                 Edellä sanotun nojalla ehdotamme edus-
7661:            V. 1925.                              Uitto-      kunnan päätettäväksi toivomuksen,
7662:                                                 yksikköä
7663: A. B. W. Gutzeit & C:o ........ 176,888                               että hallitus laatiess'(l,an esitystä
7664: A. B. Tornator .................. 21,449                           Itd1f,Skunnalle laiksi se1traavien vuo-
7665: Halla-yhtiö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13,038         sien 1:autatierakennuksista ottaisi sii-
7666: Kymi-yhtiö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88,374          hen norrnactlira.iteisen raut·atien ra-
7667: Saastamoinen Ltd . . . . . . . . . . . . . . 41,933                kentamisen Outok1trnrnun radaltn
7668:                                   Yhteensä 341,682                 Sysmäjärven asenwltn Snvon radalle.
7669: 
7670:       Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1931.
7671: 
7672:                   0. P. Rissanen.                                         Kalle Kämäräinen.
7673:                   Jussi Annala.                                           L. 0. Hirvensalo.
7674:                   P. Ruotsalainen.                                        Kalle Joukanen.
7675:                   Anton Suurkonka.                                        W. Kirveskoski.
7676:                   Eemeli Aakula.                                          P. V. Heikkinen.
7677:                                                    A. K. Ka.ura.
7678:   218
7679: 
7680: XII,4. -    Toiv. al. N:o 49.
7681: 
7682: 
7683: 
7684: 
7685:                                    Rautaharju y. m.: Rautatien rakentamisesta Sysmäjärveltä
7686:                                      Toivalan, K-uopion, "Viitasaaren, Lappajärven ja Hä1·män
7687:                                      kautta Y aas·aan.
7688: 
7689: 
7690:                                          Ed u s k u 11 11 <a 11 e.
7691: 
7692:    Kysymys Savon yhdistämisestål rauta-                v. 1925 on ratainsinööri J. E. Jaatinen lwa-
7693: tiellä Pohja11maa<ha11 on ollut vireillä jo            tinut koneellisen tutkimuksen V a.asan-
7694: vuosikymmeniä ja -lukuisia eri suuntiin                Hämnän--Larppajärven rautatiestä ja teh-
7695: käypiä esityksiä on e'dusku11nallekin siitä            nyt sen perusteella mainitun ra,dan kustan-
7696: tehty. Varemm~11 oru näille suunnitelmille             nusarvion sekä kannattavaisuuslaskelman.
7697: ollut ominaista se, että ne ovat sy.ntyneet            V. 1929 toimitti insinööri V. Koljonen puo-
7698: etupää1ssä •paikallisia tarpeita. sillmällii.pitäen.   likoneellisen tutikimuksen rata!Osalla. Toi-
7699: Sen vuoksi on yhdysradan suuntakin ollut               vala-Sy.smäjärvi sekä siihen liittyvällä
7700: kovin mutkistunut. Kuitenkin on alkanut                satamaradalla Melala'hti-Vuotjärvi. Tä-
7701: tulla yhä yleisemmäksi sellainen aj•atus,              män tutkimuksen perusteella laati ratain-
7702: että Savon, j1opa. Karjalankin tulisi olla             sinööri V. Jansson näitten ratojen kustan-
7703: yhdistettynä Pohjanlahteen .ma:hdollisim-              nusarvion ja kan.nattavaisuuslaske1man:. Sen
7704: man suoralLa radalla j<ak<a tasapuolisesti ja-         jälkeen on ratainsinööri V. Jansson v. 1930
7705: kaisi nykyisen valtavan suuren Iisalmen-               toimitt-anut tekniUistaiLoudellisen tutkimuk-
7706: Ylivieskan. ja Haapamäen-Pieksä.mäen ra-               sen r.ataosalla Kuopio-Viitasaari. Nämä
7707: tojen välisen alueen lmhtia. Aivan lyhyt-              kaikki tutkirrmrvkset on suoritettu kuntain
7708: kin silmäys kartt.aan osoittaa sellaisen ra-           kustannuksella.
7709: dan ta~peelliseksi.                                       Edellä on jo mainittu, että vetämällä
7710:    Kun eduskunta ·v. 1925 päätti rakentaa              rata rautatiettömän alueen keskeltä nouda-
7711: rautatien Joensuusta Outokumpuun, Jal                  tetaan tasapuolisuutta. Näin tuottaa se
7712: silloin !kysymys sen jat'lmmisesta länteen             myöskin maJhdollisimman suuren hyödyn
7713: päin ratkaisematta. Silloin ei ollut vielli            eikä pääse kilpailemaan muitten saman-
7714: herätDtty kysymystä pääradan luontoisen                suuntaisten ratojen kanssa.        Lisäksi on
7715: valtaväylän rakentamisesta idästä län.teen.            otettava huomioon, että maantieteelliset
7716: Tämä ajatus tuli esille ensi ikerran v. 1929,          seikat ja maastosuhteet Yiitta,a.vart juuri nyt
7717: jolloin eduskunnalle tehtiin toi,v·omusaloit-          eihdotettuun suuntaan, mikäli 0111 kysymys
7718: teita .rautatien rakentamisesta Outokum-               vesirikkaista Smvon ja Keski-Suomen
7719: mun, Toivalan, Kuopion, Viitasaa·ren, Lap-             alueista, sillä ehdiotettu rautatie kulkee !hy-
7720: pajärven ja Häl'!lllän kautta Vaasaan.                 vin useassa kohden pitkin vedenjakajia
7721:    Pohjanmaalla oli .myöskin yleisempää                voiden siis ·ottaa ikuletettavakseen malb.dolli-
7722: kannatusta saa<vuttanut ajatus. suorasta               simman. suuren määrän näitten .maanää<rien
7723: rautatiestä Pohjan1ahdesta Joensuuhun. ,Jo             metsäntuotteita, joitten• valtava mää:r:ä käy
7724:                                     XII,4. -   Rautaharju y. m.                               219
7725: 
7726: Y'ksityiskohtaisesti selville prof. Y. Ilves-          Vaikka radalla. on suuret taloudelliset
7727: salon tutkimuksista.                                seuraulk:set, ei myöskään ole 'Välhä!ksyttä'V'ii
7728:    Savon ja Pohjanmaan \"älinen tavaran-            sitä merkitystä, mikä rautatiellä on kult-
7729: V'aihoo ja kauppa on i'kivaniha, mutta on se        tuuritekijänä sen lkulkiessa laajan Savon ja
7730: saanut t•ähän a.sti käyttää hyväkseen liian         KeskiwSuomen tähän asti vaikeakulkuisten
7731: monimutkaista ja sen 'VUoksi 'Pitkää rauta-         maittent 'halki.
7732: tieverkostoa. Huomwttava on myöskin se,                Kaiken edellämainitun perusteella ja vii-
7733: että Savon länsiosista on jo lyhempi matka          taten edellämainittuihin asiakirjoihin pyy-
7734: Vaasaan, kuin Etelä-Suomen satamiin. Teh-           dämme kunnioitta•en ehdotta.a eduskunnan
7735: dasteollisuutta edustaa j:o nyt Juankosken,         pälätettäV'äksi toivomuksen,
7736: Kuopion seudun ja SJ'IV'änrriemen teht.aa-t
7737: Savossa ·sekä lukuisat tehtaat Keski-Suo-                     että hallitus ottaisi esitykseensä
7738: messa ja Pohjanmaalla.                                     lähivuosien     mutatierakennuksista
7739:    Mutta poikkirata on tarpeellinen muussa-                normaalimiteisen rautatien Sysmä-
7740: kin suhteessa. Nyt ehdotetun mdan 'Var-                    jär·veltä Toivalan, Kuopion, Viita-
7741: silla on1 laajoja sellaisia alueita, ·joissa asu-          saaren, Lappajärven ja Härmän
7742: vien ihmisten täytyy maksaa keskimäärin                    kctutta Vaasaan ja että lakiin otet-
7743: yksi markka kilolta kaikesta raskaasta ta-                 taisiin säännös siitä, että mtaosat
7744: varasta enemmän, kuin mitä onnellisem-                     Sysmäjärvi-Toivala ja Kuopio-
7745: massa asemassa •olevat maamme asukkaat                     Viitasaari sekä Vaasa-Lappajärvi
7746: - vieläpii pohjoisemmassa'kin asuvat -                     pantaisiin rakenteelle ensimmäisten
7747: saavat makswa.                                             ,joukossa.
7748: 
7749:      Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1931.
7750: 
7751:                E. F. Rautaharju.                                T. Nuutinen.
7752:                Otto Jacobsson.                                  Bruno Sarlin.
7753:                Levi Jern.                                       Edv. Haga.
7754:   :!.20
7755: 
7756: XII,;;. -   Toiv. at N :o 50.
7757: 
7758: 
7759: 
7760: 
7761:                                 Jouka.nen y. m.: Satama1·adan rakentamisesta Kovesjoen
7762:                                    pysäkiUä Kovelahden satarnaart.
7763: 
7764: 
7765:                                      E d u s kunnalle.
7766: 
7767:    Pohjois-Satakunnassa nyt rakenteella           tannuksilla muuttaa toisen luontoiseiksi, lm-
7768: oleva rautatie Pori-Haapamäki, joka kyl-          ten :tässäkin tapauksessa. Voidaanihan to-
7769: läkin kulkee suorinta ja ralkennustckni1li-       distella, että rrusl\lasliikenteimen maantie,
7770: seltä kannalta katsoen sopivinta seutua           jatkuvat liikenuorasitukset huomi'Oon otta-
7771: myöten, on edellämainitun syyn takia ko-          malla, tulee maksamaan yihtä pa:ljon ikuin
7772: konaan sivnutta1mt ainoan Pohjois-Sata-           rautatiekin ja tulee vielä ottaa huomioon,
7773: kunnassa olevan liikennekelpoisen Jarvi-          että maantieliikenne nylkyai~ana yiksin-
7774: alu~n,     nimittäin Kyrösjärven, joika on        omaan käyttää ulkomailta tuotuja kalliita
7775: l)inta-alaltaan HS neliökilometriä, halkoen       autoja !kuin myöskin polttoainetta, sitävas-
7776: kolmen 'Pitäjän maat, Ika,alisten, Viljakika-     toin rautatiet voidaan, jos vaan t~alhdotaan,
7777: lan ja Häm~nk;yTön, joidervka väkiluku            liikennöidä kokonaan kotimaisilla apuvoi-
7778: on yhteensä 23 19136 1henkeä. Kyseeilinen         milla. Puutavaran kuljetukseen olisi sata-
7779: rautatie valmistuttuaan ei voi välittömästi       marata Kovesjoki-Kovela.hti 'aivan ensi-
7780: hyödyttää edellämainittuja seutuja, ellei         arvoinen ottamalla huomioon sen suuren
7781: rakenneta ybJdysrataa Kovcsjoki-Kovelaih-         puubvaramäärän, mikä vuosittain uitetaan
7782: dcn satama. Rakentamalla tuo 7 kilometriä         Kyröskoslwsta alas. Vuoden 19127 uitto-
7783: pitJkä satamarata elvytettäisiin laivalii-        tilaston mukaan uitettiin 85,5,000 tukkia
7784: kenne Kyrösjärvellä ja tällöin suuntau-           ja Kyrösjärvcen laskevien vesien, Aureen-
7785: tuisi kyseellisten seutujen niin henkilö-         järven ja Sipsiönjärven, uitot ovat 5 vuo-
7786: kuin tavaraliikenne kokonaan Porin--              tena keskimäärin sikäläisen metsänhoitajan
7787: Haapamäen rautatielle hyödyttämällä ei            ilmoituksen mukaan olleet 291,000 tukkia ja
7788: ainoastaan edellämainittuja seutuja, v~aam        40,000 kuutiometriä paperipuuta. Kyseel-
7789: ennenkaiklkea korottaisi mainitun raJken-         listen seutujen metsät ovat harvinaisen hy-
7790: teella ol~evan rautatien kannattavaisuuspro-      vä:kasvuisia, ensiluokkaisia ja nuorentuneita
7791: senttia. Yli 60 maakauppiasta1 joiden ta-         ja niiden uppoamisprosentti on tavallista
7792: va.ranva:i>hto on 17,200,000 'kiloa vuodessa      suurempi, varsinkin kun näiltä seuduilta
7793: yksinomaan       tuontisatamista,   harjoittaa    uitto !kestää koko !kesän. Hyötykasvuison
7794: kauppaliikettä ailvan Kyrösjärvcn välittö-        nuoren metsän pitkäaikainen uitto taas tuk-
7795: mässä läheisyydessä. Tällaisten :tavara-          keennuttaa sikäläiset uittoväylät, josta on
7796: määräin kuljetus maanteitse, kuorma-auto-         seurauksena valtiolle tavattoman raskaat,
7797: liikettä käyttämällä, on cpii'kansantalou-        10 :iä miljoonia maksavat perkauskustannuk-
7798:  dcllista, jos vaan on mahdollista kaik-          set. Sitävastoin rakentamalla satamarata
7799: kinainen liikenne suhteellisesti pii:millä kus-   Kovesjoki-Kovelahti voitaisiin Kyrösjär-
7800:                                   XII,G. -   .Joukanen y. m.                           221
7801: 
7802: ven, Aureenjärven ja Sipsiönjärven puuta-        Haapamäen rautatielle varattu määräraha
7803: vara uittaa Kovelahden satamwan ja siitä         nykyisten rakennuskustannusten lb.alvem-
7804: rautateitse merenrannalle jalostuslaitoksiin     muuden mukaan tulee jättä,mään huomat-
7805: ja näinollen vielä samana vuotena maail-         tavasti suuremman ylijäämän kuin mitä ky-
7806: manmarkkinoille. Viljakk~lan pitäjässä ai-       seellinen 7 km. pitkä satamarata Kovelah-
7807: van Kyrösjärven rannalla on rautamalmi-          teen tulisi maksamaan, huomioonottaen että
7808: kaivos, josta 50 vuotta sitten kaivettiin rau-   Ikaalisten kunta -on ·sitoutunut lunastwmaan
7809: tamalmia, mutta joka liikennevaikeuksien         kai1ken maa-alueen myöski·n tällä osalla.
7810: takia kannattamattomana täytyi lopettaa.            Edellämainittuun viitaiten kunni-oittaen
7811: Tämäkin tärkeä tuotannonhaara varmaan-           ehdot111mmc eduskunnan päätettävä:ksi toi-
7812: kin elpyisi, kun se joutuisi välittömään yh-     vomuksen,
7813: teyteen liikemaailman kanssa.
7814:   Kovesjoen-Kovelahdcn satamaradan ra-                    että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
7815: kentaminen ·ei tuottaisi mitään ra;kennus-             siin, jotta Porin-Haapamäen rauta-
7816: teknillisiä vaikeuksia, kuten insinööri Hä-            tien mkennustyön yhteydessä 1·aken-
7817: mäläisen ·tekemä tutkimus vuruma 1928 ky-              nettaisiin satamarata Kovesjoen py-
7818: seellisellä paikalla osoittaa, j·a Porin-              säkiltä Kovel.ahden satamaan.
7819: 
7820:      Helsingissä, helmikuun 12 päivänä 1931.
7821: 
7822:               Kalle Joukanen.                                  Taave Junnila.
7823:               W. Kirveskoski.                                  Jussi Annala.
7824:               Ville Komu.                                      0. P. Rissanen.
7825:               Fanny Ahlfors.                                   E. Aromaa.
7826:               A. K. Kaura.                                     Ansh. Alestalo.
7827:               J. Emil Lampinen.                                Eemeli Aa;kula.
7828:               Job. Korhonen.                                   T. A. Ja.nhonen.
7829:               Antero Lamminen.                                 Anton Suurkonka.
7830:   222
7831: 
7832: Xll,6. -   Toiv. al. N :o 51.
7833: 
7834: 
7835: 
7836: 
7837:                                 Setälä y. m.: Lisämäiirät·ahc~sta Parin-Haapamäen muta-
7838:                                    tierakennusta varten.
7839: 
7840: 
7841:                                      E d u s k u n n a ll e.
7842: 
7843:    Vallitseva työttömyystilanne on, niin-         vaa hyötyä ja jotka kuitenkin ennemmin
7844: kuin tunnettua, talven aikana ollut melkoi-       tai myöhemmin on teetettävä. Tällaisia
7845: sesti pahempi kuin aikaisemmin, riippuen          töitä ovat ennen kaikkea maantie- ja rauta-
7846: pääasiallisesti metsätöiden tarjoamasta työ-      tietyöt. Kun Porin-Haapapäen rautatien
7847: ansiosta. Sikäli kuin asianomai,silta tahoilta    rakennustyöt vielä ovat kesken, eivätkä ole
7848: on ilmoitettu, tulevat kuitenkin metsätyöt        edistyneet sillä tavalla kuin alunpitäen oli
7849: loppuunsuoritetuiksi kuluvan kuun aikana,         suunniteltu ja kun niillä seuduilla on ole-
7850: minkä jälkeen työttömyystilanne jälleen tu-       massa työttömiä runsaasti, olisi mieles-
7851: lee huomattavasti pahenmnaan. On luon-            tämme sanotun rautatien rakennusmäärä-
7852: nollista, että yhteiskunnan taholta tällöin       rahoja nyt lisättävä. Tähän nähden ehdo-
7853: on ryhdyttävä toimenpiteisiin varatöiden          tamme eduskunnan päätettäväksi t{)iV'omuk-
7854: järjestämiseksi työttömille laajassa mitta-       sen,
7855: kaavassa. Metsätöillä ei varatöinä tällä het-
7856: kellä näyttäisi olevan sanottavaa merkitystä,              että hallitus kiireellisesti antaisi
7857: koska tavaran kauppaaminen tuottaa voitta-               Eduskunnalle esityksen 6 miljoonan
7858: mattomia vaikeuksia ja koska sen varastoon               markan suuruisen lisämäärärahan ot-
7859: hankinta pitemmäksi ajaksi on mahdotonta.                tamisesta kuluvan vuoden tulo- ja
7860: Olisi senvuoksi teetettävä niin paljon :kuin             menoarvioon     Porin-Haapamäen
7861: suinkin sellaisia varatöitä, joista on vastaa~           rautatien rakennustyötä varten.
7862: 
7863:      Helsingissä, helmikuun 12 päivänä 1931.
7864: 
7865:               Edward Setälä.                                   J. Kova.nen.
7866:                                                                                         223
7867: 
7868: Xll,7. -   Toiv. a.l. N:o 52.
7869: 
7870: 
7871: 
7872: 
7873:                                 Kånninen y. m.: Poussun-Tyräjärven-J okijärven maan·
7874:                                   tien rakentamisen jouduttamisesta.
7875: 
7876: 
7877:                                     Ed u skun n a 11 e.
7878: 
7879:    Pohjois-Suomen ja Karjalan maantie-           myöskin Taivalkoskelta ja Suomussalmelta
7880: komitean suunnitelman mukaan tulisi maan-        päin. Ja hallituksen pitäisi myöntää hätä-
7881: tiet rakennettaviksi Suomussalmelta Piispa-      apuvaroista tai niistä 5 miljoonasta, jotka
7882: Jarven tien pohjoispäästä Pistojärveltä          eduskunta myönsi, lisää maanteiden raken·
7883: Kuusamon- Poussun- Tyräjärven- Joki-             tamiseen.
7884: järven tiehen. Viimemainittu maantie on            Edelläesitetyn nojalla ehdotamme edus.
7885: jo Poussusta päin rakenteella, mutta määrä-      kunnan päätettäväksi toivomuksen,
7886: rahoja tätä vuotta varten on tulo- ja meno-
7887: arviossa vain 300,000 mk.                                 että hallitus kiirehtisi Poussun--
7888:    Kun kysymyksessäoleva, kolme pitäjää                Tyräjärven-J okijärven ja siihen
7889: yhdistävä tieristeys on sekä paikallisen, että         Suomussalmelta päin yhtyvän maan-
7890: pitkin rajaa Karjalasta päin suuntautuvan              tien rakentamista myöntämällä sitii
7891: matkailuliikenteen kannalta tärkeä, pitäisi            varten 1,500,000 mk. hätäapuvaroista
7892: mainittujen teiden rakentamista jouduttaa              tai siitä 5,000,000 mk:sta, jokct Ed1ts·
7893: käyttämällä enemmän varoja näihin tietöi-              kunnassa lisättiin kuluvan vuoden
7894: hin.                                                   maantiemäärärahoihin, jotta mainit-
7895:    Kun sitäpaitsi hätäaputöitä Kuusamoon,              tua tieyhtymää voitaisiin rakentaa
7896: Taivalkoskelie ja Suomussalmelle ·On pa-               yhtäaikaa Suom1tSsalmelta, Taival-
7897: kosta järjestettävä lisää, olisi tämän tie-            koskella ja Ku1tscmwn Poussunky-
7898: risteyksen rakentaminen saatava käyntiin               lästä päin.
7899: 
7900:      Helsingissä, 12 p:nä helmikuuta 1931.
7901: 
7902:               Kaarlo Hänninen.                             T. A. Janhonen.
7903:               S. Salo.                                     Job. Korhonen.
7904:   224
7905: 
7906: XII,1,, -   Toiv. al. N :o 53.
7907: 
7908: 
7909: 
7910: 
7911:                                  Hänninen y. m.: .Maantien 1·akentamisesta Paanajä1·ven-
7912:                                    Sovajä1·ven maantieltä LiikasenvMtrctn kylään.
7913: 
7914: 
7915:                                       E d u s kunnalle.
7916: 
7917:    Pohjois-Suomen ja Karjalan maantie-             Sovajärveltä tietä J,iikasenvaaraan (n. 10
7918: komitean mietinnössä on ehdotettu kaksi yh-        km.), joka erämaankylä kipeästi kaipaa
7919: dystietä Kuusamon-Paanajärven ja Kun-              maantietä, ja sillä välin tutkittava, olisiko
7920: samon-Hautakylän tien välille. Toinen tu-          mainittu tie siitä rakennettava Kallnnkijär-
7921: lisi ku1kemaan Sovajärveltä I~iikasenvaaran        ven seuduille vai Hautakylään.
7922: kautta Kallunkijärvelle, toinen Paanajärven           Kasvava työttömyys vaatii jonrkin suu-
7923: tiestä eroavan Suoraniemen tien päästä Ala-        remman työpaikan avaamista näille seu-
7924: kitkan tiehen, joka väli lyhintä tietä on vain     duille ja mainittu tietyö olisi mielestämme
7925: 13 km.                                             siihen sopiva.
7926:    Sekä paikallinen että matkailuliikenne             Edelläesitetyn perusteella saamme edus-
7927: kuin myös hätäaputöiden järjestämisen vält-        kunnan päätettäväksi kunnioittaen ehdottaa
7928: tämättömyys vaatisivat, että jompikumpi            toivomTuksen,
7929: mainituista teistä otettaisiin heti rakenteille.
7930:    Vuosittain käy Kuusamon Paanajärvellä                    että hallitus rakennuttaisi maan-
7931: useita satoja , matkustajia enimmäkseen                  tien Paanajärven-Sovajärven väliltä
7932: omilla autoillaan ja useimmat niistä jatka-              sopivasta kohiJMta Liikasenvaaran
7933: vat matkaansa Knusamon-Märkäjärven                       kylään Kuusamossa sekä käyttäisi
7934: tietä, mutta päästäkseen sille on Paanajär-              mainittm tien rakentamiseen joko
7935: veltä palattava Kuusamon ki11kolle 60 km.                hätäaputyömäärärahaa tai sitä maan-
7936: takaisin ja sieltä sitten käännyttävä maini-             tiemäärärahaa, joka Ed1tskunMSsa
7937: tulle tielle. Siten tulee heille 80 km. mutka.           maantietöitä varten lisättiin mwden
7938:    Mielestämme olisi ensin alettava rakentaa             1931 menoarvioon.
7939: 
7940:      Helsingissä, helmikuun 13 p :nä 1931.
7941: 
7942:                Kaarlo Hänninen.                               Uuno Hannula.
7943:                                        Lauri Kaijalainen.
7944:                                                                                            226
7945: 
7946: XII,9. -   Toiv. al. N':o 54.
7947: 
7948: 
7949: 
7950: 
7951:                                 Korhonen y. m.: Tervasallmen sillan rakentamisesta.
7952: 
7953: 
7954:                                        E d u s k u n n a ll e.
7955: 
7956:     Viittaamme v. 1930 toisilla valtiopäi-          tamatta. Sen vuoksi kunnioittaen ehdo-
7957: villä tekemäämme rahaasia-aloitteeseen N :o         tamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
7958: 29, koskeva sillan rakentamista Kajaanin-           muksen,
7959: Sotkamon-Kuhmoniemen         maantielinjalla                  että hallitus tarkoitukseen jo laa-
7960: Sotkamon-Kuhmoniemen tieosalla olevan                     dittujen piirustusten ja kustannus-
7961: 'l'ervasalmen yli. Tämän sillan ra lmntamis-
7962:                                    1
7963:                                                            arvion pe1·usteella ottaisi ensi vuo-
7964: kysymys on ollut eduskunnassa 'esillä aloit-              den talousarvioesitykseen määrärahan
7965: teen muodossa useilla eri valtiopäivillä,                  ylläsanot1tn Tervasctlmen sillan ra-
7966: mutta on rakennustoimenpide Yielä toteut-                  kentamiseksi.
7967: 
7968:      Helsingissä, 12 piiivänä helmikuuta 1931.
7969: 
7970:               Job. Korhonen.                                     T. A. Janbonen.
7971:                                               S. Salo.
7972: 
7973: 
7974: 
7975: 
7976:                                                                                               29
7977:  226
7978: 
7979: XII,1o. -   Toiv. al. N:o 55.
7980: 
7981: 
7982: 
7983: 
7984:                                 Salo: Silwn rakentamisesta On1·ujoen yli Pnolanga1t-U ta-
7985:                                    järven maantiellä.
7986: 
7987: 
7988:                                      E d u s k u n n a ll e.
7989: 
7990:    Oulu-Nurmes-radan valmi,stuttua suun-          minen ·ei tälle kohdalle tuottaisi joen mata-
7991: tautuu sen pohjoispuolella olc>vien pitäji,en     luuden ja hyväpohjaisuuden vunksi suu-
7992: liikenne sanotulle ra.daUe ja sen kautta lä-      rempia vaikeuksia, kun siiHi smn·in osa 11:-
7993: hintä merisatamaa, Oulua kohti. Yksi täl-         lisi tehtäväksi pankilla ja vesiaukoilla ja
7994: lainen liikeväylä on Puolanga.lta Utajänen        täten sääsrty1täisiin yhä rkamstuvista ja
7995: asemalle tuleva maantie, jonka knilenkiti         nytkin jo verrattain kallii~ta roomnliJa yli
7996: on asema:Ue pää:stäkseen UtajiirvolHi pakko       kuljetuskustannuksi:st a.
7997:                                                                          1
7998: 
7999: 
8000: kulkea välillä olevan Oulujoen yli. Tämä             Kun edellä mainitun radan vanella on
8001: ylikrulku, kun siltaa ei joessa ole, on kum-      perin hyvät soransaantimahdoUisuudet, olisi
8002: minkin suurimman osan vuodesta melkein            pankin ajo rautatievaunuilla verraten no-
8003: mahdot.onta sen vuoksi, että n1olas joki ei       peata j'a itse sillankin teko matalaan ;jokeen
8004: jäädy niin varmaksi, että se kestäisi kuor-       suhteellisen helppo.
8005: mien kuletusta jään yli. Liikennettä on              Kun vielä paikkakunnalla ei ennemmin
8006: virran sulana ollessa välitetty lossin avulla,    metsä:töi•ssä ansion saaneilla näytä olevan
8007: joika sekin kumminkin talvikuukausina täy-        !~rönsaantimahdollisuuksia,    olisi täUa.isen
8008: tyy useasti keskeyttää kuukausimääri'ksi          työn järjestäminen tuiki tarpeen vaatima,
8009: joen vä:h:ävetisyyd:en vuoksi ja kun pitkii       :joten rohkenen kunnioittaen ehdottaa edu,;-
8010: joki kylmänä aikana matalana virrates•saan        lmnnan piiiitettiiväksi toivomuksen,
8011: muodostaa lumesta ja jäästä niin suur·en
8012: määrän ,suppoa'' että roomun on mahdo-                       että hallitus vnlmistaessaan esi-
8013: ton kulkea ja kun sanottu ,suppo'' juuri                  tystä v. 1932 talousarvioksi sisiillyt-
8014: roomuväylän kohdalla tarttuu pohjaan,                     täisi siihen 1,000,000 markan snw·ui-
8015: muodostaen usein poikki joen täydellisen                  sen työmäärämhan sillan rakentami-
8016: cst·een roomun kululle kestämättä kummin-                 seksi Oult1joen yli Ptwlangan~TJta
8017: kaan yliajoa hevoseTlakaan puhumattakaan                  järven maantiellä.
8018: raskaista kuorma-autoi.sta. Sili1an rakenta-
8019: 
8020:      Helsingissä 11 p. helmillmuta 1931.
8021: 
8022:                                                                                     S. Salo.
8023:                                                                                              227
8024: 
8025: XII, t 1. -   Toiv. al. N :o 56.
8026: 
8027: 
8028: 
8029: 
8030:                                    Janhonen y. m. : Maantiesillan mkentam·isesta Ristijät·vellä
8031:                                       sijaitsevan Koirasalmen yli.
8032: 
8033: 
8034:                                        E d u s k u n n a ll e.
8035: 
8036:   Viitaten niihin perusteluihin, jotka v.           nemme ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
8037: 1930 toisille valtiopäiville jätetyssä toi-         toivomuksen,
8038: vomusaloitteessa (Liitteet I-XII, v. 1930
8039: N :o 90, siv. 378) esitettiin sillan rakentami-                että hallit1ts ryhtyisi toimenpitei-
8040: seksi Koirasalmen yli Ristijärvellä, maantie-               siin maantiesillctn rakentamiseksi
8041: suunnalla Kajaani-Suomussalmi, rohke-                       Koirasalmen yli Ristijärvellä Ka-
8042:                                                             )aanin---Suo1n1<ssalmen     maantielin-
8043:                                                             jalla.
8044: 
8045:    Helsingissä tammik. 12 p. 1931.
8046: 
8047: 
8048:               T. A. Janhonen.              J oh. Korhonen.                     S. Salo.
8049:  228
8050: 
8051: XI1,12. -   Toiv. a.l. N :o 57.
8052: 
8053: 
8054: 
8055: 
8056:                                   Jauhonen y. m.: Alikäytävän rakcntatn·isesta Kajaanin kaa-
8057:                                      pungin ja Lehtikankaan kanpung1lnosan välille.
8058: 
8059: 
8060:                                       li) d u s k u n n a ll e.
