<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
98 Käyttäjää paikalla!
0.0055990219116211
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932 1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1932_III | ASK_1932_IV_V | ASK_1932_I_II | ASK_PTK_1932_ylim_vp | HAK_1932 | HAK_1932_ylim_vp | Liite_1932_I_XII | PTK_1932_I | PTK_1932_II | PTK_1932_III |
1: •• ••
2:
3: VALTIOPAIVAT
4: 1932
5:
6:
7:
8: LIITTEET
9: I-XII
10:
11:
12:
13:
14: HELSINKI 1932
15: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
16: A. KEVÄTISTUNTOKAUDELLA JÄTETYT ALOITTEET.
17:
18: SISÅLLYSLUETTELO.
19:
20: 1. Perustuslakivaliokunta.
21: Siv. Siv.
22: Oikeusasiamiehen viran lakkautta- kunnan oikeusasiwmiehen viran lak-
23: mista ja kielilainsäädännön uudis- kauttamisesta ................... . 5
24: tamista koskevia toivomusaloitteita. 2. Suurkonka y. m., toiv. al. N :o 2:
25: 1. Pihkala y. m., toiv. al. N :o 1: Bdus- Kielilainsäädännön uudi,stamisesta .. 6
26:
27:
28:
29: II. Lakivaliokunta.
30: Koron säännöstelyä koskevia laki- 2. Pitkänen y. m., lak. al. N :o 2: Ehdo-
31: aloitteita. tus laiksi rikoslain 38 luvun 10 § :n
32: 1. Pitkänen y. m., lak. al. N :o 1: Ehdo- mUJuttamisesta (Laus. Pv:lta) . . . . . . 15
33: tus laiksi lisäyksestä kauppakaaren
34: ~ lukuun (La'lls. Pv:lta) . . . . . . . . . . 13
35:
36:
37:
38: IV. Valtiovarainvaliokunta.
39: A. Kansakoululaitosta, Pohjois-Suo- B. Rahaasia-aloitteita, jotka koske-
40: men sähköistämistä, valtion maita vat määrärahojen osoittamista kul-
41: ja maanteitä koskevia laki- ja toivo- kulaitoksiin sekä taloudellisiin, so-
42: musaloitteita. sialisiin y. m. tarkoituksiin.
43: 1. Leppälä y. m., lak. al. N :o 3: Ehdo- 5. Manner y. m., rah. al. N :o 1: Mää-
44: tus laiksi lmnsakoululaitoksen k!Us- rärahan osoittamisesta avustuksiksi
45: tannuksista annetun lain muuttami- suojeluskuntataloille . . . . . . . . . . . . . . 31
46: sesta (Laus. Si:v :lta) . . . . . . . . . . . . . . 2,1 6. Sallila y. m., rah. al. N :o 2: Määrä-
47: '2. Salo y. m., toiv. al. N :o 3: Valtion raihan osoittamisesta työväenjärjes-
48: sä;hkövoima-aseman rakentamisesta töille väkivaltaisuuksien johdosta
49: Oulujoen Pyhäkoskeen . . . . . . . . . . . . 24 koituneiden vahinkojen korvaami-
50: 3. Janhonen y. m., toiv. al. N:o 4: Pal- seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34
51: tamon pitäjässä olevan Sutelan tilan 7. Setälä y. m., rah. al. N:o 3: Määrä-
52: N :o 2 luov,uttamisesta Kajaanin kih- rahan osoittarrnisesta maaseudun työ-
53: ,lakunnan kuntain manttaaliinpan- väestön asunto-olojen parantamiseksi 36
54: nun maan ja laitosten omistajille . . 2,5 8. Lampinen y. m., rah. al. N :o 4: Mää-
55: 4. V. Eskola y. m., toiv. al. N:o 5: Ylei- räraihan osoittamisesta pienviljelijäin
56: sen tien rakentami,sta, siirtoa tai le- salaojituspalkkioita varten (Laus.
57: vittämistä varten ta<rvittavan maa- Mtv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
58: alueen lunastushinnan suorittami- 9. Lahtela y. m., rah. al. N :o 5: Mää-
59: sesta v>altion varoista . . . . . . . . . . . . . 28 rärahan osoittamisesta emäntäko'lllun
60: IV
61:
62: SiT. SiT.
63: perustamista varten Kemijärvelle mingin maantieltä Utajärven-Puo-
64: (Laus. Mtv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 'langan maantielle (Laus. Kulkv:lta) 44
65: 10. Paasonen y. m., rah. al. N:o 6: Mää- 14. Korhonen y. m., rah. al. N:o 10:
66: rärahan osoittamisesta Akonveden- Määrärahan osoittamisesta maantien
67: Vuotjärven kanavoiruistyön alkuun- rekentamista varten Vuolijoen kun-
68: P•anemista varten (Larus. K1ulkv:lta) 39 nasta Kolehmaisen kautta Säräis-
69: 11. Tukia y. m., rah. al. N :o 7: Määrä- niemen-Kestilän maantielle (LaUJS.
70: l"'ahan osoitta:misesta TulLisalmen sy- Kulkv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45
71: ventämistä varten (Laus. Kulkv :lta) 4Z 15. Koponen y. m., rah. al. N :o 11: Mää-
72: rärahan osoittamisesta Kolin yläma-
73: 12. Setälä y. m., rah. al. N :o 8: Määrä- jalle johtavan maantien rakentami-
74: rahan osoittamisesta teiden rakenta- seksi (Lams. Kulkv:lta) . . . . . . . . . . 46
75: miseen ja kunnostamiseen vähäva.rai- 16. Janhonen y. m., rah. al. N:o 12:
76: silla pienviljelijäseuduilla (Laus. Mää·rärwhan osoittamisesta rautatien
77: Kulkv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 rakentamista varten Kontiomäen
78: 13. Kesti, rah. al. N :o 9: Määräre- asemalta Ristijärven ja Hyrynsal-
79: han osoittamisesta maantien raken- men kaUJtta ·Suomussalmelle (Laue.
80: tamista varten Muhoksen-Ylikii- Kulkv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47
81:
82:
83:
84: V. Pankkivaliokunta.
85: 1. Kämäräinen y. m., lak. al. N:o 4:
86: Ehdotus laiksi Suomen Pankin ohje-
87: säännön muuttamisesta . . . . . . . . . . . 51
88:
89:
90:
91:
92: VII. Laki- ja talousvaliokunta.
93: Verotusta, palolakia, heukikirjoi- tamista var.ten niitä vastaavan osan
94: tusta, kalastusoikeutta, lahjoitus- työntekijän palkasta . . . . . . . . . . . . . . 79
95: maita, vuokra-alueita ja maanteitä 6. Huittinen y. m., toiv. al. N :o 10:
96: koskevia laki- ja toivomusaloitteita. Määräaikaisen verovapauden myön-
97: tämisestä uudisasukkaille . . . . . . . . . 80
98: 1. B. Sarlin y. m., lak. al. N :o 5: Ehdo-
99: tus palolaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 7. Paavolainen y. m., toiv. al. N:o 11:
100: 2. Kivioja y. m., t.oiv. al. N:o 6: Henki- Lwhjoitusmaiden kruununpuistojen
101: kirjoituksessa ilmenneiden epäkoh- luovuttamista koskevan esityksen an-
102: tain poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 70 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82
103: 3. Hästbaclca, hemst. mot. N :o 7: An- 8. von Frenckell, hemst. mot. N :o 12:
104: gående in:förande av obligosystem i Ang. jordägarnas deltagande i kost-
105: kommuner och större områden . . . . . 71 naderna för nya landsvägar . . . . . . . . 83
106: 3. Hästbaclca, toiv. al. N :o 7: Luotto- 8. von Frenckell, toiv. ·al. N :o 12:
107: tietojärjestelmän toimeenpane.misesta Maanomistajain osanotosta uusien
108: kunnissa Ja suuremmilla alueilla . . 74 maanteiden kustannuksiin . . . . . . . . . 84
109: 4. Salo y. m., toiv. al. N:o 8: Toimen- 9. Kivisalo y. m., toiv. al. N :o 13: Taa-
110: piteistä verotettavien korkotulojen javäkisillä paikkakunnilla olevien
111: •salaamisen estämiseksi . . . . . . . . . . . . 77 vuokra-aluei,den itsenäistyttämisestä 85
112: 5. Huittinen y. m., toiv. al. N:o 9: 10. Rapo y. m., toiv. al. N :o 14: Kalas-
113: Työntantajan oikeuttamisesta pidät- tusoikeuden saattamisesta maanomis-
114: tämään työntekijänsä verojen suorit- tuksesta riippumattomaksi . . . . . . . . 88
115: V
116:
117:
118: VIII. Sivistysvaliokunta.
119: Siv. Siv.
120: Oppikouluja, raittiusopetusta ja 2. Jyske y. m., toiv. al. N:o 16: Yksi-
121: lastensuojelua koskevia toivomus- tyå.soppikoulujen valtionavusta anne-
122: aloitteita. tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . 99
123: 3. Rantanen y. m., toiv. al. N:o 17:
124: 1. Åkerblom m. fl., hemst. mot. N :o 15: Ruotsin kielen tekemisestä suomalai-
125: Angående nykterhetsundervisningen sissa oppikouluiasa vapaaehtoiseksi
126: i skolorna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95 oppiaineeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100
127: 1. Åkerblom y. m., toiv. al. N:o 15: 4. Ailio, toiv. al. N :o 18: Esityksen an·
128: Raittiusopetuksesta kouluissa . . . . . . 97 tamisesta lastensuojelulaiksi . . . . . . . 101
129:
130:
131: IX. M:aatalousvaliokunta.
132: Asutustoimintaa, pienviljelyksen 7. Setälä y. m., toiv. al. N :o 24: Pien-
133: edistämistä, maa-, karja- ja koti- viljelijäin lyhytaikaisten lainain va-
134: taloutta sekä metsänhoitoa y. m. . kauttamisesta .................... 120
135: koskevia laki- ja toivomusaloitteita. 8. Setälä y. m., toiv. al. N:o 25: Lai-
136: dunmaan hankkiliilisesta pakkolunas-
137: 1. Kesti, lak. al. N:o 6: Ehdotus laiksi tuksella pienviljeLmille ja itsenäis-
138: asutuslain eräiden säännösten muut- tyneille mäkitupa-alueille . . . . . . . . . 1:212
139: tami.sesta ........................ 107 9. Salo y. m., toiv. al. N :o 26: U udis-
140: 2. Cajander y. m., toiv. al. N :o 19: ja laidunviljelyspalkkiolain muutta-
141: Määrärahasta metsänhoi toyib:distys- misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123
142: ten avustamiselmi ................ 110 10. Kalliokoski y. m., toiv. al. N:o 27:
143: 2. Kaura y. m., toiv. al. N:o 20: Mää- Voin ja juuston valmistuspalkkion
144: rärahasta Maatalousseurojen Keskus- suorittami.sesta maan pohjoisten ja
145: liitolle kotitalouskonsulentin paik- itäisten seutujen meijereille . . . . . . . 124
146: kaamista varten .................. 114 11. Pekkala· y. m., toiv. al. N :o 28: Val-
147: tion viljamonopolin aikaansaamisen
148: 4. Kalliokoski y. m., toiv. al. N :o 21: mahdollisuuksien tutkimisesta ..... 127
149: Keski-Pohjanmaan maamieskoulun 12. Kaijalainen y. m., toiv. al. N:o 29:
150: ottamisesta valtion haltuun . . . . . . . . 116 Toimenpiteistä Lapin talouselämän
151: 5. Junes y. m., toiv. al. N:o 22: Kas- kohottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129
152: vin viljelyskoea·seman perustamisesta 13. Särkkä, toiv. al. N:o 30: Vuokralau-
153: Peräpohjolaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118 takuntien lakkauttamisesta . . . . . . . . 132
154: 6. Jokinen y. m., tJoiv. al. N:o 23: Puu- 14. T. Halonen y. m., toiv. al. N:o 31:
155: tavaraliikettä harjoittavien yhtymäin Pakkomyyntiin joutuvien tilojen
156: tai niihin verrattavien yksityisten ihankkimisesta valtiolle ja kunnille
157: omistamain, vuokralle annettujen ti- a'sutustarkoituksia silmälJäpitäen
158: lain itsenäistyttäm1sestä .......... 119 (Laus. Vv:lta) ................... 133
159:
160:
161: X. Työväenasiainvaliokunta.
162: Työväen palkkoja, työttömyysvakuu- 2. Huttunen y. m., toiv. al. N :o 32: Esi-
163: tusta sekä kauppa- ja matkustaja- tyksen antamisesta pakolliseksi työt-
164: alusten miehistöä koskevia laki- ja tömyysvakuutuslaiksi ............. 141
165: toivomusaloitteita. 3. Setälä y. m., toiv. al. N :o 33:
166: 1. Myllymäki y. m., lak. al. N:o 7: Eh- Kauppa- ja matkustaja-alusten mie-
167: dotus laiksi minimipalkois<ta (Laus. histöstä ......................... 143
168: Prv:lta) ........................ H:l9
169: VI Sisäillyshwttel'o 1'!132.
170:
171: XI. Puolustusasiainvaliokunta.
172: Siv.
173: 1. Ampuja y. m., toiv. al. N :o 34:
174: Suojeluskuntajärjestön mumttami-
175: sesta armeijan reserviksi . . . . . . . . . . 151
176:
177:
178: XII. Kulkulaitosvaliokunta.
179: Siv. Siv.
180: Rauta- ja maanteitä, siltoja sekä 7. Hänninen, toiv. al. N:o 41: Lisävaro-
181: kanavia koskevia toivomusaloitteita. jen myöntämisestä Sovajärven-Lii-
182: kasenvaaran maantietyötä varten . . 163
183: 1. Junes y. m., toiv. al. N :o 35: Maan- il. Hänninen y. m., toiv. al. N:o 42:
184: tiesillan rakentamisesta Turtolan pi- Eräiden maantiesuuntien tutkitutta-
185: täjän Pellon kylässä olevan Jolman misesta Kuusrumon ja Posion kun-
186: putaan yli ..................... . 157 nissa ............................ 164
187: 2. Salo y. m., toiv. al N :o 36: Sillan ra- 9. Aaltonen y. m., toiv. al. N :o 43:
188: kentamisesta Oulujoen yli Puolangan Suunnitelman laatimi,sesta .uusien
189: -Utajärven maantiellä ......... . 158 maanteiden ja rautateiden rakenta-
190: misesta lähivuosina sekä näiden töi-
191: 3. Särkkä, toiv. al. N :o 37: Saimaan-
192: Kuolimonjärven kanavan rakentami- den rahoittamisesta .............. 166
193: 10. Miikki y. m., toiv. al. N:o 44: Rauta-
194: sesta ............ · · · · .. · · · · · · · · · · 159 tien rakentrumi,sesta V uoksenniskalta
195: 4. Janhonen y. m., toiv. al. N:o 38: Elisenvaaran asemalle . . . . . . . . . . . . 1.69
196: Maantien rakentamisesta Hyrynsal- 11. Rapo y. m., toiv. al. N :o 45: Rauta-
197: men pitäjän Moisiovaaran kylästä tien rakentamisesta 1Suista:mon ase-
198: Suomussalmen pitäjän Alavuokin malta Soanlruhden, Korpiselän ja
199: kylään ......................... . 160 Tuupovaaran kautta Ilomantsiin . . . 170
200: 5. Lahtela y. m., toiv. al. N :o 39: 1'2. Räisänen y. m., toiv. al. N :o 46: Poik-
201: Kemijärven kirkonkylän-Luusuan kira,dan rakentamisesta Sysmäjär-
202: 'maantien rakentamisesta ......... . 161 veltä Kuopion kautta Vaasaan . . . . 172
203: 6. Hänninen y. m., toiv. al. N :o 40: 13. Junes y. m., toiv. al. N:o 47: Tor-
204: Ylikiimingin-Heteky län maan tien nionjokivarren ra,dan jatkamisesta
205: rakentamisesta .................. . 162 Kaulinrannalta Pelloon . . . . . . . . . . 17 4
206: B. SYYSISTUNTOKAUDELLA JÄTETYT ALOITTEET.
207:
208: SISÄLLYSLUETTELO.
209:
210: IV. Valtiovarainvaliokunta.
211: Sivo Siv.
212: A. Rahaasia-aloitteita, jotka kos- 240 Ailio Yo mo, raho al. N :o 20: Määrä-
213: kevat määrärahojen osoittamista rahan osoittami.sesta Työväen Urhei-
214: kulkulaitoksia ja sairaaloita varten luliiton toiminnan tukemiseksi 0 0000 194
215: sekä taloudellisiin, sivistyksellisiin, 250 Lehtokoski Yo mo, raho al. N :o 21:
216: sosialisiin y. m. tarkoituksiin. Määrärahan osoittamisesta kesävir-
217: kistyksen avustamiseksi alle koulu-
218: 17 0 Estlander m. fl., Jin moto N :o 13: iän oleville varattomilJe lapsille 00 196
219: Angående ·anvisande av anslag för 260 Aaltonen Yo mo, raho al. N :o 22:
220: avlönande av ett sändebud och en Määrärahan osoitt3Jmisesta Turun
221: legationsatta0he i Oslo 0 00 000000 0 181 linnan korjaami.seen 00000000 000. 00 198
222: 170 Estlander Yo mo, raiho al. N:o 13: 270 Tulenheimo y. mo, ra<ho al. N :o 23:
223: Mää!rärahan osoittamisesta lruhetti- Määrärahan osoittamisesta kirurgi-
224: lään ja lähetystönavustajan palkkaa- sen osaston rakentamiseksi Helsingin
225: miseksi Osloon o ooo 0............ 0 183 sotilassairaalalle 0 00 000o oo00000000 201
226: 180 0. H. Jussila, raho al. N :o 14: Mää- 280 Sillanpää Yo mo, .raho al. N:o 24:
227: rärahan osoittamisesta lähettilään Lisämäärärruhan osoittamisesta Hel-
228: paikkaamista varten Riikaan .. 00. o 185 singin yleisen sairaalan naistauti- ja
229: 190 Pärssinen y. mo, .raho alo N :o 15: synnytysosaston rakenrtamiseen .. 0 0 204
230: Lisämäärärahan osoittamisesta maa- 29o Aaltonen Yo mo, raho al. N:o 25:
231: laiskansakoulujen avustami·seksi 0 . o 186 Määrärahan osoittamisesta Turun
232: 20o Vesterinen Yo mo, raho al. N:o 16: lääninsairaalan laajentam~sta varten 207
233: Määrärahan osoittamisesrta ylimää- 300 Koivuranta y. mo, raho al N :o 26:
234: räiseksi avustukseksi Suolahden kan- Määrärahan osoittamisesta Rovanie-
235: sanopistolle ooo0o00o oo0. 00 00o000 00 188 men yleisen sairaalan laajentamista
236: 21. Voionmaa Yo mo, raho al. N:o 17: varten . o00ooo00000000 000000000 00 210
237: Lisämäärärahan osoittamisoota kan- 31. Salo Yo mo, raho al. N :o 27: Määrä-
238: santajuisrtieteellisen luentotoiminnan ra:han osoittamisesta aluesairaalan
239: avustamiseen oo0. oooo oooo 00 00000. 189 rakentamiseksi Säräisniemelle .. 00 0. ,211
240: 220 Voionmaa y. mo, rruho al. N :o 18: 320 Inborr m. flo, fino moto N :o 28: An-
241: Lisämäärä·rahan osoittamisesta avus- gående anvisande av anslag för
242: tuksi'ksi erinäisille valistusjärjestöille 191 Svenska Österbottens tuJberkulos•sjuk-
243: 230 Voionmaa Yo mo, raho al. N :o 19: hus ... 0o. oo0.. 0. 0. 000. 0. 0.. 0.. 00 212
244: Li,sämäärära:han osoittamisesta opin- 320 Inborr Yo m., !l'aiho al. N :o 28: Määrä-
245: tokerhotoiminnan tukemiseksi 0 0000 192 rahan osoittamisesta Pohjanmaan
246: VIII Sisällysluettelo 1932.
247:
248: Siv. Siv.
249: ruotsalaisseutujen ~tuberkuloosisairaa- 47. Lahtela y. m., rah. al. N:o43: Määrä-
250: laa varten .....•................ 213 rahan osoittamisesta Kemijärven,
251: 33. Lautala y. m., rwh. al. N :o 29: Mää- Kuolajärven, Kuusamon ja Posion
252: rärahan osoittamisesta Reitkallin kunnissa olevien isojakotöiden ra-
253: puutarhakoulun ylläpitoa varten ... 214 hoittamiseen ..................... 233
254: 34. Junes y. m., rah. al. N :o 30: Määrä- 48. Pullinen y. m., rrah. al. N :o 44: Mää-
255: rahan oso~ttarmisesta kaSJVinviljelys- rärahan osoittamisesta Kyläpaaklko-
256: koeaseman perustamiseksi Peräpoh- lan-My1lypellon radan rakentamista
257: jolaan .......................... 215 varten .......................... 235
258: 35. Kesti, rah. al. N :o 31: Määrärahan 49. V ehkaoja y. m., rah. al. N :o 45: Mää-
259: osoicttamisesta uudis- ja laidunvilje-
260: rärahan osoittamisesta Vaasan-Här-
261: lyspalkkio.Uhin pienviljelijöille . . . . . . 216
262: män---J.,appajärven rataosan mkenta-
263: 36. Kaura y. m., raili. al. N :o 32: Lisä- mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 236
264: määrärahan osoittamisesta Koetoi-
265: mintayhdistysten Liiton toimintaa 50. Rissanen y. m., rah. al. N :o 46: Mää-
266: var,ten .......................... 217 rärahan osoittamises,ta raJUtatien ra-
267: 37. Pekkala, ~rah. al. N :o 33: Mää,rärahan kentamista varten Sysmäjärven ase-
268: osoittamisesta maatalouskerhotoimin- malta Juankosken kautta Savon ra-
269: rtaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 218 dalle ............................ 237
270: 38. Tukia y. m., rah. al. N :o 34: Määrä- 5L Hänninen, rah. al. N:o 47: Määrära-
271: ,rahan osoittamisesta yksityisten han osoittamisesta Oulun-Kuusa-
272: maanviljelys- ja kauppakemiallisten mon-1Paanajärven rautatien raken-
273: tarkastuslaitosten tukemiseksi . . . . . . 220 tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 239'
274: 39. Koivuranta y. m., rah. al. N:o 35: 52. Nyman m. fl., fin. mot. N :o 48: lA.n-
275: Määrärahan osoittamisesta viljatullin gående anvisande av anslag för på-
276: Pohjois-Suomen asukkaille aiheutta- börjandet av en ibred väg mellan Hel-
277: man rasituksen huojentamiseksi . . . . 2'21 singfors ooh Borgå . . . . . . . . . . . . . . 241
278: 40. Kämäräinen y. m., rah. al. N:o 36: 52. Nyman y. m., rah. al. N :o 48: Mää-
279: Määrärahan ,osoittamisesta viljatullin rärahan oso.Uttarmisesta leveän maan-
280: eräille kunnille ailheuttaa:oon köyhäin- tien rakentamista varten Helsingistä
281: hoitorasitJuksen korvaamiseksi ...... 224 Porvooseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 241
282: 41. Kesti, rah. al. N :o 37: Määrrärahan 53. Forstadius y. m., rah. al. N :o 49:
283: osoittamisesta viljatullin eräille kun- Määrärahan osoittamisesta maantien
284: nille aiheuttaman köyhäinhoitorasi- rakentamista varten JaaJan pitäjän
285: tuksen korvaamiseklsi . . . . . . . . . . . . . . 22~5 Uimilan kylästä Heinolan pitäjän
286: 42. Lahtela y. m., rah. al. N :o 38: Määrä~ Hujans~alon kylään ............... 244
287: r3!han osoittamisesta viljatullin Ou- 54. H elo y. m., rah. al. N :o 50: Määrära-
288: lun läänin kunnille aiheuttaman köy- han osoi<t;tamisesta Lappeenrannan-
289: 'häinhoitorasirtuksen 'korvaamiseksi . . 226 M~kkelin maantien oikai~semiseksi
290: 43. Lahtela y. m., rah. al N :o 39: Määrä- Selkäharjun ja Iirtiän kylien välillä. 246
291: rahan osoittamisesta Lapin ja ~Perä 55. Hiltunen y. m., rah. al. N :o 51: Mää-
292: pohjolan asukkaille karjanrehun os- rärahan osoittamisesta maantien ra-
293: toa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 227 kentamista varten Va:rkauden kaup-
294: 44. Eskola, H. y. m., rah. al. N :o 40: Mää- palasta Sorsakosken tehtaalle . . . . . . 247
295: rärahan oso~ttarmisesta Siikajoen per- 56. Janhonen, rah. al. N :o 52: Määrära-
296: kansta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 228 han osoittamisesota Kaja:anin-Lehto-
297: 45. Lampinen y. m., rah. al. N :o 41: vaaran---.Lahnasjärven tien kuntoon-
298: Määrärahan osoittamisesta Po.rvoon~ panemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 248
299: joen perkanahankkeen toteuttamiseksi 229 57. Koivuranta y. m., rah. al. N:o 53:
300: 46. Lahtela y. m., rah. al. N :o 42: Määrä- Määrärahan osoittarmisesrta Pellon-
301: rahan osoittarmisesta Kemijärven kylän ja Meltwu'ksen välisen maan-
302: kesä- ja syystulvien ehkäisemistä tar- tien rakennustyötä varten . . . . . . . . 249
303: koittavien perkaustöiden suoritta- 58. Hänninen y. m., rah. al. N :o 54:
304: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 231 Määrärahan osoittamisesta maantien
305: SisällYJsJ.uettelo 1932. IX
306:
307: Siv. Siv.
308: rakentamista varten YEkiirrningistä 69. Sahlstein y. m., rah. al. N:o 65: Mää-
309: Pudasjärven lietekylään .......... 250 rära'han osoittamisesta .sulkutelakan
310: 59. Lahtela y. m., crah. al. N:o 55: Mää- rakentamista varten Turun satamaan 265
311: rärahan osoittamise&ta Kemijärven 70. Korpisaari y. m., rah. al. N :o 66:
312: kirkonkylän-Luusuan maantien ra- Määrärahan osoittamisesta jäänmur-
313: kentamiseen ..................... 251 tajan rakentamista varten ........ 268
314: 60. Lahtela y. m., rah. al. N:o 56: Mää- 71. Salo y. m., ,rah. al. N :o 67: Määrära-
315: rärahan oso~ttamises·t:a Kuolajärven- han osoittamisesta kaoliirritutkimus-
316: Lampelan-Vuo.snajärven-'Tuutijär- ten toimittwmista varten Puolangalla 271
317: ven maantien rakentamista varten .. 252 72. Hela y. m., rah. al. N:o 68: Määrä-
318: 61. Salo y. m., raili.. al. N :o 57: Määrä- rahan osoitJtamisesta työtJtömyyden
319: rahan osoittwmisesta Puolangan -A u- lieventämistä varten .............. 272
320: ihankylän kylätien rakentam~seksi .. 253
321: 62. Hänninen y. m., raih. al. N:o 58:
322: Määräirahan osoittamisesta erämaan- B. Kana.vamaksuja, sairaaloita ja
323: tien rakentamisekisi Poussun-Tyrä- maanteitä koskevia toivomus-
324: järven~Jokijärven mieltä Kurvisen- aloitteita.
325: va·aralle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2·54
326: 63. J anhonen, rah. al. N :o 59: Määrära- 73. Oksala y. m., •toiv. al. N :o 48: Kana-
327: han osoittamisesta alikäyrtä vän raken- vamaksuj•en alentwmisesta . . . . . . . . 279
328: tamista varten Kajaanin kaupungin 74. Oksanen y. m., toiv. al. N:o 49: Hel-
329: ja Lehtikankaan lmupunginosan vä- singin yleisen sairaalan naista:uti- ja
330: lille ............................ 255 synnytysosaston rakennustyön lop-
331: 64. Ruotsalainen y. m., rah. al. N: o 60: puunsaattamisesta ................ 283
332: Määrärahan osoittamisesta Peltosal- 75. Hästbacka, hemst. mot. N :o 50: An-
333: men sillan rakentamiseen .......... 257 gående uppförande av Svenska Öster-
334: 65. Salo y. m., rah. al. N :o 61: Määrä-· lhottens tuherikulossjukhus . . . . . . . . 286
335: rahan osoittamisesta tiepenkereen ja 75. Hästbacka, toiv. al N:o 50: Pohjan-
336: sil1an rakentamiseksi Puolangan- maan ruotsalai,sseutujen tuJberkuloosi-
337: Vaalan ma•antiellä olevaan Oterman sairaalan rakentamisesta . . . . . . . . . . 287
338: lassipaikkaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 258 7•6. Pihkala y. m., toiv. al. N :o 51: Ki-
339: 66. Salo y. m., rah. al. N :o 62: Määrära- rurgisen •osaston rakentamiiBesta Hel-
340: han osomtamiiBesta siltarakennuksen singin sotilassairaalalle . . . . . . . . . . . . 288
341: aloittamiseksi Utajärven lossipaikalle 77. Kallioniemi y. m., toiv. al. N :o 52:
342: Puolangan-Utajärven ma:antiellä .. 259 Maantien rakentamisesta Å·skaisten-
343: 67. Osterholm, fin. mot. N :o 63: An- Merimaskun maantieltä Livonsaaren
344: gående anvi.sande av för.höjt an.slag kautta Velkuan pitäjän Teensalon ky-
345: för underhåll av remmare, kummel lään ............................ 290
346: och övriga sjömärken ............ 260 78. Kaijalainen y. m., .toiv. al. N :o 53:
347: 67. Osterholm, rah. al. N :o 63: Lisämää- Eräiden maanteitten croakentamisesta
348: rärahan osoittamisesta viittojen, kum- Lapissa ja Petsamossa . . . . . . . . . . . . 291
349: pelien ja muiden merimerkkien kun- 79. Hämäläinen y. m., toirv. oal N:o 54:
350: nossapitoa vanten . . . . . . . . . . . . . . . . 262 Mikkelin laänin läänins&iraalan ra-
351: 68. Aalto-Setälä y. m., mh. al. N :o 64: kentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 294
352: Määrärahan osoittamises1ia Rauman 80. Lamminen y. m., toiv. al. N :o 55:
353: laivaväylän syventämi·stä varten n. s. Porin yleisen ,sairaaLan rakentam•i-
354: Pihlauksen pohjoisr.eimarin kohda11a 264 sesta ............................ 29·5
355:
356:
357:
358:
359: 2
360: X SisiHlysluettelo 1002.
361:
362:
363:
364:
365: C. SYYSISTUNTOKAUDELLA ALOITEAJAN JÄLKEEN
366: JÄTETYT ALOITTEET.
367:
368: IV. Valtiovarainvaliokunta.
369: Sri.v. Si•v.
370: 81. Hannula y. m., lak. al. N:o 8: Ehdo- 82. Solja y. m., 1Joiv. al. N :o 56: Puhelin-
371: tus laiksi sanomalehtipaperin vienti- olojen järjestämistä ko.skev·an lain-
372: tulHsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 301 säädännön jouduttamisesta . . . . . . . . 303
373: •• ••
374: VALTIOPAIVAT
375: 1932
376:
377:
378: LIITTEET
379: A. KEVÄTISTUNTOKAUDELLA JÄTETYT ALOITTEET
380:
381:
382:
383:
384: BBLSIN'KI 1932
385: VALTIONEUVOSTON KmJAPAINO
386: •• ••
387: VALTIOPAIVAT
388: 19 3 2
389:
390:
391: LIITTEET
392: 1
393: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
394: TOIVOMUSALOITTEET
395:
396:
397:
398:
399: HELSINKI 1932
400: VALTIONEUVOSTON KIRJAPA,INO.
401:
402: 1
403: 1
404: 1
405:
406:
407: 1
408: 1
409:
410:
411: 1
412: 1
413:
414:
415: 1
416: 1
417:
418:
419: 1
420: 1
421:
422:
423: 1
424: 1
425:
426:
427:
428:
429: 1
430: 1
431:
432:
433: 1
434: 1
435:
436:
437: 1
438: 1
439: Oikeusasiamiehen viran lakkauttamista ja kielilain~
440: säädännön uudistamista koskevia toivomusaloitteita.
441: 5
442:
443: 1,1. - Toiv. al. N :o 1.
444:
445:
446:
447:
448: Pihkala y. m.: Edttskunnan oikeusasiamiehen viran lak-
449: kauttamisesta.
450:
451:
452: E d u s k u n 'IJ, a ll e.
453:
454: Kuten tiedetään, on oikeuskanslerin ja aikaan. Viran lakkauttamisen johdosta
455: eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävät niin säästyisivät myöskin oikeusasiamiehen
456: ,suuressa määrässä samanlaatuiset, että lie- kanslian menot.
457: nee jotenkin yleisesti va:kiintunut käsitys, Koska viran lakkauttaminen aiheuttaisi
458: että jälkimm'äine'IJ, virka voidaan ilman muutoksia Suomen hallitusmuodon 49 §:än
459: haittaa lakkauttaa, ja sikäli kun eduskun- ja muut t1arpeeNiset lainmuutokset, esi-
460: nan oikeusasiamiehellä on erityisiä tehtäviä, tämme Eduskunnwn päätettäväJksi toivo-
461: voidaan ne ilman haittaa siirtää oikeus- muksoo,
462: kanslerin hoidettavaksi. Viran lakkautta-
463: misesta johtui.si huomattava säästö, joka että hallitus antaisi esityksen,
464: on tarpeellinen tehdä, vaikkapa viran lak- eduskunnan oikeusasiamiehen viran
465: kauttaminen tapahtuisikin vasta sitte'll, lakkatdtamisesta ja että sitä varten
466: kun nykyisen viranhoitajan valtuutusaika tarpeelliset muutokset tehtäisiin hal-
467: päättyy niin että syntyvä säästö ei vielä litusmuotoon ja muihin tarpeellisiin
468: tulisi vaikuttamaan nykyiseen kireään lainkohtiin.
469:
470: Helsingissä, 12 p. helmik. 1932.
471:
472: Martti Pihkala. J. Lauri Mäkelä.
473: Martti Rantanen. S. Tuomikoski.
474: Vilho Nikkanen. Aleks. Koskenheimo.
475: E. F. Rautaharju. Sakari Ainali.
476: Antero Lamminen. Kaino W. Oksanen.
477: Hilja Riipinen. Maija Häkkinen.
478: Hjalmar Fo:rstadius. Gunnar Sahlstein.
479: Aili Kallioniemi.
480: 6
481:
482: 1,2. - Toiv. al. N :o 2.
483:
484:
485:
486:
487: Suurkonka y. m.: Kielilainsäädännön ttudistamisesta.
488:
489:
490: E d u s k u n ~1. a ll e.
491:
492: Vuoden 1929 valtiopäiville jätettiin edus- vallitsee ankara työttömyys ja lä:hinnä siitä
493: taja A. Alestalon y. m. lakialoite, jossa johtuva elintarpeiden ja vaatetuksen puute
494: ehdotettiin kieli-oloissamme vallitsevien epä- satoihin tuhansiin nousevan kansalaisjou-
495: kohtien vähentämiseksi sellaista järjestelyä, kon keskuudessa, pidetään mahdollisena
496: että kunt~en kielioloja koskeva jako täy- käyttää valtion ja kuntien varoja tarpeet-
497: dellisesti yksikielisiin, osittain kaksikieli- tomaan tai joka tapauksessa aivan vä:hä-
498: siin ja täydellisesti kaksikielisii:n alueihin arvoiseen ruot.sinkieliseen rinnakkaisjul:kai-
499: ulotettaisiin koskemaan myöskin valtion sutoimintaan vuosittain miljoonia mark-
500: virrunomaisia. Kun tätä lakialoitetta ei koja ja uhrataan ruotsalaisten koulujen
501: ehditty käsitellä ennen saman vuoden huh- hyväksi suhteellisesti paljoa enemmän
502: tikuussa tapahtunutta eduskunnan hajoi- kuin suomalaisten. Kaksikielisyydestä ja
503: tusta, uudistettiin sama aloite 19.29 vuoden ruotsalaisuuden kohtuuttomasta kannatuk-
504: toisilla valtiopäivillä. Tällöin asia käsitel- sesta johtuvat valtion menot jo yksinään-
505: tiin perustuslakivaliokunnan hylkäävän kin ovat vuosittain kymmeniä miljoonia
506: m~etill'nÖill. pohjalla eduskunnassa marras- markkoja.
507: kuussa 1929, jolloin aloite hylättiin. Kielioloissamme vallitsevat epä:kohdat
508: Kielioloissamme vallitsevat epäkohdat aikaansaavat edellä esitetyn lisäksi kwnsa-
509: eivät ole tämän jälkeen vähentyneet. Nii- laisten kieskuudessa yhtämittaista rauhatto-
510: den vahingolliset vaikutukset ovat tulleet muutta ja erimielisyyttä, joka on poistetta-
511: ~ntistä ilmeisemmiksi,. Jo vuonna 1929 vissa vai·n sovittamalla tähänastista suu-
512: tuntunut pula-aika on saattanut sekä yksi- rempaa oikeudenmukaisuutta voimassaole-
513: tyiset kansalaiset ja liikeyritykset että vaan lainsäädäntöön. Tähän tähtäsi jo
514: myöskin valtion ja kunnat mitä moninai- alussa mainittu lakialoite, mutta nyky-
515: simpien vaikeuksien eteen. Menojen huo- oloissa ·ei siinä esitetty keino enää tunnu
516: mattava vähentäminen on käynyt välttä- riittävältä. Perusteellisemmat parannuk-
517: mättömäksi. Valtion ja kuntien on ollut set ovat tarpeen vaatimat, vieläpä niin,
518: paJkko poistaa talousarvioistaan tai pienen- että kaksikielisyydestä sana•IlJ varsinaisessa
519: tää määrärahoja terveen kehityksen kan- merkityksessä olisi luovuttava, ja maan
520: nalta katsoen arveluttavassa määrässä, ku- virallisen kielen, suomenikielen, ohella ruot-
521: ten on yleisesti tunnettua. Näissä oloissa sinkielelle myörmettävä kansainvälisesti
522: on luonnollisestikin tullut huomioon alai- oikeiksi tunnustettujen vähemmistökansalli-
523: seksi se varojen tuhlaus, jolka valtiolle ja suuden kielellisten oikeuksien mukainen
524: kunnille aiheutuu kaksikielisyydestä ja paikalliskielen asema, jonka maassamme
525: ruotsalaisuuden suhteettoman suuresta kan- kaikki myöntävät vähemmistökielelle oik~u
526: natuksesta. Samaan aikaan kuin .maassa denmukaisesti ikuuluvan.
527: 1,2.- Suurkonka y. m. 7
528:
529: Voimassa oleva kielilainsäädäntö käsittää Edelläolevaan viitaten 'ehdotamme edus-
530: joukon lakeja ja asetuksia, joidoo yksityis- kunn!IJll päätettäväksi toivomuksen,
531: kohtainen tarkastaminen ja muodostelu
532: ooellä viitattuun suuntaa:n vie paljon aikaa että hallitus ensi tilassa valmisr
533: ja vaatii monipuolista harkintaa. Tämän taisi edusktmncille jätettäväksi kieli-
534: vuOiksi olisi asianmukaisinta, että hallitus lainsäädännön uudistamista tarkoit-
535: valmistaisi edellä esitettyjen ja muiden kie- t'avan esityksen, joka on laadittava
536: lilainsäädännössä olevien epäkohtien poista- sille pohjalle, että maan virallisena
537: mista tarkoittavia kysymY'ksiä sekä antaisi kielenä on stwmenkieli ja että ruot-
538: asiasta esityksensä eduskunnalle. Monesta sinkielellä on kansainvälisesti oikeiksi
539: syystä olisi my,ös tärkeää, että tähän val- tunnustettujen vähemmistökansalli-
540: misteluun ryhdyttäisiin mahdollisimman suuden kielellisten oikeuksien mu-
541: kiireellisesti. kainen paikalliskielen asema.
542:
543: Helsingissä <helmikuun 11 päivänä 1932.
544:
545: Anton Suurkonka. Viljami Kalliokoski.
546: Eemeli Aakula. Uuno Hannula.
547: Elias Tukia. T. A. Janhonen.
548: Jussi Annala. Antti Kemppi.
549: A. K. Kaura. V. Huuhtanen.
550: J. Emil Lampinen. Alpo 0. Luostarinen.
551: Paavo Ruotsalainen. E. Lautala.
552: Antti Junes. Martti Rantanen.
553: Kaapro Huittinen. E. A. Turja.
554: J. Koivisto. 0. Kontio.
555: Heikki Vehkaoja. K. Anttila.
556: A. Halonen. Albin Asikainen.
557: Antti Kuisma. P. Saarinen.
558: Jooseppi Kauranen. Eero Nurmesniemi.
559: Hannes Eskola. Eetu Jussila.
560: Janne Koivuranta. M. 0. Lahtela.
561: Matti N. Miikki.
562: •• ••
563: VALTIOPAIVAT
564: 19 3 2
565:
566:
567: LIITTEET
568: II
569: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKIALOITTEET
570:
571:
572:
573:
574: HELSINKI 1932
575: VALTIONEUVOS'l'ON KIRJAPAINO
576: Koron säännöstelyä koskevia lakialoitteita.
577: 13
578:
579: U,1. - Lak. al. N :o 1.
580:
581:
582:
583:
584: Pitkänen y. m.: Ehdotus laiksi lisäyksestä kauppak(UJ,ren
585: 9 lukuun.
586:
587:
588: E d u s k u n n a ll e.
589:
590: Vuodesta 1927 lähtien, jolloin tuotteiden ja puheisiin uskottiinkin, että tehty sopi-
591: hintataso ja siitä johtunut omaisuuksien mus tulisi vaikuttamaan otto- ja antolai-
592: arvon lasku alkoi, on rahan uloslainaus- nauskorkojen aLenemiseen. Sanottua sopi-
593: korko ollut aivan luonnottomassa suhteessa musta onkin noudatettu jo yli puolen vuo-
594: tuotantoon nähden yleensäkin, mutta maa- den ajan ja voitaneen nyt jo todeta, että
595: taloustuotantoon erittäinkin. Niinkuin ti- yrityksestä on ollut kovin vähän etua.
596: lastotutkimukset osoittavat ei maatalou- Sopimus kyllä siirsi osan tallettajien ennen
597: temme ale kyennyt normaalisina, eipä edes nauttimasta korosta rahanvälittäjille, joi-
598: parhaimpien konjunktuurien vallitessa tuot- den korkea voittoprosentti entisestään huo-
599: tamaan korkoa pääomalle, muuta kuin har- mattavasti kohosi. Lainojen ottajat, korko-
600: vinaisissa tapauksissa yli kuuden prosentin, jen maksajat, ovat saaneet suorittaa joten-
601: On helposti tajuttavissa, mihin tilanteeseen sakin .entiset määrät korkoina ja muina sel-
602: on johtanut ja edelleen johtaa koko maan ~aisina maksuina, joita tavallisesti lainan-
603: maataviljelevän ammattikunnan, jos vielä annossa käytetään. .Sanotun todettua, ei
604: sallitaan edelleen jatkua luonnottoman kor- liene ·enaa .ennenaikaista ryhtyä toista
605: keata korkoa ahnehtivien mielivallan. Ai- tietä !käyttäen asiaan 8aamaan korjausta,
606: kaisemmin tehdyt yrity:kset, lainsäädäntö- lailla pakottamaan kansamme vähemmistöä,
607: tietä saada sanottu mielivalta rajoitetuksi, rahan omistajia ja ·haltijoita, tyytymään
608: on aina rahapääomia omistavien ja hallitse- kohtuullisempaan ansioon ja ottamaan huo-
609: vien taholta leimattu erehdykseksi sekä ri- mioon tuotannolliselta kannalta katsottuna
610: kokseksi kysynnän ja tarjonnan lakia vas- tämän ajan välttämättömyyden ja korkoa
611: taan. On myöskin johtavien, hyvin arvo- maksavien kansalaisten kantokyVyn.
612: valtaisten raha- ja luottopolitiikkaamme Tiedot ja esimerkit naapurimaistakin an-
613: tuntevien taholta, vakuutettu a1siain parhai- tavat meille vakavan kehoituksen ja lisää-
614: ten järjestyvän sopimusmenetelmää käyt- vät rohkeutta lopullakin sanotun asian jär-
615: täen. Onpa ollut yrityksiäkin .asiain rnäin jestelyyn.
616: järjestämiseksi. liuomatuin niistä aloit- EdeUä sanottuun viitaten saamme kun-
617: teista on rahalaitosten keskeinen korkoso- nioitta,en esittää
618: pimus, joka viime vuoden a:lkupuolella laa-
619: dittiin ja astui voimaan heinäkuun alusta Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
620: alkaen. Sopimusta laadittaessa puhuttiin raavan lakiehdotuksen:
621: 14 Il,l. - Lisäys kauppakaaren 9 lukuun.
622:
623:
624: Laki
625: lisäyksestä kauppakaaren 9 lukuun.
626:
627: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään täten kauppakaaren 9 lukuun näin
628: kuuluva 6 §:
629:
630: 6 §. Joka sen tekee, rangaistakoon niinkuin
631: Älköön kukaan ottako tai itselleen edus- rikoslaissa säädetään.
632: tako suurempaa korkoa, kuin 8 % sadalta
633: vuodessa.
634:
635:
636: Helsingissä, helmikuun 12 päivänä 1932.
637:
638: Matti Pitkänen. 0. Kontio.
639: Heikki Vehkaoj a. Antti Kemppi.
640: Antti Halonen. Eetu Jussila.
641: J. Emil Lampinen. Hannes Eskola.
642: Jooseppi Kauranen. Albin Asikainen.
643: Joh. Korhonen. Anton Suurkonka.
644: Eero Nurmesniemi. S. Salo.
645: Antti Kuisma. Paavo Ruotsalainen.
646: 0. P. Rissanen. Kaapro Huittinen.
647: Viljami Kalliokoski. Matti N. Miikki.
648: Kalle Kämäräinen. E. M. Tarkkanen.
649: 15
650:
651: 1!,2. - Lak. al. N:o 2.
652:
653:
654:
655: Pitkänen y. m.: Ehdotus laiksi rikoslain 38 luvun 10 §:n
656: muuttamisesta.
657:
658:
659: E d u s k u n n a 11 e.
660:
661: Viitaten edustaja Matti Pitkäsen y. m. Eduskttnnan hyväksyttäväksi seu-
662: eduskunnalle vuoden 1932 valtiopäiville mavan lakiehdotuksen:
663: jättämän lakialoitteen, koskeva kauppakaa-
664: ren 9 luvun 6 § :ää, perusteluihin, saamme
665: kunnioittaen esittää
666:
667: Laki
668: rikoslain 38 luvun 10 § :n muuttamisesta.
669:
670: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten rikoslain 38 luvun 10 § näin
671: kuuluvaksi :
672:
673: 10 §. tanut tai myöntänyt, rangaistakoon kisko-
674: ,Joka sellaisesta velan annosta, josta ei misesta sakolla tai vankeudella, korkeintaan
675: saa ottaa enempää kuin määrätyn koron, on kahdeksi vuodeksi.
676: toimituspalkkioksi taikka muuten ottanut Jos kiskomista harjoitetaan ammattimai-
677: tai edustanut itselleen korkeamman koron, sesti tai tavanomaisesti tahi jos asianhaa-
678: kuin minkä laki sallii, taikka joka, käyttä- rat muuten ovat raskauttavat, olkoon ran-
679: mällä hyväkseen toisen pulaa, ymmärtä- gaistus vähintään 50 päiväsakkoa tai van-
680: mättömyyttä, tai kevytmielisyyttä varalli- keutta.
681: suutta koskevalla välipuheella tahi sen yh- Sama olkoon laki, jos joku hyväksensä
682: teydessä on ottanut, tahi itselleen tai toiselle käyttää tai luovuttaa saamisen, jonka hän
683: edustanut aineellista etua, joka on ilmei- on saanut tietäen sen kiskomisen kautta
684: sessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on an- syntyneeksi.
685:
686:
687: Helsingissä, helmikuun 12 päivänä 1932.
688:
689: Matti Pitkänen. 0. Kontio.
690: Heikki Vehkaoja. Hannes Eskola.
691: Antti Halonen. J. Emil Lampinen.
692: Antti Kemppi. Albin Asikainen.
693: Anton Suurkonka. Job. Korhonen.
694: Jooseppi Kauranen. Eero Nurmesniemi.
695: S. Salo. Paavo Ruotsalainen.
696: Antti Kuisma. Eetu Jussila.
697: 0. P. Rissanen. Kaapro Huittinen.
698: Viljami Kalliokoski. Matti N. Miikki.
699: Kalle Kämäräinen. E. M. Tarkkanen.
700: •• ••
701: VALTIOPAIVAT
702: 19 3 2
703:
704:
705: LIITTEET
706: IV
707: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
708: LAKI~, RAHAASIA~ JA TOIVOMUSALOITTEET
709:
710:
711:
712:
713: HELSINKI 1932
714: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
715: A.
716: Kansakoululaitosta, Pohjois-Suomen sähköistämistä, valtion
717: maita ja. maanteitä koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
718: j
719: j
720: j
721: j
722: j
723: j
724: j
725: j
726: j
727: j
728: j
729: j
730: j
731: j
732: j
733: j
734: j
735: j
736: j
737: j
738: j
739: j
740: j
741: j
742: j
743: j
744: j
745: j
746: 21
747:
748: IV,1. - Lak. al. N:o 3.
749:
750:
751:
752:
753: Leppälä y. m.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen kustan-
754: n,uksista annetun lain rnuuttarnisesta.
755:
756:
757:
758: E d u s k u n n a ll e.
759:
760: Kansakoululaitoksen kustannuksista huh- taa. Huolimatta siitä, että aikaisemmat sa-
761: tikuun 15 päivänä 1921 annettu laki sellai- maa tarkoittavat hallituksen esitykset olivat
762: sena kuin se on muutettu lailla kesäkuun saaneet sivistys- ja valtiovarainvaliokun-
763: 8 päivältä 1926 rakentuu sille periaatteelle, nilta hylkäävät lausunnot, tuli lakiesitys
764: että kun yhteiskunta pakottaa oppivelvolli- tällä kertaa hyväksytyksi, vaikkei eduskun-
765: suusiässä olevat lapset käymään kansakou- nan enemmistön kanta itse periaatteeseen
766: lua halusivatpa heidän huoltajansa sitä tai nähden ollutkaan muuttunut. Tämä johto-
767: eivät, niin tulee yhteiskunnan kokonaise- päätös voitanee tehdä siitä, että kustannus-
768: naan vastata niistä kustannuksista, joita lain 1 §, jossa tämä periaate yhteiskunnan
769: lasten koulunkäynti aiheuttaa. Tämä peri- velvollisuudesta vastata oppivelvollisuudesta
770: aate on sanottu kustannuslain 1 § :ssä jossa aiheutuvista menoista, jätettiin muutta-
771: säädetään: ,Oppivelvollisuudesta annetussa matta. Jos sanotun pykälän säännös tulki-
772: laissa säädetyn kansakoululaitoksen perus- taan kirjaimellisesti, niin merkitsee se verrat-
773: taa ja ylläpitää sekä oppivelvollisuuden ai- tuna saman lain 18 § :ään, että kunta on edel-
774: heuttamista menoista vastaa kunta kokonai- leenkin velvollinen antamaan kaikille oppi-
775: senaan, saaden valtiolta avustusta niinkuin laille ilmaiseksi ja omiksi oppikirjat ja kou-
776: jälempänä laissa määrätään''. Lain 18 § :ssä lutarpeet, mutta korvaa valtio kunnille tästä
777: taas säädetään, että lasten tuli saada kaikki kustannuksesta 2 / 3 vain siltä osalta, joka on
778: tarvitsemansa oppi- ja lukukirjat sekä vält- aiheutunut johtokuntien varattomiksi kat-
779: tämättömät koulutarvikkeet ilmaiseksi ja somille oppilaille annetuista oppikirjoista ja
780: omiksi. Valtiovarain säästämis- ja kansa- muista koulutarpeista. Näin tulkittuna kus-
781: koulumenojen supistamistarkoituksessa jätti tannuslain 1 ja 18 § :ien välillä ei ole risti-
782: hallitus viime istuntokaudella eduskunnalle riitaa, vaan sisältäisi 18 § :n muutos sen,
783: esityksen kustannuslain 18 § :n muuttami- että siltä osalta, jolta valtio nyttemmin ei
784: sesta ja tuli muutos eduskunnan päättä- osallistu näihin kustannuksiin, ne siirtyvät
785: mässä muodossa sisältämään sen, että valtio kunnan kokonaisenaan yksin vastattavaksi.
786: osallistuisi vain niitten oppilaitten oppikir- Jos taas laki on käsitettävä niin, kuten tar-
787: joista jo koulutarvikkeista aiheutuviin kus- koitus lienee ollut, että kunnatkin ovat vel-
788: tannuksiin, joille kansakoulun johtokunta volliset huolehtimaan vain varattomien op-
789: heidän varattomuutcnsa perusteella katsoo pilasten koulutarvikkeista ja kirjoista, niin
790: .-älttämättömäksi mainitut koulutarpeet an- on ilmeinen ristiriita sanottujen pykälien
791: 22 IV,l. -- Kansakoululaitoksen kustannuslain muuttaminen.
792:
793: välillä olemassa, koska kunta tällöin ei vas- kumäärä miltei yhtä varakkailla seuduilla
794: taisikaan oppivelvollisuuden aiheuttamista on arvioitu varsin eri lailla vaihdellen saa-
795: kustannuksista kokonaisenaan, ja siis min tujen tietojen m.ukaan varakkainakin pide-
796: ollen varat oppivelvollisuuden aiheuttamiin tyillä seuduilla 30-80 % oppilaiden luku-
797: kustannuksiin kootaan verotuksella kaikilta määrästä. Tämän johdosta onkin jo lähes
798: kunnan verovelvollisilta. 100 kuntaa ainakin toistaiseksi luopunut
799: Kustannuslakiin viimeksi muutoksia sää- yrityksestä pakottaa varakkaiksi lukemiensa
800: dettäessä lausuttiin eduskunnassa epäilyk- lasten vanhemmat itse hankkimaan lapsil-
801: siä 18 § :ään tehdyn muutoksen tarkoituk- leen koulutarvikkeet päättämällä toistaiseksi
802: senmukaisuudesta. Niinpä huomautettiin antaa kaikille kansakoulujen oppilaille oppi-
803: vaikeuksista, joita oppilaiden tasapuolinen lastarvikkeet ilmaiseksi ja omiksi ja oppi-
804: jakaminen varakkaisiin ja varattorniin tuot- kirjat joko omiksi tai käytettäviksi. Kun
805: taa. Kaikki kansakoulujen johtokunnat ei- nykyinen järjestelmä lisäksi aiheuttaa ver-
806: vät luonnollisestikaan tule sovelluttamaan rattain suuritöisen kirjanpidon ilmaiseksi
807: aivan yhdenmukaisia jakoperusteita, joten annetuista tarvikkeista, mikäli kunnat ha-
808: epätasaisuutta jaossa tulee ilmenemään sa- luavat välttää ristiriitaisuuksia valtioapu-
809: mankin kunnan eri koulupiireissä koko jen perinnässä sekä jottei käytäntöön pää-
810: maasta puhumattakaan, jonka eri osissa va- sisi juurtumaan epätarkoituksenmukaisia
811: rallisuus ja varattomuuskäsitteet ovat hyvin ja koulutyötä ja sen kansanomaisuutta häi-
812: erilaisia. Edelleen huomautettiin eduskun- ritseviä menettelytapoja, ehdotetaan kansa-
813: nassa niistä haitoista, joita koulutyölle ai- koululaitoksen kustannuslakia uudelleen
814: heutuu siitä, ettei osa lasten vanhemmista tarkistettavaksi siten, että edellämainitut
815: tule ainakaan aikanaan hankkimaan tarpeel- epäkohdat vältettäisiin, mutta kansakoulu-
816: lisia oppikirjoja ja koulutarvikkeita. Sano- menot siitä huolimatta pysytettäisiin mah-
817: malehtikirjoituksista ja uutisista, joissa se- dollisimman ahtaissa rajoissa. Tähän pääs-
818: lostetaan kuntien viranomaisten ja opetta- täneo parhaiten ottamalla yleisesti käytän-
819: jain neuvottelutilaisuuksia, käy myöskin töön sen tavan, jonka lukuisat kunnat eri
820: 11elville, kuinka vaikea on löytää sopivaa ta- puolilla maata ilman mitään yhteistä sopi-
821: paa, millä varakkaiksi luettavien lasten van- musta ovat omaksuneet, nimittäin että oppi-
822: hempien koulutarvikehankinnat olisi järjes- kirjat ja muut koulutarvikkeet säädettäisiin
823: tettävissä. Toisaalta on jo voitu todeta, annettavaksi kaikille oppilaille maksutta
824: että lasten vanhemmat ovat ostaessaan tar- käytettäväksi.
825: vikkeita koulujen ja opettajien välitykse1lä Edellä esittämillämme perusteilla saamme
826: saaneet maksaa niistä jopa 50 % :iakin kunnioittaen ehdottaa,
827: enemmän kuin mitä ne olisivat tulleet kun-
828: nalle maksamaan. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
829: Tilanteen sekavuutta maaseudulla kuvaa van lakiehdotnksen:
830: m. m. se seikka, että varattomien lasten lu-
831: IV,1 - Leppälä y. m. 23
832:
833: Laki
834: kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain muuttamisesta.
835:
836: Eduskunnan päätök.o:en mukaisesti muutetaan täten kansakoululaitoksen kustannuk-
837: sista kesäkuun 8 päivänä 1926 annetun lain 15 § :n 2 momentti ja 18 §, sellaisina kuin
838: ne ovat joulukuun 11 päivänä 1931 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
839:
840: 15 § :n 2 momentti. muiden koulutarpeiden hankkimisesta j. n. e.
841: Sen lisäksi korvaa valtio kaksi kolman- kuten voimassa olevassa laissa.
842: nesta kunnan niistä kansakoululaitoksen
843: todellisista vuosimenoista, jotka johtuvat 18 §.
844: koulukaluston, opetusvälineiden, oppilaiden Kansakoulunoppilaille annettakoon mak-
845: käytettäväksi annettujen oppikirjojen ja sutta käytettäväksi oppikirjat ja muut kou-
846: lutm·peet.
847:
848:
849: Helsingissä 12 päivänä hclmik. 1932.
850:
851: Juhani Leppälä. Kaapro Huittinen.
852: P. Saarinen. A. K. Kaura.
853: Antti Sallinen.
854: 24
855:
856: IV,2. - Toiv. al. N :o 3.
857:
858:
859:
860:
861: Salo y. m. : Valtion sähkövoirna-a,~euwn rakentnrm:.~csta
862: Oulu.foen Pyhäkoskeen.
863:
864:
865: E d u s k u n n a ll e.
866:
867: Viittaamalla eduskunnalle aijemmin teh- että hallitus toirnituttaisi tutki-
868: tyihin toivomusaloiUeisiin ja korostaen eri- muksen ja laatisi suunnitelman val-
869: koisesti nykyisin yleisten töiden järjestä- tion sähkövoima-aseman rakentami-
870: mistä Pohjois-Suomeen, saamme täten kun- seksi Otllu,joessa olevaan Pyhäkos-
871: nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä- keen.
872: väksi toivomuksen,
873:
874: Helsingissä 8 p. helmikuuta 1'932.
875:
876: S. Salo. T. A. J an:honen.
877: Eero Nurmesniemi. Joh. Korhonen.
878: 25
879:
880: IV,3. - Toiv. al. N :o 4.
881:
882:
883:
884:
885: Jauhonen y. m.: Paltamon pitäjässä olevan Sutelan tilan
886: N:o 2 luovuttamisesta Kajaanin kihlakunnan kuntain
887: manttaaliinpannun maan ja laitosten omistajille.
888:
889:
890: E d u s kun n a ll e.
891:
892: Jo useamman kerran on Kajaanin kihla- 5) läänin maaherra on kesällä 1787
893: kunnan kuntain manttaaliinpannun maan ja lähettämällään virkakirjeellä määrännyt
894: laitosten omi:stajain ja haltijain puolesta kruununvouti Daniel Elfvingin toimitta-
895: anottu, että valtio luovuttaisi mainitun maan sellaisen jaoittelun, jonka perusteella
896: kihlakunnan manttaalikunnille niille kuu- kihlakunnan taiollisilta oli varat kannettava
897: luvan Sutelan talon N :o 2 Paltamon pitä- talon ostamista varten ;
898: jän Paitaniemen kylässä. Anomuksiin on 6) edellämainitut valtuutetut sopivat ta-
899: aina annettu hylkäävä päätös, siitä huoli- lon ostamisesta marraskuun 2 päivänä 1787,
900: matta, että viranomaiset ja eräät asiantun- jonka perusteella puolet Sutelan talosta
901: tijat, joitten mielipidettä asiassa on kuultu, N:o 1 Paltamon pitäjän Paitaniemen ky-
902: ovat olleet sitä mieltä, ettei mainittu Sute- lässä ostettiin ·edelläkerrottuun tarkoituk-
903: lan tila kuulu valtiolle, vaan yksinomaan seen;
904: Kajaanin kihlakunnan manttaalinomista- 7) tästä tilanpuoliskosta vuonna 1865
905: jille. päättyneessä isossajaossa muodostettiin ny-
906: Yhteenvetona kaikesta siitä, mitä 'Sutelan kyinen Sutelan tila N:o 2 Paltamon pitii-
907: taloa koskevat asiakirjat osoittavat, esitettä- jän Paitaniemen kylässä;
908: köön seuraavaa: 8) jo vanhemmissa maakirjoissa, muun
909: 1) kuningas Kustaa III on kehoittanut muassa vuodelta 1930, on merkitty, että
910: talollisia hankkimaan maakapteeniaan var- kihlakunnan tilallis.et ovat tämän talon
911: ten asuintalon; ostaneet, ja että tällainen merkintä jatkuu
912: 2) virallisten ki,hla:kunnanoikeuden pöy- vuodesta vuoteen maakirjoissa ;
913: täkirjain mukaan ovat Kajaanin kihlakun- 9) talo on ollut ja on edelleenkin, ja
914: nan ruotuvelvolliset talonpojat vuonna 1787 on merkittykin .perintöluontoisena maa-
915: päättäneet tä'llaisen maakapteenin asun- kirjaan n. WO vuoden ajan vielä oston jäl-
916: noksi tarkoitetun talon ostaa; keen, eli vuoteen 1875 saakka, jolloin se
917: 3) kuten Sotkamon pitäjän käräjä- on joko erehdyksestä tai tahallaan väärin
918: kunnan kihlakunnanoikeuden pöytäkirjasta merkitty kruununluontoisten talojen sarak-
919: huhtikuun 3 päivältä 1787 selviää, oli talo keeseen, kuten selviää asiakirjoista j.a lau-
920: sanottua t·ointa varten käytettävä vain niin sunnoista;
921: kauan kuin ruotusopimus olisi voimassa; 10) useissa tilalla toimitetuissa katsel-
922: 4) kihlakunnan talolliset ovat näillä mu:ksissa merkittiin ja ilmoitettiin talon
923: y. m. käräjillä valinneet edusmiehet taloa kuuluvan kihlakunnan tilallisille, kuten
924: ostamaan; osoittaa muun muassa kihlakunnanoikeuden
925:
926: 4
927: 26 IV,:}. --Paltamossa oleva Sutelan tila.
928:
929: pöytäkirja syyskuun 26 päivältä 1182!5 ja mmkuin oikeudenkäynnissä. on vahvistettu,
930: 11seat muut saman oikeuden pöytäkirjat ; että omaisuus ei kuulu valtiolle, .näyttää
931: 11) kun taloa ei enää tarvittu maakap- tässä asiassa jokseenkin ilmeiseltä, että val-
932: teenin virkataloksi, niin kihlakunnan ti- tio ei ole saanut omistusoikeutta puheena-
933: lalliset, muistaen tästä tekemänsä varauk- olevaan 1Sutelan tilaan, minkä vuoksi ja
934: sen, alkoivat vaatia taloa takaisin; kun ei enää näytä olevan olemassa laillista
935: 12) ensimmäisen sellaisen vaatimuksen perustetta sen hallinnankaan pidättämiseen,
936: teki maanviljelijä Heikki Tervonen Por- en katso voivani vastustaa anomusta, että
937: voon valtiopäivillä 1809 ; valtioneuvosto luovuttaisi talon Kajaanin
938: 13) sen jälke.en samanlaisen vaatimuk- kihlakunnan kuntain manttaaliin pannun
939: sen on tilallisten puolesta tehnyt ja Ou- maan ja laitosten omistajille ja haltijoille.
940: lun läänin maaherralle jättänyt helmi- Tällöin olisi tilalle myös annettava perintö-
941: kuun 12 päivänä 1822 pitäjänkirjuri Ap- tilan luonto";
942: pelgren; 19) maanmittaushallitus huhtikuun 24
943: 14) vuonna 1908 on kihlakunnan kun- ·päivänä 1928 antamassaan lausunnossa
944: tain puolesta tehty samanlainen anomus sanoo muun muassa seuraavaa: ,Maanmit-
945: senaatille; taushallitus katsoo, että kysymyksenalainen
946: 15) samom on talon luovuttamisesta talo, jonka omistusoikeus ei ole koskaan
947: tehty anomus valtioneuvostolle vuonna siirtynyt valtiolle, olisi luovutettava haki-
948: 1928; joille" (manttaalikunnille) ;
949: 16) vuonna 1908 tehdyn anomuksen 20) metsähallitus on syyskuun 16 päi-
950: johdosta ovat kamarikonttori, maanmit- vänä 1928 lausunut anomuksesta muun
951: tauksen ylihallitus, senaatin esittelijä y. m. muassa seuraavaa: , . . . . . . katsoo metsä-
952: valtion viranomaiset nimenomaan tunnus- hallitus, niinkuin maanmittaushallitnskin,
953: taneet että tila kuuluu kihlakunnan taloUi- että tila olisi luovutettava hakijoille, ja että
954: sille; sen maanluonto olisi muutettava perintö-
955: 17) erikoisesta pyynnöstä asiaa tutki- luontoiseksi. Hakijoilla olisi tosin tilaisuus
956: nut ja siitä lausuntonsa antanut presi- tuomioistuimessakin näyttää oikeutensa pu-
957: dentti, professori K. J. Ståhlberg, on helmi- heenaolevaan tilaan, mutta kun ilmeiseltä
958: kuun 14 päivänä 19,27 antamassaan lausun- tuntuu, että valtio häviäisi oikeusjutun, ei
959: nossa muun muassa lausunut seuraavaa: asian ratkaisua olisi valtion edun kannalta
960: ,Samaten kuin maakapteenin palkkaus siis jätettävä tuomioistuimen päätöksestä riip-
961: oli kihlakunnan manttaaliin pannun maan puvaksi";
962: omistajain ja haltijain suoritettava, sama- 21) vaikka näin ollen on aivan ilmei-
963: ten ilmeisesti he myös päättivät talon han- sesti selvää, että kysymyksessä oleva tila
964: kittavaksi ja suorittivat sen ostohinnan. kuuluu Kajaanin kihlakunnan manttaali-
965: Tästä johtuu, ,että jos valtio luopuu puheen- kunnille, eivät hallintoviranomaiset ole kat-
966: alaisesta tilastaan, omistusoikeus siihen on soneet olevansa oikeutetut luovuttamaan ti-
967: tunnustettava kihlakunnan tilallisille yh- laa pois valtion hallinnasta, siitä huolimatta
968: teisesti'' ; että ne kaikki nimenomaan ovat tunnusta-
969: 18) oikeuskansleri tammikuun 31 päi- neet, että tila ei ole koskaan kuulunut val-
970: vänä 1929 antamassaan lausunnossa sa- tiolle, vaan kihlakunnan tilallisille ;
971: noo muun muassa seuraavaa: ,Vaikkakin 22) senvuoksi muun muassa senaatti
972: olen sitä mieltä, että valtioneuvoston ei vuonna 1908 ja valtioneuvosto vuonna 1930
973: yleensä pitäisi luovuttaa kauan valtion hal- ovat jättäneet tilan luovuttamisesta tehdyt
974: linnassa ollutta arvokasta omaisuutta en- anomukset huomioonottamatta.
975: IV,3. - .Janhonen y. m. 27
976:
977: Edellä mainittua maakapteenin virkaa ei päätettäväksi kunnioittaen esittää toivo-
978: ·ole Bnää olemassa. Kajaanin kihlakunta- muksen,
979: lais·et ovat vapautetut maakapteenin palk-
980: kajyväin maksamisestakin vuodesta 1889 että hallii·u.s an.tai.si Eduskunnalle
981: alkaen ja muodollisestikin on ruotujakolai- esityksen, että nykyinen Sutelan talo
982: tos poistettu helmikuun 8 päivänä 1'9119 an- N :o 2 Paltamon pitäjän Paltaniemen
983: netun väliaikaisen asevelvollisuuslain 81 kylässä luovutettaisiin pM·intötilan
984: § :llä. luontoi.sena sen laillisten omistajien
985: Kun valtio ei ole koskaan omistanut sa- Kajaanin kihlakunnan kuntain mant-
986: nottua taloa, ja kun valtio ei olisi ollut taaliin pannun maan ja laitosten
987: oikeutettu taloa hallitsemaankaan, eikä omistajien ja hctltijoitten omistuksee1t
988: vuokraamaan, saamme täten eduskunnan .ia hallintaan.
989:
990: Helsingissä 101 p. helmikuuta 1932.
991:
992: T. A. Jauhonen. J oh. Korhonen.
993: Antti Meriläinen. S. Salo.
994: 28
995:
996: IV,4. - Toiv. al. N :o 5.
997:
998:
999:
1000:
1001: Eskola, V., y. m.: Yleisen tien rakentamista, siirtoa tai le-
1002: vittämistä varten tarvittavan maa-alueen lunastushinnan
1003: s1writtamisesta valtion varoista.
1004:
1005:
1006: Eduskunnalle.
1007:
1008: Voimassa olevan tielain mukaan on kun- Irille ei ole niitä erikoisetuja, joista tämän-
1009: nan lunastettava yleisen tien rakentamiseen, luontoista veroa olisi maksettava. Jos sitä-
1010: siirtämiseen tai levittämiseen tarvittava vastoin lunastushinnan suorittaisi valtio, ei
1011: maa-alue sillä tavoin kuin marraskuun 11 tuo rasitus silloin kohdistuisi, kuten nyt,
1012: päivänä 1927 annetun tieasetuksen 47 § :ssä muutamiin ilruntiin, vaan se jakaantuisi
1013: säädetään. Maalaiskunnille on maa-alueiden kaikkien kuntien kannettavaksi.
1014: lunastamisista aiheutunut odottamattoman Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
1015: suuria menoja ja ottaen huomioon, että eduskunnan 1päätettäväksi toivomuksen,
1016: maantieverkostomme on uudistuksen alai-
1017: sena, tulevat kuntien vuotuiset menot il- että hallitus kiireellisesti antaisi
1018: meisesti yhä vaan lisääntymään jopa siinä Eduskunnalle sellaisen esityksen voi-
1019: määrin, että se saattaa useille kunnille massa olevan tielain muuttamiseksi,
1020: tuottaa maksuvaikeuksia. Lisäksi on epä- että yleisen tien rakentamista, siir-
1021: oikeutettua pakoittaa kunnat Innastamaan toa tai levittämistä varten tarvittavan
1022: maa-alueita yleisiä teitä varten, joista kun- maa-alueen lunastushinta suoritettai-·
1023: nalle enempää kuin sen yksityisille jäse- siin valtion varoista.
1024:
1025: Helsingissä helmikuun 4 päivänä 1932.
1026:
1027: Valfrid Eskola. E. Lautala.
1028: Edward Setälä. Hjalmar Forstadius.
1029: B.
1030: Rahaasia~aloitteita,
1031: jotka koskevat määrärahojen osoitta..
1032: mista kulkulaitoksiin sekä taloudellisiin, sosialisiin
1033: y. m. tarkoituksiin.
1034: 31
1035:
1036: IV,5. -- Rah. al. N:o 1.
1037:
1038:
1039:
1040:
1041: Manner y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
1042: suojeluskuntataloille.
1043:
1044:
1045: E d u s k u •Dl n a 11 e.
1046:
1047: I.Jamakauden johdosta on suojeluskunta- tatalojen rahoittamisessa. Sikäli näet, kuin
1048: järjestön toiminta myöskin joutunut vai- yksityisavustukset yleensäkin vähenevät, si-
1049: keuksiin. Tämä johtuu hyvin suureksi käli tulee yhä tukalammaksi järjestää ja
1050: osaksi siitä, että suojeluskuntien saarnat hoitaa suojeluskuntien omistamien kiintei-
1051: lahjoitukset yksityisiltä toiminimiltä ja mistöjen raha-asioita. Toiselta puolelta
1052: kansalaisilta ovat lamakauden johdosta pie- ovat nämä kiinteimistöt suojeluskuntien
1053: nentyneet. Niinpä olivat yksityisten lah- toiminnalle ja koko maan puolustuskuntoi-
1054: joitukset suojeluskuntajärjestölle, kun lu- suudelle erinomaisen tärkeästä merkityk-
1055: kuun otettiin kuntain avustukset ja järjes- sestä. Kajoamatta lähemmin siihen, että
1056: tön juhla- ja huvitilaisuuksista saarnat tu- suojeluskuntataloissa toimeenpannut juhla-
1057: löt, vielä v. 19r2,9 19,557,433: 21. Mutta ja huvitilaisuudet kohottavat maanpuolus-
1058: vuoteen 1930 mennessä alenivat lahjoitus- tustahtoa ja isänmaallista mieltä, pyy-
1059: varat liki miljoonalla markalla, nimittäin dämme nyt mainita :sen suoranaisen avun,
1060: 18,567,143: 62. Vaikeammin tuntuu kui- joka suojeluskuntien omistamien kiinteimis-
1061: tenkin lahjoitusvarojen pienentyminen suo- töjen käytöstä välittömästi maanpuolustus-
1062: jeluskuntajärjestön ja eri suojeluskuntien kuunolle ja harrastukselle aiheutuu. Suo-
1063: tilinpäätöksissä vuodelta 1931. Yhteenvetoa jeluskuntataloissa samalla kun ne ovat kou-
1064: lahjoitusvaroista ja niitten pienenemisestä lutuskeskuksina, säilytetään yleensä suoje-
1065: edelliseen vuoteen verraten ei ole vielä luskuntien ase- ja varusvarastot. Taloilla
1066: voitu tehdä. Mutta sikäli kuin ennakkotie- oleviin kiinteimi·stöihin on varustettu yh-
1067: dot osoittavat, tulevat lahjoitusvarat siihen teensä monia miljoonia markkoja maksavat
1068: luettuina kuntien avustukset ja vapaalla ampumaradat ja urheilukentät. Juuri tästä
1069: suojeluskuntatoiminnalla saadut tulot vuo- seikasta aiheutuu ampumaharrastuksen ilah-
1070: ·delta 1931 jäämään pyörein luvuin n. duttava viriäminen kansalaisten keskuu-
1071: 12,000,000 markaksi. Yksityisavustukset dessa ja ennenkaikkea maamme ampujain
1072: tulevat siis pienentymään tuona yhtenä ai- jo ulkomaillakin saavuttama maailmanmaine.
1073: noana vuonna edelliseen vuoteen verraten Urheilukentillä taasen on sikäli erikoinen
1074: pyörein luvuin 30 % :lla. merkitys suojeluskuntatoiminnassa, että ne
1075: On luonnollista, että näin suuri tulojen suojeluskuntatoiminnan ohella tulevat so-
1076: pienennys aiheuttaa monenlaistakin hanka- velletuksi sellaiseen valmennukseen, ruu-
1077: luutta suojeluskuntain ja koko suojehls- miillisen kunnon kehittämiseen ja liikunta-
1078: kuntajärjestön toimintaan. Tarkoituksemme kasvatuksen soveltamiseen asepalvelukseen,
1079: on kuitenkin tällä kertaa kosketella sitä että siitä on suoranainen koulutusapu maan
1080: hankaluutta, joka yksityisten avustuksen puolustusvoimille.
1081: pienenemisen kautta aiheutuu suojeluskun- Yhä suuremmaksi käy näitten suojelus-
1082: 32 IV,5. - Suojeluskuntatalojen avustaminen.
1083:
1084: kuntakiinteimistöjen merkitys sen jälkeen, voitanee vielä mainitut kapita.aliarvot sa-
1085: kuin hallitus on antanut eduskunalle esi- moin kuin velatkin kertoa viidellä, jolloinka
1086: tyksen puolustuslaitoksen järjestämiseksi suojeluskuntakiinteimistöjen yhteinen kapi-
1087: niin sanotun aluejärjestelmän pohjalle. taaliarvo nousee pyörein luvuin 85,000,000
1088: Kun sotilaallisia n. s. reserviharjoituksia markkaan.
1089: tullaan toimeenpanemaan tuon järjestelmän Kun useat suojeluskuntakiinteimistöt,
1090: mukaan kaikkialla, milteipä joka kunnassa, jotka ovat rakennetut v.errattain lyhyen
1091: tulee suojeluskuntataloista ja niitten yh- ajan kuluessa ja hyvän aikaa ennen lama-
1092: teyteen perustetuista ampumaradoista ja kautta sekä siinä uskossa, että suojeluskun-
1093: urheilukentistä olemaan näitten harjoitus- ti·en saama vapaaehtoinen taloudellinen tuki
1094: ten järjestämiselle korvaamaton merkitys. voisi häiriytymättä jatkua, ovat nyt vaa-
1095: Suureksi osaksi tulee suojeluskuntataloilla rassa joutua niin suuriin rahallisiin vai-
1096: olemaan tällainen merkitys myöskin erinäis- keuksiin, että on suorastaan pelättävissä
1097: ten sotavarusteitten varastoimisessa. Sen vararikkoja ja yksityisille kansalaisille
1098: osoittaa tähän asti saavutettu kokemus. näistä aiheutuvia huomattavia vaurioita,
1099: Niinpä on suuri osa armeijan n. s. suoja- koska he ovat sitoumuksillaan tehneet ta-
1100: joukkovarastoista ja liikekannallepanova- lojen rakentamisen mahdolliseksi, katsomme
1101: rastoja jo tähänkin mennessä sijoitettu suo- olevan syytä ehdottaa valtion väliin tuloa.
1102: jeluskuntataloihin, joissa näitten varastojen Tämä tapahtuisi sillä tavoin, että valtion
1103: vuokrat ovat peräti kohtuulliset ja vartioi- talousarviossa v. 1<933 myönnettäisiin hä-
1104: mis- sekä valvontakustannukset monta ver- dänalaisessa tilassa olevien suojeluskuntata-
1105: taa halvemmat, kuin mitä ne missään muu- lojen avustamiseksi 4 milj. markkaa. Mie-
1106: alla voisivat olla. lestämme olisivat rahat asetettavat valtiova-
1107: Kun näin huomattava tulos maanpuolus- rainministeriön hoitoon, joka kustakin avus-
1108: tusta edistäviin suojeluskuntakiinteimistöi- tusanomuksesta ·pyytäisi suojeluskuntain
1109: hin nähden on maan puolustuksen kannalta yliesikunnan ja puolustusministeriön lau-
1110: katsoen saavutettu, lienee :syytä ohimennen sunnon. Puolustusministeriön lausunto an-
1111: kiinnittää huomiota niitten uhrausten ra- taisi varmuuden siitä, että myönnetty avus-
1112: halliseenkin määrä:än, joita kansalaiset ·ovat tus kussakin tapauksessa tulisi edistämään
1113: vapaa,ehtoisesti suojeluskuntataloihin uh- puolustusministeriön pyrkimyksiä maan
1114: ranneet. Niinpä esimerkiksi viidessä raja- yleisen puolustuskunnon tehostamiseksi.
1115: seudun suojeluskuntapiirissä, nimittäin Sor- Tällä tavalla saataisiin myöskin paikallis-
1116: tavalan, Viipurin, Pohjois-Karjalan, Poh- ten suojeluskuntien ja puolustusvoimien
1117: jolan ja Kainuun piireissä on kaikkiaan 73 johdon välillä aikaan sellainen yhteistyö,
1118: suojeluskuntata'loa. Niitten rahallinen arvo jonka avulla suojeluskuntataloihin avus-
1119: on hyvin kohtuullisen arvioinnin mukaan tuksina käytetyt rahavarat tulisivat suora-
1120: laskettu olevan 17 7584,332 markkaa. Tästä naiseksi eduksi uutta puolustussuunnitel-
1121: talojen pääoma-arvosta oli valtion lainoina maa toteutettaessa, joten avustukset siis
1122: 4,028,683 markkaa ja yksityisiltä saatuina osaltansa tulisivat suorastaan pienentämään
1123: lainoina 4,676,5.113 markkaa. Tällä kertaa puolustusmenoja.
1124: emme ole tilaisuudessa esittämään täydelli-
1125: siä numeroita kaikkien maan suojeluskun- Ehdotamme siis kunnioittaen,
1126: tatalojen kapitaaliarvosta ja ve'loista.
1127: Mutta kun nämä rajapiirit käsittävät noin että Eduskunta ottaisi 1933 vuoden
1128: 210% maan pinta-alasta ja asukasluvusta, talmtsarvion 9 pää-luokan XIII lu-
1129: IV,5. -Manner y. m. 33
1130:
1131: kuun uuden momentin ,avustuksiksi tille merkittäisiin 4,000,000 mar-
1132: suojeluskuntataloille" ja että momen- kan suuruinen määräraha.
1133:
1134: Helsingissä, 11 päivänä helmikuuta 1932.
1135:
1136: Albin Manner. Antti Kuisma.
1137: Heikki Vehkaoja. Martti Pihkala.
1138: K. W. Huhtala. Erkki Paavolainen.
1139: J. Koivisto. Edv. Helenelund.
1140: E. v. Frenckell.
1141:
1142:
1143:
1144:
1145: 5
1146: 34
1147:
1148: IV,6. - Rah. al. N :o 2.
1149:
1150:
1151:
1152:
1153: Sallila y. m.: Määrärahan osoittamisesta työväenjärjestöille
1154: väkivaltaisuuksien johdosta koituneiden vahinkojen kor-
1155: vaamiseksi.
1156:
1157:
1158: E d u s k u n n a ll e.
1159:
1160: Lähes parin vuoden ajan maassa vallin- vielä keskeneräinen, on tähän mennessä il-
1161: nut häiriötila, jota valtiovalta viranomaisi- moitettu suoranaisia väkivaltatapahtumia 25
1162: neen ei ole voinut estää, on aiheuttanut sen, ja niiden aineelliseksi vahingoksi arvioitu
1163: että työväki ei ole voinut käyttää omista- 98,091: -. Talojen suljettuna pitämisen joh-
1164: miaan taloja ja muuta omaisuuttaan niin- dosta arvioidaan menetetyn 29 tapauksessa
1165: kuin sille maan kansalaisina ja sääntöjensä kaikkiaan 1,215,775:-. Siitä, ettei ole voitu
1166: mukaisest~ toimivina järjestöinä kuuluisi, pitää iltamia häiriöiden ,pelosta, on tullut
1167: vaan on sen järjestötoimintaa monella vahinkoa 14 yhdistyksen arvion mukaan
1168: tavoin häiritty, taloja suljettu, niitä kiinni 19,550:- ja muita vahinkoja samoista
1169: lllaulattu ja rikottu, jopa ,poltettukin. syistä 7 yhdistykselle 29,670:-; siis yh-
1170: Tämmöinen raivo työväenluokkaa koh- teensä 75 tapauksessa 1,363,086: -.
1171: taan on tapahtunut siitä huolimatta, vaikka Kuten sanottu, käsittää edelläoleva tilasto
1172: työväki on työttömänä ja nälissäänkin pysy- vain osan niistä vahingoista, mitä väkivalta-
1173: nyt rauhallisena ja sosialidemokraattinen teot ovat työväenjärjestöille aiheuttaneet.
1174: puolue käyttänyt kaiken vaikutusvaltansa Tähän mennessä ei ole myöskään selvillä ne
1175: rauhallisuuden säilyttämiseksi ja kansalais- vahingot, mitä kolmen talon murhapolton
1176: piirien omavaltaisen toiminnan lopettami- johdosta niiden omistajille aiheutuu. Edel-
1177: seksi, tukien omalta osaltaan jokaista halli- läolevat summat tulevat huomattavasti nou-
1178: tuksen toimenpidettä vallitsevan anarkia- semaan siitäkin syystä, että kymmenittäin
1179: tilan lopettamiseksi. työväentaloja on vielä suljettuina, vaikka
1180: Kun siis yhteiskunta viranomaisineen ja niiden kiinnipitämiseen ei ole laillista syytä
1181: muine valtakeinoineen ei ole voinut estää olemassa.
1182: edes suoranaisia tihutöitä tapahtumasta, Edelläolevan nojalla ehdotamme kun-
1183: eikä myöskään tarpeellisessa määrässä saat- nioittaen,
1184: taa rikollisia aineksia syytteeseen ja kor-
1185: vausvelvollisiksi teoistaan, on sen velvolli- että valtion vuoden 1933 menoa1·-
1186: suus ainakin korvata ne aineelliset vahin- vioon otettaisiin 2,000,000:- mar-
1187: got, mitkä täten on aikaansaatu. kan määräraha käytettäväksi halli-
1188: Kerätyn tilaston mukaan, joka tosin on Miksen harkinnan mukaan niiden va-
1189: IV,6. - Sallila y. m. 35
1190:
1191: hinkojen korvaarniseksi, joita työ- kohdanneitten väkivaltaisuuksien .ia
1192: väenjärjestöille on koitunut niitä toirninnan estärnisen johdosta.
1193:
1194: Helsingissä, helmikuun 9 päivänä 1932.
1195:
1196: Emil Sallia. Kaarlo Harvala.
1197: Mikko W. Erich. Akseli Kanerva.
1198: E. Aromaa. August Valta.
1199: Yrjö Welling. Toivo Halonen.
1200: Urho Kulovaara. Edward Setälä.
1201: D. B. Lindman. Jalmari Linna.
1202: J. Lindqvist. Juho Pyy.
1203: Aug. Kuusisto. Mauno Pekkala.
1204: Valfrid Eskola. K. Hakala.
1205: Kustaa Perho. M. Ampuja.
1206: 36
1207:
1208: IV,7. - Rah. al. N:o 3.
1209:
1210:
1211:
1212:
1213: Setälä y. m.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun työ-
1214: väestön asunto-olojen parantamiseksi.
1215:
1216:
1217: E d u s k u n n a ll e.
1218:
1219: Viitaten vuoden 1828 valtiopäiville jäte- 1933 valtion menoarvioon otettavaksi
1220: tyn rahaasia-aloitteen N :o 5 perusteluihin .ia omakotirahastoon siirrettäväksi 8
1221: (Liitteet I-XI sivu 95--96), ehdotamme miljoonan markan suuruisen määrä-
1222: kunnioittaen, rahan maaseudun työväestön asunto-
1223: että Eduskunta päättäisi V'ttoden olojen parantamiseksi.
1224:
1225: Helsingissä, helmikuun 11 päivänä 1932.
1226:
1227: Edward Setälä. Hilma Koivulahti-Lehto.
1228: J. Väisänen. Jalmari Linna.
1229: Toivo Halonen. Onni Hiltunen.
1230: Juho Pyy. Valfrid Eskola.
1231: 37
1232:
1233: IV ,s. - Rah. al. N :o 4.
1234:
1235:
1236:
1237:
1238: Lampinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta pienviljelijäin
1239: salaojituspalkkioita varten.
1240:
1241:
1242: E d u s k u n n a ll e.
1243:
1244: Viittaamalla syysistuntokaudella 1931 kannattavan viljielyksen tärkeimpiä edelly-
1245: eduskunnalle jätetyn rahaasia-aloitteen tyksiä, ,ehdotamme,
1246: N: o 37 perusteluissa esitettyihin näkökoil- että Eduskunta ottaisi vuoden 1933
1247: tiin, ja katsoen, että valtiovallan tulisi tulo- ja menoarvioon 500,000 markan
1248: voimakkaasti ja tehokikaalla tavalla tukea määrärahan annettavaksi pienviljeli-
1249: pienviljelijäin saloojituksen elvyttäanistä, ,iöille salao,iituspalkkioiksi hallituksen
1250: koska salaojitus on pientilojen tuottavan ja tarkempien määräyksien mukaisesti.
1251:
1252: Helsingissä, 11 päivänä helmikuuta 1932.
1253:
1254: J. Emil Lampinen. J. Koivisto.
1255: M. 0. Lahtela. Antti Kemppi.
1256: A. K. Kaura. Edward Setälä.
1257: Heikki Vehkaoja. Eemeli Aakula.
1258: Eero Nurmesniemi. Alpo 0. Luostarinen.
1259: Aleks. Koskenheimo. Janne Koivuranta.
1260: Kalle Joukanen. Joh. Korhonen.
1261: Eetu Jussila. Mauno Pekkala.
1262: Antti Junes. Valfrid Eskola.
1263: S. Salo. Jalmari Linna.
1264: Uno A. Hilden.
1265: 38
1266:
1267: IV,9. - Rah. al. N :o 5.
1268:
1269:
1270:
1271:
1272: Lahtela y. m.: Mäii1·ämhan osoittamisesta emäntäkoulun pe-
1273: rustamista varten Kemijärvelle.
1274:
1275:
1276: E d u s k u n n a ll e.
1277:
1278: Viitaten vuoden 1931 valtiopäiville jä- den 1933 menoarvioon 500,000 mar-
1279: tettyyn rahaasia-aloitteeseen N :o 7 pyy- kan määrärahan Kemijärvelle valtion
1280: dämme kunnioittaen ehdottaa, toimesta perustettavaa emäntäkou-
1281: että Eduskunta päättäisi ottaa vno- l1la varten.
1282:
1283: Helsingissä, helmikuun 12 p :nä 1932.
1284:
1285: M. 0. Lahtela. Kalle Kämäräinen. Alpo 0. Luostarinen.
1286: 39
1287:
1288: IV,1o. - Rah. al. N :o 6.
1289:
1290:
1291:
1292:
1293: Paasonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Akonveden--
1294: Vuotjärven kanavoimistyön alkuunpanemista varten.
1295:
1296:
1297: E d u s k u n n a 11 e.
1298:
1299: Jo vuosikymmeniä sitten valmistettiin täminen. Maamme saavutettua itsenäisyy-
1300: suunnitelma Kailaveteen laskevan itäisen den on taas viimeisen vuosikymmenen aikana
1301: vesireitin n. k. Nilsiän reitin kanavoimiseksi. kulkuneuvojen ja liikenneyhteyksien paran-
1302: Suunnitelma onkin jo osittain toteutettu, tamiseen kiinnitetty erittäin suuressa mää-
1303: sillä laivaliike on voitu avruta vesistön ala- rässä huomiota ja varoja, mutta tämän tär-
1304: juoksussa olevien Kallaveden jaAkonveden keän vesireitin kanavoimishanke on tästä
1305: välillä aina Karjalankoskelle saakka. Sa- huolimatta saanut odottaa vuo11oansa. Ny-
1306: moin on myöskin 11eitin ylimpien suurien kyinen taloudellinen lamakausi ei ehkä mo-
1307: järvien Vuotjärven ja Syvärin välille ka- nen: mielestä ole suotuisa aika tämänsuun-
1308: nava valmistunut jo vuonna 1905, mutta sa- tai:sten yritysten aloitJtamiseen, mutta on
1309: man tärkerun vesistöreitin !keskiosa Akonve- otettava huomioon, 'että tällaisena aikana
1310: den ja Vuotjärven kanavayhteys on vielä to- joutuu valtiovalta yksinomaan työttömyy-
1311: teuttamatta. Tämän osan toteuttamista den lieventämisen takia käytttämään suuria
1312: varten on tie- ja V'esirakennushallitus jo summia varoja usein sellaisienkin töiden
1313: vuonna 1914 senaatin määräyksen mukai- teettrumiseen, joiden tarkoituksenmukaisuu-
1314: sesti laatinut täydellisen rakennussuunnitel- den saattaa asettaa epäilyksen alaiseksi. Kun
1315: man piirustuksineen ja karttoineen, jonka sensijaan sBillainen työmaa 'kun kyseessä
1316: mukaan kanavan rakentaminen silloisen kus- oleva kanavoimishanke soveltuu erinomaisen
1317: tannusarvion mukaan olisi tullut maksa- hyvin myöskin työttömyyden torjumiseen,
1318: maan 2.1 miljoonaa marrokaa. Epäilemättä ollen samalla kansantaloudellisesti edullinen,
1319: olisi valtion velvollisuus ollut huolehtia siitä, olemme rohjenneet uudistaa mainittua ka-
1320: että tämän vesistön kanavoiminen olisi saatu navoimista tarkoittavan aloitteen.
1321: loppuunsuoritetuksi jo heti sen jälkeen kuin Jokainen kansanedustaja, joka välhänkin
1322: viimeiset nyt kysymyksessä olevaa kanavoi- tuntee niiden paikkakuntien oloja, mitkä lä-
1323: mistyötä varten :tehdyt teknilliset ja talou- hinnä tulisivat hyötymään kyseessä olevan
1324: delliset tutkimukset oli loppuun saatettu. kanavan rakentamisesta, myöntää avoi-
1325: Kenties ,olisikin näin tapahtunut ellei samoi- mesti, että todellakin ollaan tekemisessä sel-
1326: hin aikoihin syttynyt maailmansota olisi tu- laisten seutujen kanssa, jotka kulkuneuvo-
1327: kahduttanut 'kaikkia sellaisia pyrkimyksiä, jen suhteen ovat tähän saakka saaneet olla
1328: joiden tarkoituksena oli kulkuneuvojen ja lapsipuolen asemassa ja joille näin ollen
1329: liikeväylien parantaminen ja edelleen kehit- olisi vihdoinkin oik!eudenmukaisesti varat-
1330: 40 IV,lo. - Akonveden-Vuotjärven kanava.
1331:
1332: tava mahdollisuuksia pää:stä läheisempään puulajien kuljettaminen uittamalla tulee
1333: liilmnneyhteyteen paremmassa asemassa ole- niin kalliiksi suuren uppoamishäviön vuoksi,
1334: vien seutujen kanssa. Tämä voidaan par- ettei niitä kannata näiltä seuduin ollenkaan
1335: haiten tällä kertaa toteuttaa edellä mainitun uloskuljettaa, vaan lahioaa ,tämä arvokas
1336: kanavoimistyön avulla. Sen merkityksestä omaisuus metsiin tahi 'käytetään poltto-
1337: lausuu filosofiantohtori A. R. Cederberg puuksi, johon tarkoitukseen halpa.arvoisem-
1338: senaatin määräyksestä vuonna 1915 toimit- pikin raakki:puu hyvin kelpaisi.
1339: tamassaan mietinnössä muiden muassa seu- Kyseessä olevilla alueilla on myöskin laa-
1340: raavaa: ,Kanavahanke täydentäisi jo vuosi- joja vilj,elyskelpoisia suomaita, joiden rai-
1341: kausia sitten ,esitetyn suunnitelman Syvärin vaamiseen ja viljelemiseen kanavoimis'en
1342: ja Vuotjärven vesistöjen yhdistämisestä avulla tulisi paremmat edellytykset, ikoska
1343: Kallav,eden ja Saimaan vesistöjen yhtey- viljeleminen kävisi helpommaksi ja edulli-
1344: teen, suunnitelrrnan, jonka )'lhtenä tärkeim- semmaksi silloin kun alueelle pienemmiUä
1345: mistä tarkoitusperistä on dllut oikeudenmu- rahtikustannuksilla 'olisi mahdollisuus kul-
1346: kainen helpotus lirke- ja kulkuneuvoihin jettaa apulantoja. ja toiselta puolen viljelys-
1347: nähden näiden kauan laps~puolen asemassa tuotteiden markkinoille lähettäminen tulisi
1348: olleiden ·seutujen ,asukkaille''. helpommaksi.
1349: Sijaitseehan Syvärin ja Vuotjärven sekä Edelleen on mainittava, että kyseessä ol:e-
1350: niihin 1laskevien vesistöj,en ympärillä lä- van kanavan kautta voitaisiin edullisesti
1351: hinnä Nilsiän, Kaavin, Muuruveden, Rauta- kuljettaa alavesistöjen varsille Syvärin ve-
1352: vaaran, V·arpaisjärven ja Sonkajärven kun- sistön ympäristönä ,löytyvä:ä valkoista, arvo-
1353: nissa, suuria metsäalueilta, joista nyikyisten kasta kvartsipitoista lasihiekkaa sekä Syvä-
1354: huonoj,en kulkuneuvojen ja lauttauso1ojen rin länsirannalla sijaitsevasta noin 8 km pit-
1355: vallitessa täytyy myydä arvokaiSta kansallis- kästä Tahkomäestä saatavaa kaunista val-
1356: omaisuutta tavallista alhaisempiin hintoihin. koista, mustajuovaista rakennuskiveä, mistä
1357: Ennen nykyistä pulakauttill uitettiin maini- muiden muassa Nilsiän 'kirkko ja Muuruve-
1358: tuislta järvistä A'konveteen ja Kailaveteen den sekä V arpaisjärven 'kirkkojw lattiat
1359: irrallaan ja puamilautoissa noin 1,100,000 j·o on tehty. Nykyisten iiikenneolojen valli-
1360: tukkipuuta vuosittain. Kuin 'Puiden uitto- tessa ei näiden luonnon~ikkauksien kuljetus
1361: matka on tullut 'kovin pitkäksi ennenkuin ne etäisemmille paikkakunnille ove voinut tulla
1362: on voitu niputtaa ,tai lastata proomuihin, on
1363: 1 kysymykseenkään.
1364: puista ihukkunu!t noin 10 % eli yli 100,000 Kuten edellä olemme jo huomauttaneet,
1365: runkoa, joten hukkuneista puista aiheutuva soveltuu tämä kanavoimistyö erittäin hyvin
1366: vahinko on noussut vuosittain yli 2 miljoo- myöskin työttömyyden lieV'entämistal'koituk-
1367: nan markan. Koska mainituilla alueilla on seen. On myöskin otettava huomioon, ettei
1368: myöskin huoonillttavassa määrässä valtion nykyinen pula-aika V'Oi iän kaiken kestää,
1369: metsiä, on tästä vahingosta valtiokin tullut vaan että taloudellisen elämän kaikissa eri
1370: vuosittain kärsimään puuottojen mukaan muodoissaan täytyy luonnon pakolla taaskin
1371: noin 400,000 markkaa. Nämä vahingot voi- vähitellen alkaa elpyä. Silloin kyseessä oleva
1372: taisiin vastaisuudessa välttää, jos Vuotjärvi kanava tulisi ,taloudellisesti kannattavaksi,
1373: tulisi kanavalla yhdistety'ksi Akanveteen ja sen kautta paikkakunnan metsien ja muiden
1374: siten Kallaveden ja Saimaan yhteyteen. luonnonrikkauksien ·arvot kohoaisivat ja ta-
1375: MainituUa. alueella löytyy erittäin suuret kaisivat näiden syrjäisten seutujen asuk-
1376: määrät nykyään niin arvokkaita koivu- ja kaille ,entistä paremmat olemassaolon mah-
1377: haa:pametsiä, j,oista faneeri- ja tulitikkuteol- dollisuudet. Rohkenemme näin ollen kun-
1378: lisuutemme saa raaka-aineensa. Näiden nioittaen ehdottaa,
1379: IV,lo. -- Paasonen y. m. 41
1380:
1381: että Eduskunta ottaisi ensi vuoden ten 5 miljoonan markan suuruisen
1382: menoarvioon Akonveden-V uotjärven määrärahan.
1383: kanavoimistyön alkuunpanemista var-
1384:
1385: Helsingissä, 5 päivänä helmikuuta 1932.
1386:
1387: Armas Paasonen. Onni Hiltunen.
1388: Matti Puittinen. August Valta.
1389: Yrjö Räisänen. Akseli Kanerva.
1390: Alex Hämäläinen. Taavetti Nuutinen.
1391: A. J. Kosonen. J. Väisänen.
1392: J. F. Tolonen. Juho Pyy.
1393: D. B. Lindman. Albin Koponen.
1394: J. Lindqvist. Paavo Ruotsalainen.
1395: L. 0. Hirvensalo. 0. P. Rissanen.
1396: Antti Sallinen. E. F. Rautaharju.
1397: Kalle Kämäräinen. E. Kolkki.
1398: Väinö Malmivaara. August Raatikainen.
1399: Toivo Halonen. E. Huttunen.
1400: Kustaa Perho. Hugo Aattela.
1401: Matti Turkia.
1402:
1403:
1404:
1405:
1406: 6
1407: 42
1408:
1409: IV,11. - Rah. al. N :o 7.
1410:
1411:
1412:
1413:
1414: Tukia y. m.: Määrärahan osoittamisesta Tullisalmen syven-
1415: tämistä varten.
1416:
1417:
1418: E d u s k u n n a 11 e.
1419:
1420: Vuoden 1929 valtiopäivillä on eduskunta joihin työttömiä voitaisiin suu:r~emmassa
1421: päättänyt vuoden 1930 menoarvioon otetta- määrässä sijoittaa. Lappeenrannan-Vuok-
1422: vaksi 300,000 mk. Tullisalmen syventämistä senniskan rautatien rakentaminen ei ole
1423: varten. Vuoden 1930 toisilla valtiopäivillä tuonut mitään helpotusta paikkakunnan
1424: on eduskunta myöntänyt hallituksen esityk- työttömyyshätään, koska rautatierakennus-
1425: sestä tätä työtä varten 200,000 mk. Edus- töihin on tuotu ammattityöväkeä muualta.
1426: kunta on siis myöntänyt mainittuun tar- Mitään muita yleisiä töitä ei paikkakun-
1427: koitukseen yhteensä 500,000 mk. Tällä nalla ole, jdhon voitaisiin ihuomattava;mmin
1428: määrärahalla ei ole kuitenkaan voitu töitä työväkeä sijoittaa.
1429: aloittaa. Tullisalmen syventämisen taloudellinen
1430: Asiantuntijain lausuntojen mukaan mai- merkitys käy selville siitä perustelusta,
1431: nitusta määrärahasta ei kuitenkaan riittäisi ;joka liittyy E. Tukian y. m. jättämään raha-
1432: varsinaisiin perkaustöihin, koska patolait- asia-aloittees·een 1929 vuoden valtiopäiville
1433: teiden ja muiden työvälineiden kuntoon- (Liitteet II 1929 Vp. sivu 363).
1434: panemiseen tarvittaisiin noin 500,000 mk. Viittaamalla mainittuun perusteluun ~h
1435: Tarvitaan siis lisää varoja ennenkuin mai- dotamme,
1436: nittu työ voidaan panna alkU"\lll.
1437: Lappeenrannassa ja Lauritsalan kauppa- että Eduskunta ottaisi v. 1933
1438: lassa on työttömyystilanne äärimmäisen vai- tulo- ja menoarvioon 1,000,000 mark-
1439: kea. Mitään sellaisia yleisiä töitä ei ole, kaa Tullisalmen syventämistä varten.
1440:
1441: Helsingissä helmikuun 4 p :nä 1932.
1442:
1443: Elias Tukia. Kaino W. Oksanen.
1444: 43
1445:
1446: IV,12. - Rah. al. N:o 8.
1447:
1448:
1449:
1450:
1451: Setälä y. m.: Määrämhan osoittamisesta teiden rakentami-
1452: seen ja kunnostamiseen vähävaraisilla pienviljelijäseu-
1453: duilla.
1454:
1455:
1456: E d u s k u n n a 11 e.
1457:
1458: Viitaten ed. Setälän y. m. rahaasia-aloit- tulo- ja menoarvioon 6 miljoonan
1459: teeseen n :o 27 vuoden 1930 valtiopäivillä markan suut·uisen mää1·ärahan käy-
1460: (J_,iitteet I-XIII sivu 105) ja YJhtyen sen tettäväksi teiden rakentamiseen ja
1461: perusteluihin, roirkenemme kunnioittaen eh- kunnostamiseen vähävaraisilla pien-
1462: dottaa, viljelijäseuduilla.
1463: että Eduskunta ottaisi vuoden 1933
1464:
1465: Helsingissä, helmikuun 11 päivänä 1932.
1466:
1467: Edward Setälä. Jalmari Linna.
1468: Onni Hiltunen. J. Väisänen.
1469: Aug. Kuusisto. Toivo Halonen.
1470: Juho Pyy. Valfrid E.skola.
1471: Hilma Koivulahti-Lehto.
1472: 44
1473:
1474: IV,13. - Rah. al. N:o 9.
1475:
1476:
1477:
1478:
1479: Kesti: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamista
1480: varten Muhokser~r-Ylikiimingin maantieltä Utajärven-
1481: Puolangan maantielle.
1482:
1483:
1484: E d u s kun n alle.
1485:
1486: V:altion maanteiden rakennussuunnitel- liikenteen suhteen aivan kuin erämaan asuk-
1487: massa on pyritty siihen, että jokivarsille kaat, sillä sanotulla jokipituudella on 21 km.
1488: muodostuneen asutuksen pitäisi tulla toi- koskia, joista 18 :km. pitkä Pyhäkoski ja
1489: meen joen yhdelle puolen rakennetun tien 3 km. pitkä Sotkakoski, ja maasto on sellai-
1490: varassa. Tämä voikin useassa tapauksessa nen, että kesällä ei voi mitään raskaampaa
1491: olla verrattain riittävä toimenpide, kun tavaraa kuljettaa talosta toiseen. Sitäpaitsi
1492: joen ylikulun vain voi luonnonesteiden hait- on tavaran kuljetus koskien yli mahdotonta.
1493: taamatta toimittaa, mutta sellaiset seudut Lisäksi tällaiset kosket tekevät mahdotto-
1494: kuin Oulujoen varret, joissa asutus on maksi jokiliikenteen, joka yleensä muualla
1495: verrattain taaja tiettömälläkin rpuolen, te- monessa tapauksessa auttaa jokivarsien asuk-
1496: ilme tämä teiden puute asukkaiden toimeen- kaita liikenteessä.
1497: tulon kiusalliseksi ja turvattomaksi taiste- Edellä esitetyn nojalla ehdotan,
1498: lussa luonnon voimia vastaan.
1499: Muhoksen kunnasta Ylikiimingille mene- että Eduskunta päättäisi vuoden
1500: vän maantien ja Utajärveltä Puolangalle 1933 tulo- ja menoarvioon ottaa 1
1501: menevän maantien välinen osa Oulujoen milj. markan suuruisen määrärahan
1502: pohjoispuolella on sellaista seutua. maantien rakentamista varten Mu-
1503: Tällä 27 km. pituisella alueella on 115 hoksen pitäjän ja Ylikiimingin väli-
1504: maataloutta 'harjoittavaa tilaa, 18 asunto- seltä maantieltä Utajärven-Puolan-
1505: tilaa ja 3 kansakoulua, ja asukkaat, vaikka gan väliselle rnaantielle Oulujoen
1506: eivät olekaan erämaassa, saavat taistella pohjoispuolta.
1507:
1508: Helsinki helmikuun 4 p :nä 1932.
1509:
1510: Yrjö H. Kesti.
1511: 45
1512:
1513: IV,14. - Rah. al. N :o 10.
1514:
1515:
1516:
1517:
1518: Korhonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
1519: kentamista varten Vuolijoen kunnasta Kolehmaisen
1520: kautta Säräisniemen-Kestilän maantielle.
1521:
1522:
1523: E d u s k u ·TI• n a ll e.
1524:
1525: Oulun-Nurmelksen rautatien avauduttua 7 km, joten uudestaan tehtävän tien osaksi
1526: liikenteelle on useassa kohden radan vaiku- jäisi noin 28 km.
1527: tusalueella <liikenne tullut muuttamaan Kun näin lyhyen tien rakentaminen
1528: suuntansa entiseen nähden lähimmälle rau- ve1s1, siihen suureen hyötyyn nähden,
1529: tatieasemalle. minkä se aiheuttaisi sanottujen kuntien lii-
1530: Oulujärven lä,nsipuolella olevan Säräis- kenteen 'parantamisessa, vain verrattain
1531: niemen ja lounaispuolella olevan Vuolijoen pienen rahamäärän, toivoo sikäläinen väestö
1532: kunnan vanha Eikeyhteys on ollut Kesti- hartaasti, että sen rakentaminen toteutet-
1533: Iän kunnan kautta Ouluun, mutta nyt rau- taisiin mahdollisimman pian.
1534: tatieliikenteen avauduttua on se suuntau- Edellä olevaan nojaten anomme siis kun-
1535: tunut lähinnä olevalle Vaalan asemalle. nioittaen,
1536: Tätä lyhintä yhteyttä ei Vuolijoen kunta
1537: kuitenkaan voi käyttää kesän aikana en- että Eduskunta päättäisi vuoden
1538: nenkuin se saapi maantien Vuolijoelta Ou- 1933 valtion tulo- ja menoarvioon
1539: lujärven lounaisrantaan Säräisniemen kir- ottaa, maantien rakentamiseksi V uo-
1540: kolle. lijoen kunnasta Oulujärven lounais-
1541: Matka Vuolijoelta Vaalaan Kestiiän rantaa Kolehmaisen kautta Painuan-
1542: kautta on noin 80 km, kun se taas suoraan lahden sivuitse Säräisniemen-Kesti-
1543: rakennettavaa tietä olisi noin 35 km, josta län maantielle, 300,000 markan
1544: matkasta on maantietä jo olemassa noin määrärahan. '
1545:
1546: Helsingissä, 9 p. helmikuuta 1932.
1547:
1548: J oh. Korhonen. . T. A. J·anhonen. S. Salo.
1549: 46
1550:
1551: IV,15. - Rah. al. N:o 11.
1552:
1553:
1554:
1555:
1556: Koponen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kolin ylä-
1557: majalle johtavan maantien rakentamiseksi.
1558:
1559:
1560: E d u s kunnalle.
1561:
1562: Viitaten allekirjoittaneiden y. m. vuoden että Eduskunta päättäisi ottaa
1563: 1931 valtiopäivillä tekemän rahaasia-aloit- vuoden 1933 tulo- ja menoarvioon
1564: teen N :o 46 perusteluihin koskeva määrä- 800,000 markan suuruisen määrära-
1565: rahan osoittamista Kolin ylämajalle johta- han Kolin-H arivaaran kylätieltä
1566: van maantien rakentamiseen, €hdotamme Kolin ylämajalle johtavan maantien
1567: kunnioittaen, rakentamiseksi Pielisjärven kunnassa.
1568:
1569: Helsingissä helmikuun W p :nä 1932.
1570:
1571: Albin Koponen. E. Kolkki.
1572: A. J. Kosonen. U. Brander.
1573: 47
1574:
1575: IV,16. - Rah. al. N:o 12.
1576:
1577:
1578:
1579:
1580: Jauhonen y. m.: Määrärahan osoittOJmisesta rautatien ra-
1581: kentamista varten Kontiomäen asemalta Ristijärven ja
1582: Hyrynsalmen kautta Suomussalmelle.
1583:
1584:
1585: E d u s k u n n a 11 e.
1586:
1587: Viitaten aloitteisiin N:o 87 (Liitteet I- 5 miljoonan markan mää1·ärahan nor-
1588: XII v. 1930) ja N:o 44 (Liitteet I-XII maaliraiteisen rautatien rakentamista
1589: v. 1931), saamme kunnioittaen ~~hdottaa, varten Kontiomäen asemalta Risti-
1590: järven ja Hyrynsalmen kautta Suo-
1591: että Eduskunta päättäisi ottaa mussalmelle Kiantajärven rantaan.
1592: vuoden 1933 tulo- ja menoarvioon
1593:
1594: Helsingissä helmikuun 11 p mä 1932.
1595:
1596: T. A. J a.nhonen. Antti Meriläinen. Joh. Korhonen.
1597: •• ••
1598:
1599: VALTIOPAIVAT
1600: 19 3 2
1601:
1602:
1603: LIITTEET
1604: V
1605: PANKKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTY LAKIALOITE
1606:
1607:
1608:
1609:
1610: HELSINKI 1932
1611: VAL'l'IONEUVOSTON KIRJAPAINO
1612:
1613: 7
1614: 51
1615:
1616: V,1. - Lak. al. N:o 4.
1617:
1618:
1619:
1620: Kämäräinen y. m.: Ehdotus laiksi Suomen Pankin ohje-
1621: sä,ännön muuttamisesta.
1622:
1623: Ed us'ku nn a l1e.
1624:
1625: Maamme tuotannollista elämää on koh- otettuna suunnilleen sama määrä kuin
1626: dannut erittäin vaikea pula, joka varsin vuonna 1910. Siis setelistö ei tänä 20-vuo-
1627: huomattavalta osalta johtuu yleismailmalli- tiskautena, vuodesta 1910 vuoteen 1930, ole
1628: sesta talouspulasta, mutta ei voitane kiel- lisääntynyt vaikka maan väestö on lisään-
1629: tää, etteikö myöskin Suomen Pankin seteli- tynyt 3,115,000-3,634,000 henkeen siis yli
1630: politiikalla ole oma osuutensa pulan jatku- 1
1631: / 2 miljoonalla hengellä ja kansantalous-
1632:
1633: vaan kiristymiseen ja sen tuhoisiin seuraa- ja sivistyselämän kehitys on ollut käsittääk-
1634: muksiin. Suomen Pankin ohjesäännön pe- ~emme aina:kin yhtä huomattava kuin edel-
1635: russäännöksissä sen ensimmäisessä ,pykälässä lisenä 20-vuotiskautena. Tosin neljän vuo-
1636: sanotaan m. m. että Suomen Pankin teh- den aikana, vuodesta 1925-1928, setelistö
1637: tävä on ,maan rwhaiiikkeen edistäminen ja lisääntyi n. 270 miljoonalla markalla,
1638: helpottaminen", mutta Suomen Pall'kin mutta vuoden 1928 jälkeen on setelistöä
1639: viime ·vuosien aikana harjoittama setelipoli- vedetty pois liikkeestä varsin huomatta-
1640: tiikka osoittaa että Suomen Pankki ei ole vasti. Viimeisenä päiv'änä elokuuta vuonna
1641: täyttänyt tätä ohjesääntönsä määräystä. 1928 oli liikkeessä olevan seteli.stön määrä
1642: Se ei ole pyrkinyt ,maan ra:haliikettä edis- 1,564.9 miljoonaa markkaa, kun se taas sa-
1643: twmään ja helpottamaan", vwan päinvas- mana aikana viime vuonna oli 1,189 mil-
1644: toin niukalla setelipolitiikalla on se mieles- joonaa markkaa. Näiden kolmen vuoden
1645: tämme vaikeuttanut maan rahaliikettä. kuluessa liik:keessä oleva setelistö on siis
1646: Maan talouselämän maksuvälinetarpeen las- vähentynyt 375.s miljoonalla markalla eli
1647: keminen saattaa olla vaikea tehtävä, mutta 24.ol %- Tämä kovakourainen lirkkeessä
1648: tätä laskemista lienee omansa helpottamaan olevan setelistön vähentäminen on tuhoi-
1649: tieto siitä, että maan väestön vuotuinen sasti vaikuttanut maamme talouteen.
1650: lisääntyminen sekä talous- ja sivistyselämän Tästä maksuvälineiden niukkuudesta jcYh-
1651: kehitys vaativat maksuvälineiden s. o. sete- tuu markan kotimaisen ostovoiman huomat-
1652: listön lisäämistä ja useissa maissa onkin tava kohoaminen. Kun rahaa on laskettn
1653: setelistöä tänä pula-aikanakin säännöllisesti niukasti liikkeeseen, niin kansalaisten IQSto-
1654: lisätty. Samoin meilläkin aikaisemmin sete- kyky on vähentynyt ja niinollen tavaroi-
1655: listö lisääntyi, m. m. 20-vuotiskautena, vuo- den hinnat ovat laskeneet. Tämä liikikeelHi
1656: desta 1890 vuoteen 1910, 52 1 / 2 miljoonasta olevan setelistön vähentyminen onkin joh-
1657: markasta 123 :miljoonaan markkaan eli tanut aivan luonnottoman suureen tavaroi-
1658: noin 2 1 12 kertaiseksi. Mutta viime vuosina den hintojen laskuun, joka hintojen lasku
1659: Suomen Pankin setelipolitiikassa tätä kan- on saattanut maan tuotannollisen elämän
1660: santalouden luonnollista maksuvälineiden vaikeaan pul:aan ja lä!hes 100,000 työmiestä
1661: lisätarvetta ei ole pyritty tyydyttämään, työttömäksi. Raskaimmin tämä pula on
1662: sillä vuonna 1930 oli setel·eitä liikkeessä kohdannut mwataloutta. Maataloustuottei-
1663: keskimäärin noin 1,301 miljoonan markan den 1hinnat ovat laskeneet 30-50 % ja
1664: arvosta eli rahanarvon lwsku 'huomioon ma:atalouskiinteimistöjen ja irtaimistojen
1665: 52 V,1. - Suomen Pankin ohjesäännön muuttaminen.
1666:
1667: hinnat ovat laskeneet murto-osaan ,entises- tavia markkinoita liilclmeseen laskettaville
1668: tään. Tästä onkin ollut seurauksena, että obligationeille. Tämän vuoksi näyttää vält-
1669: tuhannet maatalouskiinteimistöt ja irtai- tämättömä:ltä, ,että Suoonen Pankin olisi ke-
1670: mistot ovat pakkohuutokauppojen kautta hitettävä lainaustaan pitkäaikaisemmaksi
1671: pilkkahinnasta vaihtaneet omistajia. Tätä kuin mitä se tähän asti on ollut. Suomen
1672: Suomen Pankin harjoittamaa niukkaa se- Pankki voi tosin ohjesääntönsä 11 §:n 5
1673: telipolitiikkaa tukee Suomen Pankin ohje- :kohdan makaan myöntää luottoa (kultaa,
1674: säännön 6 §:n 1 momentissa oleva määräys obligatioita ja kiinnitettyjä velkakirjoja
1675: että Suomen Pankin liikkeessä olevan sete- vastaan), mutta sillä rajoituksella, että sen
1676: listön määrä saa nousta enintään 1,200 mil- kokonaismäärä ei saa ylittää puolta pan-
1677: joonaa markkaa suuremmaksi kun mitä kin omista varoista. Tämä määräys käsit-
1678: pankin kultakassa ja pankin riidattomat tääksemme rajoittaa turmiollisella tavalla
1679: saatavat sen ulkomaisilta asimiehiltä yh- Suomen Pankin mahdollisuutta pitkäaikai-
1680: teensä ovat. Käsityksemme mukaan v,oitai- sen luoton myöntämiseen. Siksi ehdo-
1681: siin puheenaoleva rajoitus pankin asemaa tamme, että mainitunlaista luottoa saatai-
1682: vaarantamatta kohottaa ainakin 1,800 mil- siin myöntää aina 3 / 4 pankin omista va-
1683: joonaan markkaan. roista.
1684: On osottautunut, että ,pitkäaikaista Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
1685: luottoa on ollut vaikea saada siksi, että
1686: ulkomaista luottoa ei enää pitkään aikaan eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
1687: ole saatu eikä kotimaassa taas ole sanot- raavan lakiehdotuksen:
1688:
1689:
1690: Laki
1691: Suomen Pankin ohjesäännön muuttamisesta.
1692:
1693: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten Suomen Pankin ohjesäännön
1694: 6 §:n 1 momentti ja 11 §:n 1 momentin 5) kohta näin kuuluviksi:
1695:
1696: 6 §. 11 §.
1697: Pankin setelien liikkeessä oleva määrä 5) myöntää muunkinlaista kuin vekseli-
1698: saa nousta 'enintään tuhatka:hdeksansataa luottoa, ottaen varteen, että sellaista luottoa
1699: miljoonaa markkaa suuremmaksi, kuin annetaan ainoastaan kultaa, obligatsioneja
1700: mitä pankin kultakassa ja pankin riidatto- ja kiinnitettyjä velkakirjoja vastaan ja
1701: mat saatavat sen ulkomaisilta 'asiamiehiltä että sen kokonaismäärä ei saa ylittää kolmea
1702: yhteensä ovat. neljäsosaa pankin omista va,roista; sekä
1703:
1704:
1705:
1706: Helsingissä, helmikuun 12 päivänä 1932.
1707:
1708: Kalle Kämäräinen. Ansh. Alestalo. Jooseppi Kauranen.
1709: Kaapro Huittinen. Paavo Ruotsalainen. Antti Kemppi.
1710: Antti Halonen. E. M. Tarkkanen. Anton Suurkonka.
1711: Antti Junes. E. Lautala. Lauri Kaijalainen.
1712: Eero Nurmesniemi. 0. Kontio. Viljami Kalliokoski.
1713: Eetu Jussila. Heikki Vehkaoja. M. 0. Lahtela.
1714: J oh. Korhonen. Hannes Eskola. Alpo 0. Luostarinen.
1715: J. Emil Lampinen. A. K. Kaura. Matti Pitkänen.
1716: 0. P. Rissanen.
1717: •• ••
1718: VALTIOPAIVAT
1719: 19 3 2
1720:
1721:
1722: LIITTEET
1723: VII
1724: LAKI~ JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
1725: LAKI~ JA TOIVOMUSALOITTEET
1726:
1727:
1728:
1729:
1730: HELSINKI 1932
1731: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1732: V erotus ta, palolakia, henkikirjoitusta, kalastusoikeutta,
1733: lahjoitusmaita, vuokra-alueita ja maanteitä koskevia
1734: laki- ja toivomusaloitteita.
1735: 57
1736:
1737: VII,1. - Lak. al. N:o 5.
1738:
1739:
1740:
1741:
1742: Sarlin, B., y. m.: Ehdotus palolaiksi.
1743:
1744:
1745: E d u s k u n n a ll e.
1746:
1747: Kaksitoista vuotta on kulunut siitä, kun naan. Sitä ei voi ikorvata muutamissa seu-
1748: senaatin 12 päivänä lokakuuta 1918 a:setta- duissa tapana oleva paikallisen paloapuyh-
1749: man palosääntökomi,tean mietintö valtakun- distyksen palonehkäisytyö, sillä vakuutuslai-
1750: nan palontorjunnan järjestämisestä siihen tos Tajoittaa toimintansa vain omien vakuut-
1751: kuuluvine laki- ja asetusehdotuksineen 26 tajiensa keskuuteen, eikä se ole kiinnostunut
1752: päivänä helmikuuta 1920 jätettiin sisäasiain- palonehkäisyn tärkeimmästä puolesta, ihmis-
1753: ministeriölle. Asia :ei ole vielä kehittynyt henkien turvallisuudesta. Vapaaehtoiset
1754: virastokäsittelyä pitemmälle. palokunnat ovat yhdisty:ksiä. Ne eivät voi
1755: Tulipalojen aiheuttama vuotuinen hukka- suorittaa palotarkastuksia tai muita haUin-
1756: kulutus on yli 100 miljoonaa markkaa, eli yli totehtäviä.
1757: 12,000 markkaa jokaista tuntia kohti. Li- Tampereen elokuvaonn,ettomuus v. 1927
1758: säksi tulevat epäsuorat tappiot, kuten ~työ ja senjälkeen toimitetut tarkastukset paljas-
1759: seisaukset ja muut häiriöt. Keskimäärin tivat va,kavia epäkohtia mon.i,en kaupunkien-
1760: noin joka viikko s81a yksi ihminen surmansa kin palonehkäisytoimessa. Monissa sai~raa
1761: tulipalossa. loiss.a, huoltolaitoksissa, hotelleissa, kokous-
1762: Epäkohdat palontorjunnassa ovat v8Jrsin ja juhlahuoneistoissa sekä tulenarkoja ai-
1763: vakavat. Niistä mainittakoon: nei~ta sisältävissä varastoissa tai sellaisia ai-
1764: Suomessa on 19 kaupunkia, joissa ei tuli- neita käyttävissä teollisuuslaitoksissa tai työ-
1765: palon sattuessa apua saada viipymättä. No- paikoissa on olemassa vaarallisia epäkohtia.
1766: pea ensi apu voidaan kuitenkin järjestää vä- Valtion hallinnossa on ylin vastuu palo-
1767: hillä kustannuksilla, sillä kokemus osoittaa, turva'llisuudesta jakaantunut monien ~eri
1768: ettei ensi apua varten tarvita kuin pari tot- ministeriöiden kesken. Osia siitä kuuluu so-
1769: tunutta miestä, eikä näidenkään tarvitse olla sialiministeriölle (huoltolaitokset, työläisten
1770: vakinaisesti palkattuja. turvallisuus), kauppa- ja teollisuusministe-
1771: Kauppll!loissa ovat palontorjuntaolosuh- riölle (sähkölaitokS'et, tulenarat aineet), maa-
1772: teet yleensä v~elä heikommalla kannalla kuin talousministeriölle (metsät, valtion maa-
1773: pienissä kaupungeissa. talousoppi'laitokset), kulkulaitosten ja yleis-
1774: Maalaiskunnista on 239 - todennäköisesti ten töiden ministeriölle (valti on rakennuk-
1775: 1
1776:
1777:
1778:
1779: 340 - sellaista, joiden alueella ei mitään set, rautatieomaisuus), opetusministeriölle
1780: järj.estettyä apua ole saatavissa tulipalon (koulut, kirkot), puolustusministeriölle (so-
1781: sattuessa. Vertauks~en vuoksi mainittakoon, tatarvetehtaat, -varastot, lentohyökkäys-
1782: että Eestissä on jokaisessa maalaiskunnassa v.aara). Vielä saattaa osi~~J palohallinnosta
1783: järjestetty palokunta. Kunnallinen palon- kuulua saman ministeriön eri osastoille, ku-
1784: ehkäisytoimi puuttuu maalaiskunnissa koko- ten sisä:asiainministeriössä,, jossa kunnallisen
1785:
1786: 8
1787: 58 VII,l. - Palolaki.
1788:
1789: palotoimen valvonta kuuluu yveiselle osas- jotka ovat tavallisesti hankitut kyläkuntien
1790: tolle ja kokous- ja juhlahuoneistojen henki- toimesta. Viimemainituista, joissa on kiinni
1791: löturvallisuusasiat saman ministeriön poliisi- monien miljoonien! markkojell! arvoinen
1792: asi•ai:n osastolle. oma1suus, on kuitenkin vähän hyötyä;, sillä
1793: Yleinen palolaki, joka järjestäisi palon- niitä ei hoideta eikä osata rtulipalossa käyt-
1794: torj'untatyön kokonaisuudessaan, on kiireel- tää.
1795: lisesti välttämätön. Palolaki on välttämätön Palonsammutustoimen tehostamiseksi tar-
1796: yksityisiä kansalaisi•a, kumtia ja valitiota kos- vitaan enemmän koulutusta ja järjestelyä
1797: kevien velvollisuuksien ja niistä johtuvien kuin rahaa. Ja palontorjunnan .tärkein puoli
1798: oi:keussuhteiden selvittämiseksi. Palolaki eli palonehkäisytoimi on rpääasiallisesti hal-
1799: tarvitaan myös pohj·aksi palonehkäisyä linnollinen järjestelykysymys.
1800: ko~kevalle ha:llinnolliselle lainsäädännölle. Mitä tulee pa:lolain toteuttamisesta val-
1801: memme näin ollen katsoneet välttämättö- tiolle aiheutuviin tehtäviin ja kustannuksiin,
1802: mäbi tehdä lakialoitteen ·eduskunnassa. niin ovat ne aivan vähäiset. Mitään uusia
1803: Ehdotuksemme perustuu siihen palolaki- virkoja ei järjestely välttämättömästi vaadi.
1804: ehdotukseen, jonka ent. presidentti K. J. Kuitenkin pitäisimme ta~koituksenmukwi
1805: Ståhlberg on laatinut v. 1928 Suomen Palo- sena, •että pavontorjuntatyön johto keskitet-
1806: suojeluyhdistyksen pyynnöstä. Pääasialli- täisiin sellaisella tavalla, joka turvaa yhden-
1807: sesti ·on siihen tehty ainoastaan pari maalais- suuntaisen työskentelyn palohallinnon eri
1808: kuntien palohallintotehtäviä helpottavaa ja haaroina.
1809: yksinkertaistuttavaa muutosta. ValtakunnaUe hyödyllistä olis·i, että palo-
1810: Lakiehdotus koskee etupää:ssä ai:rwastaan päällystökoulutukseen ja kuntaa laajem-
1811: hallinnollisia ja oikeudeHisia asioita. Sekä missa puitteissa suoritettavan kaukoavus-
1812: valtion että kuntain kustannukset jäävät tuksen edistämiseen valtio voisi myöntää sen
1813: niiden menosääntökäsittelyn yhteydessä pää- verran varoja, että palontorjurrta koko val-
1814: tettäviksi. Ajan mukana muuttuvat palo- takunnassa saataisiin ajanmukaiseen kun-
1815: teknilliset yksityiskohdat ovat jätetyt hallin- toon kohtuullisen ajan kuluessa.
1816: nollisella lainsäädännöllä järjestettäväksi. Koska pa1ovakuutusmaksut alene~at sitä
1817: Täytäntöönpanoa:jan olemme ehdottaneet mukaa kuin pa·lontorjuntatyö te•hostuu, niin
1818: viideksi vuodeksi. pitäisimme kohtuullisena ja tarkoituksenmu-
1819: Lakiehdotuksen taloudellista merkitystä kaisena, että tarvittaessa sääeLettäisiin pieni,
1820: arvosteltaessa on muistettava, paitsi tuli- esim. 3 % :n suuruiruen vakuutusmaksuvero
1821: palojen aiheuttamaa suurta hukkakulutuSita, ynnä laki palotoimen kustannuksista.
1822: että maamme ei ole niin huonosti varustettu Palolain säätäminen aiheuttaa muutamia
1823: palosammutusvälineillä kuin palotorjunta- vähäisiä muutoksia riJkosla:in 44 lukuun sekä
1824: työ muuten on puutteellista. Suomessa on elinkeinolakiin.
1825: 226 paloautoa, niistä maaseudulla 40, ja 434 Kaikkeen edelläolevaan ll!Ojaten 'esitämme,
1826: konevoimaruiskua, niistä maaseudulla 189.
1827: Lisäksi on maas·eudulla, palokuntien käsivoi- että eduskunta hyväksyisi seuraa-
1828: maruiskujen lisäksi 3, 768 käsivoimaruiskua. vat lakiehdotukset:
1829: VII,1. - Sarlin, B. y. m. 59
1830:
1831: Pa 1ola ki.
1832: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
1833:
1834: 1 luku. 5 §.
1835: Yleiset säännökset. Palotoimen kustannukset suoritetaan, mi-
1836: käli ei tässä laissa toisin säädetä tai siihen
1837: 1 :§. ole muita varoja käytettävissä, yleisistä kun-
1838: PaJotoim~ on valtioll'euvoston ylimmän nan varoista.
1839: valvonnan a:lai'lllen. Jos palotoimen kustannukset ovat tulleet
1840: Maaherrain läänissään on valvottava, että kunnalle kohtuuttoman raskaiksi, voidaan
1841: palotointa asianmukai8esti hoidetaan. Myös- apua antaa valti·onvaroista joko lainana tai
1842: kin muiden järjestysviraru(Jilllaisten tulee toi- suoranaisena avustuksena.
1843: minta-alueellaan paloviranomaisten ohella Ne palotoimen kustannukset, jotka tämän
1844: pitää silmällä paloturvallisuutta koskevain lain mukaan valtio suorittaa, menevät val-
1845: säännöksien noudattami8ta. t1on tulo- ja menoarvioon otettavasta arvio-
1846: määrärahasta.
1847: 2 §.
1848: Jokaisen kaupungin sekä kauppala- ja
1849: 2 luku.
1850: maalaiskunnan tulee tämän lain ja sen no-
1851: jalla annettavain :säännöks:Uen mukaan pitää Paloviranomaiset ja sarnrnutusväki.
1852: huolta palotoimesta.
1853: 6 1§.
1854: Paloviranomaisia ovat palolautakunta ja
1855: 3 §. palopäällikkö kussakin kunnassa, ·edelleen
1856: Kutakin kuntaa varten tulee olla valtuus- sammutuspäällikkö kussakin sellaisessa maa-
1857: ton hyväksymä ja maaherran: vahvistama laiskunnan palopiirissä, jossa palopäällikkö
1858: palosääntö. Sen tulee määrätä maalaiskun- ei asu, lautakunta palotarkastusten toimit-
1859: nassa kunnan jako palopiireihin ja kaikissa tamista varten, missä sellainen palosäännön
1860: kunnissa velvollisuus henkilökohtaisiin työ- mukaan on asetettu, sekä tulipalon aikana
1861: suor~tuksiin palotointa varten, mikäli niitä jokainen "kunnalliseen paLotoimeen kuuluva
1862: tarvitaan, sekä sisältää muut määräykset, parokunnan päällikkö.
1863: jotka sen !lisäksi, mitä laissa ja asetuksissa
1864: on säädetty, kunnan palotoimesta katsotaan 7 §.
1865: tarpeellisiksi. Palolautakunnan tulee huolehti·a kunnal-
1866: lisesta pa;lotoimesta, valvoa, että palotointa
1867: 4 §. kunnassa asianmukaisesti hoide•taan ja siitä
1868: Palopäällystön koulutuksesta ja palotek- annettuja säännöksiä n1oudatetaan, sekä toi-
1869: nillisestä koetoiminnasta pitää valtio huolta mia palosuojeluksen ediJstämiseksi paikka-
1870: joko suorastaan taikka kuntain tai palotek- kunnalla.
1871: nillisten järjestöj•en välityksellä. 8 §.
1872: Miten viranomaisten käytet•tävä~ksi järj•es- Palolauta;kuntaan kuuluu puheenjohtaja
1873: tetään paloteknillistä asiantuntija-apua ja ja vähintään ko1me jäsentä,, jotka kaikki val-
1874: mitä palotoiminnan tehtäviä annetaan palo- tuusto valitsee. Jos niistä kukaan ei ole- ark-
1875: teknillisten jä,rjestöjen hoidet,tavaksi, mää- kitehti, insinööri, rakennusmestari tai muu
1876: rätään valtioneuvoston päätöksellä. rakennustoimeen pe:vehtynyt henkilö, on vai-
1877:
1878:
1879:
1880:
1881: ..
1882: 60 VII,1. - Palolaki.
1883:
1884: tuuston sellainen lautakuntaan 'erikseen va- lautakunnan keskusteluihin, mutta ei pää-
1885: littava. tösten tekemiseen.
1886: 9 §.
1887: Palolautakunnan puheenjohtaja ja Jase- 12 §.
1888: net valitaan kolmeksi vuodeksi. Jos joku Muutosta palolautakunnan päätökseen
1889: niistä eroaa ennen t.oimikautensa loppu· saa, mikäli ei erikseen ole toisin säädetty,
1890: mista, valitaan loppuajaksi toinen hänen ti- hakea maaherralta ja IIIlaaherran päätökseen
1891: lalleen. korkeimmassa hallinto-·oikeudessa, kummas-
1892: Vaalikelpoisuudesta sekä valitun oikeu- sakin tapauksessa kolmenkymmenen päivän
1893: desta kieltäytyä tointa vastaanottamasta ol- kuluessa siitä, kuin valittaja sai päätöksestä
1894: koon soveltuvilta kohdin voimassa, mitä kau- tiedon.
1895: pungin- ja kunnanvaltuutetuista on sää- Palolautakunta 1taikka maaherra saa, kun
1896: detty. asian laatuun katsoen harkitsee sen tarped-
1897: liseksi, määrätä, että pä.ätöstä on valituk-
1898: 10 §. sesta huolimatta noudatettava, kunnes asian-
1899: Palolautakunta valitsee vuosittain kes- omaisessa järjestyksessä 1toisin päätetään.
1900: kuudestaan varapuheenjohtajan. Sekä pu-
1901: heenjohtajan että varapuheenjohtajan ol- 13 §.
1902: lessa estettyinä valitaan puheenjohtaja siksi Palolautakunnan tehtävät kunta voi us-
1903: kertaa. koa kaupungissa ja kauppalakunnissa
1904: Lautakunta kokoontuu niin usein, kuin muulle kunnalliselle hallintoviranomaiselle
1905: tarve vaatii, sekä erittäin milloin maaherra, sekä maalaiskunnassa kunnallislautakun-
1906: maistraatti, kaupunginhallitus, kauppalan- nalle.
1907: hallitus tai vastaava kauppalan viranomai- Jollei erityistä palolautakuntaa kunnassa
1908: nen, kunnallislaut&kunta taikka kunnan pa- ole, tulee sen kunnallisen viranomaisen,
1909: lopäällikkö katsoo sen tarpeelliseksi. Kut- joka palotointa hoitaa, noudattaa, mitä pa-
1910: sun kokoukseen antaa ja jäsenille toimitut- lolautakunnasta on säädetty.
1911: taa puheenjohtaja.
1912: Palolautakunta on päätösvaltainen, kun 14 §.
1913: saapuvilla on, paitsi puheenjohtajaa, vähin- Palopää'llikön ja sammutuspäällikön va-
1914: tään puolet jäsenistä. · litsee kunnanvaltuusto, muun palopäällys-
1915: Äänestykset lautakunnassa toimitetaan tön palolautakunta, sittenkuin edellisessä
1916: avoimesti. Lautakunnan pällitökseksi katso- tapauksessa palolautakunta ja jälkimmäi-
1917: taan se mielipide, jota enemmistö on kan- sessä palopäällikkö on tehnyt siitä ehdotuk-
1918: nattanut. Äänten mennessä tasan ratkaisee sen.
1919: puheenjohtajan ääni. Mikäli kunnan palosäännössä ei ole toi-
1920: sin määrätty, on sammutuspäällikkö valit-
1921: 11 '§. tava kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Silloin
1922: Kunnan palopäällikön tulee olla saapu- on vaalikelpoisuudesta ja kieltäytymisoikeu-
1923: villa palolautakunnan kokouksissa. Hänellä desta voimassa, mitä kunnanvaltuutetuista
1924: on niissä puhevalta, mutta ei äänioikeutta, on säädetty; valtion metsähallinnon viran
1925: ja hän.en mielipiteensä on, milloin hän sitä tai toimen haltija taikka kunnalliseen pa-
1926: vaatii, merkittävä pöytäkirjaan ja lautakun- lotoimeen kuuluvan vapaaehtoisen palokun-
1927: nan lausuntoihin. nan päällik!kö älköön kuitenkaan ilman pä-
1928: Lautakunta voi avukseen kutsua asiantun- tevää syytä kieltäytykö sammutuspäällikön
1929: tijoita. Asiantuntijoilla on oikeus ottaa osaa toimesta.
1930: VII,1. - Sarlin, B. y. m. 61
1931:
1932: 15 §. mitä 20 § :n 1 momentissa säädetään. Sama
1933: Palopäällikkö on oikeutettu saamaan koh- olkoon laki muussa taajaan rakennetussa
1934: tuullisen palkkauksen ,sekä matkakuluistaan asutuskeskuksessa maalla, kuten esikaupun-
1935: korvauksen. Sammutuspäällikölle suoritet- gissa tai tehdas-, asema-, satama- tai huvila-
1936: takoon päiväraha ulkotöistä ja matkakulu- alueella, jos sen laajuus, rakentamistiheys,
1937: j-en korvaus. Valtion metsähallinnon viran rakennustapa tai muut tulenvaaraan vai-
1938: tai toimen haltija, joka on valittu sammu- kuttavat asianhaarat sitä vaativat.
1939: tuspäälliköksi, olkoon kuitenkin velvollinen
1940: hoitamaan tehtävää ilman kunnalta tulevaa 20 §.
1941: palkkiota, mutta saa virkaansa koskev.ain Kauppalassa ja sellaisessa kaupungissa,
1942: säännösten mukaan päivärahan ja matka- jossa ei ole enempää kuin 6,000 asukasta,
1943: kulujen korvauksen valtion varoista. tulee olla palkattu, toimeensa harjoitettu
1944: puolivakinainen palokunta taikka vapaaeh-
1945: 16 §. toinen palokunta siten järjestettynä, että
1946: Kunkin paloviranomaisen j.a, kulon sat- ensi toimenpiteisiin tarvittava kalusto oh-
1947: tuessa valtion metsässä, metsähallinnon vi- jaajineen ja hoitajineen voi paloilmoituk-
1948: ran tai toimen haltijan toimivallasta ja sen saavuttua heti lähteä palopaikalle.
1949: tehtävistä sekä sotaväen, rajavartioston ja Kaupungissa, jossa on enemmän kuin
1950: suojeluskuntain käyttämisestä apuna sam- 6,000 asukasta, tulee olla palkattu, ammatti-
1951: mutustyössä säädetään asetuksella. koulutuksen saanut, paloasemalle sijoitettu
1952: vakinainen palokunta sekä varana puoliva-
1953: 17 §. kinainen tai vapaaehtoinen palokunta.
1954: Kunta on velvollinen järjestämään ja
1955: voimassa pitämään paikallisiin oloihin näh- 21 §.
1956: den riittävän sammutustoimen. Jos paikkakunnalla oleva vapaaehtoinen
1957: palokunta tai laitospalokunta sitoutuu
1958: 18 §. kunnan palosäännön mukaan käytettäväksi
1959: Maalaiskunnan palosäännössä määrättä- palotointa varten, on se pidettävä kunnalli-
1960: köön, missä palopiireissä tulee olla palo- seen palotoimeen kuuluvana palokuntana.
1961: kunta. Ellei sellaisessa palopiirissä ole Tulipalon sattuessa ovat kaikki paikkakun-
1962: 21 § :ssä mainitunlaista palokuntaa tai sen nalla toimivat palokunnat palopäällikön
1963: osastoa, on kunnalla valta järjestää yleinen määräysvallan alaiset.
1964: palokunta tai palokuntaosasto siihen kyke-
1965: nevistä, palopiirissä asuvista, 1i8 vaan ei 22 §.
1966: vielä 50 vuotta täyttäneistä kunnan jäse- Kunnan tulee kunnallisen sammutustoi-
1967: nistä. men käytettäväksi hankkia sellaista paloka-
1968: Millä tavoin ja missä jårjestyksessä ylei- lustoa ja sellaisia hengenpelastusvälineitä,
1969: seen palokuntaan on palvelusvelvollisia kut- kuin paikkakunnan paloturvallisuus vaatii,
1970: suttava, määrätään kunnan palosäännössä. sekä soveliaita kalustosuojia. Niinikään on
1971: järjestettävä mahdollisuus nopeasti ilmoit-
1972: 1;9 §. taa palokunnalle tulen irtipääsystä sekä
1973: Jos taajaväkinen maalaisyhdyskunta, ku- toimittaa tehokas hälytys.
1974: ten siitä on erikseen säädetty, on saanut Kaukoavustukseen soveltuvan kaluston
1975: oikeuden itsenäisesti, kunnasta riippumatta, hankkimiseen voidaan kunnalle harkinnan
1976: hoitaa palotointa yhdyskunnan alueella, on mukaan myöntää valtionapua ehdolla, että
1977: sellaisessa yhdyskunnassa noudatettava, palokunta korvauksetta toimii kunnan ulko-
1978: 62 VI1,1. - Palolaki.
1979:
1980: puolellakin .niin laajalti, kuin valtionapua sille sekä epä:kohtia havaitessaan viipy-
1981: myönnettäessä määrätään. mättä ilmoittamaan ne palopäällystölle.
1982: Kunta on v.eivollinen pitämään huolta
1983: siitä, että 19 ja 20 § :ssä tarkoitetuilla paik-
1984: 3 luku.
1985: kakunnilla vettä: on riittävästi saatavana
1986: sammutustyötä varten. K untainvälinen yhteistoiminta.
1987: 28 §.
1988: 23 §.
1989: Suuren tulipalon sattuessa tai erikoisen
1990: Onko toimitettava palovartiointia ja mi-
1991: palovaaran uhatessa on kunta velvollinen
1992: ten, määrätään palosäännössä. .
1993: toisen kunnan paloviranomaisen taikka jär-
1994: '
1995: jestysviranomaisen pyynnöstä taikka maa-
1996: 24 ~.
1997: herran määräyksestä, antamaan toiselle
1998: Palokuntaan kuulumattomain velvollisuu-
1999: kunnalle apua sikäli, kuin oman kunnan
2000: desta ottaa osaa palovaaran torjumiseen ja
2001: turvallisuutta vaaraan saattamatta on mah-
2002: tulipalon sammuttamiseen säädetään tämän
2003: dollista.
2004: lain 39 ja 40 § :ssä.
2005: Sellaisesta avustuksesta, kuin 1 momen-
2006: Mitä tässä laissa sanotaan palosta ja tuli-
2007: tissa mainitaan, on kunta velvollinen suo-
2008: palasta yleensä tarkoittaa myöskin kuioa
2009: rittamaan kohtuullisen korvauksen, jonka
2010: eli metsäpaloa.
2011: suuruuden, elleivät kunnat sovi siitä, maa-
2012: 25 §.
2013: herra määrää. Jos kunnat kuuluvat eri
2014: Paloviranomaiset sekä muut kunnalli- lääneihin, on korvaus sen läänin maaherran
2015: määrättävä, jossa tulipalo on sattunut.
2016: sen palokunnan palveluksessa olevat ovat
2017: tehtävässään sen suojeluksen ja vastuun 29 §.
2018: alaiset, joka lain mukaan virkamiehelle Tulipalon sammuttamiseen annettavasta
2019: kuuluu. avustuksesta taikka yhteistoiminnasta tuli-
2020: T.apaturmasta, joka sattuu kunnalliseen palon varalta voivat kunnat ennakolta tehdä
2021: palotoimeen kuu1uvan palokunnan harjoi- keskenään sopimuksia, jotka ovat alistetta-
2022: tuksissa, olkoon voimassa, mitä 49 § :ssä ta- vat maaherran vahvistettaviksi.
2023: paturmasta palosammutustyössä on sää-
2024: detty. 30 §.
2025: 26 §. Jos palotoimi jollakin alueella voidaan
2026: Kunnalliseen palokuntaan kuuluvain tu- saada tehokkaammaksi ja tarkoituksenmu-
2027: lee toimessaan noudattaa kunnan palosään- kaisemmaksi siten, että sen joko kokonaan
2028: töä sekä esimiehensä käskyä, niinikään tu- tai osaksi hoitaa naapurikunta, voivat kun-
2029: lee muiden sammutustyöhön velvollisten ja nat siitä keskenään sopia. Sellainen sopi-
2030: palopaikalla olevain noudattaa palopäällys- mus on, tullakseen voimaan, sen kunnan toi-
2031: tön sammutustyötä koskevia määräyksiä. mesta, jossa alue on, alistettava maaherran
2032: Palolautakunnan ja palopäällikön oikeu- vahvistettavaksi. Jollei kuntain kesken
2033: desta ryhtyä kurinpitotoimenpiteisiin kun- saada sopimusta aikaan, tulee maaherran,
2034: nallisessa palokunnassa säädetään asetuk- toisen kunnan vaatimuksesta taikka omasta
2035: sella. aloitteestaan, lausuntoinensaalistaa asia val-
2036: tioneuvoston ratkaistavaksi.
2037: 27 §. Mitä 1 momentissa on sanottu, sovelletta-
2038: Poliisiviranomaiset ovat velvolliset tarvit- koon myöskin taajaväkiseen yhdyskuntaan,
2039: taessa antamaan virka-apua paloviranomai- joka itse hoitaa palotointaan.
2040: VII,l. - Sarlin, B. y. m. 63
2041: 4 luku. ja pelastustyön helpottamiseksi on säädetty
2042: Palovaaran ehkäiseminen. tai määrätty kaksi- tai useampikerroksisist~
2043: asuinrakennuksista, niin myös kirkkojen,
2044: 31 §. koulujen, sairaalain, teatterien, elckuva-
2045: Jokainen on velvollinen huolellisesti kä- näyttämöiden, hotelli- ja ravintolahuoneis-
2046: sittelemään tulta. tojen, matkustajakotien, automobiilisuo-
2047: jien sekä muiden niihin verrattavain ra-
2048: 32 §. kennusten, huoneiden ja huoneistojen ra-
2049: Kovan tuulen tai kuivuuden vallitessa kentamisesta, sisustamisesta ja käyttämi-
2050: älköön sytytettäkö tulta metsään tai sen lä- sestä.
2051: heisyyteen, ellei pakottava tarve sitä vaadi.
2052: Älköön tulta tai hehkuvaa esinettä muu- 35 §.
2053: toinkaan käsiteltäkö sillä tavalla tai sellai- Asetuksella taikka kunnallisella palosään-
2054: sissa olosuhteissa, että siitä voi syttyä kulo. nöllä voidaan rakennuksen omistaja tai hoi-
2055: Toisen omistamalle tai hallinassa olevalle taja velvoittaa hankkimaan ja kunnossa pi-
2056: maalle älköön tulta tehtäkö ilman lupaa tai tämään palokalustoa ja hengenpelastusväli-
2057: pakottavaa tarvetta. neitä sekä ryhtymään muihin tarpeenmukai-
2058: siin varokeinoihin palovaaran vähentämi-
2059: 33 §. seksi sekä ympäristön ja ihmishenkien tur-
2060: Ennenkuin tulta tehdään metsään tai niin vaamiseksi mahdollisen tulipalon varalta.
2061: lähelle metsää, että tuli helposti voi levitä Erityisiä määräyksiä voidaan asetuksella
2062: sinne, on kaivaroalla tai muuten ryhdyttävä taikka kunnallisella palosäännöllä antaa
2063: sellaisiin toimenpiteisiin, jotka voidaan kat- teollisuus- ja liikelaitosten sekä kaikenlaisen
2064: soa tarpeellisiksi tulen levenemisen estämi- liikenteen taikka muiden erikoisten olosuh-
2065: seksi. teiden aiheuttaman palovaaran vähentämi-
2066: Kaskea tai kytöä poltettaessa on, ennen seksi.
2067: sen sytyttämistä, huolehdittava, että pai- Hallintoviranomaisten oikeudesta antaa
2068: kalla on tarpeellisia sammutusvälineitä ja, yksityistapauksissa määräyksiä tulenvaaran
2069: mikäli mahdollista, myöskin vettä, sekä ryh- torjumiseksi olkoon voimassa, mitä siitä on
2070: dyttävä muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin säädetty.
2071: tulen leviämisen ehkäisemiseksi, kuten 1 mo- 36 §.
2072: mentissa on sanottu. Lisäksi on rajanaapu- Palovaaran ehkäisemiseksi on toimitettava
2073: reille annettava asiasta tieto. palotarkastuksia, niinkuin siitä asetuksella
2074: Metsään tai sen läheisyyteen tehtyä ja kunnallisella palosäännöllä säädetään.
2075: taikka kaski- tai kytömaahan sytytettyä Palotarkastusta toimittava viranomainen
2076: tulta älköön jätettäkö tarpeellista vartioin- on sitä varten ennakolta ilmoitettuun aikaan
2077: tia vaille, ennenkuin tuli on kokonaan sam- taikka, milloin ilmoitusta ei ole säädetty
2078: mutettu. tarvittavan, heti päästettävä kaikkiin ra-
2079: 34 §. kennuksiin, huoneisiin, varastoihin ja mui-
2080: Rakennuksessa, varastopaikassa ja niiden hin paikkoihin, joita on tarkastettava.
2081: läheisyydessä noudatettakoon, mitä tulen
2082: käsittelystä asetuksella tai kunnallisella
2083: palosäännöllä säädetään taikka niiden no- 37 §.
2084: jalla määrätään. Tulisijat savujohtoineen on nuohottava
2085: Sama olkoon laki niistä erikoisista toi- siitä asetuksella tai palosäännöllä annetta-
2086: menpiteistä, joita tulipalon ehkäisemiseksi vain säännösten mukaisesti.
2087: 64 VI1,1. --.,.- Palolaki.
2088:
2089: 38 §. 41 §.
2090: Jokainen on velvollinen valvomaan, että Hevosia, ajokaluja, autoja, moottori- ja
2091: hänen määräysvaltansa alaisessa rpaikassa soutuveneitä, höyryaluksia, ylimääräisiä ju-
2092: noudatetaan paloturvallisuutta koskevia nia ynnä muita kuljetusvälineitä tarpeelli-
2093: säännöksiä ja määräyksiä. sine miehistöineen on, sen mukaan kuin kun-
2094: nan palosäännössä määrätään taikka palo-
2095: viranomainen tarvitta,essa käskee, asetet-
2096: 5 luku. tava sammutustyössä käytettäväksi. Sama
2097: Toimenpiteet tulipalon sattuessa. olkoon laki myöskin yksityisen omistamasta
2098: paloruiskusta, muusta palokalustosta ja työ-
2099: 39 §. välineistä, mikäli omistajan itsensä omaisuus
2100: Joka huomaa tai saa tietää tulen paas- ei samanaikaisesti ole erikoisesti uhattu.
2101: seen irti tai tulipalon uhkaavan eikä voi
2102: heti sammuttaa tulta tai torjua vaaraa, on 42 §.
2103: velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä
2104: Puhelin, sähkölennätin tai muu tiedoitus-
2105: vaarassa oleville ja palokunnalle sekä ky-
2106: väline on tulipalon sattuessa annettava käy-
2107: kynsä mukaan antamaan ensiapua sammu-
2108: tettäväksi paloilmoitukseen, hälytykseen ja
2109: tus- ja pelastustyössä, mikäli ei ole ilmeistä,
2110: muihin tulipalon sammuttamista tarkoitta-
2111: että ilmoitus tai avunauto on tarpeeton. viin tiedonantoihin. Sellaiset tiedonannot
2112: ovat heti välitettävät.
2113: 40 §.
2114: Jokainen palopaikalla oleva työkykyinen
2115: henkilö on velvollinen sammutustyötä joh- 43 §.
2116: tavan palopäällystön käskystä avustamaan Tarvittaessa luovutettakoon paloviran-
2117: sammutustyössä. omaisen määräyksestä elintarpeita sammu-
2118: Sammutustyöllä tarkoitetaan tässä laissa tusmiehistölle sekä kuumaa vettä palokalus-
2119: sekä tulipalon sammuttamista että siihen ton sulana pitämistä varten.
2120: kuuluvia tai sen yhteydessä olevia tehtäviä,
2121: niinkuin omaisuuden ja ihmishenkien pe- 44 §.
2122: lastamista, palokaluston, miehistön ja veden Palopaikalla ja sen ympäristössä on sam-
2123: kuljetusta, palopaikalle ja sieltä pois kulke- mutustyön johtajalla oikeus, tulipalon tu-
2124: mista, arpakapulan kuljettamista, jälkivar- kahduttamiseksi ja sen leviämisen ehkäise-
2125: tioimista y. m. s. miseksi, asianhaarain vaatiessa määrätä hä-
2126: Milloin palopäällikkö katsoo tarpeelli- vittämään rakennuksia, poistamaan aitauk-
2127: seksi, on jokainen kunnassa asuva tai oles- sia, kaatamaan vastassa olevaa metsää, sy-
2128: keleva, sammutustyöhön kykenevä mies, tyttämään vastatulia, kaivamaan ojia ja
2129: joka on täyttänyt 18, vaan ei vielä 50 ryhtymään muihin tarkoituksen saavutta-
2130: vuotta, velvollinen, arpakapulalla taikka miseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.
2131: muulla sopivalla tavalla kutsuttaessa, viipy- Jokainen saa toisen yksityisestä kaivosta
2132: mättä saapumaan palopaikalle, mikäli ei tai muusta vedenottopaikasta ottaa vettä
2133: pätevä syy häntä estä, ja siellä tekemään, tulipalon sammutukseen tai tulenvaaran
2134: mitä sammutustyön johtaja määrää. torjumiseen.
2135: Kulon sammuttamiseen voi antaa kutsun
2136: myös sammutuspäällikkö, ja siihen on saa- 45 §.
2137: vuttava käsillä olevilla sammutusvälineillä Jos tulipalo uhkaa paisua erikoisen suu-
2138: sekä tarpeen mukaan eväillä varustettuna. reksi tai muuten vaaralliseksi, ryhtyköön
2139: VII,l. - Sarlin, B. y. m. 65
2140:
2141: maaherra tilapäisen avun lähettämiseen on annettava valhingontk:orvausta, jos heti
2142: palopaikalle valtion kustannuksella. sarmmutustyön loputtua selvitetään, että va-
2143: hinko on sammutustyöstä johtunut eikä ole
2144: 46 §. aiheutunut omistajan syystä.
2145: Tulipalon sammutustyötä älköön lopetet-
2146: tako älköötkä siinä olevat lähtekö palo- 49 §.
2147: paikalta, ennenkuin sammutustyön johtaja Sa:mmutustyössä sattuneesta tapaturmast~1
2148: on antanut luvan. on suoritettava korvausta. samojen perustei-
2149: Sammutusväkeä älköön pidettäkö palo- den mukaan kuim. työväen tapaturmava:kuu-
2150: paikalla enempää eikä kauempaa kuin to- tuksesta on säädetty.
2151: dellinen tarve vaatii. Palon tultua sammu-
2152: tetuksi määrätköön sanunutustyön johtaja 50 §.
2153: tarpeellisen määrän väkeä vuorotellen var- Kuljetus-, tiedoitus- ja työvälineistä, pa-
2154: tioimaan palopaikkaa, kunnes vaara on ko- lokalustosta ja elintarpeista., jotka luovute-
2155: konaan ohi. taan 41, 42 ja 43 § :n mukaan, suoritetta-
2156: 1
2157:
2158:
2159: Ennenkuin sammutusväki poistuu palo- koon, jollei luovuttaja ole valtio tai kunta,
2160: paikalta, taikka poikkeustapauksissa vii- täysi korvaus, jonika ohessa rmainittujen vä-
2161: meistään kolmen vuorokauden kuluessa, lineiden ja kaluston käyttämisestä ilman
2162: tulee poliisiviranomaisen tutkia, miten tuli omistajan tai kuljettajan sYJ'Itä aiheutunut
2163: on päässyt irti. vahinko on erikseen omistajalle korvattava.
2164:
2165: 47 §. 51,§.
2166: Omistaja tai hoitaja on velvollinen tuli- Niille, jotka palon i'lmoiUamisessa, sam-
2167: palon sammuttamisen jälkeen pitämään mutusvä.en kokoonkutsumisessa ja kuljetta-
2168: huolta jälkiraivauksesta ja jälkivartioimi- misessa taikka muussa sammutustyössä ovat
2169: sesta uhalla, että paloviranomainen sen toi- osoittaneet erilkoista ripeyttä ja tarmoa, voi-
2170: mituttaa hänen kustannuksellaan. daan jakaa kehoituspalkintoja.
2171:
2172: 52§.
2173: 6 luku. Edellisten 48-51 § :n mukaan ma:ksetta-
2174: Palkkiot, korvaukset ja kttStannukset. vat palkkiot, korvaukset, vahingonikorvau't::-
2175: set ·ja palkinnot suoritetaan 'kunnan va-
2176: 48 §. roista.
2177: Kun joku, joka ei ole palkattu palokunta- Palkkiot ja va:hingonkorvaukset, jotka
2178: lainen, on ottanut osaa sammutustyöhön toi- 48 § :ssä on mainittu, a:nä:ä:rä:ä kunkin palon
2179: sen luona satturueessa tulipa~ossa, saakoon jälkeen, sirtterukuin samrrnutustyön johtaja
2180: työstään siltä a:jalta, joka menee yli yhden niistä on tehnyt luettelon, palopäällikön esi-
2181: vuorokauden, sellaisen palkkion, joka koh- tyksestä kaupunginhallitus, kauppalanhalli-
2182: tuullisesti vastaa paikkakunnalla sinä vuo.- tus tai kunnallislautakunta. Niini'kään mää-
2183: deruaikana ruurmiillisesta työstä suoritetta- rätään maksettaviksi 49 ja 50 § :ssä mainitut
2184: vaa, hänen työkykynsä mukaista päiväpalk- korvaukset ja vahingonkorvaukset, sitten-
2185: kaa. Jälkiraivauksesta ja jälkivartioimi- kuin vaadituista eristä on jätetty lasku palo-
2186: sesta suoritettakoon pa!kkio, vaikka työtä ei päällikölle ja tärrnä siitä on antanut lausun-
2187: olisi kestänytkään vuorokautta kauemmin. tonsa. Palkinnoista, jotka maksetaan 51 § :n
2188: Sammutustyössä turmeltuneista tai hävin- mukaan, päättää samunutusta johtaneen
2189: neistä vaatteista, jalkineista ja työvälineistä päällikön, :palolautakunrnan kautta, te:ke-
2190:
2191: 9
2192: 66 VI1,1. - Palolaki.
2193:
2194: mästä esitylksestä kaupungin!hallitus, kaup- kunnat keskenään sopivat taiikka, jolleivät
2195: palanhallitus tai ikunna:llislautakunta. sovi, niin kuin maaherra määrää.
2196: J·os joku ei tyydy 2 momentissa mainitun
2197: viranomaisen määiräämään 'Palkkioon, lmr- 55§.
2198: valllkseen tai vafhi[1gxmkorvaukseen, esiHä- Joika tahallaan tai tuottamuksellisesti on
2199: köön vaatimuksensa maaherr·alle, joka tut- ollut tulipaloon syypää, olkoon velvollinen
2200: kittuaan asian mä;ärää maksettavan erän korvaamaan kaiken siitä aiheutrm.een vahin-
2201: suuruuden ja, jos ® ma.aiherran päätökseen gon sekä kaikki vahingoittuneen omaisuu-
2202: tyytymätön, edelleen pai:kkakunnan alioi- den omistajalle, sammuttajille, kunnalle tai
2203: keudessa riita-asiain järjestyksessä. valtiolle sa:rrumutuksesta aiheutuneet kustan-
2204: nukset ja v·ahingot.
2205: 53~-
2206: Kuhm sammuttamisesta välittömästi ai-
2207: heutuneista kustannuksista maksaa valtio 7 luku.
2208: kunnalle ni·in suuren prosenttimäärän, kuin Pakkokeinot ja rangaistus.
2209: se omistaa kunnassa maata kunnan k<Oiko
2210: pinta-alaan verrattuna, ja loput petritään 56 §.
2211: knutalaisilta manttaaliin pannun omaisuu- Jos kunnan pa~otoimessa on epäikohtia,.
2212: den manttaalin mukaan. VaJti·on asuuden joita .ei muuten saada oiikai·stuiksi tai pois-
2213: suorittamista ha:kekoon kunta maa:herrralta, tetuksi, tulee maaherran. sopivilla pakkokei-
2214: liittäen mukaan yiksityiskohtaisen selvityk- noilla .saattaa asianomaiset täyttämään teh-
2215: sen mainituista kustannuksista. Asian tut- tävänsä.
2216: kittuaan on maaherrnn päätökseUään vah-
2217: 57~-
2218: vistettava valtion osuuden suuruus. Jos palotarkastuksessa taikka muutoin ha-
2219: Jos kulo on käsittänyt eri kuntain maita, vait•aan, että paloturvallisuutta varten
2220: maksakoon sa:mmutustyöstä aiheutuneet kus- asianmukaisesti annettuja säännöksiä ja
2221: tannukset aluksi!, jollei asiasta torisin sovita, määräyksiä ei noudateta, on palotarkastusta
2222: se kunta, jonka viranomainen on samrmu- toimittavana virallill!llaisella oikeus kieltää
2223: tustyötä j·ohtanut, mutta saakoon, sitten- sella:i:sen tulisij<an käyttäminen taikka muu
2224: kuin kustan;nukset on jaettu kuntain kes- menettely, joka on tulenvaaraa tuottava,
2225: ken niiden pinta-a1an mukaan, valtiolta, sekä määrärt:ä havaittu puutteellisuus määrä-
2226: mitä kunkin kunnan osuudesta siltä 1 mo- ajan kuluessa korjattavaksi.
2227: mentin mukaan on tuleva, sekä toisilta kun- Jos kieltoa tai käskyä ei noudateta,. 'PYY-
2228: nilta 'loput kunkin osalle tulLeesta määrästä. täköön P'alopäällikkö maalla maaherralta ja
2229: Kuntain puolestaan suorittamat varat ovat kaupungissa maistraatilta niskoittelevan
2230: niissä perittävät manttaalin mukaan. veivoittamista siihen. uhkasakolla taikka
2231: Jos kunnat kuuluvat eri 'lääneihin, käsi- määräystä, etltä paloviranomainen saa teet-
2232: telk!öön asian sen läänin maaherra, johon tää työn laimin'lyöjäm. ikustJan:nuksella. Mil-
2233: kustannukset etukäteeen suorittanut kunta loin uhkaavan tu1envawran eihkäisemis.eksi
2234: kuuluu. kiireellinen toimenpide on välttämätön, tu-
2235: 54§. lee palopäällikön :heti estää se, mitä on kiel-
2236: Kustannukset, joita kunnaHa on ollut letty, sekä laimilnlyöjän kustannuksella teet-
2237: muun kuin 53 § :ssä mainitun tulipalon sam- tää l·aiminlyöty työ ja tarvittaessa saada
2238: muttamisesta toi·sen kunnan alueella, on j·ä1- siihen poliisivimn()lilllaiseiJ.ta virka-apua. Täl-
2239: kilmmäisen kunnan, jollei etukäteen o:le toi- lainen kiireellinen toimenpide on viipymättä
2240: sin sovittu, korrvattava. edelliselle, niin kuin maalla maaherralle ja kaupungissa maistraa-
2241: V1I,1. - Sarlin, B. y. m. 67
2242:
2243: tille ilmoitettava, ja nämä päättäkööt sil- 61 §.
2244: loin hyväksyä toimenpiteen taikka peruut- Rangaistukseen tämän lain mukaan tuo-
2245: taa sen. mitraan yleisessä tuomioistuimessa.
2246: 58 §. Käsitdlessään tämän· lain mukaan nos-
2247: Milloin jotakin teert:,etään laiminlyöjän tettua syytettä tai muuta siinä mainittua
2248: puolesta, suoritettakoon tarpeelliset kustan- asiaa päättäköön oikeus, vapaasti harkit-
2249: nukset etukäteen kunnan va;roista; ja voi- tuaan kaikki esille tulleet asianth~arat, va-
2250: daan ne u'losottaa laskun mukaan ilman kr.tumuksensa mukaan, mitw ·asiassa on to-
2251: tuomiota ulosottomiehen vä:liltyksellä. deksi katsottava.
2252:
2253: 62 §.
2254: 59 §.
2255: Kiinteimistön tai ra~ennuksen omistaja,
2256: Joka rikkoo tämän lain säännöksiä taikka joka ei itse 'asu paikkakunnalla, on velvol-
2257: sen nojalla annettuja säJännöksiä tai mää- li·nen asettamaan asiamiehen, joka hänen
2258: räyksiä, rangaistakoon, milloin siitä rangais- puolestaan vastaa ja kantaa palotointa kos-
2259: tusta ei ole :muualla ·laissa tai asetuksessa kevissa asioissa.
2260: säädetty, enintään sadal>l<a päiväsakolla
2261: taikka, jos asianhaarat ovat raskauttavat, 63 §.
2262: enirntäärn 'kolmen kuukauden vankeudella. Tarkempia swännöksiä tämän lain toi-
2263: meenpanosta annetaan asetuksella.
2264: 60 1§.
2265: Asioissa, jotka koskevat tämän IJJain mu- 64 §.
2266: kaan nostettuja syytteitä, saavat paloviran- Tämä laki tulee voimaan 1 päivän.ä tam-
2267: omaiset, vaikka ovat ·rikoksen syytteeseen mikuuta 1933.
2268: pantavaksi ilmoittaneet, itse todistaa, Jos kunnalla ei ole palosää,ntöä tai jos
2269: niinkuin oikeudenkäymiskaaren: 17 luvun palotointa lmskeviin paikaillisi'~n säännöksiin
2270: 11 § :ssä on kruununpalveiijnista säädetty. aiheutuu muutoksia :tästä laista ja sen no-
2271: SaJma olkoon kuloihin niålhden lwki myös- jalla annettavasta paloasetulk:sesta, on niiden
2272: kin metsäJhallinnoJl! viran jra toimen haiti- mukainen palosääntö kahden vuoden ku-
2273: joista, niin myös yksityisistä metsänhoita- luessa tämän lain voi:rna.an tultua alistet-
2274: jista ja metsänvartijoista, joiden toimeen- tava maahecrran v.a!hvistettavaksi.
2275: ottaminen on paiikkakunnan alioikeudelle Muut to1menipiteet palotoimen järjestämi-
2276: ilmoitettu ja jotka ovat oikeudessa vanno- s'eksi tämän lain ja paloasetuksen mukaisesti
2277: neet tunnollisesti ja uutt:erasti täyttävänsä on loppuunsuoritettava viimeistään viiden
2278: toimeen kuuluvat tehtävät sekä kykynsä mu- vuoden kuluessa, lain voimaantulosta lu-
2279: kaan estävänsä kulovaiJkeita ja vahingon- kien, elleivät olosuhteet jollakin pai~kakun
2280: tekoa heidän valvonnassaan olevalla alueella. n.al~a vaadi kiireellis·empää toirrneenpanba.
2281:
2282:
2283:
2284:
2285: Laki
2286: rikoslain muuttamisesta.
2287: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten rikoslain 44 luvun 22, 23 ja 24 ~
2288: näin kuuluviksi:
2289: 22 §. sitä tarkoin sammuta, taikka sinne sytyttää
2290: Joka sytyttää vatl{ean metsään tai kedolle valkean kovan tuulen tai kuivuuden valli-
2291: tahi näiden Iäiheisi:mJ><1än ympäristöön eikä tessa ja pakottavan tarp·een siitä va-atimatta,
2292: 68 VII,1. - Palolaki.
2293:
2294: taikka ilman lupaa tai pakottavaa tarvetta levitettäväkseen tai perille saatettavakseen
2295: tekee valkean toisen omistamalle tai hallit- annetun käskyn väien kokoamisesta metsä-
2296: semalle maalle, taikka muutoin ikäsittelee palon sammuttamiseen, taikka laittomasti
2297: tulta tai hehkuvaa esinettä sillä tavalla rtai ilman pätevää syytä jättää noudattamatta
2298: sellaisissa olosuhteissa, että siitä voi syttyä hänelie saatetun lrutsnn. lähteä sammutus-
2299: metsäpalo, rangaistakoon enintään viidellä- tyähön, vaikka on sammutusvelvollinen,
2300: kymmenellä päiväsakolla. ta;hi ei tottele sru:nmutusta johtavan henki-
2301: Sama olkoon laki, jos joku kaskeaa tai lön määräyksiä taiJ\Jlm ilman pätevää syytä
2302: kydettää maalla, missä hänellä ei ole oi- luopuu sammutuksesta, ·ennenkuin lupa on
2303: IJ:mutta sitä tehdä, taikka sytyttää kasken annettu, rangaista!koon enintään viidellä-
2304: tai kydön säädettyjä varokeinoja noudatta- kymmenellä päiväsakolla.
2305: matta tai huolimattomasti hoitaa siihen sy- Sama olkoon laki, jos j6ku laittomasti jät-
2306: tytettyä tulta. tää kuljettamatta arpakapulan, joka muussa
2307: luvallisessa asiassa on liicl&eelle pantu.
2308: 23 §.
2309: Joka havaitsee tai muutoin saa t1etoonsa
2310: kulon, josta paloviranomaisilla ei hänen tie- 24 §.
2311: tensä ole tietoa, ja jättää itse tai toisen vä- Joka panee liikkeelle arpakapulan tai lä-
2312: lityksellä ilmoittamatta siitä ·paloviranomai- hettää muun virallisen ikäskyn väen kokoa-
2313: sille, taikka ei heti r~ennä 'läheiselle lrulolle misesta j.oko tarpeettomasti tai sellaisessa
2314: käskyä siihen odottamatta, rangaistakoon asiassa, jossa arpaikapulaa tai käskyä ei saa
2315: -enintään kahdellaky;mmenelläviidellä päivä- lähettää, taikka ilkimielisesti tai muuten
2316: .sakolla. aiheettomasti hälyttää väkeä lähtemään
2317: Joka laittomasti jättäå !kuljettamatta ar- kulolle, jota ei lainkaan ole, .mngaistakoon
2318: pakapula,n tai toimiMamatta muun hänen enintään viidelläkymmenellä päiväsakolla.
2319:
2320:
2321:
2322:
2323: Laki
2324: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta atmetun lain muuttamisesta.
2325:
2326: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten 27 päivänä syyskuuta 1919
2327: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain 3 ja 22 ·§ näin kuu.luviks~:
2328:
2329: 3 §. 22 §.
2330: Allamainitut elinkeinot ovat erityisissä Kaupmrgissa on maistraatin sekä maalla
2331: la.eissa ja asetuksissa annettuja tai vastedes maaherran .asia, kuultuaan asianomaista
2332: annettavain ehtojen ja määräysten alaisia, kunnallisviranomaista ja sittenkun 'kulloin-
2333: nimittäin: kin puheenaolevan ammattilaisryhmän edus-
2334: 1) - - - - - - - - - - - - - - tajille myäskin on annettu tilaisuus lausun"
2335: non antamiseen, kuO'l'ma- ja pika-ajurille,
2336: 19) leimattavien j.alojen metaHisoosten ja moottorilla varustetun ajoneuvon kuljetta-
2337: eräiden muiden leimattavien tuotteiden .-al- jille, palkkasoutajille, kaupunginläheteille,
2338: mistus ja myynti, sekä ja muiden sellaisten kulkuliikettä avustavain
2339: 20) nuohoojanammatti. ammaHien toimittajille, niin myös (poist.)
2340: VII,l. - Sarlin, B. y. m. 69
2341:
2342: mittaajille, pakkaaji1le ja muille sellaisille Tämä laki tulee vmmaan tammiikuun 1
2343: säätää tarkastusmääräyksiä 'Sekä vahvistaa päivänä 1933.
2344: taksoja ja järjestyssääntöjä ynnä uhkasak-
2345: koja niiden rikkomisesta.
2346:
2347:
2348: Helsingissä, helmikuun 11 päivänä 1932.
2349:
2350:
2351: Bruno Sarlin. A. K. Cajander.
2352: Urho Kulovaara. Jalmari Linna.
2353: Albin Manner. J. Lindqvist.
2354: Antti Junes. Erkki Pullinen.
2355: E. V. Kuokkanen. P. Saarinen.
2356: Kaapro Moilanen. W. K. Särkkä.
2357: S. Salo. J. Jyske.
2358: U. Brander. Matti N. Miikki.
2359: 70
2360:
2361: VII,2. - Toiv. al. N :o 6.
2362:
2363:
2364:
2365:
2366: Kivioja y. m.: Henkikirjoituksessa ilmenneiden epäkohtain
2367: poistamisesta.
2368:
2369:
2370: E d u s k u n n1a 11 e.
2371:
2372: Kun usein vasta moniem vuosien kuluttua nettava luettelot sille henkilkirjoittajalle,
2373: köyhäinhoitoriitojen yhteydessä on ilmen- joka poistettujen il'lloitetuissa uusissa
2374: nyt, että henkilö., joka on ottanut muutto- asuinpa:Ukoissa henkikirjoitukset toimittaa.,
2375: kirjansa lähtö.seuraku'll·nastaan ja myös luettelot joko kaikista poistetuista vrai ai-
2376: siellä henkikirjoista poistettu, ei olelkaan noastaan n~i8tä, joita kunnan viranomaiset
2377: tullut uuden asuinpaikkansa henkikirjaan, sellaiseen luetteloon vaativat, vai olisiko joi-
2378: vaikka on siellä asunut ja. jopa kiinteis- takin muita keinoja sen epäkohdan a.utta-
2379: töäkin omistanut, kenties verookin maksa- miselrni, että vakinaiset asukkaat ·vuosikau-
2380: nut, tuntuisivat henkikirjoituksesta annetut si-ksi jä'ävät pois henkikirjoista, koska hei-
2381: säädökset kaipaavan tarkempaa. noudatta- dät poi8tetaan siellä, missä pitääkin pois-
2382: mista, kenties uudistustakin. Tässä yh- taa, mutta unohdetaan ihengi:lle kirjoitta-
2383: teydessä ei' ole tarpeen käydä tutkimaan, matta siellä, missä se pitäisi teihdä.
2384: olisiko mahdo:lliset köyhäinhoidonkorvauk- Tähän viitaten ehdotamme eduskunnan
2385: set siinä tapauksessa, että asianomainen on päätettäväksi toivomuksen,
2386: ,unolhtunut'' pois uuden asuinpaikkansa
2387: henkiJkirjasta, tuomittavat laiminlyöntiin että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
2388: syypään valtion tai kunnan viranomaisen siin henkikirjoitukse:sta annettujen
2389: vai maanomistajan suoritettaviksi, vai voi- säädösten muuttamiseksi siten, että
2390: taisiinko sä.ätää, että ,henkikirjoituksen toi- ilmenneet epäkohdat tulisivat pois-
2391: mittajan on henkipanossa poisjätetyistä an- tetuiksi.
2392:
2393: Helsingissä, helmikuun 10 p:nä 1932.
2394:
2395: Vilho H. Kivioja. Viljami Kalliokoski.
2396: Hannes Eskola. Eemeli Aakula.
2397: Antti Kemppi. Matti N. Miikki.
2398: 71
2399:
2400: Vll,3.- Hemst. mot. N:o 7.
2401:
2402:
2403:
2404:
2405: Hästba.cka: Ang. infömnde av obligosystem. i kommune1·
2406: och stön·e om.rå;den.
2407:
2408:
2409: T i 11 R i k s d a g e n.
2410:
2411: Det nu rådande •ekonomiska krisläget, rationella och enhetliga spår. I ett annat
2412: särskilt på lantbrukets område, har givit an- sammanhang har jag framhållit, rutt det
2413: ledning till ·en livlig diskussion om sättet enligt mitt förmenandc ä.r en halvmesyr
2414: att avhjälpa den hotande nöden. Det är att göra inskränlmingar i statens hushåll-
2415: helt naturligt, att uppmärksamheten där- ning och vidtaga andra hjälpåtgärder för
2416: vid närmast imiktats på att finna. utvägar att lindra krisen, utan att samtidigt upp-
2417: att klar.a ögonblickets mest trängande svå- rycka rot·en ti:ll det onda, viiken ligger i
2418: righeter. Reg'eringen har insett den stora det osunda kreditsystemet, som är rådande
2419: far.a, som hotar såväl hela, landets som dB:n bland penningeinr.ättningarna, låneanstalter
2420: enskilda medborgarens ekonomi och utkomst och staten, med rätt ,för bankcr att taga
2421: såvida icke nödläget kan avhjälpas. I syftc en oskälig ränta.
2422: att kunna förhjälpa såväl staten som de Det ka.n icke förnelms, att icke en osund
2423: tmskilda ur den alltmera påträngande kri- konkurrens bedrivits mellan penninginrätt-
2424: sen, har regeringen som känt tillsatt kom- ningarna och att icke en överorganisation
2425: mitteer för uppgöramde av förslag till ägt rum inom bankväsendet, vilket varit
2426: minskning av statsutgifterna och till riks- till minst lika stor skada för det allmä'nna
2427: dagen överlämnat flere propositioner, som välståndet som den: överorganisation och
2428: fr.ämst avse att avhjälpa det hotande nöd- det hjälpsystem, som :r~åder inom statslivet.
2429: läget på landsbygden. Alla de årtgä.rder, Det kreditsystem, som staten direkt
2430: som regeringen vidtagit i antytt syfte, tillämpat eller givit stöd åt, såsom iko-
2431: kunna a.v ·cnv:ar som känner till statens :J:onisations- och andelskassor, jämte den
2432: knappa tillgångar och de enskilda .medbor- konkurrens som handelsbankerna upptagit
2433: garnas try0kta ekonomi, hälsas med till- med landsortsspar!banker, rhar i många
2434: fr·edsställelse. kommuner lagt grunden till det nödläge,
2435: Det är ett område, som står i nära .sam- vari i]andsbygden nu !befinner sig. Som
2436: band med den nu rådande ·ekonomiska kri- stöd härför må anf·öras, att den ·plan,
2437: sen, som enligt mirtt förmenande borde när- som kolonisationsstyrelsen i början av sin
2438: mare undersökas för att för fr.amtiden verksamhet uppgj·orde för bildande av ko-
2439: kunna lägga en säkr.are grundva~ för lan- lonisationskassor i kommunerna jämte upp-
2440: dets ekonomiska politik. Jag åsyftar här- maning till desamma att uttaga för dem
2441: med att få ·en lindring uti den osunda kon- föreslagna statsmedel,. 11edan .från lbörjan
2442: kurrens, som nu råder mellan kreditanstal- gav riktlinjer för en osund ekonomisk voli-
2443: tcrna, odh kreditgivningen inriktad i mera tik på landsbygdcn. Detsamma är faHet
2444: 72 VII,3. - Luottotietojärjestelmän toimeenpaneminen.
2445:
2446: med Andeiskassornas Centralkreditanstalts ning.. Detta kunde ·exempelvis ske genom
2447: arbete för bildande av lokala andelskas- att i lag förplikta kommunerna att upp-
2448: sor, t. o. m. flera i samma kommun, även- rätta ett gemensamt obligo, där varje lån-
2449: som med andelsaffä:rernas rätt att upp- givare kan erhålla uppgifter om ·en lån-
2450: träda som konkurrenter till penningeinrätt- tagares skuld. Då en kommun som sådan
2451: ningar och lånekassor om sparkapitalet. icke ensamt skulle draga nytta ·av dylika.
2452: Härtill kommer vidare, att handelsban- upplysningsbyråer, utan fastmer penninge-
2453: kerna sa:mtidigt inrättade ett otal filia:ler inrättningarna, är det självfallet att kost-
2454: på landsorten även där ingen affärsrörelse naderna borde huvudsakligen bestridas av-
2455: fanns, utom ·för tillfredsställande av det kreditanstalterna på orten.
2456: lokala behovet inom kommunen. De nya Den nuvarande ekonomiska krisen i vårt
2457: upplåningsanstalterna på landsorten sam- land, till vilken desorganisationen i vårt
2458: lade även en avsevärd mängd depositioner, kreditsystem, har stor skuld, iborde äv.on
2459: vilka tidigare voro förlagda huvudsa:kligast mana sta:tsmakten att vidtaga åtgärder i
2460: tili handelsbankerna i städerna, samt gav den riktning ovan antytts. Såsom förhål-
2461: upphov till ett utvidgat och rörliga1re kre- landet nu är på landsbygden, är det omöj-
2462: ditsystem, som efterhand intrasslat en ligt att få reda på en jordbrukares sam-
2463: mängd människor i en härva av förbindel- manlagda skuldbörda, förrän han kommer
2464: ser som det, snart sagt, är omöjligt att ut- i så dålig ekonomisk ställning, a;tt räntorna
2465: reda. Handelsbankerna ha även genom icke kunna hetalas. Upplysningshyråer borde
2466: den osunda konilmrrensen mellan olika därför upprättas, så att kreditanstalterna })å.
2467: bankbolag och även mellan hankkontor av orten kunna reglera Iångivningen och und-
2468: samma bolag främst genom sina filialer på
2469: 1 vika större kracher och förluster för bor-
2470: landsorten uppammat små affärer, vilka gesmän. J ag är övertygad om att dylika
2471: efterhand vålla:t förfång för de gamla sta- upplysningsbyråer även skulle hawa en
2472: bila affärerna, som slutligen jämte de ny- uppfostrande betydelse, ty envar låntagare·
2473: bildade affärerna gått under och dragit skulle bliva medveten om ah hans ekono-
2474: många med sig, som av oförstånd iklä:tt sig miska stäUning hålles under kon:troll och
2475: borgen. Systemet har medfört, såsom redan således manas till att iakttaga sparsamhet
2476: antyddes, att jordbrukarne i a:lltför hög och större försiktighet.
2477: grad börjat begagna sig av den s. k. fly- Frågan är emellertid av ytterst ömtålig
2478: tande krediten, en kreditform som icke är beskaffenhet, emedan den :komme att sätta
2479: lämpad för jordbrukame, och dä11för fram- såväl samllällen och enskilda; under ett
2480: kallat de nu rådande svårigheter, som sta- slags förmyndarskap, samt även svår att
2481: ten måste söka utreda genom anskaffande i administrativt avseende genomföra, var-
2482: av medel för att få lånen från olika kredit- för frågan borde grundligt förbereda.s.
2483: anstalter konsoliderade genom Landsfastig- förrän en lag i antytt avseende framlägges
2484: hetsbanken. för riksdagen. J ag har därför icke he1lcr
2485: Såsom en sammanfattning av det anförda dristat framlägga något detaljerat förslag
2486: viU jag framllålla nödvändigheten av att i saken, utan hemställer blott att regerin-
2487: i framtiden få tiH stånd ett ordnat kredit- gen ville tillsätta en kommitte med up})-
2488: system sålunda, att det vore möjligt att drag att uta1rbeta en lag om ett .gemensa;mt
2489: kontrollera varje låntagares skuld och däri- obligosystem i kommuner ,eller eventuellt
2490: genom undgå att giva lån åt sådana, vilkas uppdela landet i större områden för sa:mma
2491: ekonomi tidigare är så undergrävd, att syft€. Det synes mig, som om det vore skä,J
2492: ökad kredit icke mera kan bringa rädd- att åtskilja s. k. affärskrediter från kre-
2493: VII,:3. - Hä;,;tbaeka y. m. 73
2494:
2495: diter för jordbruket och krediter för andra en fast grund för vår fmmtida stats- och
2496: ändamål, och således inrätta byrå:er av komnmnala hushållning utan att starkt in-
2497: tvenne slag. Upplysnings- eller s. k. ohligo- gripa i de enskilda medborgarnas handlingsc
2498: byråer för utgivna lån på landsorten kunde frihet.
2499: upprättas i varje kommun, medan byråer På grund aN det a;nförda anhåller jag
2500: som gä:lla affärskrediter kunde omfa:tta vördsamt att få föreslå, att riksdagen måtte
2501: större områden, möjligen hela landet. hemställa,
2502: J ag är medveten om att mot det här
2503: väckta för.slaget kunna göras många vägande att rege1·ingen rnåtte låta uta1·beta
2504: invändningar bl. a. att dylika obligobyråer och till Riksdagen överlärnna en pro-
2505: skulle aJltför ingående komma att ingripa i position rned förslag till lag orn in-
2506: den fria rörelsen. Men häremQt kan med fömnde av obligosystern i kornrnuner
2507: skäl framhållas a:tt tidsläget nu är sådant och större orMåden.
2508: att vi icke lmnna komma ur krisen och skap.a
2509:
2510: Helsingfors den 11 februari U/32.
2511:
2512: J. E. Hästbacka.
2513:
2514:
2515:
2516:
2517: 10
2518: 74
2519:
2520: VII,::. - Toiv. al. n :o 7. Bttmnennos.
2521:
2522:
2523:
2524:
2525: Hästbacka: Lnottotietojä.rjestelmiin toimeenpanemisesta
2526: kunnissa ja suurenvmiUct alueilla.
2527:
2528:
2529: E d u s k u nn a ll e.
2530:
2531: Nykyään erikoisesti maanvi·ljelyksen ohjatuksi enemmän järkiperäisille ja yhte-
2532: alalla vallitseva taloudellinen pulatilanne näisille raiteille. Eräässä toisessa yhtey-
2533: on aiheuttanut viH"kaan !keskustelun uhkaa- dessä olen lausunut, että miel<estäni on puo-
2534: van hädän torjumiskeinoista. On aivan Iinainen toimenpide, jos tehdään :supistuk-
2535: luonnollista, että huomio tällöin lähinnä on sia valtion taloudessa ja ryhdytä:än muihin
2536: kiintynyt keinojen löytämiseen nykyhetken aputoimenpiteisiin 1pulan lieventämiseksi,
2537: suurimpien vaikeuksien voittamiseksi. Hal- ellei samalla revitä juurineen ylös sitä pa-
2538: litus on oivaltanut sen suuren vaaran, mtkä haa, mikä sisältyy siihen epäterveeseen
2539: uhkaa sekä koko maan Bttä yksityisen kan- luotiojärjestelmään, jota rahalaitokset, lai-
2540: salaisen taloutta ja toimeentuloa, ellei kor- nauslaitokset ja valtio noudattavat ja joka
2541: jausta tilanteeseen aikaansaada. Jotta voi- sallii pankkien ottaa kohtuutonta korkoa.
2542: taisiin auttaa sekä yksityiset että valtio Ei voida !kieltää, että pankki·en kesken
2543: pääsemään yihä ankarampana ·painavasta on harjoitettu epätervettä kilpailua ja että
2544: pulasta, on 1ha:llitus, niilllkuin tunnettua, pankkitoiminnassa on vallalla yliorgani-
2545: asettanut komiteoja laatimaan ehdotuksia sointi, mikä on ollut vähintä:än yhtä vahin-
2546: valtion menojen vähentämiseksi ja antanut gollista yleiselle hyvinvoinnille kuin yli-
2547: eduskunnalle useita esityksiä, jotka ensi organisointi ja se avustusjärjestelmä, joka
2548: sijassa tarkoittavat uhkaavan hätätilanteen on vallalla valtion toiminnassa.
2549: parantamista maaseudulla. Kai:kkia niiti.i Se luottojärjestelmä, jota valtio on suo-
2550: toimenpiteitä, joihin hallitus on ryhtynyt ranaisesti soV'eHuttanut tai tukenut, m. m.
2551: viitatussa tarkoituksessa, voi jokainen, joka asutus- ja osuuskassojen noudattama, sekä
2552: tuntee valtion varojen vähyyden ja yksi- se kilpailu, jota kauppapankit ovat ryhty-
2553: tyisten kansalaisten taloudellisen ahdinik:o- neet harjoittamaan maaseudun säästöpank-
2554: tilan, tervehtiä tyydytyksel1ä. kien 1:kanssa, ovat monessa kunnassa luoneet
2555: On yksi ala, joka on läheisessä yhtey- pohjan sille .pulatilanteelle, missä maaseutu
2556: dessä nyt vallitsevan taloudellisen pulan nyt •elää. Tämän tueksi •esitettäköön, että
2557: kanssa ja jota minun mielestäni pitäisi lä- se suunnitelma, min':kä asutush:allitus toi-
2558: hemmin tutkia, jotta vastaisuutta varten mintansa alussa laati asutusrahast·ojen pe-
2559: voitaisiin luoda varmempi pohja maan ta- rustamiseksi kuntiin, samalla kehoittaen
2560: loudelliselle <politiilkalle. Tarkoitan tällä niitä nostamaan niille ehdotetut valtion va-
2561: lievennyksen aikaansaamista siihen epäter- rat, antoi jo alussa maaseudun ta:loudelli-
2562: veeseen kilpailuun, joka nyt vallitsee luot- seHe politiikalle epäterveen suunnan. Sama
2563: tolaitosten välillä, ja luotonannon saamista koskee Osuuskassojen Keskuslainarwhaston
2564: VII,3. - Hästbacka y. m. 75
2565:
2566: toimintaa paikallisten osuuskassojen perus- ja sen kautta välttyä antamasta lainoja sel-
2567: tamise~ksi, vielä;pä useiden samaan kuntaan, laisille, joiden talous ·ennestään on niin hei-
2568: samoinkuin osuusliikkeiden oikeutta ryhtyä kolla pohjalla, ettei lisätty luotto enää voi
2569: kilpailronaan säästöpä.äomista rahalaitosttm tuoda pelastusta. Tämä saattaisi tapailma
2570: ja lainatk:assojen kanssa. Tä;hän tul~e vielä ·esime:Vkiksi siten, ettå lailla velvoitettaisiin
2571: lisätk:si, ·että kauppapankit samaan aikaan 1kunnat järjestämään yhteinen toimisto,
2572: perustivat ·epälukuisen määrän haaratk:ont- missä j·okainen lainanantaja voi saada tie-
2573: toreja maaseudulle, sinnekin, missä ei ollut toja lainanottajan veloista. Kun :kunta
2574: mitään muita liikelaitoksia kuin ilrunnan seUaisenaan ei yksin hyötyisi tällaisista tie-
2575: paikallista tarvetta paivelevat. 1\baseu- donantotoimistoista, vaan enemmänkin ra-
2576: dulle perustetut uudet lainanottolaitokset halaitokset, on luonnollista, että tämän toi-
2577: 'lwkosiva,tkin huomattavat m'äärät talletuk- minnan kustannukset olisi päiäasiassa paik-
2578: sia, jotka aikaisemmin olivat sijoitetut pää- kakunnalla toimivien luottolaitosten suori-
2579: asiallisesti kaupunkien tk:auppa.parrkkeithin, tettava.
2580: sekä antoivat alun laajennetulle ja jousta- Maassamme ny;kyä.än vallitsevan ta'lou-
2581: vammaHe luottojärjestelmälle, joika vähitel- deHisen pulan, johon suurena syynä on
2582: len on kietonut suur.en määrän i1hmisiä sel- luottojärjestelmämme puutteellisuus, pitäisi
2583: laiseen sitoumusten verkkoon, joka on miltei myöskin kehoittaa valtiovaltaa ryhtymään
2584: mahdoton selvittää. Kauppapankit ovat toimenpiteisiin ylläviitattuun suuntaan.
2585: myöskin eri pankkiyhtiöiden välisen, vie- Asian maaseudulla ollessa nylkyisellään on
2586: läpä saman yhtiönkin eri konttorien väli- ma!hdotonta saada selkoa jonkun maanvil-
2587: sen epäterveen kilpailun kautta synnyttä- jelijän yhteenlasketusta velkamäärästä, en-
2588: neet ensi sijassa maaseudulla olevien ihaara- nenkuin hän joutuu niin huonoon taloudel-
2589: konttoriensa välity!ksel1ä 1pieniä liikkeitä, liseen asemaan, ettei korkoja enä:ä voida
2590: jotka aj·an mittaan ovat tuottaneet vahin- maksaa. Senvuoksi olisi perustettava tie-
2591: ikoa vanhoille vakavaraisille liikkeille, ja donantotoimistoja, jotta paikJka!kunnalla toi-
2592: lopuksi viimemainitut ovat syntyneiden mivat luottolaitokset voisivat järjesteUä lai-
2593: uusien liikkeiden :keraHa menneet nurin nanautonsa ja välttyä suuremmilta romah-
2594: ja vieneet mukanaan monia, jotka ym- duksilta ja jotta myöskin ta,kuumiehet
2595: märtämättömyydessä ovat sitoutuneet ta- säästyisivät ta.p.pioilta. Olen vakuutettu
2596: kuisiin. Tämä järjestelmä on, niinkuin jo siitä, että tällaisilla tiedonantotoimistoilla
2597: on viitattu, saanut aikaan sen, että maan- ·olisi myöskin kasvatta;va merkitys, sillä jo-
2598: viljelijät 1aivan liian suuressa määrässä kainen 'lainanottaja olisi tietoinen siitä, että
2599: ovat alkaneet käyttää n. s. juoksevaa luot- hänen taloudellista asemaansa valvotaan, ja
2600: toa, mikä luottomuoto ·ei sovellu maanvilje- se keihoittaisi häntä noudattamaan ,sä;ästä-
2601: lijöilLe, ja joka sen vuoksi on aiheuttanut väisyyttä ja suurempaa varovaisuutta.
2602: nyt vallitsevat vaikeudet, j·oita valtion täy- Kysymys on Imitenkin erittäin arkaluon-
2603: tyy koettaa selvittää hanlillcimalla varoja toinen, koska täl1aisen järjestelyn kautta
2604: eri luottolaitosten antamien lainojen va- selkä yhteiskunta että yksityiset joutuisivat
2605: kauttamiseksi Maakiinteistöpankin välityk- jonkinlaisen holhouksen alaisiksi. Järjes-
2606: sellä. tely ·on IIIlyöskin hallinnollisessa swhteessa
2607: Yhteenvetona ·edellisestä haluan huo- vaikea toteuttaa, minkä vuoksi kysymystä
2608: mauttaa, miten välttämätöntä on sa:ada olisi perusteellisesti valmisteltava, ennen-
2609: vastaisuudessa aikaan siten järjestetty kuin eduskunnalle annetaan ·esitys sellai-
2610: luottosysteemi, että olisi mahdollista tar- seksi laiksi, johon edellä on viitattu. Tä-
2611: kastaa jokaisen lainanottajan velkamäärä män johdosta en olekaan rohjennut laatia
2612: 7ö VU,3. - Luottot.ietojäl'jestelmän toimeenpaneminen.
2613:
2614: mitään seikkaperäistä ehdotusta asiassa, donautotoimistot aivan liian suuressa mää-
2615: vaan esitän vain, että hallitus asettaisi ko- rässä kohdistuisivat vapaaseen liikkeeseen.
2616: mitean laatimaan lakia yhteisestä luottotieto- Mutta tätä vastaan voidaan !hyvällä syyllä
2617: järjestelmästä kuntia varten tai maan mah- huomauttaa, 'että tilanne on nyt sellainen,
2618: dollisesta jakamisesta suurempiin alueisiin ettemme voi päästä pulasta ja luoda vaka-
2619: samassa tarkoituksessa. Minusta näyttää, vaa pohjaa valtion ja kuntain vastaiselle
2620: että olisi syytä erottaa n. s. liikeluotot maa- taloudelle, ellei varsin suuressa määrässä
2621: taloutta ja muita tarkoituksia varten an- rajoittavasti sekaannuta ylksityisten kansa-
2622: netuista luotoista ja siis perustaa kahden- laisten toimintavapauteen.
2623: laisia toimistoja. Maaseudulla annettavia Edellä esitetyn rperusteella pyydän kun-
2624: luottoja varten voitaisiin tiedonanto- tai nioittaen ehdottaa 'eduskunnan ,päätettä-
2625: n. s. velvoitustoimistoja perustaa jokaiseen väksi toivomuksen,
2626: kuntaan, kun taas liikeluottoja koskevien
2627: toimistojen alueet voisi olla suurempia, että hallitus laadituttaisi ja edus-
2628: mahdollisesti koko maa. kunnalle antaisi esityksen laiksi
2629: Olen tietoinen siitä, että tässä tehtyä eh- luottotietojärjestelmän toimeenpane-
2630: dotusta vastaan voidaan esittää monia pai- misesta kunnissa ja stturemmilla
2631: navia vastaväitteitä, m. m. että selJaiset tie- alueilla.
2632:
2633: Helsingissä, helmikuun 11 päivänä 1932.
2634:
2635: J. E. Hästbacka.
2636: 77
2637:
2638: VII,4. - Toiv. al. N :o 8.
2639:
2640:
2641:
2642:
2643: Salo y. m.: Toimenpiteistä verotettavien korkotulojen sa-
2644: laamisen estämiseksi.
2645:
2646:
2647: E d u s kun n a ll ~-
2648:
2649: Lainsäätäjä oikeuttaa ja velvoittaakin talletuksen hän vielä kaiken varalta jakaa
2650: korkotulojen verottamisen niin valtion lnm useampaan paikkaan joten verotusviran-
2651: kuntainkin verotuksessa. Tämänlaisesta tu- omaisten toiminta asian selvi!lle saamiseksi
2652: losta veron maksaminen lieneekin yleisen tulee ylivoimaiseksi tai onnistuu ehkä vaan
2653: mielipiteen mukaan sittenkin helpoimpia osittain. Kun tähän vielä lisätään väärät
2654: verratessa sitä moniin muihin nykyajan talletusnimet, esim. jonkun muun per-
2655: vero-objekteihin. Nykyiset verolait ovat heen jäsenen ja talletuslaitosten ilmeinen
2656: kuitenkin tämän verotusmuodon ,tarkem- vastahakoisuus niiltä tiedustaessa, jää var-
2657: paan käyttämiseen nähden liian ylimalkai- maan, vastoin lain selvää tarkoitusta, hy-
2658: set ja puutteelliset. Verotusviranomaisten vin huomattavat määrät vuosittain tällaisia
2659: antamat ohjeet ja valitusasioista saadut tuloja kokonaan verottamatta, vahingoit-
2660: päätökset ovat käytäntöön nähden vieneet taen täten verotuksen tasapuolista onnis-
2661: erilaisiin tul.Jkintoihin ja verrattain monen- tumista. Mielestämme korjautuisi epä-
2662: laisiin tuloksiin muuten samanlaatuisissa kohta parhaiten sellaisilla lain muutoksilla,
2663: tapauksissa: Jos verovelvollinen ei tee lain joilla talletuslaitokset velvoitettaisiin teke-
2664: hänelle määräämää ilmoitusta korkotulois- mään ilmoitukset tilittämistään korkotu-
2665: taan, voi ne jäädä kokonaankin verottamatta loista tallettajan kotipaikan v·erotusviran-
2666: jos epärehellin"'~ ilmoittaja on osannut si- omaisille. Milltaikin sopivi1a tapoja ehkä
2667: joittaa talletuksensa niin, ettei verotuspaik- asian lähempi tutkiminen toisi esille. Kun
2668: kakuntalaiset talletuspaikkaa saa selville tai 1ru.itenkin mielestämme täHaisen lainmuu-
2669: eivät luule hänellä talletuksia olevankaan. toksen valmistaminen kuuluu hallitukselle,
2670: Jos taas vastoin ilmoittajaa hänelle kuiten- jossa tietajemme mukaan nykyisin onkin
2671: kin epäluulojen perusteella asetetaan veroa koko verotuslainsäädännön uudistaminen
2672: tällaisistakin tuloista, seuraa siitä mitä mo- työn alla, rohkenemme täten kunnioittaen
2673: nimutkaisimmat riidat ja valitukset selityk- esittää eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2674: sen autoineen. Korkotulojen selville saa- muksen,
2675: mista vaikenttaakseen tekeekin tällainen il- että hallitus, valmistaessaan esi-
2676: moittaja tavallisimmin niin, että hän kart- tystä verotuslainsäädännön uudista-
2677: taa omanpaikkakuntansa talletuslaitoksia miseksi, sisällyttäisi lakiin, joko tal-
2678: jopa velkakirjalainaajiakin, siten vaikeut- letuslaitosten velvollisuuden maksa-
2679: taen oman paikkakuntansa ehkä kipeääkin miensa korkojen ilrnoittamisesta tal-
2680: pääomantarvetta. Kauvemmwksi sijoitetun lettajain kotipaikkakunnan verotus-
2681: 78 VII,4. - Korkotulojen verottaminen.
2682:
2683: viranomaisille, tai jonkun muun me- väärät ilmoitukset tai korkotulojen
2684: nettelytavctn korkotulojen selville scw- kokoncwn salaamiset estettäisiin.
2685: miseksi, jotta nykyisin mahdolliset
2686:
2687: Helsingissä 9 rp. helmikuuta 1932.
2688:
2689: S. Salo. J oh. Korhonen.
2690: Eero Nurmesniemi. Hannes Eskola.
2691: M. 0. Lahtela. 0. P. Rissanen.
2692: Kaarlo Hänninen. Janne Koivuranta.
2693: Jooseppi Kauranen. Uuno Hannula.
2694: Kaapro Huittinen. Antti Kemppi.
2695: Antti Sallinen. Albin Asikainen.
2696: Kalle Kämäräinen. J. Emil Lampinen.
2697: Paavo Ruotsalainen. Viljami Kalliokoski.
2698: T. A. Janhonen. Eemeli Aakula.
2699: 79
2700:
2701: VII,5. - Toiv. al. N :o 9.
2702:
2703:
2704:
2705: Huittinen y. m.: Työnantajan oikeuttamisesta pidättämäiin
2706: työntekijänsä verojen suorittamista varten niitä vas-
2707: taavan osan työnteki,jän palkasta.
2708:
2709: E d u s k u n n a ll e.
2710:
2711: Yleisesti tunnettua on, että suuri joukko ~että työnantaja veivoitetaan pidättämään
2712: maksukykyisiäkin kansalaisia jättää vuosit- veroj<a va'Staavan osan ty;öntekijäinsä pal-
2713: tain sekä valtion, että kunnallisveronsa kasta ja suorittamaan tämän veron sen kan-
2714: maksamatta. V a11sinki•n viime vuosina on tajille. Tällainen järjestely ei pitäisi olla
2715: tälläinen menettely saanut entistä suurem- mahdoton toteuttaa meilläkään, koska, si-
2716: man laa;juuden ja ol'laan jouduttu siihen, käli kuin tiedämme, muutamien maiden ve-
2717: että huomattava osa siitä väestöstä, joka ei rollaissa on asia tällä tavalla järjestetty.
2718: omista kiinteimistöä tai muuta sellaista Kun. tietojemme mukaan verotuslakiemme
2719: omaisuutta joka voidaan ulosmitata, jättää uudistus on parhaallaan käsittelyn alaisena,
2720: säännöllisesti veronsa maksamatta. Kun tä- olisi mielestämme välttämät1öntä sisällyttää
2721: hän lisäämme, että näiden velvollisuuten1.sa siihen edellämainitsemamme periaate ja sen
2722: laiminlyöneiden joukossa on huomattava mukaisesti sellaiset määräykset, että jokai-
2723: määrä parhaassa ijässä olevia j1a näinollen nen maksukykyinen kansalainen saatai<Siin
2724: työkykynsä ja ansiomahdollisuuksiensa puo- pakotetuksi suorittamaan osalllsa yht.eiskun-
2725: lesta parhaimmillaan olevia henkilöitä, on n,an häneile asettamist1a velvollisuuksista.
2726: tämä mielestämme sellainen epäkohta, joka Edellä esitetyn nojalla ehdotamme siis
2727: mitä pikimmin olisi saatava kmjatuksi. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2728: Tällainen asiaintila vaikuttaa myös kat-
2729: keruutta lisäävästi niilhin veronmaksajiin että hallitus harkitsisi sellaisten
2730: joiden verokuorma tämän johdosta vastaa- muutosten aikaansa-amista nykyisiin
2731: vasti lisääntyy ja joiden perheellisinä ja verolakeihin, että työnantaja, oikeu-
2732: useasti suuressa puutteessa eläen, edellä della pidättää ve.roja vastaava osa
2733: kaikkien muiden tarpeittensa täytyy ve- työntekijänsä palkasta, velvoitetaan
2734: ronsa suorittaa. vastaamaan heidän verojens,a suori-
2735: T'ätä epäkohtaa ei liene mahdollista sa1ada tuksesta, ja että hallitus antaisi ai-
2736: muutoin korjattua kuin säätämällä laissa, kanaan tästä esityksen eduskunnalle.
2737:
2738: Helsingi,ssä 10 p:nä helmikuuta 1932.
2739:
2740: Kaapro Huittinen. 0. P. Rissanen.
2741: E. Lautala. :Matti Pitkänen.
2742: Paavo Ruotsalainen. K. A. Lohi.
2743: Hannes Eskola. Antti Kemppi.
2744: Kalle Kämäräinen. M. 0. Lahtela.
2745: Antti Junes. Anton Suurkonka.
2746: Eetu Jussila. Eero Nurmesniemi.
2747: J oh. Korhonen. A. K. Kaura.
2748: Jooseppi Kauranen.
2749: 80
2750:
2751: VII,o. - Toiv. al. N :o 10.
2752:
2753:
2754:
2755:
2756: Huittinen y. m.: Mää-räaikaisen vM·ovapauden .myöntämi-
2757: sestä nudisasukkatill e.
2758:
2759:
2760: Ed u s <kunnalle.
2761:
2762: Itsenäisyytemme aikana on valtiovallan- mentyään muiden maksuj•ensa lisäksi :huo-
2763: kin taholta moneHa tavalla yritetty :helpot- lehtia vielä verojensa suorituiksestaikin.
2764: taa asutustoimintaa ja saada mahdollisim- Kaiikiiki kohtuussyyt mielestämme vaatisi-
2765: man suuri osa maaseudun vä,estöstä kiinni- vatkin, että jokaiselle, joka lähtee suoritta-
2766: tettyä omaan turpeeseen. maan niin suuriarvoista työtä kuin on
2767: Tästä kaikesta !huolimatta on edelleen ai- uuden ikodin perustaminen ennestään asu-
2768: van Eian suuri määrä maamme maaseudun mattomalle seudulLe, annetaan yhteiskun-
2769: väestöstä vailla omaa maata ja sekä sosiali- nankin taholta tunnustus tästä yritykses-
2770: pOiliittiset •että muut kansantaloudelliset nä- tään ja helpotetaan hänen ponniste:lujaan
2771: ikölkohdat kehoittaisivat edelleen jatkamaan myös siten, että hän vapautettaisiin alku-
2772: sellaisten toimenpiteiden tehostamista jotka aikana sekä :kunnan .että. valtion verojen
2773: kiihottaisivat yhä useamman tilattoman suorittamisvelvo1lisnudesta esim. 3-5 vuo-
2774: suuntaamaan pyrkimyksensä •oman kodin den aikana.
2775: hankkimiseen. Verotuspoliti:iik:anlkin kanna1lta pitäisi ohla
2776: Monien muiden toimenpiteiden ohella on suositeltavaa sellainen menettely joka :koet-
2777: Näissä maissa käytetty uudisasutuiksen ·edis- taa kehittää uusien veroesineiden muodos-
2778: tämiseksi m. m. määräaikaisen verovapau- tumista ja syntymistä. Tätä tietä olisi kä-
2779: den myöntämistä uudisasukkaalle. Meidän sit~ylksemme mukaan mahdollisuus twkea
2780: verolakimme ei tunne mitään tällaista me- .paitsi uudisasukkaiden ponnisteluja uusien
2781: nettelytapaa, vaan verotus kohtaa suhteelli- kotien perustamiseksi, myös uusien ennes-
2782: sesti yhtä raskaana ikorpeen siirtynyttä tään olemattomien verolähteiden muodos-
2783: uudisasuikasta kuin vanhalla viljelystilalla tumista ja ~Siten •tä:ltäkin puoleJta asiaa har-
2784: asuvaakin. 'l'ässä Dn mielestämme yksi syy kiten ei .pitäisi olla estettä edellämainitse-
2785: mikä pelottaa useaakin uudistilalle siirty- mamme periaatteen sovelluttamisesta vero-
2786: mästä ja ryhtymästä oman ikodin !hankin- lakeihimrrne.
2787: taan, onpa verotuslakiemme anlkaruus tässä Edelläolevaan viitaten ehdotamme siiiS
2788: !kohden muodostunut monelle uudisasUJk- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2789: kaalle suorastaan kohtaldkkaaiksi esteeksi ja
2790: pakottanut hänet luopumaan yritJlksestään että ?6allit'WS narkii-sisi sellaisten
2791: koska hän ei ole jaksanut !heti korpeen muutosten aikaansaamista nykyisiin
2792: VII,6. - Huittinen y. m. 81
2793:
2794: verolakeihimrne joka tek-isi nuihdolli- hallitus ailfflnaan antaisi tästä esityk-
2795: seksi määräaikaisen veruvapauden sen eduskuwnalle.
2796: myöntämisen utulisasukkatille ja että
2797:
2798: Helsingissä 11 p :nä helmikuuta 1932.
2799:
2800: Ka.a.pro Huittinen. Hannes Eskola.
2801: Antti Kemppi. M. 0. Lahtela.
2802: Paavo Ruotsalainen. Anton Suurkonka.
2803: Antti Halonen. K&lle Kämäräinen.
2804: E. Lautala. Heikki Vebkaoja.
2805: Antti Junes. Eero Nurmesniemi.
2806: A. K. Kaura. Eetu Jussila.
2807: 0. P. Rissanen. J oh. Korhonen.
2808: Juhani LeppäJä.
2809:
2810:
2811:
2812:
2813: 11
2814: 82
2815:
2816: VII,<.- Toiv. al. N:o 11.
2817:
2818:
2819:
2820:
2821: Paavolainen y. m.: Lahjoitusmaiden kruununpwisio,jen luo-
2822: V1tttarrnista koskevan esit11ksen mäamisesta.
2823:
2824:
2825: f<J d u s kunnalle.
2826:
2827:
2828: Päättäessään kehoittaa halllitusta anta- tJ~ksenään lausunut, että tämä pitlkällinen
2829: maan esityksen lahjoitusmaiden kruunun- kysymys lahjoitusmaiden kruununpuistojen
2830: puistojen luovuttamisesta toukokuun 6 päi- luovuttamisesta J"hteismetsi'ksi olisi saatava
2831: vänä 1887 annetun senaatin pä:ätöksen ku- Lopullisesti järjestetyksi. Se ei ik:uitenlkaan
2832: moamisesta, eduskunta 18 päivänä marras- voi tapahtua, ·ellei asiaa esitetä !hallituksen
2833: kuuta 19m samalla lausui, että hallitlrlrnen puolelta uudelleen eduskunnan käsiteltä-
2834: pitäisi jättää mainitun senaatin päätöksen väksi ja siten toteuteta eduskunnan aikai-
2835: sovelluttaminen siksi, kunnes hallituksen semmin lausumaa kehoitUJsta. Kun niin-
2836: esitys on eduskunnassa ehditty käsitellä. hyvin valtiovallan kuin Karjalan lkannaJk-
2837: Tätä eduskunnan lausumaa toivomusta on- sen paikallisen talonpoikaisväestön etujen
2838: kin hallitus noudattanut, ja siitä on ollut kannwlta olisi välttämätöntä, että kysymys
2839: seurauksena, että lahjoitusmaiden kruunun- saataisiin ratJkaistuiksi ja pitlkälliseksi !ke-
2840: puistojen lunvuttamisia ei senjälkeen enää hittynyt oikeusristiriita siten selvitetyiksi,
2841: oile tapahtunut. Hallitus antoi kyllä vuo- rohkenemme kunnioittaen ehdottaa edus-
2842: den 1928 valtiopäivillä eduskunnalle esityk- kunnan päät,ettävaksi toivomuksen,
2843: sen eräiden lahjoitusmaiden kruununpuis-
2844: tojen luovuttamisesta, mutta vastauksessaan että hallitus kiireellisesti antaisi
2845: hail:litukselle 21 päivänä joulukuuta samana Eduskunnalle sella.isen esityksen, .että
2846: vuonna ilmoitti eduskunta, että asianomai- kysymys lahjoitusmaiden kruunun-
2847: nen valiokunta ei ollut ehtinyt antaa mie- puistojen luovuttmnisesta saisi lopul-
2848: tintöä· asiasta. lisen 1·atkaisunsa.
2849: Eduskunta on useampaan !kertaan käsi-
2850:
2851: Hdsingissä, helmikuun 10 päivänä 1932.
2852:
2853: Erkki Paavolainen. Aleks. Koskenheimo.
2854: V. Huuhtanen. Arvi Oksala.
2855: Vilho Nikkanen. Jooseppi Kauranen.
2856: Koopro Huittinen. Mikko Suokas.
2857: Antti Halonen. Erkki Pullinen.
2858: P·aavo Ruotsalainen. Antti Kuisma.
2859: Kaino W. Oksanen. Albin Manner.
2860: sa
2861: VII,s. - Hemst. mot. N :o 12.
2862:
2863:
2864:
2865:
2866: von Frenckell: Angående jordägarnas deltagande i kostna-
2867: derna för nya landsvägar.
2868:
2869:
2870: 'l' i ll R i k s d a g e n.
2871:
2872: Sedan regeringen tillsatt en statens väg- Under sådana omständigheter synes skäl
2873: kommitte, vilken numera uppgjort och in- föreligga att genom allmän lag ålägga
2874: lämnat ett förslag till byggande och klassi- samtliga jordägare att, om ock i begränsad
2875: ficering av nya landsvägstrafikleder, vilkas utsträckning, deltag>a i omkostnaderna för
2876: uppförande självfallet kommer att draga dragande av nya trafikleder eller förbätt-
2877: stora kostnader, uppstår frägan huru detta r<ande av gamla sådana. Härvid kunde en
2878: program ekonomiskt skall kunna realiseras gradering av jordvärdestegringen och nyt-
2879: o0h huruvida bidrag till bygg>andet av så- tan av den förbättrade kommunikations-
2880: dana vägar kunna erthållas av enskilda möjligheten verkställas med avseende även
2881: jordägare, vilka komma att draga stor för- fäst å avståndet från resp. lägenheter tili
2882: del av dylika nya eller förbättrade trafik- den nya vägen, men även med beaktande
2883: leder. av förefintligheten av tidigare kommunika-
2884: Vid diskussion av vägprojektens re•alise- tionsmöjligheter.
2885: rande har framgått, att jordägare i stor Hänvisande till ovanstående, anhåller un-
2886: utsträckning frivilligt erbjudit bidrag till dertecknad vördsamt, att ri-ksdagen ville
2887: dessa vägbyggen. Likaså ha enskilda kom- hemställa,
2888: muner förklarat sig villiga att härför reser-
2889: vera avsevärda belopp ur allmänna arbets- att regeringen måtte avlåta en
2890: anslag, särskilt under tider då arbetslöshet proposition avseende att genom lag
2891: råder. Emellertid har man även nödgats ålägga jordägare att deltaga i kost-
2892: konstatera, att enskilda jordägare, vilka naderna för nya landsvägstrafikle-
2893: gärna inkassera den jordvärdestegring, som ders dragande eller ombyggande av
2894: dragandet av nya breda landsvägar skulle gamla vägar till sådana, därest jord-
2895: betyda för dem, dock icke varit villig>a att ägarne hava uppenbar nytta därav.
2896: ~rnom frivilliga bidrag minska statens stora
2897: kostnadcr härför.
2898:
2899: Helsingfors den 12 februari 1932.
2900:
2901: E. von Frenckell.
2902: 84
2903:
2904: VII,s.- Toiv. aJ. N:o 12. Suo·mennos.
2905:
2906:
2907:
2908:
2909: von Frenckell: Maanmnistajain osan<Jtosta wusien maan-
2910: teide-n kustannuksiin ..
2911:
2912:
2913: E d u s k u n n a 11 e.
2914:
2915: S1ttenlkun hallitus on asettanut valtion halukkaita vapaaehtoisin avustuksin vähen-
2916: tiekomitean, joka nyttemmin on laatinut ja tämään näiden teiden rakentamisesta vaJ-
2917: jät.tänyt valtioneuvostolle ehdotuksen uusien tiolle koituvia suuria kustannuksia.
2918: maant.eiden rakentamisesta ja luokittelusta, Asiain näin ollen näy.ttää olevan syytä
2919: ja kun näiden uusien teiden rakenta.minl'n velvoittaa yleisellä lailla !kaikki maaoomis-
2920: luonnollisesti tuloo vaatimaan suuria kus- tajat, joskin ra.joitetussa määrässä, otta-
2921: tannuksia, nousee kysymys, miten tämä oh- maan osaa uusien liikennereittien rakenta-
2922: jelma taloudellisesti voidaan toteuttaa ja misesta tai vanhojen parantamisesta aiheu-
2923: voidaanko sellaiste11 teiden rakentamista tuviin kustannuksiin. Tällöin voitaisiin
2924: varten 1saa.da avustusta yksityisiltä maan- maanarvon kohoamisen määrää ja parantu-
2925: omistajilta, joilla tulee olemaan suurta hyö- neen •liikennemahdollisuuden aiheuttamaa
2926: tyä sellajsista uusista tai parannetuista lii- hyötyä arvioitaoosa kiinnittää huomiota
2927: kenneväylistä. asianomaisen tilan etäisyyteen uudesta
2928: Keskusteltaessa tieohjelman toteuttami- tiestä, mutta myöskin enn<>~~tään oleviin
2929: sesta on käynyt ilmi, että maanviljelijät liikennema!hdollisuuksiin.
2930: ovat vamin suures>'la määrässä vapaaehtoi- Ylläolevaan viitaten pyytää allekirj'Oitul-
2931: sesti tarjonneet avustuksia näitä tieraken- nut kunnioittaen ehdottaa edusku11nan hy-
2932: nuksia varten. Samoin ovat yksityiset kun- Yäksyttäväksi toivomuksen,
2933: oot selittäneet olevansa halukkaita varaa-
2934: maan niitä varten huomattavia summia että hallitus antaisi esityksen, joka
2935: )'lleisistä työmäärärahoista, erikoisesti sellai- tarkoittaisi maanomista,iain velvoif-
2936: sina aikoina, jolloin vallitsee työttömyyttä. tarnista lailla ottamaan osaa uusien
2937: Kuitenkin on myöskin täy.tynyt todeta, ettii maantiereittien mkentamisesta tai
2938: yksityiset maanomistajat, jotka mielellään vanhojen uudistamisesta aiheutuviin
2939: ottavat vastaan sen maanarvon kohoamisen, kustann7tksiin, milloin maanviljeli-
2940: minkä uusien leveiden maanteiden rakentn- :iöillä on ilmeistä h?tötyä näistä teistä.
2941: minen heille tuottaa, eivät silti ole olleet
2942:
2943: Helsingissä, helmikuun 12 päivänä 1932.
2944:
2945: E. von Frenckell.
2946: Vll,9. - Toiv. a.l. N :o 13.
2947:
2948:
2949:
2950:
2951: Kivisalo y. m.: 1'cw,.javäkisillä p<dklwkunniUa olevien vuokm-
2952: alneiden itsenäistyttämisestä.
2953:
2954:
2955: E d u s k u_ n n a ll e.
2956:
2957: Kysymys valtion virkatalojen talousjär- väliaikaisilla ratkaisuilla. Heille on myön-
2958: jestelmän muuttamisesta kehityksen lnomia netty lyhyitä vuokra-ajan pidennyksiä en-
2959: oloja vastaavaksi on ollut usein esillä halli- tisillä ehdoilla. Valtion mailla oleville on
2960: tuksessa ja eduskunnassa. Päämääränä on annettu 4 vuoden ja yksityisten mailla asu-
2961: ollut se v. 1918 annetun vuokra-alueiden ville 5 vuoden vuokra-ajan pidennyksiä ker-
2962: lunastuslain perusteluissa mainittu ajatus, rallaan.
2963: että koko kruununtalolaitos olisi ensi tilassa Näin on luotu välitila, joka on venynyt
2964: poistettava sallimalla virkatalojen ja nii- pidempiaikaiseksi kuin luultiin, ja joka sen-
2965: hin kuuluvien vuokra-alueiden haltijain lu- vuoksi on koitunut vuokramiehille suuresti
2966: nastaa tilansa omikseen. Tätä tarkoittaen vaihingol'liseksi, jonka vuoksi siitä olisi ensi
2967: säädettiin v. 1922 laki virkataloihin kuulu- tilassa päästävä. Lainsäätäjäin olisi tässä-
2968: vain vuokra-alueiden lunastamisesta ja täy- kin asiassa luotava pysyväistä ja kartcttavn
2969: dennettiin sitä v. 1926. Myöhemminkin on epävarmoja välitiloja.
2970: tämä asia ollut usein esillä. M. m. hyväk- Viime vuonna jättivät edustaja Alestalo
2971: syttiin viime vuonna hallituksen esityksestä y. m. eduskunnalle esityksen virkataloje11
2972: laki asutustilallisten taloudellisen aseman vuokra-alueiden lunastusta koskevan lain
2973: parantamisest&. muuttamisek.si. Siinä esitetään lain puut-
2974: Niinikään on kysymys taajaväkisillä paik- teellisuuksia etupäässä virkatalojen vuok-
2975: kakunnilla olevain yksityisten ja erilaisten raajain kannalta katsoen. Tämä esitys kai-
2976: yhtymäin mailla asuvain vuokramiesten oi- paa mielestämme täydentämiRtä, sillä virka-
2977: keuksista ollut pohdinnan alaisena. Heidät, talojen vuokraajiakin oikeudettomammassa
2978: kuten sellaisilla seuduilla valtion muidenkin asemassa ovat niin valtion kuin yrksityisten-
2979: vuokraajat, jätettiin edellämainittujen lu- kin y. m. mailla asuvat taajavälösten seutu-
2980: nastuslakien ulkopuolelle. Näin tehtiin siinä jen vuokramiehet, jotka suurimmalta osal-
2981: mielessä, että heidän asiansa ratkaistaan sa- taan ovat vähävaraisia mäkitupalaisia,
2982: maan tapaan kuin muittenkin vuokramies- torppareita, käsityöläisiä, pikkuvirkamiehiä
2983: ten sittenkun saadaan tällaisten vaikkakun- y. m. Tällaisia vuokralaisia on esim. Hä-
2984: tain asutusoloja säännöstelevä laki, asema- meenlinnan maalaiskunnassa sijaitsevain
2985: kaavalaki, joka onkin nyt saatu, astuen se Hätilän ja Ojoisten virkatalojen mailla yli
2986: voimaan tämän vuoden alussa. 300.
2987: Sillä ajalla, joka on kulunut mainittujen Kuten sanottu, jätettiin heidät mainittu-
2988: hmastuslakien säätämisestä, on taajaväkis- jen lunastuslakien ulkopuolelle. Näin teh-
2989: ten seutujen vuokramiesten asiaa hoidettu tiin senvuoksi ettei heidän maanomistuk-
2990: 86 VII,9. - Taajaväkisten paikkakuntain vuokra-alueet.
2991:
2992: sensa olisi esteenä tällaisten seutujen asu- pienet säästönsä ja monivuotisen työnsä tu-
2993: tusolojen vastaiselle järjestelyll€. Samasta lokset. Niillekin, jotka eivät ole sortuneet
2994: syystä on heille myönnetty vain niin lyhyt- tiloilta~w, on tämä välitila vahingollinen.
2995: aikaisia kuin 4 tai 5 vuoden vuokra-ajan On tapauksia. että esim. torpparin riihi on
2996: pidennyksiä. niin rappeutunut, ettei sille ole myönnetty
2997: Epäilemättä on lainsäätäjällä syytä ottaa palovakuutusta, mutta uuden riihen raken-
2998: huomioon vastaisia järjestelyjä helpoittavia tamiseenkin on ollut uskallettua ryhtyä kun
2999: näkökohtia. Mutta tämä ei saa tapahtua on ollut vain 5 vuoden vuokra-aika. Näin
3000: millä hinnalla tahansa. Sellaisen välitilan ehkäisee tämä vuosi vuodelta yhä vaikeam-
3001: luominen, josta nyt on puhe, voidaan hy- maksi käynyt välitila kaikkea yritteliäi-
3002: väksyä vain sillä ehdolla ettei se tule pitkä- syyttä, joka kuitenkin on välttämätön vuok-
3003: aikaiseksi. Jos se sitävastoin jatkuu vuosi- ramiesten toimeentuloksi ja kansantalou-
3004: kymmenen ja ylikin, kuten on tapahtunut, delle kokonaisuudessaankin hyödyksi.
3005: koituu se tuhoisaksi sen uhreilk:si joutuneille Pitkäaikainen epävarmuus kasvattaa
3006: vuokramiehille ja kansakunnalle kokonai- myös näissä vuokralaisissa katkeraa mieli-
3007: suudessaa:nJkin vahingolliseksi. alaa. He tietävät, että toiset saivat lunas-
3008: Tämä välitila on nyt jo tehnyt monen tusoikeuden jo yli 10 vuotta sitten, mutta
3009: vuokramiehen aseman perin vaikeaksi. Vuo- he, jotka yhtähyvin olisivat sen ansainneet,
3010: sien varrella tapahtunut talouselämän kehi- ovat yhä edelleen sitä ilman. Heille on lu-
3011: tys on vaatinut rakennusten kunnostamista vattu korvausta siinä tapauksessa, etteivät
3012: ja uusimista sekä maan saattamista tuottoi- saa lunastusoikeutta. Jo vuoden 1918 lu-
3013: sammaksi, esim. puutarhaviljelyksen kautta. nastuslakia säädettäessä oli puhe korvauk-
3014: Mutta kun vuokra-aika on ollut lyhyt eikä sesta ja v :n 1926 valtion mailla asuvia vuok-
3015: ole ollut tietoa saako sen päätyttyä olla ti- ralaisiu koskevan lain 8 § :ssä suoraan luva-
3016: lallaan, niin on ollut uskallettua ryhtyä taan: ,Vuokramiehelle, jonka hallitsemaan
3017: enempiä kustannuksia vaativiin uudistuk- vuokra-alueeseen ei ole 7 § :ssä säiidettyä
3018: siin. Jos kuitenkin, kaikesta epävarmuu- lunastusoikeutta, maksettavasta korvauk-
3019: desta huolimatta, joku vuokramies on esim. sesta säädetään eri'kseen.'' Näin luvataan
3020: rakentanut uuden asunnon rappeutuneen oikein lakipykälässä, mutta tällaisen ,erik-
3021: tilalle, ei hän ole saanut kiinnitysluottoa, seen säätämisen" asemasta tehtiin esim. v.
3022: josta syystä on turvautunut takuulainoihi:n. 1930 toisilla valtiopäivillä ehdotus, että taa-
3023: Näin on tehty siinäkin toivossa, että lähi- javäkisten paikka:kuntain vuokramiehille
3024: vuosina saa lunastaa maan omakseen, sillä lisättäisiin vuokramaksua viisikertaisesti.
3025: onhan asiasta paljon puhuttu. Mutta kun Tämä ehdotus tuli toki hylätyksi, mutta jos
3026: useinmainittu välitila on vuodesta toiseen tätä välitilaa vielä pitkälle jatkuu, voidaan
3027: jatkunut, ovat monet joutuneet kärsimään sellainen ehdotus tehdä yhä uudelleen, kun-
3028: huomattavia tappioita. Monen on täytynyt nes se saadaan läpiajetuksi. .Ja mitä tulee
3029: myydä hiljattain rakentll!mansa asunto vel- korvaukseen, ei siitä enää puhu kukaan.
3030: kojain tyydyttämiseksi alihintaa:n, jota on 'räl1ainen menettely näitä vuokralaisia koh-
3031: painanut vielä alemmaksi epätietoisuus taan kasvattaa heissä kaikelle .'thteiskunta-
3032: siitä saako ostaja vuokra-ajan päätyttyä elämälle katkeraa mielialaa.
3033: olla paikoillaan siedettävillä ehdoilla. Mo- Edelläesitetyistä. ja useista muistakin
3034: nen on täytynyt luovuttaa asuntonsa velko- syistä, sekä huomioonottaen, että tämän
3035: jille ja takausmiehille sellaisena;an j. n. e. vuoden alussa astui voimaan asemakaavil-
3036: Näin on moni yritteliäs, mutta köy!hä mies laki, jonka nojalla taajaväkisten seutujen
3037: menettänyt asuntonsa, vuokraoikeutensa, asutusolojen järjestelyyn on paikoin jo
3038: VII,~J. - Kivisalo y. m. 87
3039:
3040: ryhdyttykin, olisi viipymättä saatava edellä- mukset. 'rähän huomautamme, että snna
3041: mainittuihin vuokra-alueiden lunastusta tapauksessa tulee kiinnitysluotan saanti
3042: koskeviin lakeihin sellaiset muutokset, ettii olemaan heille yhtä mahdotonta kuin ny-
3043: kullakin taajaväkisellä paikkakunnalla, heti kyäänkin. Huomautamme myös, että vuok-
3044: kun asemakaava on sille vahvistettu, vuokra- ralainen on aina jossakin määrin toisen mie-
3045: miehet saavat lunastaa maansa omikseen ja livallan alainen ja että mielivaltaa voivat
3046: että lunastushinta määrätään mainituissa käyttää yhtä hyvin valtion y. m. yhtymäin
3047: laeissa säädettyjen perusteiden mukaan. tiluksia valvovat viranomaiset kuin yksityi-
3048: Vastaavat muutokset olisi tehtävä myös nen ma:anomistajakin.
3049: seurakuntain y. m. yhtymäin mailla ole:via Vielä huomautammc, että valtion vuokra-
3050: vuokralaisia koskeviin lakeihin. alueiden hoitokulut nielevät niin suuren
3051: Voidaan ehkä väittää, että nämä alueet osan niistä saaduista tuloista, että valtion
3052: liikepaikkojen lähellä olevina ovat liian ar- saama ylijäämä on aivan vähäinen. Ja mitä
3053: vokkaita lunastuslain alle asetettaviksi. Tä- tulee muihin vuokranantajiin, on nykyinen
3054: hän huomautamme, että silloin kun :vuokra- epävarma välitila näillekin monessa suh-
3055: miehet mailleen tulivat, olivat ne mitä ki- teessa haitallinen. Ehdottamamme muutos
3056: vikk:oisimpia ja louhuisimpia, eikä niillä on siis, ainakin jossakin määrin edullinen
3057: sitä ennen ·ollut mitään käyttöarvoa. Ne kaikille vuokranantajillekin.
3058: ovat saaneet nykyisen arvonsa vn:okralaisten Viitaten edelläesitettyyn ehdotamme edus-
3059: niille asettumisen ja heidän ahkeran työnsä kunnan päätettäväksi toivomuksen,
3060: ·sekä monessa tapauksessa melkoisia kustan-
3061: nuksia vaativien maantasoitusten, teiden että haUit-us antaisi Edtlskunnalle
3062: tekemisen y. m. kautta. On väärin ottaa esityksen vuoden 1918 vuokra-aluei-
3063: köyhiltä vuokramiehiltä sitä arvonnousua, den lunastusl(!tin .ia v. 1926 annetun
3064: jonka he itse OViat aikaansaaneet aihkera:lla valtion maiUa olevain vuokra-aluei-
3065: ja pitkäaikaisella työllä sekä monessa ta- den lunastamistn koskevan lain muut-
3066: pauksessa melkoisilla rahallisilla kustannuk- tttmiseksi niin, että taajaväkisillii
3067: silla. Lisäksi on huomattava, että kun paikkakunnilla olevat vuokrnmiehet
3068: näillä paikkakunnilla asutus on järjestetty, saavat lunastaa m,aansa omikseen,
3069: tulee niin valtiolla kuin muillakin maan- kullakin paikkakunnalla heti kun
3070: omistajilla jatkuvasti olemaan tuloja uusien asemakaava sille on vahvistettu ja
3071: tonttien myynnistä päivän hintoihin. muuten mainituissct laeissa sääde-
3072: Voidaan myös ehkä väittää, että näiden tyillii ehdoilla, sekä vastaaviksi muu-
3073: vuokralaisten asia tulee autetuksi sillä, että toksiksi muidenkin yhtymäin mailla
3074: heille annetaan pitkä1aikaiset vuororasopi- olevia vuokralaisia koskeviin lakeihin.