8061: 
8062:    Kajaanin kaupungin liikenteen kiusana 515,500 markkaa, vumma 1926 562,700
8063: on jo monet vuodet ollut suoran kulkuyh- markkaa, vuonna 1927 657,500 markkaa,
8064: teyden puute kaupungista Lehtikankaan vuonna 1!328 938,420 markkaa, vuonna 192H
8065: kaupunginosaan. Tätä haittaa on moneen 481,425 markkaa ja vuonna 1930 586,605
8066: kertaan koetettu saada korjatuksi, mutta on markkaa, eli siis yhteensä yli 4 miljoonaa
8067: se aina rauennut rautatiehallituksen jyrkän markkaa viimeisten seitsemän vuoden ai-
8068: vastustuksen johdosta. Itse kaupunkia ja kana. Nälllä suurilla uhrauksilla on osaksi
8069: !.Jehtikankaan    asutusaluetta yhdistävän ollut tarkoitus myös saattaa Kajaanin no-
8070: suoran tien puute on sietämätön rasitus peasti kasvaneet ja ripeästi edistyneet esi-
8071: koko kaupungin elämälle ja erittäinkin Leh- kaupungit hyvillä teillä yhdistetyiksi varsi-
8072: tikankaan asukkaille, koska tie Lehtikan- naiseen kaupunkiin. Jokaiselle kaupunkia
8073: kaalle, nykyisiä ylikäytäviä käyttäen, on tuntevalle onkin selvää, että Kajaani on
8074: pitkä ja vaikeakulkuinen, sekä kun asutus näillä uhrauksillaan saanut syntymään sel-
8075: mainitussa esikaupungissa yhä Iisääntyy. laiset kadut, että ne ovat pikkukaupungin
8076: Näin ollen tuntuukin oikeudenmukaiselta kaduiksi hyvässä kunnossa, ja myöskin ai-
8077: että rautatien tukkima, vanha suora kulku- kaansaanut sen, että Kajaanin toiset esikau-
8078: tie Kajaanista Lehtikankaan esikaupunkiin pungit, paitsi l;ehtikangas, ovat saatetut
8079: ja edelleen maaseudulle saadaan aukais- • hyvään kulkuyhteyteen varsinaisen kaupun-
8080: tuksi. Tämän puolesta puhuvat monet tär- gin kanssa. Huomautamme erikoisesti siitä,
8081: keät näkökohdat.                             että mainittu Lehtikankaan kaupunginosa
8082:    Kajaanin kaupunki on erikoisella innolla on kaikista kulkuyhteyksien parantamiseksi
8083: kaikin tavoin toiminut ka.tujensa. saattami- tehdyistä ponnistuksista. huolimatta jäänyt
8084: seksi hyvään kuntoon, pannen tähän voima- syrjäiseen asemaan varsinaisesta kaupun-
8085: peräisosti jatkettuun työhön hyvin huomat- gista ja tulee edelleen jäämään niin kauan
8086: tavia summia viime vuosien aikana. Sel- kun rautatie on tukkaamassa sen luonnolli-
8087: vitykseksi siitä, millaisia summia tämä sen kulkuyhteyden varsinaisen kaupungin
8088: muutoin pieni kaupunki on täten kulku- kanssa.
8089: yhteyksiensä     parantamiseksi käyttänyt,     Kun kaupunki näin kehittyessään on uh-
8090: mainittakoon yain, että vuosien 1924-1930 rannut ja uhraa miljoonia markkoja kulku-
8091: talousarvioiden mukaan on katujen ja tei- yhteyksiensä parantamiseen, on kohtuu-
8092: den laittoon sekä siltojen rakennUiksiin ja tonta, että tä.Uaisen kaikea liikennettä hait-
8093: korjauksiin osoitettu seuraavat määrärahat: taavan esteen on vuosikausia sallittu olla
8094: vuonna 1924 467,000 markkaa, vuonna 1925 olemassa.
8095:                                     XII,l 2. -    Janhonen y. m.                           229
8096: 
8097:    Toinen erikoisen tärkeä huomioonotettava        johtoputket Lehtikankaalle rakennetaan.
8098: seikka on se, että kaupunki on viime vuosien       Kuten kokemus on osoittanut on pienem-
8099: aikana suurilla kustannuksilla rakennutta-         mänkin tulipalon sattuessa edellämainitusta
8100: nut vesi- ja viemärijohdot, jotka jo alkavat       syystä ollut mahdotonta saada riittävästi
8101: olla suurimmassa osassa varsinaista kaupun-        vettä tulipalon sammuttamiseen. Vaikka-
8102: lda ja jotka on tarkoitus ulottaa aikanaan         kin Kajaanin kaupungilla on hyvässä kun-
8103: myös esikaupunkeihi11. ":\'l:ainittuun Lehti-      nossa oleva, sekin suurilla kustannuksilla
8104: kankaan kaupunginosaan ei kuitenkaan               hankittu palolaitos, ei sekään vesijohtojen
8105: kannata pitkiin aikoihin ajatella vesi- ja         ja senvuoksi aiheutuvan vedenpuutteen täh-
8106: viemärijohtojen rakentamista ellei niitä           den sattuvissa tulipalaissa voi tehdä juuri
8107: juuri saataisi rautatien alitse rakennetuksi       mitä.än muuta, kuin katsoa päältä, vaikka
8108: nyt anottavan alikäytävän yhteydessä. Ra-          tuli hävittäisi koko kaupungin. Jos sitävas-
8109: kentaminen nimittäin, kierrättelemällä joh-        toin alikäytävä laitettaisiin, olisi kaupunki
8110: dot jotain muuta tietä, tulee äärettöm~in          tNaisuudessa laittamaan Lehtikankaan kau-
8111: kalliiksi, jotavastoin vesi- ja viemärijohto-      punginosaan vesipostin ja aikaa myöten
8112: .ien luonuoliisin tie Lehtikankaalle olisi         täydelliset vesijohdot.    Tässä yhteydessä
8113: juuri se paikka, mihin alikäytävä on aja-          pyydämme huomauttaa, että aivan tämän
8114: teltu rakennettavaksi. Selvää on myöskin,          anotun alikäytäväpaikan läheisyydessä si-
8115: että johtojen asettaminen itse alikäytävän         ;jaitsevat Kainuun rajavartiopataljoonan
8116: rakennustyön yhteydessä jo sinänsä tulisi          rakennukset, joita viime vuosina on lisätty
8117: halvemmaksi kuin muutoin. Kohtuutonta              monilla erittäin arvoikkailla uudisra:kennuk-
8118: muutoin on, että varsinaisen kaupungin vie-        silla. Paitsi että sanottu rajavartiopatal-
8119: ressä oleva kaupunginosa rantatielaitoksen         joona edellä esitretyllä tavalla asian tultua
8120: takia jää vaille sellaista nykyaikaista vält-      ratkaistuksi, olisi tilaisuudessa saamaan
8121: tämättömyyttä kuin vesi- ja viemärijohdot          vesi- ja viemärijohdot rakennuksiinsa ja
8122: ovat varsinkin tässä esilläolevassa tapauk-        siten sekä huomattavasti säästämään veden
8123: sessa sillä asia on niin, että Lehtikankaan        hankinnassa, rettä myöskin saaanalan käyttö-
8124: kaupunginosan maaperä on sellaista, että           veden paljon mukavammin kuin ennen, olisi
8125: kaivoja on sinne melkein mahdoton saada.           vesijohdon laittamisesta varmaan suuri
8126: Huomautamme tässä siitä, että voimassaole-         turva · myös rajavartioston rail\:errnurosiUe,
8127: van terveydenhoitosäännön mukaan on kau-           siellä ehkä sattuviss·a tulipaloissa. Muu-
8128: pungin pidettävä huoli siitä, että hyvää           tenkin tuntuu mielestämme kohtuulliselta,
8129: vettä on runsaasti kaupungissa ja helposti         että aivan vesijohdon y]kttyvillä olevalle
8130: saatavissa, mutta on tämän lain määräyksen         kokonaiselle pata1joona'lle sotamiehiä han-
8131: täyttäminen mahdotonta I..~ehtikankaan suh-        kittaisiin vesijohto.
8132: teen niin kauan kuin sanotunlainen alikäy-            Heti edellä esitetyn yhteydessä tahdomme
8133: tävä ja vesijohto sitä myöten rakennetaan.         huomauttaa, että suurin varsinaiseen kau-
8134: .Jos taasen vesi- ja viemärijohdot ovat tähän      punkiin tapahtuvan kulkumatkan lyhen-
8135: kaupunginosaan tehtävät pitkiä kiertoteitä,        nys koituisi juuri mainitulle rajavartio-
8136: niin mielestämme juuri rautatielaitos on           pataljoonalle. Mielestämme on vain oikeus
8137: velvollinen maksamaan täten aiheutuvat             ja kohtuus, että upseereineen, esikuntineen,
8138: :muret lisäkustannukset.                           sotilaineen ja siviilihenkilöineen moneen
8139:    Edelliseen liittyy kolmas hyvin tärkdi          sataan nousevalle rajavartiostoiho järjestet-
8140: seikka, joka mielestiimme välttämättä ja           täisiin suora kulkuyhteys varsinaiseen kau-
8141: kiireellisesti vaatii asiat järjestämään siten,    punkiin.
8142: että anottu alikäytävä ja sitä myöten vesi-           Huomautamme kunnioittavimmin vielä
8143:  230             XII,J 2 -   Kajaanin ja Lehtikankaan välinen alikäytäYä.
8144: 
8145: siitä, että va~k'ka rautatielaitos on tukkinut   laisiin tai'koituksiin, kuten katujen, viemä-
8146: ikivanhan, kaupunkiin maa:lta johtavan           rien, siltojen y. m. sel,Jai·st'en töiden teettä-
8147: tien, joka on oHut niililä paikoin, mihin        m1seen, joista kaupunki ei pitkään aikaan
8148: nyt alikäytävää pyydetään, ei tällaisen.         voi odottaa mitään tuloa. On tämän vuoksi
8149: maalta kaupunkiin johtavan, tien 1käyttä-        enemmän kuin kohtuullista, dtä valtio puo-
8150: mi,sen tarve ole loppunut vaan päinvastoin       J,e:sta.an auttaa Jmupunkia sen taistelussa
8151: tullut y1hä sunremmaksi liiklmen yhä suu-        työttömyyttä vastaan, johon sillä nyt olisi
8152: I"Emtuessa.    Tämän vuoksi myös mi-eles-        hyvä ja sopiva tilai,suus, saattamalla ali-
8153: tämme on kaupungilla S'ekä pätevä laillinen      käytävän rakennustyöt käyntiin.
8154: että asiaHinen oikeus pyytää sanottua ali-          Kaiken edellä esitetyn perusteella. saamme
8155: käytävää.                                        kunnioittaen esittää eduskunnan päätettä-
8156:    Mainittakoon vielä, että asukasluku mai-      väksi toivomuksen,
8157: nitussa kaupunginosassa huomioonottamalla
8158: Kainuun rajavartiopataljoonan väkiluvun                   että hctllit1lS ensi tilassa nwam~s1
8159: nousee toiselle tuhannelle.                             toimitettavaksi t1dkim1tksen edellä-
8160:    Kajaanin kaupun1ö on muutoin viime                   mainitun alikäytävän rakentamista
8161: vuosina saanut taistella suurta tyött·ömyyttä           varten sekä aikanaan 1·yhtyisi asian
8162: vastaan, josta se on selviytynyt omin voi-              aiheuttamiin toimenpiteisiin.
8163: min, tosin uhraamaHa suuria summia ,sel-
8164: 
8165:      Helsingissä, helmikuun 12 päivänä }931.
8166: 
8167:               T. A. Jauhonen.                                S. Salo.
8168:                                                                                             231
8169: 
8170: XII,J3. -    Toiv. al. N:o 58.
8171: 
8172: 
8173: 
8174: 
8175:                                  Pesonen y. m.: Maksuttoman kauttakulkuliikenteen järjes-
8176:                                     tämisestä Ky1·ön.'l'almen yli.
8177: 
8178: 
8179:                                       E d u s k u n n a i!.:1 e.
8180: 
8181:     Nykyisen tielain mukaan kuuluvat ylei-           muutosta bela1kiin, vaan järjestyi1si se yk-
8182: 1-!ei maantiet valtion hoitoon kaikkine siHa-,       sinkertlai,semmin ,siten, että valtio antaisi
8183: lauttaus- y. m. kustannuksineen ja on ylei-          vuotui1sen korvauksren Savonlinnan kaupun-
8184: silli:i maanteillä o!1evilta lautoilta poistettu     gillr liikenteen välittämisestä Kyrönsalmen
8185: matkustajitta      kaiklki   yliku1j;etusmaksut.     :di.
8186: 'rästii poikkeuksen koko va,l<takunnassa teh-          Savonlinnan kaupunki on useita kertoja
8187: nee Kyrönsalmen yli johtava maantielinja,           tarjonnut tätä Kyrönsalmen lauttausta val-
8188: joka ede11een on Savonlinnan kaupungin              tion ylläpitoon, johon se kaiken oi-
8189: hoidossa, siksi että se katkaisee vilk&sliik-       keuden mukaan kuuluisi. Viimeksi on
8190: lmisen kauttakulkutien juuri kaupungin lai-         Savonlinnan kaupungin rahatoimikamari
8191: dassa sen maa-alueiden lmhda;Da. Savon-             kaupungin valtuuston valtuuttamana v.
8192: linnan kaupunkia ei ln~itenkaan voi vel-            1929 valtioneuvosteirUe tehnyt anomuksen,
8193: voittaa i1man korvausta kuljettamaan ma't-          jossa ka:upunki sitoutui,si suorittamaan yli-
8194: kailijoita yli sailmen.                             kulun kaikkina vuoden ja vuorokauden ai-
8195:      Kaupunki on liikenneyrhteyttä välittänyt       koina vapaasti, kun valtion varoi,sta !SUOri-
8196: ytli salmen höyrylautan avuLla, mutta ,sa-          tettaisiin vuotuista korvausta kaupungille
8197: malla kantanut riifitävän korvauks,en mat-          240,000 mark'kaa, joka määrä vastai,si niitä
8198: kustajilta.                                         todellisia kustannuksia, mikä lauttauksesta
8199:      Kun, kuten edellä on sanottu nY'l.;yisen       aiheutuisi. Tämän 'Savonlinnan kaupungin
8200: tielain mukaan kaikki lauttausmaksut OJl            rahatoirmikamarin anomuksen on valtioneu-
8201: poistettu yleisillä maanteillä, herättiiä tämii     vosto hylännyt, jonka tähden edelilä maini-
8202: ainoa poikkeus suurta huomiota turisti-             tun perusteella t'hdotamme kunnioittavim-
8203: matkailijoissa, joita tällä tiellä Punkahar-        mm eduskunnan päätett,äväksi toivomuksen,
8204:  jun ja Savonlinnan kaupungin tähden suu-
8205:  ressa maarassa liikkuu, ja samoin tuntun                       että hallitus ottaisi ensi vuoden
8206: koh1 uuttoma:Ita, että sen ,sum'en seutukun-                 talonsarvioesitykseensä 240,000 mar-
8207: nan asukkaiden, joiden Kyrönsalmen yli on                    lwn suuruisen miiärdrahan annetta-
8208:  kuljettava, täytyy ollla erikoisasemassa mak-               vaks1: Savonlinnan kaupungille kor-
8209:  sa,essaan siinä lautta:maksua.                              vauksena maksuttoman kauttakulku-
8210:      'l'ämän harvinaisen tapauksen varalta                   liikenteen jä1·jestämistä varten Ky-
8211:  tuntuisi tarpeettomalta tehdä suuritöistä                   1'Önsalmen yli.
8212: 
8213:      Helsingissä helmikuun 11 p:nä 1931.
8214: 
8215:                Emil Pesonen.                                       J. F. Tolonen.
8216:                Alpo 0. Luostarinen.                                A. J. Kosonen.
8217:   232
8218: 
8219: XD,14. -    Toiv. a.l. N:o 59.
8220: 
8221: 
8222: 
8223: 
8224:                                  Särkkä: Saimaan ja K'U.olimonjärven välisen k4navan ra-
8225:                                     kentamisesta.
8226: 
8227: 
8228:                                      E d u s k u n n a ll e.
8229: 
8230:    Vuoden 1925 valtiopäivillc jätettiin ano-     viljelys varsin vä[täi:stä. Kun nyt puu-
8231:  musehdotus ja sen jälkeen useille muille        tavaran meneki on lamassa, on työttömyys
8232:  valtiopäiville toivomusaloitteita Saimaan ja    sellaisilla   seuduilla    ankarampi    kuin
8233:  Kuolimonjärven välisen kanavan rakenta-         muualla. Kanavan rakentaminen olisi erit-
8234: misesta. Ehdotukset -ovat kaikki tulleet         täin sopivaa hätäaputyötä, sitä kun voi
8235:  hyljätyiksi pääasiaiSsa sen tähden, että ne     tehdä yhtä hyvin talvella kuin kesäHäkin
8236: tutkimukset ja kustannus!llrviot, jotka sekä     ja koituu siitä Yastaisuudessa suurempi
8237: yksityisten että vailtion toimesta oli aikoi-    hyöty kuin useista muista hätäaputöistii.
8238: naan tehty, olivat niin vanhentuneita, ettei     Kun kanava sen lisruksi saisi aikaan sen,
8239: niiden !perusteella voitu !kanavan rakenta-      että kannattavaa järkiperäistä metsänhoitoa
8240: misesta päättää. Tämä ,este on nyt pois-         voitaisiin Kuolimonjärven ympäristöilläkin
8241: tettu. Viime sylrnynä nimittäin toimitti         harjoittaa, olisi tuon noin 360 metrin pitui-
8242: Viipurin piirin insinööri siitä tutkimuksen      sen, verraten vähän varoja kysyvän ka·
8243: ja teki kustan.nusarvion.                        navan rakentamisesta suuri apu niiden seu-
8244:    En katso tarpeelliseksi toistaa tässä sitä,   tujen vähävaraisten pieneläjien taloudelli-
8245: mitä kanavan tarpeellisuudesta on ai:kai-        sen aseman kohottamiseksi.
8246: semmin sanottu. Viitta:an vain vuoden 192fi        Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun-
8247: valtiopäiville jätettyyn anomusehdotukseen       nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
8248: N:o 140 (Liitteet II, siv. 245) sekä myö-        mulksen,
8249: hemmin jätettyihin toivomusaloitteisiin.
8250:    Erikoisesti tahtoisin kuitenlkim. huomaut-               että hallitus r-yhtyisi toi1nenpitei-
8251: taa, että Kuolimonjärven ympäryikset ovat                siin Saimaan ja K twlimonjärven
8252: marurnme metsäriMmimpia seutuja, mutta                   välisen kanavan rakentamiseksi.
8253: kun maat ovat kivisiä ja ikaruja, on maan-
8254: 
8255:      Helsingissä 11 päiiVänä helmikuuta 1931.
8256: 
8257:                                                                              W. K. Särkkä.
8258:                                                                                             233
8259: 
8260: XII,Hi. -   Toiv. al. N :o 60.
8261: 
8262: 
8263: 
8264: 
8265:                                  Kaijalainen y. m.: Toirnenp·ite1istä siiännöllisen laivali,iken-
8266:                                     teen keskeytyrnisen estärniseksi Petsamon rannikoilla.
8267: 
8268: 
8269:                                       B d u s kun n a ll c.
8270: 
8271:     Nykyisessä Petsamon-Norjan liiken-            kolmon ja sisustukseen olisi kiinnitettä'Vä
8272: nettä välittävässä aluksessa ,Juho Vesai-         aiv·an erityistä huomiota sen vuoksi, että
8273: nen", joka myös p.alvdee Petsamon eri             Petsamo on kehittyvä paik1kakunta ja mat-
8274: vuonokylien väestön liikennettä, on ha-           kamjaliikenne vilkastuu vuosi vuodelta.
8275:  vaittu sellaisia vikoja, jotka tekev,ät sen      Ainoan matkustaja- ja raihtialuksen tulisi
8276: mat!kustajaliikenteessä käyttämisen jo nyt        siellä olla enemmän asianmukainen kuin
8277: väh·emmän turvalliseiksi, ollen viat sellaisia,   on nyt piakkoin hylyksi tuomittava ,,Tuho
8278: että ne kaikista toimenpiteistä huolimatta        Vesainen'', joka alkujaan on rakennt>ttu
8279: ilmeisesti yhä vain suurenevat ja käyvät          aivan toisiin tarkoituksiin kuin mihin sitä
8280: liikenteelle suorastaan vaarallisiksi, sillä      nykyisin aräytetään.
8281: vanhaa puualusta ei 'V'Oi tehokkaasti IVHih-         Edellä olevan nojalla kunnioittaen e.hdo-
8282: vistaa taipuroista 'Vastaan. Tämän vuoksi         tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
8283:  olisi sanottua liikennettä ylläpitävän aluk-     sen,
8284: sen uusimiseen jo hyvissä ajoin ryhdyttäViä,
8285: jotta liilmnteessä ei syntyisi keskeytystä sil-             että hallitus ryhtyisi kiireellis?:'in
8286: l·oin., kun liikennettä Petsamossa nyt välit-            toimenpiteisiin säännöllisen laivalii-
8287: tä:vää alusta ,Juho Vesaista" ei enää voida              kenteen keskeytyrnisen estämiseksi
8288: tarkoitukseen käyttää. Tämä tulee tapah-                 Petsamon mnnikoina ja Petsamon
8289: tumnan aivan läJhitulevaisuudessa, sillä me-             -Norjan viilillii; sekä
8290: ren!k:uNmviranomaiset      ovat    havainneet               että 111ttta laivaa sn?tnniteltaessa
8291: ,.Tuho Vesaisen" niin huonoksi, että sille               k1tultaisiin myöski11, Petsamon viran-
8292: ·on viime aikoina voitu myöntää liikenne-                omaisten mielipiteitä, jotta se nw.h-
8293: lupia vain kolmeksi kuukaudeksi kerral-                  dollis?:mman pal.ion vastaisi paikal-
8294: laan.                                                    li~len olojen vaatim?tltsia.
8295:     Petsamoon hankitta:\·an uuden aluben
8296: 
8297:      Helsingissä, helmikuun 12 p :nii 1931.
8298: 
8299:               Lauri Kaijalainen.                              U. Brander.
8300:               Kaarlo Hänninen.                                Uuno Hannula.
8301:                                         M. 0. Lahtela.
8302:                               ••        ••
8303:    VALTIOPAIVAT
8304:                     1931
8305: 
8306: 
8307:               LIITTEET
8308: B. SYYSISTUNTOKAUDELLA JÄTETYT ALOITTEET
8309: 
8310: 
8311: 
8312: 
8313:                  HELSINKI 1931
8314:            VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
8315:                                   ••           ••
8316:    VALTIOPAIVAT
8317:                      19 31
8318: 
8319: 
8320:               LIITTEET
8321:                          II.
8322: SYYSISTUNTOKAUDELLA VAL TIOVARAINVALIO-
8323: KUNTAAN LÄHETETYT RAHAASIA-ALOITTEET.
8324: 
8325: 
8326: 
8327: 
8328:                   HELSINKI 1931
8329:            Vi.AJLTr0NiEUVOS'J.10N KIRJAPAINO
8330: Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat määrärahojen osoitta-
8331: mista kulkulaitoksiin sekä taloudellisiin, sivisty ksellisiin,
8332:                sosialisiin y. m. tarkoituksiin.
8333:                                     j
8334:                                     j
8335:                                 j
8336:                                 j
8337:                             j
8338:                             j
8339:                         j
8340:                         j
8341:                     j
8342:                     j
8343:                 j
8344:                 j
8345:             j
8346:             j
8347:         j
8348:         j
8349:     j
8350:     j
8351: j
8352: j
8353:                                                                                         23l::!
8354: 
8355: IV,35. -   Rah. al. N:o 26.
8356: 
8357: 
8358: 
8359: 
8360:                                Forsta.dius y. m.: Määrärahan osoittamisesta konserva-
8361:                                    torioiden, Helsingin kaupunginorkesterin ja erinäisten
8362:                                    musiikkiyhdistysten avustamiseksi.
8363: 
8364: 
8365:                                     E d u s k u n n a ll e.
8366: 
8367:    Ehdotuksessaan valtion tulo- ja menoar-       tiona suurimerkity;ksellisen orkesteritaiteen
8368: vioksi v :ksi 1932 hallitus on kokonaan pois-    tukemiseksi on valtio tähän sawkika avusta-
8369: tanut teattereille, laulukuoroille ja orkeste-   nut yksinomaan Helsingin Kaupunginorkes-
8370: reille aikaisemmin varatun valtioavun, yh-       teria sekä, vähäisillä apurahoilla, Mikkelin
8371: teensä 2,080,000 mal'lkkaa, sekä vähentä-        Musiikinystäväin yhdistystä ja Joensuun
8372: nyt Helsingin Konservatorion apurahan            MusiHclriyhdistystä. Nämäkin apura:hat eh-
8373: 600,000:sta 400,000 markkaan (10 P.l.            dotetaan nyt kokonaan poistettavaksi.
8374: XIII, 3, 4). Poistot ja vä;hennykset näiltä      Maamme elinvoimainen kuorolaulu, joka,
8375: momenteilta tulevat erittäin raskaasti kos-      samoin kuin suomalainen musiikki yleensä,
8376: kemaan, paitsi teattereihin, varsinkin           on myöskin ulkomailla herättänyt huomiota
8377: maamme musiikikielämään, uhaten kokonaan         ja kohottanut Suomen mainetta, on saanut
8378: tyrehdyttää useain tällä alalla toimivien        valtiolta tukea apurahoina, joita ovat naut-
8379: keskeisten laitosten ja järjestöjen toimin-      tineet tällä alalla toimivat keskusjärjestöt
8380: nan. Niinpä Helsingin Konservatoriolta,          Suomen Kuoroliitto, Suomen Työväen Mu-
8381: maamme vanhimmalta ja keskeiseltä mu-            siikkiliitto ja Finlands Svenska Sång- och
8382: siikkioppilaitokselta, joka pitkät ajat on       Musikförbund, sekä maamme huomattavin
8383: taistellut mitä ahtaimmis$ taloudellisissa       kuoro ,Suomen-Laulu". Kaikki nämä, suh-
8384: olosuhteissa, ehdotetaan jo tähänkin saakka      teellisen vähäiset apurahat on ehdotuksessa
8385: liian nit:rkaJksi osoittautunut apuraha vähen-   myöskin poistettu ..
8386: nettäväksi kolmanneksella, mikä tulee teke-         Kun ensi vuoden tulo- ja menoarviota laa-
8387: mään oppilaitoksen toiminnan kyseenalai-         dittaessa pula-ajan vuoksi on tehty poistoja
8388: seksi. Maamme toisen korkeamman musiik-          ja vähennyksiä kautta linjan, voisi meno-
8389: kioppilaitoksen, Viipurin Musiikkiopiston        jen supistuksia edellämainituiltakin kohdin
8390: apuraha on ehdotettu kokonaan poistetta-         pitää perusteltuina, jos puheenalaisten lai-
8391: vaksi.      Myöskin kansankonservatorioilta      tosten ja järjestöjen valtiolta nauttimat
8392:  (Helsingissä toimivalta Sivistysjärjestöjen     avustukset olisivat tähän saakka vastanneet
8393: Kansankonservatoriolta sekä Viipurin Nuo-        sen työn merkitystä, mitä näillä aloilla on
8394: rison musiikkikoululta ja Kansankonserva-        suoritettu maan sivisty;selämän hyväksi. On
8395: toriolta), joitten tarkoituksena on palvella     kuitenkin otettava huomioon, että tosiasial-
8396: kansan laajojen vähävaraisten kerrosten          lisesti tämä työ koko sodanjä}keisen ajan
8397: musiikinharrastusta ja joitten toiminta on       on tapahtunut mitä raskaimmissa aineelli-
8398: osoittautunut tarkoitustaan vastaavaksi, on      sissa olosuhteissa, vaatien tekijöiltään jat-
8399: apuraha kokonaan evätty. Maan sivistys-          kuvaa henkilökohtaista uhrautuvaisuutta,
8400: elämälle ja sen edustamiselle kulttuurival-      niinkuin yleisesti tiedetään. Siinä tapauk-
8401:       240 IV,35. -    Musiikkiyhdistysten, konservatorioiden, laulukuorojen y. m. tukeminen.
8402: 
8403:     sessa, että puheenaolevat vähäisetkin apu-           Suomen Kuoroliitolle . .             65,000:-
8404:     rahat evätään tai huomattavalta osalta su-           Mikkelin Musiikinystä-
8405:     pistetaan ja näitten tärkeitten kulttuurilai-          väin yhdistykselle . . 10,000:-
8406:     tosten ja -järjestöjen toiminta jätetään ko-         Joensuun Musiikkiyh-
8407:     konaan riippuvaksi mahdollisista valtion               distykselle . . . . . . . . .       6,000:-
8408:     raha-arpajaisten tuloista, joita anotaan eri-        Helsingin Kaupungin-
8409:     laisiin yhä lukuisampiin tarkoituksiin, luo-           orkesterille . . . . . . . . 500,000: -
8410:     daan asiaintila, jossa vakinaiseksi ja sääntö-       Viipurin Musiikkiopis-
8411:     peräiseksi kehittynyt toiminta tärkeällä si-           tolle . . . . . . . . . . . . . . 120,000:-
8412:     vistyselämämme alalla käy vaaranalaiseksi,           Suo·rnen Työväen Mu-
8413:     jopa mahdottomaks:i!kin.                               siikkiliitolle . . . . . . . .     65,000:-
8414:                                                          Sivistysjärjestöjen Kan-
8415:       Edellä olevaan nojaten saamme kunnioit-
8416:                                                            sankonservatoriolle . .            50,000:--
8417:     taen ehdottaa,
8418:                                                          Viipurin Nuorison Mu-
8419:                                                            siikkikoululle ja Kan-
8420:              että Eduskunta valtion tulo- ja me-
8421:                                                            sankonservatoriolle . .            50,000:-
8422:            noarviossa vuodeksi 1932 10 P.l. XIII
8423:                                                            sekä
8424:            luvun kohdalle ottaisi seuraavat mää-
8425:            rärahat:                                      Finlands Svenska Sång-
8426:                                                            och Musikförbundille 15,000:-
8427:            Suomen Laulu-nimiselle kuorolle               Apuraha Helsingin Kon-
8428:              avustamisesta valtiopäiväjumalan-             servatoriolle . . . . . . . . 600,000:-
8429:              palveluksissa . . . . . . . 50,000:-                   Yhteensä Smk.1,531,000:-
8430:          Helsingissä syyskuun 10 p. 1931.
8431: 
8432:                      Hjalmar FoMtadius.                       .Alli Kallioniemi.
8433: 
8434: •
8435:                                                                                               241
8436: 
8437: IV,36. -      Rah. al. N:o 27.
8438: 
8439: 
8440: 
8441: 
8442:                                    Aa'Ue.la y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Työväen
8443:                                       Näyttämöiden Liiton avustwmiseksi.
8444: 
8445: 
8446:                                          E d u s k u n n a 11 •e.
8447: 
8448:    Vuoden 1932. tulo- ja menoa.rvioesityok-           ,saattaa muodostua varsin tuhoisa~k:si liiton
8449: seensä ei !hallitus ole merkinnyt määrärahaa          VlastaiseUe sivistystoiminnalle      vaikeissa
8450: Suomen Työväen Näyttämöiden Liiton                    oloissa kamp.pailevieru teatterien ja näyttä-
8451: aNnsta.miseksi, vaikka liitolle on aikaisem-          möiden työn edistäjänä.
8452: min valtion rvaroista a•vrustusta myönnetty.             Edellä olevan perusteella ehdotamme;
8453: TulO- ja menoa•rvioosityksensä rperusteluissa
8454: mainitsee !hallitus tämäntapaisia avustuk-                       että vuoden 1932 tulo- ja menoar-
8455: sia an!llettavaksi rab:a.arpajaisten voittova-                vioon 10 pääluokan 13 lu'f!un kok-
8456: roista. Kun näiden arpajaisten tulo on                        dalle uutena momenttina merkittiili-
8457: epävarma, vaarantaa se näin o];len maini-                     siin Suomen Työväen Näyttiilmöid6n
8458: tun liiton avustuksen sarumista ja siten                      LiitO'n avustamise.ksi 75,000 markkaa.
8459: 
8460:      Helsingissä syyskuun 10 päivänä. 1931.
8461: 
8462:            Hugo Aattela.                 Urho Kulovaa.11a.             Hj. Lindqvist.
8463:            Aino Lehtokoski.              Matti Lepistö.                Al&x Hämäläinen.
8464:            Kaisa Hilden.                 Toivo Ha.lonen.               Onni Hiltunen.
8465:            Hilma. Koivul'llihti-Lehto.   Da.-rid Liud:maD..            Emil Sall:ila.
8466:            Eino Kilpi.                   Juho Pyy.                     Edward &tälä.
8467:         Aleksi Aaltonen.                 Valfrid Eskola.               Taavetti lfwtine:n.
8468:         Hilja Pärssine:n.                A.lbin Kopcm.en.              Yrjö RäisäneJL..
8469:         K. A. J'ia.gerholm.              Mikko Soolms.                 Matti Turkia..
8470:         Ville Komu.                      J. Kova.aen.                  Mi.i.B& Silltmpä.ä.
8471:         J.arJma.ri Limla.                J. F. Tolonen.
8472:  242
8473: 
8474: IV,37. -     Rah. al. N:o 28.