3075:
3076: Helsingissä, helmikuun 9 päivänä 1932.
3077:
3078: Väinö Kivisalo. Viljo Rantala.
3079: Akseli Kanerva. Mikko W. Erich.
3080: J. F. Tolonen. J. Lindqvist.
3081: Albin Koponen. Kalle Myllymäki..
3082: J. Väisänen. Julius Ailio.
3083: Aug. Kuusisto. Toivo Halonen.
3084: Hugo Aattela. Kustaa Perho.
3085: Alex Hämäläinen.
3086: 88
3087:
3088: Vll,to. - Toiv. al. N:o 14.
3089:
3090:
3091:
3092: Rapo y. m.: Kalct<Stusoikenden saattamisesta rnaanmnistuk-
3093: sestet 1·iippnnwttmnaksi.
3094:
3095: E du s kunnalle.
3096:
3097: Kuten tunnettua, on Suomessa kalastus- aikaan on melkein yksin()maan mahdollinen
3098: oikeutta koskeva laki kovin van'hanaikainen mnnikkovesillä. Ja onhan ymmmettävää,
3099: ja yksipuolinen. Se on kotoisin aina Ruot- että aaVialla merellä ikalastamiseen, jos mieli
3100: sin Vialtakunnan ajoilta saakka, vuodesta ansaita, täytyy pyydysten ja alusten olla
3101: 1734 lä~tien, siis lähes 200 vuotta vanha tavallista vahvempia. Sellaiset välineet ky-
3102: lainsäädös. Tämän, yli tsaarivallan ai- syvät huomattavia rahasummia, joita mah-
3103: kojerr1, eläneen lain (Rak. kaaren 18 luvun dollisuuksia tilattomilla harvoin on.
3104: 3 §:n) mukaan, kuuluu kalastusoikcm; Mutta eivät kaikki tilanomistajatkaan
3105: yleensä niille, jotka veden omistavat. Ja voi nykyisen kalastusta koskeren lain mu-
3106: veden omistusoikeus on yleensä riippuvai- kaan kalastaa muualla kuin aavalla merellä
3107: nen veteen rajoittuvan maan omistusoikeu- eli siellä, jossa tilattomilla on kalastusoi-
3108: desta siten, että ne omistavat veden, joille keus. Sillä ne pikkutilalliset, jotka ovat
3109: maakin kuuluu. - Siis kalastusoikeus päii- olleet touppareina ta~ muina maa•Iwuokraa-
3110: asiassa kuuluu maanomistajille. jina ja joiden vuokraoikeuksiin .ei kuulunut
3111: Maata omistamaton väestö saa kalastaa kalastusoikeutta, niin ei heillä senkään jäl-
3112: ongella ja koukulla isolla järvenselällä ky- keen, vaikkapa ovat lunastuslain mukaan
3113: länrajan ulkopuolella. Järvenselän suuruus saaneet maatilkkunsa omiin nimiinSä, ole
3114: täl!Jaisessa tapauksessa täytyy olla pituu- sen parempaa kalastusoikeutta. Eivätkä
3115: deltaan ja leveyd~ltään vähintään 8 ki•lo- myöskään ne saaristoissa ja muilla rannik-
3116: metriä. Edelleen sanotaan laissa, että jo- 'lroalueilla asuvat pienviljelijät, jotka omis-
3117: kaisella Suomen kansalaisella on oikeus har- tavat ainoostaan muutaman hehtaarin alan
3118: joittaa :kaikenlaista kalastusta meressä ky- maata, ja joiden pääelinkeinoksi niin ollen
3119: länrajan ulkopuolella, ei kuitenkaan 10 ki- useimmassa tapauksessa jää 'kal.astus, voi
3120: lometrrn alalla lohipitoisen kymin tahi joen mitenkään olla tyytyväisiä ·nykyiseen jär-
3121: suulla, lukien suusta ulospäin sekä kummal- jestelmään, koska heillä on liian väJ:län sitä
3122: lekin puolelle. Swmoin meren rannoilla, · vesialuetta, joka heidän kalastusk()nnukseen
3123: jotka kuuluvat kruunulle, ellei niitä ole lain muka.an kuuluu.
3124: yksityisille eri sopimuksella myönnetty. Näin Suomessa. - Mutta esimenkikinä
3125: Samoi•n on onkiminen ja kaikenlainen muu mainittakoon, että Amerilmn YhdysVlal-
3126: koulkkukalastus syvässä vedessä ul'lrosaaris- loissa ja Kanadassa, vaikkapa ovatlki'lll ko-
3127: tossa ja meren rinteessä jokaiselle sallittu. vin kapitalistisia valtioita, niin on siellä
3128: - Tässä pääasiallisi.mmat kalastusoikeudet kalastusoikeus melkein yleistä kaikille,
3129: tilattomille kalastajille. jotka vain haluavat kalastaa. Esim. Yhdys-
3130: Edelläolevasta siis selviää, ettei tilaton valloissa kuuluvat kalav.edet nykyisin val-
3131: väestö saa lmlastaa rannikkovesillä. Siis ei tiolle, mutta kuitellikin niin, että meressä,
3132: sellaisilla seuduilla, joissa kalastus kävisi suurissa järvissä ja j()kien suissa saa jdkai-
3133: helpommaksi ja edullisemmaksi. Sillä on- nen kansa:lainen vapaasti ha<rjoittaa kouk-
3134: han tunnettua, että kalansaanti keväiseen kukalastusta, kun taasen muilla pyyntiväli-
3135: Vll,to. - Rapo y. m. 89
3136:
3137: neillä kalastus on luvallista Innastamalla maassa, kalastusoikeus olisi jokaisella, joka
3138: erikoiset lupaliput, eriJ.aiset eri pyydyksiä sitä haluaa. Tämä uudistus !kävisi sopivim-
3139: var,ten. Ja useissa Amerikan valtioissa on min siten, että kaikki kalavedet olisi· saa-
3140: kalastusoikeutta varten kehitetty n. s. li- tava valtiolle kuuluviksi, tai sitten koko-
3141: senssijärjestelmä sitä periaatetta siJlmällä- naan yleisiksi eli maanomistuksesta riippu-
3142: pitäen, että kuka tahansa saa kalastaa, mattomiksi. Poikkeuksia voisi myöntää ai-
3143: kun vain hankkii lilsenssin eli kalastuslkor- noastaan siinä tapauksessa, j.os joku maa-
3144: tin. Ja tämän laatuisen lisenssin hankkimi- tilMJ.omistaja i~stuttaa kaloja maiHensa si-
3145: nen tuleR verrattain halvaksi. Eräissä val- sällä oleviin vesiin. - Tämän, varsin oi-
3146: tioissa on lisenssin maksu O.z5-0.5o doll., keutetun uudistuJksen puolesta voidaan
3147: eräissä vähän yli dollariin. Onpa eräissä vielä sanoa, ettei klenenkään maanomista-
3148: valtioissa lisenssit aivan ilmaisiakin ( esim. jam. tarvitse järvistä ja joista huolta pitää,
3149: Wisconsin, Ohio, Minnesota). - Yksityis- eikä niiden eteen minkäänlaista työtä tehdä,
3150: omilstusoikeuksia kalastukseen on anihar- eikä edes veroalmwn maksaa. Senpä vuoksi
3151: vassa paikassa. Ja ueikin vain sellaisissa onkin nykyinen menettely aivan selvästi
3152: pienissä vesissä, jotka kuuluvat esim. yksi- luonnonlain vastaimen. Jos kuika välhänkin
3153: tyisten maiden sisälle ja sitä varten teh- ajattelee tätä asiaa uiin täytyy tulla siihen
3154: dyissä lammeissa, joissa ovat istuteltut ka- käsitykseen, että kalastu:~oikeus on kuuluva
3155: lat. kaikille ihmisille, kuten se ihmiskunnan
3156: Edlelläolevasta lyhyestäkin selostuksesta alkuailmina olikin. Ja näin ovat tietySiti
3157: siis selviää, että Yhdysvalloissa on mel- ajatelleet ne maa:nomistajat, jotJka ovat an-
3158: kei:n~pä yleinen kalastusoikeus, eikä ole - taneet tilattomienkin ~alastaa rannikkove-
3159: muutamia yksityistapauksia lukuunotta- sillään. Ja tämänlaisia maanomistajia on
3160: ma<tta - maanomiStuksesta riippuvainen. usealla taholla maatamme. Mutta kun tie-
3161: Kanadassa on melkeinpä yhtä ·laaja kalas- detään, että suuri osa manttaalinomistajista
3162: tusoikeus. MyöskiJI]J eraissa Euroopan ei tule koskaan vapaaehtoisesti luopumaan
3163: maissa, esim. Itä~Preussissä, on kalastusoi~ tästä ansiottomasta oilkeudesta, ni~n olisi
3164: keus kansanvaltaiSiemmalla kannalla kuin toki jo vihdoin saatava laki tässä koh-
3165: meiilä. Preussin jä·rviylängön 3,000--4,000 den korjatuksi siten, että kalastus tulisi
3166: järveä käsittävistä noin 17·5,000 hehtaarin moonomistulksesta riippumattomaksi.
3167: alan vesistöistä melkein puolet kuuluu val- Kaiken edelläolevan perusteella rohke-
3168: tiolle, laput kaupunki, ja maalaisikunnille nemme kunnioittaen ehdottaa eduskunnan
3169: ja pienin osa yiksityisille. Ja siteiJJ yhteis- päätettäväksi toivomuksen,
3170: kunnalle kuuluvista kalastusalueista saavat
3171: yksityiset vuokrata kalastusalmita kohtuul- että hallitus antaisi esityksen
3172: lista vuokramaiksua vastaan. laiksi, jonka mtt-kaan kalastusoikeus
3173: Edellämainittuihin esirrnerkkeihin viita- tulisi 11uumomistuksesta riippumatto-
3174: ten voidaan oikeuden ja kohtuuden mu- maksi.
3175: kaan vaatia, että Suomessakin, tuhatjärvien
3176: Helsingissä 10 p:nä helmikuuta 1932.
3177: Jussi Rapo. Mikko Suokas.
3178: D. B. Lindman. Juho Pyy.
3179: Armas Paasonen. Onni Hiltunen.
3180: Hugo Aattela. Matti Lepistö.
3181: Viljo Rantala. A. J. Kosonen.
3182: Aug. Kuusisto. J. Lindqvist.
3183: K. Hakala. J. Kova.nen.
3184: Edward Setälä. Taavetti Nuutinen.
3185: Kustaa Perho. E. Aromaa.
3186: Akseli Kanerva. Yrjö WelliDg.
3187: 12
3188: .. ~ .
3189: VALTIOPAIVAT
3190: 19 3 2
3191:
3192:
3193: LIITTEET
3194: VIII
3195: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT TOIVOMUS~
3196: ALOITTEET
3197:
3198:
3199:
3200:
3201: HELSINKI 1932
3202: VALTIONEUVOSTON KIRJAP AlNO
3203: 1
3204: 1
3205: 1
3206: 1
3207: 1
3208: 1
3209: 1
3210: 1
3211: 1
3212: 1
3213: 1
3214: 1
3215: 1
3216: 1
3217: 1
3218: 1
3219: 1
3220: 1
3221: 1
3222: 1
3223: 1
3224: 1
3225: 1
3226: 1
3227: 1
3228: 1
3229: Oppikouluja, raittiusopetusta ja lastensuojelua koskevia
3230: toivomusaloitteita.
3231: VIII,L - Hemst. mot. N :o 15.
3232:
3233:
3234:
3235:
3236: Åkerblom m. fl.: Angående nykterhet81tndervisningen i
3237: skolorna.
3238:
3239:
3240: T i ll R i k s d a g e n.
3241:
3242: Sedan rusdryckshandeln blir fri, blir be- egentlig nykterhetsunclervisning. ,Dess-
3243: hovet av nykterhetsarbete på upplysnin- utom har man kunnat konstatera", säger
3244: gens och övertygelsens väg nödvändigare än kommitten, ,att folkskollärarna även över
3245: fiirut. De förslag och p1aner, som tid efter huvud hyst ett större personligt intresse för
3246: annan framställts fiir detta nykterhetsar- saken än lärarna vid lärdomsskolorna' '. I
3247: bete, böra nu med det första förverkligas. BjörkenheilTh-kommittens betänkande av
3248: I synnerhet bör detta arbete nu upptagas 1931 yttras härom bl. a. : ,Främst klagas
3249: med ene1.1gi och allvar vid skolundervisnin- över den svaga nykterhetsundervisningen i
3250: gen. Nykterhetsfrågan är framfiir allt en lärdomsskolorna. '' De publicerade årsbe-
3251: peclagogisk fråga. rättelserna från lärdomsSikolorna giva också
3252: Redan år 1909 uppgjorcle en statskom- bekräftelse på, att nykterhetsundervisnin-
3253: mitte plan för nykterhetsundervisning i gen icke meddelas i dessa skolor i sådan
3254: skolorna. Efter anvisning av denna kom- omfattning, som önskligt vore. Man kon-
3255: mitte har skolsty relsen utfärdat iuppma-
3256: 1
3257: staterar, att t. ex. läroämnet zoologi och
3258: ningar till både folk- och lärdomsskolorna biologi läses på alla k1asser i lyceerna 2
3259: samt seminarierna att meddela undervis- eller 1 timme i veckan. I denna kurs borde
3260: ning om rusdrycksbrukets faror för den en- med lätthet kunna inordnas ett 10-tal lek-
3261: skilde och :för samhället. Sådana cirkulär tioner på exempelvis V och VI klasserna
3262: ha utfärdats till fo~kskolorna 5/4 1910 och rörande alkoholbruket, och kursen i zoologi
3263: 24/1 1922, till seminarierna 5/4 1910 och och biologi finge avkortas i motsvarande
3264: 7/10 1925 samt tiH lärdomsskolorna 24/5 grad.
3265: 1912, 27/6 1918 och 11/1 1923. Ifall de Erfarenheten har visat, att oftast ingen
3266: planer, som :framställts i dessa cirkulär, undervisning ~alls blir mcdclelad om alkohol-
3267: skulle ha förverkligats i alla skolor, så vore hruket, d. v. s. egentlig nykterh.etsunder-
3268: ingenting vidare att önska på detta område. visning, ifall denna icke sker med ledning
3269: :M:en den allmänna uppfattningen är, att så av en särskild lärobok och på särskilt an-
3270: icke har skett. I det under ordförandeskar> visade timmar samt i en följd. I de skolor,
3271: av överdirektör lVIartti Kovero '1926 ut- där man följt en särskild lärobok och
3272: givna betänkandet anmärkes, att nykter- meddelat nykterhetsundervisningen enligt
3273: hetsundervisningen i lärdomsskolorna ej denna i en följd under 10---12 lektioner,
3274: kan bedrivas efter pedagogiska principer har man hunnit belysa ämnet både från hy-
3275: lika effektivt som i folkSikolorna, emedan det gienisk och social synpunkt. Den av Matti
3276: i lärdomsskolorna är endast läraren i gym- Helenius-Seppälä 00h Alli Trygg-Helenius
3277: nastik och hälsolära, som har att meddela utgivna ,l;ärobok om alkohol" har visat
3278: Vlll,l. - Raittiusopetus kouluist-1a.
3279:
3280: sig vara en tjänlig lärobok i dctta ämne. visningens närmare planläggning och över-
3281: Där ingen dylik lärobok anlitas, beröres vakande.
3282: alkoholbruket blott i fö11bigående, emedan Det är dessa olika förslag oeh planer,
3283: kursböckerna i natur- och hälsolära alltför som omsider borde fås bringade till verk-
3284: flyktigt beröra alkoholfrågan. ställighet. ,Erfarenheten har redan till-
3285: Till samma uppfattning ha också de räckligt visat ", säger Björkenheim-kommit-
3286: statskommitteer, som berört frägan om nyk- ten, ,att också de bästa pl•aner för nykter-
3287: terhetsundervisningen, kommit. Så kom- hetsundervisningens bedrivande i våra sko-
3288: mitten, som 1925 uppgjorde nytt förslag till 'lor lätt föl"bliva dijda lbokstäver, om man
3289: läroplan för folkskolorna, likaså den 1929 icke drager förs011g om dessas förverkli-
3290: tillsatta tvåmanna:kommitten för uppgö- gande".
3291: rande av detaljerad plan för nykterhets- Från nästa läsårs början borde nu nyk-
3292: undervisningen och på samma sätt Björken- terhetsundervisningen fås upptagen i alla
3293: heim-kommitten. Tvåmannakommitten an- skolors läroprogram och fås meddelad på
3294: m.ärker bl. a., att om nykterhetsundervis- det sätt, som planlagts och rekommenderats
3295: ningen meddelas endast tillfälligtvis i sam- av de nä:mnda kommitteerna, nämligen i
3296: band med olika läroämnen, så är det svårt fortlöpande lektionsserier och enligt en sär-
3297: för eleverna att bilda sig en sådan enhetlig skild lärobok. Åtgärder borde därför i så
3298: totaluppfattning om nykterhetsfrågan, som god tid vidtagas av regeringen och skolsty-
3299: \kunde bevaras i minnet och som kunde ut- relsen, att detta läroämnc hinner upptagas
3300: vecklas och fullkomnas. Och kontrollen i skolornas läroplaner för läsåret 1932-
3301: över att någon nykterhetsundervisning alls 1933.
3302: blir meddelad är med en sådan anordning På grund av dct anföDda förcslå vi, att
3303: nära nog omöjlig. Kommitten föreslår där- ri!ksdagen måtte !hemställa,
3304: för att, förutom den behandling, som nyk-
3305: terhetsfrå:gan rpå skolans lägre stadier blir ntt regeringen rnåtte vidtaga åt-
3306: föremål för i samband med olika läroäm- gärder till sådan anordning av nyk-
3307: nen, densamma senare åtminstone på mel- tC?·hetswndervisningen i skolorna,
3308: lanskolans högsta stadier skulle behandlas scmt planlagts av statens kmnmittee1·
3309: systematiskt på 12 för detta ändamål rcser- römnde (~lkohol[1·ågan, nämligen
3310: vemde timmar i en fortlöpande kurs, och 1} att denna unde1·visning rnedde-
3311: att denna undervisning skulle ske enligt en las i fortlöpande ku1·se1· och enligt
3312: för detta ändamål godkänd lärobok. särskild lärobok orn alkohol;
3313: Björken:heim-kommitten omfattar också 2) att de åtgMder, som planlagts
3314: dessa önskemål, men den vill få nYik:terhets- för utbildande av liimre för nyk-
3315: undervisningen införd också i alla andra t erhct.nmdervisningen f ö1·verkligas;
3316: slag av skolor: i tekniska och handelsskolor samt
3317: samt lantbruks- odh folkhögskoior. Och 3) att övervakningen av denna un-
3318: kommitten upptager vidare de yrkanden, dC?·visning ordnas på ett tillfreds-
3319: som framställts i Vhlkkunens kommitte 1926 ställande sätt; ävensom
3320: om alkoholfrågan som studie:ämne i uni'Ver- 'att nykterhetsundervisning i denna
3321: sitetet, om särskilda årlig1a ny!kterhetskurser form införes i alla skolor i landet
3322: för lärare och om en eller två särskilda in- från instundande läsårs början .
3323: .spektörers anställande för nykterhetsunder-
3324:
3325: Helsingfors den 3 februari 1932.
3326:
3327: K. V. Åkerblom. Levi Jern. Edvard Haga.
3328: 97
3329:
3330: VIII,1. - Toiv. al. N :o 15.
3331:
3332:
3333:
3334:
3335: Åkerblom y. m.: Raittiusopetuksesta kottlttissa.
3336:
3337:
3338: Ed u s kunnalle.
3339:
3340: SiUenkun väkijuomakauppa tulee va- kaan on ollut enemmän henkilökohtaista
3341: opaaksi, muodostuu cvalistuksellisen ja va- asianharrastusta kuin opprkoulunopetta-
3342: kaumuksellisen raittiustyön tarve cvälttä- jilla. '' Björkenheimin komitean v. 1931 an-
3343: mättömämmäiksi kuin ennen. Ne ehdotukset netussa mietinnössä lausutaan tästä m. m.:
3344: ja suunnitelmat, joita aika ajoin on esitetty ,Etenkin oppikouluissa annettua raittius-
3345: tätä raittiustyötä cvarten, on nyt mitä ;pi- opetusta on valitettu heikoksi.'' Oppikou-
3346: kimmin toteutettacva. Etenkin- on tähän 11Uj•en julkaistuista vuosikertomuksista saa
3347: työhön nyt käytävä ta-rmoilla ja 'V·a:kacvasti myöskin ·vahvistulksen siihen, ett•ei rraittius-
3348: käsiksi ikouluopetuksessa. Raittiuskysymys opetusta näissä !kouluissa anneta sellaisessa
3349: 'On ennen kail"kea pedagoginen kysymys. laajuudessa kuin toivottavaa olisi. Voidaan
3350: Jo v. 1909 laa;ti eräs cvaltionlkomitea suun- todeta, että esim. eläinoppia ja biologiaa
3351: nitelman koulujen raittiusopetusta varten. luetaan 1yseoissa kaikilla •luokiUa 2 tai 1
3352: Tämän komitean ohjeiden mukaisesti on tunti viiikossa. Tähän kurssiin pitäisi hel-
3353: kouluhallitus laatinut kaooa- ja oppikou- :posti voida mahduttaa kymmenkunta oppi-
3354: luiLle selkä semina:areille lkehoituksia antaa tuntia alko!holinikäytöstä esimerki~ksi viiden-
3355: opetusta cvälkijuomain käytön v&aroista yk- nellä tai kuudenneilla luokalla, ja däinopin
3356: sityiselle ja yhteiskunnalle. ·S·ellaisia kiertO- ja biologian oppimä.ärää voitaisiin vastaa-
3357: kirjeitä on [ähetetty kansalkouluiRe 5jl! vasti lyhentää.
3358: 1'9i10 ja 24/1 1922, seminaareille 5/4 1910 Kokemus on osoittanut, ettei use~mmi
3359: ja 7110 1925 ookä oppikouluille 24/'5 l9il2, ten anneta minkäänlaista opetusta allk:ohO-
3360: 27/6 19,18 ja 11/1 19123. Jos oo suunni- linikäytöstä, s. o. ·varsinaista raittiusope-
3361: telmat, joita on esitetty .näissä kiertokir- tusta, jos ,tämä opetus ·ei ole järjestetty
3362: jeissä, olisi toteutettu kaikissa kouluissa, eriikoisen oppikirjan pohjalla ja erikoisesti
3363: niin ei tällä alalla olisi mitään toivottavaa. määrättyinä tunteina sekä yhtäjaksoisesti
3364: Mutta yleinen käsitys on, •että niin ei ole tapahtuvaksi. Niissä kouluissa, joissa on
3365: tapa~htunut. Ylijohtaja Martti Koveron pu- seurattu erikoista oppikirjaa ja a.nnettu
3366: heenjohdolla toimineen komitean v. 192.6 raittiusopetusta sen pohjalla 10'-12 perräk-
3367: antamassa mietinnössä huomautetaan ettei käisenä oppituntina, on ennätetty valaista
3368: raittiusopetusta oppilkoului&<;a voida antaa ainetta sekä terveydelliseltä että yhteiskun-
3369: pedagogisia näköik:ohtia silmälläpitäen yhtä nallHselta kannalta. Matti Helenius-Sep-
3370: tehokkaasti kuin kaooakouluissa, koska en- pälän ja AUi 'rrygg-Heleniuksen jwllkai-
3371: sinmainituissa vain 'Voimistelun ja terveys- sema ,Alkoholin vaikutukset" on näyttäy-
3372: opin ·Opettajan tehtävänä on varsinaisen tynyt soveliaaksi oppikirjaksi tässä aineessa.
3373: raittiusop.etuksen antaminen. ,Sitäpaitsi Siellä, missä ei mitään tällaista oppiikirrj·aa
3374: on ollut todettavissa", lausuu komitea, käytetä, kosketeliaan alkoholinkäyttöä vain
3375: ,että kansakoulunopettajilla myös ylimal- ohimennen, koska luonnon- ja terveysopin
3376:
3377: 13
3378: 98 VIII,l. - Raittiusopetus kouluissa.
3379:
3380: kurssikirjat aivan liian sivumennen kos- raittiusopetuksen lähempää suunnittelua ia
3381: kettelevat alikohoJikysymystä. valvontaa vaTten.
3382: Samaan käsitykseen ovat tUJlleet myös- Nämä eri ehdotukset ja suunniteilmat pi-
3383: kin ne valtionkomiteat, jotka ovat käsitel- ,täisi vilhdoinkin saada toteutetuiiksi. ,Ko-
3384: leet kysymystä raittiusopetUJksesta. Niin kemus on jo yHin kyllin ·ennättänyt ~osoit
3385: komitea, joka 1925 rlaati uuden ·elhdotuk- taa", lausuu Björkenheimin ko.mitea, ,että
3386: sen kansalkoulujen oppisuunnite1ma!ksi, sa- parhaimmatkin suunnittelut raittiusope-
3387: moin v. 1929 asetettu 2-miehinen komit-ea, tuksen tehostamiseksi !kouluissamme jäävät
3388: jonka tehtävänä oli laatia yksityisikohtainen helposti kuoUeeksi kirjaimeksi, ·ellei erikoi-
3389: suunni•telma raittiusopetusta varten, ja sa- sesti pidetä huolta niiden toteuttamisesta.''
3390: malla tavoin Björkenheimin komitea. Kah- Ensi lukuvuoden alusta pitäisi nyt rai·t-
3391: denmiehenkomitea huomauttaa m. m., että tiusopetus saada otetuksi kaikkien llroulu-
3392: jQs raittiusopetusta ann-etaan vain tilapäi- jen oppiohjelmaan ja järjestetyksi sillä ta-
3393: &'{lsti eri oppiaineiden yhteydessä, niin on vaNa, jota mainitut komiteat ovat suunni.
3394: oppilaiden vaikea muodostaa itselleen rait- telleet ja suosirtelleet, nimittäin yhtenäisinä
3395: tiuskysymyksestä seLlaista yhtenäistä koko- oppituntisarjoina ja erikoisen op.pikirjan.
3396: naiskäsitystä, joka voisi säilyä muistissa p<1hjalla. Hallituksen ja eduskunnan olisi
3397: ja jota vo·itaisiin kehittää ja täydellistyt- senvuoksi niin hyvissä ajoin ryhdyttävä
3398: tää. Ja jos asiat on näin järjestetty, on toimenpiteisiin, että tämä oppiaine ·ennä-
3399: milltei mahdotonta v~lvoa, että raittiusope- tetään ottaa lukuvuotta 1932.-19t33 varten
3400: tusta yleensä ensinkään annetaan. Ko.ruitea Jaadittaviin koulujen oppisuunnitelmiin.
3401: ehdottaa sen vuoksi, että sen lisäksi, että Edellä esitetyn perust·eeHa. ·ehdotamme
3402: raittiuskysymystä koulun alemmilla asteilla eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
3403: käsitellään eri oppiaineiden yhteydessä, sitä
3404: myöhemmin aina!kin keskikoulun ylimmillä eiftä hallitus ryhtyisi toimenpitei-
3405: asteiUa käsiteltäisiin järjestelmällisesti jat- siin ra.itt'l."'us,opetuksen järjestiimiseksi
3406: kuvan kurssin muodossa sitä varten varat- kouluihin sillä taval14 kuin alkoholi-
3407: tuina 12 oppituntina scll:ä että tätä ope- kysymystä käsitelleet v.altiQnkomiteat
3408: tusta annettaisiin tarkoitusta varten hyväk- ovat suunnitelleet, nimittäin
3409: sytyn oppikirjan pohjwlla. 1) että tätä opetwsta annetaan jat-
3410: Björkenheimin komitea hyv;ä!ksyi myös- kuvina oppikurssei:na ja erikaisen
3411: kin nämä toivomulkset, mutta se ~aluaa oppikirjan pohjallra;
3412: saada raittiusopetuksen ulotetuksi myöskin 2) että ne toimenpiteet, joita f#n
3413: kaiilliiin muihi·n kouluihin: teknillisiin ja suunniteltu opettajain valmistQmti-
3414: kauppakouluihin sekä maatarlouskouluihin seksi raittiwsopetusta vm·tern, toteu-
3415: ja kansanopistoihin. Ja komitea yhtyy tetaan; ja
3416: edelleen nii!hin vaatimuksiin, joita Virk!ku- 3) että tämäfn apetuksen valvonta
3417: sen komitea 1926 esitti al:k6holiikysymyksen järjestetään tyydyttävällä tooal;~a;
3418: ottamisesta OIPpiaineeksi yliopistoon, eri- .sekä
3419: koisten vuotuisten raittiuskurssien toimeen- että raittiusope,tus tässä muOOIJssa
3420: panemisesta opettajille ja yhden tai kah- järjestetään ~ 'kaikkii1t korlilui-
3421: den erikoisen tarkastajan asetta:misesta hin tulevan lukuvuoden al11,Sta.
3422:
3423: Helsingissä helmikuun 3 päivänä 1932.
3424:
3425: K. V. Åkerblom. Hannes Eskola.
3426: Väinö Malmivaara. B. H. Päivänsalo.
3427: Job. Korhonen.
3428: 9H
3429:
3430: Vlli,2. - Toiv. al. N:o 16.
3431:
3432:
3433:
3434: Jyske y. m.: Ykmtyisoppiko·u,lujen vaUioa!Vusta annetun
3435: lam muuttmnisuta..
3436:
3437:
3438: Eduskunnalle.
3439:
3440: Yksityisoppilroulujen valtioavusta heinä- 3.8,.000 mavkkaan. Tämä merkitsee 3-luok-
3441: kuun 2'4 päivänä 1925 annetun lain 1 ~:n kaiselle lukiolle yhteensä 66,000 markkaa
3442: a-kohdassa ma.initaam valtioavun, suuruu- tulojen vähenn~stä. Kun 8-luokkainen op-
3443: dest.a seuraavaa: pikoulu uuden lain muikaan menettää val-
3444: a) 40,000--45,000 markkaa vuod~ssa ku- tioavustaan 56,000 markkaa, on ilmeistä,
3445: takin toimessa olevaa varsmaista luokkaa että Helsingin maanviljely;slyseota kohdan-
3446: kohti, mikä valtiQapu eri!koisen suuria kus- nut alennus on koulun kestettävälksi liian
3447: tannuksia va8JtiNalla järjestysmuodolla toi- raskas.
3448: miville .kouluille voidaan koroittaa, valtio- Oppikouluja, jot'IDa ovat nauttineet tä-
3449: neuvoston harkinnan mukaan, korkeam- mänluontoista koroitettua. valtioavustusta
3450: paankin määrään. on ti.~ämämme mukaan vain ikaJksi, nim.
3451: Kun y1ksityisoppikoulujen valtioavusta Helsingin maanviljelyslyseo ja Porvoan·
3452: joulu<kuun .22 päivänä 1931 annetun lain naisopisto ja tyttölukio. Viimeksimainittua
3453: mukaan ei mainitunlaista erikoiskoroitusta lienee valtioavustuksen alennus kohdan-
3454: enää voida myöntää, on tämä lainmuutos nut vieläkin raskaamnrin.
3455: aiJ1eli,ttanut huomattavan suuret vaikeudet Edelläolevan perusteella eli"dotamme edus-
3456: eräille oppilaitoksirlle. Niinpä Helsingi•n kunnan päätettäväksi toivomuksen,
3457: maanviijelyslysoo, joka eduBkunta-aloi·t-
3458: teella perustettuna, ikoko toilll.i.n.tansa ajan, että hallitus kiireellisesti antaisi
3459: vuodesta 1908 lä!htien, on nauttinut koroi- eduskunnalle esityksen sellaiseksi
3460: tettua valtioa:pua., nyt uuden lain alaisena muutokseksi yksityisoppikouluista
3461: joutuu menettä.mään valtioavustaa:n niin joulukuun 22 päivänä 1931 annet,-
3462: paljon, että koulun, jos se tahtoo toimin- tuun lakiin, että valtioneuvosto ha1·-
3463: taansa jatkaa, on opetussuunnitelmaansa kintan.~a mukaan erikoisen suuria
3464: tehtävä niin suuria muutoksia, •e!ttä Sffi1 ny- kustannuksia vaativalla järjestys-
3465: kyinen, monivuotiseen kokeiluun. perustuva muodolla toimiville kouluille voisi
3466: muoto kokonaan ·lallclraa. myöntää korkeampiakin valtioapuja,
3467: Koulun tähän asti nauttima valtioapu kuin mitä mainitun la:in 2 §:n
3468: luokkaa kohti on ollut 60,000 markkaa, joka a-kohta edellyttää.
3469: valtioapu nyt on alennettu luokkaa kohti
3470:
3471: Helsingissä, helmikuun 11 päivänä 19312.
3472:
3473: J. Jyske. U. Brander.
3474: W. K. Sä.r.kkä. Eetu Jussila..
3475: E . .4. 'l'wja. A. K. Cajander.
3476: . J. Jlnlil L~pinen. Bruno Sa;rlin.
3477: lit J. Ja.tkola.. Alpo 0. Luostarinen.
3478: 100
3479:
3480: VIII,3. - Toiv. al. N:o 17.
3481:
3482:
3483:
3484: Rantanen y. m.: Ruotsin kielen tekemisestä S'lwrrtalaisissa
3485: oppikouluissa vapaaehtoiseksi oppiaineeksi.
3486:
3487: Ed u s kun n a 11 e.
3488:
3489: Kuta useampia vuosia tulee kuluneeksi hityksemme ei ole mahdollista. Toinen on
3490: valtakuntamme itsenäistymisestä, sitä ilmei- se, että vastenmielisyys ruotsin pakollista
3491: semmäksi käy se koulu- ja sivistysolojemme opiskelua vastaan kasvaa vuosi vuodelta ja
3492: epäkohta, että suuret sivistyskielet eivät voi, ellei parannusta lähiaikoina aikaan-
3493: suomenkielisissä oppikouluissamme saa saada, johtaa lisääntyvään tyytymättömyy-
3494: osakseen sitä huomiota, joka niihin mieles- teen, mikä nyt vielä on helposti vältettävissä
3495: tämme olisi kiinnitettävä. Pääsyynä tähä11 ilman menetyksiä niidenkään puolelta, jotka
3496: epäkohtaan on jokseenkin yleisen mielipi- puolustavat ruotsin jatkuvaa opiskelua; on-
3497: teen mukaan ruotsin kielen pakollinen ope- han selvää, että jos ruotsinkielen taito on
3498: tus mainituissa oppilaitoksissa. Niin kauan niin tärkeää, kuin miksi sitä selitetään, niin
3499: kuin tämä epäkohta on olemassa, .ei ole toi- voidaan sen opiskelu edelleen suorittaa va-
3500: veita parannuksesta, joka kuitenkin sekä ta- paaehtoisena aineena.
3501: loudellisista ja sivistyksellisistä että yleis- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
3502: kansallisista syistä on välttämätön. kunnan päätettäväksi toivomuksen,
3503: Niiden, jotka tätä parannusta vastusta-
3504: vat, tulisi muistaa ennen kaikkea kaksi tosi- että hallitus valmistaessaan EdHs-
3505: asiaa, jotka ovat tärkeämpiä kuin ensi sil- kunnaUe annettavaa esitystä oppikou-
3506: mäyksellä luullaankaan. Toinen on se, että lttn järjestysmuodon perusteista laa-
3507: epäkohdan poistaminen on niin tärkeä, että tisi suunnitelmanslt sillä tavoin, ettii
3508: sen aikaansaamiseksi tullaan maassa edellä suomenkielisten oppikoulujen oppi-
3509: mainituista syistä jatkuvasti toimimaan; laiden tulisi perinpohjaisesti opis-
3510: luopuminen tästä pyrkimyksestä olisi samaa kella yhtä suurta. sivistyskieltä ja että
3511: kuin luopurrninen tavoittelemasta sellaista ruotsinkieli olisi suomalaisissa oppi-
3512: kansamme elinehtoa, jota ilman nykyaikai- kouluissa vapaaehtoisesti opiskelta-
3513: sen kansainvälisen kilpailun vaatima talou- vien kielten .ioukossa.
3514: dellinen, sivistyksellinen ja kansallinen kc-
3515:
3516: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1932.
3517:
3518: Martti Rantanen. Jussi Annala. Antti Junes.
3519: K. W. Huhtala. A. K. Kaura. Heikki Vehkaoja.
3520: K. Anttila. J. Emil Lampinen. T. A. Janhonen.
3521: S. Tuomikoski. Paavo Ruotsala.inen. Uuno Hannula.
3522: Emil Pesonen. Matti Pitkänen. Eetu Jussila.
3523: Ansh. Alestalo. Eero Nurmesniemi. Antti Halonen.
3524: E. A.. Turja. Hannes Eskola. Vihtori Vesterinen.
3525: J. Lauri Mäkelä. J. Koivisto. Anton Suurkonka.
3526: E. F. Rautaharju. E. Lautala. Aleks. Koskenheimo.
3527: Kaino W. Oksanen. Alpo 0. Luostarinen. V. Huuhtanen.
3528: J. Erl. Pilppula. Antti Kuisma. P. Saarinen.
3529: Walter Mäkelä. Antti Kemppi.
3530: 101
3531:
3532: Vlll,4. - Toiv. al. N :o 18.
3533:
3534:
3535:
3536:
3537: Ailio: Esityksen antamisesta lasten.mojelulaiksi.
3538:
3539:
3540: E d u s k u n n a ll e.
3541:
3542: Jo viime vuosisadalla, 1897 vuoden sääty- Arveluna voidaan lausua, että hallitus on
3543: valtiopäivillä, tehtiin aloite y'hteiskunna:lli- katsonut viime vuosina vallinneen taloudel-
3544: sen lastensuojelun aikaansaamiseksi, että lisen pulan olevan esteenä tämänkin uudis-
3545: voitaisiin varjella kasvavan polven eräitä tuksen toteuttamiselle, koska tästä aiheutuisi
3546: ryhmiä riittävän hoidon ja kasvatuksen tehtyjen arviolaskelmain mukaan valtiolle
3547: puutteesta joutumasta turmioon. Samaa muutaman miljoonan markan lisämeno. On
3548: tarkoittavia aloitteita on y;ksikamarisessa kuitenkin lniomioonotettava, että kysymyk-
3549: eduskunnassa tehty useita ikertoja, kunnes sessä on niin laajakantoinen ja niin suurta
3550: vihdoin, perinpohjaisten valmistelujen jäl- lukumäärää kasvavaa nuorisoa koskeva suo-
3551: keen, 1929 vuoden toisille valtiopäiville jä- jelutoiminta, että sen tuottamat tulokset vas-
3552: tettiin hallituksen esitys lastensuojelulaiksi. taisivat epäilemättä moninkertaisesti sii-
3553: Esitys oli valiokuntakäsittelyn alaisena hen uhrattavia varoja, joiden määrää sitä
3554: sekä näillä että 1930 vuoden ensimmäisillä paitsi voidaan uudelleen harkita. Tärkeätä
3555: valtiopäivillä, mutta sen käsittely keskeytyi ennen kaikkea on lastensuojelutyölle saada
3556: eduskunnan hajoituksen johdosta. tarkoituksenmukainen järjestelmä ja lain-
3557: Sikäli kuin valiokuntakäsittelystä ilmeni, säädännön avulla laskettu kestävä pohja,
3558: esitys oli ka:tsottava hyvin harkituksi ja joiden puutteessa lastensuojelutoiminta ei
3559: pääasiallisesti tarkoitustaan vastaavaksi, jo- milloinkaan voi tulla riittävän tehokkaaksi.
3560: ten odottaa sopi, että tämä useita vuosikym- Ehdotan sen vuoksi kunnioittaen edus-
3561: meniä kaivattu yhteiskunnallinen uudistus kunnan päätettäväksi toivomuksen,
3562: olisi vihdoinkin voitu toteuttaa, ja että hal-
3563: litus tämän päämäärän saavuttamiseksi että hallitus ensi tilassa antaisi
3564: olisi viipymättä jättänyt uuden samansuun- Eduskunnalle uuden esityksen lasten-
3565: taisen esityksen viime vaalien jälkeen ko- stwjelulaiksi.
3566: koontuneelle eduskunnalle.
3567:
3568: Helsingissä 11 päivä.11ä helmikuuta 1932.
3569:
3570: Julius Ailio.
3571: •• ••
3572: VALTIOPAIVAT
3573: 19 3 2
3574:
3575:
3576: LIITTEET
3577: IX
3578: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÅHETYT LAKI~
3579: JA TOIVOMUSALOITTEET
3580:
3581:
3582:
3583:
3584: HELSINKI 1932
3585: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
3586: Asutustoimintaa, pienviljelyksen edistämistä, maa-, karja- ja
3587: kotitaloutta sekä metsänhoitoa y. m. koskevia laki- ja
3588: toivomusaloitteita.
3589: 107
3590:
3591: IX,1. - Lak. &1. N :o 6.
3592:
3593:
3594:
3595:
3596: Kesti: Ehdotus laiksi asut~tsla.in eräiden säännösten rnuut-
3597: tarnisesta.
3598:
3599:
3600: E d u s k u n n a ll e.
3601:
3602: Siitä saakka kun maamme· tuli itsenäi- joten asutustilasta maksettu yleishinta on
3603: seksi on asutuskysymys tullut maassamme useimmissa tapauksissa saattanut nousta
3604: .sekä yhteiskunnallisesti että taloudellisesti paljon yli kannattav:aisuusrajojen. Asutus-
3605: ikeskeisi:rnmiiksi kysymykseksi. lain vuodeLta 1922 17 § säätää että
3606: Se olotHa, mikä ennen torppa.rien va- asuntotilan omistajan on suoritettava lu-
3607: pauttamislainsäädäntöä maassamme oli, sai nastushintana valtiolle 9 % vuosittain ja
3608: tämän kansan .suuren enemmistön tajua- viljelystilan 7 %, josta korkoa toisessa ta-
3609: maan sen, että ainoa. ja tarkoituksenmukai- pauksessa 4% ja kuoletusta 3 %. Koke-
3610: .sin keioo asutuksen edistämiseksi ja tilat- mus on kuitenkin osoittanut, että vaikka
3611: toman väestön maahan kiinnittämiseksi yleinen korkokanta maassamme onkin pal-
3612: kuin myöskin yhteiskunnallisen elämän jon korkeampi tässä mainittua korkoa, ei
3613: eteenpäin viemiselle on täydellä omistus- kuitenkaan alkava maanviljelijä ja varsin-
3614: oikeudella olevan maatalouden ja siitä joh- kin uudisraivaaja voi menestyksellisesti ta-
3615: tuvan asutustoiminnan kehittäminen. louttaan alkaa ja kehittää, sillä korko on
3616: Asutustilallisiksi ryhtyville, että asutus- sittenkin liian korkea maataloudffll alkami-
3617: toiminta olisi täysin terveellä pohjalla, on selle ja jatkuvalle kehitykselle.
3618: valtiovallan taholta varattava sellaiset mah- Vertailun vuoksi voidaan mainita, että
3619: dollisuudet, että he voivat menestykselli- maamme kirjanpitotiloilla, vaikka usein
3620: sesti ta:loudelli'sen elämänsä alkaa sekä jat- parhailla maapohjillakin, saadaan paa-
3621: kuvasti kehittää sitä. omalle korkoa keskimäärin vain 4---5 %.
3622: Vuonna 1!922 voimaan astunut asutuslaki Kuinka voitaisiin vaatia silloin että alkava
3623: ja siihen sen jälestä tehdyt muutokset an- uudisviljelijä jaksaisi mUJksaa samaa korkoa
3624: tavat tosin mahdollisuuden maansaantiin kuin maan parhaat maJolitilat! Tilalliseksi
3625: niille tämän maan kansalaisille, jotka tah- rryhtyessään tämä ostaa maapdhjan, raken-
3626: tovat itselleen maata saada ja joilla on taa kartanon, raivaa peltoa sekä !hankkii
3627: edellytyksiä maatalouden harjoittamiseen. siihen elävän ja kuolleen irtaimiston ja sa-
3628: Mutta se kokemus, joka lain voimassaolo- malla täyttää velvollisuutensa perheen elät-
3629: ajalla on saavutettu, on toiselta rpuolen täjänä. Nämä ylllilueteHut jo vakuuttavat
3630: osoittanut, että laki erinäisissä kohdissa sen, että kysymyksessä oleva laiki ei vastaa
3631: kaipaa tarkistusta. nykyisin niitä edellytyksiä, mitä kannatta-
3632: KäytånnÖ88å on saatu havaita että mai- van voima.peräisen uudisasutuksen pitäisi
3633: den hinta valtion välityksellä ostettaessa on olla. ·
3634: useimmassa tapauksessa saattanut olla pal- Naapurimaassamme Eestissä on valtio-
3635: jonkin yli sen mitä maan tuotanto sallii, vallan puolelta asutuskysymys oivallettu-
3636: 108 IX, 1. - Asutuslain muuttaminen.
3637:
3638: kin paljon paremmin kuin meidän maas- korkoista luottoa, josta loppujen lopuksi
3639: samme. Sitä osoittaa se, että siellä, vaikka seuraa, että asutuslaiHa yritetty saavutus
3640: onkin maatalouden kannattavaisuutoon il- menettää merkityksensä.
3641: maston ynnä muiden seikkojen nojalla Tämän tähden olisi suurimman YJhteis-
3642: p.a:ljon suuremmat edellytykset, on val- kunnaUisen kysymyksen, asutustoiminnan
3643: tiolle maksettavain asutusmaiden korko edistämisen, vuoksi tärkeätä, että asutus-
3644: vaan 2% ja maksuaika 55 vuotta, joka kysymys maaiSSamme saataisiin sellaiseksi,
3645: seikka osoittaa, että siellä lainlaatijat ovat että asutusti~allisiksi ryhtyvät ja jo ryhty-
3646: olleet kaukonäköisiä ja sillä keinoin saa- noot voisivat menestylksellisesti ammattiaan
3647: neet pienviljelijäväestön taloudeUiset olot harjoittaa. On senvuoksi välttämätöntä,
3648: siihen suuntaan kehittymään, että niistä että koTko- ja kuo1letusmäärät alennetaan
3649: on tulevaisuudessa valtiolle hyötyä veroa- 7 %:sta 4 %:iin viljelystiloilla, joista olisi
3650: maksavina jäseninä. Meillä sitävastoin on 2 % kuoletusta ja 2 % korkoa, ja asunto-
3651: liian korkealla asutuskorolla p&ästy siihen, ti1oilla 9 %:sta 7 %:iin, joista 2 % korkoa
3652: että asutustilalliset ovat olleet pakoitetut ja loppu kuoletusta.
3653: ottamaan juoksevien menojensa peittämi- YHäolevaan viitaten saan kunnioittaen
3654: seksi, kun talous ei ole jak<>anut tuottaa ehdottaa,
3655: siihen sijoitetulle pääomalle kuuluvaa kor- erttä Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3656: koa, kauppa- ynnä säästöpankkien korkea- van laJr,iehdotuksen:
3657:
3658:
3659:
3660: Laki
3661: maan hankkimisesta asutustarkoituksiin annetun lain eräiden säännösten
3662: muuttamisesta.
3663:
3664: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muu tctaan 25 päivänä marraskuuta 1922 maan
3665: hankkimisesta asutustarkoituksiin annetun lain 3 ja 17 § :t näin kuuluviksi:
3666:
3667: 3 §. tuunsa, rakentamaan sille asunnon ellei
3668: Henkilöltä, joHe maata tämän lain mn- sellaista alueen mukana lunasteta, jru sitä-
3669: kaan voidaan hankkia, vaaditaan : paitsi, jos tila on. vilje1ystila, ryhtymään
3670: 1) että hän on täysi-ikäinen eikä ole sen viljelemiseen ;
3671: lainvoiman saaneelia päätöksellä uudelleen 4) ja 5) momentti kuten alkuperäisessä
3672: tuomittu rangaistuksoon sellaisesta rikok- laissa.
3673: sesta, josta seuraa kansalaisluottamuksen
3674: menetys, sekä että hän itse 'hallitsee itseään 1'7 §.
3675: ja omaisuuttaan; Asutustilan omistajan on suoritettava
3676: 2) että hän ei ennestään omista maata lunastushinta valtiolle, viljelystilan. omista-
3677: tai vuohamiehenä hallitse sellaista vuokra- tajan neljän prosentin ja asuntotilan omi~
3678: aluetta, jonka hän vuokra~alueiden lunas- tajan seitsemän prosentin vuotuismaksuilla,
3679: tamisesta voimassa olevan lainsäädännön joista kaksi prosenttia luetaan kulloinkin
3680: muka:an on oikeutettu omakseen lunasta- maksamatta olevalle pääomalle koroksi ja
3681: maan; jäännös pääoman kuoletukseksi. Kuitenkin
3682: 3) että hän sitoutuu kuuden vuoden ku- olkoon omistaja oikeutettu lyhentämään lu-
3683: luessa siitä lukien kun hän sai tilan ha1- nastushintaa suuremmallakin määrällä kuin
3684: IX, 1. - Kesti. 109
3685:
3686: edellä on sanottu taikka myös maksamaan Tämä laki tulee voimaan . . p.
3687: sen kerta kaikkiaan, noudattaen mitä siitä kuuta 193 ja. on sitä sovellettava myöskin
3688: asetuksella erikseen säädetään. aikaisemmin muodostettuihin asutustiloihin.
3689:
3690:
3691:
3692: Helsingissä, helmikuun 4 p :nä 19e2.
3693:
3694: Yrjö H. Kesti.
3695: 110
3696:
3697: IX,2. - Toiv. al. N :o 19.
3698:
3699:
3700:
3701:
3702: Cajander y. m.: illäärärahasta metsänhoitoyhdistysten avus-
3703: tamiseksi.
3704:
3705:
3706: E d u s k u n n a ll e.
3707:
3708: Esityksessään eduskunnalle valtion tulo- tukisi kutakin yhdistystä 5,000 markalla,
3709: ja menoarvioksi vuodelle 1930 ehdotti hal- olisivat ne saav;utukset yksityismetsätalou-
3710: litus myönnettävaksi metsänhoitoyhdistys- den kehittämisen vaikealla työmaana, jota
3711: ten avustamiseen 7'5,000 markkaa jaetta- mainitut yhdistyikset edustavaJt, pelaste-
3712: vaJksi metsänhoitolautrukuntien välityksellä tut." - Eduskunta taasen lausui: ,Raha-
3713: pienviljelijäin ·n.äilh.in yhdistyksiin liittymi- asia-aloitteen johdosta eduskunta on tässä
3714: sen helpottamiseksi. Tämän ehdotuksen tarkoitettujen ythdistyst'en tärkeään toi-
3715: myös eduskunta hyväksyi. mialaan katsoen merkinnyt niiden v,altion-
3716: Vuodeksi 1931 hallitus ehdotti tarkoitulk- avustuksen 200,000 markaksi.''
3717: seen osoitettavaksi .samansuuruisen eli Hallituiksen esityksessä valtion tulo- ja
3718: 75,000 markan määrärahan. Edustaja menoarvioksi vuodeHe 1932 ei tätä meno-
3719: A. K. Kauran yhdessä 16 muun edustajan momenttia löytynyt ensinkään, mikä seikka
3720: kanssa tekemän aloitteen (rahaasia-aloite lienee johtunut ilmeisestä erehdyksestä.
3721: N:o 63 v. 1930 toisilla valtiopäivillä) joh- Tämän tä:hden ei kuluvoo vuoden t.alous-
3722: dosta eduskunta koroitti määrära!han arviossa ole osoitettu mitään varoja puhee-
3723: 200,000 markkaan. -Mainitun aloitteen pe- naolevaan tarkoitukseen, mikä merkitsee
3724: rusteluissa sanota.an m. m. ,Eduskunta on sitä, että metsänhoitoyhdistykset jäävät
3725: myöntäessään tämän vuoden (1930) meno- tänä vuonna kokonaan vaille valtionaiVUJS-
3726: arviossa 75,000 mar.kikaa puheenalaisten yth- tusta.
3727: distysten tulkemiseksi osoWJanut periaat- Metsänhoitoyhdistysten t.a.rkoituks(m, mm·-
3728: teellisesti kannattavansa niidoo. edustatmaa kityksen ja toimintatapojen -v•alaisemiseksi
3729: suuntaa, mutta ilmeistä on, että mainittu otamme tähän eräitä otteita siitä kil•jel-
3730: summa ei paljoakaan tunnu, mikäli metsän- mästä, jonka Keskusmetsäseura Tapio ·viime
3731: hoilfioyhdistyksiä todella tahdota,an taloudel- vuoden lopulla. 1lähetti valtioneuvostolle ja
3732: lisesti tuikea. Erittäinkin nyt jolloin talou- jossa pyydettiin, että haBitus antaisi edus-
3733: dellinen pulakausi saattoo ainakin eräitä knnnaUe esityksen apuraihan V'aral!iillisesta
3734: jo hyvällä menestyksellä toimineita yhdis- metsänhoitoyhdistyksille vuodeksi 1932.
3735: tyksiä ahdinkotilaan ja jolloin useat pe- Tässä kirjelmässä lausutaan m. m.:
3736: rustetuista, mutta vastais~ksi vä!hwn toimi- ,Metsänho~toyhdistykse'llä tarkoitetaan
3737: neet yhdistykset ovat :hajoamisen vaarassa, yhdistystä, jonka jäsenet ovat liittyneet
3738: olisi niiden tukeminen suotavaa. Metsän- Y'hteen pa:tkatakseen työnjohtajan metsiensä
3739: hoitoyhdistyksen menot päättyvät yleensä hoitoa varten. Tällaisia yhdistyksiä perus-
3740: noin 25,000 markikaa.n vuodessa. Jos valtio tettiin jo joitakin vuosia ennen maailman
3741: IX,2. - Ca;iaulhlr y. m. 111
3742:
3743: sotaa, mutta ooimmät niistä, jotakin har- lui yhdistykseen siis keskimäärin 116 ha
3744: vaa poikkeusta lukuunottamatta, purtkau- metsämaata, josta käy selville, että tilat
3745: tuivat maailman sodan ja sitä seuranneen yleensä olivat pieniä.
3746: vaikean rbaloudellisen ajan vallitessa. Ruotsinkielisten metsämhoitolautaku.iuotien
3747: Vuonna 1928 elpyi tämä liike taas uudel- aluei'lla oli samoihin aikoihin myöskin met-
3748: leen, mutta pääsi vasta metsänhoitO:lauta- sätaloudellista yhtteistoimintaa syntynyt,
3749: lmntien astuessa toimeensa ilahduttavan ri- vaikka se siellä oli pukeutunut vähän toi-
3750: pcii.ksi, joik:Ja käy selvme seural!lvista lu- senlaiseen muotoon. Näiden piireissä oli
3751: vuista. vuGnna 1930 3 ylksityismetsähoitoaluetta ja
3752: Vuonna 1928 metsänhoitoyhdistyiksiä oli 2 metsänhoitoyhdistystä.
3753: 27, joista suurin osa oli samana vuonna YksityiS!llletsänhioirtoa~ueeksi swotaan sel-
3754: perustettuja. laista metsärwmistajien yhteenliittymää,
3755: Vuonna 1930 metsämhoitoyhdistyksiä oli jonka jäsenet ovat palkanneet itselleen
3756: toiminnassa 94. metsänhoitajan ja hän.en awstajiikseen tM'-
3757: Vuoden· 1930 lopulla kolmsi rperustettu- pe.ellis.en määrän metlsäityönjohtajia. Ne
3758: jen metsänhoitoyhdistysten määrä 111. ovrut tav;arlisia metsänhoitoyhdistyksiä laa-
3759: Metsänhoitoyhdistyksiä perustettiin, iku- jemmat ja jo niin pitkälle kehitetyt, että
3760: ten luonnollista onkin, enimmin Hä:meessä, niiden palvelukseen on saatu, jäsenten mää-
3761: Satakunnassa ja Lounais-Suomessa, mutta rän ollessa tarpeeksi suuri, myös !korkeim-
3762: niitä syntyi myös maan muissa osissa, vaik- man ammamtiop·etuksen saanut heNkilö. Yk:-
3763: kakin rajoitetussa mitassa. Vuoden· 1930 sityismetsä:nhoitoalueiden ja metsänhoito-
3764: lopulla 1toimi.vi-en metsänhoitoyhdistysten yhdistysten yhteinen jäsenmäärä kohosi
3765: jakautuminen käy selville seuraavasta met- rUQtsinkieliste:n· metsänhoitolautakuntien
3766: sänhoitolautakunni!ttain tehdystä luette- alueella 580 ja metsämaan pinta-ala oli
3767: losta: 53,058 ha.
3768: Tästä. ikäy selville, että metsänhoitoyh-
3769: Lounais-Suomen metsänh. l. 16 distys- ja muu yhteistoimintaliike oli tullut
3770: Satakunna•n 20 van~in huomattavaksi ja käsitti jo pinta-
3771: Etelä-Hämeen
3772: " 15
3773: " alaltaankin merlkittäviä aloja. Metsänhoito-
3774: Pohjois-Hämeen 9 yhdistysten palveluksessa oli kaikkiaan yli
3775: "
3776: Itä-Hämeen 4 s-ata ammattimiestä. On luonnollista, että
3777: " 4
3778: Ete1&Savon metsärnhoitolautakunnat suurimmalla mieli-
3779: Etelä-Karjalan
3780: " 8
3781: " • hyv'ällä näkivät kehiltykse:n· kulkevll!l1 tähän
3782: Itä~KarjaLan 1
3783: " suuntaan, ja etrt;ä ne tekivät voi,tavansa tä-
3784: Pohjois-Karjalan 3 män liikkeen kannattamiseksi. OIDl nim.
3785: Pohjo~avon
3786: " 8
3787: " huomattava, että metsänhoitolautakunnilla
3788: Keski-Suomen 3 on me1;slänhoitoyhdistyksistä useamman-
3789: "
3790: Etelä-Pohjaruna,an 3 laista hyötyä. Niiden avulLa yksityismet-
3791: "
3792: Yhteensä 94 sänhoidan työmaalle on saatu miLtei kaksin-
3793: kertainen metsätyönjohtajamäärrä. Metsän-
3794: Näiden yhdistysten yhteinen jäselnmäärä hoitolautailnmtien palveluksessa o.Ii nim..
3795: oli 4,636 ja yhdistyksiirn kuuluvoo· metsä- vuonna 1930
3796: maan yhteinen pinta-ala oii i536,244 !ha. Yh-
3797: distysten keskimäläräinen 'Pinta.ala oli siis metsätyönjoht.ajia, vakinaisia . . . . 103
3798: noin 5,700 ha ja yhdistybiin :lmuiLui keski- , y;li:m,ääräisiä . . 11
3799: määrin noin 49 jäsentä. Jäsentä kdhti kuu- yht-eensä 114
3800: 112 IX,2. - Metsänhoitoyhdistysten a-vnstaminen.
3801:
3802: Metsänhoitoy'hdistyksien muodostumisella markkaa. Metsänhoitoyhdistysten rahoitta-
3803: oli metsänhoitolautakunnan työ sikäli hel- minen on tapahtunut rniim·, että metsänomis-
3804: pottunut, että sen valvontatoiminta suu- tajat, jotka siihen ovat jäsen:iJksi liittyneet,
3805: rimmalta 10saltaan vaipautui niiden hakkui- ovat sitoutuneet metsämaansa laajuuden
3806: den kohdalta, jotka toimitettiin metsänhoi- mukaisesti maksamaan ha:n alalta määrä-
3807: toyihdistysten metsissä ja lautalkunta voi tyn pinta-alamaksun. Sen lisäksi jokainen
3808: sitä vapaammin keskittää työnsä yhdistys- metsä:nomistaja, joka käyttää metsätalous-
3809: ten metsissä suoritetun työn ohjaamiseen. neuvojaa, maksaa hänelle sovitun päivära-
3810: Metsänhoitoyihdistykset plivat jo alkuaan han ja antaa hänelle vapa.an ylöspidon toi-
3811: asettuneet metsän'hoitolaUJtalruntii,n nähden mituiksen kestäesSä. Metsänhoitolautakun-
3812: sellaiseen asemaan, että l!1e tahtoivat olla nat ovat tämäm. ohella koettaneet, mikäli
3813: niiden kanssa yhteistoiminnassa ja saada suinkin mahdollista avustaa niitä suoranai-
3814: niiden tukea <toiminnalleen. :Mikä merkitys sil'la raha-avustuksilla. Niinpä esim. Etelä-
3815: tällä on selviää esian. siitä, että Etelä-Hä- Hämeen metsänhoitolautwkunta on metsän-
3816: meen metsänhoitolautakunnan metsänhoi- hoitoyhdistyksille jakanut jopa 4,000
3817: taja sai metsoo.ihoitolautakunnan palve,luk- mkaakin ythdistystä kohti. Enimmillä met-
3818: sessa o1evien vakinaisten viiden neuvojan sänhoirt,olautakunnilla ei kumminkaan ole
3819: lisäksi pnrnnsä 14 metSätyönjohtajaa, ollut mahdollista näin suuren avun myön-
3820: jotka metsänhoidollisissa tehtävissä suoritti- tämiseen. Joidenkin metsänhoitolautakun-
3821: vat saanan työn kuin metsänhoitolautakun- tien alueilla manttaalikunnat ja säästöpan-
3822: tien metsätalousneuvojat. kit ovat metsänhoitoyhdistyksiä tukeneet
3823: Metsänhoitoyhdistyksillä on myös metsä- antamalla niiUe pienem,piä avustuksia j.a
3824: töiden amajana suurempi merkitys lkuia:L missä kunnat metsänomistajina ovat liitty-
3825: mitä ensi hetikellä voidaan arvata. Tätä to- neet yhdistysten jäseniksi, ovat ne suhteel-
3826: distavat seuraavat luvut. Metsänhoitoyh- lisen suurina ~työnantajina voineet yhdis-
3827: distykset, yksityismetsänhoi,toalueet mukaan tysten asemaa varmentaa.
3828: luettuina, kuivattivat v. 1930 vesiperäisiä Edellisestä käy ilmi, että met!Sänfu.oito-
3829: maita 3,636 ha, minkä työn kustannukset yhdistyksillä on ollut huomrutt~ava ja aina
3830: työpaikkoina kohosivat noin 1,813,000 kasvava merkitys niin. metsänhoidollisessa
3831: markkaan, uudistivat keinolEsesti metsä- kuin metsätaloudellisessa suhteessa. Tästä
3832: maita 895 ha:n alalla, jonka työn työpal- on ollutkin seurauksena, että niihin on
3833: kat kohosivat n. 180,000 markkaan sekä .alettu kiinnittää yhä suurempia toiveita ja
3834: valmisthrat uudistusalaa kaikkiaan 3,872 huomiota. Järjestelmä on myöskin 'läinti-
3835: ha:n alalla, jonka työn tyÖipalkat ikohosivat sessä naapurimaassamme tullut huomion
3836: noin 581,000 markkaan. Työpaikkoina met- kohteeksi ja on sen vapaa ja metsänomis-
3837: sä:nJwi,toythdistykset siis vuonna 1930 suo- tajien itsekasvatusta edistävä suunta saa-
3838: rittiv·at yhteensä noin 2,574,000 mk, josta nut tunnustusta osakseen.''
3839: huomataan, että niiden toimeenpanemilla Viime vuoden kuluessa o:v~t olosuhteet
3840: töillä on sadoille työmiehille voitu antaa jossain määrin :muuttuneet. Siten 10li vuo-
3841: ansiota. den lopulla metsärnhoitoyhdistyksiä toimin-
3842: Metsänhoitoyhdistysten metsänhoidollis- nassa kaikkiaan 88 ja 3 yksityismetsähoito-
3843: ten tehtävien laajuudesta saadaan hyvä kä- aluetta,, niiden yhteinen jäsenmäärä 5,418
3844: sitys myös siitä tosiasiasta, että niiden toi- ja metsämaan pinta-ala 592,348 ha. Lisäksi
3845: mesta o:n v. 1930 leimattu arvopuitta noin oli 24 sellaista yhdistystä, jotka oli perus-
3846: 1,300,000 lq>l. ja noin 800,000 m3 pinopuu- tettu, mutta joiden toiminta oli vaikean
3847: tavaraa, joiden hakkaus- ja vetokustannuk- ajan vu01klsi joiko jäänyt aloittatrnatta taikka
3848: sina on paikkakunnalle jäänyt n. 30 milj. keskeytynyt.
3849: fX,2. - Cajander y. m. 113
3850:
3851: Vaikkakin metsänhoitoY'hdistyksiä - sa- sänhoitoy'hdistykset niin sulll'iin vailkeuk-
3852: maten kuin muitakin 'niiihin verrattavia ta- siin, että, niiden toiminnan jatkami:rum käy
3853: loudellisia yhtymiä - perustettaessa on ylivoimaiseksi. Milloin taas metsäillhoito-
3854: lähdettävä siitä, että ·ne tulev,a;t toimeen yihdistyksen, on pakko lopettaa toimintansa,
3855: omin neuvoin ilman jatkuvaa valtionapua, merkitsee se metsätalouden taamtumista sen
3856: niin ei ku:Utenkaan voida välttää sitä, että toiminta-.alueella. Jotta tämä voitaisiin
3857: ne toimintansa al'knailkoina ja ,eritoten· ,pula- vällttää, pidämme tarpeen vaatirmruna, että
3858: aikana tarvitsevat aineellistakin tu:kea val- metsänhoitoyhdistyksille edelleen myönne-
3859: tiovallan puolelta. Edellä jo mainittiin. tään valtionavustusta, joka ei saisi olla
3860: ett-ä metsänhoitoyhdistykset ovat yleensä ainakaan sanottavasti a:lle sen 200,000 mar-
3861: nuoria yhtymiä. Paitsi allmvuosie;n vai- ka;n määrän, jota metsämhoito)"hdistykset
3862: keudet vaikuttaa ankara lamakausi metsän- nauttivat v. 1931.
3863: lloi toyhdistysten toimintaa painostavasti. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
3864: Yhdistysten jäsenillä on ol~11t suuria vai- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3865: keuksia kannatusmaksujens.1. suorittami-
3866: sessa, kurn puutavaran menekki on huono että hallitus laatiessaan valtion
3867: ja, miHoin ikauppojakin saadaan, :hinnat t·ulo- ja menoarvioesityksen vuodelle
3868: perin ,alhaiset. Nifunät vailkeudet tulevat .1933 ottaisi harkittavakseen määrä-
3869: pulatilanteen jatkuessa yhä lisääntymään. rahan sisällyttämisen menoarvioon
3870: Varsinkiln jos valtion avustus kokonaan metsänhoitoyhdistysten avustami-
3871: la:kkaa. joutuva1 varmaankin monet met- seksi.
3872:
3873: Helsingissä helmikuun 4 päivänä 1932.
3874:
3875: A. K. Cajander. J. Koivisto.
3876: Mauno Pekkala. Herman Pojanluoma.
3877: Uno A. Hilden. Alpo 0. Luostarinen.
3878:
3879:
3880:
3881:
3882: 15
3883: 114
3884:
3885: IX,3. - Toiv. al. N:o 20.
3886:
3887:
3888:
3889:
3890: Kaura y. m.: Määrärahasta Maatalousseurojen Keskut~lii
3891: tolle kotitalouskonsulentin palkka.am:i.~ta varten .
3892:
3893:
3894: .Blduslkunnalle.
3895:
3896: Kotitalousneuvonta on maassamme ja- OSaStoi1la On ollut V. l!:J3() aikan~t .il{) pal-
3897: kautunut Martta-liittojen ja maamiesseu- kattua neuvojaa. Toiminta on mainittuna
3898: rojen naisosastojen kesken. ;Jälkimmäisiä vuotena ollut verr·attain vilkasta sillä neu-
3899: on Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Mik- vojat ovat tehneet yhteensä 26,000 koti-
3900: kelin, Ku01pion ja Sa:twkunnan maanvilje- käyntiä, jotka jakautuvat seuraavasti: puu-
3901: lysseurain ailueella ja ovat ne perustetut tarhanhoidon neuvontaa on lkoslkenut
3902: paiikaHisum maamiesseurojen alaosastoiksi. 21,000, ruuanvalmistusta ja säilöönpanoa
3903: Naisosa.~toja <Jli v. 19:30 noin 200 ja niissä 3,200 ja muita kotitaloustöitä 1,600 koti-
3904: jäseniä 24,000. Maamiesseuratoiminnassa käyntiä. ErHaisia kursseja on toimeen-
3905: on naisosa.<;tojen huollettav;Iksi tullut ikoko pantu yhteensä 1,130, joissa on ollut os&n-
3906: kotitaloudtm neuvonta, johon sisältyy lco- ottajia noin 10,000.
3907: dinhoito, ruokatalous, naisten lkäsityöt, Haitwllisena esteenä eri ma.anviljely&'l>eu-
3908: puutarhanlhoito, lastenhoito, terveydenhoito rain alueella tapahtuva1le yhdenmukaiselle
3909: ja :pien'k:arjanhoito. Tämän monipuolisen naisten toiminnalle on hajanaisuus. Ei oie
3910: ja laajan neuvonnan valvojaksi ja suun- yhteistä kotitalouden neuvonnan ylintä val-
3911: nittelijaksi mawnviljelysseurojen johtokun- vojaa; Tämän puutteen poistamiseksi olisi
3912: tien rinnalle on perust.ettu erityisiä !Ilais- Maatalousseurain Keskusliitolle saatava eri-
3913: keskusvaliokuntia, jotka ovat rpalkkaa- tyinen kotitalouskonsulentti. Korumlentin
3914: miensa ikonsulenttien ja neuvojain avusta- tehtävänä olisi työskenneHä ~tlaistensa kon-
3915: mina va;lvoneet, tukeneet ja ohjanneet sulenttien ja neuvojain :1puna ja tukena,
3916: alaistensa naisosastojen ja niiden neuvo- järjestäen, johtaen ja valvoen yhteisiä kdko
3917: jien toimintaa. Naisikesknsvaliokuntain toi- maata käsittäviä ikotitalousjuMia, -näytiie-
3918: minta on ooottautunut erittäin tuilokselli- lyitä ja -kilpailuja, sanalla sanoen huDleh-
3919: oolksi, sillä ne ovat suunnitelleet erilaisia tia koko maatalousjärjestöjen •puitteissa ta-
3920: työ- ja toimintamuotoja, seikä järjestäneet pahtuvasta kotitalou:sneuvontatyöstä. Vasta
3921: yleisiä innostavia kokouksia, juhlia ja näyt- tällaisen toimenpiteen kautta voidaan ,toi-
3922: ilelyitä alueellaan. Maamiesseurain naisten voa kotitwloustyön vi·cläkin voi.Jnak!lmam-
3923: toiminta kotitalouden hyv}iksi onkin kehit- paa .eteenpäin menoa. Edelläolevan !huo-
3924: tymistään kehittynyt yhä .elinvoimaisem- mioon ottaen ehdotamme eduskunnan
3925: maksi ja niiden vaikutus on osottautunut päätettäväksi t{Jivomuks<'n.
3926: kotitaloutta suur.esti kohottava:ksi. Nais-
3927: lX,a. -Katua y. m. uo
3928: että hallit·ns ottaisi vooden 1933 talonsse·i.trojen l(I)Skusliitolle kotita-
3929: tulo- ja rncnoarvioesiltykseensä sopi- lmt.skon.mlentin pa.llrkaamista varten.
3930: vaksi ka1somansa, määrämlwn Maa-
3931:
3932: Helsinki, helmikuun 11 }) :nä 19'.32.
3933:
3934: A. K. Kaura. J oh. Korhonen.
3935: K. Anttila. Kaapro Huittinen.
3936: E. M. Tarkkanen. Viljami Kalliokoski.
3937: Jussi Annala. Anton Suurkonka.
3938: E. A. Turja. Martti Rantanen.
3939: Heikki Vehkaoja. Antti Junes.
3940: 0. Kontio. E. Lautala.
3941: Eero Nurmesniemi. M. 0. Lahtela.
3942: Hannes Eskola. Kalle Kämäräinen.
3943: 116
3944:
3945: IX,4. - Toiv. al. N:o 21.
3946:
3947:
3948:
3949:
3950: Kalliokoski y. m.: Keski-Poh.fanrnaan rnoomieskoulun otta-
3951: misesta valtion halt1lUn.
3952:
3953:
3954: E d n s k u n n a 11 B.
3955:
3956: Keski-Pohjanmaan maamieskoulu, joka maan karjanhoitokoulu, joka ilman vuokraa.
3957: sijaitsee Ollikkalan sotilasvirkatalossa käyttää havaintotilanaan maamieskoulun
3958: Kannuksessa, on ra!kennettu sikäläisen hallussa olevaa maatilaa ja jonka oppilaat
3959: maanviljelysseuran toimesta ja on seura sitä näin ollen suorittavat käytännölliset karja-
3960: tähän saalkka jatkuvasti ylläpitänyt. Siitä taloustehtävänsä maamieskoulun tilan nave-
3961: huolimatta, että maakunta suurin uhrauk- tassa. Tällainen järjestely on tietysti erit-
3962: sin auttoi koulun perustamisessa, joutui täin tarkoitwrsenmukainen. Mutta on sel-
3963: maanviljelysseura sijoittamaan kouluun vää, että valtio jo tämän järjestelyn kautta,
3964: melkein kailrlri omat v:aransa. Nykyinen ta- jonka ansiosta se on vapautunut oman maa-
3965: loudellinen pulakausi luonnollisesti vaikeut- ja karjatalouden perustamisesta lmrjanhoi-
3966: taa suurBSti myöskin koulun talouden hoi- tokoululle, on saavuttanut useil1in satoihin
3967: toa. Se vähentää maakunnan mahdollisuuk- tuhansiin markkoihin nousevan rahallisen
3968: sia koulun kannattamiseen ja heikontaa säästön, se kun on näinollen vapautunut
3969: koulutilan maatalouden tuottavaisuutta. myöskin maatilan hankkimisesta, joka kar-
3970: Maksettavat korot ja muut juoksevat meno1 janhoitokoulua varten muussa tapauksessa
3971: sensijaan eivät ole lainkaan a'lentuneet. Näin olisi tarvittu. Tässä esitetty seikka siis
3972: ollen koulun ta1oud0~ta vastuussa oleva myöskin voimakkaasti tukee sitä. käsitystä,
3973: maanviljelysseura joutuu jatkuvasti huo- että Keski-Pohjanmaan maamieskoulu olisi
3974: mattaviin taloude'llisiin uhrauksiin koulun otettava valtion haltuun.
3975: hyväksi, josta huolehtiminen . epäilemäW.i Paitsi sitä, että Keski-Pohjanmaan maan-
3976: kuuluisi 'Valtiovallan velvollisuuksiin. On viljelysseura edellä esitetyllä tavoin on jou-
3977: selvää, että seuran mha-asiain hoito näin tunut maamieskouluun tuottamattomasti si-
3978: oHen on :käynyt erittäin vaikeaksi, sen oma1 joittamaan omat varansa ja koulun ylläpi-
3979: varat kun ovat tuottamattomasti tulleet si- toon jatkuvasti vähäisiä varojaan uhraa-
3980: joitetuiksi koulun rakennuksiin, sen kalus- maan, on se kärsinyt muitakin tappioita
3981: toon ja koulutilan maatalousirtaimistoon, ja koulun takia. Silloin kun maanviljelys-
3982: se kun lisäksi joutuu koulua jatkuvasti vä- S€Ura sai haltuunsa Oliikkalan sotilasvirka-
3983: littömilläkin uhrauksilla tukemaan. Jo tämä talon, olivat siitä kaikki maatalousrakennuk-
3984: seikka yksin riittäisi ,h··-ysymy;ksessä olevan set palaneet. Odottamatta valtiovallan ta-
3985: koulun valtion huostaan ottamisen perus- vallisesti hitaita toimenpiteitä rakennusten
3986: teeksi, mutta tällaiselle toimenpiteelle on uudelleen rakBntamiseksi ja luottaen sillois-
3987: muitakin perusteita. ten hallitusviranomaisten vakuutuksiin, ryh-
3988: Koulun välittömään läheisyyteen on ra- tyi seura omalla riskillään rakentamaan ti-
3989: kennettu valtion omistama K€ski-Pohjan- lalle uusia rakennuksia palaneiden tilalle,
3990: IX,4. - Kalliokoski y. m. 117
3991:
3992: siinä uslkossa, että valtio aikanaan lunastaa mihin se edellä selostettujen, maamieskoulun
3993: nämä maatalousrakennukset niiden raken- hyväksi tekemiensä suurten uhrausten
3994: nuskustannuksia vastaavalla summalla. Vuo- vuoksi on joutunut Innastamalla sanotun
3995: sien kuluttua sitten valtio lunastikin pu- koulun lähes miljoonan markan arvoisen
3996: heenaolevat rakennukset, mutta lähes sata- omaisuuden. 'fämä ei kui•tenkaan tuottaisi
3997: tuhwtta markka niiden rakentamiskustan- valtiolle kovin suuria rahallisia uhrauksia,
3998: nuksia pienemmällä summalla. Lunasta.mi- koska koululla on lähes kuusisataatuhatta
3999: Se'Il toimeenpanijoina toimineet viranomai- markkaa valtion lainoja, joiden määrä luon-
4000: set perustelivat puheena.olcvaa menette- nomsesti olisi vähennettävä lunastushin-
4001: lyään sillä, että 1unastettavat rakennukset nasta.
4002: muka olivat, tilan laajuus huomioon ottaen, Edelläsanotun perusteella ehdotamme
4003: tarpeettoman arvokkaat. He eivät edes kmmioittaen eduskunnan päätettiiväksi toi-
4004: väittäneet, etteivät rakennukset sinänsä olisi vomuksen,
4005: olleet hintansa arvoiset. Seum sai siis mai-
4006: nitun tappion siitä huolimatta, että edus- että hallitus ryhty~·si toimenpite-i-
4007: kunta oli rakennusten hmastamista Vall'ten siin Keski-Pohjanmaan rnaamiesko'Lt-
4008: varannut rakennuskustannusten kokonais- lun valtion haltuun ottamiseksi ja
4009: snrnmaa vastaavan määrän. että tarkoitukseen tarvittava maa-
4010: Olisr siis vähintiliin kohtuullista, että val- räraha otettaisiin vuoden 1.938 tulo-
4011: tio vapauttaisi Keski-Pohjanmaan maanvil- .ia menoarvioesityksPen.
4012: jelysseuran siitfi taloudellisesta ahdingosta,
4013:
4014: Helsingissä, helmikuu)) 11 p :nä 1UH2.
4015:
4016: Viljami Kalliokoski Eero Nurmesniemi.
4017: Janne Koivuranta. Matti Lepistö.
4018: Jussi Annala. Vilho H. Kivioja.
4019: 118
4020:
4021: IX,r.. - Toiv. al. N :o 22.
4022:
4023:
4024:
4025:
4026: Junes y. m.: Ka.winviljelyskoea.wmwn pe·nM;tam'isesta Perii-
4027: pohjolaan.
4028:
4029:
4030: l<i d uskunnaBP.
4031:
4032: Viitaten siihen aloittL>.eseen, jonka alle- ehdottaa. eduskunnan päärtettäväJksi toivo-
4033: kirjoittanut Junes y. m. ovat jättäneet jo muksen,
4034: v. 1924 vailtiopäivillä, anomusehdotus N :o että hallitus ryhtyisi kiir·,eellisiin
4035: 105, ja joka on myöhemmin uusittu useilla toimenpiteisiin kasvinviljelyskoease-
4036: valtiopäivillä, rohkenemme kunnioitta-en man pe1'ustam1:Seksi Peräpohjouuun.
4037:
4038: Helsingissä, 8 p :nä helmikuuta 1!!32.
4039:
4040: Antti Junes. Alpo 0. Luostarinen.
4041: Janne Koivuranta. Paavo Ruotsalainen.
4042: S. Salo. Viljami Kalliokoski.
4043: Eero Nurmesniemi. Eemeli Aakula.
4044: T. A. Jauhonen. J. Emil Lampinen.
4045: A. K. Ka.urn. Jussi Anna.la.
4046: Uuno Hannula. Kaarlo Hänninen.
4047: K. A. Lohi. Anton Suurkonka.
4048: P. Saarinen. Hannes Eskola..
4049: 119
4050:
4051: IX,t;. - Toiv. al. N :o 23.
4052:
4053:
4054:
4055: Jokinen y. m.: Puutavamliikettä harjoittavien yhtymäin
4056: tai niihin verratfq,vien yksityisten omistwrnain, vuokralle
4057: annettujen tilain itsenäistyttämisestä.
4058:
4059:
4060: E d u s k u n n a. 1[ :l e.
4061:
4062: Puutavaraliikettä harjoittavien yhtymien dolliset vuokraajien :häädöt tulisivat «>te-
4063: ja yksityisten hallussa on maassamme huo- tyiksi ja että sääelettäisiin [a!ki ik:yseessä
4064: mattava määrä sellaisia maatiloja, jotka ·ei- olevien vuokratilojen itsenäistyttämisestä.
4065: vät ole näiden omistajiensa välittömässä Samalla olisi myös huolehdittava siitä, ettii
4066: hoidossa, vaan ovat annetut vuokralle yk- ne metsäalueet, joidenka voidaan edellyttää
4067: sityisille viljelijöille. Tärla.isten tiLojen Ju- tulevan itsenäistyvien ti,lojen ik:otitarve-
4068: kumäärä on siksi suuri, -että niiden vuoik- metsiksi, rauhoitettaisiin metsän !hail:dlruulta
4069: .raajat perheineen muodosta.vat huomatta- siksi ik:unnes alueiden käytöstä on lopuHi-
4070: van väestöryhmän. Näiden vuokramiesten sesti päätetty.
4071: oikeudellinen asema on kumminkin varsin Näin ollen saamme edehl.äes:itetyn perus-
4072: turvaton. Vuoden 1902. maanvuokralalki, teella ehdottaa eduskunnan pää,t.ettäväksi
4073: jonka. alaisia nämii vuokrasuhteet ovat, on toivomuksen,
4074: osoittautunut monessa suhteessa ;puutteelE-
4075: seksi. Vuokraajien häätöjä tilailtaan onkin että hallitu..~ 1·yhtyisi lciireell·isiin
4076: tapahtunut ja niitä on :edelleen odotetta- toimenpiteisiin puutavaraliikettä har-
4077: vissa, varsiflikin kun 'läheskään kaikiHa .ioittavien yhtymien tai niihin ver-
4078: vuokramiehillä ei ole .ollut edes :kirjallista rattavien yksity·isten omistamien ti-
4079: vudkrasopimusta. Vuokra-ajan päättyessä lojen vuokraajien häätöjen estämir
4080: tapahtuu tavallisesti myöskin niin, ettei seksi antamalla asiasta esityksen
4081: vuokrasuhdetta enäå uusita, vaan joutuu Eduskunnalle.:
4082: vuokraaja perheineen muuttamaan ipOis ti- että hallitus swrnoin kiireellises.ti
4083: lalta tai joutuu hän rlunastamaan tilan antaisi esityksen sanott·ujen vuokrar
4084: omakseen liian ankarilla .ehdoilla, jotenka tilojen itsenäistyttämisestä/ ja
4085: hänen asemansa sen kautta mtwdostuu kes- että hallitus antaisi Eduskunnalle
4086: tä.mättömäksi. Tämän vuoiksi, ja ottaen esityksen niiden alueiden rauhoitta-
4087: vielä huomioon sen, että nämä ti<lat tällais- misesta metsänhakkuulta, jotka OO'i-
4088: ten olojen vallitessa joutuvat maataloudel- daan olettaa joutuvan itsenäistyvien
4089: lisesti rappiolle, oli,si :kiireellisesti ryhdyt- vuokmtilo,ien kotitarvemetsiksi.
4090: tiivfi sellaisiin toimenpiteisiin, että mah-
4091:
4092: llelsingissä, helmikuun 10 päivänä 19-32.
4093:
4094: Emil Jokinen. Edward Setälä.
4095: Va.lfrid Eskola. Yrjö Welling.
4096: J. Väisänen. Juho Pyy.
4097: Toivo Halonen. Mikko Suoka.s.
4098: 120
4099:
4100: IX,1. - Toiv. al. N:o 24.
4101:
4102:
4103:
4104:
4105: Setälä y. m.: Pienviljeli,iäin lyhyta1:Jcaisi;en lwinain vaka·ul-
4106: tamisesta.
4107:
4108:
4109: ]<Jduskunnalle.
4110:
4111: Maatalouden volat voitaneen nykyisin katsottava oikeaksi, että pienviljelijät pa;a.
4112: laskea pyöreissä luvuin 6 miljaardiksi. sevät osalliseksi niistä eduista, joita obli-
4113: Velkoja on viime vuosina ·eri rahalaitosten gatiolainojen avulla nykyisin pyritään tuot-
4114: toimesta vakaannutettu, mutta täydellä tamaan suuremmille tilallisille.
4115: syyllä voinee sanoa vielä ainakin toisen Obligatioiden liikkeellelaskemisen suhteen
4116: puolen maatalouden veloista olevan va- voidaan tosin viitata siihen, että näider1
4117: kaannuttamattomia, lyhytaikaisia velkoja. lisääminen tuntuvamma:ssa määrässä saat-
4118: V:iim.ei\S'imainittujen velkojen hoitaminen taisi vaikuttaa häiritsevästi maan raha-
4119: tuottaa vaikeuksia erikoisesti niissä tapauk- oloihin. T'ässä suhteessa viittaamme vain
4120: sissa, joissa •lainarumtajat yleisen 1uotta- siihen, että meillä obligatioiden maar11
4121: muspulan vallitessa kieltäytyvät uusimasta esim. talletuksiin verraten on :paljon pie-
4122: lainojaan ja muutenkin on näiden hoita- nempi kuin u:seissa muissa maissa, johtuell
4123: minen hankalaa ja myöskin pitempiaikasiin siitä, että obligatiomarkkinat täällä: ovat
4124: lainoihin verraten kalliita kustannuksia hyvin kehittymättömät. Niinpä Q}i obliga-
4125: vaativaa, ollen nämä velat myös kaikkein tioiden määrä tri V. :b-,. Joharuronin mu-
4126: korkeampikorkoisia. Suurempien viljeli- kaan Ruotsissa vuoden 1;9219 lop.ussa noin
4127: jäin lainojen vakaannuttamiseksi muutettiin 5,000 milj. kruunua talletuksien ollessa yksi-
4128: äskettäin Maakiinteistöpankin luonnetta ja tyispa.nkeissa 2,822 milj. kruunua. Meillä
4129: parhaillaan Dn eduskunnassa vireiHä esitys oli samaan aikaan obligatioiden määrä 1,400
4130: Maakiinteistöpankin obiigatioiden muutta- miljoonaa markkaa ja talletusten määrä
4131: misesta luonteeltaan pakollisiksi. Keski- ja 5,995 milj. markkaa. Ruotsi·ssa oli obliga.
4132: suurempien tilojen lainojen vakaannutta- tioiden määrä siis lä:hes kaksinkertaisesti
4133: mista voitaneenkin tällä tavoin tuntuvasti näiden talletusten määrä, mutta meillä sa-
4134: helpottaa, mutta pientilallisille ei •siitä tule nottujen talletusten määrä yli neljä kertmt
4135: koitum.aan ainakaan sanottavasti hyötyä. suurempi kuin obligatioiden mä:ärä. Obli-
4136: Kun myöskin pientilallisten lainoista on gatiomarkkinain kehittäminen siis ei aina-
4137: melkoinen osa vakaannuttamatta, olisi näi- kaan Ruotsin esimerkin perusteella tunnu
4138: denkin suhteen ·ryhdyttävä toimenpiteisiin. arveluttavalta.
4139: Ilman valtion takaamien obligatioiden liik- Katsoen maamme pienviljelijäin lyhyt-
4140: keelle laskemista ei nykyoloissa liene mah- aikaisten ja vakaannutettujen lainojen suh-
4141: dollista tuntuvammassa määrässä vakaan- teeseen, sekä niihin vaikeuksiin, joita pien-
4142: nuttaa näitäkään lainoja. Muutenkin on viljelijäin lainojen hoitamiselle erikoisesti
4143: IX,7.- Setälä y. m. 121
4144:
4145: nykyisin aiheuttaa karjantuotteiden suh- että hallitus viipymättä antaisi
4146: teellisen alhainen hinta, työttömyys, alhai- esityksen laiksi pienviljelijäin lyhyt-
4147: set työpalkat ja muiden sivuansioiden aikaisten lainojen vakauttamiseksi
4148: puute, sekä varsinkin syrjäseuduilla myös- siinä tarkoituksessa liikkeeseen las-
4149: kin elintarvikkeiden korkea hinta, ehdo- kettavien obligatioiden avulla, joiden
4150: tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä- korko määrättäisiin 5 %:ksi.
4151: väksi toivomuksen,
4152:
4153: Helsingissä helmikuun 12 p:nä 1932.
4154:
4155: Edward Setälä. J a.lmari Linna.
4156: Valfrid Eskola. Toivo Halonen.
4157: J. Väisänen. Juho Pyy.
4158:
4159:
4160:
4161:
4162: 16
4163: 122
4164:
4165: J.X,1;. - Toiv. al. N:o 25.
4166:
4167:
4168:
4169:
4170: Setälä y. m.: Laidunmaan hankkimisesta pakkdlunastuk-
4171: sell4 pienviljelmille ja itsenäistyneille mäkitupa-alue~1le
4172:
4173:
4174: ]j d u s k u n n a ll e.
4175:
4176:
4177: Viitaten ed. Hetälän y. m. allekirjoitta- kyisen asutuslainsäädännön m-uutta-
4178: maan toivomusaloitteeseen N :o 52 vuoden miseksi siten, että pie'lwt'ljelmien ja
4179: 1929 valtiopäivillä (Liitteet 1-XI, VIII, 4, itsenäistyneiden mäkitupa-alueiden
4180: sivu 326-327) ja yhtyen perusteluihin, laidunta varten tarvittava maa, ellei
4181: rohkenemme kunnioittaen uudistaa sen ja sitä vapaaehtoisella kaupalla tahi
4182: filidotamme eduskunnan pä:ätettäväksi toi- vuokraamalla saada, on pakkolunas-
4183: vomuksen, tuksella hankittava sellaisesta maasta,
4184: ,jota omistaja ei itse käytä viljelys-
4185: että hallitus antaisi esityksen ny- tarkoituksiin.
4186:
4187: Helsingissä, helmikuun 12 päivänä 1932.
4188:
4189: Edward Setälä. JaJ.ma.ri I.i.nna...
4190: Aug. Kuusisto. J. Väisänen.
4191: Onni Hiltunen. Toivo Halonen.
4192: Valfrid Eskola. Juho Pyy.
4193: Hilma Koivulahti-Lehto.
4194: 123
4195:
4196: IX,n. - Toiv. al. N :o 26.
4197:
4198:
4199:
4200:
4201: Salo y. m.: Uudi.~- ja laid·un·m:l.ielyspalkJoiola?.n mu,u.ttami·-
4202: M!sta.
4203:
4204: E; d uskunn alle.
4205:
4206: Tilasto osoittaa maassamme löytyvän määrä, johon on päästävä. ViljelJyn maan
4207: useita kuntia, joissa viljellyn maan pinta- ala on saatava !lisäytymään, ennen ei jat-
4208: ala on alle puolen hehtaarin asukasta lwh- kuva, pakollinen avustaminen näill-e seu-
4209: den, maataloustutkimusten taas todetessa, duille lopu.
4210: että ulkoapäin riippumattoman elämisen Uudisviljelyksen voimakas laajentaminen
4211: edellytys vaatii vähintään y;hden !heh- on mahdollista hyvien viljelyssoiden avulla,
4212: taarin alan. Näiden kuntien asukkaiden mutta niiden raivaaminen kysyy leipää.
4213: toimeentulo on tä:hän asti kuitenkin ollut Valtiovallan on sitä kyettävä antamaan
4214: ma;hdollista, joko metsistä Siaatujen myynti- niin kauan kunnes viljelijä saa kääntämänsä
4215: tai ansiotulojen turvin. turpeen kasvamaan. Sen jälkeen elävät nä-
4216: Nyt olemme kuitenkin ;joutuneet siihen, mäkin sendnt ilman nöyryyttäviä ar:m<>-
4217: että tä'llaisten tulojen varassa eläminen on paloja.
4218: aivan mahdotonta. Edellisten vuosien hy- Nykyinen uudisviljelyspalkklo on jatku-
4219: vät menekkimahdollisuudet ovat nyt pahasti vasti parantanut asemaa. Senhän näemme
4220: rajoittuneet ja näyttää siltä, niinkuin toi- selvään leipäviljan tuonti-tilastosta. Palkkio
4221: veita entisten aikojen pa1aamiscsta olisi enäii on kuitenkin liian pieni. Raivattua alaa ei
4222: 1urha pitää yllä. saa kasvamaan ilman apulantoja. Anta-
4223: Tiedot metsäseutujen kuntien työttömyy- kaamme sen kasvukuntoon saamiseen nyt
4224: destä ja siitä johtuvasta hwdästä kulkee jo kerralla se, mitä kuitenkin ollaan pakko
4225: maan muihinkin osiin. Hyvällä harrastuk- muuten antamaan avustuksena näille seu-
4226: sena voinee yksityinen ja valtion avustus- duille. Tässä mielessä esitämme eduskun-
4227: toiminta kyetä estä:mään suoranaiset näi'ldi- nan ·hyväksyttävä!ksi toivomuksen,
4228: kuolemat. :Mutta kun, kuten yllä. mainittiin,
4229: tilanne voi tällaisenaan jatkua kukaties ettii hallitus antaisi eduskunnalle
4230: kuinka kauan, saattaa täydellä syyllä aset- esityksen nykyisen uudis- ja laidun-
4231: taa k:ysymyksenaJl·aiseksi, voiko täl·lalnen, viljelyspalkkiolain muuttamiseksi
4232: monen mielestä omaa yritteliäisyyttä hei- niin.. että siinä olevat palkkiomäärät
4233: kentävä avustaminen o1la. ajanpitkään ja kaksinkertaistutetaan ja että tämän
4234: jat'lrnva.sti mahddllinen ~ Tuskin. Avustuk- lisäksi niille seuduille, missä v~'ljel
4235: sen pitäisi olla nyt, 'km1 sitä on rpakko lyn maan pinta-al.a asukasta kohden
4236: antaa, sellaista, että se myös kykenisi rat- on alle 40 aaria, valtioneuvostolla
4237: kaisevasti vaikuttamaan eteenpäin. Riippu- olisi oikeus harkintansa mukaan näi-
4238: mattomuus ansiotöistä täytyy olla se pää- täkin määriä koroittaa.
4239:
4240: He'lsingissä 11 p :nä helmikuuta 1932.
4241:
4242: S. Salo. M. 0. Lahtela.
4243: Eetu Jussila. Antti Junes.
4244: Viljami Kalliokoski Eero Nurmesniemi.
4245: J. Emil Lampinen. Joh. Korhonen.
4246: T. A. Janhonen. E. Aakula.
4247: Janne Koivuranta.
4248: 124
4249:
4250: IX,1o. - Toiv. al. N:o 27.
4251:
4252:
4253:
4254:
4255: Kalliokoski y. m.: Voin ja junston vaLmistuspalkkion s·uo-·
4256: ritta1m:~esta macm pohjm:sten ja if i.i:istcn SM<hJjcn 'ntcijc-
4257: rciUe.
4258:
4259:
4260: E d u s k u n n a 11 e.
4261:
4262: Maamme pohjoisten ja itäisten alueiden lin asettaminen ja korottamin€n tärkeim-
4263: maatalous on luontaisten syiden takia missä vientimaissamille on päiväjärjestyk-
4264: sidottu karjatalouteen pa'ljon yiksipuolisem- sessä. Se saattaa myöskin olla vähemmii.n
4265: min kuin maatalous maamme muissa osissa. kohtuullinen silloin kun se kohdistuu vau-
4266: T:ämä seikka on vaikuttanut siihen, että raisiin viljelysseutuihin, missä tuotannon
4267: nämä seudut ovat suureksi osaksi jääneet ,jatkuva muodostuminen on varmoissa uomi,:-
4268: syrjään silloin kun on ollut kysymys maa- saan ja missä edellä viitatunlaisilla muilla
4269: talouden tukemisesta valtiovallan toimen- valtion toimenpiteillä maataloutta tehok-
4270: piteillä.. Ovatpa nämä alueet päinvastoin karusti tuetaan. Sensijaan osoittaa nykyinen
4271: joutuneet entistä suuremman rasituksen aika selvästi, että alku.peräisemmissä oloissa
4272: jopa lisäverotuksenkin a'laiseksi maan vilja- ahdas aika tyrehdyttää ja herpaannuttaa
4273: vampien seutujen maatalouden tukemisen jokapäiväistä työtarmoa siinä määrin, ettii
4274: hyväksi. Näin <Jll m. m. käynyt silloin kun tuotannon väheneminen <Jn ilmeinen. Kun
4275: on ollut kysymys sokeri- ja viljatullien ko- tämä, ,osittain psykologisista syistä tapah-
4276: rottamisesta. Näiden seutujen heikosta ja tuva maataloustuotannon alcnemin€n jo yh-
4277: yksipuolisesta maataloudesta johtuen on teiskunnal'liselta kannalta on perin arvelut-
4278: myöskin nykyinen vaikea taloudellinen :aika tavaa, on sen ehkäiseminen valtiovallalh·
4279: saattanut :näiden seutujen viljelijät €riWiin erittäin tärkeä. Onhan jo valtiollisen eHi-
4280: vaikeaan taloudelliseen puristukseen. Krm män kannalta parempi, että näiden seutuj<~n
4281: voin ja juuston vientipa1kkiokysymys n:äyt- yrittäjät säilyvät veronmak.qukykyisinä ja
4282: tää toistaiseksi joutuneen .syrjään, <Jn fW että ne jaksavat luottaa omintakeisen yrit-
4283: varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomen maanvil- teliäisyyden merkitykseen, kuu että ne toi-
4284: jelijöissä aikaansaanut suoranaista katkeroit- minta- ja maksukyvyttöminä jäävät sekä
4285: tumistakin. Jatkuvasti kiristyvä taloudelli- kunna'llisissa että muissa suhteissa valtion
4286: nen tilanne ja huoli jatkuvan toillllinnau suoranaisista avulsta riippuviksi. Tältä kan-
4287: mahdollisuUksien turvaamisesta pakoittaa nalta katsoen ,ei mielestämme tapahdu ke-
4288: ottamaan asian uudelleen esille. nEJllekään minkäänlaista vääryyttä, jos näi-
4289: Koko maahan kohdistuvan voin ja juuston den seutujen maataloutta käydään tukemaan
4290: vientipalkkion tot•mttaminen näyttää nyky- erikoisilla, muuhun osaan maata kohdistn-
4291: oloissa lkohtaavan voittamattomia. rahallisia mattomilla toimenpiteillä.
4292: vaikeuksia. Sillä saattaa olla myösik.in nyky-
4293: 1
4294: Kuten jo tuli mainituksi, on näiden seutu-
4295: ihetkdlä varjopuolensa kauppapoliittiselta jen maatalous yksipuoliseen karjatalouteen
4296: kannalta arvoste1len, jolloin voin tuontitul- perustuvaa. Näissä o:;issa maata nousemassa
4297: IX,1o. - Kalliokoski y. m. 125
4298:
4299: <Jleva meijel'iliike voisi, jos sitä poikkeuksel- valmistuspalkkion suorittaminen ei tuottaisi
4300: lisilla toimenpiteillä tuettaisiin, tehokkaasti valtiollekaan voittamattomia rahallisia vai-
4301: edistää näiden alueiden maatalouden kohoa- keuksia. Jos voin valmistuspalkkio määrät-
4302: mista. Sopiva keino tähän t,arkoitukseen täisiin 2 markaksi kilolta ja juuston valmis-
4303: <Jlisi voin valmistuspalkkion suo1~ttaminen tuspalkkio 1 markaksi kilolta, kuluisi tarkoi-
4304: näiden seutujen meijereille. tukseen nykyisten valmistusmäärien mu-
4305: Vertaamalla valmistuspalkkiota vienti- kaan runsaasti 10 miljoonaa markkaa vuo-
4306: palkkioon, on ensilksimainituNa monia etuja dessa, mikä on ainoastaan murto-osa siitä,
4307: puolellaan. Ensiksikään ei varlmistuspalkkio, mitä puheenaolevat alueet viljatullin muo-
4308: vaikka se kohdistetaankin vain määrättyyn dossa suorittavat maan vauraampien vilje-
4309: osaan maata, aiheuta mitään ristiriitaa kau- lysseutujen hyväksi. Näillä tallueilla valmis-
4310: pallisessa suhteessa enempi kotimaan kuin tetaan nykyisin vajara !kolmannes maamme
4311: ulkomaidenkaan markkino1lla. Se ei aiheuta meijerivoista ja juustonvwlmistus muodostaa
4312: tarpeetonta tavarainsiirtoa muualta palkkio- vain vähäisen osan maamme juuston tuotan-
4313: alueelle, eikä aikaansaa ·edes näennäisesti- nosta. Se j·onkin verran yli 10 miljoonan
4314: kään polkumyynnin luonnetta ulkomaille markan suuruinen summa, joka kysymyk-
4315: vi·etävään tavaraan nähden, mitkä molem- sessä olevina palkkioina mainitun alueen
4316: mat seikat saattavat aiheutua vientipalk- maatalouden hyväksi tultaisiin suGritta-
4317: kiosta. V almistuspalkkionkin suorittamin<m maan, jakwantuisi lähes 20,000 maatalouden
4318: kuitenkin aiheuttaa lisääntynyttä kysyntää osalle ja tekisi se silloin vajaan 600 markkaa
4319: myöskin maatiaisvoille. Jos valmistuspalk- taloutta kohti. Summa ei siis näin taloutta
4320: kio suoritetaan kaikesta meijerissä valmiste- kohti la.~kettuna -ole suuri, mutta 'kun tämä
4321: tusta ja sieltä vientiliikkeeseen lähetetystä pulan torjumiskeino samalla aiheuttaa uutta
4322: voista, riippumatta siitä, missä se myydään, yritteliäisyyttä jopa säästämistäkin, tuo se
4323: vaikuttaa se sen, että meijerien harrastus välillistä hyöty välhintään yhtä paljon ei
4324: voin myymiseen itse tuotantopaikkalmnnalla vain näiden seutujen yksityistalouksille,
4325: vähenee. Tämä seikka luonnollisesti lisää vaan koko kansantaloudellekin.
4326: maatiaisvoin menekkiä. Kun valmistuspalk- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
4327: kio epäilemättä saa aikaan meijeritoiminnan 'kunnioittaen eduskunnan päätettävä·ksi toi-
4328: vilkastumisen ja lisää karjan omistajien ha- vomuksen,
4329: lua kuljettaa maitonsa meijeriin, vä:hentää
4330: se siten maatiaisvoin tuotantoa, joka seikka että hallitus valmistaisi ja eduskun-
4331: ei suinkaan ole merkitystä vailla kun on ky- nalle jättäisi esityksen voin ja juus-
4332: symys maatiaisvoin sijoittamisma:hdollisuuk- ton vctlmistuspalkkion suorittamisesta
4333: sista. maan pohjoisten .fa. itäisten seutujen
4334: Sellaisia alueita, jotka mielestämme tar- meijereille;
4335: vitsisivat voin valmistuspalkkion muodossa että esitystä valmistettaessa lähdet-
4336: saada maataloudelleen tällaista erikoistukea, täisiin siitä edellytyksestä, että voin
4337: ovat Oulun läänin, Keski-Pohjanmaan, Poh- valmistuspalkkio määrättäisiin 2 mar-
4338: jois-Savon ja Pohjois-Karjalan meijeriliit- kaksi ja juuston valmistuspalkkio 1
4339: tojen alueet. Näihin verrattavia alueita markaksi kilolta, ja että se suoritet-
4340: saattaisivat lisäksi olla eräät osat Keski-Suo- taisiin kaikkien Oulun läänin, Keski-
4341: men meijeriliiton alueesta, samoin kuin ehkä. Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Poh-
4342: myögkin muutamat pitäjät Savo-Karja1an jois-Ka1'}alan meijeriliittojen sekä
4343: meijeriliiton alueesta. eräiden Keski-Suomen ja Savo-Karja-
4344: Tällä tavoin ·rajoitettuna voin ja juuston lan mei.ieriliittojen alueilla olevien
4345: 126 l X,1 o. - Voin ja juuston -valmistnspal:kkio.
4346:
4347: meijerien valmistamasta ja vientiliik- että palkkion S1l01'·ittaminen alettai-
4348: keille lähettämästä voista ja juus- siin jo kuluvan mwden huhtilmmn 1
4349: tosta; ja päivästä.
4350:
4351: Helsingissä, helmikuun 11 päivänä 1932.
4352:
4353: Viljami Kalliokoski. E. M. Tarkkanen.
4354: L. 0. Hirvensalo. Eero Nurmesniemi.
4355: Kalle Kämäräinen. Paavo Ruotsalainen.
4356: Vilho H. Kivioja. Antti Jtmes.
4357: Sakari Ainali. S. Tuomikoski.
4358: E. F. Rautaharju. J. Lauri Mäkelä.
4359: Herman Pojanluoma. Emil Pesonen.
4360: Hannes Eskola. Lauri Kaijalainen.
4361: J. G. Ryynänen. S. Salo.
4362: Kaarlo Hänninen. M. 0. Lahtela.
4363: T. A. Janhonen. 0. P. Rissanen.
4364: Juhani Leppälä. Uuno Hannula.
4365: Janne Koivuranta. J oh. Korhonen.
4366: K. A. Lohi. Vihtori Vesterinen.
4367: 127
4368:
4369: IX,11. - Toiv. at N:o 28.
4370:
4371:
4372:
4373:
4374: Pekkala y. m.: Valtion viljanwnopolin aikaansaamisen mah-
4375: dollis1l-uksien tutkimi~esta.
4376:
4377:
4378: :H; d u s k u n n a l!l e.
4379:
4380:
4381: Vuoden 1000 toisille va.ltiopäiville jätet- seen, mitä toivottavimpia. On ilmrun muuta
4382: tiin m. m. aloite, jossa esitettiin eduskun- selvää, että halpojen elintarp€iden tuomi-
4383: nan päätettäväksi toivomus, että hallitus nen maahan on teollisuuden ja kulutta-
4384: !kiireellisesti tutkituttaisi sellaisia menette- jien etujen mukaista, jos kohta luonnolli-
4385: lytapoja !kotimaisen leipäviljan .tuotannon sesti toiselta puolen onkin huomattava,
4386: turvaamiseksi, jotka eivät kohtuuttomasti että myöskin kotimaista tuotantoa on niin
4387: rasittaisi syrjäseutuje11 vähävaraista väes- suojattava, että sitä kannattaa !harjoittaa.
4388: töä, sekä antaisi asiasta tar.peellisia ·esityk- Nyt on kumminkin pantava merkille, että
4389: siä eduskunnalle. Aloitteen perusteluista tulli ei ole mikään erikoisen sopiva cvilje-
4390: käy selville, että t11loitteen tekijät ovat lä- lyksen suoja'keino. Tulliharr vailkuttaa
4391: hinnä ajatel~eet n. •S. viljamonopolin käy- maan .eri osiin aivan eri tavalla. Kaukai-
4392: täntöön ()ttwmista. Kun sa.moiUe valtio- siHa seuduiHa, jonne l€ipävilja on .tuotava
4393: päiville kuitenkin annettiin hallitUiksen esi- pitkien matkojen takaa, aiheuttaa se yhä
4394: tys jauhatus- ja sekoituspakon voimarun- tuntuvampaa hintojen nousua, vaikka
4395: saattamisesta, tuli kyseessäoleva raloite, sa- asiaintilan pitäisi olla aivan päinvastaisen.
4396: notun !hallituksen esity1ksen tultua hyvälk- Sitäpaitsi .on tullilla se huono puoli, että
4397: sytyiksi, thyljätyksi. se on kanikea. Se jää sruma!ksi, cvaikka olo-
4398: Suomen lcipävi'ljan tuotantoll on jo pit- su:hte<Jt muuttuisivatkin. Tosin .voidaan
4399: kiin aikaa tuettu tulleilla, joita eri aikoina tämä epäkohta poistaa asettamaitla, niin-
4400: on jatkuvasti nostettu. Nyttemmin on ti- kuin meillä on tehtJ'Ikin, liukuva tulli leipä-
4401: lanne muodostunut sellaiseksi, että leipä- viljaHe, mutta tämä taasen antaa tilaiHuu-
4402: viljan todellinen hinta muodostaa vain pie- den m<Jlkoisen keinottelun harjoittamis€€n.
4403: nen osan sen myyntihinnasta, jota tuBi ja Joitakin muita keinoja olisi siis kotimai-
4404: jatl'hatuspaldma koskeva laki nostaa. Kat- sen leipäviljan tuotannon tUJkemiseksi kek-
4405: soen siihen ankaraan taloudellise<Jn pulaan, sittävä, samalla kuin olisi otettava huo-
4406: miikä nyt kailkikialla vallitsee, ja va~·sinkin mioon kuluttajien ahdingonalainen tila.
4407: Kiihen -ennenkuulumattoma.aTI työttömyy- Tässä tarkoituksessa onkin eräissä mais.o;;a
4408: leen, joka tällä lhetkellii meidän maassamme otettu käytäntöön n. s. viljamonopoli.
4409: on saattanut ainakin 100,00{) työläistä toi- Niilllkuin kaikkia uUJSia ideoita Qll vilja.-
4410: meentuloa vaille, olisivat :kai'kki sellaiset monopolinkin käytäntöön ottamista vas-
4411: t·oimenpiteet, jotka tähtäävät leipäviljan, tustettu sillä syyHä, että .se on teknHlisesti
4412: tämän ruumiillista työtä tekevän cväestön vaikea toteuttaa, sitä varten kun muka
4413: tärrk€immän elintarpcen, hinnan alentami- tarvitaan ta:vattomam suur1 virkailija-
4414: 128 IX, 11. - Valtion viljamouopoli.
4415:
4416: jouikko, minkä palkkaus aiheuttaa suuria muuta ll'lospääsyä nykyisistä vailkeuksista
4417: kustannuksia. Sitäpaitsi ·On melkein sanan- kuin viljamonopollin voimaansaattaminen.
4418: parreksi jo tullut, ,etteivät vinkamiehet voi Olisi ·erinomaisen toivottavaa, ·että talon-
4419: hoitaa ikunnollise1la tavalla tällaista yri- poikamme voisivat sysätä syrjään ikai!kki
4420: tystä. Että vHjamonopoli kuitenkin saat- epäilY~k&et, sillä muut,en tulevat he var-
4421: taa käytännössäkin hyvin menestyä, siitä maan saamaan sellaisen arvostelun, että he
4422: ovat 'selvänä todistuksena m. m. Sveitsistä ymmärtämättömyydestä ovat !kaivaneet it-
4423: saadut kokemukset. Näiden kokemusten pe- selleen !hautaa.'' Epäilemättä tämä väiw
4424: rusteella on todettu, että viljamonopolin pitää paik!kansa myöskin Suomeen nähden
4425: hallinnossa toimi ainoastaan 65 virkailijaa ja sen vuoksi ulisi täälläkin ryhdyttävä toi-
4426: ja toimihenikilöä ja .että hallintokustannuk- menpiteisiin vilja:monopolin aikaansaami-
4427: set olivat tavattoman pienet leipäviljakiloa seksi. Katsoen siihen, että meilllä jo on 'toi-
4428: kohti. Ja m~kä eriikoisesti on pantava mer- minnassa valtion viljavarasto, ,ei viljamono-
4429: kille, monopolin vallitessa ovat tuottajat- polin voimaansaattaminen näyttäisi ikoh-
4430: kin saaneet riittävän suojan viljelyksel- taavan siinä suhteessa mitään vaiikeuksia.
4431: leen. Vuonna 1926 tosin viljamonopo~i Edelläesitetyn perusteella esitämme edus-
4432: Sveitsissä sellaisenaan kumottiin sen jäl- kunnan 'Pää1:,ettäväiksi toivomuben,
4433: keen, kun oli toimitettu asiasta kansan-
4434: äänestys, jossa 371,000 ääntä annettiin vil- että hallitus kiireellisesti tutkit·ut-
4435: jamonopolia vastaan ja 365,000 ääntä sen laisi, mitä mahdollisuuksia on ole-
4436: puolesta. mass'a viljamonopolin aikaansaami-
4437: Tunnettu agraaripolitikko jo itävaltalai- .~eksi, sekä antaisi asiasta, mikäli se
4438: nen valtiomies toht·ori Michael Haimisch tarpeelliseksi o.sottautwu, esityksen
4439: on eräässä viljamonopolia koskevassa kir- Eduskunnalle.
4440: jasessaan m. m. ·lausunut: ,Ei ole mitään
4441:
4442: Helsingissä, helmikuun 12 päivänä 1932.
4443:
4444: Mauno Pekkala. Aug. Kuusisto.
4445: Emil Sallila. Emil Jokinen.
4446: August Valta. Yrjö Welling.
4447: 129
4448:
4449: IX,12. - Toiv. al. N:o 29.
4450:
4451:
4452:
4453:
4454: Kaijalainen y. m.: Toimenpiteistä Lapin talouselämän ko-
4455: hottamiseksi.
4456:
4457:
4458: E d u s k u n n a 11 e.
4459:
4460: Lapin väestön monin paikoin erittäin vai- paikoista. - Tämän ohella alkoi samaan
4461: kea taloudellinen asema antaa aihetta kiin- aikaan virrata Lappiin v:äkeä muualta
4462: nittää eduskunnan huomiota niihin toimen- maasta. Kosketus uusien tulokkaiden kanssa
4463: piteisiin, joilla vallitsevia epäkohtia voitai- ei aina ole ollut eduksi Lapil1e. Muualta
4464: siin korjata ja ohjata talouselämää maan tulleen väestön mukana on ollut paljon
4465: pohjoisosissa pois niiltä epäterveiltä rai- myöskin hylkyainesta, jonka sijoittuminen
4466: teilta, joille se viime vuosikymmeninä on pysyväisesti johonkin erämaakylään on
4467: kulkeutunut. usein ollut tämän kylän rappeutumisen
4468: Ennenkuin puutavaraliikkeet aloittivat alkuna. Asutusolojen nurinkurista kehi-
4469: toimintansa Lapissa, oli väestön toimeen- tystä ei valtiovalta ole aikanaan valvonut,
4470: tulo su'hteellisen tyydyttävä. Maatalous josta on varsin tuhoisia seurall'ksia havait-
4471: eräine ,sivuelinkeinoineen oli se pohja, johon tavissa.
4472: silloinen talouselämä nojautui, ja jos kehi- Metsätyöt ovat aina viime vuosiin saakka
4473: tys olisi saanut jatkua tällä pohjalla, niin tarjonneet tyydyttäviä, joskus erittäin hy-
4474: tuskin talouspulan puristus tuntuisi La- viäkin ansiomahdollisuuksia. Mutta siten
4475: pissa vielä niin ankarana kuin se nyt on saatu raha on mennyt yhtä nopeasti. Luke-
4476: todettavissa. mattomissa tapauksissa on eletty ,kädestä
4477: Metsätyöt ja muu siihen liittyvä liike- suuhun". Harvat ovat tehneet säästöjä,
4478: toiminta mullistivat perinpohjin silloiset vielä harvemmassa ovat ne, jotka ovat huo-
4479: olot. A~Jkoi uusi ajanjakso, joka siirsi ta- manneet käyttää saamiaan raJwja viljelys-
4480: louselämän aivan uusille urille. Taloudelli- tensä laajentamiseen.
4481: sesti vaiistumaton väestö irtautui maakama- Näin on tultu siihen, missä nyt ollaan.
4482: rasta. Se ei viihtynyt enää kotikonnulla, Metsätyöt, joiden varassa on eletty ja joi-
4483: koska metsä- j'a uittotyöt antoivat ralhaa hin on totuttu luottamaan, ovat ansioit-
4484: helpommalla. Helpolla saatu raha hou- tensa puolesta käyneet kannattamattomiksi.
4485: kutteli myymään myöskin metsiä usein Viljelykset ovat mitättömän pienet. Heinä-
4486: aivan rpilkkahinnalla. Lukuisat raunioitu- maat ovat enimmä;kseen luonnon- tai jänkä-
4487: neet talonpaikat eri tahoilla maakuntaa niittyjä, jotka kaiken lisäksi saattavat si-
4488: puhuvat murheellista kieltä tässä suhteessa. jaita peninkulmienkin päässä asumuksista.
4489: Tila on joutunut tukkiyhtiön tai jonkun Elämä pysähtyy, ellei muutosta nykyiseen
4490: yksityisen rahamiehen haltuun, entisen asiaintilaan saada.
4491: omistajan harhaillessa savotalta toiselle ja Monissa suhteissa on Lapissa luonto kyllä
4492: kilpail1essa liikkuvan työväen kanssa työ- karua ja ilmastolliset seikat asettavat ra-
4493:
4494: 17
4495: 180 IX,12. - Lapin talonselämän kohottaminen.
4496:
4497: joituksia varsinkin viljan viljdykselle. vdVlollisuuksia juuri sen vuoksi, että olo-
4498: Mutta olisi väärin luulla, ettei siellä olisi suhteiden \kehitystä ei siellä ole aina riittä-
4499: viljelysmahdollisuuksia. Rehunviljelykselle vällä huolella valvottu. ,Sen lisäksi, mitä
4500: ja siihen perustuvalle karjataloudelle ovat edellä on sanottu, on syytä kiinnittää huo-
4501: edellytykset paikoin aivan ensiluokkaiset. miota my;öskin siihen, että Lappi rajoittuu
4502: J.a mitä yleensä tulee viljelysmahdollisuuk- lmlmeen valtakuntaan, josta johtuu, että
4503: 1
4504:
4505:
4506:
4507: siin Lapissa, osoittavat sikäläiset maata- eri tahoilla tätä la:ajaa maakuntaa myöskin
4508: lousrräyttelyt, että verrattain kaukanakin rajaseudulliset olot ovat erilaiset. Pohjois-
4509: pohjoisessa saadaan järkiperäisellä menet- Lappi, joka on ta1loudellisessa vuorovaiku-
4510: telyllä aivan tyydyttäviä satoja. tuksessa .pääasiassa Norjan kanssa, muodos-
4511: Nurinkurinen olojen !kehitys on irroitta- taa erikoislaatuisen alueen, johon valtio-
4512: nut V:äestöä maataloudesta arveluttavassa valta ei alueen etäisen asemankaan vuoksi
4513: maarm. Kotoiset peltotilkut ovat useissa ole aina voinut riittävässä määrin huolen-
4514: tapauksissa jääneet sellaisiksi kuin ne oli- pitoaan !kohdistaa. Utsjoen pitäjä on edel-
4515: vat vuosikymmeniä sitten. Tämä un se leen aivan liiaksi riippuvainen Norjasta,
4516: peruskohta, josta sikäläisiä oloja on läh- josta m. m. on seurauksena, että rajan
4517: dettävä korjaamaan. Parin viime vuoden takana voidaan elintarpeiden hintoja pitää
4518: kokemus osoittaa, että valtion suorittamilla utsjokelaisille korkeampina kuin olisi koh-
4519: uudisviljelyspalkkioilla on tässä aivan tuullista. Tätä ovat asianomaiset usein
4520: käänteentekevä merkitys. Ne ovat herät- valittaneet. Olisi päästävä siihen, että Uts-
4521: täneet pitkin maaJkuntaa väestössä innos- joen riippuvaisuutta Norjasta edes jossain
4522: tusta maanviljelystä kohtaan. Ja jos tätä määrin voitaisiin rajoittaa. Niinikään on
4523: toimintaa tarmokkaasti jatketaan, on toi- huomattava, että Enontekiön pitäjän asuk-
4524: veita, että talouselämä Lapissa saadaan vä- kailla ei ole edes kulkuyhteyttä sinne, mistä
4525: hitellen nousemaan. Tilanne on kuiterrkin 'he pääasiassa hakevat elintarpeensa. Palo-
4526: sellainen ja olosuhteet niin alkuperäiset, joensuun--Karesuvannon tiekysymys olisi
4527: että näitä palkkioita olisi Lapissa nykyi- sen vuoksi viipymättä otettava harkitta-
4528: sestään ainakin puolella koroitettava. vaksi ja korjattava samalla my.ös:kin muita
4529: Valtio joutuu lähivuosina uhraamaan epäkohtia, joita äärimmäisenä pohjoisella
4530: huomattavasti työttömyysvaroja Lappiin. rajaseuduna on.
4531: Olisi mielestämme välttämätöntä, ·että näitä Aivan erikoista huomiota ansaitsee se,
4532: varoja kiinnitettäisiin niin paljon kuin että poronhoitoa, joka toistaiseksi on ainoa
4533: mahdollista nimenomaan uudisraivaustoi- tuottava elinkeino suuressa osassa Lappia,
4534: mintaan. Parasta hätäaputyötä Lapissa on vaikeuttaa eräillä seuduilla suuresti se, että
4535: se työ, jota sikäläinen viljelijä suorittaa porot aidan puutteessa pääsevät ikulkeutu-
4536: uudisraivauspalklkioiden turvin omalla koti- maan valtakunnan rajan yli. Räikeimpänä
4537: konnullaan. Se työ auttaa häntä ei ainoas- ilmenee tämä epäkohta Enontekiöllä, jossa
4538: taan yli nykyisen ahtaan ajan, vaan luo poronomistajat maallemme epäedullisen
4539: samalla elämisen mahdollisuuksia myöskin porosopimuksen vuoksi kärsivät vuosittain
4540: tulevaisuuden varalle. Tällä tavalla vau- suuria vahin:koja. Tämän johdosta on hal-
4541: rastuu maakunta väJhitellen ja valtio saa 'litus kyllä ryhtynyt joku aika sitten toi-
4542: sitä mukaa takaisin ne varat, jotka se menpiteisiin, mutta sen sijaan Venäjän
4543: Lapin talouselämän kohottamiseksi on uudis- rajaa kos:keva aitakysymys Savukoskella on
4544: raivauspalkkioiden muodossa uhrannut. vielä aivan alkuvaiheessaan, puhumattakaan
4545: Olemme sitä mieltä, että valtiovallalla on niistä aidoista, jotka ovat poronhoitoalueen
4546: Lapin olojen kohottamiseksi aivan erikoisia sisällä. Nämä ovat seikkoja, joilla poron-
4547: IX,12. - Kaijalainen y. m. 131
4548:
4549: hoidon kannattavaisuuteen on ratkaiseva J"hteyksiä onkin viime vuosina parannettu,
4550: merkitys. J(un esim. Savukosken kunnan on vielä erämaaseutuja, joissa asujamisto
4551: asukkaiden toimeentulo riippuu suurelta elää suuren osan vuotta kokonaan eristet-
4552: osalta poronhoidosta, olisi kohtalokasta, jos tynä. Kaikki nämä kysymykset vaativat
4553: tämä vielä nyt elinvoimainen kunta joutuisi kuitenkin tarkkaa harkintaa ja perusteelli-
4554: taloudelllisiin vaikeuksiin sen vuoksi, että sen selvittelyn. Ehdotamme sen vuoksi
4555: nyt vielä maksukykyiset poronomistajat kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
4556: raja-aidan puutteessa mf•nettävät jatkuvasti vomuksen,
4557: vuosittain poroja rajan tawkse, kuten he
4558: säännöllisesti joka vuosi ovat menettäneet että hallitus hankkisi kiireellisen
4559: siitä lä!htien kun suuret metsäpalot ovat selvityksen siitä, mitä erikoisia toi-
4560: hävittäneet heidän suoja-aitansa Venäjän menpiteitä tarvitaan Lapin talous-
4561: rajaa vasten. elämän kohottamiseksi; ja
4562: On myöskin joukko muita sellaisia kysy- että sikäli kuin nämä toimenpiteet
4563: myksiä, jotka olisi syytä selvittää harkit- vaativat varoja, hallitus ottaisi ne
4564: taessa keinoja La.pin talouselämän kohotta- huomioon vuoden 1933 talousarvio-
4565: miseksi. Niin paljon kuin esim. kulku- esityksessä.
4566:
4567: Helsingissä helmikuun 12 p:nä 1932.
4568:
4569: Lauri Kaijalainen. Antti Junes.
4570: Janne Koivuranta. K. A. Lohi.
4571: 132
4572:
4573: IX,1a. - Toiv. al. N:o 30.
4574:
4575:
4576:
4577:
4578: Särkkä: Vuokralautakuntien lakkauttamisesta.
4579:
4580:
4581: E d u s k u n n a 11 e.
4582:
4583: Voimassaolevan maanvuokra-asetuksen lautakunnat eivät ole kokoonpannut maan-
4584: mukaan tulee jokaisessa maalaiskunnassa vuokra-asetuksen periaatteen mukaisesti
4585: olla maanvuokralautakurrta, jonka tehtä- vuokranantajain ja vuokramiesten edusta-
4586: vänä on käsitellä kaikki maanvuokrausta jista ja kun kunnallislautakunnilla on jo
4587: koskevat asiat ja sen lisäksi vuokra-alueiden muutenkin liiaksi työtä, niin ei vuöbalauta-
4588: lunastamista koskevan lain voimaan tuHua, kunnan tehtäviä voi sopivasti kunnallislau-
4589: ratkaista vuokra-alueiden lunastamisvaati- takunnille jättää. Sen sijaan voitaisiin
4590: mukset. :Mutta sen jälkeen kun vuokra- vuokralautakunnan tehtävät varsin hyvin
4591: alueiden lunastamisesta 15 päivänä loka- jättää asutuslautakuntien toimitettaviksi.
4592: kuuta 1918 annetun lain edellyttämä vuok- Asutuslautakunnat ovat kokoonpannut tasa-
4593: ra-alueiden itsenäistyminen on jokseenkin puolisesti maanomistajain ja tilattomien
4594: loppuun suoritettu eikä uusia vuokrasopi- edustajista, joten ne ovat varsin päteviä kä-
4595: muksia enää paljoakaan telhdä, ei erikoislau- sittelemään myöskin maanvuokrausta kos-
4596: ta:kuntia vuokralautakuntien tehtäviä var- kevat asiat.
4597: ten enää tarvita, vaan voidaan vuokra- Edelläolevan perusteella ehdotan kun-
4598: lautakunnat tarpeettomina lakkauttaa ja nivittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
4599: jättää niille kuuluvat vähäiset tehtävät jon- mqksen,
4600: kun toisen kunnallisen elimen, esimerkiksi
4601: asutuslautakunnan toimitettaviksi. että hallitus ryhtyisi sellaisiin lain-
4602: Maanvuokra-asetuksen 67 § mukaan on säädäntötoimenpiteisiin, että voi-
4603: tosin hallituksella valta määrätä, että sellai- massaolevan maanvuokm-asetuksen
4604: sissa kunnissa,, joissa vuokramiesten luku mukaiset vuokralautakunnat lakkau-
4605: on vähäinen, voidaan vuokralautakun- tettaisiin ja niiden tehtävät jätettäi-
4606: nan tehtävät jättää toistaiseksi kun- siin asutuslautakunnille.
4607: nallislautakunnille. :Mutta kun kunnallis-
4608:
4609: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1932.
4610:
4611: W. K. Särkkä.
4612: 133
4613:
4614: IX,14. - Toiv. al. N :o 31.
4615:
4616:
4617:
4618:
4619: Halonen, T. y. m.: Pakkomyyntiin joutuvien tilojen hank-
4620: kimisesta valtiolle ja kunnille asutustarkoituksia silmällä-
4621: pitäen.
4622:
4623:
4624: E d u s k u n n a ll e.
4625:
4626: Maassamme hellittämättömänä jatkuva neet pienviljelijäimme talouksissa hyvin tär-
4627: talouspula on saattanut maatilojenkin vara- keätä osaa esittäviä sivuansiotuloja. Syr-
4628: rikot melkoisen yleisiksi. Kaikenkokoisia jäseutujen pientilallisten ja pienimpien
4629: tiloja on eri puolilla maata sortunut vel- pientila:llisten asemaa muuallakin on kärjis-
4630: koihinsa. Suuremmille tiloille on aiheutta- tänyt myöskin syömäviljan korkea hinta,
4631: nut vaikeuksia ennenkaikkea se, että niin koska näiden on ostettava suurempi taikka
4632: marutalous- kuin metsätuotteidenkin hinnat pienempi osa perheensä kuluttamasta syö-
4633: ovat tuntuvasti edellisien vuosien hintoja mäviljasta.
4634: alhaisemmat, alentaen maatalouden koko- Vaikeuksiin joutuneita maanviljelijöitä
4635: naistuottoa. Kun maatalouden varsinaisten on yhteiskunnan toimesta koetettu avustaa
4636: kustannusten aleneminen on ollut huomat- m. m. laajentamalla Maakiinteistöpankkia
4637: tavasti hitaampaa, on myöskin puhdas tarkoituksella ,aikaansaada sen avulla nii-
4638: tuotto alentunut, kirjanpitotilojen tulostilas- den keski- ja suurviljelijäin velkojen va-
4639: ton mukaan viime tilivuonna tosin keski- kaannuttamisia, jotka ovat sellaisessa ase 7
4640: määrin vain hyvin vähäisen, mutta aikai- massa, että niiden sortuminen vielä on estet-
4641: sempiin vuosiin verraten hyvinkin tuntu- tävissä. Vuoden 1932 ylimääräiset valtio-
4642: vasti. Maanviljelijäin veromenot sensijaan päivät hyväksyivät myöskin lain, jolla akor-
4643: ovat olleet yleisesti yhtä suuret kuin ennen- din saantia helpotetaan. Laajempikin rukor-
4644: kin, toisissa tapauksissa suuremmatkin. Sa- dilainsäädännän uusiminen on vireillä ja
4645: moin velkojen korko- ja lyhennysmaksut hallitus on antanut esityksen Maakiin-
4646: ovat enimmäkseen olleet entisellään, ovatpa teistöpankin obligatioiden pakkokurssista;
4647: ne monissa tapauksissa osoittaneet suora- kaikki tämä tarkoituksella helpottaa varsi-
4648: naista nousua. Velkojen hoitaminen on näin naisten maanviljelijäin vaikeuksia. Pien-
4649: ollen käynyt yhä useammalle mahdotto- viljelijöille taas voidaan asutuskassojen oh-
4650: maksi, etenkin sellaisissa tapauksissa, joissa jesäännön perusteella välttämättämissä ta-
4651: tilan haltija on osallistunut epäonnistu- pauksissa myöntää lykkäystä maksujensa
4652: neesti liiketoimintaan, taikka ollut tuotta- suorittamisessa. Vielä näidenkään keinojen
4653: mattorniin sijoituksiin hyvinä aikoina liian avulla ei ilmeisestikään voida pelastaa yli-
4654: avokätinen. Pienempien tilojen haltijaper- velkaantuneita maanviljelijöitä joutumasta
4655: heiden asemaa on vaikeuttanut paitsi koti- suoritustilaan. Kun ylivelkaisia kaikesta
4656: eläintuotteiden hintojen laskeminen, myös- päättäen on vielä huomattava joukko, eikä
4657: kin maassamme kovin yleiseksi muodostunut aina:kaan kaikkien näiden pelastaminen liene
4658: työttömyys, ja työpalkkojen jyrkkä alene- yhteiskunnalle mahdollista, tullee eri suu-
4659: minen, jotka ovat romahdusmaisesti supista- ruisten maatilojen pakkohuutokauppoja
4660: 134 IX,14. - Pakkomyyntiin joutuneet tilat asutustarkoituksiin.
4661:
4662: edelleenkin esiintymään. Monet sitäpaitsi sesti muodostettaville uusille asutustiloille
4663: joutuvat suoritustilaan siksi, että ovat olleet myönnetään. Näin menetellen muodostui-
4664: takaamassa toisia vararikkoon joutuneita sivat velallisen, samoin kuin saamamiesten-
4665: yrittäjiä. kin tappiot pienemmiksi, tilan entinen hal-
4666: Pakkohuutokaupoissa myytävät tilat jou- tija pääsisi uudestaan maanviljelijäksi ja
4667: tuvat joskus velkojalle, jCYka voi saattaa ne s3Jllalla vapauduttaisiin monessa suhteessa
4668: kunnolliseenkin viljelykseen. Usein kuiten- haitallisesta maakeinottelusta. Asutus- ja
4669: kin tapahtuu, että tila joutuu keinotteli- lisämaansaanti tällä tavoin myös helpottuisi
4670: joille, jotka ostavat sen vain voiton toivossa ja työvoimaa voitaisiin entistä enemmän si-
4671: omaamatta edes aikomustakaan tilaa aina- toa tuottaviin tarkoituksiin.
4672: kaan tar~koituksenmukaisesti viljellä. Tä- Kun asutusrahastossa ei kuitenkaan liene
4673: mänlaiset tapaukset luonnollisesti aiheutta- tähän tarkoitukseen riittävästi varoja käy-
4674: vat kansantaloudellista tappiota ja viljelijä tettävissä, olisi asianomaisia varoja tarpeen
4675: samalla useinkin kadottaa kaikki mahdolli- mukaan lisättävä joko suoranaisen rahan
4676: suudet päästä uudestaan maanviljelijän taikka valtion takaamien obligatioiden muo-
4677: ammll!ttiin, johon hän on tottunut ja jolta dossa.
4678: hän useinkin ilman todellista omaa syytään Edelläsanotun perusteella ehdotamme
4679: on suistunut. kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
4680: Tämänlaisten tapahtumain estämiseksi vomuksen,
4681: olisi yhteiskunnan tehtävä kaikki mikä sille
4682: kohtuullisien uhra:uksien puitteissa on mah- että hallittts kiireellisesti valmis-
4683: dollista. Kun valtion useinkin on vaikeata taisi sutmnitelman, jonka mukaan
4684: saada kohtuullisilla ehdoilla maata asutus- pakkomyyntiin joutuvia tiloja hankit-
4685: tarkoituksiin, olisi valtion ja kuntain so- taisiin valtiolle ja kunnille asutus-
4686: veliaissa tapauksissa hankittava haltuunsa tarkoituksia silmälläpitäen;
4687: 'Pakkohuutokauppaan joutuvia tiloja asutus- että mikäli tämänlainen suunni-
4688: tarkoituksia silmä1läpitäen. Valtio ja kun- telma edellyttää muutoksia tai täy-
4689: nat voisivat maksaa tilasta hinnan, joka dennyksiä asutustohnintaa koskevaan
4690: nykyoloissa on katsottava kohtuulliseksi, lainsäädäntöön asianomaiset esitykset
4691: sekä varata tilaltaan sortuneelle maanvilje- viipymättä annettaisiin eduskunnalle
4692: lijälle, mikäli tällä on .edellytyksiä toimia ja
4693: menestyksellisesti maanviljelijänä, mah- että tarkoitukseen sijoitettaisiin
4694: dollisuus saada joko entisen tilansa kanta- riittävä maara varoja, joko käyvän
4695: tila taikka sopiva palstatila viljeltäväkseen rahan taikka valtion takaamien obli-
4696: samoilla ehdoilla, jotka tilasta mahdolli- gatioiden muodossa.
4697:
4698: Helsingissä, 12 p :nä helmikuuta 1932.
4699:
4700: Toivo Halonen. Alex Hämäläinen.
4701: Valfrid Eskola. Juho Pyy.
4702: J. F. Tolonen. Yrjö Welling.
4703: Edward Setälä.
4704: •• ••
4705: VALTIOPAIVAT
4706: 19 3 2
4707:
4708:
4709: LIITTEET
4710: X.
4711: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
4712: LAKI~ JA TOIVOMUSALOITTEET.
4713:
4714:
4715:
4716:
4717: HELSINKI 1932
4718: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
4719: 1
4720: 1
4721: 1
4722: 1
4723: 1
4724: 1
4725: 1
4726: 1
4727: 1
4728: 1
4729: 1
4730: 1
4731: 1
4732: 1
4733: 1
4734: 1
4735: 1
4736: 1
4737: 1
4738: 1
4739: 1
4740: Työväen palkkoja, työttömyysvakuutusta sekä kauppa- ja
4741: matkustaja~alusten miehistöä koskevia laki- ja
4742: toivomusaloitteita.
4743:
4744:
4745:
4746:
4747: 18
4748: 139
4749:
4750: X,1. - Lak. al. N :o 7.
4751:
4752:
4753:
4754:
4755: Myllymäki y. m. : Ehdotus laiksi minimipalkoista.
4756:
4757:
4758: E d u s k u n n a ll e.
4759:
4760: Useita vuosia yhtämittaisesti jatkunut ja perheellisten, saavat yksityiset työnantajat
4761: aina vain kiristynyt työttömyystilanne sekä tilaisuuden käyttää etupäässä perheettömier:
4762: siitä johtuva hätätila työväen keskuudessa työvoimaa halvemmalla, joten he eivät ha-
4763: on varannut työnantajille tilaisuuden työ- lua antaa työtä perheellisille kun niille olisi
4764: palkkojen jatkuvalle alentamiselle. Palk- maksettava hiukan parempi palkka.
4765: kojen aleneminen onkin nyt jo useilla työ- Tällaisella vapaalla työpalkkahintamää-
4766: aloilla mennyt niin pitkälle, että työläiset rittelyllä on nyt jouduttu niin pitkälle, että
4767: eivät suurilla ponnistuksillakaan voi ansaita monilla paikkakunnilla on todettu tarvitta-
4768: edes puutteellista toimeentuloa vastaavaa van varatöissä oleville perheille köyhäin-
4769: palkkaa. Oltuaan pitkät ajat kokonaan työt- hoidon lisäapua, koska työansion tulot eivät
4770: töminä ja saadessaan vain silloin tällöin ole riittäneet edes perheenjäsenten ravin-
4771: hätäaputöistä jonkun verran ansiota, ovat toon, muista välttämättämistä tarpeista
4772: laajat työläisjoukot tähän mennessä tulleet puhumattakaan. Kuinka yleistä ja laajassa
4773: pakoitetuksi käyttämään elämänsä ylläpitä- mittakaavassa havaittua tämä on, sen ovat
4774: miseksi kaikki mahdolliset aikaisemmat sääs- erittäin vakuuttavasti todenneet m. m. viime
4775: tönsäkin. Niin Imuvan kuin entisiä säästöjä aikoina eri puolueiden sanomalehdetkin,
4776: oli hiukankin olemassa, m. m. vaatetuspuoli joissa asiaa on selosteltu sekä esitetty vaka-
4777: sidettävässä kunnossa, kykenivät työläiset via toivomuksia toimenpiteeseen ryhtymi-
4778: jotenkin saamaan ravintonsa pienilläkin seksi asian korjaamiseksi.
4779: palkoilla, mutta säästöjen nyt jo aikoja sit- Koska on pidettävä ilman muuta selvänä,
4780: ten loputtua on puute saanut ennenkuulu- että niin kauvan kuin työttömyyttä jatkuu
4781: mattoman muodon. Kun valtion ja kuntain - ja sen loppumisesta ei ole mitään toivoa
4782: varatöissä maksetaan huomattavasti alem- lähiaikoina - ei työläisillä ole mitään mah-
4783: pia palkkoja kuin yksityisten työmailla, pyr- dollisuutta saada omin neuvoin estetyksi
4784: kivät yksityiset yhä yleisemmin käyttämään työpalkkain yhä edelleen alenemista ja
4785: noita varatyöpalkkoja mittapuuna ja edel- yleensä pysymistä toimeentulorajan alapuo-
4786: leen alentavat työpalfukoja tietäen, että hä- lella, ehdotamme kaikkeen edellä esitet-
4787: tääkärsivien on tyydyttävä siihen, mitä tettyyn viitaten,
4788: heille tarjotaan. Ja kun yleisissä hätäapu-
4789: töissä on myöskin tahdottu varata ansiota että Eduskunta hyväksyisi näin-
4790: etupäässä perheellisille sekä määritelty kuuluvan lakiehdotnksen:
4791: perheettömien palkat vielä alemmiksi kuin
4792: 140 X,1. - Työväen minimipalkoista.
4793:
4794:
4795:
4796: Laki
4797: minimipalkoista.
4798:
4799: Eduskunnan pä.ätöksen mukaisesti säädetään täten:
4800:
4801: 1 §. roitus tai alennus sovellettava myöskin
4802: Työsuhteessa, joka on 1 päivänä kesä- 1 § :ssä mainittuihin työpaikkoihin.
4803: kuuta 1922 annetun työsopimuslain alai-
4804: nen, on työnantajan työntekijälle palkkana 3 '§.
4805: suoritettava kaupungissa ja kauppalassa Työsopimus, joka on vastoin 1 § :n sään-
4806: vähintäin 5 markkaa ja maaseudulla vähin- nöksiä, olkoon siltä kohdin mitätön.
4807: täin 4 markkaa työtunnilta. Jos työntekijä
4808: rahapalkan lisäksi työnantajalta nauttii 4 §.
4809: luontaisetuja, on nämä rahaksi arvioituina Tämä laki tulee voimaan kuun
4810: luettava palkkaan kuuluviksi. päivänä 1932 ja on voimassa joulukuun 31
4811: plHvään 1934.
4812: 2 §.
4813: Jos elintarveindeksi nousee tai laskee 1 5 §.
4814: päivänä tammikuuta 1932 voimassa ollee- Lähemmät määräykset tämän lain sovel-
4815: seen indeksiin verrattuna, on vastaava ko- luttamisesta annetaan asetuksella.
4816:
4817:
4818: Helsing·issä, :helmikuun 12 päivänä 1932.
4819:
4820: Kalle Myllymäki. Mikko W. Erich.
4821: Akseli Kanerva. Yrjö Räisänen.
4822: Hugo Aattela. Väinö Kivisalo.
4823: K. Hakala. Kustaa Perho.
4824: 141
4825:
4826: X,2. - Toiv. al. N :o 32.
4827:
4828:
4829:
4830:
4831: Huttunen y. m.: Esityksen antamisesta pakolliseksi työttö-
4832: myysvakuutuslaiksi.
4833:
4834:
4835: Ed us ik u n n a 11 e.
4836: Tuotantoelämän kehitys on vakuuttavasti joutuvat edeHeenkin huolehtimaan ääi'im-
4837: osoittanut, että ty,öttömyyskaudet seuraa- mäiseen hätään joutuneista työUömistä ja
4838: vat toisiaan yhä lyhyempien ~väliaikojen heidän perheistään.
4839: kuluttua ja muodostuvat yhä ankaram- Työttömyydestä johtunut kuntien köy-
4840: miiksi, mikä aiheuttaa sanoin i]mvaamatonta häinhoitomenojen perin huomattava kohoa-
4841: puutetta tulhansiin työläiskoteihin, valtio minen käy ilmi m. m. esittelijäneuvos Ei-
4842: ja kunnat kun eivät :kykene järjestämään nar Böälkin antamista tiedoista, joiden mu-
4843: ansiomahdollisuuksia läheskään kaikil:le kaan kuntien köyhäinhoitomenot ovat vuo-
4844: työnpuutteessa olevil1e. desta. 1924 viime vuoden loppuun kohon-
4845: Missä määrin valtio ja kunnat ovat meil- neet kwksinkertaisiksi. Suurin nousu ~on
4846: lä voineet järjestää työtä työttömille, osoit- trupahtunut vv. 1929-1931. Jos otetaan
4847: taa viime vuoden 'loppuosan työttömyys- huomioon Jiksinomaan ikaUipunikikuntien
4848: tilasto. köyhäinhoitomenot, niin todetaan, että ne
4849: Viime vuoden loikaJkuussa oli työttömiä ovat kohonneet huomattavasti enemmän
4850: 68,229, joista varat,öissä vain 19,2,93, joten kuin maalaiskuntien menot. Tämä kieltä-
4851: kokonaan työttöminä oli 48,9:3,6. Marras- . mättä johtuu siitä, ,että kaupunkikunnat
4852: kuussa olivat vastaavat luvut 89,204, ovat enemmän kuin maalaisikunnat joutu-
4853: 30,559 ja 58,645 sekä joulukuussa 87,331, neet :kantamaan ,työttömyyden seurauksia.
4854: 32,263 ja 55,068. V. 19:30 vastaavina kuu- Esim. Helsingissä ovat iköyihäinhoitomenot
4855: kausina olivat luvut jotakuinkin <Samanlai- kohonneet v ;sta 19'24 kolminikertaisiksi ja
4856: set kuin viime vuonnakin, joten näyttää on suurin nousu tapahtunut viimeksi ku-
4857: siltä, että varsinaisina työttömyyskuukau- luneen kolmen vuoden aikana.
4858: sina voivat valtio ja kunnat tarjota vara- Edellä esitetty osoittaa, että kuntien ta-
4859: töitä vain noin kolmannekselle työttöminä loudellinen asema on [isääntyneiden ja to-
4860: olevista työläisistä. dennäköisesti yhä lisääntyvien köyhäinhoi-
4861: Vaikka olemmekin sitä mieltä, että vrul- tomenojen tähden ,suuresti ylirasitettu,
4862: tio ja kunnat eivät ole tehneet ikaikkea jopa siinä määrin, ·että useiden kuntien
4863: sitä, mihin niillä olisi ollut mahdollisuuk- ta:lous on muodostunut varsin huonoiksi.
4864: sia työtilaisuuksien varaamiseksi suurem- Tästä johtuu, että työttömien avusta:minen
4865: maHeikin työläismäärälle, niin toteamme, on tullut :kysymykseen vain äärimmäisessä
4866: että parhaimmatkaan toimenpiteet ,eivät hädässä oleville.
4867: olisi turvanneet työtä kaikille työnpuut- Työttömyyden seurausten lieventäminen
4868: teessa oleville. Kunnat ovat joutuneet ja ei siis köyhäinhoitotoimenpitein ole riittä-
4869: 142 X,2.- Pakollinen työttömyysvaknutus.
4870:
4871: vän tehokasta ja tarkoitustaan vastaavaa. pan ulkop'lloli'sissa maissa ainakin Austraa-
4872: Se vaatii om&n järjestelmänsä, joka rperus- liassa.
4873: tuu vakuutetun itsensä, työnantajan ja yh- Kuten Kansainvällisen työtoimiston tut-
4874: teiskunnan y:hteiseen velvollisuuteeJl. Ja kimuksesta käy selville, ei Suomi suinkaan
4875: tämä tuskin on muuten mahdoLlista kuin ole uranuurtajamaa työttömyyden seuraus-
4876: pakollisen työttömyy,sva:kuutuksen järjestä- ten Heventämistoimenpiteissä, vail~ka se
4877: misellä. TyöttömyysvakuutU'ksella on se ryhtyi8ikin, kuten odotamme, nopeasti wi-
4878: erittäin tärkeä etu, ·että sen avulla va•rus- menpitei8iin työttömyysvakuutuksen järjes-
4879: tauduta~n hyv~nä työkausina huonojen tämiseksi. LuonnoHista on, että sellaisissa
4880: aikojen varalle, vakuutusmaksut kun pe- maissa kuin esim. Englanti ja .SaJksa, joi8sa
4881: ritään jatkuvasti ja a:vustukset hyvinä ai- on va.nha teollisuus, ovat edellytykset olleet
4882: koina rajoittuvat vähiin, joten hyvän ajan työttömyysvrukuutuksellekin aikai,semmin
4883: säästöt jäävät huonoina aikoina käytettä- kuin nuoremmissa teollisuusmaissa. Mutta
4884: viksi. samalla on huomattava, että Engla:nnissa
4885: Useissa maissa onkin ryhdytty työttö- säädettiin pa!koHinen työttömyyiSvlllkuutus-
4886: myysvakuutuksen avulla varustautumaan laki jo ennen maailmansotaa ja Saksas.sa
4887: työttömyysaikojen varalle. Kansainväli- heti sodan päätyttyä. Tämän jälke~n ovat
4888: sen työtoimiston tutkimus osoittaa, että useat sellaisetkin maat, joilla ·ei ole aina-
4889: ainakin seuraavissa Euroopan valtioi8sa on kaan parempi kantokyky tällaisen vaJkuu-
4890: pakollinen työttömyysvakuutus jo saa- tuksen järjestämiseen kuin Suomellakaan,
4891: detty: S111ksassa, jossa vakuutuspiiriin kuu- säätäneet pakollisen työttömyysvakuutuk-
4892: luu n. 16 milj. työläistä, Iso-Britanniassa sen.
4893: 12 mi'lj. työläistä, Italiassa 2.5 milj. työ- Edelläo~evaan viitaten esitämme edus-
4894: läistä, Itäva'llassa 1.3 milj. työläistä, Puo- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
4895: lassa 1 milj. työläista, Bulgariassa 2180,000
4896: ty.öläistä, Irlannissa 2180,000 työläistä sekä että hallitus kiireellisesti valmis-
4897: Sveitsin eräissä kanttoneissa, JOissa va·· taisi ja Eduskunnalle antaisi esityk-
4898: kuutuspakkoon sisältyy n. 150,000 työ- sen pakolliseksi työttömyysvaku··L-
4899: läistä. .Sitäpaitsi on palkollinen työttö- tuslaiksi.
4900: myy.svakuutusjärjestelmä voimassa Euroo-
4901:
4902: Helsingissä helmikuun 11 rpäivänä 1932.
4903:
4904:
4905: E. Huttunen. T. Bryggari.
4906: Armas P.aasonen. Albin Koponen.
4907: Aleksi Aaltonen. A. J. Kosonen.
4908: Valfrid Eskola. Jalmari Linna.
4909: Aug. Kuusisto. Aino Lehtokoski.
4910: Kalle Myllymäki. Onni Hiltunen.
4911: 143
4912:
4913: X,3. - Toiv. al. N :o 33.
4914:
4915:
4916:
4917:
4918: Setälä y. m.: Kauppa- ja matkustaja-alusten miehistöstä.
4919:
4920:
4921: E d u s k u n n a l ,l e.
4922:
4923: Monessa merenkulkumaassa on jo useita hittäminen täydellisesti kunkin aluksen
4924: vuosia ·ollut voimassa lakeja tai asetuksia päällikön tai laivanvarustajan yksityisistä
4925: kauppa-alusten miehitysvahvuudesta. Esi- mielijohteista. Jos aluksen päällikkö tai
4926: merkiksi Norjassa on vuodesta 19119 läh- omistaja katsoo hyötyvänsä enemmän käyt-
4927: tien ollut voimassa erikoinen as·etus, jossa tämällä mahdolHsimman 'SUuren osan mie-
4928: määr.ätään m. m. siitä, m1.ssa määrässä histöstä joko kokonaan tai ositta.in ammat-
4929: kauppa-aluksilla on sallittua käyttää am- titaidottomia miehiä, on a1us, ·sen matkus-
4930: mattitaidotonta tai vain puoliksi ammatti- tajat, miehistö ja lasti, monille vaaroille
4931: taitoista laivamiehistöä täysin ammattitai- paljon alttiimpi, kuin jos miehistö olisi am-
4932: toisiin nähden. Virossa, Pohjois-Amerikan mattitaitoista. Ammattitaidottoman tai vä-
4933: Yhdysvalloissa y. m. maissa on siitä eri- hemmän ammattitaitoisen miehistön palk-
4934: koisia lakeja ja meiUä Suomessa,kin on voi- kaamiseen houkuttelee aluksen pääHikköä ja
4935: massa asetus !huhtikuun 13 päivältä 1926, laivanvarustajia yleensä se tosiasia, että
4936: joka koskee kauppa-alusten kansi- ja kone- sellaista miehistöä yleensä saa pienemmällä
4937: päällyswä, mutta ei ollenkaan miehistöä. palkalla kuin ammattitaitoista. Ja niin
4938: Kauppa-alusten miehittäminen mahdolli- suuremman voitonsaannin halu johtaa sii-
4939: simman ammattitaitoisella miehi,stöllä on hen, että sekä ihmishenkiä että omaisuuk-
4940: erittäin tärkeätä: matkustajain ja miehis- sia tarpeettomasti vaarannetaan ja tuho-
4941: tön sekä 1astin turvallisuuden trukia, sillä taan.
4942: sekä ihmishenkiä että aineellisia arvoja saa- VaLitettavasti ei ainakaan julkisuuteen
4943: tetaan arv·eluttavassa määrässä vaarantaa, sa(Ltettu Suomen mer·enkulkutilasto meri-
4944: jos kauppa-a;luksen miehistö on suhteetta- onnettomuuksista sisällä näiden onnetto-
4945: massa määrässä ammattitaidotonta tai ai- muuksien syitä. Niinpä v. 1:93.1 julkaistu,
4946: noastaan osittain ammattitaitoista. Pää- vaUioneuvoston kirjapainossa painettu,
4947: asiassa juuri turvallisuussyistä, ihmishen- Suomen virallisen ti'laston julkaisu ,Me-
4948: kien ja aineellisten arvojen tuhoutumisen renkulku - Sjöfart" vuodelta 19219, vaik-
4949: estämiseksi, on eri maissa säädetty edellä- kakin sisältää tilaston merionnettomuuk-
4950: mainittuja 'lakeja tai annettu asetuksia sissa menetetyistä aluksista, ei kuitenkaan
4951: matkustaja- ja kauppa-alusten miehittämi- selitä onnettomuuksien syitä. Merionnetto-
4952: sestä. muuksissa menetettyjen alusten lukumäärä
4953: Kun meillä Suomessa ei miehistöön näh- mainitun tilaston mukaan (siv. 9) on eri
4954: den yleensä ole mitään kyseeilisenlaista la- vuosina ollut seuraava:
4955: kia tai asetustakaan, riippuukirr alusten mie-
4956: 144 X,3. - Kauppa- ja matkustaja-alusten miehistö.
4957:
4958: Konevoimalla kulke- Purjealukset Proomut
4959: Vuosi vat alukset
4960: Luku kant. tonnia Luku kant. tonnia Luku kant. tonnia
4961: 19'18 0 ••• 0 •••• 0 •• 6 1,433 14 1,873
4962: 19·1'9 •••••• 0 ••••• 13 ·6,570 24 4,287 18 2,993
4963: 1920 •••• 0 •••••• 0 14 7,035 11 1,2:58 7 1,650
4964: 1921 • 0 ••• 0 •••••• 5 467 19 1,970 2 1017
4965: 1922 0 ••••• 0 0 •••• 6 1,,621 10 794 12 1,384
4966: 19,23 •••• 0 0 ••••••
4967: ,2 224 1 203
4968: 19'24 • • • . 0. 0 ••••• 5 446 4 1,484
4969: 1925 ••• 0 •••••••• 7 1,413 10 5, 654
4970: 1
4971: 6 n9
4972: 1!926 0 ••••••••••• 5 1,628 6 945 2 155
4973: 19,27 •••••••• 0 ••• 2 206 1 271 15 2,058
4974: 19218 •••••• 0 ••••• 7 342 1 611
4975:
4976:
4977:
4978:
4979: 1929 •••••••••• 0. 2 198 12 4,0<56 9 '924
4980:
4981:
4982: Vaikka edellälueteltujen merionnetto- Tilaston puutteellisuus tekee kuitenkin
4983: muuksien, jotka ovat johtaneet aluksen mahdottomaksi täsmällisten numeroiden
4984: menetykseen, syitä ei olekaan tilastossa se- esittämisen nii:stä tapauksista, jolloin meri-
4985: lostettu, on kuitenkin selvää, ·että melkoi- onnettomuuksissa on menetetty ihmishenkiä
4986: nen osa niistä on joko kokonaan tai osaksi ja omaisuutta senkin takia, että miehistö
4987: tapahtunut miehistön puutteellisesta luku- on ollut joko liian vähälukuinen tai am-
4988: määrästä tai ammatitaidottomuudesta. mattitaidotonta, taikka jolloin riittävä ja
4989: Niinpä viime vuoden lopulla tuhoutui Ruot- ammattitaitoinen miehistö onnettomuuden
4990: sin rannikolla Umeån lähellä kuunarialus kohdatessa on voinut pelastaa sekä ihmis-
4991: ,Ansio'' ja sen 10-henkisestä miehistöstä henkiä ·että omaisuutta.
4992: tuhoutui kokonaista 8, koska aluksella ei Edellämainitun tilastollisen julkaisun
4993: ollut kuin yksi ainoa kunnossaollut pelas- mukaan oli Suomen Kauppalaivasto v. 1929,
4994: tusvyö ja pelastusv,enekin kantoi ainoas- kun nettovetoisuudeltaan 19 tonnia tai sitä
4995: taan 6 henkeä ja oli ilman pelastusköyttä. suuremmat alukset otetaan lukuun, seu-
4996: Ammattitaitoinen miehistö olisi pitänyt raava:
4997: huolen ainakin siitä, että pelastuslaitteet Bruttovetoi-
4998: olisivat olleet kunnossa ja nyt tuhoutuneet Luku suus rekister-
4999: tonnia
5000: 8 miestä olisi voitu kenties pelastaa.
5001: Kun joulukuussa 1930 tuhoutui Katte- Höyryaluksia 0 564
5002: ••••• 246,756
5003: gatissa :sjs Oberon, olisi siitä tuskin pelas- Moottorialuksia .... 144 25,844
5004: tunut ainoakaan ihminen, ellei miehistö Purjealuksia 481 92,020
5005: olisi ollut niin ammattitaitoista kuin oli. Proomuja . ....... 4,205 323,614
5006: Onnettomuuden sattuessa vahdissa olleet 5,394 688,234
5007: lämmittä:jät olivat niin täydellisesti tehtä-
5008: vänsä tasalla, että osasivat heti sammuttaa
5009: tulet uuneista ja vain siten vältyttiin kat- Saman tilastollisen julkai,sun mukaan
5010: tilain räjähdykseltä, joka muussa tapauk- (siv. 86-87) oli ,Liikenteessä olevan kaup-
5011: sessa olisi saattanut tuhota joka ainoan lai- palaivaston väestö vuonna 1929, a:luksen-
5012: valla olijan ja lisäksi höyryalus ,Arctu- omistajain antamien tietojen mukaan'' seu-
5013: ruksen" matkustajineen ja miehistöineen. raava:
5014: X,3. - Setälä y. m. 145
5015:
5016: Päällikköjä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 889 Eldare Unrion r. f. toimitti kesä-syyskuun
5017: I perämies . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5199 aikana 159 aluksella, jotka olivat seuraavat:
5018: II 167 Höyrylaivat - Kirsta, Mercator, Savonia,
5019: III " 74 Greta Thorden, Hektos, Carelia, Nordstjär-
5020: "
5021: Konstoopeleja ................. . 114 nan, Primula, Hulda Thorden, von Döbeln,
5022: Kirvesmiehiä ................... . 1154 Suomen ·Poika, Bore V, Clio, Bore VII,
5023: Pursimiehiä ................... . 155
5024: 1
5025: Ceres, Tiina, Kaskö, Alku, Otava, Finlan-
5026: Matruuseja ..................... . 4,181 dia, Herakles, Capella, Vesta, Fredavore,
5027: Puolimatruuseja ............... . 526 Gertrud, Fennia, Ariel, Lapponia, Bore I,
5028: Laivapoikia (jungmanneja) ..... . 323 Iris, Poseidon, Norma, Nidarholm, Regu-
5029: Ylikonemestareja ............... . 4715 lus, Orion, Baltic, llmatar, VeUamo, Viola,
5030: II konemestareja ............. . 25:8 Sirius, Ariadne, Arcturus, Kotka, Oihonna,
5031: III , ............. . 127 Express, Viiri, Suratt, Ostrobotnia, Frej,
5032: IV , ............. . 49 Argo, Vinha, Patria, Meta, Rhea, Albert
5033: Tunkkimiehiä (Donkeyman) ..... . 7r5 Kasimir, Virgo, Leda ja Castor.
5034: Voitelijoita .................... . 136 Näillä aluksilla oli miehistöä seuraavasti :
5035: Lämmittäjiä ................... . 91'11
5036: Hiilenheittäjiä ................. . 85 Perämiehiä . . . . . . . . . . . . . . . 126
5037: Radiosähköttäjiä ............... . 44 Pursimiehiä . . . . . . . . . . . . . . 3Q
5038: Pursieri-konttorist. (Nais-) ...... . 17 Kirvesmiehiä . . . . . . . . . . . . . . 39
5039: Purser (Mies-) ................. . 22 Matruuseja . . . . . . . . . . . . . . . 93
5040: Ravintolaitsijoita ............... . 103 Puolimatruuseja . . . . . . . . . . 132
5041: Ravintol. jdhtajattaria .......... . 47 Jungmanneja . . . . . . . . . . . . . 87
5042: Keittiöhenk. (naisia) ........... . 3:91 Konemestrureja . . . . . . . . . . . . 162
5043: , (miehiä) ........... . 175 Donkeymanneja . . . . . . . . . . . 45
5044: Tarjoilijoita (naisia) ........... . 1138 Voitelijoita . . . . . . . . . . . . . . . 22
5045: , (miehiä) ........... . 13 V anh. lämmittäjiä . . . . . . . . 1'18
5046: :Siivoojia (naisia) ............... . 116 Nuor. , . . . . . . . . 122
5047: , (miehiä) .............. . 21 HiHenheittäjiä . . . . . . . . . . . . 3·1
5048: Keittiöh. (miehiä) . . . . . . . . 13
5049: Yhteensä; 10,415 , (naisia) . . . . . . . . 296
5050: Näistä oli kotimaan liikenteessä, purjeh-
5051: tien yksinomaan :Suomen satamien väliä, Tämä taulukko taas, joka käsittää mel-
5052: .5,942, Suomen ja Uilkomaiden liikenteessä kein yksinomaan aluksia Suomen ja ulko-
5053: 4,047 ja yksinomaan ulkomaan liikenteessä maan satamien välisessä liikenteessä, osoit-
5054: 426. taa ammattitaitoisten miesten lukumäärän
5055: Mutta edelläoleva taulukko ei anna lähi- ammattitaidottorniin nähden olevan kerras-
5056: mainkaan todellista kuvrua alusten miehi- saan mitättömän pienen. Varsinkin kan-
5057: tyksen päteyYydesta, sillä todellisuudessa nella, jossa ,ammattitaitoisuus on erikoisen
5058: Suomen kauppa-aluksilla ei yhteensä ole tärkeä, on ammattitaitoisia, joksi luetaan
5059: lä;heskään 4;1r81 matruusia ja puolima- pursimiehet ja matruusit, yhteensä ainoas-
5060: truuseja ainoastaan 526 ja jungmanneja taan 125 (93 matruusia ja 32 pU'l'simiestä),
5061: eli laivapoikia 323. Tämän osoittaa erin- puolittain ammattitaitoisia - puolimatruu-
5062: ()IDaisBSti sekin puutteellinen tutkimus, seja kokonaista 132 ja ammattitaidotto-
5063: jonka Suomen Merimiesten- ja Lämmittä- mia - jungmanneja 87 eli melkein sama
5064: jäin Unioni r. y. - Finlands Sjöman8- och määrä kuin matruusejakin. Ja kuitenkin
5065:
5066: 19
5067: 146 X,3. - Kauppa- ja matkustaja-alusten miehistö.
5068:
5069: tässä on otettu lukuun maan parhruten pois, olisi suhde ammattitaitoisten ja mui-
5070: miehitetyt alukset, kuten matkustajaJhöyry- den väliHä vielä lohduttomampi. Mutta toiset
5071: laivat Ariadne, Arcturrus, Ilmatar, Oihonna matkustaja-aluksetkin ovat perin huonosti
5072: ja Vellamo. Jos nämä alukset laskettaisiin miehitetyt, kut>en:
5073:
5074: Bore I ........ . 1 matruusi, 4 puolimatruusia ja 1 jungmanni
5075: Nordstjärnan ... . 5 , , 1 laivapoika.
5076:
5077:
5078: ~:tsken haaksirikkoutuneessa hl. Orionissa pahtuu luotsin, tai aluksen päällystön val-
5079: ei ollut yhtään matruusia, mutta sen sijaan vonnan alaisena. Esimerkiksi amerikalai-
5080: 3 puolimatruusia ja 3 jungmannia. silla, ruotsalaisilla ja englantilaisilla aluk-
5081: Kun puolittain ammattitaitoisia tai koko- silla on erikoiset ruorimiehet, jotka ovat
5082: naan ammattitaidotonta työvoimaa pesta- korkeimman ammattitaidon omaavia taval-
5083: taan alukseen ammattitaitoisten asemasta, lisesta kansimiehistöstä. Mitään tällaista
5084: merkitsee se luonnollisesti säästyneiden ammattimiesryhmää ei ole suomalaisilla
5085: palkkojen muodossa lisää voittoa aluksen aluksilla. Mutta tämä puutteellisuus tulisi
5086: omistajalle ja siksi aluksia yleensä miehi- jossain määrin korvatuksi, jos ammattitai-
5087: tetään niin puutteellisesti sekä miehistön toisten miesten suhteellista lukumäärää ko-
5088: määrään että ammattitaitoon nähden. Mutta hotettaisiin niin, että se joka tapauksessa
5089: kuten edellä jo on osoitettu johtaa tällai- olisi suurempi kuin puolittain ammattitai-
5090: nen käytäntö siihen, että puhumattakaan toisten tai ammattitaidottomain.
5091: aluksen turvallisuudesta, myöskin matkus- Lämmittäjäin työ on Jaadultaan erittäin
5092: tajain ja miehistön sekä lastin turvallisuus raskasta ja täytyy se usein suorittaa hir-
5093: tulee uhatuksi. Ja kun esimerkiksi merihä- vittävässä kuumuudessa. Tämän vuoksi
5094: dän sattuessa, jolloin miehistön usein täy- täytyy, suoranaisen ihmisrääkkäyksen vält-
5095: tyy pystyä toimimaan omintakeisestikin, tämiseksi, aluksiin pestata riittävä määrä
5096: koska päällystö ei voi aina ehtiä joka paik- lämmittäjiä. Norjalaisilla aluksilla täytyy
5097: kaan, syntyy paniikkia, on silloin ammatti- voimassaolevan ,asetuksen mukaan olla niin
5098: taidottomille selviytyminen tilanteesta paljon l.ämmittäjiä, ettei lämmitykseen käy-
5099: ihan mahdotonta. Jos aluksen miehistöstä tettävän kivihiilen päivittäinen polttomäärä
5100: on suuri osa ,ammattitaidottomia tai ainoas- nouse tropiikissa yli 3 ja muual~a yli 3 1 / z
5101: taan puoliammattitaitoisia, joiksi kannella tonnin miestä kohti. Samanlaiseen pitäisi
5102: lasketaan puolimatruusit, joutuvat harvat päästä suomalaisillakin aluksilla.
5103: ammattitaitoiset suorittamaan kaikki sellai- Suomalaisilla ,aluksilla on sekä lukumää-
5104: set työt, joihin ammattitaidottomat eivät räänsä että ammattitaitoansa nähden riit-
5105: kykene ja niin he tulevat liikarasitetuiksi tävän miehistön pestaaminen ja käyttämi--
5106: eivätkä vaarallisessa tilanteessa hekään voi nen sitäkin helpompaa, koska palkkakustan-
5107: kunnollisesti suorittaa tehtäväänsä. nukset, suomalaisilla aluksilla ovat paljon
5108: Suomen rannikkovesien ja vielä enem- pienemmät kuin €Sim. Skandinavian ja
5109: män sisävesien vaikeakulkuisuus ja kun muiden länsimaiden aluksilla, joilla palkat
5110: kaiken lisäksi väylät usein ovat puutteelli- yleensä ovat 100 prosenttia ja vielä sitäkin
5111: sesti viitoitetut asettavat poikkeuksellisen korkeammat.
5112: suuria vaatimuksia alusten miehistöille. Edelläolevan perusteella ja katsoen sii-
5113: Varsinkin ohjaus on vaikeaa ja vastuun- hen vaaraan, joka aiheutuu aluksille, mat-
5114: alaista siinäkin tapauksessa, vaikka se ta- kustajille, miehistöille ja rahtitavaroille lu-
5115: X,a. - Setälä y. m. 147
5116:
5117: kumäärältään ja ammattitaidoltaan puut- että hallitus kiireeUisesti valmis-
5118: teellisen miehistön käyttämisestä kauppa- taisi ja jättäisi Eduskunnalle esityk-
5119: aluksilla, ehdotamme kunnioittaen edus- sen laiksi kauppa- ja matkustaja-
5120: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, alusten miekittämisestä.
5121:
5122: Helsingissä, helmikuun 11 p :nä 1932.
5123:
5124:
5125: Edward Setälä. J. Väisänen.
5126: J. Kovanen. Onni Hiltunen.
5127: Jalmari Linna. A. J. Kosonen.
5128: J. Lindqvist. Urho Kulovaara.
5129: Väinö Kivisalo. Janne Koivuranta.
5130: Taavetti Nuutinen. Jussi Rapo.
5131: M. Ampuja.
5132: •• ••
5133: VALTIOPAIVAT
5134: 19 3 2
5135:
5136:
5137: LIITTEET
5138: XI
5139: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY
5140: TOIVOMUSALOITE.
5141:
5142:
5143:
5144:
5145: HELSINKI 1932
5146: V.ALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
5147: 151
5148:
5149: X1,1. - Toiv. al. N :o 34.
5150:
5151:
5152:
5153: Ampuja. y. m.: Suojelttskuntajärjestön muuttamisesta ar-
5154: meijan reserviksi.
5155:
5156: E d u s ik: u n n a ll e.
5157:
5158: Lainisen järjestyksen ja oikeusturvalli- järjestämällä suojeluskuntajärjestö, niin
5159: :suuden ylläpitäminen maassamme on vii- että se kaikissa suhteissa on luotettava ta-
5160: meisen parin vuoden aikana kohdannut savallalle ja lailliselle !hallitusvallalle.
5161: ylenmäärin vaikeuksia. Lukuisia lainrikko- Sen vapaaehtoista luonnetta jäsenistön otta-
5162: mu'ksia, kuten mul"hia, murha.polttoja, koti- miseen ja erottamiseen sekä päällystön va-
5163: rauhan häiritsemisiä, omaisuuksien !hävi- litsemiseen olisi rajoitettava ja siihen Jruu-
5164: tyksiä ja laillisten yhdistysten toiminnan luvien rikollisiin tekoihin osallistuneiden
5165: väkivailloin estämistä on tapa!htunut yhteen- erottaminen ehdottomasti toimitettava. Par-
5166: liittyneiden ihen:kilöiden toimesta, eikä näitä haiten olisi asia järjestettävissä siten, että
5167: rikosten tekijöitä läheskään aina ole voitu nykyisen suojeluskuntajärjestön tilalle
5168: .saattaa rangaistukseen. Monasti näitä väki- muodost,etaan armeijan reservi, johon kuu-
5169: vallantöitä on suunniteltu ja järjestetty 'luvat kaikki qsevelvollisuudesta vapautu-
5170: tarkoituksella uhmata hallitusvaltaa. neet nuorukaiset maäräajan, esim. vuoden
5171: Hallituksen voimattomuuteen laillisen palvelusajan päättymisen jälkeen. Muuta
5172: järjestyksen ja oikeusturvallisuuden yllä- miehistöä saisi olla vain välttämättömin
5173: pitämiseksi ei aina ole ollut syynä tahdon p~äällystö, joka miesluvun vähentyessä voisi
5174: puute, taitamattomuus tai kyvyttömyys, olla pienempi nykyistä suojeluskunnan
5175: vaan oleellisesti se tosiasia, että osa maan päällystöä. Näin järjestettynä muodostuisi
5176: :aseellisista voimista, joiden pitäisi olla hal- puolustusvoimien reservi, joka samana olisi
5177: litusvaJ'lan käytettävissä laillist·en olojen ja ehdottomasti luotettava tasavallan laillisen
5178: järjestyksen ylläpitämiseksi, suojaa ja aut- järjestyksen ja oikeusturvallisuuden ylHi;pi-
5179: taa näitä r~ollisia aineksia ja osallistuu tämisen kannalta katsoen.
5180: mainittuilhin tekoihin. Varsin monia suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme
5181: jeluskuntalaisia on osallistunut erilaisiin eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
5182: väkvallantöihin, ilmoittautuen niiden suo-
5183: rittajiksi tai ,aatteel.lisiksi'' kannattajiksi. että hallitus kiireellisesti vaZmis-
5184: Dn myöskin sattunut, että viranomaiset taisi ja eduskunnaZle antaisi esityk-
5185: pyytäessään suojeluskunnilta tai niiden sen suojeluskwntajärjestön muutta-
5186: paikalliselta ,päällystöltä apua rikollisten miseksi armeijan reserviksi siten, että
5187: .'Selville saamiseksi tai kurissa pitåmiseksi siihen kuuluisivat vain asevelvolli-
5188: <>vat saaneet kielteisen vastauksen. Asiain suutensa suorittaneet lyhyen määrä-
5189: näin ollen ei näytä olevan mahdollisuuksia ajan palvelusajan päättymis&n jäl-
5190: laillisen järjestyksen ja oikeusturvallisuu- keen.
5191: den ylläpitämiseen muuten kuin uudelleen
5192:
5193: Helsingissä, 11 'P:nä helm:illruuta 1932.
5194:
5195: M. Ampuja.. Kustaa Perho. T. Bryggari.
5196: •• ••
5197: VALTIOPAIVAT
5198: 19 3 2
5199:
5200:
5201: LIITTEET
5202: XII
5203: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
5204: TOIVOMUSALOITTEET
5205:
5206:
5207:
5208:
5209: HELSINKI 1932
5210: V A!JTIONEUVOBTON KIRJAPAINO
5211:
5212: 20
5213: Rauta- ja maanteitä, siltoja sekä kanavia koskevia
5214: toivomusaloitteita.
5215: 157
5216:
5217: Xll,t. - Toiv. al. N:o 35.
5218:
5219:
5220:
5221:
5222: J,unes y. m. : Maantiesillan rakentamisesta Turtolan pitäjän
5223: Pellon kylässä olevan J olman p1äaan yli.
5224:
5225:
5226: E d u s ik: u n n a II e.
5227:
5228: Viitaten allekirjoittaneen Juneksen y. m. että luillitus, laatiessaan tulo- ja
5229: v. 1928 valtiopäivillä jättämään rahaasia- menoarviota vuodelle 1933 ottaisi sii-
5230: aloitteeseen N :o 191, Liitteet I-XII, siv. hen tarpeellisen määrärahan sillan
5231: 613, rohkenemme kunnioittaen ehdottaa rakentamista varten Tornionjokiva,·-
5232: eduskunnan päätettäv-äksi toivomuksen, ren maantiellä Turtolan pitäjän
5233: Pellon kylässä olevan J olman pu-
5234: taan yli.
5235:
5236: Helsingissä, 8 p :nä helmikuuta 1932.
5237:
5238: Antti Junes. Uuno Hannula.
5239: Ja.nne Koivuranta. K. A. Lohi.
5240: Eero Nurmesniemi. Kaarlo Hänninen.
5241: 158
5242:
5243: ;xn;2. - Toiv. aJ. N:o 36.
5244:
5245:
5246:
5247:
5248: Salo y. m.: Sillan rakentamisesta Oulujoen yli Puolangan---
5249: Utajärven maantieU<i.
5250:
5251:
5252: E d u s k u n >n a ll e.
5253:
5254: Viitaten v. 1931 valtiopäivillä tehtyyn tystä vuoden 1933 talousarvioksi
5255: toivomusaloitteeseen N:o 55 ja sen perus- ottaisi siihen 1 miljoonan (1,000,000)
5256: teluihin saamme täten kunnioittaen ehdot- markan suuruisen työmäärärahan
5257: taa eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, sillan rakentamiseksi Oulujoen yli
5258: Puolangan Utajärven maantiellä.
5259: että hallitus valmistaessaan esi-
5260:
5261: Helsi~gissä 8 p. helmikuuta 1932.
5262:
5263: S. Salo. T. A. Jauhonen.
5264: Eero Nu:rm:esniemi. Job. Korhonen.
5265: 169
5266:
5267: XII,3. - Toiv. al. N :o 37.
5268:
5269:
5270:
5271:
5272: Särkkä: Saim0011r-Kuolimonjä1·ven kanavan rakentami-
5273: sesta.
5274:
5275:
5276: E d u s k u n !11 a 11 e.
5277:
5278: Viitaten vuoden 1931 valtiopäiville jä- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
5279: tettyyn toivomusaloitteeseen N:o 59 (Liite muksen,
5280: XII. 14, sivu 232) ja sen lisäksi huomaut-
5281: taen, että kam:avan rakentaminen sopisi että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
5282: erinomaisen hyvin vamtyöksi tai suoritet- siin Saimaan ja Kuolimonjärven
5283: tavaksi vankityövoimrul1a, ehdotan kwn- välisen kanavan rakentamiseksi.
5284:
5285: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1932.
5286:
5287: W. K. Särkkä.
5288: 160
5289:
5290: XII,4. - Toiv. al. N :o 38.
5291:
5292:
5293:
5294:
5295: Janhonen y. m.: Maantient rakentCtlmise.sta Hyrynsalmen
5296: pitäjän Moisiovaaran kylästä S1Umw.ssalmen pitäjän
5297: Alavuokin kylöiin.
5298:
5299:
5300: E d u s kun n a ll e.
5301:
5302: Kajaanin kililakunnassa löytyy vielä laa- vuoksi saada mainittu tie työn alle, vaik-
5303: joja tiettömiä seutuja, joissa saa kulkea mo- kapa Moisiovaarasta käsin, jotta täten saa-
5304: nia peninkulmia ristiin rastiin, kohtaamatta taisiin kauan odotettu maantie tälle tiettö-
5305: maantietä. Yksi sellainen huomattruva asu- mälle alueelle ja samalla sopiva pitempi-
5306: tusalue on m. m. Kuhmoniemen, Hyrynsal- aikainen varatyömaa Hyrynsalmen, Kuhmo-
5307: men ja Suomussalmen välinen alue. niemen ja Suomussalmen työttömien sijoit-
5308: Sikäläisen v:äestön toimeentulo, joka muu- tamiseksi töihin. Tämä olisi senkin vuoksi
5309: tenkin on heikko, vaikeutuu luonnollisesti täl1keää, koska näillä seuduilla ei ole ollut
5310: paljon sen kautta, ettei ole mitään maan- mitään metsänhakkuita viime aikoina eikä
5311: tietä. Tien rakentamista koSkevia anomuk- ole tiedossakaan.
5312: sia on vuosien kuluessa tehty useita, mutta Pyydämme sentähden kunnioittaen esittää
5313: ne ·eivät ole johtaneet tuloksiin. Maantie- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
5314: komiteakin on suunnitellut mainitulle
5315: alueelle maantien rakentamista Hyrynsal- että hallitus kiireellisesti tutki-
5316: men Moisiovaarasta Suomussalmen Alavuo- ttdtaisi maantiesuunnan H yrynsal-
5317: kin Kova:lan taloon. Tämä olisi osa siitä men pitäjän Moisiavaaran kylästä
5318: suuresta valtatiestä, jota paraillaan raken- Suontussalmen pitäjän Alavuokin ky-
5319: netaan Kuhmoniemen haliki Hyrynsalmen län Kovalan taloon ja
5320: Tapanivaaran kylää kohti. Kun tien raken- että hallitus vamisi ensi vuoden
5321: taminen Kuhmoniemen puolella kestänee ·valtion tulo- ja menoarvioesityksessä
5322: vielä useita vuosia, olisi välttämätöntä, lii- riittävän työmäärärahan mainitun
5323: kenteen ja erityisesti myös nykyisen hädän maantien rakentamiseksi.
5324:
5325: Helsi11gissä helmi:k. 11 p :nä 1932.
5326:
5327: T. A. Janhonen. Joh. Korhonen.
5328: Antti Meriläinen. S. Salo.
5329: 161
5330:
5331: XII,u. - Toiv. al. N :o 39.
5332:
5333:
5334:
5335:
5336: Lahtela: Kemijärven kirkonkylän-Luu.suan maantien ra-
5337: kentamisesta.
5338:
5339:
5340: :Ei d u s k u ·n n a ll e.
5341:
5342: Viitaten vuoden 1930 toisille va;ltiopäi- että hallitus rakennuttaisi Kemi-
5343: ville jätetyn rahaasia-aloite N :o 37 peruste- Jarven kirkonkylän-Luusuan maan-
5344: luihin, koskeva Kemijärven kirkonkyiän- tien ja käyttäisi jo kultlvana vuonna
5345: Luusuan maantien rakentamista, ehdotan sanottnun tarkoitukseen vähintään
5346: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 600,000 markkaa työttömyysmäärä-
5347: rahoja.
5348:
5349: Helsingissä, 'helmikuun 12 p:nä 1932.
5350:
5351: M. 0. Lahtela.
5352:
5353:
5354:
5355:
5356: 21
5357: 162
5358:
5359: XII,6. - Toiv. al. N :o 40.
5360:
5361:
5362:
5363:
5364: Hänninen y. m.: Ylikiimingin-H etekyl-än maantien raken-
5365: tamisesta.
5366:
5367:
5368: T<J d u s \k u n n a ll e.
5369:
5370: Vuoden 1931 toisilla valtiopäivillä teih- että hallitus kii1·eellise.sti tutkitut-
5371: dyn rahaasia-aloitteen N :o 40 perustelui- taisi maantiesuunnan Ylikiiminki-
5372: hin viitaten pyydämme kunnioittaen edus- Nuoritta-Hetekylä; sekä myöntäisi
5373: kunnan päätettäväksi ehdottaa toivomuk- hätäapuvaroista sen rakent·o;mista
5374: sen, varten 500,000 mk.
5375:
5376: Helsingissä 10 p :nä helmikuuta 1932.
5377:
5378: Kaarlo Hänninen. T. A. Janhonen.
5379: Antti Junes. Uuno Hannula.
5380: 163
5381:
5382: Xll,7.- Toiv. al. N:o 41.
5383:
5384:
5385:
5386:
5387: Hänninen: Lisävarojen myöntämisestä Sovajärven-Liika-
5388: senvaaran maantietyötä varten.
5389:
5390:
5391: E d u s k u n n a ll e.
5392:
5393: Viitaten 1931 syysistuntokaudella teh- hätäapuvaroista 500,000 markkaa
5394: tyyn rahaasia-aloitteeseen N: o 52, pyydän työttömyyden torjttmiseksi Etelä-
5395: eduskunnan päätettäväksi kunnioittaen eh- Kuolajärven ja P.ohjois-Kuusarmon
5396: dottaa toivomuksen, rajakylissä.
5397:
5398: että hallitus Sovajärven--Liika-
5399: senvaaran maantietyöhön ~myöntäisi
5400:
5401: Helsinki, 11 p :nä helmikuuta 19,32.
5402:
5403: Kaarlo Hänninen.
5404: 164
5405:
5406: XII,s. - Toiv. al. N :o 42.
5407:
5408:
5409:
5410:
5411: Hänninen y. m.: Eräiden maantiesunntien tHtkituttamisesta
5412: Kuusa;;non ja Posion kunnissa.
5413:
5414:
5415: E d u s k u ·n n a ll e.
5416:
5417: Työttömyys ja s·iitä johtuva taloudelli- tulisi yhdistämään Kuusamon-Paanajär-
5418: nen hätä näyttää eräissä Koillis-Pohjan- ven tien Yruotungin pohjoispuolelta Kuusa-
5419: Inaa:n kunnissa saavuttavwn sellaiset mitta- mon-Kilkilösalmen-Kemijärven maantie-
5420: suhteet, että valtiovallan on suunniteltava hen, johon se yhrt.yisi 10 km Kilkiösalmes<ta
5421: aivan erikoisia toimenpiteitä väestön pelas- Kuusamon kirkollle päin.
5422: tamiseksi. Tibnrne on näillä seuduilla Tällä maantiellä tulee olemaan :huomat-
5423: ylleensäkin vakava, mutta erittäin vaikea tav!lln suuri merkitys .sekä läpikulku että
5424: se ori äärimmäisissä. rajakunnissa, Kuusa- paikallisliikenteeseen katsoen. Matkailu-
5425: mossa ja Posiolla, joissa metsätöitä on liikenne Kuusamon PaanajärveHe on vuosi
5426: aivan vähän (Kuus·amossa ei ikahteen vuo- vuode1ta yhä kasvanut. Useimmat pyr-
5427: teen ole ollut ensinkäån), joten maantie- kisivät Paanajärveltä suoraan Kuolajär-
5428: työt ovat olleet pienempien suonkuivans- velile tai Kemijärvelle, mutta eivät pääse
5429: töidem. o:hella tärkeimmät ansiolähteet ja autoilla:an muuten kuin palaamalla takai-
5430: hätäaputyöt. Niitäkään ei ole ollut lähes- sin Kuusamon ki:r~kolle. Täten tulee heille
5431: kään ·riittävästi, josta syystä suorwnaisten noin 70 km pituinen turha matka, joka
5432: hätäavustusten ja;ko on vuosi vuodelta vältetään edellämainitulla 13 km pituisella
5433: kasvanut. Kun käynnissäoleva isojako on yhdystiellä. Paika;llisliikenteelle sillä myös
5434: moniksi vuosiksi lopettanut metsätyöt mai- tulisi olemaan huomattava merkitys. Paitsi
5435: nituissa kunnissa, niin maantietyöt tulevat sitä, että Virkkulan taloryhmä tulisi siten
5436: siellä edellleenkin olemaarn. .etusijalla yleis- maantien varrelle, käy:Wiisi tätä tietä
5437: ten hätäaputöiden joukossa. Paanajärven,, Tavajärven ja Suinin!kijärven
5438: Näinollen pitäisi valtio~vallan puo'lelta ympäristöjen tuhath1kuinen asukasmäärä
5439: jo ajoissa tutkituttaa ja teettää kustaJmus- kulkuti.enään Keilllijärven asemal'le, niin
5440: arvioita paikalliselle väestölle selkä yleiselle kauan kun rautatie Paa;najärvelle val~
5441: ~iikenteeHe tärkeimmillä uusilla maantie- mistuu; senjälkeen Alakitkan ja Ylä-Onlan-
5442: suunnilla huomioonottaen eri seutujen työt- gan asukkaat tarvitsevat sitä asemalUe kul-
5443: tömien sopivin sijoitus. kiessaan.
5444: Mi~lestärrnme olisi häitäaputö·itä varten 2. Mourusalmen-Suonnanperön-Toivan
5445: Kuusamon ja Posion kunnissa ensi kesän·ä - Kivilahden tie (erämaantie), joka tulisi
5446: tangoitettava ja tehtävä kustannusarviot Kitkajärven luoteisrannikkoa seurruten yh-
5447: seumaville maantiesuunnille: distämään toisiinsa Rovaniemen-Kuusa-
5448: 1. Suoraniemen-Virkkulan-Viipuksen mon· ja Keilllijärven-Kuusamon maantiet.
5449: maantie (pituus 13 km. hyvää maastoa) Se tulisi olemaan edullisin yhdystie edeHä-
5450: XII,s. - Hänninen y. m. 165
5451:
5452: mainittujen pitkien teiden välillä, koska se täytyy ruokatavaratkin kesällä kantamalla
5453: palv-elisi sekä läpiikulku- että paikallis- kuljettaa salotaipalien yli sekä kuolleet
5454: liikennettä. Koslka Ki,tkajärvi on sekä ke- hautaan.
5455: väällä että syksyllä pitkän aikaa kulku- Tällaisen laajemman, useampia vuosia
5456: kelvoton, parantaisi mainittu tie kymme- varten tehtävän suunnitelman laatimiseen
5457: nien talojen liikeyhteJksiä ja tekisi mah- mielestämme prukoittaa yhä lisääntyvä
5458: dolliseksi Hfuet.tää syksyllä huomattava'n puute, jonka torjumiseksi pitäisi saada
5459: m uikikusaaliin liikekeskuksiin. sopivia työpaikkoja - ainakin !kaksi uutta
5460: 3. Haataja;n-Lohirannan maantie (erä- maantietyötä olisi sidiä .avattava j() e:rusi
5461: maantie) 18 ikm, pitäisi aluksi raikentaa kesänä sekä työpaikk()jen tarkoituksenmu-
5462: Kitkajärven-Livon välisille tukinsiirto- kainen sijoitus. - I.1isäksi on huomattava,
5463: laittei111e saakka. Sillä on huomaUav:a pai- että pibkä Mäkelän-Pukarin maantie haa-
5464: lmllinen merkitys. Se on myöskin valtion rateineen valmistuu tänä vuonna.
5465: metsäitalouden kannalta tärkeä. Kitkan Edellä esitetyn nojalla saamme edus-
5466: etelärannalla on rpaikoin tiheä asutus. kunnan päätettäväksi esittää toivomuksen,
5467: 4. Kuolion-Purnuvaaran-Kynsiperän
5468: tie (35 km), joka yhdistäisi Oulun-Kuu- että hallitus hätäaputöiden tarkoi-
5469: samon ja Karini.emen-Raistakan tiet mel- tuksenmukaista järjestelyä varten
5470: koisten asutusryhmien kautta. Tllimän ·erä- Kuusamon .ia Posion kunnissa
5471: maantien rakentaminen olisi sopiva hätä- t~ttkituttaisi seumavat maantie-
5472: aputyö Kuusamon lounaiSikulman ja Posion suunnat: Suoraniemen-Virkkulan
5473: kaaik:koisten kylien asukkaille. -Viipuksen_, Mourusalmen-Kivilah-
5474: 5. Pousuun tieltä Kurvisenvaaralle ja den, Haatajan-Lohirannan, Kuo-
5475: ']_',eeriranna1:le johtava haaratie ( eräma;an- lion-Kynsiperän ja Pousuun-Tai-
5476: tie), joka yhdistäisi välkirikkaita, kaukaisia valkosken tiestä K urvisenvaaralle jd
5477: erämaankyliä muuhun maailmaan. Näihin Teerirannalle johtavan haaratien.
5478: kyliin, joissa puute on ainaisena vieraana,
5479:
5480: HeLsingissä 10 p:nä helmikuuta 193'2.
5481:
5482: Kaarlo Hänninen. T. A. Janhonen.
5483: Antti Junes. Uuno Hannula.
5484: 166
5485:
5486: XII,o. - Toiv. al. N:o 43.
5487:
5488:
5489:
5490:
5491: Aaltonen y. m.: Suunnitelman laatimisesta uusien maan-
5492: teiden ja rau{ateiden rakentamisesta lähivuosina sekä
5493: näiden töiden rahoittamisesta.
5494:
5495:
5496: E d u s k u n n a ll c.
5497:
5498: Työolot ovat maassamme viime vuosina köyhäinhoidon apuun. Kaikesta tästä on ol-
5499: muodostuneet niin huonoiksi, että varsin lut seurauksena, paitsi hätä ja kurjuus, työ-
5500: suurella osalla työläisistä ei· ole minkään- läisten kulutus- ja ostokyvyn heikkenemi-
5501: laista työtä. Syynä tähän 'On se, että yksi- nen siinä määrässä, että sen seuraukset al-
5502: tyiset työnantajat ovat vallitsevan pula- kavat vakavina tuntua koko maan talous-
5503: tilanteen vuoksi olleet pa:kotetut suuresti. elämässä, aiheuttaen vakavia esteitä m. m.
5504: supistamaan tuotantoaan, jota paitsi teknilli- maataloustuotteiden menekille kotimaassa
5505: nen edistys on ollut niin suuri, että ihmis- aikana, jolloin niiden myyntimahdollisuudet
5506: työvoimaa ei •enää monen työn suorittami- ulkomaillekin kohtaavat vaikeuksia. Kan-
5507: seen tarvita läheskään niin suurta määrää san valtavan suuren osan kulutus- ja osto-
5508: kuin aikaisemmin. Työolojen 'huonontumi- kyvyn heikkeneminen on näin ollen vaka-
5509: seen 'On yhdeltä osaltaan vaikuttanut myös vana vaarana koko talouselämälle ja yhteis-
5510: se, että valtio ja kunnat ovat vähentäneet kuntakehitykselle.
5511: säännöllisiä töitään. Niinpä esimerkiksi Tällainen tilanne ei voi kauan jatkua.
5512: valtion kuluvan vuoden tulo- ja meno- Yhteiskunnan ja ennenkaikkea valtion vel-
5513: arviossa on varsinaisia työmäärärahoja vollisuutena on koettaa toimia siihen suun-
5514: huomattavasti vä1heanmän kuin useina ai- taan, että työolot saataisiin paranemaan ja
5515: kaisempina vuosina. Yksin uusiin rautatie- taloudellinen elämä jälleen elpymään. Jo
5516: ra:kennustöihin käytetään nykyisin varoja hallitusmuodon mukaan tulee kansalaisten
5517: vain vähän enemmän kuin puo1et siitä työvoiman olla valtakunnan erikoisessa suo-
5518: mitä niihin ik:äytettiin vielä 'Pari kolme jeluksessa. On siis koetet•tava löytää uusia
5519: vuotta taka!perin. työmaihdollisuuksia, mutta niitä suunnitel-
5520: Talouspulan kärjistyessä ja työttömyyden taessa ja järjesteltä,essä .on samalla pidettävä
5521: jatkuvasti 'lisääntyessä on työläisten asema silmällä niiden hyödyllisyyttä ja tarkoituk-
5522: muodostunut suorastaan sietämättömäksi. senmukaisuutta. Siinä tilanteessa, mihin
5523: Järjestetyt varatyöt ovat olleet riittämättö- nyt olemme joutuneet, eivät myöskään pie-
5524: miä tuodakseen hclpoi'tusta tilanteeseen. net, enemmän tai vähemmän tilapäiset työt
5525: Niissä suoritetut palkat ovat sitäpaitsi pai- enää riitä. Tarvitaan uusia suuria työ-
5526: nuneet niin alhaisiksi, että niiden varassa maita:, joihin työntekijöitä on tilaisuus si-
5527: eläminen on monin paikoin muodostunut j.oittaa mahdollisimman paljon. Kokemus
5528: suorastaan mahdottomaksi, josta syystä va- on myös osoittanut, että nykyinen varatyö-
5529: ratyöläisten on useasti tarvinnut turvautua järjestelmä niissä käytäntöön otettuine alen-
5530: XII,9.- Aaltonen y. m. 167
5531:
5532: nettuine palkikoineen ei vastaa tarkoitus- ehdotus koko maata käsittävän maantiever-
5533: taan. Uudet työt on näin ollen suunnitel- kon raskasliikkeisimpien maanteiden raken-
5534: tava valtion tavallisina töin.ä ja varatöitä tamiseksi ja parantamiseksi moottoriajoneu-
5535: teetettävä vain sikäli, mikäli näin suunnitel- voliikennettä enemmän vastaavaksi. Saa-
5536: lut varsinaiset työt eivät riitä. miemme tietojen mukaan onkin komitea sit-
5537: Sopivimpina tällaisina suurina uusina val- temmin laatinut suunnitelman viiden suu-
5538: tion töinä pitäisimme puutteellisten kulku- ren valtatien rakentamisesta. Komitean eh-
5539: laitostemme kehittämisen ja parantamisen. dotuksen mukaan ne tulisi rakentaa Helsin-
5540: Maassa on yhä edelleen laajoja rautatiettö- gistä Viipuriin, Helsingistä Tampereen
5541: miä alueita, jotka olisi saatettava rautatei- kautta Vaasaan, Helsingistä Turkuun, Hel-
5542: den vaikutuspiiriin. Tästä olisi erittäin sing·istä Jyväskylän kautta Ouluun ja Hel-
5543: suuri hyöty koko valtaktmnalle. Rautatie- singistä Kuopioon. Näiden valtateiden ra-
5544: verklmmme on sitäpaitsi muutenkin täyden- kennuskustannusten on kaikkiaan laskettu
5545: tämisen tarpeessa. Myöskin maantiemme nousevan 685,890,750 markkaan. Osittain
5546: ovat suurimmalta osaltaan sellaisessa kun- näitä töitä lienee varatöin.ä jo aloitettukin.
5547: nossa, etteivät ne mitenkään kykene tyy- Kulkulaitosvaliokunnan ehdotuksesta edus-
5548: dyttämään nykyisen yhä kehittyvän ja kunta viime vuoden valtiopäivillä kuluvan
5549: uusia vaatimuksia asettavan liikenteen tar- vuoden rautateiden rakennusohjelmaa kos-
5550: peita. Uusia rautateitä ja maanteitä olisi keva:ssa mietinnössään jälleen kiinnitti huo-
5551: mielestämme nyt huonona työaikana ruvet- miota maakulkuneuvojemme kehittämisen
5552: tava paljon suuremmassa määrässä kuin tä- tarpeellisuuteen, hyväksyen toivomuspon-
5553: hän asti rakentamaan, sillä näin saataisiin nen, että hallitus viipymättä laadituttaisi
5554: sopivaa, hyötyä tuottavaa työtä sen puut- suunnitelman maakulkulaitosten kehittämi-
5555: teessa olevalle työväestölle, samalla kuin seksi erityisesti huomioon ottamalla raken-
5556: maalle v.älttämättömät liikennevälineet saa- nettavien rautateiden ja autoteiden keski-
5557: taisiin ajan vaatimuksia vastaavaan kun- näisen suhteen.
5558: toon. Niiden kansantaloudellista merki- Hallituksen olisi nykytilanteessa mieles-
5559: tystä ei myöskään voida vähäksi arvioida. tämme kiirehdittävä näiden suunnitelmien
5560: Työväen ostokyvyn lisääntyminen helpoit- toteuttamista, niin että jo viimeistään tule-
5561: taisi sitäpaitsi ennen kaikkea maatalouden, vana syksynä näihin töihin voitaisiin laa-
5562: mutta myöskin muun tuotannollisen toimin- jemmassa mitassa ryhtyä. Tällöin voitaisiin
5563: nan vaikeaa tilaa. esimerkiksi kysymyksessä olevia maantie-
5564: Eduskunnassa on jo aikaisemminkin kiin- töitä ensi hädässä järjestää ainakin sellai-
5565: nitetty huomiota maakulkuneuvojemme ke- sille seuduille, missä uudet tiet eivät tulisi
5566: hittämisen tarpeellisuuteen. Niinpä vuoden kilpailemaan rautateiden kanssa. Sellaisen
5567: 1929 toisilla valtiopäivinä eduskunta edus- vertailevan tutkimuksen toimittaminen,
5568: taja Marttilan toivomusaloitteen pohjalla josta eduskunnan viimeksi mainitussa toivo-
5569: lausui hallitukselle toivomuksen, että ha;lli- muksessa on kysymys, nähdäksemme myös
5570: tus toimituttaisi kaikinpuolisen selvityksen voidaan ensi syksyyn mennessä aikaansaada
5571: maantieverkoston kehittämisestä ja sen yh- sen tuottamatta liiallista kiirettä. Halli-
5572: teydessä olevista seikoista sekä sen nojalla tusta olisi sen vuoksi kehoitettava ryhty-
5573: ryhtyisi asiassa tarpeellisiin toimenpiteisiin. mään kiireellisiin toimenpiteisiin esityksen
5574: Tämän· johdosta hallitus sittemmin asetti antamiseksi eduskunnalle mainittujen suur-
5575: yli-insinööri E. J. Lehdon puheenjohdolla ten töiden käyntiin saattamiseksi mahdolli-
5576: komitean, jonka tehtäväksi tuli m. m. laatia simman pian.
5577: 168 XII,9. - Maantie- ja rantatiesnnnnitelma.
5578:
5579: Tällaisten töiden teettäminen vaatii Jmi- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme edus-
5580: tenkin, kuten jo edellisestäkin käy selville, kunnan päätettäväksi toivomuksen,
5581: melkoisia varoja. Rahoittamisen suunnitte- että hallitus kiireellisesti valmistut-
5582: leminen olisi kuitenkin jätettävä hallituk- taisi ja eduskunnalle esittäisi suun-
5583: selle, koska sillä on siihen suuremmat edel- nitelman uusien maanteiden ja rauta-
5584: lytykset. Mielestämme voitaisiin tarkoituk- teiden rakentamisesta maahamme lä-
5585: seen ottaa suurempi- aluksi vähintään 200 hivuosien aikana sekä samalla tekisi
5586: miljoonan markan suuruinen- kotimainen ehdotuksen näiden töiden rahoittami-
5587: tai ulkomainen valtiolaina, mirukä järjestä- sesta kotimaisen tai ulkomaisen lai-
5588: misessä Suomen Pankki voisi olla mukana. nan avulla tai muulla mahdolliseks1:
5589: katsomallaan tavalla.
5590:
5591: Helsingissä, 11 p :nä helmikuuta 1932.
5592:
5593: Aleksi Aaltonen. Hilma Koivulahti-Lehto.
5594: Eino Kilpi. E. Huttunen.
5595: Axel Ahlström. Emil Sallila.
5596: Jalmari Linna. Osk. Reinikainen.
5597: Albin Koponen. Matti Paasivuori.
5598: Aug. Kuusisto. Valfrid Eskola.
5599: Onni Hiltunen. J. Väisänen.
5600: Edward Setälä. Aino Lehtokoski.
5601: Urho Kulovaara. Kalle Myllymäki.
5602: 169
5603:
5604: Xll,1o. - Toiv. al. N:o 44.
5605:
5606:
5607:
5608:
5609: Miikki y. m.: Rautatien 1·akentamisesta Vuoksenniskalta
5610: Elisenvaaran asemalle.
5611:
5612:
5613: E d u s kun n a ll e.
5614:
5615: Eduskunta on v. 1930 t'oisiHa valtiopäi- rataosa Vuoksenniskalta Elisenvaaran ase-
5616: villä päättänyt ottaa rakennettavaksi J..ap- malle.
5617: peenrannan-Eilisenvaaran rautatie,suunni- Edelläolevan perusteella, sekä viitaten
5618: telmasta sen osan mikä käsittää matkan La:p- vuosien 1919, 1924 ja 1929 valtiopäivillä
5619: pe.enrannasta Vuoksenniskalle. Tämä rauta- asiasta jätettyihin toivomusalotteisiin ja, vuo-
5620: tienosa valmistuneekin piakkoin. Suunni- den 1930 toisilla valtiopäivinä hallituksen
5621: tellun yhdysradan se osa, joka käsittää mat- talousarvion yhteydessä asiasta mainittuihin
5622: kan Vuoksenniskalta Elisemnaaran as,emalle, perusteluihin, saamme kunnioittaen esittää
5623: jäi sillä kertaa toistaiseksi. Kun mielestämme eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
5624: on eritoisen tärkeätä, että suunniteltu yhdys-
5625: rata valmistuu yhtäjaksoisesti, ettei jo ra- että hallitus esitykseensä laiksi ra·n-
5626: kennetun rataosan kannattavaisuus joutuisi tatierakennuksista ottais~ Lappeen-
5627: kärsimään, ja todeHa saavutettaisiin se tu- rannan--Vuoksenniskan rautatien
5628: los, mitä edellätrnainitulla yhdysrada'lla on jatkamisen Vuoksenniskalta Eli.~en
5629: katsottu voitavan saavuttaa, olisi mieles- vaaran asemalle.
5630: tämme nyt mkennettava jälellä olevakin
5631:
5632: Helsingissä, 12 päivänä helmikuuta 1932.
5633:
5634: Matti N. Miikki. Kaapro Huittinen.
5635: Elias Tukia. A. Halonen.
5636: Mikko Suokas. Albin Manner.
5637:
5638:
5639:
5640:
5641: 22
5642: 170
5643:
5644: XII,11. - Toiv. al. N :o 45.
5645:
5646:
5647:
5648:
5649: Rapo y. m.: Ratdatien rakentamisesta Suistamon asemalta
5650: Soanlahden, Korpiselän ja Tuupovaaran kautta Ilo-
5651: mantsiin.
5652:
5653:
5654: E d u s !kun n a 11 •e.
5655:
5656: Nojautuen valtiopäiväjärjestyksen 31 taessa ja varoja niiden rakentamiseen
5657: § :n toivomusa~oitteita koskevaan kohtaan, myönnettäväksi ehdotettaessa lähivuosina
5658: roh1kenemme me all~kirjoittaneet täten •kiinnittämään erityistä huomiota rajaseutu-
5659: kunnioittaen esittää, että ·eduskunta myö- ratoihin' '.
5660: tävaikuttaisi siihen, •että lähimpään rauta- Näin oHen mainitut rajaseutukunnat !kat-
5661: teiden raJkennusohjelmaan .saataisiin sisäl- sovatkin olevan täyden oikeuden toivoa,
5662: lytetyksi radan rakentaminen Suistamon että tuota ,erityi•stä huomiota" ikohdistet-
5663: asemalta S.oanlahden, Korpiselän ja Tuu- tai.siin vihdoin heihinkin ja ·että .se tapah-
5664: povaaran 'kautta Ilomantsiin. Anomuk- tuisi jo ,lähivuosina'' kuten mainitussa
5665: semme ei ole mitään armon, vaan oikeuk- eduskunnan •päätökse·ssä sanotaan.
5666: sien anomista itäisen rajaseudun väestölle. Mitä sanotun rautatien kanna:ttavaisuu-
5667: Sanottu rata ei tulisi rakennetU'ksi suin- teen tulee, niin pidämme sitä kaiken ·epäi-
5668: kaan liian aikaisin, vaikkapa se ot.ettaisiin lyksen ulkopuolella olevana seiklk:ana.
5669: jo seuraavaan rakennusohjelmaan. Sillä Tämä, kuten yleensä muutkin Karjalan
5670: käsitJ'!ksemme mu!kaan on valtiova•lta vel- rautatiet, tulisi ·ehdottomasti itsensä kan-
5671: vollinen antamaan itäiselle rajaseutuväes- nattamaan. Mainituissa kunnissa on va;l-
5672: tölle myöskin oilkeuksia eikä vain v.elvolli- tavia a:rvopuumetsiä, joten radan varrelle
5673: suuksia, ikuten tähän saakka ·on ·enimmäJk- syntyisi - kun puutavaramarkkinat -elpy-
5674: seen ta;pana ollut. Edellämainitut kunnat vät - puutavarateollisuuslaitoksia, jotka
5675: ovat rajaseutukuntia, joista useimmi,gta takaisivat radan kannattavaisuuden. Li-
5676: paikkakunnista on lähimmäJlle rautatiease- säksi on huomioonotettava, •että ·ehdotta-
5677: malle useita kymmeniä kilometrejä ja mamme radan varrella on myöskin mine-
5678: eräistä seuduista, kuten Korpiselästä, lähes raalialueita, joista mainittakoon seuraavat:
5679: sata kilometriä. - Jo tälläkin oikeutuksella Kintshinniemen dolomiittilouhos, J aiovaa-
5680: sekä n. s. rajaseutulain, jonka eduskunta ran rikikikiisuesiintymät, Prolanvaaran gra-
5681: aivan yksimielisesti hyväksyi jo v. 1925 fiitti ja ikaoliinilöydöt sekä V·eljakanjnen
5682: helmikuussa, mukaan voidaan toivoa, että grafiittilöytö. Näitä ei kuitenkaan ole
5683: tämäkin rajaseutukulma otettaisiin huo- kannattavaisuuslaskelmia tehtäessä otettu
5684: mioon jo silloin kun seuraavan kerran huomioon, mutta ovat ne siltä joka tapauk-
5685: rautateiden rakentamista suunnitellaan ja sessa seikkoja, jotka vakuuttavat siitä, ·että
5686: päätetään. Sillä mainitussa rajaseutulaissa sanottu rata tulisi täysin kannattavaksi.
5687: sanotaan: ,Eduskunta on päättwnyt :kehoit- Laskelmissa on huomioitu vain nykyinen
5688: taa hallitusta uusia rautateitä suunnitel- yksinkertainen ja hiljainen maalaiselämä,
5689: XII,n. - Rapo y. m. 171
5690:
5691: maataloustuottajain ja !kuluttajain tarvik- Anomwksemme tarkoittaa sitä, että rau-
5692: keiden rahdit, sekä henkilöliikenne, joka tatiehallitus tutkituttaisi !koneellisesti tä-
5693: kailkki antaa rautatierakennuksen pää- män ratasuunnan niin hyvissä ajoin, että
5694: omalle ylijäämälkorkoa 1.33 ,prosenttia, sen rakentamistyöt voitaisiin aloittaa jo v.
5695: muodostuen siis lkann8!ttavimmaksi maa:s·eu- 1933. Kaiken edeilläolevan perusteella eh-
5696: turadoista. Jos taa:s ottaa huomioon radan dotamme siis eduskunnan päätettäväksi
5697: varrelle nousevan teOillisuuden ja henkilö- toivomuksen,
5698: liikent~een vilkastumisen, niin voidaan var- että hallitus, laatiessaan esitystä
5699: masti väittää, ~että puheenao>levasta rradasta Eduskunnalle laiksi seuraavien vuo-
5700: muodostuisi erittäin kannattava. sien rautatierakennuksista, ottadsi
5701: Tämän radaJU on rautatiehallituksen siihen normaaliraiteisen rautatien
5702: rakennusosaston johtaja Adolf Backberg rakentamisen Suistamon, asemalta
5703: arvioinut y(h.teensä 107 kilometrin pitui- Soanlahden, Korpiselän ja Tuupo-
5704: seksi ja rakennuskustannusten nousevan vaaran pitäjien kautta llornantsiin;
5705: 111,000,000 mar~kaan. Mainitusta kilo- ja
5706: metrimäärästä kuuluisi 7 Nuorajärven ran- että rakennustyöt aloitettaisiin
5707: taan ralkennettavalle satamarada11e. vuonna 1933.
5708:
5709: Helsingissä, helmikuun 9 päivänä 19,32.
5710:
5711:
5712: Jussi Rapo. Arvi Oksala.
5713: 172
5714:
5715: XII,tz. - Toiv. aJ. N:o 46.
5716:
5717:
5718:
5719:
5720: Räisänen y. m.: Poikkiradan mkentamisesta Sysmäjärveltä
5721: Kuopion kautta V aasoon.
5722:
5723:
5724: E d u s kun n a ll e.
5725:
5726: ;Jo lähes neljänkymmenfm vuoden ajan on saataviHa raaiDa.-aineilla, viittaamme tässä
5727: valtiopäivillä käsitelty kysymystä rautatien anomuksessamme niihin tutkimuksiin, joita
5728: rakentamisesta Keski-Suomen kautta Poh- metsänarvioimisen professori Y. Ilvessalo on
5729: jois-Karjalan ja Pohjois-Savon s0kä Pohjan-- rata;osien Kuopio-Viitasaari-Härmä ja ra-
5730: maan välille. Tänä pitkänä aikana on kyllä taos:an Toivala-Sysmäjärvi metsätaloudelli-
5731: Pohjanmaan ja Savon radan yhdysratoja ja sista vaikutusalueista suorittanut. Hänen
5732: rakennettu useitakin, mutta laajat Keski- laatimiensa laskelmien mukaan on vuotuis-
5733: Suomen ja Pohjois-Savon seudut ovat jää- kasvun ylijäämä, kun P'aikallinen tarve
5734: neet edelleen ilman rautatietä, kun sillä vä- on vähennetty, Kuopion-Härmiin osalla
5735: lin niitä on rakennettu muihin hyvinkin 1,062,000 kiintokuutiometriä. Mutta kun
5736: etäisiin seutuihin. Sen suuren maanää'ren hänen lausuntonsa mukaan Keski-Suomen
5737: asukmaat, jotka asuvat Seinäjoen, Ylivirs- metsien hoitoa voidaan vielä paljon paran-
5738: kan, Iisalmen ja Pieksämäen mtasdlmujen taa, voi nykyinen vuotuinen kokonaiskasvu
5739: sisäpuolella sekä Kuopion ja Outokummun 1,692,000 km3 nousta aina 3 miljoonaan
5740: välisellä leveällä rautatiettömällä alueella, km3 :iin, ja vuotuinen ylijäämä kasvaa luon-
5741: ovat tänä pitkänä odotusaikana saaneet mak- nollisesti jokseenkin samassa suhteessa. Sa-
5742: saa tav,aroistaan kalliimman hinnan sekä moin ovat Toiva!lan~Sysmäjärven rataosan
5743: matkustaa vaikeammissa olosuhteissa, kuin ja satamaradan Melalahti-Vuotjärvi vai:ku-
5744: onnellisemmassa asemassa oleva moni muu tusalueen metsävarat aivan runsaat. Prof.
5745: osa Suomen väestöä. Ilvessalon laskelman mukaan on tämän
5746: Tämä on sitäkin valitettavampaa, kun alueen metsien vuotuinen ylijäämä 704,000
5747: mielestämme Keski-Suomen poikkiradan ra- km3 , joten alue on radan lyhyyteen nähden
5748: kentaminen olisi ennen kaikkea valtiotalou- parhaimpia V'aikutusalueita maassamme.
5749: den etujen mukaista. Tämä ratahan tulisi Vielä on 'Otettava huomioon se prof. Ilwssa-
5750: kohtaamaan etelään päin juokseV'at uittoväy- lon lausunnossa tehty olettamus, että paran-
5751: lät niiden alajuoksun kohdalla ja saisi siis tamalla metsänhoitoa VIOidaan vuotuinen ko-
5752: kuljetettavakseen erittäin paljon Keski-Suo- konaiskasvu tällä <alueella nostaa 1.12 mil-
5753: men ja Pohjois-Savon sekä Pohjois-KarjaJan joonasta l.so miljoonaan km3 :iin.
5754: metsäseuduilta hakattua puutavara:a. Toi- Näiden ratojen varsilla :on jo nyt kukois-
5755: sin sanoen radan maantiet~eellisestä asemasta tavaa teollisuutta olemassa. Tyydymme
5756: johtuu, että sen metsätaloudellinen vaiku- tässä mainitsemaan vain Juantehtaan, Kuo-
5757: tusalue on mahdollisimman suuri. pion seudun, Syväni,emen teollisuusalueet
5758: Koska metsäntuotteiden kuljetuksella ';•n sekä Vaasan seudun teollisuuden monista
5759: rautatien kannattavaisuudelle yleensä tär- pienemmistä te'Ollisuuslaitoksista puhumat-
5760: keämpi merkitys, kuin muilla maastamme takaan. On itsestään selvä, että teollisuutta
5761: XII,12.- Räisänen y. m. 173
5762:
5763: ja kauppa'a uusi rata vilkastuttaisi puheen- kimukset suoritetut asianomaisten kuntain
5764: alaisilla seuduilla suurenmoisesti, koskapa kustannuksella, jotka vaikeiden liikennesuh-
5765: radalla maantieteelliseen asemaansa nähden teiden pakottamina OV'at siis tällä tavoin teh-
5766: o·lisi tähän aiV'an erikoiset edellytykset. Sen neet suuria uhrauksia herättääkseen edus-
5767: lisäksi antaisi radan vaikutusalueella voima- kunnassa ja hallituksessa riittävää myötä-
5768: peräisesti hoidettu maatalous sekin osuu- tuntoa heidän niin tärkeänä pitämälleen
5769: tensa rautatieliikenteeseen. Pohjanmaa tar- asialle. Mielestämme onkin tämä uhraus,
5770: vitsee liikenevälle viUalleen ja rehuilleen jota vielä voimakkaasti tukee eri kunt,ain
5771: vientipaikkoja ja Keski-Suomi sekä Pohjois- rautatielle tekemät lahjoitukset, ansaitseva
5772: Savo ja Pohjois-Karjala taasen tarvitsevat kaikkea huomiota osa'kseen.
5773: puutavaroilleen ja maataloustuotteilleen laa- Keski-Su01men poikkiradan merkitys ,sekä
5774: jempaa ostajapiiriä. Keski-Suomen poikki- tavara- että henkilöliiikenteelle on oleva
5775: rata avaisi tällaiselle taloudelliselle kanssa- suuri. Se avaisi Itä~Suomesta Länsi-Suo-
5776: käymiselle aivan suuret mahdollisuudet. Se meen suoran yhteyden, jonka kautta väli-
5777: tasoittaisi niitä taloudellisia vaihteluita, matkat lyhenisivät. Ja mikä on vielä tär-
5778: joita Keski~Suomen eri seuduissa saattaa ta- keämpää, laajat rautatiettömät alueet saisi-
5779: pahtua. vat tämän kautta maanviljelykselle sekä
5780: Koko suunnitellusta Keski-Suomen poikki- teolliselle ja kaupalliselle toiminnalleen kuin
5781: radasta on suoritettu seumavat tutkimukset: myöskin elintarpeittensa hankkimista varten
5782: V. 1924 on rautatiehallituksen toimesta tärkeän ja välttämättömän liikenneyhtey-
5783: suoritettu täyskoneellinen tutkimus rata- den, josta olisi valtion metsätaloudellekin
5784: osalla Sysmäjärvi-Ohtaansalmi. aivan ensiluokkaisen suuri hyöty.
5785: V. 1929 on insinööri Väinö Koljonen toi- Kun eri rataosien teknillis-taloudellisia
5786: mittanut puolikoneellisen tutkimuksen rata- tutkimuksia ovat suorittaneet pätevät am-
5787: osasta Ohtaansalmi-Toivala, jonka tutki- mattihenkilöt, voidaan mielestämme jo tä-
5788: muksen pohjalla ratainsinööri Vald. Janss·on ten hankitun runsaan aineiston avulla kat-
5789: on v. 1929 laatinut Sysmäjärven-Toivalan soa saadun riittävästi pohjaa asian käsitte-
5790: radan kannattavaisuuslaskelman. lyyn eduskunnassa. Tämän vuoksi ehdo-
5791: V. 1930 on ratainsinööri Vard. Jansson tamme eduskunnan :päätettävä!ksi toivomuk-
5792: suorittanut teknillis-taloudellisen tutkimuk- sen,
5793: sen rataosalla Kuopio-Viitasaari. että hallitus ottaisi lähimpään rau-
5794: V. 1926 ja v. 1928 on ratainsinööri J. E. tatierakennusohjelmaan Keski-Suo-
5795: Jaatinen laatinut teknillis-taloudelliset tut- men poikkiradan rakentamisen, joka
5796: kimukset Vaasan~Härmän-Lappajärven käsittäisi rataosat Sysmä.färvi-Kuo-
5797: rataosasta. pio-Viitasaari-Lappajärvi-Härmä
5798: Imkuunottamatta ensiksi mainittua rauta- -Vaasa, ja että näistä rataosista tar-
5799: tiehallituksen toimesta tutkittua rataosaa peelliseksi katsottu määrä rakennet--
5800: ovat kaikki muut teknillis-taloudelliset tut- taisiin vuosina 1934-1936.
5801:
5802: Helsingissä, 11 päivänä helmikuuta 1932.
5803:
5804: Yrjö Räisänen. Jalmari Linna.
5805: Taavetti Nuutinen. Otto J acobsson.
5806: Onni Hiltunen. Heikki Vehkaoja.
5807: Edvard Haga. Bruno SarIin.
5808: Martti Rantanen. August Valta.
5809: E. F. Rautaharju.
5810: 174
5811:
5812: XII,13. - Toiv. al. N :o 47.
5813:
5814:
5815:
5816:
5817: Junes y. m.: Tornionjokivarren radan jatkamisesta Kaulin-
5818: rannalta Pelloon.
5819:
5820:
5821: E d u s k u 'n n a 11 e.
5822:
5823: Viitaten allekirjoittaneen Juneksen y. m. että hallitus antaessaan Eduskun-
5824: vuoden 1929 valtiopäiviQ'le jättämään toivo- nalle esityksen rautateiden rakenta-
5825: musaloitteeseen N: o 101 (Liitteet siv. 460- misesta ottaisi siihen Tornionjoki~
5826: 462), rohkenemme kunnioittaen ehdottaa varren rautatien jatkamisen ja ra-
5827: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, kentamisen Kaulinrannalta Pelloon.
5828:
5829: Helsingissä, 8 p:nä helmilkuurt;a 1932.
5830:
5831: Antti Junes. Eero Nurmesniemi.
5832: Janne Koivuranta. Uuno Hannula.
5833: K. A. Lohi.
5834: •• ••
5835:
5836: VALTIOPAIVAT
5837: 1932
5838:
5839:
5840: LIITTEET
5841: B. SYYSISTUNTOKAUDELLA JÄTETYT ALOITTEET
5842:
5843:
5844:
5845:
5846: HELSINKI 1932
5847: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
5848: j
5849: j
5850: ' j
5851: j
5852: j
5853: j
5854: j
5855: j
5856: j
5857: j
5858: j
5859: j
5860: j
5861: j
5862: j
5863: j
5864: j
5865: •• ••
5866:
5867: VALTIOPAIVAT
5868: 19 3 2
5869:
5870:
5871:
5872: LIITTEET
5873: IV
5874: SYYSISTUNTOKAUDELLA VALTIOVARAINVALIO-
5875: KUNTAAN LÄHETETYT RAHAASIA- jA
5876: TOIVOMUSALOITTEET
5877:
5878:
5879: •
5880:
5881:
5882:
5883:
5884: HELSINKI 1932
5885: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO.
5886: •
5887: •
5888:
5889:
5890:
5891:
5892: A.
5893: Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat määrärahojen osoittamista
5894: kulkulaitoksia ja sairaaloita varten sekä taloudellisiin,
5895: sivistyksellisiin, sosialisiin y. m. tarkoituksiin.
5896: 181
5897:
5898: IV,1 7 .......... Fin. mot. ,N :o 18.
5899:
5900:
5901:
5902:
5903: iEstla.nd-er m. fl.: Angående anvisamde av anslag för av-
5904: lönande av ett sii1~dJebud 06h en legationsattachC i Oslo.
5905:
5906:
5907: '1'111 Riksdagen.
5908:
5909: I den till Riksdagen öve.rr]amnade prop. lugna samihälls:förhållanden förskaffat sig
5910: n:•o 45, :angående statsförsla:g€t föff' å'r 1933,, en känd o0h e:rkänd ställning inom vlärlds-
5911: har regeringen under 5 H. t. U: 1, avlönin- politiken.
5912: gar vid ordinarie utrikesrepresentatiorren, Oim dipl10matisk Mpresentation, såsom
5913: minskat anslaget med tillkännagivande :att upperubart är, måste tillmätas et.t sto'rt in-
5914: bl. a. sändebuds- och .attaclhetjänsterna i fiytande på upprättJhählandet av goda r,ela-
5915: Oslo komme att indragas. tioner meHan närboende, av gemensamtna
5916: E'hur11 visserli.gen ,en 1sådan indragning intressen fö'r1bundna folk, bör vårt land
5917: ielke torde kunna vidtagas <allenast genom således i främsta rumm:et taga 'vara på för-
5918: ett beslut uti budgetbehandlin.gen,, utan bind>elserna ined Danmatk, Norge Dch
5919: förutsätoor -ändring av 1-agen den 6 juli Sv;e:tige. Att för'hålhmdet meUan Finland
5920: 1925, .angående utrikesrepresentationen, och dess västliga grannar öve.rhuvud icke
5921: hava rmdertecknade, som hysa d€n upp- varit uts,att för si.öringar, utgör naturligt-
5922: fattning att regeringens ifrågav'ai'ande för- vis ingen orsak att för framtiden lägga
5923: slag icke är välhetänkt, ansett sig böra mindre vikt på eller försumma de hävd-
5924: genom en finansmotion uttryckligem på- vunna medlen härför. Som känlt pågår
5925: yrka att i budgeten för år 1933 intages sedan längre tid ett betydelsefuhlt arbete,
5926: nödigt belopp för bibeihål:lande av en diplo- vilket syftar tiill att i lagstiftningen, men
5927: matisk representation i Oslo; ocih få 'vi i även på det ekonomiska området under-
5928: sådant avseende såsom motivering anföra hjläilpa och befästa närmandet de Sikandi-
5929: följande. naviska rikena emel'lan. Och i detta sam-
5930: Genom historia och krultur hör Finland arbete, som de ,senwste åren varit synner-
5931: samman med den skandinaviska norden. ligen livligt, har iäven Finland tagit del.
5932: Vårt lands relationer med de tre skandi- Också med avseende härpå ä,r bibehållandet
5933: naviska rikena -äro urgamla. Och då Fin- av egna, uti vart och ett av de tre l'än-
5934: land förvärvade politiskt oiberoende, he- derna fast stationemde politiska represen-
5935: traktades den nya staten såsom på det när- tanter nödvändigt. Ty detta möjJig;gör på
5936: maste ansluten till de bikandinaviska sta- det effektivaste sätt att tili fördel för vårt
5937: iterna. Otvivelaktigt har det varit .av stor land följa med företeelser inom det sociala
5938: betydelse att Finland sålunda, såsom nå- livet, verkan av lagstiftningsåtgärder och
5939: gonting sj'ä1lvfallet, blivit räknat tiJl en utvecklingen av den allmänna opinionen.
5940: grupp av stater, vilka genom sin höga ku:l- Behovelt av pohtisk representation gäller
5941: tur, sin fredliga och fasta politik, sina icke minst vad Norge lbeträffar, ja, i vissa
5942: 182 IV,17. - Oslon lähetystö.
5943:
5944: hänseenden särskilt just detta land. Ty Förslagert har därför varit ägnat att
5945: Fi.nl'and ihar med Norge en gemensam skada även vårt ll:ands allmänna po'litiska
5946: gräns, utmed vilken både till lands oc:h vat- stäUning, ty åtgärden !kunde., om :än med
5947: ten ömsesides bedrivas näringsfång, de där orätt, lätt uppfattas såsom fjärmande vår
5948: i hög grad ~åka]lla reglering genom poli- politik från de västra grannländernas.
5949: tiska överenskommelser och där det är a'V I sjålva verket !kan den fö~ändring i
5950: viM att Finilands intr.esse!Il och önslmmål rel'ationerna till etJt av dessa liänder, som
5951: på hästa säJtt ibevakas. Som exempel på inneligger i åtgärden att indraga Finlands
5952: ange1ägenheter av detta slag må nämnas därvarande 1egation i dess nu av lag be-
5953: fl'l\gan rörande renbete, fiske och flottning, stämda form, leda tHl försämrade relatio-
5954: för att icke tala om regleringar av gränsen. ner överhuvud även med de tvenne andra.
5955: - I själva vel"ket lär det knappt nog före- Jämväl ikäns1an av likstäHdhet utgör en
5956: komma, att Iänder med gemensam politisk omständighet, som icke sa!knar sin bety-
5957: gräns i.cke sku1le å ömse sidor unde~hålla delse, oeh borde vå11t land ocks:å i detta
5958: en hära:v betingad omedelbar oeih ständig hänseende hava arrledning •att bea:kta de
5959: representation. mindre gynnsamma följderna av ifrågava-
5960: Reg.eringens förslag, att Fin1ands själv- rande åtgärd.
5961: ständiga diplomatiska representantskap i Vi hemställa därför, att riksdagen ville
5962: Norge sku:lle indragas, •har säkerligen där- besluta,
5963: s:tädes mötts med förvåning och !knappast
5964: mottrugits med sympati, lika lirtet som de att i statsförslaget för år 1933
5965: härvid föreburna finansiella skälen lära under 5 H. t. II: 1 upptaga ett
5966: uppskatta:ts. Finland blev·e ju fortfarande belopp, stort 340,000 fmk, varur
5967: företrätt ej blott uti de tvenne •Övriga skan- skola utgå kost1w:derna för avlö-
5968: dinaviska länderna, utan även i f,Jere andra nande av ett sändebud och en lega-
5969: länder, där vida mindre anledning därtill tionsattache med förläggningsort
5970: finnes. i Oslo.
5971:
5972: Helsingfors, den 8 september 1932.
5973:
5974:
5975: Ernst Estlam.der. Max Sergelius. Emil Sarlin.
5976: 183
5977:
5978: IV,t7. - R&~h. al. N:o 13. Suomenws.
5979:
5980:
5981:
5982:
5983: Estlander y. m.: Määräraha;n osoittamise<Sta lähettilään ja
5984: lähety<Stönavu<Stajan palkkaamiseksi Osloon.
5985:
5986:
5987: ~ d u s k u n n a ll e.
5988:
5989:
5990: Eduskunnalle j.ätetyssä esitryksessru n :o 4J5 kautta ovat hankkineet itselleen tunnetun
5991: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1'933 on ha!l- ja tunnustetam 8JSeman maaiLmarupolitii-
5992: litus 5 Pl. H: 1, kolhdalla, johon sisälty.vät kassa.
5993: lä!hetystöjen !palkkausmenot, vähentänyt Jos diplomaattiseil'le edustukselle, niin-
5994: märurärafu:aa ilmoittaen, että m. m. Oslon kuin on ilmeistä, täytyy antaa .suuri merki-
5995: läihettilään- ja lähetystönavustajanvirat tu- tys hyvien sruhteiden ylläpitämisessä läiliek-
5996: levat lakkautettaviksi. käin asuvien, ylhteisten etujen yhidistämien
5997: Vaikkakaan •tä]laista lakkautta.mista ei kansojen välillä, täytyy siis meidän
5998: tosin voitane toimeenpanna vain budjetti- maamme ensikädessä pitää huolta suhteista
5999: käsittelyssä tehtäv·ällä päätöksellä, vaan ·Tanskaan, Norjaan j.a Ruotsiin. <Se seikka,
6000: edellyttää se heinäkuun 6· 1P :nru ·19i2!5 anne- että Suomen ja sen läntisten naapurimai-
6001: tun, ulkomaista edustusta koskevan 1ain den suhteissa ei yleensä ole tapahtunut
6002: muuttamista, ovat alleki,rjoittaneet, jotka mitään häiriöitä, ·ei luonnollisestikaan voi
6003: ovat siinä käsityksessä, ettei · !hallituksen olla aiheena siihen, että •vastedes pantai-
6004: kysymyksessä oleva ehdotus ole hyvin har- siin vähemmän painoa tai kokonaan 1aimin-
6005: kittu, katsoneet tal'lpeelliseksi rahaasia- ~yötäisiin suhteiden ylläpi.täminen. Niin-
6006: a:loitteen muodossa nimenomaisesti ehdot- kuin tunnettua, on jo pitemmän aikaa ollut
6007: taa, että vuoden 11933, ibudjettiin otetaan käynnissä. merkittävä ty;ö, joka täJhtää sii-
6008: tarpeellinen määräraha · dip~o.maattisen hen, että Skandinavian maat saataisiin y;hä
6009: edustuiDsen säilyttämiseiDsi Oslossa; ja läJhemmäksi toisiaan etupäässä lainsäädän-
6010: saamme siinä tarkoituksessa peruste'Luksi nössä, mutta myöski·n taloudellisella alalla.
6011: esittää :seuraavaa. Ja tähän yhteistyöhön, joka viime cvuosina
6012: Historiansa ja sivistykserrsä kautta Suomi on ollut erikoisen 'vilkasta, on !Suomikin
6013: kuuluu .skandinaavisen PohjoJan yili.teyteen. ottanut osaa. Myöskin tämän vuaksi on
6014: Meidän maamme suhteet kolmen ISkandina- omien, jokaiseen näistä kolmesta ma8Jsta
6015: 'Vian valtakunnan kanssa ovat ikivanhat. vakinaisesti sijoitettujen !POlii.ttisten edu<S-
6016: Ja kun .Suomi saavutti poliittisen •rlippu- taJjain pysyttämi'llen välttämätöntä. Hiil:lä
6017: mattomuuden, katsottiin tämä uusi valtio sen kautta !käy mahdoHiseksi teihokkaim-
6018: lälheisesti Skandinavian valtioiihin liitty- min maamme etua silmälläpitäen seurata
6019: neeksi. Epäilemättä on ollut suuri merki- yhteiskunnallisen elämän ilmiöitä, 1a.in-
6020: tys si'~lä, että 1Suomi täten, ikäänkuin itses- sääidäntötoimenpiteiden vaikutusta ja ylei-
6021: tään selvänä asiana, on luettu sellaisten sen mieli.piteen keihitystä.
6022: valtioiden ryhmään, jotka korkean sivi.s- PoHittisen edustuksen tarve ei ole välhäi-
6023: tystasonsa,. .rauhallisen ja !kiinteän poli- sin mitä Norjaan tu'lee, vielä1pä se on
6024: tiikkansa, vakavien y;hteiskuntaolojensa eräissä suhteissa vä1ttitmätön juuri tässä
6025:
6026: 2
6027: J.84 IV,17. Oslon lähetystö.
6028:
6029: maassa. 1SiHä Suomella on Norjan kanssa hingoittamaan myöskin maamme yleistä po-
6030: yhteinen raja, jota pitkin sekä maitse että E.ittista asemaa, sillä toimenpide •voitaisiin,
6031: vesitse harjoitetaan eli>nkeinoja, jotka suu- joskin väärin, käsittää meidän ;politiik-
6032: ressa määrässä vaativat järjestelemistä po- kamme 1oitontamiseksi läntisten naa.puri-
6033: liittisilla so,pimuksi:lla, ja jossa on tärkeätä maidemme poli.tiikasta.
6034: Suomen •etuj•en ja toivomuksien valvomi- Itse asiassa voi se muutos suhteissamme
6035: nen parhaimmalla tavalla. Esimerkkinä yhteen näi>Stä mai,sta, joka sisältyy !Suomen
6036: tämänlaatuisista asioista mai•nittakoon po- sikäläisen lähetystön Qakkauttamiseen sen
6037: ron!laiduntamista, kalastusta ja uittoa kos- nyt laissa säädetyssä muodossa, johtaa huo-
6038: kevat kysymykset, puhumattakaan rajan- nompiin sUihteisiin yleensä my•öski~ kah-
6039: järjestelystä. - Itse asicassa lienee tuskin den muun maan kanssa.
6040: missään :asianlaita niin, etteivät maat, jtohlla Myöskin tunne samanarvoisuudesta on
6041: on y®.teinen rv:altiollinen raj.a, yUäjpi,täi.si a&ia, joka :ei, ole va:illa merkitystä, ja mei-
6042: molemmin puolin tästä aiheutuvaa ·väli.töntä dän maamme .pitäis~ myöskin tässä suh-
6043: ja v.akinaista edustusta. teessa ottaa huomioon kysymyksessä olevan
6044: Hallituksen ehdotus, -että :SuomeiJ'.l itse- mimenpiteen vä·hemmän suotuisat seurauk-
6045: näinen diploml!l:attinen ed1.:j:stus 'Norj.assa set.