8475: 
8476: 
8477: 
8478: 
8479:                                 Aattela. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Työväen
8480:                                       Musiikkiliiton avustamiseksi.
8481: 
8482: 
8483:                                        E d u s k u n n a 11 e.
8484: 
8485:    Suomen Työväen Musiikkiliiton arvusta-           avustuksia myönnettäväksi raJha-arpajais-
8486: miseksi ei hallitus ole merkinnyt määrä-            ten voittovaroista. Mielestämme ei olisi
8487: rahaa vuoden 1932 tulo- ja menoarvio-               jätettävä kuitenkaan näin tärkeän ja suuri-
8488: esitykseensä. Maa:mme vähävaraisen kan-             merkityksellisen sekä jalostavan sivistys-
8489: sanosan sivistysharrastuksiin ikuuluu kiin-         työhaaran tukemista epävarman avustus-
8490: teästi myöskin musi:i:kin opiskelu ja tämän         muodon varaan, joten edellä olevan perus-
8491: työn edistämiseksi on:kin Suomen Työväen            teella ehdotamme,
8492: Musiikkiliitolle myönnetty va1tion avus-
8493: tusta vuodesta 1923 lähtien 45,000 mark-                       että vuoden 1932 tulo- ja meno-
8494: kaa ja vuodesta 1928 alkaen lisäavustuksena                 arvion 10 pääluokan 13 luvun koh-
8495: laulun- ja soitonjohtajakursseja varten                     dalle uutena momenttina merkittäi-
8496: 20,000 markkaa vuosittain.                                  siin Suomen Työväen Musiikkiliiton
8497:    Tulo- ja menoarvioesityksensä peruste-                   avustamiseksi 65,000 markkaa.
8498: luissa mainitsee hallitus tämänluontoisia
8499: 
8500:      Helsingissä syyskuun 10 päivänä 1931.
8501: 
8502:            Hugo Aattela.                Urho Kulovaa.ra.              Yrjö Räisänen.
8503:            Aino Lehtokoski.             Toivo Halonen.                David Lindman.
8504:            Kaisa. Hilden.               J. F. Tolonen.                Hj. Lindqvist.
8505:            Hilma Koivulahti-Lethto.     Juho Pyy.                     Alex Hämäläinen.
8506:            Matti Lepistö.               Valfrid Eskola.               Onni Hiltunen.
8507:            Hilja Pärssinen.             Albin Koponen.                Emil Sallila.
8508:            K. A. Fagerholm.             Mikko Suokas.                 Taavetti Nuutinen.
8509:            Ville Komu.                  Edward Setälä.                Matti Turkia.
8510:            Jalmari Linna.               J. Kova.nen.                  Miina Sillanpää.
8511:                                                                                          243
8512: 
8513: IV,3s. -   Rah. al. N:o 29.
8514: 
8515: 
8516: 
8517: 
8518:                                Aaltonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta teatterien avus-
8519:                                   tarniseksi.
8520: 
8521: 
8522:                                     E d u s k u m n a ll e.
8523: 
8524:   Vuoden 193'2 tulo- ja menoarvioesityk-         kin valtion ,avustukseen, varsinkin koska
8525: seensä ei hallitus ole merkinnyt mitään          niillä ei m.ykyisissä oloissa ole mitään ma!h-
8526: määrärahaa teatterien avustamiseksi. Sa-         dollisuuksia :pääsylippujen hintain koroi-
8527: nottu mäårä·raiha on monina edellisinä vuo-      tuksiin, eivätkä ne liioin voi turvautua va-
8528: sina sisältynyt valtion tulo- ja menoarvioon     rakkaiden yksityisten a;puun.
8529: ja ovat teatterit sen turvissa voineet ylLä-       Ei olisi oikein tuhota sitä kulttuurityötä,
8530: pitää toimi1ntaansa.     Valtion avustuksen      mitä lkaikkikin teatterit ja tyÖiväestön kes-
8531: jättäminen yksinomaan ra:ha-arpajaisten          kuudessa erikoisesti työväenteatterit perin
8532: voittovarain varaan, niinkuin hallitus tulo-     pienien valtion avustusten turvim: ovat voi-
8533: ja menoarvioesityksensä :perusteluissa mai-      neet harjoittaa. Alhtainakin aikoina on
8534: nitsee, tekee koko teatterilaitoksen aseman      valtion velvollisuus kiinteästi tukea näytel-
8535: epävarmaksi ja ulhkaa monien taiteellisesti      mätaidetta eikä j-ättää sitä enemmän tai
8536: pätev~en teatterien olemassaoloa, koska teat-    vÄhemmän epävarmojen avustusten varaan.
8537: terit e~vät. voi .suUJnnitella toimintaansa         Edellä olevan perusteella ehdota;mme,
8538: avustusten varassa, jotka mahdollisesti jää-               että vuoden 1932 tulo- ja rnenoa1·-
8539: vät kokonaan sarumatta. Erikoisen vai-                   vioon 10 pääluokan 13 luvun koh-
8540: keaksi muodostuu niiden työväenteatterien                dalle uutena rnornenttina merkittäi-
8541: asema, jotka täJhän asti ovat voineet luot-             siin teatterien avustamiseksi 1,500,000
8542: taa vuosittain saatavaan, vaikka vähäiseen.              markkaa.
8543: 
8544:      Helsingi,ssä syyskuun 10 .päivänä 1931.
8545: 
8546:                  Aleksi Aaltonen.                             Eino Kilpi.
8547:                  Hannes Ryömä.                                Reinh. Swentorzetski.
8548:                  Miina Si1lam.pää.                            Julius Ailio.
8549:                  Fa.nny Ahlf.ors.                             Aino Lehtokoski.
8550:                  Osk. Reinikainen.                            Emil Jokinen.
8551:                  Axel Ahlström.                               Hugo Aattela.
8552:                  Matti Turkia.                                Yrjö Räisänen.
8553:                  Onni Hiltunen.                               A. J. Kosonen.
8554:                  Urho Kulov:aara.                             Mikko W. Erich.
8555:                  Kustaa Perho.                                Jalmari Linna.
8556:                  HiJj,a Pärssinen.                            Väinö Hakkila.
8557:                  Hilma Koivula:hti-Lehto.                     Kaisa Hilden.
8558:                                       Ville Komu.
8559: 
8560:                                                                                             2
8561:   244
8562: 
8563: IV,39. -   Ra.h. al. N :o 30.
8564: 
8565: 
8566: 
8567: 
8568:                                 Lehtokoski y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
8569:                                    voimistelu- ja urheilujärjestöille.
8570: 
8571: 
8572:                                      E d u s k u n n a ll e.
8573: 
8574:    Maamme voimistelu- ja urheilujärjestöt        litus tätä sillä, että voimistelun ja urheilun
8575: ovat tehneet suurimerkityksellistä nuorison      edistämiseen voidaan myöntää avustuksia
8576: kasvatustyötä, joka on vuodesta vuöteen          raha-arpajaisten voittovaroista.        Mieles.-
8577: kasv-anut ja laajentunut. Eri'~oisen suuri       tämme tämä menettely kuitenkin saattaa
8578: merkitys on urheilujärjestöjen toiminnalla       voimistelu- ja urheilujärjestöjen avustuksen
8579: ollut pyrittäessä estämään niiden avulla pe-     saamisen hyvin epävarmaksi, mikä ei voine
8580: loittavan suureksi paisuneen huliganismin        olla haitallisesti vaikuttamatta näiden useim-
8581: edelleen levenemistä nuorison keskuuteen.        miten heikossa taloudellisessa asemassa ole-
8582: Yleensä on tässä suhteessa urheilujärjestö-      vien keskusjärjestöjen toimintaan. Olisim-
8583: jen toiminnalle annettu tunnustusta niillä-      rnekin senvuoksi sitä mieltä, että mainittuun
8584: kin tahoilla, joilla ei muuten ole erikoisen     tarkoitukseen olisi edelleenkin määräraha
8585: suurta arvoa annettu liikuntakasvatustoi-        osoitettava menoarvion 10 P. l. XIV luvun
8586: minnalle. - Paitsi kotimaassa tapahtunutta       kohdalla. Kuluvaksi vuodeksi osoitetusta
8587: harjoitus- ja kilpailutoimintaa, ovat urheilu-   määrärahasta voitaisiin kuitenkin vähentää,
8588: järjestöt osallistuessaan myöskin ulkomailla     samoin kuin yleensä on muitakin avustuksia
8589: tapahtuviin kansainvälisiin suuriin voimis-      vähennetty, 95,000 mar"aa. Täten myön-
8590: telu- ja urheilukisoihin ja -kilpailuihin he-    nettävä määräraha olisi jaettava suhteelli-
8591: rättäneet ja jatkuvasti ylläpitäneet mielen-     sesti samojen perusteiden mukaan kuin ku-
8592: kiintoa maatamme ja kansaamme kohtaan            luvana vuotenakin. Tärkeätä olisi mieles-
8593: sielläkin, missä ei juuri muuten olisi huo-      tämme, että Työväen Urheiluliitolle, jonka
8594: miota meihin kiinnitetty.                                                '
8595:                                                  toiminta tapahtuu nykyisestä     taloudellisesta
8596:    Valtion puolesta on urheilujärjestöjen        pulakaudesta enimmän kärsimään joutuvan
8597: toimintaa tuettu säännöllisinä vuosittaisilla    vähävaraisen kansanosan keskuudessa, myön-
8598: avustuksilla. Niinpä on viimeisinä vuosina       nettävä avustus ei ainakaan alenisi suhteelli-
8599: menoarviossa ollut säännöllisesti 945,000        sesti mainitun liiton tänä vuotena saaman
8600: markan suuruinen määräraha avustuksiksi          valtioavun määrää pienemmä:ksi, huomioon-
8601: voimistelu- ja urheilujärjestöille. Lisäksi      ottaen myöskin liitolle naisten voimistelu-
8602: on· vuosittain myönnetty tilapäisiä määrä-       kotia varten myönnetyn avustuksen.
8603: rahoja ulkomaista kilpailutoimintaa samoin          Tähän tarkoitukseen tarvittavat varat voi-
8604: kuin eräitä muitakin liikuntakasvatustar-        taisiin mielestämme säästää: eräiden muiden
8605: koituksia varten.                                pääluo"ien kohdalla mfmoarviossa, kuten
8606:    Hallituksen esityksessä ensi vuoden meno-     esimerkiksi 9 tai 17 pääluokkien kohdalla
8607: arvioksi esitetään määräraha avustuksiksi        olevi,a eräitä määrärahc>ja jonkun verran
8608: voimistelu- ja urheilujärj€stöille kokonaan      alentamalla.
8609: menoarviosta poistettav-aksi, perustellen hal-
8610:                                     IV,39. -   Lehtokoski y. m.                          246
8611: 
8612:   Edellä esitetyillä perusteilla kunnioittaen             1932 menoarvioon ottaa 850,000 mar-
8613: ehdotamme,                                                kan määrärahan avustuksiksi voimis-
8614:                                                           telu- ja urheilujärjestöille.
8615:          että Eduskunta päättäisi vuoden
8616: 
8617:      Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1931.
8618: 
8619:               Aino Lebtokoski.                                Fanny Ahlfors.
8620:               J. F. Tolonen.                                  Albi.D. Koponen.
8621:               Mikko Suoka.s.                                  Jalmari Lin.n&.
8622:               Isak Penttala.                                  Onni Hiltunen.
8623:               Hj. Lindqvist.                                  A. J. Kosonen.
8624:               Eino Kilpi.                                     Mauno Pekkala.
8625:               Julius Ailio.                                   Ka.lle Myll~.
8626:               Hilja. Pärssinen.                               D&vid Lindman.
8627:               Mikko W. Briell.                                Hilma Koivu.lahti-Lehto.
8628:               Hugo Aattela.                                   Miina Sillanpää..
8629:               Väinö V oionm.a.a..                             Jalmari Väisänen.
8630:               Väinö Kivisalo.                                 Ville Komu.
8631:               Aleksi Aaltonen.                                K. A. Fagerholm.
8632:               K111staa P~rho.                                 .Alex Bämäläi:oon.
8633:               Kaisa Hilden.                                   Juho Pyy.
8634:                                        Osk. Reimkainu.
8635:   246
8636: 
8637: IV,4o. -     Rah. al. N :o 31.
8638: 
8639: 
8640: 
8641: 
8642:                                  Helo y. m.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten ainei-
8643:                                     den opetusta varten.
8644: 
8645: 
8646:                                      E d u s k u n n a ll e.
8647: 
8648:    Valtion kuluvan vuoden menoarviossa on         tain tavallista, kun sitävastoin meillä pika-
8649: ylimääräisten aineiden opetusta varten            kirjoituksen taito on verraten harvinaista,
8650: oppikouluissa varattu 110,000 markan              josta onlkin johtunut, ettei se ole tullut
8651: määräraha.     Tämä rmääräraha, jota on           käytäntöön snna maarassa kuin olisi
8652: käytetty eräiden käytännöllisten aineiden,        suotava. Myöskin eduskunta on aikaisem-
8653: varsinkin pika:kirjoituksen, opettamista var-     min, käsittäen pikakirjoitustaidon me~ki
8654: ten, on kuitenkin poistettu ensi vuoden           tyksen, omasta aloitteestaan lisännyt sitä
8655: tulo- ja menoarviosta. Määrärahan poista-         koslmv·aa määrärahaa. Kun mielestämme
8656: misen kautta tulisi m. m. pikakirjoituksen        olisi valitettavaa, jos tämän aineen opetus
8657: opetus oppikouluissa kokonaan lakkaa.maan.        oppikouluissa nyt kokonaan lakkaisi, ehdo-
8658: Pikaikirjoituksella on mielestäJmme kuiten-       tamme,
8659: kin käytännöllistä merkitystä siinä määrin,                 että Eduskunta päättäisi ensi vuo-
8660: että sen opetusta olisi entisestään pikemmin             den tulo- ja menoarvion 10 pääluo-
8661: laajennettava kuin supistettava. Pi:kakir-               kan 6 luvun kohdalle ottaa ylimää-
8662: joituksen käyttäminen on ulkomailla mel-                 räisten aineiden opetusta varten
8663: koisen yleistä ja on sen taitaminen verrat-              50,000 markkaa.
8664: 
8665:      Hel·singissä, syyskuun 10 päivänä 1931.
8666: 
8667:            Johan He[o.                J. Jyske.                    Urho Kulovaara.
8668:                                                                                        247
8669: 
8670: IV,41. -     Rah. al. N:o 32.
8671: 
8672: 
8673: 
8674: 
8675:                                 Lahtela y. m.:     Määrärahan osoittamisesta Kemijärven
8676:                                    yhteiskO-Ulun koulutalon rakennusavustukseksi.
8677: 
8678: 
8679:                                     E d u s k u n n a ll e.
8680: 
8681:   Viittaamalla vuode!li 1930 toisille valtiQ-            ven yhteiskoulun kannatusyhdistyk-
8682: päiville jätettyyn rahaasira~aloittooseen N :o           selle avustuksena koulutalon raken-
8683: 70 pyydämme kunnioittaen ehdottaa,                       tamisesta johtuvien rakennusvelkain
8684:                                                          korkojen maksamista ja koulutalossa
8685:          että Eduskunta päättäisi tulevan                tehtävien jälkitöiden suorittamista
8686:        vuoden menoarvioon ottaa Kemijär-                 varten 125,000 markkaa.
8687: 
8688:      Helsingissä syyskuun 10 päivänä 1931.
8689: 
8690:            M. 0. Lahtela.            Ja.nne Koivunmta.            Lauri KaiJalainen.
8691: IV,42, -     Ra.h. al. N :o 33.
8692: 
8693: 
8694: 
8695: 
8696:                                   La;htela y. m.:  Määräraha.n osoittamisesta emäntiikoulwn
8697:                                      perust01mista varten ,Kemijärvelle.
8698: 
8699: 
8700:                                       E d u s k u n n a ll e.
8701: 
8702:   Viittaamalla vuoden 1929 valtiopäiville                 markan määrärahan Kemijärvelle .
8703: jätettyyn rahaasia~aloitteeseen N: o 55 pyy-              valtion toimesta perustettavaa emän-
8704: dämme kunnioittavimmin ehdottaa,                          täkoulua varten sekä tämän koulun
8705:                                                           ylläpitokustannuksia varten ensi
8706:         että Eduskunta päättäisi tulevan                  vuonna 100,000 markkaa.
8707:       vuoden menoarvioon ottaa 500,000
8708: 
8709:      HE>lsingissä, syyskuun 10 päivänä 1931.
8710: 
8711:            M. 0. La.htela..            Janne Koivura.nta..         Lauri KaijaJ.ainen.
8712:                                                                                         249
8713: 
8714: IV,43. -   Rah. ~1. N :o 34.
8715: 
8716: 
8717: 
8718: 
8719:                                Pekkala y. m.: Koroitetun määrärahan osoittamisesta maa-
8720:                                   talouskerhotoimintaa varten.
8721: 
8722: 
8723:                                     E d u s k u n n a ll e.
8724: 
8725:    Suomessa on nuorten maatalouskerho-           lienee valtion avustuksen suuruuteen vai-
8726: työtä tehty jo vuodesta 1926 a1kaen, mutta       kuttanut maatalousministeriön ja Rocke-
8727: vasta viime vuosina on Suomen valtio             feller-säätiön !kesken syksyllä v. 1929 laJa-
8728: tukenut tätä maatalousammatillista nuor-         dittu Suomen maatalouskerhotyön rahoit-
8729: ten kasvatustoimintaa tuntuvamm1n. Val-          tamissuunnitelma, jonka perusteella Rocke-
8730: tion v:n 1930:n kerhotyöavustus oli              feller-säätiö lupasi avustaa Suomen kerho-
8731: 500,000 Smk. ja v:n 1931:n 750,000 Smk.          työtä seuraavasti:
8732: Tämä maan hallituksen ja eduskunnan
8733:                                                      tilikaudelLa
8734: myötämielinen suhtautuminen lienee osaksi
8735:                                                 1. 6. 30-31. 5. 31              650,000 Smk.
8736: johtunut siitä, että kaikkialla missä iJliaa-
8737:                                                 1. 6. 31-31. 5. 32              540,000 "
8738: talouskerhotyötä on tehty ollaan onnistuttu
8739:                                                 1. 6. 32-31. 5. 33              400,000 "
8740: saamaan innostuneita nuoria runsaasti toi-
8741:                                                 1. 6. 33~-31. 5. 34             270,000 "
8742: mintaan, esim. v. 1930 yli 20,000. Kerho-
8743: laiset ovat ,neuvojiensa opastamina ja val-
8744:                                                     Suomen valtion 3!vustukset olisivat suun-
8745: vomina saaneet runsaita satoja, oppineet
8746:                                                  nitelman mukaan samanaikaisesti seuraa-
8747: maanviljelystä käytännöllisesti, kylläikin
8748:                                                  vat:
8749: pienoiskoossa, mutta m. m. pitäen kirjan-
8750: pitoa töistään, tuloistaan ja menoistaan.            tiLikaudella
8751: Maatalouskerhotyö on kerholaista kohden         1. 6. ao.-31. 5. 31             625,000 Smk.
8752: saatu aikaan halvalla.       Esim. v. 1930      1. 6. 31-31. 5. 32              800,000 "
8753: käyttivät pai'kalliset kerhotoimielimet omia    1. 6. 32-31. 5. 33            1,050,000 "
8754: varoja keskim. 7,9.26 Smk. ja valtion ja
8755: Rockefeller-säätiön avustusvaroja kesikim.         Rockefeller-säätiön tilivuonna 1. 7. 31-
8756: 4,969 Smk. Paikallisista lkerhotyökustan-       30. 6. 3.2 tulisi valtion avustuksen siis oHa
8757: nuksista teki neuvojain palkkaus suurim-        800,000 Smk. Siitä on jo olemassa v:n
8758: man menoerän tehden se paikkakuntaa             1931:n talouswrviosta ajalle 1. 7. 31-31.
8759: kohti keskim. 8,052: 66 Smk. Kerholaista        12. 31 jääpä osa 375,000 Smik., joten tili-
8760: kohti teki neuvojan palkkaus keskimäärin        kaudelle 1. 1. 32-31. 5. 32 tulisi saada
8761: vain 82: 80 Smk. heidän vapaa-aikojensa         ainakin 425,000 Smk:n avustus, jotta maa-
8762: työskentelyllä tuottamansa sadon raha-          talouskerhotyöhön saataisiin sopimuksen
8763: arvon tehdessä samanaikaisesti kesikim.         edellyttämä summa 800,000 Smk. Tästä
8764: 363: 71 Smk.                                    taasen johtuu, että valtion kalenterivuoden
8765:    Mutta enemmän kuin edelläesitetty maa-       1932:n kerhotyöavustuksen pitäisi olla
8766: talouskerhotyön kustannus- ja tulovertailu      aina;kin 850,000 Smk.
8767:   250                 IV,43. -   Maatalouskerhotoiminnan tukeminen.
8768: 
8769:    Paitsi sitä, että tehdyn rahoitussuunni-      valtion ra:ha-asiain kannalta erikoisen tar-
8770: telman mukaan Rockefeller-säätiö antaa           koituksenmukainen tapa vähävaraisen ja
8771: edellämainitut avustukset, jos Suomen            hädässä olevan maalaisväestön nuorison
8772: valtio avustaa kerhotyötämme suunnitel-          kasvattamiseksi, etenkin kun siten saadaan
8773: man mukaisilla summilla, sisältyi sopi-          pie.neläjät ja heidän nuorisonsa työsken-
8774: mukseen se periaate, että Suomen valtio          telemään ,oma apu"-periaatteen mukaan
8775: suurentaa avustuksiaan ainakin Rockefel-         amma.ttitaitoisen johdon alaisina.
8776: ler"säätiön avustusten vähennyksiä vastaa-          Jos Suomen valtio nyt peräytyy siitä
8777: villa summilla. Kalenterivuonna 1930 antoi       rahoitusssuunnitelmasta, jonka maatalous-
8778: Rockefeller-säätiö Suomen kerhotyöhön            ministeriö Rockefeller-säätiölle v. 1929
8779: 697,877: 50 Smk:n avustuksen. Vuonna             esitti, on pelättävissä, että Rockefeller-
8780: 1931 tulee se olemaan 602,248 Smk:n suu-         säätiö katsoo tämän peräytymisen vapautta-
8781: ruinen, mutta vuonna 1932 vain 470,000           van sen rahoituslupauksest:a. Kun nyt
8782: Sm:k. Erotus vuosien 1931:n ja 1932:n            hallituksen ehdottarua 2,50,000 :Smk:n mää-
8783: avustuksen välii1lä on siis 132,248 Smk.         rärahan alennus vaarantaisi noin yhteen
8784: Nyt kuitenkin edellä esitetyn suunnitel-         miljoonan nousevan ulkomailta han!kitun
8785: man mukaisiin laskelmiin perustuen Suo-          avustuslupauksen täytynee Rockefeller-
8786: men valtion avustus kohoaisi vain 100,000        säätiön hallinnon todennäköisesti tämmöi-
8787: Smk: lla v. 1932, joten suunnitelman pe-         sestä menettelystä tehdä se johtopäätös,
8788: riaate ei tulisi tarkalleen täytettyä, vailrka   että Suomen valtio ei pidä säätiön täällä
8789: valtion avustus olisi 850,000 Smk. Avus-         tukemaa maatalouSkerhotyötä maalle eri-
8790: tuksen tulisi oikeastaan olla 882,248 Smk.       kcisen tärkeänä.
8791:    Kun valtionvarat maatalouskerhotyön              Edellä esitety•n nojalla ja vedoten täanän
8792:  rahoituksessa muodostavat vain n. kolman-       määrärahan aivan erikoiseen luonteeseen
8793: nen osan paikalliseen maatalouskerhotyö-         ehdotan,
8794: hön käytetyistä varoista ja kun tämä ylei-
8795:  sistä varoista tuleva avustus on tehnyt                  että Eduskunta päättäisi koroittaa
8796: mahdolliseksi saada kerhotyöpaikkakunnilta              vuoden .1932 tulo- ja menoarvioon
8797: vapaaehtoisesti kokoon, kunnilta ja yksi-               11 Pl. XIX: 4 kohdalla Suomen
8798:  tyisiltä, muun osan tarvittavista varoista,            maatalouskerhotyötä varten otetun
8799:  voidaan hyvin sanoa, että v~rltimliV'arojen            määrärahan 850,000 markaksi.
8800: käyttö maatalouskerhotyön edistämiseksi on
8801: 
8802:      Helsingissä, syysk. 11 p:nä 1931.
8803: 
8804: 
8805:                                                                      Mauno Pekkala.
8806: 
8807: 
8808:                                                                •
8809:                                                                                            251
8810: 
8811: IV,44. -    Rah. al. N :o 35.
8812: 
8813: 
8814: 
8815: 
8816:                                  Kesti: Määrärahan osoittamisesta uudis- ja laidunviljelys-
8817:                                    palkkioiden lisääJmiseksi.
8818: 
8819: 
8820:                                       E d u s k u m' n a ll e.
8821: 
8822:    Taloudellisen 'lamakauden vaikutuksesta         kunta myönsi tosin tähän tarkoitukseen 20
8823: vallitsee maassamme yleinen työttömyys             milj. markkaa vuosittain 5 vuoden aikana,
8824: e~kä se väiliimmin koske maamme tpienvil-          mutta 1silloin ei eduskunta voinut olla tie-
8825: jelijäväestöå. Sen taloudellinen asema on          toinen siitä, että taloudellinen elämä maas-
8826: riippuvainen maassa vallitsevista työmark-         samme voisi joutua niin vaikeaan rusemaan
8827: kinoista, sillä onhan suuri osa pienviljelys-      kuin se nykyisin on, mikä vaikea tilanne
8828: tiloistamme viljeltyyn pinta-alaan nähden          näyttää edelleen jatkuvan.
8829: siinä asemassa, että ne eivät voi tuottaa             Normaalisina aikoina tämä 20 milj. mark-
8830: niillä asuville perheille riittävää toimeen-       kaa vuodessa voisikin oHa riittävä aYUstus
8831: tuloa.                                             sanottuun trurkoitukseen !käytettäessä edus-
8832:    Työttömyys, joka maassamme 'Vuosi vuo-          kunnan määräämiä rpalkkioita. tSillä sillo1n-
8833: delta on normaalivuosinrukin aina vain             hatn pienviljelijätkin •voivat >Sivuansioiden
8834: osoittanut lisääntymistä, on tsellainen 'asia,     turvin aina ha:n'kkia osan toimeentuloall8a
8835: johon yihteiskunnan on vakavasti kiinnitet-        työn ajaksi, jonka he tekevät raivauksil-
8836: tävä huomiota, joten on ryhdyttäv.ä poista-        laaru, jothon lheillä nyt ei ole tilaisuutta.
8837: maan niitä ,syitä, jotka antavat osaltakaan        Mutta jos heille varataan tämä toimeentulo
8838: työttömäin armeija,n 'lisääntymiseHe a~hetta,      riittävän uudisvi!Jelyspaltkkion muodossa,
8839: ja siihen ei liene kaikkein vähimmin syynä         niin ~pienviljelijäväestö estyy olemasta tä-
8840: se, että maamme pienviljelijäväestö on .pa-        näkitll' aikana työttömyysarmeij aamme lisää-
8841: koitettu tarjoamaan työvoima·ansa työmark-         mässä. Hallitus on ehdottanut v. 1932
8842: kinoilla. Suurin osa maamme pienvilj·ely:s-        tulo- ja menoarviossa työttömyyden poista-
8843: tiloista on viljeUyltä pinta-alaltaan niin         miseksi 70 milj. markkaa, joka erä ei tulle
8844: pieniä, että ikeskin'l\;ertainen perhe ei niissä   läheskään vastaamaan sitä; mikä sanottuun
8845: saa toimeentuloaan, mutta monilla olisi            tarkoitukseen on välttämättä pantava, jos
8846: kuitenkin mahdollisuuksia sitä laajentaa           maamme työttömille osaltakaan tahdotaan
8847: uudisviljelyksen kautta, jos voisivat kiin-        töitä järjestää. Mielestäni olisi eduskunnan
8848: nittää työvoimansa tilojensa hyväksi.              syytä ottaa huomioon se, että uudi,sviljelys-
8849: Tahtoa siihen :pienviljelijä•väestön keskuu-       valkkiomäärärahan ja hehtaarHta määrätyn
8850: dessa on riittävästi, .siitä on todistuksena       avustussumman        korottaminen    2•5 %:lla
8851: se tulos, joka cm sa,atu edellisten !Vuosien       eduskunnan rmääräämä•stä lhelhtaaripalk-
8852: kokemuksesta valtion järjestämien uudisvil-        kiosta, olisi työttömyyden. torjumiseksi te-
8853: jelyspalkkioiden kautta.                           hokkaimpia keinoja, koska maanvilJe-
8854:    Vuoden 1'930 t~oisiUa valtiopäivillä edu:s-     lyksen laajetessa tuotanto tulisi jatlkuva,sti
8855: 
8856:                                                                                              3
8857:   252           IV,44. -   Uudis- ja laiduuviljelyspalkkioideu lisääminen.
8858: 
8859: lisääntymään sekä antaen toimeentulon vil-       Täimän vuoksi saan kunnioittaen ehdot-
8860: jelyksen omistajalle että estäen työttömyys-   taa,
8861: armeijan jatkuvaa !ka:svamista. Tähän tu-              että Eduskunta ottaisi vuoden
8862: lokseen pienviljelijäin uudisraivausten jat-         1932 tulo- ja menoarvioon 10 m~lj.
8863: kuvana ja riittävällä avustuksella tullaan           markan lisämäärämham uudis- ja lai-
8864: va:vmaan ,pääsemään.                                 dttnviljelyspalkkioiden lisäämise,ksi.
8865: 
8866:      Helsingissä syyskuun 7 päivä:n·ä 1'931.
8867: 
8868: 
8869:                                                                      Yrjö H. Kesti.
8870:                                                                                          253
8871: 
8872: IV,45. -   Rah. al. N:o 36.
8873: 
8874: 
8875: 
8876:                                Kesti: Määrärahan         osoittamisesta   pienviljelysneuvojain
8877:                                   palkkaamiseksi.
8878: 
8879:                                     E d u s k u n n a ll e.
8880: 
8881:    Soveliaitten, toimeensa erityisesti valmis-   vojan. Asianomaisilla yhtymillä ymmär-
8882: tautuneitten pienviljelysneuvojain puute on      rän samalla seudulla toimivia maamies-
8883: maassamme ollut niin tuntuva, että hallituk-     seuroja, pienviljelijäin yhdistyksiä ja pien-
8884: sen asiasta antaman esityksen mukaisesti         viljelijäin liiton osastoja, joiden yhteistä
8885: eduskunta v. 1927 päätti perustettavaksi         toimintaa neuvojan palkkaamiseksi kunnat
8886: uuden maataloudellisen oppilaitoksen, pien-      ja manttaalikunnat monin paikoin tukisivat
8887: viljelysneuvojaopiston, ja osoitti siihen tar-   rahallisesti, jos olisi mahdollisuus samaan
8888: vittavat varat. Sanottu oppilaitos aloitti       tarkoitukseen saada :myös valtiolta apu-
8889: toimintansa pienviljelysneuvojaopisto-nimi-      rahaa.
8890: senä tammikuussa v. 1930 Hyvinkäällä ja            Budjettiesityksessä olevat maataloudelli-
8891: valmistuvat siitä ensimäiset oppilaat ensi       set määrärahat ovat yleensä ennwkolta siksi
8892: joulukuussa.                                     sidotut, että hallitwksella ei ole mahdolli-
8893:    Maassa vallitseva a:hdas taloudellinen tila   suutta niistä mainitsemaamme tarkoituk-
8894: aiheuttanee, että maataloudelliset järjestöt     seen mitään osoittaa, min'kä vuoksi on tar-
8895: eivät voi parkata lisää neuvojavoimia, vaan      peellista siihen osoittaa erityinen :määräraha
8896: ehkä päinvastoin niiden on sellaisia nykyi-      11 Pl. XIX luvun, erinäiset määrärailiat,
8897: sestäänkin vähennettävä, jos hallituksen esi-    kohdaHa !käytettävä!ksi maatalousministeriön
8898: tyksen mukaisesti valtion ensi vuoden tulo-      harkinnan ja lähempien ohjeiden mukaan.
8899:  ja menoarvioksi mainittujen järjestöjen         Tarkoitukseen olisi arvioinnin mukaan va-
8900: määrärwhat pienevät nykyisestään, ja seu-        rattava 200,000 markkaa, josta riittäisi avus-
8901: rauksena tästä on, ·että pienviljelysneuvoja-    tusta n. 15-20 neuvojan palk!kaamiseen
8902:  opistosta ensimmäisinä pois pääsevät oppi-      edellyttäen, että edellämainitut yhtymät
8903: laat eivät voi saada paikikoja sillä alalla,     käyttävät tarkoitukseen lisä;ksi omia tai kun-
8904: jolle heidät valtion kustannuksella on kou-      nilta y. m. saatuja varoja.
8905: lutettu, eivätkä ollenkaan pääse näyttämä;än,       Edelläolevan perusteella kunnioittaen eh-
8906:  mihin he toimessa,an pystyvät. Niin ollen       dotan,
8907:  pienviljelysneuvojaopiston perustamiseen ja
8908:  ylläpitoon uhratut varat olisivat menneet                 että valtion tulo- ja menoarvioon
8909:  hukikaan.                                               vuodelle 1932 otetaan 11 Pl. XIX
8910:    Kun mielestäni seHainen tilanne on kes-               luvun kohdalle 200,000 11WJf"kan
8911:  tämätön ja maamme pienviljelijäväestölle ja             määräraha käytettäväksi maatalous-
8912:  koko maalle suureksi vahingoksi, niin kat-              ministeriön harkinnan mukaan avus-
8913:  son, että en:si vuoden menoarviossa olisi               tuksina erinäisiUe yhtymille tarkoi-
8914:  varattava määräraha, jonka turvin asian-                tukseen valmistautuneiden pienvilje-
8915:  omaiset yhtymät voivat paHmta alueelleen                lysneuvojien palkkaamiseksi.
8916:  tarkoitukseen valmistuneen pienviljelysneu-
8917: 
8918:      Helsingi,ssä 10 päivänä syyskuuta 1931.
8919:                                                                            Yrjö H. Kesti.
8920:   254
8921: 
8922: IV,46. -   Rah. al. N :o 37.
8923: 
8924: 
8925: 
8926: 
8927:                                 Lampinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta salaojituspalk-
8928:                                   kioiden antamista varten pienv~'ljelijöiUe.
8929: 
8930: 
8931:                                      E d u s kun n a ll'e.
8932: 
8933:     y,leisen maataloustilaston mukaan oli v.      sen viljelemättömän maan puutteen vuoksi,
8934: 1929 maamme viljelmistä 54.5% sellaisia,          vaan tulisi rinnan 1sen kanssa käydä viije-
8935: joiden peltoala oli a:lle 5 ha, ja 21.s % sel-    lysten voimaperäistyttärrninen. Erikoisesti
8936: laisia, joiden peltoala oli 5-10 ha, yhteensä     olisi tällöin huomio kiinnitettävä salruojituk-
8937: :siis 66.3 % eli 217,850 sellaisia tiloja, joi-   seen, koska sen tuomat edut, kasvavan alan
8938: den peltoala oli .a:11e 10 ha. Maan koko          lisääntyminen ja paremmat sadot, tulevat
8939: peltoalasta ikuului näille 746,886 ha elt ta-     juuri pienviljelylk:sessä parhaiten esille.
8940: san kolmasosa. Se seikika, että näin suuri        Pientilojen viljelykset ovat nimittäin usein-
8941: osa viljelmistä on siksi pieniä, etteivät ne      kin siksi repaleisia ja avo-ojituksella vai-
8942: tarjoa riittäV'ästi työtä omistajaperheille,      keasti kuivatettavia, että niiHe muuten hy-
8943:  on yleisesti tunnustettu epäkohdaksi ja          vin soveltuvat, voima,peräistä viljelystä
8944: aiV'an erikoisesti on niin asianlaita nykyi-      edellyttävät r.ehukasvit eivät siellä ilman
8945: sin, kun pienvilje!J.:ijäin ma:h!ddllisuudet      salaojitusta menesty.
8946: saada ansiotyötä oman tilan ulikopuolelta            Sala•ojituksen levenemistä on valtion ta-
8947: ovat suuresti väJhentyneet.                       holta maassamme koetettu edistää, paitsi
8948:     Tulaksdlisin toimenpide liian pienten         Salaojitusyhdist~eiJle annettavalla valtio-
8949:  tilojen peltoalan lisäämiseksi on epäilemättä    avulla, josta huomattarva osa menee yhdis-
8950: uudisviljelyspa1Jkikioiden antaminen pienvil-     tyksen koetoimintaan, myösikin halpaJlrorkoi-
8951: jelijöille, j·ohon tarlmitukseen valtio on        sihla kuoletuslainoilla, milkä onkin vaikut-
8952: käyttänyt, ja suunnitelmien mukaan tu]ee          tanut sen, että tarikkojen suunnitelmien
8953: lähivuosinakin käyttämään, huomattavat            mukaan tehty nyikyailik:ainen salaojitus on
8954: määrät varoja. Näiden pal!kkioiden turvin         päässyt hyvään alkuun. Pienviljelmillä
8955: saavat kymmenettuhannet pienviljelijät            kehitys on kumminkin oliut tässä suhteessa
8956: tuntuvasti lisät~i pelto- ja laidunalojaan,       varsin hidasta, mistä todistuksena on s·e,
8957: mikä luonnollisesti on omansa eh!käisemään        että Salaojitusyhdistyksessä on viime vuo-
8958: työttömyyttä sekä raivausaikana että sen          sina tehty alle 10 hehtaarin suuruisille
8959: jälikeen, samalla kuin se .tuntuvasti edistää     tiloille keskimäärin vain 38 suunnitelmaa,
8960: maan omavaraisuuspyrikimyksiä.                    vastaten 202 hehtaarin aiaa. Syynä tä!hän
8961:     Pientilojen peltoviljelystuotannon lisää-     on suurelta osalta ollut se,· ettei nykyinen
8962: minen ei saisi mielestämme kumminkaan             avustamistapa täysin sovellu pienviljeli-
8963: rajoittua yksistään viljelysalojen lisäämi-       jöille, kiinnitettävät kuoletuslainat kun
8964: seen, varsinkaan kun :useissa tapauksissa sel-    aiheuttavat heille suhteettoman pruljon kus-
8965: laiseen ei ole mahdollisuuksia viljelyskelpoi-    tannuksia ja vlllikeuksia. Paljoa käytän-
8966:                                    IV,46. -   Lampinen y. m.                            255
8967: 
8968: nöllisempi ja tehoklkaampi keino pientilojen      syttävällä tavalla toteutettu. Palkkioihin
8969: salwojitustoiminnan edistämiseksi olisi palk-     tarvittavat varat on Salaojitusyhdistyk-
8970: kioiden .antaminen saanaan tapaan kuin            sessä 'tehtyjen laskelmien mukaan arvioitu
8971: uudis- ja laidunvHjely<ksistä. Jos palikhlo       nousevan 500,000 mar!kkaan vuodessa.
8972: määrättäisiin saman suuruiselksi kuin uudis-        Edelläolevan perusteella ehdota;mme kun-
8973: viljelyksistä, siis 600-1,000 mk. hehtaaria       nioittaen,
8974: kohti, riippuen tilan suuruudesta, vastaisi
8975: se likimain sala:ojitwksen aiheuttamia ra-                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1932
8976: hrullisia kustan11:ruksia, olettaen, että pien-         tulo- ja menoarvioon 500,000 markan
8977: viljelijä voi tehdä varsinaisen työn koko-              määrärahan annettavaksi pienviljeli-
8978: naan omin Vloimin. Palkkion saamisen eh-                jöille salaojituspalkkioiksi hallituk-
8979: doksi olisi asetettava, että salaojitussuunni-          sen tarkempien määräyksien mukai-
8980: telma on ammattimiehen laatima ja hyväk-                sesti.
8981: 
8982:      Helsingissä, 10 päivänä syyskuuta 1931.
8983: 
8984:               J. Emil Lampinen.                             Antti Junes.
8985:               Heikki V~aoja                                 Kalle Kämäräinen.
8986:               Mat1ii .,Pitkänen.                            Viljami Kalliokoski.
8987:               A. K. Kama.                                   Eemeli A:alwla.
8988:               E. Lautala.                                   Jooseppi K,amanen.
8989:               Antti Sallinen.                               Job. Korhonen.
8990:               0. P. Rissanen.                               W. Kirveskosiki.
8991:               Anton Suu11kontka.                            Matti N. Miikki.
8992:               Hrunnes Eskola.                               A. Halonen.
8993:               A1bin Asikainen.                              Antti Kemppi.
8994:               Aleksi Hakala.                                Erkki Pu1lil1!en.
8995:   256
8996: 
8997: IV,47. -   Rah. al. N:o 38.
8998: 
8999: 
9000: 
9001: 
9002:                                 Helo y. m.: Määrärahan osoittamisesta omakotim"luMton
9003:                                   vahvistamiseksi.
9004: 
9005: 
9006:                                     Ed uskunnaUe.
9007: 
9008:    Eduskunta on useana vuonna aikaisem-         kuntien taholta. Nykyisenä työttömyys-
9009: min osoittanut valtion tu1o- ja menoar-         aikana on mielestämme sitä tärkeämpää
9010: viossa määräraham. oma:kotira:haston vahvis-    ylläpitää ja kehittää tällaista hyödyllistä
9011: tamiseksi ja on näiden määrärwhojen kautta      rakennustoimintaa, jonka kautta lievenne-
9012: aikaansaatu huomattavaa oma!rooti-raken-        tään ei ainoastaan asunto-olojemme sur-
9013: nustoimintaa niin hyvin !kaupungeissa kuin      keutta, vaan myöskin vallitsevaa ankaraa
9014: myö~in taajaväkisissä yhdyskunnissa ja          työttömyyttä. Monet kuninat ovatkin ha-
9015: maaseudulla. Oma:kotiralhaston rahat ov.at      lukkaat tukemaan oma:koti-raikennustoimin-
9016: kuitenkin täl:lä hetkellä kaiklki loppuunkäy-   taa, milkäli myöskin va1tio myöntää tarkoi-
9017: tetyt ja apur.ahahalkemuksia on täytynyt        tusta varten avustusta. Ehdotamme sen-
9018: järjestelmällise~Sti hylätä, vaikka ne ovat     vuoksi viitaten lähemmin ra;haasia-aloit-
9019: olleet hyvin perusteltuja. Asunto-olot ovat     teessa, N :o 1 (1930 II vp.) mainittuihin pe-
9020: kuitenkin meillä varsinkin :maaseuduhla         rusteluihin,
9021: silksi huonolla kannalla, että niiden paran-
9022: tamiseksi ölisi jatkuvasti vaittion varoja               että Eduskunta päättäisi 1932 vuo-
9023: käytettävä ja tämä tapahtuu parhaiten                  den menoarvioon ottaa 10,000,000
9024: omaJkoti-raJkennustoiminnan kautta, joka               markan määrärahan omakotirahas-
9025: onkin myös saanut huomattavaa kannatusta               ton vahvistamiseksi.
9026: 
9027:      Helsingissä, syySkuun 10 päivänä 1931.
9028: 
9029:               Johan Helo.                                  J. F. Tolonen.
9030:               Juho Pyy.                                    Aug. Kuusisto.
9031:               VaJfrid Eskola.                              Onni Hiltunen.
9032:               MWko Suokas.                                 David Lindman.
9033:                                                                                         257
9034: 
9035: IV,4s. -   Rruh. al. N:o 39.
9036: 
9037: 
9038: 
9039: 
9040:                                Salo: Määrärahan osoitta;misesta Puolangan kaoliinialueen
9041:                                    tutkimista varten.
9042: 
9043: 
9044:                                     E d u s k u n n a ll e.
9045: 
9046:    Hallituksen esityksessä Eduskunnalle val-     masti monin verroin helpompaa ja kannat-
9047: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1932 13      tavampaa kuin esim. Petsamon tahi muiden
9048: Pl. VIII 'luvun 8 momentin kohdalla on           erålmaalöydösten käyttö. Mutta j·otta näi-
9049: 450,000 markan siirtomääräraha malmin-           denkin alueiden tutkiminen tulisi suorite-
9050: tutkimuksia varten. Tästä on ehdotettu va-       tuksi suuremmalla asiantuntemuksella ja
9051: rattavaksi 300,000 markkaa Petsamon mal-         vuoriteollisuutemme todellisia etuja .silmäl-
9052: mikentillä jatkettavia tutkimuksia, sekä         läpitäen, saan täten kunnioittaen ehdottaa,
9053: 150,000 markkaa Kaavin pitäjän Luikonlah-
9054: den kylässä tavattujen kiisuma1milöydösten                 että Eduskunta päättäisi hallituk-
9055: tutkimista varten, mutta jätetty vastalöy-              sen vuoden 1932 tulo- ja menoarvio-
9056: dettyjen Puolangan kaoliinilöytöjen perus-              esityksen 13 Pl. VIII: 8 momentin
9057: teellisempaa tutkimusta varten tuiki tar-               kohdalle otetusta 450,000 markan
9058: peelliset käyttövarat siitä kokonaan pois,              määrärahasta käytettäväksi 300,000
9059: vaikka asiarrharrastajain taholla on tätä tar-          markkaa malmilöydösten tutkimiseen
9060: koitusta varten jo aikaisemmin anottu apu-              ja jälelläolevat 150,000 markkaa Puo-
9061: rahaa tutkimisia varten joko yksityisille tai           langan kaoliinialueen tutkimiseen,
9062: Geoloogisen toimikunnan käytettäväksi.                  joka summa varattaisiin kauppa- ja
9063: Saan ehdottaa, että sanottua tarkoitusta var-           teollisuusministeriön    käytettäväksi
9064: ten varataan ensi vuodelle edes pienempi-               mineraalitutkimuksia varten ja joita
9065: kin määräraha. Alustavi:lla, toistaiseksi ver-          varoja eri hakemusten nojalla voitai-
9066: rattain vaatimattomien käyttövarojen puit-              siin jakaa apurahoina yksityisill8
9067: teissa suoritetuilla tutkimuksilla on voitu             yrittäjille pätevien ammattimiesten
9068: todeta, että Puolangalla löytyy huomatta-               johdolla suoritettavia tutkimuksia
9069: van suuria ja arvokkaita mineraalirikkauk-              varten tällä kertaa etupäässä lisätut-
9070: sia kaoliinia, piimaata, kalkkikiveä, dolo-             kimusten suorittamiseen Puolangan
9071: miittia y. m., joiden hyödyksikäyttö on var-            kaoliinialueella.
9072: 
9073:      Helsingissä, syyskuun 9 päivänä 1931.
9074: 
9075: 
9076:                                                                              S. Salo.
9077:   258
9078: 
9079: IV,49. -   R!!ih. al. N :o 40.
9080: 
9081: 
9082: 
9083: 
9084:                                  Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven tul-
9085:                                     vien ehkäisemistä tarkoittav.an tutkimuksen toimittamista
9086:                                     varten.
9087: 
9088: 
9089:                                      E d u s k u n n •a ll e.
9090: 
9091:    Kemijoki ja erikoisesti Kemijärvi lienee       milj. heinäkilon vahingon, joista vesi on
9092:  poikkeuksellinen maassamme oleviin muihin        osan vienyt korjattuna, osan kastellut pilalle
9093:  jokiin ja järviin nähden siinä suhteessa,        ja suurin osa on korjaamattomana 0-1.5 m .
9094: .että m. m. Kemijärvessä nousee kevättulva        paksuisen vesipeitteen alla. Tästä on luon-
9095:  tavallisesti 3-4 metriä tavallisesta veden-·     nollisena seurauksena, että useita satoja
9096:  pinnasta, j·opa ylikin siitä. Kesä- ja syys-     lehmiä on teurastettava tai elätettävä osto-
9097:  tulvat ovat tavallisia varsinkin Kemijärven      rehuilla. Ottaen huomioon, että suurin osa
9098:  kunnan alueella, ja nousee vesi aina 2 m.        vahingon kärsineistä on ansiotöiden varassa
9099:  asti, jos on vähänkin sateisia aikoja. Kun       toimeentulevaa väestöä ja •ansiotyöt ovat
9100:  Kemijärven kunnan alueella, jossa on pal-        loppuneet, on karjan teurastus itsestäJän
9101:  jon alavia järvenranta-, jokivarsi- ja liete-    lankeava seuraamus, minkä vauriot kestä-
9102:  niittyjä, tulvavesi peittää usein niityt niin,   vät noin 4-6 vuoteen ennenkuin uusi
9103:  ettei niiltä voida iheinänkorjuuta toimittaa,    karja on ehditty kasvattaa. Seuraavan
9104:  ja jos on ehditty h·einänkorjuu toimittaa,       tulvavahingon uudistuminen jo ennenkuin
9105:  kaJstelee ikorjatut heinät ja viepi iheinäsuo-   karja on saatu kasvatetuksi tietäisi talou-
9106:  vatkin, niin olisi tulva.n nousua käytävä ra-    dellisen elämän perinpohjaista tuhoa, jota
9107:  joittamaan. Tällaiset kesä- ja syystulvien       ei ainll!kaan sikäläinen maatalous kestä pa-
9108:  tuottamat vahingot nousevat sateisina ke-        rempinakaan aikoina, saatikka sitten tällai-
9109:  sinä arvaamattoman suuriin summiin. On           sena raskaana pula-aikana. Kun kieltämä-
9110:  käynyt niinkin, että niissä kylissä, joilla on   tön tosiasia on, ·että Kemijärveen ·laskevien
9111:  alavia niittyjä, on täytynyt suurin osa          jokien perkaulksella, jota on valtion met-
9112:  karjaa hävittää tai elättää niitä ostorehu-      sistä hrukattujen tukkien uiton vuoksi suo-
9113:  jen vara:ssa. Ä-killinen kevättulvien nousu      ritettu ilman mitään tutkimuksia ja huo-
9114:  sekä kesä- ja syystulvat ovat tulleet vuosi      mioonottamatta seurauksia, on suuri osa
9115:  vuodelta huomattavammiksi, ja yleinen            tulvimiseen, niin olisi valtiovcallan velvolli-
9116:  mielipide .on, että ne johtuvat siitä, että      suus ryhtyJä piikai:siin toimenpiteisiin tulvien
9117:  Kemijärveen laskevat pitkät sivujoet on          rajoittamiseksi ennenkuin uusiutuvat tulvat
9118:  tukinuittojen takia perattu. Kuluvan ke-         k{)konaan tuhoavat sikäläisen maatalouden.
9119:  sän aikana on tulva vaHoittanut Kemijär-         Yli 20 vuotta sitten on valtion toimesta
9120:  ven ranta- ja saaristoniittyjä satoja ha         suoritettu tutkimuksia veden korkeuden
9121:  tuottaen sikäläiselle pienviljelijäväestölle      järjestämiseksi ja tulvavahinkojen ehkäise-
9122:  tehdyn laskelman mukaan noin yhden (1)           mi,seksi, mutta lienevät tutkimukset jääneet
9123:                                  IV,49. -      Lahtela y. m.                            259
9124: 
9125: osaksi keskene11äisiksi ja ehkäpä jo vanhen-     laisten suurten ja monipuolisten sekä suurta
9126: tuneetkin. Valtion asettama, Oulun läänin        työtä kysyväin toimitusten suorittamista
9127: maaherran johdolla toiminut, jokien per-         eivät voi Y'ksityiset eikä kunnat suorittaa,
9128: kausta tutkinut komitea on myöskin ulot-         vaan 1käy se parhaiten valtion toimesta.
9129: tanut tarkastuksensa viime vuonna m. m.             Edellä viitattuun nähden kunnioittavim-
9130: Kemijokeenkin ja lausunnossaan esittänyt         min ehdotamme,
9131: tarkan tutkimuksen toimittamista puheena
9132: olevan joen tulvien rajoittamiseksi.                       että Eduskunta päättäisi ottaa
9133:    On siis erikoisen tä11keää, että toimite-            tulevan vuoden menoarvioon 100,000
9134: taan tarkka tutkiminen tulvien rajoitta-                markkaa Kemijoen vesistössä Kemi-
9135: miseksi j,a ehkäpä normaaliv,edenpinnan                 järven tulvien rajoittamiseksi ja nor-
9136: alentamiseksi Kemijärven vesj,stössä, mikäli            maalivedenpinnan laskemiseksi tarvit-
9137: se katsotaan voitavan tehdä, sekä laaditaan             tavan tutkimisen toimittamista ja
9138: niistä aiheutuva 'kustannuslaskelma. Täl-               kustannuslaskelman tekoa va1·ten.
9139: 
9140:      Helsingissä syyskuun 9 p. 1931.
9141: 
9142:         M. 0. Lahtela.             Janne Koivuranta.              Lauri Kaijalainen.
9143:   260
9144: 
9145: IV,5o. -    Rah. al. N:o 41.
9146: 
9147: 
9148: 
9149: 
9150:                                  Kilpi y. m.: Lisämäärärahan osoittamisesta uusien veturien
9151:                                       rakentamista varten v'Oltionrautateille.
9152: 
9153: 
9154:                                        Eduskummalle.
9155: 
9156:    Vuoden :1:932 tulo- ja rmenoarvioesitJk-        maisen veturiteomsuudeDI jatkaminen, jotta
9157: seen .ei hallitus ole ollenkaan ottanut mää-       se ei pääsisi kokonaan rappeutumaan, niin-
9158: rärahaa uusien veturien rakentami1sta var-         kuin nyt uhkaa käydä. Tätä silmälläpitäen
9159: ten. Tämä johtunJee siitä julkisuudessa            ovatkin kotimaiset •v-eturitehtaat saatujen
9160: näkyneestä tiedosta, etteivät vaitiomanta-         tietqjen mukaan ilmoittaneet olevansa val-
9161: tiet juuri täll:ä !hetkellä tal"V'itse uusia ve-   miita keskustelemaan veturien Tal]mnnuSkus-
9162: tureita.   Aikaisempien vuosien ikokemus           talnnusten maksujärjestelystä siten, että
9163: kuitenkin osoittaa, ettei liikenteen jä:lleen      valtro vaikeanakin aika111a lToisi tehtail.le
9164: viikastuessa vetureita olekaan tarpeeksi           veturitilauksia antaa.
9165: käytettävissä, vaan on niiden rakentamiseen           Edelläolevan perusteella ehdotamme,
9166: ryhdyttävä nii:n kiireesti, etteivät kotimai-
9167: set veturitehtaat ehdi niitä ajoissa valmis-                että Eduskunta vuoden 1932 tulo-
9168: taa. Tällainen tilanne :saattaa olla edessä               ja menoarvion 17 pääluokan I luvun
9169: milloin tahansa, vaikkakin nyt joiku määrä                2 mom. kohdo-lle päättäisi lisätä
9170: vetureita on poissa liikenteestä. Yhtä tar-               uusien veturien rakentamista varten
9171: peeHista kuin on ajoissa valmistua :suurem-               valtionrautateille 15 miljoonaa mark-
9172: man veturitarpeen varalta on myöskin koti-                kaa.
9173: 
9174:      Helsingissä, syyskuun 9 'P ::TIIä 19-31.
9175: 
9176:                Eino Kilpi.                                    Ville Komu.
9177:                August Valta.                                  Matti Turki:a.
9178:                Matti P111rusivuori.                           J,almari Linna.
9179:                E. Aromaa.                                     Urho Krulova;ara.
9180:                Artturi Aalto.                                 Isak Penttala.
9181:                E. Huttunen.                                   T. Bryggari.
9182:                T. Nuutinen.                                   Aleksi Aaltonen.
9183:                Juho Pyy.                                      Mikko W. Erich.
9184:                A. J. Kosonen.                                 Aino Lehtoikosiki.
9185:                Väinö Hakkila.                                 Kaisa Hilden.
9186:                Matti Puittinen.                               Hugo Aattela.
9187:                Väinö Voionmaa.                                Valfrid Eskola.
9188:                                                                                         261
9189: 
9190: IV,51. -     Rah. al. N:o 42.
9191: 
9192: 
9193: 
9194: 
9195:                                 Koskelainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta rautatie-
9196:                                   veturien tilaamiseen kotimaisilta tehtailta.
9197: 
9198: 
9199:                                     E d u s k u n n a ll e.
9200: 
9201:    Hallituksen tulo- ja menoarvioehdotuk-        tuvat .työttömiksi ja julkisen vallan huol-
9202: seen vuodelle 1932 ei ole otettu määrärahaa      lettaviksi. Toiseksi tulee koko teollisuu-
9203: uusien veturien tilaamista varten valtion-       denala tyrehtY'llään pitkiksi ajoi:ksi, jos
9204: rautateille. Tätä lienee perusteltu sillä,       a'lan työväestö päästetään hajaantumaan.
9205: f)ttä valtionrautateillä tällä haavM on          On nimittäin huomattava, että veturi-
9206: muutamia kymmeniä vetureita joutilaina.          teollisuuden palveluiksessa oleva työväestö
9207: Viimemainittu seikka ei kuitenik:aan todis-      on ehkä koko metalliteollisuuden ammatti-
9208: tane :muuta kuin, että vallitseva pulakausi      taitoisinta, jonka ikouluutus edustaa vuosi-
9209: on vä)hentänyt rautatieliikennettä. Kun pa-      kymmenien työtä.
9210: rempiin aikoihin päästään, voi uudistua ai-         Veturinvalmistusta ei teknillisistä syistä
9211: kaisempi ilmiö, että rautateillä syntyy ve-      aivan mitättömässä mittaJkaavassa voida
9212: turipuutetta, jopa siinä määrin että vetu-       harjoittaa. Vähimpänä määränä vuotta
9213: reita sen nojalla - kun kotimaiset tehtaat       kohti voidaan ajatella 15-18 milj. marlkan
9214: eivät voi yht 'äkkiä koko tarvetta tyydyt-       tilausmäärää. Tällöin voitaisiin parhaat
9215: tää- pyritään tilaamaan ulkomailta. Tämä         ammattimiehet vielä pitää tehtaissa.
9216: osoittJaa, että aina pitäisi löytyä tarpeelli-      Esittämimme perustein ehdotamme kun-
9217: nen veturireservi, jotta säännöllinen lii-       nioittaen,
9218: kenne voidaan hoitaa ilman veturitilausten
9219: ruuhkaantumista.                                           että Eduskunta päättäisi vuoden
9220:    Nykyinen ajankohta vraatii kuitenkin                 1932 menosääntöön ottaa vähintään
9221: huomion kiinnittämistä ensi sijassa eräisiin            15,000,000 markan määrärahan käy-
9222: toisiin seikkoihin.      Jos veturitilaukset            tettäväksi rautatieveturien tilaami-
9223: täysin lopetetaan, ,merkitsee se sitä, että             seen kotimaisilta tehtailta.
9224: veturitöissä ansionsa saaneet työläiset jou-
9225: 
9226:      Helsingissä, syyskuun 10 päivänä 11931.
9227: 
9228:            Yrjö Kosikelainen.        E. v. Frenckell.             Albin Manner.
9229:  262
9230: 
9231: IV,5z. -   Rllih. 311. N:o 43.
9232: 
9233: 
9234: 
9235: 
9236:                                  Tannoo- y. m.: Määrärahan osoittamisesta töiden järjestä-
9237:                                     miseksi työttömilk
9238: 
9239:                                      E d u s k u n n a ll e.
9240: 
9241:    Vallitsev,asta   yhteiskuntajärjestelmästä     mänä 32,304. Maaliskuussa olivat vastaavat
9242: johtuu, ,että taloudellisista lama'kausista       luvut 57,335, 19,550 ja 37,335. Huhtikuussa
9243: joutuu ensi kädessä ja raskaimmin kärsi-          oli tilanne jonkun verran parempi mutta
9244: mään palkkatyöväiki. Paitsi sitä, että. lama-     vain hyvin vähän, ollen työttömien luku
9245: kausina ,suuret työläisjou:kot jäävät vaille      48,333, joista varatöissä yhteensa 18,135 ja
9246: ansioma:hdollisuuksia, alenevat ty,össä ole-      kokonaan työttömänä 30,198.
9247: vienkin työläisten elämisen mahdollisuudet           Kesänkään aikana, parhaana työkautena,
9248: suuresti, ellei työläisillä ole turvanaan riit-   ei asiaintila ole suilrestikaan parantunut.
9249: tävän voimakkaita järj,estöjä, joiden avulla      On !hyvin kyseenalaista, vähenikö kokonaan
9250: he voivat pysyttää palkkatasonsa kohtuul-         ansiomahdollisuutta vailla olevien luku ke-
9251: lisena. Suomen työväelle on vallitseva lama-      sällä:kään, sillä kun valtion ja kuntien vara-
9252: kausi nyt jo ,ennättänyt tuottaa sanoin ku-       työt keskeytettiin kesän ajaksi, vapautui tä-
9253: vruamat'onta kurjuutta, sillä työttömyys on       ten noin 17,000-18,000 työläistä, jotka lisä-
9254: kuluvana vuonna saanut niin suuren laa-           sivät työttömäin lukua.
9255: juuden, ettei semmoista meillä milloinkaan           Teollisuustyöväestön lukumäärää osoitta-
9256: ennen ole esiintynyt.                             vat tilastot, vaikka ne eivät selvitäkään yksi-
9257:    Sosialiministeriön hankkimat tilastot viime    tyiskohtaisesti työttömyystilannetta, vahvis-
9258: talven ,työttömydestä osoittavat vakuutta-        tavat kuitenkin sen, etteivät edellä esitetyt
9259: vasti tilanteen vakavuuden. Vaikka tilasto        tiedot työttömäin lukumäärästä suinkaan ole
9260: ei ole läheskään täydellinen, koska enemmän       liioiteltuja, vaan päinvastoin todellisuutta
9261: kuin puolet kunnista on jättänyt lähettä-         alhaisempia. Teollisuustyöväen lukumäärä
9262: mättä tiedot niissä vallitsevan työttömyyden      v. 1928 oli 169,180 henkeä, mutta kuluvan
9263: laajuudesta, niin selvittää se suurin piirtein    vuoden puolivälissä enää vain 108,459 hen-
9264: työttömyystilanteen kehityksen. Tilaston          keä. Täten on teollisuudesta kahden vuo-
9265: mukaan oli viime tammikuussa niissä               den kuluessa vapautunut 60,721 henkeä.
9266: maamme 238 kunnassa, joista tilasto on            Näihin lukuihin eivät sisälly rakennustoi-
9267: saatu, yhteensä 49,719 työtöntä. Näistä sai       minta, käsityö, kauppa ja liikenne. Näillä-
9268:  osittain ansiota kuntien omissa varatöissä       kään aloilla ei asiaintila kuitenkaan ole
9269: 10,654 työläistä ja valtion avustuksella          parempi, joten nekään eivät ole voineet tar-
9270: suoritetui8sa kuntien v,aratöissä 2,035 työ-      jota työtä teollisuudesta vapautuneelle työ-
9271: läistä, sekä valtion varatöissä 3,629 työ-        väelle. Päinvastoin on näilläkin a~illa
9272: läistä, siis yhteensä 16,318 henkeä. Täten        tapahtunut huomattavaa työvoiman supis-
9273: oli tammikuussa kokonaan työttömänä, vailla       tusta ja varsinkin rakennustoiminta on jo-
9274: minkäänlaista ansiota 33,401 henkeä. -            tenkin pysähdyksissä. Lohdullinen ei ole
9275: Helmikuusa oli työttömiä 51,735, joista vara-     asiantila myöskään maa- ja metsätaloudessa.