6046: lakkautettaisiin, on val'il'llaiankm siellä herät- Me ehdotamme •soovuoksi, että Edus-
6047: tänyt hämmästystä ja sitä on tuskin otettu kunta ta!htoisi 1päättää
6048: v:astaan myötiiJtunnolla, yhtä väih:än kuin
6049: sen tueksi esitetyillile ra,hallisille syille lie- ottaa vwoden 1933 tulo· j.a meoo-
6050: nee annettua arvoa. Suomiihan j.äisi edel- fWvioon 5 Pl. II: 1 kohdalle 340,000
6051: leen edus:tetuksi ei vain kafu:dessa muussa markan s'Uuruisen määriiraifvan, jos·»a
6052: Skandinavian m:aassa, vaan myöskin useissa suoritettaisiin kus'tannwkset lähet-
6053: muissa maissa, missä on paljon väihenunän tilään ja lähertystöMvu.steJ,jan palk-
6054: aihetta siihen. kaamiseksi, asem.apaikkana Oslo.
6055: Ehdotus ·on sen vuoksi ·ollut omiaan va.-
6056:
6057: Helsingissä, syyskuun 8 ,päivänä 1932.
6058:
6059: Ernst Estlander. Max Sergelim. Rmil Sarlin.
6060: IV,1s. - Rah. al. N:o 14.
6061:
6062:
6063:
6064:
6065: J'USSila., 0. H.: Määrärahan osoittamisesta lähettilään palk-
6066: kaamist.t rva·rtem. Riikaan.
6067:
6068:
6069: Ed u 8 kun n a 11 e.
6070:
6071: Tulo- ja menoarvioesityksessään vn.:wdeUe menojen todeHista vähenemistä, pyydän
6072: 19i33 hallitus esittää 5 P. L II: 1 mom:n ikunnioitta:en ehdottaa,
6073: kohdalla lähettiliilin viran Rii,assa, lakkau-
6074: tettavaksi ja sitä varten tarvittavan määrär että Eduskunta päättäisi ottaa
6075: rahan menoarviosta poistettavaksi. Kun vuorten 1933 tulo- ja menoarvioon
6076: ulkomaisen edustuksemme supistaminen ·esi- 5 P. l. II: 1 mom:n Joohdalle 180,0@0
6077: tetyllä 1:avalla mielestäni ei ole riittävästi markan suuruioon ?määrärahan lähet-
6078: perusteltu eikä ·ehdotetun toimenpiteen tilään palkkaamista varten Riikaan.
6079: kamtiå saada aikaan tarkoitettua 'valtion
6080:
6081: Helsingissä, '9 p. syyskuuta 19~2.
6082:
6083: 0. H. Jussila.
6084: 186
6085:
6086: IV,19,- Rah. al. N:o 15.
6087:
6088:
6089:
6090:
6091: Pärssinen y. m.: Lisämäärärahan osoittamisesta maalais-
6092: kansakoulujen avustamiseksi.
6093:
6094:
6095: E d u s k u n n a ll e.
6096:
6097: Maassamme saati1n yleinen oppivelvolli- pulakauden alkaessa joutui kans.aikoululai-
6098: suus voimaan vasta 11 vuotta sitten eli vuo- tos taantumusvomien kohteeksi, ja niiden
6099: sikymmeniä myöhemmin kuin suurissa si- vaikutl.lksesta on kansakoulujen kustannus-
6100: vistysmaissa. Oppiv-elvollisuuslain toimeen- lain eräitä kohtia muutettu niin, etuä kou-
6101: panosta johtui ilahduttava kansakoululai- lulasten ruvustus joutuu suuressa määrin
6102: to!J.ffiemme kehitys, jonika toivottiin saatta- supistetuiksi. Täihän asiain tilaan ei saatu
6103: van maamme kansanopetuksen pysyviäiselle parannusta sen kansakoulujen kustannus-
6104: ja varmahle pohjalle. lain muutoksenkaan kautta, jonika edus-
6105: Kansakoululaitoksen edistystä osoittaa se, kunta. viime istuntokaudella hyväksyi,
6106: että oppiveltVollisuuslain voimassaolon en- koska presidentti jätti lain vahvistamatta.
6107: simmai8en kymmenvuotisjak8on kuluessa Siten tulee nyt kansakoululaitos itoitmimaan
6108: ikohOBi maa8eudun yläkansakoulujen luku suuressa määrin uusilla perust·eilla, jotka
6109: 1,358:Ha eli 39.1 %:ila, ollen kansakouluja käytännössä äärimmilleen toteutettuina jär-
6110: vuonna 1931 5,117. Kansakowlua ikäyvien kyttäviät sen vaikutusta. KaihJtena viime
6111: oppilaiden luku nousi viimeisten tilastojen vuotena on kansakoululaitoksen menoja
6112: mukaan vuonna 1927-28 217,666:een ja valtion talousarviossa runsaasti supistettu.
6113: 19.28-1929 211,933:een.
6114: 1
6115: Sama:Ua kun Suurin supistus koskee 10 pääluOikan 24
6116: kansakoululaitos täten ulkonaisesti kehittyi, kohtaa eli maalaiskansakouluj·en avustus-
6117: tapahtui myös parannus lasten koulun- määrärahaa, johon sisältyvät m. m. sel'lai-
6118: käynnin helpottamiseksi erilaisten aJVustus- set menot kuin kansakoulurakennusten
6119: muotojen kautta. Näistä oli varsin huo- korjaus, oppikirjat ja kouluvälineet, las-
6120: mattava vapaiden oppikirjojen ja koulu- ten terveydenhoito, Baatto, majoitus, ra-
6121: välineiden jako kalliS~Xkoulun oppilaille. vinto- ja vaatetusapu. Tämän kohdan me-
6122: Kun kuitenkin etenikin kansakoululasten not ovat viime vuosina olleet tuhansissa
6123: ravitseminen oli vielä alkuasteeUaan, niin markoissa seuraavat:
6124: eduskunnassa tehtiin sen y·leiSitämistä kos- vuonna 1928 •••••••• 0. 0 •• 0 45,409
6125: keva aloite, joka valitettavasti ei joManut 1929· 50,520
6126: '' 1930
6127: ••••• 0 ••• 0. 0 ••
6128:
6129:
6130:
6131: toivottuun tulokseen. 60,499
6132: " 1931
6133: ••••• 0 •••• 0 0 ••
6134:
6135:
6136:
6137:
6138: Osottautui että kansanopetuksen asialla,
6139: "
6140: .............. 57,056
6141: kuten niin monella muulla 'l.mdistukseUa, 1932 .............. 39,000
6142: on vastustajia, jotka sopivan ajan tullen "
6143: tarttuivat toimeen rulikanutta kehitystä hi- Näillä va,1t~opäivillä ehdottaa hallitus
6144: dastuttamaan. Kaksi vuotta sitten, eli että vastaava erä supistettaisiin arviomää-
6145: IV,19.- Pärssinen y. m. 187
6146:
6147: rämhana 33 miljoonaan markkaan. T·ämä Eduskunn3in arvon mukaista ei ole jat-
6148: huimaava valtion avustuksen alentaminen kaa kansakouLun avustusmenojen supista-
6149: tehtäisiin pula~ajau nimessä kohdistamalla mista. Sillä annettaisiin kivinen •kannikka
6150: siis raska:an ajan puristus kaikkein lmvim- maaseudun •lasten käteen, lasten, jotka suu-
6151: min m3iaseudun kansakoululapsiin. Näin rimunaJksi O:Saksi ovat sen kansanluokan
6152: joutuisivat he heikosti mvittuina ja puut- lapsia, joka raskaimanan työvelvol:lisuuden
6153: teellisesti puettuina taivaltamaan pitkiä tässä maassa suorittaa. Tämä olisi sitäkin
6154: lmulumatkoja, istumaan kylmissä korjaa- kov·ronrpaa aikana, jolloin hätä ja työttö-
6155: mattomissa kouluhuoneissa pitkinä oppitun- myys mitä a:n'karimmin ahdistavat maaseu-
6156: teina ja opiskelemaan useasti vailla oppi- dun vähäväkisiä eläjiä. Eiväthän edes
6157: kirjoja ja välttämättömiä koulut·arvilk:keita. kansa.Jkoulujen kustannuslain vastaavat,
6158: Kuinka vaikeissa oloissa maaseudun kansa- huononnetut'kaan pykälät edellytä niin
6159: koululapset käyvät koulua, on käytännössä suurta supistusta, kuin haUituksen esitys
6160: tunnettua. Tilaston mukaan oli lukuvuonna ylempänä nimety&Sä kohdassa sisältää.
6161: 1928-29 40,939 oppilaan koulumatkan pi- Että välhärvaraisten kansakoulul~sten
6162: tuus 3-5 kilometriä ja 10,871 oppilaan avustus voitaisiin tehoisammin toteuttaa,
6163: ylitse 5 kilometriä. Vanhempien säädyn olisi kyseessä oleva määräraha säi·lytettiäv•ä
6164: mukaan oli heistä 52.9 % pientilallisten ja vähintäin entisen suuruisena.
6165: pienviljelijäin j:a 43.6 % työväen lapsia. E,sittämiilämme perusteilla anomme,
6166: 1\juinka polttava kysymys maalaisikansa-
6167: koulujen lasten avustus on, ilmenee siitä- että Eduskunta korottaisi ensi
6168: kin, että 212 ikuntaa on päättänyt jakaa va- vuoden tulo- ja menoarviossa 10
6169: paa.sti koulutarvikkeet ja osa niistä oppi- Pääluokan VII luvun 24 kohdassa
6170: kirjatkin. Ei ole 1kuitenkaan paikallaan olevan maalaiskansakoulujen .avus-
6171: että vählävaraisten kansakoululasten avus- tusmäärärahan 6 miljoonalla mar-
6172: tus jätetään alhaisen mälä:rärahan vuoksi kalla.
6173: yksipuolisesti kuntien asiaksi.
6174:
6175: Helsingissä syyskuun 9 päiv'änä 1932.
6176:
6177: Hilja Pärssinen. Väinö Voionmaa.
6178: D. B. Lindman. Kaisa Hilden.
6179: Hj. Lindqvist. Aino Lehtokoski.
6180: J. Kovanen. Joh. Korhonen.
6181: Jussi Rapo. M. 0. Lahtela.
6182: Isak Penttala Fanny Ahlfors.
6183: Urho Kulova;ara. Uuno HanlliUla.
6184: Kustaa Pe11ho. Kaarlo Hänninen.
6185: Milclto :Suokas. Eino Kilpi.
6186: Emil Sallila. Lauri Kaijalainen.
6187: Miina ·Sillanpää. Janne Koivuranta.
6188: E. Aromaa. Anni Huotari.
6189: Emil Jokinen. Väinö Kivisalo.
6190: Matti P:aasivuori. Viljami Kalliokoski.
6191: Ville Komu. Matti Tu!l1kia.
6192: IV,2o. - Raih. aJ.. Jf :o• 16 ..
6193:
6194:
6195:
6196:
6197: Vesterinen· y;. m.: MääiräraliJam asorittamisest'a yl;im;ää;räJisek:,'i
6198: av1l!Stuksfikgi SooZaJuifen. kxtm..sa~~le·.
6199:
6200:
6201: E dcusik u n n a;l.l e.
6202:
6203: Hallituksen ·esitys- eduskunnalle valtion· suurissw taloudeUisissa. vatk>euihsissa1 että;
6204: tulo- ja menoaPVi'oksi vuodelle 1'9133 s,i,säl- opiJsto• tuskin: voi toimintaansa· jatilt·aa eUei
6205: tää· 1>0 Pl. X : 1 mom. ik,ohdaUa mää-~rä. vwltio lisä.tyn· ylimääräisen· avustuksen• muo-
6206: rahan 8-odanik:.ylän ja.· Kuusumon kansan- dossa· toistaiseksf tu:e opiston jatkuv:aa. to-i-
6207: opist<Yjen ylimää-räiseksi avustamiseksi vai- mintaa. Edellä ·esittettyy;n viitat'en ehdo~
6208: kean taloudellisen aj&n yli. tamme,
6209: Nykyinen raslms taloudellinen .aika on että Eduskunta päättiiisi ottoo vuo-
6210: sallittaamt monet kansanopi&tot niin· vaikeaan den 1933 tulo- ja menoarviaan 10
6211: taloudelliseen ti'laan, että on !kysymyksen Pl. X: 1 momentille. 50,000 markan
6212: alaista voivatko ne ·enää' lukuvuotti3.llsa, il- suuruisen määrärahan ylimääräiseksi
6213: man valtion lisättyä avustusta,. alkaa. Suo- avustukseksi Suolahden kansanopis,-
6214: lwhden ikoosanopisto ·on tällä hetkell:ä mm toUe.
6215:
6216: Helsingissä syysk. 12 p:nä 1932.
6217:
6218: Vihtori Vesterinen. Kalle X:ämä.räinen..
6219: Kaarlo Hänninen. Lauri Kaijalainen.
6220: 18Q
6221:
6222: IV,z1. - B.ab. arl. :N,:o 17.
6223:
6224:
6225:
6226:
6227: V'Oionmaa y. m. :. Lisiimtäär,ätyJ/lxi,n of!Qittam?;sesta kansanta-
6228: juistiet6ellisen. luentot:aimin.11i<11n avus:tomiseen.
6229:
6230:
6231: E. d.u.sk u n n all,e.
6232:
6233: Eri m~odoissa j;L eri yhteiskuntapiirien minen käy kuitenkin tätä, työtä järjesbäville
6234: keskuudessa ta-pahtuva vapaa kansansivis- ja Ohjaaville ji;i;rjestöille ja. laitoksilie ylivoic
6235: tystyö. on, varsinkin, maamme itsenäisyyden ma;iseksi sen ka.utta, että, samalla, kun. yksi-
6236: aikana jatkuv.asti kehittynyt ja l&ajentunut, tyisten ja järjestöjen taloudellinen uhraa"
6237: saaden sa,malla yhä- suur.emman merkityk- rmiskyky ja kantovoima ovat huomatta;vasti
6238: sen laajojen kansankerrosten kasvattami- heikentyneet myös valtionavustus - va-
6239: sessa kansanvaltai&en. valtio- ja. yhteiskunta- paan kansansivistystyön laajenemisesta ai-
6240: hallintomme ja nykyisen sivistyselämän heutuvaa luonnollista lisä!kasvua riittävässä
6241: edellyttämis,sä: tiedoissa. ja taidoissa. Sen määrin huomioonottamatta - entisestään-
6242: edelleen kehittäminen, syventäminen ja kin ja täysin suhteettomasti supistetaan.
6243: la-ajentaminen on katsottav.a, yhteiskunnalle Tämän, on hallituskin osittain tunnustanut
6244: tärkeäksi a,sia,ksi j;:t tunnustettava, yhtä hy- ehdottarualla erinäisiä lisäyksiä r~.jaseu
6245: vin kuin. muukin kasvatuksellinen ja opin- dulla tapahtuvan~ kansansivistystyön tuke-
6246: nollinen toiminta, yhteiskunnw ja valtion miseksi, samalla kuitenkin sivuuttaen sen
6247: tarpeisiin. kuuluvaksi. tosiasian; että vapaan kansansi'\listysty;ön
6248: Nykyinen. taloudellinen lama-aika ei menestykselliseen, jatkamiseen liittyvät vai-
6249: myöskään ole vähentänyt •Vaan päinvastoin keudet ovat muuallakin maassa lisääntyneet:
6250: lisännyt vapaan kansansivistystyön piirissä jokseenkin samassa suhteessa kuin raja-·
6251: opinnolliseen itsekasvatustyöhön osallistu- seuduiUakin.
6252: vien lukumäärää ja tähän työhön Iiikenevää Useimpiin edellä. tarkoitettuihin määrä-
6253: vapaa-aikaa. Enemmän tai vähemmän se- rahoihin lllithden voidaan lisäksi todeta,
6254: kasortoiset olot kaikkialla maailmassa in- että ne valtion menojen tai niissä aikaan-
6255: nostuttavat kansalaisia. entistä suuremmassa saatavien säästöjen. kannalta ovat kovin vä-
6256: määrin pyrkimään selvyyteen monista teo- hän merkitseviä. Sivisty.styöjärjestöjen ja
6257: r~ettista opiskelua edellyttävistä seikoista, niiden toimesta laajojen kansankerrosten
6258: ja työttömyyden ja lyhennettyjen työaiko- keskuudessa tapahtuvan vapaan kansansi-
6259: jen aiheuttama toimettomuus ja uuden toi- vistystyön kannalta nämä supistukset kui-
6260: mipaikan hankintapakko johtaa monen tenkin muuttuvat paljon rmerkitseviksi,
6261: käyttämään vapaa-aikansa tietojensa lisää- jopa eräissä tapauksissa toiminnan koko-•
6262: miseen ja va.paan kansansivistystyön pii- naan lamauttaviiksi tekijöiksi.
6263: rissä saavutettavien taitojensa kehittämi- Aivan erikoista huomiota ansaitsee tässä
6264: seen. suhteessa hallituksen esityksessä vuoden
6265: Lisääntyneen sivistystarpeen tyydyttä- 1933 tulo- ja menoarvioksi 10 Pl. X luvun 5.
6266: 190 IV,21. - Kansantajuistieteellinen luentotoiminta.
6267:
6268: kohdassa kansantajuistieteellisen luentotoi- nyt, joten ristiriita luentojen kysynnän ja
6269: minnan avustamiseksi ehdotettu määräraha, tyydyttämismahdollisuuksien välillä on
6270: jonka riittämättömyyden osoitukseksi tah- vuosi vuodelta suurentunut. On sen vuoksi
6271: domme esittää seuraavaa. ymmärrettävissä, miten tuhoisasti tämän,
6272: Eduskunta on vuodesta 1921 lähtien me- ensi sijassa maaseudun laajojen kansanker-
6273: noarvion käsittelyn yhteydessä myöntänyt rosten tiedonhalun ja tiedontarpeen herät-
6274: Valtion Luentolautakunnan valvonnan alai- tämiseksi ja tyydyttämiseksi jatkuvasti erit-
6275: <Sena tapahtuvaan kansantajuistieteelliseen täin tärkeänä pidettä'Vän sivistystyömuodon
6276: luentotoimintaan käyt•ettäväksi maarara- kehitykseen on vaikuttanut hallituksen jo
6277: han, joka vv. 1921-23 oli 150,000 mk., v. 1931 siihen kohdistama suhteettoman
6278: vv. 1924-29 200,000 mk. ja vv. 1930-31 <Suuri säästämistoimell!pide, pwhumatta!kaan
6279: 300,000 mk. Vuodeksi 1931 myönnetystä siitä, että tämä toiminta on käynyt sitä jär-
6280: määrärahasta hallitus kuitenkin .pidätti jestäville elimille ylivoimaiseksi sen kautta,
6281: 100,000 mk. valtion yleisiin tarpeisiin käy- että kuluvan vuoden vastaava määräraha
6282: tettäväksi, ja vuodeksi 1932 myönnettiinkin on supistettu 50,000 markaksi ja ensi vuo-
6283: enää vain 50,000 mk. Näillä varoilla avus- deksi ehdotettu. määräraha 30,000 markaksi.
6284: tettuja luentoja on viime vuosina järjestetty Tätä ei voine enää käsittää muuten kuin
6285: seuraavasti. että tämän toiminnan yleinen ja erikoisesti
6286: nykyisissä oloissa suureksi arvioitava mer-
6287: Avustus keski-
6288: Vuonna Luentoja määrin luentoa kitys on supistuspäätöksiä tehtäessä koko-
6289: kohden naan sivuutettu.
6290: 1927 • 0 •••• 0 0. 0 1,701 117:58 Edelläesitetyn perusteella ehdotamme,
6291: 1928 •• 0 0. 0 ••• 0 1,528 130:90
6292: 1929 0. 0 •• 0 0 0 •• 1,458 137:17 että Ed·uskunta vuoden 1933 tulo-
6293: 1930 0 ••• 0. 0 0 •• 2,229 134:60 ja menoarviossa korottaisi 10 Pl.
6294: 1931 •• 0 0 •••• 0. 1,353 147:82 X l. 5 kohdassa kansa%trojuistieteelli-
6295: sen luentotoiminnan avustamiseen
6296: Vapaan kansansivistystyön eri muodois- myönnettäväksi ehdotetun maa-
6297: saan jatkuvasti laajentuessa ja syvällis- rärahan kahdeksisadaksituhanneksi
6298: tyessä on luentopyyntöjen määrä ja päte- ( 200,000) markaksi.
6299: vien [uennoitsijain 'tarve jatkuvasti li.säänty-
6300:
6301: Helsingissä 10 p. syyskuuta 1932.
6302:
6303: Väinö Voionmaa. Uuno :Hannula.
6304: K. V. Akerblom. Janne Koivuranta.
6305: Aili Kallioniemi. Yrjö Räisänen.
6306: 191
6307:
6308: IV,22. - Ra;h. al. N :o 18.
6309:
6310:
6311:
6312:
6313: Voionmrua y. m.: Lisämäärärahan osoittamisesta avustuk-
6314: siksi erinäiisiUe v'alistusjärjestöille.
6315:
6316:
6317: Ed usku•nn aUe.
6318:
6319: HaLlituksen esityksessä vuoden 1'933 tulo- mitä ne oli·vat vv. 1'9130 ja 1.9i3:1, pääosal-
6320: ja menoarvioksi esiintyvän, kansantaju.is- taan tarv:it,aan näiden järjestöjen valitse-
6321: tieteellisen luentotoiminnan tukemiseksi eh- mien, lähinnä yhteiskunnalle kuuluvaa
6322: dotetun määrärruhan koroittami:sta koske- opinnollista sivistystyötä järjestävien ja
6323: van, tänään allekirjoittamamille rahaasia- ohjaavien toimihenkilöiden palkkaamiseen.
6324: aloit<teen yleisperusteluihin viitaten tah- Näiden järjestöjen menestyksellinen toi-
6325: domme kiinnittää eduskunnan huomion minta, joka siv.istyselämämme nykyisellä
6326: hallituksen edellämainitun esityksen 10 Pl. kehitysas,teella on y:hteiskunnankin kan-
6327: X luvun 6 kohdassa eräiden vapaiden va- nalta lmtsottava erittäin suurimerkirtykselli-
6328: listusjärjest·öjen avustamiseen myönnettä.- seksi, on taasen etupäässä riippuvainen
6329: väksi ehdotetun määrära-han koroittamisen siitä, että ne voivat pitää pal:veluksessaan
6330: ta11pee1lisuuteen. kokeneita ja ammatillisesti kouliintuneita
6331: Vapaata kansansivistystyötä järjestävät toimihenkilöitä. Sen vuoksi on pidettävä
6332: ja ohjaavat tai 'sitä järjestä>"ien la>itosten vapaan kansansivistystyön kehitykselle erit-
6333: yhdyssiteenä ja toiminnan kehi·ttäjinä työs- täin haital<lisena sekä jo kuluvana vuonna
6334: kentelevät vapaat kansalaisjärjestöt ja nii- tapalhtunutta että ensi vuoden menoar.vio-
6335: den ylläpitämät sivistystyökeskukset ovat esityksessä ehdotettua vapaiden sivistys-
6336: jo kuluvana vuonna tapahtuneen valtion- työjärjestöjen valtionavustusten supista-
6337: avustusten supistuksen vuoksi joutuneet mista.
6338: suuriin vaikeuksiin koettaessaan jatku- Edelläesitetyn perusteeLla ehdotamme,
6339: vasti ylläpitää kehityksen pakoittamana
6340: yhä laajenevaa toimintaansa muuten- että Eduskunta vuoden 1933 tulo-
6341: kin vähenevien taloudellisten mahdolli- ja menoarvioss.a koroittaisi 10 Pl.
6342: suuksien sitä vaikeuttaessa. Huomat- X luvun 6 kohdassa erinäisten va-
6343: tava on, että nämä avustukset, jotka listusjärjestöjen avustamiseen ehdo-
6344: suurempien järjestöjen osalta alennet- tetun määrärahan neljäksisadaksitu-
6345: tiin jo kuluvana vuonna 25 % siitä, hanneksi ( 400,000) markaksi.
6346:
6347: Helsingissä W p. syyskuuta 19S,2..
6348:
6349: Väinö Voionmaa. Uuno Hannula.
6350: K. V. Akerblom. Janne Koivuranta.
6351: Alli Kallioniemi. Yrjö Räisänen.
6352:
6353: 3
6354: 192
6355:
6356: IV,23. - Rah. al. N :o 19.
6357:
6358:
6359:
6360:
6361: Voionmaa y. m.: Lisämtiiärärahan osoittamisesta opintoker-
6362: hotoiminnan tukemiseksi.
6363:
6364:
6365: Ed uskun naU e.
6366:
6367: Hallituksen esityksessä vuoden 1933 tulo- kaksi, mikä hyväksyttynä merkitsisi 50 % :n
6368: ja menoarvioksi esiintyvän, ikansantajuis- alennusta vuosiksi 1930 ja 1931 myönnet-
6369: tieteellisen luentotoiminnan tukemiseksi eh- tyyn mä:ärärahaan.
6370: dotetun mä:ärärahan koroittamista koske- Tästä supistuksesta opintokerhotyölle
6371: van, tänään aUekirjoittamamme rahaasia- koituvia haittoj•a j.a sitä ohjaaville elimille
6372: aloitteen yleisperusteluihin viitaten tah- aiheutuvia vaiilmuksia arvosteltaessa on
6373: domme kiinnittää eduskunnan huomion huomioonotettava, että määrära,ha opinto-
6374: hallituksen ·edellämainitun ·esityksen 10 Pl. k~rhotoiminnan menestymistä ja sen tar-
6375: X luvun 7 kohdassa opintokerhotoiminnan koitwksenmulmista ohjausta si•lmällä:pitäen
6376: avusta:miseksi ehdotetun määrärahan ko- on jaettava kolmen eri keskustoimiston
6377: roitta:misen ta;rpeellisuuteen. ('Soomalaisen luentotoimiston, Työväen Si-
6378: Opintokerhotoimi'ntaa järjestävien ja oh- vistysliiton ja Svenska fördäsningsbyl'ån)·
6379: jaavien keskustoimistojen kokoamien tie- välityksellä käytettäväksi osaksi opintoker-
6380: toden mukaan on maassamme nykyään toi- hotoiminnan yleisohjauks·een ja opinto-
6381: minnassa yli 2,000 opintokerhoa, joissa ohjaajien kouluttamiseen tarvittavien kurs-
6382: tapahtuvaan opiskelutoimintaan vuosittain sien ja opintopäivien järjestä;miseen, osaksi
6383: osa'llistuu yli 30,000 henkilöä. Tämän toi- opintokerhoille sidottuina kirjoina jaetta-
6384: minnan tukemiseksi on eduskunta myön- viin valtionavustu:ksiin. Viimeksikuluneina
6385: tänyt vuosittain menoarvioon merkityn vuosina avustukseen oikeutettujen ja sitä
6386: määrärahan, joka vv. li9Q3~2:7 oli 200,000 hakeneiden kerhojen lukumäärä, ikerhoiUe
6387: mk., vv. 19'28~219 300,000 mk., vv. 1:930- jaettujen kirja-avustusten raha-arvo ja
6388: 3:1 400,000 mk. ja vuodeksi 1932 300,000 opintokerhoneuvontaan ja ohjaajien kou-
6389: mk. Eduskunnalle jätetyssä thallitulksen esi- lutukseen käytettyjen avustuserien suu-
6390: ~yksessä vuoden 19,33 tulo- ja menoarvioksi ruus ilmenee seuraavasta y;hdist.elmä,stä.
6391: on tämä mää·räraha merkitty 200,000 mar-
6392:
6393: Kerhoneu-. ontaan
6394: Ollut käytettä- Kirja-avustuksina ja ohjaajien kou-
6395: Vuosi Kerho ja
6396: vissä Mk. jaettu lut. käytetty
6397: 1928 ••••• 847
6398: 0 •••••• 300,000:- 154,838:30 145,161:70
6399: 1929 • 0 •••• 861 0 ••••• 300,000:- 152,016:30 147;983: 70
6400: 1930 • 0 •• 1,02,9
6401: 0 ••• 0. 0. 400,000:- 1741844:05 225,155 : 915
6402: 1931 ............ 1,170 400,000:- 19'2,360:- 207,640:-
6403: 1932 • • 0n . 1,2.30
6404: ••••••••• 300,000:- n. 140,0415:- n. 1519,965 : --
6405: IV,23. - Voionmaa y. m. 193
6406:
6407: Kun valtionavustukset tähänkin asti ovat yleisohjauksesta sekä opinto-ohjaajain teh-
6408: varojen .puutteessa supistuneet kovin ;pie- täviinsä kouluttamisesta huolehtimaan 'jär-
6409: niksi (avustusten keskimääräinen raha- jestettyjen keskuselinten toiminta vai-
6410: arvo kuluvana vuonna tulee ·olemaan noin keutuu myös näihin tarpeisiin käytettävien
6411: 113: 85), on suuri osa avustusta !hakemaan varojen puutteessa siinä määrin, että siitä
6412: oi:keutetuista kerhoista jättänyt valtion- yhteiskunnalle koituva vahinko moninker-
6413: avustuksen !kokonaan . hrukematta, mistä roin ylittää määrärahan supistuksesta ai-
6414: taasen on seurauksena, €ttä Jkesikus·toimis- heutuvan sruästön tuottaman hyödyn.
6415: tojen ohjaus- ja tarkkailutoiminta ei ;pääse Edelläesitetyn perusteella ehdotamme,
6416: ulottumaan näihin kerhoihin ainakaan sa-
6417: malla tehoisuudella kuin valtionavustusta että Eduskunta vuoden 1933 tulo-
6418: hakeneisiin kerhoihin. Ja aiv'an kestämät- ja menoarviossa koroittaisi 10 Pl.
6419: tömäksi käy tilanne tässiikin suhteessa, jos X l. 7 kohdassa opintokerhotoimin-
6420: kerhojen lukumäärän jatkuvasti lisään- nan aV1~stamiseksi ehdotetun mää-
6421: tyessä tarkoitukseen käytettävät määrära- rärahan kolmeksisadaksituhanneksi
6422: hat supistuvat edellämainituin suhteetto- (300,000) markaksi.
6423: rnin määrin. Kerhojen järjestämisestä ja
6424:
6425: Helsingissä 10 p. syyskuuta 1932.
6426:
6427: Väinö Voionmaa. Uuno Hannula.
6428: K. V. Åkerblom. Janne Koivuranta.
6429: Aili Kallioniemi. Yrjö Räisänen.
6430: 194
6431:
6432: IV,24. - Rruh. al. N :o 20.
6433:
6434:
6435:
6436:
6437: Ailio y. m.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Urheilu-
6438: liiton toiminnan tukemiseksi.
6439:
6440:
6441: E d u s ktli'Il n a l1! e.
6442:
6443: Työväen Urheiluliiton työskentely voimis- pääasiassa väh·ävaraisemman kansanosan
6444: telu- ja urheiluha~rastuksen lev1ttämiseksi keskuuteen ja saa myöskin kannatuk-
6445: laajoihin ruumiihlista työtä tekeviin kansan- sensa sieltä. Mutta taloudellisesti ahdas
6446: kerroksiin on ollut tunnustusta ansaitsevaa. aikakaan ei ole kyennyt liiton toimin-
6447: V altiovaltan taiholtabn :on se saanut tun- taa lamauttamaan, vaan se on ollut edel-
6448: nustusta ja Työväen Ullheilul~itto on sään- leen elinvoimaista ja pirteätä. - Paitsi
6449: nöllises·ti saanut valtionapua toimintansa sitä, että liitto on levittän'Yt voimistelu- ja
6450: tukemiseksi samoin kuin muutkin maassa urheiluharrastusta laajoihin väestökerrok-
6451: toimivat urheilujärj.estöt. Varsinainen val- siin, on se myöskin kasvattanut ·j'oukotJtain
6452: tionaipu on ollut viime vuosina seUJraavan ensiluokkaisia urheilijoita, j,otka ovat
6453: suuruinen: v. 11929 ja 1930 250,000 mk., omassa maassa ja maan rajojen ulkopuo-
6454: v. 1,9,3,1 se oli 2i20,00Q, mk. Lisäksi on liitto lellakin pystyneet huomattaviin urheilulli-
6455: saanut kertakaikkisia avustuksia ulkomaista siin saavutuksiin.
6456: kilpailutoimintaansa varten, viimeksi v. Kuluv.ana vuotena avustuksia jaettaessa
6457: 193J osaanottoa va;rten työläisolympia~ai urheilu- ja voimistelujärjestöiLle elhdotti
6458: siin, jota tarkoitusta varten eduskunta valtion urheilu- ja voimistelulautakunta
6459: myönsi 300,000 mk. Myöskin naisten voi- opetusmini:steriön ·j.aettavana olevasta
6460: mistelukotia varten on liitto .saanut ·pienem- 700,000 markan määrärahrusta annettavaksi
6461: piä apurahoja. Työväen UrheiluliitolLe 19:2,000 maMkaa
6462: Saamansa valtionavustuksen on ·Työväen sillä eh'd'ol[a, että liitto sitoutuisi sallimaan
6463: Urheiluliitto käyttäny.t pääasia.ssa urheilu- ,,,jäsentensä yksityisinä lhenkilöinii vapaasti
6464: ja voimisteluneuvontaan ja -<Jhjaukseen sekä ja ilman peräistäpäin seur.aavia rankaisu-
6465: ohjaajien valmistamiseksi e:ri1aisiHe urihei- toi.menpiteitä ottaa osaa sellai,siin kilipailui-
6466: lumuodoille. Liiton valtionavun käy:trtöä hin, kuten Dlympialaisiin kisoihin, maaotte-
6467: vastaan ei tietääksemme opetusministeriön, luihin ja näiden karsin;takilpruiluihin, jotka
6468: enempää kuin muil~i;akaan tahoilta ole ollut tarkoittavat koko maan urheiluedustusta
6469: muistuttamista. ulospäin.'' Tätä ehtoa Työväen Urne~lu
6470: Työväen Urheiluliiton toiminta on, sa- liitto ei voinut täyttää, koska se sama~1a
6471: malla tavalla kuin useiden muidenkin sivis- olisi joutunut eroamaan lk:amsainvälisestä
6472: tys- ja edistysjärjestöj:en, luonnollisesti urheiluinternationalesta, j01hon se rtäihän
6473: ikär.sinyt nykyisestä taloudellisesta pu- asti on jäsenenä kuulunut ja täl~öin Liiton
6474: lasta. Tämä on sitä!kin 'luonnollisem- mahdollisuudet ulkomaiseen ki'1p,ailutoimin-
6475: paa, kun liitto kohdistaa toimintansa taan ja urheilulliseen kanssakäymiseen
6476: IV,24. - Ailio y. m. 195
6477:
6478: kaikkien muiden ma1iden kanssa olrisi koko- ole pakoitt&a rahalla mainittua liittoa sel-
6479: naan loppunut. Kun liitolle jo tästäkin laiseen ehtoon, niin yleväksi kuin sitä ehkä
6480: syystä oli mahdotonta kirjoittaa main:iJtun on ajateltu, joka samallllJ eris täisi 'Suomen
6481: 1
6482:
6483:
6484: sitoumuksen aLle, ei opetusministeriö myön- työväestön koko sivistyneen maailman työ-
6485: tänyt kuluvana vuotena liitolle ensinkään väestön urheilujärjestöistä.
6486: valtionapua. Ainoastarun naisten voimiste- Kun me luotamme siihen, että eduskun-
6487: lukodille Pajulahdessa on pieni :summa nan enemmist'Ö ei tahtone täten meneteltä-
6488: myönnetty. Kuitenkin eduskunta viime väksi' Työväen Urheilulii:ton suhteen ja ,riis-
6489: vuoden joulukuun 1,6 päivänä budjettikä- tää siltä mahdollisuutta toimia kansan
6490: sittelyssä oli nimenomaan lhylänniJt tehdyn po'hjakerroksien ruumiillisen ja siveelli:sen
6491: ehdotuksen, ,et~tei avustuksia ole myönnet- kunnon kolhottamiseksi urheilun avulla
6492: tävä sellaisille järjestöille tai yhtymille, sekä puolustaa maan urheilumainetta
6493: jotka eivärt; :srulli j.ä:sentensä osaanottoa olym- omrussa ~piirissruä:n, ehdotamme, ellei Työ-
6494: pialaisiin kisoihin''. väen U~heiluliit~lle voitaisi oso:iJtta~a avus-
6495: Meistä tunrburu katkeralta, että 'Työväen tusta raha-arpajaisten voittovaroista, kuten
6496: Urheiluliittoa on rankaistu valtionavun me- muille ur'hei1ujärjestöille,
6497: nettämisehlä semruoksi, ettei se ole tahtonut
6498: eikä voinutkaan katkaista suhteitaan ulko- että Eduskunta päättäisi ottaa
6499: maisiin työväen urheilujärjestöihin j'a ettei vuoden 1933 tulo- ja menoarvioon
6500: se oile ry'htynyt rikkomaan niitä kansainvä- 200,000 markan suuruisen avustuk-
6501: lisiä säännöksiä, joita se on :sitoutunut sen Työväen Urheiluliitolle sen toi-
6502: noudattamaan. Valtion aTVon mukaista ei minnan tuke,miseksi.
6503:
6504: Helsingissä syyskuun 10 !päivänä 1932.
6505:
6506: Julius Ailio. Kustaa Perho.
6507: Viljo Rantala. Jalmari Linna.
6508: Emil J okiri.en. Aino Lehtokoski.
6509: 196
6510:
6511: IV,25. - Ra;h. al. N:o 21.
6512:
6513:
6514:
6515:
6516: Lehtokoski y. m.: Määrärahan osoittromisesta kesävirkis-
6517: tyksen avustarniseksi alle kouluiän oleville varattontille
6518: lapsille.
6519:
6520:
6521: E d u s k u n n a ll e.
6522:
6523: Hallitus on esityksessään v. 1933 meno- vin pienelle osalle varattornia lapsia. Sa-
6524: arvioksi kokonaan poistanut 14 Pl. X l. 22 maan aikaan kuin varakkaiden perheiden
6525: mom., joka on sisältänyt mää•rä,rahan kesä- lapset kesän tullen pääsevät maalle, jäävät
6526: virkistyksen avustamiseksi niille lapsille, köyhälistökorttelien pienokaiset auringotto-
6527: jotka eivät ole kansakoululapsia. Määrä- maan kellariasuntoonsa. Likainen piiha sok-
6528: rahan poistamisen syistä ei esitetä mitään keloineen on monesti heidän ainoa leikki-
6529: perusteita. ja oleskelupaikkansa. Se ei kohota ruumiil-
6530: Lasten kesävirkistystä avustavan maara- lista eikä henkistä kuntoisuutta, vaan päin-
6531: rahan säilyttäminen ainalkin sen suuruisena vastoin huonontaa. Tämän tietäen ja ym-
6532: kuin se kuluvana vuonna on talousarviossa, märtäen menetykset, jotka lasten puutteel-
6533: on ehdottoman välttämätöntä. Taloudelli- lisesta elämästä johtuvat, on sos. dem. työ-
6534: sesti vaikeana aikana, jolloin kymmenet tu- läisnaisosastojen toimesta jo yli kaksikym-
6535: hannet työläisperheet kärsivät työttömyy- mentä vuotta kesäsiirtolatoiminnan avulla
6536: den ja suuresti alennettujen työpal'kkain yhdeltä osalta tätä epäkohtaa ja sen
6537: seurauksena mitä äärimmäisintä puutetta, seuraamu!ksia pyritty poistamaan, samoin
6538: ei koti voi tehtäväänsä edes siten täyttää kuin viime aikoina ovat tehneet eräät toi-
6539: kuin säännöllisinä aikoina. Lapset eivät saa setkin järjestöt. Viime vuosina on tämä
6540: riittävästi ravintoa eivätkä muutakaan vält- toiminta entisestään laajentunut sen mää-
6541: tämätöntä huoltoa. Kun asunnot vielä lisäksi rärahan turvin, joka valtion talousarvioon
6542: ovat perin kurjat, puuttuen niistäi valo, on sisältynyt lasten kesävirkistyksen avus-
6543: lämpö ja ilma., niin on selvää, että lapset tamiseksi. Nälkiintyneet ja sairaaloiset lap-
6544: eivät voi kasvaa eivätkä kehittyä siten kuin set ovat lääkärintarkastuksen perusteella
6545: pitäisi. Lasten sairaalloisuus samoin kuin päässeet maalle luonnon helmaan tervehty-
6546: suuri rikollisuus on siitä ehdottomana seu- mään ja voimi1stumaan. Ja kun siirtolassa-
6547: rauksena. olnaika on loppuun kulunut, on lää:kärin-
6548: Jos nämä köyhien kotien lapset pääsisivät tarkastus todennut samoinkuin hoitajatta-
6549: edes kesän ajaksi maalle, sen raittiiseen elä- retkin siirtolassaolon parantavan vaikutuk-
6550: mään saamaan sekä auringon valoa että ra- sen. Eri siirtoloiden hoidokeista annetut
6551: vintoa, niin paljon paremmin he pitkän tal- selostukset sosialiministeriön lastensuojelu-
6552: ven kestäisivät kaupunkien !khrikasarmeissa- osastolla todistavat myöskin Siirtolatoimin-
6553: kin eläen. Terveys paranisi ja fyysillinen nan suuren merkityksen juuri. näihin pie-
6554: kunto muutenkin edistyisi. nempiin, alle kouluiän oleviin lapsiin.
6555: Tämä on kuitenkin mahdollista vain hy-. Kun nyt tällaisena entistä vaiikeampana
6556: IV,25. - Lebto,koski y. m. 197
6557:
6558: taloudellisena aikana hallitus ehdottaa koko eduskuntaa näiden kaikkein köyhimpäin ja
6559: tämän lastensuojelutyötä tukevan pienen- avuttomimpain lasten hädän- ja puutteen-
6560: kin avustusmäärära;han poistamista, niin on alainen elämä sitä seuraavina lkärsimyksi-
6561: varmaa, että ei yksityisen uhrautuvaisuu- neen.
6562: den ja työn kautta, niin suurta kuin se Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
6563: Siirtolatoiminnan ylläpitämiseksi onkin, kunnioittaen,
6564: voida sitä määrää lapsia ensi kesänä maalle
6565: lähettää kuin tämä raskas ja puutteenalai- että Eduskunta ottaisi vuoden
6566: nen elämä ehdottomasti vaatisi. On sen- 1933 talousarvioon 180,000 markan
6567: vuoksi välttämätöntä, että lasten kesäsiirto- suuruisen määrärahan kesävirkistyk-
6568: latoiminnan avustamiselksi v. 1933 edes sa- sen avustamiseksi alle kouluiän ole-
6569: mansuuruinen määräraha myönnetään kuin ville varattomille lapsille.
6570: kuluvamvkin vuonna. Siihen velvoittaa
6571:
6572: Helsingissä, syyskuun 8 p :nä 1932.
6573:
6574: Aino Lehtokoski Julius Ailio.
6575: Fanny Ahlfors. Hilma Koivulahti-Lehto.
6576: Axel Ahlström. Hilja Pärssinen.
6577: Eino Kilpi. Anni Huotari.
6578: Kaisa HHden. Yrjö Räisänen.
6579: Miina Sillanpää.
6580: 198
6581:
6582: IV,z6. - Rah. al. N:o 22.
6583:
6584:
6585:
6586:
6587: Aaltonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Turun linnan
6588: korjaamiseen.
6589:
6590:
6591: E d u s k u n n a ll e.
6592:
6593: Sen jäUmen kun Turun tuomiokirkko, miehistö joutui apuun. Uhkaava oli lUihis-
6594: maamme ensimmäis,enå !kirkollisenra muisto- tumisen vaara myöskin vamhan linnan itäi-
6595: merkkinä on saatu historiaHrista arvoaan sessä päätornissa, joka kokonaan oli menet-
6596: vastaavaan asuunsa uusittuksi, on Turun tänyt omat pohjakantansa ja joka kiilau-
6597: linna maalllllll!e historiallisten muistomerk- tuneena sitä sivuavien siipirakennusten vä-
6598: kien alalla ensimmäinen, jonka tulisi va:l- liin näiden varassa vielä pysyi paikoillaan,
6599: tiova~lan ·taholt~.J. saada osakseen se huomio, kunnes pahin vika siinä kesällä 1931 saa-
6600: minkä se suuren merkityksensä vuoksi koko tiin korjatuksi. Tilannetta linnassa on pa-
6601: maamme vanhemmassa polii<ttisessa elä- rina viime vuonna muutoinkin koetettu
6602: mässä ja si,vistyshistoriallisten erikoisuuk- jossain määrin pa.rantaa m. m. tukemalla
6603: sien kuvastajana ansaitsee. Orrhan mainittu juuri mainituita, eniten vaaranalaisia !koh-
6604: linna muistomerkki, johon liittyvät edesmen- tia, sekä poistamalla silmäänpistävimpiä
6605: neitten vuosi,satojen muistot ja jossa ennen tuhoa edistäviä epäkohtia. Niinpä on koe-
6606: kaikkea on näytte~tä siitä, mitä työllä ja tettu l'innan piiristä johtaa pois se suun-
6607: voimain ponnistuksi'lla on kyetty saama·an naton katto- ja pintavesimäärä, joka vuosi-
6608: aikaan arvokkaimman julkisen rakennuk- kymmenet on saanut vapaasti kokoontua
6609: semme rakentamisessa ja kaunistamisessa sirpirakennusten puoleksi maansisaisim
6610: kunkin ajan tarpeiden mU'kai,seksi ja sen pohjakermksiin ja siellä piillä näitä täyt-
6611: erikoisuutta silmällä pitäen. tävän rojun suojassa, j'äädyttäen talvella
6612: Kuten tunnettua, on täimä linna p:ääosal- likomärät perus•tukset hauraiksi ja hajoa-
6613: taan nykyisin rauniona, tosin vielä pys- viksi. Vaikka ,tlähän käytettäväksi myön-
6614: tyssä ja katollisena, mutta sisältä hävityk- netyt määrärahat ovat tähän asti olleet
6615: sen kauhistusta kuvastavana. Seinät ovat r.akennUBrythmän laajuuteen katsoen mität-
6616: pul,listune,et ja harkeillieet, välikatot kaut- tömän vähäiset, voidaan kuitenkin jo niillä
6617: taaltaan poissa, ja luhistumista uhkaavia suoritettujen korjausten tuloksista havaita,
6618: kohtia löytaä monista kohdin kautta linna- miten mielenikiintoisia sivistyshistoriallisia
6619: rakennusten. Itse raukeaminen alkoikin jo arvoja piilee tämän vanihan muistomerkin
6620: jokin aika sitten uhaten sillä kertaa taholla yksityiskohdissa suuremman yleisön pääBe-
6621: museon ajokalukokoelmaa linnan vanhan mättä niitä lähellekään, saati !Sitten tutki-
6622: osan ·eteläisen siipirakennuksen itäosassa, maan ja tarkkaamaan niitä seilrkaperäisem-
6623: vaara, joka silloin saatiin tukahutetuksi min. On saatu päivän valoon detaljeja,
6624: alkuunsa, kun linnassa korjauksissa toimiva jotJka osoittavat, miten huomattavalla ta-
6625: IV,26. - Aaltonen y. m. 199
6626:
6627: valla tämä linna eri vaiheissaan valaisee Siihen käytettävät varat j,outuisivat näin
6628: eri vuosiswtailn etämää ja ,tarpeita sekä nii- ollen myös suurimmaksi osaksi sel'laisen
6629: den tyydyttämiskeinoja ja ennen kaikkea työläisluoikan hyväksi, joka .eniten on jou-
6630: niitä menetelmiä, joilla eri .ajat ovat pyr- tunut kärsimään työn puutteesta. Kaik-
6631: kineet toteuttamaan maan päälinnan puo- keen tlähän katsoen o'lisi Turun linnan kor-
6632: lustusta sekä tekemään sen samalla siedettä- jaaminen ,niitä välttämättömiä tehtäviä,
6633: väksi, jopa osittain mU'kavaksikin oleskelu- joiden ensi sijassa 1tulisi joutua huomion
6634: ja asuinpaikaksi. Nimenoma•an rakennus- esineeksi niitii valtion varsinaisia tehtäviä
6635: työn historialle tämä linna tarjoaa mielen- arvosteltaessa, joita vallitseva työn puute
6636: kiintoista lähdeainesta, jota valitettavasti vaatii varatöiden sijasta pitämäiän päivä-
6637: vain sen nykyisessä .tilassa .emme pääse järjestyksessä.
6638: hyödyksemme käyttämään, kun rakennus-
6639: Turun linnan varsinainen restaurointi,
6640: ten eri :korkeu:ksilla ·ei pääse edes kunnolla
6641: missä mitassa siihen sitten onkin aikanaan
6642: liikkumaan. Valitettavinta kuitenkin on,
6643: ryhdyttävä, on kysymys, joka ei voi tulla
6644: että linna ka~kkineen mit'ä 1siinä on, menee
6645: vakavasti puhee!ksi ennen kuin itse ra!ken-
6646: hitaasti, mutta varmwsti perikatoaan kohti,
6647: nuksen runko on saatettu siihen tilaan, että
6648: ellei siihen kerran saada varoja, joilla sen
6649: raU'keamisvaara on poistettu. Kun ottaa
6650: tukemiseen v;oitaisiin voimakkain kiäsin
6651: huomioon sen seikan, että koko vanhan lin-
6652: tarttua.
6653: nan osalla ,tuskin on a.inoata!kaan välila:kea,
6654: Viime vuosina on työn puute eri ·puolilla
6655: luJkuunottamatta edellisenä ja viimeksi ku-
6656: maata, erikoisesti myös Turun seuduilla,
6657: luneena kesänä rakennettuja, jotka ank'ku-
6658: oHut sangen 'tuntuva ja sekä v.a1tion että
6659: roisiv.at sen tornien ja siipira:kennusten kor-
6660: kuntain on silläkin suunnalla ,ollut uhrat-
6661: keita seiniä toisii,nsa - nämä ovat lisäksi
6662: tava huomattavia summia työttömyyden
6663: ilman sitovia välisein~ä - ei erinäisten
6664: lieventämiseen. Turun va:nhan linnan kor-
6665: välillakien teosta jo työn primääriasteella
6666: jaaminen j.a uudistaminen sellaise·en kun-
6667: kuitenkaan voida päästä. V ailkka aluksi
6668: toon, että sen säilyminen tulisi :taatuksi,
6669: rajoittuu'kin vain linnan vanlhaan osaan,
6670: on kieltämättä koko maan hyödyn !kan-
6671: on sekin jo laajuudeltaan siksi valtava ja
6672: nalta ensiluokkaisen tärkeä tehtävä, jonka
6673: sen nykyinen tila siksi puutteellinen, että
6674: lykkäytyminen tuottaa vahinkoa ei yksin
6675: väihiHä varoilla sii.nä ei paljoa:kaan näky-
6676: s~ten nousevi.ssa :kusta;nnuksissa vaan myös-
6677: väistä arkaan saada. Kun työssä sen lisäksi
6678: kiin korvaamattomien arvojen menetyk-
6679: on pitkin linjaa huomiota kiinnitettävä En-
6680: sessä. V:errattaessa ,t'ä:tä teht1ävää moniin
6681: nan rakennushistoriallisi.in ja raffienteelli-
6682: muihin töihin, joi:hin viime aikoina on va-
6683: siin seiklmihin, joiden yksityiskohtainen
6684: roja käytetty, .ei se tärkeydessä eikä kii-
6685: tunteminen on jo .tehokkaiden korjaustoi-
6686: reellisyydessä jää niiden jälkeen, mitatlta-
6687: menpiteiden viälttämätön ehto, on sen suo-
6688: koon kulttuuriarvoja millä mita:lla tahansa.
6689: ritus ai!kaa ottava ja jo tästäkin syyst1ä
6690: Kyseeilinen työ on sitäpaitsi sen Iaatuista,
6691: vaikea t·oteuttaa yhden vuoden menosään-
6692: että sitä hyvin voidaa:n suorittaa talvisai-
6693: nön pui.tteissa.
6694: kanakin, jolloin työn tarve on ollut suurin.
6695: Vastaiseksi •Se myös on ensi sijassa muu- Allekirjoittaneet, jotka phäVirit Turun
6696: rien tukemista ja vahvistamista, m1ssa linnan korjaamista ja kunnostamista sel-
6697: aineskustannuk,set ovat vähäiset ver.rattuina laiseksi, että sen säilyminen tulee taatu'ksi,
6698: itse työhön, joka tää:Uä lisä:ksi suurimmalta tärkeänä tehtävänä, ehdottavat edellä sa-
6699: osaltaan on sekatöiden ·alaan 'kll'uluvaa. nottuun nojaten täten kunnioittaen,
6700:
6701:
6702: 4
6703: 200 IV,26. - Turun linnan korjaaminen.
6704:
6705: että Eduskunta päättäisi valtion määrärahan hallituksen käytettä-
6706: vuoden 1933 tulo- ja menoarvioon väksi Turun linnan korjaamiseen ja
6707: ottaa 500,000 markan suuruisen vahvistamiseen.
6708:
6709: Helsingissä, syyskuun 9 päivänä 1932.
6710:
6711: Aleksi Aaltonen. Aili Kallioniemi.
6712: Aino Lehtokoski. Urho Kulovaara.
6713: Väinö Voionmaa. Emil Jokinen.
6714: Eino Kilpi. Kustaa Perho.
6715: Torsten Rothberg.
6716: 201
6717:
6718: IV,21. - Ra.h. a.l. N:o 23.
6719:
6720:
6721:
6722:
6723: Tulenheimo y. m.: Määrärahan osoittamisesta kirurgisen
6724: osaston rakentamiseksi Helsingin sotilassairaalaUe.
6725:
6726:
6727: El d u s k u n n a 11 e.
6728:
6729: Kun yhtä vähän hallituksen es~tyksessä tehneet useita tätä koskevia aloitteita, kui-
6730: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1933 kum esi- tenka:an onnistumatta saamaan tahtoaan
6731: tyksessä lisämäärärahan myöntämisestä ku- perille, vaikka suunnitelma vä:hitellen on
6732: luvan vuoden talousarvioon työttömyyden supistettu käsittäväksi ainoastaan kirurgi-
6733: torjumiseksi ei ole otettu huomioon varoja sen osaston, joka toimii kaikkein vaikeim-
6734: sotilassairaalaolojen kehittämiseksi, saamme missa oloissa.
6735: me allekirjoittaneet kunnioittaen esittää Saira;ghoidollisessa suhteessa vallitsee Hel-
6736: seuraavaa. singin soti~assairaalan kirurgisella osastolla
6737: Tunnettua on, että sotilassairashoitolai- rakennukseen nähden sellainen tilanne -
6738: toksemme on koko itsenäisyytemme ajan llJiin hurutavia puutteellisuuksia ja vikoja -
6739: s3!anut kamppailla mOThenlaisten vaikeuksien ettei nykyajan sairashoitolaitoksessa moi:nen
6740: k&ns:sa. Huutavimmat puutteellisuudet esiin- olotila saisi mitenkään tulla kysymykseen.
6741: tyvät edelleenkin sotilassairaaloittemme ra- Sairaalara!kenrrmksen vanhanaikaisuuden ja
6742: kennusoloissa. Erikoisen v·aikea on tilanne sopimattomuuden vuoksi - sehän onkin
6743: tässä suhteessa nykyään Helsingin keskus- alkuaan rakennettu joukko-osastos:airaaJ:aksi
6744: sotila,ssairaalassa jo senkin vuoksi, että sen entisen sotaväen Kaartin- ja UudellJIDaan
6745: eri osastot on ollut pakko sijoittaa kolmelle pwtaljoonia v1arten - ei potiLaita voida jär-
6746: eri taholle, ni.JmittäiUJ kirurginen osasto jestelmällisesti ryhmitellä sairauksien mu-
6747: Lönnrotinkatu 37, sisätautien osasto Tilk- kaan: ei ole ·erikoisia osastoja silmä- ja kor-
6748: kaan ja iho-vce:neristen tautien osasto Suo- vatautipotilaita varten eikä myöskään puh-
6749: menlinn3Jan. O:n luonnollista, ·että sairaalan taita ja epäpuhtaita, tavalli81a kirurgisia
6750: toiminta joka suhteessa, lääkinnöllisessä, potilaita varten, vaan täytyy sairaat pitää
6751: hallinnollisessa, taloudellisessa y. m. muo- suurissa yhteisissä saleissa, joissa tartunnat
6752: dostuu paljon hankalamma:ksi, monimutkai- (angina, ruusu y. m.) helposti Leviävät poti-
6753: semmaksi ja kalliimma;ksi kuin jos sen kaikki latasta toiseen. Siten onkin sillom tällöin
6754: osastot sija}t:sisivat :samalla paikalla. sattunut tapauksia, että jonkin verraten
6755: Uudisrakennuksen •ai~aansaaminen Hel- vaarattoman taudin tähden sairaalaan lähe-
6756: singin keskussotilassairaalalle on ollut vi- tetty potilas on siellä saanut v,a;arallisen
6757: reillä aina vuodesta 1919 asti. Jo silloin infekti10n ja siihen kuollubkin. Tällaiset ta-
6758: kun venäläisen sotaväen suuri garnisooni- paukset ovat mitä suurimmassa määrin
6759: sairaala Unioninkadun varrella heti vapaus- omiaan aiheuttamaan epäluottamusta sai-
6760: sodan jälkeen luovutettiin yliopistolle, ta- ra-alaa ja koko puolustuslaitoks•en sairashoi-
6761: pahtui tämä siinä mielessä, että sotilassai- toa kohtaan ja katkeroittamaan mielialaa
6762: raalalle raJkennetaan uusi rakennus Tilkan niin yl~i:sön lkui:n sotil3!slääkäriJenkin keskuu-
6763: alueelle. Sotaväen ylilääikärit ovat kaikki dessa. Potilaiden kuljetus sisätautiosastolta
6764: 202 IV,27. - Helsingin sotilassairaalan laajentaminen.
6765:
6766: kiru:rgisel!le osastolle ja päiuwlistoin tuott>aa Myös lää:kintöhenkilökunnan ja reser-
6767: suuria, joskus voittamattomia:kiu vaikeuksia, vilääkintöupseerien kouluttamisen kannalta
6768: ja kuitenkin on potilasvaihto näiden osasto- on mainitun sairaalan ajanmukaistuttami-
6769: jen välillä luonnollisesti sangen suuri. Sa- nen välttämätön, etenkin kun vastaisuu-
6770: moin ovat kirurgiJ.sen sairaalan erikoishoito- dessa lääkintöaliupseerikoulu ilmeisesti on
6771: osastot, mekanoterapinen, vesi-, sähkö- ja siirrettävä pääkaupunkiin, jossa pätevien
6772: va1ohoito- y. m. peräti puutteellisia tai puut- opettajavoimien saanti on huomattavasti pa-
6773: tuvat kokonaankin ja näiden samoinkuin rempi kuin Viipurissa.
6774: keittiö- ja talouspuolen järjestäminen ajan- Keskitettynä Tilkan alueelle tulee Helsin-
6775: mukaiselle kanooHe ei nykyisen !Sairaalan gin keskussotilassairaaLa sijaitsemaan lä-
6776: puitteissa ole mahdollistakaan. Myös kylpy- hellä Töölön kaupunginosaan, kaupungin
6777: huoneita ja mukavuuslaitoksia on liian vä- tuberkuloosisairaalan tuolle puolen suunni-
6778: hän ja nekin varsin ,alkeellisia. teltua suursairrua:laa, voiden työskennellä
6779: Kaikki edellämainitut viat ja puutt,eelli- yhtei:stoiminnassa sen k,anssa. Sotilassairaa-
6780: suudet ovat nykyään ,entistä tuntuvammat loihin tullaan nimittäin niin pian kuin mah-
6781: myös senvuoksi, ·että maamme siviili8airaa- doll!isrta on ottamrua:n hoidettavi~ksi myös si-
6782: 1oissa on itsenäisyysvuosina tapahtunut val- viilipotilai:ta 1siin:ä laajuudessa kuin puolus-
6783: tava edistyminen, niin että sotilassairaaloil- tuslaitoksen oma sairassijatarve sallii. Tämä
6784: lekin asetetaan ylei:sön taholta entirstä suu- olisi jo nykyään mahdollista lämpimänä
6785: rempia vaa,timuksia. Ne ankarat hyökkäyk- vuosipuoliskona, jos vain saimalarakennuk-
6786: set, joita sa:nomalehdistön taholta joku set olisivat sellaisessa kunnossa, että niihin
6787: vuosi sitt·en !kohdistettiin puolustuslaitoksen kehtai8i siviili:sairait,a; sijoittaa.
6788: sairashoitoon ,eräiden valitettavien kuole- Helsingin sotilassaLraalan kirurgisen osas-
6789: mantapausten johdosta, voivat milloin ta- ton aluetta - tonttia Lönnroti:nkatu 37 -
6790: hansa jälleen uusiintua, ·ellei huomattavaa on rteknillinen korkeakoulu useaan otteooeen
6791: paramJimsta oloissa ·edelleen !Saada aikaam. pyytänyt itselleen, viimeksi tänä vuonna,
6792: On itsestään selvää, ,ettei tyydyttäviin tu- aluksi pienempää osaa, pajoja y. m. varten.
6793: loksim voida päästä ,eikä sotila~Slää!käreitä, Sairaalan muut-enkin toimiessa vaikeissa
6794: m. m. Helsingin sotilassaimalan kirurgi- oloissa se tuottaisi kui:tenkin :niin paljon häi-
6795: seHa osrustolla työskenteleviä, voida asettaa riötä, ,ettei tämä käy päinsä ennenkuin saa-
6796: vastuunalaisiksi sairashoidon tyydyttävästä daan uusi sairaalarakennus Tilkan alueelle,
6797: toiminnasta, ennenkuin heille tarjotaan jolloin lm!ko mainittu tontti poliklinikoita
6798: välttämättömät edellytykset ,siihen. lukuunottamakta voitaneen luovuttaa sitä
6799: Mainittu Helsingin sotilassairaalan kirur- tarvitsevalle korkeakoululle.
6800: ginen osrusto hoitaa lmikki kirurgiset trapauk- Kysymyksessä olevan sairaalahankkeen
6801: set- joukossa huomattavasti vaikeitakin- toteuttaminen: tul'isi arviolta vaatimaan 10
6802: joita esiintyy Lahdesta länteenpäin sijaits,e- milljoonan markan määrärahan, ,edellyttäen,
6803: vissa joukko-osastoissa (v. 1928 698, v. 1929 -että ~Sairaala käsittäisi:
6804: 917, v. 1930 987 ja 1931 845 leikkausta). 1) 100 sairassijaa j!Vettuina seuraavasti:
6805: Sen olemassaolo on välttämätön aluejärjes- 80 tavallisia kirurgisia tapauksia, 15 korva-,
6806: tehnään siirryttyäkin, sillä Helsingin, Tu- aJJenä- ja kurkkuosastoa s<ekä 5 silmäosastoa
6807: run, Tuusulan, Riihimäen, Lahden y. m. va- varten, kaikki tarpeellisine erikoishoitolai-
6808: ruskUillJtien sairaitten .erikoishoito jää ·edel- toksineen;
6809: leenkin Helsingin sotilassaira:alan huoleksi. 2) keittiö- ja talousosastot sekä kirurgista
6810: Ei voida jättää maan pääkaupunkia ilman että sisätautiosastoa varten;
6811: ajanmukais;t:a sotilassairaa:laa. 3) luentosalin reservilääkintöupseerien
6812: IV,27. - Tulenheimo y. m. 203
6813:
6814: y. m. lääkintöhenki1okunnan kouluttamista nossa olevassa rakennuksessa; muut 560 sai-
6815: varten; raspaikkaa ovat perin puutteellisissa, osit-
6816: 4) asunnot kahdelle lää:kärille, talouspääl- tain suorastaan kurjissa ja sairaalatarkoi-
6817: likölle sekä osaston hoito- ja palveluskun- tukseen sopimattomissa suojissa. Räikeim-
6818: nalle; mät epäkohdat vallitsevat tällä hetkellä, kt:_-
6819: 5) huoneiston Helsingin sotilasapteekille. ten sanottu, Helsingin sotilassaimalan ki,rur-
6820: Tarpeelliset varat olisivat kyl!läkin saata- gisella osastolla.
6821: vis's'a yksinkertaisimm:im. myymällä yksityi- Parempi ei ole asialllllaita joukko-osastojen
6822: sille L,önnrrotinkadun 37 :n suuri tontti, sairaaloihin nähden. Niiden 978:sta sairas-
6823: mutta kun tämä toisaalta, kuten mainittu, paikasta on ainoastaan 114 itsenäi,syytemme
6824: on perin tarpeellinen teknilliselle korkea- aikana ra:kennetuissa ajanmukaisissa sairaa-
6825: koululle, on sen ,edut luollillJOllisesti samana larakennuksissa, 598 sijaitsee entisen suoma-
6826: otettava huomioon ja kyseessäoleva alue luo- laisen tai venäläisen sotaväen aik'aillla raken-
6827: vutettava sille. Näin ollen on tarkoitukseen netuissa sairaalarakennuksissa, joista osa
6828: tarvittavat varat erikseen myönnettävä. voidaan korjauksilla saattaa kohtalaiseen
6829: Meillä on itsenäisyytemme aikana uhrattu kuntoon, mutta 2,66 sairassijaa on yhteisissä
6830: suhteellis,esti suu6akin summia sairaalalai- kasarmira:kennuksissa, ahtaissa vuokrahuo-
6831: toksen kehittämiseksi - joka siitä huoli- neistoissa tai huvi1araikennuksissa, jotka ovat
6832: matta yhä edeUeenkin orn huomattavasti ta- täysin kelvottomi,a jatkuvasti käytettäviksi
6833: kapajulla esim. Skandinavian maihin ver- nykyiseen tarkoitukseensa.
6834: rattuna - sotilassairaalalaitos on kuitenkin Ottaen huomioon ajankohdan edullisuu-
6835: jäänyt lapsipuolen asemaan, kun sitävastoin den olisi kyseessä olevat rakennustyöt saa-
6836: -esim. tuberkuloosiparantoloihin ja mielisai- tava mahdollisimman pian alkuun ja sitä
6837: raaloihiillkin on kiinnitetty paljon enemmän V'arten olisi vuodelle 1933 vara:ttav.a 5 mil-
6838: huomiota. Sotapalvelusta suorittava asevel- joonan markan menoerä sekä yhtä suuri
6839: volliillJen nuoriso muodostaa kansan valio- määrä vuodeHe 1934. Työn al!lmunpanoa ja
6840: aineksen ja 1sen sairas- ja terveydenhoito oii suoritusta helpottaa vielä erikoisesti se, että
6841: ehdottomasti asetettava ensi sijalle. 'Tätä puolustusmillllisteriön teknillinen osasto voi
6842: v,aatii myös se suuri huomio, jota yleisö nopeasti laatia piirustukset tekemällä vain
6843: aivan luonnollisista syistä jatkuvasti kiin- tarpeelliset muutokset Viipurin sotilassai-
6844: nittää sotaväen sairashoitoon. Sotilassairas- raalan uudisrakennusta varten tehtyihin
6845: hoidon tyydyttävän toiminnan ensimmäi- piirustuksiin, sekä se, että puolustuslaitok-
6846: senä ehtona on, että sairashoitolaitdkset, sen palveluksessa edelleen on Viipurin
6847: erikoisesti juuri keskussairaalat, saatetaan sairaalan rakennustyöt johtanut erittäin
6848: ajanmukaiseen kuntoon. pystyvä rakennusmestari.
6849: Puolustuslaitoksen keskussairaaloissa on Edelläesitetyillä perusteilla ehdotamme,
6850: nykyään yhteensä 850 sairassijaa, nimittäin
6851: Helsingissä 280 ja Viipurissa 570. Näistä että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
6852: on ~ainoastaan 190 - Viipurin sotilassairaa- den 1933 tulo- ja menoarvioon
6853: lan uudella kirurgisella osastolla - täysin 5,000,000 markan suuruisen määrä-
6854: ajanmukaisessa sairaalarakennuksessa ja 100 rahan kirurgisen osaston rakentami-
6855: - •Helsingin sotilassairaalan iho- ja V'ene- seksi Helsingin sotilassairaalalle.
6856: risten tautien osasto - tyydyttävässä kun-
6857:
6858: Helsingissä, syyskuun 10 p:nä 1932.
6859:
6860: Antti Tulenheimo. Kaino W. Oksanen.
6861: 204
6862:
6863: IV,2s. - Rah. al. N:o 24.
6864:
6865:
6866:
6867:
6868: Sillanpää y. m.: Lisämäärärahan osoittamisesta Helsingin
6869: yleisen sairaalan naistauti- ja synnytysosaston rakenta-
6870: miseen.
6871:
6872:
6873: E d u s k u n n a ll e.
6874:
6875: Hallituksen eduskunnalle jättämässä tulo- kuluttua laitoksesta, jolloin matkustaminen
6876: ja menoarvioehdotuksessa v. 1933, on Hel- voi monelle olla hengenvaarallinen ja ai-
6877: singin yleisen sairaalan naistauti- ja syn- heuttaa jälkitauteja.
6878: nytysosaston rakennustöitä varten ehdotettu Mitä viisikertainen potilasmäärä merkit-
6879: 8 miljoonan markan määräraha. Kun tällä see sellaisessa sairaalassa kuin on synnytys-
6880: määrärahalla, joka on aivan riittämätön, ei laitos, sitä on vaikeata edes kuvata. Ensin-
6881: voitaisi sairaalaa yhtäjaksoisesti rakentaa, näkään ei laitokselle voi ottaa synnyttäjiä
6882: olisi eduskunnan otettava huomioon ne vastaan kuin aivan viimeisessä :hädässä. Jos
6883: syyt, jotka puhuvat sairaalarakennuksen tulee aikaisemmin ja jos poltot eivät ole
6884: kiirehtimisen puolesta. vielä alkaneet, on pakko kylmästi palaut-
6885: Tilanne Helsingin yliopiston synnytys- taa potilas takaisin, joka varsinkin maalai-
6886: ja naistautiklinikoilla on suorastaan skan- siin nähden on perin kiusallista.
6887: daalimainen. Kun nykyinen synnytyslai- Eläinsuojelun kannalta kielletään pitä-
6888: tos perustettiin 1878, katsottiin silloisissa mästä teuraseläintä huoneessa, missä toista
6889: oloissa 50 sairaspaikan riittävän, ja kor- eläintä teurastetaan, mutta ihmissuojelu ei
6890: keimma:ksi vuotuiseksi potilasmääräksi mää- estä asettamasta 7--8 synnyttäjää samalla
6891: rättiin 600. Mutta tämäkään sairastila ei kertaa yhteen synnytyshuoneeseen, jolloin
6892: ole enää laitoksen käytettävänä, sillä siitä varsinkin ensikertalaisiin ja sairaalloiJsiin
6893: on myöhemmin muihin tarkoituksiin otettu hermostuneisiin äiteihin tekee järkyttävän
6894: 5 sairaspaikkaa käsittävä osa. Nykyistä vaikutuksen, kun omien tuskien ohella kuu-
6895: vuodelukua on täytynyt lisätä tilan supis- lee toisten tuskanhuudot, joutuu näkemään
6896: tuksella, koska synnyttä:jäin vuotuinen ja seuraamaan pihtisynnytykset, mahdolli-
6897: maara nykyään nousee viisikertaiseksi. set leikkaukset y. m., joukon lääketieteen-
6898: Varsinaisen lakimääräyksen mukaan olisi ja kätilönoppilaita ja lää:käreitä seuraa-
6899: jokainen synnytyslaitokseen ])Yrkivä otet- massa tapahtumia. Synnytyshuone ei ole
6900: tava laitokseen, mutta vaikka yhden sairaan suurempi kuin vajaa 80 neliötä, jossa voi
6901: tilalle sijoitetaan kaksi sairasta, ei silläkään olla yhtä aikaa 8 synnyttäjää, 15 kätilön-
6902: tavalla voida saada tiloja riittämään, oppilasta, 6 lääkärinoppilasta, 3 lääikäriä,
6903: sillä potilasmäärä on kohonnut korkeim- 3 kätilöä ja muutamia juuri syntyneitä
6904: masta sallitusta 600:sta 3,000:een, jolloin lapsia.
6905: on täytynyt ryhtyä niinkin arveluttavaan Mutta jos synnytyshuone on ahdas, ovat
6906: tekoon kuin on se, että synnyttäjät hääde- sairassalit sitä myöskin. Kuvitelkaa heik-
6907: tään jo viiden, jopa neljän vuorokauden koa juuri synnyttänyttä äitiä. Hänet asete-
6908: IV,2s. - Sillanpää y. m. 205
6909:
6910: taan kahdenkymmenen muun äidin ja yhtä niistäkin vain sellaiset, joille täytyy tehdä
6911: monen lapsen kanssa sairassaliin, jossa lerkkauksia. Ei myöskään voida sairaa-
6912: jotkut valittavat, lapset itkevät. Siinä pi- lassa pitää potilasta hoidettavana siksi että
6913: täisi äidin voida levätä ja voimistua. Pa- paranisi, vaan on suorastaan pakko lähettää
6914: hinta on kuitenkin se, että tarttuvia tauteja hyvinkin vaikeissa tapauksissa sairas kotiin,
6915: sairastavia ei voida eristää siinä määrin jossa sopimattoman asunnon ja hoidon
6916: kuin pitäisi; siihen ei ole tilaa. Eikä tässä takia hyvinkin ikävät jälkitaudit ovat mah-
6917: ole kysymys enää vain helsinkiläisistä, sillä dolliset, usein ennenaikainen kuolema. Ja
6918: 1929 tilaston mukaan oli laitoksen 3,009 sittenkin on sairaala niin täynnä että sai-
6919: synnyttäjästä 1,696 helsinkiläistä ja 1,313 raalakerroksen ainoaan kylpyhuoneeseen
6920: maalaista, joista toiset hyvinkin kaukaa, on toisinaan pa!kko sijoittaa potilaita odot-
6921: jopa Rovaniemeltä ja Lapista asti. Useam- tamaan joko kuolemaa tai mahdollista para-
6922: mat varsinkin pitkämatkaisista ovat paikal- nemista. Silloin ei voida sairaita edes kyl-
6923: listen lääkärien lähettämiä n. s. vaikeita vettää ja kuitenkin pitäisi puhtauden olla
6924: synnytystapauksia. sairaalassa a ja o.
6925: Ei myöskään pidä luulla että yleistä Helsingin yleisen sairaalan naistauti-
6926: synnytyslaitosta käyttäisivät vain naimat- ja synnytysosaston rakennussuunnitelman
6927: tomat synnyttäjät, sillä heitä oli saman hallitus ja eduskunta on hyväksynyt;
6928: vuoden tilaston mukaan 654, siis vähän kustannusarvio päättyy 30 miljoonaan
6929: runsaammin kuin viides osa. markkaan. Eduskunta on jo aikaisemmin
6930: Jos synnytyslaitoksesta pääsee muodostu- myöntänyt tarkoitukseen 9 miljoonaa
6931: maan äitiyden luonnoton kidutuslaitos, täy- markkaa. Työttömyysmäärärahoista on mi-
6932: tyy sen herättää naisissa siinä määrin kau- nisteriö myöntänyt sanottuun tarkoituk-
6933: hua, että sekin voi osaltaan vaikuttaa syn- seen 600,000 markkaa. Näillä rahoilla mää-
6934: tyneisyyden vähenemiseen, jonika oireet räsi hallitus työt alotettavaksi viime kevät-
6935: ovat meilläkin jo havaittavissa. Mutta talvella. Perustustyöt ovatkin .paraikaa
6936: tässä ei ole kysymys vain äideistä, joille ei käynnissä. Hallituksen menoarvioon ot-
6937: äitiydestään tunnustusta anneta, tässä on tama 8 miljoonaa markkaa tietää sitä, että
6938: myöskin kysymys maamme yliopistolli- sairaalarakennusta ei voitaisi vieläkään ra-
6939: sesta opetuslaitoksesta. Miten on maamme kentaa yhteen mittaan, vaan pitäisi työt
6940: lääkärikunnan koulutuksen kanssa silloin, taasen keskeyttää odottamaan uusien mää-
6941: kun niin tärkeä ala ikuin synnytysoppi rärahojen myöntämistä.
6942: suorastaan tilanahtauden vuoksi pakos- Paitsi edellä esitettyjä, synnyttäjille kär-
6943: takin jää perin puutteelliseksi, ja täl- simystä tuottavia .epäkohtia, kätilöjen
6944: laisten lääkärien hoitoon täytyy var- ja lääkärien opetuksen puutteellisuutta,
6945: sinkin maaseudulla, jossa ei ole erikois- puhuvat sairaalarakennuksen jouduttami-
6946: spesialisteja, äitien antautua. Eipä ihme sen puolesta puhtaasti taloudelliset syyt.
6947: että niin monet maaseudulta matkustavat On suorastaan varojen tuhlausta jakaa ra-
6948: Helsinkiin edes toivossa saada pätevää kennustyöt, jotka jo ov·at alulla, useammalle
6949: apua. Kätilöopetusta ei myöskään voida vuodelle, jolloin työt pitää aina keskeyttää
6950: nykyisissä oloissa järj·estää asetuksen mu- · usemmaksi kuukaudeksi, jos ei vuodeksi, ja
6951: kaiseksi. jolloin ei kukaan rakennuttaja voi ottaa
6952: Toinen yhtä vaikea osasto on naistantien urakkaa suorittaakseen kohtuullisesta sum-
6953: osasto, johon ei voida tilanpuutteen vuoksi masta, vaan hänen täytyy ottaa mahdolli-
6954: ottaa sisään kuin murto-osa pyrkijöistä ja simman suuri tappiomarginaali huomioon,
6955: 206 IV,2s. - Helsingin yleisen sairaalan naistanti- ja synnytysosasto.
6956:
6957: sillä tyiWalikat ja rakennusaineiden hinnat Edellä olevaan viitaten rohkenemme kun-
6958: voivat paljonkin ehtiä muuttua näin pit- nioittaen ehdottaa,
6959: kän ajan kuluessa.
6960: Kaikki asialliset syyt puhuvat siis sai- että Eduskunta vuoden 1933 tulo-
6961: raalarakennuksen jouduttamisen puolesta. ja menoarvioon päättäisi ottaa H el-
6962: Rakennustoimikunnan työvaliokunta on las- singin yleisen sairaalan naistauti- ja
6963: kenut tarvittavan 12,400,000 ma'rkkaa lisä- synnytysosaston rakentamiseen halli-
6964: määrärahaa, jotta rakennustöitä voitaisiin tuksen ehdottaman 8 miljonan mar-
6965: täydellä voimalla jatkaa loppuun saa:kka. kan lisäksi 12,400,000 markkaa.
6966:
6967: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1932.
6968:
6969: Miina Sillanpää. Isak Penttala.
6970: Hilja Pärssinen. E. Huttunen.
6971: A. J. Kosonen. Matti Turki.a.
6972: Mauno Pekkala. Fanny Ahlfoi'Is.
6973: Kais,a Hilden. Hilma Koivulahti-Lehto.
6974: Anni Huotari. Ville Komu.
6975: Armas Paasonen. Mikko W. Erich.
6976: Aino Lehtokoski.
6977: 207
6978:
6979: IV,29. - Rah. al. N :o 25.
6980:
6981:
6982:
6983:
6984: Aaltonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Turun läänin-
6985: sairwalan laajentamista varten.
6986:
6987:
6988: E d u s k u n n .a 11 e.
6989:
6990: Turun lääninsairaalan ahdi1l!kotila on on potilaiden luku samana aikana lisäänty-
6991: yleisesti tunnettu. Potilastulva lisääntyy nyt 1,515 :sta 4,494 :ään.
6992: vuosi vuodelta. Lasar.ettiosaston potilas- Toiminta eri osastoilla viime~sinä 10-vuo-
6993: luku esimerkiksi on vv. 1927-1931 lisään- tena käy selville seuraavasta sai:vaalan yli-
6994: tynyt 1,784 :stä 2,950 :een (lisäystä 65 %) lääkärin, tohtori H. Elvingin lääkintohalli-
6995: saira;alan ·tänä aikama millään tavoin ra;ken- tukselle y. m. toimittamaan, tämänkin .aloit-
6996: nussuhteessa laajentumaJtta. Poliklinikalla teen perustana olevaan promemoriaan sisäl-
6997: tyvästä taulukosta:
6998:
6999: Poliklinikka Lasarettiosasto Sukupuolitautiosasto Vastaanottolaitos
7000: Vuosi Potilaiden Potilaiden 1 Hoitopäivien Potilaiden 1 Hoitopäivien Potilaiden 1 Hoitopäivien
7001: lukumäärä lukumäärä keskimäärä lukumäärä keskimäärä lukumäärä keskimäärä
7002:
7003: 1921 . . . . 1 1062 1475 26.5 320 35.6 136 106.5
7004: 1922 .... 1006 1453 27.27 284 1
7005: 28.8 130 1
7006: 99.2
7007: 1923 .... 1104 1459 26.5 230 32.9 133 91.1
7008: 1924 .... 1068 1666 26.2 272 33.6 132 99.7
7009: 1925 .... 2013 1788 24.34 314 27.5 106 108.4
7010: 1926 .... 2031 1801 24.9 271 33.9 99 117.5
7011: 1927 .... 1515 1784 25.34 299 28.3 114 108.3
7012: 1928 .... 2 370 1970 23.3 258 33.1 122 81.3
7013: 1929 .... 3942 2336 18.3 249 31.2 161 82.8
7014: 1930 .... 4 909 2 819 16.92 308 28.04 184 64.4
7015: 11931 .... 4494 2950 15.8 319 27.4 1
7016: 205 80 1
7017:
7018:
7019: Ainoa potilaspaikkojen lisäys sitten 1880- ra:ansi1jalukumäärän hämmästyttävästä pie-
7020: lu:vun alku:pUJolen tuli vuonna 1:909,. jolloin nuudesta. Kunnallissairaalakomitean mie-
7021: rakennettiin puumkennus lastenosastoa: ja tinnön mukaan (15/6 1931) on Turun ja
7022: eristysosastoa varten. Tämä ralmnnus on Porin läänissä v:ain yksi sai:mansija 1,370
7023: nyt aivan rappiotilassa sopimattoman mken- asukasta kohti ja lääni onkin väkilukuunsa
7024: nustavan vuoksi. nähden maamme huonoimmin sairaalapai-
7025: Turun lääninsairaalan potilastulvan suu- koilla varustettu, ilmeten tämä selvästi seu-
7026: ruus aiheutuu Turun ja Porin läänin sai- raavalla sivulla olevasta taulukosta:
7027:
7028: 5
7029: 208 IV,29. - Turun lääninsairaalan laajentaminen.
7030:
7031:
7032: Yksi sairaansija tulee keskimäärin seuraavalle asukasmäärälle
7033: Kaupunkien Maaseudun kun-
7034: Lääni Valtion
7035: sairaaloista nan sairaaloista Yhteensä
7036: sairaaloista
7037: (kaupunkilaisille) (maaseutulaisille)
7038:
7039:
7040: Uudenmaan ...................... 828 471 1256 374
7041: Turun ja Porin ············ ...... 3 607 779 3782 1370
7042: Hämeen .......................... 2 956 616 1557 860
7043: Viipurin .......................... 2650 377 4767 1077
7044: Mikkelin ...... ............ ....
7045: , 9448 241 1470 777
7046: Kuopion .. ········ ············ .. 2 727 640 2649 1183
7047: Vaasan .................. ········ 8 265 346 1999 1203
7048: Oulun .................... ······ 2354 189 3168 816
7049: 1
7050: Koko maa 1 2 270 [ 489 1
7051: 2329 1
7052: 838
7053:
7054:
7055: IOn itsestään selvää, että Turun läänin- lääkärin työskenneltävä kolmessa ·ja vast-
7056: saira:alan laajentaminen on läänin WSUikkaille edes, uuden' sisätautiosaston ·aloitettua toi-
7057: varsin täl1keä kyflymys. mintansa, neljässä eri rakennuksessa.
7058: Turun ja Porin läänissä ei ole lainkaan Vanha puurakennus, missä lastem.osasto
7059: silmäsairll!alaa, jotJen silmätautia sairasta- sijaitsee, olisi :purettava, samoin veneriset
7060: vien potilaiden on matlrustettava Helsingin osastot käsittävä mkennus. Näiden paikalle
7061: silmäsairaalaan, ellei heillä ole varaa antaa olisi rak!ennettav:a uusi lasarettiosasto, jol-
7062: yksityislääkärin leikata ja hoitaa itseään. loin nykyiseen kirurgiseen paviljonkiin vuo-
7063: Samoin on useimpien korvllipotilaiden laita, delta 1881 sijoitettaisiin venerinen ja eris-
7064: koska lääninsairaalalla (;}i ole korvatauti- tysosasto.
7065: osastoa eikä korvalääkäriä. - Mainittakoon, Uuteen lasarettirakennukseen tulisi jo
7066: että Itä-Suomea varten on Viipuriflsa sil- mainitun, tohtori Elvingin laatiman suunni-
7067: mäsairaala, mikä on Pohjoismaiden par- telman mukaan: Kirurgisia paikkoja 104,
7068: haimpia. naistauteja varten 27, korvatauteja 11, sil-
7069: Kuten aikaisemmin mainittiin, on raken- mätauteja 11, lrupsia varten 20, yksityispaik-
7070: nus, missä lastenosasto sija~ts.ee, raivan rap- koja 20 sekä sitäpaitsi leikkaussali, polikli-
7071: piotilassa. Samassa rwlmnnuksessa hoide- nikka kylpyosastoineen ja potilasvaatteiden
7072: taan sitäpaitsi n. s. eristystapaukset, tarttu- säilytyshuoneineen, röntgenosasto, lääkärien
7073: vat, märkivät kirurgiset sairaudet y. m. kansliat, a~pteekki, koko sairaalaa varten la-
7074: Lääninsairaalan V'enerinen osasto, varsin- 'boratorio ja asunto lasarettiosaston hoita-
7075: kin naisosasto, on joka suhteessa niin huo- jille, jotka nyt asuvat primitivisissä ullakko-
7076: nossa kunnossa, että ;poWaiden olo tällä sai- huoneissa.
7077: raalaosastolla on vastoin kaikkia ihmisarvon Tulkoon myöskin mainituksi, että sairaa-
7078: vaatimuksia. lassa on asunto vain apulaislääkäriä ja va-
7079: Röntgenosasto toimii 'kahdessa eri raken- paaehtoisia apulaislääkäreitä varten, jota
7080: nuksessa: Diagnostiikoosasto kahdessa pie- vastoin ei kenelläkään sairaalan vakinaisella
7081: nessä huoneessa kirurgisella osastolla, tera- lääkärillä, ylilääkärillä, kolmella alilääkä-
7082: piaosasto taas vanhassa pannuhuoneessa op- kärillä, ei myöskään v. 1933 uudelle sisä-
7083: pilaskoulun takana. On itsestään selvää, tautiosastolle nimitettävällä a:lilä•äikärillä ole
7084: että lääkärin näin ollen on V!aikeata valvoa 'asuntoa sairaalassa. Jokainen sairaala-
7085: työtä kahdessa eri paikassa. Samoin on yli- asioita tunteva käsittää, että tästä koituu
7086: IV,29. - Aaltonen y. m. 209
7087:
7088: haittaa sekä sairaalatyölle että varsinkin taen nykyisinkin j.atlmvaa lisääntymistä,
7089: potilaiden hoidolle, huomautetaan maini- voitaisiin tämän niin perin välttämättömän
7090: tussa promemoriassa. työn käyntiin saattamisella melkoisesti hel-
7091: Suunnitellun välttämättömän sairaala- poittaa työttömyystilannetta mainitulla
7092: ohjelman toteuttamiseen tarvittaisiin nykyi- pa:ikkakunnalla, mihin muuten on valtion
7093: sen rakennuskustannustason mukaan varoja yleisiä töitä suunniteltu varsin vähän.
7094: noin 13 miljoonaa markkaa, asuntoraken- Edellä sanottuun neijaten kunnioittaen
7095: nusta Vlarten 2 miljoonaa markkaa, ruumis- ehdotamme,
7096: huonetta, tallia, varastorakennuksia y. m.
7097: varten 1 miljoona markkaa. Tämän 16 että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
7098: miljoonaa markkaa voisi parhaiten jakaa den 1933 tulo- ja menoarvioon 8 mil-
7099: kahden vuoden menoerään ottaen kumpaan- joonan markan suuruisen määrära-
7100: kin 8 miljoonaa markkaa. han Turun lääninsairaalan laajenta-
7101: Kun työttömyys Turussa ja sen lähim· mista varten.
7102: mässä ympäristössä on varsin suuri, osoit-
7103:
7104: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1932.
7105:
7106: Aleksi A<onen. Urho Kulovaa.ra.
7107: Aino Lehtokoski. .Aili Kallioniemi.
7108: Emil J.okinen. Emil Sarlin.
7109: Kustaa. Perho. Torsten Rothberg.
7110: 210
7111:
7112: IV,3o. - Rah. al. N :o 26.
7113:
7114:
7115:
7116:
7117: Koivuram.ta y. m.: Määräraham osoittwnisesta Rovaniemen
7118: yleisen sairaalan laajentamista varten.
7119:
7120:
7121: E d u s k u n n a 11 e.
7122:
7123: Rovaniemen yleisen sairaalan ~aajenta kin kuin edellämainitussa anomusehdotuk-
7124: mista ta~koittavan, v. 1923 valtiopäiville jä- sessa ikosketellussa suhteessa osottautunut
7125: tetyn anomusehdotuksen N :o 46 johdosta ahtaaksi ja perin puutteellisesti varuste-
7126: antamassaan lausunnossa eduskunnan ta- tuksi, niinkuin a;sianomaiset lääkintöviTan-
7127: lousvaliokunta (liite 47, 1923 V'p.) yhtyi pää- omaiset ovat useampaan kertaan todenneet,
7128: asiassa kannattrumaau am.omusehdotusta eh- mutta varoja on puuttunut sairashoito- ja
7129: dottaen, että Rovaniemen yleisen sairaalan lääkärintyövälineiden tarpeelliseen täyden-
7130: yhteyteen perustetaan erityinen osasto ve- tämiseen. Seurauksena tästä on ollut, että
7131: neerisiä tauteja sairastavia vrurten ja että vaikeissa sairaustapauksissa on usein täy-
7132: tarkoitukseen v. 1924 menoarviossa varataan tynyt lähteä etsimään ~apua muualta,
7133: 1 milj. markan määräriaha. kaukaa toisilta paikkakunnilta.
7134: Eduskrmta hylkäsi silloin kuitenkin eh- Kun Rovaniemen yleisen sairaalan laajen-
7135: dotuksen sillä perusteella, ettei !hallitus ollut taminen on osottautunut aivan välttämät-
7136: ehdottanut tarkoitukseen varoja myön- tömäiksi erkä sietäisi enää viivyttämistä
7137: nettäväksi. Nyt on kulunut aikaa lähes 10 ja kun toisaalta työttömyys ja siitä johtu-
7138: vuotta tästä. Sairaalakysymys on tällä vä• nut hätä on :m. m. Rovaniemen kauppalassa
7139: lin ollut m. m. komiteassa käsit~ltävänä j'a erityisen suuri, jonka hädän torjuminen
7140: valmisteltavana, mutta mihinkään käytän- kauppalaikunnalle on ylen raskas, ehdo-
7141: nöllisiin toimenpiteisiin ei nimenomaan R~ tamme kunnioittaen,
7142: vaniemen yleisen sairaalan laajentamiseksi
7143: Yielä ole ryhdytty, vaikka sen la;ajentami- että vuoden 1933 talousarvioon
7144: sen tarve on :myönnetty ja katsottu vält- otettaisiin 1 miljoonan markan suu-
7145: tämättömäksi. ruinen määräraha Rovaniemen ylei-
7146: Kysymyksessä oleva sairaala on muussa- sen sairaalan laajentamista varten.
7147:
7148: Helsingissä 10 p :nä syyskuuta 1932.
7149:
7150: Janne KoiViUl'a.nta. S. Salo.
7151: T. A. Jauhonen. M. 0. Lahtela.
7152: Joh. Korhonen. Uuno Hannula.
7153: 211
7154:
7155: IV,s1. - Rall. al. N :o 27.
7156:
7157:
7158:
7159:
7160: Salo y. m.: Määrärahan osoittamisest'a aluesairaalan raken-
7161: tamiseksi Säräiswiemelle.
7162:
7163:
7164: Ed uskun.nalle.
7165:
7166: Eduskunta on päätöksellään v. 1928 val- ei v. 1933 menoarvioesityksessään ole ilmi-
7167: tiopäivillä määrännyt rakennettavwksi n. 10 telliman esittänyt määrärahaa jälkimmäisen
7168: sairassijaa käsittävät aluesaira;alat Puolan- sairaalan rakennust'öiden aLottamiseksi,
7169: gan ja Säräisniemen pitäjiin. Näistä eh- saamme täten kun.nioittavimmin ehdottaa,
7170: dotti läwkintöhallitus ensinnä raJkennetta-
7171: va:ksi Puolangan ja sen jälkeen Säräisnie- että Eduskunta päättäisi ottaa
7172: men aluesairaalan. Niistä onkin nyt Puo- v. 1933 menoarvioon 500,000 markan
7173: langan aluesairaala valm1stunut ja alottaa määrärahan aluesairaalan rakentami-
7174: toimintansa v. 1933 alusta. Kun hallitus seksi Säräisniemelle.
7175:
7176: Helsingissä 10 p. syyskuuta 1932.
7177:
7178: ,S, Salo. Janne Koivuranta.
7179: Eero Nurmesniemi. Joh. Korhonen.
7180: 212
7181:
7182: IV,3z. - Fin. mot. N:o 28.
7183:
7184:
7185:
7186:
7187: Inborr m. fl.: Angående anvisande av anslag för Svenska
7188: österbottens tuberkUlossjukhus.
7189:
7190:
7191: T i 11 R i k s d a g e n.
7192:
7193: UtiJ det av Hynni.nemaka kommiW~n ut- hava dock måst vila, till dess iklarhet ·skulle
7194: arbetade förslaget till arbetsprog,ram för vi•nnas därom, när i lag förutsett statsibi-
7195: avhjälpande· av al'hetsbristen i landet drag rör sjukhuset skulle utfa~Ra. När
7196: hade för V a;sa län bland annat intagits det så :W.ev känt, att den Hynninenska
7197: ett be1opp om 10,500,000 ma.rk för de kommitten inryckt ett belopp om 10 1 12
7198: svenska :kommunernas i Öste:nbotten di- miljon mark för ändamålet i sitt förslag,
7199: striktstuberkulossjukhus. Detta förslag har väckte detta till liv ljusa förhoppningar hos
7200: i hela 1and:sdelen ihälsats med odelad till- de många av lungsoten hemsökta hemmen i
7201: fredsställelse av ,flere skäL Håsom för bygderna, men även bland de friska, som
7202: riksdagen är känt är tuberkulosen i denna förgäves söka arlbete och ,a,y vilka särs:ki1t
7203: landsdel mera spridd än kanske någon staden Jakobstad med omnejd äJr ta1rikt
7204: annan del a,v iLandet och dödlirghetsproeen- hemsökt. Då nu detta anslag ruv statsrå-
7205: ten bland de ~högsta. De åt~ärder, som det he1t och hål!Let uteilämna'ts från ,propo-
7206: genom kommunernas försorg och på privat si,tionen, oeh vi anse att för det ifrågava-
7207: inirtiativ vidtagiJts, ihava, trots sin omfrutt- rande arbetet med nödvändigiliet snarast
7208: ning, likväl visat sig alldeles otillräckliga. möjli.gt 1bör bevi,ljas anslag ur statSimedel,
7209: För att bekä;mpa denna lan:dsdelens folk- taga vi oss friheten föreslå,
7210: fiende bes1öto stads- oc'h landskommunerna
7211: i svellSka Österbotten år 1928 att bil!da att Riksdagen måtte besluta upp-
7212: en interkommunal sammans1utning för taga uti statsförslag6!t för år 1933
7213: åstadkommande av ett tuberku1ossjulclms, ett anslag stort 5,000,000 mar·k för
7214: som ,på grnnd av senare ,fattat ibeslU!t Svenska österbottens tuberkulossjuk-
7215: komme akt förläggas tiiJl Jakobstad. P1a- hus.
7216: nerna på detta sjukhus' förverkligande
7217:
7218: Helsingfors den 9· september 1913'2.
7219:
7220: J. Inborr. J. E. Hästba.cka.
7221: 213
7222:
7223: IV,32. - Ra;h. al. N:o 28. Suomennos.
7224:
7225:
7226:
7227:
7228: IDJborr y. m.: Mäiirärahan osoittamisesta Pohjanmaan ruot-
7229: salmisseutujen tuberkuloo.sisairaalaa V'O!tten.
7230:
7231:
7232: Eduskunnall·e.
7233:
7234: Hynnisen komitean työohjelmaehdotuk- main on kuitenkin täytynyt jäädä lepää-
7235: seen maassa vallitsevan työttömyyden lie- mään, kunnes selviää, milloin laissa edelly-
7236: ventämiseksi oli Vaasan lääniä varten tetty valtionapu saadaan. Kun sitten tuli
7237: otettu m. m. 10,500,000 markkaa Pohjan- tiedoksi, että Hynnisen komitea oli ·ehdo-
7238: maan ruotsrulaisten kuntien piirituberkuloo- tukseensa ottanut 10 1 / 2 miljoonan markan
7239: sairaalaa varten. Useista syistä on ,tätä erän tähän tarkoitukseen, herätti se valoi-
7240: ehdotusta .tervehditty kaikkialla snna sia toiveita niissä keuhkotaudin vaivaa-
7241: osassa maata ja:kamattomalla tyydytyksellä. missa kodeissa, joita näillä tienoin on niin
7242: Kuten eduskunnalle on tunnettua, on tu- paljon, mutta myöskin terveissä, j.otka tur-
7243: berkuloosi niillä tienoin levinnyt laajem- haan hakevat työtä ja joita on runs:vasti
7244: malle kuin missään muussa osassa maatam- varsinkin .Pietarsaaressa ja sen ympäris-
7245: me ja kuolevai'suusprosentti' on siellä kaik- tössä. Kun valtioneuvosto on nyt jättänyt
7246: kein suurimpia. Ne toimenpiteet, joihin kun- tämän määrärahan tykkänään pois esityk-
7247: tain taholta ja yksityisten aloitteesta on sestä, ja kun katsomme, että kysymytksessä-
7248: ryhdytty, ovat laajuudestaan huolimatta olevaa työtä varten on välttämä.t.t.ä niin
7249: osoittautuneet aivan riittämättömiksi. Tä- pian kuin suinkin myönnettävä määräraha
7250: män näiden seutujen karusanvihollisen vas- valtionvaroista, rohkenemme ehdottaa,
7251: tustamiS'eksi päättivät Pohjanmaan ruotsa-
7252: laiset kaupunki- ja maalaiskunnat vuonna että Eduskunta päättäisi ottaa
7253: 19,28 muodostaa kuntainkeskeisen yhteen- vuoden 1933 tulo- ja menoarvioon
7254: lii,ttymän tuberkuloosisairaalan aikaansaa- 5,000,000 markan suuruisen määrä-
7255: miseksi - myöhemmin tehdyn päätöksen rahan Pohjanmaan ruotsalaisseutu-
7256: mukaisesti se tulisi sijoitetta':aksi Pietar- jen tuberkuloosisairaalaa varten.
7257: saareen. Sairaalan toteuttamissuunnitel-
7258:
7259: Helsingissä, syyskuun 9 p:nä 1932.
7260:
7261: J. lniborr. J. E. Hä.atbooka..
7262: 214
7263:
7264: IV,33. - Rah. ~al. N:o 29.
7265:
7266:
7267: Lautala y. m.: Määräralwm osoittamisesta Reitkallin puu-
7268: tarhakoulun ylläpitoa varten.
7269:
7270: E d u s k U: n n a l lJ e.
7271:
7272: Reitkallin puutarhakoulu na1s1a var- olisi siis välttämättä saatruv~a jatkumaan.
7273: ten Sippolassa on toiminut lähes 40 Mahdollista on, että koulun Olpetussuunni-
7274: vuotta ja on v·anhimpia maatal'oudellisia telmassa on te~htävä ajanvaatimia muutok-
7275: koulujamme. Koulun pitkäaikaisen joihta- sia, mutta siihen!hän juuri antaa johtajan
7276: jan, everstinrouva A1ma Forstenin johdolla vaihdos sopiva;n ti:laisuUJden. Ensi vuo-
7277: on kouluilla sen varsinaisen tehtävän deksi ol~~si siis koululle myönnettävä jatku-
7278: - 1puuta:rlha-opettrksen - ohella pidetty vasti apuraihaa. Siten voisi koulun toi-
7279: erilaisia maalaisnaisten tehtäviä koskette- minta keskeytymättä: jatkua ja hallituksel,le
7280: lievia kursseja, jotka 'Ovat V31iikuttailleet yksissä neuvoin pailmllisten maata1oude11is-
7281: monipuolisesti ja ihe;rättävästi maaseudun ten valistusjärjestöjen - maanviljelysseu-
7282: kotitalouteen ei ainoa:staan koulun ympä- ran ja Martta..Jliition - ka.nssa jäisi tilai-
7283: ristössä rvaan kauempanakin eri puoliHa suus ajanmukaistuttaa koulu j,a harkita
7284: maatrumme. KÖ<uJ.u onkin yleisesti tunnus- sen tUJ1evaisuutta. Läntinen osa Viipurin
7285: tettu UJr.anuurtaj31ksi naisten kotitalousope- lääniä kaipaa välttämättä maalaisnaisten
7286: tuksen alalla ja oppilasmäär.ä; siiuä 011 aina kotitalouskoulua. Reitkal1in koulu on me-
7287: ollut 1runsas. Näin ollen tuJ:.ee hallituksen nestyksellisellä toiminnallaan lu~mut tätä
7288: esitys ensi vuoden menorurvioeh:dotuksessa tarkoitusta varten !hyvät tra,ditiot. Ne
7289: koulun ia:kkauttamisesta ylilätyksenä. Pe- ovat käytettävät ~hyväksi. Koulun lakkaut-
7290: rusteluna. täJle ehdotukselle mainitaan, että taminen olisi erehdys ja rpaiha taka-.askel
7291: ,ei näytä olev&n perusteltua aihetta yllä- maataJoudeHisessa rv:alistustyössä.
7292: pitää tätä ·erikoi:s1aatuista oppilaitosta' '. Näin ollen ehdotamme,
7293: Tä!hän on rpäi~lliV31Stoin sanottava, että pitkä-
7294: aikaisen johtajan poistuminen ei ole riit- että Eduskunta vuoden 1933 me-
7295: tävä syy koulun lakkauttamiseen. Koululla noarvioon 11 Pl. V luvun 9 momen-
7296: on trukanaan pitkäaikainen hyödyllinen toi- tille palauttaisi Reitkallin puutarha-
7297: minta ja se on edelleen kamJSan suosiossa, koulun ylläpitoa varten 87,000 mar-
7298: jota osotta:a sekin, että nytkin on kouluun kan suuruisen apurahan.
7299: oppil3iiks1 pyrkijöitä satamäärin. Koulu
7300: Helsi~lllld syy<Sk. 8 p mä 1'91312,.
7301:
7302: E. Lautala. Aili Kallioniemi. V. Huuhtanen.
7303: Elias Tukia. Antti Sallinen. Aleks. Koskenheimo.
7304: A. K. Cajandm-. W. Kirveskoski Maija Hihlclrinen.
7305: Kaino W. Oksanen. Kalle Kämäräinen. Antti Kuisma.
7306: Anton Su.urkonka. Alpo 0. Luos~tarinen. Jussi Annala.
7307: Paavo Korpisaari. Eetu Jussila. Jooseppi Kauranen.
7308: Erkki Pullinen. Hannes Esik:ola. Hjalmar Forstadius.
7309: Matti Pitkänen. M. 0. Lahtela. Antti Halonen.
7310: 0. Kontio. J. Koivisto. Matti N. Miikki.
7311: Antti Kemppi. Antti Junes. S. Salo.
7312: J. Emil Lampinen. Paavo Ruotsalainen.
7313: 215
7314:
7315: IV,34. - Rah. al. N :o 30.
7316:
7317:
7318:
7319:
7320: Junes y. m.: MääräraJuvn osoitta1nisesta kasvinviljel;yskoe-
7321: asernan perustarniseksi Peräpohjolaan.
7322:
7323:
7324: E d u s k u n n a ll e.
7325:
7326: Sittenkun Eduskunta viime kevätistunto- koska maan muissa osissa olevien kasvinvil-
7327: kaudella maatalousvaliokunnan yksimielisen jelyslweasemien !kokeiden tulokset vain
7328: ehdotuksen mukaisesti ihyväksyi toivomuk- osaksi ovat maan pohjoisimmissa osissa
7329: sen, ,että haillitus ryhtyisi valmistaviin toi- käytt<Th:elpoisia" sekä että ,valiokunta siis
7330: menpiteisiin !kasvinviljelyskoeaseman perus- pitää Peräpohjolan ja Lapin alueelle pe-
7331: tamiseksi Peräpohjolaa ja Lappia varten ja rustettavaa koeasemaa todellisen tarpeen
7332: ottaisi tarkoitusta varten valtion menosään- vaatimana", niin hallitus ei ole tulo- ja
7333: töön tarpeellisen mää.räraJhan niin pian kuin menoarvioehdotukseensa sisällyttänyt ky-
7334: valtiDn rahwtaloudellinen asema sen sal- seellistä määrärahaa, joten niinmuodoin
7335: lii", vakaantui Peräpohjolan väestössä kä- koeaseman perustaminen, jos esitys sellaise-
7336: sitys siitä, että vihdoinkin allkwa toteutua naan hyväksytään, siirtyisi tämän mukaan
7337: sen harras ja hyvin kauan vireillä Dllut vi·elä epämääräiseen tulevaisuuteen.
7338: toivo oman kasvinviljelyskoeaseman saami- Kun valtion raJhataloudellinen tila ei
7339: sesta maakuntaan. Tätä toivoa oli omansa mielestämme aseta esteitä täil.laisen tuotan-
7340: vahvistama;an vielä tietoisuus siitä, että toa palvelevan ja sen edistymistä tarlkoitta-
7341: Maataloudellisen koetoiminnan keskusvaliD- van laitoksen pystyynsaamisehle, olisi mie-
7342: kunta oli pitänyt myöSkin aikeen toteutta- lestämme siihen varoja osoitettava. Onhan
7343: mista tärkeänä j1a tehnyt ha!llitulkselle eh- valtiovalta kaikin keinoin pyrkinyt lisää-
7344: dotuksen tarrpeellisen määrärahan eli mään viljeLlyn maan pinta-alaa ja sen tuot-
7345: 625,000 markan ottamisesta sitä varten ensi toa Peräpohjolassa;kin. Mutta ilman oloi-
7346: vuoden menoarvioon. hin soveltuvan koeaseman toimintaa vi1je-
7347: Vaikka nyt sanotun ehdotU:ksenkin mu- lystyö ja tuotannon kohottaminen jää epä-
7348: kaan olisi Peräpohjolan vuoro saada jo oma määräiseksi ja haparoivaJksi.
7349: ilmeasema ja vaikka maataloUJsv,aliokunta Kaiken edellä olevan perusteella :r~ohke
7350: myöskin edellä mainitussa mietinnössään nemme kunnioittaen ehdottaa,
7351: lausuu, että ,ottaen huomioon Peräpohjo-
7352: lan ja Lapin muodostaman alueen laajuu- että Eduskunta tulevan vuoden
7353: den ~ sen erikoiset ilma;stolliset olosuhteet rnenoarvioon ottaisi kasvinviljel;ys-
7354: on ilmeistä, että tälle alueelle olisi välttä- koeasernan perustamiseksi Peräpohjo-
7355: mätöntä saada oma koeasema selvittämään laan 625,000 markan suuruisen mää-
7356: alueelle ominaisia kasvinvi:ljelysikysymyksiä, ·rärahan.
7357: Helsingissä, syyskuun 8 p :nä 1932.
7358:
7359: Antti Junes. Yrjö H. Kesti. Antti Halonen.
7360: T. A. Janhonen. Heikki Vebkaoja. Viljami K'alliokoskL
7361: Kaarlo Hänninen. Uuno Hannula. Jussi Annala.
7362: Janne Koivuranta. J. Emil Lampinen. Lauri Kaijalainen.
7363: Eero Nurmesniemi. 6
7364: 216
7365:
7366: IV,35. - Rah. al. N:o 31.
7367:
7368:
7369:
7370:
7371: Kesti: Määrärahan osoittamisesta uudis- ja laidunviljeZys-
7372: palkkioihin pie-nviljelijöille.
7373:
7374:
7375: E d u s k u n n a ll e.
7376:
7377: Vuoden 1933 tulo- ja menoarvioesityk- maan. Kun sanottuun tarkoitukseen en-
7378: seensä 'ei hallitus ole merkinnyt pienviljeli- nemmin myönnetyt varat lienevät loppuun
7379: jöiden uudis- ja laidunviljelyspalkkiomää- kulutetut, kosika tulo- ja menoarvioehdotuk-
7380: rärahaan otettavaksi kuin 10,000,000 mal'k- sessa niistä ei mainita, niin edellä olevan
7381: kaa, joten sanottu summa ei tule läheskään perusteella ehdotan,
7382: riittämään voimassa olevan uudis- ja laidun-
7383: viljdyspalkkiolain takaamiin avustuksiin. että vuoden 1933 tulo- ja meno-
7384: Myöskään hallitus ei tulo- j,a menoarvio- arvioon 11 pääluokan XIX luvun
7385: ehdotuksessaan ole lähemmin maininnut 16 momentin kohdall-e lisättäisi-in
7386: siitä, että sanottuun tarkoitukseen tultaisiin 20,000,000 markkaa uudis- ja laidun-
7387: myöh~mminkään lisämäärärahaa e:hdotta- viljelyspalkkioihin pienviljelijöille.
7388:
7389: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1932.
7390:
7391: Yrjö H. Kesti.
7392: 217
7393:
7394: IV,36. - Rah. al. N:o 32.
7395:
7396:
7397:
7398:
7399: Kaura y. m.: Lisiit;nå,ärärohan osoittamisesta Koetoiminta-
7400: yhdistysten Liiton toimintaa v'arten.
7401:
7402:
7403: Eduskunnall:e:.
7404:
7405: Tuilevan vuoden menoarviossa on Koetoi- tysten hoidossa n. 640 koekenttää, niistä
7406: mintayhdistysten Liiton käytettävruksi ehdo- suuri osa vaikeita erikoiskokeita. Sadon-
7407: tettu valtionapua vain 60,000 maJ:lkkaa (11 tarkkailutiloja on 110 15 eri yhdistY'ksen
7408: Pl. XI. 24. Erikoiskokeet ja tutkimukset). piirissä.
7409: Vuonna 1931,sai liitto valtionapua 175,000 Kun myöskin maatalousjärjestökomitea
7410: markkaa, josta 75,000 jaettiin paikallisyh- on tullut siihen tuokseen, e:ttä Koetoimin-
7411: distyksille. Kuluvaa vuotta varten alen- tayhdistysten Liiton toiminta on erittäin
7412: IJJettiin määräraha 67,000 markkaan samaan tärkeätä ja jatkamisen arvoista ja kun
7413: aikaan kuin muilta maatalousjärjestöiltä asian hoito muulla ta,valla osoittautuu
7414: avustuksia vähennettiin vain 10 % :lla. val'sin hankalaksi, niin ei ole syytä lo-
7415: Tästä summasta jaetaan paikaHisyhdistyk- pettaa sitä aina;kaan ennen kuin laajempi
7416: sille 65,000 markkaa. ·maataloudellisen neuvontatyön keskitys
7417: Kun koetoimintayhdistysten toiminnan tulee päiväjärjestY'kseen. Sitäpaitsi on huo-
7418: jatkuminen on riippuvainen siitä, voidaanko mattava, että koetoimintayhdistysten suo-
7419: assisten ttien palkkaamisavustuksiksi edel- rittamat pa.ikalliskokeet tulevat valtiolle
7420: leenkin jakaa 3,000-5,000 markkaa yhdis- huomattavasti halvemmaksi kuin muiden
7421: tystä kohti vuodess·a, niin ei toimintaa joh- järjestöjen taholta suoritetut kokeet.
7422: tavan Koetoimintayhdistysten Liiton ole Edelläolevaan nojaten saavat allekirjoit-
7423: mahdollista ensi vuonna toimia, ellei avus- taneet kunnioittavimmin ehdottaa,
7424: tussummaa saada suuremmaksi. Kun mel-
7425: kein kaikki ne maataloustarvilreliikk·eet, että Eduskunta päättäisi Koetoi-
7426: jotka auttoivat Koetoimintayhdistysten Lii- mintayhdistysten Liiton toimintaa
7427: ton pe:rustamisessa, nykyään toimivat vai- varten ensi vuoden menoarvioon ot-
7428: lFeuksissa, ei niiltäikään voida odottaa avus- taa 60,000 markan suuruisen lisämää-
7429: tuksia, jotka voisivat turvata liiton toimin- rärahan.
7430: nan jatkamisen. - Tänä vuonna on yhdis-
7431:
7432: Hldsingissä syyskuun 9 päivänä 1932.
7433:
7434: A. K. Kaura. Eetu Jussila.
7435: Yrjö H. Kesti. Alpo 0. Luostarinen.
7436: W. Kirveskos,ki. Hjalmar Forstadius.
7437: Emil Pesonen. Erkki Perheentupa.
7438: 0. Kontio. V. Huuhtanen.
7439: J. Emil Lampinen. Kalle Kämäräinen.
7440: 218
7441:
7442: IV,37. - Rah. al. N:o 33.
7443:
7444:
7445:
7446:
7447: Pekkala: Määrärahan osoittamisesta maatalouskerhovoilmin-
7448: too v·art.en.
7449:
7450:
7451: E d u s k u n n a ll e.
7452:
7453: Maatalouskerhotoiminta vuonna 119'3~ on miesseuroj.en, lastensuojeluliiton paikallis-
7454: edelleen huomattavasti laajentunut edelli- osastojen, Suomen Rajaseutuyhdistyksen ja
7455: seen vuoteen verrattuna. Tämä toiminta, Suomen Punaisen Ristin maatalouskerho-
7456: joka, kuten tunnettua, pyrkii herättämään työ, jota kaikkea toimintaa Maatalouskerho-
7457: nuorisossa harrastusta maatatousammattiin, liitto on neuvoillaan, tarkastuskäynneillään
7458: terveeseen maalaiseläJmään ja itsenäiseen ja ohjeillaan koettanut tukea.
7459: työihön, on samalla vallitsevana vaikeana Kun valt~on: varat paikallisen maatalous-
7460: aikana rvoinut helpottaa m. m. niiden vähä- kerhotyön rahoituksessa muodostavat vain
7461: varaisten ja pienviljelijäperheiden toimeen- noin kolmannen osan ja kun tämä yleisistä
7462: tuloa, joiden nuori poLvi on kerhoneuvojien va;,roista tuleva avustus on tehnyt malhdol-
7463: opastamana oppirmt hoitamaan kasvejaan lisek.si, että kerhot~imielimet ovat vrupaa-
7464: ja kotieläimiään. Nworten maakalouskerfuo- ehtoisesti kunnilta, liikkeiltä j,a yks~tyisi·1tä
7465: ty<illä voidaan, jos vain sitä edelleen ja!kse- koonneet muun osan tarvittavista varoista,
7466: taan kehittää, kasvattaa nuorisosta itsenäi- voitaneeru täiydeLlä syyllä sanoa, erttä val-
7467: siä, ammattitaitoisia ja edistystä harrasta- tion varojen käyttö maatalouskerhotyöhön
7468: via kunnon kansalaisia. Tämän o!helllli ei on varsinkin tällä hetkellä, jolloin osa ikan-
7469: myöskään v.oida jättää ihuomioonottamatta, Sill8tamme näkee suoranaista puut•etta, te-
7470: että tällll!isella henik:ilökohtai.sella ammatti- hoisa 'keino käyttää yhteisön varoj·a ik:dko
7471: ohjauksehla; on merkitystä ko~o kansanta- kansaa, mutta etenkin vähävaraisia ja hä-
7472: loudelle ja yhteiskunnalle. dässä olevia hyödyttävällä tavalla. Näin
7473: Vuonna 1:9<312 Maatalouskerholiiton avu.s- ollen maatalouskerhotoimintaa ei ainoastwan
7474: tamaa maatalouskerhotyötä :!lehtiin 172 pitäisi jatkaa entisessä laajuudessaaan, vaan
7475: pa:i1~katkunnalla (v. 19:31 1M :Uä). Kerho- pitäisi sitä levittää kaiikille niille paikkakun-
7476: laisia on näillä paikbkunnilla yhteensä nille, jotka ovat valmiit pi.enen valtionavun
7477: 27, 500 (v. 1'931 21,12'9) ja on iheidän vilje-
7478: 1 tukemana uhraamaan riittävästi paikallisia
7479: lystensä yhteinen pinta-ala n. 510 hehtaaria. V'aroja tkyseessäolevwan neuvontatyöhön.
7480: Kun näihin lukuihin lisätään ruotsilllkielis- Maatalouskerhotyömme jatkuv:an ja suure-
7481: ten kerholaisten vastaavat numerotiedot, nevan valtion tukemisen puolesta puhuu
7482: saadaan valtion ja Roeikefeller-sääHön va- niinikään vuonna 1929 tehty Roekefeller-
7483: roilla tuettujen kerhotoimielinten kel'ho- säätiöru ja maatalousministeriön välinen so-
7484: 1aisten lukumääräksi n. 30,000 ja heidän pimu.sluontoinen suunnirtelma Suomen maa-
7485: viljelystensä pinta-ala:ksi n. '570 hehtaaria. talouskerhotyön raihoitukses,ta. Kirjelmäs-
7486: Tähän on vielä lisättävä marttojen, maa- sään, :jonka ml!Jata1ousministeriö jäuti
7487: IV,37. - Pekkala. 219
7488:
7489: Rockefeller-säätiölle, haihmoittel'i ministeriö vuoden 19:313 maatalouskerhotyömäärärahan
7490: sen suunnitelman, jonka mukaan maan hal- pitäisikin olla 1,350,000 markkaa. Silloin
7491: litus 1äJhitrnpinä rvu:osin:a tuHsi myörutämään siitä tul:ilsi ajalle 1. 1. 33-30. 6. 33 m6,000
7492: 1 1
7493:
7494:
7495: varoja m.aatalouske:riliotyön rahoittamiseen. markkaa, joka edellämainitun 3715,000 mar-
7496: T.ehdyn suunnitelman mukaan Riockefeller- kan kan:ssa ,tekee yhteensä 1,050,000 mark-
7497: säätiJö lupasi avustaa kerhotyötä seuraa- kaa.
7498: v81Siti: E,deUäes~tettyi!hin Suomen maatalousker-
7499:
7500: 1. 6. 32-30. '5. 33 10,100 dollaria hotoimintaa valaiseviin tietoihin, maatalous-
7501: 1. 16. 313-30. 6. 34 ministeriön ja Rockefeller-säätiön kesken
7502: 6,8120 "
7503: laadilt·tuun kerhotyön so.pimusluontoiseen
7504: Suomen valtion myöntämä avustus olisi rahoitussUJunnitelmaan, kerhotyöpaikkakun-
7505: soplln.uksen mukaan oleva seuraava: tien osoittamaan ralhalliseen uhrautuvaisuu-
7506: 1. 6. 32,_30. ;5, 33 . . . . . . . . 1,050,000 mk. teerr, kerhotyön levenemiseen sekä kerho-
7507: 1. 6. 33-30. 5. 34 . . . . . . . . 1,310,000 " työn tuottamaan hyötyyn viitaten saan tä-
7508: ten, jotta Rockefeller-sääitiön lupaamien
7509: Kun !Suomen valtion vuoden 19:32 ke:rho- tuntuvien avustuserien jatkuva saanti ei
7510: toimintamääJrära:ha 10li 7150,000 markkaa seru- kävisi vaarana:laiseksi, eili.dottaa,
7511: siljaan:, että sen mainitun suunnitelman
7512: mukaan olisi pitänyt oHa 850,000 markkaa, että Eduskunta vuoden 1933 me-
7513: j'oihtuu tästä, että llijalle 1. 7. 312.--31. 12. noarvioon ottaisi maatalouskerhotoi-
7514: 312 j.äi valtion a~stusta 3'16,000 markkaa. mintaa varten 1,350,000 markan
7515: Ajalla 1. 7. 312,----,30. 6. 312 piltäisi avustuk- määrärahan.
7516: sen 'Olla 1,050,000 markkaa ja siksi valtion
7517:
7518: HBlsingissä, syyskuun 10 päivänä 1<91312.
7519:
7520: Mauno Pekkala.
7521: 220
7522:
7523: IV,as. - Rah. a.l. N :o 34.
7524:
7525:
7526:
7527: Tu:ltia. y. m.: Mäiirämhan osoittamisesta yksityisten maan-
7528: viljelys- ja kauppaJkemiallisten tarkastuslwitosten tuke-
7529: miseksi.
7530:
7531: E d u s k u n n a ll e.
7532:
7533: Valltio on jatkuvasti myöntäa:ryt avustusta ratoriolle, vaan, kuten kokemus on osoitta-
7534: yksityisille maanviljelys- ja lkauppakemial- nut, kääntyrvä:t v.alituksineen ja näyiJtei-
7535: lisilJe tarka.stuslaitoksille, joita maassamme neen oma.n maa:kuntallJSa tarkastamon puo-
7536: on kolme, nimi,ttäin Vaasassa, 'Turussa ja leen. Tavarain maahantuojiJ[e on myös
7537: Viilpurissa. Näiden tarlkastuslaiti()Sten toi- tärkeätä, ,että saavat ne tarkastetuiksi en-
7538: minta oo erittäi;n: suuriarvoinen, sillä. ne nenkuin vastaanotto tapahtuu. HeiUe on
7539: ovat turvanneet maallJVHj.elijöitä niitlä viää- tärkeätä saada ottaa näy:tteet tavaran lai-
7540: rinkäytöksiå vastaan, joita simneTh-, väki- v;assa olles8a. On kuitenlkin mahdo.tonta
7541: rdm- ja apuJantakau;passa on ja1t'lmvasti jä;ädä odottamaan tavaran vastaanottQa
7542: esiintynyt. Siksi ovat nämä tarkastuslai- siksi, kunnes näyte on iähetetty Helsinkiin
7543: tokset saaneet suuren luottamuksen ja sen- ja siellä tutkittu ja palautettu ta,kaisin.
7544: tä:hden olisi niiden edelleenkin saatava jat- Tuottajien ja kuluttajien kannalta IQU
7545: kaa toimintaansa. siis tärkeätä, että maahan tuotujen ja kaup-
7546: Hallituksen edU:S!kunnalle jättämässä paan lasikettujen tavaroiden tarkastus ;ta-
7547: tulo- ja menoarvioehdotuksessa vuodelle pahtuu nopeasti eri paikkakunniiLla oleviS8a
7548: 1933 on kuitenkin näiden tarkastuslaitos- tarkastusJ.aitoksissa. Se työmäärä, mink~i
7549: ten tukemiseksi annettu valtion apuraha mainitut iko1me tal'lkastusJaitosta suoritta-
7550: poistettu, josta seurauksena saattaa olla, vat on niin suuri, että jos se keslkiteträän
7551: että niiden on pakko lopettaa toimintansa. yht-een paikkaan, aiheuttaa se Jisätyn työ-
7552: Jos näiden laitosien :boiminta 1a!kkaisi, voiman palkkaamista, eikä siis se säästö,
7553: koituisi siitä kuitenkin suuri haitta 8iemen-, joka on sa.atu avustusten pois pyyhkimi~
7554: apuJanta- ja vä:kirehukaupan alalla. Eri- sellä, ole todeillinen.
7555: tyisesti huomioon otettava on, ettlä nläiden Edellä esitetyn perusteella anomme kun-
7556: laitosten lopettamisen takia joutuvat vä- nioittaen
7557: hävaraiset ja he~kon tietopuolisen ammatti- että Eduskunta vuoden 1933 tulo-
7558: taidon omaavat pienviljelijlät !kärsimään. ja menoarvioon ottaisi 90,000 mar-
7559: He eivät nim. useinkaan läJhetä tavara- kan suuruisen määrärahan yksityis-
7560: näytteitä kaukana pääkaupungissa sijailtse- ten maanviljelys- ja kauppakemial-
7561: vaHe valtion maanviljely8kemialliselle 'labo- listen tarkastuslaitosten tukemiseksi.
7562:
7563: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1932.
7564:
7565: Elias Tukia. Otto J acobsson. Uno A. Hilden.
7566: Paavo Ruotsalainen. Heikki Vehkaoja. J. Eri. Pilppula.
7567: J. Jyske. S. Tuomikoski. Jussi Rapo.
7568: Hjalmar Forstadi'US. V. HruUJhtanen. Emil Roos.
7569: Arvi Oksala. Eero Nurme,sniemi. W. K. Särkkä.
7570: D. B. Lindman. Erkki Pullinen. Mikko Suokas.
7571: Edvard Haga. Juho Pyy.
7572: 221
7573:
7574: IV,39.- Ra.h. al. N:o 35.
7575:
7576:
7577:
7578:
7579: Koivuranta y. m.: Miiiiräraihan osoittarmisesta viljatullin
7580: Pohjois-Suomen asukkaille aiheuttama-n rasituksen huo-
7581: jentamiseilo.si.
7582:
7583:
7584: E d u s k u n n a 11 e.
7585:
7586: Rukiin viljelys on ilmastollisten seikkain 22 kg asukasta kohti. Tämä oma kotoinen
7587: vuoksi Lapissa, Kemin kihlakunnassa sa- sato riittää siis noin 1% kuukautta sikäläi-
7588: moin kuin suuressa osassa Oulun ja Kajaa- selle väestölle, mutta 10% kuukautta on
7589: nin kihlakuntia osittain mahdotonta ja elettävä ostorukiin varassa ja siitä makset-
7590: osittain perin ~pävarmaa. Maataloushalli- tava joka ainoalta kilolta huomattava vero
7591: tuksen tilastotoimiston laatiman tilaston valtiolle. Vähintään satakuuta kiloa hen-
7592: mukaan voidaan Lapin kihlakunnassa ottaa keä kohti on siis muualta Kemin kihlakun-
7593: rukiin viljelykseen nähden puheenalaiseksi taan hankittava ja ostettava viljaa. Tämä
7594: ainoastaan Kittilän ja Sodankylän pitäjät, tietää sitä, että jokainen sanotun kilhla:kun-
7595: joista edellisessä rukiilla oleva pinta-ala nan asukas on saanut vuosittain maksaa
7596: vuonna 1920 oli 15 ha sekä rU'kiin tuotto veroa ruistullin muodossa valtiolle huo-
7597: asukasta kohti noin 4 kiloa. Sodankylässä mattavan määrän. Tämän veron ohella on
7598: taas oli rukiilla samana vuonna 37 ha ja luonnomsesti hankitt(tva myös raihat itse vil-
7599: tuotto asukasta kohti noin 6 kiloa. Muissa jan ostoon, viljanhinnan suorittamiseen ja
7600: Lapin kunnissa ei rukiin tuottoa ole voitu nämä rahat tällä alueella ovat lujassa, sillä
7601: merkitä. Näin on sanottuna vuonna koko kansa, on läpeensä köyhää. Esimerkkkinä
7602: Lapin kihlakunnassa Gllut rukiin viljelyk- tästä voidaan mainita, ettei suurimma:lle
7603: sessä noin 52 ha ja tuotto asukasta kohti ooalle väestöä voida asettaa edes tulo- ja
7604: 3 kg. Jokainen käsittää ettei tuolla 3 ki- omaisuusveroa maksettavaksi. Kysymyk-
7605: lolla tulla viikkoakaan toimeen vaan että sessä olevalla alueella saadaan usein kai-
7606: käytännöllisesti katsoen rukiin viljelyksellä kesta sadosta katovuosi, jopa useitakin
7607: Lapissa ei ole minkäänlaista merkitystä. katovuosia peräkkäin. Silloin kun muu
7608: Koko vuoden tarve on näin ollen ostettava Suomi saa runsaan sadon, voi Pohjois-
7609: muualta. Viljatullin periminen Lapista ei Suomi saada kestettäväikseen joko kuivuu-
7610: ole millään muulla tavoin perusteltavissa den tai hallan tuoman kadon k&ikkine seu-
7611: kun että valtio kantaa Lapin asukkailta rauksineen. Kaiken tämän ohella on työt-
7612: viljatullin muGdossa veroa. tömyys varsinkin nyt, yleisen pulan aikana,
7613: Mitä tulee sitten Kemin kihlakuntaan, suurempi kuin milloinkaan ennen. Mitkään
7614: joka pohjoisesta lukien on toinen järjestyk- yhteiskunnan tai valtiovallan toimenpiteet
7615: sessä, niin siellä, virallisen tilaston mukaan, eivät voi tätä työttömyyttä ja siitä aiheutu-
7616: oli v. 1920 rukiin tuotto keskimäärin 14 kg vaa hätää muuta kuin vain osittain lieven-
7617: asukasta kohti ja vv. 1925-28 keskimäärin tää, varsinkin tällaisen tilanteen valli-
7618: 222 IV,39. - Viljatullin Pohjois..,Suomelle aiheutt3JJJ1a rasitus.
7619:
7620: tessa, jolloin pohjoisimmissa maakunnissa piteen käytännöllisen toimeenpanon katsoo
7621: on hätä suurempi kuin koskaan ennen, ja asiantuntijalautakunta helpoimmin v:oi:van
7622: jolloin siellä odotetaan valtiovallan taholta tapahtua siten, että tullin määrä, joka esi-
7623: tehokkaita toimenpiteitä hädän lieventämi- tyksessä käytettyjä laskuperusteita noudat-
7624: seksi. Tällaisena aikana vaikuttaa viljatul- taen silloin teki keskimäärin 75 mk. asu-
7625: lin tuoma rasitus erityisen painavalta. kasta kohden, kysymyksessä olevilla, esityk-
7626: Pari vuotta sitten asetti silloinen halli- sessä tarkemmin määritellyillä alueilla, suo-
7627: tus asiantuntijalautakunnan laatimaan eh- ritettaisiin osittain, jopa kokonaankin
7628: dotusta ruistullin 'pohjoisimman Suomen eräissä osissa, asukkaille takaisin kuntien
7629: asukkaille aiheuttaman rasituksen lieventä- välityksellä. Asiantuntijalautakunnan ke-
7630: misestä ja poistamisesta. Tämän lautakun- räämien tietojen mukaan asui alueella, jota
7631: nan laatimien laskelmien mukaan merkitsi ehdotus tarkoitti, n. 155,000 henkeä, josta
7632: ruistullin tuottama rasitus Lapille ja eräille Lapissa n. 29,000 henkeä sekä Kemin kih-
7633: siihen verrattaville alueille noin 3,260,000 lakunnassa ynnä Oulun ja Kajaanin kihla-
7634: markkaa sekä Kemin kihlakunnalle ynnä kuntien pohjoisosissa n. 126,000 henkeä.
7635: Oulun ja Kajaanin kihlakuntien pohjoisim- Ehdotuksessa noudatettuja laskuperusteita
7636: mille osille n. 9 :Y2 miljoonaa markkaa. käyttäen olisi siis puheenaolevalta väestöltä
7637: Runsaan 12 miljoonaa markkaa joutuvat viljatullin muodossa kannetuista varoista
7638: näin ollen nämä Oulun läänin kaikkein suurin osa suoritettava asianomaisille ~takai
7639: osattomimmat alueet, missä rukiin viljelys sin.
7640: ilmastollisista syistä on joko mahdoton tai Tässä yhteydessä ei ole tarpeellista lähteä
7641: perin epävarma, maksamaan valtiolle ve- esittämään yksityiskohtaista suunnitelmaa
7642: rona rukiin tullin muodossa. On odotettu, siitä, miten edellä kosketeltu viljatullin
7643: että nykyinen hallitus olisi tahtonut antaa tuottama rasitus yksityiskohdissaan olisi
7644: esityksen tämän kohtuuttoman ja epäoi- järjestettävä niin että siitä todellakin koi-
7645: keudenmukaisen rasituksen poistamisesta tuu helpoitusta sikäläiselle väestölle. Tämä
7646: tai lieventämisestä. Tällaista esitystä ei on sitä!kin vähemmän tarpeellista kun käy-
7647: kuitenkaan ole eduskunnalle jätetty. tettävissä on seikkaperäinen asiantuntijain
7648: Mainitun asiantuntijalautakunnan ehdo- laatima suunnitelma, johon sisältyy eri
7649: tus näyttää jäävän useiden muiden Lapin vaihtoehtoja asian toteuttamiseksi. Miten
7650: ja Pohjois~Suomen olojen köhottamista asia käytännössä on järjestettävä, se voi-
7651: tarkoittavien ehdotusten mukana unhoon. daan jättää hallituksen harkinnasta riippu-
7652: Näin ei kuitenkaan saa t.'Lpaihtua. Kylmä vaksi ja sen mukaisesti hallituksen toimeen-
7653: tosiasia on, että Lapin ja Pohjois-Suomen pantavaksi. Kaiken lisäksi on vielä huo-
7654: väestö ei voi suoriutua pula-ajasta ellei sen mioon otettava että Pohjois-Suomen vai-
7655: oloihin tehdä niitä huojennuksia, joita tällä keassa asemassa olevat kunnat, jotka nykyi-
7656: väestöllä on oikeus toivoa ja odottaa to- sen pulatilanteen vallitessa joutuvat jaka-
7657: teutettavaksi. Yksi tehokas parannustoi- maan huomattavat määrät viljaa ilmaisena
7658: menpide on nimenomaan edellä kosketeltu köyhäinapuna väestölle, saavat tästä köy-
7659: tullirasituksen huojentaminen. Mainittu h:äinavustaikin ~suorittaa tulliveron val-
7660: asiantuntijalautakunta on hallitukselle jät- tiolle. Yleisessä tiedossa on, että suurin
7661: tämässään yksityiskohtaisessa ehdotuksessa osa parhaillaankin köyhäinavun varassa
7662: tullutkin siihen tulokseen, että viljatullin olevasta väestöstä kyseellisillä seuduilla on
7663: aiheuttamaa rasitusta on tuntuvasti huojen- metsätyöläisiä, jotka parempina aikoina
7664: nettava. Lapin väestöltä se olisi kakonai- ovat saaneet toimeentulonsa valtion met-
7665: suudessaan poistettava. Tämän toimen- sissä suoritetuista ansiotöistä.
7666: IV,39 .. - Koivur3Jllta y. m. 223
7667:
7668: Kaikkeen edellä lausuttuun viitaten ehdo- han hallituksen käytettäväksi vilja-
7669: tamme, tullin Pohjois-Suomen asukkaille ai-
7670: että Eduskunta päättäisi ottaa heuttaman rasituksen huojentam.i-
7671: vuoden 1933 talousarvioon 12 mil- seksi ja poistamiseksi.
7672: joonan markan suuruisen määrära-
7673:
7674: Helsingissä syyskuun 10 päivänä 1932.
7675:
7676: Janne Koivuranta. M. 0. Lahtela.
7677: Toivo J anhonen. S. ·Salo.
7678: Antti J:unes. Eero Nurmesniemi.
7679: Uuno Hannula. La;uri Kaijalainen.
7680: Kaarlo Hänninen. J oh. Korhonen.
7681:
7682:
7683:
7684:
7685: 7
7686: 224
7687:
7688: IV,4o. - Rah. al. N :o 36.
7689:
7690:
7691:
7692: Kämäräinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta viljatullin
7693: eräille kunnille aiheuttaman köyhäinhoitorasituksen 'kor-
7694: vaamiseksi.
7695:
7696:
7697: Ed u s kun n a 11 ·e.
7698:
7699: Jo pitemmän aikaa on Oulun-iKuop1on loude'llisessa asemassa olevien kuntien ase-
7700: ja osittain 'eräitten toistenkin läänien kun- man parantrumiseksi. Meidän mioel,estämme
7701: tien ta:loudellinen a,sema ollut vaikea, ja ensimmäinen tehtävä valtion puolelta vil-
7702: nylkyinen pula~aika on s1aattanut nämä jan alituotantoalueilla oLeviin !kuntiin näh-
7703: ilrunnat taloudellisesti entistä suui~empiin den oli8i vapauttaa ne viljatullin muo-
7704: vaikeuksiin. Useiden kunti·en 'asema on dossa tapahtuvasta v·eronmaksusta. Sillä
7705: nykyään niin !heikko, että niiden on mah- tuntuu kohtuuttomalta, ·että näiden vai-
7706: doton ilman valti.on apua lhoitaa asioitaan. keass'a asemassa olevien kuntien lukumää-
7707: Pääasiallinen syy ky.symyksessäolevien rältään pienen ja useassa tapauksessa vel-
7708: kuntien taloudellisiin vaike;t.liksiin on siinä, kaisen veroamaksavan väestön täyty:y iköy-
7709: ·että va'rsin huomattava os1a niiden ·asuk- häinhoidon antamien 'jauhoavustusten yih-
7710: kaista on irtolais- ja heikossa taloudelli- teydessä sumitta;a v:altiolle raskasta veroa,
7711: sessa asemassa olevaa pienvilj·eli'jäväestöä, joka v,ero kuntaa kohti nousee useihin kym-
7712: joka väestö nykyisen laajan työttömyyden meniin tuhansiin mark:koiihin vuodessa.
7713: johdosta on 'joutunut köyhäinihoidon avus- Edellä sanottuun viita,ten ehdotamme,
7714: tettavaksi. Siksi1pä ·edellä mainitui,ssa osissa
7715: maa:ta useimmi:SSa kunnissa köyhäinhoito- että vuoden 1933 monaarvioon
7716: menot muodostavat nykyään 'suurimman o·tettaisiin h.'kllituksen · käy,tettäväksi
7717: menoerän. Suuresti lisääntyneet köyhäin- 10 miLjoonan markan suuruinen
7718: hoitomenot ovat viime vuosina ja ,erittäin- määräraha, josta Oulun ja J['U!opion
7719: kin tällä vuodella kohottaneet !kuntien en- lääneissä se,kä eräissä toi.sissakin lää-
7720: tis,tä,änkin !ko:ill\:ean ver.oäyrin ihinnam usealla ne1-Ssa sijwitseville, taloudelLisesti
7721: markalla. Vain harv;oissa kunniss,a lienee e.deUä mainittuihin verrattaville k~m
7722: enää äyrin hinta alle 10 markan. Useim- nille ko1'vataan se meno, minkä ne
7723: missa kunnissa se on huomattav,asti tästä vuoden 1933 •<Jika~ta joutuvat köy,-
7724: yli lälhennellen toisissa jopa 20 markkaa. häinhoitoavustuksissa maksamaan vil-
7725: Valtion taholta on viime päivinä käyty jatl!-llia.
7726: suunnittelemaan toimenpit·eitä vaikeassa ta-
7727:
7728: Helsingissä syyskuun 12 p :nä 19!32.
7729:
7730: Kalle Kämäräinen. Eero Nurmesniemi.
7731: Viljami K·alliolkors.ki. S, Salo.
7732: 0. P. russanen. J oh. Korhonen.
7733: T. A. Janhonen. Onni Hiltunen.
7734: Antti Sallinen. Hannes Eskola.
7735: 225
7736:
7737: IV,41. - .Rah. al. N :o 37.
7738:
7739:
7740:
7741:
7742: K,esti: Mälifrär'ahan osoittamisesta viljatullin eräille kun-
7743: nille a~heuttaman köyhäinhoitorasituksen korvaamiseksi.
7744:
7745:
7746:
7747:
7748: Se vaikea lamakausi, joka maassamme val- lesta ole tehty näiden seutujen taholta voo-
7749: litsee, on saanut monet kunnat varsinkin dittua viljatullipalautusehdotusta Jeduskun-
7750: Pohjois-Suomessa ja rajaseudulla siihen ase- nalle.
7751: maan, että on aivan kyseenalaista kykene- Edellä mainituilla seuduilla on kuntien
7752: vätkö kunnat kunnollisesti hoitamaan asioi- veroäyrin hinta noussut kohtuuttoman kor-
7753: taan eteenpäinkin. Ji;eaksi ollen se 10 ja 18 mk :n väli>llä 100
7754: Ennen kaikkea ylempänä mainittujen markan tulosta. Kun siihen lisätään kirkol-
7755: seutujen kunnat ovat vaivaishoidon msitta- lis- ja valtionveroista menevä osuus, joutu-
7756: mia niin suuresti, ,että on kohtuutonta näiltä vat sellaisten kuntien asulclmat maksamaan
7757: kunnilta, niiden veroa maksavilta jäseniltä, veroina jo 25 % tuloistaan, joka jo on yli-
7758: vaatia että he m. m. vaivaishoidon ylläpi- voimainen tehtävä. Sen vuoksi ehdotan,
7759: dossa saavat maksaa ei ainoastaan oman
7760: puuttuvan syömäviljan ostossa viljatullin että vuoden 1933 tulo- ja menoar-
7761: määräämää ja korottamaa leipäveroa, vaan vioon otettaisiin hallituksen käytet-
7762: joutuvat he sen tekemään v~elä vaivaishoi- täväksi 7 miljoonan markan määrä-
7763: don muodossakin lähes puolelta viljan hin- raha vaikeassa taloudellisessa ase-
7764: taa, joka jaetaan ,avustuksena kuntien köy- massa olevien Oulun läänin ja raja-
7765: hille jäseniUe. Tämä ei tunnu oikeudenmu- seutualueiden niiden kuntien, joissa
7766: kaiselta koska alituotantoalueilla ei ole v'e- veroäyrin hinta on jo yli 10 markan,
7767: roa maksavilLa jäsenilläkään liiaksi tuotet- avustarniseksi siltä osalta, jonka ne
7768: tua viljaa että voisivat sitä luovuttaa kuten joutuvat kärsimään vaivaishoidossa
7769: on maamme vanhemmilla viljelysseuduilla käytetyn viljan hinnassa tullin muo-
7770: mahdollisuus tehdä, eikä haHituksen puo- dossa.
7771:
7772: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1932.
7773:
7774: Yrjö H. Ke,sti.
7775: 226
7776:
7777: IV,42. - Rah. al. N :o 38.
7778:
7779:
7780:
7781:
7782: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamis'esf'a viljatuUin Oulun
7783: läänin kunnille aiheuttaman köyhäinhoitorasituksen kor-
7784: vaarmis·e,ksi.
7785:
7786:
7787: E d u s k u n n a ll e.
7788:
7789: tSuurin osa Ourun 1ääni·in kuuluvia köyhäinhordon varassa eläville, ovat joutu.
7790: kuntia on viimeisen vuosikymmenen aikaua neet Dttamaan huomattavassa määrässä
7791: kansakoulu- ja köyhäinhoitoalalla suorite- Dsaa, mikä on suoranaisesti velkaannutta-
7792: tun uudistuksen ja sittemmi;n val[inneern. nurt kuntia.
7793: pula-ajan vuoksi joutunut niin suurten Asian näin ollen on :mielestämme oikein
7794: ve]'kain rasittamruksi, että niiden OllJ mah- ja kohtuullista, että valtiD antaa Lapin ja
7795: doton siitä selvitä ilman valtion väliin- p,eräpDhjDlan sekä Pohjois-PDhj.amnaan
7796: tuloa. Siellä näet muodostaa veronmaksa- väestölle kunti·en avusrtamisen muodossa
7797: j.ain pääosan sellainen vähävarainen väestö, takaisin osan kantamastaan viljatull~ta.
7798: jonka e.Ui:miseenkin täytyy !hankkia joko EdeHä esitettyyrr viitaten ehdotamme
7799: ilmkonaan tai osaksi. rahat, joten kunnilla :kunnioittaen,
7800: on vaikea, jopa mahdoton saada veroja
7801: kootuiksi: hoitaakseen asiansa. että Eduskunt.a päättäisi ottaa tu-
7802: V erornnaksajain ve11onmakstillcy'kyå on levan vuoden menoarvioon hallituk-
7803: suuressa määrässä heiikontanu:t viel!ä se, sen käytettäväksi Oulun läänin kun-
7804: että väestö on joutunut maksamaan useina nille avustukse.ksi 10 milj. markkaa
7805: vuosina Eikaveroa ruiistullina rroin 20 mHj. ja huokeakorkoisina lainoina annet-
7806: markkaa vuosittain. Tämän veron mak- tavaksi 20 milj. markkaa.
7807: suun kunnat kuntina, ihanrokiessaan viljaa
7808:
7809: Helsingi,ssä syyskuun 12 päivänä 1932.
7810:
7811: M. 0. Lahtela. T. A. Jan.honen.
7812: Kaarlo Hänninen. Hannes Eskola.
7813: 227
7814:
7815: IV,43. - Rruh. al. N :·o 39.
7816:
7817:
7818:
7819:
7820: Liwhtela y. m.: Määrärahan osO'ittamisesta Lapin ja Pe,rä-
7821: pohjo~an asukkaille karjanrehun ostoa varten.
7822:
7823:
7824:
7825:
7826: E d u s k u n n a ll e.
7827:
7828: 1Suurta osaa Peräpohj.(jlaa ja Latppi.a on ja Peräpohjola~a nykyään on, on kaikille
7829: iku~uneena ke.s,änä kohdannut vaillrea heinä- tunnettua, on y!k:sityiskohtaiserrnpi selosta-
7830: !kato pitkä1listen tulvien takia. Kun minen tarpeeton.
7831: väestön toimeentulo muutoinkin on äärim- Edel!lä e.sit·ettyyn viitaten ·ehdiotarrnme,
7832: mäisen vaikea ja raha on kadonnut olemat-
7833: tomiin, uhkaa sie1lä suuri !karjan välhen- että Eduskunta päättäisi ottaa
7834: nys, jollei saada ulkoista apua. Karjan vuoden 1933 menoarvioon hallituk-
7835: vähenrt:äminen Lapissa ja P.eräpohjolassa sen käytettäväksi Lapin ja Peräpoh-
7836: viepi elämisen mahdolilisuudet entistäänkin jolan asukkaille jaettavaksi karjan-
7837: vaikeammiksi ja vaikuttaa pitJkä•ksi •aikaa rehunostoa varten 3 milj. markkaa
7838: eteenpäinkin tuhoisasti maatalouteen, jota avustuksina j.a; 5 rnilj. markkaa huo-
7839: tulisi kaikin ikäytettävissiä olevin !keinoin keakorkoisina tai korottomina lai-
7840: vältrbää. noina.
7841: Koska se kahta!lo, jossa suuri osa Lappia
7842:
7843: Helsingissä, syyskuun 12 pläivänä 1932.
7844:
7845: M. 0. Lahtela. Kaarlo Hänninen.
7846: 228
7847:
7848: IV,44. - Rah. al. N :o 40.
7849:
7850:
7851:
7852:
7853: E~skola, H. y. m.: Määrärahmn o~oittamigesta Siikajoen per-
7854: lut/ust'a v:arten.
7855:
7856:
7857: EduskunnaHe.
7858:
7859: Viittaamalla edustaja Karjalaisen y. m. räraha;:n ~ensi vuoden rtu:lo- ja menoarvioon,
7860: rahaasia-aloitteeseen n:o 178 vuoden 1928 rohkenemme kunnioit:ta;en ~esittää,
7861: valtiopäivillä ja yleisten töiden järj~e.ste
7862: lystä asetetun asiantuntijalautakunnan mie- että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
7863: tintöön n: o 4, jossa mietinnössä mainittu m(')noarvioon 7.5 milj. markan mu-
7864: lautaJkunta ehdottaa SiHmjoen pe~~kaukseen ruisen swmman Siikajoen perkauk-
7865: otettavaksi 7.5 milj. markan suurui1sen mää- seen.
7866:
7867: Helsingissä, syyskuun 12 p:nä 1932.
7868:
7869: Hannes Eskola. Viljami Kalliokoski.
7870: E. J. Jatko1a. Eero Nurmesniemi.
7871: S. Salo.
7872: 229
7873:
7874: IV,45. - Rah. al. N :o 41.
7875:
7876:
7877:
7878:
7879: Lampinen y. m.: JJ!ääräraham osoittamisesta Porvoowjoen
7880: perkaushankkeen toteu#amis'eksi.
7881:
7882:
7883: E d u s k u n n a 11 e.
7884:
7885: Suunnitelta'ffisa maassa vallitsevan työt- suostumus heidän osalleen tulevien kustan-
7886: tömyyden torjumista tarkoittavia yleisiä nusten jakamisesta sekä asianmukaiset ta-
7887: töitä on: niiden järj'estämisessä ,erityiiSesti kaussitoumukset. Tämän joenperkaushank-
7888: pidetty si'lmällä tuottavaisuutta, samoin- ikeen tärkeydestä lausuu maaherra E. Y.
7889: kuin sitä, ~että niiden 1avulla voidaan tar- P~ehkosen puheen,johdolla toiminut j1oen~
7890: jota työtilaisuuksia mahdollisimman suu- perkauskomissioni vuonna 1,9,30 m. m. seu-
7891: Telle joukolle työttömiä. Tärkeimpiä täl- raavaa.
7892: laisista töistä ovat m. m. joenpe.rkaustyöt ,Porvoonjoen perkaushMlke koiSkee sen
7893: erityisesti 1senvuoksi, että niiden suoritta- keskiosaa Askolan, Puk:kilan j.a Orimatti-
7894: misessa tulee kysymykseen pääasiassa vain lan :pitäji,ssä. Tutkimus ,on Uudenmaan ja
7895: ihmistyö. J oenperkauksien avulla saavu- Hämeen piirin maanviljelysinsinöörin toi-
7896: tettu hyöty tulee suoraan 'palvelemaan tuo~ mesta suoritettu v. 1'9,28. Se käsittää 3>5
7897: tarrtoa ' sekä lisäämään j a:t:kuvastikin työ- km :n matkan, alkaen Hiirikoskesta Asko-
7898: tilaisuu!ksia. Joenperkaustöillä on erityi- lassa. Tämän j.a Pukkilassa sijaitsevan
7899: sesti työttömyysaikana vielä se etu, ,että Na,pionkosken vä1inen 19 km:n matka on
7900: niiden suorittamiselle ei vuoden 1aika aseta tutkittu etupäässä vettymisvaaran selvill~
7901: sanottavia esteitä. T~ällaisia työttömyys- saamiseksi. NwpionkOOkesta y1öspäiu ovat
7902: aikana ISuoritettavia t:ä.rkeitä ja suurta ihyö- varsinaiset tulva-alueet ja on tutik:imus
7903: tyä tuottavia joenper'kaustöitä ova:t m. m. ulotettu Orimattilan puolelle Haik:oisten-
7904: Uudellamaalla Porvoonjoen Askolan, Puk- j•oen yihtymäkohdassa 4 ikm ylöspäin. -
7905: ki'lan ja Orimattilan ,pitäjissa, Tuusulan- Hyötyalue on arvioitu noin 1,100 ha:ksi ja
7906: joen Tuusulassa, Myrskyiänjoen Myrsky- kustannukset noin miljoonaksi markaksi.
7907: Iässä, Svartsjöjoen Porvoon pitäjässä, 'Luh- J oenperkau.sikomissionin Pukkilassa 3/8
7908: dan- ja Avi'joen Orimattilassa, Kaanaan- 1929 pitämässä neuvottelukokouksessa oli
7909: joen Mäntsälässä sekä Taasianjoen Iitissä saapuvilla 41 asiallista ja ~asianomainen
7910: ja Lapinjärvellä, perkauks,et. Näistä on maanviljelysinsinööri. Kokouksessa esitet-
7911: olemassa Uudenmaan ja Hämeen piirin tiin, että hanketta olisi laaj.ennettava. Na-
7912: maanviljelysinsinöörin toimittama tä;ydel- pionkosken ja Hiirikosken välillä ,esiintyy
7913: linen kustannusarvio ja työsuunnit:elma nim. myös tulvahaittoja, jonka vuoksi siellä
7914: kaikista muist'a paitsi Taasianjoesta, jossa olisi perattava enemmän !kuin mitä tarvi-
7915: parhaillaan suoritetaan tutkimuksia. Por- taan v;edenlisäyksen poistamiseksi. 'Täällä
7916: voonjoen perkaushankikeesta ·on lisäksi ole- olevan Onkimaan kylän maat kaipa.avat
7917: massa Illjyö,gkin maanomistajain 1Ji;eskinäinen kuivatusta myös toimitetun uusjaon vuoksi.
7918: 230 IV,45. - Porvoonjoen perkaus.
7919:
7920: Nämä maat kärsivät tulvavedestä ja on valmiina ja töihin voitaisiin ryhtyä heti
7921: haitta entistä pahempi, johtuen se soiden kun tarvittavat varat on myönnetty. P.er-
7922: j·a luonnonniittyjen ojituksesta. Hiirikoski kaussuunnirtelman lopullinen kustaniimsar-
7923: ja Onkimaankoski olisivat ,perattav,at. J·o- vio, asianomaisen ma,anviljelysånsinöörin
7924: kivarren maat ovat ·entisiä luonnonniittyjä, ilmoituksen :mukaan, on 820,000 markkaa,
7925: joita on ot,ettu osaksi vilj·elykseen, mutta mikä suunnitelma on· valmistunut viime ja
7926: viljeleminen ·ei onnistu, !kun kylvö on teh- tämän vuoden aikana..
7927: tävä tulvan vuoksi liian myöhään, ja vil!j.a !Kun Uudellemaalle •ei ole hallituiksen esi-
7928: jää tuleeutumatta. Myös U:leiuää hävittää t:yksessä •ehdotettu lk:äytettäVläksi työttö-
7929: tulvavesi, etenkin apilaviljelyksiä. Napion- myysvaroja mad.nitun1aatuisiin töihin ja
7930: kosken yläpuolella on toistasataa maauvil- ylei1siäkin töitä on ehdotettu varsin raj·oi-
7931: jelij.ää, joilla .on hyvälaa.tuisia tulv.asta kär- tetusti, pääasiassa vain maantietöitä län-
7932: siviä maita. tiselle Uudellemaalle sekä Helsingin lähim-
7933: Porvoonjoen perkaushanlm, jonka ilms- pään ympäristöön, Keski- ja itäis,en Uuden-
7934: tanm:ulffiet on arvioitu yhdeksi milj.oonalksi maan kuntiin ei sensij,a,an ole minkäänlai-
7935: markaksi, on hy;vin asutuHa seudulla, ·joss.a sia yleisiä töitä suunniteltu, 'saaiillille edel-
7936: tulvavahing.ot ova:t suhteellisesti suuret. läesitettyyn viitaten :kunnioittaen ·ehdottaa,
7937: Kun hyötyalue on lisäksi huomattava ja
7938: hanke näyttää muodostuvan hyvin 'kannat- että Eduskunta ottaisi vuoden
7939: tavaiksi, ·ehdotetaan 1perka:us toteutettavaksi 1933 menoarvioon 820,000 mar:kan
7940: senjä!lke.en, kun toimitettavana oleva tutki- suuruisen määrärahan anne1ttav{J)ksi
7941: mus on 'suoritettu j1a suunnit·elma valmis- lainana sekä osittaisena avustuksena
7942: tunut----.'' Porvoonjoen per!kaushank,keen to-
7943: Niinkuin edellä mainittiin, on Porvoon- teuttamiseksi.
7944: joen perkaussuunnitelma nyttemmin täysin
7945:
7946: Helsingissä, 10 päivänä syyskuuta 1!932.
7947:
7948: J. Emil Lampinen. Paavo R.uotsala.i.nen.
7949: Uuno Hannula. Kaarlo Hänninen.
7950: Yrjö rH. Kesti.
7951: 231
7952:
7953: IV,46.- ·Rah. al. N:o 42.
7954:
7955:
7956:
7957: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven
7958: kesä- ja syystulvien eh,käisemistä tarkoittavien perkaus-
7959: töiden suorittwmista varten.
7960:
7961: EduskunnaHie..
7962:
7963: Tunnettua on, että valtiolla ovat äärettö- menettäen suu11elta osaltaan ~asvliDSa ko-
7964: män laajat metsäalueet Klemijärveen laske- konaan. 1932 noussut kevättulva ei laske-
7965: vien v·esistöjen varsilla ja että metsähallitus nut edes niin paljoa, että alavimmat niityt
7966: v·altion ·edustajana sekä tukkiyhtiöt ovat olisiv,at päässeet ~e:den alta vapaiksi. Ja
7967: vuosikymmenien !kuluessa peranneet ikaiikki heinäkuussa, parhaana ·heinänkasvuaikana,
7968: Klemijärveen laskevat joet puutavaran ui- alkoi vesi jälleen nousta Kemijärvessä ja
7969: ton helpottamiseksi. Jokien perkaus on kohosi se 2.2 metriä normaalirajan yli. Nii-
7970: luonnollisesti ·edistänyt puutavaran uittoa tyillä oli vettä noin 1.. 5 metriä paksulta. Se
7971: ja alentanut uittokustannuksia sekä kohDt- heinävahinko, joka kulurueena kesänä on ai-
7972: tanut huomattavasti myytävän puutavaran heutunut, nousee ,arvion mukaan lähes 2
7973: hintoja kaukaisilLa sivujokivarsilla. Per- milj. kiloon.
7974: kaukiSen suorittaminen, asiaa valtion metsä- Ottaen huomioon, •että miltei kaikki Ke-
7975: talouden kannalta arvioiden, on !hyvin ym- mijärven ta!lot ~ijailtsevat Kemijärven ja
7976: märr-ettävä ja valtiolle tuloja tuottava toi- Kemijoen rannoilla ja ~että suuri osa taloista
7977: menpide. Mutta kun perkaus on suoritettu saapi kaiken rehun sellaisilta alueilta, jotka
7978: tutkimatta ja varteenottamatta niitä seu- ov.at joutuneet tulvan al1e sekä, että parhaat
7979: raU!ksia, joita perkaus aiheuttaa maatalou- viljelyskelpoiset alue1et alinomaisen tulvimi-
7980: delle, ·erikoisestikin sellaisilla alavilla vilje- sen takia täytyy jättää viljelemättä, on itses-
7981: lysalueilla kuin Kemijärven seutu on, on ti- tää•n selvää, dtä tulvien aiheuttama vahinko
7982: lanne muodostunut seHaiseksi, että se tuhoaa on kohta:lokas isku seudun maata:Ioudenhar-
7983: maatalouden kokonaan. Kemijärven kesä- joittajille. Vahinko muodostuu sitäkin suu-
7984: ja syystulvat ovat käyneet vuosi vuodelta mmmaksi kun väestöHä ei ole varoj·a karjan-
7985: yhä tuhoisammiksi. Jo kesällä 1928 nousi rehun ostoon, vaan on pakoitettu vähentä-
7986: tulva Kemijärvessä niin korkealle, että se mään huomatta,van osan karjastaan. Kar-
7987: pe:itti suuren osan jokivarsi-, saaristo- ja jär- jan hävittäminen Perä-Pohjo1assa merkitsee
7988: venrantaniityistä, kast,~llen ja vieden muka- taas maakunnan talouselämän tuhoa. Sillä
7989: na,an koottuja heiniä suoritetun arvioinnin maatalouden harjoittaminen perustuu siellä
7990: mukaan noin 1 milj. ki'loa. Heinäkuussa pääasiallisesti karjatalouteen. Tulv.avahin-
7991: 1931 nousi kesätulva ~emijärvessä noin 2 m. kojen seurauksista voidaan vielä mainita,
7992: yli normaalivesirajan keskeyttäen heinän- että Kemijärven osuusmeijerin päivittäinen
7993: korjuun kokonaan sekä kastellen ja vieden maitomäärä laski viime talvena lähes % :lla
7994: korjattuj,a heiniä. Tällä tavoin aiheutunut ja tulee, kuluvan vuoden v·ahingon vuoksi
7995: vahinko oli huomattavasti suurempi kuin laskemaan edelleen.
7996: kesällä 1928. Kesällä 1931 noussut tulva ei Edellä oleva riittänee osoittamaan tulvien
7997: laskeutunut talveen mennessä, josta oli seu- maataloudelle tuhoisan v:aikutuksen seu-
7998: rauksena, että alavat niityt jäivät jään alle, dulla, missä siihen •ei olisi vähintä:kään va-
7999:
8000: 8
8001: 232 IV,46. - Kemijärven perkaustyöt.
8002:
8003: raa. Kemijärven tulvimisen pahimpana ai- kesä- ja syystulvien rajoittamiseksi. Kun
8004: heuttajruna, kuten .alussa mainittiin, on se, kuitenkin kevättulvien poistaminen ja nii-
8005: että kaikki K·emijärveen laskevat joet on den huomattava rajoittaminen vaatii laajoja
8006: tukinuittojen takia perattu ja Kemijärv,estä monipuolisia ja perinpohjaisia tutkimuksia,
8007: lähtevän Kemijoen niskaa vuosikymmenien ja niin ollen :pakootakin tule,e, aikaa viemksi
8008: kuluessa kuorineen uitetuist'a tukeista jää- toimenpiteeksi ja kun kesä- ja syystulvien
8009: neellä parkilla, hukkuneilla tukeilla ja ui- ·ehkäisemistä koskeva perkaustyö on kiireel-
8010: ton mukana kulkeutuneella roskalla mata- lisesti suoritettava ja se voidaan jo toimi-
8011: loit·ettu sekä laitettu siihen tukinuiton takia tettujen tutkimusten perusteella suorittaa,
8012: kaikenlaisi<a veden vapa·ata juoksua ehkäi- ei sitä ole jätettävä riippuvaksi siitä, millo,in
8013: seviä laitteita. · Tämän vuoksi, kun valtio tutkiminen tulee koko laajuudessaan lop-
8014: omistaa suurimman osan Kemijoen yläjuok- puun suoritetuksi. Kesä- ja syystulvi1en
8015: sulla olevia metsäalueita ja metsähaHitus ehkäisemistä koskeva perkaus tulee vähen-
8016: valtion edustajana on joko itse tai tukki- tämään suuressa määrässä tU'lvia jo sillä,
8017: liikkeiden kanssa yhteisesti suorittanut pu- että KemijärV'estä lähtevän Kemijoen nis-
8018: heenaolevaa jokien perkansta ja kun samalla kassa oLevat joen poikki ulottuvat karit ja
8019: puutavaranuitto on mataloittanut sen koh- niitä vasten kertynyt roska uponneine tuk-
8020: dan, josta vesi alkaa juosta jokeen, minkä keineen sekä joitakin rantakareja poiste-
8021: ohessa vielä veden vapaata juoksua ehkäi- ta;an. Kun poistettavat paikat ov,at talvella,
8022: seviä laitteita on rakennettu ilman, että nii- V'eden ollessa vähänä, kuivilla, on niiden
8023: den maataloudelLe aiheuttamasta turmiolli- pnistamin1en helposti suoritettavissa talvi-
8024: sesta seurauksesta olisi edeltäpäin hankittu työnä.
8025: mitään selvitystä tai tutkimusta, niin on Kun Kemijärven kunnassa on ollut ääret-
8026: mielestämme valtiovaUan velvollisuus täten tömän vaikea työttömyystilanne jo kahtena
8027: aiheutunut epäkohta~ pikais1esti korjata. viime vuonna ja tuJ:ee nyt suuressa määrässä
8028: Tämä on korjattavissa sit,en, että Kemijär- yhä pahernemaan tulvavahingon vuoksi, olisi
8029: vestä lähtevän Kemijoen niskaa perataan, siltäkin kannalta katsoen kyseessä oleva joen-
8030: jotta vesi, joka. nyt patontuu Kemijärveen, perkaustyö pantava viipymättä käyntiin
8031: pä.äse1e: vapaasti juoksemaan. aluksi vain kesä- ja syystulvien e1rkäisemistä
8032: J·o vuosina 1913 ja 1914 suoritettiin tie- edellyttäen, koska siinä ei tarvita erikoisia
8033: ja vesirakennushallituksen toimesta tutki- aikaa viepiä lisätutkimuksia ja koska tulvat
8034: mukset Kemijoessa Kemijärven tulvien eh- käyvät vuosi vuodelta tuhoisammiksi ja hä-
8035: käisemiseksi ja lienee silloin laadittu myös- vittävät maatalouden ennen pitkää perin
8036: kin suunnitelma työn suorittamista varten pohjin.
8037: kustannusarvioineen. Perkaustyön alkami- Edelläesitettyyn viitaten kunnroitta1en
8038: sen ja asian edelleen hoitamisen keskeyty- ehdotamme,
8039: misen silloin liienee aiheuttanut alkanut
8040: maailmansota. Sen jälkeen on valtion aset- että Eduskunta päättäisi ottaa tu-
8041: tama jokien perkauskomissioni v. 1930 otta- levan vuoden menoarvioon 1 milj.
8042: nut käsi<telläikseern myö.skin Kemijoen per- markkaa J[emijärven kesä- ja syys-
8043: kausky:symyksen, esi1ttäen lausunnossaan per- tulvien ehkäisemistä tarkoittavien
8044: kaustyön suoritettavaksi knrkeiden kevät-, perkaustöiden suorittamis·ta varten.
8045: Helsingissä syyskuun 10 päivänä 1932.
8046: M. 0. Lahtela. S. Salo.
8047: Kaarlo Hänninen. Uuno Hannula.
8048: J,anne Koivuranta. Eero Nurmesniemi.
8049: Lauri Kaijalainen.
8050: 233
8051:
8052: IV,47. - .Rah. al. N:o 43.
8053:
8054:
8055:
8056:
8057: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven,
8058: Kuolajärven, Kuusamon ja Posion kunnissa olevien iso-
8059: jakotöiden rahoittamiseen.
8060:
8061: E d u s k u n n a ll e.
8062:
8063: Kemijärven, Kuolajårven, Kuusamon ja tarjonneet huomattavalle määrälle ansio-
8064: Posion kunnissa yli 30 vuotta sitten ailoi- töitä, joten, jos työt on rahan puutteen
8065: tetut isojakotyöt ovat vielä ikeskeneräi:set. taikia keskeytettävä, on siitä seurauksena
8066: Kemijärven ja Kuolajärven kunni~SISa on enltistään suurelllJpi työttömyys. Taitäkin
8067: isojako kehittynyt niin pitkälle, että tilo- kannalta katsoen olisi perin rtlärkeää, että
8068: jen ke~Sken toimitettavaa jakoa varten jyvi- työt voisivat jatkua entistään 8Uuremmalla
8069: tys, palstoj.en suunni:ttelu ja eroi.ttaminen voimalla. Tållä alalla, jossa tyOOkentelee
8070: ovat osalta alkaneet ja alkavat pialkkoin kymmeniä maanmi<ttausinsinöörejä apulai-
8071: suuressa mitassa. Jaon loppuun suoritta- sineen, ·on valmiiksi suunniteltua ja
8072: minen tulee ky~Symään .ti1lalli:silta suuria ra- tarkoitwksenmukaista sekä hyödy1listä työtä
8073: hamääriä töihin tarvittavien apurimiesten tarjolla suureHe rtyöläismääräJ1e. Mawta-
8074: palkkaami:seksi ja muiihin siitä jlohtuviin louden kannalta olisi isonjaon toimittami-
8075: menoihin, jotka ovat tilallisten työn kes- nen yhtä väl:trtämätön ja tarpeellinen pe-
8076: täessä maksetta:v;at rahassa. Nykyisenä ras- rusparannus, kuin esim. vesiperäisten mai-
8077: kaana pula-aikana, jolloin asukkailla ei ole den kuivatus ja monet muut työt, joithin
8078: varoja edes j·okapäiväiseen elämään, tuol- valtio nykyisenJä pula-aikana ottaa huomat-
8079: laisten suuria rahamenoja kysyvien töiden tavasti, jo·pa kustannu~Sten kdko määrällä-
8080: rahoittaminen tuottaa voittamattomia vai- kin, osaa. Käsityksemme mukaan yhtä
8081: keuksia, kun milkään rahalaitos ·ei haJua hyvällä syyllä olisi otettava osa•a myöskin
8082: myöntää uusia lainoja rahoitukseen. Töi- isojakot·ö~den suorittamiseen osaksi suora-
8083: den .edelleen rahoittaminen on tilaJlisille naisena avustuksena ja osaksi helppokorkoi-
8084: näin ollen mahdottomuus ja tietää se iso- sina lainoina.
8085: jakotöiden keskeyttämistä, jollei siihen Vertailun vuoksi mainittakoon, ·että m. m.
8086: saada varoja ulkoapäin. torppien itsenäistymisessä ja asutustoimin-
8087: Kun isonjaon loppuunsuoritus kuuluu nassa valtio suorittaa kustannukse:t etukä-
8088: niihin väl<ttämättömiin perusedellyty&siin, teen ja perii niistä vain osan takaisin pit-
8089: joita talouselämän kehitys ja tuotannon kien aikojen kuluessa veron yhteydessä.
8090: kohottaminen vaatii, olisi perin tärkeää, Toivottavaa olisi ohut, että puheena oleva
8091: että se voisi esteettömästi jatkua ja tulisi työmuoto viisi otettu varteen pulan lieven-
8092: kiireellisesti loppuun !Suoritetuksi. tämistä tutkineen lautakunnan mietinnössä,
8093: Isojakotyöt mainitui.ssa kunnissa, joissa mutta on se siitä samoinkuin hallituksenkin
8094: ty;öttömyys on ollut erittäin vakava, ovat esityksestä jäänyt pois ehkäpä huomaa-
8095: 234 IV,47. - Kemijärven, Knolajärven, Kuusamon ja Posion isojako.
8096:
8097: ma.ttomuuden takia, kuten mo:nell; muurt sen käytettäväksi Kemijärven, K uo-
8098: Lap!I)ia ja Peräpdhjolaa koskevat eri/koi- lajärven, Kuusamon ja Posion kun-
8099: sen tärkeät asiat. nissa olevien isojakotöiden rahm"tta-
8100: Edellä esitettyyn viitaten pyydämme miseen 1 milj. markkaa jaettavaksi
8101: kunnioittaen ehdotltaa, tilallisilZe avustuksina ja 3 milj.
8102: markkaa annettavaksi helppokorkoi-
8103: ett'ä Eduskunta päättäisi ottaa tu- sina pitkäaikaisina kuoletuslainoina.
8104: levan vuoden menoarvioon hallituk-
8105:
8106: Helsingissä, syyskuun 12 päivä'lrä 1932.
8107:
8108: M. 0. Lahtela. Lauri Kaija1ainen.
8109: Kaarlo Hänninen. Uuno Hannula.
8110: Janne Koivuranta.
8111: 235
8112:
8113: IV,4s. - R.ah. al. N:o 44.
8114:
8115:
8116:
8117:
8118: Pullinen y. m.: Määränahan osoittamisesta Kyläpawkko-
8119: lan--Myllypellon radan rakentamista varten.
8120:
8121:
8122: EduskUJnnal:Le.
8123:
8124: Eduskunta va!hviSitaessaan Lain rautate~ mässä :esitykses~äkin sanotaan, on ,val'lsin
8125: den .rakennusolrjelma:ksi: - vuosina '191216- tä:rkeä rautatileliikenteellis:icstä ja erinäisistä
8126: 1930 sisällytti lakiin Viipurin-Paak!kolan muisrta S~YiSitä' ', niin -ei sen ra:kentll!milsen
8127: rada.n rakentamisen. Samalla edellytet- alka:mi•sta olisi enää · siirrettävä. Tåmä
8128: tiin, että ,seuraavaan rakenruusolhjelmaan rata on iuonnollinen jatko Paakkolill!n: ra-
8129: otettai:siicn tämän radan luonnollinen jatko dalle. Maanpuolustuksen kannalta pide-
8130: Paakkolasta Myll~peUon asemalle Käkisal- tään sitä välttämättömänä. Johtamalla lii--
8131: men-Raudun radalla. Eduskunnan edel- keTIJteen Käkisaimesta 1tätä ti etä Viipuriiin
8132: 1
8133:
8134:
8135: lytyksen mukaisesti esittikin hallitus viime heipoTitaisi se Karjalan .radan ·l>iliam: suu~
8136: vuoden valtiopäiville jättämä:ssä;å;ru esityk- reksi !käynyttä liikettä. VaHitsevaru työt-
8137: sessä >rautateiden rakennussuunnitel'rnaksi tömyyden aikana varaisi tämän radan
8138: vuosille 19132<-----11'937, että rakennettavien rakentaminen S'opi,van työmaan itäisellä
8139: ratojen joukkoon otettaisiin rw11tatie Kylä- kannaksella, jossa ei mitään -suurempaa
8140: paa:kkolan pysäkiltä MyHypellon asemalle. työma.ata ole :tiedossa. Lisäksi on rata itäy-
8141: Eduskunta tämän esityksen jo:hdosta ei delliseSiti tutkittu,, j:oten ty•ö,t sill'ru voitai-
8142: kuiltenkaan rwtkaissut rautateiden lraken- siin heti aloittaa.
8143: nusohijelmaa muuta kuin kuluva:ksi vuo- Monet vaTisin rtärkeät syyt puolitavat :siis
8144: deksi ja siten jäi päJätöB kyseelliisestä r~ todeUa tämän radan rakentamista ja ·eh-
8145: dasta tekemättä;. Uutta esitystä jatkuvaksi dotamme sen vuoksi,
8146: rautateiden ra:kennusoilijellma:ksi ei tä:hän
8147: mennessä ole annettu. :Myöskään ei ensi että Edu&kumta päättäisi ott.aa
8148: vuoden menoarvioon o:te esi:tet:ty varatta- ensi vuoden tulo- ja me:noarvioon 5
8149: vaksi varoja kysymyksessä olevaa muta- milj. m.arkan mää~ärahan Kyläpaak-
8150: tietä varten. Kun tämä rata, kuten lhal1i- kolan--Myllypellon radan rakenta-
8151: tuk'sen rvi1me vuoden valtiopäi>vi:lle jättä- mista varten.
8152:
8153: Helsingj,ssä syyskuun: 8 1päivänä 1'93Q.
8154:
8155: Erkki Pullinen. V. Huuhtanen.
8156: Antti Kemppi. Jooseppi Kauranen.
8157: 236
8158:
8159: IV,49. - Rah. al. N:o 45.
8160:
8161:
8162:
8163:
8164: Vehkaoja y. m. : M äärär:ahan osoittamis:esta V aasan--Här-
8165: män--Lappajärven rataosan rakentwmista varten.
8166:
8167:
8168: E d u s k u n n a ll e.
8169:
8170: Viita'ten aikairsemmin ·jätettyiihin a)loit- V:aasa 10,000,000:-
8171: teisiin, jotka koskevat poiklkiradan rakenta- Vöyri ............... . 2,700,000:-
8172: mista Keski"Suomen läpi Pohjanlahden ran- Ylihärmä ........... . 1,000,000: -
8173: nalta Karjalaan, s. o. Vaa:sasta Härmän~ Alahärmä ........... . 750,000:-
8174: Lappajärven-Kuopion kautta ,SY'smäjär- Korrtesjäl'!Vi ......... . 1,500,000:-
8175: vel[e, saamme hallituksen ~esi:tyks,en joh- Evijärvi ............ . 1,500,000: -
8176: dosta valtion tu1o- ja meruoarvioksi, vuo- Lappajärvi ......... . 2,000,000: - ,
8177: delle 1933 sekä työttömyyden lieventämistä
8178: tarkoittavan hallituksen esityksen johdosta eli siis yhteensä lähes 20 milj. markkaan,
8179: täten kunnioittaen lausua seuraavaa. mistä Vaasan rkaupunki suorittaa pu01let eli
8180: Vallitsevan rSuuren työttömyyden pitäisi 10 miljoonaa. Näiden avustusten lisäksi
8181: meidän mielestämme saada ailkaan, että ovat kunnat sitoutuneet ilmaiseksi luovut-
8182: valtio ottaisi huomioon kaikki mahdollisuu- tamaan tarvittavat maa- ja vesialueet seik:ä
8183: det, joita muilta tahoilta ta.rjotaan sen lie-. av;ustamaan muullakin tavalla. Rataosa
8184: venltämiseksi. Ylksi täl:lairnen tilaisuus ta,r- Vaasa,..-Härmä-Lappajärvi on llr6 km.
8185: joutuisi siinä :tapauksessa, että eduslmnta pituinen, josta 7 !km. pi'tuinen rataosa jo
8186: päättäisi edel1ämainitun poikkiradan raken- ennestwän on rakennettu. Kootannukrset on
8187: net/tavakrSi, sirten että jo ensi vuonna vara- arvioitu 67 milj. markaksi, mutta kun las-
8188: työnä otettairsiiu työn aHe rataosa V aasar- kelmat on tehty jo v. 1926, voidaan nykyi-
8189: Hä:rmä-Lappajrärvi. Tämä rataosa on siin olosuhteisiin katsoen nQissä tehdä mel-
8190: täydellisesti tutkittu, ja rSen rakentamisesta koisia supistuksia.
8191: on myöskin aikaisemmin jätetty :anomus Sen nojalla, mitä yllä olemme esittäneet,
8192: valtioneuvostolle samall~a !kuirn orn j:ätetty saamme kunnioittaen ehdottaa,
8193: kuntien lairnvoiman saaneita sitoumuksia,
8194: jotka vastaavat 30% ralkennuskustannuk- että Eduskunta poikkiradan Vaa-
8195: sista. Tämä on suurin prosenttirrrräärä, sa-Sysmäjärvi rakentamiseksi ottaisi
8196: minkä meidän maassamme koskaan ovat ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
8197: taanneet ne kunnat, joita jokin rat1l!suunta 2 miljoonan markan stturuisen mää-
8198: on koske:rmt. Kuntien takuut, jotJka edel- rärahan rataosan Vaasa-Härmä-
8199: lyttävät, että päätös radan rakentamisesta Lappajärvi tai ainakin rataosan
8200: tehdäiän viimeisltää:n tänä syksynlä, nouse- Vaasa-Härmä rakent.amiseksi hätä-
8201: vat ,seuraaviin summiirn: aputyönä.
8202:
8203: Helsingis:sä syyskuun 9 päivänä 1932.
8204:
8205: Heikki Vehkaoja. Aleksi Hakala.
8206: E. Rautaharju. Levi Jern.
8207: Otto J acobsrson. Edvard Haga.
8208: 237
8209:
8210: IV,5o. - Rah. al. N:o 46.
8211:
8212:
8213:
8214:
8215: Rissanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta rautatien ra-
8216: kentamista varten Sysmäjärv:en asem'alta JuankoSJken
8217: kautta Savon radalle.
8218:
8219:
8220: E d u s k '\lJ u n a D e.
8221:
8222: Taloude11inen ahdinkotila on PobJjoisc. puutteessa suuremmassa määrässä vaiJkea,
8223: Karjalassa ja P01hjois-8avossa käynyt pelot- et:enkin ta1vella. Sentähden pitäi1si ,swada
8224: tav;a;ksi. Tähän on vaikuttanut, p.airtsi joku suurempi ja pitkäaikaisem,p.~ t)"ömaa,
8225: yleinen maatalouspula, erikoisesti metsä.ta- 'johon voitaisiin Pohjois-Karjalan ja Poih-
8226: louden alalla ta:pa~bJtunut täydeHinen .ro- jois-Savon kunnista sijoittaa työttömiä va-
8227: mahdus. Onhan yleisesti tunnettua, että ratö~hin. SeUaiseksi työmaaksi sopisi erin-
8228: Bohjois~a:rj.al.an väestö on oLlut ,suuresti omai·sesti rautatien rakentaminen iSysmä-
8229: riippuvainen metsätaloudesta. Tilalliset järven asemalta Juankosken kautta tutkit-
8230: ovat saaneet tuloja metsistään. Työläiset tua ratalinjaa Savon .radalle johon\dn so-
8231: sekä swll!rin osa sikäläi'si'stä pientilallisi,sta pivaan paikkaan (pituus n. 100 km). Viit-
8232: ovat saaneet taas ans~otöitä metsien kaa- taamalla toivomusaloitteisiin N: o 48 (Liit-
8233: danna:ssa, a,jossa ja uit:ossa. Ny:t ei metsää teet I-XII v. 1931 vp.) ja N:o 46 (Liit-
8234: osteta kuin aivan alminnoilla. Yihrtiöt ovat teet XII 1932 vp.) ja niissä esitettyihin pe-
8235: supi.staneet työnsä mahdollisimman vähiin. rusteluihin, huomautamme vain, että aloit-
8236: Työttömien luku nä~n ollen on :suuri ja tamalla rataosan rakentaminen Sysmäjär-
8237: tulee yhä lisääntymään nopeasti. Hätä hei- ven asemalta saataisiin tästä suuri vara-
8238: dän keskuudessaa;n on ,suuri. Yli.velkaan- työmaa, jo!hon: ty;öttömät voitalisi,in sijoit-
8239: tuneet kunnat eivät kykene hätää !torju- taa Kaavin, Juuan, Polvijärven, Kuusjär-
8240: maan. Veroälyrin hinta on ylittänyt jois- ven, Säynei.sen, Rautavaaran, Nillsiän,. Juan-
8241: sak~n kunnissa; 16 markkaa. V eronmaksa- kosken, M:uuruveden, Siilinjärven, Varpais-
8242: jien joukko on vuosi vuodelta .p~enentynyt järven, Tuusn~emen, Riistaveden, Kuopion
8243: ja kunnallisessa elämässä kehitys kulkee maalaiskunnan ja Kuopion kaupungin
8244: aivan perikatoa kohden. Sentähden valtio- a·lueilta, vieläpä muualtakin Poh:jois-Karja-
8245: vaLlan on käytävä hätää lierventämä.än. 'Täl- lan ja Poh:jois~Savon kunnista. 'Tarkoituk-
8246: löin tulevat ensi sijassa kysymykseen yleiset seen voitaisi·in [dy.ttää mielestämme hyvin
8247: hätäaputyöt. Sellaisia olis~vat m. m. lhwk- työttömyysrahoja ja työt voitaisiin alkaa
8248: kuut valtion: mertsi:ssä. Mutta tätäkin on ensi vuoden alusta koska mainitulla lin-
8249: vaikea toteuttaa, kun ei ole pui•tten osta- jalla on ;jo suori!tett·u täysi koneellinen
8250: jaa, ja jos sellaisia on, niin valtio ei saa tutkimus.
8251: metsistään tusk1n mitään ihintaa. 'Tietöit- Jotta Pohjois"Karjalan ja PohjoiseSavon
8252: ten teettäminen taas on m. m. tutkimusten työttömien ja pientilallisten hädänalainen
8253: 238 IV,5o. - Sysmäjärven-Juan1kosken-Toivalan rata.
8254:
8255: asema ei kävisi a~van toivottoma;ksi, rohke- tien rakentamist,a vartBn valtion va-
8256: nemme kunnioittaen anoa, ratöinä Sysmäj,ärven asemalta Juan-
8257: kosken kautta Savon radalle, rauta-
8258: että Eduskunta päättäisi ottaa tiehallituksen esittämiiäm pääte,koh-
8259: ensi vuoden tulo- ja menoarvioon taan Alapitkän ja Toivalan asemien
8260: 6 miljoonan noarkan määrärahan käy- välillä.
8261: tettäväksi normaa:l:iraiteisen rauta-
8262:
8263: Helsingissä syyskuun ,g, päivänä 19:32:.
8264:
8265: 0. P. Rissanen. Väin:ö Malmivaara.
8266: W. Kirveskoski. Antti Sallinen.
8267: Onni Hiltunen. Taavetti Nuutinen.
8268: A. J. Kosonen. Kalle Kämäräinen.
8269: 0. Kontio. P,aavo Ruotsalainen.
8270: S. Salo. L. 0. Hirvensalo.
8271: Yrjö Räisänen. Eetu Jussila.
8272: August Valta. E. Rautaharju.
8273: Anton Suurkonka. August Raatikainen.
8274: Annas Paasonen.
8275: 239
8276:
8277: IV,51. - Rah. al. N:o 47.
8278:
8279:
8280:
8281:
8282: Hänninen: Määrärahan osoittamisesta Oulun-Kunsamon-
8283: Paanajärven rautatien rakentamista varten.
8284:
8285:
8286: E d u s k u n n a ll e.
8287:
8288: V.ailm.an työttömyystilanteen parallltami- terden rakentR~mista seHai<Sille alueille pitää
8289: seksi on valtio usei'lla ·eri seuduilla ryhty- rautatiehallituskin etusijalla.
8290: n:yit tai aikoo ryhtyä sellaistenkin töiden Tarikastettaessa tulo- ja menoarvioesi-
8291: jä:rj·estä1miseen, 'joiden ihyöty on kyseen- tystä vuodelle 1933 sekä hallituksen esi-
8292: alainen tai ikaukaiseen tulevaisuuteen siir- tJ'Istä lisämäärärahojen myöntämisestä työt-
8293: tyvä. S·ellaisia QVaJt m. m. maanteiden oi- tömyyden torjumiseksi huomataan, ·että
8294: komiset, mäkien leikkaU'kset ja ensiluok- edellämainittuja nakö•kohtia ei: ole riittä-
8295: kaisten valtateiden rrukentaminen autolii- västi o.tettu huomioon, ja varojen jakokin
8296: kennettä varten niille seuduille, j.oissa ne eri seutujen kesken ei ole tarkoin har-
8297: kilpailevat rautateiden tai laivareittien kittu.
8298: kanssa. Niihin kuuluu myös sellaisten Rautatiehallituksen ehdotuksessa uudeksi
8299: uusien rautateiden rakentaminen,, jotka viisi vuotta kestävfuksi ohjelmalksi on Oulun
8300: kilpailevat hyötyalueista laivaliikenteen tai -----Kuusamon-Paanajärven rata asetettu
8301: entisten ra,utateiden kanssa. ensi sijalle ja sitä. 1pidetään metsäJradoista
8302: Mielestäni varoja mainitunlaisiin töi- tärkeimpänä. .Sen rakentaminen nykyi-
8303: hin olisi myönnettävä vain silloin, !kun var- senä pulakautena olisi mielestäni sopi-
8304: memmin !kannattavia ei voida järjestää, vin ja kannattavin varatyö Oulun seudulla
8305: sillä onhan vielä koko autoli~kenteen kan- ·ja Koillis-Poihjanmaan kunnissa, 'JOISSa
8306: santaloudellinen hyöty - huomioon ottaen työttömyys ja sitä seuraava hätä näytt'ää
8307: että sitä varten sekä polttoaineet .että ko- peloittava:sti kasvavan.
8308: neet ja eräissä trupauksissa teiden päällys- V.iime maaliskuussa kerä:tyn virallisen
8309: tysainekin on ulkomailta harrkittava -, tilaston mukaan oli työttömyy,stilann,e
8310: autoliikenteen ja rautateiden välinen kil- Oulun-Kuusamon-Paanaj.ärven ratasuun-
8311: pailu ,scl\:ä kulloinkin kyseessäolevien uusien nan kunnissa seuraavlll:
8312: ratojen vUJikutus van:ihoj•en rato•jen liiken- varatöissä työttöminä
8313:
8314: teeseen miltei tutkimatta. Oulu • ••••• 0 •• 0 •• 0 0 534 435
8315: Sen sijaan olisi tärkeää rautateiden ra- Oulujoki .......... 277 43
8316: kentaminen niille metsäseuduille, joista Haukipudas 169 3~5
8317:
8318: vaitionkin on vaiikea tai mahdoton saada Kiiminki •• 0 •• 0 •••• 22 61
8319: puuvarojaan pois ja jollaisia alueita on Yli ~Kiimin~ki ...... 96 174
8320: maan pohjoisosissUJ, itärajalla ja maan kes- Puda;sjärvi ........ 217 178
8321: kiosissakin, :k<oska niissä 'p.aiko.in, kuten Taivalkoski ....... 104 32
8322: Koillis-Pohjanmaan Vienanmereen laske- Kuusamo •••• 0 0 •• 42 .830
8323: villa .a:lueiHa, metsät usein lahovat paikoil- Posi'o 0 •••••••• 0. 0. 62 3:50
8324: leen mitään ihyötyä tuottamatta. Rauta- 1,5<23 2,448
8325:
8326: 9
8327: 240 IV,51. - Oulun-Kuusamon-Paanajärven rautatie.
8328:
8329: Varatöissä oli siis kaikkiaan 1,523, työt- Pohja.n:maan asutusta ·ei ilman rautateitä
8330: tömänä 2,442 .eli yhteensä 3,971 henkeä. voida pelastaa jatkuvasta ib.ädästä ja että
8331: 'Tilanne ensi ta1vena ·ei liene rparempi, edellämainittu rautatietyö olisi kanna:tta-
8332: jollei saada sopivia, suur.empia talvitöitä, vin kaikista kyseessäolevien .seutujen val-
8333: sillä käynnissä oleva isojako on lopetta- tion töistä, niin saan ·edelläesitettyyn
8334: nut mehsätyöt lmillisrajan kunnissa ja viitaten ja niihin perusteluihin nojaten,
8335: muuallekaan ·ei ole ·ehdotettu riittävästi, jotka on esitetty vuoden 19•2,9 valti:o:päi-
8336: Oulun seuduille varsin vähän talvitöitä. väin LiiUeissä I-XI, sivu 449, toiv. al.
8337: Tässä yhteydessä pidän velvollisuu- N :o 917, ehdottaa,
8338: tenani huomauttaa, että yleinen talou-
8339: dellinen rpohja on nopeasti heiikkenemä1ssä että Eduskunta vuoden 1933 me-
8340: ja uhkaa sortua sekä että toivottomuus noarv~oon ottaisi 5,000,000 markan
8341: voittaa jo alaa. Näistä syistä osittain on suuruisen määrär-ahan Oulun--Kuu-
8342: johtunut, että 's•atamäärin ihmisiä on men- samon--PaanajärtVen rautatien ra-
8343: nyt ra:jan trua. kentamista varten.
8344: Kun olen sitä mieltä, että Koillis-
8345:
8346: Helsingissä 12 p. syyskuuta 119:32.
8347:
8348: Kaarlo Hänninen.
8349: 241
8350:
8351: IV, 52. - Rah. al. N :o 48. IV,5z. - Fin. mot. N :o 48.
8352:
8353:
8354:
8355:
8356: Nyman y. m.: Määrärahan osoittamisesta Nyman m. fl.: Angående anvis·aooe av an-
8357: leveän maantien r(J)kentamista varten slag för påbörjandet av en bred väg
8358: H elsir~;gistä Porvooseen. meUan Helsingfors och Borgå.
8359:
8360:
8361: E d u s k u n n a ll e. T i ll R i k s d a g e n.
8362:
8363: Vuonna 1928 :aloitettiin osittain paranne- År 1928 påbörjades den tekniska under-
8364: tun, osi·ttain uuden Hels]ngin ja Viipurin sökningen :av en delvis för!hättrad, delvis ny
8365: välisen maantieyhteyden teknillinen tutki- landsvägsförbindelse mellan Helsingfors o0h
8366: minen ja saatettiin samana vuonna päätök- Viborg och slutfördes undersökningen för
8367: seen mikäli kysymy~sessä oli Helsingin ja :sträckan Helsingfors--Borgå samma år.
8368: Porvoon välinen osa. Tämä tieosuus suun- Denna vägsträcka projekterades till en
8369: niteltiin 8.5 metriä leveäksi, ja arveltiin bredd .av S.5 meter, varvid kostnaderna be-
8370: kustannusten nousev;an noin 18.7 milj. mar- räknades uppgå till c :a 18.7 miljoner mark.
8371: kaksi. Nykyinen l\1almin ja Sipoon kautta Den nuvarande genom Malm och Sibbo
8372: kulkeva Helsingin ja Porvoon välinen dragna landsvägen mellan Helsingfors och
8373: maantie on 59 km. pituinen, uuden Kulo- Borgå har en längd av 59 km, medan den
8374: saaren ja Herttoniemen kautta johtavan nya vägsträckan över Brändö och Hertonäs
8375: mam1tien pituuden noustessa noin 45 km :iin. erhölle en sa:mmanlagd längd av c :a 45 km.
8376: Tästä lankeaa kuitenkin noin 12 km. Hel- Härav löper dock c :a 12 km inom Helsing-
8377: singin kaupungin tai kaupungin omistamien fors stads el1er :stadens! ägande områden,
8378: alueiden osalle, joten uuden ~tien ipituus tu- varför den nya vägens längd komme att ut-
8379: lee olemaan noin 33 km. göra drygt 33 km.
8380: Tie- ja v·esirakennushallitus on kolmen Väg- och vatterubyggnadsstyrelsen har
8381: vuoden aikana ottanut .tulo- ja menoar- även under 3 års tid upptagit nödiga anslag
8382: vioansa tätä maantierakennusta tarkoitta- för påbörjande av landsvägs:bygget och även
8383: van tarpeellisen määräraham, ja on myöskin i 1933 års budget har detta anslag av sty-
8384: vuoden 1933 menoarviossa uudelleen mää- relsen ånyo uppförts. Emellertid har re-
8385: räraha huomioonotettu. Kuitenkin on hal- geringen städse avlägsnat anslaget, utan att
8386: litus aina poistanut määrärahan talousarvio- riksdagen varit i tillfälle att utta1a sig om
8387: e,sityksestään eduskunnan saa:matta mahdol- nödvändigheten av detta landsvägsbygge.
8388: lisuutta lausua mielipidettään tämän maan-
8389: tien rakent,amisen tarpeellisuudesta.
8390: Ei :ainoastaan tie- ja vesirakennushalli- Icke minst på grund av väg- o0h vatten-
8391: tuksen toimenpiteitten johdosta, vaan myös- byggnadsstyrelsens åtgärder i saken, utan
8392: kin syystä, ·että kaikki valtion asettamat även då samtliga av staten tills:atta kom-
8393: komiteat, joiden ttehtävämä on ollut ootaa mitteer, som haft i uppdrag att uttala sig
8394: lausuntonsa marussa toimeenpantavista maan- om landsvägsbyggen i landet, förordat ifrå-
8395: 242 IV,52. - Helsingin-Porvoon maantie.
8396:
8397: tierakennuksista, ovat puoltaneet kysymyk- gavarande vägsträcka, har i det aUmänna
8398: sessäolevan tien rakentamista, on yleiseen medvetandet väg:ens snam utförande inrotat
8399: mielipit·eeseen juurtunut se käsitys, että tie sig.
8400: lähiaikoina tulee rakennettavaksi.
8401: Niinpä on yli-insinööri Lehdon puheen- Sålunda har sta:tens landsvägs:kommitte
8402: johdolla toiminut valtion maantiekomitea, under ordförandeskap av överingenJor
8403: jonka tehtävänä on ollut laatia ohjelma ra- Lehto, som haft i uppdrag att uppgöra pro-
8404: kennettavista liikenneväylistä, mietinn.ös- gram för kommande trafik1eder, i sitt be-
8405: sään a:settamut <ensi tilalle tien Helsinki- tänkande främst ställt väg:en Helsingfors-
8406: Porvoo-Loviisa-Kotka-Hamina-Viipuri Borgå-Lovi:sa-Kotka-Fredrikshamn-Vi-
8407: rwkentamisen. Myöskin tohtori Hynnisen borg. Doktor Hynninens kommitte har li-
8408: komitea on ottanut saman tieosan rakenta- kaså som det främsta arbetet för minskande
8409: misen ohjelmaansa ensimmmsenä työnä av arbetslösheten i Nyland uppfört samma
8410: työttömyyden vähentämiseksi Uudella- vägsträcka och den kommunikationskom-
8411: maalla, ja se kulkulaitoskomitea, joka mitte, som under ri:ksdagens ta1mans, bank-
8412: ·eduskunnan puhemiehen, pankinjohtaja direktör Kyösti Kallios ordförandeskap för
8413: Kyösti Kallion puheenjohdolla nykyhetkellä tillfället bearbetar de nya landsvägsprojek-
8414: valmistelee uusia maantiesuunnitelmia, on ten, har såsom det första arbete, som anses
8415: asettanut ensimmäiseksi työksi, jonka toteut- önskvärt att utföra, angivit vägsträckan
8416: tamista pidetään toivottavana, tieosan Hel- Helsingfors-Borgå och föreslagi,t att 6 milj.
8417: sinki-Porvoo, ehdottaen ·6 milj. markan mk omedelbart skulle anvisas för vägarbe-
8418: määrärahan myönnettävä:ksi viipymättä tie- tets påbörjande.
8419: työn alkamista varten.
8420: Helsingin kaupunki, joka lojaalisesti ha- Helsingfors stad, som lojalt önskat sam-
8421: luaa työskennellä valtion kanssa uusia kul- arbeta med staten vid projekterandet av in-
8422: kureittejä päälmupunkiin suunniteltaessa fartsvägar till huvudstaden och erhållande
8423: sekä laajennettaessa kaupungin elintarve- av nytt uppland för proviantering, har bi-
8424: hankinta-alueita, on saanut sen käsityksen, bragts den: uppfattningen, att den första in-
8425: että tärkein itään, pdhjoi:seen ja länteen fartsvägen av ifrågavarande Östra, norra
8426: johtavista rakennettavista kulkurei·teistä on och västra infartsvägar, som skulle utföra:s,
8427: itäinen reitti, ja on sen johdosta viime vuo- vore den östra, och har därför under årens
8428: sien aikana rakentanut tästä maantiestä lopp färdigbyggt väg:en å en sträcka av in-
8429: noin 12 km :n pituisen osan. Tätä tieosaa ei emot 12 km, därav 4 km gator och 8 km
8430: ole yksinomaan ta11koitettu Helsingiu s1ekä ny landsväg. Denna landsväg har icke en-
8431: Herttoniemen ja Puodi:nkylän välistä pai- bart projekterats för det lokala behov·et av
8432: kallistarvetta varten, vaan myöskin suunni- förbil1delseled mellan Helsingfors samt Her-
8433: teltu silmälläpitäen kauttakulkevaa :kauko- tonäs och Botby, utan äv·en projekterats
8434: :liikennettä. Kaupungin osalle lankeaa enää med avseende fäst på den genomgående
8435: ainoastaan Helsingin ja Kulosaaren välisen fjärrtrafiken. För staden å:terstår enda:st
8436: siltayhteyden parantaminen, jonka siltayh- utförandet av en förbättrad ibroförbindelse
8437: teyden rakentaminen, ann,ettuj•en tietojen mellan Helsingfors och Brändö, viiken bro-
8438: mukaan, on päivä:järjestyksessä. Tämän sil- förbinddse, enligt uprpgift, står rpå dag:ord-
8439: lan suuruussuhteiden määrääminen ja sen ningen. Dimensioneringen av denna bro och
8440: aiheuttaman suuren työn aloittaminen, därmed påbörja:ndet av detta stora arbete,
8441: joka varmaan vaatii :kymmeniä miljoonia som säkert kommer wtt draga något 10-ta:l
8442: markkoja, tehdään kuitenkin mahdotto- miljoner mark, omöjlig;göres emellertid,
8443: IV,52. - Nyman y. m. 243
8444:
8445: ma:ksi, jollei kaupunki v•armuudella saa tie- därest icke staden definitivrt får veta huru-
8446: tää onko silta rakennettava ainowstaan pai- vida bron bör utföras enbart för det 1okala
8447: kallisliikennettä varten vai myöskin sil- behovet, eUer jämväl med avseende fäst på
8448: mälläpitäen kauttakulkuliikennettä. Näin den genomgäende trafiken. Under sädana
8449: ollen ja koska Helsingin ja Porvoon väli- •omständigheter och då kustbefolkningen
8450: sellä rannikkoväestöllä ei ole mitään suora- mellan Helsingfors och Borgå icke har nå-
8451: naista maantieyhteyttä pääkaupunkiin, gon direkt förbindelse med huvudstaden,
8452: kaikkien rannikolta johtavien kapeiden ja ·enär samtliga från kusten ledande smala
8453: mutkikkaiden kyläteiden johtaessa nykyi- och krokiga byavägar föra rtill den nuva-
8454: selle Helsingin ja Porvoon väliselle maan- rande landsvägen mellan Helsingfors och
8455: tielle, olisi myöskin tämän seudun asukkai- Borgå, borde även detta befo1kning·ens krav
8456: den vaatimukset kunnollisten maantieyh- på tillfredsställande landsvägsförbindelser
8457: teyksien järjestämisestä otettava huomioon. beaktas.
8458: [Koska työttömyys on suuri ei ainoastaan Då arbetslösheten icke ·enbart i Helsing-
8459: Helsingissä vaan myöskin itäisissä kunnissa, fors, utan även i de östra kommunerna är
8460: on välillä sijaitsevat kunnat ilmoittaneet stor, ha de mellanliggande komnmnerrra för-
8461: ·olevansa halukkaita myöntämään tarpeel- klarat sig villiga att giva nödiga bidrag,
8462: lista avustusta jos maantien rakentamiseen därest landsväg.sbygget omedelbart påbörjas,
8463: välittömästi ryhdytään. Lisäksi ovat maan- varjämte jordägarna, dels gerrom att av.stå
8464: omistajat halunneet helpottaa valtion ja jorden utan ersättning, de}s genom direkta
8465: kuntien työttömyyden vähellltämistä ta:rkoit- kontanta bidrag, önska,t underlätta statens
8466: 1avia toimenpiteitä, osittain luovuttamalla och kommunernas åtgärder för arbetslöshe-
8467: korvauksetta tien rakentamiseen tarpeelli- tens lindrande.
8468: 8en maan, osittain antamalla suoranaista ra-
8469: hallista avustusta.
8470: Näin ollen olisi eduskunnan myönnet- Under sådana omständigheter borde riks-
8471: tävä se 6 milj. markan suuruinen määrä- dagen bevilja det anslag, stort 6 miljoner
8472: raha, jonka Kallion komitea on ehdottanut mark, som Kallio-kommitten föreslagit att
8473: Puodinkylän ja Porvoon välisen tieosan ra- för vägsträckan Botby-Borgå nu skulle er-
8474: kentamista varten. Alkuperäisesti suunni- fordras. Ursprungligen projekterades lands-
8475: teltiin rnmantie 8.5 metriä leveäksi. Jos vägen till en bredd av 8.5 meter. Därest
8476: eduskunta kuiteJllkin haluaa vähentää le- rj:ksdagen •emellertid önskade minska ibred-
8477: veyden 6.5 metriin, supistuvat kustannuk- den till 6. 5 m nedginge kostnaderna från
8478: set 18.7 milj. markasta noin 14 milj. mark- 18.7 till c:a 14 miljoner mark.
8479: kaan.
8480: Ylläolevaan viitaten anovat allekirjoitta- Hänvisande till ovanstäende a;nrhålla un-
8481: neet kunnioittaen, dert,ecknade vördsamt,
8482:
8483: että Eduskunta vuoden 1933 ta- att Riksdagen i 1933 års budget
8484: lousarvioon ottaisi 6 miljoonaa ville upptaga 6 miljoner mark för
8485: markkaa Helsingin ja Porvoon väli- påbörjandet av en 6.5 meter bred
8486: sen maantien rakentamiseksi 6.5 met- väg mellan Helsingfors och Borgå å
8487: riä leveänä Puodinkylän ja Porvoon sträckan Botby-Bat·gå stad.
8488: kaupungin välisellä osalla.
8489: Helsingissä, 12 p :nä syyskuuta 1932. Helsingfors, den 12 september 1932.
8490:
8491: K. Fr. Nyman. Johan Helo. Aili Kallioniemi.
8492: Paavo Korpisaari. Antti Tulenheimo. E. v. Frenckell.
8493: 244
8494:
8495: IV,53. - Rah. al. N :o 49.
8496:
8497:
8498:
8499:
8500: Forstai!lius y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
8501: kentamist'a varten J,aalan pitäjän Uimilan kylästä H ci-
8502: noLan pitäjän H ujansalon kylään.
8503:
8504:
8505: E d u s k u rn n a U e.
8506:
8507: Maantien aikaansaamin:en Heinolan kau- taa!Ue, jossa yli 16,000 henkeä käsittävä asu-
8508: pungiJsta itäänpäin Heinol:an pitäjän Hujan- jam]sto muodostaa va11sin!kin elintarpeiden
8509: salon ja Taipaleen kylien kautta Jaalan pi- suuren ja luonnollisen kuluttajapiirin;. Tien
8510: täjään on jo kauan ollut paikkakunnalla aikaansaaminen Heinolan pitäjän itäisten
8511: puheenaiheena ja on sen merkitys t.odettu kyl:ien läpi on yrityksistä huolimatta kuiten-
8512: myös Mikkelin läänin maanteitä koskevissa kin iJmhdannut voittamattomia vaikeuksia,
8513: virallisissa lausunnoissa. Tämä tiesuunta sillä tällä !kokonaan tiettömällä 10 kilo-
8514: on nimittäin ainoa mahdomnen ja luonnol- metrin taipaleella oleva asujamisto, paria
8515: linen yhdiJstäJmä:än Heinolan !kaupungin ym- suurempaa tila:a lukuullJJottamatrta, on suu-
8516: päristöineen 1suureen ja voimakkaasti kcehirt- relta osalta äskettäin itsenäistyneitä pikku-
8517: tyneeseen Kymintehtaan teolli1suus- ja asu- til:aili,sia, joiden taloudellinen tila ei ny-
8518: tuskeskukseen ja yleensä se muodostaisi lä- kyään salli mitään ylimääräilsiä rasituiksia.
8519: pikulkulinjan Heinolasta itäänpäin oleviin Muuten tie tulisi kaui:ltaa1taan !kulkema:an
8520: laajoihin seutuihin, jotka lii:kennesuhteisiin rikasmetsäisten seutuj.en läpi ja parissa pai-
8521: nähden ovat aivan lapsipu10len asemassa, kassa koskettamaan myös Kymijoen vesis-
8522: jopa siinä määrin, että ne syksyisin ja ke- tössä oleva!ll Konniveden itäramm.ikolla ole-
8523: väisin ovat miltei kokonaan eristettyinä via sata;mapaikkoja, joista m. m. valtionrau-
8524: muun maailman yhteydestä. Tämä koskee tatiet ovat useiden vuosien aikana harjoitta-
8525: noin 15 kilometrin pituista matkaa Heinolan neet melko suurta hal:koj1enhanikintaa.
8526: pitäjän Hujansalon kyl:ästä Jaalan pitäjän Maasto on kauttaaltaan ·edul:lista ja sopivaa
8527: raja;an, johon Jaalasta päin tuleva !kylätie ma;anticen rakentamiseen eikä suurempia sil-
8528: päättyy. toja ole t•arvis rakentaa.
8529: Liikennetarve tällä alueen~ on varsin huo- Nyt on tämä tiekysymys tullut erikoisesti
8530: ma:ttava. Sitä todistaa erittäin selvästi se- päivän polttavaksi sen johdosta, että Lahden
8531: kin, ·että. Jaalan pitäjän puolelta on jo aikoja -Hej,nolan rautatie on valmistunut ja Hei-
8532: sitten rakennettu kylätie Heinolan rajaan nolan kaupunki on muodostunut rautatien
8533: asti ja •että Jaalan kunnan taholta oo. useit:- päätepa:iikaksi. Yhtä paljon kuin on arvos-
8534: yrityl"siä tehty tien jatkamisesta edelleen t·eltu trumän kalliin radan tarkoituksenmu-
8535: Heinolaan päin. Niinikään ovat varsinkin kaisuutta ja !kannattavaisuutta, yhtä tär-
8536: näil:lä alueilla asuvat uudet pikkutilalliset lmää on huolehtia siitä, 'että .tästä päätepis-
8537: tiettömien taipaleiden takaa suurella vai- t.eestä saadaan mahdollisimmam. monia maan-
8538: vall:a kuljettaneet tuotteitaan Kyminteh- tieyhteyksiä eri suuntiin imemään liiken-
8539: IV,53, - Forstadius y. m. 245
8540:
8541: nettä mutatielle. Tätä merkitystä, 'ei ole. uudet pi'kkuti1alliset ovat :vailk!eassa tiLan-
8542: suinkaan vähäksi arvioitava ja sitä on eri- teessa, ~elleivät saa piikaisi,a ansiotöitä suo~
8543: tyisesti painostettu myöskin eduskunnalle ritta:wkseen edes välttämättömiä menojaan
8544: annetussa hallituksen 'esityksessä lisämäärä- ja korkojaa:n~ jort::ka useissa tapauksiss.a jo
8545: raha;n myöntämisestä ylimääräisten töiden useammalta vuodelta ov,a:t jääneet suori!tta-
8546: käyntiin . panemista va:rrten työttömyyden matta.
8547: torjumista silmälläpitäen, jonka 16 sicvulLa EdelLä esitettyyn viitaten ro~enemme
8548: nimenomoom. puhutaan teiden merkityksestä ehdottrua,
8549: tuotteiden kulj~etuksen edistäjinä kulutus- että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
8550: keskuksiin ja rautateiden vairsille. den 1933 menoarvioon 300,000 mar-
8551: Toinen ,erittäin tärkeä seikka on se, että kan suuruisen määrärahan maantien
8552: työttömyy,s Jaalan ja Heinolan piJtäjis!Sli avaamista ja ajokuntoon saattamista
8553: tulee ~ensi talvikautena o~ema1an varsin suuri, varten Jaalan pitäjän Uimilan ky-
8554: sillä mitään suurempia metsätöitäikään ~ei ole lästä Heinolan pitäjän H ujansalon
8555: tiedossa. Va11sinkin näillä seuduilla olevat kylään.
8556:
8557: Helsingissä, syyskuun 10 p :nä 1932.
8558:
8559: Hjalmar Forstadius. Vilho Nikk:Sinen.
8560: W. Kilweskoski. J. Emil Lampinen.
8561: Jussi Rapo.
8562: 246
8563:
8564: IV,54. - Rah. al. N :o 50.
8565:
8566:
8567:
8568:
8569: Helo y. m.: Mäiirärahan osoittwmisesta Lapp,eenrannan--
8570: Mikkelin maantien oilvaisemise,ksi Selkäharjun ja litiän
8571: kylien väWlä.
8572:
8573:
8574: E d u s k u n n a ll e.
8575:
8576: Työttömyys on tällä kertaa saavuttanut Lappeen pi,täjässä, joka oikaisu on viran-
8577: Lappeenrannan kaupungissa sellaisen laa- omaisten toimesta tutkittu ja jonka kustan-
8578: juuden, että noin 5 % !kaupungin väestöstä nusarvio nousee noin 1.5 milj. markkaan.
8579: on sen johdosta JOUtunut kärsimään toi- Tämän varatyön järje.9täminen ensi työttö-
8580: meentulon puutetta ja tulee työttömien luku myyskauden ajaksi on mielestämme aivan
8581: ensi vuonna nousemaan noin 10% :iin kau- välttämätöntä ja ehdotamme sentähden
8582: pungin väestöstä. Tämän vuoksi käy vält- kunnioittaen,
8583: tämättömäksi järjestää kaupunkiin vara-
8584: töitä entistä suuremmassa määrässä. Kat- että Eduskunta päättäisi 1933 vuo-
8585: soen kaupungin taloudelliseen asemaan ·ei den tulo- ja menoarvioon ottaa 1.5
8586: kaupungilla kuitenkaan ole rtähän mahdol- milj. markan määrärahan Lappeen-
8587: lisuuksia. Sopivana varatyönä olisi kuiten- rannan ja Mikkelin välisen maantien
8588: kin Lappeemannan-Mikkelin maantien oi- oikaisemiseksi Selkäharjun ja litiän
8589: kaisu Belikäharjun 'ja Iitiän kyHen välillä kylien välillä.
8590:
8591: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1932.
8592:
8593: Johan Helo. E. Huttunen.
8594: 247
8595:
8596: IV,aa. - Ra;h. al. N :o 51.
8597:
8598:
8599:
8600:
8601: Hiltunen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
8602: tamista varten Varkauden kauppalasta Sorsakosken teh-
8603: taalle.
8604:
8605:
8606: E d u s k u n n a ll1e.
8607:
8608: Viitaten aHeki.rj·oittaneen' Hiltusen y. m. että Eduskunta päättäisi tulevan
8609: v. 1931 valtiopitiville jättämän rahaasia- vuoden menoarvioon ottaa 1 milj.
8610: aloitteen N :o 17 perusteluihilll sekä niihin. markan suuruisen määrärahan V ar-
8611: täysin valmiisiin tieteknillisiin asiakirjoihin, kauden kauppalasta Sorsakosken teh-
8612: jotka Varkauden kauppalan toimenpiteestä taalle johtavan maantien rakennus-
8613: on valtioneuvostoon aikoinaan lähetetty, työn aloittamis·ta varten.
8614: ehdotamme kunnioittaen,
8615:
8616: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1932.
8617:
8618: Onni Hiltunen. 0. P. Riss1anen.
8619: E. Rautaharju. August Raatikainen.
8620: Armas Paa.sonen. L. 0. Hirvensalo.
8621: August Valta. D. B. Lindman.
8622: Taavetti Nuutinen. Jalmari Linna.
8623: Paavo Ruotsalainen. Juho Pyy.
8624: Yrjö Räisänen. J. Lindqvist.
8625: Kalle Kämäräinen. Alex Hämäläinen.
8626: Väinö Malmiv;aara.
8627:
8628:
8629:
8630:
8631: 10
8632: 248
8633:
8634: IV,56. - Rah. al. N:o 52.
8635:
8636:
8637:
8638:
8639: Janhonen: Määrärahan osoittamisesta Kajaani~Lehto
8640: vaaran--Lahnasjärven tien kuntoonpanemiseksi.
8641:
8642:
8643: E d u s k u n n a 11 e.
8644:
8645: Kajaa;nin kihlakunnan eteläosassa, Kajaa- kunta €ivät siihen kykene. Seurauksena
8646: nista Iisalmeen suuntautuvassa seudussa on luonnollisesti silloin on tämän 37 km. pitui-
8647: väestÖn' ta'loudellinen asema aina ollut erit- sen tien täydellinen rappeutuminen. Jottei
8648: täin heikko. Onhan suuri osa heistä ollut liikenneyhteys sikäläiselle väestölle kovin
8649: yhtiöitten tiloilla vuokramiehinä tai kruu- vaikeutuisi ja jotta heille hädän lievittämi-
8650: nunmailla uudisasukkaina. On luonnollista, seksi voitaisiin järjestää ,edes yksi työmaa,
8651: että tällaisena ankarana pula- ja työttö- rohkenen kunnioittaen ehdottll!a,
8652: myysaikana väestön asema on peräti kurja.
8653: Liikenrueyhteyskin sieltä on ollut aika vai- että Eduskunta päättäisi v. 1933
8654: kea. Kajaanista Lahn,asjärvelle menee kyllä menoarvioon ottaa Kajaanin-Lehto-
8655: maantie, mutta se on paiikoctellen huonossa vaaran-Lahnasjärven tien kuntoon-
8656: kunnossa, joten se pitäisi sa;ada välttämät- panemiseksi ja osittain uudelleen ra-
8657: tömästi korjatuksi. Paikailinen väestö ja kentamiseksi 300,000 markkaa.
8658:
8659: Helsingissä syyskuun 9 p :nä 1932.
8660:
8661: T. A. Janhonen.
8662: 249
8663:
8664: IV,57. - Rah. al. N:o 53.
8665:
8666:
8667:
8668:
8669: Koivur·anta y. m.: Määrärahalfl, osoit'tamisest·a Pellon kylän
8670: ja Melt a1Uksen välisen maamtien rakennustyötä varten.
8671: 1
8672:
8673:
8674:
8675:
8676: E d u s k u n n a 11 e.
8677:
8678: Viittamalla v. 1930 II valtiopäivillä markan suuruisen määrärahan Tur-
8679: jätetyn rahaasia-aloitteen N :o 39 peruste- tolan pitäjän Pellonkylän ja Rova-
8680: luihin (Liitteet 1-XII, s. 129) ehdotamme niemen pitäjän Meltauksen välisen
8681: kunnioit:taen, maantien rakennustyön jatkamista
8682: v.arten.
8683: että Eduskunta päättäisi ottaa
8684: vuoden 1933 talousarvioon 600,000
8685:
8686: Helsingissä 9 p:nä syyskuuta 1932.
8687:
8688: Janne Koivuran ta. Antti J unes.
8689: S. Salo. Eero N urmes:niemi.
8690: La,uri Kaijrulainen. Uuno Hannula.
8691: 250
8692:
8693: IV,5s. - Rah. al. N :o 54.
8694:
8695:
8696:
8697:
8698: Hänninen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien rrt-
8699: kentamista varten Yltikiimingistä Pudasjärven H eteky-
8700: lään.
8701:
8702:
8703: E d u s k u n n a 11 e.
8704:
8705: Vuoden 1932 valti.opäiviHä .eduskull/ta on suuri, eikä perin köyihä rkull/ta voi ilanan
8706: kehoitrti hallitusta bireeHise.sti tutkitutta- valtion myötävaikutusta tilannetta pitää
8707: maan maantiesuunnan Ylikiimingin-Nuo- edes siedettävänä, olisi siellä saatava ikäyn-
8708: rittan tieltä Pudasjärven Hetekylään, tiiru m. m. joku maanti,etyö.
8709: jolka ti,esuunta kuuluu Pohjois-Suomen ja Edellä esitety:n nojal•la rohkenemme kun-
8710: Karjalan maanti.ekomitean ehdotuksiin. nioittaen ehdo,ttaa,
8711: Maini.ttu tUJtkimus kuuluu jo valmistu-
8712: van syksyn kuluessa, mutta määrärahoja että Eduskunta vuoden 1933 me-
8713: tien rakentamiseksi ei ole otettu vuoden noarviossa 20 P. l. III luvun 1
8714: 1933 tulo- ja menoarvioon eikä kuluvan momentille lisäisi 500,000 markkaa
8715: vuoden lisämenoarvioon ylimääräisten ,töi- maantien rakentamista varten Yli-
8716: den käyntiin panemi.sta varten. kiimingistä Nuorittan kylätien päästä
8717: Kun työttömyy:s YEkiimirngin kunoossa Pudasjärven H e;tekylään.
8718:
8719: Heisingi.ssä syyskuun 12 p·äi:vä,nä 1932.
8720:
8721: Kaarlo Hänninen. Hannes Eskola.
8722: T. A. Janhonen. M. 0. Lahtela.
8723: 251
8724:
8725: IV,59. - Rah. al. N :o 55.
8726:
8727:
8728:
8729:
8730: Lahtela y. m.: Määrär:ahan osoittamisesta Kemijärven kir-
8731: konkylän--Lu'USUan maantien rakentamiseen.
8732:
8733:
8734: E d u s k u n n a ll e.
8735:
8736: ViittaaJIIlalla vuoden 1930 toisillle valtio- tulev,an vuoden menoarvioon 500,000
8737: päiville jätettyyn rahaasia-aloitteeseen N :o markan määrärahan Kemijärven kir-
8738: 37 pyydämme kunnioi,ttaen .ehdottaa, konkylän--Luusuan maantien raken-
8739: tamista varten.
8740: että Eduskunta päwttäisi ottaa
8741:
8742: Helsingissä, syyskuun 12 p:nä 1932.
8743:
8744: M. 0. Lahtela. Uuno Hannula.
8745: Lauri Kaij<alainen. Janne Koivuranta.
8746: 252
8747:
8748: IV,6o. - Rah. al. N :o 56.
8749:
8750:
8751:
8752:
8753: Lahtela y. m.: Määräraha'n osoitta.misestu Kuolajärven----
8754: Lampelan----V uosnajärven-Tuutijärven ma;al/'l,tien ra!ken-
8755: tamista varten.
8756:
8757:
8758: E d u s k u n n a.ll e.
8759:
8760: Vivttaamalla vuoden 1930 toisiHe valtio- levan vuoden menoarvioon 500,000
8761: päiville jätettyyn rahaasi.a-aloiltteeseen N :o .markan .määrärahan Kuolajärven----
8762: 42 pyydäiill.me kun:nioitta.en ehdottaa, La.mpelan-V twsnajärven----Tuutijär-
8763: ven .ma,antien rakentUJmista varten.
8764: että Eduskunta päättäisi ottaa tu-
8765:
8766: Helsingissä, syyskuun 12 ;p:nä 19312.
8767:
8768: M. 0. Lahtela. Uuno Hannula.
8769: Lauri K~aijalainen. Janne Koivuranta.
8770: 253
8771:
8772: IV,o1.- Ra.h. al. N:o 57.
8773:
8774:
8775:
8776:
8777: Salo y. m.: Määrärahan osoittamisesta Puolangan--Auhan-
8778: kylän kylätien rakentamis,eksi.
8779:
8780:
8781: E du skrunn aU e.
8782:
8783: Valt~on :toimesta valmistuu täm:ä syksynä maan vilkas matkailuliikenne Itä-Suomesta
8784: Pudasjärveltä Siivikan talon luota alkava pohjoiseen. Tämän vuoksi on välttämä-
8785: maantie, joka päättyy Puolangan kir- töntä, että tien alkuo,sa vahvistetaan sellai-
8786: kolta 1ä:hitevän Aulhan kylätien ,pääte1wh- seksi kuin sen päästä jatkuva valtion maan-
8787: taan, n. s. Neulikan myllyn luo. Kun sa- tiekin on. Sen vuoksi ehdotamme kunnioit-
8788: nottu tie on ainoa Puolangan ja Pudas- taen,
8789: järven tiev.erkostoja yhdistävä ja raken- että v. 1933 menoarviossa varatyö-
8790: nettu toisen luokan maantie'ksi, ·ei liene määrärahaksi ehdotetusta määrära-
8791: mahdollista pitää yhdistävän tien alku- h(J)Sta määrättäisiin 300,000 markan
8792: päätä, ennemmin rakennettua Aruhan kylä- määräraJha Puolangan--Auhankylän
8793: tietä edelleen kyläti·enä ja korjausvelvol- kylätien rakentamiseksi valtion
8794: listen kunnossapidettävänä, kun sanottua maantieksi.
8795: tietä myöten nähtävästi tulee suuntautu-
8796:
8797: Helsi.ngissä 9 p. ,syyskuuta ·19!312.
8798:
8799: S. Salo. M. 0. Lahtela.
8800: J·oh. Korhonen. Janne Koivuranta.
8801: 254
8802:
8803: IV,62. - Rah. al. N :o 58.
8804:
8805:
8806:
8807:
8808: Hänninen y. m.: Määräraka·n osoittamisesta eräm!aantien
8809: mkentamiseksi Poussun-Ty'l'äjärven-J okijärven tieltä
8810: K urvisenvaaralle.
8811:
8812:
8813: E d u s k u n n a ll e.
8814:
8815: Kun eduskunta v. 19129 päätti .rakennet- kylät~ehanketta alkuunkaan. ,Ja kun tie
8816: tavaksi maanti·en Poussun kylän maantien Kurvisenvaaralie saakka Slisältyy eduskun-
8817: [Jäästä Kuusamossa 'Tyräjärven kautta Jo- nan päätt.ökseen ja on jo S'inne saakka tut-
8818: kijä:rveHe Taivalkosken kunta;an, sisältyi kittu, olisi se myöskin valtion erämaan-
8819: päätökseen, että ;tien piti kulkea Kurvisen- tienä ['akennettava.
8820: vaaran kylärythmän kautta,. josta m.aantie- Kun väestön toimeentulo näissä uloim-
8821: suunta aluksi tutkittiinkin. Mutta hallitus missa rajakylissä on muodostunut äärim-
8822: muutti ma~n:htun päätöksen sikäli, e;ttä tie,. mäisen vaikeaksi ja kun maantietyö on siltä
8823: joka on jo Ku11Samon. alueelLa kokonaan Kuusamon kunnan kulmalta siirtynyt jo
8824: pohjattu, tu~ee suuntautumaan noin 18 km toiseen kuntaan, olisi :Poussun----'ryräjär-
8825: lännempää ·edellämainitusta Kurvisenvaa- ven-Jokijärven tieltä Murtovaaran seu-
8826: ran kyläkunnasta mitaten, nähtävästi aja- du~Lta rakennettava noin 18 km ·pituinen
8827: tellen, että mainitun kylän ja Teerirannan erämaantie KurviseDJVaaralle.
8828: kyläkunnan tientarve myöhemmin tyydyte- Edellä esitettyyn nojaten kunnioitJtaen
8829: tään haaratiellä. eh'dotamme,
8830: V. 1932, valtiopäivillä tekemämme toivo-
8831: musaloitteen johdosta laatimassaan mietin- että Eduskunta vuodel/1, 1933 me-
8832: nössä kulkulaitosvaliokunta perusteluissaan noarviossa varaisi 300,000 markan
8833: mainitsi, että mainittu haaratie olisi sopi- määrärahal/1, haaratien ( erämaantien)
8834: virumin rakennettava kylätienä. rakentamiseksi Poussun-Tyräjärven
8835: Mainitut kylä,ryhmät ovat kui!t.enkin niin --Jokijärven tieltä Murtovaaran seu-
8836: vähävaraisia, että ne ·eivät saa omin voimin duilta K urvisenvaaralle.
8837:
8838: HelsirugisSiä 12 päivänä syyskuuta 1'932.
8839:
8840: Kaarlo Hänninen. Hannes Eskola. M. 0. Lahtela.
8841: 255
8842:
8843: IV,6s, ...... Rdl. a.l. N :o 59.
8844:
8845:
8846:
8847:
8848: Ja.Dhooen : M äälf'ii:r(!J,kaw ()Soitta.mwesta al:ikäytäv•än rake'nita-
8849: mista varten Jfajaanin kt!ttu.pu1'1J{Jin ja Lektikankaan !M.n-
8850: puwginosan välille.
8851:
8852:
8853:
8854: E d u s k u rn n a U e.
8855:
8856: Vuoden 1931 vrutiopäivihlll jättämässäni irtaimi:st001 pelastajina ja seistä katselijoina.
8857: toiv. aloitteessa N :o 57 laajemmin perus- Tulipalon uhka muodostaa ·a:inaisen paina-
8858: tdin, kuinka tärkeää olisi, että Kajaanin jaisen kasarmialueen asukkaille. Yksin-
8859: kaupungin asema-alueel1e saataisiin rauta- omaan jo tämän sinänsä pitäisi pakottaa
8860: tiealikäytävä l.iehtikan1man kaupunginosan rakentamaan alrkäytävä., sillä ovathan val-
8861: liikennettä varten. Knn hallitus ei ole ryh- tion oinistamatkin rakennulmet täällä mil-
8862: tynyt toimenpiteisiin mainitun al~käytävärn joonien arvoiset, puhumatta yksi<tyisten
8863: aikaansaamiseksi eikä liioin ole tarkotuk- omaisuuksista. ''
8864: seen ehdotettu määrärahoja ensi vuoden Kajaanin kaupungin taloudellinen asema
8865: talousarviossakaan, niin pyydän vielä kun- on myös se1la:inen, ettei se kykene siellä val-
8866: nioittaen kiinnittää eduskunnan huomiota litsevilla suurta työttömyyttä yksi:n torju-
8867: tähän k}'1symykseen. maan. Niinpä v. 1932 kaupungin talous-
8868: Paitsi Lehtikan:kaal1a asuvalle väestölle, arviossa oli m. m.:
8869: niin erikoisesti Kainuun rajavartioston Smk.
8870: kannalta olisi tärkeää, että alikäytävä ensi työttömyysmäärärahoja 1,231,952:-
8871: tilassa rakennettaisiin. Kainuun rajavar- köyhäinhoitomenot v. 1931 .. 873,471:-
8872: tiost<m ·esikunta lausunnossaan maalisk. 20 , 1/9 -31-31/5 -32 754,740:-
8873: p:1tä 1930 lausuuikin asiasta m. m.: - ,Ra- josta avustu:ksia työttömille 566,.500:-
8874: javartiosto kamnattaa kaikin puolin ano-
8875: musta. Asian pitäisi ilman pitempiä selos- Varatyöt ovat olleet yhJtämittaa käyn-
8876: tuksialkin olla selvä. Kummallista siinä ei mssa. Syksyn 1931 ja talven, sekä sitten
8877: ole muuta kuin se, että alikäy.tävä yhä edel- kevään 1932 ,aikana on varatöissä ollut
8878: leen 8 vuotta vanhasta aloitteesta huolimatta miesmäärä vaihdellut 100'-304 mieheen.
8879: on ra!kentrumatta.'' - ,E.rästä asiaa haluaa Kunnan va11alt ovat jo niin tarkkaan !lmlute-
8880: rajavartiosto kuitenkin vielä erikoisesti tut että llli. 100 miehen työssä pitäminen
8881: rulleviiv:a:ta. Lehtikanikaalle ei ole saatavissa näyJttää olevan suurin mahdollisuus, ja kui..
8882: kuTiiiJJOIHsia kaivoj•a •eikä vesijohtoa voida tenkin jo syyskuun alussa 6li työttömien
8883: kaupungista sinne vetää muuta kuin raUlta- luku 250. - Työttömien määrä 31/3 -32
8884: tien alitse eli toisin sanoen vasta sitte kun oli: kunm.an vwatöissä 162 miestä, valtion
8885: alikäytävä on saatu rakennetuksi. Nyikyisen varatöissä 51, ilman työtä 206 mi•es'tä.
8886: tiilanteen v:allitessa eivät palokunnat tulipa- Kun tilanne Kainuuss;a ensi talvenakin
8887: lon sattuessa voi muuta t·ehdä, kuin .toimia tulee olemaa111 äärimmäisen vaikea, niin olisi
8888:
8889: 11
8890: 256 IV,63. - Kajaanin ja Lehtikankaan välinen alikäytävä.
8891:
8892: tärkeää, että valtion taholtakin koetettaisiin Kaj.aanissa ja soo ympäristössä. Edellä sa-
8893: hätää tieviiltää järj-estämällä eri puolille notun perusteena: kunnioittaen ehdOitan,
8894: kihlakuntaa yleisiä hätäaputöitä. Lehtikan-
8895: kaalle johtavan alikäytävän rakentaminen että Eduskunta päättäisi 1933 vuo-
8896: olisi nyt 'erikoisen sopiva. Sen r~entami den menoarvioon ottaa 500,000 mar-
8897: sella parannettaisiin vaikea kulkuyhteys, kan työmäärärahan rautatiealikäytä-
8898: saataisiin palojen torjumiseksi riittävä teho vän rakentamiseksi Kajaanin kau-
8899: valtion omistamalle kasarmialueelle sekä sa- pungin ja Lehtikankaan kaupungin-
8900: malla 1autetuksi työtttömi~en suurta joukkoa osan välille Kajaanin asema-alueella.
8901:
8902: Helsingi,ssä syyskuun 10 p:nä 1932.
8903:
8904: T. A. Jan:bonen.
8905: 257
8906:
8907: IV,64. - Rah. al. N:o 60.
8908:
8909:
8910:
8911: Ruotsalainen y. m.: Määrärahan osoittwmrisesta Peltosalmen
8912: sillan rakentamiseen.
8913:
8914:
8915: E d u s kun n a 11 e.
8916:
8917: Moottoriajoneuvojen joutuessa yhä enem- kaupunkiin j.a Peltosalmen pys.ä:kille sekä
8918: män väli:ttämäärr kasvavaa liikennettä viLkasta kauttakulkuliikettä lukemaitomilla
8919: maamme maanteillä, tuLee siltojen puute en- yksityisautoilla ja hevosilla äsken mainittui-
8920: tistä enemmäm. r·asittamaan niiden seutujen hin paikkoihin ja kun jo ensi kesänä voi-
8921: asukkait1a, jotka, vesistöjen takana ollen, daan liikenteelle avata Ma·aningan pitäjän
8922: joutuvat hitaasti liikennöitäviä lauttoja Viannasta Lapinlahden pitäjän läpi Pelto-
8923: käyttämään kulkuvälineinään. Yksi tällai- salmen lossille johtava uusi maantie, joka
8924: nen, pexin kipeästi siltaa kaipaava paiklm yhä vaan pa:isutt.aa lossilii'ke:ttä, niin ei ole
8925: on Pohjois-Savossa oleva, Iisalmelta Piela- laisinkaan ihmeteltävää, jos nykyajan kii-
8926: v·eden kautta Kuopioon joht,avan maantien reeseen tottuneet ihmiset lakkaamatta Pelto-
8927: katkaiseva Peltosa:lmen lauttauspaikka. Lii- salmen lautalla joutuvat valittamaan Suo-
8928: keThne tällä lauttauspaikrulla on joka vuosi men va~tion heikkoja varoja, kun ei näin
8929: lisääntynyt johtuen siitä, et·tä entisiä maan- tärkeälle maant~ereitille ole saatu siltaa ra-
8930: teitä on korjattu ja uusia sellaisia, jotka joh- kennetuksi.
8931: tavat kyseelliseHe lautalle, on sruatu val- Kun ensi talvena: Pohjois-S.avoakin uhkaa
8932: miiksi. Niinpä Iisalmelta Peltosalmen ankara työttömyys ja kun tietämämme mu-
8933: kautta Kuopioon johtava maantie jo muuta- kaan Peltosalmen siltasuunnitelma kustan-
8934: mia vuosia sitten kuntien to[mesta ja va!l- nusarvioineen on viimeistelyä vailla val-
8935: tion ·avustuksella pantiin niin hyvään kun" miina asianomaisessa virastossa, niin olisi
8936: toon, että se joutui valtion välittömään hoi- mi1elestämme valtion velvollisuus vihdoinkin
8937: toon. Samoin myös P1eiltosalmelta Kiuruve- ripeä:sti panna ra1ulle Peltosalmen sillan m-
8938: delLe johtava maantie tämän vuoden alusta kennustyöt, jotka erittäin siunausrikkaalla
8939: sai valtion vakinaiseksi isännäkseen ja kun tavalla torjuisivat v·aikeaa työttömyystilanr
8940: tähän tiehen yhtyy Pielaveden kautta Poh- netta pohjoisimmassa Savossa. Näin ollen
8941: jois-Savon läntisiin kuntiin. johtav·a maan- rohkenemme ehdottaa,
8942: tie, jonka kuntoonpanemiseksi Pielav1eden
8943: kunta parhaillaan uhraa satojatuhansia että Eduskunta päättäisi tulevan
8944: markkoja, ja joilla molemmilla vailtion hal- vuoden menoarvioon ottaa kahden
8945: lussa olevilla teillä harjoitetaan säännölli- miljoonan markan suuruisen työmää-
8946: sen linja-autoliikenteen lisäksi suurta puu- rärahan Peltosalmen sillan rakenta-
8947: tavaraliikettä autoilla salmen yli Iisalmen mista varten.
8948:
8949: Helsingissä syyskuun: 8 päivänä 1932.
8950:
8951: Paavo Ruotsalainen. Väinö Malmivaara.
8952: Kalle Kämäräinen. Onni Hiltunen.
8953: Taavetti Nuutinen. Yrjö Räisänen.
8954: 0. P. Rissanen. Armrus Parusonen.
8955: 258
8956:
8957: IV,65. - Rah. al. N:o 61.
8958:
8959:
8960:
8961:
8962: Salo y. m.: Määrärahan osoittamises·ta tiepenkere,en }'a sil-
8963: lan rakentamiseksi Puolangan-Vaalan maamtiellä ole-
8964: vaan Oterman lossipaikkaan.
8965:
8966:
8967: E dus!kunn aHe.
8968:
8969: Tie- ja vesirakennushallituksen Oulun Sillan rakentaminen pweeooolevaan,
8970: piill'ikonttorin toimesta on suori•tettu tut- n. 400 metrin levyise.en sa.hneen 0\'Il p&-in
8971: kimukset ja kustannusarvio siHa:n raJkJen1:a- help'po ·sen vuoksi, että mainittu saJmi on
8972: 'ID.iseksi P·uolangan-Vaalan maantiellä ole- niin matala että lotja ei kaikkina ~esinä
8973: vaan Oterman lossipai'kkaan. Jostain lainkaan siinä kulje, jopa joskus ajetaan
8974: syi.stä on: kuitenkin sanotun työn rahoit.ta- siitä autolla pohjitsekin, joten 'työ, luikuun
8975: minen jäänyt pois v. 1933 talousarviosta 'Ottamatta pienempää vesiaukko:a, olisi vain
8976: samnin1rnin eduskunnaHe jätetystä työttö- matalan tiepenke:reen rakentamista.
8977: myyssuunnitelmasta, joissa kummassakaan Ylempänä olevan perusteella ehdotamHl.e,
8978: ei muuterukaan esiinny mitään nimitettyä
8979: työtä Puolangan ja Utajärven kuntien että Eduskunta ottaåsi v. 1933 ta-
8980: alueilla, vaikka on luonnollista että lousarvioon 300,000 markan määrä-
8981: työnpuute painaa sikäläisen väestön elä- rahan tiepenketeen ja sillan raken-
8982: mään raskaan leiman, aivan samoin kuin tamiseksi Puolangar~r-- Vaalan maan-
8983: ·muitten!kin sarrna:ssa asemassa olevien ym- tiellä olevaan Oterman lossipatikkaan.
8984: päristölmntien, joihin useampiin kuitenkin
8985: on suunniteltu jonkinlaisia varatöitå.
8986:
8987: Helsi:ngissä 10 p. syysmuuta 1932.
8988:
8989: S. SaJo. 1\1. 0. L&htela..
8990: IV,66. - Rah. al. N :o 62.
8991:
8992:
8993:
8994:
8995: Salo y. m.: Määrär'(J)han osoittamisesta siltarakennuksen
8996: aloittamiseksi Ut~järven lossipaikalle Puolanga'flr-U ta-
8997: järven maantiellä.
8998:
8999:
9000: E d u s k u n n a ll e.
9001:
9002: Viittaamalla aikaisemmin, v. 1930 ja 1931 että, lilduskunta ottaisi v. 1933 me-
9003: valtiopä,ivi11e j.ättäm:ij,mme rahaasia,aloittei- noarvioon 500,000 markan työmii)i..
9004: siin ja koska nyt ei parermnin v. '1933 rärahan siltarakennuksen aloittami-
9005: talousarvioon >kuin hallitll!ksen laatimaan seksi Utajärven lossipaikalle Puo-
9006: työttömyysesitykseenkään o1e sisällytetty langa'flr-U ta järven maantiellä.
9007: tarvittavia ty;ömäärära:hoja ,sanotuissa aloit-
9008: teissa tarkoitettuun työhön, saamme t;äten
9009: ehdottaa,
9010:
9011: Helsingissä. 10 p. syyskuuta HJi32.
9012:
9013: S. Salo. Eero :Nurmesniemi.
9014: M. 0. Lahtela. Janne KoivurliJlta.
9015: 260
9016:
9017: IV,67. - Fin. mot. N:o 63.
9018:
9019:
9020:
9021:
9022: Österholm: Angåe,nde anvisande av förhöjt anslag för un-
9023: derhåll av remmare, kummel och övriga sjömärken.
9024:
9025:
9026: T i ll R i k s d a g e n.
9027:
9028: Under en följd av år ha anslagen för tresse, som ä:gnas sjöfartsväsendet, at:t för
9029: sjöfar,tsväsendet varit så knappt utmätta hela detta förval:tnings'Område upptagits i
9030: att anordniil1garna för sjöfartens tcyggande budgetpro'Posil:ti10nen för år 11933 icke fullt
9031: icke kunnat hållas i tillfredsställande skick, 39 milij. mark, medan enibart för lands~ägs
9032: äm mindre ihar det v.ari:t möjlig:t altt föra aribeten föreS'1ås 117 miil:j. mar<k. Den
9033: förhåmandena på detta område framåt, så njug·ghet, varmed sj,öfartsviiisendets an-
9034: att en ,tidsen:Li~g utveckHng !hade kunnat slagsbelrov beihandlats, sk&Ll i .fmmtiden
9035: aga rum. Fasrt;a fyrar och .fyrlartyg, soon visa sirua flöl'jder ocih krruva 'be:tydande ka-
9036: ansetts synnerligen nödvä:ndiga, ha ick!e kun- pital Sltatsmedel för att anordningarna för
9037: nat byggas, ej heller ha fartygen undar- sjöfartens tryggande ;skola kunna bringas
9038: hålli:tis piå det sätt, ·som vore heihövligt för i tillfredsstä:llande skick och för att vårt
9039: att skydda dem :frånl att taga skada, båtar land på detta område skall komm:a upp till
9040: ha icke anskaffalts til:l lotsplatserna i~ nö- den nivå, som en tidsenlig ut\Ceckling förut-
9041: dig omfattning och undedJJälle~t av sjömär- sätter.
9042: ken, lotsstugor, hamnar och kajer har läm- Särskilt beklagligt måste det ~anses vara
9043: nat my;cket övr~g1t att ~önska. Det kan icke att .anslaget under 13 Ht. II kap. 10 mom.,
9044: bestridas att hela detta förvaltn1ngsom- unde,rhåll av remmare, ilrnmmel och övriga
9045: r.åde rönt ringa förståelse oCJh icke e:rlhål- sjömärken, under flere år varit så kna;ppt,
9046: lit den omVJårdnad från ~r.egeringens' och a1:1t de fasta sjömärken:a idke kunnat tilil:-
9047: riJksdagen:s sida, som hade varit påkallat börligen underhållas och att det icke va-
9048: av ihänsyn till sjöfartens ibetydelse i 'V'årt rit möjligt att upprätthå:lla remrnarbestån-
9049: ekonomiska }iv. 1Samtidigt S'Om kommuni- det i dess noranala, på de officiJ~lJa sjökor-
9050: kat1onsmedlen på fas:tlandet undergått en ten angivna om.fattning. Av fina:rusieHa
9051: rik utveckling genom att järnvägs- och skäl ha hela farleder nedlagts oc!h dessutom
9052: land:svägsnätet oa:vbrutet utbygg:ts' ·och för- ha vid kusterna många hundratal remmare
9053: bättrats samt :telefon- och post:förbindel- indragits. Därav har följt <en betydande
9054: serna utvi,dgats, iha ,förhållandena i skär- osätkerlmt, då remmare, SOIIll. äro angiiVlla
9055: gården och kustvattnen: öv;e~huvud lämnats på sjokol'ten, befunnits vara avl'ågsnade.
9056: på en ef.te:t1bliveru stånd'Purukt, i den mån Flere grundst.ötningar ha jämväl aN denna
9057: de icke 1g1ått :tillbaika. Utan att jäJm:förel- anledning inträffat. TiH följd av :rued-
9058: ser i öv,rig1t anstiHlas, ligger det niilra tili skärninge,n av anslaget för ifrågavarande
9059: hands att 'betrakta det som i viss må:ru he- ändamål blev siltuationen i bÖ!rjan av detta
9060: lysande för det mått av omsorg och in- år fu!llständigt ohålLhar och regeringen
9061: IV,67.- Österholm y. m. 261
9062:
9063: nödgades i särskild proposition anJhålla om I sin p.roposition om heviljande .av till-
9064: tillskottsanslag, 150,000 mark, för a;tt an- läggsanslag för underlhå1l av remmare och
9065: slag.et skulle uppgå till det belop;p, 900,000 sjömärken under detta år erinrade rege-
9066: mark, som under alla förhåHanden utgör ringen om att det enligt förordningen av
9067: det minimum, vilket i:cJke kan underskridas, den 1 juni 192'2 Dm fyrar och andra sä-
9068: om .det skall vara möjiligt att upprättfuålla kerhetsanstalter fö,r sjöfal'lten åligg& sta-
9069: remmarheståndet i dess nuvarande, starkt ten att genom sjöfartsväsendets försorg in-
9070: beskurna omfattning. Emellertid föreslås rätta och underhålla i de a1lmänna farle-
9071: i proposi..tionen för detta ändamål endast derna erforderliga fyrar, båkar, remmare
9072: 850,000 mark, vilket förutsätter att :de och andra anordningar, ävensom att samt-
9073: fasta S!jömärkenas förfall kommer att liga dessa sä!kerh.etsanordningar äro ut-
9074: fortgå och att remmare ytterligare måste märkta å de officieHa sjökol't, som av sjö-
9075: indragrus. Detta står dock i överensstäm- fartsstyrelsen utgivas tiU 'allmänt begag-
9076: melse var'ken med sjöfartens eHer statens nande och fö11ty icke utan risk: fö,r :sjöfar-
9077: intressen och trots att statens finansierla ten kunna avlägsna:s. För att staten skaH
9078: trånlgmål gör det nödvändigt att den strän- tiHbörligen kunna fylla si.na lagligen
9079: gaste S[)arsanilllet iakttages, bör .en ökllling åtagna foobim.delser, bör det dragas försorg
9080: av anslaget under derbta moment äga rum. om att erforderliga medel stäHas t:iJll för-
9081: Det :tillsikott, som behöves för att täcka det fogande för ändamålet.
9082: oundgängliga alliSlagsbehovet, är minst Med stöd av det som ovan framhållits
9083: 100,000 mark. I händeLse detta. ti1lägg be- får jag vördsamt föreslå,
9084: viljas, skulle hela anslaget under detta mo-
9085: ment utgöra 950,000 mark oclh dihl'igenom att Riksdagen måtte under 13
9086: torde det bliva m~jli,gt att utför.a de nöd- H. t. II kap. 10 mmn. i statsförsla-
9087: vändigaste rep'arationsarbetena å fasta sjÖ·- get för år 1933 anvisa 950,000 mark.
9088: märken samt att b~behålla utprickningen
9089: av farlederna i dess nuvarande utsträck-
9090: ning.
9091:
9092: Helsingfors den 9 septemher 1932.
9093:
9094: John Österholm.
9095: 26.2
9096:
9097: lV,67. - Ra.h. al. N:o 6!i Suomennos.
9098:
9099:
9100:
9101:
9102: Österholm: Lisämä(i;rärahar,~> osoittamisesta viittojen, kum-
9103: pelien ja muiden merimerkkien kunnassapitoo varten.
9104:
9105:
9106: E d u .s k u n n a ll e.
9107:
9108: Monena monituisena vuotena on meren- jollakin tavoin valaisevana sitä seikkaa, ·että
9109: ku1kulaitokselle osoitettu määrärahoja niin Iwko tätä hallinnonalaa varten on vuoden
9110: niukalti, että mel'enkulun turvallJillis:ta tar- 1933 tulo- ja menoarvioesitytkooen otettu va.-
9111: koittavia laitteita ei ole voitu pitää tyy- jaat 39 miljoonaa markkaa, silloin kun YJk-
9112: dyttävässä kunno!l!Sa, saati ollut mahdollista sistään maantierakennuksiin ehdotetaan 117
9113: edistää oloja tällä alalla, niin että ajan- miljoonaa markkaa. Se niukkuus, jolla
9114: mukaista kehitJ"stä olisi voinut tapahtua. merenkulkulaitoksen määrärahatarpeita on
9115: Kiinteitä loistoja ja majaikkalaivoja, jotka •kohdeltu, on tulevaisuudessa tuova omat
9116: on katsottu erittäin tarpeellisiksi, ei ole seurauksensa ja vaativa melkoisia p:äälomia
9117: voitu rakentaa, ei liioin ole aluksia pidetty valtionvaroja mer.enkulun turvaamista tar-
9118: sellaisessa kunnossa kuin olisi tarpeellista koittavien laitteiden saattamiseksi tyydyt-
9119: ollut niiden suojelemiseksi vaurioitumasta, tävään kuntoon ja maamme nostamiseksi
9120: veneitä ei ole luotsipaikoille han:ki.ttu .riit- tällä alalla sille tasolle, jota ajanmukainen
9121: tävää määrää ja merimerkki·en, luotsitupi·en, kehitys edellyttää.
9122: satamain ja laiturien ylläpito ·on jättänyt Erikoisen valitettavaksi on katsottava.,
9123: toivomuksille paljon sijaa. Ei käy kieltä- että 13 P. l:n II luvun 10 momenrtin koh-
9124: minen, että koko tämä hallinnonala on saa- dalla oleva määräraha viittojen, kumpelien
9125: nut vähän ymmärtämystä osakseen eikä ja muiden merimerkkien lkunnossapitoa var-
9126: sille ole hallituksen ja eduskunnan taholta ten on moill!ena vuotena o'llut niin vähäinen,
9127: annettu sitä huoltoa, joka siihen merkityk- että kiinteitä merimerkkejä ei ole voitu pi-
9128: seen nähden, mikä mererrk'lllulla on tää asianmukaisessa kunnossa ja ettei ole
9129: maamme taLoudelliselle ·elämälle, olisi ollut ollut mahdollista pysyttää viitta;kantaa nor-
9130: tarpeenvaatima. Sill'aikaa 'kuin manner- maalisessa, viralJi.sissa merikorteissa merki-
9131: maan kulkuneuvot ovat oUeet vilkkaan ke- tyssä laajuudessa. Rahallisista syistä on ko-
9132: hityksen alaisina, ,rautatie- ja maantieverk- konaisia väyliä jätetty viitoittamatta ja sitä-
9133: koa kun on yhtä mittaa lisää rakennettu ja paitsi rannikoilla useita satoja viittoja pois-
9134: parannettu sekä puhelin- ja postiyhteyksiä tettu. On aiheutunut melkoi,sta epävar-
9135: laajennettu, on saariston ja rannikkove- muutta, kun merilrortteihin merkittyjä viit-
9136: sien olot ylipäänsä jätetty ta:lmpajulle, mi- toja on havaittu jätetyil pairkoilleen pane-
9137: käli eivät ole suorastaan taantuneet. Ryh- matta. Monta karilleajoa on sen johdosta
9138: tymättä tekemään vertailuja muuten, on myöskin sattunut. Tähän tarkoitukseen va-
9139: lähellä pitää me:t~enkulkulaitokseen kohdis- ratun määrärahan typistämisen takia, kävi
9140: tetun huolehtimisen ja harrastuksen määrää tilanne kuluvan vuoden alussa ihan kestä-
9141: IV,67.- Österholm y. m. 263
9142:
9143: mffittömäksi ja hallituksen oli pakko eri tyi-
9144: 1
9145: Esityksessään lisämäärärahan myöntämi-
9146: sessä esityksessä anoa 150,000 markan suu- sestä viittojen ja merimerkkien kunnossa-
9147: ruista lisämääräraha,a, jotta määräraha nou- pitoa varten kuluvan vuoden aikana halli-
9148: sisi 1siihen summaan, 900,000 markkaan, joka tus muistutti, että loistoista ja muista me-
9149: joka tapauksessa on se pienin erä, jota ei renikulkuturvallisuuslaitteista 1 p :nä kesä-
9150: voida .alittaa, jos mielii pysyttää vi.ittaikan- kuuta 1!)2,2 annetun asetuksen mukaan on
9151: nan nykyisessä, kovasti typistetyssä laajuu- valtion rakennettava ja yHäpidettävä meren-
9152: dessaan. Esityksessä ehdotetaan kuite*in kulkulaitoksen toimesta yleisissä kulkuväy-
9153: tähän tarkoitukseen ainoastaan 850,000 lissä merenkulun rturvaamiseks~ tarvittavat
9154: markkaa, mikä tietää sitä, että kiinteiden IJ:oistot,. majakat, viitat ja muut laitteet sekä
9155: merimerkkien rappiotila jatkuu ja että viit- että ik;aikki nämä turvallisuuslaitteet on
9156: toja on yhä poistettava. Se ei kuitenkaan ole merkittävä merenkulkuhallituksen yleistä
9157: merenkulun eikä valtion etujen mukaista, ja käytäntöä varten valmistamiin virallisiin
9158: siitä huolimattru, että valtion raha-ahdinko merikorttelhin eikä niitä voida sen vuoksi
9159: tekee mitä ankarimman säästäväisyyden merenkulkua vaarantamatta poistaa. Jotta
9160: noudattamisen välttämättömäksi, tulee tä- valtio pystyisi asianmukaisesti täyttämään
9161: miin momentin kohdalla olevaa määrärahaa laillisesti tekemänsä sitoumukset, on pidet-
9162: koroittaa. Lisäys, joka tarvitaan välttämät- tävä 'huoli siitä, että tarvittavat varat as.e-
9163: tömän määrärahatarpeen tyydyttämi,seksi, tetaan tarkoitusta varten käytettäväksi.
9164: on vähintään 100,000 markkaa. Jos tämä YHäsanotun nojalla saan kunnioittaen
9165: lisäerä myönnetään, inOusee koko tällä mo- ehdottaa,
9166: mentilla oleva määräraha 950,000 ma!1k-
9167: kaan, ja siten käynee mahdolliseksi suorit- että Ed1tskunta ottaisi valtion
9168: taa kaikkein tarpeellisimmat kiinteiden vuoden 1933 tulo- ja menoarvioon
9169: merimerkkien korjaustyöt ja pysyttää väy- 13 P. l:n II luvun 10 momentin koh-
9170: lien viitoitu.S nykyisessä laajuudessaan. dalla 950,000 markkaa.
9171:
9172: Helsingissä, syyskuun 9 p:nä 1932.
9173:
9174: John ö.sterholm.
9175:
9176:
9177:
9178:
9179: 12
9180: 264
9181:
9182: IV,6s. - Raih. al. N:o 64.
9183:
9184:
9185:
9186:
9187: Aalto-Setälä y. m.: Määrärah!(tn osoittamisesta Rawman lai-
9188: vavä]jlän syventiilmistä varten n. s. Pihlauksen pohjois-
9189: 'f'leimari~Jt kohdalla.
9190:
9191:
9192:
9193: E d u s k u n n a 11 e.
9194:
9195: Laivaväy,lällä Rauman edustaHa olevista ollut vientimäärään nähden toisella sijalla
9196: Valkeakarin loistoista noin 1 meripeninkul- koko maassa. Selluloosa taasen viedään
9197: man matkan päässä suuntaan LLP löytyy maasta niinkin suurilla laivoilla, että ne
9198: lllii:n sanotusta Pihlauksen poh'joisrei.ma- vaativa:t taatusti 7.5 metrin syvyyden. Jo
9199: rista suuntaan LE lin:ja1oisrtojen osoitta- ,t.ästä syystä on luonnol'lista ja välttämä-
9200: malla väylällä noin 100 metrin pi,tuinen ja töntä, :että Rauman laivaväylältä poi8te-
9201: 20 metrin levyinen kiviriutta. Riu,tta on taan edellämainittu riutta.
9202: pääasiallisesti pieniä ny;r,kin ja pään ko- l\jun riutta on tutkittu vasta kuluvan
9203: ikosia kiviä, joukossa my;ös siellä täällä suu- syyskuun 1 päivänä, ei merenkulkuihallitus,
9204: r.eanpia aina parinkin metrin läpimittaisia jossa sen poistamista pidetään välttämät-
9205: kiviä. Laivaväylän virallinen syvyys on tömänä, ole ehtinyt eikä voinut tehdä halli-
9206: 7.5 metriä. Riutta mataloittaa väylää siten, tukseUe ehdotusta määrärahan myöntämi-
9207: että se sanotulla kolhdalla' on matalimmasta sestä tarkoitukseen siten, että hallitus olisi
9208: paikasta 6.5 metriä. Riutta on kulluvan ,noinut ottaa sen huomioon ensi vuoden
9209: syyskuun 1 päivänä luotsihanitu:ksen toir mäffirärahoja suunniteltaessa. Työrn: siirtä-
9210: mesta tutkittu sen vuoksi, että eräs amerik- minen vuodeUa tällaisessa tapauksessa
9211: kalainen vajaak 7 metriä sy:vässlä kulweva mä;ärärahoj,en puuttumisen vuoksi olisi hy-
9212: laiva viime kesänä luotsin ohjaamana ajoi vän merimiestavan vastaista ja voisi aiheut-
9213: siinä kivelle. Kustannukset riutan poista- rtaa suuriakin vaihinkoja ja kustannuksia
9214: misesta ja väylän syventämisestä 7.5 met- valtiolle korvausvaatimusten muodossa.
9215: iriin on laSikettu 75,000 markalksi. Edelläsanotun perusteella saamme kun-
9216: Riutta voitaisiin kyllä kiertää, mUitta nioittaen ehdottaa,
9217: sitä varten tarvitsisi asettaa uusia loisto-
9218: pareja, joiden rwkentamis- ja kunnossapito- että Eduskun,ta ottaisi e~Jtsi vuo-
9219: kustannukset ylittäisivät huomattavarsti riu- den menoarviool/t 75,000 markkaa
9220: tan poistaani,sesta johtuvat kustannukset. R,aumal/t laivaväylällä n. s. Pihlauk-
9221: 'TaJhtomatta tässä yhteydessä kosketella sen pohjoisreimarin lähellä olevan
9222: laajemmalrti Rauman meriliikenn,että, mai- kiviriutan poistamista varten siten,
9223: nittakoon vain, että Rauma ·on nykyisin että laivaväylä tulisi 7.6 metr·in
9224: tärkeimmän vientitavaraanme, selluloosan, syvyiseksi.
9225: tärkeimpiä vientiasemia, on;pa se joskus
9226:
9227: Helsingissä syy:skuun 12 päivänä 1932.
9228:
9229: T. A. Aalto-Setälä. Kaino W. Oksanen.
9230: 265
9231:
9232: IV,~;9. - Rah. al. N :o 65.
9233:
9234:
9235:
9236:
9237: Sahlstein y. m.: Määrärahan osoittamise:sta sulkutelakwn
9238: rakentamista varten Turun satam:aan.
9239:
9240:
9241: E d u s k u n n a ll e.
9242:
9243: Hallituksen esityksessä eduskunnalle li- omistaman telakan laajentamista on pidetty
9244: sämäärärahan myöntämisestä ylimääräisten vain väliaikaisena toimenpiteenä, koska Tu-
9245: töiden käyntiin panemista varten työttö- run telakan rakennuskustannusten on ar-
9246: myyden torjumista silmällä pitäen (Halli- veltu nousevan siksi huomattaviin summiin,
9247: tuksen esitys N :o 69) ehdottaa haJllitus si- ettei valtion varoja nykyisissä oloissa ole
9248: vuLla 11, että H:iJetalahden Sulkutelakka ja katsottu voitavan tähän tarkoituikseen riit-
9249: Konepaja 0. Y :lle myönnettäisiin 4,000,000 tävästi uhrata. Turun kaupuniki on nyt-
9250: ma:vkan suuruinen avustus sen sulkutelakan temmin kuitenlkin puolestaan suostunut var-
9251: laajentamista varten ehdolla, että Helsin- sin huomattaviin uhrauksiin telakan raken-
9252: gin kaupunki myöntää samaan tarkoituk- tamiseksi Turkuun ja pyytänyt ainoastaan
9253: seen 1,500,000 markkaa. Tehdessään tämän 7,000,000 markan suuruista valtionavustusta
9254: ehdotuksen on hallitus jättänyt huomioon suunnitelmiensa toteuttamiseksi: Kun pyy-
9255: ottamatta Turun kaupungin hallitukselle detty avustus ei ole tämän suurempi ja to-
9256: jättämän anomuksen saada vwltion varoista dennäköistä on, että Tmun kaupunki ei
9257: avustusta 7,000,000 markkaa uuden sulku- vastaisuudessa enää ole halukas tällaisiin
9258: telakan rakentamista varten Turun !kaupun- uhrauksiin, näyttää mielestämme sopiva
9259: gin satamaan n. s. Korppolaisvuoren rin- ajankohta olevan käsillä toteuttaa telakka-
9260: teeseen. Kun alle:kirjoittaneet katsovat, suunnitelma Turussa ja täten saa,ttaa suur-
9261: että hallituksen esitys niin hyvin kansanta- telakkakysymys lopullisesti pois päiväjärjes-
9262: loudellisesti kuin valtiotaloudellisesti ei ole tyksestä. . Muutoin viittaamme ehdotuk-
9263: riittävästi harkittu, jotavastoin Turun kau- semme perusteluiksi siihen laajaan selvityik-
9264: pungin ehdotuksen hyväksyminen tietäisi seen, jonka Turun kaupunki on myötäliit-
9265: suurtela.mkakysymyksen lopullista ratkaisua tänyt telakkakysymystä koskevaan anomuk-
9266: maan yleisiä etuja silmällä pitäen, katsomme seensa ja painostamme tämän yhteydessä
9267: syytä olevan kunnioittaen esittää eduskun- lyhyesti ainoastaan seuraavia näkokohtia.
9268: nalle seuraavaa. ,Sen jä1keen kun Suomenlinnan telalkka
9269: Kaikissa niissä asiantuntijalausunnoissa, on rakennettu käyWi.kelpoiseksi, voidaan
9270: jotka on annettu suurtelwkkakysymyikses- Helsingin kaupungin telakkaolot katsoa
9271: sämme, •on yksimielisesti esitetty se käsitys, säännöllisen merenku~n kannalta pää-
9272: että suurtelakkakysymys maassamme saa- asiassa tyydyttävästi järjestetyiksi. Hieta-
9273: daan lopullisesti ratkaistuksi vasta sitten lahden nykyisellä telakalla vcoidaan tela-
9274: kun telaJkka on rakennettu Turlkuun. Hie- koida kaikki kauppalaivastomme pienemmät
9275: talahden Sulkute.lakika ja Konepaja 0. Y :n ja keskikokoiset laivat, jonka lisäksi Suo-
9276: 266 IV,69. - Turun sataman sulkutelakka.
9277:
9278: menlinnan telakka voi suorittaa saännölli- talahden tela:kan kokonaiskustannuksista,
9279: sessä merenkulussa tarpeelliseksi havaitta- noin 9,000,000 markkaa, menee pyöreissä lu-
9280: vat sellaiset korjaukset kuin pohjain maa- vuissa 5,000,000 markkaa kJonepajojen laa-
9281: laamiset, propellikorjaukset, uusien levyjen jennuksiin ja tela;kan hoidossa väilttämättö-
9282: asettamiset j. n. e. Ainoastaan suuremmissa miin tekniilisiin laitteisiin. Ainoastaan
9283: aluksissamme toimitettavat haaksirikko- tai 4,000,000 maDkkaa tulisi käytettäväksi itse
9284: perruskorjaukset täytyy suorittaa muualla allasrakennustöihin. MainitUJt 5,000,000
9285: olevi~a telakoissa. Kun maamme kauppa- markkaa ovat 'Siis va:coja, jotka suoranaisesti
9286: laiV!astossa on ainoastaan kuusi sellaista lisäävät yhtiön omaisuuden arvoa. Turun
9287: alusta., jotka ovat säännöllisessä vuoro- telakassa käytetään kustannusten kokonais-
9288: liikenteessä ma:amme ja ulkomaisten ~sata määrrä, 15,000,000 markkaa, yksinomaan itse
9289: mien välillä, ei suurempien korjauks:i.en !SUO- tela;kkara:kennukseen, jotavastoin tela:kkaa
9290: rittamista varten näissä aluksissa ole syytä hoitava yhtymä, A. B. Crichton V:ulcan 0. Y.
9291: uhrata julkisia va11oja. Maini,tut alulmetkin itse hanJkkii omilla varoiHa tarvittavat ko-
9292: voivat suuremmitta; kustannuksitta siirtyä neelliset laitlteet. Tämä ve'l'ltahlu jo osoittaa,
9293: Turkuun rakennettavassa telakassa korjat- että myönnettävä valtionapu tulee ty;öttö-
9294: taviksi. myyden torjumista silmällä pitäen käyte-
9295: Suurtelakan ralkentamisen puolesta Tur- ty;ksi huomattavll/Sti tehokkaammin Turussa
9296: kuun puhuvat useat seikat. Telakan saa- kuin Helsingissä. Samaa osoittaa kustan-
9297: minen maahamme ,Suomenlahden taistelu- nusarvioiden muukin yksityiskohtainen ver-
9298: alueen ulkopuolelle on yksi puolustuskysy- tailu. Himalahden sulkutelakan laajen:ta-
9299: myksemme tärkeimpiä elinehtoja. ·Talvi- mista varten laadittu kustannusarvio osoit-
9300: laivaliikenteemme kanna1ta on myöskin taa nimittäin, että kustannusten kokonais-
9301: välttämätöntä, että suurtelakka sijaitsee sa- määrästä ainoastaan 3.5 milj. markkaa käy-
9302: tamassa, johon vailkeimpinakin jäätalvina tetään työpaikkoihin, jotavastoin loput, 6.5
9303: on suhteellisesti helppo pääsy. Tältä kan- milj. markkaa, hankittaviin ain~siin ja
9304: nalbakin on Turun satama sopivin maas- työn johtoon. 'Työpa1kkojHn osalle lankea-
9305: samme olevista telaJkan paikaksi. Jotta kor- vasta määrästäkin huomattava osa suorite-
9306: jaustelalkka voisi olla toimikykyinen, on tär- taan todennäköisesti konepajan palveluk-
9307: lmää, että se sijoitetaan mahdollisimman sessa oleville 3/mmattityöläisille, jdten varsi-
9308: hyvin varustetun laivaveistämön yhteyteen, naiseen raakaan työhön, johon voidaan
9309: koska vain täten saadaan takeita siitä, että osoittaa työttömiä hen:kilöi.tä työnvälitystoi-
9310: telakassa suoritettavia l~orjaustöitä varten mistojen välityksellä, tullaan käy;ttämään
9311: on saatavilla ammattitaitoist'a työvoimaa. korkeintaan 2,000,000 mar~kaa. Suurim-
9312: A. B. Crichton Vulcan 0. Y :n laivaveistämö man osan tästä määrästä suorittaa Helsin~
9313: on tunnetusti suurin ja paras maamme lai- gin kaupunki, jotavastoin valtionavustus tu-
9314: vaveistämöistä, joten kansantaloudellisena lee pääasiassa käytettäväksi telakan teknil-
9315: tuhlauksena olisi pidettävä uusien veistä- lisiin laitteisiin ja konepajojen uusimisiin.
9316: möiden rakentami,sta toisiJ'le paikkakunnille Turun !kaupungin telakkaa varten laadirttu
9317: telakkakysymyksen ratkaisemiseksi. kustannusarvio taas osoittaa, että kokonais-
9318: Hallituksen esitys eduskunnalle tarkoit- kustannusten määrästä 8,000,000 markikaa
9319: taa ylimääräisten töiden 'käyntiin panoa käy;tetään etupäässä ammllittitaidottoonan
9320: työttömyyden torjumista silmällä pitäen. työväestön palkkaamiseen. !Siitäkin 7,000,000
9321: Verrattaessa tältä näkökannalta julkisten markan määrästä, joka on merkitty koneis-
9322: varojen käyttämistä HietailaJhden ja Turun tojen j·a teknillisten laitteiden hankkimiseen
9323: telakkatöihin v·oidaan todeta seuraavaa. Hie- menee huomattava osa työpalk!koihin paik-
9324: IV,69. - Sahlstein y. m. 267
9325:
9326: ka:kunnalla olevissa teollisuuslaitoksissa. määrä tekee 7,000,000 ma~kkaa puuttuu tar-
9327: Kaikissa tapauksissa varoja uhraUaessa Tu- vi,ttwvasta määrästä 3,000,000 markkaa edel-
9328: run telakkaan koko valtionavun mä:ärä tulee lyttäen, että sanottu ehdotuksemme hyväJk-
9329: käytetyksi siihen tarkoitukseen, jonka saa- sytään. Tämän johdosta ehdotamme kun-
9330: vuttamiseen hallituksen esitys tähtää. nioittaen,
9331: Kun allekirjoittaneiden tarkoituJu;ena on
9332: usein mainittua hallituksen esitystä käsitel- että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
9333: täessä eduskunnassa ehdottaa, että halli- menoarvioon 3,000,000 markan mää-
9334: tuksen esittämä 4,000,000 markkaa myön- rärahan sulkutelakan rakentamista
9335: nettäisiin Turun kaupungille avustuksena varten Turun satamaan valtioneuvos-
9336: sulkutelakan rakentamista varten ·Turun sa- tolle jätetyn ehdotuksen mukaan.
9337: tamaan, ja kun .anotun avustuksen kokonais-
9338:
9339: Helsingissä, syyskuun 10 päivänä 1932.
9340:
9341: Gunnar Sahlstein. J. Kaskinen.
9342: J. Eri. Pilppula. Urho Kulovaara.
9343: T. A.. Aalto-Setälä. Emil Sa.rIin.
9344: Antero Lamminen. Aino Lehtokoski.
9345: P. Saarinen.
9346: 268
9347:
9348: IV,1o. - Rah. al. N :o 66.
9349:
9350:
9351:
9352:
9353: Korpisaari y. m.: Määrärahan osoittamisesta jäänmurt<.Jjan
9354: mkentamista varten.
9355:
9356:
9357: E d u s k u n n a ll e.
9358:
9359: Ulkomaankauppamme rakenteessa on 'seuraa että tämän alan teollisuuden tulisi
9360: viime vuosina tapahtunut huomattava muu- k.yetä lkäyttämäJän vi'enti,sa.tamiaan lrupi
9361: tos. Vientimme tä:r1keimmän tavararyh- vuoden. Kun järusuhteitten twkia eräci.tten
9362: mä:n, puutavaran ja puuteosten, arvo on satamien 'aukipitämisili läpi vuoden ~ei
9363: laskenut 3,711 milj. mk:sta v. 1927 1,772 voida ajatellakaan, oliisi tämän, vientiryh-
9364: milj. mk :aan v. 1'93,1. Samanaikaisesti on män etujen mukai!sta, ~että tärkeimmät
9365: paperivanu:kikeen, pahvin, paperin y. m. vientisatamamme p.idettäisiin laivaliiken-
9366: vienti kohonnut 1,.678 m:ilj. mk :sta v. 1927 teelle avoinna niin aikaisin !keväällä kuin
9367: 1,828 milj. mk :aan v. 19:31. Puutavaran mahdollista ja nilin pitkälle talvella kuin
9368: osuus viennistämme ~on laskenut 5'9.03 'jääsuhteet suinkin sallivat.
9369: % :sta 40.2,4 % :iin, kun taas puuvanuk- Vientitavarasta · mruksettavat rauta,tierah-
9370: keen ja paperin osuus on noussut 216.69 dit laivaussatamaan va:iikuttav:at suorastaan
9371: % :sta M.52 % :iin. Vaikkakin nyt tapah- vientitavaran kilpailuky!kyisyyteen maail-
9372: tunut, kansantaloudellisesti ilahduttava manmarkkinoilla. Koko kansanta;louden
9373: muutos vientimme ilwlmolljpanossa ·osittain etujen muk&ista on niin ollen ·että raJ:ttic
9374: on tpula-aja.n aiheuttama, voitaneen kuiten~ kustannukset satamaan muodostuvat mah-
9375: kin oleUara, että vaikkaikin puutavaran suh- dollisimman ha1voiksi. Erinäisten vienti-
9376: teellinen merkitys jossain mäoärin sa·attaa satamain ~sulkemisen takia teollisuudelle
9377: kohota, ·ei tämä tavararyhmä enää tule syntyvät lisäkustannuikset ·ovat melkoiset.
9378: saavuttamaan ~enti,st.ä asemaansa viennis- Esimerkkinä mainittakoon, että eräs Käki-
9379: sämme. salmessa sijaitseva seliulooSiateihdas, 'jonka
9380: Tapahtunut muutos asettaa merenkulu'lle vientisatama ~on Vi~puri-Uuras, saa mak-
9381: uudet vaatimukset. ,Puutavaranvientihän saa lisärwhtia 120,000-186,000 mk. kuu-
9382: on aina ollut ja on edelleenkin suurelta kausittain laivatessaan tavaran'S& Kotkan
9383: osalta sesontkivienrtiä, .se on, vienti keskit- kautta ja 2168,000--308,000 mk. laivates-
9384: tyy kesään ja !Syksyyn.. Erinä.isten vien~ s&an Hangon kautta. Enso-Gutzei;t Oy. on
9385: tisatami~emme suhteellisesti lyhyt purjeh- laskenut että se niitten tehtaitten osalta,
9386: duskausi ei ole puutavaranviennille tuot- joitten vientisatama on Viipuri---<Uuras,
9387: tanut sanottava111 haittaa. ,Sitäv,astoin puu- saa maksaa kuukausittain n. 411,000 mk.,
9388: vanuftdmen ja paperin sekä faneerin vi'enti enlffillmän rahteja laivatessaan tavarat Kot-
9389: jatkuu jokseenkin tasais,ina kuukausi-, vi~e kan kautta. SiLloin kun Kotikaikin on sul-
9390: läpä viikkomäärinäkin läpi vuoden. Siitä jettuna ja vi'enrti toimitetaan Helsingin tai
9391: IV,7o. - Korpisaari y. m. 269
9392:
9393: Hangon !kautta, kohoavat rahtikustannuk- ja Voima ov:at täysin kunnossa ja voita-
9394: set itä-suomalaisille tehtaille tavattomasti. neen niitten vastainen toimintakausi bskea
9395: Niinpä maksaa rautati,ehallituksen laskel- urs~eissa vuosikymmenissä.
9396: mien muka,a;n '2,!500 tonnin selluloosamää- Näissä oloissa vaatii kansantalouden etu,
9397: rän kuljetus Ensosta Kotka,an 1{)12,7,50 m!k., että viip,ymättä ryhdytään toimelllpiteisiin
9398: mutta Hankoon 1'59·,,750 mk., Kyminteh- uuden jäänmurtajan hankkimiseksi. Jos sel-
9399: taalta Kotkaan 48,.750 mk., mutta He1sin" lainen hankitaan, voitaneen V:i:Upuri-
9400: kiin 91,250 mk., Varkaudesta KotkaJan Uuraan sataman .aukipitämisaik,aa tpiden-
9401: 11'5,500 mk., Helsinkiin 149,,2!50 mk., Lä:s- täJä noin !kuukaudella. Kotkan satamaa voi-
9402: ikelästä Kotkaam 150,250 mk., mutta Hel- taisiin suotuisina vuosina :pitää auki yksi-
9403: sinkiin 185,750 mk. Vientimme kilpailu- toista kuuka1l!tta, Helsinkiä mahdollisesti
9404: kykyi!syys ullmmaan markkinoilla vaatii koko vuosi. Pohjanlahden tärkein vienti-
9405: ehdottomasti, että talv.1liikcennettä ry~hdy satama, Pmi-:JY.Läntyluoto, jonka merkitys
9406: tään ~suunnittelemaan sillä pohj.alla, että uuden ~sisämaanradan valmistuttru·a huomat-
9407: tärkeimpiä vientisatamilamme pyritään pi- tavasti kasvaa, voisi !Samoin :pysyä mel-
9408: tämään avoinna niin kauan kuin malhdol- koilsta pitemmän aika:a .aV'oinna, j,a Rauman,
9409: l~sta. Vaasan, Kolkko1an y. m. satamien avaami-
9410: Erinäiset satamakaupung.1t ovat silmällä- nen voisi tapa:htua viikkoja aikaisemmin
9411: pitäen vientimme kokoonpanossa ta,pahtu- kuin nykyjään. Oulu ja muut pohjoi,set iSa-
9412: neita muutoksi a viime vuosina uhranneet
9413: 1 tamat, jotka eivät ensinkään ole jäänmur-
9414: huomattavi'a summia satamain,sa !kunnosta- taja~mpua. saaneet, voitaisiin .avata muuta-
9415: miseen. Myöskin talviEikennettä ,on koe- mia viikkoj'a aikaisemmin.
9416: tettu avustaa hankkimaHa satamajäänsär- Uuden jäänmurtajan harrkkimiselle on ny-
9417: kijöitä. Mutta talvi:liikent~een ylläpitämi- kyaika otollinen. Ensinnäkin. on huomat-
9418: nen riippuu kuitenkin jäänmurtajalaivastos- tava että ni'in raaka~aineitten hinnat kuin
9419: tamme ja siitä politiikasta, jota jäänmurta- työkustannukset nyt ovat tavallista alhai-
9420: jain sijoittamisessa noudatetaan. Kuluvana semmat. Lisäksi voidaan uusi jäänmurtaja
9421: vuonna on sekä Vii:purin ·että eräitten Poh- nyttemmin ·rakentaa kotimaassa. Halli:turs
9422: janlahden kaupunkien puolesta viranomai- on työttömyyden torjumiseksi! kuluvana
9423: silta a.nottu, ~että as1anoma:isten satamien tal>"ena suunnitellut erinäisiä yleisiä töitä.
9424: aukipitämi,sai!kaa pidennettäisiin. Meren- Tätä suunnitelmaa vastaan on syyllä kyllä-
9425: kulkuviranomaiset ovat, vai,kkakin rtunnus- kin tehty se huomautus, että su'Thllnitel-
9426: tavat pidemmän talviliikenteen kansnnta~ tujen töitten !kansantaloudellinen tuotto al-
9427: loudelli,sen me:t~kity:ksen, ilmoittaneet •että kaa vasta vuosikymmenien kuluttua, toi-
9428: nykyisillä jäänmurtajavoimilla ja määrära- ,gisS'a tapauksissa ei sellaista ollenkaan tule.
9429: hoilla ei aukiolaajan pidentäminen voi tulla Lisä!ksi on syytä huomauttaa, ·että vaikka
9430: kysymykseen. Viipuriin nähden saattaa ly- ty·öttömyyttä suuressa määrin esiintyy teol-
9431: hentäminenkin käydä tarpeelliseksi. Jään- liJSuluderu a:lalla, ei teollilsuuden ammattita~
9432: murt.a:jistaiiL'Ile ovat Murtaja ja A,pu ,jo toiselle työväestölle ole suunnitelmassa so-
9433: siksi vanhentuneet, että niitä muutaman pivia töitä 'Varattu. Erikoisesti koskee tämä
9434: vuoden kuluttua tuskin ·ensinkään v·oidaan metalliteollisuuUa, jonka normaa:lityövoi-
9435: käyttää. Tarmo on perusteelli!sen, !kolmisen masta työtunitien mukaan la:Skettuna ·edel-
9436: miljoonaa nielevän korjauksen ta11peessa. 'leen n. 46 % on työtönnä. Ammattitaitois-
9437: Sampo on pian 35 vuoden ikäinen eikä si- t,en metallityöläisten sijoittaminen raken-
9438: täkään tehokkaasti voitane käyttää kym- nustö~hin tai metsänparannustöihin .ei ole
9439: mentä vuotta kauempaa. Vain .Jääkarhu kansantaloudelhsesti 'PUJolustettavissa., Uuden
9440: 270 IV,7o. - Jäänmurtajan rakentaminen.
9441:
9442: jäänmurtajan tilaaminen kotimaasta sitä- josta summasta noin puolet menisi työväen,
9443: vastoin antais:i kahden vuoden wjan työtä piirusta;jain, lkoTIJStruktöörien, vi:rili:amiesten
9444: !keskimäärin mo työläiselle ja vi:rili:ailiij:alle y. m ..pallcll!oihin. Jos katoottaisiitn. tultavan
9445: sekä lisäisi nykyisen työvoiman työtunti- toimeen 4,500 hv. jäänmurtajalla, laskisivat
9446: määrää huomattavasti ja kykenisi suuresti kust·runnukset muutamalla miljoonalla. Me-
9447: parantamaan työttömyystilannetta metalli- J.Ienkulkuviranomaise:t voinev.at hallitUJkseUe
9448: teollisuudessa. Jäänmurtajaan sijoitettujen 'aikanaan antaa tarkemman auuntn.:itelman
9449: vailtion varain ik!ansanta1oudetlillJffil tuott>o siitä, minkä tyyppinen ja suuruinen jään-
9450: olisi heti alussa va11si.n huomattava, koska murtaja olisi tarl\:oituksenmukaisin.
9451: sen kautta wentimahd(jllisUtutemme parani- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
9452: si'Vat. Näin ollen olisi midestämme syytä !kunnioittaen,
9453: työttömyyden torjum:i:se\ksi järj·est•ettäv.iin
9454: töihin ottaa uu:den jäiämurtajan rakentam:ir. että Eduskunta päättäisi ottaa
9455: nen. ensi vuoden talousarvioM Smk.
9456: Teollisuudelta saatujen ·ennalk!kolaskel- 25,000,000:- suuruisen arvWmäärä-
9457: main mukaisesti tulisi ·6,000 hv. sumuinen rahan uuden, ·kotimaasta tilattavan
9458: jäänmurtaja maksamaan noin 28 milj. mk., jäänmurtajan mk,entamtista varten.
9459:
9460: Helsingissä, 6 p :nä syyskuuta m32.
9461:
9462: Pa.avo K.'Orpisa.ari. Ka.apro Moilanen.
9463: Arvi Oksala. El1kiki Pullinen.
9464: Yrjö Koskelainen. Albin lVIanner.
9465: Vilho Nikkanen. Niilo Solja.
9466: E. M. Tal'lkika.nen. Emil :Sarlin.
9467: Antero Lamminen. T. A. Aalto..Setälä..
9468: S. Tuomikoski 0. H. Jussila.
9469: A1li Kallioniemi. Martti Pibkala..
9470: Kaino W. ;Ql~sa.nen.
9471: 271
9472:
9473: IV,n. - Rah. al. N :o 67.
9474:
9475:
9476:
9477:
9478: Salo y. m.: Määrärahan osoittamisesta kaoliinitutkim'USten
9479: toimittamista va1·ten Puolangalla.
9480:
9481:
9482: E d u s k u n n a 11 e.
9483:
9484: Yksityisestä aloitteesta ·on muutamina talousarviossa ·ei sanottuun. tarkoitukseen ole
9485: vuosina suoritettu jo ,alustavia ka·oliiniker- esitetty määrärahaa ehdotamme :kunnioit-
9486: rostumien tutkimuksia Kainuussa. Kun taen,
9487: kuitenkin ennenpitkää lienee taloudellioom- eUä Eduskunta ottaisi v. 1933 me-
9488: paa ostaa maassa tarvittava kao'liinisavi noarvioon 13 Pl. VIII luvun 8
9489: kotimaasta kuin tuoda se Saksasta, olisi mie- momentille 100,000 markan lisämää-
9490: lestämme nyt jo aika valtion toimin tutkitut- rärahan kaoliinitutkimusten toimitta-
9491: taa sanotut löydöt, jotta .ajan tullen kaivos- mista varten Puolangalla ..
9492: toimi voi,si alkaa. Kun kuitenkaan v. W33
9493:
9494: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 19:3,2,.
9495:
9496: S. Salo. Eero Nurmesniemi.
9497: M. 0. Lruhtela. Janne Koivuranta.
9498:
9499:
9500:
9501:
9502: 13
9503: 272
9504:
9505: IV,12. - Rah. al. N:o 68.
9506:
9507:
9508:
9509:
9510: Helo y. m.: Mää1·ämha.n osoittamisesta työttömyyden lie-
9511: ventämistä varten.
9512:
9513:
9514: E d u s k u n n a ll e.
9515:
9516: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviota lustellut asiantuntijoita eri aloilta. Vaikka-
9517: eduskunnassa käsiteltäessä kiinnitimme huo- kin asiantuntijat yleensä ovwt huomautta-
9518: miota siihen, että työttömyys oli jo silloin neet, että tällä hetkellä on vielä liian ai-
9519: saavuttanut sellaisen laajuuden, että yleis- kaista mennä lausumaan mitään varmaa
9520: ten töiden järjestämistä ja työttömyyden tilanteen kehityksestä, antavat heidän lau-
9521: lieventämistä varten menoarviossa osoitetut suntonsa kuitenkin ainakin jonkinlaista
9522: määrärahat olivat tarkoitukseensa aivan ohj81tta siihen, mitenkä tilanteen kehitySitä
9523: riittämättömät, ja ehdotimme sen vuoksi sa- on arvosteltava.
9524: nottuja määrärahoj·a huomattavasti koroi- Metalliteollisuuden alalta ilmoitetaan,
9525: tettaviksi. Työttömyystilanteen kehittymi- että metalliteollisuuden työtuntien luku oli
9526: nen •sen jälkeen on selvästi osoittanut, että vuoden 1929 ensimmäisellä neljänneksellä
9527: silloin suunnitellut toimenpiteet ovat todella 4,476,000 ja vuoden 1932, vastaavana ai-
9528: riittämättömät ja että jo kuluvan vuoden kana 2,771,000 eli 38 % vähemmän. Kau-
9529: aikana tarvitaan huomattavia lisämäärära- pungei>Ssa vähennys oli yleensä 50 %, ja
9530: hoja työttömyyden lieventämiseksi. Työttö- esim. Tampereella_ 57%, jotavastoin maa-
9531: myys tulee kuitenkin jatkumaan sangen vai- seudulla vähennys oli pienempi. Asiantun-
9532: keana myöskin ensi vuoden aikana ja on sen tijat pirtivät tärkeänä, että valtio jo nyt
9533: vuoksi myöskin ensi vuoden tulo- ja meno- antaisi metalliteollisuudelle ne tilaukset,
9534: arvioon merkittävä riittävästi määrärahoja jotka joka tapauksessa oli ensi tilassa suori-
9535: sen lieventämiseksi. tettava, jonka lisäksi tälle teollisuudelle
9536: Viime toukokuussa asetti valtioneuvosto olisi annettava tarpeellinen tullisuoja, mil-
9537: eraan asiantuntijalautakunllJan harkitse- loin ilmeistä ulkomaista polkumyyntiä oli
9538: maan millä tavalla työtilaisuuksi·a vailla ole- havaittavissa.
9539: ville voitaisiin lisätä mahdollisuuksia suorit- Rakennusteollisuuden alalta ilmoitettiin,
9540: taa tuotannollista työtä ja millä tavalla tätä ·että toiminta sillä alalla nykyään oli san-
9541: koskevat toimenpiteet voitaisiin rahoittaa. gen vähäistä, kun asuntojen ralmntaminen
9542: Tämä lautakunta lausuu työttömyystilan- oli lamassa siitä varsin luonnollisesta
9543: teen kehittymisestä m. m. syystä, että asuinhuoneistoj.a nyt jo oli
9544: ,.Saadakseen jonkinlaisen käsityksen siitä, liikaa supistuvaan kysyntään verrattuna,
9545: minkälaiseksi tilanteen arvellaan tuotannon ja muitakin rakennusyrityksiä oli sangen
9546: eri aloilla kehittyvän, lautakunta on kuu- vähän käynnissä. Rakennusaineteollisuu-
9547: IV,72. - Helo y. m. 273
9548:
9549: dessa sitä vastoin oli havaittavissa pientä Mruatalouden edu.stajat ovat ilmoittaneet,
9550: vilkastumista, riippuen pääasiallisesti siitä, että sen asema yhä edelleen on hyvin vai-
9551: että ajan varutimusten mukaisesti vanhem- kea, koska tuotteiden hinnat eräin poik-
9552: pina aikoina rakennettuihin taloihin huo- keuksin ovat .suuresti laskeneet. Tämä pa-
9553: mattavassa määrin laitettiin keskuslämmi- kottaa maatalouden työnantajiakin supista-
9554: tyslaitteita y. m. Tämä koski kuitenkin maan kustannuksiaan m. m. työvoimaa vä-
9555: pääasiallisesti vain putkijohtoteollisuutia, hentämällä, mistä johtuu, että huomattavan
9556: jotavastoin muil1a aloilla toiminta oli aivan suurta työttömyyttä on edelleen odotetta-
9557: vähäistä. vissa tälläkin alalla.
9558: Kutomateollisuuden alalta ilmoitettiin, Edelläolevat tiedot ja selostukset antavat
9559: että tehtaa1t puuvilla-alalla yleensä ovat ly- siis varsin synkän kuvan ensi syys- ja talvi-
9560: hentäneet työviikkoa siten, että ne keski- kauden työmahdollisuuksista sellaisena,
9561: määrin käyvät 5 päivää viikossa, jotavas- kuin niitä tällä hetkellä voidaan arvostella.''
9562: toin työntekijöiden erottamista oli koetettu
9563: välttää. Villateollisuuden alalla tehtaat Luotuaan ka:tsauksen nykyiseen tilantee-
9564: yleensä työskentelevät täysin työviikoin, f\een lausuu sanottu lautakunta käsitykse-
9565: mutta olivat sensijaan erottruneet työnteki- nään m. m.:
9566: jöitä. Tilanteen kehitykseen nähden toiset , Tarkastellessamme edellä selostetun va-
9567: liittoon kuuluvista 'työnantajista olivat ol- lossa tilannetta ja arvioidessamme sen to-
9568: leet toivorikkaampia, koska kauppiaiden dennäköi.stä kehitystä, voimme melkoisella
9569: varastot yleensä olivat sangen pienet ja varmuudella sanoa, että tilanne ensi syys-
9570: täydennystilauksia sen johdosta oli odotet- ja talvikautena ei tule olemaan ainakaan hel-
9571: tavissa, jotavastoin monet arvelivat, että pompi kuin viime talvikautena. Tosin pie-
9572: tilanteeseen ·ei ollut odotettavissa paran- nen puutavaran hakkuut tulevat huomat-
9573: nusta, koska yleisön ostokyky oli kovin tavasti kasvamaan ja siitä johtuen jossain
9574: heikko. määrin myös metsänomistajien metsätulot
9575: Kenkäteollisuuden alalla oli niinikään jo sekä työpalkkoina maaseudulle leviävät ra-
9576: kahden vuoden ajan ollut käytännössä ly- hamäärät. Mutta jos tilanne saa kehittyä
9577: hennetty työaika. Tehtailla oli tilauksia ilman, että siihen voimakkaasti valtiovallan
9578: siksi vähän, ·että kaiki8sa tehtaissa täytyi puolelta puututaan, tulee kotimarkkinateol-
9579: järjestää 18/6-18/7 väliseksi ajaksi kuu- lisuus samoinkuin rakennusteollisuuskin
9580: kauden työnseisaus. Kenkätehtaiden ase- ·edelleen kä~simään sangen suuria vaikeuk-
9581: maa vaikeuttivat lisäksi niiden kärsimät sia ja aiheuttamaan kaupunkipaikoissa ja
9582: suuret luottotappiot. Tilannetta pidettiin niiden lähikunnissa sekä maaseudun teolli-
9583: edelleen vaikeana. suuskeskuksi8sa entistä suurempaa työttö-
9584: Puunjalostusteollisuuden taholta ilmoitet- myyttä. Pula-aika painaa niinikään hyvin
9585: tiin, että pienen puutavaran hakkuut ensi raskaasti maataloutta, kun va~sinkin maito-
9586: talvikautena todennäköisesti ,tulevat nouse- taloustuotteiden hinnat ovat niin alhaiset,
9587: maan jotenkin normaaliin eli noin 5 milj. etteivät ne riitä peittämään edes tuotanto-
9588: kuutiometriin, kun ne viime talvena olivat kustannuksia. Tilanteen hoitamista vaikeut-
9589: supistuneet noin 3-3.5 milj. m 3 :iin. Mai- taa vi·elä yleinen köyhtyminen ja se seikka,
9590: nittujen töiden <palkat nousivat noin 70 että kunnat sekä työttömyyden aiheuttamien
9591: miljoonaan markkaan. Sahateollisuuden ylimääräisten rahallisten rasitusten että
9592: asema .sitävastoin edelleen oli vaikea, ja kuntalaisten verotettavan tulon ja veron-
9593: oli odotettavissa pikemmin tuotannon su- maksukyvyn vähentymisen vuoksi yleise.sti
9594: pistusta kuin laajenemista. katsoen ensi talvena paljoa vähemmän kuin
9595: 274 IV,72. - Työttömyyden lieventäminen.
9596:
9597: viime talvena 1tse kykenevä,t järjestämään ensi vuoden tulo- ja menoarvioon, mutta on
9598: töitä tai antamaan avustusta työttömille.'' mielestämme väLttämätöntä, että ainakin
9599: Myöskin niistä lausunnoista, joita eräiden näin suuri määräraha on entSi vuoden tulo-
9600: läänien maaherrat ovat pyynnöstä antaneet ja menoarvioesitykseen sisältyvien määrä-
9601: asiantuntijalautakunnalle, ilmenee, että rahojen lisäbi käytettävissä työttömyyden
9602: työttömyystilanne on varsin vakava ja että lieventärmiseksi ensi vuoden q,ikana.
9603: se on kehittymässä vaikeaan suuntaan. Työttömyysmäärärahoja :käsiteltäessä on
9604: Edelläolevat otteet jo osoittavat, että ny- tavallisesti kiinnitetty huomiota siihen, ettei
9605: kyinen tilanne on aivan poikkeuksellinen ja niitä yleisiä töitä, Joita valtion toimesta pan-
9606: että sen jatkuminen tulee myöskin ensi vuo- naan työnalaisiksi työttömyyden lieventä-
9607: den aikana vaatimaan poikkeuksellisia toi- miseksi, ole rii'ttävä.sti harkittu eivätkä ne
9608: menpiteitä lamakauden aiheuttaman työttö- ole valtiolle tai maan yleiselle talouselä-
9609: myyden lieventämiseksi ja että ensi vuonna mälle suuremma:sta me:rikityksestä. Mitä tu-
9610: käy välttämättömäksi ,tätä tarkoitusta var- lee ehdottamamme määrärahan käyttämi-
9611: ten osoittaa hallituksen käytettäväksi huo- seen, voimme tässä suhteessa jälleen viiitat~a
9612: mattavat määrärahat. Määrärahojen suu- lautakunnan mietintöön, jossa on yksityis-
9613: ruutta arvosteltaessa on otettava huomioon, kohtaisesti selvitetty kysymykseen tulevat
9614: että valtion 1931 ja 1932 menoarviossa on työt ja todettu ne tarkoituksenmukaisiksi.
9615: varsinaisia työmäärärahoja vähennetty yh- Lautakunnan yksityiskohtainen työsuunni-
9616: teensä noin 500 miljoonalla markalla sekä telma jakaantuu kahteen osaan, joista en-
9617: että niitä on 1'933 tulo- ja menoarvioesityk- simmäinen käsittää eräät yksittäin luetellut
9618: sessä vielä ·entisestään jossain määrin vähen- suuremmat työmaat eri puolilla maata nous-
9619: netty. Kul'kulaitost'Bll ja yleitSten töiden mi- ten niitä varten twrpeellinen määräraha
9620: nist,eri on esittänyt sen mieli1piteen, että ku- 321.9 miljoonaan markkaan sekä toinen
9621: luvan ja ensi vuoden työttömyyden lieventä~ ryhmä lisämäärärahat era1s1m maa- ja
9622: miseksi olisi varsinaisten työmäärärahojen metsätaloutta 'kehittäviin töihin, yMeensä
9623: lisäksi osoitettava edellämain1ittu '500 miljoo- 178.1 miljoonaan markkaan.
9624: nan markan lisämääräraha, jolla voitaisiin Mainitut määrärahat olisi mielestämme
9625: varat·a työtä noin 25;000--------;30,000 !henkilölle merkittävä ensi vuoden menoarvioon pää-
9626: noin vuoden ajaksi. Edellämainittu asian- asiassa sillä tavalla kuin lautakunta ehdot-
9627: tuntijalautakunta on yhtynyt tähän ehdo- taa. Määrärahojen jako eri momenteille
9628: tukseen ja valmistanut yksity~skohtaisen oh- voisi tapahtua huomioonottaen tulo- ja me-
9629: jelman niistä töistä, jotka sanotulla määrä- noarvioesitykseen sisältyvän, varatöitä var-
9630: ra;halla olisi pantava työnalaiseksi. Tämän ten osoitetun 75 miljoonan maTikan määrä-
9631: lisäksi on varattava 50 milj. markkaa, jolla rahan, esimerkiksii seuraavailla tavalla :
9632: määrällä työmäärärahoja on ensi vuoden 12 Pl. V luku 11 mom. Ylimääräisten
9633: tulo- ja menoarviossa vähennetty kuluvan yleisten töiden avustukset ja hallintomenot
9634: vuoden työmäärärahoihim_ verrattuna. (siirtomääräraha). Tälle momentille merki-
9635: Työttömyyden laajuuteen katsoen oEsi tään avustukset tuberkuloosiparantolain ra-
9636: mielestämme valtion ryhdyttävä toimenpi- kentamiseen 27,000,000 ma:r!mkaa, avustukset
9637: teisiin töiden varaamise·ksi vielä suurem- mielisairaalain rakentamiseen 7,125,000
9638: massa määrässä kuin mitä lautakunnan eh- markkaa, asutustyöt 7,000,000 markikaa,
9639: dotuksen mukaan tulisi tapahtumaan. Val- avustukset maanparannustöiden kustan-
9640: tiotalouden vaikeaan asemaan nähden emme tamiseksi 25,251,000 markkaa, avustuk-
9641: kuitenkaan ehdota suurempaa määrärahaa set metsänparannustöiden kustantamiseksi
9642: IV,72. - Helo y. m. 275
9643:
9644: 8,450,000 marl.Maa, pienviljelijäin uudis- ja Momentin loppusumma on 103,872,000
9645: laidunviljelyspalkkiot 40,000,000 markkaa, markkaa.
9646: silta- ja tie:nakennustöiden avustaminen 20 Pl. III lttku 6 mom. Ylimääräiset
9647: (kunnan- ja kyläti'et) ,210,000,000 markikaa yleiset työt (siirtomääräraJha). Tähän mer-
9648: sekä muut uudi·s- ja laidunviljelysprulkkiot kitään määrärahat seuraavia töitä varten:
9649: 10,000,000 markkaa. Momentin loppusumma majakoiden ja loistojen peruskorjaukset
9650: on 144,826,000 markkaa. 2,200,000 mankkaa, maatalousyliopiston en-
9651: simmäinen rakennusvaihe 10,000,000 mark-
9652: 19 Pl. II luku 9 mom. Avustuslainat yli- kaa, Reposaaren luotsiaseman venevaika-
9653: määräisiä yleisiä töitä varten (siirtomäärä-
9654: man rakentaminen 500,000 markkaa, Porin
9655: raha). Tälle momentille merkitään laina
9656: lääninsairaalan uudisrakennus 10,000,000
9657: Tampereen kaupungille osallistumista var-
9658: markkaa, Tampereen teknillisen opiston li-
9659: ten rautatiealueen a1i1Joo menevän ajQtun-
9660: särrukennus 4,080,000 markkaa, Pitkännie-
9661: nelin rakentamiseen 2,000,000 markkaa,
9662: men ja Niuvanniemen sai'raaloiden va-
9663: avustuslaina Kotkan kaupungille sataman
9664: rustaminen ikeskuslämmityksellä 3,000,000
9665: laajentamiseen 5,000,000 markkaa, 'lai-
9666: marrokaa, Viipurin maakunta-arkiston ra-
9667: nat maanparannustöiden suorittamiseksi
9668: kennus 2,250,000 marklma, Viipurin läänin-
9669: 20,000,000 markkaa, lainat metsänparannus-
9670: sairaa1an lisärakennus 6,000,000 markkaa,
9671: töiden suorittamiseksi 15,050,000 markkaa,
9672: aluelääkärinasuntojen ja sairasmajojen ra-
9673: lainat maa taloudellisille tuotantolaitoksille
9674: kentaminel1 2,925,000 markkaa, Mikkelin
9675: 15,000,000 markkaa sekä laina Suomen
9676: lääninsairaalan uudisrakennus 5,000,000
9677: Osuuskassojen Keskuslainarahastolle asu-
9678: markkaa, tie- ja siltarakennustyöt 60,765,000
9679: tustoimintaa varten 15,000,000 markkaa.
9680: markkaa, Pohjois-Suomen ja Karjalan raja-
9681: Momentin loppusumma on 72,050,000 mark-
9682: seutujen maantievel'kon täydentäminen
9683: ka.a.
9684: 20,390,000 markkaa, joki,en perkaaminen
9685: 19 Pl. I luku 17 mom. Ylimääräiset 18,500,000 markkaa, Lehtisenriutan syven-
9686: yleiset työt (siirtomääräraha). TäJle mo- nystyö 900,000 markkaa sekä valti<oneuvos-
9687: mentille merkitään määrärahat seuraavia ton käytettäväksi 157,000,000 markkaa.
9688: töitä varten: metsänhoito- ja suojelu- Edelläesittämiemme menoerien rahoitta-
9689: sekä suonkuivaustyöt 4,000,000 markkaa, minen asettaa luonnollisesti valtiotalou-
9690: uudet rautatierakennukset 34,576,000 mark- delle suuria vaikeuksia. Nämä eivät mie-
9691: kaa, uudisrakennustyöt valmiilla radoilia lestämme kuitenkaan ole voitta:mattomia.
9692: 31,000,000 markkaa, valtionmaiden kulku- ja Viittaamme siinä suhteessa lyhyesti siihen,
9693: kuljetussuhteiden parantaminen 2,500,000 että omaisuusveroa korottamalla, palldnto-
9694: markkaa, maata1oushalliltuksen alaisten ti- obligatiolainalla, vakuutusilaitoksiin, eläke-
9695: lain perusparannustyöt sekä kalanviljelys- kassoihin, säästö- ja liikepankkeihin sekä
9696: lai.toksen perustaminen 1,110,000 markkaa, Suomen Pankkiin sij'oitettavalla obligatio-
9697: Suur-Mustolan sulkuryhmän uus1mmen larnalla sekä .tekemällä supistuksia menoar-
9698: 10,000,000 markkaa, rautateiden liikkuvan vion erinäisissä muissa kohdissa voitanee
9699: kaluston peruskorjaukset 10,000,000 mark- ka~kista vaikeuksista huolimatta tehdä val-
9700: kaa, uuden laivan hankkiminen Petsamon tiotaloudelle mahdolliseksi ryhtyä esittä-
9701: rannikkoliikenteen ylläJpitämiseen 4,000,000 miimme toimenpiteisiin työttömyyden lie-
9702: mankkaa, hevossiittolan perustaminen ventämiseksi ensi vuoden aikana.
9703: 4,686,000 markkaa sekä Hangon v;oimaJka- Edelläolevilla perusteilla ehdotamme kun-
9704: siinin peruskorjaukset 2,000,000 marklkaa. nioittaen,
9705: 276 IV,72. - Työttömyyden lieventäminen.
9706:
9707: että Eduskunta päättäisi ensi vuo- 625,000,000 markan siirtomäärärahan
9708: den tulo- ja menoarvioon ottaa työttömyyden lieventämistä varten.
9709:
9710: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1932.
9711:
9712: Johan Helo. Isak Penttala.
9713: D. B. Lindman. Viljo Rantala.
9714: Taavetti Nuutinen. J. Kovanen.
9715: Hugo Aattela. Albin Koponen.
9716: Osk. Reinikainen. Onni Hiltunen.
9717: Yrjö H. Kesti. Matti Turkia.
9718: Mikko W. Erich. Mauno Pek!kala.
9719: Aleksi Aaltonen. Hannes Ryömä.
9720: A. J. Kosonen. Reinh. Swentorzetski.
9721: Jussi Rapo. Artturi Aalto.
9722: F.a.nny Ahlfors. August Valta.
9723: Antti Meriläinen. Väinö Voionmaa.
9724: Jalmari Väisänen. Kalle Myllymäki.
9725: Yrjö Welling. Mikko Suokas.
9726: Hj. Lindqvist. Anni Huotari.
9727: Aug. Kuusisto. Hilma Koivulahti-Lehto.
9728: T. Bryggari. Edward Setälä.
9729: Jalmari Linna. Hilja Pärs.sinen.
9730: Juho Pyy. Armas Paasonen.
9731: Kustaa. Perho. E. Huttunen.
9732: Matti Lepistö. Akseli Kanerva.
9733: Alex Hämäläinen. Aino Lehtokoski.
9734: Ville Komu. Eino Kilpi.
9735: Väinö Hakkila. K.-A. Fagerholm.
9736: K. Ha~ala. Matti Paasivuori.
9737: Urho Kulovaara. Kaisa Hilden.
9738: J. F. Tolonen. Miina Sillanpää.
9739: E. Aromaa. Axel Åhlström.
9740: Matti Puittinen. M. Ampuja..
9741: Yrjö Räisänen.
9742: B.
9743: Kanavamaksuja, sairaaloita ja maanteitä koskevia
9744: toivomusaloitteita.
9745: 279
9746:
9747: IV,73. - Toiv. al. N:o 48.
9748:
9749:
9750:
9751:
9752: Oksala y. m.: Kanav(J;maksujen alentamisesta.
9753:
9754:
9755: E d u s k u n n a ll e.
9756:
9757: Meidän vesistöjemme merkitys kuljetus- teen suurempi kulj,etuskyky maaliikentee-
9758: teinä ei yleensä ole niin suuri kuin maamme seen verrattuna. On nimittäin huomattav·a,
9759: vesistörikkaus edellyttäisi. Tämä riippuu että yhdellä ainoalla valtamerilaivalla,
9760: siitä, •e,ttä meillä on uhrattu vähän ves,istö- siis silloin kuin s•isämaa'kanavia on olemassa,
9761: jemme kuljetuskuntoon saattamiseksi. Voi- voidaan kuljettaa 30-60 junallista tavaraa.
9762: daan sanoa, •että meillä on ,ainoast.aan yksi Kun edelleen ajatellaan, mitä kustannuksia
9763: sisämainen vesikuljetus,tie, jota voidaan ver- ja vai'keuksia jo yhden ainoan rautatievau-
9764: rata esim. keskieuroppalai:siin vesikuljetus- nun lastaaminen ja purkaminen tuotta:a,
9765: teihin, nimittäin Saimaan kanava. Silloin niin voida:an käsrttää, että vesikuljetus siellä,
9766: kuin mutat]et aluksi saavuttivat merkityk- missä se on mahdoHinen, on pa:ljon tehok-
9767: sensä liikennevälineinä olivat olosuht•eet toi- kaampi kuin r.autatiekulj!etus. Erikoisesti
9768: set kuin nykyään. V~aatimukset liikenne- huomautettakoon, että esim. meidän olois-
9769: kapasiteettiin nähden olhcat toiset ja osaksi samme liikenneajan pituus Saimaan kana-
9770: olivat raa:ka-ain:evarastot ja niitä käyttävät valla on oHut keskimäärin noin 200 vuoro-
9771: teollisuuslaitokset lähempänä toisi·aan kuin kautta, joten siis enemmän kuin puolet vuo-
9772: nykyään, joten suurta tilaa vaativan kulje- desta voidaan käyttää kuljetukseen. Luon-
9773: tustav.aran siirtämin•en ei ollut läheskään nollisesti on kuljetusarka pitempi ·eteläisissä
9774: samassa mäiirässä tarpeellinen kuin nyky- maissa, mutta joka tapauksessa on siis otet-
9775: aikaan. Esim. Englannissa oli aikoinaan tava huomioon, että meidänkin oloissamme
9776: huomattavi1ssa, että rautatiev·erkosto kykeni kanavien liikennekykyä voidaan käyttää hy-
9777: syrjäyttämään sisämaisen Vle8i1iikenteen. Oi- väksi näin suurena osana vuodesta.
9778: keasta&n Saksan kohot•essa suureksi teolli- Edelleen on otettava huomioon, että vesi-
9779: suusmaaksi todettiin ensi kerran sisämaa- teitse kuljeberttavia tavaramääriä voidaan
9780: vesiteiden ratkaiseva merkitys. Kielin ka- paljon pienemmHlä kustannuksilla ja ly-
9781: navan lopullinen valmis•tuminen oli merkki- hyemmässä ajass'a lisätä kuin r.autateits'e
9782: tapaus maailman liikenteen historiassa. Tus- kuljebettavia. Tästä syystä onkin kanavoi-
9783: kin voidaan liioit•eHa väitett&essä, että tä- minen esim. Saksassa, Ra:nska:ssa ja myös
9784: män ka:navan aika&nsaamat muutokset Eu- naapurimaassamme Ruotsissa nykyhetken
9785: ropan liikennetaloudessa olivat siksi suuret, tärkeimpiä tehtäviä ja varsinkin Saksassa
9786: että Kielin kanavan valmistumisen jälkeen on tässä suhteessa saavutettu huomattavia
9787: huomattiin mahdolliseksi tehdä sisämaan- tuloksia niin, että esim. s'e:llaillle'Il sisämaan-
9788: kaupungeista !Sat&makaupunkeja. kaupunki kuin Berlin on tätä nykyä maail-
9789: Maailmansodan aikana voitiin ehkä pa- man huomattavimpia satamakaupunkeja.
9790: remmin kuin milloinkaan todeta vesiliiken- On huomattava, että myös Venäjällä on
9791:
9792: 14
9793: 280 IV,73, - Kanavamaksujen alentaminen.
9794:
9795: valtavia kanavarakennuksia käynnissä. Jo suuren nettokoron siihen sijoitetuille paa-
9796: lähitulevaisuudessa tulee Moskovasta huo- omil1e, ettei juuri ole olemassa siihen ver-
9797: mattava satamakaupunki ja niinkuin tun- rattavia liikeyrityksiä, jotka olisivat tuotta-
9798: nettua on vesitie Laatokasta Vienanmereen neet samanlaisia taloudellisia tuloksia.
9799: myös tätä nykyä kuntoonsaatettu. Saimaan kanava on puunkuljetustie sa-
9800: SiHoin, kuin Saimaan kanava oli valmis- nan varsinaisessa merkitybessä. L. G. von
9801: tunut, oli suoritettu suurtyö, joka meidän ja Haartman, jota voidaan pitää tämän kana-
9802: koko Europan oloissa siihen aikaan oli eri- van ehkä varsinaisena .aikaansaajana, oli sel-
9803: koinen. On vaikeata esittää täsmällisiä lu- villä siitä merkityksestä, mikä metsätalou-
9804: kuja siitä, mitä Saimaan kanavan mkenta- della tulee olemaan maamme taloudellisessa
9805: milllen ilman kuntoonpanokustannuksia on elämässä. Voidaankin sanoa, että pääasialli-
9806: tullut maksamaan. Tällaisen arvion teke- sesti metsä:talous on aikaansaanut Saimaan
9807: mistä vaikeuttaa paitsi se, että suoranaisia kanavan aivan ainutlaatuisen kannattavai.-
9808: rakennuskustannuksia ja kunnossapitokus- suuden.
9809: tannuksia on vaikea eroittaa toisistaan, myös Ei tosiaankaan tarvitse penkoa kovinkaan
9810: se seikka, että rahan arvon muutoksia on pitkälle tilastoja, ennenkuin huomataan,
9811: vaikea täsmäUise:sti määritellä. Voidaan että sana ainutlaatuin1en ·ei suinkaan ole
9812: siltä sanoa, että Saimaan kanavan ra- liioiteltu. Kun lasketaan yhteen kanava-
9813: kentaminen on nykyisessä rahanarvossa tul- tulot 10-vuoti:skaudelta 1922-31, tullaan
9814: lut maksamaan suunnilleen noin 200 milj. summaan Smk. 77,409,465: 15, jdka on suun-
9815: markkaa. On kuitenkin huomattava, että nilleen 60% siitä, mitä kanava kokonaisuu-
9816: varsinaiset rakennuskustannukset ilman laa- dessaan on tullut valtioHe maksamaan. Kun-
9817: jennustöitä alkuperäisen suunnite'lman ulko- nossapitokustannukset ovat mainittuna ai-
9818: puolella ovat nykyisessä :rahanarvossa kor- kana olLeet Smk. 33,536,210: 31 ja laajen-
9819: keintaan 124 milj. markkaa ja ,että kanava nustöihin käytetyt varat Smk.48,864,87 4: 06.
9820: tämän hinta.isena ,on tuottanut valtiolle net- Tästä huomataan, ,että kanava on viime 10-
9821: totuoton, joka on vastannut ulkomaalaisten vuotiskautena kyennyt suorittamaan miltei
9822: tähän verrattavi'6n yksityisyritysten netto- nekin kustannukset, jotka ovat menneet ka-
9823: tuottoa. Siihen aikaan, kun Suomen rahalla navan la,ajennustöihin. Valtion taloudesta
9824: oli alkuperäinen kulta-arvonsa, laskettiin on meillä annettu ankariakin arvostduja,
9825: Saimaan kanavan keskimääräinen vuotuinen niiden kannattavaisuutta tarkastettaessa,
9826: voitto 300,000 markaksi, joka suunnilleen mutta ainakin Saimaan kanavan :suhteen
9827: vastasi B % :n korkoa siihen sijoitetuille pää- voidaan sanoa, että S'e on ollut ainutlaatui-
9828: omille. Esim. jonkun suurliikkeen omis- nen ,liikeyritys".
9829: tamana olisi siis Saimaan kanava ollut eri- Ikävä. kyllä, on kuitenkin huomautettava,
9830: koisen hyvä liikeyritys, sillä liikeyritykset, että tässä valoisassa kuvauksessa on kiinni-
9831: joihin on sidottu si:ksi suuret pääomat kuin tettävä huomiota myös varjopuoliin. Koko
9832: Saimaan kanavaan ja joiden tuotto on yhtä se voitto ja 'loistava :roannattavaisuus, joka
9833: varma ja jatkuva kuin sen, eivät yleensä edellä on esill.ie: ,tuotu, on sa,avut,ettu koko
9834: ole missään tuottaneet suurempaa korkoa Saimaan vesialueen asujamiston, etupäässä
9835: niihin sijoitetuille pää:omille. Saimaan ka- maanomistajien, kustannuksella.
9836: navan taloudellinen tulos on olllut se, 1että Edellämainittujen 10 vuoden tilasto osoit-
9837: se jo ennen maailmansotaa on tuottanut taa ensinnäkin, että keskimäärin yli 90 %
9838: kaikki rakentamiseen ja kuntoonpanoon Saimaan kan·avan kautta kuljet1e:tuista ta-
9839: menneet kustannukset ja sen lisäksi kaHrki varo.ista on ollut puutavaraa tai puujalos-
9840: laajennuskustannukset sekä lopuksi siksi teita, kemikaaliaita y. m. tarpeita, joita
9841: IV,73. - Oksala y. m. 281
9842:
9843: puuta raaka-aineena käyttävä teollisuus on hatavarasta ja tämän halpahintaisen saha-
9844: käyttänyt hyväkseen. Jo tämän perusteella tavaran kanavamaksu on 60-kertai:n:en rau-
9845: voidaan siis sanoa, että juuri puuteollisuus hanaikaiseen verrattuna.
9846: sekä lopulta puuntuottajat s. o. maanomis- Kun edelleen tarlmstetaan Saima·an kana-
9847: tajat ovat saanee:t maksaa tämän Saimaan van kautta kuljetettuja tonnimääriä edJeilä
9848: kanavan loistavan kannattavaisuuden. mainittuina vuosina, niin huomataan, että
9849: Jos sitten vielä tarkastamme lähemmin Saimaan kanavan kautta kulj·etetusta puu-
9850: muita kanav,an kautta kuljetettuja tavara- tavaramäärästä noin 60 % on sellaista puu-
9851: eriä, niin huomaamme, <että myös vilja, so- tavaraa, jota tava!llisesti kuljetetaan uittaen
9852: keri ja suola ovat saaneet suorittaa huomat- tai lautaten tai joka yleensä sietää ai-
9853: tavat osansa Saimwan kanavan kauttakulje- noastaan helppohintaiselll kuljetuksen. Tämä
9854: tusmaiksuista. seikka sekä myöskin edellä selostettu liiken-
9855: Jo näistä yleisviittauksista selviää, että netilasto osoittavat, että Saimaan kanava
9856: Saimaan kanavan kor:k!ea tuotto on joutu- tosiasiallisesti on lauttausväylä. Tästä
9857: nut rasittama,an Saimaan vesistöalueen kaik- syystä ovat myös ne liikennemaksut, mitä
9858: kia kansankerroksi~a. Edelleen voidaan sa- Saimaan kanav,alla puutavarasta on suori-
9859: noa, rettä välittömimmin Saimaan kanavan tettava, yleensä verrattavat lau.ttauskustan-
9860: korkeista liik!ennemaksuista on joutunut nuksiin. Sie1'lä, missä lauttauskustannuksia
9861: kärsimään metsätalous ja siis metsänomista- voidaan alent,aa, siellä voidaan järkiperäi-
9862: jat. Niistä on ollut seuraukseina se, että sen metsätalouden harjoittamista helpoittaa
9863: Saimaan kanavan vesia:lueeha, joka on ai- ja siellä tulee myös metsänomistajille mah-
9864: nakin noin 40,000 neliökilometriä, ei voida dolliseksi saada tuloja pi1enestäk:in puutava-
9865: saada markkinoille sitä määrää puutavaraa rasta. On huomattava, ~ettei tät,en syntynyt
9866: ja puujalosteita kuin olisi mahdollista, jos kantoveron koroitus ainoastaan merkitse
9867: liikennemaksut olisivat toisin järjestetyt. suoranaista metsän hinnan nousua, vaan
9868: Varsinkin ovat nämä liikennemaksut koh- merkitsee se myös sitä, että entistä laajem-
9869: tuuttomat pien:e:en puuta.varaan nähden, mat alu.eet tulevat siihen piiriin, josta vä-
9870: jopa siinä määrin, että sellaisenkin puutava- hempiarvoista puutavaraa voidaan myydä,
9871: ran kuin egyptinparrujen hankinta on käy- joten siis liikenneyksikköj·en lukumäärä tu-
9872: nyt taloudellis,esti mahdottoma:ksi ja siirty- lee kohoamaan.
9873: nyt Neuvosto-Venäjän haltuun. Myös hal- Edellä on kosketeltu Saimaan kanavan
9874: koja ja pr:opseja ·rasittavat niiden hintaan kulj·etusta ja sen liikennertaksoja. Jo edeillär
9875: nähden aivan kohtuuttomat 'liikennemaksut. olevasta selviää, että niiden suhteen on pal-
9876: Paraikaa työskentelee komitea pienen puu- jon korjattavaa ja tästä syystä on Saimaan
9877: tavaran menekin 'lisäämiseksi, joten tässä Laivaliikenteen Harjoittajain Liitto r. y.
9878: yhteydessä voidaan huomauttaa, että halko- laatinut ja valtioneuvostolle marraskuussa
9879: j·en, propsien ja egyptinparrujen kanava- 1931 jättänyt 1eihdotuksen uudeksi kanava-
9880: maksut ovat 12-15 % niiden arvosta ja maksutariffik::si. Tässä tariffissa on koe-
9881: että halkojen kanavamaksut ovat samat kuin tettu olla mahdollisimman tasapuolisia ja
9882: rautatierahdit j·a kuitJ®kirn ovat kuljetus- on siinä ·erikoisesti otettu huomioon, että
9883: välineet viimemainitussa tapauksessa val- metsätalouden edut ovat yhteiset Saima·an
9884: tion. Halkojen kimavamwksu on 25 kertai- vesistöalueen kaikille kans,ankerroksil1e, joi-
9885: nen ·entiseen v·erraten. Mutt·a myös saha- den enemmistö on maanomistajia tai metsä-
9886: tavaran suhteen ovat maksut käsittämättö- työläisiä.
9887: mät. Nykyisessä sahauksessa tulee hylky- Kun suurin rosa Saimaan vesistöalueen
9888: tavaraa ja kvinttaa noin 30% kaikesta sa- väestöä on metsätaloudesta ja metsätöistä
9889: 282 IV,73. - Kanavamaksujen alentaminen.
9890:
9891: riippuvairuen, nnn selvinnee ylläoleva:sta, maan kanavan lmnavamaksut tehtäisiin
9892: että juuri Saimaan kanavan lmnavamaksu- asiallisiksi. On sitäpaitsi huomattava, että
9893: jen alentaminen ja Saimaan kanavan kulje- niiden alentaminen tulee tuottamaan val-
9894: tuskyvyn kohottaminen on paras keino näi- tiolle tuloja muissa muodoissa esim. tulo-
9895: den seutujen asukkaiden toimeentulon pa- veron muodossa. Selvää on myös, että kun-
9896: rantamiselle, keino, joka m. m. tulee vapaut- toonpanokustannuksia ,ei voida pitää suora-
9897: tamaan valtion :kukkaronsa aukaisemisesta naisina menoina, vaan että ne tulevat kor-
9898: varatöitä varten. vaamaan itsensä niinkuin ne tähäm mennessä
9899: Hallituksen ,esitykseen tulo- ja menoar- ovat tulleet korvatuibi.
9900: vioksi vuodelle 1933 on ,5 osaston III luvun Kun valtionkin etujen mukaista on, että
9901: lwhdalle merkitty kanavista saatavia liiken- Saimaan kanavan kanavamaksuja alenne-
9902: netuloja Smk. 7,500,000: -, jonka laske- taan, mistä kuitenkaan ei edellä kerrotuista
9903: misperusteissa ovat nykyään voimassa ole- syistä seuraa tulo- j,a menoarvion kanava-
9904: vat suhteettoman suuret kanavamaksut huo- maksuista arvioidun tuloerän pienenty-
9905: mioon otetut. Mainittu tuloerä oli kuluvan mistä, vaan :kaiken todenniiköisyyden mu-
9906: vuoden tuloarviossa 8,535,000 markkaa. kaan sen suur,enemista ja kun kanavamak-
9907: HaHitus on otaksunut, että pula-ajan vuoksi sujen alentaminen tulisi vilkastuttamaan
9908: olisi arviossa tehtävä 1,000,000 markan vä- puutavaraliikettä ja avaamaan nykyään
9909: hennys. Tämä kanavatulo 1ei kuitenkaan ole niin kipeästi kaivattuja työtilaisuuksia laa-
9910: yksinomaan riippuvainen kanavamaksujen jojen alueiden väestölle, rohkenemme kun-
9911: suuruudesta, vaan osaltaan siitäkin kuinka nioittav~mmin esittää eduskunnan päätet-
9912: suuri liikenne kanavissa tulee olemaan. täväksi toivomuksen,
9913: Edelläolevasta Belvinnee, että kanavamaksu-
9914: jen aLentaminen Saimaan k,anavalla ehdotto- että hallitus harkitsisi, eikö ka-
9915: masti tulee aiheuttamaan liikenteen vilkas- navamaks;uja etenkin puutavaran
9916: tumista. Sitäpaitsi on huomattava, että mo- kohdalta voitaisi alentaa siten, että
9917: net merkit viittaavat puutavaramarkkinoi- ne tulisivat suhteellisiksi nykyiseen
9918: den parantumiseen, joten ei ainakaan voida rahanarvoon eivätkä estäisi pienen
9919: pitää uhrauksena valtiolLe sitä, että Sai- puutavaran kaupaksi saantia.
9920:
9921: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1932.
9922:
9923: Arvi Oksala. Armas P,aasonen.
9924: Yrjö Leivo. Emil Pesonen.
9925: Elias Tukia. Oskari Lehtonen.
9926: Alpo 0. Luostarinen. W. K. Särkkä.
9927: 283
9928:
9929: IV,74. - Toiv. al. N:o 49.
9930:
9931:
9932:
9933:
9934: Oksanen y. m.: Helsingin yleisen sairaalan naistauti- ja
9935: synnytysosaston rakennustyön loppuunsaattamisesta.
9936:
9937:
9938: E d u s k u n n a ll e.
9939:
9940: Helsingi,n yleisen sairaalan naistauti- ja 4--5 päivää synnytyksen jälkeen, seikka,
9941: synnytysosaston rakentamista pidettiin jo mikä varsinkin lukuisiin maaseutupotilai-
9942: vuonna 1926 ,kiireellisenä välttämättömyy- siin nähden on syvästi vali•tettavaa; •että
9943: tenä" ja eduskunta myönsi tarkoitusta tämän johdosta huomattava osa potilaiJsta
9944: varten vuoden 1926 menoarviossa 3 miljoo- kotonaan sairastuu lapsivuodesairauksiin ja
9945: naa markkaa. Sittemmin on rakennusra- pitkiksi ajoiksi menettää työkykynsä ja ter-
9946: hastoa kartutettu niin, ·että se vuoden 1931 veyte[}jsä; että suurissa hoitosaleissa on täy-
9947: alussa oli kaikkiaan 12 miljoonaa markkaa. tynyt hoitaa n. k. puhtaita tapauksia septi-
9948: Lamakauden vuoksi ei tällöin kuitenkaan sesti aikai,semmin tartutettujen rinnalla ;
9949: päästy mkentamaan, vaan tämäkin raken- että hoitohenkilökunnalta vaaditaan aivan
9950: nushanke jäi odottamaan pal'empia aikoja, ylivoimaisia ponnistuksia uhkaavan tartun-
9951: sil:lä seurauksella, että ensiksi myönnetty 3 nanvaaran välttämiseksi. Kun Hswksi ottaa
9952: miljoonan markan ·erä pääsi vanhenemaan, huomioou sairaalarakernnusten vanhanaikai-
9953: joten kuluvan) vuoden alussa oli varoj.a sen järjestelyn, tulee potilaiden hoito j1a koh-
9954: enää käytettävänä 9 miljoonaa markkaa. telu välttämättömyyden pakosta •epäinhimiJ...
9955: Tänä aikana on tilanne sairaalassa no- liseksi.
9956: peasti huonontunut todelliseksi hätätilwksi. Yhtä huutavat ovat epäkohdat naistantien
9957: Synnytys1aitoksella, jossa luvallinen paik- osastolla. Leikattavi•en potilasten täytyy
9958: kamäärä alkuaan oli 50 vuodetta, on poti- odottaa suhteettoman kauan saivaalaan pää-
9959: laslukua jo useina vuosina täytynyt ylittää syä; syöpäpotilaille ei o1e voitu valmistaa
9960: 50 jopa ajoittain 100 prosentilla. Huo- paikkaa uusintahoitoa v.arten, mikä on huo-
9961: neissa, jotka ovat tarkoitetut 8 potilaalle, nontanut tulosta, jopa maksanut potilaan
9962: on täyt.ynyt pitää 20 jopa 22 potiLasta lap- hengen; vaikka sairaita on sijoitettu paa-
9963: sineen. Synnytyshuoneessa, jonka pinta- reilLe käytäviin ja kylpyhuoneisii:n, on poti-
9964: ala on vajaa 80 m 2 , on täytynyt vuorokau- laat täytynyt poistaa sairaalasta liian aikai-
9965: simääriä pitää 6 jopa 8 sy;nnyttäjää, joiden sin, josta seuraavat taudin uusimiset ovat
9966: lisäksi vielä tulee :näiden hoitoon tarpeelli- aiheuttaneet pitkäaikaista, jopa elinkautista
9967: sia henkilöitä, useita lääketieteen kandidaat- työkyvyttömyyttä sekä hengenvaaran.
9968: teja ja kätilö-oppilait•a. Seurauksena tästä Edellä lyhyesti selostetusta olotilasta !kär-
9969: trmgoksesta on ollut, että potilaat eivät lä- sii lisäksi yliopisto- ja kätilö-opetus ja kou-
9970: hipäivinä synnytyksen jälkeen saa päivän lutus. Laitoksessa, jossa vuosisadan alussa
9971: eikä yÖiili rauhaa, että potilaat täytyy pois- harjoititeli 8-10 lääketieteerr1 kandidaattia
9972: taa laiJt~selta aivan liian varhain, jopa lukukaudessa, täytyy nyt samassa ajassa
9973: 284 IV, 7 4. - Helsingin yleisen sairaalan naistauti. ja synnytysosasto.
9974:
9975: kouluttaa n. 40 kandidaattia, joten on sel- sen ja sokkelin jäädä odottama;an ensi ke-
9976: vää, että he saavat aivan puutteellisen käy- vättä, jollo~n hallituksen vuoden 1933 vaki-
9977: tännöllisen lääkärivalmisturnsen. Kun esim. naiseen menoarvioon ottamat 8 miljoonaa
9978: Skandinavian maissa lääJkäreiksi harjoitte- markkaa ovat käytettävissä. Kun ei vielä
9979: levat saavat opintoaikanaan olla mukana näin saaduilla varoilla, ennen myönnetyt
9980: 5-10 pihtisynnytysoperatiossa, monista huomioon ottaen, yhteensä 17,600,000 mar-
9981: muista avustustoimenpiteistä puhumatta, ei- kalla, saataisi ensi vuodenkaan aikana ra-
9982: vät !kai~ki kandidaatit meillä saa olla mu- kennusta valmiiksi, teki rakennuS!toimikun-
9983: kooa edes yhdessä pihtioperatiossa. Saman- nan työvaliokunta valtioneuvoston hätlliapu-
9984: tapaisesti puutteelliseksi jää nykyoloissa töiden validkunnaUe kuluvan syyiSkuun 7
9985: kätilöoppilaiden käytännöllinen harjoittelu, p:nä anomuksen, että hallitus ottaisi lisä-
9986: eikä heille näin ollen voida antaJa edes täyttä menoarvioansa 12,400,000 markkaa, jotta ra-
9987: asetuksen ·edellyttämää kätilökoulutusta. kennus saataisiin keskeytyksittä ja mahdol-
9988: Selviö on, että tällainen asiaintila ei ole lisimman ·edullisilla urakoilla valmiiksi ensi
9989: voim111t olla herättämättä oikeutettua tyyty- vuoden aikana.
9990: mättömyyttä ja mielenkuohua. Niinpä syk- Kulkul:aitosten ja ylei8ten töiden ministe-
9991: syllä 1931 kaikki maassamme toimivat nais- riön valmistamassa lisämäärärahaehdotuk-
9992: järjestöt jättivät lähetystönsä kautta val- sessa olikin tarkoitukseen otettu 13 miljoo-
9993: tioneuvostolle kirjelmän, jossa pyydettiin naa markkaa ja ehdotusta perusteltiin paitsi
9994: uuden naistauti- ja synnytysosaston raken- sillä, että Helsinkiin tarvittaisiin joku suu-
9995: tamis·en kiireellistä alullepanoa. Samanlai- rempi ra'kennushauke, myöskin sinä, että
9996: sen anomuksen teki kätilöyhdistyksen edus- sairrualan rakentaminen lyhemmän ajan lm-
9997: tajakokous kevättalvella 1932. Eri tahoilta luessa tuhsi valtiolle taloudellisesti edulli-
9998: tulleiden pyyntöjen johdosta kävi eri puo- semmaksi edullisempien urakkatarjousten
9999: lueita edustava naisedustajien lähetystö vii- tähden. Supistaessaan lisämenoarviotaan
10000: me kevääinä hallituksen jäsenille esittämässä 350 miljoonaan markkaan poisti hallitus ky-
10001: niitä syitä, jotka vaativat kysymyksessäole- symyksessä olevasta mini8teriön ehdotuk-
10002: van sairaalan rakennustöiden kiireelli8tä sesta m. m. sairaalarakennukset, niiden jou-
10003: alullepanoa. Seurauksena sairaalassa val- kossa myöskin H·elsifJJgin yleisen sairaalan
10004: litsevasta yhä paheneva:sta hätätilasta ja sen naistauti- j,a synnytysosastoa varten ehdote-
10005: aiheuttamista toimenpiteistä olikin, että hal- tun lisämäärärahan.
10006: litus päätöksellään viime huhtikuussa mää- Katsoen siihen hätätilaan, joka kysymyk-
10007: räsi ra1mnnustyöt aloitettavaksi ja samalla sessä o1evassa sairaalassa vallitsee potilaiden
10008: myönnettiin työttömyysmäärärahoista rtasoi- sijoittamisen ja asi,anmukai:sen hoitamisen
10009: tU8töitä varten 600,000 markkaa. kannalta katsoen sekä siihen, että tulevien
10010: Kun käytettävi,s:sä olevil:la varoilla, yh- lääkärien valmistus j.a kätilöopetus uhkaa
10011: teensä 9,600,000 markkaa, ei voitu saada joutua täydelliseen rappiotilaan, ei mieles-
10012: koko rakennusurakkaa, antoi rakennustoimi- tämme sairaalan rakennustö~tä oUsi viivyte~
10013: kunta raimnnu'ksen perus·tustyöt urakalle, tävä yhtään pitemmälle kuin mitä mkennus-
10014: joka saadaan suoritetuksi ensi loka:kuun lop- teknilliset sdka·t vaativat. Kun valtion joka
10015: puun mElllJllessä, sekä osti rakennusta varten tapauksessa täytyy uhrata huomattavia ra-
10016: tarvittavat tiilet. Työn jatkami8ta muurien hamääriä työttömyyden lieventämiseks,i ja
10017: ra!kentamisella ei voida alottaa, sillä jälellä kun niitä tarvitaan mkennusalalla:kin pää-
10018: olevalla tähän mennessä my·ÖnnetylJ.ä määrä- kaupmrllgin seudun työttömiä varten, ja kun
10019: rahalla ei olisi saatu rak·ennusrta edes vesi- rakennustyö hyvin ja eduUisesti voidaan
10020: kaJttoon, vaan täytyy rakennusten perustuk- ensi vuoden aikana loppuun suorittaJa, olisi
10021: IV,74.- Oksanen y, m. 285
10022:
10023: eduskunnan nyt varattava Hellsingin yleisen Edellä olevan perusteella ja äsken edus-
10024: sairaalan naistauti- ja synnyty:sosaston ra- kunnalle jätettyy:n hallituksen esitykseen
10025: kentamiseen tarvittava loppuerä 12,400,000 N :oon 69 viitaten ehdotamme eduskunnan
10026: markkaa. T,arv~ttava lisämääräraha voitai- päätettäväksi toivomuksen,
10027: siin ottaa vuoden 1933 vakinaiseen menoar-
10028: vioon. Mutta ,erittäin hyvin soveltuisi kysy- että hallitus ottaisi työttömyysoh-
10029: myksessä oleva työ myöskin varatyöksi työt- jelmaansa Helsingin yleisen sairaalan
10030: tömyyden torjumiseksi, sinä kaikki työn naistauti- ja synnytysosaston raken-
10031: suunnittelut ja piirustukset työn valmistu- nustyön loppuunsaattamisen ja käyt-
10032: miseen asti ovat valmiina ja hallituksen hy- täisi tähän tarkoitukseen 20 P. l.
10033: väksymät, joten työtä voidaan välittömästi III: 6 momentin lisämäärärahasta
10034: ja keskeytyksittä jatkaa. 12,400,000 markkaa.
10035:
10036: Helsingissä syyskuun 12 p mä 1932.
10037:
10038: Kaino W. Oksanen. Uuno Hannula.
10039: Hilja Riipinen. S. Salo.
10040: Aili Kalliokoski. Lauri Kaijalainen.
10041: Maija Häkkinen. Eero Nurmesniemi.
10042: K. V. Akerblom. A. Halonen.
10043: E. J. Jatkola. Paavo Virkkunen.
10044: K. Anttila. T. A. Aalto-Setälä.
10045: B. H. Päivänsalo.
10046: 286
10047:
10048: IV,75. - Hemst. mot. N:o 50.
10049:
10050:
10051:
10052:
10053: Hästbacka: Angående ttppförande av Svenska österbottens
10054: tuberkulossjukhus.
10055:
10056:
10057: T i ll R i k<s .d a g en.
10058:
10059: Såsom känt hör Svenska öste11hotten till igångsättandet av •extra arbeten i ~S~Y~fte
10060: de områden i vårt Iand, där de: olika tu- att bekämpa .aDhetslösheten, till ett bclopp
10061: berkUJ1os:Bormerna nått den största utbred- av 10,,500,000 mark, viThen 8umma mot-
10062: ning •och där tuberku1osdödlig1heten rper svarar statens andel uti kostnaderna. Att
10063: ett-tusen invånare uppvi.sar de högsta siff- nu g·enast ilmnna påbörja detta arbete är
10064: ror. Dessa omständigheter hava, trots nu även nödvändigt för ,att kunna lindra .ar-
10065: rådande ogynnsamma ekonomiska förhål- betslösheten i J rukobstad, Bärskilt bland
10066: i.anden, förp1iktat de svensika kommunerna yl'lk·esaDbetarne.
10067: i Österbotten att vidtaga åtgärder för mot- Då regeringen emellertid icke beaktat
10068: arbetandet .av tuherkulosen, och i sådant medicinalstyrelsens och den s. k. Hynni-
10069: syfte har beslut fatbts llitt anlä.gga ett nen-kommittens förslag beträffande an-
10070: modernt lungsotssanatorium invid Jrukob- slaget för nämnda tuhe:vkulossjukhus, :får
10071: st.ad. Till dett.a sjukhus, som benämnes jag, med hänvi:sande till regeringell!S nyli-
10072: ,Svenska Österbottens distriktstube~kulos gen överlänmade proposition n:o ·69, vörd-
10073: sjukhus", hav:a de 8v:enska kommunerna i sa;mt föreslå, att riksdagen måtte besluta
10074: Österbotten. anslutit sig, en folilcrnängd som hemställa,
10075: uppgår till c :a 160,000 personer.
10076: Ä ven medicinalstyrelsen och den s. k. att 1·egeringen rnåtte upptaga uti
10077: Hynninen~kommitten har ansett att sagda sitt arbetslöshetsprograrn uppföran-
10078: sjukhus bör med det första urppföras och det av S'venska österbo:ttens tuber-
10079: i sitt betänkande förordat, att by.ggnads- kulossjukhus, och för detta ändamål
10080: arbetet skall genast på;börjas och medel ur tilläggsanslaget under 20 H. t.
10081: härför anvis,a;s av tilläggsanslaget för III: 6 mom. använda 5 rnilj. mark.
10082:
10083: HelsingfO'rs, den 12 september 1'932.
10084:
10085: J. E. Hästbacka.
10086: 287
10087:
10088: IV,75. - Toiv. al. N:o 50. Suommtnos.
10089:
10090:
10091:
10092:
10093: Hästbacka: Pohjanmoon 1·uotsaZwisseutujen tuberkuloosisai-
10094: raalan mkentamtisesta.
10095:
10096:
10097: E d u s k u n n a ll e.
10098:
10099: Kuten tunnettua, kuuluvat Bohj,anmaan tarvittavat varat osotettava:ksi lisä:mä!ärä-
10100: ruotsalaisseudut niihin alueisiin ma;atamme, rahasta ylimääräisten töiden käyntiinpane-
10101: joissa keuhkotaudin eri muodot ovat pääs- mista varten työttömyyden torjumista sil-
10102: seet laajimmalti leviämään ja joissa keuh- mällä pitäen, määrältään 10,500,000 mark-
10103: kotaudin ,ruiheuttama kuohwaisuus 1,000 kaa, mikä erä vastaa valtion osuutta kus-
10104: asukasta kohti osoittaa ka1kista 'suurimpia tannuksista. Tämän työn heti alullepano on
10105: lukuja. Nämä seikat, huolimatta nykyisistä myös tarpeen vaatima työttömyyden, var-
10106: epäsuotuisista taloudellisista oloista, ovat sinkin ammattityöläisten keskuudessa val-
10107: vel voittaneet Pohjanmaan ruotsinkieliset litsevan työttömyyden, liev,entämiseksi Pie-
10108: kunnat ryhtymään toimenpiteisiin Jmuhko- tarsaaressa.
10109: taudin va;stustamiseksi, ja siinä tarkoituk- Kun hallitus ei kuitenka,an ole ottanut
10110: sessa on tehty päätös nJ1kyaikaisen tuberku- huomioon lääkintöhallituksen ja n. s. Hyn-
10111: loosisairaalan perustamisesta lähelle Pi,etar- nisen komitean ehdotusta mainitun tuiber-
10112: saarta. T1ä:hän sairaalaan, jon:ka nimi on kuloosisairaalan määrärahaan nähden, saan,
10113: ,Svenska Öste11bottens distriktstuberkulos- viitta:amalla hallituksen äsken antamaan esi-
10114: sju:khus" (Pahjanmaan ruotsalaisseutujen tykseen n:o 69, kunnioittaen ehdottaa
10115: piirituberkuloosisairaala), ovat Pohj,anmaan eduskunnan pä:ätettävaksi toivomuksen,
10116: ruotsinkieliset kunnat liittyneet, joiden väki-
10117: luku nousee noin 160,000 henkeen. että hallitus ottaisi työttömyysoh-
10118: Myöskin lääkintähallitus ja n. s. Hynni- jelmaansa Pohjanmaan ruotsalais-
10119: sen komitea ovat katsoneet sanotun paran- seutujen tuberkuloosisaimailan ra-
10120: tolan olevan kii11eimmiten rakennettavan ja kentannisen ja sitä varten käyttäisi
10121: komitea on mietinnössään puoltanut raken- lisämäärärahasta 20 Pl:n III luvun
10122: nustyön viipymätöntä aloittamista, esittäen 6 momentilta 5 miljoonaa markkaa.
10123:
10124: Helsingissä, syyskuun 12 p:nä 1932.
10125:
10126: J. E. Hiilstbacka.
10127:
10128:
10129:
10130:
10131: 15
10132: ~288
10133:
10134: IV,76. - Toiv. al. N:o 51.
10135:
10136:
10137:
10138:
10139: Pihkala y. m.: Kirur[j'isen osaston r(J)kentamisesta H eTsin-
10140: gin so<ti"tasiS'aåraalalle.
10141:
10142:
10143: E d u s ik u n n a 11 e.
10144:
10145: Sen johdosta, ettei hallituksen esitykseen Tahdomme tässä viitata vain niihin arve-
10146: tulo- ja menoarv~oksi vuodelle 1933 eikä luttaviin puutteellisuuksiin ja vaaroihin,
10147: my:öskään esitykseen lisämäärära;han myön- joihin nyikyinen tilanne Helsingissä johtaa.
10148: tämisestä kuluvan vuoden talousarvioon Sairaita ei voida ryhmitellä sairauksien
10149: työttömyyden torjumiseksi ole otettu varoja mukaan, ei ole erikoisia osastoja silmä- ja
10150: sotilassairaalaolojen parantamiseksi, 8aam- korvapotilaita varten ja täytyy sairaita pi-
10151: me me allekirjoittaneet kunnioittaen ·esit- tää suurissa yihteisissä saleissa, joissa tar-
10152: tää seuraavaa. tunnat helposti leviävät potilaasta toiseen.
10153: On tunnettua, että sotilassairashoitolai- Myöslkin ;potilaiden kuljetus sisätautiosas-
10154: toiksemme on vapauteiDJme aikana saanut tolta kirurgiselle osastolle ja päinvastoin
10155: taistella monenlaisia vaikeuksia vastaan. tuottaa suuria joskus voittamattomia vai-
10156: Suurim:mat puutteellisuudet esiintyvät vie- keuksia ja kuitenkin tällaisia potilaiden
10157: läkin sotilassairaaloittemme rakennusoloissa vaihtoja tapahtuu sangen paljon. Samoin
10158: huolimatta siitä, että Viipuriin on hiljan ovat kirurgisen sairaalan erikoislhoito~osa:s
10159: valmistunut erinomainen sotilassairaala. tot kuten mekaanoteraapinen, vesi-, sähkö-
10160: Tilanne Helsingissä on aivan erityisen vai- ja valohoito- y. m. peräti puutteellisia tai
10161: kea, koska Helsingin sotilassairaala on ja- puuttuvat aivan kdkonaan, keittiö- ja ta-
10162: kautunut kolmeen toisistaan \kaukana ole- louspuoli ei myöskään ole nykyaikainen,
10163: vaan paikkaan, kirurginen osasto Lönnro.- kylpyhuoneet, mukavuuslaitokset y. m. ovat
10164: tinkatu 37 :ssä, sisätautien osasto Tilikassa varsin alkeellisia.
10165: ja veneerinen osasto Suomenlinnassa. On Helsingin sotilassairaaloissa ja sen kirur-
10166: sentähden selvää, että sairaalan toiminta gisella osastolla on kumminkin pakko hoi-
10167: kaikissa suhteissa, hallinnollisessa, taloudel- taa erittäin suuria määriä sairaita, kaikki
10168: lisessa ja erittäinkin lä:äkinnöllisessä, muo- ne, jotka esiintyvät Lahdesta länteen sijait-
10169: dostuu hyvin hankalaksi ja kalliiksi. Vuo- sevissa joukko-osastoissa. Ei voida myös-
10170: desta 1919 saakka on koetettu saada aiJkaan kään Helsingin keskeisen aseman kannalta
10171: tässä parannusta, mutta ilman menestystä. katsoen, jonne lääkärien kasvatus on sijoi-
10172: Olojen parantaminen on kyllä myönnetty tettu, pitää oikeana, että sairaanhoitoväli-
10173: välttämättömäksi, mutta asia on kuitenkin neet ja sairaalaolot sotilassairaalassa ovat
10174: vuosi vuodelta lykkääntynyt huolimatta sellaisella perin alkuperäisenä kannalla
10175: siitä, että sairaalan rakentamista varten kuin ne nyt ovat, jossa suhteessa esim. mel-
10176: suoritetut alustavat valmistukset ovat olleet kein kaikkien teollisuuskeskuksien ja teol-
10177: aikoja sitten valmiina. lisuuslaitoksien omat sairaalat sivuuttavat
10178: IV,76. -Pihkala y. m. 289
10179:
10180: tämän laitoksen. Tässä yhteydessä on syytä niin huonosti varustettuihin sotilassairaaloi-
10181: viitata siihen, että Helsingin sotilassairaa- hin, että sairastuminen sellaisenaan muo-
10182: lan kirurgisen osaston nykyistä; aluetta, dostuu wsevel'volliselle suorlliStaan lisävra:a-
10183: tonttia Lönnrotinkatu 37, on teknillinen raksi. Varsinkin on puutteellisissa oloissa
10184: kor'keakoulu usean kierran pyytänyt itselleen, sairaaloissa anginamyrkytys saattanut le-
10185: viimekisi tänä vuonna, koska se on opistoa vitä potilaisiin, jotka on sinne tuotu paran-
10186: varten aivan välttämätön. Jos sairaala ra- tumaan sangen mitättömistä tai lievilstä tau-
10187: kennettaisiin, voitaisiin huomattava osa deista. Koska siis valtio on aivan erityisen
10188: tontista luovuttaa sitä tarvitsevalle korkea- suuressa määrässä velvollinen vastaamaan
10189: koululle. asevelvollisten terveydestä, ei tällainen tila-
10190: Tiissä esitetyn sairaala,hanfkkeen toteutta- päisyys Helsingissä voi ajan mittaan jatkua.
10191: minen vaatisi arviolta 10 miljoonan mar- Valtion työmäärärahojen sijoitt&minen
10192: kan määrärahan edellyttäen, että sairaala l~sämenoarviossa on kieltämättä monessa
10193: käsittäisi: suhteessa vaikea kysymys, varsinkin sitä
10194: arvosteltaessa valtion omien tarpeiden kan-
10195: 1) 100 sairassijaa jaettuna seuraavasti : nalta. Täytyy myöntää, että jokainen mil-
10196: 80 tavallisia kirurgisia tapauksia, 15 korva-, joona, joka voidaan sijoittaa jo täysin har-
10197: nenä- ja kurkkuosastoa selkä 5 silmäosastoa kittuihin ja valmii!ksi suunniteltuihin ra-
10198: varten, kaikki tarpeellisine erikoishoitolai- kennus- tahi muihin yri'tyksiin, jotka ovat
10199: toksineen; oleellisesti sellaisia, että valtion täytyy ne
10200: 2) keittiö- ja talousosastot sekä kirurgista sangen läheisessä tulevaisuudessa toteuttaa,
10201: että sisätatttiosastoa va,rten; on kaikkein parasta työmäärära!hojen käyt-
10202: 3) luentosalin re:servilääikintöupseerien töä. 350 miljoonan matkan sijoittaminen
10203: y. m. lää·kintöhenkilökunnan kouluttamista töihin sillä truvoin, kuin valtion oma etu
10204: varten; vaatii, on näiden varojen sijoittamisen vai-
10205: 4) asunnot kahdelle lää;kärille, talous- kein asia. s.entähden ne "miljoonat, jotka
10206: päällikölle sekä osaston hoito- ja palvelus- tässä sU!hteessa ovat hal'lkitusti sijoitetut,
10207: kunnalle; on valtion varojen 1säästämisen kanna1ta pi-
10208: 5) huoneiston Helsingin sotilasa:pteekille. dettävä oikein käytettyinä.
10209: Itsenäisyytemme aikana meillä on uh- Edellä olevan ·perusteella ja eduskun-
10210: rattu suhteellisesti suuria summia sairaala- nalle äsken jätettyyn hallitu!ksen esitykseen
10211: laitoksen kehittämiseksi, mutta sotilassairaa- N: o 69 viitaten ehdotamme eduskunnan
10212: lalaitos meillä kumminkin kantaa selvästi päätettäväksi toivomUiksen,
10213: tHapäisyyden leimaa, jonka oikeastaan te-
10214: kee Viipurin suurenmoisen ja kaikkein kor- että hallitus ottaisi ylimääräisten
10215: keimpia vaatimuksia vastaavan sotilassai- töitten ohjelmaansa kirurgisen osas-
10216: raalan valmistuminen vielä!kin räikeäm- ton rakentamisen Helsingin sotilas-
10217: mäksi. Sota;palvelusta suorittava asevelvol- saimalalle ja käyttäisi tähän tarkoi-
10218: linen nuoriso, josta valtion on joka suh- tukseen 20 Pl. III: 6 momentin lisä-
10219: teessa vastattava, joutuu sairaustapauksissa mä-ärärahasta 5,000,000 markkaa.
10220:
10221: Helsingissä, 12 p :nä syyskuuta 1932.
10222:
10223: Martti Pihkala. Martti Rantanen.
10224: Yrjö Koskelainen. Aili Kallioniemi.
10225: 200
10226:
10227: IV,77. - Toiv. al. N:o 52.
10228:
10229:
10230:
10231:
10232: Kallioniemi y. m.: Mcwintien rakentwrnisesta Askaist,en-
10233: Merimask'U/11, maantieltä Livonsaaren kautta VeZkuan pi-
10234: täjän Te;ersawn kylään.
10235:
10236:
10237: E d u s k u n n a 11 e.
10238:
10239: Eduskunnalle on jo kaksi Imrtaa, vuoden mahdollisuuksia ja järjestää työttömille
10240: 1930:n toisilla valt~opäivillä ja vuoden 1931 työtä, olisi erittäin tärkeätä, että kyseessä
10241: valtiopäivillä, jätetty anomus maantien ra- olevan tien rakentamiseen voitaisiin ryh-
10242: kentamisesta Askaisten-Merimaskun maan- tyä ensi tilassa. Tämän perusteella ja
10243: tieltä Livonsaarelle ja sieltä Veliruan pitä- eduskunnalle äsken jätettyyn hallituksen
10244: jän T~eersalon kylän rantaan. Ne perus- esitykseen N :o ~69 viitaten pyydämme kun-
10245: teet, joita asiaa ensi kertaa esille tuotaessa nioittaren ~hdottaa eduskunnan päätettäväiksi
10246: ed. Saarinen y. m. rruhaasia-aloitteessa N:o toivomuksen,
10247: 34 on yksityiskohtaisesti resitetty, on kulku-
10248: laitosvaliokunta mietinnössään ja eduskunta että hallitus ottaisi ylimääräisten
10249: päätöksessään hyväksynyt. Siitä huolimatta töitten ohjelmaansa maantien ra-
10250: ei ensi vuoden ·talousarviossa eikä työttö- kentamisen Askaisten--Merimaskun
10251: myysmäiärära:hojen jakosuunnitelmassa ole maantieltä Livonsaarelle ja sieltä
10252: esitetty määrärahaa tämän tietyön alkami- Velkuan pitäjän Teersalon kylän
10253: seksi. Kun tie olisi seutukunnan ;väestölle rantaan ja käyttäisi tähän tarkoituk-
10254: välttämätön ja kun sikäläisellä vähävarai- seen 20 Pl. III: 6 mom,entin lisä-
10255: sella väestöllä on vaikeata, saada ansiotyö- määrärahaa.
10256:
10257: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1932.
10258:
10259: Alli Kallioniemi. P. Saarinen.
10260: Aino Lehtokoski. Tors~tenRothberg.
10261: 291
10262:
10263: IV,7s. - Toiv. al. N:o 53.
10264:
10265:
10266:
10267:
10268: Kaijalainen y. m.: Eräiden maanteitten rakentarmisesta
10269: Lapissa ja Petsarmossa.
10270:
10271:
10272: E d u s k u n n a ll e.
10273:
10274: Talousarvioehdotuks-essaan ensi vuodelle nottavaa merkitystä. Hallituksen esityk-
10275: on hallitus maantie- ja siltarakennustöitä sessä on kyllä 4 miljoon:an markan suurui-
10276: varten Lapissa varannut yhteensä ainoas- nen määräraha uuden laivan hankkimiseksi
10277: taa,n kaksi miljoonaa markkaa. Tähän Petsamoon, jossa entinen alus on nyttem-
10278: sisältyväit tietyöt ovat: Joensuun-Kaama- min liikenteeseen kelpaamattomana poistettu
10279: sen, Vuotson-Lokan ja Vaalrujärven-Mel- käytännöstä, mutta on huomattava, että
10280: tauksen maanticerakennukset sekä Sodanky- •tämä rakennustyö, niin tarpeellinen kuin se
10281: län Sattasjoen •silta. Kaikki nämä työmaat onkin, ei hyödytä lainkaan Petsamon väes-
10282: sijaitsevat Keski- ja Pohjois-Lapissa. Itä- töä, sillä laiV'a rakennetaan muualla.
10283: ja Länsi-Lappia varten ei haUituksen esitys Hallitus lienee ajatellut hoitaa Lapin ja
10284: sisällä mitään yleisiä töitä. Kem1järven- Petsamon työttömyyskysymyksen kokonaan
10285: Pelkosenniemen maantietä ei voi toistaiseksi talousarvioesityksessä olevan työttömyys-
10286: ottaa lukuun syystä, että tämä kauan ra- määrärahan avulla. Edelleen lienee kiinni-
10287: kenteilla ollut maantie ei ole vieläkään ehti- tetty huomiota Pohjois-Suomessa suoritetta-
10288: nyt Lapin rajan yli, Pelkosenniemen viin metsätöihin. Mlitä viimemainittuihin
10289: alueelle, joten se ei vielä kuulu laajan La- tulee, on ensinnäkin huomattava, että La-
10290: pin maakunnan tiera:kennuksiin. pissa on kuntia, joissa näitä töitä ei ensin-
10291: Edelleen selviää hallituksen talousarvio- kään suoriteta. Sellaisia kuntila ovat Enon-
10292: esityksestä, että koko P·etsamon alueella ei :tekiö, Utsjoki, Petsamo ja tällä haavaa
10293: sen mukaan suoritettaisi ensi vuonna min- myöskin Inari. Toiseksi on palkkataso La-
10294: käänlaiiSia yleisiä töitä. Tämä uusi ja vielä pin metsätyömaalla viime vuosina painunut
10295: pitkät ajat valtion :erityistä huolenpitoa ja alle kaiken kohtuuden.. Metsätyöt kestävät
10296: tukea kaipaava maakunta on näi·tä töitä jär- vain pari kolme kuukautta. Se:n jälkeen
10297: jeiSteltäessä kokonaan sivuutettu. alkaa työtön aika. Köyhä Lapin asukas jou-
10298: Sama epäkohta esiintyy myöskin siinä tuu kilpailemaan työpaikoista Etelä-Suo-
10299: hallittrksen esityksessä, joka koskee ylimää- mesta joukottain saapuvien työnetsijäin
10300: räisten töiden käyntiin rpanemista työttö- kanssa. Kuvaavaa vallitseville olosuhteille
10301: myyden torjumista silmälläpitäen. Siinä on, että nimenomaan metsätöissä suoritettu-
10302: ei ole työttömyyden torjumiseksi L·apissa va- jen nälkäpalkkojen vu~ksi Lapin kunnat
10303: rattu penniäkään. Mitä taas tulee Petsa- joutuvat avustamaan kotipaikoilleen Etelä-
10304: moon, sisältyy esitykseen vähäinen raken- Suomeen vuosi vuodelta yhä kasvavia työ-
10305: nustyö, jolla paikkakunnalla vallitsevan läisjoukkoja, työttömiä ihmisiä, jotka eivät
10306: työttömyyden larujuuteen ka;tsoen ei ole sa- ole ansainneet edes sen vertaa, että voisivat
10307: 292 1!V,78, - Lapin ja Petsamon maanteitten rakentaminen.
10308:
10309: matkustaa omin avuin kotiseuduilleen. Näi- niille ,porojen raj1an yli menosta koituu -
10310: den kanssa metsätöistä kilpaillessaan ja har- aiheuttaa suurta tuhoa.
10311: haiHessa;a;n savotalta toiselle 'saattaa oman On ilmeistä, että työttömyys myöskin
10312: maakunnan mi~es jäädä työpaikkaa vaille ja maa;n pohjoisosissa tulee lähiaikoina saa-
10313: sen 1isäkisi muualta sa;apuvan työvoiman lisä- ma;an yhä suuremmat mittasuhteet. Näin
10314: tessä edellä kerrotulla tavalla kotikuntansa ollen oli:si välttämätöntä, että myöskin Lap-
10315: köyhäinhoitorasitusta joutuu yhä raskaam- pia ja Petsamoavarten sunnitelman mukai-
10316: man verotaakan alle. Tällä tavoin sortuu sesti järjestettäi:Siin riittävästi yleisiä töitä.
10317: kaukaisen ja karun Lapin lukemattomissa Ei ole mitenkään suotavaa, että työttömyys-
10318: erämaakylissä koti kodin jälkeen. Niiden kysymystä siellä hoidettaisiin yksinomaan
10319: aJSU'kkaa;t joutuvat maantielle, kokonaan kun- onnettoman varatyöjärjestelmän avulla,
10320: tiensa köyhäinhoidon vaman. On itsestään josta kaikkialla mwassa lienee saatu jo riit-
10321: selvää, m~kä tilanteen näin kehittyessä on tävästi ikäviä kokemuksia.
10322: oleV'a tällaisten kuntien kohtalo. ~räänä seu- Harkittaessa sopivia töitä maan pohjois-
10323: rauksena ~siitä 'taloudellisesta kurjuudesta, osissa, joissa on vielä lukemattomia sellai-
10324: hädästä ja toivottomuudesta, joka perim- sia kyläryhmiä, joilla ei ole edes liikenne-
10325: mässä pohjolassa vallitsee, mainittakoon lu- yhteyttä, olisi midestämme lähinnä kiinni-
10326: kuisat siirtymiset Venäjän mjan yli. Ne tettävä huomiota maantierrukennustöihin.
10327: eivät suinkaan kaikissa tapauksissa ole ai- Sellaisista ma;anteistä, jotka olisi otettava
10328: heutuneet .siitä, että rajan taakse pyrkijä huomioon yleisiä töitä Lappiin ja Petsa-
10329: uskoi>Si rajan tuolta puolen löytävänsä min- moon järjestettäessä, mainittakoon ~seuraa
10330: kään ,ihanneyhteiskunnan", vaan siitä, vat:
10331: ettei oma isänmaa kykene antamaan asian-
10332: Sodankylän-Ki>ttilän mruantie, jonka ra-
10333: oma,iselle työtä eikä leipää. Toivottomuus
10334: kentamista m. m. metsähallinnon P~eräpohjo
10335: paisuu niin suureksi, etteivät ihmiset sen
10336: lan piirikuntakonttori on ehdottll!nut työttö-
10337: painoa kestä.
10338: myyden Heventämiseksi.
10339: Tilanteen va,kavuutta on omiaan lisää-
10340: mään kuluneena :lmsänä ~sattunut heinäkruto. Maantie Pelkosenniemeltä Kairalaan, joka
10341: Alituisten sateiden vaikutuksesta pysyi vesi tie on ensimmäinen osa Pelkosenniemen-·
10342: joissa ja järvissa korkealla koko kesän, pi- Sodankylän JihdystieSitä.
10343: täen suuren osan maakunnan niittymaista Savukosken-Martinkylän erämaJantie.
10344: myöhään syksyyn saakka veden alla. Vielä Kittilän-Enontekiön maantie.
10345: niin myöhaan kuin elokuun viimeisellä vii- Palojoensuun-Kaa.11esuvannon erämaan-
10346: kolla oli Lapissa kyliä, joissa ei oltu tie .Enontekiöllä.
10347: päästy ·ensinkään heinäntekoon. Kun maa- Muonion kunnassa olevaan Pallastunturin
10348: kunnan heinäsadosta 2 /a kootaan vesiperäi- luonnonpuistoon johtava maantie.
10349: siltä mailta, muodostuvat kadon seuraukset Ko1ttakönkään ma:antie Petsamossa.
10350: niin ollen sangen kohtalokkaiksi. Huonoon Nämä ehdotetut het sijaitsevat ~eri ta-
10351: vuodentuloon kiinnitti jo Oulun läånin maa- hoilla sitä aluetta, joka pinta-:alalta;an on 1 /a
10352: herra n. s. Hynnisen komite,a;n huomiota, koko maasta ja jota varten, kuten sanottu,
10353: ehdottaen sa:malla, että lähiaikojen varalta ei ole olemassa tarkoituksenmukaista suun-
10354: la:adi!ttaisiin suunnitelma työttömyyden lie- nitelmaa työttömyyden torjumiseksi.
10355: ventä!miseksi maan :pohjoisosissa. Tämän Edellä lausutun perusteella ja äsken
10356: ohella on ,eräässä os~JJssa Lappia, Enonte- eduskunnalle jäterttyyn hallituksen esityk-
10357: kiön kunnassa, alkanut porokarjoissa raivota seen N :o 69 viitaten ehdotamme kunnioit-
10358: vaarallinen kulkutauti, joka sikäläisille .pa- tll!en eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
10359: liskunnille - niiden vahinkojen lisäksi, mitä sen,
10360: IV,78. - Kaijalainen y. m. 298
10361:
10362: että hallitus ottaisi työttömyys- ja käyttäisi tähän tarkoitukseen 20
10363: ohjelmaansa edellämainitut maantie- Pl. III: 6 mom. lisämäärärahasta
10364: rakennustyöt Lapissa ja Petsamossa 2,500,000 markkaa.
10365:
10366: Helsingissä, syyskuun 12 päivänä 1932.
10367:
10368: Lauri Kaijalainen. Uuno Hann'llla. Janne Koivuranta.
10369: 294
10370:
10371: IV,79.- Toiv. al. N:o 54.
10372:
10373:
10374:
10375:
10376: Hämäläinen y. m.: Mikkelin läänin lääninsairaal4n raken-
10377: tamisesta.
10378:
10379:
10380: E d u s !k u n n a lll e.
10381:
10382: Mikmelin läänin lääninsairaala on perin Katsoen siihen, että Mikkelin läänin lää-
10383: ahdas ja talousrakennubineen varsin huo- ninsairaalan uudelleen rakentaminen on
10384: nossa kunnossa, joten sen uudelleen raken- yhtä hyvin työttömyyden lieventämisen
10385: taminen on lähimmän tulevaisuuden asia. kuin myöskin asian itsensä vuoksi täl'lkeä,
10386: Koska työttömyystilanne Mikkelin kaupun- ehdotamme, valtiopäiväjärjestyksen 32 '§:n
10387: gissa lisäksi yleisten töiden järjestämistä nojalla ja eduskunnalle jätettyyn :halli-
10388: y. m. selvittämään asetetun asiantuntija- tuksen esitY'kseen N:o 69 viitaten, edus-
10389: lautakunnan antamassaan mietinnössä lau- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
10390: suman mielipiteen mukaan on vaikea, <m
10391: sanottu lautakunta ehdottanut, että sairaa- että hallitus ottaisi esity'ksessään
10392: lan uudelleen ralmntaminen otettaisiin hal- N :o 69 mainittuun työttömyys-
10393: lituksen työttömyysohjelmaan. Lautakun- ohjelmaan Mikkelin läänin läänin-
10394: nan lää:kintöhallitulksesta saaman kustan- sairaalan uudelleen rakentamisen ja
10395: nusarvion mukaan nousisi sanottu ,raJken- käyttäisi tarkoitukseen työttömyys-
10396: nuskustannus 5 miljoonaan markkaan, jota lisämäärärahasta 20 P. l. III: 6 mo-
10397: summaa lautakunta tarkoitukseen ehdotti, mentilla 5 miljoonaa markkaa.
10398: joskin hallitus jätti sen ottamatta ~esityk
10399: sessään N:o 69 olevaan ohjelmaan.
10400:
10401: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1932.
10402:
10403: Alex Hämäläinen. Albin Asikainen.
10404: 29ö
10405:
10406: IV,so. - Toiv. al. N :o 55.
10407:
10408:
10409:
10410:
10411: Lamminen y. m.: Porin yleisen sairaalan rakentamisesta.
10412:
10413:
10414: Eduskunnalle.
10415:
10416: Porissa oleva valtion sairaaia on enin tiilitehtaista, olisi sanottu rakennushanke
10417: kuormitettuja kaikista valtion ytleiiSistä sai- toteutettava hallituksen esitykseen N :o 69
10418: raaloi•sta, jotenka sen laajentaminen on jo perustuvan työttömyysolhjelman yhteydessä,
10419: useita vuosia ollut päiväjärjestyksessä. kuten n. s. Hynnisen komitea oli ehdotta-
10420: Myöskin eduskunnan talousvaliokunta lau- nutkin. Sanotun komitean lääkintöhalli-
10421: sunnossaan valtiovarainvaliokunnalle maa- tuksesta saamien tietojen mukaan tulisi
10422: liskuun 6 pä:ivältä. 19'311 huomautti·, että sairaala maksamaan 10 miljoonaa markkaa,
10423: olosuhteet Porin yleisessä sairaalassa ovat samalla kuin toiselta puolelta voitaisiin
10424: sel[aiset, että sairaala on pikimmiten uudel- myydä sairaalan nykyiset rakennukset ja
10425: leen rakennettava. Samasta .syystä on si- tontti 1.5-2 miljoonan markan hinnasta.
10426: säasi•ainministeriö tehnyt Porin kaupungin Sanotun perusteella sekä valtiopäiväjär-
10427: kanssa sopimuksen, että Porin kaupunki jestyksen 32 § :n nojalla ja kuluvan syys-
10428: luovuttaa sanotulle sairaalalle n. 6 heh- kuun 9 päivänä eduskunnal.1e jätettyyn
10429: taarin <Suuruisen tontin, jos sairaalan ra- haJlituksen esitykseen N :o 69 viitaten eh-
10430: kennustyöt pannaan vuoden 1932: kuluessa dotamme eduskunnan pä.ätettäväksi toivo-
10431: alulle. Kun siis sanottu valtiolle edullinen muksen,
10432: sopimus menettää merkityksensä, jos ei että haUittts ottaisi työttömyysoh-
10433: rakennusyritykseen kuiluvana vuonna .ryh- jelmaansa Porin yleisen sairaalan ra-
10434: dytä, ja kun rakennustyö on omiaan suu- kennustyön ja käy.ttäisi tarkoituk-
10435: ressa määrässä liev@tämään työttömyyttä seen lisätyömäärärahasta 20 Pl.
10436: Porissa ja sen ympäristössä sen kautta että III: 6 momentilla 10 miljoonaa
10437: vielä tiiletkin voidaan saada paikkakunnan markkaa.
10438:
10439: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 119>3,2.
10440:
10441: Antero Lamminen. Fanny Ahlfors.
10442: Eemeli Aakula. Ansh. Alestalo.
10443:
10444:
10445:
10446:
10447: 16
10448: 1
10449: 1
10450: 1
10451: 1
10452: 1
10453: 1
10454: 1
10455: 1
10456: 1
10457: 1
10458: 1
10459: 1
10460: 1
10461: 1
10462: 1
10463: 1
10464: 1
10465: 1
10466: 1
10467: 1
10468: 1
10469: 1
10470: 1
10471: 1
10472: 1
10473: 1
10474: 1
10475: 1
10476: 1
10477: •• ••
10478: VALTIOPAIVAT
10479: 1932
10480:
10481:
10482: . LIITTEET
10483: C. SYYSISTUNTOKAUDELLA ALOITEAJAN
10484: JÄLKEEN JÄTETYT ALOITTEET
10485:
10486:
10487:
10488:
10489: HELSINKI 1932
10490: VALTIONEUVOBTON KIRJAPAINO
10491: •• ••
10492:
10493: VALTIOPAIVAT
10494: 19 3 2
10495:
10496:
10497: LIITTEET
10498: IV
10499: ALOITEAjAN jÄLKEEN VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN
10500: LÄHETETYT LAKI- jA TOIVOMUSALOIITEET
10501:
10502:
10503: ITI1
10504:
10505:
10506:
10507:
10508: HELSINKI 1932
10509: VALTIONEUVOSTON KIRJ.A.PAINO
10510: 301
10511:
10512: ::IV,st. - La.k. al. N :o 8.
10513:
10514:
10515:
10516: Ha.nnula. y. m.: Ehdotus laiksi .~anomalehtipaperin vienti-
10517: tullista.
10518:
10519:
10520: E d u s k u n n a ll e.
10521:
10522: Aivan äskettäin ovat maan sanomalehdet ero on ollut kokonaista 26 %. Sanomalehti-
10523: :kiinnittän~et yleistä huomiota siihen vuosi- paperiamme menee ulkomaille tasaisin lu-
10524: kausia jatkuneeseen kohtuuttomuuteen, että vuin suunnilleen 95 % ja kotimainen ku-
10525: .suomalaisesta sanomalehtipaperista veloite- lutus on vain 5 %- Näin ollen mitkään
10526: taan kotimaisilta kuluttajilta tuntuvasti kohtuussyyt eivät voi puolustaa edellämai-
10527: korkeampi hinta kuin mitä lehtipaperia nittua hjntaeroa, joka lähemmin käy sel-
10528: ulkomaille myytäessä saadaan. Niinpä ville seuraavasta taulukosta:
10529: -viime ja tämän vuoden aikana tämä hinta-
10530: Kotimaan hinta vienti-
10531: Vientipaperista Hinta koti- hintaa korkeampi
10532: Vuosi saatu hinta maassa
10533: rahassa prosenteissa
10534: 1926 ...................... 2: 79 3:10 -:31 11
10535: 1927 ....................... 2: 62 3:10 -:48 18
10536: 1928 ...................... 2:47 2:72 -:25 10
10537: 1929 ••••••••••••••••••• 2: 30
10538: 0'0. 2:62 -:32 14
10539: 1930 ...................... 2:20 2: 62 -:42 19
10540: 1931 ................ ' ..... 1: 98 2:50 -: 52 26
10541: 1932 (8 kk.) •• t 1: 98
10542: ••••••••••• 2:50 -: 52 26
10543:
10544: Kun maan sanomalehdistöä täytyy pitää tava asiaan ja turvattava maan sanomaleh-
10545: yhtenä tärkeänä kulttuuritekijänä, jolle ei distö edellämainituilta kohtuuttoman kor-
10546: kohtuudella ja varsinkaan tällaisena vai- keilta hinnoilta.
10547: kean·a aikana voida asettaa sellaista erikois- Kun hallitus nyt on antanut eduskun-
10548: rasitusta, kuin mitä edellä sanottu paperi- nalle esityksen laiksi tullien kantamisesta
10549: hinnan ero on ja kun toisaalta useampana v. 1933, ehdotamme, viitaten valtiopäivä-
10550: vuotena perä;kkäin Suomen Sanomalehden- järjestyksen 32 §:ään,
10551: kustantajain Liiton taholta tehdyt alennus-
10552: ~hdotukset eivät ole johtaneet tuloksiin, on että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
10553: käsityksemme mukaan eduskunnan puutut~ van lakiehdotuk~en:
10554:
10555:
10556: Laki
10557: sanomalehtipaperin vientitullista..
10558: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
10559: Milloin suomalaisen sanomalehtipaperin vaa hintaa korkeampi, olkoon hallituksella
10560: :kotimainen hinta on ulkomailla siitä saata- oikeus määrätä sanomalehtipaperista kan-
10561: 302 IV,s1. - Sanomalehtipaperin vientitnlli.
10562:
10563: nettavaksi vientitullia, ei ikuitenkaan enem- Tämä laki on voimassa vuoden 1933 aj·an~
10564: pää kuin kotimaisen ja ulkomaisen hinnan
10565: eroa vastaava määrä.
10566:
10567:
10568: Helsingissä marraskuun 4 päivänä 1932.
10569:
10570: Uuno H3innula. J. Kovanen. J. Lauri Mäkelä.
10571: S. Salo. Albin Manner. Alpo 0. Luostarinen.
10572: M. 0. Lahtela. J. Koivisto. Alex Hämälädnen.
10573: Antti Junes. Antti Kuisma. K. Hakala.
10574: Väinö Hakkila. Anton Suurkonka. Akseli Kamerva.
10575: Viljami Kalliokoski. Eemeli A3ikula. M. Ampuja.
10576: Albin Asikainen. A. K. Kaura. Edward Setälä.
10577: Janne Koivuranta. Aleksi Hakala. Edvard Huttunen.
10578: Antti Halonen. Elias Tukia. Albin Koponen.
10579: Lauri Kaijalainen. Antti Kemppi. J. F. Tolonen.
10580: Kalle Kämäräinen. 0. Kontio. Otto J,acobsson.
10581: Walter Mäkelä. Aleksi Aaltonen. Hannes Ryömä.
10582: E. KoHclri. Onni Hiltunen. Miina Sillanpää.
10583: K. J. Ellilä. Hj. Lindqvist. Hilma Koivulahti-Lehto~
10584: E. Aromaa. Aino Lehtokoski. Yrjö Welling.
10585: J. Väisänen. Isak Penttala. Viljo Rantala.
10586: Jussi Annala. Emil Jokinen. Kustaa Perho.
10587: Vilho H. Kivioja. Antti Meriläinen. Matti Lepistö.
10588: P. Saarinen. Artturi Aalto. Kalle Myllymäki.
10589: Heikki Vehka.oja. Axel Ahlström. Mikko W. Erich.
10590: Antti Sallinen. Ville Komu. Toivo Halonen.
10591: Hannes Eskola. Matti Paasivuori. V·alfrid Eskola.
10592: 0. P. Rissanen. Eino Kilpi. W. K. Särkkä.
10593: ~sh. Alest3ilo. Väinö Voionmaa. U. Brander.
10594: Yrjö Räisänen. Mauno Pekkala. E. J. Jatkola.
10595: Emil Sallila. Osk. Reinikainen. J. Jyske.
10596: Taavetti Nuutincm. Hilja Pärssinen. Bruno Sarlin.
10597: Kaarlo Hänninen. Kaisa Hilden. M. V. Björk.
10598: Eero N11rn1esniemi. Fanny Ahlfors. Edvard Haga.
10599: Matti Pitkänen. Matti Turkia. Levi Jern.
10600: J oh. Korhonen. Jalmari Linna. J. Inborr.
10601: Eetu Jussila. Urho Kulovaara. E. Rautaharju.
10602: Matti N. Miikk:i. Julius Ailio. K. Anttila.
10603: Paavo Ruotsalainen. Anni Huotari. Kaarlo Sovijärvi.
10604: J. Eri. Pilppula. Aug. Kuusisto. Emil P·esonen.
10605: E. Lautala. Väinö Kivisalo. Vilho Nikkanen.
10606: V. Huuhtanen. A. J. Kosonen. Yrjö H. Kesti.
10607: J. Kauranen. K.-A. Fagerholm. Hjalmar Forstadiu.s.
10608: Mikko Suokas. Hugo Aattela.
10609: 303
10610:
10611: lV,s2. - Toiv. a.l. N :o 56.
10612:
10613:
10614:
10615:
10616: Solja y. m.: PwheUnoloje, järjestötmistä koskemarn lm'Mäii-
10617: däwniYn jouduttmmisesta.
10618:
10619:
10620: Edus:kunn alle.
10621:
10622: Erään 1927 :vuoden :valtiopäivillä puh& tarkoituksena että oswkeyhtiö vähitellen
10623: Iinolojen järjestämistä koskevan lainsäädän- ottaisi hoitaakseen maan puhelin- ja lennä-
10624: nön jouduttamisesta sekä uusia puhelinlait- tinliikenteen melkein kokonaisuudessaan.
10625: teita raJkennettaessa noudatettavien teknil- Vaikka tämä esitys hyväksyttäisiin, ei
10626: listen normien määrittelemisestä tehdyn niitä puhelinoloja koskewssa säännöksissä
10627: .anomusehdotuksen johdosta lausui edus- löytyviä, puhelinolojen kehitystä ehkäisewä
10628: kunta 1928 :vuoden :valtiopäivillä, että ny- puutteellisuuksia, joista eduskunta yllämai-
10629: kyisissä puhelinoloissa ja niitä koskevissa nitussa 1928 vuoden valt~opäivillä lausu-
10630: .säännöksissä oli useita puutteellisuuksia, ·massaan toivomuksessa puhelinolojen järjes-
10631: jotka olivat omansa saamaan aikaan epä- tämistä k;oskevan lainsäädännön kiir~htimi
10632: varmuutta tällä alalla ·sekä ehkäisemään pu- sestä on huomauttanut, vielä ole poistettu.
10633: helinolojen kehitystä. Ottamatta silloin Kuten hallituksen esityksen perusteluista-
10634: periaatteellisesti h·arkittava:kseen kysymystä kin selviää, voi perustettava yhtiö vasta
10635: siitä, millä pohj·alla puhelinolojen järjestä- useiden vuosien kuluttua ottaa haltuunsa
10636: minen olisi aikaansaatava, ·eduskunta piti, maan puhelinlaitokset. Suurimman osan
10637: vallitseviin oloihin ja niihin taloudellisiin maan yksityisistä puhelinlaitoksista täytyy
10638: arvoihin katsoen, jotka tässä sekä :valtion sen vuoksi tuolLaisen yhtiön perustamisen
10639: että yksityisten taholla olivat kysymyk- jälkeenkin j·atka:a toimintaansa.
10640: .sessä, :välttämättömänä, että sekavia puhe- Näinollen vuhelinoloja tulisi edelleen
10641: linoloja järjestä:vä ja tämän tiedonantoväli- haittaamaan eduskunnan 11912'8 eslittämiiit
10642: neen kehitystä edistävä lainsäädäntö kii- puutteellisuudet, jotka ovat omiaan ehkäi-
10643: reellisesti aikaansaataisiin. Edusku'nta semään puhelinolojen kehitystä j,a myöskin
10644: päö;tti senvuoksi lausua toivomwksen, että tekisivät vaikewksi hallituksen esity;ksen
10645: hallitus kiirehtisi laimäädä'ntöä puhelinolo- mukaisen osa:keyhtiönkin toiminnan.
10646: je'n järjestämisestä. Kun hallituksen esitybessä eduskunnalle
10647: Nyt koossa olevalle eduskunalle on jä- valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1933
10648: tetty hallituksen esitys valtioneuvoston oi- on mainittuna, että hallituksessa oli käsit-
10649: keudesta luovuttaa posti- ja lennätinla:itok- telyn alaisena kysymys puhelin- ja lennä-
10650: .-sen hallinna:ssa olevat valtion puhelin- ja tinlaitoksen luovuttamisesta sitä varten pe-
10651: lennätinlaitteet puhelin- ja lennätintoimen rustettavalle osakeyhtiölle, oli meillä alle-
10652: kehittämistä varten perustettavalle osake-· kirjoittaneilla tähän saaiikka se käsitys, että
10653: yhtiölle. Kuten esityksen perusteluista luvattuun esitykseen sisältyisi myös puhel&
10654: näikyy, on tämän lainsäädäntötoimenpiteen oloja järjestävää lainsäädäntöä tai että
10655: 304 IV,s2. - Puhelinolojen järjestäminen.
10656:
10657: erikseen samalla kertaa annettaisiin edus- ehkäisevästi koko maan puhelintoiminnan
10658: kunnalle sellainen esitys puhelinlainsäädän- kehitytkseen. Uusi perustetta'Vla yhtiö tar-
10659: nöksi kuin eduskunta vuodesta 1928 on vitsee myöskin: puhelintointa järjestäväiil
10660: kiir~htinyt. Näin ei kuitenkaan ole tapah- laån.säädlärutöä, voidakseen toimia lainsään-
10661: tunut, vaikka hallituksen käytettävänä on nöksiin nojautuen. Tämä uusi asiantila an~
10662: hallituksessa aikanaan laadittu ehdotus pu- taa meille tammikuun 13 päivänä 1900 an-
10663: helinlainsäädännöksi sekä yksityisten aloit- netun valtiopäiväjärjestyksen 32 § :ssä mai-
10664: teestå myöskin on v~lmisteltu ehdotus nitun: suoranaisen aiheen edU'Skunta-aloit-
10665: laiksi lennätin- ja puhelintoimesta. Kun teen tekemiseen.
10666: hallituksen esityksen mukaan valtion tähän Edellä lausutun perusteella rohikenellliille
10667: asti harjoittama puhelin- ja lennätintoimi kunnioittaen ehdottaa eduskunnan uudel-
10668: tulee siirrettäväbi osakeyhtiölle, jossa val- leen päätettäväksi toivomuksen,
10669: tiolla on määrääruisvalta ja jonka etuja
10670: valtio sille ·kuuluvalla vallalla tulee erityi- että hallitus kiireellisesti eduskun-
10671: sesti huomioonottama·an, joutuu muiden nalle antaisi esityksen puhelinolojen
10672: puhelinliikkeitten asema, puheli'nilainsäädän- järjestämistä koskevasta lainsäädän-
10673: ilön yhä puuttuessa, entistäänkin epävar- nöstä.
10674: meilllmaksi, mikä tietysti taas. vaikuttaisi
10675:
10676: Helsingissä marraskuun 5 päivänä 1932.
10677:
10678:
10679: Niilo Solja.. Taa.ve Junnila.
10680: Yrjö Leivo. Herman Poja.nluoma.
10681: S. Tuomikoski. Hja.lma.r Forsta.dius.
10682: E. V. Kuokkanen. Antero La,mminen.
10683: T. A. Aalto&tälä. E. A. Turja
10684: Arvi OiJma.la Oskari Lehtonen.
10685: Yrjö Koskelainen. Vilho Ni.klmnen.
10686: K. Fr. Nyman. Eric von: Frenckell.
10687: Emil Sa.rlin. Gunnar &hlsrtein.
10688: Otto Jacobsson. K. Anttila.
10689: J. Koivilsto. A:leks. Koskenheimo.
10690: Albin Manner. J. Lauri Mäkelä.
10691: Hilja Riipinen. Martti Pibka.la.
10692: Erldd Perheentupa.
10693: LAKI-, RAHAASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
10694: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ.
10695: LAKI==, RAHAASIA== JA TOIVOMUSALOITTEET.
10696: (Hakusanat viittaavat pöytäkirjain ja asiakirjain asialuetteloihin).
10697:
10698: Lakialoitteet.
10699: Kevätistuntokaudella jätetyt.
10700: - n :·o 1, Pitkäsen y. m.: Ehdotws lailksi laiksi Suomen Pankin ohjesäännön munt-
10701: lisäyksestä lka,upplllkaa·ren H ~uikuun. Liit- tfrmisesta. Liitteet V,1. s. 151. - K1s. 1Suo-
10702: teet II,1. 1S, 1'3. - 'K1s. \Koron säännöstely. men Pankiki.
10703: n :o 2', iP i lt k ä s e n y, m.: BhdotUJS la~ksi - n :.o 5, B. S a r l i n i n y. m.: .Ehdotws pa1o-
10704: ri!koslain 38 luvun W § :n mruuttamisesta. 'laiksi. Liitteet .VII,1. s. 57. - IK8. Pa1o-
10705: Liitteet II,2. s. 15. - Ks. ·Koron ·S'ään- lalki.
10706: nöstely. - n:o 6, K e s t i n: Ehdotus laik,si as,utus-
10707: n:o 3, Leppä l ä n y. m.: Ehdotus laiksi lain eräiden 1säännös·ten muuttamiseslta.
10708: ikansa'lmululaitoksen kustann u:ksista .anne- 1Liitteet I-X,1. s. 107. - Ks ..A!sutuslalki.
10709: tun la1n muuttami.ses·b. Lii,tteet IV,1. n:o 7, Myl'lymäen y.m.: Ehdotus
10710: s. 21. - K~s. ~Kan.s·alkoulut. laiksi minimipalkoi.sta. Lii·tteet X,1. s.
10711: n:o 4, Kämäräisen y.m.: Ehdotus 13·9. - Ks. Työväen minimipalkat.
10712:
10713: Syysistuntokaudella jätetty.
10714: - m. :o 8, H ,a n n ula n y. m.: .Ehdotus laåksi IV,s1 s. 301. - 1K8. Sanomalehtipaperin
10715: sanomalehtipaperin vientitulli·sta. Liitteet v,ien titulli.
10716:
10717: Rahaasia-aloitteet.
10718: Kevät:i:stuntokaudella jätetyt.
10719: - n :·o 1, M a n ne r i n y. m.: ,Määrärruhan - n:o 6, ·Paa:s.osen y.m.: Määrära;han
10720: osoit,tami·sesta av.ustruksi:kså suoje1wstkunta- osoittamisesta Allwnveden-iViuotjärven !lm-
10721: taloiille. Liitteet IV,5. 1s. 31. - Ks. !Suo- na'Voimistyön ,a~uunpanemista varten.
10722: je1wskuntata:lot. 1Liitteet IV·,1o. s. 39. - !Ks. Kanarvat.
10723: - n :o '2, S a ll i 1 a n y. m.: Määrärahan - n :o 7, 'Tuki a n y. m.: :Määrärahan QSoit-
10724: osoi:ttami·sesta työväen~ärjestöiile 'Väkival- ta;misesta T1ullis.a;Lmen syventli!mistä var-
10725: tai.suu!ksien johdosta !koituneiden vahinko- ten. Liitteet IV,11. s. 42. - Ks. 1\uni-
10726: jen :lmrvawmise!ksi ..Liitteet LV,6. s. 34. - salmen syventäiminen.
10727: Ks. Työväentalot. n:o 8, Setälän y.<m.: Määrärahan osoit-
10728: - n :o 3, Setä 1 ä n y. m.: Määrärahan osoit- tami·sesta teiden ra;kentamiseen ja kunnos-
10729: tamisesta maaseudun työväestön asunto- t!!Jmiseen vähävaraisiUa pienviljelijäseu-
10730: olojen parantamiooksi. Liitteet ]V,7. s. duilla. Liitteet IV,12. s. 43. - K.s. Maan-
10731: 3i6. - Ks . .Työväestön asunto-olot. tiet.
10732: - n :o 4, CL a m 'P i 's e n y. cm.: M·äärär!!Jhan n:o 9, Kesti n: Määrärahan osoit-
10733: osoittamisesta pienviljelijäin s•a:lwojitus- t&misesta maantien ralkentamista varten
10734: palkkioita varten. Liitteet IV,s. s. 37. - Muh9ksen-YI:i:kiimingin maantieltä Uta-
10735: 'Ks. Salaojirtmspailikikiot. järven-,PUJOlangan <maantielle. Liitteet
10736: n:o 5, ·Lahte]an y.an.: ,Määrä·r!!Jhan IV,13. s. 44. - Ks. Maantiet.
10737: oooittami•sesta emäntäkoulun peruJS.tamista n :o 10, K o r h o ·sen y. m.: !Määrärahan
10738: val'ten Kemijärvelle. Liitteet IV,9. s. 3'8. osoittamisesta ma!llntien r.alkentaanista var-
10739: - Ks. Emäntwkoulut. ten V·uolijoen !kunnasta Ko~ehmaisen
10740: 4 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1932.
10741:
10742: ka·utta 1Särä:isniemen-KeSitilä:n maantielle. - n :o 1r2, J ·a n h o sen y. m.: iMäärärah.an
10743: Liitteet IV,14. •S. 4•5. - Ks. Maantiet. osoittlllmisesta rautatien rakentamista var-
10744: ---< n :o 11, K• o p o 1B en y. 1m.: Määrahan osoit- ten Kontiomäen asemalta Ristijärven ja
10745: tamisesta Kolin ylämaja.Ue j.ohtavan .maan- Hyrynsalmen kaurtta iSnoomu,ssalimelle. Liit-
10746: tien rakentamiseksi. ·Liitteet LV,15. s. 416. rteet IV,16. s. 47. - Ks. Rau•tatiet.
10747: - Ks. Ma:mtiet.
10748: Syysistuntokaudella jätetyt.
10749: - n :o 13•, E s t 1 a n d e r i n y. m.: Määrä- l.ane. Liitrteet IY.,27. s. 2M. - ffi>. S·aå-
10750: rahan osroitta.mlis€13<ta läili.etti'lään ja lähe- ra.a!lat.
10751: tystönavusiajan palkkaamise!ksi Osloon. - n:o 2:4, S i 11 a n pään y. m.: U.sämäärä-
10752: Liitteet lV,17. B. 181 ja 183r. - Ks·. Ullko- irah:an o.soittJamri•e~esta Helsi!Ilgin yleisen
10753: 1In1a1inen edtmtus. ISairaialan ntruistJa:utli- j:a synnytysosastotn
10754: - n:o 14., 0. H. Jussila;n: Määrä~rahan ;rakent~misteen. L•iitteet IV~2s. s. 2104.
10755: osoi t.tamisasta lä.hiettilään p1alkkaamis.ta - KIS. Sa,i'ra,allat.
10756: 'v:a•rrten Rii'klaan. Liitteet IV,.ls. s. 18•5. - n:o 25, A a 1 t n sen y. m.: !Määrärahan
10757: - Ks. U1klomialinen edustUJS·. ,os,oittamis•estlll! 'Du~un läänlinsai.ra·aJ:a:n laa-
10758: - n :o 15, P ä r s s i s• en y. m.: Lis.ämäär·ä- jent·amista varten. Liitteet lV,29. s' 207.
10759: o:raiham OISIOittarmiseBta maal:airska!lJBakoulru- - Ks. Sairaalat.
10760: j,en aV!UIStamtiseksi. Uitteet IV,19. s.. 186. - n :o 26, K .o i v u ll' .a n n a n y. m.: Määrä-
10761: - Ks. Kansako,ulut. rahain osolittarmis,esta: Rlo·vaniemen y1e1isen
10762: - n:o 16, Vesterisen y. m.: Määirä- suimailan larajentalmtirsta va.rten. Li.itteet
10763: trab!an os•oitt<rumi'sesta yl:ilmääräise1ksi avus- IV,3o. s. 210. - Ks. Sairaalat.
10764: tuklseksi S'lllo'lahdlen. klans•anup.iBtolle. Liit-
10765: teet IV,2o. 8. 188·. - K•s. Kansamopistot. n :.o 27, S a 1 on y. •m.: Määlräraihan
10766: - n:o 17, Vo.i o n.ma a n y. m.: Lisä- os'oittJami.ses•ta. alues·airrualan rakentami-
10767: mää;rä'raihian o.soittami·sas1ta; kansantajuis- selksii Säräirsni'Elmel'le. Liitteet IV,.31.
10768: tieteellisen lu:entototiminnan avustami- s·. 2.11. - Ks. Sraliraa1!at.
10769: ooen. Liitte'e·t IV,21. s.. 18•9'. - Ks. Luen- - n:o 281, I n b o r r i n y. m.: Määrärahan
10770: totJo.iminta. osoittamis:es·ta Pohj:anmaan ruotsa~:lios
10771: - n: o 18, Voionmaan y . .m.: Lis•ättnäärä-
10772: 1 seutujen tU:berkulootsisai•raalaa varten.
10773: ·raill'an .msoittami,S~e~S;ta avws.tuks.iksi erirnäi- L.iitteet. I:V,32. s. 212 ja 213. - Ks. Sati-
10774: ,!JitlLe va]iatusljä~rjestöililoe,, L'iitteet IV,22. rala[at.
10775: s. 191. - ,K1s. ValistUJSjärjestöt. - n :o 2H, L a u t ala n y. m.: Määrär.aham
10776: n:to 19, Voi on m ll! a n y. m.: L,is·ämää:rä- o.soittatmiisesta Reitkall'i!n puutarlb.akoulun
10777: l"aihan osoittamiseslta opintokerhotoimån- ylläpitoa varten. Liitteet I'V,3.3. s. 2>14.
10778: Dia•n tukemis·~kai:. Li'itteet IV ,23. 8. 19'2. - KtS. RJeitkallin puutar'b:a'koulu.
10779: - Kts. Opintolklerhoto.iminta. - n :o 30, J u ne k s e n y. m.: Mäliirärahan
10780: - ·n:tn 2·Q, A i 1 i on y. m.: Määräil"ahan ·osoi ttatmtis•esta k:asvin viljelyskrorea.seanan pe-
10781: oeO/ittalmi's'eBta Työväen Urhei1lul'iiton toi- rUJSitamis.eksi Peräpofu,j'ol1aan. Liitteet
10782: minnan tuJkeun:isekisi. Liitteet IV,24. s. 19·4. IV,34. s. 215·. - Ks.. KtasviDJvilji6!lyskoe-
10783: - K1s. Työvä1ejn! Ul"heiluliitt.o:. !llsemat.
10784: - n :10 21, Le h t o k o s k en y. cm.: Määrä- -n:o 31, Kestin: Mä:äräl'lahan os:o.itta·-
10785: rahan osuiittamise,sta lres.äiVirkistyksen misesta :uudilll- j!li latidlu.nviljelyspalkkioi-
10786: ·avusta.miseksi alle ·kouluiä.n ole:ville va- 'hin pirenviljelijöii]le.. Liitteet IV,35. s. 216.
10787: l'lattomill.e la1pstirl1ie. Lliitteet IV"25. s•. 19<6. - Ks. Uud.is- ja lai.d/unvi.lj.ely.spdklkiot.
10788: - Ks. Lrusten k:es•ävirkis,ty&. - n:o 32., Kauran y. !u.: Lisälmäärä-
10789: - n:o 2·2., A a 1 t o sen y. m.: Määrärahan rahan o8oittamiseBta K,oetoimintayhdis·-
10790: osoittamisesta Turun linnan ko.rjaami- tysten Liiton toimintaa va•rten. Liitteet
10791: fliOOn. Liitt.eet Iv;,.26. s. 198. - K.s. Tu- IV,36. s. 217. _ Ks. Koetoiminta ..
10792: run linna. - n :o 331, P •e 'k k a l a n: Määrärahan osoit-
10793: - n :o 23,, T u 1 en he i m o .n y. m.: Mää~rä twmiseB•ta maataloUISikerhotoimintaa var-
10794: nah:an osoittamisesta kirurgisen osaston ten. Liitteet IV,37. e. 2•18. - iKtS. Maa-
10795: xakentami.seksi Helsingin ootilassairaa- taJouskerhotoli.mint!ll.
10796: Laki-, rahaasia- ja toivomUJSaloitteet 1932.
10797:
10798:
10799: n :o 34, Tuki a n y. m.: MääräJra'hrun Lappajärrven J.iataosan rakentamista var-
10800: osoi ttamis•esta yrosityisten ma•an:viljelys- ten. Liitteet IV,49. s. 23•6. - Ks. Rauta-
10801: ja kauppakem~ailis;ten ta~kastusiaJitosten tiet.
10802: tukemiseksi. Liitteet IIV,38 .•s. 220. - - n:o' 46, Ris.s asem y. m.: Määrärahan
10803: Ks. Ma.anvilje}ys- j•a kauppakemialliset osoittrumisesta rautrutien rakentam.ista
10804: tarkastuelaitokiset. varten ·Sysmäj ärven a.se'mal ta J uankosk·en
10805: n:o 35, Koivurannan y. m.: Määrä- l{lautta Savon radarr1e. Li<itteet IV,Iio.
10806: l1a'han osoittamie•esta viljatulliin Plohjois- s. 237. - Ks. Rautatiet.
10807: Suomen asukkaille aiheuttaman ra.situk- n:o 47, Hännisen: Määrära•han osOiit-
10808: sen huojentamiseksi. Liiotteet IV,39. twmi·sesta: Oulun--ol~uusamon.-P:a:ana.j är-
10809: s. 221. - Ks. Viiljatu'lli. ven rautatien rakentamJista va;rten. Liit-
10810: - n :o 36, K ä m ä r ä i se n y. m.: Määrä- teet IV.,.51. s. '2:39•. - Ks. Rautatiet.
10811: rahan osoi ttamise.sta vilj,a tullin erii!ille - n:o 48, Nymanin y. m.: Määräralli.au
10812: !kunnille aiheuttaman köyhäinhoitoll'a.si- :Ois·oi ttamisest.a leveän maantien rakenta-
10813: tuks•en korvaamiseksi. Lii1itteet IV,40. mistru varten He!lsing:istä Poa.-·v:oooeen.
10814: ·s. 22:4. - Ks. Viljatulli. Diitteet IV,52. s. 241. - Ks. Miaallltiet.
10815: n:o 37, Kesti n: Määrä.!"ruhan o&o•itta- - n :o 49, F o r s t a d i u k :s en y. m.: iM:ää-
10816: mi.sesta viljatullin erälille kunnille ai- rärahan oso.ittamisesta maalll:tien -rakenta-
10817: heuttaman köyhäin'hoitorasituk·sen kor- mista varten J aaJa•n pH.ä!jän Uimilan ky-
10818: vaa!miseksi Liitteet IV•,41. s'. 22,5. - Ks. ~ästä Heinolan pitäjän Hujansalon ky-
10819: VliiJatulli. lään. Liitteet IVi53. s. 2:44. - Ks.
10820: - n:o 38, Lahtela,n y.m.: Määrärahan Ma.autiet.
10821: .oso,itt.ami.sesta viljatullin Oulun läänin - n:o 5:0, H e1 on y. m.: Määrä•rah.atn
10822: kunn:ille aiJheuttruman köyhä·inh'oitorasi- •O:soitta,mi:s·esta. Lappeenrannan__,Mii kkelin
10823: 1
10824:
10825:
10826: tuksen korvaamiseksi. Liitteet IV,42. maantien ·oikaisemiseksi Se1k·äiharjun ja
10827: s. 226. - Ks. Viljatu~'li. Iitiän kyli:en välilllä. Liitteet IV,54.
10828: - n:-o 39, Lahtelan y. m.: Määrä,rahan s. 24·6. - ·Ks·. Ma•a:ntiet.
10829: .osoittrumisesta Lapiin ja Peräpohjolan - n:o 51, Hiltusen y.m.: Määr·ä:rahan
10830: asu:ld{ia.ilJl;e karj·a!llrehun ostoa. v:a•rten. Liit- oso·itta:misa&ta :maantie-n rake~n.tamista
10831: teet IV,43. s. 227. - Ks. Lapin karja- varten Varkauden lkau:ppal.asta 'Sorsakos-
10832: talous. ken t-ehtaalle. Liitt·eet IV,55. s. 247. -
10833: n:o 40, H. Eskolan y.m.: Määrärahan Ks. Maantiet.
10834: .osoittamisesta Siikaj•oen perkausta var- n:o 521, Ja.nihosen: Määrära!han os.oit-
10835: ten. Liitteet IV,44. s. 228. - Ks. Siika- ta:mis,es-ta Kajaanin-Le'hto•va·a,ran~Laih
10836: joen perkau.s. nasjärven tien IJmntoompa:nem'iseksi.. L:iit-
10837: n :o· 41, L a m p i sen y. m.: Määrätrahan t•eet IV,,Ii6. s. 248:. - Ks. Maantiet.
10838: osoittamisesta Porvoonjoen perkaushank- - n :-o 53, K o i v u r a n n a n y. m.: Määrä-
10839: keen toteuttamiseksi. Liitteet IV,41i. r:alhan os-oittrumisesta Pellonkylän ja Mel-
10840: s. 229. - Ks. Porvoonjoen perkaus·. taumsen :väli.sen maantien rakennustyötä
10841: - n :o 42·, L a lh te 'l a n y. m.: Määräir.ahan varten.. Liitteet IV,57. s. 249. - Ks.
10842: osoittamisesta K•emijärven kesä- j-a syys- Maantiet.
10843: tulvien elb.ikäisemistä tM'koitta.v'ien pw- n:o 54, Hän n i 8 en y. m.: Määrärahan
10844: ikaustöiden suOII'ittamistla varten. Di'itteet osoittamisesta maantien rakentamista VRI'-
10845: IV;,.46. s. 23•1. - Ks. K•emijärv·en ttrl-vat. ten Ylikiimingistä !Pudasjärven Heteky-
10846: - n :o 43~ L a ih te l a n y. m.: Määrära•han lään. Liitteet rV,.Iis. s. 250. -IK•s. !Maan-
10847: osoittamisesta 'K,emijärv:en, lKuolalj;ärven, tiet.
10848: Kuuisamon ja P.ooion kunntissa o.hwien n :o 55·, La h te 1 '3! n y. m.: Määrärahan
10849: isojakotö:ide•n r'ahoitta'miseen. Liii tteet .os•oittamisesta .Kemijii:rven kirkon:kylän-
10850: IV,47. s. 2133.- Ks. Isloja•ko. Luillllllan maantien rakentainJiseen. Liit-
10851: - n:o 44, P u 11 i .sen y. m.: Määrära:han •teet IlV,59. s. :251. - K·s. Maantiet.
10852: .osoittamisesta Kyläpa·akkolan--iMyl1ype'l- n:o 56, Lahtelan y.m.: Määrä·rahan
10853: Ion radan rak·entrumista varte.n. Lii'i tteiet os·oi ttami,sesta K uol.aj ärven-Lampeian-
10854: IV,48. s·. 23•5. - Ks. Rautatiet. Vuowmajär;ven-Tuutijärven m'aantien ra-
10855: - n:·o 4•5, V•eh k a ojan y. m.: Määrä- kentamista ·vartem.. Lliitteet IV,60 .. 8. 252.
10856: r·a:han •osoittamisesta Vaasan-Härmän- - K.s. Maa,ntiet.
10857: 6 Lruki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet Hl32.
10858:
10859:
10860: - n :•o •57~ S a 1 on y. m.: Määrärahan O·soit- - n :o 63, Ö s te r h o l m i :n: Lisäimäärä-
10861: tamiselsta Pitwlan,g:an,-Auhan:kylän kylä- rahan oMittamisesta vii ttojeDJ,. kumpe'1ien
10862: tien rakentamis·e.ksi. [L;iitteet IV,61. s. 215•3. ja muiden merimerkkien kunnosiSapitoa
10863: - Ks. Maantiet. 'varten. J.iitteet l!V;,,67. s. 2~6.0 1 ja 2.6:2. -
10864: n:o 58, Hännisen y. m.: Määrärahan Ks. Merentk:ulku.
10865: osoittam!ises,ta erämaamtien a:-akentamli- n :o 64·, A a l t 'o~S et älä n y. m.: Määrä-
10866: seksi PollliSiwn_JTyräjärven--J olkijärven rahan 10so1ittam1ises.ta Rauman la:ivarväyl1än
10867: tieltä iKrurvis·en:va·arane. Li.itteet IV ,6 2. syventämistä varten :n·. s' Piihlauksen poh-
10868: s, '2541. - Ks. Maantiet. JOliS·rei.zrJJa,rin koihd!wlla. Liitteet IV,6S.
10869: n :.o 59, J :a n h o sen: Määrärahan osoit- s. 264. - Ks. Merenkulku.
10870: tamisesta alikäytävän rakentamista var- - n:o 6:5, ISalh:lsteinin y.m.: Mä•ärä-
10871: ten Kajaanin k3Jupung>in ja Lehtikalll- rahan osoittamisesta snlkut•elakan raJken-
10872: ka:aill ·kaupungiDJosan välille. Li,itteet trumista V1a'I'ten Turun satamaan. Liitteet
10873: IVi,63. s. 215•5. - Ks. Maantiiet. IV,69. s. 2·6·5·.- Ks.. Turun wl:kute1akka.
10874: - n:o 60, Ruot'salaisen y.m.: Määrä- n:o 6:6, .Korpisaaren y.m.: Mää•rä-
10875: rahan osoittamis·esta Peltos·almen siiH>an :raih'an osoittamisesta jään:murta·jan ra-
10876: rake,nt:almliis·een. Liitteet IVi,.64. s. 12157. kentamisrta varten. Ui itt.eet IV,7o. s·. 2;6:8.
10877: 1
10878:
10879:
10880: - Ks. Maantiet. - K·s. Meretnku~ku.
10881: n :o 61, S a 1 on y. m.: Määräiralh:an os.oi,t- n :o ·67, S a l on y. m.: Määrärahan osoit-
10882: ta:mi<>•esta tiepenkerr•een ja sililan rakenta- tamisesta kao[iinitutkimusten toimitta-
10883: mise'k,si PU1ol!llng3Jn___,V,aal an ma,antiellä
10884: 1
10885: mista varten Puolangalla. Lii•tteet 1V',71.
10886: o:Ievaan Oterman IJ.mssipa.ikkaan. Liitteet s. 27'1. - Ks. Puolang.an kaoliini.
10887: IV,65. s. 258. _ ·Ks. Maantiet. n:o '68,. He l on y. m.: Mä!ärära·ll'am osoit-
10888: n:o 62, S a l 0' n y. m.: MääräTahan osoit- tamiiSesta työttömyyden lieventämistä var-
10889: tam'isesta s1iltarakennuksen aloittamis,~ksi too. Liitteet IV,72. s. 272.- Ks. Työt-
10890: U tajärven 1.ossipalikalle Pucolangan-Uta- Wmyys.
10891: järven maantiel'lä. Liitteet IV,66. s. 259. 1
10892:
10893:
10894:
10895:
10896: - Ks. M'aantiet.
10897:
10898:
10899:
10900: T oivomusaloitteet.
10901: Kevätistuntokaudella jätetyt.
10902: n :o 1, Pihka l <a n y. m.: 'Eduskunnan oi- - n:o 6, Kivi .ojan y.m.: Henki:kirjoitmlk-
10903: keus·asiamiehen v1ran lakkauttamisesta. sess.a ilmenneiden epäkohtain p.oist3Jmi-
10904: Liitteet I,1. s. 5. - Ks. Oikeusa.sirumies. sesta. Liitteet VII,2. 's. 70. - Ks. Henki-
10905: n :o ,2, S u u; r .k on g a n y. m.: ·Kieli>lain- kirjoit'Ws.
10906: säädännön uwdistamisesta ..Liitteet I,2. s. - n :o 7, H ä 1s ,t b a c ik a n: Luotto;tietojärjes-
10907: 6. - Ks. Kieli1alki. telmän toimeenpanemisesta kunnissa ,ja
10908: n :o 3•, S a l o n y. m.: Valtion sähkövoima- &wuremmilla .a,lueil1a. lLiitteet VIII,3. <S. 71
10909: aseman ralkentami,ses,ta Oulujoen Pyhä!kos- ja 74. - Ks. Luottotietojärjes,telmä.
10910: keen. Liitteet IV,2. s. '214. - Ks. Pyhä-
10911: koslken sähkövoima-3Jsema. - n :o 8, S a l o n y. m.: To~menpiteistä vero-
10912: - n :o 4, Jan h o sen y. m.: J>.rultamon pitä- tettavien ikorlkotuJ.,ojen .s.alaami,sen estäimi-
10913: äässä olev,am 1Sutelan ti,lan N :o 2 }UJOv:wt- seiksi. Liitteet VII,4. s. 717. - Ks. iKoclw-
10914: tami•sesta .Kajaanin !kihlakunnan kuntain tuclojen verottamilllen.
10915: manttaa:liinpannun maa.n ja lai,tosten omis- - n:.o 9, Huittisen y. m.: ll'yönanta~an
10916: tajiJJle. Lii·tteet LV,a. s. 25. - iKs. Sulte- oi!keuttami,sesta pidättämään työntekijäns·ä
10917: Ian tila. verojen suor~ttamista varten niitä >v:astoo-
10918: n:o 5, V. Esko ·l a n y. m.: Ylleisoo tien van os!lin työnteki!jän palkas,ta. Liitteet
10919: ralkentamista, siirtoa tai levitti:i!mistä var- Viii,5. s. 79. - 1Ks. Työnantajan veron-
10920: ten tarvittavan .maa~alueen l:unastushinn111n pidätysoillmus.
10921: <Suorittrumisesta valtion varoiSit.a. Liitteet n:o 10, H.ui tt~sen y.m.: rMääräaikai-
10922: IV,4. s. 28. - Ks. M•aantiet. .sen verovaipa,uden myöntämisestä u:udis-
10923: Laki-, mhaasia- ja toivomusaloitteet 1932. 7
10924:
10925: asukkaille. Liitteet VII,6. s. 80. - Ks. - n:o 24, Setälän y.m.: .Pienvi~jelijäin
10926: Uudi,s.asukkaitten verova;pa,us. lyhytaikaisten lainain vakauttamisesta.
10927: ~ n :o 11, lP a a 'V o l a i sen y. nt.: iLahjoitus- Liitteet IX,7. s. 120. - Ks. Pienviljelys.
10928: maiden kruunUinp~uistojen luo;yuttamista - n :.o 2:5·, S e t ä 1 ii: n y. m.: Laidunmaan
10929: koskevl!ln esityksen .an-tamisesta. Li~tteet hankkimi~sesta pa'lclwl:wnastubella pienvi,l-
10930: VII,7. s. 8'2. - Ks. ·Laihdoitusmaiden kruu- jelmille ja i'tsenäi.stym_eiHe mäkitwpa-
10931: nunpuistot. alueille. Liitteet IX,s. s. 1'2:2. - Ks. Lai-
10932: - n:o 12, rvon F 1' en clkie·ll i n: Maanomis- dun.
10933: trujain os,anotosta .uusien maanteiden ikus- n:o 2:6, Salon y. m.: Uudis- ja ffiidun-
10934: t,anDJUIIDs,iin. Li~tteet Viii,s. s. 8\3 ja 814. - viljelyspa:lkkiolain muutJtrumisesta. Liit-
10935: Ks. Maantiet. teet IX,9. •S • .11213. - 1Ks. Uudis- j.a laid•un-
10936: - 1n:o 13, J{ i v i ,g a 1 on y. m.: TaajaviilkisiHä viljelyspaLl&:iot.
10937: pl!lii(Ikakunnilla olevien vuakra-alueiden it- - n:o 27, K aUioko sken y.m.: Voin ja
10938: senäistyttämisestä. Liitteet VII,9. s. 85. juus·ton valmi,S11Juspa11kkion suorittamisesta
10939: - K.s. V~ookra~a,lueet. maan pohjoisten ja itäisten seutujen IJlei-
10940: - n: o 14, R a v o n y. m.: ,K.alastusoiikeuden jereille. Liitteet LX;,lo. s. •124. - Ks.
10941: saattamisesta maanO'llii·stulksesta riippu- ,Voin ja juuston .valmistuspalklkio.
10942: mattomak,si. Liitteet VH,10. s. 88. - Ks. n:o 218, P e'k kail an y. m.: ·Valtion vi~ja
10943: Kalastus. monopolin aikaansaami.sen mahdolliswulk-
10944: n:·o 15, Ak·er1b~omin y.m.: Raittius- sien tutkimisesta. Liitteet I•X,11. s. 1217.
10945: opetwkses.ta kouluis1sa. ,Liitteet VIII,1. s. - Ks. VaJti•on viljll!monopoli.
10946: 95· ja 97. - K1s. iRaittiusopetus. - n:o 29, ,Kaija l ·a i sen y. m.: Toimen-
10947: n :o 116, J y s ik e en y. m.: Yiksityiooppi- pitei•&tä .Lapin talouselämän kohottamisek-
10948: koulujen valtionav.usta annetun lain muut-. si. iLiitteet IX,12 . .s. 129. - Ks. Lapin
10949: tamises.ta. Liitteet VHI,2. s1. 99. - Ks. talouden kohottaminen.
10950: Op.pikoul ut. - n:o 30, s ä rlk ä n: v.uokrwlarut!llkuntien
10951: n :o 17, tR a n t ·a .sen y. m.: tRmotsin llcielen lakkwwttrumisesta. Liitteet IX,13. s. 132.
10952: tekemisestä suomalaisiSis~a oppikouluissa - Ks. Vuoikralauta:kunnat.
10953: vap.aaehtoisak.si oppiainee~si. Liitteet - n::o 31, T. H a 1 o sen y. m.: Pakkomyyn-
10954: VIII,3. s. 100. - Ks. Oppikoulut. tiin joutwvien ti,lojen hanlkkimisesta val-
10955: ~ n :o 18, A i 11 i o n: ·Esityksen anta:misesta tiolle tia kunnille a:sutUISta:rlkoituiksia sil-
10956: lastenswojelulaik<Bi. 1Liitteet VIII,4. s. 101. mälläpitäen. Liitteet I,X,14. s. 133. - Ks.
10957: - Ks. Ll!IS,tenSluojeLul~i. Asutus,toiminta.
10958: n:o 19, Oaj,ander.in y.m.: 1Määrära- n:o 32, Huttusen y. m.: Esityksen an-
10959: h!11sta metsänhoi1Joyhdistysten avwstami- tamisesta prukolliseks·i työttömyysvaJkuu-
10960: selksi. LHtteet LX,2. s. 1110. - Ks. Met- tuslai:ksi. Liitteet X,2 . .s. 141. - 1Ks.
10961: sänhoi toyhdi,stykset. Työttöm~ys;y.l!lkuutws.
10962: n :o 20, KJ a ·uran y. m.: Määrär.a:hasta - n:o 33·, IS et älä n y. m.: Kauppa- ja mat-
10963: .Maatalou<SseurQjen KesikUJSliitolle kotita- klLStaja-wlusten miehistöstä. Liitteet X,3 .
10964: lou!!'konsuilentiu pail:kkaami.sta varten. Liit- s. 143. - Ks. Kauppa-alusten miehistö.
10965: teet JX,,3. s. 11:4. ~ IK<B. Kotitalous. n :o 34, A m p u j a n y. m.: Suojeluskun-
10966: n:o 21, Kal<liokoslkien y.m.: Keski- tajärjestön m'U!utJtami.sesta .armeijan reser·
10967: Pohjanmaan maarrnie!äl:oulun otJtamisesta vilksi. Lii.tteet XI,1. s. 1-51. - K<B. Suoje-
10968: valtiQn haltuun. Liitteet IX•,4. s. 116. - 1uskun taj ärjestö.
10969: Ks. Maamiesdooulut. - n :o 35, J w n e ik s e n y. m.: iMaan tiesilla.n
10970: - n :o 2:2, J u ne k sen y. m.: tKasvinvi,1je- ra!kentamisesta T.urtolan pitäjän Pellon
10971: ly~s~oeaseman perustamisesta !Peräpohjo- kylässä olevan Jolman •putaan yli. Liit-
10972: laan. Liitteet I!X,5. s. 11'8. - K·s. Kas.vin- teet XII,1. s. 1·57. - Ks. Maantiet.
10973: viljelysilroel!lsemat. n:o 36, Sa'lon y.m.: .Sillan rakentwmi-
10974: - n :o 23, Jokisen y. m.: Puutavar&ii- sesta Oulujoen yli Puolrungan~Utajärven
10975: k:että harjoitta;yien Y'hty1mäm tai niihin maantiellä. Liitteet XII,2. s. 1518. - Ks.
10976: verrattavien yJksityisten omietamain, Vluoik- •Maantiet.
10977: r.a:lle annettujen ti~ain itsenäiSityttämisestä. n:o 37, Särkän: S!llima·an--iKrn.o.Jimon-
10978: Liitteet IX,6. s. 11'9. - [K~s. Puutavara- Jarven kanavan rakentami·sesta. Liitteet
10979: liiklkeitten v~uokrati'lat. XII,3. s. 159. - Ks. K·anavat.
10980: 8 IAl,ki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1932.
10981:
10982:
10983: - n:o 38, Jlanh.osen y.m.: Maantien ra- teiden rakentamisesta lähivuosina sekä
10984: kentarrnisesta HyrynsaiJJmen pitäjän Moi·sio- näiden töiden rahoittamisesta. Liitteet
10985: v.aara;n kylästä Suomus.salmen pitädän IA.la- XI1,9. s. 166. - Ks. Maantie- ja rautatie-
10986: vruokin kylään. Liittoot X'II,4. s. 1•60. - suuuni telma.
10987: Ks. Maantiet. n :o 44·, M i iki 111 y. m.: Rautatien raiken-
10988: n:o 39, Lahtelan y. m.: Kemijärven tamis.esta VruOiksenniskalta ,Eli·senvaara.n
10989: kir:konky,län-iLuusuan maantien rakenta- asemalle. Liitteet XII,1o. s. 11t9. - Ks.
10990: misest.a. Liitteet Xul,5. s. 1r&1. - Ks. Rautatiet.
10991: Maantiet. n :o 45, Ra v on y. m.: Rarutatien r·aken-
10992: n :.o 40, H ä n n i s en y. m.: Ylikiimingin tarmisesta 1Suistamon asemalta Soan>laihden.
10993: --Hetekylän maantien rakentamisesta. Korpiselän ja Tuupovaaran kautta llo-
10994: Liitteet XII,6. s. 1'6·2. - .K•s. Maantiet. rmantsiin. ·Liitteet XII,11. s. 170. - Ks.
10995: - n:o 4r1, Hännisen: Li•sävarojen myön- RaJuta:tiet.
10996: tämisestä Sovaj ärven--:Liikasenvaar.an n :o 46, R ä i s ä s e n y. m.: Poikkiradan
10997: rmaantietyötä va·rten. Liitteet XII,7. s. rakentamisesta Sysmäjärveltä K1uopion
10998: 163. - Ks. Maantiet. kautta Vaasaan. Liitteet XII,12. s. 172.
10999: n:o 4:2, Hännisen y.m.: 'Eräiden - Ks. Rautatiet.
11000: maantiesuuntien tutkituttam]sesta K•UJUSa- - n:o 47, ,J uneksen y. m.: Tmnionjolki-
11001: mun ja P.osåon !kunnissa. LiitJteet XII,s. v.arren radan jatl'aamisesta Kaulinrannalta
11002: s. 164. - K·s. Maant.iet. ,P.ell:oon. ,Li•itt1eet XI[,13. s, 174. - Ks.
11003: n:o 43, Aaltosen y. m.: Suunn:iJtehnrun Raurtatiet.
11004: laatimisesta uusien maanteiden j.a rauta-
11005:
11006:
11007: Syy:sistunto~81Udella jä-tetyt.
11008:
11009: ~ n :o 48:, 0 k s alan y. m.: Ka!navama:k- kun maa.ntieltä: Livonsaaren kautta Vel-
11010: sujen ailentamli.Jsesta. Liitteet IVr,73. kuan pitäjän ·Teersalon ky<lään. Liitteet
11011: s. 2'79. - K.s. K•anavat. ]V ,,77. s. 290. - Ks. Mawntiet.
11012: 1
11013:
11014:
11015: - n:o 49, Oksasen y. m.: Helsingin n:o 5·3, lKaija1aisen y.m.: E'räiden
11016: yleisen sairaa[an naistauti- ja synnytys- maanteitten rakentarrn1isesta Lapissa ja
11017: osaston rakennustyön loppuunsaattarrni- Petsrrumossa. Liitt·eet IV,78. s. 291.- Ks.
11018: rSresta. Liitteet IV,.7 4. .s. 2Sr3. _ Ks.. Sai- Maantiet.
11019: ra·a<lat. n:o 54, H äm älä isen y. m·.: M~k'k:elin
11020: n:o 50, Hästbackan: Piohjanmaan läänin lääninsairaalan ra.kenta.mises:ta.
11021: ruotsalaisseutuj-en tuiber'lmloosisairaalan Liitteet IV, 79. s. 294. - Ks. Sairaalat.
11022: ralkentamisesta. Liitteet ]V, 7 5. s. 2·86 ja n :o ·5•5, La 'In m i sen y. m.: Pro·r~n ylei-
11023: :2r87. - Ks. 'Sairaalat. sen sail'aal:an rakentamisest·a1. Liiitteet
11024: n:o ·51, Pihkalan y. m.: Kirurgisen IV,so. s. 29•5. - Ks. ·Sairaalat.
11025: osa.ston rakentamisesta He~lsingirn sotilas- n :o 56, ·S o l j a n y. m.: Puihelinolojen jär-
11026: t~airaalaHe. Liitteet IV,76. s·. 288.- Ks. jestämirstä koskevan lainsäädännön joudut-
11027: Sailfaala t. tami•sesta. LiHJteet IV,s2. s. 303. - Ks.
11028: - ·n:o ·5,2, Kall:•ioniemen y.:m.: M:aan- Puhelinolojen järjestäminen.
11029: tien rakentamiee.sta Askaisten-iMerimlllll-
11030: ASIAL UETTELO.
11031: Asialuette Jo.
11032: A. J.
11033: Aluesairaalat: - K.s.. Sairaalat. Jokien perkaukset: - Ks. PorVioonjoen per-
11034: Asunto-olot: - Ks. Työväestön asunto-olot. lkaus. Siikad,oen perk.aus.
11035:
11036: Asutuslaki: Ed. K•estin lak. al. n:o 6 l•aiksi Juuston valmistuspalkkio: - Ks. Voin j·a
11037: arsutuslain e•räiden sää:nnötS:ten muuttami- juru;ton v.almistus•pa:l•klkio.
11038: sesta. Liitteet IX,l. s. 107. L. Mtv:aan
11039: 126. Jäänmurtaja: - Ks. Merenku}ku.
11040:
11041: Asutustoiminta: Ed. T. Halosen y. m. toriv.
11042: a'l. n:o •31 pal>'komyyntiin joutuvien tilo- K.
11043: jen hanlklkimisesta v~altiQH.e ja kunnille
11044: asutus.tarkoiltuJksia silmäHäpitäen. Liit- Kajaanin alikäytävä: - Ks. ~bantiet.
11045: teet IX,14. s. 13•3. L. Mtv:aan, jonka tu-
11046: loo pyytää Vv:n IaUISunt.o 1·3.0. Kalastus: Ed. Ravon y. m. toiv. ai. n :o 14
11047: Ks. Puutavaraliikkeitten vuoikratilat. kalastusoi1keuden sa•attamis~esta maan-
11048: omistuksesta riippumattomaksi. Liitt:eet
11049: VII,10. s. 88. L. Ltv:•aan i'lll8.
11050: E.
11051: Emäntäkoulut: Ed. L•ahtelan y. m. rah. al. Kanavat: Ed. Paasosen y. m. rah. al. n:o 6
11052: n:o 5 määrä•r~a~an ·os•oittamis•esta emäntä- määrärahan osoittamise.sta Aikonved!em--
11053: koulun p·erustamista varten Kemijärvel'le. Vuotjärven kanavoimisty·Ön al•kuunpane-
11054: Liitteet IV,9. s. 38. L. Vv:aan, jonka mista varten. Lii<tteet IV,10 . .s. 3·9. L.
11055: tulee pyytää Mtv:n lausunto• 127. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n lau-
11056: sunto 1'27.
11057: - Ed. Sätkän toiv. al. •n:o 37 Saimaan-
11058: H. Kuolimonjärven kanavan rakenrbamisoota.
11059: Liitteet XII,3. s. 159. L. Kulkv:aa·n 13>0.
11060: Helsingin sotilassairaala: - .Ks. •8ai·ra.alat. - Eld. orr-:s,al:an y. m. toi·v. ,aJl. n:o 4·8 kanaV'a-
11061: maksuj.en 1alentami s·e·sta. Liitteet IV, 7 3.
11062: Henkikirjoitus: Ed. Kiviojan y. m. toiv. ·al. s. '279. L. Vv:aan 1:1}28.
11063: n:.o 6 henki:kirjoitubelliSJa ilmenneiden
11064: epä!kohta.in poistami•sesta. Liitteet VII,2.
11065: s 70. L. Ltv:aan m8. Kansakoulut: Ed. Dep~älän y. m. laik. at
11066: n :o 3 l.ai·ksi 1kansa•k!oululaitoksen kustalll-
11067: nuksista annetun lain muuttamis,esta.
11068: I. Li•itt.eet IV,l. s. '21. L. Vv:aan, jon'ka tu-
11069: loo pyytää Siv:n lausunto 126.
11070: Isojako: Ed. Lahtelan y. m. r.ah. al. n:.o 4·3 - Ed. Pär~S~Sisen y. m. l'ah. ,al. n:o 15 lisii:-
11071: määrära:hain osoittamisesta Kemijärven, määrälralhan .osoi•ttamisesta .maalaitllk!ansa.-
11072: Kuolajärven, Kuusamo.n ia Posion !kun- koulujen wvustamis•aks.i. Liitteet :IV,19.
11073: nissa olevien isojalkatöiden rahoittamiseen, e. 1<86. L. V•v:aa:n 1023.
11074: Lii1tteet l1V,47. s. 2,33. IJ. Vv:aan: 102·6. _:_ Ks. L·asten •k!es:iilvirlkiiSity.s. RaJittiru;opetUll.
11075: 4 Asialuettelo 19•32.
11076:
11077:
11078: Kansanopistot: Ed. :Vesterisen y. m. r~ah. al. Konsulentit: - Ks. Kotitalous.
11079: n :o .16 määrärahan osoittami•sesta ylimää-
11080: räiseik·si avustu.k.seksi Suolahden lk:.an,san- Korkotulojen verottaminen: Ed. Sa'lon y. m.
11081: opistoUe. Liitteet IV,.20. s. 188. L. toiv. al. n :·o 8 toimenpiteistä vell'otetta-
11082: Vv:aan 1023. vien korkotulojen sa1aamis.en• eställllis·eklsi.
11083: Liiitteet VH,4. s. 77. L. Ltv:atan 128.
11084: Kansantajuistieteellinen luentotoiminta: -
11085: Ks. Luentotoimint.a. Koron säännöstely: Ed. Pitkäsen y. m. la!k.
11086: al. n :o 1 lai•ksi lil>•iiiyiks·estä k·a upp.aka•aren
11087: Kaoliini: - iKs. Puolan.gan 'kaoliini. 9 lukuun. Liitteet II,1. s. 113. L. Lv:a.an,
11088: jonka tulee pyytä·ä Pv:n lausunto 12·6.
11089: Karjatalous: - Ks. La•pin !karja ta::Lous. Ed. Pitkä;;en y. m. Iak. al. n.:o 2 laiksi
11090: rikoslain 38 luvun 1.0. § :n muuttamisesta.
11091: Kasvinviljelyskoeasemat: Ed. Jun•ekeen y. m. Liitteet II,2. s. 15. L. Lv:aan, j.on'ka tulee
11092: toiv. al. n :o 22 kasvinviUelyskoeaaeman pyytää Pv:n l•ausunto 12•6.
11093: perustamisesta · P·eräpolhjol.aan. Liitteet
11094: IX,5. s. 118. L. Mtv:aan .129. Kotitalous: Ed. Kauran y. m. toiv. a;l. n:o 20
11095: - Ed. Juweksen y. m ..rah. al. n:o 3•0< määll'ä- määrärahasta MaatalousseUil'·ojei!l' KeskUJS-
11096: Tailan o.s·oittatmitses•ta k.asvinviljely.sJkoease- lii t·oUe koti taloUJS'lmnsulentin palkka·a-
11097: man rp.erusrtamvs•elk.sti Peräpo•hjola.an. Liit- mista varten. L:iitte·et IX,3. ;;. 114. L.
11098: iteet IV.,34. s. 215. L. Vv:aan 10t2•5. Mtv:a.an 129.
11099: Kauppa-alusten miehistö: Ed. Setälän y. m. Koulut: - Ks. Emäntäkou1ut. Kansakoulut.
11100: toi'v. al. n:o 33 kauppa- ja matkusta~a 'Kans~anopi.s.tot. Las•t.en kesälvir•kii.sltys. Mäa,-
11101: alUJSten miehis>töstä. Liitteet X,3. s. 143. mieskoulut. OIP.pi.lm.ulut. Rai·t.tius:OIPetUS.
11102: L. Työv:a·an 1•30. Rleitk•allin .puutarhailmulu.
11103: Kauppakaari: - Ks.. KIQiron säännös.tely. Kruununpuistot: - Ks. Laihjoitusmaidten
11104: kru ununpuistot.
11105: Kauppakemialliset tarkastuslaitokset: - Ks.
11106: Maanviljelys- ja kauppa'kemi.alliset ta•rlka•s- Kumpelit: - K·s. MerenkUt]ku.
11107: tuslai tokset.
11108: Kuolajärven isojako: - Ks. Isojako.
11109: Kemijärven isojako: - K·s. 1so.j.ako.
11110: Kuusamon isojako: - Ks. hoj.a.ko.
11111: Kemijärven tulvat: Ed. Lahtelan y. m. rah.
11112: al. n :o 42 määrärahan osoittamisesta Ke- Köyhäinhoito: - Ks•. Vlilj.atulli.
11113: mijärven kesä- ja •SYY'Srtulvien ehkäisemi.st.ä
11114: tarikoit.tavien p•erkaustöiden .suori•ttamis·ta
11115: varten. Liitteet I!V,46. s. 23t1. L. V•v:aan L.
11116: 1026.
11117: Laboratoriot: - K·s. Maanviljelys- ja kaup-
11118: Kerhotoiminta: - Ks. Maatalouskerhoto.i- pakemialliset tar!kastusl.aitolkset.
11119: miuta. Opintokerhotoiminta.
11120: Lahjoitusmaiden kruununpuistot: Ed. Pwa-
11121: Kesävirkistys: - K•s. Lasten lkes.ävir ki;;tys. volaisen: y. m. toiv. al. n :o 11 laihjoitus:-
11122: m·aiden kruununpuistojen luovuttamista
11123: Keuhkotauti: - Ks. SaiJ.'aalat. k·oskev·an esitylksen antami~S~e~Sta. Liitteet
11124: Kielilaki: Ed. Suurkorn,g.an y. m. toiv. al. VII,7. s. 82. L. Ltv:aan 128. 1
11125:
11126:
11127:
11128: n:o 2 kielilainsäädlän~nön uudistamise•sta.
11129: Laidun: Ed. Setä:län y. m. toiv. al. n:o 25
11130: Liitteet I,2. s. 6. L. Prv:aan 1~7.
11131: laidunmaan hankkimisesta palk]mtlunas-
11132: Kiskominen: - Ks. Koron säännöstely. tuksella pienviije•lmille ja itsenäistyneille
11133: mäki tupa-alueille. Lii tteet IX,s. s. 1212.
11134: Koetoiminta: Ed. Kauran y. m. rah. al. n:Q 32 L. Mrtv:wan 129.
11135: lisämäärärahan osoittamisesta [KQetoi-
11136: mintayhdistysten Liiton toimintaa va•rten. Laidunviljelyspalkkiot: - Ks. Uudis- j.a lai-
11137: Liitteet !'V,36. s·. 217. L. V:v:aan 10:25. dlunviljelyiSJ)alkkiot.
11138: Asialuettelo 1932. 5
11139:
11140: Lainat: - K,s. Pienvilje'lys. tamis•een ja kunnostamis•een vähävarai-
11141: siUa pienviljelijäseuduilla. Liitteet IV,12.
11142: Lapin karjatalous: Ed. Lahtehn y. m. rah. s. 43. L. Vv:a•an, j.onka, tulee pyytää lau-
11143: al. n :o '39 määrärahan. osoittamisesta La- osunt·o Ku1kv:lta 127.
11144: pin ja Peräpohjolan asukkaiHe karjan- - Ed. Kestin r.ah. al. n:o 9 määTärahan
11145: rehun ost.na varten. Lii1tteet IV,43. s. :2.27. osoittamisesta maanti·e1n rakentami•sta
11146: L. Vv:aan 10>2.5. va·rten Muhoksen-Ylikiimingin maan-
11147: tieltä Utajärven-Puolang,run maantielle.
11148: Lapin talouden kohottaminen: Ed. Kaij·a- Liitteet IV,13. s. 44. L. Vv:aan, jonka
11149: lailsen y. m. toiv. ·al. n.:o· 29 toimenpiteistä tuiee pyytää Kulkv:n lausunto 127.
11150: Lapin talous·elämän koh>otta:miseiks:i. Liit- - Ed. Korhosen y. m. rah. al. n:o 10 mää!rä-
11151: teet IX,12. s. 129. L. ::Mtv:aan 130. rahan osoittamisesta ma·arutien rakenta-
11152: mi,sta varten Vuolij.oen kunnasta Koleh-
11153: Lapuan liike: - Ks. TyöväentaLot. mais:en kautta Säräisniemen-Kestilän
11154: ma·antielle. Lii·tteet IV,14. s. 45. L.
11155: Lasten kesävirkistys: Ed. Lehtokosken y. m. Vv:aan, jorrka tulee pyytää Kulkv:n lau-
11156: rah. al. n :o· 21 mä.ärärahan os·oittami,oosta sunto 127.
11157: kes,ävirkistY'ksen .avustamiseksi alle koulu- - Ed. Kop·osen y. m. rah. al. n :o 11 määrä-
11158: iän oleville varattomille lapsille. Liitteet rahan osoittamisesta Kolin ylämajaUe
11159: !V,25. s. 196. L. iVv:aan 10,24. joht·avall! maantien rakentamiseksi. Liit-
11160: teet IV,15. s. 46. L. Vv:·aan, jonk·a tulee
11161: Lastensuojelulaki: Ed. Ailion toiv. al. n:o 18 pyytää Kulkv:n lausunto 12•7.
11162: esitYlksen :antamisesta lastensuojelul.aiksi. Ed. Nymanin y. m. rah. arl. n :o 48 määrä-
11163: Liitteet VHI,4. s. 1011. L. Siv::aan 12·9. rahalll· oso·ittamiB'esta lev•eän maant•ien ra-
11164: ·ken.talmi's't'a vaTten HeJsingi.stä Po~rvoo
11165: Luentotoiminta: Ed. Voionma·an y. m. rah. seen. Liitteet IV,52. s .. 2H. L. Vv:a.an
11166: al. n :o 17 lisämäärärahan osoittamisesta 102,6.
11167: kansa~ntajuistieteellisen luentotoiminnan Ed. Forstadiu:k.sen y. m. rah. al. n:·o 49
11168: avustamiseen. Liitteet l'V,21. s..189'. L.
11169: määrärahan ·o·soittamis·esta maantien ra-
11170: V·v:aan 10'23. kentamista :varten Jaalan pitäjän Uimilan
11171: kylästä Heinolan pitälj,än Hujansalon ky-
11172: Luottotietojärjestelmä: Ed. Hästbackan toiv.
11173: lään. Liitteet J:V, 53. s. t244. L. Vv:aan
11174: al. n :o 7 luottotietojärjestel:mä:n toimoon-
11175: '1026
11176: panemisesta .kunnissa ja ·suuremmil:La
11177: - E.d. Helon y. m. ·rah. al. n:o 50 määrära-
11178: alueillru. Liitteet VII,3. s. 71 ja 74. L.
11179: han osoittamises,ta La.ppeenrannan-::Mik-
11180: Ltv:aan 128.
11181: kelin maanti.en oikaisemiseksi Selkähar-
11182: Lähetystöt: - Ks. Ulkomainen edustus. jUJn. ja Iitiän k·ylien välill:ä. Liitteet 1V,54.
11183: s. 24·6. L. Vv:a.an 1{)26.
11184: Ed. Hiltusen y. m. rah . .al. n:o 51 määrä-
11185: rahan os-oittamis·esta maantien rakenta-
11186: M. mista varten Varkauden kauppalasta Sw-
11187: Maamieskoulut: Ed. Eanio'lm'S'ken y. m. toiv. 'sakosken tehtaalle. Liitteet IV,55. s. 247.
11188: al. n :o 21 Kes'ki-P.ohjanmaan maamies- L. Vv:aan Hl26.
11189: koulun ottamisesta valtion haltuun. Liit- - Ed. J anhosen rah. al. n :o 5'2 määrärahan
11190: teet IX,4. s. 116. L. ::Mtv:aan 129'. osoittamisesta Kajaanin-Lehtovaaran-
11191: Lahnasjärven ti.en kuntoonpanemiseksi.
11192: :Maantie- ja rautatiesuunnitelma: Ed. Aalto- Liitteet IV,56. s. 248. L. Vv:aan 1026.
11193: IWD. y. m. toiv..al. n:o 413 suunnitelman - Ed. Koivura·nnan y. m. rah. al. n :o 53
11194: la·atimisesta uusien maanteiden ja rauta- määrärahan. osoittamisesta Pello·nkylän
11195: teiden r•akentamisesta lähivuosina sekä ja Meltauksen välisen maantien rakennus-
11196: näiden töiden r•ahoittamisesta. Liitteet työtä varten. Liitteet IV,57. S'. 2·49. L.
11197: Xll,9. s. 166. L. 'Kulkv :aan 131. Vv:aan 10'26.
11198: - Ed. Hännisen y. m. uh. al. n :o 54 määrä-
11199: Maantiet: Ed. Setälän y. m. l'ah. al. n:o 8 rahan o.soittamisesta maantien rlllkenta-
11200: määrärahan osoittamiaesta teiden raken- mi,sta varten Ylikiimingistä Pudasjärven
11201: 6 Asialuettelo 1932.
11202:
11203: Hetekyläån. Liitteet I'V,58. s. 2•50. L. Utajärven maantiellä. LiiUeet XII,2 .•s.
11204: Vv:aan :102•6'. 1·58. L. Kulkv:aan 130.
11205: 'Ed. Lahtelan y. m. ra!h. al. n: o· 55 määrä- -Ed. Jauhotsen y. m. toiv. al. n:o 3.8 maan-
11206: rahan osoittamisesta Kemijärven kirkon- tien ra!kentamis•es,ta Hyrynsalmen pitäJjän
11207: kylän--JLmrsuan maantien rakentamiseen. Moisiovaaran kylästä Suomussalmen pitä-
11208: Liivteet ]V,o9. s. :2:51. L. Vv:aan 102•6. jäln Alavuokin kylään. L·iitt.eet XII,4. s.
11209: Ed. Lahtela.n y. m. rah. al. n :o ·56 määrä- 160. L. Kulkv:aan 130.
11210: rahan osoittamisesta Kuolajärven-Lam- - Ed. LahtelaDJ y. m toiv. al. n:o 3•9> K.emi-
11211: .pe1an-J,V.uos.najä·rven---4Tuutij.är:ven. maan- jä:rven ·kirkonkylän-Luusuan ma1antien
11212: tien rakentamista va.rten. Liitteet IV,6o. mkentamisesta. Li:itteet X[I,5. s. 161. L.
11213: s. 252. L. V>v:a.an 1·0.27. Kul'kv:•&an 1:30.
11214: Eid. Salon y. m. rah. ai. n :o 57 määrärahan Ed. Hän:misen y. m. toiv. al. n:o 40 Yli-
11215: oooittamises·ta Puo~an,gan-Auhankylän kiimingin__JHetekylän maantien rakenta-
11216: kyläJtien rakentamiseksi. Lii•tteet I'V,61. mi•sesta. Liitteet XII,6. s. 11612. L. Ku1k-
11217: s. :253. L. Vv:aan 1027. v:aa'll 131.
11218: Ed. Hä:lllnis.en y. m. rah. ·al. n:o :58 määrä- Ed. Hänni.sen toiv. al. n:o H lis•äv.ar:ojen
11219: ra'haC!l: os·oittamisesta &ämaantien raken- myön tämis•es.tä Sova.j ä1rv,en-Liikasenvaa>-
11220: tamise:k;si Poussun-1Tyr äjärven__jJokijär-
11221: 1 ran maant1iety•ötä! Vlarten. Liitteet XII, 7.
11222: ven tieltä Kurvisenvaaralle. Liitteet s. 16i3. L. Kul'kv:a,an 1'31.
11223: :LV,62. s..2154. L. ,Vv:aan 1027. Ed. Hä!nni1s·en y. m. toiv. al. n:o 4'2 eräi-
11224: Ed. J anhosen ra.h. al n :o .519 määrärahan den maantiesuUin:tien tut'kituttam>iiS:esta
11225: ·o·soittamises•ta. a.likäytävän raken:tamis•ta Kuusamon ja P·osion kunnis1sa. Liitteet
11226: v;arten Kajaa·nin kaupungin j.a Lehtikan- XII,s. :s. 164. L. Kulikv:aan 1r31.
11227: kaan kaupunginosan välille. Liit•teet E d. Kallioniemen y. m. toi:v. al n :o 52
11228: 1
11229:
11230:
11231:
11232:
11233: IV,63. s•. 255. L. :Vv:aan 1027. maantien ra·kentamises•ta Askaisten--'Me-
11234: Ed. Ruotsalaisen y. m. rah..al. n:o 60 mää- rim&skun maantieltä Livo·ns•aaren ·kautta
11235: rärahan osoi ttami.sesta P.e,ltosalmen .gi,llan Velkuan pitäljän T.eersalon kylään.. Liit-
11236: rakentamiseen. Liitteet JIV,64, s. '257. L. t.eet LV,77. s. 290. L. V·v:aan 1•029·.
11237: Vv:aan 1027. Ed. Kaij.alais,en y. m. toiv. al. n: o 5•3 eräi-
11238: Ed. Salon y. m. rah. al. n:o ·6•1 määrärahan den maanteitten rakentamisesta Lapissa ja
11239: os·oittamise·sta tiepenker,een ja sillan ra- Petsamossa. Liitteet IV,78. s. 291. L.
11240: 'kentamise'ks·i Puoiangan•-V.aalan maa.n- Vv:.aan 1029.
11241: tiellä olevaan Oterman lo·s•sipaiklkaan.
11242: Liitteet JIV,65. •s. 258. L. Vv:aan [1Q27. Maanviljelys- ja kauppakemialliset tarkastus-
11243: Ed . .Salon y. m. ·ra1h ..al. n :·o ·62 määrära1han laitokset: Ed. Tu·kia'll y. m. rah. al. n :o 34
11244: osoi ttami.sesta sil taralkenn uks.en aloi ttami- määrära'han osoi:ttamises,ta yksityisten
11245: seksi Utaiärven Io,ssi,paikalle Puolangan- maanviljelys- ja kauppalkemi.a'llisten tar-
11246: Utajärven maantiellä. Liitt.eet IV,66. kastuslai tost.en tukemiseksi. Lii•tteet
11247: s. ·2,59'. L. Vv:.aan 1.027. JN,38. s. 220. L. ·Vv:aau. 10!25.
11248: - Ed. V. Eskolan y. m. t-oiv. ·al. mo 5 yiei-
11249: sen tien rakentami,sta, siirtoa tai levittä- Maaseudun asunto-olot: - K,s, Työväes,tön
11250: miiStä varten tarvittavan maa~alueen lu- &sunto-·oiot.
11251: nastushinnatn tsuorittamis•esta valtion va-
11252: rois.ta. Liitteet IV,4. s. 28. L. Vv:aan Maatalouskerhotoiminta: Ed. P:ekkalan rah.
11253: 128. al. n:o 33 määrärahan o.s,oit:tamisesta maa-
11254: - Ed. vo·n Frenckellin toiv. al. n :o 1t2: maan- talouskerhotoimintaa varten. Lii>tteet
11255: omi,stajain osanoto:sta uusien ma.anteiden IV,37. s. ·218. L. Vv:aa.n ,10125.
11256: kustannuksiin. Liitteet VII,s. s. 8'3 ja 84.
11257: L. L1tv:aan 1'28. Maatalousseurojen Keskusliitto: Ks. Ko-
11258: titalo•us.
11259: Ed. J une:ktsen y. m. toiv. al. n :•o 35 ma.an-
11260: tiesiUan rakentamis•esta Turtolan pitäjän Matkustaja-alusten miehistö: Ks. Kaup-
11261: PeUon kylässä olevan Jolman putaan yli. pa-alu;;.ten miehistö.
11262: Liitteet XII,l. s. 15•7. L. Kulkv:.aan 1'30.
11263: - Ed. 'Salon y. m. toiv. al. n:.o 3·6' sillan ra- Meijerit: - Ks. Voin ja juust.on valmistus-
11264: kentamisest.a Oulujo•en yli Puo1angan- palkkio.
11265: Asialuettelo 1932. 7
11266:
11267:
11268: Merenkulku: Ed. Österholmin rah. al. n :·o 6'3 P.
11269: lisämäärärahan osoittamisesta vii tto.jen,
11270: kumpe.lien ja muiden merimerkkien kun- Palkat: - Ks. Työvä€n minimipalkat.
11271: nossa.pitoa v•arten. Liitteet IV,67. s. 2·60
11272: Palolaki: Ed. B. Sarlinin y. m. la:k. a~. n:o '5
11273: ja 26·2. L. Vv:aan 11012'7.
11274: pal.olaiksi. Liitteet VII,l. s. 57. L.
11275: - Ed. Aalto-ISetä}än y. m. rah. al. n:o 64
11276: Ltv:a·an 126.
11277: määrärahan os•oittamisesta Rauman laiva-
11278: väyl-än syven:tämistä varten m. s. Pihlauk- Paltamon Sutelan tila: - Ks. Sutehn tila.
11279: sen pohjo.isreimarin kohdalla. Liitteet
11280: IV,68. s. 264. L. f\T1v:aan 10,27. Paperin tulli: - Ks. Sanomalehtipaperin
11281: - Ed. Korpi;:;,aa,ren y_. m. rall. al. n :o 16.6 mää- vienti tu:lli.
11282: rä,rahan osoittamisesta jäänmur•tajan ra-
11283: kentamista varten. Liitteet ]V,7o. s. ~6S. Perkaustyöt: - Ks. 'Kemijärven tulvat. Por-
11284: L. Vv:aan 10:27. voonjoen perlkaus. 1Siikajoen perkaus.
11285: Merimerkit: - K,s. Mel."en:kulku. Perä-Pohjola: - Ks. Emänitällmulut. hojako.
11286: Kas'VIinviljelysikoea.semat. Kemijä['ven t.u'l-
11287: Metsänhoitoyhaistykset: Ed. Oajandlerin y. m.
11288: va:t. ·La1pin karjatalous. Maantiet. Sai-
11289: toiv. al. n :o 19 määrä>rahrusta metsänhoi-
11290: raalat. Vilja tulli.
11291: toyhdistysten avustamisek,si. Liitte,et
11292: IX,2. s. 1.1>0. L. M.tv:.aan f29. Pienviljelys: Ed. Setälän y. m. t.oiv. al. n :o
11293: Mikkelin lääninsairaala: - Ks. Saira.alat. 24 pienviljelijäin lyhytaikaisten lainain
11294: vakauttamisesta. Lii tteet IX, 7. s. 120.
11295: Minimipalkat: - Ks. Työvä.en minimipdk·at. L. Mtv:aan 129.
11296: K,s. Laj.dlun. S.tlll,aojitus;pal,klkiot. UUJdiis-
11297: Mäkitupa-alueet: - Ks. LaidiJln.
11298: ja lia,idunviljelyspa~klki.ot.
11299:
11300: Pohjois-Suomi: - Ks. Isoja.fuo. Emän;tiruk:ou-
11301: N. lut. K•asvinviljelys'koea.slemat. Kemijä~r
11302: v,en tul'Va:t. La[lin ·kartiatalous. M,aan1tiet.
11303: Naistaudit: - 'Ks ..Sairaalat.
11304: Puolangan kaoEini. Pylhä:kos:ken s;ähkö-
11305: voima-a,sema. Sairaal-at. Sute:lan tlila.
11306: •Viljatulli.
11307: 0.
11308: Oikeusasiamies: Ed. Pi~kalan y. m. toiv. al.
11309: Porin sairaala: - Ks. Sairaalat.
11310: n :o 1 eduslkunnan oi:k·eusrusiumiehen viran Porvoonjoen perkaus: Ed. Lampisen y. m.
11311: }alk!kauttamisesta. Liitteet 1,1. s. 5. L. rah. al. n: o 41 määrär.ahan osoilttamise,sta
11312: Prv:·aan f27. 'Po:rvoo•njoen p.erkaus'han'klkeen toteuttami-
11313: Opinto-kerhotoiminta: Ed ..Voionmaan y. m. seksi. Liitteet l1V,45. s. '2:29. L. :Vv:aan
11314: rah. a.l. n :o 19 lisämääräralhan osoittami- 102,6.
11315: seS'ta opintokerhotoiminna·n tulkemi,seksi.
11316: Posion isojako: - Ks. Isojalko.
11317: Liitteet IV,23. s. 192. L. Vrv:aan 1'024.
11318: Oppikirjat: - Ks. •Kansakoulut. Puhelinolojen järjestäminen: Ed. Solj.an y. m.
11319: toiv. aL n :o 5,6 pu'helinoloden j.ärjes,tämisltii
11320: Oppikoulut: Ed. J y1131keen y. m. toiv. ,al. lw.skev.a'n ;1a.in.sä•äidäl!1nÖn joudutt.ami.ses.ta.
11321: n :o 16 yksityiso•ppikoulujen valtionavusta Liitteet IV,s2. ,g, 3'03. L. Vv:aan 12 96. 1
11322:
11323: annetun lain muuttwmisesta. Liitteet
11324: VHI,2. s. 99. L. Siv:aan 112'9. Puolangan kaoliini: Ed. Salon y. m. xah. al.
11325: - Ed. Rantasen y. m. toiv. al. n :o 17 ruot- n :o ·67 määrärahan osoitt.amisesta kaolii-
11326: sin ki·elen tekemises·tä .,,uomalaisill!Sa op- nitutkimus,ten t.oimittami.sta varten Puo,-
11327: pikouluissa v.ap·aa·ehtoiseksi oppiaineeksi. Iangalla . Liiltteet l1V,71. s. 271. L. Vv:aan
11328: Liitteet VIII,s. s. 100. L. Siv:a·an 129. 1027.
11329: Ks. Raittiusopetus.
11330: Pnutarhakoulut: - Ks. Rei<tlkallin puutarha-
11331: Oslon lähetystö: - Ks. Ulkomainen edustus. koulu.
11332: 8 Asialuettelo 1~32.
11333:
11334: Puutavaraliikkeitten vuokratilat: Ed. Joiki- lahde,n, K1orrpiselän ja T uupovaaran
11335: 1
11336:
11337:
11338:
11339:
11340: 'sen y. iill. toiv. al. n:o 23 puutavaraliikettä kautta Ilomantsii,n. Liitteet XII,11. s.
11341: harjoittavien yhtymäiin tai niihin verrat- 170. L. Kul'kv:aan 1<31.
11342: tavien yksityisten omistamain, vuokralle Ed. Räisäsen y. m. toiv. al. n:o 46, poi'kki-
11343: annettuj.e:n tiiain itsenäistyttä1misestä. radan r·:tkentamise1sta Sysmä,järveltä Kuo-
11344: Liitte•et IX,6. s. 119. I ... :Mtv:.aan 1':~9. pion kautt~a Vaasaan. :L!iitteet XII,12.
11345: s. 17!2. L. Kul!kv:aan 1>31.
11346: Pyhäkosken sähkövoima-asema: Ed. Salon - Ed. Juneksen y. m. t.oiv. al. n:o 417 Tor-
11347: y. iill. toi v. al. n :o 3 valtion sähikövoima- n•ionjokiva•rren radan jatkamis,esta K'au-
11348: aseman rakenta:m:is·esta Oulujoen Pyihä- li·nraunalta PeUoon. L1iitteet X'll,13.
11349: ,k;o~keen. Liitteet IV,2. s. 24. L. Vv:aan s. 174. L. Ku}kv:aan 131.
11350: 128.
11351: Reitkallin puutarhakoulu: Ed. Lautalan y. m.
11352: R. rah. al. n:o 29 määrärahan osoittamisesta
11353: Rei,tkallin puutarhakoulun ylläpitoa var-
11354: Raittiusopetus: Ed. Å;ke·rMomin y. m. toiv. ten. Liitteet ]\T,33. •S. 214. L. Vv:aan
11355: al n :·o 15 raittiusopetuksesta kouluissa. 10.24.
11356: Liitte·et VIII,1. ·s. 95, ja 97. L. Siv:,aarn
11357: 1'29. Riian lähetystö: - Ks. Ulkomainen edustus.
11358:
11359: Rauman laivaväylä: - :Ks..:Merenkulku. Rikoslaki: - Ks. K~oron s'äämnöstely.
11360:
11361: Rautatiesuunnitelma: K 1s. :Ma,antie- ja Rovaniemen sairaala: - Ks. !Sairaalat.
11362: •r auta tiesu urnni t.elma.
11363: Ruotsalainen Pohjanmaa: - K's·. Sairaalat.
11364: Rautatiet: Ed. Janihosen y. m. ra:h. al. n:o 12
11365: mää,rä:raha:n osoittamisesta: rautatien ra- Ruotsin kielen opetus: - K1s. Oppikoulut.
11366: kentamista varten Ko:n.tiomäe.n ·a1s·emalta
11367: Ri1stijärven ja Hyrynsalmen >kautta Suo-
11368: mussalmelle. Liitt·eet l'V,l6. s. 47. L. s.
11369: Vv:aan, jonka tulee pyytää: Kulkv:n lau-
11370: sunto 127. Sairaalat: Ed. Tulenheimon y. m. rah. al.
11371: Ed. PuHis,en y. •m. ra:h. a'l. n:,o 44, määrä- n :o 23 määrära'han ·Osoittamisesta kirur-
11372: rafuan osoitta.mise's,ta Kyläpaa'kiko1mlr--
11373: 1
11374: gisen osasto.n ralkentamiseksi ,Helsingin
11375: :MyllypeUon radan lralkentami:s,ta varten. sotila;ssairaalalle. Liitteet :UV,27. s. 201.
11376: Li•itteet IV,,48, s. 235. L. Vv:aan 1026. L. Vv:aan 1024..
11377: Ed. VehkaOij,an y. m. rah. al. n:o 45 määrä- Ed. iS·i1lan,p.ään y. m. rah. al. n :o 24 lisä-
11378: rahan osoittami,sesta ;vaasan--IHärmä:n- määrärahan osoit,tamises,ta Helsingin ylei-
11379: Lappaj.ärven rataosan ;ra,kentamista va.r- sen sairaala:n ,nai.stauti- ja synnytysosas-
11380: ten. Liitteet TV',49 ..s. :2:3'6. L. V~v:aan 102•6. ton ra-kentamiseen. Liitteet, JlV,2s. s. 204.
11381: - Eid. Rissasen y. m. ra·h. ,al. n:o 46 määrä- L. V'v:aan 1024.
11382: raihan os,oittamisesta rautatien rakenta- Ed. Aaltosen y. m. ll'ah. al. n :o .25 määrä-
11383: mis,ta varten .Sy.smäjär~en asemalta Juan- rahan o.soi ttami.se,sta Turun lääninsairaa-
11384: kosken kautta Savon radalle. Liitte,et lan laajentamista varten. Liitteet IiV,29.
11385: IiV,5o . .s. Q.37. L. ~rv:aan 102'6. s. •20:7. L. V/V :a·an 10124.
11386: Ed. Hännisen rah. al. n :o 4,7 määrärahan Ed. Koivu·rannan y. m. rah. al. n :o 2:6
11387: osoi,ttamisesta Orulun-!Kuusamon--:Paa- määrärahan ,o,s,oi•tta:mis,esta Rorv.a:niemen
11388: najärven ,rautatien rakentami.sta varten. yleisen ·sairaalan laa'jootamista varten.
11389: Liitteet IV,51. 's. 2,39·. L. Vv:aan l01216. Liitteet J1V,30. s. 21•0. L. Vv:aan 10124.
11390: Ed. :Mii1kin y. m. toiv. ai. n :o 44 rautatien Ed. Salon y. m. rah. al. n:o 27 määrära·han
11391: rakentamisesta Vuoksenniskalta Elisen- osoittami.se·sta a,luesairaalan rakentami-
11392: vaaran asemalle. Liitteet XH,10. s. 169. seksi ;Säräisniemelle. Liitteet l;V,31. s.
11393: L. Kulkv:aan 1M. 2H. L. Vv:a.an 1{)24.
11394: Ed. Ravon· y. m. toiv. al. n :.o 45 nutatien Ed. Inborrin y. m. ralh. al. n :o 28 määrä-
11395: rakentamisesta! Suist•amon ·asemalta, 'So·an- rahan o.soittamisesta •Poh janmaan ruotsa-
11396: 1
11397: Asialuettelo 1932.
11398:
11399:
11400: lai,S6'eutujen tulberkoloos[s·a•irala:lala varten. Suomen Pankki: Ed. Kämäräisen y. m. lak.
11401: Lii>tteet IV,32. s. 212 ja 2t3. L. Vrv:a.an ai. n:o 4 l-aiksi Suomen Parnkin •ohjesään-
11402: ·1'024. nön muuttamisesta. Liititeet V,l. s. 51.
11403: - Ed. Oksasen y. m. to.iv. a.l. n:o 49 Helsin- L. Pv:aan 126.
11404: gin yleisen <Sai•raalan nai,s:tauti- ja synny-
11405: tysos•aston rakenn usty·ön loppuunsaa tta- Sutelan tila: Ed. J•a1nlhosen y. m. toiv. al.
11406: mi.sesta. Liitteet IIV,74. s. '283. L. ,V,v:aan n :o 4 Paltamon pitäij.ässä; olevan ·Sutela·n
11407: 1028. tilan n :o 2 luovuttami,ses't'a K·aj·aanin ki'h-
11408: Ed. Häs,t!haekan toiv ..al. n :o 50 Pohj.an- la•kunnan kuntain manttaaliinpannun
11409: maan ruotsalaisseutujen tulber.kuloosisai- ma,an ja laitosoon omista:jiHe. Liitteet
11410: raalan ll'akenta.mises<ta. Liitteet ·IIV. 7 5. IV,3. s. 25. L. Vv:aan 1'28.
11411: s. 286 ja 1287. L. Vv:a•an 10219.
11412: Ed. f>ih!kalan y. m. toi'V. al. n:o -51 kiru·rgi- Synnytyslaitokset: - K·s. ISairaalat.
11413: sen osaston rakentamisesta Helsingin so- Sähkövoima-asema Pyhäkoskeen: Ks. Py-
11414: rtilassairaalall€. Liitteet [)V,76. s. 2,88. 'hälkosken säihlkövoima-.a.se'ma.
11415: L. iV'V:aan 10>29.
11416: - Ed. Hämäläisen y. m. toiv. al. n:o 54 Mik- Säräisniemen sairaala: - Ks. Sairaalat.
11417: ·kelin lään,in lääninsa•iraalan rakentami-
11418: se811:a. Liitteet IiV,79. s. •29'4. L. :V:v:aan
11419: 106,6.
11420: Ed. Lammis,en y. m. toiv. al. .n :o 55 Porin T.
11421: yleisen sairaala.n raJkentamisesta. Liitteet Taajaväikiset yhdyskunnat: - •Ks. Vuokra-
11422: ]V,so. s. :2,9'5. L. 1Vv:.aan 106,6. alueet.
11423: Salaojituspalkkiot: Ed. Lampisen y. m. rah. Tarkastuslaitokset: - Ks. Maanviljelys- ja
11424: al. n:·o 4 mäiäräraiha.n ·osoittamiS~e~Sta pien- kaua>pakemialliset tarkastuslaitokset.
11425: vilj.elijäin salaojituspalkkioita varten.
11426: Liitteet IV,s. s. 137, L. 'Vv:·aa.n, j•onlka tu- Telakat: - Es. Tu,run sulkutelakka.
11427: lee pyytää latiJElUillto· Mtv:lta 1'26.
11428: Telefooni: - K•s . .P:u.h,elino.Iojen jrurjoo,tliimi-
11429: 1
11430:
11431:
11432: Sanmnalehtipaperin vient~tulli: Eld. Hanrm- nen.
11433: ·}ian y. m. Jiak. aL n:o ·8 ~·ai'ltisi sanomalehti-
11434: P•aperin vienti't'uliiis1ta. LHtteet IV,s1 s.
11435: 301. P'P· 1'2 &6. L. V·v:a•an 1288.
11436: 1
11437:
11438: Tiet: - Ks. Maantiet.
11439: Setelistön lisääminen: Ks. Suomen Tuberkuloosi: - Ks. Sairaalat.
11440: P.an~ki.
11441: Tulipalot: - Ks. P.alolaki.
11442: Siikajoen perkaus: Ed. H. Ef>kolan y. m. rah.
11443: al. n:o 4() määrära'han osoittamisesta Sii- Tullimaksut:
11444: kajoen perlkausta varten. Liitteet IV,44. vienti tUJHi.
11445: s. 228. L. IVv:aan 10!26.
11446: Tullisalmen syventäminen: Ed. Tuk:ian y. ni.
11447: rah. al. n :o 7 mäliirä,r:ahan osoitta:mi,s·esta
11448: Tu].Ji.sal>mern syv.entäJmistä varten. Liit-
11449: Sotilassairaala.t: - Ks. Sairaalat. tee't IV,11. s. 42. L. Vv:·aacn, jonka tulee
11450: 1
11451:
11452:
11453: pyytä'ä Kul kv:n lausunto 127.
11454: 1
11455:
11456: Suojeluskuntajärjestö: Ed. Ampuj•an y. m.
11457: toiv. al. n:o 34 suojelUJSkuntajäJrjestön Tulvat: - Ks. Kemijärven tulvat.
11458: mruuttamise.sta armeijan reserviksi. Liit-
11459: teet XI,l. s. 151. L. Puolv:aan 130. Turun linna: Ed. Aaltosen y. m. rah. al.
11460: n:o 12'2 määrära'ha,n osoitrtamis·es,ta Turun
11461: Suojeluskuntatalot: Ed. Manuerin y. m. rah. li•nn.an ko,rjaamiseen. Liitteet IV,26. s.
11462: al. n :o 1 määrärahan osoittamis€'S·ta avus- 198. L. Vv:a·an 1024.
11463: tuln>iksi suojel usk11!11 tataJ.o:ille. Liitteet
11464: IV,15. s. 31. L. Vv:'aan 126. Turun läänin,sairaala: - IKs. :8airaa,lat.
11465:
11466: 2
11467: 10 Asialuettelo 1932.
11468:
11469:
11470: Turun sulkutelakka: Ed. Sahlsteinin y. m. mista varten Riikaan. Liitteet IV,1s. s.
11471: ra<h. al. n :o ·6:5 määrärahan oso·i ttamisesta 18•5. L. Vv:aarn 1023.
11472: sulkutelak.an rakentamista. varten Turun
11473: satamaan. Liitt.eet lV,69. s. 265. L. Urheilu: - Ks. Työväen Urheiluliitto.
11474: Vv:aan 1027.
11475: Uudisasukkaitten verovapaus: Ed. H ui1ttis.en
11476: Työnantajan veronpidätysoikeus: Ed. Huit- y. m. toiv. al. n::o 10' mää:räai,kaisen ver.o-
11477: tisen y. m. toiv. wl. n:.o '9' työnantajan oi- vapaudlen myöntämise;stä uudisa,sukkaiHe.
11478: keutttami:sest·a pi,diät.tämään työnt,ekijänsä Liitt.eet VTI,6. s. 8·0. L. tLtv:a•an 128.
11479: verojen suo·rittami.sta v:a:rten niitä va,s-
11480: taavan o.s·a,n työnte:kijän pa}k,a.sta. Liit- Uudis- ja. laidunviljelyspalkkiot: Ed. SaJ.on
11481: teet VII,5. s. 79. L. Ltv :aan 128. y. m. toiv. al. n:o 26: uudi:s- j1a la,id!unvil-
11482: jelyspalkkiolain muuttamise:sta. Liitteet
11483: Työttömyys: Ed. Helon y. m. rah. al. n:o 68 IX,9. s. 1'2!3. L. Mtv:a·an 12t9.
11484: määrärahan osoittamisesta työttömyyden Eid. K•estin ralh. a.l. n :o 31 mää:rä,rah!an
11485: lieventämi,stä varten. Liitteet ]V, 72. s. o:s:oittamisesta uudis- jta ilai:dlmrwiijeJys-
11486: 272. L. V,v:aan. 1027. :palkkioiihin pien:viltj<eli.jöiHe. Liit:teet
11487: IV,35. s. 21•6. L. V'v:aan 102,5.
11488: 'ryöttömyysvakuutus: Ed. Huttusten y. m.
11489: toiv. ai. n :o 3·2 .esity:ks,en antamis·esta. pa-
11490: koHise~kiSi työttömyJ'Isvakuutuslai'ksi. L:iit-
11491: V.
11492: teet X,2. s. 141. L. Työv:aan 130.
11493: Valistusjärjestöt: Ed. !Voionmaan y. m. rah.
11494: Työväen minimipalkat: Ed. Myllymäen y. m. al. n: o 18 li.s,ämäärärahan osoittamisesta
11495: lak. ai. n :o 7 laik;si minimipalkoista. Liit- a vustuksiksi erinäisil1e valistusjärjes-
11496: teet X,1. ,s. 139. L. Ty.öv:aan, jonka tulee töille. Liitteet l1V,22. s. 19<1. L. 1Vv:aan
11497: pyytää Pr•v:n lausunto 1'26. 1QJ24.
11498: Työväentalot: :Ed. SaHila:n y. m. rah. al. Valtion viljamonopoli: Ed. Pek1kalan y. m.
11499: n :o· 2. määrrurafuan o:s.oittami:sesta työväen- toiv. al. n:o 28 valtion viljamonopolin
11500: jä·rjesrtöille väkivaltaisuuiksien johdosta aikaamsaramis:en maih!diollisuuk:sien• tutki-
11501: koituneiden vaihinlkoij,an korvaamis·e:kiSi. m'i:sesta. LiiUeet IX,11. s.l'27. L. Mtv:a·an
11502: Liitteet IV,6. ~s. 34. L. Vv :'aan 1'26. 130.
11503: Työväen Urheiluliitto: Ed. Ai:1ion y. m. ah.
11504: Verotus: - Ks. Korkotulojen v·er;ottaminen.
11505: a'l. n:o 20 määrärahan osoittamisesta Työ-
11506: Työnantajan v<eronpi•dläty.soikeus. U udi,s-
11507: v.äe:n Ur heiluliiton toiminnan tukemi-
11508: 1
11509:
11510: asuk'kaitten V•el'ovapaus.
11511: se'ksi. Liitteet Ji"V,24. s. 194. L. Vv :aan
11512: 1024.
11513: Vientitulli: - Ks. ·S·anoma·lehtirpape,rin vien-
11514: Työväestön asunto-olot: Ed. Setrulän y. m. titulli.
11515: rah. al. n:o :3 määrärahojen ·OBoittami-
11516: Viitat: - Ks. Merenlkul,ku.
11517: s.esta mwaseudun työväe:stön a:sunt.o-oio-
11518: j·en par·antamiseksi. Ltiitte,et IV, 7. tS. 36. Viljamonopoli: - K:s. V:alti,on viljamono-
11519: L. Vv:a;an 12•6. poii.
11520:
11521: Viljatulli: Ed. Koitvuran.nan y. m. rah. al.
11522: u. n :o 35 määrärahan nsoittamisesta vilja-
11523: tullin Pdhjois-ISuomen asukkaille aiheut-
11524: Ulkomainen edustus: Ed. Estlanderin y. m. taman rasituksen huojentamiseksi. Liit-
11525: :rah. al. :n :o 13 määrärahan osoittamisesta tee~t IV,39 . .s. '2;21. L. ·~v:aan 1012,5.
11526: lähettilään ja lähety.stö:navusta•jan rpalk- Ed. Kämäräis,en y. m. rah. al. •n :o 36
11527: kaamis·eksi OS<loon. Liitteet IV,17. s. 181 määrärahan osoittamisesta vilja tullin
11528: ja <183. L. Vv:aan 102'3. eräille 'kunnil1e aiheuttama:n köyhäin-
11529: Ed. 0. H. J us.silan ra:h. al. n :o 14 määrä- ho.i to.rasi tuksen [\:orvaamiseksi. Liitteet
11530: rahan -osoittamisesta lähettilään rparkkaa- IV,4o. s. 2.24. L. 1Vv :aan <1025.
11531: Asialuettelo Ul132. 11
11532:
11533: Ed. Kestin rah. al. n :·o 37 määrärahan jen meijereille. Liitteet IX,to. s. 124. L.
11534: osoittamise·sta viJijatullin eräille kunnille Mtv:aan 12·9.
11535: aiheuttaman köyhäinhoi t·orasituksen kor-
11536: 1
11537:
11538:
11539: vaamiseksi. Liitteet :DV,41. s. 225. L. Vuokra-alueet: Ed. Kivi,sa1on y. m. toiv. al.
11540: Vv :aan 10125. n :.o 1;3 ta·ajarvä'kisillä pa.ikk.akunniUa ole-
11541: vien vuokra-alueid~n iU!enäistyttämises.tä.
11542: Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o ·38 määrä- Liitteet VII,9. s. 8'5. L. Ltv:aan 128.
11543: rahan osoittamise.s•ta. viljatullin Oulun - Ks. Puutavaraliiik.keitten vuokratilat.
11544: lääni:n knnnille aiheuttaman lköyhäin-
11545: hoi torasi tuksen korvaamiseksi. Lii tteet Vuokralautakunnat: Ed. >8är'kän toiv. al.
11546: IV,42. s. 22 6. L. Vrv:aan 1·0.25.
11547: 1
11548: n :·o 30 vuokralautakuntien lalklk·auttami-
11549: 1
11550:
11551:
11552: sesta. Liitt·eet IX,13 . .s. 13<2. L. Mtv:a·an
11553: Voin ja juuston valmistuspalkkio: Ed. Kal- 130.
11554: lio'ko\Slken y. m. toiv. al. n :o '2•7 voiiill ja
11555: juuston valmilstUJSpal~kion s;ruorittami-
11556: Y.
11557: setSta maan poib.j.oist·en ja itä'isten ·seutu- Yksityisoppikoulut: - Ks. Oppi!koulut.
11558:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025