9276: töissä yhteensä 19,431, siis kokonaan työttö-     Näinollen meitä tuskin voidaan syyttää
9277:                                    IV,52. -      Tanner y. m.                               263
9278: 
9279: liioittelusta jos väitämme, että työttömyy-        määräraha ei kuitenkaan tule lähestulkoon-
9280: den johdosta tällä hetkellä kärsii noin             kaan riittämään. Kun kuluvaksi vuodeksi
9281: 300,000 henkeä mitä suurinta puutetta, kun          varatulla 50 milj. markalla on voitu järjes-
9282: mukaan luetaan, kuten oikeutettua on,              tää työtä vain vajaalle kolmannekselle työt-
9283: myöskin työttömäin rpe:vheenjäsenet.               töminä olevista työläisistä, ja sekin perin
9284:    Tilanteessa ei edes tällä hetkellä ole näh-      alhaisella palkalla, niin on mahdotonta esite-
9285: tävissä paranemisen oireita. Päinvastoin           tyllä 70 milj. markan määrärahalla edes
9286: tulee työttömyys olemaan kaiken todennä-            puutteellisesi torjua kuukausi kuukaudelta
9287: köisyyden mukaan ensi talvena tuntuvasti           yhä suurenevaa työttömyyttä. Huomioon
9288: vaikeampi kuin viime talvena ja nykyhet-            on vielä otettava, että tähän saakka vallin-
9289: kellä. Lamakauden jatkuessa tuota;nnolli-           nut pitkäaikainen työttÖmyys on jo kulutta-
9290: nen elämä yhä tyrehtyy. Tähän viittaa               nut mahdollisesfi pienet säästöt niiltäkin
9291: m. m. se perin suuri ostohaluttomuus, joka          työläisiltä, jotka parhaina työkausina onnis-
9292: ilmeni äskettäin toimitetuissa valtion met-         tuivat niitä keräämään. Nyt jo ovat työläi-
9293: säin myyntitilaisuuksissa. Kysyntä oli vä-          set työttömyyden johdosta yleisesti vajon-
9294: häinen ja vain alhaisilla hinnoilla sekä oi-       neet velkaan niin syvälle kuin vain ovat sitä
9295: keudella pitkään hakkauskauteen, esiintyi           saaneet, joten vaatteet y. m. välttämättömät
9296: ostajia. Useat muutkin ilmiöt vahvistavat           tarpeet on jo loppuunkulutettu. Perin
9297: tätä käsitystä tilanteen muodostumisesta            puutteellisen ravinnon aiheuttamat elämän
9298: yhä vaikeammaksi.                                   huolet ja sairaudet johtavat ennenaikaiseen
9299:    Tämän yhteydessä on syytä vielä huo-             hautaan, ellei heille varata nopea;sti ansio-
9300: mauttaa, että valtion työmäärärahat ovat           mahdollisuuksia. Tätä varten on varoja
9301: edellisiin vuosiin verraten suuresti supistu-       varattava siksi runsaasti, että niillä voidaan
9302: neet. Kuluvana vuonna ovat ne yli 200              tarjota koko työtä vailla olevalle työläisjou-
9303: milj. markkaa pienemmät kuin v. 1930 ja            kolle ansiomahdollisuuksia. V.ähimpänä mah-
9304: hallituksen esityksessä ensi vuoden menoar-         dollisena menoarvioon varattavana määränä
9305: vioksi ne ovat edelleen supistuneet yli 300         pidämme 150 milj. ma11kkaa. Tämäkin
9306: milj. mar:ffikaa kuluvan vuoden menoarvioon        määrä on epäilemättä osoittautuva liian
9307: verraten. Vähennykset kuluvan ja ensi              v-ähäiseksi, jos työtä varataan, kuten yhteis-
9308: vuoden menoarviossa tekevät siten yhteensä          kunnan velvollisuus on, kaikille työn puut-
9309: yli 500 milj. markkaa.                              teessa oleville. Ellei valtio voisi järjestää
9310:    Työttömyden torjuminen on suuri yhteis-         työtä kaikille työn puutteessa Dieville ja
9311: kunnallinen kysymys. Yhteiskunta on vel-            sitä haluaville, ei näitä kuitenkaan voi jät-
9312: vollinen turvaamaan jäsenilleen elämisen           tää nälkään kuolemaan, vaan on niitä silloin
9313: ma;hdollisuuden. Se ei voi eikä saa sallia         muilla keinoin avustettava. Tähän tarkoi-
9314: jäsellltensä kuolevan nälkään. Sen velvolli-       tukseen on varDja löydettävä 1amakaudesta
9315: suus on tehdä kaikki voitavansa työttömien-        huolimatta ja vaiffika valtion varat ovatkin
9316: kin työläisten elämisen mahdollisuuden säi-        rajoitetut.
9317: lyttämiseksi. Tämä periaate on kyllä tun-              Meille ei ole tuntematonta, että hallituk-
9318:  nustettu     kaikissa   yhteiskuntapiireissä,     sella on ollut vaikeuksia aikaansaada välttä-
9319: vaikka se käytännöllisessä elämässä valitet-       mäJtön tasapaino valtion tulojen ja menojen
9320: tavasti usein joutuu syrjäytetyksi omista-          välillä ensi vuoden tulo- ja menoarviossa.
9321: vien luokkien edun vuoksi.                          Uusien menojen, välttämäittömienkin, ehdot-
9322:    Hallitus esittää ensi vuoden menoarvioon        taminen saattaa niin ollen helposti johtaa
9323: otettavaksi 70 milj. markan määrärahan             tämän tasapainon horjuttamiseen, eHei muita
9324: työttömyyden torjumista varten. Esitetty           menoja voida supistaa tai ellei uusia tulo-
9325:   264                   IV,52. -   Töiden järjestäminen työttömille.
9326: 
9327: lähteitä löydetä. Meidän asiamme ei liene        hin turvautuminen liene vältettävissä. Kun
9328: tehdä ehdotuksia siitä, mistä työttömyyden       kerran, kuten yleisesti tunnustettanee, ras-
9329: torjumiseen välttämättömästi tarvittavat         kaan ajan seuraukset on koetettava jakaa
9330: lisävarat olisi saatava, vaan kuuluu tämä        tasaisesti kaikkien yhteiskuntaluokkien kes-
9331: tehtävä valtiovarainvaliokunnalle. Lienee        ken, on tarpeen vaatiessa puuttuvat varat
9332: kuitenkin aihetta viita.ta pariin käsillä ole-   kerättävä niiltä, joilla varoja on, jotta kaik-
9333: vaan mahdollisuuteen. Puolustustarkoituk-        kea vailla olevat saisivat välttämättömän
9334: sia varten on hallitus mielestämme varannut      jokapäiväisen leipänsä. Omaisuusveron ko-
9335: tarpeettoman suuria määrärahoja. Näistä          rotus olisi senvuoksi mielestämme vähimmin
9336: määrärahoista on mahdollisuus tehdä mel-         häiriötä tuottava ja oikeudenmukaisin tie·
9337: koisia supistuksia silti kuitenkaan vaaranta-    lisätulojen hankkimiseksi.
9338: matta maamme puolustuskuntoa. Eihän                 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9339: puolustuslaitoksen menoarviossa näy suuria-
9340: kaan jälkiä lamakauden vaikutuksesta. Suo-                että Eduskunta päättäisi vuoden
9341: rastaan kansan hä,dällä leikkimiseltä vaikut-           1932 menoa.rvioon ottaa 150 milj_
9342: taa esim. se, että suojeluskuntalaitokselle             markan suuruisen määrärahan hallli-
9343: nykyoloissakin esitetään varattavaksi täs-              htksen käytettäväksi töiden järjestii-
9344: mälleen entisen suuruinen määräraha.                    mistä varten työn puutteessa oleville
9345:    Elleivät tällä kohdalla aikaansaatavat               sekä avustuksien jak(}Jiniseen suurim-
9346: menoj·en supistukset riitä täyttämään sitä              paan hätään joutuneille työttömille:
9347: vajausta, joka ehdottamamme määrärahan                  ja heidän perheiUeen.
9348: varaamisesta aiheutuu, ei uusiin verotuloi-
9349: 
9350:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1931.
9351: 
9352:         Väinö Tanner.                Miina Sillanpää.              Yrjö Welling·.
9353:         Mauno Pekikala.              Kaarlo Harvala.              Hj. Lindqvist.
9354:         Johan Helo.                  Eino Kilpi.                  Matti Puittinen.
9355:         Matti Paasivuori.            Aino Lehtokoski.             Matti Lepistö.
9356:         Hannes Ryömä                 Yrjö Räisänen.               Emil Sallila.
9357:         Axel Ahlström.               Osk. Reinikainen.            A. J. Kosonen.
9358:         Julius Ailio.                Armas Paasonen:.             Alex Hämäläinen.
9359:         Hilda Seppälä.               Urho Kulovaara.              Toivo Halonen.
9360:         Emil Jokinen.                Mikko W. Erich.              Antti Meriläinen.
9361:         Hilja Pärssinen.             Artturi Aalto.               K. Hakala.
9362:         Viljo Rantala.               Valfrid Eskola.              J. Kovanen.
9363:         Kustaa Perho.                K. A. Frugerholm.            Matti Turkia.
9364:         T. Bryggari.                 Onni Hiltunen.               Kaisa Hilden.
9365:         Aug. Kuusisto.               August Valta.                Hugo Aattela.
9366:         Mikko Suokas.                Väinö Kivisalo.              .Tuho Pyy.
9367:         Albin Koponen.               Taavetti Nuutinen.           Jalmari Linna.
9368:         J. F. Tolonen.               E. Aromaa.                   David Lindman.
9369:         E. Huttunen.                 Kalle Myllymäki.             Jussi Rapo.
9370:         Aleksi Aaltonen.             Hilma Koivulahti-Lehto.      Isak Penttala.
9371:         Ville Komu.                  Jailmari Väisänen.           Edvard Setälä.
9372:         J. W. Keto.                  Fanny Ahlfors.               M. Ampuja.
9373:         Reinh. Swentorzetski.        Väinö Halddla.               Väinö Voionmaa.
9374:                                                                                            265
9375: 
9376: IV,53. -     Rruh. al. N:o 44.
9377: 
9378: 
9379: 
9380: 
9381:                                   J:anhonen y. m.: Rautatien rakentamisesta varatyönä Kon-
9382:                                       tiomäen asemalta Ristijärven kautta Hyrynsalmelle.
9383: 
9384: 
9385:                                         E d u s kun n a ll e.
9386: 
9387:    Ta:loudellinen ahdinkotila on Kainuussa           seksi työmaaksi sopisi erinomai•sesti rauta-
9388: käynyt pelottavaksi. Tälhän on vaikutta-             tien naikentammen Kontiomäen asemalrta
9389: nut, paitsi yleinen1 maatalouspula, erikoi-          lähtien, jo tutkittua Kon.tiomäen-Taival-
9390: sesti metsätalouden alalfa tapahtunut täy-           kosken-Kuusamon ratalinjaa pitkin edes
9391: dellinen romahdus. Onihwn yleisesti ·tun-            Hyrynsalmelle asti, pituus 50 llmn. Viittaa-
9392: nettua, että Kainuun väestö on ollut suu-            malla toivomusaloitteeseen N :o 87 (Liitteet
9393: resti riippuvainen metsätailioudesta. THaili-        I-XII v. 1930 II vp.) ja sen perustelui!hin,
9394: set ovat saaneet tU'loja metsistään. Työ'läi-        huomautamme vain, ·että ·aloittamalla rata-
9395: set, sekä suurin osa sikäläisistä pientilalli-       osan rakentaminen Kontiomäen asema.Ita
9396: sista ovat saaneet taas ansiatöitä metsien           voitaisiin tästä saada suuri varatyömaa,
9397: kaadanna.ssa, ajoissa ja uitoissa. Nyt ei            johon työttömät voitaisiin sijoittaa Paita-
9398: metsää osteta millään hinnalla. Thtiöt ovat          mon, Ristijärven, Hy;rynsa1men, Sotkamon,
9399: supistaneet työnsä mahrdollisimman vä!hiin.          Kuhmoniemen, Puolangan, Kajaanin maa-
9400: Työttömien luku näin ollen on suuri ja tu-           laiskunnan ja Kajaanin kaupungin alueilta,
9401: lee yhä lisääntymään nopeasti. Hätä hei-             vieläpä muualtaki'lll Kainuusta. Tarkoituk-
9402: dän keskuudessaan on suuri. Ylivelkaantu-            seen voitaisiin !käyttää mielestäm!me hyvin
9403: neet kunnat eivät kykene hätää torjumaan.            työttömyysra:hoja.
9404: SentäJhden valtiovallan on käytävä hätää                Jotta Kainuun työttömien ja pientilallis-
9405: lievitilimään. Tällöin tulee ensi sija.ssa           ten hädänalainen asema ei kävisi aivan toi-
9406: kysymykseen yJ.eiset hätäaputyöt. Sellaisia          vottomaksi, rohkenemme kunnioittaen anoa,
9407: olisivat m. m. halkkuut valtion metsissä.
9408: Mutta tätälkin ·on vaikea toteuttaa, lkun ei                 että Eduskunta päättäisi valtion
9409: ole puitten ostajaa, ja jos sellaisia on, niin             varatöinä rakennettavaksi normaali-
9410: vaJ.tio ei saa metsistään tuskin mitään hin-               raiteisen rautatien Kontiomäen ase-
9411: taa. Tietöitten teettäminen taas on, m. m.                 malta Ristijärven kautta H yrynsal-
9412: tutkimusten puutteessa, suuremmassa mää-                   melle, ja
9413: rässä vaikea, etenkin talvella. Sentähden                    että tarkoitukseen myönnettäisiin
9414: pitäisi saada joku suurempi ja pitkäaikai-                 vuodeksi 1932 työttömyysmäärära-
9415: nen työmaa, j:ohon Kainuun eri kulmilta                    hoista 5 milj. markkaa.
9416: voisi työttömiä s]j:oitt,a:a varatöilhiln. Sellai-
9417: 
9418:      Helsingissä' syyskuun 10 p. 1931.
9419: 
9420:            T. J anhonen.                J oh. Korhonen.              Antti Meriläinen.
9421:   266
9422: 
9423: IV, 54, -   Ra.h. a.l. N :o 45. .
9424: 
9425: 
9426: 
9427: 
9428:                                     Hirvensalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen ra-
9429:                                        jalta Maan<ingan--Kiuruveden maantielle johtavan enti-
9430:                                        sen maantien kuntoonpanemiseksi.
9431: 
9432: 
9433:                                         E d u s k u ,n, n a ll e.
9434: 
9435:     Valtioneuvoston päätök,sellä N :o 715:1 tulee jatkumaan entistä atnikararrnpana ja
9436:  tammikuun 10 ·p :ltä 19·30 on Iisalmen 'Pitä- ty,öttömille ·ei ole 1kunnan puolesta annet-
9437:  jän rajailta P~e1avedelle Pathkamä.en y. m. tavana minkäänlaisia hyödyllisiä ansiotöitä.
9438:  kylien 'kautta ikulkeva maantie otettu 'V·al- Kysym)'lksessäolevalla tiellä töitten aloitta-
9439:  tion ylläpidettäväksi tieksi. Kysymyksessä minen ,poistaisi työttömyyttä sangen !J:mo-
9440:  olevaa tietä ei kuitenkaan ·ole vielä päätetty mattavasti. Jo sentähden olisikin välttä-
9441:  ryhtyä kuntoonpanemaan, vaikka tämän mätöntä, että työt tä:llä tiellä ISaat.ai,sEn
9442:  tien alkupää, joka lähtee P.eltosallmelta kul- mitä pikimmin aloitetuksi. On mainittava,
9443:  kien Haukimäkeen ja sieltä Runni.tn ase. ·että viime keväänä, jolloin työttömyys kävi
9444:  malle Iisalmen Ylivieskan rautat1ellä, on niin ankaraiksi, ~että varsinkin perheelliset
9445:  jo viime~sten vuosien aikana rakennettu olivat joutuma;ssa suorastaan köyhäinihoi-
9446:  kuntoon. Yleisen liikenteen kanm~alta kat- don avustuksen varaan, sei!kka, jota olisi
9447:  soen on erittäin tärkeää että kysymyksessä kaikin keinoin koetettaJV'a torjua, oli Piela-
9448:  olevan tien länsipää, joka .päättyy Maanin- veden ku:mnan :paik'ko ryhtyä ajattamaan
9449:  galta Kiuruvedelle johtavalla maantiellä soraa kysymyksessä olevan tien va11sille v.a-
9450:  Sammalisenlalhdessa, 4 km. pääsisä Piela- rastopaikkoihin. 'Tällä tavalla sa:atiin ·aje-
9451:  veden kirkonkylä;stä pohjoiseen, saad&a:n tuk:si soraa 1,582 m 3 ja oli siitä raha;llinen
9452: ensitilassa täydelliseen käyttöku:nrtoon ·ra- meno kunnalle 38,453 markkaa. Myö.skin
9453:  kennetuksi. Tämän tien kautta avautuisi on Pielaveden kunta: omalla lrnstannuksel-
9454: nimittäin suorin 1iikenneyihtey~s Hsalmelta laan laadituttanut ammattimiehellä ikustan-
9455:  Pielaveden kautta Pohjanmaalle. Nykyi- illtUsarvion kysymyksessäolevan maantien
9456: nelll ankara pulakausi ja siitä johtuva työt- kuntoonpanna varten nousten kustannus-
9457: tömyys pa'koittavat myöskin suunnittele- arvio yhteensä 1,130,000 marklkaa'Ill, josta
9458: maan ja järjestämä:än sopivia sekä kun- valtion osuus tekee 860,000 markkaa ja
9459:                                                                           1
9460: 
9461: 
9462: nille että valtiolle !hyödyllisiä töitä n. k. Pielaveden kunnan ·osuus 270.,000 markkaa.
9463: ,v,aratoiden muodossa.      ·Tällaiseksi työksi Tämän kustannusarvioon ont Kuopion läänin
9464: olisi ikysyunyiksessä olevan tien kuntoonpa- piiri-insinööri Forss tarkastanut ja tie-
9465: neminen varsin sopiva. Pidaveden kun,_ tojen mukaan myöskin hyväksynyt ja on
9466: nan on täytynyt kulumassa olevan vuoden kysymyksessäoleva kustannusarvio nykyisin
9467: aikana U!hrata työttömyyden ;poi1stamiseksi .maan'l:terranvirastossa.     Kun Pielaveden
9468: ylhteensä ·500,000 markkaa. Tällä !hetkellä kunnan on j'o tämän vuoden ·aj'alla täytynyt
9469: näyttää edelleenkin siltä, 'että työttömyys uhrata työttömyyshädän ta:kia 500,000
9470:                                  IV, 54. -   Hirvensalo y. m.                          267
9471: 
9472: markkaa, niin ei suinkaan ole i!hmeteltäcvä,               että vuoden 1932 menoarvioon otet-
9473: jos kunta koettaa saada alkuun sellaisia                taisiin 500,000 markkaa Iisalmen ra-
9474: töitä, jotka o~.at lahiaikoina telb.täcvät.             jalta Maaningan-Kiuruveden maan-
9475:   Kaiken edellä esitetyn perusteelLa ehdo-              tielle johtavan entisen maantien
9476: tamme,                                                  kuntoonpanemiseksi.
9477: 
9478:      Helsingissä, syyskuun 7 päivänä 193'1.
9479: 
9480:               L. 0. Hirvensalo.                                 Kalle Kämäräinen.
9481:               Paavo Ruotsalainen.                               August Valta.
9482:               Onni Hiltunen.                                    Yrjö Räisänen.
9483:               Augu:st Ra.atikai.nen.                            Armas Pa;a;sonen.
9484: 
9485: 
9486: 
9487: 
9488:                                                                                           5
9489:  268
9490: 
9491: IV,55. -   Rah. al. N :o 46.
9492: 
9493: 
9494: 
9495: 
9496:                                 Koponen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kolin yläma-
9497:                                   jalle johtavan maantien rakentamiseksi.
9498: 
9499: 
9500:                                      E d u s k u n n a ll e.
9501: 
9502:    Maamme huomattavimpiin matkailupaik-           Harivaaran kylätieltä Kolin ylämajalle ja
9503: koihin kuuluu Pielisjärven kunnan alueella        mainittua tietä koskevan kustannusarvion,
9504: sijaitseva Koli, jonka matkailullinen mer-        joka päättyy 800,000 maJJkkaan, sekä helmi-
9505: kitys on yhä lisääntynyt, senjälkeen kun          kuun 11 päivänä 1930 valtioneuvostolle esit-
9506: sinne vuonna 1930 valmistui valtion varoilla      tänyt, että tietyötä varten laadittu suunni-
9507: rakennettu ja Suomen Matkailijayhdistyk-          telma ja kustannusarvio vahvistettaisiin ja
9508: sen hoidossa oleva uusi ja ajanmukainen           että tietöiden aloittamista varten hätäapu-
9509: matkailumaja, n. s. ylämaja.                      työnä tie- ja vesira:kennushallituksen käy-
9510:    Kolille pääsyä kuitenkin vaikeuttaa suu-       tettäväksi asetettaisiin 300,000 markkaa.
9511: resti se seikka, ettei sinne ole olemassa suo-    V aitioneuvosto puolestaan on vahvistanut
9512: raa maantietä ja ettei autoilla voida päästä      puheenaolevan suunnitelman maaliskuun 6
9513: ylämajalle. Liikenne majalle ja sen vie-          päivänä 1930 sekä samalla kehoittanut tie-
9514: ressä olevalle Kolin huipulle tapahtuu laiva-     ja vesirakennushallitusta aikanaan pane-
9515: rannasta nousevrua varsin jyrillkää polunta-      maan vireille kysymyksen Kolin-Harivaa-
9516: paista tietä pitkin. Matkailijoiden täytyy        ran kylätien julistamisesta maantieksi. Esi-
9517: suorittaa tämä vaivalloinen nousu jalkaisin,      tyksen määrärahan myöntäJmisestä tietöiden
9518: mikä varsinkin iäil>Jkäämmille henkilöille on     aloittamista varten valtioneuvosto jätti kä-
9519: sangen rasittavaa, ja tavarat vedätetään          siteltävälksi hätäapuasiana, mutta tä:hän
9520: ylös rekikuormina hevosella. Suureksi epä-        mennessä varoja ei ole tarkoitukseen myön-
9521: kohdruksi on näin ollen katsottava se, ettei      netty.
9522: Kolin tapaiselle kuuluisalle näköala- ja mat-        Kun kuitenkin, niinkuin edelläolevasta
9523: kailupaikalle toistaiseksi ole kunnollista        käy selville, maantien rakentaminen Kolin
9524: maantietä olemassa.                               ylämajalle olisi matkailijaliikenteen edistä-
9525:    Hanke maantien rakentamiseksi Kolille on       misen kannalta mitä tärkeintä ja kun lisäksi
9526: ollut vireillä jo kauan aikaa. Kuopion lää-       paikkrukunnalla vallitsee ankara työttömyys,
9527: nin maaherra on tehnyt sitä koskevia esi-         joka alkavana taiviikautena arva;,ttavasti tu-
9528: tyksiä tie- ja vesirakennushallitukselle useita   lee entisestäänkin lisääntymään, mutta jota
9529: eri kertoja, ensimmäisen kerran loka:kuun         puheenaolevalla tietyöllä voitaisiin lieven-
9530: 13 päivänä 1924, toisen kerran heinäkuun          tää, allekirjoittaneet ehdottavat kunnioit-
9531: 19 päivänä 1929 ja kolmannen kerran hel-          taen,
9532: mikuun 5 päivänä 1930. Nyttemmin onkin
9533: tie- ja vesirakennushallitus laatinut suun-                 että Eduskunta päättäisi ottaa
9534: nitelman maantien rakentrumisesta Kolin-                  vuoden 1932 tulo- ja menoarvioon
9535:                              IV,55. -   Koponen y. m.                           269
9536: 
9537:  800,000 markan suuruisen maarara-               Kolin ylämajalle johtavan maantien
9538:  han Kolin-H arivaaran kylätieltä                rakentamiseksi Pielisjärven kunnassa.
9539: 
9540: Helsingissä, syyskuun 10 päivänä 1931.
9541: 
9542:         Albin Koponen.                                  Armas Paasonen.
9543:         Matti Puittinen.                                T,aavetti Nuutinen.
9544:         JaJ.mari Väisänen.                              Matti Turkia.
9545:         A. J. Kosonen.                                  E. v. Frenckell.
9546:         E. Kolkki.                                      Arvi Oksala.
9547:         U. Brander.                                     Juliu's Ailio.
9548:  270
9549: 
9550: IV,56. -   Rah. al. N:o 47.
9551: 
9552: 
9553: 
9554: 
9555:                               Hänninen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Raistakan--
9556:                                 Mäntyjärve11r----lmpiön välisen maantien rakentamista
9557:                                 varten.
9558: 
9559: 
9560:                                   E d u s ik u n n ,a 11 e.
9561: 
9562:   Työttömyys Posion 'kunnassa, jossa puu-          Kun tällä tiellä olisi melkoinen merkitys
9563: tavaraliike lamakauden ja käynnissä ole-        läpiku1kuliikenteelle ja kun se on pa:i!kaHi-
9564: van isojaon tähden on loppunut, on pai-         sille a:Sukkaille, tulevalle asutukselle ja
9565: sunut niin uhkaavwksi, että ilman suu-          valtion metsäta1oudeHe tä1'keä, olisi sen ra-
9566: rempia valtion työmaita ei tilanteesta suo-     kentaminen nyt pula-aikana alettava.
9567: riuduta. SentäJhden olisi joku pidemmän-           E,delläsanotun perusteella kunnioittaen
9568: aikainen maantietyö paikkakunnailla avat-       ehdotamme,
9569: tava.
9570:    Pohjois-Suomen ja Karjalan maantie-                     että Eduskunta vuoden 1932
9571: komitean mietinnössä on ehdotettu raken-                menoarvioon asianomaiselle kohdalle
9572: nettavaksi maantie Raista:kasta Mäntyjär-               ottaisi 600,000 markkaa Raistakar~r
9573: velle ja sieltä KuhaTh-lmpiön tien päähän               Mäntyjärver~r-Impiön välisen maan-
9574: Ranualle (45 km) .                                      tien rakentamista varten.
9575: 
9576:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1932.
9577: 
9578:               Kaarlo Hänninen.                                Antti Junes.
9579:                                                                                       271
9580: 
9581: IV,57. -   Rah. al. N:o 48.
9582: 
9583: 
9584: 
9585: 
9586:                               Hämninen: Määrärahan osoittamisesta maantien mkenta-
9587:                                 mista varten Aittakummusta Siikajärvelle.
9588: 
9589: 
9590:                                    E d u s k u n n a ll e.
9591: 
9592:    Laajan ja !kaukaisen Kuusamon pitäjän        noin 4,000 henkeen nouseva asuikasmäärä
9593: väestö on jo monta vuotta elänyt mitä           on elänyt suurimmaksi osaksi metsätöistä,
9594: vaikeimmissa oloissa. Puutavaraliike, joka      ja näiden lisäksi on paljon itsellisiä.
9595: Vienanmereen laskevien vesistöjen varsilla      Myöskin vanhat tilalliset ovat saaneet huo-
9596: on koko itsenäisyytemme ajan ollut pysäh-       mattavan osan tuloistaan metsätöistä.
9597: dyksissä, on isojaon tähden muissalkin pitä-       Kun Venäjän rajalla ·oleva Tavajärven
9598: jän osissa kokonaan loppunut.        Ennen      kyläkunta on kaikkein vaikeillllillissa ase-
9599: saatiin puutavaraliikenteestä pitäjään noin     massa, ehdottaisin, että sinne suunniteltu
9600: 6-10 miljoonaa mk. vuodessa, josta suurin       Tavajärven (Aitta:kummun) -Siikajärven
9601: osa meni tästä liikkeestä elävien mökki-        maantietyö pantaisiin käyntiin jo ensi
9602: läisten ja pientilallisten työpaikkoihin.       vuonna. Se on Pohjois-Suomen ja Karja-
9603: Näiden ansiotöiden tilalla on nyt vain          lan maantiekomitean mietinnössä, ja se
9604: muutamia heilkosti rahoitettuja maantie-        tulisi liittämään Vatajärven ja Tavajärven
9605: ja kuivaustöitä, joihin voidaan ottaa vain      itäisen osan asutut seudut muuhun maail-
9606: muutamia satoja miehiä. Kun työttömien          maan.      Maantie tulisi olemaan 20 km
9607: luku Kuusamossa jo viime kevättalvella          pitkä ja maasto on hyvä.
9608: nousi kolmannelle tuhannelle ja ensi vuosi         Edelläsanotun perusteella kunnioittaen
9609: tulee olemaan vielä vaikeampi, eivät tulo-      ehdotan,
9610: ja menoarviossa suunnitellut työmaat
9611: likimainkaan riitä suoranaista hätää poista-              että Eduskunta päättäisi vuoden
9612: maan, kun kuntakin on jo avuton.                       1932 tulo- ja menoarvioon asianomai-
9613:    Jonkinmoisen käsity:ksen siellä asuvien,            selle kohdalle ottaa 400,000 markan
9614: miltei yksinomaan ansiotöistä elävien                  suuruisen määrärahan maantien ra-
9615: ihmisten luvusta. saamme siitäkin, että                kentamista varten Tavajärven tien
9616: sieLlä on yhdessä Posion kunnan kanssa                 päästä ( Aittakummusta) Siikajär-
9617: noin 900 mä;kitupaa ja torppaa, joiden                 velle Kuusamossa.
9618: 
9619:      Helsingissä syygkuun 11 päivänä 1931.
9620: 
9621:                                                                      Kaarlo Hänninen.
9622:  272
9623: 
9624: IV,5s. -    Rah. al. N:o 49.
9625: 
9626: 
9627: 
9628: 
9629:                                Ränninlen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Nuorittan--
9630:                                   Oinaan--Aittojärven maantien raken,tamista varten.
9631: 
9632: 
9633:                                    E d u s k u n n a 11 e.
9634: 
9635:    Ylikiimingin ja Pudasjärven asukkaat,           Nuorittan-Oinaan-Aittojärven tie (25
9636: joista mehl\Joinen osa on näihin saakka elä-    km) kuuluu Pohjois-Suomen ja Karjalan
9637: nyt joko osittain tai kokonaan puutavara-       maantiekomitean suunnitelmiin ja sillä tu-
9638: liikkeen varassa, ovat nyt joutuneet perin      lee olemaan merkitystä sekä läpikulku- että
9639: vaikeaan asemaan. Työttömyys kasvaa ja          pailkalEsliikenteelle, asutustoiminnalle (Nuo-
9640: samalla \kuntien köythäinhoitomenot. Jo         rittajoen varsilla on hyviä suomaita) ja
9641: kesällä oli näissä kunnissa käytetty köy-       vaitionkin metsätaloudelle.
9642: hien a~stamiseen se määrä, mikä oli va-            Ti~esuunta on jo tutkittu ja kustannus-
9643: rattu vuodeksi. Työttömiä on jo nyt yksin       arvio siitä laadittu.
9644: pienessä Ylikiimingin kunnassa 250-300             Edelläolevan perusteerl:la kunnioittaen
9645: ja Pudasjärvellä paljon enemmän.                ehdotamme,
9646:    Kun tilanne näyttää yhä pahenevan, on
9647: välttämätöntä varata uusia työmaita, sillä                 että Eduskunta päättäisi vuoden
9648: ne, joihin nyt on varoja me~kitty tulo- ja              1932 tulo- ja menoarvioon asianomai-
9649: menoarvi<ossa, eivät riitä. Mielestäni Nuo-             selle kohdalle ottaa 500,000 markan
9650: rittan-Oinaan-Aittojäxven maantien ra-                  suuruisen määrärahan N uorittan-
9651: kentaminen olisi sopiva hätäaputyö ja tu-               Oinaan-Aittojärven maantien ra-
9652: lisi vä:hen tämään osaltaan työttömyyttä                kentamista varten.
9653: sekä Ylikiimingin kunnassa että Pudasjär-
9654: vellä.
9655: 
9656:      Helsingissä syyskuun 11 päivänä 1931.
9657: 
9658:            Kaarlo Hänninen.               S. Salo.               Antti Junes.
9659:                                                                                        273
9660: 
9661: IV, 59. -   Rah. al. N :o 50.
9662: 
9663: 
9664: 
9665: 
9666:                                 Koivuranta y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pellon kylän
9667:                                    ja M eltauksen välisen maantierakennuksen loppuunsaat-
9668:                                     tamista varten.
9669: 
9670: 
9671:                                      E d u s k u n n ,a ll e.
9672: 
9673:   Viittaamalla vuoden 1931 valtiopäivillä                 markan suuruisen mäiirärahan Tur-
9674: jätetyn rahaasia-moitteen N :o 39 perustelui-             tolan pitäjän Pellon kylän ja Rova-
9675: hin (Liitteet I-XII s. 129) ehdotamme                     niemen pitäjän M eltauksen välisen
9676: kunnioittaen,                                             maantien rakennustyön jatkamista
9677:                                                           varten.
9678:          että Eduskunta päättäisi ottaa
9679:        vuoden 1932 talousarvioon 600,000
9680: 
9681:       HeLsingissä, syyskuun 11 p:nä 1931.
9682: 
9683:                Janne Koivuram.ta.                               Ansh. Alestalo.
9684:                Kaarlo Hänninen.                                 M. 0. Lahtela.
9685:                                       Lauri Kaijalainen.
9686:  274
9687: 
9688: IV,Bo. -   Rah. al. N:o 51.
9689: 
9690: 
9691: 
9692: 
9693:                                K,aijalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Palojoen-
9694:                                   suun-Kaaresuvannon maantien rakentamista varten.
9695: 
9696: 
9697:                                     E d u s k u n n a 11 e.
9698: 
9699:    Työttömyys alkavana talvrkautena muo-         kunnan koko väestö joutuu avuttomana en-
9700: dostuu mitä vakavimmaksi maan pohjoisim-         nen pitkää valtion elätettäväksi.
9701: missa kunnissa, joiden erikoiset olosuhteet         Yleisten töiden järjestäminen Enonte-
9702: ovat yleisesti tunnettuja. Tukalin tulee ti-     kiölle, jossa mitään työmahdollisuuksia ei
9703: lanne olemaan Enontekiöllä, jossa yleisiä        ole, on näin ollen kiireellinen kysymys. Kun
9704: töitä ei lainkaan ole ja jossa lisäiksi töiden   hallituksen menoarvioehdotuksessa ei ole
9705: järjestämismahdollisuudet ovat sangen ra-        Enontekiötä varten penniäkään, joutuu val-
9706: joitetut. Tämä kunta, kuten tunnettua, si-       tio myöntämään kunnan asukkaille suora-
9707: jaitsee varsinaisen metsävyöhykkeen yläpuo-      naista avustusta, ellei tarkoituksenmukai-
9708: lella.                                           sempia toimenpiteitä työttömyydestä aiheu-
9709:    Tilanne on parempinakin aikoina Enon-         tuvan hädän Eeventämiseksi siellä löy-
9710: tekiön pitäjässä ollut sellainen, että kunnan    detä. Ainoa keino ansiotöiden järjestämi-
9711: talous on pääasiassa ollut vähälukuisen lap-     seksi Enontekiöllä on aloittaa Palojoensuun
9712: palaisväestön ylläpitämä. Kun Enontekiön         -Kaaresuvannon maantien rakentaminen,
9713: asukasluku on noin 1,300 henkeä, josta lap-      joka maantie sisältyy Pohjois-Suomen ja
9714: palaisia on vain pari sataa, on köyhä suo-       Karjalan maantiekomitean ehdotukseen.
9715: malaisväestö muodostunut porolappalaisille          Edelläsanotun nojalla kunnioittaen ehdo-
9716: taakaksi, jota valtiovallan olisi syytä keven-   tamme,
9717: tää järjestålmällä paikkakunnalle ansiotöitä.              että Eduskunta päättäisi ottaa
9718: On vielä huomioonotettava, että porolappa-               vuoden 1932 tulo- ja menoarvioon
9719: laisten taloudellinen asema monista eri                  300,000 markkaa Palojoensuun-Kaa-
9720: syistä on viime vuosina huonontumistaan                  resuvannon maantien rakentamista
9721: huonontunut, joten on pelättävissä, että                 varten.
9722: 
9723:        Helsingissä syyskuun 11 päivänä 1931.
9724: 
9725:                Lauri Kaijalainen.                             M. 0. Lahtela.
9726:                Janne Koivuranta.                              Ansh. Alestalo.
9727:                                                                                       276
9728: 
9729: IV,6I. -     Rah. at N:o 52.
9730: 
9731: 
9732: 
9733: 
9734:                                Hänninen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Sovajärven--
9735:                                   Liikasenvaaran maantien rakentamista varten.
9736: 
9737: 
9738:                                     Eduskunnalle.
9739: 
9740:    Tehdyn anomuksen johdosta Eduskunta          tää kovin uhkaavalta (kaikki nämä ovat
9741: v. 1'931 ensimmäisillä valtiopäivinä kehoitti   äärimmäisiä rajakyliä) olisi tätä tietä var-
9742: Hallitusta tutkituttamaan Paanajärven-          ten varattava määräraha ensivuoden meno-
9743: Sovajärven tiestä Liikasenvaaran kylään ja      arvioon.
9744: siitä edelleen Kuusamon-Hautakylän vä-            Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen ehdo-
9745: liseen tiehen johtavan tiesuunnan, joka.        tamme,
9746: Pohjois-Suomen ja Karjalan maantiekomi-
9747: teankin mietinnössä on merkitty ensim-                   että Eduskunta vuoden 1932 meno-
9748: mäiseen tärkeysluokkaan. Tämä tiesuunta               arviossa asianomaiselle paikalle ot-
9749: on kesällä tutkittu.                                  taisi 300,000 markan suuruisen
9750:    :Kun työttömyys näillä seuduilla sijaitse-         määrärahan S ovajärve'Yir-Liikasen-
9751: vien Tuutijärven, 'Sovajärven, Liikasen-              vaaran maantien rakentamista var-
9752: vaaran ja Paanajärven kyläkunnissa näyt-              ten.
9753: 
9754:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1931.
9755: 
9756:            Kaarlo Hänninen.         Janne Koivurnnta.           Antti Junes.
9757: 
9758: 
9759: 
9760: 
9761:                                                                                          G
9762:   276
9763: 
9764: IV,62. -   Rah. al. N:o 53.
9765: 
9766: 
9767: 
9768: 
9769:                                Kaijalainen y. m.: Lisämäärärahan osoittamisesta maantei-
9770:                                   den rakentamista varten Oulun läänissä.
9771: 
9772: 
9773:                                     E d u s k u n n a 11 e.
9774: 
9775:    Lähestyvänä talvena muodostuu työttö-        kuntien jo ennestäänkin heikkoa taloudel-
9776: myys aivan erikoislaatuiseksi Lapissa, Petsa-   lista asemaa. Niinpä Alatornion kunnassa,
9777: mossa, Peräpohjolassa ja Kainuussa. Se on       jonka asukasluku on alle 10,000 henkeä,
9778: jo tällä haavaa monin paikoin kireä, mutta      nousivat köyhäinhoitomenot viime vuonna
9779: ennenkuin talvi on käsissä, käy tilanne ar-     n. 800,000 markkaan. Kuluvan vuoden en-
9780: veluttavaksi, ellei riittävän tehokkaita toi-   ~immäisellä puoliskolla olivat köyhäinhoito-
9781: menpiteitä työttömyydestä aiheutuvan hä-        menot sanotussa kunnassa jo yli 400,000
9782: dän lieventämiseksi hyvissä ajoin suunni-       markkaa, joten puheena olevat menot tule-
9783: tella ja järjestetä. Koko tämä laaja raja-      vat tänä vuonna Alatorniolla entisestään
9784: seutualue on saanut kannettavakseen kol-        yhä nousemaan. Kemin kaupungissa, jonka
9785: mannen perättäisen katovuoden koettele-         yli 17,000 hengen asukasmäärästä vain
9786: mukset. Tällä kertaa ei kato ole aiheutunut     murto-osa on muita kuin työläisiä, oli työt-
9787: kylmyydestä eikä kuivuudesta, vaan poik-        tömyys jo viime talvena niin vaikea, että
9788: keuksellisen runsasvetisestä ja pitkäaikai-     1
9789:                                                   14 osa väestöstä oli työttömänä. Suoras-
9790: sesta lkesätulvasta, joka on peittänyt luon-    taan tukalaksi muodostuu tilanne Enon-
9791: nonniityt laajoilla aloilla veden alle. Kun     tekiöllä, jota varten hallituksen ensi vuoden
9792: pohjoisimman Suomen heinäsato kootaan           talousarvioesityksessä ei ole penniäkään.
9793: pääasiassa luonnonniityiltä, näyttää siltä,     Samoin on asianlaita Petsamossa, jossa työt-
9794: että heinäkadon vuoksi suuri määrä karjaa       tömien lukumäarän ensi talvena voidaan
9795: joutuu teurastettavaksi. Myöskin viljaa         jo varmuudella sanoa nousevan kaksinker-
9796: ovat pitkäaikaiset rankkasateet vahingoit-      taiseksi siitä; mitä se oli edellisenä talvena.
9797: taneet. Kun tämän ohella on varsin toden-       Kun vielä otetaan huomioon, että veroäyri
9798: näköistä, että tilapäisiä ansiotöitä, erityi-   Pohjois-Suomen kunnissa yleensä on väestön
9799: sesti metsätöitä, joista Lapin, Peräpohjolan    heikkoon maksukykyyn nähden tavattoman
9800: ja Kainuun väestön toimeentulo vielä täy-       korkea, on ilman muuta selvää, että ·kun-
9801: dellisesti on riippuvainen, alkavana talvi-     tien talous tällaisissa olosuhteissa käy kestä-
9802: kautena tulee entistä huomattavasti rajoite-    mättömäksi.
9803: tummassa määrässä - moniin pitäjiin ei             Ne määrärahat yleisiä töitä varten Poh-
9804: ensinkään -, on mieliala väestön keskuu-        jois-Suomessa, jotka sisältyvät valtion ensi
9805: dessa peräti vakava ja huolestunut.             vuoden talousarvioehdotukseen, ovat mieles-
9806:    Jo viime vuonna nousivat köyhäinhoito-       tämme riittämättömät lievittämään vallitse-
9807: menot lukuisissa Pohjois-Suomen kunnissa        vaa työttömyyttä siellä. Ne ovat siihen tar-
9808: siinä määrin, että se järkytti pahasti näiden   koitukseen liian pieniä, jonka vuoksi niitä
9809:                                   IV,G2. -   Kaijalainen y. m.                            277
9810: 
9811: olisi koroitettava. Mainittakoon vain, että        on m. m. runsasliikenteisellä Rovaniemen-
9812: kauan rakenteilla ollutta Sodankylän Vaa-          Petsamon maantiellä, Rovaniemen-Kittilän
9813: lajärven-Rovaniemen Meltauksen maan-               maantiellä, Tornion-Kolarin maantiellä
9814: tietä varten, josta lisäksi vielä puolet - n.      j.n. e.
9815: 40 km. - on rakentamatta, on menoarvioon              Kun metsätöiden järjestäminen varatöiksi
9816: otettu vain 700,000 markkaa. · Samoin Kemi-        riittävän laajassa mitassa vielä pitkät ajat
9817: järven-Pelkosenniemen maantietä varten             saattaa tuottaa vaikeuksia, olisi mieles-
9818: ainoastaan 700,000 markkaa. Molempien              tämme laadittava suunnitelma sellaisista
9819: maanteiden määrärahat olisi koroitettava           maantierakennuksista, jotka voitaisiin ottaa
9820: ainakin 1 milj. markkaan.                          esille, milloin muiden tarkoitukseen parem-
9821:     Suurimmassa osassa sitä rajaseutualuetta,      min soveltuvien, töiden järjestelyyn ei ole
9822: josta tässä on kysymys, on järjestelymahdol-       mahdollisuuksia ja työttömyyden lieventä-
9823: lisuuksia vielä: runsaasti käytettävissä. Kun      miseksi joka tapauksessa joudutaan valtion-
9824: näyttää siltä, että metsätöitä laajemmassa         varoja myöntämään. Tässä kohdin on hy-
9825: mitassa on valtion tunnetuista syistä tätä         vänä: apuna Pohjois-Suomen ja Karjalan
9826: nykyä entistä vaikeampi järjestää, olisi           maantiekomitean ehdotus, joka tarjoaa riit-
9827: varatöitä suunniteltaessa mielestämme en-          tävän pohjan tarkoitetulle toimenpiteelle,
9828: tistä enemmän kiinnitettävä huomiota maan-         paitsi mitä tulee Petsamon alueeseen, jonka
9829:  tierakennuksiin. Vaikka nämä työt varsi-          työttömyyskysymys olisi otettava erikseen
9830:  naisesti eivät olekaan talvitöitä, on monilla     harkittavaksi.
9831: tierakennuksilla kuitenkin huomattavasti              Huomauttaen vielä siitä, että työttömyys
9832:  sellaisia töitä, jotka voidaan suorittaa talvi-   Pohjois-Suomessa on muodostumassa sellai-
9833:  aikana. Tällaisia töitä ovat m. m. silta-         seksi, että kunnat eivät sen painoa kestä,
9834:  rakennukset, joiden joukossa lisäksi on pal-      rohkenemme edellä sanotun nojalla ehdot-
9835:  jon sellaisia, jotka on suorastaan edullisinta    taa,
9836:  suorittaa talvitöinä. Mainittakoon tässä                    että Eduskunta ottaisi v. 1932 me-
9837:  esimerkkinä rakenteilla oleva maantie So-                 noarvioon 18 Pl. Jll l. 2 momentille
9838:  dankylän Vaalajärveltä Rovaniemen Mel-                    2 miljoonan markan lisäyksen käytet-
9839:  taukseen, jolla tiellä vielä ra;kentamattomien            täväksi siinä mainittuja rakenteilla
9840:  siltojen yhteinen kustannusarvio nousee n.                olevia maanteitä varten, sekä saman
9841:  1 milj. markkaan. Varatöiksi voitaisiin mie-              luvun 5 momentille 3 miljoonaa marlc-
9842:  lestämme harkita myöskin siltojen rB~kenta               kaa uusien maantietöiden järjestä-
9843:  mista sellaisten lyhyiden lossien sijaan, joi-            mistä varten työttömyyden lieventä-
9844:  den poistaminen jo vilkkaan liikenteenkin                 miselcsi Oulun läänissä.
9845:  kannalta olisi paikallaan. Sellaisia losseja
9846: 
9847:       Helsingissä, syyskuun 11 p :nä 1931.
9848: 
9849:                Lauri Kaija.lainen.                            Antti Junes.
9850:                Kaarlo Hänninen.                               M. 0. Lahtela.
9851:                Janme Koivuranta.                              Ansh. Alestalo.
9852: LAKI-, RAHAASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
9853:           NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ.
9854:                    j
9855:                   j
9856:                  j
9857:                 j
9858:                j
9859:               j
9860:              j
9861:             j
9862:            j
9863:           j
9864:          j
9865:         j
9866:        j
9867:       j
9868:      j
9869:     j
9870:    j
9871:   j
9872:  j
9873: j
9874:          LAKI==, RAHAASIA== JA TOIVOMUSALOITTEET.
9875:               (Hakusanat viittaavat pöytäkirjain ja asiakirjain asialuetteloihin).
9876: 
9877:                                           Lakialoitteet.
9878:     n:o 1, Ös:terholmin y. m.: Ehdotus               -  n :o 7, 0 k salan y. m.: Ehdotukset laeiksi
9879:     laiksi hallitu,smuodon 4,9 § :n muuttami-            kunnallisverolakien sekä tulo- j.a omai.suu:s-
9880:     sesta. Liitteet I,1. s. 5 ja 7. - Ks. Halli-         verolain muuttamisest•a. .Lii.tteet IV,1.
9881:     tusmuoto.                                            s. 49. - Ks. ,K•ul1Jn:a1lisverotus.
9882:     n :o 2, J a c o b :s s on i n y. m.: Ehdotus        n:o 8, von Frenckellin y. m.: Ehdo-
9883:     laiksi 13 päivänä 1tammikuuta 1928 an[le-            tus laiksi kieltolain 2 p:/kälän muuttami-
9884:     tun valtiopäiväjärjestyksen 815 § :n muut-           sesta. Liitteet VI,1. s. 115. - Ks. Kielto-
9885:     tamisesta. Liitteet I,2. s. 9 ja 11. - iKs.          la-ki.
9886:     Valtiopäiväjärjestys.                            -- n:o 9, von Prenckellin y. m.: Ehdo-
9887:     n :o 3, Tuomiojan y. m.: Ehdotus laiksi              tus laiksi mallasj,uomain tehdasmaisesta
9888:     edustajanvaaleista. Liitteet I,3. s. 13. -          valmistuksesta. ,Liitteet V:I,2. s. 116. -
9889:     Ks. Edustajanvaalit.                                ·R:s. Mallas•juomat.
9890:     n:o 4, Ståhlbergin: Ehdotus laiksi               - n:o 10, tK:alliokoskern y. m.: Ehdot·us
9891:     edustajam:palkikiosta .annetun !Jain mnutta-        laiksi o·ppivelvolli·suudesta huhtikuun 15
9892:     misesta. Liitteet 1,4. ·s. 3•1. - Ks. ·Edusta-      päivänä 1921 ~annetUJn lain 1{ § :n 1 mo-
9893:     janpalkkio.                                          mentin muuttamises·t,a toi•sin kuuluvaksi.
9894: -   n:o 5, Ståhlbergin: 1Ehdotus laiksi                 Liitteet VIII,1. s. 135. - rKs. Oppivelvol-
9895:     valtionsyyttäjistä suurempia rikosasioita           lisuus.
9896:     varten. J-iitteet II,1. .s. 41. - Ks. Val-       - n:o 11, Setä 1 ä n y. m.: Ehdotus laiksi
9897:     tionsyyttäjät.                                      lokakuun 15 päivänä 1918 vuokra-alueiden
9898:     n:o 6, Ku u.siston y. m.: Ehdotus laiksi            lunastamisesta ai11netun lain 715 § :n kumoa-
9899:     rikoslain 24 luvun 1 j.a 3 §:n muuttami-            misesta. Liitteet IX,1. s. 167. -          Ks.
9900:     sesta. Liitteet H,2. s. 43. - iK•s. Rikoslaki.      Vuokra-alueet.
9901: 
9902: 
9903: 
9904:                                      Rahaasia~aloitteet.
9905:                                   Kevätistuntokaudella jäte.tyt.
9906: -   n:o 1, Hai!Jinulan y. m.: Määrärahan             -   n:o 4, Lahtelan y. m.: Mää•rärahan
9907:     osoittamisesta iyökmikustalon rakenrta.mista         osoittamisesta :Kemijärven yhteiskoulun
9908:     varten Kemin esikaupuntkialueelle. Liit-             koulutalon rakennusavustukseksi. Liitteet
9909:     ieet IV,1o. s. 69. - Ks. ,Kemin työkeslms-           I:V,13. s. 75. - K,s. Oppikoulut.
9910:     taio.                                            -   n:o 5, K ui ,s m a n y. m.: Määrärahrun
9911: -   n :o 2, K o mun y. m.: Määräwthat!l osoit-           osoittamisesta maamies/koulun rakentamista
9912:     tamisesta Porissa sijaitsevan valtion sai-           varten itäiselle ikanna,kselle. rLiitteet IV,14.
9913:     raalan uudelleen rakentamista valJten. Liit-         s. 76. - Ks. Maamieslkoulwt.
9914:     teet r.V,11. s. 7:2. - .Ks. 'Sairaalat.          -   n:o •6, .K e 8 t i n: Määrärahan osoittami-
9915:     n:o 3, Jauhosen y. m.: Määrärahan                    sesta pienviljeli:jäopiston peru,stamista var-
9916:     osoittami,sesta Oulun diakonissakodin sai-           ten ·Oulun lääniilll. ,Liitteet IV,15. s. 77.-
9917:     raa:lan laajenta,mista varten. Liitteet IV,12.       Ks. Pienviljelijäopisto.
9918:     s. 74. - 'Ks. Sairaalat.                             n:o 7, Lahtelan y. m.: Määrärahan
9919: 4                                   Laki-, mhaasia- ja toivomusaloitteet.
9920: 
9921: 
9922:     osoittamisesta Kemijärven emäntäkouLun                 n:o 17, Hiltusen y. m.: Määrärahan
9923:     perustamista varten. Liitteet IV,16. s. 78.            osoittamisesta m:l!antien rruk;entami:sta var-
9924:     - Ks. Emäntäkoulut.                                    ten ISorsako&ken tehtaalta Varkauteen.
9925:     n:o 8, Åke r b 1om i n: Määrärahan os•oit-             Liitteet LV,26. s. 9'6. - ·Ks. Maantiet.
9926:     tamisesta •kalansäib"kelaitosten perus·ta-
9927:                                                             n :o 18, Kesti n: Määrärahan osoittami-
9928:     mista tai laajentamista varten. Liitteet
9929:                                                             sesta roHJantien rakentamista ;v.arten Mu-
9930:     IV,17. s. 80 ja 81.- IK,s. Ka1ansäi1yke1ai-
9931:                                                             hoksen pitäjän ja Yli·kiimingin vä:liseltä
9932:     tokset.
9933:                                                             maantieltä Oulujoen pohjoispuolta Utajär-
9934:     n :o 9, II. E s ·k o l.a n y. m.: Määrärahan
9935:                                                             ven kunnan V·aalan kylään. ,Liitteet IV,2 7.
9936:     osoittamisesta lainoi,ksi vaikeimmissa ta-
9937:                                                             s. 9·7. - :Ks. ·Maantiet.
9938:     loudellisissa oloi<ssa toimiville meijereille.
9939:     Liitteet IV,1s. s. ~2. - Ks. Meijerit.                  n:o 19, JussiLan: ,Määrärahan osoitta-
9940:     n :o 10, K e .s t i n: }fäärärahan osoittami-           mi·sesta maantien rUJkentam]sta varten Sie-
9941:     sesta rajaseudun pienviljelijäin uudis- ja              rilän los,sin eteläpäästä Kemijoen etelä-
9942:     ] aicl unviljely,spalkkioiden koroi ttamiseksi.         puolta Pekh1an lossille. Liitteet IV,2s.
9943:     Liitteet IV,1o. 1S. 84.- 1Ks. Pienviljelys.             s. 98.- <Ks. \Maantiet.
9944:     n:o 11, :SaUilan y. m.: Määrärahan                      n:o 20, Jan h o sen y. m.: Määrär.ahan
9945:     o.soittamises•ta !Suomen :Siirtolapuutarha-             osoittamisesta maantien raik:entamis·ta var-
9946:     liiton toiminnan avustamis.eksi. :Liitteet              ten <Suomussalmen kirkolta Ylinäljängän
9947:      IV,zo. s. 85. -- Ks. Siirtolapuutarhaliitto.           kylään. Liitteet IV,29. :s. 99. - •Ks. M~aan
9948:     n:o 1•2, Ö.s.terholmin y. m.: Määrära-                  tiet.
9949:      han osoittamisesta Tammisaaren maalai·s-               n :o 21, L a h te l a n y. m.: Määrän<han
9950:     1mnnassa sijaitsevien Österby ja Trollböle              osoittamisesta :Kemijärven kirikon!kylän,---
9951:      ni:miston kylien •väHsen maantieosan oikai-            LuuSiuan maantien r:l!l~entamista var,ten.
9952:      semis•ta ja parantamista varten. Liitteet              Liitteet IV,3.o. ,s. :WO. - Ks. :l\'Laantiet.
9953:      IV,21. s. 87 ja 88. - !Ks. Maantiet.                   n:o 22, Lahtelan y. m.: Määrärahan
9954:     11:013, Pärs•sisen y. m.: Määrärahan                    osoittamisesta !Kuolajärven-Lampelan-
9955:      osoittamisesta äitiyshuollon järjestämiseksi           V uosnajärven~Tuwtijärven maantien ra-
9956:      vähävaraisten keskuudessa. Liitteet l::V,2:l.          kentamista varten. Liitteet LV,31. s. 101.
9957:      s. 89. - Ks. ÄitiY'shuolto.                            -~ Ks. Maantiet.
9958:     n :o 14, ,S i ll a n p ä ä n y. m.: Määrärahan
9959:                                                             n:o ·23, Koivurannan y. m.: Määrä-
9960:      osoi t:ta misesta Kote:i a ty lsämielisiUe-nimi-        rahan osoittamisesta !Pellon kylän ja Mel-
9961:      selle yhdistykselle tylsämielishoitolan ra-             tauksen välisen maantierakennul~sen lop-
9962:      kentamiseksi. 'Liitteet IV,23. s. 9·2. - Ks.
9963:                                                              puunsaattamista varten. Liitteet I•V,32.
9964:      Tyl,sämieliset.
9965:                                                              s. 10:2. - 'Ks. M·aantiet.
9966:      n:o 1'5, ,Saarisen y. m.: Määrärahan
9967:      os·oittamisesta ma.antien rakentami·sta var-           n:o 2-1, Vesterisen y. iffi.: Määrärahan
9968:      ten As·kai.sten~Merimaskun maantieltä                   OS·Oittamisesta V1uOnteens•almen sillan ra-
9969:      'Deersalon kylän rantaan. Liitteet IV,H.               !kentamista varten. Liitteet IV,33. s. 103.
9970:      s. 9'-1. - Ks. Maantiet.                               - Ks. Sillat.
9971:      n:o 16, T u'k i a n y. m.: Määrärahan osoit-           n :o 2·5, .T ·u k i a n y. m.: iMäärära.han osoit-
9972:      ;·::vmisest•a maantien rakentamista varten             tamisesta J{uolimon-tSaimaan kanavan ra-
9973:      Taipalsaarelta Lappeenrantaan. Liitteet                kentamista varten. Liitteet :DV,34. s. 104.
9974:      lV,25. s. 95. -- Ks. Maantiet.                         - Ks. Kanavat.
9975: 
9976: 
9977: 
9978:                                       Syyststuntokaudella jätetyt.
9979:     11:0  26, :Forstad:.iuksen y.m.: :Mäii-                 möiden Liiton avu,stamiseksi. L·ii.Ueet
9980:     rärahan o.soitta,milsesta konservatorioideu,            II,36 . .s. 241. - Ks1. Työväen näyttämöt.
9981:     Hel.s:ingin ikaupunginorke•sterin ja erinäi:.;-         n:o 28·, Aattelan y.m.: :W11iärärahan
9982:     ten musiilk:l.;:iyhdi<S.ty,s.ten a vu;stamisek.si.      osoittamisesta• Suonr.en Työ:väenJ J\1:usiik-
9983:     Liitteet II,35. s. 2'39. - Kis. Musiikki.               ;kiliiton avustami.sek·si. Liitteet II,37. ''·
9984:     n:o 27, Aattelan y.m.: J\'Hiärärahau                    242. - Ks. Työväen :M:u:siiiikk<iliit.to.
9985:     osoittamise;<.ta Suomen T~·öyiien )i"tiyttii-           n :o 29·, A a 1 t o sen y: m.: Määrärahan
9986:                                  Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet.                                      5
9987: 
9988: osoittami,s.e.sta teatterien avus,tamisek.si.            n :o 42, K o 's kela i se n y. m.: Määrä-
9989: Liittee,t H,38. <S. 243. -- Ks. TeatteTit.               rahan osoittami-sesta rautatieveturien ti-
9990: n:o 30., Leht,oko,s,ken y.m.: 1{äärii-                   1aamiseen .kotima~isilta tehtailta. Liitteet
9991: rahan osoittami1sesta avu.stukseksi voimi,s-             11,51. s. '261. - Ks. V,eturien raJmn:tami-
9992: telu- ja urheihtjärjes,töHle. Liitteet Il,89.            nen.
9993: s. 2144. - Ks. Voimils,telu ja urheilu.                  11 :o  43,, Ta n n eri ll y.1m.: Määrära·han
9994: n:o 31, He 1 on y. m.: Määrärahan osoit-                 oso i ttamismt a töide·n j är'jestämis.e ks'i työt-
9995: tamisesta ylimä,äräis,ten aineiden opetusta              tömine. Lii.tteet TI,52. 6'. 262. -             K,s.
9996: varten. Lii.tteet Il,40. s. 246. - Ks. Op-               Työttömyy6.
9997: piikou-lut.                                              li':o 44, Jan h o 1S en y. m.: Rautatien ra-
9998: n :o 32, L a h t e 1 am y. m.: Määräraha,n               kentamis,el'l:t.a va,rartyönä Kontiomäen a-se-
9999: osoittamisesta 'Kemijärven :v·hte,i,skou'lun             malta' Ristijiirven kautta HyrynsaJmelle.
10000:                                                          L~iitteet U,fi3. s. 265. - K,s,. Rautatiet.
10001: kou:Jutalon raken.ll)U!savus.tuikse,ksi. Liitteet
10002: :rl,41. s. 247. - ~Ks.. Oppi,Jwulut.                     n:o 45', Hirvensalon y.m.: Määrä-
10003: n :o 3~3, L ~ar h te 1 a n y. m.: M~äärärahan            rahan osoittami,sesta Iisalmen rajwlta
10004: o.s.oittam1i,s,es.tw emä!ntälkoulunl perns,tamista       }Iaa·ningan:-.'Kiuruv.eden maa11 tie'lle j~oh
10005: varten :Kemijärvelle. Liitteet Il,42. ,s.                ta,van enti~Siell! maantien ikuntoonpanemi-
10006: 248. - Ks. Emäntäkoulut.                                 .se:ksi. Liitteet II,:54. B. '26'6. - Ks. 1Iaan-
10007: rr:o 34, Pe1kkalan: Koroitetun määrä-                    tiet.
10008: rahrun osoi ttamises,tal maatalouskerhotoi-              n :o 46, K o p o :s en y. m.: :iVIäärärahan
10009: mintaa varten. Liitteet IT,43. ,s. 249. -                 ns:oittrumise.sta Kolin yJäma,jalle johtavan
10010: Ks. nfaatalouskeDhotoiminta.                             maantien ra:kentami,seks.i. Liitteet I1,5:J.
10011: n :o 35,, Kerstin: Määrärahan osnittami-                 ,s .• 2'68. - Ks. 1\faantiet.
10012: <Siesrta uudi.s- ja laid:unv:il;jelys.pal;ld;:ioiden     n : o 47, H ä n n i s, e n y. m.: H.aista,kan~
10013: lisäämiseksi. Liitteet H!44. s. 251. - K,s.              1fän tyj ärve!l1r---'Impiön välisen maarntien
10014:  U udievilje1lyspalkkiot.                                ra,kentamilsta v.a:rten. Liitteet II,GG. s.
10015: n:o 36, Kesti, n: nfä,ä.rärahan osoittami-               2,70. - Els. nbantiet.
10016: sesta pienvHjely.s:neuvojain palkkaami-                  n:o 48:, Hän nr i 6 e: n: Märärärahan o.soit-
10017: :seksi. Liiitteet Il,45. s. 2153. - Ks. Pien-            tami,s·estru ma,antien ra,kentamiBta va:rten
10018: viljeiy.sneu voj a t.                                    Aittaikummus:ta Si,ika:järvelle.             Liitteet
10019:  n :o 37·, L .a, m p i rs en y. m.: :WHiäriirahan        H,5 i. 6. 2''ii1!. - KB.. M wantiet.
10020:  osoittamis~es,ta salaoji,tuspal,kkioiden anta~         n:o 49, Hän n i,s en y. m.: 1Iäärär.aha.n
10021: mi<sta varten pienv,ilje.Jiij,öille. Liitteet            o·s,oittamise;:;ta Nuorittan-Oinaan~Ait
10022: Il,46. s. 254. -      Ke. Swlao:jituspa1,k:kiot.
10023:                         1
10024:                                                          toj ärven maa·n ti1en rwkentamista varten.
10025:  n•:o 38, He 1 on y. nll.: Määrärahan, osoit-            Liitteet H,.58. s. 272. - Ks.. Maantiet.
10026: tamisesta          omakoti'rahastonr vahvistami-         n:o 50, ~Koivurannan y.m.: Määrä-
10027: 6eks,i. Liitteet II,.47. s. 256. - K,s. Oma'-            raihan o:soitta:mi,seos,ta: PerHon kY'län ja :M:e,l-
10028: ,kotir,a'ha,sto.                                         ta:uk.sen väli:sen .maant:ierakennuk,sen lop-
10029:  n:o, 39, S a J:,o n: Määräraha,n o,soittami-            puunsa.attamiista. varten. Liitte,et TI,59.
10030: ses,ta Puolangan [moliin,irulueen tutkimista             e. 273. - 1K~. Maantiet.
10031:  varten. Liitteet Il,4S. s. 257. - l{,s.. Puo-           n:o 5:1, K a i j a, ], a i ,s e n y. m.: :Määrära-
10032:  la'ngan kaoliini.                                       han o6,oittami,s.es,ta: Palojoensuunf--.-Kaa:re-
10033:  n :o 40, La ih te 11 a :n y. m.: Määrärahan             .suvannon maantien ra~kentami,sta varten.
10034:  osoittarmisesta Ke:mijärv.en tulvien ehlkäi-            Li<it.tee,t II,.60. s. '2:74'. - K!s. ':Maantiet.
10035:  semis,tä tarkoit,t,a,van tutkimuks,en toimit-           n:o 52, 'H ä '11 n i ,sen y. m.: Määrärahan
10036:  tami>s,ta varten. Liitteet II,49. ,s. 258. -            oso~i ttamisesta       Sova)j.ärveni---!Liilms,en vaa-
10037:  K:s. Kemijärven tulvat.                                 ra·n ma~antien rakentami,s,ta varten. Liit-
10038:  nJ:o 4l, K i .I v en y. m.: Li.sämäärärahan             teet IT,61. s. 2175. - K<S. ·Maantiet.
10039:  osoittami's'esta uusien vetur,ien raikenta-             n:o 53, Kai,jalaise.n y.m.: Lirsämää-
10040:  mis~ta varten valtionrautateirlle.        Liitteet      rärahan os,oittamise~Sta maanteiden raiken-
10041:  U,50. "· 260. - K.s. Veturien rakentami-                 tarmis,ta var.ten Oulun lääni,.sosä. Liittee:t
10042:  nen.                                                    II,G2 .•s. 276. -~ Ks. l\{aantiei.
10043: (j                                 Laki-, ra;haasia- ja toivomusaloitteet.
10044: 
10045: 
10046:                                        T oivomusaloitteet.
10047:      n:o 1, Soljan y. m.: Vaalioikeuden                 -  n:o 14, J. L. ,Y ä k elän y. m.: Kunnalli·s-
10048:      myöntii:miseBtä vakinaisessa sotapalveluk-            verot•usta koskevien sää1rnösten muutt::mi-
10049:      sessa oleville. Liitteet 1,5. s. 33. - Ks.            ,sesta. Liitteet VII,1. s. 1•27. - Ks. 'Kun-
10050:      Valtiopäiväjärjestys.                                 nallisverotus.
10051:      n:o 2, Kivi o d a n: Tasa·vallan presiden-         - n :o 15, Kivimäen y. m.: Lohkomistoi-
10052:      tin vaalista annetun lain 3 § :n ja valtio-           mitusta koskevain tehtäväin siirtämis·estä
10053:      päiväjärjestyiksen 23 § :n muuttamisesta.             maanmittauskonttoreille. Liitteet VII,2.
10054:      Liitteet 1,6. s. 34. - Ks. ,Presidentin vaali.        s. 128. - Ks. Lohkomistoimitukset.
10055:      n:o 3, Kivi o j a'n: Valtiopäiväjärjestyk-            n :o 116, ,A_ n naI a 11 y. m.: Hel,singin yli-
10056:      sen 3·5 §:n muuttamisesta. 1Liitt.eet l,r.             opiston muodostam~sesta täydellisesti suo-
10057:      s. 35.- Ks. Valtiopäiväjärjes·tys.                    malaiseksi valtionyliopistoksi.             Liitteet
10058:      n:o 4, Tarkkaseny.m.: Kansanedusta-                    VII1,z. s. 136. - Ks. Yliopi.sto.
10059:      jien, valtion viran j,a toimen haltijain sekä         n:o 17, Ailion: Oppilmulun ja käytän-
10060:      kansakoulunopettajien palkkojen alentami-             nöllisten oppilaitosten keskinäisen suhteen
10061:      sesta elinkustannusindel"sin laskua vastaa-           selvittämisestä. Liitteet VII1,3. s. 138. -
10062:      vassa määrässä. Lii,tteet LV,z. s. 55. - Ks.           Ks. Oppikoulut.
10063:      Virlmmiesten palkkaus.                                n:o 18, Åkerblomin y. m.: Käytännöl-
10064:      n:o 5, ,Pekkalan y. m.: Helpotusten                   Es-amma·tillisen opetuslinjan lisäämisestä
10065:      myöntämisestä         maaseudun vähäväkisen            j<k:aiseen oppikouluun. Liitteet V1II,4.
10066:      väestön valtiolta saamien lainojen lyhen-              s. 140 ja 143. - rKs. Oppikoulut.
10067:      nys- ja :korkomaksujen 'SUorittamisessa.               n :o 19, Pär s s i sen y. m.: 'fyöopetuksen
10068:      Liitteet 1V,3. s. 57. - Ks. Pienviljelys.             soveltamisesta oppi1koulun ohjelmaa.n. Liit-
10069:      n :o ·6, Pekka 1 a n y. m.: Obligatioiden              teet V1Il,5. s. 147. - Ks. Oppikoulut.
10070:      käyttämisestä kalliskorkoisten pienviljelij ii-        n:o 20, K a ll i o:koo siken y. m.: E·sityk-
10071:      lainojen vakaannuttamiseen. Liitteet 1V,4.             sen antamisesta erinäi,silmi muutoksilksi
10072:      1S. 58. - Ks. Pier1Viljelys.                           oppivelvollisuuslakiin.          1Liitteet VIII,6.
10073:      n:o 7, K e.s t i n: V·altion obligatioiden             s. 150. - K1s. Op·pivelvolli·suus.
10074:      liikkeelle la.skemisesta pienviljelijäin vel-      -n:o 21, Lampisen y. m.: Museor,aken-
10075:      kojen vakauttamista varten. Liitteet 1V,5.             nuJksen rakentamisesta. Mustialan puistoon.
10076:      s. 59. - K•s. Pienviljely.s.                          ,Liitteet VIII,7. s. 153. - [K.s. lMiuseot.
10077:      n:o 8, Kaijalaisen y. m.: Maantie- ja              - n:o •22, B r a.n d erin y. ,m.: Itä~ämeen
10078:      siltarakennustöiden järjestämisestä vara-
10079:                                                             museon tukemisesta. :Liitteet <V1II,s. s. 155.
10080:      töiksi Pohjois~Suomessa.         Liitteet IV,6.        - Ks. Museot.
10081:      s. 61. - Ks. :Maantie- ja .siltarakenn1LStyöt.
10082:      n:o 9, Salon: Sähkövoima-aseman ra!ken-                n:o 2·3, Voionmaan: T·oimenpiteistä
10083:      .tami·sesta Ou1ujoes.sa olevaan Pyhäkoskeen.           maakunta-arkiston ra:kentam]seksi Viipu-
10084:      Liitteet 1V,7. s. 63. ~ Ks. Pyhäkoski.                  riin. .Liitteet VII1,9. s. 157. - Ks. M,aa-
10085:       n:o 10, Kaijalai•sen y. m.: Kannatta-                 kunta-arkistot.
10086:      van kaivosteollisuuden edellytyksistä Poh-         - n:o 214, Kolkin y. m.: Rukoushuoneen ja
10087:       jois~.Suomes•sa. .Liitteet IV,s. s. 64. -   Ks.       papin as:unnon rakentamises,ta Ilomantsin
10088:       Kaivosteollisuus.                                     iKuollismaan kylään.            Liitteet VH1,1o.
10089:      n :o 11, Sillan p ä ä n y. m.: Naispoliisi-            ,s. 15·9. - <Ks. RuJkou.shuoneet.
10090:       toimen järjestämisestä vakinaiselle kan-              n :o 2'5, ,p ä i v ä n s :a l on y. m.: 1E<päsiv.eel-
10091:       nalle. Liitteet IV,9. •s. 60. - :l{,s. Nais-          1isten jullkaisujen ja esineitten levittämi.sen
10092:       poliisit.                                              ja ka.upaksipitämisen ehk:äisemi8estä. Liit-
10093:       n:o 1:2, Pekkalan y. m.: Rahalaitosten                teet VLII,u. s. 16'1. - K~s. Siveellisyystyö.
10094:       korkopolitiilkan selvityttämisestä. Liitteet       - n:o 216, •A lestalon y. m.: Virkataloihin
10095:       V,1. s. W9. - IK·s. Korko.                            !lmliuluva~n     vuokra-alueiden luna;stamista
10096:       n :o 13, •0 k ·s a ·Sen: Lentokoneella tapah-         koS1kevan Iain muuttamisesta.              Liitteet
10097:       tuvan .avu.na.nnon järjestämisestä &killisissä         l'X,z. s. 168. - K1s. Virkatalot.
10098:       s·airaustapau'k.si.ssa !Suomenlahden ulkosaa-          n :o ,27, 1P i iJ k ä ·s· en y. m.: Asutusl•aut<',-
10099:       relaisille. Liitteet V1,3. s. 1·2·2. - Ks. Suo-        kuntain oikeuttamisesta ostamaan pakko-
10100:       menlahden uikosaaret.                                  huutokaupoissa pienvil,jelijäin tiloja enti-
10101:                                      Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet.                                    7
10102: 
10103:     sille omistajille asuttaviikrsi järjestämistä              joen rKäylänkoskeen. rLiitteet IX,16. s. 194.
10104:     varten. ·Liitteet IX,3. s. 17r2. - Ks. Pien-               ____, /Ks. Kalanhautomalaiwkrset.
10105:     viljelys.                                                    n :o ·41, L 'a m p i sen y. m.: Ulkomaisen
10106:     n : o r28, K e s t i n : J akofkuntain y h tei.sillä         rru!!kapuun tuonnin ehkäisemisestä. Liit-
10107:     mailla olevien a'sumto-alueiden vuokra;ajain                 teet IX,1 7. s. 196. - 'Ks. Puurn tuonti.
10108:     itsenäistyttämisrestä. rLiitteet IX,4. s. 174.               n:o 4:2, Hännisen y. m.: Toimenpiteistä
10109:     - Ks. Arsuntoalueiden vuokraajat.                            kivihiilen käytön vähentämi:sekrsi maa,ssa.
10110:     n:o 29, L·a h tel a n y. m.: Bsityksen anta-                 Liitteet IX,1s. :s. 19r8. - Ks. Kivihiili.
10111:     misesta 'laiksi lohkcmuntien ja jailwikuntien                n:o 4:3, Cajanderin y. m.: Toimenpi-
10112:     metsistä myytävien puiden kraupasta. Liit-                   teistä .puun ja puusta saatavien polttoainei-
10113:     teet LX,5. s. 175. - ,Krs. ,Metsät.                          den kilpailuJkyvyn lisää:misek,si. Liitteet
10114:     n :o 30, B r a n d e r i n y. m.: Pientilain                 IX,19. s. 200. - 'Ks. Puupolttoairneet.
10115:     pirsto:misen raj.oittami.sesta. ,Liitteet IX,6.              n :o '44, V. E .s k o l a n y. m.: Kivihiilen
10116:     s. 177. - [Ks. Pientilat.                                    käytön mjoi1Jtami:sesta poltto- ja lämmitys-
10117:     n :o 31, Hän n i sen y. m.: Ersityiksen an-                  ameena. Liitteet IX,2o. s. 203. - Ks.
10118:     tami,sesrta laiksi, jonka mukaan rukiin                      Kivihiili.
10119:     tuontitullin tuotosta vuosittain annettai-                   n:o 45, Oksasen y. m.: Äitiyshuorllon
10120:     siin lisäavus'tursta rajaseutujen pienviljeli-               järjestämisestä      ja    toimeenp·anemisesta.
10121:     jöille peltojen, niittyjen jra laidunten rai-                Liitteet X,1. s. 2r07. - Ks. Äitiy.shuolto.
10122:     vausta varten. 'Liitteet IX,7. s. 179. --                   n:o 46, Nikkasen y. m.: Viipurin kier-
10123:     Ks. rPien'Viljely,s.                                         toradan rakentamisesta. :Li:i:tteet XII,1.
10124: -   n:.o 32, Setälän y. m.: Toimenpiteistä                       s. 213. - Ks. Rautatiet.
10125:     sop1 v1en    rteoilisuuskaJSvien     vi1jelemisen           n:o 47, Luostari'sen y. m.: M,a:t:ka-
10126:     edistämiseksi. rLiitteet IX,s. s. 181. - Ks.                ·seläm-Savonlinnan rataosan r·rukentami-
10127:     Teollirsu~UJsdmsvit.                                         sesta. Liitteet XII,2. s. 214. - rKs. Rauta-
10128:     n :o 33, S a 11 i rs en y. m.: rSaimaan vedern-             tiet.
10129:     pinnan ~sää,nnöstelyrstä.       :Liitteet IX,9.             n:o 48, Rissasen y. m.: Rautatien ra-
10130:     s. 182. - 1Krs. rSaimaan vedenpinnan sään-                  kentamisesta Ou'tokummun radalta Savon
10131:     nöstely.                                                     radalle. Liitteet XII.3. s. 215.- Ko. Rau·
10132:     n:o 314, J·unekrsen y. rm.: Kiinteän maa-                   tatiet.
10133:     mieskoulun ,perustamisesta Peräpohjolaan.                   n:o 49, R~autah.arjun y. m.: Ra:uta··
10134:     Liitteet IX,1o. :s. 184. - Ks. Maamies-                     tien mkenta;misesta Sysmäjärveltä Toiva-
10135:     koulut.                                                     lan, Kuopion, Viitll!saaren, ·Lappajärven ja
10136:     n :o 35, IK a 11 i o n i e me n y. m.: Emäntä-
10137:                                                                 Härmän !kautta Vaasaan. Liitteet XII,4.
10138:     koulurn perustamisesta 'Var,sinais-iSuomeen.                rS. :21S. - Krs. Rautatiet.
10139:     Liitteet IX,u. s. 186. - Ks. Emäntä-
10140:     koulut.                                                -    n :o 50; .J ·O ·u kas en y. m.: Satamaradan
10141: -   n:o 36, Hei rkk i sen y. m.: Esityksen                      rakentamisesta Kovesj.oen PY1Siilki1tä Kove-
10142:     antamisesta lihantarkms1ms1ain muruttami-                   lahden ~satamaan. Liitteet XII,5. s. 2·2().
10143:     seksi ..Liitteet IX,12. s. 187. - Ks. Lihan-                - Krs. Rautatiet.
10144:     taDkas<tus.                                                 n :o '51, Setä 1 ä: n y. m.: ~Lisämäärärarhasta
10145:     n:o 37, K ä m är ä isen y. m.: V~oin rauta-                 Porin-'Hall!pamäen           rautatierakennusta
10146:     tierahtien alentamirsesta. tLiitteet TX,13.                varten. Liitteet ~H,6. s. 222. - K:s. Rau-
10147:     s. 18'8. - 'K,s. Voin rautatierahdit.                      tatiet.
10148:     n:o 38, Hu.itti.sen y. m.: Ersityksen an-                   n :o 5:2, Hännisen y. m.: Poussun-Ty-
10149:     tamisesta rlaiksi voirn ja juuston vienrti-                 räjärven-Jo!kijärven maantien rakentami-
10150:     palkkiosta. rLiitteet liX,14. s. 190: - Ks.                ,gen jouduttamisesta. -          Liitteet XII,7.
10151:     Voin ja juuston vientipallkkio.                            's. '223. - K·s. Mraantiet.
10152:     n:o 39, rNurmesniemen y. m.: Esityk-                   -   n:o 53, Hän n i~s en y. m.: Maantien
10153:     sen .antamisesta laiil<Jsi margariinin' sekä               rarkentll!misesta     Paanajärven--ISovajärven
10154:     kerman ja maidon rlmrvik<keiden vaimiste-                  ma;a.ntieltä Liikasenvaamn kylään. Liitteet
10155:     verosta. Liitteet IX,15. 1S. 192. - iKrs. Mar-              XII,s. s. 224. - Krs. Maantiet.
10156:     gariini.                                               -   n:o 5'4, :K ·0 r h o sen y. m.: Tervasalmen
10157:     n :·o 40, H ä n n i s en y. m. : iKalarnmädin              sillan ra;kentamisesta.         Liitteet XII,9.
10158:     hautomalaitokrsen mkennuttamisesrta Kit.ka-                s. 2125. - Ks. Sillat.
10159:                              Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet.
10160: 
10161: 
10162: n:o 35, S a 1 on: rSiUan ra<kentamises·ta Ou-    -     n:o 5•8, Pesosen y. m.: M·aiks.uttDman
10163: luj.oen yli P·uolangan~Utajärven maan-                kaUJttwkulkuliirlrenteen järjestämisestä K~'
10164: tiellä. Lii·tteet XH,1o. s. 2·26. - Ks. Maan-          rönsalmen yli. .Liitteet XI1I,l3. s. 231. -
10165: tiet.                                                  K1s. Kyrönsalmen liikenne.
10166: n:o 5'6, Jan h o sen y. m.: Maantiesillan              n :o 59, Särkän: 1Saima•an ja Kuolimon-
10167: rakentamisesta Ristijärvellä .sijaitsevan              Jarven väli1sen kanavan rakentamisesta.
10168: Koimsalmen yli. Liitteet XII,11. s. 227.             . Liititeet XII,14. s. 232. - Ks. Kanavat.
10169: - 'Ks. Sillat.                                         n:o ·6(), 'Kaijalai•sen y. m.: Toimen-
10170: n:o 57, Jan h o sen y. m.: Alikäytävän                 piteistä :Säännöllisen laivaliikenteen keskey-
10171: rakentamisesta :Kajaanin kaupungin ja                  tymisen estämi·seksi Petsamon r•annikoiJla_
10172: Lehtikankaan kwUJpunginosan välille. Liit-             Liitteet XIII,15. s. 233. - K·s. Petsamo.
10173: teet X!II,12. s. 228. - Ks. Kajaanin radan
10174: alikäytävä.
10175: ASIALUETTELO.
10176:                                      Asia 1uette 1o.
10177:                        A.                          -Ed. Kallioniemen y. m. toiv. al. n:o 35
10178:                                                      emäntäkoulun perustamisesta Varsinais-
10179: Ammatillinen opetuslinja: -     Ks. Oppikoulut.      ISuomeen.     Liitteet 1X,l1. s. 186. L.
10180:                                                      Mtv:aan 77.
10181: Arkistot: -   Es.. Maakunta-arkistot.
10182:                                                      Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n :o 33 määrä-
10183: Asuntoalueiden vuokraajåt: Ed. Kestin toiv.          ra·han osoittami,se:sta emäntäkoulun perus_
10184:    al. n :o 28 jakokuntain yhteisillä mailla         tami•sta varten Kemij.ärvelle.      Liitteet
10185:    olevien asunto-alueiden vuokraajain itse-         II,42. s. 248. L. Vv:aan ·992.
10186:    näistyt.tämi:sestä. Liitteet IX,4. s. 174. L.   Epäsiveel1iset julkaisut: -       Ks. Si veellis,yys-
10187:    Mtv:aan 77.                                        työ.
10188: Asutuslautakunnat: -     K·s·. Pienviljelys.                             F.
10189:                                                    Pinlands Svenska Sång- och )lusikförhulHl:
10190: Asutustoiminta: -    Ks. Pienviljelys:.
10191:                                                       - K·s. :Musiikki.
10192: 
10193:                        D.                                                H.
10194: Diakonissakodit: -     Ks. Sairaalat.              Hallitusmuoto: Ed. Österholmin y. m. lak. al.
10195:                                                       n :o 1 laiksi hallitusmuodon 49 § :n muut-
10196:                                                       tamisesta. Liitteet 1,1. s. 5 ja 7. L.
10197:                        E.                             Prv:aan 67.
10198: Eduskunnan tarkistajat: -      Ks. Valtiopäivä-    Helsingin   kaupunginorke~teri:        -    Ks. Mu-
10199:    järjestys.                                        siikki.
10200: Edustajanpalkkio: Ed. Ståhlbergin lak. al.         Helsingin yliopisto: -        K.s. Yliopisto.
10201:    n: o 4 laiksi edus•tajallJJalkkiosta annetun
10202:    lain muuttamisesta. Liitteet 1,4. ~~. 31.
10203:    L. Prv:aan 68.
10204:                                                                             1.
10205: - Ktst. Virkamiesten palkkaus.                     Ilomantsi: -   Ks. Rukoushuoneet.
10206: 
10207: Edustajanvaalit: Ed. Tuomiojan y. m. lak. al.      Itä-Hämeen museo: -           Ks. Museot.
10208:    n :o 3 laiksi edustajanvaaleista. Liitteet
10209:    1,3. s. 13. L. Prv:aan ·68.                                           J.
10210: -Ed. :Soljan y.m. t.oiv. al. ·n:o 1 vaalioikeu-    .Jakokunnat: - rKs. Asuntoalueiden vuokraa-
10211:    den myäntämise•stä vakinaisessa sotapal-            jat. Metsät.
10212:    velukses.sa oleville. Liitteet 1,5. s. 33. L.
10213:    Prv:aan 71.                                     .Joensuun Musiikkiyhdistys: -         Ks. Musiikki.
10214:    K·s. v,altiopäiväjärjestys.
10215:                                                    Juuston vientipalkkio: -         Ks. Voin ja juus-
10216: Elinkustannusindeksi: -       Ks. Virkamiesten        ton vientipalkkio.
10217:    palkkaus.
10218: 
10219: Emäntäkoulut: Ed. Lahtelan y. m. rah. al.
10220:                                                                             K.
10221:   n:o 7 määrärahan osoittami,s:esta Kemi-          Kaivosteollisuus: Ed. Kaijalaisen y. m. toiv.
10222:   järven emäntäkoulun perus•tamista varten.           al. n:o 10 kannattavan kaivosteollisuuden
10223:   Liitteet ]V,l6. s. 78. L. Vv:aan, jonka             edellytyksistä Pohjois-Suomessa. Liitteet
10224:   tulee pyytää Mtv:n lausunto 69.                     J'.V,8. s. 64. L. Vv:aan 73.
10225: 4                                                 Asialuettelo.
10226: 
10227: 
10228: Kajaanin radan alikäytävä: Ecl. J anhosen                 Kieltolaki: Ed. von Frenckellin y. 111. lak. al.
10229:    y. rn. toiv. al. n:o 57 alikäytävän rakenta-              n :o 8 laiksi kieltolain 2 PY'kälän muut-
10230:    mises,ta Kajaanin kaupungin ja Lehtikan-                  tamisesta.   Liitteet VI,l. s. 115.       L.
10231:    kaan kaupunginosan välille.          Liitteet             Tv:aan 68.
10232:    XII,12. s. 228. L. Kulkv:aan 79.
10233:                                                           Kivihiili: Ed. Hännisen y. 111. toiv al. n:o 42
10234: Kalanhautomalaitokset: Ed. Hännisen y. m.                    toimenpiteistä kivihiile,n käytön vähentä-
10235:    toiv. al. n:o 40 kalanmädin hautomalai-                   miseksi.    Liitteet IX,1s. s. 198.        L.
10236:    tokse,n rakennuttami''1esta Kitkajoen Käy-                Mtv:aan, jonka tulee pyytää Vv:n lau-
10237:    länkoskeen. Liitteet IX,16. s. 194. L.                    sunto 78.
10238:    Mtv:aan 78.                                               Ed. V. Eskolan y. 111. toiv. al. n:o 44 kivi-
10239:                                                              hiilen käytön rajoittamisesta poltto- ja
10240: Kalausäilykelaitokset: Ed. Åkerblomin rah.                   lä111mitysaineena. Liitteet IX,2o. s. 203.
10241:    al. n:o 8 määrärahan osoittamisesta ka-                   L. Mtv:aan, jonka tulee pyytää Vv:n lau-
10242:    lansäilykelaitosten perustamista tai laa-                 IS:unto 78.
10243:    jentamista varten. Liitteet IV,17. s. 80               - Ks. Puupolttoaineet .
10244:    .ia 8>l. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
10245:    M:tv:n lausunto 69.                                    Konservatodot: -       Ks. Musiikki.
10246: 
10247: Kanavat: Ed. Tukian y. m. rah. al. n:o 25                 Korko: Ed. Pekkalan y. m. toiv. al. n:o 12
10248:   määrärahan osoittamisesta Kuolimon--                      rahalaitosten korkopolitiikan selvi tyttä-
10249:   Saimaan kanavan rakentamista varten.                      111ises,tä. Liitteet V,l. s. 1~09. L. Pv:aan 73.
10250:   J~iitteet I'V ,.34. s. 104. L. Vv:aan, jonka
10251:   tulee pyytää Kulkv:n lausmnto 7l.                       Koteja tylsämiellsille: -     Ks. Tylsämieliset.
10252:   Ed. Särkän toiv. al. n :o 59 Saimaan ja
10253:   Kuolimonjärven välisen kanavan rakenta-                 Kotirauhan rikkominen: -        Ks. Rikoslaki.
10254:   misesta. Liitteet XII,l4. s. 232. L.
10255:   Kulkv:aan 79.                                           Kunnallisverotus: Ed. Oksalan y. 111. lak. aL
10256:                                                             n: o 7 laeiksi kunnallis,verolakien :sekä
10257: Kansakoulunopettajain pallrkaus: -          Ks. Vir-        tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
10258:   kamiesten palkkau~.                                       Liitteet IV,1. s. 49. L. Vv:aan, jonka tu-
10259:                                                             lee pyytää lausunto Ltv :lta 68.
10260: Kansakoulut: -         Ks. Oppivelvollisuus.                Ed. J. L. Mäkelän y. m. toiv. al. n:o l4
10261:                                                             kunnallisverotusta koskevien säännÖts,ten
10262: Kansankonsenatoriot: -          Ks. Musiikki.               muuttamisesta. Liitteet VII,l. s. 127.
10263:                                                             L. Ltv:aan 73.
10264: Kaoiiini: -    Ks. Puolangan kaoliini.
10265:                                                            Kyrönsalmen liikenne: Ed. Pesosen y. m.
10266: I~asvinviljelys:   -    K,s!. Teollisuuskasvit.              toiv. al. n :o 58 maksutto111an kauttakul-
10267:                                                              kuliikenteen järjestämisestä Kyrönsalmen
10268: Kemijärven tuhat: Ed. Lahtelan y. m. rah.                     yli. Liitteet XIl,13. s. 23l. L. Kulkv :aan
10269:   al. n :o 40 määrärahan orSoittamisesta Ke-
10270:                                                               79.
10271:   mijärven tulvien ehkäisemi,stä tarkoitta-
10272:   van tutkimuksen ,toimittamista varten.                   Käytännölliset     oppilaitokset: -   Ks. Oppi-
10273:   Liitteet II,49. s. 258. L. Vv:aan 99,3.
10274:                                                              koulut.
10275: Kemijärven yhteiskoulu: -          Ks. Oppikoulut.
10276: 
10277: Kemin työkeskustalo: Ed. Hannulan y. m.                                            L.
10278:   rah. al. n :o 1 määrärahan osoittamisesta                Laidunviljelys: -     Ks. Pienviljelys.
10279:   työkeskustalon rakentami,sta varten Ke-
10280:   min esikaupunkialueelle. Liitteet IV,10.                 Laidunviljelyspalkkiot: -     K's. Uudisviljelys-
10281:   s. 69. L. Vv:aan, jonka tulee p;yyttiä                      palkkiot.
10282:   Siv:n lausunto 68.
10283:                                                            Laivaliikenne: -     Ks. Petsamo.
10284:     Kerman ja maidon korvikkeet: -         Ks. lvfar-
10285:        gariini.                                            Lapuanliike: -      Ks. Rikoslaki.
10286:                                            Asialuettelo.
10287: 
10288: Lentoliikenne: -     Ks. Suomenlahden ulko-            Ed. Tukian y. m. rah. al. n :o 16 maara-
10289:    saaret.                                             rahan osoittamisesta maantien rakenta-
10290:                                                        mista varten Taipalsaarelta Lappeenran-
10291: Lihantarkastus: Ed. Heikki&en y. m. toiv. al.          taan. Liitteet J!V,25. s. 95. L. Vv:aan,
10292:    n :o 36 esityksen antami:s,esta lihantarkas-        jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto 70.
10293:    tuslain muuttamiseksi. ·Liitteet IX,12.
10294:                                                        Ed. Hiltusen y. m. rah. al. n :o 17 määrä-
10295:    s. 18:7. L. Mtv:aan 77.
10296:                                                        han osoi ttamis.esta maantien rakentamista
10297: Lohkokunnat: -      Ks. Metsät.                        varten Sorsakosken tehtaalta Varkauteen.
10298:                                                        Liitteet IV,26. s. 96. L. Vv:aan, jonka
10299: Lohkomistoimitukset: Ed. Kivimäen y. m.                tulee pyytää Kulkv:n lausunto 70.
10300:    toiv. al. n:o 15 lohkomistoimitusta koske-          Ed. Kes,tin rah. al. n:o 18 määrärahan
10301:    vien tehtäväin ·siirtämisestä maanmittaus-          osoittamisesta maantien rakentamista var-
10302:    konttoreille. Liitteet .VH,2. '"'· 128. L.          ten Muhoksen pitäjän ja Ylikiimingin
10303:    IAv:aan 73.                                         väliseltä maantieltä Oulujoen pohjois-
10304:                                                        puolta U ta järven kunnan Vaalan kylään.
10305:                                                        Liitteet IV,27. s. 97. L. :Vv:aan, jonka
10306:                       M.                               tulee pyytää Kulkv:n lausunto 71.
10307: Maakunta-arkistot: Ed. Voionmaan toiv. al.             :Ed. Jussilan rah. al. n:o 19 määrärahan
10308:   n :o 23 toimenpitei:stä maakunta-arkiston            osoittamisesta maantien        rakentamista
10309:   rakentamiseksi Vii,puriin. Liitteet VJ:II,9.         varten .Sierilän losrsån eteläpäästä Kemi-
10310:   s. 157. L. Siv :aan 76.                              joen eteläpuolta Pekkalan lossille. Liit-
10311:                                                        teet l•V,28. s. 98. L. Vv:aan, jonka tu-
10312: Maamieskoulut: Ed.Kuisman y. m. rah. al.               lee pyytää Kulkv:n lausunto 71.
10313:   n :o 5 määrärahan O·soittamisesta maa-
10314:                                                        Ed. Jauhosen y. m. rah. al. n:o 20 mää-
10315:   mieskoulun rakentamista varten itäiselle
10316:                                                        rärahan osoittamisesta maantien raken-
10317:   kannaks.elle. Liitteet IV,14. s. 7·6. L.             tamista varten Suomussalmen kirkolta
10318:   Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lau-                Ylinäljängän kylään. Liitteet IV,29.
10319:   sunto 69.                                            s. 99. L. Vv:aan, jonka tulee pyytä~i
10320:   Ed. J uneksen y. m. toi v. al. n: o 34 kiin-         Kulkv:n lausunto 71.
10321:   teän maamieskoulun perustami:s:esta Perä-
10322:   pohjolaan. Liitteet IX,1o. s. 184. L.                Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 21 määrä-
10323:   }ftv:aan 77.                                         rahan osoittamisesta Kemijärven kirkon-
10324:                                                        kylän-Luusuan maantien rakentamista
10325: ~laanmittaus:   -   Ks. Lohkoroistoimi tukset.         varten. Liitteet IV,30. s. 100. L. Vv:aan,
10326:                                                        jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto 71.
10327: Maantie- ja siltarakennustyöt: Ed. Kaijalai-       -   Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 2.2 määrä-
10328:   sen y. m. toiv. al. n:o 8 maantie- ja silta-         rahan osoittamisesta Kuolajärven-Lam-
10329:   rakennustöiden järjes•tämisestä varatöiksi           pelan-V uosnaj ärven-Tu u tij ärven maan-
10330:   J>ohjois-:Suomessa. Liitteet IV,G. s. 61.            tien rakentamista varten. Liitteet IV,31.
10331:   L. Vv:aan 73.                                        s. 101. L. :Vv:aan, jonka tulee pyytää
10332:                                                        Kulkv:n lausunto 71.
10333: Maantiet: Ed. Österholmin y. m. rah. al.               Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n :o 2:3
10334:   n: o 12 määrärahan os.oi ttamisesta Tammi-           määrärahan osoittamisesta Pellon kylän
10335:   saaren maalaiskunna·s·sa sijaitsevien Ös-            ja Jlvieltauksen välisen maantierakennuk-
10336:   terby ja TroUböle nimisten kylien välisen            sen loppuunsaa ttami"ta varten. Lii tteet
10337:   maantieosan oikaisemista ja parant::J-               IV,32. s. 102. L. :Vv:aan, jonka tulee
10338:   mista varten. Liitteet I1V,21. :s:. 87 ja 88.        pyytää Kulkv :n lausunto 71.
10339:   L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n                 Ed. Hirvensalon y.m. rah. al. n:o 45 mää-
10340:   lausunto 70.                                         rärahan osoittamisesta Iisalmen rajalt:t
10341:   Ed. iSaarisen y. m. rah. al. n:o 15 mäii-            :M:aanirn,gan---'Kiuruveden. maantielle joh-
10342:   rärahan osoittamisesta maantien raken-               tavan entisen maantien kuntoonpanem i-
10343:   tamista varten A:skaisten-:fiferimaskun              :Seksi. Liitteet II.r>4. s. 266. L. Vv:aan
10344:   maantieltä Teersalon kylän rantaan. Liit-            994.
10345:   teet IV,24. s. 94. J~. Vv:aan, jonka tulee           Ed. Koposen y. m. rah. al. n :o 46 määrii-
10346:   pyytää Kulkv:n lau21Unto 70.                         rahan osoittami·sei'ta Kolin yHimajall('
10347:                                            Asialuettelo.
10348: 
10349: 
10350:   johtavan maantien rakentamiseksi. Liit-          Maatalouskiinteistö: -        Ks. Kunnalliswro-
10351:   teet II,55. s. 268. L. Vv:aan 9-94.                tus.
10352:   Ed. Hännisen y. m. rah. al. n :o 47 Raista-
10353:   kafr-:Mfintyjärven-Impiön v.älisen maan-         Maidon korvikkeet: -       Ks. Margariini.
10354:   tien rakentamista varten. Liitteet Il,5 6.
10355:   s. 270. L. Vv:aan 9<94.                          Mallasjuomat: Ed. von Frenckellin y. m. lak.
10356:   Ed. Hänni.sen rah. al. n:o 4S määrärahan           al. n :o 9 laiksi malla:sjuomain tehdasmai-
10357:   osoittamisesta maantien rakentamista var-          sesta valmistuks,esta. Liitteet VI,2. s. 116.
10358:   ten Aittakummusta, Siikajärvelle. Liit-            L. Tv:aan foR,
10359:   teet II,57. s. 271. L. Vv:aan 994.
10360:                                                    }Iargariini: Ed. Nurmesniemen y. m. toiv.
10361:   Ed. Hännisen y. m. rah. al. n:o 49 määrä-
10362:                                                       al. n :o 39 esityksen antamisesta laiksi
10363:   rahan osoittami,sesta Nuorittan-Oinaan
10364:                                                       mar.gariiniu sekä kerman ja maidon kor-
10365:   -Aittojärven maantien rakentamista var-
10366:                                                       vikkeiden valmisteverosta. Liitteet IX 15
10367:   ten. Liitteet II,58. s. 272. L. Vv:aan
10368:                                                       H 192. L. Mtv:aan 78.                 ' .
10369:   9:94.
10370:   Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n :o 50           M~eijerit: Ed. H. Eskolan y. m. rah. al. n:o 9
10371:   määrärahan osoittamisesta PeHon kylän                määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vai-
10372:   ja Meltauksen välisen maantierakennu!k-              keimmissa taloudellisissa oloissa toimi-
10373:   sen loppuunsaattami:sta varten:. Liitteet            ville meijereille. Liitteet IV,ts. s. 8 2.1
10374: 
10375: 
10376: 
10377: 
10378:   II,59. s. 273. L. Vv:aan 9'94.                       L. Vv:aan, jonka tulee pyytää :Mtv:n lau-
10379:   Ed. Kaijalaisen y. m. rah. al. n:o 5,1 mää-          sunto 69.
10380:   rä,rahan osoittamisesta Palojoensuun-
10381:   Kaaresuvannon maantien rakentami,sta             Metsät: Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 29
10382:   varten. 'Liitteet II,60. s. 274. L. Vv:aan         esityrosen antamisesta laiksi lohkokuntien
10383:   994.
10384:                                                      ja jakokuntien metsistä myytävien puiden
10385:   Ed. Hännisen y. m. rah. al. n :o 5~2 mää,rä-
10386:                                                      kaupasta. Liitteet IX,5. s. 175. L.
10387:   rahan osoittamisesta Sovajärven-Liika-
10388:                                                      Mtv:aan 77.
10389:   senvaaran maantien rakentamista varten.
10390:   Liitteet II,61. s. 27~5. L. Vv:aan 994.
10391:   Ed. Kaijalai,sen y. m. rah. al. n :o 5:3 lisä-   Mikkelin J\[nsiikinystävät: -      Ks. Musiikki.
10392:   määrärahan osoittamisesta maanteiden
10393:   rakenta"mista varten Oulun läänissä. ·Lii-        l\ifuseot: Ed. Lampisen y. m. toiv. al. n :o 21
10394:   teet II,62. s. 276. L. Vv:aan :994.                   museorakennuksen rakentamisesta :Mus-
10395:   Ed. Hännisen y. m. toiv. al. n :o 52 Pous-             tialan puistoon. Liitteet VIII, 7. s. 153.
10396:   sun-Tyräjärven-·J okijärven         maantien           L. Siv:aan 76.
10397:   rakentami,:Hm jouduttamisesta. Liitteet                Ed. Bmnderin y. m. toiv. al. n:o 22 Itä-
10398:   XII,7. s. 22~3. L. Kulkv:aan 79.                       Hämeen museon tukemi ,esta. Liitteet
10399:   Ed. Hännisen y. m. toiv. al. n:o 53 maan-              VIII,s. s. 15:5. L. 'Siv:aan 76.
10400:   tien rakentamisesta Paanajärven-Sova-
10401:   järven maantieltä Liikasenvaaran kylään.          Musiikki: Ed. For:stad,iuksen y. m. rah. al.
10402:   Liitteet XII,s. s. 2'2:4. L. Kulkv:aan 79.          n :o 26' mä,ärärahan osoittami:sesta konser-
10403:   Ed. Salon toiv. al. n:o 55 :,s:illan rakenta-       vatorioiden, Helsingin kaupunginorkeste-
10404:   misesta Oulujoen yli Puola,ngan-Utajär-             rin ja erinäisten musiikkiyhdistysten
10405:   ven maantiellä. Liitteet XII,1o. s. 226.            avustamiseksi. Liitteet II,3 5. s. 23,9.
10406:   L. Kulkv:aan 79.                                    L. Vv:aan 9192.
10407:   Ks. Sillat,
10408:                                                     l\'Iustiala: -   Ks. Museot.
10409: Maaseudun vähäväkinen väestö: -      Ks. Pien-
10410:                                      1
10411: 
10412: 
10413:   viljelys.
10414:                                                                             N.
10415: ~Iaatalouskerhotoiminta:      Ed. Pekkalan rah.     Naispoliisit: Ed. Sillanpään y. m. toiv. al.
10416:    al. n :o 34 koroitetun määrärahan o,soitta-         n :o 11 naispolii~sitoimen. järjestämisestä
10417:    misesta maatalouskerhotoimintaa varten.             vakinaiselle kannalle. Liitteet IV,9. s.
10418:    Liitteet II,43 . .s. 249. L. Vv:aan 9:92.           65. L. Vv:aan 73.
10419:                                              Asialuettelo.                                           7
10420: 
10421: 
10422:                         o.                           Petsamo: Ed. Kaijalaisen y. m. toiv. al.
10423: Obligatiot: -    Ks. Pienviljelys.                      n :o 60 toimenpiteistä säännöllisen laiva-
10424:                                                         liikenteen keskeytymisen estämiseksi Pet-
10425: Oikeusasiamies: -      Ks. Hallitusmuoto.               samon rannikoilla. Liitteet XII,15. s. 233.
10426:                                                         L. Kulkv:aa~n 79.
10427: Omaisuusvero: -       Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
10428:                                                      Pientilat: Ed. ~Branderin y. m. toi v. al. n: o
10429: Omakotirahasto: Ed. Helon y. m. rah. al. n:o            3'0 pientilain pirstomi,oon rajoittamisesta.
10430:   38 määrära:halll oiSoittamisesta omakoti-             Liitteet IX,6. s. 177. L. Mtv:aan 77.
10431:   rahaston vahvistamisek,si. Liitteet II,47.
10432:   s. 25,6. L. Vv:aan 993.                            Pienviljelijäopisto: Ed. Kestin rah. al. n:o 6
10433:                                                         määrärahan osoittamisesta pienviljelijä-
10434: Oppikoulut: Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n :o 4'         opiston perustamista varten Oulun lää-
10435:   määrärahan osoittamisesta Kemijärven                  niin. Liitteet IIV,15. s. 77. L. Vv:aan,
10436:   yhteiskoulun koulutalon rakennus~avustuk             jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto 69.
10437:   seksi. Liitteet IV,13. e. 75. L. Vv:aan,
10438:   jonka tulee pyytää Siv:n lausunto 69.              Pienviljelys: Ed. Kestin rah. al. n:o 10, mää-
10439:   Ed. Helon y. m. rah. al. n:o 31 määrä-                rärahan os~oittamisesta rajatsteudun pien-
10440:   rahan osoittami,se.sta, ylimääräi,sten ainei-         viljelijäin uudis- ja laidunviljelyspalkkioi-
10441:   den opetusta varten. Liitteet II,4o. 6. 246.          den koroittami,seksi. Liitteet 1V,l9. s. 84.
10442:   L. Vv:aan 992.                                        L. Vv:aan, jonkfl, tulee ,pyytää Mtv:n lau-
10443:   Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 32 määrä-             sunto 69'.
10444:   rahan osoittamisesta Kemijärven y-hteis-           - Ed. 'Pekkalan y. m. toiv. al. n:o 5 helpo-
10445:   koulun koulutalon rakennusavus~tuksek~Si.             tus,ten myöntämisestä maaseudun vähävä-
10446:   Liitteet II,41. s. 247. L. Vv:aan ~99>2.              kisen väestön valtiolta saamien lainojen
10447: - Ed. Ailion toiv. al. n:o 17 oppikoulun ja             lyhennys- ja korkomakisujen suorittami-
10448:   käytännöllisten oppilaitosten keskinäisen             ses~sa.   Liitteet IV,3. s. 5,7, L. Vv:aan,
10449:   suhteen selvittämisestä. Liitteet VIII,3.             jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto 7~3.
10450:   s. 138. L. Siv:aan 76.                                Ed. Pekkalan y. m. toiv. al. n:o 6 obli-
10451:   Ed. Åkerblomin y. m. toiv. al. n :o 18 käy-           gatioiden käyttämi~sestä kalliskorkoisten
10452:   tännöllis-ammatillisen opetuslinjan lisää-            pienviljelijälainojen vakaa,nnuttamiseen.
10453:   miseEttä jokaiseen oppikouluun. Liitteet              Liitteet IV,4. s. 58. L. Vv:aan, jonka tu-
10454:   VIII,4. s. 140 ja 143. L. Siv:aan 76.                 lee pyytää Mtv:n lausunto 7'3.
10455:   Ed. Pärssisen y. m. toiv. al. n:o 19 työ-             Ed. Kestin toiv. al. n :o 7 valtion obliga-
10456:   opetuksen soveltamisesta oppikoulun 'oh-              tioiden liikkeelle laskemis~esta pienviljeli-
10457:   jelmaan.    Liitteet VTU,5. s, 147. L.                jäin velkojen vakauttamitstta varten. Liit-
10458:   Siv:aan 7'6.                                          teet IV,5. s. 59. L. ~Vv:aan, jonka tulee
10459:                                                         pyytää Mtv:n lausunto 73.
10460: Oppivelvollisuus: Ed. Kalliokosken y. m. lak.           Ed. Pitkäsen y. m. toiv. al. n:o ~217 asutus-
10461:   al. n :o 10 laiksi oppivelvolli,suudes~ta huh-        lautakuntain oikeuttamisesta ostamaan
10462:   tikuun 1'5 pa1vana 1931 annetun lain                  pakkohuutokaupoissa pienvi1jelijäin tiloja
10463:   11 § :n 1 momentin muuttami,s>esta toisin             entisille omistajille asuttaviillsi järjestä-
10464:   kuuluvaksi. Liitteet VTII,l. s. 135. L.               mistä varten. Liitteet rX,3. s. 172. L.
10465:   Siv:aan 6<8.                                          Mtv:aan 77.
10466:   Ed. Kalliokosken y. m. toiv. al. n:o 20               Ed. Hänni'''en y. m. toiv. al. n:o 31 esityk-
10467:   esityksen antamisesta erinäisiksi muutok-             sen antamises~ta laiksi, jonka mukaan ru-
10468:   siksi     oppivelvollisuuslakiin.      Liitteet       kiin rtuontitunin tu,oto,sta vuosittain annet-
10469:   VIIT,6. s. 150. L. Siv :aan 76.                       taisiin lisäavustusta rajaseu.tJujen pienvil-
10470:                                                         jelijöille peltojen, niittyjen j,a laidunten
10471:                                                         rai'Vausta varten. Liitteet IX,7. s. 179.
10472:                         P.                              L. Mtv:aan 77.
10473: Palkkaus: -     tKs. Virkamie~tten palkkaus.            Ks. Salaojituspalkkiot.
10474: 
10475: Perä~Pohjola:    -    Ks. Emäntäkoulut.     ~Iaa   Pienviljelysneuvojat: Ed. Kestin rah. al. n: o
10476:    mieskoulut.       Maantiet.                         36 mtiärära'han o-soittami,se.sta pienvilje-
10477: 8                                              Asialuettelo.
10478: 
10479: 
10480:     lysneuvojain      palkkaamiseksi.     Liitteet     Rautatiet: Ed. Janlwsen y.m. rah. al.n:o 411
10481:     II,45. s. 25'3. L. Vv:aan 993.                       rautatien rakentami.ses•ta varatyönä Kon-
10482:                                                          tiomäen a•semalta Ristijärven kautta Hy-
10483: Pikakirjoitus: -     K.s. Oppikoulut.                    rynsalmelle.     Liitteet II,53. s.      265.
10484:                                                          L. Vv:aan 9.94.
10485: Poliisit: -    Ks. N ais,poliisi t.                      Ed. Nikkasen y. m. toiv. al. n:o 46
10486:                                                           Viipurin    kiertoradan     rakentami1s,esta.
10487: Polttoaineet: -       Ks. Kivihiili.    Puupoltto-       Liitteet XII,l. s. ·213'. L. Kulkv:aan 78.
10488:    aineet.                                               Ed. Luostarisen y. m. toiv. al. n :o 47
10489:                                                          Matkaselän~Sav.onlinnan rataosan raken-
10490: Presidentin vaali: Ed. Kiviojan toiv. al.                 tamisesta.   Liitteet X:II,2. "'· 214. L.
10491:    n :o 2 tasavallan presidentin vaalista an-            Kulkv :aan 78.
10492:    netun lain 3 § :n ja valtiopäiväjärjestyk-            Ed. Ris.sa·sen y. m. toiv. al. n :o 48 rauta-
10493:    sen 23 § :n muuttamisesta. Liitteet 1,6.              tien rakentamisesta Outokummun radalta
10494:    s. 34. L. Prv: aan 72.                                 Savon radalle. Liitteet XII,3. s. 215.
10495:                                                          L. Kulkv:aan 78.
10496: Puitten myynti: -       Ks. Metsät.                      Ed. Rautaharjun y. m. toiv. al. n :o 49
10497:                                                          rautatien rakentamisesta .Sysmäjärveltä
10498: Puolangan kaoliini: Ed. Salon rah. al. n:o                Toivalan, Kuopion, Viitasaaren, Lappa-
10499:    3'9• määrärahan osoittamiiSes·ta Puolangan
10500:                                                           järven ja Härmän kautta Vaasaan. Liit-
10501:   kaoliinialueen tutkimi,sta varten. Lii.Ueet
10502:                                                           teet XII,4. s. 218. L. Kulkv:aan 78.
10503:   II,48. s. 257. ·L. Vv:aan '99'3.
10504:                                                          Ed. Joukasen y. m. toiv. al. n:o 50. sata-
10505: Puolustuslaitos: -      Ks. Edustajanvaalit.             maradan rakentamisesta Koves.joen pysä-
10506:                                                          kiltä •Kovelahden 'satamaan.         Liitteet
10507: Puun tuonti: Ed. Lampisen y. m. toiv. al.                XII,5. s. 220. L. Kulkv:aan 78.
10508:   n:o 41 ulkomaisen raakapuun tuonnin eh-                Ed. Setälän y. m. toiv. al. n:o 51 lisämää-
10509:   käisemisestä. Liitteet IX,1 7. ·s. 19>6. L.            rärahasta Parin-Haapamäen rautatie-
10510:   Mtv:aan, jonka tulee pyytää Ulkv:n lau-                rakennusta varten. Liitteet XH,6. s. 22 2.  1
10511: 
10512: 
10513: 
10514:    sunto 78.                                             L. Kulkv :aan 79.
10515:                                                          Ks. Veturien rakentaminen.
10516: Puupolttoaineet: Ed. Cajanderin y. m. toiv.
10517:    al. n :o 4·3 t.oimenpitei•stä puun ja puusta        Rikosasiat: -   Ks. Valtions,yyttäjät.
10518:    saatavien polttoaineiden kilpailukyvyn
10519:    lisäämiseksi. 1Liitteet IX,19. s. 200. L.           Rikoslaki: Ed. Kuusiston y. m. lak. al. n:o 6
10520:    ~\{tv:aan, jonka tulee pyytää Vv:n lau-
10521:                                                           laiksi rikoslain 24 luvun 1 ja 3 § :n muut-
10522:    sunto 78.                                              tamisesta. Liitteet II,2. s. 43. L. Lv:aan
10523: - Ks. Kivihiili.                                          68.
10524: Puutarhaliitto:- K,s,. Siirtolapuutarhaliitto.
10525:                                                        Rukiin tuontitullivarat: -    Ks. Pienviljelys.
10526: Pyhäkoski: Ed. Salon toiv. al. n:o 9 sähkö-
10527:    voima-aseman rakentamis.esta Oulujoessa             Rukoushuoneet: Ed. Kolkin y. m. toiv. al.
10528:    olevaan Pyhäkoskeen.     Liitteet IV,7.               n:o 24 rukoushuoneen ja papin a.sunnon
10529:    s. 63. L ..Vv:aan 73.                                  rakentamisesta Ilomantsin Kuolismaan
10530:                                                           kylään. Liittcct VITI,to. s. 159. L.
10531:                                                           Siv:aan 76.
10532:                          R.
10533: Raakapuun tuonti: -         Ks. Puun tuonti.
10534: 
10535: Rahalaitokset: -      Ks. Korko.
10536:                                                                              s.
10537:                                                        Saimaan vedenpinnan säännöstely: Ed. Sal-
10538: Rajaseutu: -       Ks. Pienviljelys.                      Hsen v. m. toiv. al. n:o 33, Saimaan veden-
10539:                                                           pinna~ säännöstely,O>tä. Liitteet IX,9.
10540: Rautatierahtlit: -      Ks. Voin rautatierahdit.          s. 182. L. Mtv:aan 77.
10541:                                              Asialuette'lo.                                              9
10542: 
10543: Sairaalat: Ed. eRomun y. m. rah. al. n:o ,g               raustapauk,sirSISa Suomenlahden ulkosaare-
10544:    määrärahan osoittamisesta Porissa sijait-              laisille. Liitteet Vl,3. s. 1~. L. Tv:aan
10545:    sevan valtion sairaalan uudelleen raken-               73.
10546:    tamista varten. Liitteet IV,11. s. 72. L.
10547:    iVv:aan, jonka tulee pyytää Tv:nlausunto          Suomen Laulu: -        Ks. Musiikki.
10548:    69.
10549: - Ed. Jauhosen y. m. rah. al. n:o 3 määrä-           Suomen Siirtolapuutarhaliitto: -         Ks. Siirto-
10550:    rahan osoittami,sesta Oulun diakonisaa-              lapuutarhaliitto.
10551:    kodin sairaalan laajentamista varten.
10552:    Liitteet IV,12. ,g, 74. L. Vv:aan, jonka          Suomen Työväen Musiikkiliitto: -            Ks. Mu--
10553:    tulee pyytää Tv:n lausunto 69.                      siikki.
10554: 
10555: Salaojituspalkkiot: Ed. Lampisen y. m. rah.          Syyttäjät: -      Ks. ,V altionsyyttäjät.
10556:    al. n:o 3·7 määrärahan osoittamisesta sala-
10557:    ojituspalkkioiden antamista varten pien-
10558:    viljelijöille. Liitteet II,46. s. 25>4. L.                                  T.
10559:    Vv:aan ,993,                                      'l'alouskoulut: -     Ks. Emäntäkoulut.
10560: 
10561: Siirtolapuutarhaliitto: Ed. ·Sallilan y. m.          Tarkistajat: -      Ks. Valtiopäiväjärjestys.
10562:    rah. al. n:o 11 määrärahan osoittamisesta
10563:    Suomen .Siirtolapuutarhaliiton toiminnan          Tasavallan presidentin vaali: -          ,Ks. Presi-
10564:    avustamiseksi. Liitteet IV,2o. s. 8'5. L.            dentin vaali.
10565:    Vv:aan 69.
10566:                                                     Teatterit: Ed. Aaltosen y. m. rah. al. n:o 29
10567: Sillat: Ed. Vesterisen y. m. rah. al. n:o 24'         määrärahan      osoittamisesta    teatterien
10568:    määrärahan osoittamises,ta Vuonteensal-             avustamiseksi. Liitteet II,38. ,s, 243. L.
10569:    men 'sillan rakentamista varten. Liitteet          Vv:aan 9·92.
10570:    IV,33. ·s. 103. L.Vv:aan, jonka tulee pyy-       - Ks. Työväen näyttämöt.
10571:    tää Kulkv:n lausunto 71.
10572:    Ed. Korhosen y. m. toiv. al. n:o 54 Terva-        Teollisuuskasvit: Ed. Setälän y. m. toiv. al.
10573:    s·almen sillan rakentamisesta. Liitteet              n:o 32 toimenpiteistä sopivien teollisuus-
10574:    XII,9. s. 2.25. L. Kulkv:aan 79.                     ka·svien viljelemisen edistämiseksi. Liit-
10575: - Ed. Jauhosen y. m. toiv. al. n:o 56 maan-
10576:                                       1
10577:                                                         teet IX,s. s. 18<1. L. Mtv:aan 77.
10578:    tiesillan rakentamisesta Ri,stijärvellä si-
10579:     jaitsevan Koirasalmen yli.        Liitteet      'l'ullimaksut: -      Ks. Pienviljelys.
10580:    XII,11. s. 2.27. L. Kulkv:aan 79.
10581:                                                     Tulo- ja omaisuusvero: -        Ks. KunnaUi,svero-
10582:                                                        tUrS,.
10583: Siveellisyystyö: Ed. Päivänsalon y. m. toiv.
10584:    al. n:o 25 epäsiveellisten julkaisujen ja        Tulvavahiugot: -        K.s. Kemijärven tulvat.
10585:    esineitten levittämisen ja kaupaksipitä-
10586:    misen ehkäi1SJemisestä. Liitteet VIII,u.         Tylsämieliset: Ed. Sillanpään y. m. rah. al.
10587:    s. 161. L. Siv:aan 76.                              n: o 14 määrärahan osoittamisesta Koteja
10588:                                                        tylsämielisille-nimiselle yhdistykselle tyl-
10589: Sivistysjärjestöjen   kansankonservatorio:             sämielishoitolan rakentamise~si. Liitteet
10590:    Ks. Musiikki.                                       IV,23. s. 92. L. V.v:aan, jonka tulee pyy-
10591:                                                        tää Tv :n lausunto 70.
10592: Sotilaitten vaalioikeus: -     Ks. Edustajan-       Työkeskustalo: -       Ks. Kemin työkeskustalo.
10593:    vaalit.
10594:                                                     Työopetus: -       Ks. Oppikoulut.
10595: Suomen kuoroliitto: -    Ks. Mus<iiikki.
10596:                                                     Työttömyys: Ed. Tannerin y. m. rah. al. n:o
10597: Suomenlahden ulkosaaret: Ed. O~sasen toiv.             43 määrärahan osoittamisesta töiden jär-
10598:    al. n :o 13 lentokoneella t3J)ahtuvan               je,stämiseksi työttömilLe. Liitteet II,52.
10599:    avummnon järjestämisestä äkillisissä sai-           s. 262. L. Vv:aan 093.
10600: 
10601:                                                                                                      2
10602:   10                                           Asialuettelo.
10603: 
10604: Työväen Musiikkiliitto: Ed. Aattelan y. m.             -   Ed. Kiviojan toiv. al. n:o 3 valtiopäivä-
10605:    rah. al. n:o 28 määrärahan osoittami,soota              järjestyksen 35 § :n muuttamisesrta. Liit-
10606:    Suomen Työväen Mu,siikkiliiton avusta-                  teet !,7. ·s. 3 5. L. Prv:aan 7.2.
10607:                                                                       1
10608: 
10609: 
10610:    mi.seksi. Liitteet Il,37. s. 242. L. Vv:aan             Ks. Edustajanpalkkio. Pres.identin vaali.
10611:    992.
10612: - Ks. Musiikki.                                        Varsinais-Suomi: -    Ks. Emäntäkoulut.
10613: 
10614: Työväen näyttämöt: Ed. Aattelan y. m. rah.             Veturien rakentaminen: Ed. Kilven y. m.
10615:    al. n :o 27 määrär8Jhan osoittami.s·esta Suo-         rah. al. n:o 41 lisämäärärahan osoittami-
10616:    men Työv;äen Näyttämöiden Liiton avus-                sesta uusien veturien rakentamista varten
10617:    tamiseksi.    Liitteet II,36. s. 241.      L.          valtionrautateille. Liitteet Il,50. s. 260.
10618:    Vv:aan 992.                                           L. Vv:aan 9193.
10619:                                                           Ed. Koskelai.sern y. m. rah. al. n:o 42
10620:                                                           määrärahan osoittamisesta rautatievetu-
10621:                         u.                                rien tilaamiseen kotimaisilta tehtailta.
10622:                                                          Liititeet Il,51. s. 261. L. Vv:aan 993.
10623: Ulkomaisen puun tuonti:- Ks. Puun tuonti.
10624:                                                        Vientipalkkio: -   Ks. Voin ja juuston vienti-
10625: Urheilu: -    K,s, Voimistelu- ja urheilu.                palkkio.
10626: Uudisviljelys: -    Ks. Pienviljely•s.                 Viipurin maakunta-arkisto:     -    Ks.    :Maa-
10627:                                                           kunta-arkistot.
10628: Uudisviljelyspalkkiot: Ed. Kestin rah. al.
10629:   n :o 35· määräraha:n osoittami.sesta uudis-          Viipurin Musiikkiopisto: -   Ks. Musiikki.
10630:   ja laidunviljelyspalkkioiden lisäämiseksi.
10631:   Liitteet II,44. s. 2 51. L. Vv:aan 993.
10632:                         1
10633:                                                        Viipurin nuorison musiikkikoulu:       -     Ks.
10634:                                                           Musiikki.
10635: 
10636:                                                        Virkamiesten palkkaus: Ed. Tarkka~en y. m.
10637:                         V.                                toiv. al. n :o 4 kansanedustajien, valtion
10638: Vaalilaki: - Ks. Edustajanvaalit. Presiden-               viran ja toimen haltijain ~sekä kansakou-
10639:    tin vaali.                                             lunopettajien palkkojen      alentamisesta
10640:                                                           elinkustannusindeksin laskua va.staavassa
10641: Vaalioikeus: -     Ks. V altiopäiväjärjestys.             määrässä. Liitteet IV,2. ~" 55. L. Vv:aan
10642:                                                            72.
10643: :Valmistevero: -     K>E~.   :Margariini.              Virkatalot: Ed. Alestalon y. m. toiv. al.
10644:                                                           n :o 26 virkataloihin kuuluvain vuokra-
10645: Valtiolainat: -    Ks. 'Pienviljelys.                     alueiden lunastamista koskevan lain muut-
10646:                                                           tamisesta. Liitteet IX,2. s. 168. L.
10647: Valtionsyyttäjät: Ed. !Ståhlbergin lak. al.               Mtv:aan 76.
10648:    n :o 5 laik·si valtionsyyttäji,stä suurempia
10649:    rikosasioita varten. Liitteet II,1. s. 41.          Voimistelu- ja urheilu: Ed. Lehtokosken
10650:    L. Lv:aan 68.                                         y. m. rah. al. n :o 30 määrärahan osoitta-
10651:                                                           mi.sesta avustuksek·si voimistelu- ja urhei-
10652:                                                          lujärjestöille. Liitteet Il,39. s. 244. L.
10653: Valtion virkatalot: -        Ks. Virkatalot.
10654:                                                           Vv:aan '992.
10655: Valtiopäiväjärjestys: Ed. Jacobssonin y. m.            Voin ja juuston vientipalkkio: Ed. Huittisen
10656:    lak. al. n:o 2 laiksi 13 päivänä tammi-               y. m. toiv. al. n:o 38 esityk,sen antamisesta
10657:    kuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjesrtyk-             laiksi voin ja juuston vientipalkkioSJta.
10658:    sen 85 § :n muuttamisesta. Liitteet I,2.              Liitteet IX,14. s. 190. L. :Mtv:aan 77.
10659:    S•. 9 ja 11. L. Prv:aan 6'8.
10660:    Ed. iSoljan y. m. toiv. al. n :o 1 vaalioi-         Voin rautatierahdit: Ed. Kämäräisen y. m.
10661:    keuden myöntämise,stä vakina·isessa sota-             toiv. al. n :o 37 voin rautatierahtien alen-
10662:    palveluksessa oleville. Liitteet !,5. s. 33.           tamisesta. Liitteet IX,13. s. 1S8. L.
10663:    L. Prv: aan 71.                                       'Mtv:aan 77.
10664:                                          Asialuettelo.                                        11
10665: 
10666: 
10667: Vuokra-alueet: Ed. 'Setälän y. m. lak. al.           toksi.   Liitteet YIII,2. s. 136. L. Siv:un
10668:   n:o 11 laiksi lokakuun 1'5' päivänä 1918           73.
10669:   vuokra-alueiden lunastami,sesta annetun
10670:   lain 75 § :n kumoamisesta. Liitteet IX,t.
10671:   s. 167. L. :Mtv:aan 68.                                               A.
10672: - Ks. AJauntoalueiden vuokraajat. :Virka-        Äitiyshuolto: Ed. Pärssåsen y. m. rah. al.
10673:    talot.                                           n :o 13 määrärahan osoittamisesta äitiys-
10674:                                                     huollon järjestämiseksi vähävaraisten kes-
10675:                                                     kuudes~sa.  Liitteet IV,22. s. 89. L.
10676:                       Y.                            :Yv:aan, jonka tulee pyytää Työv:n lau-
10677: Yhteiskoulut: -   <Kisr. Oppikoulut.                sunto 70.
10678:                                                  - Ed. Oksasen y. m. toiv. al. n :o 45 äitiys~
10679: Yliopisto: Ed. Annalan y. m. toiv. al. n:o 16       huollon järjestämi~sestä ja tojmeenpane-
10680:    Helsingin yliopiston muodostamisesta             misesta. Liitteet V,t. s. 207. L. Työv:aan
10681:    täydellisesti suomalaiseksi valtionyliopis-      78.
10682: 
10683: 
10684: 
10685: 
10686:                                           •
10687: 
10688: 
10689: 
10690: 
10691:                                                                                       •
10692: •
10693: