<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
62 Käyttäjää paikalla!
0.0045030117034912
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933 1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1933_III_V | ASK_1933_I_II | HAK_1933 | Liite_1933_I_XIV | PTK_1933_I | PTK_1933_II |
1: •• ••
2:
3: VALTIOPAIVAT
4: 1933
5:
6:
7:
8: LIITTEET
9: I-XIV
10:
11:
12:
13:
14: HELSINKI 1933
15: VALTIO~-:EUYOSTON KIRJAPAINO
16: 1
17:
18:
19: 1
20:
21:
22: 1
23:
24:
25: 1
26:
27:
28: 1
29:
30:
31: 1
32:
33:
34: 1
35:
36:
37: 1
38:
39:
40: 1
41:
42:
43: 1
44:
45:
46: 1
47:
48:
49: 1
50:
51:
52: 1
53:
54:
55: 1
56:
57:
58: 1
59: SISÄLLYSLUETTELO.
60:
61: 1. Perustuslakivaliokunta.
62: Siv. Siv.
63: Kielilainsäädännön uudistamista, 8. V. Annala y. rn., lak. al. N :o 8:
64: Helsingin yliopiS!ton ja Teknillisen Ehdotus laiksi ulkomaalaisen otta-
65: korkeakoulun suomalaistamista, val- misesta 'Suomen kunsalaiseksi anne-
66: tiopäiväjärjestyksen ja vaalilakien tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . 28
67: muuttamista, Suomen kansalaisoi- 9. Kivioja, lak. al. N :o 11: Ehdotus
68: keuksia sekä lippulakia y. m. kos- laiksi neuvoa-antavan kansan-
69: kevia Ia<ki- ja toivomnsaloitteita. äänestyksen toimeenpanemisesta
70: koron säännöstelyn selvittämiseksi 32
71: 1. H eislcanen y. rn., lak. al. N :o 1: 10. Ryörnä, lak. al. N :o 34: Ehdotus
72: Ehdotus laiksi Suomen hallitus-
73: laiksi Helsingin yliopiston järjes-
74: muodon 14 §:n muuttamisesta . . . . 5
75: tysmuodon perusteista annetun lain
76: 2. V. Annala y. rn., lak. al. N :o 2: 30 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 34
77: Ehdotus laiksi Suomen hallitusmuo-
78: don 14 § :n muuttamisesta . . . . . . . . 7 11. Toivola y. m., toi v. al. N :o 1:
79: 3. Vilhula y. rn., lak. al. N :o 3: Ehdo- Presidentin vaalia koskevien perus-
80: tus laiksi valtiopäiväjärjestyksen tuslain säännösten muuttamisesta. . 36
81: 88 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . \) l2. Virlclcunen y. rn., toiv. al. N:o 2:
82: 4. V. Annala ;y. rn., lak. al. N:o 4: Kansanedustajien lukumäärän vä-
83: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyk- hentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39
84: sen 7 §:n muuttamisesta . . . . . . . . 11 1:3. Schildt y. rn .• toiv. al. N:o 3: Val-
85: 5. H orelli y. rn., lak. al. N :o 5: Ehdo- tiollisen vaalioikeuden myöntämi-
86: tukset laiksi vatiopäiväjärjesty.ksen sestä vakinaisessa sotapal vel uk-
87: 7 § :n muuttamisesta, laiksi maalais- sessa oleville upseereille, sotilas-
88: kuntain kunnallislain 10 § :n muut- virkamiehille ja kanta-aliupsee-
89: tamisesta ja laiksi kaupunkien kun- reille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41
90: nalli.slain l1 § :n muuttaiiJlisesta . . 13 14. Rantanen y. m., toiv. al. N:o 4:
91: G. Heiskanen y. m., lak. al. N :o 6: Valtiollisen vaalioikeuden myöntä-
92: Ehdotukset laiksi Helsingin yli- misestä vakinaisessa sotapalveluk-
93: opiston järjestysmuodon perus- sessa oleville henkilöille . . . . . . . . . . 42
94: teista annetun lain muuttamisesta, 15. .J. Annala y. rn., toiv. al. N :o 5:
95: laiksi Helsingin yliopiston järjes-
96: Kielilainsäädännön uudistamisesta 43
97: tysmuodon perusteita kos\kevan lain
98: voimaanpanosta annetun lain mu·ut- 16. Junnila y. rn., toiv. al. N:o 6: Val-
99: tamisesta ja laiksi Åbo wkademin tionyliopiston muuttamisesta t>iysin
100: valtionavusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 suomenkieliseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 45
101: 7. V. Annala ;y.m., lak. al. N:o 7: 17. Ala-Kulju .II· rn ... toiv. al. ~:o 7:
102: Ehdotukset laeiksi Helsingin yli- Teknillisen korkeakoulun suoma-
103: opiston järjestysmuodon perusteista laistumisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46
104: annetun lain sekä sen voimaan- lS. Lahdensuo y.m., toiv. al. N:o 8:
105: panoa koskevan lain eräiden pykä- Esityksen antamisesta Suomen
106: lien muuttnmisesta . . . . . . . . . . . . . . 23 lippulaiksi .... .... .. . ....... .. 49
107: IV Sisällysluettelo 19·3R
108:
109:
110: II. Lakivaliokunta.
111: Siv.
112: Koron säännöstelyä, maatalouspu- ottarreiden henkilöiden armaht.a.mi-
113: lan helpottamista, maakaaren ja sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66
114: yhdistyslain muuttamista, armah- 8. Vesterinen y. m., lak. al. N :o 19:
115: dusta y. m. koskevia laki- ja toi- Ehdotus laiksi eräiden maatalous-
116: vomusaloitteita. luottoden korko- ja kuoletusmaksu-
117: jen •väliai1kaisesta järjes,telystä
118: 1. Pitkänen y. m., lak. al. N :o 12: (Lau.s. Vv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67
119: Ehdotus laiksi rikoslain 38 luvun 9. Ellilä y.m., laik. al. N:o 20: Eh-
120: 10 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 55
121: dotus laiksi maanviljelijäin maata-
122: 2. Pitkänen y. m., la:k. al. N :o 13: lousomaisuuteen kohdistuvien ulos-
123: Ehdotus laiksi Ji.säyiksestä kauppa- ottotoimenpiteiden siirtämisestä
124: kaaren 9 lukuun . . . . . . . . . . . . . . . . 5.6 toi,staiseksi (Laus. Mtv :1ta) . . . . . . 7l
125: 3. Hautala, lak. al. N :o 14: Ehdottts
126: lailksi lisäyksestä :kauppakaa-ren 10. V. Annala y.m., Ja:k. al. N:o 21:
127: 9 lwkuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 Ehdotu's laiksi maalla o1evien maan-
128: 4. Lohi y. m., lak. 1al. N :o 15: EQ]_- viljelyskiinteistöjen ja niiden vil-
129: dotus laiksi maakwaren 1 luvun jelemiseen tarvittavan irtaimist.on
130: muuttamisesta 9 päivänä kesäkuuta pakkomyynnin keskeyttrumisestä
131: 19·33 annetun 1ain :2 § :n muuttu- (•Laus. Mtv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . 75
132: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 11. V. Annala y. m., Jak. al. N :o 22:
133: 5. J. Annala y. m., lak. al. N :o 16: Ehdo.tu,s laiksi ulosottolain muui1:ta-
134: Ehdotus laiksi yhdistyslain muut- misesta (Laus. Mtv:lta) . . . . . . . . . . 77
135: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6;1 12. Huittinen y. m., toiv. al. N :o 9:
136: 6. V. Annala y.rn., laik. al. N:o 17: Sa1kkokoron poistamisesta . . . . . . . . 79
137: Ehdotus lailksi yhdiS>tyksistä 4 päi- 1<3. Ahlström y. m... toiv. al. N :o 10:
138: vana tammikuuta 1J919 a;nnetun LKomi.ssiornin asettamisesta tutki-
139: lain 4 §n m u:uttamisesta . . . . . . . . 63 maan Tammisaaren paikkotyölaito·k-
140: 7. Kivioja y. m._, lak. al. N :o 18: Eh- sessa kesällä 1933 sattuneen syömä-
141: dotus lai,ksi eräiden kapinaan osaa- lakon yhteydessä olevia a·sioita . . . . 8l
142:
143:
144:
145: 111. Ulkoasiainvaliokunta.
146: 1. Erkko y. m., toiv. al. N:o 11: Eri- Tornion ja :JIJ{uonion rajajokien
147: näisistä kauppasopimuksia uudis- uittoväylän rakenn uskuSita nnuk,sien
148: tettaessa varteenotettav1sta 'seikoista 8:1 j·aosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87
149: 2. Hannula y. m., toiv. al. N :o 12:
150:
151:
152:
153: IV. Valtiovarainvaliokunta.
154: A. Virasto-oloja, virkamiesten palk- j.oulll'kuuta 19!214 annetu'n lain ku-
155: kausta ja eläkkeitä, edustajanpalk- moamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95
156: kiota, verotusta, maatalouden tu- , 2. Takala y. m., lak al. N :o 10: Eh-
157: kemista y. m. koskevia laki- ja toi- dotus laiksi VJaltion vir3iiil tai toi-
158: vomusaloitteita. men haltijan oikeudesta eläkkeeseen
159: 1. Hautala, la!k. al. N :o 9: .Ehdotus annetun lain 5 § :n muuttamisesta 97
160: laiksi valtion vimn tai toimen hal- 3. I(ivioja y. m., lak. al. N :o 23: Eh-
161: tijan oikeudesta eläkkeeseen 30 p :nä dotus laiksi edustajanpalllrkiosta an-
162: Sisällysluettelo 1003. V
163:
164: Siv.
165: nettua lrukia väliaikaisesti muutta- ten annetun lain l § :n muuttami-
166: neen Jai.n voimassaoloajasta ..... . 100 sresta (Laus. Mtv :lta) ... , ........ 11218
167: 4. Kesti y. m._. la!k. al. N:o 24: .Eh- 13. Tarlclcanen y. m., ,toiv. al. N:o 13:
168: dotus laiksi viran ja toimen hal- Pakkokurssin vahvistamisesta Osa-
169: tiJaHl parkkansten vähentämi,sestw keyhtiö Maa'kiinteis·töpankin ohliga-
170: vuoden l9H4 'aikana ........... . 101 tioille maksujen suorituksessa . . . . 1~30
171: 5. 'Tanner y. m., lak. al. N :o 25: Ed- l-4. Talcala y, m., toi•v. al. N :o 14: :E·ri-
172: dotus laiksi omaisuusveron !kanta- koisveron säätämisestä puolustus-
173: misesta tkoroitcttuna vuonna 193·4 .. l012 laitoksen maanpuolustusvälineiden
174: 6. Nyman m. fl., }agmotion N :o 26: lisäämis-tä ja kunnostamista varten 133
175: Fö:r:slag tili lag angående skatte- 15. Oulasmaa y. m., toiv. al. N :o 15:
176: tillägg, som s:l-::all erläggas vid be- Erikoisveron •säätämisestä talous-
177: talning a•v skaHer till ;staten oc'h puhu lieventämiseksi . . . . . . . . . . . . l3i5
178: kommwnen efter ;tilländalupen upp- l6. Pitkänen y. m., toiv. al. N :o 16:
179: ·bördstermin och lag angående änd- Kultaehtolainoja saane~den maan-
180: ring a,v 'oii § i lagen om in:komst- viljelijäin vapauttrumisest-a tkultaeh-
181: och förrnögen;hetsskatt ......... . 103 tositoumuksestaan . . . . . . . . . . . . . . . 137
182: 6. Nyman y. m., 1ak. al. N :o 26: Eh- l7. Hautala y.rn., toiv. al. N:o 17:
183: dotukset laiksi valtion ja kunnan Toimerrpiteistä kultaehdon poista-
184: veroja ;]mntoaljan jä~keen ma:kset- miseksi fr.angilainoi.sta . . . . . . . . . . 1·39
185: taessa ,suoritettavaSita veronli,s;iyk- l8. Kesti y. m., ·toiv. al. N :o 18: Ulko-
186: sestä j-a laiksi tulo- ja omaisuus- maisten maa talouskiinni ty.slainain
187: ver.olain ,()i) § :n muuttamisesta .... Wii va·pau-Hamisesta kultaehdosta ...... 141
188: 7. V. Annala y. m., latk. al. N :o 27: 19. Jacobsson, hemst. mot. N:o 19: An-
189: Ehdotus laiksi eräiden 1ahjoi.tus- gående gäldenärs 1berättigande att
190: maa,kruununpuistojen luovuttami- inlösa med guldklausul ,försedd obli-
191: .sesta (!La us. Prv :Ha) ........... . 107 gation enligt det nominella belop-
192: 8. Wickman m. fl., lagmot. N:o 28: pet i riksbankens sedlar . . . . . . . . . . 143
193: Fömlag till Iag om exportbevis för 19. Jacobsson, toiv. al. N:o 19: Velal-
194: hönsägg ....................... . 110 lisen oikeuttamisesta Innastamaan
195: 8. Wiclcman y.m., hk. al. N:o 28: kultaehtoison Oibligation sen nimel-
196: Ehdotus lai,fusi kananmunuin vienti- lisarvosta valtakunnan pankin sete-
197: todistuksista ................... . HS leillä .......................... 145
198: 9. Sergelius m. fl., lagmot. N :o 29: 20. Erlclco y. m., toiv. al. N :o 20: Kulu-
199: Försl<a.g ti.ll lag om ändracl lydelse tustuotteiden tu.Jlinalennuksista . . . l47
200: av § 3 i lagen a1~gående innehavares 21. Ilconen y. m., toiv al. N:o 21: Kor-
201: av ·stat&tjänst eller -befattning rätt vauksen myöntämisestä Suomen kan-
202: tili pension ................... . 116 salaisille 'heidän Venäjälle jää-
203: 9. Scrgelitts y.m., la:k. al. N:o 29: neestä omaisuudestaan .......... l49
204: Ehdotus laiksi val.tion viran tai toi- 22. Rytinlci y. m., toiv. al. N :o 22:
205: men haltijan oikeudesta eläkkeeseen Virasto-olojen yksinkertaistuttami-
206: annetun lain 3 § :'n muuttamisesta ll8 sesta ja uudelleen järjestämisestä . . 151
207: lO. Pekkala y. m., lak. al. N :o 30: Eh- ·23. Hannula y. m., toiv. al. N :o 23:
208: dotus laiksi eräiden viljatuottei- Tornion kaupungin va'Pauttamisesta
209: den tullis.ta vuonna 19,34 CLaus. ottamasta osaa Tornionjoen sillan
210: 1hv:lt!!t) ...................... . 1120 rakennuskustannuksiin .......... l53
211: 11. Ko{visto y. m., laJk. al. N :o 31: Eh- 2!4. von Frenckell y. m., toiv. al. N :o 24:
212: dotus 1rnetsänparannuslaiksi (;J_~aus. Valtion hypoteekkilaitoksen perus-
213: Mtv:lta) ....................... . 1\2-7 tamisesta (Laus. Prv :lta) . . . . . . . . . 15·5
214: 12. Leppälä y. m., Iak. al. N :o 32: Eh- 2~4. von Ji'renclcell rn. fl., hemst. mot.
215: dotus laiksi va:rujen varaamisest;a N :o 24: Angående grundande av en
216: uudis- ja <laidunviljelytkseen pienvil- statens hy;p.otdksinrättning (•Laus.
217: jelijöille jaettavia paltkkioit,a var- Pv :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 155
218: VI Sisällysiuettelo 10013.
219:
220: Si.v. Siv.
221: 25. Linkomies, toiv. al. N :o 25: Hel- pyynnistä ma:ksettavan pa1kkion ko-
222: singin yliopiston päärakennuksen roittamista varten . . . . . . . . . . . . . . 1·84
223: }aajentamisesta (Laus. Siv :lta) . . . 159 35. Moilanen y. rn., rah. al. N:o 9: Mää-
224: 26. von Ji'renclcell y. m., toiv. al. N :o 26: rärahan osoittamisesta yhteisen kou-
225: Stadionin kentän rakentami- 1u talon xa:ken trumista varten Vii pu-
226: sesta varatyömäärärahoilla (Laus. ·rin ·teo1lisuuskoululle ja 'Suomen
227: Siv :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 160 sahateollisuuskoululle ............ •186
228: 26. von Frenclcell rn. fl., hemst. mot. 316. Tapaninen y. rn., rah. al. N :o 10:
229: N:o 26: A:ngående byggandet a.v 1Mäiirämhan osoittamisesta hakkuu-
230: stadionplanen med reservarbets- palkkioilmi suoma]aisille pienpuu-
231: anslag (Laus. Siv :lta) . . . . . . . . . . 160 tavaran ostajille Tornion- ja 11:uo-
232: nionjokien vesistöissä ............ 189
233: 37. Heiniö y. rn., rah. al. N :o 11: Mää-
234: B. Rahaasia-aloitteita, jotka kos- xärahan osoittamisesta valtion len-
235: .k!evat määrärahojen osoittamista. tokonetehtaan siirtämise<h'!i Suo-
236: kulkulaitoksiin, terveydenhoitoon menlinnasta Tampereelle . . . . . . . . 192
237: sekä taloudellisiin, sivis,tyksellisiin, 38. Kivioja. y. rn., rah. al. N:o 12: ~!ää
238: sosialisiin ~·. m. tarkoituksiin. rärahan osoittamisesta puhelinjoh-
239: don rakentamiseksi Oulusta Hailuo-
240: 27. Tanner y. m ... rah. al. N :o 1: Mää- don kirkonkylään ............... 194
241: rärahojen osoittamisesta työttö-
242: 39. J atlcola y. m., rah. al. N :o 13: Lisä-
243: myyden torjumiseksi . . . . . . . . . . . . 165
244: määrärahan osoittamisesta valtion-
245: 28. Moilanen y. m ... rah. al. N:o 2:
246: av·uiksi .kunnanlääkärien: palkkiaa-
247: Määrärahan osoittamisesta korvauk-
248: mist:a ja i]mnnallisen sairaanhoidon
249: sen myöntämiseksi vuonna 1\HS Ve-
250: edistämi.stä varten (Laus. '1'v :lta) 195
251: näjällä palvelleil1e Suomen valtion
252: virkailijoille 'heidän sodan johdosta 40. H errctla. y. m., rah. al. X :o 14:
253: Venäjälle jäiinceshi irtaimistos- :M:äärärahan osoittami,sesta Rovanie-
254: taan .......................... . 171 men yleisen sairaalan laajentami-
255: 29. Hautala. y. m ... rah. al. N:o 3: 1Giä- seen CLaus. T1v:lt:a) ............ 196
256: xärahan osoittamisesta frangilaino- 41. Herrala. y.m .. rah. al. N:o 15:
257: jen koxon alentamista varten ..... . 174 ~Iäärärarhan osoittamisesta Oulun
258: 30. Hänninen y. m., rah. al. N :o 4: läänin lääninsairaalan laajentami-
259: ~Iiiäxärahan osoittamisesta rukiin seen (Laus. Tv :lta) . . . . . . . . . . . . . . 197
260: tullin takaisin maksamiseksi eriiissii 4:2. Aaltonen y. m., rah. al. N :o 16: ,
261: osissa maata ................... . l75 ..Määrämhan osoittamisesta Turun
262: 31. Simojoki y. m.. rah. al. N :o 5: läänin läänin,saira.alan 1aaientamista
263: :Määrärahan osoittamisesta rukiin varten (Laus. Tv :lta) . . . . . . . . . . . . 198
264: tullin takaisin maksamista varten 4.3. Ryömii, rah. al. N :o 17: :Määrä-
265: Kuopion läänin kunnille ....... . 177 rahan osoittamisesta csalrasmajan
266: 'J')
267: ~)-. Lepistö y. m., rah. al. N :o 6: ~[ää rakentamista varten· Enonterkiöön
268: rärahan osoittamisesta avustuiksiksi (Laus. Tv:lta) .................. ~201
269: lnonnonvoimain aiheuttamain vau- 44. 8alo y. m., rah. al. N :o 1.8: :Määrä-
270: rioit1Jen johdosta kärsimään joutu- rahan {}soittamisesta aluesairaalan
271: neille vähävaraisille asukkaille .... 179 rakentamiseksi 'Säräisniemen pitä-
272: 33. Tnba y. rn., rah. al. N :o 7: Määrä- jään {iLaus. Tv:lta) .............. 202
273: rahan osoittamisesta pyörremyrsk~· 45. Kalliolcoski y. rn., rah. al. N :o 19:
274: jen ja raesateiden aiheuttamien tu- :Määrärahan osoittamisesta yhteisen
275: hojen ko.naamista varten ....... . HH saira·alan rakentamista varten .Ve-
276: 34. Jacobssan m. fl., fin. mot. ~ :o 8: telin . Perhon ja Halsmm kunnille
277: Angående anvisande av anslag för (Lau:s. Tv :lta) .................. 203
278: höjning av Pl'emier för sälfångst .. 182 46. Oksanen y. m., rah. al. N :o 20:
279: 34. Jacobssan y.m., rah. al. X:o 8: :.Määrärahan osoittamisesta Hel-
280: Määrärahnn osoittamisesta h~·lkeen- singin ~·leisen sairaalan synnytys-
281: Sisällysluette1D msu. YII
282:
283: Siv.
284: Ja nnistautienosaBton vuosi<meno- hoi'ksi itämerensuomalaisia kiloliii
285: arviota varten (Laus. Tv:lt2.) .... '204 opis<keleville ylioppilaille Eestiin
286: ·i'i. Han·rmlc~ y.m.> rah. al. N:o 21: tehtäviä opintomatkoja varten
287: Määrärahan owittamise:st:a valtion (Laus. Si.v:lta) ................ 2'25
288: i'airaalan ra;kentamista varten Ke- 5>9. Rantala y. m., rah. al. N :o 33:
289: miin (La us. ~Tv :.lta) . . . . . . . . . . . . 2{) 'i Määrära:han osoittamisesta avu,stuk-
290: 13. von P·renckell y. m.... rah. al. N :o 22: seksi Työväen Urheiluliitolle (Laus.
291: Määrärahan osoittamisesta sairaala- Siv:lta) ........................ ~:26
292: rwkennuksen rakentamiseksi Helsin- 60. W enman rn. fl., fin. mot. N :o 34:
293: gm sotilassairaa-laa varten (Laus. Angående anvi-sandc aY an<ola:g för
294: Tv:lta) ........................ 209 främjande av Finlands FredsföT-
295: J9. K o·i'tmmnta .1J. m ... rah. al. N :o 23: bunds verksamhet (Laus. Si v :lta) 2r2:8
296: :Miiärärahan osoittamisesta lRovanie- 60. 1Venrna.n y. m., rah. al. N:o 34:
297: men yleisen sairaalan laajentamista ~fäärärahan osoittamisesta ,Suome11
298: varten (Lal1s. Tv:lta) .......... 210 Ra-uhanliiton toiminnan edis>Himi.-
299: 00. Pohjala y. rn.> rah. al. N :o 24: l\l:ää- seksi (Laus. Siv:lta) ............ 2;2.9
300: rärahan osoittamisesta Porin val- 6:1. Ou.lasmaa, y. m., ra:h. al. N :o 35:
301: tionsairaalan uudelleen rakentami- Määrämhan osoittamisesta ikäyteHi1-
302: seksi (Laus. Tv:lta) ............ 211 vä•ksi varhaisnuorisotoiminnan hy-
303: J3•l. .Janhonen JJ· m., rah. al. N :o 25: väksi ('Laus. Siv :lta) . . . . . . . . . . . . 230
304: Määrärahan osoittamisesta aYustu<k-
305: s.eksi ·Oulun dia:konissa1mdille uudis- 62. T1 aionmaa y. m., rah. al. N :o 36:
306: rakennuksen :rakentamista varten Koroitetu:n määrärahan osDittami.-
307: (;Laws. Tv:lta) .................. 2113 sesta Dpintokerhotoiminnan avusta-
308: :)!2. Trinna y. m .. rah. al. N :o 26: Mää- miscksi (Laus. Siv:lta) .......... 23:1
309: rlirahan ·osoi.t>ta:misesta avustuk- 613. Voionmaa .1J. m., rah. al. N :o 37:
310: ~eksi lTuder~maan suomalaisten kun- Koroitetun määrärahan osoittami-
311: tain y. m. yhtymälle 'kcuhkotauti- sesta :kansantajuistieteellisten hlen-
312: parantoJ.an rakentamistöiden aloit- tojen avustamiseksi (Laus. Siv :lta) 23'3
313: tamista varten (Laus. Tv :lta) .... 21.4 64. Voionman y. m.. rall. al. N :o :38:
314: o3. Räisänen y. rn., rah. al. N :o 27: Koroitetun määrärahan osoittami-
315: Li~>ämäärärahan osoittamisesta .Suo- sesta eri,näisten valistusjärjestöjen
316: men T11be11kuloosin Vastustamis- a;vustamiseksi (Laus. Siv :lta) . . . . 233
317: :<hdistykselle 'kahden uuden tuber- ()5. Voionmaa. y. m., rah. al. N :o 39:
318: ku-loosihuoltopiirin peTustamiseksi Lisätyn määrärahan osoittamisesta
319: <J.aus. Tv:lta) .................. 2<1'i raittiust~'Ötä varten (Laus. Siv:lta) :237
320: 54. Aattela y. m., rah. al. N :o 28: Lisä- 66. Löthman ?J. rn., rah. al. N :o 40:
321: määrärahan osoi,ttamisesta valtion- Määrärahan osoittamisesta kansan-
322: a:vu,~tuksiksi tuberkuloosiparanto- opistojen vuosiavustuksen koroi tta-
323: bin ra-kentami.sta varten (Laus. mil'lta sekä niiden ra'kennu:savu.stuk-
324: Tv:lta) ........................ 219 Sla j•a kuoletuslainoja varten (Laus.
325: U<). Sarlin }f. m., rah. al. N :o 29: ~fää ,Siv:lta) ........................ 240
326: rärahan o:soittamisesta palotoimen 67. Honlca y.m., rah. al. N:o 41: Mää-
327: edistämistä varten (Laus. Ltv :lta) 21'2·0 räraJlan :osoittamise~ta Salon yhteis-
328: '56. V. Annala y.1n., rah. al. N:o 30: koulun ottami-seksi valtion haltuun
329: Määrärahan osoittamisesta sielun- (!Laus. Si:v:lta) .................. 242
330: hoitotyötä va:rten erinäisillä paik- 68. Lahtela y. m., rah. al. N :o 42: }.fää-
331: kakunnilla (Lau<s. Siv:Ita) 2212 rärah,an osoittamisesta Kemijärven
332: :57. Lu1n1ne y. n~.~ 'rah . aL N :o 31: :Lisä- yhtei:skouJun avustamiseen CLaus.
333: määrärahan osoittamisesta koti- .Siv: l>ta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 243
334: kasvatustyön .tukemi,seksi (:Laus. 69. Oksanen y. rn., rah. al. N :o 43:
335: Siv:1ta) ........................ 224 Määrärahan osoittamisesta Kot,kan
336: .5'8. K1l-kkonen y. rn.. rah. al. N :o 32: tyttölyseon ra,kentamista varten
337: :Määrärwhan osoittamisesta apura- CLaus. 'Siv :lta) ................ 244
338: VIII SisällysluettelD 1{)3,3.
339:
340:
341:
342: '70. Kivenoja y. 111., rah. al. N:o 44: sesta maatalouskerhotyötä yarten
343: Määrärahan osoittamisesta Hami- (Laus. ?\r[tv:lta) ................ 273
344: ,nan yhteislyseon ralkenll!ustyön aloit- 83. Oulasmaa y. m.. rah. al. N :o 57:
345: tamista varten (Laus. Siv :lta) .... '246
346: 1
347: Määrära!han osoittamisesta maata-
348: 71. Pärssinen y. m., rah. al. N :o 45: louskerhotyötä varten Itä- ja
349: Koroitetun :määrärahan osoittami- Pohjois-Karjalan sekä Oulun läänin
350: sesta maalaiskansa'lwulujen ,ruvusta- heikossa taloudellisessa . asemassa
351: mista varten 0Laus. <Siv:lta) ...... 249 oleville kunnille (Laus. ~Itv :lta) . . 276
352: 72. Lampinen y. rn., rah. al. N :o 46: 84. Ikonen y. rn., rah. al. N :o 58: Mää-
353: Määrära!han osoittamisesta ~{us rärahan osoittamisesta avustuksiksi
354: tialaan ra:hmneHavaa mll'seoraken- yksityisille maa talousoppilai taksi lle
355: nusta varten (Laus. Biv:1ta) ...... 25'1 (Laus. Mtv:lta) ................ 278·
356: 73. Vaararna y. rn., rah. al. N :o 47: 85. Heilckinen y. rn., rah. al. N :o 59:
357: Määrärahan osoittamisesta Savon )Iääriirahan osoittamisesta Muuru-
358: maarkunlJa-arkiston rakentamista var- veden maatalou:skoulujen lunaBta-
359: ten (:Laus. <Siv:lta) .............. 253 miseksi valtiolle (Laus. Mtv:lta) .. 280
360: 7 4. Tuomi vaar-a, rah. al. N :o 48: Mää- 86. Sariola y.m., rah. al. N:o 60: :Mää-
361: rärruhan osoittamisesta velkaantunei- rärahan osoittamisesta Itä-Hämeen
362: uen kunnollisten maanviljeli'jäin tietopuolisen karjanhoitokoulun ja
363: velkojen Ya'kauttami&ta varten 'CLaus. koulutilan lunastamiseksi valtiolle
364: M~tv:lta) ...................... 2,154 (Laus. ~ftv:lta) ................ 283
365: 75. Koivisto :IJ. m., rah. al. N:o 49: Li- 87. Leiwo !J. rn., rah. al. N:o 61: }fäärii-
366: sämäärära:han osoittamisesta yksi- rahan osoittamisesta lehtoriuviran
367: tyismetsätalouden edistämistä Ja perustamiseksi Lepaan puutarha-
368: val!Vontaa varten (Laus. 'Mtv :Ha) . . 25'5 opistoon (Laus. :Mtv:lta) ........ 286
369: 76. Pekkala y. m., rah. al. N:o 50: Li- 88. Hannula y. rn., rah. al. N :o 62:
370: sämäärärahan osoittamisesta aYUIS- Miiärärwhan osoittamisesta Perii-
371: tuksiJksi erinäisille metsätaJoudelli- pohjolan kasvinviljelyskoeaseman
372: sille yhdistyiksille ( Laus. Mtv:lta) ,~ii9
373: 1 perustamista varten (Laus. Mtv:lta) 288
374: 77. Pekkala, rah. al. N :o 51: flfäärä- 89. Lehtonen ;~;. rn., rah. 1al. N :o 63:
375: rahojen osoittamisesta metsii.nparan- Mäiiriirahan osoittamisesta raivaus-
376: nus- ja suon'kuivaustöihin QLaus. töiden suorittamiseen vankityö-
377: M>tv :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2<61 Yoimalla Petsamon kihlakunnassa
378: 78. Tolonen y. rn., rah. al. N :o 52: Mää- (Laus. ~ftl-:lta) ................ 28~
379: rärahan ,osoittamisesta metsämarjo- 90. Lehtonen 7J. rn., ra:h. al. N :o 64:
380: jen ja sienien keräämistä sekä kaup- Lisämäärärahan osoittamisesta
381: paa edistävää valistustyötä varten uudis- Ja laidunviljelyspalkkioiksi
382: (iLaus. :~ftv:lta) ................ 2165 rajaseudulla (Laus. Mtv :lta) 2<91
383: 79. Oksanen, rah. al. N :o 53: Määrä- !n. Oulasmaa y. m., 1·ah. al. N :o 65:
384: rahan osoittamisesta '8uomalai~s:elle Lisiimääriirahan osoittamisesta pien-
385: MarttaEiholle koLmen koneellisen viljelijäin laidun- Ja uudisraivaus-
386: marjankui vaca.mon perustamia- ja palkkioiden koroittamista varten
387: hoitokustannuksiin (L:J~us. 1\Hv :lta) 2.67 (Laus. Mtv :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . 293
388: 80. Lahtela y. rn., ra·h. al. N :o 54: il1ää- 92. Rytinki y. rn., rah. al. N :o 66: 'M:iiä-
389: rärahan osoittamisesta poronlihan rärahan osoittamisesta heikossa ta-
390: Yientipalkkioiksi (Laus. ]\lltv:lta) .. 269 loudellisessa asemassa olevien pien-
391: 81. Oulasmaa y. m... rah. al. N :o 55: viljelijäin raivattujen uudispeltojen
392: Määrärahan osoittamisesta peru- kasvukuntoon saattamista varten
393: nanviljelyksen tehostamiseksi Poh- (Laus. :Nitclta) ................ 295
394: jois-Karjalan ja Oulun läänin ah- 93. Hautala y. rn., rah. al. N :o 67:
395: dingossa olevissa kunnissa (Laus. Määriirahan osoittamisesta jaetta-
396: ~ftv:lta) ...................... 271 mksi Oulun läiinin pienviljelijöille
397: 82. Hirvensalo y. m., rah. al. N:o 56: perusparannusten suorittamista Yar-
398: Koroitetun miiiiriirahan osoittami- ten (Laus. Mtl-:lta) .............. 9
399: IX
400:
401: Siv.
402: 94. Vallas y.m .. rah. al. N:o 68: }Iää- maisen kalankulutuksen lisäämi-
403: rärahan osoittamisesta pienviljeli- seksi (Laus. Mtv :lta) . . . . . . . . . . . . 315
404: Jam ja asutustilallisten hedel- 105. Kaijalainen y. m., rah. al. N:o 79:
405: mätarhaviljelyspalkkioiksi (Laus. ~[äärärahan osoittamisesta avustuk-
406: Mtv:lta) ....................... 297 seksi Petsamon kalanmyyntiosuus-
407: 95. J olcinen JJ. m., rah. al. N :o 69: kunnalle (Laus. Mtv:lta) ........ 317
408: Määrära!han osoittamisesta pienvil- 106. Kauran en y. m., rah. al. N :o 80:
409: jelijäin opintomatkojen ja esikuva- "ll1:äiirärahan osoittamisesta Vuoksen
410: talouksien avustamista varten (Laus. laskua varten (Laus. ~1:tv :lta) . . . . 319
411: Mtv:lta) ....................... 299 107. Rytinki y. m., rah. al. N :o 81: Mää-
412: 96. Lampinen y. rn., rah. al. N :o 70: riirahan osoittamisesta koneellisen
413: Miiärärahan osoittamisesta pienvil- tutkimuksen toimittamista varten
414: jelijäin laidunyhtymien avustamista Sotka- ja Pudasjärven vedenpinnan
415: varten (Laus . .M:tv :lta) . . . . . . . . . . 300 säännöstelemiseksi (Laus. Mtv:lta) 321
416: 97. Setälä y. m., rah. al. N :o 71: J[ää- 108. Arffman y. m., rah. al. N :o 82:
417: rärahan -osoittamisesta laidunrnaan Määrärahan osoittamisesta Sotka-
418: hankkimiseksi pientilallisille (Laus. mon vesistön ja Oulujärven tulva-
419: ~:Hv:lta) ....................... 301 vedenpinnan alentaruisoksi (Laus.
420: 98. Aittaniemi y. m., rah. al. N :o 72: ~ft\-:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 322
421: Määrärahan osoittamisesta pien- 109. Lahtela y. m., rah. al. N :o 83: ~'Hiii
422: viljelyksen kehittiimi sb varten rärahan osoittamisesta Kemijänen
423: (Laus. ~Itv:lta) ................ 302 tulvien ehkäisemisHi tarkoittav ien
424: 99. Aittaniemi y. m., rah. al. N :o 73: perkaustöiden suorittamista varten
425: Määrärahan osoittmnisesta jaetta- (Laus. Mtv:lta) ................ 324
426: vaksi pienviljelijöille kotoisten 110. H ttotari y. m., rah. al. N :o 84: lVIäii-
427: lantavarojen talteenottopaikkojen rärahan osoittamisesta nuorisotyöt-
428: laittamista varten (Laus. Mtv:lta) 304 tömyyden kasvua selvittävän tutki-
429: 100. Erkko y. rn., rah. al. N :o 74: llfää- muksen toimeenpanoa varten (Laus.
430: räraihan osoittamisesta Suomen Ka- Työv:lta) ....................... 328
431: lastajajärjestöjen Keskusliitto r. y :n 111. Perho y. m., rah. al. N :o 85: Mää-
432: avustamista varten (Laus. ~ttv:lta) 306 rärahan osoittamisesta vanhuus- ja
433: 101. Leppälä y. m., rah. al. N :o 75: työkyvyttömyysvakuutuksen toteu t-
434: Määrärahan osoittamisesta maata- tamista varten (Laus. Työv :lta) .. 330
435: lousseurojen kalan viljelyslai toksien ll2. Lumme y. m., rah. al. N :o 86: Lisä-
436: ylläpitämistii varten (Laus. Mtv :lta) 308 määrärahan osoittamisesta vähäva-
437: 102/(?sterholm m. fl., fin. mot. N :o 76: raisten lasten ja nuorten ammatti-
438: Angående anvisande av anslag för kasvatusta varten (Laus. Työv:Ha) 331
439: premiering av ·,fiskexporten (Laus. 113. Tanne1· y. rn., rah. al. N :o 87: ;n{ää-
440: Mtv:lta) ...................... . 309 riirahan osoittamisesta maatalous-
441: 102. Österholm y.m .. rah. a1. N :o 76: työväen asunto-olojen parantami-
442: Määrärahan osoittamisesta kalan- seksi (Laus. Työv:lta) .......... 333
443: viennin palkitsemiseksi (Laus. 114. Pärssisen y. m., rah. al. N :o 88:
444: Mtv:lta) ....................... 309 1fäärärahan osoittamisesta iiitiys-
445: 103. Leppälä y. m., rah. al. N :o 77: huollon järjestämistä varten vä-
446: J.'Vfäiirärahan osoittamisesta V uo- hävaraisten keskuudessa (Laus.
447: hensalon kalanviljelyslaitosta var- Työv :lta). . ...................... 341
448: ten (Laus. Mtv:lta) .............. 312 115. Heiniö y. m., rah. al. N :o 89: Ko-
449: 104. Österholm m. fl., fin. mot. N:o 78: roitetun mäiiriirahan osoittamisesta
450: Angående anvisande av ett tilHiggs- Amrnattienedistiimislaitoksen avus-
451: anslag för ökning- av den inhemska tamista varten (Laus. Työv :lta) .. 342
452: fiskkonsumtionen (Laus. Mtv :lta) 313 116. Lumme ?J. rn., rah. al. N :o 90: Lisä-
453: 104. Osterholm y. m., rah. al. N :o 78: miiä.riirahan osoittamisesta kesävir-
454: Lisämäärärahan osoittamisesta koti- kistyksen jiirjestelyä varten alle kan-
455:
456: 2
457: X Si>Jällysluettelo 193'3.
458:
459: Siv. Siv.
460: sakouluiän oleville varattomien ko- joen suun -·Kaaresu vannon---Kilpis-
461: tien lapsille (I.aus. Työv:lta) .... 344 järven maantien rakentamista var-
462: 117. Moilanen y. m., rah. al. N :o 91: ten (Laus. Rulkv:lta) ............ :360
463: Määrärahan osoittamisesta työkes- 128. Kctijalainen y. m., rah. al. N :o 102:
464: kustalon rakentamista varten Vii- :Määrärahan osoittamisesta Kittibn
465: purin itäiselle laitakaupunkialueelle -Enontekiön maantien rakenta-
466: (Laus. Työv:lta) ................ 345 mista varten (Laus. Kulkv:lta) .. 362
467: 1.18. Lahtela y. m., rah. al. N :o 92: 129. Kat:.ialainen y. m., rah. al. N :o 103:
468: Määrärahan osoittamisesta Kuola- Miiiiriira11an osoittamisesta SaYu-
469: järven kirkonkyliin____;Tuutijiirven kosken---&Iartinkylän maantien ra-
470: erämaantien rakentamiseen (Laus. kentamista varten (Laus. Kulkv:lta) 363
471: Kulkv:lta) .................... 348 130. Kivioja, rah. al. N :o 104: 1\{äärä-
472: 119. Lahtela y. m., rah. al. N :o 93: Mää- rahan osoittamisesta maantien ra-
473: rärahan osoittamisesta Kuolajär- kentamista varten Rautiosta Ala-
474: ven Kursunkylän-Ahvenseljän vieskaan (Laus. Kulkv:lta) ...... 364
475: tien rakentamista varten (Laus. 131. Hänninen y. m., rah. al. N :o 105:
476: Kulkv:lta) .................... 350 Määrärahan osoittamisesta maan-
477: 120. Lahtela y. m., rah. al. N :o 94: Mää- tien rakentamiseksi Kuusamon
478: riirahan osoittamisesta Kemijiirven Poussunkylän Murtovaarasta Kur-
479: ~-Luusuan maantien rakentami- visenvaaran kautta TeeTirannalle
480: seen (Laus. Kulkv:lta) .......... 351 (Laus. Kulkv:lta) .............. 365
481: 121. Ottlasmaa y. m., ruh. al. N :o 95: 132. Hänninen y. m., rwh. al. N :o 106:
482: 1\i[ääräraihan osoittamisesta V alti- Määrärahan osoittamisesta Posion
483: mon kunnassa olevan Puukarin- kunnassa olevan Lehtiniemen-"Pa-
484: Koppelojärven maantien kuntoon- loperän maantien rakentamista var-
485: panoa varten (Laus. Kulkv:lta) .. 353 ten (Laus. Kulkv:lta) .......... 366
486: 132. J anhonen, rah. al. N :o 96: Mäiirä- 133. Ottlnsmaa y. m .. rah. al. N :o 107:
487: rahan osoittamisesta Piispajärven Miiärärahan osoittamisesta maantien
488: -Kiannanniemen·--Hossan maan- rakentamiseksi Porokylän pysäkiltä
489: tien rakentamista Yarten (Laus. Kuhmoniemen maantielle (I~aus.
490: Kulkv:lta) ...................... 354 Kulkv:lta) .................... 367
491: 123. Voionmaa y. m., rah. al. N :o 97: 134. Hänninen, rah. al. N :o 108: M:iii-
492: -~Iäärärahan osoittamisesta maan- räTahan osoittamisesta maantien ra-
493: tien rakentamista varten Tampe- kentamiseksi Haatajasta Ylikitkan
494: reelta länteen ~Laus. Kulkv:lta) .. 355 ja J,i vojärven välillä olevalle tukin-
495: 124. Kettunen y. rn., rah. al. N:o 98: siirtolaitteelle (Laus. Knlkv:lta) .. 369
496: Määrärahan osoittamisesta maan- 135. Kaijalainen y. m., rah. al. N :o 109:
497: tien rakentamista varten Rääkkylän Miiiirärahan osoittamisesta maan-
498: Oravisalosta Pyssysalon kautta tien rakentamista varten Pelkosen-
499: Rääkkylän kirkonkyliiän (I,aus. nienlCn kirkonkyliistii Kairalan ky-
500: Kulkv:lta) .................... 357 liiiin (Laus. Kulkv:lta) .......... 370
501: 125. Rytinki y. m., rah. al. N :o 99: :M:ää-
502: rärUJhan osoittamisesta maantien 136. Lepistö y. rn., rah. al. N :o 110:
503: rakentamista varten Ranuan-Im- )fäärärahan osoittamisesta maan-
504: piöjärven maantiestä :l\Iiintyjärven tien rakentamista varten Teholam-
505: kautta Posion kuntaan (Laus. min pohjoispuolen maantieltä Esko-
506: Kulkv:lta) ..................... 358 lan asemalle (Laus. Kulkv:lta) .... 372
507: 126. Kesti y.rn., rah. al. N:o 100: Mää- 137. Kosonen y.m., rah. al. N:o 111:
508: rärahan osoittamisesta maantien ra- Määrärahan osoittamisesta Ilomant-
509: kentamista varten Muhoksen-1'1i- sin-Möhkön maantien korjaamista
510: kiimingin maantieltä Uta:iärven-- varten (Laus. Kulkv:lta) ........ 373
511: Puolangan maantielle (Laus. 138. Kaijalainen y. m., rah. al. N:o 112:
512: Kulkv:lta) .................... 359 Määrärahan osoittamisesta Vaala-
513: 127. Kaijalainen y. m., rah. al. N:o 101: järven--Jeesiän tieosan rakenta-
514: :Määrärahan osoittamisesta Palo- mista varten (Laus. Kulkv:lta) .. 374
515: Sisällysluettelo 1~93·3. XI
516:
517: Siv. Siv.
518: 139 . •tfartt-ila y. m ... rah. al. N:o 113: Oulujoen yli Utajärven-1Puolaillgan
519: Määrärahan osoittamisesta teiden te- maantiellä (•Laus. :K·ulkv:lta) .... 387
520: kemiseen uudisasutusalueilla (Laus. 149. Kämäräinen y. m., rah. al. N :o 123:
521: Kulkv:lta) .................... 376 ·!:fäärärahan osoittamisesta Peltosal-
522: 140. Kullberg m. fl., fin. mot. N :o 114: men 1sillan rakennustöiden aJoitta-
523: Angående mlVisande av anslag för mista varten (Laus. rKul•kv:.Jta) .. 38'8
524: ombyggande av lands,·iigen mellan 150. Kivioja, rah. ·al. N :o 124: Määrä-
525: ·Forshy i Pernå 1c;o.eken oeh Kou- raan osoittamisesta Ylivieskan~
526: vola station (Lans. Kulh:Jta) .... 378 Ryöppäiim satamaradan ralkenta-
527: 140. K ttllberg y. rn .. rah. al. 2\' :o 114: mista varten (Laus. Kulkv :lta) .... 389
528: n.fäärärahan osoittamisesta Perna- 1()1. Kaasalainen y. m., rah. al. N :o 125:
529: Jan pitäjän Koskenkylän ja Kouvo- Määrärahan osoittamisesta Kylä-
530: lan aseman Yiilisen maantien uudel- parukikolan____,Myllypellon radan ra-
531: leen rakentamista Yarten (I.Ams. kentamista varten (Laus·. Kulkv:lta) 390
532: Kulkv:lta) .................... 379 1512·. Janhonen y. m., rah. al. N:o 126:
533: 141. 1'1.cl~ia /f· m., rah. al. N :o 115: Mää- MääräDa'han ·osoittamisesta rauta-
534: rärahan osoittamisesta maantien .tien rakent·amista varten 'Kontio-
535: rakentamista varten Lappeenran- mäen asemalta 1Tai•va1koske1le·0Laus.
536: nasta Taipahaarene (Laus. Kulkv:Jta) ..................... 3iH
537: Kulkv:lta) .................... 380 1.53. Rytinki y. m., rah. al. N :o 127:
538: 142. Koivuranta y. m., rah. al. N :o 116: Määräraihan osoittamisesta Oulun-
539: ~liiiiriirahan osoittamisesta maan- Kuusamon ___,p aanajärven rauta tien
540: tien rakentamista varten Sieriliin rnkentrumistöiden aiullepanoa var-
541: lossilta •Pekkalan lossille Kemijoen ten (Laus. Kulkv:lta) ........... 392
542: eteläpuolta (Lans. Kulkv:lta) .... 381 154. Sjöblom m. fl., fin. mot. N :o 128:
543: 143. Koi·vuranta y. m., rah. al. N:o 117: Angående ·runvisande av an.siag för
544: Määrii.rahan osoittamisesta Pellon- uppförande •av en radiofyr å Utö
545: krliin Ja ~feltauksen välisen maan- ('Laus. Ku1kv:lta) ............... 393
546: tierakennustyön jatkamista varten H4. Sjöblom y. m., rah. al. N :o 128:
547: (Laus. Kulkv: lta) . . . . . . . . . . . . . . 382 Määrärahan osoittamisesta radioma-
548: 144. Hänninen y. m., rah. al. N :o 118: jakan rakentami.sta varten Utöhön
549: 1fääriirahan osoittamisesta yhdys- (Laus. Kulkv:lta) .............. 393
550: tien rakentamista varten Oulun-
551: 155. Moilanen y. m., rah. al. N:o 129:
552: Kuusamon maantiestä Kuoliovaa-
553: MääräDahan osoittamioosta tSalvarin
554: ran seudulta Purnuvaaran kautta
555: johtoloiston raikentamista sekä en-
556: Karinim;1en-Raistakan iiehen
557: näisiä pe:rlkaustöitä varten {iLaus.
558: (I,aus. Kulkv:lta) .............. 383
559: Kulikv:lta) .................... 395
560: 14.'5. Ilyiinlci !J. m., rah. al. N :o 119:
561: ·Määrärahan osoittamisesta yhdys- 156. Sjöblom m. fl., fin. mot. N:o 130:
562: tien rrukentamista varten Puda•sjär- A:ngående anvi·sande ·av anslag för
563: ven-,Sarajärven maantiestä Ra- anläggande av en telefonledning
564: nnan --- :Kelahaaran maantiehen mellan Degerb;v--1Sottunga'---i.K um-
565: (Lau"l. KuJtkv :lta) . . . . . . . . . . . . . . 384 linge-iBrändö (Laus. iKu1kv:lta) .. 3.98
566: 146. Salo, rwh. al. N :o 120: 1Iäärärahan 1:Y6. Sjöblom y. m., rah. :al. N :o 130:
567: osoittamisesta maantiepenikereen ja Määrärahan osoittamisesta pwhelin-
568: sillan rakentamiseksi Otermajärven johdon raikentamiseJ.::si Degerbyn-
569: salmeen (Laus. :Kulkv:lta) ...... 385 .Sottungan - !K.umlingen·--iBrändön
570: 147. Hänninen y. m .. rah. al. N:o 121: viHille (Laus. Kul:kv:lta) ........ 398
571: Määrärahan osoiHmmisesta sillan ra- 157. Schildt y. m., r·ah. al. N :o 131:
572: kentamiseksi Iijokeen laskevan Siu- Määrära•han osoittamisesta <Päijän-
573: ruanjoen yli (Laus. Kulkv:lta) .. 386 teen ·vesistöön kuulll!Vien Samaan-
574: 148. Salo, r.ah. al. N :o 122: Määrärahan ja !Hopeasalmen syventämistä var-
575: osoittamises·ta sillan rakentamiseksi ten (Laus. ·Kulkv:lta) ........... 401
576: XII Sisällysluettelo 1933.
577:
578: V. Pankkivaliokunta.
579: SiY. S~Y-
580: 2. Kesti y. m., toiv. al. N :o 27: Esi-
581: Suomen Pankin ohjesääntöä, pank- tyksen antamisesta pankkitarka·stus-
582: kitaflkastusta ja korkoa koskevia toilminnan •tehostamisesta ja raha-
583: laki- ja toivomusaloitte-ita. laitoksien ikontrolloimisesta . . . . . . 410
584: 1. Kämäräinen y. m., lak. al. N :o 33: 3. Hautala, toiv. al. N:o 29: Kor>ko-
585: Ehdotus laiksi Suomen Pan:kin oh- maTgin~al~n määräämisestä 1 1 / 2
586: jesäännön muuttwrnisesta ........ 407 prosent1ks1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 412:
587:
588:
589:
590: VI. Talousvaliokunta.
591: Väkijuomalainsäädäntöä, eliuke·ino- 2. Tanner y. m., lak. ul. N :o 36: Bh-
592: lakia., terveydenhoitoa y. m. koske- dotus laiksi elin!keinon harjoittami-
593: via laki. ja toivomusaloitteita. sen oikeudesta annetun lain muut-
594: t·ami·sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4:20
595: 1. von Prenckell y. m., lak. al. N :o 35: 3. Pohjala y. m., toiv. al. N :o 30: Toi-
596: \Ehdotus laiksi väkijuomista anne- menpiteistä uuden lastensairaalan
597: twn lain 1 § :n muuttamisesta .... H7 rakentamisel~si Helsinkiin ....... 423
598: 1. von Frenckell m. fl., lagmotion 4. Honka y.m., toiv. al. N:o 31: .Len-
599: N :o 35: För.slag till lag om ändring tokoneen si-joittamisesta T.urkuun
600: av 1 § i lagen om alkoholdryeker -t17 sairaslentO'kuljetusta Yarten . . . . . . 425
601:
602:
603:
604: VII. Lali:i• ja talousvaliokunta.
605: Kunnallislakeja, tielakia, vuokra- tieläinten vahingonteolta 18 p:nii
606: alueita, kirkollista verotusta, köy- helmikuuta 1:91211 annetun 1ain
607: häinhoitoa ja työttömyyttä, tilus- muuttamisesta .................. 440·
608: ten rauhoitusta ja kuntien rajoja, 6. Sarlin y. m., lak. al. N :o 42: Ehd<J-
609: veStioikeuslakia, palosuojelua, an- tus lai:ksi palosuojelumwksusta .... 44~
610: siomaksua, radiota y. m. koskevia 7. Lahdensuo y. m., toiv. al. N:o 33:
611: laki- ja toivomusaloitteita. E,sityksen antamisesta muutoksi<ksi
612: 1. Kivisalo y. m., lak. al. N :o 37: Eh- vesioikeuslakiin . . . . . . . . . . . . . . . . 445
613: dotukset lailksi maa1aiskuntain kun- 8. Lonlcainen y. m., toiv. al. N :o 34:
614: nallislain 9 §:n 1 momenti.n muut- Kuuromy<kkien köyhäinhoidon uudis-
615: tamisesta ja laiksi kaupunkien :kun- tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 8
616: nallislain 1·0 § :n .t momentin muut- 9. Kivisalo y. m., toiv. al. N :o 35:
617: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 431 Kunnallisten työttömyysrahastojen
618: Z. Korvenoja y. m., htk. al. N :o 38: perustamista 'koskevien .säännösten
619: Ehdotu!kset laiksi maalai:skuntain tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4·50
620: kunnallislain muu:ttamisesta ja 10. Kivisalo y. m., toiv. al. N :o 3ii:
621: laiksi kaupunkien kunnallislain Taajavä1kisillä paikkaikunnilla ole-
622: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 433 vien vuokra-alueiden it<mnäistyttä-
623: 3. Sarlin y. m., laik. al. N :o 39: Ehdo- misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 452
624: tus •laiksi tielain 78 §:n muuttami- H. Kesti y. m., toiv. ,al. N:o 37: Nii-
625: oosta .......................... 43•6 den vuokra-alueiden itsenäistyttä-
626: 4. Kivioja, lak al. N :o 40: Ehdotus mises;tä, jotka jostakin syystä on
627: laiksi tielain 93 § :n muuttamisesta 43'8 jätetty lunastusoi>keutta vaille .... 453
628: 5. Salo y. m., lak al. N :o 41: E.hdotus 1,2. Kivioja y. m., t<Jiv. al. N:o 38:
629: laiksi tilusten rauhoittamisesta k<J- K unti~m rajain tarkistamisesta . . 455
630: Sisällysluettelo 194m. XIII
631:
632: Siv. Siv.
633: 13. Vilhula y. m.,. toiv. al. N:o 39: 15. Sjövlom y. m., toiv. al. N :o 41: An-
634: Suurradioaseman perustamisesta J y- siomaksun lakJkautta:misesta . . . . . . 4tl1
635: väskylän kaupunkiin tai sen lä•hei- 1•5. Sjöblom m. fl., hemst. mot. N :o 41:
636: syyteen ......................... 456 ,Angående upphävan'de av förtjänst-
637: 14. Sarlin y. m.., •toiv. al. N :o 40: Muu- avgiften . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 461
638: tosten aikaansaamisesta !kirkollista
639: verotusta ·koskeviin säännök,siin .. 459
640:
641:
642: VIII. Sivistysvaliokunta.
643: Oppikouluja, lasten ja nuorten suo- 3. Jacobsson, hemst. mot. N:o 44: An-
644: jelua, urheilua, maakunta-arkistoja, gående förläggande av ett land-
645: almaJDkkoja y. m. koskevia toivo- skapsarkiv till Wasa stad ........ 473
646: musaloitteita. 3. Jacobsson, toiv. al. N:o 44: ~faa
647: • kunta-arkiston sijoittami•sesta Waa-
648: 1. Rantanen y. m., toiv. .al. N :o 42: san kaupunkiin ................. 474
649: Englanninkielen swattamisesta pa- 4. Böök y.m., toiv. al. N:o 45: Par-
650: kolliseksi oppiaineeksi oppiikoului- tiojärjestii<jen urheilutoiminnan tu-
651: hin ............................ '1fi9 kemisesta raha-arpajaisten voitto-
652: 2. Riipinen y. m., toiv. al. N :o 43: varoilla ......................... 475
653: Toimenpiteistä lasten ja nuorten 5. Erlcko y;.rn., toiv. al. N:o 46: Al-
654: su,oljelemisek:si suku pu·olirlkollisu u- manak,kojen ja >kalenterien julkai-
655: delta. . ......................... 471 semisen erioikeuden lopett.amisesta 476
656:
657:
658: IX. Maatalousvaliokunta.
659: Maatalouden tukemista ja maata- 5. Eskola. y. m., toiv. al. N:o 50: Val-
660: IouS!)Julan helpottamista, asutus·toi- tion varoista maatalouden tukemi-
661: minrta:a ja pienviljelystä, metsäta- seksi annettujen lainain muuttami-
662: loutta, kalastusta, vilja.tullia, mar- sesta kuoletuslainoiksi . . . . . . . . . . 494
663: gariinin va.lmisteveroa y. m. kos- 6. Kämätäinen y. m., toiv. al. N:o 51:
664: kevia laki- ja toivomusaloitteita. Maataloudessa tarvittavien luotto-
665: 1. K oivumnta y. m., lak. al. N :o 43: jen vakauttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 496
666: Ehdotus laiksi valtion metsämai-
667: 7. Kesti y. m., toiv. al. N:o 52: Talou-
668: den asuttamisesta ja niillä olevien
669: delliseen ahdinkoon joutuneiden
670: vuokra-alueiden luuastumisesta an-
671: pienviljelijäin velkojen vakauttami-
672: netun lain er~iiden pykiilien muut-
673: sesta 498
674: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 481
675: 2. V. Annala y. m., toiv. al N :o 47: 8. Eslcola y. m., toiv. al. N :o 53: Toi-
676: Maakiinteistöjen säilyttämisestä menpiteistä itsenäistyrieiden vuokra-
677: nun suurina, että ne kykenevät alueiden pysyttämiseksi niiden to-
678: elättämään viljelijän perheineen . . 489 dellisilla viljelijöillä . . . . . . . . . . . . 499
679: 3. Vilhula y. m., toiv. al. N:o 48: Tut- D. Marttila y. m., toiv. al. N :o 54:
680: kimuksen toimittamisesta yksityis- Tutkimuksen toimittamisesta val-
681: ten maanomistajain hallussa ollei- tion asutustoimenpiteiden kautta
682: den metsäalueiden siirt;srmisestä erotettujen asutustilojen omista-
683: vuoden 1915 jälkeen puutavaralii- jain velkasuhteista . . . . . . . . . . . . . . 5(){)
684: kettä harjoittaville osakeyhtiöille . . 491 10. T. Halonen y.m., toiY. al. N:o 55:
685: 4. V. Annala y. m., toiv. al. N :o 49: Toimenpiteistä omatta syyttään ra-
686: Lainan ottamisesta velkaantuneiden hallisiin vaikeuksiin joutuneiden
687: kunnollisten maanviljelijäin velko- maaseudun asuntotilallisten autta-
688: jen vakauttamista varten . . . . . . . . 492 miseksi 505
689: XIV Sisällysluettelo 19<33.
690:
691: Siv. 8iv.
692: 11. Leppälä y. nt., toiv. al. N:o 56: työvoiman käyttämisestä asutus-
693: Pohjois- Ja Itä-'Suomen metsäseutu- alueiden viljelyskuntoon raivaami-
694: jen väestön elämismahdollisuuk- seen .......................... &24
695: sien tutkimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 508 22. Särkkä y. m., toiv. al. N:o 67: Puu-
696: 12. Kesti y. m., toiv. al. N :o 57: Esi- tarhataimistojen ja siemenistukas-
697: tyksen ,antamisesta laiksi maatalous- tavaroiden saattamisesta tarkastuk-
698: kiinteistöjen pakkohuutokauppojen sen alaisiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 526
699: lopettamisesta määräajaksi . . . . . . 510 23. V. Annala y. m., toiv. al. N :o 68:
700: 13. Kentppi y. 111., toiv. al. N:o 58: Venäläisen puutavaran maahan-
701: Asutustilojen hintojen alentami- tuonnin kieltämisestä ............ 528
702: sesta ........................... 511 24. H·uittinen y. m.,. toiv. al. N :o 69:
703: 14. Vilhula y. m., toiv. al. N:o 59: Lep- Tutkimuksen toimittamisesta puu-
704: päveden, Keiteleen ja Kivijärven tavarain mittauksessa vallitsevista
705: sekä niiden välillä olevien järvien epäkolhdista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 530
706: vedenpinnan alen tamismah dolli ., 25. Kullberg m. fl., hemst. mot. N :o 70:
707: suuksien tutkimisesta ............ 512 • Angående 1fastställande av allmiinna
708: 15. Huittinen y. 111., toiv. al. N :o 60: och enhetliga normer för virkesför-
709: :Määrä,aikaisen verovapauden myön- säljningen inom Jandet . . . . . . . . . . 532
710: tämisestä 'Uudisasukkaille ........ 514 25. Kullberg y. m., toiv. al. N :o 70:
711: 16. Salo y. m., toiv. al. N:o 61: Vilja- Yleisten Ja yhdenmukaist~m nor-
712: tullin peruuttamisesta eräissä ta- mien aikaansaamisesta maan puu-
713: pauksissa ...................... 516 tavaranmyynnissä . . . . . . . . . . . . . . 533
714: 17. Kalliolcoski y.m., toiv. al. N:o 62: 26. Soini y. m., toiv. al. N :o 71: Knlo-
715: V almisteveron määräämisestä mar- jen ,hävittämien yksityisten asunto-
716: gariinille ja muille kasvisrasvoille 518 Ja maatalousrakennusten uudelleen
717: 18. Setälä y. m., toiv. al. N :o 63: Lai- rakentamisesta työttömyysmiUidra-
718: dunmaan hankkimisesta pakkolu- hoilla .......................... 534
719: nastuksella 'Pienviljelmille ja itse- 21. 1'Yliilclci y.m., toiv. al. N:o 72: Ka-
720: näistyneille mäkitupa-alueille . . . . 520 lanmä trha u tomon perus tami ~es ta
721: 19. Kesti y. 111., toiv. al. N :o 64: Esi- Saimaan ja Vuoksen vesistöii. varten 53~
722: tyksen antamisesta laiksi pienvilje- 28. Metsäranta y. m., toiv. al. N:o 73:
723: lijäin laidunosuuskunnista . . . . . . 521 Valtion talouskoulun perustami-
724: 20. Rytinki y. m., toiv. al. N :o 65: Val- sesta Helsinkiin . . . . . . . . . . . . . . . . 538
725: tion metsämaiden asuttamista kos- 29. Tolonen y. m., toiv. al. N:o 74:
726: kevan lainsäädännön muuttamisesta 522 :Metsämarjojen tarkastusaseman pe-
727: 21. Salo y.m., toiY. al. N:o 66: Vanki- rustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 539
728:
729:
730:
731: X. Työväenasiainvaliokunta.
732: Työaikaa, työpaikkoja, sokeuskor- 4. Tanner y. m., toiv. al. N :o 75: Vä-
733: vausta y. m. koskeyia laki- ja toi- hintä palkkaa koskevan lainsää,dän-
734: vomusa:loitteita. nön soveltamisesta metsä- ja uitto-
735: 1. Fagerholm y. m., lak. al. N :o 44: työläisten työpalkkojen turvaami-
736: Ehdotus laiksi kahdeksan tunnin seksi ........................... 555
737: työajasta annetun lain 2, 3, 11 ja 5. Tanner y. m., toiv. al. N :o 76: Toi-
738: 12 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 545 menpiteistä yleisen ja jatkuvan työ-
739: 2. Toi1;onen y. m., lak. al. N :o 45: Eh- palkkatilaston aikaansaamiseksi . . 564
740: •hotus laiksi työajasta maatalou-
741: dessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 549 6. Hilden y. m., toiv. al. N:o 77: Työ-
742: ajan yleisestä lyhentämisestä . . . . . 566
743: 3. Sarlin y. m., toiv. al. N:o 32: Esi-
744: tyksen antamisesta laiksi sokeuskor- 7. Pärssinen y. rn., toiv. al. N :o 78:
745: vauksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 553 Sairaanhoitajien työolojen selvittä-
746: Sisällysluettelo 1913'3. .XV
747:
748: Siv. Siv.
749: ruisestä ja •heidän työaikansa 1;\"hen- maksettavan makkapalkan yksikkö-
750: tärnisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .571 hinnan nostamisesta . . . . . . . . . . . . . 572'
751: 8. V. Annala y. m., toiv. al. N :o 79: 9. V. Annala y. m., toiv. al. 'N :o 80:
752: Valtion varatöissä ja yksityisten Työhönsä harjaantuneen työnteki-
753: liikkeiden teeWimissä metsätöissä jän toimeentulon turvaamisesta .. :i74
754:
755:
756:
757:
758: XII. Kulkulaitosvaliokunta.
759: Rantateitä ja maanteitä, kanavia, 11. Eskola y. m., toiv. al. N :o 91: Rau-
760: ilmaiinliikennettä y. m. <koskevia tatien rakentamisest& Mäntästä
761: toivC)mnsaloitteita. Jämsän\k:osken tehdasalueen lh"autta
762: 1. Erkko y. m., toiv. al. N :o 81: Il- Päi•jänteen rantaan . . . . . . . . . . . . . . iY9S
763: mailuliikennetoimiston perustami- 1'2. Vilhula y. m., toiv. al. N :o 92: Rau-
764: sesta kulkulaitosten Ja yleisten töi- tatien rakentamisesta Haapamäen
765: den ministeriöön ............... . 581 asemalta Haapajärven asemalle . . 600
766: 2. Brander y. m., toiv. al. N :o 82: 1'3. J. Annala y. m., toiv. al. N :o 93:
767: Pyhäjärven Ja Oriveden välisen Hautatien rakentrumisesta Mylly-
768: kannaksen kanavoimisesta ....... . 583 mäen tai Haapamäen asemalta
769: 3. Oksanen y. m., toiv. al. N :o 83: K•arstulan J.au-tta Nivalan asl:lmalle 602
770: Maantien rakentamisesta Lauritsa- 14. Vesterinen y. m., toiv. al. N:o 94:
771: lasta Taipalsaaren Ampujalan ky- Rauta<tien rakentamisesta ,Jyväsky-
772: lään ......................... . 585 lästä :Suolahden tai Uuraisten pitä-
773: 4. Janhonen, toiw. •al. N:o 84: Eräit- jien U\:autta Haaprujärven asemalle 604
774: ten maantiesuuntien tutkituttami-
775: 115. Kalliokoski y. m., toiv. al. N :o 95:
776: sesta 1Suomussalmen y. m. pitäjissä
777: Rau•tatien r!tkentamisesta Kokko-
778: 5. Hänninen y.m., toiv. ·al. N:o 85:
779: lasta tSuolahteen ................ 60'7
780: Eräiden moontiesu:untien tutlkitut-
781: tamisesta Kuusamon ja Posion :1J6. Bryggari y. m., toiv. aL N :o 96:
782: kunnissa ...................... . 581"1 Rau:tatien rakentamisesta .Suolah-
783: 6. Lampinen y. m., toiv. al. N :o 86: den asemalta Äänekos-ken rkawppa-
784: Tutkimuksen toimittamisesta rauta- laan ........................... 609
785: tien rakentamista varten Helsingin 1'7. Vaarama y. rn., toiv. al. N:o 97:
786: läheltä ll{Qrian •kautta Harjun ase- J{eski~Suomen poikkiradan rakenta-
787: Inalle ................ · .. · .. · · · · 589 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6-11
788: 7. von Frenckell y. m., toiv. al. N :o :1:8. Jutila y. m., toiv. al. N:o 98: Huu-
789: 87: [Rautatien raJkentamisesta KQ- tokosken-:Mikkelin-Heinolan ra-
790: rialta Porvoon--lKeravan radalle .. dan rakentamisesta .............. 613
791: 7. von Frenclcell m. fl., hemst. mot. 1'9. Brander y. m., toiv. al. N :o 99:
792: N :o 87: Angående hyggande av en Rautatien raikentamisesta Matkase-
793: järnväg från •Kmia till Bmgå-- län asemalta Savonlinnan ja Miik!ke-
794: Kervo hanan ................. . 591 lin kautta Heinolaan ............ 6:14
795: 8. Aaltonen y. m., toiv. al N:o 88: T.u-
796: 20. T·uomivaara y. m., toiv. al. N :o 100:
797: run----illiihimäen rautatien ra[centa-
798: Viipurin kiertoradan rakentami-
799: misesta 593
800: sesta .......................... 6rJS
801: 9. A.lestalo y. m., toiv. al. N:o 89: Tut-
802: ki m uliJS'en toimittamisesta ratasuun- 2l. Leppälä y.m., •toiv. al. N:o 101:
803: nalla JY[ynämäki --\Pei pohja-<Ka u- Rautatien rakentamisesta .Uuksulta
804: hajoki----JVaasa ................. . 595 Salmiin ... ·..................... 617
805: 10. Pilppula y. m._, toiv. al. N :o 90: 212. Leppiilä y. m ... toiv. al. N :o 102:
806: Rautatien rakentamises1:>a Uudest.a- Raut-atien rakentamisesta :Suista-
807: laupungista Satakunnan radalle .. 596 mosta Ilomantsiin . . . . . . . . . . . . . . 618
808: XVI Sisällysluettelo Hlll3.
809:
810: Siv. Siv.
811: 23. Pennanen y.m., toiv. al. N:o 103: 12:6. Hänninen y.m., toiv. al. N:o 106:
812: R&utatien rrukentamisesta .Toensuus- C&autatien rrukentamisesta Oulusta
813: ta Ilomantsiin •••••••••• 6Hl 0 0 •••• 0 0 Kuusamon Paanaj ärvelle 6'22
814: ••••• 0 ••
815:
816:
817:
818:
819: 24. Kosonen y.m., toiv. al. N:o 104: 27. Lohi, toiv. al. N:o 107: Rautatien
820: Rautatien rakentwmiscsta J·oensuus- r aken tami,sesta Oulun tai Iin ase-
821: ta Ilomantsiin • 0 •••• 0620••••••• 0 ••• multa ,KtUus:amon Paanaj ärvelle . . 623
822: 2.i). Heikkinen y.m., toiv. al. N:o 105: 2&. Koivuranta y.m.. , toi v. al N:o 108:
823: iRautatien raken ta mi sesta Sysmä- Rautatien ra:kentamisesta Kulus-
824: järrven asemalta ,Savon radalk . . . . 621 joelta ,K itkaj ärvelle ............ !J24
825:
826:
827: XIII. Valiokuntaan lähettämättä jätetty toivomusaloite.
828: 1. Hautaln, toiv. al. N :o 28: Toimen-
829: TJitei8tä 1Suomen markan arvon alen-
830: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 627
831:
832:
833:
834: XIV. Aloiteajan jälkeen valiokuntiin lähetetyt laki.. ja toivomusaloitteet.
835: Valtiovarainvaliokuntaan lähetetty Siv.
836: toivomusaloite, joka koskee kauppa- laiksi rautatierakennuksista vuo-
837: sopimuksien aiheuttamia muutok- sina 1934-1938 . . . . . . . . . . . . . . . . 640
838: sia tullitariHiin. 32. Hänninen y.m., lak. al. N:o 49:
839: Siv. Ehdotus laiksi rautatierakennuk-
840: 158. Heiniö, toiv. al. N:o 109: Esityk- sista vuosina 1934~1938 . . . . . . . . 641
841: sen antamisesta kauppa,sopimuksia :33. Räisänen, lak. al. N :o 50: Ehdotus
842: varten tarpeellisiksi muutoksiksi laiksi rautatierakennuksista vuo-
843: tullitariffiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 633 sina 1934~1938 ................ 642
844: 34. Vaarama y. m., lak. al. N :o 51:
845: Ehdotus laiksi rautatierakennuk-
846: Kulkulaitosvaliokuntaan lähetetyt sista vuosma 1934-1938 ........ 644.
847: rantateitä koskevat lakialoitteet. 35. Hästbacka m. fl., lagmotion N :o 52:
848: Förslag till lag angående järnvrugs-
849: 29. K iv·ioja, lak. al. N :o 46: Ehdotus byggnader under åren 1934~1938 645
850: laiksi rautatierakennuksista vuo- 35. Hästbacka y. m., lak. al. N :o 52:
851: sina 1934--1938 . . . . . . . . . . . . . . . . 637 Ehdotus laiksi rautatierakennuk-
852: 30. Eskola y. m., lak. al. N :o 47: Ehdo- ·si:sta vuosma 1934-1938 ........ 650
853: tus laiksi rautatierakennuksista 36. Kaasalainen, lak. al. N :o 53: Eh-
854: vuosina 1934-1938 . . . . . . . . . . . . 638 dotus laiksi rautatierakennuksista
855: 31. Aaltonen, lak. al. ~ :o 48: Ehdotus vuosina 1934-1938 . . . . . . . . . . . . 655
856: •• ••
857: VALTIOPAIVAT
858: 19 3 3
859:
860: LIITTEET
861: 1
862:
863: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
864: LAKI~ JA TOIVOMUSALOITTEET
865:
866:
867:
868: [iJ
869:
870:
871:
872:
873: HELSINKI 1933
874: VALTIONEUVOSTON KIIRJAPAINO
875: Kielilainsäädännön uudistamista, Helsingin yliopiston ja
876: Teknillisen korkeakoulun suomalaistamista, valtiopäivä--
877: järjestyksen ja vaalilakien muuttamista, Suomen kansa-
878: laisoikeuksia ja lippulakia y. m. koskevia
879: laki- ja toivomusaloitteitta.
880: 1
881: 1
882:
883:
884:
885:
886: 1
887: 1
888:
889:
890:
891:
892: 1
893: 1
894:
895:
896:
897:
898: 1
899: 1
900:
901:
902:
903:
904: 1
905: 1
906:
907:
908:
909:
910: 1
911: 1
912: 5
913:
914: 1,1. - Lak al. N:o 1.
915:
916:
917:
918:
919: Heiskanen y. m. : Ehdotus laiksi Suomen hallitusmuodon
920: 14 §:n muuttamisesta.
921:
922:
923: E d u s k u n n a ll e.
924:
925: Sellaisissa maissa, joissa on hyvin pieni täysin turvatuiksi, kun ruotsinkielelle myön-
926: ·kansallinen vähemmistö, on pääväestöllä netään paikalliskielen oikeudet.
927: kansainvälisesti hyväksyttyjen periaattei- Hallitusmuodon 14 § :n 3 momentin mää-
928: den ja vakiintuneen käytännön mukaan räys suomen- ja ruotsinkielisen väestön si-
929: suuremmat kansalliset oikeudet kuin kan- vistyksellisten ja taloudellisten tarpeiden·
930: sallisella vähemmistöllä, jonka kieli on edul- tyydyttämisestä samanlaisten perusteiden
931: lisimmissakin tapauksissa vain paikallis- mukaanon-ehkä sanonnan epämääräisyy-
932: kielen asemassa. Poikkeuksen, joka lienee den takia - johtanut kansallisen vähem-
933: ainoa maailmassa, muodostaa Suomi, jossa mistömme näkemään siinä sellaistakin, mitä
934: ruotsinkieli 'hallitusmuodossamme on koro- siihen todellisuudessa lainsäätäjä ilmeisesti
935: tettu toiseksi kansalliskieleksi siitä huoli- ei ole tahtonut sisällyttää. Jo selvyyden
936: matta, että ruotsinkielinen väestö muodos- vuoksi olisi mielestämme paras jättää tämä
937: taa vain enintään 10% maan asukas- momentti kokonaan pois.
938: luvusta. Tämä määräys, paitsi sitä, että se Nämä muutokset hallitusmuotoon hy-
939: kieltämällä suomenkieleltä ·yksinomaisen väksymällä me teemme oikeutta ruotsinkie-
940: kansalliskielemme arvon, loukkaa pääväes- lisillemme ja samalla asetamme maan pää-
941: tön kansallisesti valveutunutta osaa, on joh- kielen ainoan kansalliskielen asemaan,
942: tanut liian pitkälle menevään kaksikieli- mikä sille kuuluu Suomen kaltaisessa, väes-
943: syysjärjestelmään ja kieliriitoihin sekä ol- tösuhteen mukaan kansallisessa valtiossa.
944: lut esteenä suomalaiskansalliselle kehityk- Edellä sanottuun viitaten pyydämme
945: selle ja kansallisen kulttuurin nousulle kunnioittaen ehdottaa,
946: maassamme. Sitäpaitsi tämä hallitusmuo- että Eduskunta muuttaen Suomen
947: don määräys on tarpeeton, sillä kansallisen hallitusmuodon 14 §:ää hyväksyisi
948: vähemmistömme kielelliset oikeudet tulevat näin kuuluvan lakiehdotuksen:
949: 6 I,1. - Hallitusmuodon 14 §:n muuttaminen.
950:
951:
952: Laki
953: Suomen hallitusmuodon 14 § :n muuttamisesta.
954:
955: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 13 päivänä tammikuuta 1928 an-
956: netun valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla, muutetaan Suomen hal-
957: litusmuodon 14 '§. näin kuuluvaksi:
958:
959: 14 §. Suomen kansalaisen oikeus käyttää oi-
960: Suomen kansalliskieli on suomi. keudessa ja hallintoviranomaisen luona
961: Ruotsin kielellä on maan ruotsinkielisen omassa asiassaan äidinkieltään, suomea tai
962: väestön asumilla seuduilla paikalliskielen ruotsia, sekä tällä kielellä saada toimituskir-
963: oikeudet. jansa on turvattava lailla.
964:
965: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1933.
966:
967: V. A. Heiskanen. J. Itoiv1srto.
968: JU:S:si Annala. J.a!lo Lahdensruo.
969: Heikki V•ebka.oja. Emil Jutilia.
970: Allltti Kemppi. Affibin .Aisik!liinen.
971: Matti Miiklki. Väinö Kaas,aJJaiillen.
972: Kawp:ro Huittinen. Viljami KaJ.liokosrki.
973: UUlllo Hannulla. P. V. H·eilmrinen.
974: J. Erl. Pilppula. Juhani Leppäaä.
975: E. M. Tarkkanen. Vihtori V·esrterinen.
976: T. N. V:i!lhula. Janne KoiV'tlranta.
977: L. 0. Hi.rv1ensalo. J. Takala.
978: K. J. E1lilä. Viljo Veroho.
979: Eemeli Aakula. T. A. Jauhonen.
980: M. 0. Lahtela. Matti Pitkänen.
981: S. Salo. Antti Kukkonen.
982: Tilda Löthma.n. Vill.e Viallas.
983: J. Emil Lampinen. Kalile Kämäräinen.
984: K. A. Lohi. K'U:sti Arffman.
985: Anton .suurk<mka. S. S. Aittoniemi.
986: Lauri A. Sariola. Einari Krurvetti.
987: Juho Paksujrulka. Akseli B~andoc.
988: Vilho H. Kivioja. Toivo Ikonen.
989: •S. Oulrusmaa. Antti Halonen.
990: Alpo 0. Luos·tarinen. Yrjö H. ~{!esti.
991: Eino Rytiniki.
992: 7
993:
994: 1,2. - Lak. al. N:o 2.
995:
996:
997:
998:
999: Annala, V., y. m.: Ehdotus laiksi Suomen hallitusmuodon
1000: 14 §:n muuttamisesta.
1001:
1002:
1003: E d u s kun n a 11 e.
1004:
1005: On pidettävä selviönä, että kansainvälis- sesta suomenkielen saadessa sille kuuluvat
1006: ten, voimassaolevioo periaatteiden ja myös- oikeudet.
1007: kin meillä vakiintuneen;,. nykyisen kielilain- Hallitusmuodon 14 §:n 3 momentin sään-
1008: kin omaksuman käytännön mukll!an kaksi- ni:is erikielisten väestöjoo sivistyksellisten. ja
1009: kielisissä maissa ja itsehallintoaineissa on taloudellisten tarpeiden tyydyttämisestä sa-
1010: pyrittävä mahdollisimman paljon vä;lttä- manlaisten perusteiden mukaan :ta:asen on
1011: mä:än kruksikielisyydem. aiheuttamaa. taakkaa, aiheuttanut erilaisia tulkintoja sekä oikeus-
1012: joka hamkaluuksien lisäJksi tuottaa melkoisia oppineiden että lain soveltwjain taholla epä-
1013: liisäkustannuksia. 'TämällJ mukaisesti on onnistuneen sanontansa vuoksi. Kun sellai-
1014: hyväksyttäväTIJä pidettävä pyrkimystä saat- nen ei käy laatuun laissa, kaikkein vähiten
1015: taa pää väestön kieli vallitsevaan asemaan perustuslaissa, ja kun :säiännös sitä pai,tsi
1016: kielellisen vähemmistön kieleen verrattuna. kohtuuttomasti sitoo sekä eduskuntaa että
1017: Niinpä ei tunneta missään maassa, jossa kie- hallitusta, estämällä niitä ottamasta huo-
1018: lellinen vähemmistö on suhteellisesti ~iin mioon kulloinkin kyseessä olevan tarpeen
1019: pieni kuin Suomessa, sellaista järjestelmää, suuruutta ja sen tyydyttämisen monasti ,eri-
1020: joka on omaksuttu hallitusmuodon 14 ;§:ssä laista tarkoituksenmukaisuutta, olisi sään-
1021: sen kautta, että siinä ruotsinkieli on tehty nös poistettava ja sen sijaan momenttiin
1022: tasa vallan kansalliskieleksi. Ruotsinkielinen otettava erästä sen osaa, nimittäin varsi-
1023: vähemmistö maassamme ei enää ylittäne. naista kansansivistystä koskeva säännös, joka
1024: sitäkään 10 %::n määrää,. joka voimassaole-· selven.nettäisiin siten, että erikielisen väes-
1025: vassa kielilaissamme on säädetty vähim-. tön lukumäärä tulisi ratkaisevaksi näiden
1026: mruksi vaa·timukseksi virka-alueen mä:ärää~· tarpeiden tyydyttämisessä. Ja kun saman
1027: miseksi kaksikieliseksi. Hallitusmuodon pykälän 2 momentin säännös kansalaisten
1028: edellämainitun järjestelmän onkin sen oikeudesta saada toimituskirja omalla äidin-
1029: vuoksi aika jo väistyä ajanmukaisemman kielellään ei ole nykyisessä kielilaissakaan
1030: tieltä siten, että ruotsinkielelle maassamme kirj.aimellisesti turvattu - si:llä yksikieli-
1031: suodaan paikalliskielen oikeudet edelläviitat- sellä virka-alueella annettu laillisesti pätevä
1032: tujen kansainrvälisteUJ periaatteiden osoitta- käännös toimituskirjasta ei ole sama kuin
1033: maHa taval1w. Kansallisen vähemmistön toimituskirja, vaikkakin se on sen veroisena
1034: kohtuulliset kielelliset oikeudet tulevat siten pidettävä! - olisi syytä muuttaa perustus-
1035: turvatuiksi loukkaamatta suomalaista kan- lakia tässä kohden kielilain synnyttämän
1036: sallistuntoa, eikä ole liioin vähäksi arvioi- käytännön mukaisesti, kun hallitusmuodon
1037: tava sitä hyötyä, joka syntyy pitkällisten mainittu; kohta jo nyt on kuollut kirjain.
1038: ja katkeruutta puolin ja toisin aiheuttanei- Momentin loppuosa on tarpeeton.
1039: den kieliriitojen luonnollisesta lakkaami- Yli 90 prosenttisesti suomenkielisen maan
1040: 8 I,2. - Hallitusmuodon 14 § :n muuttaminen•
1041:
1042: pääväestön kielen asettaminen ainoaksi kan- Edellä olevaan nälhden pyydämme kun-
1043: salliskieleksi on muodostuva suomenkielen nioittaen ehdottaa,
1044: pitkällisen kärsimyshistorian päJätepisteeksi;
1045: ja samalla kuitenkin suodaan vähemmistön että Eduskunta, muuttaen Suomen
1046: kielelle riittäv.ät :takeet sen häiriintymättö- hallitusmuodon 14 §:ää, hyväksyisi
1047: mästä elämästä maassamme,. jääden sen seuraavan lakiehdotuksen:
1048: oman elinvoiman ratkaistavaksi kysymys
1049: sen säilymisestä.
1050:
1051:
1052:
1053: Laki.
1054: Suomen hallitusmuodon 14 § :n muuttamisesta.
1055:
1056: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty tammikuun 13 päivänä 1928 anne-
1057: tun valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla, muutetaan Suomen hallitus-
1058: muodon 14 §näin kuuluvaksi:
1059:
1060: 14 §. ~assaan äidinkieltään, suomea tai ruotsia,
1061: Suomen kansaniskieli on suomi. sekä :tällä kielellä saada toimituskirjansa
1062: Ruotsinkielellä on maan ruotsinkielisen tahi laillisesti pätevä kälännös siitä Olll tur-
1063: väestön asumilla paikkakunnilla paikalliJs- vattruva lailla.
1064: ki~len oikeudet, joista lähemmiDJ säädetään :Suomen- ja ruotsinkielisen väestön kan-
1065: lailla. sansivistystä koskevia tarpeita tulee valtion
1066: Suomen kansalaisffili oikeus käyttää oikeu- tyydyttää väestösuhteen mukaisessa; mää-
1067: dessa ja hallintoviranomaisen luona omassa rässä.
1068:
1069:
1070: Helsingissä,. syyskuun 14 päivänä 1933.
1071:
1072: Vilho Annala. Yrjö Schildt.
1073: R. Ala.-Kulju. Elias Simojoki.
1074: S. Honkala. Arne Somer,salo.
1075: K. R. Kares. Bruno A. Sundström.
1076: Yrjö Kiv:enoja. L. P. Tapaninen.
1077: Iisakki Nikko•la. E. A. Tuomivaara.
1078: Hilja Riipinen. J. V. Wainio.
1079: 9
1080:
1081: I,a. - La;k, al. N:o 3.
1082:
1083:
1084:
1085:
1086: Vilhula y. m.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 88 §:n
1087: muuttamisesta.
1088:
1089:
1090: E d u s k u n n a ll e.
1091:
1092: Suomen tasavallan valtiopäiväjärjestyk- nellä on vaalikelpoisuusehtona maan viralli-
1093: sen 88 §:n mukaan käytetään asiain käsit- sen kielen taitaminen huolimatta siitä, että
1094: telyssä valtiopäivillä suomen- tai ruotsin- sellai,sessw maassa on huomattlllvasti suu-
1095: kieltä. Ottaen huomioon ruotsinkielisen rempi kielellinen ,våJhemmistö kuin ruotsin-
1096: väestöosan vä!hälu:kuisuuden maassa sekä kielinen vähemmistö Suomessa.
1097: sen, että ruotsinkielistä kansanainestru edus- Kaksikielisyys Suomen eduskunnassa ai-
1098: tavat valtiopäivämiehet ymmärtävät vain heuttaa myös suurta ajan kulua ja tekee
1099: varsin :harvoja poikkeuksia lukuunottamatta asioiden käsittelyn hankalaksi. Kun se li-
1100: suomenikieltä, ei kaksikiehsyyden säilyttä- säksi käytännöllistä merkitystä vailla ole-
1101: minen eduskuntatyössä ole tarpeellista, vana seik!kana aiheuttaa melkoisia kustan-
1102: kun kokonaan suomenkieltä .taitamattomille nuksia; voitaisiin se käsittääksemme tar-
1103: edustajille voisi yksityistulkki käsiteltävät peettomana lopettaa.
1104: asiat selostaa. Edellä esittämämme perusteella. ja viita-
1105: Koko sivistyneessä maailmassa ei liene ten aloitteeseen hallitusmuodon 14:n §:n
1106: yhtään maata,. jossa näin pienen vähemmis- muuttamisesta ehdotamme kunnioittaen,
1107: tön kielelle olisi kansanedustuslaitoksessa
1108: turvattu niin pitkäLle menevät oikeudet että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1109: kuin meillä. E!räissä ma.issa onikin voimassa van lakiehdotuksen:
1110: säännös, että jOkaisella parlamentin jäse-
1111:
1112:
1113:
1114:
1115: 2
1116: 10 1,3. - Valtiopäiväjärjesty:k:Jsen 88 § :n muuttaminen.
1117:
1118:
1119: Laki
1120: valtiopäiväjärjestyksen 88 § :n muuttamisesta.
1121:
1122: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 13 1p:nä tammikuuta 1928 annetun
1123: valtiopäiväjä:rjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla, muutetaan san1otun valtiopäiväjär-
1124: jestyksen 88 § näin kuu1uvaiksi:
1125:
1126: 88 §.
1127: Asiain käsittelyssä valtiopäivillä käytet-
1128: täköön suomen kieltä.
1129:
1130: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1933.
1131:
1132: T. N. Vilhula. J. Takala.
1133: Emil Jutila. Vihtori Vesterinen.
1134: Albin Asikainen. Elia;s Tukia.
1135: Martti Rantanen. Antti Kemppi.
1136: Matti Mii:kki. J. Emil Lampinen.
1137: Akseli Brander. Alpo 0. Luostarinen.
1138: Juhani Leppälä. Toivo Ikonen.
1139: Jussi Annala. Anton S:uurkonka.
1140: Eemeli Aa;kula. Kaapro Huittinen.
1141: P. V. Heikkinen. Antti Halonen.
1142: Lauri A. Sariola. Uuno Hannula.
1143: M. 0. Lahtela. Viljo Venho.
1144: Antti Kukkonen. J. Erl. Pilppula.
1145: Väinö Kaasalainen. Heilclri Vehkaoja.
1146: Viljami Kalliokoski T. A. Janhonen.
1147: Jalo Lahdensuo. K. A. Lohi.
1148: Janne Koivuranta. Einari Karvetti.
1149: S. Salo. J. Koivisto.
1150: Kalle Kämäräinen. E. M. Tarkkanen.
1151: 11
1152:
1153: 1,4. - Laik. al. N:o 4.
1154:
1155:
1156:
1157:
1158: Annala, V., y. m.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen
1159: 7 §:n mu~tttamisesta.
1160:
1161:
1162: E d u s k u n n a II e.
1163:
1164: Marrask. 18 p :nä 1,9,30 annetussa laissa tuiksi, että kaikki lakkautettujen kommu-
1165: valtiopäiväjärjestyksen 7 § :n muuttami- nististen yhteenliittymäin jäsenet ja toimi-
1166: sesta on säädetty, että vaalikelpoinen ei ole henkilöt ovat nyt jälleen vaalikelpoisia mi-
1167: se, joka kuuluu sellaiseen yhdistykseen, jär- käli ei voida osoittaa, mikä varsinkin joh-
1168: jestöön tai muuhun yhteenliittymään, joka tajapaikalla oleviin nähden vain harvoin
1169: toimii Suomen valtio- ja yhteiskuntajärjes- onnistuu, että he ovat jatkaneet kumouk-
1170: tyksen väkivaltaiseksi kumoamiseksi tahi seen tähtäävää toimintaansa. Tunnettua on
1171: tarkoittaa tällaisen toiminnan edistämistä kuitenkin, että vain aniharvat kommunistit
1172: tai tukemista välillisesti tai välittömästi, ovat luopuneet väkivaltaiseen kumoukseen
1173: taikka joka kolmen lähinnä edellisen vuo- tähtäävästä toiminnasta. Heidän toimin-
1174: den kuluessa on työskennellyt sellaisen yh- tansa on tosiasiallisesti jatkunut salaisena
1175: teenliittymän hyväksi tai muulla tavoin tai verhottuna mitä moninaisimmassa muo-
1176: edistänyt mainittuun tarkoitukseen tähtää- dossa usein marxilaisten yhdistysten puit-
1177: vää toimintaa. Tämän lain tarkoituksena teissa ja useimmiten entisten kommunistis-
1178: oli estää maanpetoksellisten kommunistien ten toimihenkilöiden johdolla. Yhteiskun-
1179: osanotto eduskuntatyöhön. Nykyisessä muo- nan edun kannalta on kuitenkin mitä vaa-
1180: dossaan ei laki kuitenkaan enää pysty to- rallisinta, että kommunistisen ajatussuun-
1181: teuttamaan alkuperäistä tarkoitustaan. Sen nan edustajat saavat osallistua eduskunta-
1182: johdosta, että kommunististen julkisten yh- työhön ja valtiolliseen toimintaan. Jotta
1183: distysten toiminta valtiovallan pakkotoimin tehokkaasti voidaan estää kommunistien
1184: vuonna 1930 lakkautettiin, ei enää ole ole- pääsy eduskuntaan, on välttämätöntä, että
1185: massa niitä ulkonaisia tunnusmerkkejä: jä- alussa mainitussa laissa säädetty kolmen
1186: senyyttä mainitunlaisessa yhdistyksessä tai vuoden aika muutetaan ainakin kymme-
1187: sellaisen yhdistyksen toiminnan edistä- neksi vuodeksi ja siis säädetään, että vaali-
1188: mistä, jotka saattoivat olla osoituksena kelpoinen ei ole myöskään se, joka kym-
1189: siitä, et~ä asianomainen henkilö toimi Suo- menen edellisen vuoden aikana on ollut
1190: men valtio- ja yhteiskuntajärjestyksen vä- jäsenenä sellaisessa yhteenliittymässä, joka
1191: kivaltaiseksi kumoamiseksi. Kun alussa on toiminut Suomen valtio- ja yhteiskunta-
1192: mainitussa laissa on säädetty, että vaali- järjestyksen väkivaltaiseksi kumoamiseksi
1193: kelpoinen ei ole se, joka kolmen lähinnä tai muulla tavoin on edistänyt mainittuun
1194: edellisen vuoden kuluessa on työskennellyt tarkoitukseen tähtäävää toimintaa.
1195: Suomen valtio- ja yhteiskuntajärjestyksen Mielestämme on valtakunnan sisäisen ja
1196: väkivaltaiseksi kumoamiseksi, on tästä kol- ulkonaisen turvallisuuden vuoksi tärkeätä,
1197: men vuoden aikarajasta seurauksena kom- että eduskuntatyöhön ei saa osallistua myös-
1198: munististen yhdistysten tultua lakkaute- kään se, joka on sellaisen yhdistyksen, jär-
1199: 12 1,4. - Valtiopäiväjärjesty,kJsen 7 §:n muuttaminen.
1200:
1201: jestön tai muun yhteenliittymän jäsen, puolella olevan yhteenliittymän päätösten
1202: jonka varsinaisena tarkoituksena on valtiol- noudattamista. Tällainenkaan henkilö ei
1203: lisiin asioihin vaikuttaminen ja joka on sen vuoksi voi olla käsityksemme mukaan
1204: sääntöjensä mukaan tai muuten riippuvai- vaalikelpoinen.
1205: suussuhteessa valtakunnan ulkopuolella ole- Ylläolevan perusteella ehdotamme,
1206: vaan, valtiollisten tarkoitusperien hyväksi
1207: toimivaan yhteenliittymään tai joka vaatii että Eduskunta hyväksyisi seuma-
1208: jäseniltään tuollaisen, valtakunnan ulko- van lakiehdotuksen:
1209:
1210:
1211:
1212: Laki
1213: valtiopäiväijärjestyks,en 7 § :n muuttamisesta.
1214:
1215: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 13 päivänä tammikuuta 1:9·28 an-
1216: netun valtiopäiväjärjestyksen 6>7 ~§ :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan sanotun val-
1217: tiopäiväjärjestyksen 7 § näin kuuluvaksi:
1218:
1219: 7 §. tänyt mainittuun tarkoitukseen tähtäävää
1220: Vaalikelpoinen edustajaksi on, asuinpaik- toimintaa .
1221: kaan katsomatta, jokainen, joka on vaali- .Vaalikelpoinen ei ole myöskään sellaisen
1222: oikeutettu. yhdistyksen, järjestön tai muun yhteen-
1223: V aalikelpoinen ei kuitenkaan ole se, joka liittymän jäsen, jonka varsinaisena tarkoi-
1224: kuuluu sellaiseen yhdistykseen, järjestöön tuksena on valtiollisiin asioihin vaikutta-
1225: tai muuhun yhteenliittymään, joka toimii minen ja joka on sääntöjensä mukaan tai
1226: Suomen valtio- ja yhteiskuntajärjestyksen muuten riippuvaisuussuhteessa valtakun-
1227: väkivaltaiseksi kumoamiseksi tahi tarkoittaa nan ulkopuolella olevaan, valtiollisten tar-
1228: tällaisen toiminnan edistämistä tai tuke- koitusperien hyväksi toimivaan yhteenliit-
1229: mista välillisesti tai välittömästi, taikka tymään tai joka vaatii jäseniltään tuollai-
1230: joka kymmenen lähinnä edellisen vuoden sen, valtakunnan ulkopuolella olevan yh-
1231: kuluessa on työskennellyt sellaisen yhteen- teenliittymän päätösten noudattamista.
1232: liittymän hyväksi tai muulla tavoin edis-
1233:
1234:
1235: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1<933.
1236:
1237: Vilho Annala. J. V. Wainio.
1238: R. Ala-Kulju. S. Honkala.
1239: K. R. Kares. Yrjö Kivenoja.
1240: Hilja Riipinen. Iisakki Nikkola.
1241: Yrjö Schildt. Elias Simojoki.
1242: A:rne Somersalo. Bruno A. Sundström.
1243: L. P. Tapaninen. E. A. Tuomiva,ara.
1244: 13
1245:
1246: 1,5. - Lak. al. N :o 5.
1247:
1248:
1249:
1250:
1251: Horelli y. m.: Ehdotukset laiksi valtiopäiväjärjestyksen
1252: 7 §:n muuttamisesta, laiksi maalaiskuntain kunnallis-
1253: lain 10 §:n muuttamisesta ja laiksi kaupunkien kun-
1254: nallislain 11 §:n muuttamisesta.
1255:
1256:
1257: E d u s k u n n a: ll e.
1258:
1259: Marraskuun 18 päivänä 1930 annetulla neet valtiollisista ja ikmmaJ.lisista ~vrualiteh
1260: lailla on valtiopäiväjärjestyksen 7 §:ään E- tävistä, on ollut suhteellisen helppoa saa:da
1261: sät.ty kohta, jonka: mukaan vaalikelpoioon ei selville, ketkä ovat vielä vuonna 1930, ja sen
1262: ole se, joka kuuluu sellaiseen ylhdistykseen, edellisinä vuo.sina ottaJUeet o.saa kommunis-
1263: järjestöön trui. muuhun yhteenliittymään, tiseen toimintaJan, ko.ska viimeksimainittu-
1264: joka toimii Suoonen valtio- ja yhteisikunta- jen toiminta niin yhdistyksissä ja järjes-
1265: järjestyksen väkivaltaiseksi kumoamiseksi töissä kuin muutenkin oli julkista aina vuo-
1266: talhl tarkoittaa tälla;isen toiminnan. edistä- den 1930 keskivaiheille rusti j.ru sitä voitiin
1267: mistä tai tukemista välillisesti tai väJlittö- enemmittä vaikeuksitta seurata. Asianlaita
1268: mästi, taillk:ka j<Jka kolmen lä:hinnä edellisen muuttui kuitenkin soojälkeen ikuin kommu-
1269: vuoden kuluessa on työskennellyt sellaisen nistiset yhdistykset ja järjestöt lakkautet-
1270: yhteenliittymäm.. hyväksi tai muulla tavoin tiin ja niiden toiminnan julkisuus siten es-
1271: edistänyt mainittuun tarkoitukseen tähtää- tettiin. Salaiseksi, mruanalaiseksi muuttu-
1272: vää .toimintaa. Tästä aiheutuvat muutokset nutta ja vieraaiDJ valtakunnaJU alueelta joh-
1273: Suomen vaalilakiin on vahvistettu samallia dettua toimintaa on ·virrunomaisten ollut pe-
1274: päivänä. rin vaikeata seuratru; niin paljon on kuiten-
1275: 1Samam vuoden heinäJk:uun 31 päivänä an- kin eri ta!holla maata toimitettujen pidätys-
1276: netuissa laeissa on maalaiskuntain. kunnal- ten .ja muuten selville AAatu.jen tll)pahtu-
1277: lislain. 10 §:ään ja kaupunkien kunnrullislain mien ja tietojen nojalla todettu, että kom-
1278: 11 §·:ään vahvi8tettu saman sisäJltöiset ja munistinen toimin,ta edelleen jatkuu her-
1279: saman määräajan kestävät määräykset vaa- keämäJttömänä. On senvuoksi varmwa ,että
1280: likelpoisuudesta kunnallisiin. toimiin, minkä kommunistiset piirit fheti kun lainmääräyk-
1281: ohessa sa:mana päivänä on myös kunnalli- set vähänkin antavat mahdollisuuksia, j-äl-
1282: seen vrualilakiin: tehty asiaJlhlllukaiset muu- leen pyrkivät saam3illill! itselleen edustajia
1283: tokset ja lisäykset. niin eduskuntaan kuin kunnallisiin toimiin-
1284: Näiden n. s. kommunistilakien avulla on kin; yrityksiä tähän suuntaan tapahtui jo
1285: tahdottu estälä voimassaolevalle oikelli&- ja vi~me eduskuntavaaleissakin.
1286: yhteiskuntaj.ä"rjestykse1le vihamieliset pi.irit Katsomme puolestamme, että kommunisti-
1287: saamrusta itselleen samoja pyrkimyksiä aja- sille aineksil1e ei ole sitä oikeutta suotava,
1288: via edustajia eduskuntaan ja kunnallisiin koskw se ei ole !kamsan .oikemdräsityksen mu-
1289: luottamustoimiin; ja on ta!I'koitus saavutet- kaista ja koska he ·eivät ole oikeus- ja yh-
1290: tukin kuluneiden ko1men: vuoden aikana. teiskunta,järjestystä ·vastaan kohdistuvista
1291: Niille via:-aJUomaisille,. jotka ova:t !huolehti- pyvkimyks~stään vieläJk:ään luopuneet. Hy-
1292: 14 1,5. - Muutoik>sia valtiopäiväjärjestyk!seen ja kunDJalliSilakeihin,
1293:
1294: väksyen sen periaatteen, mikä asian suhteen seksi muuttunut toiminta ehkäistyksi ja
1295: alussa mainituissa laeissa on omaksuttu ja saada vakuudet siitä, ·että siihen osallistu-
1296: viitaten hallituksen 30 p:näJ kesäk. 1930 sa- neet itsekin haluavat luopua rikoiksellisista
1297: masta asiasta antaunaau esitykseen,, jossa nyt pyrkimyksistään.
1298: mainittua: määrruruikaa ei ensinkään oltu eh- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1299: dotettu, pidämme aivan välttämättömänä,
1300: että niissä sruärletty koLmen vuoden aika pi- että Eduskunta hyväksyisi seu-
1301: dennetäiän siksi kauan kestäväksi,. että on raavat lakiehdotukset:
1302: toiveita saada kysymyksessäoleva salai-
1303:
1304:
1305:
1306: Laki
1307: valtiopäiväjärjestyksen 7 § :n muuttamisesta.
1308:
1309: Eduskunnan p.äätöksen muka,i.sesti, joka on te'hty 13 .päivänä tammikuuta 1928
1310: annetun valtiopäilväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla,. muutetaan >Sanotun val-
1311: tiopäiväjärjestyksen 7 §·, sellaisena kuin se on 18 päivänä marraskuuta 1930 annetussa
1312: laissw, näin kuuluvaksi:
1313:
1314: 7 §. väJkivrultaiseksi kumoamiseksi tahi tarkoilttaa
1315: Vaalikelpoinen edustadaksi on, asuin- tällaisen toiminnan edistämistä ta;i tuke-
1316: paikkaan katsomatta,. jokainen, joka on vaa·- mista vä:lillisesti tai välittömästi, taikka
1317: lioikeutettu. joka kymmenen lähinnä edellisen' vuoden
1318: Vaalikelpoinen ei kuitenikaan ole se,. joka ikuluesslll on työskennellyt sellaisen yhteen-
1319: kuuluu sellaiseen yhdistykseen,, järjestöön liittymän hyväksi ta:i muulla tavoin edistä-
1320: tai muuhun yhteeniliittymään, joka toimii nyt ma,inittuun tartkoitukseen tähtäävruä
1321: Suomen valtio- ja yhteiskuntajärje>Styksen toimintaa.
1322:
1323:
1324:
1325:
1326: Laki
1327: maalaiskuntain kunnallislain 10 § :n muuttamisesta.
1328:
1329: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaam. täten 27 päivänä marra:Skuuta 1917
1330: annetun maa'lwiskuntain kunnallislain 10 §, sellaisena kuin se on 31 päivä:n!ä heinäkuuta
1331: 1930 annetussa laissa,. näin kuuluvaksi:
1332:
1333: 10 §. asuva Suomen ka:nsalaineJlJ, jos häJn siihen
1334: Vaalikelpoinen vaJltuutetuksi ja: kunnan suostuu.
1335: muihin luottamustoimiin, mikäli niistä ei ole Vrualiikelpoinen ei kuiterrkwan ole se, joka
1336: erikseen säädetty, on joka:inen kunnassa kuuluu sellaiseen yhdistykseen, järjestöön
1337: asuva henkilö, joka OII1 oikeutettu va:ltuutet- tai muuhun ~hteenliittymä®, joka toimii
1338: tuja valitsemaan. Tilinta.rkastajaksi voi- Suomen valtio- ja yhteiskuntajärjestyksen
1339: dwan kuitenkin valita toisessakin kunnassa väkivaltaiseksi kumoauniseksf tali tarkoittaa
1340: 1,5. - Horelli y. m. 15
1341:
1342: tällaisen toimiilllllan edistämistä tai tuke- liittymän hyväksi tai muulla tBJvoin edistä- •
1343: mista välillisesti tai välittömästi, taikka nyt mainittuun tarkoituksee.n tähtäävää
1344: joka kyrrnmenen lähinnä edellisen vuoden toimintrua.
1345: kuluessa on työskennellyt sellaisen yhteen-
1346:
1347:
1348:
1349:
1350: Laki
1351: kaupunkien kunnallislain 11 § :n muuttamisesta.
1352:
1353: Eduskunnan päätöksen muikaisresti muutetaan täten 27 päivänä marraskuuta 1917
1354: annetun kaupunkien kunnallislain 11 §, sellaiseJIJa kuin se on 31 päivän•ä hein.äkuuta
1355: 19!30 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
1356:
1357: 11 §. alaisena toimivaa virka- tai pailvelusmiestä
1358: Voolikelpoinen valtuutetuksi ja kunnan taåkka lauta;kunn.run alaista toimestoon. tili-
1359: muihin luottrumustoimiin, mikäli niistä ei . velvollista virka~ tai paJ.velusmiestä.
1360: ole erikseen säädetty, on jokruinen kunnassa Vaalikel'Poinen vaJtuutetuksi ja kunnan
1361: asuva henkilö, joka on oikeutettu valtuutet- muihin luottamustoimiin ei kuitenka1an ole
1362: tuja valitsemaan. se, joka kuuluu sellaiseen yhdistykseen, jär-
1363: Tilintarkasta,jaiksi voidaan va;lita toisessa~ jestöön tai muuihun yhteenliittymään, joka
1364: kin kunnassa arsuva Suomen kansalainen, toimii Suomen vaJtio- ja; yhteiskuntajärjes-
1365: jos hän siihen suostuu. ty.ks6illi väkivrultaå.seiksi kumoamiseksi tahi
1366: Valtuutetuksi äJ:köön kuitenkaan valittako tarkoittaa tällaisen toiminn!Ml .edistämistä
1367: mBJaili.erraa, lääminsilhteeriä, läänlinlmmree- tai tukemista välillisesti tai välittömästi,
1368: ria, varalääruinsihteeriä,. varBJlääninkrum- tailkka joka kymmenen lähinnä edellisen
1369: reeria, poliisilaitoksen virka- trui !palvelus- vuoden kuluessa on työskennellyt sellaisen
1370: miestä eikä virallista syyttäjää, ei myös- yhteenliittymä:n hyvälksi tai muulla tavoin
1371: kään kaupunginjohtajaru ja; apulai~ruU1JUn edistänyt maånittuuiJJ tarkoitukseen, tähtää-
1372: ginjohtaja;a eikä kaupungin hallituksen väiä toimin!taa;.
1373:
1374:
1375: Helsingissä 15 päivänä: syyskuuta 1933.
1376:
1377: Toivo Horelli. Edwin Linkomies.
1378: Yrjö Leiwo. Edv. Vaarama.
1379: Kalle Soini. Martti Rantanen.
1380: Kyllikki ·Pohjala. Pekka Pennanen.
1381: A. Korvenoja. Aarne Honka.
1382: Leo R. Böök. Kaapro Moilanen.
1383: Kaino W. Oksanen. K. F. Lehtonen.
1384: Paavo Virlclrunen. Hjalmar Forstadius.
1385: Taave Junnila.
1386: 16
1387:
1388: • I,s. - Lak. al. N' :o 6.
1389:
1390:
1391:
1392:
1393: Heiskanen y. m.: Ehdotukset laiksi Helsingin yliopiston
1394: järjestysmuodon perusteista annetun lain muuttamisesta,
1395: laiksi Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita
1396: koskevan lain voimaanpanosta annetun lain muuttami-
1397: sesta ja laiksi Abo akademin valtionavusta.
1398:
1399:
1400: E d u s k u n n a ll e.
1401:
1402: Voimassaoleva vuoden 1923 laki Helsin- sen ulkopuolella, ei ollut kummeksuttavaa,
1403: gin yliopiston järjestysmuodon perusteista että vuoden 1923 yliopistolakia vastaan
1404: vakiinnutti valtionyliopistomille kaksikieli- syntyi hyvin pian tyytymättömyyttä, joka
1405: seksi, tehden siitä, kosmopoliittista kato- nopeasti kasvoi yhä ankarammaksi. Viime
1406: lista kirkkoa lälhellä olevaa Freiburgin yli- vuosina on yleinen mielipide, ei ainoastaan
1407: opistoa lukuunottamatta, tässä suhteessa suomalaisten ylioppilaitten vaan myös suo-
1408: ainoalaatuisen yliopiston maailmassa. Sel- malaisen kansan keskuudessa alkanut yhä
1409: lainen yliopisto oli myös vielä muutama voimakkaammin vaatia valtionyliopiston
1410: vuosi sitten olemassa Gentissä Belgiassa, muuttamista täydellisesti suomenkieliseksi,
1411: mutta siellä aiheutti kaksikielisyys niin ra- ja eduskuntakin on joutunut useita. kertoja
1412: juja riitoja, että yliopisto oli pakko muut- tätä kysymystä käsittelemään saamatta
1413: taa yksikieliseksi (flaamilaiseksi). Ymmär- sitä kuitenkaan toistaiseksi ratkaisuun.
1414: rettävää onkin, että kaksikielinen yliopisto Eikä myöskään yliopistoviranomaisten te-
1415: voi menestyä ainoastaan epätavallisen suo- kemä ja hallituksessa esillä ollut ehdotus
1416: tuisissa ja erikoislaatuisissa olosuhteissa; yliopiston kieliolojen järjestämiseksi voi
1417: ellei sellaisia olosuhteita ole olemassa, on valtionyliopistosta tehdä suomalaista, koska
1418: kaksikielisyydestä seurauksena loppumat- tämä ehdotus rakentuu ka:ksikielisyysjärjes-
1419: tomia riitaisuuksia, siksi kunnes sen pois- telmän pohjalle aivan samoin kuin nykyi-
1420: tamiseen on vihdoin pakko ryhtyä. nenkin yliopiston kielilainsäädäntö.
1421: Meilläkään ei yliopiston kaksikielisyys- Kun valtionyliopistomme kielikysymystä
1422: järjestelmä ole osoittautunut elinkelpoi- ryhdytään ratkaisemaan, on lähtökohtana
1423: seksi. Senkään jälkeen, kun vuoden 1923 pidettävä toisaalta sitä, että Suomi on
1424: yliopistolaki oli saatu vuonna 1929 täydel- ainoa maa maailmassa, jonka tehtävänä ja
1425: lisesti toteutetuksi, eivät suomenkieliset yli- velvollisuutena on suomenkielisen kulttuu-
1426: oppilaat saaneet kaikkea välttämättömintä- rin vaaliminen ja kehittäminen, sekä toi-
1427: kään opetw~taan omalla kielellään, itse saalta sitä, että Suomi on pieni ja köyhä
1428: asiassa ei sellainen ollut lainsäätäjän tar- maa, jonka mahdollisuudet korkeimman
1429: koituskaan, niinkuin käy ilmi eduskunnan opillisen sivistyksen edistämiseen, ovat ra-
1430: perustuslakivaliokunnan mietinnön peruste- joitetut. Se aineellinen tuki, jonka valtio
1431: luista. Kun kaksikielisyys lisä:ksi aiheutti voi antaa korkeimmalle opilliselle sivistyk-
1432: hankauksia yliopiston omassa piirissä ja selle, tarvitaan siitä syystä kipeästi juuri
1433: 1,6. - Heiskanen y. m. 17
1434: suomenkielisen yliopisto-opetuksen yllä pitä- tyydyttää väestön sivistystarvetta. Jokai-
1435: miseen ja kehittämiseen. Suomen valtio nen kansakoulu ja oppikoulu toimii tietyllä
1436: huolehtii huonosti historiallisesta erikoisteh- paikkakunnalla ja palvelee tämän paikka-
1437: tävästään, suomenkielisen kulttuurin vaali- kunnan väestöä. Siitä syystä on paikallaan,
1438: misesta, jos se käyttää vähiä varojaan liian että alkeis- ja keskiasteinen opetus anne-
1439: paljon toisella kielellä tapahtuvan kult- taan sen väestön kielellä, jonka sivistystar-
1440: tuurityön tukemiseen. Tämän periaatteelli- vetta se tyydyttää. Toisin on korkeimman
1441: sen näkökohdan rinnalla vaikuttavat sa- opetuksen laita. Se ei etupäässä palvele
1442: maan suuntaan eräät erityislaatuiset syyt. tiettyä kieltä puhuvien väestönosien sivis-
1443: Ensrksikin on maamme ruotsinkielinen tystarvetta, vaan koko valtakunnan tar-
1444: väestö niin pieni, ettei muualla valtion toi- peita. Varsinkin juuri sellaisessa valtiossa,
1445: mesta ole niin pienelle vähemmistölle jär- joka pienen väkilukunsa ja aineellisten
1446: jestetty omakielistä yliopisto-opetusta, eikä apulähteittensä riittämättömyyden vuoksi
1447: sitä pidetä tarpeellisena meidän aikanamme ei kykene ylläpitämään useampia yliopis-
1448: yleisesti omaksuttujen ja vähemmistön koh- toja eri puolilla maata, on yliopisto-ope-
1449: telua koskevien kansainliiton hyväksymien tusta järjestettäessä ehdottomasti pidettävä
1450: oikeusperiaatteiden mukaan. Toiseksi vai- ensi sijassa silmällä valtakunnan kakonais-
1451: kuttavat histo~ialliset syyt ja varallisuuden tarvetta ja valtion erikoistarpeita, jotka
1452: jakaantuminen, että maamme ruotsinkieli- eivät suinkaan ole aina identtisiä eri väes-
1453: nen väestö kykenee suhteellisesti paljon pa- töryhmien tarpeiden kanssa. Yliopisto-
1454: remmin kuin suomenkielinen pääväestö itse opetukseen ei siis voi soveltaa samoja peri-
1455: vaalimaan ja kehittämään oma:kielistä kult- aatteita kuin kansakoulu- ja oppikouluope-
1456: tuuriaan. Kolmanneksi maamme ruotsin- tukseen. Helppoa on huomata, että tällai-
1457: kielisellä väestöllä - jyrkkänä vastakoh- nen kanta onkin jo käytännössä omak-
1458: tana suomenkieliselle pääväestölle, jonka on suttu. Jos hallitusmuodon mainitsemilla
1459: luotava koko kulttuurinsa itse - on ilmai- ,samanlaisilla perusteilla'' tarkoitettiin sitä,
1460: seksi käytettävänään vieras kulttuuripää- että yliopisto-'Opetuksessa ruotsinkielisillä
1461: oma, koko toisen kansan ja valtakunnan si- opiskelijoilla ja tiedemiehillä tulisi olla kie-
1462: vistys kirjallisuuksineen ja muine kult- lellisesti samat oikeudet kuin suomenkieli-
1463: tuurivälineineen. Kun Ruotsissa neljä yli- silläkin, olisi hallitusmuodon 14 § jo nyt
1464: opistoa pitää huolta ruotsinkielisen kult- täydellisesti rikottu. Ruotsinkielisillämme
1465: tuurin kehittämisestä, täytyy Suomella olla ei ole tätä nykyäkään samanlaisia mB~hdolli
1466: oikeus tehdä ainoasta täydellisestä yliopis- suuksia kuin suomenkielisillä saada yli-
1467: tostaan puhtaasti suomenkielinen sivistys- opisto-opetusta omalla kielellään. On il-
1468: laitos. meistä, että ,samanlaisia perusteita'' ei ole
1469: On väitetty, että hallitusmuodon 14 § silloin noudatettu, kun ruotsinkielistä ope-
1470: veivoittaisi valtion kustantamaan ruotsin- tusta antaa n. viidesosa yliopiston opetta-
1471: kieliselle väestölle yliopisto-opetusta sen jista ja suurin osa ruotsinkielisistä opis-
1472: omalla kielellä ,samanlaisten perusteiden'' kelijoista on pakotettu nauttimaan pää-
1473: mukaan kuin suomenkieliselle väestölle sen asiallisesti suomenkielistä opetusta. Käy-
1474: kielellä. Sellainen väite perustuu kuitenkin täntö on siis jo olosuhteitten pakosta aset-
1475: vaaraan käsitykseen yliopisto-opetuksen tunut ratkaisevasti sille kannalle, että yli-
1476: luonteesta ja merkityksestä. Alkeisopetus, opisto-opetusta valtion varoilla järjestet-
1477: joka annetaan kansakouluissa, ja keskiastei- täessä pidetään etupäässä silmällä valtion
1478: nen opetus, jota annetaan oppikouluissa, on omia erikoistarpeita ja maamme historial-
1479: senluontoista, että se todella etupäässä lista erikoistehtävää suomenkielisen sivis-
1480:
1481: 3
1482: 18 1,6. - Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteitten muuttaminen.
1483:
1484: tysmuodon ainoana vaalijana maailm1ssa. valtionapu otettava niistä varoista, jotka
1485: Hallitusmuoto ei niin muodoin aseta mi- Helsingin yliopiston vuotuisista menoista
1486: tään esteitä valtionyliopiston täydelliselle voidaan säästää, sitten kuin tämä yliopisto
1487: suomalaistamiselle. on muutettu täydellisesti suomenkieliseksi
1488: Valtion kustantamaa yliopisto-opetusta ja kaikki kaksikielisyydestä aiheutuvat me-
1489: järjestettäessä on siis ensi sijassa pidettävä not sen vuotuisesta menoarviosta poistettu.
1490: silmällä suomenkielisen sivistysmuodon Näihin menoihin ei olisi kuitenkaan luet-
1491: etuja ja valtion omia erikoistarpeita. Sen tava vakinaisten opettajien palkkaamiseen
1492: ohessa valtio luonnollisesti voi tukea ruot- käytettyjä määrärahoja; niinpä olisi vaih-
1493: sinkielistäkin yliopisto-opetusta, jos siltä tuvat professorinvirat, eksegetiikan profes-
1494: siihen varoja liikenee ja se voi siis tapahtua sorinvirkaa lukuunottamatta, säilytettävä
1495: valtion taloutta liiaksi rasittamatta. Helsingin yliopistossa, jolloin ne tarkoituk-
1496: Siinä tapauksessa olisi tämä opetus kes- senmukaisella tavalla uudelleen järjestet-
1497: kitettävä humanistiseen, matemaattis-luon- tyinä huomattavalla tavalla vahvistaisivat
1498: nontieteelliseen ja teologiseen tiedekuntaan, tämän yliopiston opettajavoimia ja tieteel-
1499: koska ne kouluttavat opettajia ja pappeja, listä tehoa.
1500: joilla omalla kielellä .saadun koulutuksen Olemme edellä esitettyä järjestelyä eh-
1501: hyöty on suurempi kuin muille virkamie- dottaessamme tietoisia siitä, että sen to-
1502: hille. Muussa suhteessa valtio täyttää vel- tetuttamiseen Åbo akademin valtionapua
1503: vollisuutensa ruotsinkielistä väestöä koh- koskevalta osalta tarvitaan tämän oppilai-
1504: taan, kun se lähettää virkamiehiksi ruot- toksen suostumus. Ellei Åbo akademi suostu
1505: sinkielisille paikkakunnille ruotsinkieltä ottamaan vastaan sille tarjottavaa valtion-
1506: hallitsevia henkilöitä. apua, emme näe mitään mahdollisuutta
1507: Lähemmin asiaa tarkastellessa näyttää ruotsinkielisen yliopisto-opetuksen tukemi-
1508: kuitenkin kysymyksenalaiselta, voiko valtio seen valtion varoilla. Eikä Åbo akademin
1509: lopultakaan ylläpitää minkäänlaista ruot- mahdollinen kielteinen asenne millään
1510: sinkielistä yliopisto-opetusta, sillä jos val- muotoa voi estää tai hidastuttaa Helsingin
1511: tion pitäisi perustaa ja ylläpitää mainitut yliopiston täydellistä suomalaistamista.
1512: kolme tiedekuntaa käsittävä yliopisto, kä- Kun Helsingin yliopisto muutetaan täy-
1513: visi tehtävä sille ehdottomasti ylivoimai- dellisesti suomenkieliseksi ja .Å!bo akade-
1514: seksi. Olemme jo osoittaneet, ettei valtiota mille myönnetään kohtuullinen valtionapu
1515: siihen hallitusmuoto velvoita. Helsingin yliopiston menoarviosta säästy-
1516: On kuitenkin tarjolla eräs käytännölli- vistä varoista, saavutetaan nykyiseen ja yli-
1517: nen keino, jonka avulla valtio voisi ta- opistoviranomaisten ehdottamaan uuteen
1518: loudellisten mahdollisuuksiensa rajoissa järjestelmään verrattuna m. m. seuraavat
1519: ruotsinkielistä yliopisto-opetusta tukea, edut:
1520: vaikkei se sitä voikaan kokonaan ylläpitää. 1) Helsingin yliopiston muuttuminen
1521: Valtio voisi nimittäin myöntää Turussa toi- täydellisesti suomenkieliseksi luo entistä
1522: mivalle, Åbo akademi-nimiselle yksityiselle paremmat mahdollisuudet suomalaiselle
1523: ruotsinkieliselle yliopistolle vuotuisen val- kansalliselle kulttuurityölle.
1524: tionavun nimenomaan yllämainittuja kolmea 2) Helsingin yliopiston tieteellinen teho
1525: tiedekuntaa varten. Koska valtiolla ei ja siellä annettu opetus vahvistuu huomat-
1526: yleensä eikä varsinkaan nykyisenä taloudel- tavasti, kun tieteellinen toiminta ja opetus
1527: lisesti ahtaana aikana ole syytä eikä mah- voidaan kokonaan järjestää asiallisesti tar-
1528: dollisuutta tämän takia lisätä vuotuisia me- koi tuksenmukaisimmalla tavalla, kielellisistä
1529: nojaan, olisi Åbo akademille suoritettava näkökohdista riippumatta. Helsingin yli-
1530: 1,6. - Heiskanen y. m. 19
1531:
1532: opistolle olisi ennen kaikkea erinomaisen viin. Kun kaikki opettajat joutuvat anta-
1533: suurta hyötyä siitä, että ne kaksoisprofes- maan opetuksensa suomenkielellä, häviävät
1534: suurit, joita sinne on vuodesta 1923 läh- tällaiset kohtuuttomat epätasaisuudet. Kun
1535: tien kielellisistä syistä perustettu, voitaisiin edelleen Åbo akademille suoritettavan val-
1536: järjestää yksinomaan tieteen ja opetuksen tionavun suuruus (myöhemmin tarkemmin
1537: vaatimusten mukaisesti. Tältä kannalta on esitettäväHä tavalla) tehdään riippuvaksi
1538: merkinnyt epäedullista kehitystä, että tässä oppilaitoksessa opiskelevien lukumää-
1539: samaa oppiainetta on opettanut rinnakkain rästä, ei ole pelkoa siitäkään, että siellä
1540: kaksi professoria - toinen suomen- ja valtion varoilla ylläpidettyjen professorin-
1541: toinen ruotsinkielellä - sen sijaan että virkojen haitijoista tulisi opetusvelvolli-
1542: laajoiksi käyneet tieteenalat olisi jaettu suuksista vapaita ,akateemikkoja".
1543: näiden professorien kesken tai toinen pro- 4) Ruotsinkielisenkin yliopisto-opetuksen
1544: fessorinvirka sij·oitettu johonkin aivan kannalta katsoen edellä esitetty yliopisto-
1545: uuteen, tieteiden erikoistuessa syntyneeseen olojen järjestely olisi edullisempi kuin ny-
1546: tieteenhaaraan. Yliopiston muuttumisesta kyinen tai yliopistoviranomaisten uuteen
1547: täydellisesti suomenkieliseksi olisi nyt seu- ehdotukseen perustuva valtionyliopiston
1548: rauksena, ·että n. s. vathtuvat professorin- kaksikielisyysjärjestelmä. Valtion tuke-
1549: virat voitaisiin vähitellen sijoittaa sellaisiin massa Åbo akademissa voivat ruotsinkieli-
1550: laajoiksi käyneisiin tieteisiin, joissa yksi set opiskelijat saada huomattavasti parem-
1551: opettaja ei enää voi kunnollisesti hallita ja mat opiskelumahdollisuudet omalla kielel-
1552: opettaa tieteen koko alaa, ja toisaalta sel- lään kuin nykyisessä Helsingin yliopis-
1553: laisiin aivan uusiin tieteenhaaroihin, joita tossa. Helsingin yliopiston kaksikielisyy-
1554: viimeaikainen tieteiden kehitys on synnyt- destä ei ruotsinkielisillä ylioppilailla ole
1555: tänyt ja joilla ei vielä ole ainoatakaan omaa enää sanottavastikaali hyötyä, koska ruot-
1556: edustajaa yliopistossa. Myöskin voitaisiin sinkielisten ylioppilaiden jo tätä nykyä
1557: eräissä tapauksissa rinnakkaisprofessuureja täytyy useimmissa tapauksissa kuunnella
1558: säilyttää, jos opiskelijain lukumäärä oppi- suurin osa opiskelustaan suomenkielisenä,
1559: aineessa on kovin suuri. ja voidakseen edistyä opinnoissaan heidän
1560: 3) Päästään siitä jo nykyäänkin joissa- täytyy siis joka tapauksessa hankkia
1561: kin tapauksissa vallitsevasta ja yliopisto- itselleen jokseenkin täydellinen suomenkie-
1562: viranomaisten ehdotuksen toteutuessa suu- len taito. Tulevaisuudessa samoinkuin tä-
1563: resti pahenevasta ·epäkohdasta, että opetus- hänkin asti heillä olisi täysi vapaus opis-
1564: työ jakaantuu erittäin ·epätasaisesti eri yli- kella Helsingin yliopistossa, eikä heille
1565: opistonopettajille, kohtuuttomaksi eduksi olisi mitään haittaa siitä, että he saisivat
1566: ruotsinkielisille ja vahingoksi suomenkieli- opetuksensa kokonaan suomenkielellä, jolla
1567: sille opettajille, joilla useimmissa tapauk- he nykyäänkin sen jo saavat suurimmaksi
1568: sissa on paljon suurempi määrä oppilaita osaksi ja jossa heidän joka tapauksessa
1569: johdettavanaan kuin heidän ruotsirrkieli- tulevaa toimintaansa ja elämänuraansa;
1570: sillä virkatovereillaan. Ruotsinkielellä opet- silmälläpitäenkin täytyy hankkia hyvä
1571: tavista professoreista on nykyisessä Helsin- taito.
1572: gin yliopistossa tulemassa jonkinlaisia 5) Yhtenä seurauksena tästä ehdotetusta
1573: ,akateemikkoja", jotka opetusvelvollisuuk- uudesta yliopisto-olojen järjestelystä olisi
1574: sien liikoja rasittamatta voivat rauhassa myöskin kielivastakohtien tasoittuminen ja
1575: syventyä tieteellisiin töihinsä, sen sijaan kieliriitojen lieventyminen. Valtion yli-
1576: että heidän suomenkieliset virkatoverinsa opiston nykyinen kaksikielisyysjärjestelmä
1577: saavat uhrata kaiken aikansa opetustehtä- on nimittäin erityisesti omansa synnyttä-·
1578: 20 1,6. - Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteitten muuttaminen.
1579:
1580: ma'an ja kärjistämään kieliriitoja yliopis- dellisesti suomenkieliseksi. Asetuksessa sää-
1581: ton omassa piirissä ja sieltä ne myö'skin, detään, mitkä oppiaineet humanistisessa,
1582: niinkuin kokemus on selvästi osoittanut, matemaattis-luonnontieteellisessä ja teolo-
1583: leviävät helposti laajemmallekin. Nykyinen gisessa tiedekunnassa sopivat näiden pro-
1584: järjestelmä, joka tahtoo väkisin pakottaa fessorinvirkojen opetusaloi:ksi. Valtion
1585: suomen- ja ruotsirrkielisiä läheiseen yhteis- avustuksella ylläpidettyjen professorinvir-
1586: toimintaan, on luonut monia hankauskohtia kojen haltijat nimittää tasavallan presi-
1587: molempien kieliainesten välillä. Kielikysy- dentti, valtioneuvoston esityksestä; virka-
1588: mys tunkeutuu kaikkialle ja lyö leimansa esityksen tekee Åbo akademin konsistori.
1589: varsinkin virantäyttämiskysymyksiin, joista Ensimmäisellä kerralla voidaan .Nbo aka-
1590: saa sen käsityksen, kuin niitä ei aina rat- demin konsistorin ehdotuksesta sanottujen
1591: kaistaisi asiallisilla ja tieteellisillä perus- professorinvirkojen haltijoiksi nimittää il-
1592: teilla, vaan myös kielinäkökohdat huomioon- man hakemusta valtionapua koskevan lain
1593: ottaen. Kun nykyisen pakkojärjestelmän voimaantullessa akademissa jo virassa
1594: sijalle omaksutaan tässä ehdotettu va- olevia professoreita. Valtionavun määrä
1595: paampi yliopisto-olojen järjestely, tulee se tarkistetaan aina kymmenen vuoden väli-
1596: vaikuttamaan rauhoittavasti tätä nykyä aJom. Jos sellaisen kymmenvuotiskauden
1597: niin pahasti kärjistyneisiin kielivastakoh- päättyessä Åbo akademin humanistisen,
1598: tiin. matemaattis-luonnontieteellisen ja teologisen
1599: tiedekunnan yhteinen oppilasmäärä on alen-
1600: tunut, vähennetään valtionavusta yhden
1601: Helsingin yliopiston muuttaminen täy- varsinaisen professorin palkkausta vastaava
1602: dellisesti suomenkieliseksi ja valtionavun määrä jokaista oppilasmäärässä tapahtu-
1603: järjestäminen Åbo ahdemine voisi ta- nutta 15 % suuruista vähennystä kohti.
1604: pahtua seuraavia suuntaviivoja noudattaen: Helsingin yliopiston teologisessa tiede-
1605: Helsingin yliopistossa jäävät kaikki ny- kunnassa on yksi vaihtuva professorin-
1606: kyiset vakinaiset opettajat, yhtä myöhem- virka, jonka haltijasta on määrätty, että
1607: min mainittavaa poikkeusta lukuunotta- hänen on annettava opetuksensa ruotsin-
1608: matta, entisille paikoilleen. Yliopiston ope- kielellä. Tämän professorinviran nykyisen
1609: tus- ja virkakieleksi vain tulee yksinomai- haltijan opetusalana on eksegetiikka. Kun
1610: sesti suomenkieli. Yliopistolle varataan Helsingin yliopistossa on kaksi muuta
1611: mahdollisuus muuttaa vaihtuvat professo- eksegetiikan professorinvirkaa, niin on ai-
1612: rinvirat, sitä mukaa kuin ne tulevat avoi- van luonnollista, että Helsingin yliopistoa
1613: miksi, kiinteiksi professorinviroiksi enti- suomalaistaessa teologisen tiedekunnan ruot-
1614: sissä tai uusissa aineissa. sinkielinen vaihtuva professorinvirka lak-
1615: Åbo akademille suoritettava vuotuinen kautetaan.
1616: valtionapu voitaisiin sopivasti määrätä niin Edelläesitetyin perustein pyydämme kun-
1617: suureksi, että se vastaa kuuden Helsingin nioittavasti ehdottaa,
1618: yliopiston varsinaisen professorinviran
1619: palkkausta, jota vastaava määrä saadaan että Eduskunta hyväksyisi näin
1620: säästymään, kun Helsingin yliopisto, opet- kuuluvat lakiehdotukset:
1621: tajavoimia vähentämättä, muutetaan täy-
1622: 1,6. - Heis,kanen y. m. 21
1623:
1624: Laki
1625: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteista 14 päivänä heinäkuuta 1923 anne-
1626: tun ,lain 18, 21 ja 22 § :n muuttamisesta toisin mu.lu.viksi.
1627:
1628: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten Helsingin yliopiston järjestys-
1629: muodon perusteista 14 päivänä heinäkuuta 1923 annetun lain 18, 21 ja 22 '§ näin
1630: kuuluviksi:
1631:
1632: 18 §. tusta antaa ulkomaalainen opettaja, joka
1633: Vaihtuvan professorinviran tultua avoi- on määrätty, joko tilapäisesti tai hallitus-
1634: meksi on suuren konsistorin tehtävä ehdo- muodon 84 §:n mukaan vakinaisesti, ole-
1635: tus siitä, mitä opetusalaa sellaisen viran maan opettajana yliopistossa.
1636: on edustettava viran uuden haltijan ai-· Kuitenkin saakoon tämän lain voimaan-
1637: kana, ja voi konsistori myös ehdottaa viran tullessa virassaoleva henkilökohtainen yli-
1638: määräämistä kiinteäksi. Kun valtioneu- määräinen professori käyttää opetuskiele-
1639: vosto on asian ratkaissut, meneteltäköön nään ruotsia, mikäli yliopiston kansleri
1640: viran täyttämisessä niinkuin 17 §: ssä on tehdystä anomuksesta siihen suostuu.
1641: säädetty.
1642: 22 §.
1643: 21 §. Joka lukuvuodeksi tulee pienen konsis-
1644: Opetus- ja virkakielenä yliopistossa on torin tiedekuntain esityksestä valmistaa ja
1645: suomi. Muuta kieltä saatakoon opetuskie- kanslerin vahvistettavaksi esittää opetus-
1646: lenä käyttää vierasta kieltä tai kirjalli- suunnitelma.
1647: suutta tai ulkomaan oloja esitettäessä, niin Tämä laki tulee voimaan tammikuun 1
1648: myös, erivapautuksen nojalla, milloin ope- päivänä 1935.
1649:
1650:
1651:
1652:
1653: Laki
1654: Helsingin yliopiston järjestysmuodon. perusteita koskevan lain voimaanpanosta 14
1655: päivänä heinäkuuta 1923 annetun lain 3, 4, 5 ja 7 § :n kumoamisesta sekä 6 § :n
1656: muuttam.isesta toisin kuuQruvaksi.
1657:
1658: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan täten Helsingin yliopiston j&rjestys-
1659: muodon perusteita koskevan lain voimaanpanosta 14 päivänä heinäkuuta 1923 anne-
1660: tun lain 3, 4, 5 ja 7 § sekä muutetaan saman lain 6 § näin kuuluvaksi:
1661:
1662: 6 '§. kuuta 1922 valtion virkamiehiltä vaaditta-
1663: Pääsemistä varten yliopiston opettajan vasta kielitaidosta annetun lain 5 '§:n 1 ja
1664: virkaan vaaditaan, että virkaan pyrkivä 3 kohdassa sanotaan.
1665: täydellisesti hallitsee suomenkieltä. Tämä laki tulee voimaan tammikuun 1
1666: Erivapauden tai lievennyksen myöntä- päivänä 1935.
1667: misestä on voimassa mitä 1 päivänä kesä-
1668: 22 1,6. - Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteitten muuttaminen.
1669:
1670:
1671:
1672: Laki
1673: Åbo akademin valtionavusta.
1674:
1675: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
1676:
1677: 1 §. men kansalaisia, nimittää virkaan tasaval-
1678: Åbo akademi saa valtionvaroista avus- lan presidentti. Virkaehdotuksen tekee Åbo
1679: tusta vuosittain enintään kuuden varsinai- akade.min konsistori.
1680: sen professorinviran palkkausta vastaavan Siitä kuinka yliopiston tulee olla järjes-
1681: summan, laskettuna Helsingin yliopiston tetty sekä mitä sen hallinnossa ja toimin-
1682: varsinaisten professorinvirkojen palkkauk- nassa on noudatettava, että se voisi saada
1683: sen perusteella. valtionapua, määrätään asetuksella.
1684: Valtionavun suuruus tarkistetaan joka
1685: kymmenes vuosi. 3 ~-
1686: Tarkemmat säännökset valtionavun suu- Valtionavun antamisesta päättää valtio-
1687: ruuden määräämisestä annetaan asetuk- neuvosto, joka tutkii, täyttääkö yliopisto
1688: sella. valtionavun saannin e:hdot, ja maaraa
1689: 1 §:ssä mainitussa rajoissa valtionavun suu-
1690: 2 ~- ruuden.
1691: Valtion varoilla ylläpidettyjen professo- Tämä laki tulee voimaan tammikuun 1
1692: rinvirkojen haltijat, ·joiden tulee olla suo- päivänä 1935.
1693:
1694: Helsingissä, syyskuun 2 päivänä 1933.
1695:
1696: V. A. Heiskanen. T. N. Vilh'lllla. J. Emil Lampinen.
1697: J msi Annala. Eemeli Mkula. Mbin Asikainen.
1698: JailJo Lahdensuo. M. 0. Lahtela. Antti Xemppi.
1699: Juhani Leppälä. T. A. Janhonen. An1ion 1Suur~onka.
1700: Viljami Kalliokosiki. Kalle Kämäräinen. Uuno Hannulla.
1701: Ka:apro Huittinen. Eina:ri &rvetti. S. Salo.
1702: S. S. Aittoniemi. Antti K~onen. Antti Halonen.
1703: AW!>eli Brander. Yrjö H. &esti. Vilho Va.llas.
1704: K. J. Ellilä. Eino Rytinki. Toivo Ikonen.
1705: Heikki VebikaJoj.a. Yrjö Hautala. Lauri K.aija1Ja:inen.
1706: J. Eri. Pilppula. J. Takala. Emil: Jut:illa.
1707: Jooseppi .KaurallieJl. P. V. Heikkinen. Matti Miikki.
1708: Vi'ljo Venho. J. Koivisto. Lauri A. Sariola.
1709: K. A. Lohi. L. 0. Hirvenmlo. Tilda Löthman.
1710: E. Tukia. Vihtori Vesrllerinen. A'D:Sh. Alesta.lo.
1711: Väinö Kaasalamen. Matti Pitkä.ll!en. Kusti Arffman.
1712: Alpo 0. Luostarinen. Janne Xoivuranta. Kwrurlo Hänninen.
1713: Juho Pl3iksujalka. E. M. Tarlcltanen. Sigrid Oulalsmaa.
1714: 23
1715:
1716: 1,7. - Lak. al. N:o 7.
1717:
1718:
1719:
1720:
1721: Annala, V., y . .m.: Ehdotukset laeiksi Helsingin yliopiston
1722: järjestysmuodon perusteista annetun lain sekä sen voi-
1723: maanpanoa koskevan lain eräiden pykälien muuttami-
1724: sesta.
1725:
1726:
1727: E d u s k u n n a 11 e.
1728:
1729: Huhtikuun 10 p :nä 1923. hyväksyi edus- siis ainoastaan kuutena ensimmäisenä eli
1730: kunta ja heinäkuun 14 p :nä 1923 vahvisti lain toteuttamisvuosina, vaan jatkuvasti
1731: tasavallan presidentti voimassaolevan lain v :n 1929 jälkeenkin, on käynyt selvästi ja
1732: Helsingin yliopiston järjestysmuodon pe- eittämättömästi ilmi, että tämä laki ei ole
1733: rusteista. Tämä laki määrää suomen~ ja vastannut edes sitä tarkoitusta, joka sille
1734: ruotsinkielisen opetuksen suhteesta toi- olisi alunperin pitänyt vähintäin asettaa,
1735: siinsa, että kaikkiaan viidessätoista ai- nimittäin taata suomalaisille ylioppilaille
1736: neessa tulee olla kaksi rinnakkaista profes- mahdollisuus saada välttämättömin yli-
1737: sorinvirkaa, joista toisen haltijan tulee opisto-opetuksensa täysin suomenkielisenä.
1738: luennoida suomeksi, toisen ruotsiksi; että Tämän osoittaa jo edellämainittu eduskun-
1739: vakinaisten ja kiinteiden ylimääräisten nan toimenpide, jonka kautta suomenkieli-
1740: professorinviran haltijain pitämien suomen- sen opetuksen laajentamiseksi on täytynyt
1741: ja ruotsinkielisten luentojen lukumäärä- myöntää lain täydellisen toteuttamisen jäl-
1742: suhteen on vastattava suomen- ja ruotsin- keen ylimääräisiä määrärahoja. Mutta tä-
1743: kielisten opiskelijain lukumääräsuhdetta mäkään sinänsä kannatettava toimenpide
1744: kussakin tiedekunnassa; että henkilökoh- ei ole saanut sitä tyytymättömyyttä hälve-
1745: taiset ylimääräiset professorit, apulaiset ja nemaan, joka ylioppilaspiireistä lähte-
1746: dosentit saavat itse määrätä opetuskie- neenä ja yhä yleisempänä ja voimakkaam-
1747: lensä; että alkeisopetus on, ellei toiskielis- pana on kohdistunut yliopistolain suuriin
1748: ten opiskelijain lukumäärä ole kovin vä- heikkouksiin. Samalla kertaa kuin suoma-
1749: häinen, annettava erikseen molemmilla kie- lainen ylioppilasnuoriso on valtavan yksi-
1750: lillä; ja että henkilökohtaisessa opetuk- mielisenä ja ponnekkaasti monien vuosien
1751: sessa ja tutkinnoissa on käytettävä oppi- aikana vaatinut yliopiston täydellistä suo-
1752: laan kieltä. Vuodesta 1929 on eduskunta malaistamista, on vuodesta 1928 lähtien yli-
1753: hallituksen ehdotuksen mukaisesti myöntä- opistoviranomaisten taholla ja vuodesta
1754: nyt määrärahan ylimääräisen opetuksen 1931 valtioneuvostossa ollut vireillä yli-
1755: järjestämiseksi sellaisissa pakollisissa tut- opiston kieliolojen uudelleen järjestely
1756: kintoaineissa, joissa ei ole vielä vuoden siinä mielessä, että jatkuvan kaksikieli-
1757: 1923 yliopistolain täydellisen toteuttami- syyden pohjalla löydettäisiin uusi nykyistä
1758: sen, siis vuoden 1929, jälkeenkään ollut parempi järjestelmä.
1759: suomenkielistä opetusta saatavissa. Ennenkuin voimme lähteä vetämään ny-
1760: Niiden kymmenen vuoden aikana, jotka kyisestä tilanteesta niitä johtopäätöksiä ja.
1761: ylläselostettu laki on ollut voimassa, eikä ehdotuksia, jotka mielestämme ovat tar-
1762: 24 1,7. - Helsingin y]io,piston järjestysmuodon perusteitten muuttaminen.
1763:
1764: peen yliopistokysymyksen ratkaisemiseksi aivan eriarvoiseen asemaan ruotsinkielisten
1765: lainsäädäntötietä suomalaisen kansanainek- eduksi. On tapauksia, joissa su,omalaisella
1766: sen ja korkeamman suomalaisen sivistyk- professorilla on kymmenen kertaa enemmän
1767: sen tulevaisuuden vaatimuksia tyydyttä- oppilaita kuin vastaavalla ruotsalaisella
1768: väksi, on paikallaan muutamalla sanalla rinnakkaisprofessuurin hoitajalla. Samalla
1769: viitata eräisiin heikkouksiin, jotka voi- kertaa kuin edellinen saa uhrata miltei
1770: massa oleva yliopistolaki sisältää. Tällai- koko aikansa liian suuren oppilasjoukon
1771: nen on ennenkaikkea nykyinen rinnakkais- opettamiseen ja tutkintotehtäviin, jälki-
1772: professuurijärjestelmä, joka ei kestä arvos- mäinen voi monin verroin suuremmassa
1773: telua enempaa tieteenharjoituksen kuin määrin, joissakin tapauksissa jokseenkin
1774: opetuksenkaan kannalta katsottuna. On- täysin, omistautua tieteelle. Tällainen suo-
1775: han merkinnyt selvästi epätervettä kehi- malaisen tieteen vahingoksi koituva epä-
1776: tystä se, että samaa oppiainetta on opetta- kohta ei saa jäädä korjaamatta. Mutta li-
1777: nut rinnakkain kaksi professoria, toinen säksi on oppilasjoukon epätasaisesta ja-
1778: suomenkielellä, toinen ruotsinkielellä, sen- kautumisesta seurauksena, että ruotsalaiset
1779: SIJaan, että määrätyt tieteenalat olisi ylioppilaat saavat paljon henkilökohtai-
1780: jaettu näiden professorien kesken tai että semman ja samalla pätevämmän koulutuk-
1781: toinen näistä oll.si saanut antautua tutki- sen, koska ruotsalaisella professorilla on
1782: maan ja opettamaan jotakin aivan uutta, erittäin helppoa ohjata pienempää oppilas-
1783: tieteiden erikoistumisesta syntynyttä tie- joukkoa kunkin taipumusten mukaisesti ja
1784: teenhaaraa. Edellinen asiaintila on epäile- lisäksi löytää siitä sellaiset lahjakkaammat
1785: mättä merkinnyt suuremmassa tai pienem- yksilöt, joilla on edellytyksiä jatkuvasti
1786: mässä määrässä paikallaanpolkemista ver- työskennellä tieteen hyväksi, samaan aikaan
1787: rattuna siihen, mitä jälkimmäisen vaihto- kuin suomalaisen professorin on usein
1788: ehdon kautta olisi voitu aikaansaada. Mei- miltei mahdoton sekä ajan puutteen että
1789: dän toistaiseksi vielä vähävaraiselle ja opetettavien paljouden tähden määrätietoi-
1790: pienelle maallemme tällainen järjestely on sesti tällaista tieteellisesti niin ensiarvoista
1791: sitäkin enemmän merkinnyt voimien, raho- kasvatus- ja opastustyötä harjoittaa. Huo-
1792: jen ja ajan haaskausta ja - ennenkaikkea mautettakoon tässä yhteydessä, että yllä-
1793: - estettä suomalaisen tieteen voimakkaan selostettu epätasaisuus ja siitä johtuvat
1794: kehityksen tiellä. Ulkomaihin verrattuna epäkohdat vallitsevat moniin muihinkin
1795: tämä järjestelmä merkitsee suhteellisesti kuin rinnakkaisprofessuureihin nähden,
1796: huonompia edellytyksiä pysyä mukana johtuen yliopistomme kaksikielisyydestä ja
1797: tieteiden nykyisessä nopeassa kehityksessä. lyöden leimansa sen työskentelyyn kaut-
1798: Ainoastaan silloin, kun opiskelijain luku- taaltaan.
1799: määrä jossain oppiaineessa on näyttäytynyt On vaikea ajatella mitään sellaista yli-
1800: liian suureksi, voi rinnakkaisprofessuuri- opiston järjestysmuotoa, joka perustuisi
1801: järjestelmä olla puolustettavissa. Mutta kaksikielisyyteen ja jonka puitteissa edellä-
1802: tällöinkään ei voida pätevästi puolustaa luetellut suuret ja suomalaisen korkeam-
1803: järjestelmää sen nykyisessä muodossa, man sivistyksen voimakasta kehitystä suu-
1804: nimittäin sellaisena, että kumpikin profes- resti ehkäisevät haitat olisivat poistettavissa.
1805: sori antaa opetuksensa eri kielillä. Tässä Niinpä on voinut selvästi havaita, että ne
1806: tulemme yllämainitun rinnakkaisjärjestel- monet tälle perustalle rakennetut ehdotuk-
1807: män toiseen suureen heikkouteen, joka set, joita viime vuosien aikana on '(yli-
1808: varsin räikeänä esiintyy ja joka asettaa opistoviranomaisten piirissä) laadittu, eivät
1809: sekä erikieliset professorit että oppilaat ole päässeet tyydyttävään tulokseen pyr-
1810: 1,7.. - Annala, V., y. m. 25
1811:
1812: kiessään ratkaisemaan suomen- ja ruotsin- voitavan ylläpitää kaksikielistä yliopistoa.
1813: kielisen opetustyön suhdetta valtionyliopis- Gentin yliopisto Belgiassa oli sellainen,
1814: tbssamme. Ja näin ovatkin tähänastiset mutta sekin oli kaksikielisyydestä johtuvien
1815: kokemukset osoittaneet, ettei ainoa valtion- vaikeuksien vuoksi pakko muutamia vuosia
1816: yliopistomme voi, jos halutaan sen tyydyt- sitten muuttaa yksikieliseksi. - Historial-
1817: tävästi palvelevan suomalaisen sivistyksen listen olosuhteitten vaikutuksesta ja niistä
1818: suuria tehtäviä, jäädä kaksikieliseksi, vaan johtuvan varallisuuden jakaantumisen täh-
1819: että siitä on, kuta pikemmin, sitä parempi, den on maamme ruotsinkielinen väestö siinä
1820: tehtävä puhtaasti yksikielinen, suomalainen asemassa, että se suhteellisesti paljon pa-
1821: korkeakoulu. remmin kuin suomenkielinen pystyy itse
1822: Suomi on ainoa maa maailmassa, jonka suurien sivistysrahastojensa ja jatkuvien
1823: tehtävänä ja velvollisuutena on suomen- lahjoitusten turvin, ilman valtion tukea,
1824: kielisen sivistyksen vaaliminen ja kehittä- vaalimaan ja kehittämään omakielistä kult-
1825: minen. Kun se aineellinen tuki, jonka val- tuuriaan. Ei myöskään voida olla tässä
1826: tio köyhissä oloissamme voi antaa korkeim- asiassa ottamatta huomioon sitä etua, joka
1827: malle tieteelliselle sivistykselle, on sangen ruotsinkielisillämme on saadessaan omalla
1828: rajoitettu, on sitä tärkeämpää, että se kes- kielellään vapaasti käyttää hyödykseen
1829: kitetään ja käytetään yksinomaan suomen- koko sitä kulttuuripääomaa, minkä Ruotsin
1830: kielisen sivistyksen hyväksi. Ellei näin kansan sivistys kirjallisuuksineen ja muine
1831: tapahdu, huolehtii Suomen valtio huonosti kulttuurituotteineen sille tarjoaa. Ruotsin-
1832: tästä historiallisesta erikoistehtävästään, kielisen korkeamman sivistyksen kehitty-
1833: jonka täyttämisessä sillä on sekä kansamme misestä pitää huolta Ruotsin neljä yliopis-
1834: tulevaisuuden nimessä että koko länsimai- toa sekä Suomessa Åbo akademi, ja silloin
1835: sen sivistyksen etuvartijana suunnaton täytyy Suomella olla oikeus tehdä ainoasta
1836: edesvastuu. Emme voi katsoa ruotsinkie- valtionyliopistostaan puhtaasti suomenkieli-
1837: listä vähemmistöä millään tavoin loukatta- nen sivistyslaitos. Ruotsinkielisille ylioppi-
1838: van siinä, että valtio ei edellämainittua laille ei suomenkielisessä valtionyliopistossa
1839: suurta tehtävää täyttäessään voi tukea ai- opiskeluun asetettaisi mitään esteitä, eikä
1840: neellisesti tämän vähemmistön kielellä ta- heille olisi mitään haittaa siitä, että he
1841: pahtuvaa yliopisto-opetusta. Paitsi niitä saisivat opetuksensa kokonaan suomenkie-
1842: suuria vaikeuksia, jotka edellä on osoitettu lellä, jolla he nykyäänkin sen jo saavat suu-
1843: syntyvän kaksikielisestä yliopistosta, sa- rimmaksi osaksi, ja jonka taito heille on
1844: moinkuin siitä, että ei voi ajatellakaan eri- muodostuva yhä tärkeämmäksi.
1845: koisen ruotsinkielisen valtion yliopiston Kuitenkin voitaisiin ajatella, siihen näh-
1846: perustamista, on lisäksi otettava huomioon den että ruotsinkielisten ylioppilaiden jou-
1847: seuraavat seikat. · kossa vielä on jonkin verran sellaisia,
1848: Ei missään muussa maassa niin pienelle jotka eivät täysin hallitse suomenkieltä,
1849: vähemmistölle, kuin ruotsinkielinen väes- ylimenokautta, jonka kuluessa ruotsin-
1850: tömme on, ole valtion toimesta järjestetty kielisestä koulusta ylioppilaaksi tullut saisi
1851: omakielistä yliopisto-opetusta, eikä sitä suorittaa kokeensa, harjoituksensa ja tut-
1852: edes pidetä tarpeellisena yleisesti omaksut- kintonsa ruotsinkielellä. Myöhemmin voi
1853: tujen ja vähemmistön oikeuksia koskevien ilmaantua aihetta esim. ruotsalaisen laki-
1854: kansainliiton ihyvä;ksymien oikeusperiaat- kielen ylimääräisen opetuksen järjestämi-
1855: teitten mukaan. Edelleen ei, lukuunotta- seen. Kun yliopiston vakinaisen opettajan
1856: matta Freiburgin yliopistoa Sveitsissä, jo nykyisten säännösten mukaan tulee osata
1857: tietääksemme missään muualla ole katsottu suomenkieltä, ei opettajakuntaan nähden
1858:
1859: 4
1860: 26 1,7. - He.lsingin yliopiston järjestysmuodon perusteitten muuttaminen.
1861:
1862: tarvita mitään ylimenokautta ja vain se lailla olisi samat kielelliset oikeudet tai
1863: poikkeus, joka ehdotuksemme 21 § :n 2 mo- edes mahdollisuudet kuin suomenkielisillä.
1864: mentissa esiintyy. Mitä taasen tulee val- Kun siis on ilmeistä, että mainittua halli-
1865: tion velvollisuuteen huolehtia ruotsinkieli- tusmuodon pykälän tulkintaa ei voida
1866: sen vähemmistön virkamiestarpeesta, voi yliopisto-opetukseen sovelluttaa ja kun sitä
1867: sen katsoa tulevan täysin täytetyksi silloin, ei millään perusteilla voi väittää edes ny-
1868: kun valtio ruotsalaisalueille lähettää virka- kyisin siihen sovelletun, ei hallitusmuo-
1869: miehiä, jotka täysin hallitsevat ruotsinkie- tomme aseta mitään esteitä yliopiston muo-
1870: len, vaikkapa ovatkin suorittaneet tutkin- dostamiselle täysin suomalaiseksi, ei myös-
1871: tonsa suomalaisessa valtionyliopistossa. kään sille, että valtion varoilla ei ylläpidet-
1872: Että tällaisista virkamiehistä ei tule ole- täisi minkäänlaista ruotsinkielistä yliopisto-
1873: maan puutetta, siitä ovat takeena valtion opetusta.
1874: ylläpitämät ruotsinkieliset oppikoulut. Huomioonotettavana seikkana on tätä
1875: On väitetty, että hallitusmuodon 14 § tärkeää kysymystä ratkaistaessa pidettävä
1876: veivoittaisi valtion kustantamaan ruotsin- myös sitä, että yliopiston suomalaistuminen
1877: kieliselle väestölle yliopisto-opetusta sen aiheuttaa huomattavan valtion varojen
1878: omalla kielellä ,samanlaisten perusteiden'' säästön. Määrärahat suomenkielisen ope-
1879: mukaan kuin suomenkielisillekin. Ensiksi- tuksen lisäämiseksi (Smk. 320,000: -),
1880: kin tämä väite perustuu väärään käsityk- fysiikan peruskurssia varten ruotsinkieli-
1881: seen yliopisto-opetuksesta, jonka tehtävänä sille ylioppilaille (Smk. 24,000:-), poh-
1882: on palvella etukädessä koko valtakunnan joismaiden historian opetusta varten ruot-
1883: tarpeita ja jota on mahdotonta järjestää sinkielisille ylioppilaille (Smk. 8,000 : -),
1884: niin, että erikieliset ylioppilaat voisivat, ruotsinkielisen suullisen esitystaidon ope-
1885: kuten erikieliset kansakoulujen tai oppi- tusta varten (Smk. 12,000:-) ja painatus-
1886: koulujen oppilaat, saada omakielistä ope- kuluja varten (Smk. 15,000:-), joiden
1887: tusta läheskään ,samanlaisten perusteit- yhteissumma on Smk. 379,000: - , voidaan
1888: ten'' mukaisesti. Yliopisto-opetus ei ole ainakin poistaa. Kaikista niistä ehdotuk-
1889: vä est ön sivistystarpeiden tyydyttä- sista, joita on tehty yliopiston kieliolojen
1890: mistä, vaan valtion virkamiestarpeen ja järjestelyksi, on näinollen täydellistä suo-
1891: yksilöiden korkeimman opetuksen tarpeen malaistamista tarkoittava myös taloudelli-
1892: tyydyttämistä tarkoittavaa toimintaa. Sitä- sesti valtiolle kaikkein edullisin.
1893: paitsi olisi hallitusmuodon 14 § ensiksi- Edelläolevin perustein ehdotamme,
1894: mainittua tulkitsemistapaa vastaan jo nyt
1895: täydellisesti rikottu, jos ,samanlaisilla pe- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1896: rusteilla'' tarkoitetaan sitä, että yliopis- vat lakiehdotukset:
1897: tossa ruotsinkielisillä opettajilla ja oppi-
1898:
1899: Laki
1900: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteista 14 päivänä heinäkuuta 1923
1901: annetun lain 18, 21 ja 22 § :n muuttamisesta.
1902: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten Helsingin yliopiston järjestys-
1903: muodon perusteista 14 päivänä heinäkuuta 1923 annetun lain 18, 21 ja 22 § näin
1904: kuuluviksi:
1905: 18 §. tus siitä, mitä opetusalaa sellaisen viran on
1906: Vaihtuvan professorinviran tultua avoi- edustettava viran uuden haltijan aikana, ja
1907: meksi on suuren konsistorin tehtävä ehdo- voi konsistori myös ehdottaa viran määrää-
1908: I,7. - AnuaJa, V., y. m. 27
1909:
1910: mistä kiinteäksi. Kun valtioneuvosto on Kuitenkin saakoon tämän lain voimaan-
1911: asian ratkaissut, meneteltäköön viran täyt- tullessa virassa oleva henkilökohtainen yli-
1912: tämisessä, niin kuin 17 §: ssä on säädetty. määräinen professori käyttää opetuskiele-
1913: nään ruotsia, mikäli yliopiston kansleri
1914: 21 §. tehdystä hakemuksesta siihen suostuu.
1915: Opetus- ja virkakielenä yliopistossa on
1916: suom1. Esitettäessä vierasta kieltä tai
1917: kirjallisuutta tai ulkomaan oloja saatakoon 22 §.
1918: opetuskielenä käyttää asianomaisen maan Joka lukuvuodeksi tulee pienen konsisto-
1919: kieltä, niin myös erivapautuksen nojalla, rin tiedekuntain esityksestä valmistaa ja
1920: milloin opetusta antaa ulkomaalainen opet- kanslerin vahvistettavaksi esittää opetus-
1921: taja, joka on määrätty, joko tilapäisesti tai suunnitelma.
1922: hallitusmuodon 84 § :n mukaan vakinai- Tämä laki tulee voimaan tammikuun 1
1923: sesti, olemaan opettajana yliopistossa. päivänä 1935.
1924:
1925:
1926:
1927:
1928: Laki
1929: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteita koskevan lain voimaanpanosta 14
1930: päivänä heinäkuuta 1923 annetun lain 3, 4, 5 ja 7 § :n kumoamisesta sekä 6 § :n
1931: muuttamisesta.
1932:
1933: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan täten Helsingin yliopiston järjestys-
1934: muodon perusteita koskevan lain voimaanpanosta 14 päivänä heinäkuuta 1923 anne-
1935: tun lain 3, 4, 5 ja 7 § sekä muutetaan saman lain 6 § näin kuuluvaksi:
1936:
1937: 6 §. kuuta 1922 valtion virkamiehiltä vaaditta-
1938: Pääsemistä varten yliopiston opettajan vasta kielitaidosta annetun lain 5 § :n 1 ja
1939: virkaan vaaditaan, että virkaan pyrkivä 3 kohdassa sanotaan.
1940: täydellisesti hallitsee suomenkieltä. Tämä laki tulee voimaan tammikuun 1
1941: Erivapauden tai lievennyksen myöntä- päivänä 1935.
1942: misestä on voimassa mitä 1 päivänä kesä-
1943:
1944:
1945: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1933.
1946:
1947: Vilho Annala. Yrjö Schildt.
1948: R. Ala-Kulju. Elias Simojoki.
1949: S. Honkala. Arne Somersalo.
1950: K. R. Kares. Bruno A. Sundström.
1951: Yrjö Kivenoja. L. P. Tapaninen.
1952: Iisakki Nikkola. E. A. Tuomivaara.
1953: Hilja Riipinen. J. V. Wainio.
1954: 28
1955:
1956: I,s. - Lak. al. N :o 8.
1957:
1958:
1959:
1960:
1961: Annala, V., y. m.: Ehdotus laiksi ulkomaalaisen ottami-
1962: sesta Suomen kansalaiseksi annetun lain muuttamisesta.
1963:
1964:
1965: E d u s k u n n a ll e.
1966:
1967: .Suomessa oleskelee nykyään noin 9,000 että halua. Sensijaan suurin osa heistä
1968: kansallisuudeltaan suomalaista, Karjalasta toimii metsä-, saha- ja lastaustöissä siten
1969: tai Inkeristä kotoisin olevaa henkilöä, jotka osaltaan vaikeuttaen omien kansalaisten
1970: joko ovat epäonnistuneiden vapaustaistelu- työnsaantia.
1971: yritystensä jälkeen etsineet turvaa maas- 2. Pakolaisten oikeudet kuntien jäseninä
1972: tamme tai tänne paenneet kotipaikoillaan käyttää kunnan varoilla, joita hekin vero-
1973: vallitsevaa yhteiskunnallista, taloudellista velvollisina kartuttavat, ylläpidettyjä lai-
1974: ja kansallista sortoa, ja nyt nauttivat maas- toksia, kuten kouluja, sairaaloita, köyhäin-
1975: samme turvapaikkaoikeutta. hoitoa, työnvälitystä ja varatöitä, ovat
1976: Pakolaisten pääosan ennen vuotta 1923 olleet joko laissa ja asetuksissa epäselvästi
1977: maahan saapuessa odotettiin heidän oles- määritellyt, mistä on johtunut ristiriitaista
1978: kelunsa täällä jäävän lyhytaikaiseksi, minkä tulkintaa, tahi selvästi säädetyt heiltä
1979: takia sekä valtio että yksityiset asianhar- puuttuviksi.
1980: rastajat tyytyivät järjestämään heidän Kouluihin ja köyhäinhoitoon nähden on
1981: olonsa taloudellisten avustusten ja muiden tässä aikaansaatu parannuksia, mutta yhä-
1982: väliaikaisluontoisten järjestelyjen puit- kin on epäselvyyttä olemassa ja oikeus-
1983: teissa. Kun olosuhteet Venäjällä yhäkin käytäntö vakiintumatonta.
1984: ovat sellaiset, ettei pakolaisten palaaminen Koska helpotuksen saaminen pakolaisten
1985: kotipaikoilleen ole mahdollista, ja kun suo- asemaan kaikissa näissä suhteissa on ilmei-
1986: ranaista avustustoimintaa ei ole voitu eikä sesti vaikeata eikä kaikissa kohdin Suomen
1987: voida alkuvuosien mitassa harjoittaa, on kannalta suotavaakaan, on ainoa tehokas
1988: suurin osa pakolaisista joutunut hankki- keino heidän asemansa helpottamiseen Suo-
1989: maan toimeentulonsa niissä olosuhteissa, men kansalaisoikeuksien myöntäminen
1990: jotka voimassaolevat säädökset ulkomaa- heille.
1991: laisten oikeuksista luovat. Pakolaisten omalta kannalta Suomen kan-
1992: Pakolaisten toimeentuloa ja asemaa vai- salaiseksi hakeutuminen on taloudellisesti
1993: keuttavat olosuhteet pääasiassa seuraavissa paras ratkaisu, kun heidän oleskelunsa
1994: kohdissa: 1Suomessa on muodostunut pitkäaikaiseksi
1995: 1. Pakolainen ei ole oikeutettu .Suomessa ja tulee todennäköisesti jatkumaan epä-
1996: omistamaan kiinteistöjä, - siis viljelemään maaraisen ajan. Periaatteellisestikaan ei
1997: omaa maata -, harjoittamaan kauppaa ja sille ole mitään estettä, koskapa sekä Kar-
1998: erinäisiä muita elinkeinoja, joihin ammat- jalan että Inkerin pakolaiset ovat kansal-
1999: teihin suurimmalla osalla heistä olisi sekä lisuudeltaan suomalaisia, heidän äidinkie-
2000: edellytyksiä entisen toimintansa perusteella lensä on suomi tai suomelle läheinen, hei-
2001: I,s. - Annala, V., y. m. 29
2002:
2003: dän sivistyskielensä suomi ja heidän uskon- pystyvät jatkuvasti elättämään itsensä,
2004: tunnustuksensa Suomen joko luterilaisen eikä, kuten edellä jo on osoitettu, ole ·.Suo-
2005: tai kreikkalaiskatolisen kirkon tunnustus. men kannalta suotavaa sen takia kieltää
2006: Suomen kannalta ei myöskään voi olla heiltä kansalaisuutta. !Sen takia esitämme
2007: mitään taloudellista eikä periaatteellista lakia muutettavaksi niin etteivät 1 §:n 2
2008: estettä kaikkien sitä haluavien puhdas- ja 3 kohdan määräykset koskisi Karjalan
2009: maineisten ja poliittisesti luotettavien Kar- ja Inkerin pakolaisia.
2010: jalan ja Inkerin pakolaisten ottamiselle Käytännössä on esiintynyt tapauksia,
2011: Suomen kansalaisiksi. Koska heiltä talou- että Karjalan tai Inkerin pakolainen, men-
2012: delliseen hätään joutuneinakaan ei voida tyään naimisiin Suomen kansalaisen naisen
2013: kieltää turvapaikkaoikeutta ja karkoittaa kanssa, joka näissä olosuhteissa siis on jää-
2014: heitä maasta, vaan heitä joka tapauksessa nyt Suomen kansalaiseksi, on kuollut. 'Täl-
2015: on huollettava, on 1Suomelle edullisempaa löin eivät heidän alaikäiset lapsensa ole
2016: myöntää heille Suomen kansalaisuudesta voineet päästä Suomen kansalaisiksi, koska
2017: johtuvat paremmat edellytykset päästä ta- heidän äitinsä tai kukaan muukaan huolta-
2018: loudellisesti jaloilleen ja huoltaa niitä jansa ei ole ollut oikeutettu sitä heidän
2019: heistä, jotka siinä sittenkään eivät onnistu, puolestaan anomaan. Tämän ilmeisen epä-
2020: kuten muitakin .Suomen kansalaisia. Pe- kohdan esitämme poistettavaksi lisäyksellä
2021: riaatteen kannalta on katsottava, ettei kan- lain 2 § :ään.
2022: sallisuudeltaan suomalaisen henkilön ja hä- Lain 1 §m 3 kohdan tullessa Karjalan
2023: nen sukunsa kotipaikan sijaitseminen histo- ja Inkerin pakolaisiin nähden soveltumatto-
2024: riallisista olosuhteista johtuvan valtakun- maksi on aiheetonta viivyttää heidän hake-
2025: nanrajan toisella puolen saisi vaikeuttaa mustensa käsittelyä hankkimalla lain 4
2026: hänen elinehtojaan 'Suomessa. Erikoisen § :ssä säädetyn iausunnon. Koska valtio-
2027: siveellisen velvoituksen Suomelle Karjalan neuvosto voi asianomaiselta maassa asuvia
2028: ja Inkerin pakolaisia kohtaan aiheuttaa se, ulkomaalaisia valvovalta viranomaiselta
2029: että heidän pakolaisuutensa suurelta osalta saada tiedon hakijan maineesta ja poliitti-
2030: johtuu olosuhteista, jotka ovat vastoin sesta luotettavaisuudesta, esitämme lakia
2031: Suomen Venäjän kanssa 'Tartossa tekemän muutettavaksi niin, ettei 4 §.:ää olisi sovel-
2032: rauhansopimuksen henkeä ja määräyksiä, lettava !Karjalan ja Inkerin pakolaisiin.
2033: joiden tarkkaa noudattamista 1Suomi ei ole Esimerkkinä siitä, miten muut valtiot
2034: katsonut olevansa tilaisuudessa valvomaan. suhtautuvat heimopaliolaisiinsa, mainitta-
2035: Esteenä pakolaisten laajemmalle ottami- koon seuraavaa.
2036: selle Suomen kansalaisiksi ovat voimassa- Tshekkoslovakiassa on noin 20,000 hei-
2037: olevan lain 1 §:n 2 ja 3 kohdan määräyk- mopakolaista, venäläisiä ja ukrainalaisia.
2038: set, että hakijan on ollut asuttava maassa Pakolaisilla on oikeus harjoittaa kauppaa
2039: yhtäjaksoisesti 5 vuotta sekä pystyttävä ja muita elinkeinoja samoilla ehdoilla kuin
2040: elättämään itsensä ja perheensä. .Edellisen maan omilla kansalaisilla. rSamoin heillä
2041: ehdon täyttävät tosin jo nyt useimmat pa- on oikeus omistaa maata ja kiinteistöjä.
2042: kolaiset, mutta vuosittain saapuu useita Pakolaisten lapset voivat maksutta opis-
2043: uusia pakolaisia, joiden mahdollisuuksia kella maan kaikissa oppilaitoksissa. iSitä-
2044: päästä taloudellisesti jaloilleen tämä mää- paitsi heitä varten on perustettu useita
2045: räys kohtuuttomasti rajoittaa. Nykyisissä erillisiä kouluja kuten kaksi venäjänkielistä
2046: olosuhteissa, ollessaan kokonaan palkka- lyseota, kaksi ukrainankielistä keskikoulua,
2047: tuloista riippuvaisia, pakolaisten on usein useita ammattikouluja sekä yksi venäjän-
2048: vaikea riittävän sitovasti osoittaa, että he kielinen yliopisto. Lukukausimaksua oppi-
2049: 30 I,s. - Ulkomaalaisen ottaminen Suomen kansalaiseksi.
2050:
2051: lailta ei kanneta. Pakolaisylioppilaille jae- kän ilmoittautumisen perusteella heti maa-
2052: taan valtion puolesta avustusta. han tultuaan otetaan 'Turkin kansalaisiksi
2053: Bulgariassa on v. 192!9 julkaistu laki, ja suodaan heille, samoinkuin niille, jotka
2054: jonka nojalla kaikki venäläiset pakolaiset, eivät halua tätä oikeutta käyttää, esim.
2055: jotka ovat saapuneet maahan ennen tam- opetuksen saamisessa erikoisia etuja, joita
2056: mikuun 1 p:ää 19,29, voidaan ilman muuta muut kansalaiset eivät nauti.
2057: merkitä maan kansalaisiksi 3 % dollarin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2058: maksua vastaan.
2059: Turkin voimassaolevan lain mukaan että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2060: kaikki tu:r'kkilaistatarilaisiin ~ansoihin kuu- van lakiehdotuksen:
2061: luvat, Venäjältä saapuvat pakolaiset pel-
2062:
2063:
2064:
2065:
2066: Laki
2067: ulkomaalaisen ottMnisesta Suomen kansalaiseksi helmikuun 20 päivänä 1920 anne-
2068: tun lain muuttamisesta.
2069:
2070: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan helmikuun 20 päivänä 1920 ulkomaa-
2071: laisen ottamisesta Suomen kansalaiseksi annetun lain 1, 2 ja 4 § näin kuuluviksi:
2072:
2073: 1 §. 2 §.
2074: Ulkomaalainen voidaan hakemuksesta ot- Ulkomaalaisen vaimo sekä hänen alaikäi-
2075: taa Suomen kansalaiseksi, jos hän 1) on set lapsensa, jotka hänen kanssaan ovat
2076: puhdasmaineinen; 2 lähinnä edelliset viisi
2077: 1
2078: ) muuttaneet valtakuntaan tahi ovat täällä
2079: vuotta on keskeytymättä asunut Suomessa; syntyneet, tulevat ilman muuta osallisiksi
2080: 3) kykenee elättämään itsensä ja perheensä; hänelle myönnetystä Suomen kansalais-
2081: sekä 4) on vapaa tahi sen kautta, että hä- oikeudesta.
2082: net otetaan Suomen kansalaiseksi, tulee va- Jos 1 § :n 4 momentissa mainitut ehdot
2083: paaksi kansalaisvelvollisuuksistaan toisessa täyttävä ulkomaalainen, mentyään naimi-
2084: maassa. siin Suomen kansalaiseksi jääneen naisen
2085: Henkilölle, joka ennen on ollut ,Suomen kanssa, on kuollut, on vaimolla oikeus hei-
2086: kansalainen, voidaan myöntää kansalaisoi- dän alaikäisten lastensa puolesta anoa hei-
2087: keus, vaikkei hän olekaan asunut Suomessa dän ottamistaan .Suomen kansalaisiksi ja on
2088: 2 kohdassa mainittua aikaa. heihin voimassa, mitä mainitussa kohdassa
2089: Milloin erinomaisia syitä on, voidaan ul- on säädetty.
2090: komaalaiselle muutoinkin myöntää kansa-
2091: laisoikeus 2 ja 4 kohdassa mainittujen ehto- 4 §.
2092: jen estämättä. Ennenkuin täällä asuvan ulkomaalaisen
2093: Kansalaisoikeus voidaan tämän pykälän hakemus päästä Suomen kansalaiseksi rat-
2094: 2 ja 3 kohdassa mainittujen ehtojen estä- kaistaan, on asianomaiselta kunnalta tahi
2095: mättä myöntää kansallisuudeltaan suomalai- asianomaisilta 'kunnilta vaadittava lausunto
2096: selle, Suomessa turvapaikkaoikeutta nautti- siitä, miten hakija on käyttäytynyt, kyke-
2097: valle ulkomaalaiselle. neekö hän elättämään itsensä ja perheensä
2098: l,s. - Annala, V., y. m. 31
2099:
2100: sekä katsotaanko näihin ja muihin seikkoi- Tämä ei kuitenkaan ole voimassa hake-
2101: hin nähden suotavaksi, että hakemukseen mukseen nähden, johon 1 §:n 4 momenttia
2102: suostutaan. on sovellettava.
2103:
2104:
2105: Helsingissä, syyskuun 12 päivänä 1933.
2106:
2107: Vilho Annala. Yrjö Schildt.
2108: R. Ala-Kulju. Elias Simojoki.
2109: S. Honkala. Arne Somersalo.
2110: K. R. Kares. Bruno A. Sundström.
2111: Yrjö Kivenoja. L. P. Tapaninen.
2112: Iisakki Nikkola. E. A. Tuomivaara.
2113: Hilja Riipinen. J. V. Wainio.
2114: 32
2115:
2116: 1,9. - Lak. al. N :o 11.
2117:
2118:
2119:
2120:
2121: Kivioja: Ehdotus laiksi neuvoa-antavan kansanäänestyksen
2122: toimeenpanemisesta koron säännöstelyn selvittämiseksi.
2123:
2124:
2125: E .d u Sl ,k u u n a l iJ: e.
2126:
2127: [I\oron lailla säännöstely on aina ja kaik- kaisimmaksi keinoksi. Kun koron lailla
2128: kialla osoittautunut sangen vaikeaksi ja säännöstely meillä, eduskunnan toiv:omus-
2129: riitaiseksi. Hallituksen 1931 vuoden valtio- ponnesta huolimatta, ei ole lailla ratkaistu
2130: päiville antaman esityksen N:o 89 perus- vielä, ehdotan,
2131: teluissa esitetään, että sellaisten kysymys-
2132: ten selvittämiseen on neuvoa-antava kan- että Eduskunta hyväksyisi näin
2133: sanäänestys osoittautunut tarkoituksen mu- kuuluvan lakiehdotuksen:
2134:
2135:
2136:
2137: Laki
2138: neuv:oa-ant:ruvan kansa:n:äänestyk:s,en :toimeenpa,nemisesta koron säännöstelyn
2139: selvit:tämis,eks!i..
2140:
2141: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
2142:
2143: 1 §. 4 §.
2144: Vuonna 1'933 marraskuun 30 p:nä pan- Äänestyslipussa esitetään vastattavaksi
2145: naan koron säännöstelyn selvittämiseksi toi- johonkin seuraavista kolmesta kysymyk-
2146: meen yleinen neuvoa-antava kansanäänes- sestä:
2147: tys. 1) onko korko jätettävä lailla säännöste-
2148: lemättä;
2149: 2 §. 2.) onko korko maatalouden veloista lailla
2150: Oikeutettu äänestämään on jokainen Suo- säännösteltävä;
2151: men kansalainen, jonka nimi oli tänä 3) onko kaikkien velkojen korko lailla
2152: vuonna edustajanvaaleissa käytetyssä vaali- säännösteltävä.
2153: luettelossa. Äänestys suoritetaan merkitsemällä viiva
2154: siihen äänestyslipun neliöön, jossa esitet-
2155: 3 §. tyyn kysymykseen äänestäjä tahtoo vastata
2156: Koko maa pidetään yhtenä vaalipiirinä, myönteisesti.
2157: jonka keskuslautakuntana toimii Uuden-
2158: maan läänin vaalipiirin keskuslautakunta; 5 §.
2159: äänestyslautakuntina toimivat vaalilauta- Äänestyksen tuloksen keskuslautakunta
2160: kunnat. laskee äänestysalueittain, kunnittain ja
2161: 1,9. - Kivioja y. m. 33
2162:
2163: vaalipiireittäin, minkä jälkeen tulokset yh- sekä äänestysvapauden häiritsemisestä ol-
2164: distetään. Sittenkun lopullinen tulos on koon tämän lain ohella soveltuvin kohdin
2165: vahvistettu, ilmoitetaan se valtioneuvostolle. voimassa, mitä edustajanvaaleista on sää-
2166: detty.
2167: 6 ~. 7 §.
2168: Kansanäänestyksen toimeenpanosta, tu- 'Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
2169: losten laskemisesta, lippujen hylkäämisestä täntöönpanosta voidaan antaa asetuksella.
2170:
2171:
2172: Helsingissä syyskuun 12 p:nä 1933.
2173:
2174: Vilho H. Kivioja.
2175:
2176:
2177:
2178:
2179: 5
2180: 34
2181:
2182: I,1o. - Lak. al. N :o 34,
2183:
2184:
2185:
2186:
2187: Ryömä: Ehdotus laiksi Helsingin yliopiston jät·jestysmuo-
2188: don perusteista annetun lain 30 §:n muuttamisesta.
2189:
2190:
2191: E d u s k u n n a ll c.
2192:
2193: Helsingin yliopiston järjestysmuodon pe- senet ovat lisäksi suoranaisesti pakotettuja
2194: rusteista 14 päivänä heinäkuuta 1923 anne,.. ottamaan osaa eräänlaisiin kursseihin,
2195: tun lain 30 §:ssä säädetään: ,Opiskeleva joita järjestetään propagandan harjoitta-
2196: nuoriso muodostaa itsehallintoon oikeutetun miseksi sanotunlaisten aatteiden hyväksi.
2197: ylioppilaskunnan ja jakaantuu osakuntiin, Kiun ylioppilaskunnalla ja osakunnilla
2198: joilla on oikeus itsehallintoon sekä kurin- vielä on verraten laaja verotusoikeus
2199: pitoon jäseniinsä nähden, niinkuin siitä jäseniinsä nähden, ne voivat enemmistö-
2200: erikseen säädetään''. Tällä säännöksellä päätöksillä verottaa jäseniään kaikenlaisiin
2201: on ollut oikeutensa aikaisemmin, jolloin tarkoituksiin, jotka jäsenvähemmistölle voi-
2202: ylioppilaiden luku oli nykyistä pienempi vat olla varsin vieraita, m. m. julkaisevat
2203: ja jolloin ylioppilasjärjestöjen harrastukset aikakauslehtiä, joissa vain parjataan toisin-
2204: suuntautuivat pääasiallisesti lY:lioppilaiden ajattelevia y. m. s.
2205: keskinäiseen toverielämään tai sitten yh- Nykyisissä oloissa olisi asianmukaisinta,
2206: teisiin kotimaakuntaa koskeviin harrastuk- että opis'keieva ylioppilasnuoriso voiSI
2207: siin, kuten kansanvalistustyöhön siellä. itse vapaasti päättää, minkälaisiin ylioppi-
2208: Nykyään ylioppilaskunta on jo siksi suuri, lasjärjestöihin se haluaa kuulua, olivatpa
2209: ettei se yhdistävänä toveripiirinä eri maa- nämä maakunnallisia, tiedekuntiin perustu-
2210: kunnista kotoisin olevien ylioppilaiden via tai poliittisia, vai haluaako se olla
2211: kesken enää vähääkään vastaa tarkoitus- kuulumatta mihinkään sellaisiin. On jo
2212: taan. Ylioppilaskuntaa ja osakuntia hallit- aika poistaa se pakkopaita, joka yliopis-
2213: see sitäpaitsi jäsenenemmistöjen kautta tossa opiskelevaa, usein jo täysi-ikäistä
2214: eräs kansanvallalle ja nykyiselle parla- nuorisoa nykyään pakollisen järjestöihin
2215: menttaariselle valtiojärjestelmälle viha- kuulumisen muodossa kahlehtii, ja päästää
2216: mielinen ylioppilasyhdistys, joka, lukuun- se osalliseksi todellisesta yliopistollisesta
2217: ottamatta kiihkosuomalaista agitationia yli- vapaudesta, josta niin usein juhlakielessä
2218: opiston kielioloihin nähden, toimii yliopis- puhutaan.
2219: ton ulkopuolelle kuuluvien sisä- ja ulko- Esitetyillä perusteilla ehdotan kunnioit-
2220: poliittisten kysymysten ajamiseksi, samalla taen,
2221: harjoittaen äärimmäistä terroria toisin- että Eduskunta päättäisi hyväksyä
2222: ajattelevia jäseniä vastaan. Osakuntien jä- seuraavan lakiehdotuksen:
2223: 1,10. - Ryömä. 35
2224:
2225:
2226: Laki
2227: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteista 14 päivänä heinäkuuta 1923 anne-
2228: tun lain 30 § :n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
2229:
2230: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään, että Helsingin yliopiston järjestys-
2231: muodon perusteista 14 päivänä heinäkuuta 19 23 annetun lain 30 § muutetaan näin
2232: 1
2233:
2234:
2235: kuuluvaksi:
2236:
2237: 30 §.
2238: Opiskelevaa nuorisoa ei voida velvoittaa
2239: kuulumaan ylioppilaskuntaan, osakuntaan
2240: tai mihinkään muuhun järjestöön.
2241:
2242:
2243: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1933.
2244: Hannes Ryömä.
2245: 36
2246:
2247: 1,11. - Toiv. al. N :o 1.
2248:
2249:
2250:
2251:
2252: Toivola y. m.: Presidentin vaalia koskevien perustuslain
2253: säännösten mu-uttamisesta.
2254:
2255:
2256: s
2257: E d u k u n n a ll e.
2258:
2259: Kun Suomen hallitusmuoto oli eduskun- kentui tämä uusi hallituksen esitys monar-
2260: nassa käsittelyn alaisena, tehtiin presiden- kistiselle periaatteelle. Uuden ehdotuksen
2261: tin vaalitapaan nähden käsittelyn eri vai- ensimmäisessä pykälässä sanottiin: ,Suomi
2262: heissa erilaisia ehdotuksia. Vuoden 1917 on täysivaltainen, perustuslaillinen kunin-
2263: toisille valtiopäiville jätetyssä hallituksen gaskunta. Kuninkuus on perinnöllinen sen
2264: esityksessä (18 '§) sanottiin presidentin mukaan kuin erityisessä perustuslaissa sää-
2265: vaalista: detään.'' Tälle monarkistiselle kannalle
2266: , Tasavallan presidentin valitsee Suomen asettui silloisen vajalukuisen eduskunnan
2267: kansa välittömillä vaaleilla kuudeksi vuo- enemmistö. Perustuslakivaliokunnan mie-
2268: deksi. Vaalioikeus on niissä jokaisella, joka tintöön liittyvässä tasavaltalaisten vasta-
2269: on oikeutettu ottamaan osaa edustajan- lauseessa tavataan ehdotus presidentin
2270: vaaleihin. Kaikilla on yhtäläinen äänioi- vaalin toimittamisesta välillisillä vaaleilla.
2271: keus ja kukin äänestää yhtä ehdokasta. Vaalia koskeva ehdotuksen kohta kuului
2272: ,Vaali toimitetaan 15 ja 16 päivänä tam- seuraavasti:
2273: mikuuta siinä järjestyksessä, kuin erityi- , Tasavallan presidentin valitsee Suomen
2274: sessä laissa säädetään. Se, joka silloin saa kansa aina kuudeksi vuodeksi.
2275: enemmän kuin puolet kaikista annetuista ,Kun presidentti on valittava, valitaan
2276: äänistä, on valittu. Jollei kukaan saa niin ensin kolmesataa valitsijamiestä. Vaalikau-
2277: suurta äänimäärää, toimitetaan helmikuun desta sekä vaalikelpoisuudesta sellaisessa
2278: 15 ja 16 päivänä uusi vaali, jossa kukin vaalissa sekä, soveltuvilta kohdin, vaalin
2279: äänioikeutettu äänestää yhtä niistä kol- tavasta ja järjestyksestä, on voimassa mitä
2280: mesta, jotka edellisessä vaalissa saivat enim- edustajanvaaleista on säädetty. Älköön kui-
2281: mät äänet, ja se, joka tällöin saa suurim- tenkaan edustajaa valittako valitsijamie-
2282: man äänimäärän, katsotaan valituksi.'' heksi.''
2283: Ensimmäinen eduskunnalle jätetty halli- Tasavaltalaiselle periaatteelle uskollisina
2284: tuksen esitys hallitusmuodoksi sisälsi siis pysyneet edustajat, joita ei oltu voitu tai-
2285: periaatteen, että kansa valitsee tasavallan vuttaa monarkian hyväksymiseen, olivat
2286: presidentin välittömillä vaaleilla. siis presidentin vaalia koskevassa asiassa
2287: Kun eduskunta keväällä 1918 kokoutui luopuneet välittömän vaalin periaatteesta ja
2288: jatkamaan kapinan keskeyttämää työtään, asettuneet välillisten vaalien kannalle. Tälle
2289: antoi silloinen hallitus eduskunnalle uuden kannalle asettumistaan perustelivat vasta-
2290: esityksen hallitusmuodoksi. Siitä huoli- lauseen allekirjoittajat huomauttamalla, että
2291: matta, että eduskunta oli joulukuun 6 p :nä toisintavaali, joka olisi suoritettava siinä
2292: 1917 hyväksynyt periaatteen, jonka mukaan tapauksessa, että kukaan ehdokkaista ei en-
2293: Suomi oli oleva riippumaton tasavalta, ra- simmäisessä vaalissa saavuttaisi ehdotonta
2294: 1,11. - Toivola y. m. 37
2295:
2296: ääntenenemmistöä, tuottaisi hankaluutta. silla vaaleilla valitut 300 valitsijamiestä
2297: Lisäksi sanotaan perusteluissa, ettei olisi presidentin vaalin. Vaali on välillinen,
2298: mahdollista neuvotteluilla valitsijain kesken eikä se sellaisena ole vapaa niistä heikkouk-
2299: saavuttaa mahdollisimman hyvää tulosta. sista, jotka jo edeltäpäin olivat nähtävissä.
2300: Muita näkökohtia ei perusteluissa esitet- Jo perustuslaki'l~omitea jonka vuoden
2301: tykään välillisten vaalien tueksi. 1917 lopulla valmistunut ehdotus hallitus-
2302: Vuoden 1918 ensimmäisten yhtä vähän muodoksi oli pohjana kaikille edellämaini-
2303: kuin toistenkaan valtiopäivien työt eivät tuille hallitusmuotoehdotuksille, oli sattu-
2304: johtaneet valtionpäämiestä koskevaa kysy- vasti arvostellut välillistä vaalitapaa lausu-
2305: mystä ratkaisuun. Mainitun vuoden toiset malla 7 :nnen mietintönsä perusteluissa
2306: valtiopäivät päättivät tosin 64 äänellä 41 seuraavaa: ,Harkitessaan, mitä tapaa Suo-
2307: vastaan toimittaa kuninkaan vaalin, vaikka men tasavallan presidentin vaalissa olisi
2308: monarkistiselle periaatteelle rakennettua noudatettava, on komitean mielestä presi-
2309: hallitusmuotoa ei ollut eduskunnassa hy- dentin asemalle ja arvovallalle olennaisesti
2310: väksytty, mutta samana päivänä suori- tärkeää, että kansa välittömästi valitsee
2311: tettu vaali osoittautui vähäistä myöhemmin presidentin, koska semmoisella vaalitavalla
2312: harha-askeleeksi, jolle sekä kansainväliset kansan tahto tulee ilmi varmemmin kuin
2313: tapahtumat että täysilukuinen eduskunta valitsijamiesten toimittamassa vaalissa. En-
2314: antoivat tuomionsa. Vuoden 1919 valtio- sinmainittua vaalitapaa käytettäessä tietää
2315: päivillä antoikin hallitus jälleen uuden esi- vaalioikeutettu, kenelle hän äänensä antaa.
2316: tyksen hallitusmuodoksi ja tässä esityksessä Vaalin tulos on sentähden vähemmässä
2317: esiintyi kolmas presidentin vaalin muoto. määrin puoluejohdon ja muiden syrjävai-
2318: Esityksen 20 §:ssä sanottiin: kuttimien alaisena kuin käytettäessä välilli-
2319: ,Tasavallan presidentin valitsee edus- siä vaaleja, jotka helposti voivat antaa toi-
2320: kunta aina kuudeksi vuodeksi siinä järjes- sen tuloksen, kuin kansan enemmistö olisi
2321: tyksessä, jota eduskunnan puhemiehen vaa- toivonut. Samat syyt ovat sitäkin menet-
2322: lissa on noudatettava. Vaali on toimitet- telyä vastaan, että eduskunta valitsisi pre-
2323: tava helmikuun 15 p :nä sinä vuonna, jona sidentin.''
2324: presidentti astuu toimeensa.'' Se kokemus, mikä presidentin vaalista
2325: Tässä ehdotuksessa, jota perustuslaki- sittemmin on saavutettu, osoittaa perustus-
2326: valiokunta pääpiirteissään kannatti, asetut- lakikomitean olleen oikeassa, kun se asettui
2327: tiin siis välillisten vaalien kannalle, vaikka välillisiä vaaleja vastustamaan. On saatu
2328: erityistä valitsijamieskuntaa ei ehdotuksen todeta, että presidentiksi saattaa tulla vali-
2329: mukaan olisikaan valittu vaalia toimitta- tuksi henkilö, jonka ehdokkuudesta ei ole
2330: maan, vaan olisi eduskunta toiminut valit- edes ollut puhetta valitsijamiehiä valit-
2331: sijamieskuntana. Perustuslakivaliokunnan taessa. On edelleen saatu todeta, että
2332: mietintöön liittyi kuitenkin kolme vasta- valitsijamiehet menettelevät vaalissa niiden
2333: lausetta, joissa ehdotettiin, että presidentin lupausten vastaisesti, joita he ovat valitsi-
2334: vaalin toimittaisi 300 valitsijamiestä. Vaa- joilleen antaneet. Ja on saatu todeta, että
2335: lissa oli noudatettava, soveltuvilta kohdin, valitsijamiesten toimittamaan vaaliin pää-
2336: mitä kansanedustajan vaalista oli säädetty. sevät vaikuttamaan sellaiset syrjävaikutti-
2337: Suuri valiokunta asettui puolestaan näi- metkin, joihin perustuslakikomitea mietin-
2338: den vastalauseiden kannalle, ja eduskunta nössään viittasi. Kansan tahto ei välilli-
2339: hyväksyi suuren valiokunnan kannan. sessä vaalissa saa osakseen sitä kunnioi-
2340: Vuonna 1919 säädetyn ja vahvistetun hal- tusta, jota se ansaitsee ainakin silloin kuin
2341: litusmuodon mukaan toimittavat suhteelli- se on tullut selvästi ilmaistuksi. Kaiken
2342: 38 1,11. - Tasavallan presidentin valitseminen välittömillä vaaleilla.
2343:
2344: tämän lisäksi tulee, että suhteellisuusperi- sen, mikä ei ole mahdollinen, kun valtion-
2345: aatteen noudattaminen sellaisen vaalin yh- päämies valitaan välittömillä vaaleilla.
2346: teydessä, jossa on kysymys vain yhden hen- Niinpä on ilmeistä, että vuonna 1931 toi-
2347: kilön valitsemisesta, on itse tehtävän luon- mitettu presidentin vaali olisi johtanut
2348: non vastainen. Presidenttiä ei voida jakaa kansan enemmistön tahdon mukaiseen tu-
2349: suhteellisesti eri puolueiden tai ryhmä- lokseen, jos suhteellisuusperiaate olisi vaa-
2350: kuntien kesken, vaan on hänet lopuksikin litavassamme täydelleen toteutettu.
2351: valittava enemmistöllä. Ylläolevan perusteella ja jotta presiden-
2352: Monesta maasta saatu kokemus osoittaa tin vaali tulisi vapaaksi niistä vahingolli-
2353: toisaalta, että valitun valtionpäämiehen sista ja presidentin arvovaltaa heikentä-
2354: arvovalta on lujempi ja kiistämättömämpi vistä syrjävaikutteista, jotka saavutetun
2355: niissä maissa, joissa presidentin takana on kokemuksen mukaan siihen nykyisen vaali-
2356: valitsijain, s. o. kansan enemmistö, eikä tavan vallitessa liittyvät, ehdotamme edus-
2357: vain valitsijain tahdosta piittaamattoman kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2358: valitsijamieskunnan enemmistö. Kun suh-
2359: teellinen vaalitapamme lisäksi ei täydelli- että hallitus Eduskunnalle jättäisi
2360: sesti toteuta suhteellisuuttakaan, vaan an- esityksen presidentin vaalia koske-
2361: taa väärän kuvan vaaleissa esiintyneestä vien perustuslain säännösten muut-
2362: kansan tahdosta, saavat syrjävaikuttimet tamisesta niin, että presidentin vaali
2363: ja kulissientakaiset juonittelut, jopa uh- tulisi suoritettavaksi välittömillä
2364: kauksetkin, vaalin lopputulokseen vaikutuk- vaaleilla.
2365:
2366: Helsingissä, syyskuun 14 päivänä 1933.
2367:
2368: Urho Toivola. W. K. Särkkä.
2369: Eljas Erkko. Toivo Tyrni.
2370: Uuno Hannula. E. J. Jatkola.
2371: Bruno Sarlin. Eero Rydman.
2372: Arvo Inkilä.
2373: 39
2374:
2375: 1,12. - Toiv. al. N:o 2.
2376:
2377:
2378:
2379:
2380: Vit'kkunen y. m.: Kansanedustajien lukumäärän vähentä-
2381: misestä.
2382:
2383:
2384: E d u s k u n n a ll e.
2385:
2386: Yhtenä keinona eduskunnan työkykyisyy- lukumäärän vähentäminen tulisi edullisesti
2387: den ja -tehon parantamiseen on esitetty vaikuttamaan eduskunnan yleiseen päte-
2388: kansanedustajien lukumäärän vähentämistä. vyyteen ja työtehoon. Kun jokaisen puo-
2389: Tähän vaatimukseen onkin aihetta useista lueen ja aatesuunnan olisi tyydyttävä en-
2390: asiallisista syistä kiinnittää huomiota. tistä pienempään edustajamäärään, pyrki-
2391: Suomessa on kansanedustajia maan väki- sivät puolueet ja aatesuunnat saamaan edus-
2392: lukuun verrattuna suhteellisesti paljon tajikseen pätevämpiä voimia kuin nykyään.
2393: enemmän kuin melkein kaikissa muissa Asioiden käsittelyn taso ja eduskunnan
2394: maissa. Suomessa valitaan nykyään 1 kan- työskentely yleensä saataisiin tämän muu-
2395: sanedustaja noin 17,790 asukasta kohti. Ai- toksen kautta kohoamaan. Vaikka ottaakin
2396: noastaan Virossa on edustajien luvun suhde huomioon maamme harvan asutuksen ja
2397: asukaslukuun alhaisempi kuin Suomessa matkojen pituuden, voidaan edustajien lu-
2398: (1 :11,070). Norjassa se on miltei sama kuin kumäärä haitatta alentaa ainakin 150 :een,
2399: Suomessa (1: 17,666). Mutta kaikissa muissa jolloin edustajien luku suhteessa maan väki-
2400: valtakunnissa tämä suhdeluku on korkeampi, lukuun olisi suunnilleen sama kuin Ruot-
2401: useissa maissa se on moninkin verroin kor- sissa ja Tanskassa. Valtiopäiväkustannuk-
2402: keampi kuin Suomessa. Ruotsissa mainittu sissa tällainen vähennys merkitsisi lähes 2
2403: suhde on 1 : 26,626, Tanskassa 1: 23,045, miljoonan suoranaista säästöä, mutta välil-
2404: mutta esim. Belgiassa 1:42,780, Saksassa lisesti se tietäisi paljon suurempaa yleisten
2405: 1: 130,831, Japanissa 1: 136,781 ja Pohjois- kustannusten alenemista.
2406: Amerikan Yhdysvalloissa 1:282,758. Nämä Valtiopäiväjärjestyksen mukaan on vaki-
2407: vertailevat luvut osoittavat, että Suomessa naisiin ammattivaliokuntiin valittava yh-
2408: 1 kansanedustaja edustaa epäilemättä liian teensä vähintään 83 jäsentä ja suureen va-
2409: pientä väestömäärää. Jo vertaileva tilasto liokuntaan vähintään 45 jäsentä. Sama
2410: näin ollen viittaa siihen, että meillä on syytä edustaja voi kuitenkin olla jäsenenä kah-
2411: pyrkiä alentamaan kansanedustajien luku- dessakin valiokunnassa. Vaikkei ammatti-
2412: määrää. valiokuntien jäsenlukua vähennettäisikään,
2413: Eduskunnan jäsenmäärän vähentämistä mikä kyllä haitatta kävisi päinsä, riittäisi
2414: puoltavat myöskin muut asialliset syyt. Var- näin ollen vähennetystäkin eduskunnasta
2415: muudella voidaan odottaa,. että edustajien jäseniä kaikkiin valiokuntiin.
2416: 40 1,12. - Kans!IJD.edusajain lukumäärän vähentäminen.
2417:
2418: Edellä esitetyn nojalla ehdotamme edus- että hallitus antaisi Eduskunnalle
2419: kunnan päätettäväksi toivomuksen, esityksen kansanedustajien lukumää-
2420: rän vähentämisestä 150 :een.
2421:
2422: Helsinki 8 päivänä syyskuuta 1933.
2423:
2424: P.aavo Viddrunen. Martti Ramtanen.
2425: Taave Junnila. Aarne Honka.
2426: Kaino W. Okisanen. Toivo Horelli.
2427: Kaapro Moilanen. A. Korvenoja.
2428: Hjalmar Forstadius. Leo R. Böök.
2429: K. F. Lehtonen. Kalle Soini.
2430: Edv. Vaa.rama. Kyllikki Pohjala.
2431: Edwin Linkomies. Vilho Annala.
2432: Bruno A. Sundström. Hilja Riipinen.
2433: R. Ala-Kulju. E. A. Tuomivaara.
2434: Arne Somersalo. Elias Simojoki.
2435: lisakki Nikkola. S. Honkala.
2436: L. P. Tapaninen. J. V. w,ainio.
2437: Yrjö Kivenoj,a. Yrjö Schildt.
2438: Pekka Pennanen.
2439: 41
2440:
2441: 1,13. - Toiv. al. N:o 3.
2442:
2443:
2444:
2445:
2446: Schildt y. m. : Valtiollisen vaalioikeuden myöntämisestä va-
2447: kinaisessa sotapalveluksessa oleville upseereille, sotilas-
2448: virkamiehille ja kanta-aliupseereille.
2449:
2450:
2451: E' d u s k u n n a ll e.
2452:
2453: Tammikuun 13 päivänä 1928 annetun oikeuksia, että tätä lainsäädöstä täytyy pi-
2454: valtiopäiväjärjestyksen 6 § :n mukruan on tää ilmeisenä oikeuden loukkauksena ja
2455: vaalioikeutta vailla se, joka on vakinaisessa vaatii se käsityksemme mukaan ehdotto-
2456: s<Jtapa:lveluksessa. masti lain muutoksen.
2457: Tämän lain alaisia ovat vakinaisessa so- Yllämainituilla perusteilla ehdotamme
2458: tapalveluksessa olevat upseerit, sotilasvir- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
2459: kamiehet ja kanta-aliupseerit. Lain tarkoi-
2460: tus on todennäköisesti estää näiden henki- että hallitus antaisi esityksen val-
2461: löiden osallistuminen valtiolliseen toimin- tiopäiväjärjestyksen 6 § :n muuttami-
2462: taan. - Vaalioikeuden kieltäminen ei itse sesta siten, että vakinaisessa palve-
2463: asiassa kuitenkaan sitä merkitse. Sen sijaan luksessa oleville upseereille, sotilas-
2464: vaalioikeuden kieltämisellä rajoitetaan niin virkamiehille ja kanta-aliupseereille
2465: kohtuuttomasti määrätyn kansalaisryhmän annettaisiin valtiollinen vaalioikeus.
2466:
2467: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1933.
2468:
2469: Yrjö Schildt. Arne Somersalo.
2470: Hilja Riipinen. S. Honkala.
2471: Vilho Anna1a. J. V. Wainio.
2472: R. Ala-Kulju. L. P. Tapaninen.
2473: K. R. Kares. Elias Simojoki.
2474: Bruno A. Sundström. Yrjö Kivenola.
2475: IiS8ikki Nikkola. E. A. Tuomivaara.
2476:
2477:
2478:
2479:
2480: 6
2481: 42
2482:
2483: 1,14. - Toiv. al. N :o 4.
2484:
2485:
2486:
2487:
2488: Rantanen y. m.: Valtiollisen vaalioikeuden myöntämisestä
2489: vakinaisessa sotapalveluksessa oleville henkilöille.
2490:
2491:
2492: E d u s k u n n a ll e.
2493:
2494: Vuoden 1931 valtiopäiville jätettiin nen on mielestämme tarkoitustaan vastaa-
2495: toivomusaloite, joka koski vaalioikeuden maton ja kohtuuton sekä meidän lainsää-
2496: myöntämistä vakinaisessa sotapalveluksessa dännössämme vieras aina vuoteen 1900,
2497: oleville henkilöille. Aloitteen perusteluissa jolloin se otettiin valtiopäiväjärjestykseen
2498: mainitaan, että tammikuun 13 p :nä 11928 siitä pelosta, että koko valtiopäiväjärjes-
2499: annetun valtiopäiväjärjestyksen ~6 <§ :n 2 tyksen hyväksyminen venäläisten taholta
2500: mom. 1) kohdan mukaan on vaalioikeutta kohtaisi vaikeuksia, kuten silloisen perus-
2501: vailla se, joka on vakinaisessa sotapalve- tuslakivaliokunnan mietinnöistä selviää.
2502: luksessa, ja mainitaan, että säännös, jonka Tämän lisäksi mainittakoon, että useim-
2503: motiivina lienee se, että vakinaisessa sota- missa Euroopan maissa saavat vakinaisessa
2504: palveluksessa oleville henkilöille ei ole tah- sotapalveluksessa olevat käyttää vaalioi~
2505: dottu myöntää oikeutta ottaa osaa poliitti- keuttaan.
2506: seen toimintaan, sulkee sen mukaan kuin Edelläolevaan viitaten, ehdotamme edus-
2507: tätä lainsäännöstä on käytännössä sovellu- kunnan päätettäväksi toivomuksen
2508: tettu vaalioikeutettujen piiristä ei ainoas-
2509: taan asevelvolliset vaan myöskin kaikki ne että hallitus antaisi esityksen val-
2510: muut henkilöt, jotka ovat puolustuslaitok- tiopäiväjärjestyksen 6 §:n muutta-
2511: sen palveluksessa. Näihin kuuluvat kaikki misesta siten, että 'Vaalioikeus myön-
2512: upseerit, kanta-alipäällystö sekä sotilasvir- nettäisiin myös vakinaisessa sotapal-
2513: kailijat. veluksessa oleville henkilöille.
2514: Tällainen lainsäädäntö ja sovelluttami-
2515:
2516: Helsingissä, syyskuun 15 päivänä 1933.
2517:
2518: Martti Rantanen. Toivo Horelli.
2519: Yrjö Leiwo. Aarne Honka.
2520: Leo R. Böök. Kaapro Moilanen.
2521: ~aino W. O~sanen. Kalle Soini.
2522: Paavo Virkkunen. Hjalmar Forstadius.
2523: 43
2524:
2525: 1,15. - Toiv. al. N:o 5.
2526:
2527:
2528:
2529:
2530: Annala, J., y. m.: Kielilainsäädännön uudistamisesta.
2531:
2532:
2533: E d u s k u n n a 11 e.
2534:
2535: Nykyinen kielilainsäädäntömme ei ku- kiinnitetty vakavaa huomiota. Tahtomatta
2536: ten tlmnettua syntynyt vain sitä silmällä ryhtyä toistamaan kaikkea sitä, mitä asiassa
2537: pitäen, mikä on asiallisesti tarpeen. En- on esitetty esim. eduskunnassa ja vireille
2538: sinnäkin erinäisillä tahoilla pyrittiin sen pantujen laki- ja toivomusaloitteiden yhtey-
2539: avulla kokonaan muuhun kuin käytännöllis- dessä, mainittakoon tässä vain siitä suuresta
2540: ten tarpeiden tyydyttämiseen, nimittäin n. s. valtionvarojen tuhlauksesta, mihin kielilain-
2541: kaksikielisen sivistysmuodon vakiinnuttami- säädäntömme nykyisellään pakottaa, sekä
2542: seen kansallisen sivistyksemme vastaiseksi siitä vieläkin suuremmasta tuhlauksesta,
2543: elinmuodoksi sekä sen ohella maamme kiin- mihin koko kansakunta saa kielilakien
2544: teään pysyttämiseen Skandinavian yhtey- vuoksi alistua monien tärkeiden etujen jou-
2545: dessä ja sen vaikutuspiirissä. Koska oli tuessa kärsimään. Niinpä on arvaamatto-
2546: täydellä syyllä pelättävissä, että ilman eri- man suuri se varojen ja työn tuhlaus, mikä
2547: koisia pakkotoimenpiteitä ruotsinkieli saat- kielilaeistamme aiheutuu sen kautta, että
2548: taisi menettää siihenastisen asemansa meillä kaikki opinteille pyrkivät joutuvat opis-
2549: ja sensijaan harrastus suomalaisten keskuu- kelemaan ruotsinkieltä, jonka taidolla on
2550: dessa kohdistua muihin tärkeämpiin vierai- kaikkein useimmille heistä tuskin minkään-
2551: siin kieliin, niin tahdottiin luoda järjes- laista merkitystä. Samalla on seurauksena
2552: telmä, mikä estäisi tällaisen luonnollisen ke- tietenkin, että vastaava huomio riistetään
2553: hityksen. Tässä järjestelmässä oli yhtenä muilta, meille perin tärkeiltä vierailta kie-
2554: tärkeänä renkaana kielilainsäädäntö, joka liitä kuten esim. englannilta, jonka osaami-
2555: tekisi ruotsinkielen taidon välttämättömäksi sen välttämättömyys niin sivistys- kuin ta-
2556: mikäli mahdollista kaikille virkamiehille ja louselämällemme kuitenkin on itsenäisyys-
2557: yleensä julkisissa toimissa oleville henki- vuosiemme mittaan käynyt yhä ilmeisem-
2558: löille. Toiseksi oli mainitun pyrkimyksen mäksi.
2559: rinnalla vaikuttamassa suoranainen pako- Miten kestämätön tilanne nykyään on, sen
2560: tuskin, minkä alaiseksi eduskunta ja valtio- osoituksena esitettäköön tässä myös seu-
2561: vallan muutkin elimet kielilainsäädäntöä kä- raava erikielisten kuntien viimeksi julkais-
2562: sitellessään joutuivat vieläpä ulkomaiden tun luettelon perusteella tehty laskelma.
2563: kautta niitä vastaan suunnatun propagan- Mainitun luettelon mukaan on maassamme
2564: dan muodossa. Tulos olikin sitten sellainen, kokonaista 462 yksikielistä suomalaista maa-
2565: että niin hyvin suomalaiskansalliset nwkökoh- laiskuntaa ja niissä ruotsinkielisiä asuk-
2566: dat kuin käytännöllinen tarve saivat väis- kaita vain 6,766. Näistä kunnista on sitä-
2567: tyä syrjään kielilakeja laadittaessa. paitsi kokonaista 141 kuntaa sellaisia, joissa
2568: Mitä raskaita seurauksia tästä on ollut, ei ole yhtään ruotsalaista, ja 194 sellaista,
2569: siihen on niin hyvin jo eduSkunnassa kuin joissa on vain 1-10 ruotsalaista asukasta.
2570: heti alusta alkaen sen ulkopuolella monesti Maan 23 yksikielisen suomalaisen kaupun-
2571: 44 1,15, - KieHlaillisäiädännön uudistaminen.
2572:
2573: gin kaikkiaan 273,289 asukkaasta oli ruot- sikielisellä suomalaisella alueella ja siten
2574: sinkielisiä vain 8,307. On todella kaikkea siis välillisesti jopa kaikille suomalaisille
2575: muuta kuin tarkoituksenmukaista, että täl- opintielle antautuville pakko opiskella ruot-
2576: laista mitättömän pientä vähemmistöä var- sia, niin silloin on jouduttu kauas kaikesta
2577: ten täytyy ylläpitää yleistä valtion virka- kohtuudesta ja ,samanlaisista perusteista".
2578: miesten ruotsinkielentaidon vaatimusta. Muutenkin pitäen valtiollisen ja muun
2579: Itse ruotsalaiselle vähemmistöHekään siitä julkisen elämämme terveyden kannalta tar-
2580: ei ole juuri mitään todellista hyötyä, eikä peellisena historiassamme jo vakinaiseksi
2581: lainsäätäjä liene sitä tarkoittanutkaan, ilmiöksi muodostuneen kieli- ja kansalli-
2582: koska esim. yksikielisen kunnallisviranomai- suustaistelun saattamista loppuun kieli-
2583: sen puoleen voidaan kääntyä ainoastaan lakien kohdalta, katsomme, edellä olevaan
2584: alueen kielellä, vaikka tavallinen kansalai- viitaten, välttämättömäksi ja kaikeh koh-
2585: nen yleensä joutuu paljon useammin teke- tuuden mulmiseksi ehdottaa eduskunnan
2586: misiin kunnan viranomaisten kuin valtion päätettäväksi toivomuksen,
2587: virkamiesten kanssa.
2588: Tässä mainittujen lukujen rinnalla on että hallitus ensi tilassa valmis-
2589: sitäpaitsi syytä panna merkille vastaavat taisi Eduskunnalle kielilainsäädän-
2590: ruotsalaisten alueiden luvut. Ahvenan- nön uudistamista tarkoittavan esi-
2591: maata lukuunottamatta on mainitun luette- tyksen, joka on laadittu sille poh-
2592: lon mukaan maassa vain 35 yksikielistä jalle, että nykyinen tarpeeton ja koh-
2593: ruotsalaista kuntaa ja niissä suomalaisten tuuton, ruotsinkielen hyväksi vallit-
2594: asukkaiden luku 4,,662. Jos siis HM 14 seva kaksikielisyys virastoalalla, sa-
2595: pykälää tahtoisi tulkita niin, että ruotsin- moinkuin virkamiehille varsinkin yk-
2596: kielisillä alueilla olevien suomalaisten oikeu- sikielisillä suomalaisilla alueilla asete-
2597: desta kääntyä valtion viranomaisten puo- tut kohtuuttomat ruotsinkielentaitoa
2598: leen omalla kielellään täytyy seurata vas- koskevat vaatimukset poistettaisiin.
2599: taava oikeus ruotsalaisille koko laajalla yk-
2600:
2601: Helsingissä, 7 päivänä syyskuuta 1933.
2602:
2603: Jussi Annala. Martti Rantam:en. · Kalle Kämäräinen.
2604: V. A. Heiskanen. Lauri KaijaJainen. S. Salo.
2605: P. V. Heikkinen. Heikki Vehkaoja. J. Takala.
2606: Jalo Lahdensuo. Akseli Brander. Uun.o Hannula.
2607: Juhani Leppälä. Einari Karvetti. Tilda Löthman.
2608: Vihtori Vesterinen. Elias Tukia. T. A. Jauhonen.
2609: Viljami Kalliokoski. E. J. Jatkola. Eemeli Aakula.
2610: Antti Kukkonen. Kyllikki Pohjala. Juho P.aksujalka.
2611: Ansh. Alestalo. Kaino W. Oksanen. Arvo Inkilä.
2612: J. Koivisto. S. Oulasmaa. Anton Suurkonka.
2613: Jooseppi Kauranen. Eino Rytinki. Toivo Ikonen.
2614: K. J. Ellilä. Yrjö Hautala. Toivo Tyrni.
2615: Antti Kemppi. Eljas Erkko. Emil Jutila.
2616: Albin Asikainen. Eero Rydman. L. 0. Hirvensalo.
2617: Lauri A. Sariola. K. A. Lohi. Urho Toivola..
2618: T. N. Vilhula. Kaapro Huittinen. Alpo 0. Luostarinen.
2619: E. M. Tarkkanen. S. S. Aittoniemi. Bruno Sarlin.
2620: Jann.e Koiruranta. ~11sti Arffman. Hjalmar Forstadius.
2621: M. 0. Lahtela. J. Emil Lampinen. K. F. Lehtonen.
2622: Viljo Venho. Väinö Kaasalainen. Edv. Vaarama.
2623: Ville Vallas. Matti Miikki. Yrjö H. Ke,sti.
2624: 45
2625:
2626: I,u;. - Toiv. al. N :o 6.
2627:
2628:
2629:
2630:
2631: Junnila y. m.: Valtionyliopiston muuttamisesta täysin suo-
2632: menkieliseksi.
2633:
2634:
2635: E d u s k u lll! n a ll e.
2636:
2637: HaTkitessa kysymystä suomen kielen ase- siinä mielessä, että se olisi juuretonta tai
2638: masta ainoassa valtionyliopistossamme on y~ikansallista, varun senkin, niinkuin kaiken
2639: pidettävä mielessä, että se työ, joka tarvi- kulttuurin,. täytyy imeä ravintoa kansalli-
2640: t.oo.n suomalaiska;nsallis;en katsantokannan sesta maaperästä. Ei ole oikea se<Uainen
2641: ja suomenkielisen sivistyksen saattamiseksi väite, ettei mikään est'ä yliopistoa olemasta
2642: siihen asemaan, jossa sen Suomessa! tulee suomalainen,, vaikka siinä anilletaan· myös
2643: olla, on ensi sijassa olev:a ~työtä suomalaisen ruotsinkielistä opetusta. Sellaisen väitteen
2644: kulttuurin syventämiseksi ja voimistuttami- tekeminen osoittaa, ettå unohdeta;an',. mitä
2645: seksi. On aina muistettava, että Suomi on kulttuuri perusolemU:kseltaan on. Sivistys,
2646: ain10a maa maailmassa,, jo:ka; edustaa suomen myöskin korkeimmissa muodoissaan, voi
2647: kielen muotoon pukeutuvaa kulttuuria. Sen nousta .ainoastrurun kansalliselta pohjalta.
2648: vuoksi on pidettävä huolta siitä, että , suo- Jos samassa yliopistossa annetaan opetusta
2649: menkieliselle ylioppHasnuorisollemme val- eri kielillä, niin siinä on aina olemassa si-
2650: tionyliopistossamme muodostuu sellainen vistyspyrkimystern ristiriita,. joka ·ei voi olla
2651: opettajisto, jonka toiminnassa on yhtenä haittrua:matta sekä tieteellistä tutkimusta
2652: määräävänä tekijänä käsitys suomalaiskan- että yliopistollista opetusta. Aivan samoin
2653: salliisen sivistystyön ja sivistyselämän tär- kuin kruksikieliset oppikoulut, joita vielä
2654: keydestä maallemme ja jolla on kyky ja nelisenkymmentä vuotta sitten oli olemassa,
2655: taito kehittää nlllorisosta suomalaiskansalli- ovat saaneet väistyä yksikielisten suomalais-
2656: sella pohjalla suoritetun sivistystyön vaali- ten tieltä~ samoin on vaJtionyliopistokin
2657: joita. Ainoan valtionyliopistomme kieli- muutettava yksikielisesti 8Uomalruiseksi.
2658: olojen jäJrjestely kansamme tarpeiden mu- Kun hallitukselta jo kauan odotettu esi-
2659: kaiseksi ml' täUä pohjalla sumitettava. tys valtionyliopiston kieliolojen järjestämi-
2660: Näin ollen on kansallisuusasian aktuaali- sestä yhä näyttää viipyvän, on välttäm:ä,..
2661: sin kysymys ,tällä hetkellä täydellisesti suo- töntä, että vaalien jälkeen kokoontunut
2662: malaisen valtionyliopiston vaa;timus. Yksi- uusi eduskunta viipymättä lau8uu sen pää-
2663: kielisen yliopiston vaa;timus onkin varsin määrän, johon .puheenao1evaa asiaa järjes-
2664: luonnollinen. Ei missä·än muualLa maa:il- tävän lainsaädänill'ön on pyrittävä. Saamme
2665: massa, paria mitätöntä poikkeusta lukuun- näin ollen eduskunnan päätettäväksi esittää
2666: ottamatta, enää ole kaksikielisiä yliopistoja. toivomuksen,
2667: Niinpä suomalainenkin sivistys tarvitsee
2668: täydellisen yliopiston, jossa kauttrualtaan että hallitus antaisi Eduskunnalle
2669: rurnetaan .opetusta suomalaiskamallisessa esityksen valtionyliopiston muutta-
2670: hengessä. Tiede ei voi olla kansainvälistä misesta täysin suomenkieliseksi.
2671: Helsinki 8 päivänä syyskuuta 1933.
2672:
2673: T~aave Junnila. Leo R. Böök. Aarne Ho~a.
2674: Kaino W. Oksanen.. Edv. Vaarama. A. Ko:rv·enoja.
2675: Hjalmar Forstadius. Paavo Vir~urnen. Kalle Soini.
2676: Martti Rantanen. Kaap11o Moilanen. Kyllikki Pohjala.
2677: Toivo Horel1i. K. F. Lehtonen.
2678: 46
2679:
2680: 1,17. - Toiv. al. N:o 7.
2681:
2682:
2683:
2684:
2685: Ala-Kulju y. m.: Teknillisen korkeakoulun suomalaistami-
2686: sesta.
2687:
2688:
2689: E' dusk u n:nall e.
2690:
2691: Tek:nillllilsen ko.rkeakouluopetuksen mah- ruotsinkielisillä on aina mahdollisuus käyt-
2692: dollisimman tarkoituksenmukainen ja teho- tämällä hyväkseen joko Åbo Akademin tek-
2693: kas järjestämin:en on erinomaisen tärkeätä nillistä tiedekuntaa tai Ruotsin vastaavia
2694: jo tärrnän opetuiksen edustamien elämän- ja oppilaitoksia saada koko opetuksensa omalla
2695: tieteenalojen nykyisen suuren merkityksen kielellään.
2696: ja nopean 'kehityksen vuoksi. Sitäkin väJt- Tämä epäkohta on muodostumassa kohta-
2697: tämättömäJlll'pää on huolenpito siitä, että loklkaa:ksi sen johdosta,. .että, kuten monin
2698: maassamme, jonka aineelliset mahdolHsuu- tilastoin on osoitettu, ruotsinkielen :baito on
2699: det tukea tieteellistä työtä ova.t rajoitetut, vähellltynyt ja yhä vähenee, mitä on pidet-
2700: korkeamman teknillisen opetuksen tieltä rai- tävä merkkinä siitä, että tätä kieltä käytän-
2701: vataan sen kaikinpuolista lmhitystä ehkäise- nössä yihä vähemmän tarvitaan. Jos ruot-
2702: vät esteet. Tällaisena esteenä on pidettävä sinkielen taito olisi Teknillisen korlkea:kou-
2703: sitä, että Suomen Teknillinen korkeaJkoulu, lun läipikäyneelle käytämnöllisessä elämässä
2704: joka on ainoa täyde1lirn:en teknilli:nen: kor- ehdottoman •välttämätön, voitaisiin korkea-
2705: keakoulu maassamme,, .ei anna täydell:istä koulun nykyistä kaiksikielisyysjärjestelrrnää
2706: opetusta suomenkieleUä. ehkä jotenkin• puolustaa, mutta tämäkin
2707: Nykyiset olot,. jolloin mää:rätyillä aloilla olettamus osoittautuu vääräksi:. Valtaosa
2708: jokaisen Teknillisen korkeakoulun opiskeli- opintomatkoista suuntautuu Keski-.Europan
2709: jan on kuunneltava huomattavia pääaineita- suuriin siv~sty;smaihin. Maamme työväes-
2710: km ruotsi:n:kielel1ä luennoituin:a,. ovat omiaan töstä, jonka kanssa korkeakoulun rä.pikäy-
2711: suuressa määrin! vaikeuttamaan suometrkie- neet ,joutuvat jatkuvasti tekemisiin, on val-
2712: listen opiskelijain työtä, sillä ylioppilastut- taosa suomenkielisiä, joten kosketus sii!hen
2713: kinnossa vaadittu ruotsinkielen taito ei edel- ei ·edellytä ;ruotsinkielen taitoa. Sensijaan
2714: lytä niin :perinpohjaist:a 1d:elen tuntemusta, on ruotsinkielisten oppilaiden, tullakseen
2715: että sen .perusteella olisi jokaisella mahdolli- toimeen käy:tännöllisessä elämässä, täydelli-
2716: suus menestyksellisesti seurata vaikeintakin sesti hallittava suomenkieltä,, sil]ä jo nyt
2717: teoreettista ruotsinkielellä tapahtuvaa ope- aliJttaa ruotsinki:eltä puhuvien t~knillisen
2718: tusta. Vermttaessa suomen~ ja ruotsinkie- ko11keakoulus~vistyksen omaavien henkilöi-
2719: listen opiskelijain opiskelumahdollisuuksia den tarve niiden Teknillisestä korkeakou-
2720: keskenään voi todeta, että .teknillisiHä aloilla lusta va1mistuvien luvun, joiden äidinkieli
2721: suomwkielinen opi·skelija ei voi tyyd~tä on ruotsi.
2722: västi selviytyä niistä opintosuunnista, joissa Edelleen on todettava,. että ,ruotsirrrkieli-
2723: ruotsinkielisiä luentoja pidetään T.eknilli- nen teilmiUin!en kirjallisuus on erittäin vä-
2724: sessä korkeakou'lussa, mutta että sensijaan hälukuinen ja että suurin osa oppikirjoista,
2725: 1,17. - Ala-Kulju y. m. 47
2726:
2727: joita noudatetaan ruotsinki,elelläkin luen- tiensa etuja. Korkeakouluopetukseen niitä
2728: noiduissa aineissa, on saksankielisiä. Ruot- olisi'kin mahdotonta soveltaa jo käytännöl-
2729: sinkielen taidDlla ei siis tässäkään suhteessa listen vaikeuksien vuoksi ja myös siitä
2730: ole sanottavaa merkitystä. syystä, että tämä opetus tähtää valtiokoko-
2731: Vielä on kiim:uitettä,väJ huomiota erääseen naisuuden tarpeen tyydyttämiseen. Olisi-
2732: laiminlyöntiin, johon nykyinen jäTjestelmä han suorastaan tuhlausta samanlaisin pe-
2733: Dn saattanut Teknillisen 'korkerukoulun syy- rustein ylläpitää korkeakouluja ainoas-
2734: päälksi. Se ei nimittäin ole voinut edes luoda taan ruotsinkielisen vähemmistömme tar-
2735: kaiki~le tärikeimmillekään tekniikan aloille peita varten, koska tämän kansanosan vir-
2736: suomenkielisen 'sivistyksen a:lkeellisinta .tun- kamiesten ja muiden korkeampaa koulu-
2737: nusmerkkiä, omaa ammatti!Sanastoa,. vaikka tusta tarvitsevien vuotuinen tarve on var-
2738: näihin kuuluvia sa.noj:a moninaisina rinna:k- sin pieni. Tähän ei käytännössä ole pyrit-
2739: kaismuotoina ja vää:nnöksinä jokainen näi- tykään, vaan sen kautta, että vain muuta-
2740: den a:mmattien edustaja joutuu olosuhtei- mia luentosarjoja on säilytetty ruotsinkie-
2741: den pakosta käyttämään. Tä:hän on ollut lisinä, käytännössä on jo omaksuttu peri-
2742: syynä se, ettäJ eräiden mä:ärättyjen laajojen aate, että korkeakoulun päätehtävänä on
2743: oppiaineiden opettajat ovat laitoksen perus- teknillisen sivistyksen kehittäminen kansal-
2744: tamisesta saaikka luennoineet ruotsinkie- lisella pohjalla. Kun myöskään kansainlii-
2745: lellä. Ja samalla kun useilla, muina aloilla ton hyväksymät vähemmistökansallisuuksia
2746: yksilöllisen uhrautuvan työn ja todellisen koskevat periaatteet eivät edellytä näin pie-
2747: suomenkielisen sivistyksen harrastuksen nen vähemmistön korkeakouluopetuksen
2748: voimalla ilmestyy sanasto toisensa! jälkeen, kustantamista valtion varoilla, ei korkea-
2749: jotkut Teknillisen klo11keakoulun professorit koulujen muuttamiselle täysin suomenkieli-
2750: vieraina kansallisille virtauksille osoittavat siksi ole oikeudellista estettä.
2751: asiaa kohtaan suurta penseyttä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
2752: Suomen Teknillisen korikeaJkoulun säilyt- eduskunnan hyväksyttävä:ksi toivomuksen,
2753: tämistä edelleen kaiksiikielisenäJ ei voida pe-
2754: rustella kuiilliillanka:an kieliryhmän edun että hallitus kiireellisesti huoleh-
2755: nimessä. Ruotsinkielisille opiskelijoille ny- tisi siitä, että huhtikuun 2 päivänä
2756: kyinen muutamien luentoryhmien ruotsin- 1908 annettu asetus, sisältävä Suo-
2757: kielisyys e~ tuota todellista hyötyä, eikä nii- men Teknillisen korkeakoulun sään-
2758: den suomenkielisiksi muutta:minen mitään nöt, muutettaisiin siten,
2759: vaikeuksia, koska suomenkielen taito on että Suomen Teknillisen korkea-
2760: heille jo nykyisin aivan välttämätön. Suo- koulun opettajaksi pääsyä varten
2761: menkielisen teknillisen km~keakouluopetuk vaadittaisiin suomenkielen täydelli-
2762: sen kannalta sensijaan on pidettävä vält- nen taito,
2763: tämättömänä, että Suomen 'Teknillinen että opetus korkeakoulussa tapah-
2764: korkeakoulu täydellisesti suomalaistetaan. tuisi suomenkielellä, kuitenkin niin,
2765: Tälle muuto:kst~lle ei hallitusmuodon 14 että opettajalla, joka kutsutaan
2766: pykälän säädös ,samanlaisista perusteista'' opettajantoimeen asetuksen 29 pykä-
2767: suomen- ja ruotsinkielisten sivistystarpei- län nojalla, sekä kielten opettajalla,
2768: den tyydyttämisessä voi olla esteenä. Ope- olisi oikeus antaa opetusta muulla
2769: tukseen nähden ei näitä perusteita nykyään- kielellä valtioneuvostolta erikseen
2770: kään ole käytännössä voitu soveltaa muuta anottavalla luvalla, sekä
2771: kuin alempiin, s. o. kansa- ja oppikoului- että viiden vuoden kuluessa edellä-
2772: hin, jotka palvelevat lähinnä paikkakun- mainitun muutoksen tapahtumisesta
2773: 48 I, 17. - Teknillisen korkeakoulun snomalaistaminen.
2774:
2775: Suomen Teknillisen korkeakoulun oikeus harjoituksissa ja tutkinnoissa
2776: opetuskielessä ruotsinkielisestä oppi- käyttää ruotsinkieltä.
2777: laitoksesta ylioppilaaksi tulleella olisi
2778:
2779: Helsingissä, syyskuun 15 päivänä 1933.
2780:
2781: R. Ala-Kulju. Bruno A. Sundström.
2782: J. V. Wainio. Yrjö Schildt.
2783: Iisakki Nikkola. Arne Somersalo.
2784: Elias Simojoki. S. Honkala.
2785: E. A. Tuomivaara. L. P. Tapaninen.
2786: 49
2787: •
2788: I,1s. - Toiv. al.. N :o 8.
2789:
2790:
2791:
2792:
2793: Laihdensuo y. m.: Esityksen antamisesta Suomen lippu-
2794: laiksi.
2795:
2796:
2797: E d u s k u n n a ll e.
2798:
2799: Valtakunnan lippu ei ole vielä meillä jossa valtakunnan lippua ja sen käyttä-
2800: Suomessa siinä asemassa, minkä sille itse- mistä koskevat seikat yksityiskohtaisesti
2801: näisen valtion vertauskuvana tulee kuulua. määrätään. Samassa yhteydessä voidaan
2802: Sen käyttäminen ei ole vielä yhdenmu- myöskin lailla järjestää puolue- ja kielel-
2803: kaista eikä riittävän yleistä. Monien epä- listä y. m. suuntautumista osoittavien lip-
2804: kohtien ohella on ikävää huomiota erikoi- pujen käyttö.
2805: sesti herättänyt, että useassa tapauksessa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
2806: mielenosoituksellisesti jätetään liputta- kunnioittavasti, että eduskunta päättäisi
2807: matta jonakin yleisenä liputuspäivänä. lausua toivomuksen,
2808: Kun valtakunnan lipun enempää kuin
2809: muunlaistenkaan lippujen käyttämisestä, että hallitus kiireellisesti valmis-
2810: milloin viimeksimainittuja käytetään joko taisi ja Eduskunnalle jättäisi esi-
2811: yksin tai yhdessä valtakunnan lipun tyksen Suomen lippulaiksi, johon
2812: kanssa, ei ole lakiin perustuvia ja riittä- myöskin olisi sisällytetty säännökset
2813: vän selviä määräyksiä, on käytännössä jou- oikeudesta käyttää poliittisten ja
2814: duttu sellaisiin menettelyihin ja tapauk- muiden niihin verrattavien järjes-
2815: siin, jotka ovat synnyttäneet vaikeasti sel- töiden samaten kuin eri valtio- tai
2816: vitettäviä ja ikäviä ristiriitoja. kielipoliittisten suuntien tunnus-
2817: Suomen lipun käyttämisen yhteydessä merkkeinä käyviä lippuja, standaa-
2818: esiintyneet epäkohdat voidaan poistaa ai- reja tai muita sellaisia tunnusmerk-
2819: noastaan siten, että annetaan lippulaki, kejä.
2820:
2821: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1933.
2822:
2823: JaJo Lahdensuo. Vihtori Vesterinen. J. Koivisto.
2824: JUS<Si Annala. L. 0. Hirvensalo. Heilcld Vehkaoja.
2825: J. Emil Lampinen. P. V. Heikkinen. J. Takala.
2826: S. S. Aittoniemi. J. Eri. Pilppula. K. J. Ellilä.
2827: Anton Suwkonka. Einari Karvetti. E. M. Tarkkanen.
2828: Juhani Leppälä. T. N. Vilhula. Kalle Kämäräinen.
2829: Viljami Kalliokoski. Lauri A. Sariola. Antti Kemppi.
2830: Kaapro Huittinen. Ville Vallas. Eemeli Aakula.
2831: K. A. Lohi. Antti Halonen. Jooseppi Kauranen.
2832:
2833:
2834:
2835: 7
2836: •• ••
2837: VALTIOPAIVAT
2838: 19 3 3
2839:
2840:
2841: LIITTEET
2842: n
2843: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI~
2844: JA TOIVOMUSALOITTEET
2845:
2846:
2847:
2848:
2849: HELSINKI 1933
2850: VALT]ONEUVOSTON KffiJ.AJP AINO
2851: Koron säännöstelyä, maatalouspulan helpottamista, maa-
2852: kaaren ja yhdistyslain muuttamista, armahdusta y. m.
2853: koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
2854: j
2855: j
2856: j
2857: j
2858: j
2859: j
2860: j
2861: j
2862: j
2863: j
2864: j
2865: j
2866: j
2867: j
2868: j
2869: j
2870: j
2871: j
2872: 56
2873:
2874: II,1. - Lak. al. N:o 12.
2875:
2876:
2877:
2878:
2879: Pitkänen y. m.: Ehdotus laiksi rikoslain 38 luvun 10 §:n
2880: muuttamisesta.
2881:
2882:
2883: E d u s k u n n a ll e.
2884:
2885: Viitaten edustaja :Matti Pitkäsen y. m. että Eduskunta hyväksyisi seu-
2886: eduskunnalle vuoden 1932 valtiopäivillä jät- mavan lakiehdotuksen:
2887: tämän lakialoitteen, koskeva kauppakaaren
2888: 9 luvun 6 § :ää, perusteluihin, saamme kun-
2889: nioittaen ehdottaa,
2890:
2891:
2892: Laki
2893: rikoslain 38 luvun 10 § :n muuttamisesta.
2894:
2895: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten rikoslain 38 luvun 10 §, sel-
2896: laisena miksi tämän lainpaikan on muuttanut toukokuun 22 päivänä 1931 annettu
2897: laki, näin kuuluvaksi:
2898:
2899: 10 §. on antanut tai myöntänyt, rangaistakoon
2900: Joka sellaisesta velan annosta, josta ei kiskomisesta sakolla tai vankeudella, enin-
2901: saa ottaa enempää kuin määrätyn koron, tään kahdeksi vuodeksi.
2902: on toimituspalkkioksi taikka muuten otta- Jos kiskomista harjoitetaan ammattimai-
2903: nut tai edustanut itselleen korkeamman ko- sesti tai tavanomaisesti tahi jos asianhaa-
2904: ron, kuin minkä laki sallii, taikka joka, rat muuten ovat raskauttavat, olkoon ran-
2905: käyttämällä hyväkseen toisen pulaa, ym- gaistus vähintään 50 päiväsakkoa tai van-
2906: märtämättömyyttä tai kevytmielisyyttä, va- keutta.
2907: rallisuutta koskevalla välipuheella tahi sen Sama olkoon laki, jos joku hyväksensä
2908: yhteydessä on ottanut, ·tahi itselleen tai käyttää tai luovuttaa saamisen, jonka hän
2909: toiselle edustanut aineellista etua, joka on saanut tietäen sen kiskomisen kautta
2910: on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän syntyneeksi.
2911:
2912:
2913: Helsingissä, syyskuun 14 päiväna 1933.
2914:
2915: Matti Pitkänen. Viljami Kalliokoski.
2916: Heikki Vehkaoja. Kalle Kämäräinen.
2917: Antti Halonen. E. M. Tarkkanen.
2918: Juhani Leppälä.
2919: 56
2920:
2921: ll,2.- Lak. al. N:o 13.
2922:
2923:
2924:
2925:
2926: Pitkänen y. m.: Ehdotus laiksi lisäyksestä kauppakaaren
2927: 9 lukuun.
2928:
2929:
2930: E d u s k u n n a 11 e.
2931:
2932: Viitaten edustaja Matti Pitkäsen y.m. että Eduskunta hyväksyisi seu-
2933: eduskunnalle vuoden 1'932 valtiopäivillä mavan lakiehdotuksen:
2934: jättämän lakialoitteen, koskeva kauppakaa-
2935: ren 9 luvun 6 §:ää, perusteluihin, saamme
2936: kunnioitt8en ehdottaa,
2937:
2938:
2939: Laki
2940: lisäyksestä kauppakaaren 9 lukuun.
2941:
2942: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään täten kauppakaaren 9 lukuun näin
2943: kuuluva 6 §:
2944:
2945: 6 §, Joka sen tekee, rangaistakoon niinkuin
2946: Älköön kukaan ottako tai itselleen edus- rikoslaissa säädetään.
2947: tako suurempaa korkoa, kuin 6 % sadalta
2948: vuodessa.
2949:
2950: HeJsingissä, syyskuun 14 päivänä 1933.
2951:
2952: Matti Pitkänen. Kalle Kämäräinen.
2953: Heikki Vehkaoja. Antti Kemppi.
2954: Antti Halonen. T. N. Vilhula.
2955: Viljami Kalliokoski. E. M. Tarkkanen.
2956: Juhani Leppälä.
2957: 57
2958:
2959: II,3. - Lak. al. N:o 14.
2960:
2961:
2962:
2963:
2964: Ha.uta.la: Ehdotus laiksi lisäyksestä kauppakaaren 9 lu-
2965: kuun.
2966:
2967:
2968: E d u s k u n n a 11 e.
2969:
2970: Korkokysymys on nyt meillä olevan työn ja ennenkaikkea maatalouden harteilla
2971: lamakauden aikana muodostunut yhdeksi lepää hyvä, niinkuin pahakin, tässä maassa,
2972: talouselämämme keskeisimmäksi kysymyk- sillä se on varsinaisena leipälajina meidän
2973: seksi, ennenkaikkea siksi, että lainakorot ja maassamme.
2974: tuotantokustannukset ovat olleet luonnotto- Lisäksi korkea korkokantamme riistää
2975: massa suhteessa keskenään. Kun tuotanto- mahdollisuudet ennenkaikkea vähävaraisilta
2976: kustannuksia on tasapainon saavuttamiseksi parhaimmiltakin toimintahaluisilta ja työtä
2977: pyritty ja on pyrittävä alentamaan, on siinä pelkäämättömiltä kansalaisiltamme ominta-
2978: ollut yhtenä ratkaisevana esteenä kohtuut- keiseen toimintaan.
2979: toman korkea korkokantamme. Laillisuuden nimessä on jo tähän päivään
2980: Niinkuin tiedämme, on olemassa vissi mennessä monien vuosien aikana kiskottu
2981: raja, minkä verran voidaan taloudellisissa vieraan pääoman käyttäjäitä runsaasti 50 %
2982: yrityksissä saada tuotantokustannuksia ale- enemmän kuin mitä maataloudelliset yri-
2983: nemaan tuotantoa kokonaan pysäyttämättä. tykset ovat parhaimmissakaan tapauksissa
2984: Kaikilla tuotannon aloilla on jo määrättyjä kyenneet keskimäärin tuottamaan.
2985: tuotantokustannuksia supistettu enemmän Tiedämme, että pääelinkeinomme maa-
2986: kuin olisi terveellistä. Niin esimerkiksi on talouden realiset arvot n. s. paperimarkan
2987: tyopalkat, jotka muodostavat osan tuo- aikana ovat kytketyt suurimmasta pi(.mim-
2988: tantokustannuksista, puristettu niin alhai- pään pientä prosenttimäärää lukuunotta-
2989: siksi, että on suorastaan ihme, kuinka mo- matta vieraisiin pääomiin. Kaiken tuhoisan
2990: nissa tapauksissa voidaan ollenkaan tulla realiarvojen alenemisen lisäksi, josta ei
2991: toimeen. Täten on heikoimmilta, puolus- enempää tässä yhteydessä, ovat täten ennen
2992: tuskyvyttömimmiltä, tingitty lupaa kysy- kaikkea maatalouden harjoittajat saaneet
2993: mättä, mutta jätetty siitä ottamatta, missä kokea korkean korkokannan raskaimmat
2994: varaa olisi nimittäin rahapääoman ansaitse- sivallukset.
2995: mattomasta saaliista, jota pääomaa ihme Edelleen tiedämme, että pääelinkeinomme
2996: kyllä meidän maassamme jatkuvasti kasva- maatalous tuottaa keskimäärin parhaim-
2997: tetaan ihmisoikeuksien hinnalla. Kohtuut- missa tapauksissa vaivaiset 3-4% ja
2998: toman koron muodossa laillisuuden nimessä voimme pitää varmana, että 80 % maa-
2999: sallitaan riistää yrittäjän leiväkseen tarvit- talouksistamme toimii kirjanpidollisesti tap-
3000: sema voitto, työmiehen palkka. Ja niin- piollisesti. Mistä siis puuttuva prosentti-
3001: kuin kokemus jo on osoittanut, taantuu ja määrä rahapääomalle suoritettavaksi? Ei
3002: sortuu etenkin maataloutemme, joka on mistään muualta kuin tuon onnettoman
3003: a ja o Suomen kansalle. Sillä hyödyllisen yrittäjän jo kyllin arvottomaksi poljetusta
3004:
3005: 8
3006: 58 Il,3. - Lisäys kauppa:kaaren 9 lukuun.
3007:
3008: omaisuudesta, ja kappale toisensa jälkeen lemminpuolisesta epäluottamuksesta lainan-
3009: hänen jo niukasta jokapäiväisestä leiväs- ottajan ja -antajan välillä, minkä korkea-
3010: tään. korkoinen laina tuo mukanaan. Jokainen
3011: Siis on kieltämättä ilmeistä, että yhtenä ymmärtää, mikä vaikutus tällä on luoton
3012: suurimpana syynä taloudellisten yritysten saantiin.
3013: ja ennenkaikkea maatalouden kannatta~at Tätä koronkiskomista on jo monella ta-
3014: tomuuteen ja arvokkaimman omaisuuden, valla yritetty estää. Kun kuitenkin näistä
3015: mitä aikalaisemme vielä tuntee, työn ikuisen yrityksistä on toistaiseksi ollut niin kovin
3016: arvon polkeentumiseen meidän maassamme vähän apua, on vihdoinkin ryhdyttävä
3017: on kohtuuttoman korkea korkokantamme. lailla määräämään korkeinta sallittavaa
3018: Sama syy on jo ratkaisevasti ollut vai- korkoa 5 prosentiksi, joka korko on myös
3019: kuttamassa tuhansien yritysten kaatumi- sovellutettava ennen tämän lain voimaan-
3020: seen ja taas tuhansien, etenkin maalais- tulemista tehtyihin luottosopimuksiin.
3021: katien sortumiseen ja on edelleen paina- Kun korkein sallittu korkomäärä lailla
3022: massa kansalaisiamme tylsyyden ja toivot- määrätään 5% :ksi, on luonnollista, että
3023: tomuuden tilaan. Rahapääoma näin rie- ennenkaikkea maatalouden käytettäväksi on
3024: huessaan kohtuuttoman koron muodossa pyrittävä sovelluttamaan vieläkin alempi-
3025: riistää kansalaisiltamme sekä realiset että korkoisia lainoja. Ja se onkin mahdollista
3026: henkiset omaisuudet, joiden kuitenkin pi- korkeimman sallitun korkomäärän tultua
3027: täisi olla jo perustuslaissammekin turvat- lailla määrätyksi 5% :ksi meidän maas-
3028: tuja. samme.
3029: On turhaa puhua kaikista korkean korko- Edellä sanottuun viitaten ehdotan,
3030: kannan haitallisista vaikutuksista taloudelli-
3031: seen elämään - ne tunnetaan ja niistä on että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3032: sanomalehtiemme palstoilla joka päivä to- van lakiehdotuksen:
3033: distuksia. On syytä vain mainita siitä mo-
3034:
3035:
3036: Laki
3037: lisäyksestä kauppakaaren 9 lukuun.
3038:
3039: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään täten kauppakaaren 9 lukuun näin kuu-
3040: luva 6 §:
3041:
3042: 6 §. Joka sen tekee, rangaistakoon niinkuin
3043: Älköön kukaan ottako tai kirjoituttako rikoislaissa kiskomisesta säädetään.
3044: itselleen suurempaa korkoa kuin 5 % vuo- Tätä lakia sovellutettakoon myös ennen
3045: dessa. tämän lain voimaantulemista tehtyihin
3046: luottosopimuksiin.
3047:
3048:
3049: Helsingissä, syyskuun 9 päivänä 1933.
3050: Yrjö Hautala.
3051: 59
3052:
3053: 11,4. - Lak. al. N:o 15.
3054:
3055:
3056:
3057:
3058: Lohi y. m.: Ehdotus laiksi maakaa1·en 1 luvun muuttami-
3059: sesta 9 päivänä kesäkuuta 1933 annetun lain 2 §:n
3060: muuttamisesta.
3061:
3062:
3063: E d u s k u n n a 11 e.
3064:
3065: Maakaaren 1 Juvun muuttamisesta 9 päi- keuksia ja kustannuksia, sillä joutuuhan
3066: vänä viime kesäkuuta vahvistetun lain mu- valtio jo harjoittamansa asutustoiminnan
3067: kaan on kauppa, vaihto j a lahja tehtävä
3068: 1 takia vu08ittain solmimaan tuhansia kiin-
3069: kirjalEsesti, jonka julkinen kaupanvahvis- teistökauppoja. Ensiksikään ei enää kuten
3070: taja kutsumansa todistajan kanssa todistaa aikaisemmin voida nimismie.hiä, kun he nyt
3071: oikeaksi. Tällaisia kaupanvahvistajia ovat toimivat kaupanvahvistajina, valtuuttaa
3072: riippumatta ~Siitä, mrssä kiintei'StÖ sijaitsee, valtion puolesta allekirjoittamaan kauppa-
3073: kruununvouti, henkikirjoittaja, nimismies, kirjoja. Myöskin on hyvin luultavaa, ,että
3074: julkinen notaari, kaupunginvouti ja kau- asutuslautakuntien toimihenkilöitä, varsin-
3075: punginviskaali sekä ulkomailla Suomen lä- kin puheenjohtajia ja asutusneuvojia, tul-
3076: hetystön virkamies ja Suomen konsuli. laan määräämään erityisiksi kaupanvahvis-
3077: Sitäpaitsi voivat oikeudet määrätä erityisiä tajiksi. Näin ollen voi vwltio joutua suorit-
3078: kaupan-vahvistajia, joiden toimivalta käsit- tamaan huomattavia palkkioita ja matkaku-
3079: tää oikeuden tuomiopiirissä olevat kiinteis- lujen korvauksia asiamiehille sellaisten
3080: töt. Julkisista kaupanvahvistajiBta saman kauppakirjojen allekirjoilttamisesta, jotka
3081: kesäkuun 9 päivänä annetun asetuksen laaditaan valmiiksi virastossa. Sitäpaitsi
3082: 10 '§:n mukaan on todistuksesta, jonka lisää kustannuksia se, että nyt on saavut-
3083: kaupanvahvistaja merkitsee lluovutuskir- tava kaupanvahvistajan luo kauppakirjaa
3084: jaan, suoritettava palkkiota 30 markkaa, allekirjoittamaan, jotapaitsi vaitionkin on
3085: sekä jos kaupanvahvistaj,al,la ei ole vapaa- kaupanva;hvistajaUe suoritettava ,edeHämai-
3086: kirjeoikeutta, postimaksu asetuksen 6 §:8sä nitusta todistuksesta 30 markkaa. Mutta
3087: taDkoitetun päiväkirjanotteen lähettämi- myöskin varattomalle uudisasukkaalle ai-
3088: sootä. Jos kaupanvahvistaja luovutuskir- heutuu tästå hankaluutta ja kustannuksia.
3089: jan todistamista varten pyynnöstä on saa- Hänenhän on myös saavuttava useinkin
3090: punut toisen luo, on hänelle tästä suoritet- pitkien matkojen takaa määräpäivänä kau-
3091: tava lisäksi palkkiota 15 markkaa sekä jos panvahvistaj,an luo ja suoritettava kauppa-
3092: hänen tällöin on tullut tehdä matka, sitä- kirjaansa saamastaan todistuksesia maini-
3093: paitsi korvaus matkustussäännössä mainit- tut 30 markkaa.
3094: tujen perusteiden mukaan. Kun kysymyksessäoleva laki säädettiin
3095: Laki on ulotettu koskemaan kaikkia edellä- yksinoma;a:n siinä tarkoituksessa, että sillä
3096: mainittuja luovutuskirjoja, siis niitäJkin, estettäi8iin tiloilla keinotteleminen ja vale-
3097: joissa valtio, kunta tai 8eurakunta on 8aa- kauppojen tekeminen, on ollut tarpeetonta
3098: jana tai luovuttajana. Varsinkin valtiolle ulottaa ,lakia koskemaan saantoja, joissa
3099: tulee tästä aiheutumaan huomattavia vai- valtio, kunta tai seurwkunta on asianosai-
3100: 60 II ,4. -- Muutos maakaareen.
3101:
3102: sena. Tämän vuoksi ja kun varsinkin val- jautuen tul€e lunastamaan kiinteistöjä,
3103: tiolle ja tuhansille tilattomille vuosittain jotka edelleen on myytävä.
3104: aiheutuu vaikeuksia ja huomattavia kus- Sen nojalla mitä yllä on esitetty, ehdo-
3105: tannuksia kaupanvahvistamisesta, olisi val- tamme kunnioittaen,
3106: tiota, kuntaa ja. seurakuntaa koskevat saan-
3107: not siitä vapautettava. Samoin olisi mene- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3108: teltävä myös Osakeyhtiö Maakiinteistöpank- van lakiehdotuksen:
3109: kiin nähden, koska se lainsäädäntöön no-
3110:
3111:
3112:
3113: Laki.
3114: maakaaren 1 luvun mUIUtta.misesta 9 päivänä kesäkuuta 1933 annetun lain 2 § :n
3115: muuttamisesta.
3116:
3117: Eduskunnan päätöksen mukaisesti. muutetaan täten maakaaren 1 luvun muuttami-
3118: sesta 9 päivänä kesäkuuta 1933 annetun lain 2 § näin kuuluvaksi:
3119:
3120: 2 §. Milloin valtio, kunta tai seurakunta tahi
3121: Kauppa, vaihto ja lahja on tehtävä kir- Osakeyhtiö Maakiinteistöpankki on saajana
3122: jallisesti, ja pantakoon luovutuksen perus- tai luovuttajana, on kauppa, vaihto ja
3123: tuksena olevat ehdot kirjaan, joruka julki- lahja tehtävä kahden todistajan läsnä ol-
3124: nen kaupanvahvistaja kutsumansa todista- lessa.
3125: jan kanssa todistaa oikeaksi.
3126:
3127:
3128: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1933.
3129:
3130: K. A. IIDhi. Lauri Kaijalainen.
3131: M. 0. Lahtela. Kalle Kämäräinen.
3132: 61
3133:
3134: II,t>. - L!lik. al. N :o 16.
3135:
3136:
3137:
3138:
3139: Annala, J., y. m.: Ehdotus laiksi yhdistyslain muuttami-
3140: sesta.
3141:
3142:
3143: E d u s k u n n a ll e.
3144:
3145: Maamme poliittisille oloille koko itsenäi- vapaamielisyyttä ja suvaitsevaisuutta hy-
3146: syytemme ajan on ollut luonteenomaista, väksi- ja väärinkäyttäen pyritään tuhoa-
3147: että eniten levottomuutta ja hankauskohtia maan kansainvaltainen valtiojärjestyk-
3148: valtiollisessa elämässämme ovat aikaansaa- semme joidenkin ulkolaisten esikuvien
3149: neet ja eniten vaaraa itsenäisyydenemme mukaisesti.
3150: ovat sisältäneet sellaiset yhteenliittymät ja On ollut helppo havaita, että se levotto-
3151: suunnat, jotka ovat olleet jonkinlaisessa riip- muus, joka viime aikojen valtiollisessa elä-
3152: puvaisuussuhteessa joihinkin ulkomailla mässämme on esiintynyt, ja se suoranainen
3153: syntyneisiin ja sieltä käsin johdettuihin val- uhka, joka on kohdistettu valtiovaltaa vas-
3154: tiollisiin yhteenliittymiin taikka jotka ovat taan, on läheisessä yhteydessä sen seikan
3155: toimineet ulkomailta johdettujen, maallem- kanssa, että ulkolaiset valtiolliset suuntau-
3156: me ja sen itsenäisyydelle vihamielisten val- tumiset ovat täällä saaneet kannattajia,
3157: tiollisten pyrkimysten hyväksi. Tällaisten jotka enemmän tai vähemmän orjallisesti
3158: valtiolliseen toimintaan osaaottavien ryh- koettavat meidän oloissamme toteuttaa niitä
3159: mien vahingollisuus on meillä hyvin tun- oppeja ja suunnitelmia, jotka ovat joko
3160: nettu, ja meillä on valtiovalta ryhtynyt päässeet voitolle joissakin vieraissa maissa
3161: päättäviin toimenpiteisiin vaarallisimman tai joiden hyväksi joissakin vieraissa maissa
3162: niistä, kommunistisen liikkeen, vaikutuksen toimitaan. Kun lähdetään siitä, että valtio-
3163: ehkäisemiseksi. Nämä toimenpiteet, joilla valta on velvollinen puolustamaan voimassa-
3164: on voitukin saada julkinen kommunistinen olevaa valtio- ja yhteiskuntajärjestystä, on
3165: toiminta ehkäistyksi, ovat olleet omiaan selvää, että sen on otettava päättävästi tor-
3166: osaltaan helpottamaan valtion tehtävien juva asenne niihin valtiollisessa elämäs-
3167: määrätietoista ja asiallista johtamista, sämme esiintyviin yhteenliittymiin tai liik-
3168: vaikkakaan täyttä tulosta näistä toimenpi- keisiin, jotka ovat joko riippuvaisuussuh-
3169: teistä ei ole voitu nähdä uusien hajoittavien teessa joihinkin kansainvälisiin valtiollisiin
3170: voimien tultua valtiolliseen elämäämme. suuntiin tai niiden välittömän vaikutusval-
3171: Toimenpiteet kommunisteja vastaan ovat lan alaisina. Tämä valtiovallan toimenpide
3172: periaatteelliselta arvoltaan erikoisen tärkeät ei suinkaan merkitsisi sitä, että valtio lei-
3173: sen takia, että niiden muodossa demokraat- maisi kansainvälisyyden sellaisenaan hyljät-
3174: tisille perusteille rakennettu valtio julistaa täväksi. Tämä toimenpide ei kiellä sitä tosi-
3175: olevansa oikeutettu puolustamaan itseään ja asiaa, että inhimillinen kehitys riippuu suu-
3176: olemassaoloaan sitä vastaan kohdistetuilta relta osalta oikean kansainvälisyyden tun-
3177: hankkeilta. Vielä enemmän, se samalla ju- nustamisesta ja sen hyväksikäyttämisestä.
3178: listaa olevansa myös velvoitettu estämään Mutta se lähtee siltä pohjalta, että valtio-
3179: kaikki ne yritykset, joissa valtiojärjestyksen elämässä on pyrittävä toimimaan kansallis-
3180: 62 Il,5. - Yhdistyslain muuttaminen.
3181:
3182: ten voimien rajoissa niitä kehittäen ja he- dossa kuin se meillä Suomessa on havaitta-
3183: delmällisiksi tehden ja että valtioelämässä vissa, on omiaan ehkäisemään kansallisen
3184: juuri tulee ilmetä se kansallinen erikoislaatu politiikan voittoa ja siksi sen jatkuvasta val-
3185: ja ne kansalliset voimatekijät, jotka kussa- tiollisesta vaikutuksesta on valtiovallan toi-
3186: kin valtiossa ovat valtakuntaa rakentavia. menpiteillä tehtävä loppu.
3187: Näid~n vaatimusten valossa on selvää, että Edellä esitetyin perustein pyydämme kun-
3188: valtioelämässä on torjuttava ulkomailla toi- nioittavasti ehdottaa,
3189: sissa olosuhteissa syntyneiden valtiollisten
3190: oppien ja liikehtimisten maahantuonti ja että Eduskunta hyväksyisi na~n
3191: turvauduttava kansallisiin poliittisiin edel- kuuluvan lain yhdistyslain muutta-
3192: lytyksiin ja tekijöihin. Valtioelämässä misesta:
3193: esiintyvä kansainvälisyys, sellaisessa muo-
3194:
3195:
3196:
3197: Laki
3198: yhdistyslain mUIUttamisesta.
3199:
3200: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään tammik. 4 p:nä 1919 annetun yhdistys-
3201: lain 4 §:ään, sellaisena kuin se kuuluu laissa kesäk. 20 p:ltä 1930, näin kuuluva
3202: kolmas momentti:
3203:
3204: Yhdistystä tai yhteenliittymäli, jonka tar- den siihen verrattavien seikkojen puolesta
3205: koituksiin kuuluu valtiollisiin asioihin vai- voidaan katsoa olevan riippuvaisuussuh-
3206: kuttaminen, älköön niin muodostettako' teessa jonkin ulkomailla esiintyvän valtiol-
3207: älköönkä sen toimintaa niin järjestettäkö, lisen järjestön, yhteenliittymän tai suunnan
3208: että sen päämääriensä, sääntöjensä, toiminta- kanssa taikka sellaisen välittömän vaikutuk-
3209: ohjeittensa, hyväksymiensä päätöslausel- sen alaisena.
3210: mien, ulkonaisten tunnusmerkkiensä tai mui-
3211:
3212: Helsingissä, syyskuun 2 päivänä 1933.
3213:
3214: Jussi AnnaJ.a,. Anton Suurkonika.. Kaarlo Hänninen.
3215: E. M. Tarkka.nen. Heikki Vehkaioja. Antti Hal,onen.
3216: Viljami Kalliokoski. Matti Miilkki. S. SaJo.
3217: P. V. Heikkinen. Janne Koivuranta. V:iE.e V:a.Hia;s.
3218: K. A. Lohi. K. J. Ellilä. J. Koivisto.
3219: Vihtori VesterinJen. åkseli Brander. T. N. Vjj]jhula.
3220: Tilda Löthman. Eemeli Aakula. J. Takala.
3221: M. 0. Lahtela.. V. A. Heisilm.nen. Uuno Hannula.
3222: Antti Kuklko:nen. Alpo 0. Luostarinen. KuSiti Arffman.
3223: Toiv;o Ik:onen. Jalo Lahdensuo. T. A. Jauhonen.
3224: Viljo Venho. Kaapro Huittinen. Kalle ,Kämäräinen.
3225: Juhani Leppälä. J. Eri. Pilppula. L. 0. Hirv;ensalo.
3226: S. ,s. Aittoniemi. Einari l(jarv;etti. Emil Jutila.
3227: J. Emil Lampinen. Albin Asikainen. Lauri A. Sariola.
3228: Juho Paksujalka. Antti Kemppi. Lauri .l(jaijalainen.
3229: 63
3230:
3231: Il,6. - Lak al. N :o 17.
3232:
3233:
3234:
3235:
3236: Annala, V., y. m.: Ehdotus laiksi yhdistyksistä 4 pawana
3237: tammikuuta 1919 annetun lain 4 §:n muuttamisesta.
3238:
3239:
3240: E d u s k u n n a ll e.
3241:
3242: Valtakunnan SISaisen yhteiskunnallisen teluihin valtakuntaa vahingoittavien paa-
3243: elämän terve kansallinen kehitys samoin- määrien hyväksi kansainvälisiä tarkoitus-
3244: kuin sen ulkonainen turvallisuus vaativat, periä silmällä pitäen, siten häiriten yhteis-
3245: että poliittinen toiminta valtakunnassa on kunnallisen elämän rauhallista kehitystä.
3246: mahdollisimman suuressa määrässä riippu- Mutta vaarallisin on tämä kansainvälinen
3247: maton r valtakunnan ulkopuolella olevista riippuvaisuus maan turvallisuuden kannalta.
3248: voimista ja tekijöistä. Ne vaarat, jotka saat- Kansainvälisten järjestöjen esim. asevelvol-
3249: tavat koitua valtakunnalle siitä, että esim. lisuuden, puolustuslaitoksen, maanpuolus-
3250: poliittiseen elämään vaikuttavat puolueet tuksen ja ulkopolitiikan suhteen tekemät
3251: tai muut yhtymät ovat riippuvaisuussuh- päätökset, jotka ovat jossakin suhteessa vei-
3252: teessa valtakunnan ulkopuolella oleviin kan- voittavia kansallisille poliittisille puoluejär-
3253: sainvälisiin järjestöihin, ovat ilmeisiä. jestöille tai yhdistyksille saattavat näissä
3254: Nfinpä saatetaan valtakunnan sisäisessä yh- järjestöissä vallitsevan kurin perusteella
3255: teiskunnallisessa elämässä kansainvälisten, tulla ratkaisevasti vaikuttamaan näiden jär-
3256: valtakunnan todellisille eduille vieraitten jestöjen ja niiden jäsenten poliittiseen toi-
3257: päämäärien hyväksi, synnyttää sanotun riip- mintaan. Siten saattavat kansainvälisiä
3258: puvaisuuden nojalla poliittisia tai taloudel- kansallisten etujen kanssa ristiriidassa ole-
3259: lisia taisteluja, jotka voivat aiheuttaa suuria via tarkoitusperiä palvelevat kansainväliset
3260: kansallisia tai taloudellisia vahinkoja. Po- järjestöt välillisesti vaikuttaa valtakunnan
3261: liittisten ammattiliittojen toiminta on tässä elinehtoja koskeviin kysymyksiin kansalli-
3262: suhteessa ollut valaiseva. Suomelle täysin sessa suhteessa tuhoavalla tavalla. Kaikkien
3263: vieraitten päämäärien hyväksi on meillä kohtalokkaimmaksi saattavat kansainvälis-
3264: kansainvälisten järjestöjen aloitteesta synty- ten järjestöjen päätökset muodostua valta-
3265: nyt poliittisluontoisia työtaisteluja, jotka kunnan itsenäisyydelle.
3266: ovat olleet yksinomaan vahingoksi (lliin hyvin Kysymys valtiolliseen elämään osallistu-
3267: asianomaiselle ammattikunnalle kuin koko vien puolueiden riippuvaisuudesta kansain-
3268: maallekin. Mutta vielä vaarallisempi kuin välisistä järjestöistä on Suomessakin tärkeä
3269: ammatillisten järjestöjen kansainvälinen sen vuoksi, että maan suurin poliittinen jär-
3270: riippuvaisuus, on puhtaasti poliittisten jär- jestö, Suomen Sosialidemokraattinen puolue,
3271: jestöjen riippuvaisuus kansainvälisistä jär- on riippuvaisuussuhteessa Kansainväliseen
3272: jestöistä. Se saattaa näet vaikuttaa hyvin Työväen Internationaliin. Sosialidemo-
3273: vahingollisella tavalla valtakunnan elineh- kraattisen puolueen riippuvaisuussuhde tuo-
3274: toihin ja poliittiseen elämään. Kansanvä- hon Internationaliin käy selvästi ilmi itse
3275: listen järjestöjen päätösten velvoituksesta Internationaalin säännöistä, jotka Suomen
3276: ryhtyvät poliittiset yhtymät poliittisiin tais- Sosialidemokraattinen puolue on kiistämät-
3277: 64 II,G. - Yhdistyslain muuttaminen.
3278:
3279: tömästi tunnustanut itseään sitoviksi jo sen aatteen, joka on ilmeisesti lakiemme vastai-
3280: kautta, että se on jäsenenä liittynyt tuohon nen. Mutta vaikkapa ei voitaisikaan katsoa
3281: Internationaaliin. Näiden sääntöjen 3 § :ssä todistetuksi, että sosialidemokraattinen puo-
3282: sanotaan näet: ,Sosialistinen Työväen In- lue on nimenomaisesti hyväksynyt sanotun
3283: ternationaali muodostuu eläväksi todellisuu- periaatteen, niin on kuitenkin selviö, että
3284: deksi vain sikäli kuin sen kansainvälisistä sosialidemokraattinen puolue kuitenkin on
3285: kysymyksistä tekemät päätökset ovat kaik- Kansainvälis~n Työväen Internationaalin
3286: kia sen osia sitovia. Kansainvälisten jär- sääntöjen 3 § :n edellyttämällä tavalla jäse-
3287: jestöjen jokainen päätös merkitsee sentäh- nyytensä perusteella ainakin moraalisesti si-
3288: den yksityisten maiden puolueiden itsemää- dottu noudattamaan tuon Internationaalin
3289: räämisoikeuden vapaaehtoista supista- päätöksiä sikäli kuin ne koskevat kansain-
3290: mista.'' välisiä kysymyksiä. Tällainen riippuvai-
3291: Tässä sääntöjen kohdassa julkilausuttu suussuhde on selviömäisesti mitä vaarallisin
3292: periaate, joka ainakin moraalisesti velvoit- Suomen turvallisuudelle ja poliittiselle elä-
3293: taen oleellisesti rajoittaa yksityisten maiden mälle.
3294: sosialidemokraattisten puolueiden toiminta- Katsomme sen vuoksi, että yhdistys-
3295: vapautta, on Suomessakin saanut hyväksy- lakiamme on isänmaan turvallisuuden vuoksi
3296: misen. Sosialidemokraattisen puolueen puo- täydennettävä säännöksellä, joka kieltää sel-
3297: luetoimikunnan vuonna 1930 puoluekokouk- laiset, valtiolliseen tai yhteiskunnalliseen
3298: selle esitetyssä menettelytapaohjeita koske- elämään myötävaikuttavat yhdistykset, jotka
3299: vassa mietinnössä lausuttiin: ,Kansainväli- jäsenyytensä vuoksi jossain kansainvälisessä
3300: sessä politiikassa on ennenkaikkea noudatet- järjestössä tai muulla perusteella ovat vel-
3301: tava Sosialistisen Työväen-Internationaalin volliset, moraalisesti tai oikeudellisesti, nou-
3302: päätöksiä, toisessa sijassa oman puolueen dattamaan jonkin kansainvälisen järjestön
3303: ehkä antamia täydentäviä määräyksiä ja päätöksiä tai toimintaohjeita taikka jotka
3304: kolmannessa sijassa porvarillisen valtioval- vaativat jäseniään tai toimihenkilöitään täl-
3305: lan antamia ohjeita, mikäli nämä eivät ole laisia päätöksiä tai ohjeita noudattamaan.
3306: ristiriidassa edellämainittujen kanssa.'' Ehdotamme sen vuoksi,
3307: Olemme sitä mieltä, että vuoden 1930 puo- että Eduskunta hyväksyisi settraa-
3308: luekokous on hyväksynyt tässä esitetyn peri- van lakiehdotukstn:
3309:
3310:
3311: Laki.
3312: yhdistyksistä 4 päivänä tamlllikuuta 1919 annetun lain 4 § :n muuttamisesta.
3313:
3314: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yhdistyksistä 4 p :nä tammikuuta 1919
3315: annetun lain 4 § näin kuuluvaksi:
3316:
3317: Yhdistyksessä, jonka varsinaisena tarkoi- Yhdistystä, jonka tarkoituksiin kuuluu
3318: tuksena on valtiollisiin asioihin vaikuttami- valtiollisiin asioihin vaikuttaminen, älköön
3319: nen, eivät saa olla jäseninä muut kuin Suo- niin muodostettako älköönkä sen toimintaa
3320: men kansalaiset taikka yhdistykset, joissa niin järjestettäkö, että se jäseniltään vaa-
3321: on ainoastaan sellaisia jäseniä; älköön myös- dittavan kuuliaisuuden sekä yhdistyksen
3322: kään yhdistyksen tarkoitus käsittäkö niitä joukkomuodostelmiin ja ryhmityksiin jakau-
3323: oikeuksia, jotka kuuluvat yksinomaan jul- tumisen puolesta tai aseelliseen varustautu-
3324: kiselle viranomaiselle. miseen nähden on katsottava kokonaan tai
3325: Il,6. - Annala, V., y. m. 65
3326:
3327: joltakin osalta sotilaalliseen tapaan järjes- lisiin asioihin vaikuttaminen. Älköön sano-
3328: tctyksi. tunlainen yhdistys myöskään välittömästi
3329: Yhdistys, jota 2 :ssa momentissa tarkoite- tai välillisesti tunnustako itseään tai jäse-
3330: taan, älköön olko jäsenenä tai merkityksel- niään velvoittaviksi toimintaohjeiksi valta-
3331: tään muuten siihen verrattavalla tavalla kunnan ulkopuolella olevan, valtiollisiin
3332: osallisena sellaisessa valtakunnan ulkopuo- asioihin vaikuttamaan tarkoitetun järjestön
3333: lella olevassa järjestössä tai yhteenliitty- tai yhteenliittymän tekemiä päätöksiä taikka
3334: mässä, jonka tarkoitusperiin kuuluu valtiol- antamia ohjeita.
3335:
3336: Helsingissä, syyskuun 14 päivänä 1933.
3337:
3338: Vilho Annala. Yrjö Schildt.
3339: R. Ala-Kulju. Elias Simojoki.
3340: S. Honkala. Arne Somersalo.
3341: K. R. Kares. Bruno A. Sundström.
3342: Yrjö Kivenoja. L. P. Tapaninen.
3343: Iisakki Nikkola. E. A. Tuomivaara.
3344: Hilja Riipinen. J. V. Wainio.
3345:
3346:
3347:
3348:
3349: 9
3350: 66
3351:
3352: II,r.- Lak. al. N:o 18.
3353:
3354:
3355:
3356:
3357: Kivioja y. m.: Ehdotus laiksi eräiden kapina,an osaaotta-
3358: neiden henkilöiden m·mahtamisesta.
3359:
3360:
3361: E d u s k u n n a 11 e.
3362:
3363: Ottaen huomioon ne olosuhteet ja asian- kun he jo ovat ehtineet tutkintovankeu-
3364: haarat, joissa n. s. Nivalan konikapina ke- tensa lisäksi - jolloin syömälakkoa ei
3365: säkuussa 1932 puhkesi ja pian raukesi, sekä esiintynyt - osan rangaistustaan kärsiä,
3366: sen, että vastaavissa olosuhteissa on maail- sen sijaan, että aikaisemmin tapahtuneesta
3367: massa suurempiakin rikollisia armahdettu, paljon vaarallisemmasta n. s. Mäntsälän ka-
3368: jopa pyytämättäkin, ja sen, että kyseeili- pinasta ei vielä ole kukaan joutunut lopul-
3369: set tuomitut, joiden puolesta muutkin lisen rangaistuksensa kärsimistä edes aloit-
3370: joukkoanomuksella ovat armoa pyytäneet, tamaan. Tähän nähden ehdotamme,
3371: eivät varmastikaan ole yhteiskunnalle vaa-
3372: rallisia henkilöitä, olisi n. s. Nivalan kapi- että Eduskunta hyväksyisi n-äin
3373: nasta tuomitut päästettävä vankilasta pois, kuuluvan lakiehdotuksen:
3374:
3375:
3376:
3377: Laki
3378: eräiden kapinaan osaaottaneiden henkilöiden armahtamisesta.
3379:
3380: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
3381:
3382: 1 §. 2 §.
3383: Henkilöt, jotka ovat tulleet tuomituiksi Edellisessä pykälässä tarkoitettujen eh-
3384: kesäkuussa 1932 olleesta n. s. Nivalan kapi- donalaisten koetusajan 'pituuden kussakin
3385: nasta, laskettakoon heti ehdonalaiseen va- yksityistapauksessa ja muut tarkemmat oh-
3386: pauteen, ellei muuta syytä ole heidän van- jeet määrää valtioneuvosto.
3387: gittuina pitämiseen.
3388:
3389:
3390: Helsingissä, syyskuun 12 p :nä 1933.
3391:
3392: Vilho H. Kivioja. Yrjö H. Kesti.
3393: Yrjö Hautala. Kaarlo Hänninen.
3394: 67
3395:
3396: II,s. - Lak. al. N:o 19.
3397:
3398:
3399:
3400:
3401: Vesterinen y . .m.: Ehdotus laiksi eräiden maatalousluotto-
3402: jen korko- ja k1toletusmaksujen väliaikaisesta järjeste-
3403: lystä.
3404:
3405:
3406: E d u s k u n n a ll e.
3407:
3408: Korkea korkokanta on maatilan tuottei- Siinä maa- ja metsätaloustuotteiden hin-
3409: den yleisen hintain laskun ohella ollut Suo- tatasossa, joka keskimäärin vallitsi vuosina
3410: messa epäilemättä tärkeimpänä syynä viime 19,2>::1:-28, ei huolellisen maanviljelijän,
3411: vuosina tapahtuneeseen maanviljelijäin joka oli velkaantunut kohtuullisesti, ollut
3412: joukkosortumiseen. Tähän korkokannan erityisen vaikeata selviytyä korko- ja kuo-
3413: liialliseen korkeuteen, joka täällä on vallin- letusmaksuistaan. Maatalouden kannatta-
3414: nut itsenäisyyden saavuttamisesta alkaen vaisuustutkimusten perusteella suoritettu-
3415: näihin saakka, on ollut useita ymmärrettä- jen laskelmien mukaan jäi sanottuina vuo-
3416: viä syitä. Näistä tärkeimpiä lienee se tavat- sina esimerkiksi varsinaisilla talonpoikais-
3417: toman vilkas uudistustoiminta, joka kaikilla tUoma keskimäärin siksi suuri rahayli-
3418: aloilla pääsi valtaan erityisesti vuosina jäämä, että se riitti koroksi 8 1 / 2 % mu-
3419: 1924-28. Tästä uudistustoiminnasta, josta kaan velkamäärälle, joka nousi pyorem
3420: vallankin valtion sijoitukset ja kaupunkien luvuin 5,00(} markkaan jokaista viljeltyä
3421: rakentaminen olivat huomattavimpia, aiheu- hehtaaria kohti.
3422: tui tavaton pääomien kysyntä ja sitä seu- Maatalousvuodesta 1929-30 lähtien tämä
3423: raava korkea korkokanta. ylijäämä tuotteiden hintainlaskun johdosta
3424: Myös maataloudessa vallitsi samana aika- alenee jyrkästi, ollen tilivuonna 1'931>-32
3425: jaksona vilkas uudistustoiminta, joka sitoi vain 60% siitä, mitä se oli edellämainit-
3426: runsaasti pääomia. Lisäksi tapahtui, lm- tuina normaalivuosina. Niissä olosuhteissa,
3427: ten luonnollista onkin, tilojen sii,rtymistä jotka vallitsivat viimeksimainittuna maata-
3428: uusiin käsiin. Nämä siirrot järjestettiin lousvuonna, riitti maatilasta saatu rahayli-
3429: useimmiten luoton varassa. Näin velkaan- jäämä keskimäärin koroksi vain noin 3,000
3430: tui maatalous nopeasti, ja velkasitoumuk- markkaan viljeltyä hehtaaria kohti nouse-
3431: set tehtiin säännöllisesti varsin korkeakor- valle velkamäärälle.
3432: koisiksi. Niinpä sellaisenkin maataloutta Tätä enemmän velkaantuneet viljelijät
3433: palvelemaan tarkoitetun luottolaitoksen ovat, mikäli heidän lainoistaan jatkuvasti
3434: kuin Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pit- vaaditaan edellämainittuna nousukautena
3435: käaikaisten kiinnitysluottojen korko on sovittu korko, enimmäkseen joko jo jou-
3436: pääasiassa 8 1 / 2 % vaiheilla, minkä lisäksi tuneet tai nopeasti joutumassa maksu-
3437: useista lainoista on maksettava vielä 5 % kyvyttömiksi. Kun tällaisten viljelijäin
3438: kuoletusta vuodessa. Samanlaisia, vieläpä luku koko maassa nousee varsin suu-
3439: korkeampiakin korkoehtoja ovat tehdyistä reksi, eräitten tutkimusten mukaan jopa
3440: tutkimuksista päättäen soveltaneet useat 80,000 :een, olisi nopea koron alentaminen
3441: muutkin kassa- ja luottolaitokset. maatalouslainoista vaikuttavimpia toimen-
3442: 68 Il,s. - Maatalousluottojen korkomaksujen järjeste,]y.
3443:
3444: pitoitä maanviljelijäin joukkosortumisen korkolautakunnan arvion mukaan vuosit-
3445: ehkäisemiseksi. tain korvattava yleisistä varoista. Korko-
3446: Vaikkakin on todettava, että monet ra- lautakumian kokoonpanosta määrättäisiin
3447: halaitokset, muun muassa useat säästö- lähemmin toimeenpanoasetuksessa, huo-
3448: pankit, ovat joustavasti soveltaneet van- mioonottaen, että maataloudellisten asiain
3449: hoihinkin luoti oihinsa alempaa korkoa kuin ja paikallisten olojen tuntemus tulevat
3450: alunperin oli sovittu, on vielä lukuisia lautakunnassa riittävästi edustetuiksi. Kor-
3451: sekä yksityisiä henkilöitä että luotto- ja kolautakunnan päätöksestä voitaisiin valit-
3452: kassalaitoksia, jotka pitävät kiinni kerran taa valtioneuvoston asettamalle esim. 3-jäse-
3453: sovituista korkomääristä. Eräät ovat sii- niselle keskuskorkolautakunnalle, jonka
3454: hen ilmeisesti pakoitettujakin oman otto- päätös olisi lopullinen. Täten voisi kun-
3455: lainauksensa korkean korkokannan takia, nallisten korkolautakuntain toiminta muo-
3456: mutta on my0s lukuisia tapauksia, joissa dostua joustavaksi ja nopeaksi.
3457: ei tällaisten korkomäärien sovelluttaminen Allekirjoittaneiden mielestä pitäisi nyky-
3458: nykyoloissa 0le kohtuullista. Kun mitään oloissa maatalousluottoon nähden päästä
3459: vapaaehtoista sopimustietä ei liene mah- yleensä 4-5 % korkokantaan, eikä 6 %
3460: dollista saada aikaan, että kaikki yksityi- korkeampi korko näissä luotoissa saisi mis-
3461: set ja rahalaitokset alentaisivat maatalous- sään tapauksessa tulla kysymykseen. Jo
3462: luottojensa liian korkeita korkoja sovi- nykyään sovelluttavat useat säästöpankit
3463: tuista määristä, päästäneen tähän päämää- 6 1 / 2 a 6 1 / 4 % antolainauskorkoja. Kun
3464: rään ainoastaan lainsäädäntötietä. Tämän otetaan huomioon rahalaitosten nykyisin
3465: korkosäännöstelyn ei tarvitsisi mielestämme suorittamat alhaiset talletuskorot, ei raha-
3466: olla varsin laaja, jotta sillä voitaisiin huo- laitoksille sen enemmän kuin yksityisille-
3467: mattavasti ehkäistä maanviljelijäin jatlm- kään tuota sanottavia vaikeuksia maata-
3468: vaa joukkosortumista, jonka aiheuttamat lousluottojen koron alentaminen.
3469: sekä sosialiset että kansantaloudelliset hai- Jossain määrin eri asemassa ovat ne
3470: tat ovat ilmeiset. Päinvastoin päästäi- kiinteistöluottolaitokset, jotka itse ovat
3471: siin allekirjoittaneiden mielestä nykyisissä ottaneet pitkäaikaisia korkeakorkoisia obli-
3472: oloissa tähän päämäärään verraten vähäi- gatiolainoja ja näitä edelleen lainanneet
3473: sin vaikeuksin, säätämällä määräaikainen maanviljelijöille. Ellei tällaisia lainoja
3474: laki maatalousluottojen koroista. Tällöin valtion ja Suomen pankin tuella ja avus-
3475: olisi tarkoituksenmukaisinta säätää ylin tuksella voida konvertoida alempikorkoi-
3476: korkoraja kaikelle pitkäaikaiseksi tarkoite- siksi, olisi alennetusta antolainauskorosta
3477: tulle tai ainakin käytännössä sellaiseksi aiheutuvat todelliset tappiot vuosittain
3478: muodostuneelle maatalousluotolle sekä sit- korvattava yleisistä varoista.
3479: ten erityisesti alennettu korko niitä vil- Näin rajoitettavan maatalouden korko-
3480: jelijöitä silmälläpitäen, jotka ilman omaa säännöstelylain voimassaoloaikaa ei tar-
3481: syytään, joko suoraan tai välillisesti, ovat vinne säätää kovin pitkäksi, sillä ta-
3482: muuttuneiden suhdanteitten takia joutu- louspulan ja myös luotto-olojen toden-
3483: neet ylivelkaantuneiksi. Tällainen alen- näköisesti lähitulevaisuudessa helpottuessa
3484: nettu korko olisi myönnettävä erityisestä voisi tällaisen ·lain voimassapitäminen olla
3485: anomuksesta ja päättäisi siitä kunnittain tarpeetonta. Elleivät taasen talous- ja
3486: asetettava korkolautakunta. Rahalaitoksen luotto-olot vastoin odotusta muuttuisi ny-
3487: tai yksityisen todellinen tappio viimeksi- kyistä edullisemmiksi, on eduskunnalla
3488: mainitusta koronalennuksesta olisi saman aikanaan tilaisuus jatkaa lain voimassa-
3489: Il,s. - Vesterinen y. m.
3490:
3491: oloaikaa. Senvuoksi ehdotetaan, että laki viljelijät saisivat jonkin verran hengäh-
3492: sääelettäisiin olemaan voimassa vuoden dysaikaa asioittensa järjestämiseksi, olisi
3493: 1935 loppuun. pakollisten kuoletusmaksujen suorittaminen
3494: Aikaisemmin jo mainittiin niistä huo- lykättävä edellämainitun lain voimassaolo-
3495: mattavista kuoletuseristä, joita eräät raha- ajaksi ja näin maksamatta jääneet kuole-
3496: laitokset perivät korkojen lisäksi. Aikoina, tuserät siirrettävä suoritettaviksi kahden
3497: jolloin metsäntuotteiden menekki oli hyvä vuoden kuluessa sovitun lainakauden lo-
3498: ja niiden hinnat edullisia, voivat viljelijät puttua.
3499: yleensä suorittaa lmoletusmaksut vaikeuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme
3500: sitta. Sitävastoin näiden maksujen suo- kunnioittavasti,
3501: rittaminen on viimeksi kuluneina vuosina
3502: ollut useimmille ilman uuden luoton käyt- että Ednsknnta hyväksyisi seu-
3503: tämistä ylivoimaista. Jotta velkaantuneet raavan lakiehdotuksen:
3504:
3505:
3506: Laki
3507: eräiden maatrulousluottojen lrorko- ja kuoletusmaksujen väliaikaisesta
3508: järjestelystä.
3509:
3510: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty tammikuun 13 päivänä 1928
3511: annetun valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten seu-
3512: raavaa:
3513:
3514: 1 §. tE'n, että puolet lainasta suoritetaan vn-
3515: Korkein korko, joka tämän lain voimas- meistään vuoden kuluessa tämän lain voi-
3516: saoloaikana voidaan periä maatalousluo- massaolon loputtua ja toinen puoli sitä
3517: tosta, on kuusi sadalta vuodessa, riippu- seuraavana vuonna. Korko lainasta, jonka
3518: matta siitä, mikä korko on sovittu alku- maksuaika on näin pidennetty, lasketaan
3519: peräisessä velkakirjassa tai muussa saamis- enintään tässä laissa säädetyn korkeim-
3520: todisteessa. Tämän koron lisäksi älköön man koron mukaan. Velallisella olkoon
3521: perittäkö provisiota tai muuta toimitus- kuitenkin oikeus, mikäli hän niin haluaa,
3522: maksua. suorittaa lainan lyhennykset taikka koko
3523: 2 §. lainapääoma myöskin alkuperäisessä laina-
3524: Mikäli velkakirjassa tai muussa saamis- sopimuksessa edellytctyllä tavalla.
3525: todisteessa, jonka perusteella maatalous-
3526: luotto on myönnetty, on sovittu määrä- 3 §.
3527: tystä lyhennysmaksusta, älköön tällaista l\1uuttuneitten suhdanteitten takia liika-
3528: maksua tämän lain voimassaoloaikana ve- velkaantuneille ja maksuvaikeuksiin joutu-
3529: lalliselta vaadittako, vaan siirrettäköön neille maanviljelijöille voidaan anomuk-
3530: 1änä aikana laukeavat lyhennyserät suori- sesta myöntää helpotusta tässä laissa sää-
3531: tettavilz-..si sovitun laina-ajan jälkeen kah- detystä korkeimmasta korosta puolesta
3532: den vuoden kuluessa. kahteen sadalta riippuen asianomaisen
3533: Jos koko lainasumma lankeaa sopimuk- maksuvaikeuksien suuruudesta. Alennuk-
3534: sen mukaan maksettavaksi ennen tämän sesta päättää kunnittain asetettava korko-
3535: lain voimassaolaajan umpeen kulumista, pi- lautakunta. Sen päätöksestä voidaan ve-
3536: dennetään laina-aikaa kahdella vuodella si- dota valtioneuvoston asettamaan keskus-
3537: 70 II,s. - Maatalousluottojen korkomaksujen järjestely.
3538:
3539: korkolautakuntaan, jonka asiassa antama raista sekä kuuden kuukauden taikka pi-
3540: päätös on lopullinen. demmällä maksuajalla annettua luottoa
3541: henkilölle, joka itse paikalla asuen omis-
3542: 4 §. tajana tai vuokramiehenä hoitaa maatilaa
3543: Tappio, jonka asianomainen lainanantaja saaden sen tuotosta huomattavan osan toi-
3544: joutuu kärsimään edellisessä pykälässä meentulostansa.
3545: säädetystä erikoisalennuksesta, korvataan
3546: korkolautakunnan ehdotuksesta keskuskor- 6 §.
3547: kolautakunnan päätöksen perusteella vuo- Tarkemmat määräykset tämän lain toi-
3548: sittain yleisistä varoista. Samoin korva- meenpanosta annetaan asetuksella.
3549: taan yleisistä varoista ne tappiot, jotka
3550: tämän lain määräysten takia aiheutuvat 7 §.
3551: ulkomaista obligatioluottoa käyttäneille Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
3552: rahalaitoksille. Viimeksimainitussa tapauk- mikuuta 1934 ja on voimassa vuoden 1935
3553: sessa päättää korvauksen suorittamisesta loppuun, ollen sen määräyksiä kuitenkin
3554: valtioneuvosto. sovellutettava kaikkiin niihinkin 5 § :ssä
3555: 5 §. tarkoitettuihin maatalousluottoihin, joita ei
3556: Maatalousluotolla tarkoitetaan tässä laissa ole pantu uloshakuun ennen 1 päivää hei-
3557: vaadittaessa maksettavaa, irtisanonnan va- näkuuta 1'9,33.
3558:
3559:
3560: Helsingissä, syyskuun 2 päivänä 1933.
3561:
3562: Vihtori Vesrterinen. P. V. Heikkinen.
3563: E. M. Tarkkanen. J. Koivisto.
3564: K. J. Ellilä. Heikki V:ehkaoja.
3565: Viljami .Kalliokosk:i. T. N. Vi1hula.
3566: Kaapro Huittinen. Albin Asikainen.
3567: Uuno HMLD.ula. Tilda Löthman.
3568: Emil Jutilla. T. A. Janhonen.
3569: S. Salo. Vilho H. Kivioja.
3570: Toivo Ikonen. Matti Pitkänen.
3571: Juho Paksujalka. Antti Kemppi.
3572: Ville VaJlas. Mrutti Miikki.
3573: Ein1ari KM"vetti. Väinö Ka.asalainen.
3574: J. Erl. Pilppula. Viljo Venho.
3575: .A:ks,eli Brander. Eemeli Aakula.
3576: M. 0. Lahrtlela. Antti Halonen.
3577: S. S. Aittoniemi. J. Takala.
3578: Jalo Lahdensuo. L. 0. Hirvensalo.
3579: K. A. Lotrl. Jus,si AnnaJa.
3580: J. Emil Lampinen. V. A. Heiskanen.
3581: Alpo 0. Luostarinen. Kusti Arffman.
3582: Juhani Leppälä. Anton Suurkonka.
3583: 71
3584:
3585: Il,9. - Ladt. al. N:o 20.
3586:
3587:
3588:
3589:
3590: Ellilä y. m.: Ehdotus laiksi maanviljelijäin maatalousonuti-
3591: suuteen kohdistuvien ulosottotoimenpiteiden sii1·tämi-
3592: sestä toistaiseksi.
3593:
3594:
3595: E d u s k u n n a 11 e.
3596:
3597: Ankara maatalouspula, joka Suomessa perheen jäsenet ovat us.eimmiten perehty-
3598: Dn vallinnut vuodesta 1928 lähtien, on jo neet vain maa:talousammattiin. Kestää
3599: ehtinyt taloudellisesti tuhota tuhansittain kauan, ·ennenkuin he saavat hankituksi
3600: itsenäisiä maanviljelijöi.tä. Siitä ovat sel- itselleen uuden ammatin tai ennenkuin he
3601: vimpinä :todi.stuksina näinä vuosina toi- nykyisen työttömyyden vallitessa edes saa-
3602: meenpannut lukuisat pakkohuutokaupat. vat palveluspaiJ.rkoj:a muillla maatiloilla.
3603: Pwkkohuutokau:ppojen luku näyttäJä lisäksi Täten muodostuu sortuneista maanviljeli-
3604: yhä enenevän. Sensijaan, että v. 1931 jöistä ja heidän perheensä jäsenistä hel-
3605: pakkohuutokaupattiin n. 1,200 maati'laa, posti irrallinen väestöryhmä, joka muodos-
3606: no1L<>i tällaisten paklmhuutokauppojen luku taa otollisen maaperän kaikenlaiselle yhteis-
3607: v. 1932 jo yli 2,500. Kuluvana vuonna on kuntavastaiselle kiihoitukselle.
3608: todettavissa edelleen voimakasta lisäänty- Tämän sosiaalisen puolen lisruksi on
3609: mistä. Vuoden 1932 ensimmäisellä puoli- asiassa huomattava myöskin puhtaasti ta-
3610: vuotisjaksolla toimitettiin nimittäin 1,21.)7 loudelliset näkökohdat. Ne velkaantuneet
3611: pakkohuutokauppaa. Vastaavana aikana maanviljelijät, jotka viideSitä pulavuodesta
3612: tänä vuonna nousee niitten luku j·o huolimatta vielä näihin saakka ovat voineet
3613: 1,759 :ään. Nousu on siis jobeen:kin tasan asioitansa hoitaa, ovat varmaankin suurelta
3614: 40 % edellisen vuoden määrästä. Sa:a- osalta vaDsin kunnollista ja yritteliästä vä-
3615: du:ista ennakkotiedoista päättäen on maa- keä. On näet .todennäiköistä, että ne maan-
3616: tilojen pakkohuutokauppoja edelleen viime vifjelijätalondet, jotka ovat joutuneet vai-
3617: heinä- ja elokuulla toimitettu huomatta- keuksiin tuhlaavaisen yksityiselämän tai
3618: vasti runsaammin kuin vastaavina kuu- kevytmi•elisen taikka uhkarohkean yritteliä.i-
3619: kausina viime vuonna. Ulosmittausten lu- syyden takia, ovat jo sortuneiden jouJkossa.
3620: kumäärä on luonnollisesti vielä paljon suu- NJ1kyä:än sortumaisillaan olevat maanvilje-
3621: rempi, sekin osoittaen tilanteen vwka- lijäjoukot osaavat varm!l!ankin hoitaa maa-
3622: vuutta. tilojansa koko kansantalouden kannalta
3623: On ilmeistä, että tä:l1ainen itsenäisten tu1oksellisemmin kuin jos nämä maatilat
3624: maanviljelijöiden joukkosortuminen sisäl- joutuisivat rahalaitosten tai niiden apu-
3625: tää huomattavan yhteiskuntavaaran. Sa- yhtiöiden haltuun. Saavutettu ikokemus
3626: malla kuin ennen 'taloudellisesti itsenäinen näet osoittaa, että monia maatiloja, jo1Jka
3627: maanviljelijä sortuu joutuen jättämään ovat joutuneet viimeksimainitunlaiseen hal-
3628: kotinsa ja kontu:nsa, joutuu myöskin hänen lintaan, (hoidetaan j(jko ryötötaloutta har-
3629: useinkin lukuisa perheväkensä sekä ·kJOdit- joittaen taikka muuten epätaloudellisesti.
3630: tomaksi että työttömäksi. Maanviljelijäin Nykyään näyttää siltä, kuin pula-ajan
3631: 72 Il,9. - Maatalouteen kohdistuvat ulosottotoimenpiteet
3632:
3633: pohja Dlisi saavutettu ja että ainakin jon- jensa maksamiseksi. Myös saisi hän parem-
3634: kinlainen palautuminen normaalisiin olo- man tilaisuuden ryhtyä järjeste1emään jon-
3635: suhteisiin olisi edessä, vaikka sen vaikutuk- kin uloshaetun luoilon sijaan uutta edulli-
3636: set eivät vielä tunnu varsinkaan vai:keuk- sempaa luottoa esim. Maakiinteistöpankin
3637: sissa olevien viljelijäin maataloudessa. Tä- vä:lit~seHä. Näin ihän useimmiten voisi
3638: män vuoksi olisi ·erinomaisen täl'keätä, että jäädä isännäksi tilalleen ja siinä pysyäkin
3639: nykyinen pak;kohuutokauppatulva maaseu- vallankin, jos korkdkanta maatalouslainoista
3640: dulla saataisiin edes väliaikaisesti pysäyte- saad&an sopivin toimenpitein alenemaan
3641: tyksi. Tästä olisi suurin piirtein ik:atsoen maatalouden kantokykyä vastaavaksi.
3642: vain hyötyä kaikille asianosaisille. Saama- Tosin jo nykyistenkin säännösten voi-
3643: miesten saatavain varmuus ei ainakaan hei- massa oHessa 0. Y. Maakiinteistöpankki voi
3644: kontuisi, vaan päinvastoin epäilemättä kas- vwkauttaa sel1aisenkin maanviljelijän velat,
3645: VaiSI. Maatilojen ja muun maatalous- jonka omaisuus on ulosmitattu, tai pakko-
3646: omaisuuden liikatarjonta on omiaan mitä huutokaupassa lunastaa tilan ja järjestää
3647: suurimmassa maarm alentamaan niiden sen joko ·entisen omi'Btajan tai hän·en per-
3648: hintaa. Pa.!Kkohuutokaupan uhatessa vel- heenjäsenensä; tail\'ka muun läheisen suku-
3649: kaantuneet maanviljelijät joutuvat velko- laisen ·omistukseen. Käytäntö näyttää joh-
3650: jiaan tyydyttääkseen suuresti kiirehtimään tavan useimmissa tapauksissa siihen, että
3651: omaisuutensa myyn:tiä, siten synnyttäen yli- entinen omistaja menettää laillisen omistus-
3652: tarjontaa markkinoilla. J·os he saisivat jon- oikeutensa jääden kuitenkin asiallisesti tilan
3653: kin verran hengähdysaiikaa, on ilmeistä, että isännäksi. Myös on valtiolla oikeus tilan
3654: tällainen !liikatarjonta lakkaisi ja hinnat paikkohuutokauprust.a hmastamiseen ja. sa-
3655: maatila- ja maatalousmarkkinoilla voisivat manlaiseen järjestelyyn. Kokemus kuiten-
3656: n()usta luonnollista kysyntää ja .tarj·ontaa kin osoittaa, että niin hyödyllistä kuin epäi-
3657: vastaavalle tasolle. Kun otetaan huomioon lemättä valtion ja Maakiinteistöpankin toi-
3658: esim. metsäntuotteiden markkinoilla lisään- minta täs8ä suhtee8sa on ollutkin ja edel-
3659: tynyt mene1ill\:i, olisi varmaankin mahdol- leen on, tuievat sit,tenkin verraten harvat
3660: lista, -että myös puutavaran kantohinnat pamkohuutokauppatapaukset tätä tietä jär-
3661: saataisiin huomattavasti nousemaan, elLei- jestetyiksi. On nimittäin huoanattava, että
3662: vät vaikeuksissa ·olevat maanviljelijät liika- j·os esimel'kiksi saamamiehet taikka takaa-
3663: tarjonnanaan joudu näitä hintoja pilaa- jat katsovat saamistensa turvaamiseksi täy-
3664: maan. Täten kohoaisivat lähitulevaisuu- tyvänsä huut,aa tilan asutushalli:tu:ksen
3665: dessa ·todennäköisesti metsien arvon nousun taikka Maakiinteistöpankin arvioon verra-
3666: mukana myös kokonaisten maatilojen ar- ten korkeampaan hintaan, •ei tilan lunasta-
3667: vot, joten saamamiesten saatavat tulisivat misesta entiselle omistajalle tai hänen per-
3668: varmemmiksi. Nykyisissä oloissa peittävät heensä jäsenille taikka sU'kulaisi'lle tule mi-
3669: huutosummat pakkohuutokaupoissa l\'eski- tään. Näin voivat vallankin erityisen hy-
3670: määrin noin 50 % kaikkien velkojain saata- vin rakennetut ja voimaperäisesti ihoidetut
3671: vista. tilat joutua pois nykyisiltä omist:ajiltaan,
3672: Velkaantuneelle maanviljelijälle itsel- vaikka nämä todennäköisesti pystyisivät
3673: leen olisi pakkohuutokaupan lykkääruisestä niitä parhaiten hoitamaan sekä toivottavasti
3674: muun muassa se ·etu, että hän saisi ;!Jilaisuu- nousevan hintatason ja lll!skevien korlwjen
3675: den koettaa mahdollisesti nousevissa suh- avulla myös vähitellen selviytymään si-
3676: danteissa rauhassa myydä metsä:änsä tai toumuksistaan. Asianmukaisena ei voida
3677: muuta omaisuuttaan kiireellisimpien ve1ko- pitää myöskään sitä edellä viitattua tilan-
3678: II,9. - Ellilä y. m. 73
3679:
3680: netta, että oikeudellinen ja tosiasiallinen Tosin eräät saamamiehet joutuisivat
3681: isäntä tulevat olemaan eri henkilöitä. odottamaan saataviaan jonkin venan pi-
3682: Pakkohuutokauppojen yleinen lykkäämi- demmän aikaa, mutta huomioonottaen
3683: nen on mielestämme korkokannan laskun että raha- ja luottotiJanne maassa nykyisin
3684: oheHa tällä het'kellä varmin toimenpide, on ilmeisesti helpponemassa, tämä odotus
3685: jolla kenellekään suurempaa haittaa taiillka tuskin voisi tuottaa moneHekaan sanottavia
3686: omaisuuden menettämisen uhkaa aiheutta- haittoja. Ainakaan eivät nämä haitat ole
3687: matta voidaan maanviljelijäin jouillkosortu- mi,tenkään rinnastettavissa niihin vaaroi-
3688: mista ehkäistä. Ulosottotoimenpiteet voi- hin, joita jatkuva ja yhä kiihtyvä pakko-
3689: sivat saa:mami'esten saatavain turvaami- huutokauppatulva maaUe aiheuttaa.
3690: seksi jatkua muuten ennallaan paitsi että Edellä esitetyin perustein kunnioitta-
3691: ulosmitatun maatalousomaisuuden pakko- vasti ·ehdotamme,
3692: myynti olisi lailla siirrettävä toistaiseksi,
3693: mieluimmin ensi vuoden loppmm. Täliöin että Eduskunta hyväksyisi näin
3694: tilanne maatall()udessa ehkä jo Dn nykyistä kuuluvan lakiehdotuksen:
3695: tcrveempi.
3696:
3697:
3698:
3699:
3700: Laki
3701: maanviljelijäin maatalousomaisuuteen kohdisrtuvien ulosottotoimenpiteiden siirtämi-
3702: sestä toistaiseimsi.
3703:
3704: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten :
3705:
3706: 1 §. saaden :sen tuotosta huomattavan osan toi-
3707: Jos maanviljelijän maatalousomaisuutta meentulostansa.
3708: on pä:äoma- tai korkosaatavain perimiseksi 3 §.
3709: ulosmitattu taikka sitä tämän lain voimassa- Ulosmitatun tai myymis- ja huk:k:aarnis-
3710: oloaikana ulosrnitataan, 'älköön tällaista kieUon alaiseksi ju'lis,tetun maatalousomai-
3711: omaisuutta ennen vuoden 1934 loppua suuden t111ottoa on sen :omistaja oikeutettu
3712: omistajan suostumuksetta julkisella pakko- tämän lain voimassaoloa:i>kana vapaasti
3713: huutokaupalla myytettäkö, älköönkä myös- käyttä:mään välttämättömiin maatilan ja
3714: kään mainitunla,ista maanviljelijän makset- maatalousirtaimiston hoitoon, j,a kunnossa-
3715: tavaa: ve'lkaa panta:ko tänä aikana ulos- pitoon kuuluviin tarkoituksiin sekä ulos-
3716: hakuun hänen takunrnieheltään. ottomiehen suostumuksella myös myymään
3717: Mikäli uloshaku takuumiestä vastaan on tätä omaisuutta ehdolla, että myyntihinta
3718: ennen tämän lain voimaantuloa pantu vi- talletetaan ulosotonha'ltijalle saamamiesten
3719: reille, ä:lköön kuitenkaan ulosottoa toimeen- varalle.
3720: pantaka ennen vuoden 1934 loppua. 4 §.
3721: Sen estämättä, mitä 1 § :ssä säädetään,
3722: 2 §. voidaan maanviljelijän maatalousorn3Ji-
3723: Maanviljelijällä. tarkoitetaan tässä laissa suutta ulosottotoimin pwkkohuutdkaupalla
3724: henkilöä, jdka itse paikalla asuen omista- myyttää sellaisten maksettaviksi ~angen
3725: jana tai vudkramiehenä hoitaa maatilaa n'eitten saatavien perimiseik:si, jotka siinä
3726:
3727: 10
3728: 74 II,Il. - ~Iaatalouteen kohdistuvat ulosottotoimenpiteet.
3729:
3730: taparu;ksessa, että velallinen olisi asetettu paHa, siirtyy ylijäänyt osa etuoikeutetuista
3731: konkurssiin, olisi konkurssissa etuoikeudella saatavista etuoikeusj·ärjestyksen mukaan tä-
3732: suoritettava tai jotka ovat vuoden 1933 män lain voimassaolaajan jä}keen perittä-
3733: aikana tai 'sitä myöhemmin hankittujen väksi.
3734: tavaroiden hintaa. 5 §.
3735: Jos 1 momentissa mainittujen etuoi- Tarkemmat määräykset tämän lain toi-
3736: keutettujen saatavien suorittamiseksi ei meenpanosta. antaa valtioneuvosto.
3737: riitä se maanviljelijän maatalousirtaimisto,
3738: joka, huom~oonottaen ulooottolain väliailkai- 6 §.
3739: sesta muuttamisesta huhtikuun 8 päivänä Tämä 1aiki tulee voimaan päivänä
3740: 1932 annetun lain säännökset, y;oidaan ........ kuuta 1933 ja on voimassa 19~4
3741: ulosottotoimin myyttää patk!kohuutokau- loppuun.
3742:
3743:
3744: Helsingissä, syyskuun 2 päivänä 1933.
3745:
3746: K. J. E11ilä. J,aJ:o La;hde:nsuo.
3747: Kaap11o Huittinen. S. S. Ai,ttoniemi.
3748: JUJhani Le:ppäJä. L. 0. Hirv·ensalo.
3749: E. M. Tarldranen. M. 0. Lahtela.
3750: Vihtori Vesterinen. Jussi AnDJ!llla.
3751: Viljami ,KaJJ.iok!oski. P. V. Heikkinen.
3752: Heikki Vehkaoja. Matti Pitkänen.
3753: Vilho H. Kivioja. Kalle Kämäräinen.
3754: Viljo Venho. Uuno Hannula.
3755: Jooseppi Ka'!Eanen. Anton Suurkonka.
3756: J. Eri. Pilppula. Lauri A. Sariola.
3757: Antti Kukkonen. A.nltti Kemppi.
3758: Emil Jutila. Matti Miikki.
3759: Toiv;o Thonen. Ville Vallas.
3760: Juho Paksujalka. Einari ~arv;etti.
3761: Alpo 0. Duostarinen. Väinö Kaasalainen.
3762: Eemeli Aakula. Antti Halonen.
3763: Kaarlo Hänninen. Ansh. Alestalo.
3764: ~s,eli Brander. K. A. Lohi.
3765: T. N. Vilhula. J. Koivis,to.
3766: Albin Asikainen. J. Trukala.
3767: V. A. Heiskanen. Tilda Löthman.
3768: J. Emil Lampinen. Kusti Arffman.
3769: T. A. Janhonen. s. ,saJ:o.
3770: 75
3771:
3772: II,1o. - Lak. al. N:o 21.
3773:
3774:
3775:
3776:
3777: Annala, V., y. m.: Ehdotus laiksi maalla olevien maan-
3778: viljelyskiinteistöjen ja niiden viljelemiseen tarvittavwn
3779: irtaimiston pakkomyynnin keskeyttämisestä.
3780:
3781:
3782: E d u s k u n n a ll e.
3783:
3784: Niinkuin yleisesti on tunnettua, on maa- velkojia, ja kun niillä samalla maanvilje-
3785: talouspula kehittynyt maassamme niin vai- lijäväestölle tuotetaan suurta onnetto-
3786: keaksi, että tuhansittain maanviljelijöitä on muutta, lisätään irtainta väestöä ja ai-
3787: jo menettänyt tilansa ja toimeentulonsa heutetaan maataloudelle vaikeasti korvat-
3788: lähteen velkojiensa tyydyttämiseksi. Kun tavia vahinkoja, on välttämätöntä, että
3789: vuodentulo on ainakin eräissä osissa maata maatilojen pakkomyynnit keskeytetään
3790: tullut normaalista pienemmäksi on pula- siksi kunnes maatalousvelkain vakautta-
3791: tilanne kehittynyt entistäkin uhkaavam- mista koskeva lainsäädäntö ehditään uudel-
3792: maksi. Lähiaikana joutuu pakkohuutokau- leen järjestää.
3793: pan alaiseksi jo myytyjen lisäksi suuret Mielestämme olisi sen vuoksi säädettävä,
3794: •
3795: määrät maatiloja. Niinpä on kuntia, joissa että kuuden kuukauden aikana ei sellaisen
3796: toimitettavien pakkohuutokaupojen luku tuomion tai päätöksen täytäntöönpanemi-
3797: kohoaa moniin kymmeniin, jopa sataan ja seksi, jolla maksuvelvollisuus on määrätty
3798: yli senkin. maalla olevan maanviljelyskiinteistön omis-
3799: Maatalousveikain vakauttamista koskeva tajalle, ulosmitattua, maalla olevaa maa-
3800: tähänastinen järjestely ei ole ollut tyydyt- talouskiinteistöä tai sen viljelemiseen tarvit-
3801: tävä, joten se ei ole voinut tehokkaasti tu- tavaa irtaimistoa saataisi pakkotoimin
3802: kea kunnollisten maanviljelijäin pelasta- myydä. Lisäksi olisi määrättävä, että sil-
3803: mista. Yhteiskunnan etu vaatii senvuoksi loin kuin sanotunlainen omaisuus on jo
3804: uusia lainsäädännöllisiä toimenpiteitä maa- myyty huutokaupalla, joka vielä ei ole
3805: talousvelkain järjestämiseksi. Mutta nämä saanut lainvoimaa, sanotunlainen kauppa
3806: toimenpiteet vievät aikaa ja sinä aikana olisi peräytyvä.
3807: jatkuvat pakkohuutokaupat. Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme,
3808: Kun tilojen pakkomyynnit vallitsevan
3809: kireän pääomapulan takia hyödyttävät että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3810: vielä vähemmän kuin aikaisemmin edes van lakiehdotuksen:
3811: 76 II,l o. - Maanviljelyskiinteistön- ja -irtaimiston pakkomyynnin keskeyttäminen.
3812:
3813:
3814: Laki
3815: maalla olevien maanviljelyskiinteistöjen ja niiden viljelemiseen tarvittavan
3816: irrtaimiston pa;kkomyynnin keskeyttämisestä.
3817:
3818: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty tammikuun 13 päivänä 1928 an-
3819: netun valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten:
3820:
3821: 1 §. mitattu omaisuus on myyty huutokaupalla,
3822: Kuuden kuukauden kuluessa siitä kun joka ei ole saanut lain voimaa, peräyty-
3823: tämä laki tulee voimaan älköön sellaisen köön sellainen kauppa.
3824: tuomion tai päätöksen täytäntöönpanemi-
3825: seksi, jolla maksuvelvollisuus on määrätty 2 §.
3826: maalla olevan maanviljelyskiinteistön omis- Tarkemmmat määräykset annetaan ase-
3827: tajalle, ulosmitattua maalla olevaa maan- tuksella.
3828: viljelyskiinteistöä tai sen viljelemiseen tar- 3 §.
3829: vittavaa irtaimistoa myytäkö. Tämä laki tulee voimaan päivänä
3830: Jos edellisessä momentissa mainittu ulos- kuuta 1933.
3831:
3832:
3833: Helsingissä, syyskuun 14 päivänä 1933.
3834:
3835: Vilho Annala. Yrjö Schildt.
3836: R. Ala-Kulju. Elias Simojoki.
3837: S. Honkala. Arne Somersalo.
3838: K. R. Kares. Bruno A. Sundström.
3839: Yrjö Kivenoja. L. P. Tapaninen.
3840: lisakiri Nikkola. E. A. Tuomivaara.
3841: 'Hilja Riipinen. J. V. Wainio.
3842: 77
3843:
3844: II, 11. - Lak. al. N :o 22.
3845:
3846:
3847:
3848:
3849: Annala, V., y. m.: Ehdotus laiksi ulosottolain muuttami-
3850: sesta.
3851:
3852:
3853: E d u s kun n a ll e.
3854:
3855: "i\!Iaa:talouspula meillä on muodostunut Kai].{lki ne toimenpiteet, kuten pakkohuu-
3856: suorastaan yhteiskunnalliseksi kysymykseksi tokauppojen keskeyttäminen, maatalousvel-
3857: sen johdosta, että maatalouden liiallisen kojen vwkauttaminen ha:lpakorkoisiksi val-
3858: velkaantumisen takia tuhannet maanvi•ljeli- tiovallan toimesta, joita käsityksemme mu-
3859: jät viimeksi kuluneiden vuosien aikana ovat kaan ·ei voida välttää, ovat aivan poikkeuk-
3860: menettäneet maatilansa velkojiensa tyydyt- sellisia. Niiden tarkoitus on tilapäisesti
3861: tämiseksi. Tämä: maanviljel1jäväestöl'le ·tu- amttaa maatalous siitä umpikujasta, johon
3862: hoisaksi onnettomuudeksi muodostunut maa- Iiiatlinen vdkaantuminen on sen yleisen ta-
3863: talouden v.elkaantuminen ei kuitenkaan ole loudellisen pulan vaikutuksesta vienyt. Mi-
3864: ainakaan suurimmalta osa:lta pula-ajan1 ja tään pysyväistä parannusta tai muutosta
3865: sen seurausten aiheuttama,. vaan velat ovat maatalousoloissa niiden avulla ei saavuteta.
3866: syntyn~eet jo ennen kuin• maataloustuottei- Ja kuitenkin jo maatalouden •etu ja terve
3867: den hintain lasku saattoi maataloudi:JJ1 ny- kehitys vaaJtii, että maa.tilojen pakkomyyn-
3868: kyisiirn vaikeuksiin. Maatalouden yleistä nit olisi saatava loppumaan. Mutta vielä!kin
3869: kehitystä on meillä varsinkin ,sodan jälkei- tä11keämpi seikka, joka pakottaa ·pyrkimään
3870: sinä vuosina tietoisesti johdettu siihen s:uun· siihen, että maanviljelijä ei· vastaisuudessa
3871: taan, että :maanviljelijät ovat ruvenneet ole vaarassa menettää tilaansa vieraalle pak-
3872: käyttämään luottoa enemmän kuin maata- kohuutokauppojen kautta, on käsityksemme
3873: lou_den terve kehitys edellyttäisi. Kun ei ole mukaan se, että maanviljelijäväestö muodos-
3874: odotettavissa, ett'ä kehityksen suunta itses- taa yhteiskuntaa säilyttävien voimien vaLta-
3875: tä;än muuttuisi sellaiseksi, että maata!lou- osan. MeiHä: ei ole varaa heikentää yhteis-
3876: dessa ruvettaisiin luotonkäyttöä supista- kunnam: parasta tulkea, maan talonpoikais-
3877: maan, edellyttäen että lainoja on normaalis- luokkaa, siten, että siitä vuosittain osa jou-
3878: ten olojen palattua i.lman vaikeuksia saata- tuu menettämään kotinsa ja kontunsa jou-
3879: vissa, niin on aivan ilmeistä,. että maatilo- tuen samalla alttiiksi kumouksellisten op·
3880: jen pakkohuutokaupat tulevat nykyisen pien ja voimien vaikutuksiUe, mistä sei:kasta
3881: pulakauden jälkeenkin jatkumaan suurem- on seurauksena yhteiskunnan rauhaa häirit-
3882: maJSSa määrin kuin on ollut laita aikaisem- sevän aineksen lisääillityminen.
3883: min ja kuin maatalouden vastaiselle kehi- Jos valtion tai yksityisen palveluksessa
3884: tykselle on edullista. Tilanne maataloudessa oleva palkannauttija velkaantuu siinä mää-
3885: tule.e muodostumaan yhtä kestämättömäksi rin, että hän ei enää kykene velkojansa hoi-
3886: kuin nykyään aina katojen sattuessa tai mil- tamaan, ei häneltä pakkoluovuteta hänen
3887: loin menekkipula painaa maataloustuottei- virkaansa, s. o. toimeentulonsa lähdettä,
3888: den hinnat alle kannattavaisuuden. Jotta vaan h·äneltä ulosmitataan vain kolmannes
3889: pakkohuutokauppoja; voitaisiin välttää tai tuloista. On täysi syy soveltwa, samaa peri-
3890: edes vähentää, on valtion tultava avuksi. aatetta myöskin maanviljelijöihin. Häneltä
3891: 78 II,11. - Ulosottolain muuttaminen.
3892:
3893: ei ole veloista, olivatpa ne syntyneet millä myydä velkojen maksuksi, ei tämä kuiten-
3894: tavoin tahansa, pakkomyyntiteitse otettava kaan estä sitä, että tila voidaan velasta kiin~
3895: pois hänoo toimeentulonsa lähdettä, sitä nittää. Kiinnit:etyn velkakirjan haltijalla
3896: maatilaa, jota vi·ljellen maanviljelijä saa on kaikkeen siihen, mitä vela>1liselta voidaan
3897: oman ja perheensä pääasiallisen elatuksen, ulosmitata, sellainen etuoikeus kuin kiinni-
3898: eikä myöskään maataloudessa tarvittavia tetystä v.e:lasta on erikseen säädetty.
3899: työkaluja ja koneita eikä kotieläimiä. Vel- Erikseen on syytä vielä huomauttaa, että
3900: kojen ja korkojen maksuksi saadaan maan- sellainen ulosottolain muutos, kuin yllä sa-
3901: viljelijältä ulosmitata vain kolmannes maa- notusta käy ilmi, ei koske velallisen niitä
3902: ja krurjatalouden bruttotuotosta. Samoin velkoja, jotka ovat syntyneet ennen kuin
3903: voidaan, jos velallisen tilalla on myyntikel- vela;llinen tuli sen1 kiinteistön omistajaksi,
3904: poista; metsää, velan maksuksi pakkoteitse josta häJlJ saa pruäasiallisen toimeentulonsa
3905: myyttä;ä puutavaraa siinä määrässä kuin taikka ennen esittämämme lain muutoksen
3906: metsänhoitolautakunnat sen salliva;t, jolloin voimaan tuloa, koska ei ole loukattava luo-
3907: on huomioon otettava paitsi metsänhoidolli- tonantajien oikeuksia.
3908: set näkökohdat myöskin se seikka, että ti- EdeUä esitetyn nojalla saannme kunnioit-
3909: lalle jää riittävästi puuta kotitarvetta var- taen ehdottaa,
3910: ten. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3911: Vaikkakaan maatilaa ei voida pakkoteitse van lakiehdotuksen:
3912:
3913:
3914: Laki
3915: ulosottolain muuttamisesta.
3916:
3917: Eduskunil1!a:n päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä huhtikuuta 1932 a·nnetulla
3918: lailla ulosottolain 4 lukuun 'lisätty 5 a § nä,in kuuluvaksi:
3919:
3920: 5 a §. jrntaloustuotosta ulosmitattako enempää
3921: Sellaista maanviljelystilaa, jolla velalli- kuin kolmalllnes.
3922: nen perheineen asuu ja j.oka on ka,tsottava Ka;svavaru metsää voidaan haka;ttavaksi
3923: hänen toimeem.tulo:nsa pääa,sialliseksi läh- ulosmitata metsänhoitolautakunnan suostu-
3924: teeksi, älköön nlosmitattako. Älköön myös- muksella, jota myönnettäessä on huomioon-
3925: kään ulosmitattako kotieläimiä tai maata- otettava, ·että tilalle jä,ä riittävästi metsää
3926: loustuontantoon tarvittavia työkaluja ja ko- kotitarvetta varten.
3927: neita paitsi milloin ne kuuluvat toiselle kuin Tämä laki ei koske ulosmittausta velalli-
3928: sille, joka kiintei·stöllä harjoittaa maata- sen niistä veloista, jotka ova;t syntyneet en-
3929: loutta. nen kuin hrun tuli 1 mome:tl!tissa tarkoitetun
3930: Velalliselta, jota 1 momentissa tarkoite- maatilan omistajaksi tai ennenkuin mm:ä
3931: taan, älköön viljelystilan maatalous- ja kar- laki tulee voimaan.
3932:
3933:
3934: Helsingi·ssä syyskuun 14 päivänä 1933.
3935:
3936: Vilho Annala. Yrjö Schildt.
3937: R. Ala-Kulju. Elias Simojoki.
3938: S. Honkala. Arne Somersalo.
3939: K. R. Kares. Bruno A. Sundström.
3940: Yrjö Kivenoja. L. P. Tapaninen.
3941: Iisakki Nikkola. E. A. Tuomivaara.
3942: Hilja Riipinen. J. V. Wainio.
3943: 79
3944:
3945: II,12. - Toiv. al. N:o 9.
3946:
3947:
3948:
3949:
3950: Huittinen y. m.: Sakkokoron poistamisesta.
3951:
3952:
3953: E d u s k u n n a ll e.
3954:
3955: Eräät rahalaitokset ovat lainasopimusta jonka useimmissa tapauksissa on todettu
3956: tehdessään liittäneet siihen määräyksen johtuneen maksukyvyn puutteesta. Tämä
3957: siitä, että koronmaksun myöhästyessä lai- merkitsee sitä, että ne, jotka ovat suurim-
3958: nanottajalta peritään n. s. sakkokorkoa. massa puutteessa, ovat joutuneet tai jou-
3959: Tavallisimmin lasketaan sakkokorko siten, tuvat kaiken lisäksi suorittamaan vielä suu-
3960: että lainan korko nousee jonkin määrä- ria summia sakkokorkoina. Useissa tapauk-
3961: prosentin siltä ajalta, minkä lainan korko sissa on voitu todeta, että sakkokorko on
3962: on maksamatta. Esim. jos lainan korko ollut syynä lainanottajan taloudelliseen lu-
3963: kuoletuksineen on sovittu 8 prosentiksi ja histumiseen.
3964: sakkokorko on 2 %, merkitsee se sitä, että Sakkokorko luonteensa puolesta kuuluu
3965: lainan korko nousee 10 prosenttiseksi siksi lähinnä n. s. sopimussakkoihin, jotka astu-
3966: aikaa, kun lainan korko on maksamatta. vat voimaan siinä tapauksessa, että sopi-
3967: Tämä sakkokorko vaihtelee eri laitoksissa mukseen sisältyvä velvoituksen täyttäminen
3968: 2-6 prosenttiin. Jo aikaisempina aikoina laiminlyödään. Tämän sakon tarkoituk-
3969: oli kielletty ottamasta korkoa korolle. Jos sena on korvata toiselle asianosaiselle hänen
3970: kuitenkin lasketaan mitä edellämainitut kärsimänsä mahdollinen vahinko, joka etu-
3971: sakkokorkomäärät tekevät korkona maksa- käteen määritellään sopimuksessa, ja myös
3972: matta jääneelle korkomäärälle, nousee se samalla olla uhkana pakoittaakseen toinen
3973: korkona korolle 24-----72 %: iin. Näin suuren aikanaan täyttämään sitoumuksensa. Van-
3974: koron ottaminen on kohtuutonta, jonka jo hojen oikeusperiaatteittemme mukaan ei
3975: lakikin kieltää ottamasta. Sakkokoron otta- tämänluontoista sopimussakkomääräystä ole
3976: minen onkin jo tästäkin syystä käsitettävä pidetty velvoittavana, jos se havaitaan koh-
3977: uhkasakon luontoisena. tuuttomaksi. Tällöin tuomioistuin voi har-
3978: Liikepankit sekä muut sellaiset laitokset kintansa mukaan alentaa sakon kohtuulli-
3979: ja yksityiset, jotka myöntävät lyhytaikaista seksi katsottavaan määrään. Laissa varal-
3980: luottoa, eivät ota sakkokorkoa. Sensijaan lisuusoikeudellisista oikeustoimista, annettu
3981: hypoteekkilaitokset, eräät vakuutuslaitokset v. 1929, on tämä periaate tuotu julki. 1Sen
3982: ja säästöpankit, myöntäessään kuoletus- mukaan rahassa tai muussa määrätty sopi-
3983: lainoja tai muuten pitkäaikaisen luontoisia mussakko voidaan alentaa kohtuuden mu-
3984: lainoja, ovat lainasopimuksiinsa sisällyttä- kaan, jos vaatimus on kohtuuton. Harkit-
3985: neet määräyksen sakkokorosta. Tämä mää- taessa, mikä on kohtuus, on otettava huo-
3986: räys siis etupäässä koskee sekä maatalous- mioon se vahinko, minkä asianomainen on
3987: että kaupunkikiinteistöjä. sopimuksen täyttämättä jättämisen vuoksi
3988: Nykyisinä vaikeina taloudellisina aikoina joutunut kärsimään.
3989: on tunnettu tosiasia, että korkoja on suu- Koska sakkokorko kuuluu sopimussakkoi-
3990: ressa määrin jäänyt aikanaan maksamatta, hin, on tässäkin sovellutettaessa sakkokorko-
3991: 80 U,12. - Sakkokoron poistaminen.
3992:
3993: määräyksiä, otettava huomioon rahalaitok- tukemana, sekä useat säästöpankit ottavat
3994: sen kärsimä vahinko, joka sille aiheutuu kohtuuttoman korkean sakkokoron.
3995: siitä, että lainanottaja ei ajoissa suorita Koska sakkokoron ottaminen jättää siksi
3996: sopimuksenmukaista korkoa. paljon tilaa kohtuuttomuuksille, jopa vää-
3997: Tuskin voidaan osoittaa ainoatakaan ta- rinkäytöksille, että se on paljoa turrniolli-
3998: pausta, jolloin rahalaitos olisi joutunut kär- sempi kuin aikaisemmin kiellettynä ollut
3999: simään läheskään sensuuruisia vahinkoja korkoa korolle ottaminen, olisi sen ottami-
4000: korkojen maksun laiminlyömisen takia, nen kokonaan lainsäädännöllä kiellettävä
4001: kuin ne ovat asiakkailtaan perineet sakko- tai ainakin rajoitettava korkeintaan 1 %
4002: korkomääräysten nojalla. vuodessa.
4003: Esimerkkinä siitä, että rahalaitoksen ole- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
4004: massaololle ei sakkokoron ottaminen sinänsä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4005: ole välttämätön, mainittakoon, että liike-
4006: pankkimme, joiden toimena on rahanlai- että hallitus kiireellisesti antaisi
4007: naus, eivät ole katsoneet tarpeelliseksi ottaa Edusktmnalle sellaisen esityksen,
4008: sakkokorkomääräyksiä lainasopimuksiinsa. jossa sakkokorkojen ottarninen joko
4009: Sen sijaan sellaiset laitokset kuin Hypo- kokonaan kiellettäisiin tai ainakin ra-
4010: teekkiyhdistys, Asuntohypoteekkipankki ja joitettaisiin korkeintaan 1 % vuo-
4011: osuuskassat, jotka toimivat osittain valtion dessa.
4012:
4013: Helsingissä, syyskuun 13 päivänä 1933.
4014:
4015: Kaapro Huittinen. Einari Karvetti.
4016: Juhani Leppälä. Matti lVIiikki.
4017: E. M. Tarkkanen. Lauri Kaija1ainen.
4018: J. Eri. Pilppula. Antti Halonen.
4019: P. V. Heikkinen. S. Salo.
4020: Vihtori Vesterinen. Aooh. Alestalo.
4021: Antti Kukkonen. Kusti Arffman.
4022: J. Emil Lampinen. T. A. Janhonen.
4023: Albin Asikainen. Väinö Kaasalainen.
4024: M. 0. Lahtela. Janne Koivuranta.
4025: Jooseppi Kauranen. Viljami Kalliokoski
4026: Eemeli Aa.ku.la. Antti Kemppi.
4027: Lauri A. Sariola. Juho Paksujalka.
4028: Kalle Kämäräinen. Elias Tukia.
4029: K. J. Ellilä. T. N. Vilhula.
4030: Heikki Vehkaoja. J. Koivisto.
4031: S. S. Aittoniemi. Viljo Venho.
4032: Alpo 0. Luostarinen. Anton Suurkonka.
4033: Jussi Annala. Akseli Brander.
4034: A. Korvenoja. Emil Jutila.
4035: E. A. Tuomivaara. L. 0. Hirvensalo.
4036: Matti Pitkänen. Ville Vallas.
4037: 81
4038:
4039: 11,13. - Toiv. al. N:o 10.
4040:
4041:
4042:
4043:
4044: Ahlström y. m.: Komissionin asettamisesta tutkimaan Tam-
4045: misaaren pakkotyölaitoksessa kesällä 1933 sattuneen syö-
4046: mälakon yhteydessä olevia asioita.
4047:
4048:
4049:
4050: E d u s k u n n a ll e.
4051:
4052:
4053: Sikäli kuin julkisuudessa on ilmoitettu, ottaen, että vankien ja vartijoiden väliset
4054: alkoi Tammisaaren pakkotyölaitoksessa val- suhteet jo jyrkästi vastakkaisten poliit-
4055: tiollisten vankien syömälakko heinäkuun tisten näkökantojen vuoksi helposti muo-
4056: puolivälissä kuluvana vuonna. Huolimatta dostuvat sellaisiksi, että kohtelu vartijoi-
4057: siitä, että lakko kesti noin kymmenen vuo- den taholta ei ole niin tasapuolista kuin
4058: rokauden ajan, ei siitä saatettu julkisuu- vanginvartijan arkaluontoisessa tehtävässä
4059: teen yksityiskohtaisia tietoja ja viran- on edellytettävä, olisi täydellisen selvyy-
4060: omaisetkin olivat siihen nähden varsin vai- den saamiseksi asiaan ja yleisen mielipiteen
4061: teliaita. Vasta sen jälkeen kuin eräissä ja etenkin vankien omaisten rauhoittami-
4062: sanomalehdissä oli kiinnitetty asiaan ylei- seksi vielä toimeenpantava tutkimus, johon
4063: sempää huomiota annettiin sen johdosta eduskuntapiireille olisi varattava tilaisuus
4064: sanomalehdille viranomaisten taholta seli- ottaa osaa. Mielestämme kävisi tämä par-
4065: tyksiä ilmoittamalla m. m., että tapahtu- haiten päinsä siten, että eduskunnan jä-
4066: man johdosta tultaisiin suorittamaan senistä kokoonpantaisiin tutkimuskomis-
4067: tarkka tutkimus. Sittemmin sellainen tut- sioni, johon valtioneuvosto määräisi jäse-
4068: kimus suoritettiinkin oikeusministeriön toi- net sekä ulkopuolelta eduskunnan pätevän
4069: mesta ja julkaistiin tutkimusten tulokset lakimiehen puheenjohtajaksi.
4070: oikeusministeriön selontekona sanomaleh- Kaiken edellä esitetyn perusteella ehdo-
4071: dissä elokuun lopulla. Vaikka sanottu tamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
4072: selonteko olikin melko yksityiskohtainen, muksen,
4073: on kuitenkin ulkopuolisten taholta viit-
4074: tailtu siihen, että se olisi ollut osittain että hallitns ensi tilassa asettaisi
4075: yksipuolinen, osittain puutteellinen m. m. Eduskunnan jäsenistä kokoonpannun
4076: mikäli on kysymys niistä sairaus- ja kuole- tutkimuskomissionin tutkimaan Tam-
4077: mantapauksista, joiden on väitetty olleen misaaren pakkotyölaitoksessa kultt,-
4078: yhteydessä syömälakon kanssa. Huomioon neen kesän aikana sattuneen syömä-
4079:
4080:
4081:
4082: 11
4083: 82 11,13. - Tammisaaren pakkotyölaitoksen syömälakko.
4084:
4085: lakon yhteydessä olevia asioita sekä johtajaksi pätevän lakimiehen Edus-
4086: kutS'uisi sanotun kornissionin puheen- kunnan ulkopuolelta.
4087:
4088: Helsingissä, syyskuun 15 päivänä 1933.
4089:
4090: Ax;el Åhlström. Urho Kulov:111ara.
4091: Väinö V•oionmaa. J. F. To~onen.
4092: Aino Leht~ki. Aug. Syrjänen.
4093: K.-A. Fagerholm. Aleksi Aaltonen.
4094: A1ex Hämäläinen. Alpo Lumme.
4095: Onni Hiltunen. Gunnar Anderssw.
4096: bak P•entrtaJa. Väinö Tann'm'.
4097: Pekka Kett1men. Toivo HaJonen..
4098: Kaisa Hilden. Karl J. Wenman.
4099: K. H. Wiik. Edv. P·esonen.
4100: Otto T:oivonen.. HHja Pärssinen.
4101: A. J. Koson~n. Aino Malkamäki.
4102: Yrjö Welling. JUJSsi Lonkain·en.
4103: Mikko Suok!as. D. B. Lindman.
4104: J. E. Malmivuori. Matti Lepist,ö.
4105: M. S. Puittinen. A. A. Lastu.
4106: T. Bryggari. A. Turkka.
4107: Matti Turkia. Gottfrid Lindström.
4108: Johan Helo. Valfrid Eskiola.
4109: 0. PeltoDJtm. K. Lumijärvi.
4110: Onni Mäke~äi:n:en. P. Salmenoja.
4111: Niilo Pajunen. Pa.avo Aarniokoski.
4112: Väinö Sinitsalo. Jalmari Li.J:ma.
4113: Väinö Kivisalo. Viljo Rantala.
4114: Antti Me:rilä.inen. Aug. Kuusisto.
4115: .. ..
4116: VALTIOPAIVAT
4117: 19 3 3
4118:
4119:
4120: LIITTEET.
4121: Ill
4122:
4123: ULKOASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETE1YT
4124: TOIVOMUSALOITTEET
4125:
4126:
4127:
4128:
4129: HELSINKI 1933
4130: VALT]ONEUVOSTON KIRJAPAINO
4131: 85
4132:
4133: III,L - Toiv. al. N:o 11.
4134:
4135:
4136:
4137:
4138: Erkko y. m.: Erinäisistä kauppasopimuksia uudistettaessa
4139: varteenotettavista seikoista.
4140:
4141:
4142: E d u s k u n n a 11 e.
4143:
4144: Itsenäisyytensä ensi !läivistä lä'htien on harkinnan . alaiseksi, eikö Suomen olisi
4145: Suomi kauppasopimuksissaan noudattanut tarkistettava kauppasopimuspolitiikkaansa
4146: eniten suositun valtion periaatetta. Eri siinä mielessä, että maihin nähden, jotka
4147: maiden taloudellisissa suhteissa tapahtuneet käytännössä eivät noudata kaupan vapau-
4148: muutokset ja osittain myöskin maailmassa den periaatteita, ei myöskään tehtäisi kaup-
4149: vallitseva taloudellinen pula ovat aikaansaa- pasopimuksia, joihin sisältyy eniten suosi-
4150: neet sen, että monet niistä valtioista, joiden tun valtion ehto. Tällä tavoin olisi Suo-
4151: kanssa Suomi on ollut vanhoissa kauppa- mella tietysti tilaisuus ohjata oma tuonti-
4152: suhteissa, ovat käytännössä omaksuneet kauppansa niihin maihin, jotka esiintyvät
4153: kauppataseensa parantamiseksi ja ulkomai- sen pääostajina ja joissa ei myöskään kei-
4154: sen tuotteen sulkemiseksi pois mai1kki- notekoisesti luoda esteitä kaupalle.
4155: noilta sellaisen menettelytavan, joka ei ole Kauppasopimusten joutuessa eduskun-
4156: sopusoinnussa Suomen kauppasopimusten nan harkittavaksi olisi tietysti eduskunnalla
4157: kanssa. Suomi, jöka olosuhteiden pakosta tilaisuus lausua mielipiteensä myöskin yllä
4158: vientimaana on pakotettu asettumaan kau- esitetystä periaatteellisesta puolesta. Mutta
4159: pan vapauden kannalle, on täten joutunut !kauppasopimuksia on vaikea enää ryhtyä
4160: eniten suositun ehtoja sisältävien sopimuk- siinä asteessa hylkäämään tuottamatta kau-
4161: siensa rinnalle hyväksymään lisäsopimu:k- pankäynnille suurempia haittoja. Olisi
4162: sia, jotka itse asiassa ovat ristiriidassa tämän vuoksi, ja kun todennäköisesti lähi-
4163: kauppasopimusten kanssa. Tyypillisimmät tulevaisuudessa eräät tärkeät kauppasopi-
4164: näistä lisämääräylksistä kohdistuvat meidän mukset tulevat tarkistettaviksi, tärkeätä,
4165: päävientiartikkeleihimme, rajoittaen niiden että eduskunta saisi tilaisuuden käsitellä
4166: vientiä usein huomattavallakin tavalla. Tä- periaatteellisesti ja käytännöllisesti tärkeätä
4167: ten pyrkivät kauppasopimukset luonteel- kysymystä, onko Suomen luovuttava kaup-
4168: tansa muuttumaan Suomeen nähden pel- pasopimuksissaan kokonaan tai osittain tä-
4169: kiksi paperisopimuksiksi, samaan aikaan hänastisesta kauppapoliittisesta suunnas-
4170: kuin toinen sopimuspuoli saa nauttia kaik- tansa. Tässä mielessä ehdottavat allekir-
4171: kia suosituimmuuden etuja Suomessa. joittaneet eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
4172: Kun tällainen asiaintila ei mitenkään ko- vomuksen,
4173: vin kauan voi jatJkua ,luonnottomuutensa
4174: vuoksi ja kun lisäksi vielä parhaimmat os- että hallihts kauppasopimuksia
4175: tajamaamme vaativat meiltä sitä palvelusta, uudistaessaan tai solmiessaan ei enää
4176: että me, siinä määrin kuin suinkin on myöntyisi eniten suositun valtion eh-
4177: mahdollista, kiinnittäisimme suurempaa toon sopimuksissa valtioiden kanssa,
4178: huomiota niiden tuotteisiin, olisi otettava jotka jyrkin kontingenttimääräyksin,
4179: 86 III,1. - Kauppasopimusten uudistaminen.
4180:
4181: kaupan rajoituksin y. m. keinoin es- ehdon sisältävän kauppasopimuksen
4182: tävät normaalisia kauppasuhteita ke- edellyttämällä tavalla.
4183: hittymästä eniten suositun valtion
4184:
4185: Helsingissä, syyskuun 14 p:nä 1933.
4186:
4187: Eljas Erkko. Eero Rydman.
4188: Urho Toivola. Bruno Sarlin.
4189: W. K. :Särkkä. Arvo Inkilä.
4190: 87
4191:
4192: 111,2. - Toiv. al. N :o 12.
4193:
4194:
4195:
4196:
4197: Hannula y. m.: Tornion ja Muonion rajajokien uittoväylän
4198: rakennuskustannuksien jaosta.
4199:
4200:
4201: E d u s kun n a 11 e.
4202:
4203: Puutavaran uitto Tornion ja Muonion ra- tietoja suurimpien uittoyhdistysten kustan-
4204: jajois:sa on jatkuvasti ollut hyvin kallista nuksista. Näiden tietojen perusteella on
4205: verrattuna muiden uittoväYJlien uittakus- laadittu vuoden 1931 uittokustannuksista
4206: tannuksiin. Suomen Uittajain yhdistyksen seuraava vertaileva taulukko:
4207: ju]kaisema uittotilasto sisältää vertailevia
4208: Kustannukset Smk/m3
4209: Uittoyhdistys tai niiden Vuotuinen tai
4210: keskim. uitto Kaikki Poistot ja Varsin. Hallinto-
4211: lukumäärä: m3:iä kustan- laitteid. Erottelu kustannukset
4212: nukset kunn. pito uittokust.
4213: Tornio-Muonio us. 332,678 21: 63 8: 58 4: 64 5: 16 1:34
4214: 7 uittoyhdistystä .... 365,170 8: 52 1:13 5: 01 1:02 - : 59
4215: Kemijoen us . • •1,292,228
4216: 0 •• 0 •• 8: 14 1:05 4: 27 2:02 -:21
4217: 11 uittoyhdistystä ... 701,909 7: 31 1: 08 4: 04 1:25 -:44
4218:
4219: Kuten taulukosta nä:kyy ovat uittokus- Nämä korkeat kustannukset ovat aiheut-
4220: tannukset Tornion- ja Muonionjoissa 2 1 / 2- taneet sen, että pientavaraa; on kannattanut
4221: 3 kertaa ka:lliimmat kuin muissa j,aissa. hakata vain muutamilta parhaimmilta otto-
4222: Suurimman menoerän muodostavat poistot paikoilta eikä mäntyistä pinotavaraa ole
4223: ja laitteitten kuoletukset, jot!ka kohoavat viime vuosina kannattamattomuuden ta-
4224: kahdeksan kertaa suuremmiksi kuin esim. kia uskallettu Suomen puolelta juuri ni-
4225: Kemijoessa. Selityksensä tämä! saa siitä, meksikään hakata. Niinpä valtion metsissä
4226: että uittoyihdisty'ksen toimesta, jonka mää- pientavaran osuus vahvistetusta vuotuisesta
4227: räävinä isäntinä tähän vuoteen saakka ovat ha;kkausmäärästä on 64.5 %, mutta hakkaus-
4228: olleet ruotsalaiset, rakennettiin kymmen- suun:nitelmi,a ei ole voitu noudattaa, vaan
4229: kunta vuotta takaperin uittolaitteita, jotka ovat hakkuut olleet etupäässä sa:hapuuhak-
4230: tulivat tavattoman kalliiksi mwksaen tiettä- kuita. Twsiä on seurannut, ettei metsänhoi-
4231: västi parikymmentä miljoonaa markkaa. dollisia näkökohtia ole voitu ollenkaan ottaa
4232: Tämän pääoman vuotuiset kuoletulkset te- huomioon.
4233: kivät vuonna 1931 uittokuutiojalalta 2.20 Puutavaran hintain viime vuosina las- 1
4234:
4235:
4236:
4237:
4238: äyriä, uittokustannusten ollessa 6.o5 äyriä. kiessa, ovat vuotuiset uittomäärät Tornion
4239: Vuonna 1932, olivat vastaavat luvut 2.oo ja ja Muonion rajajoissa vuosi vuodelta laske-
4240: 6.25, joten kuoletuksiin käytettiin noin kol- neet, kun taasen esim. K~emijoessa tämä
4241: masosa uittokustannuksista. seikka ei ole aiheuttanut mitään muutoksia,
4242: 88 III,2. - Tornion- ja Muonionjokien uittoväylä.
4243:
4244: kuten seuraavat numerot vuotuisista uitto- ollenkaan haJkata, olisi niin valtion kuin
4245: määristä lähemmin osoittavat: yksityistenkin metsänomistajain kannalta
4246: Tornion- ja Muonion-
4247: välttämätöntä ryhtyä kiireellisesti poista-
4248: Kemijoessa: maan niitä syitä, jotka aiheuttavat tällai-
4249: joissa:
4250: 1930 16,485,000 uj 3
4251: 44,293,500 uj 3 sen epänormaalin tilanteen. Kuten jo tuli
4252: 1931 11,743,500 " 45,615,500 " mainittua, tekevät uittolaitteitten kuoletus-
4253: 1932 8,018,000 " 45,792,500 " maksut noin kolmannen osan uittokustan-
4254: 1933 6,382,000 " 50,075,000 " nuksista ja joutuu niistä vailtio luonnolli-
4255: sesti alhaisemman kantohinnan muodossa
4256: Tornion ja Muonion rajaj·o'kien lauttaus- suorittamaan suurimman osan.
4257: saannossa, joka on vahvistettu 30. 4. 1927, Kun kyseeilinen uittoväylä on alkujaan
4258: mainitaan, että kysymyksessäolevan uitto- rakennettu ruotsalaisten toimesta ja kun
4259: väylän maksamaton rakennuspääoma oli ti- rakennuskustannusten kalleudesta vastaa-
4260: livuoden 1925lopussa kaikkiaan 1,858,323: 31 vat ruotsalaiset, olisi käsityksemme mukaan
4261: kruunua eli yli 21 miljoonaa markkaa. Tätä syytä Suomen hallituksen tehdä Ruotsin
4262: pääomaa on senjärkeen kuoletettu siten, että valtiolle .esitys, että se maksaisi osan Tor-
4263: kuluvan vuoden alussa on pääomasta kuo- nion ja Muonion rajajokien uittoväylän ra·
4264: lettamatta vielä 595,286: 85 kruunua. Alku- kennuskustannuksista, varsinkin kun Ruot-
4265: peräisen kuoletussuunnitelman mukaan dli sin valtio on omalla alueellaan useilla uitto-
4266: tarkoitus, että pääoma tulisi 'kuoletetuksi väylillä ,poistanut huomattavia summia
4267: 12 vuodessa. Kun tästä ajasta, kuluva vuosi saatavistaan. Luonnollises,ti Suomen valtion
4268: mukaan luettuna, on vielä jä:lellä vii.si myönteisessä tapauksessa olisi omalta osal-
4269: vuotta, täytyisi vuotuisen uittomäärän näinä taan suostuttava vastaavaan suoritukseen.
4270: vuosina olla noin 7,100,000 uj 3 , jotta pää- Mutta viimemainitustahan Suomen valtiolle
4271: oma tulisi mainitussa 12 vuodessa kuolete- 'suurimpana metsänomistajana olisi jokseen-
4272: tuksi. Mutta kuten .edelläolevista nume- kin vastaava määrä hyötyä, sillä valtio suu-
4273: roista käy selville, on uittomäärä vuosi vuo- rimpana metsänomistajana tulisi luonnolli-
4274: delta laskenut ja tämän vuoden uittomäärä sesti saamaan korkeamman kantohinnan,
4275: oli vain 6,382,000 uj 3 eli noin 10 prosenttia metsien hakkuut voitaisiin suunnitelmien
4276: pienempi, kuin mitä kuoletussuunnitelma mu'kaisesti toimittaa ja uittokustannusten
4277: edellyttää. Kuluvan vuoden uittomäärän tultua halvemmiksi puutavaran menekki
4278: väheneminen on sitälki.n merkillepantavam- niin valtion kuin yksityistenk:in metsistä li-
4279: paa, kun uittomäärät muilla väylillä osoit- sääntyisi huomattavasti. Viimemainittu
4280: tavat yleensä kuluvana vuonna huomatta- seikka luonnollisesti vaikuttaisi työttömyys-
4281: vaa nousua. Näin ollen pääoman kuoletus tilanteeseen mitä suurimmassa määrin hel-
4282: saattaa jatkua huoma:ttavasti pitemmän poittavasti.
4283: ajan kuin mitä on laskettu. Näin ollen pyydämme kunnioittavimmin
4284: Puuvarasto Tornion ja Muonion joen sa- ehdottaa eduskunnan päätettäväksi toivo-
4285: dealueella on valtakunnan metsien arvioi- muksen,
4286: mistulosten mukaan noin 37 miljoonaa kuu-
4287: tiometriä kiinteää mittaa, josta määrästä että hallitus viipymättä tekisi
4288: Suomen valtion osalle tulee 73 % ja yksi- Ruotsin valtiolle esityksen siitä, että
4289: tyisten metsien osalle 27 %. Kun nyt mai- viimemainittu maksaisi osan Tornion
4290: nitun uittoväylän varrella on hyvinkin laa- ja Mnonion rajajokien uittoväylän
4291: joja alue~ta, joista ei korkeiden uittokus- jälelläolevista rakennuskustannuk-
4292: tannusten takia kannata esim. pinotavaraa sista; ja
4293: 111,2. - Hannula y. m. 89
4294:
4295: että hallitus siinä tapauksessa, että Suomen osuus sanotuista rakennus-
4296: Ruotsi tähän suostuu, ryhtyisi sel- kustannuksista tulisi suoritetuksi.
4297: laisiin toimenpiteisiin, jotta myöskin
4298:
4299: Helsingissä, syyskuun 14 päivänä 1933.
4300:
4301: Uuno Hannula. Janne Koivuranta.
4302: M. 0. Lahtela. Koorlo Hänninen.
4303:
4304:
4305:
4306:
4307: 12
4308: •• ••
4309:
4310: VALTIOPAIVAT
4311: 19 3 3
4312:
4313:
4314: LIITTEET
4315: IV
4316:
4317: V ALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
4318: LAKI~, RAHAASIA~ jA TOIVOMUSALOITTEET
4319:
4320:
4321:
4322:
4323: HELSINKI 1933
4324: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINa
4325: A.
4326: Virasto-oloja, virkamiesten palkkausta ja eläkkeitä, edus-
4327: tajanpalkkiota, verotusta, maatalouden tukemista y. m.
4328: koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
4329: 95
4330:
4331: IV,1. - Lak. al. N:o 9.
4332:
4333:
4334:
4335:
4336: Hautala: Ehdotus laiksi valtion vi1·an tai toimen haltijan
4337: oikeudesta eläkkeeseen 30 p:nä joulukuuta 1924 annetun
4338: lain kumoamisesta.
4339:
4340:
4341: E d u s k u n n a 'll e.
4342:
4343: Koska eläkemenot valtion entisille vi- tavan paH~kaulksen perusteista annetun
4344: ran ja toimell; haitijoille muodostavat huo- •lain 3 §:ssä vahvistetuista peruspalkoista.
4345: mattavan menoerän valtiotaloutemme me- Vielä on tärkeä ja merkityksellinen se
4346: noissa ja kun ei ole mahdo~lisuutta val- tosiasia, että !korkeilla palkoillaan virka-
4347: .tion varoilla turvata leipähuolista va- mi·ehemme monissa tapauksissa elävät ylel-
4348: paata elämän iltaa kaikille kansalaisil- lisesti, tuntematta velvollisuutta säästämi-
4349: lemme, niin on mielestäni täysi syy poistaa seen. Sillä tietoisuus lain edellyttämästä
4350: mainittu etuisuus myös valtiomme virka- eläkkeestä ei :suinkaan käytännössä vel-
4351: ja palvelusmiehiltä. voita kysymyksessä olevaa henkilöä äärim-
4352: Koska enimmissä valltion toimissa on mäiseen säästäväisyyt•een.
4353: maksettu ja vieläJkin maksetaan voimassa Lisäksi ei virkamiesten lapsilla näin ollen
4354: olevien lakien mukaan sikf'i suuria ja ai- ole samaa velvollisuutta huolehtia varrhem-
4355: van kohtuuttomialkin palkkoja, että on piensa elämän iHaJSta kuin muilla kansalai-
4356: täysi syy edellyttää niistä voivan tehdä silla.
4357: säästöjäkin, ja että valtion menot saatai- Koska valtiomme menoissa on välttä-
4358: siin pienenemään ja välillinen rasitus kan- mättä ruvettava aikaan saamaan supis-
4359: san harteilta kevenemään, katson tarpeel- tuksia eikä eläkkeet mitenkään ole päte-
4360: liseksi, että nämä menoerät vrultiotalou- västi perusteJltavissa, niin välttämättö-
4361: temme menopuolelta lakkautetaan. myys mielestäni on, että eläJkkeet heti
4362: Siten poistuu sekin etujen suuri suh- uudella lainsäädännöllä peruutetaan.
4363: teettomuus, jonka erisuuruiset eläkemää- Viittaamalla edellä sanottuun kunnioit-
4364: rät ovat .sitä nauttivien välille luoneet. taen ehdotan,
4365: Sillä täyden eläkkeen määrä on kuusi-
4366: kymmentä sadalta 29 päivänä joulukuuta että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4367: 1923 valtion viroista ja toimista suoritet- van lakiehdotuksen:
4368: 96 IV,l.- Virkamiesten eläkelain knmoaminen.
4369:
4370:
4371: Laki
4372: valtion viran tai toimen haltijan oikeudesta. eläkkeeseen 30 päivänä joulukuuta. 1924
4373: annetun lain kumoamisesta..
4374:
4375: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä
4376: määrätyssä järjestyksessä, säädetään täten:
4377:
4378: 1 §. Täten kumotaan kaikki tähän asti voi-
4379: Älköön valtion virka- ja palvelusmie- massa olleet säännökset valtion virka- ja
4380: helle maksettako valtion varoista eläkettä palvelusmiesten oikeudesta eläkkeeseen.
4381: missään muodossa hänen virka- tai palve-
4382: luskautensa päätyttyä.
4383:
4384:
4385: Helsingissä, syyskuun 11 p:nä 1933.
4386:
4387: Yrjö Hautala..
4388: 97
4389:
4390: IV,2. - Lak. al. N :o 10.
4391:
4392:
4393:
4394:
4395: Takala y. m.: Ehdotus laiksi valtion viran tai toimen hal-
4396: ti.ian oikeudesta eläkkeeseen annetun lain 5 §:n muut-
4397: tamisesta.
4398:
4399:
4400: E d u s k u n n a ll e.
4401:
4402: Suomen kansan valtavan enemmistön kes- tuslaissa mahdollisesti tullaan säätämään.''
4403: kuudessa on vallitsevana se mielipid!l, että Oikealla pohjalla eläkekysymyksessä ol-
4404: tämän maan virkamiehistö on etuoikeutettu laankin vasta silloin, kun vanhuus- ja työ-
4405: luokka yhteiskunnassa. Tämä etuoikeutettu kyvyttömyysvakuutus saatetaan voimaan,
4406: asema tulee valtion virkamiehille ja valtion jolloin eläkkeiden ja ylimääräisten eläkkei-
4407: työssä oleville työmiehille senkautta, että hei- den myöntäminen voidaan kokonaan lak-
4408: dän vanhuudenpäivänsä ovat suhteellisen hy- kauttaa.
4409: vin muihin yhteiskuntaluokkiin vermttuna Mutta koko kansaa käsittävän vanhuus-
4410: rturvatut. Onhan valtion palkannauttijain ja työkyvyttömyysvakuutuksen pikaiseen
4411: eläke 60 % peruspalkoista, kuitenkin niin, toteuttamiseen meillä talouselämän lama-
4412: että korkein eläke, lukuunottamatta valta- kautena ei liene käytännöllisiä mahdolli-
4413: kunnan presidentin eläkettä, on 40,000 suuksia. Mutta samalla kuin tämän toteaa,
4414: markkaa vuodessa. Näistä eläkkeistä kertyy täytyy toivoa, että pian koittaa aika, jolloin
4415: joka vuosi valtiolle menoja noin sata mil- koko kansaa koskeva uusi eläkesysteemi voi-
4416: joonaa markkaa. On kuitenkin todennä- daan koko laajuudessaan toteuttaa j·a val-
4417: köistä, että valtion menot eläkkeistä tule- tion palkannauttijatkin asettaa eläkkeisiin
4418: vat vielä joka vuosi kohoamaan voimassa- nähden tuon uuden systeemin alaiseksi.
4419: olevan eläkelain perusteella. Näin siitä Mutta sitä ennen olisi saatava aikaan su-
4420: syystä, että virkakoneistomme on laajentu- pistuksia eläkemenoissakin. Erikoisesti aset-
4421: nut ja v·altion palkannauttijoita tulee en- taa tällaisia vaatimuksia taloudellisesti vai-
4422: tistä suuremmassa määrässä saavuttamaan kea aika. Huomaamme, että joulukuun 30
4423: eläkeiän. p:nä 1924 annettu ,Laki valtion viran tai
4424: Lainsäätäjä on lakia valtion viran tai toi- toimen haltijan oikeudesta eläkkeeseen" on
4425: men haltijain oikeudesta eläkkeeseen laaties- sikäli väärälle perustalle rakentuva, että
4426: saan ilmeisesti tunnustanutkin, että laki suurimmat palkat saavat palkannauttijat
4427: asettaa valtion palkannauttijat erikaisase- saavat pienempipalkkaisiin verrattuna suh-
4428: maan muuhun kansaan nähden. Täten voi teellisesti liian suuret eläkkeet. Ero alhai-
4429: päätellä siitä, että ,Laki valtion viran tai simman ja korkeimman täyden eläkkeen vä-
4430: toimen haltijan oikeudesta eläkkeeseen" si- lillä on 34,000 mk. Tässä on olemassa ilmei-
4431: sältää kohdan, 22 §:n, joka kuuluu seuraa- nen epäoikeudenmukaisuus, sillä voidaan-
4432: vasti: ,Henkilö, joka tämän lain nojalla han asiallisiin syihin perustaen väittää, että
4433: nauttii eläkettä, on velvollinen alistumaan sellainen valtion palkannauttija, joka on
4434: eläkkeen suhteen niihin määräyksiin, jotka toimestaan saanut palkkaa esim. 100,000
4435: yleisessä vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuu- markkaa vuodessa, kykenee tästä paremmin
4436:
4437: 13
4438: 98 IV,z. - Virkamiesten eläke'lain muuttaminen.
4439:
4440: säästämään vanhain päiväinsä varaksi kuin tenkin ovat kaksi kokonaan eri asiaa.
4441: pienipaikkainen ja mahdollisesti suuriper- Palkka maksetaan erilaisesta työstä, joka
4442: heinen valtion palkannauttija. Kuitenkin asettaa tekijälleen aivan erilaisia vaati-
4443: eläke voimassa olevan eläkelain mukaan on muksia. Eläke ta,as on jokaisen työntekijän
4444: edellisellä suhteettoman suuri jälkimmäi- vanhuuden turva. Mutta kun eläkettä ei
4445: seen verrattuna. enää makseta työstä, niin kovin suuret eroa-
4446: Voimassa olev'an eläkelain mukaan yleen- vaisuudet eläkkeissä eivät tunnu oikeuden-
4447: säkin ja vaikean pula-ajan taustaa vastaan mukaisilta.
4448: katsellen on varsinkin eläkkeiden yläraja Silloin kun eläkelaki säädettiin, oli Suo-
4449: liian korkea. Kun suuret kansanjoukot ovat men markan ostokyky huomattavasti hei-
4450: nääntymässä työnpuutteen aiheuttamaan kompi kuin nykyään. Siitä huolimatta pi-
4451: kurjuuteen ja tuhannet itsenäisen konnun dettiin bajoissa kansalaispiireissä 60 % elä-
4452: omistajat ,sortuvat tilailtaan ilman omaa kemaksua peruspalkasta liian korkeana. Tä-
4453: syytään, niin tuntuu vääryydeltä,, että val- män lain voimaantulon jälkeen on hintataso
4454: tio samaan aika,an voi maksaa entisille pal- yleensä ja varsinkin elintarvikkeiden hinnat
4455: velijoilleen jopa 40,000 markan suuruisen erikoisesti laskeneet, On selvää, että tästä
4456: eläkkeenkin. Tällaisen eläkemäärän käyttä- kehityksestä ovat hyötyneet myöskin eläk-
4457: minen vuodessa tuntuu tuhlaukselta. keiden nauttijat.
4458: Voitanee väittää, että valtion palveluk- Olisi sentähden kohtuullista, että ,Laki
4459: sessa vastuunalaisilla paikoilla olevat henki- viran tai toimen haltijan oikeudesta eläk-
4460: löt tarvitsevat 'tästä eläkkeessäkin valtion keeseen'' muutettaisiin siten, että eläkettä
4461: puolesta hyvitystä. Kun he ·ovat hyvää palk- maksettaisiin 50 sadalta ja että korkein
4462: kaa saaden tottuneet korkeaan elintasoon, eläke nykyisen 40,000 markan sijasta olisi
4463: niin heidän on vaikeata tulla toimeen pie- 24,000 markkaa vuodessa.
4464: nemmin kustannuksin myöhemminkään. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4465: Tästä 'syystä vaadittanee heille maksetta-
4466: vaksi suunnilleen peruspalkkaa suhteelli- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4467: sesti vastaava eläke. Palkka ja eläke kui- 1Jat lakiehdotukset:
4468:
4469:
4470:
4471: Laki
4472: valtion viran tai toimen haltijan oikeudesta eläkkeese·en annetun lain 5 § :n
4473: muuttamisesta.
4474:
4475: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion viran tai toimen haltijan oikeuc
4476: desta eläkkeeseen 30 päivänä joulukuuta 1924 annetun lain 5 §:n 1 momentti näin
4477: kuuluvaksi:
4478:
4479: Täyden eläkkeen määrä on viisikymmentä korkein eläke on 24,000 markkaa. Jos täy-
4480: sadalta 29 päivänä joulukuuta 1923 valtion den eläkkeen määrää näin laskettuna on
4481: viroista ja toimista suoritettavan palkkauk- suurempi kuin 24,000 markkaa, suoritetaan
4482: sen perusteista annetun lain 3 §:ssä vahvis- osaeläkettä kultakin eläkevuodelta yksi kol-
4483: tetuist,a peruspalkoista, kuitenkin siten, että maskymmenes osa 24,.000 markasta.
4484: IV,2. - Takala y, m. 99
4485:
4486: Laki
4487: valtion viran tai toimen haltijan oikeudesta eläkkeeseen annetun lain 5 § :n selittä-
4488: mistä koskevan lain kumoamisesta.
4489:
4490: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumo- oikeudesta eläkkeeseen annetun lain 5 §:n
4491: taan täten 12 päivänä huhtikuuta 1927 an- selittämisestä.
4492: nettu laki valtion viran tai toimen haltijan
4493:
4494:
4495: Helsingissä syyskuun 4 p:nä 1933.
4496:
4497: J. Takala. Ville Vallas.
4498: Heikki Vehkaoja. Kusti Arffman.
4499: Juho Paksujalka. Viljo Venho.
4500: Matti Pitkänen.
4501: 100
4502:
4503: IV,3. - Laik. al. N :o 23.
4504:
4505:
4506:
4507:
4508: Kivioja y. m.: Ehdotus laiksi edustajanpalkkiosta annettua
4509: lakia väliaikaisesti muuttaneen lain voimassaoloajasta.
4510:
4511:
4512: E d u s kun n a 11 e.
4513:
4514: Kun tällainen aika, jolloin suuri osa kan- palkkalakia muutettavaksi ennen esittä-
4515: saamme kärsii puutetta ja sortuu mieron määmme suuntaan, saamme täten ehdottaa,
4516: tielle, ei omantunnon mukaan oikeuta kan-
4517: sanedustajiakaali saamaan vanhan hyvän että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4518: ajan palkkaa, vaan pikemminkin vaatisi van lakiehdotuksen:
4519:
4520:
4521:
4522: Laki
4523: edustajanpalkkiosta annettua lakia väliaikaisesti muuttaneen lain
4524: voimassaoloaj ~tsta.
4525:
4526: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka loppuun saakka, minkä jälkeen edustajan-
4527: on telrty valtiopäiväjärjestyksen 70 _§ :ssä palkkiosta 23 p :nä maaliskuuta 1928 anne-
4528: määrätyllä tavalla, säädetään täten, että tun lain 1 ja 4 § jälleen tulevat voimaan
4529: laki edustajanpalkkiosta annetun lain väli- sellaisina, kuin ne ovat viimeksimainitussa
4530: aikaisesta muuttamisesta 31 päivältä joulu- laissa.
4531: kuuta 1931 on oleva voimassa vuoden 1934
4532:
4533:
4534: Helsingissä, syyskuun 2 p :nä 1933.
4535:
4536: Vilho H. Kivioja. Heikki Vehkaoja.
4537: 101
4538:
4539: IV,4. - Lak. al. N:o 24.
4540:
4541:
4542:
4543:
4544: Kesti y. m.: Ehdotus laiksi viran- ja toimenhaltijain palk-
4545: kausten vähentämisestä vuoden 1934 aikana.
4546:
4547:
4548: Eduskunnalle.
4549:
4550: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vi- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
4551: ran- ja toimenhaltijain palkkausten vähen- ehdotamme,
4552: tämisestä vuoden 19<34 aikana on mieles-
4553: tämme epäonnistunut. Pulatilanne on vielä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4554: maassamme sellainen, ettei hallituksen an- van lakiehdotuksen:
4555: tamaa ehdotusta voida toteuttaa annetussa
4556: muodossa.
4557:
4558: Laki
4559: viran- ja toimenhaltijain palkkausten vähentämisestä vuoden 1934 aikana.
4560:
4561: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 ~ :ssä
4562: määrätyssä järjestyksessä, säädetään täten:
4563:
4564: 1 ~. 2 §.
4565: Sellaiselta viran- ja toimenhaltijalta sekä Yläkansakoulun ja alakansakoulun opet-
4566: toimenhoitajalta, joka saa valtionvaroista tajalta vähennetään hänelle valtiolta tule-
4567: peruspalkkaa, palkkaa, paikalliskorotusta, vaa palkkausta maksettaessa viisi prosent-
4568: ikälisää, perhelisää, virantoimituspalkkiota, tia hänelle valtion varoista suoritettavasta
4569: mieskohtaista palkkauksenlisää tai muuta palkkauksesta.
4570: lisäpalkkiota, kuukaudelta tai vuodelta las- 3 ·~.
4571: kettavaa palkkiota, sopimuksen perusteella Valtiovarainministeriöllä on oikeus, ot-
4572: suoritettavaa palkkausta ja käräjäjyväin taen huomioon kussakin erikoistapauksessa
4573: korvausta, vähennetään palkkausta suori- esiintyvät kohtuussyyt, määrätä, että sellai-
4574: tettaessa viisi prosenttia hänelle tulevien selta viran- ja toimenhaltijalta, jolta 1 ~ :n
4575: mainittujen palkkausten kokonaismäärästä, mukaan menisi vähennystä kymmenen pro-
4576: jos viran- ja toimenhaltija sekä toimenhoi- senttia, vähennetään ainoastaan viisi pro-
4577: taja on perheellinen ja perheensä pääasial- senttia sanotussa pykälässä tarkoitetusta
4578: linen elättäjä, mutta kymmenen prosenttia palkkauksesta.
4579: sanotusta kokonaismäärästä, jos hän on per- 4 ~.
4580: heellinen olematta perheensä pääasiallinen Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
4581: elättäjä, tai jos hän on perheetön. täntöÖnpanosta annetaan asetuksella.
4582: Edellisessä momentissa olevia säännöksiä
4583: on sovellettava myös lakkautuspalkkaa suo- 5 ~.
4584: ritettaessa. Tämä laki on voimassa vuoden 1934
4585: ajan.
4586:
4587: Helsingissä syyskuun 11 päivänä 19·33.
4588:
4589: Yrjö H. Kesti. Yrjö Hautala.
4590: Eino Rytinki.. Sigrid Oulasmaa.
4591: 102
4592:
4593: IV,5. - Lak. a.l. N :o 25.
4594:
4595:
4596:
4597: Tanner y. m. : Ehdotus laiksi omaisuusveron kantamisesta
4598: koroitettuna vuonna 1934.
4599:
4600: E d u s k u n n a ll e.
4601:
4602: Kun työttömyyttä ei voida tehokkaasti myöskin eräitä vähävaraisia rasittavia ve-
4603: torjua niillä määrärahoilla, jotka hallitus roja olisi helpotettava, saattaa tulo- ja me-
4604: on menoarviossa tähän tarkoitukseen esit- noarvioon muodostua vajaus, jonka peittä-
4605: tänyt, näyttää välttämättömältä lisätä ylei- miseksi omaisuusveroa olisi vuodeksi 1934
4606: siä töitä varten tarkoitettuja määrärahoja. koroitettava vähintään 50 prosentilla. Eh-
4607: Tosin voidaan eräiden yleisten töiden teet- dotamme sen vuoksi,
4608: tämiseksi ottaa myöskin lainoja, joiden
4609: saanti rahamarkkinain nykyiseen tilaan että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4610: katsoen ei tuottane vaikeuksia, mutta kun van lakiehdotuksen:
4611:
4612:
4613: Laki
4614: omaisuusveron kantamisesta koroitettuna vuonna 1934.
4615: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
4616: Tulo- ja omaisuusverosta voimassa olevan pantu omaisuusvero on vuonna 1934 kan-
4617: lain perusteella vuodelta 1933 maksuun- nettava 50 prosentilla koroitettuna.
4618:
4619: Helsingissä, syyskuun 15 päivänä 1933.
4620:
4621: Väinö Tanner. Pekka Kettunen. K. H. Wiik.
4622: Kaarlo Harvala. J. E. Malmivuori. Otto Toivonen.
4623: Väinö Sinisalo. K. Lumijärvi. Aino Malkamäki.
4624: Niilo Pajunen. Matti Lepistö. Hilda Herrala.
4625: A. A. Lastu. A. J. Kosonen. Aug. Kuusisto.
4626: Aug. Syrjänen. J. F. Tolonen. Kaisa Hilden.
4627: Hannes Ryömä. Kustaa Perho. Hilma Koivulahti-Lehto.
4628: Alpo Lumme. G. Andersson. Osk. Salonen.
4629: Onni Hiltunen. Valfrid Eskola. Frans Mustasilta.
4630: Hugo Aattela. Isak Penttala. E·dvard Kujala.
4631: Yrjö Welling. A. Turkka. Kalle Walta.
4632: Aino Lehtokoski. Onni Mäkeläinen. Viljo Rantala.
4633: Hilja Pärssinen. Matti Turkia. Paavo Aarniokoski.
4634: Emil Jokinen. Mikko Suokas. Antti Meriläinen.
4635: M. A:inpuja. V. A. Komu. Anni Huotari.
4636: Reinh. Swentorzetski. Jussi Lonkainen. J. Väisänen.
4637: Yrjö Räisänen. Aatto Siren. Urho Kulovaara.
4638: K.-A. Fagerholm. Elsa Me,tsäranta.. Karl J. Wenman.
4639: P. Salmenoja. Väinö Hakkila. Gottfrid Lindström.
4640: 0. Peltonen. Mauno Pekkala.. Alex Hämäläinen.
4641: Edv. Pesonen. Osk. Reinikainen. D. B. Lindman.
4642: Väinö Kivisalo.
4643: 103
4644:
4645: IV,6. - Lagmot. N:o 26.
4646:
4647:
4648:
4649:
4650: Nymam. m. fl.: Förslag till lag angående skattetillägg, som
4651: skall erläggas vid betalning av skatter till staten ock
4652: kommunen efter tilländalupen uppbördstermin, och lag
4653: angående ändring av 65 § i lagen om inkomst- och för-
4654: mögenhetsskatt.
4655:
4656:
4657: T i ll R i k s d a g e n.
4658:
4659: La.gen av den 23 december 1920 an- detta är av annan natur :än vanlig ränta,
4660: gående .skattetill~gg, som ska:ll erläggas vid så ha:r dock den a1lmänna sänikning av
4661: iinbeta}ning av skatter tiH stat•en ocih ikom- Täntenivån, som under de sena•ste åiren
4662: munen efter tilländalupen uppbördstermin, ägt .rum i vårt land, aktualiserat frågan
4663: infö.rde grundsatsen att försumEg skatte- om en minskning av ska.ttetil1ägget. Det
4664: betalaTe skulle tiU stat ·eller kommun er- har synts oss, som om en rne.dsättning av
4665: ~ä:g.ga ett skattetillägg. Detta fastställdes detsamma till sexti'o penni för varje fu:llt
4666: fö:r vmde fullt belopp av ettlhundra mal1k belopp av etthundra ma11k av den oguldna
4667: av .den oguldna Hkatten till en ma.rk för skatten eller del därav V'Ore motiV'erat.
4668: varje efter den bestämda betalningsdagen Jämväl förefaller det egentligt, att :s:katte-
4669: förfluten månad eHer del därav, dock så tillägg upphäres för samtliga skattebelopp,
4670: att skattetill~gg icke skulle uppbäras, så- utgående ej allenast till stat utan ock till
4671: v1da icke skatten tiH staten öve~steg ett- kommun. Då långvarig underlåtenhet att
4672: hundra ma11k eller skatten till ilwmmunen erlägga skatt i regeln beror på att veder-
4673: t:neilumdra mark. börande skattebetaJare ~åkat i svårt eJ.m...
4674: Förenämn•da grundisats bekräftades, så- nomiskt trångmål, bör enligt vår mening
4675: :vitt statens inJwmst- och f,ö,!1mögenlhetsskatt skattetill~ggets maximibelopp begränsas till
4676: angick, i 65 § av lagen av den 5 decem- att utgöra 20 % av dm oguldna Slkatte-
4677: ber 1924 angående inkomst- ocili förmögen- beloppet.
4678: ihetsskatt, E.kväl med den ändringen att Med stöd av vad ovan fram'hållits, före-
4679: skattehelopp inti,1l etthund:ra mark icke slå v·i vördsamt,
4680: vidare blev befriat från skatt•etillägg.
4681: EmeHe.rtid synes det för närvaran.de ut- att Riksdagen måtte besluta an-
4682: gåeill>ae skattetiil~gget osk~ligt. Om oclk taga följande lagförslag:
4683: 104 IV,6. -Muutoksia tulo- ja omaisuusverolakiin.
4684:
4685:
4686: Lag
4687: angående skattetillägg, som skall erläggas vid betalning av gkatter tili staten och
4688: konununen efter tilländalupen uppbördstennin.
4689:
4690: I enlighet med Ri:ksdagens besilut stadgas som följer:
4691:
4692: 1 §. vis :kommunen, fördelaiS el'lagt skattetiHäg,g
4693: Var som ura.kt1åter att inom utsatt t1d mellan staten och kommunen i samma för-
4694: till staten eller till kommunen el'lä.g:ga 1hållande, .som i vederbörande skattelag an-
4695: skatt, vare, såvida i lag icke annan på- gående nämnda skatteandelar sta:dgas.
4696: följd för sådan urruktlåtenhet är stadgad,
4697: pliktig att för vaJrje fullt belopp av ett-
4698: hundra mark av .den oguldna s:katten eHer 3 §.
4699: del därav •erlägga skattetillägg med sextiJo FinanSilil'inisteriet äger med:dela nä·rmwre
4700: penni för varje efter ·den bestämda beta:l:- föresl>Jrifter rörande tillämp'Il'ingen av .denna
4701: ningsdagen förfluten månad eller del därav, lag.
4702: dock icke mera än tjugu procent av det
4703: oguldna skattebeloppet. 4 §.
4704: iSkattetillägget är på sa:mma sätt som Härigenom upphäves lagen av den 23
4705: skatten utmätning underk:astat. december 1920' angående skattetiHägg, oom
4706: sl\Jall erläggas vid in:betwlning av 1skatter till
4707: 2 §. staten och kommunen efter tillända;lupen
4708: Där skatt delvis tillfaller staten och del- uppbördstermin.
4709:
4710:
4711:
4712: Lag
4713: angående ändring av 65 § i lageu om inkomst- och fönnögen;hetsskatt.
4714:
4715: I enlighet med Riksdagens beslut skall 65 § i lagen av den 5 december 1924 om
4716: inkomst- och förmö.genhetSSJkatt erhålla följande lydelse:
4717:
4718: 65 §. det hetalning bort ske till dagen för skat-
4719: Var som uraktlåter att inom utsatt tid tens erläggande, dock icke mera än tjugu
4720: erlägga skatten, är plikti.g att för va.rje procent av det ogu1dna .skattebe~oppet.
4721: fullt belopp av etthundra mark av den Bertalat ·skattetillägg, från vars erläggande
4722: oguldna skatten eller •del därav erläg.ga hög:sta förvaltni~ngsdomstolen befriat d€ll
4723: skattetillägg med sextio penni •för varje beskattade, skall återgäldas.
4724: månad e1ler del därav, som förflutit från
4725:
4726:
4727: Helsingfors, den 5 sept. 1933.
4728:
4729: K. Fr. Nyman. Edv. Helenelund.
4730: E. v. Frenckell. Axel Palmgren.
4731: Otto Jacobsson.
4732: 105
4733:
4734: IV,6. - Lak. al. N :o 26. Suomennos.
4735:
4736:
4737:
4738:
4739: Nyman y. m.: Ehdotukset laiksi valtion ja kunnan veroja
4740: kantoajan jälkeen maksettaessa suoritettavasta veron-
4741: lisäyksestä ja laiksi tulo- ja omaisuusverolain 65 §:n
4742: muuttamisesta.
4743:
4744:
4745: E d u s k u n n a 11 e.
4746:
4747: Val~ion ja kunnan veroja kantoajan jäl- on toisenluontoinen kuin tavallinen korko,
4748: keen maksettaessa suoritettavasta veron li- niin on kumminkin se korkotason yleinen
4749: säyksestä 23 päivänä joulukuuta 1920 an- lasku, joka on viime vuosina maassamme
4750: nettu laki toi noudatettavaksi sen periaat- tapahtunut, tehnyt lisäverokysymyksen ny-
4751: teen, että veronsa maksamisen laiminlyö- kytärkeäksi. Meistä on näyttänyt siltä
4752: neen on suoritettava valtiolle tahi kunnalle kuin sen alentaminen kuuteenkymmeneen
4753: lisäveroa. Se määrättiin kultakin maksa- penniin maksamatta jätetyn veron kultakin
4754: matta jätetyn veron täydeltä sadalta mar- täydeltä sadalta markalta tai sen osalta olisi
4755: kalta yhdeksi markaksi jokaiselta maksun perusteltu. Niinikään tuntuu oikealta,
4756: määräpäivästä lukien kuluneelta kuukau- että lisävero kannetaan kaikista veromää-
4757: delta tai sen osalta, kuitenkin niin, että lisä- ristä, ei vain valtiolle vaan myös kunnalle
4758: veroa ei kanneta, jollei valtiolle suoritet- menevistä. Kun veronmaksun pitkäaikai-
4759: tava vero ole sataa markkaa ja kunnalle nen laiminlyönti tavallisesti johtuu siitä,
4760: suoritettava kolmeasataa markkaa suu- että veronmaksaja on joutunut tukalaan
4761: rempi. taloudelliseen ahdinkoon, tulee meidän aja-
4762: Edellämainittu periaate vahvistettiin, tuksemme mukaan lisäveron enimmäismäärä
4763: mikäli koskee valtion tulo- ja omaisuus- rajoittaa 20 %:iin maksamattomasta ve-
4764: veroa, sanotusta verosta 5 päivänä joulu- rosta.
4765: kuuta 1924: annetun lain 65 §:ssä, kuiten- Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, ehdo-
4766: kin niin muutettuna, että sadankaan mar- tamme kunnioittaen,
4767: kan suuruinen vero ei enää ole lisäverosta
4768: vapaa. että Eduskunta päättäisi hyväksyä
4769: Nykyjään kannettava lisävero näyttää seuraavan lakiehdotuksen:
4770: kuitenkin olevan kohtuuton. Vaikkakin se
4771:
4772:
4773: Laki
4774: valtion ja kunnan veroja kantoajan jälkeen maksettaessa suoritettavasta veron
4775: lisäyksestä.
4776: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
4777:
4778: 1 §. olkoon, ellei laissa muuta seuraamusta sel-
4779: Joka laiminlyö valtiolle tai kunnalle suo- laisesta laiminlyönnistä ole säädetty, vel-
4780: ritettavan veron maksamisen määräaikana, vollinen suorittamaan maksamatta jätetyn
4781: 14
4782: 106 IV,6. -Muutoksia tulo- ja omaisuusverolakiin.
4783:
4784: veron lisäksi kultakin täydeltä sadalta mar- kuin mainituista vero-osuuksista on asian-
4785: kalta tai sen osalta kuusikymmentä penniä omaisessa verolaissa säädetty.
4786: jokaiselta maksun määräpäivästä lukien ku-
4787: luneelta kuukaudelta tai sen osalta, ei kui- 3 §.
4788: tenkaan enempää kuin kaksikymmentä pro- Valtiovarainministeriö antaa tarkemmat
4789: senttia maksamattomasta veromäärästä. määräykset tämän lain sovelluttamisesta.
4790: Veron lisäys saadaan ulosmitata samoin
4791: kuin itse vero. 4 §.
4792: 2 §. Tällä lailla kumotaan valtion ja kunnan
4793: Milloin osa verosta menee valtiolle ja osa veroja kantoajan jälkeen maksettaessa suo-
4794: kunnalle, jaetaan suoritettu veron lisäys ritettavasta veron lisäyksestä 23 päivänä
4795: valtion ja kunnan kesken samassa suhteessa joulukuuta 1920 annettu laki.
4796:
4797:
4798:
4799:
4800: Laki
4801: tulo- ja omaisuusverosta annetun lain 65 § :n muuttamisesta.
4802:
4803: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tulo- ja omaisuusverosta 5 päivänä
4804: joulukuuta 1924 annetun lain 65 § näin kuuluvaksi:
4805:
4806: 65 §. siitä, jolloin maksun olisi pitänyt tapahtua,
4807: Joka laiminlyö veron maksamisen määrä- veron suorittamispäivään, ei kuitenkaan
4808: aikana, on velvollinen suorittamaan veron enempää kuin kaksikymmentä prosenttia
4809: lisäystä kultakin maksamatta jätetyn vero- maksamattomasta veromäärästä. Suori-
4810: määrän täydeltä sadalta markalta tai sen tettu veron lisäys, jonka maksamisesta kor-
4811: osalta kuusikymmentä pennm jokaiselta kein hallinto-oikeus on vapauttanut verote-
4812: kuukaudelta tai sen osalta, mikä on kulunnt tun, suoritettakoon takaisin.
4813:
4814:
4815: Helsingissä, syyskuun 5 p :nä 1'933.
4816:
4817: K. Fr. Nyman. Edv. Helenelund.
4818: E. v. Frenckell. Axel Palmgren.
4819: Otto J acobsson.
4820: 107
4821:
4822: IV,7. - Lak. al. N :o 27.
4823:
4824:
4825:
4826:
4827: Annala, V., y. m.: Ehdotus laiksi eräiden lahjoitusmaa-
4828: kruununpuistojen luovuttamisesta.
4829:
4830:
4831: E d u s k u n n a 11 e.
4832:
4833: Viipurin läänin lahjoitusmaatalonpoikien mainittu päätös oli kokonaisuudessaan se-
4834: maanomistusolojen järjestely on jo kauan lostettu. Nykyiset lahjoitusmaatalonpojat
4835: ollut valtiovallan erikoisen huomion koh- olivat näin saaneet riidattomana pidetyn oi-
4836: teena. Jo vuonna 1883 asetti hallitus eri- keuden lunastaa yhteismetsikseen erinäiset
4837: tyisen komissiouin tutkimaan lahjoitusmaa- lahjoitusmaista eroitetuista liikamaista
4838: talonpoikain asemaan haitallisesti vaikutta- muodostetut kruununpuistot.
4839: via olosuhteita. Komissiouin 1884 antaman Kun olosuhteet olivat huomattavasti
4840: mietinnön seurauksena olikin hallituksen muuttuneet siitä, jolloin edellä mainittu
4841: 1885 valtiopäiville asiasta antama esitys, luovutuslupaus tehtiin, kehoitti eduskunta
4842: minkä johdosta valtiopäivät 'kehoittivat hal- kirjelmässä 18 p :ltä marraskuuta 19.21 hal-
4843: litusta ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, litusta antamaan eduskunnalle esityksen
4844: että osakkaat lunastetuilla lahjoitusmailla edelläesitetyn senaatin päätöksen kumoami-
4845: niissä pitäjissä, joissa isoajakoa ei vielä ole sesta. Kun eduskuntakin piti epäoikeutet-
4846: pidetty ja joissa yhteismetsiä edullisesti voi tuna mainitun päätöksen kumoamista ilman
4847: saada toimeen, muodostaisivat niitä, ja mitään korvausta niille tilallisille, jotka
4848: myöntämään lampuodeille muitakin helpoi- joko luovutuslupauksen alkuperäisinä saa-
4849: tuksia ja etuja kuin mitä armollisessa esi- jina tai niiden laillisina perillisinä vielä
4850: tyksessä on ehdotettu ja säädyt ovat hy- asuvat tiloillaan, kehoitti se hallitusta toi-
4851: väksyneet. mituttamaan asiasta tutkimuksen. Edus-
4852: Tämän johdosta päätti senaatti 6 p. tou- kunta huomautti samalla myöskin siitä, että
4853: kokuuta 1887 paitsi muuta, että ne metsä- olisi otettava riittävästi huomioon alkupe-
4854: maat, jotka silloin olivat tai vastedes tulivat räisen ja vähävaraisen lampuotiväestön ta-
4855: lahjoitusmaatiloista valtiolle lohkaistaviksi, loudellisen tilan vahvistaminen ja että mah-
4856: eivätkä vielä olleet kruununpuistoiksi julis- dollisuuden mukaan silmälläpidettäisiin sitä
4857: tetut, olivat aikanaan kruununpuisto~ksi ju- sosiaalipoliittista tarkoitusta, mikä on aika-
4858: listettavat ja sellaisina toistaiseksi pidettä- naan ollut hallituksen ja valtiopäivien asiaa
4859: vät, mutta oli kuitenkin lampuodeille jätet- koskevien toimenpiteiden aiheuttajana.
4860: tävä viimeistään viiden vuoden kuluessa Tämän eduskunnan kehoituksen johdosta
4861: siitä, kuin kuoletus heidän tiloistaan oli asettikin valtioneuvosto komitean lokakuun
4862: lakannut, oikeus päätöksessä vahvistetuilla 25 p. 19,23. Komitea antoi mietintönsä 1924
4863: ehdoilla lunastaa nämä kruununpuistot yh- ja ehdotti siinä, että eduskunnalle annettai-
4864: teismetsiksi. Vuoden 1888 valtiopäivät ei- siin esitys mainittujen kruununpuistojen
4865: vät tehneet mitään muistutuksia näiden ta- luovuttamisesta erinäisin lisäehdoin yhteis-
4866: lonpojille annettujen lupausten johdosta metsiksi vuoden 1887 senaatin päätöksessä
4867: käsitellessään hallituksen kertomusta, missä määrätyllä tavalla. Yksi komitean jäsenistä
4868: 108 IV, 7. - Lahjoitusmaakruunun puistot.
4869:
4870: oli sitä mieltä, että nekin lahjoitusmaista Kun nykyisistä lahjoitusmaatalonpojista
4871: muodostetut kruununpuistot, jotka eivät ol- vain harvat hakemustensa perusteella ovat
4872: leet v. 1887 senaatin päätöksen alaiset, olisi päässeet nauttimaan heille aikanaan tunnus-
4873: luovutettava samoilla ehdoilla yhteismet- tettua oikeutta, on vielä Viipurin läänissä
4874: siksi. yhteismetsiksi luovuttamatta luovutuslu-
4875: Kun eduskunnalle ei pyydettyä esitystä pauksen alaisia kruununpuistoja Miehikkä-
4876: annettu, tekivät eräät kansanedustajat v. län, Sakkolan, Pyhäjärven, Valkjärven ja
4877: 1926 ja v. 1928 valtiopäivillä anomusehdo- Kivennavan pitäjissä yhteensä 27,394.62 ha.
4878: tuksen, että eduskunta kehoittaisi hallitusta Alkuperäisillä lampuodeilla tai heidän rinta-
4879: antamaan siltä vuoden 1921 valtiopäivillä perillisillään on esim. Miehikkälän, Uosuk-
4880: pyydetyn esityksen lahjoitusmaakruunun- kalan, Kuoppalampi-Lohijoen, Sakikolan ja
4881: puistojen luovutuskysymyksen lopullisesta Lintulan lahjoitusmaiden 4,032 tilasta 2,871
4882: ratkaisusta. Tästä huolimatta viipyi esitys eli 71.7 %. Suurempi osa tiloista on siis
4883: ja vasta 30 p. elokuuta 1928 antoi hallitus varsinaisen maatalousväestön hallussa. Ryh-
4884: eduskunnalle esityksen eräiden lahjoitus- tymättä tässä esittämään tilastonumeroilla
4885: maakruununpuistojen luovuttamisesta. Pit- kruununpuistojen luovuttamista koskevia
4886: kän ajan vaativien tutkimusten jälkeen oli yksityiskohtia viittaamme vain v. 1928 anne-
4887: eduskunta viimeinkin saanut pyytämänsä tun hallituksen esityksen laajoihin peruste-
4888: esityksen. Nyt oli tilaisuus ratkaista lopul- luihin sekä 1924 asiasta annettuun komi-
4889: lisesti sitkeä lahjoitusmaakruununpuistojen tean mietintöön. Huomautamme kp.itenkin
4890: luovutuskysymys ja täyttää lupaus, joka vielä siitä, että luovutuslupauksen alaisten
4891: entisille lampuodeille oli annettu. Näin ei kruununpuistojen luovuttaminen olisi vih-
4892: kuitenkaan tapahtunut. Eduskunnan vas- doinkin toteutettava lahjoitusmaatalonpo-
4893: tauksessa 21 p :ltä joulukuuta 1928 sano- jille aikoinaan annetun lupauksen täyttä-
4894: taan, että eduskunta on lähettänyt esityk- miseksi ja nykyisen ahtaan ajan aiheutta-
4895: sen käsittelyä varten laki- ja talous- man vaikean tilanteen helpoittamiseksi, sillä
4896: valiokuntaan, joka kuitenkaan ei ole ehtinut valtiovallan arvovallan kannalta ei mieles-
4897: antaa mietintöä a;siasta. Laki- ja talous- tämme olisi syytä horjuttaa rajaläänissä
4898: valiokunta käsitteli asian ja antoi siitä mie- asuvien kansalaisten luottamusta valtioval-
4899: tintönsä 10 p. huhtikuuta 1929 ehdottaen lan antamiin lupauksiin.
4900: hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdo- Edellä esittämillämme perusteilla ja ve-
4901: tuksen hylättävä:ksi. Eduskunta suoritti doten siihen, että kysymyksessä olevaa asiaa
4902: asian ensimmäisen käsittelyn 16 p. huhti- on jo aivan perusteellisesti selvitetty, ehdo-
4903: kuuta 1929, mutta eduskunnan hajoittami- tamme kunnioittaen,
4904: sen takia keskeytyi asian edelleen käsittele-
4905: minen ja asia sillä kertaa raukesi. Mitään että Edttskunta hyväksyisi seuraa-
4906: uutta esitystä ei tämän jälkeen eduskunnalle van lakiehdotuksen:
4907: ole asiasta annettu.
4908: IV,7, - Annala, V., y. m. 109
4909:
4910:
4911: Laki
4912: eräiden lahjoitusmaakruununpuistojen luovuttamisesta.
4913:
4914: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
4915:
4916: Valtioneuvosto oikeutetaan 6 päivänä tou- rintaperillisensä eivät syystä tai toisesta
4917: kokuuta 1887 annetun, yhteismetsien ai- osallistu tai. pääse osallisiksi yhteismetsä-
4918: kaansaamista Viipurin läänin lahjoitus- hankkeeseen, samoin kuin siltäkin osalta,
4919: mailla koskevan senaatin päätöksen mukai- jolta entiset lampuotitilat ovat siirtyneet
4920: sesti luovuttamaan luovutuslupauksen alai- pois alkuperäisiltä luovutuslupauksen saa-
4921: set kruununpuistot yhteismetsiksi niillä eh- jilta tai heidän laillisilta perillisiltään, sekä
4922: doilla, jotka mainitussa päätöksessä ovat että valtioneuvosto, joka antaa tarkemmat
4923: lähemmin määrätyt, kuitenkin huomioonot- määräykset tämän lain täytäntöönpanosta,
4924: tamalla, on oikeutettu myöntämään osallisuuden yh-
4925: että sanottujen puistojen hoidosta saatu teismetsään sellaisellekin, paikalliseen väes-
4926: nettovoitto on jääpä valtiolle, töön kuuluvalle kysymyksessä olevan tilan
4927: että valtio tulee osakkaaksi näin muodos- haltijalle, joka tämän lain ensimmäisen mo-
4928: tettaviin yhteismetsiin siltä osalta, jolta lu- mentin mukaan ei pääse lunastuksesta osal-
4929: nastukseen oikeutetut lampuodit tai heidän liseksi.
4930:
4931:
4932: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1933.
4933:
4934: Vilho Annala. Arne Somersalo.
4935: R. Ala-Kulju. Elias Simojoki.
4936: S. Honkala. Bruno A. Sundström.
4937: K. R. Kares. L. P. Tapaninen.
4938: Hilja Riipinen. E. A. Tuomivaara.
4939: Yrjö Schildt. J. V. Wainio.
4940: Iisakki Nikkola. Yrjö Kivenoja.
4941: 110
4942:
4943: IV,s. - Lagmot. N :o 28.
4944:
4945:
4946:
4947:
4948: Wickman m. fl.: Förslag till lag om exportbevis för höns-
4949: ägg.
4950:
4951:
4952: T i ll R i k s d a g e n.
4953:
4954: Lagen av den 29 december 19218 om ex- Uleåborgs Iän 18 kommuner. Hönsbestån-
4955: portbevis för hönsägg och fläsk upphör i det har vuxit från 1.5 milj. hönor 1928 tili
4956: och med detta år. Under den tid denna lag c. 3 milj. hönor 1933. Äggproduktionen har
4957: varit gällande har äggproduktionen vuxit stigit i samma grad eller från år 1'928 då
4958: år från år. Denna utveckling är, eller exporten var 5,800 kg till 6 milj. kg år
4959: borde vara, för alla glädjande, ty i detta 1932. Man har beräknat att tili hemma-
4960: nu finnes det i landet över 19,0001 familjer konsumtionen åtgår 136 milj. st. eller 7
4961: som mera eller mindre ha sin utkomst av milj. kg ägg. För att fylla det egna lan-
4962: hönsskötseln. En blick på dessa hönsgårds- dets behov av ägg var man tvungen att
4963: ägares ekonomiska och sociala ställning, år 1910 importera 45 milj. ägg. Nu fylles
4964: mätt med deras ägande av odlad jord, lå- icke blott landets behov av ägg med hem-
4965: ter oss förstå att det i främsta rummet är maproducerade sådana, utan beräknas ex-
4966: ,småfolket" som profiterat av denna nä- porten av ägg stiga år 1934 till 12 milj. kg,
4967: ringsgren. I landet finns 6,403 hönsgårds- eller till lika mycket i kilovikt som export-
4968: ägare med mindre än 2 ha åker; '6,965 smöret. Vi ha alltså kommit i det närmaste
4969: hönsgårdsägare äga 2-10 ha jord ; 3,873 upp till en produktion av 19 milj. kg ägg
4970: hönsgårdsägare hava 10'---'25 ha åker, samt i året. Värdet av de producerade äggen
4971: 1,830 hava mera än 25 ha åker. Att märka är alltså enligt 15 mk per kilo Fmk 285
4972: är, att de aUra flesta hönsgårdar hava en miljoner. Hade inte staten genom lagen av
4973: relativt liten besättning, som bevisar att de den 29 dec. 1928 uppmuntrat till här
4974: minclre bemedlade uti hönsskötseln haft en ovanskildrade utveckling av äggproduktio-
4975: god hjälp i dessa bistra tider. Av här nen, utan vårt folk varit tvunget att i
4976: nämnda 19,071·hönsgårdar äga 13,952 ägare likhet med år 1910 importera största de-
4977: mindre än 50 hönor per gård; 3,340 höns- len av äggbehovet, skulle med all sanno-
4978: gårdar hava 50-100 hönor; 1001-250 hö- likhet inemot 100 milj. mark gått till ut-
4979: nor hava 1,497 gårdar; 250 gårdar äga 2501 landet. Nu har icke blott denna summa
4980: -500 hönor; 29 gårdar äga 50i0f--1,000 hö- genom äggproduktionen bevarats för pen-
4981: nor och endast 3 gårdar hava över 1,000 ningemarknaden i landet, utan har genom
4982: hönor. Hönsskötseln är fördelad över hela exporten utländsk valuta tillförts landet,
4983: landet enligt följande: Nylands län 9 när man borträknar den av staten erlagda
4984: kommuner; Åbo och Björneborgs län premien 4 mk per kilo, Fmk 110 milj.
4985: 58 kommuner; Tavastehus län 25 kom- för 1933 för beräknad 10 milj. kg export-
4986: muner; Viborgs län 26 kommuner; ägg. 8om bekant räknar regeringen med
4987: St. Michels län 13 kommuner; Kuopio län 12 milj. kg för 1934.
4988: 21 kommuner; Vasa län 54 kommuner och Staten har som bekant under den gångna
4989: IV,s. - Wickman y. m. 111
4990:
4991: femårsperioden erlagt i premier för export- en första rangens fråga av social och eko-
4992: ägg för de fyra första åren Fmk 5 och nomisk natur. När alla emigrationsmöj-
4993: för år 1933 Fmk 4 per kilo. Nu synes det ligheter i det närmaste äro ute och de aUra
4994: för mången som om denna premiering flesta jordbrukslägenheterna äro så sön-
4995: vore orättvis gentemot andra samhällsmed- derstyckade att i många landsdelar en yt-
4996: lemmar. Men en kort redogörelse för huru terligare minskning av lägenheternas stor-
4997: hönsägarna se på saken skall måhända lek genom styckning ej kan komma i fråga,
4998: korrigera mångens uppfattning. Staten måste alla utvägar tili bibringande av ut-
4999: har belagt havren med en tuli av 215 p:i komstmöjligheter för de mindre bemed-
5000: per kg och å korn 1 mk. Våra hönsgårdar lade anlitas. En sådan god hjälp har
5001: förbruka inhemsk säd cirka 33 milj. kg. hönsskötseln under senaste femårsperiod
5002: För varje producerad kilo ägg betalar pro- varit.
5003: ducenten 1: 50 a 1: 80 i tuli, elier 10 mk Det är dock med bekymmer landets
5004: per höna och år. Å torrfoderingredien- hönsgårdsägare se framtiden an, ty att
5005: serna betalar hönsägaren 30 p: i i tuli tili nämnvärt minska det stöd premieringen
5006: staten. Alltså betala ägarna av landets av exportäggen utgjort för dessa medbor-
5007: 3 milj. hönor i tuliavgifter Fmk 30 milj. gare bleve lätt ödesdigert. Att göra sta-
5008: eller samma summa som staten erlägger tens stöd till ett sådant av mera tillfällig
5009: i premier å exportägg. Tag bort tullarna art skall lätt bringa hönsgårdsägarna
5010: å spannmål och annat som hör samman en känsla av otrygghet och bekymmer.
5011: med äggproduktionen och hönsgårdsägarna Det synes därför som om den lyckligaste
5012: äro med om att premieringen av export- lösningen å denna viktiga fråga vore, att
5013: äggen upphör. Men att så ej sker är na- staten skulle på samma sätt, och enligt
5014: tionalekonomiskt sett nyttigt, ty nu om nå- samma principer som under den nu snart
5015: gonsin behöver bonden avsättningsmarkna- tilländagångna femårsperioden .stöda den
5016: der för sin spannmål, särskilt för foderhav- viktiga näringsgren hönsskotseln blivit för
5017: ren. Det synes därför vara en naturlig ut- både enskilda och hela samhället.
5018: veckling när man uppmuntrar, icke blott Undertecknade tillåta sig, hänvisande till
5019: spannmålsodlingen utan jämväl dess för- ovanstående, vördsamt föreslå,
5020: brukning i eget land.
5021: Det är med dessa härovan uppräknade att Riksdagen ville antaga föl-
5022: fakta för ögon lätt att inse att frågan om jande lagförslag:
5023: hönsskötseln och äggproduktionen blivit
5024:
5025:
5026: Lag
5027: om exportbevis för hönsägg.
5028:
5029: I enlighet med riksdagens beslut stadgas härmed:
5030:
5031: 1 §. litetsfordringar vare berättigad att av tull-
5032: V ar som från landet utför i Finland verket erhålla exportbevis, som utom den
5033: producerade och enligt gällande stadgan- exporterade varans beskaffenhet och netto-
5034: den såsom exportdugliga konstaterade höns- vikt utvisar det penningebelopp, som i
5035: ägg av inhemskt ursprung och uppfyllande tuli bort erläggas för motsvarande mängd
5036: av duglig exportvara ställda skäliga kva- av samma vara, som införts till landet,
5037: 112 IV,8. - Kana.nmunain vientitodistukoot.
5038:
5039: förtullad enligt lägsta, dock icke under 4 §.
5040: 4 mk per kilo, under exporttiden gällande Emottagare av exportbevis eller sådant
5041: konventionstariff. andelslag eller sådan kooperativ central-
5042: organisation, till viiken sådant bevis över-
5043: 2 §. låtits, är berättigad att inom sex månader
5044: I § 1 omnämnt exportbevis utfärdas på från dagen för exportbevisets utfärdande
5045: villkor: mot detta bevis tullfritt till landet införa
5046: 1) att exportören till exportortens tull- hönsägg, råg och korn, sammanlagt högst
5047: anstalt jämte vederbörlig exportanmälan i så stora mängder, att det penningebelopp,
5048: inlämnar godkänd utredning angående va- som vid förtullning av dessa varor enligt
5049: raus ursprung och exportduglighet; den under införseltiden gällande tulltarif-
5050: 2) att till export anmälts och ur landet fen bort erläggas i tull, är lika stort som
5051: utförts åtminstone den varumängd, som det penningebelopp, som det inlämnade ex-
5052: statsrådet fastställt såsom förutsättning för portbeviset angiver.
5053: erhållande av exportbevis;
5054: 3) att exporten skett över sådan export- 5 §.
5055: hamn eller gränsstation, vars tullanstalt Vid återinförsel till Finland av i landet
5056: är förordnad att verkställa tullbehandling producerade hönsägg skall för dessa varor
5057: för utfärdande av i denna lag avsedda erläggas samma tull som för motsvarande
5058: exportbevis ; i utlandet producerade varor.
5059: 4) att vederbörande tullmyndighet ut-
5060: rett, att utförseln från landet ägt rum; samt 6 §.
5061: 5) att exportören icke missbrukat honom ~ärmare bestämmelser angående denna
5062: med stöd av denna lag beviljad rätt. lags verkställighet och tillämpning utfär-
5063: das av statsrådet.
5064: 3 §.
5065: Exportbevis må av emottagaren trans- 7 §.
5066: porteras endast å andelslag eller koopera- Denna lag är i kraft i fem års tid räk-
5067: tiv centralorganisation. nat från den 1 jan. 1·934.
5068:
5069:
5070: Helsingfors den 1'5 september 19,S3.
5071:
5072:
5073: Albin Wickman. Yrjö H. Kesti.
5074: Edv. Helenelund. Eino Rytinki.
5075: Sigrid Oulasmaa. Yrjö Hautala.
5076: Tilda Löthman. Herman Mattsson.
5077: Karl J. Wenman. J. A. Sjöblom.
5078: Rafael Colliander. J. Mangs.
5079: J. 0. Söderhjelm. Edvard Haga.
5080: Henrik Kullberg. Ebba östenson.
5081: E. v. Frenckell.
5082: 113
5083:
5084: IV,s. - Lak. al. N :o 28. Suomennos.
5085:
5086:
5087:
5088:
5089: W:i!ckman y. m.: Ehdotus laiksi kananmunain vientitodis-
5090: tuksista.
5091:
5092:
5093: E d u s k u n n a ll e.
5094:
5095: Kananmunain ja sianlihan vientitodis- Porin läänissä 58 kuntaa; Hämeen lää-
5096: tuksista joulukuun 29 päivänä 1928 an- nissä 25 kuntaa; Viipurin läänissä 26
5097: nettu laki lakkaa tämän vuoden lopussa kuntaa; Mikkelin läänissä 13 kuntaa;
5098: olemasta voimassa. Sinä aikana, jonka Kuopion läänissä 21 kuntaa; Vaasan lää-
5099: tämä laki on ollut vaikuttamassa, on mu- nissä 54 kuntaa ja Oulun läänissä 18 kun-
5100: nantuotanto kasvanut vuosi vuodelta. Tämä taa. Kanakanta on kasvanut 1.5 miljoo-
5101: kehitys on, tai sen tulisi olla, kaikille ilah- nasta kanasta v. 1928 noin 3 miljoonaan
5102: duttava, sillä tällä hetkellä on maassamme kanaan v. 1933. Muuantuotanto on nous-
5103: yli 19,000 perhettä, jotka suuremmassa tai sut samassa määrässä eli vuodesta 1928,
5104: pienemmässä määrässä saavat toimeentu- jolloin vienti oli 5,800 kiloa, 6 miljoonaan
5105: lonsa kananhoidosta. Katsaus näiden ka- kiloon v. 1932. On laskettu, että kotiku-
5106: nalanomistajain taloudelliseen ja yhteis- lutukseen menee 136 miljoonaa munaa -eli
5107: kunnalliseen asemaan, mitattuna heidän 7 miljoonaa kiloa. Oman maan muuantar-
5108: omistamansa viljellyn maan mukaan, antaa peen tyydyttämiseksi oli v. 1910 pakko
5109: meidän ymmärtää, että ensi sijassa ,pien- tuoda maahan 45 miljoonaa munaa. Nyt ei
5110: eläjät" ovat hyötyneet tästä elirrkeinon- ainoastaan tyydytetä oman maan muuantar-
5111: haarasta. Maassamme on 6,403 kanalan- vetta kotona tuotetuilla munilla, vaan las-
5112: omistajaa, joilla on vähemmän !kuin 2 ha ketaan muuanviennin nousevan v. 1934
5113: peltoa; 6,965 kanalanomistajana on 2-10 12 miljoonaan kiloon eli yhtä suureen kilo-
5114: ha maata; 3,873 kanalanomistajana 10-25 painoon kuin vientivoi. Olemme siis pääs-
5115: ha peltoa ja 1,830:llä on enemmän kuin seet likimain 19 miljoonan kilon muuan-
5116: 25 ha peltoa. Huomattava on, että kaik- tuotantoon vuodessa. Täällä tuotettujen
5117: kein useimmissa kanalaissa on verraten munien arvo on siis, laskettuna 15 markan·
5118: pieni kanamäärä, mikä todistaa, että vähä- mukaan kilolta, 285 miljoonaa markkaa.
5119: varaiset ovat saaneet kananhoidosta hyvän Ellei valtio olisi joulukuun 29 p:nä 1928
5120: avun näinä ankaroina aikoina. Tässä mai- annetulla lailla elvyttänyt edelläkerrottua
5121: nituista 19,071 kanalasta on 13,952 omis- muuantuotannon kehitystä, vaan kansamme
5122: tajalla vähemmän kuin 50 kanaa kanalaa olisi ollut pakko samoin kuin v. 1910 tuoda
5123: kohti; 3,340 kanalassa on 50~100 kanaa; ulkoa suurin osa munantarpeestamme,
5124: 100-250 kanaa on 1,497 kanalassa; 250 olisi kaiken todennäköisyyden mukaan liki
5125: kanalassa on 250-500 kanaa; 29 kanalassa 100 miljoonaa markkaa mennyt ulkomaille.
5126: <>n 500-1,000 kanaa ja ainoastaan 3 ka- Nyt ei ole ainoastaan tämä summa säily-
5127: nalassa yli 1,000 kanaa. Kananhoito ja- nyt muuantuotannon turvin oman maan
5128: kautuu koko maassa seuraavasti: Uuden- rahamarkkinoita varten, vaan viennillä on
5129: maan läänissä 9 kuntaa; Turun ja ulkomaista valuuttaa saatu maahan, kun
5130:
5131: 15
5132: 114 IV,s. - Kananmunain vientitodistukset.
5133:
5134: lasketaan pois valtion maksama vientipalk- viljelystä, vaan myös viljan käyttöä omassa
5135: kio 4 markkaa kilolta, 110 miljoonaa mark- maassa.
5136: kaa vuodeksi 1933 lasketulta 10 miljoo- Nämä ylläluetellut tosiasiat silmäin
5137: nalta kilolta vientimunia. Kuten tunnet- edessä on helppo havaita, että kananhoito-
5138: tua, laskee hallitus v. 1934 vietävän 12 ja muuantuotantokysymyksestä on tullut
5139: miljoonaa kiloa. ensiarvoinen yhteiskunnallinen ja taloudel-
5140: Valtio on, niinkuin tiedetään, kuluneena linen asia. Kun likipitäen kaikki maasta-
5141: viisivuotiskautena suorittanut palkkioina muuttomahdollisuudet ovat tukossa ja
5142: vientimunista neljänä ensimmäisenä vuo- kaikista useimmat maatilat niin pirsto-
5143: tena 5 markkaa ja v. 1933 4 markkaa ki- tut, että monin paikoin maatamme tilain
5144: lolta. Nyt näyttää monesta siltä kuin koon pienentäminen lohkomaHa ei enää v1i
5145: tämä palkkio olisi epäo:i:keutettu yhteiskun- tulla kysymykseen, on turvauduttava kaik-
5146: nan muita jäseniä kohtaan. Mutta lyhyt kiin keinoihin toimeentulomahdollisuuksien
5147: selonteko siitä, miten kananomistajat kat- hankkimiseksi vähävaraisille. Sellaisena
5148: selevat asiaa, oikaisee kukaties monenkin hyvänä apuna on kananhoito viime viisi-
5149: käsitystä. Valtio on pannut kauralle 25 vuotiskautena ollut.
5150: pennin tullin kilolta ja ohralle 1 markan. Maamme kanalanomistajat katsovat kui-
5151: Kanalamme käyttävät kotimaista viljaa tenkin huolestuneina tulevaisuuteen, sillä
5152: noin 33 miljoonaa 1kiloa. Jokaiselta muna- sen tuen mainittava pienentäminen, minä
5153: kilolta maiksaa sen tuottaja tullia 1:50-- vientimunain palkkiot ovat näille kansalai-
5154: 1:80 markkaa eli 10 markkaa kanalta vuo- sille olleet, kävisi helposti kohtalokkaaksi.
5155: dessa. Kuivarehnaineista maksaa kanan- Jos valtion tuki tehdään tilapäisluontoi-
5156: omistaja valtiolle tullia 30 penniä. Täten seksi, synnyttää se kananomistajissa hel-
5157: suorittavat maan 3 miljoonan kanan omis- posti turvattomuuden tunnetta ja huolta.
5158: tajat tullimaksuja 30 miljoonaa markkaa Näyttää sen vuoksi siltä kuin tämän tär-
5159: eli saman !Summan, jonka valtio maksaa keän kysymyksen onnellisin ratkaisu olisi
5160: palkkioiiksi vientimunista. Jos vilja.tullit se, että valtio samalla tavoin ja samojen
5161: ja kaikki muu, mikä kuuluu munantuotan- periaatteiden mukaisesti kuin nyt kohta
5162: toon, otetaan pois, ovat kananomistajat kuluneena viisivuotiskautena tukisi tätä tä~
5163: mukana siinä, että vientimunain palkkiot keää elinkeinonhaaraa, joksi kananhoito on
5164: lakkautetaan. Mutta ettei niin tapahdu, tullut sekä yksityisille että koko yhteis-
5165: se on kansantaloudellisesti katsoen hyödyl- kunnalle.
5166: listä, sillä nyt jos koskaan tarvitsee ta- Allekirjoittaneet rohkenevat, edelläole-
5167: lonpoika myyntimarkkinoita viljalleen, var- vaan viitaten, kunnioitaen ehdottaa,
5168: sinkin rehukauralle. Näyttää r:<en vuoksi
5169: olevan luonnollisen kehityksen mukaista, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5170: l,:un pyritään lisäämään, ei vain viljan van lakiehdotuksen:
5171:
5172:
5173: Laki
5174: kananmunain vientitodistuksista.
5175:
5176: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
5177:
5178: 1 §. vientikelpoisiksi todettuja, kotimaista alku-
5179: Joka vie maasta Suomessa tuotettuja ja perää olevia kananmunia, jotka täyttävät
5180: voimassa olevien säännösten mukaisesti kelvolliselle vientitavaralle asetettavat kah-
5181: IV,s. - Wickman y. m. 115
5182:
5183: tuulliset laatuvaatimukset, olkoon oikeutettu 3 §.
5184: tullilaitokselta saamaan vientitodistuksen, Vientiodistuksen on sen saaja oikeutettu
5185: joka, paitsi viedyn tavaran laatua ja siirtämään ainoastaan osuuskunnalle tai
5186: nettopainoa, osoittaa sen rahamäärän, joka osuustoiminnalliselle keskusjärjestölle.
5187: olisi ollut tullina suoritettava vastaavasta
5188: määrästä maahantuotua tavaraa, tullattuna 4 §.
5189: vientiaikana voimassa ·olleen alimman Vientiodistuksen saaja tai sellainen
5190: sopimustariffin mukaan, ei kuitenkaan 4 osuuskunta tai osuustoiminnallinen keskus-
5191: markkaa alemmasta määrästä kilolta. järjestö, jolle tällainen todistus on siir-
5192: retty, on oikeutettu kuuden kuukauden ku-
5193: 2 §. luessa, luettuna vientitodistuksen antamis-
5194: Vientitodistus, joka 1 § :ssä mainitaan, päivästä, tätä todistusta vastaan tulli-
5195: annetaan ehdolla : vapaasti maahan tuomaan kananmunia,
5196: 1) että viejä on jättänyt vientipaikka- ruista ja ohraa yhteensä niin suuret
5197: kunnan tullitoimistolle asianmukaisen määrät, että se rahamäärä, joka maahan-
5198: vienti-ilmoituksen ohella hyvä:ksyttävän tuontiaikana voimassa olevan tullitariffin
5199: selvityksen tavaran alkuperästä ja vienti- mukaan näitä tavaroita tullattaessa olisi
5200: kelpoisuudesta; ollut tullina suoritettava, on yhtä suuri
5201: 2) että vietäväksi on ilmoitettu ja kuin luovutettavan vientitodistuksen osoit-
5202: maasta viety vähintään se määrä tavaraa, tama rahamäärä.
5203: jonka valtioneuvosto on vientitodistuksen
5204: saamisen edellytykseksi asettanut; 5 §.
5205: 3) että vienti on tapahtunut sellaisen Suomessa tuotettuja kananmunia takai-
5206: vientisataman tai raja-aseman kautta, jossa sin maahan tuotaessa on niistä suoritettava
5207: sijaitseva tullitoimisto on määrätty toi- sama tulli kuin vastaavista ulkomailta
5208: mittamaan tullikäsittelyjä tässä laissa tar- tuotetuista.
5209: koitettujen vientitodistusten antamista var- 6 §.
5210: ten; Tarkemmat määräykset tämän lain toi-
5211: 4) että asianomainen tulliviranomainen meenpanosta ja soveltamisesta antaa val-
5212: on todennut maastaviennin tapahtuneeksi; tioneuvosto.
5213: sekä
5214: 5) että viejä ei ole väärinkäyttänyt 7 §.
5215: tämän lain nojalla hänelle myönnettyä oi- Tämä laki on voimassa viisi vuotta
5216: keutta. luettuna 1 päivästä tammikuuta 1934.
5217:
5218:
5219: Helsingissä, syyskuun 15 päivänä 1933.
5220:
5221: Albin Wiokman. Yrjö H. Kesti.
5222: Edv. Helenelund. Eino Rytinki.
5223: Sigrid Oulasmaa. Yrjö Hautala.
5224: Tilda Löthman. Herman Mattsson.
5225: Karl J. Wenman. J. A. 1Sjöblom.
5226: Rafael Colliander. J. Mangs.
5227: J. 0. Söderhjelm. Edvard Haga.
5228: Henrik Kullberg. Ebba östenson.
5229: E. v. Frenckell.
5230: 116
5231:
5232: IV,9. - Lagmot. N :o 29.
5233:
5234:
5235:
5236:
5237: Serg.elilus m. fl.: Förslag till lag om ändrad lydelse av
5238: § 3 i lagen angående innehavares av statstjänst eller
5239: -befattning rätt till pension.
5240:
5241:
5242: Till Riksdagen.
5243:
5244: De allmänna grunderna i lagen angående fattningshavare redan vid femtiotre års
5245: innehavares av statstjänst eller -befattning ålder skola vara herättigad till erhållande
5246: rätt till pension av den 30 december ]1924 av full pension. Denna förmån blir endast
5247: förutsätta beträffande denna rättighet och skenbar, om bestämmelsen i 3 § skall upp-
5248: beräknandet av pensionsår, att tjänsteinne- rätthållas.
5249: havare innehaft till pension berättigad Ur lagstiftningstillämpningssynpunkt an-
5250: tjänst under trettio år, räknat från tiden se vi det därför angeläget att ändringar
5251: för uppnådd trettio års ålder. I särskilda vidtagas för avlägsnandet av förekommande
5252: fall kan enligt lagen full pension även ut- motsägelser, även om de praktiskt taget
5253: falla vid tidigare ålder, dock icke före icke ha så synnerligen stor bärvidd. Då
5254: fyllda femtio år, varvid i lagens 3 § före- särskilt i föreliggande fall likformighet
5255: skrives att beräknandet av pensionsår icke med bestämmelsen i 2 § angående tidigaste
5256: får begynna tidigare än vid uppnådda pensionsålder d. v. s. femtio år enkelt kan
5257: tjugufem år. åstadkommas genom att från slutet av an-
5258: Föreskriften i lagens 2 § om berättigan- dra momentet i 3 § i ovannämnda lag bort-
5259: det till full pension i undantagsfall redan lämna tillägget: ,dock icke tidigare än vid
5260: vid femtio års ålder efter trettio tjänsteår uppnådd tjugufem års ålder'' eller vad
5261: förutsätter att beräknandet av pensions- som måhända tydligare är utbyta talet
5262: åren vidtager vid en urrdersta gräns av tjugufem mot tjugu och denna ändring
5263: tjugu år, vilket såsom ovan nämnts dock härutöver skulle borteliminera motsägel-
5264: icke får ske enligt 3 §. serna mellan lagen och verkställighetsför-
5265: I @lighet med i lagen förutsatta och ordningen, tillåta vi oss vördsamt föreslå,
5266: i verkställighetsförordningen av den 7
5267: februari 1925 närmare angivna bestämmel- att Riksdagen ville antaga föl-
5268: ser har statsrådet enligt 4 § i sagda för- jande lagförslag:
5269: ordning fastställt att vissa grupper av be-
5270: IV,9. - Sergelius y. m. 117
5271:
5272:
5273: Lag
5274: om ändrad lyde1se av § 3 i lagen angående innehavares av statstjänst eller -befatt-
5275: ning rätt tili pension.
5276:
5277: I enlighet med riksdagens beslut stadgas härmed att andra momentet i lagen an-
5278: gående innehavares av statstjänst eller -befattning rätt till pension av den 30 decem-
5279: ber H24 skall erhålla följande lydelse:
5280:
5281: 3 §. av pensionsår lika många åldersår före
5282: (1 mom. oförändrat.) uppnådd trettio års ålder, dock icke tidi-
5283: Då rätt till erhållande av pension inträ- gare än vid uppnådd tjugu års ålder.
5284: der före sextiotreårs ålder, vidtager i före- (3 mom. oförändrat.)
5285: gående moment nämnd rätt till beräknande
5286:
5287:
5288: Helsingfors den 12 september 1933.
5289:
5290: Max Sergelius. Rafael Colliander. Otto Jacobsson.
5291: 118
5292:
5293: IV,9. - Lak. al. N :o 29. Suomennos.
5294:
5295:
5296:
5297:
5298: Sergelius y. m.: Ehdotus laiksi valtion viran tai toimen
5299: haltijan oikeudesta eläkkeeseen annetun lain 3 §:n
5300: muuttamisesta.
5301:
5302:
5303: E d u s k u n n a 11 e.
5304:
5305: Valtion viran tai toimen haltijan oikeu- tuksen 4 § :ssä määrännyt, että eräät toi-
5306: desta eläkkeeseen 30 päivänä joulukuuta menhaltijaryhmät ovat oikeutetut jo viiden-
5307: 19'24 annetussa laissa olevat yleiset perus- kymmenenkolmen vuoden iässä saamaan
5308: teet edellyttävät tämän oikeuden ja eläke- täyden eläkkeen. Tämä etu jää vain näen-
5309: vuosien laskemisen suhteen, että viran hal- näiseksi, jos 3 § :n määräys pysytetään voi-
5310: tija on ollut eläkkeeseen oikeuttavassa vi- massa.
5311: rassa kolmekymmentä vuotta siitä lukien Lainsäädännön sovelluttamisen kannalta
5312: kuin hän on täyttänyt kolmekymmentä katsomme sen vuoksi tähdelliseksi, että ryh-
5313: vuotta. Erikoisissa tapauksissa voi lain mu- dytään tekemään muutoksia esiintyvien
5314: kruan viran haltija saada täyden eläkkeen ristiriitaisuuksien poistamiseksi, vaikkakaan
5315: aikaisemminkin, ,ei kuitenkaan ·ennenkuin niillä ei käytännöllisesti ole erikoisen suurta
5316: on täyttänyt viisikymmentä vuotta, minkä kantavuutta. Kun varsinkin esilläolevassa
5317: ohessa lain 3 § :ssä määrätään, että eläke- tapauksessa yhdenmukaisuus 2 § :n varhai-
5318: vuosien laskeminen ei saa alkaa varhaisem- sinta eläkeikää s. o. 50 vuotta koskevan
5319: masta kuin täytetystä kahdenkymmenenvii- määräyksen kanssa voidaan yksinkertaisesti
5320: den vuoden iästä lukien. saada jättämällä yllämainitun lain 3 § :n
5321: Lain 2 §· :ssä oleva määräys henkilön oi- 2 momentin lopusta pois lisäys: ,ei kuiten-
5322: keudesta saada poikkeustapauksessa täysi kaan varhaisemmasta kuin täytetystä kah-
5323: eläke viideiJ-kymmenen vuoden iässä kolme- denkymmenen viiden vuoden iästä lukien''
5324: kymmentä vuotta palveltuaan edellyttää, tahi, mikä kenties on selvempää, muutta-
5325: että eläkevuosien laskeminen alkaa kahden- malla luku kaksikymmentäviisi kahdeksi-
5326: kymmenen vuoden alimmasta rajasta, mikä kymmeneksi ja tämä muutos sen lisäksi
5327: ei kuiterrkaan, kuten edellä sanottiin, saa poistaisi lain ja täytäntöönpanoasetuksen
5328: lain 3 § :n mukaan tapahtua. välisen ristiriidan, rohkenemme kunnioit-
5329: Laissa edellytettyjen ja 7 päivänä h~lmi taen ehdottaa,
5330: kuuta 19.25 annetussa täytäntöönpanoase-
5331: tuksessa tarkemmin mainittujen määräysten että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5332: mukaisesti on valtioneuvosto sanotun ase- van lakiehdotuksen:
5333: IV,9. - Sergelius y. m. 119
5334:
5335:
5336: Laki
5337: valtion viran tai toimen haltijan oikeudesta eläkkeeseen annetun lain 3 § :n
5338: muuttamisesta.
5339:
5340: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että valtion viran tai toimen
5341: haltijan oikeudesta eläkkeeseen 30 päivänä joulukuuta 1924 annetun lain 2 momentti
5342: on kuuluva:
5343:
5344: 3 ~. yhtä monta ikävuotta ennen täytettyä kol-
5345: (1 momentti muuttamattomana) menkymmenen vuoden ikää, ei kuitenkaan
5346: Milloin oikeus eläkkeen saamiseen alkaa varhaisemmasta kuin täytetystä kahden-
5347: ~mnen kuudenkymmenenkolmen ikävuoden kymmenen vuoden iästä lukien.
5348: täyttämistä, alkaa edellisessä momentissa (3 momentti muuttamattomana)
5349: mainittu oikeus eläkevuosien laskemiseen
5350:
5351:
5352: Helsingissä, syyskuun 12 p :nä 1933.
5353:
5354: Max Sergelius. Rafael Colliander. Otto J acobsson.
5355: 120
5356:
5357: IV,1o. - Lak. al. N:o 30.
5358:
5359:
5360:
5361:
5362: Pekkala y. m.: Ehdotus laiksi eräiden viljatuotteiden tul-
5363: lista vuonna 1934.
5364:
5365:
5366: E d u s k u n :n a 11 e.
5367:
5368: On yleisesti tunnettua, että tullirasitus silloin lähinnä huomio v1ljatullei!hin, jotka
5369: on Suomessa suhteellisesti korkeampi kuin meillä ovat olleet voimassa jo pitkähkön
5370: monessa muussa maassa. Näjn ollen olisi ajan. Seuraava asetelma osoittaa HiJhemmin
5371: välttämä:töntäJ ryhtyä toimenpiteisiin sano- tuHin suuruutta eri vuosina:
5372: tun rasituksen huojenta:miseksi, ja kiintyy
5373:
5374: Vuosi Ruis Ohra Vehnä Ruisja)lhot Ohrajauhot Vehnäjauhot
5375: 1918 • 0 0 0 ••••••••• 0 vap . vap. vap. vap.
5376: 1919 •• 0 ••• 0 ••••• 0 0 - : 08 -:11 -:11 - : 14
5377: 1920 •••••• 0 ••• 0 0 •• - : 08 -:08 -:11 -:11 - : 13 - : 18
5378: 1921 • 0 •• 0 ••• 0 0 •••• -:08 -:08 -:11 -:11 -:13 1: 15
5379: 1922 •••• 0 0 •• 0 0 ••• 0 - : 25 - : 25 - : 75 -:35 -:45 1:20
5380: 1923 • 0. 0 0 ••••••• 0. - : 50 -:50 1:- - : 65 -:80 1:45
5381: 1924 • 0 0. 0 ••••••••• - : 50 - : 50 1:- -:65 - : 80 1:45
5382: 1925 0 0. 0. 0 0 ••• 0 ••• -:50 - : 50 1:- -:65 - : 80 1:45
5383: 1926 •••• 0 ••• 0 ••• 0 0 - : 50 - : 50 -:90 - : 65 - : 80 1:60
5384: 1927 0 0 •••• 0 ••••••• -:50 - : 50 -:90 - : 65 - : 80 1:60
5385: 1928 0 0 •••••• 0. 0 0 0. -:50 -:50 -: 75 -:65 - : 80 1: 20
5386: 1930 • 0. 0 ••••••• 0 •• - : 75 - : 75 1:- - : 90 1:- 1:50
5387: 1931 ••••••••• 0 •••• 1:25 1:- 1:- 1: 45 1: 50 2: 10-2: 50
5388: 1932 ••••••••••••• 0 1:25 1:- 1:25 1:45 1: ·50 2: 50
5389: 1933 0 0 0 •••• 0 •••••• 1: 25 1:- 1: 30 1:45 1: 50 2: 50
5390:
5391: Leipäviljan tullimäärät ovat siis, ikuten ma:ksi, koska tullimäärää on korotettu ta-
5392: asetelmasta näkyy, varsinkin vuoden 1928 varain tuontihinnan laskiessa. TäJmä näJkyy
5393: jälkeen huomattavasti kdhonneet. Pulavuo- seuraavasta .asetelmasta, jossa tullimääriä
5394: sina on tullirasitus tullut entistä Taskaam- on verrattu tavaran hintoihin:
5395:
5396: Tulli prosenteissa tavaran tuontihinnasta.
5397: 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1930
5398: Rukiin •••• 0. 0. 0. 0. 0 ••• 0 •• 33.0 30.8 23.4 29.1 24.9 24.4 82.4
5399: Vehnän •• 0 •• 0 •• 0 0 0 0 0 •• 0 •• 46.0 31.2 34.3 36.1 22.4 31.9 76.3
5400: Ruisjauhon •• 0 •• 0$ ••• 0 •••• 36.9 34.2 25.0 33.3 28.7 30.4 78.9
5401: Vehnäjauhon •• 0 ••• 0 0 ••••• 48.5 47.6 38.5 44.2 45.2 31.2 49.4
5402: IV,1o. - Pekkala y. m. 121
5403:
5404: Asetelmasta nähdään, että viljatullien py- 1901-05 enää 378.7 milj. kiloa ja vuosina
5405: syessä vuoden 1928 vaiheilla suhteessa tuon- 1911-15 keskimäärin 374.4 milj. kiloa vuo-
5406: tihintoihin jdko entisellään tai hiukan alen- dessa. Sotavuosia lukuunottamatta on lei-
5407: tuessakin, niitä senjä~keen on korotettu niin, päviljasato sittemmin osoittanut nousun
5408: että niiden määrä lähentelee tuontihintaa. merkkejä, ollen jo vuosina 1921-25 keski-
5409: Kolmen viime vuoden aikana ne ovat nous- määrin 433.4 milj. kiloa vuodessa. Vuodesta
5410: seet tuontihintaa suuremmiksikin. 1926 alkaen on leipäviljasato ollut sellainen
5411: Viljatulli on rasitus, jdka on pantu kulut- kuin seuraava asetelma osoittaa:
5412: tajain kannettavaksi kotimaisen viljan vilje-
5413: lyksen hyväksi. Niiden kannattajain ta- Ruis Ohra Vehnä.
5414: Vuosi tonnia tonnia tonnia
5415: holta on m. m. esiin tuotu, että, koska koti-
5416: mainen viljantuotanto on osoittautunut 1926 302,490 156,100 25,145
5417: taantuvan ja koska omavaraisuuteen pääse- 1927 327,465 143,067 28,954
5418: minen sillä alalla olisi kansantaloudelliselta 1928 279,379 125,554 27,156
5419: ja maanpuolustuksen kannalta toivottavaa, 1929 265,023 140,471 20,810
5420: viljan kasvattamista olisi edistettävä suo- 1930 336,419 164,839 23,564
5421: jaamaHa sitä ulkomaiden kiLpailulta tull]lla. 1931 315,247 165,580 30,497
5422: Tämän kautta päästäisiin tullin kannatta- 1932 329,355 178,919 40,354
5423: jain mielestä riippumattomi'ksi ulkomaista, 1933 .... n. 356,000 n. 161,000 n. 43,000
5424: saatettaisiin maanviljelys monipuolisem-
5425: maksi ja tuloksiltaan varmemmaksi, maata- Leipäviljan tuotanto osoittaa siis selvää
5426: louden tarjoama työansio suuremmaksi, kasvua. Toisenlaiseksi muuttuu kuitenkin
5427: kauppatasaus edullisemmaksi sekä voitai- tilanne, jos lasketaan satomäärä asukasta
5428: siin tuottaa pienemmällä peltoalaHa kansan kohden, niinkuin seuraavat luvut osoitta-
5429: ravitsemiseksi tarvittavia elintarpeita, kuin vat:
5430: jos maatalous nojautuisi enemmän karja- Satomää1·ä asukasta kohden:
5431: talouteen. Edelleen on viljatullien katsottu
5432: Ruista ja Ohraa
5433: vaikuttavan ehkäisevästi siirtolaisuuteen ja Vuosi vehnää
5434: kiloa Js:iloa
5435: edistäJVästi uudisasutustoimintaan, muista
5436: vähäpätöisemmistä näkökohdista puhumatta. 1886-90 • •••••••• 0. 0 117 45
5437: Kotimainen 1eipäviljatuotanto, joka n. 50 1906-10 ••••••• 0 0 ••• 93 36
5438: vuotta sitten parhaimpina viljavuosina pys- 1926-30 ••••••••• 0 0 0 91 n
5439: tyi tyydyttämään koko 'leipwviljan kulutu'k-
5440: semme, on senjälkeen rtaantumistaan taantu- Asukasta kohti Ja.skettuna on sns leipä-
5441: nut pitkän aikaa ei ainoastaan suhteellisesti vi:lja.sadon määrä laskenut.
5442: vaan absoluuttisestikin. Niinpä oli vehnä-, Seuraavasta asetelmasta käy lähemmin
5443: ruis- ja ohrasato vuosina 1871-75 keski- selville, miten paljon peltoalasta eri vuo-
5444: määrin 432.3 milj. kiloa vuodessa, vuosina sina on ollut ruJkiiHa, ohralla ja vehnällä.
5445:
5446:
5447:
5448:
5449: 16
5450: 122 IV,1o. - Viljatuotteiden tullit vuonna 1934.
5451:
5452: Ruis 0 hra Vehnä.
5453: Vuosi ha ha
5454: % % ha %
5455: 1920 ••••• 0 0 0 •••••• 0 ••• 0. 232,947 11.5 115,952 5.8 8,751 0.5
5456: 1923 0 ••••••••••••••• 0 ••• 234,363 11.1 110,618 5.3 15,305 0.7
5457: 1924 0 •••••• 0 •••••••• 0 ••• 228,30.6 10.8 109,945 5.2 14,968 0.7
5458: 1925 0 ••• 0. 0 ••• 0 ••• 0 0 •••• 234,256 11.o 109,910 5.1 15,317 0.7
5459: 1926 •••• 0 ••••••••• 0 ••• 0. 228,753 10.7 110,112 5.1 15,722 0.7
5460: 1927 .................... 229,415 10.6 108,047 5.0 17,918 0.8
5461: 1928 •••••••••• 0 0 •• 0. 0 •• •. 222,405 10.2 110,093 5.1 18,531 0.9
5462: 1929 0 ••• 0 ••• 0 ••••• 0 ••••• 203,637 9.1 114,953 5.1 13,922 0.6
5463: 1930 0 •• 0 •••• 0 •• 0 0 ••••••• 208,.386 9.1 115,369 5.1 14,063 0.6
5464: 1931 •• 0 •• 0 •• 0 ••••••••••• 213,624 9.2 118,292 5.1 18,291 0.7
5465: 1932 •• 0 ••••••••••••• 0 ••• 217,919 9.2 124,817 5.3 23,724 0.9
5466:
5467: Ylläolevien numeroiden perusteella voi- Ruista Vehnäjauhoja ja
5468: Vuosi tonnia -suurimoita
5469: daan todeta, että leipäviljan ja eritoten ru- tonnia
5470: kiin viljelysala on vuodesta 1920 vuoteen 1926 .......... 148,958 86,145
5471: 1932 mennessä vähentynyt ei ainoastaan 1927 • 0 ••••••• 0 111,941 86,885
5472: absoluuttisesti vaan suhtee1lisestikin. 'Tällai- 1928 •• 0 •• 0 0 ••• 165,.669 135,.396
5473: nen tulos on odottamaton siihen katsoen, 1929 .......... 185,759 136,863
5474: että samaan aikaan on 'Peltoa1a lisääntynyt 1930 ••••••• 0 0 0 95,871 105,496
5475: 415,141 1hehtaarilla. Muitten viljelys:kasvien, 1931 •••• 0 ••• 0 0 29,912 82,087
5476: ennen kaikkea juuri- ja rehukasvien, vilje- 1932 ••••••••• 0 71,483 72,457
5477: lysala sitävastoin on samana aikana kasva-
5478: nut. Yksi viljatullien puolustajain kaikkein Huolimatta siis siitä, että vä:kiluku on
5479: tärkeimmistä väitteistä: viljanvi1jelyksen li- kasvamistaan kasvanut, on ,leipäviljan tuonti
5480: sääntyminen tullien johdosta, ei siis lain- kuitenkin vähentynyt. Tämä tuonnin vä-
5481: kaan saa tukea virallisesta tilastosta. Sadon hennys johtuu kuitenkin pääasiassa viljan
5482: määrä tosin on kasvanut, mutta on se ilmei- kulutuksen pienentymisestä, johon sotavuo-
5483: sestikin riippunut maataloutemme tuotanto- sina saavutettu tottumus varmaankin on
5484: suunnan kehittymisestä yhä enemmän kar- suurelta osalta ollut vaikuttamassa. Tämä
5485: jatalousvaltaiseksi, jonka johdosta viljanvil- käy erittäin hyvin selviUe ruisviljan kulu-
5486: jelys on voimaperäistynyt. Tämähän on tusta koskevista luvuista. Se on eri vuosina
5487: ilmiö, joka Tanskassa on havaittu jo aikai- asukasta kohti lruskettuna ollut seuraava:
5488: semmin ja joka osoittaa, että sitä tietä pääs- vv. 1911-13 • • • • • • • • 0. 161.2 kiloa
5489: tään viljanviljelyksessä pikemmin omava- 1920-24 112.9 •••• 0 •••••
5490:
5491:
5492:
5493:
5494: raistalouteen kuin yrittämällä keinotekoi- " 1924-28 .......... 131.4 "
5495: ..s:esti viljatullien avulla laajentaa viljanvil- " 1929-30 113.2 " 0 0 ••••••••
5496:
5497:
5498:
5499:
5500: jelystämme. " 1930-31 110.1
5501: " •••• 0 •••••
5502:
5503:
5504:
5505:
5506: Toiselta puolen on huomattava, että vil- " "
5507: jan maahantuonti on viime aikoina vähen- Ruisviljan :kulutus asukasta kohti lasket-
5508: tynyt, niinkuin seuraavat luvut osoittavat: tuna on siis aientunut melkoisesti. Tämä on
5509: luonnollisesti riippunut osittain siitä, että
5510: väestön ruokatalous on monipuolistunut ja
5511: siis ruisviljaa on käytetty vähemmän kuln
5512: aikaisemmin, mutta pääasiallisesti kuiten-
5513: IV,1o. - Pekkala y. m. 123
5514:
5515: kin siitä, että viljan kalleuden vuoksi sitä jauhojen hintaa. Kun ruisjauhokilo vuonna
5516: on entistä vä:hemmän voitu köY'hiin :perhei- 1931 maksoi keskimäärin Smk. 2: 60, mak-
5517: siin ostaa, jotapaitsi sitä ei samassa määrin soi se vuoden 1932 alkupuoliskolla jo Smk.
5518: kuin aikaisemmin ole kannattanut antaa 3: - kilolta ja kuluvan vuoden alkupuolis-
5519: eläimille. Katsoen siihen, ~että raskasta ruu- kolla Smk. 2: 63.
5520: miillista työtä tekevi1lä ei yleensä ole mah- Lisäämällä viljanviljelystä voitaisiin epäi-
5521: dollisuutta sanottavasti muuttaa, varsin- lemättä, kuten viljatullien :puoltajat huo-
5522: kaan maaseudulla, ruokata1outtaan, täytyy mauttavatkin, valmistaa työväestölle enem-
5523: rukiin kulutuksen vähentämistä heidän män työansiota, koska viljan tuotannossa
5524: kohdaltaan :pitää valitettavana ilmiönä, ja kuluu noin kolme ~kertaa niin paljon ihmis-
5525: 1
5526:
5527:
5528:
5529:
5530: syynä täihän on lä!hinnä ruisviljan hintaa työtä kuin esim. heinän tuotannossa. Mutta
5531: kohottava ruistulli. Seuraavat ruista ja tämä tekijä on työmarkkinoilla niin vähä-
5532: ruisjauhoja koskevat hintatiedot osoittavat merkityksellinen, ettei se mitenkään ·edel-
5533: edellämainitun väitteen todeksi. Vuoden lytä viljatullien olemassaoloa, jotapaitsi
5534: 1930 kolmannella neljänneksellä oli ulko- maanviljelys voidaan muutenkin, esim. juu-
5535: maisen s. o. amerikkalaisen ·ja venäläisen ru- rikasviviljelystä lisäämällä, saattaa työin-
5536: kiin hinta vapaasti vaunussa satamassa tensiivisemmäksi. Yhtä välhän voidaan vil-
5537: Smlk. 1: 70 ja kotimaisen hinta vapaasti jatullien yhteydessä puhua maanviljelyksen
5538: vastaanottoasemilla Smk. 1: 80 kilolta. Vuo- monipuolisemmaksi ja tuloksiltaan varmem-
5539: den 1930 viimeisellä neljänneksellä oli ulko- ma:ksi saattamisesta, koska tämä päämäärä
5540: maisen ru'kiin hinta jo kohonnut Smk:aan saaavutetaan epäilemättä muutenkin lkuin
5541: 1: 83 ja lk:otrmaisen Smk:aan 1: 87. Vuonna viljanviljelystä lisäämäHä. Puhe. suurem-
5542: 1931 jatkui hintojen nousua niin, että vii- masta, ihmisruuaksi kelpaavien ravintoai-
5543: meisellä neljänneksellä maksoi ulkomainen neiden tuottamiseksi tarpeellisesta pelto-
5544: ruiskilo :Sm:k. 2: 56 ja kotimainen Smk. alasta, jos maataloustuotantoa kehitetään
5545: 2: 25. Vuoden 1932 ensimmäisellä neljän- enemmän karjatalouteen nojaava:ksi, tuntuu
5546: neksellä oli u~komaisen rukiin hinta jo Smk. niinikään varsin haetulta syyitä viljatulleja
5547: 2: 80 ja kotimaisen Smk. 2: 55 kilolta, ta- puolustettaessa. Viljatullien vaikutusta siir-
5548: pahtuen senjälkeen jonkin verran laskua, tolaisuuteen on epäilemättä suuresti liioi-
5549: niin että ulkomaisen rukiin hinta vuoden teltu, sillä syyt mainittuun ilmiöön ovat
5550: 1932 viimeisellä neljänneksellä oli Smk. toki paljon syvemmällä, ja aikaisemmin on-
5551: 2: 39 ja kotimaisen Smk. 2: 34. Kuluvan kin eduskunnassa tullitariffeja käsiteltäessä
5552: vuoden alkupuoliskolla on ulkomaisen ru- sitovasti osoitettu, etteivät viljatullit voi
5553: kiin hinta vaihdellut Smk. 2: 18-2: 38 ja siirtolaisuutta estää. Ei myöskään ole lain-
5554: kotimaisen Sm:k. 2: 35-2: 40 kilolta. Se kaan todennäköistä, että ne uudisasutustoi-
5555: vero, minkä köyhä kansa ruisleivästä saa mintaan vaikuttaisivat edistävästi, sillä sen
5556: ma!ksaa, on siis varsin tuntuva. kauttahan muodostuu vain pientiloja, jotka
5557: Kotimaisten myllyjen rukiin jauhattami- eivät missään tapauksessa tuota viljaa myy-
5558: sessa nauttima tullisuoja on vieläikin suu- täväksi. Päinvastoin saattavat ne vaikuttaa
5559: rempi, niinkuin edellä jo mainittiin. Tulli uudisasutustoimintaan ehkäisevästi, koska
5560: onkin ollut niin korkea, että se on lopetta- ne ovat omiaan korottamaan maan hintaa ja
5561: nut ruisjauhojen tuonnin maahan melkein siten vaikeuttamaan asutustilojen hankin-
5562: kokonaan, jota hävitystyötä jonkin aikaa ta- taa.
5563: kaperin säädetty sekoituspakkolaki vielä on Mit,en viljatullit sitten vaikuttavat eri-
5564: täydentänyt. Nämä seikat ovat olleet laisten väestökerrosten talouteen? On itses-
5565: omiaan yhä enemmän kallistuttamaan ruis- tään selvää, että sellaiselle maanviljelijäHe,
5566: 124 IV,1o. - Viljatuotteiden tullit vuonna 1934.
5567:
5568: joka viljaa myy, on viljatulleista hyötyä, loiJlle ostettava. Voitaneen näin ollen joten-
5569: kun sitävastoin viljaa ainoastaan omiksi sa:kin suurella varmuudella väittää, että
5570: tarpeikseen tuottavalle maanviljelijälle niillä pienviljelijät, s. o. noin yli kolmannes koko
5571: ei ole merkitystä ja varsinaiselle kulutta- väestöstämme ja yli puolet maata1ousväes-
5572: jalle on niistä ilmeistä vahinkoa. Vastaako töstämme, eivät hyödy vaan päinvastoin
5573: viljatulli kansantaloudellisesti ja yhteiskun- kärsivät viljatulleista vahinkoa. Ilman
5574: nallisesti tarkoitustaan, riippuu senvuoksi muuta on selvää, että varsinaise11e \kulutta-
5575: osaltaan myöskin siitä, miten suurille lkan- javäestölle s. o. teollisuus-, kauppa- ja
5576: salaispiireille siitä on suoranaista /hyötyä. muulle sellaiselle väestölle, joka muodostaa
5577: Viimeisen Taloudellisen Neuvottelukun- yhteensä noin 35 % koko väestöstä, ei ole
5578: nan toimesta julkaistun Suomen pienvil- viljatulleista hyötyä, vaan päinvastoin kal-
5579: jelijäin taloutta koskevan, tohtori Wil- listavat ne heidän elinkustannuksiaan.
5580: landt 'in suorittaman tutkimuksen mukaan Jokaisesta vilja- tai jauhokilosta, minkä he
5581: oli pienviljelmiä, joiden peltoala oli vähin- ostavat, he saavat ma:ksaa tullin edellyttä-
5582: tään 1 / 2 hehtaaria, koko maassa 205,596 eli män korkeamman hinnan. Se on menoerä,
5583: 75.2 % kaikista viljelmistä. Näistä oli joka tuntuu raskaasti sellaisen ruokakun-
5584: 31.2 % eli 64,220 ,sellaisia, joiden peltoa!la nan taloudessa, jonka tulot riittävät ~vain
5585: oli 1 / 2-2 hehtaaria; 78,792 eli 38.3% sel- kaikkein välttämättömimpään. Kun le~pä
5586: laisia, joiden peltoala oli 2-5 hehtaaria, ja menoissa ei voida säästää, täytyy sellaisen
5587: 62,584 ,eli 30.5 % sellaisia, joiden ;peltoala työläisperheen supistaa muita monasti hy-
5588: oli 5-10 hehtaaria. Näiden pellon kokonais- vinkin välttämättömiä menojaan.
5589: ala oli yhteensä 742,,371 hehtaaria eli 33% Kun viljatulleista siis kärsivät maaseudun
5590: maan kaikkien viljelmien peltoalasta, ja- pienviljelijät, mökkiläiset, koko pal:kkatyö-
5591: kautuen siten, että peltoalasta tuli 1 / 2 -2 läis- ja muu kuluttajaväestö s. o. 9 / 10 koko
5592: hehtaarisille pienviljelmille 9.2 %, 2-5 heh- väestöstä, jää niistä todella hyötyvä 'kan-
5593: taarisille 33% ja 5-10 hehtaarisille 57.s %- sanosa varsin pieneksi. Viljatulleista hyö-
5594: Nä!hdään siis, .että huomattavan suuri osuus tyvätkin ainoastaan suuremmat viljelijät ja
5595: pienviljelmistä ja niiden peltoalasta tulee tuntuvimman tulon niistä saavat vain ne
5596: kaikkein pienimpien pienviljelijäin osalle. maanviljelijät, joilla on enemmän kuin 100
5597: Tällaiset pienviljelmät eivät tuota viljaa hehtaaria peltoa. Kansan valtavan enem-
5598: myytäväksi. Yllämainitun tohtori Wil- mistön vapauttamisen maksamasta veroa
5599: landt'in tutkimuksen mukaan on ruis- ja leivästä noille viljelijöille ja valtiolle on
5600: vehnä- sekä ohrasato pientilaa kohti ollut näin ollen katsottava yhteiskunnallisesti
5601: seuraavanlainen: olevan täysin ·paikallaan, sitäkin suurem-
5602: ruis ja vehnä ohra malla syyllä, kun valtava osa kuluttajista
5603: kiloa kiloa on vähävaraisia, joiden palkkatulot eivät
5604: ryhmässä 1
5605: -2 ha
5606: / 2 114 224 tällaista verotusta kestä.
5607: 2-5 502 380 Sen lisä;ksi, mitä edellä on viljatullien
5608: " 5-10,
5609: " 1,112 574 haitoista .esitetty, voidaan vielä mainita,
5610: " että vi,ljatulli on omiaan aikaansaamaan
5611: keskimäärin 681 473
5612: rauhattomuutta työoloissa sekä vä!hentä-
5613: Kun asukkaita tilaa kohti oli keSkimäärin mään teollisuuden, meidän luontaisen elin-
5614: 5. 7, käy ilman muuta selville, että tilalla keinomme, kilpailukykyä. Sen kautta kas-
5615: leipäviljasato kulutetaan kokonaisuudes- vaa myös osaltaan köyhäinhoitorasitus kun-
5616: saan, joten sitä ei voida myydä, vaan päin- nissa ja siitä vuorostaan johtuu IJrnnnallis-
5617: vastoin _on syömäviljaa mainitunlaisi1le ti- verojen nousu, muita sen haittoja mainitse-
5618: IV,1o. - Pekkala y. m. 125
5619:
5620: matta. Kun viljatulli tkaiken lisäksi on vero, suorittanut veroa myöskin ruisviljan tuot-
5621: jolla rasitetaan ainoastaan kuluttajaväestöä, tajille ja myllyille siitä ruismäärästä, joka
5622: on sitä pidettävä kohtuuttomana, epäter- on myyty kotimaahan paikalliskaupassa.
5623: veenä verotusmuotona, ja merkille orrkin Tämä määrä lienee aimvkin noin 50 milj.
5624: pantava, että m. m. eräät etevät kansan- kiloa ja siitä suoritettu vero siis esim.
5625: taloustieteilijämme ovat siihen nähden epäi- v. 1932 65 milj. markkaa. Ruisleipävero
5626: lyksittä asettuneet kielteiselle kannalle. teki siis vielä v. 1932:!kin yhteensä ainakin
5627: Tarkastelipa siis viljatullikysymystä miltä 138 milj. markkaa. Katsoen siihen, että
5628: puolelta tahansa, ei voi päästä muuhun lop- työpalkat ovat vuosi vuodelta alentuneet,
5629: putulokseen, kuin että siinä kohden olisi - virallisen tilaston mukaan oli omassa
5630: muutos saatava aikaan. On tosin myönnet- ruuassa olevan maanviljelystyömiehen kes-
5631: tävä, että viljatulleista kertyy valtiol1e huo- kipäiväpa:tkka v. 1928 28: 51, mutta v. 1931
5632: mattavra tuloja. Tullihallituksesta saatujen enää 19: 39 ja senjälkeen on se edelleen
5633: tietojen mukaan on esim. ruistulleja eri laskenut - on varsin ymmärrettävää, että
5634: vuosina kannettu seuraavasti: v. 1920 5.1 ennen kaikkea työläispiireissä on huoles-
5635: milj. markkaa, v. 1921 4.1 milj., v. 1922 tuneina katseltu leivän hinnan nousua ja
5636: 25.2 milj., vv. 1923-28 56-88.3 milj. alettu harkita toimenpiteitä, joilla hintaa
5637: markkaa, vaihdellen eri vuosina, v. 1929 voitaisiin laskea. Niinpä on esim. suunni-
5638: 92.9 milj. markkaa, v. 1930 73.1 milj., teltu viljakaupan ottamista valtion haltuun
5639: v. 1931 37.4 milj. sekä v. 1932 72 milj. eli n. s. viljamonopoolin järjestämistä,
5640: markkaa. Vehnäjauhoista ja -ryyneistä on mutta kun tällaisen järjestelmän aikaan-
5641: tullia v. 1930 kannettu 158.9 milj., v. 1931 saaminen ei ole käden käänteessä tehty,
5642: 174.1 milj. ja v. 1932 137 milj. markkaa. olisi tällä hetkellä leivän hintaa alennettava
5643: Ruisjauhojen tullia kannettiin v. 1930 2.s viljatullia vähentämällä.
5644: milj. markkaa, v. 1931 2.9 milj. markkaa Kaiken sen perusteella, mitä edellä on
5645: ja v. 1932 1.2 milj. markkaa. Pelkästään esiintuotu, ehdotamme,
5646: tuontirukiista on siis kuluttajaväestö vielä
5647: v. 1932:kin suorittanut valtiolle yli 73 milj. että Eduskunta hyväksyisi näin
5648: markan veron. Mutta tämän lisä:ksi on se ku~tluvan lakiehdotuksen:
5649: 126 IV,10. - Viljatuotteiden tullit vuonna 1934.
5650:
5651:
5652: Laki.
5653: eräiden viljatuotteiden tullista vuonna 1934.
5654:
5655: Eduskunnan päätöksen mukaisesti sää- Nimikkeen Perustulli
5656: detään tät,em. kumoamaHa tullien kantami- N:o Smk.
5657: sesta vuonna 1933 30 päivänä joulukuuta 30 a) ruis .......... . - : 75 kilolta
5658: 1932 annetun lain 3 § sekä muuttamalla b) ohra ......... . -:50 "
5659: 29 päivänä joulukuuta 1930 tullien kanta- 32 vehnä ........ . -:75
5660: misesta vuonna 1931 annettua lakia ja 31 39 ruisjauhot, lese- "
5661: päivänä joulukuuta 1931 tullien kantami- mättömät ..... . -: 90P. ,
5662: sesta vuonna 1932 annettua lakia sekä 42 b) ohrajauhot ... . 1: -P. ,
5663: 30 päivänä joulukuuta 1932 tullien kanta- 44 vehnäjauhot, les-
5664: misesta vuonna 1933 annettua Qakia siten, tyt, myös granu-
5665: että allamainittujen viljatuotteiden tulleja larjauhot ..... . 1: 50 P. ,
5666: vuonna 1934 kannetaan seuraavasti:
5667:
5668:
5669: Helsingissä, syyskuun 15 päivänä 1933.
5670:
5671: Mauno Pekkala. P. Salmenoja. Emil Jokinen.
5672: Ville Komu. Hilma Koivulahti-Lehto. Aino Malkamäki
5673: Hannes Ryömä. Edvard Kujala. Aug. Kuusisto.
5674: Väinö Voionmaa. Edv. Pesonen. Aug. Syrjänen.
5675: Hugo Aattela. Pekka Kettunen. Osk. Salonen.
5676: K-A. Fagerholm. Väinö Sinisalo. Kaisa Hilden.
5677: Väinö HaJdrlla. J. E. Malmivuori Frans Mustasilta.
5678: Väinö Kivisalo. K. Lumijärvi Kalle Va.lta.
5679: K. H. Wiik. Matti Lepistö. Viljo Rantala.
5680: Otto Toivonen. Anni Huotari. Niilo Pajunen.
5681: Reinh. .swentorzetski. A. J. Kosonen. Paavo Aarniokoski.
5682: M. Ampuja. J. F. Tolonen. Antti Meriläinen.
5683: Aatto Siren. Urho Kulovaara. Jalmari Väisänen.
5684: Jussi Lonkainen. Karl J. Wenman. Onni Mäkeläinen.
5685: Mikko Suokas. G. Anders,son. Onni Hiltunen.
5686: IVIatti Turkia. Alex Hämäläinen. lsllik Penttala.
5687: Yrjö Welling. Valfrid Eskola. Kustaa Perho.
5688: Aino Lehtokoski. A. A. Lastu. Gottfrid Lindström.
5689: Toivo Halonen. Elsa Metsäranta. A. Turkka.
5690: Hilda Herrala. Alpo Lumme. D. B. Lindman.
5691: 0. Peltonen. Hilja Pärssinen. T. Bryggari.
5692: 127
5693:
5694: IV,n. - Lak. al. N :o 31.
5695:
5696:
5697:
5698:
5699: Koivisto y. m.: Ehdotus metsänpamnnuslaiksi.
5700:
5701:
5702: E d u s k u n n a ll e.
5703:
5704: Viitaten edustaja Pekkalan y. m. jät- parannustöitä varten yksityismailla ynnä
5705: tämään rahaasia-aloitteeseen N:o 51, jonka korotettavaksi 18 Pl. XVI: 12 momentin
5706: mukaan ensi vuoden menoarvion 11 Pl. kohdalla metsänhoito- ja metsänsuojelu-
5707: XIV: 13 momentin kohdalle ehdotetaan sekä suonkuivaustöihin varattu määräraha
5708: otettavaksi 13 miljoonaa markkaa met- 25 miljoonaan markkaan, ehdotamme,
5709: sänparannustöiden kustantamiseksi, sekä
5710: uutena momenttina 19 Pl. II lukuun 14 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5711: miljoonaa markkaa lainoiksi metsän- van lakiehdotuksen:
5712:
5713:
5714: .Metsänparannuslaki.
5715: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5716:
5717: 1 §. tämiseen yksit)\ismailla siten, että se käy-
5718: Viitenä vuonna alkaen vuodesta 1934 tetään huokeakorkoisiksi lainoiksi kuntien
5719: otetaan valtion talousarvioon metsätaloudel- ja yksityisten mailla toimitettavia ojitus-,
5720: lisia suonkuivauksia, autioina olevien var- metsitys- ja muita metsänparannustöitä
5721: sinaisten metsämaiden metsittämistä sekä varten, ojituksen tai metsityksen tarpeessa
5722: hävitettyjen tai muuten huonotuottoisessa olevien alojen tutKimuksiin sekä niiden
5723: tilassa olevien metsäalojen tuottavaan kun- kunnostamistäitä varten tarpeelliseen työn-
5724: toon saattamista varten 52 miljoonan johtoon.
5725: markan suuruinen siirtomääräraha. Metsänparannustöihin voidaan myöntää
5726: myöskin suoranaista avustusta siten, että
5727: 2 §. niitä varten myönnetään ilmainen työn-
5728: Tästä määrärahasta varataan 25 miljoo- johto ja työkalut ynnä puun siemenet ja
5729: naa markkaa valtionmailla toimitettaviin taimet sekä suoranaista raha-avustusta
5730: suonkuivaustöihin ja tuottamattomien tai aina 60 %:iin yrityksen kokonaiskustan-
5731: huonotuottoisten metsäalojen kunnostami- nuksista.
5732: seen sekä yleensä valtionmetsien metsän- 3 §,
5733: hoidon voimaperäistyttämiseen sekä 27 mil- Tarkemmat määräykset tämän lain so-
5734: joonaa markkaa vastaavan toiminnan edis- veltamisesta annetaan ase.tuksella.
5735:
5736: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1933.
5737:
5738: J. Koivisto. S. Ho~ala.
5739: Taave Junnila. Mauno Pekkala.
5740: Henrik Kullberg. W. K. Särkkä.
5741: 128
5742:
5743: IV,12. - Lak. al. N :o 32.
5744:
5745:
5746:
5747:
5748: LeppäJä y. m.: Ehdotus laiksi varojen varaamisesta uudis-
5749: ja laidunviljelykseen pienviljelijöille jaettavia palkkioita
5750: varten annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
5751:
5752:
5753: E d u s k u n n a ll e.
5754:
5755: Maamme on peltoköyhää. Sitä ovat var- Siitä tuskin voidaan olla er1 mieltä,
5756: sinkin rajaseutupitäjämme. Peltoköyhyyttä etteikö rajaseudun asukkaiden paras toi-
5757: on ollut omansa suuressa määrässä poista- meentulo ja taloudellinen tuki vastaisuu-
5758: maan uudisviljelyspalkkiolaki. Sen turvin dessa tule olemaan laajenevassa ja kehit-
5759: on eräissä kunnissa peltoala lisääntynyt tyvässä maanviljelyksessä. Koko valtakun-
5760: jopa yli puolen entisestään. Näin ei kui- nan kannalta taas ei rajaseutujen edistä-
5761: tenkaan aina ole rajaseudulla tapahtunut. mis- ja turvaamistyössä mikään ole niin
5762: Kun entiset pienet peltoalat eivät ole voi- tärkeä kuin taloudellisesti riippumattoman,
5763: neet tyydyttää viljelijäperheiden leivän omavaraisen ja maakamaraansa lujasti
5764: tarvetta, on rajaseudun väestö turvautu- kiintyneen talonpoikaisväestön muodostumi-
5765: nut puutavarateollisuuden tarjoamiin an- nen.
5766: siotöihin. Kun nämäkin ansiomahdollisuu- Rajaseudulla on paljon viljelyskelpoisia
5767: det ovat viimeksi kuluneina vuosina pie- maita, varsinkin vesiperäisiä soita. Niiden
5768: nentyneet, on valtion ollut pakko järjestää viljelykseen ottaminen on kuitenkin yksi-
5769: näille seuduille varatyömaita. Tuottamat- tyiselle ylivoimainen yritys. Onkin tyydy-
5770: tomat maantietyöt ovat silloin pääasiassa tyksellä todettava, että valtion varatyö-
5771: tulleet kysymykseen. toiminta on viime aikoina suuntautunut ra-
5772: Osoitukseksi siitä, kuinka rajaseudun pel- jaseuduilla vesiperäisten viljelyskelpoisten
5773: toalat vielä ovat mitättömän pienet vanho- maiden kuivattamiseen. M. m. on Itä-Kar-
5774: jen viljelysseutujemme peltoaloihin verrat- jalan maanviljelysseuran aloitteesta Sal-
5775: tuina, mainitsemme muutamia esimerkkejä. min ja Suojärven kunnissa saatu kuiva-
5776: tuksi useampia viljelyskelpoisia soita.
5777: Peltoa Peltoa hen- Jotta valtion näihin kuivatustöihin uh-
5778: Kunta koko alasta kilöä kohti
5779: % ha raamat varat eivät joutuisi hukkaan ja
5780: 'Salmi ••• 0 3.00 ••••• 0.30 että muukin viljelyskelpoinen maa rajaseu-
5781: Suojärvi ....... 0.48 0.13 dulla saataisiin viljelyskuntoon, olisi uudis-
5782: Pielisjärvi 1. 79
5783: 0 •••• 0.32 viljelyspalkkiolakia niin muutettava, että
5784: Kuusamo 0.31
5785: •••• 0 •• 0.17 rajaseutujen peltoala entistä nopeammin
5786: Kuolajärvi 0.05
5787: •••• 0 0.09 saataisiin laajenemaan.
5788: Elimäki ........ 32.oo 1.90 Tämä taas kävisi parhaiten korottamalla
5789: Pukkila ........ 35.oo 2.30 viljelyspalkkioita rajaseudulla.
5790: Loimaa ••• 53.oo 0 •••• 1.58 Jotta rajaseutujen pienviljelijä vms1
5791: Ylihärmä 52.oo
5792: •••••• 0 1.70 vapautua muusta varatyöstä ja saada työ-
5793: IV,12.- Leppälä y. m. 129
5794:
5795: aikana vaikkakin puutteellisen elatuksen Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme,
5796: itselleen ja perheelleen, olisi uudisraivaus-
5797: palkkio korotettava rajaseudulla puoleen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5798: kaikista kustannuksista. van lakiehdotuksen:
5799:
5800:
5801:
5802: Laki
5803: varojen varaamisesta uudis- ja laidunviljelykseen pienviljelijöille jaettavia palkkioita
5804: varten 11 p :nä joulukuuta 1931 annetun lain 1 § :n muuttamisesta.
5805:
5806: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään täten varojen varaamisesta uudis- ja
5807: laidunviljelykseen pienviljelijöille jaettavia palkkioita varten 11 p :nä joulukuuta 1931
5808: annetun lain 1 pykälään näin kuuluva toinen momentti :
5809:
5810: Rajaseudulla saakoon varsinainen vilje- lonraivauspalkkiota 50 % raivauskustan-
5811: lijä, entisen peltoalan sitä estämättä, pel- nuksista.
5812:
5813:
5814: Helsingissä, syyskuun 14 p :nä 1933.
5815:
5816: Juhani Leppälä. M. 0. Lahtela.
5817: Antti Halonen. Ville Vallas.
5818: Antti Kukkonen. Janne Koivuranta.
5819: Kaapro Huittinen. S. Salo.
5820: T. A. Janhonen. Juho Patksujalka.
5821: Kusti Arffman. Toivo Ikonen.
5822: Matti Miikki. Kalle Kämäräinen.
5823: Antti Kemppi. Matti Pitkänen.
5824:
5825:
5826:
5827:
5828: 17
5829: 130
5830:
5831: IV,13, - Toiv. al. N:o 13.
5832:
5833:
5834:
5835:
5836: Tarkk111nen y. m.: Pakkokurssin vahvistamisesta Osakeyhtiö
5837: Maakiinteistöpankin obligatioille maksujen suorituksessa.
5838:
5839:
5840: E du s kunnalle.
5841:
5842: Eräiden maatalouden velkain vakautta- tämään velan pääoman vuoden 1935 lop-
5843: misesta helmikuun l7 päivänä 1933 anne- puun saakka seisovana lainana sellaisella
5844: tun lain mukaan, sellaisena kuin se kuu- pankin hyväksymällä korolla, joka on koh-
5845: luu kesäkuun 2 päivänä 1933 muutetussa tuullisessa suhteessa yleisesti käytettyyn tal-
5846: muodossa, Osakeyhtiö Maakiinteistöpankki letuskorkoon.
5847: voi vakauttaa maataloudellisten suhdantei- Jos velkoja on selvästi itse maksuvai-
5848: den sekä korkeakorkoisten ja lyhytaikais- keuksissa, suorittaa Osakeyhtiö Maakiin-
5849: ten velkainsa vuoksi maksuvaikeuksiin jou- teistöpankki hänen saatavansa rahassa.
5850: tuneen maanviljelijän velat antamalla Mutta kun pankilla on ainoastaan niukalti
5851: kiinnityslainan, joka pankin arvion mukaan rahaa käytettävissä, vain noin 10% obli-
5852: nousee enintään 90 %:iin velallisen kiin- gatioiden määrästä, ovat monasti vähä-
5853: nityskelpoisen maatalousomaisuuden ar- varaisetkin henkilöt, jotka eivät voi jättää
5854: vosta. Jos velallisen kiinteistö on, sen jäl- saataviansa vakautettuina lainoina seiso-
5855: keen kuin Osakeyhtiö Maakiinteistöpankki maan vuoden 1935 loppuun saakka, pak0-
5856: on ottanut velallisen lainahakemuksen käsi- tettuja ottamaan Osakeyhtiö Maakiinteistö-
5857: teltäväkseen, joutunut ulosottotoimin myy- pankin obligatioita niiden nimellisarvosta,
5858: täväksi, niin pankki on saman lain mu- ja joutuvat he siten kärsimään kurssitap-
5859: kaan oikeutettu huutokaupassa ostamaan pioita muuttaessaan obligatiot rahaksi.
5860: tai kahdenkymmenen päivän kuluessa huu- Usein joutuvat tämän tappion kantamaan
5861: tokaupan jälkeen Innastamaan kiinteistön. sellaisetkin henkilöt, jotka ovat viimeiset
5862: Näissä kummassakin tapauksessa samoin- säästönsä lainanneet naapurilleen tai suku-
5863: kuin sellaisen velan pääoman ja koron laisilleen pelastaakseen näiden talouden
5864: suoritukseksi, jonka vakauttamiseksi Osake- perikadosta.
5865: yhtiö Maakiinteistöpankki on päättänyt Samoin joutuvat monet pienet säästöpan-
5866: myöntää lainan, on velkoja, laissa mainit- kit ja osuuskassat, jotka eivät syystä tai
5867: tuja poikkeuksia, kuten veroja, työpalkkoja toisesta voi jättää saataviaan vakautetuiksi
5868: ja vuoden 193·1 kuluessa tai sitä myöhem- lainoiksi, ottaessaan kysymyksessäolevia
5869: mm ostettujen tavarain hintaa lukuun obligatioita, kärsimään huomattavan vahin-
5870: ottamatta, velvollinen ottamaan sanotun gon. Näiden rahalaitosten on pakko seu-
5871: pankin antamia, valtion takaamia, lain ranneessa tilinpäätöksessä poistaa tileistään
5872: mukaan verovapaiksi määrättyjä, 5 1fz % obligatioiden nimellisarvon ja pörssikurssin
5873: korkoa tuottavia obligatioita niiden nimel- välinen eroitus. Jo edellämainitun rahan
5874: lisarvosta, ellei velkoja pankille anna kir- niukkuuden takia ei Osakeyhtiö Maakiin-
5875: jallista sitoumusta, jossa hän suostuu laissa teistöpankki ole ensinkään voinut jakaa
5876: lähemmin määrättyä vakuutta vastaan pi- rahaa säästöpankeille ja osuuskassoille.
5877: IV,13,- 'l'arkika•nen y. m. 131
5878:
5879: Nämä kurssitappiot voivat sitäpaitsi kas- vat korkoa, tulisivat hyvin kysytyiksi. Tä-
5880: vaa vielä nykyisestäänkin, jos on pakko män toimenpiteen kautta ei myöskään ku-
5881: alentaa obligatioiden korkoa, kuten näyt- kaan joutuisi kärsimään kun määrävuosien
5882: tää muiden syiden takia ·olevan todennä- kuluttua pankki, tai toissijaisesti valtio,
5883: köistä ja toivottavaakin. lunastaisi obligatiot takaisin niiden nimel-
5884: Edellämainittuja epäkohtia ei nähtävästi lisarvosta.
5885: voida välttää muulla tavoin kuin siten, että Niissä muissa maissa, joissa poikkeuksel-
5886: sitä pakkokurssia, mikä Osakeyhtiö 'Maa- lisen ahtaissa oloissa, kuten nyt meillä, on
5887: kiinteistöpankin obligatioilla nykyäänkin aikaisemmin käytetty pakkokurssilla käyviä
5888: on niillä maksuvaikeuksiin joutuneiden obligatioita, lienevät niistä saadut koke-
5889: maanviljelijäin velkoja velkojille makset- mukset melko hyviä.
5890: taessa, siten laajennetaan, että näille obli- Edellä mainitun perusteella ehdotamme
5891: gatioille määrävuosiksi asetetaan pakko- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomU'ksen,
5892: kurssi kaikissa maksun suorituksissa, joten
5893: niitä olisi velvollisuus kaikissa maksuissa että hallitus kiireellisesti valmis-
5894: ottaa vastaan nimellisarvosta. 'Täten saa- taisi ja Eduskunnalle jättäisi esityk-
5895: taisiin samalla lisää maksuvälineitä, mikä sen laiksi, jonka mukaan Osakeyhtiö
5896: osaltaan helpottaisi nykyistä kireyttä raha- iltaakiinteistöpankin obligatioille vah-
5897: markkinoilla vaikuttaen siten yleisen pula- vistettaisiin määrävuosiksi pakko-
5898: tilanteen parantumiseen, ja luultavaa on, kurssi kaikkien maksujen suorituk-
5899: että tällaiset maksuvälineet, jotka kasvaisi- sessa.
5900:
5901: Helsingissä, syyskuun 115 p:nä 1'933.
5902:
5903: E. M. T:a.rkkan.en. K. A. Lohi.
5904: Viljami Ka.lliokoski.. Vihtori Ves:terilllen.
5905: L. 0. Hirvoosalo. T. A. Janhonen.
5906: Kalle ,Kämäräinen. Uuno Hannula..
5907: J. Koiv:iisrtlo. K. J. Ellilä.
5908: Juhani Leppälä. Antti Kukkonen.
5909: Jussi Aml:wla. JaJ:o Lahdemuo.
5910: J. Eri. Pilppula. Kaarlo Hän.ninen.
5911: Vilho H. Kivioja. Ansh. Alesrtalo.
5912: Lauri KaijaJainen. Elia.s Tlliki.a.
5913: Antti Kemppi. Joos,eppi Kauranen.
5914: Anton ,Suurkonka. M. 0. Lahtela.
5915: Albin Asikainen. J. Emil Lampinen.
5916: Maiti Miikki. Eemeli Awkula.
5917: Viljo Venho. Antti Hailonen.
5918: Väinö .Kaas,aJainen. Toiv:o Ikonen.
5919: Einari Karvetti. Juho Paksuja;lka.
5920: Emil Jutila. Lauri A. :Sariola.
5921: Heikki Vehlmoja. J. Takala.
5922: S. S. Aittoniemi.
5923: 132
5924:
5925: IV,14. - Toiv. al. N:o 14.
5926:
5927:
5928:
5929:
5930: Takala y. m.: Erikoisveron säätämisestä puolustuslaitok-
5931: sen maanpuolustusvälineiden lisäämistä ja kunnosta-
5932: mista varten.
5933:
5934:
5935: E d u s kun n a ll e.
5936:
5937: TäJtä nyt elävää sukupolvea on onni suo- voi muuttaa asema,n meille n~kyimä epä-
5938: sinut niin suuresti, että se on saanut elää edullisemmaksi. Mehän näemme jo euroop-
5939: historiallisena ajankohtana, jolloin lukuisien palaisten v,altioide.rukiJl' sisäisten olojen ole-
5940: sukupolvien unelma, riippumaton Suomen van käymistilassa. Voihan sattua niin,
5941: val·takunta, ·on toteutunut. Mutta samalla että odotettua lyhyemmässä ajassa meille
5942: kuin tämä todetaan, samalla täytyy panna vaarallinen naapurivaltwkunta voi nykyi-
5943: merkille ne velvollisuudet, jotka tuo histo- sessäkin muodossaan käydä kohtalokkaan
5944: riwllinen tosiasia asettaa nykyisen sukupol- vaaralliseksi. Näinollen .tuntuu luonnolli-
5945: ven kailJltettavaksi. Yksi suuri tehtävä on selta ja tämän sukupolven samoinkuin tule-
5946: tämän valtakunnan vapauden ja riippumat- vienkin sukupolvien velvollisuuksiin kuulu-
5947: tomuuden vaaliminen. valta käytettävissä olevien mahdollisuuksien
5948: Itsenäisyysvuosiemme aikana ei ole Suo- rajoissa toimia niin, et,tä puolustuslaitok-
5949: messa oltu ·toimettomia maanpuolustuksen semme saadaan sellaiseen kuntoon,, ·että se
5950: järjestämiseen ja kehittämiseen nähden. epäedullisissakin olosuhteiss1a antaa tälle
5951: Puolustuslaitoksen hyväksi on uhrattu huo- kansalle mahdollisimman suuren turvalli-
5952: mattavami valtakunnan ja yksityisten pää- suuden.
5953: omia. Mutta kun valtiolla ja varsinkin nuo- Suomi on narupurivaltakuntien kanssa
5954: rella valtiolla on runsa.asti menoja joutues- ystävällisissä suhteissa. Myöskin Venäjwn
5955: saan luomaan ja järjestämään tarpeelliset kanssa on solmittu ystävällisiä suhteita
5956: laitoksensa joko kokonaan tai osaksi uudes- edistäviä sopimuksia. Vaikka tämän to-
5957: taan, on ymmärrettävää, että puolustuslai- teammekin, niin täytyy toiselta puolen
5958: tosta ei ole voitu niin täydelliseksi kehittää, panna merkille sekin asiantila, että Ve-
5959: ettei olisi jäänyt vielä toivomisen varaa. näjän kiireelliset varustelupyrkimykset pu-
5960: Armeijamme ja puolustusvoimiemme huvat toisenlaista kieltä.
5961: aseistuksen täydentäminen ja puolustusval- Suomella on oikeus ja velvollisuus val-
5962: miuden lisääminen on kuitenkin hyvin tär- mistautua perusteellisesti itseään puolusta-
5963: keä asia, jota yksikään isänmaan todellinen maan. Tässä turvallisuustaikeiden lisäämis-
5964: ystävä ei saa väheksyä. Meidän on muis- toiminnassa sodan halu pienen maan taholta
5965: tettava, että maailman yleispoliittinen ti- ei voi eikä saa näytellä minkäänlaista osaa.
5966: lanne on nykyä:än hyvin vaihtelevainen. Poliittisin keinoin, jotka ova,t hallituksen ja
5967: v,aikka valtakuntamille turvallisuustakeet eduskunnan hallussa, on rtorjuttava mitä
5968: nykyisen tilanteen vallitessru saattavat olla torjuttavissa on. Mutta siltä varalta, että
5969: suhteellisen suuret, niin uusi, mahdollisesti sovinnollinen politiikkakaan ·ei pela.sta hyök-
5970: yllättävä maailman yleispoliittinen tilanne käykseltä, on maan puolustusvoimat pidet-
5971: IV,14. - Taikala y. m. 133
5972:
5973: tävä uhkaavaa vaaraa vastaavassa kun- den väb.enem~sestä. Olisi sentähden mieles-
5974: nossa. Mei:däJn tulee olla täysin tietoisia tämme kohtuullista,. että nämä kansalaispii-
5975: siitä, että sota on van>inkin pienelle ja vä- rit ja yhtymät ottaisivat kantaakseen eri-
5976: hävaraiselle maalle vaikea koettelemus, päät- koisverorn maanpuolustuksen hyväksi.
5977: tyipä se sitten voittoon tai tappioon. Mutta Tuo erikoisvero voitaisiin kantaa kuluvan
5978: silloin meidäm. puolustustoimenpiteemme ja lähivuosien, esim. 3 vuoden aikana, val-
5979: ovatkin saavuttaneet parhaimmat tulokset, tion verotuksen verona'laisesta tuliosta. Ve-
5980: jos jo hyökkäykseen ryhtyminen on voitu ron tulisi olla asteettain nouseva. Pientuloi-
5981: puolustuslaitoksen! kunnon kautta ehkäistä. sille, joiden voidaan katsoa kärsineen pu-
5982: Kun me olemme ti1etois~a siitä,. että Suomi lasta, olis·i veron maiksaminen jätettävä va-
5983: ei voi varustaa ja ylläpitää suurta armeijaa paaehtoiseksi ja isänmaallisesta harrastuk-
5984: verrattuna suuriin valtoihin,, niin tulisi sesta riippurvaik:si. Näi.n erikois·esti puolus-
5985: meiUä olla, vaikka pienempi, mutta hengel- tustahdon lujana säilymi•sen vuoksi.
5986: tään ja apuneuV'oiltwanJ voimakas armeija. Kertyneet verot olisi käytettävä ulko-
5987: Sitä silmälläpitäen olisi tarpeellistla. puolus- puolella juoksevien sotilasmenojen .puolus-
5988: tusvoimiemme apuneuvoja täydentää. tuslaitoksen apuneuvojen täydentämiseen,
5989: Mutta nyt on taloudelLinen: pula~aika, lentoaseen vahvistamiseen, puolustustarkoi-
5990: jökal on san.gen vakavasti koskenut maata- tuksia palvelevan kemiallisen teollisuuden
5991: lom;;väestöön ja työväJestöön. Talousarvioon kehittämiseen, puolustustarkoituksia edistä-
5992: otettujen puolustusmäärärahojen <lisäämi- vien maanteiden rakentamiseen ja puo-
5993: nen nykyoloissa johtaisi kansan puolustus- lustusministeriön määräyksen mukaan
5994: tahdon heikkenemiseen. Näiden määräraho- yleensä puolustusapuneuvojen tä~dentämi
5995: jen nykyiselläänkin pysyttämmen käynee seen siellä,. missä täydentämistä kipeimmin
5996: vaikeaksi, ellei parannusta taloudellisessa kaivataan.
5997: tilanteessa :tapahdu. Tämän erikoisveron .tuotto olisi käytet-
5998: Mutta myöskää!n ma:anpuolustusvoimien tävä, mikäli mahdollista,, kotimaassa. Tar-
5999: apuneuvojen lisäämis- ja täydentämiskysy- vittavat ,tilaukset olisi tehtävä kotimaisilta
6000: mystä ei voitane lykätä etäiseen tulevaisuu- laitoksilta. Näin tehden tämä puolustuslai-
6001: teen. Ilolla voidaan .panrna myöskin mer- tosta varten kerätty V'ero tulisi huomatta-
6002: kilie, että isänmaallinen henki:, toivottavasti vassa määrässä vähentämään myös työttö-
6003: myöskin uhrauksiin altis, on vallannut kan- myyttä maassa.
6004: salaisten mielet. Maassamme on piirejä, Verotus voitaisiin toimeenpanrna seurna-
6005: jotka eivät ole sanottavasti tai eivät ollen- van a:s:teikon mukaan:
6006: kaan kärsineet pulan aiheuttamasta ansioi-
6007:
6008: 0 m:k:sta 50,000 mk:aan vapaaehtoinen,, 1 % ver. alais. tulosta.
6009: 50,000
6010: "
6011: 70,000 pakollinen, 1 % ,.
6012: 70,000 85,000 " "
6013: 1.5% ,,,
6014: "
6015: " " " "
6016: 85,000 100,000 ,,, 2 % ,"
6017: 100,000 " 250,000 " " "
6018: 2.5%
6019: 250,.000 " 400,000
6020: " " 3 % "
6021: " "
6022: " " " " " "
6023: 400,000
6024: "
6025: 550,000 3.5% ,., ,
6026: 550,000 700,000 " "
6027: , 4 %
6028: "
6029: " " " " "
6030: 700,000 850,000 4.5%
6031: " " " " " "
6032: 850;000 1,000,.000 , , 5 % ,
6033: " " "
6034: 1,000,000 2,000,000 5.5% ,
6035: 2,000,000 " yli ", ," 6 % " ," ,
6036: " "
6037: 134 IV,14. - Erilkoisvero puolustuslaitosta varteu.
6038:
6039: Niiden, joita verotus ei pa'ko1lisesti .tulisi että hallitus kiireellisesti valmis-
6040: koskemll!an, olisi veroilmoituksessa verotus- taisi ja Eduskunnalle antaisi ehdo-
6041: lautakunnalle rtiedoitettava haluavatko ve- tuksen laiksi erikoisen veron määrää-
6042: ron maksaa tai ei. Kun verotus oman ilmoi- misestä vuosien 1933, 1934 ja 1935
6043: tuksen mukaan toimeenpantaisiin,. ei sen veronalaisesta tulosta puolustuslai-
6044: maksamisesta enää voi:si kieltäytyä. toksen maanpuolustusvälineiden li-
6045: Edelläolevaan viitaten kun:nioittaen ehdo- säämistä ja kunnostamista varten
6046: tamme eduskunnan päätettäväksi toivo- edellä esitetyissä perusteluissa mai-
6047: muksen, nittujen periaatteiden mukaisesti.
6048:
6049: Helsingissä syyskuun 6 p:nä 1933.
6050:
6051: J. Takala. Ville Vallws.
6052: T. N. Vilhula. Heikki Vehkaoja.
6053: Kalle Kämäräinen. Juho Paksujalka.
6054: Väinö Kaasalainen. Jrussi Annala.
6055: Antti Kemppi. Uuno Hannula.
6056: Albin A·sikainen. V. A. Heiskanen.
6057: Kusti Arffman. Janne Koivurwta.
6058: M. 0. Lahtela. Koo.pro Huittinen.
6059: 135
6060:
6061: IV,15. - Toiv. al. N :o 15.
6062:
6063:
6064:
6065:
6066: Oulasmaa y. m.: Erikoisveron siiätämisestä talouspulan
6067: lieventämiseksi.
6068:
6069:
6070: E d u s k u n n a ll e.
6071:
6072: Hallituksen esitys ensi vuoden talous- Niinpä suurten tulojen verotus, huo-
6073: arvioksi on monessa suhteessa puutteelli- mioonottaen kuinka raskaasti yhteiskunnan
6074: nen. Erikoisesti herättää huomiota se, että kokonaisverotus tulliverotuskin lu-
6075: hallituksen esittämät toimenpiteet työttö- kuunotettuna - kohdistuu pienituloisiin
6076: myyden lopettamiseksi ja maatalouden tu- ja aivan köyhiinkin veronmaksajiin, on
6077: kemiseksi ovat riittämättömiä. 'Tämä näyt- erittäinkin nykyisenä aikana aivan liian
6078: tää johtuneen siitä, että hallitus ei ole yrit- lievä. Niinikään ovat suuret omaisuudet,
6079: tänytkään ryhtyä ajattelemaan sellaisia varsinkin tuottamattomiksi jätettyinä, pe-
6080: verotustoimenpiteitä, joilla varat riittävää rin lievästi verotettuja. 'Erikoisesti on
6081: pulantorjumisohjelmaa varten voitaisiin otettava huomioon, että talletukset ovat
6082: hankkia. Kun meillä tähän asti on talous- käytännössä jääneet kokonaan verotta-
6083: arvion tasapainoon saamiseksi tarvittavat matta.
6084: lisätulot hankittu yksinomaan joko lai- Kun taloudellinen nousukausi nyt on il-
6085: noilla tai tulliveroruuvia kiristämällä ja meisesti juuri alkamassa, niin tuo se tulles-
6086: kun nyt on vaikea saada lainoja eikä tulli- saan myöskin kokonaan uuden, käyttämät-
6087: ruuvin kiristämistä voida ajatellakaan, on tömän verotuskohteen. Nykyisen pulakau-
6088: hallitus ilman muuta supistanut menot tu- den aikana ovat erikoisesti pankit ja muut
6089: lojen tasalle. Jos kuitenkin mielitään riit- rahalaitokset sekä yksityisetkin rahanomis-
6090: tävän nopeasti päästä normaalisiin oloihin, tajat hankkineet haltuunsa suuria maa- ja
6091: on työttömyys saatava lopetetuksi ja työ- muita omaisuuksia, joita ne hintatason
6092: väestön palkkataso kohotetuksi paremmin kohottua voivat myydä ansiottomalla voi-
6093: vastaamaan inhimillisen elämän vaatimuk- tolla. Tämä voitto olisi ehdottomasti saa-
6094: sia sekä maatalouden asemaa siinä määrin tava heti alusta lähtien riittävän tehokkaan
6095: tuettava, että maanviljelijäin tiloiltaan sor- erikoisverotuksen alaiseksi.
6096: tuminen saadaan lopetetuksi ja maatalou- Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus-
6097: denharjoittajaHekin turvatuksi palkka suo- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
6098: Tittamastaan työstä. Tämä ohjelma voi-
6099: daan kyllä toteuttaa, jos tarvittavat varat että hallitus valmistaisi kiireelli-
6100: hankitaan uudella verotuksella, joka koh- sesti Eduskunnalle varojen hankki-
6101: distetaan sellaisiin verotuskohteisiin, jotka miseksi työttömyyden lopettamista,
6102: joko ovat jääneet tähän asti kokonaan ve- työväestön palkkatason kohotta-
6103: Tottamatta tai tulleet lievästi verotetuksi. mista sekä maatalouden tukemista
6104: 136 IV,15. - Edkoisvero talouspulan lienmtämiseksi.
6105:
6106: varten esityksen sellaiseksi pulavero- erikoisesti pulan aikana hankittujen
6107: laiksi, jonka avulla suuret tulot, tuot- omaisuuksien arvonnousu saadaan
6108: tamattomiksi jätetyt suuret omaisuu- erikoisverotuksen alaiseksi.
6109: det, talletukset ja sijoitukset sekä
6110:
6111: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1933.
6112:
6113: Sigrid Oulasmaa. Yrjö H. Kesti.
6114: Eino Rvtinki. Yrjö Hautala.
6115: 137
6116:
6117: IV,16. - Toiv. al. N:o 16.
6118:
6119:
6120:
6121:
6122: Pitkänen y. m.: Kultaehtolainoja saaneiden maanviljelijäin
6123: vapauttamisesta kultaehtositoumuksestaan.
6124:
6125:
6126: E d u s k u n n a 11 e.
6127:
6128: Lamakauden alkaessa vuosina 19 2:8-19130
6129: 1
6130: alenemisen vuoksi kultavaluuttoihin verrat-
6131: oltiin vielä hyvin toivehikkaita ja luul- tuna. Näitä numeroita harkitessa, täytyy
6132: tiin pula-ajan tulevan lyhemmäksi ja lie- jokaisen myöntää, että tilanne tälläisten
6133: vemmäksi, kun mitä nyt jo voidaan todeta. viljelijäin kohdalta on aivan mahdoton ja
6134: Parhaimmatkaan talouselämämme tuntijat sietämätön. Ja tällaisia onnettomia maan-
6135: eivät voineet laskea eikä ennustaa sitä, viljelijöitä ei olekaan aivan pieni määrä.
6136: mitä nyt on jo saatu kokea. Yleensä silloi- Esim. osuuskassojen välityksellä sai n. s.
6137: sissa oloissa tehdyt laskelmat sekä ennus- frangilainoja yli 7,000 maanviljelijää.
6138: telut talouselämän kehityssuunnasta ovat Tarkemmin tilannetta osoittaaksemme
6139: osoittautuneet paikkansa pitämättömiksi. lainan jakoon ja lainan perimiseen näh-
6140: Pulan alkaessa, kun raha alkoi kadota den, otamme tähän muutamia numeroita.
6141: liikkeestä, tavaran tarjonta kaikilla aloilla
6142: alkoi muodostua tavattoman runsaaksi, ai- Osuuskassojen Keskuslainarahaston
6143: heuttaen nopean hintojen laskun, kehittyi Frangilainat '5/6 33.
6144: tilanne varsin arveluttavaan suuntaan. Ki- Myönnetty 8,274 lain. Smk. 317,193,,600:-
6145: reyttä pääoma- ja luottomarkkinoillamme Nostettu 7,169 , , 260,610,300: -
6146: koetettiin estää m. m. ottamalla ulkomaa-
6147: laisia lainoja. Sanottu toimenpide silloi- Muut myönnetyt vielä nostamattomat
6148: sissa oloissa näyttikin oikealta ja tarkoi- lainat on markkamme kullasta erottami-
6149: tuksenmukaiselta. sen jälkeen pääasiassa peruutettu.
6150: Lamakauden jatkuessa, senjälkeen kuin :Todisteeksi siitä, kuinka vaikeassa ase-
6151: oltiin pakotettuja erottamaan markkamme massa nämä frangilainoja saaneet ovat ol-
6152: kullasta on kuitenkin sanottu lainaustoi- leet, mainittakoon, että tähän mennessä
6153: menpide muodostunut lainanottajille suo- on uloshaun alaiseksi joutunut jo 775 lai-
6154: rastaan kohtalokkaaksi. naa arvoltaan Smk. 32,5:219,500: - eli
6155: ·Raskaimmin kärsivät tästä ne maanvil- 10.8% lainojen koko lukumäärästä.
6156: jelijät, jotka saivat näitä n. s. kultaan si- Hypoteekkiyhdistys on antanut 1,162
6157: dottuja lainoja lyhytaikaisten, korkeakor- kultalainaa arvoltaan Smk. 105,900,000: -.
6158: koisten velkojen vakauttamista varten. Näistä 115 lainan korkojen ja lyhennysten
6159: Maataloustuotteiden hinnat ovat laske- hoitamatta jääminen on aiheuttanut pak-
6160: neet senjälkeen kuin nämä lainat otettiin koperimiset. Siis lähes yhdeksänsataa
6161: keskimäärin 30-40% ja kiinteimistöjen maanviljelijää on näiden kultaklausuli-
6162: hinnat jopa 50-----,60 %, mutta samaan aikaan lainojen vuoksi äärimmäisissä vaikeuksissa.
6163: ovat nämä kultaklausulivelat kasvaneet lä- Haitat, jotka aiheutuvat n. s. kultaklau-
6164: hes 100 %:lla markkamme ulkomaisen arvon sulilainojen takia näille maanviljelijöille
6165:
6166: 18
6167: 138 IV,16. - Maanviljelijäin kultaehtolainat.
6168:
6169: ovat monet ja heille voittamattomat. Esim. vaksi, - mihin he eivät yksinkertaisesti
6170: lisälainojen saanti on näille kultaklau- pystykään.
6171: sulilainoja saaneille suora mahdottomuus, ;yielä on otettava huomioon eräs tärkeä
6172: vaikka tarve olisi kuinka kipeä. Myöskään seikka, nimittäin se, että kultaklausuli-
6173: näitä kultaklausulilainoja saaneiden vel- lainoja saaneista viljelijöistä on suurin osa
6174: koja ei voi edes Maakiinteistöpankki va- pienviljelijöitä, joiden pelastaminen ja ti-
6175: kauttaa eikä näiden tiloja huutokaupoista loillaan pysyttäminen yhteiskunnankin kan-
6176: lunastaa. Moni maanviljelijä onkin näistä nalta on yhtä tärkeä kqin niidenkin, joita
6177: syistä jo joutunut tilaltaan lähtemään, ku- pyritään auttamaan Oy. Maankiinteistö-
6178: ten edellä esitetytkin luvut osoittavat. pankin myöntämien lainojen turvin. Tätä
6179: Tämä on sitäkin surullisempaa, kun sanot- apua ovat nämä kultaklausulilainoja saa-
6180: tuja kultaklausulilainoja annettiin pää- neet oikeutettuja odottamaan valtiovallan
6181: asiassa vain jo silloin pulassa oleville, ku- taholta sitäkin suuremmalla syyllä, kun he
6182: ten edellä esitetytkin heidän lainojensa itse, kuten edellä on esitetty, eivät mil-
6183: pakkoperimisiä esittävät luvut osoittavat. lään tavalla ole syypäitä siihen asemaan,
6184: Kun edelläesitetyn lisäksi ottaa huomioon mihinkä he markkamme kullasta erottami-
6185: sen, ettei kultaklausulilainoja saaneet ole sen vuoksi ovat joutuneet.
6186: itse syypäitä markkamme kullasta eroitta- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
6187: miseen, eivätkä millään tavoin voi vaikut- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
6188: taa markkamme ulkomaisen arvon määrää- vomuksen,
6189: miseen, niin ei heidän myöskään voida,
6190: kohtuuden nimessä, katsoa olevan syyllisiä että hallitus kiireellisesti valmis-
6191: kurssitappioihin. Kohtuutonta on myöskin taisi ja Eduskunnalle jättäisi esityk-
6192: sitä voittoa, minkä m. m. vienti- ja erikoi- sen, jonka perusteella n. s. kulta-
6193: sesti kotimarkkinateollisuus ovat saaneet klausulilainoja saaneet maanviljelijät
6194: markkamme kullasta erottamisen kautta, vapautetaan tästä kultaklausulisitou-
6195: panna velkaisten lainanottajien maksetta- muksestaan.
6196:
6197: Helsingissä, syyskuun 15 päivänä m33.
6198:
6199: Matti Piltkänen. Einari ·Krurvetti.
6200: He&ki Vehlmioj:a. Kal.1e Kämäräill!en.
6201: Antti Hal<men. Alpo 0. Luostarinen.
6202: Elias Tukia. E. M. T·a.rkik8Jllen.
6203: J. E11l. Pilppu1a. Kwapro Huittin•en.
6204: Lami A. Sa.ri01La. ViJlj:a.mi Krulli:Ok()Sk:i.
6205: Juhani Leppäilä.
6206: 139
6207:
6208: IV,17. - Toiv. al. N:o 17.
6209:
6210:
6211:
6212:
6213: Hautala y. m.: Toimenpiteistä kultaehdon poistamiseksi
6214: frangilainoista.
6215:
6216:
6217: E d u s k u n n a ll e.
6218:
6219: Noin kolme vuotta sitten, kun maatalou- sia mitä kultaklausuli sitoumuksessa mer-
6220: den irrallisia ja lyhytaikaisia luottoja käy- kitsee.
6221: tiin vakiinnuttamaan, hankittiin maamme Nyt on kultafrangiin sidottu talonpoika
6222: johtavimpien talousmiesten toimesta ja sa- toivottomassa tilanteessa. Hänellä on tus-
6223: malla maamme hallituksen sekä eduskun- kallinen tietoisuus realiarvoje;n romahtami-
6224: nan myötävaikutuksella maahamme rans- sen lisäksi ilman omaa syytään kaksinker-
6225: kalaista pääomaa 300 milj. frangia, Suo- taistuneesta velkakuormasta, ja kokemus,
6226: men rahassa noin 450 milj. markkaa tar- ettei edes Maakiinteisöpankki voi väliintu-
6227: koituksella pelastaa jo silloin vaikeuksissa lonaan pelastaa. Lisäksi kultamarkoissa
6228: olevat maanviljelijät sortumasta, mutta maksettava velka karkoittaa rahaostajat
6229: frangilainojen viattomalta näyttävä kulta- tarjolla olevalta kiinteistöltä.
6230: klausuli on johtanut lainaa käyttäneet Jatkuva tietämättömyys, mitä on velkaa,
6231: maanviljelijät kadotuben partaalle ja siksi tylsyttää vakaisiin otteisiin tottuneen ta-
6232: tämä epäkohta kysymyksessä olevista velka- lonpojan mielen, ja on jo luonut synkän
6233: kirjoista on mielestämme nopeasti poistet- varjon maatalouden harteille.
6234: tava.
6235: ,Tämä on raskas opetus siitä, ettei maa-
6236: Frangilainoja sijoitettiin noin 7,500
6237: talous kestä sortumatta tähän suuntaan
6238: maanviljelijälle, siinä hyvässä uskossa, että
6239: käypiä kurssiheilahduksia, ja siksi se on
6240: tällä tavalla helpottuu vaikeuksissa taiste-
6241: nopeasti korjattava.
6242: levan talonpojan asema ja sen kautta ehey-
6243: tetään kansallistalouttamme. 1Syy ei ole lainan hommaajien, ei halli-
6244: Lainan edullisuudesta oltiin yksimielisiä. tuksen eikä eduskunnan ja vielä vähem-
6245: Nyt kuitenkin tälläkin kertaa 80% agio- män Suomen talonpojan, vaan tämä on
6246: ta:ppion uhkaavana painaessa, ovat nämät pidettävä yhteisenä kansallisonnettomuu-
6247: onnettomat yksilöt vastaamassa asiasta, tena, josta johtuneet raskaat seuraukset
6248: jossa tappio kieltämättä kuuluu koko kan- on koko kansan otettava kannettavakseen.
6249: san kannettavaksi. Sillä voidaanko koh- Frangilainoja oli 31j8 -33 7,169 kappa-
6250: tuudella vaatia, että hätääntyneet maan- letta, yhteensä 2r60,r610,300 Suomen kulta-
6251: viljelijät olisivat vuosia eteenpäin kyenneet markkaa. Näistä summista on osa lai-
6252: aavistamaan onnetonta kurssien vaihtelua, noina kunnilla, mutta suuri enemmistö yk-
6253: koska siihen eivät nähtävästi pystyneet sityisillä maanviljelijöillä.
6254: maan johtavat talousmiehetkään. 'Tilanne pelastetaan mielestämme parhai-
6255: Hyvällä syyllä voidaan edellyttää, ettei- ten ryhtymällä kiireellisesti toimenpiteisiin
6256: vät kaikki lainanottajat olleet edes tietoi- kultaklausulin poistamiseksi frangilainoista,
6257: 140 IV,17. - Kultaehtolainat.
6258:
6259: ja että valtio ottaa pysyväisesti vastatak- frangilainoista, poistamalla se myös-
6260: seen frangilainojen agiotappiosta. kin asiaa koskevista velkakirjoista,
6261: Sanottuun viitaten kunnioittaen ehdo- sekä että valtio ottaisi pysyvästi vas-
6262: tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- tatakseen frangt"lainojen agiotap-
6263: muksen, piosta ja että hallitus antaisi kii-
6264: että hallitus ryhtyisi toimenpitei- reellisesti asiasta esityksen Eduskun-
6265: sttn kultaklausulin poistamiseksi nalle.
6266:
6267: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1933.
6268:
6269: Yrjö Hautala. Sigrid Oulasmaa.
6270: Eino Rytinki. S. Salo.
6271: 141
6272:
6273: IV,1s. - Toiv. al. N:o 18.
6274:
6275:
6276:
6277:
6278: Kesti y. m.: Ulkomaisten maatalouskiinnityslainain vapaut-
6279: tamisesta kultaehdosta.
6280:
6281:
6282: E d u s k u n n a 11 e.
6283:
6284: Maataloudenharjoittajain keskuudessa on 20-30 % kiinnitysvakuutena olevan tilan
6285: alkanut herättää vakavaa huolestumista arvosta, muodostaa se nyt kaikkien tavara-
6286: se tilanne, mihin nykyisin ovat joutuneet omaisuusarvojen romahtamisen jälkeen jo
6287: ne tuhannet maatalouden harjoittajat, joi- yli 50% tilan arvosta. On itsestään sel-
6288: den velat muutama vuosi sitten vakautet- vää, että tilat, joilla on näin korkea-
6289: tiin ulkomailta otetuilla Suomen Hypo- korkoista lainaa yli 50 prosenttia tilan
6290: teekkiyhdistyksen ja Osuuskassojen Keskus- arvosta, joutuvat ennemmin tai myöhem-
6291: lainarahasto Osakeyhtiön välittämillä kiin- min pakkohuutokauppaan. Näihin lainoi-
6292: nelainoilla. Tämä vakauttaminen tapahtui hin sisältyy lisäksi sellaisia ehtoja, jotka
6293: nimittäin korkokantaan nähden täysin tekevät lainanottajille mahdottomaksi muut-
6294: epänormaalisissa olosuhteissa, aikana, jol- taa ne halvempikorkoisiksi, vaikkapa
6295: loin kaikissa rahalaitoksissa kannettiin halvempaa rahaa edullisemmilla ehdoilla
6296: huippukorkoja ja jolloin mahdollisuudet olisi saatavissakin. Tällaisia ehtoja ovat
6297: tällaisten luonnottoman korkeiden korko- m. m. useihin lainoihin sisältyvät kulta-
6298: määrien maksamiseen olivat maataloudes- klausuli, sakkokorko lainojen ennenaikai-
6299: sakin aivan toisenlaiset kuin nykyään. sesta takaisin maksamisesta y. m. Tästä
6300: Näiden vakauttaruislainojen korko jäi näin- syystä joutuvat nämä lainat seuraamaan
6301: ollen luonnottoman korkeaksi, 8 lf2 prosen- kiinteimistöjä pakkohuutokaupoissa, sillä
6302: tiksi. Silloisissa oloissa näitä vakautta- mistään ei tule tuhansien sellaisten maatilo-
6303: ruislainoja pidettiin kuitenkin erittäin jen huutajia, joilla olisi varaa tai joiden
6304: edullisina ja oli valtiokin myötävaikutta- kannattaisi lunastaa tilat vapaiksi tällai-
6305: massa takauksillaan tätä vakauttamistoi- sista rasituksista. Tämän vuoksi joutuisivat
6306: mintaa. Näitä lainoja myönnettiin etu- nämä tilat kiertämään pakkohuutokaupoissa
6307: päässä kyvykkäimpien ja maksukykyisim- vuosikausia vielä senkin jälkeen kun
6308: pien viljelijäin velkojen vakauttamiseen, korkokanta muualla on alentunut. Halli-
6309: ja kun silloisten arvojen mukaan lasket- tus on ehdottanut talousarviossa määrä-
6310: tuna nuo vakauttaruislainat olivat useinkin rahan koron alentamiseksi Maakiinteistö-
6311: vain 25-30% kiinnitysvakuutena olevan pankin velallisille, mutta kun on selvää,
6312: tilan arvosta, voitiin näitä lainoja saaneita etteivät Keskuslainarahasto ja Hypoteekki-
6313: viljelijöitä pitää varmassa taloudellisessa yhdistys, sen paremmin kuin Maakiinteistö-
6314: asemassa olevina, ja sellaisina heitä on pankkikaan, voi omin voimin alentaa näi-
6315: käsitelty aina tähän saakka kaikessa n. s. den lainojen korkoja, ja näin korkeita
6316: ,pulalainsäädännössä". Nyt on tilanne korkoja ei maatalous voi kantaa ja koska
6317: kuitenkin suuresti muuttunut. Vaikka maataloudenharjoittajat ovat joutuneet
6318: kiinnitysvelka vakautettaessa olikin vain tällaiseen kestämättömään tilanteeseen il-
6319: 142 IV,1s. - Kultaehtoiset ma'a,ta,louskiinnityslainat.
6320:
6321: man omaa syytään, ehdotamme edelläole- että näiden lainojen korot alennet-
6322: vaan viitaten kunnioittaen eduskunnan taisiin samaan korkomäärään kuin
6323: hyväksyttäväksi toivomuksen, 0 jY Maakiinteistöpankin lainojen
6324: korot, sekä
6325: että hallitus antaisi eduskunnalle että hallitus antaisi esityksen Suo-
6326: esityksen, jolla Suomen Hypoteekki- men Hypoteekkiyhdistyksen ja Osuus-
6327: yhdistyksen ja Osuuskassojen Kes- kassojen Keskuslainarahaston edellä
6328: kuslainarahaston välittämät ulko- esitetystä muutoksesta aiheutuvien
6329: maiset, maatalouteen kiinnitetyt lai- korkotappioiden korvaamisesta val-
6330: nat vapautettaisiin olemasta kulta- tionvaroista.
6331: määräisiä, ja
6332:
6333: Helsingissä, syyskuun 15 p:nä 1933.
6334:
6335: Yrjö H. Kesti. Eino Rytinki. Sigrid Ou!l:asmaa.
6336: 143
6337:
6338: IV,19. - Hemst. mot. N:o 19.
6339:
6340:
6341:
6342:
6343: Jacobs,son: Angående gäldenärs berättigande att inlösa
6344: med guldklausul försedd obligation enligt det nominella
6345: beloppet i riksbankens sedla1·.
6346:
6347:
6348: T i 11 R i k s d a g e n.
6349:
6350: Jämlikt lagen av den 30 oktober 1931 terna vid skilda tillfällen för längre eller
6351: berättigas Finlands Bank att under vissa kortare tid satt dessa klausuler ur kraft.
6352: i lagen nämnda förutsättningar avvika I antytt avseende är det upplysande att
6353: från de stadganden, vilka förplikta banken hänvisa till den utredning, som förebragts i
6354: att vid anfordran inlösa sina sedlar med Sverige, varest guldklausulerna försatts ur
6355: guld eller med checker lydande å utländskt kraft intill dess skyldighet åter inträder för
6356: guldmynt. Icke utan fog har man gjort riksbanken att inlösa sina sedlar med guld.
6357: gällande att en såväl logiskt som moraliskt Uti sitt redan nämnda svar framhåller
6358: motiverad konsekvens av förenämnda lag justitieministern ytterligare att ett ingri-
6359: hade varit att regeringen till riksdagen även pande från statens sida kan komma ifråga
6360: avlåtit proposition angående en liknande om t. ex. en uppenbar obillighet sker, som
6361: befrielse ifråga om de inhemska obligations- måste anses berättiga en sådan undantags-
6362: lån, vilka genom förmedling av Finlands lagstiftning, varigenom redan ingångna av-
6363: Bank emitterats, och vilkas text på bankens tal nullifieras. En sådan obillighet finner
6364: föranstaltande försetts med s. k. guldklau- han föreligga ,om i pappersmark måste be-
6365: sul och även av låntagarene, i god tro be- talas flere tiotal procent över räntans eller
6366: träffande stabiliteten av vår myntlag, gi- kapitalets nominella belopp, där borgenären
6367: ven den 21 december 1925, undertecknats. även med det ursprungliga beloppet finska
6368: En sådan proposition har dock tillsvidare mark kunde skaffa sig lika mycken real-
6369: icke till riksdagen överlämnats. egendom eller t. o. m. mera, än han skulle
6370: Uti sitt den 29 sistlidne april dagteck- kunnat göra vid den tid, då han utlånade
6371: nade svar på ett spörsmål rörande denna sina penningar". I spörsmålet åter betonas
6372: fråga fann justitieministern visserligen för att .ett från obligatiönsinnehavarenes sida
6373: sin del något nödvändigt sammanhang icke framställt förslag därom att sa:ken skulle
6374: existera mellan guldmyntfotens övergivande ordnas sålunda att obligationsbeloppet
6375: och guldklausulens förklarande för ogiltigt. skulle höjas med 15 % och räntan med 1 %
6376: Emellertid har man flerstädes utomlands måste anses så mycket mindre skäligt, som
6377: funnit ett sådant sammanhang vara för han- det ju dock är fråga om inhemska lån, och
6378: den. I överensstämmelse härmed hava även markens värde inom landet, sedan obligatio-
6379: i ett flertal Iänder hithörande spörsmål reg- nerna utfärdats, avsevärt stegrats, varför
6380: lerats genom särskild lagstiftning. Sålunda även vid återbetalning till pari långivaren
6381: hava i åtskilliga länder, där verkliga guld- erhåller ett mynt med större köpkraft än
6382: Rlausuler, innebärande förpliktelse att be- det han utlånat.
6383: tala efter guldvärde, förekommit, statsmak- Frågan om i vilket fall ,uppenbar obil-
6384: 144 IV,19. - Kultaehtoiset obliga.tiot.
6385:
6386: lighet'' skall anses föreligga är givetvis en är dock, såsom även av justitieministern
6387: tolkningsfråga. Beträffande den i anspråk framhålles uti det oftanämnda svaret, att
6388: tagna räntesatsen om ända till 9% har skydda långivaren från att vid en valuta-
6389: dock regeringen själv givit goda ledtrådar. katastrof förlora sitt kapital. Däremot
6390: F'ör att i detta hänseende taga det närmast torde man, moraliskt sett, kunna anse det
6391: till hands liggande exemplet finner man varken skäligt eller rättvist att statsmakten
6392: att regeringen numera för av städer upp- genom en valutapolitisk åtgärd gynnar en
6393: tagna obligationslån utan guldklausul anser Q.el penningeinrättningars delägare på
6394: en räntesats om högst 6%% kunna ifråga- skattebetalarenes bekostnad.
6395: komma. Den 14 sistlidne juni beslöto näm- I regeringen har ju, såsom känt, frågan
6396: ligen stadsfullmäktige i Åbo att för olika ägnats uppmärksamhet och jämväl varit fö-
6397: ändamål upptaga ett 15 miljoner mark stort remål för beredning. Regeringens avvak-
6398: obligationslån till 7 %. Sedan det emeller- tande hållning hittills torde, såsom också ur
6399: tid meddelats att statsrådet icke kommer justitieministerns svar kan utläsas, hava
6400: att giva sitt medgivande till sådana obli- berott på förhoppningen att överenskommel-
6401: gationslån, som löpa med högre än 6% % ser i godo kunde mellan alla sakägare träf-
6402: ränta, hava fullmäktige i enlighet härmed fas rörande guldklausulen. Enär det emel-
6403: ändrat sitt beslut. Beaktas härutöver de lertid synes som om sådan överenskommelse
6404: under senare tider av riksbanken avsevärt icke på redan berörda, såsom obilliga be-
6405: sänkta räntesatserna kan man icke komma tecknade villkor, kunde fås till stånd, och
6406: till annat slut än att obligationsinnehava- då justitieministern i svaret även ställt i ut-
6407: renes krav på i vissa fall ända till 9 % ränta sikt vidtagande av nödiga åtgärder i syfte
6408: är uppenbart obilligt. Någon ränteförhöj- att förhindra en uppenbar obillig tillämp-
6409: ning för de med guldklausul försedda, med ning av guldklausulen får vördsamt jag
6410: 7% -8 % ränta löpande obligationerna kan anhålla, att riksdagen ville besluta hem-
6411: sålunda skäligen icke förekomma. Beaktas ställa,
6412: härjämte att markens värde inom landet, att regeringen måtte till Riksdct-
6413: sedan obligationerna utgivits, avsevärt sti- gen överlämna proposition av inne-
6414: git, varför obligationsinnehavaren även med håll att här i riket före den 30 okto-
6415: ursprungliga beloppet finska mark kan ber 1931 utfärdad obligation finge,
6416: skaffa sig lika mycken realegendom eller ändå att den är med s. k. guldklau-
6417: t. o. m. mera, än han skulle kunnat göra sul försedd, av gäldenären inlösas i
6418: vid den tid, då han utlånade sina pennin- riksbankens sedlar efter det å obli-
6419: gar, torde man på fullgoda grunder kunna gationen utsatta nominella beloppet,
6420: stämpla också det såsom uppenbar obillig- vilken lag skulle fastställas att gälla
6421: het att, förutom högre ränta, kräva 15 pro- intill dess skyldigheten åter inträder
6422: cents tillskott på det nominella belopp, varå för riksbanken att inlösa sina sedlm·
6423: ()bligationerna lyda. Gulklausulens syfte med guld.
6424:
6425: Helsingfors den 12 september 19,33.
6426:
6427: Otto Jacobsson.
6428: 145
6429:
6430: IV,19, - Toiv. al. N:o 19. Suomennos.
6431:
6432:
6433:
6434:
6435: Jacobsson: Velallisen oikeuttamisesta lunastamaan kulta-
6436: ehtoisen obligation sen nintellisarvosta valtakunnan pan-
6437: kin seteleillä.
6438:
6439:
6440: E d u s kun n alle.
6441:
6442: Lokakuun 30 päivänä 1931 annetun lain mahdit eri tilaisuuksissa lakkauttaneet
6443: mukaan oikeutetaan Suomen Pankki eräin nämä ehdot pitemmäksi tai lyhyemmäksi
6444: laissa mainituin edellytyksin poikkeamaan ajaksi olemasta voimassa. Siinä kohden on
6445: niistä säännöksistä, jotka velvoittavat pan- valaisevaa viitata siihen selvitykseen, joka
6446: kin vaadittaessa Innastamaan setelinsä kul- on hankittu Ruotsista, missä kultaehdot on
6447: lalla tai ulkomaisen kultarahan määräisillä lakkautettu olemasta voimassa siihen asti
6448: shekeillä. Ei ole syyttä huomautettu, että kuin valtakunnan pankki tulee jälleen vel-
6449: sekä loogillisesti että moraalisesti perustel- volliseksi lunastamaan setelinsä kullalla.
6450: tuna seurauksena mainitusta laista olisi ol- Jo mainitussa vastauksessaan huomauttaa
6451: lut, että hallitus olisi antanut eduskunnalle oikeusministeri edelleen, että valtion puut-
6452: myös esityksen samanlaisesta vapauttami- tuminen ·asiaan voi tulla kysymykseen, jos
6453: sesta, mikäli koskee niitä kotimaisia obliga- esim. tap31htuu ilmeinen kohtuuttomuus,
6454: tiolainoja, jotka on laskettu liikkeeseen Suo- jonka täytyy katsoa oikeuttavan ryhdyttä-
6455: men Pankin välityksellä ja joiden tekstiin väksi sellaiseen poikkeuslainsäädäntöön,
6456: on pankin toimesta pantu n. s. kultaehto, jolla jo tehdyt sopimukset julistetaan mi-
6457: minkä tekstin myöskin lainanottajat ovat tättömiksi. Sellaisen kohtuuttomuuden hän
6458: allekirjoittaneet hyvässä uskossa 21 päivänä havaitsee olevan ,jos paperimarkoissa täy-
6459: joulukuuta 1925 annetun rahalakimme hor- tyy maksaa monta kymmentä prosenttia yli
6460: jumattomuuteen. :Sellaista esitystä ei kui- koron tai pääoman nimellismäärän, kun
6461: tenkaan ole toistaiseksi eduskunnalle an- velkoja alkuperäiselläkin Suomen markko-
6462: nettu. jen määrällä voisi hankkia itselleen reaali-
6463: Erääseen kysymykseen antamassaan vii- omaisuutta yhtä paljon tai vieläpä enem-
6464: me huhtikuun 29 päivänä päivätyssä vas- mänkin kuin hän olisi voinut hankkia sii-
6465: tauksessa ei oikeusiministeri tosin puoles- hen aikaan, jolloin hän antoi rahansa lai-
6466: taan havainnut mitään välttämätöntä yh- na:ksi.'' Kysymyksessä taas korostetaan,
6467: teyttä kultakannasta luopumisen ja kulta- että obligatioiden omistajain puolelta tehtyä
6468: ehdon mitättömäksi julistamisen välillä. ehdotusta asian järjestämisestä siten, että
6469: Monin pa.ikoin ulkomailla on kuitenkin obligatioiden rahamäärää koroitettaisiin
6470: semmoinen yhteys havaittu olevan. Sen- 15 % ja korkoa 1 %, täytyy pitää sitäkin
6471: mukaisesti onkin useissa maissa tähän kuu- vähemmän kohtuullisena, kun tässä on ky-
6472: luvat asiat ratkaistu erityi.sellä lainsäädän- symys kotimaisista lainoista, ja markan
6473: nöllä. Siten ovat monissa maissa, missä on arvo on omassa maassa obligatioiden liik-
6474: ollut todelliset kultaehdot, jotka velvoitta- keeseen laskemisesta lähtien huomattavasti
6475: vat maksamaan kulta-arvon mukaan, valtio- noussut, minkä johdosta lainanantaja mak-
6476:
6477: 19
6478: 146 IV,19. - Kultaehtoiset obligatiot.
6479:
6480: sun tapahtuessa pari-arvoonkin saa rahaa, deksi, että vaaditaan, paitsi korkeampaa
6481: jolla on 'suurempi ostovoima kuin hänen korkoa, 15 % lisäystä siihen nimellismää-
6482: lainaamallaan. rään, jolle obliga:tiot on kirjoitettu. Kulta-
6483: Kysymys, missä tapauksessa ,ilmeistä ikoh- ehdon tarkoitus on toki, niinkuin oikeus-
6484: tuuttomuutta'' on katsottava olevan, on tie- ministerinkin useinmainitussa vastauksessa
6485: tenkin tulkintakysymys. Mitä tulee vaadit- huomautetaan, suojella lainanautajaa siltä
6486: tuun koron koroittamiseen aina 9 %:iin .asti, mahdollisuudelta, että hän rahanromahduk-
6487: on kuitenkin hallitus itse antanut hyviä joh- sen sattuessa menettäisi pääomaansa. Sitä-
6488: tolankoja. Ottaaksemme tässä suhteessa lä- vastoin ei, moraalisesti katsoen, voitane pi-
6489: hinnä saatavina olevan esime11kin huomaam- tää kohtuullisena eikä oikeana, että valtio-
6490: me, että hallitus katsoo nyt kaupunkien il- mahti valuuttapoliittisella toimenpiteellä
6491: man kultaehtoa ottamista obligatiolainoista suosii eräiden rahalaitosten osakJkaita ve-
6492: korkeintaan 6 1 / 2 % voivan tulla kysymyk- ronmaksajain kustannuksella.
6493: seen. Viime kesäkuun 14 päivänä päätti- Hallituksessaharr on, kuten tunnettua,
6494: vät nimittäin Turun kaupunginvaltuusmie- asiaan kiinnitetty huomiota ja se on ollut
6495: het ottaa eri tarkoituksia varten 15 mil- myös valmisteltavana. Hallituksen tähän-
6496: joonan markan obligatiolainan 7 % :n ko- astinen odottava kanta lienee, niinkuin oi-
6497: rolla. Kuitenkin sen jälkeen kuin oli ilmoi- keusministerin vastauksestakin saattaa huo-
6498: tettu, että valtioneuvosto ei anna suostu- mata, riippunut siitä, että se on toivonut
6499: mustaan sellaisiin obligatiolaino~hin, joiden asianosaisten kesken saatavan aikaan so-
6500: korko on 6 1 / 2 % ko11keampi, ovat valtuus- pimukset kultaehdosta. Koska kuitenkin
6501: miehet senmukaisesti muuttaneet päätös- näyttää siltä kuin sopimusta ei saataisi ai-
6502: tänsä. Jos lisäksi ottaa huomioon valta- kaan jo kosketelluilla, kohtuuttomiksi merki-
6503: kunnan p.ankin viime aikoina tuntuvasti tyillä ehdoilla, ja kun oikeusministeri on
6504: alentamat korkomäärät, ei voi tulla muu- vastauksessaan antanut viitteitä tarpeelli-
6505: hun päätelmään kuin että oblig.atioiden siin toimenpiteisiin ryhtymisestä kultaeh-
6506: omistajain vaatimus saada eräissä tapauk- don ilmeisesti kohtuuttoman soveltamisen
6507: sissa jopa 9 %:kin korkoa, on ilmeisesti ehkäisemiseksi, saan kunnioittaen ehdottaa
6508: kohtuuton. Mitään kultaehtoisten, 7 1 / 2 - eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
6509: 8 % :n korolla juoksevain obligatioiden ko-
6510: ron koroitusta ei siis kohtuutta noudat- että hallitus antaisi Eduskunnalle
6511: taen voi tapahtua. Jos vielä ottaa lukuun, sen sisältöisen esityksen, että tässä
6512: että markan arvo omassa maassa on obli- valtakunnassa saa velallinen lunastaa
6513: gatioiden liikkeeseen laskemisesta lähtien ennen lokakuun 30 päivää 1931
6514: huomattavasti noussut, minkä johdosta ob- liikkeeseen lasket,un obligation, vaikka
6515: ligation omistaja voi alkuperäiselläkin Suo- se onkin n. s. kultaehtoinen, valta-
6516: men markkojen määrällä hankkia itselleen kunnanpankin seteleillä obligatiossa
6517: yhtä paljon reaaliomaisuutta, tai vieläpä ilmaistusta nimellismäärästä, joka
6518: enemmänkin kuin hän olisi voinut hankkia laki olisi määrättävä olemaan voi-
6519: siihen aikaan, jolloin antoi rahansa lai- massa siihen asti kuin valtakunnan
6520: naksi, voinee täysin perustelluilla syillä pankki tulee jälleen velvolliseksi lu-
6521: leimata senkin ilmeiseksi kohtuuttomuu- nastamaan setelinsä kullalla.
6522:
6523: Helsingissä, syyskuun 12 p :nä 1933.
6524:
6525: 0. J acobsson.
6526: 147
6527:
6528: IV,2o. - Toiv. al. N :o 20.
6529:
6530:
6531:
6532:
6533: Erkko y. m.: Kulutustuotteiden tullinalennuksista.
6534:
6535:
6536: E d u s k u n n a 11 e.
6537:
6538: Silmiinpistävänä ilmiönä viime vuosien tunnustetaan liian korkeaksi. Tullien alen-
6539: tullipolitiikassa on ollut järjestelmällisyy- taminen ei suinkaan tekisi teollisuutta kan-
6540: den ja suurinitelmallisuuden puute. Tulleja nattamattomaksi. Se ei vähentäisi valtion
6541: on korotettu milloin milläkin tuotannon tullituloja ja kaiken lisäksi sillä olisi se
6542: alalla. Usein on riittänyt vain vaatimus, terveellinen vaikutus, että tavaran laatu
6543: että kyseessä on yleensä kotimainen teolli- kilpailun vaikutuksesta parantuisi, mikä ei
6544: suus. Ei ole tutkittu riittävästi kyseessäole- suinkaan olisi vahingoksi. Samoja huo-
6545: van tuotantoalan kansantaloudellista merki- mioita voisi tehdä toisillakin aloilla. Ve-
6546: tystä tai edes sitä, tarvitseeko asianomainen rotusta on lisätty ilman, että veronmaksajat
6547: tuotannonhaara todellakin sitä tullisuojaa, olisivat voineet hyödykseen saada edes pa-
6548: jota on pyydetty. Täten on sattumanvarai- rantuneen tuotteen.
6549: sen tullipolitiikan kautta myönnetty niinkin Nykyisen suunnan jatikuessa, jolloin ei
6550: korkeita suojatulleja, että asianomaisen alan suojatulleja annettaessa valvota sitä, että
6551: asiantuntijatkin tunnustavat niiden liialli- asianomainen teollisuusala jonkin ajan ku-
6552: suuden. Toisilla teollisuusaloilla taasen, luttua itse kykenisi toimimaan kannatta-
6553: jotka todellakin muutamiksi vuosiksi tar- vasti joko ilman suojatulleja tai niitä vä-
6554: vitsisivat tukea päästäkseen jaloilleen tai hentämällä, luodaan maahan pakostakin
6555: voidakseen uudelleen järjestää tuotantonsa parasiittiteollisuuksia, jotka kykenevät elä-
6556: ja kyetäkseen säilyttämään ammattitaitoi- mään vain valtion, siis veronmaksajien, kus-
6557: sen työväestönsä palveluksessa, on jääty tannuksella ja turvissa. Tällaisilla teolli-
6558: useissa tapauksissa lapsipuolen asemaan. suuksilla ei ole ajan pitkään elämisen oi-
6559: Tämä suunnitelmallisuuden puute on jou- keutta.
6560: tunut ·etupäässä !kuluttajien kannettavaksi Tässä yhteydessä on syytä viitata niiden
6561: ja tuntuu raskaana lisäverotuksena aikana, asiantuntijoiden lausuntoihin, jotka ottivat
6562: jolloin tulot ovat alentuneet ja jolloin toi- osaa maailman talouskonferenssin valmiste-
6563: meentulo laajoissa piireissä on muutenkin luihin ja keskusteluihin. Niissä lausun-
6564: vaikea. noissa todettiin, että liialli'set tullit ja muut
6565: Useassa tapauksessa on, kun on kysymys kaupan esteet ovat suurimpana syynä maail-
6566: kulutusta1~peiden suojatulleista, olemassa man pulaan ja että niitä sen tähden olisi
6567: mahdollisuus huomattavaan alennukseen il- vähitellen ryhdyttävä kaikissa maissa alen-
6568: man, että alennus voi vaarantaa asianomai- tamaan, jos tahdotaan päästä normaalisiin
6569: sen tuotantoalan kannattavaisuutta. Esi- oloihin.
6570: merkkejä voidaan esittää. Tyypillisin näistä Kaiken edellä esitetyn perusteella me
6571: on kenkäteollisuus, joka nauttii tullisuojaa, ehdotamme, että eduskunta hyväksyisi toi-
6572: joka teollisuuspiireissäkin varsin yleisesti vomuksen,
6573: 148 IV,2o. - Kulutustuotteiden tullinalennus.
6574:
6575: että hallitus tulliesityksiä eduskun- tutkiessaan vastaisuudessa voisi käyt-
6576: nalle valmistaessaan kiinnittäisi huo- tää ajateltua taloudellista neuvotte-
6577: miota varsinkin kulutustuotteiden lukuntaa tai muuta sopivaa elintä,
6578: tullinalennuksiin, ja joka ei ainoastaan tuottajain, vaan
6579: että hallitus ottaisi harkittavak- myöskin kuluttajain kannalta mah-
6580: seen, eikö -se apunaan tullisuojaa dollisimman tasapuolisesti antaisi
6581: myöntäessään ja sen tarpeellisuutta apuansa.
6582:
6583: Helsingissä, syyskuun 14 p:nä 1933.
6584:
6585: Eljrus Erkko. Urho Toivola.
6586: Arvo Inkhlä. Br11llio Sarlin.
6587: W. K. Särkkä. Eero Rydman.
6588: 149
6589:
6590: IV,21. - Toiv. al. N:o 21.
6591:
6592:
6593:
6594:
6595: Ikonen y. m.: Korvauksen myöntämisestä Suomen kansa-
6596: laisille heidän Venäjälle jääneestä omaisuudestaan.
6597:
6598:
6599: E d u s k u n n a ll e.
6600:
6601: Kun Suomen valtio Venäjän Neuvosto- niin pian kuin pykälässä mainittu ehto on
6602: tasavallan kanssa tehdyssä rauhansopimuk- toteutunut, voi Neuvostotasavallalta itsel-
6603: sessa luopui vaatimasta Neuvostotasavai- leen vaatia hyvitystä siitä korvauksesta,
6604: laita täyttä korvausta \Suomen kansalaisten minkä se on joutunut kansalaisilleen suo-
6605: Venäjällä olevasta, Neuvostotasavallan rittamaan.
6606: ,kansallistuttamasta'' omaisuudesta ja Ve- Voidaan edellyttää, ettei eduskunta, hy-
6607: näjän valtiota tai sen valtiolaitoksia vastaan väksyessään rauhansopimuksen, ole tarkoit-
6608: kohdistuvista saamisista, ovat hyvin monet tanut sen 28 § :ää pelkäksi korulauseeksi,
6609: Suomen kansalaiset tulleet kärsimään vaan että todellakin on otaksuttu Neuvosto-
6610: suurta vääryyttä. Rauhansopimuksen hy- tasavallan vastaisuudessa tulevan tunnusta-
6611: väksymisen ja n. s. Lex Väinämöisen säätä- maan ;Suomen kansalaisten ,oikeudet ja
6612: misen kautta näyttää Suomen valtio sekä etuudet'' heidän Venäjällä olevaan omai-
6613: siveellisten että yleisten kansain- ja valtio- suuteensa ja saamisiinsa nähden. Tämän
6614: oikeudellisten periaatteiden mukaan joutu- otaksuman toteutuessa on Neuvostotasa-
6615: neen kansalaisiinsa nähden vastaamaan tä- vallan täytettävä korvausvelvollisuutensa
6616: män omaisuuden ja näiden saamisien kor- ja Suomen valtio saapa tilaisuuden Neu-
6617: vaamisesta. vostotasavallalta periä ne määrät, mitkä se
6618: Rauhansopimuksen 28 §, jonka mukaan on kansalaisilleen suorittanut.
6619: Suomen kansalaisille heidän Venäjällä ole- Jos taas asetutaan sille kannalle, ettei
6620: vaan omaisuuteensa ja saamisiinsa nähden rauhansopimuksen 28 § :n sisältämille mah-
6621: on vakuutettu samat oikeudet ja etuudet, dollisuuksille anneta mitään todellista mer-
6622: jotka Venäjä on myöntänyt tai tulee myön- kitystä, vaan pidetään korvauksen saamista
6623: tämään enimmän suositun maan kansalai- Neuvostotasavallalta utukuvana, jolle ei mi-
6624: sille, ei Suomen valtiota sille siirtyneestä tään voi rakentaa, niin on Suomen valtion
6625: korvausvelvollisuudesta vapauta. Lupaus korvausvelvollisuus kansalaisiinsa nähden
6626: ei ole mikään suoritus eikä se ole riittänyt sitäkin kiistämättömämpi. Suomen valtio
6627: a:ntamaan Suomen kansalaisille sitä oikeus- on tässä tapauksessa katsonut rauhan
6628: turvaa omaisuuteensa nähden, mikä heille Venäjän kanssa itselleen niin välttämättö-
6629: perustuslakien mukaan kuuluu, semminkin mäksi ja sen kautta saamansa edut niin
6630: kun heillä ei ole mitään mahdollisuuksia suuriksi, että niiden takia on kannattanut
6631: edes vaatia lupauksen täyttämistä, vaikkapa tehdä se suuri uhraus, mitä Suomen kansa-
6632: ehdot, joista lupauksen täyttäminen on laisten Venäjällä olevan omaisuuden alt-
6633: tehty riippuvaksi, toteutuisivatkin. Rau- tiiksipaneminen tietää. Tämä uhraus on
6634: hansopimuksen 28 § lieneekin tarkoitettu tehty yhteiseksi hyödyksi ja on siis yhtei-
6635: perusteeksi, jolla 1Suomen valtio, mikäli ja sesti kannettava. Alkeellisinkin oikeuden-
6636: 150 IV,21.- Korvaus Venäjälle jääneestä omaisuudesta.
6637:
6638: tunto sanoo vääräksi ja kohtuuttomaksi jo ollut niin pitkä odotusaika yksityisille
6639: menettelyn, jolla yksityisten kansalaisten kansalaisille, ettei heitä voida pakottaa
6640: omaisuudella ostetaan etuja yhteiskunnalle enempää odottamaan, vaan on valtion vih-
6641: kokonaisuudessaan, eikä tällaiselle menette- doinkin tultava heille avuksi.
6642: lylle voitane mitään oikeusperustetta esit- Vaikkakin valtion korvausvelvollisuus
6643: tää. Suomen kansalaisten Venäjältä olevaan
6644: Mitä tulee niihin Suomen kansalaisiin, omaisuuteen nähden periaatteessa näyttää
6645: joiden omaisuudesta ja oikeuksista tässä on selvältä ja riidattomalta, emme ole katso-
6646: kysymys, niin on pikaisen korvauksen neet voivamme tehdä eduskuntaesitystä
6647: saanti heille elinehto. Suuri osa näistä oli valmiine lakiehdotuksineen, koska tällaisen
6648: työläisiä, käsityöläisiä y. m. pikkueläjiä, laatiminen käytännöllisissä yksityiskohdis-
6649: joilta riistettiin pitkäaikaisen uurastuksen saan edellyttää selvitystä, joka on ainoas-
6650: hedelmät ja joiden toimeentulomahdolli- taan hallituksen 'käytettävissä, jä valmis-
6651: suudet kotimaassa sen kautta ovat hyvin telua, jonka hallitus paraiten on tilaisuu-
6652: huonot. Osa taas oli liikkeen- ja teolli- dessa toimittamaan. Tähän nähden ra-
6653: suudenharjoittajia, joiden liikkeiden pys- joitumme tällä kertaa ehdottamaan edus-
6654: tyssäpysyminen ja jatkuminen useissa ta- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
6655: pauksissa kävi mahdottomaksi. Sanomat-
6656: takin on selvää, mikä vahinko tästä koitui että hallitus kiireellisesti valmis-
6657: maan liike-elämälle. Ja niissäkin tapauk- tuttaisi ja Eduskunnalle jättäisi esi-
6658: sissa, joissa asianomaiset ehkä voisivat sor- tyksen yleisistä varoista maksettavan
6659: tumatta kestää Venäjällä olevan omaisuu- korvauksen myöntämisestä Suomen
6660: tensa menettämisen, heille maksettava kor- kansalaisille sekä Suomessa koti-
6661: vaus joka tapauksessa tulisi hyödyttämään paikkaoikeuden omaaville yhtiöille ja
6662: yhteiskuntaa kokonaisuudessaan, koska se yhdyskunnille heidän Venäjälle jää-
6663: viipymättä tulisi kiinnitettäväksi teollisuu- neestä omaisuudestaan kuin myös
6664: den ja liike-elämän palvelukseen ja siten Venäjän valtiota tai sen valtiolai-
6665: huomattavassa määrässä näitä vilkastutta- toksia vastaan kohdistuvista saamisis-
6666: maan. taan sekä vahingonkorvaus- y. m.
6667: Kulunut 13 vuoden aika on epäilemättä vaatimuks,istaan.
6668:
6669: Helsingissä, 14 päivänä syyskuuta 1933.
6670:
6671: Toivo Ikiooen. E. A. Tuomivrua.ra.
6672: Kaa~o Huittinen. Antti Halonen.
6673: Matti Pitkänen. Ville VaUas.
6674: Ewo Rydman.
6675: 151
6676:
6677: :IV,22. - Toiv. al. N:o 22.
6678:
6679:
6680:
6681:
6682: R.ytinki y. m.: Virasto-olojen yksinkertaistuttamisesta ja
6683: uudelleen järjestämisestä.
6684:
6685:
6686: E d u s k u n n a 11 e.
6687:
6688: Erittäin laajat kansalaispiirit ovat seu- että kaikki kansalaiset osallistuvat niiden
6689: ranneet jo kauan aikaa kasvavalla levotto- kantamiseen suhteellisesti samalla tavalla.
6690: muudella sitä hillitöntä tuhlausta ja ylel- Mutta jos se näkee, että samaan aikaan
6691: lisyyttä, jota miltei kaikkialla valtion VI- kuin kansan suuret pohjakerrokset saavat
6692: rastoissa, laitoksissa ja yleensä valtion ta- kärsiä voittamattomia vaikeuksia, toiset
6693: loudenhoidossa harjoitetaan. piirit, ja erikoisesti yhteiskunnan virka-
6694: Erikoisesti on kiinnitetty huomiota sii- miespiirit, saavat kansan kärsimyksien kus-
6695: hen suhteettomuuteeri, joka valtion virka- tannuksella itselleen ylimääräistä etua,
6696: miesten palkkauksissa, jo eri virkamiesten niin silloin saattavat kumoukselliset aat-
6697: keskenkin on olemassa, puhumattakaan teet helposti saada jalansijaa kansan kes-
6698: siitä, kuinka räikeään epäsuhteeseen kor- kuudessa.
6699: keapalkkaisimpien virkamiesten palkkaus Kun meillä virkamiehet taloudellisen pu-
6700: joutuu, jos sitä tarkastellessa otetaan ver- lan johdosta ovat saaneet ylimääräistä etua
6701: tauskohdiksi kansalaistemme suurimman sen vuoksi, että rahan arvo on kohonnut
6702: osan elintaso. Ovathan kymmenet tu- miltei kaksinkertaiseksi ja entinen raha-
6703: hannet työttömäin perheet pakoitettuja su- palkka täten on tullut vastaavassa mää-
6704: pistamaan kaikki elämänsä ylläpitämiseksi rässä suuremmaksi, niin on tähän kansan
6705: tarvittavat menot kaikkein välttämättö- tyytymättömyyteen tavallista enemmän ai-
6706: mimpiin ja onhan satojen tuhansien työ- hetta.
6707: läis- ja pienviljelijäperheiden, joiden Nyt on jo vihdoinkin aika kiinnittää
6708: kaikki työkykyiset henkilöt tekevät työtä huomiota virkamieskysymykseemme koko-
6709: aamusta iltaan, pakko tulla toimeen vain naisuudessaan. Hyvällä tahdolla ja jär-
6710: murto-osalla siitä, mitä jo keskinkertainen jestelyllä voitaisiin meillä suuri määrä vir-
6711: virkamies saa palkkaa. koja tarpeettomina kokonaan lopettaa yh-
6712: Jo suurimpien virkamiesten satoihin tu- distämällä virastoja ja virkoja, lisäämällä
6713: hansiin nouseva vuosipalkka saattaa olla virkamiesten työtehoa ja tehtäviä sekä te-
6714: kaksikymmentäkin kertaa suurempi kuin kemällä täydellinen uudelleenjärjestely
6715: tavallisen työläisen nykyinen vuosiansio. koko virastolaitoksessamme. Niinikään olisi
6716: Tämä, jos mikään, on omiaan kasvatta- virkamiesten eläkejärjestelmästä kokonaan
6717: maan tyytymättömyyttä koko yhteiskuntaa luovuttava. Ainoa oikea periaate on
6718: kohtaan. Kansa on valmis nurkumatta kär- se, että yhteiskunta turvaa jokaisen
6719: simään suurtakin puutetta ja kestämään kansalaisen vanhuudenpäivät samalla ta-
6720: ankariakin koettelemuksia, jos se näkee, valla, yleisen vanhuusvakuutuksen avulla.
6721: 162 IV,22. - Virasto-olojen uudelleen järjestäminen.
6722:
6723: Tämän uudistuksen toteuttamisen edistä- virkoja ja virastoja mahdollisimman
6724: miseksi olisi jo nyt käytävä työskentele- paljon yhdistetään ja tarpeettomia
6725: maan siten, että uusia virkoja perustet- virkoja lopetetaan, virkamiesten
6726: taessa ja vanhoissakin viranhaltijain vaih- työtehoa ja työtehtäviä lisätään,
6727: tuessa näissä viroissa eläkkeet lopetetaan. uusiin virkoihin nähden ja vanhois-
6728: Tämän vuoksi, edellä olevaan viitaten, sakin viranhaltijain vaihtuessa koko-
6729: saamme kunnioittaen esittää eduskunnan naan luovutaan eläkkeistä, ja että
6730: päätettäväksi toivomuksen, korkeapalkkaisten virkamiesten palk-
6731: koja alennetaan niin, että korkein
6732: että hallitus valmistaisi kiireelli- virkamiehen palkka sopimuspalkkai-
6733: sesti Eduskunnalle esityksen virasto- sissa toimissakin nykyisen hintatason
6734: olojemme yksinkertaistuttamisesta ja aikana on enintään Smk. 60,000: - .
6735: uud-elleen järjestämisestä siten, että
6736:
6737: Helsingissä, elokuun 11 päivänä 1933.
6738:
6739: Eino Rytinki. Yrjö H. Kesti.
6740: Yrjö Hautala. Sigrid Oulasmaa.
6741: 153
6742:
6743: IV,23. - Toiv. al. N :o 23.
6744:
6745:
6746:
6747:
6748: Hannula y. m.: Tornion kaupungin vapauttamisesta otta-
6749: masta osaa Tornionjoen sillan rakennuskustannuksiin.
6750:
6751:
6752: E d u s ik: u n n a ll e.
6753:
6754: Vuoden 1930 valtiopäivillä eduskunta 20 prosenttia menoarvion koko määrästä on
6755: päätti rahaasia-aloitteen N: o 26 perusteella vuos]ttain varattava korJmmenoihin.
6756: suostua siihen, että valtion toimesta rwken- Päätökselläiän kesäJkuun 30 päivåltä 1931
6757: netaan silta Tornionjoen yli Tornion on Oulun läänin maaherra antanut luvan
6758: asemalta Tornion kaupunkiin ja myönsi sillan mkentamiseen, joten muodolliset
6759: eduskunta samalla tämän sillan rakenta- ·esteet töitten aloittamiS>elle on sivuutettu,
6760: mista varten 750,000 markkaa käytettäväksi murtta sensijaan asiallisena esteenä on se,
6761: työttömyysmäärärahoista. Seuraavan vuo- että eduskunta päätöksellään on asettanut
6762: den tammikuun 22 päivänä kulkulaitosten Tornion kaupungille velvollisuuden, jota
6763: ja yleisten töitten ministeriö myönsi sillan viimemainitulla ei ole mitenkään mahdolli-
6764: ra:kennustöitten aloittamista varten 750,000 suutta täyttää saattamatta kaupunkia vara-
6765: markkaa. Töitä ei kumminkaan voitu aloit- rikkoon. ViitattaJkoon tässä vain siihen
6766: taa ministeriön suunnitelman mukaisesti perin vaikeaan taloudelliseen asemaan, jo-
6767: syystä, että asianomaisia muodollisuuksia ei hon useimmat Pohjois-Suomen kunnat val-
6768: oltu suoritettu, Jhinkä vuoksi !kulkulaitos- litsev·an tilanteen vuoksi viime vuosina ovwt
6769: ten ja yleisten töitte.n ministeriö tie- ja ve- joutuneet.
6770: sirakennushallituksen esityksestä saman Kun näin on ja kun eduskunnan pää-
6771: vuoden maaliskuun 11 päivänä päätti, että töksen toteuttaminen tästä syystä käy
6772: puheenaolevan siltatyön aloittaminen on jä- mahdottomaksi, on mielestämme välttämä-
6773: tettävä toistaiseksi. töntä, että päätökseen sisältyvä Tornion
6774: Myöhemmin sitten Tmnion kaupungin kaupunkia koskeva ehto poistetaan. Päätös
6775: puolesta, joka alussamainitussa eduskun- >On syntynyt ilman, että päJätöstä tehtäessä
6776: nan päätöksessä oli velvoitettu osallistu- oltiin tarkemmin selvillä sii•tä, mitä mahdol-
6777: maan sillan rallmnnuslk:ustannuksiin 10 pro- hsuuksia Tornion kaupungilla on sen to-
6778: sentilla, ilmoitettiin valtioneuvostolle, ettei teuttamiseen. Varmaa on myöskin, että
6779: kaupunki omasta puolestaan voi tätä edus- jos Tornion kaupungin heikko t.aloudellinen
6780: kunnan päätöstä toteuttaa syystä, että sillä asema olisi eduskunnalle ollut silloin riit-
6781: ei o1e entisten lainojensa lisäksi mahdolli- tävässä määrin 1tunnettu, niin 'olisi sanottu
6782: suutta saada tätä tarkoitusta varten uutta ja aloitteeseen sisältymätön lisäehto jäänyt
6783: lainaa ja että vaikka se sellaisen saisikin, päätokseen sisällyttämättä.
6784: niin saattaisi se kaupungin taloudellisen Kaii~ki ne perustelut, jotka sillan raken-
6785: aseman äärimmäisen vaikeaksi, varsinkin tamisen puolesta 1930 valtiopäivillä esitet-
6786: kun ottaa huomioon, että kaupunkia entises- tiin, pitävät edelleenkin paikkansa, joten
6787: tään jo rasittaa sellainen velkataakka, että niiden uudistaminen t~ässä yhteydessä on
6788:
6789: 20
6790: 154 IV,23. - Tornionjoen sillan rakennrnskustannukset.
6791:
6792: tarpeetonta. Tulkoon vain mainituksi, että että hallitus aloittaisi Tornion-
6793: sillan ,raJkentamisella voidaan lievittää ei joen sillan rakentamistyöt riippu-
6794: vain paikallista työttömyyttä, vaan myös- matta siitä, täytetäänkö ehto, minkä
6795: kin sitä työttömyyttä, mikä vallitsee me- Eduskunta vuoden 1930 toisilla val-
6796: talliteollisuuden alalla. tiopäivillä on päättänyt ja jonka
6797: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- mukaan Tornion kaupungin on si-
6798: nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- touduttava suorittamaan 10 % sillan
6799: muksen, kaikista rakennuskustannuksista.
6800:
6801: Helsingissä syjeskuun 6 päivänä 1933.
6802:
6803: Uuno Hannula. Hannes Ryömä.
6804: 155
6805:
6806: IV,24. - Toiv. al. N :o 24. IV,24. - Hemst. mot. N:o 24.
6807:
6808:
6809:
6810:
6811: v. Frenckell y. m.: Valtion hypoteekkilai- v. Frenckell m. fl.: Angående grundande
6812: toksen perustamisesta. av en Statens hypoteksinrättning.
6813:
6814:
6815: E d u s k u n n a 11 e. T i 11 R i k s d a g e n.
6816:
6817: Inflation jälkeistä pääomanpuutetta Suo- Den kapitalbrist som efter inflationen
6818: messa ovat hallitus ja eduskunta tosin mo- gjort sig gällande i Finland rhar visser-
6819: nin tavoin koettaneet poistaa, ilman että ligen av regering och riksdag på många-
6820: pääomanpuutteen pahinta seurausta, luon- handa sätt motarbetats, utan att dock
6821: nottoman korkeaa korkokantaa, toistaiseksi kapita:lbristens svåraste följd, de onaturligt
6822: on tehokkaasti voitu vastustaa ja alentaa höga rärrtesatserna, tillsvidare effektivt
6823: siedettävälle tasolle. kunnat motarbetas och räntorna sänkas till
6824: en dräglig nivå.
6825: Vaikka elinkeinoelämällä onkin jonkin- Medan näringslivet har vissa större för-
6826: verran suuremmat mahdollisuudet maksaa utsättningar att edägga något högre rän-
6827: hiukan kol1keampaa korkoa, puuttuu maa- tor, sakna innehavare av lands- och stads-
6828: ja kaupunkikiinteistöjen om~stajilta mah- fastigheter möjlighet därtill. Man kan ej
6829: dollisuudet siihen. Ei myöskään voida heller tänka sig att riksdagen och rege-
6830: ajatella, että eduskunta ja hallitus ajanpit- ringen i längden skola kunna ikläda sig
6831: kään voivat antaa takuusitoumuksia mel- garantiförbindelser för snart sagt obegrän-
6832: keinpä rajattomista luottomääristä ahdin- sade kreditbelopp för nödstä1lda jordbru-
6833: koon joutuneiden maanviljelijöiden ja kare och beträngda stadsfastighetsägare
6834: kaupunkikiinteistöjen omistajien puolesta, och ännu mindre tillskjuta skillnaden emel-
6835: vielä vähemmän suorittaa ottolainauskoron lan inlåningsräntan och en för nämnda
6836: ja mainituille ryhmille tarpeellisen alem- grupper beräknad lägre utlåningsränta.
6837: man antolainauskoron välisen erotuksen.
6838: Kun mainittuja luottoja voitiin ennen Då dylika krediter före världskriget
6839: maailmansotaa saada ilman valtion välitöntä kunde beviljas utan direkt statsingripande
6840: toimenpidettä ja laskea niille sellainen och räntor beräknas, vilka inteekningslån-
6841: korko, jonka kiinnityslainanottajat jaksoi- tagare mäktade erlägga, förefaller tiden
6842: vat maksaa, näyttää nyt olevan aika sel- nu vara mogen för sådana åtgärder, som
6843: laisille toimenpiteille, jotka tarkoittavat tä- avsåge en stadigvarande lösning av hit-
6844: hän kuuluvien kysymysten py;syväistä rat- hörande frågor utan årligen återkommande
6845: kaisua ilman vuosittain toistuvaa valtion förnyade statsingripanden och interims-
6846: väliintuloa ja sen toimenpiteitä. åtgärder.
6847: Koska kiinnitysvakuutta vastaan tapah- Då kreditgivning mot inteckningssäker-
6848: tuvan luotonannon täytyy katsoa kuuluvan het bör anses ligga utom handelsbankernas
6849: kauppapankkien välittömän toimialan ulko- direkta verksamhetsfält, och den stora
6850: puolelle ja kun se anto- ja ottolainauksen räntemarginalen mellan in- och utlåning,
6851: suuri korkoero, jota kauppapankkien on som handelsbankerna måste tillämpa, omöj-
6852: 156 IV,24. - Valtion hypotee~kilaitos.
6853:
6854: sovellettava, tekee mahdottomaksi halvan liggör en biliig kreditgivning, kan en lös-
6855: luotonannon, ei kysymystä voida ratkaista ning av frågan icke ske med hjälp av han-
6856: kauppapankkien avulla. Omien irlmoitusten delsbankerna. Enligt egna uppgifter nöd-
6857: mukaan täytyy säästöpankkioo laskea kor- gas ,sparbankerna berälma en räntemargi-
6858: koeroituksensa 1-2 %:k:si, kun taas osuus- nal om 1 tili 2 %, medan andelskassornas
6859: kas~ojen korkoeron ei tavallisesti tarvitse räntemarginal i regeln icke torde behöva
6860: nousta yli 1.5 %:n. Vaikka tätä korko- överstiga 1.5 %. Om också denna ränte-
6861: eroa ei voidakaan pitää kohtuuttomana, marginal icke kan betecknas såsom oskä-
6862: tekee se kuitenkin mahdottomaksi tavoitel- lig, omöjliggör densamma dock den efter-
6863: lun alhaisen antolainauskoron. Hypo- strävade låga utlåningsräntan. Idealet för
6864: teekkilaitoksen ihanne olisi luonnollisesti en hypoteksinrättning vore självfallet en
6865: sellainen luottolaitos, jolla ei olisi luotto- kreditinstitution utan kreditrisker och utan
6866: tappioita ja jonka ei tarvitsisi tavoitella skyldighet att eftersträva förtjänst, samt
6867: voittoa ja jolla olisi äärimmäisen vähäiset med till ytterlighet reducerade förvalt-
6868: hallintokulut. Sellaista luottolaitosta voitai- ningskostnader. En sådan kreditinrättning
6869: siin sopivimmin hoitaa jorrkin jo olemassa- kunde lämpligast sk:ötas i sam:band med
6870: olevan valtion 'laitoksen hallinnon yhtey- förvaltningen av någon redan existerande
6871: dessä, jolloin ei tarvitsisi palkata uutta statsinstitution, utan att en mångtalig
6872: suurilukuista henkilökuntaa. Pääasia kui- tjänstepersonal behö,vde nyengageras. Hu-
6873: tenkin on kerätä sellaista pääomaa, jolle vudsaken är emellertid att uppdriva sådant
6874: voitaisiin laskea mahdollisimman alhainen kapital, å vilket möjligast låg ränta be-
6875: korko. lrövde beräknas.
6876: Tällöin näyttäisi Suomen Pankin voitto: Härvid synes tarrken på tiligripande av
6877: varojen käyttäminen tähän tarkoitukseen Finlands Banks vinstmedel härför ligga
6878: voivan lähinnä tulla kysymykseen, joUoin närmast tili hands, varvid vinstmedlen
6879: voittovarat voitaisiin lainata suoraan tai lämpligen kunde utlånas direkt eller indi-
6880: valtinpankin välityksellä. Kun voittoa ei rekt genom statsbanken. Då vinst icke
6881: tavoiteltaisi, voitaisiin varat lainata 3 tai eftersträvades kunde medlen utlånas till 3
6882: 4 %:n korolla ja annuiteetti vahvistaa eller 4% o0h annuiteten fastställas till
6883: 5 tai 6 %:ksi, joten lainat voitaisiin kuo- 5 e1ler 6 %, varigenom lånen krrmde amor-
6884: lettaa 30 vuodessa. Suomen Pankin ohje- teras inom 30 år. Enligt Finlands Banks
6885: säännössä, joka on vahvistettu Helsingissä reglemente, stadfäst i Helsingfors den
6886: joulukuun 21 p:nä 1925 ja sittemmin kesä- 21 december 1925 och sedermera ändrat den
6887: kuun 5 p :nä 1929 muutettu, sä!ädetään voitto- 5 juni 1929, stadgas ifråga om vinstens an-
6888: varojen käytöstä, että perus- ja vara- vändning att såväl grund- som reservfon-
6889: rahastojen, kumpaisenkin erikseen, tulee den, vardera särskilt för sig, skulle utgöra
6890: olla 1 miljaardi markkaa, sekä että, ennen- 1 miljard mark, samt att innan detta skett
6891: kuin näin on asianlaita, vähintäin puolet minst hälften av bankens vinstmedel för
6892: pankin voittovaroista on joka vuosi vietävä varje år skall överföras till reservfonden,
6893: vararahastoon; loput voidaan eduskunnan medan resten enligt riksdagens bestäm-
6894: määräyksen mukaan käyttää yleisiin tarkoi- mande kan användas för allmänna ända-
6895: tuksiin. mål.
6896: Kuitenkin on eduskunta hallituksen Emellertid har riksdagen på förslag av
6897: ehdotuksesta säätänyt lain, jonka mukaan regeringen stiftat en lag, enligt viiken hela
6898: koko Suomen Pankin voiton vuodelta 1932, Finlands Banks vinst för år 1932, upp-
6899: mikä nousi 110 miljoonaan markkaan, gående till 110 miljoner mark, av riksda-
6900: IV,24. - von Frenckell y. m. 157
6901:
6902: eduskunta käyttää yleisiin tarkoituksiin gen användes till allmänna ändamål,
6903: s. t. s. budjettivajauksen peittämiseksi. Nyt d. v. s. för täckande av budgetbristen, och
6904: on hallitus ehdottanut, että myöskin 1933 har regeringen föreslagit att 1933 års vinst
6905: vuoden voitto käytettäisiin vuoden 1934 jämväl skulle användas för balanserande av
6906: valtionbudjetin tasoittamiseen, olettaen 1934 års statsbudget och antagit att
6907: hallitus voiton nytkin nousevan 110 mil- vinsten skulle utgå oförändrad med 110
6908: joonaan markkaan. miljoner mark.
6909: Koska vuoden 1934 talousarviossa vn las- Då en besparing av c:a 40 miljoner mark
6910: kettu syntyvän noin 40 miljoonan markan beräknats uppstå i 1934 års budget synes
6911: säästön, ei näytä olevan syytä nyt enää skäl icke mera föreligga att skapa undan-
6912: luoda poikkeuslakia Suomen Pankin voit- tagslagar ifråga om användningen av Fin-
6913: tovarojen käyttämisestä, mikäli tämä laki lands Banks vinstmedel, försåvitt dessa la-
6914: ei tarkoita erityisten rahastojen muodosta- gar icke avse skapandet av speciella fvn-
6915: mista, vaan ainoastaan yleisen valtion bud- der, utan endast balanserandet av den all-
6916: jetin tasoittamista. Suomen Pankin asema männa statsbudgeten. Finlands Banks
6917: ei ole niin vahva, että se voidaan jättää ställning är icke så stark att densamma
6918: ilman lisäpääomaa. Nyt kysymyksessä ole- kan lämnas utan tillskottskapital och en-
6919: van ehdotuksen mukaan voitaisiin voitto- ligt ifrågavarande förslag kunde vinst-
6920: varat käyttää tuottavammalla tavalla. medlen användas på ett mera produktivt
6921: sätt.
6922: Ajatus sellaisen uuden hypoteekkilaitok- Tanken på grundandet av ett nytt hypo-
6923: sen perustamisesta, joka olisi läheisesti teksinstitut, intimt förbunden med Fin-
6924: sidottu Suomen Pankkiin, näyttää sen lands Bank, synes därför ligga nära till
6925: vuoksi vlevan luonnollinen, sitäkin suurem- hands, så mycket mera som Btt dylikt insti-
6926: malla syyllä, kun sellainen laitos, jonka tut, vilket till sin form måhända måste vara
6927: muodollisesti ehkä olisi oltava Suomen en av Finlands Bank juridiskt oberoende
6928: Pankista juriidisesti riippumaton luottolai- kreditinrättning, skulle kunna hand:ha den
6929: tos, voisi huolehtia luoton myöntämisestä utkreditering till jord:brukare, som man
6930: maanviljelijöiUe, mitä tehtävää Suomen från agrarhåll påyrkat att Finlands Bank
6931: Pankille maanviljelijäin taholta on vaadit- skulle igångsätta, m€n vilka intecknings-
6932: tukin, mutta jota se tähän saakka ei ole krediter, då dessa icke kunna användas
6933: voinut täyttää, koska kiinnitysluottoja såsom sedeltäckning, hittills icke ilrnnnat
6934: Bi voida käyttää setelikatteena. beviljas.
6935: Suomen Pankin vuosivoitto on viime Finlands Banks årsvinst har under de
6936: vuosina vaihdellut 110 ja 150 miljoonan senaste åren varierat emellan 110 och 150
6937: markan välillä eikä se normaalisina aikoina miljoner mark och torde under normala
6938: todennäköisesti jää viimeksimainittua sum- förhållanden icke komma att understiga
6939: maa pienemmäksi. Jos puolet vuosivoitosta sistnämnda summa. Därest hälften av års-
6940: ohjesäännön mukaan käytettäisiin pankin vinsten i enlighet med reglementet skulle
6941: rahastojen lisäämiseen, ja toinen p~oli överföras till stärkande av bankens fonder
6942: viiden vuoden aikana siirrettäisiin Suo- och den andra hälften under 5 års tid
6943: men Valtion hypoteekkilaitoksen perus- överfördes till en Finska Statens hypo-
6944: rahastoon, nousisi tämä rahasto korkoineen teksinrättnings grundfond, skulle nämnda
6945: viidessä vuodessa noin 500 miljoonaan fond jämte upplupna räntor inom 5 år
6946: markkaan. Jotta tehokas toiminta olisi stiga till c:a 500,000,000 mark. För möj-
6947: mahdollinen jo alussa, voisi Suomen Pankki liggörandet av en effektiv verksamhet re-
6948: 158 IV,24. - Valtion hypoteekkilaitos.
6949:
6950: antaa tälle hypotekkilaitokselle etukäteen dan i början kunde Finlands Bank till
6951: tarpeelli!sen summan, mikä maksettaisiin denna 'hypoteksinrättning förskottera nö-
6952: takaisin niillä voittovaroilla, joka Suomen diga belopp, vilka förskotter sedermera
6953: Pankin voitosta viiden vuoden aikana siir- kunde avräknas och återbetalas genom de
6954: rettäisiin hypoteekkilaitokselle. vinstmedel, som under fem år av Finlands
6955: Banks vinstmedel skulle utbetalas tiU hypo-
6956: teksinrä ttningen.
6957: Edelläolevaan nähden esittävät allekir- Under hänvisning tili ovanstående få
6958: joittaneet kunnioittaen eduskunnan pää- undertecknade vördsamt föreslå, att riks-
6959: tettäväksi toivomuksen, dagen ville besluta hemställa,
6960:
6961: että hallitus antaisi esityksen att regeringen måtte till Riksda-
6962: Suomen Valtion hypoteekkilaitoksen gen avlåta en proposition avseende
6963: perustamisesta sekä esityksen laiksi, grundande av en Finska Statens hy-
6964: jonka mukaan puolet Suomen Pan- poteksinrättning samt en proposition
6965: kin vuosivoitosta viiden vuoden ai- avseende lag om överföring av hälf-
6966: kana siirretään edellämainitun hypo- ten av Finlands Banks årsvinst un-
6967: teekkilaitoksen perusrahastoon. der 5 års tid till ovannämnda hypo-
6968: teksinrättnings grundfond.
6969:
6970: Helsingissä, syyskuun 11 p:nä 1933. Helsingfors, den 11 september 1933.
6971:
6972: E. v. Frencklell.
6973: 159
6974:
6975: IV,z5. - Toiv. al. N:o 25.
6976:
6977:
6978:
6979:
6980: Linkomies: Helsingin yliopiston päärakennuksen laajenta-
6981: misesta.
6982:
6983:
6984: E d u s k u n n a 11 e.
6985:
6986: Helsingin yliopiston päärakennuksen laa- ten tarkoitetut n. s. seminaarikirjastot ovat
6987: jentaminen on jo aikaisemmin ollut edus- sijoitetut niin ahtaaseen tilaan, että menes-
6988: kunnan käsiteltävänä. Vuoden 1'931 meno- tyksellinen työskentely niissä on nykyisin
6989: sääntöön eduskunta otti 3,100,000 markan erittäin vaikeaa. Nämäkin laitokset voisi-
6990: suuruisen määrärahan laajentamistöiden vat saada tarkoituksenmukaiset suojat laa-
6991: alulle panemiseksi. Mutta sittemmin pa- jennetussa päärakennuksessa.
6992: kotti talouspula hallituksen määräämään, Kun ei näytä olevan mahdollista ensi
6993: että määrärahaa ei ollut tarkoitukseen käy- vuoden menoarvioon ottaa määrärahaa tar-
6994: tettävä. koitusta varten, olisi laajentaminen pan-
6995: Kuitenkin on yliopiston päärakennuksen tava alulle varatyönä. Helsingissä vallit-
6996: laajentaminen yliopisto-opetuksen menesty- seva työttömyys pakottaa valtiota järjes-
6997: misen kannalta niin välttämätön, ettei sitä, tämään töitä Helsingin kaupungin työttö-
6998: jos tahdotaan pitää asianmukaista huolta mille. Yliopiston päärakennuksen laajen-
6999: korkeimmasta opetuksesta, voida enää ly- taminen sopisi tällaiseksi työksi sitä pa-
7000: kätä tuonnemmaksi. Yliopiston taholta on remmin, kun se ei vaatisi tarveaineita, joita
7001: osoitettu, että rakennuksen nyt jo sata ei olisi kotimaasta saatavissa. Työtä var-
7002: vuotta käytännössä olleet suojat ovat aivan ten on olemassa valmis suunnitelma, jonka
7003: riittämättömät ylioppilaiden luvun kohot- mukaan kokonaiskustannukset nousevat n.
7004: tua yli kymmenkertaiseksi siitä, kuin ra- 14 miljoonaan markkaan. Valtiolta sääs-
7005: kennus pystytettiin, ja opettajien lukumää- tyisi tällöin hu~mattavat vuokramenot.
7006: rän vastaavasti lisäännyttyä. ~Paitsi luento- Edellä olevaan viitaten esitän eduskun-
7007: salien ahtautta tutkinto- ja vastaanotto- nan hyväksyttävä:ksi toivomuksen,
7008: huoneiden täydellinen puuttuminen vaikut-
7009: taa erittäin haitallisesti opettajien ylioppi- että hallitus vuoden 1934 varatyö-
7010: laille antaman henkilökohtaisen ohjauksen määrärahasta käyttäisi 3,000,000 mk.
7011: tehokkuuteen. Lisäksi on mainittava, että Helsingin yliopiston päärakennuksen
7012: ylioppilaiden tieteellistä työskentelyä var- laajentwmista varten.
7013:
7014: Helsingissä syyskuun 16 p:nä 19,33.
7015:
7016: Edwin Link!omies.
7017: 160
7018:
7019: IV,26. - Toiv. al. N:o 26. IV,26. - Hemst. mot. N:o 26.
7020:
7021:
7022:
7023:
7024: v. Frenckell y. m.: Stadionin kentän ra- v. Frenckell m. fl.: Angående byggandet
7025: kentamisesta varatyömäärärahoilla. av stadionplanen med reservarbetsanslag.
7026:
7027:
7028: E d u s k u n n a ll e. Tili Riksdagen.
7029:
7030: Stadionin aikaansaamista varten Helsin- År 19,27 stiftades Stadionfonden avse-
7031: kiin perustettiin vuonna 1:9~27 Stadionra- ende uppförandet av ett stadion i Hel-
7032: hasto. Kuten tunnettua, ovat sen perusta- singfors. Stiftarna äro som känt Helsing-
7033: jat Helsingin kaupunki sekä miltei kaikki fors stad ävensom nästan alla idrottsorga-
7034: maamme urheilujärjestöt. Säätiön edusta- nisationer i landet. I stiftelsens styrelse
7035: jistossa ja hallituksessa on sitä paitsi val- och representantskap är staten dessutom
7036: tio asianmukaisesti edustettuna. Mainit- vederbörligen representerad. Nämnda fond
7037: tuun rahastoon on kuluneina vuosina ker- har under de gångna åren samlat medel
7038: tynyt varoja siten, että valtio, etupäässä sålunda, att staten, främst ur penninge-
7039: raha-arpajaisten voittovaroista, on myön- lotteriets vinstmedel, anvisat 4,950,000
7040: tänyt 4,950,000 mk., n. s. Stadionmerkki mk, medan inkomsterna å det s. k. Sta-
7041: on tuottanut n. 3,100,000 mk., jota paitsi dion-märket sammanlagt uppgått till c :a
7042: korkoja, lahjoituksia y. m. tuloja on ollut 3,100,000 mk, varjämte i räntor, gåvor
7043: n. 2,050,000 mk. Rahaston pääomasäästö o. s. v. influtit c:a 2,050,000 mk. Sta-
7044: nousi syysk. 1 p:nä 1933 runsaasti 9 milj. dionfondens kapitalbehållning utgjorde den
7045: markkaan. 1 september 1933 drygt 9 milj. mk.
7046: Helsingin kaupunginvaltuusto on osoit- Helsingfors stadsfullmäktige har för
7047: tanut säätiölle tarpeellisen alueen Eläin- stiftelsen anvisat nödigt område i Djur-
7048: tarhasta. Parhaillaan käynnissä olevan gården varvid, såsnart den nu pågående
7049: piirustuskilpailun päätyttyä kuluvana syk- tävlingen för utförande av ritningar till
7050: synä tullaan tontti luovuttamaan säätiölle. stadion under höstens lopp slutförts, tom-
7051: Tämän jälkeen voidaan ryhtyä stadionin ten kommer att till stiftelsen överlämnas.
7052: rakennustöihin. Ottaen huomioon, että Därpå kan arbetet på stadionanläggnin-
7053: varsinaisen stadionrakennuksen kustannuk- gens uppförande begynna. I betraktande
7054: set eivät alittane 15 milj. mk., ja että av att kostnaderna för byggandet av själva
7055: puuttuvaa määrää, n. 6 milj. mk., tus- stadionborgen icke torde understiga 15
7056: kin saataneen hankituksi ennen kuin milj. mk och det felande beloppet, c :a 6
7057: vuonna 1935, ei stadion voine val- milj. mk, knappast har influtit förrän år
7058: mistua ennen kuin ehkä vuonna 1936. 1935, torde stadion ej kunna färdigställas
7059: Kuitenkaan ei mikään estä stadionille joh- förrän kanske år 1936. Emellertid möter
7060: tavien teitten ja pysäköimispaikkojen, sa- intet hinder för att redan instundande
7061: moin kuin itse kentän rakentamisen aloit- vinter påbegynna arbetet å såväl vägarna
7062: tamista jo tulevan talven aikana. On mitä till stadionanläggningen som parkerings-
7063: todennäköisintä, että Helsingin kaupunki platserna och byggandet av själva pla-
7064: tulee vuoden 1934 talousarvionsa yhtey- nen. Med största sannolikhet kommer Hel-
7065: IV,26, - von Frenckell y.. m. 161
7066:
7067: edessä työttömyysmäärärahoistaan osoitta- singfors stad att i 1934 års budget an-
7068: maan tarvittavan rahamäärän stadionin ta- visa nödigt belopp ur sina nödhjälpsan-
7069: soitus- ja louhimistöihin, jotka erinomaisen slag för sprängnings- och utjämningsarbe-
7070: hyvin soveltuvat talvella suoritettaviksi. ten, vilka äro synnerligen lämpliga att
7071: Tällöin voitaisiin myös stadionin kentän vintertid utföras. Härvid kunde även
7072: rakentaminen ·aloittaa, mikä työ sopivim- byggandet av stadionplanen påbörjas, vil-
7073: min voitaisiin sisällyttää valtion hätäapu- ket arbete lämpligast kunde upptagas i
7074: työohjelmaan ja sopiva rahamäärä, n. 2 programmet för statens nödhjälpsarbeten
7075: milj. mk., talven aikana tähän tarkoituk- och ett lämpligt belopp, c :a 2 milj. mk,
7076: seen varata. under vinterns lopp i antytt syfte reser-
7077: veras.
7078: Yllä olevaan viitaten allekirjoittaneet Hänvisande till ovanstående anhålla un-
7079: kunnioittaen esittävät eduskunnan päätet- dertecknade vördsamt, att Riksdagen ville
7080: täväksi toivomuksen, besluta hemställa,
7081:
7082: että hallitus ottaisi valtion vara- att regeringen i programmet för
7083: työohjelmaan Helsinkiin suunnitel- statens reservarbeten måtte upp-
7084: lun stadionin kentän rakentamisen, taga byggandet av stadionplanen i
7085: mikä työ voitaisiin aloittaa jo tal- Helsingfors, vilket arbete finge på-
7086: vella 1933-34, jonka ohella sopiva börjas redan vintern 1933-34, va·r-
7087: rahamäärä valtion varatyömäärära- jämte lämpligt belopp ur statens
7088: hasta saataisiin käyttää tähän tar- reservarbetsanslag finge användas
7089: koitukseen. · härför.
7090:
7091: :Helsingissä, syyskuun 14 p:nä 1933. Helsingfors, den 14 september 1933.
7092:
7093: E. v. Frenckell. Kaapro Huittinen.
7094: E·ero Rydma.n. J. 0. :Söderhjelm.
7095: K.-A. Flagwholm. Yrjö Leiwo.
7096: G. Anderss,on. E. A. Tuomiv:aarn.
7097: Antti Kukkooon. Bruno A. Sundström.
7098: T. A. Janhonen. V. A. Komu.
7099: Edwin I.imomie:s. Anni Huot:ari.
7100: E,dv. P'e:sonen. A. Turklm.
7101: A. J. Kjosm1en. Gottfrid Lindsrtröm.
7102: Karl J. Wenman. Onni HiiLtunen.
7103: E1jas Er~o. Elias Tukia.
7104: J. Erl. Pilppula.
7105:
7106:
7107:
7108:
7109: 21
7110: B.
7111: Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat määrärahojen osoitta-
7112: mista kulkulaitoksiin, terveydenhoitoon sekä taloudellisiin,
7113: sivistyksellisiin, sosialisiin y. m. tarkoituksiin.
7114: 165
7115:
7116: IV,21.- Rah. al. N:o 1.
7117:
7118:
7119:
7120:
7121: Tanner y. m.: Määrärahojen osoittamisesta työttömyyden
7122: torjumiseksi.
7123:
7124:
7125: E d u s k u n ii1I a ll e.
7126:
7127: Se yleismaailmallinen talouspula, joka kuun ver.rattuna ·onkin hiukan ,ailhaisempi
7128: kaikissa kulttuurimaissa on tunnettu mitä kuin e~äissä teollisuusmaissa, niin työttö-
7129: vaikeimmissa muodoissa, on meidänkin myyden semaukset ovat meillä suhteellisesti
7130: maassamme aiheuttanut sangen vakavia ta- raska:ampia sen vuoksi,. että varallisuustaso
7131: loudellisia ja sosiaalisia vaurioita. Paitsi yleensä on täällä alhaisempi, ja varsinkin ne
7132: niitä kansainvälisen talouselämän yleisiä la- mollJet vuodet, jotka pula jo on meillä kestä-
7133: keja, jotka ovat painaneet leimansa kaik- nyt, ovat tyyten köyhdyttäneet kaikki hei-
7134: kialle, on vallitsevaa talouspulaa meillä kossa asemassa: olevat kansankerrokset. Pit-
7135: huomattavasti kärjistänyt se harkitsematon käaikaisen työttömyyden seurauksena on,
7136: ja suunnitelmaton talouspolitiikka, jota kuten luoimollista, työväen ostoikyvyn jat-
7137: korkeakonjunktuurivuosina noudatettiin, ja kuva heikkeneminen, maataloustuotannon ja
7138: joka pääomien sijoituksessa, teollisuustuo- kotimarkkinarteollisuuden supistuminen, joka
7139: tannossa, mutta erikoisesti rakennustoimin- jälleen vähentää työmahdollisuuksia ja siten
7140: nassa kehittyi mitä rä~keimpään keinotte- lisää työttömyyttä. Yleisen palkkatason
7141: luun. Tällainen talouspolitiikka on luon- huomattava aleneminoo,, joka alko] jo
7142: nollisesti ollut omiaan aiheuttamaan mitä vuonna 1929 ja Oill sittemmin miltei! yhtä-
7143: jyrkimpiä ristiriitoja ja taloudellisia ro- mittaisesti jatkunut aina tähän sa,aikka, on
7144: maihduksia. kärjistänyt tilannetta ja a.iheuttanut .äärim-
7145: Kaikkein vakavimpan1a seurauksena tällai- mäistä puutetta ja kurjuutta yleensä työ-
7146: sesta talouspolitiikasta ja siihen: liittyvistä läisten keskuudessa.
7147: vaikutteista on se työttömyydestä kärsimään Niitä J1hteis1mntata1oudellisia ja sosiaali-
7148: joutuneidoo suuri armeija,. jolm meidänkin si,a tuhoja, joita vuosikausia kestänyt työ.ttö-
7149: maassamme on jo useina vuosina varsinkin myys on aikaa.nsaanut, ei voida minkäänlai-
7150: talvikuukausin,a käsittänyt n. 100,000 työ- silla m;umeroilla eikä tilastotiedoilla todeta.
7151: ik:ykyistä, ilman omaa syyt:ä;än työttömäksi Sanoin ei voi kuvata sitä epätoivoa ja kur-
7152: joutunutta työläistä. juutta,,, joka tuhansissw työläiskodeissa on jo
7153: Tässä yhteydessä ei liene tarpeellista yk- vuosikausia vallinnut. Puhumat.tak8Jan siitä,
7154: sityiskohtaisemmin käsitellä niitä lukematto- että edellämainittuja seikkoja olisi voitu
7155: mia :eri seikkoja, jotka kukin osaltaan ovat tarkoin todeta, ei meillä ole tämän:. neljä
7156: vaikuttaneet vuosikausia jatllruneeseen ja vuotta kestäneen talouspulan aikana ollut
7157: yhä kärjistyneeseen työttömyystilanteeseen. edes tarkkoja tietoja työttömyyden todelli-
7158: Todettakoon vain,. että Suomessa on työttö- sesta laajuudesta.
7159: myystila:nne suhteellisesti vaikeampi ikuin Ainoa lähde, josta ,pulan alkuvuosina voi-
7160: useissa muissa ma.issa. Vaikka meidän tiin - tosin vain osittain - seurat,8J työttö-
7161: maamme työttömäin lukumäärä asukaslu- myystilanteen kehitystä, oli työnvälitystoi-
7162: 166 IV,27. -Työttömyyden torjuminen.
7163:
7164: mistojen tiedonannot niiden kirjoihin il- keskimäärin 149,000, niin voidaan todeta,
7165: moittautuneista työttömistä. On kuitenkin että teo1li.suustyootekijäin lukumäärä v.
7166: tunnettu asia,. että työnvälity,stoimistoja on 1932 oli n. 35,000 henkilöä pienempi kuin
7167: vain kaupunkip.aikoissa, joten tiLastot käsit- v. 1926. On kuitenkin huoma;ttava, että v.
7168: tivät vain muut111mia paikkakunt1a. Vasta 1926 ei edusta mitään korkeinta määräiä,
7169: v. 1931 .syksyllä,, jo1loin työttömyystilanne sillä teollisuuden työntekijäin luku r~Jousi
7170: oli kehittynyt varsin, peloi:ttavaksi,, .ryhdyt- vielä seuraavinakin vuosina niin, että se
7171: tiin v:irallisesti julkaisemaan työttömyys- oli:
7172: tila;stoa, joka kerättiin kuntien työttömyys- v. 1927 ....... 159,141 henk.
7173: lautakuntien tekemie:ll! tiedoi:tusten, perus-
7174: " 1928 169,180 ''
7175: teella;,. ja jokru oli sentään huomattavasti lä- " 192.9 . . . . . . . 165,073 "
7176: hempänä todellista tilannetta kuin työnväli-
7177: tystoimistojen tilaiStot. 'Teollisuudoo työmarkkinakatsauksen ja
7178: Käytettävissä olevat tilastonumerot osoit- teollisuustilastojen perusteella voidaan las-
7179: tavat, että työttömyys on rsä:ännöllisesti tal- kea, että teollisuuden työntekijöitä v. 1932
7180: vikuukausittain lisääntynyt aina viime tal- oli työttöminä vähintään 50,000 henkilöä,
7181: veen saakka, jolloiillJ nämä numerot jonkin jos pidetään perUISteena v. 19129 työntekijä-
7182: verran värhenivät. Tämä: ei iJ.mitenlmran - mä:ärää. Tämä laskelma; on myöskin sopu-
7183: Sö nimenomaan todettakoon - suinkaan soinnussa ISosiaalisen tutkimustoimiston
7184: merkitse työttömyyden a:siallista vähene- työttömyystilaston kanssa. On ilmitenkin
7185: mistä, ainakaan ,siinä mä;äri:ru kuin nume- todettava, niinkuin edellä jo huomautettiin,
7186: roista voisi päätellä. Tunr~Jett:uahan on, että että kumpikaan näistä tietolähteistä ei lähes-
7187: valtioneuvosto oli antanut tiukkojar ohjeita kään tarkalleeeUJ osoita todellista tilannetta.
7188: siitä, mitkä ehdot työttömän ku,ssakin ta- Työtuntien lukumäärä on teonisuuden
7189: pauksessa tulee täyttää, ennen kuin hänet työmarkkinatilaston mukaan .alet11Jtunut vie-
7190: v:oidaan merkitä työttömyyslautakuntien läkin huomattavarumin kuin työntekijöiden
7191: luetteloihin. Parina viimeksi kuluneena tal- lukumäärä. Jos vuoden ·19:26 työtunti-in-
7192: vena on lisäksi järjes:tetty ,ta~kastuksia" deksiksi asetetaau 100, ;uii:Th osoitta:a v. 1932
7193: kaikkialla maassa, joiden perusteella on työtunti-indeksi vain 70.5.
7194: työttömyysluetteloista poistettu huomatta- Samaan• rsuuntaan käyvät tulokset vertail-
7195: vat määrät asiallisesti työttömiä ja yhteis- taessa kuluv!lilll vuoden toisen nelj!änneksen
7196: kunnan avun turvin eläviä henkilöitä, jotka työntekijäin ja työtuntien lukumäärää osoit-
7197: eivät perhesuhteissa ja muissa kohdin ole tavia numeroita vastaavii:Th lukuihin! v. 1926.
7198: täyttäneet asetettuja ehtoja. Varsinkin Äskettäin valmistuneen ti1a:ston mukaan oli
7199: viime talvikuukausien kuluessa suoritettiin työntekijåin lukumäärä kuluvan vuoden toi-
7200: nämä , tarkastukset" erittäin perusteelli- sella neljänneksellä 9.4 % pienempi kuin
7201: sesti, mistä oli seurauksena työttömyys- v. 192•6, kotimarkkinateollisuudessa ·erikseen
7202: numeroiden supistuminen, vaikka todelli- 5.3 % ja vientiteollisuude,ssa 13.o %. Työ-
7203: suudessa työttömyys oli lähe,s y;htä suuri tuntien lukumää!rä oli tämän vuoden toisella
7204: kuin edellisenäkin vuonna, kuten sosiaalisen neljänneksellä: 15.2% pienempi kuin vastaa-
7205: tutkimustoimiston seuraava tilasto osoittaa. v:alla nelj!änneksellä v. 1926, kotimrur'kkina-
7206: S.osia.rulisen tutkimustoimiston tietojen mu- teollisuudessa erikseoo 19.5 % ja vienti-
7207: kaan .oli työntekijäin lukumäärä teoUisuu- teollisuudessa 16.7 %. Tilastoon ei sisälly
7208: dessa viime vuoden viimeisellä neljännek- kaJUppa j.a liikenne.
7209: sellä 2r5.1 % pienempi kuin v. 192•6. Kun Tosin tämän vuoden työntekijäin, ja työ.
7210: teollisuustyöntekijäin lukumäärä oli v. 1926 tuntien lukumä:ärä;ä osoittav.at luvut ovat
7211: IV,27. -Tanner y. m. 167
7212:
7213: jonkin verranJ kohonn1eet edellisen vuoden suhtautua kymmenien tuhansien, nålkäkur-
7214: vastaJavista luvuista, josta void:aailll päätellä, juudessa elävien kalliSalaisten kdhtaloon.
7215: että tilanne ·ei lieoo enä:ä kulkemassa alene- Huomattavimpan,aJ tuloiksen.a tästä mainitta-
7216: vaan suuntaan, vaan että jonkinlaista elpy- koon valtioneuvoston toimesta v. 1932 ase-
7217: mistä saattaa olla odotettaJVissa. Mutta toi- tettu asiantuntijalautakunta (n. s. Hynni-
7218: selta puolen vertailu vuoteen 1912~6 osoittaa, sen komitea), jonka tehtävänä oli tehdä
7219: ettJä: työmarkkina- ja siis myöskm työttö- valtioneuvostolle ,ehdotuksi>a niiksi toimen-
7220: myystilanne on .tällä hetkel:lä ja tulee nä:htä- piteiksi, joilla oli8i helpotettava vaillitse-
7221: västi vielä toistaiseksi olemaankin äärim- v;a:sta pulatilanteesta selviytymistä,, otta-
7222: mäisen vaikea. Jos taas vertailut tehdään malla huomioon työtätekevän viiestön ja
7223: vuoteen 19128, il1iin ovat tulornset vieläkin tuottaj8Jin asema. Tåmä lautakunta suoritti
7224: lohduttomammat. työnsä verraten tuloksellisesti j,a totesi, että
7225: Työttömyyden yllättävän nopea kasvami- vallitsevan työttömyyden torjuminen vaa-
7226: nen, joka meillä aiheutui lähintruä epänor- tisi yleisiä töitä n. 1,,500 milj. markan: ar-
7227: maalisesti kehittyneestä rakennus- ja teolli- vosta. Niinikään totesi komitea,. että hyö-
7228: suustuotannosta ja joka yht 'äkkiä puhjen- dyllisiä töitä kyllä olisi. Koska täillaisen työ-
7229: neen talouspu:loo seurauksena levisi kaikille suunmJitelman rahoittaminen kuitenkin olo-
7230: aloille, ylliitti täydellisesti yhteiskunnan sUJhteisiin katsoen olisi ollut v~Vltiolle ylivoi-
7231: hallintoelimet. 'Tilanne kehittyi nopeasti. mainen tehtävä,. supisti hvutalkunt8J valtio-
7232: Palkat alkoivat alentua, työpaikkoja suljet- neuvostolle tekemänsä esityks.en 500 milj.
7233: tiin ja työttömien lukumäärä kasvoi päivä markkaan, korostaen samalla, että valtion
7234: päivältä. Kaikki tä:mä aiheutti :luonnolli- tulo- ja menoarvioon varattuja vakinaisia
7235: sestikin hiätää ja puutetta työläisten ja lä- määrärahoj,aJ ei missään t~Vpauksessa ole su-
7236: hinnä työttömiksi joutuneiden keskuudessa. pistettava. Mutta tuskifll mikiiän komitea on
7237: Mutta tilanteen nopeasta kärjistymisestä saa;nut sen suurempaa tuamiota toimeksian-
7238: huolimatta ei yhteiskunrruan s. o. lähinnä val- taja1taan., hallitukselta,. kuin tämä as.iantun-
7239: tion taholta ryhdytty tilannietta sarnottavasti t~jall!lutakunta:. Vai~ka lautakrmta esitti
7240: helpoittaviin toimenpiteisiin. suunnitelman ehdottamiensa .töiden rahoitta-
7241: Ei voida ollaJ toteamatta, että nopeasti miseksi, ei hallitus katsonut voivansa hyväk-
7242: vaikeutuva työttömyystilanne päästettiin syä lautakunnan .ehdotuksia kuin osittain.
7243: toimettomuuden vuoksi valtion taJholta kul- Ha:llitus eduskunnalle antamassaw ·esityk-
7244: keutumaan u:mpikujaran, 1että sitä oli enä:ä sessä pyysi ja sai: vain 350 milj. markkaa.
7245: , vaikea nopeasti selvittää. Valtion työttö- Niinikään muutti hallitus työsuunnitelmaa
7246: myyspolitiikan passiivisuutta, varsinkin pu- siitä, mitä lautakunta ehdotti, sellaiseksi,
7247: lakauden alkuvuosina, kuvaa erinomaisesti ettei tämänkään määrära;han tehakas käyttö
7248: sen komitean työskentely,. jonka v.ailtioneu- ollut mahdollin:en.. Sitäpaitsi supisti: halli-
7249: vosto v. 19Q9 asetti tutkimaan työttömyys- tus kuluvan vuod~n menoa~rvioesityksessään
7250: kysymystä. Tä:rnä komitea ,työskenteli'' vakinaisia työmäärärahoj.a n. 80 milj. mrnr-
7251: lähes kolme vuotta ja antoi tänä aikana imlla, joten ylimä:äräinim, .työohjelma asialli-
7252: valtioneuvostolle muutam1a mietinct.öjä, sesti si:sälsi vain 1270 milj. mk. Valitettru-
7253: joista ei kuitenikl!!an ollut havaittruvissa mi- vasti .eduskuntakaan ei muuttanut hallituk-
7254: tärun käytännöllistä tulosta. sen esitystä paremmaksi,. vaan hyvåk8yi sen
7255: Kun jatkuvasti lisääntyvä työttömyys al- suunn1illeen selLaisenaan. Tämän yhtey-
7256: koi aiheuttaa mitä vakavimpia seurauksia dessä on syytä mainita, että jo edellisenä
7257: lukuisissa eri muodoissa, rulettiin kuntien ja kolmena vuotena oli valtion menoarvioissa
7258: va:ltionkin taholta vähitellen vakavammin työmää,rärruhoja supistettu yli 500 milj.
7259: 168 IV,27. - Työttömyyden torjuminen.
7260:
7261: markalla, joten, ylimäärä:ille:n työohjelma ei tekijäin, vaan myöskin useideillJ talouselämän
7262: peittänyt .edes ,sitä va;jausta, joka valtion va- elvyttämiseen pyrkivien porvarillistenikin
7263: kinaiseen työmenoarvioon oli 3 vuoden ai- asiantuntijain taholta. Onhan tunnettua,
7264: kana syntyny,t. miten vaatimattomimpaankaan toimeentu-
7265: v,a.ikka valtion työttömyyspolitiibTh käy- loon riittämättömillä varatyöpalkoilla työs-
7266: tännölliset toimenpiteet ovatkin aiheuttaneet kennelleet työläiset ovat perheinensä joutu-
7267: oikeutettua arvostelua, näyttää vihdoinkin Theet joko osittain ~tai kokonaaiJ:l! kuntien köy-
7268: päästävm yhdestä tärkeästä periaatteesta häinhoidon vaman. Tä1stä on..edelleen ollut
7269: yleisempä:än yksimielisyyteen - sen myös- seurauksena kuntien talouksien horjuminen
7270: killJ totesi edellämainittu asiantuntijalauta- sangen vaikav:astiki;n,, jopa useat kunltlJat ovat
7271: kunta - ntimittäiill,, että yhteiskunta on vel- luonnottomasti kasvaneiden köyhäin'hoito-
7272: vollinen tekemään voitavansa toiselta puolen menojen ja toiselta puolen supistuneiden
7273: ehkäistäkseen työttömyyttä ja toiselta puo- verotulojen vuoksi joutuneet suorastaan
7274: len lieventääkseen työttömyyden aiheutta- maksukyvyttömiksi. Esimerkkejä,, jotka
7275: mia seurauksia. Viittaamme tässä suhteessa osoittavat meillä käytännöss!ä olevan vara-
7276: vielä äskettäin Sortava,lassa pidetyssä huol- työjärjestelmälJJ turmiollisuuden sekä yksi-
7277: toväen kokouksessa esittelijäneuvos Man~ l~lle että yhtei,skunnalle, voita:isiin luetella
7278: nion ja ylitarkastada Hytösen esitelmiin lukemattomia, mutt,a ne ovat yleisesti siksi
7279: sekä kokouksessa käJytyyn keskusteluun j,a tunnettuj.a, että tässä yhteydessä niiden
7280: hyväJksyttyyn päätöslauselmaan. yksityiskohtainen esittäminen ei liene tar-
7281: Vaikka viime aikoina onkiiJ:l! päästy niin peeellista.
7282: pitkälle, että virallisellakiru taholla tunnus- Vaikka siis valtion tähänastiset toi!men-
7283: tetruan valtiocn velvollisuudeksi työttömyy- piteet töiden järjestämiseksi työttömille
7284: den lieventäminen,. :niin on kuitenkin valit- ovat olleet perin vähäisiä ja vaikka valtion
7285: taen todettava,. että tämä sangen :merkityk- vwratyö.prulkkausj'ärjestelmä on1 sa,a!Illut oswk-
7286: sellinen peri,a.ate on jäänyt ainoastaan pape- seen anka~raa arvostelua,. näyttää siltä,, että
7287: rille, sillä ainakaan tähän asti ei yhteis- hallitus ei katso tarpeelliseksi tehostaa työt-
7288: kuThtru ole huolehtinut tästä velvomsuudes- tömyyden torjumispolitiikkaa:nsa. Päinvas-
7289: taan siinä mäJärm kuin olisi ollut välttämä- taiin tuntuu siltä, että v,a[tion toimenpiteet
7290: töntä. tässä suhteessa ,vielä supistuv.atkin ensi
7291: Voidaankin sanoa,. ettJä varatöiden järjes- vuonna. Eduskunnalle annetussa valtion
7292: täminoo siinä suppeassa mittakaavassa: kuin tulo- ja menoarviossa on varattu työttömyy-
7293: on tapahtunut (.edellä mai:nitun 350 milj. den torjumiseksi ylimä.äräisiä ja varatöitä
7294: m:k. työohjelman lisäksi) on ollut asiallisesti varten kolmelle eri momentille yhteensä 165
7295: ainoa valtion toimenpide työttömyyskurjuu- milj. mk. T,äanän lisäksi edellytetään, että
7296: den liev:entämiseksi. Vlaltion toimesta jär- kuluvaa vuotta v.rurten varatusta määrära-
7297: jestetyt ammattikurssit y. m. s., vwikl\jru ovat- hasta jää noin 50 mi'lj. marka;n; säästö,, joten
7298: kin hyväksyttäviä toimenpiteitä, •eiyät ole ylimääräisiä ja varatöitä varten on esityk-
7299: voineet tehokkaasti vaikuttaa yleiseen tilan- sen mukaan ensi vuonna käytettävissä 215~
7300: teeseen. milj. mk. Muttru on huomattava, että halli-
7301: Tämän yhteydessä on syytä kiinnittää tus nyt, kuten aikaisempinakin vuosina,
7302: huomiota valtion varatyöläisten palkkoihin. esittää supistettavaksi varsinaisia työ-
7303: Ne perusteet, joiden :mukarun meillä vara- määrärahoja. Vuoden 1933 menoarviossa
7304: töitä .on teetetty, ovat, kuten tunnettua, jul- oli työmäärärahoja, ottaen huomioon sel-
7305: kisuudessru joutuneet mitä amkarimman wr- laiset tärkeimmät menoerät, joista huo-
7306: vostelun alaisiksi, eivät yk!sinomaan työn- ma,ttava osuus :välillisesti tai välittömästi
7307: IV,27. - Tanner y. m. 169
7308:
7309: menee työpall~koihin, yhteensä noin 790 arvelut pitänevätkin paikkalliSa metsätöihin
7310: mi1j. mk ..; ·jotavrustoin hallituksen esityksessä nähden. Sen sijaan muilla aloilla ei ole sa-
7311: ensi vuoden menoarvioksi vastaava summa nottavi,a merkkejä tilantem11 paranemisesta.
7312: on n. 774 milj. mk. Väihennys siis noin 16 Päinvastoin näyttää siltä, että kaupun-
7313: milj. mk. Hallitus esityksensä perusteluissa geissa, kauppaloissa ja taajaväkisissä yhdys-
7314: ilmoittaa ottaneensa huomioon myöskin työ- kunnissa tulee työttömyys olemaan entistä
7315: palkkojen koroituksen~ mutta miten se on vaikeampikin. Esim. Helsingin työttömyys-
7316: mahdollista, kun: määriäTiaili.at supistetaan, numeroiden kehitys viime kuuka:usilta ei
7317: ei esityksestä selviä. Sitäpaitsi eroitus on suinkaan anna lohdullista kuvaa. Samoin
7318: näinkin piellli vain siten,, että olemme otta- on asia useissa muissa kaupungeissa. Tun-
7319: neet lukuun :myöskin puolustuslaitoksen! pe- tuu suora:staan ma'hdottomalta ajatella, mi-
7320: rus:hankintoja varten .esitetyn määrärahan ten kaupunki- ja teollisuusseutujen työväki
7321: sellaisenaan. Kun otetaan vielä lukuun: se, voi sivuuttaa ensi talven, ellei valtio ['yhdy
7322: että kuluvan vuoden men:oarvioon1 jäävästä entistäkin tehokkaampiin toimenpiteisiin.
7323: sää;stöstä osa on sidottu sellrui.siin töihin,. joita Vielä on syytä ,erikoisesti kiinnittää huo-
7324: ei voida ainakaan kokonaan k:äyttää vieiä milota.nuorison: työttömyyteeen. V,altion tä-
7325: en,si vuonnakaan., niin •supi,stuu hallituk,sen hän<astinen työttömyyden torjumispolitiikka
7326: ylimääräinen työohjelma perin vaatimatto- on edellyttänyt työmaihdollisuuksien varaa-
7327: maan määrään, eikä voi mitenkään olla; riit- mista ensi kädessä vain suuriperheisille. Per-
7328: tävä, kun ottma lukuun sen: perin vakavan 'heettömät j,ru varsinkin nuoruusiässä glevat
7329: tilanteen,, joka meillä vaJiitsee. ovat jääneet toissijaåseen a:semaan,. Täimä
7330: On mielenkiill!toista todeta, miten naapuri- menettely im.himillise'ltä kannalta; katsoen
7331: maissamme Ruotsissa ja Tanskassa on val- tuntuukin oikealta. Sitrupaitsi suuriperheis-
7332: tion taholla ryhdytty tehokkaasti torrjumman ten elättäminen köyhäiinihoidon avulla tulee
7333: pulaa ja sen aiheuttaffil8:a työttömyyttä. kunnille mskwammaksi kuin pieniperheisten
7334: Ruotsin työohjeima sisältää töitä 170 milj. ja yksinäisten huoltaminen. Mutta, tuskim.:pa
7335: kruunun mrvosta. Niin~kä'än määrätään oh- voidaan kieltää, että vaarat nuorisonkin pit-
7336: j.elmassa:, että työt ovat suoritettav.at ylei- käaikaisesta työttömyydestä ovat wrvaamat-
7337: sesti v,aillitsevan palkkatason mukruan. Tun.. tomat. Nuoret, jotka ova:t samvutta:n1eet juuri
7338: nettua on, että Ruotsin työläisten pal- työiän, mutta eivät pääse itseään elättä-
7339: kat on yleensä säännöstelty työehtosopimuk- mään, menettävät elämi!Stoiveensa ja jäävät
7340: iSilla, joten yleinen palkkataso 0'!1 verraten siten yhteiskunnan avun turviin. Tällai-
7341: korkea. Trunska:n .työohj.elma niinikään si- sissa oloissa vaam.ivat useat paheiden vaaTirut,
7342: sältää töitä n. 100 milj. kruunun ,arvostll! ja joiden seuraJUkset sawttavat olla rasituksena
7343: sitäpaitsi erinäiset avustukset työttömyyden nykyisille nuorille koko elämänsä iän ja
7344: seurausten lievellltämiseksi kohoawat huomat- yhteiskunt& s'a1a: kamm.ettavakseen myöskin
7345: taviillJ mää:riin. Paikkruperusteet Tanskassa raskruan osan. Oli.si mitä tälhdellisim.tä, että
7346: ovat swmallllaiset kuin Ruotsissakin, joten valtio ryhtyisi järjestäm!ään llJUorille sopivia
7347: ylimääräisilssäkään töissä ei srua noudattaa töitä ja siten tukemaan nuoria työläisiä hei-
7348: alipalkkajärjestelmää, kuten valitettavasti dä!Il vaikeuksissaan omakohtaisen elämän
7349: meillä on ollut kä1ytännössä. alku tlllipaleeUa.
7350: Hallitus ~ensi vuoden meno3ll'vioesityk- Esittäessämme valtion työmäärärahoja 'li-
7351: sensä :perusteluissa arvelee,. että yleiset työ- sättäväksi on meidän .pidättäydyttävä
7352: markkinat .tulevat ensi vuonna olemaan pa- yksi,tyiskohtai1sesti määrittelemästä, mitä
7353: remmat kuin täm.ä vuonll!a, joten työttömyys- töitä olisi teetettävä. Olemme vwkuutetut
7354: mä:äräraJwja voidaan supistwa. Hallituksen siitä, ettii hallituksella on mahdollisuus jär-
7355:
7356: 22
7357: 170 IV,27. - Työttömyyden torjuminen.
7358:
7359: jestää kaupunki- ja teollisuusseuduillekin myyden torjumiseksi seur·aavat mää-
7360: sopivia töitä, joten hallitukselle on varat- rärahat:
7361: tava mahdollisuus töiden yksityiskohtaiseen 15 pääluokan III luvun 1 mo-
7362: määrittelyyn. Tämän vuolkisi ehdotuksemme mentille 80,000,000 mk., 19 pää-
7363: kohdistuu samoihin momentteihin kuin hal- luokan IV luvun 1 momentille
7364: lituksen esityskin, mutta ehdotetaan niihin 100,000,000 mk., 20 pääluokan IV
7365: merkittäviä määrärahoja koroitettavaksi. luvun 1 momentille 100,000,000 mk.,
7366: Ainoastaan nuorison työttömyyden torju- sekä että 20 pääluokan IV luknnn
7367: miseksi ehdotamme erikoisen uuden mo- otetaan uusi momentti, suuruudel-
7368: mentin. taan 20,000,000 mk., ja että sen pe-
7369: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, rusteluissa mainitaan: valtioneuvos-
7370: ton käytettäväksi sopivien töiden
7371: että Eduskunta päättäisi ottaa järjestämiseksi nuorisolle.
7372: vuoden 1934 menoarvioon työttö-
7373:
7374: Helsingissä, 12 päivänä syyskuuta 1933.
7375:
7376: Väinö Tanner. Gottfrid Lindström. Viljo Rantala.
7377: Hugo Aattela. Matti Lepistö. Toivo Halonen.
7378: Väinö Hwkkila. Gunnar Andersson. V. A. Komu.
7379: Hanne's Ryömä. Onni Hiltunen. Alatto Siren.
7380: Osk. Reinikainen. Pekka Kettunen. Frans Mustasilta.
7381: Johan Helo. Edvard Kru.jala. Kalle Walta.
7382: Aug. Syrjänen. Edward Setälä. J. E. Malmivuori.
7383: Väinö Sinisalo. Jussi Lonkainen. A. A. Lastu.
7384: P. Salmenoja. D. B. Lindman. Aug. Kuusisto.
7385: Elsa Metsäranta. Matti Turkia. K. H. Wiik.
7386: Hilda Herrala. Kaisa Hilden. Antti Meriläinen.
7387: Aino Lehtokoski. Anni Huotari. Yrjö Räisänen.
7388: J. F. Tolonen. Yrjö Welling. Karl J. Wenman.
7389: Edv. Pesonen. Otto Mal'ttila. A. J. Kosonen.
7390: Isak Penttala. J. Väisänen. Onni lVIäkeläinen.
7391: P~aavo Aarniokoski. Alpo Lumme. Alex Hämäläinen.
7392: Albin Koponen. 0. Peltonen. Osk. 'Salonen.
7393: Miklm Suokas. HHma Koivulahti-L~ehto. K. Lumijärvi.
7394: Aleksi Aaltonen. Aino MalkamäJri. A. Ahlström.
7395: Jalmari Linna. Ku:staa Perho. K.-A. Fagerholm.
7396: M. S. Puittinen. Hilja Pärssinen. Kaarlo Harvala.
7397: Urho Kulovaara. Emil Jokinen. Valfrid Eskola.
7398: Tuomas Brygg,ari. Otto Toivonen.
7399: 171
7400:
7401: IV,2s.- Rah. al. N:o 2.
7402:
7403:
7404:
7405:
7406: Moilanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta korvauksen
7407: myöntämiseksi vuonna 1918 Venäjällä palvelleille Suo-
7408: men valtion virkailijoille heidän sodan johdosta Venä-
7409: jälle jääneestä irtaimistostaan.
7410:
7411:
7412: E d u s k u n: n a 11 e.
7413:
7414: Kun hallituksen esitykseen vuoden 1920 Tarkoituks,een pyydetyn mä:ärärahan puit-
7415: menoarvioksi otettiin 130,000,000 markan teessa ei valtiml!euvostolla kuitenkruan ollut
7416: suuruinen määräraha korvrauksia varten mahdollista soveltaa ka.pinavahinkojen kor-
7417: kapinaill; arikan•a vuonna 1918 sryntynei:stä Via,amista koskevan lain säänn.öksiä sellaisi-
7418: vahinrgoista, irlmoitti hallitus samaUa, eM;ä naan, vaan oli niistä eräissä oleellisissa koh-
7419: valtioneuvostolle oli jätetty joukko anomwk- dissa poikettava. Mainitun• lain muka.an oli
7420: sia, jotka kohtuuden mukaan ansaitsiv:at menetetyn omaisuuden arvo a,rvioitava nii-
7421: huomioon ottamista, vaikka niihin ei käynyt den hintojen mukaan, jotka Viallitsiva:t 31
7422: soveltaminen 27 päivän:ä kesäkuuta 1919 an- päivänä joulukuuta 1918 ja avustus tämän
7423: netun lain säännöksiä niirstä .perusteista, joi- perusteella myÖnin;että'Vä,, jrotapaitsi korkein
7424: dren mukaan rsodlan ja kapinan aikana avustuksen määJrä, mi:kä •samalle vahingon-
7425: vuonna 1918 aineellisia vahinkoja kärsineitä kärsineelle voitiin antaa, oli vahvistettu
7426: avustetaan. Useat ruäistä anomuksista kos- 100,000 markaksi. Sensijaran kysymyksessä-
7427: kivat valtion palveluksessa maan rajojen oleville virkailijoil1e myönnrettäessä avus-
7428: ulkopuolella olleita, rautatieläisiin kuuluvia tusta VenäjäHä menettämästään i:rtaimesta
7429: henkilöitä. Tämän johdosta anoi hallitus omaisuudesta asetettiin avustuksen perus-
7430: valtuutta käyttää! harrkintll!nsa mukaan jon- teeksi menetetylli omaisuuden ostohinrta en-
7431: kin määrän, esim. 2,000,000 markkaa, avus- nen maailmansotaa sekä korkein avustuksen
7432: tusten myöntämiseen .puheenaolevissa ta- määrä v:ahvistettii:n 12,000 markaksi. Trumän
7433: pauksissa, soV'eltaen mikäli mahdollista sa- kautta tulivat korvaukset huomattavasti
7434: moja perusteita kuin muihin avustuksiin pienemmiksi kuilll mitä niriden lain mukaan
7435: nä:hden oli säädetty, muun muassa suoritta- olisi pit.änyt olla.
7436: malla ravustu:kset osittain obligatioi8sa ja Useimmat Ven:äjäll'ä palvelleet Suomen
7437: osittain rahassa. Eduskunta hyvwksyi hal- valtion virkailija1t ovat jo vuonna 1919 jät-
7438: lituksen esityksen tässä kohden muutta- täneet Suomen valtiolle luettelot menettä-
7439: matta, ja valtioneuvosto myönsi vuosina mäJstään omaisuudesta, käsittäen nämä luet-
7440: 1920 ja 1921 yhteensä 1,705,200 markkaa telot myöskin Hmoitukset saman omairsuu-
7441: avustuksena henkilöille, jotka sodan puhje- den ostohinnasta ja sen arvosta vuoden 1919
7442: tessa vuonna 1918 oli,vat olleet Suomen val- alussa. Mainitut luettelot ovat olleet aikllli-
7443: tion laitosten pa!lveluksessa Venäjällä ja semmin myönnety:n avustuksen perusteena.
7444: kotimaahan palatessaan olivat pakoitetut Luettelossa olevien ja mainittujen virlmili-
7445: sinne jåttämä•än omaisuutensa joko koko- joideru keskeisen yhdistyksen edustajain an-
7446: naan tai osaksi. tamien tietojen perusteella, nn valtiovamin-
7447: 172 IV,2s. -Korvaus virkamiesten Venäjälle jääneestä irtaimistosta.
7448:
7449: ministeriössä nyttemmiru toimitettu menete- lija.t ovrut siten menettänreet omaisuutensa ei
7450: tyn omaisuuden .arvioirnti niiden hintojen yksi•stääln samoist:a,. heistä riippumattomista
7451: mukaan, jotka vallitsivat vuoden 1919 syistä kun ne henkilöt, jotka o;vat saarneet
7452: a1lussa. Arvioinnin tuloksena on ollut, että korvausta fuapinavahin:gorsta annetun lain
7453: niilden Venäjällä palvelleiden :Suomen val- mukai:sesti, vaan vieläpä suoranaisesti sen
7454: tion virkailijain menetetty omaisuUJs, joille johdosta, että ovat palveluksessaan noudat-
7455: aikaisemmin on myönnetty avustusta tahi taneet ;valtion antamia oihjeit:a. On sen-
7456: jotka nyt ovat anoneet korvausta omaisuu- vuoksi luonnollwta,, että heillä olisi oikeus
7457: destaan, on ,arvioitu yhteensä 5,100,000 mar- korv,aukseen v~elä suuremmassa määrässä
7458: kaksi,. huomioonottaen kuitenkin,,, ettei kiin- kuin niiUä, joita •edellämainittu laki käsit-
7459: teäitä omaisuutta ole otettu lukuun sekä tää. Mainitut virkailijat ovat kuitenkin
7460: että, milloin irtaimen omaisuuden a,,rvo on valtioneuvostolle jälttämässään anomuksessa ·
7461: noussut yli 50,000 markan, .ainoastaan il'moittaneet tyytyvänsä siihen,, että heidät
7462: 50,000 markkaa on otettu näihin arviolws- asetetaan samaan asemaan ttässä suhteessa
7463: kelmiin. Niinikään ei main~t;tUJi'hin laskel- kuin muutkin maan kansalaiset ja ovat he
7464: miin ole otettu pankkitalletuksia, käteisiä vielä suostuvaiset siihenkin mjoit:uksoon,
7465: rahoja, arvopapereita eikä kokoelmia. että korkein lainmukainen korv,a;us alenne-
7466: Kuten edellä on mainittu ovlllt sekä hail- taan 100,000 markasta 50,000 markkaan,
7467: litus että eduskunta jo vuonna 1919 ja 1920 jolla mää.räyksellä muuten ei ole käytännöl-
7468: katsoJJJeet kohtuulliseksi,, että Venäjällä pal- listä merkitystä, koska 1momattavint os.a kor-
7469: vel1eihin Suomen valtion virkailijoihin olisi vauksen saa.jitsta on a:ht,aissa oloissa eläviä
7470: heidän vcenäjällä sodan johdost,a menettä- pikkuvirkailijoita, joille tuleva korvaus ei
7471: mäiän omaisuuteen nähden sovellettava 27 nousisi kovinkaan suureeJJJ mäJärään.
7472: päivänä kesälmuta 1919 annetun kapinava- Jos korvausta suoritetaan edelläesitetyillä
7473: hinkojen korvaamista koskevan lain sään- perusteilla ja lisrä:ksi korvaus rajoiteta.an
7474: nöksiä. Tämä on sitäkin koihtuuNisempaa, pääasiallisesti vain huonekaluihin ja vaat-
7475: knn ottaa huomioon, että Suomen valtiolla teisiin, nouS'i:si korvausmäärä huomioonot-
7476: oli Venäjän v,allankumouksen puhjetessa taen aikaisemmin myönnetty avustus noin
7477: huomattava, milteiyhteen miljaardiin mark- 3,,400,000 markkaan.
7478: kaan nouseva •omaisuus Venäjällä ja että Saamamme tiedon mukaan' 'lienee mai-
7479: valtion edlun mukaista oli niin kauan kuin nittu korvau:sk)Csymys ollut tänä vuonna
7480: mahdollista suojella täitä kallisa.rvoista omai- valtioneuvostossa kä,siteltävänå. Kun halli-
7481: suutta hävitykseltä ja hukkaanjoutumiselta, tUJs ei ole kuitenkaan ,antanut esitystä edus-
7482: jota seikckaa muuten maan hallituskin piti kunnalle tästä a:siasta ja kun puheenaolevan
7483: niin tärkeänä, että sen puolesta kehoitet- korvauksen suorittamista vahinkoj•a kärsi-
7484: tiin virkailijoita järumään paikoilleen tätä i!l!eiHe on pidettävä ·täysi:rr oikeudenmukai-
7485: omaisuutt.a suojelemaan. Tässäi tarkoituk- sena, niin ,asian nopeaan ra,tkaisuun on sitä
7486: sessa ja saamansa kehoituksen mukaiseSiti enemmän syytä kun ottaa huomioon, .että
7487: virkairlijat eivät lähteneet paikoiltaan koti- korvaus tulee suoritettav:aksli näin pitkän
7488: maahan ajoissa eivätkä he siten olleet tilai- ajan kuluttua, mikä seikka yhdessä rahan
7489: suudes,sa tuomaan tänne irtaimis1toaan sil- nykyisen arvon kanssa merkitsee sitä, että
7490: loin kun se vielä oli mahdollista. Tästä öli mainitut virkailijat tosiasialHsesti saisivat
7491: luonn:ollisen1a .seurauksena, että suurin osa vam pienen osan siitä korvauksesta, joka
7492: näistä henkilöistä ·ei sittemmin saanut tuoda eräille muiUe henkilöille kapinav;ahingoista.
7493: mukaansa Hu:omeen muuta kuin välttämät- annetun lain perusteella on suoritettu.
7494: tömimmät vaatetava,ran:sa. Mainitut virkai-
7495: IV,2s.- Moilanen y. m. 173
7496:
7497: Edellä esitetyn perusteella ~hdotamme, tämiseksi vuonna 1918 Venäjällä pal-
7498: velleille Suomen valtion virkailijoille
7499: että Eduskunta päättäisi ottaa vuo- heidän sodan johdosta Venäjälle jät-
7500: den 1934 tulo- ja menoarvioon tämästään ja menettämästään irtai-
7501: 3,400,000 markkaa korvauksen myön- mistosta.
7502:
7503: Helsingissä, syyskuun 8 päivänä 1933.
7504:
7505: K1aapro Moilanen. Eero Rydman.
7506: Kaino W. Oksanen. Martti Ra.ntMJJen.
7507: 174
7508:
7509: IV,29, - Rah. al. N :o 3.
7510:
7511:
7512:
7513:
7514: Hautala y. m.: Määrärahan osoittamisesta frangilainojen
7515: koron alentamista varten.
7516:
7517:
7518: E d u s k u n n a ll e.
7519:
7520: Korkorasitukset velallisilla maanviljeli- kertaa noin 261 milj. Suomen kultamarkkaa,
7521: jöillä ja samoin kunnilla ovat enimmissä jakaantuneena 7,169 lainaajalle.
7522: tapauksissa, huomioonottaen yleisen heikan- Kunnilta ja samoin maanviljelijöiltä peri-
7523: tuneen maksukyvyn, suhteettomat. Kuiten- tään korkoa 8.75 %.
7524: kin on erinäisten toimenpiteiden tuloksena Useissa tapauksissa on jo pitempiaikaisten
7525: merkittävissä, että varsinkin pitempiaikai- luottojen korko voitu alentaa 6-7 %. Siksi
7526: sissa luotoisssa on velallinen saanut hiukan ettei kokonaan syrjäytettäisi frangilainoja
7527: korkorasituksensa kevenemään. Useissa ta- käyttäneiden oikeuksia tarvittaisiin mai-
7528: pauksissa on siihen päästy eduskunnan nittu 4 milj. Smk:n valtionavustus, että
7529: myötävaikutuksella. Osuuskassojen Keskuslainarahaston tarvit-
7530: Frangilainat ovat kuitenkin tähän asti seisi periä maksajilta v.ain 7.25 %, joka
7531: jääneet osattomiksi koron alentamista tar- korkomäärä jää vieläkin kyllin raskaaksi,
7532: koittavista toimenpiteistä. Näitä lainoj.a on mutta ,toisi edes hiukan lievitystä frangi-
7533: sekä kunnilla että yksityisillä maanviljeli- lainoihin sidottujen maanviljelijäin ja sa-
7534: jöillä, niine raskaiksi käyvine ehtoineen, moin kuntien kuormaan.
7535: jotka lienevät tunnettuja. Senvuoksi olisi Sanottuun viitaten kunnioittaen ehdo-
7536: oikein ja kohtuullista, että valtion varoista tamme,
7537: myönnettäisiin frangilainojen korkojen ly- että Eduskunta ottaisi vuoden 1934
7538: hcnnykseen tulevan vuoden aikana 4 milj. tulo- jct menoarvioon 4,000,000 Smk.
7539: markkaa Osuuskassojen Keskuslainarahasto määrärahan käytettäväksi frangilai-
7540: OIY :lle. nojen koron alentamista varten mai-
7541: Frangilainojen kokonaismäärä on tällä nitun vuoden aikana.
7542:
7543: Helsingissä, syyskuun 15 päivänä 1933.
7544:
7545:
7546: Yrjö Hootala. Eino Rytinki.
7547: 175
7548:
7549: IV, 30. - Rah. al. N :o 4.
7550:
7551:
7552:
7553:
7554: Hänninen y. m.: Määrärahan osoittamisesta rukiin tullin
7555: takaisin maksamiseksi eräissä osissa maata.
7556:
7557:
7558: E d u s k u n n a 11 e.
7559:
7560: TuHiJakiemme kaikkein ka:r'keimpiin vir- Suomessa ;viljelysten laajennuttuaikin 1eipä-
7561: heimin :on luettava, .että m. m. täirkeimrrnän viil:ja suurimmaksi osatksi ostaa muuaiLta.
7562: leipäJV:iljamme, rukiin, tull~ on sama Viljatu:1lit rasittavat raskaammin suuri-
7563: ma.3imillJe eteläosista Taka-Lappiin j:a Pet- kuin p.~eniperheisiä,. maattornia ja uudisrai-
7564: samoon saakka. Vaikka viljatullit yleensä vaajia enemmän kuin vauraampia vilje1i-
7565: ovat :meiHä !I:t. s. .SJlWjartuHeja, joiden tar- jöitä, ja katovuosina, joita usein sattuu,
7566: koituksena on p]tää v1ljan viljelys joten- ka:i':l~kia miltei samaJ.Ila lailla. Yhden :hen-
7567: ikJuten kannattavana sie1.1ä, misså se menes- kilön :on laskettu :kuiuttavan ~odessa
7568: tyy,. muuttuvat ne i1mastohl~sista syistä 150 kg. ruista (Norjassa lasketaan 2:00 kg.).
7569: maamme .pohjois- j:a itä:os:issa, puihta.itksi Kun tulli:a menee keskimäänin 1 mk..ruis-
7570: ve·rotulleiksi. Ei ole uikein, että valtio kilolta, nousee tämä ve.vo 10-henkistä !per-
7571: yksin Oulujoen vesistöstä pohjoiseen ulot- hettä Jrolhden jopa 1,:500 markik.Jaan.
7572: tuva1t:a maamme osa1ta, Ete~ä~La:p•ista,, Perä- Nykyisenä~ pula-aikana,. joHoin työpa.lkat
7573: P.ohjobsta ja Kai:nuusta:, siis ma3iillme iköy- ovat alentuneet melkein puoleen, työnsa:anti-
7574: himmi;Itä j31 'lmvaosa:i.simmilta seuduilta pe- mahdol!lisuudet pienentyneet, metsien hin-
7575: cri:i tätä ve:roa ruk:iista noin 20,0:010,000 nat a:lentunee:t ja rahan arvo työhön ja
7576: markkaa. ·tuotteisiin n:ähden k;ohonnut suhteettoman
7577: Sen asi·antunt~j,alautakrwnn:an laske:lmien lmrkeaksi, tuntuu v.Hjatuiilii entistä .palj·o'!l
7578: mukaan, joka neljä 'VUOtta si:tten a:setettiin rruskaammalta. Kun tämä'll lisäiksi il'uottoa
7579: tutkimaan, miten I'uikii'll1 tu:Llit Pohjois- ei ole ta1oHisillakaan, ei vo1da rhan:kkia ra-
7580: Suomessa olisi väestölle peruutettava, on ru- haa tulli ttomankaan vi':l:j an ostoon. La;a-
7581: kiin tuotto Lapin kihlakunnassa vain 3 kg. j,o~hla aluerhla on vwltion ja :kunta:in tail:olli:-
7582: asukasta kohti, Kemin kihlakunnassa 22 kg., s:illekin täytynyt jrukaa 'V'ilj.a:a :avustukseikisi
7583: eikä se ole sanottavasti korkeampi myös- puhuma:t.takaan tHattomista ja mvdisvi,lj:eili-
7584: kään Oulun kihlakunnan pohjoisosissa. jöistä. Mitä :ru!kiin tum osaltaan va:ikut-
7585: Ohra .tosin hyvinä, kesinä menestyy aina taa ikunta~n ta1outeen,. kun t'lll1lia täytyy
7586: Taka-Lappiin saakka, mutta viileämp~nä maksaa siitäkin v:Hjasta, miikå ostetaan
7587: kesinä ei selkään ehdi t'lll1eentU'a ta~ :v:ie sen iköyhi:IJJe,. siitä on Oulun läänin kuntain lä-
7588: va:rhainen halla. Hyvin usein se täytyy hetystö viime keväänä tehnyt selkoa sekä
7589: leikata viiha'!lJtana, josta syystä sen r:avinto- hallitukselle että eduskuntaryhmille. ·
7590: arv!O jää v.äilläiseksi. Kaura vielä harvem- LisäJksi on otettava huorrn:i:oon, ettii; ravin-
7591: min tu1eentuu Ou'lun il:äänin ·pohjoisosissa, non kmlutus Poihjoils-Suomen ky1mässä Lil-
7592: puhumattakaan vehnästä. Kun li.säiksi ote- mastoss:a on suurempi tkm:in et·elässä, että
7593: taan hUJomioon,. että ohra l~e,ipävilja:na ei leipä sieLiLä kansan ·ruo:kata~oudessa on mel-
7594: oLe täysin rukiin arvoinen, täytyy Pohjois~ kein !kaikki kaikessa ja ·että poikkeUJ:Sta-
7595: 176 IV,3o.- Rukiin tullin takaisin maksaminen.
7596:
7597: pau:ksissa siihenkin .pitää Lisätä korvi&keita. vioesitY'ksessä vuodelle 1934 ei ole rukiin
7598: :Miten se aika,in kuluessa va.ilrn'ttara 1l:,a:nsan tullin peruutusta varten PoCihjois-.Suomessa
7599: fyysilliseenkin puoleen, siitä on jo rajaseu- ehdotettu määJrärahaa.
7600: duilla kyllin esimerkkejä, kuten esim. ase- Kun rukiin tullin kantamista Pohjois-
7601: V'eil:V'ollisten kutsuntatarkastukset sen osoit- Suomesta pidämme raslkawna tu1lipo1iittoi-
7602: tavat: lamalai1hoja aitku:is]a,, ka:svussaan !hi- sena virheenä ja kun ·edelfLäesitetyistä syistä
7603: diastunei.ta sekä tube.rku:loosia ja riisitautia ma:inittu:jen seutujen asukkaat eivät jaksa
7604: sairastavia lapsia, joiden vaatetukseenkaan maksaa tulliveroa rukiri:sta, •olisi ep•äikJOhta
7605: kalliin leivän tähden ei riitä varoja. kiireellisesti korjattava ja ta:-dmitu:sta var-
7606: Huomattava osa näiden seuturj·en v~ä.es ten otettava määräraha ensi vuoden meno-
7607: töstä, joita viljatullit mskaimmin painavat, arvioon.
7608: työ.sffientelee vientiteoLlisuuden parlveluk- Ediellällla.ini tun tuHiperuu tuksen yrksi tyis-
7609: sessa, tukkien tai paperipuiden kaatajina, kohtaisen jakoperusteen lawtiminen roEsi jä-
7610: vedättäjinä tai uittajina taikka sahojen ja tettävä hallituksen tehtäväksi kuitenkin sillä
7611: massatehtaiden työläiS"inä. :Muu~~a Suo- toivomuksella, että täysi korvaus olisi annet-
7612: mella ei ole oikeutta nostaa heille ja hei- tava komitea.n ehdottamal'le koko alueelle j•a
7613: dän perheilleen leipävarrasta liian kor- osittaista ]{\orvausta •Oulun ja kenties mui-
7614: keaHe. denkin ·läänien ·e11äil:le osiilile.
7615: Eduskunta ruistullin peruutuksesta teh- Kaiken sen perusteella, mitä edellä on
7616: dyn a1oitteen johdosta on viime keväänä esitetty; saamme. ikunnioitta,en ehdottaa,
7617: pernste·luissaan antanut sen suuntaisen Jau-
7618: sunnon, että Pohjois-Suomen ruistulliperuu- että Eduskunta vuoden 1934 me-
7619: tuskysymys olirsi otettava ha:cldttavaksi. noarvioon ottaisi 20,000,000 mark-
7620: uutta tu~Etariffia laa,dirttaessa. Miten ny- kaa rukiin tullin takaisin maksamista
7621: kyinen hallitus siihen suhtautuu, ei ole tie- varten maan niissä osissa, joissa ru-
7622: drossamme, .mutta V'a:ltion tulo- ja tmenoar- kiin viljelys ei menesty.
7623:
7624: !Helsingissä, .syyffiwun 2 päivänä 1933.
7625:
7626: K·aarlo Hänninen. S. Salo.
7627: Kusti Arffmam. M. 0. Lahtela.
7628: Kalle Kämäräinen.
7629: 177
7630:
7631: IV,a1. - Rah. al. N :o 5.
7632:
7633:
7634:
7635:
7636: Simojoki y. m.: Määrämhan osoittamisesta rukiin tullin
7637: takaisin· maksamista varten Kuopion läänin kunnille.
7638:
7639:
7640: E d u s k u n n a 11 e.
7641:
7642: Yleisesti on tunnettua se taloudellinen taa maamme kovaosaisimmat seudut. Kun
7643: ahdill!koti'la, mihin monet kunnat erittäin lisäksi ottaa huomioon, että Pohjois~Suomen
7644: Pohjois- ja Itä~Suomessa ovat joutuneet suuri t]laton väestö ja pienviljelijäväestö
7645: nykyisenä raskaana ta!loudellisena pula- on tottunut elämään me1kein yksinomaan
7646: aikana. Kun tarkastellaan syitä, jotka ovat metsätyömaiHa saatavasta ansiosta, ja kun
7647: kunnallistalouden umpikujaan saattaneet, se on ollut niin alipa!lkattua, että työansio
7648: niin ,pistää silmään se nopea menojen li- on tuskin riittänyt työntekijän omaan ra-
7649: säys, mikä vuosina 1920-29 tapahtui. vintoon, on aina!kin perheellisten työläisten
7650: Tämä lisäys taasen johtui osittain oppi- täytynyt turvautua kunnan apuun. Kun-
7651: velvollisuuspakon aiheuttamista ~ansa:kou nista on muodostunut tällä tavalla firmo-
7652: lumenoista, osittain köyhäinhoidon uudista- jen, jopa vaitionkin me,tsätyömailla raata-
7653: misesta johtuvista v·elkapääomien sitomisista vien työläisten pe:t1heiden elättäjiä ja ovat
7654: rakennustoimintaan ja siitä johtuvista suu- suurimmat kunnat joutuneet maksamaan
7655: rista korkomenoista. - Kun jouduttiin ta- useita satoja tuhansia mark'koja vuodessa
7656: loudelliseen lamakauteen, niin täten synty- tullin t~ottamaa ylihintaa siitä jauhosta,
7657: neet säännölliset menot alkoivat huimaavasti mitä ovat jakaneet työläisten perheiden
7658: kasvaa. Kunnallisen köyhäinhoidon täy- ylläpidoksi.
7659: tyi ottaa :huollettavakseen ne kuntalaiset, Kuinka ylivoimaisen raskaaksi käy val-
7660: joilla ei työttömyyden tai alipalkkauksen tion välilli:nen verotawkka ruistullin muo-
7661: vuoksi ollut riittävää toimeentuloa. V ero- dossa työläiskansalle, ymmärtää, kun ottaa
7662: esineet taasen ovat jatkuvasti väihentyneet huomioon, että niissä olosuhteissa on ruis-
7663: tunnetuista syistä j·a verorasitus näin (}llen le~pä pääasiwllisin ravinto. On laskettu,
7664: jakall!ntunut yhä harvempien ja harvem- että Suomessa kulutetaan henl!dlöä kohti
7665: pien kuntalaisten kannettavaksi. ruista 150 kg. vuodessa. Tämän mukaan
7666: Erittäin mitä Pohjois~Suomeen tulee, on joutuu 10-henkinen työläisperhe maksa-
7667: kuntien taloutta välillisesti vaikeuttanut maan valtiolle veroa perheensä leivästä
7668: viljatullien aiheuttama elinkustannusten 1,500 mk. vuodessa, ja on yleinen ilmiö, että
7669: nousu. Kun ottaa huomioon, että koko noissa kansalaispiireissä löytyvät Suomen
7670: Pohjois-Suomessa tuskin lienee kuntaa, joka lapsirikkaimmat perheet. Tämä vero on
7671: kykenisi tuottamaan viljaa omaksi tarpeek- liian raSkas nykyajan alipalkatulle ja a1i-
7672: seen, ja että Lappi ja Petsamo ovat sellaisia ravitulle sesorrkityönluontoista työtä teke-
7673: seutuja, joissa rukiin viljelys ei ilmastollis- välle perheeni,sälle ja voi merkitä 50 % me-
7674: ten seikkojen vuokisi käy päinsä, niin on sel- netystä hänen tuloi,ssaan. Senvuoksi on
7675: vää, että rukiin suojatulli on muodostunut kuntien ollut pa:kko ottaa sangen suurelta
7676: veroksi, josta raskaimman osan saavat kan- osalta huollettavakseen heidän perheensä.
7677:
7678: 23
7679: 178 IV,31.- Rukiin tullin takaisin maksaminen.
7680:
7681: Tämä huolto on käynyt kunnille niin ras- ole työttömänä. Pienviljelijät ovat samoin
7682: kaaksi, että ne ovat voineet pääasiassa kiin- tottuneet elämään työansioista eivätkä ole
7683: nittää huomionsa vain näiden perheiden kyenneet nykyisessä taloudellisessa ahdinko-
7684: jauhotarpeen tyydyttämiseen, josta taasen tilassaan raivaamaan itsellensä riittävästi
7685: on seurannut, että useimmissa tapauksissa viljelystä, vaan ovat olleet pakoitetut raata-
7686: on työläisperheiden täytynyt tulla toimeen maan yksityisten töissä tai valtion varatöissä
7687: pelkällä leivällä. Tästä syystä näyttää var- huonoista ansioista huolimatta. On myös-
7688: sinkin aliravittujen lasten tulevaisuus uha- kin verraten yleinen ilmiö, etteivät pien-
7689: tulta, ja varsinkin tuberkuloosi tekee hei- viljelijät ole kyenneet hankkimaan itsellensä
7690: dän keskuudessaan ,tuhoisaa jälkeä. edes siemenviljaa. Kuopion läänin alueella
7691: Kun on näyttänyt maamme pääelinkei- ei senvuoksi ole Kaavia, Liperiä: ja mruhdol-
7692: non, maanviljelyksen kannattavaisuuden lisesti joitakin muita kuntia lukuunotta-
7693: kannalta, välttämättömältä säilyttää koti- matta sellaisia kuntia, jotka tuottaisi:vat
7694: maisen viljan tuotannolla suojatulli, emme viljaa omaksi tarpeekseen. Kuntien köy-
7695: katso voiva:mme ryhtyä tekemään a'loitetta häinhoitomenot ovat tämän johdosta suun-
7696: ruistullin poistamisesta tahi alentamisesta. nattomasti kasvaneet,. onpa kuntia,. joissa
7697: Mutta aivan välttämätöntä on, että sano- köyhäinhoitoon käytettävästä viljasta mak-
7698: tun tullin tuottamaa rasitusta Pohjois-Suo- setaan tulliveron tuottamaa ylihintaa
7699: men kuntien osalta hallitusvallan toimesta 300-400 tuhatta markkaa vuodessa siitä
7700: lievennetään. Tähän on kiinnitetty edus- jauhosta, mitä on puutteessa oleville
7701: kunnan ja hallituksen huomiota jo silloin jaettu. Tä:inän vuoksi oJisi kohtuullista ja
7702: kuin 4 v. sitten on asetettu asiantuntija- välttämätöntä, että valtio palauttaisi Kuo-
7703: lautakunta tutkimaan, miten rukiin tullit pion läänin kunnille köyhäinhoitomenoihin
7704: Pohjois~Suomessa peruutettai:siin, ja ~edus käytettäväksi 12,000,000 mk., jonka :sum-
7705: kunta on viime istuntokaudellaan tehdyn man arviolta Kuopion läänin asukkaat mak-
7706: aloitteen johdosta antanut lausurn:rfon, että savat tullia ulkomailta tuotavasta viljasta.
7707: Pohjois~Suomen ruistulliperuutuskysymys Köyhäinhoidon kautta koituva apu ei luon-
7708: olisi harkittava uutta tuHitariffia laadit- no1lisestiJkaan koituisi hyväksi kuin osalle
7709: taessa. Kuitenkaan ei hallitus ole ottanut tullirasituksen ta;kia kärsimään joutunutta
7710: tätä huomioon v. 1934 tulo- ja menoarviota vruestöä, mutta olisi kuitenlkin huomatta-
7711: laatiessaan, koska siinä ei esiinny rukiin valla tavalla korjaamassa tämän epäkohdan
7712: tullin peruutusta varten Pohjois,JSuomessa aiheuttamaa vahfurkoa sikäläiselle väestöUe.
7713: ehdotettua mäwrärahaa. Tulliperuutuksen yksityiskohtaisen ja:kope-
7714: Kansanedustaja Hänninen on eduskun- rusteen laatiminen olisi jätettävä halli-
7715: nalle jättänyt rahaasia-aloitteen, joka tar- tuksen tehtäväksi.
7716: koittaa rrukiin tullin takaisin maikrsamista Edelläoleviin perusteluihin viitaten eh-
7717: etU!Päässä Oulun läänissä. KoSka rukiin dotamme siis,
7718: tullin tuottama Tasitus on erittäin tuntuva
7719: myöskin Kuopion läänissä, olisi harkirtta:va että Eduskunta ottaisi v. 1934 me-
7720: tulliperuutuksen ulottamista myös Kuopion noarvioon 12,000,000 mk. määrära-
7721: lääniä koskevaksi. Kuopion lä:änin vä·es- han rukiin tullin takaisin maksa-
7722: tölle tunnusmerkillistä on tavattoman suuri mista ja köyhäinhoitomenoihin käyt-
7723: tilaton väestö n. lk. loisväestö, joka on tottu- tämistä varten Kuopion läänissä
7724: nut hankkimaan elantonsa sikäläisillä suu- oleville kunnille.
7725: rilla puutavaratyömailla silloin kuin se ei
7726:
7727: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1933.
7728:
7729: Elia;s Simojoki. Yrjö Kivenoja.
7730: J. V. Wainio. L. P. Tapaninen.
7731: K. R. Kares. Arne Somersalo.
7732: R. Ala-Kulju.
7733: 179
7734:
7735: IV,s2. - Rah. al. N :o 6.
7736:
7737:
7738:
7739:
7740: Lepistö y. m.: JJfäärärahan osoittamisesta avustuksiksi luon-
7741: nonvoimain aiheuttamain vaurioitten johdosta kärsimään
7742: joutuneille vähävaraisille asukkaille.
7743:
7744:
7745: E d u s k u n n a ll e.
7746:
7747: Viime vuosina on maassamme sattunut hettä,. jotka ovat kutakuinkin ka:ikki hyvin
7748: raesateita, pyörremyrskyjä y. m. näihin heikossa taloudellisessa asemassa.
7749: verrattavia luonnonvoimain hävityksiä, Vuotta ai'kaisemmin sattui Kälviän Vuol-
7750: jotka ovat aiiheuttaneet erittäin raskaita teen ky1russä suunnilleen samanlainen ta-
7751: vaurioita. Näihin verrattavia ovat myös- paus. SielläJkin tuhoutui lähes koko kylän
7752: kin kuluneen kesän aikana sattuneet kulo- vuoden sato eivätkä vähävaraiset pienvilje-
7753: jen hävitykset. Tällaisista luonnonvoimain lijät, joita vahinko koski, ole vielä tähän
7754: aiheuttamista vaurioista ovat useat vähä- mennessä saaneet min'käänlaista vahingon-
7755: varaiset asukkaat joutuneet kärsimään va- korvausta tai apua.
7756: hinkoja, joita he parhaalla huolenpidolla- 'Samoin Virtain kunnan alueella viime ke-
7757: kaan eivät ole voineet välttää. LUikuisten sänä sattunut pyörremyrsky ja raesade ko-
7758: pienviljelijäin toimeentulo tällaisten vauri- konaan tuhosi 34 maanviljelijän, jotka suu-
7759: oitten johdosta on tullut aivan järkytetyksi. rimmaksi oswksi olivat hei'kkovaraisia pien-
7760: Pyydämme esittää muutamia tällaisia ta- tilallisia, kaikki kasvavat viljat ja osittain
7761: pauksia. turmeli he.inäsadon. 'Tästäikin tehtiin aika-
7762: Viime heinäkuun 12 p:nä sattui ankara naan avustusanomus valtioneuV'ostolle, joka
7763: pyörremyrsky ja raesade Toholammin pitä- kuitenkin varojen puutteessa sen hylkäsi.
7764: jÄn Vesojan ja Sykäräisten ky;lissä. Raju- Kuluneen kesän aikana eri puolilla maata
7765: ilma kulki n. 2 km. 1evyisellä alueella ja raivonneet valtavat metsäpalot tuhosivat
7766: oli niin ankara, että se särki rakennuksia, väihävaraisten pientilallisten, ei ainoastaan
7767: pirstoi ikkunoita, katkoi vuosisataisia ikar- metsiä, vaan myöskin rakennuksia ja viljoja,
7768: tanopetäjiä. 'Samaan aikaan satoi suuria saattaen vahinkoa kärsineet vähävaraiset
7769: särmikkäitä rakeita, jotka sananmukaisesti pienviljelijät sellaisiin taloudellisiin vai-
7770: tuhosivat kesän koko kasvullisuuden. Suo- keuksiin, joista heidän omilla toimenpiteil-
7771: ritetussa arvioinnissa laskettiin kasvullisuu- lään on malhdoton selviytyä.
7772: den kärsimät vahingot 144,000 ja raken- Kun tällaiset arvaamattomat vahingot
7773: nusten kär·simät vahingot 16,000 mar- kohtaavat nykyisenä pulakautena jo ennes-
7774: ka:ksi, mitkä arviot on ilmeisesti pidettävä täänkin taloudellisissa vaikeuksissa kamp-
7775: liian a:lhaisina, sillä tulokset odotetusta jäl- pailevia pienviljelijöitä ja muita vähävarai-
7776: kisadosta jäivät alhaisemmiksi kuin mitä sia asukkaita, on mielestämme valtion vel-
7777: heinäkuussa arvioitiin, kun halla elok. 12 ja vollismus käydä hei.tä avustamaan. Mutta
7778: 13 päivien välisenä yönä tuhosi uudelleen klill valtiolla ei ole ollut tällaisten tapaus-
7779: orastuneen viljan ja perunan lopullisesti. ten varalta käytettävissä varoja suora-
7780: V ahirrkoja kärsi liuomattavimmin 43 per- nai,siin avustuksiin, ovat avustusanomuk-
7781: 180 IV,32. -Korvaus luonnonvoimain aiheuttamista vaurioista.
7782:
7783: set tulleet hyljätyrksi. Eduskunnan vel- lituksen käytettävä;ksi. Avustuksien jako
7784: vollisuus on varata tä:hän tarkoitukseen mielestämme voisi tapahtua kunnallislauta-
7785: määräraha valtioneuvoston käytettäväksi. kuntain välityksellä. Tutkimukset siitä,
7786: Kerran aikaisemmin, nim. v. 1930 myönnet- ketkä vahinkoja kärsineet ovat tällaisen
7787: tii:n:kin Kokemäenjoen ja Kymijoen tulvien avun tarpeessa, suorittaisivat asianomaiset
7788: johdosta kärsimään joutuneille vähävarai- kunnat omalla kustannuksellaan ja valtion
7789: sille 1 miljoona markkaa avustusta. Ja tul- valvonnan alaisina.
7790: vat ovat verrattavissa esittämi:imme vau- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7791: rioihin.
7792: On hyvin vaikea määritellä, kuinka suuri että Eduskunta ottaisi vuoden
7793: määrärwhan pitäisi olla,. jotta siitä voitai- 1934 menoarvioon 1 miljoona mark-
7794: siin avustusta myöntää kuluneen ja edelli- kaa valtioneuvoston käytettäväksi
7795: sen vuoden aikana sattuneisiin vahinkoihin. avustuksien myöntämiseksi luonnon-
7796: Mutta kun apua hädänalaiseen asemaan voimain, kuten raesateitten, pyörre-
7797: joutuneille olisi saatava nopeasti ja sitä myrskyjen sekä kulovalkeain y. m.
7798: myönnettäisiin vain tositarpeessa oleville, näihin verrattavien vaurioitten joh-
7799: niin uskomme tarkoitukseen riittävän 1 mil- dosta kärsimään joutuneille vähäva-
7800: joonan markan suuruisen määrärahan hal- raisille asukkaille.
7801:
7802: Helsingissä, syyskuun 14 päivänä 1933.
7803:
7804: Matti Lepistö. Yrjö H. Kesti.
7805: Viljami Kalliokoski. A. Turkka.
7806: Kalle Kämäräinen. Matti Turkia.
7807: Edward Setälä. H. Aattela.
7808: Kalle Walta. Karl J. Wenman.
7809: Edv. Pesonen. 0. Pe1tonen.
7810: Hilma Koivulahti-Lehto. Frans Mustasilta.
7811: Edv. Kujala. Toivo Halonen.
7812: Aug. Kuusisto. Otto Marttila.
7813: D. B. Lindman. J. F. Tolonen.
7814: K.-A.. Fagerholm. Alex Hämäläinen.
7815: Jalmari Linna. Valfrid Eskola.
7816: A. J. Kosonen. Onni Mäkeläinen.
7817: Antti Meriläinen. Heikki Kääriäinen.
7818: K. Lumijärvi. J. Väisänen.
7819: J. E. Malmivuori. Paavo Aarniokoski.
7820: S. Oulasmaa. Niilo Pajunen.
7821: Onni Hiltunen. Väinö Sinisalo.
7822: Mikko Suokas. Eino Rytinki.
7823: Martti .Rantanen. Yrjö Hautala.
7824: Isak Penttala. Edvard Haga.
7825: 181
7826:
7827: IV,33 - Rah. al. N :o 7.
7828:
7829:
7830:
7831:
7832: Tukia y. m.: Määrärahan osoittamisesta pyörremyrskyjen
7833: ja raesateiden aiheuttamien tuhojen korvaamista varten.
7834:
7835:
7836: E d u s k u n n a ll e.
7837:
7838: Joka vuosi uudistuvat pyörremyrskyt ja kunta on vuosittain varannut määrärahan
7839: raesateet ovat tuottaneet suuria vahinkoja valtion tulo- ja menoarviossa.
7840: maanviljelijöille eikä ole minkäänlaista ra- Muutamissa tapauksissa ovat nämä luon-
7841: hastoa, josta vahinkoa kärsineet saisivat nonvoimien aiheuttamat vahingot erittäin
7842: korvausta. Mainitut vahingot ovat harvi- raskaat eikä yksityinen millään varovai-
7843: naisia ja siksi poikkeuksellisia, etteivät va- suustoimenpiteillä voi niitä välttää. Koko
7844: kuutuslaitokset ole niihin kiinnittäneet huo- valtakuntaan nähden ne taas ovat verrat-
7845: miota, eikä nykyään ole mitään vakuutus- tain vähäiset. Ehdotamme siis,
7846: muotoa tällaisten vahinkojen varalta. Ai- että Eduskunta ottaisi valtion tulo-
7847: kaisemmin ovat kunnat antaneet avustusta, ja menoarvioon vuodelle 1934
7848: mutta ovat nekin lopettaneet tämänluontoi- 1,000,000 markkaa sellaisten vahin-
7849: sen avustustoiminnan. Sanotut vahingot kojen korvaamiseksi, jotka aiheutu-
7850: ovat verrattavissa petoeläinten ja hirvien vat pyörremyrskyjen ja raesateiden
7851: tuottamiin v&hinkoihin, joita varten edus- aikaansaamista tuhoista.
7852:
7853: Helsingissä, 11 p. syyskuuta 11933.
7854:
7855: Elirus Tukia. Antti Kemppi.
7856: Matti Miikki. Viljami Kalliokoski.
7857: Akseli Brander. Emil Jutila.
7858: Matti Pitkänen. S. Salo.
7859: M. 0. Lahtela. Jooseppi Kauranen.
7860: Viljo Venho. Jussi Anlliala.
7861: Lauri KaiJa.lainen. Hj,almar Forstadius.
7862: Eemeli .Aakula. J. Takala.
7863: Alpo 0. Luostarinen. Yrjö H. Kesti.
7864: Kaarlo Hänninen. J. K!oivisto.
7865: Tilda Löthma.n. L. 0. Hirvensalo.
7866: J. Emil Lampinen. Anton Suurkonka.
7867: 182
7868:
7869: IV,s4. - Fin. mot. N :o 8.
7870:
7871:
7872:
7873:
7874: Jacobsson m. fl.: Angående anvisande av anslag för höj-
7875: ning av premier för sälfångst.
7876:
7877:
7878: T H l R i k s d .a g e n.
7879:
7880: De avsevärt minskade utkomstmöjlighe- fisken från fiskeplatserna. De största ska-
7881: ter säljakten numera, sedan prisen på olja dorna har ma:n funnit sälen ,aru.s.tä.lla i havet
7882: och skinn anseruligt n·edgått, e.rbjuder, har utanför de lax- och sikförande älvarnas myn-
7883: kommit åstad att kampen mot den svära ninga,r. Belysande för sä.lens framfar:t äT
7884: fiskförödare:n icke bedrives så intensi'Vt som den statistik,, iSOm 1928 insa;mlades i Metsä-
7885: tidigare. Under tioårsperioden 1909-1918 pirtti vid Ladoga, Mh viiken statistik ut-
7886: nedgjordes sålunda i landet årligen, i medel- visar, att sälen eniba:rt i nämnda trakt under
7887: tal 12,617 sälar. Åren 19•24-19·32 utgjorde året, enligt va!d de i bragderna kvarläimnade
7888: det ärli,ga medeltalet för hela landet 8,507. huvudena gåvo vid handen,. bor:tsnappat
7889: På sakkunnigt håll har man ansett sig 1,349 laxar och. 2,721 sikar.
7890: kunna fastslå att nedgången i fångsten icke På 1grund av sä1e:ns talrikhet och stora
7891: beror 'På att sälstammen skulle mta;git i skaJdlighet har staten .a:nse:tt det nödvändigt
7892: individdkedom. att premiera fångst av säl, åren 1909-1918
7893: I fråga om bärigheten av sälfångsten har med 5 mar:k, 1924-1927 med 30 mark och
7894: det utretts att t. ex. år 1923 av 44 båtlag f11ån: år 19.28 r,n.ed 50 mark per styck. Även
7895: fånga.ts tillhopa 1931 sälar. Då dessa 44 i Sverige har man infört en .premieri:ng, tili
7896: båtlrug med malles 15·5 mans besälttni,rug voro en början med 4 kronor, :från medlet av
7897: ute,, kommo S'ålunda 44 dödade säilar per 19,2!5 med 6 kronor samt från medlet av år
7898: båtla,g. Bruttoinkomsten för dessru 1931 1928 med 10 kronor pe.r styck. Premien i
7899: aäilar utgjorde för spä~k, hudar oeh kött till- Sverige är sålunda nu dubbelt högm än hos
7900: sa;mmans 378,070 mal'k eHer 8,,593 mark per oss.
7901: båtlag och jaktsäsong. Det synes :nödvändigt att man även hos
7902: För 1932 har man berälmat att därest 50 oss ,genJOm wtt höj,ru premie.ringen söker sti-
7903: båtlag om 'tiHsammans 180 man varit ute mulera kampen mot sällen. En förhöjning
7904: och dessa dödat 2.,,680 sälar el1er 53.6 per av premien skulle därjämte vara ägnad att
7905: båtlag bHr värdet av fångsten, då köttet kan i viss mån giva fiskerin.ä'ringens utövare,
7906: anses värdelöst, för späck 144,3,715 :mark och vilka också kännb111rt träffats av k:dstidens
7907: för hud&r 198,,849 m&~k, vilket utgör endast ve.rkni:ngar, en1 emättnän.g för det prisfall,
7908: 3,977 mark per båtlag och jaktsäsong. som imräffat för olja ooh skinn. Genom en
7909: På goda .gmmd!er har maru starkt beklagat förhöjd premie kulllde sä:lfångsten åtler för
7910: det minskade utbytet, enär detsamma denna närings utövaxe bliv:a till den nöd-
7911: minskat intresse:t för sä:lfå:ngst. Sälen ä.r ju vändiga biinkomst, som förut.
7912: dock fiskarens svåraste fiende i det att den Med hänvisning till vad ova111 fmmhållits
7913: förstör ofantHga; mängder fisk, söndertrasar få vi vördsamt an'hålla,
7914: fiskarenas bragder och skrämmer bort
7915: IV,34. - Jacobsson y, m. 183
7916:
7917: att Riksdagen för höjning av pre- höja det under 11 H. t. XIX: 6 in-
7918: mien för sälfångst från nu utgående tagna anslaget mea 150,000 mark
7919: 50 mark till 75 mark per styck ville eller från 300,000 till 450,000 mark.
7920:
7921: Helsingfors den 15 sept:ember 1933.
7922:
7923:
7924: Otto Jacobsson. He:rnnan Mattsson.
7925: Ernst Estlander. Edvard Haga.
7926: 184
7927:
7928: IV,34. - Rah. al. N :o 8. Suomennos.
7929:
7930:
7931:
7932:
7933: Jacobsson y. m.: Määrärahan osoittamisesta hylkeenpyyn-
7934: nistä maksettavan palkkion koroittamista varten.
7935:
7936:
7937: E d u s k u n n a ll e.
7938:
7939: Ne tuntuvasti pienentyneet toimeentulo- pienentymistä, koska se on vähentänyt
7940: mahdollisuudet, mitkä hylkeenpyynti ny- halua harjoittaa hylkeenpyyntiä. Hylje-
7941: kyisin, sen jälkeen kuin öljyn ja nahan hän on kuitenkin kalastaja:n pahin viholli-
7942: hinta on melkoisesti laskenut, tarjoaa, ovat nen, se kun tuhoaa suunnattomat määrät
7943: saaneet aikaan, että taistelua tuota pahinta kaloja, repii kalastajain pyydykset ja pe-
7944: kalanhävittäjää vastaan ei enää käydä niin loittaa kalat pois kalastuspaikoilta. Suu-
7945: pontevasti kuin aikaisemmin. Kymmenvuo- rimmat vahingot on hylkeen havaittu teke-
7946: tiskautena 1909-1918 tapettiin siten maas- vän meressä lohi- ja siikapitoisten j okien
7947: 1
7948:
7949:
7950: samme vuosittain keskimäärin 12,617 hyl- suistoissa. Hylkeiden tekemää tuhoa valai-
7951: jettä. Vuosina 1924-1932 oli vuotuinen sevå on se tilasto, joka vuonna 1928 koot-
7952: keskiluku koko maassa 8,507. Asiantunte- tiin Metsäpirti8sä Laatokal.ta ja joka osoit-
7953: valla twholla on katsottu voitavan todeta, taa, että hylkeet yksistään mainitun paikka-
7954: ettei pyynnin vähentyminen aiheudu siitä, kunnan vesillä olivat sinä vuonna, mikäli
7955: että hyljekanta olisi yksilöpwljoudeltaan jäljellejääneistä päistä nähtiin, syöneet
7956: pienentynyt. pyydyksistä 1,349 lohta ja 2, 721 siikaa.
7957: Mitä tulee hylkeenpyynnin kannattavai- Hylkeiden lukuisuuden ja suuren vaJhin-
7958: suuteen, on selvitetty, että esim. vuonna 1923 gollisuuden tähden on valtio katsonut tar-
7959: 44 venekuntaa pyydysti kaikkiaan 1,931 hyl- pee!Hseksi maksaa palkkiota niiden tuhoa-
7960: jettä. Kun nämä 44 venekuntaa, miehistö- misesta, vuosina 1909-1918 5 markkaa,
7961: nään 155 miestä, olivat pyynnillä, tuli siis vuosina 1924-1927 30 mark).ma ja vuo-
7962: 44 tapettua hyljettä kunkin venekunnan desta 1928 alkaen 50 markkaa päästä.
7963: osalle. Bruttotulo näistä 1,931 hylkeestä oli Myöskin Ruotsissa on ruvettu maksamaan
7964: ihrasta, nahoista ja lihasta yhteensä 378,070 palkkiota, aluksi 4 kruunua, vuoden 1925
7965: markkaa eli '8,593 markkaa venekuntaa ja puolivälistä 6 kruunua ja vuoden 1928
7966: pyyntikautta kohti. puolivälistä 10 kruunua päästä. Palkkio on
7967: Vuoden 1932 kohdalta on ·laskettu, että Ruotsissa siis nyt toista vertaa suurempi
7968: jos 50 venekuntaa ja niissä yhteensä 180 kuin meillä.
7969: miestä olisi ollut pyynnillä ja tappanut Näyttää tarpeelliselta koettaa meilläkin
7970: 2,680 hyljettä eli 53.6 venekuntaa kohti, koroittamalla palkkiota vilkastuttaa tais-
7971: tulee saaliin arvoksi, kun liha on katsot- telua hylkeitä vastaan. Palkkion !koroitus
7972: tava arvottomaksi, ihrasta 144,375 markkaa olisi sen ohessa omiaan antamaan kalastus-
7973: ja nahoista 198,849 markkaa, mikä tekee elinkeinon harjoittajille, j'oita heitäkin
7974: ainoastaan 3,977 markkaa venekuntaa ja pula-ajan vaikutukset ovat kohdanneet tun-
7975: pyyntikautta kohti tuvasti, korvausta siitä hinnanlaskusta,
7976: Hyvillä syillä on valitettu rahatulon jonka alaiseksi öljy ja nahat ovat joutu-
7977: IV,34. - Jacobsson y. m. 185
7978:
7979: neet. Koroittamalla palkkiota voisi hyl- että Eduskunta, jotta hylkeen-
7980: keenpyynnistä taas tulla tämän elinkeinon pyynnistä nykyisin maksettava 50
7981: harjoittajille samanlainen tarpeellinen sivu- markan palkkio voitaisiin lisätä 75
7982: tulo kuin ennen. markkaan päästä, päättäisi koroittaa
7983: Viitaten siihen, mitä edellä on esitetty, 11 Pl:n XIX luvun 6 momentin
7984: saamme kunnioittaen anoa, kohdalla olevaa määrärahaa 150,000
7985: markalla eli 300,000 markasta
7986: 450,000 markkaan.
7987: Helsingissä, syyskuun 15 p:nä 1933.
7988:
7989:
7990: Otto J acobs,son. Herman Mattsson.
7991: Ernst Estlander. Edvard Haga.
7992:
7993:
7994:
7995:
7996: 24
7997: 1.86
7998:
7999: IV,35. Rah. al. N:o 9.
8000:
8001:
8002:
8003:
8004: Moilanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta yhteisen koulu-
8005: talon rakentamista varten Viipurin teollisuuskoululle ja
8006: Suomen sahateollisuuskoululle.
8007:
8008:
8009: E d u s k u n n a ll e.
8010:
8011: ViiplJ-rin teollisuuskoulun johtokunta on 50 a 60, on opetuksen järjestäminen tuot-
8012: useita kertoja kiinnittänyt valtion viran- tanut suuria vaikeuksia. Kun oppilasten
8013: omaisten huomiota siihen ahtaaseen ja perin luku viime vuosina on noussut niin suu-
8014: puutteelliseen huoneistoon, jossa koulu on reksi, että esim. lukuvuonna 1929-30 oli
8015: jo lähes 30 vuoden ajan toiminut ja on 112 ja kahtena seuraavana vuotena samoin
8016: edelleenkin pakotettu toimimaan huoli- yli 100 oppilasta, on tilanne käynyt aivan
8017: matta siitä, että sen oppilasmäärä on tällä tukalaksi. Koulun pääsyvaatimukset täyt-
8018: ajalla kohonnut moninkertaiseksi. Maamme täviä kouluunpyrkijöitä on ollut paljon
8019: muille teollisuuskouluille on jo aikoja sit- enemmän kuin mitä kouluun on voitu ot-
8020: ten hankittu omat, tarkoitustaan vastaavat taa. Nykyisenkin oppilasmäärän paljouden
8021: huoneistot; ainoastaan Viipurin teollisuus- vuoksi täytyy opetus eräissä ammatti- ja
8022: koulu, maamme koko laajan itäosan ainoa yleisissäkin aineissa järjestää erikseen nel-
8023: tämällllaatuinen koulu, saa edeHeen toimia jälle luokalle. Samanaikaista opetusta on
8024: puutteellisessa vuokrahuoneistossa, joka ei mahdotonta järjestää kaikille, jonka vuoksi
8025: täytä nykyaikaiselle koululle asetettavia opetusta on annettava myöskin iltapäivällä.
8026: pienimpiäkään vaatimuksia. Tällöin ei oppilaille voida järjestää sään-
8027: \Koulun nykyinen huoneisto käsittää, nöllisiä ruokailuaikoja, jotapaitsi heille ei
8028: paitsi kansliaa ja opettajahuonetta, 2 jää vapaita tunteja piirtämiseen iltapäivi-
8029: luokkahuonetta, toisen lattiapinta 8.1 X6.2 m sin, koska kaikki huoneet ovat käytännössä.
8030: ja toisen 11.9XI6.2 m, sekä yhden pii1rustus- Ahtaus koulussa on niin suuri, että esim.
8031: salin 9X21 m. Huoneistoon kuuluu lisäksi sähköopetusta on annettava muutenkin
8032: ,sangen vaatimaton eteinen ja pieni oppi- sangen pienessä eteisessä ja että havainto-
8033: laiden tupakoimishuone. Silloin kuin koulu ja opetusvälineille ei ole mitään varsinai- ·
8034: v. 1904 tähän huoneistoon muutti, toimi sia säilytyspaikkoja.
8035: siinä yksi luokka kerrallaan, joten kummal- Edelläselostettu osoittanee, miten puut-
8036: lakin ammattiosastolla oli oma luokkahuo- teeHisissa oloissa Viipurin teollisuuskoulun
8037: neensa sekä yhteinen piirustussali. V :sta on pakko toimia. Tästä tilanahtaudesta ei
8038: 1911 lähtien on koulu ollut 3-vuotinen ja kär:si ainoastaan opetus, vaan myöskin sekä
8039: on siinä toiminut ka:ksi luokkaa kerrallaan. oppilaitten että opettajien terveys, sillä
8040: Huoneisto olisi jo silloin pitänyt suuren- koulun luokkien tilavuus on oppilaslukuun
8041: taa, mutta kun oppilasmäärä pysyi verra- nähden aivan liian vähäinen.
8042: ten pienenä voitiin ,siinä kuitenkin joten- Viipurin kaupunki on tarjonnut valtiolle
8043: kuten tulla toimeen. Mutta v :sta 1922 läh- sopivan tonttialueen ilmaiseksi sillä ehdolla,
8044: tien, jolloin oppilasmäärä on noussut yli että valtio ennen heinäikuun 1 p :ää 1934
8045: IV,35.- Moilanen y. m. 187
8046:
8047: alkaa rakentaa siihen koulutaloa Viipurin Suomen sahateollisuuskoulun johtokun-
8048: teollisuuskoululle, jonka pitäisi valmistua nan pyynnöstä on kauppa- ja teollisuus-
8049: kesäkuun 1 p :ään 1935 mennessä, johon asti ministeriö, samalla kuin se on antanut ylei,s-
8050: koulun nykyinen huoneisto on vuokrattu. ten rakennusten ylihallituksen laatia piirus-
8051: Toinen tärkeä Viipurissa toimiva am- tukset Viipurin teollisuuskoulun koulu-
8052: mattikoulu on Suomen sahateollisuuskoulu, taloa varten, myös antanut suunnitella tä-
8053: joka on toiminut Viipurissa perustamises- män viereen ja yhteyteen samalle tontille
8054: taan syyskuun 15 päivästä 19,21 alkaen ja kouluhuoneiston Suomen sahateollisuuskou-
8055: on Viipurin kaupunki kustantanut sille lulle. Viipurin kaupunginvaltuusto on ko-
8056: huoneiston, lämmön, valon ja vahtimestarin. kouksessaan viime maali1skuun 28 päivänä
8057: Viipurin kaupunki on siis omalta osaltaan ilmo~ttanut pitävänsä o~eana, että sahateol-
8058: uhrannut koulun puolesta melkoisesti. lisuuskoululle raJkennetaan tarkoituksen-
8059: Koulu on toiminut ja toimii yhä edelleen mukainen koulurakennus Viipurin teolli-
8060: sangen epätyydyttävässä vuokrahuoneis- suuskoulun yhteyteen ja samalla ilmoitta-
8061: tossa. nut, että se yhä edelleen sitoutuu tukemaan
8062: Suomen sahateollisuuskoulun työn erin- koulua samalla avustuksella kuin nyt eli
8063: omaisen suuri merkitys on epäämätön. On- 81,000 markalla vuosittain.
8064: han se ainoa oppilaitos, joka kouluttaa Yleisten rakennusten ylihallituksen kus-
8065: työvoimia maamme suurimman vientiteolli- tannusarvio Viipurin teollisuuskoulun ja
8066: suuden, puuteollisuuden palvelukseen. Kun Suomen sahateollisuuskoulun yhteistä kou-
8067: ottaa huomioon rtuon teollisuuden ainut- lutaloa varten päättyy Smk :aan 5,5,80,000,
8068: laatuisen me11kityksen maamme taloudessa, ja tulisi koulutalo vesikattoon asti raken-
8069: perustuuhan maamme koko talous tavallaan nettuna mainitun ylihallituksen laskelman
8070: siihen, ei voi olla muuta kuin yhtä mi~ltä mukaan maksamaan nykyisellä hintatasolla
8071: tuon oppilaitoksen tärkeydestä. Smk. 3,040,000 : -.
8072: Suomen sahateollisuuskoulu onkin näinä Katsoen siihen, että mainittujen ammatti-
8073: 12 vuotena suorittanut merkityksellisen koulujen merkitystä on pidettävä erikoisen
8074: työn puuteollisuuden hyväik!si, valmistaen tärkeänä maamme taloudelliselle elämälle,
8075: näipä vuosina noin 600 työnjohtajaa metsä-, ehdotamme, että valtio rakentaisi yhteisen
8076: uitto- ja lai:vaustöihin sekä saha-' ja faneeri- koulutalon Viipurin teollisuuskoululle ja
8077: teollisuuteen. Suomen sahateollisuuskoululle. Täten nämä
8078: Viipurin kaupunki on ehdottomasti sopi- oppilaitokset pääsisivät työskentelemään sel-
8079: vin paikka tälle koululle. Onhan Itä-Suomi laisissa olosuhteissa, jota niiden tärkeä työ
8080: maamme puuteollisuuden keskus. Viipuri edellyttää ja vaatii. Samalla pyydämme
8081: on Itä-Suomen pääkaupunki ja samalla huomauttaa, että ehdottamamme koulutalon
8082: maamme paras ja suurin puutavarain rakentaminen helpottaisi Viipurissa vallit-
8083: vientisatama. Sen ympärille on keskitty- sevaa perin vaikeaa työttömyyttä, jotapaitsi
8084: nyt joukko huomattavia tämän alan teolli- koulutalon rakentaminen nykyään tulisi
8085: suuslaitoksia. Tämä seikka on siinäkin suh- verraten halvaksi. Kun rakentamistyöt
8086: teessa edullinen, että näin on helppo saada voitaisiin jakaa kahden vuoden osalle,
8087: alaansa täysin perehtyneitä ammattimiehiä tarvittaisiin ensi vuodeksi varoja Smk.
8088: koulun ammattiaineiden opettajiksi. Koulu 3,040,000:- ja loput Smk. 2,540,000: -
8089: onkin menestyksellisesti käyttänyt tätä seik- voitaisiin varata vuoden 19,35 talousarvioon.
8090: kaa hyväkseen ja aikoo niin vast'edeskin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
8091: tehdä.
8092: 188 IV,35. - Viipurin teollisuuskoulun talon rakentaminen.
8093:
8094: että Eduskunta päättäisi ottaa vuo- tamista varten Viipurin teollisuus-
8095: den 1934 talousarvioon 3,040,000 koululle ja Suomen sahateollisuus-
8096: markkaa yhteisen koulutalon raken- koululle.
8097:
8098: Helsingissä syyskuun 14 p :nä 1933.
8099:
8100:
8101: Kaa.p~o Moilanen. Max Sergelius.
8102: Toiv;o Hovelli. Hjalmar Forstadius.
8103: K. F. Lehtonen. Aarne Honka.
8104: Yrjö Leiwo. Sulo Heiniö.
8105: Akseli Brnnder. Elias Tukia.
8106: Yrjö Schildt. Jussi Lonkainen.
8107: J. Koivis~o. K. Lumijärvi.
8108: Osk. Reinikainen. E. A. Tuomiv:a,a;rn.
8109: AXiel Palmgren. Kaino W. Oksanen.
8110: E. v. Fr~nckell.
8111: 189
8112:
8113: IV,36. - Rruh. al. N:o 10.
8114:
8115:
8116:
8117:
8118: Tapaninen y. m.: Määrärahan osoittamisesta hakkuupalk-·
8119: kioiksi suomalaisille pienpuutavaran ostajille T'ornion- ja
8120: Muonionjokien vesistöissä.
8121:
8122:
8123: E d u s k u n n a ll e.
8124:
8125: Jatkuvan työttömyyden torjumiseksi val- Valtavasti suurin osa jokilaakson metsistä
8126: tiovallan puolelta on käytetty keinona m. m. on valtiolla. Sen kasvullisten metsämaiden
8127: metsätöiden runsaampaa sijoittamista seu- pinta-ala on n. 270,000 ha, josta mäntyval-
8128: duille, missä se suinkin on käynyt mahdolli- taisia maita on 81.94 %. Vahvistettujen
8129: seksi. Tämän keinon käyttäminen saattaa hakkaussuunnitelmien mukaan ei metsiä
8130: kuitenkin käydä varsin kohtalokkaaksi maan siellä ole voitu koskaan hakata, vaan hak-
8131: metsärikkaudelle, jos ollaan pakotettuja toi- kuut ovat, viime vuosien paperipuuhakkauk-
8132: mittamaan hakkuita tavalla, joka ei ole met- sia lukuunottamatta, olleet suunnitelmissa
8133: sähoidollisten periaatteitten mukaista. Tar- vahvistetui!Sta runsa:ista mänty1sen pienta-
8134: koitettu tulos jää sitäkin vähäisemmäksi, varan ha:kku1sta huolimatta sahapuuhak-
8135: jos lisäksi puiden myyntimahdollisuudet kuita.
8136: kalliiden ajo- ja uittokustannusten takia Mutta kantorahojen lasku on vaikuttanut
8137: ovat enemmän taikka vähemmän rajoitetut. vieläpä sahapuidenkin myyntiin. Niiden-
8138: Kantoraha jää silloin mellkein olematto- kään hakkuu ei enää tahdo kannattaa pi-
8139: maksi ja työpalkat on pakko painaa yhä temmän sivuvesistöuiton ja vetomatkan
8140: lähe:mmä~si työläi1sten toimeentulominimiä, päästä. Tästäkin syystä täytyy näin ollen
8141: ellei nykyisissä oloissa vielä siitäkin alle. poiketa vahvistetuista suunnitelmista sijoit-
8142: Kantorahoissa parin viime vuoden aikana tamalla hakkuita edullisemmille paikoille ja
8143: tapahtunut romahdusmainen lasku o'n vai- metsänhoidon tarkastuksessa vasta myö-
8144: keuttanut tilannetta, tehden muutamilla hy- hemmin hakattaviksi tarkoitetuille alueille.
8145: villäkin metsäseuduilla hakkuiden järjestä- Kun nämä metsät ovat enimmäkseen kes-
8146: misen tarkoituksenmukaisuuden niin valtion täviä, vieläpä usein kasvavia ja sulkeutu-
8147: kuin yksityistenkin metsissä enemmän kuin neitakin, ei pelkän sahapuuleimauksen suo-
8148: kyseenalaiseksi. Varsinkin se on vaikutta- rittaminen niissä ole mitenkään puolustetta-
8149: nut ehkäisevästi pientavaran hakkuumah- vissa. Koska rajajoen uittolaitteiden kuo-
8150: dollisuuksiin ja siten huomattavasti vaikeut- letuskustannusten pitäisi muutamien vuo-
8151: tanut huonomenekkisten metsäseutujen sien kuluttua loppua, on sitäkin valitetta-
8152: työttömyystilannetta. vampaa myydä nyt pula-aikana yksinomaan
8153: Yhtenä tällaisena seutuna on pidettävä sahapuita, vieläpä lisäksi edullisimmilta pai-
8154: Tornion-Muonion jokilaaksoa. Sillä edulli- koilta.
8155: sesta asemastaan huolimatta on se kur- Työttömyystilanne ei kuitenkaan salli
8156: jien uitto-olojensa vuoksi luettava miltei metsänhakkuiden kokonaan lopettamista.
8157: maamme huonomenekkisimpiin metsäseutui- Pula-aika, joka raskaasti painaa Tornion-
8158: hin. joella sekä kuntia että asujamistoa, vaatii
8159: 190 IV,36. - Tornion- ja Muonionjokien lauttausolot.
8160:
8161: myöskin turvautumaan metsien tarjoamiin Toinen epäkohta, joka välttämättömästi
8162: apulähteisiin. vaatii valtiovallan puuttumista asiaan, on
8163: Valtiovallan olisi sentähden käytettävis- edellämainittu uittokustannusten ennenkuu-
8164: sään olevilla keinoilla riennettävä korjaa- lumattoman korkea taso rajaväylässä, ja
8165: maan läntisen rajaseudun kurjaa metsä- jonka epäkohdan nimenomaan suomalaisiin
8166: taloudellista tilannetta. Se voisi sen tehdä puutavaramyynteihin tekee vielä raskaam-
8167: käyttämällä kahtakin keinoa asiain tilan maksi se seikka, että ruotsalaiset ovat vähen-
8168: auttamiseksi. täneet hakkuut omalla puolellaan nykyisin
8169: Ensiksikin olisi poistettava vientimaksu, hyvin vähiin jääden nähtävästi odottamaan
8170: joka on sahapuulle 5 markkaa kuutiomet- joidenkin vuosien perästä tapahtuvaa uitto-
8171: riltä (tekee silinterikuutiojalkaa kohden kustannusten laskua kuoletusmenojen pois-
8172: 14.1 penniä, uittokuutiojalkaa kohden 19.2 jäämisen kautta. Ruotsalaisten odottavan
8173: penniä) ja veistetylle puutavaralle 20 mark- kannan tähden uittokustannukset kuutio-
8174: kaa kuutiometriltä, sillä niin tarkoituksen- jalkaa kohden ovat sitä korkeammat, mitä
8175: mukainen, kuin se teoreettisesti onkin, se pienempi uitto on.
8176: tänä pula-aikana ei ollenkaan vastaa tarkoi- V alaistaksemme edellämainittua rajaväy-
8177: tustaan, mutta sen sijaan estää ruotsalais- Iän uittokustannusten suunnatonta kal-
8178: ten ostajain kilpailun ja polkee metsien hin- leutta esitämme tässä yhteydessä seuraavat
8179: nat. poiminnot uittotilastosta 1931 :
8180:
8181: Uittomaksu rajaväylän 4 uittopiiristä, 1144 km, 61.056 penniä kuutiojalka
8182: , Kemijoen 4 , 139 , 13.153 , ,
8183:
8184: Erotteinkustannukset 1931 olivat Tor- jäivät rajaväylään n. 10 vuotta sitten ra-
8185: nionjokisuulla 32.33 penma kuutiojalalta kennettujen uittolaitteiden laittaminen ja
8186: (3.05 äyriä, kurssi silloin 10.6). Samana työnjohto kokonaan ruotsalaisten käsiin,
8187: vuonna olivat kokonaiskustannukset Kemi- jolloin kustannukset muodostuivat heidän
8188: joen vesistössä Kittilän paikoilta jokisuulle kor~kea;n elintasonsa mukaisiksi, puhumatta-
8189: 31.658 penniä ja 12 uittopiiristä eli Mar- Kaan siitä, että osa uittolaitteista heti val-
8190: tinkylästä Kemijoen latvoilla 29.807 penniä. mistuttua huomattiin tarkoitustaan vastaa-
8191: V. 1932 oli suhde jokseenkin sama. mattoniiksi.
8192: Kustannukset erotteinpiirissä 1931: Olisi mielestämme sen tähden sekä koh-
8193: tuullista, että valtion edun mukaista, että
8194: Kemijoki- Tornion- valtio helpottaisi suomalaisen metsätalou-
8195: Bnulla jokisuulla
8196: den kestämätöntä asemaa Tornion-Muo-
8197: Kuoletuskustannukset 6% 33% nion jokilaaksossa osallistumalla kuoletus-
8198: Uittomaksut .......... . 70% 38% kustannusten osalta uittokustannuksiin si-
8199: Hallinto- y. m. kulut .. 24% 29% ten, että valtio maksaisi pientavaran osta-
8200: jille hakkuupalkkiota, jonka suuruus olisi
8201: Huomio ylläolevassa vertailussa kiintyy asetettava riippuvaksi pientavaran jokisuu-
8202: siihen, että uittokustannuksissa, jotka raja- kustannuksista. Korkeimma'ksi hakkuupalk-
8203: väylässä kohoavat miltei 3 kertaa suurem- kioksi voitaisiin määrätä pientavaran uiton
8204: miksi kuin mitä Suomen oloissa on taval- osalle rajajoella koituvat kunnossapito- ja
8205: lista, kuoletuskustannukset muodostavat kuoletusmaksut huomioonottamalla, että ta-
8206: luonnottoman suuren osan. Syynä tähän on vara jokisuulla ei kohoaisi vakiintunutta
8207: se, että Suomen hallituksen suostumuksella Oulun-Kemijoen välisen alueen jokisuu-
8208: IV,36. - Ta.paninen y. m. 191
8209:
8210: hintaa suuremmaksi. Kun hakkauksissa pie- läntisellä rajaseudulla, ei uhraus mieles-
8211: nen tavaran osuus korkeintaan voisi ko- tämme valtion puolelta olisi suuri siinäkään
8212: hota 25 %:iin koko hakattavasta puumää- tapauksessa, ettei valtio, päinvastoin kuin
8213: rästä, ja suomalaisten uittajain osuus v. tässä tapauksessa on asian laita, saisi omien
8214: 1932 uittokustannusten kuoletus- ja kun- metsiensä hintojen nousussa tähän sijoitta-
8215: nossapitomaksuihin oli kokonaisuudessaan maansa rahaerää takaisin.
8216: 123,540: 31 kruunua, on helppoa havaita, Edelläolevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
8217: että pienen tavaran menekki saisi lähes kak- tamme,
8218: sinkertaistua, ennenkuin valtion ehdotettu että Eduskunta päättäisi osallistua
8219: osuus uittokustannuksiin nousisi puoleen- uittokustannttksiin Tornion- ja Muo-
8220: kaan miljoonaan markkaan vuodessa. Sii- nionjokien vesistöissä ottamalla v:n
8221: hen nähden mitä tämä toimenpide vaikut- 1934 menoarvioon 500,000 markan
8222: taisi menekin lisääntymiseen, metsien arvon suuruisen arviomäärärahan hakkuu-
8223: nousuna, työttömyystilanteen helpottumi- palkkioiksi suomalaisille pienpuuta-
8224: seen ja pula-ajan vaikutusten lieventämiseen varan ostaj~7le.
8225:
8226: Helsingissä syyskuun 10 päivänä 1933.
8227:
8228:
8229: L. P. Tapaninen. • J. V. Wainio.
8230: Yrjö Schildt. Elias Simojoki.
8231: Arne Somersa.lo.
8232: 192
8233:
8234: IV,37. - Rah. al. N:o 11.
8235:
8236:
8237:
8238:
8239: Heiniö y. m.: Määrärahan osoittamisesta valtion lentokone-
8240: tehtaan siirtämiseksi Suomenlinnasta Tampereelle.
8241:
8242:
8243: E d u s k u n n a 11 e.
8244:
8245: Kun ma,3lSISamme noin 12 vuotta si.tten nyttemmiii1 on sruatettu käyttökelpoisiksi,
8246: ryhdyttiin suorittamaan ]entokonerden kor- oliSi llentokon.etehdas, laivojen korjaust'oi~
8247: jauksia ja uudisrakennuksia, sijoitettiin mintaa haitt.ruavana,. mahdollisimman pian
8248: uudisrak;ennustoiminta Suomenlinnaan venä- siirrettävä muualle.
8249: läisten rakentamiin, laivatelakan korjauspa- Helpottaakseen siirron toteuttamista ja
8250: joiksi taDkoitettuihin rakennuksiin ja kor- samalla avatakseen työtilaisuuksia työttömil-
8251: jaustoiminta Santahaminaan,, joiden laitos~ leen, Tampereerr kruupunki on sitoutunut
8252: ten yhdistämi,sestä sarrnaa:n johtoon valtion luovuttamaJan valtiolle omistusoikeudella
8253: lentokonetehdas si:ttemmin muodostui. Koti- lentokonetehd~ta varten alueen ja käyttö-
8254: mainen lentokonerakennustoiminta paasi oikeudella riittävän ,aJlueen maalentokenttää
8255: näin alkamaan, vaikkakin se tapahtui alun- va;r,ten, joka 011 tehtaan toiminnalle välttä-
8256: per~n siinä tietoisuudessa, että tällainen ha- mätön mutta jollaista sillä Suomenlinnassa
8257: janainen, monien epäkohtien haittaarrna si- ei ole. Sitä:pwitsi kaupunki' on si:toutullJut
8258: joitus tulisi olemaan väliaikainen. Sen osallistumaan erinäisiin rakennuskustannuk-
8259: vuoksi ja kun muutkin näkökohdat vaati- siin ja luovuttamaam; vaLtiblle korvauksetta
8260: vat lentokonetehtaan si·joittamista sisämaa- muitakin etuisuuksia, minkä johdosta ja kun
8261: han, ,rusetettiiil! väJhän sen1 jälkeell! toimikunta Tampere muutenkin parhaiten täyttää teh-
8262: selvittämäiän, minne lentokonetehdas olisi taan sijoituspaikalle asetetut vaatimukset,
8263: edullisinta siirtaä, päätyen tutkimus va1tioneuvos,to 10 päivänä joulukuuta 1931
8264: vuonna 19215 siihen,, että sijoituspaikaksi päätti valita lent,okonetehtaa11 tulevaksi si-
8265: olisi valittava Tampere, ollen Parolan lei,ri- joiituspaikruks1 Tampereen kaupungin. Tosin
8266: alue myö.s siiihen mahdollinen,. joskaan ei kaupullki on saai!Jut sijoittaa osan työttö-
8267: n:iin sopiva:. Sittemmin on lentokonetehtaan mistääm maalentokentän rakennustöihin
8268: johtok;unta näitä tutkimuksiru jaJtkanut, tul- kahden viime talven aikana, mutta pian
8269: len sarnaaan, tulokseen. työn valmistumisen jälkeen on kaupungilla
8270: Lentokonetehtaan siirtoajatusta olisi: jo kohtuuden rrnukaan oiilmus odottaa jatkotyö-
8271: aikaisemmin ryhdytty toteuttamaaTIJ, mutta tilaisuuksien av,aiamista hyvityksenä huo-
8272: on se lykkääntynyt rahallisista syistä ja sen mattavista uhrauksistaa11 ja. siten saada val-
8273: vuoksi, että asi'~a 'on ollut kytkettynä siihen, tion tukea vaikean työttömyystilanteensa
8274: milloin Suomenlinnrun ,telakoita, kun,toonr torjumisessa, samalla kun valtio saa toteu-
8275: pall!on jälkeen, ryhdytäiän klliyttäimään ja tetuksi omilll tarkoituksiaan.
8276: lentokonetehtwan rakennukset tarvitaan te- Lentokonetehtaan tarvitsemiaJ rakennuk-
8277: lakan korjauspajoiksi, joholl! tarkoitukseen sia on suunnitd:tu noin, vuoden aika11a ja
8278: ne alkuaan ovat rakennetutkin. Kun edus- sitä varten käyty m. m. tutkimassa ulko-
8279: kunnan osoittamilla varoilla: sanotut telakat mailllll vastaavi,ru teollisuuslaitoksia. Suun-
8280: IV,37.- Heiniö y. m. 193
8281:
8282: nitelmrut ;ovat kehittyneet niin pitkälle, että nruksi:in sidoitetrurun. Näin jakautuisi määrä-
8283: rakennusten kustannusrurvion voidaan laskea rahan tarv;ekin kahdelle vuodelle.
8284: kokonruisuud:essaan nousevan noin 8 milj()(}. Tä:hän :nähden saamme kunnioittaen eh-
8285: na:ksi markaksi j,a että piirustukset valmis- dottaa,
8286: tuvat kuluvan syksyn aikana, joten perus- että Eduskunta päättäisi vuoden
8287: tustöihin voitaisiin hetimiten ryhtyä ja sen 1934 tulo- ja menoarvioon ottaa
8288: jälkeeru jatkaa työtä loppuun sruakka. Ra- 5,000,000 markan suuruisen siirto-
8289: kennusaika voi jwkautua kahden vuoden määrärahan rakennusten rakentami-
8290: osalle siten, että ensi vuonna rakennukset seksi valtion lentokonetehdasta var-
8291: tehtäisiin ulkopuolisesti täysin valmiiksi ja ten sen siirtämiseksi Suomenlinnasta
8292: seuraavana vuoniJJa pääiasia:llisesti sisustus- Tampereelle.
8293: työt samalla !kuin tehtaan koneistot raken-
8294:
8295: Helsingissä 13 päiväOO syyskuuta 1933.
8296:
8297: Sulo Heiniö. HUigo Aattela.
8298: Väinö HaJtkila. J·alo Lahdensuo.
8299: Yrjö Schildt. Toilvo HoreW..
8300: Leo R. Böök.
8301:
8302:
8303:
8304:
8305: 25
8306: 194
8307:
8308: IV,ss. - Rah. al. N:o 12.
8309:
8310:
8311:
8312:
8313: Kivioja y. m.: Määrärahan osoittamisesta puhelinjohdon
8314: rakentamiseksi Oulusta Hailuodon kirkonkylään.
8315:
8316:
8317: E d u s k u n n a 11 e.
8318:
8319: Viitaiten ed. Nurmesniemen y. m. rah. ta:tussa lausunnossa •on osoitettu, saamme
8320: al. N :o 9 v :n 1930 II val1;i,opäiviUä kunnioittavimmin ehdottaa,
8321: sekä samojen valtiopäivien pöytäkirjan si-
8322: vulla 956 esitettyyn lausuntoon, ja jottei että Eduskunta ottaisi ensi vuo-
8323: paiikk:akuntalaisiin enää jäisi se käsitys, den menoarvioon 785,000 markan
8324: että V•enäjä oli heille laittamaisillaan puhe- määrärahan puhelinjohdon rakenta-
8325: linkaap·elin, joka itsenäisen Suomen sota- miseksi Oulun kaupungista H ailuo-
8326: saalis'-"arastoista joutui johonkin muualle don kirkonkylään.
8327: kuin sille aiottuun käytäntöön, kut·en vii-
8328:
8329: Helsingissä, syyskuun 6 p :nä 1933.
8330:
8331: Vilho H. Kivioja. S. Salo. Uuno Hannula.
8332: 195
8333:
8334: IV,39.- Rah. al. N:o 13.
8335:
8336:
8337:
8338:
8339: Jatkola y. m.: Lisämäärärahan osoittamisesta valtionavuksi
8340: kunnanlääkärien · palkkaamista ja kunnallisen sairaanhoi-
8341: don edistämistä varten.
8342:
8343:
8344: E d u s k u n n a 11 e.
8345:
8346: Aikaisemmin oli tulo- ja menoarvioon pieniä lisäyksiä saamiinsa maarun, mutta
8347: otettu valtionapuna kunnanlääkärien palk- niitä ei ole voitu myöntää, kun ei ole ollut
8348: kaamiseksi ja kunnallisen sairaanhoidon varoja lääkintöhallituksen käytettävänä.
8349: edistämiseksi 1,200,000 markkaa, mutta Sellaisia kuntia ovat m. m. Reisjärvi, Ro-
8350: vuonna 193·2 ja kuluvana vuonna on mää- vaniemen maalaiskunta, Kinnula, Taho-
8351: räraha ollut vain 1,000,000 markkaa. Tämä lampi, Multia, Vieremä, Rääkkylä ja Toh-
8352: on osoittautunut liian pieneksi. Avustuk- majärvi.
8353: set kunnanlääkärien palkkaamiseksi on täy- Kun vuoden 119.34 tulo- ja menoarvioon
8354: tynyt supistaa kovin vähäisiksi, ja sangen on 7 PL VI luvun 8 momentin kohdalle
8355: valitettavaa on m. m. ollut se, että kun- puheena oleva määräraha otettu vain
8356: nat, joilla ei ole omaa lääkäriä, eivät ole 1,000,000 markan suuruisena ja kun, mi-
8357: saaneet riittävää avustusta niitä matka- käli olemme saaneet tietää, m. m. Hailuo-
8358: kustannuksia varten, joita lääkärin sään- don kunnalle ja useille muille vähävarai-
8359: nölliset käynnit kunnissa ovat aiheuttaneet, sille kunnille tuskin voidaan ensinkään
8360: taikka eivät ole saaneet tällaista avustusta taikka aivan vähän avustusta kysymyk-
8361: ollenkaan. Varsinkin sellaiset syrjäiset ja sessä olevaan tarkoitukseen antaa, jos mää-
8362: aivan vähävaraiset kunnat kuin esimerkiksi räraha jäisi noin pieneksi, olisi sanottua
8363: Hailuoto ovat tässä suhteessa olleet tuka- määrärahaa ainakin jonkin verran koro-
8364: lassa asemassa. Kuluvana vuonna lääkintö- tettava, ja ehdottavat allekirjoittaneet sen-
8365: hallitus tosin on myöntänyt lääkärin saa- vuoksi kunnioittaen,
8366: rella käynnin järjestämiseksi kaksi kertaa
8367: kuukaudessa 4,800 markkaa, mutta tämä että Eduskunta päättäisi valtion
8368: määrä, vaikkapa se vastaisuudessakin saatai- 1934 vuoden menoarvion 7 Pl. VI
8369: siin, on niin vähäinen, ettei ole toivoa saada luvun 8 momentin kohdalla olevan
8370: sillä jatkuvasti lääkärin käyntiä järjeste- määrärahan ,valtionapu kunnanlää-
8371: tyksi, kun vastaanottomatka Oulusta Hai- kärien palkkaamiseksi ja kunnallisen
8372: luotoon vie kesäisin kaksi ja talvisin kolme sairaanhoidon edistämiseksi" korot-
8373: päivää. Monet muut kunnat ovat anoneet taa 50,000 markalla eli 1,050,000
8374: samanlaiseen tarkoitukseen tai kunnanlää- markkaan.
8375: kärin palkkausta varten kuluvana vuonna
8376:
8377: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 19·33.
8378:
8379: E. J. Jatkola. Yrjö H. Kesti. Antti Kukkonen.
8380: Martti Rantanen. Otto J a;cohsson. Vilho H. Kivioja.
8381: A. J. Kosonen. Viljami Kalliokoski. T. A. Janhonen.
8382: 196
8383:
8384: IV,4o. - Rah. al. N :o 14.
8385:
8386:
8387:
8388:
8389: Hena.la y. m.: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen ylei-
8390: sen sairaalan laajentamiseen.
8391:
8392:
8393: E d u s k u n n a ll e.
8394:
8395: Aikaisemmin · useilla valtiopäivillä on Lääkintöhallitus on saadun ilmoituksen
8396: tehty aloitteita Rovaniemen sairaalaolojen mukaan hallitukselle ehdottanut, että sano-
8397: korjaamiseksi ja parantamiseksi sekä tun sairaalan laajentamiseen ensi vuoden
8398: uudelleen järjestämiseksi, mutta tähän asti menoarviossa myönnettäisiin 3 milj. mark-
8399: ne eivät ole vieneet toivottuun tulokseen. kaa, jolla rahamäärällä sairaala laskelmien
8400: Rovaniemen sairaala, jonka tulisi täyttää mukaan saataisiin kohtuulliseen kuntoon.
8401: koko laajan Pohjolan ja Lapin keskussai- Allekirjoittaneet ehdottavat näin ollen kun-
8402: raalan tarve, ei enää muuttuneissa oloissa nioittaen,
8403: ja väestön lisääntyessä vastaa tarkoitustaan,
8404: siinä kun on ainoastaan 20 sairassijaa ja että Eduskunta ensi vuoden me-
8405: nekin hyvin puutteellisessa kunnossa. :Sitä- noarvioon ottaisi 3 miljoonaa mark-
8406: paitsi puuttuu sairaalasta tärkeä sukupuoli- kaa Rovaniemen yleisen sairaalan
8407: tautisten osasto. laajentamiseen.
8408:
8409: Helsingissä, syyskuun 12 päivänä 1933.
8410:
8411:
8412: Hilda Herrala. Anni Huotari.
8413: Aino Lehtokoski. Hilja Pärssinen.
8414: Aino Malkamäki A. Turkka.
8415: Elsa Metsäranta. Antti Meriläinen.
8416: Hilma Koivrulahti-Lehto. J. F. Tolonen.
8417: 197
8418:
8419: IV, 41. - R111h. al. N :o 15.
8420:
8421:
8422:
8423:
8424: Herrala y. m.: Määrärahan osoittamisesta Oulun lään·in
8425: lääninsairaalan laajentamiseen.
8426:
8427:
8428: E d u s k u n n a ll e.
8429:
8430: Valtion sairaaloita on viime vuosien kyseessä olevan sairaalan laajentamiseksi
8431: kuluessa jossain määrin laajennettu ja pa- myönnettäisiin työttömyyden torjumiseksi
8432: ranneltu, mutta Oulun läänin lääninsairaala ensi vuoden menoarvioon otettavista määrä-
8433: on jäänyt toistaiseksi kaikista uudistuksista rahoista 5 miljoonaa markkaa.
8434: osattomaksi. Tämä sairaala on kuitenkin Esitetyillä perusteilla ehdotamme kun-
8435: tarkoitettu keskussairaalaksi hyvin suurelle nioittaen,
8436: alueelle ja se on voinut sangen huonosti tyy-
8437: dyttää tarvetta. Osa sairaalan rakennuk- että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
8438: sista on sitäpaitsi niin huonossa kunnossa, menoarvioon 5 miljoonaa markkaa
8439: että ne mitä pikimmin olisi korjattava. Oulun läänin lääninsairaalan laajen-
8440: Lääkintöhallitus on ehdottanut, että tamiseen.
8441:
8442: Helsingissä, syyskuun 14 päivänä 1933.
8443:
8444:
8445: Hilda Herrala. J. F. Tolonen.
8446: Aino Malkamäki. Hilja Pärssinen.
8447: E,lsa Metsäranta. A. TlU'kka.
8448: Hilma Koivulahti-Lehto. Anni Huotari.
8449: Antti Meriläinen.
8450: 198
8451:
8452: IV,42. - Rah. al. N :o 16.
8453:
8454:
8455:
8456:
8457: Aaltonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Turun läänin
8458: lääninsairaalan laajentamista varten.
8459:
8460:
8461: E d u s k u n n a ll e.
8462:
8463: Valtioneuvoston vuonna 1929 asettama russa olevan lääninsairaalan, joka on
8464: sairaalakomitea toteaa vuonna 1931 anta- mwamme vanhin sairaala, kuin Porissa ole-
8465: massaan mietinnössä (komiteamietintö n:o van valtion yleisen sairaalan laajentami-
8466: 15) että sairaalaolot ovat erikoisen huonot seksi ja parantamiseksi. Nämä aloitteet
8467: Turun ja Porin läänissä. Mietinnössä jul- eivät kuitenkaan ole johtaneet huDmatta-
8468: kaistussa ti~astossa osoitetaan nimittäin, vampiin tuloksiin, vaan on valtiovallan pää-
8469: että koko maassa on yksi sairaansija 838 huomio keskittynyt joko Helsingissä ole-
8470: asukasta kohti, jotavastoin vastaava luku vien keskussairaaloiden - parantamiseen tai
8471: Turun ja Porin läänissä on vain 1,3'70. sairaalaolojen kehittämiseen maan muissa
8472: Mainittu tilasto osoittaa edelleen, että kun osissa. Kun toiselta puolelta juuri mainit-
8473: valtion sairaaloissa koko maassa on keski- tujen aloitteiden vuoksi Turun ja Porin
8474: määrin yksi sairaansija 2,270 asukasta läänin kunnatkin ovat jääneet odottamaan
8475: kohti, on niissä Turun ja Porin läänissä uudistuksia läänin alueella olevissa valtion
8476: yksi sairaansija vrain 3,607 asukasta kohti. sairaaloissa, on seuraus tä:stä ollut, että
8477: Ne muutama kymmenen lisäpaikkaakaan, läänin sairaalaolot ovat edellä esitetyllä
8478: jotka Turun lääninsairaalaan mainitun ko- tavalla jääneet takapajurlle maan muiden
8479: miteamietinnön ilmestymisen jälkeen on osien rinnalla.
8480: saatu, eivät ole tilannetta paljoa paranta- Valtion sairaalapiirien jakoon nähden
8481: neet. Maaseudun kunnallissairaaloissa taas muodostaa Turun ja Porin lääni kaksi eri
8482: on koko maassa keskimäärin yksi sairaan- aluetta, nimittäin Turun ja Porin piirit,
8483: sija 2,329 asukasta kohti, mutta Turun ja joista edellisessä on samalla keskussairaala-
8484: Porin läänissä yksi sairaansija vain 3,782 tarvetta palveleva valtion yhteinen sairaala.
8485: asukasta kohti. Kaupungitkaan eivät tässä Porin yleisen sairaalan piiri käsittää
8486: suhteessa kohoa Turun ja Porin läänissä 8,668 lkm 2 jra on siinä noin 186,000 asu-
8487: maan keskitasolle, sillä kun kaupunkien kasta. Tällä alueella ovat seuraavat sairaa-
8488: kunnallissairaaloissa koko maassa keski- lat: Valtion yleinen sairaala 50 sairaan-
8489: määrin on yksi sairaansija 489 asukasta sijaa, Porin kaupunginsairaala 31 sairaan-
8490: kohti, on Turun ja Porin läänin kaupun- sijaa, Noormarkun sairaaLa 25 sairaan-
8491: kien kunnallissairaaloissa yksi sairaansija SIJaa, Rauman kaupungin sairaala 23 sai-
8492: vain 779 asukasta kohti. rwansijaa, Kankaanpään sairaala 18 sai-
8493: Se tosiasia, että sairaalaolot kaipaavat r.aansijaa, Merikarvian sairaala 12 sairaan-
8494: Turun ja Porin läänissä perusteellista pa- sijaa, Huittisten sairaala 13 sairaansija ja
8495: rannusta, on jo vuosikymmeniä ollut tun- Parkanon sairaala 8 sairaansijaa. Tämän
8496: nettu. Eri tahoilta ja vieläpä eduskun- lisäksi on Turun ja Porin läänin ralueella
8497: nassa on tehty aloitteita niin hyvin Tu- Porin sairaalapiirin rajan lähettyvillä
8498: IV,42. - Aaltonen y. m. 199
8499:
8500: Ikaalisten sai11aala, jota Porin sairwalapii- tävän Turun lääninsairwalan saattamiseen
8501: rin pohjoiset kunnat käyttänevät. Jollemme tarkoitustaan vastaavabi ovat Turun ja
8502: ota lukuun viimemainittua sairaalaa, on Po- Naantalin kaupungit sekä 22 Turun lähim-
8503: rin yleisen sairaalan piirissä olevissa sai- mässä ympäristössä olevaa maalaiskuntaa
8504: raaloissa yhtewsä 180 lasarettipaikkaa, muodostaneet kuntayhtymän, joka on sitou-
8505: joista kaikissa muissa paitsi Parkanon sai- tunut suorittamaan Turun lääninsairaalan
8506: raalan 8 pailmssa voidaan antaa täydellistä uuden paviljongin rakentamisesta aiheutu-
8507: kirurgista hoitoa. vista kustannuksista puolet sekä sittemmin
8508: Turun lääninsairaalan va1.1sinainen piiri ottamaan osa;a näin rakennetun sairaalan
8509: käsittää 10,995 km2 ja on siinä asukkaita vuotuiskustannuksiin 50 %:lla kunkin kun-
8510: 297,218. Piirissä ovat seuraavat sairaalat: nan alueelta kotoisin olevien sairaiden ja
8511: Turun lääninsairaala 190 sairaansijaa, Tu- merkitsemiensä sairaansijojen lukumäärän
8512: run kaupungin sairaala 86 sairaansijaa, mukaan. Nämä yhtyneet kunnat ovat aloi-
8513: Loimaan sairaala 15 sairaansijaa, Pöytyän tetta tehdessään lähteneet, paitsi pyrkimyk-
8514: sairaala 12 sairaansij,aa, Uudenkaupungin sestä edistää toime.npiteellään huonojen sai-
8515: sairaala 8 sairaansi'jaa, Paraisten sairaala rwalaolojen parantamista Turun lääninsai-
8516: 10 sairaansijaa ja Dragsfjärdin sairaala raalapiirissä, erikoisesti siitä tosiasiasta,
8517: 6 sairaansijaa eli yhteensä 7 sairaalassa 327 että ne kunnat, jotka sijaitsevat lähinnä
8518: lasarettipaikkaa. Näistä sairaaloista voidaan sitä paikkakuntaa, johon valtion sairaala
8519: hoitaa kirurgisia tapauksia vain, paitsi Tu- sijoitetaan, ovat aina hyötyneet enemmän
8520: run lääninsairaalassa, Pöytyän ja Uuden- valtion sairaalasta kuin etäällä olevat
8521: kaupungin sairaaloissa. Kun Turun lää- paikkwkunnat. Tunnettuaharr nimittäin on,
8522: ninsairaalassa on varattu 60 paikkaa sisä- että ne paikkakunnat, joiden läheisyydessä
8523: tautien hoitamista varten, on Turun lää- sij1aitsee valtion sairaala, ovat vapautuneet
8524: ninsairwalan piirissä vain 150 sairaansijaa, joko kokonaan tai tärkeiltä osin sairaanhoi-
8525: joissa voidaan hoitaa 'kirurgisia tapauksia. don aiheuttamista kustannuksista, jotavas-
8526: Turun kaupungin sairaala on sitäpaitsi toin etäämmällä olevien kuntien on ollut
8527: aivan vanhentunut j'a siinä olevi8ta sija- pa;kko rakentaa kunnallissaira;aloita. Tu-
8528: paikoista noin puolet sidottu eriluontoisilla run seudun yhtyneitten kuntien uusi aloite
8529: säätiömääräyksillä määrätynlarsia parantn- tarkoittaa tämän epäsuhteen tasoittamista
8530: mattomia y. m. 8airaita varten. ja näin ollen uuden perusteen omaksumista
8531: Verrattaessa edellä esitettyjä lukuja toi- sairaalaoloja maassamme VJastaisuudessa pa-
8532: siinsa käy ilmi, että sairaalaolot sairaan- rannettaessa.
8533: sijojen kokonaismäärään nähden ovat jok- Turun seudun yhtyneet kunnat ovat
8534: seenkin yhtä huonot molempien, niin Tu- kuntayhtymän perustavassa kokouksessa
8535: run lääninsairaalan kuin Porin yleisen sai- merkinneet avustusosuuksia yhteensä 287
8536: raalan alueella. Tärkeätä ennenkaikikea sairaansijaa varten. Tältä pohjalta lähtien
8537: kuitenkin olisi, että Turun läänin läänin- on valtioneuvostolle jätetty ehdotus, että
8538: sairaala, jonka vastedeskin tulee toimia Turun läänin lääninsairaalaa laajennettai-
8539: keskussairaalana Lounais-Suomea varten ja siin, jotta se täyttäisi tarkoituksensa Lou-
8540: jonk>a yhteydessä toimii sairaanhoitaj,atar- nais-Suomen keskussairaalana, noin 250-
8541: koulu, mahdollisimman pian saatettaisiin 275 sairaansijaUa, joiden kustantamiseen
8542: ajanmukaiseen kuntoon. valtio ottaisi osaa puolella ja kunnat toi-
8543: Tällaiseen toimenpiteeseen on valtioval- sella puolella. Lääkintöhallitus, joka on
8544: lalla tällä hetkellä erikoisen hyvä tilaisuus. ehdotusta tarpeenvaatimana kannattanut,
8545: Kun valtion varat eivät ole näyttäneet riit- on laskenut ehdotettujen laajennusten
8546: 200 IV,42. - Turun lääninsairaalan laajentaminen.
8547:
8548: mal\;savan 15,000,000 markkaa, josta val- tuksoon määräraha ensi vuoden meno-
8549: tion osalle tulisi P/2 miljoonaa markkaa. arvioon.
8550: Työ j•a:kaantuisi kahdelle vuodelle, joten Esitetyillä perusteilla kunnioittaen ehdo-
8551: valtion osuus vuotta kohti tekisi 3,750,000 tamme,
8552: markkaa. Kun Turun läänin lääninsairaa-
8553: lan kyseessä oleva laajennus on erittäin että Eduskunta ottaisi ensi vuo-
8554: tarpeellinen ja kun se ehdotetun yhteistyön den menoarvioon 3,750,000 markan
8555: kautta tulisi valtiolle helpommaksi suorit- suuruisen määrärahan Turun läänin
8556: taa, olisi mielestämme syytä ottaa taTkoi- lääninsairaalan laajennukseen ryhty-
8557: mistä varten.
8558:
8559: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1933.
8560:
8561:
8562: Aleksi Aaltonen. Einari Karvetti.
8563: Urho TQivola. Lauri A. 'Sariola.
8564: Aarne Honka. Urho Kulov:a;ara.
8565: Aino Lehtokoski. Toivo Tyrni.
8566: Emil Jokinen. A. Korvenoja.
8567: Rafael Colliander. Kustaa Perho.
8568: Gottfrid Lindström.
8569: 201
8570:
8571: IV,43. - Rah. al. N:o 17.
8572:
8573:
8574:
8575:
8576: Ryömä: Määrärahan osoittamisesta sairasmajan rakenta-
8577: mista varten Enontekiöön.
8578:
8579:
8580: E d u s k u n n a ll e.
8581:
8582: Enontekiön kunta on pinta-alaltaan n. don vuoksi, myöskin jotta asunnon puut-
8583: 8,000 km 2 ja siinä on n. 1,200 asukasta. teessa olevat kiertävä sairaanhoitajatar ja
8584: Sen kirkonkylästä on 80 km lähimpään eli kätilö saisivat siinä itselleen sellaisen, edel-
8585: Muonion kirkonkylään, jossa on myöskin lisen toimiessa samalla sairasmajan hoita-
8586: lähin lääkäri, valtion palkkaama aluelää- jattarena. Se tulisi toimimaan Muonion
8587: käri, joka suorittaa määräkäynnit myöskin aluelääkärin hoidossa ja sikäläisen sairas-
8588: Enontekiöön, ja hänen hoidossaan oleva 6 majan alaisena. 1Sairasmajan rakentamisen
8589: sairaansijaa käsittävä sairasmaja, jota val- voi laskea maksavan 250,000 markkaa.
8590: tio ylläpitää. Muuta tämän lisäksi Enon- Kun valtion olisi mielestäni avustettava tä-
8591: tekiön kunnassa sairaanhoidon alalta ei ole mänkin kaukaisen ja harvaanasutun kun-
8592: kuin kiertävä sairaanhoitajatar ja kätilö. nan, joka lisäksi muodostaa naapurikunnan
8593: Varsinkin talviseen aikaan, jolloin Muo- kahdellekin vieraalle valtiolle, sairaanhoi-
8594: niosta Enontekiöön voi kulkea vain porolla, dollisia oloja ja sairasmajan perustaminen
8595: on tilanne sairauden sattuessa varsin vai- merkitsisi suurta edistysaskelta tässä suh-
8596: kea. Kuntalaisten puolesta on pyydetty teessa, ehdotan kunnioittaen,
8597: edes sairasmajaa kuntaan. Allekirjoitta-
8598: nut teki kuluneena kesänä virkamat- että Eduskunta ottaisi ensi vuoden.
8599: kan Tornionjoen laaksoon ja samalla aina menoarvioon 20 Pl. II luvun koh-
8600: Enontekiöön saakka. 'Tällä matkalla tote- dalle uutena momenttina 250,000
8601: sin sairasmajan saannin sinne varsin vält- markkaa sairasmajan rakentamista
8602: tämättömäksi, paitsi varsinaisen sairaanhoi- varten Enontekiöön.
8603:
8604: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1/9133.
8605:
8606: Hannes .Ryömä.
8607:
8608:
8609:
8610:
8611: 26
8612: 202
8613:
8614: IV,44. - Rah. al. N:o 18.
8615:
8616:
8617:
8618:
8619: Salo y. m.: Määrärahan osoittamisesta aluesairaalan raken-
8620: tamiseksi Säräisniemen pitäjään.
8621:
8622:
8623: E d u s k u n n a ll e.
8624:
8625: Saadakseen syrjäisen Kajaanin kihlakun- kimmäiseen nähden saatetaan voimaan,
8626: nan sairashoidon edes jotenkin siedettä- anomme täten perustustöiden ja rakennus-
8627: välle kannalle päätti eduskunta talous- aineiden hankkimista varten v. 1934 meno-
8628: valiokunnan yksimielisen lausunnon perus- arvioon otettavaksi tarpeellisen määrä-
8629: teella ed. Salon y. m. toivomusaloitteen rahan.
8630: mukaisesti rakennettavaksi 10 sairassijaa Tässä mielessä ehdotamme kunnioittaen,
8631: käsittävät aluesairaalat Puolangan ja Sä-
8632: räisniemen kuntiin määräten ,rakennus- että v. 1934 talousarvioon 20 P. l.
8633: määrärahat johonkin seuraavain vuosien ta- 1 momentille lisätään 300,000 mk. ja
8634: lousarvioon. Näistä on nyt Puolangan että perusteluissa lausutaan: Momen-
8635: aluesairaala valmis ja aloitti toimintansa tille on lisätty 300,000 mk. aluesairaa-
8636: 1 p. kesäk. tänä vuonna. Kun nyt on lan rakentamiseksi Säräisniemen pitä-
8637: luonnollista, että eduskunnan päätös jäl- jään.
8638:
8639: Helsingissä 8 p. syyskuuta 1933.
8640:
8641: s. S!lilO. :Kiusti Arffman. T. A. Janhonen.
8642: 203
8643:
8644: IV,45. - Rah. al. N:o 19.
8645:
8646:
8647:
8648: Kalliokoski y. m.: Määrärahan osoittamisesta yhteisen sai-
8649: raalan rakentamista varten Vetelin, Perhon ja H alsuan
8650: kunnille.
8651:
8652:
8653: Ed u s kun n a 11 e.
8654:
8655: Vetelin, Perhon ja Halsuan kunnat ovat päinvastoin. Mainittujen kuntien taloudel-
8656: päättäneet rakentaa yhteisen vaatimatto- lista ahdinkotilaa osoittaa sekin, että Per-
8657: man sairaalan, joka sijoitetaan Veteliin, hon kunnan talouden järjestämiseksi on
8658: missä näiden kuntain yhteinen kunnan- valtion ollut pakko myöntää avustuksenluon-
8659: lääkäri asuu. Puheenaolevan sairaalan toisia lainoja, ja koko seutukunnan vähä-
8660: tarve on ilmeinen kun otetaan huomioon, varaisuudesta taas riippuu, että Perho ja
8661: että esim. Perhosta matka lähimpään vaa- osittain Halsuakin on esim. kansakoulun-
8662: timattomaan kaupunkisairaalaan on toista- opettajien palkkausten suhteen laskettu
8663: sataa kilometriä ja yleiseen sairaalaan vie- kuulumaan sellaiseen vähävaraiseen ja har-
8664: läkin pitempi. Kiireellisissä sairaustapauk- vaan asuttuun seutuun, jossa mainitut
8665: sissa näin kaukaa hankittava apu sään- palkkaukset suoritetaan koroitetuin määrin.
8666: nöllisesti myöhästyy ja lyhempiaikaisissa Vaikka kunnat saisivat esim. 200,000
8667: sairauksissa nousevat matkakulut, suhteel- markan suuruisen rakennusavun sairaa-
8668: lisesti katsoen, kohtuuttomiin summiin. laansa varten, jäisi niille vielä lainoilla
8669: Mainittua sairaalaa varten on lääkintö- peitettäväksi huomattavan suuri osa ra-
8670: hallituksessa laadittu luonnospiirustukset kennuskustannuksia, jopa niin suuri, että
8671: ja tulisi se rakennettavaksi puusta kym- näillä heikoilla kunnilla, joiden yhteen-
8672: mentä sairassijaa varten, kustannusarvion laskettu asukasluku on vain yli 8,000 hen-
8673: noustessa runsaasti 350,000 markkaan. Tä- keä, olisi siinä aivan riittävästi ponniste-
8674: hän tulisi lisäksi kalustaminen ja varusta- lemista.
8675: minen. Edellä olevan perusteella ehdotamme
8676: Vaikka kustannusten määrä onkin koh- kunnioittaen,
8677: tuullinen, eivät nyt kysymyksessäolevat
8678: kunnat voi hanketta omin voimin toteuttaa. että Eduskunta vuoden 1934 tulo-
8679: Erikoisesti Perho ja Halsua, joista varsin- ja menoarvioon ottaisi 200,000 mar-
8680: kin edellinen kuuluu maan köyhimpiin kan määrärahan avustukseksi yhtei-
8681: kuntiin, ovat taloudellisiin uhrauksiin ky- sen sairaalan rakentamista varten
8682: kenemättömät. Näiden sairaalan tarve ei Vetelin, Perhon ja H alsuan kun-
8683: tämän vuoksi kuitenkaan ole vähäisempi nille.
8684: kuin varakkaampien seutujen, pikemminkin
8685:
8686: Helsingissä, syyskuun 8 p :nä 1933.
8687:
8688: Viljami Kalliokoski. Jussi Annala.
8689: Matti Lepistö. L. 0. Hirv.ensalo.
8690: Janne Koivuranta. Kaino W. Oksanen.
8691: T. A. Janhonen.
8692: 204
8693:
8694: IV,46. - Rwh. al. N :o 20.
8695:
8696:
8697:
8698:
8699: Oimanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin ylei-
8700: sen sairaalan synnytys- ja naistautienosaston vuosi-
8701: menoarviota varten.
8702:
8703:
8704: E d u s k u n n a ll e.
8705:
8706: Helsingin yleisen sairaalan synnytys- ja tuksen menoarvioehdotuksen mukaisesti,
8707: naistautiosaston uuden sairaalarakennuk- sillä siinä ei ole kyseessäolevaa sairaalaa
8708: sen rakentamistyö on edistynyt aivan varten vuodeksi 1934 varattu muuta kuin
8709: suunnitelmanmukaisesti, jopa useissa vai- 50,000 mar,kkaa 'lämmitys- ja kuivauskus-
8710: heissaan, muuraustyölle erittäin suotuisien tannuksiin.
8711: sääsuhteiden vallitessa, arvosteltua nopeam- Kun kuiterukin olisi tavatonta tuhlausta
8712: minkin. Niinpä rakennus valmistui vesi- jättää tämä täysin va:lmistunut, suuri ja
8713: kattoon ,viime 1kesä:kuun alussa. Seinämuu- tärkeä 1sairaala tyhjäksi lähes puoleksi vuo-
8714: rit kuivuivat samalla erinomaiiSesti mel- deksi ja edelleen suuri rikos ja armotto-
8715: kein yhdenjaksoisen poutakauden aikana. muus sairaalan puutteessa olevia kohtaan
8716: Nyt syyskuun alussa on koko rakennus sulkea heiltä jo valmiina olevan ajanmu-
8717: urkopuoleilta rapattu ja väliseinät miltei kaisen sa:iraalan ovet sekä edelleen yhdellä
8718: kokonaan valmiit sekä lämpöjohdot osaksi lukukaudella pitkittää yliopi1stomme ja kä-
8719: asetetut paikoilleen. SairaaJan lämmitys tilöopistomme opetustyötä niissä samoissa
8720: kokonaisuudessaan voi alkaa, kuten urakka- kurjissa olosuhteissa, JOissa sen vuosi-
8721: sopimus edellyttää, lokakuun alussa ja jat- kymmeniä on häpeäksi valtiollemme täyty-
8722: kuu koko ensi talven. Vuoden 1934 osalle nyt tapahtua, olisi eduskunnan otettava
8723: jää rakennustöistä ainoastaan rakennuksen ensi vuoden menoarvioon ne kysymyksessä
8724: sisämaalaus sekä lattioiden pintapä.äJllyksen olevan sairaala;n vuosimenoarviosta aiheu-
8725: asettamilll:en, mitkä työt suoritetaan vuoden tuvat lisäykset laskettuna 5 / 12 vuodelle,
8726: alkupuolella. Rwkennus kokonaisuudessaan mi1stä lääkintöhallitus on Helsingin yleisen
8727: valmi:stuu ensi vuoden elokuun 1 p :ksi, j-o- sairaalan hallituksen ehdotuksen pohjalla
8728: hon mennessä myöskin sairaalan irrallinen suunnitelman laatinut ja hallitukselle viime
8729: kalusto saadaan asetetuksi paikoilleen. huhtikuun 20 ·päivätyssä menoarvioehdo-
8730: Näin ollen voisi sairaala alkaa toimintansa tuksessaan esittänyt otettava:ksi vuoden
8731: ensi e~okuun 1 p:nä, jolloin yliopistollinen 1934 menoarvioon.
8732: lukukausi klinikwlla tavanmukaisesti alkaa. Sairaalan henkilökunnan palkkauksia
8733: Tämä ei kuitenkaan voi tapahtua, jos hal- varten on lääkintöhallitus laatinut seuraa·
8734: lituksen laatima Helsingin yleisten sairaa- van palkkausla:skelma;n:
8735: lojen vuosimenoarvio hyväksyttäisiin halli-
8736: IV,46. - Oksanen y. m. 205
8737:
8738: V osastoryhmä.
8739: (237 saira:ansidaa).
8740: Synnytys- ja naistautien osasto.
8741: 1 sairaalanjohtaja, palkkiota ......................... . 6,000:-
8742: 2 ylilääkäriä, a 4,200: - ........................... . 8,400:--
8743: 1 .alilää:käri, peruspalkkaa ........................... . 36,000:-
8744: 5 apulaislää;käriä, pa;]kkiota a 22,500: - ............... . 112,500:-
8745: 6 .amanuenssia, a 10,000: _:____. ......................... . 60,000:-
8746: 1 taloudenhoitaja, peruspalkkaa ..................... . 43,500:-
8747: 1 kirjanpitäjä, , ..................... . 18,000:-
8748: 1 konttoriapulainen, , ..................... . 16,800:-
8749: 1 yliho~tajatar, , ..................... . 21,000:-
8750: 1 ylikätilö, " ..................... . 19,500:-
8751: 70 hoitaja:tarta, peruspallffiaa a 16,800: - ............. . 1,176,000: -
8752: 10 lastenhoitajatarta, palkkiota a 11,700:- ............ . 117,000:-
8753: 2 laboratorioapu:laista, peruspal~kaa a 16,800: - ....... . 33,600:-
8754: 1 hoitajatar, kanslia ja arkisto, peruspalkkaa .......... . 16,800:-
8755: 1 hoitajatar apt. varten, , .......... . 16,800:-
8756: 1 koneenhoHaja, , .......... . 19,500:-
8757: 1 emännöitsijä, , .......... . 18,000:-
8758: 1 liinavaa:tevarastonhoitajatar, , .......... . 14,400:-
8759: 1 va!htimestari, , .......... . 14,400:-
8760: 3 va:htimestaria, peruspal~a:a a 13,500:- ............. . 40,.500:-
8761: Päivystäjä:lääikärin päivära;hat a 40:- ................. . 14,600:-
8762: 1 lämmittäjä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9,000: -
8763: 1 " ............................. 7,800:-
8764: 1 puuseppä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9r,OOO:-
8765: 1 emännöitsijän apulainen . . . . . . . . . . . . . . . . . 8,400: -
8766: 2 I keittäjätärtä a 5,.400: - . . . . . . . . . . . . . . . . 10,800: -
8767: 2 n , a 4,200:- . . . . . . . . . . . . . . . . 8,400:-
8768: 1 leipojatar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,200:-
8769: 4 tarjoilijatarta a 3,900:- . . . . . . . . . . . . . . . . 15,600:-
8770: 10 keittiöpalvelijatarta a 3,600: - . . . . . . . . . . . 36,000: -
8771: 1 ompelijatar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,200: -
8772: 3 pesijätärtä a 4,200: - . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12,600: -
8773: 6 , a 3,9oo: - . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23,400: -
8774: 1 yövartija . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7,200:-
8775: 4 .r.enkiä a 7,.200:- . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28,800:-
8776: 40 siivoojatarta a 3,600:- ................. 144,000:-
8777: 2 ;puhelimen:hoitajatarta a 9,000:- . . . . . . . . 18,000:-
8778: Vuokrarahaa 10 henk~lölle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24,000:- 371,400:-
8779: Ikälisiä arviolta ...................................... . 120,000:-
8780: Perhelisiä arviolta ................................... . 12,000:-
8781: 2,326,700:-
8782: 206 IV,46. - Helsingin synnytys- ja naistautiensairaala.
8783:
8784: Elokuun alusta vuoden loppuun tarvit- vähenisi 1,050:llä markaHa, tarvitaan palk-
8785: tava määrä, 5 / 12 edellämainituista vuosime- kauksia varten hallituksen esityksen lisäJksi
8786: noista, on 969,450 markkaa. vain 968,400 madrkaa.
8787: Kun kumminkin enentyneet ikäl]sät ja Tämän ynnä muut tarpeelliset vuosime-
8788: muutamat ihenkilöväJ:rennykset huomioon not huomioon ottaen saamme seuraavan
8789: ottaen tämä :momentti nykyisen synnytys- yhdistelmän:
8790: laitdksen ja gynekologi~Sen klinilkan osailta
8791:
8792: 7 Pl. VI: 9. Pa1kkaukset 0 0 lisäystä mk.
8793: •• 0 ••••••••• 0 0 •• 968,400:-
8794: 10. Ruuanpito ••••••• 0. 0 ••••• 0 ••• 400,000:-
8795: 11. Lääl&eet • 0 •••••••• ," " 0 •••••• 0 •• 150,000:-
8796: "
8797: 12. LääJkärin kojeet ••••• 0 •• 0. 0 •• 0 100,000:-
8798: 13. Lämmitys- ja valaistus " " 0. 0 •• 0 •• 200,000:-
8799: 15. Rakennusten ja kaluston kunnos-
8800: " "
8801: sapito 0 •••••••••••••••••• 0 •• 0 100,000:-
8802: " "
8803: 16. Sekalaiset menot ••••• 0 0 0 0 •••• 125,000:-
8804: " "
8805: Yhteensä mk. 2,043,400: -
8806:
8807:
8808: Koska, kuten edellä olemme osoittaneet, että Eduskunta päättäisi ottaa
8809: kysymyksessä olevan, tärkeitä tehtäviä .prul- vuoden 1934 tulo- ja menoarvioon
8810: velevan, ensi elokuun 1 pruivätksi täydelleen edellämainitut määrärahat, yhteensä
8811: vrulmistuvan sairaalan käytäntöön ottami- 2,043,400 markkaa. Helsingin yleisen
8812: nen heti silloin on välttämätön, rohkenem- sairaalan synnytys- ja naistautien-
8813: me kiinnittää 'eduskunnan huomiota asiaan osaston vuosimenoarviota varten.
8814: jl! ehdotamme,
8815:
8816: Helsingissä, syyskuun 12 p:nä 1933.
8817:
8818: Kaino W. Oksanen. Tilda Löthman.
8819: Kyllikki Pohjala. SigTid Oulasmaa.
8820: Ebba östenson. Anni Huotari.
8821: Hilja Riipinen. Aino Malkamäki.
8822: Hilda Herrala. Elsa Metsäranta.
8823: Kaisa Hilden. Hilma Koivulahti-Lehto.
8824: Hilja Pärssinen.
8825: 207
8826:
8827: IV,47. - Rah. al. N:o 21.
8828:
8829:
8830:
8831:
8832: Hannrula y. m.: Määrärahan osoittamisesta valtion sairaa-
8833: lan rakentamista varten Kemiin.
8834:
8835:
8836: E d u s k u n n a ll e.
8837:
8838: Vuoden 1929 valtiopäiville jättivät alle- Kiireellisissä tapauksissa apu potilaalle
8839: kirjoittaneet toivomusaloitteen N:o 25 kos- tällä tavoin voidaan antaa useinkin liian
8840: keva valtion sairaalan. rwkentamista Ke- myöhään.
8841: miin. Aloite ei silloin johtanut tuloksiin, Eemin, Simon ja Tervolan maalaiskun-
8842: va~kka sairaalan tarve oli ilmeisen välttä- nissa, jo~tten asukasluvut henkikirjojen
8843: mätön. Myöhemmin tapahtunut kehitys mukaan ovat 2,994, 2,9>12 ja 4,281 henkeä,
8844: on johtanut siihen, että Kemin sa]raala- ei ole minkäänlaisia sairaaloita ja kaikista
8845: ky:symys vaatii kiireellistä ratkaisua. Val- näistä kunnista on potilaat lähetett>ävä
8846: tioneuvoston päätöksellä kesäk. 26 p :ltä 1930 etusijassa Ouluun saakka syystä, että lä-
8847: on näet Kemin kaupunkiin vuoden 1931 hempänä oleva Tornion sairaala, joka pal-
8848: alusta lukien liitetty huomattavat alueet velee Tornion, Alatornion, Karungin ja
8849: Kemin maalaiskunnasta ja ,Simon kunnasta Ylitornion kuntia, ,on sekin liian ahdas.
8850: ja <On kaupungin asukasluku tämän jälkeen Asiain näin ollen on välMämätöntä, että
8851: kohonnut n. 3,500 :sta n. 17,500 :aan. Tä- Eemin kaupunkiin saadaan kaupungin ja
8852: män väestömäärän käytettävissä .on, pientä sen lähikuntien väestöä varten perustetuksi
8853: ja vuokrahuoneistossa toimivaa kulkutauti- sairaala. Sen tarpeellisuuden ja sen raken-
8854: sairaalaa lukuunottamatta, esiik:a:upunkilii- tamisen kiireellisyyden myöntää myöskin
8855: toksen yhteydessä Kemin maalaisikunnalta sairaalakomitea mietinnössään. Kun Kemin
8856: siirtynyt n. s. Hakalan saimara sekä kaupunki esikaupunkiliitoksen johdosta
8857: A. B. Kemi 0. Y :n ensi sijassa omaa on joutunut siinä määrin vaikeaan taloudel-
8858: henkilökuntaansa var,ten taDkoitettu Kari- liseen asemaan, ~että si:tä on valtion vuosit-
8859: haaran saira;ala. Hrukalan sairaala toimii tain 1mrottomilla lainoilla tuetta-~a ja kun
8860: vanhassa puur&kennuksessa. Se käsittää lähelläolevien maalaiskuntien asema on
8861: ka:ksi potilashuonetta, joiden yhteinen tila- niinikään perin heikko, niin jää ainoaksi
8862: vuus iQll 158 m 3 ja joihin voidaan sijoitt&a mahdollisuudeksi se, että sairaala rakenne-
8863: 10-12 pääasiassa sisätauteja sairastavaa taan kokonaan valtion toimesta. Tällainen
8864: potilasta. Karihaaran sairaala on, kuten rakennustyö lisäksi helpottaisi työttömyys-
8865: sanottu, yksityisen omistama. Siinä on 26 tilannetta Kemin seudulla, joka työttömien
8866: sairassijaa sekä 7 sairassijaa !käsittävä runsaan määrän vuoksi on maamme vaikeim-
8867: synnytysosasto. Mitään suurempia leik- min hoidettavia paikkakuntia. Näin ollen
8868: kauksia '6i Kemissä voida toimittaa ja voitaisiin ajatella, että valtion vakinaisessa
8869: leikkaus- samoinkuin muidenkin vaikeam- menoarviossa Osoitettavan määrärahan li-
8870: pien sairaustap'all:St'en ja tapaturmien sat- säksi sairaalan rakentamista varten voitai-
8871: tuessa tuottaa potilaitten lähettäminen siin käyttää huomattava määrä myöskin
8872: Tornioon tai Ouluun suuria vaikeuksia. työttömyysmäärä.rahoja.
8873: 208 IV,47. - Valtion sairaala Kemiin.
8874:
8875: Edelläolevaan viitaten pyydämme ilrun- ensi vuoden menoarvioon 1 miljoo-
8876: nioittavimmin ehdottaa, nan markan suuruisen määrärahan
8877: valtion sairaalan rakentamista var-
8878: että Eduskunta päättäisi ottaa ten Kemin kaupunkiin.
8879:
8880: Helsingissä syyskuun 5 päivänä 1933.
8881:
8882: Uuno Ham.nula. K. A. Lohi. J·atme Koivura.n.ta.
8883: 209
8884:
8885: IV,4s. - Rah. al. N :o 22.
8886:
8887:
8888:
8889: von Frenckell y. m.: Määrärahan osoittamisesta sairaala-
8890: rakennuksen rakentamiseksi Helsingin sotilassairaalaur,.
8891: varten.
8892:
8893: E d u s k u n n a ll e.
8894:
8895: Vastauksessaan hallituksen esitykseen sairashoidon tyydyttävälle kannalle järjes-
8896: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1933 on täminen kuuluu kuitenkin ensiluokkaisen
8897: eduskunta tehtyjen rahaasia-aloitteiden joh- tärkeänä niihin toimenpiteisiin, joihin val-
8898: dosta, jotka tarkoittavat määrärahan myön- tion yleensäkin on sairas- ja terveyden-
8899: tämistä sairaalarakennuksen rakentamiseksi hoito-olojen parantamiseksi ryhdyttävä,
8900: Helsingin sotilassairaalaa varten, kehoitta- minkävuoksi eduskunnan äskenmainitussa
8901: nut hallitusta, Helsingin sotilassairaalassa kehoituksessa suunniteltujen tarkoituspe-
8902: vallitsevien puutteellisuuksien johdosta, rien toteuttamista olisi kiirehdittävä.
8903: kiinnittämään asiaan huomiota sekä ryhty- Puolustusministeriössä onkin, sikäli kuin
8904: mään niihin toimenpiteisiin, joihin asia tiedossamme on, laadittu asianmukaiset
8905: ehkä antaa aihetta. noin 200 sairassijaa käsittävän sairaala-
8906: Kun kuitenkaan hallituksen esityksessä rakennuksen piirustukset Helsingin sotilas-
8907: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1934 ei ole sairaalaa varten n. s. 'Tilkan alueelle kus-
8908: ehdotettu määrärahaa Helsingin sotiiase tannusarvioineen, joka päättyy 9,,8001,000
8909: sairaalassa vallitsevien epäkohtien korjaa- markkaan, joten tarpeelliset valmistelutyöt
8910: miseksi eikä tiedossamme ole, että hallitus asian lopullista käsittelyä varten jo ovat
8911: muussakaan yhteydessä suunnittelisi kii- suoritetut. !Suunnitelman mukaan on sai-
8912: reellisiä toimenpiteitä asiaintilan auttami- raalarakennus aiottu rakennettavaksi kah-
8913: seksi, saamme me allekirjoittaneet kunnioit- den vuoden kuluessa jakautuen siis määrä-
8914: taen esittää seuraavaa. rahan tarve kahdelle vuodelle.
8915: Kuten edellämainituissa vuoden 1932 Edelläesitetyn perusteella ja ottaen huo-
8916: valtiopäivillä tehdyissä aloitteissa yksityis- mioon, että puheenaoleva rakennustyö huo-
8917: kohtaisesti on osoitettu ja eduskuntapiireis- mattavassa määrin on oleva omiaan lieven-
8918: säkin myös tunnustettu, tuottavat Helsin- tämään pääkaupungissa ja sen ympäristössä
8919: gin sotilassairaalassa ja varsinkin sen ki- vallitsevaa työttömyyttä, saamme senvuoksi
8920: rurgisella osastolla vallitsevat, sopivan sai- kunnioittaen ehdottaa,
8921: raalarakennuksen puutteesta johtuvat olot
8922: voittamattomia vaikeuksia sairaalan tyydyt- että Eduskunta päättäisi vuoden
8923: tävälle toiminnalle, niin että tämä sairas- 1934 tulo- ja menoarviossa osoittaa
8924: hoidollisessa suhteessa ei ole voinut seurata 5,000,000 markan suuruisen siirto-
8925: sitä suhteellisen ripeätä kehitystä ja edis- määrärahan noin 200 sairassijaa kä-
8926: tystä, mikä maan siviilisairashoidon alalla sittävän sairaalarakennuksen raken-
8927: on itsenäisyysvuosina tapahtunut. Maan tamiseksi Helsingin sotilassairaalaa
8928: miespuoliseen valionuorisoon kohdistuvan varten.
8929: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1933.
8930: E. von Frenckell. P,wavo V:irkkunen. Eero Hj. Rydman.
8931: Axel Palmgren. J. Emil Lwmpinen. Hjalmar Forstadius.
8932: E. J. Jatlmla. Edwin Linkomies. Hilja Riipiinen.
8933: Elja;s Er~o. K. Fr. Nyman. Os!k. Reinikainen.
8934: 27
8935: 210
8936:
8937: IV,49. - Rah. al. N :o 23.
8938:
8939:
8940:
8941:
8942: Koivuranta y. m.: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen
8943: yleisen sairaalan laajentamista varten.
8944:
8945:
8946: Eduskunnalle.
8947:
8948: Viitaten rahaasia-aloitteen N:o 26 perus- että Eduskunta päättäisi v. 1934
8949: teluihin vuoden 1932 valtiopäivillä (Liit- talousarvioon ottaa 1 miljoonan mar-
8950: teet I-XII s. 210) saamme kunnioittaen kan suuruisen määrärahan Rovanie-
8951: ehdottaa, men yleisen sairaalan laajentamista
8952: varten.
8953:
8954: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1933.
8955:
8956:
8957: Janilie Koivuranta. Lauri .Kaijalainen.
8958: Kaarlo Hänrn.dnen. M. 0. Lahtela.
8959: Viljami Ka.Jliokoski.
8960: 211
8961:
8962: IV,5o. - Rwh. al. N :o 24.
8963:
8964:
8965:
8966:
8967: Pohjala y. m.: Määrärahan osoittamisesta Porin valtion-
8968: sairaalan uudelleen rakentamiseksi.
8969:
8970:
8971: E d u s k u n n a ll e.
8972:
8973: Jo vuodesta 1927 alkaen on Satakunnan noastaan n. 13 kuutiometriä henkeä kohti
8974: kansanedustajien sekä kuntien j<YhtohenJki- ja miesten huoneessa vieläkin vähemmän.
8975: löiden toimesta tehty aloitteita eduskun- Kun lruki määrää, että tavallisissa asuin-
8976: nalle, valtioneuvostolle ja lääkintöhalli- huoneissa jo täytyy olla vähintään 15 kuu-
8977: tukselle Porin kaupungissa sijaitsevan val- tiometriä tilaa henkeä kohti, niin on selvää,
8978: tionsairaalan uudelleen rakentamiseksi. ettei kyseistä osastoa saisi käyttää edes
8979: Kaikki aloitteet ovat kuitenkin rauenneet, asuinhuoneena, saati sitten sairaalana.
8980: ja tästä on ·ollut seurauksena, että mai- Paitsi sitä, että tämä osasto on tilavuu-
8981: nittu sairaala yhä on rappeutunut siinä tensa puolesta aivan riittämätön, on sillä
8982: määrin, että siitä on muodostunut mel- muitakin, terveydelliseltä kannalta mitä
8983: keinpä maakunnan kauhu, puhumattakaan suurimpia puutteellisuuksia. Niinpä ovat
8984: siitä, että koko maakunnan terveydelliset tuuletuslaitteet kummassakin huoneessa
8985: olot viime aikoina ovat suur.esti huonontu- sangen arkeelliset. Huoneissa ei myöskään
8986: neet, kun eivät, jo yksinkertaisesti tilanah- ole sellaista käymälää, jommoista laki ja
8987: tauden vuoksi, kaikki tositarpeessa olevat asetukset edellyttävät. Huoneissa on ai-
8988: ole voineet päästä sairaalaan. Ja nekin, noastaan n. s. kuivat klosetit, joiden ovet
8989: joille vielä johonkin sairaalan nurkkaan on avautuvat sairashuoneisiin päin. Tämmöi-
8990: voitu jo kuudenkin ylimääräisen vuoteen sille kuiville kloseteille ominaiset hajut tun-
8991: lisäksi asettaa seitsemäs, ovat tunteneet keutuvat siis aivan välittömästi potilasten
8992: ettei ,hengittämistilaa" enää ole olemassa, huoneisiin, joissa ilma onkin tämän ja il-
8993: kun vuoteet ovat toisissaan kiinni, ja ilman- manvaihto1aitteiden puutteellisuuden takia
8994: vaihtolaitteet ovat niin allkeelliset, että on hyvin sekaista ja ummehtunutta, josta poti-
8995: aivan mahdotonta mätänevien haavojen laiden terveys mitä suurimmassa määrässä
8996: hajua ,:sekottaa ilmaan", puhumattakaan kärsii. Sitten on myös mainittava, että
8997: suurista tartuntamahdollisuuksista. kun 8-10 eriasteista veneeristä tautia sai-
8998: Lukemattomien valitusten johdosta on rastavaa henkilöä oleskelee tämmöisissä ah-
8999: Porin terveydenhoitolautakunta tämän vuo- taissa ja ummehtuneissa huoneissa, on tar-
9000: den kesäkuussa toimittanut tarkastuksen tunnan vaara alituisesti olemassa.
9001: mainitussa sairaalassa kiinnittäen erikoi- Kun tiloja on vähän ja pyrkijöitä pal-
9002: sesti huomiota sairaalan v·eneeristen tautien jon, ei potilaita voida pitää! sairaalassa niin
9003: osastoon. Tarkastuslausunnossaan mainitsee kauan kuin esimerkiksi syfiliksen hoidossa
9004: terveydenhoitolautakunta m. m. : olisi välttämätöntä. Usein laiminlyövät
9005: ,Naispotilaiden huoneessa on tilaa ai- sairaalasta liian aikaisin poislasketut poti-
9006: 212 IV,5o. - Porin sairaalan uudestaan rakentaminen.
9007:
9008: laat sitten aivan kokonaan tarpeellisen jäl- omaisen, 5 ha suuruisen tontin ehdolla,
9009: kihoidon ja levittävät tartuntaa muihin että rakennustyöt pannaan alkuun v. 1934.
9010: henkilöihin.'' Sairaala on suunniteltu 130 sairaanpaik-
9011: Tarkastuslausuntonsa lopussa mainitsee kaa käsittäväksi, joista 100 lasarettiosas-
9012: terveydenhoitolautakunta, ,että jos mainittu tolla ja 30 su:kupuolitauti,en osastolla. Kus-
9013: sairaala olisi kunnan tai yksityisen omis- tannuslaskelma päättyy, nykyiset alentu-
9014: tama, olisi terveydenhoitolautakunnan se neet rakennuskustannukset huomioon ot-
9015: heti suljettava, siksi vaarallinen se on ym- taen, noin 9,500,0:00 markkaan. Kun Porin
9016: päristölleen. nykyinen yleinen sairaala näin ollen tulee
9017: 1\jorjaamalla ei Porin yleisestä sairaa- tarpeettomaksi, voidaan se alueineen myydä,
9018: lasta enää saada käyttökelpoista, vaan on josta kaikesta nykyisen hintatason mukaan
9019: jokainen ko~jau:kseen mahdollisesti myön- saatanee 1,500,000 ehkä 2~,000,000 markkaa.
9020: nettävä avustus hukkaan heitettyä rahaa, Edelläsanotun perusteella ja viitaten
9021: sillä kun esim. viime kesäJnä yritettiin kor- kaikkiin aikaisempiin aloitteisiin ehdo-
9022: jata 'erään osaston kattoa, rupesivat seinät tamme,
9023: lahoomaan siksi arveluttavassa määrässä, että Eduskunta ottaisi vuoden
9024: ettei kattoonkaan enää uskallettu kajota. 1934 talousarvioon 5.5 miljoonan
9025: Kysymyksessä on ,giis uuden sairaalan markan suuruisen määrärahan Po-
9026: rakentaminen, ja onkin Porin kaupunki 1·in valtionsairaalan uudelleen ra-
9027: tätä tarkoitusta varten lahjoittanut erin- kentamiseksi.
9028:
9029: Hel8ingissä 8 päivänä syyskuuta 1933.
9030:
9031: Kyllikki Pohjala. A. A. La.stu.
9032: KM1e Soini. Fr. Mustasilta..
9033: .K. J. Ellilä. Paavo Aarn.i!okoski.
9034: Ansh. Alest.alo. T,aave Junnila.
9035: Eemeli A;a;kula. Arne 'Somers,alo.
9036: Väinö Tanner. J. E. MaJ.m.i.vuori.
9037: V. A. ~omu. Niilo Pajunen.
9038: Viljo &.ntla.la.
9039: 213
9040:
9041: IV,51. - Rah. al. N :o 25.
9042:
9043:
9044:
9045:
9046: Jan:honen y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
9047: Oulun diakonissakodille uudisrakennuksen rakentamista
9048: varten.
9049:
9050:
9051: E d u s k u n n a ll e.
9052:
9053: Oulun diakonissakoti, joka on perustettu täyttää tärkeätä tarkoitustaan, ellei se
9054: 1896 siinä mielessä, että se kasvattaisi kier- pääse uusiin ja sen työtä vastaaviin suo~
9055: täviä sairaanhoitajattaria etenkin Pohjois- jiin. Huomattava on niinikään, että diako-
9056: Suomea varten, on kehittynyt huomattar nissakodin on pakko nykyään vuokrata
9057: vaksi sekä tässä suhteessa että sairaalaansa kaupungilta lisähuoneistoja, joihin on sijoi-
9058: nähden. Kasvatuksensa saaneiden diako- tettu toimihenkilöitä, oppilassisaria ja van-
9059: nissojen luku nousee 225 :een (nyk. kir- huutensa vuoksi työstä vapautettuja diako-
9060: joissa) ; sairaalassa on 100 sairaspaikkaa ja nissoja. Tällainen tilanne vaikeuttaa suu-
9061: on sen palveluksessa 5 erikoislääkäriä (sisä- resti myöskin sisarkasvatusta.
9062: taudit, silmätaudit, korva-, nenä- ja kurkku- Tämän kaiken vuoksi on diakonissa:koti
9063: taudit, naistentaudit ja yleinen kirurgia), jo v. 1927 päättänyt ryhtyä uuden laitoksen
9064: Ihikä merkitsee Pohjois-Suomelle erittäin rakennuspuuhiin. Oulun kaupunki on luo-
9065: suurta etua. Potilasluku on vuosittain vaih- vuttanut niroellisvuokrasta rakennustontin,
9066: dellut 1,350-1,400 välillä ja on näistä vain koska nykyinen tontti on vesiperäisyytensä
9067: 1
9068: / 4 Oulusta ja muut Lapin ja Pohjois-Suo- vuoksi sopimaton. Diakonissakodilla on
9069: men alueelta, jonka eteläraja voidaan vetää uudisrakennukseen, johon tulee 120 sairas-
9070: Kokkolasta Kajaaniin ja Nurmekseen. sijaa, poliklinikat ja sisarkoti, varattuna
9071: Diakonissakodin sairaalarakennukset ovat n. 1,500,000 mk. talletuksia sekä nykyisten
9072: kuitenkin epätarkoituksenmukaiset. Niitä talojensa ,hinta ( arv. 1,000,000 mk.).
9073: on 4 ja ne ovat vanhoja yksityisiä asunto- Kun uuden laitoksen rakentaminen ilman
9074: taloja, paitsi yksi, mutta sekin on epäkäy- valtion tukea ei ole mahdollinen, rohke-
9075: tännöllinen ja puutteellinen. Sairashoitotyö nemme kunnioittaen ehdottaa,
9076: on vaikeata, ja rakennusten kunnossapitoon
9077: ja lämmitykseen kuluu laitokselta vuosit- että Eduskunta päättäisi ottaa v.
9078: tain n. 100,000 mk. Työvoimaa täytyy myös 1934 tulo- ja menoarvioon 3.s milj.
9079: pitää suhteettoman paljon. Rakennukset mk. suuruisen avustuksen Oulun dia-
9080: ovat nykyään ylirasitettuja eikä voida aja- konissakodille uudisrakennuksen ra-
9081: tella, että diakonissakoti voisi ajan pitkään kentamista varten.
9082:
9083: Helsingissä, syyskuun 14 päivänä 1933.
9084:
9085: T. A. Jauhonen. Eilias Simojoki.
9086: S. Salo. Kusti Arffman.
9087: Ka.!J,r}o Hänninen. K. F. Lehtonen.
9088: Krulle Kämäräinen.
9089: 214
9090:
9091: IV, 52. - Rah. a;I. N :o 26.
9092:
9093:
9094:
9095:
9096: Linna y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
9097: Uudenmaan suomalaisten kuntain y. m. yhtymiille
9098: keuhkotautiparantolan rakennustöiden aloittamista var-
9099: ten.
9100:
9101:
9102: E d u s k u n n a ll e.
9103:
9104: Uudenmaan alempana luetellut suoma- sekä OTK, Elanto, S. 0. K., Lohjan
9105: laiset kunnat ryhtyivät noin 6 vuotta sitten Karkkitehdas 0. Y. ja vapaaherra de la
9106: suunnittelemaan yhteisen keuhkotautiparan- Ohapelle.
9107: tolan rakentamista. Sittemmin liittyivät Parantolan paikaksi maatalousministeriö
9108: hankkeeseen myös eräät keskusosuusliikkeet luovutti v. 1930 sopivan alueen Kiljavan
9109: ja toiminimet, jotka halusivat sillä tavoin kruununpuistosta Nurmijärvellä. Samoihin
9110: hankkia henkilökuunalleen parantolapai'k- aikoihin kuntayhtymä osti parantolaa var-
9111: koja. Myös Helsingin kaupunki on aikonut ten rakennustontin vieressä sijaitsevan
9112: liittyä yritykseen, vaikkei se olekaan vielä Nummelan tilan, jonka kauppasumman ly-
9113: tehnyt 'lopullista päätöstä asiassa, eil{ä sen- hennykseksi lääkintöhallitus v. 1932 myönsi
9114: vuoksi vielä ole puheenaolevan kuntayhty- 250,000 markan suuruisen avustuksen.
9115: män jäsen. Kuitenkin on parantola suunni- Tällä tavoin oli parantolahankkeeseen jo
9116: teltu ja piirustukset laadittu sitä sil- uhrattu huomattavasti työtä ja myös va-
9117: mälläpitäen, että Helsingin kaupunki lu- roja ja sen toteuttamiseen olisikin voitu jo
9118: nastaa itselleen 100 potilaspaikkaa. Osin noin 2 vuotta sitten ryhtyä. Mutta sillä
9119: käy,tännöllisistä syistä, osin taas sanottujen välin oli yleinen talouspula entisestään yhä
9120: toiminimien osallistumisen vuoksi on aja- kiristynyt eikä yritylksen rahoittamista sen-
9121: teltu perustaa osakeyhtiö, joka ralkentaisi ja vuoksi voitu järjestää sillä tavoin, kuin tä-
9122: omistaisi parantolan ja jossa osakkeita omis- män kaltaisissa yrityksissä sitä ennen oli
9123: ~51isivat sanotut kunnat ja toiminimet siinä ollut tapana. Kuten tunnettua, on useim-
9124: su:hteessa kuin haluavat varata itselleen pien parantoloiden rakentaminen rahoitettu
9125: pa:H\'koja parantolassa. Osakeyhtiön Y"htiö- sillä tavoin, että kunnat ovat ensin maksa-
9126: järjestysehdotus oli jo myös laadittu, mutta neet sen osan rakennuskustannuksista, joka
9127: sen vahvistuttamiseen ei ole toistaiseksi kat- niiden kannettavaksi lopullisesti tuli jää-
9128: sottu olevan aihetta, koska on ollut epätie- mään, ja vastedes saatavwa valtionavustusta
9129: toista, milloin yrityksen toteuttamiseen voi- vastaava osa on otettu kuntien yhteisellä
9130: daan ryhtyä. Parantolahankkeeseen ovat vastuulla lainaksi yksityisistä rwhalaiWk-
9131: liittyneet seuraavat kunnat ja toiminimet: sista. Tätä tietä ,ei vallitsevana pula-aikana
9132: Hyvinkään, Karkkilan, Lohjan, Keravan ja lainkaan voitu ajatella. Myöskään eivät
9133: Haagan kauppalat, Nurmijärven, Vihdin, kunnat olisi voineet yksin rahoittaa näin
9134: Hyvinkään, Pyhäjärven, Lohjan, Tuusulan, suurta yritystä, sillä taloudellisia mahdolli-
9135: Pusulan, Sammatin, Orimattilan, Nummen suuksia sirhen on jokainen pulavuosi, yhä
9136: ja Mäntsälän kunnat, Helsingin kaupunki kasvavine työttömyys- ja köyhäinhoitome-
9137: IV,52. - Linna y. m. 215
9138:
9139: noineen y. m., entisestäiän vähentänyt. Edel- taas ilmeisesti tulee esiintymään kauemmin,
9140: leen pidettiin todennäköisenä, että valtion on uusia toimenpiteitä suunniteltava tämän
9141: talousarv-ioihin ei lahirvuosina voida ottaa hädän lieventämiseksi. Tässä ·ei ole aihetta
9142: niin suuria määrärahoja tällaisia tai~koituk verrata puheenaolevan parantolan ra;ken-
9143: sia varten, että niistä, ennen rakennettujen nustöiden tarpeellisuutta ja Sopivaisuutta
9144: parantoloiden perustaaniskustannuksia var- nimenomaan työttömyyden lieventämiskei-
9145: ten myönnettävien arvustusten lisäksi, riit- nona niihin töihin, jotka viime ke11rw1la sen
9146: täisi puheenaolevaa uutta yritystä varten syrjäyttivät tai joita vastedes ehkä esite-
9147: niin paljon, kuin rakennusaikana otettavien tään sitä tähdellisemmi.:ksi, mutta haluavat
9148: lainojen kohtuullisessa ajassa maksamiseksi allekirjoittaneet kuiten:kin esiintuoda eräitä
9149: olisi ollut tarpeellista. näkökohtia:, jotka meidän mielestämme puol-
9150: Edelläesitetyistä syistä keskeytyi Uuden- tavat tämän työn ottamista lähitulevaisuu-
9151: maan suomalaisten kuntain parantolahank- den työttömyysohjelmaan. Tässä mielessä
9152: keen kehittäminen juuri, kun ratkaiseva viittaamme ensinnäkin oheisiin numerotie-
9153: askel sen toteuttamiseksi olisi ollut otettava. toihin t.yöttömyystilanteesta niissä kunnissa,
9154: Uhkas~pa se kokonaan rauetakin, sillä ra- joita puheenaoleva parantolahanke ~ähinnä
9155: kennustöihin ei ollut voitu ryhtyä siinä koskee ja joissa esiintyvää työttömyyttä
9156: mää;räajassa, joka oli pantu ehdoksi ra;ken- tämän työn teettäminen olisi omiaan lieven-
9157: nustonttia Kiljavan kruununpuistosta luo- tämään. Näistä numeroista selvinnee ilman
9158: vutettaessa. Rakennusajan pidennystä on muuta, että asianomaisista kunnista useim-
9159: kuitenkin anottu maatalousministeriöltä, mat eivät selviydy edessäolevista vaikeu'k-
9160: eikä ole syytä otaiksua että tämä anomus sistaan ilman valtion väliintuloa, kuten on
9161: tulisi hyljätyksi. Toiselta puolen on otet- todettu jo silloinkin, kun valtio ennen on
9162: tava huomioon, että parantolapaikkojen niiden alueilla järjestänyt töitä tai sellais- ,
9163: tarve Uudellamaalla edelleenkin on ainakin ten järjestämistä avustanut.
9164: yhtä suuri kuin ennen. Yhtymään kuuluvissa kunnissa oli kul-
9165: Kun siis, kuten edellä on sanottu, paran- kulaitosministeriöön viimeksi saapuneiden
9166: tolahankkeen rahoittaminen tavallista tietä tietojen mukaan varatöissä ja työttöminä
9167: on osoittautunut mahdottomaksi, on ajateltu seuraavat määrät työläisiä:
9168: sitä mahdollisuutta, että tämä parantola ra-
9169: kennettaisiin lähinnä työttömyyden lieven- Varatöissä Työttöminä
9170: tämistä silmälläpitäen ja siis pääasiassa sel- Hyvinkään kauppala 22 108
9171: laiseen tarkoitukseen varattaviUa varoilla. Lohjan , 37 58
9172: Tämä ajatus ei ole uusi, sillä tohtori Keravan , 48 30
9173: E. Hynnisen puheenjohdolla viime vuonna Nurmijärvi . . . . . . . . . . 6 96
9174: toiminut komitea oli ehdottanut, että tä- Vihti . . . . . . . . . . . . . . . . 47
9175: män parantolan rakennustöiden aloittami- Karlk:kilan kauppa:la . . . 8 10
9176: seksi myönnettäisiin jo tänä vuonna 10 mil- Lohja .............. . 102
9177: joonaa markkaa ja että tämä työ siis otet- Tuusula . . . . . . . . . . . . . 65
9178: taisiin kuluvan vuoden työttömyysohjel- Pusula . . . . . . . . . . . . . . 6 14
9179: maan. Komitean ehdotus tältä osalta vali- Nummi . . .. . . . . . . . .. . 4 20
9180: tettavasti raukesi muiden tähde1lisemmiksi Haagan kauppala . . . . . 38 7
9181: katsottujen töiden etualalle asettamisen Helsinki . . . . . . . . . . . . . 1,252 2,347
9182: vuoksi. Kun työttömyyden lieventämiseksi
9183: silloin myönnetyt varat riittänevät vain Toiseksi tahdomme huomauttaa, että nyt-
9184: verraten lyhyen ajan ja työttömyyshätää temmin on varsin yleisesti huomattavissa
9185: 216 JV,52. - Uudenmaan suomalainen keuhkotautiparantola.
9186:
9187: mielialan muutosta siihen nähden, minkä jota ei välttämättömästi tarvita ja jonka
9188: luontoiset työt työttömyyden torjumisen ylläpitomenoja senvuoksi voidaan välttää.
9189: kannalta ovat edullisimpia. Ennen pidet- Uudenmaan suomalaisten kuntain suunnit-
9190: tiin sellaisia töitä tarkoituksenmukaisim- telema keuhkotautiparantola ei voi olla sel-
9191: pina, joissa mahdollisimman suuri osa työ- lainen parantola. Se on jo aikaisemmin
9192: kustannuksista maksettiin työpallk:koina itse :todettu ja täydelleen selvitetty silloin kun
9193: työpaikalla, ainekustannusten ollessa vähäi- kunnat pakottavan tarpeen vuoksi ryhtyi-
9194: set. Sen mukaisesti asetettiin etualalle rai- vät parantolaa puuhaamaan.
9195: vaus-, tie- y. m. s. työt, kun taas varsinkin Professori J. Paatelan parantolaa varten
9196: talorakennustöitä pidettiin epäedullisina, laatimien piirustusten mukaan sisältäisi
9197: koska niissä n. s. ainekustannukset muodos- suunniteltu parantola noin 300 potilaspaik-
9198: tivat suuren osan työkustannuksista. Tämä kaa. Rakennuskustannukset tulisivat mak-
9199: katsantokanta 'lienee vieläkin jossain mää- samaan noin 14,000,000 markkaa ja sisusta-
9200: rin oikea, milloin a:rvosteltavana on yksi- miskustannukset noin 3,000,000 markkaa,
9201: tyisen kunnan järjestämä työ ja milloin joten parantolan perustamiskustannukset,
9202: mahdollisimman nopea ja välitön auttami- sitä varten ostetun maatilan nykyinen kir-
9203: nen on ollut lähimpänä pää;määränä. Mutta janpitoarvo, noin 1,000,000 markkaa mu-
9204: asia muuttuu oleellisesti toiseksi kun on ky- kaanluettuna, nousisivat noin 18,000,000
9205: symys työttömyystoimenpiteestä, jon'ka vai- markkaan. Jos parantolan jäsenkunnat ja
9206: kutukset on tarkoitettu kohdistuviksi laa- siihen liittyneet toiminimet, jotka ovat mer-
9207: jemmalle alalle. Sillä talousrwkennustöiden kinneet yhteensä 242 vakinaista potilas-
9208: n. s. ainekustannukset eivät suurimmalta paikkaa, maksaisivat, kuten on suunniteltu,
9209: osaltaan ole muuta, kuin työpalkkoja nekin, 20,000 markkaa paikkaa kohden, tekisivät
9210: vaikka ne maksetaan:kin toisilla työmailla nämä maksut yhteensä 4,840,000 markkaa.
9211: ja usein toisilla paikkakunnilla. Tällöin ei Muulla tavoin han'kittavaksi jäisi siis yli
9212: ole ehdottoman tarpeellista verrata toisiinsa 13,000,000 markkaa.
9213: niiden arvojen laatua ja pysyväisyyttä, joita Rakennustyö ja sen rahoitus voitaisiin ja-
9214: erilaisten töiden kautta luodaan, mutta alle- kaa kahdelle vuodelle. Valtion osuus perus-
9215: kirjoittaneet rohkenevat kuitenkin olla sitä tamiskustannu'ksista tekisi noin 12,000,000
9216: mieltä, että esim. tarpeelliseksi havaittu pa- markkaa. Kun ensimmäisenä rakennusvuo-
9217: rantola tässäkin suhteessa hyvin kestää ver- tena todennäköisesti tultaisiin tarvitsemaan
9218: tailun useiden tähän saakka muodissa ollei- noin 11,000,000 markkaa, olisi kuntien sil-
9219: den työttömyystöiden tulosten kanssa. loin maksettava osuutensa kokonaan ja val-
9220: Kun arvostellaan nimenomaan paranto- tion puolet osuudestaan eli 6,000,000 mark-
9221: lan rakentamistöitä työttömyyden lieventä- kaa.
9222: misen kannalta, voidaan tosin tehdä se Edelläesitettyyn nähden allekirjoittaneet
9223: muistutus, että valmistuneen parantolan kunnioittaen ehdottavat,
9224: ylläpidosta aiheutuu kunnille ja valtiolle
9225: perustaruiskustannusten lisäksi ,pysyviä vuo- että Eduskunta päättäisi ottaa
9226: tuisia menoja, joita useat muut tässä mie- ensi vuoden talousaTvioon 6,000,000
9227: lessä suoritetut työt eivät aiheuta. Tällai- maTkan suuTuisen määTämhan avus-
9228: nen muistutus koskee kuitenkin aivan toista tuksena Uudenmaan suomalaisten
9229: kysymystä, eikä se tässä yhteydessä aiheut- kuntain y. m. yhtymälle keuhkotauti-
9230: tane muuta kuin huomautuksen, että tie- paTantolan rakennustöiden aloitta-
9231: tenkään ei ole rakennettava parantolaa, mista varten.
9232:
9233: Helsingissä, syyskuun 15 p:nä 1933.
9234:
9235: Jalmari Linna. Aino M~aJkamäki. Rein:h. ,Swentorzetski.
9236: Aug. Syrjänen. i\a:tto Siren. M. Ampuja.
9237: Matti Turkiia. Aug. Kuusisto. J. Emil L,ampinen.
9238: Anni Huot,ari. Hjalmar Fo!I1srtadius.
9239: 217
9240:
9241: IV,53. - Rah. al. N:o 27.
9242:
9243:
9244:
9245:
9246: Räisänen y. m.: Lisämäärärahan osoit-tamisesta Suomen
9247: Tuberkuloosin 17astustamisyhdistykselle kahden uuden
9248: tuberkuloosihuoltopiirin perustamiseksi.
9249:
9250:
9251: E d u s kun n a 11 e.
9252:
9253: .Tuberkuloosihuoltotoiminnan ·tukemil:s:ta Vain ne yhdessä muodostavat järjestelmäl-
9254: avustetaan toukokuun 31 päivänä 1929 an- lisen keuhkotautityön perustan.
9255: netun lain mukaan ja on siitä huolehtinut Uusista suurista kansanparantoloistamme
9256: Suomen 'Tuberkuloosin Vastustamisyhdis- ja niihin uhratuista suuri,sta, rwhamääristä
9257: tys. ei koskaan voi tulla sitä hyötyä ja siu-
9258: Mainittu yhdistys, joka kuluvana vuonna nausta, mrkä niistä voisi tulla, ennenkuin
9259: nauttii valtiolta 3,450,000 markan apura- niiden kaikkien ympäristöalueisiin on muo-
9260: haa, on vuoden 1934 ohjelmaansa ottanut dostettu tuberkuloosihuoltopiiri. Näitä
9261: kahden uuden tuberkuloosihuoltopiirin pe- uusia parantoloita haittaa m. m. se epä-
9262: rustamisen ja tarvitsee tätä työtään varten kohta, että niihin sa,apuu erinomaisen run-
9263: 300,000 markan lisäyksen nauttimaansa saasti ,sairaita, joiden tauti on hyvin pit-
9264: valtionavustukseen. Tämän avustuksen källe kehittynyt. Jotta parantolat tulisivat
9265: saannin perusteluiksi pyydämme kunnioit- olemaan laitoksia, joihin' pääasiassa sawpuu
9266: taen esittää seuraavaa. alkavia taudintapauksia, siis sellaisia, joista
9267: Viime vuosina on maahamme 'perustettu suuri osa todeUa void31an parantaa ter-
9268: ilahduttavan suuri määrä uusia, suuria veiksi, niinkuin .pa.rantoloiden ta,rkoitus on,
9269: keuhkotautilparantoloita. Näihin on käy- vaatii tämä ehdottoma;s,ti järjestelmällistä
9270: tetty suuria rahamääriä. Mutta tuntuu huoltotoimintaa niissä kunnissa,. joista pa-
9271: siltä, että samalla kuin tästä suuresta saa- rantolat potilaansa saavat. Huoltopiirin
9272: vutu!ksesta iloitaan, eräiS tä,rkeä keuhkotau- alueella asuvan vä:estön joukkota.rkastusten
9273: din vastustamistyön muoto, tekisipä mieli avulla koetetaan saada selvää kaikista tau-
9274: sanoa tämän työ·n tä;rkein muoto, alkaa dintapauksista, ja huoltopiirin lääkäri va-
9275: jäädä syrjään. Sille ei anneta sitä arvoase- litsee parantoloihin lähetettäviksi sopivim-
9276: maa,. mikä sille ehdottomasti kuuluu. Tar- mat tapaukset: ne, joiden tauti vasta on
9277: koitamme ehkäisevää keuhkotaudin vastus- alkamassa, ja ne, joiden kotiolot ovat sel-
9278: tamistyötä e1i n·. 1S. huoltotoimintaa. laiset, että tartunnan lähde on välttämättä
9279: Ne kaksi päälinjaa, jotka keuhkotautia saatava kotoa pois.
9280: vastaan taisteltaessa on käytettä.vänä, hoi- Huoltotoiminta on samalla laajasuun-
9281: don valmistaminen tautiin jo sairastuneille taista yleisterveydenhoidollista valistus-
9282: ja ehkäisevä toiminta uusien taudintapaus- työtä, jota maamme useimmissa osissa vieJä
9283: ten syntymisen estämiseksi, kietoutuvat kipeästi kaivataan. Jo tämänkin tähden ja
9284: mm moninaisin tavoin toi,siinsa, että nii- erikoisesti siitä syystä, että vain huoltotoi-
9285: den on välttämättä käytävä käsi kädessä. minnan avulla voimme saada kansanparan-
9286:
9287: 28
9288: 218 IV,53. - Tuberkuloosin Va.stustamisyhdistyksen a.vustaminen.
9289:
9290: toloihimme uhratuista miljoonista korkeim- toja, jotka v.erraten vähillä kustannuksilla
9291: man koron, on valtiovallankin tätä toimin- tehokkaasti auttavat taud:Un eb:käisemistä,
9292: taa ika:Ukin tavoin edistettävä ja sen !laaje- niin tehdään kansanterveyden kannalta va-
9293: nemista kannatettava. :K:aikkien uusien kava virhe. Vaikeinll)kin aikoina on keuh-
9294: suurien keuhkotautiparantoloiden ympäris- kotaudille annettava se er~koisasema, mikä
9295: töalueisiin olisi tuberkuloosihuoltotyö mah- sille 'kuuluu. Se on ainoa todellinen lkan-
9296: dollisimman pian järjestettävä. santautimme. Sen suuri levinneisyys, sen
9297: Maalai.skunnissa suoritettava tuberkuloo- pitkällinen kulku, sen tuottamien !kuole-
9298: sihuoltotyö on alusta alkaen ollut Suomen mantapausten suuri lukumäärä sekä lisäksi
9299: Tuberkuloosin Vastust81Illisyhdistyksen hoi- se, että se kohdistuu ka:Ukkii•n ikäiluokkiin,
9300: dettavana ja johdettavana. Vuosien ku- erikoisesti tyokykyisimpää:n ikä:kauteen,
9301: luessa tämä työ on niin :laajentunut, että a:settavat sen sellaiseen ·erikoisasemaan
9302: se nykyisin käsittää lähes 200 maa:laiskun- kaikkien tautien joukossa, että sen vastus-
9303: taa, mitkä ovat jaetut 15 n. s. tuherkuloosi- tamiJstoimintaam on kiinnitettävä aivan eri-
9304: huoltopiiriin. Yhdistys on suunnitellut ik:&h- koista huolta ja huomiota.
9305: den uuden huoltopiirin perust81Illista •joka Edelläolevaan viitaten saamme kunnioit-
9306: vuosi. Kun näitä kaikkiaan tarvittaisiin taen: ehdottaa,
9307: noin 50, kestäisi siis joka tapaukses8a
9308: kauan, ennenkui·n järjestelmäiT:Unen tuber- että Eduskunta vuoden 1934 me-
9309: kuloosihuoltotyö saadaan ulotetuksi yli koko noarvioon ottaisi Suomen Tuberku-
9310: maamme. loosin Vastustamisyhdistyksen har-
9311: Kireästä taloudellisesta ajasta huolimatta joittamaa tnb erkuloosihuoltotyötä
9312: on ehkäisevää keuhkotautityötä J71hä laajen- varten 300,000 markan suttrttisen
9313: nettava. Huonot ajat jo sinänsä edistärvät lisämäärärahan kahden uuden tu-
9314: keuhkotaudin lisääntymistä, ja jos lisä!ksi berkuloosihuoltopiirin perustami-
9315: ei edes Y'rit•etä:kään käyttää niitä työmuo- seksi.
9316:
9317: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1933.
9318:
9319: Yrjö Räisänen. Onni Mäikeläinen.
9320: Jussi Lonlmin!en. Heilclti Kääriäinen.
9321: Onni Hiltunen. D. B. Lindman.
9322: Kalle Walta. Otto Toivonen.
9323: Edv. Vaarama.
9324: 219
9325:
9326: IV,54. - Rah. al. N :o 28.
9327:
9328:
9329:
9330:
9331: Aattela y. m.: Lisämäärärahan osoittamisesta valtionavus-
9332: tuksiksi tuberkuloosiparantolain rakentamista varten.
9333:
9334:
9335: E d u s k u n n a 11 e.
9336:
9337: Eduskunta on tähän asti voimaperäisesti että ne parantolayhtymät, jotka joutuvat
9338: tukenut kansallemme varsin vaarallisen vi- suorittamaan suurista miljoonalainoistaan
9339: hollisen, keuhkotaudin vastustamistoimin- huomattavan määrän korkomaksuja, ovat
9340: taa, m. m. myöntämällä määrärahoja tuber- pakoitettuja pitämään potilaiden hoitomak-
9341: ku1oosiparantolain rakentamiseksi. Valtion sut melkoisen, jopa kohtuuttomankin kor-
9342: apuun luottaen on eri puolilla maatamme keina. Tämä taasen mitä vakavimmin vai-
9343: viime vuosien aikana kuntayhtymän toi- keuttaa parantoloiden muuten niin ihmis-
9344: mesta rakennettu useita ajanmukaisia tuber- ystävällistä ja välttämätöntä toimintaa.
9345: kuloosiparantoloita. Onhan vähävaraisten tuberku1oosia sairas-
9346: Parantoloita rakennuttaessaan ovat kun- tavain henkilöiden mahdoton suoritt.aa kor-
9347: tayhtymät kuitenkin joutuneet tekemään keita sairaalamaksuja, joten he eivät voi
9348: varsin huomattavia velkoja, koska valtion pyrkiä niihin poti1aiksi. Myöskin kuntien
9349: avustus ei ole ollut riittävä rakennuskustan- apuun vetoaminen tässä tapauksessa varsin-
9350: nusten peittämiseksi. Valitettavinta asiassa kin tällaisena pula-aikana tuntuu vaikealta
9351: on se, että kuntayhtymät eivät aina ole saa- ja joskus tuloksettomaltakin.
9352: neet niille luvattua valtion avustusta niin 'Edelläolevan perusteella ehdotamme,
9353: paljoa ja siinä ajassa kuin rakennustöihin
9354: ryhdyttäessä on odotettu saatavan. Niinpä että Eduskunta korottaisi vuoden
9355: esim. Keski-Hämeen parantola on luvatun 1934 menoarvion 7 pääluokan VI lu-
9356: 12 miljoonan asemesta tähän mennessä saa- vun 54 m01n:lle ehdotetun määrä-
9357: nut vain 3 miljoonaa markkaa. On selvää, rahan 10,000,000 markaksi.
9358:
9359: Helsingissä 14 p :nä syyskuuta 1933.
9360:
9361:
9362: Hugo A:altrtela. Onni Hiltunen.
9363: D. B. Lindman. Alex HämMäinen.
9364: M111tti Lepistö.
9365: 220
9366:
9367: IV,55. - Rah. al. N:o 29.
9368:
9369:
9370:
9371:
9372: Sarlin y. m.: Määrärahan osoittamisesta palotoimen edistä-
9373: mistä varten.
9374:
9375:
9376: E d u s k u n n a ll e.
9377:
9378: Viime kesän monilukuiset ja suuret tuli- Edellämainitun apurahan lisäksi olisi
9379: palot ovat taas osoittaneet, miten puutteel- määrärahoja varattava myöskin muihin pa-
9380: lisella kannalla maamme palontorjunta on. lolain täytäntöönpanotehtäviin, ja olisi
9381: Huomattavan parannuksen tulisi 22. päi- myöskin Palosuojeluyhdistykselle erikoi-
9382: vänä kesäkuuta 1933 annettu, ensi vuoden sesti ensi vuodeksi lisäksi myönnettävä tila-
9383: alusta lukien voimaantuleva palolaki ai- päinen avustus palopäällystökoulun ja palo-
9384: kaansaamaan, jos sen täytäntöönpallo suo- teknillisen kokeilulaitoksen perustaruisme-
9385: ritettaisiin tehokkaasti ja tarkoituksenmu- noja varten.
9386: kaisesti. Mutta valtiolla on velvollisuuksia myös
9387: Ennen kaikkea tulisi valtion tehokkaasti kuntia kohtaan. Palolain mukaan voidaan
9388: huolehtia palolain mukaan valtiolle kuulu- kunnalle myöntää avustusta valtionvaroista,
9389: vista tehtävistä. Nämä ovat palotoimen jos palotoimen kustannukset ovat tulleet
9390: ylin valvonta, palopäällystökoulutus, palo- kohtuuttoman raskaiksi, ja myöskin voi-
9391: teknillinen koetoiminta, sammutustyössä sat- daan kunnalle myöntää valtionavustusta
9392: tuvien tapaturmien korvaaminen, suurpa- kaukoavustukseen soveliaan kaluston hank-
9393: lon uhatessa apuvoimien lähettäminen val- kimiseksi ehdolla, että apua korvauksetta
9394: tion kustannuksella palopaikalle ja valtion annetaan kunnan rajojen ulkopuolellakin.
9395: metsämailla sattuvien tulipalojen sammu- Näitäkin tehtäviä varten olisi varoja varat-
9396: tuskulujen korvaaminen. tava. Erikoisesti olisi tärkeää, että kun-
9397: Mutta mitään määrärahaa nimenomaan nille voitaisiin myöntää avustusta kauko-
9398: palotoimen hyväksi ei menosääntöehdotuk- avustukseen soveltuvan kaluston hankkimi-
9399: sessa ole. Ainoastaan menosääntöehdotuk- seen. Täten välillisesti avustettaisiin kun-
9400: sen 7 Pl. VII: 3 kohdalla on ehdotettu yh-- tia palolain täytäntöönpanosta johtuvien pe-
9401: distyksille myönnettävien avustusten mää- rustamismenojen suorittamisessa ja samalla
9402: rärahaa korotettavaksi 260:,000 markalla, edistettäisiin erittäin hyödylliseksi osoittau-
9403: jotta vastaavasti korotettu valtionavustus tunutta kaukoavustusta.
9404: voitaisiin myöntää Suomen Palosuojelu- Ensi vuodeksi olisi palopäällystökoulun
9405: yhdistykselle palopäällystökoulutusta ja pa- ja paloteknillisen kokeilulaitoksen perusta-
9406: loteknillistä koetoimintaa varten, mutta täs- mismenoja varten Suomen Palosuojelu-
9407: täkin korotetusta avustuksesta ainoastaan yhdistykselle, joka jo omistaa tarkoitukseen
9408: 160,000 markkaa on todellista korotusta, muutettavaksi soveltuvan rakennuksen,
9409: yhdistyksen aikaisempi avustus kun on ollut myönnettävä ainakin 1.5 miljoonan markan
9410: 240,000 markkaa eikä 140,000 markkaa, ku- suuruinen tilapäinen lisäavustus, valtion
9411: ten viime vuonna. muihin palolaista johtuviin menoihin olisi
9412: IV,55. - Sarlin y. m. 221
9413:
9414: varattava 500,000 markkaa, sekä palolaissa väksi varattaisiin yhteinen määräraha palo-
9415: edellytettyihin avustuksiin kunnille kolme laista aiheutuvia kaikkia eri menoja varten,
9416: miljoonaa markkaa, jolla summalla voitai- ja että tämä määräraha myönnettäisiin
9417: siin tarvittaessa helpottaa palolain täytän- siirtomäärärahana.
9418: töönpanovaikeuksia ja ratkaisevasti avustaa Kaiken edellä lausumamme nojalla pyy-
9419: 3-6 kaukoavustuskeskuksen perustamista dämme kunnioittaen ehdottaa,
9420: kuhunkin lääniin.
9421: Kun varojen käyttö palolain täytäntöön- että Eduskunta päättäisi 1934 vuo-
9422: panosta johtuviin eri tarkoituksiin tulee den tulo- ja menoarvioon ottaa
9423: eri vuosina olemaan epätasainen ja kun sisäasiainministeriön käytettäväksi
9424: myöskin kokemusta puuttuu siitä, miten eri 5,000,000 markan suuruisen siirto-
9425: kuntien täytäntöönpallotehtävät eri vuosien määrärahan palolain täytäntöönpa-
9426: osalle jakaantuvat, olisi tarkoituksenmukai- nosta johtuvia ja palotoimen edistä-
9427: sinta, että sisäasiainministeriön käytettä- miseen tarvittavia menoja varten.
9428:
9429: Helsingissä syyskuun 15 p. 1933.
9430:
9431: Br1l.Dio Sarlin. Eero Rydman.
9432: W. K. Särkkä. Urho Toivo1a.
9433: Eljas Er~o. Toiv;o Tymi.
9434: Janne Koivuranm. E. J. Jwtko1a.
9435: Matti Miikki. T. A. Janhonen.
9436: E.. v. Frenckell. S. Salo.
9437: Jalmari Linna. Väinö .Kivisalo.
9438: Toivo Horeil:li. Jussi Lonka.inen.
9439: 222
9440:
9441: IV,56. - Ra.h. a.l. N :o 30.
9442:
9443:
9444:
9445:
9446: Ann01la., V., y. m.: Määrärahan osoittamisesta sielunhoito-
9447: työtä varten erinäisillä paikkakunnilla.
9448:
9449:
9450: E d u s k u n n a 11 e.
9451:
9452: Jo kolmattakymmentä vuotta on valtion rempien kaupunkien etukaupunkeja varten,
9453: tulo- ja menoarvion 10 Pl. II luvussa ole- ja on kirkolliskokous pitänyt aivan välttä-
9454: vaan määrärahaan sielunhoitoa varten eri- mättömänä, että huomiota pannaan mainit-
9455: näisillä paikkakunnilla varattu määräraha tuihin olosuhteisiin sekä että pikaista ja te-
9456: myös maan suurempien kaupunkien esikau- hokasta apua niiden parantamiseksi hanki-
9457: punkipappien palkkausta varten, viime vuo- taan.
9458: sina Smk. 144,000:- suuruisena. Kun vii- Kun suuri osa puheenalaista etukaupun-
9459: des Suomen yleinen kirkolliskokous vuonna kien väestöä ei ole asianomaisten seurakun-
9460: 1903 kiinnitti hallituksen huomion esikau- tien omia jäseniä, vaan on tulvinut sinne
9461: punkien irtolaisväestön sielunhoitoon, se muilta seuduilta, tuottaen asianomaisille
9462: anomuksessaan, että niihin järjestettävien maalaisseurakunnille tuskin mitään hyötyä,
9463: ylimääräisten papinvirkojen palkkaukseen mutta sitä vastoin suuria hankaluuksia ja
9464: osotettaisiin riittävä määräraha, perusteli kulunkejakin, eivätkä seurakunnatkaan par-
9465: asiaa m. m.: haalla tahdollakaan voi puolustautua irto-
9466: ,Maamme suurimpien kaupunkien välittö- laiskansan liikkuvaisuutta vastaan, ei kir-
9467: mään läheisyyteen syntyneitten niin kutsut- kolliskokous ole voinut olla sitä mieltä, että
9468: tujen etukaupunkien asujamisto on suuressa seurakuntia vms1 vaatia itseveroituksen
9469: määrin siveellisen tukemisen ja uskonnolli- kautta edellämainituita epäkohtia poista-
9470: sen ohjauksen tarpeessa. Näillä alueilla val- maan.''
9471: litseva huutava siveellinen ja henkinen hätä, Keisarillisella määräyksellä helmikuun 25
9472: johon köyhyydestä johtuva kodin puute, päivältä 1908 käskettiinkin, sittenkun mää-
9473: perhesiteitten höltyminen ja tapojen raais- räraha tarkoitusta varten oli myönnetty tätä
9474: tuminen on vienyt, vaatii uskonnon johtoa, sielunhoitotyötä varten, asettaa asianomais-
9475: tukea ja voimaa, ja tässä kurjuudessa elä- ten tuomiokapitulien antamien ohjeiden
9476: vän köyhälistön uskonnollisesta elämästä mukaisesti toimivia ylimääräisiä pappeja,
9477: huolta pitäminen on kirkon ehdoton velvol- jotka siitä lähtien jatkuvasti ovat olleet toi-
9478: lisuus, sillä jos nykyinen asiain tila saa jat- messa sijoitettuina Turun, Tampereen ja
9479: kua, johtaa se näitä kansanryhmiä syvään Viipurin väkirikkaisiin esikaupunkeihin.
9480: kurjuuteen. Mutta kuitenkin on juuri Vastoin hallituksen esitystä ja ilman että
9481: nämä kansanryhmät eniten laiminlyöty us- asianomaisille tuomiokapituleille olisi va-
9482: konnollisessa suhteessa. rattu tilaisuutta antaa asiasta mitään lau-
9483: Kirkolliskokous on tehdyn anomusesityk- suntoa on tämä määräraha kuitenkin kulu-
9484: sen johdosta käsitellyt kysymystä erityisten van vuoden menosäännöstä poistettu ja si-
9485: pappien asettamisesta näitä maamme suu- ten riistetty taloudellinen pohja jo pitkä-
9486: IV,56.- Annala, V., y. m. 223
9487:
9488: aikaisen käytännön vakiinnuttamalta, mitä Siveellinen velvollisuudentunne on pakotta-
9489: tärkeimmäksi katsottavalta kristillis-siveelli- nut yksityisiä kansalaisia eräiden muiden-
9490: seltä työltä. kin suurten kaupunkien esikaupunkiväestön
9491: On mielestämme selvää, että jos kyseessä tilan kohottamiseksi vapaaehtoiseen, kris-
9492: oleva työ kolmattakymmentä vuotta taka- tillissiveelliseen toimintaan ja olisi hallituk-
9493: perin oli kipeän tarpeen aiheuttama, ei sen selle sentähden varattava mahdollisuus aset-
9494: jälkeen ole tapahtunut mitään, joka tekisi tamalla sen käytettäväksi tähän tarkoituk-
9495: sen vähemmän tarpeelliseksi, pikemmin seen ennen myönnetty määräraha estää tämä
9496: päinvastoin. Siveellisellä alalla kansamme siunauksellinen toiminta sortumasta talou-
9497: keskuudessa tapahtunut kurjistuminen, hu- dellisiin vaikeuksiin.
9498: ligaaniaineksen paisuminen ja hirvittävä ri- Edellä esitettyyn viitaten pyydämme sen-
9499: kollisuuden kasvu asettavat kyllä valtioval- tähden kunnioittaen ehdottaa,
9500: lalle vähintään samat velvollisuudet kuin
9501: ennenkin tukea niitä seurakuntia, joita tämä että Eduskunta lisäisi vuoden 1934
9502: siveellinen hätä asutusolojen johdosta ras- tulo- ja menoarvioesityksen 10 Pl.
9503: kaimmin painaa. Yhä jatkuva pula-aika ei II luvun 7 momentilla olevaan
9504: voi olla puolustukseksi laiminlyönnille näi- määrärahaan sielunhoitotyötä varten
9505: den siveelliselle kurjistumiselle pahimmin erinäisillä paikkakunnilla Smk.
9506: alttiina olevien väestönosien hoitamisessa. 144,000:-.
9507:
9508: Helsingissä syyskuun 11 päivänä 193,3.
9509:
9510:
9511: Vilho Annala. Hilja Riipinen.
9512: L. P. Tapaninen. K. R. Kares.
9513: Yrjö Kivenoja. J. V. Wainio.
9514: S. Honka;la. Elias Simojoki.
9515: Arne Somersalo. Iisakki Nikkola.
9516: Yrjö Schildt. Bruno A. Sundström.
9517: R. Ala~Kulju. E. A. Tuomivaara.
9518: 224
9519:
9520: IV,57. - Rah. al. N:o 31.
9521:
9522:
9523:
9524:
9525: Lumme y. m.: Lisämäärärahan osoittamisesta kotikasvatus-
9526: työn tukemiseksi.
9527:
9528:
9529: E d u s k u n n a ll e.
9530:
9531: Vaikeat ajat kansojen elämässä pitelevät päiväkotien, oppipoikakotien, alaikäisten
9532: kovimmin niitä ihmisiä, jotka ovat köyhiä. vapaa-aikatyöskentelyn ja kerhojen tuke-
9533: Se kokemus on sangen raskaasti saatu miseksi sekä rajaseuduilla ja Lapissa
9534: vastaanottaa näinäkin vuosina. Työt- oleville lastenkodeille ja yksityisten henki-
9535: tömät ja puutteessa olevat vanhemmat ka- löiden omistamille ja haitamille pienten-
9536: dottavat kykynsä ja voimansa ja niin ko- lastenkodeille. Vuosittain on siitä tullut
9537: tieenkin siteet tahtovat höllentyä, onnetto- osalliseksi n. 100 eri anojaa.
9538: muudeksi kodeille, lapsille ja koko kansa- Kun raskas aika koskettaa merkitse-
9539: kunnalle. Siksi olisi valtion taholta mah- västi juuri tämänkin alan toimijoita ai-
9540: dollisimman suuressa määrässä tuettava heuttaen työn supistamista tai kokonaan
9541: köyhimpiä jäseniään, jotta he kestäisivät lopettamista, niin olisi· valtion pyrittävä
9542: ja täyttäisivät osaltaan kansalaisvelvolli- suuremmilla avustuksilla estämään toimin-
9543: suuksiaan ja jotta kodit säilyisivät ja lap- nan heikkenemistä koska lasten huolto ko-
9544: set kasvaisivat kaikessa hyvässä. teja tukemalla on mitä tuloksellisinta ja
9545: Valtion talousarviossa on ollut aikaisem- siitä voi riippua lasten sekä henkinen että
9546: min - 14 Pl. X: 18 - 650,000 markan ruumiillinen kehitys, niin siinä mielessä
9547: määräraha kotikasvatuksen tukemiseksi, me allekirjoittaneetkin käännymme edus-
9548: mutta on se summa alennettu vuosiksi kunnan puoleen pyytäen,
9549: 1932-1933 520,000 markaksi ja edelleen
9550: esitetään ensi vuodeksi mainittua alennet- että Eduskunta korottaisi kotikas-
9551: tua summaa. vatuksen tukemistyöhön tarkoitetun
9552: Tästä rahasummasta on jaettu avustuksia määrärahan vuodelle 1934 650,000
9553: kunnille, yhdistyksille ja muille yhtymille markaksi.
9554: m. m. niiden ylläpitämien lastenseimien,
9555:
9556: Helsingissä syyskuun 12 p :nä 1933.
9557:
9558: Alpo Lumme. 0. Peltonen.
9559: Våinö Kivisa1o. Urho Kulovaara.
9560: Kaisa Hilden. Hugo .Aattela.
9561: 225
9562:
9563: IV,5s. - Rah. al. N :o 32.
9564:
9565:
9566:
9567:
9568: Kukkonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta apurahoik.~i
9569: itämerensuomalaisia kieliä opiskeleville ylioppilaille
9570: Eestiin tehtäviä opintomatkoja varten.
9571:
9572:
9573: Ed u s kun n a 11 e.
9574:
9575: Vuonna 1!929 perustettiin yliopistoon Eestin kielen ja kulttuurin tuntemusta
9576: itämerensuomalaisten kielten kiinteä yli- meillä olisi lisättävä. Suunnittelemallamme
9577: määräinen professorinvirka. Korkeampaa tavalla se voisi tapahtua suhteellisen pie-
9578: .arvosanaa varten vaaditaan tässä aineessa nin kustannuksin ja samalla verraten te-
9579: m. m. hyvää eestin kielen suullista ja kir- hokkaasti. Kun kielen käytännöllinen ja
9580: jallista taitoa, jota opiskelijan on hyvin tieteellinen pohjaopetus on ylioppilaille
9581: vaikea saada, jollei sitä varten oleskele annettu jo ennen opintomatkaa, riittää
9582: ainakin pari kolme kuukautta Eestissä. 15,000 markkaa siihen, että 5 a 7 ylioppi-
9583: Jottei tätä kielen taidon vaatimusta tar- lasta vuosittain saa tehdä kahden tai kol-
9584: vitsisi alentaa, anoivat yliopistoviranomai- men kuukauden opintomatkan ja ennakko-
9585: set jo taloudellisen elämämme normaalisina valmistuksensa jälkeen siis hyvin perehtyä
9586: vuosina tällaisia matkoja varten apurahaa, eteläisen naapurimaamme kieleen, kulttuu-
9587: mikä tietämämme mukaan vain asiankir- riin ja oloihin.
9588: joihin · pujahtaneen virheen vuoksi jäi otta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
9589: matta menoarvioon. Kuluneina pulavuo- kunnioittaen,
9590: sina ovat taas menoarviovaikeudet estäneet
9591: .asiaa pääsemästä suotuisaan ratkaisuun. että Eduskunta vuoden 1934 tulo-
9592: Kun eduskunnalle nyt jätetyssä meno- ja menoarvioon 10 Pl. IV: 10 koh-
9593: arvioesityksessä on pidetty mahdollisena dalle ottaisi 15,000 markkaa jaetta-
9594: koroittaa eräitä yliopiston määrärahoja, vaksi apurahoina itämerensuomalai-
9595: olemme rohjenneet ajatella myös nyt pu- sia kieliä opiskeleville ylioppilaille
9596: heenaolevan erehdyksen korjaamista. Ei Eestiin tehtäviä opintomatkoja var-
9597: ()ltane muuta kuin yhtä mieltä siitä, että ten.
9598:
9599: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 193:3.
9600:
9601:
9602: Antti Kukkonen. Uuno Hannula.
9603: T. A. Janhonen. S. Salo.
9604: Jus,si Anna;la. Kaarlo Hätnninen.
9605: Kaino W. Oksanen. Kyllikki Pohjala.
9606:
9607:
9608:
9609:
9610: 29
9611: 226
9612:
9613: IV, 59. - Rah. ail. N :o 33.
9614:
9615:
9616:
9617:
9618: Rantala y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
9619: Työväen Urheiluliitolle.
9620:
9621: E d lll s k u n n a B e.
9622:
9623: Maamme urheilujärjestöistä on Työväen liiton taholla ole pidetty suotavan'a eikä
9624: UrheiJuliiltto jäJsenluvultaan suurimpia ja sa:llittuna, koska sella:iset menettelytavat ei-
9625: se111 toim~nta ulottuu voimistelu- ja urheilu- vät voi kuulua. terveen urheilukehityksen
9626: e1ämän monille ,eri wloille. Lriton toiminnan pä:ämääriin.
9627: merkitystä kansan pohjakerrosten keskuu- Työväen Urheiluliitto on toimintansa tu-
9628: ·dessa trupahtuvassa urheiluharrastuksen he- kemiseksi saanut ruikaisemmin arvustusta val-
9629: rätys- ja kasvatrnstyössä ei voi,tane kieltää. tion varoista, kuten muutkin maassa toimi-
9630: Myöskin li~ton ja sen jäsenten saavutukset vat urheilujä.rjestöt. Vuosina 193·2 ja 1933
9631: varsinaisen kilpaiilutoiminntanikin alalla sekä Jiiitto kuitenkin on jäänyt Hman varsinaista
9632: kotima1assa että ulkomaisilla kilpailumat- vaHionapua sen tunnetun ehdon vuoksi,
9633: koilla ovat olleet huomattavia sekä tehneet jonka opetusministeriö ensinmainittuna vuo-
9634: maatamme tunnetuksi. T'ä::m'ä on saavutettu tena asetti ja joka koski sitoumuksen an-
9635: siitä huolimatta, että Työväen Urheiluliiton tamista. siitä, että liitto sall:ilsi jäsentensä
9636: toiminta ei etupäässä ole tähdännyt huippu- vapaasti ja ilmoo perästäpäin tapahtuvia
9637: kykyjen kasvattaaniseen vaan ,eooi sijassa rankaisutoimenpiteitä otta,a osaa sellaisiin
9638: ruumiinkulttuurin kohottaaniseen ja urheilu- kilpailuihin, jotka tarkoittruvat koko maan
9639: harrastuksen levittämiseen llltajoihim. piitrei- urheiluedustusta ulospäin. Täit.ä ehtoa liitto
9640: hin sekä ette~ liitolla, väihävaraisen kansan~ ei ole voinut täyttää jQ senkään vuoksi,
9641: osan keskuudessa toimivana järjestönä, koska tämä olisi tietä,nyt liiton kaikkien suh-
9642: ole yhtä suuria taloudellisia mahdolli- teiden katkeamista mu:iiden maiden vrustrua-
9643: suuksia kilpailu- ja muunkaan toiminnan viill! urheiJ.ujärjestöihirn. - HeHainen asiain-
9644: jä·rjestämiseen kuin eräJiHä muilla urheilu- tila, joka ny;t on jatkunut kahden vuoden
9645: järjestöillä jotka saa:va:t huomattavaa rtailou- aikanru,. että yksi maan suurimmista ja toi-
9646: dellista tukea j.a kannatustllt varakkaaanmilta meliaJi'mmista mhei,lujärjestöistä jätetääJn
9647: kan:sailaispiireiltä. Erikoisesti on Työväen ilman valtiona;pua,, jota saanaan aikaan
9648: Urheiluliiton twrkoituksena oHut säilyttää myÖnnetääll! aivoo· pitenillekin ja suhteelli-
9649: urhe~lu mahdollisimman puhtaana amatööri- sesti mitättömille urhei1ujärjestöille, on ai-
9650: urheilun:a ja on liiton urheilukasvastustyö voo trLurirnkurinen.
9651: ollut osaksi sivistystyö,tä jonka .avulla on Huolimatta painostuksesta, jota Työväen
9652: koetettu siveellisesti kohottaa nuorisoru. Täitä UTihei,liuliittoa kohta;an viime aikoina on eri
9653: silmäl]ä!pitäen on Eiton taholla pyritty ur- tavoin harjoitettu sekäJ siitä,. että liiton toi-
9654: heiluelämä pitämään vrupaana niistä liioit- minta on jätetty ilman si'tä tukea, jota vrul-
9655: telumta, joita erä:illä tahoilla on esiintynyt. tionapu eterrkin tällaisena taloudellisesti vai-
9656: Huippusaavutusten metsästämistä ja talou- keana: aikana on ja jota urheilujärjestöt tar-
9657: dellisten tulosten hankk:hlnista ul'lheilutoi- vitsisivat, ei tämä kaikki ole voinut lrumaan-
9658: minnan madrultumisen uhalla ei näin ollen nuttaa liiton toimintata eikä edes pysähdyt~
9659: IV,59. - Rantala y. m. 227
9660:
9661: tää sen jäselllluvun kasvamista. Niirnpä Hi- va:lrt.ionavun sa:runnin ehdoksi asettanut, on
9662: ton jäsen;seurojen luku, joka vuoden 1930 midestämme ikohtuuttomrun yksipuolinen ja
9663: iopuUa oli 419 ja v. 1931 433, oli v. 1932 suorastaan vahi'Il,g:oittaa mruamme urheilu-
9664: päättyessä 459. Jäsenmää.rä on saman1a ai- elämän tervettä kehitystä. Myöskin Työ-
9665: Kana, vaikeasta taloudellisesta~ ,rujrusta huoli- väen Urheiluliitolle olisi jälleen annettava
9666: matta, kohonnut yli 3,000:llru. Urheiluneu- valtionvaroista av.ustusta ainakin samassa
9667: vonta- ja kurssityötä on viime aJi'koirnakirn suhteessa kuin se on saanut ennen mai-
9668: tehty huomattavasti, ja kotimainen sekä ul- nitun ehdon asettamistru ja sen perusteella
9669: koma,inenrkin kilpailutoiminta ollut vilk- valtionavun kieltämistä. Paitsi vrursin:aista
9670: kaassaJ käynnissä. Liiton talous, va~ka ]aa- vuositta:ista avustusta, olisi kohtuullista,
9671: jat kansankerrokset ovat olleet sitä monella että liitolle a:nnettaisiin, kuten aHmisemmin-
9672: tavalla tukemassa., on ,pula-<adankin vuoksi kin, tilapäisiä avustuksia huomattavampia
9673: ja kun valtionapu on lisäksi otettu pois, ulkomaisia esiintymis- ja kilpailumatkoja
9674: tuottamut huolta ja vaatinut er:ikoisi,rn pon- varten samoinkuin esim. 1!iittojuhlaa v.rurten,
9675: nistuksia. joka 6 vuoden väliajan jälkeen on ensi k,e-
9676: Mielestämme on valtion, koska se kerran sämä Helsingissä suunrn~teltu toimeempaJnta-
9677: vuosittain uhraa huomattavia summia urhei- vaksi.
9678: lun hyväksi ja myöskin erikoisesti juUJI'i ur- Edellä mainituilla perusteilla kunnioit-
9679: heilujärjestöjen tukemiseksi,. hrurjoitettava taen ehdotamme,
9680: tätä. avustamistllJ puolueettomasti ja tasa-
9681: puolisesti sekä etenkin tuettava: juuri sel- että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
9682: laista vähävaraisten kalllsrulaisryhmien kes- den 1934 tulo- ja menoarvioon 200,000
9683: kuudessa t.a,pahtuvaa urheilukasvrutustyötä, markan suuruisen määrärahan avus-
9684: jota Työväen Urheiluliitto tekee. Se ehto, tukseksi Työväen Urheiluliitolle.
9685: jonka opetusmini:steriö on urheilujärjestöille
9686:
9687: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1933.
9688:
9689: Viljo RanrtaJ.a. A. Turkka. P. Salmenoja.
9690: Kustaa ~erho. A. J ..Kosonen. Osk. Salonen.
9691: V. A. Eomu. Pekka Kettunen. 0. P:e~onen.
9692: Väilllö Haldti1a. Toivo Halonen. Eai:sa Hilden.
9693: Väinö Kivisrulo. Aug ..Syrjänen. Hilma Koivulwhti-Lehto.
9694: Hannes Ryömä. Otto Toivonen. J. F. To~onen.
9695: K.-A. Fagerholm. Aino Malkamäki. Alex Hämilil:äinen.
9696: Yrjö Räisänen. Isak P·enttala. Valfrid Eskola.
9697: Mikko . Suokas. A. A. Lastu. Kaxl J. Wenman.
9698: Aatto Siren. Anni Huotari. Onni Mäikeläinen.
9699: M. Ampuja. Hilja Pärs:sinen. Matti Lepis·tö.
9700: Jalmari Väisänen. Matti Turkia. Kalle Walta.
9701: Antti Meriläinen. T. Bryggari. Aug. Kuusisto.
9702: K. Lumijärvi. Aino Lehtokosiki. Hilda Herrala.
9703: Paavo Aarniokoski. Jrulmari Linna. R·einh. .Swentlorzetski..
9704: J. E. Malmivuori. Väinö Voi'Onmaa. Onni Hiltunen.
9705: Niilo Pajunen. K. H. Wiik. Urho Kulovarura.
9706: E·dv. KujruJ..a. Osk. Reinikainen. Alpo Lumme.
9707: Frans Mus:ta;silta. Hugo Aattela. Emi:l Jokinen.
9708: Ka!lle Walta. Jussi Lolllkainen. D. B. Lindm~m.
9709: Gunnar AndeTsson. Väinö Sinisalo. Yrjö Welling.
9710: Gottfrid Lindström. Edv. Pesonen.
9711: 228
9712:
9713: IV,6o. - Fin. mot. N :o 34.
9714:
9715:
9716:
9717:
9718: Wenman m. fl.: Anvisande av anslag för befrämjande av
9719: Finlands Fredsförbunds verksamhet.
9720:
9721:
9722: T i ll R i k s d a g e n.
9723:
9724: Hänvisande till motiveringen i den till att Riksdagen ville i 1934 års bud-
9725: 1929 års åndra riksdag inlämnade finans- get observera ett anslag, stort 50,000
9726: motionen n:o 11 (Liitteet II, sid. 131) Fmk, för befrämjande av Finlands
9727: föreslå vi vördsamt, Fredsförbunds verksamhet.
9728:
9729: Helsingfors, den 16 september 1933.
9730:
9731:
9732: Karl J. Wenman. Edvard Haga.
9733: Hilja Pärs,sinen. Herman Mattsson.
9734: Max Sergelius. Alex Hitmäläiinen.
9735: 229
9736:
9737: IV,6o. - Rah. al. N:o 34. Suomennos.
9738:
9739:
9740:
9741:
9742: Wemnan y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Rau-
9743: hanliiton toiminnan edistämiseksi.
9744:
9745:
9746: E d u s k u n n a ll e.
9747:
9748: Viitaten 1929 vuoden toisille valtiopäi- että Eduskunta ottaisi 1934 vuo-
9749: ville jätetyn rahaasia-aloitteen N: o 11 den tulo- ja menoarvioon 50,000 mar-
9750: (Liitteet II, s. 131) perusteluihin ehdo- kan määrärahan Suomen Rauhan-
9751: tamme kunnioittaen, liiton toiminnan edistämiseksi.
9752:
9753: Helsingissä, syyskuun 16 p:nä 1933.
9754:
9755: Karl J. Wenman. Edvard Haga.
9756: Hilja Pärssinen. Herman Mattsson.
9757: Max Sergelius. Alex Hämäläinen.
9758: 230
9759:
9760: lV,61. - Rah. al. N:o 35.
9761:
9762:
9763:
9764:
9765: Oula.smaa y. m.: Määrärahan osoittamisesta käytettäväksi
9766: varhaisnuorisotoiminnan hyväksi.
9767:
9768:
9769: E d u s k u n n a ll e.
9770:
9771: Yhä vaarallisemmaksi muodostunutta vä- Raittiuden Ystävät, ei vielä tähän saa;kka
9772: kijuomatilannetta seuratessa ei voi olla ole kohdistanut erikoisempaa huomiota var-
9773: panematta merkille sitä turmiollista kehitys- haisnuorisotoimintaan, mikä ilmeisesti joh-
9774: suuntaa, joka varsinkin nuorison keskuu- tuu osittain varojen puutteesta, osittain taas
9775: dessa nykyisin vallitsee. Puhumattakaan tämän kysymyksen uutuudesta. Onhan ky-
9776: varttuneemman nuorison keskuudessa esiin- symys vasta sotavuosien synnyttämä. Kui-
9777: tyvästä juoppoudesta ja muusta väkijuoma- tenkin voivat juuri raittiusjärjestöt, joiden
9778: lainsäädäntöä vastaan kohdistuvasta rikolli- alaan varhaisnuorisotyö parhaiten sovel-
9779: suudesta esiintyy samaa rikollisuutta myös- tuu, tätä työtä menestyksellisimmin har-
9780: kin varhaisnuorison, 12~16 ikävuoden vä- joittaa.
9781: lillä olevien henkilöiden keskuudessa. Tä- Ottaen huomioon nykyisen entistä tur-
9782: män vaarallisen kehityssuunnan estämiseksi miollisemmaksi muodostuneen väkijuoma-
9783: on yhteiskunnan puututtava asioiden kehi- tilanteen, joka jos se saa nykyisessä muo-
9784: tykseen ja kulkuun tehokkailla keinoilla. dossaan rauhassa jatkua muodostuu suu-
9785: V arhaisnuorisoa lasketaan maassamme reksi vaaraksi yhteiskunnalle, olisi valtio-
9786: olevan noin 400,000 henkilÖä. Vaikka tä- vallan ryhdyttävä kiireellisesti toimenpitei-
9787: hän ikäluokkaan kuuluvien henkilöiden siin erikoisen varhaisnuorison keskuudessa
9788: lukumäärä on nKin huomattava, ei va;.hais- soveltuvan toiminnan järjestämiseksi.
9789: nuorison keskuudessa ole harjoitettu suun- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
9790: niteltua ja kyllin tehokasta toimintaa. Tä- kunnioittaen,
9791: hän saakka ovat varhaisnuorison keskuu-
9792: dessa työskennelleet seurakunnat, pelastus- että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
9793: armeija ja eräät muut järjestöt, mu(ta menoarvioon 150,000 markan määrä-
9794: suunniteltu ja keskitetty varhaisnuoriso- rahan käytettäväksi varhaisnuoriso-
9795: toiminta puuttuu meiltä kokonaan. Esi- toiminnan hyväksi hallituksen tar-
9796: merkiksi maamme suurin raittiusjärjestö, kemmin määräämillä ehdoilla.
9797:
9798: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1933.
9799:
9800: Sigrid Ou1asmaa Tilda Löthman.
9801: Yrjö H. Kesti. Vilho H. Kivioja.
9802: Eino Rytink:i. Antti Kukkonen.
9803: Yrjö Hautala. Viljami Kalliokoski.
9804: Kyllikki Pohjala.
9805: 231
9806:
9807: IV,62. - Ra.h. al. N :o 36.
9808:
9809:
9810:
9811:
9812: V'oionmaa y. m.: Koroitetun määrärahan osoittamisesta
9813: opintokerhotoiminnan avustamiseksi.
9814:
9815:
9816: E d u s k u n n a 11 e.
9817:
9818: Opintokerhotoiminta on varsinkin vii- 1930-31 400,000 mk. ja vv. 1932-33
9819: meksikuluneiden 10 vuoden aikana suuresti 300,000 mk. vuodessa, mikä viimeksimai-
9820: kehittynyt ja laajentunut monissa maissa, nittu määrä on ehdotettu myöskin hallituk-
9821: mutta etenkin Englannissa, Ruotsissa ja sen esityksessä vuoden 1934 tulo- ja meno-
9822: Suomessa. Samalla se on osoittautunut arvioksi. Kuluvan vuoden määrärahaan ja
9823: laajempien väestökerroksien syvällisemmän hallituksen esitykseen sisältyvä 25% :n
9824: tiedonhankinnan ja opiskelutoiminnan jous- supistus vuosien 1930 ja 1931 määrärahaan
9825: tavimmaksi ja taloudellisimmaksi työmuo- verraten merkitsee, jos otamme huomioon
9826: doksi. Opintokerhohan voidaan näet perus- vastaavana aikana tapahtuneen opintoker-
9827: taa ja saada toimimaan ahtaimmissakin hotoiminnan laajentumisen, noin 42% :n
9828: oloissa suhteellisen vähillä voimilla ja va- supistusta opintokerhoa tai opiskelijaa
9829: roilla. Se voi myös opiskeluaineen, opiskelu- kohden. Ja kun tämä avustus, joka koko
9830: ajan ja opiskelutason puolesta joustavasti opintokerhotoiminnan huomioonottaen ny-
9831: mukautua kulloinkin vallitseviin olosuhtei- kyjään tekee noin 134 mk. opintokerhoa ja
9832: siin. Siksi se onkin muodostunut ja yhä noin 8 mk. 60 p. opiskelijaa kohden vuo-
9833: enemmän meilläkin on muodostumassa joka dessa, on koko ajan ollut tämän toiminnan
9834: kylän kyläopistoksi. Sen menestyksellisen täysin menestykselliseen kehittämiseen !l'iit-
9835: toiminnan ehtona useimmissa tapauksissa tämätön, on helrposti ymmäTrettävissä, että
9836: kuitenkin on sen toimintaa ohjaavan kes- se edellämainitun supistuksen kautta on
9837: kusjärjestön Opinnollinen ja usein myös joutunut perin vaikeaan asemaan.
9838: taloudellinen tuki, minkä tuen riittävässä Tästä supistuksesta opintokerhotyölle
9839: määrin järjestäminen puolestaan edellyttää koituvia haittoja ja sitä ohjaaville elimille
9840: yhteiskunnan, meillä lähinnä valtion, avus- aiheutuvia vaikeuksia arvosteltaessa on
9841: tavaa toimintaa. huomioonotettava, että määräraha opinto-
9842: Opintokerhotoimintaa järjestävien ja oh- kerhotoimintaa varten on vakaantuneen
9843: jaavien keskustoimistojen kokoamien tieto- käytännön mukaan jaettava kolmen eri
9844: jen mukaan oli maassamme talvella 1931-32 keskustoimiston (Suomalaisen luentotoimis-
9845: toiminnassa 2,227 tilastollisesti varmen- ton, Työväen Sivistysliiton ja Svenska
9846: nettua opintokerhoa, joissa opiskeli yli Föreläsningsbyrån) välityksellä käytettä-
9847: 35,000 henkilöä. Puheenalaisen toiminnan väksi osaksi opintokerhotoiminnan yleisoh-
9848: tukemiseksi on eduskunta myöntänyt vuo- jaukseen ja opinto-ohjaajien kouluttamiseen
9849: sittain määrärahan, joka vv. 1923-27 oli tarvittavien kurssien ja opintopäivien
9850: 200,000 mk., vv. 1928-29 300,01)0 mk., vv. järjestämiseen, osaksi opintokerhoille sidot-
9851: 232 IV,62.- Opintokerhotoiminnan avustaminen.
9852:
9853: tuina kirjoina jaettaviin valtionavustuksiin. tarkoituksiin ilmenee seuraavasta asetel-
9854: Vv. 1928-1933 käytettävissä olleiden masta.
9855: opintokerhovarojen jakautuminen näihin
9856: Kerhoneu-
9857: Käytettävissä vonta ja Valtionapua Kirja-avustuksina jaettu
9858: Vuosi ollut ohjaajien kou- hakeneita
9859: kerho ja Yhteensä Kerhoa
9860: lutus kohden
9861: 1928 300,000:- 145,162:- 847 154,838:- 182:81
9862: 1929 300,000:- 147,984:- 861 152,016:- H6:56
9863: 1930 400,000:- 225,156:- 1,029 174,844:- 165:27
9864: 1931 400,000:- 207,640:- 1,110 192,360:- 165:41
9865: 1932 300,000:- 152,106:- 1,141 147,894:- 129:62
9866: 1933 300,000:- n. 139,100:- n.1,350 n. 160,900:- n.119: 26
9867:
9868: Kun valtionavustukset varojen puutteessa laajenee ja vaatimukset myös ohjaustoimin-
9869: ovat supistuneet niin pieniksi kuin edellä- nan laatuun ja tasoon nähden lisääntyvät,
9870: olevasta yhdistelmästä selviää ja valtion- mutta tarkoitukseen käytettävissä ·olevat
9871: avustusten hakeminen ja vastaanottaminen varat supistuvat, sillä vapaiden sivistys-
9872: aiheuttaa kerhoille erikoista huolenpitoa järjestöjen muutkin tulot kuin valtionavus-
9873: ja vastuu-velvollisuutta, on suuri osa avus- tukset ovat pula-ajan seurauksena kaikista
9874: tusta hakemaan oikeutetuista kerhoista jät- ponnistuksista huolimatta supistuneet.
9875: tänyt valtionavustuksen kokonaan hake- Tästä yhteiskunnalle koituva vahinko var-
9876: matta. Tästä taasen on seurauksena, että mastikin moninkerroin ylittää opintokerho-
9877: keskustoimistojen ohjaus- ja tarkkailutoi- määrärahan supistuksesta aiheutuneen sääs-
9878: minta ei pääse ulottumaan näihin kerhoihin tön tuottaman hyödyn.
9879: ainakaan samalla tehoisuudella kuin val- Edelläolevan perusteella ehdotamme,
9880: tionavustusta hakeneisiin kerhoihin. Mutta
9881: vaikka jätettäisiinkin tämä valitettava että Eduskunta vuoden 1934 tulo-
9882: seikka huomioonottamatta, käy tilanne ja menoarviossa korottaisi 10 Pl.
9883: kestämättömäksi myös sen kautta, että val- X l. 7 momentin kohdalla opinto-
9884: tionavustusta kaikesta huolimatta hakevien kerhotoiminnan avustamiseksi ehdo-
9885: kerhojen lukumäärä jatkuvasti kasvaa, toi- tetun määrärahan neljäksisadaksitu-
9886: mistojen ohjaus- ja järjestelytyö pakostakin hanneksi ( 400,000) markaksi.
9887:
9888: Helsingissä, syyskuun 8 p. 1933.
9889:
9890: Väinö Voionmaa. Yrjö Räisänen.
9891: Tilda Löthman. Arv:o Inkilä.
9892: Viljami Kal1ioikosiki. Uuno Hannula.
9893: Levi Jern. Henrik Kullberg.
9894: Ebba östenson.
9895: 233
9896:
9897: IV,G3. - Rah. al. N :o 37.
9898:
9899:
9900:
9901:
9902: Voionmaa y. m.: Koroitetun määrärahan osoittamisesta
9903: kansantajuistieteellisten luentojen avustamiseksi.
9904:
9905:
9906: E d u s k u n n a ll e.
9907:
9908: Eduskunta on vuodesta 1921 lähtien me- välillä kasvamistaan kasvoi, ja että sen jäl-
9909: noarvion käsittelyn yhteydessä myöntänyt keen kuin edellämainitut määrärahat supis-
9910: Valtion luentolautakunnan valvonnan alai- tettiin 50,000 markaksi v. 1932 ja 30,000
9911: sena tapahtuvaan kansantajuistieteelliseen markaksi v. 1933 tämä toiminta on kadotta-
9912: luentotoimintaan käytettäväksi määrärahan, nut aikaisemman luonteensa, mikäli on ky-
9913: joka vv. 192<1-23 oli 150,000, vv. m24-2,9 symys nyt puheenaolevalla määrärahalla
9914: 200,000 ja vv. 1930.-31 300,000 markkaa avustettavista luennoista. Tämän luento-
9915: vuodessa. Vuodeksi 1931 myönnetystä toiminnan riittävässä laajuudessaan jatka-
9916: määrärahasta hallitus kuitenkin pidätti minen ja valtion avustuksen turvin kehittä-
9917: 100,000 mk. valtion muihin menoihin minen olisi kuitenkin mitä suotavinta. Se
9918: käytettäväksi. Vuodeksi 1932 supistettiin on tarpeen ensi sijassa maaseudun laajojen
9919: määräraha 50,000 markaksi ja v. 1933 on se kansankerrosten sivistysharrastuksen ja tie-
9920: ollut enää vain 30,000 mk., minkä määrän dontarpeen herättämiseksi ja tämän tiedon-
9921: hallitus ehdottaa myönnettäväksi myös vuo- tarpeen tyydyttämisen oikeisiin uomiin joh-
9922: deksi 1934. dattamiseksi. Se on tarpeen myös vapaiden
9923: Edellämainittujen määrärahojen käytöstä kansalaisjärjestöjen yleisen valistus- ja si-
9924: vv. 19'27-32 mainittakoon seuraavaa: vistystoiminnan syventämiseksi ja sen tason
9925: kohottamiseksi. Lisäksi se omalta osaltaan
9926: Avustettu ja Avustus kes- palvelee eri kansalaispiirejä myös varsinai-
9927: Vuonna 0 Ii k~ y~_että-
9928: VISSa. luentoja kim.Iuentoa
9929: kohden sena tiedonlevittäjänä ja asiallisuuden ja
9930: 1927 200,000:- 1,70:1 117:58 tasapuolisuuden juurruttajana näiden kes-
9931: 1928 200,000:- 1,528 130:90 kuudessa. Sen vuoksi olisi mitä suotavinta,
9932: 1929 200,000:- 1,458 137:17 että tämän toiminnan tukemiseksi jälleen
9933: 1930 300,000:- 2,229 134:60 myönnettäisiin sen edes suppeammassa muo-
9934: 1931 200,000:- 1,35·3 147: 82 dossaan ylläpitämiseen ja kehittämiseen
9935: 1932 50,000:- 365 136:98 riittävä määräraha, sillä jokainen ymmär-
9936: tänee todistamattakin, ettei 30,000 mk :n
9937: määrärahalla voida juuri mitään aikaan-
9938: Vapaan kansansivistystyön jatkuvasti saada, kun on kysymyksessä kansantajuis-
9939: laajetessa ja syvällistyessä on myös kansan- tieteellisen luentotoiminnan järjestäminen
9940: tajuistieteellisten luentojen järjestämisen ja ja avustaminen koko maassa.
9941: kehittämisen tarve vuosi vuodelta lisäänty- Edelläesitetyn perusteella ehdotamme,
9942: nyt. Tästä on ollut seurauksena, että jo
9943: aikaisempina vuosina ristiriita luentojen ky- että Eduskunta vuoden 1934 tulo-
9944: synnän ja sen tyydyttämismahdollisuuksien ja menoarviossa koroittaisi 10 Pl.
9945:
9946: 30
9947: 234 IV,63. - Kansantajuistieteellisten luentojen avustaminen.
9948:
9949: X l. 5 momentilla kansantajuistie- dotetun määrärahan 200,000 mar-
9950: teellisten luentojen avustamiseen eh- kaksi.
9951:
9952: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1933.
9953:
9954: Väinö Voionmaa. Yrjö Räisänen.
9955: Tilda Löthman. Henrik Kullberg.
9956: Viljami Kalliokoski.. Arvo Inkilä.
9957: Levi Jern. Uuno Hannula..
9958: 235
9959:
9960: IV,64. - Rah. al. N:o 38.
9961:
9962:
9963:
9964:
9965: Voionmaa y. m.: Koroitetun määrärahan osoittamisesta eri-
9966: näisten valistusjärjestöjen avustamiseksi.
9967:
9968:
9969: E d u s k u n n a 11 e.
9970:
9971: Kansanvaltaisen valtio- ja yhteiskunta- sien yleistäminen ja kehittäminen on sa-
9972: hallintomme edellyttämä ja kehittämä va- malla tehokas ja järkiperäinen keino myös
9973: paa kansansivistystyö sen eri muodoissa juoppouden ja rikollisuuden vastustami-
9974: on varsinkin maamme itsenäisyyden aikana seksi.
9975: jatkuvasti kehittynyt ja laajentunut, saa- Näin lisääntyneen toiminta- ja sivistys-
9976: den samalla yhä suuremman merkityksen tarpeen tyydyttäminen käy kuitenkin tätä
9977: kansanvallan ja nykyaikaisen sivistyselä- työtä järjestäville ja ohjaaville järjestöille
9978: män edellyttiilmien tietojen ja taitojen yleis- ylivoimaiseksi sen kautta, että samalla kuin
9979: täjänä eri yhteiskuntapiirien keskuudessa. yksityisten ja järjestöjen ta}oudellinen uh-
9980: Tämän kasvatuksellisen sivistystyön edel- raamiskyky ja kantovoima ovat huomat-
9981: leen kehittäminen, syventäminen ja laajen- tavasti heikentyneet, myös valtionavustus
9982: taminen on katsottava yhteiskunnalle tär- - vapaan kansansivistystyön tehtävien laa-
9983: keäksi asiaksi ja tunnustettava, yhtä hyvin jenemisesta aiheutuvaa lisäkasvua huo-
9984: kuin muukin kasvatuksellinen ja opinnolli- mioonottamatta - entisestäänkin ja täysin
9985: nen toiminta, yhteiskunnan ja vaJltion tar- suhteettomasti supistetaan.
9986: peisiin kuuluva:ksi. Edellämainittua kansansivistystyötä jär-
9987: Nykyinen taloudellinen lama-aika ei myös- jestävät ja ohjaavat tai siten toimivien
9988: kään ole vähentynyt, vaan päinvastoin li- opistojen ja laitosten yhdyssiteenä ja toi-
9989: sännyt vapaan kansansivistystyön piirissä minnan kehittäjinä työskentelevät vapaat
9990: opinnolliseen itsekasvatustyöhön osallistu- kansalaisjärjestöt ja niiden yHäpitämät si-
9991: vien lukumäärää ja tähä!ll työhön liikenevää vistystyökeskukset joutuivat jo vuodeksi
9992: vapaa-aikaa. Enemmän tai vähemmän se- 1932 tapahtuneen (suurempien järjestöjen
9993: kasortoiset olot kaikkialla maailmassa in- osalta 2,5% :n suuruisen), valtionavustus-
9994: nostavat kansa~laisia entistä suuremmassa ten supistuksen vuoksi suuriin vaikeuksiin,
9995: määrässä pyrkimään selvyyteen monista sei- mitkä vaikeudet yhä lisääntyivät kuluvaksi
9996: koista, joiden ymmärtäminen edellyttää vuodeksi myönnetyn avustusmäärärahan ja
9997: opiskelua, ja työttömyyden ja lyhennetty- järjestöille jaetun avustuksen jälleen su-
9998: jen työaikojen aiheuttama toimettomuus ja pistuessa 12.5% vuoden 1932 avustuksiin
9999: uuden toimipaikan hankintapakko johtaa verraten. Siitä huolimatta hallitus jälleen
10000: monen kansalaisen käyttämään vapaa-ai- ehdottaa mainittua määrärahaa säästäväi-
10001: kansa va'[)aan kansansivistystyön piirissä syyssyistä supistettavaksi 350,000 markasta
10002: saavutettavi,en tietojen ja taitojen kartut- 330,000 markkaan, sen oltua v. 1931 536,000
10003: tamiseen ja henkisen virkistyksen harrkki- mk. ja v. 1932 400,000 mk.
10004: miseen. Vapaan kansansivistystyön tarjoa- Kun nyt kyseessäoleva määräraha pää-
10005: man virkistyksen ja toimintamahdollisuuk- osaltaan tarvitaan avustettavien järjestöjen
10006: 236 IV,64. - Valistusjärjestöjen avustaminen.
10007:
10008: valitsemien, [ähinnä yhteiskunnalle kuulu- kannalta nämä supistukset muuttuvat pal-
10009: vaa opinnollista sivistystyötä järjestävien jon merkitseviksi, kansansivistystyötä suu-
10010: ja ohjaavien toimihenkilöiden palkkaami- resti lamauttaviksi tekijöiksi. Sen vuoksi
10011: seen ja kun näiden järjestöjen menestyk- olisi määräraha mielestämme merkittävä
10012: sellinen toiminta etupäässä riippuu siitä, ainakin vuoden 1932 määrärahan suurui-
10013: että ne voivat pitää palveluksessaan ko- seksi.
10014: keneita ja ammatillisesti kouliintuneita Edelläesitetyn perusteella ehdotamme,
10015: toimihenkilöitä, on näitä supistuksia ja
10016: niistä järjestöille johtuvia vaikeuksia pi- että Eduskunta vuoden 1934 tulo-
10017: dettävä vapaan kansansivistystyön kehityk- ja menoarviossa korottaisi 10 Pl. X l.
10018: selle erittäin haitallisina. Lisä:ksi on todet- 6 momentilla erinäisten valistusjär-
10019: tava, että valtion menojen kannalta on jestöjen avustamiseen rnyönnettäväksi
10020: tässä kysymys varsin pienistä säästöistä ehdotetun määrärahan neljäksisa-
10021: tai 'lisäuhrauksista, mutta vapaiden järjes- daksituhanneksi ( 400,000) markaksi,
10022: töjen ja niiden toimesta laajojen väestö- jotta aV1Mt1tkset voitaisiin jakaa sa-
10023: kerrosten keskuudessa tapahtuvan suuri- man suuruisina kuin v. 1932.
10024: merkityksellisen vapaan kansansivistystyön
10025:
10026: Helsingissä, syyskuun 8 p. 1933.
10027:
10028: Väinö Voionmaa. Yrjö Räisänen.
10029: TiJ.da Löthman. Henrik 'Kullberg.
10030: Viljami Ka;Iil.iokiosiki. Arvo Inkilä.
10031: Levi J>ern. Uuno Hannula.
10032: 237
10033:
10034: IV,65. - Rah. al. N :o 39.
10035:
10036:
10037:
10038:
10039: Voionmaa y. m.: Lisätyn määrärahan osoittamisesta rait-
10040: tiustyötä varten.
10041:
10042:
10043: E d u s k u n n a ll e.
10044:
10045: Väkijuomalainsäädännössä viime vuonna Toimintansa myös lopettivat tai kunnat
10046: tapahtuneesta muutoksesta ei ole näkynyt lakkauttivat melkein kaikki 400 raittiuslau-
10047: luvattuja edullisia vaikutuksia, vaan päin- takuntaa, joiden toiminnassa vakaumuksel-
10048: vastoin näyttää ilmeiseltä, että juovutus- lisen raittiustyön edistäminen asianomais-
10049: juomain käyttö on lisääntynyt ja että sen ten kuntain alueilla oli ollut keskeisessä
10050: yhteiskuntavastaiset vaikutukset myös ovat asemassa. Edellämainittujen raittiustyöeli-
10051: samassa suhteessa laajentuneet. Katsoen mien poisjääminen ei olisi merkinnyt niin
10052: kuitenkin siihen, että uusi väkijuomia kos- suurta vahinkoa kuin nyt tosiasiallisesti on
10053: keva laki on ollut voimassa ainoastaan ly- tapahtunut, jos muiden järjestöjen toiminta
10054: hyen ajan, emme pidä vielä siitä tähän olisi vastaavassa määrässä vahvistunut.
10055: saakka saatua kokemusta lopullisesti rat- Raittiusjärjestöjen on kuitenkin ollut
10056: kaisevana ehdottaaksemme siihen muutoksia mahdotonta nykyisissä niiden toiminnalle
10057: tai sen korvaamista toisella lailla, vaikka monessa suhteessa erittäin vaikeissa oloissa
10058: jo onkin eri puolilla maata pidetyissä ko- laajentaa toimintaansa, kun raittiustyön
10059: koustilaisuuksissa ja sanomalehdissä esitetty kannattamiseksi myönnettyä määrärahaa on
10060: siihen suuntaan käyviä vaatimuksia samalla siinä määrin vähennetty, ettei näille jär-
10061: kuin viimeksi Oulun läänin maaherran ja jestöille ole voitu antaa entistä suurempaa
10062: eräiden kuntain taholta on ankarasti arvos- kannatusta.
10063: teltu sitä tapaa, jolla tätä lakia käytän- Raittiusmääräraha oli v. 1931 2,950,000
10064: nössä sovelletaan. markkaa, vuonna 1932 2,200,000 ja kulu-
10065: Väkijuomalainsäädännön alalla tapahtu- vana vuonna se on 1,800,000 mk. Valtion
10066: neen muutoksen epäedullisen vaikutuksen raittiustyölle myöntämä kannatus ei siis
10067: kansan raittiuteen tekee vielä vakavam- nykyään ole kahtakolmasosaakaan siitä
10068: maksi se, ettei raittiustyössä ole tapahtu- mitä se oli v. 1931 ja kuitenkin eduskun-
10069: nut ennustettua ja varmaankin monen odot- nalle jätetyssä ensi vuoden talousarvioeh-
10070: tamaa nousua, vaan päinvastoin pitkin lin- dotuksessa on vielä siitäkin ehdotettu vä-
10071: jaa huomattavaa heikkenemistä. Ensinnäkin hennettäväksi 100,000 markkaa. Lisäksi on
10072: vetäytyi syrjään luonnollisesti Kieltolaki- otettava huomioon, että samalla aikaa rait-
10073: liitto, joka oli viime vuosikymmenen rait- tiustyön kannattamiseksi muualtakin päin
10074: tiusvalistustyössä ollut keskeisin tekijä, ja saaduissa avustuksissa on tapahtunut suh-
10075: se merkitsi m. m. noin 5,000 raittiusesi- / teelEsesti vielä suurempi vähennys, nim.
10076: telmää vähemmän vuodessa sekä liiton jul- niissä, joita kunnat y. m. yhteisöt ovat
10077: kaiseman maan suurimman ja toisia useam- myöntäneet raittiuslautakuntain tai jonkun
10078: min ilmestyvän raittiuslehden lakkaamista. raittiuspiirin tahi maakunnallisen keskuk-
10079: 238 IV,65. - Raittiustyön avustaminen.
10080:
10081: sen toimesta suoritetun raittiustyön kan- Jos siis valtio tahtoo käyttää rakentavien
10082: nattamiseksi. Useimmissa tapauksissa ovat tarkoitusten hyväksi sitä arvokasta voimaa,
10083: nämä avustukset kokonaan lakanneet. minkä suuret raittiuden ·edistämisen tarkoi-
10084: Raittiusjärjestöt, joiden olisi pitänyt tuksessa syntyneet kansanjärjestöt sille
10085: päästä voimakkaasti laajentamaan työtään, ovat valmiit tarjoamaan, sen olisi omasta
10086: ovatkin siten joutuneet vain entistä suurem- puolestaan tuettava niitä paljon voimak-
10087: piin vaikeuksiin. Tämän toteaminen kaiken kaammin kuin mitä tähän saakka on ta-
10088: sen jälkeen, mitä meillä viime vuosina on pahtunut. Raittiustyön tarpeiden kannalta
10089: puhuttu vakaumuksellisen raittiustyön mer- yleensä on kaikkein vähin vaatimus, että
10090: kityksestä ja valtion suurpiirteisestä kan- näiden järjestöjen valtionapua lisättäisiin
10091: natuksesta tälle työlle, on raittiustyönteki- ainakin sillä summalla, joka aikaisemmin
10092: jöille masentavaa. käytettiin Kieltolakiliiton toiminnan avus-
10093: Eikä maan raittiusjärjestöiltä ole suin- tamiseen ja raittiuslautakuntatyön ohjaa-
10094: kaan nytkään puuttunut halua tehdä voi- miseen, mikä on arvioitava yhteensä noin
10095: tavaansa kansalaisten voittamiseksi vakau- 600,000 markaksi.
10096: muksellisiksi raittiin elämäntavan noudat- Olojen yleisen kehityksen mukana esiin-
10097: tajiksi. Päinvastoin ovat ne kaikki suunni- tyy raittiustyössä alituinen uusien ajanmu-
10098: telleet toimintansa kaikin puolista laajenta- kaisten välineiden tarve. Niinpä on jo jos-
10099: mista, mikä m. m. käy selville niiden sosia- sain määrin meilläkin filmiä käytetty ja
10100: liministeriöön jättämien valtionapuanomus- siitä saatu hyviä kokemuksia. Mutta tämän
10101: ten perusteluista. Esim. Raittiuden Ystä- erinomaisen apuneuvon käyttöä supistaa
10102: vät, erityisesti tehostaakseen työtä sellai- kotimaisen raittiusfilmin puute. Sitä tar-
10103: silla ·seuduilla maatamme, joissa väkijuoma- vittaisiin sekä esitelmätilaisuuksien yhtey-
10104: ja väkivaltarikostilastot osattavat sitä ki- dessä esitettäväksi, mutta erittäinkin tai-
10105: peimmin kaivattavan, suunnitteli muuta- teellisia vaatimuksia täyttävää esitettäväksi
10106: mien vakinaisten työntekijäin asettamista elokuvateattereissa, joissa käy sellaista ylei-
10107: niihin alullepanemaan ja ohjaamaan va- söä, joka ei varsinaisiin raittiustilaisuuk-
10108: paaehtoista kansalaistoimintaa väkijuomain siin saavu. Ruotsissa on valmistettu suurin
10109: käyttöä vastaan ja anoi tavallisen valtio- kustannuksin parikin sellaista filmiä; mutta
10110: apunsa lisäksi 150,000 markan suuruista puhtaasti ruotsalaisissa oloissa liikkuvina
10111: avustusta tätä tarkoitusta varten. Suomen ne eivät tyydytä meidän tarpeitamme. Fil-
10112: Sos.-Dem. Raittiusliitto oli niinikään suun- min tulee olla kotimainen jo sen äänityk-
10113: nitellut laajennettua ja syvennettyä valis- senkin vuoksi, jotta se tarkoitetulla tavalla
10114: tustyötä työväen, erityisesti työväen nuo- tehoaisi. Kun Ruotsissa valtio raittiusfil-
10115: rison keskuudessa, jonka asema nykyoloissa min valmistamiseen antoi 100,000 kruunua
10116: on huolestuttava. Naisten Raittiuskeskus (siis yli 1 miljoona markkaa) niin käsittää,
10117: on ryhtynyt järjestämään maakunnallisia että tässä on kysymys suurista kustannuk-
10118: yhteiselimiä raittiusasian edistämiseksi eri- sista. Meillä voitaisiin sellainen valmistaa
10119: laisten naisyhdistysten kesken ja voiSI nii- huokeammalla niin että yleisistä varoista
10120: den avulla saada syntymään merkittävän tarvittaisiin vähemmän kannatusta, mutta
10121: aatteellisen toiminnan kotien ja nuorison luultavasti kuitenkin n. 500,000 markkaa.
10122: suojelemiseksi alkoholivaaralta. Mutta nä- Edellä ehdotetut toimenpiteet eivät kui-
10123: mä ja monet muut hyvät aikeet uhkaavat tenkaan vielä riitä. Valtion olisi ryhdyt-
10124: jäädä joko kokonaan tai ainakin suunni- tävä omasta puolestaan toteuttamaan niitä
10125: tellussa laajuudessa toteuttamatta tarpeel- toimenpiteitä, joiden tarpeellisuudesta val-
10126: listen varojen puutteessa. litsee yksimielisyys. Eduskunta on eri ker-
10127: IV,65.- Voionmaa y. m. 239
10128:
10129: toja, viimeksi v. 1932 hyväksynyt toivo- elävä harrastus tehtäväänsä raittiustiedon
10130: muksen, että hallitus jouduttaisi toimenpi- opettajina. Jotta edes jotakin saataisiin ai-
10131: teitä raittiusopetuksen järjestämiseksi te- kaan tähän suuntaan, olisi huomattavassa
10132: hokkaalle kannalle ja samalla harkitsisi ky- laajuudessa toimeenpantava opettajille val-
10133: symystä raittiusopetuksen ulottamisesta mistuskursseja nykyaikaisessa alkoholikysy-
10134: muihinkin kuin kouluhallituksen alaisiin myksessä ja sitä varten olisi raittiusmäärä-
10135: oppilaitoksiin. Vielä tähän mennessä ei rahoista varattava ainakin 175,000 markan
10136: asiassa liene tehty mitään muuta uutta en- suuruinen määräraha.
10137: tisen lisäksi, kuin että on kehotettu maa- Katsoen siihen suureen merkitykseen ja
10138: taloudellisia oppilaitoksia puheenaoleva ope- monipuoliseen hyötyyn, mikä meidän rait-
10139: tus järjestämään. Mutta kansakouluissa, tiusriennoillemme ja taistelunemme sala-
10140: oppikouluissa ja seminaareissa y. m. on kuljetusta vastaan on Lausannessa sijait-
10141: asia samalla hedelmättömällä kannalla kuin sevalla kansainvälisellä raittiustoimistolla,
10142: v. 1925, jolloin eduskunnalle jätettiin sitä ehdotamme sille myönnetyn vähäpätöisen
10143: koskeva anomusehdotus, jonka johdosta avustuksen korottamista 25,000 markkaan,
10144: eduskunta päätti kehottaa hallitusta ryh- mikä summa sekin, kun se joutuu käytet-
10145: tymään tarpeen vaatimiin toimenpiteisiin täväksi Sveitsin rahassa, on varsin vaati-
10146: raittiusopetuksen tehostamiseksi kouluis- maton.
10147: samme, erittäin silmälläpitäen raittiusopet- Kaiken edelläsanotun nojalla ehdotamme,
10148: tajain valmistamista. Ilmeistä on, ettei
10149: kouiuissa, varsinkin oppikouluissa, annet- että Eduskunta korottaisi vuoden
10150: tava raittiusopetus voi täyttää tarkoitus- 1934 tulo- ja menoarvioon sisältyvän
10151: taan, ellei sen antaminen joudu sellaisten raittiusmäärärahan 3,000,000 mar-
10152: opettajain käsiin, jotka ovat todella pereh- kaksi.
10153: tyneitä alkoholikysymykseen ja joilla on
10154:
10155: Helsingissä 15 p. syysk. 1933.
10156:
10157: Väinö Voionmaa. Sulo Heiniö.
10158: Aino Lehtokoski Edv. Vaa.rama.
10159: Viljami Kalliokoski. Alpo Lumme.
10160: Juhani Leppälä. Albin Wickman.
10161: 240
10162:
10163: IV,66. - Rah. al. N :o 40.
10164:
10165:
10166:
10167:
10168: Löthman y. m.: Määrärahojen osoittamisesta kansanopisto-
10169: jen vuosiavustuksen koroittamista sekä niiden rakennus-
10170: avustuksia ja kuoletuslainoja varten.
10171:
10172:
10173: E d u s k u n n a ll e.
10174:
10175: Kansanopistojen taloudellinen tila on tyisesti kansanopistonjohtajien tärkeätä
10176: viime vuosina ollut vaikea ja vuosi vuodelta opetus- ja kasvatustyötä.
10177: vaikeutunut. Valtionavustuksen määrä on Sangen suotavaa olisi siis, ·että kansan-
10178: vähentynyt sekä n. s. todellisten menojen opistojen vuotuiseen kannatukseen merkitty
10179: laskemisperusteissa vuokra-arvon kohdalta määräraha koroitettaisiin senverran, että se
10180: tapahtuneen muutoksen että myös avustus- tekisi mahdolliseksi suorittaa opistoille val-
10181: prosentin alentumisen vuoksi. Samoin ovat tionavustusta 60 % niiden todellisista me-
10182: myös taloudellisen ahdinkotilan yhä kiris- noista.
10183: tyessä niin hyvin kuntien kuin yksityisten Tätä nykyä on kuitenkin hyvin useiden
10184: avustukset supistuneet aivan pieniksi, jopa kansanopistojen hetkellisenä huolena, eräissä
10185: melkein olemattomiksi. tapauksessa suorastaan huutavana hätänä
10186: Mutta oppilasmäärä ei ole laskenut, olipa rakennusten aiheuttamain lainain korkojen
10187: se viime talvikautena jonkinverran suu- ja lyhennysten hoitaminen. Kouluhallituk-
10188: rempi kuin edellisenä. Se olisi epäilemättä sen kirjelmä heinäkuun 1'2 p:ltä 1933 ope-
10189: ollut vieläkin suurempi, ellei varattomuus tusministeriölle sekä ne perustelut, joilla
10190: olisi estänyt monta nuorta henkilöä tyydyt- kouluhallitus on puoltanut useiden kansan-
10191: tämästä oppimisharrastustansa. opistojen lainojensa hoitamiseksi t"kemiä
10192: Kuluvaksi vuodeksi valtion menoarvioon anomuksia, valaisevat asiallisesti kyseessä
10193: merkitty summa, 10,700,000 mk., jota valtio- olevaa tilaa. Viitaten niihin asiakirjoihin
10194: neuvosto ei ole katsonut voivansa ylittää, sekä myös Suomen kansanopistoyhdistJ~ksen
10195: vaikka se on arviomäärärahan luontoinen, on joulukuun 2 p:nä 1932 asian johdosta val-
10196: vaatinut alentamaan valtionavustuksen pro- tioneuvostolle tekemään esitykseen ynnä
10197: sentti määrän 54 :ksi todellisista menoista. kouluhallituksen siitä antamaan lausun-
10198: Rohkenemme kiinnittää huomiota kouluhalli- toon pyydämme kunnioittaen ehdottaa,
10199: tuksen huhtikuun 3 p:nä opetusmi::1isteriölle
10200: antamaan lausuntoon, jossa osoitetaan, että
10201: kansanopistojen vuotuisesta avustuksesta että kansanopistojen kannatukseen
10202: hyvin huomattava osuus menee rakennusten ensi vuodeksi ehdotettu määräraha
10203: ylläpitoon, joten varsinaisen opetustyön (10 Pl. X: 1) koroitettaisiin senver-
10204: vaatimiin menoeriin jää tuskin senvertaa, ran, että se tekisi mahdolliseksi
10205: kuin opetuksen tarkoituksenmukaisuuden myöntää kansanopistoille avustusta
10206: kannalta on tarpeellista, puhumatta siitä, 60 % niiden todellisista menoista;
10207: että rahanhankkimishuolet häiritsevät eri- että valtion menoarvioon v :ksi 1934
10208: IV,66.- Löthman y. m. 241
10209:
10210: otettaisiin 3,226,000 markan määrä- että ylimääräisiksi rakennus-
10211: raha edullisiksi kuoletuslainoiksi avust1tksiksi eräille hätään jou-
10212: eräille vaikeuksissa oleville kansan- tuneille kansanopistoille otettaisiin
10213: opistoille; ja 1,788,714 markan suuruinen määrä-
10214: raha.
10215:
10216: Helsingissä, syyskuun 14 päivänä 1933.
10217:
10218:
10219: Ti1da Löthm8in. Jalo Lahdensuo.
10220: J. Koivisto. J. Emil Lampinen.
10221: Sigrid Oulasmaa. Lauri Kaijalainen.
10222: Viljami Kalliokoski. Alpo 0: Luostarinen.
10223: Eemeli Aakula. Lauri A. Sariola.
10224: Matti Miikki. K. J. Ellilä.
10225: K. F. Lehtonen. Uuno Hannula.
10226: Viljo Venho. Antti Halonen.
10227: Jooseppi Kauranen. Antti Kemppi.
10228: Jussi Annala. Arvo Inkilä.
10229: Väinö Kaasalainen. T. N. Vilhula.
10230: L. 0. Hirvensalo. Ville Vallas.
10231: Akseli Brander. Antti Kukkonen.
10232: Anton Suurkonka. Heikki Vehkwja.
10233: Kalle Kämäräinen. J. Takala.
10234: S. S. Aittoniemi. Ansh. Alestalo.
10235: K. R. Kares.
10236:
10237:
10238:
10239:
10240: 31
10241: ~42
10242:
10243:
10244: IV,67. - Rah. al. N:o 41.
10245:
10246:
10247:
10248:
10249: Honka y. m.: Määrärahan osoittamisesta Salon yhteiskou-
10250: lun ottamiseksi valtion haltuun.
10251:
10252:
10253: E d u s k u n n a ll e.
10254:
10255: Jo yli 35 vuoden ajan on Salon kaup- ehdottikin kouluhallitus siinä suunnitel-
10256: palassa ylläpidetty yksityistä suomalaista massa, minkä se viimeksi laati yksityiskou-
10257: yhteiskoulua. Lähimpiin koulukaupunkei- lujen ottamisesta valtion haltuun, että Sa-
10258: hin Turkuun ja Hankoniemeen, missä vas- lon yhteiskoulu vuonna 19,32 otettaisiin val-
10259: taavia valtion ylläpitämiä oppilaitoksia tiolle. Taloudellisen pula-ajan johdosta on
10260: oli, olivat matkat Salon seudulta aivan ehdotettu toimenpide toistaiseksi lykkäyty-
10261: liian pitkät ja kalliit, jotapaitsi tilan ah- nyt. Kun nyt tilanne on huomattavasti
10262: taus näissä oppilaitoksissa jo silloin oli helpottunut eikä koulun ottaminen valtion
10263: suuri. Nämä samat syyt, mitkä aikoinaan haltuun tule tuottamaan valtiolle huomat-
10264: olivat perimmäisenä aiheena siihen, että tavampia lisämenoja, koskapa koulu ny-
10265: Salon kauppalaan perustettiin yksityinen kyisine korkotuloineen ja oppilasmaksui-
10266: oppikoulu Halikon kihlakunnan noin 50,000 neen, mitkä viimemainitut eivät ylitä val-
10267: henkeen nousevaa asutusta varten, ovat tion kouluissa suoritettavia maksuja, suun-
10268: yhä edelleen vallitsemassa, mistä parhaana nilleen on kannattava, ja koulun raken-
10269: todistuksena on koulun oppilasluku, joka nukset ovat sitäpaitsi hyvässä kunnossa ja
10270: on noin 300. Oppilaitos, joka on näinkin tarkoituksenmukaiset, ehdotamme,
10271: .muri, on liian vaikea yksityisenä yrityk-
10272: senä hoidettavaksi. Paitsi muuta ovat mah- että Eduskunta päättäisi ottaa ensi
10273: dollisuudet pätevien opettajavoimien saan- vuoden talousarvioon 100,000 mar-
10274: tiin sekä varsinkin erilaisten linjain Jar- kan määrärahan Salon yhteiskoulun
10275: jestelyyn aivan toiset, jos koulu olisi val- ottamiseksi kouluhallituksen ehdo-
10276: tion hallussa. tuksen mukaisesti keväällä 1934 val-
10277: Edellä mainittujen seikkain perusteella tion haltuun.
10278:
10279: Helsingissä, syyskuun 15 päivänä 19'33.
10280:
10281:
10282: Aarne Honka. A. Korvenoja.
10283: Aleksi Aaltonen. Urho Toivola.
10284: 243
10285:
10286: IV,6s. - Rah. al. N :o 42.
10287:
10288:
10289:
10290:
10291: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven yh-
10292: teiskoulun avustamiseen.
10293:
10294:
10295: E d u s k u n n a 1 I e.
10296:
10297: Viittaamalla vuoden 1930 toisille valtio- että Eduskunta päättäisi vuoden
10298: päivillt\ jätettyyn rahaasia-aloitteeseen N:o 1934 tulo- ja menoarvioon ottaa Ke-
10299: 70 pyydämme kunnioittaen ehdottaa, mijärven yhteiskoulun avustamiseen
10300: 50,000 markkaa.
10301:
10302: Helsingissä 15 p :nä syyskuuta 1933.
10303:
10304:
10305: M. 0. Lahtela. Kalle Kämäräinen. S. Salo.
10306: 244
10307:
10308: IV,69. - Rah. al. N :o 43.
10309:
10310:
10311:
10312:
10313: Oksanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan tyttö-
10314: lyseon rakentamista varten.
10315:
10316:
10317: E d u s k u n n a ll e.
10318:
10319: Kun Kotkan yhteislyseo syksystä 1929 Myöskin opetus kärsii monessa suhteessa
10320: alkaen valtion aloitteesta muutettiin poika- luokkahuoneiden pienuudesta. Niinpä esim.
10321: lyseoksi ja tyttöjä varten perustettiin tyttö- tilanahtaus luokassa on ollut niin suuri, ettei
10322: lyseo, joka samana syksynä aloitti toimin- kaunokirjoituksen ja piirustuksen opettaja
10323: tansa 1-luokkaisena, jäi yhteislyseon koulu- voi liikkua luokassa ja ohjata oppilaiden
10324: talo poikalyseolle. Poikalyseon luokat voi- työtä, kuten välttämätöntä olisi.
10325: vat siten edelleenkin työskennellä tilavissa, Paitsi luokkahuoneiden puolesta, on ny-
10326: ilmanvaihtolaittein varustetuissa luokka- kyinen väliaikainen koulurakennus muissa-
10327: huoneissa, kun taas tyttölyseon luokat on kin suhteissa perin puutteellinen. Voimis-
10328: täytynyt sijoittaa kaupungin entisen van- telusalia ei ole, vaan voimistelevat koulun
10329: himman kansakoulurakennuksen perin ah- oppilaat lyseossa. Kun lyseon rakennuk-
10330: taisiin luokkahuoneisiin, joiden lattian sessa ei ole voimistelusalia tyttöjä varten,
10331: pinta-ala on vain noin 37 m2 ja kuutiosisäl- on voimistelutunnit samoin kuin jo yhteis-
10332: lys 155 m 3 , ja joissa ei ole minkäänlaisia lyseon aikana pidettävä osittain juhlasalissa,
10333: tunnin aikana toimivia tuuletuslaitteita, ei jossa ei ole telineitä, osittain erään kerrok-
10334: edes venttiilejä. Luokkahuoneissa, joissa sen ·eteisessä, johon telineitä on sijoitettu.
10335: ilma erityisin laittein kolme kertaa tunnin Opetussaleja esim. luonnonhistorian, fysii-
10336: aikana vaihtuu, tarvitaan ilmaa 5 m 3 oppi- kan, kemian, piirustuksen ja käsitöiden ope-
10337: lasta kohti, mutta ellei ilmanvaihtolaitteita tusta varten, jollaisia kansakouluissakin jo
10338: ole, 15 m3 • Ottamalla huomioon nämä kou- pidetään välttämättöminä, ei rakennuksessa
10339: luhygieniset vaatimukset, saisi tyttölyseon luonnollisesti ole. Tyttölyseon opetusohjel-
10340: luokkahuoneissa olla vain 10 oppilasta, jotta maan kuuluvaa kotitalousopetusta varten ei
10341: oppilaiden terveys ja henkinen työkyky ei ole huoneita, vaan on se ollut järjestettävä
10342: kärsisi. Nyt niihin on täytynyt usein sijoit- toiseen rakennukseen. Opetusvälineitä, ko-
10343: taa niin monta oppilasta kuin pulpetteja koelmia ja kirjastoa varten ei myöskään ole
10344: luokkaan mahtuu, aina 34-37 oppilaaseen huoneita, vaan ovat ne hajallaan koulun eri
10345: asti. On selvää, että jos tyttölyseon oppi- suojissa. Tilanahtaus vaikeuttaa myöskin
10346: laat useita vuosia pakotetaan työskentele- jatkuvaa opetusvälineiden hankintaa. Vaik-
10347: mään ilmanvaihdon puolesta epäterveelli- kakin tyttölyseo 1-4 luokkaisena on voinut
10348: sissä luokkahuoneissa, heidän terveytensä näissä alkeellisissa ja puutteellisissa olosuh-
10349: ja opilliset tuloksensa tulevat siitä suuresti teissa jotenkin selviytyä, .ei se enää luokka-
10350: kärsimään. Onhan esimerkiksi tuberkuloo- ja oppilasmäärän kasvaessa voi työsken-
10351: sivaara paljon suurempi kuin niissä kou- nellä huoneistossa, jota kansakouluviran-
10352: luissa, joissa on tilavat, ajanmukaiset luok- omaiset jo vuosia sitten pitivät kansakoulu-
10353: kahuoneet. huoneistoksikin sopimattomana.
10354: IV,69. - Oksanen y. m. 245
10355:
10356: Kuluvasta syksystä alkaen ei tähän ra- kouluun pääsymahdollisuudet olisivat väki-
10357: kennukseen enään ole voitu sijoittaa koulun lukuun verrattuina näin pienet. Monella
10358: kaikkia luokkia. Kun toista suurempaa so- maaseutupaikkakunnallakin on vanhempien
10359: pivaa kouluhuoneistoa ei paikkakunnalta ole helpompi hankkia oppikoulusivistys tyttä-
10360: saatavana ja kun vuoroluku luokkien ja eteis- rilleen kuin Kotkan kaupungissa.
10361: ten tilanahtauden ja ilmanvaihdon puutteen Kotkassa oli hartaasti toivottu ja myöskin
10362: vuoksi ei voi tulla kysymykseen, on uudet uskottu, että tyttölyseo saisi oman talon jo
10363: luokat sijoitettava toiseen rakennukseen. syksyksi 1934, jolloin se toimii 6-luokkai-
10364: Ainoa niin läheltä saatava lisähuoneisto, sena oppilaitoksena. Tieto rakennuskysy-
10365: että yhteisiä opetusvälineitä voidaan käyt- myksen lykkääntymisestä on herättänyt
10366: tää, on erään vanhan kansakoulun huonossa suurta huolestumista varsinkin tyttöoppi-
10367: kunnossa oleva, vain kamiinalisälämmityk- lasten vanhemmissa. Vanhempien on vaikea
10368: sen avulla lämpimänä pysyvä huoneisto, käsittää, että tyttöoppilaat entisen yhteis-
10369: joka sekin sisältää vain yhden käyttökelpoi- lyseon jaon johdosta useiksi vuosiksi joutu-
10370: sen luokkahuoneen, johon koulun I luokka vat työskentelemään paljon epäedullisem-
10371: nyt on sijoitettu. Ensi lukuvuonna vaikeu- missa olosuhteissa kuin poikalyseon ja min-
10372: tuvat koulun huoneisto-olosuhteet yhä ja kään muun Kotkan koulun oppilaat.
10373: tietymätöntä on, miten koulu syksyllä 1935, Valmistavat työt koulurakennusta varten
10374: jolloin se jo toimii 7-luokkaisena oppilaitok- ovat suoritetut. Tontti on olemassa samoin
10375: sena, voi jatkaa toimintaansa, ellei koulun luonnospiirustukset, ja yleisten ra:kennusten
10376: oma talo kouluhallituksen ehdotuksen mu-- ylihallituksesta saadun tiedon mukaan ehti-
10377: kaisesti siksi valmistu. Huomattava on, että vät lopulliset ja työpiirustukset valmistua
10378: koulun oppilasmäärä, joka pulavuosina on siksi, kun työt ensi keväänä voitaisiin aloit-
10379: pysynyt pienempänä kuin normaalisina taa. Kustannusarvio päättyy 4,150,000
10380: aikoina helpottaen tähän asti jossain mää- markkaan, josta kouluhallitus on aikanaan
10381: rin tilannetta, jälleen on kasvamassa sa- suunnitellut ensimmäisenä rakennusvuonna,
10382: moin kuin on laita Kotkan lyseossakin_ 1934, käytettäväksi 2,150,000 mk_ ja loput
10383: .Siinä asutuskeskuksessa, josta Kotkan vuoden 1935 alkupuolella, niin että koulu
10384: tyttölyseo saa oppilaansa, oli äskettäin toi- voisi aloittaa toimintansa omassa rakennuk-
10385: mitetun väenlaskun mukaan noin 20,000 sessa syyskuun 1 p :nä 1935.
10386: asukasta. Tyttölyseo on ainoa suomalainen Edellä olevan nojalla ehdotamme kun-
10387: oppikoulu tämän alueen tyttöjä varten_ nioittaen,
10388: Mihinkään koulun luokkahuoneeseen ei jo
10389: yksistään niiden pienen lattiapinta-alan että Eduskunta päättäisi ottaa
10390: vuoksi voida tarvittaessa sijoittaa asetuksen valtion ensi vuoden tulo- ja menoar-
10391: edellyttämää korkeinta oppilasmäärää, vaan vioon 2,150,000 markan suuruisen
10392: noin 4-10 oppilasta vähemmän. Suomessa määrärahan Kotkan tyttölyseon ra-
10393: ei ole toista kaupunkia, jossa tyttöjen oppi- kentamista varten.
10394:
10395: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1933.
10396:
10397: Kaino W. Oksanen. Hilja Pärssinen. Edv. Vaarama.
10398: Elsa Metsäranta. A. A. Lastu. Elias Tukia.
10399: Martti Rantanen. W. K. Särkkä. Anton Suurkonka.
10400: Kyllikki Pohjala. J. P ..Sa;Imenoja. D. B. Lindman.
10401: Tilda Löthman. Aarne Honka. Alpo Lumme.
10402: Antti Kemppi. Hjalmar Forstadius.
10403: 246
10404:
10405: IV,1o. - Rah. al. N :o 44.
10406:
10407:
10408:
10409:
10410: Kivenoja y. m.: Määrärahan osoittamisesta Haminan yh-
10411: teislyseon rakennustyön aloittamista varten.
10412:
10413:
10414: E d u s k u n n a ll e.
10415:
10416: Vuonna 19·2·9 valtion omaksi otettu Ha- v. 1929 • •• 0 ••• 0 •••••• 331
10417: minan yhteislyseo on jo pitkät ajat ollut , 1930 •••••• 0 ••••••• 343
10418: pakotettu työskentelemään tuskallisen ah- , 1931 ••••• 0 •• 0 0 •• 0 0 354
10419: taissa oloissa. Nykyinen koulutalo, johon , 1932 ••••••• 0 ••• 0 0 0 335
10420: Haminan suomalainen yhteiskoulu ruotsa- , 1933 ••• 0 0 •• 0 •• 0 •• 0 350
10421: laisen tyttökoulun jäljiltä v. 1898 muutti,
10422: rupesi jo 1900-luvun alussa käymään ah- Tämän vuoden oppilaat jakautuvat luok-
10423: taaksi. Lukuvuonna 1907-1908, jolloin kiin seuraavasti: I-68, II--48, III~50,
10424: oppilaita oli 239, valitettiin koulun vuosi- IV-47, V-41, VI--42, VII-33 ja
10425: kertomuksessa: ,Opetusvälineet on täytynyt VIII-21. Rinnakkaisluokkien syntymisestä
10426: säilyttää sullottuina pieneen huoneeseen ja on aiheutunut pitkin matkaa vaikeita pul-
10427: osa niistä tallettaa siellä täällä luokkahuo- mia. Haminan lyseon rakennuksesta ei
10428: neissa ja käytävässä. Ei ole käytettä- parhaimmalla tahdollakaan voi saada enem-
10429: vänä piirustussalia, ei opetussalia luonnon- män kuin 9 luokkahuonetta, niistä kolme
10430: tieteiden opetusta varten, ei käsityöhuo- aivan liian pientä (lattiapinta-alat näissä
10431: netta". Keväällä 1910 lausutaan taas tilan- ainoastaan 29, 29 ja 39 neliömetriä). Vuosi-
10432: puutteesta: ,Ennen pitkää kuitenkin, jos kausia on käytetty vuorolukua. Siitä huo-
10433: koulun oppilasmäärä edelleenkin kasvaa sa- limatta on ollut pakko sijoittaa joku luokka
10434: massa suhteessa kuin tähän saakka, tulee eteiseen ja joku luokka on korotettu jopa
10435: välttämättömäksi saada koululle lisäraken- opettajahuoneeseen saakka.
10436: nus''. On selvää, että tällainen tilanne kun sitä
10437: Näin kirjoitettiin ja näin toivottiin 23 ja jatkuu vuodesta vuoteen, käy ei ainoastaan
10438: 25 vuotta sitten, mutta ei tänäkään päivänä oppilaiden ja opettajien vaan myöskin las-
10439: olotila ole parantunut. Koulun oppilas- ten vanhempien hermoille. Koulun luku-
10440: määrä on ollut lukuvuosina: ja työjärjestys on perin hankala laatia, ja
10441: opettajain täytyy järjestyksen ylläpitämi-
10442: V. 1921 0 0 0 ••••• 0 ••••• 280 seen uhrata tavallista paljon enemmän tar-
10443: , 1922 ••••••• 0 0 0 ••• 0 287 moa. Luokkien tuulettaminen ja siistimi-
10444: , 1923 •• 0 •• 0. 0 •••••• 290 nen on vaikeata, sillä ne tuskin pääsevät
10445: , 1924 •••••••••• 0 ••• 307 jäähtymään, ennenkuin jo toiset oppilaspar-
10446: , 1925 •• 0 ••••••••• 0. 3.20 vet saapuvat. Vanhemmat valittavat koti-
10447: , 1926 ••••••• 0 •• 0. 0. 337 elämän rikkinäisyyttä, aiheutuen siitä, että
10448: , 1927 .............. 361 joku lapsista tulee kotiin aterioimaan klo 10
10449: , 1928 .............. 346 ja 15, toinen taas klo 12 ja 16 ja 17.
10450: IV,7o. - Kivenoja y. m. 247
10451:
10452: Vanhempia on myös huolettanut koulu- kirjastohuone, kuten aikaisemmissa tarkas-
10453: huoneiston a:htauden vaikutus lasten ter- tuksissa on huomautettu.
10454: veyteen. Koulun ylemmillä luokilla olleet Olen sitä mieltä, että kun taas koittaa
10455: 6-7 keuhkotautitapausta kahden viime vuo- aika, jolloin valtiolta liikenee varoja uusien
10456: den ajalta on myös aiheuttanut sikäläisissä koulutalojen rakentamiseen, on tätä opistoa
10457: oloissa erikoista huolta, vaikka tosin mai- ensi sijassa muistettava".
10458: nitun sairauden siemenen voi koululainen Haminan kaupunki, joka v. 1929 kiitet-
10459: muualtakin saada kuin koulusta. Huomat- tävällä alttiudella maksoi yksityisen koulu-
10460: tava on kuitenkin koulun lääkärin toht. yhtiön velat, on luovuttanut uudelle koulu-
10461: Joh. Nygrenin lausunto vuosikertomuksessa talolle erinomaisen rakennustontin nim.
10462: 1932~1933: ,Kuitenkin herättää alipainois-
10463: tontin n :o 1 korttelissa n :o 27 a (suuruu-
10464: ten, vähäverisyyttä sairastavien tai muuten deltaan 5,710.9 m 2 ). Tontti on parhain
10465: heikkojen oppilaiden melko runsas luku- mahdollinen alue koko kaupungissa koulu-
10466: määrä huomiota. ,Syyt ovat tietenkin mo- rakennukselle. Tontti on verrattuna kou-
10467: ninaiset ja hyvin vaikeasti selvitettävissä, lun nykyiseen tonttiin väljempi, paljon
10468: mutta mahdollisesti on osansa silläkin sei- ilmavampi ja aurinkoisempi, maapohjaltaan
10469: kalla, että oppitunnit koulussa ovat epä- korkeampi, lujempi ja kuivempi. Pihamaa
10470: tasaisesti jakautuneet liian pitkälle osalle on kuiva ja hiekkainen. Paikka on myös
10471: päivästä (klo 8-17), mistä voi aiheutua lähellä rautatieasemaa, joka etu kouluaikana
10472: epäsäännöllisyyksiä ruokailuajoissa sekä maaseudulla asuville on hyvin tärkeä. Kou-
10473: suhteellisen lyhyt vapaa-aika päivän valoi- luviranomaiset ovat erikoisesti juuri pu-
10474: salle osalle". heenalaista tonttia halunneet.
10475: Yhteislyseon vanhempainneuvosto on
10476: Kouluhallitus on lokak. 31 p:nä 1932 lä-
10477: myös usein käsitellyt huoneistokysymystä,
10478: hettänyt Haminan viranomaisille talon
10479: ja on aina todennut koulun tavattoman
10480: luonnospiirustukset, joista sitten Hami:aan
10481: ahtauden ja sillä on toivo että valtiovalta
10482: kaupunginhallitus, vanhempainneuvosto ja
10483: turvaisi koulun toimintamahdollisuudet pa-
10484: koulun opettajakunta ovat lausuntonsa
10485: remmin kuin varaton yksityiskouluyhtiö ja
10486: antaneet.
10487: että tämä suomalainen vanha koulu nyt
10488: täyttäessään 40 vuotta eduskunnan päätök- Koulun rakennussuunnitelmat eivät vielä
10489: sestä pääsisi vihdoin toivottuun koulutaloon. ole aivan valmiit, mutta kouluhallituksen
10490: Koulun puutteellisuudet ovat ilmenneet rakennusasiain erikoistuntijan arvion mu-
10491: myös tarkastustilaisuuksissa; viimeksi maa- kaan kustannukset tulevat nousemaan jon-
10492: lisk. 24 p:nä 1933 merkitsi kouluneuvos. fil. ki:a verran yli 5 milj. markan.
10493: toht. Uno Saxen tarkastuspöytäkirjaan: Hamina:ssa on ollut suuria vaikeuksia
10494: ,Oppilasmäärä on vieläkin runsas ja 'luok- työttömyystilanteen tähden ja tuleva talvi
10495: kien lukumäärä yhtä suuri kuin viime näyttää entistäkin synkemmältä ja on Imu-
10496: vuonna eli 12, toisin sanoen aivan liian suuri puuginhallituksen mielestä aivan välttä-
10497: hyvi:a ma!htuakseen näin pieneen kouluta- mätöntä, että Haminan työttömille anne-
10498: loon, jossa on vain 9 luokkahuonetta ja niis- taan työtä myös siten, että Haminaan ra-
10499: täkin 3-4 kovin pientä. Siitä on seurauk- kennetaan uusi ajanmukainen lyseotalo.
10500: sena vuoroluku kaikkine tunnettuine haittoi- Tarkoitusta varten olisi otettava ensi vuo-
10501: neen ja vaikeuksineen. Mutta ahtaus kiris- den menoarvioon 2,500,000 markan määrä-
10502: tyy vieläkin hankalammaksi, kun opistolta raha. Rakennuksen valmistumista varten
10503: puuttuu luonnontieteellinen luentosali, pii- voitaisiin sitten loput rakennuskustannuk-
10504: rustus- ja laulusali, kokoelmahuone sekä sista ottaa vuoden 1935 menoarvioon.
10505: 248 IV,7o. - Haminan yhteislyseon talon ra.kentaminen.
10506:
10507: Edellä sanotun perusteella allekirjoitta- den 1934 tulo- ja menoat·vioon
10508: neet kunnioittaen ehdottavat, 2,500,000 markan määrärahan Hami-
10509: nen yhteislyseon rakennustyön aloit-
10510: että Eduskunta päättäisi ottaa vuo- tamiseksi.
10511:
10512: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 19'33.
10513:
10514: Yrjö Kivenoja. Yrjö Schildt.
10515: J. V. Wainio. Elias ,Simojoki.
10516: Hilja Riipinen. R. Ala-Kulju.
10517: L. P. Tapa.ninen. Arne ·Somersalo.
10518: Kaill!o W. Oksanen. Antti Kemppi.
10519: Anton Suurkonk:a. E. A. Tuomiv!IM'a.
10520: Elias Tukia. Edv. Vaarama.
10521: Arvo Inkilä. Hilja Pärssinen.
10522: 249
10523:
10524: IV,71. - Rah. al. N:o 45.
10525:
10526:
10527:
10528:
10529: Pärssinen y. m.: Koroitetun määrärahan osoittamisesta
10530: maalaiskansakoulujen avustamista va1·ten.
10531:
10532:
10533: E d u s k u n n a 11 e.
10534:
10535: Kahtena viime vuotena on kansakoulu- aiheutuisi suorastaan pysähdystä kansa-
10536: laitoksen menoja valtion talousarviossa run- koululaitoksen terveessä kehityksessä.
10537: saasti supistettu. Suurin supistus koskee Vallitsevan talouspulan seuraukset koh-
10538: 10 pääluokan 24 momenttia eli maalais- distuvat ankarimmin vähävaraisiin kotei-
10539: kansakoulujen avustusmäärärahaa, johon si- hin. Perheenelättäjän tulot eivät riitä lä-
10540: sältyvät m. m. sellaiset menot kuin kansa- heskään aina edes lasten ravintoon, joten
10541: koulurakennusten korjaus, oppikirjat ja nämä joutuvat •aliravittuina ja puutteelli-
10542: kouluvälineet, lasten terveydenhoito, saatto, sesti vaatetettuina taiV'altamaan pitkiä kou-
10543: majoitus, ravinto- ja vaatetusapu. Tämän lumatkoja, istumaan kylmissä, useasti kor-
10544: kohdan menot ovat viime vuosina olleet tu- jaamattomissa kouluhuoneissa pitkinä oppi-
10545: hansissa markoissa seuraavat: tunteina ja opiskelemaan jopa vailla oppi-
10546: vuonna 1928 ••• 0. 0 ••• 0. 45,409 kirjoja ja välttämättömiä koulutarvikkeita.
10547: 1929 ••••• 0 0 0 0 0. 50,520 Kuinka polttava kysymys maalaiskansa-
10548: " 1930 0 ••••••• 0 •• 60,499 koulujen oppilasten avustus on, ilmenee
10549: " 1931 •• 0 0 ••••••• 57,056 siitäkin, että tänä vuonna n:oin pari sataa
10550: " 1932 •••• 0. 0 •••• 39,000 kuntaa on 'jakanut vapaasti kanS'akoulu-
10551: " 1933 •••••• 0 0. 0. 36,000 lasten koulutarvikkeet ja osa niistä oppikir-
10552: " jatkin. En ole kuitenkaan paikallaan, että
10553: Näillä valtiopäivillä ehdottaa hallitus, vähävaraisten kansakoululasten avustus jä-
10554: että vastaava erä supistettaisiin arviomää- tetään alhaisen määrärahan vuoksi yksi-
10555: rärahana 31 miljoonaan markkaan. puolisesti kuntien asiaksi.
10556: Ehdotettua viiden miljoonan alennusta ei Eduskunnan 'arvon mukaista ei ole jat-
10557: ole perusteltu minkäänlaisilla numerotie- kaa kansakoulun avustusmenojen supista-
10558: doilla, jotka osoittaisivat, että kyseessäole- mista. Sillä annettaisiin kivinen kannikka
10559: van momentin tarkoittaman avustuksen maaseudun lasten käteen, lasten, jotka suu-
10560: tarve olisi vähentynyt. On vain lyhyesti rimmaksi osaksi ovat sen kansanluokan
10561: viitattu tätä kohtaa koskeviin lainmuutok- lapsia, joka raskaimman työvelvollisuuden
10562: siin. Sen johdosta on ~ausuttava, että jo tässä maassa suorittaa. Tämä olisi sitäkin
10563: tämän vuoden talousarviota laadittaessa kovempaa aikana, jo~loin hätä ja työttö-
10564: otettiin kyseessäolevain lainmuutosten edel- myys ahdistavat maaseudun vähävakisiä
10565: tämä supistus laskelmiin, joten ei voida eläjiä ja saattavat myös kuntia rahatalou-
10566: osoittaa, kuinka ensi vuonna selviydyttäi- dellisiin vaikeuksiin, että eivät nekään ky-
10567: siin vähemmällä määrärahalla ilman, ettei kene järjestämään kansakoululasten riittä-
10568:
10569: 32
10570: 250 IV,71,- MaaJailskansakoulujen avustaminen.
10571:
10572: vää avustusta. Että siis vähävaraisten kan- että Eduskunta korottaisi ensi
10573: sakoululasten avustus voitaisiin tehoisam- vuoden tulo- ja menoarviossa 10
10574: min toteuttaa, olisi kyseessä oleva määrä- pääluokan VII luvun 24 momentilla
10575: raha säilytettävä vähintään entisen suurui- olevan maalaiskansakoulujen avus-
10576: sena. tusmäärärahan 5 miljoonalla mar-
10577: Esittämillämme perusteilla ehdotamme, kalla.
10578:
10579: Helsingissä, syyskuun 13 päivänä 1933.
10580:
10581: Hilja Pärssinen. Frans Mustasilta.
10582: Anni Huotari. Valfrid Eskola.
10583: D. B. Lindman. Sigrid Oula.smaa.
10584: A. J. Kosonen. Elsa Metsära-nta.
10585: V. Kivisalo. Matti Lepistö.
10586: Kaisa Hilden. Alex Hämäläinen.
10587: Väinö Hakkila. Jalmari Linna.
10588: Edward Setälä. Karl J. Wenman.
10589: M. Ampuja. Hilma Koivulahti-Lehto.
10590: 251
10591:
10592: 'IV,72. - Rah. al. N :o 46.
10593:
10594:
10595:
10596:
10597: Lampinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Mustialaan
10598: rakennettavaa museorakennusta varten.
10599:
10600:
10601: E d u s k u n n a ll e.
10602:
10603: Jo vuonna 1929 tehtiin eduskunnassa ruinen määräraha Mustialan puistoon ra-
10604: aloite, jossa ehdotettiin, että eduskunta ot- . kennettavaa museorakennusta varten. Tä-
10605: taisi vuoden 1930 tulo- ja menoarvioon män toivomusaloitteen johdosta ehdotti
10606: 500,000 markan määrärahan käytettäväksi eduskunnan sivistysvaliokunta helmikuussa
10607: maatalousministeriön harkinnan mukaan 1931, ,että hallitus, selvitettyään kysymyk-
10608: Mustialan puistoon rakennettavan maata- sen Mustialan museokokoelmien asiallisesta
10609: loushistoriallisen museon aikaansaamista säilyttämisestä, tekisi siitä ensi tilassa tar-
10610: varten. Eduskunnalle jätetyssä aloitteessa peen vaatiman esityksen". Tämän ehdo-
10611: osoitettiin, että Mustialaan vuonna 1905 tuksen eduskunta yksimielisesti hyväksyi.
10612: laudoista tehty museorakennus ei enaa Kun hallituksella vallitsevan pula-ajan
10613: antanut riittävää suojaa niille arvokkaille vuoksi lienee ollut suuria vaikeuksia talous-
10614: vanhempaa maatalouskulttuuriamme valai- arvion teossa, niin Mustialan museon ra-
10615: seville museoesineille, joita Mustialaan vuo- kentamiskysymys on jäänyt riittävää huo-
10616: sien kuluessa on professori Grotenfeltin miota vaille.
10617: ja opiston nykyisen johtajan toimesta ke- Mustialaan kerättyjen museoesineiden
10618: rätty. Erityisesti huomautettiin, että nämä säilytys tulen tuhoja vastaan vaatii kuiten-
10619: esineet, sijoitettuina tulenarkaan rakennuk- kin valtiovallan taholta pikaisia toimen-
10620: seen, ovat joka hetki mitä suurimmassa piteitä. Mustialaan olisi saatava rakenne-
10621: vaarassa tulen tuhoille. Tämä aloite ei kui- tuksi sellainen pienempi tiilinen rakennus,
10622: tenkaan johtanut tulokseen pääasiassa siitä jossa siellä olevat museoesineet saisivat riit-
10623: syystä, että museorakennusta varten ei löy- tävän varman säilytyspaikan. Kun valtio-
10624: tynyt tarpeellisia piirustuksia ja kustan- valta nyt on pakoitettu työttömyyden tor-
10625: nusarvioita. Eduskunta kehoitti kuitenkin jumiseksi käyttämään huomattavasti varoja
10626: hallitusta kiinnittämään asiaan tarpeellista yleisten töiden järjestämiseen ja kun Tam-
10627: huomiota. melan pitäjässä, jossa mainittu museo si-
10628: Kun sitten seuraavana vuotena oli maa- jaitsee, sekä lähellä olevassa Fo.cssan kaup-
10629: taloushallituksen toimesta hankittu Mustia- palassa tulee ensi vuotenakin esiintymään
10630: lan museota varten piirustukset, jotka laati työttömyyttä, olisi työttömyysvarojen sijoi-
10631: arkkitehti Jalmari Peltonen, sekä kustan- tuksenkin kannalta toivottavaa, että näistä
10632: nusarvio, jätettiin eduskunnalle vuoden osa käytettäisiin yllämainitun museoraken-
10633: 1931 valtiopäivillä toivomusaloite, jossa pyy- nuksen rakentamiseen.
10634: dettiin hallitusta ottamaan vuoden 19,32 Tämän johdosta ja edellämainittuun vii-
10635: tulo- ja menoarvioon 600,000 markan suu- taten saammekin kunnioittaen ehdottaa,
10636: 252 IV,72.- Mustialan museorakennuksen rakentaminen.
10637:
10638: että Eduskunta päättäisi työttö- ruis en määrärahan Mustialaan ra-
10639: myysvaroista ottaa vuoden 1934 tulo- kennettavaa museorakennusta varten.
10640: ja menoarvioon 600,000 markan suu-
10641:
10642: Helsingissä, 11 pnä syyskuuta 19,33.
10643:
10644: J. Emil Lampinen. L. 0. Hirvensalo.
10645: Jooseppi Kauranen. Anton Suurkonka.
10646: Ansh. Alestalo. Eemeli A:akula.
10647: S. Honkala. Tilda Löthman.
10648: Hjalmar Forstadius. Elias Tukia.
10649: Viljo Venho. Kalle Soini.
10650: J. Koivisto. S. S. Aittoniemi.
10651: J. Takala.
10652: 253
10653:
10654: IV,73. - Rah. al. N:o 47.
10655:
10656:
10657:
10658:
10659: Vaamma y. m.: Määrärahan osoittamisesta Sa.von maa-
10660: kunta-arkiston rakentamista varten.
10661:
10662:
10663: E d u s k u n n a ll e.
10664:
10665: Meidänkin maassamme on viime vuosi- ainaisessa häviäimisen ja turmeltumisen ·vaa-
10666: kymmeninä yhä laajemmissa piireissä alettu rassa. Tulipalot ovat jo aikaisemmin ja
10667: käsittää, kuinka tärkeätä on kerätä varmoi- yhä edelleenkin harva se vuosi hävittäneet
10668: hin säilytyspaikkoihin vanhat asiakirjat, arkistoja ja arvokkaita, jopa korvaamatto-
10669: koska niistä on ei ainoastaan tieteelliselle miakin asiak'irjoja. On myöskin huomat-
10670: tutkimnkselle, vaan myöskin käytännölli- tava, että Kuopion lääninarkistoon on ko-
10671: sessä elämässä, esim. sukuselvityksissä, pe- koontunut niin paljon ainehistoa, että ar-
10672: rintöasioissa y. m. suurta hyötyä. Siinä kistohuoneistoa on lähimmässä tulevaisuu-
10673: tarkoituksessa on jo perustettu maakunta- dessa välttämättä laajennettava.
10674: arkistot Turkuun ja Hämeenlinnaan. Piak- Jos maakunta-arkistorakennusta ryhdy-
10675: koin Karjalakin saa oman maakunta- tään rakentamaan, on Kuopion kaupunki
10676: arkistonsa Viipuriin. Savo ei kumminkaan sitoutunut antamaan ilmaiseksi noin mil-
10677: ole vielä saanut arkistoa, vaikka asiaa on joonan markan arvoisen tontin, 250,000
10678: maakunnassa pitemmän aikaa harrastettu. markan arvosta rakennustarpeita y. m.
10679: Kuopion kaupunki on Savon maakunta- etuja. Sitä paitsi Pohjois-Savossa, jossa
10680: arkiston rakentamisesta Kuopioon tehnyt muutenkin on vähävaraista väkeä runsaasti,
10681: viime vuonna anomuksen hallitukselle. Tätä on ollut ja edelleenkin tulee vallitsemaan
10682: anomusta on valtion arkistovaltuusku::1ta suuri työttömyys, joten arkistorakennustyöt
10683: lämpimästi kannattanut, koska valtuuskun- olisivat suurena apuna työttömyydenkin lie-
10684: nan mielestä Kuopio ma;antieteellisesti ja ventämiseksi.
10685: liikenteellisesti sekä henkisiltä harrastuksii- Näin ollen kunnioittaen ehdotamme,
10686: naan virkeänä kaupunkina on tarkoitukseen
10687: erittäi::J. hyvin sopiva. Eduskuntakin on jo että Eduskunta ottaisi vuoden 1934
10688: aikaisemmin hyväksynyt Kuopion Savon menoarvioon 1 milj. markan määrä-
10689: arkiston paikaksi. rahan Savon maakunta-arkistoraken-
10690: Savon maakunta-arkiston rakentamiseen nuksen rakennustyön aloittamista
10691: olisi kiireellisesti ryhdyttävä, sillä maakun- varten, joten senkin kautta lieven-
10692: nassa olevat kaupunkien, maalaiskuntien, nettäisiin työttömyyden Pohjois-
10693: tuomarien, kirkkoherranvirastojen, kruu- Savolle tuottamaa rasitusta.
10694: nunvoutien, nimismiesten y. m. arkistot ovat
10695: Helsingissä, syyskuun 7 päivänä 1933.
10696:
10697: Edv. Vaarama. J. Takala.
10698: P. V. Heikkinen. Tilda Löthman.
10699: Yrjö Räisänen. Eliais Simoj,oki.
10700: 254
10701:
10702: IV,H. - Rah. al. N :o 48.
10703:
10704:
10705:
10706:
10707: Tuomiv:a;ara: Määrärahan osoittamisesta velkaantuneiden
10708: kunnollisten maanviljelijäin velkojen vakauttamista
10709: varten.
10710:
10711:
10712: E d u s k u n n a ll e.
10713:
10714: Viitaten edustaja Vilho Annalan y. m. osuuden siitä osasta, joka hallit1lksen
10715: jättämän, maatalouden velkojen vakautta- esityksessä on ehdotettu käytettä-
10716: mista koskevan toivomusaloitteen N:o 49 väksi yleisiin tarkoituksiin, otetta-
10717: perusteluihin ehdotan kunnioittaen, vaksi 50,000,000 markkaa velkaantu-
10718: neiden kunnollisten maanviljelijäin
10719: että Eduskunta päättäisi vuoden velkojen vakauttamista varten 4 % :n
10720: 1934 tulo- ja menoarvion käsittelyn korolla.
10721: yhteydessä Suomen Pankin voitto-
10722:
10723: Helsingissä syyskuun 16 päivänä 1933.
10724:
10725:
10726: E. A. Tuomivaara.
10727: 255
10728:
10729: IV,75. - Rah. al. N:o 49.
10730:
10731:
10732:
10733:
10734: Koivisto y. m.: Lisämäärärahan osoittamisesta yksityis-
10735: metsätalouden edistämistä ja valvontaa varten.
10736:
10737:
10738: E d u s k u n n a ll e.
10739:
10740: Yksityismetsien hakkuiden kehitys kahtena viimeksikuluneena hakkuukautena on ol-
10741: lut seuraava:
10742:
10743:
10744: Saha· ja Faneeri·
10745: parrupuita puita Paperi· MäntJ:· 1 Halkoja 1
10746: Hakkuukausi milj. run· milj. run· puita P.r<_>pseJa milj. p·m'
10747: koa koa milj.p·m' milJ.p·m'l 1
10748:
10749:
10750:
10751:
10752: 1931--1932 ....... . 11.1 1.3 1.5
10753: 1932--1933 ....... . 18.3 1.6 3.6
10754:
10755:
10756:
10757: Sahatavaran myynnit ovat tänä vuonna sen aiheuttamasta alentuneesta hintatasosta
10758: sujuneet yli odotusten ja paperinjalosteiden johtuu, etteivät ne metsänomistajat, jotka
10759: melkein vuoden tuotanto eteenpäin on si- omistavat metsälle samassa määrin huolen-
10760: joitettu markkinoille. Puuraaka-aineen ky- pitoa kuin muillekin taloudenhaaroilleen,
10761: syntä tulee siis varmasti alkavana ostokau- kernaasti ole myyneet metsäänsä. Siitä
10762: tena olemaan vilkkaampaa kuin vuosi sit- johtuu, että niiden hakkuiden luku, jotka
10763: ten. Yksityismetsien hakkuista elokuun vii- tapahtuvat heikommissa metsissä ja jotka
10764: meiseen päivään mennessä tehdyt metsän- metsänhoitolautakuntien olisi ehdottomasti
10765: hakkuuilmoitukset, jotka antavat kuvan ke- tarkastettava, on nyt suu['empi kuin met-
10766: hityksen suunnasta, tukevat voimakkaasti sänhoitolautakuntien toiminnan alkuaikoina.
10767: tätä olettamusta, sillä järeiden puiden koh- Jotta metsiä pilaavat hakkuut, joiden luku
10768: dalla on havaittavissa 90 % :n ja pientava- tuntuu olevan lisääntymässä, saataisiin jo
10769: ran 30 % :n lisäys vastaavaan aikaan vuosi alussa ohjatuksi oikeille raiteille, tarvitaan
10770: sitten verrattuna. metsätalousneuvojia vähintään sama määrä
10771: Tosiseikat viittaavat siihen, että sahapui- kuin aikaisemminkin.
10772: den hakkuut yksityismetsien kohdalla laa- Yksityismetsälain nojalla annettu ohje-
10773: jentuvat ainakin 10 a 15 % :lla. Osapuil- sääntö määrää, että metsänhoitolautakun-
10774: leen samassa suhteessa on faneeritehtaiden tien tulee antaa yksityisille metsänomista-
10775: lisättävä koivutukkien hankintoja. Paperi- jille ammattiapua sekä neuvoja ja ohjausta
10776: puiden hakkuut tulevat kuitenkin lisäänty- metsänhoidollisten ja muiden metsätalou-
10777: mään suhteellisesti eniten, sillä niiden val- dellisten tehtävien suorittamisessa, mutta
10778: mistus voi nousta 5 a 5.5 milj. pinokuutio- tämä määräys voi jäädä merkityksettömäksi,
10779: metriin. jos toimihenkilöiden lukua varojen puut-
10780: Näihin saakka vallinneesta pula-ajasta ja teessa on vähennettävä. Mainittakoon lau-
10781: 256 IV, 7 5. - Yksityismetsätalouden edistäminen ja valvonta.
10782:
10783: takuntien toimesta viime vuonna leimatun timiehiä. Niiden lautakuntien palveluk-
10784: 3,231,000 runkoa järeää puuta ja 831,000 m 3 seen, joiden alueella on useita yhdistyksiä,
10785: pientavaraa; edellisenä vuonna olivat vas- olisi oikeastaan kiinnitettävä apulaismetsän-
10786: taavat luvut 1,306,000 runkoa ja 457,000 m 3 • hoitaja, sillä metsänhoitolautakunnan varsi-
10787: Leimattujen puiden määrä on noussut sekä naisen metsänhoitajan työ on siinä määrin
10788: absoluuttisesti että suhteellisesti hakkuu- moninaistunut, ettei häneltä voi riittää tar-
10789: määrään verrattuna. Hakattavaksi ilmoite- peeksi aikaa yhdistysten toiminnan ohjaami-
10790: tusta arvopuiden määrästä oli v. 1929 9 % seen. Kun metsätaloudellinen edistäruistyö
10791: leimattu lautakuntien välityksellä, viime metsänhoitoyhdistysten välityksellä muodos-
10792: vuonna oli vastaava prosentti 18.7. Lei- tuu valtiotaloudelle halvaksi, olisi metsän-
10793: maustilauksia onkin jo nyt tehty siksi pal- hoitolautakunnille myönnettävän apurahan
10794: jon, että on kyseenalaista, voivatko lauta- suuruutta harkittaessa otettava tämä seikka
10795: klmnat niistä huolehtia, ja metsänomistajain huomioon.
10796: taholta on kuulunut valituksia siitä, että .Jotkut metsänhoitolautakunnat toimivat
10797: tilauksia ei ole ajoissa voitu suorittaa, ja varsin vaikeissa olosuhteissa. Niinpä Perä-
10798: valitukset tulevat nykyisin osittain sellai- Pohjolan ja Lapin metsänhoitolautakunnan
10799: silta metsänomistajilta, joilla on hyviä met- on työskenneltävä alueella, joka on varsin
10800: siä ja jotka puun kysynnän viikastuessa en- laaja ja vaikeasti kuljettava. Sen alueeseen
10801: nen muita haluavat ammattiapua. Metsän- kuuluu m. m. Uudenmaan läänin suuruinen
10802: hoitolautakunnat saavat aina joka vuosi joi- Kuolajärven kunta. Isonjaon keskeneräisenä
10803: takin ennakolta arvaamattomia lisätehtäviä. ollessa on hakkuita tähän mennessä voitu
10804: Niinpä esim. tänä vuonna yksityismetsissä suorittaa vain viranomaisten luvalla. Aina-
10805: raivonneet kulot, jotka hävittivät noin kin osa jakotoimituksista on edistynyt niin
10806: 13,000 ha metsää, ovat antaneet metsänhoi- pitkälle, että tilat merkitään ensi vuonna
10807: tolautakunnille paljon odottamatonta työtä, maarekisteriin. On hyvin luultavaa, että
10808: kuten arvioimisia, hakkuu- ja ajotyön joh- metsänhakkuita yksityistilain metsissä pan-
10809: toa, ja tulevina vuosina metsänhoitolauta- naan mainitussa kunnassa käyntiin laajassa
10810: kunnat joutuvat toimittamaan niiden met- mittakaavassa. Jotta metsien käsittely näissä
10811: sittämistä, mikä kaikki, jos työvoimia vä- karuissa seuduissa, joissa metsänhävittämi-
10812: hennetään, j<>htaa siihen, että muu neu- sen vaara on suuri ja voi koitua maalle
10813: vonta kärsii. korvaamattomaksi vahingoksi, voisi muodos-
10814: Metsänhoitolautakuntien toimintaa met- tua jatkuvan metsätalouden mukaiseksi,
10815: sänhoitoyhdistysten työn kohottamiseksi olisi aivan välttämätöntä saada kunnan
10816: olisi voimakkaasti tehostettava, varsinkin alueella työskentelemään Y'ksi metsätalous-
10817: kun tätä tietä voidaan yksityismetsätaloutta neuvoja. Nykyisten valtion apurahojen tur-
10818: oleellisesti parantaa. Metsänhoitoyhdistyk- vissa tämä on mahdotonta.
10819: set kaipaavat yhteistoimintaa keskenään. Etelä-Karjalan metsänhoitolautakunnan
10820: Tänä yhdyssiteenä on ollut asianomainen on huolehdittava Kannaksen suoja-alueen
10821: metsänhoitolautakunta. Jos lautakuntien metsien leimauksista. Kysymyksessä ole-
10822: työmahdollisuudet vähenevät, tietää tämä valla alueella metsät puuvarastoon katsoen
10823: taka-askelta yhdistystenkin toiminnassa. ovat valtakunnan heikoimmat, ja tilojen
10824: Metsänhoitolautakuntien olisi jatkuvasti metsäalueet ovat varsin pienet. Kun ky-
10825: seurattava ja ohjattava yhdistysten työn- seelliset leimaustyöt on suoritettava mak-
10826: johtajien työtä sekä suunniteltava yhtymien sutta ja kun leimaustilauksia saapuu run-
10827: toimintaa. Tämä edellyttää, että lautakun- saasti, on käytäntö osoittanut, ettei nykyi-
10828: tien palveluksessa on täysin päteviä ammat- sillä työvoimilla tulla toimeen.
10829: IV,75. -Koivisto y. m. 257
10830:
10831: Rajaseudun maataloudellisiin oloihin on jan tekemän leimauksen mukaisesti. Myön-
10832: valtiovalta kiinnittänyt ilahduttavan suu- nettävä kyllä on, että viime vuosi::J.a
10833: ressa määrin huomiota. On pidettävä tosi- yksityismetsätalous on, pula-ajasta huoli-
10834: asiana, että metsätaloudella näissä osissa matta, ripeästi edistynyt. Varmuudella
10835: valtakuntaa on ainakin tähän asti ollut myöskin voidaan päätellä, että toimintaa
10836: oleellisempi merkitys yksityistilain kannat- voitaisiin jatkuvasti tehostaa, varsinkin
10837: tavaisuudessa kuin maataloudella. Tästä kun puutavaran hintataso osoittaa nousevaa
10838: huolimatta ei erillistä rajaseututoimintaa suuntaa. Tämä ei kuitenkaan voi tapahtua
10839: ole ulotettu metsätalouden alalle. uhrauksitta valtiovallan puolelta.
10840: Viimeksi kulunut vuosi on osoittanut, että Yksityismetsätaloudesta huolehtivien met-
10841: yksityistilain taloudessa tarvittavat raha- sänhoitolautakuntien palveluksessa oli v.
10842: tulot ovat laajoissa osissa valtakuntaa läh- 1929 130 vakinaista ammattimiestä ja li-
10843: töisin metsätaloudesta. Sen takia on pai- säksi tilapäisesti 52. Viime vuonna olivat
10844: kallaan ja välttämätöntäkin, että pyritään vastaavat luvut 140 ja 118. Korkeimmillaan
10845: lisäämään metsien tuottoa. Kun yksityis- oli ammattimiesten luku v. 1930 tehden 147.
10846: metsät tuottavat yli puolet yleiseen kulutuk- Nämä luvut osoittavat metsänhoitolautakun-
10847: seen joutuvasta raakapuusta, on niiden tien järjestäneen toimihenkilöidensä palk-
10848: hoito ja oikea käsittely katsottava maan ta- kaukset pula-ajan vaatimukset huomioon-
10849: louden kannalta niin tärkeäksi, että sen hy- ottaen.
10850: väksi suoritettavaa työtä ei saa supistaa. Yksityismetsälain mukaan on valtion tulo-
10851: Pari vuotta sitten lausuivat ylijohtaja ja menoarviossa osoitettava tarpeelliset va-
10852: Sunila ja nykyinen sosialiministeri Hynni- rat metsänhoitolautakuntien ja yksityis-
10853: nen valtioneuvostolle antamassaan mietin- metsätalouden edistämisjärjestöjen menoja
10854: nössä toimenpiteistä maatalouden järjeste- ja toimintaa varten. Vuonna 1931 myön-
10855: lystä nykyisen tilanteen vaatimusten mukai- nettiin tarkoitukseen 7,690,000 markkaa.
10856: seksi m. m.: ,Jos tahdottaisiin tietää, mikä Vuonna 1933 oli vastaava luku 6,650,000
10857: puoli Suomen maatiloilla on merkitykseensä mk., josta osa oli annettava metsänhoito-
10858: nähden enimmän laiminlyöty, niin kuuluisi yhdistyksille. Hallituksen tulo- ja meno-
10859: vastaus empimättä: se on metsä". Edelleen arvioesityksessä vuodelle 1934 on yksityis-
10860: jatketaan mietinnössä: ,Rakennukset, pel- metsätalouden edistämistä ja valvontaa var-
10861: lot, eläimet, kalusto y. m. s. välineet ovat ten merkitty 6,350,000 markan suuruinen
10862: • monasti melko hyvästi huolehditut, mutta menoerä, josta metsänhoitoyhdistysten toi-
10863: metsä on usein niin siivottomassa kunnossa, minnan tukemiseksi on varattava 200,000
10864: että se on häpeä koko maataloudellemme. markkaa. Kun hallitus tänä vuonna on met-
10865: Metsästä on vain otettu rahaa ja herätty sänhoitoyhdistyksille myöntänyt 150,000
10866: useinkin todellisuuteen vasta sitten, kun mk., joten metsänhoitolautakunnille on jää-
10867: sieltä ei ole enää mitään myytävijksi". nyt 6,500,000 mk., merkitsee hallituksen me-
10868: On selvää, että tälle kannalle saatetun ti- noarvioehdotus vuodelle 1934, että metsän-
10869: lanteen oikealle toialle ohjaaminPn edellyt- hoitolautakuntien varat vähenisivät 350,000
10870: tää tehokkaita toimenpiteitä. Metsien vas- markalla. Kun ehdotettu vähennys johtaisi
10871: taisen tilan ja niiden tuoton kånnalta ei ole metsänhoitolautakuntien työtehon heikkene-
10872: samantekevää, miten metsänhakkuut suori- miseen ja tämä. edellä esitetyn selvityksen
10873: tetaan, ja kumminkin vielä yli puolet koko valossa olisi useassa suhteessa kohtalokasta,
10874: maassa suoritetuista hakkuista toimitetaan saamme kunnioittavimmin ehdottaa,
10875: joko puita etukäteen leimaamatta tai osta-
10876:
10877:
10878: 33
10879: 258 IV, 7 5. - Yksityismetsätalomlen edistäminen ja valvonta.
10880:
10881: että Eduskunta ensi vuoden meno- 350,000 markkaa sen lisäksi, mitä hal-
10882: sääntöön ottaisi yksityismetsätalou- litus on tarkoitukseen esittänyt.
10883: den edistämistä ja valvontaa varten
10884:
10885: Helsingissä, syyskuun 13 päivänä 1933.
10886:
10887:
10888: J. Koivisto. Elias Tukia.
10889: Akseli Brander. L. 0. Hirvensalo.
10890: S. Honkala. Toivo Ikonen.
10891: Antti Meriläinen. Edward Setälä.
10892: Albin .A:sikainen. T. N. Vilhula.
10893: Heikki Veh:kaoja. J. Takala.
10894: Viljami Krulliokoski. Hjalmar Forstadius.
10895: Vihtori Vesterinen. Otto Marttila.
10896: Kalle Soini. Henrik Kullberg.
10897: LaiUl'i Kaij1alainen. M. 0. Lahtela.
10898:
10899:
10900:
10901:
10902: •
10903: 259
10904:
10905: IV,76. - Rah. al. N:o 50.
10906:
10907:
10908:
10909:
10910: Pekkala y. m.: Lisämäärärahan osoittamisesta avustuksiksi
10911: erinäisille metsätalo·udellisille yhdistyksille.
10912:
10913:
10914: E d u s k u n n a ll e.
10915:
10916: Samaan aikaan kuin Suomen maatalouden Suomen Metsätieteellisen Seuran, Suomen
10917: tukemiseksi monissa muodoissa on viime lVIetsänhoitoyhdistyksen ja sen ·Metsätalou-
10918: vuosina uhrattu verraten auliisti valtion dellisen Valistustoimiston sekä J\.Ietsämies-
10919: varoja, on eräitä metsätalouden edistäruis- ten Keskusseuran toiminta on viime aikoina
10920: työhön tarkoitettuja apurahoja vuosi vuo- huomattavasti vaikeutunut, jopa johtanut
10921: delta pyritty supistamaan. Tämä on ta- sen osittaiseen supistamiseenkin. Viimeksi-
10922: pahtunut siitä huolimatta, että metsätalou- mainittuun on oltu pakotettuja sitä suu-
10923: den ja siihen liittyvän puunjalostusteolli- remmalla syyllä, kun eräiden järjestöjen
10924: suuden merkitys työn ja tulon antajana yksityisiltä saarnat avustukset ja omat tulot
10925: ei viimeisinä pulavuosinakaan ole vähen- ovat samanaikaisesti suuresti ehtyneet.
10926: tynyt ja metsätalouden alalla suoritetun Kyseellisten järjestöjen valtionavustuk-
10927: tutkimustyön, metsätaloudellisen valistus- sen supistus kolmen viime vuoden aikana
10928: toiminnan ja metsätalouden kaikinpuolisen käy selville seuraavasta asetelmasta, joka
10929: edistämisen tarpeellisuus on käynyt entistä osoittaa 11 Pl. XIV luvun (Yksityismetsä-
10930: ilmeisemmäksi. Valtion avustuksen supis- talous) 5:nnen momentin, apurahoja erinäi-
10931: tuessa m. m. sellaisten metsätalouden alalla si.lle yhdistyksille, suuruutta ja jakoa:
10932: varsin merkityksellisten järjestöjen kuin
10933: 1931 1932 1933
10934: Metsätieteellinen ,Seura ................ . 150,000:- 122,0:0,0: -- 111,000:-
10935: Suomen Metsänhoitoyhdistys ........... . 25,000:- 21,000:- 19,000:-
10936: Suomen Metsänhoitoyhdistyksen Metsäta-
10937: loudellinen Valistustoimisto ........... . 40,000:- 32,000:- 29,000:-
10938: Metsämiesten Keskusseura ............. . 30,000:- 25,000:- 23,000:-
10939: Suomen Yleinen Metsästäjäliitto ........ . 25,000:- 20,000:- 18,000:-
10940: 270,000:- 220,000:- 200,000:-
10941: Kun hallitus nyt on ehdottanut tämän li.sta, että eri järjestöjen apurahat pysytet-
10942: apurahan aleunettavaksi 190,000 markkaan täisiin samoina kuin mitä ne olivat v. 1931.
10943: vuodeksi 1934, olisi supistus neljässä vuo- 'l'ämän perusteella ja viittaamalla valtio-
10944: dessa ollut lähes 30 %. Tämä merkitsee päiväjärjestyksen 31 §:n 2) kohtaan
10945: sitä, että näiden yhdistysten olemassaolo saamme kunnioittavimmin ehdottaa,
10946: suorastaan saatetaan vaaraan, puhumatta-
10947: kaan menestyksellisestä työn jatkamisesta. että Ednskunta päättäisi koroittaa
10948: Kun tämä ei ole metsätaloutemme edun ja vuoden 1934 tulo- ja menoarvioesi-
10949: merkityksen mukaista, olisi varsin kohtuul- tyksessä 11 Pl:n XIV luvttn 5 mo-
10950: 260 IV, 7 6. - Metsätaloudellisten yhdistysten avustaminen.
10951:
10952: mentin kohdalle otetun 190,000 mar- jaettavaksi asianomaisten järjestöjen
10953: kan määräraharn 270,000 ntarkkaan, kesken sctmalla tavalla kuin v. 193L
10954:
10955: Helsingissä, syysk. 14 p:nä 1933.
10956:
10957: Mauno Pekkala. Toivo Ikonen.
10958: 261
10959:
10960: IV,77. - Rah. al. N:o 51.
10961:
10962:
10963:
10964:
10965: Pekkala: Määrärahojen osoittamisesta metsän parannus- .ia
10966: suonkuivaustöihin.
10967:
10968:
10969: E d :u s k u n n a l ,l e.
10970:
10971: Kun hallitus vuoden 1927 valtiopäivillä sundellemme kokonaisuudessaan selviää
10972: antoi eduskunnalle esityksen laiksi varojen s~itä, että: esim. v. 192,4 koko teollisuutemme
10973: varaamisesta soitten kui:vaukseen metsäka~ nettotuoton arvosta; 40% tuli puunjalostus-
10974: loudellisia tarkoituksia varten sekä muiden teollisuuksien osalle. Teo~lisuuden poltto-
10975: tuottamattomien tai vähätuottoisten metsä- ain!een; antajana, metsi,en merkitys niinikään
10976: aloj,en saattamiseen tuottavaan kuntoon, pe- on huomattava. - Teollisuustyöväestös-
10977: rusteli hallitus esitystään m. m. seuraa- tämme saa 45 % (v. 1'9'2;4) elatuksensa puun-
10978: vrusti: ,On tuskin ainoatakaan mruata, jossa jalostusteollisuudesta, joka v. 19,24 mruksoi
10979: metsien taloudellinen merki,tys on suhteelli- tehdastyöväelleen palkkoina 6<80 miljoonaa
10980: sesti niin suuri kuin Suomessa. Viennis- mllJrkkaa. Sen lisij,kjsi saavat suuret työläis-
10981: tämme on viime aikoina olliut :rmnsaasti, neljä mä;äirät ansiota: metsien hakkuussa sekä puun
10982: viiJdennestäJ metsistä lähtöisin.'' - - - vedätyksessä ja uitossa. '' - - - - ,.Tar-
10983: ,Maamme ma;a;tiloj,en talous on, kuten tun- peet, niin hyvin valtion kuin yksityistenkin,
10984: nettua, huomattav,a:lta osalta metsien va- pyrkivät lisääntymään ja moninaistumaan,
10985: rassa. Jo kotita1rvepuun saanti on maatiloilla ja sitä mukaa kasvavat menot. Ei ole näky-
10986: erittäin tärkeä tekijä. Metsien myyntitulot vissä uusia tähän asti käyttämättömiä tulo-
10987: ova1t yleensä olleet välttämättömänä tukena lähteitä, joilla olisi sanottavampaa merki-
10988: mruanviljelijöille. Niiden aNuHa on maa- tystä maallemme. Siksi on katsottava, että
10989: tiloillamme useimmiten tehty perusparan- nykyiset tulolähteet pysyvät tuottokunnossa
10990: nukset, kun näliden kustantamiseen eivät myös tulevaisuudessa. Tämän vuoksi on tar-
10991: ma.a- ja karjatalouden a:ntamwt tulot ole peen huolehtia m. m. siitä, että metsien
10992: riittäneet, ja etenkin! huoiiJJoina vuosina on tuotto ei vähene, vaan päinvastoin kasvaa.''
10993: useasti muutoinkin sa,wtu turvautua metsän- Edelleen tehdään hallituksen esityksessä
10994: myynti,in talouden tukemiseksi.'' - ,Maaun- seikka:peräisesti selkoa maamme metsien ti-
10995: me tarjorua teollisuudelle hyvin harvoja lasta. Niinpä kerrotaan, että kasvullisesta
10996: raaka~aånei:tru suuressa määrässä. Kaikkien metsäaLueesta on va]tava ala ankeana. ,Sen
10997: muiden kuin puu-, jllJ pa.peripuuteollisuuk- metsittäminen tietäisi huomwttavaa pinta-
10998: sien käyttämän rawka:-aineen1 ,a;rvosta oli v. alan lisäystä ja vastaavaa tuoton nousua.
10999: 1924 70 % ulik:oma,Jsia. Vientiteollisuutta ei Runsas kolmannes Suomen maa-alasta on
11000: Suomessa ole sanottavasti' muuta kuin puun- suota, josta: 3. 9 miljoonaa hehtaaria on kas-
11001: jalostusteollisuutemme; se muodostaakin vullista metsämaa.ta, 3.4 miljoonaa hehtaa-
11002: suuren omava.raisen teollisuusryhmän. Met- ria huonokasvuista metsämaata ja 4.o mil-
11003: sien merkitys m:aka-aineen amJtajana teolli- joonaa hehtaaria! metsätöntä joutomaata.
11004: 262 IV,7 7. - ,.i\Ietsänparanuus. ja suonkuivuustöiden avusta.mineu.
11005:
11006: Kuiva:ttamalla ojituskelpoiset ja metsän vaamiseksi 011 tarpeellista asiasta säätää
11007: kasvuun sopivat suot, joiden osuus arvioi- lailla, joka sopivimmin kohdistuisi 10 lä-
11008: da,am: olevan jotakuinkin 50 % soiden koko himpään varainhoitovuoteen. ''
11009: pinta-alasta, saataisiin varsin valtava met- Eduskunta hyväksyi hallituksen esityk-
11010: sän tuoton Esä.ys aikaan.'' sen kaikilta ,pääkohdiltaan; ikuitenkin lain
11011: 'l'oiselta puolen ovat puuJiajisuhteet laa- voimassaoloaika rajoi,tettiin 5 vuodeksi. Lain
11012: joina. aloilla epäedulliset m. m. siten, että voimassaoloaika päättyy näin ollen kuluvan
11013: vähäarvoisen harmaalepän vallassa on val- vuoden 'umpeenmennessä. Mainittu n. s. met-
11014: tava ala ja lisäksi, että nämä maat ovat pää- sänparannuslaki vahvistettiin 27 päivänä
11015: asiassa sa.n,gen hyv.ä:tuottoisia. Myös taita- huhtikuuta 1928. Sitä on osittain muutettu
11016: maMomilla hakkuilla on metsiämme aikojen v. 1931 ja uusittu v. 1932. Metsänparannus-
11017: ku]uessa suuressa määrin' pilattu s. o. niiden lakiin nojautuva käytännöllinen toiminta on
11018: tuotto ~~Jlentunut erittäin tuntuvasti ja osit- järjestetty siten, että suunnitelmien teke-
11019: tain on metsiä ,hakkuilla sa,atettu vieläpä minen ja: niiden toteuttaminen yksi,tyisten
11020: sellai seen tilaan,. että sen luontainen uudis-
11021: 1
11022: ja lmnti'en mailla on annet1t.u lähinnä kes-
11023: tuminlenkin on mahdotonta tai varsin epä- kusmetsäseurojen .tehtä:väk>si metsänhoitO-
11024: val'maa. Suurin osa näitä pila,ttuja ja hä- lautakuntien avustamina. Tämä!ll toimin-
11025: vitettyjä metsiä sijaitsee sellaisilla seuduilla, nan laajuudesta. mainit,takoon, että vuodesta
11026: että niiden lmntoonsaattaminen olisi talou- 1929 Jähtien,1 jolloin lain sovelluttaminen
11027: dellisesti erinomaisen tärkeätä.'' Vietä vii- alkoi, on anomuksia ojitussuunnitelmien laa-
11028: tataan hallituksen esityksessä siihen, että timisesta keskusmetsäseuroille saapunut tä-
11029: maassamme on laajoja alueita hakamaan- hän mennessä kaikkiaan n. 4,400 kappaletta.
11030: luontoisina metsinä, joiden puuntuotto on Näiden perusteella on tehty kuivatussuunni-
11031: sangen alhainen, ja että ,siirtymällä järjes- telmia n. 1,300 .anojaHe. Kun n. 600 on pe-
11032: tämättömästä laajaperäisestä hakamaatalou- ruuttanut anomuksensa tai on se muista
11033: desta järjestettyyn laidunrtalouteen saavu- syistä ra,uennut, odottaa suunnitelman tekoa
11034: tettaisiin suuria etuja sekä karjataloudelle näin ollen n. 2,500 anojaa, ja edustavat näi-
11035: että va,rsinkin metsätaloudeUe,. jonka tuo- den anomusten koskema:t tilrut yli 100,000
11036: tol:le hakamaanluontoisten metsämaiden saat- hehtaarin kuivrutetrt:.avaa aluetta. Suunnitel-
11037: tamilllen :kJelvollista metsää kasva,viksi mer- mien toteuttamisesta on ma:inittava, että
11038: kitsisi suhteellisesti hyvin suurta lisää". tähän mennessä kuiJVatettu aJa on ikokonai-
11039: Esittämiensä seikkojen perusteella, joista suudessaan n. 45,000 hehtaaria. Mitä kui-
11040: eräisiin edellä on viitattu, hallitus katsoi vien maiden metsänparannustöihin tulee, on
11041: välttämättömäksi, ,.,että valtio, ennen kaik- ruiitä: - raivausta, kulotusta, marunpinnan
11042: kea huokeakorkoisin kuoletuslainoin, tehok- rikkomista, kylvöä, istutusta, taimistonper-
11043: kaasti avustaa työ.tä metsiemme tuoton lisää- kausta, apuhall'vennusta - suoritettu tälhän
11044: miseksi. Jotta tämä toiminta tulisi vaka- mennessä n. 16,000 hehtaarin alalla.
11045: valle kannalle, on sitä suhteellisesti vaati- Metsänpamnnuslruin edullinen vaikutus
11046: mattomasta alusta jatkuvasti laajennettwva myös valtion :metsätalouteen näkyy seuraa-
11047: tarpeelliseen mää,rään. Työtä varten tarvit- vista luvuista. Kun valtionmetsissä V. 1927
11048: tava.a johtoakaan ei h:eti ole riittävästi saa- suori.tettiin kylvöjä 4,121 hehtaarin alalla,
11049: tavana, vaan on sitä suureksi osaksi var,ta toimitettiin istutuksia 69 ha:n: aJalla, taimis-
11050: vasten kehitettävä. Varsin välttämrutöntä tojen 'Perka,uksia 1,214 ha:n ala1la, apuhar-
11051: on, että toiminnassa ei tapahdu keskeytystä, vennuksi,a 820 ha:n alalla,' hakkausalojen
11052: vaan että alullepantu työ yhtämittaisesti raivausta y. m. 5,083 ha:n alalia ja kuiva-
11053: jatkuu. Toiminnan jatkomenoisuuden tur- tettiin suota 9,'228 ha, on metsänhoito- ja
11054: IV,77.- Pekkala. 263
11055:
11056: suonikuivaustöiden maara senjä1keen vuosi puuntaimien kasvattamisen tyydyttäväm-
11057: vuodelt,a kasvanut niin, e<ttä v. 1932 oli kyl- 'mä1le kannalle kuin jos metsänpara:nnus-
11058: vetty ala 12,064 ha, istutettu ala 290 ha, tai- määrä:rahat myönnetään vain vuodeksi ker-
11059: mistojen perkansten ala 8,87·5 ha, apu:har- raUaan. Tätäi ltoiminta:a ·ei voida vuodesta
11060: vennettu ala 32,716 ha, raivattu ala 21,922 toiseen siirryttäessä huomartta:vasti supistaa
11061: ha ja kuivattu ala 15,461 ha. Työt ovat siis tai laa>jentaa tuottamatt<a: .suuria käytännöl-
11062: muutamassa vuodessa 1isä.ärutyneet monin" lisiä vaikeuksia j:a taloudellisia tappioi-takin.
11063: ·kertaisiksi, kasvaen töiden la,ajuus jälleen 'Toiminnan ·supiS:tamiruen johtaa m. m. sii-
11064: v. 1933 huoma,ttavasti; niinpä tulee kuiva- hen, että 13'inoja j.a avustuksia anoneet
11065: tcttu ala tänä vuonna olemaan y~i 20,000 ha. maranomist·ajat saavat yhä kauemmin odot-
11066: Katsoen V>altionmet,sien pinta-alaan ovat taa vuoroa.a1n ja että metsänpararumsmie-
11067: ma:initu:tkin >työsaavutukset vielä verraten histöstä, joka on erikoisesti näihin tehtäviin
11068: vaatimattomat ja olisikin töitä välttämättö- vuosien kuluessa koulutettu,. on suurempi
11069: mästi suoritetta,va tuntuvasti suuremmassa tai pienempi osa vapautettava: tehtävistään
11070: mittakaavassa, mikäli valtionmetsien tuottoa haikeutuakseen toisiin toimiin, joista sitä -
11071: tahdotaan pitää edes entisessä suuruudes- j•os me,t"Sänparannustoimintaa jälleen laajen-
11072: sa.a.n. Niinpä olisi ,laskelmien mukaan val- netta:isiin - ei ole helppo saa.da kysymyk-
11073: t]on: metsissä vuositta:in uudi8tettava, ·1u- sessäoleviin ·,toimiin palaamaan.
11074: 1mun:attamatta entisten laiminlyöntien kor- Kysymyksessäolevien töiden jatkamista
11075: jaamista, noin 40,:000 ha:n ala seikä toimi- suunnilleen nykyisessä laajuudessa pidämme
11076: tettava taim:i>ston perkau:ksia a,inakin saman- välttämättömänä, osittain siksi, että
11077: suuruisella alalla, muista metsänhoidollisista maamme metsät, ·eikä vähimmin yksityis-
11078: töistä ja suonkuiva;ustöistä puhumattakaan, me:t,sä,t, kipeästi kaipatav:at kunnostamista,
11079: joita olisi syytä pa~jon lisätä. 'o.siltta:in siksi, että ma1anomi:stajilla on1, ku-
11080: Metsä;nparantrFll!Stoimin:ta on allekirjoitt:a- ten anomusten suuri lukumäärä osoittaa,
11081: neiden mielestä maamme metsäntuoton ja eri- erityisen huomattavaa harrastusta m.etsä.n-
11082: koisest~ yksityisen metsätaloustuoton lisää- l)am.nnus'törhin, ja osittain si:i,tä syysrtä, että
11083: ruiserosi nyt yhitä tärkeä kuin v. 1928, jolloin puheenaolevia töitä toimeenpanemalla työt-
11084: ensimmamen metsänparannuslaki säädet- tömyyshätää voidaa~ tuntuvasti lieventää
11085: tiin. Tämän vuoksi! oli>si lain voimassaolo- yleensä ja eritoten juuri sellaisina. vuoden-
11086: aikaa jatkettava. I_ja:ki, jolla määriteltäisiin aikoina, jolloinka se eniten painaa.
11087: metsärupara.nnustoimintara vwrten osoitetta- !Saavutettu kokemus meillä annettujen
11088: vien varojen käyttö ja toiminnan puitteet, tietojen mukaan osoittaa,. että valtionmailla
11089: olisi säädettävä olemaan voimassa vähintään suoritettavia :metsän.pacnannustöitä varten
11090: 5 vuotta, koska kysymys on toiminnasta, tarvitaan vuosittain 25,000,000 markkaa, ja
11091: jossa aruomuksen tekemisestä työn valmistu- ede]leen, että vastaavan toiminnan edistämi-
11092: miseen kuluu tavallisest~ useita vuosia ja seen yksityismailla - jotta toimintaa voi-
11093: prurhaissakin tapauksissa vähintään pari 'taisiin ja,tdma nykyisessä laajuudessa - tar-
11094: \udtta.. P:aitsi si•tä, että jo tähän mennessä vitaan sa,moin vuosittain yhteensä 27,000,000
11095: 'keskusmetsä1seuroille sa:apuneiden anomus- markkaa. Viimeksimainitust1a. summasta
11096: t.en loppuunkäsirt:;telemisessä menee nykyi- olisi mielestämme varattava 14,000,000
11097: siltä työv.oimilta n. 4 vuotta,. jota:paitsi uusia markkaa huokeakorkoisten la:i•nojen myöntä-
11098: anomuksi1a saapuu jatkuvasti, on pitem- :miseen sekä 7,.000,000 marrokaru suoranaisten
11099: mäksi; ajaksi >suun>n:iteltavasta toiminn,asta raha-avustusten antamiseen ja 1,700,000
11100: sekin hymy, että keskusmetsäseurat ja m.et- markkaa avustuksen .myöntämiseen ilmai-
11101: sänih.oitolauta:kumnart voivat silloin järjestää sen työnjohdon ja työkalujen muodossa
11102: 264 JV,77. - Metsänparannus- ja suonkuivaustöiden avustaminen.
11103:
11104: ynnä loppuerä 4,300,000 markkaa kes- nimittä.i:n pu1a: j.a työttömyys, ovat vieläkin
11105: kusmetsäseuroille metsänparannussuunnitel- olemassa, ja lukuunottamatta yksityisiä
11106: mien laatimisesta ja niiden toirrneenparnemi- metsäm:o.miJstajia ovat monet kunnat:kin ol-
11107: sesta johtuvien rmenojeru peittärmiseen. Val- leet raha-avustuksen ta,rpeessa voidakseen
11108: tio:n talousarvioon olisi siis merkittäNä laina- järjestää työtä työttömilleen.
11109: momentille 14,000,000 markkaa ja avustus- Edelläesitetyn nojalla ehdotan kunnioit-
11110: momentil\l.e 13,000,000 ma:rkkaa. taen,
11111: Mitä nykyiseen metsänparannuslakiin sel- että Eduskunta ensi vuoden meno-
11112: lalisenaan tulee, pidämme sitä pääasiassa arvioon 11 P. L. XIV: 8 momentin
11113: asianmulkaisena. Kuitenkin olisi mieles- kohdalle ottaisi hallituksen esittämän
11114: tämme paika11aian', että raha-aNustusten an- 8,000,000 markan asemesta 18,000,000
11115: tomahdollisuuksia laajennettaisiin nykyi- markkaa avustuksina metsänparan-
11116: sestä 50 %:sta 60 %:iin asti yrityksen koko- nustöiden kustantamiseksi, 19 P. L:n
11117: naiskustannuksista, ja myös muillekin eikä II lukuun uutena momenttina ottaisi
11118: ainoastaan pieruempien metsäalojen omista- 14,000,000 markkaa lainoiksi metsän-
11119: jille. Tällaiseen muutokseen näyttää olevan parannustöitä varten yksityismailla
11120: sitäkin suurempi syy, kun hallitus jo viime sekä korottaisi 18 P. L. XVI: 12 mo-
11121: syksynä antaessaan ohjeet ylimääJräisten mentin kohdalla metsänhoito- ja -suo-
11122: yleisten töiden v<a:rojen käyttäJmisestä met- jelu- sekä suonkuivaustöihin varatun
11123: sänparannustöiden lainoittamiseen ja avus- määrärahan 11,500,000 markasta
11124: tamiseen katsoi tällaisen laajentamisen tar- 25,000,000 markkaan.
11125: peen vaatima!ksi. Tämän kannanoton aiheet,
11126:
11127: Helsirugissä, syyskuun 14 p:nä 1933.
11128:
11129: Mauno Pekkala.
11130: 265
11131: IV,78. - Rah. al. N:o 52.
11132:
11133:
11134:
11135:
11136: Tolonen y. m.: Määrämhan osoittamisesta metsämarjojen
11137: ja sienien keräämistä sekä kauppaa edistävää valistus-
11138: työtä varten.
11139:
11140:
11141: E d u s k u n n a 11 e.
11142:
11143: Metsämarjojen ja sienien maastavien- tena 19132 vietiin 90,341 kg., vastaten
11144: nillä on, jos se oikein järjestetään, huo- 337,561 mk. Syötäviä sieniä, joita eräinä
11145: mattava kansantaloudellinen merkitys. Sii- vuosina on runsaastikin, on yritetty viedä
11146: hen näihden, ·että maassamme moniin muihin maasta, joskin toistaiseksi huonolla menes-
11147: maihin verrattuna kasvaa paljon ja erilaa- tyksellä. Niitä vietiin vuotena 1931, näh-
11148: tuisia metsämarjoja, näyttää siltä, kui:a tävästi näytteenä 3 kg. ja saatiin 138 mk.
11149: emme olisi maailman markkinoilla saavutta- Vuotena 11932 vietiin jo 557 kg. ja saatiin
11150: neet tässä suhteessa meille kuuluvaa ase- 4,009 mk.
11151: maa. Kun kotimainen kulutuksemrrne viime Se, että vientimme on näin vähäistä,
11152: vuosina vallinneeseen työttömyyteen ja mui- johtuu monista syistä, myöskin sellaisista,
11153: hinkin seikkoihin katsoen on myös pieni, jotka hyvällä tahdolla ovat poistetta-
11154: nib ei ole ihme jos suuri osa metsämarjois- vissa. Niistä mainittakoon tässä muuta-
11155: tamme on jäänyt metsiin. Sen vuoksi olisi mia. Kun kunnollinen tarkastus puuttuu,
11156: tarpeellista, että valtiovalta kiinnittäisi suu- saattavat keskenään kilpailevat vientiliik-
11157: rempaa huomiota asiaan. keet ottaa vastaan hiukan ala-arvoistakin
11158: Näytteeksi siitä, kuinka vähäistä vien- tavaraa, eikä kaikilla vientikaupan harjoit-
11159: timme tässä suhteessa on ollut, esitetään tajilla liene vielä tarpeellista asiantunte-
11160: alempana eräitä tullihallitukselta saatuja mustakraan. Mainittu vientitavara tullee ke[-
11161: numeroita, jotka ovat viime vuosilta. paamattomaksi epäsiistissä käsittelyssä, 'huo-
11162: Tuoreita tai paljaaltaan keitettyjä, myös limattomasta pakkauksesta, sateisella säällä
11163: survottuja tai muulla tavalla pienennet- poimittaessa ja ennen kaikkea jos marjat
11164: tyjä metsämarjoja on viety maasta: Puo- otetaan talteen kesken kypsymisen. Raa-
11165: lukoita vietiin vuotena 1929 4,719,966 kg., koina poimimiseen johtaa eräillä paikka-
11166: joista saatu rahasumma oli 14,82·6,260 mk. kunnilla poimijoiden keskinäinen kilpailu,
11167: Vuotena 1930 vietiin 1,158,230 kg., vasta- mikä lienee vaikeasti muuten poistetta-
11168: ten 3,382,6>80 mk. Vuotena 1931 vietiin vissa kuin huolellisen tarkastuksen ja va-
11169: 2,657,271 kg., vastaten 6,851,813 mk. Vuo- listustyön avulla. Kansamme tulee olla
11170: tena 19 82 vietiin 3,972,137 kg., vastaten
11171: 1 tietoinen siitä, että maasta vietävien met-
11172: 10,544,470 mk. Muunlaisten marjojen sämarjojen pitää olla alkuperäisessä tilas-
11173: vienti on ollut vieläkin vähäisempää, niin- saan, luonnon kypsyttämiä, eikä kasoissa
11174: kuin luonnollista onkin. Tästä esitettä- nuutuneita.
11175: köön tilastoja ainoastaan kahdelta vuo- Kun työttömyyttä on runsaasti olemassa
11176: delta: Vuotena 1931 vietiin 10,010 kg., ja keskenkasvuiset lapsetkin pystyvät mar-
11177: joista saatu tulo oli Smk. 40,511:-. Vuo- jojen poimimisella jotakin ansaitsemaan, on
11178:
11179: 34
11180: 266 IV, 7 s. - l\ietsämarjojen ja sienien kerääminen.
11181:
11182: sen vuoksi pyrittävä siihen, että runsaim- Eduskunta voisi auttaa asiaa eteenpäin
11183: matkin marjasatomme tulevat kaikkina myöntämällä edes pienemmän rahasumman
11184: vuosina korjatuiksi. Mutta ellemme maasta maatalousministeriön käytettäväksi poimin-
11185: vietävää tavaraa käyttökelpoisena saa rajo- nan ja muun marjojen käsittelyn neuvon-
11186: jemme ulkopuolelle, niin saattaa vientimme taa sekä valistustyötä varten.
11187: päinvastoin tulla vähenemään, vaikka sen Edelläolevan nojalla pyydämme kunnioit-
11188: pitäisi lisääntyä. Eikä hintojen laskemi- taen ehdottaa,
11189: nenkaan ole suinkaan suotavaa. Yhtähyvin
11190: viennin väheneminen, kuin hintojen lasku- että Eduskttnta päättäisi vuoden
11191: kin toisivat tappiota maalle ja ennen muuta 1934 tulo- ja menoarvioon ottaa rnet-
11192: marjojen poimijoille.. On valitettavaa, että sämarJoJen ja sienien keräämistä
11193: esim. puolukkalähetyksemme kovin pitkät sekä kauppaa edistävää valistustyötä
11194: ajat seisovat vientisatamissa. varten 50,000 markkaa.
11195:
11196: Helsingissä, 15 p :nä syyskuuta 1'933.
11197:
11198:
11199: J. F. Tolonen. Onni Mäkeläinen.
11200: Jussi Lonkainen. Alex Hämäläinen.
11201: Yrjö Welling. Albin Koponen.
11202: Otto Marttila. Antti Meriläinen.
11203: Edward Setälä. Osk. Salonen.
11204: K. Lumijärvi. Edvard Kujala.
11205: 0. Peltonen. Kalle Walta.
11206: H. Kääriäinen. Aatto Siren.
11207: Frans Mustasilta. Toivo Halonen.
11208: Edv. Pesonen. Jalmari Väisänen.
11209: Aino Malkamäki. Hilma Koivulahti-Lehto.
11210: Emil Jokinen. Valfrid Eskola.
11211: 267
11212:
11213: IV,79. - Rah. al. N:o 53.
11214:
11215:
11216:
11217:
11218: Oksanen: Määrärahan osoittamisesta Suomalaiselle Martta-
11219: liitolle kolmen koneellisen marjankuivctamon perustamis-
11220: ,ja hoitokustannuksiin.
11221:
11222:
11223: E d u s k u n n a ll e.
11224:
11225: Marjankuivaamojen puutteessa jäävät siltä jäseniltään kotona kuivattuja musti-
11226: metsämarjojemme usein runsaatkin sadot koita ja välittämällä ·niitä yksityisille osta-
11227: stmrimmaksi osaksi käyttämättä, sillä lmi- jille sekä myymällä niitä myyjäisissä ja
11228: vaamattomia marjoja on vaikea lähettää näyttelyissä. Mutta kun alkuperäisin kui-
11229: myynti- ja kulutuspaikkoihin. vatustavoin käsitellyt marjat eivät yleensä
11230: Useis.<;a maissa, m. m. naapurimaassamme pääse laatutavaran asteelle ja kun kuivaus-
11231: Ruotsissa, on jo kauan harjoitettu marjo- työ on sangen aikaa viepää ja hankalaa, ei
11232: jen koneellista kuivaamista suurella menes- marjoja voida myydä samalla hinnalla
11233: tyksellä. Nykyään ovat suurimmat marjan- kuin tehdasmaisesti kuivattuja ulkolaisia
11234: lmivaamot Länsi-Pohjassa ja Smålandissa. marjoja, josta aiheutunee se, että m. m. ap-
11235: Pääasiallisesti kuivataan mustikoita, mutta teekit yleensä myyvät ulkomailla kuivat-
11236: myöskin puolukoita, karpaloita, vadelmia, tuja mustikoita.
11237: mansikoita ja ruusumarjoja. Oman maan Jotta kuivatut marjat voitaisiin saada
11238: kulutuksen lisäksi myydään Ruotsista vuo- kilpailukykyisiksi ulkolaisten kuivattujen
11239: sittain ulkomaille lähinnä Saksaan useita marjojen kanssa, on ryhdyttävä niitä ko-
11240: tuhansia kiloja kuivattuja marjoja. neellisesti kuivaamaan.
11241: Meidän maassamme sensijaan ostetaan Suomalainen Marttaliitto olisi halukas
11242: kuivattuja marjoja, etupäässä mustikoita järjestämään marjankuivaamoita, aluksi Itä-
11243: ulkomailta, vaikka meillä olisi mahdolli- ja Kaakkois ..Suomeen, jos sille myönnettäi-
11244: suuksia tyydyttää moninkertaiseksikin pai- siin avustusta työn alkuunpanoa ja kui-
11245: sunut kuivattujen marjojen kotimainen ky- vauskoneitten ostoa varten.
11246: syntä sekä viedä ulkomaille ehkä enemmän Kuivauskoneet maksavat n. 20,000 mark-
11247: marjoja kuin mitä muut pohjoismaat voi- kaa kappale ja kuivausasoman hoitajan
11248: vat viedä. Osoituksena siitä, ettei ostajia palkkio on arvioitu 2,000 markaksi kesältä.
11249: puuttuisi, ovat ne monet tiedustelut, joita Edellyttäen, että kuivansasomia perustet-
11250: eri maista tässä suhteessa maahamme saa- taisiin aluksi Pohjois-Karjalan, Laatokan
11251: puu. Aivan hiljattain olisi Suomalaisella Karjalan sekä yhteisesti Karjalan ja Etelä-
11252: Marttaliitolla ollut tilaisuus myydä kui- Saimaan alueille, nousisivat näiden 3 ase-
11253: vattuja marjoja ulkomaille, mutta se ei man perustamis- ja hoitokustan;:J.ukset
11254: ole voinut niin suuria hankintoja toimittaa. 66,000 markkaan. Ottamalla huomioon,
11255: Suomalainen Marttaliitto on kuitenkin teh- että nykyisten hyvien kulkuneuvojen ai-
11256: nyt aloitteen kuivattujen marjojen hankin- kana Marttaliiton paikallisosastot voisivat
11257: nan ja myynnin alalla ostamalla yksityi- laajoilta alueilta kerätä metsämarjoja kui-
11258: 268 IV,79. - Ma.rj•ankui·vaamojen perustamrinen.
11259:
11260: vaamoihin, antaisi marjojen poiminta ter- että Eduskunta päättäisi vuoden
11261: vetullutta työansiomahdollisuutta moni- 1934 menoarvioon ottaa Smk.
11262: lukuisille kansalaisillemme ja niin korvaan- 66,000:- suuruisen kertakaikkisen
11263: tuisivat yritykseen pannut vähäiset varat mää1·ärahan Suomalaiselle Marttalii-
11264: työttömyysvarojen tarpeen pienentymisellä. tolle kolmen koneellisen marjankui-
11265: Edelläesitetyn nojalla rohkenen kunnioit- vaamon perustamis- .ia hoitokustan-
11266: taen ehdottaa, nuksiin.
11267:
11268: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1933.
11269:
11270: Kaino W. Oksanen.
11271: 269
11272:
11273: IV,so. - Rah. al. N:o 54.
11274:
11275:
11276:
11277:
11278: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta poronlihan vienti-
11279: palkkioiksi.
11280:
11281:
11282: E d u s kun n a ll e.
11283:
11284: Porotaloudella, jota Peräpohjolassa ja täen kuitenkin sivuun porotalousalan. Edus-
11285: Lapissa harjoitetaan, on sikäläisen väestön kunnalle jättämässään tulo- ja menoarvio-
11286: ja koko maan kannalta katsoen suuri mer- esityksessä hallitus ehdottaa karjantuottei-
11287: kitys. 1Sitä harjoittaa 4,450 perhettä, saa- den hintojen tukemisjärjestelmän jatka-
11288: den siitä näin ollen suuri osa väestöä pää- mista tulevaksi vuodeksi, mikä onkin tar-
11289: asiallisen elinkeinonsa. Poromäärän laske- peenvaatima.
11290: taan nykyään olevan noin 148,000 vuotta Kyseeiliset suunnitelmat käsittävät voin,
11291: vanhempaa yksilöä, joiden hoitamiseen käy- juuston, kananmunat ja sianlihan. Oikeu-
11292: tetään vuosittain 250,000-300,000 miespäi- denmukaista niin ollen on ulottaa avustus-
11293: vätyötä. Mainitusta poromäärästä voidaan toimenpiteet myöskin porotalouteen, sitä-
11294: porokantaa vähentämättä ottaa vuosittain kin suuremmalla syyllä, kun porotaloutta
11295: noin 3,600 teurasporoa, arvoltaan 11-13 harjoitetaan sellaisella alueella, missä edel-
11296: milj. mk. V. 1925 vietiin ulkomaille poro- lämainittujen tuotteiden tuottaminen myyn-
11297: taloustuotteita 6.7 milj. markan arvosta, tiä varten on varsin vähäistä tai kokonaan
11298: vaikka silloinen poromäärä oli vain puolet olematonta.
11299: nykyisestä. Pahimpia esteitä poronhoidon edistymi-
11300: Porotalous on sen vuoksi näillä seuduilla selle onkin ollut porotuotteiden kaupan
11301: ainoa menestyksellinen karjatalouden haara, heikko järjestely mikä yhdessä pulakauden
11302: johon valtiovallan tulisi kiinnittää entistä aiheuttaman hintojen laskun kanssa on saat-
11303: enemmän huomiota ja antaa sille sellaista tanut porotalouden perin vaikeaan asemaan.
11304: tukea, jota se kulloinkin kaipaa, koska sen Kun kuitenkin kaupallisen puolen järjes-
11305: menestyksellisestä hoitamisesta riippuu tu- tämiseen on kiinnitetty entistä suurempaa
11306: hansien karussa Peräpohjolassa elävien kan- huomiota, saatanee se puoli asiassa pian tyy-
11307: salaisten elämä. dyttävälle kannalle, ja tulos jää riippu-
11308: Lamakauden vaikutus ja siitä johtuva vaiseksi vain tuotteiden hinnasta, jotka nor-
11309: roma:hdusmainen porotaloustuotteiden hin- maalihintoihin verraten ovat alentuneet
11310: tojen alentuminen on saattanut porotalou- 55% :lla. Poronlihan hintojen alentuminen
11311: denharjoittajatkin taloudellisiin vaikeuk- on siis ollut suurempi kuin nykyisin tuke-
11312: siin, ja tulisi valtiovallan siitä syystä tukea mispalkkiosta osallistuvien karjataloustuot-
11313: sitä samoinkuin muitakin maatalouden teiden. Tämä huomioon ottaen on pidet-
11314: aloja. Tunnettua on, että valtiovalta on tävä kohtuullisena, että maasta vietävälle
11315: ryhtynyt toimenpiteisiin muun maatalou- poronlihalle maksetaan tukemispalkkiota 3
11316: den auttamiseksi siitä vaikeasta asemasta, markkaa 50 penniä kilolta. Tämä palkkio
11317: johon se on maataloustuotteiden hintojen antaa porotaloudelle sellaisen tuen, minkä
11318: tuhoisan alentumisen vuoksi joutunut, jät- se välttämättä kaipaa. Tukemispalkkion
11319: 270 IV,so. - Poronlihan vientipalkkiot.
11320:
11321: suoritusjärjestelmäksi voidaan asettaa sama Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11322: menetelmä, jota tähän saakka on käytetty nioittaen,
11323: sianlihan sekä kananmunien tukemispalk-
11324: kioiden maksamisessa, koska siitä saavutettu että Eduskunta päättäisi v·uo-
11325: kokemus on osoittautunut suotuisaksi. Kun den 1934 tulo- ja menoarvioon ot-
11326: poronlihan maastavienti arvioidaan 500,000 taa po-ronlihan vientipalkkioiksi
11327: kiloksi vuodessa, koituisi siitä valtiolle noin 1,750,000 markkaa.
11328: :P,750,000 markan menoerä vuodessa.
11329:
11330: Helsingissä, syyskuun 15 päivänä 1933 .
11331:
11332: .M. 0. Lahtela. Kaarlo Hiinninen.
11333: Lauri Kaija1ainen. S. Salo.
11334: Janne Koivuranta. Uuno Hannula.
11335: " 271
11336:
11337: IV,s1. - Rah. al. N:o 55.
11338:
11339:
11340:
11341:
11342: Oulasmaa y. m.: Määrärahan osoittamisesta perunanvilje-
11343: lyksen tehostamiseksi Pohjois-KarJalan .ia Oulttn läänin
11344: ahdingossa olevissa kunnissa.
11345:
11346:
11347: E d u s k u n n a ll e.
11348:
11349: Maassamme vallitseva vaikea taloudelli- jalan parhaat, oli vuosina 1932-1933
11350: nen pulakausi, jonka seuraukset kaikkein 196 pienviljelijästä, joilla kaikilla oli
11351: raskaimpina ovat langenneet jo ennen maan puolesta mitä parhaat perunanvilje-
11352: pulakanttakin vaikeassa asemassa olleiden lysedellytykset, vain 38 sellaista, joilla oma
11353: Pohjois-Karjalan sekä Oulun läänin kun- viljelemä peruna riitti yli vuoden. Useim-
11354: tien kannettavaksi on saattanut asiat milla sen sijaan loppui peruna jo ennen
11355: näissä kunnissa siihen tilaan, että kuntien joulua ja perheen pääasiallisina ravinto-
11356: talouden tasapainossa pitäminen on jo aineina olivat talven ajan leipä ja suola.
11357: eräissä tapauksissa ylivoimainen asia. So- Perunanviljelyksen vähäisyys onkin syynä
11358: siaaliset menot, erikoisesti suuresti kasva- viljan suhteettoman suureen kulutukseen
11359: nut köyhäinhoitorasitus on raskain paino- maamme muihin seutuihin verraten. Tämän
11360: lasti näille sortuville kunnille, joiden asuk- huomion tekee vertaillessa esimerkiksi köy-
11361: kaat nääntyvät verotaakan alla joutuessaan häinhoidon viljamenoja eri kuntien kesken.
11362: maksamaan jopa eräissä tapauksissa 25% Kun suunnitellaan toimenpiteitä näiden
11363: tuloistaan veroina. Alipalkkausjärjestelmä ahdingossa olevien kuntien avustamiseksi
11364: yleensä ja varsinkin näillä seuduilla olevilla olisi mielestämme tärkeätä, että näiden kun-
11365: metsätyömailla, joista näiden kuntien tien suurinta rasitusta, köyhäinhoidon
11366: väestö on pääasiallisen rahatulonsa saanut, viljamenoja, pyrittäisiin pienentämään te-
11367: on johtanut siihen että suurin osa metsä- hostamalla perunanviljelystä :aäissä kun-
11368: töissä olevien perheistä nauttii köyhäin- nissa. Ottaen huomioon perunan suuren
11369: hoidon apua. Maanviljelys vaikkakin viime merkityksen ruokataloudessa leivän lisänä,
11370: aikoina uudisraivauspalkkioiden ansiosta jopa sijaisenakin, on välttämätöntä pyrkiä
11371: laajentunut, ei vielä voi elättää näiden kun- lisäämään perunanviljelystä näissä edellä-
11372: tien väestöä, kuntien, joiden viljellyn mainituissa kunnissa, jotka tässä suhteessa
11373: maan pinta-ala on keskimäärin 1 %, var- ovat erittäin takapajulla maamme muista
11374: sinkin kun maanviljelys näillä pienillä ti- seuduista. Erikoisesti olisi maata omista-
11375: loilla on e:aimmäkseen viljanviljely.stä, tuot- vien, köyhäinhoitoapua nauttivien keskuu-
11376: toisamman juurikasvien ja perunanviljelyk- dessa tehostettava perunanviljelyksen välttä-
11377: sen ollessa sangen vähäistä, jopa toisin mättömyyttä. Myöskin muiden näiden kun-
11378: paikoin aivan merkityksetöntäkin. Esimer- tien asukkaiden olisi tärkeä pyrkiä lisää-
11379: kiksi Valtimon ja Nurmeksen kunnissa, mään perunanviljelystä ja ruuaksi käyttöä,
11380: joissa viljelysmaat ovat pohjoisen Raja-Kar- vähentäen siten kalliin ostoviljan käyttöä.
11381: 272 IV,s1. - Pohjois-Karjalan ja Oulun läänin perunanviljelyksen tukenfinen.
11382:
11383: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme läänin ahdingossa oleville kunnille
11384: kunnioittaen, perunaviljelyksen tehostamista ja li-
11385: säämistä varten, siemenlainausten,
11386: että Eduskunta päättäisi ottaa neuvonnan sekä perunanviljelys- ja
11387: ensi vuoden menoarvioon 1,000,000 -säilytyskilpailujen toimeenpanoa
11388: markan suuruisen määräraha;n jaet- varten paikallisten maataloudellisten
11389: tavaksi Pohjois-Karjalan ja Oulun järjestöjen avulla.
11390:
11391: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1933.
11392:
11393: Sigrid OuJ.asmaa. Yrjö H. K~ti. Eino Rytinki.
11394: 273
11395:
11396: IV,sz. - Ra.h. al. N :o 56.
11397:
11398:
11399:
11400:
11401: Hirvensalo y. m.: Koroitetun määrärahan osoittamisesta
11402: maatalouskerhotyötä varten.
11403:
11404:
11405: E d u s k u n n a ll e.
11406:
11407: Vuonna 1933 tehdään valtion suoranaisilla avustusvaroilla tuettua nuorten maa-
11408: talouskerhotyötä seuraavien järjestöjen toimesta:
11409:
11410: Maatalouskerholiiton avustamana ........ . 165 kerhotoimielimessä,
11411: Svenska l.Jantbrukssällskapens i Finland
11412: Förbundin avustamana ............... . 34 ,
11413: Suomen Punaisen Ristin avustuskomitean
11414: avustamana ......................... . 23 ,
11415: Suomen Punaisen Ristin Oulun läänin avus-
11416: tustoimikunnan avustamana ........... . 32 , ja
11417: Suomen Punaisen Ristin Kuopion läänin
11418: avustustoimikunnan avustamana ...... . 15 ,
11419: Yhteensä 269
11420:
11421:
11422: Kaikkiaan käytetään v. 1933 maatalous- ovat vapaaehtoisesti kunnilta, liikkeiltä ja
11423: kerhotyöhön valtion varoja noin 1,300,000 yksityisiltä koonneet muun osan, lähes kaksi
11424: markkaa ja lisäksi Rockefeller-säätiön avus- kolmasosaa tarvittavista varoista, voidaan
11425: tusrahoja n. 500,000 markkaa, siis yhteensä täydellä syyllä katsoa, että valtionvarojen
11426: n. 1,800,000 markkaa. käyttö maatalouskerhotoimintaan on varsin-
11427: Paikallisen maatalouskerhotyön rahoituk- kin tällä hetkellä eräs tehoisimpia ja hal-
11428: sessa on suhde valtion avustusten ja paikka- vimpia tapoja käyttää yhteisön varoja koko
11429: kunnilta saatavien varojen välillä ollut se, kansaa hyödyttävällä tavalla. Sillä maa-
11430: että valtion avustusvarat ovat tehneet vain talouskerhotyötä ajateltaessa on muistet-
11431: runsaan kolmannen osan kerhotyökustan- tava, että tässä yksityisiin koteihin ja ker-
11432: nuksista. - Poikkeuksen ·tekevät v. 1933 holaisiin uloitetussa ainakin kerran kuukau-
11433: Suomen Punaisen Ristin paikallisten toimi- dessa uusintuvassa neuvonnassa luodaan ta-
11434: kuntien jakamat avustukset. Viimemaini- loudellisia arvoja ja ohjataan yksilöjä ole-
11435: tuissa tapauksissa jaettiin avustukset etu- viin oloihin sopivien sivuansioiden löytämi-
11436: päässä hädänalaisille paikkakunnille, joilla sessä. Siksipä tällaisena aikana maatalous-
11437: ei ollut suuriakaan mahdollisuuksia omien kerhotoimintaamme ,ei ainoastaan pitäisi jat-
11438: kerhotyöhön tarvittavien varojen saamisessa. kaa entisessä laajuudessaan, vaan pitäisi sitä
11439: -Kun tämä yksityistapauksissa varsin vaa- saada levitetyksi kaikille niille paikkakun-
11440: timaton yleisistä varoista tuleva avustus on nille, jotka ovat valmiit pienen valtionavu:1
11441: tehnyt mahdolliseksi, että kerhotoimielimet tukemana uhraamaan riittävästi paikallisia
11442:
11443: 35
11444: 274 IV,sz. - l\laatalouskerhotyön avustaminen.
11445:
11446: varoja tähän kasvavan nuorison neuvonta- heiden auttamisessa, että se myönsi keväällä
11447: työhön. eduskunnan hyväksymän maatalouskerho-
11448: Hallituksen eduskunnalle jättämässä val- määrärahan lisäksi Suomen Punaiselle Ris-
11449: tion v :n 1934 :n tulo- ja menoarvioesityk- tille ja sen Oulun ja Kuopion läänien toimi-
11450: sessä on maatalouskerhomääräraha otettu kunnille lähes 500,000 mk. työttömyys-
11451: 845,000 markaksi. Kun ensi vuonna ei enää määrärahasta ,elintarveavustusta tarvitse-
11452: saada -siinäkään tapauksessa, että Rocke- vien keskuudessa toimeenpantavaan kerho-
11453: feller-säätiö antaisi v. 1929 tehdyn, Suomen y. m. maatalousneuvontaan ". Valtion va-
11454: valtion ja Rockefeller-säätiön välisen maa- roilla pantiin siis tänä vuonna alulle maa-
11455: talouskerhotyömme rahoitussuunnitelman talouskerhotyötä maatalouskerhojärjestöjen
11456: mukaisen avustuksen- Rockefeller-säätiöltä ulkopuolella n. 70 paikkakunnalla, j,a toivot-
11457: kuin n. 150,000 markan suuruinen avustus, tavaa olisi, että työtä voitaisiin edelleenkin
11458: eivät mainittu hallituksen esittämä maata- niillä jatkaa.
11459: louskerhotyömääräraha ynnä Rockefeller- Kun Suomen Punaisen Ristin avustusko-
11460: säätiön näinollen sangen epävarma avustus mitea on päättänyt jättää ensi vuoden oh-
11461: tee yhteensä kuin n. 1,000,000 markkaa. Kun jelmastaan pois nuorten maatalouskerho-
11462: tästä rahasta eroitetaan maatalouskerhotoi- työn avustaminen, seuraa siitä, että lähinnä
11463: minnan järjestämiseen, valvontaan, paina- Maatalouskerholiiton pitäisi ensi vuonna
11464: tustöihin ja ohjaukseen tarvittavat varat, jää laajentaa toimintaansa käsittämään aina-
11465: paikallisille kerhotoimielimille kerhoneuvo- kin ne maatalouskerhotoimielimet, joita
11466: jain palkkaamiseksi annettavaksi avustuk- Suomen Punaisen Ristin toimesta on tänä
11467: seksi enintään n. 500,000 markkaa. Mitä vuonna tuettu valtion varoilla. Ilman tätä
11468: tällainen käytettävissä olevien määrärahojen toimenpidettä Suomen Punaisen Ristin tä-
11469: pienentyminen merkitsisi kehittyvälle ja män vuoden siunauksellisesta toiminnasta
11470: laajenevalle maatalouskerhotoiminnallemme, muodostuu taka-askel koko Suomen maa-
11471: sen osoittavat selvimmin seuraavat luvut talouskerhotyölle. Maatalouskerhotyöllä ei
11472: maatalouskerholiiton toiminnasta: ole nimittäin mitään ammatillis~kasvatuk
11473: Liitto v. 1930 jakoi 136:lle kerhotoimi- sellista merkitystä, jos sitä jollakin paikka-
11474: elimene 675,79,9 mk. avustuksiksi ja kerho- kunnalla tehdään tilapäisesti vuosi ja pari.
11475: toimielimet hankkivat itse 1,1:20,236 mk. ; Maatalouskerhotoiminta edellyttää, muodos-
11476: Liitto v. 1931 jakoi 154:ne kerhotoimieli- tuakseen tulokselliseksi, toiminnan pysyväi-
11477: mene 747,709 mk. avustuksiksi ja kerho- syyttä ja siksi olisikin kaikin tavoin koetet-
11478: toimielimet hankkivat itse 1,237,040 mk.; tava tukea ainakin niiden kerhotoimielinten
11479: Liitto v. 1932 jakoi 151:lle kerhotoimieli- työtä, mitkä aikaisempina vuosina ja tänä
11480: mene 846,367 mk. avustuksiksi ja kerho- vuonna ulkoapäin saadun avustuksen tuke-
11481: toimielimet hankkivat itse 1,27'9,,7154 mk. mina ovat aloittaneet nuorten maatalous-
11482: Kun siis jo v. 1930 yksistään Maatalous- kerhotyön.
11483: kerholiitto jakoi 136 :lle kerhotoimielimelle Mutta, kuten edellä esitetystä selviää,
11484: 67,5,799 mk. avustuksiksi täytyy ihmetellä, hallituksen eduskunnalle jättämässä val-
11485: miten v. 1934 n. 500,000 mk :n avustus- tion v :n 1934 :n talousarvioesityksessä oleva
11486: varoista rahoitetaan 269, kerhotoimielintä. maatalouskerhomääräraha ei riitä edes tu-
11487: Maatalouskerhotyötämme tarkastettaessa kemaan niiden kerhotyöpaikkakuntien toi-
11488: on niinikään otettava huomioon, että juuri mintaa, mitkä tänä vuonna ovat saaneet yk-
11489: kuluvana vuonna on hallitus toiselta puolen sistään Maatalouskerholiitolta ja Svenska
11490: katsonut maatalouskertatyön niin tär- Lantbrukssällskapens i Finland Förbundilta
11491: keäksi hädänalaisten ja työttömien per- avustusta, puhumattakaan, että mainitusta
11492: IV,s2. -Hirvensalo y. m. 275
11493:
11494: 845,000 mk :n määrärahasta riittäisi mi- Määrärahan koroittamista tukee niinikään
11495: tään Suomen Punaisen Ristin avustamille v. 1929 tehty Suomen valtion ja Rockefel-
11496: kerhotoimielimille. Asian tällaiseksi jäämi- ler-säätiön välinen sopimusluontoinen Suo-
11497: nen olisi sangen valitettava seikka, sillä siten men maatalouskerhotyön rahoitussuunni-
11498: menetettäisiin nyt neljän vuoden aikana telma ajalle 1929-1934. Tämän suunnitel-
11499: saavutettu kuntien ja kerhotoimielinten luot- man mukaan tulisi valtion maatalouskel'ho-
11500: tamus siihen, että heidän kerhotoiminnalleen määrärahan kalenterivuonna 1934 olla vä-
11501: annetaan arvoa, ja että asianomaisten kun- hintään 1, 775,000 mk. Rockefeller-säätiö on
11502: tien ja yksityisten uhrautuvaisuus palkitaan tarkalleen noudattanut sopimussuunnitel-
11503: myöntämällä valtion varoista tuo vaatima- maa antae~ m. m. 1932 yli 600,000 mk. ja v.
11504: ton n. 1 ja-osan avustus kerhotyökustannuk- 1933 lähes 500,000 mk., mutta viimemaini-
11505: sista. Voidaankin täydellä syyllä sanoa, että tun avustuksen nimenomaisella edellytyk-
11506: ellei hallituksen esittämää maatalouskerho- sellä, että valtion maatalouskerhomääräraha
11507: määrärahaa koroiteta esittämämme suurui- v. 1934 on mainittu 1,775,000 mk.
11508: seksi lakkaa maatalouskerhotoiminta ehkä Kaiken edellä esitetyn johdosta allekir-
11509: vuosikymmeniksi monilla sellaisilla paikka- joittaneet kunnioittaen ehdottavat,
11510: kunnilla, joilla sitä on jo tehty 3-4 vuotta.
11511: Sillä kun tänä vuonna käytettävissä ole- että Eduskunta ottaisi valtion
11512: vasta n. 1,800,000 markan rahaerästä ei v. 1934:n talousarvioon rnaatalous-
11513: ole voitu jakaa kuin keskim. 3,000f-4,000 kerhotyöta varten 1,775,000 ma1·kcm
11514: markan avustuksia kerhotoimielimille ja ker- määrärahan ja kor·oittaisi si,is halli-
11515: hotoiminta on jo kärsinyt tästä avustusten tuksen esittämän maatalouskerho-
11516: pienuudesta, voi jokainen päätellä, miten määrärahan, 845,000 markkaa~
11517: toimintaa voidaan ylläpitää n. 800,000 930,000 markalla.
11518: markkaa pienemmällä määrärahalla.
11519:
11520: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1933.
11521:
11522:
11523: L. 0. Hirvensalo. Tilda Löthman.
11524: Janne Koivuranta. Vtljami Kalliokoski.
11525: J. Emil Lampinen. Emil Jutila.
11526: Einari Karvetti. Lauri A. ,Sariola.
11527: Väinö Kaasalainen. J. Takala.
11528: Ansh. Ales,talo. Elias Tukia.
11529: Akseli Brander. Eemeli Aakula.
11530: 276
11531:
11532: IV,s3. - Rah. al. N :o 57.
11533:
11534:
11535:
11536:
11537: Oulasmaa y. m.: Määrärahan osoittamisesta rnaatalous-
11538: kerhotyötä varten Itä- ja Pohjois-Karjalan sekä Oulun
11539: läänin heikossa taloudellisessa asernassa oleville kun-
11540: nille.
11541:
11542:
11543: E d u s kun n a 11 e.
11544:
11545: Maatalouskerhotyö, jota maassamme teh- tälle tärkeälle työlle juuri näillä köyhim-
11546: dään jo sangen laajassa mittakaavassa, on millä seuduilla, joissa sitä kaikkein kipeim-
11547: saanut osakseen kaikkien asiaa seurannei- min kaivattaisiin. Maatalouskerhotyön jat-
11548: den kannatuksen. Pyrkiihän tämä toiminta kaminen vaatii siksi suurien rahasummien
11549: herättämään nuorisossa innostusta maamme kokoonsaamista paikkakunnilla joko kunnan-
11550: pääeli:nlminoon, maanviljelysammattiin si,vu- avustuksella tai yksityisiltä, että se nyky-
11551: tuotantoaloineen. Ammattiopetusta antaen oloissa on ylivoimainen tehtävä paikalli-
11552: ja sitä paikallisoloihin sovelluttaen ohjaa se sille kerhotoimi elimille. V aitioneuvoston
11553: nuorisoa elämän uran valinnassa ja toi- määräyksen mukaan saa maatalouskerho-
11554: minta- sekä aruiomahdollisuuksien löytämi- liitto antaa avustuksenaan kerhotoimieli-
11555: sessä kotipaikkakunnaltaan. Tällä työllä on mille enintään vain saman summan, mikä
11556: erittäin tärkeä merkitys vielä siinäkin suh- paikkakunnalta saadaan kokoon kerhotyötä
11557: teessa, että se opastaa nuorisoa oman avun varten. Kun ylivelkaantuneilla kunnilla ei
11558: polulle opettaen turvautumaan omien kät- ole avustamismahdollisuutta eikä paikka-
11559: tensä työhön yhteiskunnan avun sijasta. kunnalla ole suuria liikkeitä tai muita sel-
11560: Suuresti helpottaa maatalouskerhotyö ruoka- laisia, joilta voisi anoa avustuksia, eivätkä
11561: aineita tuottamalla vähävaraisten pienelä- verotaaka~ alle nääntyvät yksityiset voi jat-
11562: jäin toimeentulomahdollisuuksia. kuvasti avustaa kerhotyötä, näyttää todennä-
11563: Maatalouskerhotyön siunaus ja hyöty köiseltä, että köyhimmät perukat jäävät tu-
11564: tunnetaan kaikkein parhaiten maamme köy- levaisuudessa vaille kipeästi tarvitsemaansa
11565: himmillä seuduilla, m. m. Itä- ja Pohjois- maatalouskerhotyötä syystä, että paikallisen
11566: Karjalan maa talouskerhovaliokunnan alueel- toimielimen on mahdoton saada paikkakun-
11567: la sijaitsevissa, taloudellisessa ahdinkotilassa nalta kokoon kerholiiton avustuksen saan-
11568: olevissa rajaseutukunnissa sekä Oulun lää- nin edellyttämää rahasummaa. Näin ollen
11569: nin köyhissä kunnissa. Edellämainitun va- siirtyy kerhotyö varakkaammille seuduille,
11570: liokunnan alueella on työtä tehty erittäin jotka yksinomaan saavat käyttää !hyväk-
11571: hyvin tuloksin, työsarkaa yhä laajentaen. seen eduskunnan kerhotyötä varten myön-
11572: Kerholaisten lukumäärä on nykyään 5,149, tämät määrära:hat.
11573: mikä todistaa työn laajuutta Itä- ja Poh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
11574: jois-Karjalassa. Suuresti on työ myöskin kunnioittaen,
11575: laajentunut Oulun läänin kunnissa.
11576: Nykyinen ahdas aika uhkaa kuitenkin että Eduskunta vuoden 1934 meno-
11577: asettaa rahavaikeuksien muodossa sulun arvioon ottaisi 100,000 markan rnää-
11578: IV,s3. - Oulasmaa y. m. 277
11579:
11580: rärahan annettavaksi Itä- ja Pohjois- mista varten heikossa taloudellisessa
11581: Karjalan maatalouskerhovaliokun- asemassa oleville knnnille Itä- ja Poh-
11582: nalle sekä vastaavalle elimelle Oulun jois-J{arjalassa sekä Onlnn läänissii.
11583: läänissä maatalouskerhotyön jatka-
11584:
11585: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1933.
11586:
11587: Sigrid Oulasmaa. Eino Rytinki. Yrjö H. Kesti.
11588: 278
11589:
11590: IV,s4. - Rah. al. N:o 58.
11591:
11592:
11593:
11594:
11595: Ikonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta avnstuksiksi yksi-
11596: tyisille maatalousopp,ilaitoksille.
11597:
11598:
11599: E d u s k u n n a ll e.
11600:
11601: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja vemmaksi kuin jos valtio olisi ne välittö-
11602: menoarvioksi vuodelle 1934, on 11 Pl. XIX mästi rakentanut.
11603: luvun 4 :s momentti, avustukset yksityisille Vaikka yksityistä asianharrastusta on
11604: maatalousoppilaitoksille, vähennetty 500,000 edelleenkin olemassa maatalousoppilaitok-
11605: markalla kuluvaan vuoteen verraten. Vä- sia ylläpitävissä piireissä, tekee vaikea
11606: hennyksen ilmoitetaan johtuneen yksin- taloudellinen aikana monen oppilaitaksen
11607: omaan ,rahallisista syistä". Lähtemättä jatkuvan toiminnan kyseenalaiseksi. Useaa
11608: laajemmalti tekemään selkoa siitä epäjoh- niistä rasittavat rakennuslainojen korot
11609: donmukaisuudesta talousarvioesityksessä, ja kuoletukset snna määrin, etteivät
11610: kun samanaikaisesti toisilla momenteilla eh- ne niistä voi parhaimmallakaan tahdolla
11611: dotetaan lisäyksiä ja toisia ,rahallisista selvitä. Tällöin on ainoana mahdollisuu-
11612: syistä'' vähennetään, huomautamme vain, tena pyyntö koulun ottamisesta valtion
11613: että vähennys tällä momentilla voi pikem- kouluksi, jota menetelmää jo on käytetty-
11614: minkin tietää lisäystä valtion menoihin. kin. Vaikka tällaista tulosta kouluja kan-
11615: Tätä seikkaa pyydämme hieman perustella. nattavien piirienkin taholta pidetään par-
11616: Yksityisten asianharrastajain toimesta on haana, koska silloin päästään monista ta-
11617: meillä perustettu noin puolisen sataa maa- loudellisista huolista, niin valtion kannalta
11618: taloudellista koulua. Näitä kouluja ovat katsoen tietäisi tämä paljon suurempia
11619: ylläpitäneet erilaiset kannatusyhdistykset, menoeriä vuosittain kuin mitä yksityisten
11620: yhtymät ja järjestöt, joille valtio on vuo- ylläpitämien koulujen avustamisiin ja lai-
11621: desta 1923 alkaen säännöllisesti antanut noihin on mennyt. Siksi olisi mielestämme
11622: rakennuslainoja ja -avustusta. Tällä jär- juuri säästäväisyyssyistä tuettava avustuk-
11623: jestelmällä onkin säästetty maatalousope- silla yksityisten ylläpitämiä maataloudelli-
11624: tuksen alalla huomattavasti valtion varoja. sia oppilaitoksia.
11625: Yksityiset kansalaiset ja yhteisöt ovat uh- Vuosina 1931-33 on valtiolta haettu ra-
11626: ranneet varoja, työtä ja harrastusta maa- kennuslainoja ja -avustuksia seuraavasti:
11627: talousopetuksen työmaalle, jota ilman val-
11628: tion olisi ollut käytettävä varojaan paljon lainoja avustuksia
11629: enemmän kuin on tapahtunut, puhumatta-
11630: v. 1931 6,773,000:- 2,943,048: -
11631: kaan siitä, ettei maatalousopetus ilman yk-
11632: 1932 6,647,000:- 1,M2,700:-
11633: sityisten harrastusta olisi sillä tasolla, mil- "
11634: " 1933 4,458,000:- 2,665,134: 65
11635: laiseksi se tällä kertaa jo on kehittynyt.
11636: Varsinkin maatilojen hankinta ja koulutalo-
11637: jen rakentaminen on käynyt paikallisia Samanaikaisesti on eduskunta tarkoituk-
11638: oloja tunteville koulujen kannattajille hal- siin myöntänyt
11639: IV,s4. - Ikonen y. m. 279
11640:
11641: lainoja avustuksia avustusmäärä entisten lainojen korkoihin
11642: Y. 1931 3,500,000: - 1,500,000:- ja kuoletuksiin olisi pysytettävä ainakin
11643: 1932 3,000,000 : - nykyisen suuruisena.
11644: " 2,000,000 : - 900,000:- Edellä mainittuun perusteluun viitaten
11645: 1933
11646: " ehdotamme,
11647: Ensi vuonna ehdotetaan lainoja myönnet-
11648: tävä:ksi ainoastaan 1,000,000 mk. ja avustuk- että Edttskunta päättäisi 11 Pl.
11649: sia 400,000 markkaa. Kun uusien raken- XIX lnvun 4 morncntille vttoden 1934
11650: nusten rakcntamiseea ei liene suuremmassa talousarviossa ottact CWtl.$htksiksi
11651: määrässä uskallusta, voitanee ehdotettua yksityisille maatalousoppilaitoksille
11652: lainamäärää pitää kohtuullisena, mutta .900,000 markkaa.
11653:
11654: Helsingissä 15 p :nä syyskuuta 1933.
11655:
11656:
11657: Toivo Ikonen. Kalle Kämäräinen.
11658: K. F. Lehtonen. S. Salo.
11659: Heikki Vehkaoja. T. N. Vilhula.
11660: Uuno Hannula.
11661: 280
11662:
11663: IV,s5.- Rah. al. N:o 59.
11664:
11665:
11666:
11667:
11668: Heikkinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Muuruveden
11669: maatalouskoulujen lunastamiseksi valtiolle.
11670:
11671:
11672: E d u s k u n n a ll e.
11673:
11674: Kun aikoinaan suunniteltiin maatalou- 10 p :nä joulukuuta 19119 Muuruveden
11675: dellisen ammattiopetuksen järjestämistä maatalouskoulujen kannatusyhdistys, missä
11676: Pohjois-Savoon, katsottiin Kuopion itäpuo- tilaisuudessa oli maataloushallituksen edus-
11677: len, joka on verrattavissa rajaseutuihin, tajana tarkastaja 0. S. Ruohtula ja jossa
11678: syrjäisen asemansa ja heikon taloudellisen m. m. suunniteltiin kesäisin toimivan koti-
11679: kehityksensä vuoksi, olevan enimmän sel- talouskoulun perustamista maamieskoulun
11680: laisen opetuksen tarpeessa. Niinpä Kuo- yhteyteen. Muuruveden maamiesseura luo-
11681: pion läänin maanviljelysseura y. m. jär- vutti sittemmin omistamansa koulun perus-
11682: jestöt asettuivat yksimielisesti kannatta- tetulle kannatusyhdistykselle.
11683: maan M:uuruveden maamiesseuran aloitetta, Kotitalouskoulun perustamiseen saatiin
11684: saada perustaa yksitalvinen maamieskoulu asianomainen lupa 1920, jona vuotena se
11685: Muuruveden pitäjän Västinniemen kylään jo aloittikin toimintansa, joten se on ollut
11686: Kauniinkankaan tilalle, mikä tila oli tar- käynnissä 13 vuotta.
11687: lmitusta varten vuokrattu.
11688: Vuoteen 19.2·7 toimivat koulut vuokra-
11689: Keisarillisen Suomen senaatin maanvil-
11690: huoneissa. Koulun johtajan V. Gartzin
11691: jelystoimituskunnan päätöksessä 218 p. maa-
11692: kuoleman jälkeen kannatusyhdistys osti
11693: lisk. 1908 annettiinkin asianomainen lupa
11694: 9r8.so ha suuruisen koulutilan siinä olevine
11695: ja määrättiin maanviljelyshallitus mak-
11696: rakennuksineen 325,000 mk. hinnasta sekä
11697: sattaruaan koulun ylläpitämiseksi vuotui-
11698: tilalla olevan irtaimen U5,000 markalla.
11699: nen määräraha. Maamieskoulu aloittikin
11700: sitten toimintansa saman vuoden syksynä, Kun entiset koulurakennukset olivat jo
11701: joten sillä on nykyisin 25: s toimin ta vuosi rappeutuneet, eivätkä vastanneet enää tar-
11702: kulumassa. koitustaan, ryhdyttiin maataloushallituk-
11703: Oppilaat joutuivat aluksi asumaan kou- sen hyväksymien piirustusten mukaisesti
11704: lun ulkopuolella, kunnes osittain arpajais-, ja luvalla rakentamaan uutta 3-kerroksista
11705: lahjoitus- ja kannatusmaksuilla saatiin koulutaloa, mikä valmistui ja vihittiin tar-
11706: valmiiksi kaksikerroksinen puinen oppilas- koitukseensa 10 p :nä jouluk. 11929.
11707: kotirakennus, missä oli tilaa noin 30 oppi- !Koulujen kehitys on siis ollut monenlais-
11708: laalle ja lisäksi oppilasruoka1ahuoneisto. ten vaiheiden alaisena. Nyt ovat koulut
11709: Kun seuranneen itsenäisyystaistelun vai- saatetut sellaiseen kuntoon, että ne voivat
11710: kutuksesta, rahan arvon laskeuduttua ottaa vastaan entistä suuremman oppilas-
11711: murto-osaan entisestään, Muuruveden maa- maaran, tarjoten oman havaintotilan
11712: miesseuralle kävi vaikeaksi ylläpitää, silloi- kautta entistä tehokkaampaa opetusta.
11713: sen valtioavun turvin, omistamaansa maa- Onko kouluista ollut vastaavaa hyötyä,
11714: mieskoulua, perustettiin koulun tukemiseksi voidaan kysyä. Tilasto osoittaa, että maa-
11715: IV,s5. - Hei;kkinen y. m. 281
11716:
11717: mieskoulussa on käynyt sen toiminta- ja väestön köyhyys sekä hädänalainen
11718: ajalla 610 oppilasta, tehden keskimäärin asema vaatisivat valtiovallan voimakasta
11719: vuotta kohden 214.4 oppilasta ja kotitalous- tukea.
11720: koulussa 2-66 oppilasta, mistä tulee keski- Nämä syrjäiset seudut ovat 25 vuotta
11721: määräksi 20.t> oppilasta vuotta kohden. vähävaraisina koulujaan suurin uhrauksin
11722: Pula-ajasta huolimatta on oppilasmäärä ylläpitäneet. On ollut suorastaan liikut-
11723: osoittanut viime vuosina hiljaista nousua. tavaa nähdä pulan kanssa kamppailevien
11724: Niinpä viime kesänä oli kotitalouskoulussa ahdingossa olevien maanviljelijäin sadoit-
11725: 32 ja kuluvana kesänä 3'9 oppilasta. Maa- tain merkitsevän 300 ja 500 mk. suurui-
11726: mieskoulussa on parhaanaan 2,9, oppilasta. sia kannatussitoumuksiaan yhdistyksen hy-
11727: Jos vertaa sitä maataloudellista tasoa, väksi kolmisen vuotta sitten, jolloin raken-
11728: mikä koulun piirissä vallitsi sen perusta- nus- ja uudistustyö oli käynnissä.
11729: ruisaikoina ja nykyisin, on ripeätä kehi- Nyt ovat mahdollisuudet kuitenkin lo-
11730: tystä ollut havaittavissa, mistä osittain an- pussa. Suuri joukko maanviljelijöitä kou-
11731: sio langennee koulujen työlle ammattitai- lun alueellakin on kannuiltaan sortunut
11732: don kohottamisessa. Mutta kun seutukunta tai ovat sortumisen partaalla. Yhdistyksen
11733: on ollut muusta Suomesta suunnattomasti velkojen takauksiin ovat seutukunnan edis-
11734: jäljessä, elättäen aikaisemmin itsensä pää- tymistä harrastavat henkilöt menneet siinä
11735: asiassa metsätöillä, ja kun koulupiirin var- lujassa uskossa, että valtio ottaa koulut
11736: sinaiset itäiset kunnat Nilsiä, 'Varpais- omikseen, kunhan ne ensin ovat saatetut
11737: järvi, Rautavaara, Säyneinen, Kaavi, Tuus- vastaanotettavaan kuntoon.
11738: niemi y. m. ovat karuja ja kivikkoisia, Varojen hankkiminen yhdistyksen korko-
11739: joissa viljelyspinta-ala on vielä hyvin ja pääomalyhennysmenoihin on nykyisin
11740: pieni, on ilmeistä, että kouluilla on edes- mahdotonta. Takauksien saanti lisäänty-
11741: sään milteipä rajaton työmaa, millä on viin velkoihin tuottaa voittamattomia es-
11742: suuri merkitys, ei yksinomaan paikkakun- teitä. Ja kun lisäksi muutamat takaajis-
11743: nan väestölle itselleen, vaan koko maalle. takin ovat jo menettäneet vararikon
11744: Onhan kootun tilaston perusteella esim. kautta omaisuutensa, niin on luonnollista,
11745: Kaavilla peltoala asukasta kohden vain että rahalaitokset vaativat saataviaan pois
11746: 0.4 ha, joten ymmärrämme sen puutteen- ja näin sortuvat kaikki yhdistyksen velko-
11747: alaisen aseman, mihin väestö on joutunut jen takaajat. Ei voida ajatella koulupii-
11748: metsätöiden tyrehdyttyä nykyiselleen. rin kuntainkaan kykenevän uusilla kanna-
11749: Nyt huomataankin entistä suurempaa tussitoumuksilla yhdistystä tukemaan, sillä
11750: harrastusta ammattiopetuksen saantiin ja onhan täällä kunnallinen verorasitus jo
11751: varsinaisen maatalouden harjoittamiseen, kauan ollut korkeampi kuin keskimäärin
11752: joten koulujen merkitys on kasvamassa. koko maassamme. Tilasto osoittaa v. 1932
11753: Kannatusyhdistys onkin siinä uskossa ryh- veroäyrin maksaneen Muuruvedellä 15 mk.
11754: tynyt kouluja rakentamaan ja ylläpitä- 30 p., Nilsiässä 13 mk. 30 p., Säyneisissä
11755: mään, että valtio ottaa koulut omakseen, 11 mk. ~60 p., Rautavaarana 15 mk. 25 p.,
11756: kuu sille on osoitettu niiden tarpeellisuus. Tuusniemellä 11 mk., Riistavedellä 11 mk.
11757: Muuruveden maamieskoulun 25 vuoden ja Kaavilla 17 mk. Muutamia vuosia sit-
11758: toiminta, keskimääräinen oppilasluku ja ten oli äyrin hinta Tuusniemellä 24 mk.
11759: oppilaiden viimeaikainen lisääntyminen, ja Muuruvedellä 17 mk. Kuluvana vuo-
11760: takaavat yhdessä näiden koulujen tarpeel- tena äyrin hinta on kohonnut vielä enti-
11761: lisuuden. Seutukunnan syrjäisyys rinta- sestään. Kunnilla on suuri vaikeus velko-
11762: mailta ja liikekeskuksista, luonnon karuus jensa hoidossa. Niinpä pienellä Muuru-
11763:
11764: 36
11765: 282 IV,s5. - Muuruveden maatalouskoulut valtion haltuun.
11766:
11767: veden kunnalla on 3 milj. mk. velkoja ja kiyhdistykselle 90,750 markkaa ja yksityi-
11768: siitä 1 milj. mk. frangilainaa. sille rahalaitoksille 916,163: 05 markkaa,
11769: Niinkui:a aikaisemmin on jo mainittu, ollen viimemainitun velan vakuutena yksi-
11770: omistaa koulun Muuruveden maatalouskou- tyisten henkilöiden takaukset. Koulujen
11771: lujen kannatusyhdistys Muuruveden pitä- ja tilan valtiolle lunastamiseen tarvitaan
11772: jän Västinniemen kylässä. Maamieskoulu velkojen suorittamiseksi 2,5S8,923: 55 mark-
11773: perustettiin 1908 ja kotitalouskoulu 1920. kaa sekä osan koroista maksamiseksi
11774: Vuonna 1927, johon asti koulut toimivat 111,076:45 markkaa eli yhteensä 2,700,000
11775: vuokrahuoneissa, osti kannatusyhdistys markkaa, josta valtion rakennuslainoina
11776: niitä varten Kauniskankaan, Metsola I ja aikaisemmin on myönnetty 1,582,010: 50
11777: Metsola II tilat, jotka omaisuusarvion mu- markkaa, joten lisää tarvitaan 1,117,989 : 50
11778: kaan ovat arvoltaan 157,700 markkaa, markkaa.
11779: metsissä löytyvä puutavara on arvioitu Kaiken edellä sanotun perusteella rohke-
11780: 130,000, rakennukset 2,155,200 sekä varas- nemme kunnioittaen ehdottaa,
11781: tot ja irtaimisto 130,748 markaksi eli koko
11782: omaisuuden arvo 2,573,.648 markaksi. Vel- että Eduskunta ottaisi tulevan
11783: koja kannatusyhdistyksellä on yhteensä vuoden menoarvioon 1,117,989: 50
11784: 2,5188,923: 55 markkaa, josta valtiolle mar7c"kaa Muuruveden maatalouskou-
11785: 1,582,010: 50 markkaa, Suomen Hypoteek- lujen lunastamiseksi valtiolle.
11786:
11787: Helsingissä 6 p :nä syyskuuta 1933.
11788:
11789: P. V. Heikkinen. L. 0. Hirvensalo.
11790: Kalle Kämäräinen. Edv. Vaarama.
11791: Antti Kukkonen. J. Takala.
11792: Tilda Löthman.
11793: 283
11794:
11795: IV,sG. - Rah. al. N :o 60.
11796:
11797:
11798:
11799:
11800: Sariola y. m.: .Määrärahan osoittamisesta Itä-Hämeen tie-
11801: topuolisen karjanhoitokoulun ja koulutilan lunastami-
11802: seksi valtiolle.
11803:
11804:
11805: E d u s kun n a ll e.
11806:
11807: Helmikuun 12 päivänä 1927 antamallaan Että koulun perustaminen on ollut tarpeen
11808: päätök'lellä oikeutti valtioneuvosto Itä-Hä- vaatima, käy selville myös siitä, että kou-
11809: meBll maanviljelysseuran perustamaan tie- lusta on eri vuosina tilattu yhteensä 560
11810: topuolisen karjanhoitokoulun seuran tätä karjanhoitajaa, eli runsaasti kaksi kertaa
11811: varten ostamalle Kujalan tilalle Hollolan se määrä, mitä koulusta on sen toiminta-
11812: pitäjän Lahden kylässä. Oltuaan jo pitem- aikana karjanhoitajia valmistunut.
11813: män aikaa vireillä vaati kysymys tietopuo- Aluksi suunniteltiin koulun sijoittamista
11814: lisen karjanhoitokoulun perustamisesta no- jollekin yksityisen omistamalle maatilalle
11815: peata ratkaisua erityisesti sen vuoksi, että Lahden läheisyyteen. Kun koulun perus-
11816: ammattitaitoisten karjanhoitajien kysyntä tamiskysymystä ei tätä tietä kuitenkaan
11817: oli voimakkaasti kasvanut eikä seuralla ol- saatu ratkaistuksi, osti maanviljelysseura
11818: lut mahdollisuuksia kehittää omaa karjan- syksyllä 1926 koulua varten n. 4 km Lah-
11819: hoitoharjoittelulaitostaan tätä kysyntää den kaupungista, nykyisin Lahden kaupun-
11820: vastaavasti senvuoksi, että tietopuolisissa kikunnan alueella sijaitsevan Kujalan ti-
11821: karjanhoitokouluissa oli oppilaspaikoista lan, jonka kokonaispinta-ala oli tällöin
11822: erittäin suuri puute. Myöskin voimakkaasti 408.387 ha, mistä viljeltyä maata 158.77
11823: kehittyvä karjantarkastustoiminta vaati ha. V. 1929 möi seura valtiolle asutustar-
11824: tällöin runsaasti uutta työvoimaa palveluk- koituksiin osan koulutilan maista 500,000
11825: seensa. markan kauppahinnasta ja supistui tilus-
11826: Perustettu karjanhoitokoulu joutui jo ala tämän myynnin kautta 232,191 hehtaa-
11827: alunperin tyydyttämään paitsi seuran oman riin, josta puutarhaa on 1.o4 ha, peltoa
11828: alueBU myöskin Läntisen Viipurin läänin 100.31 ha, viljelyskelpoista maata 65.94 ha
11829: maanviljelysseuran ja osaksi myös Uuden- ja varsinaista metsämaata 64.901 ha.
11830: maan läänin maanviljelysseuran alueen tie- Itä-Hämeen maanviljelysseuran johto-
11831: topuolisen karjanhoitokoulun tarvetta. Kou- kunnan hankkiman selvityksen mukaan
11832: lun oppilasmäärästä, joka tähänastisena toi- kuuluu Kujalan tilaan myös 0.22064 osaa
11833: mintakautena on ollut yhteensä 263, on seu- eli n. 12.3 ha I-'ahden kaupungille kuulu-
11834: ran omasta harjoittelulaitoksesta tullut 191, van Lahden kartanon ja Kujalan tilan yh-
11835: Läntisen Viipurin läänin maanviljelysseu- teisestä arvokkaasta 55.87 ha:n suuruisesta
11836: ran harjoittelutilailta 32, Uudenmaan lää- jakamattomasta vesialueesta, josta Vesijär- ·
11837: nin maanviljelysseuran harjoittelutilailta vessä on 55.2 5 ha. Tämä vesialue rajoittuu
11838: 30 ja muualta 10. Koululla pidetyillä kol- välittömästi valtion omistamaan Vesijär-
11839: mella tarkastuskarjakkokurssilla on val- ven satamaan, jonka satamalaitteista osa
11840: mistunut yhteensä 36 tarkastuskarjakkQa. on rakennettu tälle alueelle. Kun vuosina
11841: 284 IV,s6. -Itä-Hämeen karjanhoitokoulu valtion haltuun.
11842:
11843: 1917___;21 oli kysymys eräiden, mainittuun 950,000 markkaan, ollen koulutilan raken-
11844: alueeseen kuuluvien osien pakkolunastami- nusten arvo rakennusammattimiesten arvion
11845: sesta valtiolle, vahvistettiin näiden pakko- mukaan 2,136,750 markkaa.
11846: lunastushinnaksi korkeimman hallinto- Kun Itä-Hämeen maanviljelysseura jou-
11847: oikeuden päätöksellä 15 markkaa neliömet- tui rahoittamaan koulutilan oston samoin-
11848: riltä. kuin välttämättömän maatalousirtaimiston-
11849: Karjanhoitokoulu sijoitettiin aluksi Ku- . kin hankinnan kokonaan lainavaroilla ja
11850: jalan tilan päärakennukseen, jossa, samoin- kun sitäpaitsi rakennustyöt jouduttiin suo-
11851: kuin tilan talousrakennuksissakin tätä en- rittamaan rakennuskustannusten ollessa
11852: nen oli suoritettu koulun toiminnalle vält- korkeimmillaan, rasittaa koulutilaa nykyi-
11853: tämättömät muutos- ja korjaustyöt. Kun sin erittäin suuri velkataakka, varsinkin
11854: tietopuolisissa karjanhoitokouluissa oli op- kun lisäksi yleisen lamakauden vaikutukset
11855: pilaspaikoista huomattava puute ja ammat- ovat epäedullisesti vaikuttaneet koulutilan
11856: titaitoisten karjanhoitajien kysyntä oli maatalouden antamaan liiketulokseen. Val-
11857: erittäin suuri, kävi pian välttämättömäksi tiolta eri vuosina saaduista rakennuslai-
11858: ryhtyä suunnittelemaan koulun laajenta- noista on valtiokonttorille veikana Smk.
11859: mista siten, että kouluun voitaisiin perus- 1,,646,724: 70 ja muita lainoja on tämän
11860: taa rinnakkaisluokka. 'Tätä 'silmällä pitäen lisäksi Smk. 1,300,000 joten koko koulu-
11861: rakennettiin v. 1928 koulurakennuksen tilaa rasittava velka on yhteensä Smk.
11862: jatko-osa ja uusittiin samalla rakennuksen 2,94,6,724: 70. Kun velka vuoden 1931 lo-
11863: vanhassa osassa lämmitys-, vesijohto- ja pussa oli Smk. 2,809,155: 05, on pakko to-
11864: viemärilaitteet sekä suoritettiin eräitä mui- deta, että koulutilan taloudellinen asema
11865: takin etupäässä lisääntyvän oppilasmäärän on kaikista ponnistuksista huolimatta jat-
11866: vaatimia muutos- ja korj.austöitä. Täten kuvasti huonontunut. Yksistään korkoina
11867: laajennettuna onkin koulu voinut vuodesta on eri vuosina maksettu edellä mainituista
11868: 1928 alkaen ottaa oppilaikseen Itä-Hämeen lainoista yhteensä Smk. 1,093,668: 20. Siitä
11869: maanviljelysseuran harjoittelulaitoksesta tu- huolimatta, että korkokanta on jonkinver-
11870: levien oppilaiden lisäksi myö,s kaikki Län- ran laskenut, joudutaan kuluvana vuotena
11871: tisen Viipurin läänin maanviljelysseuran maksamaan korkoja edellämainituista lai-
11872: alueella harjoittelunsa suorittaneet kouluun noista yhteensä Sm:k. 157,04,2: - .
11873: pyrkijät sekä joukon muiltakin alueilta Itä-Hämeen maanviljelysseuran jO!hto-
11874: tulleita oppilaita, joten koulu näinollen kunnan jäsenten ollessa henkilökohtaisesti
11875: tyydyttää varsin laajan alueen tietopuoli- takauksessa yksityisistä rahalaitoksista ote-
11876: sen karjanhoitokoulun tarpeen. tuista, yhteensä 1,300,000 markkaan nouse-
11877: Ostaessaan Kujalan tilan v. 1926 ma;k- vista lainoista, joutuvat useimmat heistä
11878: soi Itä-Hämeen maanviljelysseura siitä ehdottomasti taloudelliseen perikatoon siinä
11879: 1,290,000 markkaa, sekä tämän lisäksi lei- tapauksessa, että maanviljelysseuran on
11880: maverona 64,500 markkaa eli yhteensä . pakko luovuttaa koulutila velkojille, mikä
11881: 1,354,500 markkaa. Kun seura osti tilan ehdottomasti käy välttämättömäksi, ellei
11882: ilman irtaimistoa, jouduttiin välttämättö- valtio nyt ota koulutilaa haltuunsa.
11883: män maatalousirtaimiston hankkimiseen Huomattava on, että maataloushallitus,
11884: käyttämään yhteensä n. 253,000 markkaa. tehdessään aikanaan maatalousministeriölle
11885: Kustannukset edellä selostetuista ja muista ehdotuksen maataloudellisten oppilaitosten
11886: pienemmistä eri vuosina tehdyistä uudis- ottamisesta valtion haltuun, tällöin ehdotti
11887: rakennus- sekä vanhojen rakennusten muu- ensi sijassa juuri Itä-Hämeen tietopuolisen
11888: tos- ja korjaustöistä nousivat yhteensä n. karjanhoitokoulun lunastamista valtiolle,
11889: IV,s6. - Sariola y. m. 285
11890:
11891: silmällä pitäen erikoisesti sitä, että tämä hoitokoulun koulutilan velat, huomioonot-
11892: koulu perustettiin aikanaan tyydyttämään taen siihen mennessä maksettaviksi eräyty-
11893: varsin laajan alueen tietopuolisen karjan- vät korot, todennäköisesti yhteensä 3,100,000
11894: hoito-opetuksen tarvetta. Maataloushallitus markkaan.
11895: onkin, vuosien 1932, 1933 ja 1934 talous- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme täten
11896: arvioesityksiinsä sisällyttänyt määrärahan kunnioittaen,
11897: Itä-Hämeen tietopuolisen karjanhoitokoulun
11898: koulutilan lunastamista varten valtiolle. että Itä-Hämeen tietopuolisen kar-
11899: Myöskin ehdotti n. s. Paasikiven komitea janhoitokoulun ja koulutilan val-
11900: mietinnössään yksinomaan tämän koulun tiolle lunastamista varten vuoden
11901: ottamista valtion haltuun. 1934 valtion tulo- ja menoarvioon
11902: Maaliskuun 1 päivään 1934 mennessä otettaisiin 3,100,000 markan suurui-
11903: nousevat Itä~Hämeen tietopuolisen karjan- nen määräraha.
11904:
11905: Helsingissä, syyskuun 6 p :nä 1933.
11906:
11907: Lauri A. Sariola. Alpo 0. Luostarinen.
11908: K. J. Ellilä. Yrjö Schildt.
11909: J. Emil Lampinen. S. Honkala.
11910: T. N. Vilbula. Bruno A. 'Sundström.
11911: Hjalmar Forstadius. Viljo Venho.
11912: V,alfrid Eskola. Anton Suurkonka.
11913: Otto Marttila. A. Korvenoja.
11914: Kalle Soini. Yrjö Leiwo.
11915: Einari Karvetti.
11916: 286
11917:
11918: IV,s7. - Rah. al. N:o 61.
11919:
11920:
11921:
11922:
11923: Leiwo y. m.: Määrärahan osoittamisesta lehtorinviran pe-
11924: rustamiseksi Lepaan puutarhaopistoon.
11925:
11926:
11927: E d u s k u n n a ll e.
11928:
11929: Jo monien vuosien aikana on ollut vi- myös niin monenlaisia oppiaineita, ettei
11930: reillä suunnitelma saada r~epaan puutarha- hän niitä mitenkään voi hallita. Opiston
11931: opistoon perustetuksi uusi opettajantoimi, kolmesta opettajasta yksi on luonnontietei-
11932: mutta tämä asia on aina vain jäänyt riit- den lehtori ja hänen ainepiirinsä on sen
11933: tävää huomiota vaille eikä ole saanut lo- mukainen. Muista - ammattiaineiden -
11934: pullista ratkaisua. Kun maamme puutarha- opettajista toinen on hedelmäviljelyn leh-
11935: opetuksen taso kuitenkin pahasti kärsii ny- tori ja hänenkin ainepiirinsä siten nimen
11936: kyisestä olotilasta, olisi tämä kysymys vih- mukaisesti jotenkuten rajoitettu, mutta toi-
11937: doin saatava suoLuisaan ratkaisuun. Seu- selle - puutarhaopin Iehtorilie - jää hoi-
11938: raavassa esitettäköön aivan lyhyesti ne sei- dettavaksi koko muu puutarhaviljelys, joka
11939: kat, jotka perustelevat tämän uuden opet- ei ole hedelmäviljelyä, ja lisäksi vielä kan-
11940: tajantoimen tarpeellisuuden. santaloudelliset aineet. Hänen aineeasa ovat
11941: Lepaan puutarhaopistossa alkoi opetus- yleinen puutarhaoppi, maaperä- ja lannoi-
11942: toiminta syksyllä v. 19,12 ja laitoksessa oli tusoppi, vihannesviljely, lasinalainen koris-
11943: jo silloin kolme opettajaa, kuten nykyisin- tekasvinviljely, avomaan koristekasvinvil-
11944: kin. Opiston kurssi on siitä lähtien kuiten- jely, suunnitteluoppi, suunnittelupiirustus,
11945: kin tuntuvasti laajentunut sekä siten, että kansantalous ja talousmaantieto, kirjanpito
11946: eri aineisiin käytettävää tuntilukua on pal- ja asioimiskirjoitus. Kaikkien näiden ai-
11947: jon lisätty, että siten, että ohjelmaan on neiden hallitseminen niin perinpohjaisesti
11948: otettu aivan uusia aineita. Tuntiluku on kuin täytyy voida vaatia alan korkeimman
11949: kaikenkaikkiaan kaksinkertaistunut. Lisäksi oppilaitoksen opettajalta, on yhdelle hen-
11950: on opiston rinnalle v. 19,23 perustettu puu- kilölle sula mahdottomuus. Vastaavissa ul-
11951: tarhakoulu, jossa opetus nykyisin on yhtä komaalaisissa opistoissa nämä aineet on
11952: laaja, s. o. tuntiluku sama kuin opistokurs- jaettu 3--4 :lle opettajalle. Avomaan koris-
11953: silla sen alkuaikoina. Koko laitoksessa on tekasvit, suunnitteluoppi ja -piirustus ovat
11954: siten opetustuntien luku kasvanut kolmin- puutarha-arkkitehdin, taiteilijan, aineita ja
11955: kertaiseksi, mutta yhtään uutta opettajan- jäävät luonnollisestikin vieraiksi opetta-
11956: tointa ei ole perustettu. Asetusten mukaan jalle, joka syventyy taloudelliseen puutar-
11957: tulee puutarhakouluissa olla yksi tai kaksi haviljelyyn. Ja kun taloudellisiin seikkoi-
11958: opettajaa. Lepaan puutarhakoulussa ei kui- hin, niin puutarhaviljelyksen yksityistalon-
11959: tenkaan ole varsinaisesti ainoatakaan opet- teen kuin kansantalouteenkin, täytyisi voida
11960: tajaa. enemmän syventyä pitäisi asianomainen
11961: Mutta vielä haitallisempaa hyvälle ope- opettaja vapauttaa hänelle aivan vieraista
11962: tukselle on se, että saman opettajan osalle aineista ja uskoa ne siihen alaan erikoistu-
11963: nykyisin tulee niin monia ja ennenkaikkea neen opettajan hoitoon.
11964: IV,s7.- Leiwo y. m. 287
11965:
11966: 1\:Iyös vertailu maamme muihin vastaa- että Eduskunta päättäisi ensi vuo-
11967: viin maataloudellisiin opistoihin osoittaa, den tulo- ja menoarvioon ottaa mää-
11968: että Lepaan puutarhaopisto on opettajiensa rärahan, Srnk. 48,000: -, yhden leh-
11969: lukumäärään nähden jäänyt aivan lapsi- torinvir·an pet·ustamiseksi Lepaan
11970: puolen asemaan. puutarhaopistoon.
11971: Edelläesitettyyn viitaten ehdotetaan sen-
11972: vuoksi,
11973:
11974: Helsingissä, syyskuun 15 p :nä 1933.
11975:
11976:
11977: Yrjö Leiwo. Bruno A. Sundström.
11978: K. F. Lehtonen. Lauri A. Sariola.
11979: S. Honkala. Hjalmar Forstadius.
11980: Kaino W. Oksanen. Einari Karvetti.
11981: 288
11982:
11983: IV,ss. - Ra-h. al. N :o 62.
11984:
11985:
11986:
11987:
11988: Hannula y. m.: Määrärahan osoittamisesta Peräpohjolan
11989: kasvinviljelyskoeaseman perustamista ·varten.
11990:
11991:
11992: E d u s k u n n a 11 e.
11993:
11994: Huhtikuun 5 päivänä 1932 hyväksyi Paitsi tätä eduskunnan hallitukselle lau-
11995: eduskunta edustaja Juneksen y. m. aloit- sumaa toivomusta, on myöskin maataloudel-
11996: teen perusteella toivomuksen, jossa halli- lisen koetoiminnan keskusvaliokunta pitä-
11997: tusta kehoitetaan ryhtymään valmistaviin nyt kasvin vilj elyskoeaseman perustamista
11998: toimanpiteisiin kasvinviljelyskoeaseman pe- Peräpohjolaan siinä määrin tärkeänä, että
11999: rustamiseksi Peräpohjolaa ja Lappia var- keskusvaliokunta teki hallitukselle vuoden
12000: ten sekä ottamaan tätä tarkoitusta varten 1932 kuluessa ehdotuksen 625,000 markan
12001: valtion menosääntöön tarpeellisen määrä- määrärahan ottamisesta sitä varten vuoden
12002: rahan niin pian kuin valtion rahataloudel- 1933 menoarvioon.
12003: linen asema sen sallii. Tämä eduskunnan Vuoden 1933 menoarviossa ei tällaista
12004: päätös nojautui maatalousvaliokunnan yksi- määrärahaa kumminkaan ole eikä liioin
12005: mieliseen puoltavaan lausuntoon. Valio- hallitus ole sitä ehdottanut vuoden
12006: kunnan perusteluissa lausuttiin m. m.: ,Ot- 1934:nkään menoarvioon. Asiain näin ollen
12007: taen huomioon Peräpohjolan ja Lapin ja viittaamalla maatalousvaliokunnan yksi-
12008: alueen laajuuden ja sen erikoiset ilmastol- mieliseen lausuntoon, maataloudellisen koe-
12009: liset olosuhteet on ilmeistä, että tälle toiminnan keskusvaliokunnan ehdotukseen
12010: alueelle olisi välttämätöntä saada oma koe- sekä ennenkaikkea eduskunnan alussamai-
12011: asema selvittämään alueelle ominaisia kas- nittuun yksimieliseen päätökseen pyy-
12012: vinviljelyskysymyksiä, koska maan muissa dämme knnnioittavimmin ehdottaa,
12013: osissa olevien kasvinviljelyskoeasemien ko-
12014: keiden tulokset vain osaksi ovat maan poh- että Eduskunta tulevan vuoden
12015: joisimmissa osissa käyttökelpoisia. Valio- menoarvioon ottaisi Peräpohjolan
12016: kunta siis pitää Peräpohjolan ja Lapin kasvinviljelyskoeaseman perustamista
12017: alueelle perustettavaa koeasemaa todellisen varten 625,000 markan suuntisen
12018: tarpeen vaatimana. '' määrärahan.
12019:
12020: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1933.
12021:
12022: Uuno Hannula. La.uri Kaij·alainen.
12023: M. 0. Lahtela. Janne Koivuranta.
12024: 289
12025:
12026: IV,s9. - Rah. al. N :o 63.
12027:
12028:
12029:
12030:
12031: Lehtonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta raivaustöiden
12032: suorittamiseen vankityövoimalla Petsamon kihlakun-
12033: nassa.
12034:
12035:
12036: E d u s k u n n a ll e.
12037:
12038: On tunnettu asia, että maan pohjois- kin asutusalueita yksityisten viljeltäväksi.
12039: osassa olevat suot ovat viljelyskelpoisia, pai- Mutta soiden raivaaminen pelloksi yksityis-
12040: koin erittäinkin hyviä. Viljelyksessä olevan ten käytettävissä olevin työvoimin ja raha-
12041: maan määrä kuitenkin vähenee sitä mukaa varoin on voimia vaativaa. Ja jos, kuten
12042: mitä pohjoisemmaksi tullaan. Petsamon tässä, on kysymyksessä laajempi raivaus-
12043: kihlakunnassa, jonka asukkailla kalastus on työ tulevaa tarvetta varten, ei se ole noiden
12044: ollutkin pääelinkeino, on maan viljeleminen seutujen pienien viljelrr.ien haitijoille mah-
12045: ja karjanhoito vähäistä ja kehittymätöntä, dollistakaan. Senvuoksi olisi valtion tul-
12046: siitä huolimatta, että maan laatu, nimen- tava avuksi ja sijoitettava vankiloiden työ-
12047: omaan soissa, on täälläkin erittäin hyvää. voimaa suorittamaan perusraivauksia, vil-
12048: Kun ilmanala myös on leudompaa kuin jelysteiden rakentamisia y. m. Näin rai-
12049: Keski-Lapissa, olisi juurikasvien ja rehun vattu alue olisi sitten luovutettava uudis-
12050: viljeleminen sekä siihen perustuva karjan- asukkaille kohtuullista korvausta vastaan,
12051: hoito kannattavaa. Tämän elinkeinon kehit- mikä olisi saatava suorittaa kuoletusmak-
12052: täminen olisi siellä sitäkin tarpeellisempaa suina pitemmän ajan kuluessa.
12053: kun kalastus ei pitkään aikaan, pääasiassa Sellaisena viljelyskelpoisena alueena, joka
12054: Venäjälle myynnin loppumisen vuoksi, enää lähinnä tulisi tässä tarkoituksessa kysymyk-
12055: ole kyennyt antamaan riittävää toimeen- seen, ovat Petsamon kihlakunnassa esimer-
12056: tuloa paikalliselle väestölle. Petsamossa al- kiksi Jokikylän seudut. Täällä on viljelys-
12057: kaa myös yleinen liikenne vuosi vuodelta li- kelpoista suomaata ainakin 500 ha, mistä
12058: sääntyä. Matkailijaliikenne kasvaa ensi- yli 300 ha :lle on laadittu asutussuunnitelma.
12059: luokkaisen maantien ansiosta ilahdutta- Samantapaisia ,alueita on Petsamon kihla-
12060: vasti, ja alulle pannut, tosin toistaiseksi pie- kunnassa muitakin, kuten Valasjärven ky-
12061: net teollisuuslaitoksetkin lisäävät liiken- lässä y. m.
12062: nettä. Vihdoin on noilla seuduilla jo to- Aluksi olisi perustettava vankisiirtola n.
12063: dettu suurehkoja malmimääriä, joiden ir- 100 vankia varten Jokikylään, koska se on
12064: roittaminen ja maailmanmarkkinoille vienti lähinnä liikenneväylää, maantietä, samoin-
12065: tulee, ehkä jo läheisessä tulevaisuudessa, ve- kuin Petsamon keskustaa, kirkonkylää.
12066: tämään väestöä paikkakunnalle. Tämänkin Näille 100 vangille olisi, vankityövoimaa
12067: vuoksi olisi elintarpeiden hankintamahdolli- käyttäen, rakennettava parakit siten, että
12068: suuksia siellä ajoissa kehitettävä, jottei nii- niihin käytettävät rakennusaineet voitaisiin
12069: den puute olisi yritteliäisyydelle esteenä. raivaustyön paikkakunnalla päätyttyä, siir-
12070: Petsamon alueella on toimitettu tutki- tää muualle tai käyttää muuhun hyödylli-
12071: muksia asutusta varten ja jo luovutettu- seen tarkoitukseen uudisasutusalueella. Pa-
12072:
12073: 37
12074: 290 IV,89. -Petsamon raivaustyöt vankien suoritettaviksi.
12075:
12076: rakkirakennusten pystyttämiseen, huomioon- taa niistä määrärahoista, jotka sitävarten
12077: ottaen myös vankilahenkilökunnan asunnot, ovat talousarvioon merkityt.
12078: tarvitaan varoja vankeinhoitoviranomaisten Edellisen nojalla ehdotamme,
12079: ilmoitusten mukaan 400,000 markkaa. Tä-
12080: män lisäksi tarvitaan vankilan henkilökun- että Eduskunta päättäisi ottaa
12081: nan palkkauksiin 200,000 markkaa. N. 100 vuoden 1934 tulo- ja menoarvioon
12082: miehen vankikomennuskuntaa varten tar- 600,000 mk. raivaustöiden suorittami-
12083: vitaan siis varoja ensi vuonna yhteensä seen vankityövoimalla Petsamon kih-
12084: 600,000 markkaa. Vankien ruokaan, vaate- lakunnassa.
12085: tukseen y. m. tarvittavat varat voidaan ot-
12086:
12087: Helsingissä, syyskuun 13 p :nä 1933.
12088:
12089:
12090: K. F. Lehtonen. Yrjö Leiwo.
12091: Taave Junnila. Kalle Soini.
12092: Martti Rantanen. Leo R. Böök.
12093: Toivo Horelli. A. Korvenoja.
12094: Kyllikki Pohjala. Edv. Vaarama.
12095: Hjalmar Forstadius. Aarne Honka.
12096: Paavo Virkkunen. Edwin Linkomies.
12097: Kaino W. Oksanen.
12098: 291
12099:
12100: IV,9o. - Rah. a.l. N :o 64.
12101:
12102:
12103:
12104:
12105: Lehtonen y. m.: Lisämäärärahan osoittamisesta uudis- ja
12106: laidunviljelyspalkkioiksi rajaseudulla.
12107:
12108:
12109: E d u s k u n n a ll e.
12110:
12111: Asioita tuntevien piirissä on jo pitkät jelyspinta-alaa rajaseuduilla on pyrittävä
12112: ajat oltu selvillä siitä, että etenkin itäisten mahdollisimman nopeasti laajentamaan.
12113: ja pohjoisten rajaseutujen pienviljelijöiden Maksamalla viljelyspalkkioita on tässä suh-
12114: talouksien järjestelyssä on vaikeimpana teessa viime vuosina saavutettukin ilahdut-
12115: kohtana se, että viljelijät ovat liian suu- tavia tuloksia. Asetuksessa uudis- ja lai-
12116: ressa määrin riippuvaisia kodin ulkopuo- dunviljelyksistä pienviljelijöille annetta-
12117: lelta saatavista ansiotöistä. Viljelmien vista palkkioista tammik. 15 p: Itä 1932 on
12118: peltopinta-ala on liian pieni. Tämä asiain- palkkiot määrätty maksettavaksi seuraavien
12119: tila kävi jotenkin laatuun niin kauan kuin perusteiden mukaan.
12120: ansiotöitä, etupäässä metsänhakkuita, oli Prosenttia Enintään 1 ha kohti
12121: riittävästi tarjolla, mutta metsävarojen vä- Viljelmän suuruus kustan- Peliosta Laitumesta
12122: nuksista mk. mk.
12123: hentyessä on pienviljelijöiden taloudellinen alle 2 ha 25 1,000 600
12124: asema suuresti heikontunut ja tullut epä- 2.oo- 4.99 20 800 500
12125: varmaksi. Jo ennen nykyistä lamakautta 5.oo~10.oo
12126: " 15 600 300
12127: tämä oli selvästi havaittavissa. Niinpä Ka- "
12128: jaanin kihlakunnassa alkoi työnpuute olla Näin pienien viljelyspalkkioiden turvin
12129: jokavuotinen, semminkin kevättalvisin ja eivät tämän ankaran ajan köyhdyttämät
12130: syksyisin. Ymmärrettävästi on pienviljeli- rajaseudun pienviljelijät kuitenkaan jaksa
12131: jöiden asema rajaseudulla viime vuosina, asemaansa kyllin voimakkaasti kohottaa,
12132: työansioiden vähetessä kaikkialla, käynyt vaikka harrastusta ei puutu.
12133: yhä tukalammaksi. Ja kun pienviljelys on Kun olemme va;kaasti sitä mieltä, että
12134: monissa rajaseutujen kunnissa melkein yk- rajaseutujen pysyvällä taloudellisella ko-
12135: sinomaisena viljelmämuotona, on ilman hottamisella on suuri merkitys koko valta-
12136: muuta selvää, miten tuhoisasti pienviljeli- kunnalle, ja kun on kohtuullista, että niitä
12137: jöiden horjuva talous vaikuttaa kuntien ta- seutuja maassamme, jotka eivät voi käyt-
12138: louteen. Köyhäinhoitomenot ylittävät kaik- tää hyväkseen viljatulleja ja vientipalk-
12139: kialla kuntien kantokyvyn, ja kuntien ja kioita, on muuta tietä yleisillä varoilla
12140: valtion varatöitä tarvitaan kasvavassa mää- tuettava, olisi viljelyspalkkio kohotettava
12141: rin. niin, että rajaseudun pienviljelijöille, joilla
12142: Tästä vaikeudesta ei ole muuta pääsyä on peltoa uudisraivauksineen korkeintaan
12143: kuin nopeasti vahvistaa pienviljelyksien on peltoa uudisraivauksineen enintään
12144: omaa taloutta. Ne on saatava sellaisiksi, men raivauskustannuksista, ei kuitenkaan
12145: että ne antavat omistajilleen heidän pää- enempää kuin 1,200 mk. pellon raivauksesta
12146: asiallisimman työnsä ja että he saavat niistä ja 600 mk. laitumen raivauksesta hehtaar:ia
12147: riittävän toimeentulon. Pienviljelyksien vil- kohti.
12148: 292 IV,90. - Rajaseudun laidun- ja uudisviljelyspalkkiot.
12149:
12150: Työttömyysvaroja, joihin viljelyspalkkiot- Tämän vuoksi saamme kunnioittaen eh-
12151: kin talousarviossa sisältyvät, ei voida käyt- dottaa,
12152: tää sen onnellisemmin, kuin pientalouksien että Eduskunta ottaisi vuoden 1934
12153: vahvistamiseen. Sillä tavoin uhratut varat tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
12154: saadaan nopeasti tuloa tuottamaan, josta markan lisäyksen uudis- ja laidun-
12155: tuotosta aikanaan kunnat ja valtiokin saa- viljelyspalkkioiden korottamiseen ra-
12156: vat osuutensa. jaseudulla.
12157:
12158: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1933.
12159:
12160:
12161: K. F. Lehtonen. S. Salo.
12162: T. A. Janhonen. Toivo Ikonen.
12163: Antti Meriläinen. E. A. Tuomivaara.
12164: J. V. Wainio. E. J. Jatkola.
12165: 293
12166:
12167: IV,9L - Rah. al. N:o 65.
12168:
12169:
12170:
12171:
12172: Oulasmaa y. m.: Lisämääräraham osoittamisesta pienviljeli-
12173: jäin laidun- ja uudisraivauspalkkioiden koroittamista
12174: varten.
12175:
12176:
12177: E d u s k u n n a ll e.
12178:
12179: Pienviljelijäin laidun- ja uudisraivaustyö dellinen asema on niin heikko, että hänen
12180: on valtion myöntämien raivauspalkkioiden on koetettava käyttää kaikki mahdollinen
12181: turvin muodostunut erittäin siunaukselli- aikansa heti saatavien ja suurempien an-
12182: seksi sekä yhteiskunnalle itselleen että siotulojen hankkimiseen, kuin mitä uuqis-
12183: myöskin niille pienviljelijöille, jotka myön- raivauspalkkioista olisi saatavissa. Kun
12184: nettyjä palkkioita ovat voineet käyttää palkkioprosentti on nyt pienimmilläkin ti-
12185: hyödykseen. Yhteiskunnalle on näistä rai- loilla vain 2'5% ja 5~10 peltohehtaarin
12186: vauspalkkioista ollut hyötyä siksi, että nii- tiloilla vain 15 % ja kun yläraja on niin
12187: den avulla on erittäin tuntuvasti lisätty alhainen, että suurin palkkio peltohehtaa-
12188: maan viljelysalaa, sekä siksi, että nämä rai- rilta on 1,000 mk. ja 5-10 ha tiloilta vain
12189: vaustyöt ovat antaneet melkoisesti työtä ja 600 mk., niin on hyvin käsitettävää, että
12190: siten estäneet työttömyyden tällä osalla li- kaikkein heikoimmassa asemassa olevat
12191: sääntymästä. Pienviljelijöille on palk- pienviljelijät eivät voi palkkiota lainkaan
12192: kioista ollut hyötyä taasen senvuoksi, että hakea. Kun palkkiot kuitenkin juuri täl-
12193: palkkio on ·osittain kiihoittanut raivaustöi- laisissa tapauksissa olisivat erittäin siunauk-
12194: den tekemiseen, osittain tehnyt raivaustyön sellisia sekä asianomaisten pienviljelijäin
12195: mahdolliseksi, koska edes tämä vähäinen- taloudellisen aseman helpoittajina, että
12196: kin palkkio on antanut rahatuloja, joita ennenkaikkea pienviljelijäin keskuudessa
12197: muuten olisi ollut pakko etsiä pientilain vallitsevan työttömyyden lieve:atämiseksi,
12198: ulkopuolelta ansiotöiden avulla. niin olisi pienviljelijäin laidun- ja uudis-
12199: Pienviljelijäin laidun- ja uudisraivaus- raivauspalkkiot nykyisestään koroitettava
12200: palkkioiden hyöty on kuitenkin suuressa ainakin kaksinkertaisiksi.
12201: määrin jäänyt puolinaiseksi sen vuoksi, Tämän lisäksi olisi palkkioiden jako saa-
12202: että kaikkein kipeimmin palkkioiden tar- tava nykyistä joustavammaksi ja nopeam-
12203: peessa olevat pienviljelijät eivät ole voineet maksi. Siinä voitaisiin saada parannusta
12204: palkkioita niiden pienuuden vuoksi hyväk- aikaan m. m. siten, että palkkioiden jako
12205: seen käyttää. Näin on asianlaita m. m. jätetään osuus- ja asutuskassojen tehtä-
12206: silloin kuin raivaus olisi suoritettava niin väksi, jolloin nämä omalla vastuullaan voi-
12207: vaikeasti raivattavana maalla, että raivaus- sivat myöntää palkkioita pienemmissäkin
12208: kustannus tulee palkkioon verraten, joka erissä sitä mukaa kuin raivaustyö edistyy.
12209: tähän asti on ollut rajoitettuna vissiin ylä- Kun hallitus on pienviljelijäin laidun- ja
12210: rajaan, suhteettoman kalliiksi. ,Samoin on uudisraivauspalkkioihin asianomaisella mo-
12211: asianlaita silloin kuin pienviljelijän talou- mentilla ehdottanut ainoastaan 10 milj. mk.
12212: 294 IV,91. - Pienviljelijäin laidun- ja uudisraivauspalkkiot.
12213:
12214: ja kun tämä on nykyistenkin palkkioperus- että Eduskunta päättäisi ensi vuo-
12215: teiden mukaan tarkoitukseen riittämätön, den talousarvioon 11 Pl. XIX luvun
12216: niin olisi määräraha otettava lain sallimana 12 momentille ottaa hallituksen ehdot-
12217: korkeimpana määränä. Tämän lisäksi olisi taman määrärahan lisäksi 10 milj.
12218: otettava vähintään 20 milj. markan uusi markkaa käytettäväksi pienviljeli-
12219: määräraha näiden palkkioiden koroittami- jäin laidun- ja uudisraivauspalkkioi-
12220: seksi ensi vuoden aikana nykyisestään kak- hin sekä 15 Pl. III luvun momentille
12221: sinkertaisiksi. 20 milj. markkaa käytettäväksi näi-
12222: Edellä esitettyyn viitaten saamme kun- den palkkioiden koroittamiseksi ny-
12223: nioittaen ehdottaa, kyisestään kaksinkertaisiksi.
12224:
12225: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1933.
12226:
12227: Sigrid Oulwsmaa. Eino Rytinki.
12228: Yrjö H. Kesti. Yrjö Hautala.
12229: 296
12230:
12231: IV,92. - Rah. al. N :o 66.
12232:
12233:
12234:
12235:
12236: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta heikossa talou-
12237: dellisessa asemassa olevien pienviljelijäin raivattujen
12238: uudispeltojen kasvukuntoon saattamista varten.
12239:
12240:
12241: E .d u s kun n a liL e.
12242:
12243: MeilLä on wime vuosina valtion varoista tuottamattomiksi, joten niihin uhrattu työ
12244: myönnetty vuosittain kymmeniä mi1ljoonia ja varat tässä muodossaan ovat tull.eet osalta
12245: markkoja uudis- ja laidu.nviljelysten raivaa- hukkaan heitetyiksi.
12246: miseen, minkä avulla näinä vuooi1na onkin Tilanne on para,nnettava yhteiskunnan
12247: maamme viljelyspinta-ala saatu laaj·ene- avuin, koska nämä asuk:kaat :heikon ta!lou-
12248: maan, jopa muutamin paikoin mo::::tin ker- dellisen asemansa vu·oksi ovat voimattomat
12249: taiseksi. Näin on asiantila etenkin Pohjois- itse sitä tekemä;än. Siksipä tulisi näiden
12250: Suomessa ja itäisillä rajaseuduilla, missä vhljelysten voimaperäistyttälillseksi suorit-
12251: aikaisempina vuosina elettiin pääasiallisesti taa apua valtion varoista •raivatun pellon
12252: metsätuloista, jotka nyt lamakauden vuoksi kylvö- ja kasvukuntoon saattamiseksi, ulot-
12253: ovat ehtyneet, ja missä pienviljelijäväestö tuen tämä maanparannusaineiden ajoon
12254: siten on ollut p'clikoitettu pyrkimään palk- sekä väkilannoitteiden ja siementen ostoon.
12255: kioiden avulla viljelyksiään laajentamaan. Näillä esi ttämihliilmme perusteiNa ·ehdo-
12256: iKun kuitenkin täillöin vaJI'attomat pien- tamme kunnioittaen,
12257: vil:jelijät min~mi:hehtaarimää:rään perustu-
12258: van ja !liian ahllai,sen avustuspalkkioprosen- että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
12259: tin vuoksi ovat joutuneet raivaustyön ~op den 1934 tulo- ja menoarvioon 5
12260: puun suorittamiseksi ottamaan runsaasti miljoonan markan suuruisen määrä-
12261: korollisia lainoja, on tästä ollut seurauksena rahan heikossa taloudellisessa ase-
12262: että huomattavat määrät näin raivatuista massa olevien pienviljelijäin raivat-
12263: peltopinta-aloista on jäänyt varojen puut- tujen uudisopeltojen kasvukuntoon
12264: teessa kasvukuntoon saattamatta ja muodos- saattamista varten.
12265: tuneet siten jälleen yhteiskunnalle tuloa
12266:
12267: Helsingissä syyskuun 4 rpäivänä 1933.
12268:
12269: Eino Rytinki. Yrjö H. Kesti. Sigrid OulaiSmaa.
12270: 296
12271:
12272: IV,93. - Ra;h. al. N :o 67.
12273:
12274:
12275:
12276:
12277: Hautala y. m.: Määrärahan osoittamisesta jaettavaksi On-
12278: lun läänin pienviljelijöille perusparannusten suoritta-
12279: mista varten.
12280:
12281:
12282:
12283: Koska nykytilrunne Oulun läänissä ras- olisi, milloin joku perhee:a pääasiallisista
12284: kaine leipähuolineen on riistänyt tuhansilta elättäjistä on joutunut turvautumaan kulu-
12285: pikkuviljelijöiltä mahdollisuuden kunnostaa van vuoden aikana varatöihin, oikeutettu
12286: omin voimin peltotHkkujaan, toivoisin edus- uudistusa vustukseen.
12287: kunnan myöntävän valtion varoista 2 milj. Työt olisi suoritettava ehdottomasti tar-
12288: markan avustuksen tilanteen helpottami- koituksenmukaisesti maamiesseurojen, pien-
12289: seksi. viljelijäyhdistysten tai maatalousneuvojan
12290: Läänimme syrjäseuduilla ja n. s. rinta- hyväksymän suunnitelman mukaisesti ja
12291: maillakin on suuri mää11ä pikkueläjiä, joilla myös valvonnan alaisena.
12292: on yhteensä tuhrunsia hehtaareja aikoinaan Avustuksen määrä kutakin perhettä kohti
12293: raivattua peltoa hallussaan, mutta nämä olisi sellainen, että.se takaisi avustetulle vä-
12294: ovat rappeutuneet osittain ja kokonaankin hintään kaksi leipähuoJista vapaata työ-
12295: tuottamattomiksi. viikkoa oma1la pellolla.
12296: Parempina aikoina ·ei kaikissa tapauksissa Sopivat,. vaikkapa määrätyt uudistus-
12297: noiden pikkutilojen omistajien ole tullut viikot mielestäni olisivat toukokuun 3:s ja
12298: kiinnitetyksi täydellistä huomiota tuohon vä- 4:s viikko.
12299: häiseen manttaaliinsa, eikä ole ollut riittä- On tärkeämp'ää avustaa raivatut pelto-
12300: västi uskoakaan pientaloudesta elämiseen. tilkut tuottavruan kuntoon kuin lakkaamatta
12301: Näin olikin mahdollista, sillä takavuosien ra1ivata uusia, entisten rappeutuessa. Ja
12302: arnsiotöistä suurtenkin perheitten isät kyke- mikä arvokkainta, työn tulos on varmaan
12303: nivät täyttämään mieluisan velvollisuutensa. paljon siunatumpi kuin toivoton ponnistelu
12304: Ajat ovat muuttuneet nyt suurin piirtein; vara työmailla.
12305: nämä pikkupalstojen haltijat taistelevat Edellä sanottuun vedoten rohkenemme
12306: leipäpalansa puolesta varatyömailla, joita kunnioittaen ehdottaa,
12307: useimmissa tapauksissa rahoittaa valtio.
12308: Leipähuolet ovat niin raskaat, ettei ole että Eduskunta ottaisi v. 1934
12309: v:ama hetkeksikään hellittää otetta ansio-- menoarvioon 2,000,000 Smk. määrä-
12310: työstä. Näin ollen ei ole ihme, että nyt, kun rahan jaettavaksi Oulun läänissä pe-
12311: aika on osoittanut, että pienikin talous tuot- rusparannusten suorittamiseen 5 ha
12312: tavana varsin ratkaisevasti vaikuttaa toi- pienemmille viljelijöille, jotka ovat
12313: meentuloon, maahenkeen heränneetkään ei- kulumassa olevan vuoden aikana ol-
12314: vät voi omin voim~ kunnostaa .ra:ppeutu- leet pakoitetut varatyömailta osan-
12315: neita viljelmiään. kaan leivästään ansaitsemaan, halli-
12316: Ehdottamani avustus olisi jaettava siten, tuksen tarkemmin määräämällä ta-
12317: että perhe, jolla ei hallussaan ole tai joka ei valla.
12318: omista enempää kuin 5 ha viljeltyä maata,
12319: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1933.
12320: Yrjö Hautala. Eino Rytinki. Sigrid Oulasmaa.
12321: 297
12322:
12323: IV,94. - Rah. al. N :o 68.
12324:
12325:
12326:
12327:
12328: V,allas y. m.: Määrärahan osoittamisesta pienviljelijäin ja
12329: asutustilallisten hedelmätarhaviljelyspalkkioiksi.
12330:
12331:
12332: E d u s k u n n a ll e.
12333:
12334: Vallitsevan taloudellisen pula.-tajan kes- kaan valtio on huomattaJVallw .tavalla tuke-
12335: tiilessä on useinkin saanut kuulla esitettävän ctJJut hedelmäviljelyksen liSäämistä ja kehit-
12336: arvosteluja siitä, •ettei kansamme ole hoita- tämistä. Niinpä esim. viime vuollctlJa istutet-
12337: nut taloudellisia asioitaan kyllin järkevästi, tiin siellä valtion avustuksen turvin n.
12338: eikä aina ajaa vaatimusten mukaisesti vaan 40,000 kappaletta omenapuita. Tämän vel-
12339: että sangen useassa ta:pauksessa olisi m. m. jesmaamme hyvän esimerkin pitäisi meitä-
12340: jätetty kotoiset ,tuotantomahdollisuudet kin edes jossain määrint velvoittaa. Tosi:tt-
12341: käyttämättä ja seThSijaan turvauduttu ulko- han meillä Suomessakin on viime aikoina
12342: maiseen tuontiin. Myönnettävä lieneekin,, alettu asiaan kiinillittää suurempaa huo-
12343: että laiminlyöntejä tässä suhteessa on todel- miota. Niinpä erinäisten maatalousjärjestö-
12344: lakin ilmennyt, vaikkakin toiselta puolen on jemme toimesta on viime vuosina ryhdytty
12345: pidettävä luonnollisena,. ettei maamme ta- harrastama,anl muun ohella myö.skin hedel-
12346: louseläm~ lyhyen itsenäisyytemme ruikana mäviljelysneuvonrtwa,. jonika: :neuvonnan tu-
12347: ole ehtinytkään vielä kaikkia mahdollisuuk- loksena on ollut, etbä etupäässä varakkaam-
12348: siaan hyväkseen käyttää, joten niistä .tilai- mat maanviljelijät ovatkin tehn:eet lukuisia
12349: suuden mukaan olisi jatkuvasti huolehdit- aloitteita hedelmäviljelmien perustamiseksi.
12350: tava ja mahdollisuuksien rajoissa pyrittävä Erityistä innostusta asiaan on herättänyt
12351: tähän asti laiminlyötyjä tuotantoaloja kehit- se, että vihdoin on saatu aikaan edes osit-
12352: tämään. tainen tullisuoja, joten kehitys tämän joh-
12353: Yhtenä sellaisena, tarpeellista ihuomio:ta dosta on viriämässä kaikkialla maamme he-
12354: vaille jaäneenä kysymyksenä allekirjoitta- delmäviljelysalueilla. Edellämainitusta, suo-
12355: n,eiden mielestä .on pidettävä kotimaisen tuisaan suuntaan viitt.&a!Vasta kehityksestä
12356: puutarhaviljelyksen nykyistä tilaa yleensä huolimatta, ei kysymystä suinkaoo vielä ole
12357: ja hedelmäviljelystuotantomme kehittymät- pidettävä mtkaistuna, .sillä huomattava on,
12358: tömyyttä erittäin,. sillä aivaill yleisestikin ettiä vähävaraisille pienviljelijöille ja asunto-
12359: tunnettua lienee, ettei hedelmäviljelymme tilallisille tuotta1a hedelmät&rhan perusta-
12360: nykyasteenaan ollen läheskään kykene tyy- minen useinkin ja tänä aikana erittäin ai-
12361: dyttämään edes kulutusta,rpeemme tärkeintä van ylivoimaisia vaikeuks:ia erityisesti sen-
12362: osaa, ja kokemus kuitenkin osoittaa, että vuoksi, että tuotantoon soveliaat 'laatutaimet
12363: maassamme voidaailli esim. omenia täysin on ostaen hookittavm, ja kUilli varoja tähän
12364: menestyksellisesti viljellä. Suorastaan omi- ei ole,, niin on siitä muodostunut paha este
12365: tuista onkin, ettei valtiov.allan taholta meillä vähävaraisen väestömme hedelmäviljelys-
12366: tähän kysymykseen ole voimakkaammin ka- lharrastuksen tielle. Tätä ,asiaintilaa ei kui-
12367: jottu. Aivan toisin onl asianlaita naapuri- tenkaan olisi jätettävä sillensä, varsinkaan
12368: maassamme Vi:r~ossa, jossa tietämämme mu- aikana1, jolloin yhteiskunn•an taholta ollaan
12369:
12370: 38
12371: 298 IV,94. - Hedelmätarhojen uudisviJje,Iyspalkkiot.
12372:
12373: pa:koitettuja poikkeuksellisen suuressa mwä- män alan uudisviljelijöille. Ottaen huo-
12374: rin kiinnittämään huomiota työttömyysky- mioon sen rahamäärän suhteellisen pienuu-
12375: symykseen ja sen aiheuttamiin seuraamuk- den, joka tähän toimintaan vuotuisesti tar-
12376: siin, sillä tätä kysymystä on, mielestämme vittaisiin, sekä sen suuren taloudellisen ja
12377: käsiteltävä yhtä paljon työttömyyden torju- yhteiskunnallisen hyödyn ja merkityksen,
12378: miskysymyksenä, kuin tuotarm10n lisäämis- joka tällaisella ,toiminnallru varmaankin tu-
12379: kysymyksenåkin. On n]mittäin muistettava, lisi olemaan, olisi asia otettava huomioon jo
12380: että jo pienellä asuntotontilla:kin voidaaill vuoden 1934 tulo- ja menoarviota hyväksyt-
12381: viljellä omenapuit,a, jolloin esim. sellaiset täessä. Tarkoituiksenmukaisinta mieles-
12382: kääpiö- ja asuntotilallisrperheet, jotka joko tämme olisi, että tähän tarvittavat varat otet-
12383: ajoittain taikka jatkuvastikin kärsivät työt- taisiin omenien tuonnista kannettavista tul-
12384: tömyydestä, voisivat hedelmätarhoja perus- lituloista~ joko määrätyn suuruisena pro-
12385: tamalla saada sekä aikuisille että myöskin senttina taikka vuosittain määrättävänä
12386: lapsille hyödyllistä ja sopivaa työtä, eikä summana, jonka ja:kamisperusteista ja -ta-
12387: vain hedelmätarhaa perustettaessa, vaaill vasta hallitus antaisi lähemmät määräykset.
12388: jatkuV'astikin, vuodestru vuoteen enenevässä Edellä esittämillämme perusteilla rohke-
12389: määrässä. Senvuoksi olisi valtiovallan ta- nemme kunnioittaen ehdottaa,
12390: holta löydettävä keinoja edellämainitun es-
12391: teen poistamiseksi, ettei maamme hedelmä- että Eduskunta päättäisi ottaa
12392: viljelys muodostuisi varaikkaamman väestö- vuoden 1934 tulo- ja menoarvioon
12393: osan yksinoikeudeksi. Eräänä sellaisena ja 500,000 markan suuruisen määrära-
12394: kaikinpuolin terveellisesti vaikuttavana kei- han käytettäväksi sanotun vuoden
12395: nooa pyydämmekin ehdottaa, että valtio aikana pienviljelijäin ja asuntotilal-
12396: ryhtyisi jakrumaan ,palkkioiden muodossa listen perustamien hedelmätarhojen
12397: avustusta omenrupuiden hankintalmstannus- uudisviljelyspalkkioiksi.
12398: ten peittämiseksi kysymykseen tuleville tä-
12399:
12400: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1933.
12401:
12402: Ville Vallas. Toivo Ikonen.
12403: Viljo Venho. Yrjö Hautala.
12404: Matti Miikki. Juho Paksujalka.
12405: Väinö Kaasalainen. Antti Halonen.
12406: Jooseppi Kauranen. Kaapro Huittinen.
12407: Antti Kemppi. S. S. Aittoniemi.
12408: S. Oula.smaa. Heikki Vehkaoja.
12409: Matti Pitkänen. Kalle Kämäräinen.
12410: Vilho H. Kivioja. Tilda Löthnum.
12411: L. 0. Hirvensalo. K. J. Ellilä.
12412: Eemeli Aakula. Janne Koivuranta.
12413: J. Emil Lampinen. Anton Suurkonka.
12414: Lauri A. Sariola. M. 0. Lahtela.
12415: Albin Asikainen. Emil Jutila.
12416: T. N. Vilhula. J. Takala.
12417: Alpo 0. Luostarinen. Akseli Brander.
12418: S. Salo. J. Eri. Pilppula.
12419: Kaarlo Hänninen. Yrjö H. Ke,sti.
12420: Lauri Kaijalainen. Max Sergelius.
12421: 299
12422:
12423: IV,95. - Rah. al. N :o 69.
12424:
12425:
12426:
12427:
12428: Jokinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta pienviljelijäin
12429: opintomatkojen ja esikuvatalouksien avustamista varten.
12430:
12431:
12432: E d u s k u: n n a 11 e.
12433:
12434: Torpparioo itsenäistyttämisen ja jatku- antamien avustUisten lisäksi ovat pienviljeli-
12435: van asutustoiminnan kautta on maah·rumme jät itse ja heidän ammwtilliset järjestönsä
12436: muodostunut sangen lukuisa pientilallis- uhranneet myös tuntuvasti varoja näidBn
12437: väestö. Tämän vähävaraisen väestönosan opintomatkojen kustantamiseen.
12438: kiinnittäminen maahan on ollut eduksi koko Olisi näin ollen mitä toivottavimta, että
12439: kansallRmme. Mutta saadakseen viljelmänsä valtio edelleen avustaisi tätä pienviljelijäin
12440: sellaiseen kuntoon, että ne voivat antaa vil- opintoretkeilytoimintaa, sillä siihen käytetyt
12441: jelijälle perheineen riittävän toimeentulon, suhteellisen vähäiset varat eivät suinkaan
12442: tarvitsevat nämä pientilalliset edelleen val- mene huklman. Samoin olisi valtion edelleen
12443: tiovallan tukea. Erikoisen tärkeätä on hei- tarkoitU!ksenmukaisilla avustuksilla edistet-
12444: dän maataloudellisen ammattisivistyksensä tävä retkeilytiloiksi sopivien esikuvallisten
12445: kohottaminen. Pienviljelijäin ammatillisen pientilajoo muodostumista, sillä juuri esi-
12446: sivistystason kohottamista tarkoittaviin toi- kuviksi kelpaaville pientiloille tehdyt opin-
12447: menpiteisiin orukin meillä :alettu kiinnittää tomatkat ovat pienvilj.elijöille suurimmaksi
12448: vakavaa huomiota. Yhdeksi sangen tehok- hyödyksi.
12449: kawksi keinoksi tässä suhteessa ·On havaittu Kun hallituksen esityksessä valtion tulo-
12450: pienviljelijäin opintomatkat eli opintoret- ja menoarvioksi vuodelle 1934 ei ole varattu
12451: keilyt, kuten meillä lyhempiä vain muuta- määrärahaa puheenaolevaan tarkoitukseen,
12452: man päivän kestäviä opintomatkoja nimite- niin rohkenemme edellä esitetyn perusteella
12453: tään. Nämä opintomatkat antavat niihin kunnioittaen ehdottaa,
12454: osallistuville pienviljelijöille runsaasti uusia
12455: herätteitä sekä tarjoavat esikuvia, joiden että Eduskunta päättäisi ensi vuo-
12456: seuraaminen käytännössä voi koitua heille den tulo- ja menoarvioon ottaa
12457: mitä suurirnmaiksi hyödyksi. Harrastus opin- 400,000 markan suuruisen maarara-
12458: tomatkoihin onkin muodostunut pienviljeli- han pienviljelijäin opintomatkojen ja
12459: jäin keskuudessa erittäin vilkka:aksi. Valtion esikuvatalouksien avustamista varten.
12460:
12461: Helsingissä, syyskuun 14 päivänä 1933.
12462:
12463: Emil Jokinen. Otto Marttila.
12464: Valfrid Eskola. Antti Meriläinen.
12465: Toivo Halonen. J. F. Tolonen.
12466: 300
12467:
12468: IV,96. - Rah. al. N:o 70.
12469:
12470:
12471:
12472:
12473: Lampinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta pienviljelijäin
12474: laidunyhtymien avustamista varten.
12475:
12476:
12477: E d u s k u n n a ll e.
12478:
12479: Virallisen tilaston mukaJalll oli maassamme tumoo kunnon perusteella. Jos esim. perus-
12480: v. 1929 sellaisia viljelmiä, joiden peltoaia tetun laitumen kunto Qn sellainen, että se
12481: oli alle 2 ha 78,101 eli enemmän kuin 1 / 4 vil- 1 iha kohden elättää kaksi nautayksikköä
12482: jelmien kQko luvusta. Kun karjau1 laidunta- (sruto 1,500 ry j<ha), olisi .avustusmäärä iha
12483: misen järjestäminen, pinta-.alan pienuuden kohden 1,500 markkaa. Jos laitumella eläte-
12484: vuoksi, on niillä useimmiten ylen vaikeaa, tään 3 nautayksikköä, (sato 2,000-2,500
12485: olisi asiw tavalla .twi toisella saatava järjes- ryjha) olisi avustus 2,250 mk ha:lta j. n. e.,
12486: tykseen. ei kuitenkaan yli 3,000 markkaa ha kohden.
12487: Mielestämme saataisiin heidän auttwmises- Aluksi olisi pyrittävä perustamaan vain
12488: saan hyväiä kokemusta .siten, että koetetaan 20-30 edell:äesitetynla.ista laidunyhtymää,
12489: saada heidät liittymään keskimruärin 3-4 joiden kotipaikat olisivat eri puolilla maata.
12490: viljelmää käsittäviksi laidunyhtymiksi, Niiden suunnittelu ja valvominen olisi an-
12491: joissa keskimääräinen eläinluku jäsentä koh- nettava Laidunyhdistykselle maatalousmi-
12492: den ei saisi nousta yli 3 nautayksikön. Yh- nisteriön antamien lähempien ohjeiden mu-
12493: tymä hamkkisi laitumen pääasiwssa lypsyl~h kaisesti.
12494: miään varten. Laidun olisi perustettava ja Edelläesitetyn peruste.ellw ehdotamme,
12495: hoidettava oikeita ja kannattavia laidunvil-
12496: jelysmenetelmiä noudattaen. että Eduskunta ottaisi vnoden 1934
12497: Jotta laidunyhtymien syntyminen saataå- tnlo- ja menoarvioon 100,000 mark-
12498: siin alulle ja niistä kokemusta, olisi valtion kaa pienviljelijäin laidnnyhtymitn
12499: aluksi avustettava niiden aikaansaamista. avustamiseksi.
12500: A vustuksien jakamisen tulisi twpahtua lai-
12501:
12502: Helsinki, syyskuun 13 päivänä 1933.
12503:
12504: J. Emil Lampinen. S. S. Aittoniemi.
12505: Viljo Venho. Anton Suurkonka.
12506: Eemeli Aakula. Emil Jutila.
12507: Albin Asikainen. Uuno Hannula.
12508: J. Koivisto. Ansh. Alestalo.
12509: 301
12510:
12511: IV,97. - Rah. al. N:o 71.
12512:
12513:
12514:
12515:
12516: Setälä y. m.: Määrärahan osoittamisesta laidunmaan hank-
12517: kimiseksi pientilallisille.
12518:
12519:
12520: E d u s k u n n a 11 e.
12521:
12522: Viitaten ed. Setälän y. m. allekirjoitta- että Eduskunta ottaisi vuoden
12523: maan anomusehdotukseen N :o 102 vuoden 1934 menoarvioon 3 miljoonan mar-
12524: 1926 valtiopäivillä (Liitteet II, 77, sivu kan suuruisen määrärahan käytettä-
12525: 170--171) ja yhtyen sen perusteluihin, väksi viljelyslaidunta varten tarvit-
12526: rohkenemme uudistaa sen ja ehdotamme, tavan maan hankkimiseksi sellaisille
12527: pientilallisille, jotka omilla toimen-
12528: piteillään eivät voi sitä saada.
12529:
12530: Helsingissä, syyskuun 14 päivänä 1933.
12531:
12532:
12533: Edward Setälä. Valfrid E1skola.
12534: Otto Marttila. Emil Jokinen.
12535: Frans Mustasilta. Antti Meriläinen.
12536: 302
12537:
12538: IV,9s. - Rah. al. N:o 72.
12539:
12540:
12541:
12542:
12543: Aittoniemi y. m.: Määrärahan osoittamisesta pienviljelyk-
12544: sen kehittämistä varten.
12545:
12546:
12547: E d u s k u n n a ll e.
12548:
12549: Maassamme on kymmeniä tuhansia sel- nyt uhkaa jälkimmäisen edistyminen jou-
12550: laisia pientiloja, jotka eivät tarjoa omis- tua pysähtymistilaan suureksi vahingoksi
12551: tajaperheilleen riittävästi työtä eikä tyy- pienviljelijäväestönemme ja koko maal-
12552: dyttävää toimeentuloa. Niiden joukossa on lemme.
12553: sellaisia, jotka eivät voi mainittua epä- Kumpaisenkin kysymyksessäolevan toi-
12554: kohtaa poistaa muuten kuin lisämaata hank- menpiteen toteuttamisessa on tarvittu ja
12555: kimalla, mutta suurin osa näistä pientilalli- tarvitaan neuvojavoimia. Ja kun uudisrai-
12556: sista on sellaisia, jotka voivat aikaansaada vauspalkkioita välittäviltä maatalousjärjes-
12557: joko täydellisen tai ainakin osittaisen kor- töiltä on vähoonetty n. neljännes neuvoja-
12558: jauksen mainittuun epäkohtaan maatalou- voimien palkkaamiseen käytettävistä mää-
12559: tensa voimaperäisyysastetta kohottamalla. rärahoista, on tästä toiminnan pienviljeli-
12560: Luonnollisesti on tällöin huolehdittava jäin ammattisivistyksen kohottamiseksi täy-
12561: siitä, että voimaperäisyyttä kohottamalla tynyt tavattomasti kärsiä. Samoin on täy-
12562: saavutetaan oikea suhde rahatulojen ja tynyt tehdä supistuksia niissä palkinnoissa,
12563: -menojen välillä. joita on jaettu jo olemassaolevien viljelyk-
12564: Tilojensa viljelyksien voimaperäisyyttä sien tuottavaisuuden lisäämistä tarkoitta-
12565: voivat pientilalliset kohottaa joko raivaa- vissa kilpailuissa.
12566: maila uusia viljelyksiä taikka kohottamalla On varsin kohtalokasta yhä edelleen hei-
12567: jo olemassa olevien viljelylksien voimaperäi- kentää puheenaolevaa toimintaa. Tämä
12568: syyttä. Näitä molempia onkin valtion pien- yleistä neuvontatyötä pienviljelijäin kes-
12569: viljelijäväestön menestysedeJ.lytyksien ja kuudessa tekevien järjestöjen määrärahojen
12570: oman etunsakin vuoksi tuettava ja edistet- supistaminoo tulee sitäkin ikohtalokkaam-
12571: tävä. Näin on tehtykin. Uudisraivausta maksi, kun uusia viljelmiä sekä tavallisen
12572: on tehokkaimmin edistetty palkkioidoo että erikoisen asutustoiminnan perusteella
12573: avulla ja jo olemassaolleiden viljelyksien pyritään lisäämään. Nämä uudet asutus-
12574: voimaperäistyttämistä on edistetty ensi si- tilallisethan olisi saatava mahdollisimman
12575: jassa pienviljelijäin ammattisivistystä lisää- tehokkaan maataloudellisen valistustyön
12576: mällä, mutta myös kilpailuilla palkitsemisi- piiriin.
12577: neen. Pienviljelijäin keskuudessa maataloudel-
12578: Sekä uudisraivausten edistäminoo että lista valistustyötä tekeville järjestöille olisi
12579: viljelyksien voimaperäistyttäminen ovatkin vuodeksi 1934 annettava lisäavustusta pien-
12580: toimenpiteitä, joita työttömyyden torjumi- viljelyksen edistämiseksi sellaisia tarkoituk-
12581: sen, asutustoiminnan kehittämisen ja sia varten, joilla niiden alueella tehokkaim-
12582: maamme ravinto-omavaraisuuden varmista- min voidaan pienviljelyksie:J?. tuotannon pa-
12583: misen vuoksi ei ole laiminlyötävä. Mutta rantamista edistää ja tukea. Viimemainittu
12584: IV,98.- Aittoniemi y. m. 303
12585:
12586: riippuu niiden jäsenistön maatalouden ke- matkat ja esikuvatalouksien avustaminen".
12587: hitystilasta ja jäsenistön sivistystasosta Se on nyt ehdotettu muutettavaksi ni-
12588: sekä siitä, minkälaiset toimenpiteet kesken- mikkeeksi ,Kokotalouskilpailun järjestä-
12589: eräisinä vaativat tukea niiden 'loppuunsuo- minen". Kokotalouskilpailuja päättyy v.
12590: rittamiseksi. 1934 vain harvoissa maatalousjärjes-
12591: Järjestöt, joiden alueella on runsaasti töissä, mutta sensijaan voidaan pienvilje-
12592: retkeilytiloja ja köyhällä pienviljelijäväes- lyksen kohottamiseksi v. 1934 toimia tehok-
12593: töllä ammattipätevyytensä kohottamisha.'lua, kaammin muita menetelmiä käyttäen. Tä-
12594: voivat nopeasti saavutettavia tuloksia ai- män johdosta ja edelläolevaan viitaten oli3i
12595: kaansaada retkeilytoiminnalla. Sellaisten puheenaolevaa momenttia kutsuttava ,Pien-
12596: järjestöjen olisi välttämättömästi saatava viljelyksen edistäminen yleensä j•a pienvil-
12597: avustusta pienviljelijäin opintomatkojen jelijäin opintomatkat ". Mutta tähän tar-
12598: järjestämiseen. Missä taasen v. 1934 päät- koitukseen on 200,000 markkaa liian pieni
12599: tyy kokotalouskilpailu taikka sellaisilla määräraha. Senvuoksi sitä olisi lisättävä
12600: pienviljelyksen perusaloilla, jotka ovat eri- 400,000 markalla, niin että pienviljelijä-
12601: koisen tärkeitä voimaperäisen suomalaisen järjestöt ja maanviljelysseurat voisivat
12602: pienviljelyksen harjoittamisessa, kuten edellämainitut tehtävät v. 1934 täyttää.
12603: esim. lannanhoidossa, puutarhanhoidossa, Määräraha olisi jaettava eri järjestöille
12604: peruna- ja juurikasviviljelyksessä ja koko mainittuja tarkoituksia varten niiden pien-
12605: peltoviljelyksessä, olisi mainituilla aloilla viljelijäjäsenmäärän ja jäsenmaksujen suu-
12606: kilpailutoimintaa tehostettava, eikä päästet- ruuden tai muiden oikeudenmukaisten pe-
12607: tävä sitä palkintojen puutteessa lamaantu- rusteiden mukaan. Retkeilyavustuksiin
12608: maan. olisi määrärahasta käytettävä 200,000 mark-
12609: Kun nämät perusalat ovat esikuvalliS'essa kaa.
12610: kunnossa, voivat toiset pienviljelijät ottaa Edelläesitetyn perusteella ehdotamme,
12611: niistä oppia.
12612: Järjestöjen, j·oilta on tilattu kursseja että Eduskunta vuoden 1934 tulo-
12613: enemmän kuin nykyisillä neuvojavoimilla ja menoarviossa muuttaisi 11 Pl. XII
12614: voidaan v. 1934 pitää, olisi saatava avus- l. 12 momentin nimikkeen ,Koko-
12615: tusta kurssien pitäjien palkkaamiseen. talouskilpailun järjestäminen" ni-
12616: Niissä järjestöissä, joiden välityksellä on mikkeeksi ,Pienviljelyksen edistämi-
12617: haettu tavattoman runsaasti uudisviljelys- nen yleensä ja pienviljelijäin opinto-
12618: palkkioita ja joiden työmäärä siten on en- matkat" ja korottaisi sen jälkeen eh-
12619: tisestään suuresti kasvanut, tarvitaan luon- dotetun 200,000 markan määrärahan
12620: nollisesti lisävoimia tai täytyy muu toi- 600,000 markaksi, käytettäväksi pien-
12621: minta melkein kokonaan lopett~j.a. viljelijäjärjestöjen ja maanviljelys-
12622: Valtion tulo- ja menoarviossa on tähän seurojen välityksellä pienviljelyksen
12623: saakka ollut 11 pääluokan XII luvun 12 mo- kehittämiseen.
12624: mentin nimikkeenä ,Pienviljelijäin opinto-
12625:
12626: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1933.
12627:
12628: S. S. Aittoniemi. Viljami Kalliokoski. Ansh. Ale•stalo.
12629: J. Emil Lampinen. Antti Kemppi. Alpo 0. Luostarinen.
12630: Eemeli Aakula. Anton Suurkonk:a. Ville Vallas.
12631: Albin Asikainen. Viljo Venho. L. 0. Hirvensalo.
12632: Toivo Ikonen. Uuno Hannula. Einari Karvetti.
12633: 304
12634:
12635: IV,99. - Rah. al. N :o 73.
12636:
12637:
12638:
12639:
12640: Aittoniemi y. m.: Määrärahan osoittamisesta jaettavaksi
12641: pienviljelijöille kotoisten lantavarojen talteenottopaikko-
12642: jen laittamista varten.
12643:
12644:
12645: E d u s k u n n a ll e.
12646:
12647: ,S u urilukui,sen pienviljelijäväestömmekin yleensä kovin vähän ja siinä ovat taasen
12648: keskuudessa alkaa ol'La. rullJSaasti työttö- pienviljelijät jälessä suuremmista vilje'l-
12649: myyttä. Siksipä elämismahdollisuuksien li- mistä varsinkin typpi- ja kalilannotteiden
12650: sääminen pientiloilla om. työttömyyden tor- käytössä. Niinpä virallisen tilaston mu-
12651: jumisen kannalta nykyisyyttä ja tulevai- kaan käytettiin syyskautena 1928 ja kevät-
12652: suutta silmäJlläpitäen eri:koiseru tärkeä yh- kautena 1929 pienviljelmillä 5.5-6.3 kg
12653: teiskuntapoliittinen tehtävä. Sen tarkoituk- salpietaria ha kohde:n j.a yli 50 ha:n tiloilla
12654: senmukaiseen ratkaisemiseen on käytettävä 13.1-22.8 kg ha kohden.
12655: kaikkia niitä keinoja, jotka ovat sekä pien- Väkilantojen käytön vähäisyys onkin
12656: viljelijäväestön itsensä että yhteiskunnan niitä syitä, jotka aiheuttavat pientilojemme
12657: kannalta suositeltavia. alhaiset sadot. Mutta monestakin syystä ei
12658: Pientilallisten itsensä on luonnollisesti nyt ole tarkoituksenmukaista ryhtyä niiden
12659: pyrittävä elämismahdollisuuksiaan paranta- käytön lisäämistä tarmokkaasti edistämään.
12660: maan, mutta Vra1tion on heitä tässä pyrki- Sensijaan on syytä tarkastella parannus-
12661: myksessä autettava seLlaisissa tapauksissa, mahdollisuuksia kotoisten kasvinravinto-
12662: joissa alkuunpääseminen on heille ylen vai- ainevarastojen talteenotosta ja käytöstä.
12663: keaa tai tuottaa voittamattomia vaikeuksia. Pienviljelmillä onkin käytettävissä ver-
12664: Suomen pienviljelyksien tuottavaisuus on raten runsaasti kotoisia lantavaroja. Niinpä
12665: yleensä viel'ä heikkoa. Suomen sadothan onkin virallisen tilaston mukaan v. 1929
12666: ovat esim. Tanskan, Ruotsin ja Norjan sa- pien•riljelmillä käytetty yhtä peltohehtaaria
12667: toihin verrattuina pieniä ja viTiallisen tilas- kohden n. 21-36 kuormaa eläinlantaa ja
12668: ton mukaan olivat sadot maamme pientiloilla suuremmilla n. 11-16 kuormaa. Tämä onkin
12669: v. 1929 kaikkein alhai,simmat verrattaessa luonnollista. Pidetäänhän pientiloilla run-
12670: eri viljelmäryhmien satoja keskenään. To- saasti kaikenlaista karjaa. Mutta siinä ta-
12671: sin erotukset eivät ole kovin suuria, mutta vassa, jolla pientiloilla nykyisin talteenote-
12672: peruna- ja juurikasvisadoissa, joiden tuot- taan kotoisia kasvinravintoainevaroja ja
12673: tamisessa pienviljelijäin pitäisi olla eteviä, niitä käytetään, on suuria puutteellisuuk-
12674: ovat ,erotukset huomiota herättäviä. sia. Sitä osoittavat eräältä osalta viralli-
12675: Satojen lisääntymiseeen voidaan tehok- set tilastonumerotkin. Niinpä vuonna 1929
12676: kaimmin vaikuttaa lannoituksella. Siinä on~ oli pienviljelmillä lantasäiliö n. 12.---2:6 %:lla
12677: kin suomalaisessa pienviljelyksessä puut- ja virtsakaivoja 1~24 % :lla niiden lu-
12678: teellisuuksia, joiden korjaamisessa olisi val- vusta ja suuremmilla viljelmillä lantasäi-
12679: tion vähävaraisia pientilallisia autettava. liöitä n. 42-70 %:lla ja virtsakaivoja n.
12680: Väkilautoja käytetään maassamme vielä 40--'80 %:lla niiden luvusta. Mainitunlai-
12681: JV,99. - Aittoniemi y. m. 305
12682:
12683: nen tilanne pientiloilla johtuu kaikesta saatavan hyviä tuloksia. Tällä olisi myös
12684: päättäen pienviljelijäin ammattisivistyksen se hyvä puoli, että puheenaolevat uudis-
12685: heikkoudesta, heidän uusiin aloitteisiin tot- tukset voisivat pienviljelijät suurelta osalta
12686: tumattomuudestaan ja vähävaraisuudes- tehdä itse. Ja kun aikaansaataisiin kunnol-
12687: taan. lisia lantavarojen säilytyspaikkoja, ei sitten
12688: Pienviljelijäin ammattisivistyksen kohot- itse lannanhoidolliset työt vaa:di suuria pon-
12689: tamisella ja tehokkaalla mainostoiminnalla nistuksia.
12690: voidaan tilannetta huomattavasti parantaa. Puheenaolevat palkkiot olisi jaettava
12691: Pienviljelijäin Keskusliitossa on saavutettu niinkuin nJkyään uudisraivauspa}kkiot
12692: jo verraten hyviä tuloksia lannanhoitokurs- maataloudellisten järjestöjen välityksellä.
12693: sien pitämisestä ja lantatalouskilpailujen Samojen järjestöjen toimesta lruadittaisiin
12694: järjestämisestä. Mutta asian saamiseksi päi- suunnitelmat ja kustannusarviot lantavaro-
12695: vän kysymykseksi laajoissa pienviljelijä,pii- jen talteenottopaikkoja varten, joita varten
12696: reissä on !käytettävä vie}ä)kin ,tehokkaampaa avustusta haetaan. Avustusta annettaisiin
12697: menetelmää. Tässä tarkoituksessa on Nor- korkeintaan 10 peltohehtaarin omistajalle ja
12698: jassa käytetty vuodesta 1929 a}kaen sel- olisi sitä myönnettävä 50 % kustannuksista,
12699: laista menetelmää, että pientilanisille on ei !kuitenkaan 100 markkaa enempää nauta-
12700: myönnetty valtion avustuksia ja palkkioita yksikköä kohden. Lähemmät määräykset
12701: lantataloiden ja virtsakaivojen laittamista avustuksien jaosta antaisi maatalousminis-
12702: V'arten. Näitä palkkioita haettiin parina en- teriö.
12703: simmäisenä vuotena n. 1.5 miljoonaa !kruu- Edelläesitetyn perusteella ehdotamme,
12704: nua, mutta nykyisin on tarvinnut tarkoi-
12705: tukseen varata vuotta kohden vain 300,000 että Eduskunta päättäisi ottaa
12706: kruunua. vuoden 1934 tulo- ja menoarvioon
12707: Päättäen uudisraivauspalkkioiden ja kil- 1,000,000 markkaa jaettavaksi vähä-
12708: pailujen yhteydessä jaettujen palkintojen varaisille pienviljelijöille avustuksina
12709: tehokkaasta vaikutuksesta voidaan Suo- kotoisten lantavarojen talteenotto-
12710: messa Ddottaa mainitulla toimenpiteellä paikkojen laittamista varten.
12711:
12712: Helsingissä, syyskuun 14 päivänä 1933.
12713:
12714:
12715: S. S. Aittoniemi. Ansh. Alestalo.
12716: J. Emil Lampinen. Einari Karvetti.
12717: Toivo Ikonen. Almeli Brander.
12718: Alpo 0. Luostarinen. Viljami Kalliokoski.
12719: Ville Vallas. Eemeli Aakula.
12720: Heildrl Vehk:aoja. Antti Kemppi.
12721: L. 0. Hirvens111lo.
12722:
12723:
12724:
12725:
12726: 39
12727: IV,1o.o.
12728: :
12729: - Rah.
12730: . . . a.l. N :o 74.
12731:
12732:
12733:
12734:
12735: E:rkko. y. m.; Määrärahan.. osoittamisesta Suomen .Kalastaja-
12736: järjestöjen Keskusliitto r. y:Ti, av.ustamista ~arten, .
12737:
12738:
12739: E d u s k u n n a 11 e.
12740:
12741: Kun Suomen Kalastajajärjestöjen Kes- tettävä vain pienellä osalla liiton .. saan-
12742: kusliitto r. y. vuonna 1923 perustettiin, ta- näissä määrättyä toimialuetta, nimittäin
12743: pahtui se kalastajaväestön omasta aloit- Viipurin läänin rannikolla ja saaristo-
12744: teesta. Kalastuksella elävä väestö oli tällöin alueella. Tätä aluetta varten on sitten lii-
12745: sota-ajan jälkiseurauksena joutunut varsin tolle vuoteen 1932 asti myönnetty vähäi-
12746: vaikeaan asemaan ja osa itsenäistä kalas- nen valtionavustus, kunnes sekin mainit-
12747: tajaväestöä, joka vuosisatoja oli elänyt ka- tuna vuotena kokonaan lopetettiin, lähinnä.
12748: lastuksella, oli pakotettu jättämään elin- sen tähden, että liitto ei suostunut muut-
12749: keinonsa. Samaan aikaan lisääntyi yhä sa- tamaan sääntöjään ja muodostumaan vain
12750: lakuljetus kaikkialla ja siitä myöskin osit- paikallisyhdistykseksi. Viipurin läänin ran-
12751: tain johtui elinkeinon rappeutuminen ja nikko- ja saaristoalueelia on liitto sen si-
12752: yleinen alaspäin meno. jaan saamansa valtionavustuksen avulla
12753: Valistuneimmissa kalastajapiireissä pan- tehnyt mainittuna aikana menestyksellistä.
12754: tiin tämä seikka raskain mielin merkille työtä. Entiset kalastajaseurat on jälleen
12755: ja neuvoteltiin,. mitä olisi tehtävä olojen saatu toimintaan sekä uusiakin seuroja pe-
12756: kohottamiseksi. Tällöin kutsuttiin yleinen rustettu, perustettu m. m. kalastusvakuu-
12757: kalastajaseurojen sekä muiden kalastuselin- tusyhdistys merivahinkojen varalta, joka
12758: keinon hyväksi toimivien järjestöjen yhtei- on edelleenkin toiminnassa, sekä kalan-
12759: nen kdkous Turkuun helmikuun 3 pnä myyntiosuuskunta y. m. Varsinainen neu-·
12760: 1923. Täällä perustettiin sitten edellä mai- vontatyö on myöskin melkein kokonaan
12761: nittu Suomen Kalastajajärjestöjen Keskus- keskittynyt tänne ja on liiton toimesta.
12762: liitto. Perustetun liiton tulisi lähinnä no- täällä joka vuosi järjestetty kalastajill!7
12763: jautua kalastajaväestoön itseensä ja olisi kursseja, esitelmä- ja kokoustilaisuuksia,
12764: tämä muista jälellä oleva väestö oman kalanäyttelyjä y. m. Myöskin kalanjalostus-
12765: joukkotoiminnan kautta herätettävä ja laitoksia on alueelle liiton toimesta perus-
12766: koottava yhtenäiseen ja rakentavaan työ- tettu. Vielä on saatettu kuntoon koko Itä-
12767: hön asemansa ja elinkeinonsa kohottami- Suomen rannikkoaluetta käsittävä pelastus-
12768: seksi. Perustetulle keskusliitolle hyväksyt- asemaverkosto, joka oli jätetty kokonaan
12769: tiin laaja, käytännöllisen työn ja osuus- hoidotta rappeutumaan, perustettu uusia
12770: toiminnan pohjalle perustuva ohjelma ja pelastusasemia, hankittu vonheitä ja kalus-
12771: innostus asiaan oli suuri. toa, sekä jälleen saatu herätetyksi kalasta-
12772: Liiton toiminnan tukemiseksi anottiin jien harrastus näihin asioihin.
12773: useamman kerran valtionavustusta, mutta Sen sijaan Lounais-Suomessa ja Satakun-
12774: vasta v. 19'2·5 saatiin ensi kerran 40,000:- nan rannikolla, jossa liitolla edelleenkin
12775: mk. ja sekin oli määräyksen mukaan käy- on jäsenseuroja, ei ole voitu viime aikoina
12776: IV,too. - Kalastuselinkeinon avustaminen. 307
12777:
12778: lainkaan työskennellä, vaikka mainitut jä- leenkin varsin vaikea. Edelleenkin tapah-
12779: senseurat ovat pyytäneet alueillaan järjes- tuu luopumisia elinkeinon harjoittamisesta,
12780: tettäviksi kursseja kalan suolauksessa ja ja myöskin salakuljetus näyttää jälleen li-
12781: jalostuksessa, näyttelyjä y. m. Ainoastaan sääntyvän entistä enemmän. Työtä kalas-
12782: vuosina 19,25 ja 1926, jolloin liitolla oli tuselinkeinon ja kalastajaväestön aseman
12783: jonkin verran omia varoja, järjestettiin kohottamiseksi tarvitaan siis edelleenkin,
12784: kalanäyttelyjä Uuteenkaupunkiin sekä esi- ja yhteiskunnan olisi mielestämme syytä
12785: telmätilaisuuksia rannikkoalueelle. enemmän kuin tähän saakka tukea tätä
12786: Liitto julkaisee vielä vuodesta li9124 läh- työtä. Näin olisi meneteltävä varsinkin sil-
12787: tien kerran kuukaudessa ilmestyvää ,Ka- loin, kun tämä työ on lähtöisin kalastaja-
12788: lastaja"-nimistä ammattilehteä, jota leviää väestön omasta keskuudesta ja pohjautuu
12789: kaikkialle maan rannikkoalueille ja jota sen omaan pyrkimykseen asemansa ja olo-
12790: kalastajaseurat tilaavat ja levittävät. Mai- jensa kohottamiseksi.
12791: nittakoon vielä, että kalastajaväestön myö- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12792: tätunto liittoa ja sen työtä kohtaan on
12793: kaikkialla suuri. Tätä todistaa lähinnä se- että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
12794: kin, että liiton jäsenseurat eivät ole siitä menoarvioon Suomen Kalastajajär-
12795: vieläkään luopuneet, vaikka toiminta on jestöjen Keskusliitto r. y :n avusta-
12796: ollut viime vuosina vähäistä varojen puut- mista varten 100,000 markkaa käy-
12797: teessa. Liittoon kuuluu edelleenkin lähes tettäväksi liiton sääntöjen määrää-
12798: 40 kalastajaseuraa ja -yhdistystä, joiden mällä tavalla työskentelyyn koko
12799: yhteinen jäsenmäärä on noin 2,500 henkeä. maan kalastajaväestön hyväksi.
12800: Tilanne kalastuselinkeinon alalla on edel-
12801:
12802: Helsingissä, syyskuun 14 pnä 1933.
12803:
12804:
12805: Eljas Erkko. Arvo Inkilä.
12806: Urho Toivola. W. K. Särkkä.
12807: 308
12808:
12809: IV,1o1. - Rah. al. N:o 75.
12810:
12811:
12812:
12813:
12814: Leppälä y. m.: Määrärahan osoittamisesta maatalousseuro-
12815: jen kalanviljelyslaitoksien ylläpitämistä varten.
12816:
12817:
12818: E d u s k u n n a ll e.
12819:
12820: Kalakannan lisääminen ja ylläpitäminen kaan. Tästä on johtunut, että eräs näistä
12821: kalanpoikasia istuttamalla vesistöihimme on laitoksista tarvittavien korjausvarojen puut-
12822: viime vuosina maassamme entisestään huo- teessa on ollut joitakin vuosia toimettomana
12823: mattavasti edistynyt. Istutusmäärän oltua ja että toisen laitoksen täytynee jo ensi
12824: vuosina 1921-1924 vuosittain noin 2 milj. vuonna lopettaa toimintansa, ellei välttä-
12825: kalanpoikasta, kasvoi se vuosina 1925-1927 mättömiä korjauksia siinä saada suorite-
12826: noin 5 miljoonaan ja vuosina 19.2.8-19,29 tuiksi. Ja kaikkien muidenkin laitosten on
12827: noin 10 miljoonaan sekä nyt viimeisinä vuo- täytynyt supistaa toimintaansa arvelutta-
12828: sina yli 15 miljoonan. Huomattavan osan vassa määrässä. Maatalousseurojen kalan-
12829: näistä istutuksista ovat suorittaneet maa- viljelyslaitosten tähänastinen toiminta on
12830: talousseurojen kalanviljelyslaitokset, joita ollut siksi tuloksellista, ettei voi olla maan
12831: tätä nykyä on '5 ja suunnittelun alaisena etujen mukaista antaa näiden laitosten nyt
12832: pari uutta. Kuitenkin ovat nämä laitokset toinen toisensa jälkeen joutua rappiotilaan,
12833: viime vuosina joutuneet rahallisiin vaikeuk- varsinkin kun tämän estämiseksi tarvittai-
12834: siin, niiden toiminta kun suureksi osaksi on siin vain vaatimaton vuotuinen apuraha.
12835: laadultaan yleishyödyllistä, eivätkä laitokset Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
12836: saa aina korvausta istutuksistaan. Aikai- kunnioittaen,
12837: semmin olivat maatalousseurojen kalatalous-
12838: apurahat siksi suuret, ·että niistä liikeni va- että Eduskunta päättäisi vuoden
12839: roja myöskin kalanviljelyslaitosten yllä- 1934 tulo- ja menoarvioon ottaa maa-
12840: pitoon, mutta viime aikoina on määrärahoja talousseurojen kalanviljelyslaitoksien
12841: siinä määrin vähennetty, että ne tuskin riit- ylläpitämistä varten 25,000 markkaa.
12842: tävät varsinaiseen kalatalousneuvontaan-
12843:
12844: Helsingissä, syyskuun 14 päivänä 19·33.
12845:
12846:
12847: Juhani Leppälä. lVIliitti lVIiikki.
12848: Kaapro Huittinen. Antti Kemppi.
12849: Emil Jutila. M. 0. La;htela.
12850: T. N. Vilhula. L31Ul'i A. Sariola.
12851: 309
12852:
12853: IV,1o2. - Fin. mot. N:o 76. IV,1o2. - Rah. al. N:o 76.
12854:
12855:
12856:
12857:
12858: Österholm m. fl.: Angående anvisande av Österholm y. m.: Määrärahan osoittami-
12859: anslag för premiering av fiskexporten. sesta kalanviennin palkitsemiseksi.
12860:
12861:
12862: T i ll R i k s d a g e n. E d u s k u n n a ll e.
12863:
12864: Under tiden närmast före världskriget Lähiaikoina ennen maailmansotaa nousi
12865: steg vår fiskexport, som nästan uteslutande kalanvientimme, joka suuntautui melkein
12866: var riktad på Ryssland, till i medeltal 9'.3 yksinomaan Venäjälle, keskimäärin 9.3 mil-
12867: milj. kg per år, motsvarande i vårt nu- joonaan kiloon vuodessa, vastaten nykyistä
12868: varande myntvärde c:a 100 milj. mark. De rahaa noin 100 miljoonaa markkaa. Viime
12869: senaste åren har exporten, som nu i vuosina on vienti, joka nyt menee etu-
12870: främsta rummet går tiH Sverige, utgjort päässä Ruotsiin, tehnyt vain noin 1.2 mil-
12871: endast c:a 1.2 milj. kg motsvarande 9.5 joonaa kiloa, raha-arvoltaan 9.5 miljoonaa
12872: milj. mark. Landets fiskexport har alltså markkaa. Maan kalanvienti on siis alen-
12873: nedgått till ungefär en tiondedel av sitt tunut osapuilleen kymmenenteen osaan en-
12874: värde före världskriget. Följderna därav nen maailmansotaa olleesta arvostaan.
12875: ha sedan länge visat sig i en betydande Seuraukset ovat siitä näyttäytyneet jo
12876: försämring av fiskarbefolkningens ställ- kauan sitten kalastajaväestön aseman mel-
12877: ning. Dessutom ha en del andra omstän- koisessa huonontumisessa. Sitäpaitsi ovat
12878: digheter verkat i samma riktning, främst monet muut seikat vaikuttaneet samaan
12879: det allmänna prisfall, som ägt rum under suuntaan, ensi sijassa se yleinen hintain
12880: depressionens inflytande. Omfattningen av lasku, jonka lamakausi on aiheuttanut.
12881: prisfallet framgår av den statistik, som upp- Hintain laskun laajuus käy selville tilas-
12882: rättats över partiprisen på fisk i huvudsta- tosta, joka on tehty kalan tukkuhinnoista
12883: den. Under loppet av år 1932 sjönko fisk- Helsingissä. Vuoden 1932 kuluessa laski-
12884: prisen på följande sätt: strömming 49.1 %, vat kalan hinnat seuraavalla tavalla: sila-
12885: torsk 47.8 %, flundra 37.9 %, lake 19.8 %, kan 49.1 %, turskan 47.8 %, kampelan
12886: abborre 12.7 % o. s. v. Härav framgår att 37.9 %, mateen 19.s %, ahvenen 12.7%
12887: i marknaden finnes ett betydande överskott j. n. e. Tästä näkyy, että markkinoilla on
12888: av fi~k, som trycker ned prisen och som kalaa tuntuva liikamäärä, joka painaa hin-
12889: borde exporteras till utlandet. De försök nat alas ja joka olisi vietävä ulkomaille.
12890: som gjorts att vinna avsättning för fiskpro- Yritykset, joita on tehty menekin hankki-
12891: dukter i utlandet ha i regeln icke varit miseksi kalatuotteille . ulkomailla, eivät
12892: framgångsrika, emedan transportkostna- yleensä ole olleet tuloksellisia, koska kul-
12893: derna blivit höga och det dessutom gällt att jetuskustannukset ovat olleet korkeat, sa-
12894: vinna inträde på nya marknader, där våra malla kuin on ollut päästävä uusille mark-
12895: fiskvaror hittills varit okända. kinoille, missä meikäläiset kalatuotteet ovat
12896: tähän asti olleet tuntemattomia.
12897: Under den rådande hårda konkurrensen Vallitsevassa ankarassa kilpailussa käy
12898: finnes det möjlighet .att upparbeta en ut- mahdolliseksi saada maamme kalanvienti
12899: 310 IV,102. - Kalanviennin palkitseminen.
12900:
12901: vidgad fiskexport frän värt land endast un- laajenemaan ainoastaan, jos valtio suo
12902: der förutsättning att staten skänker sitt bi- kannatuksensa tällä alalla esiintyville pyr.
12903: ständ ät strävandena pä detta omräde pä kimyksille samalla ·tavoin kuin erinäisiin
12904: sam.ma sätt som beträffande ett antal lant- maataloustuotteisiin nähden, nimittäin
12905: bruksprodukter, nämligen genom export- myöntämällä vientiavustusta. Siinä tarkoi-
12906: understöd. I detta syfte har lantbrukssty- tuksessa teki maataloushallitus jo 1930
12907: relsen redan i slutet av är 1930 riktat en vuoden lopulla maatalousministeriölle esi-
12908: framställning till lantbruksministeriet inne- tyksen, joka sisälsi yksityiskohtaisen ehdo-
12909: hällande ett detaljerat förslag till premie- tuksen kalanviennin palkitsemiseksi, mutta
12910: ring av fiskexporten, men ehuru jämväl vaikka myöskin kalastajajärjestöjen taholta
12911: frän fiskarorganisationer ingätt anhällan on anottu asian· saattamista myönteiseen
12912: om att ärendet skulle bringas till positiv päätökseen, on se yhä ratkaisematta. Niin
12913: lösning, har frågan förblivit oavgjord. .Vid ollen on . tarpeen kiinnittää eduskunnan
12914: sådant förhällande är det nödvändigt att huomiota ·asiaan.
12915: fästa riksdagens uppmärksamhet på saken.
12916: För att fiskexporten kunde komma i Jotta kalanvienti voitaisiin saada käyn-
12917: gång och hållas uppe borde ur statsmedel tiin ja jatkuvasti pidetyksi yllä, pitäisi
12918: utgivas understöd, rä:knat efter 75 penni valtionvaroista antaa avustusta, joka olisi
12919: per kg för saltad strömming, 1 mark 50 laskettava '75 pennin mukaan kilolta suo-
12920: penni för färsk fisk, även förpackad i is, lattua silakkaa, 1 markan 50 pennin mu-
12921: för rökt fisk 1 mark 50 penni samt för kon- kaan tuoreelta kalalta, myöskin jäissä kul-
12922: server 2--4 mk per kg. Den minsta varu- jetettavcalta, 1 markan 50 pennin mukaan
12923: mängd, för viiken exportunderstöd .skulle savustetulta kalalta ja 2--4 markan mukaan
12924: utgivas, borde utgöra 300 kg för färsk och säilykkeiltä kilolta. Pienimmän tavaramää-
12925: 200 kg för rökt fisk och konserver. Enligt rän, josta vientiavustusta annettaisiin, tu-
12926: beräkning som uppgjorts beträffande kost- lisi olla 300 kiloa tuoretta ja 200 kiloa
12927: naderna för premieringen erfordras ett be- savustettua kalaa ja säilykkeitä. Palkkioi-
12928: lopp pä 800,000 mark årligen. den aiheuttamista kustannuksista tehdyn
12929: laskelman mukaan tarvitaan vuosittain
12930: 800,000 markkaa.
12931: Det kan visserligen sägas att en ökning Tosin voidaan sanoa, että mainitun mää-
12932: av statsutgifterna med nyssnämnda belopp rän suuruisella lisäyksellä valtion menoihin
12933: spelar en viss roll i budgeten under nuva- olisi merkitystä tulo- ja menoarviossa ny-
12934: rande förhållanden, dä sparsamhet bör iakt- ·kyisissä oloissa, jolloin säästäväisyyttä on
12935: tagas. Men det måste å andra sidan beaktas noudatettava. Mutta toiselta puolen on otet-
12936: att staten under den rädande kristiden icke tava huomioon, että valtio ei vallitsevana
12937: allenast icke givi·t fiskarbefolkningen nägon pula-.a:i:kana ole ·ai::J.oastaan ollut antamatta
12938: handräckning i dess trångmål utan även lä- kalastajaväestölle minkäänlaista tukea sen
12939: tit det allmänna understödet för fiskerinä- ollessa a•hdingossa, vaan myös vahvasti pie-
12940: ringens främjande vidkä:nnas en stark nentänyt kalastuselinkeinon edistämiseksi
12941: minskning. Trots de svärigheter som fiskets t~,~;rkoitettua yleistä kannatusrahaa. Huoli-
12942: utövare under en följd av år haft att kämpa matta niistä vaikeuksista, joita .vastaan ,ka-
12943: med ha de icke givit tili känna nägot miss- lastuksen harjoittajain on .ollut kamppail-
12944: nöje, utan tälmodigt förlitat sig på att. med tava monet pitkät vuodet, eivät he ole il-
12945: egen kraft kunna reda sig. Det .har emel- maisseet minkäänlaista tyytymättömyyttä,
12946: lertid visat sig att nödläget på detta om- vaan ovat kärsivällisinä luottan.eet siihen,
12947: IV,102. - Österholm y. m. 311
12948:
12949: råde i samhället nått den omfattning att että selviytyvät omin voiminsa. On kuiten-
12950: statens inskridande icke längre kan und- kin osoittautunut, että hätätila on tällä
12951: varas. Fiskarbefolkningen, som i allmänhet alalla kasvanut niin laajaksi, että valtion
12952: icke blivit föremål för statens omvårdnad, väliintulo ei enää ole vältettävissä. Ka-
12953: måste i sin nuvarande situation ha rätt tili lastajaväestöllä, · joka yleensä ei ole joutu-
12954: uppmärksamhet för sina av kristiden betin- nut valtion huolenpidon kohteeksi, täytyy
12955: gade svårigheter på samma sätt som a:ridra, nykyisessä asemassaan olla oikeus saada
12956: av depressionens följder drabbade medbor- huomiota pula-ajan aiheuttamia vaikeuk-
12957: gargrupper. Med hänsyn härtill och då siaan kohtaan samalla tavoin kuin muilla
12958: det icke synes möjligt att på annat sätt lamakauden seuraamusten alaisiksi joutu-
12959: bringa varaktig lättnad i fiskerinäringens neiUa kansalaisryhmillä. Tä:hän nähden ja
12960: try~kta läge borde premiering av :fisk- !ku:n ei näytä olevan mahdollista saada
12961: expörten införas enligt de grunder som muulla tavoin pysyvää huojeimusta kalas-
12962: -ovan ·anförts. tuselinkeinon tukalaan asemaan, olisi ka-
12963: lanvientiä ryhdyttävä palkitse:tnaan yllä-
12964: esitettyjen perusteiden mukaisesti.
12965: 'Med stöd av det som framhållits föreslå Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, ehdo-
12966: vi' ·härmed vördsamt, tamme täten kunnioittavasti,
12967:
12968: att Riksdagen måtte i statsförsla- että Eduskunta· ottaisi 1934 vuo-
12969: get för år 1934 under ett nytt mo- den tulo- ja menoarvion 11 Pl:n
12970: :m,ent i 11 H. t. XIX kap. anvisa "XIX lukuun uudelle momentt"'lle
12971: . 800,000 mark för premiering av fisk- 800,000 markkaa kalanviennin palkit-
12972: exporten. semiseksi.
12973:
12974: Helsingfors den 5 september 1933. Helsingissä, syyskuun 5 p:nä 1933.
12975:
12976: John ösrterholm. Otto J' a.cobs8on.
12977: Levi J'em Edv. ·Belenelund.
12978: EdvM~d H'wga.. Albin Wickma.n.
12979: Herma.n Matts1son. Ebba. östenson.
12980: J'. A. Sjöblom. Ra.fael Collia.nder.
12981: Axel Palmgren. Henrik Kullberg.
12982: Toivo Tyrni. J. 0. Söderhjelm.
12983: ·Urho Toivola. E. v. Ftlenckell.
12984: "Atvo ·1111k:i.lä. J.uha.m LepPälä.
12985: ·'ita.ino ·w. Oklsa.Dien. Viljo Venho.
12986: :Antti :· ltemppi. Anton Suurkonkla..
12987: "V'llj~ Kalliokoski. T. A. J,&D.holien.
12988: Matti Pi!tkänen. Janne Koivunmta..
12989: Ka.apro Huittinen. Bcikki Vellk:aoja..
12990: 312
12991:
12992: IV,1o3, - Ra.h. al. N :o 77.
12993:
12994:
12995:
12996:
12997: Leppälä y. m.: Määrärahan osoittamisesta Vuohensalon ka-
12998: lanviljelyslaitosta varten.
12999:
13000:
13001: E d u s k u n n a 11 e.
13002:
13003: Kuluvana syksynä valmistuu Vuohensa- Siitä huolimatta että hallitus tulo- ja.
13004: lon kalanviljelyslaitos Käkisalmen pitäjässä menoarvioesityksessään vuodelle 1934 on
13005: lohen, nieriäisen ja siian istuttamista var- 11 P. L. X luvun 3 momentin kohdalla edel-
13006: ten Laatokan vesistöihin. Tästä Tarton lämainituilla perusteilla esittänyt määrära-
13007: rauhansopimuksen edellyttämästä laitok- han koroittamista valtion kalanviljelyslai-
13008: sesta tulee suurin valtion kalanviljelyslaitos, toksia varten, ei se kuitenkaan ole mai-
13009: jonka hoitaminen vaatii, paitsi vakinaista nittua laitosta varten esittänyt muuta kuin
13010: hoitajaa, eräinä vuoden aikoina ylimääräisiä 5,000 markkaa. KDska on ilmeistä, että
13011: työvoimia ja josta käsin kalojen kuljetus ja laitoksen on mahdotonta toimia tällaisen
13012: istuttaminen on toimitettava pitkien matko- pienen määrärahan turvissa, eikä voine olla
13013: jen päähän useihin eri paikkoihin sekä vir- maan ja yleisen edun mukaista, että vasta-
13014: roissa että Laatokassa. Paitsi edellisestä valmistunut yleishyödyllinen laitos heti val-
13015: johtuvia kustannuksia tarvitsee la1tos va- mistuttua jätetään toimettomaksi ja rap-
13016: r-oja myös kalanpoikasten ruokintaa, lam- peutumaan, saamme kunnioittaen ehdottaa,
13017: mikkojen lannoittamista, lämmitystä, valais-
13018: tusta, postia, puhelinta, pikkukorjauksia että Eduskunta päättäisi vuoden
13019: y. m. varten. Laitoksen vuotuiset hoito- ja 1934 tulo- ja menoarvioon ottaa
13020: ylläpitokustannukset ovat arvioidut ainakin Vuohensalon kalanviljelyslaitosta var-
13021: 35,000 markaksi. ten 35,000 markkaa.
13022:
13023: Helsingissä, syyskuun 14 päivänä 1933.
13024:
13025:
13026: Ju.hani Leppälä. Antti Kemppi.
13027: Kaapro Huittinen. M. 0. Lahtela..
13028: Kaapro Moilanen. Ville Vallas.
13029: Yrjö Welling. Matti Pitkänen.
13030: Matti Miikki. Osk. Reinikainen.
13031: 313
13032:
13033: IV,lo4. - Fin. mot. N:o 78.
13034:
13035:
13036:
13037:
13038: Österholm m. fl.: Angående anvisande av ett tilläggsanslag
13039: för ökning av den inhemska fiskkonsumti()1'1,en.
13040:
13041:
13042: T i ll R i k s d a g e n.
13043:
13044: Under den rådande kristiden har fiskeri- att en ändami\lsenligt bedriven upplys-
13045: näringen kämpat med stora svårigheter. nings- och reklamverksamhet kan giva ett
13046: Till följd av det allmänna prisfallet har gott stöd åt strävandena att förbättra av-
13047: fisket mångenstädes, särskilt för så vitt det sättningen av fisk och propagandan tages
13048: gäller fångsten av strömming, inskränkts för övrigt i våra dagar i bruk på allt flere
13049: för att icke prisen skulle tryckas långt un- områden för att skapa lättnad i de rådande
13050: der den gräns, där fisket upphör att giva ekonomiska förhållandena. iDe ekonomiskt
13051: sina utövare en anspråkslös avkastning. svaga fiskarorganisationerna, vilkas stats-
13052: Men å andra sidan har ett tillskott till den anslag under de senaste årens statsfinan-
13053: saluförda fiskmängden ägt rum genom att siella trångmål avsevärt minskats, äro icke
13054: ett antal arbetslösa begynt ägna sig åt i stånd att bekosta en reklamverksamhet av
13055: fiske för att på detta sätt vinna sitt uppe- ifrågavarande art eller ens en del av den-
13056: hälle. Det naturligaste medlet att i någon samma. Då staten icke vidtagit åtgärder
13057: mån bringa lättnad i läget på fiskmarkna- i syfte att bispringa fiskerinäringen under
13058: den i vårt land är att söka åstadkomma ex- kristidens svårigheter, synes det berättigat
13059: port till utlandet och ökning av konsum- att begära att staten skall ställa till för-
13060: tionen i hemlandet. För så vitt det gäller fogande medel för möjliggörande av en ut-
13061: strävandena att utvidga den inhemska fisk- vidgad propaganda. Ehuru en verkligt
13062: förbrukningen är det otvivelaktigt att av- effektiv upplysningsverksamhet för ökning
13063: sevärda vinningar kunde göras, i händelse av den inhemska fiskkonsumtionen skulle
13064: det vore möjligt att anordna en mera om- kräva avsevärda kostnader, synes det icke
13065: fattande propaganda för detta syfte. Av möjligt att under nuvarande förhållanden
13066: det allmänna anslaget för fiskerinäringens ställa större krav på statens understöd. På
13067: främjande har Fiskeriföreningen i Finland grund därav och under förutsättning att
13068: åtnjutit ett understöd för propagandaända- det nuvarande anslaget för ifrågavarande
13069: mål, utgörande för innevarande år 10,000 ändamål, 10,000 mark, fortfarande komme
13070: mark, på grund varav föreningen kunnat att beviljas, föreslås att 40,000 mark skulle
13071: anordna fiskförsäljningsdagar i det inre av anvisas som tillägg till det allmänna ansla-
13072: landet. Dessa ha i allmänhet givit goda get för fiskerinäringens främjande för pro-
13073: resultat. Emellertid är detta understöd pagandaverksamhet. Av detta tillskottsan-
13074: alltför obetydligt för att man därmed slag borde även de lokala fiskarförbunden
13075: kunde bedriva en verksamhet av den om- kunna bliva delaktiga i den mån de anses
13076: fattning, som de rådande förhållandena på- på ett ändamålsenligt sä tt gagna det syfte-
13077: kalla. Exempel från utlandet ådagalägga mål som är i fråga.
13078: IV,104, -Kotimaisen kalankulutuksen lisääminen.
13079:
13080: I stöd av det som ovan framhållits före- mom. 1 upptaga ett tilläggs(Jhl,slag,
13081: slås vördsamt, stort 40,000 mark, att användas för
13082: propagandaverksamhet i syfte att
13083: att Riksdagen måtte i statsförsla- öka den inhemska konsumtionen av
13084: get för år 1934 under 11 Ht. kap. X fisk.
13085:
13086: Helsingfors den 4 september 1933.
13087:
13088: J,ohn Österholm. J. A. Sjöblom.
13089: Otto Jacobs:son. Herman Mattsson.
13090: J. 0. Söderhjelm. Rafael Colliander.
13091: 315
13092:
13093: ,IV,lo4. - R.&h. al. N:o 78. Suamennos.
13094:
13095:
13096:
13097:
13098: Österholm y. m.: Lisämäärärahan osoittamisesta kotimaisen
13099: kalankulutuksen lisäämiseksi.
13100:
13101:
13102: E d u s k u n n a ll e.
13103:
13104: Vallitsevan pula-ajan kestäessä on kalas- my'ksille, ja propagandaan muuten turvau-
13105: tuselinkeino taistellut suurien vaikeuksien dutaan meidän päivinämme yhä useammilla
13106: kanssa. Yleisen hinnanlaskun seurauksena aloilla huojennuksen hankkimiseksi oleviin
13107: on kalastusta monin paikoin, varsinkin taloudellisiin oloihin. Taloudellisesti heikot
13108: mikäli koskee silakan pyyntiä, supistettu, kalastajajärjestöt, joiden nauttimaa yleistä
13109: jotta hinnat eivät painuisi kovin paljon ,apuraha;a on viime vuosina vallinneen val-
13110: sen rajan alle, missä kalastus lakkaa anta- tion raha-asiallisen ahdingon tähden tun-
13111: masta harjoittajalleen vaatimattoman an- tuvasti pienennetty, eivät kykene kustanta-
13112: sio:a. Mutta toiselta puolen on kaupanoleva maan kysymyksessäolevan laatuista mainos-
13113: kalamäärä lisääntynyt sen johdosta, että toimintaa kokonaan tai edes osaksi. Kun
13114: monet työttömät ovat a~kaneet antautua ka- valtio ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin aut-
13115: lastamaan hankkiakseen siten itselleen toi- taakseen kalastuselinkeinoa pula-ajan vai-
13116: meentulon. Luonuoliisin keino saada jossa- keuksissa, näyttää olevan oikeutettua pyy-
13117: kin määrässä helpotusta maamme kalamarik- tää, että valtion tulee antaa käytettäväksi
13118: kinoilla on koettaa elvyttää vientiä ulko- varoja laajemman propagandan mahdolli-
13119: maille ja enentää kotimaista kulutusta. seksi tekemiseen. Vaikka todella tehokas
13120: Mikäli koskee pyrkimyksiä kotimaisen ka- kotimaisen kalankulutuksen enentämiseen
13121: lankäytön laajentamiseksi on epäilemätöntä, kohdistettu valistustyö kysyisi huomattavia
13122: että tuntuviin saavutuksiin päästäisiin, jos kustannuksia, ei näytä olevan mahdollista
13123: olisi mahdollista järjestää tätä tarkoitusta ryhtyä nykyisissä oloissa esittämään suuria
13124: varten laaja propaganda. Kalastuselinkei- vaatimuksia valtion avustukseen nähden.
13125: non edistämiseksi myönnetystä yleisestä Tämän vuO'ksi ja edellyttäen, että nykyinen
13126: määrärahasta on Suomen Kalastusyhdistys kysymyksenalaiseen tarkoitukseen myön-
13127: nauttinut propagandatarkoituksia varten netty määräraha, 10,000 mwrkkaa, tulee
13128: apurahaa, joka tältä vuodelta on 10,000 edelleen pysytettäväksi, ·ehdotetaan, että
13129: markkaa, ja sen turvin on Jhdistys voinut 40,000 markkaa osoitettaisiin propaganda-
13130: järjestää kalanmyyntipäiviä sisämaassa. Ne toimintaa varten lisäykseksi yleiseen kalas-
13131: ()Vat yleensä antaneet hyvät tulokset. Tämä tuselinkeinon edistämistä tarkoittavaan
13132: apura:ha on kuitenkin liian vähäpätöinen, määrära:haan. Tästä lisämäärärahasta pi-
13133: jotta sillä voisi hwrjoittaa niin laajaa toi- täisi myös paikallisten kalastajaliittojen
13134: mintaa kuin vallitsevissa oloissa on tarpeen. päästä osallisiksi, sikäli kuin niiden !katso-
13135: Ulkomailta saatavissa olevat esimerkit näyt- taan tarkoituksenmukaisella tavalla hyödyt-
13136: tävät, että tarkoituksenmukaisesti suoritettu tävän sitä päämäärää, joka on ·kysymyk-
13137: valistus- ja mainostoiminta voi antaa hy- sessä.
13138: vää tulkea kalanmenekin parantamispyrki-
13139: 316 IV,lo4. -Kotimaisen kaiailikulutuksen lisääminen.
13140:
13141: Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, ehdo- X luvun 1 momenUlle 40,000 mar-
13142: tamme kunnioittae:a, kan suuruisen lisämäärärahan käy-
13143: tettäväksi propagandatoimintaan ka-
13144: että Eduskunta ottaisi vuoden lan kotimaisen kulutuksen lisäämi-
13145: 1934 tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n seksi.
13146:
13147: Helsingissä, syyskuun 4 p:nä 1933.
13148:
13149: John Österholm. J. A. Sjöblom.
13150: Otto Jacobsson. Herman Mattsson.
13151: J. 0. Söderhjelm. Rafael Colliander.
13152: 317
13153:
13154: IV,1oo. - Ra.h. al. N:o 79.
13155:
13156:
13157:
13158:
13159: Kaijalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
13160: Petsamon kalanmyyntiosuuskunnalle.
13161:
13162:
13163: E duskunnaBe.
13164:
13165: Petsamossa on jo kahdeksan ·v:uotta toimi- twloudessa, olisi sen taloudellinen asema saa-
13166: ruut ,Petsrumon kalanmyyntiosuuskunta' '- tava sille pohj.alle, että osuusikurutru voisi
13167: niminen kalastajain järjestö, joka kala- hankkia itselleen tarpeellisen määrän liike-
13168: tavarain ostossa ja myynnissä on siellä luottoa. Tämä käy päinsä vain siten, että
13169: saavuttanut keskeisen aseman. Ben toimin- liikkeen valtiolta saamien lainojen määrä,
13170: 'taa ovrut kuitenkin suuresti vaikeuttaneet yhteensä 700,.000 markkoo,, muu,tetaan vas-
13171: userut heikot kalastuskaud'et,. josta on ollut ta:avansuuruiseksi avustukseksi. Tälle kan~
13172: semaukserua,. ettei ole syntynyt riittävää nalle ovat ase1ltuneet myöskin Oulun läänin
13173: 1'iikevaib:toa, jonka avulla; toiminnan aiheut- maaherra j3J maata1oushallitus. Harkites-
13174: tamat koot:amnukset olisi saatu peitetyksi. saan osuuskunn'run asiai1n järjestämistä: näyt-
13175: Sitäpaitsi rasittaa osu~kunnan toimintaa tää maataloushallitus ki·innittän,een huo-
13176: erikoisesti se, että. sanottu liike, poikkeuk- miota valtioni rajoitettuihin ma!hdollisuuk-
13177: sena kaikista muista,, on katsonut velvolli- siin tällä hertikellä,. ja otti sen vuoksi: ensi
13178: suudekseen kalastajaväestön heikon talou- vuoden menoar.vioehdotukseensa :a:inowstaan
13179: dellisen tilan vuoksi ostaa myöskin kesäka- 200,000 markan, suuruisen määirärallam Pet-
13180: lastuksen aikana saatua kaLaa, vaikkakin samon kalanmyynti:osuuskunilla]le .annetun
13181: tämä, menekkivaikeuksien takia, on mah- vasta:avansuuruisen: lainan takaisin suoritta-
13182: åollista vaJin kevätkalan oston jru myynnin mista varten. Eihdotuksen: on valtioneuvosto
13183: kautta sa;adun ylijäämän turvin. Tämän kuitenkin jättänyt huomioonmtaanatta.
13184: ohella on liikkeen täytynyt, valmistaakseen Kun mielestämme ei ole valtiJon etujen
13185: kaikiUe kalastajiHe saaliinsa myyntimahdol- mukaista, että jätetään riittälvää tukea
13186: lisuuks:i:aJ,. järjes:tää kalojen vastaanotto vii- vaille se elinkeino, jolla Pets3Jmossa on pa.r-
13187: uellä: ,a;serrnalla, eikäJ yksinomaan vain suu- 'ha:at menestymisen edellytykset, olisi tämä
13188: rerrnmilla kalastamoi]la. Näin ollen osuus- määräraha valtion talousarvioon nyt otet-
13189: kunta ei ole voinut hankkia asemansa va- tava. Jos kalastajain oman järjestön toi-
13190: kaa;nnuttamiseksi tarvittavia varoja, vaan mintaa ei ~tur,vata, on siitä seurauksenat että
13191: on alusta alkaen toiminut valtiolta saamansa va;l1io joutuu kiinnittiilmä?,in Petsamoon yhä
13192: 'luoton ,turvin. V:altion :antama }uotto olisi suurempia työttömyysmäärärahoja. Mitä
13193: kyllä rii:ttänyt osuuskunnan liiikepääoma:ksi, taas tulee yksityisyritteliäisyy,teen j:a; sen
13194: ellei osuuskunnan olisi ollut pakko sijoittwa maihdollisuuksiin, on myöskin sillä tärkeä
13195: siitä huomattavaa osaa lii'kkeen toiminnalle osuus Petsamon .talouselämän: ikohottamis-
13196: 'aivan välttämättömä:än kalustoon ja kiin~ työssä, mutta sen ohella: tulee kalastadain
13197: teistöihin. omalla järjestöllä olemaan siellä jatku-
13198: Sirhen ratkaisevaan merkitykseen katsoen, vasti ·aivan erikoislaatuinen tehtävä, jo-
13199: mikä sanotull111 liikkeellä on Petsamon kala- hon valtiovallan on syytä edelleenkin huo-
13200: 318 IV,lo5. - Petsamon kalanmyyntiosuuskunnan avustaminen.
13201:
13202: miota kiinnittää. Niinpä Oulun läänin välttämättömänä. Sen epäonnistuminen
13203: maaiherra mainitsee eräässä lausunnossaan edellyittää valtiolle mell!Oja työttömyystoi-
13204: asiasta m. m.: ,Kokemus )"ksityisyritteliäi- menp~teiden muodossa. Kun näin on, on
13205: syydelllkin oruni,sturrnises'ta Petsamossa kui- paikallaoo, että osuuskuntaa sen toimin-
13206: tenkin osoittaa, että siihen perustuen ei ole Iliassa tuetaan.''
13207: järtettävä jo vakiintunutta kalastaj~en yh- Edellä olev,a;an vii:ta:ren ehdotaanme sen
13208: teistä järjestöä, vaan on se edelleen säi- vuoksi ikmnnioittaen,
13209: lytettävä välittämään saaliin 'kaupaksi joko
13210: jalostustehta:assa Petsamossa, jos sellainen että Eduskunta päättäisi v. 1934
13211: sinne syntyy, tai myös muualle. Tämä tulo- ja menoarvioon ottaa 200,000
13212: on v:altionJkin otettawa huomioon Petsamon markan suuruisen avustuksen Petsa-
13213: oloja kehittäessään, kun ka]astusta on pidet- mon kalanmyyntiosuuskunnalle.
13214: tä'Vä Pe.tsamon asukkaiden toimeentulolle
13215:
13216: Helsingissä syyskuun 15 p:nä 1933.
13217:
13218: Lauri Kaijalainen. Uuno Hannula.
13219: 319
13220:
13221: IV,}.o6. - ~·. al .. N:o 80.
13222:
13223:
13224:
13225:
13226: Kauranen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Vuoksen las-
13227: kua varten.
13228:
13229:
13230: E d u s k u n n a ll e.
13231:
13232: Vuoden 1857 tienoissa tapahtunut Vuok- kuivatus vaatii vielä osakkailta kustannuk-
13233: sen lasku tuotti huomattavan parannuksen sia sekä että eduskunta on hanketta varten
13234: seudun viljelys- ja asutusoloihin. Kuiten- aikanaan myöntänyt varoja, ehdottaa komis-
13235: kin jäi vielä laajoja veden vaivaamia ranta- sioni hankkeen toteutettavaksi valtion va-
13236: alueita sekä muodostui helposti kuivatta- roilla I:ssä kiireellisyysluokassa". Ja vii-
13237: via lahdelmia. Kun lisäksi eräiden vuosien meksi maataloushallitus lausunnoissaan
13238: väliajoilla toistuvat tulvat tekevät viljelyk- (16/6 ja 28/6 1933) toteaa, ettei hanketta
13239: sille suurta haittaa, ovat rannanomistajat enää olisi viivyteltävä, koska sivureittien
13240: jo kolmisen vuosikymmentä puuhanneet perkaaminenkin huomioon ottaen Vuoksen
13241: uutta laskua ja tehneet useita sitä koskevia lasku on paikkakunnalle suurimerkitykselli-
13242: aloitteita. Vuoden 1925 menoarvioon edus- nen ja laajalle pienviljelijäseudulle suora-
13243: kunta ottikin 2,200,000 markkaa Vuoksen nainen elinehto sekä hanke luonnostaan
13244: vesistön tutkimista ja perkaamista varten. kuuluu niihin jokien perkauksiin, joihin
13245: Suoritettuaan tutkimukset ja laadittuaan nähden valtiovallalla on monien yleisluon-
13246: perkaussuunnitelmat tie- ja vesirakennus- toisien seilili:ojen vuoksi erikoinen velvoitus.
13247: hallitus ehdotti kulkulaitosministeriölle Kun tästä huolimatta ·laskutoimenpitei-
13248: v. 1930, että Kiviniemen ja Paakkolan vä- siin tarvittavia määrärahoja hallituksen ta-
13249: linen osa Vuoksesta perattaisiin. Tutki- holta ei ole vieläkään ehdotettu, on välttä-
13250: musten mukaan siten saataisiin kuivatuksi mätöntä, että asia otetaan toista tietä esille.
13251: 2,164.51 ha rantamaita ja 1,851.37 ha vesi- Yrityksen toteuttaminen tuntuu juuri tänä
13252: jättöä, kustannusarvion ollessa n. 55 milj. aikana monestakin syystä ajankohtaiselta.
13253: markkaa. Vuoksen laskun kanssa välittö- Ensinnäkään ei ole enää sitä estettä, tar-
13254: mässä yhteydessä olevan Äyräpään järven vittavien perkauskoneiden puutetta, mikä
13255: kuivattamisella taas voitaisiin tuottaa koko- mainittiin kolmisen vuotta sitten, kun Ky-
13256: naista 5,322.95 ha mitä parhainta viljelys- mijoen perkaushanke oli vielä käynnissä ja
13257: maata. työvälineet tarvittiin siellä. Toiseksi kautta
13258: :Myöskin valtioneuvoston asettama, koko koko Etelä-Karjalan vallitseva työttömyys
13259: maata käsittävä joenperkauskomissioni niin- tekee tällaisen yrityksen nykyisenä ajan-
13260: ikään puoltaa ehdotusta ja lausuu: ,Siihen kohtana erinomaisen sopivaksi hädän lie-
13261: katsoen, että seutu on vähävaraista raja- vennyskeinoksi, kun suoranaisten työansioi-
13262: seutua, jossa viljelysmaasta on suuri puute den lisäksi hankittaisiin laajoille rajaseudun
13263: ja jossa suurin osa viljelysmaata on tulva- pienviljelijäpiireille jatkuvaan toimeentu-
13264: aluetta, ja että hyötyalueiden lopullinen loon välttämätöntä lisämaata, mikä. samalla
13265: 320 IV,l06. - Vuoksen laskeminen.
13266:
13267: koit1,1iSi veroa tuottavana ja sosiaalisia oloja että Eduskunta ottaisi ensi vuo-
13268: parantavana koko yhteiskunnan hyväksi. den tulo- ja menoarvioon 15 milj.
13269: Kaiken tämän nojalla ja hyvin tuntien markan määrärahan Vuoksen laskua
13270: hanketta lähellä olevien piirien oikeutetun, varten.
13271: hartaan toivomuksen ehdotamme,
13272:
13273: Helsingissä, syyskuun 12 päivänä 1933.
13274:
13275: J·ooseppi Kauranen. Elia;s Tukia.
13276: Antti Kemppi. Viljami Kalliokoski.
13277: Heikki Vehkaoja. Eemeli Aakula.
13278: Juho Paksujalka. Emil Jutila.
13279: Viljo Venho. Antti Halonen.
13280: Lauri Kaijalainen. Albin Asikainen.
13281: Ville Vallas. Toivo Ikonen.
13282: Juhani Leppälä. Anton Suurkonka.
13283: Akseli Brander. J. Emil Lampinen.
13284: Väinö Kaasalainen. M. 0. Lahtela.
13285: Matti Miikki. Kalle Kämäräinen.
13286: T. N. Vilhula. Matti Pitkänen.
13287: 321
13288:
13289: IV,1o7. - Rah. al. N:o 81.
13290:
13291:
13292:
13293:
13294: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta koneellisen tut-
13295: kimuksen toimittamista varten Sotka- ja Pudasjärven
13296: vedenpinnan säännöstelemiseksi.
13297:
13298:
13299: E d u s k u n n a ll e.
13300:
13301: Iijoki on Pudasjärven ja Sotkajärven minkä vuoksi Pudasjärveen ja Sotkajärveen
13302: alajuoksuilta peräti kiusa:llinen ja seutu- pääsee laajoilta aloilta vesi vapaasti virtaa-
13303: kuntalaisille ·vahinkoa tuottava sen vuoksi, maan ja kasaantuu niihin, kun järvien ala-
13304: että näissä järvissä, joiden rannat ovat ala- juoksuilla Iijoessa olevat matalat karialueet
13305: via ja käsittävät luon..'lonniittyjä ja os}ttain eivät voi vettä yhtä joutuisasti läpäistä,
13306: vilj·eltyjä peiltoja, nousevat kevättulvat mel- vaan leviää vesi laajoille, useita satoja heh-
13307: kein poikkeuksetta 3-4 metriä normaali- taareja käsittäville seudun parhaille luon-
13308: sesta vedenpinnasta, samoin sateitten sat- nonniityille.
13309: tuessa kesä- ja syystulvat usein aina kah- Olisi sen vuoksi erittäin tärkeää, että ensi
13310: teen metriin normwalisesta vedenpinnasta tilassa toimitettaisiin tutkimus ja laadit-
13311: ja yli siitäkin. Jos näillä alueilla voidaan- taisiin kustannusarvio Iijoen perkansta
13312: kin niittotyöt suorittaa, on tulvaveden vaara varten tulvien rajoittamiseksi ja vcedenpin-
13313: :aina u'hkaamassa, voide:a tuhota niitetyn nan nonmaalitasoon saattamiseksi.
13314: heinän. Tästä johtuen on sattunut vuosia, Edellä esitetyn nojalla ehdottavat alle-
13315: että näiden järviseutujen ja näillä alueilla kirjoittaneet kunnioittaen,
13316: {)}evien jokivarsikylien asukkaitten on täy-
13317: tynyt hävittää suurin osa karjastansa taikka että Eduskunta ottaisi valtion tulo-
13318: celättää karja ostorehun varassa. ja menoarvioon vuodelle 1934 50,000
13319: Nämä äkilliset kesä- ja syystulvat ovat markan määrärahan koneellisen tut-
13320: vuosi vuodelta kasvaneet huomattavasti ja kimuksen toimittamista ja kustannus-
13321: yleinen mielipide on, että ne johtuvat siitä, arvion laatimista varten Iijoen vesis-
13322: cettä Iijokeen laskevat sivujoet ja purot on tössä olevien Sotka- ja Pudasjärven
13323: perattu tukinuittojen helpoittamiseksi, vedenpinnan säännöstelemiseksi.
13324:
13325: Helsingissä syyskuun 4 päivänä 1933.
13326:
13327: Eino Rytinki. Yrjö H. Kesti. Sigrid Oulasmaa.
13328:
13329:
13330:
13331:
13332: 41
13333: 322
13334: •
13335: IV,1os. - Ra;h. al. N:o 82.
13336:
13337:
13338:
13339:
13340: Arffman y. m.: Määrärahan osoittamisesta Sotkamon ve-
13341: sistön ja Oulujärven tulvavedenpinnan alentamiseksi.
13342:
13343:
13344: E d u s k u n n a 11 e.
13345:
13346: Senjäiken kuin valtio, puutavarayhtiöt kevättulvan, joten soitten kuivatus siinä
13347: sekä yksityiset maanomistajat ovat alkaneet tapauksessa, että vesi ei nousisi kesävettä
13348: suuremmassa määrässä vesiperäisten mait- korkeammalle olisi mahdollinen. Suotavaa
13349: ten kuivattamisen, perkaamalla jokia ja olisi kuitenkin että järven pinta saataisiin
13350: puroja sekä kuivaamaHa ojia laajoilla omis- lasketuksi 10-20 sm. alle kesäveden pin-
13351: tamillaan suoalueilla Sotkamon . vesistön nan. Myös muualla Oulujärven rannoilla
13352: ympärillä, ovat tulvat samalla alkaneet on asianlaita sama, joskin pienemmässä
13353: käydä sietämättömiksi rantamaitten asuk- maarassa. Maan syöpyminen eli vyörymi-
13354: kaille. Keväällä nousee tulva nopeasti ja nen on kuitenkin siellä vakavin korkean
13355: peittää laajat alueet peltoja, niittyjä ja veden aiheuttama haitta kuten Sotkamossa-
13356: laidunmaita syövyttäen rantoja. Tulvan kin. Kuten tunnettua on tämä rantojen
13357: lasku käy taas hitaasti, koska Kajaanin lä- syöpyminen monin paikoin, kuten Palta-
13358: hellä olevaa Petäiskoskea, jonka kautta ve-
13359: niemellä ja Oulujärven saarilla, saanut
13360: det laskevat Oulujärveen, ei ole perattu.
13361: uhkaavan laajuuden, vyöryen rannat vuo-
13362: Tulvatuhojen estämiseksi olisikin tärkeää,
13363: sittain keskim. 1 m:n. Oulujärven ranta-
13364: että Petäiskosken niska perattaisiin. Mie-
13365: asukkaiden ilmoituksen mukaan ovat Ou-
13366: lestämme asian auttamiseksi ei tarvittaisi
13367: lujärven tulvat vuosi vuodelta suurentu-
13368: niin suurisuuntaisia toimenpiteitä, kuin
13369: neet, joka epäilemättä pääasiassa johtuu
13370: suoritettu tutkimus edellyttää, vaan voitai-
13371: siitä, että järveen laskevat vedet suo-ojituk-
13372: siin asia auttaa verraten pienellä pe.r-
13373: sen kautta, varsinkin 1Sotkamon vesistössä,
13374: kaustyöllä. Väestön vähävaraisuuden vuoksi
13375: nyt tulevat lumen sulamisen aikana hyvin
13376: olisi työ suoritettava valtion varoilla.
13377: nopeasti alas. Vuosi vuodelta tämä yhä
13378: Mutta ei ainoastaan Sotkamon vesistö tul-
13379: tulee kiihtymään.
13380: villaan tuota vaurioita rantamaittensa
13381: asukkaille, vaan samanlaisia vaurioita ja Toinen seikka joka vaikuttaa asiaan on
13382: vielä laajemmilla alueilla tuottaa suuri se, että Vaalaan rakennetun rautatiesillan
13383: Oulujärvi. Varsinkin Oulujärven länsi- kannatuspylväät sulkevat vedet ahtaam-
13384: ja lounaispuolella sekä Käkisa81ressa ovat malle kuin ennen, koska vetoa samanaikai-
13385: rantamaat niin alavia soita, että näitten sesti ei ole parannettu ampumalla Kau-
13386: kuivatusta ei voida toimittaa sen johdosta, vonniskaa. Todennäköisesti ei tämän kos-
13387: että ne tulvakausina monin paikoin eivät kenniskan alentaminen, joka on pääkeino
13388: vielä puolen kilometrinkään päässä ran- Oulujärven vedenpinnan säännöstelemi-
13389: nasta ole kuin noin 0.5 m. järven pintaa seksi, tulisi hyvinkään kalliiksi. Toimen-
13390: ylempänä. Alin kesäveden pinta on ar- pide on ehdottomasti suoritettava nyt en-
13391: violta ainakin 60'---70 sm. alempana kuin nenkuin Vaalaan suunnitellut voimalaitok-
13392: IV,lOS,- Arffman y. m. 323
13393:
13394: set on rakennettu, sillä sen jälkeen tulevat soitten kuivauksien kautta paranee ilmasto,
13395: korvausvaatimukset nousemaan siihen mää- hananvaara vähenee ja penikulmien pitui-
13396: raan, että vedenpinnan säännöstelytyön nen rantaviiva säilyy syöpymiseltä.
13397: kanna ttavaisuus on kyseenalainen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13398: Sotkamon vesistön ja Oulujärven tulva- nioittaen,
13399: vedenpinnan laskemisen tuottama hyöty
13400: koituisi Sotkamon, Paltamon, Kajaanin että Eduskunta päättäisi ottaa
13401: maalaiskunnan, Vuolijoen, ISäräisniemen ja vuoden 1934 valtion tulo- ja meno-
13402: myös vähäiseltä osalta Utajärven kunta- arvioon 20 P. L. III l. 6 nwmentille
13403: laisten hyväksi. 'Tämän toimenpiteen 500,000 markan työmäärärahan Sot-
13404: kautta voidaan suuret maan ja metsien kamon vesistön ja Oulujärven tulva-
13405: viljelykseen soveltuvat hyvät suot kuivata, vedenpinnan laskemiseksi.
13406:
13407: Helsingissä, syyskuun 14 p:nä 119;33.
13408:
13409:
13410: Kusti Arffman. S. Salo.
13411: T. A. Jauhonen.
13412: 324
13413:
13414: IV,1o9. - Rah. al. N:o 83.
13415:
13416:
13417:
13418:
13419: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven tul-
13420: vien ehkäisemistä tarkoittavien perkaustöiden suoritta-
13421: mista varten.
13422:
13423:
13424: E d u s k u n n a ll e.
13425:
13426: Tunnettua on, että valtiolla ovat äärettö- ei laskenut talveen mennessä, josta oli seu-
13427: män laajat metsäalueet Kemijärveen laske- rauksena, että alavat niityt jäivät jään
13428: vien vesistöjen varsilla ja että metsähalli- alle, menettäen suurelta osaltaan kasvunsa
13429: tus valtion edustajana sekä tukkiyhtiöt ovat kokonaan. Keväällä 1932 noussut tulva ei
13430: vuosikymmenien kuluessa peranneet kaikki laskenut edes niin paljoa, että alavimmat
13431: Kemijärveen laskevat joet puutavaran uiton niityt olisivat päässeet veden alta vapaiksi.
13432: helpottamiseksi. Jokien perkaus on luonnol- Jo heinäkuussa, parhaana heinänkorjuu-
13433: lisesti edistänyt puutavaran uittoa ja alen- aikana, alkoi vesi jälleen nousta Kemijär-
13434: tanut uittokustannuksia sekä kohottanut vessä ja kohosi noin 2.2 metriä normaali-
13435: huomattavasti myytävän puutavaran hin- rajan yli. Niityillä oli vettä noin 1.5 met-
13436: toja kaukaisilla sivujokivarsilla. Perkauk- riä paksulta, aiheuttaen suoritetun arvion
13437: sen suorittaminen, asiaa valtion metsätalou- mukaan yli 2 milj. kilon heinävahingon.
13438: den kannalta arvioiden, on hyvin ymmärret- Näiden kahden peräkkäisen vuoden tulvi-
13439: tävä ja valtiolle tuloja tuottava toimenpide. minen on mädättänyt niityt niin, että
13440: Mutta kun perkaus on suoritettu tutki- kesällä 1933 eivät alavimmat niityt kasva-
13441: matta ja varteenottamatta niitä seurauksia, neet suurelta osalta mitään ja onkin siten
13442: joita perkaus aiheuttaa maataloudelle, eri- aiheutunut heinävahinko arvioitu lähes 2
13443: koisestikin sellaisilla alavilla viljelysalueilla milj. kiloksi.
13444: kuin Kemijärven seutu on, on tilanne muo- Ottaen huomioon, että miltei kaikki Ke-
13445: dostunut sellaiseksi, että se tuhoaa maa- mijärven talot sijaitsevat Kemijärven ja
13446: talouden kokonaan. Kemijärven kesä- ja Kemijoen rannoilla ja että suuri osa taloista
13447: syystulvat ovat käyneet vuosi vuodelta yhä saa kaiken rehun sellaisilta alueilta, jotka
13448: tuhoisammiksi. Jo kesällä 1928 nousi tulva ovat joutuneet tulvan alle, sekä että par-
13449: Kemijärvessä niin korkealle, että se peitti haat viljelyskelpoiset alueet alinomaisen
13450: suuren osan jokivarsi-, saaristo- ja järven- tulvimisen takia täytyy jättää viljelemättä,
13451: rantaniityistä, kastellen ja vieden muka- on itsestään selväa, että tulvien aiheuttama
13452: naan koottuja heiniä suoritetun arvioinnin vahinko on kohtalokas isku seudun maa-
13453: mukaan noin 1 milj. kiloa. Heinäkuussa taloudenharjoittajille. Vahinko muodostuu
13454: 1931 nousi kesätulva Kemijärvessä noin 2 m. sitäkin suuremmaksi kun väestöllä ei ole va-
13455: yli normaalivesirajan keskeyttäen heinän- roja karjanrehun ostoon, vaan on pakoitettu
13456: korjuun kokonaan sekä kastellen ja vieden vähentämään huomattavan osan karjastaan.
13457: korjattuja heiniä. Tällä tavoin aiheutunut Karjan hävittäminen Perä-Pohjolassa mer-
13458: vahinko oli huomattavasti suurempi kuin kitsee taas maakunnan talouselämän tuhoa.
13459: kesällä 1928. Kesällä 1931 noussut tulva Sillä maatalouden harjoittaminen perustuu
13460: IV,109. - Lahtela y. m. 325
13461: '
13462: siellä pääasiallisesti karjatalouteen. Tulva- ehkäiseviä laitteita on rakennettu ilman,
13463: vahinkojen seurauksista voidaan vielä mai- että niiden maataloudelle aiheuttamasta
13464: nita, että Kemijärven osuusmeijerin päivit- turmiollisesta seurauksesta olisi edeltäpäin
13465: täinen maitomäärä laski talvella 1931-1932 hankittu mitään selvitystä tai tutkimusta,
13466: / 3 :lla ja on se sitä seuraavana vuonna las- niin on mielestämme valtiovallan velvolli-
13467: 2
13468:
13469: kenut edellee:a. suus täten aiheutunut epäkohta pikaisesti
13470: Edellä oleva riittänee osoittamaan tulvien korjata. Tämä on korjattavissa siten, että
13471: maataloudelle tuhoisan vaikutuksen seu- Kemijärvestä lähtevän Kemijoen niskaa pe-
13472: dulla, missä siihen ei olisi vähintäkään va- rataan, jotta vesi, joka nyt patontuu Kemi-
13473: raa. Kemijärven tulvimisen pahimpana ai- järveen, pääsee vapaasti juoksemaan.
13474: heuttajana, kuten alussa mainittiin, on se, Kemijärven kesä- ja syystulvien ehkäise-
13475: että kaikki Kemijärveen laskevat joet on mistä perkaamalla ja leventämällä Kemi-
13476: tukinuittojen takia perattu ja Kemijärvestä järvestä lähtevän Kemijoen niskaa, on käsi-
13477: lähtevän Kemijoen niskaa vuosikymmenien telty jatkuvasti siitä. lähtien, kun Kemijär-
13478: kuluessa kuorineen uitetuista tukeista jää- veen laskevien jokien perkansta on alettu
13479: neellä parkilla, hukkuneilla tukeilla ja ui- suorittaa. Niinpä jo vuosina 1900-1902
13480: ton mukana kulkeutuneella roskalla mata- suoritettiin valtion toimesta tutkimuksia in-
13481: loitettu sekä laitettu siihen tukinuiton ta- sinööri K. V. Järvisen johdolla ja laadittiin
13482: kia kaikenlaisia veden vapaata juoksua eh- suunnitelma ja kustannusarvio perkaus-
13483: käiseviä laitteita. Tämän vuoksi, kun valtio työtä varten. Insinööri Järvisen laatiman
13484: omistaa suurimman osan Kemijoen yläjuok- suunnitelman mukaan putoaisi matalavesi-
13485: sulla olevia metsäalueita ja metsähallitus pinta Kemijärvessä noin 0.55 m. ja olisi
13486: valtion edustajana on joko itse tai tukki- suunniteltu perkaustyo tarpeeksi estämään
13487: liikkeiden kanssa yhteisesti suorittanut pu- kesätulvavahinkoja. Hänen suunnitelmansa
13488: heenaolevaa jokien perkansta ja kun sa- mukainen perkaustyö, jota varten on ole-
13489: malla puutavaranuitto on mataloittanut sen massa myös tarpeelliset piirustukset, tulisi
13490: kohdan, josta vesi alkaa juosta jokeen, maksamaan 374,000 markkaa, kuten seuraa-
13491: minkä ohessa vielä veden vapaata juoksua vasta kustannusarviosta näkyy.
13492:
13493:
13494:
13495: K ustannusm·vio Luusuawniskan perlw,amisesta Kemijoessa.
13496: Kuutio- Ykkös- Kustannus Summa
13497: Työn tai kustannuksen laatu
13498: määrä hinta Smk. p. Päivätöistä Smk. p.
13499: Tarveaineita:
13500: Työsulku: pik. N: 61 + 60 kohdalla 165 m.
13501: pitkä, 1.5 m. matalaveden yläpuolelle, ra-
13502: kennetaan ja revitään 5 kertaa 550 hirsiä 0.30 165:~
13503: 350 kpl. lautoja 700 X 175 X 35 m/m .... 1.25 437:50
13504: 700 tamminauloja 150 m/m .............. 0.07 49:-
13505: 2,500 kpl. honkanauloja 100 a 125 m/m 0.01 25:-
13506:
13507: Maakivien ampuminen:
13508: Ampuma-aineita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,500 : -
13509: 1,570 kg. poraterästä .................... 1.oo 1,570:- 4,746:50
13510: 326 IV,109. -Kemijärven tulvien ehkäiseminen.
13511:
13512: Kuutio- Summa
13513: Työn tai kustannuksen laatu
13514: määrä Päivätöistä Smk. p.
13515: Työtä:
13516: Rakennettava, kunnossapidettävä, vartioitava ja poisotettava
13517: 5 X 165= 825 m. sulkua a 3 päivätyötä a 3: 50 mk. ..... _ 2,475 8,662:50
13518: Kovaa kivikkokaria nostettava ylös ja kuljetettava keskimää-
13519: rin 50 m. matkan päähän
13520: 65,470 m3 a 11/4 päivätyötä a 3:50 mk ........................ . 81,837.5 286,431:25
13521: Maakiviä ammuttava rikki ja keskimäärin. 50 m. matkan
13522: päähän kuljetettava, noin 8 % edellisestä kuutiomäärästä
13523: 5,237.6 m a 2 päivätyötä a 3: 50 mk. ......................... . 10,475.2
13524: 3
13525: 36,663:20
13526: Työkalujen valmistus ja korjaus, kuljetussillat, pajat, säily-
13527: tyssuojukset y. m. vaativat noin 5 % edelläolevista työ-
13528: päivistä a 3: 50 mk ................................ ' 4,739.3 16,587:55
13529: Keskimäärin 150-miehinen työvoima päivää kohden vaatii
13530: 664 työpäivänä sepän koko työn ajaksi a 4: 50 .... ' .... . 664 2,988:-
13531: Pajarengin samoin a 3:- ........................... . 664 1,992:-
13532: '1'yönjohtajan samoin a 5 : -- ......................... . 664 3,320:-
13533:
13534: Tarvekalukustannus ja kaikenlaisia menoja:
13535: Tarve- ja työkalujen osto, kyydit, kuljetukset ja kaikenlaiset
13536: satunnaiset menot vaativat noin 3%% edellä olevista
13537: kustannuksista ..................................... . 12,649:-
13538: Korvausta ylösnostetun kiven ja karin kautta pilaantuneesta
13539: rannasta ..................................... · · · · · · 460:-
13540: 101,519 374,500:-
13541:
13542: Työ ehdotetaan tehtäväksi 5 vuoden kuluessa.
13543:
13544: Oulussa 18 p:nä helmikuuta 1902.
13545: K. V. Järvinen.
13546:
13547:
13548: Muuttamalla kustannusarviossa olevat v. 1914 alkanut maailmansota ja sen jäl-
13549: 3 % markan päiväpalkat sen jälkeen tapah- keiset sekavat murrosajat. Sen· jälkeen
13550: tunutta rahanarvon laskua vastaavaksi, on valtion asettama joenperkauskomissioni
13551: nousee kustannusarvio noin 3 milj. mark- v. 1930 ottanut käsitelläkseen myöskin
13552: kaan, mikä siihen heinävahinkomäärään Kemijoen perkauskysymyksen, esittäen lau-
13553: verrattuna, joka vuosittain jatkuvasti tu- sunnossaan perkaustyön suoritettavaksi kor-
13554: lee puhumattakaan tulvien aiheuttamasta keiden kevät-, kesä- ja syystulvien rajoitta-
13555: muusta vahingosta, osoittaa, että perkaus- miseksi. Kun kuitenkin kevättulvien poista-
13556: työn suoritus on tuottavaa työtä. minen ja niiden huomattava rajoittaminen
13557: Tutkimuksia on sen jälkeen vielä mo- vaatii laajoja monipuolisia ja perinpohjai-
13558: neen otteeseen jatkettu, mutta perkaustyön sia tutkimuksia ja niin ollen pakostakin
13559: alkaminen on siirtynyt vuodesta vuoteen. tulee aikaa vieväksi toimenpiteeksi ja kun
13560: Sen pahimpana keskeyttäjänä lienee ollut kesä- ja syystulvien ehkäisemistä koskeva
13561: IV,109. - Lahtela y. m. 327
13562:
13563: :perkaustyö on kiireellisesti suoritettava ja tulvien ehkäisemistä edellyttäen, koska siinä
13564: se voidaan jo toimitettujen tutkimusten ei tarvita erikoisia aikaa viepiä lisätutki-
13565: perusteella suorittaa, ei sitä ole jätettävä muksia ja koska tulvat käyvät vuosi vuo-
13566: riippuvaksi siitä, milloia tutkimus tulee delta tuhoisammiksi ja hävittävät maa-
13567: koko laajuudessaan loppuun suoritetuksi. talouden ennen pitkää perin pohjin.
13568: Kesä- ja syystulvien ehkäisemistä koskeva Huomioon ottaen vielä, ettei sitä suurta
13569: perkaus tulee vähentämään suuressa mää- työttömyyttä ja siitä aiheutuvaa hätää,
13570: rässä tulvia jo sillä, että Kemijärvestä läh- joka paikkakunnalla on, voida parempien
13571: tevän Kemijoen niskassa olevat, joen poikki aikojen odottamisella ilman tehokasta toi-
13572: ulottuvat karit ja niitä vasten kertynyt menpidettä enää sivuuttaa ja kun yleinen
13573: roska uponneine tukkeineen sekä joitakin mielipide on, että tuottaviin töihin on etu-
13574: rantakareja poistetaan. Kun poistettavat päässä varat käytettävä, niin lienee kaikille
13575: :paikat ovat talvella, veden ollessa vähissä, selvää, että yksi kaikkein tuottavimmista
13576: kuivilla, on niiden poistaminen helposti töistä ja tehokkaimmista työttömyyden
13577: suoritettavissa talvityönä. poistamistoimenpiteistä on sillä seudulla
13578: Kun Kemijärven kunnassa on ollut ääret- puheena olevan perkaustyön pikainen suo-
13579: tömän vaikea työttömyystilanne jo kolmena rittaminen.
13580: viime vuonna, joka johtuu suurelta osalta Edelläesitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
13581: siitä, etteivät maatalouden harjoittajat vuo- dotamme,
13582: sittain uudistuvan heinäkadon vuoksi ky-
13583: kene töitä teettämään, vaan sortuvat yksi että Eduskunta päättäisi ottaa tu-
13584: toisensa jälkeen työttömien joukkoon, ja levan vuoden menoarvioon 1 milj.
13585: kun työttömyys edelleenkin tulee olemaan markkaa Kemijärven kesä- ja syys-
13586: suuri, olisi siltäkin kannalta katsoen ky- tulvien ehkäisemistä tarkoittavien
13587: seessä oleva joenperkaustyö pantava viipy- perkaustöiden suorittamista varten.
13588: mättä käyntiin, aluksi vain kesä- ja syys-
13589:
13590: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1933.
13591:
13592:
13593: M. 0. Lahtela. Lauri Kaijwlainen.
13594: Kalle Kämäräinen. S. Salo.
13595: Uuno Hannula. Kaarlo Hänninen.
13596: 328
13597:
13598: IV,11o. - Rah. al. N:o 84.
13599:
13600:
13601:
13602:
13603: Huotari y. m.: Määrärahan osoittamisesta nuo?·isotyöttö-
13604: myyden kasvua selvittävän tutkimuksen toimeenpanoa
13605: varten.
13606:
13607:
13608: E ·d u s k u n n a ll e.
13609:
13610: Nykyinen talouspula on kohdannut työ- teille. Yhteiskunnan ja kansakunnan tule-
13611: läisiä etenkin sen nuorisoa hyvin ankarasti. vaisuudelle on tuhoisaa tuhansien nuorten
13612: Työttömien lukumäärä on suuri eikä ainoas- kunnon työläisten joutuminen kaiken jär-
13613: taan ammattityöläiset vaan suuri osa opirr- jestyneen yhteiskuntaelämän ulkopuolelle ja
13614: käynyttä työläisnuorisoa on joutunut työt- koituu tämä yhteiskunnalle itselleen vahin-
13615: tömäJksi ja näin muodoin tilaisuutta vaille goksi.
13616: käyttää hyväkseen saamaansa oppia. Vielä Olisi mielestämme yhteiskunnan puo1esta
13617: arveluttavammin on kasvanut niiden nuor- mitä pikimmin kiinnitettävä suurin huomio
13618: ten työttömäin luku, jotka oppivelvollisuu- nuorisotyöttömyyteen ja sen torjumiseen.
13619: den suoritettuaan eivät ole saaneet työ- eikä Saadaksemme selville nuorisotyöttömyy-
13620: oppipaikkaa eivätkä voi hankkia itselleen den laajuuden ja sen seuraamukset, olisi
13621: ammattiopetusta. toimitettava koko maata käsittävä tutkimus
13622: Työttömyys on sinänsä tuhoisa kaikille nuorisotyöttömyydestä, sen laajuudesta ja
13623: työläisille, mutta kun se 'koskee nuoria, seurau'~sista myöskin rikollisuuden kasvua
13624: juuri 'kehitysijässä olevia, niin on se sitäkin silmällä pitäen. Tällainen tutkimus on mie-
13625: pahempi. Nuorten pitäisi saada kootuksi lestämme sitäkin välttämättömämpää, koska
13626: itselleen tietoja ja taitoa vastaista elä- sen kautta saadaan pätevää aineistoa toi-
13627: määnsä varten. Kehittyvä ruumis tarvitsee menpiteiden edistämiseksi ja käytäntöön
13628: riittävää ravintoa kehittyäkseen terveeksi. saattamiseksi nuorison elämän kaikinpuoli-
13629: Työttömänä ollen on nuori ihminen mo- seksi turvaamiseksi. Kysymyksen tärkeyteen
13630: nasti vailla omaisia, vailla kotia ja asun- nähden olisi tutkimus kiireellisesti toimeen-
13631: toakin ja joutuu harhailemaan epätoivoi- pantava.
13632: sena. Ei ole ihme, jos tästä aineellisesta hä- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
13633: dästä koituu myöskin vaaroja työläisnuori- ehdotamme,
13634: son ruumiilliselle, henkiselle ja siveelliselle
13635: kehitykselle. Nuoriso on mitä suurimmassa että Eduskunta ottaisi vuoden
13636: määrässä jätetty oman onnensa nojaan. Ei 1934 tulo- ja menoarvioon kolmen-
13637: ole ihme, jos nuoret joutuvat toivattomuu- sadantuhannen (300,000) markan
13638: teen vajoten huliganismin ja rikoksien. määrärahan maata käsittävän nuori-
13639: IV,no. - Huotari y. m. 329
13640:
13641: sotyöttömyyden ja siitä aiheutuvain kasvua selvittävän tutkimuksen toi-
13642: seurausten, myöskin rikollisuuden meenpanoa varten.
13643:
13644: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1933.
13645:
13646: Anni Huotari. Väinö Voionma;a.
13647: Aino Lehtokoski Hilja Pärssinen.
13648: Alpo Lumme. Elsa lVIet.säranta.
13649: Matti Lepistö. Onni Hiltunen.
13650: Hilma KoivuJ.ahti-Lehto. Kaisa Hilden.
13651: P. Salmen:oj•a. 0. Peltonen.
13652: Aug. Syrjänen.. Aug. Kuu.sist>.
13653: Aino Malk!amäki. Hilda Herrala.
13654: V. A. Komu. M. Ampuja.
13655: Hugo Aatt,ela. Hannes Ryömä.
13656: K.-A. Fagerhohn. Ma.tti Tmkia.
13657: A. A. La.stu. Yrjö Welling.
13658: Aatto Siren. Jussi Lonkainen.
13659: Isak Penttala. Mikko Suoka.s.
13660: T. Bryggari. Urho Kulovaara.
13661: Jalmari Linna. Karl J. Wenman.
13662: G. Andersson. Gottfrid Lindsköm.
13663: Alex Hämäläinen. Väinö Kivisailo.
13664: J. F. Tolonen. A. J. Kosonen.
13665: Onni MäkeJ.äinJen. A. Turkka.
13666: Pekka Kerttunen. Kalle Walta.
13667: Edv. Pesonen. Osk. Salonen.
13668: Frans M ustashlta. J. Väisänen.
13669: Edvard Kujala. Antti Meriläinen.
13670: K. Lumijärvi. Paavo Aarniokoski.
13671: J. E. Malnrlvuori. Niilo Pajunen.
13672: Väinö Sinisa;lo. ToiV'o Halonen.
13673: Yrjö Räisänen. Rleinh. Swei111ioirzetski.
13674: Otto Tohnonen. Emil Jokmen.
13675: Viljo Rantala. K. H. Wiik.
13676:
13677:
13678:
13679:
13680: 42
13681: 330
13682:
13683: IV,111. - Rah. al. N:o 85.
13684:
13685:
13686:
13687:
13688: Perho y. m.: Määrärahan osoittamisesta vanhuus- ja työ-
13689: kyvyttömyysvakuutuksen toteuttamista varten.
13690:
13691:
13692: E d u s k u n n a ll e.
13693:
13694: Vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuk- vuodenkin talousarviossa pula-ajasta huoli-
13695: sen aikaansaaminen• on maassamme ollut. matta otetaan mainittu rahasto huomioon.
13696: jo kauan vireillä. Hallitus on siitä jo ker- Kun mainittuja varoja, siksi kunnes pu-
13697: ran antanut eduskunnalle esityksen, mikä heenaoleva laki, joka päivä päivältä käy
13698: kuitenkin on jäänyt eduskunnassa käsitte- Y'hä tarpeellisemmaksi, tulee säädetyksi,
13699: lemättä. Useilla valtiopäivillä on edus- voidaan myöskin käyttää yhteiskunnalle
13700: kunta myöntänyt tällaisen vakuutuksen välttämättömiin tarpeisiin, kuten huutavan
13701: aikaansaamiseksi sen pohjarahastoon 50 työttömyyshädän lieventämiseen y. m. niin
13702: miljoonaa markkaa, viimeksi v. 1930. Edus- rohkenemme kunnioittaen ehdottaa,
13703: kunta on tällä osoittanut, että se pitää
13704: tarpeellisena puheenaolevan vakuutuksen että Eduskunta vuoden 1934 ta-
13705: säätämistä. Kun tällainen vakuutus kui- lousarvioon ottaisi 10 miljoonan mar-
13706: tenkin kysyy huomattavia rahaeriä ja sen kan määrärahan vanhuus- ja työ-
13707: vuoksi on tarpeellista, että tarkoitukseen kyvyttömyysvakuutuksen toteutta-
13708: saadaan huomattava pohjarahasto, mikä mista varten perustetun rahaston
13709: sitten tulee helpoittamaan puheena olevan kartuttamiseksi.
13710: lain säätämistä, on tarpeellista, että ensi
13711:
13712: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1933.
13713:
13714:
13715: Kustaa Perho. Otto Ma:rttila.
13716: Gottfrid Lindström. Aatto Siren.
13717: Urho Kulovaara. Osk. Salonen.
13718: Emil Jokinen. Onni Hiltunen.
13719: Aino Lehtakoski. Matti Lepistö.
13720: Hilma Koivulahti-Lehto. V. A. Komu.
13721: Kaisa Hilden. D. B. Lindman.
13722: Aino Malkamäki. Edward Setälä.
13723: 0. Peltonen. A. Turkka.
13724: Alpo Lumme. Edvard Kujala.
13725: J. Väisänen. Onni Mäkeläinen.
13726: Yrjö Welling. Karl J. Wenman.
13727: Edv. Pesonen. K. Lumijärvi.
13728: Niilo Pajunen. Aleksi Aaltonen.
13729: J. E. Malmiv:uori. Jussi Lonkainen.
13730: 331
13731:
13732: !V,112. - Rah. al. N:o 86.
13733:
13734:
13735:
13736:
13737: Lumme y. m.: Lisämäärärahan osoittamisesta vähävaraisten
13738: lasten ja nuorten ammattikasvatusta varten.
13739:
13740:
13741: E d u s k u n n a ll e.
13742:
13743: Nuorison huoltoon on syytä entistä enem- kuluvana vuonna 500,000 mk., joksi se eh-
13744: män kiinnittää huomiota. Elämän telmeen dotetaan ensi vuodeksikin.
13745: kiihtyessä ovat ensi tilassa ·lapset ja nuoret Rahamäärän käyttö ja tarve on kui·ten-
13746: vaarassa. Kaikenlaiset houkutukset ovat kin vuosi vuodelta kasvanut. Työttömien
13747: heidän tiellään. Joutenolo on omiansa joh- ja vähävaraisten kotien on mahdotonta
13748: tama;an heitä pois oikeilta terveen ·elämän auttaa ny1kyisissä olosuhteissa nuoriaan riit-
13749: raiteilta. Kun muuten vielä yleinen työttö- tävällä tavalla esim. ammattiopetuksen saa-
13750: myys koskee armottomasti nuorisoa, niin misessa, joka kuitenkin heidän kehityksensä
13751: asiaan on syytä kiinnittää erikoista huo- kannalta olisi mitä välttämättömintä ja li-
13752: miota. Olisi keksittävä keinoja ja osoitet- säisi heidän elämismahdollisuuksiaa::1. Am-
13753: tava tietä nuorille, jotta he ajan vaikeuk- mattiopetusvuodet suojelisivat heitä jouti-
13754: sista ja kiusoista selviytyisivät ja mahdolli- laisuudesta ja tu:kisivat heitä kehkeytymis-
13755: simman parhain eväin kulkisivat varttu- vuosina. Siksi kodit tässä suhteessa tarvit-
13756: neemman iän elämää kohti. Heidän ai- sisivat tuntuvaa tukea.
13757: kaansa ja kykyjään olisi jalostettava ja ke- Kyseellisen momentin va;roista tuli osal-
13758: hitettävä. liseksi v. 1929 600 lasta ja nuorta, v. 1930
13759: Hallituksen 'laatimassa talousa;rviossa 14 840, v. 1931 941 ja v. 1932 1,110 lasta ja
13760: pääluokan 7 luvun 5 momentin kohdalla nuorta. Avustettavien lukumäärä osoittaa
13761: on 500,000 mk. vähävaraisten lasten ja jatkuvaa nousua, mutta määräraha on huo-
13762: nuorten ammattikasvatuksen tukemiseen. mattavasti laskenut !kutakin yksilöä kohti.·
13763: Sen kautta on sosialiministeriö voinut osal- Se tietysti vaikuttaa ehkäisevästi kuntien,
13764: listua kuntien, hyväntekeväisyysjärjestöjen järjestöjen ja laitosten avustamiseen ja
13765: ja niihin verrattavien laitosten kuluihin, koituu nuorinemme suureksi ammatilliseksi
13766: jotka ovat aiheutuneet vähävarai,sten alle ja kasvatukselliseksi tappioksi.
13767: 20-vuotiaiden avustamisesta elinkeino- ja Allekirjoittaneiden vakaa käsitys on, että
13768: ammattiopetuksen alalla maata;loudessa, nuorten avustaminen tällä tavalla erinomai-
13769: teollisuudessa, käsi töissä, kauppa~alalla y. m. sesti tukisi heidän eteenpäin pyrkimystään
13770: Avustus on aikaisemmin valtion puolelta ja elämäntehtävän löytämistään. Se sa-
13771: ollut kyseellisistä kustannuksista n. 50- malla myös lieventäisi työttömyyden ja
13772: 75 %, mutta on se tänä vuonna alennettu ankean ajan •tuomia kotien huolia ja kasva-
13773: n. 25-50 % varojen niukkuuden tähden. tusvaikeuksia. Ruotsissa, jossa nuorison ja
13774: Tämä apuraha on ollut eri vuosina suur- la;sten huolto mittasuhteiltaan on paljon
13775: ten vaihteluiden alaisena. Vuosina 1926- laajempaa kuin meillä, on valtion taholta
13776: 1927 se oli 200,0:00 mk., v. 192'8-1929 kiinnitetty erikoista huomiota juuri nuor-
13777: 400,000 mk., v. 1931-1932 750,000 mk. ja ten tukemiseen ja ohjailuun työttömyys-
13778: 332 IV,112. - Lasten ja nuorten ammattikasvatus.
13779:
13780: kautena ja a:lai:käisyysasteella kansakoulun seen. Siksi olisi summaa välttämättä koro-
13781: jälkeen. Niin tapa!htuu myös muualla. tettava ja nuoret yhä taajemmissa jou-
13782: Olisi kyllin syytä entistä tuntuvarumin koissa saatava ammatillisen ja samalla kas-
13783: kiinnittää huomiota meilläkin tämänlaiseen vatuksellisen opetuksen alaisiksi. Siinä
13784: . ehkäisevään ja tuloksia tuot•tavaan huolto- mielessä kunnioittaen pyydämmekiri ehdot-
13785: työhön. Kuitenkin nyt esitetty rahamäärä taa,
13786: on tähän tarkoitukseen aivan liian pieni. että Ed1tskunta korottaisi v. 1934
13787: Siitä jaettavat avustukset eivät saa kun- talousarviossa vähävaraisten lasten
13788: nallisia viranomaisia ja yksityisiä järjes- ja nuorten ammattikasvatusmäät·ära-
13789: töjä riittävällä tavalla ryhtymään tähän han 1,000,000 markaksi.
13790: nuorille paljon merkitsevää·n toimenpitee-
13791:
13792: Helsingissä, syyskuun 12 päivålnä 1933.
13793:
13794: Alpo Lumme. Kaisa Hilden.
13795: Väinö Kivisalo. Hugo Aattela.
13796: Anni Huotari. Hilma Koivulahti-Lehto.
13797: Elsa Metsäranta. 0. P·eltonen.
13798: Aino Lehtokoski. Urho Kulovaara.
13799: Hilja Pärssinen. K. H. Wiik.
13800: 333
13801:
13802: IV,113. - Rah. al. N:o 87.
13803:
13804:
13805:
13806:
13807: Tanner y. m.: Määrärahan osoittamisesta maataloustyöväen
13808: asunto-olojen parantamiseksi.
13809:
13810:
13811: E d u s k u n n a ll e.
13812:
13813: Maamme vähävaraisen väestön eri pii- misensä avulla voivat vaikuttaa maatalou-
13814: reistä on maataloustyöväestö se osa, joka den yhteiskunnalta saamiin etuihin. Talou-
13815: vähimmin on saanut osakseen yhteiskunnan dellisen korkea:konjunktuurien aikanakaan
13816: huomiota. Tämä on sitä valitettavampaa, eivät maataloustyönantajat kuitenkaan ole
13817: kun tämä työväestö on huomattavalta osal- näin menetelleet ja lama;kauden saavuttua
13818: taan verraten väihävaraisten piikkutyönanta- ei siihen enää ole yleisesti ollut suuria
13819: jain palveluksessa, siis olosuhteissa, joissa mahdollisuuksiakaan. Maan yhteiskunnal-
13820: työehdoilla jo työnantajan asemaan kat- listen olosuhteiden, enempää kuin talous-
13821: soen on taipumusta muodostua työläisiHe elämän kehityksenikään kannalta ei ilmiten-
13822: huonoiksi. Lisäksi on maataloustyöväellä kaan voi oHa samantekevää, minkälainen
13823: vähäiset mahdollisuudet ammatilliseen jär- on maataloustyöväen asema. Tämä väes-
13824: jestäytymiseen, minkä avulla se voisi pon- Whän viimeisen väestötiedustelun mukaan
13825: nekkaasti esiintyä· työehtojensa parantami- muodostaa (muonatorpparit ja muonamie-
13826: seksi. Erikoisesti on näin asianlaita mei- het, palkolliset, päiväläiset ja metsätyöläi-
13827: dän harvaanasutussa maassamme, jossa set) yhteensä yli 600,000 henkeä eli yli
13828: / 6 koko Suomen kansasta. Kun maatalous-
13829: 1
13830: maatilain valtaosa on pieniä ja keskikokoi-
13831: sia tiloja ja jossa työväestön ammatillinen työväen asemaan ei ilman valtion toimen-
13832: yhteistoiminta muutenkin on hei'konlaista. piteitä näytä aikaansaatavan tarvittavia pa-
13833: Maataloustyöläisten asema meillä on kai- rannuiksia, on siis valtion ryhdyttävä toi-
13834: ken tämän johdosta perin huono. Heidän menpiteisiin tämänlaisten aikaansaamiseksi ..
13835: keskimääräinen työpäivänsä on tuntuvasti Seuraavassa rajoitutaan tarkastelemaan
13836: normaalityöpäivää pitempi, heidän palk- maataloustyöväen asunto-o~ojen valtiolle
13837: kansa on pysytellyt paljon muiden työ- asettamia velvollisuuksia.
13838: läistenkin keskiparkkojen ala;puolella ja ny- Maassamme on maataloustyöväestön asun-
13839: kyisen lamakauden vallitessa he vielä vä- to-oloista suoritettu useampialkin tutkimuk-
13840: hemmän kuin useat muut työläispiirit ovat sia. Ensimmäinen huomattavampi tutki-
13841: voineet vastustaa työehtojensa jyrkkää huo- mus maataloustyöväestön asunto-oloista on
13842: nonemista. 1900-luvun vaihteesta n. !k. tilattoman väes-
13843: Tuskin on kieHettävissä, etteivätkö maa- tön alakomitean toimesta 'Suoritettu tutki-
13844: taloustyönantajat olisi voineet varata työ- mus. Seuraava tutkimus näistä oloista on
13845: läisilleen jossain määrin tähänastista pa- sosialihallituksen tilasto-osaston v:lta 1919
13846: rempia olosuhteita, va;rsinkin maamme itse- -20 suorittama tutkimus. Samoihin aikoi-
13847: näisyyden aikana, jolloin valtio voimak- hin keräsi sosialihallitu:ksen ammattientaT-
13848: kaasti on tukenut maataloustuottajia ja kastusosasto tietoja työväen asunnoista sel-
13849: jolloin nämä myös voimakkaan järjestäyty- laisilla tiloilla, jotka olivat työväen tapa-
13850: 334 IV,113. - Maataloustyöväen asunto-olojen parantaminen.
13851:
13852: turmavakuutuslainsäädännön alaisia. :Myö- tuista työläisasunnoista 40.o % yksihuonei-
13853: häisin tältä alalta suoritettu tutkimus on sia, 55% kaksihuoneisia ja 5% ikolmi- tai
13854: vuoden 1927 lorppupuolelta, jolloin sosiali- useampihuoneisia. Tilattoman väestön ala-
13855: ministeriön sosialitilastollinen osasto suo- komitean tutkimusten mukaan, kuten edellä
13856: ritti tämänlaisen tutkimuksen. mainittiin, oli yksihuoneisten osuus 65 %
13857: Edellämainituista ensimmäisen tutkimuk- kaikista asunnoista. Erotus ei suinkaan
13858: sen mukaan oli 36.6% maataloustyöväen merkitse asunto-olojen noin voimakkaasti
13859: perheistä sellaisia, joilla oli oma asunto parantuneen 20 vuoden aikana, vaan saa
13860: vuokramawlla ja jotka siis olivat tyypillisiä se selityksensä siitä, että sosialihallituk_sen
13861: mäJkitupalaisia. Vuokra-asunnoissa asui sil- tilastoissa on suhteellisen vähän twpauksia
13862: loin 41..6 % perheistä ja ilman erityistä Itä- ja Pohjois-Suomesta, joissa yksihuonei-
13863: asuntoa oli 19.8 % maatyöläisperheistä. set asunnot ovat yreisimmät, samoin kuin
13864: Asunnot olivat suurimmaksi osaksi yksihuo- siitäkin, että tässä tutkimuksessa on mu-
13865: neisia. Kokonaista 65.7 % periheistä asui kana myös työnjohtajain asuntoja.
13866: nimittäin asunnoissa, joissa oli vain 1 'Tutkimukset osoittavat myös, että yhden
13867: asuinhuone, 8.8 %:lla oli 2 asuinhuonetta huoneen asunnot yleensä ovat ahtaimmin
13868: ja vain 5.5 %:lla 3 tai useampia huoneita. asuttuja. Noin 70% :,ssa näistä on vähin-
13869: Sosialihallituksen tutk~musten mukaan tään 4 asukasta huonetta kohti. 15 m3 tai
13870: oli isäntäväen omistamassa huoneistossa asu- sitä vähempi ilmatila henkeä kohti oli koko-
13871: vista muonamiehistä 59.7 %:1la asuttavana naista 65 % :ssa yksihuoneisia asuntoja.
13872: 2 tai useampia asuinhuoneita, kun taas KaJhdenkin huoneen asunnoista oli vielä
13873: 40.3 % :lla oli vain yksi asuinhuone. Ta- 36 % sellaisia, joissa ilmatila oli alle 15
13874: lon ruoassa olevista vakinaisista perheelli- kuutiometrin asukasta kohti ja kolmen huo-
13875: sistä työläisistä asui 41.4 % omissa huoneis- neen asunnoista oli tällaisia 7.9 %. Jos kat-
13876: saan. Isäntäväen huoneissa asuvista taas sotaan, että 15 m 3 ilmatila on vähin tyydyt-
13877: vain 14% asui 2:n tai useamman huoneen tävän asumisen edellyttämä tila, oli tutki-
13878: huoneistossa. Talon ruoassa olevista mies- musaikana yksi:huoneisista huoneistoista
13879: palkollisista asui 84.5% pirteissä (tu- liian aJhtaasti a:suttuja 'keskimäärin 64.4 %,
13880: vissa). Tasaluvuin 4.7% tämän ryhmän ollen ahtaasti asuttujen osuus Uudenmaan
13881: työläisistä asui eri huoneessa, jossa oli 2 läänissä 63.2 %, Turun 1läänissä 62 %, Hä-
13882: asukasta, 4.6 % asui kolmen hengen huo- meen läänissä 59.9 % ja Miklk:elin läänissli
13883: neissa ja 3.1 % y:li kolmen ihengen huo- 53.3 %.
13884: neissa. Samojen tutkimusten yhteydessä hankit-
13885: Naispalkollisista taas asui 76.2 % pir- tiin, tosin hyvin vaillinaisesti, tiedot asun-
13886: teissä ja keittiöissä. Yksityinen huone oli tojen kunnosta. Saatujen vastausten perus-
13887: 6.1 %:lla naispaJikollisista. Useamman hen- teella arvioitiin koko maan työväenasun-
13888: gen asumien huoneiden osuus oli naispal- noista kunnoltaan hyviksi 36 %, tyydyttä-
13889: velijairn kohdalla suurempi kuin miespal- vik$ 44 %, välttäviksi 16% ja kehnoiksi
13890: kollisi1la. Naimattomat muonamiehet asui- 5 %. Asuntojen kuntoa osoittava tiedustelu
13891: vat suurimmaksi oswksi isännän omistamissa antoi myös selvyyden, että tutkituista asun-
13892: huoneissa, enimmäkseen yhdessä toisten noista vain 63 % :lla oli oma eteinen,
13893: kanssa. Sama koskee muita naimattomia, 77.8% :lla jonkinlainen komero ja 160.8% :lla
13894: talon ruoassa olevia vakinaisia työläisiä, kuoppa, kellari tai vintti tavarain säilytys-
13895: joista lähes 90 % asui pirteissä. paikkana.
13896: Sosialihallitu:ksen ammattientarkastusosas- 'Åikaisemmin mainittu vuoden 19f.2i7 syk-
13897: ton tutkimusten mukaan oli kaikista tutki- syn ja syystalven aikana suoritettu tutki-
13898: IV,113. - Tanner y. m. 335
13899:
13900: mus ei anna juuri parempaa kuvaa Suo- huoneessa. ,Perheentuvissa nukkui noin puo-
13901: men maataloustyöväestön asunto-oloista. lessa kaikista tapauksista sekä miehiä että
13902: Aineisto tässä tutkimuksessa käsitti 5,om naisia.
13903: nais- ja 3,541 miestyöntekijää. Näistä oli Vakinaisista päivätyöläisistä asui tämän
13904: 1,1'37 muonamiestä, 4,02'9' vuosipalkollista, tutkimuksen alaisilla tiloilla 63.1 % isännän
13905: 1,740 vakinaista päivätyöläistä ja 1,454 omistamissa huoneissa. Oma asunto oli
13906: tilapäistä työläistä. 'Tutkimukset osoittivat, 19.7 % :lla, vuokra-asunto '4.1 % :lla,
13907: että muonamiehistä, joista 85.% oli per- 13.2 % :n asuessa vanhempiensa kotona.
13908: heellisiä, kokonaista 9:5.2 % asui työnanta- Perheellisistä päiväläisistä noin puolet asui
13909: jan omistamissa huoneissa. Noin 70% :lla omassa asunnossaan, noin kymmenesosa
13910: heistä oli huoneen ja keittiön asunto. Sitä heistä vuokra-asunnossa ja loput isännän
13911: suurempia asuntoja oli hyvin vähän, ni- luona ,loisena". Yksinäisistä miehistä taas
13912: mittäin vajaan 7 % työnantajien ja 11 % 3
13913: 14 asui isäntäväen omistamissa huoneissa
13914: työläisten omista asunnoista. 'Työnantajain ja lähes viidesosa heistä asui vanhempiensa
13915: huoneissa asuvasta perheellisestä muona- luona. Yksinäiset päiväläiset asuivat
13916: väestä noin 72.5 % asui huoneen ja keittiön yleensä perheentuvissa. Noin neljännek-
13917: huoneistoissa ja 19.4% vain yhden huoneen sellä heistä oli muunlainen asunto. Vaki-
13918: asunnoissa. naisten naispuolisten päiväläisten asunto-
13919: ~erheellisten muonamiesten asumista huo- olot olivat pääasiassa samanlaiset kuin mies-
13920: neista olivat miltei kaikki yksihuoneiset tenkin.
13921: asunnot liian tiheästi asuttuja. Täällä ni- Tilapäisistä päiväläisistä asui isäntäväen
13922: mittäin keskimääräinen asukasluku huo- omistamissa asunnoissa 42.1 %. Omassa
13923: netta kohti teki .3.s henkeä. Kaksihuonei- asunnossa asui kokonaista 35.3 % heistä,
13924: sissakin asunnoissa oli muonamiesperheiden vuokra-asunnossa 8. 7 % ja vanhempiensa
13925: asukastiheys '2.3 henkeä huonetta kohti. kotona 13.9 %. Tilapäisistä työntekijöistä,
13926: Yksinäisten muonamiesten ja kaikkien muo- heidän oman asuntonsa yleisyydestä pää-
13927: nanaisten asumien huoneiden asumisväl- tellen, on huomattava osa ollut perheelli-
13928: jyys oli suurempi, rajoittuen tämä yhden siä, ilmeisesti pienempien pikkutilojen omis-
13929: huoneen asunnoissakin keskimäärin ,2.4 asuk- tajia sekä heidän perheensä jäseniä.
13930: kaaseen huonetta kohti. Edelläkosketeltujen tutkimusten tulok-
13931: Vuosipalkollisista asui tämän tutkimuk- sien ja muiden tunnettujen tosiseikkojen
13932: sen alaisiksi joutuneilla tiloilla 67.5 % perusteella voidaan todeta :
13933: perheentuvassa. Miespalkollisten prosentti-
13934: 1) että maataloustyöväen asunto-olot Suo-
13935: luku oli tällöin 64. 5, naispalkollisten taas
13936: messa ovat kuluvailakin vuosisadalla olleet
13937: 54.6 %· Erikoisissa asuinhuoneissa asui
13938: ja ovat edelleen suuressa määrin epätyy-
13939: 3·2.2 % miehistä ja 45.1 % naispalkollisista.
13940: dyttävät;
13941: 46 % miespalkollisista nukkui perheentu-
13942: vassa yhdessä yhden tai kahden kanssa ja 2) että pahimpia puutteellisuuksia ovat:
13943: neljännes heistä yhdessä kolmen ja neljän a) yksihuoneisten asuntojen yleisyys per-
13944: kanssa. heellistenkin työläisten asuntoina ;
13945: Muissa huoneissa asuvista 28% mies- ja b) asuntotapa, jossa monia ihmisiä jou-
13946: 43 % naispalkollisista asui yhdessä toisten tuu olemaan yöt samassa huoneessa, kum-
13947: henkilöiden kanssa, 1·6.2 % miehistä ja paankin sukupuoleen kuuluvia perheettö-
13948: 19.6% naisista 2 henkilön kanssa sekä miäkin usein keskenään toistensa kanssa ;
13949: 21 % miehistä ja 6. 7 % naisista useamman c) liian ahdas asuminen, jolloin henkilöä
13950: kuin kahden muun henkilön kanssa samassa kohti tuleva asuntotila jää pienemmäksi
13951: 336 IV,113. - ~laataloustyöväen asunto-olojen parantaminen.
13952:
13953: kuin terveydenhoidon asettamat vaatimuk- kahden huoneen (huoneen ja keittiön)
13954: set edellyttävät; asunto, jonka yhteisen lattiapinta-alan tu-
13955: .d) että asuntojen kunto lämpimän pitä- lisi olla vähintäin 35 neliömetriä. Tans-
13956: vyyden, ilmanvaihtolaitteiden, valon, säily- kassa vaadittiin vuoden 19,1~9 työehtosopi-
13957: tyspaikkojen y. m. suhteen kovin yleisesti muksissa uusiin työväen asuntoihin 3 huo-
13958: jää alle minimaalistenkin vaatimusten. netta. Englannissa on pyrkimyksenä päästä
13959: Huonot asunto-olot luonnollisesti ovat 4---<5 huonetta käsittäviin työväenasuntoi-
13960: terveydellisessä suhteessa haitalliset, erikoi- hin, joissa huoneet kuitenkin ovat jonkun
13961: sesti Suomessa, jossa suuren osan vuotta verran pienempiä kuin meillä on taval-
13962: ilma on raakaa ja kosteaa, jossa auringon lista.
13963: valoa on monien kuukausien ajan hyvin Vaikka 1 huoneen ja keittiön käsittävä
13964: niukalti, jossa ilmanvaihdolle osataan an- asunto suuriperheisille työläisille on kieltä-
13965: taa vielä harvoin riittävää huomiota, mär- mättä puutteellinen, lienee meidän olois-
13966: kiä vaatteita kuivataan asuinhuoneessa samme kuitenkin toistaiseksi pakko rajoit-
13967: j. n. e. 'l'uskin onkaan kiellettävissä, että tua näin pieniin asuntoihin, ollen tällöin
13968: erilaisten ,ilmatautien", kuten esim. keuh- kuitenkin pyrittävä siihen, että huoneiden
13969: kotaudin yleisyys maassamme on suurelta tilavuus tulee riittävän suureksi.
13970: osaltaan juuri huonojen asunto-olojen an- Useamman kuin kahden perheen asun-
13971: siota. Kuolevaisuus maamme maaseudulla non sijoittaminen samaan rakennukseen tus-
13972: on suurempi kuin kaupungeissa. Samoin kin on tarkoituksenmukaista, ja tässäkin
13973: on todettavissa, että kuolevaisuus Suomen tapauksessa tulisi niiden olla eteistä myö-
13974: maaseudulla on paljon suurempi kuin niissä ten eristetyt.
13975: olosuhteiltaan meihin verrattavissa maissa, Vähimpänä vaatimuksena perheellisten
13976: joissa maaseudun ja siis myös maatalous- maataloustyöläisten asuntojen suhteen on
13977: työväen asunto-olot ovat paremmat. myös pidettävä sitä, että asunnot komeroi-
13978: Huonot asunto-olot kätkevät itseensä den ja muiden säilytyspaikkojen suhteen
13979: myös siveellisiä epäkohtia, ne ehkäisevät vastaavat kohtuullisia vaatimuksia, että
13980: ihmisten itseopiskelua ja muuta itsekasva- niissä on tarpeelliset kellarit, polttopuusuo-
13981: tusta, ollen myös esteenä tarmokkaalle ta- jat ja määrätyissä tapauksissa myös na-
13982: loudelliselle eteenpäin pyrkimiselle. Asunto- vetta rehusuojineen sekä tarvittava kesä-
13983: olojen vajavaisuus on edelleen syynä kyl- sian pitopaikka. Itsestään selvä on vaati-
13984: lääntymiseen maaseudun elämään ja siis mus, että asunnon tulee olla lämpimän
13985: osaltaan aiheuttamassa liiallista maalta pa- pitävä ja että ilmanvaihtolaitteet siinä ovat
13986: koa kaikkine haitallisine seurauksineen. kunnolliset.
13987: Maataloustyöväestön piirissä luodaan huo- Yhteisissä asunnoissa asuvien, tavallisim-
13988: mattava osa kansan vastaisesta aineksesta. min perheettömien, maataloustyöläisten
13989: Maataloustyöväestön asunto-oloista siis riip- asuntojen suhteen on vaadittava, että ilma-
13990: puu osaltaan myöskin se, minkälaiseksi tä- tila niissä on vähintäin 20 kuutiometriä
13991: män maan väestö niin ruumiilliselta kuin asukasta kohden, että märkiä vaatteita, he-
13992: sielulliseltakin rakenteeltaan muodostuu. vosloimia, valjaita y. m. ei saa kuivata
13993: Niistä vaatimuksista, joita itse asuntojen työväestön asumissa huoneissa, että asun-
13994: laadulle on asetettava, ollaan hyvin eri- not muutenkin ovat siistejä ja lämpimän
13995: mielisiä. Eräiden maiden maataloustyöläis- pitäviä sekä että niissä on tarvittavat il-
13996: ten työehtosopimuksissa näytään yleensä manvaihtolaitteet.
13997: omaksuttavan se kanta, että perheellisillä Kysymys siitä, minkäluontoisia asuntoja
13998: maataloustyöläisillä tulisi olla vähintään maataloustyöläisille olisi hankittava, näyt-
13999: IV,113.- Tanner y. m. 337
14000:
14001: tää yleensä vaikeasti ratkaistavalta. Ver- toimenpiteen tarkoituksenmukaisuuteen viit-
14002: rattain yleisesti ollaan taipuvaisia otaksu- taa myös se, että ainakin Saksassa on ha-
14003: maan, että omien asuntojen hankinta maa- vaittu sopivammaksi iäksi varsinaisen asu-
14004: taloustyöläisille olisi paras mahdollinen rat- tustilan hankkimiseen noin 35 vuotta, jol-
14005: kaisu. Oma asunto oman pienen viljelys- loin asutustilallinen jo on saanut riittävää
14006: maan keskessä saattaakin olla puollettavissa kokemusta maataloustöissä ja jolloin hänen
14007: edellyttäen, että työpaikka sijaitsee seu- vanhemmat lapsensa ovat jonkinlaiseksi
14008: dulla, josta muuallekin töihin pääseminen avuksi sekä nuoremmatkin senverran vart-
14009: on mahdollista. !Samoin omien asuntojen tuneita, etteivät ne sido perheen emännän
14010: varaaminen maataloustyön spesialisteille on aikaa niin paljon kuin avioliiton ensim-
14011: yleisesti paikallaan. Sen sijaan tuntuu oi- rnaisina vuosina. Maataloustyöläisperheen
14012: kealta se näkökanta, jonka mukaan oman emäntä ei tavallisesti ole yhtä suuressa
14013: asunnon ja maapalstan hankkiminen tyy- määrässä sidottu varsinaisiin taloustehtä-
14014: pilliselle maataloussekatyöläiselle sitoo tä- viin kuin pienviljelijäperheen emäntä, jo-
14015: män ·liiaksi samaan työmaahan ja siten ten palkkatyöläisasema siis perheen alku-
14016: asettaa hänet työehtojen y. m. suhteen liian aikana tuntuu perheelle soveliaammalta
14017: suuresti riippuvaiseksi työnantajasta. On kuin pienviljelijän asema.
14018: myös huomautettu, että tällaisen asunto- Kunnollisia maataloustyöväen asuntoja
14019: järjestelmän avulla edistettäisiin huonojen on muuten runsaasti olemassa eräissä maissa,
14020: avioliittojen syntymistä maataloustyöväes- kuten Irlannissa, eräissä Saksan valtioissa
14021: tön keskuudessa. Vaikka siis omakotitoi- j. n. e. Niistä saadut kokemukset lienevät
14022: minnan tehostaminen maataloustyöväestön- yleensä myönteiset.
14023: kin keskuudessa ansaitsee huomiota, tuntuu Vaikka muitakin maataloustyöväen asun-
14024: siltä, että maataloustyöväen asunto-olojen tojen varustajia kuin edellämainitut, voi-
14025: parantamista tarkoittavissa toimenpiteissä daan ajatella, tulevat edelläkosketellut
14026: on suurta huomiota kohdistettava kunnol- kolme varustajaryhmää, nimittäin 1) maa-
14027: listen työväenasuntojen aikaansaamiseen taloustyöläiset, 2) maataloustyönantajat ja
14028: työnantajan toimesta, mitkä asunnot luo- 3) kunnat lähinnä kysymykseen puheena-
14029: vutetaan työläisten käytettäviksi joko mää- olevien rakennusten varustajina. Näiden
14030: rättyä vuokraa vastaan taikka palkkauk- toiminta puheenaolevalla alalla on lähinnä
14031: seen liittyvänä luontaisetuna. Meidän maas- saatava tehostetuksi, jos mielitään maa-
14032: samme ennestään tuntematon muoto maa- taloustyöväen asuntokysymys saattaa sie-
14033: taloustyöväestön asunto-olojen kehittämi- dettävään ratkaisuun.
14034: seksi on tämänlaisten asuntojen rakentami- !Sekä maataloustyönantajien että kuntien
14035: nen kunnan toimesta yksityisille maatiloille toimintaa tässä suhteessa voidaan ajatella
14036: ja kyläyhdyskuntiin. Varaamalla kuntien tehostettavaksi asianmukaisella lainsäädän-
14037: puolesta tässä tarkoitettuja, yhden tai kah- nöllä. Edellisiin nähden on kuitenkin to-
14038: den perheen asuntoja, joilla lisäksi olisi dettava, että lainsäädäntö tässä suhteessa
14039: Dma .pieni viljelyspalstansa, sekä vuokraa- johtaisi helposti pakkotoimiin, jolloin sään-
14040: malla näitä huokealla maataloustyöväelle nösten kiertäminen, niiden noudattamisen
14041: - joka maataloustöiden puutteessa voisi valvonnan hankaluudet ja monet muut te-
14042: suorittaa muutakin työtä - voitaisiin suu- kijät aiheuttaisivat esteitä tyydyttäviin tu-
14043: resti parantaa maataloustyöväestön asunto- loksiin pääsemiselle. Myöskään ei ole kiel-
14044: oloja ja samalla vaikuttaa ehkäisevästi avio- lettävissä, etteikö melkoinen osa maatalous-
14045: liiton solmineiden nuo6en työläisparien 'liial- työnantajista nykyisin olisi siksi heikossa
14046: liseen tulvimiseen liikekeskuksiin. Tämän taloudellisessa asemassa, että he eivät enää
14047:
14048: 43
14049: 338 IV,113. - Maataloustyöväen asunto-olojen parantaminen.
14050:
14051: kestäisi sitä lisärasitusta, minkä maatalous- lisi lainain olla korottornia ja lyhentämättö-
14052: työväen asunto-olojen saattaminen tyydyt- miä ensimmäiset 5 vuotta, minkä jälkeen
14053: tävälle kannalle heille asettaisi. Myöskin korkoa ja lyhennystä maksettaisiin yh-
14054: kuntien talous on nykyisin hyvin yleisesti teensä e::1intään 6 % vuodessa.
14055: siksi rasitettu, että puheenaolevan toimen- Kunnille olisi valtion tähän tarkoituk-
14056: piteen aiheuttamat lisärasitukset muodos- seen sijoitettava vain lainavaroja, saman-
14057: tuisivat liian raskaiksi. Maataloustyöväes- laisilla ehdoilla kuin edellä mainittiin työ-
14058: töllä taas vain hyvin harvoissa poikkeus- läisten ja työntekijäin lainaehdoista.
14059: tapauksissa on tarvittavaa pääomaa ja yhtä Tässä esiteltyjen näkökohtien tueksi mai-
14060: harvoin on heillä mahdollisuus saada tähän nittakoon, että esim. Saksassa myönnettiin
14061: tarkoitukseen lainavaroja siedettävillä eh- v. 192.1 200 miljoonan saksanmarkan suu-
14062: doilla - edes omakotirahastosta, jossa ny- ruinen summa rahastoksi, josta myönnet-
14063: kyisinkin lienee jonkin verran käyttämät- tiin maataloustyöväen asuntojen rakennut-
14064: tömiä varoja. On siis ilmeistä, että maa- tajille avustusta 1 / 3 : aan asti rakennuskus-
14065: taloustyöväen asunto-olojen saattaminen tannuksista, mikä seikka huomattavasti
14066: tyydyttävälle kannalle vaatii valtion ta- edisti maataloustyöväestön asuntojen ra-
14067: holta uhrauksia. kentamistoimintaa. Irlannissa taas on myön-
14068: Puheenaolevan kysymyksen vaikeimmin netty tähän tarkoitukseen huokeakorkoisia
14069: ratkaistavia kohtia on kysymys valtion lainoja, joiden kuoletusaika on lähes 70
14070: osuudesta puheenaolevaan työväen asunto- vuotta. Näillä lainoilla rakennettiin Irlan-
14071: jen rakentamisen ja kunnostamisen - sel- nissa asianomaisen lain voimassaoloaikana
14072: laisetkin ovat kieltämättä välttämättömiä v. 19,17 mennessä lähes 50,000 työväen
14073: - aiheuttamiin kustannuksiin. Katsoen asuntoa ja mainitaan, että siellä yksistään
14074: siihen, että valtio monella tavoin nykyisin jo maaseudun ulkoasu tämän toimenpiteen
14075: avustaa elinkeinoelämää ja että työttömyys- kautta muuttui suuresti edukseen.
14076: avustuksiakin on ollut myönnettävä melkoi- Kuinka paljon Suomen valtion olisi si-
14077: sia määriä, osa niistä verraten vähän tuot- joitettava edelläolevaan tarkoitukseen va-
14078: taviinkin tarkoituksiin, on pidettävä tarkoi- roja, riippuu monistakin seikoista, joiden
14079: tuksenmukaisena suoranaisten avustusten- yksityiskohtaisempi erittely ei tässä ole
14080: kin myöntäminen varsinkin maataloustyö- mahdollista. Tähänastiset tutkimuksethan
14081: läisille, mutta myöskin määrätyissä tapauk- eivät anna luotettavaa kuvaa edes maa-
14082: sissa työnantajille. Kohtuulliseksi avustus- taloustyöväestön asumien huoneiden koko-
14083: summaksi maataloustyöläisille voinee katsoa naisluvusta. Kun kuitenkin varsinaisen
14084: noin kolmasosan rakennusten laatimisen ja maataloustyöväen lukumäärä - tilapäisesti
14085: perusteellisen korjaamisen aiheuttamista maatalouden palkkatöitä tekevät pikkuvil-
14086: kustannuksista sekä maataloustyönantajille jelijät, työnjohtajat, puutarhatyöläiset, ka-
14087: noin 1 / 4 sanotuista kustannuksista. Maata- lastajat y. m. poisjätettynä - on runsaasti
14088: loustyöläisille olisi tämän lisäksi annettava 600,000 henkeä (v. 19,30 lasketaan muona-
14089: sanottuun tarkoitukseen lainoja siksi pal- torppareita ja muonarenkejä olleen 60,741,
14090: jon, että avustus ja laina yhteensä muodos- palkollisia talon ruoassa ·68,672, päivätyö-
14091: taisivat enintään 80% ra:k-ennusten todelli- läisiä 476,378 heistä oma asunto
14092: sista kustannuksista, työläistenkin itsensä 279,571 :llä - ja metsätyöläisiä 12,,500 eli
14093: siihen mahdollisesti sijoittaman työn arvo yhteensä 618,381 henkeä) on siis oletetta-
14094: huomioonottaen. Työnantajille puolestaan vissa, että heidän asumiensa huoneiden
14095: <?lisi lainoja annettava enintään 70 % sa- luku kohoaa ainakin yli 200,000 asuinhuo-
14096: notuista kustannuksista. Kummallekin tu- neen. Että maataloustyöväen asuntokysy-
14097: IV,113.- Tanner y. m. 339
14098:
14099: myksen tyydyttävälle kannalle saattami- taas ylempien asutusviranomaisten (tai
14100: nen vaatii liika-asutuksen poistamista, kel- Maakiinteistöpankin) valvonnan alla sa-
14101: vottomien huoneiden uusimista y. m. var- malla tavalla kuin asutustoiminnan rahoit-
14102: ten rakennettavaksi lähiaikana ainakin tamisesta on säädetty.
14103: 10% edellämainitusta huonemäärästä, näyt- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
14104: tää edellä kosketeltujen tutkimusten tulos- nioittavimmin,
14105: ten valossa ilmeiseltä. Kun toisaalta on
14106: edellytettävissä, että kunnollisia asuinhuo- että Eduskunta päättäisi ottaa
14107: neita tarvittavine säilytys- ja eläinsuoji- vuoden 1934 talousarvioon 100 mil-
14108: neen ei nykyoloissa voida rakentaa keski- joonan markan suuruisen maara-
14109: määrin ainakaan alle 5,000 markkaa huo- rahan maataloustyöväen asunto-olo-
14110: netta kohti, vaatisi jo mainitun huonemää- jen parantamiseksi valtioneuvoston
14111: rän rakentaminen vähintään 100 milj. lähemmin määräämällä tavalla,
14112: markkaa. Tähän olisi lisättävä vielä mel- että tästä määrärahasta myönnet-
14113: koinen summa vanhojen, alakuntoisten täisiin avustuksia maataloustyöläi-
14114: asuntojen korjaamiseksi. Vaikka siis asun- sille omien asuntojen rakentamiseen,
14115: tojen rakentaj·at jonkin verran Qsallistui- enintään 35 %· rakennuskustannuk-
14116: sivatkin kustannuksiin, tarvittaisiin valtion sista ja maataloustyönantajille sa-
14117: varoja tarkoitukseen enemmän kuin 100 moin työväen asuntojen rakentami-
14118: miljoonaa. Toisaalta on ilmeistä, että saa- seen enintään 25 % sanotuista kus-
14119: tavissa olevista varoista huolimatta ei työ- tannuksista sekä lisäksi lainoja maa-
14120: väen asuntojen uusimista saataisi yhtäkkiä taloustyöläisille enintään 80 % asti
14121: käyntiin siinä laajuudessa, kuin asunto- ja työnantajille sekä maalaiskunnille
14122: tilanne edellyttäisi. Voinee siis katsoa, että enintään 70 % asti sanotuista kus-
14123: 100 miljoonan markan sijoittaminen pu- tannuksista,
14124: heenaolevaan tarkoitukseen tällä kerralla että tästä määrärahasta myös
14125: olisi riittävä. Määräraha olisi asetettava myönnettäisiin lainoja vanhojen maa-
14126: siirtomäärärahaksi, joka käytettäisiin maa- taloustyöväen asuntojen kunnostami-
14127: taloustyöväen asuntojen rakentamiseen ja seen, enintään edellämainitut pro-
14128: kunnQStamiseen ja jota määrärahaa edus- senttimäärät näiden töiden todelli-
14129: kunnan päätöksellä tarpeen tullen lisättäi- sista kustannuksista, sekä
14130: siin. että tässä tarkoitetut lainat olisi-
14131: Tähän tarkoitukseen sijoitettavien varo- vat 5 ensimmäistä vuotta korko- ja
14132: jen käyttöä voisi nähtävästi parhaiten val- kuoletusvapaat, minkä jälkeen kor-
14133: voa kunnallinen asutusviranomainen (asu- koa ja kuoletusta suoritettaisiin yh-
14134: tustoimisto, asutuslautakunta) ollen tämä teensä enintään 6 % vuodessa.
14135:
14136: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 19•33.
14137:
14138: Väinö Tanner. Paavo Aarniokoski.
14139: Mauno Pekkala. Frans Mustasilta.
14140: Hannes Ryömä. Aug..Syrjänen.
14141: Hugo Aattela. Otto Marttila.
14142: Väinö Haldrila. Anni Huotari.
14143: V. A. Komu. Hilda Herrala.
14144: Aatto Siren. Yrjö Welling.
14145: 340 IV,113. - Maataloustyöväen asunto-olojen parantaminen.
14146:
14147: J. F. Tolonen. Alex Hämäläinen.
14148: V.alfrid Eskola. Pekka Kettunen.
14149: J. Väisänen. Aug. Kuusisto.
14150: Matti Turkia. Edv-ard Kujala.
14151: Alpo Lumme. Onni Mäkeläinen.
14152: 0. Peltonen. Urho Kulovaara.
14153: Aino Malkamäki. D. B. Lindman.
14154: '
14155: Hilma Koivulallti-Lehto. Jussi Lonkainen.
14156: Kusta;a Perho. Edwa11d Setälä.
14157: Kaisa Hilden. A. Turkka.
14158: Toivo Halonen. K. Lumijärvi.
14159: Aino Lehtokoski. Karl J. Wenman.
14160: Viljo Rantala. Antti Meriläinen.
14161: Kalle Walta. Gottfrid Lindström.
14162: lsak Penttala. Heikki Kääriäinen.
14163: YrJö Räisänen. Väinö Voionmaa.
14164: A. A. Lastu. Aleksi Aaltonen.
14165: K.-A. Fagerholm. Mikko 'Suokws.
14166: G. Andersson. Matti Lepistö.
14167: Axel Ahlström. Onni Hiltunen.
14168: P. Salmenoja. Edv. Pe,sooen.
14169: A. J. Kosonen. Hilja Pärssinen.
14170: 341
14171:
14172: IV,114. - Rah. al. N:o 88.
14173:
14174:
14175:
14176:
14177: Pärssinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta äitiyshuollon
14178: järjestämistä varten vähävaraisten keskuudessa.
14179:
14180:
14181: E d u s k u n n a ll e.
14182:
14183: Viitaten v. 1'931 valtiopäiville jätetyn Hallitus ei ole kuitenkaan asiasta anta-
14184: rahaasia-aloitteen n :o 13 perusteluihin nut eduskunnalle toivottua esitystä, mikä
14185: (Liitteet IV, siv. 89-91) sekä vedoten sii- kysymyksen kantavuuden vuoksi tulisi
14186: hen, että saman vuoden eduskunta halli- johtamaan monipuolisiin toimenpiteisiin.
14187: tukselle osoittamassaan, äitiyshuoltoa koske- Niinpä on äitiyshuoltoa asian tässä vai-
14188: vassa toivomuksessa (Asiakirjat IV-V, heessa kehitettävä tukemalla niitä laitok-
14189: toiv. al. miet. n:o 36) tunnusti se:1 ~edis sia ja sitä toimintaa, jota kunnat ja yhdis-
14190: tämisen tarpeellisuuden, rohkenemme odot- tykset tässä suhteessa suorittavat.
14191: taa eduskunnalta jatkuvaa myötämieli- Ehdotamme siis,
14192: syyttä äitiyshuollon toteuttamiselle.
14193: Mainitussa toivomuksessaan eduskunta että Eduskunta päättäisi vuoden
14194: painosti neuvonta-asemien merkitystä tais- 1934 tulo- ja menoarvioon otetta-
14195: telussa synnyttäjäin ja lasten terveysvaa- vaksi 800,000 mk:n määrärahan so-
14196: roja ja kuolleisuutta vastaan sekä myönsi, sialiministeriön käytettäväksi sel-
14197: että olisi ,ryhdyttävä harkitsemaan kei- laista toimintaa varten, joka tarkoit-
14198: noja, miten äitiyshuollosta saataisiin osal- taa äitiyshuollon järjestämistä vä-
14199: liseksi mikäli mahdollista kaikki sitä tar- hävaraisen kansanosan naisten kes-
14200: vitsevat äidit". kuudessa.
14201:
14202: Helsingissä, syyskuun 15 päivänä 1933.
14203:
14204:
14205: Hilja Pärssinen. Hugo Aatttela.
14206: Anni Huotari. Hilda Herrala.
14207: Elsa Metsäranta. J. F. Tolonen.
14208: Hilma Koivulahti-Lehto. Edv. Pesonen.
14209: Kaisa Hilden. Aino Malkamäki.
14210: Kalle Walta.
14211: 342
14212:
14213: IV,115. - Rah. al. N:o 89.
14214:
14215:
14216:
14217:
14218: Heiniö y. m.: Koroitetun määrärahan osoittamisesta Am-
14219: mattienedistämislaitoksen avustamista varten.
14220:
14221:
14222: E d u s k u n n a ll e.
14223:
14224: Ammattienedistämislaitos on 10 vuotta vain täten voinut suorittaa valtiolle ja Hel-
14225: tehnyt yleisen tunnustuksen saanutta työtä singin kaupungille kiinnelainojensa korot
14226: ammattitaidon kohottamiseksi maatalous- ja kuoletuksen sekä muutkin talo:Kustan-
14227: väestön, käsityöläisten, työnjohtajien ja nukset. Mutta laitoksen ammattiopetus,
14228: työväen, käsityönopettajien y. m. keskuu- neuvonta- ja julkaisutoiminta riippuu ko-
14229: dessa. Laitoksen työtä on eduskuntakin pi- konaan valtionavusta, ja määrärahojen pie-
14230: tänyt niin tärkeänä, että on myöntänyt nentäminen aiheuttaa luonnollisesti supis-
14231: kaikkiaan 5 milj. markan avustuksen sel- tusta tässä toiminnassa. Niinpä on laitok-
14232: laisen talon aikaansaamiseksi, jossa Am- sen varojen puutteessa täytynyt m. m. kes-
14233: mattienedistämislaitos voisi kyllin tehok- keyttää maatalousylioppilaiden konekurs-
14234: kaasti työskennellä tarkoitusperiensä saa- sit, joista ensimmäiset pidettiin vuosi sit-
14235: vuttamiseksi. ten. Rauennut on aloite eräiden ammatti-
14236: Nyt on kuitenkin käynyt niin, että Am- koulujen, maatalouskoulujen y. m. saman-
14237: mattienedistämislaitoksen valtiolta saamaa laisten koulujen metalli- sekä puutyön-
14238: vuotuista toiminta-avustusta on pienen- opettajien ammattikoulutuksen järjestämi-
14239: netty siitä alkaen kun tämä laitos muutti sestä Ammattienedistämislaitokseen ja va-
14240: omaan taloonsa ja sai mahdollisuudet toi- paaoppilaspaikkojen myöntämisestä varat-
14241: mintansa laajentamiseen. Ammattienedis- tomille. Kuluvasta syksystä alkaen on Am-
14242: tämislaitos on nimittäin saanut valtionapua mattienedistämislaitokseen järjestetty säh-
14243: v. 1931 675,000 markkaa, v. 1932 575,000 köasentajien koulutus, mutta valtionavus-
14244: markkaa ja v. 1933 557,000 markkaa. Hal- tuksen vähyyden takia on kurssimaksut
14245: lituksen menoarvio vuodelle 1934 tietänee täytynyt asettaa korkeiksi ja kurssitoi-
14246: tämän määrärahan uutta pienentämistä, se minta rajoittaa vain Helsinkiä koskevaksi.
14247: kun on kauppa- ja teollisuusministeriön Tänä syksynä Ammattienedistämislaitos on
14248: kohdalla sama kuin v. 1933, mutta maa- myös aloittanut maassamme kauan kaiva-
14249: talousministeriön kohdalla sitä momenttia, tun ompelijataropiston, mutta jos tämän
14250: johon Ammattienedistämislaitoksenkin mää- koulun jatkuvasti täytyy tavoitella täydel-
14251: räraha kuuluu, on ehdotettu huomattavasti listä itsekannattavaisuutta, kuten nyt on
14252: supistettavaksi. välttämätöntä, joutuvat oppilaitten edut ja
14253: Ammattienedistämislaitos on tietämämme laitoksen työskentelymahdollisuus tältäkin
14254: mukaan tehnyt kaikki voitavansa selviy- osalta vaaraan.
14255: tyäkseen omin avuin vaikeuksistaan. Se Kun kuitenkin valtiovallan tärkeimpiä
14256: on muun muassa saanut kohotetuksi tu- velvollisuuksia eritoten lamakausina on
14257: lonsa ammattikursseista, vuokrista ja työ- huolehtia ammattitaidon ja yritteliäisyyden
14258: tuotteista 1 / 2 milj. markkaan vuodessa ja kohottamisesta ja koska Ammattienedistä-
14259: IV,115.- Heiniö y. m. 343
14260:
14261: ruislaitos tässä suhteessa suorittaa erikoisen tienedistämislaitoksen avustuksen
14262: suuriarvoista työtä, ehdotamme edelläole- 875,000 markkaan, josta 575,000
14263: van perusteella, markkaa otettaisiin kauppa- ja teol-
14264: lisuusministeriön talousarvioon ja
14265: että Eduskunta v. 1934 talous- 300,000 markkaa maatalousministe-
14266: arviossa päättäisi korottaa Ammat- riön talousarvioon.
14267:
14268: Helsingissä, syyskuun 5 p :nä 1933.
14269:
14270: Sulo Heiniö. Axel Palmgren.
14271: Kaino W. Oksanen. Jalo Lahdensuo.
14272: Aino Lehtokoski. Jussi Annala.
14273: A. Korvenoja. S. Honkala.
14274: 344
14275:
14276: IV,n6. - Rah. al. N:o 90.
14277:
14278:
14279:
14280: Lumme y. m.: Lisämäärärahan osoittamisesta kesävirkistyk-
14281: sen järjestelyä varten alle kansakouluiän oleville varat-
14282: tomien kotien lapsille.
14283:
14284: E d u s k u n n a 11 e.
14285:
14286: Vähävaraisten kotien kouluikää nuorem- 80,000 markkaan, jota summaa ehdotetaan
14287: vien lasten asema on aina ollut hyvin epä- myös ensi vuodeksi. Tuntuu oudolta ja sa-
14288: edullinen ja tuhoisa, mutta nykyisenä ai- malla masentavalta, että tämä paljon mer-
14289: kana se on moninkertaisesti entistä tuka- kitsevä määräraha on näin pieni ja että
14290: lampi. Varsinkin kaupungeissa ja taajaan sitä on noin suhteettomasti pienennetty.
14291: asutuissa keskuksissa he joutuvat ahtaissa Mitä siitä riittää tuhansia 'lapsia käsittä-
14292: asumuksissa ja pienillä Hkaisilla pihamailla välle kesäsiirtolatoiminnalle. On myönnet-
14293: kokemaan elämän harmauden, josta eten- tävä, että yksityisten järjestöjen puolelta
14294: kin lapset tulisi kaikin voimin säästää. Ko- tehdään tässä suhteessa paljon uhrautuvaa
14295: tien köyhyys aiheuttaa lapsissa yleistä heik- työtä, mutta vaikea aika on sitäkin tyreh-
14296: koutta ja niinpä he ovatkin suurimmalta dyttänyt. Valtion huomattavampi tuki
14297: osalta aliravittuja. Epäterveeiliset asun- olisi omiansa rohkaisemaan ja innostamaan
14298: not, liika-asutus, kulkutaudit, ruuansula- sekä kunnaJllisia viranomaisia että yksityi-
14299: tushäi,riöt y. m. vaikuttavat tärvelevästi siä järjestöjä tähän tärkeään toimintaan.
14300: nuoreen ihmistaimeen. Lastenhoidollisella Valtio ei saa olla niin köyhä, ettei se riittä-
14301: alalla työskentelevät lääJkäritkin ovat aivan västi huolehtisi rnousevasta polvesta;an.
14302: yksimielisiä siitä, että varsinkin näille Jotta tämä työ nykyisestä supistuneisuu-
14303: puutteellisten olojen lapsille tulisi järjestää destaan jälleen laajenisi ja kehittyisi sekä
14304: edes kesäisin pääsymahdollisuuksia maa- siten tuottaisi köyhille kodeille tukea nii-
14305: seudulle. Pätevästi voidaan osoittaa, mikä den vaikeassa kasvatustyössä ja lisäisi las-
14306: terveydellinen vaikutus on ollut lapsiin ten iloa ja riemua sekä voimia elämän
14307: nähden kesäsiirtolassa tai muualla maaseu- kamppailuihin, niin me a;llekirjoittaneet
14308: dulla oleskelusta kesäkauden. He ovat tal- kunnioittavimmin pyydämme esittää,
14309: vikautena terveempiä ja taudeille vastus-
14310: tuskykyisempiä. että Eduskunta korottaisi v. 1934
14311: Valtion menoarviossa on aikaisemmin talousarvioon otetun 80,000 markan
14312: ollut avustukseksi kunnille, yhdistyksille määrärahan uudelleen 250,000 mar-
14313: y. m. alle kouluiän olevien lasten kesävir- kaksi kesävirkistyksen järjestelyä
14314: kistyksen järjestämiseen 250,000 mk., joka varten alle kansakouluiän oleville
14315: summa v. 1932 kuitenkin a;lennettiin varattomien kotien lapsille.
14316: 180,000 markkaan ja kuluvaksi vuodeksi
14317: Helsingissä, syyskuun 12 päivänä 1933.
14318: Alpo Lumme. Hilma Koivulahti-Lehto. Otto Marttila.
14319: Väinö Kivisalo. Kaisa Hilden. Jalmari Väisänen.
14320: Aino Lehtokoski. Urho Kulovaara. Elsa Metsäranta.
14321: Väinö Sinisalo. Hilja Pärssinen. 0. Peltonen.
14322: .Aug. Syrjänen. P. Salmenoja. K. H. Wiik.
14323: Aino Ma.lkamäki. Anni Huotari. Hugo Aattela.
14324: Yrjö Welling.
14325: 345
14326:
14327: IV,tt 1. - Rah. al. N :o 91.
14328:
14329:
14330:
14331:
14332: Moilanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta työkeskustalon
14333: rakentamista varten Viipurin itäiselle laitakaupunki-
14334: alueelle.
14335:
14336:
14337: E d u s k u n1n a ll e.
14338:
14339: Kuten tunnettua, ympäröivil,t Viipurin Viranomaisten taholta on erikoisesti koros-
14340: kaupurukia :itäisellä ja län1tisellä puolella tettu, etteivät nämäikään tiedot vastaa todel-
14341: la.ajat,. nyttemmin kaupunkiin liitetyt esi- hsuutta, ·vawn että se heidän• käsityksensä
14342: kaupurukialueet, joilla: asui vuonna 1930 toi- mukaan on parjon vakavampi. Kun nuoriso-
14343: mitetun v.äestölaskennan mukaan 39,297 rikollisuus erikoisesti viime •vuodesta a.lka:en
14344: asukasta, ni•i:stä noin 26,000 henkeä itäisillä osoittaa peloittavaa lisääntymistä, olisi yh-
14345: ja noin 13,000 läntisillä alueilla, kun taasen teiskunnan tällä het'kellä koetettava tukea
14346: alkuperäisen kaupungin asukasluku oli varsinkin marumme siveellisesti häldänalai- ·
14347: 28,541. Kaupungin kysymyksessä.olevi·en la:i- sim:milla seuduilla: selLaista nuorisotyö.tä,
14348: taos~en asunto-olot m. m. ovat mitä; alkeelli- joka on tehokkainta positiivista vastavaiku-
14349: sirnmat ja yihteiskunn:aHiset ja siveel!liset tusta kasvavan polven rappeutumiselle.
14350: vaarrut suuret. Bsikaupunki1aisväestön ja etenkin sen
14351: Riikostiilaston valossa on Viipuri Kemin kasvavan polven .parissa on Toukolan kris-
14352: ohella maamme pimein paikkakunta,, jossa tillis-yhteiskunnalliinen työkeskus jo kym-
14353: erityisesti nuoriso dää mitä suurimmissa menen vuoden .aikana tehnyt yhteiskunnalli-
14354: vaikeuksissa. Varkausrikosten luku viime sesti ja siveellisesti perustavaa työtä. Työ-
14355: kuuden vuoden ajalta Viipurissa oli keskusten 'toimintamuodot ovat Viipurissa,
14356: 100,000 :henkeä kohti 2,740.59, kun koko niinkuin muuallakin, löytäneet jollakin ta-
14357: maata koskeva: vas~aav:a luku oli 503.64. Sa- voin esikau punkilaisnuorison luottamuksen,
14358: moin henkirikoksiin nähden on Viipuri joten näJiden työkeskust~en ote nuorison elä-
14359: mruamme vaaranalaisin seutu. Rikostilasto mään on kehittynyt varsin kiinteäksi ja kas-
14360: kuuden viime vuoden ajalta osoittaa, että vattavaksi. Mitä erikoisesti Viipuriin tulee,
14361: mainittujen rikosten luku 100,000 asu- on tämän kaupungin rikospoliisi, vieläpä
14362: kasta kohti Viipurin kaupungissa oli 16.3, lää:ninvarukilan jdhtajakin, korostaneet Tou-
14363: kun vastaava koko maata käsittävä luku. oli kolan työn ,rikoHisuutta 'ehkäisevää merki-
14364: 9.51. Sukupuolisiveettömyyden pelottavaa tystä. Toukolrun toimin:ta on kehittynyt yli
14365: kasvua kuvaa Viipurin polii,sin valvonta" 1,200 nuort:a käsittäväk,si kerhotyöksi ja saa-
14366: osastolta :hankitut tiedot, jotka osoi.t:truv.at, vuttanut paikkakunnalla: yksimielisen kan-
14367: että vuonna 19.28 siellä käsiteltiin ·viralli- · natuksen. Viipurin lruntisessä laitaosassa
14368: sesti huonosta ja epäsiveelli:sestä .elämästä toimivassa vapaaopistossa opiskelee vuosit-
14369: 424 tapausta:, vuonna 1929 495, vuonna 1930 tain noin 350 nuorta, kerhotyön säännölli-
14370: 697, vuonn1a 1931 652 ja vuonna 1932 1,064, sen vaikutuksen alaisena on ympäri vuoden
14371: joten viimeksi mainittu luku todistaa ka.s- 12-25 ikävuotista nuorisoa. Viipurin län:ti-
14372: vun edelliseen vuoteen verraten olleen 412. sistä esikaupungei,sta 420! ja itäigestä 450,
14373:
14374: 44
14375: 346 IV,117, -Viipurin työkeskustalo.
14376:
14377: lastentarhan kasvatuksesta ja ilmaisesta päi- neistoihin, kansakouluille. Qman työkes-
14378: v.ä:llisateriasta on vuosittain yhdeksän, kuu- kustalon tarve on ·vuosi vuodelta työn kas-
14379: kauden :aikana tullut osalliseks1 55 lait:akau- vaessa tullut yhä suuremmaksi. Viipurin
14380: punkilaislasta, kasvitarhassa on kolmen ke- kaupunginvaltuusto onkin tätä varten kes-
14381: säkuukauden aikana työskennnellyt ja ilmai- keltä i>täistä ·laita:kaupunkilaisa:sutusta myön-
14382: seksi ruokitltu noin 100 poikaa ja tyttöä;, tänyt sopivan, rasituksista vapaan tontin
14383: kesäleirellä ja kesäsiirtolassa on kahden ehdolla, että työkeskustalon rakenrt:rumiseen
14384: kuukauden aikana saanut vapaan täysihoi- ryhdy:tään vuoden sisällä ja että: talon on
14385: don ja ihameellisen kesänvieton noin 150 oltava valmiina kahdessa •vuodessa, koska
14386: poikaa ja tyttöä ja lastenhuoltolassa on tä;llainffilJ rakennustyömaa huomruttavassa
14387: oman lääkrurin ja huoltosisaren av.ulla pi- määrin osaltaan voisi olla lievittämässä
14388: detty huolta sruiraista ja annettu pikkulas- paikkakunnalla vallitsevaa suurta ·työttö-
14389: t<en hoidon neuvomaa. myyttä.
14390: Tärkeäksi työhaaraksi Toukolan työssä on Vaikeasta ta1oudelli>sesta ajasta huoli-
14391: kuuden vuoden aikana muodostunut toi- mrutta on työkeskustyötä Viipurissa ylläpi-
14392: minta laajoilla itäisillä esikaupunkialueilla, tävä yhdistys, Paul Nicolayn ikristillis-
14393: joilla nykyään on toiminnassa 20 poika- ja yhteiskunnallisen työkeskuksen kannatus-
14394: tyttökerhoa ja niissä, kuten mainittu, 450 yhdistys, :kyennyt h:ankkimaa.n 'Toukolan
14395: nuorta. Työkeskuksen :työstä; mainittakoon, lä:ntiselle ja i:täiselle työlle vuosittain tar.vit-
14396: että ku]lwkin ryhmällä on viikottain sään- tavrut varat, joihin v:altion avustuksina on
14397: nöllisesti oma: ·voimistelu- ja urheHuiltansa saatu noin 50 %. Samoin on yhdistys kym-
14398: ja ,että viime vuoden aitkana jäJrjestetti1n ur- menen vuoden aikana lyhentänyt velko-
14399: heiluki~pailuja 82. Itäisellä työ'keskuksella jansa 4J50,.000 ma:rkasta 12:5,.000 markkaan.
14400: on myös oma orkesterinsa •ja laulukuoronsa. Toukolan itäisen työn vuotuisii:n kustatmuk-
14401: Paitsi nuorisotyötä on aikuisenkin esikau- siin on yihdistys nykyisessäkin vaiheessa
14402: punkiväestön hyväksi jä~jestetty ihuolto:työtä hankkinut 120,000 markkaa, joten uuden
14403: sekä uskonnollisesti rakentavaa toimi'llltaa. työkeskustalollj toimintaan tarvittavat vuo-
14404: Erikoisesti Toukolan itäisestä työkeskuk- tuiset tu]ot jo pääasiassa ovat tiedossa.
14405: sesta on mainittruva, että vanihemmat ja :ke- Myöskin on yhdi:styksellä toivoa saada yksi-
14406: hittyneemmät kerholaiset yhteiskunnalliseen tyisiltä olisää lahjoituksiJa .työkeskustalon ra-
14407: tutkirrnukseen perehtyneiden johtajien opa:s- kentamisen loppuunsaattamiseksi.
14408: tamin:a tutkivat ,esikaupunkien kehitystä, Ylläesitettyyn viitaten ehdotamme,
14409: asunto-oloja,. työttömyys- y. m. esikaupunki-
14410: oloja lähellä olevia kysymytksiä. että Eduskunta ensi vuoden meno-
14411: Toukolan rtyökeskuksella on 1SorvaJissa, arvioon ottaisi Paul Nicolayn kris-
14412: Viipurin länti<sessä lait:akaupungissa, oma tillis-yhteiskunnallisen työkeskukse11.
14413: toimitalonsa, jossa edellättnainitut työmuodot kannatusyhdistykselle yhden miljoo-
14414: ovat toirrnineet jo kymmenen vuotta. Itäi- nan markan määrärahan työkeskus-
14415: sellä puole1'la ei sensijaan ole ollut minkään- talon rakentamiseksi Viipurin itäi-
14416: lai,sta toimitaloa. Siellä ov21t kerhot ja muut selle laitakaupunkialueelle.
14417: työmuodot kokoontuneet tilapäisiin: huo-
14418:
14419: Helsingissä, syyskuun 13 päivänä: 1933.
14420:
14421: Ka.a;p~o Moilanen. Väinö Kaa.saJ:ainen.
14422: Juhani Leppälä. Eliws Tuikia..
14423: IV,11 7. - Moilanen y. m. 347
14424:
14425: Antti Kukkonen. E. Rytinki.
14426: Kalle Kämäräinen. Hilja Pärssinen.
14427: Antti Hrulooren. Elsa Merllsäran.ta.
14428: Ansh. Alestalo. Jussi Lonkainen.
14429: Janne Koivuran<ta. Toivo Ikonen.
14430: Uuno HannJU.La. Lauri ~jruainen.
14431: J. Takala. Alex Hämäläinen.
14432: K. A. Lohi. Jussi Annala.
14433: Emil Jutila. Ja1o Lwhdensuo.
14434: Matti Miikki.. Viljami Kalliokoski.
14435: Juho Pa~ujalk:a. Kaarlo Hänninen.
14436: Villjo v;enho. S. Salo.
14437: Anton Suurkonka. Albin Asikainen.
14438: M. 0. Laihtela. K'llSti Arffman.
14439: Ka.apro Huittinen. J. Emil Lampinen.
14440: T. A. Janhonen. Eemeli Aakula.
14441: Kaino W. Omnoo.. T. N. ViJ.hula.
14442: Arvo Ink:ilä. L. 0. HirvensaJo.
14443: Vihtori Vesterinen. W. K. Särkkä.
14444: Yrjö Leiwo. Alpo Lumme.
14445: Vi.Ue Vallws. Väinö Kivisalo.
14446: E. M. Tarkkanen. Brnno Sarlin.
14447: Otto Marttila. Paavo Virldrunen.
14448: K. F. Lehtonen. Antti Kemppi.
14449: Tilda Löthman. Yrjö H. ,Kesti.
14450: Aino Lehtokoski Lauri A. Sariola.
14451: Akseli Brand&. Hilda Herrnla.
14452: ALpo 0. Luostarinen. Ebba östenson.
14453: Leo R. Böök. Eljas Erkko.
14454: S. Oula.smoo. K. Lumijärvi.
14455: 348
14456:
14457: IV,11s. - Rah. al. N:o 92.
14458:
14459:
14460:
14461:
14462: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta K uolajärven kir-
14463: konkylän-Tuutijärven erämaantien rakentamiseen.
14464:
14465:
14466: E d u s k u n n a ll e.
14467:
14468: Toimenpide maantien saamiseksi Kuola- tarpeesta, vaan saman tien tarve on myös-
14469: järven pitäjän kirkonkylästä Lampelan ky- kin Kuolajärven kirkonkylän ja Tuutijär-
14470: län ja Vuosnajärven kautta Tuutijärven ven kylän välillä olevain Lampelan ja Vuos-
14471: kylään on ollut vuosikymmeniä vireillä, najärven kylien asukkailla, koska tämä tie
14472: mutta ei sen rakentamiseen ole vielä ryh- olisi rakennettava näiden kylien kautta.
14473: dytty. Se on saanut siis vuosikymmenestä Tämän tien rakentamisella avattaisiin sa-
14474: toiseen odottaa vuoroaan siitä huolimatta, malla mahdollisuus uudisasutukselle, johon
14475: että tämän tien tarve on erikoisen tärkeä. erikoisestikin Lampelan ja Vuosnajärven
14476: Vaikka Tuutijärven ja Sovajärven väkirik- seudulla ovat sikäläisiin oloihin nähden hy-
14477: kaat kylät kuuluvat Kuolajärven kuntaan, vät edellytykset olemassa. Tiestä tulisi
14478: on kuitenkin Tuutijärvelle tie rakennettu matkailijain kannalta katsoen:kin tärkeä
14479: Kuusamon kirkonkylän-Paanajärven tien kulkureitti, jota Kuusamossa ja Paanajär-
14480: jatkona Sovajärven kylän kautta. Tuuti- vellä kulkevat matkailijat voisivat matkus-
14481: järven ja Sovajärven kyläin asukasten täy- taa Kuolajärven kirkolle ja päinvastoin, ja
14482: tyy matkustaessaan oman kuntansa kirkon- nähdä samalla reitillä Paanajärven katso-
14483: kylään kulkea Kuusamon kautta, josta tu- misen arvoisen seudun sekä kuuluksi tul-
14484: lee matkaa noin 200 km. sen sijaan, että leen Sallatunturin tarvitsematta molemmille
14485: matka Tuutijärven kylästä Kuolajärven tehdä erikoisen pitkää kiertomatkaa.
14486: kirkolle on ainoastaan n. 50 kim. Se tie- Kuolajärven-Tuutijärven tie tulee nyt,
14487: tää siis, että 50 km. asemasta on matkus- kun Kemijärven rautatie valmistuu, entis-
14488: tettava 200 km. pitkän tien kautta. Täl- tään paljon tarpeellisemmaksi mainittujen
14489: laista olotilaa ei liene toista Suomessa. Ei kylien asukasten kannalta katsottunakin.
14490: ole ihme, jos Tuutijärven ja Sovajärven Onhan välttämätöntä, että ne pääsevät suo-
14491: kylissä on täysikasvuisia ihmisiä, jotka ei- rinta reittiä lähimmälle rautatieasemalle
14492: vät ole milloinkaan oman seurakuntansa muulloinkin kuin kantavan talvikelin ai-
14493: kirkkoa nähneet. Vaikkei mitään muuta ka::J.a.
14494: seikkaa olisi, esitettävänä tien rakentamisen Valtion metsä taloudella tulee olemaan
14495: perusteeksi, niin jo yksin edellä viitatun myöskin puheena olevasta tiestä suuri hyöty
14496: pitäisi riittää antamaan selvä osoitus siihen nähden, että tie tulee kulkemaan
14497: siihen, että jonkinlainen kuljettava tie on suuren valtion metsäalueen kautta, jossa ei
14498: ra:kennettava Kuolajärven kirkonkylästä ole minkäänlaista kulkureittiä olemassa.
14499: Tuutijärven kylään, koska tuutijärveläiset Työttömyyden torjumisen kannalta kat-
14500: ja sovajärveläisetkin ovat maamme rajojen soenkin on puheena olevan tien rakenteille
14501: sisällä. Kysymys ei ole kuitenkaan yksin- paneminen perin tärkeä kysymys, koska
14502: omaan mainittujen kylien asu:kasten tien muita sopivia työtilaisuuksia, joita voitai-
14503: IV,118. - Lahtela y. m. 349
14504:
14505: siin riittävässä määrässä panna käyntiin ei Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
14506: ole, jota näiden kaukaisten syrjäseutujen kunnioittaen,
14507: asukkaat kuitenkin ennen muuta elääkseen että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
14508: ja päästäkseen tämän vaikean ajan ohi, den 1934 tulo- ja menoarvioon K uo-
14509: tarvitsevat. Tierakennustyö olisi pantava lajärven kirkonkylän-Tuutijärven
14510: käyntiin molemmista päistä samanaikaisesti erämaantien rakentamiseen 300,000
14511: ja rakennettava tie aluksi erämaantienä. markkaa.
14512:
14513: Helsingissä, syyskuun 1>4 päivänä 1933.
14514:
14515:
14516: M. 0. Lahtela. Kaarlo Hänninen.
14517: S. Salo. Lauri Kaijalainen.
14518: Uuno Hannula.
14519: 350
14520:
14521: IV,119, - Ra.h. al. N:o 93.
14522:
14523:
14524:
14525:
14526: Lahtela. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kuolajärven
14527: Kursunkylän-Ahvenseljän tien rakentamista varten.
14528:
14529:
14530: Ed u s kunnalle.
14531:
14532: Kemijärven-Kuolajärven maantiestä, Peräpohjolassa entistään moninverroin suu-
14533: Kuolajärven pitäjän Kursunkylästä Ah- remmaksi, muodostuu tilanne nykyistään-
14534: venseljän taloon on suunniteltu kylä- kin paljon vaikeammaksi, ja yhteiskunnal-
14535: tie rakennettavaksi ja kustannusarvio liset rasitukset sekä kuntien että valtion ta-
14536: laadittu sitä varten. Kun tie tulisi loudessa tulevat ylivoimaisiksi hoitaa. Kun
14537: olemaan noin 28 km. pitkä ja asutus tien rakentamisella edistetään suuressa
14538: sanotun tien vaikutuspiirissä on vain määrässä asutusmahdollisuuksia ja siten
14539: uudisasutusta, joiden varallisuus on perin edistetään väestön toimeentuloa sanotulla
14540: heikko, ei hanketta voida toteuttaa kylä- seudulla parhaimmalla tavalla, joka jo si-
14541: tienä, vaan olisi tie rakennettava valtion nänsä on tien rakentamisen välttämätön
14542: toimesta kevyttä liikennettä varten, joko edellytys, niin olisi tie mahdollisimman
14543: erämaantienä tai tiemuotoa III b. käyttäen. pian rakennettava. Tien rakentamisella
14544: Puheena oleva tie on perin tärkeä siellä voidaan samalla helpoittaa paikkakunn.alla
14545: olevien lukuisten uudisasukkaiden elinehto- vallitsevaa työttömyyttä ja auttaa siten
14546: jen panantamisen ja erittäinkin siellä ole- ensi kädessä tierakennustyöllä ja tien val-
14547: vain laajojen valtion metsämaiden kannalta mistuttua oman kodin perustamisen kautta
14548: katsoen. Sillä alueella, johon tie tulisi, ovat jatkuvasti vaikeimmassa asemassa olevia
14549: myöskin kaikkein parhaimmat uudisasutus- työläisperheitä. Edelläesitettyyn viitaten
14550: mahdollisuudet, mitä Kuo1ajärven pitäjän ehdotamme kunnioittaen,
14551: länsiosassa löytyy, joka on erikoisen tärkeä
14552: kysymy:s, koska uusia viljelmiä on saatava että Eduskunta päättäisi vuoden
14553: syntymään tilattoman väestön maahan kiin- 1934 tulo- ja menoarvioon ottaa
14554: nittämiseksi mahdollisimman paljon, mikä K uolajärven K ursunkylän-Ahven-
14555: on sitäkin välttämättömämpi, kun ansio- seljän tien rakentamiseen 300,000
14556: työt eivät lisäänny sitä mukaa kuin väestö. markkaa.
14557: Ellei uusien viljelmien syntymistä saada
14558:
14559: Helsingissä, syyskuun 13 p :nä 1933.
14560:
14561:
14562: M. 0. Lahtela.. Kalle Kämäräinen.
14563: Lauri Ka.ij a.la.inen. Uuno Hannula..
14564: S. Salo. Ja.nne Koivuranta.
14565: 351
14566:
14567: IV,12o. - Rah. al. N :o 94.
14568:
14569:
14570:
14571:
14572: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven-
14573: Luusuan maantien rakentamiseen.
14574:
14575:
14576: E d u s kun n alle.
14577:
14578: Kysymys maantien rakentamisesta Kemi- kannalta katsoen mahdollisimman pian to-
14579: järven kirkonkylästä Luusuan kylään ja teutettava.
14580: edelleen J uujärven kylän kautta pitkin Ke- Kaiken tämän lisäksi olisi kyseessä oleva
14581: mijoki vartta Rovaniemen Pekkalan kylään tie mkennettava mahdollisimman pian sii-
14582: siellä yhdistettäväksi Rovaniemen Posion henkin nähden, että 35 vuotta kestänyt iso-
14583: maantiehen on ollut vuosikymmeniä vireillä. jakotyö on vihdoinkin niin pitkälle edisty-
14584: Tietä ryhdyttiinkin rakentamaan mainitun nyt, että tiluspalstojen suunnittelu ja sijoi-
14585: Luusuan kylän ja Pekkalan kylän väliselle tus Alakylän jakokunnassa, jossa tie tulee
14586: alueelle jo v. 19:29, alkaen rakennustyöt rakennettavaksi yli 20 km., voidaan alkaa
14587: Luusuankylästä. Tien rakennustyöt ovat jo ensi vuoden .aikana. Kun sille alueelle,
14588: edistyneet niin, että tiestä Luusuan ja Juu- johon puheenaoleva tie on rakennettava, tu-
14589: järven kylien välinen noin 16 km. pitkä lee satoja tiluspalstoja, olisi tie ennen ti-
14590: taival lähelle Juujärv-en kylää on saatu luspalstojen sijoitusta rakennettava, jotta
14591: rakennetuksi, osaksi valmiiksi, osaksi vain tiluspalstat voitaisiin sijoittaa jo rakenne-
14592: pohjatuksi. Kuluvan kesän aikana on sa- tun tien mukaan. Jos tiluspalstojen sijoi-
14593: nottua tietä alettu rakentaa Rovaniemen tus toimitetaan ennen tien rakentamista, on
14594: Pekkalan kylästä päin ja valmistunee se siitä seurauksena, ·että tiluspalstat tulevat
14595: aikanaan Juujärven kylän lähettyville jää- tien jäiestäpäin rakentamisella joko osaksi
14596: neeseen Luusuan--0uujärven tiepätkään tai kokonaan pilaan silvotuiksi. Jaon kun-
14597: asti. Kemijärven kirkonkylän ja Luusuan nollisen suorittamisen kannalta katsoonkin
14598: kylän välistä osaa tästä tiestä ei ole vielä on tien pikainen rakentaminen aivan vält-
14599: alettu rakentaa eikä siihen ole ensi vuoden tämätön, johon olisi kiinnitettävä erikoista
14600: tulo- ja menoarvioon merkitty määrärahaa. huomiota, koska se vahinko, joka siten voi-
14601: Kun mainitusta Luusuan kylästä Kemijär- daan aiheuttaa, on vielä vältettävissä.
14602: ven kirkonkylään ei ole minkäänlaista Kun puheena olevan tien rakentamista ei
14603: maantietä, vaikka Luusuan kylässä ja sitä voida enää tien tarpeen vuoksi lykätä tuon-
14604: alempana olevassa Juujärven kylässä, jotka nemmaksi ja sen rakentaminen on suoritet-
14605: kuuluvat Kemijärven kuntaan, on yli 1,000 tava joka tapauksessa niin pian kun Luu-
14606: asukasta, niin on maantien tarve jo näiden suan-Pekkalan välinen tieosa on valmistu-
14607: kylien asukkaiden kannalta katsottuna pe- nut, ja koska sanotulla tieosalla ei ole mi-
14608: rin tärkeä, koska heidän samoin kuin Luu- tään merkitystä sille liikenteelle, joka tälle
14609: suan ja kirkonkylän välillä olevain asukas- reitille suuntautuu, ilman että jatketaan se
14610: ten ainoa liikekeskus on Kemijärven kir- Kemijärven kirkonkylään asti, niin olisi
14611: konkylä. Tien rakentaminen olisi jo tältä sen rakentaminen viipymättä toteutettava.
14612: 352 IV,120. - Kemijärven-I~uusuan maantie.
14613:
14614:
14615: Tämä tie on yksi niistä tärkeimmistä alettava Luusuan ja kirkonkylän puolei-
14616: tuloteistä, joka johtaa Etelä-Kemijärven sesta päästä, koska molemmissa kylissä ja
14617: liikenteen ensi vuonna valmistuvalle Kemi- näiden välillä olevassa Alakylässä on pal-
14618: järven rautatien pääteasemalle, joka tulee jon työttömiä ja tulee olemaan ensi vuon-
14619: olemaan Kemijärven kirkonkylän låJheisyy- nakin, jollei työtilaisuuksien saamiseksi
14620: dessä. Tähänkin nähden olisi tie rakennet- ryhdytä entistä tehokkaampiin toimenpitei-
14621: tava niin nopeasti, että se olisi valmis sil- siin ja nosteta huomattavasti palkkoja.
14622: loin kun Kemijärven rautatie avataan lii- Kun rakenteilla ollut Kemijärven-Pelko-
14623: kenteelle. Tien rakenteille paneminen työt- senniemen maantie on nyt pohjattu koko
14624: tömyyden torjumisen kannalta katsoenkin pituudeltaan ja Kemijärven kunnan
14625: olisi perin tarpeellinen. Onhan tunnettua, alueella oleva osa valmistunee kuluvana
14626: että Kemijärven kunnassa viimeisten kol- vuonna ja Luusuan-Pekkalan maantietä
14627: men vuoden aikana on ollut työttömyys on alettu rakentaa Rovaniemen kunnan
14628: väestömäärään nähden suurempi kuin esim. alueella, ei ensi vuonna ole Kemijärven
14629: Helsingin kaupungissa, mikä on johtunut kunnan alueella rakennettavana maantietä.
14630: siitä, että sinne on virrannut aikaisempina TåJhänkin katsoen olisi puheenaoleva Kemi-
14631: vuosina tukkitöiden houkuttelemana paljon järven kirkonkylän-Luusuan maantie pan-
14632: aivan varatonta työläisväestöä kautta maan, tava rakenteille. Rakenteille panemiselle ei
14633: joille ei kykene paikallinen väestö hankki- myöskään ole mitään esteitä, koska suun-
14634: maan työtä, koska se itsekin, lamakauden nitelma ja kustannusarvio tietä varten on
14635: vaikutuksesta ja monina viime vuosina laadittu jo useita vuosia sitten.
14636: kärsimänsä suuren heinäkadon vuoksi, on Edellä esille tuotuun viitaten ehdotamme
14637: joutunut elämään ansiotyöstä. Tällä tie- kunnioittaen,
14638: rakennustyöllä voidaan siis, samalla kui:a
14639: tien tarve tulee tyydytetyksi, antaa sadoille että Eduskunta päättäisi vuoden
14640: puutetta kärsiville työläisille toimeentulo- 1934 tulo- ja menoarvioon ottaa
14641: mahdollisuus, tarvitsematta heidän elää Kemijärven kirkonkylän-Luusuan
14642: työttöminä köyhäinhoidon varassa. maantien rakentamiseen 600,000
14643: Tien rakentaminen olisi samanaikaisesti markkaa.
14644:
14645: Helsingissä, syyskuun 13 päivänä 1933.
14646:
14647:
14648: M. 0. Lahtela. Lauri Kaijalainen.
14649: S. Salo. Kalle Kämäräinen.
14650: Kaarlo Hänninen. Uuno Hannula.
14651: 353
14652:
14653: IV,121. - Rah. al. N:o 95.
14654:
14655:
14656:
14657:
14658: Oulasmaa y. m.: Määrärahan osoittamisesta V altimon
14659: kunnassa olevan Puukarin-Koppelojärven maantien
14660: kuntoonpanoa varten.
14661:
14662:
14663: E d u s k u n n a 11 e.
14664:
14665: Valtion 'asuttama T.orn~onsuon asutus- -Koppelojärven tien valmistuttua Rauta-
14666: alue Valtimon kunnassa on siinä suhteessa vaaran kirkonkylän Puukarin liikennepaik-
14667: huonossa 'asemassa, ,että sinne ei johda ikun- kaan Nurmeksen-Kontiomäen rataosalla,
14668: nollista ti etä. Aikoinaan on kyllä asutus-
14669: 1 mikä liikennepaikka olisi lähin paikka,
14670: hallituksen toimesta asutusalueen läpi me- missä Rautavaaran kunta voisi olla koske-
14671: nevä V.aHimon Koppelojärven kylään joh- tuksessa rautatien kanssa. Tämä tie lyhen-
14672: tava 7 km. pitkä tiealue pohjattu, mistä täisi matkan Rautavaaran kirkolta rauta-
14673: pohjaamisesta edellämainitun asutusalueen tielle kolmattakymmentä kilometriä, millä
14674: uudisasukkaita ,on jo v·eloitettu tilan hinnan seikalla olisi tämän vaikeuksissa olevan köy-
14675: yhteydessä. Tietyö jätettiin kuitenkin kes- hän erämaankunnan asukkaille erittäin
14676: keneräiseksi, ollen sillään nyky1sinkin. suuri merkitys elintarpeitten y. m. välttä-
14677: Ti·etä ei ole maaherran päätöksellä julis- mättömyystavaran kuljetusmaksujen hel-
14678: tettu kylätieiksi, mikä toimenpide ei suin- poituksena.
14679: ilman edistäisi asiaa syystä, että vähävarai- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
14680: set uudisasukkaat •eivät voi kustantaa itsel- kunnioi·tta,en,
14681: leen tietä, jonka sorastamiskustannukset että Eduskunta päättäisi ottaa
14682: rtekevät .asiantuntijan laatiman kustannus- ensi vuoden menoarvioon 170,000
14683: arvion mukaan Smk. 170,000: -. markan suuruisen määrärahan V al-
14684: Paitsi välttämättömänä Tornionsuon asu- timon kunnassa sijaitsevan Tornion-
14685: tusalueen paikallistienä olisi tällä tiellä toi- suon asutusalueen halki, Puukarin
14686: nenkin erittäin tärkeä merkitys. Se yhdis- laiturivaihteelta Koppelojärven ky-
14687: täisi Rautavaaran kunnan alueella tekeillä lään johtavan maantien lopullista
14688: olevan Rautavaaran-Lievisen-Hiirenmäen kuntoonpanoa varten.
14689:
14690: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1933.
14691:
14692: Sigrid Oulasmaa. Yrjö H. Kesti. Eino Rytinki.
14693:
14694:
14695:
14696:
14697: 45
14698: 354
14699:
14700: IV,122. - Rah. al. N:o 96.
14701:
14702:
14703:
14704:
14705: Janhonen: Määrärahan osoittamisesta Piispajärven-
14706: Kiannannieme'llr-Hossan maantien rakentamista varten.
14707:
14708:
14709: E d u s k u n n a ll e.
14710:
14711: Suomussalmen kunnan alueella on vielä tieyhteyteen. Huomioonottaen tiettömien
14712: laajoja tiettömiä alueita. Niinpä esim. Piis- taipaleitten takana elävien asukasten vai-
14713: pajärven maantien itä- ja pohjoispuolella keudet, vähävaraisuuden ja usein vallitse-
14714: oleva alue on vielä kokonaan ilman tieJ1h- van ankaran työttömyyden, pitäisi jokai-
14715: teyttä, vaikka mainitun alueen pituus on selle ajattelevalle kansalaiselle olla selvää,
14716: noin 8 penikulmaa ja asukasmäärä lienee että ainakin tällaisille seuduille tulisi edes
14717: noin 2,000 henkeä. Tiekomitea onkin aika- jokin tie saada. Kun tiesuuntaki"l on jo
14718: naan ehdottanut, että tälle alueelle valtion Kiannan Linnansalmelle tutkittu ja !kus-
14719: toimesta rakennettaisiin maantie, joka liih- tannusarviokin siitä laadittu, rohkenen
14720: tisi Piispajärven maantiestä ja kulkisi Kian- kunnioittaen ehdottaa,
14721: nanniemen ja Huutoniemen huomattavien että Eduskunta päättäisi ottaa
14722: asutusalueitten kautta Ruhtinaankylän Jun- vuoden 1934 menoarvioon 300,000
14723: tusrannalle, joka on Suomussalmen toiseksi markan työmäärärahan maantien ra-
14724: suurin asutuskeskus. Täällä tie yhtyisi nyt kentamista varten Piispajärven
14725: eristettyyn 3 penikulman pituiseen Hossan maantiestä Kiannanniemen kautta
14726: tiehen ja täten avautuisi Kuusamon Teeri- Hassan tiehen Ruhtinaankylän Jun-
14727: rannan asukkaillekin mahdollisuus päästä tusrannalla Suomussalmen pitäjässä.
14728:
14729: Helsingissä, syysk. 15 p :nä 1<93,3.
14730:
14731: T. A. Jamhonen.
14732: 355
14733:
14734: IV,t23. - Rah. al. N:o 97.
14735:
14736:
14737:
14738:
14739: Voionmaa y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
14740: kentamista varten Tampereelta länteen.
14741:
14742:
14743: Ed uskun.:n a:lle.
14744:
14745: Tampereen kaupungista länteen Pohjois- dessa näin levitettynäkään kykenisi täyttä-
14746: Pirkkalan kun:nanj .alueella sijaitsevan Pis- mään tulevaisuuden .liiken:netarpeita. J aika-
14747: palan esikaupungin lävitse suuntautuva käytävä tosin 'V'Oi,taisiin rakentaa tukimuu-
14748: maantie ei nykyisessä leveydessään kykene rien avulla 1:ien pohjoispuolelle, mutta tämä-
14749: tyydyttävästi välittämään sitä nykyäänkin kin toimenpide vaatisi tehtyjen laskelmien
14750: jo varsin vilkasta liikenoottä, joka sanotulla mukaan noin puoli miljoonaa markkaa ja
14751: tiellä vallitsee. Tie on sa:ngen kapea, mäki- olisi kuitenkin Viaiin tilapäinen paikkaustoi-
14752: nen ja mutkainen, sekä osittain aivan tien menpide, jolla ei Tampereelta länteen suun-
14753: vieressä olevien vapaata näköalaa haittaa- tautuvan liikenteen vaatimuksia voitaisi
14754: vien rakennusten reunustama. Kun tie on tyydyttävästi ratkaista.
14755: läpikulkuväylänw suurelle Tampereelta län- Kyseessä dleva vaikea liikennekysymys
14756: teen ja osittain pohjoiseen sijaitsevalle maa- on ratkaistava kokonaJan uuden toiseen. paik-
14757: seudulle jru myöskin Turkuun ja Poriin kaan sijoitettavan valtatien rakentamisella.
14758: suuntautuva autoliikenne kulkee tämän 'lii- Pohjois~Pirkkala:n kunnan toimeksiannosta
14759: ken:neväylän kautta ja kun tämän kaukolii- on insinööri Ahomaa joitakin aikoja sitten
14760: kenteen lisäksi maantietä käyttää laajan es1- laatinut sille seudulle asemakaavaehdotuk-
14761: kaupunkialueen väestö,. on tie nykyisellään sen, joka sisältää sekä; suunnaltaan että
14762: muodostunut perin vaaralliseksi liikenne- maastos'Uihteiltaan edullisen lähell!ä Pyhä-
14763: väyläksi, kun sitä ei reunusta mitkään jal- järven rantaa kulkevan uuden v.altatien.
14764: kakäytävätkään. Tiellä onkin viime vuosin.a; Tämä uusi tie tulisi kulkemaan sellaisen
14765: sattunut useita liikenneonnettomuuksia,. vie- aJueen läpi, joka toi8taiseksi on vielä ver-
14766: läpä ihmishenkien menetyksiäkin. raten harvaan rakennettu, joten rakennus-
14767: Nykyisen tien levittäminen yhäti kasvavi·a ten siirtoja ei tarvitsisi suuressa määrin toi-
14768: liikennevaatimuksia vastaavaksi ei käy laa- mittaa ja aluelrmastuksetkin siis tulisivat
14769: tuun suuritta kustannuksitta sen vuoksi, halvemmiksi kuin entisen valtatien levittä-
14770: että tie kulkee tiheästi asutun esikaupunki- mistä suunniteltaessa. Tämä, uusi valtatie
14771: alueen 1lävitse jyrkän harjun rinnettä pitkin ratkaisisi sitä paitsi tämän seudun liikenne-
14772: ja sen levittäminen vaatisi kalliita aluelunas- kysymykseilJ vastaisuuteen nähdenkin par-
14773: tuksia, rakennusten siirtoja ja maanleik- haalla mahdollisena tavalla, koska läpikulku
14774: kauksia,, jos tietä koetettaisiin levittää sen ja yleensä kaukoliikenne voitai8iin ohjata
14775: eteläreunalle päin. Pohjoispuolellru taasen tät!äi uutta tietä myöten kulkevaksi ja nykyi-
14776: maa viettää jyrkästi Näsijärven rantarun nen maantie jäisi täyttä,mään läheisten esi-
14777: päin ja tien levittäminen sinne päin vaatisi kaupunkialueidoo liikennetarvetta ja olisi
14778: suuria täytetöitäJ ja kalliiden tukimuurien siihen tarkoitukseen riittävän leveäkin. Val-
14779: rakentamista eikä tie sittenkään vastaisuu- tiooeuvoston aJSettama kulkulaitoskomitea
14780: 356 IV,l23. - Tampereelta länteen menevä maantie.
14781:
14782: on äskettäin julaistussa mietinnössään edel- ll!ikana olisi taloudellisestikin edullisinta,
14783: lyttänyt Tamper,eelta länteen suuntautu- varsinkin kun työttömyys Tamper,een ja
14784: viksi valtatiet Turkuun ja Poriin ja tulisi Pohjois-Pirkkalan kunnissa on jatkuvasti
14785: suunniteltu valtatie Vaasaankin suuntautu- edelleen hyvin suuri eikä sen loppumisesta
14786: maan m11sin Tampereelta länteen kyseessä ole tietoa ja kun yhtä vähän Pohjois-Pirk-
14787: olevan esikaupunkialueen kautta ja sitten kalan kunta kuin Tampereen kaupunkikaan
14788: pohjoiseen. Jo nämäkin suunnitelmat osoit- eivät voi i~man valtion !ClJpua työttömyysti-
14789: tavat, ettei vastaisuudessa mitenkään nykyi- lannetta hoi,taa, olisi nyt valtion ryhdyttävä
14790: nen kapea tie pysty täyttämään liikenteen tätä uutta valtatietä rakentamaan,, koska se
14791: va,atimuksia, kun se n,ykyisellekin liiken- on joka tapauksessa vastaisuudessa välttä-
14792: teelle jo on 'liian pieni. Uusi valtatie olisi mätön ja .sopiva työttömyystyö.
14793: ehdottomasti ajoissa rakennettava, ennen- Tampereen kaupunki on ,sitoutunut anta-
14794: kuin asutus pääsee leviämään tällekin sruun~ maan valtiolle ilmaisen soran Pyynikinhar-
14795: nitellulle tiealueelle, jolloin tie!lll rakentami- jun läpi tehtävästä leikkauksesta, jos tie val-
14796: nen: tulee maanlunastusten: ja rakennusten tion v,a,roilla rakennetaail!. Sekä Pohjois-
14797: sii:r~tojen vuoksi huomattruvasti ka1liim- Pirkkalan kunta että Tampereen kaupunki
14798: maksi. ovat va1tioneuvostolle tehneet ·esityksiä tä-
14799: Tampereen kaupungin rakennustoimiston män uuden va:ltatie:n rakentamisesta työttö-
14800: insinööriosaston toimesta on laadittu parikin myysvaroiUa valtion varatyönä, mutta kun
14801: vaihtoehtoista suunnitelmaa kyseessä olevaa huomattav,a osa tien kustannuksista menisi
14802: tietä varten,. joista toinen tarkoittlva; tieill' ra- myöskin maa-alueiden lunastamiseen. ja kun
14803: kentamista kauttaaltaan 18 metrin levyisenä työttömyysvaroja pääasiassa .pyritään käyt-
14804: silmällä pitäen alueen vastaisia liikenne- ja tämään sellaisiin tarkoituksiin, joista työ-
14805: asutustarpeita ja toinen tien rakentamista palkkoihin menee huomattava osa, ei näiden
14806: osittai::l 12 metrin, osittain 9 metrin levyi- kuntien anomuksiin vielä ole suostuttu.
14807: seksi. Kyseessä olevan tien pituus olisi Tam- Kyseessä~ olevan tien aikaansaamiseksi olisi
14808: pereen kaupungin alueella 506 metriä ja sen vuoksi otettava määräraha valtion ensi
14809: Pohjois-Pirkkalan kunnan alueella 5,860 vuoden tulo- ja menoarvioou ja tämän mää-
14810: metriä, tullen viimemainitun 'lisäksi 335 räl1aJhan lisäksi voitaisiin tarkoitukseen
14811: metrin pituineen haamtie uudelta tieltä käyttää työttömyysvaroja. Valtion töiden
14812: vanhalle. järjestäminen T~Vmpereelle ja sen esikau-
14813: Kyseessä olevan uuden maantien raken- punkialueille on: vallitsevan työttömyyden
14814: nuskustannukset nousevat yksin Pohjois- vuoksi edelleen .aivan välttämätön ja kun
14815: Pirkkalan kunnan alueella jo muutamaan sopivista ,töistä on puute, olisi nyt tämä
14816: miljoonaan markkaan ja kun aluelunastuk- välttämätön ja tulevaisuudessa joka tapauk-
14817: setkin jo yksinään saattavat nousta huomat- sessa rakennettavaksi tuleva valtatie viipy-
14818: taviin summiin, ei voida edellyttää, että hei- mättä rakennettava.
14819: koissa varoissa oleva Pohjois-Pirkkalan Edelläolevan perusteella ·ehdotamme
14820: kunta voi,si suorittaa kyseessä olevia aJlue-
14821: lunastuksia, vaan olisi ne valtion pääasiassa että Eduskunta ottaisi vuoden 1934
14822: suoritettava. Katsoen tämän liikenneväylän menoarvioon 4,000,000 markan mää-
14823: erinomaisen tärkeään merkitykseen ja sii- rärahan uuden maantien rakenta-
14824: hen, että sen rakentaminen nykyisenä pula- mista varten Tampereelta länteen.
14825:
14826: Helsingissä, syyskuun 14 päivänä 1933.
14827:
14828: Väinö Voionmaa. Alpo Lumme. Edvard Kujala.
14829: Hugo Aattela. Valfrid Eskola. Sulo Heiniö.
14830: Kaisa Hilden. Väinö Hakkdla.
14831: 357
14832:
14833: IV,124. - Rah. al. N:o 98.
14834:
14835:
14836:
14837:
14838: Kettlllnen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
14839: kentamista varten Rääkkylän Oravisalosta Pyssysalon
14840: kautta Rääkkylän kirkonkylään.
14841:
14842:
14843: Ed uskunn aUe.
14844:
14845: Kuopion läänin Rääkkylän pitäjässä, välissä on pienempi saari, jonka molem-
14846: Oriveden ympäröimänä, sijaitsee kaksi min puolin ovat kapeat salmet. Lossi tarvit-
14847: suurta saarta, Oravi- "ja Varpasalo. Ver- taisiin vain salmeen Kivisalmen laiturin
14848: raten edulliset suhteet maanviljelyksen, kohdalla, kun sen sijaan salmi Majasaaren
14849: karjanhoidon ja aiemmin kalastuksen ja Pyssysalon välistä voitaisiin täyttää,
14850: alalla ovat aiheuttaneet saarille taajan ~ain pieni venheaukko jättämällä.
14851: asutuksen. Alueella on m. m. kolme kan- Samoin voitaisiin täyttää myös Pyssy-
14852: sakoulua, useita kauppaliiklkeitä ja joku salon ja Rääkkylän ki~konkylän välinen
14853: pienempi teolilisuuslaitoskin. kapea salmi. Maantien pituus tulisi noin
14854: Liikenne saarilla on viime aikoihin 5-6 km., riippuen siitä, miten se ohjat-
14855: saakka ollut vaikeaa puuttuvien teiden taisiin Pyssysalon kylän kohdalla.
14856: vuoksi. V. 1917 alullepantu maantie on Ajatus rpuheenaolevasta, tiestä 'On jo vuo-
14857: nyt viime rvuosina valtion avustuksin saa- sikymmeniä vanha, mutta nyt, edellämai-
14858: tettu ajanmukaiseen kuntoon, alkaen Ki- nituista syistä, käy tien tarve ajankohtai-
14859: visalmen laivalaiturista ja päättyen länsi- seksi. Saarelaiset eivät kuitenkaan omine
14860: haarautumassa Hypönniemen kylään ja poh- varoinensa pysty hanketta toteuttamaan,
14861: joishaarautumana Hernevaaran kylään. eikä myöskään vähävarainen Rääkikylän
14862: Aiemmin on V arpasalon saarelle kyläläis- kunta.
14863: ten toimesta rrukennettu Rautialan sal- On tiedossamme että sall!relaisten puo-
14864: melta saaren pituussuuntaan johtava, Voi- lesta on tuonnottain jätetty asianomaiseen
14865: niemen laivalaiturille päättyvä noin 8 km. ministeriöön anomus sanotun maantien
14866: pituinen maantie. valtion varoilla rakentamisesta, joten pii-
14867: Maantiet ovat siis paikail1sliikenteeseen rustukset ja kustannuslaskelma siitä ovat
14868: nähden tyydyttävät. Jatkuva väestön li- olemassa ja eduskunnan asianomaisen va-
14869: sääntyminen ja nykyaikaisen liike-elämän liokunnan käytettävissä.
14870: vaatimukset ovat aiheuttaneet nykytär- Edelläolevan perusteella rohkenemme
14871: keäksi maantieyhteyden saamisen mante- kunnioittaen ehdottaa,
14872: reeseen, erittäinkin, kun saaret ovat jos- että Eduskunta päättäisi ottaa
14873: kus hyvinkin pitkäaikaisen kelirikon vuoden 1934 valtion tulo- ja meno-
14874: vuoksi täydelleen eroitetut mantereesta. arvioon 300,000 markan suuruisen
14875: V a~~pasalon saaren emittaa Oravisalosta määrärahan Rääkkylän Oravisa-
14876: noin puoli km. leveä salmi maanteiden losta Pyssysalon kautta Rääkkylän
14877: päätekohdilla ja voitaisiin ajatella lossilla kirkonkylään johtavan maantietyön
14878: yhdistettäväksi. Oravisalon ja mantereen aloittamista varten.
14879: Helsingissä, syyskuun 9 päivänä 1933.
14880: Pekka KettuDJen. A. J. Kosonen.
14881: 358
14882:
14883: IV,125, - Ra.h. al. N:o 99.
14884:
14885:
14886:
14887:
14888: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
14889: tamista varten Ranuan-Impiöjärven maantiestä Mänty-
14890: järven kautta Posion kuntaan.
14891:
14892:
14893: E d u s k u n n a ll e.
14894:
14895: Pohjois-Suomen ja Karjalan maantieko- malla kuljetettava. Sen vuoksi paikallisen
14896: mitean ehdotuksessa on otettu maantien väestön elämisen ja toimeentulon mahdolli-
14897: rakentaminen yhdystieksi Ranuan ja Posion suuksia on kiireellisesti käytävä helpoitta-
14898: kuntien välille Ranuan-Impiöjärven tien maan.
14899: päästä Mäntyjärven kyläryhmän kautta Po- Näin ollen tietyön alullepano olisi mitä
14900: sion puolelle Ylikitkajärven länsipäähän, välttämättömin ja erittäin tärkeä vielä sen-
14901: haarautuen Ahvensalmelle Haatajan maan- kin takia, että sillä voitaisiin torjua työttö-
14902: tielle ja Raistakkaan Louhuskylän maan- myyttä, koska kyseellisellä seudulla asuu
14903: tiehen. Tämän tien kautta muodostuisi miltei yksinomaan >Sellaista väestöä, jonka
14904: suora liikenne Rannan ja Posion kuntien toimeentulo on ansiotöiden varassa.
14905: välille. Samalla tämän tien alueelle muo- Edellä esittämämme perusteella saamme
14906: dostuisivat uudet asutusmaohdollisuudet. On kunnioittaen ehdottaa,
14907: otettava huomioon, että jo entiset kyläryh-
14908: mät tämän sydänmaan alueella ovat vailla että Eduskunta ottaisi jo vuoden
14909: kulkuyhteyttä. Näiden kyläryhmien asuk- 1934 tulo- ja menoarvioon 500,000
14910: kaat ovat siis perin onnettomassa asemassa, markan määrärahan yhdystien ra-
14911: kun heidän käytettävissään ei ole mitään kentamista vart.en Ranuan-Impiö-
14912: maantietä, joten m. m. elintarpeet on kesäi- :Jarven maantiestä Mäntyjärven
14913: sin peniku1maisten taipaleiden yli kanta- kautta Posion kuntaan.
14914:
14915: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta :1'9133.
14916:
14917: Eino Rytinki. K. A. Lohi.
14918: Yrjö H. Kesti. Sigrid Oulasmaa.
14919: 359
14920:
14921: IV,l26. - Rah. al. N:o 100.
14922:
14923:
14924:
14925:
14926: Kesti y. m.: Määrärahwn osoittamisesta maantien raken-
14927: tamista varten Muhoksen-Ylikiimingin maantieltä
14928: Utajärve'Yir-Puolangan maantielle.
14929:
14930:
14931: E d u s k: u n n a H e.
14932:
14933: Viitaten Yrjö H. Kestin tekemään r·aha- vähemmän tärke.itten työtilaisuuksien rm-
14934: asia-aloitJtee.seen N :o •9 vuonna 1932: (Liit- nalla näiden kuntien alueella.
14935: teet I-XII, siv. 44) yhdymme siinä oleviin Edell.ä esitetyn nojalhla ·ehdotamme,
14936: perusteluihin lisäten, että sanotulla tie-
14937: SU!unna1la on jo iValtion puolesta toimitettu että Eduskunta päättäisi vuoden
14938: tutkimukset ja kustannusarviota parhail- 1934 tulo- ja meno(J)rvioon ottaa
14939: laan laaditaan. Samoin voitaisiin sanotun 1,000,000 markan suuruisen määrä-
14940: tierakennustyön avulla saada lievitystä val- rahan maantien rakentamtiseksi Mu-
14941: ~itsevaan ankaraan työttömyyteen <Ml]hok- hoksen pitäjän Ylikiimingin väliseltä
14942: sen ja Utajärven kunnissa. Näiden kuntien .maantieltä Utajärve'Yir-Puolangan vä-
14943: taloudellinen asema on sellainen, että val- liselle maantielle Oulujoen pohjois-
14944: tion on pakko tämä työ suorittaa muitten puolta.
14945:
14946: Helsin:gissä, syyskurm 5 .pälivänä 19,S3.
14947:
14948: Yrjö H. Kesti. Eioo Rytin:ki. Sigrid Oula.smaa.
14949: 360
14950:
14951: IV,121. - Rah. al. N:o 101.
14952:
14953:
14954:
14955:
14956: Kaijalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Palojoen-
14957: suun-Kaaresuvannon-Kilpisjärven maantien rakenta-
14958: mista varten.
14959:
14960:
14961: E d u s k u n n a 11 e.
14962:
14963: Niin paljon kuin maanpuolustuksen hy- S1,1omen maantieverkoston kehittämiseksi on
14964: väksi itsenäisyytemme aikana onkin tehty tämä tärkeä seikka jäänyt kokonaan huo-
14965: luovaa ja rakentavaa työtä, on kuitenkin miota vaille. Pohjois-Suomen ja Karjalan
14966: eräs tärkeä toimenpide jäänyt suoritta- maantiekomitea on tosin ehdottanut raken-
14967: matta. Sodanvaaran varalta ei ole huo- nettavaksi Palojoensuun-Kaaresuvannon
14968: lehdittu siitä, että meillä olisi mahdollisim- maantien Enontekiöllä, mutta se ei ratkaise
14969: man hyvät yhteydet muun maailman tätä kysymystä ennenkuin suunnitelmaan
14970: kanssa. liitetään myöskin Kaaresuvannon ja Kilpis-
14971: Maailmansodan aikana käytti Venäjä hy- järven välinen taival, joUoin saadaan yh-
14972: vällä menestyksellä sotatarpeiden kuljetuk- teys Norjan maantieverkoston kanssa.
14973: sessa Kilpisjärven reittiä. Tavarat tuotiin Kilpisjärven maantien tarpeellisuutta
14974: laivoiUa läheiseen Norjan vuonoon ja sieltä voidaan perustella myöskin muilla syillä.
14975: ne kuljetettiin hevoskyydillä Suomen puo- Se tulisi saattamaan Enontekiön läntisen
14976: lelle Kilpisjärvelle sekä ·edelleen läntistä osan, kartalta tutun ,käsivarren", maamme
14977: rajaseutua pitkin lähimmälle rautatiease- yhteyteen.. Ei ole maallemme mitenkään
14978: malle. Niin puutteellinen kuin tämä reitti kunniaksi, että siellä asuvia kansalai-
14979: olikin - sitä ei nimittäin voitu käyttää ke- siamme pidetään omasta maastaan jatku-
14980: sän aikana, sillä Kilpisjärveltä ei ole maan- vasti eristettyinä. Sitäpaitsi on Enonte-
14981: tieyhteyttä - , oli se kuitenkin Venäjän kiön väestö kauppavaihdossa Ruotsin ja
14982: parhaita sotatarpeiden kuljetusteitä, jonka Norjan kanssa. Tältäkin kannalta olisi sa-
14983: kautta talvikelillä kuljetettiin tavaraa val- nottu maantie tarpeellinen. Väestö tässä
14984: tavia määriä Venäjän sotavoimien tar- metsättömässä pitäjässä on yleeDJSä köyhää.
14985: peiksi. Sen toimeentuloa on valtiovallan taholta
14986: Vaikka tulev.aisuuden mukanaan tuomia pyritty helpottamaan ansiotöiden avulla,
14987: tilanteita on etukäteen luonnollisesti vaikea mutta kun mahdollisuudet myöskin yleis-
14988: arvioida, tuntuu kuitenkin sellainen käsi- ten töiden järjestämiseen siellä ovat ver-
14989: tys varsin todennäköiseltä, että myöskin raten. rajoitetut, on Enontekiön työttö-
14990: itsenäinen Suomi saattaa joutua siihen ·ase- myystilannetta viime vuosina hoidettu pää-
14991: maan, että sen on pa:mko etsiä yhteyJttä asiassa siten, että on jatkuvasti sorastettu
14992: muun maailman kan-ssa samaa tietä käyt- vanhaa käyttökelpoista maantietä, vaikka
14993: täen. Siihen viittaavat maailmansodan ai- järkevämpää olisi etsiä työttömyysvarojen
14994: kaiset kokemukset. Valitettavasti ei tähän käytölle sanotussa kunnassa sellainen suun-
14995: seikkaan ole kuitenkaan ·huomiota kiinni- nitelma, joka parantaa olosuhteita ja vie
14996: tet-ty. Laadittaessa suunnitelmaa Pohjois- kehitystä eteenpäin. Vielä on huomattava,
14997: IV,127.- Kaijalainen y. m. 361
14998:
14999: että Kilpisjärven maantiellä tulisi olemaan tusnäkökannalta, lienee syytä huomauttaa,
15000: suuri merkitys myöskin matkailun kan- ettei Petsamon maantie puheena olevaan
15001: nalta. Länsi~Lapin kauniit luonnonnähtä- ta11koitukseen saattane tulla kysymykseen
15002: vyydet ovat jo nyt, vaikka maantietä tällä syistä, joita tässä on tarpeetonta mainita.
15003: välillä ei ole, aiheuttaneet vuosi vuodelta Viittaamalla edellä lausuttuun ehdo-
15004: yhä lisääntyvää matkailuliikennettä rajan tamme kunnioittaen,
15005: takaa Suomen puolelle. Rakentamalla
15006: maantie Palojoensuusta Kilpisjärvelle saa- että Eduskunta päättäisi maan-
15007: daan yhteys Norjan maantieverkoston puolustusnäkökohtia silmällä pitäen
15008: kanssa, jolloin Länsi-Lappi joutuu kansain- ottaa v. 1934 tulo- ja menoarvioon
15009: välisen matkailun piiriin. 400,000 markkaa Palojoensuun-
15010: Kilpisjärven maantien tuottama hyöty Kaaresuvannon-Kilpisjärven maan-
15011: olisi näin ollen monipuolinen. Korostaak- tien rakennustöiden aloittamiseksi
15012: semme vielä tien .merkitystä maanpuolus- Enontekiön pitäjässä.
15013:
15014: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1933.
15015:
15016: Lruuri Kaija1ainen. M. 0. Lahtela.
15017: Kaa.rlo Hänninen. Janne K!oivuraill:ta.
15018:
15019:
15020:
15021:
15022: 46
15023: 362
15024:
15025: IV,12s. - Ra.h. al. N:o 102.
15026:
15027:
15028:
15029:
15030: Kaijalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kittilän-
15031: Enontekiön maantien rakentamista varten.
15032:
15033:
15034: E d u s k u n n a ll e.
15035:
15036: Järjestettäessä töitä työttömyyden lieven- lanne kulloinkin edellyttää. Samalla saatai-
15037: tämiseksi Kittilän kliDilassa .on erityisesti siin Kittilän ja Enontekiön pitäjien välinen
15038: parina viime vuotena tuottanut vaikeuksia erämaa-asutus liikenneyhteyteen, mikä puo-
15039: se, ettei ole käytettävissä sellaista pitkä- lestarun helpoittaisi vaikeaa taloudellista ti-
15040: aikaista työmaata,, joh011 ,tarpeen, tullen voi- lannetta näillä seuduilla. Karuissa olosuh-
15041: taisiin työttömiä sijoitta;a. Tällaisena työ- teissa, tiettömissä erämaissa krumppailee
15042: maa.na oli ,IJiikaisemmin Muonion-Kittilan siellä swtamäärin ihmisiä olemassoolonsa
15043: maantierakennus, mutta sen valmistuttua on puolesta. Ermtenkuin n:äideilli ihmisten elin-
15044: työttömyystilanne ollut vaikeasti hoidetta- mahdollisuuksien paxruntaanista voidaan aja-
15045: vissa, jota seikkaa on myös va!ltion· työttö- tella, on ryhdyttävä korjaa:maan liikenne-
15046: myysviranomruiste:ru taholta valitetttu. Kit- oloja, jotka ov,at yhä sillä alkuperäisenä
15047: tilä on niitä Lapin ku:atia, joissa metsän- asteella, mi:llä ne ovat sa;toja vuosia olleet.
15048: hakkuita on viime vuosina ollut v·erraten vä- Kun olemme v:akuutetuja siitä,. ·että valtio
15049: hän, eikä niiden avulla ole työttömyystilan- joutuu ensi vuoden aikana joka tapauksessa
15050: netta voitu hoitaa. Tämän ohella on yksi- kiinnittämään huomattavasti yleisiä varoja
15051: tyismetsät hakattu niin tarkoin, että metsä- työttömyyden torjumiseen Kittilän kun-
15052: alueita on n,äinä vuosina toiruen toisensa; jäl- nassa, olemme sitlä mieltä, .että nämä varat
15053: keen ~auhoitettu. VBl'oäyri on tavattoman voitaisiin tarkoitukseen osoittaa v. 1934 tulo-
15054: korkea ja kunnan talous valtion silmällä- ja mellioarviossru 20 Pl. kohdalla olevasta
15055: pidoo .alaisooa. Jo valtion omrun edunkin työttömyysmäärärahasta, jQten ehdot:ta-
15056: kannalta on: tärkeitä, ·että llmnnoo1 asuj,rumis- mamme tietyö ei lisäåsi valtion menoja siitä,
15057: ton työmahdollisuuksiin kiinnitetään eri- mitä hallituksen ,esitykseen sisältyy. Ehdo-
15058: tyistä huomiota. tamme näin oHen kunnioittaen,
15059: Sellainen pitkäaikainen työmaa, jolla ti-
15060: lannetta :voitaisiin sopivasti hoitaa,. sa.rutai- että Eduskunta päättäisi v. 1934
15061: siin Kittilän-Erruontekiön maantiestä, jonka tulo- j.a menoarvioon 20 Pl. koh-
15062: rakentamista myöskin Pohjois-Suomen ja dalle otetusta työttömyysmäärärahasta
15063: Karjalan maantiekomitea on ehdottarruut. osoittaa Kittilän--Enontekiön maan-
15064: Tie tulisi johdettavaksi useiden kyläryhmien tien rakentamista varten 350,000
15065: kautta,. joten sitä voitaisiin rakootaa asteet- markkaa.
15066: ta;in aina sen mukaan kuin työttömyysti-
15067:
15068: Helsingissä syyskuun 14 p:nrä 1933.
15069:
15070: Lauri Kaijala.inen. K. A. Lohi.
15071: M. 0. Lahtela. Kaarlo Hä.nninen.
15072: Janne Koivura.n.rta..
15073: 363
15074:
15075: IV,129, - Ra.h. al. N :o 103.
15076:
15077:
15078:
15079:
15080: Kaijalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Savukos-
15081: ken-Martinkylän maantien rakentamista varten.
15082:
15083:
15084: E d u s k u n n a 11 e.
15085:
15086: :Savukoski lienee ainutlaatu~nen kunta vaan on se tärkeä koko valtakunnankin
15087: maassamme siinä suhteessa, että siinä on etujen kannalta. Se tulisi sraattamaan rpa-
15088: maantie, joka ei kummastakaan päästä ole rempaan HikeyMeyteen rlaaja·t metsäseudut,
15089: yhteydessä valtakumran maanrtieverkoston jotka valtio omistaa ja joissa vuosittain suo-
15090: kanssa. Tämä epäkohta tulee tosin poistu- ritetaan huomattavia puutavaranhaJkkuita.
15091: maan sitten kun Kemijärven-Pe1kosennie- Matka !Savukoskelta Martinikylään on ny-
15092: men maantie valmistuu, jolloin Savukos- kyisin peräti hanlkalakul'kuinen. Monet 'sei-
15093: kelta Pelkosenniemelle johtava maantie tu- kat vaatisivat maantien rakentamista. Kun
15094: lee tieverkostoon Eitety!ksi. Kuitenkaan ei puhutaan laiminlyödyistä rajaseuduista,
15095: Savukosken........cPelkosenniemen maantie voi niin ovat juuri nämä seudut niitä, jotka
15096: poistaa tienpuutetta koko kunnasta, sillä ovat jääneet unohduksiin. Tosin Savulkos-
15097: sen avulla saadaan liikenneyhteyteen muun ken-Kuolajärven tunnetun ,läskrkapinan''
15098: maan kanssa välittömästi vain yksi kylä. aikana v. 1922 yleinen mielipide havahtui
15099: Tietä olisi väilttämättä jatJkettava MaDtin- siinä määrin, että sen ansiosta Savukoski
15100: k:ylään saakka, fkuten Pohjois~Suomen ja sai palasen ma:antietä, joka kuitenkin jäi
15101: Karjalan maantiekomitea on ehdottanut. valtaJkUI1Ilan tieverkostoon liittämättä, pu-
15102: Suunnitellun SavU:kosken-MartinkyJän erä- humattakaan siitä, että tie olisi jo siUoin
15103: maantien rakentamirsta ei olisi enää lykät- ulotettu Martinkylään saakka. Tämä lai-
15104: tävä, vaan ryhdyttävä siihen viipymättä jo minlyönti olisi nyrt korjattava.
15105: senkin vuoksi, että myöskin tämä tie yhtenä Nojautuen siihen, mitä edellä olemme lau-
15106: Rovaniemen-Kemijärven ,radan [>äät~koh suneet, ehdotamme kunnioittaen,
15107: taan kohdistuvana tienä Hsäisi osaltaan sitä
15108: hyötyä, minkä rautrutie ja sen yhteydessä että Eduskunta ottaisi v. 1934
15109: oleva maantieverkosto aiheuttavat. tulo- ja menoarvioon 200,000 mark-
15110: Savulkoslken-Martinkylän maantien mer- kaa Savukosken-Martinkylän maan-
15111: kitys ei olisi yksinomaan paikallista iaatua, tien rakentamiseksi.
15112:
15113: Helsingissä, 12 p :nä syyskuuta 1933.
15114:
15115: Lauri Kaija.lainen. M. 0. Lahtela.
15116: KaarLo Hänninen. Ja.nne Koivuranrta.
15117: 364
15118:
15119: IV,13o. - Rah. al. N:o 104,
15120:
15121:
15122:
15123:
15124: Kivioja: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamista
15125: varten Rautiasta Alavieskaan.
15126:
15127:
15128: E d u s k u n n a ll e.
15129:
15130: Viitaten seutukunnalla vallitsevaan työt- että ensi vuoden menoarvioon 20
15131: tömyyteen ja juuri kuivatun nevan tietar- Pl. lll lukuun nuden 1 a momentin
15132: peeseen sekä edulliseen maastoon ja lyhyeen kohdalle varattaisiin 100,000 mk.
15133: noin ~5 kilometrin matkaan ja siihen maantien rakentamiseen sopivaksi
15134: seikkaan, että äsken rakennetut tiet johta- katsottavaa suuntaa Rautiasta Ala-
15135: vat sekä Kannuksesta että Himangalta Rau- vieskaan.
15136: tioon, josta ei pääse Alavieskaan kiertämättä
15137: Kalajoen tai Ylivieskan kautta, saan tä-
15138: ten ehdottaa,
15139:
15140: Helsingissä syyskuun 2 päivänä 1933.
15141:
15142: Vilho H. Kivioja.
15143: 366
15144:
15145: IV,131. - Rah. al. N:o 105.
15146:
15147:
15148:
15149:
15150: Hänninen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
15151: kentamiseksi Kuusamon Poussunkylän Murtovaarasta
15152: Kurvisenvaaran kautta Teerirannalle.
15153:
15154:
15155: E d u s k u n n a 11 e.
15156:
15157: Kurvisenvaaran ja Teerirannan kylä- 1,370,000 markkaa, erittäin tarpeellisena.
15158: ryhmät Kuusamon pitäjän Poussunkylässä Kuusamon kunta on sen rakentamista
15159: sijaitsevat vielä kaukana maanteistä ja vesi- useamman kerran anonut ja ,sitoutunut sen
15160: reiteistä aivan valtakunnan itärajalla. Ta- kunnossa pitämiseen ja tie- ja vesiraken-
15161: varain kuljetus, m. m. syömäviljan, tapah- nusten ylihallitus on sitä ehdottanut ensi
15162: tuu kesällä kantamalla monisatalukuiselle vuoden tulo- ja menoarvioon otettavaksi.
15163: väestölle. Sairaat ja kuolleet kuljetetaan Kun työttömyys ja taloudellinen hätä on
15164: myös parin penikulman takaa ihmisvoimin Kuusamossa, osittain puutavaraliikenteen
15165: polkuteitä pitkin. täydellisen pysähtymisen tähden (isojako ja
15166: Maantien hanke näihin kaukaisiin kyliin rajan sulkeutuminen) saanut laajat mitta-
15167: on ollut jo kauan vireillä. Pohjois-Suomen suhteet ja kun ainoa etelä-Kuusamon maan-
15168: ja Karjalan maantiekomitea ehdotti aluksi tietyö on jo siirtynyt Taivalkosken puo-
15169: Poussun-Tyräjärven-J okijärven tien kul- lelle, täytyy välttämättömästi Poussunky-
15170: kevaksi Kurvisenvaaran kautta, ja sieltä lään, jossa vielä käytetään leivän korvik-
15171: kautta se aluksi tutkittiinkin, mutta myö- keita, saada joku maantie työn alle.
15172: hemmin päätettiin edellämainittu tie raken- Kaiken edellä esitetyn perusteella ehdo-
15173: taa Murtovaaran kautta ja korvata Kurvi- tamme,
15174: senvaaran ja Teerirannan kyläryhmien
15175: tientarve haaratiellä, vaikkakaan se ei ole että vuoden 1934 menoarvioon otet-
15176: pöytäkirjoissa mainittu. taisiin 500,000 markan määräraha
15177: Eduskunnan kulkulaitosvaliokunta pitää maantien rakentamiseksi Kuusamon
15178: v. 1930 tätä haaratietä, joka olisi 22.2s km Poussunkylän Murtovaarasta Kurvi-
15179: pitkä ja tulisi maksamaan erämaantienä senvaaran kautta Teerirannalle.
15180:
15181: Helsingissä syyskuu:a 2 päivänä 1933.
15182:
15183: Kaarlo Hänninen. S. Salo.
15184: 366
15185:
15186: IV,132, - :&31h. al. N:o 106.
15187:
15188:
15189:
15190:
15191: Häaminen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Posion kun-
15192: nassa olevan Lehtiniemen-Paloperän maantien raken-
15193: tamiseksi.
15194:
15195:
15196: E d u s k u !ll! n a ll e.
15197:
15198: Lehtiniemellr---<Paloperä.n ma·antie Posion tusta, on sopivien yleisten töiden hankkimi-
15199: kunnassa on, samalla kuin se on tarkoitettu nen köyhän ja pulaan joutuneen kunnan
15200: palvelemaan Suolijärven seudun paikall:is- verraten suurelle työttömäin joukolle varsin
15201: liiken.nettä, ajateltu kaukoliikenteenkin vaikea. Sen:täJhden olisi mielestämme sinne
15202: kannalta katso00c yhdystieksi Rovaniemen avattava kaksi uutta maantietyötä. Toiseksi
15203: ----Kuusamon ja Kemijärven Räisälästä niistä ehdotamme Lehtinieme;rt-Paloperän
15204: Kuusamoon johtavaå.n teiden välille. Tä.mä tietä.
15205: ma;anrbiehanke on Pohjois-Suomen ja Karja- EdeLlä esitettyjen perustelujen nojalla
15206: lan maantiekomitean mietinnössä ja sen kun.:rhloittae'll! ehdotamme,
15207: rakentamista on Posion kunnan pu~lesta
15208: anot.tu. Kustannusa.rvio sitä varten on että Posion kunnan alueella si-
15209: valmistl1lll;fuSS!a. jaitsevan Lehtiniemen-Paloperiim
15210: Kun Posiolla käynnissäoleva isojako on maantien rakentamista varten Edus-
15211: lopettanut metsänha~kuut ja muut puuta- kunta päättäisi ottaa vuoden 1934
15212: varatyöt ja kun se est!"åä myös asutustoimin,_ menoarvioon 600,000 markkaa.
15213: taa ja valtiolle tulevien metsämaiden oji-
15214:
15215: Helsingissä, 2 p:nä syysik:uuta 1933.
15216:
15217: Ka.arlo Hänninen. S. Salo.
15218: 367
15219:
15220: IV,1aa. - Rah. al. N :o 107.
15221:
15222:
15223:
15224:
15225: OuJasmaa. y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
15226: kentamiseksi Porokylän pysäkiltä Kuhmoniemen maan-
15227: tielle.
15228:
15229:
15230: E d u s k u n n a ll e.
15231:
15232: Maamme itäisen rajaseudun asukkaat, perheineen Nurmeksen kunnan puolella
15233: jotka kaikissa suhteissa ovat huonom- asuvia 1,105 henkeä ja Valtimon kunnan
15234: massa asemassa maamme muiden paikka- alueella asuvia 305 henkeä.
15235: kuntien asukkaihin verraten, ovat sitä Tien rakentamista näiden kylien ja tä-
15236: myöskin teiden suhteen, ollen tieolot täällä män alueen kautta Porokylän pysäkiltä
15237: yleensä sangen alkeelliset. Nämä seudut Kuhmoniemen maantielle pitävät myöskin
15238: ovatkin tiemäärärahojen suhteen olleet val- Nurmeksen kunnan viranomaiset ehdotto-
15239: tiovallan taholta aina lapsipuolen asemassa. man tarpeen vaatimana ja on asia jo pi-
15240: Niinpä on Nurmeksen kunnassa laaja alue temmän ajan ollut paikkakunnalla kysy-
15241: käsittäen tämän kunnan parhaat viljelys- myksen alaisena ja on sen johdosta jo suo-
15242: maat, jolle alueelle ei johda valtatietä. ritettu alustavia tutkimuksiakin.
15243: Tämä seutu käsittää n. s. ,Pohjois-Karja- Paitsi asianomaiselle paikkakunnalle
15244: lan Tanskan" eli Nurmeksen kunnan laa- tiestä olevaa hyötyä on sillä useammassa-
15245: jan Ylikylän alueen, Nurmeskylän, Petäis- kin suhteessa myös suuri yleinen merki-
15246: kylän ja 8aramon kylän sekä Kuohatin tys. Yleisen liikenteen kannalta on ehdot-
15247: piirin itsenäistyneen torpparialueen. :Tälle toman välttämätöntä, että itäinen raja-
15248: seudulle olisi välttämättä rakennettava seutu saadaan yhdistetyksi muuhun .Suo-
15249: maantie, joka Porokylän pysäkiltä lähtien meen, lännestä tulevalla, ajokuntoisella
15250: johtaisi Kuhmoniemen maantielle, tullen maantiellä. Nykyisin Nurmeksesta Kuh-
15251: maantien pituudeksi noin 40 km. moniemelle johtava tie on osittain esim.
15252: Tämän aiotun tien piiriin kuuluvalla Ronkelinvaaran rinteillä mahdoton palve-
15253: alueella on vuoden 19·32 verotusasiakirjain lemaan suurempaa liikennettä. Nykyinen
15254: perusteella laaditun tilaston mukaan 213 tie olisi kunnostettava voidakseen olla ra-
15255: isompaa ja pienempää viljelystilaa, joiden jalle johtavana valtatienä ja on Nurmek-
15256: viljellyn maan pinta-ala on yhteensä 982 sen kunnan puolesta tehty tienkorjaamis-
15257: hehtaaria peltoa; niittyä mainituilla ti- kustannusarvio, joka on 1,700,000 mark-
15258: loilla on yhteensä 775 hehtaaria, ja vilje- kaa. Mutta kun otetaan huomioon, että
15259: lyskelpoista maata, jonka suuruus on ar- tämä tie kulkee karujen ja vähemmän vil-
15260: vioitu tiluskarttain sekä maanomistajain jeltyjen ja viljelyskelpoisten maiden halki,
15261: ja asiantuntijain arvostelun perusteella, ovat Nurmeksen kunnan johtohenkilöt ja
15262: 5,270 hehtaariksi. Tiestä hyötyvän alueen muut asiantuntijat sitä mieltä, että varsi-
15263: kokonaispinta-ala on 17,061 hehtaaria sekä nainen rajalle johtava valtatie olisi suun-
15264: asukasluku vuoden 19·32 henkikirjojen mu- nattava edellämainittujen viljelysseutujen
15265: kaan laskettuna ainoastaan tilanomistajat halki, joiden tulevaa kehitystä se samalla
15266: 368 IV,133. - Porokylän-Kuhmoniemen maantie.
15267:
15268: palvelisi. Myöskin rajanpuolustusnäkökoh- tien mukaan olisi välttämätöntä, että raja-
15269: dat huomioonottaen olisi tämä tie ehdot- seutujen väestön hyvinvointi olisi edes tyy-
15270: toman välttämätön. Asutuskysymyksen kan- dyttävä ja että se tuntisi valtiovallan pi-
15271: nalta olisi tämä tie niinikään välttämätön. tävän huolta myös näiden syrjäseutujen-
15272: Edellämainitun tilaston mukaan' on tien kin elämästä.
15273: piiriin kuuluvalla alueella 5,270 hehtaaria Tämän tien rakentaminen antaisi myös
15274: viljelyskelpoista maata, mikä asiantunti- huomattavan työmaan, joka näiden seutu-
15275: Jam lausunnon mukaan on parhainta jen työttömyyden lieventämiseksi olisi
15276: Etelä~Suomen maihin verrattavaa viljelys- välttämätön. Nurmeksen maalaiskunnan
15277: maata. Kun valtion on työttömyyden lie- työttömien luku oli talvella li9133 noin 500.
15278: ventämiseksi käytävä sijoittamaan työttö- Läheisissä kunnissa oli työttömien luku-
15279: mia uudisviljelysten raivaustöihin Poh- määrä asukaslukuun verraten suunnilleen
15280: jois•Karjalassakin, on näihin tarkoituksiin sama kuin Nurmeksen kunnassakin. Tämä
15281: luonnollisesti käytettävä ensisijassa edellä- aiottu tietyömaa sopisi siirtotyömaaksi
15282: mainitun kaltaisia, maita. Tie on kuiten- naapurikunnille. Rautavaara, Kuhmoniemi,
15283: kin asutusalueelle välttämätön. Tähän Valtimo, Juuka ja Pielisjärvi voisivat si-
15284: mennessä on jo riittävästi esimerkkejä siitä, joittaa sinne työttömiään.
15285: mihin tiettömien taipaleitten taakse perus- Edellä esittämäämme viitaten ehdotll!mme
15286: tettujen uudisasutusalueitten kehitys on kunnioittaen,
15287: johtanut ja kuinka ylenmääräinen tierasi-
15288: tus on antanut tällaisten alueiden asuk- että Eduskunta ensi vuoden ta-
15289: kaille ensimmäisen sysäyksen sortumiseen. lousarvioon ottaisi 3,500,000 mar-
15290: Kun valtion on pakko työttömyyskysymyk- kan suuruisen määrärahan maantien
15291: sen onnelliseksi ratkaisemiseksi ryhtyä ke- rakentamista varten Porokylän py-
15292: hittämään asutuskysymystä Pohjois-Karja- säkiltä Nurmeskylän, Ylikylän, Sa-
15293: lassakin, niin on tämä tie siinäkin suh- ramon ja Petäiskylän sekä Kuohatin
15294: teessa välttämätön. Lisäksi huomau- piirin kautta K uhmaniemen maan-
15295: tamme siitä, että maanpuolustusnäkökoh- tielle.
15296:
15297: Helsingissä, syyskuun 4 päivänä li933.
15298:
15299: Sigrid Oulasmaa. Yrjö H. Kesti. Eino Rytinki.
15300: 369
15301:
15302: IV,ta4. - Ra.h. al. N:o 108.
15303:
15304:
15305:
15306:
15307: Hänninen: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
15308: seksi H aatajasta Ylikitkan ja Livojärven välillä olevalle
15309: tukinsiirtolaitteelle.
15310:
15311:
15312: E d u s k u n n a 11 e.
15313:
15314: Haatajan-Lohirannan maantie, joka tu- tietyöt uudisraivauksien ohella ovat sopi-
15315: lisi aluksi Rovaniemen-Kuusamon väli- vimpia yleisiä töitä ja koska edellä mai-
15316: seltä tieltä haaratienä ulottumaan Ylikit- nittu tie, joka kulkee vahvasti asutun seu-
15317: kan ja Livojärven väliselle tukinsiirtolait- dun kautta, on tarpeellinen, saan edellä-
15318: teelle, on eduskunnan kehoituksesta vara- olevan perusteella kunnioittaen ehdottaa,
15319: töiden järjestelyä varten tutkittu, mutta
15320: kustannusarvio ei vielä liene valmis. iKun että Eduskunta vuoden 1934 me-
15321: Posion kunnassa täytyisi avata vähintään noarvioon ottaisi 400,000 markan
15322: kaksi maantietyötä, olisi tämä maantietyö määrärahan maantien rakentamiseksi
15323: saatava mitä pikimmin käyntiin, jollei suo- H aatajasta Lohirannan kautta Yli-
15324: ranaista avustustoimintaa huomattavasti kitkan ja Livojärven välillä olevalle
15325: laajenneta. Mielestäni on kuitenkin hyö- tukinsiirtolaitt eelle.
15326: dyllisempää teettää työtä. Ja kun maan-
15327:
15328: Helsingissä, syyskuun 2 p:nä 19313.
15329:
15330: Kaarlo Hänninen.
15331:
15332:
15333:
15334:
15335: 47
15336: 370
15337:
15338: IV,135. - Rah. al. N:o 109.
15339:
15340:
15341:
15342:
15343: Kaijalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
15344: kentamista varten Pelkosenniemen kirkonkylästä Kaira-
15345: lan kylään.
15346:
15347:
15348: E d u s k u n n a ll e.
15349:
15350: Rovaniemen~Kemijärven radan valmis- -Pelkosenniemen maantielle. Sen avulla
15351: tuttua aivan lähitulevaisuudessa tulee Pe- matka Sodankylästä lähimmälle rautatie-
15352: räpohjolan itäisten seutujen sekä Itä- ja asemalle tulee nykyisestään lyhenemään,
15353: osittain myös Pohjois-Lapin liikenne koh- josta on seurauksena, että liikenne Itä- ja
15354: distumaan pohjoisen rautatieverkoston osittain myös Pohjois-Lapista tulee toden-
15355: uuteen päätepisteeseen Kemijärvelle. Lii- näköisesti suuntautumaan Kemijärvelle.
15356: kenteen helpottamiseksi ja silmälläpitäen Näin tulee tapahtumaan ennenkaikkea ta-
15357: sitä, että sanottu rautatie saataisiin mah- varaliikenteeseen nähden. Tämän vuoksi
15358: dollisimman suuressa määrin hyötyä tuot- olisi ISodankylän ja tulevan Kemijärven
15359: tavaksi, olisi radan vaikutusalueen maan- rautatieaseman välistä maantieyhteyttä
15360: tieverkoston valmistumista kiirehdittävä. joudutettava, koska tämä maantie on ainoa
15361: Koko siitä laajasta maakunnasta, joka tu- mahdollin~n keino, jolla Kemijärven radan
15362: lee kuulumaan Kemijärven radan vaikutus- hyöty saataisiin ulottumaan niin laajalle
15363: alueeseen, on toistaiseksi vain yksi kunta kuin rautatietä suunniteltaessa on tarkoi-
15364: siinä asemassa, että se on maantien avulla tettu. Sanotusta maantiestä olisi lisäksi se
15365: yhteydessä rautatien tulevan päätekohdan etu, että se avaisi mahdollisuudet talous-
15366: kanssa. Tämä kunta on Kuolajärvi, mutta elämän vaurastumiselle niillä seuduilla,
15367: muihin ympäristökuntiin yhteydet vielä joiden kautta se tulisi johdettavaksi. En-
15368: puuttuvat. Rakenteilla on tosin Kemijär- nenkaikkea pääsisi Pelkosenniemen kunnan
15369: ven-iPelkosenniemen maantie, mutta on väestö lopultakin yhteyteen muiden liike-
15370: tämä tierakennus vielä kesken, eikä näytä keskusten kanssa. Nykyisin on kunta siinä
15371: olevan mitään tietoa siitä, milloin sen vält- asemassa, ettei sen tieverkostosta voida lain-
15372: tämätöntä jatkoa: Pelkosenniemen--Sodan- kaan puhua. Kemijärven--'Pelkosenniemen
15373: kylän maantietä ryhdytään rakentamaan. maantien jatko, P.elkosenniemen-Sodan-
15374: Kun !Rovaniemen-Kemijärven rautatie lä- kylän maantie muodostaisi sen runkotien,
15375: hiaikoina valmistuu, joudutaan näin ollen johon eri tahoilla olevat kyläryhmät olisi
15376: sen tosiasian eteen, että maakunta, jota helppo kyläteiden avulla yhdistää, jota-
15377: varten rautatie rakennetaan, on vailla niitä paitsi kirkonkylän ohella suuri Kairalan
15378: siteitä, jotka yhdistäisivät sen rautatiehen. kylä joutuisi mainitun tien kanssa välittö-
15379: Tieverkosto puuttuu. mään yhteyteen. Sanotussa kylässä on 56
15380: Niistä maanteistä, joista tässä on kysy- eri viljelmää ja taloa, asukasluvun ollessa
15381: mys, on tärkein edellä mainittu Pelkosen- lähes 400 henkilöä. Itsestään selvää on,
15382: niemen-Sodankylän maantie, joka, kuten että tien puute on suurena esteenä koko kun-
15383: sanottu, tulisi olemaan jatkona Kemijärven nan asujamiston taloudelliselle kehitykselle.
15384: IV,135. - Kaijalainen y. m. 371
15385:
15386: Tilaton väestö lisääntyy huolestuttavassa ven radan vaikutusalue saataisiin vastaisuu-
15387: määrässä. Vanhat perintötalot on jaettu dessa ulottumaan ainakin osittain pohjoi-
15388: jo monissa tapauksissa aivan liian pieniksi. selle rajaseudulle saakka. Kun mainitun
15389: Asutuskelpoisia maita on runsaasti, mutta tieosan kautta saataisiin luoduksi pohja ko-
15390: uudistilojen perustamisen pahimpana hait- konaisen kunnan tieverkoston kehittämi-
15391: tana on teiden puute. selle, ei tämän tien rakentamista olisi enää
15392: Tähän nähden olisi Pelkosenniemen-So- lykättävä.
15393: dankylän maantien rakentamista siten jou- Viittaamalla siihen, mitä edellä olemme
15394: dutettava, että ensi aluksi rakennettaisiin lausuneet, ehdotamme kunnioittaen,
15395: tieosa Pelkosenniemi--J(airala. rSen avulla
15396: saisi 'Pelkosenniemen kunta sen runkotien, että Eduskunta päättäisi ottaa v.
15397: johon siitä ulompana olevat kyläryhmät 1934 tulo- ja menoarvioon 300,000
15398: voitaisiin kyläteillä yhdistää. Tämä toi- markkaa maantien rakentamista
15399: menpide olisi myös ensimmäinen askel sii- varten Pelkosenniemen kirkonkylästä
15400: hen suuntaan, että Rovaniemen--lKemijär- Kairalan kylään.
15401:
15402: Helsingissä syyskuun 11 p:nä 1933.
15403:
15404: Lauri Kaijalainen. Uuno Hannula. M. o. Lahteaa.
15405: 372
15406:
15407: IV,13G. - Rah. al. N:o 110.
15408:
15409:
15410:
15411:
15412: Lepistö y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
15413: tamista varten Toholammin pohjapuolen maantieltä
15414: Eskolan asemalle.
15415:
15416:
15417: E d u s k u n n a ll e.
15418:
15419: Toholammin, Lestijärven, Kinnulan ja matkaa noin 25-30 km. Ehdottamamme
15420: Ullavan pitäjistä suuntautuva liikenne rau- tie.n rakentamisen kautta tulisi Eskolan sora-
15421: tatielle lyhenisi noin '7 km. rake::1tamalla maa noin 6 km. päähän Toholammin maan-
15422: maantie n. s. pohjapuolen maantieltä Riu- teistä, joten sen avulla ratkaistaisiin erit-
15423: tan talojen seutuviita Toholammin pitä- täin edullisesti m. m. valtion hallussa ole-
15424: jästä Eskolan asemalle, jonka rakennetta- van valtamaantien sorastus ja kunnossa-
15425: van maantien rpituus olisi noin 6 km. Kul- pito. Viime talvena laskettiin asianomais-
15426: jetuskustannukset raskaasta tavarasta tu- ten insinöörien taholta tie- ja vesiraken-
15427: lisivat huomattavasti alenemaan ja pien- nushallituksen sitä pyydettyä, että säästö
15428: puutavaran kaupalle tämä matkanlyhennys valtion osuudelle maantien kunnossapi-
15429: olisi suuriarvoinen. Lisäksi ehdotettu rtie dosta tekisi nykyisten alhaisten työpalk-
15430: tulisi kulkemaan juuri kuivatun Lummuk- kojenkin vallitessa 16,000 mk. vuodessa.
15431: kanevan poikki, jossa viljelykselle avautuu Tien rakennuskustannukset tulevat suhteel-
15432: noin 1,000 ha hyvää suota, jonka omis- lisen alhaisiksi, sillä maasto on tasaista,
15433: tavat Kannuksen, Lohtajan ja Toholam- ei1kä suurempia ·siltarakennuksia tarvitse
15434: min ·kuntalaiset. Ehdottamamme tien ra- tehdä, koska v. 1929 valmistui Riuttasen
15435: kentaminen lisäisi mahdollisuuksia tämän silta Lestijoen ylitse. Tien saattaminen
15436: kuivatun alueen pikaiseen viljelylkseen rakennuksen alaiseksi lisää Kannuksen ja
15437: saattamiselle. Toholammin kunniSsa huomattavasti työ-
15438: Edelläolevan lisäksi on huomattava, että tilaisuuksia, jolla on mainituille kunnille
15439: mainitun tien rakentamisesta olisi Toho- erittäin suuri merkitys nykyisenä aikana.
15440: lammin maanteiden vastaiselle kunnossapi- Kaiken edelläolevan verusteella kun-
15441: dolle erittäin suuri hyöty, sillä Toholam- nioittaen ehdotamme,
15442: min Alapäässä ei löydy kunnollista maan-
15443: tiesoraa mistään. Lähin sorapaikka To- että Eduskunta ottaisi vuoden
15444: holammilla on Sykäräisten harjussa, johon 1934 menoarvioon 600,000 markan
15445: on matkaa Alapäästä 35 km., ja Eskolan määräro.han Taholammin pohjapuo-
15446: sora!harjuille, jotka ovat erittäin hyvät, len maantieltä Eskolan asemalle joh-
15447: tulee nykyisiä teitä pitkin Toholammilta tavan maantien rakentamiseksi.
15448:
15449: Helsingissä, syyskuun 15 p. 1933.
15450:
15451: Matti Lepistö. T. N. Vilhula. H. Aattela.
15452: Isak Penttala. J. Takala. K.-A. Fagerholm.
15453: Karl J. Wenman. Viljami Kalliokoski. Yrjö Hautala.
15454: Kalle Kämäräinen. A. Turkka. Vilho H. Kivioja.
15455: Martti Rantanen.
15456: 373
15457:
15458: IV,137. - Rah. al. N:o 111.
15459:
15460:
15461:
15462:
15463: Kosonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Ilomantsin-
15464: Möhkön maantien korjaamista varten.
15465:
15466:
15467: E d u s k u n n a ll e.
15468:
15469: Vaikka tosin työmäärärahojen käytössä väestöä varten. Samoin tie kuuluu raja-
15470: tulee pyrkiä aloille, joissa tuotannollinen vartioväen käytettäviin. Mutta noin 20
15471: toiminta ja sen edistäminen ovat silmä- kilometrin pituudelta tie on epäkelvossa
15472: määränä, ei kuitenkaan voida kokonaan kunnossa. Tien mutkittelevaisuus ja mäki-
15473: välttyä tekemästä uhrauksia edelleenkin jyrkänteet tekevät raskaan tavaran kulje-
15474: myös syrjäisten seutujen maantieliikenteen tuksen hankalaksi ja kaikenlaisenkin liiken-
15475: edistämiseksi, varsinkin kun tälläkin tavoin teen varsinkin moottoriajoneuvoilla jopa
15476: voidaan helpoittaa elinkeinoelämää asian- hyvinkin vaaralliseksi. Tästä syystä sekä
15477: omaisilla paikkakunnilla ja tyydyttää muita sen johdosta, että tieosalla olevan leveän
15478: yleisiä tarpeita. Oinassalmen yli on kuljettava vanhanaikai-
15479: Viitatulta näkökannalta asian ottaen on sella köysivetolossilla, käy matkan teko
15480: m. m. itäisen rajaseudun maanteiden, maan- sietämättömän hitaaksi. Sitä paitsi sano-
15481: tiesiltojen ja lossien tarpeenmukaiseen kun- tun salmen leveyden ja virtavuuden takia
15482: toon saattaminen pysyvä vielä kauvan ja siksi, että se on joka taholta avoin tuu-
15483: päiväjärjestyksessä. Niinpä laajan raja- lelle, käy etenkin syksyisillä myrskysäillä
15484: pitäjän, Ilomantsin, alueella on välttämä- kulku salmen yli ei ainoastaan miltei voit-
15485: töntä parantaa kulkuyhteyksiä. :Sellaisen tamattoman hankala:ksi, vaan myös vaaral-
15486: toimenpiteen kiireeilisessä tarpeessa on ja lisel\isikin. Sen tähden olisi mitä tähdelli-
15487: on jo ammoin ollut sanotun pitäjän kir- sintä moottorilossin asettaminen kulj·etusta
15488: kolta rajaa kohti johtavan Möhkön maan- toimittamaan mainitussa salmessa.
15489: tien parantaminen ja kelvollisen kuljetus- Edellä sanotun nojalla kunnioittaen ehdo-
15490: lautan hankkiminen sanotun tieosan katkai- tamme,
15491: sevaan Oinassalmeen. että Eduskunta päättäisi ottaa
15492: Mainitulla tieosalla on sekä kesäisin että vuoden 1934 valtion tulo- ja meno-
15493: talvisin erittäin vilkas liikenne, sillä siitä arvioon 300,000 markan suuruisen
15494: kautta käy matka rajaseudulla oleville laa- määrärahan moottorilossin hankki-
15495: joille metsätyömaille sekä muonan y. m. tar- ntiseksi Oinassalmeen Ilomantsin pi-
15496: peiston kuljetus paikallista asujamistoa ja täjässä ja saman pitäjän Ilomantsin
15497: muualta saapunutta monituhatlukuista työ- -Möhkön maantien korjaamiseksi.
15498:
15499: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1933.
15500:
15501: A. J. Kosonen. Pekka Kettunen.
15502: 3.74
15503:
15504: IV,l3s. - Rah. al. N:o 112.
15505:
15506:
15507:
15508:
15509: Kaijalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta VaalajäJ·-
15510: ven-Jeesiön tieosan rakentamista varten.
15511:
15512:
15513: E d u s k u n n a 11 e.
15514:
15515: Niin paljon kuin liikenneoloja rajaseu- kin jälkeen on Kittilän ja Sodankylän
15516: duilla itsenäisyytemme aikana onkin pa- asukkaiden keskinäisessä kanssakäymises-
15517: rannettu, on kuitenkin vielä Lapin suu- sään joka tapauksessa poikettava ensin Ro-
15518: rissa erämaissa paljon sellaisia kyläryhmiä, vaniemen puolelle, ennenkuin pääsevät
15519: joilla ei ole minkäänlaista tieyhteyttä. On määräpaikkaansa. Kuitenkaan ei matka
15520: lisäksi myöskin sellaisia kuntia, joiden Kittiiästä Sodankylään ole suorinta tietä
15521: asujamiston yhteistoimintaa vaikeuttaa yh- kuin noin 90 kilometriä, mutta maantie
15522: dystien puute. Tässä asemassa ovat m. m. puuttuu.
15523: Sodankylän ja Kittilän kunnat. Vielä räikeämmiksi muuttuvat esimerkit,
15524: Muonion-Kittilän maantien valmistut- jos Kittilän, Pelkosenniemen tai Savukos-
15525: tua luotiin alku Lapin eri pitäjiä yhdistä- ken asukkaan on lähdettävä as101maan
15526: vän n. s. poikkimaantien rakentamiselle. Keski- tai Pohjois~Lapin pitäjissä. Aina
15527: Ne maantiet, jotka ovat olemassa ja joista on kuljettava Rovaniemen kautta, kun ei
15528: huomattavin on Rovaniemen-Petsamon myöskään Pelkosenniemen ja Sodankylän
15529: maantie, halkovat Lappia samaan suun- välillä ole mitään yhdystietä olemassa.
15530: taan, etelästä pohjoiseen. Tästä johtuu, Nämä muutamat viitteet riittänevät
15531: että yhteydet eri pitäjien välillä, lukuun- osoittamaan, kuinka puutteelliset liikenne-
15532: ottamatta Kittilää ja Muoniota, ovat tois-· olot tässä maakunnassa, joka pinta-alaltaan
15533: taiseksi puutteelliset, aiheuttaen monen- on noin 113 koko maasta, vielä tällä het-
15534: laista hankaluutta. Kuvaavana esimerkkinä kellä ovat. Mainittakoon lisäksi, että So-
15535: siitä mainittakoon, että jos kittiläläinen dankylän ja Kittilän välisissä erämaissa
15536: aikoo asioida .Sodankylässä, on hänen ensin on useita kyläryhmiä, joiden asukkaat ovat
15537: matkustettava Rovaniemelle ja vasta siellä eristetyssä asemassa tiettömien peninkul-
15538: saakka hän pääsee tielle, joka johtaa So- maisten taipalien takana. He ovat saaneet
15539: dankylään. Hänen on ajettava aluksi yli kestää monien perättäisten katovuosien ko-
15540: puolitoista sataa kilometriä pitkä matka vat koettelemukset. Milloin on halla vie-
15541: etelään päin ja sen jälkeen kuljettava taas raillut korven asukkaan väh~isellä pelto-
15542: pohjoista kohti jälleen toista sataa kilo- tilkulla, milloin taas tulva tai pitkäaikai-
15543: metriä, ennenkuin pääsee naapuripitäjänsä nen kuivuus on tuhonnut heinäsadon. Ja
15544: keskukseen, kirkonkylään. Samoin on kaiken tämän ohella tekee yleinen pula-
15545: asianlaita luonnollisesti päinvastaisessa ta- kausi hävitystyötään. Nykyisen ajankoh-
15546: pauksessa: matka Sodankylästä Kittilään dan vaikeudet tuntuvat kyllä kaikkialla,
15547: tapahtuu Rovaniemen kautta. Meltauksen mutta monin verroin raskaampia ovat ne
15548: - Vaalajärven maantien valmistuttua tämä siellä, jossa ei edes tieyhteyttä ole.
15549: matka jonkin vermn lyhenee, mutta 'Sen- 'Tällaisessa tukalassa asemassa olevia ky-
15550: IV,138. - Kaijalainen y. m. 375
15551:
15552: liä Sodankylän ja Kittilän kuntien raja- missä ihmiset asuvat soiden ja vaikeakul-
15553: mailla ovat Kelontekemä, Tepsa ja Jeesiö, kuisten kiveliöiden takana.
15554: jotka kiireesti olisi saatettava liikenneyh- Hodankylän------:Kittilän maantie, joka, ku-
15555: teyteen. Niissä asuu yhteensä noin 130 ten sanottu, tulisi olemaan osa Lapin maa-
15556: perhettä, joiden jäsenluku nousee kaikkiaan kunnan poikkimaantiestä, sisältyy myöskin
15557: noin 600 henkeen. Näiden kylien tiekysy- Pohjois-Suomen ja Karjalan maantiekomi-
15558: mys tulisi ratkaistuksi Sodankylän ja Kitti- tean ehdotukseen, jonka pohjalla uusia
15559: län kuntia yhdistävän maantien kautta, teitä rajaseuduilla pääasiassa rakennetaan.
15560: ja kun tämä maantie samalla olisi jatkona Sen mukaan alkaisi sanottu tie Sodankylän
15561: sille Lapin maakunnan poikkimaantielle, V aalajärveltä, jossa se erkanisi V aalajär-
15562: josta Muonion-Kittilän maatie on ensim- ven-Meltauksen maantiestä, jatkuen sen
15563: mäinen osa, olisi sanottu tie sitäkin suu- jälkeen Jeesiön kylään sekä sieltä edelleen
15564: remmalla syyllä rakenteille pantava. Kittilään. Tätä tietä voitaisiin rakentaa
15565: Valtio on viime vuosina pyrkinyt näillä asteettain siten, että ensi aluksi rakennet-
15566: seuduilla hoitamaan työttömyystilannetta taisiin V aalajärven-Jeesiön välinen tie-
15567: pääasiassa metsätöiden avulla, mutta ko- osa, jonka pituus on kymmenkunta kilo-
15568: kemus osoittaa, että niin laajassa kun- metriä. Mielestämme voitaisiin varat ra-
15569: nassa kuin ,Sodankylä on, ei työmaita ole kennustöiden aloittamista varten ottaa
15570: onnistuttu niin järjestämään, että tilanne tulo- ja menoarvioesityksessä 20 Pl. koh-
15571: olisi niiden kautta tullut riittävässä mää- dalla olevasta työttömyysmäärärahasta.
15572: rin hoidetuksi. Olisi näin ollen kiinnitet- Edellä lausumamme nojalla kunnioittaen
15573: tävä enemmän huomiota tierakennuksiin ehdotamme,
15574: jo senkin vuoksi, että niiden avulla saa- että Eduskunta päättäisi v. 1934
15575: daan eristetyssä asemassa olevat erämaa- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. koh-
15576: kylät vedetyiksi liikenneyhteyteen j-a 'ava- dalle varatusta työttömyysmäärä-
15577: taan samalla mahdollisuudet niiden väes- mhasta osoittaa 300,000 markkaa ra-
15578: tölle elinkeinoelämänsä kohottamiseen. Jo- kennustöiden aloittamista varten So-
15579: kainen valmistunut uusi tiekilometri mer- dankylän-Kittilän maantien Vaala-
15580: kitsee elinehtojen helpottumista siellä, järven-J eesiön välisellä tieosalla.
15581:
15582: Helsingissä syyskuun 11 p :nä 1933.
15583:
15584: Lauri Kaijalainen. Uuno Hannula. M. 0. Lahtela.
15585: 376
15586:
15587: IV,139, - Rah. al. N :o 113.
15588:
15589:
15590:
15591:
15592: Marttila y. m.: Määrärahan osoittamisesta teiden tekemi-
15593: seen uudisasutusalueilla.
15594:
15595:
15596: E d u s k u n n a ll e.
15597:
15598: Nykyisen pula-ajan aiheuttaman työttö- Nykyinen moottoriajoneuvoliikenne yh-
15599: myyden torjumisessa on varatöitä järjestet- teyttää syrjäseutujen asukkaat sopivasti ku-
15600: täessä kiinnitetty varsin suurta huomiota lutus- ja liikekeskuksiin, joka yhteyttämi-
15601: tieolojemme parantamiseen. Kun työttö- nen kuuluu näiden tärkeimpiin toimeentulo-
15602: miä on •enemmän ollut kaupungeissa ja edellytyksiin. Mutta kylätiet ovat varsin
15603: muissa liikekeskuksissa ja kun näillä alueilla yleisesti vielä heikossa kunnossa. Monin
15604: vilkastunut moottoriajoneuvoliikennekin sitä paikoin ovat tiet niin kapeitakin, että on
15605: vaatii, ovat tieuudistukset ja korjaukset suorastaan mahdottomuus autoilla sivuuttaa
15606: kohdistetut ensi kädessä vilkasliikkci.simpiin toisiansa. Suuremmat perusparannukset
15607: kauttakulkuteihin. Sen sijaan syrjäseutu- vanhoillakin teillä jäävät asujamiston hei-
15608: jen asukasten kyläteihin ja tiettömien taipa- kon taloudellisen aseman vuoksi tekemättä,
15609: leitten takana asuvien uudisasukkaitten ulos- puhumattakaan niistä suurista uhrauksista,
15610: pääsyteihin ei ole kiinnitetty kaikkea sitä mitä uudisasutusalueiden yhteyteen raken-
15611: huomiota, mitä ne ansaitsisivat. V<arsin- nettavat kunnolliset tiet niiden asujamilta
15612: kin viimeksimainittu asukasryhmä, jonka vaativat.
15613: on pakko tänä vaikeana aikana rakentaa ti- Asutuslautakunnat joutuvat maalaiskun-
15614: lojansa ja raivata uusia viljelysalueita, on nissa yleensä uudisasutusalueiden asukkai-
15615: siinä asemassa, ·ettei se ja:ksa kipeästi tarvit- den toimeentuloedellytyksistä huolehtimaan.
15616: semiinsa tierakennuksiin huomiotaa:a kiin- Näiden tehtäväksi voisi sopivasti järjestää
15617: nittää. Heidän korpiin luomansa yhteis- ne avustustoimenpiteet, millä valtio osallis-
15618: kunnalliset ja kansantaloudelliset arvot oli- tuisi uudi<sasukkaiden teiden rakentamiseen.
15619: sivat kuitenkin saatettavat oikeuksiinsa ja Itse työn voisi teettää pääasiassa uudistilal-
15620: tästä syystä tulisi valtion ja yhteiskunnan lisilla sellaisina aikoina, jolloin maatalous-
15621: sopivalla tavalla tukea heitä. töistä parhaiten joutaisi. Tällaista mene-
15622: Uudisasutusalueiden asukkaat, samoinkuin telmää ovat jotkut kunnatkin käyttäneet
15623: syrjäseutujen asukkaat yleensä, joutuvat tie- kyseenalaisessa asiassa uudisasukkaita avus-
15624: rasituksissa kantamaan moninkertaisen taa- taessaan.
15625: kan verrattuna valtion maanteiden varsilla Hallituksen esittämässä vuoden 1934 tulo-
15626: oleviin asukkaihin. He maksavat veronsa ja menoarvioehdotuksessa 12 pääluokan IV
15627: valtiolle ja kunnille - jos kunnat ovat otta- luvun 4 momentin kohdalla on varattu 15
15628: neet teitä kunnossa pitääkseen - samoin miljoonaa markkaa, joita voidaan käyttää
15629: kuin toisetkin, sekä samalla ylläpitävät pai- syrjäseutujen tieolojen parantamiseksi. Kun
15630: kallis- ja kylätiensä. Toivomukset valtion kyseessäoleva avustusala, joka tulisi tapah-
15631: tukemistoimenpiteistä heidän tieolojensa tumaan asutuslautakuntien kautta, raken-
15632: korjaamiseksi ovat siis täysin oikeutettuja. tuisi toiselle pohjalle kuin edellä mainitun
15633: IV,139. - Marttila y. m. 377
15634:
15635: momentin varojen käytöstä on säädetty, alueitten tierakennuksia. Ehdotamme tälle
15636: olisi se mielestämme kuuluva asutushalli- momentille varattavaksi 2 milj. markkaa.
15637: tusta koskevaan 11 Pl. XIII lukuun. Tä- Edelläesittämäämme nojaten rohkenemme
15638: män luvun 14 momentissa käsitellään asu- kunnioittaen ehdottaa,
15639: tushallituksen toimesta valtion mailla suo-
15640: ritettavia kuivatus- ja tierakennus- y. m. että Eduskunta päättäisi vuoden
15641: töitä. 1934 tulo- ja menoarvioon 11 pääluo-
15642: Kun tämän momentin vaikutus koskee kan XIII luvun kohdalle uutena mo-
15643: vain valtion mailla toimitettavia tie- ja kui- menttina, teiden tekem~"nen uudisasu-
15644: vatustöitä olisi ehdottamallamme määrä- tusalueilla, ottaa 2 miljoonaa mark-
15645: rahalle varattava samassa luvussa uusi mo- kaa.
15646: mentti, joka käsittäisi yleensä uudisasutus-
15647:
15648: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1H33.
15649:
15650: Otto Marttila. Niilo Pajunen.
15651: Edward Setälä. Frans Mustasilta.
15652: Matti Lepistö. Edvard ~uja.la.
15653: Otto Toivonen. Hilma Koivulahti-Lehto.
15654: Väinö Sinisalo.
15655:
15656:
15657:
15658:
15659: 48
15660: 378
15661:
15662: IV,140.- Fin. mot. N:o 114.
15663:
15664:
15665:
15666:
15667: Kullberg m. fl.: Angående anvisande av anslag för om-
15668: byggande av landsvägen mellan Forsby i Pernå socken
15669: och Kouvola station.
15670:
15671:
15672: T i ll R i k ,g d a g en.
15673:
15674: Den under det senaste årtiondet starkt av vägen, i synne11het vägsträckan mellan
15675: utvecklade motorfordonstrafiken på våra F'orsby-Liljendal, och Liljendal~Lapp
15676: landsvägar, isynnerhet övergången till allt träsk och Lappträsk-Elimä kyrkoby, är
15677: större motordrivna enheter, ställer på våra den så bristfällig, att dess lilm torde få
15678: landsvägar fordringar, som de på långt sökas i Södra Finland. Den fyller icke ens
15679: när icke uppfylla. I synnerhet i kuperade fordringarna på en ordentlig 1byväg. En-
15680: trakter med gammal bosättning äro lands- dast vägsträckan Elimä kyrkoby-Koria
15681: vägarnas brister påfallande. Särski!lt är och Kouvola stationer har varit föremål
15682: detta fallet i :Södra Finland, där av natur- för särskilda vägförbättringsarbeten.
15683: liga orsaker motorfordonstrafiken är star- 'För att den föreslagna huvudvägen tili
15684: kast utvecklad. hela sin sträckning 8kall kunna bli av den
15685: I kommunikationskommiW~ns betänkande betydelse, som kommunikationskommitten
15686: av den 19 juli detta år föreslås bl. a., att tänkt sig, är det nödvändigt att vägsträc-
15687: den från Helsingfors via Forsby-Kouvola kan Forsby-Kouvola med det första om-
15688: -Villmanstrand tili Sordavala ledande bygges och förbättras. Då i statsförslaget
15689: landsvägen skulle bli huvudväg för den för nästa år intet anslag finnes upptaget
15690: från Karelen kommande landsvägstrafiken för nämnda vägsträckas förbättrande -
15691: tili och från huvudstaden. Detta förslag också medel ur arbetslöshetsanslagen kunde
15692: måste anses lyckat, ty vägsträckan är rak användas härför - och da färdigt upp-
15693: och förbinder tvenne urgamla vägsträc- gjorda uträtnings- och kostnadsförslag för
15694: ningar, stor.a kustlandsvägen och 1Salpaus- vägsträckan i fråga finnas, våga underteck-
15695: selkävägen, med varandra. nade hos riksdagen vördsamt föreslå,
15696: lPå dessa huvudstråkvägar för landsvägs-
15697: trafiken i :Södra Finland, kustlandsvägen att Riksdagen i statsförslaget för
15698: och Salpausselkävägerr, ha under de senaste år 1934 för ombyggande och för-
15699: åren omfattande vägförbättringsarbeten ut- bättrande av landsvägen mellan
15700: förts i synnerhet på stora kustlandsvägen, Forsby i Pernå socken och Kouvola
15701: där vägen i hög grad förbättrats, medan station måtte ttpptaga ett anslag av
15702: åter förbindelsevägen Forsby-Kouvola bli- Fmk 200,000:-.
15703: vit lämnad åt sitt öde. På särskilda ställen
15704:
15705: Helsingfors den 15 september 1933.
15706:
15707: Henrik Kullberg. E. v. Frenckell. K. Fr. Nyman.
15708: 379
15709:
15710: IV,14o. - Rah. al. N :o 114. Suomennos.
15711:
15712:
15713:
15714:
15715: Kullberg y. m.: Määrärahan osoittamisesta J:ernajan pitä-
15716: jän Koskenkylän ja Kouvolan aseman välisen maantien
15717: uudelleen rakentamista varten.
15718:
15719:
15720: E d u s k u n n a ll e.
15721:
15722: Viime vuosikymmenen aikana maanteil- Eräissä paikoin tietä, erittäinkin Kosken-
15723: lämme voimakkaasti kehittynyt moottori- kylän-Liljentaalin ja Liljentaalin-Lapin-
15724: ajoneuvoliikenne, varsinkin siirryntä yhä järven ja Lapinjärven-Elimäen kirkonky-
15725: suurempiin moottorillakulkeviin yksikköi- län välisellä osuudella on tie niin puutteel-
15726: hin, asettaa maanteillemme vaatimuksia, linen, että sen veroista saanee turhaan
15727: joita ne eivät likimainkaan täytä. Erittäin- hakea Etelä-Suomesta. Se ei täytä edes
15728: kin vanhastaan asutuilla mäkisillä seu- kunnolliselle kylätielle asetettavia vaati-
15729: duilla ovat maanteiden puutteet silmäänpis- muksia. Vain Elimäen kirkonkylän-Ko-
15730: tävät. Niin on laita eritoten Etelä~Suo rian ja Kouvolan aseman välisellä tieosuu-
15731: messa, jossa moottoriajoneuvoliilmnne on della on tehty erinäisiä parannustöitä.
15732: luonnollisista syistä voimakkaimmin kehit- Jotta ehdotettu päätie voi koko pituu-
15733: tynyt. deltaan saada sen mevkityksen kuin kulku-
15734: Kulkulaitoskomitean 'heinäkuun 19 p:nä laitoskomitea on ajatellut, on välttämä-
15735: tänä vuonna päivätyssä mietinnössä ehdo- töntä, että Koskenkylän-Kouvolan ti<~
15736: tetaan m. m., että Helsingistä Koskenky- osuus rakennetaan uudelleen ja tehdään
15737: län-Kouvolan-Lappeenrannan kautta 'Sor- paremmaksi ensi tilassa. Kun ensi vuoden
15738: tavalaan vievästä maantiestä olisi tehtävä tulo- ja menoarvioon ei ole otettu määrä-
15739: Karjalasta pääkaupunkiin ja päinvastoin rahaa mainitun tieosuuden parantamista
15740: kulkeutuvan maantieliikenteen päätie. Tätä varten - myös työttömyysmäärärahoja
15741: ehdotusta on pidettävä onnistuneena, sillä voitaisiin siihen käyttää - ja kun siitä
15742: tiesuunta on suora ja yhdistää toisiinsa on valmiina oikaisuehdotus ja kustannus-
15743: kaksi ikivanhaa tietä, suuren rannikko- arvio, rohkenevat allekirjoittaneet kun-
15744: maantien ja Salpausselän tien. nioittaen eduskunnalle ehdottaa,
15745: Näillä Etelä-Suomen maantieliikenteen
15746: valtateillä, rannilillromaantiellä ja Salpaus- että Eduskunta ottaisi vuoden
15747: selän tiellä, on viime vuosina tehty laa- 1934 tulo- ja menoarvioon Pernajan
15748: joja parannustöitä, varsinkin isolla 'ran- pitäjän Koskenkylän ja Kouvolan
15749: nikkotiellä, missä tietä on suuresti km- aseman välisen maantien uudelleen
15750: jattu, mutta Koskenkylän-Kouvolan yh- rakentamista ja parantamista varten
15751: dystie on jätetty oman onnensa nojaan. 200,000 markan määrärahan.
15752:
15753: Helsingissä, syyskuun 15 p:nä 1933.
15754:
15755: Henrik Kullberg. E. v. Frenckell. K. Fr. Nyman.
15756: 380
15757:
15758: IV,141. - Ra;h. al. N:o 115.
15759:
15760:
15761:
15762:
15763: Tukia y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
15764: mista varten Lappeenrannasta Taipalsaarelle.
15765:
15766:
15767: E d u s k u n n a ll e.
15768:
15769: Tairpalsaaren pitäjä on vielä sellaisessa etteivät ne omin voimin voi selviytyä työ-
15770: asemassa, että ei ole kunnollista liikeyh- väestönsä työnsaannista.
15771: teyttä, joka yhdistäisi tuon saaripitäjän Kustannuksia voitaisiin paljon helpottaa,
15772: mantereeseen, vaikka matka lähimpään lii- jos mainittu työ tehtäisiin vankityövoi-
15773: kekeskukseen, Lappeenrantaan, on ainoas- malla. Lappeenrannan kesku8vankila si-
15774: taan noin 13 kilometriä. Lappeenrannan- jaitsee nimittäin aivan mainitun työmaan
15775: Taipalsaaren maantiekysymys on ollut vi- vieroosä, niin että vangit voisivat käydä
15776: reillä useita vuosikymmeniä, mutta vasta päivisin maantietöissä, tarvitsematta niille
15777: viime vuosina on valtiovallan taholta rakentaa a8untoja työmaalle.
15778: kiinnitetty huomiota mainittuun tiekysy- Paitsi sitä, että Taipalsaaren ;pitäjän
15779: mykseen ja on viime kesänä tie- ja vesi- olisi vihdoinkin päästävä maant:i:eyhteyteen
15780: rakennushallituksen toimesta tutkittu tie- lähimmän liikekeskuksen, Lappeenrannan
15781: suunta, josta kustannusarvio on parhail- kanssa, tulisivat tästä edusta o8allisiksi
15782: laan Viipurin pnr1-msmoorm laaditta- myöskin Savitaipaleen pitäjän saariasuk-
15783: vana. Aikaisempi kustannusarvio on laa- kaat, jotka ovat suurilla uhrauksilla ra-
15784: dittu v. 1929 ja sen mukaan tulisi mainittu kentaneet monen salmen yli johtavan maan-
15785: maantie maksamaan 2,360,000 markkaa. tien Taipalsaaren Solkein kylään. Tämän
15786: Kun uusimman tutkimuksen mukaan tie lisäksi voidaan verraten pienillä kustan-
15787: jonkun verran lyhenee on todennäköistä, mrksilla yhdistää mainittu tie Mikkeliin
15788: etteivät kustannukset suuresti eroa 1929 menevälle maantielle Partakoskella ja siten
15789: kustannusarviosta. Kun lisäksi Taipa:1saaren tuli8i suora kulkuyhteys Lappeenrannan ja
15790: kunta on jo tehnyt tietä 40,000 markan Mikkelin välille.
15791: arvosta ja kun maa-alueet on luovutettu Kuten edellisMtä selvioo on Taipalsaaren
15792: ilman korvausta, niin poottyvät kustannuk- pitäjä :aiitä harvoja ( ~hkä ainoa) pitäjiä,
15793: set noin 2 miljoonaan markkaan. Mainittu joilla ei ole kunnolli8ta maantieyhteyttä
15794: kustannusarvio on sanotun maantien tär- mantereen kanssa ja kun vara- tai vanki-
15795: keyteen nähden verraten kohtuullinen ja töinä mainittu tie olisi helppo rakentaa,
15796: vaikka tätä tietyötä ei nyt pantaisikaan mm ehdotamme,
15797: alulle, niin täytyisi valtion taholta järjes- että Eduskunta ottaisi vuoden
15798: tää paikkakunnalle muita varatöitä, koska 1934 menoarvioon 1,000,000 markan
15799: I.Jappeenrannan kaupunki ja Laurit8alan määrärahan maantien rakentamista
15800: kauppala sekä Lappeen ja Taipalsaaren varten Lappeenrannasta Taipalsaa-
15801: kunnat ovat edelleenkin siinä asemassa, relle.
15802: Helsingissä ,gyy8kciun 14 päivänä 1933.
15803:
15804: Elias Tukia. W. K. Särkkä. Hilja Pärssmen.
15805: Yrjö Kivenoja. D. B. Lindman. Arvo Inkilä.
15806: Anton Suurkonka. Antti Kemppi.
15807: 381
15808:
15809: IV,142. - Rah. al. N :o 116.
15810:
15811:
15812:
15813:
15814: Koivuranta y. m.: Määrärahan osQittamisesta maantien ra-
15815: kentamista varten Sierilän lossilta Pekkalan lossille Ke-
15816: mt'joen eteläpuolta.
15817:
15818:
15819: E d u s k u n n a 11 e.
15820:
15821: Viittaamalla v. 1930 toisille V1altiopäi- talo1tsarvioon ottaa 1 miljoonan mar-
15822: ville jätetyn rahaasia-aloitteen N:o 35 pe- kan suuruisen määrärahan maantien
15823: rusteluihin (Liitteet I-XII, siv. 121) eh- rakentamista varten Rovaniemellä
15824: dotamme kunnioittaen, olevalta Sierilän lossilta ylempänä
15825: olevalle Pekkalan lossille Kemijoen
15826: että Eduskunta päättäisi v. 1934 eteläpuolta.
15827:
15828: Helsingissä, syyskuun 15 päivänä 1933.
15829:
15830: Janne Koivuranta. Uuno Hannula.
15831: Kaarlo Hänninen. Viljami Kalliokoski.
15832: Lauri Kaijalainen. M. 0. Lahtela.
15833: 382
15834:
15835: IV,143. - Rah. al. N:o 117.
15836:
15837:
15838:
15839:
15840: Koivuranta y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pellonkylän
15841: ja Meltauksen välisen maantierakennustyön jatkamista
15842: varten.
15843:
15844:
15845: E d u s k u n n a 11 e.
15846:
15847: Viittaamalla v. 1930 toisille valtiopäi- että Eduskunta päättäisi ottaa v.
15848: ville jätetyn rahaasia-aloitteen N: o 39 pe- 1934 talousarvioon 600,000 markan
15849: rusteluihin (Liitteet 1-XII, siv. 129) eh- suuruisen määrärahan Turtolan pi-
15850: dotamme kunnioittaen, täjän Pellon kylän ja Rovaniemen
15851: pitäjän Meltauksen välisen maan-
15852: tien rakennustyön jatkamista varten.
15853:
15854: Helsingissä, syyskuun 15 päivänä 1933.
15855:
15856: Janne Koiv:uranta. Uuno Hannula.
15857: Kaarlo Hänninen. V!i.ljami Kalliokoski
15858: Lauri Kaijalainen. M. 0. Lahtela.
15859: 383
15860:
15861: IV,144. - Rah. al. N :o 118.
15862:
15863:
15864:
15865:
15866: Hännimen y. m.: Määrärahan osoittamisesta yhdystien ra-
15867: kentamista varten Oulun-Kuusamon maantiestä Kuo-
15868: liovaaran seudulta Purnuvaaran kautta Kariniemen-
15869: Raistakan tiehen.
15870:
15871:
15872: E d u s k u n n a ll e.
15873:
15874: Eduskunnan kehoituksen johdosta on ku- maantiehen, jonka varrella on myös suuria
15875: luneena kesänä suoritettu tutkimus yhdys- ja asutuskelpoisia soita.
15876: tien rakentamista varten Kuolion läheltä, Kun Etelä-Kuusamossa ei ole nyt yleisiä
15877: Kuusamon--Oulun tieltä, Purnuvaaran töitä käynnissä ja työnpuute on yleinen,
15878: kautta Kariniemen-Raistakan tiehen. Tä- olisi tämä edellämainittu maantietyö mitä
15879: mä noin 30 km. pitkä maantie valmistut- pikimmin avattava.
15880: tuaan tulee hyödyttämään useita satoja ih- Näiden perustelujen nojalla kunnioittaen
15881: mi8iä, jotka asuvat ve,gireittejäkin vailla ole- ehdotamme,
15882: vissa Purnuvaaran ja Kynsiperän kyläryh-
15883: missä. Kuusamon Paanajärvelle rakennet- että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
15884: tavan rautatien valmistuttua on sillä suuri den 1934 menoarvioon 500,000 mark-
15885: merkitys paperipuiden kuljetukselle, koska kaa yhdystien rakentamista varten
15886: se halkaisee hyvämetsäisen kuusikkoalueen, Oulun-Kuusamon maantiestä Kuo-
15887: jossa on laajoja vaitionkin metsiä. Samalla liovaaran seudulta Purnuvaaran
15888: se avaa asutukselle hyväpohjaisia suo- kautta Kariniemen-Raistakan tie-
15889: alueita, ja ·aikoinaan se tullaan yhdistä- hen.
15890: mään myös Kostojärveltä tulevaan erä-
15891:
15892: Helsingissä 2 p :nä ,gyyskuuta 1933.
15893:
15894: Kaarlo Hänninen. S. Salo.
15895: 384
15896:
15897: IV,145. - Rah. al. N:o 119.
15898:
15899:
15900:
15901:
15902: Rytink:i. y. m.: Määrärahan osoittamisesta yhdystien raken-
15903: tamista varten Pudasjärven-Sarajärven maantiestä
15904: Ranuan-Kelahaaran maantiehen.
15905:
15906:
15907: E d u s k u n n a ll e.
15908:
15909: Pohjois~Suomen ja Karjalan maantie- olevia ikuntia yhdistävä yhdystie otettava
15910: komitean mietinnössä on ehdotettu erämaan- nyt 'rakennettavaksi. Tällöin varattaisiin
15911: tien rakentamista yhdystieksi Pudasjärven paikalliselle asujamistol1e välttämätöntä
15912: pitäjästä, Pudasjärven-Sarajärven maan- 1ansiotyötä ja luotaisiin pohjaa taloudellis-
15913: tiestä, Ranuan pitäjään, Ranuan----1Kela- ten mahdollisuuksien lisääntymiselle ja
15914: haaran maantiehen. Linja, mistä ti'e on tuotannollisen toiminnan ikehittymiBelle ter-
15915: päätetty rakentaa, on pituudeltaan 12 km. veeseen suuntaan puheenaolevissa erämaa-
15916: Kyseellinen tie yhdistäisi Pudasjärven seuduissa.
15917: pohjoisten kyfäryhmien suoran liikenteen Edellä esitetyn perusteella saamme kun-
15918: Rannalle ja Kajaanista tu1eva:a runko- nioittaen ehdottaa,
15919: tien Rovaniemelle. Samalla se lyhentäisi
15920: matkailijoiden !kulilrna Kajaanista Rovanie- että Eduskunta ottaisi jo vuoden
15921: melle noin 60 km., myös Pudasjärven 1934 tulo- ja menoarvioon 200,000
15922: pohjoisista kyläryhmistä 100-140 km. markan määrärahan yhdystien ra-
15923: Rannalle ja Rovaniemelle. Ja koska tien kentamiseksi Pudasjärven-Sarajär-
15924: alueella ovat 'laajat alat seutukunnan ven maantiestä Ranuan-Kelahaaran
15925: parhaimpia viljelysmaita, useita satoja maan tiehen.
15926: hehtaareja, niin olisi tämä kysymyksessä
15927:
15928: Helsingissä, syyskuun 6 p :nä 1933.
15929:
15930: Eino Rytinki.. Sigrid O:ula.smaa.
15931: Yrjö H. Kesti. K. A. Lohi.
15932: 385
15933:
15934: IV,146. - Ra:h. al. N:o 120.
15935:
15936:
15937:
15938:
15939: SaJ.o: Määrärahan osoittamisesta maantiepenkereen ja sillan
15940: rakentamiseksi Otermajärven salmeen.
15941:
15942:
15943: E d u s k u n n a ll e.
15944:
15945: Vaalan-Puolangan välisellä maantiellä tutkittu j,a laadittU! siitä kustantil!usarvio.
15946: on n. 400 m. levyinen Otermajärven salmi, Jotta sanottu työ voitaisiin tehdä ja mai-
15947: josta liikenne ku}kee lossin avulLa. Kun sa- nittu lossi näin poistaa saan täten, viittaa-
15948: nottu salmi on niin matala, että esim. kesällä malla lisäksi aikaisempaan aloitteeseeni
15949: 1931 ajettiin autolla sen pohjaa myöten, asiasta, ku-anioittaen ehdottaa,
15950: on 'liikennöiminen lossilla ymmärrettävästi
15951: kuivan aikana vaikeaa. Jo pitemmän, aikaa että 20 Pl. III luvun 1:selle mo-
15952: on ollut vireillä salmen täyttäminen tiepen- mentille lisätään 500,000 mk. maan-
15953: kereellä, jolloin tarvittaisiin vain n. 10-20 tiepenkereen ja sillan rakentamiseksi
15954: metrin silta, ja onkin Oulun tie- ja vesi- Otermajärven salmeen Vaalan-Puo-
15955: rakennuspiirin puolesta salmi sitä varten langan maantiellä.
15956:
15957: Helsingissä 11 p. syyskuuta 1933.
15958:
15959: S. Salo.
15960:
15961:
15962:
15963:
15964: 49
15965: 386
15966:
15967: IV,147. - Rah. al. N:o 121.
15968:
15969:
15970:
15971:
15972: Hänninen y. m.: Määrärahan osoittamisesta sillan raken-
15973: tamiseksi Iijokeen laskevan Siuruanjoen yli.
15974:
15975:
15976: E d u s k u n n a ll e.
15977:
15978: Iijoen pohjoispuolella Pudasjärven-Yli- .Sillan rakentaminen olisi sopiva vara-
15979: Iin maantiellä on useita pieniä lossipaik- työ paikkakunnan lukuisille työttömille,
15980: koja, joiden ylläpito tulee valtiolle mel- joille on muuten vaikea saada sopivaa an-
15981: koisen kalliiksi ja ne hidastuttavat kulkua. siota.
15982: Niistä on .Siuruanjoen lossipaikka jyrkkine Kun hallituksen esityksessä ei ole mää-
15983: jokiäyräineen ja mutkaisine maantienpäi- rärahaa ehdotettu yllämainittua siltaa var-
15984: neen hengenvaarallinen, minkä seikan edus- ten, saamme kunnioittaen edellä esitettyi-
15985: kunnan kulkulaitosvaliokuntakin retkellään hin perusteluihin nojaten ehdottaa,
15986: toissa kesänä oli todennut. Kun vilkaslii-
15987: kenteisellä tiellä kaikissa tapauksissa pi- että vuoden 1934 menoarvioon ote-
15988: täisi joen ylikulkua parantaa m. m. törmiä taan 500,000 markan suuruinen mää-
15989: leikkaamaila ja mutkia oikomalla, tulee räraha sillan rakentamiseksi Iijo-
15990: valtioHekin helpommaksi rakentaa silta keen laskevan Siu1·uanjoen yli.
15991: Siuruanjoen yli. Sitä varten onkin jo pii-
15992: rustukset ja 'kustannusarvio valmiina.
15993:
15994: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1933.
15995:
15996: Kaarlo Hänninen. K. A. Lohi. S. Salo.
15997: 3B7
15998:
15999: IV,14s. - Rah. al. N :o 122.
16000:
16001:
16002:
16003:
16004: Salo: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Ou-
16005: lujoen yli Utajärven-Puolangan maantiellä.
16006:
16007:
16008: Eduskunnalle.
16009:
16010: Tie- ja vesirakennushallituksen Oulun myyttä olen useassa aikaisemmin eduskun-
16011: piirin puolesta on suoritettu tutkimuksia nalle tekemässäni aloitteessa perustellut, on
16012: sillan rakentamiseksi Oulujokeen Utajär- käynyt yhä välttämättömämmä:ksi ja kun
16013: ven-Puolangan maantiellä ja ovat nämä siUa::1 pituudesta noin 9 / 10 tulee vesiaukoilla
16014: tutkimukset osoittaneet siltapaikan raken- varustettua vallia, olisi se erittäin sopiva
16015: nusteknillisessä suhteessa olevan joen levey- varatyöksi. Pyydän kunnioittaen ehdottaa,
16016: teen nähden mahdollisimman edullisen. Kun
16017: sillan tarve, jääsuppoa laskevan matalan että 20 Pl. III luvun 1:selle mo-
16018: joen vuoksi, joka syksyisin ja keväisin mentille lisätään 1 miljoona mark-
16019: täydelleen keskeyttää liikenteen tällä tär- kaa sillan rakentamiseksi Oulujoen yli
16020: keällä, Oulusta itäänpäin johtavalla maan- Utajärven-Puolangan maantiellä.
16021: tiellä ja jonka rakentamisen välttämättö-
16022:
16023: Helsingissä 11 p. syyskuuta 1933.
16024: 1
16025:
16026:
16027:
16028:
16029: S. Salo.
16030: 388
16031:
16032: IV,149. - Rah. al. N :o 123.
16033:
16034:
16035:
16036:
16037: Kämäräinen y. m.: Määrärahan osoittarnisesta Peltosalrnen
16038: sillan rakennustöiden aloittarnista varten.
16039:
16040:
16041: E d u s k u n n a 11 e.
16042:
16043: Viitaten kansanedustajien teilmmiin aloit- että Eduskunta ottaisi 1934 rneno-
16044: teisiin vuosien 1924, 1927, 1929 ja 1932 arvioon 1 rniljoonan rnarkan rnäärä-
16045: valtiopäivillä sekä niissä esiintyviin perus- rahan Peltosalrnen sillan rakennus-
16046: teluihin saamme kunnioittaen ehdottaa, töiden alkuunpanerniseksi Iisal1nen
16047: pitäjässä.
16048:
16049: Helsingissä, syyskuun 15 p:nä 1933.
16050:
16051:
16052: Kalle Kämäräinen. Tilda Löthman.
16053: Onni Mäkeläinen. Heikki Kääriäinen.
16054: Onni Hiltunen. Kaarlo Hänninen.
16055: Kalle W.alta. J. Väisänen.
16056: P. V. Heikkinen. K. Lumijärvi.
16057: J. Takala.
16058: 389
16059:
16060: IV,15o. - Rah. al. N:o 124.
16061:
16062:
16063:
16064:
16065: Kivioja: Määrärahan osoittamisesta Ylivieskan-Ryöppään
16066: satamaradan rakentamista varten.
16067:
16068:
16069: E d u s k u n n a 11 e.
16070:
16071: Vii~tarten 1929 valtiopäivillä jätettyyn että normaaliraiteinen Ylivieskan
16072: toivomusaLoitteeseen N :o 93 ja sen jäl- -Ryöppään satamarata rakennettai-
16073: keen toimitettuun uut~een sataman tral- siin ja siihen varattaisiin ensi vuo-
16074: laukseen, jonka tulokset osoittavat sy- den menoarvion 19 Pl. I luvun uuden
16075: vän veden Ryöppään alueella laajemmaksi 10 a momentin kohdalla 36 miljoo-
16076: 'kuin vanhat kartat, ehdotan, naa markkaa.
16077:
16078: Helsingissä, syyskuun 2 p :nä 1933.
16079:
16080: Vilho H. Kivioja.
16081: 390
16082:
16083: IV,151. - Rah. al. N:o 125.
16084:
16085:
16086:
16087:
16088: Ka31salainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kyläpaakko-
16089: lan-Myllypellon radan rakentamista varten.
16090:
16091:
16092: E d u s k u n n a ll e.
16093:
16094: Eduskunta sisällytti vuosia 1926-30 sinnäkin jo usein selvitetty; viittruamme
16095: koskevaan rautateiden rakennusohjelmaan vain siihen, että maanpuolustuksen kan-
16096: m. m. Viipurin-Paakkolan radan rakenta- nalta se on välttämätön, ja taloudellisesti
16097: misen ja edellytti, että seuraavaan mken- katsoen jo valmistuneen rataDsan (Vii-
16098: nusohjelmaan otettaisiin radan luonnolli- puri-Paakkola) merkitys ilman tätä luon-
16099: nen jatko Kyläpaakkolan pysäkiltä Mylly- nollista jatkoa huomattavasti kärsii, koska
16100: pellon asemalle Käkisalmen-Raudun ra- matkustaja- sekä osittain tavaraliikennekin
16101: dalla. suuntautuu nykyiseJ.lään yksityisille auto-
16102: Tämän mukaisesti hallitus ehdottikin linjoille. Sen valmistuttua voitaisiin Käki-
16103: v. 1931 valtiopäiville jättämässään esityk- salmen suurta tavaraliikennettä ohjata
16104: sessä, että mainittu rata otettaisiin vuo- niin, että Karjalan radan liikakuormitusta
16105: sien 1932-37 rakennusohjelmaan. Mutta helpotettaisiin. Laatokan ja Suomenlah-
16106: kun eduskunta on parina viime vuonna den yhteys kävisi myöskin paremmaksi.
16107: voinut ratkaista uusien rautateiden raken- Kaiken lisäksi tämä rataosa sopii tehtä-
16108: tamista koskevat suunnitelmat vain vuo- väksi hyvin nykyisenäkin aikana, jolloin
16109: deksi kerrallaan, on mainitun radan raken- valtiotalous ja yleisen kehityksen vaarin-
16110: tamispäätös jäänyt tähän mennessä toistai- ottaminen pakottavat pidättymään pitem-
16111: seksi tekemättä. - Suunnitelman mukaan mistä ratahankkeista, jotta seuraavina vuo-
16112: sen vuoro olisi nyt seuraavana. sina olisi vapaat kädet toimia. Tärkeätä
16113: Jo v. 1931 mainitsee hallitus eduskun- on niinikään huomata, että radan vaiku-
16114: nalle jättämässään esityksessä Kyläpaakko- tusalueelle tarvittaisiin välttämättä täl-
16115: lan~Myllypellon radasta, että se on , var- laista suurempaa työmaata, koska varatöi-
16116: 1
16117: sin tärkeä rautatieliikenteellisistä ja erinäi- den järjestely on muuten peräti vaikea.
16118: sistä muista syistä'' ja viime keväänä Ehdottamamme ratahanke on jo perus-
16119: eduskunnalle antamassaan mietinnössä kul- teellisesti tutkittu, joten töihin voitaisiin
16120: kulaitosvaliDkunta niinikään tähdentää sen puolesta ilman muuta ryhtyä.
16121: hankkeen kiireellisyyttä. Näin ollen ehdDtamme,
16122: Kun nyt hallitus ·esittää v:n 1934 meno-
16123: arvioon otettavaksi määrärahan uutta että Eduskunta päättäisi ottaa
16124: rataa varten, jotta entisistä vapautuva ensi vuoden tulo- ja menoarvioon 4
16125: liika työvDima saataisiin sijoitetuksi, pi- milj. markan määrärahan Kyläpaak-
16126: dämme edellämainittua ratahanketta mo- kolan-Myllypellon radan rakenta-
16127: nestakin syystä siihen tarkoitukseen erin- mista varten.
16128: Drnaisen sopivana. Radan tärkeys on en-
16129: Helsingissä, syyskuun 7 päivänä 1933.
16130:
16131: Väinö Kaasalainen. Jooseppi Kauranen. Toivo Ikonen.
16132: Matti Miikki. V. A. Heiskanen. Ville Vrallas.
16133: Antti Kemppi. Juho P·aksujalka. Elias Tukia.
16134: Albin Asikainen. Antti Halonen. Osk. Reinilminen.
16135: Arvo Inkilä.
16136: 391
16137:
16138: IV,152. - Rah. al. N :o 126.
16139:
16140:
16141:
16142:
16143: Janhonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta rautatien ra-
16144: kentamista varten Kontiomäen asemalta Taivalkoskeile.
16145:
16146:
16147: E dusk unn.all e.
16148:
16149: Viitruten v. 1930 toisilla valtiopäivillä mretinnössään m. m. että rata;suunta Kon-
16150: tekemämme toivomusaloitteen n:o 87 (Liit- tiomäki-Suomussalmi-Taivailkoski olisi en-
16151: teet 1930 II vp., siv. 369) perusteluvhin nor- simmäisenä rake.nrnettavista uusista rauta-
16152: maalirai'teisen raut:atien rakentrum:Usesta teistä ja että tämän ii'adan rakennustyöt voi-
16153: Kontiomäien rusema1ta Ristij.ärven,. Hyryn- taisiin al'kaa jo v. 19:34.
16154: salmen, Suomussalmen ja Taivalkosken Kun kY!seessä olevan radan merkitys koko
16155: kautta Kuusamoon,, :saamme •samalla esittää maalle on ·erikoisen suuri puhumattakaan
16156: eräitä näkökohtia,. jotka rpuoltaNat tämän siitä erirnomaisesta vaikutuksesta, mikä :tällä
16157: radan kiireellistä; rakentrumista. nadalla :KjainuuJle ja koko Koillis-Suomelle
16158: Ratrusuunta on lopullisesti .tutkittu. Rau- olisi, varsinkin tänä vaikeana pula- ,ja työt-
16159: tatiehallitus, metsähallitus j·a yleisesikunta tömyysaikana, niin rohkenemme :kunnioit-
16160: sekä kaikki kulkulaitosvaliokunnan käyttä- taen ehdottaa,
16161: mät asiantuntijat ovat asettuneet yksimieli-
16162: sesti sille !kannalle, että parrus suuntru Kuu- että Eduskunta päättäisi ottaa ensi
16163: samoon vedettävälle rautatielle on juuri vuoden menoarvioon 5 milj. markan
16164: edellämainittu Kontiomäen-Suomussalmen työmäärärahan normaaliraiteisen rau-
16165: -Taivalkosken suunta. Tälle kannalle on tatien rakentamista varten Kontio-
16166: myös eduskunnan kulkulaitosvaliokunta an- mäen asemalta tutkittua linjaa Risti-
16167: tamissaan mietinnöissä ka:ksi eri kertaa yksi- järven, Hyrynsalmen ja Suomussal-
16168: mielisesti asettunut, ehdottaen viime lmväänä men kautta Taivalkoskelle.
16169: laatimassaan laajassa, rautateitä koskevassa
16170: •
16171: Helsingissä, syyskuun 14 päivänä 1933.
16172:
16173:
16174: T. A. J!linhonen. Kusti Arffman.
16175: S. Salo. K. F. Lehtonen.
16176: Antti Meriläinen. Yrjö H. Kesti.
16177: 392
16178:
16179: IV,153. - Rah. al. N:o 127.
16180:
16181:
16182:
16183:
16184: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta Oulun-Kuusa-
16185: mon-Paanajärven rautatien rakennustöiden alullepanoa
16186: varten.
16187:
16188: E d u s k u n n a 11 e.
16189:
16190: Meillä yleen.sä vaikean työttömyyden ta- kokonaan ja sen kautta lopettanut metsä-
16191: kia täytyy vuosittain myöntaä valtion puo~ työt Koillis-Pohjanmaan itäosissa, vaikut-
16192: lesta kymmeniä miljoonia markkoja sellai- taen siellä talouselämän alaspainumiseen.
16193: siin tarkoituksiin, jotka eivät tuota valtiolle Sen takia meillä täytyy näiden seutujen
16194: eikä kansantaloudelle hyötyä. suurten kansanryhmien toimeentulonsa
16195: Sellaisia ovat m. :m. maantien oikomiset, vuoksi uhrata kymmeniä miljoonia mark-
16196: mäkien leikkaamiset sekä en.siluokkaisten koja, koska eivät voi seutunsa raaka-ainetta
16197: maanteiden r.aJkentamiset sellaisille seu- hyödykseen käyttää.
16198: duille, missä ovat jo entiset maantieverkostot Mielestämme olisi koko kansantalouden
16199: ja rautatiet ja laivareitit hyvät. Samalla nii- sekä Koillis-Pohjanmaan asujamiston kan-
16200: hin kuuluu myös .sellaisteru uusien rautatei- nalta jo tärkeä aika myöntää näitä työttö-
16201: den rakenltaminen, jotka kilpailev·rnt entisten myysmäärärahoja Oulun-Kuusamon-Paa-
16202: rautateitten ja laiv:areittien kanssa.. Miele&- najärven rautatien rakentamisen aloitta-
16203: tämme ei varojen myöntämistä tällaisiin miseksi. Oulun-Kuusamon-Paanajärven
16204: kannattamattomiin töihin olisi otettaV'a ensi rautatien kannattavaisuus on kaikki'en las-
16205: ti1a:lle, koska meillä autolii'keruteen ja rauta- kelmien mukaan todettu parhaaksi kaikista
16206: teiden välinen kilpailu on saanut epäter- muista ehdotetuista Kuusamon radan suun-
16207: veen muodon sen takia että autoliiken- ni·sta. Samalla tämän kautta saataisiin
16208: teeseen tarvittavat kulutustuotteet täytyy pitkäksi aikaa :poistetuksi työttömyys koko
16209: tuoda ulkomailta. Tässä suhteessa mei- Koillis.,Pohj.anmaalta ja: määrärahat tulisi-
16210: dän olis~ pyrittävä järjestämään työttö- vat näin ollen käytetyiksi tarkoitustaan vas-
16211: myysmää~ärahoja sellaisiin tarkoituksiin, taavalla tavalla.
16212: jotka voisivrnt taata tulevaisuudessa menek- Edellä esittämäanme perusteella sekä huo-
16213: kiä kotimaisille tuotteille. mioon ottaen kaiikki kannattavaisuuslasikel-
16214: Sen takia olisi tärkeätä, että rautateiden mat saamme kunnioittaen ehdottaa,
16215: rakentaminen valtion '"puolesta järjestettäi-
16216: siin sellaisille seuduille maatamme, joissa on että Eduskunta ottaisi jo vuo-
16217: valtion suuria metsäalueita j•w rikkauksia ja den 1934 talousarvioon 10 miljoonan
16218: joista on valtion vaikea kuljettaa puutava- markan määrärahan Oulun-Kuusa-
16219: roitaan pois, koska itärajan sulkeutuminen mon-Paanajärven rautatien raken-
16220: on estänyt jo toistakymmentä vuotta sen nustöiden alullepanoa varten.
16221:
16222: Helsicngissä, syyskuun 12 päivänä 1933.
16223:
16224: Eino Rytinki. Sigrid Oulasmaa. Yrjö Hautala.
16225: 393
16226:
16227: IV,154.- Fin. mot. N:o 128. IV,l54. - Rah. al. N:o 128.
16228:
16229:
16230:
16231:
16232: Sjöblom m. fl.: Angående anvisande av Sjöblom y. m.: Määrärahan osoittamisesta
16233: anslag för uppförande av en radiofyr å radiomajakan rakentamista varten Utö-
16234: Utö. hän.
16235:
16236:
16237: T i ll R i k s d a g e n. Ed u s kunnalle.
16238:
16239: Uti en till regeringen inlämnad fram- Hallitukselle jättämässään esityksessä on
16240: ställning har sjöfartsstyrelsen för inta- merenkulkuhallitus v. 1934 budjettiin otet-
16241: gande i statsförslaget för år 1934 föreslagit tavaksi ehdottanut määrärahan radiomaja-
16242: anslag för byggande av en radiofyr på Utö. kan rakentamista varten Utöhön. Koska
16243: Emedan regeringen emellertid icke ansett hallitus ei kuitenkaan ole katsonut voivansa
16244: sig kunna bifalla till denna framställning, tähän ehdotukseen suostua, vaan määräraha
16245: utan det begärda anslaget utelämnats från on jäänyt tulo- ja menoarviosta pois,
16246: staten, få vi vördsamt framhålla följande. saamme kohteliaimmin esiintuoda seuraa-
16247: vaa.
16248: Utö intager med avseende å sjöfarten den Utö on Suomen merenkulkuun nähden
16249: viktiga ställning, att i synnerhet vintertid siinä tärkeässä asemassa, että varsinkin tal-
16250: en stor del av Finlands sjötrafi:k ledes förbi viseen aikaan suuri osa Suomen laivaliiken-
16251: sagda plats. Men även sommartid är Utö nettä kulkee Utön kautta. Mutta myöskb
16252: otvivelaktigt en mycket viktig infartsport kesäisin on Utö epailemättä tärkeä sisään-
16253: från öppna sjön. Trafiken kring Utö är tulotie avomereltä päin. Utön seutu on kui-
16254: emellertid för från sjön under tjocka in- tenkin sumuisella säällä mereltä lähestyville
16255: kommande fartyg synnerligen farlig, helt aluksille erittäin vaarallinen, sillä se on
16256: omgiven som den är av grund och klippor. kauttaaltaan karikoitten ympäröimä. Tur-
16257: V anskligheten förstoras ytterligare i hög vattomuutta lisää vielä huomattavassa mää-
16258: grad därigenom att i sydost från Utö ett rin Utöstä kaakkoon sijaitseva laaja mag-
16259: vidsträckt magnetiskt område sträcker sig neettinen .-lue, jossa kompassi näyttää vää-
16260: inom vilket kompassen missvisar. Såsom rin. Todisteena alueen vaarallisuudesta
16261: bevis på detta områdes farliga beskaffen- ovat usein siellä tapahtuneet karilleajot ja
16262: het må nämnas de talrika grundstötningar haaksirikot. Maan velvollisuudeksi on kat-
16263: och skeppsbrott, som därstädes inträffat. sottava ryhtyä kaikkiin niihin toimenpitei-
16264: Det bör därför anses vara landets ovillkor- siin, mitkä ovat omiaan mahdollisuuden
16265: liga skyldighet att vidtaga alla åtgärder, mukaan estämään sellaisia onnettomuuksia
16266: som i mån av möjlighet äro ägnade att före- tapahtumasta. Myönnettävä on, että valtion
16267: komma sådana olyckor. Medgivas bör att puolelta paljon jo on tehty tarkoitusta var-
16268: redan mycket gjorts från statens sida för ten, mutta vielä ei ole kaikkia keinoja käy-
16269: detta ändamål, men mycket återstår ännu tetty.
16270: ogjort.
16271: För tryggande av sjöfarten ha radio- Meriliikenteen turvaamiseksi on ulko-
16272: fyrar allmänt tagits i bruk i utlandet, vilka maalla yleisesti käytännössä radiomajakoita,
16273:
16274: 50
16275: 394 IV,154. - Utön radiomajakan rakentaminen.
16276:
16277: visat sig väl motsvara sitt ändamål. Upp- jotka ovat osoittautuneet hyvin tarkoitus-
16278: förandet av en sådan radiofyr vore även taan V'astaaviksi. Tällaisen radiomajakan
16279: ovillkorligen nödvändigt å Utö, varigenom ra;kentaminen Utöhönkin olisi hyvin tar-
16280: fartyg med utsatt kurs under vilka väder peellinen. Tällöin voisivat alukset määrätä
16281: som helst med fullkomlig trygghet kunde suuntansa millä säällä hyvänsä, turvallisesti
16282: insegla till Utö och fortsätta resan i skär- purjehtia Utöhön ja jatkaa matkaansa saa-
16283: gården. ristoon.
16284: Hankittujen tarjousten mukaan nouse-
16285: Enligt av sjöfartsstyrelsen införskaffade vat radiomajakan hankintakustannukset
16286: offerter stiger anläggningskostnaden för en 500,000 markkaan, josta koneiden hinta on
16287: radiofyr till 500,000 mark, av vilka c :a noin 340,000 markkaa ja loppuosa eli
16288: 340,000 mark belöper sig å maskinerna och 160,000 markkaa menisi konehuoneen ra-
16289: resten eller 160,000 mark beräknas åtgå för kentamiseen, asentamiskustannuksiin y. m.
16290: uppförande av maskinrum, montering m. m.
16291: Ehuru denna summa förefaller hög, bör Vaikkakin hankintasumma on verraten
16292: denna omständighet likväl icke få utgöra korkea, ei se saisi olla ·esteenä tämän erit-
16293: hinder för anläggande av denna synnerli- täin tärkeän turvallisuuslaitteen hankkimi-
16294: gen viktiga säkerhetsanordning, utan uttala selle, vaan olisi, jos varoja suinkin on, tämä
16295: vi förhoppningen att, om blott medel kunna laivaliikenteen turvalliselle harjoi,ttamiselle
16296: anskaffas, denna för sjöfartens trygga be- näillä erittäin vaarallisilla vesillä välttämä-
16297: drivande i dessa synnerligen farliga vatten tön radiomajakka nyt rakennettava. Se
16298: oundgängliga radiofyr måtte fås till stånd, olisi samalla suureksi hyödyksi Helsingin
16299: viiken på samma gång vore till största nytta ja Tukholman väliselle lentoliikenteellekin,
16300: för flygtrafiken mellan Helsingfors och koska tämä lentolinja kulkee Utön läheltä.
16301: Stockholm, viiken går i närheten av Utö.
16302: På grund av det ovan anförda få vi där- Edellä esitetyn nojalla saamme siis eh-
16303: för föreslå, dottaa,
16304: att i utgiftsstaten för år 1934 un- että 1934 vuoden menoarvioon 13
16305: der 13 huvudtiteln upptages ett an- pääluokkaan otetaan 500,000 markan
16306: slag av 500,000 mark för uppförande suuruinen määräraha radiomajakan
16307: av en radiofyr å Utö. rakentamista varten Utöhön.
16308:
16309: Helsingfors, den 14 septembe:t\,19'3~. Helsingissä, 14 päivänä syyskuuta 1933.
16310:
16311: J. A. Sjöblom. Rafael Colliander.
16312: J. Mangs. Gottfrid Lindström.
16313: Edvard Haga. Urho Toivola.
16314: J. Erl. Pil ppula. Aarne Honka.
16315: A. Korvenoja. Einari Karvetti.
16316: E. v. Frenckell. Axel Palmgren.
16317: Herman Mattsson. J. 0. Söderhjelm.
16318: 395
16319:
16320: IV,155. - Rah. al. N:o 129.
16321:
16322:
16323:
16324:
16325: Moilanen y. m.: Määt·ärahan osoittamisesta Salvarin johto-
16326: loiston rakentamista sekä erinäisiä perka1tstöitä varten.
16327:
16328:
16329: E d u s k u n n a ll e.
16330:
16331: Suomen meriliikenteelle on ensiSIJaiSen sitä 'kaipaavissa kohdissa on välttämättö-
16332: tärkeänä pidettävä Viipurin-Kotkan-Hel- mät parannukset ja korjaukset suoritettu.
16333: singin saaristoväylää, jonka kautta m. m. Viipurin-Kotkan väylällä olevalla me-
16334: suurin osa puutavaranvientiämme suu::ltau- renkululle vaarallisella Salvarin matalalla
16335: tuu ulkomaille. Mainittu väylä ei kuiten- on tähän saakka pidetty valopoijua. Valo-
16336: kaan useissa 'kohdin ole nykyajan liiken- poiju ei kuitenkaan voi riittävästi varmis-
16337: teen vaatimuksia vastaavalla tasolla, kun taa merenkulkua, koska se syksyisin jäiden
16338: väylä joko on liian matala tai sitä sen tullessa täytyy paikaltaan poistaa, joten
16339: mutkaisuuden takia ei voida tyydyttävästi siitä syksyllä ja syystalvella, jolloin väy-
16340: valaista. Nämä epäkohdat vaikuttavat hai- lällä vallitsee vilkas liikenne, ei ole mitään
16341: tallisesti etenkin talviliikenteessä, kun aluk- hyötyä. Jäänsärkijäin on jäiden tultua
16342: sia avustavat jäänsärkijät eivät edellämai- avustettava alukset Uuraaseen ja Viipuriin
16343: nituista syistä voi avustaa laivoja turval- ja takaisiin Ruonnin kautta huolimatta
16344: lista ja ahtojäistä vapaata iSaaristoväylää siitä, että jäät Ruonnin luona useasti ovat
16345: pitkin, vaan ovat pakotettuja käyttämään liikkeessä, mikä kaikki melkoisesti lisää
16346: ulkoreittiä, missä ahtojäät tavan takaa mel- jäänsärkijäin työtä ja :polttoainemenoja.
16347: koisesti vaikeuttavat liikennettä täten ai- Ruonnin luona vallitsevista jäävaikeuk-
16348: heuttaen valtiolle huomattavaa menojen sista mainittakoon esimerkkinä, että ahto-
16349: liiSäystä jäänsärkijäin polttoainekustannus- jäät siellä ovat melkein joka vuosi vikuut-
16350: ten kasvamisen ja avustustoiminnan viiväs- taneet kauppalaivoja, jopa kerran kahta
16351: tymisen kautta. alusta samalla 'kertaa niin pahasti, että
16352: Mainitulle väyläHe, jonka saattaminen toinen täytyi hinata Tukholmaan, jossa
16353: liikenteen kohtuullisia vaatimuksia vastaa- sen vauriot korjattiin lähes 2 miljoonan
16354: vaksi jo pitemmän aikaa on ollut sekä markan kustannuksin, kun tåas toisen, suo-
16355: merenkulkuviranomaisten että liikennöitsi- malaisen sjs r.apponian täytyi purkaa
16356: jäin silmämää:ränä, on tosin äskettäin saatu maasta vietäväksi aijottu lastinsa Helsin-
16357: eräitä parannuksia, joista mainittakoon ku- gissä ja jäädä koko talveksi Helsinkiin te-
16358: luvan vuoden kuluessa valmistuneet Skar- lakoitavaksi ja korjattavaksi. Mainittuja
16359: venin johtoloisto, Tiiskerin (Digskär) ma- merivaurioita ei ilmeisesti olisi sattunut,
16360: jakka ja Orrengrundin puhelinkaapeli. jos Salvarin matalalla olisi ollut a.tiinteä
16361: Näistäkin parannuksista, jotka osina liit- johtoloisto ja Salvarin väylää siten olisi
16362: tyvät edellämainittuun Viipurin-Kotkan- voitu käyttää.
16363: Helsingin saaristoväylän kokonaisparannus- Jotta Salvarin väylää syksyllä ja talvella
16364: järjestelmään, voidaan !kuitenkin saada voitaisiin turvallisesti käyttää, on Salvarin
16365: täysi hyöty vasta kun väylän muissakin matalalle rakennettava kiinteä johtoloisto,
16366: 396 IV,155.- Helsingin-Viipurin saaristoreitti.
16367:
16368: niin vahvalle jalustalle, että se kestää voi- mutta syksyisin ja varsilJikin sen jälkeen,
16369: makkaatkin jäänpuristukset. Tällaisen joh- kuin Lehtisenriutan valopoiju jäänmuodos-
16370: toloist9n ra:kentamisen on arvioitu maksa- tumisen takia on ollut poistettuna on kai-
16371: van 900,000 markkaa, mitä menoerää kui- kensuuruisten alusten liikennöiminen tällä
16372: tenkin vuosittain tulee vähentämään se väylän kohdalla ollut hankalaa ja pimeänä
16373: supistus valtion menoissa, mikä syntyy toi- aikana mahdotonta. Sinä aikana, jolloin
16374: selta puolen johtoloiston rakentamisen liikenne on ma:hdollinen ainoastaan jään-
16375: kautta tarpeettomaksi käyvän valopoijun särkijäavustuksin, koituu tämän väylänosan
16376: kunnossapitokustannusten poistumisen, toi- vaikeakulkuisuudesta suurta polttoaineen
16377: selta puolen jäänsärkijäin polttoainemeno- ja ajan hukkaa, mikä ei yksinomaan johdu
16378: jen vähenemisen kautta. väylän valaisemattomuudesta, vaan myöskin
16379: Viipurin-Kotkan saaristoväylällä Hou- siitä, että syvä väylä ulkopuolella saariston
16380: terin ja Mustamaan välillä sijaitseva Lo- kulkien on alttiina ahtojäille ja jäänpuris-
16381: tourin salmi on nykyään vaikea purjehtia, tukselle.
16382: kun salmen läpi johtavaa väylää sen mut- Jos kysymyksessä oleva väylänosa syven-
16383: kaisuuden ta:kia ei ole voitu tyydyttävästi nettäisiin ja tehtäisiin suoraksi, voitaisiin
16384: valaista, joten 1sen käyttö pimeänä aikana se täysin turvallisesti valaista Ljusaklack-
16385: on mahdotonta. Väylän syvyys salmessa kalliolle rakennetun johtoloiston avulla.
16386: on vain 6.1 metriä, kun se taas salmen Tällöin voisivat enintään 7.3 m (24 jalkaa)
16387: kummallakin puolen on 7.3 metriä. Kun syvässä kulkevat alukset turvallisesti si-
16388: väylää ei mainituista syistä ole voitu pi- vuuttaa Boistön.
16389: meänä aikana käyttää, on tästä varsinkin Paitsi sitä, että puheenaoleva väylänosa
16390: talviliikenne joutunut kärsimään, kun täl- suoristettuna ja syvennettynä tulisi ole-
16391: löin on oltu pakotettuja käyttämään ahto- maan suoranaisena jatkona meripuolustuk-
16392: jäille altista ulkoreittiä. sen esikunnan syvennettäväksi suunnitte-
16393: Kysymyksessäoleva väylänkohta voidaan lemalle Sunisalmen väylälle ja semmoisena
16394: tyydyttävästi valaista vain, jos Lotourin hyödyllinen rannikkopuolustukselle, tulisi
16395: salmi saadaan peratuksi ja oikaistuksi, jol- väylän syventäminen suuresti hyödyttä-
16396: loin nyt valaisematon väylänosa J\tlerika- mään Kotkan huomattavaa meriliikennettä
16397: rista Mustaanmaahan voidaan helposti va- varsinkin jääesteiden vallitessa. Ahtojäät
16398: laista rakentamalla linjaloistot Vasikkaluo- ovat nimittäin syksyisin ja keväisin sään-
16399: don kivelle ja Pitkään Kotkaan. Laaditun nöllisesti helpommat Orrengrundin väy-
16400: kustannusarvion mukaan tulee syvennys- lällä kuin Lupin-Suursaaren väylällä,
16401: ja oikaisutyö l!l.aksamaan 980,000 markkaa. mikä jäänsärkijäavustusta annettaessa mer-
16402: Puheenaolevalle saaristoväylälle on myös- kitsee huomattavaa eroa. Syvennettäväksi
16403: kin Boistön luona Loviisan ja Kotkan vä- suunnitellun väylän kautta lyhenee myös
16404: lillä olevan Lehtisenriutan syventäminen matka länteen noin 10 meripeni!kulmalla.
16405: ensiluokkaisen tärkeä. Yli 4.6 metriä sy- Myöskin luotsausta silmälläpitäen mer-
16406: vässä kulkevat alukset eivät nimittäin ny- kitsee väylän syventäminen huomattavaa
16407: kyään voi pimeana aikana purjehtia helpotusta. Orrengrundissa voi nimittäin
16408: Boistön ohitse, sillä syvä väylä on tällä luotsinotto ja -jättö tapahtua paljon tur-
16409: kohdalla valaisematon. Mainittu väylä on vallisemmin ja säännöllisemmin 'kuin :Suur-
16410: kuitenkin nykyisellään niin vaikeasti va- saaressa Lupin väylää käytettäessä. Ja
16411: laistavissa, ettei siihen ole voitu ryhtyä. kun Orrengrundiin nyt on saatu puhelin-
16412: Väylän valaisemattomuudesta ei tosin va- yhteys, voidaan sen avulla antaa Kotkaan
16413: loisana aikana ole sanottavaa haittaa, ja siellä toimiville jäänsärkijöille niiden
16414: IV,155. - Moilanen y. m. 397
16415:
16416: tarvitsemat tiedot laivoista, jolloin jään- maamerkkien mukaan, koska viitat tällöin
16417: särkijöiltä säästyy turhia matkoja ja poltto- eivät ole paikoillaan, ja maamerkkejä usein
16418: ainekulutus sen johdosta vähenee. lumipyryn tai muuten huonon näkyväisyy-
16419: Lehtisenriutan syventämiseen on kulu- den takia on vaikea n&hdä, voi jäänsär-
16420: vana vuonna työttömyyden lieventämiseen kijä tai avustettava alus mainituissa ka-
16421: Yaratuista määrärahoista jo myönnetty tie- peissa kohdissa helposti joutua kymmeni-
16422: ja vesirakennushallitukselle 900,000 mark- sen metriä keslkiväylältä syrjään ja karille,
16423: kaa. Työtä varten lienee myös valtion joten jäänsärkijän päällikkö mainitunlai-
16424: kallisarvoiset ruoppauslaitteet proomuineen sissa olosuhteissa useinkaan ei uskalla si-
16425: ja hinaajineen pantu kuntoon. Kun työ vuuttaa viimeksi mainittua väylänkohtaa
16426: kuitenkin toimitetun arvion mukaan tulee ennen näkyväisyyden parantumista. On-
16427: ma:ksamaan kaikkiaan 1,800,000 markkaa, kin sattunut, että jäänsärkijä avustetta-
16428: ei työtä, kun siihen tarvittavan 900,000 vine laivueineen on saanut jopa päivä:kausia
16429: markan suuruisen loppumäärärahan saami- odottaa pyryn tai usvan hälvenemistä, en-
16430: nen on ollut epätietoista, vielä ole pantu nenkuin on voitu jatkaa matkaa, mikä
16431: alulle. luonnollisesti on haitallisesti vaikuttanut
16432: Talvisin on Kotkan liikennettä avustettu muiderrkin jäänsärkijäin suunnitelmanmu-
16433: jopa kolmellakin jäänsärkijällä samalla ker- kaiseen avustustyöhön.
16434: taa, mutta siitä huolimatta on vaikeiden Saltörenin ja Mustan Hevon väylänkoh-
16435: jääs~hteiden vallitessa ollut pakko usein tien perkauksesta ja oikaisusta ei vielä ole
16436: viil~kokausia ohjata Kotkan liikenne saa- suoritettu tutkimusta eikä laadittu kus-
16437: ristoreittiä ohi Helsingin Porkkalaan ja tannusarviota. Tämän tutkimisen, mikä
16438: sieltä merelle. Tällöin on jäänsärkijäin olisi ensi tilassa suoritettava, on arvioitu
16439: työtä suuresti vaikeuttanut muun muassa maksavan 20,000 markkaa.
16440: se, että väylä Saltören kohdalla on liian Edelläesitetyn perusteella ehdotamme,
16441: mutkikas ja kapea, joten suuremman aluk-
16442: sen tarttuessa jäihin mainitulla väylänkoh- että Eduskunta päättäisi ottaa
16443: dalla, jäänsärkijällä ei ole ollut tarpeeksi vuoden 1934 talousarvioon Salvarin
16444: tilaa mennä avustettavan aluksen ohi lei- johtoloiston rakentamista, Lotourin
16445: katakseen sen jäistä irti. Niinikään on salmen ja Lehtisenriutan syventä-
16446: puheenaoleva väylä Mustan Hevon (Svarta mistä sekä Saltörenin ja Mustan He-
16447: Hästen) nimisen saaren lähellä olevan risti- von väylän perkaustutkim1tksen suo-
16448: viitan luona liian kapea, josta aiheutuu rittamista varten yhteensä 2,800,000
16449: jäänsäl"kijäin toiminnalle samoja haittoja. markkaa.
16450: Kun talviliikenne tapahtuu yksinomaan
16451:
16452: Helsingissä, syyskuun 15 p:nä 1933.
16453:
16454:
16455: Kaapro Moilanen. Osk. Reinikainen.
16456: Arvo Inkilä. Kaino W. Oksanen.
16457: Jussi Lonkainen. Axel Palmgren.
16458: K. Lum.ijärvi. E. v. Frenckell.
16459: P. Salmenoja. K. Fr. Nyman.
16460: Yrjö Kivenoja. Max Sergelius.
16461: 398
16462:
16463: IV,l56. - Fin. mot. N :o 130. IV,l56, - Rah. al. N:o 130.
16464:
16465:
16466:
16467:
16468: Sjöblom m. fl.: Angående anvisande av Sjöblom y. m.: Jfäärät·ahan osoittamisesta
16469: anslag [ö1· anläggande av en telefonled- puhelinjohdon rakentamiseksi Degerbyn
16470: ning mellan Degerby-Sottnngar-Kum- -Sottungan-Kumlingen-Brändön vä-
16471: linge-Brändö. lille.
16472:
16473:
16474: T i 11 R i k s d a g e n. E d u s k u n n a 11 e.
16475:
16476: Allmänt känt torde vara att skärgårds- Yleisesti tunnettua lienee, että saaristo-
16477: befolkningens ställning i sydvästra Finland väestön tila Lounais-Suome-ssa ja Ahvenan-
16478: och Åland på grund av det insulära läget maalla on heidän saariasemansa takia erit-
16479: såväl ur ekonomisk, som även rent mänsk- täin tukala sekä taloudelliselta että puh-
16480: lig synpunkt är synnerligen svår. Befolk- taasti inhimilliseltä kannalta katsoen.
16481: ningen består till största delen av fiskare, Väestö on parhaasta päästä kalastajia, joi-
16482: som så gott som uteslutande för sitt livs- den on henkensä ylliilpitämiseksi melkein
16483: uppehälle hava att trygga sig till en så yksinomaan turvauduttava mikäli mahdol-
16484: vitt möjligt regelbunden avsättning av lista säännölliseen kalanmyyntiin, mikä voi
16485: fisk, viiken kan ske endast genom en efter käydä päinsä vain toimittamalla kysyntään
16486: behovet anpassad fördelning till konsum- mukautuvaa, kulutuspaikkoihin tapahtuvaa
16487: tionsorter. Härvid spela goda kommunika- jakelua. Siinä suhteessa on tietenkin hy-
16488: tioner helt naturligt den viktigaste rollen villä kulkuneuvoilla tärkein tehtävä ja ensi
16489: och främst då möjlighet att hastigt erhålla SIJassa mahdollisuudella saada väleen
16490: underrättelse, var behovet av fisk för till- tieto, missä kalan tarvetta kulloinkin on,.
16491: fället gör sig gällande, prissättning m. m. hinnoittelusta y. m. Myös elinkeino- ja liike-
16492: X ven ur övriga närings- och affärssyn- elämän kannalta katsoen on nopeilla ulko-
16493: punkter äro snabba underrättelser från den maailmasta saatavilla tiedoilla suuri merki-
16494: yttre världen av stor vikt. Och slutligen tys. Ja vihdoin puhtaasti inhimillisesti kat-
16495: ur rent mänsklig synpunkt måste det an- soen on pidettävä tarpeellisena, että voidaan
16496: ses vara nödvändigt att t. ex. vid inträf- saada esim. sattuvissa sairaustapauksissa
16497: fade sjukdomsfall kunna få snabb .Iäkar- nopeasti lääkärin apua, siitä eristäytymi-
16498: hjälp, för att ej tala om den isolering, sestä puhumattakaan, joka varsinkin talvis-
16499: som isynnerhet vintertid måste nedtrycka aikaan painostaa mieliä.
16500: sinnena.
16501: Den trakt av vårt land, där ovannämnda Se seutu maatamme, jossa ylläsanotut
16502: missförhållanden mest göra sig kännbara, epäkohdat esiintyvät tuntuvimpina, on epäi-
16503: är utan tvivel Ålands östra skärgård, och lemättä Ahvenanmaan itäinen saaristo, ja
16504: i denna skärgård böra åtgärder med det siellä on mitä pikimmin ryhdyttävä asian
16505: snaraste vidtagas. Härvid intager anord- vaatimiin toimenpiteisiin. Siinä suhteessa
16506: nande av telefonförbindelse ett mycket vik- on puhelinyhteyden aikaansaamisella hyvin
16507: tigt rum. tärkeä sija.
16508: IV,156. - Sjöblom y. m. 399
16509:
16510: Redan år 1928 sammankommo represen- Jo vuonna 1928 kokoontui Sottungan,
16511: tanter för Sottunga, Kumlinge och Brändö Kumlingen ja Brändön kunnista edustajia
16512: kommuner för att dryfta dessa skärgårds- pohtimaan näiden saaristokuntien puhelin-
16513: kommuners telefonfråga och har sa'ken se- kysymystä. Asia on sen jälkeen ollut y:htä
16514: dan oavbrutet förekommit tili behandling, mittaa käsittelyn alaisena ja on tällöin näi-
16515: varvid det trängande :behovet av dessa den kuntien pakottavaa tarvetta päästä
16516: kommuners anslutning till rikstelefonnätet liittymään valtakunnan puhelinverkkoon
16517: mer och mer allsidigt belysts. Post- och y:hä monipuolisemmin valaistu. Posti- ja
16518: telegrafstyrelsen har även för sin del lennätinhallitus on sekin puolestaan osoit-
16519: ägnat frågan erkännsamt intresse och upp- tanut asialle tunnustusta ansaitsevaa har-
16520: gjort kostnadsförslag för dragande av en rastusta laatien kustannusarvion kaapeli-
16521: telefonledning med nödiga kablar å puhelinjohdon vetämisestä Degerbyn (josta
16522: sträckan Degerby (som nu redan har tele- jo on puhelinyhteys Maarianhaminaan)-
16523: fonförbindelse med Mariehamn) -Sot- Sottungan-Kumlingen-Brändön välille ja
16524: tunga-Kumlinge-Brändö samt 'en ledning johdosta Kökariin, mikä ehdotus päättyy
16525: till Kökar, vilket förslag slutar a 2,935,000 markkaan. Tätä johtoa myöten
16526: 2,935,000 mark. Genom denna ledning pääsisivät kaikki nämä kunnat puhelin-
16527: komme samtliga dessa kommuner i telefon- yhteyteen Maarianhaminan ja sitä tietä
16528: förbindelse med Mariehamn och därifrån Suomen mantereen kanssa. Mutta tämä
16529: till fasta Finland. Men förslaget är även ehdotus on tehty pitäen silmällä myös joh-
16530: uppgjort med tanke på att från Brändö don jatkamista Brändöstä mannermaalle.
16531: fortsätta ledningen över till fasta landet.
16532: Utom ovannämnda fördelar av denna te- Paitsi jo mainittuja tämäJn puhelinjoh-
16533: lefonledning må ytterligare framhållas, att don tuottamia etuja huomautettakoon edel-
16534: förbindelsen vore av .synnerlig nytta för leen, että yhteys olisi erinomaiseksi hyö-
16535: sjötrafiken mellan Åbo och Stockholm, dyksi Turun ja Tukholman väliselle meren-
16536: flygtrafiken, försvaret och framför allt för kululle, lentoliikenteelle, maanpuolustuk-
16537: sjöbevakningsväsendet, som därigenom er- selle ja ennen kaikkea merivartiolaitokselle,
16538: hölle möjlighet att mera effektivt än nu jolle siten olisi mahdollista nykyistä te-
16539: övervaka den olagliga sprittransporten. hokkaammin valvoa laitonta spriinkulje-
16540: Den föreslagna lednirrgen komme sålunda tusta. Ehdotettu johto ei siis suinkaan
16541: ingalunda att tillgodose enbart lokala tulisi tyydyttämään yksinomaan paikallis-
16542: intressen utan i lika hög grad hela landets. etuja, vaan yhtä suuressa määrässä koko
16543: Den föreslagna summan kan visserligen an- maan tarpeita. Ehdotettua rahamäärää
16544: ses vara stor och tänkas kunde att fördela voidaan ehkä pitää liian suurena, ja ajatel-
16545: arbetet i skilda etapper, så att t. ex. tavissa olisi jakaa työ useampaan e:rään,
16546: sträckan Degerby-Sottunga till först niin että esim. Degerbyn-Sottungn väli
16547: skulle komma till utförande och sedan rakennettaisiin ensin ja sitten jatkuvasti
16548: successivt de andra sträckorna. Arbetets muut välit. Työn suorittaminen tällä ta-
16549: utförande på detta sätt komme emellertid voin kävisi kuitenkin tuntuva:sti kalliim-
16550: att ställa sig avsevärt dyra:re, emedan far- maksi, koska laiva, josta kaapelit lasketaan,
16551: tyg för utläggande av kablarna måste on tilattava ulkomailta ja kustannukset
16552: rekvireras från utlandet och kostnaderna tietysti kohoavat, jos laivan täytyy tehdä
16553: naturligtvis stiga om fartyget skall före- useita matkoja. Ta'loudellisinta siis on ra-
16554: taga flere resor. Det mest ekonomiska är kentaa koko linja yhteen menoon. On
16555: således att hela sträckan utföres på en myöskin osoittautunut, että valtion nykyi-
16556: 400 IV,156. - 'Puhelinjohto Degerbyn---"Brändön välille.
16557:
16558: gång. Även har det visat sig, att statens sestä puhelinjohdostaan saama voitto
16559: vinst på rikstelefonledningen f. n. stiger nousee noin 10 %:iin perustamiskustannuk-
16560: till c:a 10% på anläggningskostnaderna sista, ja vaikkakaan nyt ehdotetun johdon
16561: och om det även icke kan antagas, att den ei voi otaksua tuottavan suurta voittoa,
16562: nu föreslagna ledningen skall avkasta syn- ei liioin tarvinne pelätä sen aiheuttavan
16563: nerlig vinst, torde man icke heller behöva suoranaista tappiotakaan, kokemus kun
16564: befara, att densamma skulle medföra di- osoittaa, että puhelinkeskustelujen luku-
16565: rekt förlust, då erfarenheten visar, att tele- määrä kasvaa lakkaamatta.
16566: fonsamtalens antal oavbrutet stiger. Jos ottaa huomioon, miten vähän saa-
16567: Tager man i betraktande, huru litet risto- ja kalastajaväestö on päässyt nautti-
16568: skärgårds- och fiskarbefollmingen kommit i maan valtionapua verrattuna esim. niihin
16569: åtnjutande av hjälp från det allmännas suuriin etuihin, joita maataviljelevä väestö
16570: sida i jämförelse med t. ex. de stora förmå- nauttii sekä lainsäädännöllisten toimen-
16571: ner den jordbrukande befolkningen åtnju- piteiden turvin että raha-avustusten muo-
16572: ter såväl genom lagstiftningsåtgärder som dossa, ei voitane katsoa kohtuuttomaksi,
16573: pekuniärt understöd, torde det icke kunna että valtio ryhtyy nyt jossakin määrin lie-
16574: anses obilligt att staten nu inskrider för ventämään Saaristolaiskansan huutavaa
16575: att i någon mån lindra den skriande nöden hätää. Joka itse on ottanut omin silmin
16576: för skärgårdens folk. Den som själv gjort tutusturukseen saaristossa vallitseviin oloi-
16577: sig mödan att på ort och ställe göra sig hin, voi todistaa, miten epätoivoista tais-
16578: bekant med förhållandena i skärgården, telua sikäläiset asujamet saavat nykyisin
16579: kan intyga vilken förtvivlad kamp dennas käydä toimeentulostaan ja miten välttämä-
16580: inbyggare förnärvarande få föra för sin töntä on kohdistaa huomiota heihin.
16581: utkomst och huru nödvändigt det är att
16582: uppmärksamheten riktas på dem.
16583: Med anledning härav och då det icke Sen nojalla, mitä yllä on esitetty, ja
16584: kan tänkas, att den obemedlade ortsbefolk- kun ei ole ajateltavissa, että varaton pai-
16585: ningen skall kunna med egna resurser kallisväestö voi omin neuvoin saada pu-
16586: åstadkomma denna telefonledning, före- heenaolevan puhelinjohdon rakennetuksi,
16587: slå vi, ehdotamme,
16588: att Riksdagen ville i nästa års ut- että Eduskunta ensi vuoden meno-
16589: giftsstat upptaga ett belopp av arvioon ottaisi 3,000,000 markan
16590: 3,000,000 mark för anläggande av en määrärahan puhelinjohdon rakenta-
16591: telefonledning mellan Degerby- miseen Degerbyn-Sottungan-Kum-
16592: Sottunga---Kumlinge-Brändö och lingen-Brändön ja Il.ökarin välille.
16593: Kökar.
16594:
16595: Iielsingfors, den 15 sept. 1933. Helsingissä, syysk. 15 p:nä 1933.
16596:
16597: J. A. Sjöblom. :&einh. Swentorzetski.
16598: Edvard Haga. Herman Mattsson.
16599: Gottfrid Lindström. J. Mangs.
16600: Albin Wiclrman.
16601: 401
16602:
16603: IV,15T. - Rah. al. N:o 131.
16604:
16605:
16606:
16607:
16608: Schildt y. m.: Määrärahan osoittamisesta Päijänteen vesis-
16609: töön kuuluvien Samaan- ja Hopeasalmen syventämistä
16610: varten.
16611:
16612:
16613: E d u s k u n n a ll e.
16614:
16615: ~ykyisen lamakauden aikana on valtio- tavaraa tulevat yksityiset liikkeet sieltä
16616: valta monella tavalla ollut pakoitettu avus- aina toimittamaan ulos. Tästä syystä olisi
16617: tamaan sellaisia yhteenliittymiä ja yksityi- mitä tärkeintä, että paikallisten liikesuhteit-
16618: siä, jotka ovat pulaan joutuneet. Maas- ten helpottamiseksi syvennettäisiin Samaan-
16619: samme on kuitenkin seutuja, jotka ovat salmi Herjanselän ja Pyhäselän välillä sekä
16620: pystyneet voittamaan lamakauden omin samoin Hopeasalmi Herjanselän ja Ahven-
16621: voimin johtuen siitä haTkinnasta ja säästä- selän välillä niin syväksi, että 2.20 m. sy-
16622: väisyydestä, jota aikaisempina vuosina on vyydessä uivat laivat voisivat sanottuja
16623: osoitettu, ja siitä vaatimattomasta elämästä, väyliä kulkea. Tämän toimenpiteen kautta
16624: jota on aina vietetty. Tällaisiin seutui- lyhenisi laivareitti huomattavasti, ja tuot-
16625: hin maassamme kuuluu Itä-Häme ja nimen- teille sekä tarvikkeille avautuisi paremmat
16626: omaan sen kolme suurinta pitäjää Sysmä, kuljetusmahdollisuudet tälle paikkakunnalle,
16627: Hartola ja I.uhanka. Nämä pitäjät ovat mikä tieverkoston kehittymättömyyden
16628: syrjäisestä asemastaan huolimatta myös vuoksi on perin vaikeassa asemassa. Tämä
16629: paikkakuntia, jotka ovat huomattavia maa- vesireittien parantaminen koskee tiheää
16630: taloustuottajia maamme muiden pitäjien pienviljelijäseutua ja on sen kehittymiselle
16631: joukossa. Samoin ovat ne metsärikkautensa mitä suurimerkityksellisin. Töihin ryhty-
16632: vuoksi täTkeitä metsänmyyntialueita. minen on nyt myöskin edullista ja lisäksi
16633: Johtuen siitä, että näiden pitäjien likeisyy- ovat Käkisalmea perkaavat valtion ruop-
16634: dessä ei ole mitään suurempaa kulutuskes- pauskoneet nyt aivan lähellä kyseeliisiä
16635: kusta, on noiden pitäjien talous riippuvai- salmia.
16636: nen siitä, miten helpolla tuotteet saadaan Kuten jo alussa sanottiin, antaa valtio
16637: markkinoille. nyt avustuksia sellaisille kansalaisille, jotka
16638: JuUTi mainittujen kolmen pitäjän mja- vaikean ajan vuoksi ovat joutuneet ahdin-
16639: mailla on alue, joka on kyllä Päijänteen koon, mutta tämän johdosta onkin kiinni-
16640: rannalla, mutta sellaisten selkien takana, tettävä huomiota siihen, että sellaisten seu-
16641: jotka laivakululle liian matalat salmet tujen taloudellista kehitystä ei laiminlyödä,
16642: eroittavat suuresta Päijänte.estä. Liikenne- jotka pula-aikanakin ovat tulleet valtion
16643: suhteet täältä ovat vaikeat kesäisenä- tuetta toimeen ja ovat tunnetut voimak-
16644: kin aikana, puhum_attakaan siitä, että kaasta veronmaksukyvystään, olletikin kun
16645: talvella on tämä alue tiettömyyden vuoksi on kysymyksessä työ, joka on heille itsel-
16646: sangen eristetyssä asemassa. Erikoisesti leen tarvittavan koneiston vuoksi mahdo-
16647: vaikeutuu puutavaran kuljetus. Valtio itse tonta suorittaa ja asian laatu tekee mah-
16648: on alueella yksi suurostaja ja paljon puu- dottomaksi yksityisen yritteliäisyyden. -
16649: 402 IV,157. - Samaan- ja Hopeasalmen syventäminen.
16650:
16651: Huomautettakoon, että sanottu työ on kan suuruisen siirtomäärärahan val-
16652: asianomaisesti tutkittu. tion tulo- ja menoarvioon vuonna
16653: Kaiken yllä sanotun perusteella pyy- 1934 käytettäväksi Sysmän ja Lu-
16654: dämme ehdottaa, hangan pitäjien välillä olevien, Päi-
16655: jänteen vesistöön kuuluvien Samaan-
16656: että Eduskunta ottaisi 190,000 mar- ja Hopeasalmen syventämiseksi.
16657:
16658: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1933.
16659:
16660:
16661: Yrjö Schildt. Edv. Pesonen.
16662: Osk. Salonen. Emil Jutila.
16663: •• ••
16664:
16665: VALTIOPAIVAT
16666: 19 3 3
16667:
16668:
16669: LIITTEET
16670: V
16671:
16672: PANKKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
16673: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
16674:
16675:
16676:
16677:
16678: HELSINKI 1933
16679: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
16680: Suomen Pankin ohjesääntöä, pankkitarkastusta ja
16681: korkoa koskevia laki.. ja toivomusaloitteita.
16682: 407
16683:
16684: V,1. - L111k. a.l. N :o 33.
16685:
16686:
16687:
16688:
16689: Kämäräinen y. m.: Ehdotus laiksi Suomen Pankin ohje-
16690: säännön muuttamisesta.
16691:
16692:
16693: E d u s k u n n a ll e.
16694:
16695: Maamme tuotannollista elämää on koh- mään, sillä vuonna 1930 oli seteleitä liik-
16696: dannut erittäin vaikea pula, joka varsin keessä keskimäärin noin 1,301 miljoonan
16697: huomattavalta osalta johtuu yleismailmalli- markan arvosta eli rahanarvon lasku huo-
16698: sesta talouspulasta, mutta ei voitane kiel- mioon otettuna suunnilleen sama määrä
16699: tää, etteikö myöskin Suomen Pankin seteli- kuin vuonna 1910. Siis setelistö ei tänä
16700: politiikalla ole oma osuutensa pulan jat- 20-vuotiskautena, vuodesta 1910 vuoteen
16701: kuvaan kiristymiseen ja sen tuhoisiin seu- 1930, ole lisääntynyt vaikka maan väestö
16702: rauksiin. Suomen Pankin O'hjesäännön pe- on lisääntynyt 3,115,000-3,6'34,000i henkeen
16703: russäännöksissä sen ensimmäisessä pykä- siis yli % miljoonalla hengellä ja kansan-
16704: lässä sanotaan m. m., että Suome::1 Pankin talous- ja sivistyselämän kehitys on ollut
16705: tehtävä on ,maan rahaliikkeen edistäminen käsittääksemme ainakin yhtä huomattava
16706: ja helpottaminen", mutta :Suomen Pankin kuin edellisenä 20-vuotiskautena. Tosin
16707: viime vuosien aikana harjoittama setelipo- neljän vuoden aikana, vuodesta 1925-
16708: litiikka osoittaa että Suomen .Pankki ei 19218, setelistö lisääntyi n. 270 miljoonalla
16709: ole täyttänyt tätä ohjesääntönsä määräystä. markalla, mutta vuoden 19218 jälkeen on
16710: Se ei ole pyrkinyt ,maan rahaliikettä edis- setelistöä vedetty pois liikkeestä varsin
16711: tämään ja helpottamaan", vaan päinvas- huomattavasti. Viimeisenä päivänä elo-
16712: toin niukalla setelipolitiikalla on se mie- kuuta vuonna 192>8 oli liikkeessä olevan se-
16713: lestämme vaikeuttanut maan rahaliikettä. telistön määrä 1,564.9 miljoonaa markkaa,
16714: Maan talouselämän maksuvälinetarpeen las- kun se taas samoihin aikoihin tänä vuo-
16715: keminen saattaa olla vaikea tehtävä, mutta tena, syyskuun 8 p:nä, oli 1,09,7.4 milj.
16716: tätä laskemista lienee omansa helpottamaan markkaa. Näiden viiden vuoden kuluessa
16717: tieto siitä, että maan väestön vuotuinen liikkeessä oleva setelistö on siis vähenty-
16718: lisääntyminen sekä talous- ja sivistyselä- nyt 467.5 miljoonalla markalla eli 29.87 %·
16719: män kehitys vaativat maksuvälineiden s. o. Tämä kovakourainen liikkeessä olevan se-
16720: setelistön lisäämistä ja useissa maissa on- telistön vähentäminen on tuhoisasti vaikut-
16721: kin setelistöä tänä pula-aikanakin säännöl- tanut maamme talouteen. 'Tästä maksuvä-
16722: lisesti lisätty. Samoin meilläkin aikaisem- lineiden niukkuudesta johtuu markan koti-
16723: min setelistö lisääntyi, m. m. 2!0~vuotis maisen ostovoiman huomattava kohoaminen.
16724: kautena, vuodesta 11890 vuoteen 1'910, 52 % Kun rahaa on laskettu niukasti liikkeeseen,
16725: miljoonasta markasta 123 miljoonaan mark- niin kansalaisten ostokyky on vähentynyt
16726: kaan eli noin 2 V2 kertaiseksi. Mutta viime ja niin ollen tavaroiden hinnat ovat laske-
16727: vuosina Suomen Pankin setelipolitiikassa neet. Tämä liikkeellä olevan setelistön vä-
16728: tätä kansantalouden luonnollista maksuväli- hentyminen onkin johtanut aivan luon-
16729: neiden lisätarvetta ei ole pyritty tyydyttä- nottoman suureen tavaroiden hintojen las-
16730: 408 V,1. - SuQmen Pankin ohjesäännön muuttaminen.
16731:
16732: kuun, joka hintojen lasku on saattanut varmoja kiinnitettyjä velkakirjoja ja val-
16733: maan tuotannollisen elämän vaikeaan pu- tion takuulla annettuja obligatioita.
16734: laan ja kymmeniä tuhansia kansalaisia On osottautunut, että pitkäaikaista luot-
16735: työttömäksi. Raskaimmin tämä pula on toa on ollut vaikea saada siksi, että ulko-
16736: kohdannut maataloutta. Maataloustuottei- maista luottoa ei enää pitkään aikaan ole
16737: den hinnat ovat laskeneet 30r----:50 % ja saatu eikä kotimaassa taas ole sanottavia
16738: maatalouskiinteimistöjen ja -irtaimistojen markkinoita liikkeeseen laskettaville obli-
16739: hinnat ovat laskeneet murto-osaan entises- gatioille. Tämän vuoksi näyttää välttä-
16740: tään. Tästä onkin ollut seuråuksena, että mättömältä, että Suomen Pankin olisi kehi-
16741: tuhannet maatalouskiinteimistöt ja irtai- tettävä lainaustaan pitkäaikaisemmaksi kuin
16742: mistot ovat pakkohuutokauppojen kautta mitä se tähän asti on ollut. rSuomen
16743: pilkkahinnasta vaihtaneet omistajia. Tätä Pankki voi tosin ohjesääntönsä 11 §:n 5
16744: Suomen Pankin harjoittamaa niukkaa sete- kohdan mukaan myöntää luottoa (kultaa,
16745: lipolitiikkaa tukee Suomen Pankin ohje- obligatioita ja kiinnitettyjä velkakirjoja
16746: säännön 6 §:n 1 momentissa oleva määräys, vastaan), mutta sillä rajoituksella, että sen
16747: että Suomen Pankin liikkeessä olevan sete- kokonaismäärä ei saa ylittää puolta pankin
16748: listön määrä saa nousta enintään 1,200 mil- omista varoista. Tämä määräys käsittääk-
16749: joonaa markkaa suuremmaksi kuin mitä semme rajoittaa turmiollisella tavalla Suo-
16750: pankin kultakassa ja pankin riidattomat men Pankin mahdollisuutta pitkäaikaisen
16751: saatavat sen ulkomaisilta asiamiehiltä yh- luoton myöntämiseen. Siksi ehdotamme,
16752: teensä ovat. Käsityksemme mukaan voi- että mainitunlaista luottoa saataisiin myön-
16753: taisiin puheenaoleva rajoitus pankin ase- tää aina 3 / 4 pankin omista varoista.
16754: maa vaarantamatta kohottaa ainakin 1,800 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16755: miljoonaan markkaan. Samoin olisi mai-
16756: nittuun ohjesääntöön otettava maarays että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16757: siitä, että setelikatteeksi voidaan hyväksyä van lakiehdotuksen:
16758:
16759:
16760:
16761: Laki
16762: Suomen Pankin ohjesäännön muuttMnisesta.
16763:
16764: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten Suomen Pankin ohjesäännön
16765: 6 §:n 1 momentti ja 11 §:n 1 momentin 5) kohta näin kuuluviksi; sekä 6 §:ään lisä-
16766: tään näin kuuluva 8 ja 9 momentti:
16767:
16768: 6 §. maatalous- ja teollisuuskiinteimistöihin
16769: Pankin setelien liikkeessä oleva määrä kiinnitettyjä velkakirjoja, joilla on riittävä
16770: saa nousta enintään tuhatkahdeksansataa vakuus.
16771: miljoonaa markkaa suuremmaksi, kuin mitä
16772: pankin kultakassa ja pankin riidattomat
16773: saatavat sen ulkomaisilta asiamiehiltä yh- 11 §.
16774: teensä ovat.
16775: 5) myöntää muunkinlaista kuin vekseli-
16776: Kotimaisia valtion takaamia obligatsio- luottoa, ottaen varteen, että sellaista luot-
16777: neja; sekä
16778: V,l. -Kämäräinen y. m. 409
16779:
16780: toa annetaan ainoastaan kultaa, obliga- kolmea neljäsosaa pankin omista varoista;
16781: tioita ja kiinnitettyjä veJ.kakirjoja vastaan sekä
16782: ja että sen kokonaismäärä ei saa ylittää
16783:
16784:
16785: Helsingissä syyskuun 16 päivänä 1933.
16786:
16787: Kalle Kämäräinen. Matti Pitkänen.
16788: Kaarlo Hänninen. Toivo Ikonen.
16789: S. Salo. Heikki Vehkaoja.
16790: T. N. Vilhula. Antti Kukkonen.
16791: J. Takala. Janne Koivuranta.
16792: M. 0. Lahtela. T. A. Janhonen.
16793:
16794:
16795:
16796:
16797: 52
16798: 410
16799:
16800: V,2. - Toiv. a.l. N:o 27.
16801:
16802:
16803:
16804:
16805: Kesti y. m.: Esityksen antamisesta pankkitarkastustoimin-
16806: nan tehostamisesta ja rahalaitoksien kontrolloimisesta.
16807:
16808:
16809: E d u: s k u n n a ll e.
16810:
16811: Yiksityinen liikepankkitoiminta muodos- kuten meillä tällä hetkellä on asianlaita
16812: taa, varsinkin trustiutuneena, normaalisissa m. m. sahateollisuuden alalla. Tällainen
16813: oloissa ja taloudellis1ena nousukauten,akin menettely saattaa johtaa siihen, että pankki-
16814: erittäin suuren vaarru1 vapaalle yks,ityiselle laitoksen asema muodostuu kestämättömäksi,
16815: yritteliäisyydelle. Pankkilaitoksina on aina kuten meiUä on jo käynyt useiden 'liikepank-
16816: erinomainen tilaisuus vaikuttaa koko maan kilaitoksien suhteen käytännössäkin ja asial-
16817: taloudellisen ja yhteiskunnallisen elämän lisesti useiden niidenkin suhteen,. joiden
16818: kehi·tykseen. Ne voivat .ehkäistä nriden ta- asema kirjarnpidossa .ruäyttää vielä tyydyttä-
16819: louselämän alojen kehityksen, joita ne josta- vält'ä. Niinpä eräiden liikepankkien todelli-
16820: kin syystä haluavat vastustaa ja tatoudelli- nen asema lienee tällä hetkellä1kin sellainen,
16821: sella mahdillaan voivat ne alistaa tarvit- että jos niiden täytyisi ryhtyä tekemään
16822: taessa myöskin yhteiskunnan koko hallinnon suoritusta kaikille velkojilleen, niin ne e:-
16823: tahtonsa alaiseksi. vät siihen pystyisi. Niiden olisi mahdoton
16824: Eipänormaalisi·ssa oloissa ja varsinkin sel- saada läheskään kaikkia sijoituksiaan :peri-
16825: laisena pulakautena kuin nykyinenkin muo- tyksi, koska tappiollisten liikeyrityksien ja
16826: dostuu pankkilaitoksiJen taloudellinen yli- m. m. suurten teo:llisuuslruitoksien realisoi-
16827: valta vieläkin suuremmaksi. Nyt valEtsevan minen aikaansaisi panikeille liian suuria
16828: pulakauden ajalta voitaisiinki·n luetella pal- luottotappioita. Voitaneekin katsoa, että
16829: jon esimerkkejä siitä, kuinka jokin mahtava useat liikepankit voivat pysyä. pystyssä ai-
16830: pankkilaitos on saattamut aiheettomasti ku- noastaan sen vuoksi,. että yleisesti pidetään
16831: kistaa jostakin syystä sille epämieluisia ta- varmana, ettei yhteiskunta yleisistä syistä
16832: loudellisia yrityksiä ja joko ottaa tä:ten ha- voisi sallia niiden romahta;mista j.a että se
16833: detun yrityksen omaisuuden pankillll harltuun tämän vuoksi muka tulee tarvittaessa niitä
16834: tai ,järj.estää'' sen joillekin pankin mielei- tukemaan, niinkuin jo osi.Uain on tapahtu-
16835: sille piireille. Tällä tavalla on suuria teolli- nubkin. Täten nämä .panikit siis käytännössä
16836: suuslaitoksiwkin, pienemmistä yrittäjistä ja toimivat yhteiskunnan luoton va.rassa. Kun
16837: V'arsinkin maanviljelijöistä puhumatta, näi- nämä parukit siis tosiasiallisesti ilman omia
16838: den pulavuosien aikana otettu pankkien pä:äomia kuitenkin toimivat ja verrattain
16839: haltuun. Toisaalta ovat pankkilaitokset kei- huomattavalla tavalla vaikuttavat talous-
16840: notekoisesti saattane.et tukea useita sellaisia. elämän kulkuun ja niiden monet jdhtajat
16841: kin teollisuus- ja liikeyrityksiä, jotka alusta nostavat miljoonapalkkoja ja voitto-osuuk-
16842: alkaen ovat sruattaneet olla epäterveellä poh- sia, vieläpä osakkeenomistajillekin ja.etaan
16843: ja:lla tai jotka häikäilemättömän keinotte- osinkoja, niin on ehdottomasti välärin, että
16844: lunsa takia ovat menettäneet pääomaTI.:sa, tästä Imikesta aiheutuva vastuunvaara säly-
16845: V,2.- Kesti y. m. 411
16846:
16847: tetään yhteiskunnan hartioille ilman, että tio kiireellisesti ·ottaa yksityiskohtaisesti sel-
16848: sillä puolestaan on tilaisuutta vaikuttaa koa kaikista niistä epäkdhdista, joita liike-
16849: pankkilaitoksien toimintaan. pankkien ja muiden rahalaitoksien toimin-
16850: Tämä on myös senkin vuoksi erittäin jyr- nassa on olemassa ja tämän perusteella, täl-
16851: kästi tuomitta;vaa, että ilmeisesti pankkilai- laisen selonteon tuloksien mukaan, järjestää
16852: toksien tarkoituksena on parantaa nykyinen nykyistä tehokkaamman pankki-tarkastustoi-
16853: taloudellinen asemansa vastaisuudessa ta- minnan sekä luotto- ja korkopolitiikan
16854: pruhtuvan Jllousukauden avulla. Kun pankit kontrollin. Tanrtiemipalkkaus rahalaitok-
16855: tähän asti harjoittamansa deflatiopolitiikan sista olisi saatava poistetuksi. Ja yhteiskun-
16856: avulla ovat hankkineet, joko suoraan tai ty- nan olisi saatava vastaisuudessa syntyvien
16857: täryhtiöidensä haltuun, suunnattomia mää- epäkohtien estämiSteksi rahalaitoksien joh-
16858: riä rea:liomaisuuksia, joiden kamppa- ja osto- toon välitöntä vaikutusvaltaa, esim. siten,
16859: arvo tällä kertaa on pieni, niin v·oivat pan- että se voisi nimittää edustajansa jokaisen
16860: kit vastaisuudessa ma:hdoliisesti harjoitetta- liikepankin ja yleisen rahalaitoksen johto-
16861: van inflatiopolitiikan avulla saada näiden kuntaan.
16862: realioma·isuuksiensa arvot kohoamaan mo- Edellisen perusteella saamme täten kun-
16863: Hinkertaisiksi ja siten siis vain rahapoliitti- nioittaen esittää eduskunnan päätettäväksi
16864: sin keinoin han•kkia suunnattomia voittoja, toivomuksen,
16865: kuitenkin siten, että yhteiskunta on saanut
16866: kantaa kaiken vastuun: että hallitus kiireellisesti toimitut-
16867: Tässä kuvatut epäkohdat ovat päässeet taisi tutkimuksen pankki- y. m. raha-
16868: kehittymään tavallista suuremmiksi erikoi- laitoksien toiminnasta, kiinnittämällä
16869: sesti sen takia, että pankkitarkastustoiminta huomiota erikoisesti siihen, että raha-
16870: on meillä riittämätöntä ja vailla auktoriteet- laitoksien luottojen vakuudet ovat
16871: tivaltaa epäkohtien poistamiseen. Niinpä riittävät ja että todelliset tappiot on
16872: meidän tä'hänrustilllen pankkita~rkastustoimin otettu niiden tilinpäätöksissä huo-
16873: tamme ei näytä kiinnittäneen mitään huo- mioon sekä ettei rahalaitoksien johta-
16874: miota siihen, että pankki- ja rahalaitoksien jille tai osakkeenomistajille jaeta
16875: luottojen vakuuksina olevien oma.isuuksien osinkoja olemattomista voitoista, niin
16876: todelliset arvot eivät riitå vastaamaan luot- myöskin, etteivät rahalaitokset ole la-
16877: tDjen määrää. Myöskään ei pankkitarkas- kia kiertäen hankkineet realiomai-
16878: tusvirasto ole kiinnittänyt huomiota siihen, suuksia haltuunsa, sekä että hallitus
16879: että liikepankit ovat voimassaolevia lakeja valmistaisi kiireellisesti Eduskunnalle
16880: kiertäen hankkineet haltuunsa teollisuuslai- esityksen nykyistä tehokkaamman
16881: toksia ja muita omaisuuksia, esim. muodos- pankkitarkastustoiminnan ja rahalai-
16882: tamaHa ne osakeyhtiöiksi, joiden osakkeet toksien luotto- ja korkopolitiikan
16883: ovat pankin hallussa. Myöskin pankki- ja kontrollin aikaansaamisesta sekä
16884: muiden rahalaitoksien Eiketoimintatapojen myöskin esityksen, jonka avulla val-
16885: kontrolli on täysin puutteellista, samalla tiolle saataisiin oikeus nimittää val-
16886: kuin tä:llainen kontrolli kokonaan puuttuu tion edustajat liikepankkien ja yleis-
16887: pankkien luotonannossa ja korkopo:titiikassa. ten rahalaitoksien johtokuntiin.
16888: Tämän vuoksi on välttämätöntä, että val-
16889:
16890: Helsingissä, syyskuun 12 päivänä 1933.
16891:
16892: Yrjö H. Kesti. Eino Rytinki.
16893: Sigrid Oulasmaa. Yrjö Hautala.
16894: 412
16895:
16896: V,3. - Toiv. al. N :o 29.
16897:
16898:
16899:
16900:
16901: Hautala: Korkomarginaalin määräämisestä 1 1 / 2 prosen-
16902: tiksi.
16903:
16904:
16905: E d u s k u n n a ll e.
16906:
16907: Koska otto- ja antolainauskoron eroitus, jässäkin. On luonnollista, että vain suuri
16908: n. s. korkomarginaali, ellei se ole lailla mää- voiton mahdollisuus ja sen jatkuva yllä-
16909: rätty, tarjoaa rahakaupan harjoittJajalle pitäminen vähempiosaisten kustannuksella
16910: vapaat kädet kohtuuttamaan kiskomiseen, voi nämä laitokset pystyssä pitää.
16911: tallettajienkaan siitä hyötymättä, niin on Korkean korkomarginaalin salliminen
16912: mielestäni välttämätöntä, että korkein sal- on myös tehnyt mahdolliseksi sen suuren
16913: littu otto- ja antolainauskoron välillä oleva voittoprosenttien jaon, jonka rahayhtymät
16914: eroitus - korkomarginaali - lailla mää- osakkeenomistajilleen hyvittävät.
16915: rätään. Ellei korkomarginaalia lailla ennen pit-
16916: Kokemus on osoittanut, että rahakauppa kää määrätä, voidaan yhä edelleen harjoit-
16917: on muodostunut maassamme sellaiseksi, taa kiskomista, josta hyöty ei tule siis tal-
16918: että sen eri muotoihin on välttämätöntä lettajaHekaan, vaan sille yhtymälle, joka
16919: ruveta sovelluttamaan lain kirjainta. rahakauppaa harjoittaa.
16920: Korkealla korolla on vuosien kuluessa Jos siis tahdotaan päästä tuloksiin kisko-
16921: rasitettu vierasten paaomien käyttäjiä, misen ehkäisemiseksi on korkomarginaali
16922: mutta siitä huolimatta eivät tallettajat ole lailla määrättävä. Tämä sitäkin suurem-
16923: saaneet kuin enintään 2 / 3 käyvästä laina- malla syyllä, koska se ei loukkaa talletta-
16924: korkomäärästä. jienka'an etuja, mutta riistää rahaJkaupan
16925: Siten pankkilaitosten rahakaupasta saama harjoittajilta kohtuuttoman kiskomismah-
16926: voitto on ollut ja on edelleen kohtuuton. dollisuuden.
16927: Vain tavattoman suuri korkomarginaali on Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
16928: tehnyt mahdolliseksi rahakauppiaidemme ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16929: menestymise:a ja niiden varsinkin maata- muksen,
16930: loudellemme kohtalokkaaksi käyneen li-
16931: sääntymisen. että hallittts kiireellisesti ryh-
16932: Niinkuin tiedetään, on kauppapankkierrkin tyisi toimenpiteisiin korkomarginaa-
16933: haarakonttoreita kallispalkkaisine henkilö- lin lailla määräämiseksi 1 112 prosen-
16934: kuntineen melkein jokaisessa maaseutupitä- tiksi.
16935:
16936: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1933.
16937:
16938: Yrjö Hautala.
16939: •• ••
16940:
16941: VALTIOPAIVAT
16942: 19 3 3
16943:
16944:
16945: LIITTEET
16946: VI
16947:
16948: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI~
16949: JA TOIVOMUSALOITTEET
16950:
16951:
16952:
16953:
16954: HELSINKI 1933
16955: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
16956: Väkijuomalainsäädäntöä, elinkeinolakia, terveydenhoitoa
16957: y. m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
16958: 417
16959:
16960: Vl,1. - Lak. al. N :o 35. V·I,1. - Lagmot. N:o 35.
16961:
16962:
16963:
16964:
16965: v. Frenckell y. m.: Ehdotus laiksi väkijuo- v. Frenckell m. fl.: Förslag till lag om
16966: mista annetun lain 1 §:n muuttami- ändring av 1 § i lagen om alkohol-
16967: sesta. drycker.
16968:
16969:
16970: E d u s k u n n a ll e. T i ll R i k s d a g en.
16971:
16972: Se alkoholilaki, minkä eduskunta kan- Den lag om alkoholdrycker, som riksda-
16973: sanäänestyksen jälkeen vuonna 1932 hyväk- gen år 1932 efter förutgången folkomröst-
16974: syi ja joka tarkoitti kieltola:in kumoamista, ning antog och som avsåg förbudslagens
16975: ta:vo]tteli lähinnä kansanraittiuden kohotta- upphävande, hllJde såsom främsta mål folk-
16976: mista. Valitett81vasti ei laki alkoholipitois- nykterhetens höjande. Tyvärr utformades
16977: ten juomien va:lmistamiiS,esta, myynnistä ja lagen om tillverkning, försäljning och ut-
16978: anniskelusta SllJanut sellaiiSta muotoa, että skänlming aN alkaho.lhaltiga drycker emel-
16979: salakuljetus olisi tullut tehokkaasti este- lertid icke i såJdan form att :smugglin,gen
16980: tyksi. Päinvastoin sisrältyi uuteen> lakiin effektivt förhindrats. Tvärtom innehöll
16981: sellaisia, lähinnä alkoholipitoisten juomien den nya lagen sådana bestämmelser, främst
16982: myynnin 81ikaa koskevia määräyksiä, jotka ifråga om tiden för försäljning av alkohol-
16983: tekivät salakuljettajille mahdolliseksi, ~vaik haltiga drycJker, som för rsmug,glarna möj-
16984: kakin jonkin verran toisessa muodossa, jat- liggjorde att, låt så vara i något förändrad
16985: kaa likaista hommaansa. Kun eduskunta, f011m, fortsätta med sin ruskiga hantering.
16986: huomaten erehdyksensä, hallituksen ehdo- Då riksdagen inseende sitt misstag på för-
16987: tuksesta poisti n. k. ,mustat päiväit", oli slag av regeringen avskaffade de s. k.
16988: korvaamaton valhinko jo aiheutettu ja sala- ,svarta .dagarna ", hade obotlig rskada redan
16989: kuljettajat saaneet niin kiinteän otteen, että åstadkommits och smu,gglarna erhållit rså
16990: lainsäätäjä ja ennen kaikkea yleisö, jonka frust fot att la;grstiftaren och framförallt al.l-
16991: lojaaliin myötävaikutukseen turvaten vain mänheten, utan vars lojala. medverkan in-
16992: alkoholilainsäädäntö on toteutettavissa, ai- gen lagstiftning på alkoholens område ika.n
16993: noastaan äärimmäisin voimain ponnistuksin genomföDas, enda:st med uppdrivandet av
16994: nyt enää voivat edes jossain määrin estää sina: yttersta kra.fter nrumera effektivt ka:n
16995: laitonta a:lkoholiliikettä. Alkoholin väärin- förhindra den olagliga alkoholtrafiken. Vid
16996: käytöstä aiheutuvia V81aroja esittävän pon- sidan av intensiv up.plysning ifrråga om
16997: tevan valistustoiminnan ohella tarvitaan fara.n av alkoholmissbruk fordras en sådan
16998: sellaista lainsäädäntöä,. joka ei pane esteitä la:gstiftning, so.m icke lä:gger hinder i vägen
16999: kohtuulliselle j~a arvokkaita muotoja nou- för en måttlig och i värdi,ga, former skeende
17000: datt~JJvalle alkoholinikulutukselle ja joka alkoholkonsumtion ocll som gynnar ,förtä-
17001: suosii mietojen alkoholijuomien käyttöä vä- ring av alkoholsva:ga drycker på de starkare
17002: kevien juomien kustannuksella. Näin ei dryckernas bekostnad. Så är ,emellertid
17003: kuitenkallJn ole 81Sian laita. Heinäkuussa icke fallet nu. I juli 1933,, då ölkonsumtio-
17004: 1933, jolloin oluen kulutus maassa saavutti nen i landet nådde rsin hittills högsta höjd,
17005: korkeimman määrän1sä, käytettiirn ylhtä .palo- förtärdes på en liter ibräinn.vin end81St 3.s
17006:
17007: 53
17008: 418 VI,1. - Väkijuomalain muuttaminen.
17009:
17010: viinalitiJBJa ko:hden 3. s litraa olutta, etu- liter öl, främst av III klas:s, medan II klass
17011: päässä III luokan, kun taas II luokan olut ölet på grund av ett oskäligt pris nästan
17012: kohtuuttoman hinnan vuoksi melkein koko- helt försvunnit från mwknaden. För hely-
17013: llliaan on hävinnyt markkinoilta. Virheelli- sande av den felaktiga p.rispolitiken ifråga
17014: sen hintapolitiikan valaisemiseksi, mikäli om II klass ölet bör fr3Jllhållas att staten i
17015: koskee II luokan olutta, huomautettakoon, skatter och provisioner erhåller 45.5 % av
17016: että valtio saa veroina ja provisioneina försäljningsväl'det å II iklass ölet; medam.
17017: 45.5% II luokan oluen myyntihinnasta. priset för 1 kg alkohoi konsumerat i bränn-
17018: Kun yhden alkoholikilon hinta paloviinassa vin utgör 66: 67 mark, uppgår priset för
17019: tekee Smk. 66: 67, maksaa yksi kilo alkoho- 1 kg alkohoi konsumerat i II klass öl tiill
17020: lia, kulutettuna II luokan oluessa, Smk. 177: 60 ma.rk.
17021: 177: 60.
17022: Luultavasti on kokeilujen tietä vielä mo- Sannolikt måste experimentens väg ännu
17023: nien vuosien ailmna kuljettava, ja, koska. under en lång följd av år följas, varvid och
17024: inhimillisessä lainsäädännössä aina on vir- då all mänsklig lagstiftning är behäftad med
17025: heitä, erehdyksiä vrurmaan ei voida välttää. brister, misstag sä:kert ieke kunna undvikas.
17026: Jos kokemus osoittaa, ·että a:~koholin kulu- Visar erfarenheten rutt alkoholkonsumtionen
17027: tus ja salakuljetus jostakin syystä on li- eller smug,glingen på grund a:v företagna åt-
17028: sääntynyt, on erehdykset viipymättä kor- ,gärder ökats, höra korrig1erande åtgärder
17029: jattava. snarast möjligt vidtaga:s.
17030: Oikeaan osuva toimenpide olisi varmaan En åtgärd i rätt riktning vore säkert en
17031: se, että alkoholilainsäädännössä esiintyvää förändring av alkohollrugstiftningen i den
17032: käsitettä ,alkoholipitoiset juomat" muu- riktning att definitionen av begreppet
17033: tettaisiin sikäli, että alkoholin painopro- ,a1koholhaltiga drycker" skulle förändrll!S
17034: sentti korotettaisiin 2.25 %:sta 3.2 %:iin,. sålunda att 2.25 % alkoholviktprocent
17035: minkä ohessa II luokan oluen myynnin ra- skulle höjas till 3.2 %, varjämte restriktio-
17036: joituksia oleellisesti vähennettäisiin. Niiru- nerna vid försäljning av II klas:s ölet skulle
17037: ikään olisi sitä mallasveroa, j01ka suoritetoon väsentligt inskränikas. Likaså borde den
17038: II ja III luokan olutta valmistettaessa, maltska,tt, som ibör erlä,ggas vid framstä;ll-
17039: edelleen vähennettävä. Tämän voi edus- ning av såväl II som III klass öl, ytterligare
17040: kunta kuitenkin tehdä talousarviokäsittelyn reduceras. Detta har riksdagen dock möj-
17041: yhteydessä ilman eri aloitettakin. Koska lighet att företaga i s3Jllband med budget-
17042: hallitus kuitenkaan ei ole tehnyt aloitetta behandlingen utan att sä11skilt initiativ
17043: niiden erehdysten korjaamisesta, jortka on härtill behövde väckas. Då regeringen
17044: tehty II luokan olutta koskevassa lainsää- emellertid icke tagit initiativ till korrige-
17045: dännössä, rohkenevat allekiirjoittaneet kun- ram.de av de mi!ssta,g som begåtts v~d lag-
17046: nioittaen eihdottaa, stiftningen ifråga om II klass ölet, tillåta
17047: sig underteckna:de vördsamt fö.reslå,
17048:
17049: että Eduskunta hyväksyisi seuraa- att Riksdagen ville antaga följande
17050: van lakiehdotuksen: lagförslag:
17051: VI,1. - von Frenclkell y. m. 419
17052:
17053: Laki Lag
17054: väkijuomista annetun lain 1 § :n om ändring av 1 § i lagen om alkohol-
17055: muuttamisesta. drycker.
17056:
17057: Eduskunnan päältökse:n mukai,sesti sääde- I enlighet med riksdagens heslut stadgas
17058: tään täten: härmed:
17059:
17060: I Luku. I Kap.
17061:
17062: Yleiset säännökset. Allmänna bestämmelser.
17063: 1 §. 1 §.
17064: Väkijuomilla tarkoitetaan tässä laissa Med alkoholdrycker avses i denna lag alla
17065: kaikkia aineita, jotka sisältävät enemmän ämnen, vilka innehålla mer än 3.2 viktpro-
17066: kuin 3.2 painoprosenttia etylialkoholia, ei- cent etylal:k01hol och ej äro denaturerade.
17067: vätkä ole denaturoituja.
17068:
17069: Helsingissä, syyskuun 11 p:nä 1933. Helsingfors, den 11 september 1933.
17070:
17071: E. v. Frenckell. Eero Rydman.
17072: Yrjö Leiwo. K. Fr. Nyman.
17073: Edwin Linkomies. Eljas Erkko.
17074: J. Mangs.
17075: 420
17076:
17077: VI,2.- Lak. al. N:o 36.
17078:
17079:
17080:
17081:
17082: Tanner y. m.: Ehdotus laiksi elinkeinon harjoittamisen
17083: oikeudesta annetun lain muuttamisesta.
17084:
17085:
17086: E d u s k u n n a 11 e.
17087:
17088: Syyskuun 27 p :nä 1919 elinkeinon kielloista ja rajoituksista, menestykselli-
17089: harjoittamisen oikeudesta annetun lain sesti harjoittaneet kulkukauppaa Suomen
17090: 15 §:ssä, sellaisena kuin se kuuluu tammi-
17091: 1
17092: rajojen sisäpuolella. Maamme eteläisim-
17093: kuun 28 päivänä 1927 annetussa laissa, sää- missä osissa kulkukauppa sitä vastoin on
17094: detään, että yleisessä kaupassa luvallisten häviämässä.
17095: tavarain kaupaksi kuljett4tmiseen talosta ta- Kulkukauppaan liittyvinä epäkohtina ja
17096: loon maalla vaaditaan maaherran lupa, syinä, joilla sitä on vastustettu, on huo-
17097: jonka hän myöntää harkintansa mu'lman. mautettu, että kulkukauppaa on vaikea
17098: Vakiintuneen käytännön ja tieteisopin saada oikeassa suhteessa verotetuksi kiin-
17099: mukaan kuuluu kulkukaupan tunnusmerk- teään maakauppaan verraten; että kulku-
17100: keihin, että kulkukauppiaan myymät tava- kauppa on usein vain työnkammon ja ri-
17101: rat ovat rihkamatavaraa taikka koti- ja kostenkin varjona ja että se usein on os-
17102: tehdasteollisuuden tuotteita; että kulku- tajien pettämistä, koska kulkukauppias hel-
17103: kauppias kiertelee talosta taloon kaupitte- posti voi ymmärtämättömille ihmisille
17104: lemassa tavaroitaan ja myy niitä missä myydä ala-arvoista rihkamaa; vielä on väi-
17105: ja milloin tahansa; ja että kulkukaup- tetty, että kulkukauppiaat usein ovat si-
17106: piaana ei ole mitään kiinteää myyntipaik- veellisenä vaarana. Julkisen edun kan-
17107: kaa kotipaikkakunnallaan eikä sillä paik- nalta nuo väitteet ovatkin painavia.
17108: kakunnalla, jossa hän kulkukauppaa har- Kun tekniikka, ennen kaikkea moottori-
17109: joittaa. ajoneuvoliikenne, on viime vuosina suu-
17110: Kulkukauppa on kansantaloudellisesti resti kehittynyt, on kaupankäyntikin saa-
17111: katsoen ja historiallisesti häviämässä oleva nut uusia muotoja. Näihin kuuluu esim.
17112: kauppamuoto Suomessakin. Se on menes- elintarvikkeiden myynti kiertelevistä, myy-
17113: tynyt maamme sisä- ja pohjoisosissa, missä mälöiksi sisustetuista autoista. Niinpä on
17114: kulkuneuvot ovat olleet kehittymättömällä esim. Sveitsissä perustettu elintarvekau-
17115: kannalla ja kauppapuodit harvassa. Kiin- pan alalla suurehko liikeyritys, joka myy-
17116: teä maakauppa ei ole noilla vähän asu- täväksi kuljettaa elintarvikkeita myymä-
17117: tuilla seuduilla voinut tarpeeksi levittää löiksi varustetuissa autoissa, jotka etu-
17118: tarvikkeita, joita luontaistaloudesta luo- käteen yleisön tietoon saatetun aikatau-
17119: vuttaessa yhä enemmän on alettu kulut- lun mukaan käyvät määrätyissä paikoissa,
17120: taa kaikissa kansankerroksissa. Näin ol- joissa ne viipyvät määrätyn ajan ja myy-
17121: len on ymmärrettävissä, miksi Aunuksen vät autoistaan yleisölle yleisessä kaupassa
17122: ja Arkangelin kuvernementeistä kotoisin luvallisia elintarvikkeita. Samanlaisia lii-
17123: olevat karjalaiset ja venäläiset ovat vuosi- keyrityksiä on olemassa Amerikassakin,
17124: satoja, huolimatta lainsäätäjiemme monista jossa niistä käytetään nimitystä ,chain
17125: VI,2. - Tanner y. m. 421
17126:
17127: travelling stores ". Myöskin Ruotsissa paan kuin hän voimassaolevan elinkeino-
17128: y. m. maissa harjoitetaan melkoisessa mit- lain mukaan on oikeutettu perustamaan
17129: takaavassa tällaista kauppaa. osaston ja haaraliikkeen toiselle paikka-
17130: Suomessakin on tällaista kauppaa harjoi- kunnalle kuin missä hänen pääliikkeensä
17131: tettu vähäisessä määrässä. Mutta varmaa sijaitsee. Elinkeinon harjoittamisen oikeu-
17132: on, että vastaisuudessa tulee autoista ta- den edellytykseksi olisi ehkä kuitenkin ase-
17133: pahtuva myynti saamaan entistä enemmän tettava, että kiertokaupan harjoittajalla on
17134: kannatusta suuren yleisön puolelta. Hel- siinä kunnassa, jossa hän tuollaista kaup-
17135: singin ympäristössä on eräs kulutusosuus- paa harjoittaa, pääliike taikka osasto tahi
17136: kunta harjoittanut elintarvikkeiden kaup- haaraliike ja että elintarvikkeiden kauppa
17137: paa autosta sellaisilla paikkakunnilla, tapahtuu myymäläksi sisustetusta kulku-
17138: joissa vain kesäisin asuu vakituisesti asuk- neuvosta, jolloin sellaiseksi voitaisiin lukea
17139: kaita, minkä vuoksi sellaiselle paikkakun- myös Saaristoja ja rannikkoja kiertelevä
17140: nalle ei kenenkään elinkeinonharjoittajan alus, sekä että poliisiviranomaiselle on etu-
17141: ole kannattanut pysyväistä kauppapuotia käteen annettu tieto siitä, missä kulku-
17142: perustaa. Autot ovat pysähtyneet ainoas- neuvo hänen paikkakuunallaan tulee py-
17143: taan etukäteen ilmoitetuissa paikoissa ja sähtymään ja minä aikoina. Jos näin me-
17144: ilmoitettuina aikoina ja viipyneet niissä netellään, saadaan täydet takeet siitä, että
17145: määrätyn ajan, joten tuollaisia autoja voi- yleisessä kaupassa pidettyjen elintarvikkei-
17146: daan täydellä syyllä sanoa liikkuviksi den kauppa tapahtuu niiden säännöksien
17147: myymälöiksi. Kun tällainen kulutusesinei- puitteissa, joita laki ja ;hyvä tapa asettavat
17148: den kauppa on tapahtunut myymälöiksi kiinteässäkin kauppapuodissa tapahtuvalle
17149: sisustetuista autoista, jotka terveydellisessä myymiselle, ja viranomaiset voivat julki-
17150: ja muissa suhteissa täyttävät kaikki ne sen edun vuoksi valvoa myyntiä yhtä te-
17151: vaatimukset, jotka laki ja hyvä tapa aset- hokkaasti kuin jos kauppapaikka olisi kiin-
17152: tavat ,elintarvikkeiden kaupalle, ja ovat joka teä. Nämä tunnusmerkit myös estäisivät
17153: suhteessa paremmassa kunnossa kuin jokin ketään harjoittamasta varsinaista kulku-
17154: pieni maalaiskauppapuoti, on kulutusesi- kauppaa luvatta.
17155: neitä tarvitseva yleisö ollut tyytyväinen Ei myöskään voida sanoa, että tällaisen
17156: tällaiseen kauppatapaan. kaupan harjoittaminen oikeuttaisi mitään
17157: Viranomaisten taholta on kuitenkin ru- poikkeusta verolakeihin nähden. Jokainen
17158: vettu karsain silmin katselemaan tuollaista kunta on oikeutettu verottamaan sen
17159: kaupankäyntiä, onpa eräiden kauppiaspii- alueella harjoitetun elinkeinoliikkeen tu-
17160: rien vaatimuksesta nostettu syytekin elin- loja, olkootpa tulot saadut kauppaliik-
17161: keinonharjoittajaa vastaan ja hänet on keestä, jota on harjoitettu kiinteässä puo-
17162: pantu syytteeseen muka luvattoman kul- dissa taikka kiertokauppana.
17163: kukaupan harjoittamisesta. Kuten edell.<i Elinkeinolaissamme ei säädetä, minkälai-
17164: olevasta käy ilmi, ei tuollainen autoista nen myymälän tulee olla, jotta siinä voi-
17165: tapahtuva myynti kuitenkaan ole vanhan- taisiin sanoa harjoitettavan kauppaa. Elin-
17166: aikaista kulkukauppaa eikä sitä vastaan keinosta annetun lain 6 § :n mukaan kaup-
17167: voida tehdä niitä muistutuksia, joita kulku- paa taikka muuta samantapaista liikettä
17168: kauppaa vastaan yleensä on tehty. voidaan harjoittaa ,avoimessa puodissa,
17169: Tällaisen kaupan harjoittamiseen ei siis konttorissa tahi senkaltaisessa erityisessä
17170: pitäisi voida vaatia erikoista maaherran myyntipaikassa' '. Myymäläksi varustetun
17171: lupaa, vaan elinkeinonharjoittajan tulisi kulkuneuvon pitäisi olla tuollainen erityinen
17172: saada harjoittaa sitä vapaasti, samaan ta- myyntipaikka, siitä huolimatta, että se on
17173: 422 VI,2. - Elin(keinolain muuttaminen.
17174:
17175: liikkuva ja siihen varustettu myymälä keinolain säännös epäselvä ja kaipaa muu-
17176: yleisölle auki lyhyemmän ajan kuin taval- toksen, josta selvästi käy ilmi kulkukaupan
17177: linen kiinteä kauppapuoti. ja edelläkuvatun kiertokaupan luvallisuus
17178: Kun voimassa olevaa elinkeinolakia tul- ja erilaisuus.
17179: kitaan viranomaisten puolelta monella eri Edellä esitetyillä perusteilla rohkenemme
17180: tavalla ja kun on varmaa, että edelläku- esittää,
17181: vattu kaupankäyntimuoto saa yhä suurem- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17182: man laajuuden, on voimassa oleva elin- raavan lakiehdotuksen:
17183:
17184:
17185:
17186: Laki
17187: elinkeinon harjoittamisen oikeude,sta annetun lain muuttamisesta.
17188:
17189: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten elinkeinon harjoittamisen oi-
17190: keudesta 28 p :nä tammikuuta 1927 annetun lain 15 § näin kuuluvaksi:
17191:
17192: 15 ~. pan harjoittamiseen, ei kuitenkaan pidem-
17193: Yleisessä kaupassa luvallisten tavarain mäksi ajaksi kuin vuodeksi kerrallaan.
17194: kaupaksi kuljettamiseen talosta taloon Ensimmäisessä momentissa tarkoitettua
17195: maalla haettakoon lupa maaherralta ja lii- kulkukauppaa ei ole kuitenkaan se, että
17196: tettäköön hakemukseen selvitys siitä, että elinkeinonharjoittaja, siinä kunnassa, jossa
17197: hakija täyttää 6 § :ssä mainitut ehdot, sekä hänellä on pääliike taikka tämän lain mu-
17198: lääkärin antama terveystodistus. kaan perustettu osasto taikka haaraliike,
17199: myymäläksi sisustetusta kulkuneuvosta
17200: Maaherra tutki'koon erittäin kussakin ta- myy yleisölle kaupassa luvallisia elintar-
17201: pauksessa, onko hakemukseen suostuttava peita ja muita kulutustarvikkeita paikka-
17202: vai onko se hylättävä. kunnan poliisiviranomaiselle sitä ennen kir-
17203: Jos hakemukseen suostutaan, antakoon jallisesti ilmoitetuissa paikoissa ja ilmoi-
17204: maaherra lupakirjan sellaiseen kulkukau- tettuina aikoina.
17205:
17206:
17207: Helsingissä syyskuun 5 p:nä 1933.
17208:
17209: Väinö Tanner. Axel Ahlström.
17210: Hannes Ryömä. Matti Paasivuori.
17211: Väinö Voionmaa.
17212: 423
17213:
17214: Vl,3. - Toiv. ,al. N :o 30.
17215:
17216:
17217:
17218:
17219: Pohjala y. m.: Toimenpiteistä uuden lastensairaalan raken-
17220: tamiseksi II elsinkiin.
17221:
17222:
17223: E d u s k u n n a 11 e.
17224:
17225: Useita kertoja on jo pyydetty maarara- raalan pienuudesta. Tämä merkitsee sitä,
17226: han osoittamista valtion lastensairaalan ra- että tulevien kunnanlääkärien tiedot ja tai-
17227: kentamiseksi Helsinkiin. Tärkeimmät syyt, dot lasten sairauksien hoidossa jäävät puut-
17228: joita aloitteiden perusteluissa on esitetty, teellisiksi. Erikoislääkärien valmistuminen
17229: ovat olleet seuraavat. on edellä mainittujen seikkojen johdosta
17230: Valtion ainoa lastensairaala, joka on ra- kärsinyt ehkä eniten. Tästä johtuu, ettei
17231: kennettu jo vuonna 1899 ja silloinkin jää- esim. Tampereella ole ainoatakaan lasten-
17232: nyt puoleen alkuperäisestä suunnitelmasta, 'lääkäriä, pienemmistä kaupungeista puhu-
17233: oli alkuaan 30 lasta varten. Sairaalan vi- mattakaan. Vihdoin on lasten sairashoito
17234: rallista paikkalukua on kuitenkin koroi- sairaanhoitajattarien opetuksessa jäänyt
17235: tettu ensin 50 ja sittemmin ullakkokerrok- syrjään juuri sairaalan pienuuden takia.
17236: sen uudelleen rakentamisen johdosta 65 Kun erikoiskoulutuksen saaneiden hoitajat-
17237: paikkaan. Vuotuinen potilasmäärä, joka tarien tarve jatkuvasti lisääntyy, on tässä-
17238: alkuaan vaihteli 260-320 välillä, on viime kin ikävä epäkohta.
17239: vuosina noussut noin kolminkertaiseksi. Sai- Kun valtio ja kunnat ovat viime vuosina
17240: raalaan pyrkijöistä on suurin osa täytynyt pula-ajasta huolimatta rakentaneet uusia
17241: palauttaa, sillä hoidettavaksi on voitu ottaa kirurgisia sairaaloita, keuhkotautiparanto-
17242: ainoastaan sellaisia sairaita, joilla on ollut loita ja mielisairaaloita, on maamme sai-
17243: välitön hengenvaara. Tästä syystä on po- raat lapset jatkuvasti syrjäytetty. Yksi-
17244: tilasaines vuosi vuodelta huonontunut ja tyisiäkään lastensairaaloita ei ole syntynyt,
17245: kuolleisuus noussut siihen määrään, että eikä nähtävästi pitkiin aikoihin tule syn-
17246: joka viides lapsi tuodaan sairaalasta kuol- tymäänkään.
17247: leena takaisin. Mielestämme ei ole aihetta sitoa lasten-
17248: p,aitsi sitä, että maamme yli 1,000,000 sairaalan rakentamista valtion ja Helsingin
17249: lasta kaipaisivat monin verroin suurempaa kaupungin satoja miljoonia markkoja vaa-
17250: sairaalaa, jon'ka tarve lastenhuoltotyön tiviin suunnitelmiin, jotka eivät nähtävästi
17251: edistyessä käy vuosi vuodelta huutavam- vielä kymmeniin vuosiin toteudu.
17252: maksi, on huomattava nykyisen lastensai- Talousvaliokunta on valtiovarainvalio-
17253: raalan riittämättömyys opetustarkoituksiin. kunnalle vuonna 1930 antamassaan lau-
17254: Kun lääketieteen kandidaattien lukumäärä sunnossa N:o 1 pitänyt selvänä, että las-
17255: sairaalan olemassaolon aikana on kasvanut tensairaala on rakennettava heti synnytys-
17256: viisikertaiseksi, ,eikä potilaita ole voitu laitoksen valmistuttua. Samalla on valio-
17257: ottaa sairaalaan opetusnäkökohtia, vaan kunta katsonut tärkeäksi, että mainitunlai-
17258: pyrkijäin välitöntä hengenvaaraa silmällä sen erikoissairaalan piirustusten suunnitte-
17259: pitäen, on opetustyö suuresti kärsinyt sai- lemiseen ja laatimiseen ryhdytään hyvissä
17260: 424 Vl,3. - Uusi la.stensaimala. Helsinkiin.
17261:
17262: aJom, varsinkin kun meillä ei aikaisemmin Edellisestä selvinnee, että valtion lasten-
17263: ole sanotunlaista sairaalaa rakennettu ja sairaala on välttämättä ensi tilassa raken-
17264: kun asianomarsten suunnittelijoiden on vält- nettava ja että nyt heti on ryhdyttävä
17265: tämättä tehtävä opintomatka ulkomaille. suunnitelmien ja piirustusten laatimiseen.
17266: Tämän vuoksi olisi valiokunnan mielestä Sen vuoksi ehdotamme eduskunnan pää-
17267: hyvissä ajoin myönnettävä tarpeelliset va- tettäväksi toivomuksen,
17268: rat asian tutkimista ja piirustusten aikaan- että hallitus kiirehtisi uuden las-
17269: saamista varten. V aliakunnan edellyttä- tensairaalan rakentamista ja ryhtyisi
17270: miin toimenpiteisiin ei toistaiseksi ole kui- viipymättä alustaviin toimenpitei-
17271: tenkaan ryhdytty, vaikka mainittu synny- siin, jotta lastensairaalan rakennus-
17272: tyslaitos, jonka ~äheisyyteen lastensairaala työ voitaisiin heti obstetris-gyneko-
17273: luonnostaan lankeaisi, jo ensi vuonna val- logisen klinikan valmistuttua Panna
17274: mistuu. alulle.
17275:
17276: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1933.
17277:
17278: Kyllikki Pohjalla. S. Oulrusmaa.
17279: Hilja Pärssinen. Hilja Ri:iJpinen.
17280: Kaino W. Oklsanen. Tilda Löthman.
17281: Ebba östenson. Toivo Tyrni.
17282: Hjalmar Forstadius.
17283: 425
17284:
17285: VI,4. - Toiv. al. N :o 31.
17286:
17287:
17288:
17289:
17290: Honka y. m.: Lentokoneen sijoittamisesta Turkuun sairas-
17291: lentokuljetusta varten.
17292:
17293:
17294: E d u s k u n n a ll e.
17295:
17296: Eduskunnan talousarvion käsittelyiden tää lentokone siirtämään sairaita ~verran
17297: yhteydessä on hallitus antanut toiveita maalta Turkuun. Toivot~avaa on, että
17298: siitä, että maan sairaankuljetusmahdolli- nyttemmin toteutetaan alkuperäinen oh-
17299: suuksia syrjäseuduilla ja vaikeasti kuljetta- jelma sairaslentokuljetuksen järjestämiseksi
17300: villa alueilla kehitetään lentokoneiden myöskin Turun saariston suhteen hankki-
17301: avulla. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole käy- malla samanlainen lentokone tällekin paik-
17302: tettävinä tarkoitukseen muita kuin valtion kakunnalle.
17303: Vaasaan ja Helsinkiin sijoittamat koneet, Ehdotamme eduskunnan päätettäväksi
17304: joista on ollut erinomaisen hyvät koke- toivomuksen,
17305: mukset. Sitävastoin sellaiset alueet kuin
17306: Turun laaja saaristo ja Ahvenanmaa, missä että hallitus kehittäessään maan
17307: tämän luontoinen toiminta on varsin tar- sairaslentokuljetusta ottaisi Turkuun
17308: peellinen ja missä sille on erikoiset edelly- sijoitettavan lentokoneen tärkeim-
17309: tykset, ovat toistaiseksi jätetyt huomiotta. pänä kohtana uudishankintaohjel-
17310: On sattunut tapauksia, joissa sairaskulje- maan. •
17311: tusta varten Helsingistä on täytynyt lähet-
17312:
17313: Helsingissä, syyskuun 15 päivänä 1933.
17314:
17315: Aarne Honka. Martti R·antanen.
17316: A. Korvenoja. K. F. Lehtonen.
17317: Aleksi Aaltonen. Urho Toivola.
17318: Kyllikki PohjaJ.a. Toivo Tyrni.
17319:
17320:
17321:
17322:
17323: 54
17324: 1
17325:
17326:
17327: 1
17328: •• ••
17329: VALTIOPAIVAT
17330: 19 3 3
17331:
17332:
17333: LIITTEET
17334: VII
17335:
17336: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
17337: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
17338:
17339:
17340:
17341:
17342: HELSINKI 1933
17343: V ALTIONEUV!OS'l'ON KIRJAPAINO
17344: Kunnallislakeja, tielakia, vuokra-alueita, kirkollista verotusta,
17345: köyhäinhoitoa ja työttömyyttä, tilusten rauhoitusta ja kuntien
17346: rajoja, vesioikeuslakia, palosuojelua, ansiomaksua, radiota
17347: y. m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
17348: 431
17349:
17350: VII, 1. - Lak. a.l. N :o 37.
17351:
17352:
17353:
17354:
17355: Kivisalo y. m.: Ehdotukset laiksi maalaiskuntain kunnal-
17356: lislain 9 §:n 1 momentin muuttamisesta ja laiksi kau-
17357: punkien kunnallislain 10 §:n 1 momentin muuttami-
17358: sesta.
17359:
17360:
17361: E d u s k u n n a ll e.
17362:
17363: Maalaiskuntain kunnallislain 9 § ja kau- kirjoituksessa, eivätkä henkikirjat ole ylei-
17364: punkien kunnallislain 10 § asettavat kun- sön tarkastettavina niinkuin ovat vaali-
17365: nallisen vaalioikeuden ehdoksi m. m. sen, luettelot.
17366: että henkilö on viimeksi toimitetussa hen- Käytännössä edellämainittu kunnallisen
17367: kikirjoituksessa kunnassa hengillekirjoi- vaalioikeuden ehto on sangen lukuisissa ta-
17368: tettu. Vaikka joku täyttäisi kaikki varsi- pauksissa johtanut siihen, että henkilö on
17369: naiset vaalioikeuden ehdot, jää hän vaali- jäänyt vaalioikeutta ja vaalikelpoisuutta-
17370: oikeutta vaille, jos henkikirjoittaja on ereh- kin vaille, vaikka on täyttänyt kaikki var-
17371: dyksessä tai muuten jättänyt hänet henki- sinaiset vaalioikeuden ehdot. Hän on .il-
17372: kirjaan merkitsemättä. man omaa syytään, vain senvuoksi, että
17373: Sellainen säädös, että jonkun henkilön toiselle henkilölle on sattunut erehdys,
17374: jokin oikeus riippuu siitä, miten joku toinen jäänyt vaalioikeudettomaksi. Kaikki työ
17375: henkilö on täyttänyt velvollisuutensa, on ja kulut vaalioikeuden saamiseksi ovat hä-
17376: periaatteellisesti väärä. Se on myös risti- neltä menneet hukkaan.
17377: riidassa sen kanssa, mitä säädetään valtiol- Tämän epäkohdan poistamiseksi ja sa-
17378: lisen vaalioikeuden ehdoista. V aitiopäivä- malla kunnallisen vaalioikeuden ehtojen
17379: järjestyksen 6 § :ssä, jossa määritellään saamiseksi yhdenmukaisiksi valtiollisen
17380: valtiollisen vaalioikeuden ehdot, ei ole sel- vaalioikeuden ehtojen kanssa tässä suh-
17381: laista säädöstä, ja käytännössä on tultu teessa, on välttämätöntä että kunnallis-
17382: siihen, että jos kenen nimi on jäänyt pois lakeja muutetaan niin, että henkilö, joka
17383: valtiollisten vaalien vaaliluettelosta, saa täyttää ne vaalioikeuden ehdot, jotka hä-
17384: hän sen siihen, jos valittaa ja samalla osoit- nestä itsestään riippuvat, myös todella saa
17385: taa täyttäneensä vaalioikeuden varsinaiset vaalioikeuden, vaikka hänen nimensä olisi-
17386: ehdot, vaikkei hänen nimeänsä olisikaan kin erehdyksessä tai muuten jäänyt henki-
17387: henkikirjassa. Kun siis valtiollinen vaali- kirjoista pois.
17388: oikeus, jota on katsottava ainakin yhtä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
17389: tärkeäksi, kuin 'kunnallista:kin vaalioikeutta, kunnioittaen,
17390: saavutetaan ilman edellämainittua ehtoa,
17391: niin on luonnollista, ettei kunnallisen V'aali- että Eduskunta hyväksyisi maalais-
17392: oikeuden saamiseksi vaadita enempää. kuntain kunnallislain 9 § :n 1 mo-
17393: Tämä on sitäkin oikeutetumpaa kun mo- mentin ja kaupunkien kunnallislain •
17394: nilla henkilöillä ei toimensa vuoksi ole 10 § :n 1 momentin näin muutetta-
17395: mahdollisuutta valvoa oikeuksiaan henki- viksi:
17396: 432 VII,l. - Kunnallislakien muuttaminen.
17397:
17398:
17399: Laki
17400: maalaiskuntai:n. kunnallislain 9 § :n 1 momentin muuttamisesta.
17401:
17402: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten maalaiskuntain kunnallislain
17403: 9 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi:
17404:
17405: Oikeus valita valtuutettuja on jokaisella ja joka ennen vaalivuoden alkua on täyttä-
17406: maalaiskunnan jäsenellä, sekä miehellä että nyt kaksikymmentäyksi vuotta.
17407: naisella, jolla on Suomen kansalaisoikeus
17408:
17409:
17410:
17411:
17412: Laki
17413: kaupunkien kunnallislain 10 § :n 1 momentin muuttami,sesta.
17414:
17415: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kaupunkien kunnallislain 10 § :n 1
17416: momentti näin kuuluvaksi:
17417:
17418: Oikeus valita valtuutettuja on jokaisella oikeus ja joka ennen vaalivuoden alkua on
17419: kaupunkikunnan jäsenellä, sekä miehellä täyttänyt kaksikymmentäyksi vuotta.
17420: että naisella, jolla on Suomen kansalais-
17421:
17422:
17423: Helsingissä syyskuun 8 p :nä 1933.
17424:
17425:
17426: Väinö Kivisalo. Edv. Kujala.
17427: Otto Toivonen. A. J. Kosonen.
17428: Hugo Aattela. Aatto Siren.
17429: Alpo Lumme. Jussi Lonkainen.
17430: Väinö Sinisalo. Onni Hilt1men.
17431: Urho Kulovaara. V. A. Komu.
17432: Jalmari Lilma. Hilda Hermla.
17433:
17434:
17435:
17436:
17437: •
17438: 433
17439:
17440: VD,2. - Lak. al. N:o 38.
17441:
17442:
17443:
17444:
17445: Korvenoja y. m.: Ehdotukset laiksi maalaiskuntain kun-
17446: nallislain muuttamisesta ja laiksi kaupunkien kunnal-
17447: lislain muuttamisesta.
17448:
17449:
17450: E d u s k u n n a ll e.
17451:
17452: Kunnalliset tehtävät ovat viime vuosi- nallistalouden hoitoon. Jotta vastuuntunto
17453: kymmeninä maassamme laajentumistaan siinä suhteessa säilyisi ja va!hvistuisi, on
17454: laajentuneet. Vastaavasti on senvuoksi tarpeellista muuttaa voimassa olevia kun-
17455: myöskin :kuntain taloudenhoito käynyt en- nallislakeja niin, että oikeus kunnanvaltuu-
17456: tistä vastuullisemmaksi ja tärkeämmäksi. tettujen valitsemiseen tehdään veronmaksu-
17457: Kunnallisen elämän ja yleensä kunnan velvollisuudesta riippuvaksi ja että vaali-
17458: asioiden hoidon järjestäminen niin, että kelpoisuus valtuutetuksi ja muihin kunnan
17459: kunnallistalous pysyy vakavalla pohjalla luottamustoimiin määrätään alkavaksi vasta
17460: on, varsinkin nykyisenä taloudellisesti ah- kaksikymmentäneljä ikävuotta täytettyä,
17461: taana aikana, osoittautunut välttämättö- jolloinka siis perusteeksi tulee sama ilkä,
17462: mäksi edellytykseksi kuntain kyvylle säi- mikä on katsottu valtiollisen äänioikeuden
17463: lyttää lain niille normaalioloissa myöntä- ja vaalikelpoisuuden edellytykseksi.
17464: mät itsemääräämisoikeudet taloudellisissa Edelläesitetyn perusteella ehdotaJillme,
17465: asioissa. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17466: Kunnallishallintohan kohdistuu suurelta vat mttutokset voimassaoleviin kun-
17467: osaltaan kunnan varojen käyttöön ja kun- naTlislakeihin:
17468:
17469:
17470: Laki
17471: maalaiskuntain kunnallislain muuttamisesta.
17472:
17473: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten ma:vraskuun 27 päivänä 1917
17474: annetun maalaiskuntain kunnallislain 9 ja 10 ·§, sellaisina mi:ksi ne on muuttanut
17475: 21 päivänä helmikuuta 1925 annettu laki, näin kuuluviksi:
17476:
17477: 9 §. joka maksaa kunnallista tuloveroa samoin
17478: Oikeus valita valtuutettuja on jokaisella kuin hänen puolisonaan ja niillä perheen-
17479: maalaiskunnan jäsenellä, sekä miehellä että jäsenillään, joiden saama tulo on verotettu
17480: naisella, perheen päämiehen tulon yhteydessä.
17481: jolla on Suomen kansalaisoikeus, Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:
17482: joka ennen vaalivuoden alkua on täyttä- 1) se, joka on holhouksen alainen;
17483: nyt kaksikymmentäyksi vuotta, 2) se, joka on jättänyt suorittamatta hä-
17484: joka viimeksi toimitetussa henk~kirjoituk nen maksettavikseen pannut ka!hden lä-
17485: sessa on kunnassa hengille kirjoitettu, ja hinnä edellisen vuoden kunnallisverot;
17486:
17487: 55
17488: 434 VI1,2. - Kunnallislakien muuttaminen.
17489:
17490: 3) se, joka kunnalliskodissa, muussa kun- taikka väkivallalla tai uhkauksella häirin-
17491: nallisessa köyhäinhoitolaitoksessa tai vuosi- nyt vaalivapautta tai sitä yrittänyt, aina
17492: hoidokkina on täyden köyhäinhoidon va- kolmannen kalenterivuoden loppuun siitä
17493: rassa, samoinkuin .sekin, joka kahden lä- lukien kun päätös on saanut lainvoiman.
17494: hinnä edellisen vuoden aikana on saanut
17495: tilapäistä köyhäinhoitoapua, joksi ei kuiten- 10 §.
17496: 1\laan ole luettava tilapäistä sairasapua, ja Vaalikelpoinen valtuutetuksi ja kunnan
17497: jättänyt sen kunnalle takaisin suoritta- muihin luottamustoimiin, mikäli niistä ei
17498: matta; ole erikseen säädetty, on jokainen kun-
17499: 4) se, joka oikeuden lainvoimaisen pää- nassa asuva henkilö, joka on oikeutettu
17500: töksen nojalla on kansalaisluottamusta valtuutettuja valitsemaan ja joka Bnnen
17501: vailla taikka kelvoton maan palvelukseen vaalivuoden alkua on täyttänyt kaksikym-
17502: tai toisen asiaa ajamaan; mentäneljä vuotta. Tilintarkastajaksi voi-
17503: 5) se, joka on todistettu syypääksi sii- daan kuitenkin valita toisessakin kun-
17504: hen, Bttä hän kunnallisissa vaaleissa on nassa asuva Suomen kansalainen, jos hän
17505: ostanut tai myynyt ääniä tai äänestänyt siihen suostuu.
17506: useammassa kuin yhdessä vaalipaikassa
17507:
17508:
17509:
17510:
17511: Laki
17512: kaupunkien kunnallislain muuttamisesta.
17513:
17514: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten marraskuun 27 päivänä 1917
17515: annetun kaupunkien kunnallislain 10 ja 11 §, sellaisina miksi ne on muuttanut
17516: helmikuun 21 päivänä 1925 annettu laki, näin kuuluviksi:
17517:
17518: 10 §. 3) se, joka kunnalliskodissa, muussa kun-
17519: Oikeus valita valtuutettuja on jokaisella nallisessa köyhäinhoitolaitoksessa tai vuosi-
17520: kaupunkikunnan jäsenellä, sekä miehellä hoidokkina on täyden köyhäi:IThoidon va-
17521: että naisella, rassa samoinkuin sekin, joka kahden lä-
17522: jolla on Suomen kansalaisoikeus, hinnä edellisen vuoden aikana on saanut
17523: joka ennen vaalivuoden alkua on täyt- tilapäistä köyhäinhoitoapua, joksi ei kui-
17524: tänyt kaksikymmentäyksi vuotta, tenkaan ole luettava tilapäistä sairasapua,
17525: joka viimeksi toimitetussa henkikirjoituk- ja jättänyt sen kunnalle takaisin suoritta-
17526: sessa on kaupungissa hengille kirjoitettu, ja matta; .
17527: joka maksaa kunnallista tuloveroa samoin 4) se, joka oikeuden lainvoimaisen pää-
17528: kuin hänen puolisonaan ja niillä perheen- töksen nojalla on kansalaisluottamusta
17529: jäsenillään, joiden saama tulo on verotettu vailla taikka kelvoton maan palvelukseen
17530: perheen päämiehen tulon yhteydessä. tai toisen asiaa ajamaan;
17531: Vaalioikeutta vailla on kuitenkin: 5) se, joka on todistettu syypääksi sii-
17532: 1) se, joka on holhouksen alainen; hen, että hän kunnallisissa vaaleissa on
17533: 2) se, joka on jättänyt suorittamatta hä- ostanut tai myynyt ääniä tai äänestänyt
17534: nen maksettavikseen pannut kahden lä- useammassa kuin yhdessä vaalipaikassa
17535: hinnä edellisen vuoden kunnallisverot; taikka väkivallalla tai uhkauksella hä1rin.
17536: VII,2. - Kor1enoja ;r. m:. 435
17537:
17538: nyt vaalivapautta tai sitä yrittänyt, aina Valtuutetuksi älköön kuitenkaan valit-
17539: kolmannen kalenterivuoden loppuun siitä tako maaherraa, lääninsihteeriä, läänin-
17540: lukien kun päätös on saanut lainvoiman. kamreeria, varalääninsiihteeriä, varaläänin-
17541: kamreeria, maistraatin jäsentä, maistraatin
17542: 11 §. ja poliisikamarin virka- tai palvelusmiestä
17543: Vaalikelpoinen valtuutetuksi ja kunnan eikä yleistä syyttäjää eikä myöskään kau-
17544: muihin luottamustoimiin, mikäli niistä ei pungin rahatoimilaitoksen tai sen alaisena
17545: ole erikseen säädetty, on jokainen kun- toimivaa virka- tai palvelusmiestä, joka on
17546: nassa asuva henkilö, joka on oikeutettu toimestaan tilivelvollinen.
17547: valtuutettuja valitsemaan. ja joka ennen Tilintarkastajaksi voidaan kuitenkin va-
17548: vaalivuoden alkua on täyttänyt kaksikym- lita toisessakin kunnassa asuva Suomen
17549: mentäneljä vuotta. kansalainen, jos hän siihen suostuu.
17550:
17551:
17552: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1933.
17553:
17554: A. Korvenoja. Vilho Annala.
17555: Kaapro Moilanen. Taave Junnila.
17556: Kalle Soini. Martti Rantanen.
17557: K. F. Lehtonen. Yrjö Leiwo.
17558: Aarne Honka. Paavo Virkkunen.
17559: Yrjö Schildt. Toivo Horelli.
17560: Leo R. Böök. Edv. Vaa~ama.
17561: Einari Karvetti. Lauri A. Sariola.
17562: E. A. Tuomivaara. K. R. Kares.
17563: Hilja Riipinen. R. Ala-Kulju.
17564: L. P. Tapaninen. Yrjö Kivenoja.
17565: 436
17566:
17567: VII,3. - La.k. al. N :o 39.
17568:
17569:
17570:
17571:
17572: Sarlin y. m.: Ehdotus laiksi tielain 78 §:n muuttamisesta.
17573:
17574:
17575: E d u s k u n n a ll e.
17576:
17577: Toukokuun 3 p:nä 192·7 vahvistetun tie- todella tahdotaan saada, melkoisia kustan-
17578: lain 78 ~ on käytännössä osoittautunut kai- nuksia kysyvälle ja aikaa vi1wälle n. s.
17579: paavan muutosta. Pykälä edellyttää, että maanmittausinsinöörilinjalle. Kun kylätei-
17580: maaherralle on esitettävä ,maanomistajien den rakentaminen maan harvaanasutuilla
17581: antama kirjallinen sitomus tarvittavan tie- seuduilla on tärkeä toimenpide asukkaiden
17582: alueen ja mahdollisten tientekoaineiden toimentulon ja talouden tukemiseksi, olisi
17583: ottopaikkojen luovuttamisesta sekä raken- tielakia muutettava niin, että maaherra
17584: nussuunnitelma ja kartta tiestä, niin myös- voisi päätöksen tien rakentamisesta ja kun-
17585: kin tientekoon veivallisiksi katsottujen al- nossapitämisestä antaa siitä huolimatta,
17586: lekirjoittama sopimus siitä, millä tavoin että joku tientekovelvolliseksi katsottava
17587: tie rakennetaan ja kunnossapidetään", en- sitä vastustaakin, kunhan kohtuullinen
17588: nenkuin maaherra voi hyväksyä sopimuksen enemmistö tiestä hyötyvistä asianomaisen
17589: ja vahvistaa tien rakennussuunnitelman sitoumuksen antaa. Tällaiseksi enemmis-
17590: sekä määrätä tien siten rakennettavaksi ja töksi olisi katsottava kahden kolmasosan
17591: kylätienä kunnossapidettäväksi. Useassa enemmistöä tientekovelvollisista.
17592: tapauksessa, uuden tielinjan ollessa kysy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
17593: myksessä, esiintyy yksi tai useampi tien- kunnioittaen,
17594: tekoyelvollinen, joka syystä tai toisesta ei
17595: yhdy sopimukseen. Yritys tällöin raukeaa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17596: sopimuslinjalla ja on siirryttävä, jos tie van lakiehdotuksen:
17597:
17598:
17599: Laki
17600: tielain 78 § :n muuttamisesta.
17601:
17602: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3 päivänä toukokuuta 1927 annetun
17603: tielain 78 ~ näin kuuluvaksi:
17604:
17605: 78 ~- tavien maanomistajien antama kirjallinen
17606: Maaherra kuulkoon hakemuksen johdosta sitoumus tarvittavan tiealueen ja mahdol-
17607: niitä, jotka ilmoituksen mukaan on kat- listen tientekoaineiden ottopaikkojen luo-
17608: sottu velvollisiksi ottamaan osaa tiente- vuttamisesta sekä rakennusuunnitelma ja
17609: koon ja joiden maille tie tulisi tehtäväksi kartta tiestä, niin myös heidän allekirjoit-
17610: ja tienteko-ottoaineen paikat määrättäviksi. tamansa sopimus siitä, millä tavoin tie
17611: Jos maaherralle esitetään vähintään kah- rakennetaan ja kunnossapidetään, voi maa-
17612: den kolmasosan tientekovelvollisiksi katsot- herra hyväksyä sopimuksen ja vahvistaa
17613: VII,3. - Sarlin y. m. 437
17614:
17615: tien rakennussuunnitelman sekä määrätä tamaan tietä ja tientekoaineen ottopaikkoja
17616: tien siten rakennettavaksi ja kylätienä varten tarvittavat alueet sekä tekemään
17617: kunnossapidettäväksi. niistä kartan ja selitelmän siten, kuin
17618: Ellei tien rakentamisesta ole aikaansaatu 74 §: ssä on määrätty; maanmittausinsinöö-
17619: sellaista sopimusta, kuin 1 momentissa on rin on myös, kuultuaan asiasta tienteko-
17620: sanottu, eikä maaherra katso, että hakemus velvollisiksi katsottujen mielipidettä, an-
17621: on hylättävä, määrätköön maaherra, jos nettava lausuntonsa siitä, ketkä tietä tar-
17622: hakija on asettanut vakuuden toimituskus- vitsevat ja missä määrin he siitä hyötyvät,
17623: tannusten suorittamisesta, maanmittausin- sekä ehdotettava tieyksiköt tieosakkaille.
17624: sinöörin hakijan kustannuksella tekemään
17625: suunnitelman tien rakentamiseksi, paalut- (Kuten voimassaolevassa laissa.)
17626:
17627:
17628: Helsingissä syyskuun 13 p:nä 1933.
17629:
17630: Bruno Sarlin. W. K. Särkkä.
17631: Eero Rydman. Sulo Heiniö.
17632: Arvo Inkilä. Eljas Erkko.
17633: Urho Toivola. E. J. Jatkola.
17634: Toivo Tyrni.
17635: 438
17636:
17637: VII,4. - Lak. al. N :o 40.
17638:
17639:
17640:
17641:
17642: Kivioja: Ehdotus laiksi tielain 93 § :n mutdtamisesta.
17643:
17644: E d u s k u n n a ll e.
17645:
17646: Vaikka tielain 93 §:ää on tänä vuonna tuksen toimesta linjoitettiin äsken mainittu
17647: jo muutettu, ei se ole paljoakaan paranta- tien oikomissuunnitelma esim. Kalajoen pi-
17648: nut rasitettujen kuntien turhia velvolli- täjän alueella ja sanoivat sellaisesta suun-
17649: suuksia. Yhä uusia oikaisuja suunnitellaan nitelmasta maalaisisännät terveen taloudel-
17650: vanhoilla maanteillä, joita on päästy kulke- lisen vaistonsa ohjaamina: ,jos valtiolla on
17651: maan jo satoja vuosia. Bsim. Pohjanlah- liikaa rahaa, olisi parempi käyttää se soi-
17652: den rantaa kulkeva maantie on kylläkin den raivaukseen.'' Suunnitelma sisältää
17653: mutkainen, mutta mikään liikenteen valta- sellaistenkin mutkien oikomisen, JOISsa
17654: väylä se ei ole ollut enää Oulun radan val- näköala on aivan avoin. Lisäksi tulee kun-
17655: mistumisen jälkeen, kun liikenne pääasiassa nalle huomattavasti maanlunastuskorvauk-
17656: suuntautuu rannikolta jokilaaksoja pitkin sia vastattavaksi. Nykyinen tie on usein
17657: rautatielle. Näiden maanteiden parantami- eri talojen rajana, mutta uusi tie tulisi var-
17658: sella, jopa oikomisellakin, on paljon kanna- sin kiusallisesti silppuamaan pientilallisten
17659: tusta paikkakunnilla, kun siellä sen sijaan parhaat pellot aivan käyttökelvottomiksi
17660: ei ymmärretä n. s. rantamaantien oikomi- suikaleiksi vanhan ja uuden tien välissä
17661: sella olevan muuta merkitystä kuin kii- esim. Vasankarin kylässä, joten maan lu-
17662: vaamman vauhdin mahdollisuus Petsamoon nastukset tulevat suuria. - Kun insinöö-
17663: ylellisyysautoillaan meneville huvimatkai- rien suunnitelmia kunnanvaltuustojen lau-
17664: lijoille. Kunnat yleensä lausunnoissaan sunnoilla eikä millään nähtävästi voida
17665: näinäkin viikkoina ovat vastustaneet tuol- estää toteutumasta, olisi kuitenkin kunnat
17666: laisia turhia tiensiirtoja, jotka valtiolle tu- vapautettava sellaisten hullntusten kustan-
17667: levat kalliiksi, koska tie alkuaan on syn- nuksista, sillä kunnilla on jo muitakin
17668: tynyt parhaimmin rakennettavaan maas- menoja.
17669: toon, ja sen siirto vaikeammille paikoille Tähän nähden ehdotan,
17670: vaatii pengerryksiä, kallioleikkauksia j. n. e. että Eduskunta hyL·äksyisi seuraa-
17671: Viime syksynä tie- ja vesirakennushalli- va;n lakiehdotuksen:
17672:
17673:
17674: Laki
17675: tielain 93 § :n muuttamisesta.
17676:
17677: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaaan täten 3 p:nä toukokuuta 1927 anne-
17678: tun tielain 27 p:nä toukokuuta 193,3 muutettu 93 § näin kuuluvaksi:
17679:
17680: 93 §. joiden alueen läpi tie kulkee, vastata
17681: Kun yleistä liikennettä varten Uilsi maan- 12; §:ssä mainittujen korvausten suoritta-
17682: tie rakennetaan tahi ennestään oleva levi- misesta.
17683: tetään tai siirretään, tulee niiden kuntain, Valtioneuvosto voi kuitenkin harkinnan
17684: VII,4. - Kivioja. 439
17685:
17686: mukaan myöntää kunnalle helpotusta 1 ~fos kunta lausunnossaan tai muuten on
17687: momentissa mainitusta korvausten suoritta- ennen työn alkamista maaherralle. ilmoitta-
17688: misvelvollisuudesta tai, milloin erittäin pai- nut, että se ei kannata tien oikaisemista, on
17689: navat syyt antavat siihen aihetta, koko- kunta ilman muuta vapaa sellaiseen tien-
17690: naankin vapauttaa kunnan tästä velvolli- siirtoon tarvitun maa-alueen lunastusvelvol-
17691: suudesta. lisuudesta.
17692:
17693:
17694: Helsingissä, syyskuun 13 p:nä 1933.
17695:
17696: Vilho H. Kivioja.
17697: 440
17698:
17699: VU,5. - Lak. al. N:o 41.
17700:
17701:
17702:
17703:
17704: Salo y. m.: Ehdotus laiksi tilusten rauhoittamisesta koti-
17705: eläinten vahingonteolta 18 p:nä helmikuuta 1921 amne-
17706: tun lain muuttamisesta.
17707:
17708:
17709: ]) d u s k u n n a ll e.
17710:
17711: Helmikuun 18 p. 1921 astui voimaan laki västi ajateltujen tilusrauhoitusyhdistysten
17712: tilusten rauhoittamisesta kotieläinten vahin- perustaminen osoittautuu mahdottomaksi
17713: gonteolta, jolla lailla kumottiin joulukuun siellä, missä ei ole yhdistyksen -alueen ra-
17714: 19 p. 1864 annettu asetus tilusten rauhoit- joja luonnossa, järviä, jokia, suuria soita
17715: tamisesta. Uudessa •laissa samoinkuin kumo- y. m. ja joissa siis Y'hdistyksen alueen ym-
17716: tussa asetuksessa asettui lainsäätäjä sille päri olisi tehtävä aita. Jokainen käsittää,
17717: kannalle, että kunkin on varjeltava koti- että esim. sellaisen kunnan, jossa ei ole so-
17718: eläimensä, etteivät ne pääse toisen tiluksille, pivia pienempien alueiden luonnollisia ra-
17719: kun .taas aikaisemmin itsekunkin oli suojel- joja j•a joka tämän vuoksi olisi siis yksi
17720: tava .tiluksensa. Vuoden 1864 laissa oli kun- alue ja jonka pinta-ala voi olla 2-5,000
17721: nalla kuitenkin oikeus pä:ättää toisenlaises- neliökilometriä, sellaisen alueen ympäriai-
17722: takin aitaustavasta. Päätöksiä, joiden mu- taaminen on mahdottomuus.
17723: kaan vanha laki (vapaa metsälaiduntami- On myönnettävä,. että viljellyillä laitu-
17724: nen) oli käytännössä, tekivätkin useat kun- milla on eräitä etuja metsälaitumiin nähden
17725: nat varsinkin maan itä- ja pohjoisosissa. V. ja on näiden haJllkkimiseen asutuksen tihe-
17726: 1921 la:ki kielsi näiden kuntain päätöksien tessä ja metsäpinta-alojen vähentyessä suo-
17727: voimassaolon jatkamisen v:sta 1924 alkaen. ranainen pakkokin. Mutta on samalla tun-
17728: Korvaukseksi kuntain menetetylle päättä- nustettava, että kokeiluja. .tällä alalla on
17729: misoikeudelle jäi yksinomaan n. s. tilusrau- tehty sielläkin, missä siihen ei ole mitään
17730: hoitusyhdistysten perustamisen mahdolli- pakkoa, ja saatu, kun laidunta ei olekaan
17731: suus, jonka mukaan yhdistykset eram jaksettu saada siihen kuntoon kuin pitäisi,
17732: ehdoin saivat järjestää laiduntamisen toi- perin ikäviä kokemuksia.
17733: sinkin kuin laki säätää. On paljon ikäviä esimerkkejä, jolloin met-
17734: ~yt kun maan harvemmin asutuissa seu- sälaitumen kieltoon maanomistaj.an taholta
17735: duissakin eräät maanomistajat jo alkavat ei ole syynä viljellyn laitumen käyttöön
17736: kieltää •laiduntamisen metsämaillaan, näyt- siirtyminen, vaan monissa tapauksissa suo-
17737: tää siltä, että laki täyteen voimaan tulleena, ranainen kiusanteko, karjan kokonaan ta-
17738: uhkaa hävittää näiden seutujen karjanpito- losta hävittäminen ja ryöstöviljely, jolloin
17739: mahdollisuuden. Sitä elinkeinonhaaraa, joka sanotaan: ei minulla ole lehmiä en minä
17740: parhaiten juuri soveltuu syrjäisille ja hal- tarvitse aitoja y. m. s. Erittäin kiitollinen
17741: lanaroille seuduille, kohtaa voittamattomat tilaisuus tällaiseen kiristämiseen on m. m.
17742: vaikeudet, jos tässä kohdin kylmästi seura- puutavarayhtiöiden maiden nimellisillä
17743: taan lain suomia oikeuksia. Harvaan asut- omistajilla, jotka entisissä hyvissä taloissa
17744: tuje.n seutujen oloja silmälläpitäen nähtä- harjoittav.at mitä julkeint.a rystöviljelTStä,
17745: VII,5. - Salo y. m. 441
17746:
17747: pitämättä karjaa ja myömällä heinän kas- Lainmuutoksen tar-koituksena on metsä-
17748: vun vuosittain pystyyn. laiduntamise;J. säilyttäminen kullakin seu-
17749: Alempana ·ehdotetun lainmuutoksen tar- dulla vain niin kauan, kunnes karjanomis-
17750: koitus ei ole pienellä enemmistöllä säilyttää tajista 25% on siirtynyt viljeltyj,en laitu-
17751: metsälaiduntamista siellä, missä olosuhteet, mien käyttöön, ja jonka jälkeen alkuperäi-
17752: ka:svuUisuus ynnä muut seikat kehoit.tavat nen · la:ki tulisi sielläkin voimaan. Tällä
17753: j:a pakoittavat viljeltyjen laitumien käyt- ajalla tietäisivät muut, siis 75 %, varus-
17754: töön. Mutta on arveluttavaa lailla pakottaa tautua viljeltyyn laitumeen siirtymisen
17755: siihen sielläkin, missä kunnan karjanomista- pakkoo;J.. Tällainen ylimenokausi kylmnisi
17756: jista tu8kin yksi sadasta on luopunut metsä- estämään muutamat 'harvat saattamasta näi-
17757: laitumesta. den seutujen laidunoloj:a sellaiseen sekaan-
17758: Enemmällä kuin puolella maamme pinta- nukseen kuin miksi tilanne nyt on muo-
17759: alalla asuu väestöä, jolla ei ole vielä puolta dostunut.
17760: hehtaaria henkeä kohden viljeltyä mwata, Kun ottaa huomioon harvaanasuttuj.en
17761: ja jolla ei vielä talveksikaaifl· ole karjallensa seutujen suuret pinta-alat, tulee täällä koti-
17762: riittävän hyvää r~hua. Näistä varmasti eläinyksikköä kohden, valtion metsämaat
17763: usea valtion palkkioiden y. m. turvin pyrkii, huomioon ottaen, laidunpinta-alaa noin
17764: missä se suinkin on mahdollista, omavarai- 100 hehtaaria,1 joukossa hyväkasvuisiakin
17765: seksi leipään nähden ja samalla hankkiak- vaarain liepeitä y. m. s. Ei siellä vielä olisi
17766: seen 'karjalleen kunnollisen talvirehun. pakkoa pinta-alan vuoksi laitumen viljelyyn,
17767: Olisi omituista jos nama nyt, kesken ennenkuin on p'äästy siihen, Bttä kullakin
17768: eteenpäin ponnistelujaan, pakoitettaisiin on edes oman perheen elatukseen ja karjan
17769: kaikkein ensinnä viljelemään karjan kesä- talviruokintaan välttämätön viljelyspinta-
17770: ruo:kbmista varten laitumia ja sen jälkeen ala, johon voimakkawsti kullakin seudulla
17771: vasta huolehtimaan karjansa talviruuasta pyritään.
17772: ja omasta ja perheensä l~ivästä. Se tuntuisi Toivoe;J., että eduskunta ottaa huomioon
17773: ikäänkuin .puuhun nousulta latvasta käsin. mä:kitupalaisten, asutus- ja pientilojen lai-
17774: Kun mlllan pohjois- ja itäosissa laidun- dunkysymyksen vielä ratkaisematta olevan
17775: ruohon uudelleenkasvu on hitaampaa kuin vaikeuden, saamme kunnioittaen ehdottaa,
17776: etelämpänä, täytyy siellä viljeltyäkin lai-
17777: dunta olla ·enemmän eläinyksikköä kohden että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17778: kuilllJ rehevämmiHä seuduilla, täten aiheut- van lakiehdotuksen:
17779: taen ·tässäkin kohden suurempia kustannuk-
17780: sia, juuri maan köyhimmH'le s~mduille.
17781:
17782:
17783: Laki
17784: tilusten rauhoittamis·esta kotieläinten vahingonteolta 18 p. helmik. 1921 amnetun
17785: lain muuttamisesta.
17786:
17787: Eduskunnan päwtöksen mukaisesti muutetaan täten tilusten rauhoittamisesta koti-
17788: eläinten vahingonteolta 18 p. helmik. 1921 annetun lain 1 § näin kuuluvaksi:
17789:
17790: 1 §. nen niitä niin varjelemaan, etteivät ne
17791: Jokainen, joka pitää koti·eläimiä, olkoon, pääse toisen tiluksille.
17792: alempa,na mainituin poikkeuksin, ;velvolli- Niissä osissa maata, missä niiden maan-
17793:
17794: 56
17795: 44~ VII,5. - 'filusrauhoituslain muuttaminen.
17796:
17797: omistajain tai -haltijain taikka laidunoikeu- tijain taikka laidunoikeuden haltijain lu-
17798: den haltijain, jotka eivät itse käytä koti- vusta, olkoon kunkin velvollisuus itse aidata
17799: eläimiään aitaamattomilla laitumilla, luku ne tiluksensa ja maansa, jotka hän haluaa
17800: on pienempi kuin yksineljäsosa kuhunkin suojella.
17801: kuntaan kuuluvien maanomistajain tai -hal-
17802:
17803:
17804: Helsingissä, 6 p:nä syyskuuta 1933.
17805:
17806: S. Salo. Kusti Arffman.
17807: T. A. Janhonen. Vilho H. Kivioja.
17808: Kaarlo Hänninen. Yrjö Hautala.
17809: Eino Rytinki. Yrjö H. Kesti.
17810: 443
17811:
17812: Vll,6. - Lak. al. N :o 42.
17813:
17814:
17815:
17816:
17817: Sarlin y. m.: Ehdotus laiksi palosuojel1tmaks1tsta.
17818:
17819:
17820: E d u s kunnalle.
17821:
17822: Rahaasia-aloitteessamme olemme ehdotta- sua samassa suhteessa kuin kunnat mahdolli-
17823: neet, että valtion menosääntöön 7 Pl. VII sesti tulevat hyötymään valtionavustuksista
17824: lukuun otettaisiin 5,000,000 markan suurui- eli että asukkaat kunnassa, joka on jo aikai-
17825: nen siirtomääräraha palolain täytäntöön- semmin huolehtinut palotoimestaan, tulisi-
17826: panosta johtuvia ja palotoimen edistämiseen vat suorittamaan veroa, jonka tuotolla avus-
17827: tarvittavia menoja varten, joten valtion me- tettaisiin ehkä sellaista kuntaa, joka on lai-
17828: not palotoimen hyväksi nousisivat, 7 Pl. minlyönyt huolenpidon palotoimesta. Hyöty
17829: VII: 3 kohdalla olevaan määrärahaan palotoimen kehittämisestä on kuitenkin ylei-
17830: sisältyvä 400,000 markan avustus Suo- nen e~kä paikkalmnnallinen, sillä vakuutus-
17831: men Palosuojeluyhdistykselle mukaa:n:las- ja jälleenvakuutusmaksuina joutuvat palo-
17832: kien, 5,400,000 markkaan. vakuutetun omaisuuden omistajat joka ta-
17833: Kun nykyisenä vaikeana aikana 5 miljoo- pauksessa yhteisesti korvaamaan paikkakun-
17834: nan markan lisäys menosääntöehdotukseen nasta riippumatta kaikki sattuneet palo-
17835: saattaa herättää huolestumista ja kun vahingot. Osa palotoimen tehtävistä kuten
17836: palotoimi suurelta osaltaan, joskaan ei suin- palopäällystökoulutus ja etenkin paloteknil-
17837: kaan yksinomaisesti, kohdistuu tulen uhkaa- linen kokeilutoiminta, on sitäpaitsi sellaisia,
17838: man omaisuuden suojelemiseen, niin ehdo- että ne eivät kohdistu erikseen mihinkään
17839: tamme, että vastaavan tuloerän saamiseksi paikkakuntaan. Ja kun palosuojelumaksu
17840: säädettäisiin laki palosuojelumaksusta, joka olisi vain enintään 3 % palova:kuutusmak-
17841: veivoittaisi tulen uhkaaman, palovaltuutetun susta, joten miljoonan markan suuruisen
17842: omaisuuden omistajat suorittamaan palosuo- tulenuhkaaman omaisuuden omistaja, joka
17843: jelumaksua, jonka suuruus olisi enintään maksaisi palovakuutusmaksua esim. 2 °/oo,
17844: 3% palovakuutusma:ksusta. Kun palova- suorittaisi palosuojelumaksua vain 60 mark-
17845: kuutusmaksuja Suomessa maksetaan noin kaa, niin on palosuojelumaksu niin häviä-
17846: 170 miljoonaa markkaa vuodessa, voisi eh- vän pieni, ettei sen teoreettisesta puolesta
17847: dottamamme palosuojelumaksu valtiolle kannata keskustella, vaan ratkaisevana on
17848: tuottaa tarvittaessa jopa jonkun verran yli pidettävä käytännöllisiä näkökohtia. On
17849: 5 miljoonaa markkaa. myös muistettava, että tehostettu palasuo-
17850: Ehdottamaamme palosuojelumaksua vas- jelu aiheuttaa, kute;J. kokemus osoittaa,
17851: taan voidaan huomauttaa, että maksusta alennuksen palovahinkomäärissä ja sikäli
17852: pääsevät vapaaksi ne, jotka eivät palova- myöskin palovakuutusmaksuissa. Mainitta-
17853: kuuta omaisuuttaan, mutta on huomattava, koon, että samansuuntainen palosuojelu-
17854: että nämä henkilöt palovahingon sattuessa maksu on jo vanhastaan ollut voimassa mo-
17855: kärsivät kovin raskaan tappion. Myös voi- nissa Etelä-Saksan valtioissa ja viime
17856: daan muistuttaa, että eri kuntien asukkaat vuonna säädetty myöskin Eestissä.
17857: ei,·ät tulisi suorittamaan palosuojelumak- Valtiotaloutemme perusteita ja eduskun-
17858: 444 VII,6. - Palosuojelumaksu.
17859:
17860: nan oikeutta vapaasti päättää menosään- Kaikkeen edelläolevaan nojaten ehd:)-
17861: nöstä, ei laki loukkaisi, kun palosuojelumak- tamme,
17862: sutuloista ei muodostettaisi mitään erityistä
17863: rahastoa omine menosääntöineen, vaan mää- että Eduskttnta hyväksyisi senraa-
17864: rärahat palosuojelutarkoituksiin otettaisiin van lakiehdotuksen:
17865: valtion menosääntöön, josta eduskunta
17866: päättää.
17867:
17868:
17869: Laki
17870: palosuoj elumaksusta.
17871:
17872: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
17873:
17874: 1 §. Palosuojelumaksu määrättäköön täysin
17875: Palosuojelusta valtiolle johtuvien meno- prosentein vakuutusmaksusta.
17876: jen korvaamiseksi on kiinteästä ja irtaimesta
17877: palovakuutetusta omaisuudesta vuosittain 3 §.
17878: suoritettava palosuojelumaksu, jonka suu- Palosuojelumaksu kannetaan vakuutus-
17879: ruus on enintään kolme prosenttia palova- laitoksen toimesta. Jos maksun suuruutta
17880: lmutusmaksusta. laskettaessa syntyy markan osia, on maksu
17881: korotettava seuraavaan täyteen markkamiiä-
17882: Palosuojelumaksun suuruuden maaraa rään.
17883: valtioneuvosto vuodeksi kerrallaan sen mu- 4 §.
17884: kaan kuin varoja 1 § :ssä mainittuja menoja Tarkemmat määräykset palosuojelumak-
17885: varten on menosääntöön otettu, valtion sun kantamisesta ja tilittämisestä sekä tä-
17886: omaisuuden palosuojelukustannuksia niihin män lain muusta toimeenpanosta annetaan
17887: lukematta. asetuksella.
17888:
17889:
17890: Helsingissä syyskuun 15 p. 19(33.
17891:
17892: Bruno Sarlin. Eero Rydman.
17893: W. K. Särkkä. Urho Toivola.
17894: Eljas Erkko. Toivo Tyrni.
17895: Janne Koivur:anta. E. J. Jatkola.
17896: Matti Miikki. T. A. Janhonen.
17897: E. v. Frenckell. Jalmari Linna.
17898: Toivo Horelli. V. Kivisalo.
17899: Jussi Lonkainen.
17900: 445
17901:
17902: VII,7. - Toiv. al. N:o 33.
17903:
17904:
17905:
17906:
17907: Lahdensuo y. m.: Esityksen antamisesta muutoksista ves?:-
17908: oikeuslakiin.
17909:
17910:
17911: E d u s k u n n a ll e.
17912:
17913: V esiperäisten maiden kuivatuskysymys täisiin mahdolliseksi eräitä sellaisia toimen-
17914: on maassamme paljon tärkeämpi kysymys piteitä, joihin kiireellisesti ryhtymistä maa-
17915: kuin useissa muissa maissa, johtuen siitä, talouden edut vaativat. Eräs sellainen ky-
17916: että viljelyskelpoiset maamme suurelta symys, jota nykyisen vesioikeuslain puit-
17917: osaltaan ovat suoalueita tai sijaitsevat jo- teissa ei voida tyydyttävästi ratkaista, on
17918: kien ja järvien rantamailla. Perusteellinen yhteisten viemärien suunnittelu, kaivuu ja
17919: kuivatus on useimmissa tapauksissa ensim- kunnossapito.
17920: mäinen edellytys maan viljelykselle saatta- Aikaisemmin olivat lain mukaan oikeu-
17921: miselle. Kuivatussuunnitelmien teolle ja tettuja valmistamaan suunnitelmia yhteis-
17922: niiden toimeenpanolle tuottaa vaikeuksia ten viemärien avaamiseksi ja vesiperäisten
17923: se, että kuivattavat alueet tavallisesti kuu- maiden kuivattamiseksi maanviljelysinsi-
17924: luvat useammille maanomistajille, joiden nöörit ja lääninagronomit, joiden viimeksi-
17925: edut eivät läheskään aina käy yhteen ja mainittujen toimet v. 11920 muutettiin piiri-
17926: lisäksi se, että lainvoimaisen suunnitelman agronomien toimiksi, jotka toimet lakkau-
17927: tekemiseen oikeutettuja virkamiehiä on tar- tettiin v. 192:3. Työnjako maanviljelysin-
17928: peisiin nähden liian vähän. sinöörien ja lääninpiiriagronomien välillä
17929: Nykyisen voimassa olevan vesioikeuslain oli sellainen, että insinöörit yleensä hoiti-
17930: puitteissa ei voida kuivatuskysymyksiä vat suurempia töitä, lääninpiiriagronomien
17931: suunnitella ja toteuttaa tyydyttävällä ta- ratkaistessa pääasiassa naapurusten keskei-
17932: valla. Vesioikeuslain uusiminen onkin ollut siä ojariitaisuuksia. Vuodesta 1923 lähtien,
17933: valmistelun alaisena jo lähes puoliväliin jolloin piiriagronomien virat lakkautettiin,
17934: toistakymmentä vuotta, mutta kulunee ai- siirtyivät myöskin viemärien suunnittelut
17935: kaa vielä monta vuotta, ennenkuin uusi vesi- y. m. s. pienemmät työt maanviljelysinsi-
17936: oikeuslaki saadaan voimaan. Yleisedun nööreille, joita maataloushallituksen alai-
17937: kannalta olisi mitä tärkeintä, että uusi vesi- sissa 8 insinööripiirissä on yhteensä 27 ( v.
17938: oikeuslaki saataisiin valmiiksi ja vmmaan 1931). Maanviljelysinsinöörien lisäksi ovat
17939: niin pian kuin mahdollista. maanviljelysseurojen agronomisen koulutuk-
17940: Kun kuitenkin, kuten sanottu, näyttää sen omaavat maanviljelyskonsulentit suo-
17941: ilmeiseltä, että kuluu vielä monia vuosia, rittaneet yhteisten viemärien punnituksia
17942: ennenkuin uusi vesioikeuslaki saadaan lo- ja laatineet suunnitelmia niiden kaivami-
17943: pullisesti valmiiksi, näyttää olevan tarpeel- seksi. Nykyisen vesioikeuslain mukaan
17944: lista, että erityisellä lainsäädännöllä teh- edellytetään kuitenkin, jos tahdotaan
17945: 446 VII, 7. - Vesioikeuslain muuttaminen.
17946:
17947: saada yhteisen ojan kaivtmta ja kunnossa- tien kanssa hoitaisivat yhteiset viemärik;r-
17948: pitoa koskeva sopimus lainvcimaiseksi, val- symykset, vapautuisivat maanviljelysinsi-
17949: tion virkamiehen, siis maanviljelysinsinöö- nöörit pienten ojariitaisuuksien aiheutta-
17950: rin laatima kaivuuta koskeva suunnitelma mista toimituksista ja voisivat käyttää ai-
17951: ja osanottojaottelu osakkaiden kesken. Tä- kansa suurempien kuivatustöiden suunnit-
17952: män johdosta ovat aivan pienetkin viemäri- teluun, mikä olisi yleisedun mukaista. Vie-
17953: kysymykset, joihin maan~iljelysseuran kon- märikysymykset tulisivat tällöin ratkais-
17954: sulentti on laatinut kaivuu- ja ojitussuun- tuiksi nykyistä paljon yksinkertaisemmin,
17955: nitelman, ollut pakko siirtää maanviljelys- nopeammin ja halvemmilla kustannuksilla.
17956: insinöörin ratkaistavaksi, jos yksikin osakas Tällaista asiain järjestelyä puolustaa ny-
17957: on kieltäytynyt osallistumasta yritykseen. kyhetkellä sekin, että maassa vallitsee ta-
17958: On itsestään selvää, että tällainen järjes- vallista suurempi harrastus uuden pellon
17959: telmä vaatii paljon aikaa ja tulee kalliiksi, raivaamiseen, johtuen tämä valtion myön-
17960: mistä johtuen monet hyvinkin tärkeät lmi- tämistä uudisviljelyspalkkioista. :Saman-
17961: vatussuunnitelmat jätetään toteuttamatta, aikaisesti ja osin valtion avustuksesta joh-
17962: vahingoksi maataloudelle ja maalle. On tuen on myöskin salaojitusharrastus lisään-
17963: näet huomattava, että kaikkien tällaisten tynyt entisestään, vaatien nykyisten vie-
17964: pientenkin viemärikysymysten suunnittelun märien syventämistä. Kun valtion avus-
17965: ollessa maanviljelysinsinöörien huolletta- taman uudisviljelystoiminnan suunnittelun
17966: vana, myöskin suurempien kuivatusyritys- suorittavat suurimmalta osaltaan maanvil-
17967: ten toimeenpano siitä kärsii. Asiantunte- jelys- ja talousseurojen peltoviljelyspuolen
17968: valta taholta ilmoitetaan, että pienten 1 toimihenkilöt, pitäisi heidän myöskin voida
17969: a 2 päivää kestävien toimitusten lukumäärä olla oikeutettuja suorittamaan viemärien
17970: on saattanut jossakin maanviljelysinsinööri- suunnittelut ja sen myöskin edellämainittu-
17971: piirissä eräinä vuosina nousta yli 60 pro- jen ojalautakuntien kanssa toteuttamaan.
17972: sentin toimitusten lukumäärästä. Näistä Mikäli heillä ei viemärikysymysten järjes-
17973: pienistä toimituksista on ollut suurin osa telyyn erinäisissä tapauksissa katsottaisi
17974: sellaisia, jotka maanviljelys- ja talousseu- olevan riittävää pätevyyttä, voitaisiin aset-
17975: rojen maanviljelyskonsulentit olisivat voi- taa vaatimukseksi, että heidän on tämä pä-
17976: neet suorittaa, jos heidän toimituksensa tevyys hankittava seuraamalla tarpeellisen
17977: tunnustettaisiin lainvoimaisiksi. ajan maanviljelysinsinööriä tämä::J.luontoi-
17978: Tuntuisi aivan tarkoituksenmukaiselta, sissa toimituksissa.
17979: että kuivatusasioihin perehtyneille maan- Kun olemme vakuutettuja siitä, että
17980: viljelys- ja t'alousseurojen toimihenkilöille, edelläesitetynlainen järjestely olisi omiaan
17981: nim. maanviljelyskonsulenteille, myönnet- edistämään maataloutta ja maataloustuo-
17982: täisiin oikeus yhteisten viemärien suunnit- tantoa, ehdotamme kunnioittaen eduskun-
17983: teluun, niin että he yhdessä perustetta- nan päätettäväksi toivomuksen,
17984: viksi suositeltavien kunnallisten ojalauta-
17985: kuntien kanssa huoltaisivat viemärien kai- että hallitus ensi tilassa jättäisi
17986: vuun ja kunnossapidon. :Kokemus Etelä- Eduskunnalle esityksen sellaiseksi
17987: Pohjanmaalta, missä toimii kunnallisia oja- muutokseksi vesioikeuslakiin, että
17988: lautakuntia, on antanut varsin myönteisiä maanviljelys- ja talousseurojen
17989: tuloksia, jotka kehoittavat saattamaan oja- maanviljelyskonsulenteille annettai-
17990: lautakumlat lakiin perustuviksi. Tällöin, siin · oikeus yhteisten viemärikysy-
17991: kun maanviljelysseurojen maanviljelyskon- mysten selvittelyyn, jonka kautta
17992: sulentit yhdessä kunnallisten ojalautakun- pienempien kuivatusyritysten totmd-
17993: VII,7.- Lahdensuo y. m. 447
17994:
17995: taminen sekä viemärien kunnossa- avulla nykyistä helpommin ja te-
17996: pito saataisiin näiden ammattimies- hokkaammin suoritetuksi.
17997: ten ja kunnallisten ojalautakuntien
17998:
17999: .
18000: Helsingissä syyskuun 13 p:nä 1933 .
18001:
18002: Jalo Lahdensuo. L. 0. Hirvensalo.
18003: Juhani Leppälä. Jussi Annala.
18004: Vihtori Vesterinen. Einari Karvetti.
18005: Kaapro Huittinen. Viljo Venho.
18006: Viljami Kalliokoski Vilho H. Kivioja.
18007: Kalle Kämäräinen. T. N. Vilhula.
18008: Eemeli Aakula. Toivo Ikonen.
18009: Heikki Vehkaoja. Antti Kemppi.
18010: Ansh. Alestalo. Jooseppi Kauranen.
18011: J. Eri. Pilppula. Akseli Brander.
18012: Antti Halonen.
18013: 448
18014:
18015: VR,s. - Toiv. al. N :o 34.
18016:
18017:
18018:
18019:
18020: Lonkainen y. m.: Kuuromykkien köyhäinhoidon uudista-
18021: misesta.
18022:
18023:
18024: E d u s k u n n a ll e.
18025:
18026: Viime vuosina vallinnut ahdas taloudel- mykkien täytynyt turvautua yhä enemmän
18027: linen tilanne on aiheuttanut paljon kärsi- köyhäinhoitoon.
18028: myksiä kansamme vähävaraiselle väestölle Köyhäinhoitolain 38 pykälässä puhutaan
18029: yleensä, sekä lisännyt yhteiskunnaHisia kuuromykkien hoitamisesta ,heille kuulu-
18030: huoltomenoja. Työttömyys ja työpalkko- vissa ja soveltuvissa hoitolaitoksissa", mikä
18031: jen aleneminen on saattanut yhä lisäänty- ilmeisesti tarkoittaa sitä, että normaalisilla
18032: vät joukot turvautumaan köyhäinhoitoon. aisteilla varustetuillc järjestetty köyhäin-
18033: Kuntien on täytynyt antaa apua täysin hoito katsotaan sellaisenaan soveltumatto-
18034: työkykysillekin, kun he ·eivät vallinneissa maksi kuuromykille. Tämä onkin ymmär-
18035: olosuhteissa ole voineet tulla toimeen ei- rettävää, sillä köyhäinhoitolautakunnilta
18036: vätkä huolehtia perheistään. Yhteiskunnal- saatujen tietojen muka.an noin puolet kuu-
18037: lisen huollon varassa elävien toimeentulo on romykistä hoidokeista on siinä asemassa,
18038: yleensäkin ollut raskasta, mutta normaali- etteivät he voi vaihtaa ajatuksia hoitajainsa
18039: silla aisteilla varustettujen on kuitenkin kanssa, koska he eivät ymmärrä kuulevien
18040: käynyt mahdolliseksi ahtaillakin työmarkki- kieltä, eivätkä kuulevat heidän kieltään,
18041: noilla hankkia ainakin vähän ansiota köy- enempään kuin sieluclämäänsäkään.
18042: häinhoidosta saamainsa avustusten lisäksi. Kuuromykkien huollossa jatkuvat epä-
18043: Toisin on asia niiden, jotka aistiviallisina kohdat, vaikka nyt on kulunut loppuen se
18044: eivät voi sijoittua työmarkkinoilla mihin- 10 vuotta, jonka kulut'ssa uudistukset viisi
18045: kään ansioon. Nämä yhteiskunnan kova- tullut toteuttaa ja vaikka kuntien taholta
18046: osaiset ovat joutuneet varsinkin viimeksi- on muutamia vuosia sitten kiinnitetty hal-
18047: kuluneina vuosina elämään suorastaan toi- lituksen huomiota asiaan. Kuuromykkien
18048: vattornissa olosuhteissa. köyhäinhoidon uudistamisesta lieneekin ole-
18049: Maassamme on tällä hetkellä lähes 4,000 massa köyhäinhoidon ylitarkastajan joh-
18050: kuuromykkää, jotka ovat suuresti kärsi- dolla toimineen komitean mietintö sosiali-
18051: neet ajan ahtaudesta. Aistiviallisina he ministcriössä. Tämän mietinnön pohjalla
18052: eivät voi sijoittua työmarkkinoilla normaa- olisi saatava aikaan uudistus kuuromyk-
18053: lisilla lahjoilla varustettujen rinnalla. kien köyhäinhoidossa. Nykyisin kunnat,
18054: Maanviljelystöihin, missä heidän aistivialli- kun huoltomenot ovat kasvaneet, eivät mo-
18055: suutensa ehkä vähimmin tuottaisi haittaa, nessakaan tapauksessa suostu kustantamaan
18056: ei heillä opetuksen puutteessa ole niin suuria kuuromykkiä crikoishoitoloihin ja on sattu-
18057: mahdollisuuksia kuin edellytyksiä olisi, jota nut tapauksia, jolloin kuuromykkä on teh-
18058: seikkaa he itsekin valittavat. Teollisuuden nyt itsemurhankin saatuaan tietää kunnan
18059: palvelukseen heitä voidaan vain harvoissa kiellon crikoishoitolaan tarvittavien kus-
18060: tapauksissa käyttää. Näin ollen on kuuro- tannusten suorittamisesta ja osoituksesta
18061: VII,s. - LoDikainen y. m. 449
18062:
18063: kunnalliskotiin. Tämän vuoksi kuuromyk- että hallitus antaisi esityksen kuu-
18064: käin köyhäinhoidon uudistaminen olisi suo- romykkien köyhäinhoidon uudistami-
18065: ritettava ja alkuvalmistelut sitä varten sesta köyhäinhoidon ylitarkastajan
18066: on suoritettukin. johdolla toimineen komitean mietin-
18067: Edelläolevaan nojaten ehdotamme kun- nön pohjalla.
18068: nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
18069: muksen,
18070:
18071: Helsingissä, 14 p:nä syyskuuta 1933.
18072:
18073: Jussi Lonkainien. Alpo Lumme.
18074: Hilja Pärssirum. Elsa Metsäranta.
18075: Anni Huotari. Hugo Aa.ttela..
18076: K. Lumijärvi. A. A. Lasrtu.
18077: Matti Turki.a. Yrjö Räisänen.
18078: V alfrid Eskola. V. A. K:omu.
18079: Mi~o Suolm.s. Aatto Siren.
18080: Matti Lepistö.
18081:
18082:
18083:
18084:
18085: 57
18086: 450
18087:
18088: VU,9. ;..._ Toiv. al. N :o 35.
18089:
18090:
18091:
18092:
18093: Kivisalo y. m.: Kunnallisten työttömyysrahastojen perus-
18094: tamista koskevien säännösten tehostamisesta.
18095:
18096:
18097: E d u s k u n n a ll e.
18098:
18099: Maalaiskuntain kunnallislain 15 § :n mu- Nykyisen pulan tuottama suuri työttö-
18100: kaan on kunnanvaltuuston keskusteltava ja myys kohtasi kunnat aivan valmistumatto-
18101: päätettävä m. m. työttömyysrahastojen pe- mina sitä vastaanottamaan. Kunnat eivät
18102: rustamisesta. ,Sama velvollisuus lienee kau- ole varojen puutteen vuoksi voineet toimia
18103: punginvaltuustolla, vaikkei siitä kaupun- työttömyyden lieventämiseksi läheskään
18104: kien kunnallislaissa erikseen mainita. niin tehokkaasti kuin olisi pitänyt ja kuin
18105: Tällainen velvoitus on oikea, mutta sen olisi voitukin jos olisi niinä hyvinä vuo-
18106: täyttäminen on varsin vaikeata niin kauan sina, jotka olivat ennen pula-aikaa, perus-
18107: kuin kunnan talousarvioon ei voida ottaa tettu työttömyysrahastoja ja kartutettu
18108: muita menoja kuin mitä arvioidaan kuna- niitä.
18109: kin vuonna kuluvan. Kunnallisveroja ei Sellainen ,kädestä suuhun'' eläminen,
18110: myöskään saa kantaa minään vuonna enem- johon lait nykyään kuntia velvoittavat, on
18111: pää kuin mitä vakinaisten tulojen lisäksi muissakin suhteissa osoittautunut kelvotto-
18112: tarvitaan sinä vuonna kunnan menojen maksi. Kuntain tulojensaantimahdollisuu-
18113: peittämiseksi. Veroina koottava summa on det ovat vähentyneet, mutta menot lisään-
18114: jaettava taksoitettujen veroäyrien luvulla, tyneet. Veroja on nyt perittävä enemmän,
18115: eikä veroäyri saa olla näin saatua osa- huolimatta siitä että kuntalaisten veron-
18116: määrää suurempi. Jos se määrätään suu- maksukyky on suuresti heikontunut.
18117: remmaksi ja siitä valitetaan, menee päätös Jos yksityinen kuntalainen elää siten,
18118: kumoon. ettei kokoa hyvinä vuosina varoja huono-
18119: Täten kunnat veivoitetaan elämään ,kä- jen aikojen varalle, niin sitä pidetään
18120: destä suuhun". Työttömyysrahaston pe- kevytmielisenä. Mutta juuri tällaiseen
18121: rustaminen ja kartuttaminen sitävastoin kevytmielisyyteen kunnat lailla pakoite-
18122: edellyttää varojen kokoamista myöhempien taan.
18123: aikojen tarpeiksi. On ristiriitaista että Jotta vastedes parempien aikojen tultua
18124: laki velvoittaa perustamaan työttömyys- on mahdollisuus käyttää hyväkseen nyt
18125: rahastoja, mutta samalla estää kokoamasta saatuja katkeria opetuksia ja perustaa sekä
18126: niihin varoja. kartuttaa työttömyysrahastoja, ja että sa-
18127: Lain velvoitus työttömyysrahastojen pe- malla poistettaisiin se ristiriita että lailla
18128: rustamisesta onkin jäänyt suurimmalta veivoitetaan johonkin toimenpiteeseen,
18129: osaltaan kuolleeksi kirjaimeksi. Kunnat mutta siihen ryhtyminen estetään kieltä-
18130: eivät ole perustaneet työttömyysrahastoja mällä tarvittavat varat, on välttämätöntä,
18131: kuin harvoissa poikkeustapauksissa. Nii- että kunnallislait muutetaan tässä kohden
18132: hin lienee hankittu varoja kiertoteitse, siten että työttömyysrahastojen perustami-
18133: joka ei ole ollut lainsäätäjän tarkoitus. nen ja kartuttaminen tulee mahdolliseksi.
18134: VII,9. - Kivisalo y. m. 451
18135:
18136: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme dös kunnallisten työttömyysrahasto-
18137: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, jen perustamisesta tehdään velvoi-
18138: tukseksi, jota myös noudatetaan, ja
18139: että hallitus antaisi ensi tilassa että kunnat voivat kartuttaa työttö-
18140: Eduskunnalle esityksen kunnallisla- myysrahastoja vtwsittain kannetta-
18141: kien muuttamisesta niin, että sää- villa verotuloilla.
18142:
18143: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1933.
18144:
18145: Väinö Kivisalo. Alpo Lumme.
18146: Otto Toivonen. Väinö Sinisalo.
18147: Urho Kulovaara. Jalmari Linna.
18148: Hugo Aattela. Edv. Kujala.
18149: Aatto ,Siren. Jussi Lonkainen.
18150: Aleksi Aaltonen. Onni Hiltunen.
18151: A. J. Kosonen. V. A. Komu.
18152: Hilda Herrala. Aino Lehtokoski.
18153: 452
18154:
18155: VII,1o. - Toiv. al. N:o 36.
18156:
18157:
18158:
18159:
18160: Kivisalo y. m.: Taajaväkisillä paikkakunnilla olevien
18161: vuokra-alueiden itsenäistyttämisestä.
18162:
18163:
18164: E d u s k u n n a 11 e.
18165:
18166: Viitaten vuoden 1932 vrultiopäiville jäte- delliseksi V8!hingoksi, joka ei 'Ole vähäinen,
18167: tyn toivomusaloitteen N :o 13 perusteluissa kun ottaa huomioon, että mainitunlaisia
18168: esitettyihin tosiasioihin, jot8! aloitetta vuok!Jamiehi'ä on lälhes 13,000.
18169: eduskunta ei ehtinyt käsitellä, pyydämme Huomruutamme vielä, että asiru on kiireel-
18170: täten uudistaa siinä esitetyn toivomuksen linen, sillä vuoden 1930 toisilla valtiopäi-
18171: sellaisen esityksen antamisesta, että ne taa- villä säädetty vuokra-ajan pidennys loppuu
18172: javäkisillä ja niihin verrattavilla. paikka- maaliskuun 14 päivänä 1936.
18173: kunnilla asuvat vuokramiehet, jotka ovat Edelläesitetyn perusteella ehdotamme
18174: jääneet tähän asti s~äädettyjen lunastus- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18175: 1akien mu.kaaru lunastusoikeutta vaille, sai-
18176: sivat lunastaa ma31nsa omi:kseen kullakin että hallitus antaisi Eduskunnalle
18177: paikkakunnalla heti, kun asemakaava sille esityksen, jonka mukaan ne taajavä-
18178: on vahvistettu. Tässä lisäämme vain, että kisillä ja niihin verrattavilla paikka-
18179: se epävarma väl~tila,, johon mainitut kunnilla asuvat vuokramiehet, jotka
18180: vuokramiehet ovat joutuneet sen kautta, jäivät vuonna 1918 annetun vuokra-
18181: että heidät on. jätetty luna~stusoikeutta alueiden lunastuslain ja vuonna 1926
18182: vaille, on tullut heille entistäkin kiusalli- annetun valtion mailla olevain
18183: semmaksi sen vuoksi, että luotansaanti ti- vuokra-alueiden lunastuslain mukaan
18184: lansa kunnostamiseksi 'On heille tämän väli- lunastusoikeutta vaille, saisivat kul-
18185: tilan vuo~si mahdotonta. T,akauksia ja ta- lakin paikkakunnalla, heti kun ase-
18186: kauslainoja ei enää saa, eivätkä he saa kiin- makaava sille on vahvistettu, lunas-
18187: nitysluottoakaan, kun rake::mukset ovat taa maansa omikseen mainituissa
18188: vuokramaalla. Tämä sekä epävarmuus siitä, laeissa säädetyillä ehdoilla ja jonka
18189: saako tulevaisuudessa jäädä maalleen pi- mukaan myös muiden: yhtymäin
18190: demmäksi ajaksi siedettävillä ehdoilla edes mailla pidemmän ajan asuneet
18191: vuokramiehel.,si, estää hei:tä tekemästä hyö- vuokramiehet saisivat lunastusoikeu-
18192: dyllisiä perusparannuksia ja näin koituu den samoilla ehdoilla.
18193: tämä epävarmuus koko kansakunnan talou-
18194:
18195: Helsingissä syyskuun 5 p:nä 1933.
18196:
18197: Väinö Kivisalo. V. A. Komu. Jalmari Linna.
18198: Väinö Sinisalo. Hilda Herrala. A. J. Kosonen.
18199: Hugo Aattela. J. F. Tolonen. Albin Koponen.
18200: Otto Toivonen.. Otto Marttila. Valfrid Eskola.
18201: Alpo Lumme. Kustaa Perho.
18202: 453
18203:
18204: VII,u. - Toiv. al. N :o 37.
18205:
18206:
18207:
18208:
18209: Kesti y. m.: Niiden vuokra-alueiden itsenäistyttämisestä,
18210: jotka jostakin syystä on jätetty lunastusoikeutta vaille.
18211:
18212:
18213: Ed u s kunnalle.
18214:
18215: Vuokra-alueiden itsenäistyttämislakien tamastaan maasta suhteettoman korkean
18216: ulkopuolelle on jäänyt vielä verraten hinnan, varsinkin siihen verrattuna, mitä
18217: suuri määrä mäkitupalaisia ja asuntotont- muut lunastuslain alaisiksi joutuneet maan-
18218: tien omistajia etupäässä kirkonkylissä ja omistajat ovat lunastetuista alueista saa-
18219: muissa taajaväkisissä yhdyskunnissa, mutta neet.
18220: myös muuallakin. Täten on suuri joukko :Tässä onkin ilmeinen epäkohta, sillä yh-
18221: yhteiskunnan kansalaisia joutunut niihin teiskunnan tulisi kohdella kaikkia samassa
18222: verraten, jotka itsenäistyttämislakien pe- taloudellisessa asemassa ja samojen olosuh-
18223: rusteella ovat saaneet lunastaa vuokra- teiden alaisina olevia jäse::1iään samalla ta-
18224: alueensa itsenäisiksi, täydelliseen poikkeus- valla. Kun ne perusteet, joilla nämä
18225: asemaan, samalla kuin näiden maa-alueiden vuokra-,alueet on jätetty lunastusoikeuden
18226: omistajat ovat vastaavasti päässeet muihin ulkopuolelle eivät myöskään kestä arvoste-
18227: vuokranantajiin nähden etuoikeutettuun lua, niin on aika kiireellisesti ryhtyä kor-
18228: asemaan. Niinpä useassa tapauksessa on jaamaan syntynyttä epäkohtaa ja saattaa
18229: asianlaita siten, että ne asuntotonttien ja vielä lunastusoikeutta vailla olevat vuokra-
18230: mäkitupa-alueiden vuokraajat, jotka ovat alueiden haltijat samojen oikeuksien alai-
18231: jääneet lunastusoikeuden ulkopuolelle, ovat siksi kuin muutkin vuokra-alueiden omis-
18232: aivan samassa taloudellisessa asemassa kuin tajat. Mitä m. m. tulee siihen, että vuokra-
18233: lunastusoikeutta käyttäneet naapurinsakin, alueiden itsenäistyttäminen vaikenttaisi
18234: ollen myöskin heidän vuokrasuhteensa syn- taaj aväkisissä yhdyskunnissa asemakaava-
18235: tynyt aivan samanlaisissa olosuhteissa kuin järjestelyjä, niin voidaan tämä epäkohta ai-
18236: niidenkin vuokrasuhteet, jotka ovat lunas- van !hyvin korjata sillä, että lunastuslaissa
18237: tusoikeutta saaneet käyttää. Nyt heidän veivoitetaan lunastusoikeuden käyttäjät
18238: asemansa on kuitenkin usein sangen sää- alistumaan sellaisiin tontinvaihtoihin ja mui-
18239: littävä. Kun vuokra-aika' päättyy, voi hin aluejärjestelyihin, joihin vastainen ase-
18240: maanomistaja ilman muuta häätää vuok- makaavajärjestely ehkä antaa aihetta. Pää-
18241: ralaisen maaltaan tai kiristää vuokraajalta asia on, että vuokraoikeuden haltijalle an-
18242: aivan luonnottoman korkean hinnan vuok- netaan omistusoikeus hänen hallitsemaansa
18243: ra-alueesta, varsinkin, jos kysymyksessä vuokra-aluetta vastaavaan alueeseen ja että
18244: on vähänkin vilkasliikenteisempi kirkon- hän tulee edes osittain osalliseksi siitä ar-
18245: kylä tai muu taajaväkinen yhdyskunta. vonnoususta, joka hänen vuokramieskaute-
18246: Tällaisissa tapauksissa tulee maanomistaja naan ja varsinkin v :n 1909 jälkeen on
18247: saamaan, vain sentakia, että hänen maal- alueella tapahtunut ja joka nyt muuten
18248: Iaan sijaitsevat vuokra-:alueiden omistajat JalSl yksipuolisesti kokonaan maanomista-
18249: ovat jääneet lunastusoikeutta vaille, omis- jan hyväksi. On nimittäin huomattava,
18250: 454 VII, 11. - Vuokra-alueiden itsenäi.styttäminen.
18251:
18252: että kysymyksessäolevaan arvonnousuun sekä myöhemmissä vuokra-alueiden
18253: ovat ne vuokra-alueiden haltijat, jotka ra- lunastuslaeissa on jostakin syystä jä-
18254: kennuksillaan ovat alueen asuttaneet, pal- tetty lunastusoikeutta vaille. Esi-
18255: jon oikeutetumpia ja ansioituneempia kuin tystä laadittaessa tulisi ottaa huo-
18256: maanomistajat, jotka arvon nousun hyväksi mioon, että muutkin kuin varsinai-
18257: eivät ole tehneet yhtään mitään. sesti tilattomaan väestöön kuuluvat
18258: Tämän vuoksi ja sen tunnottoman kiris- henkilöt saisivat lunastusoikeuden
18259: tyksen lopettamiseksi, jota maanomistajat hallitsemaansa asuntotonttiin, eh-
18260: monin paikoin harjoittavat niitä vuokra- dolla, että heidän taajaväkisissä yh-
18261: miehiään kohtaan, joiden vuokra-aika on dyskunnissa ja niihin verrattavilla
18262: päättynyt tai päättymässä, saamme edellä- alueilla tulisi sitoutua vastaisen ase-
18263: olevaan viitaten kunnioittaen esittää edus- makaavajärjestelyn mahdollisesti vaa-
18264: kunnan päätettäväksi toivomuksen, timiin tonttivaihtoihin tai muihin
18265: järjestelyihin ja että lunastushinta
18266: että hallitus valmistaisi kiireelli- tilattomaan väestöön kuulumatto-
18267: sesti Eduskunnalle esityksen kaikkien milta olisi kaksi kertaa niin suuri
18268: niiden vuokra-alueiden itsenäistyttä- kuin vuoden 1909 hinta, ei kuiten-
18269: misestä, joilla vuoden 1!918 lunastus- kaan nykyistä käypää hintaa kor-
18270: lain voimaan astuessa oli laillinen keampi.
18271: vuokrasuhde, mutta jotka tällöin
18272:
18273: Helsingissä, syyskuun 11 päivänä 1933.
18274:
18275: Yrjö H. Kesti. Sigrid Oulasmaa.. Eino Rytinki.
18276: 455
18277:
18278: Vll,12. - Toiv. al. N :o 38.
18279:
18280:
18281:
18282:
18283: Kivioja y. ni.: Kuntien rajain tarkistamisesta.
18284:
18285:
18286: E d u s k u n n a ll e.
18287:
18288: Kun kuntien välisrten raJOJen epäselvyy- oi!keutta nauttiviksi, samoin Kalajoen Tyn-
18289: destä muiden haittojen: lisäksi j'Ohtuu val- gänkylä ja Raution Kärkiskylä kuuluvat sa-
18290: tion viranomaisille vaivaa selvi:trtJäessään mruan jarnokuntaan j. n. e. - murtta ikun
18291: m. m. verotus- ja köyhäinhoitoriitoja y. m. kunnat eivät ole velvollisi,a tuollaisia rajan-
18292: ja kun maassamme lienee paljon tapauksia, käynrtejä kustantamaan ja kun selvyys kai-
18293: ettei kuntien välistä rajaa ole milloinkaan kissa asioissa on para:s, ehdotamme edus-
18294: käyty- m. m. Kalajoen Metsäkylä ja Ala- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
18295: v:ieskan Taluskylä kuuluvat samaan jako-
18296: kuntaan, jonika yhteismaalla asuvia verotet- että hallitus ottaisi selvää, m~ssa
18297: tavia varmaan mielellään kumpikin ikunrta kuntien väliset rajat ovat epäselvät,
18298: verottaisi, mutta samalla yhteismaalla asu- ja ryhtyisi asian vaatimiin toimen-
18299: via ebJkä ei kumpikaan krmta halua henki- piteisiin.
18300: kirjoonsa ja iköyhäinhoidollista lkotipaiikika-
18301:
18302: Helsingissä, syyskuun 2 p :nä 1933.
18303:
18304: Vilho H. Kivioj,a. Viljami Kalliokoski.
18305: Heikki Vebkaoja.. Antti Kukkonen.
18306: T. A. Janhonen. K. J. Ellilä.
18307: 456
18308:
18309: VD,13. - Toiv. al. N:o 39.
18310:
18311:
18312:
18313:
18314: Villiula y. m.: Suurradioaseman perustamisesta Jyväskylän
18315: kaupunkiin tai sen läheisyyteen.
18316:
18317:
18318: E d u s k u n n a ll e.
18319:
18320: Radio on muodostunut viime vuosina m. m. Lahden aseman paikka ei tunnu koko
18321: kaikkialla maailmassa tärkeäksi kultuuri- maan suurradioaseman paikkana onnistu-
18322: välineeksi. ·Sen vaikutus ei ulotu vain hen- neelta, kun sen tehosta jotenkin n.eljäs osa
18323: kisen kulttuurin alalle, vaan sen merkitys menee Suomenlahteen ja sen varma kuulu-
18324: käytäntöäkin palvelevan 'kulttuurin väli- vaisuusalue käsittää pääasiassa eteläisen
18325: neenä on ensiarvoinen. Tästä johtuukin, että osan maasta. Paikallisten radioasemien
18326: kaikissa maissa pyritään radiotoiminta kehit- kuuluvaisuuden ollessa riippuVJainen mel-
18327: tämään mahdollisimman ajanmukaiselle ta- koisesti n. s. 'heijastumisilmiöstä, mikä
18328: solle, sillä sen merkitys kansainvälisissäkin taas riippuu suuresti valaistussuhteista, täy-
18329: suhteissa on erinomaisen tärkeä. Radiotek- tyy paikallisten asemien kaukokuuluvai-
18330: niikan ollessa jatkuvan, voimakkaan kehi- suutta pitää vähemmän arvoisena, joten
18331: tyksen alaisena on siitä seurauksena, että maassa senkin vuoksi täytyisi olla yksi suur-
18332: kaikkialla pyritään radioalalla, sen merkitys asema, joka kuuluisi varmasti mahdollisim-
18333: huomioonottaen, pysymään mahdollisimman man suuressa määrässä kautta maan.
18334: suuressa määrässä ajan tasalla ja tehdään Radioasemien kuuluvaisuudessa näyttelee
18335: huomattavia taloudellisia uhrauksia sen hy- aseman aaltopituus tärkeätä osaa. Pie-
18336: väksi. nenä maana ei Suomella näytä olevan mah-
18337: Suomessa pääsi radiotoiminta voimak- dollisuuksia saada kansainvälisissä asiaa
18338: kaampaan vauhtiin Lahden radioaseman pohtivissa neuvotteluissa turvatuksi itsel-
18339: valmistuttua vuonna 1928. Tämän jälkeen leen hyvää aaltopituutta suurimmallekaan
18340: on maamme radiotoimintaa kehitetty perus- asemalleen. Niinpä kävi viime kesäkuun 19
18341: tamalla paikallisia radioasemia Helsinkiin, päivänä Luzernissa pidetyssä konferenssissa
18342: Viipuriin, Poriin, Turkuun, Ouluun, Tam- siten, että Lahden aseman aaltopituudeksi
18343: pereelle ja Pietarsaareen. määrättiin 114'5 m sen oltua aikaisemmin
18344: Saavutettu käytännöllinen kokemus ja ehdotettuna 1676 m :ksi. Vaikkakaan Suomi
18345: kuuluvaisuussuhteiden tutkimukset osoitta- ei puolestaan kirjoittanut tätä sopimusta
18346: vat kuitenkin, että radiotoiminta maassamme alle, voi sen kaikesta huolimatta olla se en-
18347: kaipaisi parannusta erikoisesti myöskin suu- nenpitkää tehtävä. Ehdotuksen tuon epä-
18348: rimman asemamme, I.1ahden suhteen. V arsin
18349: 1 edullisen aaltopituuden maallemme määrää-
18350: voimakkaat Leningradin ja Moskovan ase- misestä teki Saksa. Tämän aaltopituuden
18351: mat Venäjällä häiritsevät voimakkaasti ra- on määrä astua voimaan tammikuun 15 p: nä
18352: diokuuntelua maamme itä- ja eteläosissa. 1934. Kun Lahden 'asema joutuu toimi-
18353: Lisäksi on, maasto- y. m. seikoista johtuen, maan tällä aaltopituudella, heikkenee sen
18354: Lahden aseman kuuluvaisuus myöskin maan kuuluvaisuus entisestään melkoisesti. Ja
18355: pohjoisosissa heikonlaista, minkä ohessa merkille pantava on, että vaikka Lahden
18356: VII,13.- Viihnla y. m. 457
18357:
18358: aseman tehoa koroitettaisiin nykyisestä 40 sanottuna voisi Jyväskylän seudulla oleva
18359: kilowatista 150 kilowattiin jäisi sen kuulu- suurasema tyydyttää mahdollisimman hyvin
18360: vaisuus sittenkin heikommaksi kuin mitä se koko maan tarpeen.
18361: on 1796 metrin aallolla 40 kilowattisena. Jyväskylään rakennetun suurradioaseman
18362: Kun lisäksi otetaan huomioon, että Mosko- teho tulisi käytetyksi koko kansakunnan hy-
18363: van aseman aaltopituudeksi Luzernin kon- väksi. Jyväskylän suurradioaseman, olet-
18364: ferenssin mukaan tulee 1107 m ja Leningra- taen sinne rakennetuksi 150 kilowatin ase-
18365: din aaltopituudeksi 1224 m Lahden ollessa man, kuuluvaisuusalueella olisi asukkaita
18366: 1145 m, käsitämme erinomaisen hyvin, mi- Tampereen ja Helsingin asukasluvut pois-
18367: ten suuressa määrässä venäläiset voivat häi- laskien, koska niissä on paikallisasemat, vuo-
18368: ritä lähetystämme Lahdesta ja jatkaa kii- den 1931 väestötilaston mukaan 1,426,000
18369: hoitustoimintaansa valtakuntaamme vastaan. henkeä ja Lahden vastaavalla alueella
18370: Huomattava myöskin on, että kun Madridin 1,410,000 henkeä ja, jos ulommaiset kuulu-
18371: konferenssin mukaan aaltopituusalue 1176 vaisuuspiirit otetaan huomioon, olisi Jyväs-
18372: metristä 1132 metriin on merkitty lento- kylän alueella asukkaita 3,350,000 henkeä
18373: liikenteelle, saattaa sekin vaikuttaa häiritse- ja Lahden vastaavalla alueella 2,960,000
18374: västi Lahden aseman kuuluvaisuuteen. henkeä. Mikään muu paikkakunta maas-
18375: Sangen monet radiokuuntelijat sisämaassa samme ei voi tyydyttää niin suuren kuun-
18376: ja muuallakin valittavat, että Lahden asema telijamäärän tarvetta kuin Jyväskylä. Kuu-
18377: ei tahdo kuulua hyvin, ja samaan suuntaan luvaisuuden suhteen tehdyt tutkimukset
18378: näyttävät myöskin tutkimukset osoittavan, eri paikka:kuntien välillä maassamme todis-
18379: joten sen parantaminen tai sitten koko suur- tavat varsin selvästi sen, että juuri Jyväs-
18380: radioasemakysymyksen uudelleen järjestä- kylä on koko maan edun kannalta paras
18381: minen on välttämättömyys. suurradioaseman paikka, mikä onkin jo it-
18382: Edellämainitut seikat ovat kuitenkin ol- sestään selviö, sillä onhan Jyväskylä keskei-
18383: leet omiaan osoittamaan, että Lahden asema sin paikka koko maassa, maan harvaan
18384: ei näytä voivan tyydyttää koko maan suur- asuttu pohjoisosa poisluettuna, jonka tar-
18385: radioaseman tarvetta, sillä sen kuuluvai- peen parannettu Oulun asema voisi tyy-
18386: suus aaltopituuden lyhetessä heikkenisi huo- dyttää.
18387: mattavasti ja venäläiset asemat tekisivät Huomattava myöskin on, että ohjelman
18388: sen kuuluvaisuudelle etenkin maan itäosissa siirto Helsingistä Jyväskylään kävisi puhe-
18389: entistä suurempaa haittaa, minkä lisäksi limitse jo nyt hyvin, sillä Jyväskylän ja
18390: suuri osa sen tehosta tulisi menemään me- Helsingin välillä on kolme puhelinjohtoa,
18391: reen, johon köyhällä Suomen kansalla ei ole joista kaksi omistaa valtio. Ja vaikka suur-
18392: varaa. radioasema rakennettaisiin maan sopivim-
18393: Asi:ain näin ollen ei meillä liene muuta malle paikalle nim. Jyväskylään, ei Lahden
18394: mahdollisuutta kuin järjestää radiotoimin- asemakaan jäisi käsittääksemme tarpeetto-
18395: tamme suurradioaseman suhteen siten, että maksi, sillä puolustuslaitos lienee paremman
18396: maahamme tehdään koko maahan nähden radioaseman tarpeessa, minkä lisäksi radio-
18397: mahdollisimman edulliseen paikkaan suur- sanomainvaihto ulkomaille kaivannee myös-
18398: radioasema, jota koko maa voi mahdollisim- kin nykyistä parempaa järjestelyä.
18399: man hyvin kuunnella. Ottaen huomioon ne näkökohdat yleis-
18400: Ja julkisuudessakin on jo mielestämme radiotoiminnassamme, joihin edellä on vii-
18401: pätevästi osoitettu, että maan smäosassa on tattu, ja edelleen ne vaikeudet, johon koko
18402: suurradioasemanemme koko ma:an kannalta radiotoimintamme saattaa aaltopituuksien-
18403: edullisin paikka löydettävissä. Tarkemmin kin muututtua joutua, vaatii maan etu mie-
18404:
18405: 58
18406: 458 VII,l3, - Suun-adioasema .Jyväskylään.
18407:
18408: lestämme ratkaisevia uudistustoimenpiteitä että hallitus valmistaisi esityksen
18409: koko radiotoiminnassamme, minkä vuoksi 150 kilowatin suurradioaseman pe-
18410: edellä esitettyihin näkökohtiin viitaten eh- rustamisesta Jyväskylän kaupunkiin
18411: dotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk- tai sen läheisyyteen.
18412: syttäväksi toivomuksen,
18413:
18414: Helsingissä syyskuun 12 päivänä 1933.
18415:
18416: T. N. V:iJ.huJ.a. V,alfrid Eskola..
18417: Vihtori V'este:rin!en.. EdwM'd Sertälä.
18418: Jussi Annrua. 0. Peltonen.
18419: 459
18420:
18421: Vll,14. - Toiv. al. N:o 40.
18422:
18423:
18424:
18425:
18426: Sarlin y. m.: Muutosten aikaansaamisesta kirkollista vero-
18427: tusta koskeviin säännöksiin.
18428:
18429:
18430: E d u s k u n n a 11 e.
18431:
18432: Evankelis-luterilaisten seurakuntain pa- teella eduskunta hyväksyi jo mainitun, elo-
18433: piston palkkauksesta elokuun 4 päivänä kuun 4 päivänä 1922 annetun lain evan-
18434: 1922 annetun lain 6 § :n 2 momentin 4 koh- kelis-luterilaisen papiston palkkauksesta.
18435: dan mukaan ovat kaikki kunnallisverotuk- Sanotuissa komiteanmietinnöissä ei koske-
18436: sessa yli 10 veroäyrin tuloista verotetut, ei tella valtion verovelvollisuutta seurakun-
18437: kuitenkaan henkilö, joka ei ole evankelis- nille, ei liioin myöskään hallituksen esityk-
18438: luterilaisen seurakunnan jäsen, eikä muu sessä. Myöskään asiaa eduskunnassa käsi-
18439: uskonnollinen yhdyskunta ja sen seura- teltäessä ei näytä kiinnitetyn huomiota val-
18440: kunta, velvolliset kunnallisveroäyrien mu- tion verovelvollisuuteen, ainakaan ei asia-
18441: kaan maksamaan veroa evankelis-luterilai- kirjoista ilmene viittaustakaan sellaisesta.
18442: selle seurakunnalle. Tämä lienee johtunut siitä, että aikai-
18443: Aikaisemmin oli papiston palkkauksen semmin valtio ei ollut tuloistaan verovel-
18444: järjestämisestä maan evankelis-luterilaisissa vollinen lmnnillekaan. Vasta samoilla vuo-
18445: seurakunnissa voimassa elokuun 5 päivänä den 1921 valtiopäivillä, joilla käsiteltiin
18446: 1886 annettu asetus, jonka mukaan papis- ehdotusta uudeksi laiksi papiston palkkauk-
18447: ton paikkaamisessa olivat manttaaliin pan- sesta, hyväksyttiin hallituksen esityksen
18448: nun maan omistajien ohella osallisina myös N :o 63 johdosta laki 15 päivänä kesäkuuta
18449: ,vuorilaitokset, tehtaat ja muut teollisuus- 1898 maalaiskuntain kunnallishallinnosta
18450: laitokset'' sekä ,maakaupiaat ja ilman annetun asetuksen muuttamisesta, mikä
18451: kiinteää omaisuutta olevat henkilöt", mutta laki sitten vahvistettiin tammikuun 20 päi-
18452: valtio ei sanotun asetuksen nojalla ollut vänä 1922. Tämä laki teki valtion eräistä
18453: verovelvollinen papistolle eikä seurakun- tuloistaan kunnille verovelvolliseksi ja kun
18454: nille muuta kuin manttaaliin pantujen sitä sovellutettiin ensi kertaa vasta samoi-
18455: maatilojensa osalta. hin aikoihin, kuin esitystä uudeksi laiksi
18456: Papiston palkkauksen uudestaan järjestä- papiston palkkauksesta käsiteltiin, näyttää
18457: mistä varten asetti senaatti huhtikuun 23 eduskunnassakin Jaaneen huomaamatta,
18458: päivänä 1909 komitean, joka toukokuun että valtion kunnallisesta verovelvollisuu-
18459: 30 päivänä 1918 antoi laajan mietinnön. desta ilman muuta johtui verovelvollisuus
18460: Tätä mietintöä tarkastamaan valtioneuvosto seurakunnillekin, valtiota kun ei mainita
18461: asetti marraskuun 26 päivänä 1918 uuden niiden joukossa, jotka uuden palkkauslain
18462: komitean, joka vuorostaan antoi mietin- 6 § :n 2 momentin 4 kohdassa vapautetaan
18463: tönsä tammikuun 20 päivänä 1921. Näi- kunnallisveroäyrien perusteella tapahtu-
18464: den perusteella hallitus antoi vuoden 1921 vasta kirkollisesta verottamisesta.
18465: valtiopäiville esityksen N :o 85 papiston Ollenkaan puuttumatta kysymykseen,
18466: palkkauksesta y. m., minkä esityksen perus- onko pidettävä asianmukaisena, että valtio
18467: 460 VII,H. - Kirkollisen verotuksen muuttaminen.
18468:
18469: on liike- ja metsätuloistaan verovelvollinen valla verovelvollisia myös muut yhteisöt ja
18470: seurakunnille, mistä asiasta mielipiteet juriidiset henkilöt. Täten on jouduttu
18471: käyvät eri suuntiin, täytyy katsoa vää- myöskin siihen oikeudenmukaisuuden vas-
18472: ryydeksi sitä, että valtio maksaa veroa taiseen tulokseen, että esim. sellaisetkin
18473: ainoastaan evankelis-luterilaisille seurakun- osakeyhtiöt, joiden osakkaat ovat kreik-
18474: nille, jotavastoin kreikkalaiskatoliset seura- kalaiskatolisia, ovat velvolliset suoritta-
18475: kunnat jäävät tästä edusta kokonaan osat- maan veroa evankelisluterilaiselle kirkolle.
18476: tomiksi. Asetus Suomen kreikkalaiskato- Koska täytyy pitää kohtuuttomana ja
18477: lisesta seurakunnasta 14 p :nä tammi- oikeudenmukaisuuden vastaisena edellä se-
18478: kuuta 1925 muutetussa muodossaan sallii lostettua asiantilaa, jdhon, mikäli kysymys
18479: nimittäin 200 § :nsä mukaan kreikka- on valtion verovelvollisuudesta, on joh-
18480: laiskatolisen seurakunnan kantaa veroa duttu lähinnä sen vuoksi, että valtion
18481: vain kreikkalaiskatolisilta uskontunnusta- verovelvollisuus eva::1kelis-luterilaisille seu-
18482: jilta. Tämä epäkohta esiintyy erityisesti rakunnille, kuten edellä on selvitetty, tuli
18483: useissa Raja-Karjalan kunnissa, joissa asu- säädetyksi muun asian yhteydessä ilman
18484: jamisto vanhastaan on kreikkalaiskatolista tarkempaa valmistelua ja ilman, että edus-
18485: ja joissa evankelisluterilaiset muodostavat kunnassa asiaan edes oli tullut kiinnite-
18486: vähemmistön, vieläpä monin paikoin suh- tyksi huomiota, ehdotamme kunnioittaen,
18487: teellisesti pienenkin, käsittäen suureksi että eduskunta päättäisi lausua toivomuk-
18488: osaksi viime aikoina sinne muualta Suo- sen,
18489: mesta muuttaneita. Näiden seutujen laajo-
18490: jen valtionmetsien tuottamista verotetta- että hallitus ensi tilassa ryhtyisi
18491: vista tuloista eivät sikäläisen kanta- toimenpiteisiin sellaisten muutosten
18492: asujamiston muodostamat kreikkalais-kato- aikaansaamiseksi kirkollista vero-
18493: liset seurakunnat pääse lainkaan osallisiksi. tusta koskeviin säännöksiin, että ne
18494: Alussa lueteltuja harvoja poikkeuksia edellä kosketelluissa suhteissa parem-
18495: lukuunottamatta ovat, valtion ohella, evan- min kuin nykyiset vastaisivat oi-
18496: kelis-luterilaisille seurakunnille samalla ta- keudenmukaisuuden vaatimuksia.
18497:
18498: Helsinigssä, 14 p :nä syyskuuta 1933.
18499:
18500: Bruno Sarlin. Urho Toivola..
18501: Arvo Inkilä. Toivo Tyrni.
18502: W. K. SärkJkä. Eljas Erkko.
18503: Eero Rydman. E. J. Jatkola.
18504: Sulo Heiniö.
18505: 461
18506:
18507: VII,15. - Toiv. al. N :o 41. Vll,15, - Hemst. mot. N:o 41.
18508:
18509:
18510:
18511:
18512: Sjöblom y. m.: Ansiomaksnn lakkauttami- Sjöblom m. fl.: Angående upphävande av
18513: sesta. förtjänstavgiften.
18514:
18515:
18516: E d u s k u n n a 11 e. T i ll R i k sd a g e n.
18517:
18518: Huhtikuun 30 p :nä 1874 annetun Suo- Jämlikt 30 § 3 punkten i förordningen
18519: men merimieshuoneita koskevan asetuksen den 30 april 1874 angående sjömanshusen
18520: 30 § :n 3 kohdan mukaan, sellaisena kuin i Finland, sådant detta stadgande lyder i
18521: tämä kohta on 8 p :nä helmikuuta 1888 kung. den 8 februari 1888, åligger det
18522: annetussa julistuksessa, on päällikön ja hefälhavare och besättning att, oberoende
18523: miehistön, riippumatta siitä, ovatko he av om de äro inskrivna i sjömanshus el-
18524: kirjoitetut merimieshuoneisiin vai eivät, ler icke, i och för sjömanshusens under-
18525: suoritettava n. s. ansiomaksu merimieshuo- håll erlägga en s. k. förtjänstavgift, upp-
18526: neitten ylläpitoa varten, nousten tämä gående till en procent av den under året,
18527: maksu yhteen prosenttiin vuoden tai mat- resp. resan förtjänta lönen eller hyran.
18528: kan kuluessa ansaitusta palkasta tai pes- Denna förtjänstavgift, denna extra be-
18529: tistä. Meriväki on jo pitkän aikaa pitä- skattning, som icke i någon form åvälvts
18530: nyt tätä ansiomaksua, tätä ylimääräistä övriga samhällsgrupper, har under långa
18531: veroa, jollaista ei missään muodossa ole tider för sjöfolket framstått såsom obillig
18532: määrätty muiden yhteiskuntaluokkien mak- och orättvis. Dess orättmätighet framgår
18533: settavaksi, kohtuuttomana ja epäoikeuden- ej mindre därav, att de statskommitteer,
18534: mukaisena. Sen kohtuuttomuus käy sel- som utarbetat förslag till ny sjömanshus-
18535: ville niin hyvin siitä, että ne valtion- förordning, ansett densamma böra avskaf-
18536: komiteat, jotka ovat laatineet ehdotuksen fas, än äve.n därav att sjöfartsstyrelsen år
18537: uudeksi merimieshuoneasetukseksi, ovat pi- 1928 i utlåtande till handels- och indu-
18538: täneet tämän maksun poistamista suota- striministeriet förordat dess upphävande.
18539: vana, kuin myöskin siitä, että merenkulku- Ä ven den s. k. sjömanshuskommitten har
18540: hallitus kauppa- ja teollisuusministeriölle i sitt den 22 juli 1932 dagtecknade betän-
18541: v. 11928 antamassaan lausunnossa on puol- kande föreslagit förtjänstavgiftens avskaf-
18542: tanut sen lakkauttamista. Myös n. s. meri- fande.
18543: mieshuonekomitea on heinäkuun 22 päi-
18544: välle 1932 päivästyssä mietinnössään ehdot-
18545: tanut ansiomaksun poistamista.
18546: Huolimatta siitä, että myös merimies- Oaktat även sjömanskåren å sin sida tid
18547: kunta tuon tuostakin on hallitukselle eh- efter annan hos regeringen gjort framställ-
18548: dottanut tämän maksun lakkauttamista - ningar om avgiftens avskaffande - den
18549: tämä tapahtui ensi kerran vuosisadan första hänvändningen ägde rum redan i
18550: alussa - ei asian suhteen toistaiseksi ole seklets början - har intet positivt tills
18551: saatu mitään positiivista aikaan. Yhtenä vidare åtgjorts i saken. En av orsakerna
18552: syynä tähän on ollut se seikka, että kysy- därtill är den, att frågan olyckligtvis sam-
18553: 462 VII,15. - Ånsioma:ksun lamkauttaminen.
18554:
18555: mys valitettavasti on kytketty merimies- mankopplats med spörsmålet om SJomans-
18556: huoneitten uudelleenjärjestämiskysymyksen husens omorganisation. Upphävandet av
18557: yhteyteen. Ansiomaksun poistaminen, niin förtjänstavgiften komme, har det framhål-
18558: on sanottu, saattaisi merimieshuoneitten lits, att äventyra sjömanshusens ekono-
18559: taloudellisen tilan vaaranalaiseksi, eikä ole miska ställning, och att utan vidare ålägga
18560: katsottu voitavan ilman muuta velvoittaa staten och kommunerna att bidraga till
18561: valtiota ja kuntia avustamaan niitten yllä- desammas upprätthållande, har icke an-
18562: pitoa, ainakaan kysymyksen ollessa nykyi- setts kunna ifrågakomma, åtminstone icke
18563: sessä vaiheessaan. i det stadium, på vilket frågan f. n. be-
18564: finner sig.
18565: Mutta miksi on juuri meriVaen kannet- Men varför skall just sjöfolket nödgas
18566: tava tätä taakkaa~ Eikö olisi oikeampaa, bära denna tunga ~ V ore det icke rikti-
18567: että valtio, kysymyksen lopullista ratkai- gare att staten, i avvaktan på frågans
18568: sua odotettaessa, tulisi avukst taikka että slutliga lösning, trädde hjälpande emellan,
18569: se ainakin kiirehtisi asian ratkaisua, asian, eller att densamma i varje fall påskyn-
18570: joka nyt on ollut vireillä jo lähes 30 dade avgörandet av ärendet, vilket nu va-
18571: vuotta? rit anhängigt i det närmaste 30 år?
18572: Että kysymyksen taloudellisen puolen ei Att sakens ekonomiska sida icke borde
18573: pitäisi tuottaa voittamattomia esteitä asian ställa oöverstigliga hinder i vägen för frå-
18574: ratkaisulle, selviää siitä, että maan kaik- gans ordnande, framgår därav, att för-
18575: kien merimieshuoneitten ansiomaksut vv. tjänstavgifterna från landets samtliga sjö-
18576: 1929 ja 1930 nousivat vastaavasti 316,53,1 manshus under åren '19,2!9 och 119!30 stego
18577: ja 358,960 markkaan. Nämät summat tuot- till resp. 316,531 och 358,950 mark. Dessa
18578: tavat meriväellemme hyvinkin tuntuvan belopp representera för vårt sjöfolk en
18579: menon, kun ne taas valtion varoissa eivät nog så kännbar åderlåtning, medan de för
18580: paljoakaan tunnu, edes nykyisenäkään ai- staten icke spela någon nämnvärd roll,
18581: kana, kun paljon suurempiakin summia icke ens i dessa tider, då summor, betyd-
18582: kuin äsken mainitut on uhrattu varmasti ligt större än de nu åberopade, offrats
18583: vähemmän tärkeisiin tarkoituksiin. Sitä- för helt säkert mindre ömmande ändamål.
18584: paitsihan tässä on kysymys ilmeisesti koh- Dessutom är det ju här fråga om avskaf-
18585: tuuttoman veron poistamisesta. fandet av en uppenbart orättvis beskatt-
18586: ning.
18587: Tyytymättömyys ansiomaksua kohtaan Missnöjet med förtjänstavgiftens upp-
18588: on meriväen keskuudessa viime vuosina bärande har under de senaste åren tagit
18589: ilmennyt yhä jyrkemmässä muodossa, onpa sig allt starkare uttryck bland sjöfolket,
18590: sattunut, että maksuvelvolliset ovat ryhty- ja det har inträffat, att de betalnings-
18591: neet rettelöimään laivoilla ja muutamissa skyldiga ställt till konflikter ombord å far-
18592: tapauksissia yksinkertaisesti kieltäytyneet tygen och i en del fall helt enkelt vägrat
18593: sitä maksamasta. Useimpiin näistä niskoit- att erlägga avgiften. Varken hänvisning
18594: telijoista - lausuu eräs merimieshuone- till författningarna eller hot om utmätning
18595: asiamies - ei vaikuta lakiin vetoaminen har - framhåller en sjömanshusombuds-
18596: eikä heitä peloita ulosmittauksella uhkaa- man - verkat övertygande eller skräm-
18597: minen, mutta merimieshuoneittein arvo- mande på ett flertal tredskande, men väl
18598: valta on kyllä kärsinyt tällaisista välikoh- har sjömanshusens auktoritet blivit lidande
18599: tauksista, jotapaitsi on esitetty valituksia på grund av dylika mellanfall, varutom
18600: siitä, miten vaikeata ja mahdotonta tämän anförts klagomål över svårigheten och
18601: VII,15, - Sjöblom y. m. 463
18602:
18603: maksun per1mmen muutamissa tapauksissa omöjligheten att i vissa fall, i synnerhet
18604: on, etenkin kaukaisilla vesillä kulkevien beträffande fartyg, som segla på avlägsna
18605: laivojen kyseessä ollen. Mainittakoon farvatten, indriva ifrågavarande avgift.
18606: vielä, että käytännössä nyttemmin usein Ytterligare må nämnas, att i praktiken
18607: sattuu, etteivät laivan päällystö ja mie- numera ofta inträffar, att befäl och man-
18608: histö ole kotoisin siltä paikkakunnalta, skap icke ha hemortsrätt å den ort, där
18609: missä laiva on rekisteröity ja missä laiva- fårtyget är inregistrerat och där avmönst-
18610: väen toimestaan vapauttaminen tapahtuu, ring äger rum, men att de det oaktat nöd-
18611: mutta että he siitä huolimatta ovat pa- gas betala förtjänstavgiften, som i ty fall
18612: koitetut suorittamaan ansiomaksun, vaikka komme varken dem eller deras anhöriga
18613: he sellaisessa tapauksessa eivät itse eivätkä tillgodo, för den händelse de i framtiden
18614: heidän omaisensa pääse siitä nauttimaan, hleve i behov av understöd. Också de
18615: jos he myöhemmin olisivatkin avun tar- tvenne sistnämnda omständigheterna un-
18616: peessa. Nämät kaksi viimeksi mainittua derstryka i sin mån den ojämnhet och
18617: seikkaakin puolestaan korostavat sitä vää- orättvisa, som avgiftens uppbärande f. n.
18618: ryyttä ja kohtuuttomuutta, jota tämän kan giva anledning tili.
18619: maksun kanto nykyisin osoittaa.
18620: Koska ansiomaksu yleisen mielipiteen Då förtjänstavgiften enligt den allmänna
18621: mukaan maassamme olisi lakkautettava meningen i landet borde upphävas obero-
18622: riippumatta siitä, miten kysymys merimies- ende av huru frågan om sjömanshusen blir
18623: huoneista tulee ratkaistuksi, esitämme kun- avgjord, få vi vördsamt föreslå att riks-
18624: nioittavimmin eduskunnan päätettäväksi dagen ville hemställa,
18625: toivomuksen,
18626:
18627: että hallitus ensi tilassa antaisi att regeringen med det första
18628: Eduskunnalle esityksen ansiomaksun måtte avlåta proposition till Riks-
18629: lakkauttamisesta. dagen om upphävande av förtJänst-
18630: avgiften.
18631:
18632: Helsingissä, syyskuun 14 p :nä 19,33. Helsingfors, den 14 september 1'9,3R
18633:
18634: J. A. Sjöblom. Herman Matts:son..
18635: :i!}dvard Haga. Albin Wickman.
18636: J. Mamgs. Otto Jacobsson.
18637: Levi Jern.
18638: •• ••
18639: VALTIOPAIVAT
18640: 19 3 3
18641:
18642:
18643: LIITTEET
18644: vm
18645: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
18646: TOIVOMUSALOITTEET.
18647:
18648:
18649:
18650:
18651: HELSINKI 1933
18652: V ALT!ONEUVIOSTON KIRJ.AiP AINO
18653:
18654:
18655: 59
18656: Oppikouluja, lasten ja nuorison suojelua, urheilua,
18657: maakunta-arkistoja, almanakkoja y. m.
18658: koskevia toivomusaloitteita.
18659: 469
18660:
18661: VITI,1. - Toiv. al. N :o 42.
18662:
18663:
18664:
18665:
18666: Rantanen y. m.: Englanninkielen saattamisesta pakolli-
18667: seksi oppiaineeksi oppikouluihin.
18668:
18669:
18670: E d u s k u n n a ll e.
18671:
18672: Kysymys oppikoulujemme opetusohjel- on ollut lapsipuolen asemassa oppikouluis-
18673: man uudistamisesta on jo kauan ollut vi- samme. On aivan ilmeistä, että epäkohdan
18674: reillä. Yli kuusi vuotta toiminut n. s. oppi- jatkuva säilyminen on oleva suureksi, en-
18675: koulukomitea. sai viime keväänä valmiiksi nenkaikkea taloudelliseksi, mutta myöskin
18676: asiaa koskevan mietintönsä, joka aikoinansa henkiseksi vahingoksi kansallemme. Näin
18677: johtanee useihin uudistuksiin tällä alalla. ollen epäkohdan poistaminen on niin kii-
18678: Oppikoulukomitea on m. m. ehdottanut, reellinen asia, ettei ole aikaa odottaa oppi-
18679: että vastedes oppikouluissamme englannin- koulukomitean laajojen ehdotusten aikoi-
18680: kieli ja toinen kotimainen kieli olisivat vaih- naan tapahtuvia käsittelyjä.
18681: toehtoisina kielinä. Tämä ehdotus on saa- 8e oppikoulukomitean ehdotus, että eng-
18682: nut paljon kannatusta osaJkseen, mutta lanninkieli olisi vaihtoeht<>isena kielenä toi-
18683: myöskin vastustusta. 'Varsinkin ruotsalai- sen kotimaisen kielen kanssa, ei tyydytä
18684: set piirit ovat olleet tyytymättömiä siihen niitä vaatimuksia, joita jo pelkät liikesuh-
18685: ehdotukseen, että suomenkieli poistettaisiin teet Englannin kanssa asettavat kansal-
18686: pakollisen aineen asemasta ruotsinkielisistä lemme. Englanti ei siis mielestämme voi
18687: oppikouluista. Kysymys suurten sivistys- olla vain vaihtoehtoisena aineena, vaan .se
18688: kielten ja toisen kotimaisen kielen a:semasta on asetettava pakollisen aineen asemaan
18689: oppikouluissamme tulee todennäköisesti jon- kaikkiin oppikouluihimme.
18690: kin aj,a..""'l kuluttua eduskunnankin käsiteltä- Katsoen siihen, että englanninkieli on tär-
18691: väksi oppikoulu-uudistuksen yhteydessä. On keämpi oppiaine kuin eräät muut tähän asti
18692: kuitenkin tällä hetkellä vielä aivan epävar- opetetut aineet, olisi viimemainittujen op-
18693: maa, milloin oppikoulukomitean laaj,at eh- pitunteja vähennettävä ja ne siirrettävä
18694: dotukset tulevat hallituksessa valmiiksi kä- englanninkielelle. Suomenkielisissä oppi-
18695: si>tellyiksi. Jos siis jäädään odottamaan tätä kouluissa voitaisiin ruotsinkielen tunteja vä-
18696: tietä valmistuvia toimenpiteitä, saatiJaa kiel- hentämällä tai ne kokonaan poistamalla hel-
18697: ten opetuksen uusi järjestely lykkäytyä epä- posti päästä kysymJksen onnelliseen ratkai-
18698: varmaan tulevaisuuteen, kenties vuosien suun.
18699: taakse. Edelläolevaan viitaten täten kunnioittaen
18700: Tällainen lykkäys ei kuitenkaan ole ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
18701: maassa vallitsevien mielipiteiden mukainen. vomuksen,
18702: Helsingissä juuri vietetty Englannin viikko
18703: on paljastanut entistä selvemmä:ksi sen suu- että hallitus ensi tilassa ryhtyisi
18704: ren epäkohdan, että englanninkielen opetus toimenpiteisiin englanninkielen aset-
18705: 470 VIII,1. - Englanninkieli oppikouluihin pakolliseksi oppiaineeksi.
18706:
18707: tamiseksi pakolliseksi oppiaineeksi op- kielen opetus siirrettäisiin vaihto-
18708: pikouluihin ja että tämän toimen- ehtoisten tai vapaaehtoisten aineiden
18709: piteen helpottamiseksi ruotsinkielen joukkoon.
18710: opetusta vähennettäisiin tai tämän
18711:
18712: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1933.
18713:
18714: Martti R1an'banen. J'UiSsi Am11rula.
18715: K. ,F. Lehtonen. Hja1ma.r Forstadius.
18716: Yrjö Leiwo. A. ~KorV~em:oja.
18717: Edv. v,ruarama. Toiv;o Horell.i.
18718: Kyl1.ilclti Pohjala. KaJ:le :Soini.
18719: AJarne Honka. Kaino W. O!kiSiallienJ,
18720: T. N. Vilhula. Antti 1Kem,ppi.
18721: Albin Asikainen. Emil. Jutila.
18722: Matti ilYiii:kki. Elias Tukia.
18723: 471
18724:
18725: Vlll,2. - Toiv. al. N :o 43.
18726:
18727:
18728:
18729:
18730: Riipinen y. m.: Toimenpiteistä lasten ja nuorten suojele-
18731: miseksi sukupuolirikollisuudelta.
18732:
18733:
18734: E d u s k u n n a ll e.
18735:
18736: Rikollisuus ja siveellinen rappioituminen saa rangaistukseksi neljä vuotta kuritus-
18737: osoittavat maassamme niin uhkaavaa leve- huonetta ja voi senjälkeen taas vapaana
18738: nemistä, että valtiovallan on lähitulevai- yrittää rikollista elämää tahi että toinen
18739: suudessa etsittävä entistä tehoktkaampia kei- samanlainen vankilasta juuri päästyään
18740: noja yhteiskunnan suojelemiseksi. Tähän yllämainitunlaista rikosta sovittamasta tekee
18741: pakoittavat yhtä paljon morwaliset kuin jo vapaanaolonsa ensimmäisenä päivänä it-
18742: sosiaaliset ja rotuopilliset syyt. sensä syypääksi kolmeen samanlaiseen ri-
18743: Ta:htomatta tässä yhteydessä puuttua kokseen.
18744: kysymykseen sen koko laajuudessa pyy- V aitiovallan taholla on tosin jokin vuosi
18745: dämme kiinnittää eduskunnan huomiota sitten käsitelty kysymyksessä olevaa asiaa.
18746: erääseen lapsiin ja nuoriin kohdistuvan ri- Vuonna 1925 korjasi eduskunta rikoslain
18747: kollisuuden lajiin, nimittäin sukupuoli- 20 luvun määräyksiä lapsia ja nuoria vas-
18748: rikoksiin alaikäisiä kohtaan ja toimenpitei- taan tehdyistä siveellisyysrikoksista sopu-
18749: siin tämänlaatuisen rikollisuuden ehkäise- sointuun vuonna 1921 Genevessä tehdyn
18750: miseksi. Vuosien 1927-1930 kuluessa on kansainvälisen sopimuksen kanssa. Lakiin
18751: tämänlaatuisten ilmitulle~tten rikosten luku jäi kuitenkin m. m. sellainen oikeuden-
18752: noussut aina 70 prosentilla. Tämän ta;kia tuntoa loukkaava kohta, että lapsen elämää
18753: ja nimenomaan kuluvana vuonna i'lmen- vaarantava siveellisyysrikos sovitetaan
18754: neitten törkeitten siveellisyy;srikosten joh- eräissä tapauksissa niinkin vähäisellä ran-
18755: dosta, kääntyi viime helmikuussa joukko gaistulksella kuin sakolla. Vuonna 1926
18756: naispuolisia kansanedustajia oikeusministe- asetti valtioneuvosto komitean selvittämään
18757: rin puoleen, pyytäen hallituksen toimen- kysymystä vajaakykyisten, mielisairaiden ja
18758: piteitä tämänkaltaisen rikollisuuden estä- siveellisesti epänormaalien yksilöiden yhteis-
18759: miseksi. Samoihin aikni:hin jätti Suomen kunnalle vaarattomaksi tekemisestä. Komi-
18760: Naisten Kansallisliiton siveellisyyskomitea tean lausunto ei ole kuitenkaan johtanut
18761: valtioneuvostolle osoitetun anomuksen oi- minkäänlaisen esityksen antamiseen halli-
18762: keusministeriöön, jossa anomuksessa pyyde- tuksen puolelta huolimatta siitä, että ti-
18763: tään hallitusta ryhtymään kiireellisiin toi- lanne ilmeisesti siitä ajasta on joka tavalla
18764: menpiteisiin lasten ja nuorten suojelemi- huonontunut.
18765: seksi siveellisyysrikoksilta. Toistaiseksi ei- Kysymys ei ole voinut olla herättämättä
18766: vät sanotut anomukset ole johtaneet tulok- myöskään lääkärien huomiota. Yleinen kä-
18767: seen. Tilanne on edelleen sellainen, että sitys lääkäripiireissä tietääksemme on, mi-
18768: esim. rikoktsentekijä, joka siveellisyysrrkok- käli käy ilmi asiaan lähemmin perehtyneit-
18769: sillaan on turmellut kahden lapsen elämän, ten lausunnoista, että lapsiin kohdistuva
18770: 472 VIII,2. - SukupuoHri'kollisuuden ehkäiseminen.
18771:
18772: sukupuolirikollisuus on sairaalloisuuden taa sitä, että sivistyskansan ensimmalSllll
18773: ilmaus ja sellaisena lääketieteellisin keinoin velvollisuuksiin kuuluu tehdä lasten ja
18774: käsiteltävä. nuorten suojelemiseksi sellaisilta rikoksilta,
18775: Rikoksellisten tilastosta selviää, että jotka turmelevat näiden koko elämän,
18776: huomattava osa tämän:laatuisten siveelli- kai!kki, mitä tehtävissä on. Jokainen mai-
18777: syysrikosten tekijöistä on aivan nuoria nitunlainen rikos on järkyttänyt äitien ja
18778: henkilöitä, joihin nähden rangaistuksen naisten mieltä kaikissa ka~sankerroksissa,
18779: ohella on kasvattava jäiikihuolto tarpeelli- ja me tiedämme anoessamme keinoja tätä
18780: nen. Kun kysymys näinollen läJheltä rikollisuutta vastaan edustavamme Suo-
18781: sivuaa ja osittain kuuluu lasten ja nuor- men äirtien ja naist~n yhteistä, vakavaa
18782: ten suojeluun, olisi korkea aika vihdoin- . tahtoa.
18783: kin käydä toteuttamaan kauan vireillä Edelläesitetyn nojalla saamme kunnioit-
18784: ollutta lasten ja nuorison suojelulainsää- taen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
18785: däntöä. toivomuksen
18786: Suomen Naisten Kansallisliiton taholta
18787: on mainitussa anomuksessa viitattu myöskin että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
18788: naispoliisitoimen ylei:stämisen suureen mer- sellaisiin toimenpiteisiin, että lapset
18789: kitykseen tämänluontoisten siveellisyysri- ja nuoret saataisiin turvatuiksi jou-
18790: kosten selvittämisessä. tumasta sukupuolirikollisuuden uh-
18791: Näihin erilaisia toimenpiteitä vaativiin riksi.
18792: epäkohtiin viitaten haluamme vielä koros-
18793:
18794: Helsingissä, syyskuun 15 päivänä 1933.
18795:
18796: Hilja Riipinen. Kyllik!ki Pohja~la.
18797: ~aino W. Oksanen. Tilda Löthman.
18798: Sigrid Oulasmaa. Ebba ös:tenson.
18799: 473
18800:
18801: VIII,3.- Hemst. mot. N:o 44.
18802:
18803:
18804:
18805:
18806: Jwcobsson: .Angående förläggande av ett landskapsarkiv till
18807: Wasa stad.
18808:
18809:
18810: T i ll R i k s d a g e n.
18811:
18812: Ur kulturutskottets betänkande n :o 6 ningar, vilka också av statens arkivdele-
18813: vid 1921 års riksdag, avgivet med anled- gation helt kunnat godkännas, uppgjorts.
18814: ning av petitionsförslagen angående in- Frågan är sålunda allaredan allsidigt
18815: rättande av landskapsarkiv och angående utredd och noggrannt omprövad.
18816: överlämnande till universitetets bibliotek Med hänsyn till det framhållna och
18817: av den i evangelisk-lutherska domkapitlens då det i anseende till rådande arbetslöshet
18818: och församlingarnas arkiv befintliga litur- vore av synnerlig vikt att frågan om upp-
18819: giska litteraturen framgår, bland annat, förandet av ett .landskapsarkiv i W asa i
18820: att man i fråga om landskapsarkiv tänkt närmaste framtid bleve i positiv riktning
18821: sig inrättandet av ett sådant även i W asa. av statsmakten avgjord, får jag vördsamt
18822: Rörande sistnämnda fråga hava förhand- iöreslå, att Riksdagen måtte hemställa,
18823: lingar redan sedan några år förts mellan
18824: statens arkivdelegation och W asa stad. att regeringen måtte skrida till så-
18825: Numera har saken avancerat så långt att dana åtgärder, att ett landskaps-
18826: på åtgärd av W asa stad fullständiga rit- arkiv bleve förlagt till W asa stad.
18827:
18828: Helsingfors den 15 september 1933.
18829:
18830: Otto J:acobsson.
18831:
18832:
18833:
18834:
18835: 60
18836: 474
18837:
18838: VIII,3. - Toiv. al. N :o 44. Suomennos.
18839:
18840:
18841:
18842:
18843: Jacobsson: Maakunta-arkiston sijoittamisesta Waasan ka11-
18844: punkiin.
18845:
18846:
18847: E d u s k u n n a 11 e.
18848:
18849: Vuoden 1921 valtiopäiväin sivistysvalio- tion arkistovaltuuskunta on voinut koko-
18850: kunnan mietinnöstä, joka on annettu maa- naan hyväksyä. Asia on siis jo kaikin puo-
18851: kunta-arkistojen perustamista ja seurakun- lin selvitetty ja tarkoin harkittu.
18852: tain arkistoissa olevan liturgisen kirjalli- Edelläesitettyyn viitaten ja kun vallitse-
18853: suuden siirtämistä yliopiston kirjastoon van työttömyyden tä!hden olisi erittäin tär-
18854: tarkoittavien anomusehdotusten johdosta, keää, että kysymys maakunta-arkiston ra-
18855: käy selville, muun muassa, että kun oli kentamisesta W aasaan saisi valtiovallan ta-
18856: kysymys maakunta-arkistoista, ajateltiin holta lähimmässä tulevaisuudessa myöntei-
18857: arkiston perustamista myös Waasaan. Mitä sen ratkaisun, saan kunnioittaen esittää
18858: tulee viimeksimainittuun asiaan, on jo muu- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
18859: tamia vuosia käyty neuvotteluja valtion
18860: arkistovaltuuskunnan ja Waasan kaupungin että hallitus ryhtyisi sellaisiin
18861: välillä. Nyttemmin on asia edistynyt niin toimenpiteisiin, että maakunta-ar-
18862: pitkälle, että W aasan lmupungin toimesta kisto sijoitettaisiin W aasan kaupun-
18863: on tehty täydelliset pii,rustukset, jotka val- kiin.
18864:
18865: Helsingissä, syyskuun 15 p:nä 1933.
18866:
18867: Otto Jacobsson.
18868: 475
18869:
18870: VIII,4. - Toiv. al. N :o 45.
18871:
18872:
18873:
18874:
18875: Böök y. m.: Partiojärjestöjen urheilutoimi'nnan tukemisesta
18876: raha-arpajaisten voittovaroilla.
18877:
18878:
18879: E d u s k u n n a 11 e.
18880:
18881: Maassamme toimii nuorison kasvatus- Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja
18882: alalla yhtenä vapaana nuorisotyömuotona menoarvioksi v. f934 esiintyy 10 Pl. XIII
18883: n. s. partioliike. Tämä liike, jonka tarkoi- luvussa arviomääräraha: raha-arpajaisten
18884: tuksena on nuorisomme sekä henkinen että voittovarat tieteen, taiteen ja urheilun edis-
18885: ruumiillinen kasvatus partioliikkeelle omi- tämiseksi 10,500,000 mk., jotka hallitus se-
18886: naisin muodoin ja menetelmin, on yleensä lonteossaan laskelmista on suunnitellut
18887: maassamme, päinvastoin kuin monissa jaettaviksi siten, että m. m. partiojärjestö-
18888: muissa maissa, saanut osakseen hyvin vä- jen urheilutoiminnan tukemiseksi on va-
18889: häisessä määrässä yhteiskunnan tukea. rattu 25,000 mk.
18890: Niinpä on partioliike muutamina viime Katsoen partioliikkeen hyvään tarkoituk-
18891: vuosina sruanut avustusta raha-arpajais- . seen ja toimintaan tuntuu kuiterikin ehdo-
18892: ten voittovaroista, täriä vuonna 20,000 tettu summa liian pieneltä. Ehdotamme
18893: m:k., joka summa, huomioonottaen liik- siis eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
18894: keen laajan, siunauksellisen toiminnan sen,
18895: ja yli 16,000 nousevan jäsenmäärän sekä että hallitus jakaessaan raha-
18896: sen täysin vapaaehtoisen ja palkattoman arpajaisten voittovaroja varaisi par-
18897: työvoiman, ei ole paljoa merkinnyt partio- tiojärjestöjen urheilutoiminnan tuke-
18898: liikkeen vuotuisessa tulo- ja menoarviossa. miseksi 50,000 mk.
18899:
18900: Helsingissä syyskuun 15 p. 1933.
18901:
18902: Leo R. Böök. Eli!liS .Simojoki.
18903: Sulo Heiniö. Yrjö Leiwo.
18904: Toivo Horelli.
18905: 476
18906:
18907: VIII,o. - Toiv. al. N :o 46.
18908:
18909:
18910:
18911:
18912: Erkko y. m.: Almanakkojen ja kalenterien julkaisemisen
18913: erioikeuden lopettamisesta.
18914:
18915:
18916: E d u s k u n n a ll e.
18917:
18918: Keisarillisella kirjeel}ä helmikuun 10 p:ltä painettu suomen- tai ruotsinkielellä, on
18919: 1811 myönnettiin Helsingin yliopistolle sallittu ainoastaan siinä tapauksessa, että
18920: erioi~us yleisön hyödyksi toimittaa ja jul- erioikeuden haltija antaa siihen suostumuk-
18921: kaista almanakkoja suomen- ja ruotsinkie- sensa.
18922: lillä. Keisarilliset kirjeet syyskuun 211 Tällainen erioikeus ei enää vastaa nyky-
18923: p:ltä 1810, heinäkuun 2 p:ltä 18H ja maa- aikaisen kehityksen vaatimuksia aiheuttaen
18924: liskuun 19 p:ltä 1817 ynnä yliopiston sään- kirjapainoalalla häiriöitä ja vaikeuttaen
18925: nöt v:lta 18<52 ja 1853 sekä yliopiston eri- taloudellista työskentelyä. Myöskään ei
18926: oikeudet v:lta 188'9 ja erinäiset myöhemmät tämä erioikeus, joka huutokaupalla myy-
18927: valtioneuvoston päätökset sisältävät lähem- dään, tuota yliopistolle sellaisia tuloja, että
18928: piä määräyksiä tämän erioikeuden yksityis- · ne olisivat korvaamattomat ja ettei niitä
18929: kohdista. Nämä määräykset ovat vielä voisi toisenlaisella menettelytavalla korvata
18930: tänä päivänä voimassa, ja tarjotaan kalen- niiden kirjapainojen taholta, jotka mahdol-
18931: terioikeudet yhtenä ryhmänä huutokau- lisesti, jos tämä oikeus luovutettaisiin muil-
18932: palla ostettavaksi ja myönnetään tämä eri- lekin, olisivat valmiit maksamaan korvauk-
18933: koisoikeus 5 vuodeksi sille, joka korkeimman sen kalenteri- ja almanakkatöiden lukumää-
18934: tarjouksen tekee. Se liike, joka tämän al- rän mukaan.
18935: manakkojen ja kalenterien julkaisuoikeu- Yllä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
18936: den saa, hallitsee täydelleen alaansa, sillä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18937: se voi hintaa korottamalla, kun sen suu-
18938: ruus riippuu erioikeuden ostajasta, tehdä että hallitus ryhtyisi neuvottelui-
18939: jokaisen kalenterityön missä muussa kirja- hin yliopistoviranomaisten kanssa tä-
18940: painossa tahansa taloudellisesti kannatta- män erioikeuden lopettamisesta ja
18941: mattomaksi ja estää sen painatuksen sil- almanakkojen ja kalenterien julkai-
18942: loinkin, kun se tapahtuu jonkin liikkeen semisen vapauttamisesta, jolloin yli-
18943: yksityistä tarvetta varten. Kalenterien ja opistolle olisi hankittava korvaus me-
18944: almanakkojen tuonti ulkomailta, kun ne on netetyistä tuloista toisella tavalla.
18945:
18946: Helsingissä, syyskuun 1'4 p:nä 1'933.
18947:
18948: Eljas Erkko. • Karupro Moilanen.
18949: Yrjö Räisänen. E. v. Fl'ien:ck!ell.
18950: Urho Toi'V'ola. U1mo Hannula.
18951: •• ••
18952:
18953: VALTIOPAIVAT
18954: 19 3 3
18955:
18956:
18957: LIITTEET
18958: IX
18959:
18960: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
18961: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET.
18962:
18963:
18964:
18965:
18966: HELSINKI 1933
18967: V ALTtONEUVOSTON KIR.J APAINO
18968: Maatalouden tukemista ja maatalouspulan helpottamista,
18969: asutustoimintaa ja pienviljelystä, metsätaloutta, kalastusta,
18970: viljatullia, margariinin valmisteveroa y. m. koskevia
18971: laki- ja toivomusaloitteita.
18972: 481
18973:
18974: IX,1. - Lruk. al. N:o 43.
18975:
18976:
18977:
18978:
18979: Koivuranta y. m. : Ehdotus laiksi valtion metsämaiden
18980: asuttamisesta ja niillä olevien vuokra-alueiden lunasta-
18981: misesta annetun lain eräiden pykälien muuttamisesta.
18982:
18983:
18984: E d u s k u n n a ll e.
18985:
18986: Tila ttoman väestön asuttamiskysymyksen Viime aikoina on erityisesti valtion metsä-
18987: ratkaisun välttämättömyys on nykyisenä maiden asutustoiminta ollut monin tavoin
18988: vaikeana aikana saanut entistä suurempaa kansalaisten mielenkiinnon kohteena. Tämä
18989: huomiota ja myötätuntoa osakseen. Tätä kysymys onkin maallemme monin tavoin
18990: tilattomien maahan sijoittumisen tarpeelli- tärkeä ja ensiarvoinen. Kun valtion mailla
18991: suutta on ollut omiansa tehostamaan val- löytyy varsin runsaasti asutusmahdolli-
18992: litseva työttömyys ja siitä johtuva a;hdin- suuksia ja kun tällä asutustoiminnalla on
18993: kotila. Yleisesti myönnetään että asutus- varsin laajakantoinen merkitys, on aivan
18994: kysymyksen <ratkaisulla voidaan työttö- erikoinen syy koettaa järjestää tämä kysy-
18995: myyskysymyksellekin luoda ratkaisumah- mys niin hyvin kuin :mahdollista. Todis-
18996: dollisuuksia. Tunnusmerkillisenä piirteenä tuksena valtionmaiden asutusasian huomat-
18997: tähän saakka harjoitetulle asutustoimin- tavasta merkityksestä on myöskin se, että
18998: nalle on ollut asutusasiain monimutkaisesta tämä kysymys on eduskunnassakin ollut hy-
18999: virastokäsittelystä johtuva hitaus. Maahan vin monet kerrat käsittelyn alaisena. Vali-
19000: pyrkivä on saanut monet vuodet odottaa tettavasti ei eduskunnan enemmistö ole
19001: anomuksensa lopullista ratkaisua. Eivät ole ollut valmis aijemmin ottamaan tässä tär-
19002: harvinaisia tapaukset, jolloin tilan perus- keässä asiassa sitä askelta, joka on välttä-
19003: tamisanomus tai lisämaan saantia tarkoit- mätön, jotta asianomaiset o1lisivat saaneet
19004: tava anomus on vaatinut jopa yli viiden sen toimeentulon turvan, jota he ovat ta-
19005: vuoden ajan ehtiäkseen lopulliseen ,ratkai- voitelleet ja joka yhteiskunnallekin olisi
19006: suunsa. On selvää, miten lamauttavasti erinomaisen tärkeä. Paitsi sitä, että asu-
19007: tällainen odotteleminen vaikuttaa maan tustoiminta valtion mailla on edistynyt pe-
19008: tarvitsijoihin. Syyt tällaiseen hitaaseen rin hitaasti, ovat uudisasukkaaJt, jotka pit-
19009: toimintaan eivät ole yksinomaan asutus- kän kiusallisen odottelemisen jälkeen ovat
19010: laeissa, se on myönnettävä, syytä on myös- maata saaneet, tulleet monissa tapauksissa
19011: kin virastokankeudessa. Yleinen vaatimus entistäkin vaikeampaan asemaan. .Asutus-
19012: kuitenkin on että asutusasiat täytyy saada alueille sijoitetuista asukkaista on monissa
19013: moninverroin nopeammin kulkemaan eteen- tapauksissa tullut köyhäinhoitolaisia, var-
19014: pam. Täytyy voida järjestää asioiden sinkin Pohjois-Suomen laajoilla alueilla.
19015: hoito niin, että henkilö, joka tahtoo saada Kun näillä perin heikossa asemassa ole-
19016: maata, saa sitä vitkastelematta. Näin ollen villa kansalaisilla on huikeat maan hin-
19017: on ne esteet ja syyt, mitä lainsäädännös- nftsta johtuneet velat ja korkeat lainojen
19018: sämme esiiJltyy, poistettava. korot kannettavinaan ovat he erinomaisen
19019:
19020: 61
19021: 482 IX,1. - Valtion met,sämaiden asuttaminen.
19022:
19023: vaikeassa asemassa. Viljelystiloille on pari on pannut työtä ja kustannuksia nii-
19024: yleensä asetettu niin kor'keita hintoja että tyn kuntoonsaattamiseksi. Useissa tapauk-
19025: asianomaiset toimitusmiehetkin, joiden val- sissa on kyllä tuollainen niitty annettu en-
19026: lassa l una:stushinnan määrääminen ensi kä- tisen haltijan nautintaan 10 vuod~ksi,
19027: dessä on, ovat monissa tapauksissa valmiit mutta ei ole tiedossamme yhtään tapausta,
19028: myöntämään, että tilojen hinnat ovat niin jolloin olisi määrätty suoritettavaksi kor-
19029: korkeat, etteivät uudisasukkaat niitä koskaan vausta menetetyistä raivaus- ja latojen ra-
19030: kykene maksamaan. Viime aikoina on yhä kennuskustannuksista. Jotta tämä epä-
19031: laajemmissa piireissä esitetty vaatimus, että kohta tulisi korjatuksi, on täysi syy varata
19032: maa olisi uudisasukkaalle ainakin Pohjois- ainakin pitempi nautinta-aika tilaan kuu-
19033: Suomen valtionmailla annettava ilmaiseksi, luneiden niittyjen käyttöön. Voimassa-
19034: samoinkuin välttämättömät rakennuspuut. olevaa lakia on kyseeilisessä suhteessa muu-
19035: Kun valtionm~~;ita ja niillä olevia asutus- tettava.
19036: mahdollisuuksia löytyy myöskin Etelä-Suo- Kysymys yli kotitarpeen olevien arvopui-
19037: messa, jossa maan arvo ja v~ljelysmahdollic den koosta on valtiopäivillä ollut aijem-
19038: suudet ovat moninkerroin paremmat, ei min pohdittavana. Näiden arvopuiden koko
19039: kuitenkaan oltane valmiita maata kaik- on nykyisin laissa 6 metrin korkeudella
19040: kialla ilmaiseksi viljelijälle antamaan. Tä- 18 sm. Tällainen määrite1rrnä varsinkin
19041: hän voidaan tietysti esittää montakin Lapissa ja Pohjois-Suomessa, missä puun
19042: syytä esteeksi. Näin ollen, ottaen huomioon kasvu on hidas, näyttää olevan epäonnis-
19043: maan eri osissa vallitsevat olosuhteet, täy- tunut, samoinkuin määritelmä metsämaan
19044: tyy pyrkiä asutuslainsäädäntöä rakenta- laadusta. Viimemainittu määritelmä on
19045: maan sellaiselle pohjalle, että paikalliset monessa tapauksessa vienyt siihen, ettei ti-
19046: olosuhteet tulevat varteenotetuiksi. Tämä loihin aina <1le tullut riittävästi metsämaa-
19047: on perin tärkeä seikka nimenomaan siinä alaa, vaikka siihen olisi muuten ollut mah-
19048: suhteessa, että ei kenenkään kannettavaksi dollisuutta.
19049: panna suurempaa kuormaa kuin mihin hän Voimassaolevan lain mukaan ei valtion
19050: kykenee. Ilmeinen tosiasia kuitenkin on, maasta voida antaa lisämaata asuntotiloi-
19051: että uudistiJoille valtion metsämailla on hin verrattaville pientiloille ellei näistä Esä-
19052: pantu niin korkeat hinnat, etteivät asuk- maan kanssa muodostu lain edellyttämää
19053: kaat niiden alta ikinä •pääse nousemaan. viljelystilaa. Kun kuitenkin monin paikoin
19054: Tämä epäoikeudenmukainen menettely on maassamme on nimenomaan mäkitupa-
19055: välttämättä korjattava. alueista itsenäisesti muodostetuilla kääpiö-
19056: Valtionmaiden asutuslakia on käytän- tiloilla suuri puute m. m. laidunmaasta,
19057: töön sovellettu monessa muussakin suh- olisi välttämätöntä, että myöskin näille voi-
19058: teessa niin epätarkoituksenmukaisesti että taisiin valtion maasta luovuttaa lisämaata.
19059: m. m. itsenäistyneiltä vuokra-alueilta on jä- Kun on tärkeää, että asutusasiassa saa-
19060: tetty tiloihin liittämättä heidän nautinnas- taisiin tarpeellista joutuisuutta aikaan ja
19061: saan ja käytössään olleita niittyjä. Varsin että asukkaaksi pyrkijä mahdollisimman
19062: lukuisissa tapauksissa on ylemmissä virasto- pian saa haluamansa maa-alueen asutta-
19063: asteissa kylmästi pyyhitty pois ja jätetty vakseen, on siihen avattava mahdollisuus.
19064: tiloihin Eittämättä sellaisiakin niittyjä, Tämä voi tapahtua siten, että paikan
19065: joita toimitusmiehet paikan päällä eroitta- päällä toimitetussa katselmuksessa, mHloin
19066: mistoimituksessa ovat tilojen palstoihin tilan perustamiseHa todetaan olevan edelly-
19067: liittäneet. Ei ole läheskään aina otettu hlfo- tyksiä, osotetaan maan hakijalle paikka ja
19068: mioon edes sitä, miten paljon joku torp- tarpeelliset rakennuspuut, jotta hän viipy-
19069: IX,1. - Koivuranta y. m. 483
19070:
19071: mättä pääsee rakentamaan itselleen asuntoa työt, joten tien rakennustyön loppuunsaat-
19072: ja raivaamaan aluetta. Lain 13 ·§:n mu- taminen jää uudisasukkaiden tehtäväksi.
19073: kaisesti asutustoimikunta toimittaa katsel- Mielestämme asutusalueille johtavat tiet pi-
19074: muksen ja j9s se tulee myönteiseen tulok- täisi asutushallituksen toimesta rakentaa
19075: seen tilojen perustamisen mahdollisuu- valmiiksi, sillä uudisasukkailla on omien ti-
19076: desta, voitaneen olla varmoja siitä, että lojensa raivaamisessa ja rakentamisessa
19077: mahdollisuudet todellakin ovat olemassa, riittävästi työtä.
19078: eikä ole siis mitään vaaraa jättää heille Mielestämme olisi tärr~keätä että maan
19079: oikeutta väliaikaisen asukkaan ottamiseen hintakysymys laissa tulisi niin määritel-
19080: alueelle jo toimituksen kestäessä. Tämä on lyksi, että maa, siinä kasvavine arvopuita
19081: myöskin tärkeä senvuoksi, että alueelle si- pienempine metsineen, voidaan asukkaalle
19082: joittuneella asukkaalla tulee työmahdolli- antaa ilmaiseksi siellä missä se on välttä-
19083: suuksia niissä töissä, joita asutuswlueella mätöntä, kuten Lapissa, Pohjois- ja Itä-
19084: suoritetaan. Tämän ohella hän voi mah- Suomessa. Tämä periaate onkin toteutettu
19085: dollisuuksien mukaan rakentaa ja raivata Kuusamon ja Posion pientiloja koskevassa
19086: omaa asuntoansa. Asukas asuu osoitetussa laissa. Missä taas maan arvo on korkea ja
19087: paikassa vuokramieJhelli oikeudella siiksi, viljelijän menestymisen mahdollisuudet pa-
19088: kunnes ti,lan perustaminen on säädetyssä remmat, voitaisiin maalle asettaa kohtuulli-
19089: järjestyksessä tullut hyvä!ksytyksi. nen hinta. Hinta on kuitenkin kaikkialla
19090: Myöskin puheenaolevan lain 14 ~: ssä pyrittävä järjestämään niin, ettei se muo-
19091: edellytetyissä tapauksissa voidaan mieles- dostu esteeksi asukkaan eteenpäin pääse-
19092: tämme vä:liaikaisen asukkaan ottaminen miseHe. Laissa olevaa määräystä vapaa-
19093: jättää katselmusmiehille, joina ovat asutus- vuosista olisi niin ikään jonkin verran väl-
19094: lautakunnan puheenjohtaja, metsänhoitaja jennettävä. Tämä olisi tärkeää senkin-
19095: ja maanvi'ljelykseen perehtynyt paikka- vuoksi, että olosuhteet ovat niin perin eri-
19096: kuntalainen. Tällaista menettelyä vastaan laisia.
19097: voidaan tosin huomauttaa, ettei ylemmille Tilan lunastushinnalle on asukkaan suo-
19098: viranomaisille jää enää sana;nvaltaa tilojen ritettava nykyisten säädösten mukaan
19099: perustwmista koskevissa asioissa. On kui- korkoa 4 %. Kun yleinen korkokanta on
19100: tenkin huomattava, että väliaikainen asu- laskenUJt ja kun uudisasukkaat ovat vai-
19101: ka;s a;suu osotetu:lla paikalla vuoikramiehen keassa asemassa, on mielestämme kohtuul-
19102: oikeudella ainakin siksi, kunnes tilan pe- lista että korko alennettaisiin 2% :iin.
19103: rustamispäätös on tullut vahvistetuksi. Vi- Uudistilallisten alkuunpääsyn helpottami-
19104: ranomaisten vapaasti päätettäväksi Jaa seksi on välttämätöntä antaa heille suora-
19105: m. rm. se, muodostetaanko tila;sta viljelys- naistakin avustusta, m. m. palkkion muo-
19106: vaiko asuntotila. Jos taas tilan perusta- dossa jo suoritetusta työstä. Tämän al-
19107: misehdotusta ei katsottaisi voitavan hy- kuunpääsyn helpottamiseksi pitäisi varata
19108: väksyä, joka varmaan olisi äärimmäinen mahdollisuus myöskin korottoman lainan
19109: tapaus, jäisi väliaikainen asUikas vuokra- myöntämiseen, missä se välttämätöntä on.
19110: mieheksi. Näin ollen ja huomioonottaen, Edellä on jo viitattu siihen vaikeaan ase-
19111: että muuta keinoa ei ole saada todella te- maan, jossa uudisasukkaat ovat ja elävät.
19112: hokasta parannusta aikaan nykyiseen ti- On tosin säädetty laki jonka mukaan ti-
19113: lanteeseen, olisi tämänsuuntaiset muutokset loille määrättyjä hintoja voidaan alentaa.
19114: lakiin välttämättä tehtävä. Tämä ei kuitenkaan ole riittävä toimen-
19115: Laissa on määräys, että asutushallitus pide tilanteen huojentamiseksi. Eduskun-
19116: voi suorittaa m. m. ·paikallisteiden pohjaus- nan tulisi antaa hallitukselle valtuudet;
19117: 484 IX,1, - Valtion metsämaiden asnttaminen,
19118:
19119: harkintansa mukaan asutuslautakunnan tai asukkaat kipeästi tarvitsevat. Alempana
19120: asutushallituksen esityksestä tai tehdyn oleviin vaUionmaiden asutuslain muutos-
19121: anomuksen johdosta poistaa koko lunastus- ehdotuksiin sisältyy vielä eräitä muitakin
19122: hinta. Tämä olisi mielestämme välttämä- muutoksia, joihin edellä ei ole kajottu,
19123: töntä, koska on olemassa paljon tapauksia, mutta selviää niiden tarkoitus allaolevasta
19124: jolloin on aivan :i:lmeistä, ettei asukas voi lakiehdotuksesta.
19125: suorittaa tilalle määrättyä hintaa. !Samoin Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
19126: on laita useissa tapauksissa vuokra-alueista
19127: itsenäisiksi erotettuihin tiloihin nähden, että Eduskunta hyväksyisi seu-
19128: joten hallituksella tulisi olla valta heille- raavan lakiehdotuksen:
19129: kin myontää niitä helpotuksia, joita nämä
19130:
19131:
19132: Laki
19133: valtion metsämaiden asuttamisesta ja niillä olevien 'VI'Ilokra.;alueiden lunastamisesta
19134: 20 päivänä toukokuuta 1922 annetun lain eräiden pykälien muuttamisesta ja
19135: 45 a § :n ottamisesta lakiin.
19136:
19137: Lisäämätlä valtion metsämaiden asuttamisesta ja niillä olevien vuokra-alueiden lu-
19138: nastamisesta 20 p. toukokuuta 1922 annettuun ja 20 p. toukokuuta 1927 sekä 18 p.
19139: tammikuuta 1932 muutettuun ,la;kiin uusi, 40 a §, säädetään eduskunnan päätök-
19140: sen mukaisesti, että sanotun lain alempanamainittujen pykälien tulee kuulua seu-
19141: raavasti:
19142: 3 ~- mukaisesti määrätyin ehdoin metsästä pois
19143: Viljelystilaksi tarkoitettuun tilaan erotet- viemään. Jos täten leimattuja puita ei käy~
19144: takoon paikallisia liikesuhteita ja maata- tetä tilalla rakennusaineena, on asukkaan
19145: lousoloja silmälläpitäen niin paljon vil- niistä valtiolle suoritettava käypä hinta.
19146: jeltyä ja viljelys!kelpoista maata, että vil- Jos tilalla on puita, joiden läpimitta
19147: jelijä perheineen voi siitä saada toimeen- 6 metrin korkeudella maasta mitaten on
19148: tulonsa. kaksikymmentä senttimetriä tai enemmän,
19149: Lisäksi annettakoon tilalle mikäli mah- yli kotitarpeen, ja niiden lunastamisen ti-
19150: dollista niin suuri aJla metsämaata, että lan yhteydessä harkitaan liiaksi koroittavan
19151: metsän ollessa säännöllisessä tuottokun- tilan hintaa, määrättäJköön niistä ne, jotka
19152: nossa tila voi siitä jatkuvasti saada aina- metsänhoidollisesti voidaan hakata, valtiolle
19153: kin pääasiallisen osan kotitarvepuistaan. pidätettäviksi sekä määräajan kuluessa lei-
19154: Kasvullista metsämaata voidaan antaa ti- mattaviksi ja poisvietäviksi, EJllei asukas
19155: lalle Etelä-Suomessa ja siihen verrattavissa halua niitä lunastaa.
19156: osissa maata enintään 30 hehtaaria ja La-
19157: pissa ja siihen verrattavissa osissa Pohjois- 5 ~-
19158: Suomea enintään 110 hehtaaria. Viljelystila muodostettakoon enintään
19159: Jos tilaa perustettaessa katsotaan välttä- viiteen ja asutustila enintään kolmeen
19160: mättömäksi antaa sille rakennuspuita tilan palstaan, ni~hin lukematta niitä etuja,
19161: ulkopuolelta, leimattakoon niitä metsähal- mitkä 6 '§:ssä mainitaan.
19162: linnon ,toimesta tarpeen mukaan lähistöllä Sellainen niitty tai viljelysmaa, jota ei
19163: olevasta valtion metsästä, ja on asukas oi- katsota tarkoituksenmukaiseksi asutustilalle
19164: keutettu ne määräajan kuluessa 17 §:n antaa tai ei ole vuokraviljelmästä itsenäis-
19165: IX,1. - Koivuranta y. m. 486
19166:
19167: tytetylle tilalle annettu, mutta jonka Noudattaen tätä lakia sekä soveltuvissa
19168: tuottoa tila alkuaikoina tarvitsee, voidaan kohdin jakolaitoksesta voimassaolevia sään-
19169: määrätyinä ehdoilla antaa nautittavaksi nöksiä tulee asutustoimikunnan:
19170: määräajaksi, enintäälll 50 vuodeksi. 1) laatia 'esitys asutustilojen muodosta-
19171: misesta;
19172: 7 '§.
19173: 2) ehdottaa, mitlkä alueet olisi heti tai
19174: Valtion metsämaata voidaan myös maa-
19175: vastaisuutta silmilläpitäen varattava val-
19176: talousministeriön kussakin eri tapauksessa
19177: tion, kunnan tai yleiShyödyllisiin tarkoi-
19178: tekemä:llä päätöksellä luovuttaa liitettä-
19179: tuksiin;
19180: väksi läheiseen ympäristöön syntyneisiin
19181: 3) laatia tarkka selvitys 8, 9, ja 10 §:ssä
19182: sellaisiin pientiloihin, joilla ei ole mah-
19183: mainituista nautintaniityistä ja ehdottaa
19184: dollisuutta lisämraan sa'antiin muualta,
19185: niistä ehlkä suoritettavat korvaukset tai
19186: joko siten, että tällaisesta tilasta siihen liit-
19187: avustukset;
19188: tämällä viljelyskelpoista maata, metsä-
19189: 4) laatia ehdotus muodostettavista asu-
19190: maata tahi laidunmaata muodostuu yh-
19191: tustiloista ja varattavista tai luovutetta-
19192: dessä lisämaan kanssa enintään niin suuri
19193: vista alueista tiluskartalle niin tarkasti ja
19194: viljelystila kuin 3 '§:ssä säädetään, tai sel-
19195: seikkaperäisesti, että, jos suunnitelma hy-
19196: lainen asuntotila kuin 4 §:n 2 momen-
19197: väksytään, tilojen erottaminen sen joh-
19198: tissa säädetään. Lisäksi voidaan tilalle tar-
19199: dolla voidaan toimittaa;
19200: peen mukaan luovuttaa 6 § :ssä lueteltuja
19201: 5) tehdä muodostettavien tilojen verolle-
19202: etuja. panoehdotukset ;,
19203: Näin luovutetut alueet ovat luovutuk-
19204: 6) laatia ep.dotus siitä, kuinka paljon
19205: seen ja hintaan nähden samojen säännös-
19206: muodostettaville tiloille ehkä on valtion
19207: ten alaiset kuin tämän lain nojalla muo-
19208: metsästä leimattava rakennuspuita sekä mi-
19209: dostetut asutustilat.
19210: ten niiden arvopuiden suhteen on mene-
19211: Samojen säännösten alaiseksi joutuu
19212: teltävä, joita tilalla on yli kotitarpeen;
19213: myös tila, johon luovutettuja alueita liite-
19214: 7) tehdä, j'Os asutukseen luovutettavalla
19215: tään, paitsi milloin alue on sellainen kuin
19216: alueella on tarpeeDJ toimeenpanna vain
19217: 6 ,§:ssä sanotaan tai yleensä tilan suuruu-
19218: vähäisiä kuivatus-, perusparannus- ja tien-
19219: teen ve11rattuna aivan vähäinen.
19220: tekotöitä, joita varten tehtävät punnitus-
19221: 13 §. y. m. suunnittelutyöt voidaan sopivasti
19222: Kun on kysymys jonlkin valtion metsä- suorittaa toimituksen yhteydessä, ehdotus
19223: maahan kuuluvan, laajemman alueen asut- näiden töiden suorittamisesta;
19224: tamisesta, tulee asutushallituksen, toimitet- 8) ehdottaa muodostettavien tilojen ja
19225: tuaan alueella tarpe~lliset tarkastukset luovutettavien alueiden luovutushinnat,
19226: asettaa asutussuunnitelman tekemistä var- milloin maata ei ehdoteta ilman lunastus-
19227: ten erityinen asutustoimikunta, johon kuu- hintaa luovutettavaksi, sekä luovutusehdot;
19228: luu puheenjohtajana lääninmaanmittaus- 9) laatia, jos valtion metsämaa-aluetta
19229: konttorin määräämä maanmittausinsinööri sentähden, että jostakin siihen kuuluvasta
19230: ja Jasenma asutushallituksen määräämä, viljelmästä on voimassa vuokrasuhde,
19231: maatalouteen ja asutustoimintaan perehty- taikka muusta syystä ei voida lopullisesti
19232: nyt henkilö, metsähallituksen määräämä järjestää tämän lain säännösten mukaan,
19233: metsänhoitomies sekä kaksi asianomaisen ehdotus, miten aluetta on väliaikaisesti hoi-
19234: kunnan asutuslautakunnan valitsemaa, dettava;
19235: maanviljelykseen perehtynyttä paikka'kun- 10) tehdä, jos kruununmaan antamisesta
19236: talaista. viljeltäväksi ja uudistilain perustamiseksi
19237: 486 IX,1. - Valtion metsämaiden asuttaminen.
19238:
19239: 13 p. lokakuuta 189>2 annetun asetuksen ehdotUs tilalle annettavista tiluksista ja
19240: mukaisesti asetettujen tutkimuslautakun- niiden rajoista sekä tehdä täydellinen
19241: tien työt eivät ole paikkakunnalla suorite- suunnitelma tilan muodostamisesta, minkä
19242: tut, ehdotus mitkä asutus- ja viljelystar- jälkeen aJSutuslautakunnan on oman lau-
19243: koituksiin sopivat maat olisivat erotettavat suntonsa ohella viivyttelemättä lähetet-
19244: varsinaisesta metsämaasta ja mitkä maat tävä toimituskirjat asutushallituksella Jos
19245: julistettavat kruununpuistoilksi; katselmuksessa todetaan anotulla alueella
19246: 11) jos sen kunnan asutuslautakunta, olevan edellytykset tilan perustamiseen,
19247: jonka piiriin muodostettava asutusalue kuu- voi anoja toimitusmiesten suostumuk-
19248: luu, on asutustoimikunnalle tehnyt ehdo- sella ja osoittamissa rajoissa ryhtyä
19249: tuksen, että joku, jolle tämän lain mukaan alueella rakentamaan ja sitä raivaa-
19250: asutustila voidaan luovuttaa, olisi jo en- maan. Siihen asti, kunnes kysymys tilan
19251: nen toimituksen valmistumista otettava vä- perustamisesta on lopullisesti ratkaistu,
19252: liaikaiseksi asukkaaksi alueelle, ratkaista hallitsee anoja aluetta samoilla oikeuk-
19253: tehty ehdotus ja, myönteisessä tapauksessa, silla kuin vuokramies. Asianomaisen met-
19254: osoittaa anojalle, joka siksi, kunnes kysy- sänhoitajan on leimattava sekä hakijalle
19255: mys tilan perustamisesta on lopullisesti luovutettava toimitusmiesten harkinnan mu-
19256: ratkaistu, hallitsee aluetta samoilla oikeuk- kainen määrä rakennuspuita, mikäli mah-
19257: silla kuin vuokramies, tonttipaikka ja vält- dollista, rakennettavan asunnon läheisyy-
19258: tämättömät rakennuspuut sekä ensiksi rai- destä, ja on puiden luovutusehtoihin näh-
19259: vattava alue; sekä den noudatettava mitä 3 §:ssä ja 17 §:ssä
19260: 112) tehdä muita mahdollisesti tarpeelli- säädetään.
19261: sia ehdotuksia. Henkilöllä, joka näin on ryhtynyt tilaa
19262: Tämä suunnitelma siihen kuuluvine eh- rakentamaan ja viljelemään ennen sen lo-
19263: dotuksineen tulee toimikunnan jättää lää- pullista muodostamista, on sitten oikeus
19264: ninmaanmittuskonttoriin tarkastettavaksi ja ennen muita saada tila omakseen.
19265: viipymättä lähetettäväksi asutushallituk- Kun asutushallitus on käsitellyt . toimi-
19266: seen, joka laatii asiasta valtioneuvostolle tusmiesten ehdotuksen alistakoon päätök-
19267: alistettavan ehdotuksensa. Valtioneuvosto sensä maatalousministeriön ratkaistavaksi.
19268: vahvistaa lopullisesti asutussuunnitelman. Jos tila on päätetty perustettavaksi tulee
19269: Ryhmäasutuksen aikaansaamista varten to~mitusinsinöörin, saatuaan siihen mää-
19270: toimenpantavat laajakantoiset suunnittelu- räyksen ja soveltuvilta osin noudattaen
19271: työt ovat jätettävät asutushallituksen teh- 13 §:n 2 momentissa olevia säännöksiä,
19272: täväksi. laatia lopullinen suunnitelma tilan muo-
19273: 14 §. dostamisesta ja ehdotus sen verollepane-
19274: Kun joku, jolle tämän lain mukaan asu- miseksi. Sittenkuin lääninmaanmittaus-
19275: tustila voidaan luovuttaa, on asutuslauta- konttori on tarkastanut toimituskirjat ja
19276: kunnalta anonut, että sellainen tila perus- asutushallitus, jolle asiakirjat ovat viipy-
19277: tettaisiin ja hänelle luovutettaisiin, tulee mättä lähetettävät maanmittauskonttorista,
19278: asutuslautakunnan puheenjohtajan, alue- on laatinut asiasta ehdotuksen, vahvistaa
19279: metsänhoitajan ja asutuslautakunnan valit- maatalousministeriö lopullisesti tilan muo-
19280: seman, llllaanviljelykseen perehtyneen paiik- dostamista koskevan ehdotuksen.
19281: kakuntalail)en toimittaa katselmus anomuk- Jos joku haluaa saada tässä pykälässä
19282: sessa tarkoitetulla alueella. Jos tällöin ha- säädetyssä järjestyksessä perustetuksi asu-
19283: vaitaan edellytyksiä olevan asutustilan pe- tustilan alueelle, jonka asuttaminen on
19284: rustamiseksi, tulee toimitusmiesten laatia 13 § :ssä mainitun asutustoimikunnan suun-
19285: IX,1. - K'Oivuranta y. m. 487
19286:
19287: niteltavana, antakoon hakemuksensa asu- 21 §.
19288: tuslautakunnalle, jonka on viipymättä lä- ,Tila, jolle lunastushinta on asetettu, luo-
19289: hetettävä se asutustoimikunnalle ja tulee vutetaan asukkaalle siten, että asukas saa
19290: asutustoimikunnan tässä tapauksessa suo- nauttia 10 ja, erikoisten syiden niin vaa-
19291: rittaa ne tehtävät, jotka tämän pykälän tiessa, enintään }5 vuotta vapaavuosi:na,
19292: mukaan muutoin kuuluvat asutuslautakun- jonka jälkeen kymmenenä seuraavana vuo-
19293: nalle ja 1 momentissa mainituille toimi- tena suoritetaan luovutushinnalle, siitä vä-
19294: tusmiehille. hennettynä 18 §:ssä mainittu viljelyspalk-
19295: kro, vuosittain :kahden prosentin korko.
19296: 1-6 §. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua jaetaan
19297: Asutushallituksen toimesta on suoritet- hinta suoritukseen nähden kahteen yhtä
19298: tava asutusalueella valtion tehtäväksi ehkä suureen osaan, joista toinen kuoletetaan
19299: määrätyt kuivatus-, vedenjärjestely- ja vuotuisilla lyhennysmaksuilla kahdenkym-
19300: paikallisteiden rakennustyöt. menenkahdeksan vuoden kuluessa. Viiden
19301: vuoden kuluessa siitä, kuin viimeinen kuo-
19302: 17 §. letusmaksu on suoritettu, maksetaan hin-
19303: Tilan luovutushintaa määrättäessä ovat nan jälelläoleva osa, saman verran vuosit-
19304: tilan maat, metsä, kalavesi ja muut edut tain. Tämän ohessa tulee asukkaan vuo-
19305: selitettävät ja paikkakunnalla vallitsevien sittain suorittaa kahden prosentin korko
19306: olosuhteiden mukaan rahaksi laskettavat, hinnan maksamatta olevalle osalle.
19307: jonka jälkeen hinta määrätään harkinnan Kuitenkin olkoon asukas oikeutettu ly-
19308: mukaan tilan rakennus- ja viljelyskustan- hentämään lunastushintaa nopeamminkin
19309: nukset huomioonottaen ja silmälläpitäen, kuin edellä on sanottu, suorittamalla siitä
19310: ettei tilan hinta missään tapauksessa nouse useamman vuoden kuoletusmaksun samalla
19311: korkeammaksi paikkakunnalla käypää maan kertaa, taikka myös maksamaan sen kerta-
19312: keskihintaa. kaikkiaan, noudatttaen, mitä siitä erikseen
19313: Tilalle kotitarvepuiksi jätetyistä arvo- säädetään.
19314: puista, siemenpuita lukuunottamatta, tai
19315: 3 §:n 3 momentin mukaan rakennuspuiksi 23 §.
19316: varatuista puista maksettakoon enintään Viljelystilan asukkaalle voi asutushallitus
19317: puoli valtion metsässä sillä hoitoalueena sitä varten osotetuista varoista, tilan asut-
19318: voimassaolevasta alimmasta käsikauppahin- tavaan kuntoon saattamiseksi, asutustoi-
19319: nasta. mikunnan tai 14 § :ssä mainittujen toimi-
19320: Jos täten annettuja puita ei käytetä ti- tusmiesten ehdotuksesta myöntää joko suo-
19321: lalla rakennusaineina, on niistä suoritet- ranaisen, tehtyä työtä vastaan annettavan,
19322: tava käsikauppahinta. palkkion tahi korottoman lainan.
19323: Jos 3 §:n 4 momentissa mainitut tilalla
19324: yli kotitarpeen olevat arvopuut jäävät ti-
19325: lalle, maksettakoon niistä käypä hinta. 45 a §.
19326: Milloin kuitenkin uudistila perustetaan Maatalousministeriö voi asutuslautakun-
19327: asumattomalle valtion metsämaalle, voidaan nan tai asutushallituksen ehdotuksesta
19328: maa ja siinä kasvava metsä arvopuita lu- taikka tehdyn anomuksen johdosta joko
19329: kuunottamatta, antaa hakijalle ilman lu- kokonaan tai osaksi vapauttaa viljelysti-
19330: nastushintaa. Sama olkoon laki rakennus- lan omistajan, jolle ennen tämän lain voi-
19331: puista. maantulemista on lunastushinta suoritet-
19332: 488 IX,l. - V aJtion meft,sämaiden asuttaminen.
19333:
19334: tavaksi asetettu, suorittamasta lunastus- vuokra-alueesta itsenäiseksi eroitettuihin tai
19335: hintaa. Sama olkoon laki valtionmaalla vasta erotettaviin tiloihin nähden.
19336:
19337: Helsingissä, syyskuun 115 päivänä 1'9·33.
19338:
19339: Janne Koivuranta. T. A. Ja.nhonen.
19340: Kaarlo Hänninen. Uuno Hannula..
19341: M. 0. Lahtela. Viljami Ka.lliokoski.
19342: Lauri Kaijalainen. Vihtori Vesterinen.
19343: Juhani Leppälä.
19344: 489
19345:
19346: IX,z. - Toiv. al. N :o 47.
19347:
19348:
19349:
19350:
19351: AmmJ.a, V., y. m.: Maakiinteistöjen säilyttämisestä niin
19352: suurina, että ne kykenevät elättämään viljelijän per-
19353: heineen.
19354:
19355:
19356: E d u s k u n n a ll e.
19357:
19358: Itsenäistä ja tiloillaan toimeentulevaa paljonkin alemmalla hinnalla jollekin pe-
19359: maanviljelijäväestöä on pidettävä nykyisen rillisistä. Ja tiloja perillisten kesken jaet-
19360: yhteiskunnan mitä tärkeimpänä elinehtona. taessa on koetettu pitää huolta siitä, että
19361: Sen hävittäminen on uudenaikaisten marxi- uudetkin tilat suuruudeltaan jäisivät sel-
19362: laisesti määrättyjen kumousoppien ydinky- laisiksi, että niillä viljelijän perhe voi tulla
19363: symyksiä, samalla kuin se on myös niiden toimeen.
19364: vaikeimmin ratkaistavia probleemeja. Mei- Lainsäädäntökin oli kauan pyrkinyt vas-
19365: dän pääasiallisesti maanviljelyksestä elä- tustamaan maatilojen osittamista. Tähän
19366: vässä valtakunnassamme on tämän väestön on kyllä joinakin aikoina ollut ratkaisevana
19367: pysyttäminen maatiloillaan ja asiain järjes- syynä huolehtiminen tilan kyvystä maksaa
19368: täminen niin, että se voi maataan kannat- verojaan, mutta myös se sosiaalipoliittinen
19369: tavasti viljellä, aivan ensiluokkaisen tär- näkökohta, että viljelijä 'kykenisi hankki-
19370: keätä. maan itselleen riittävän toimeentulon. Mutta
19371: Uusien liberaalisten ja marxilaisten kat- ajan pitkään ei talon jakamattomuusperi-
19372: santotapoj·en määräämien 1pyrkimyst·en aatetta kuitenkaan voitu pitää voimassa,
19373: eräänä ilmiönä, joka käytännöllisesti kat- eikä se asutusolojen kehittämisen kannalta
19374: soen pyrkii maanviljelijäväestön selkäran- olisi ollut edes suotavaa. Jo kauan aikaa
19375: gan katkaisemiseen, on ollut maaomaisuuk- on talon halkomin·en sen vuoksi ollut mää·
19376: sien pirstorrninen niin pieniksi, että vilje- rätyllä ehdolla luvallinen. Yhtenä oleelli-
19377: lijän toimeentulo joutuu riippumaan joko simpana ehtona pidettiin sitä, että talon-
19378: satunnaisista syrjäansioista tai yhä lisään- osien tuli olla itsensä kannattavia, s. o. jo-
19379: tyvästä velasta. Aikaisempina aikoina on kaisen talonosan piti olla sellainen, että se,
19380: pidetty täl'keänä maatilojen säilyttämistä sittenkun verot ensin oli maksettu, vielä
19381: mikäli mahdollista jakamattomina. Talon- kykeni elättämään määrätyn suuruisen per-
19382: poikaissuvut ovat pitäneet silmällä, että heen. Vielä niin myöhään kuin heinäkuun
19383: suvun talo säilyy suunnilleen sellaisena 6 päivänä 1895 annettu asetus maatilojen
19384: kuin se on ollut, ja on perintöä jaettaessa osittamisesta salli halkomisen ja lohkorrnisen
19385: myös pidetty huolta siitä, että suvun kan- vain sillä edellytykse1lä, että jokainen osa
19386: tatila ei joutuisi ylettömän velkataakan ra- tekee vähintään O.o3 manttaallia ja sillä sen
19387: sittamaksi. Huolimatta määräyksistä, että dhessa on vähintään viisi hehtaaria veron-
19388: perintö on jaettava tasan perillisten kes- kannattavaa maata. Mutta lokakuun 13 p :nä
19389: ken, on tilan tulevaisuudesta huolehtivissa 19,16 annettu asetus sallii halkomisen ja loh-
19390: perheissä talo jo omistajan eläessä tehtyjen komisen melkein vapaasti säilyttäJen ainoas-
19391: kauppojen kautta annettu usein sen arvoa taan muutamia harvoja, vain verolaitoksen
19392:
19393: 62
19394: 490 IX,2. - Maatkiinteistöjen säilyttäminen kyllin suurina.
19395:
19396: laadusta riippuvia rajoituksia. Sosiaalista eikä suinkaan suoralta kädeltä määrättä-
19397: näkökohtwa talon kannattavaisuudesta ei Vlssa. Se kuuluu niihin yksityiskohtiin,
19398: enää lainkaan oteta huomioon. Ajan vll!paa- jotka asiasta lakiehdotusta tehtäessä on tar-
19399: mielinen katsantotapa ja liian heikko huo- koin harkittava.
19400: lenipito 'nykyisen yhteiskuntajärjestyksen Ennenkuin edellä mainitussa asiassa
19401: perusteiden säilyttämisestä 'on tässä laki- päästään joihinkin normeihin, tuntuvat
19402: kehityksessä huoma;ttavissa. pyrkimykset asutusolojen kehittämiseksi
19403: Kysymyksen maatiloja rasittavien velko- suuressa määrin hiekkaan juoksevilta. Se
19404: jen vakaannuttamisesta ollessa päiväjärjes- olisi siis kiireellisesti aikaansaatava. Tämä
19405: tyksessä on mielestämme mitä kiinteimmin lainsäädäntö olisi samalla yhtenä asteena
19406: pidettävä huolta siitä, että maaomaisuutta pyrkimykselle säilyttää talot viljelijäsuku-
19407: ei saa pirstota kannattamattomiksi pikku- jen hallussa. Sillä pirstomisen estämiseen
19408: paloiksi. Kehitys siihen suuntaan on vah- on liittyvä huolenpito siitä, että maankiin-
19409: vaa vauhtia käymässä. Karjalassa on siinä teistöjä ei saisi veloista ulosmitata eikä
19410: päästy pisimmälle, mutta myös osissa Etelä- myydä, ja myös se, että maakiinteistöt tu-
19411: Pohjanmaata on talojen osittamisessa pe- levat sukutiloiksi, jotka eivät perinnönjako-
19412: rillisten kesken jo saavutettu miltei äärim- jenkaan takia saisi liiaksi velkaantua.
19413: mäinen raja. Samalla kuin yhteiskunta Edellä olevan perusteella ehdotamme
19414: miettii keinoja lisämaan hankkimiseksi it- eduskunnan hyvälksyttäväksi toivomuksen
19415: senäistyneille pientiloille, on sen myös es-
19416: tettävä vanhoista tiJoista muodostumasta että hallitus antaisi esityksen
19417: kannattamattomia tiloja. :Miten suuriksi laiksi, joka turvaisi maakiinteistöjen
19418: ja kuinka suurta perhettä elättäviksi hal- säilymisen niin suurina, että ne ky-
19419: komisen ja lohkomisen kautta syntyvät ti- kenevät elättämään viljelijän perhei-
19420: lat on suunniteltava, on tarkasti laskettava, neen.
19421:
19422: Helsingissä, syyskuun 15 p :nä 1933.
19423:
19424: Vilho AnnaJa. Arne Somersalo.
19425: R. Ala-Kulju. Elias Simojoki.
19426: S. Honkala. Yrjö Schildt.
19427: K. R. Kares. E. A. Tuomivaara.
19428: Hilja Riipinen. J. V. Wainio.
19429: Bruno A. Sundström. Yrjö Kivenoja.
19430: L. P. Tapaninen. Iisakki Nilcltola.
19431: 491
19432:
19433: IX,3. - T,oiv. al. N :o 48.
19434:
19435:
19436:
19437:
19438: Vilhula y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta yksityisten
19439: maanomistajien hallussa olleiden metsäalueiden siirty-
19440: misestä vuoden 1915 jälkeen puutavaraliikettä harjoitta-
19441: ville osakeyhtiöille.
19442:
19443:
19444: E d u s k u n n a ll e.
19445:
19446: Viitaten edustaja Vilhulan y. m. teke- muksen siitä, miten paljon yksityis-
19447: mään toivomusaloitteeseen N :o 27 vuoden ten maanomistajien hallussa olleita
19448: 1930 valtiopäivillä ja ottaen huomioon metsämaita on vuoden 1915 tammi-
19449: että wloitteessa todettu asian kulku näyttää kuun 15 päivän jälkeen siirtynyt
19450: ennenkaikkea taloudellisesta pulakaudesta oston kautta puutavaraliikettä har-
19451: johtuen entistä voimakkaampana edelleen- joittaville osakeyhtiöille tai niiden
19452: kin jrutkuvan, ehdotamme kunnioittaen johdossa olevien henkilöiden nimiin
19453: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, sekä ryhtyisi tutkimuksen päätyttyä,
19454: mikäli se antaa aihetta, asian vaati-
19455: että hallitus toimeenpanisi tutki- miin toimenpiteisiin.
19456:
19457: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1933.
19458:
19459: T. N. Vilhula. Juhani LeppäJ.ä.
19460: J. Emil Lampinen. Janne Koivuramta.
19461: J. Takala. M. 0. Lahtela.
19462: Vihtori Vesterinen. Kalle Kämäräinen.
19463: 492
19464:
19465: IX,4. - Toiv. al. N :o 49.
19466:
19467:
19468:
19469:
19470: Annala, V., y. m.: Lainan ottamisesta velkaantuneiden kun-
19471: nollisten maanviljelijäin velkojen vakauttamista varten.
19472:
19473:
19474: E d u s k u n n a ll e.
19475:
19476: Olemme jo erikseen jättäneet eduskun- tuneisiin. Näissä toimenpiteissä on nähdäk-
19477: nalle lakialoitteen maatilojen .pakkohuuto- semme ollut liiaksi etualalla pyrkimys lie-
19478: kauppojen keskeyttämisestä kuuden kuu- vittää hätää hetkellisesti, loppuselvityksen
19479: kauden ajaksi. Tällä poikkeuksellisella toi- jäädessä epävarman tulevaisuuden varaan.
19480: menpiteellä ei tietenkään vielä voida pois- Tätä käsitystämme tukee sekin merkille
19481: taa sitä suorastaan kansallista onnetto- pantava seikka, että maatalouden velka- ja
19482: muutta, että maanviljelysväestöstä tuhan- omaisuussuhteista ei ole hankittu yksityis-
19483: net, ehkäpä kymmenet tuhannet joutuvat kohtaista luotettavaa tilastoa. Kysymystä
19484: menettämään tilansa velkojiensa tyydyttä- käsiteltäessä ja avustustoimenpiteitä suun-
19485: miseksi, jos heidät jätetään kokonaan omin niteltaessa on siis pakko tyytyä ylimalkai-
19486: voiminsa kamppailemaan korkeiden korko- siin arvioihin tai aikaisempien puutteellis-
19487: jen takia jatkuvasti lisääntyvän velkataa- ten tilastojen käyttämiseen. Tästä syystä
19488: kan alla. Tällaiset maanviljelijät voidaan osittain johtuneekin, että maatalouden vel-
19489: pelastaa taloudelliseen perikatoon joutu- kakysymys ei ole saanut edes osapuilleen
19490: masta vain siten, että heidän velkainsa ko- tyydyttävää ratkaisua. Olisi siis välttämä-
19491: rot saadaan riittävän alhaisiksi. Tämä on töntä, että hallitus kiireellisesti toimitut-
19492: kuitenkin mahdollista ainoastaan siinä ta- taisi tarkan tutkimuksen puheenalaisista
19493: pauksessa, että valtiovalta tulee avuksi. velka- ja omaisuussuhteista.
19494: !Mielestämme kysymys on maatalousväes- Kun maatalousvelkain va:kauttamissuun-
19495: tön ja maatalouden menestymisen takia uitelman perustana täytyy mielestämme olla
19496: niin vakava, että on kiireellisesti ryhdyt- luotettava tilastollinen tutkimus, olisi sel-
19497: tävä sellaisiin toimenpiteisiin, että maa- lairren ensi tilassa hallituksen toimesta val-
19498: talousvelat, sikäli kuin ne koskevat sellai- mistutettava. Nykyoloissa ei käsityksemme
19499: sia kunnollisia maanviljelijöitä, joita uhkaa mukaan olisi kuitenkaan jäätävä odotta-
19500: tilaltaan sortuminen, on vakaannutettava maan tilaston valmistumista tyytymällä
19501: niin alhaiskorkoisiksi, että velat pystytään vain siihen, mitä velkojen järjestämiseksi
19502: hoitamaan. jo on tehty. Tällä yksistään emme usko
19503: Ne toimenpiteet, mihin valtiovallan ta- voitavan pelastaa hädässäkään olevia muut-
19504: holta on tähän mennessä ryhdytty näiden tamatta voimassa olevia määräyksiä erikois-
19505: hätään joutuneiden viljelijöiden auttami- tapauksiin joustavarumin soveltuviksi ja
19506: seksi, ovat olleet välttämättömiä. Ne ovat hankkimatta 'huomattavia lisävaroja autta-
19507: kuitenkin mielestämme vain toistaiseksi aut- mistoimenpiteiden laajentamista varten.
19508: taneet niistä osa1lisilk:si tulleita hädäna~ai Tähän tarkoitukseen olisi mielestämme ensi
19509: sia viljelijöitä eivätkä ole ulottuneet lähes- aluksi varattava viisisataa miljoonaa mark-
19510: kään kaikkiin ylivoimaisiin vaikeuksiin jou- kaa, joka olisi hankittava niin, ettei mil-
19511: IX,4. - Annala, V., y. m. 493
19512:
19513: lään tavoin tuotettaisi luottolaitoksille vai- keelle esim. kahdessa erassa Ja mainosta-
19514: keuksia eikä myöskään rasitettaisi ylivoi- malla niitä voimakkaasti sekä vetoamalla
19515: maisesti valtion menosääntöä. Olisimme kansalaisten isänmaalliseen velvollisuuteen.
19516: myöskin sitä mieltä, että kysymyksessä Satamiljoonaa markkaa otettaisiin maam-
19517: oleva summa olisi käytettävä maatalous- me luottolaitoksista 5 %:n obligatiolainana.
19518: velkojen vakauttamiseen rahana eikä obli- Kun frangi- ja kruunulainoja aikoinaan
19519: gatioina, koska se helpottaisi velkojien omia saaneet maanviljelijät ovat tähän saakka
19520: maksusuorituksia. Yllä mainitulla raha- jääneet vakauttamistoimenpiteiden ulko-·
19521: määrällä olisi puheenalaiset maatalousvelat puolelle, pidämme tätä epäkohtana, mikä
19522: vakautettava niin, että lainanautokorko tu- olisi pikaisesti korjattava. Tämän näkökoh-
19523: lisi olemaan 4 %· dan puolesta puhuu se, että heidänkin ta-
19524: Jotta korko voitaisiin määrätä näin al- loudelliset vaikeudet johtuvat aivan sa-
19525: haiseksi, voitaisiin mielestämme kysymyk- moista seikoista kuin toistenkin vaikeuk-
19526: sessä oleva viisisataa miljoonaa markkaa sissa olevien maanviljelijäin, lukuunotta-
19527: hankkia seuraavalla tavalla: matta sitä, että heidän velkarasituksensa
19528: Viisikymmentä miljoonaa markkaa otet- on tuntuvasti lisääntynyt, kun Suomen
19529: taisiin vuoden 19.34 talousarvioehdotukseen Pankki luopui kultakannasta.
19530: merkistystä sll!danikymmenen miljoonan Hädässä olevien kunnollisten maanvilje-
19531: markan osuudesta Suomen Pankin voittoon, lijäin velkojen vakauttaminen olisi mie-
19532: mistä eduskunnane on jo esitys annettu. lestämme järjestettävä niin, että se voitai-
19533: Tämä merkitsisi tietysti sitä, että tämä erä siin suorittaa riittävän nopeasti ja samalla
19534: olisi tarkoitukseen käytettävissä korotto- kuhunkin erikoistapaukseen ulottuvaa har-
19535: mana. kintaa käyttäen. Pitäisimme luonnollisena,
19536: Kaksisataaviisikymmentä miljoonaa mark- että tässä työssä käytettäisiin edelleenkin
19537: kaa hankittaisiin siten että Suomen Pan- jo paljon arvokasta kokemusta saanutta
19538: kista otettaisiin lainaksi vastaava raha- Osakeyhtiö Maakiinteistöpankkia.
19539: määrä valtion liikkeelle laskemia 3 % :n Yllä esitettämiemme perustelujen nojalla
19540: obligatioita vastaan, jotka muuttamalla ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hy-
19541: vastaavasti Suomen Pankin ohjesääntöä hy- väksyttäväksi toivomuksen,
19542: väksyttäisiin pankin setelinauto-oikeuden
19543: katteeksi. Tämä ei aiheuttaisi mitään muu- että hallitus kiireellisesti toimitut-
19544: toksia rahamme arvoon, koska Suomen Pan- taisi tm·kan tutkimuksen maatalou-
19545: kin setelinauto-oikeus vielä ilman tätäkin den velka- ja omaisuussuhteista;
19546: katetta on riittävän suuri. sekä
19547: Satamiljoonaa markkaa hankittaisiin val- että hallitus antaisi Eduskunnalle
19548: tion korottomilla palkinto-dbligatioilla, jol- esityksen neljänsadanviidenkymme-
19549: loin, ottaen huomioon a~heutuvat kustan- nen miljoonan markan suuruisen lai-
19550: nukset, koroksi voitaisiin laskea noin nan ottamisesta velkaantuneiden
19551: 2 1 / 2 %. Obligatiot voitaisiin käsityksemme kunnollisten maanviljelijäin velkojen
19552: mukaan vaivatta myydä laskemalla ne liik- vdkauttamista varten 4 %:n korolla.
19553:
19554: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 19313.
19555:
19556: Vilho Annala. Yrjö Kivenoja. Arne Somersalo.
19557: R. Ala-Kulju. Iisakki Nikkola. Bruno A. Sundström.
19558: S. Honkala. Yrjö Schildt. L. ·P. Tapaninen.
19559: K. R. Kares. Elias Simojoki. E. A. Tuomivwara.
19560: J. V. Wainio.
19561: 494
19562:
19563: IX,5. - Toiv. al. N:o 50.
19564:
19565:
19566:
19567:
19568: Eskola y. m.: Valtion varoista maatalouden tukemiseksi
19569: atnnettujen lainain muuttamisesta kuoletuslainoiksi.
19570:
19571:
19572: E d u s k u n n a ll e.
19573:
19574: Valtion varoista on maamme itsenäisyy- Lain varojen myöntämisestä lainoik:si
19575: den aikana myönnetty sekä luottoa että maataloustuotannon edistämiseksi, annettu
19576: avustusta sitä tarvitseville maanviljelijöille Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1930,
19577: ja siten tuettu maamme pääelinkeinoa. mukaan myönnetään lainoja kunnille ja
19578: Tulos on myös näkyvä; elintarpeiden tuo- Osuuskassojen Keskuslainarahasto-Osakeyh-
19579: tanto on lisääntynyt, jota on seurannut tiölle näiden edelleen viljelijöille lainatta-
19580: ulkolaisen viljan maahantuonnin nopea vä- viksi asetuksess'a Jä:hemmin , määrätyin
19581: heneminen. ehdoin. Korkein lainausaika on 10 vuotta
19582: Väliintullut pula-aika on, kuten yleisesti ja ovat lainat maksettavat takaisin lainaus-
19583: tunnetaan, saattanut maataviljelevän 'Väes- ajan viiden viimeisen vuoden aikana, siten,
19584: tön taloudellisiin vaikeuksiin, jota on lisän- että kunakin vuonna suoritetaan, paitsi
19585: nyt korkea rahan korko ja muuten takai- korkoa, 1 / 5 lainan alkuperäisestä määrästä.
19586: sinmruksuun nä:hden epäedulliset lainat. Aikaisemmin, V'a1tioneuvoston 28 pal-
19587: Tähän mennessä saatu kokemus on osoitta- vänä huhtikuuta 1922 antaman päätölk:sen
19588: nut, että maatalouden perustaruislaatua nojalla myönnettyjen lainojen takaisin pe-
19589: olevaksi lainausmuodoksi soveltuvat parh.ai- riminen, mikä tapahtui v. 1928 ja 1929
19590: ten riittävän pitkälle maksuajaif.1e järjeste- (lainat kun myönnettiin enintään 6 vuo-
19591: tyt kuoletuslainat. Siitä on todistuksena den ajaksi) , tuotti suuri:a vaikeuksia, vaikka
19592: se, että esim. asutuslainojen korot ja lyhen- taloudellinen aika oli silloin pamempi, joten
19593: nykset ovat tulleet suoritetuiksi muita pa- on selvää, että voimassa olevan lain mu-
19594: remmin ja uloshaut näiden vuotuismaksu- kaan annettujen lainojen takaisin maksa-
19595: jen maksamatta jättämisestä ovat vähäisem- minen viiden vuoden aikana käy varsinkin
19596: mät. Saatu kokemus kehoittaa yleensä ma'a- muutenkin tukalassa asemassa oleville pien-
19597: talousluoton järjestelyssä entistä enemmän viljelijöille, joita lainoja saaneet yleensä
19598: pyrkimään pitkäaikaiseen kuoletuslaina- ovat, suorastaan mahdottomiksi, ellei lai-
19599: muotoon huomioonottaen ettei lainauskorko noja sitä ennen järjestetä kokonaan uudel-
19600: ole korkeaiillpi kuin maatailouden keskimää- leen pitkäaikaisiksi, nykyistä halvempikor-
19601: räinen kannattavaisuus useamman edellisen koisiksi kuoletuslainoiksi. Kun kuoletus-
19602: vuoden ajalta laskettuna. lainamuoto on, kuten edellä on esitetty,
19603: Sellaisia lainoja, jotka olisi ehdottomasti ja edellyttäen että kuoletusaika on riittä-
19604: järjestettävä pitempiaikaisiksi kuoletuslai- vän pitlkä esilll. 215 vuotta, sopivin n. s.
19605: noiksi, ovat muun muassa maatalouden edis- maatalouden perusluoton, jota ovat maan-
19606: täruisrahaston lainat. osto-, rakennus- ja viljelyslainat, lainaus-
19607: IX,5. - Eskola y. m. 495
19608:
19609: muoto, olisivat sekä maatalouden edistämis- miseksi 23 päivältä toukokuuta 1930,
19610: lainat, että kaikki muutkin samaan tarkoi- niin muutettaisiin, että sanotusta ra-
19611: tukseen myönnetyt lainat, mikäli niitä on, hastosta myönnetyt ja vasta myön-
19612: uudelleen järjestettävät 'edellä esitetyt nettävät lainat järjestettäisiin kuole-
19613: näkökohdat huomioonottaen. tuslainoiksi 25 vuoden lainausajalla,
19614: Edelläolevan nojalla saamme kunnioit-1 sekä
19615: taen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi että hallitus ottaisi harkittavak-
19616: toivomuksen, seen muittenkin valtion varoista
19617: maatalouden tukemiseksi annettujen
19618: että hallitus kiireellisesti valmis- lainojen muuttamisen kuoletuslai-
19619: taisi ja Eduskunnalle antaisi esityk- noiksi ja antaisi Eduskunnalle tar-
19620: sen, jolla laki varojen myöntämisestä peellisiksi katsotut esitykset.
19621: lainoiksi maataloustuotannon edistä-
19622:
19623: Helsingissä, syyskuun 14 päivänä 1933.
19624:
19625: Valfrid E'~ola. Antti Meriläinen.
19626: Otto Marttila. Edward Setiill:ä.
19627: Emiil. Jokinen.
19628: 496
19629:
19630: IX,6. - Toiv. al. N :o 51.
19631:
19632:
19633:
19634:
19635: Käillläräinen y. m.: Maataloudessa tarvittavien luottojen
19636: vakauttamisesta.
19637:
19638:
19639: E d u s k u n n a ll e.
19640:
19641: Yleisesti tunnettua on, että maamme lainattu paaoma tällöinkin tuotti maa-
19642: maataviljelevän väestön suuri enemmistö taloudenharjoittajalle tappiota noin 4 %.
19643: elää nykyään erittäin vaikeissa taloudelli- Kun maanviljelijöiden lainoista 80 % on
19644: sissa oloissa. Noin 80 % maanviljelijöistä lyhytaikaisia ja kiinnityslainoistakin huo-
19645: on velkaantuneita ja noin kolmas osa eli mattava osa on kuoletuslainoja, voinee
19646: tarkemmin sanottuna yli 80,000 viljelijää hyvin laskea 5 % :ksi pakollisen vuotuisen
19647: on siinä määrin velkaantunut, yli 3,000 lainojen lyhennyksen.
19648: markkaa peltohehtaaria kohti, että tilan- Kun maatalous varsin hitaasti voi antaa
19649: teen jatkuessa sellaisena, mitä se viime vuo- tulon siihen sijoitetusta pääomasta ja kun
19650: sina on ollut, noita kymmeniä tuhansia sen tuotto on kovin alhainen, niin maa-
19651: viljelijöitä uhkaa sama kohtalo, taloudelli- talous nykyistä parerrnpinakaan aikoina ei
19652: nen sortuminen, joka viime vuosien aikana voi päästä taloudellisesti terveelle pohjalle
19653: jo on tullut monien tuhansien viljelijäin ellei sen käytettävissä ole halpakorkoista
19654: osaksi. pitkäaikaista luottoa.
19655: Suurimpana syynä tähän maanviljelijä- Useissa Euroopan maissa onkin valtio-
19656: väestön yleiseen velkaantumiseen ja joukko- vallan puolelta tähän seikkaan kiinnitetty
19657: sortumiseen ovat nykyisen monia vuosia tarpeellista huomiota muodostamaHa raha-
19658: kestäneen maataloustuotteiden alhaisen laitoksia, joista maatalous saa pitkäaikaista
19659: hintatason ohella lyhytailkaiset lainat ja halpakorkoista luottoa.
19660: luonnottoman korkea korko. Tohtorien Suomenkin valtiovalta on tämän peri-
19661: Willandtin ja Jänneksen tutkimukset osoit- aatteen hyväksynyt tekemällä m. m. asu-
19662: tavat, että v. 1929-1930 vaiheessa oli tusrahastolle mahdolliseksi myöntää pitkä-
19663: maatalouden luotosta lyhytaiKaista 80% ja aikaisia lainoja 4-5 % :n korolla, joka
19664: lainojen korko keskimäärin oli 81;2 %. korko mielestämme maatalouden tuottoon
19665: Samaan aikaan oli maatalouden kannatta- nähden on kohtuullinen. Mutta näitä halpa-
19666: vaisuusprosentti, kun verot otetaan me- korkoisia lainoja saavat vain ne, joiden on
19667: noina huomioon, keskimäärin 21;2 %. Tä- mahdollista saada lainoja asutusrahastosta,
19668: män mukaan on siis lainattu pääoma maa- joten suurin osa maatalouksia on tuon
19669: taloudessa tuottanut vuosittain tappiota mahdollisuuden ulkopuolella. Siksi valtio-
19670: 6 %. Korkeakonjunktuurin aikana vuo- vallan olisi mitä pikimmin ryhdyttävä sel-
19671: sina 1926-28 tuottivat maamme parhaiten laisiin toimenpiteisiin, että maanviljelijöi-
19672: hoidetut maataloudet, maataloushallituksen den maatalouden harjoittamiseen otetut ja
19673: kirjanpitotilat, korkoa maatalouteen SIJOI- vastaisuudessa siihen tarkoitukseen tarvitta-
19674: tetulle pääomalle keskimäärin 4.4 %, joten vat lainat voitaisiin niille viljelijöille,
19675: IX,6. - Kämäräinen y. m. 497
19676:
19677: jotka sitä haluavat, vakauttaa pitkäaikai- taan, tai olisi muutettava Suomen Pankin
19678: siksi kuoletuslainoiksi, joitten korko olisi ohjesääntöä niin, että Suomen Pankki
19679: maatalouden kantokyvyn mukainen. Tätä voisi ottaa vastaan edellä mainittujen raha-
19680: tarkoitusta varten olisi muodostettava joko laitosten valtion takaamia obligatioita ja
19681: yksi maatalouden luottolaitos, jollaiseksi kiinnitysvakuudella olevia velkakirjoja se-
19682: voisi laajentaa ja kehittää Maakiinteistö- telikatteeksi.
19683: pankin, tai ehkä useampia nykyisiä maa- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme
19684: talouden luottolaitoksia, kuten Maakiin- eduSkunnan päätettäväksi ,toivomuksen,
19685: teistöpankki, Hypoteek'kiyhdistys, osuus-
19686: kassat ja säästöpankit. Näille rahalaitok- että hallitus kiireellisesti valmis-
19687: sille olisi myönnettävä oikeus laskea val- taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
19688: tion takuulla liikkeeseen tarpeellinen määrä sen maataloudessa tarvittavien luot-
19689: obligatioita, joille määrättäisiin pakko- tojen vakauttamisesta pitkäaikaisiksi
19690: kurssi, jonka mukaan ne olisi velka- y. m. kuoletuslainoiksi, joitten korko olisi
19691: suorituksissa vastaanotettava nimellisarvos- maatalouden kantokyvyn mukainen.
19692:
19693: Helsingissä, syyskuun 16 p :nä 1933.
19694:
19695: K:aJ:le Kämäräinen. T. N. Vilhu:la.
19696: Heikki v;eblmoja. Kaarlo Hännilllen.
19697: ToiV'o Ilronen. Uuno Hannula.
19698: S. SaJ:o. Janne Koivuranlta.
19699: M111tti Pit~änen. T. A. Janhonen.
19700: M. 0. Lahtela. J. Takala.
19701:
19702:
19703:
19704:
19705: 63
19706: 498
19707:
19708: IX,7. - Toiv. al. N:o 52.
19709:
19710:
19711:
19712:
19713: Kesti y. m.: Taloudelliseen ahdinkoon joutuneiden pien-
19714: viljelijäin velkojen vakauttamisesta.
19715:
19716:
19717: E dus~u nn alh.
19718:
19719: Kun käytännöhlim:en kokemus !Oli osoitta- rattavien pienviljelijäil!l velat, joiden koko
19720: nut, että Maakiintcistöpall!lcin v.äJ.ity;ksellä velkamäärä on vähintään 115% koko omai-
19721: tapa.htuva maatalouden velkojen va:kauttar suuden arvosta, mutta ei yli '100 % omai-
19722: mistoiminta ·ei ole ooVJe1tunut varsinaisten suuden käyvästä arvosta. ·Täten vakautet-
19723: pientilojen velkojen vakautltamiseen, ollen tav.at velat tulisi saada vähintään 30 vuotta
19724: se liian kankea, pitkän aja:n ja su:hteelli- kestävälle kuoletusajalle ja tulisi niiden
19725: sesti suuria kustannwksia vaativa ja Jrniten- kaksi ensimmäistä vuotta olla korkovapaita
19726: ikin vielä tuloksiinsa näihden tha;kijallie ,epä- ja kuoletuksen alkaa vasta viiden vuoden
19727: varma, niin olisi nyt kiireellisesti ikä,ytävä kuluttua vakauttamisesta lukien.
19728: suunnittelemaau :käytännöllisempää menet- Esittämärumme pienviljelijäin velkojen
19729: t·elyt,~aa pientiJojen velkojen vakauttami- vakauttamismuotoa on naapurimaissamme
19730: seksi. Mielestämme tkaiklmin yksinkertaisin käytetty hyvällä tu1okseiJ:la.
19731: ja parhain keino on tässä sooteessa se, 'että EdelLäolevaan viitaten ,saamme täten
19732: pienvilj·elijäin velat vakautettaisiin vä:littö- kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
19733: mästi vaJltion rtoimesta siten, •että valtio väksi toivomuksen,
19734: ottaa vastatakseen pientila:n ·veloista tämän
19735: v>elkojille ja pienvi~jelijä joutuu suoraan että hallitus valmistaisi kiireelli-
19736: Vielalliseksi valtiolle. sesti Eduskunnalle esityksen talou-
19737: Näiden pienvi'ljelijäin vellmj·eu va:kautta- delliseen ahdinkoon joutuneiden pien-
19738: mista va.rten tu:lisi valti·on laskea 1iikkee- viljelijäin velkojen vakauttamisesta
19739: seeu 3 % ·obllligatioita, joista ne pienvilje- välittömästi valtion välityksellä käyt-
19740: li<j,ät, joiden velat näiden obligatioiden tämällä pienviljelijäin velkojille an-
19741: avulla vakautettaisiin, :maksaisivat VJaltiolle nettavia valtion obligatioita, joiden
19742: myös 3 % ~orkoa. Tästä vakauttamistoi- korko olisi korkeintaan 3 %, ja va-
19743: menpiteestä valtiolle vuosittain aiih:eutuvat kauttamalla niiden pienviljelijäin ve-
19744: i!rn'Stannukset korilm- ja Jmoletusmaksujen lat, jotka ovat vähintään 15 % ja
19745: perimisestä y. m. olilsi korvattava valt~on enintään 100 % omaisuuden arvosta
19746: yleisi.stä varoista. TäLlä tavalla olisi va- ja olisi valtiolle maksettava korko
19747: ikautetta;va jökaisen itsenäistyneen tai ti~.- näistä lainoista korkeintaan 3 % ja
19748: 1ansa suuruuden pe:mstee:Ila näihin ver- kuoletusaika vähintään 30 vuotta.
19749:
19750: Helsingissä 5 1päi,vänä syyskuuta 1933.
19751:
19752: Yrjö H. Kesti. Sigrid Ou1asmaa.
19753: Eino Rytinki. Yrjö Hautala.
19754: 499
19755:
19756: IX,s. - Toiv. al. N:o 53.
19757:
19758:
19759:
19760:
19761: Eskola y. m.: Toimenpiteistä itsenäistyneiden vuokra-aluei-
19762: den pysyttämiseksi niiden todellisilla viljelijöillä.
19763:
19764:
19765: E d u s k u n n a ll e.
19766:
19767: Vuoden 19,29 loppupuolella alkanut ta- nen ylempänä mainitun lain mukaisessa jär-
19768: loudellinen pula näyttää jatkuvan edelleen- jestyksessä itsenäistynyt pientila on myyty
19769: kin, joskin heikkoja paranemisen merkkejä takaisin päätilaan ja sen jäLkeen hävitetty
19770: on olemassa. Varsin raskaana on pula koh- siitä pois rakennukset, jätetty viljelykset
19771: distunut maatalouteen ja erittäinkin pien- rappiolle j. n. e. Tämä on jo selvästi vas-
19772: viljelykseen niin, että suuri määrä keski- toin edellä mainitun lain tarkoitusta ja jyr-
19773: kokoisia ja pienempiä tiloja on jo sortunut kästi ristiriidassa asutustoiminnan periaat-
19774: ja entinen omistaja joutunut kodittomaksi teen kanssa, eikä sitä ole valtiovallan taholta
19775: lisäämään tilattomien ja työttömien muu- sallittava. Niitä keinoja, joilla tässä mai-
19776: tenkin suurta lukua. Pientilallisista ovat nittu, kansantaloudelliselta ja s!Osiaaliselta
19777: muita vaikeampaan tilaan joutuneet vuokra- kannalta katsottuna vaarallinen itsenäisten
19778: alueiden lunastuslain nojalla itsenäistyneet tilojen hävittäminen voitaisiin estää lienee
19779: entiset torpparit, jotka saivat lunastamansa useampiakin, m. m. asutustilalainsäädännön
19780: tilan haltuunsa useimmiten ra'kennuksiltaan laajentaminen, mutta asian laatuun katsoen
19781: ja vi!ljelyksiltään rappeutuneena, minkä on suotavaa, että se kokonaisuudessaan jä-
19782: oli aikaansaanut pitkäaikainen epävarmuus, tetään hallituksen valmisteltavaksi huo-
19783: alituisen häädönuhan alaisissa oloissa. Tästä mioonottaen kaikki asiaan vaikuttavat
19784: on ollut seurauksena, että lukuisa joukko seikat.
19785: vuokra-alueiden lunastuslain nojalla itse- Edellä esittämämme nojalla kunnioittaen
19786: näistyneitä tiloja on ollut niiden omistajain ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
19787: joko vapaaehtoisesti tai pakkomyynnin vomuksen,
19788: kautta luovutettava toisille omistajille. Tä-
19789: män vuoksi ei vielä sellaisenaan olisi syytä että hallitus kiireellisesti ottaisi
19790: ryhtyä erikoistoimenpiteisiin varsinkaan sil- harkittavakseen toimenpiteet, joilla
19791: loin kun tila myydään pakkotoimin ja val- vuokra-alueiden lunastamislain no-
19792: tion väliintulon kautta luovutetaan entiselle jalla itsenäistyneet ja niihin verrat-
19793: omistajalle tai kun Maakiinteistöpankki rattavat tilat voitaisiin estää joutu-
19794: ottaa velkaantuneen lainat vakauttaaksensa, masta pois niiden todellisilta viljeli-
19795: jolla toimenpiteellä velallisen olo tilallansa jöiltä, sekä antaisi Eduskunnalle tar-
19796: toistaiseksi turvataan. Mutta tiedossamme peellisiksi katsotut esitykset.
19797: on myös joukko tapauksia, jolloin tuollai-
19798:
19799: Helsingissä syyskuun 5 päivänä 1933.
19800:
19801: Valfrid Eskola. J. F. Tolonen.
19802: Hilma Koivulahti-Lehto. Otto Marttila.
19803: Hugo Aattela. Otto Toivonen.
19804: Viljo Rantala. Alpo Lumme.
19805: 500
19806:
19807: IX,9. - Toiv. a.l. N:o 54.
19808:
19809:
19810:
19811: Marttila y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta valtion asu-
19812: tustoimenpiteiden kautta erotettujen asutustilojen omis-
19813: tajain velkasuhteista.
19814:
19815:
19816: Eduskunnalle.
19817:
19818: Ne asutustoimenpiteet, jotka voimassa Nämä seikat aiheuttivat myöskin maapoh-
19819: olevien asutuslakien nojalla on suoritettu, jan hinnan kohoamista. Samat seikat, lisä-
19820: ovat yleensä tapahtuneet hyvin erilaisten kannustimenaan palkkatyöläisillä aika ajoin
19821: taloudellisten olojen vallitessa. Viime vuo- ilmennyt työn puute, johtivat palkkatyöläi-
19822: sikymmenen kuluessa ovat taloudelliset ar- siäikin pyrkimään maatalouden harjoitta-
19823: vot huomattavasti heilahdelleet. Tällaisissa jiksi.
19824: oloissa on asutustoiminnankin tielle tullut Toisena kannustimena olivat valtion asu-
19825: vaikeuksia, joihin nyt tilanteen muuttuessa tuslainojen hyvät korkoehdot. Kun anto-
19826: on yhteiskunnan ja valtion puolelta huo- lainauskorko tavallisissa luottolaitoksissa
19827: miota kiinnitettävä. oli 8-'12 prosenttia, mutta asutuslainat sai
19828: Uudisasukkaaksi pyrkiväin tarkoituksena noin 8 prosentin vuotuismwksuUa 20 vuo-
19829: on aina ollut päästä itsenäisiksi tuotannon den ajalla kuoleutumaankin, niin täytyy
19830: harjoittajiksi, jotka tilallaan voivat muista myöntää, että lainat tällaisissa oloissa oli-
19831: riippumattomina työskennellä ensi kädessä vat houkuttelevia. Helppokorkoisten laino-
19832: omamsa ja perheensä jäsenten työvoiman jen hyväiksikäyttö lieneekin houkutellut
19833: avulla. Jokainen uudisasukas ei tosin ole asutustilallisiksi ryhtymään monia seUai-
19834: kyennyt tekemään taloudellisia laskelmia, sia:kin, jotka eivät muuten olisi asiaan ryh-
19835: mutta paljon on niitäkin, jotka ovat tehneet tyneet.
19836: hyvinkin yksityiskohtaiset laskelmat. Pe- Ne kauniit unelmat riippumattomasta toi-
19837: rusteena on käytetty niitä arvosuhteita, meentulosta, mitä asutustilalJiset ovat ai-
19838: mitkä laskelmia tehdessä olivat vallitsevina. koinaan uneksineet, ovat muodostumassa
19839: Sellaisiin konjunktuurivaihteluihin, mihinkä enimmä:kseen saduksi ,kesästä, joka ei kos-
19840: talouspula on nyttemmin johtanut, eivät kaan tullut". Kaikkein vaikeimpaan ase-
19841: korkeasti oppineet talousmiehetikään ole maan ovat joutuneet ne asutustilalliset,
19842: osanneet laskelmiaan perustaa, tavallisista jotka ovat tilansa hallik!kineet joko valtion
19843: kansanmiehistä puhumattakaan. välittämistä tai muuten hankituista yksi-
19844: Maailmansodan aiheuttaman elintarve- tyisten maista sekä seurakuntain ja papis-
19845: pulan johdosta olivat maa- ja metsätalouden ton virkataloista ja joiden maanostolainojen
19846: tuotteet viime vuosikymmenen alkupuolis- hintojen tarkistukseen ei lwkia asutustilal-
19847: kolla erittäin korkeissa hinnoissa. Maitolit- listen taloudellisen aseman parantamisesta
19848: ran hinta kulutuskeskuksissa oli 1:75- 18 p :Itä tammik. 1932 ole ulotettu. Yksi-
19849: 2: 25 mk. Voikilon 30-40 mk. Halkosylen tyismaista alueita luovutettaessa sitäpaitsi
19850: 300-400 mk. Järeästä puutavarasta sai on useimmiten tullut asutusviranomaisten
19851: hankintakaupassa varastopaikoille ajettuna ja ma:anomistajien välille erimielisyyttä
19852: 7:kin mk. kuutiojalalta. sekä luovutusvelvollisuudesta että säädettä-
19853: IX,9, -Marttila y. m. 501
19854:
19855: vistä lunastushinnoista. Asutusviranomai- ovat tilansa ostaneet viime vuosikymmenen
19856: set, tietoisina siitä, että asutustoimenpiteet jälkipuoliskolla.
19857: onnistuvat paremmin, jos maapohjasta ei Tähän seikkaan on kiinnitetty huomiota
19858: tarvitse maksa·a erittäin korkeata hintaa, asutushallitu:ksenkin taholla. On kerätty
19859: ovat olleet halukkaita saamaan maan huo- tilastoa 603 tilalta näiden taloudellisesta
19860: kealla, kun taas pwkkotoimenpiteistä kim- asemasta ja kehityksestä v. }925-1931.
19861: paantunut maanomistaja on pyrkinyt saa- Tilasto on alueittain jaettu viiteen osaan
19862: maan luovuttamastaan maa-alueesta mah- seuraavasti : Etelä-Suomi, Kaakkois-Suomi,
19863: dollisimman korkean hinnan. Erimielisyys Sisä-Suomi, Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi.
19864: on johtanut valituksiin ja valituksissa on Monien muiden tietojen ohella on kerätty
19865: hinta järjestelmällisesti kohonnut asutus- tiedot maatilapääoman suhteista asutustilal-
19866: viranomaisten suunnitelmissa olleista hin- listen yksityisvarallisuuteen ja tällöin on
19867: noista. huomattu, että se on yleensä kovin pieni
19868: Kyseenalaisista maista muodostetuilla osa koko yritykseen käy.tettävästä pää-
19869: asutusalueilla on siis näistä syistä jo maa- omasta.
19870: pohjan lunastushinta muodostunut ostajalle Velkojen ja korkojen suuruus tutkituilla
19871: epäedulliseksi. Erikoisen raskaaksi on asia tiloilla v. 1931 oli tilaa, pellon ja kokonais-
19872: muodostunut niille asutustilallisille, jotka pinta-alan hehtaaria kohti seuraava:
19873: Pellon ha kohti Kokonaispinta-ala
19874: Tilaa kohti ha kohti
19875: Alueet Velkaa Korkoja Velkaa Korkoja Velkoja Korkoja
19876: Smk. Smk. Smk. Smk. Smk. Smk.
19877: Etelä-Suomi ......... 5:2,989 2,625 6,972 345 2,610 129
19878: Ka·a:kkois-Suomi •• 0 0. 0 24,835 1,216 6,057 297 1,2,17 60
19879: Sisä-Suomi ••••••• 0 •• 19,3,31 1,028 5,857 312 775 40
19880: Pohjanmaa ••• 0 •••••• 22,252 1,239 3,589 200 9'27, 52
19881: Pohjois-Suomi • 0 0 0 0. 0 18,001 1,030 6,000 343 507 29
19882: Koko maa 30,'503 1,566 5,866 301 1,271 65
19883: Velat ol1vat V. 1931 a.rvioidusta varallisuudesta:
19884: Etelä-Suomessa ........... . 62.7% Suurin on siis velkataakka Etelä-Suomen,
19885: Kaakkois-Suomessa ........ . 44.0 , pienin Pohjois-Suomen alueella.
19886: Sisä-Suomessa ............. . 39.9 , Asutustilallisten luoton jakaantuminen
19887: Pohjanmaalla ............. . 38.1 , eri luotonantajien kesken oli seuraava:
19888: Pohjois-Suomessa .......... . 35.4 ,
19889: Koko maassa 49.3 %
19890: Lainoista on saatu
19891: Asutuslai-
19892: noina val- Osuus- Säästö- Liikepan- Yksityi-
19893: Alueet tiolta ja kassoista pankeista keista siltä
19894: kunnalta % % % %
19895: %
19896: Etelä-Suomi ••••••• 0 0. 76.5 6.o 6.8 1.4 9.3
19897: Kaakkois-Suomi ...... 80.0 9.4 1.4 0.3 8.9
19898: Sisä-Suomi ••• 0 ••• 0 ••• 74.6 11.1 4.1 1.3 8.9
19899: Pohjanmaa ••••• 0 ••••• 66.6 8.3 12.6 1.5 ll.o
19900: Pohjois-Suomi 0 0. 0 •••• 62.4 12.8 4.3 6.0' 14.5
19901: Koko maa 74.4 8.o 6.3 1.5 9.8
19902: 502 IX,9. - Asutustilojen omistajain velkasuhteet.
19903:
19904: Edellä olevista taulukoista käy siis sel- lainoja. Tästä aiheutuu myöskin, että keski-
19905: ville, että velkojen kokonaismäärä tilaa määräinen koDkoprosentti on niin alhainen
19906: kohti yhtä hyvin kuin peltohehta:ariakin kuin 5.1, joka viime aikoina käytännössä
19907: kohti tuntuu varsin raskaalta. Kun velka- olleeseen korkokantaan nähden tuntuu kyllä
19908: määrä peitohehtaaria kohti on Etelä-Suo- edulliselta. Mutta kaikesta huolimatta ovat
19909: messa Smk. 6,972:- ja koko maassakin velat ja ko11komäärät siksi korkeat, että ky-
19910: Smk. 5,866: - , niin ilman muuta on sel- symykseen on valtiovallan puolelta kiinni-
19911: vää, miten tukala on näitten asutustilallis- tettävä huomiota.
19912: ten taloudellinen tilanne. Lainavarojen käytöstä on myös olemassa
19913: Taulukosta, joka osoittaa lainanantaja;t, tilasto. Sen mukaan lainavarojen käyttö
19914: käy selville, että lainat ovat suurimmaksi tilaa kohti on ollut seuraavanlainen:
19915: osaksi valtion ja kuntain välittämiä asutus-
19916: Lainavaroista tilaa kohti on käytetty
19917: Alueet maanostoon rakentami- muuhun yhteensä
19918: Smk. seen Smk. Smk. Smk.
19919:
19920: Etelä-Suomi ••••••••• 0 •• 0. 41,178 8,666 3;145 52,989
19921: Kaakkois-Suomi •• 0 ••• 0 ••• 19,2,15 1,884 3,736 24,835
19922: Sisä-Suomi •••••• 0 ••• 0. 0 •• 12,276 3,752 3,303! 19,331
19923: Pohjanmaa 0 0 o o o o o o e o o o o o o 15,642 1,749 4,861 22,252
19924: Pohjois-Suomi •••• 0 ••••••• 10,203 2,105 5,693 18,001
19925: Koko maa 22,247 4,415 3,841 30,503
19926:
19927:
19928:
19929: vastaavat %-luvut Tilastosta käy selville, että varsinkin
19930: Etelä-Suomi . . . . 77.7 16.4 5.9 100.o Etelä·Suomessa on verraten pieni pro-
19931: Kaakkois-Suomi.. 77.4 7.6 15.o 100.o sentti asutustilallisilla muita velkoja kuin
19932: Sisä-Suomi . . . . . 63.5 19.4 17.1 100.0 maanosto- ja raikennuslainoja.
19933: Pohjanmaa . . . . . 70.3 7.9 2tl.s 100.o Seuraavissa taulll!koissa esitetään vertai-
19934: Pohjois-Suomi . . 56.7 11.7 31.6 100.0 luja asutustilojen ja muiden pientilojen
19935: Koko maa 72.9 14.5' 12.6 100.0 velkasuhteista. V ertam~kohtina on käytetty
19936: 0. W. Willandtin tutkimuksia.
19937:
19938: Pelto-alan hehtaaria kohti oli velkaa, jota on käytetty
19939: maanostoon rakentamiseen muuhun
19940: tutkituilla yleensä pien- tutkituilla yleensä pien- tutkituilla yleensä pien-
19941: Alueet tiloilla tiloilla tiloilla tiloilla tiloilla tiloilla
19942: Smk. Smk. Smk. Smk. Smk. Smk.
19943: Etelä~Suomi 5,418 1,850 1,143 686 411 369
19944: Kaa;kkois-Suomi ... 4,,68'8 784 460 243 909 934
19945: Sisä-Suomi •••• 0 •• 3,719 1,273 1,13·6 1,000 1,002 765
19946: Pohjanmaa ....... 2,523 944 284 328 782 399
19947: P ohj ois-8 uomi .... 3,402 1,433 702 784 1,896 1,412
19948: Koko maa 4,276 1,346 851 620 739 705
19949: IX,9. - Marttila y. m. 503
19950:
19951: Jos vertailun havainnollistuttamiseksi ase- Yhteenlaskettu lainasumma on Smk.
19952: tetaan kaikkien pientilojen velka sadaksi, 156,971,158:- ja on tämä summa 64.s %
19953: niin saadaan seuraava asetelma : ostetun maan hinnasta.
19954: Asutuskassalainoilla ostetuista maista on
19955: Tutki- Kaikilla
19956: tuilla asutushallituksessa myös kerätty yhteen-
19957: pientiloilla
19958: tiloilla vetoa viime vuosilta. Keskimääräiset heh-
19959: Maanostovelka ••• 318
19960: 0 0. 0. 100 taarihinnat käyvät ilmi seuraavasta taulu-
19961: Rakentamisvelka 137
19962: ••• 0 •• 100 kosta:
19963: Muuhun käytetty velka 105 100
19964: Pellon hinta N"11"t h" t Kasvullisen
19965: Vuosi yn m a metsämaan
19966: Kaikki velka 220 100 Smk. Smk. hinta Smk.
19967: 1926 2,451 8211 465
19968: Seuraava taulukko osoittaa, miten suuret 1927 2,677 8931 5M
19969: korkomenot olivat v. 19!30 peltohehtaaria 1928 2,6071 1,022 573
19970: kohden tutkituilla tiloilla ja yleensä pien- 1929 3,083 1,105 667
19971: tiloilla (v. 1929 ) :
19972: Asutusmaan hintavaihtelu ja viljelystilo-
19973: Korkomenot pelto-hehtaaria kohti
19974: jen keskimääräinen hinta hehtaaria kohti
19975: Abs. luvut Suhdeluvut
19976: .... '"d .... '"d
19977: aivan viimeisiltä vuosilta käy ilmi seuraa-
19978: .... ~
19979: Ul~ö.
19980: w~·~ ........
19981: Ul~ö.
19982: == wff~ vista luvuista:
19983: Alueet st;.l'O sp;->-<::;
19984: ~~
19985: .~:::.:8" . ~::::8"
19986: ~·et>
19987: p;->-<::;
19988: ~=
19989: ~
19990: s~:
19991: ~
19992: 0 ~=
19993: ~
19994: . å~: V.1926 •••••••• 0 •• Smk. 929·
19995: ~
19996: " 1927 ........... 1,117
19997: Etelä-Suomi 345 199 182 100
19998: 1928 •• 0 •• 0 •••••
19999: " 1,204
20000: Kaakkois-Suomi 297 163 182 100 " 1929 " 1,268
20001: " "
20002: 0 0. 0. 0 •••••
20003:
20004:
20005:
20006: Sisä-Suomi ... 312 227 137 100
20007: 1930 •••••• 0. 0 0. 1,280
20008: Pohjanmaa ... 200 131 153 100 "
20009: 1931 0. 0 •• 0 •••••
20010: " 1,117
20011: Pohjois~Suomi . 343 272 126 100 " " 850
20012: " 1932 •• 0 •• 0 •••••
20013:
20014:
20015:
20016:
20017: Koko maa 301 197 153 100 "
20018: Edellisestä selviää, että huipussaan on
20019: Taulukko osoittaa, että tutkituilla tiloilla maan hinta ollut v. 1930, jolloin hehtaari-
20020: ovat korkomenot koko maahan nähden 53% hinta oli 1,280 markkaa, laskien seuraavana
20021: korkeammat kuin muilla pientiloilla ja että vuonna jo 1,117 markkaan ja vuonna 1932
20022: Etelä-Suomessa ja Kaakkois-Suomessa se aina 850 markkaan asti.
20023: nousee aina 82% asti. Hyvin todennä- Selvimmän kuvan asutustilallisten vai-
20024: köistä on, että Etelä-Suomen epäedulliseen keutuneesta asemasta saa viime vuosien
20025: tilastoon on ollut vaikuttamassa se, että korkorästitilastosta. Rästiin jääneitä kor-
20026: täällä on lunastettu tiloja enemmän yksi- koja on viime vuosina ollut seuraavasti:
20027: tyismailta, jolloin maan hinta on ollut kor- V. 1929 10.7%
20028: keampi. " 1930 16.9 "
20029: Vuosina 1924--<1932 on asutuskassoista " 1931 29.6 "
20030: myönnetty lainoja maanostoon seuraavasti: " 1932 33.5 "
20031: viljelystilojen ostoon 4,777 lainaa Rästiin on korkoja jäänyt siis viime
20032: asuntotilojen 3,963 vuonna jo kolmasosalta kaikista lainoista.
20033: lisämaiden " 7,088 "
20034: " " Koroista ovat kyllä seuraavana vuonna huo-
20035: Yhteensä 115,828 lainaa. mattavat määrät tulleet suoritetuiksi, mutta
20036: 504 IX,9. - Åsutust:i!lojen omistaj,ain velkasuhteet.
20037:
20038: kun rästiin jääminen on kohoutunut kol- tammik. 1932 myöntää valtion maista muo-
20039: minkertaiseksi lk;olmessa vuodessa, niin se dostetuilla tiloilla oikeuden hintojen tarkis-
20040: jo puolestaan todistaa tilanteen epäedul- tukseen sekä arvometsän että maan lunasta-
20041: lista kehitystä. mishinnoissa. Nyt kyseessä olevilla tiloilla
20042: Kaikista vaikeuiksistaan huolimatta uudis- ei ole tällaista tarkistusoikeutta.
20043: asukkaat ihmeileltävällä voimalla ja sitkey- Maan asuttamisen kannalta ovat nyt ky-
20044: dellä yrittävät tilaansa kohottaa. He su- seenalaiset tilat samassa asemassa. Mutta
20045: pistavat menojaan, kärsivät puutetta aivan edellä viitatuista syistä he ovat valtion
20046: aliravitsemusasteelle asti, mutta sittenkin maiden asutustilallisiin nähden epäedulli-
20047: he yrittävät. Jos he tällaisen yrityksen semmassa asemassa, koska he ovat joutuneet
20048: jälkeen sortuvat, menettämällä mahdollisesti maksamaan maastaan ko11keamman hinnan
20049: kokonaan entisen pienen omaisuutensa ja kuin valtion maiden asutustilalliset. Oikeu-
20050: joutuvat kuntien köyhäinhoidon varaan, denmukaista siis olisi asettaa heidät valtion
20051: niin yhteiskunta ei ole oikealla tavalla pal- tukemistoimenpiteissä valtion maiden asu-
20052: kinnut näitä korven raatajia. Yhteiskun- tustila]listen kanssa samaan asemaan.
20053: nan olisikin ajoissa ojennettava heille aut- Edellä esittämäämme nojaten rohke-
20054: tava kätensä. nemme kunnioittaen ehdottaa eduskunnan
20055: Tämän pitäisi tapahtua siinä muodossa, hyväksyttävwksi toivomuksen,
20056: että toimitettaisiin perusteellinen tutkimus
20057: heidän asemastaan, joHoin tutkittaisiin hei- että hallitus viipymättä toimeen-
20058: dän velkasuhteensa yleensä. Milloin tutki- panisi tutkimuksen valtion asutus-
20059: mus osoittaisi velkataakan liian raskaaksi, toimenpiteiden kautta yksityisten
20060: olisi valtion puolesta järjestettävä heille maista tai papiston virkataloista
20061: joko riittävän monta vapaavuotta koron- vv. 1924-31 erotettujen asutustilo-
20062: maksuihin ja lyhennyksiin tai annettava jen omistajien velkasuhteista, ja, mi-
20063: suorastaan osa velkaa anteeksi. Pääasiana käli tutkimus osoittaa toimenpiteet
20064: on pidettävä, etteivät ne uutterat uurasta- maan hinnan alentamiseksi nykyisiä
20065: jat, jotka viime aikoina ovat menneet kor- maanhintoja vastaavaksi tai helpo-
20066: pia raatamaan ja tuleville sukupolville ar- tukset k'orko- ja pääomanlyhennys-
20067: voja luomaan, joutuisi kannuiltaan häviä- maksuissa tarpeellisiksi, antaisi asian
20068: mään. järjestämiseksi tarvittavat esitykset
20069: Edellä viitattu laki asutustilallisten ta- Eduskunnalle.
20070: loudellisen aseman parantamisesta 18 p :ltä
20071:
20072: Helsingissä, 14 p :nä syyskuuta 1933.
20073:
20074: Otto Marttila. Anni Huotari. Toivo Hrulonen.
20075: Yrjö Welling. Edv. Kuj:ala. Aino Lehtokoski.
20076: J. F. Tolonen. Heikki .Kääriäinen. Edv. P'es·onen.
20077: J. Väisänen. Edwavd ,Setälä. Frans Mu.sta.sil.ta.
20078: Hilma ,Ko:ivu:lahti-!LeihtiO. Väinö Sinisrul!o. Aug. SyrjäliJen.
20079: Kusta;a Perho. V.alfrid Es~ola. Antti Meriläinen.
20080: Emil J·okinen. Alpo Lumme. Onni Mäkeläinen.
20081: Otto T,oiV'onen. Niilo Pajunen.
20082: 505
20083:
20084: IX,1o. - Toiv. al. N:o 55.
20085:
20086:
20087:
20088:
20089: Halonen, T., y. m.: Toimenpiteistä omatta syyttään rahall-i-
20090: siin vaikeuksiin joutuneiden maaseudun asuntotilallisten
20091: auttamiseksi.
20092:
20093:
20094: E d u s k u n n a ll e.
20095:
20096: Viime vuosikymmenen aikana oli maaseu- mai rahalaitokset ovat ilmeisesti tämän-
20097: dun palkkatyöväelläkin jonkin verran mah- laatuisia lainoja antaneet huomattavat
20098: dollisuutta taloudellisen asemansa paranta- määrät. Niistä ovat kuitenkin korko ja
20099: miseen, mikä tuli huomattavarumin näky- lyhennysmaksut olleet paljon suuremmat
20100: viin asuntokysymyksen alalla. Aikaisem- kuin maataloustyöväen asuntokassoista ja
20101: min vallinneista vieraista ja sangen ah- 'omakotikassoista annetuista lainoista.
20102: taista asunnoista koetettiin päästä omiin, Maaseudun palkkatyöväen tarmokas toi-
20103: vapaampiin ja tilavampiin asumuksiin. minta oman kodin saamiseksi lieneekin
20104: Omakotisuunnitelmansa toteuttamiseen sai viime vuosikymmenen aikaha ollut tulok-
20105: moni työläisperhe pitkän aikaa käyttää sellisempaa kuin koskaan aikaisemmin.
20106: kaiken vapaa-aikansa sekä vähäiset sääs- Miten suuri määrä työväen omia asuntoja
20107: tönsä. Täytyipä monen perheen supistaa tällöin on tullut rakennetuksi ja minkä-
20108: vaatimattomia vaatetus- ja ravintomeno- lainen arvo niillä on terveydelliseltä kan-
20109: jaankin ennenkuin omaan tupaan pääsy nalta arvostellen, ei käy tilastosta selville.
20110: kävi mahdolliseksi. Tosin kyllä valtiokin Tilasto tietää vain sen, että vuotena 1930
20111: on tätä hyvää pyrkimystä jossain määrin oli maataloustyöstä toimeentulonsa saavista
20112: tukenut. Maataloustyöväen asunto-olojen työläisistä 136,169,:llä perheellä oma asunto,
20113: parantamiseksi myönnetyistä lainavaroista jotavastoin 107,2716 perhettä oli ilman omaa
20114: oli vuoteen 1928 mennessä annettu 1,865 asuntoa.
20115: asuntolainaa, yhteensä 13,189,500 markkaa. Tämäkin työväelle tärkeä uudistus,
20116: Lainanottajista oli 1,,6918:lla oma asunto- asunto-olojen jatkuva edistyminen, on ku-
20117: palsta ja 1:67 :llä vuokrapalsta valtion tai luvan vuosikymmenen aikana täydellisesti
20118: kunnan maalla. Omakotikassoista on vv. pysähtynyt. Se vaikea ajankohta, jonka
20119: 19218-1931 myönnetty 3,5180 lainaa, yh- maamme vähävarainen väestö on vnme
20120: teensä .31,221{)~2001 markkaa. Korko näistä vuosina joutunut elämään, on saattanut
20121: lainoista on ollut 4.5 prosenttia ja takaisin- sangen tukalaan asemaan myöskin maaseu-
20122: maksuaika eräin poikkeuksin 24 vuotta. dun palkkatyöväen, jonka elinehdot ovat
20123: Kuinka paljon maamme muut rahalaitokset aikaisemminkin olleet kovin puutteelliset.
20124: ovat tähän tarkoitukseen lainoja myöntä- Työnsaannin jatkuva huonontuminen ja
20125: neet ei ole tarkemmin todettavissa. Useim- työpalkkojen romahdusmainen lasku ovat
20126:
20127: 64
20128: 506 IX,1o. - Maalseudun asuntotilallisten auttaminen.
20129:
20130: alentaneet tämän väestöosan elintason niin mukaan Uudenmaan läänissä 25.7 %, Turun
20131: alhaiseksi, että se nykyään lienee tuskin ja Porin 17.9 %, Hämeen 8.8 %, Viipurin
20132: 50% siitä, missä se oli 5-6 vuotta aikai- 46.3 %, Mikkelin 2Rl %, Kuopion 54.7 %,
20133: semmin. 'Tämä huolestuttava asiaintila on Vaasan 3•9.7% ja Oulun 68.4 %. Omakoti-
20134: lyönyt sangen ikävän leimansa maaseudun kassoista annettujen lainojen korkoja sa-
20135: palkkatyöväestön elämään yleensä, mutta malta ajalta oli rästissä Uudenmaan lää-
20136: kaikkein räikeimpänä se lienee havaitta- nissä 8.7 %, Turun ja .Porin 7.8 %, Hämeen
20137: vissa asuntokysymyksen alalla. Oman asun- 6.7 %, Viipurin 19.4 %, Mikkelin 313.1 %,
20138: non rakentamisessa syntyneiden velkojen Kuopion 4!2.5 %, Vaasan 37.7% ja Oulun
20139: korkoihin ja lyhennyksiin tarvittavan ra- 63 %. Muiden rahalaitosten antamien tä-
20140: han hankkimiseen ei ole ollut mahdollisuuk- mänlaatuisten lainojen korkorästejä lienee
20141: sia, josta syystä monen työläisperheen myös huomattava prosenttimäärä.
20142: asunto on joutunut uusille omistajille, joko Maaseudulla asuvan palkkatyöväestön
20143: jollekin lainanantajalle tai varakkaammalle asunto-oloissa on siis tilanne viime vuo-
20144: naapurille. :Lukuisat työläisperheet ovat sien aikana kehittynyt niin vakavaksi, että
20145: tällä tavoin joutuneet lähtemään suurilla se vaatii valtion taholta pikaisia toimen-
20146: uhrauksilla ja raskailla ponnistuksilla ra- piteitä. Tämä on yhteiskuntaelämän rau-
20147: kentamastaan asunnosta vieraaseen ja ah- hallisen kehityksen kannaltakin katsoen
20148: taaseen asuntoon. Kuinka paljon tällä ta- välttämätöntä. Valtiovallan velvollisuutena
20149: valla asuntonsa menettäneitä on, ei ole nu- on puuttua tämänlaisten epäkohtien korjaa-
20150: meroilla tarkoin osoitettavissa. Joka ta- miseen. Onhan maaseudun palkkatyö-
20151: pauksessa on näiden lukumäärä sangen huo- väestö, niinkuin työväestö yleensä, ilman
20152: mattava. Siihen viittaavat m. m. eräät omaa syytään joutunut olotilaan, jossa se
20153: asutustilastosta saadut numerot. Maatalous- ei voi omin avuin saada itselleen välttä-
20154: työväen asuntokassojen tilinpäätöksessä mättömimpiäkään elämisen ehtoja. Näihin
20155: vuodelta 19,31 oli lainoja 2,012,, joista 865 kieltämättä kuuluu myöskin kunnollinen
20156: lainasta oli jäänyt korko aikanaan suorit- asunto. Jos oman kodin hankkiminen tai
20157: tamatta. Omakotikassojen tilinpäätöksessä säilyttäminen annetaan käydä mahdotto-
20158: samalta vuodelta oli lainojen luku 3,386, maksi niillekin työläisperheille, . jotka sen
20159: joista oli 731 lainasta jäänyt korko maksa- rakentamiseen ovat kaikkensa uhranneet,
20160: matta. Vuodelta 1932 oli maataloustyöväen on siitä ennen pitkää kehittyvä vakava
20161: asuntokassojen antamien lainojen korkoja vaara y~hteiskuntaolojen terveelle kehityk-
20162: rästissä 44 prosenttia ja omakotikassojen selle.
20163: antamien lainojen korkoja 2:6.3 prosenttia. Edelläsanotun epäkohdan korjaamiseen
20164: Tietoj•a oli syyskuun 8 pa1vaan 'VUO- ei valtion rahatalouden tilakaan asettane
20165: teen 1'93:3 mennessä saatu 9,6 maatalous- esteitä, jos siihen tarpeeksi ajoissa ryhdy-
20166: työväen asuntokassalta, joka on 64 pro- tään. Tämän vuoksi edelläesittämämme no-
20167: senttia kaikista kassoista, sekä 146 oma- jalla ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
20168: kotikassalta, joka •on 70 % kaikista maa- hyväksyttäväksi toivomuksen,
20169: seudulla olevista omakotikassoista. Lisäksi
20170: on huomattava että köyhemmillä seuduilla että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
20171: on korkorästien luku suurin. Niinpä oli toimenpiteisiin ilman omaa syytään
20172: maataloustyöväen asuntokassoista annettu- rahallisiin vaikeuksiin joutuneiden
20173: jen lainojen korkoja vuodelta 193'2: rästissä maaseudun asuntotilallisten konnul-
20174: syyskuun 8 päivään 19:33 saatujen tietojen taan sortumisen ehkäisgmiseksi jär-
20175:
20176:
20177:
20178:
20179: \~'
20180: IX,1o. - Halonen, T., y. m. 507
20181: "
20182: }estämällä oman kodin rakentamiseen tarpeellisissa tapauksissa riittävästi
20183: otetut lainat pitkäaikaisiksi kuoletus- vapaavuosia maksujen suorittami-
20184: lainoiksi, joiden korko- ja kuoletus- sessa sekä antaisi sellaiset esitykset
20185: maksut yhteensä nousisivat enin- Eduskunnalle, joihin edellämainitut
20186: tään 6 %:iin vuodessa, ja varaamalla toimenpiteet antavat aihetta.
20187:
20188: Helsingissä, syyskuun 15 päivänä 1933.
20189:
20190: Toivo Halonen. Valfrid Eskola.
20191: J. F. Tolonen. D. B. Lindman.
20192: Alpo 0. Luostarinen. Alex Hämäläinen.
20193: Hilma Koivulahti-Lehto. Kaisa Hilden.
20194: Emil Jokinen. P. SaJ.menoja.
20195: 0. Peltonen. Osk. Salonen.
20196: Jussi Lonkainen. K. Lumijärvi.
20197: Pekka KettUDJen. Kalle Walta.
20198: •
20199: Matti Lepistö. Viljo Rantala.
20200: Edward Setälä. FralliS Mus:t81Silta.
20201: Edv. p,esonen. Aug. Kuusisto.
20202: Edv. Kujala. Jalmari Väisänen.
20203: Antti Meriläinen. Pruavo Aarnio~oski.
20204: J. E. Malmivuori. Niilo Pajunen.
20205: 508
20206:
20207: IX,11.- Toiv. aJ. N:o 56.
20208:
20209:
20210:
20211:
20212: Leppälä y. m.: Pohjois- ja Itä-Suomen metsäseutujen väes-
20213: tön elämismahdollisuuksien tutkimisesta.
20214:
20215:
20216: E d u s k u n n a ll e.
20217:
20218: Joskin vallinneet pulavuodet ovat suu- lyspalkkioiden ansiosta, viljellyn maan ala
20219: resti vaikeuttaneet koko kansan toimeen- onkin suhteellisen nopeasti lisääntynyt.
20220: tuloa, on kuitenkin syrjäisten metsäseutu- Jotta väestön elämisen mahdollisuudet tuli-
20221: jen väestön asema ollut vaikeinta. Syrjäi- sivat turvatuiksi, näyttäisi olevan syytä
20222: sillä Pohjois- ja Itä-Suomen seuduilla on pyrkiä edistämään sikäläisten tilojen liian
20223: viljellyn maan ala suhteellisen pieni ja pienien peltoalojen lisäämistä toimenpi-
20224: maataloustuotanto yleensä heikkoa, mikä teillä, jotka vaikuttaisivat viljellyn alan
20225: seikka yhdessä valitsevan työttömyyden lisäämiseen vielä nopeammassa tahdissa.
20226: kanssa on saattanut sikäläisen asujamiston Tilojen viljellyn alan lisääntyessä saisivat
20227: samoin kuin kunnatkin hyvin vaikeaan ase- sikäläiset maanviljelijät omilta tiloiltaan
20228: maan. Metsätöiden tässä edellisinä vuo- työpaikan koko vuodeksi ja voisivat antaa
20229: sina vähentyminen ja työpalkkojen alen- nykyistä enemmän myöskin palkkatyö-
20230: tuminen vaikutti koko sikäläisen väestön väelle maanviljelystöitä.
20231: toimeentuloon, koska maata viljelevä väes- Viime vuosina maamme itäisillä ja poh-
20232: tökin siellä yleensä ottaa osaa metsäansio- joisilla seuduilla vallinnutta työttömyyttä
20233: töihin tilan ulkopuolella. Kuntien työttö- on koetettu poistaa järjestämällä sinne ensi
20234: myys- ja muut huoltomenot ovat nousseet kädessä tietöitä ja metsänhoidollisia hak-
20235: suuriksi ja ovat kunnat siitä johtuen jou- kuutöitä. Niin hyödyllistä toimintaa kuin
20236: tuneet suuriin taloudellisiin vaikeuksiin, teiden valmistaminen harvaan asutun seu-
20237: osa jopa sellaiseen asemaan, että valtion dun asukkaiden vastaisen elämän helpot-
20238: on täytynyt niille avustuksia antaa. tamiseksi onkin, ei kuitenkaan voitane jat-
20239: Kun nykyinen pulakausi näyttää jatku- kuvasti niitä suorittaa ja niiden avulla
20240: van, joskin jonkinlaista helpottumista on työtilaisuuksia riittävässä määrässä sikä-
20241: havaittavissa, ja kun vastaisuudessa saat- läiselle väestölle järjestää, vaan olisi pyrit-
20242: taa esiintyä viime vuosien pulavuosien ve- tävä löytämään muita työaloja niin työt-
20243: roisia aikoja, olisi tärkeätä, että pantaisiin tömyyden vähentämis- kuin paikallisen
20244: toimeen tutkimus siitä, miten Pohjois- ja väestön toimeentulon edistämistarkoituk-
20245: Itä-Suomen harvaanasutuilla metsäseu- sessa. Tällaisia· mahdollisuuksia tarjoavat
20246: duilla asujamiston asemaa jatkuvasti voi- Pohjois- ja Itä-Suomen vesiperäiset maat.
20247: taisiin helpottaa, sen toimeentulo pahoi-. Noilla seuduilla on melkeinpä mittaamat-
20248: nakin aikoina turvata. tomat määrät viljelyskelpoisia soita. Nii-
20249: Kuten alussa todettiin, on mainittujen den kuivatus ja viljelykseen ottaminen
20250: seutujen viljellyn maan ala asukasta kohti avaisi suuret mahdollisuudet rehuviljelyk-
20251: liian pieni, vaikka viime vuosina, huomat- selle ja sitä tietä karjataloudelle. Suuntaa-
20252: tavalta osalta valtion jakamien uudisvilje- malla näiden vesiperäisten maiden kuiva-
20253: IX,11. - Leppälä y. m. 509
20254:
20255: tustoimintaan toimenpiteet työttömyyden na'olevilla alueilla tarkoituksenmukaisesti
20256: lieventämiseksi, saavutettaisiin tämä pää- poistetuksi työttömyyttä eikä saatetuksi
20257: määrä ja samalla vahvistettaisiin noita asujamistoa toimeentulomahdollisuuksien
20258: seutuja vastaisuutta silmälläpitäen, koska puolesta turvallisempaan asemaan, olisi
20259: siten syrjäisten seutujen oma tuotanto saa- valtiovallan toimesta valmistettava yksi-
20260: daan nostetuksi. tyiskohtainen tutkimus sikäläisistä oloista
20261: Jotta uudisviljelystoimintaa saataisiin ja väestön toimeentulomahdollisuuksista
20262: nykyisestään maamme pohjois- ja itä- sekä tämän selvityksen pohjalla valmistet-
20263: osassa lisätyksi, olisi ilmeisesti syytä avus- tava ohjelma, jonka toteuttamisen kautta
20264: taa sikäläisiä viljelijöitä suuremmilla avus- noiden seutujen elämisen mahdollisuudet
20265: tuksilla raivattua hehtaaria kohti kuin parannettaisiin. Tällaisen tutkimuksen ja
20266: muussa osassa maata. Niinikään olisi har- ohjelman valmistaminen kuuluu hallituk-
20267: kittava, eikö sikäläisissä oloissa vesiperäis- sen tehtäviin. Senvuoksi ehdotammekin
20268: ten maiden kuivatustoiminnan laajentami- kunnito1ttaen eduskunnan päätettäväksi
20269: seksi olisi syytä alentaa maanomistajien toivomuksen,
20270: osalle tulevaa kustannuksiin .osanottovelvol-
20271: lisuutta. Myöskin olisi syytä harkita, eikö että hallitus kiireellisesti tutkitut-
20272: olisi syytä perustaa uusia asutusalueita hy- taisi Pohjois- ja Itä-Suomen metsä-
20273: ville viljelyskelpoisille maille valmistamaHa seutujen väestön elämisen mahdolli-
20274: uudistilat nykyistä perusteellisemmin (kui- suudet sekä valmistuttaisi yksityis-
20275: vatus, pellon raivaus, teiden teko, välttä- kohtaisen suunnitelman niistä maa-
20276: mättömien rakennusten rakentaminen), taloutta tukevista toimenpiteistä,
20277: jotta tilat voitaisiin antaa uudisviljeli- joilla pysyväisesti voitaisiin vähen-
20278: jöiUe valmiimmassa kunnossa ja edullisem- tää työttömyyttä mainituilla seu-
20279: milla ehdoilla kuin muuten. duilla, sekä jättäisi asiasta esityksen
20280: Kun näyttää siltä, että ilman erikoisia Eduskunnalle.
20281: valtiovallan toimenpiteitä ei saada puhee-
20282:
20283: Helsingissä syyskuun 14 p :nä 1933.
20284:
20285: Juhani Leppälä. S. Salo.
20286: Kaapro Huittinen. Lauri Kaijalainen.
20287: Janne Koivuranta. J. Koivisto.
20288: M. 0. Lahtela. Väinö Ka~~Bal:ainen.
20289: Jooseppi Kauranen. K. A. Lobi.
20290: Antti Kemppi. Jalo Lahdensuo.
20291: Akseli Brander. Krulle Kämäräinen.
20292: S. S. Aittoniemi. Antti Halonen.
20293: Juho Paksujalka. Matti Pitkänen.
20294: 510
20295:
20296: IX,12. - Toiv. aJ. N:o 57.
20297:
20298:
20299:
20300:
20301: Kesti y. m.: Esityksen antamisesta laiksi maatalouskiinteis-
20302: töjen pakkohuutokauppojen lopettamisesta määrä-
20303: ajaksi.
20304:
20305:
20306: E d u s k u n n a ll e.
20307:
20308: Vallitsevan taloudellisen pulan yhtenä velka poistetaan pakkohuutokauppatietä,
20309: seurauksena, varsinkin maatalouden kohdalla Tästä taas on seurauksena se, että näin jää-
20310: on ollut tavattoman laajalle kehittynyt pak- nyt saamaton velkaosuus tuo velallisen ta-
20311: kohuutokauppojen vyöry, joka on jo suista- kaajain tiloille huutokaupan. Kun tällaista
20312: nut tuhansia maanviljelijöitä pois tiloiltaan. pakkohuutokauppamenettelyä ei voida pitää
20313: Näiden maanviljelijäin tiloilta sortumi- mitenkään luonnollisena, vielä vähemmän
20314: seen ei ole yksinään syynä se, että he olisi- sallia sen muodostuvan normaaliseksi, niin
20315: vat niin suuressa määrässä olleet kyvyttömiä allekirjoittaneet katsovat oikeudenmukai-
20316: tilojensa hoitamiseen, jota usein tahdotaan seksi esittää, että pakkohuutokaupat maa-
20317: väittää. Ratkaisevasti pakkohuutokauppo- talouskiinteistöihin nähden lopetettaisiin
20318: jen lisääntymiseen ja näiden luotolla yrit- määräajakisi ja siksi, kunnes taloudellinen
20319: täneiden maanviljelijäin taloudelliseen ase- elämä vakiintuu niin paljon että maatalou-
20320: maan on vaikuttanut se rahapolitiikka, jota teen menneinä normaalisina aikoina sijoite-
20321: maassamme on vuosia harjoitettu rahan os- tulle markkamääräiselle pääomalle voidaan
20322: tovoiman arvon kohottamisella. Tästä ra- arvioida se menetys, joka niissä rahan arvon
20323: han arvon kohottamisesta on luonnollisena nousun säilyessä edelleen ehdottomasti tulee
20324: seurauksena ollut suuri maataloustuotteiden olemaan, ja että se vahinko, joka näin kat-
20325: hintojen lasku, joka on saanut luotolla yrit- sotaan pääoman omistajalle tapahtuneen
20326: täneiden maatalouden harjoittajien ennak- luottosijoituksessaan, voitaisiin järjestää
20327: kolaskelmat sekaisin. Tämä rahan arvon luotonantajan kannettavaksi muutoin kuin
20328: kohoaminen ei ole vaikutta,nut yksistään pakkohuutokauppoja järjestämällä. Näin
20329: tuotteiden hintojen laskuun, vaan ovat maa- ollen ehdotamme eduskunnan päätettävä-ksi
20330: omaisuuden realiarvot samalla myös laske- toivomuksen,
20331: neet niiden varsinaista tuottoarvoa alem-
20332: maksi, joten näiden tilojen omistajain syy että hallitus antaisi kiireellisesti
20333: ei ole, että nyt näiden hintasuhteiden valli- Eduskunnalle esityksen laiksi pakko-
20334: tessa ei heidän omaisuutensa vastaa velkoja. huutokauppojen lopettamisesta maa-
20335: Pakkohuutokauppojen lisääntymiseen on talouskiinteistöihin nähden määrä-
20336: osalta myös ollut viime aikoina vaikutta- ajaksi, sekä
20337: massa se, että laki maatalouden velkojen va- että hallitus samalla myös antaisi
20338: kauttamisesta Maakiinteistöpankin avulla esityksen ulosottolakiin edellä esite-
20339: laadittiin siihen muotoon, että yli sanotun tyn vuoksi ehkä tarvittavista muu-
20340: pankin arvion velkaantuneiden tilojen Iiika- toksista.
20341: Helsingissä syyskuun 5 päivänä 19,33.
20342:
20343: Yrjö H. Kesti. Yrjö Hll!utala.
20344: Eino Rytinki. Sigrid Oulasmaa.
20345: 511
20346:
20347: IX,1s.- Toov. al. N:o 58.
20348:
20349:
20350:
20351:
20352: f
20353: Kemppi y. m.: AsutustiloJen hintojen alentamisesta.
20354:
20355:
20356: E d u s k u n n a ll e.
20357:
20358: Vuoden 1931 valtiop~villä hyväksyttiin jensa hinnasta. Tämän tähden tasapuoli-
20359: hallituksen esity;ksestä laki asutustilallisten suuden sekä oikeudenmukaisuuden vuoksi
20360: taloudellisen aseman parantamisesta. Lain saamme kunnioittaen ehdottaa eduskunnan
20361: 6 pykälän 2 mom. mukaan on maatalous- hyväksyttäväksi toivomuksen,
20362: ministeriöllä asutushallituksen esityksestä
20363: oikeus alentaa valtion maista muodostettu- että hallitus kiireellisesti valmis-
20364: jen asutustilojen hintaa. taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
20365: Tämän lain ulkopuolelle ovat kuitenkin sen asutustilallisten taloudellisen
20366: jääneet m. m. sellaiset asutustilat, jotka ei- aseman parantamisesta annetun lain
20367: vät ole muodostetut valtion maista. 6 pykälän 2 momentin muuttami-
20368: Kun näidenkin tilojen hinnat muutama sesta niin, että maaalousministeriö
20369: vuosi takaperin arvioitiin liian korkeiksi, voi asutushallituksen esityksestä
20370: ovat ne nyt jääneet ·epäedullisempaan ase- alentaa kaikkien asutustilojen hin-
20371: maan valtion maista muodostettuihin tiloi- taa, jos se on katsottava ilmeisesti
20372: hin nähden. Heillä ei ole voimassaolevan liian korkeaksi.
20373: lain mukaan oikeutta saada alennusta tilo-
20374:
20375: Helsinigissä 6 päivänä syyskuuta 1933.
20376:
20377: Antti Kemppi. Jooseppi Ka.~a.nen.
20378: Matti Miikki. Toivo Ikonen.
20379: Emil J:utila.. Kaarlo Hänninen.
20380: Väinö Ka.a;sala.inen. Eemeli Aakula.
20381: Matti Pitkänen. Alpo 0. Luostarinen.
20382: Elias Tukia..
20383: 512
20384:
20385: IX,14. - Toiv. wl. N :o 59.
20386:
20387:
20388:
20389:
20390: Vilhula y. m.: Leppäveden, Keiteleen ja Kivijärven sekä
20391: niiden välillä olevien järvien vedenpinnan alentamis-
20392: mahdollisuuksien tutkimisesta.
20393:
20394:
20395: E d u s k u n n a ll e.
20396:
20397: Maassamme on vesiperäisten viljelys- ja ja Muurasjärvi sekä eräät pienemmät jär-
20398: viljelyskelpoisten maiden kuivattamiseen vet ja niiden väliset joet.
20399: uhrattu vuosittain melkoisesti yleisiäkin Mainittu joenperkauskomissioni on näistä
20400: varoja. Laajimman yhtenäisen esityksen järvistä käsitellyt ainoastaan Kuusveden,
20401: mainitunlaisten veden vaivaamien alueiden Lievestuoreen, Saraveden ja Leivonveden
20402: kuivattamisesta laati vuonna 11930 toimin- vedenpinnan alentamista, joista oli komis-
20403: tansa päättänyt joenperkauskomissioni. siouin käytettåvissä maanviljelysinsinöörin
20404: Tämä komissioni teki perusteellista työtä, laatimat suunnitelmat. Niiden mukaan jo
20405: mutta valitettavaa oli, että varsin monet näiden järvien pinnan laskun kautta saa-
20406: sellaiset vesistöjä käsittävät alueet, joissa vutettu hyötyalue tulisi olemaan n. 1,240
20407: on suuret määrät viljelyskelpoisia maita ha. Nämä kuivatusyritykset olisivll!t talou-
20408: veden vaivaamina, eivät joutuneet komis- dEJllisesti kannattavia.
20409: siouin käsittelyn alaisiksi. Eräs tällainen Kun sellaisten suurien järvien kuin Lep-
20410: seutu on Keski~Suomi, jossa löytyy useita päveden, Keiteleen ja Kivijärven veden-
20411: maan suurimpia sisäjärviä. Niiden rannoilla pinnan alentamisesta ei ole vielä laadittu
20412: on tuhansia hehtaarinaloja hyviä viljelys- minkäänlaisia yhtenäisiä suunnitelmia ja
20413: kelpoisia maita, joita ei veden vaiva;amisen kun kuitenkin näidenkin järvien rannoilla
20414: vuoksi voida saada viljelykselle. Juuri on paljon viljelyskelpoisia veden vaivaamia
20415: tässä osassa maata olisi kaikki tällaiset maita olisi oikein ja kohtuullista, että näi-
20416: ma;at saatava viljelykselle, sillä maaston denkin vesistöjen rannoilla olevat maan-
20417: mäkisyys ja karuus haittaavat siellä varsin viljelijät pääsisivät osalli'siksi siitä hyö-
20418: suuresti viljelysten la;ajentamista. Eten- dystä, jota ainakin osaksi yleisillä varoilla
20419: kin tämän maakunnan pienviljelijäväestön suoritettava vesiperäisten maiden kuivatta-
20420: kannalta katsottuna olisi veden vaivaamien minen tuo mukanaan ja josta monien mui-
20421: järvien ja jokien rannoilla olevien maiden den maakuntien maanviljelijät jo ovat pääs-
20422: viljelykselle saattaminen erittäin tärkeätä. seet osallisiksi. Tämän vuoksi ehdotamme
20423: Sellaisia järviä, joiden rannoilla Keski- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
20424: Suomessa löytyy tuhansia hehtaareja vil- toivomuksen,
20425: jelyskelpoisia ma1ta, ovat Leppävesi, Sara-
20426: vesi, Kuusvesi, Lievestuore, Keitele, Kivi- että hallitus toimeenpanisi tutki-
20427: järvi, Saarijärven reitin vedet, Alvajärvi kimuksen Leppäveden, Keiteleen ja
20428: IX,14. - Vilhula y. m. 513
20429:
20430: Kivijärven sekä niiden välillä ja lä- ettii mahdollisimman paljon viljelys-
20431: hettyvillä olevien pienempien järvien kelpoisia veden vaivaamia maita siitä
20432: ja jokien vedenpinnan alentamis- vapautuisi.
20433: mahdollisuuksista pitäen silmällä sitä,
20434:
20435: Helsingissä syyskuun 1,2 p :nä 1933.
20436:
20437: T. N. V:ill.hu1a.
20438:
20439:
20440:
20441:
20442: 65
20443: 514
20444:
20445: IX,15.- Toiv. al. N:o 60.
20446:
20447:
20448:
20449:
20450: Huittinen y. m.: Määräaikaisen verovapauden myöntiimi-
20451: sestä uudisasukkaille.
20452:
20453:
20454: E d u s k u n n a 11 e.
20455:
20456: Itsenäisyytemme aikana on yhteiskunnan- tään sekä sii·rtymään takaisin maantielle
20457: kin taholta monella tavalla yritetty helpot- työttömien ja kodittomien ennestäänkin
20458: taa asutustoimintaa ja saada mahdvllisim- suureen joukkoon, koska hän ei ole jaksa-
20459: man suuri mäwrä maan väestöstä kiinnite- nut heti korpeen mentyään muiden maksu-
20460: tyksi omaan turpeeseen. jensa lisäksi huolehtia vielä verojensa suo-
20461: Tästä kaikesta ·huolimatta on edelleen ai- rituksesta:kin.
20462: van liian suuri osa kansastamme vailla Kaikki kohtuussyyt mielestämme vaatisi-
20463: omaa maata ja kotia ja tästä syystä sekä vatkin, että jokaiselle, joka lähtee suoritta-
20464: sosialipoliittiset että muut kansantaloudel- maan niin raskasta, mutta toisaalta niin
20465: liset näkökohdat kehoittaisivat edelleen jat- suuriarvoista telb.tävää, kuin on uuden ko-
20466: kamaan sellaisten toimenpiteiden tehosta- din perustaminen ennestään asumattomalle
20467: mista, jotka kiillottaisivat yhä useamman paikalle, annetaan yhteiskunnankin taholta
20468: tilattoman suuntaamaan pyrkimyksensä tunnustus tästä yrityksestään ja helpote-
20469: oman kodin hankkimiseen. Muiden toimen- taan hänen ponnistelujaan myös siten, että
20470: piteiden ohella olisi mielestämme uudisasu- hän ·vapautettaisiin esim. 3-5 vuoden <ti-
20471: tuksen edistämiseksi nykyisiin verolaJkei- kana kaikkien välittömien verojen suoritta-
20472: . • himme saatava .sellainen muutos, että voi- misveilvollisuudesta.
20473: taisiin henkilölle ·tai perheeHe, j•oka Hiill.tee Verotuspolitiikankin kannalta pitäisi olla
20474: uutta kotia perustamaan ennestään asumat- suositeltavaa sellainen menettely, joka koet-
20475: tomalle alueelle, myöntää m. m. määrä- taa edistää uusien verotusesineiden muodos-
20476: aikainen vapautus kaikenlaisten verojen tumista ja syntymistä. Tältä tietä olisi käsi-
20477: maksusta. Meidän nykyiset verolakimme tyksemme mukaan malldollisuus tukea,
20478: eivät tunne mitään tällaista menettelyta- paitsi uudisasukkaiden ponnisteluja uusien
20479: paa, vaan verotus kohtaa 'Suhteellisesti yhtä kotien perustamiseksi, myös uusien ennes-
20480: raskaana korpeen siirtynyttä uudisasukasta tään olemattomien verolähterden muodostu-
20481: kuin vanhalla viljelystilalla a·suvaa. Tässä mista ja siten tältäkin puolelta ei pitäisi
20482: on mielestämme yksi syy mikä pelottaa olla •estettä edellämainitsema:mme periaat-
20483: useaa!kin uudistilalle siirtymästä ja ryhty- teen sovelluttamiselle verolakei'himme.
20484: mästä oman kodin hankintaan, onpa vero- Edelläolevaan viitaten ehdotamme siis
20485: tuslakiemme ankaruus tässä kohden muo- eduskunnan hyväksyttävä;ksi toivomuksen,
20486: dostunut, varsinkin viime aikoina, monelle
20487: uudi'sasukkaalle suora:staan kohtalokkaaksi että hallitus harkitsisi sellaisten
20488: ja pakottanut hänet luopumaan yritykses- muutosten aikaansaamista nykyisiin
20489: IX,l5. - Huittinen y. m. 615
20490:
20491: ve1·olakeihimme, jotka tekisivät mah- antaisi aikanaan tästä esityksen
20492: dolliseksi määräaikaisen verovapau- Eduskunnalle.
20493: den myöntä•misen uudisasukkaille, ja
20494:
20495: Helsingissä 11 p:nä syyskuuta 1933.
20496:
20497: Kaap!ro Huittinen:. Ka11e Kämäräinen.
20498: Viljami Kalliokosk:i.. Matti Pitkänen.
20499: Juhani Leppälä. Lauri Kaij•aJainen.
20500: S. Salo. Antti Halonen.
20501: T. A. Jauhonen. Kusti Arffman.
20502: Albin Asikainen. Väinö Kaasalainen.
20503: M. 0. Lahtela. Janne Koivurnnta.
20504: Antti Kemppi. Jooseppi Kamanen.
20505: Lauri A. Sariola. Juho Pa;ksujalka..
20506: Elias Tukia.
20507: 516
20508:
20509: IX,16. - Toiv. al. N:o 61.
20510:
20511:
20512:
20513:
20514: Salo y. m.: Viljatullin pe1·uuttamisesta eräissä tapauksissa.
20515:
20516:
20517: E d u s k u n n a 11 e.
20518:
20519: Tullilakiemme kaikkein karkeimpiin vir- Viljatullit rasittavat raskaammin suuri-
20520: heisiin on luettava, että m. m. tärkeimmän kuin pienipe11heisiä, maattornia ja uudis-
20521: leipäviljamme, rukiin, tulli on sama raivaajia enemmän kuin vauraampia viljeli-
20522: maamme eteläosista Taka-Lappiin ja Pet- jöitä ja katovuosina, joita usein sattuu,
20523: samoon saakka. Vaikka viljatullit yleensä kaikkia miltei samalla lailla. Yhden henki-
20524: ovat meillä n. s. suojatulleja, joiden tarkoi- lön on laskettu kuluttavan vuodessa 1'50 kg.
20525: tuksena on pitää viljan viljelys jotenkuten ruista (Norjassa lasketaan 200 kg). Kun
20526: kannattavana siellä, missä se menestyy, tullia menee keskimäärin 1 mk. ruiskilolta,
20527: muuttuvat ne ilmastollisista syistä maamme nousee tämä vero 10-henkistä perhettä koh-
20528: pohjois- ja itäosissa puhtaiksi verotulleiksi. den jopa 1,500 markkaan.
20529: Ei ole oikein, että valtio yksin Oulujoen Nykyisenä pula-aikana, jolloin työpalkat
20530: vesistöstä pohjoiseen ulottuvalta maamme ovat alentuneet melkein puoleen, työnsaan-
20531: osalta, Etelä-Lapista, Perä-Pohjolasta ja timahdollisuudet pienentyneet, metsien hin-
20532: Kainuusta, siis maamme köyhimmiltä ja nat alentuneet ja ra<han arvo työhön ja
20533: kovaosaisimmilta seuduilta perii tätä veroa . tuotteisiin nähden kohonnut suhteettoman
20534: rukiista noin 20,000,000 markkaa. korkeaksi, tuntuu viljatulli entistä paljon
20535: Sen asiantuntijalautakunnan laskelmien raskaammalta. Kun tämän lisäksi luottoa
20536: mukaan, joka neljä vuotta sitten asetettiin ei ole talollisillakaan, ei voida hankkia
20537: tutkimaan, miten rukiin tullit Pohjois-Suo- rahaa tullittomankaan viljan ostoon. Laa-
20538: meen olisi väestölle peruutettava, on rukiin joilla alueilla on valtion ja kuntain täy-
20539: tuotto Lapin kihlakunnassa vain 3 kg., tynyt jakaa taiollisillekin viljaa avustuk-
20540: Kemin kihlakunnassa 22 kg. eikä se ole seksi, puhumattakaan tilattomista ja uudis-
20541: sanottavasti korkeampi myöskään Oulun viljelijöistä. Mitä rukiin tulli osaltaan vai-
20542: kihlakunnan pohjoisosissa. kuttaa kuntain talouteen, kun tullia täy-
20543: Ohra tosin hyvinä kesinä menestyy aina tyy ma:ksaa siitäkin vilja:sta, mikä ostetaan
20544: Taka-Lappiin saakka, mutta viileämpinä köyhille, siitä on Oulun läänin kuntain lä-
20545: kesinä ei sekään ehdi tuleeutua tai vie sen hetystö viime keväänä tehnyt selkoa sekä
20546: varhainen .halla. Hyvin usein se täytyy hallitukselle että eduskuntaryhmille.
20547: leikata vihantana, josta syystä sen ravinto- Lisäksi on otettava huomioon, että ravin-
20548: arvo jää vähäiseksi. Kaura vielä harvem- non kulutus Pohjois-Suomen kylmässä
20549: min tuleentuu Oulun läänin pohjoisosissa, ilmastossa on suurempi kuin etelässä, että
20550: puhumattakaan vehnästä. Kun lisäksi ote- leipä siellä kansan ruokataloudessa on mel-
20551: taan huomioon, että ohra leipäviijana ei kein kaikki kaikessa ja että poi,kkeustapauk-
20552: ole täysin rukiin arvcoinen, täytyy Pohjois- sissa siihenkin pitää lisätä korvikkeita. Mi-
20553: Suomessa viljelysten laajennuttuakin leipä- ten se aikain kuluessa vaikuttaa kansan
20554: vilja suurimmaksi osaksi ostaa muualta. fyysilliseenkin puoleen, siitä on jo rajaseu-
20555: IX,16. - Salo y. m. 517
20556:
20557: duil1a kyllin esimerkkejä, kuten esim. ase- Kun pidämme rukiin tullin kantamista
20558: velvollisten kutsuntatarka:stukset osoit- Pohjois-Suomesta raskaana tullipoliitti-
20559: tavllit, lamalaihoja aikuisia, kasvussaan hi- ~ena virheenä ja kun edelläesitetyistä syistä
20560: dastuneita sekä tuberkuloosia ja riisi- mainittujen seutujen asukkaat eivät jaksa
20561: tautia sairastavia lllipsia, joiden vaatetuk- maksaa tulliveroa rukiista, olisi epäkohta
20562: seenkaan kalliin leivän tähden ei riitä kiireellisesti korjattava ja tarkoitusta var-
20563: varoja. ten otettava määräraha ensi vuoden meno-
20564: Huomattava osa näiden seutujen väes- arvioon.
20565: töstä, joita viljatullit raskaimmin painavat, Edellämainitun tulliperuutuksen yksityis-
20566: työskentelee vientiteollisuuden palveluk- kohtaisen jakoperusteen laatiminen olisi
20567: sessa, tukkien tai paperipuiden kootajina, jätettävä hallituksen tehtäväksi kuitenkin
20568: vedättäjinä tai uittajina taikka sahojen ja sillä toivomuksella, että täysi korvaus olisi
20569: massatehtaiden työläisinä. Muulla Suo- annettava komitean ehdottamalle koko
20570: mella ei ole oikeutta nostaa heiltä ja hei- alueelle ja 'osittaista korvausta Oulun ja
20571: dän perheiitään leipävarrasta liian kor- kenties muidenkin läänien eräille osille.
20572: kealle. Edellä olevien perusteluiden nojalla
20573: Eduskunta on ruistullin peruutuksesta saamme täten kunnioittaen eduskunnan
20574: tehdyn aloitteen johdosta viime keväänä päätettäväksi ehdottaa toivomuksen,
20575: perusteluissaan antanut sen suuntaisen lau-
20576: sunnon, että Pohjois-Suomen ruistullipe- että hallitus valmistaessaan esi-
20577: ruutuskysymys olisi otettava harkittavaksi tystä uudeksi tullilainsäädännöksi,
20578: uutta tullitariffia laadittaessa. Miten ny- sisällyttäisi siihen määräykset vilja-
20579: kyinen hallitus siihen suhtautuu, ei ole tie- tullin peruuttamisesta niissä osissa
20580: dossamme, mutta valtion tulo- ja meno- maata, missä ilmastolliset suhteet
20581: arvioesityksessä vuodelle 1934 ei ole rukiin asettavat esteen rukiin viljelykselle.
20582: tullin peruutusta varten Pohjois-Suomessa
20583: ehdotettu määrärahaa.
20584:
20585: Helsingissä, 2 p:nä syyskuuta 1933.
20586:
20587: S. Salo. Kaapro Huittinen.
20588: T. A. J,anhonen. Kalle Kämäräinen.
20589: Antti Kukkonen. Kaarlo Häroninen.
20590: Krtlsti Arffman. E. M. Tarkkanen.
20591: 518
20592:
20593: IX,17. - Toiv. al. N:o 62.
20594:
20595:
20596:
20597:
20598: Kalliokoski y. m.: Valmisteveron mää1·äämisestä margarii-
20599: nille ja muille kasvisrasvoille.
20600:
20601:
20602: E d u s k u n n a ll e.
20603:
20604: Esitykseensä vuoden 1934 tulo- ja meno- vikkeiden hinnat tulevat määräytymään
20605: arvioksi on hallitus sisällyttänyt suunnitel- maitotaloustuotteiden hintojen mukaisesti,
20606: man eräiden maataloustuotteiden hintojen pysyen kuitenkin senverran viimeksi mai-
20607: vakaannuttamiseksi valmistus- tai vienti- nittujen hintojen alapuolella, että korvik-
20608: palkkioiden avulla. Tärkeänä osana tässä keiden markkinoille sijoittuminen käy mah-
20609: suunnitelmassa on maitotaloustuotteiden dolliseksi. Maitotaloustuotteiden hintojen
20610: hintojen vakaannu:ttaminen, jonka toimen- tukeminen siis aiheuttaa kysymyksessä ole-
20611: piteen toteutuessa pall{!kiosta aiheutuva hin- valle, karjataloutemme kannalta vahingolli-
20612: nan korotus voille olisi enintään 5 mk. ja selle teollisuudelle, tilaisuuden ansiottomaan
20613: juustolle enintään 2 markkaa kilolta. Vä- ansaitsem.iseen, mikä on luonnollisesti sekä
20614: hintään tämänsuuruisen pal:kkion suoritta- epätarkoituksenmukaista, että kohtuutonta.
20615: minen nykyoloissa onkin pidettävä välttä- V aitiovallan toimenpiteellä, jdka on tar-
20616: mättömänä, sillä maatalouden heikko kan- koitettu tukemaan vaikeuksissa olevaa maa-
20617: nattavaisuus, ilman erikoisia vastustustoi- taloutta, ei pitäisi valmistaa kansantaloudel-
20618: menpiteitä, johtaa yhä lukuisampien talouk- lisesti jotensakin vähämerkitykselliselle teol-
20619: sien ja kotien sortumiseen. lisuudelle tilaisuutta ansiottomaan ansaitse-
20620: Yleisesti tunnettu asia on, että maidon miseen, eikä sillä suinkaan pitäisi lisätä tä-
20621: rasvojen korv~kkeiden hinnat markkinoil- män teollisuuden tuotteiden kilpailumah-
20622: lamme ovat aina riippuneet enemmän mai- dollisuuksia maitotaloustuotteiden rinnalla.
20623: don ja v'Oin hinnoista kuin mainittujen tuot- Tuollainen täysin epätarkoituksenmukainen
20624: teiden tuotantokustanmtksista. Jos maito- tulos voidaan'kin estää järjestämällä kysy-
20625: taloustuotteiden hinnat ovat kohonneet, on myksessäolevan korviketeollisuuden tuot-
20626: korvikkeidenkin hintoja kohotettu, vaikka teille sopiva valmistevero.
20627: tuotantokustannuksissa ei olisikaan tapah- Mielestämme on täysin selvää, että ne
20628: tunut minkäänlaista nousua, ja jos maito- miljoonat, joiden ansaitsemiseen, ilman val-
20629: taloustuotteiden hinnat ovat alentuneet, on misteveron määräämistä, usein mainitulle
20630: korvikkeiden hintoja myös alennettu, kaik- teollisuudelle maitotaloustuotteiden hinto-
20631: kien tuotantokustannuksien pysyessä enti- jen tukemistoimenpiteen ~autta tarjoutuu
20632: sellään. Kun äsken mainittu hallituksen tilaisuus, eivät kuulu sille, vaan valtioval-
20633: suunnitelma maitotaloustuotteiden hintojen lalle, joka puheenaolevan ansaitsemistilai-
20634: vakaannuttamiseksi merkitsee tämän alan suuden järjesti. V aitio sitäpaitsi kipeästi
20635: tuotteiden hintojen kohoamista, merkitsee tarvitsee nämäkin varat, esim. juuri mainit-
20636: se samalla myös korviketeollisuuden tuot- tujen tukemispalkkioiden suorittamista var-
20637: teiden hintojen nousua, vaikka se suinkaan ten. Kysymy!ksessäoleva valmistorvero on
20638: ei ole palkkiojärjestelmän tarkoitus. Kor- näinollen täysin oikeudenmukainen ja sen
20639: IX,17. - Kall!iokoski y. m. 519
20640:
20641: turvin valtio voi, tekemättä vääryyttä maan osuus maitotaloustuotteiden markkinahin-
20642: luonnolliselle ja tarpeelliselle elinkeinoelä- noissa kunrukin aikana on palkkiosta aiheu-
20643: mälle, siirtää nämä, muuten vääriin käsiin tuvaa ja margariinin valmisteveron mää-
20644: joutuvat varat, käytettäväksi tukemispalk- räämisessä ei edes mitään laskelmia tarvit-
20645: kioiden suorittamiseen. Sekä välittömien, taisi, koska valmistevero sen osalta aina
20646: Bttä välillisten verojen suorittajain parvi voisi olla suoritettavan voinhinnan tuke-
20647: vapautuisi täten ainakin suureksi osaksi mispa1kkion suuruinen.
20648: niiden verojen suorittamisesta, jotka ovat Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
20649: välttämättömät hintojen tukemispalk:kioiden nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
20650: maksamiseen. Olisikin suorastaan väärin, muksen,
20651: jos valtio jättäisi käyttämättä itsestään tar-
20652: joutuvan erittäin sopivan vero-objektin. että hallitus kiireellisesti valmis-
20653: Näin ollen olisi mielestämme säädettävä taisi ja Eduskunnalle jättäisi esityk-
20654: margariinille ja muille maidonrasvaa kor- sen sellaisen valmisteveron määrää-
20655: vaamaan tarkoitetuille kasvisrasvoille sopi- misestä margariinille ja muille mai-
20656: van suuruinen valmistevero, mieluimmin donrasvaa korvaamaan tarkoitetuille
20657: niin suuri, että se vastaisi kunakin aikana kasvisrasvoille, joka vastaisi kuna-
20658: suoritettavan tu:kemispalkkion perusteella kin aikana suoritettavista hintojen
20659: esiintyvää osuutta maitotaloustuotteiden tukemispalkkioista aiheutuvaa li-
20660: hinnoissa. Ei nimittäin tuottane mitään säystä maitotaloustuotteiden hin-
20661: vaikeuksia laskelmien -avulla selvittää mikä noissa.
20662:
20663: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1933.
20664:
20665: Vilj,am.i KaJliokoski. Ja;lo Lahdensuo.
20666: E. M. Tarkkanen. Vihtori Vesteri.Il!en.
20667: K. A. Lohi. Jussi AnnaJ.a.
20668: Juhani Lep1pälä. Heikki V:ehkaoja.
20669: L. 0. Hirven!salo. Tilda Löthman.
20670: J. Emil Lampinen. J. Trulmla.
20671: J. Eri. Pilppula. K. J. Ellilä. ·
20672: Viljo Venho. Anton Suur~onkia.
20673: Antti Kukkonen. J. Koivisto.
20674: P. V. Heikkinen. Kaap11o Huittinen.
20675: KaJle Kämäräinen. T. N. Vilhula.
20676: Antti Halonen. Elias Tukia.
20677: Lauri A. Sario~a. Vilho H. Kivioja.
20678: Antti Kemppi. Juho PaksujaJka.
20679: Väinö Kaasalainen. Joos,eppi Kau!1:1anen.
20680: Eemeli Aakula. Ville Vallas.
20681: s. ~s. Aittoni,emi. Ansh. Alestalo.
20682: Matti Miikki. Akseli Brander.
20683: Albin Asikainen. Emil Jutila.
20684: Toivo Ikonen. Alpo 0. Luosrllarin:en.
20685: Eina;ri Karveiflti. Ma;tti Pitkänen.
20686: 520
20687:
20688: IX,ts. - Toiv. al. N:o 63.
20689:
20690:
20691:
20692:
20693: Setälä y. m.: Laidunmaan hankkimisesta pakkolunastuk-
20694: sella pienviljelmille ja itsenäistyneille mäkitupa-alueille.
20695:
20696:
20697: E d u s k u n n, a ll e.
20698:
20699: Viitaten ed. ,Setälän y. m. allekirjoitta- esityksen nykyisen asutuslainsäädän-
20700: maan toivomusaloitteeseen n:o 52 vuoden nön muuttamisesta siten, että pienvil-
20701: 19'29 ensimmäisillä valtiopäivillä (Liitteet jelmien ja itsenäistyneiden mäkitupa-
20702: VIII, 4, sivu 326-31217) ja y;htyen perus- alueiden viljelyslaidunta varten tar-
20703: teluihin, rohkenemme kunnioittaen uudis- vittava maa, ellei sitä vapaaehtoisella
20704: taa sen ja ehdotamme eduskunnan päätet- kaupalla tahi vuokraamalla saada, on
20705: täväksi toivomuksen, pakkolunastuksella hankittava sellai-
20706: sesta maasta, jota omistaja ei itse
20707: että hallitus kiireellisesti antaisi käytä viljelystarkoituksiin.
20708:
20709: Helsingissä, syyskuun 14 päivänä 1933.
20710:
20711: Edward Setälä. Valfrid Eskola.
20712: Frans Musta.silta. Emil Jokinen.
20713: Otto Marttila. Antti Meriläinen.
20714: 521
20715:
20716: IX,19. - Toiv. al. N:o 64.
20717:
20718:
20719:
20720:
20721: Kesti y. m.: Esityksen antamisesta laiksi pienviljelijäin
20722: laidunosuuskunnista.
20723:
20724:
20725: E d u s k u n n a ll e.
20726:
20727: Viitaten edustaja Yrjö H. Kestin vuo- pienviljelijäin perustamien kulttuuri-
20728: den 1930 toisiHe VlaltiopäiviHe jäJttämän laitumien perustamisen avustami-
20729: toivomusaloitteen N:o 59 (Liitteet I-XII, sesta sekä sellaiset muutosesitykset
20730: sivu 313) perusteluihin, ehdotamme edus- asutus- y. m. lakeihin, että laitumia
20731: kunnan päätettäväksi toivomuksen, varten saadaan oikeus lunastaa
20732: maata yksityisistä tiloista, milloin
20733: että hallitus erittäin kiireellisesti osuuskunnan jäsenillä tai yksityisen
20734: valmistaisi Eduskunnalle esityksen laitumen perustajilla itsellään ei ole
20735: laiksi pienviljelijäin laidunosuuskun- asemansa tai laatunsa vuoksi lait·u-
20736: nista ja niiden sekä yksityisten meksi soveltuvaa maata.
20737:
20738: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1933.
20739:
20740: Yrjö H. Kesti. Eino Rytinki. Sigrid Oulasmaa.
20741:
20742:
20743:
20744:
20745: 66
20746: 522
20747:
20748: IX,2o. - Toiv. al. N:o 65.
20749:
20750:
20751:
20752:
20753: Rytinki y. m.: Valtion metsämaiden asuttamista koskevan
20754: lainsäädännön muuttamisesta.
20755:
20756:
20757: E d u s k u n n a ll e.
20758:
20759: Kun maamme ·tuli itsenäiseksi, on asutus- taakan alle he sortuvat jo heti alustavassa
20760: k~syrrnys valtion mail'la sen jälkeen muo- rakennustyössä.
20761: dostunut päivän tärkeimmä!ksi kysymyk- Näitä perustaruisvelkoja voitaisiin hai-
20762: seksi. Sillä nyt on kansamme suuren enem- tatta paljon pienentää valtion maasta erote-
20763: mistön tajunnassa päässyt voimaan se ainoa tuilta tiloilta luovuttamalla kaikille maa-
20764: ja todellinen asia, että tarkoituksenmukai- pohja ja rakennuspuut ilmaiseksi, kuten
20765: nen asutuksen edistäminen ja tilattoman aijemmin on valtionmaasta uudisasukkaille
20766: väestön mawhan kiinnittäminen on saatava maa luovutettu ilmaiseksi. Ja samoin suu-
20767: maamme •laajoilla asumattomilla alueilla rin osa nyt yksityisomistuksessa olevasta
20768: toteutettavaksi. maasta viime aikoihin saakka on .tullut lu-
20769: Vuonna 1922 voimaan astuneen asutus- nastuksetta valtion metsämaista asukkai-
20770: lain kautta on kyllä tosin mahdollisuus den omaksi. Nykyinen valtionmaiden luo-
20771: yrittää niillä maa;mme kansalaisilla, jotka vuttaminen tapahtuu asutustarkoituksiin
20772: twhtovat ruveta rakkaan isänmaan kamaraa paaasiassa sellaisista maista, jotka ei-
20773: korvesta pelloksi raivaamaan niilläkin val- vät tuota valtiolle paljon hyötyä, koska
20774: tion erämailla, joita on suurin osa etenkin metsät asutusalueilta ja vuokra-alueista
20775: pohjoisessa osassa maatamme. Mutta koke- muodostetuilta tiloilta valtion puolesta ha-
20776: mus on käytännössä osoittanut lain voimaan- kataan lain edellyttämään määrämittaan tai
20777: astumisen jälkeen, että laki tarvitsee erinäi- annetaan viljelijöiden eri hintaan lunastaa,
20778: siä kiireellisiä korjauksia, jos mieli saada jääden nämä valtion tuottamattomat maa-
20779: yrittäjäin taloudellisen elämän a1ku sellai- alueet asukkaille korkeasta hinnasta lunas-
20780: se:ksi, että he voisivat jatkuvasti kehittää tettaviksi.
20781: tarkoituksenmukaisiksi eräiinaan wsumuksia. Olisihan paljon taloudellisempaa, että
20782: Käsittääksemme laki nykyise1lään asettaa nämä uudisasukkaat, jotka pääasiassa luo-
20783: uudisviljelijälle jo alkuvaikeudet korven- vat maan arvon ja taistelevat karua luon-
20784: raivaustyössä aivan ·läpipääsemättömiksi. toa vastaan valloittamalla maata asutuk-
20785: On otettava huomioon hänen allmvaikeu- selle, että he tämän lunastushinnan arvosta
20786: tensa rakentavassa työssä, sillä tila1li- saisivat tehdä työtä omien kotikontujensa
20787: seksi ryhtyessä täytyy ostaa maapohja, ra- hyödyksi, kuin se, että lähtevät hakemaan
20788: kentaa kartano, raivata peltoja sekä hank- muista ansiotöistä maksua maan lunastus-
20789: kia välttämätöntä irtaimistoa, ja koska suu- hinnan suorittamiseen.
20790: rin osa uudisviljelijöistä on varattomia, niin Edellä esittämämme perusteella saamme
20791: täytyy nämä hankkia velkapääomalla. Sil- kunnioittaen ehdottaa eduskunnan hyväk-
20792: loin käsitämme kyllä, kuinka suuren velka- syttäväksi toivomuksen,
20793: IX,2o. - Rytiuik:i y. m. 523
20794:
20795: että hallitus pikaisesti ryhtyisi sel- asutustiloja koskevaan lakiin saatai-
20796: laisiin toimenpiteisiin, että voimassa- siin sellainen muutos,
20797: olevaan lakiin valtion metsämaiden 1) että maapohja ja rakennuspuu
20798: asuttamisesta ja niillä olevven mwkra- luovutetaan viljelijälle ilmaiseksi, ja
20799: alueiden lunastamisesta sekä valtion 2) että tämä ulotettaisiin erotettui-
20800: maasta muodostettavia viljelys- ja hin ja erotettavina oleviin tiloihin.
20801:
20802: Helsingissä, syyskuun 11 päivänä 1933.
20803:
20804: Eino Rytinki. Yrjö Hautala.
20805: Yrjö H. Kesti. Sigrid Oulasmaa.
20806: 624
20807:
20808: IX,21. - Toiv. al. N :o 66.
20809:
20810:
20811:
20812:
20813: Salo y. m.: Vankityövoiman käyttämisestä asutusalueiden
20814: viljelyskuntoon raivaamiseen.
20815:
20816:
20817: E d u s k u n n a 11 e.
20818:
20819: Poikkeuksetta Henee yleisellä tyydytyk- taarista, on vasta 186,08:1 ha eli hiukan yli
20820: sellä nähty 'Se valtiovallan toimenpide, että 1% viljeltyä. Ei minkään seikan pitäisi
20821: viime vuosina entistä enemmän on alettu estää valikoimastllJ esim. sieltä, jossa valtiolla
20822: käyttää vankien työtä maanviljelyksen hy- it~Sellään .on laaj•oja viljelyskelpo1sia soita,
20823: väksi. Valtion vankisiirtoloiden kauniit asutusalueiksi sopivia maita ja ottamasta
20824: työsaavutukset laajoine viljelysaloineen to- niiden raivaus juuri vankityövoimalla teh-
20825: distavat toimenpiteen onnistuneisuuden. täväksi, jonka jälkeen taas siirryttäisiin
20826: Vaikkakin siis vankityövoiman käyttö uudelle alueelle, entisen jäädessä asut11stoi-
20827: tällä ·tavalla on täysin oikeaan osunut, on min annettavaksi sii;hen halukka,alle ja sopi-
20828: syytä pelätä, että tällä alalla ~enties kehite- vaksi katsotulle tilattomalle viljelijälle,
20829: tään täitä muotoa liian pitkälle. Tarkemmin vai!kkwpa ~anga,i'stuksensa kärsineeHe kun-
20830: sanoen, eikö olisi vankityövoiman käytössä nolliselle vangillekin. Alueelleharr voitaisiin
20831: rajoituttava yksinOIIllJaan maan raivaarrniseen jo raivaustyön aikana tehdä; ,pientilalle vält-
20832: viljelyskelpoiseen kuntoon j:a: jätettävä tämättömät asuin- y. m. rakennukset ja siten
20833: maan edelleen viljelemitnen a•sutustoiminnan järj·estyisi jo työssä .ole.van vankijoukon
20834: kautta järjestettäväksi~ asuntokysymyskin.
20835: Voitanee väittää, että vartiointi, asunto- v,artioinnin järjestämi8en tällaisella suu-
20836: kysymyksen y. m. järjestely on helpompaa remmalla asutU~Salueella pitäi8i myöskin olla
20837: suurtilaksi: muodostuneessa, useita ·satoja mahdollista yhtä tyydyttävällä tavalla kuin
20838: hehtaareja kätsittäivässä vankisiirtola:ssa kuin laajaksi suurtilaksi muodostuneessa siirto-
20839: vain perustyötä, tiheään tapahtuvine muut- lassakin.
20840: toineen, tehtäessä. Valtion pääoman !Sijoittaminen kalliiJsiin
20841: Jos lähdetään siitä, että van,gin. olo on rakennuksiin, työkoneisiin, voimalaitoksiin
20842: mahdollisimman mukava, on yHämainitulla y. m. s. on varmasti suuri asia vankien
20843: väitteellä .tukea, mutta jos päämä;äränä pi- hoi;don kustannuksissa. Mitään rtäUaisia me-
20844: detäJä:n vangin ,rankaisua rik<>ksestaan ja n~ja ei olisi,. jos vankityöllä raivattavalle
20845: että hänen: :työstä:ä;n yhteiskunta saisi ma:h- asutusalueelle rakennettaisiin ensimmäiseksi
20846: dolli:simman suuren määrän· takaisin niitä pi.en:viljelijäirru tarvetta vastaavat asunnot,
20847: kustannuksia, mitä joka,inen 1vanki joka josta käsin raivaustyö tehtäisiin.
20848: päivä .aiheuttaa valtiolle,. olisi! va11m11Jan toi- Ryhtymättä .enempiin perusteluihin muu-
20849: nen muoto tulevaisuuteen nähden tulokselli- toksen saami.seksi krusillä.olevaan asiaan,
20850: sempi. lähempi tutkimus ja laskelmat antava.t niitä
20851: Oulun: läånin laaja:sta pinta-alasta, vuo- lisää, !Saamme kunnioittaen ehdottaa edus-
20852: den 1929 til!aston mukaan 16,897,040 .heh- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20853: IX,21. -Salo y. m. 525
20854:
20855: että hallitus , ryhtyisi kiireellisiin sopivien asunto- y. m. rakennusten
20856: toimenpiteisiin vankityövoiman käyt- rakentamiseen, silmällä pitäen alueen
20857: tämiseksi asutusalueiden viljelyskun- luovuttamista sen jälkeen tt7attoman
20858: toon raivaamiseen ja pienviljelijöille väestön asutustarkoituksiin.
20859:
20860: Helsingi,ssä, 16 päivänä syyskuuta; 19,33.
20861:
20862: S. Salo. Kaarlo Hänninen.
20863: Heikki Vehkruoj,a. ToiVIo Ikonen.
20864: KaJJ,e Kämäräill!en. T. N. Vilhula.
20865: Antti Kukilronen. Uuno Hannula.
20866: Janne Koiv:u.ranta. Mattti Pitkänen.
20867: Lauri Ka.ijaJainen. T. A. Jamhonen.
20868: M. 0. Lahtela.. Vihtori V:es:termen.
20869: Kaino W. Olmanen.
20870: 526
20871:
20872: lX,22. - Toiv. al. N:o 67.
20873:
20874:
20875:
20876:
20877: Särkkä y. m.: Pu1.tta1·hataimistojen ja siemenistuka~tavaroi
20878: den saattamisesta tarkastuksen alaisiksi.
20879:
20880:
20881: E'duskunnalle.
20882:
20883: .Maassamme lienee tällä hetkellä 50-60 Suomessa menesty, tai että se levittää vaa-
20884: puutarhakasvien taimistoa, joista puutarha- rallisia kasvitauteja tai viljelykselle eri-
20885: kasveja levitetään ympäri maata. Nämä koisesti vahingollisia rikkaruohoja". Sa-
20886: taimistot toimivat ilman ulkoapäin tulevaa massa laissa määrätään, että siementavara,
20887: valvontaa. Taimiston omistajasta riippuu, jonka epäillään levittävän vaarallisia tau-
20888: millaista tavaraa hän tilaajilleen lähettää. teja tai viljelykselle vahingollisia rikkaruo-
20889: Lähetetty tavara voi olla hyvää, mutta se hoja, samoin kuin ne siemenlajit, joiden
20890: voi olla huonoakin. Se voi olla kasvituhoista alkuperällä maatalousministeriö on katso-
20891: vapaata, mutta se voi olla myöskin erilais- nut olevan merkitystä viljelyksen menesty-
20892: ten kasvintuhoojien saastuttamaa. Se voi miselle, ovat pidettävät tulliviranomaisten
20893: olla niihin olosuhteisiin, joihin se lähete- hallussa, kunnes nämä seikat on selvitetty
20894: tään, sopivaa laatua, mutta se voi myöskin ja valtion siementarkastuslaitos on todista-
20895: olla niihin sopimatonta. Se voi olla sitä nut siementavaran kelpaavaan kauppaan
20896: laatua, minä se myydään, mutta se voi laskettavaksi. Edelleen määrätään laissa,
20897: myöskin olla toista. Ostaja, ostaessaan puu- että siemenkauppiaan on annettava osta-
20898: tarhakasvien taimia, on turvaton ja epä- jalle selvä todistus, josta käy m. m. ilmi
20899: varmuuden tilassa, millaista tavaraa hän siemenen täydellinen nimi, alkuperä ja itä-
20900: saa. Hän on riippuvainen yksinomaan tai- vyysprosentti sekä, milloin myyntimäärä
20901: miston omistajista, silla mitään virallista ylittää kilon, siemenen puhtaus ja rikka-
20902: tarkastusta ei meillä harjoiteta puutarha- ruohopitoisuus. Sellainen ulkomainen sie-
20903: taimistoihin nähden. men, jonka alkuperä vaikuttaa viljelyksen
20904: Toisin on asianlaita siemenkaupan suh- menestymiseen, on varustettava päällyk-
20905: teen. Lailla siementavarain maahantuon- sellä, johon selvästi ja pysyvästi on mer-
20906: nista ja kaupasta joulukuun 30 p :Itä 1919 kitty sanat ,ulkolaista siementä". Viralli-
20907: ja valtioneuvoston päätöksellä tämän lain sesta siementarkastuksesta huolehtii valtion
20908: täytäntöönpanosta ja sovelluttamisesta maa- siementarkastuslaitos.
20909: liskuun 9 p :ltä 1920 määritellään siemen- Ei ole olemassa muuta kuin yksi käsitys
20910: kaupan yleiset perusteet. ,Siemenkauppa- siemenkauppalain tarpeellisuudesta. Se
20911: laki on tarkoitettu suojaamaan siemenen turvaa ostajan väärinkäytöksiltä. Tällai-
20912: ostajaa väärinkäytoksiltä. Mainitussa laissa nen turva puuttuu puutarhakasvitaimien
20913: sanotaan m. m. : ,Maatalousministeriön ostajilta. Kokemus on osoittanut, että tai-
20914: asiana on maataloushallituksen esityksestä ruistoista lähetettyjen taimien mukana on
20915: toistaiseksi tahi määräajaksi kieltää sellai- levinnyt myöskin kasvintuhoojia. Kun tai-
20916: sen siementavaran maahantuonti, josta on ruistoista vuotuisesti levitetään satojatuhan-
20917: syytä pelätä, ettei se alkuperänsä vuoksi sia taimia, on kasvintuhoojien leviämis-
20918: IX,22. - Särkkä y. m. 527
20919:
20920: vaara varsin suuri. Erityistä varovaisuutta sien kuluessa .on maahamme perustettu lu-
20921: on noudatettava ulkomailta tuotaviin tai- kuisasti etenkin pieniä, mutta myöskin suu-
20922: mistotuotteisiin ja niihin rinnastettaviin ria puutarhoja, jotka taimensa tilaavat tai-
20923: siemenistukastavaroihin nähden, sillä on to- mistoista, joihin taaskin on tuotettu ulko-
20924: dettu, että niiden mukana on kulkeutunut laista tavaraa, jonka joukossa on alkupe-
20925: maahamme ja täällä levitetty erinäisiä kas- ränsä ja puhtautensa puolesta epäilyksen-
20926: vintuhoojia. Mutta ei yksin taimistotuot- alaista tavaraa ja kun tällaisen tavaran le-
20927: teiden terveyteen olisi huomiota kiinnitet- vittäminen aiheuttaa suoranaista vahinkoa
20928: tävä. Tarkastuksen ja valvonnan tulisi koh- puutarhojen perustajille ja välillisesti vai-
20929: distua myöskin taimien menestymiseen vai- kuttaa lamaannuttavasti koko puutarhahar-
20930: kuttavaan kuntoisuuteen, kuten alkuperään, rastukseen, olisi välttämätöntä, että toimivat
20931: laatuun ja kasvatusmenetelmiin. Tällöin puutarhakasvien taimistot ja maahan tuo-
20932: saisivat taimistotuotteiden ostajat oloi- tavat taimistotuotteet ja niihin rinnastet-
20933: himme joka suhteessa parhaiten soveltuvat tava siemenistukastavara saatettaisiin viral- •
20934: taimet. Samalla kuin tarkastus suojaisi tai- lisen tarkastuksen alaiseksi.
20935: mistotuotteiden ostaj-ia saamasta kasvintu- Esittämämme perusteella ehdotammekin
20936: hoojien saastuttamia ja sopimatonta alku- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
20937: perää olevia taimistotuotteita, pitäisi sen vomuksen,
20938: suojata. samalla kotimaista, oloihimme so-
20939: veltuvien taimien tuotantoa. Tämä saavu- että hallitus tutkituttaisi, olisiko
20940: tettaisiin, jos laissa määrättäisiin, että ulko- mahdollista ja tarkoituksenmukaista
20941: laista alkuperää olevat tai ulkomailta tuo- saattaa puutarhataimistot ja maahan
20942: dut taimet ovat myytäväksi tarjottaessa ja tulevat taimistotuotteet sekä niihin
20943: laskutettaessa merkittävät ulkolaisiksi, niin- ·rinnastettavat siemenistukastavarat
20944: kuin ulkolaisiin siemeniin nähden on asian- tarkastuksen alaiseksi ja, jos se osoit-
20945: laita. tautuu tarkoituksenmukaiseksi, an-
20946: Ottaen huomioon sen, että viime vuo- taisi siitä Eduskunnalle esityksen.
20947:
20948: Hel~ingissä, syyskuun 13 päivänä 1933.
20949:
20950:
20951: W. K. Särkkä. E. J. Jatkola.
20952: L. 0. Hirveill!Salo. E·ero Rydmam.
20953: An:sh. .Mestalo. Taave JUDll!i.il.a.
20954: 528
20955:
20956: IX,23. - Toiv. al. N :o 68.
20957:
20958:
20959:
20960:
20961: Annala, V., y. m.: Venäläisen puutavaran maahantuonnin
20962: kieltämisestä.
20963:
20964:
20965: E d u s k u n n a ll e.
20966:
20967: Yleisesti tunnettua on, että puutavaran raaka-ainetarpeen tyydyttämiseksi yhä suu-
20968: hinnat ovat meillä jatkuvasti laskeneet renevia määriä, samalla kuin maatalou-
20969: viime kuluneina vuosina, lukuunottamatta temme kärsii puutavaran menekin puut-
20970: aivan viime aikoina havaittavaa alkua vä- teesta ja maassamme ·vallitsee suuri työt-
20971: häiseen parantumiseen. Tämä hintojen tömyys. Tällainen tilanne on vielä lisäksi
20972: lasku on tuntuvasti vähentänyt maatalou- hyvin nöyryyttävä meille siksi, että tä-
20973: den aikaisemmin metsätaloudesta saamia män venäläisen raaka-aineen hankintaan
20974: huomattavia tuloja. Kun samalla otamme käytetään kotiseudultaan karkoitettuja hei-
20975: huomioon maataloudessa tapahtuneen jyr- moveljiämme, jotka näillä pakkotyömailla
20976: kän maataloustuotteiden hintojen laskun, nääntyvät nälkään ja menehtyvät tautei-
20977: niin käsitämme hyvin, ettei maatalou- hin. Kuinka tärkeänä tätä esittämäämme
20978: temme ole voinut välttyä joutumasta yli- näkokohtaa jo inhimilliseltäkin kannalta
20979: voimaisiin taloudellisiin vaikeuksiin. pidetään, osoittaa Englannin suhtautumi-
20980: Näitä vaikeuksia on mielestämme tuntu- nen venäläiseen puutavaraan orjatyön
20981: vasti lisännyt se, että tästä huolimatta tuotteena. Meille tämä toteamus jo sellai-
20982: maahamme on tuotu venäläistä puutava- senaan riittää mielestämme suhtautumaan
20983: raa, vieläpä sen tuontia jatkuvasti lisätty. kielteisesti sen tuontiin maahamm~. Huo-
20984: Tämä käy täysin selville seuraavasta asiaa miota ansaitsevana seikkana liittyy tähän
20985: koskevasta tilastosta. Tämän vuoden tou- tuontiin kiinteästi sekin, että siten polje-
20986: kokuun loppuun mennessä tuotiin maa- taan kotimaisen puutavaran hintoja ja vai-
20987: hamme venäläistä ·puutavaraa seuraavat keutetaan talouselämämme tervehtymistä,
20988: määrät: Sahaamatonta 34,746,693 kiloa, ar- jopa saatetaan aiheuttaa vaikeuksia vien-
20989: voltaan 6,904,027 markkaa, sahattua, pää- nillemmekin.
20990: asiassa Kotkaan tuotuja laatikkolautoja Kun emme edellä esittämillä perusteilla
20991: 22,317,323 kiloa, arvoltaan 8,403,577 mark- katso kansamme kokonaisedun emmekä sen
20992: kaa. Vuoden alkukuukausina oli siis venä- kanssa kiinteässä yhteydessä olevan maa-
20993: läisen puutavaran tuonnin raha-arvo jo yli ta'louden edun mukaiseksi sitä, että joku
20994: 15 milj. markkaa. Viime vuoden vastaa- vaikkapa tärkeäkin osa kansasta saavut-
20995: vana aikana sen arvo oli vain vähän yli taakseen erikoisetuja toimii niiden vas-
20996: 6 milj. markkaa. taisesti, emme voi hyväksyä venäläisen
20997: On mielestämme merkillistä, jopa ihme- puutavaran tuontia maahamme. Käsitys-
20998: teltävääkin, että meidän Europan metsä- tämme kysymyksessä olevan tuonnin va-
20999: rikkaimpaan maahamme täytyy tuoda puu- hingollisuudesta ei muuta se, että eräs
21000: tavaraa Venäjältä puutavarateollisuutemme metsätaloutta edustava elin on asettunut
21001: IX,2s. - Ånnala, V., y, m. 529
21002:
21003: sitä ymmärtämään vaarattomana ja luon- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
21004: nollisena tapahtumana. toimenpiteisiin, joilla venäläisen
21005: Edellä esittämiimme perusteluihin viita- puutavaran tuonti maahamme kiel·
21006: ten ehdotamme kunnioittaen eduskunnan lettäisiin.
21007: hyväksyttäväksi toivomuksen,
21008:
21009: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1933.
21010:
21011: Vilho Annala. Yrjö Schildt.
21012: R. Ala-Kulju. Elias Simojoki.
21013: S. Honkala. Arne Somersalo.
21014: K. R. Kares. Bruno A. Sundström.
21015: Yrjö Kivenoja. L. P. Tapaninen.
21016: Iisakki Nikk!ola. E. A. Tuomi~aara.
21017: Hilja Riipinen. J. V. Wainio.
21018:
21019:
21020:
21021:
21022: 67
21023: 530
21024:
21025: IX,24. - Toiv. al. N :o 69.
21026:
21027:
21028:
21029:
21030: Huittinen y. m.: Tutkimuksen suorittamisesta pwutavamin
21031: mittauksessa vallitsevista epäkohdista.
21032:
21033:
21034: E d u s kun n a 11 e.
21035:
21036: Metsänhoidon edistämistyöhön on maas- Ostajat ostavat esim. paperipuuta kuorelli-
21037: samme viime vuosina uhrattu 'huomattavia sena, puoli- ja täysipuhtaana ja melkein
21038: summia, mutta tulokset, kuten tunnetaan, jokaisella ostajalla on erilaisen hinnan li-
21039: ovat ainakin suuressa osassa maata vielä säksi eri ylimitta ja erilaiset ostoehdot kai-
21040: sangen vaatimattomat ja monilla seuduilla kille mainituille tavaralaaduille. Ymmär-
21041: tekee nykyisin käytännössä oleva puutava- tää helposti, että ke'hittyneelläkin myyjällä
21042: rain ostotapa kaikki metsätalouden edistä- on näin oUen suuria vaikeuksia päättäes-
21043: ruistoimenpiteet tylhjäksi. sään, kenelle hänen on edullisinta tava-
21044: Järkiperäinen metsänhoito vaatii ehdot- ransa myydä ja millaiseksi tavaraksi se
21045: tomasti siirtymistä pystymyynneistä han- valmistaa. J,a asioihin vähemmän pereh-
21046: kintamyynteihin. Metsänomistajat ovat ilmi- tyneelle on se useassa tapaukisessa mel-
21047: tenkin nykyään sangen haluttomia tähän keinpä mahdotonta, ja tästä syystä joutu-
21048: sen vuoksi, että ostajien käyttämät mittaus- vat he hyvin useasti puutavaranmyynneis-
21049: tavat puutavaraa luovutetta:essa tekevät sään melkoisen raskaasti pettymään.
21050: hankintakaupan joko suorastaan epäedulli- Kun viimeaikaisen ostajien renga:stumi-
21051: semmaksi tai aiheuttavat aina:kin epävar- sen vuoksi on ylimittavaatimukset koroi-
21052: muutta lopulliseen myyntitulokseen nähden. tettu niin, että pyöreässä puutavarassa
21053: Kuten tiedetään, suoritetaan esim. hankin- kaikkialla vaaditaan eri lajeissa 10-20 %
21054: tatuitkien mittaus ainakin osissa maata ylimitta, jopa eräissä tapauksissa tästäkin
21055: siten, että huomattava osa puun kuutio- huomattavasti yli, ja kun puuttuvan kil-
21056: sisällöstä jää kokonaan mittaulk:sen ulko- pailun vuoksi on samanaikaisesti laatuvaa-
21057: puolelle; mittaus toimitetaan näet tukin timuksia entisestään tiukennettu, voi hyvin
21058: ohuimmalta kohdalta ja täysissä tuumissa. ymmärtää millainen on yksityisen metsän-
21059: Kun puun paksuus mittauspaikassa voi omistajan asema nyt puutavaraa myydes-
21060: vaihdella melko paljon ja kun osatuumat sään, jos hän järkiperäistyttääkseen met-
21061: jätetään huomioonottamatta, tietää tällai- sänsä käytön, tahtoo siirtyä vanhanaikai-
21062: nen mittaustapa eroa todellisen ja näin mi- sesta pystymyynnistä hankintakaupp&an, ja
21063: tatun puun kuutiosisällön välillä, eräissä varsinkin pienviljelijöiUe, joiden monesta-
21064: tapauksissa jopa 40 %, myyjän vahingoksi. kin syystä täytyy myydä puutavaransa
21065: Siellä taas, missä mittaus suoritetaan puo- hanhintakaupalla, on nykyinen mittaustapa
21066: len tuuman tarkkuudella, on mittaustuJos mitä tuhoisin. Niin kauan kuin nykyiset
21067: paljon lähempänä puun todellista kuutio- kauppamuodot vallitsevat, tulevat myös
21068: sisältöä. valtion varat, jotka käytetään pienviljeli-
21069: Mutta erityisesti tulee mittaustapojen jäin metsätalouden edistämiseksi, suurelta
21070: sekavuus ilmi pinotavaran kaupassa. osalta hukkaan heitetyiksi. Jos sensijaan
21071: IX,24. - Huittinen y. m. 531
21072:
21073: puutavarain mittaus saataisiin yhdenmu- mielisyyksiin ostajan ja myyJan välillä.
21074: kaiseksi ja julkisen arvostelun kestäväksi, Metsänomistajien ·Valitukset nykyistä mit-
21075: olisi tällä samalla luotu myös hyvä perusta tausjärjestelmää vastaan eivät voi olla ai-
21076: siirtymiselle järkiperäiseen metsänhoitoon. heettomia, koska niitä esitetään kaikkialta
21077: Useissa muissa metsätalousmaissa on puu- ympäri maata. K:oska luullaksemme maamme
21078: tavarain mittaus säännöstelty joko lailla tai puutavaranostajat eivät vapaaehtoisesti
21079: sitten ostajien ja myyjien kesken tehdyllä suostu luopumaan nykyisistä metsänomista-
21080: sopimuksella. TäHöin on varsin yksityis- jille tu:hoisista ostotavoistaan, olisi mieles-
21081: kohtaisesti tullut mäli!rite11yksi, kuka mit- tämme lailla yksityiskohtaisesti määritel-
21082: tauksen suorittaa, m~llä tavoin se on teh- tävä, miten puutavarain mittaus on toimi-
21083: tävä 'ja onko ylimitta sallittava vai ei. Suo- tettava.
21084: messa, Europan metsärikkaimmassa maassa, Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus-
21085: puuttuvat täydelleen kaikki mittaustapoja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21086: koskevat säännökset. Maamme maineelle ei
21087: ole ma~rittelevaa, että sen valtateoHisuus -- että hallitus kiireellisesti suorit-
21088: puunjalostusteollisuus -vielä hankkii raa- taisi tutkimuksen p1wtavarain mit-
21089: lm-aineensa tavalla, jota kauppakirjoissa ei tauksessa vallitsevista epäkohdista ja
21090: ole selvään määritelty, ja että hyvin useissa antaisi asiasta esityksen Edusktm-
21091: tapauksissa puutavaran toimitus johtaa eri- nalle.
21092:
21093: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1933.
21094:
21095: Kaapro Huittinen. Matti Pitkänen.
21096: Juhami Leppälä. J. Eilllil Lampinen.
21097: E. M. Ta.rlclmnen. Ei:n:ari Kanrertti.
21098: J. Erl. Pilppula. Matti !I.Vllikki.
21099: Vihtoci Vestermen. Lauri Ka.i.Jalain,en.
21100: P. V. Heikkinen. Antti Halonen.
21101: Antti Kukkonen. Tilda Löthman.
21102: T. A. Janhonen. S. Salo.
21103: Väinö Ka;rusalainen. Ansh. Ale:stalo.
21104: Albin Asikainen. Kusti Arffman.
21105: Viljami Kaliliokoski. Janne KoivuranJta.
21106: Anrtti K·emppi. M. 0. Laht'e~~a.
21107: Lauri A. Sariola. Joos,eppi Kaura.nen.
21108: Elirus Tukia. Juho Paksuja.lka.
21109: Ja.lo Lahd,ensuo. KaRe Kämäräinen.
21110: J ..Koivisto. T. N. VilhUJla.
21111: Anton 1Suur:monka. K. A. Lohi.
21112: Heildti Vehlmoja. K. J. Ellilä.
21113: Aks.eli Bra.n:der. Viljo Venho.
21114: Emil Jutila. S. S. Aittoniemi.
21115: Jussi Ann:ala. Alpo 0. LUOIStarinJen.
21116: Ville Vallas. L. 0. Hirvens,alo.
21117: Hjalmar Fo11stadius. A. .Korvenoja.
21118: 532
21119:
21120: IX,z5. - Hemst. mot. N:o 70.
21121:
21122:
21123:
21124:
21125: Kullberg m. fl.: Angående fastställande av allmänna och
21126: enhetliga normer för virkesförsäljningen inom landet.
21127:
21128:
21129: T i 11 R i k s d a g e n.
21130:
21131: Ett stort missnoJe har de senare åren och säljare utan statens mellankomst, vore
21132: varit rådande bland skogsägarne i landet det enligt vårt förmenande lyckligast att
21133: till följd av det godtyckliga mätningssätt ärendet sorgfälligt bereddes av statsrådet
21134: skogsköparna tillämpat vid mätningen av och att de slutliga normerna härför hos
21135: till dem försålda virkespartier. !Särskilt oss liksom i Norge bleve fastställda i lag.
21136: har missnöjet gällt pappersvedförsäljnin- På grund av det ovanstående få under-
21137: gen, där i vårt land huvudsakligast trav- tecknade hos riksdagen vördsamt hem-
21138: mått kommer till användning och där olika ställa,
21139: köpare stipulerat olika övermål vid mät- att regeringen skyndsamt måtte
21140: ningen så att ibland 2:5 % av det salu- låta verkställa en undersökning av
21141: bjudna virkespartiet följt med på köpet. missförhållandena på ifrågavarande
21142: Det vore därför hög tid på att få enhet- område och till Riksdagen så fort
21143: lighet till stånd på detta område och få sig göra låter överlämna en propo-
21144: de s. k. övermålen att försvinna. Då det sition angående lag om fastställande
21145: emellertid knappast torde kunna emotses av allmänna och enhetliga normer
21146: att enighet härutinnan ernås mellan köpare för virkesförsäljningen inom landet.
21147:
21148: Helsingfors den 15 september 1933.
21149:
21150: Henrik Kullberg. J. Mangs.
21151: Edv. H,elenelund. Edva.rd Haga.
21152: Mauno Pekkrula. Albin Wickman.
21153: K.-A. Fagerholm. Karl J. Wenman.
21154: H·enrik Mattsson. Gottfrid Lindström.
21155: 533
21156:
21157: IX,25. - Toiv. al. N:o 70. Suomenno.~.
21158:
21159:
21160:
21161:
21162: KuUberg y. m.: Yleisten ja yhdenmukaisten normien at-
21163: kaansaamisesta maan puutavaranmyynnissä.
21164:
21165:
21166: E d u s k u n n a ll e.
21167:
21168: Suurta tyytymättömyyttä on viime vuo- olisi mielestämme onnellisinta, että asiaa
21169: sina ilmennyt maan metsänomistajissa sen valmisteltaisiin huolellisesti valtioneuvos-
21170: mielivaltaisen mittaustavan takia, jota met- tossa ja että sitä koskevat lopulliset normit
21171: sänostajat ovat soveltaneet mitatessaan vahvistettaisiin meillä niinkuin Norjassa
21172: heille myytyjä puutavaraeriä. Tyytymät- laissa.
21173: tömyys on koskenut vwrsinkin paperipuun- Ylläsanotun noja:lla saamme kunnioittaen
21174: myyntiä, jossa meillä käytetään pääasialli- ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21175: sesti pinomittaa ja jossa toiset ostajat ovat muksen,
21176: ostoehtoihin vaatineet erilaisia ylimitta- että haUitus toimituttaisi kiireelli-
21177: määräyksiä, niin että välistä on 25 % sesti tutkimuksen kysymyksessäole-
21178: tarjotusta puumäärästä mennyt kaupan valla alalla vallitsevista epäkohdista
21179: päällisiiksi. Olisi sen vuoksi aika saada ja antaisi niin pian kuin käy päinsä
21180: tällä alalla aikaan yhdenmukaisuus ja n. ~. Eduskunnalle esityksen laiksi yleis-
21181: ylimitat häviämään. Kun tuskin kuiten- ten ja yhdenmukaisten normien nou-
21182: kaan lienee odotettavissa, että tässä suh- dattamisesta maan puutavaranrnyyn-
21183: teessa päästäisiin ilman valtion väliintuloa nissä.
21184: yksimielisiksi ostajain ja myyjäin kesken,
21185:
21186: Helsingissä, syyskuun 15 p:nä 1933.
21187:
21188: Henrik Kullberg. J. Mam.gs.
21189: Edv. Helenelun.d. Edvard Haga.
21190: Mauno Pekkala. Albin Wickman.
21191: K.-A. Fagerholm. Karl J. Wenman.
21192: Henrik Mattsson. Gottfrid Lindström.
21193: 534
21194:
21195: IX,26. - Toiv. al. N:o 71.
21196:
21197:
21198:
21199:
21200: Soini y. m.: Kulojen hävittämien yksityisten asunto- ja
21201: maatalousrakennusten uudelleen rakentamisesta työttö-
21202: myysmäärärahoilla.
21203:
21204:
21205: E d u s kun n a ll e.
21206:
21207: Kuluneen kesän aikana, seurauksena 186 henkeä, on joutunut kokonaan kunnan
21208: maassamme vallinneesta pitkällisestä pouta- köyhäinhoidon· varaan.
21209: kaudesta, joutuivat useat seudut maas- Kun kulojen aiheuttama hävitys on saa-
21210: samme kärsimään suunnattomien kuloval- vuttanut näin huomattavan laajuuden ja
21211: keiden aiheuttamista tuhoista. Kulovalkeat samalla edelläviitatunlaisen vahingon yksi-
21212: saivat todella sellaisen laajuuden, ettei tyisilJe henkilöille, jotka eivät ole itse olleet
21213: maassamme tunneta tuskin koskaan täl- vähimmässäkään maarassa aiheuttamassa
21214: laista tulipalojen aiheuttamaa onnetto- heitä kohdanuutta onnettomuutta, on mie-
21215: muuksien sarjaa sattuneen. lestämme kohtuutonta asettaa näitä yksin
21216: Monissa miljoonissa onkin arvioitavissa kärsimään seuraukset. Maassamme on aina
21217: se vahinko, jonka kulot saivat aikaan nii- ollut tapana, että suuret kansalliset onnet-
21218: den hävittäessä tuhansia hehtaareja metsää, tomuudet on koetettu yhteisesti kestää ja
21219: paljon kokonaisia taloja mkennuksineen, tasata kaikkien kannettavaksi. Mielestämme
21220: kasvavia laihoja vieläpä yksin ruokamul- on välttämätöntä, että näin menetellään
21221: lan viljelysmailta. Saamiemme tietojen nytkin ja että valtiovallan taholta ryhdy-
21222: mukaan on yksityisten omistamia metsä- tään sellaisiin suoranaisiin avustustoimen-
21223: alueita palanut yli 12,000 hehtaaria ja piteisiin, joiden avulla taataan jatkuvan
21224: siinä tuhoutunut metsää yli 160,000 arvo- toimeentulon mahdollisuudet vahinkoa kär-
21225: puuta, 80,000 m3 paperipuuta, 170,000 m 3 sineille. Toimenpiteet tähän suuntaan ovat
21226: mäntypropsia ja 146,000 m 3 halkoja. sitäkin välttämättömämmät, kun vahinkoa
21227: Kulojen aiheuttamista muista vahingoista kärsineistä huomattavin osa on pienviljeli-
21228: ei meillä ole yksityiskohtaisempia tietoja jöitä y. m. pieneläjiä, kuten Pohj,ois-·Sata-
21229: ollut käytettävissämme, mutta että ne ovat kunnan ja Etelä-Pohjanmaan valtavilla
21230: varsin huomattavat, selviää osittain siitä- kuloalueilla on asianlaita. Heillä ei useim-
21231: kin, kun mainitsemme että yksin Kihniön massa tapauksessa ole minkäänlaisia mah-
21232: palossa Pohjois-Satakunnassa tuhoutui kaik- dollisuuksia päästä omin avuin jaloilleen.
21233: kiaan 17 tilalta yhteensä 64 rakennusta, Minkälaisia ne avustustoimenpiteet olisi-
21234: 22 tilalta sitäpaitsi kasvavaa laihoa ja pel- vat, joihin olisi ryhdyttävä, jätämme hal-
21235: lon ruokamultaa. Vahinkojen suuruus il- lituksen harkittavaksi, mutta viittaamme
21236: man metsävahinkoja on arvioitu täällä kuitenkin tässä yhteydessä eräisiin sellai-
21237: noin 1 / 2 milj. markaksi. Mitenkä tuhoisat snn.
21238: kulon seuraukset näillä seuduilla olivat Kun on ehdottomasti välttämätöntä, että
21239: osoittaa sekin, että 20 perhettä, yhteensä hävitetyt metsäalueet uudelleen saadaan
21240: IX,26, - Soini y. m. 535
21241:
21242: metsänkasvuun, olisi kiireellä ryhdyttävä asukasten tilalle jääminen on kokonaan
21243: sen työn edellyttämiin toimenpiteisiin. Kun mahdotonta, olisi heille varattava asutus-
21244: kuitenkin paloalueen metsämaiden kasvu- tila muilta seuduilta valtion avustuksen
21245: kuntoon saattaminen ja kylvö- tai istutus- turvin.
21246: toimenpiteet kysyvät siksi paljon pääomia, Mielestämme voitaisiin kyseellisiin tarkoi-
21247: että varattomat viljelijät eivät missään ta- tuksiin käyttää työttömyysmäärärahoja,
21248: pauksessa siihen pysty, olisi valtion avus- minkä tähden saamme kunnioittaen ehdot-
21249: tustoimenpitein tämä tehtävä. taa eduskunnan päät61ttäväksi toivomuk-
21250: Toisaalta, milloin tilojen rakennukset sen,
21251: kuloalueella ovat tuhoutuneet, olisi mieles- että hallitus käyttäisi työttömyys-
21252: tämme syytä niille viljelijöille, joilla on määrämhoja aina Smk. 6,000,000
21253: mahdollisuuksia edelleen jäädä asumatiloil- asti kesällä 1933 sattuneiden kulojen
21254: leen,. varata avustuksia, joiden varassa he hävittämien yksityisten asunto- ja
21255: voisivat ryhtyä niin pian kuin mahdollista maatalousrakennusten ttudelleen ra-
21256: asuntoja itselleen laittamaan. Kun kulon kentamiseksi ja palaneiden viljelys-
21257: hävittämien asunto- ynnä muiden tilojen maiden ja metsäalueiden kasvukun-
21258: joukossa on paljon sellaisiakin, joissa hä- toon saattamiseksi.
21259: vitys on ollut siksi perinpohjainen, että
21260:
21261: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1933.
21262:
21263: Kalle Soini. Martti Rantanen.
21264: Kyllikki Pohjala. K. F. Lehtooen.
21265: Leo R. Böök. Toivo Ho:reJ.li.
21266: Paavo Vi:rkl~unen. Taave Junnila.
21267: 636
21268:
21269: IX,21. - Toiv. al. N:o 72.
21270:
21271:
21272:
21273:
21274: Miikki y. m.: Kalanmätihautomon pet·ustamisesta Saimaan
21275: ja Vuoksen vesistöä varten.
21276:
21277:
21278: E d u s k u n n a 11 e.
21279:
21280: Saimaan ja Ylä-!Vuoksen vesistö.t .tunnet- Myöskin Saimaalla on lohen ja siian
21281: tiin joitakin vuosikymmeniä takaperin erit- saanti käynyt vuosi vuodelta yhä huonom-
21282: täin k:alarikkaiksi ja muodosti kalastus huo- maksi, johtuen tämä ensi kädessä siitä, että
21283: mattavan tulolähteen tämän vesistön var- :kalan luonnolliset kutupaikat ovat niiltä sul-
21284: silla asuville .pientilallisille. Näiden lisäksi jetut ja vairoka pyyntiä on tehostettu, niin
21285: oli myöskin tilattomaan väestöön lukeutu- kukaan ei ole pitänyt huolta kalakannan säi-
21286: via varsinaisia ammattikalastajia runsaasti. lyttämisestä.
21287: Ede:llisten lisäksi kävi• Ylä-VuokseUa kalas- Käsityksemme on, että Saimaassa ja Vuok-
21288: telemassa ulkomaalaisia urheilukalastajia ja sessa on eräillä arvokkailla kaloilla, erittäin-
21289: oli ka:lansaanrti yleeoo runsas. kin !ohella ja siialla erinomaiset menesty-
21290: Senjälkeen kuin teollisuuslaitoksia alettiin mismahdollisuudet. Kun ka1alkanna:n lisään-
21291: perustaa Ylä-Vuoksen koskiin, alkoi lkala:n, tymistä ·ei saada aikaan luonnollista. tietä,
21292: va;rsinkin lohen saanti huomattavasti vä- niin olisi ryhdyttävä toimimaan siihen suun-
21293: hetä, johtuen tämä siitä, että Enson tehtaan taan, että Saimaan ja Vuoksen vesistöä var-
21294: poikkipato esti alhaalta Laatokan J.ohen nou- ten perustettaisiin kalanmätihautomo, kun
21295: sun mainittua teollisuuslaitoksen patoa tietääksemme mainitunlaista laitosta ei ole
21296: ylemmäksi ja Vuoksen suulla:,. Niskalammin koko Saimaan vesistössä.
21297: satama;n vi:lkas laivaliikenne ja tukkien
21298: lasku peloitti kalat pois luonnollisilta olin- ,Edellämainitun lisäksi •pyydälmme vielä
21299: paikoiltaan Harakan niskassa, ja kun joita- huomauttaa, että kun Vuoksen yläjuoksun
21300: kin vuosia takaperin valmistui T•ainionkos- voesistä ja rantamaista, johon tuo hautoma-
21301: ken pato niin on varsinkin suuremman ku- laitos voitaisiin perustaa, omistaa valtio suu-
21302: tukala:n lasku Vuokseen miltei kokonaan rimman osan, sekä Enso-Gutzeit-yhtiö ja
21303: loppunut. 0. Y. Tornator, joissa valtiolla on osake-
21304: Edellämainittujen teollisuuslaitosten pa- enemmistö, myöskin huomattavan osan, j:>-
21305: dot ovat tosin varustetut kalaportailla, ten ainoastaan pieni osa on talonpojilla,
21306: mutta kokemus on osoittanut, että niillä ei niin olisi va!ltion ensi kädessä huolehdittava
21307: ole ollut mitään merkitystä, sillä sikäli kuin kysymyksessä olevan laitoksen perustami-
21308: on voitu todeta, eivät kalat niitä käytä. sesta.
21309: Edellämainituista syistä onkin kalastus Kaiken ed'elläesittämämme perusteella
21310: elinkeinona ylisen Vuoksen varsilla menet- rohkenemme kunnioittaen ehdottaa edus-
21311: tänyt merkityksensä. Sama on laita uriheilu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21312: kalastukseenkin nähden.
21313: IX,27. - Miiikki y. m. 537
21314:
21315: että hallitus ottaisi v. 1935 talous- nwn perustamiseksi Saimaan ja
21316: arvioon määrärahan kalanmätihauto- Vuoksen vesistöä varten.
21317:
21318: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1933.
21319:
21320: Matti Miikki. Osk. Rejnj]m.jnwm.
21321: Jooseppi Kau:ra.nen. Akseli Brandeir.
21322: Väinö Jta.a.saJ.ainen. Juhaali Lepp8;1ä.
21323: Antti Kem.ppi. Toivo Ikonen.
21324: Alpo 0. Luostarinen.
21325:
21326:
21327:
21328:
21329: 68
21330: 538
21331:
21332: IX,2s. - Toiv. a.l. N :o 73.
21333:
21334:
21335:
21336:
21337: Metsäranta y. m. : Valtion talouskoulun pet·ustamisesta
21338: Helsinkiin.
21339:
21340:
21341: E d u s k u n n a ll e.
21342:
21343: Pääkaupunkiin siirtyy vallitsevan työttö- Kun eri puol1lta maata Helsinkiin saapu-
21344: myystilan johdosta nyt e.ll!emmän kuin en- neet nuoret naiset eivät kotipaikkakunnal-
21345: nen nuorta naistyövoimaa. Ammattitaidot- laan ole saaneet mitään talousopetusta, on
21346: . tomina pyrkivät useimmwt taloustyöhön, luonnollista, että pää:kaupungissa pitäisi olla
21347: joko perheisiin tai yleisiin laitoksiin. Am- valtion talouskoulu,, jossa halvan tai varat-
21348: mattitaidottomille muodostuu paikansaanti torniin nähden maksuttoman ammattiope-
21349: vaikeammaksi kuil!1 ,ammattitaitoisille, jopa tuksen saanti olisi mahdollista. v,altion ta-
21350: suorastaan mahdrottomaksi. Paitsi tä:tä, ai- louskoulun perustaminen Helsinkiin olisi
21351: heuttaa työalan tuntemattomuus työpaik- tarpeellinen senkin vuoksi, että kunnat,
21352: kaan päästyäkin suuria vaikeuksia, yhtämit- jotka ovat velvollisia huolehtimaan kasvat-
21353: taisia paikaillJ muutoksia, uudiistuvaa työttö- tiensa ammattiopetuksesta, voisivat talous-
21354: myyttä ja epävarmoja olosuhteita, jotka vaa- alalle ,pyrkiviä hoidokkejaan tähän, ammatti-
21355: rantavat nuoren ihmisen elämän. oppilaitokseen läihettää.
21356: Työnantajalle tuottavat ammattitaidotto- Talouskoulusta voitaiisiin myös kurssin
21357: mat työntekijät myös haittaa, vieläpä tuntu- suorittaneita välittää työpaikkoihin. KQu-
21358: vaa vahinkoa, varsinkin niissä tapauksissa, lutetun työvoiman kysyntä varmaan suun-
21359: jolloi:n ammattiin per,ehtymättömälle on us- tautuisi luotettavaan ammattioppilaitokseen
21360: kottava itsenäinen kodinhoito. Pääkaupun~ ja keinottelu paikanhakijoiden kustannuk-
21361: gissa työskentelee rriyös erinäisissä amma- sella, jota yksityisten henkilöiden taholta
21362: teissa paljon naisia, jotka kotitaloudessa ei- nykyisin harjoitetaan, tulisi häviämään.
21363: 1
21364:
21365:
21366:
21367: vät ole saaneet opetusta eivätkä omaa koke- Näiden näJkökohtien lisäksi viittaamme
21368: musta twltä alalta.. Perheenemänniksi jou- edustaja Miina Sillanpään v. 1930 valtio-
21369: duttuaan tuottaa ammattitaidottomuus val- päivi,llä ~tästä asiasta tekemään eduskunta-
21370: lankin alkuvuosina kodille lisämenoja ja on aloitteeseen ja siinä esitettyihin perustelui-
21371: yhtenä syynä usein, ilmenevään perhe-elä- hin ja ~hdotamme eduskunnan päätettä-
21372: män rikkinäisyyteen. Tähänkin katsoen siis väksi toivomuksen
21373: olisi yleisemmän ja perusteellisen talousope-
21374: tuksen järjestäminen kotien. ja yhteiskunta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
21375: taloudellisen kehityksen. kannalta välttämä- toimenpiteisiin valtion talouskoulun
21376: töntä. perustamiseksi Helsinkiin.
21377:
21378: Helsingissä syyskuun 14 p. 1933.
21379:
21380: Elsa Me,tsäranta. Hilja Pärssinen. Hilma Koivulahti-Lehto.
21381: Aino Malkamälri. P. Salmenoja. Alpo Lumme.
21382: Kaisa Hilden. Aino Lehtokoski. Kalle Walta.
21383: Kustaa Perho. Anni Huotari. Otto Marttila.
21384: 639
21385:
21386: IX,29. - Toiv. al. N :o 74.
21387:
21388:
21389:
21390:
21391: Tolonen y. m.: Metsämarjojen tarkastusaseman perustami-
21392: sesta.
21393:
21394: E d u s k u n n a ll e.
21395:
21396: l\1etsämarjojemme maastaviennin vähyy- aseman perustaminen olisi myöskin kan-
21397: teen lienee suurelta osalta vaikuttanut se, nattava, jos yhdistämisen edellytykset puut-
21398: että vientiä koskeva tarkastus, jos sitä tuvat. Kun hallitus ehdottaa maatalous-
21399: lainkaan on ollut, on puutteellinen. .Tä- tuotteiden vientitarkastuksen Turun ase-
21400: män vuoksi saattavat vientiä harjoittavat man perustamista varten määrärahaa ensi
21401: liikkeet ottaa vastaan sekä lähettää ulos, vuodeksi, niin näyttäisi suotavalta, että
21402: mikäli se on mahdollista, tavaraa, jota ei tämä tarkastusasema järjestettäisiin metsä-
21403: ole täysin siististi ja kaikin puolin moit- marjojen ja sienien y. m. s. metsäntuottei-
21404: teettomasti käsitelty. Kun maan etu kui- den tarkastusta silmälläpitäen.
21405: tenkin vaatii, että vientimme pitäisi täs- Edelläolevan nojalla ja viitaten syyskuun
21406: säkin kohden lisääntyä ja hintojen pysyä 1'5 päivänä 1933 eduskunnaUe jätettyyn
21407: mahdollisimman kohtuullisina, niin olisi ra:haasia-aloitteeseen, joka koskee metsämar-
21408: suotavaa, että valtiovalta kiinnittäisi koko jojen keräämisen ja kaupan edistämistä,
21409: laajuudessaan asiaan tarpeellista huomiota. pyydämme kunnioittaen ehdottaa eduskun-
21410: Jos varsinainen tarkastusasema erikseen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21411: mainittua tarkoitusta varten perustetaan,
21412: koituu siitä jonkin verran kuluja. Mutta että hallitus harkitsisi metsämar-
21413: jos tarkastus voitaisiin sovittaa jonkin jojen tarkastusaseman perustamisen
21414: muun maataloustuotteiden tarkastusaseman mahdollis1tuksia tai metsämarjojen
21415: yhteyteen, niin meno siihen hyötyyn ver- tarkastuksen järjestämistä jonkin
21416: rattuna, mikä kunnollisella tarkastuksdla muun ta1·kastusaseman yhteyteen ja
21417: saataisiin aikaan, olisi hyvin pieni. Ei ole antaisi siitä esityksen Eduskunnalle.
21418: kuitenkaan syytä epäillä, etteikö erikoisen
21419:
21420: Helsingissä, syyskuun 15 p :nä 1933.
21421:
21422: J. F. Tolonen. K. Lumijärvi.
21423: Jussi Lonkainen. 0. Peltonen.
21424: Viljo Rantala. H. Kääriäinen.
21425: Yrjö Welling. Kalle Walta.
21426: Otto Marttila. Frans Mustrusilta.
21427: Osik:. Salonen. Toivo Halonen.
21428: Edvard Kujala. Jalmari Väisänen.
21429: Paa v;o Aarniokooki. Hilma Koivulahti-Lehto.
21430: Onni Mäkeläinen. Emil Jokinen.
21431: Alex HämäJläinen. Aatto Siren.
21432: Albin Koponen. Edv. Pesonen.
21433: Antti Meriläinen. Aino Malkamäki.
21434: Edward Setälä. Valfrid Eskola.
21435: j
21436: j
21437: j
21438: j
21439: j
21440: j
21441: j
21442: j
21443: j
21444: j
21445: j
21446: j
21447: j
21448: j
21449: j
21450: j
21451: j
21452: j
21453: j
21454: j
21455: j
21456: j
21457: j
21458: j
21459: j
21460: j
21461: j
21462: j
21463: •• ••
21464: VALTIOPAIVAT
21465: 19 3 3
21466:
21467:
21468: LIITTEET
21469: X
21470:
21471: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
21472: LAKI~ JA TOIVOMUSALOITTEET
21473:
21474:
21475:
21476:
21477: HELSINKI 1933
21478: V A!LTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
21479: Työaikaa, työpaikkoja, sokeuskorvausta y. m.
21480: koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
21481: 1
21482: 545
21483:
21484: X,1.- Lak. al. N:o 44.
21485:
21486:
21487:
21488:
21489: Fagerholm y. m.: Ehdotus laiksi kahdeksan tunnin työ-
21490: ajasta annetun lain 2, 3, 11 ja 12 §:n muuttamisesta.
21491:
21492:
21493: E d u s k u n n a ll e.
21494:
21495: Voimassaoleva laki kahdeksan tunnin s. o. 350 tuntia vuodessa, lukuunottamatta
21496: työajasta on käytännössä osoittautunut . voimassaolevan lain 4 '§ :n säännöstä hätä-
21497: '(lräissä kohdin vanhentuneeksi. Varsinkin työstä, on se jo sellaisenaankin liian laaja
21498: ylityösäännökset ja poikkeusoikeudet anta- oikeus. Mutta käytännössä muodostuu yli-
21499: vat työnantajille suuret mahdollisuudet työ useassa tapauksessa vieläkin pidem-
21500: kiertää lain tarkoitusta. Sitäpaitsi, kun ran- mäksi. Ammattientarkastusvoimat ovat
21501: gaistussäännökset lain rikkomuksista ovat liian pienet valvoakseen lain noudattamista.
21502: pienet, ei niillä ole sitä ehkäisevää vaiku- Työnantajana ei ole mitään vaaraa lain
21503: tusta lain rikkomiseen, kuin pitäisi olla. rikkomisesta, koska työläiset paikan me-
21504: Viime vuosina, kun tuotantolaitokset ovat nettämisen pelosta eivät uskalla ilmituoda
21505: vähentäneet työväkeään, ovat mainitut epä- rikkomuksia, ja jos jossakin tapauksessa
21506: kohdat käyneet entistä räikeämmiksi. Useat niin tapahtuisikin, ovat rangaistukset täl-
21507: työnantajat ovat vähentäneet huomattavan laisista rikoksista yleensä varsin lieviä, laki
21508: Dsan työväestään, mutta samalla ovat säilyt- kun määrää vain korkeimman rangaistuk-
21509: täneet työhön jääneille suuren ylityövel- sen, joka hyvin harvoin tulee kysymykseen.
21510: vollisuuden. Laissa tosin edellytetään, että On kohtuutonta, että samaan aikaan, kuin
21511: ylityö on oikeutettua vain, jos työntekijä työväkeä on runsaasti työttömänä, teetetään
21512: siihen suostuu, mutta käytännössä on tämä työssäolevilla ylityötä. Jos ylityö supiste-
21513: saannös menettänyt merkityksensä. Jos taan vain kaikkein välttämättömimpään,
21514: työläinen kieltäytyy ylityöstä, merkitsee se niin varmaan moni työttömänä oleva työläi-
21515: hänelle työpaikan menetystä, sillä työn- nen saisi työmahdollisuuden. Olisi näin
21516: antaja luottaa siihen, että työläisiä on tar- ollen yhteiskunnankin kannalta katsoen
21517: jolla riittävästi. Sitäpaitsi kiertävät työn- mitä tähdellisintä, että tässä kohden saatai-
21518: antajat lakia siten, että sisällyttävät työ- siin nopeasti aikaan lainmuutos, joka joh-
21519: sääntöihin määräyksen, jossa työläinen taisi ylityön kieltoon, lukuunottamatta eh-
21520: sitoutuu vaadittaessa ylitöihin. Täten ty(\- dottoman välttämätöntä ja n. s. hätätyötä.
21521: läinen jo töihin tultuaan, kun hän on saa- Jotta sellaisissa välttämättömissä tapauk-
21522: nut tiedon työsäännöissä olevista määräyk- sissa, joissa ylityön teettämistä voidaan
21523: sistä, menettänyt itsemääräämisoikeutensa kohtuudella puoltaa, siihen jäisi oikeus,
21524: kieltäytyä ylityöstä. Harvinaisia eivät ole olisi lain kolmanteen § :ään varattava tähän
21525: nekään tapaukset, että työläinen ei ole saa- mahdollisuus. Viisi tuntia viikossa ja kor-
21526: nut edes ylityökorvausta, olipa ylityöaika keintaan 40 tuntia vuodessa yhtä työnteki-
21527: kuinka pitkä tahansa. jää kohden on varmaan jo tarpeeksi laaja
21528: Vaikka edellyttäisimme, että ylityötä ei oikeus välttämätöntä ylityötä varten. Am-
21529: tehtäisi enempää kuin mitä laki edellyttää, mattientarkastusviranomaisten olisi koh-
21530:
21531: 69
21532: 546 X,1,- Työaikalain muuttaminen.
21533:
21534: tuullista myöntää vielä 40 tunnin ylityö- 4. puutavaran ajo sekä puutavaran laut-
21535: oikeus. taus ja uitto, paitsi lauttausväyläin varsi-
21536: Voimassaolevan lain 2 § antaa työnanta- naisilla erotteinpaikoilla;
21537: jalle mahdollisuuden järjestää työajan 5. posti- ja lennätinlaitos, paitsi mitä
21538: useissa tapauksissa siten, että päivittäinen lennätinosaston alaisiin sekä postiosaston
21539: työaika voi olla kahdeksaa tuntia pidempi- autopajoissa työskenteleviin työntekijöihin
21540: kin, kunhan työaika ei ylitä sataayhdeksää- tulee;
21541: kymmentäkahta tuntia neljän viikon aikana. 6. tullilaitos, paitsi tuloväylien ja itäi-
21542: Nämä säännökset ovat johtaneet aivan mieli- sen maarajan vartioasemilla ynnä sisä-
21543: valtaisiin työajan säännöstelyihin. Esim. maan tullikamareissa ;
21544: sellaisissakin tapauksissa, jolloin työviikko 7. sairaalat, vankilat, kanavat ja kääntö-
21545: on lyhennetty neljä- tai viisipäiväiseksi, sillat ; sekä
21546: saatetaan työläiset määrätä tekemään yli- 8. rautatieliikenne, mikäli siinä käytetään
21547: työtä niin paljon, että lain säännökset kor- vuosi- ja kuukausipalkalla olevaa henkilö-
21548: keimmasta neljän viikon työajasta tulevat kuntaa, kuitenkin siten, että poikkeus ei
21549: täytetyksi. Tällainen järjestely on nyky- ole voimassa veturimiehistöön, veturinpuh-
21550: aikana varsin yleistä, joten lainsäätäjän on distajiin, asetinlaitemiehiin ja vaihdemie-
21551: syytä puuttua asiaan nopeasti ja estää hiin eikä myöskään vaunusiivoojiin nähden.
21552: mielivalta, joka jo on saavuttanut suuren Useina vuosina ovat poikkeukset olleet
21553: laajuuden. Kun työvoimaa on saatavissa vieläkin lukuisampia aloja käsittäviä, joten
21554: riittävästi, on kohtuutonta ja vastoin työ- suuri joukko työläisiä on jäänyt lain sään-
21555: aikalain tarkoitusta, että työpäivä jatketaan nösten ulkopuolelle.
21556: kahdeksaa tuntia pidemmäksi, vaikka työ- Lainsäätäjän tarkoitus ei suinkaan liene
21557: viikko onkin järjestetty neljä- tai viisipäi- ollut se, että poikkeukset lain soveltamisessa
21558: väiseksi. Jos jossakin tapauksessa on pa- olisivat niin lukuisia aloja käsittävät, kuin
21559: koittavia syitä teettää pidempiä työpäiviä ne ovat olleet. Poikkeukset lienevät tarkoi-
21560: kuin kahdeksan tuntia, on se mahdollista tetut vain tilapäisiksi ja todellisen tarpeen
21561: lain edellyttämän ylityömenetelmän mu- vaatimiksi eikä suinkaan säännöksi, kuten
21562: kaan. käytäntö on muodostunut.
21563: Edelleen antaa voimassaolevan lain 12 § Säännöllisissäkin oloissa, jolloin työmah-
21564: valtioneuvostolle oikeuden ,työn teknilli- dollisuuksia on tarjolla normaalisti, ovat
21565: sen laadun, vuodenajan tai muiden pakot- käytännössä olevat poikkeukset epäoikeutet-
21566: tavain seikkain vuoksi'' myöntää poikkeuk- tuja siihen sosialiseen tarkoitukseenkin näh-
21567: sia lain säännöksistä enintäin yhdeksi vuo- den, joka työaikalailla on. Erikoisen tur-
21568: deksi kerrallaan. Tätä oikeuttaan on val- miollisia ovat ne tällaisena aikana, jolloin
21569: tioneuvosto käyttänyt erittäin runsaasti. kymmenettuhannet työläiset ovat ansiomah-
21570: Useilla työaloilla ovat poikkeukset olleet dollisuuksia vailla. 8iis jo työttömyyden
21571: jatkuvia. Esim. vuodeksi 1933 on poik- torjumisenkin kannalta katsoen olisi poik-
21572: keuksia myönnetty seuraaville työaloille: keukset rajoitettava vain sellaisille aloille,
21573: 1. yksityisten asuin- ja tehdasrakennuk- joissa ne todella ovat tarpeenvaatimia.
21574: sien rakentaminen, korjaus ja kunnossapito Lain 11 § :ssä määrätyt rangaistukset
21575: maalla; lain rikkomuksista ovat varsin lieviä. Työ-
21576: 2. välittömästi metsänhoidon yhteydessä aikaa koskevista riklwmuksista enintään
21577: suoritettavat raivaus-, perkaus- ja kuivaus- kymmenentuhannen markan sakko ja lain
21578: työt; muiden kohtain rikkomisesta vähintään kah-
21579: 3. metsän- ja halonhwkkuu; denkymmenenviiden ja enintäin tuhannen
21580: X,1. - Fagerholm y. m. 547
21581:
21582: markan sakko. Ottaen huomioon rahan ar- tava, ja kohtuullista on, että tärkeimmissä
21583: von alentumisen siitä kun laki säädettiin, tapauksissa otetaan sovellettavaksi vankeus-
21584: ovat nämä rangaistusmääräykset menettä- rangaistus.
21585: neet merkityksensä. Niillä ei ole sitä lain- Edelläsanotun perusteella ehdotamme,
21586: rikkomusten ehkäisevää vaikutusta, joka
21587: rangaistussäännöksillä pitäisi olla. Tämän että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
21588: vuoksi olisi rangaistusmääräyksiä kovennet- lakiehdotuksen:
21589:
21590:
21591: Lakt
21592: kahdeksan tunnin työajasta 27 päivänä marraskuuta 1917 annetun lain, sellaisena
21593: kuin se on muutettu 14 päivänä elokuuta 1918, 2, 3, 11 ja 12 § :n muuttamises·ta.
21594:
21595: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten kahdeksan tunnin työaikalain 2,
21596: 3, 11 ja 12 § näin kuuluvi:ksi:
21597: ajan lisäksi, maksetaan kahdelta ensimmäi-
21598: 2 §. seltä tunnilta vähintään viidelläkymme-
21599: Työntekijää ei saa 1 § :n 1 momentin 1) nellä prosentilla ja sen jälkeen vähintään
21600: kohdassa mainituissa liikkeissä ja yrityk- sadalla prosentilla koroitettu palkka.
21601: sissä pitää säännöllisesti työssä enempää
21602: kuin kahdeksan tuntia vuorokaudessa, paitsi H1§.
21603: milloin työn teknillinen laatu sitä vaatii ja Jos työnantaja tai hänen edustajansa yk-
21604: silloinkin vain edellytyksellä, että työnteki- sityisessä liikkeessä, yrityksessä tai laitok-
21605: jän viikkotuntien luku ei kohoa yli neljän- sessa rikkoo tämän lain työaikaa koskevia
21606: kymmenenkahdeksan. säännöksiä, rangaistakoon vä:hintään viiden-
21607: Kaivos- ja vuoriteollisuudessa lasketaan tuhannen markan sakolla. Jos rikos uusi-
21608: kaivokseen laskeutuminen ja kaivoksesta taan tai on tehty vastoin tarkastusviran-
21609: nouseminen työaikaan; samoin myös muussa omaisten määräyksiä, olkoon sakko vähin-
21610: työssä kulkeminen työnantajan määrää- tään neljäkymmentätuhatta markkaa tai
21611: mästä lähtöpaikasta varsinaiseen työnsuori- vankeutta enintään kaksi kuukautta.
21612: tuspaikkaan sekä sieltä määrättyyn lähtö- Milloin työnantajana on valtio, kunta tai
21613: paikkaan. seurakunta, rangaistakoon sitä virkamiestä,
21614: joka on vastuunalainen lain noudattami-
21615: 3 §. sesta, vähintään kahdentuhannen ja enin-
21616: Sen työajan lisäksi, mikä 2 § :n 1 mo- tään kahdenkymmentuhannen markan sa-
21617: mentissa mainitaan, sallittakoon kahdeksan- lmlla, taikka, jos rikos uusitaan, enintään
21618: toista vuotta täyttänyttä työntekijää hänen neljänkymmenentuhannen markan sakolla.
21619: suostumuksellaan kutakin ylityökertaa var-
21620: ten erikseen pitää ylityössä enintään viisi 12· §.
21621: tuntia viikossa, ei kuitenkaan enempää Tarkempia määräyksiä tämän lain sovel-
21622: kuin neljäkymmentä tuntia vuodesssa, sekä tamisesta antaa valtioneuvosto.
21623: sitäpaitsi tarkastusviranomaisen luvalla, Milloin lain käytäntöön soveltaminen
21624: milloin työn säännöllinen jatkuminen vält- tuottaa erikoisia vaikeuksia on valtioneu-
21625: tämättä vaatii, lisäksi korkeintaan neljä- vostolla oikeus myöntää poikkeuksia, enin-
21626: kymmentä tuntia vuodessa. täin yhdeksi vuodeksi kerrallaan, seuraa-
21627: Ylityöstä, mikä tehdään päivittäisen työ- villa työaloilla:
21628: 548 X,1. - Työaikulain muuttamiinen.
21629:
21630: 1. yksityisten asuin- ja talonrakennus- 2. puutavaran ajossa ja uitossa, paitsi
21631: töissä maalla; ja lauttausväyläin varsinaisilla erottelupai-
21632: koilla.
21633:
21634:
21635: Helsingissä, syyskuun 13 p :nä 1933.
21636:
21637: K.-A. Fagerholm. Väinö Hakkila.
21638: Hugo Aattela. V. A. Komu.
21639: Matti Turkia. Aug. Syrjänen.
21640: Aleksi Aaltonen. Frans Mustasilta.
21641: Yrjö Räisänen. Anni Huotari.
21642: Albin Koponen. Aino Lehtokoski
21643: Mikko Suokas. Hilja Pärssinen.
21644: Väinö Voionmaa. Elsa Metsäranta.
21645: A. A. Lastu. Jalmari Väisänen.
21646: Aatto Siren. Alpo Lumme.
21647: Kaisa Hilden. Aino Malkamäki.
21648: J. F. Tolonen. Kustaa Perho.
21649: 0. Peltonen. Väinö Tanner.
21650: Hilma Koivulahti-Lehto. Jussi Lonkainen.
21651: Otto Marttila. Alex Hämäläinen.
21652: Mauno Pekkala. A. J. Kosonen.
21653: Axel Ahlström. Aug. Kuusisto.
21654: Matti Lepistö. D. B. Lindman.
21655: P. Salmenoja. A. Turkka.
21656: Pekka Kettunen. Valfrid Eskola.
21657: Edvard Kujala. Onni Mäkeläinen.
21658: Onni Hiltunen. Kalle Walta.
21659: Gunnar Andemson. Edv. Pesonen.
21660: Hannes Ryömä. K. Lumijärvi.
21661: Paavo Aarniokoski
21662: 549
21663:
21664: X,2. - Lak. al. N:o 45.
21665:
21666:
21667:
21668:
21669: Toivonen y. m.: Ehdotus laiksi työajasta maataloudessa.
21670:
21671:
21672: Eduskunnalle.
21673:
21674: Maatyöväen työajan lailla säännöstelemi- varten. Lisäksi on nyt puheenalaista ky-
21675: nen on ollut vuodesta 1917 alkaen useam- symystä harkittaessa lähdettävä siitä, että
21676: man kerran eduskunnassa käsiteltävänä. teollisuustyöväki on puheenalaisessa suh-
21677: Mainittuna vuonna tehiin jo ensimmäisillä teessa lain myöntämän suojeluksen alainen,
21678: valtiopäivillä sosialidemokraattien taholta jotavastoin maataloustyöväki on sellaista
21679: eduskuntaesitys, joka silloin kuitenkin jäi suojelusta vailla. Tällaisesta ilmeisesti
21680: loppuun käsittelemättä ja uudistettiin luonnottomasta tilanteesta voi ajan pitkään
21681: senvuoksi saman vuoden toisilla val- koitua vahinkoa ei ainoastaan työnteki-
21682: tiopäivillä. Samoilla valtiopäivillä teh- jöille, vaan työnantajillekin sekä aiheu-
21683: tiin myöskin eduskuntaesitys maalais- tua seurauksia, joita ei suinkaan ole tar-
21684: liiton taholta. Näistä aloitteista antoi koitettu.''
21685: työväenasiainvaliokunta maataloustyöväen Komitean mietinnössä lausutaan lisäksi,
21686: työaikalakia puoltavan mietinnön. Kansa- että ,ei voida katsoa oikeudenmukaiseksi
21687: laissota seurauksineen keskeytti kuiten- sitä, että yhteiskunta jättää kokonaisen
21688: kin lain lopullisen käsittelyn. Ja sa- työläisryhmän lain suojaa vaille ja siksi
21689: masta asiasta myöhemmin tehdyt eduskun- heidän työaikansa oli lailla säännöstel-
21690: taesitykset eivät toistaiseksi ole johtaneet tävä".
21691: maataloustyöväen työaikalain aikaansaami- Kun lakimääräistä työaikaa ei vieläkään
21692: seen. ole ja kun ei edes työehtosopimuksin ole
21693: Maataloustyöväen työaikalain aikaansaa- työntekijä turvattu rajoittamatonta työ-
21694: miseksi on myöskin kaksi valtion komiteaa päivää vastaan johtuu tästä että maatalou-
21695: suorittanut esitöitä, toimittaen m. m. tutki- den alalla työskentelevät ovat viime vuo-
21696: muksia maataloustyöväen työoloista. Nämä sina joutuneet entistä vaikeampaan ase-
21697: esityöt samaten kuin komitean mietintökin maan. Työttömyys- ja pulakautta hyväksi
21698: v. 1927 osoittavat ehdottoman tarpeelli- käyttäen on työnantajisto monissa paikoin
21699: seksi ulotuttaa työväen suojelulainsää- sekä pidentänyt työpäivää että vähentänyt
21700: däntö myöskin maataloustyöntekijöitä kos- palkan alle välttämättömän toimeentulon.
21701: kevaksi, koska kuten mietinnön yleisperus- Tällainen olotila ei kuitenkaan yhteiskun-
21702: teluissa lausutaan: ,Maatalouden työajan nankaan kannalta katsoen ole suotava.
21703: lainsäädäntöt.eitse tapahtuvan säännöstelyn Siksi pidämmekin välttämättömänä maa-
21704: tarkoituksena on toisaalta estää yksilöllisen talouden työaikalain aikaansaamisen. Viit-
21705: työvoiman liikarasitus päivittäisin työajan taamme v. 1927 maataloustyöaikalakikomi-
21706: kohtuullisen rajoittamisen ja tarkoituksen- tean mietintöön ja siihen liittyvään ensi-
21707: mukaisen järjestelyn kautta ja toisaalta mäiseen vastalauseeseen koska lakiehdotus,
21708: varata työläiselle tarpeellinen vapaa-aika jonka ehdotamme eduskunnan hyväksyttä-
21709: niin hyvin lepoa kuin omakohtaista yhteis- väksi, suurelta osalta perustuu niihin.
21710: kunnallista kehittämistä ja sivistävää työtä
21711: 550 X,2. - Työa.ilka maataloudessa.
21712:
21713: Edellä olevan perusteella pyydämmekin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
21714: ehdottaa, van lakiehdotuksen:
21715:
21716:
21717: Laki
21718: työajasta maataloudessa.
21719:
21720: Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään täten:
21721:
21722: 1 §. helmi- ja marraskuulla 7% tuntia pal-
21723: Tämän lain alaisia ovat alempana maini- vässä, ei kuitenkaan enempää kuin 45 tun-
21724: tut työalat, mikäli niissä käytetään yhtä tia viikossa ;
21725: tai useampaa palkkatyöläistä: maalis- ja lokakuulla 8 tuntia päivässä, ei
21726: 1) maanviljelys, kuitenkaan enempää kuin 48 tuntia vii-
21727: 2) kotieläinten hoito, kossa;
21728: 3) kasvi- ja puutarhanhoito, huhti- ja syyskuulla 8% tuntia päivässä,
21729: 4) metsänhoito, ei kuitenkaan enempää kuin 48 tuntia vii-
21730: 5) edellämainittujen elinkeinojen yhtey- kossa;
21731: dessä tapahtuva: touko- ja kesäkuulla 9 tuntia päivässä, ei
21732: a) maatalous-, puutarha- ja metsäntuot- kuitenkaan enempää kuin 51 tuntia vii-
21733: teiden jalostus; kossa;
21734: b) koneiden ja työvälineiden valmistus, heinä- ja elokuulla 9% tuntia pa1vassa,
21735: korjaus ja hoito; ja ei kuitenkaan enempää kuin 54 tuntia vii-
21736: c) rakennusten, teiden ja siltain rakenta- kossa.
21737: minen ja kunnossapito'; Kun työpaikalle on kuljettava työnanta-
21738: 6) maatalouden kotitalous- ja askaretyöt. jan määräämästä lähtöpaikasta, suoritetaan
21739: Tämän lain säännökset eivät koske: matka työajalla.
21740: a) perheessä sattuvain synnytys-, sairaus- Mitä tässä pykälässä säädetään, koskee
21741: ja kuolemantapausten välittömästi aiheut- myöskin verotyöpäivän suoritusta.
21742: tamaa työtä;
21743: b) sellaisten johtavassa asemassa olevain 3 §.
21744: henkilöitten työtä, jotka itse määräävät työ- Sen työajan lisäksi, mikä 2 § :ssä maini-
21745: aikansa, taikka jotka yksinomaan valvovat taan, sallittakoon 18 vuotta täyttänyttä
21746: toisten työntekoa; työntekijää hänen suostumuksellaan pitää
21747: c) työnantajan perheen jäsenten työtä. ylityössä enintään 2 tuntia päivässä, ei kui-
21748: tenkaan enempää kuin 6 tuntia viikossa ja
21749: 2 §. 140 tuntia vuodessa. Ylityöstä, mikä teh-
21750: Työntekijää ei saa 1 § :n 1 momentin 3, 4 dään päivittäisen työajan lisäksi, on mak-
21751: ja 5 kohdassa mainituilla sekä niihin ver- settava kahdelta ensimmäiseltä tunnilta
21752: rattavilla työaloilla pitää säännöllisessä vähintään 50% :lla ja sen jäiestä vähintään
21753: työssä enempää kuin keskimäärin kahdek- 100 % :lla koroitettu palkka. Ylityöpalkan
21754: san (8) tuntia vuorokaudessa. Kuitenkin perustetta määrättäessä on myöskin luon-
21755: saa työaika vuodenaikojen mukaan vaih- nossa suoritettavat palkkaedut otettava huo-
21756: della seuraavalla tavalla: mioon.
21757: Joulu- ja tammikuulla 7 tuntia päivässä, 4 §.
21758: ei kuitenkaan enempää kuin 42 tuntia vii- Kun luonnontapahtumat, tapaturma tai
21759: kossa; muu vaara uhkaa tahi on Keskeyttänyt työn
21760: X,z. - Toivonen y. m. 551
21761:
21762: taikka milloin työn keskeyttäminen aiheut- Jos hän yhtämittaisesti on ollut 12 kuu-
21763: taa tavaran tai raaka-aineen pilaantumisen kautta saman työnantajan työssä, on hän
21764: tai hukkaantumisen, saa pidentää 2, 3 ja sen jälkeen oikeutettu saamaan yhtämit-
21765: 4 § :ssä säädettyjä työaikoja, mikäli nuo taista lomaa vähintään 14 päivää ja 6 kuu-
21766: seikat vaativat kohtuullista työajan piden- kauden yhtämittaisesta työstä lomaa 7 päi-
21767: tämistä, ei kuitenkaan kauemmin, kuin vaa. Kummassakin tapauksessa on tämä
21768: kahden (2) viikon aikana. Jos pidennetty loma-aika annettava täysin palkkaeduin.
21769: työaika koskee viittä (5) useampaa työn- Muu sopimus on mitätön.
21770: tekijää, tulee työnantajan siitä heti tehdä Mitä tässä laissa säädetään kotieläinten
21771: ilmoitus ammattientarkastajalle, joka voi hoitajista, koskekoon myöskin maatalouden
21772: sen harkintansa mukaan heti keskeyttää. kotitaloudessa työskentelevää sekä kotiaska-
21773: Sellaista hätätyötä ei lueta 3 § :ssä mai- reita suorittavaa työntekijää ja palvelijaa.
21774: nittuun ylityöaikaan. Mitä 3 § :n 2 ja 3 Muulle kuin 1 ja 2 momentissa mainitulle
21775: momentissa on säädetty ylityöpalkasta, kos- työntekijälle on annettava joka viikko vä-
21776: kekoon myöskin hätätyöstä maksettavaa hintään 30 tuntia kestävä yhtäjaksoinen
21777: palkkaa. vapaus työstä, mikäli mahdollista sunnun-
21778: 5 §. taina. Ellei yhtäjaksoista vapautta voida
21779: Kotieläinten hoitajaa älköön pidettäkö antaa, on se korvattava vastaavalla työ-
21780: työssä enempää kuin 9 tuntia vuorokau- vapaudella enintään kahtena päivänä vii-
21781: dessa, eikä enempää kuin 56 tuntia vii- kossa.
21782: kossa. Välttämättömän tarpeen vaatiessa Tämän pykälän säännökset eivät estä
21783: voidaan teettää yli- tai hätätyötä 3 ja työnantajaa tarvittaessa kutsumasta työn-
21784: 4 § :ssä mainituin rajoituksin ja ehdoin. tekijää 4 '.§ :ssä mainittua hätätyötä suoritta-
21785: Kotieläinten hoidolla tässä laissa tarkoite- maan, siinä pykälässä säädetyillä ehdoilla.
21786: taan nautakarjan hoitoa, lehmäin lypsyä, Loma-aikaa tämän lain alaisille työnteki-
21787: maidon käsittelyä, hevosten, sikain, lam- jöille, jotka eivät kuulu tämän pykälän 1 ja
21788: masten, koirain, kanain, mehiläisten y. m. 2 momentissa mainittuihin työntekijöihin,
21789: hoitoa. annetaan niillä ehdoilla kuin säädetään työ-
21790: 6 §. sopimuslain 14 § :ssä.
21791: Jos työaika on vähintään kuusi (6) tun-
21792: tia vuorokaudessa, on työntekijälle annet- 8 §.
21793: tava ainakin yksi puolen tunnin pituinen le- Tehdystä yli- ja hätätyöstä ja niistä
21794: pohetki. Ilman sellaista lepohetkeä tai ruo- maksetuista koroitetuista palkoista on työn-
21795: kailuaikaa älköön työnteko keskeytymättä antajan pidettävä kirjaa, joka on näytet-
21796: jatkuko pitempää aikaa kuin 5 tuntia. tävä tämän lain noudattamista valvovalle
21797: Lepohetkiä tai ruokailuaikoja, jotka ovat viranomaiselle ja työväen valitsemalle
21798: lyhyempiä kuin puoli tuntia, ei lasketa luottamusmiehelle.
21799: pois työajasta.
21800: 7 §. 9 §.
21801: Kotieläinten hoidossa työskentelevälle on Poikkeuksia tässä laissa säädetystä työ-
21802: varattava kunakin vuorokautena vähintään ajasta sallitaan karjan keskuudessa sattu-
21803: kymmenen (10) tunnin keskeytymätön va- neitten tapaturma-, synnytys-, sairaus- ja
21804: paa-aika yölepoa varten, minkä ohessa hä- kuolemantapausten aiheuttamissa töissä sekä
21805: nelle on annettava kaksi kertaa kuussa vä- työntekijäin suostumuksella, kun pakottavat
21806: hintään 30 tuntia keskeytymättä jatkuva syyt niin vaativat:
21807: vapaus työstä. a) tilapäismatkoilla;
21808: 552 X,2. - Työaika maataloudessa.
21809:
21810: b) kauempana olevilla ulkopalstoilla ta- tään kolmellasadalla (300) päiväsakolla.
21811: pahtuvissa ajotöissä; Jos työnantaja tai hänen sijaisensa muita.
21812: c) kauempana ulkopalstoilla kesän aikana tämän lain säännöksiä vastaan rikkoo, ran-
21813: suoritettavassa kotieläinten hoidossa. gaistakoon vä:hintään kahdella ja enintään
21814: sadalla päiväsakolla.
21815: 10 §.
21816: Työnantajan toimesta on tämä laki ja tie- 13 §.
21817: donanto käytännössä olevasta työtuntijär- Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
21818: jestelmästä pidettävä sopivalla paikalla tamisesta ja noudattamisen valvonnasta an-
21819: nähtävänä. taa valtioneuvosto.
21820: 11 §.
21821: Tämän lain noudattamista valvovat am-
21822: mattientarkastajat ja järjesty,svimnomaiset. 14 §.
21823: Tällä lailla kumotaan torpan, lampuoti-
21824: 12 §. tilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta 12:
21825: Työnantaja tai hänen sijaisensa, joka rik- päivänä maaliskuuta 1909 annetun asetuk-
21826: koo tämän lain työaikaa koskevia määräyk- sen 19 § :n 2 momentti.
21827: siä, rangaistakoon vähintään viidellä ja
21828: enintään sadalla päiväsakolla, tahi, jos 15 §.
21829: asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, vä- Tämä laki tulee voimaan .......... kuun
21830: hintään viidelläkymmenellä (50) ja enin- . . . . päivänä 19 ....
21831:
21832:
21833: Helsingissä syysk. 15 p. 1933.
21834:
21835: Otto Toivonen. K. Lumijärvi.
21836: Viljo Rantala. Anni Huotari.
21837: Matti Turkia. Väinö Kivisalo.
21838: Aino Lehtokoski. Aatto Siren.
21839: Kustaa Perho. M. Ampuja.
21840: Hugo Aattela. Onni Hiltunen.
21841: Urho Kulovaara. Pekka Kettunen.
21842: Alex Hämäläinen. Paavo Aarniokoski.
21843: A. Turkka. J. E. Malmivuori.
21844: A. J. Kosonen. Väinö Sinisalo.
21845: Edv. Pesonen. Niilo Pajunen.
21846: J. Väisänen. Mikko Suokas.
21847: Frans Musta/silta.
21848: 553
21849:
21850: X,3. - Toiv. al. N :o 32.
21851:
21852:
21853:
21854:
21855: Sarlin y. m.: Esityksen antamisesta laiksi sokeuskorvauk-
21856: sesta.
21857:
21858:
21859: E d u s k u n n a ll e.
21860:
21861: Sokeain asema maassamme on ollut erit- Maamme sokeat ovat jo kauan tehneet
21862: täin vaikea nyt pula-aikana ja jo kauan ehdotuksia, että heidän asemansa paranta-
21863: sitä ennenkin. Vaikka sokeain työtoimintaa miseksi olisi saatava aikaan sokeuskorvaus.
21864: on koetettukin edistää, ovat sokeat kui- Eduskunnan v. 1929 tekemän toivomus-
21865: tenkin jääneet paljon huonompaan ase- aloitteen johdosta hallitus asetti komitean
21866: maan kuin vastaavat näkevät työntekijät. tekemään ehtotuksia sokeain aseman paran-
21867: Näkökyvyn puutetta ei nimittäin voida tamiseksi ja on sanottu komitea ehdottanut,
21868: toimeentuloa hankittaessa millään täydelli- että sokeuskorvaus maassamme pantaisiin
21869: sesti korvata. toimeen.
21870: Sen epäsuhdan tasoittamiseksi, mikä on Miten suuria kuluja sokeuskorvaus ai-
21871: sokean ja näkevän työntekijän välillä, on heuttaisi, siitä ei ole tarkkaa selvitystä.
21872: viime aikoina useissa sivistysmaissa sää- Kun virallisen tosin jo vanhentuneen tilas-
21873: detty n. s. sokeuskorvaus. Se suoritetaan ton mukaan sokeiden luku maassamme kaik-
21874: ansiotyötä harjoittaville sokeille, jotta hei- kiaan on hiukan yli kolme tuhatta ja näistä
21875: dän ansaitseruismahdollisuutensa edes jos- tuskin puoletkaan ovat ·ansiokykyisiä, joita
21876: sakin määrin tasoittuisivat vastaavaa am- sokeuskorvaus koskisi, voi tästä päättää,
21877: mattia harjoittavain näkeväin työntekijäin ettei puheena olevan korvauksen säätämi-
21878: kanssa. Tämä on täydessä sopusoinnussa nen vaatisi huomattavampia kuluja. Arvio-
21879: niiden monien huoltotoimenpiteiden kanssa, laskelman mukaan sanotut kulut nousisivat
21880: joihin viime aikoina useissa sivistysmaissa noin 7 miljoonaan markkaan vuodessa.
21881: on ryhdytty niiden kansalaispiirien aseman Tällöin on edellytetty, että työtä tekeväin
21882: parantamiseksi, jotka ilman omaa syytään sokeain luku olisi 1,500 ja että korvaus
21883: joutuvat kärsimään jostakin yleisluontoi- kutakin sokeaa kohti olisi 4,800 markkaa
21884: sesta epäkohdasta tai onnettomuudesta. vuodessa. Yksityisesti hankittujen tieto-
21885: Niinpä on tapaturman kohtaamille järjes- jen mukaan työtä tekeväin sokeain luku
21886: tetty tapaturmavakuutus, varattomille les- näyttää olevan huomattavasti pienempi
21887: kille ja orvoille leski- ja orpoavustus, kuin edellä on mainittu. Näin ollen edellä
21888: sairauden varalle sairasvakuutus j. n. e. mainittu arviolaskelma sokeuskorvauksen
21889: Kun sokeus monessa suhteessa on verratta- kuluista tuntuu pikemmin liian korkealta
21890: vissa tapaturman aiheuttamaan työkyvyn kuin alhaiselta. Huomattava on vielä, että
21891: vähenemiseen ja tapaturmavakuutus maas- sokeuskorvaus vapauttaisi monen sokean
21892: samme on säädetty, on johdonmukaista, köyhäinhoidosta ja että kuntain köyhäin-
21893: että samanlaisiin huoltotoimenpiteisiin ryh- hoitomenot täten supistuisivat. Täten ne
21894: dytään sokeidenkin suhteen. lisäkulut, mitkä sokeuskorvaus yhteiskun-
21895:
21896: 70
21897: 554 X,3. - S01kenskorvaus.
21898:
21899: nallemme tulisi tuottamaan, supistuisivat dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
21900: verraten vähiin, muksen,
21901: Ensi vuoden menoarvioehdotukseen on
21902: hallitus merkinnyt 5'5,000 markkaa tilas- että hallitus kiirehfisi tutkimuk-
21903: tollisen tutkimuksen toimeenpanoa varten sen loppuunsaattamista sokeuskor-
21904: sokeain oloista. Tämän tutkimuksen nojalla vausasiassa, se~ä
21905: voitanee sittemmin tarkoin laskea, miten että hallitus, jos tutkimus osoittaa
21906: suuria kuluja sokeuskorvaus tulisi tuotta- sen mahdolliseksi, antaisi Eduskun-
21907: maan. nalle esityksen laiksi sokeuskorvauk-
21908: Edellälausutun nojalla kunnioittaen eh- sesta.
21909:
21910: Helsingissä, syyskuun 15 päivänä 1933.
21911:
21912: Bl'Ulllo Sarlin. Yrjö H. ~e:sti.
21913: S. Salo. T. A. Janhonen.
21914: E. v. Frenc~en. Edv. Vaarama.
21915: E. J. Jatkola. Hannes Ryömä.
21916: 555
21917:
21918: X,4. - Toiv. al. N :o 75.
21919:
21920:
21921:
21922:
21923: Tanner y. m.: Vähintä palkkaa koskevan lainsäädännön so-
21924: veltamisestct metsä- ja uittotyöläisten työpalkkojen tur-
21925: vaamiseksi.
21926:
21927:
21928: E d u s k u n n a 11 e.
21929:
21930: Tunnettua on, että työpalkat Suomessa makkaaseen työpalkkojen alentamiseen. Tä-
21931: ov·at pulavuosien aikana alentuneet kai- män menettelytavan tuhoisa luonne on sit-
21932: killa aloilla 30-50 prosentilla ja eräillä temmin asianomaisella taholla välillisesti
21933: aloilla sitäkin enemmän. Syy tähän työpalk- tunnustettu pyrkimällä jossakin määrin
21934: kojen jyrkkään ja - kuten näyttää - korjaamaan palkkausperiaatetta varatöissä.
21935: varsin pysyvään alennuk<seen on tietenkin Siten siis sekä julkiset että yksityiset yrit-
21936: etsittävä pohjimmaltaan tuotannollisen toi- täjät sokeasti tuijottaen vain omien välit-
21937: minnan herpaantumisesta, mistä on aiheu- ·tömien kustannustensa supistamiseen suo-
21938: tunut työhön tarjautuvien lukumäärän voi- rastaan kilpailivat työpalk-kojen alentami-
21939: makas kasvu saatavissa olevien työtilaisuuk- sessa.
21940: sien lukumäärään verraten. Se taas, että Tämän kilpailun surullisena tuloksena
21941: Suomessa työpalkkojen alentuminen on ta- olikin, kuten sanottu, työpalkkojen nopea
21942: pahtunut huomattavasti nopeammin 'la- ja jyrkkä lasku. Mutta työpalkkojen alen-
21943: moinkuin, että lasku on ollut huomatta- tumiseen liittyy joukko yhteiskunnan ja
21944: vasti jyrkempää kuin useissa toisissa kansan kokonaismenestyksen kannalta mitä
21945: maissa, joissa tuotannollista elämää ovat vaarallisimpia sosiaalisia ja taloudellisia
21946: kohdanneet samanlaiset vaikeudet kuin mei- seurauksia, joista myöskin on lyhyesti mai-
21947: dänkin maassamme, johtuu eräistä meidän nittava.
21948: maamme oloille luonteenomaisista seikoista. Välittömästi on työpalkkojen alennus tie-
21949: Meidän maassamme eivät työpalkat olleet tenkin rasittanut asianomaisia työntekijöitä
21950: pulan alk-aessa enempää kuin aikaisemmin- ja heidän perheitään. Työpalkkojen lasket-
21951: kaan ·Suojatut työehtosopimuksilla muuta tua eräillä työaloilla suomalaisinkin mitoin
21952: kuin aivan rajoitetuilla työaloilla. Voi- mitatun toimeentulominimin alapuolelle on
21953: makkaasti järjestyneet työnan taj ajärj estöt asianomaisten työntekijäperheiden ollut
21954: saivat määrätä työpalkat harkintansa mu- pakko supistaa menojaan kaikin tavoin.
21955: kaan heikossa asemassa olevien työntekijä- Heikko ravinto on lisännyt niitä terveydel-
21956: järjestöjen kykenemättä vaikuttamaan asian lisiä vaaroja, joita ei ole puuttunut parem-
21957: ratkaisuun. Valtio ja kunnat alensivat pienkaan konjunktuurien aikoina eräissä
21958: myöskin omissa töissään työpalk-koja siten osissa maatamme. (Viittaamme vain esim.
21959: edistäen yksityisten työnantajain pyrki- armeijan ylilääkärin aikoinaan ·antamiin
21960: myksiä tässä suhteessa. Erittäin tuhoi- selvityksiin). Menoja supistettaessa on tie-
21961: saksi palkkatasolle osoittautui onnetto- tenkin ollut pakko tinkiä myöskin asuntoa
21962: masti valittu varatöiden palkkausperiaate, koskevista vaatimuksista ja sitäkin tietä
21963: mikä suorastaan kiihoitti yleiseen ja voi- ovat peloittavasti kasvaneet ne terveydelli-
21964: 556 X,4. -Metsä- ja. uittotyöläisten työpa1kat.
21965:
21966: set vaarat, jotka muutenkin uhkaavat tai osaksi johtuneet samaisesta työpalkko-
21967: maamme vähävaraista kansaa alkeellisia jen alentumisesta.
21968: terveydellisiä vaatimuksia täyttämättömien Vähäiset eivät myöskään ole ne haitat,
21969: asuntojen ja liika~asutuksen muodossa. Al- jotka puheenalaisesta palkkapolitiikasta koi-
21970: haiset palkat yhdessä tämänkaltaisten seu- tuvat kuntien taloudelle. Ne mahdolliset
21971: rausten kanssa eivät voi olla myöskään säästöt, joita kunnat ehkä voivat saada
21972: alentamatta työniloa ja työhalua ja siten alentamalla työläistensä palkkoja, jäävät
21973: panematta liikkeelle voimia, jotka tähtää- mitättömän vähäisiksi siihen vahinkoon
21974: vät kansamme työtätekevän luokan henki- verraten, mikä kunnille koituu työpalkko-
21975: seen ja moraaliseen rappeutumiseen, mitä jen yleisesti ja jyrkästi laskiessa. V eron-
21976: muuten varsinainen työttömyyskin omalla maksukyky alenee useissa tapauksissa kun-
21977: tahollaan edistäJä. nan asukkaiden suurelta enemmistöltä juuri
21978: Paitsi tämänlaatuisia sosiaalisia seurauk- tämän vuoksi. Se tietää kunnan tulojen
21979: sia, joiden kantavuutta ei voida tarkoin vähenemistä, veroäyrin kasvamista, jälleen
21980: numeroin ja tilastoin osoittaa, on työpalk- entistä vähäisempää veronmaksukykyä
21981: kojen jyrkästä alentumisesta ollut myöskin j. n. e. lohdutJtomana umpikujana. Kun
21982: välillistä haittaa koko kansantaloudellemme. työpalkat Esäksi varsin monissa tapauk-
21983: On itsestään selvää, että jos palkkatyöläi- sissa ovat laskeneet niin alas, että kunnan
21984: nen menettää osan aikaisemmista tulois- on täytynyt antaa köyhäinhoidollista apua
21985: taan, niin vähenee hänen kulutuskykynsä. jopa työssäolevienkin perheille, niin käsite-
21986: Hän kykenee ostamaan entistä vähemmän tään tällaisen työpalkkapolitiikan täydelli-
21987: vaatteita, jalkineita kuin myöskin ravintoa. nen järjettömyys ja vahingonisuus. Missä
21988: Paitsi ehdotonta vähennystä määrässä ta- ovat metsätyöt, missä joku kutomatehdas,
21989: pahtuu m. m. ravinnossa siirtyminen enem- missä joku makeistehdas sellainen työnan-
21990: män kustannuksia vaativasta monipuoli- taja, jonka työläisilile kunruan täytyy köy-
21991: sesta ravinnosta halpaan yksitoikkoiseen häinhoidon muodossa maksaa lisäpaikkaa.
21992: ravintoon, mistä on seurauksena esim. eri- Meidän tarvitsee tässä vain todeta, että
21993: laisten karjantaloustuotteiden kulutuksen m. m. tämän ilmiön vuoksi monelt vähäva-
21994: vähentyminen. Täten supistuu kotimaisen raiset kunnat ovat joutuneet suorastaan
21995: tuotannon tuotteiden menekkipiiri ja eri- mwksukyvyttömiksi.
21996: koisen voimakkaasti se ilmenee juuri maa- Samat haitat, jotka alhaisista työpal-
21997: taloustuotteiden menekissä, koska palkka- koista koituvat kunnalliselle taloudelle, ra-
21998: työläispiirit kuluttavat suhteellisesti paljon sittavat loppujen lopuksi myöskin valtion
21999: määrättyjä maatalouden joukkotuotannon taloutta. Valtion taloushan lepää, kuten
22000: tuotteita. Erikoisesti onkin korostettava varsin tunnettu .sananparsi sanoo, yksityis-
22001: työpalkkojen alentumisen vahingollisia seu- ten kansalaisten talouden varassa. Valtion
22002: rauksia maata1oudelle. Hyvin suurella tulot ovat riippuvaisia yksityisten kansa-
22003: todennäköisyydellä voidaan sanoa, että se laisten tuloista. Tätä yksinkertaista to-
22004: hyöty, mikä osa'Lle maataloutta on koitu- tuutta ei maassamme ole kuitenkaan aina
22005: nut maatyöläisten palkkojen alentumisesta muistettu, koska valtiovalta itse on ollut
22006: rinnan muiden palkkojen alentumisen muk!ana painamassa työntekijäin palkkoja
22007: kanssa, on tullut ehkä vielä suurempana alas etusijassa - kuten kokemus on osoit-
22008: tappiona otetuksi takaisin sen menekin vä- tanut - oman taloutensa vahingoksi ja
22009: hentymisen, hintojen alentumisen ja pien- muutamien suuryrittäjien hyödyksi.
22010: viljelijäin sivuansiotulojen supistumisen Nämä ilmiöt, joita tässä olemme luetel-
22011: muodossa, mitkä kaikki ovat joko kokonaan leet työpalkkojen jyrkän alentumisen tu-
22012: X,4. - Tanner y. m.
22013:
22014: hoisina seurauksina, pakottavat yhteiskun- vuosina ovat valtio ja kunnat teettäneet
22015: nan kokonaisvastuun tajuavat ihmiset miet- huomattavia varatöitä, joissa niinikään tu-
22016: timään keinoja, joiden avulla työpaJlkkojen hannet työläiset ovat yrittäneet ansaita toi-
22017: mielivaltainen a:lentuminen voidaan py- meentulonsa. Suurina työnantajina voi-
22018: sähdyttää ja ennen ka~kkea nykyisessä ti- vat julkiset taloudet siten vaikuttaa myös-
22019: lanteessa pohtimaan keinoja, joilla työpalk- kin palkkausoloihin. Tämä pitää erikoisesti
22020: koja kohtuullisessa määrässä voitaisiin ko- paikkansa silloin, kun pyritään nostamaan
22021: roittrua. työntekijäin liian alhaisiksi painuneita työ-
22022: Tällöin täytyy meidän ensimmäiseksi palkkoja kohtuullisemmalle tasolle. Tässä
22023: huomauttaa siitä suuresta yhteiskunnalli- yhteydessä on syytä huomauttaa siitä risti-
22024: sesta ja kansantaloudellisesta merkityk- riitaisuudesta, että valtio, jonka tehtäviin
22025: sestä, mikä työntekijäin omalla vapaalla kuuluu työselkkausten selvittely ja sovit-
22026: ammattiyhdistysliikkeellä on. Ammattiyh- telu, sallii omistamainsa yritysten kuulua
22027: distysliike on ei suinkaan pelkästäån palk- jäseninä työnantajain taistelujärjestöihin
22028: katyöläisten luokkaetujen puolustaja ja siten itse rajoittaen omaa toimintavapaut-
22029: valvoja, vaan myöskin tervetullut vasta- taan tässä tärkeässä sosiaalisessa välitys-
22030: paino taloudellisessa elämässä työnantajain tehtävässä.
22031: yksipuoliselle harkinnalle. Jos meidän Mutta kehitys on näinä pulavuosina joh-
22032: maassamme olisi ollut vaikutusvaltainen tanut ainakin eräillä aloilla tilanteeseen,
22033: ammattiyhdistysliike, niin mainitsemiamme jossa työpalkkojen koroittamiseksi on tar-
22034: surullisia ilmiöitäkään ei olisi havaittavissa tuttava keinoihin, joita meidän maassamme
22035: niin laajassa mitas'sa, kuin niitä maas- tähän asti ei ole koeteltu. Tarkoitamme
22036: samme on nyt voitu havaita. Aivan sa- lähinnä lainsäädäntöä vähimmästä työpai-
22037: moin ammattiyhdistysliikkeellä on oma tär- kasta.
22038: keä tehtävänsä silloin, kun palkkatyöläis- Kuten alempana osoitamme, on tämän-
22039: ten liian pieneksi käynyttä osuutta yhtei- laiseen lainsäädäntöön ryhdytty useissa
22040: sistä työn tuloksista yritetään nosta,a koh- maissa jo verraten aikaisin, ja varsinkin
22041: tuullisempaan määrään. Tällaisten seikko- maailmansodan ja sen jälkeisten vuosien
22042: jen vuoksi me emme voi oUa tässä yhtey- kuluessa kehitettiin erittäin monessa maassa
22043: dessä huomauttamatta niistä velvollisuuk- tätä koskevaa lainsäädäntöä. Minimipalkka-
22044: sista, joita valtiovallalla on turvatakseen lainsäädännöllä on yleensä ensi sijassa so-
22045: työntekijöille täydellisen järjestäytymisva- siaalinen tarkoitus. Sen avulla pyritään
22046: pauden työpaikoilla ja siten tehdäkseen suojaamaan sellaisia työntekijäryhmiä, jotka
22047: mahdolliseksi myöskin ammatillisen liikkeen syystä tai toisesta eivät itse kykene valvo-
22048: terveellisen vaikutuksen työntekijäin palk- maan työ- ja palkkaehtojaan ja joiden
22049: kausoloihin. työpalkat sen mukaisesti ovat alentuneet
22050: Vaikka pidämmekin ammattiyhdistyslii- niin alhaisiksi, että siitä koituu haittoja ei
22051: kettä tehokkaimpana keinona työntekijäin vain asianomaisille työntekijöille itselleen,
22052: palkkausolojen ohjaamiseksi terveille urille, vaan myös yhteiskunnalle kokonaisuudes-
22053: on myöskin valtiolla ja muillakin julkisilla saan.
22054: työnantåjilla mahdollisuus välittömästi vai- Syventymättä tässä yksityiskohtaisesti
22055: kuttaa huomattavien työläisjoukkojen palk- minimipalkkalainsäädännön yleisiin perus-
22056: koihin. Meillähän valtio ja kunnat ovat itse teluihin katsomme kuitenkin sen lisäksi,
22057: suuria työnantajia. Lisäksi omistaa valtio mitä alempana tulemme esittämään, tarpeel-
22058: suuria teollisuuslaitoksia, joiden palveluk- liseksi huomauttaa seuraavista yleisistä sei-
22059: sessa työskentelee tuhansia työläisiä. Pula- koista.
22060: 558 X,4. -Metsä- ja uittotyöläisten työpaikat.
22061:
22062: Riittämättömän palkanmaksun syynä joutuneet yksinomaan työntekijäin kannet-
22063: saattaa olla, kuten asiaa koskevassa Kan- tavaksi. Mutta, kuten tulemme alempana
22064: sainvälisen Työtoimiston toimittamassa tut- osoittamaan, maassamme on eräitä tuotan-
22065: kimuksessakin huomautetaan, asianomaisen nonaloja, joissa on ilmennyt suorastaan ta-
22066: tuotannon alalla vallitseva lamakausi, tuo- hallista työntekijäin työn tulosten aliarvioi-
22067: tannonalan alhainen kehitystaso ja tuotanto- mista ja siten pyrkimystä kohtuuttomasti
22068: kyky, tahallinen työntekijän työn tuloksen hyötymään työntekijäin kustannuksella. Ja
22069: aliarvioiminen tai sitten työntekijän riit- tällaisia tapauksia varten tarvitaan meidän-
22070: tämätön suorituskyky. Meidän maassamme kin maassamme lainsäädäntöä vähimmästä
22071: voidaan löytää esimerkkejä kaikista tapauk- työpaikasta. Haluamme vielä kerran ko-
22072: sista. Niinpä meillä on eräitä tuotannon- rostaa siis sitä, että minimipalkkalainsää-
22073: aloja, joissa maksetaan n. s. hyvinäkin ai- dännön ta~koituksena ei ole jonkin määrä-
22074: koina sangen huonoja palkkoja. Sellainen tyn tuotannonalan toiminnan vaarantami-
22075: on esim. kutomateollisuus. Ja tähän teolli- nen, sa:moinkuin tahdomme jyrkästi jo en-
22076: suuteen sopii tai ainakin on sopinut määri- nakolta torjua kaikki tällä perusteella teh·
22077: telmä, että sen tuotantokyky kokonaisuu- dyt väitteet, joita minimipalkkalainsäädän-
22078: tena on ollut heikko riittämättömän organi- töä vastaan maassamme on e.sitetty ja tul-
22079: sation vuoksi. Mitä sitten tulee lamakau- laan todennäköisesti vastakin esittämään.
22080: desta johtuvaan riittämättömien työpalkko- Osoitukseksi siitä, että minimipalkkalain-
22081: jen maksamiseen, on se lähinnä se tapaus, säädäntö ei suinkaan ole mikään kokeile-
22082: josta tässä on kysymys. Jos voidaankin maton keino työntekijäin suojelemiseksi
22083: yleisesti sanoa, että sellaisella tuotannon- kohtuuttomilta työehdoilta mainittakoon,
22084: alalla, joka kykenee toimimaan vain maksa- että sellainen lainsäädäntö on toteutettu
22085: malla riittämättömiä palkkoja työntekijöil- varsin monessa maassa. Niinpä Saksassa
22086: leen, ei ole olemassaolon oikeutta, niin lama- on v. 1923 säädetty laki kotityöntekijäin
22087: kautena on kuitenkin otettava huomioon suojelemiseksi tässä suhteessa; Itävallassa
22088: poikkeukselliset olosuhteet. Mutta vaikka on voimassa laki vuodelta 1919 niinikään
22089: näinkin tehdään, on kuitenkin muistettava, pääasiassa kotityöntekijäin suojelemiseksi;
22090: että jos työntekijöille, kuten meidän maas- Ranskassa on samanlainen laki voimassa
22091: samme useilla tuotannon aloilla lamakauden vuodesta 1915 lähtien; Englannissa on voi-
22092: aikana on tapahtunut, maksetaan niin riit- massa vuosina 1909 ja 1918 säädetty laki
22093: tämättömiä palkkoja, että asianomaisen palkkalautakunnista kaikkia ammatteja
22094: kunnan on lisäksi annettava köyhäinhoidol- varten silmälläpitäen työntekijäin suojele-
22095: lista avustusta, jotta työntekijän perhe mista liian alhaisilta palkoilta kuin myös
22096: yleensä on voinut tulla toimeen, niin voi- v. 1924 säädetty laki maatyöläisten ja v.
22097: daan kysyä, eikö olisi ollut rehellisempää, 1912 säädetty laki hiilikaivostyöläisten pal-
22098: että työntekijää ei olisi saatettu tällaiseen koista; Italiassa on v. 1925 säädetty kaik-
22099: avustettavaan asemaan, vaan että avustus kien työntekijäin työehtoja koskeva laki;
22100: olisi annettu asianomaiselle tuotannonhar- Norjassa on voimassa v. 1918 säädetty
22101: joittajalle itselleen, jos tämä kerran oli siinä laki kotona työskenteleviä työntekijöitä
22102: asemassa, että hänen tuotantonsa ei muuten varten; Rumaniassa on v. 1920 säädetty
22103: olisi kannattanut. Nyt on työntekijöitä laki julkisten laitosten työntekijäin palk-
22104: avustamaila asiallisesti avustettu työnanta- kauksesta. Edelleen on samantapaisia la-
22105: jia heidän joutumatta siitä mihinkään kii- keja säädetty Tshekkoslovakiassa v. 1919,
22106: tollisuudenvelkaan tai kantamaan mitään Argentinassa v. 1918, Kanadan seitsemässä
22107: velvollisuuksia, jotka seuraamukset ovat maakunnassa vv. 1917-20, Yhdysvalloissa
22108: X,4. - Ta,JWler y. m. 659
22109:
22110: seitsemässätoista osavaltiossa vv. 1912-20, on saatu, kaikkiaan 9,786 henkeä. V. 1931
22111: Meksikossa v. 1917, Uruguayssa v. 1923 oli vuosityöntekijäin lukumäärä 3,124 ja 18
22112: ja Etelä-Afrikassa v. 1925. Vanhimmat uittoyhdistyksen työntekijämäärä korkeim-
22113: tällaiset lait on säädetty Australiassa, millaan ollessa 8, 726. Voidaan siis sanoa,
22114: missä jo v. 1896 ensimmäinen sellainen laki että uittotöistä ansiota hakemaan tulleiden
22115: säädettiin. Voidaan siis todeta, että pu- henkilöiden lukumäärä on pulavuosinakin,
22116: heenalainen lainsäädäntö on varsin pitkälle jolloin uitot ovat olleet ainakin aikaisem-
22117: kehitetty eri maissa ja että tarpeellista ko- pia vähäisempiä ja jolloin työtehoa on koe-
22118: kemusta tällä alalla on siis olemassa. tettu jatkuvasti lisätä, hyvän matkaa yli
22119: Vaikka asiallisia syitä voitaisiin esittää kymmenentuhannen. Metsä- ja uittotyöläi-
22120: minimipalkkalainsäädännön toteuttamisen set muodostavat siis sangen huomattavan
22121: puolesta hyvin useitakin työaloja silmällä- väestöryhmän, jonka toimeentulo ja menes-
22122: pitäen meidän maassamme, ehdotamme tys yhteiskunnan kannalta ei voi olla yh-
22123: seuraavassa ryhdyttäväksi sellaisen lain- dentekevä.
22124: säädännön aikaansaamiseen vain metsä- ja Toiseksi on otettava huomioon tämän
22125: uittotyöläisten piirissä. Näin senvuoksi, työntekijäryhmän sosiaalinen rakenne. Kun
22126: että erilaiset alempana esittämämme näkö- sitä tarkastellaan, havaitaan, että suurin
22127: kohdat puhuvat erittäin voimakkaasti juuri osa metsätyöläisistä ja myöskin uittotyö-
22128: metsä- ja uittotyöläisten työpalkkojen ko- läisistä on pienviljelijöitä ja heidän poi-
22129: rottamisen puolesta kuin myöskin, että useat kiaan, jotka edelleen elävät isänsä talou-
22130: seikat antavat aiheen olettaa, etteivät pu- dessa. Onhan arvioitu, että näitä on keski-
22131: heenalaiset työntekijäryhmät kykene omin määrin 60-70 prosenttia kaikista metsä-
22132: voimin pitkiin aikoihin parantamaan ja työläisistä. Pienviljelijät hankkivat tätä
22133: puolustamaan työ- ja palkkaehtojansa. Eri- tietä välttämättömiä sivutuloja talou-
22134: lmisesti katsomme tarpeelliseksi asian valai- teensa.
22135: semiseksi huomauttaa seuraavista seikoista. Metsätöiden merkityksestä pienviljelijäin
22136: Ensiksikin muodostavat metsä- ja uitto- ansiotaloudessa esitämme muutamia lukuja
22137: työläisten joukot sangen huomattavan tohtori 0. W. Willandtin laatiman ,Suomen
22138: väestöryhmän. Virallisen tilaston mukaan pienviljelijäin taloudesta" nimisen tutkiel-
22139: oli v. 1927 tapaturmavakuutuksessa metsä- man mukaan. Mainittu tutkija jakaa pien-
22140: työläisiä 48,909 vuosityöntekijää. Kun viljelmät pellonalan mukaan kolmeen suu-
22141: metsätyöt kuitenkin ovat suureksi osaksi ruusluokkaan: I luokka - pellonala 0.5
22142: sesonkitöitä, on metsätöissä käyvien työn- -2 ha, II luokka - pellonala 2--5 ha ja
22143: tekijäin tosiasiallinen luku huomattavasti III luokka - pellonala 5-10 ha. Lisäksi
22144: suurempi. Niinpä arvioi ylimetsänhoitaja on mainittava, että I luokan tiloja on maas-
22145: P. J ..Pelttari vuoden 1932 syksyllä, että samme 64,'200, II luokan tiloja 7'8,792l ja
22146: metsätöissä olisi sinä talvena tullut olemaan III luokan tiloja 62,584. Willandtin mu-
22147: 55-60,000: jalkamiestä ja 65,000 hevos- kaan oli sivuansiotulojen määrä I luokassa
22148: miestä. Lisäksi tulevat ne maanomistajat 43.3 % tilan koko tuotosta, II luokassa 27.4
22149: ja heidän työväkensä, jotka omasta met- ja III luokassa 14.6 %. Sivuansiotuloista
22150: sästä hakkaavat maanomistajan tarvitse- taas muodostivat tulot metsänhakkuusta ja
22151: man puumaaran. Mitä taas uittotyöläisiin metsänajosta yhteensä I luokassa 39.7 %·,
22152: tulee, niin oli vuosityöntekijäin lukumäärä II luokassa 41.7 % ja III luokassa 32.2 %..
22153: v. 1930 uittotilaston mukaan 3,9'2'1 ja työn- Metsänajo on tietysti huomattavimmassa
22154: tekijäin luvun suurimmillaan ollessa oli 18 asemassa suuremmilla tiloilla. Jo näiden
22155: uittoyhdistyksen töissä, joista tilastotietoja lukujen perusteella voidaan suunnilleen
22156: 560 X,4. -Metsä- ja uittotyöläisten työpaJlkat.
22157:
22158: nähdä, miten huomattavaa osaa nimen- tää seuraavia numerotietoja. Prof. Eino
22159: omaan metsätyöt näyttelevät !Suomen pien- Saari on eräässä tutkimuksessa laskenut,
22160: viljelijäin taloudessa. Lisäksi on oletettava, että esim. v. 1926 maksettiin paperipuun
22161: että Willandtin tutkimuksessa erikseen tekopalkkaa pinokuutiometriltä keskimäärin
22162: jakamattomiin sivuansiotuloihin sisältyy koko maassa 11.9 mk. ja v. 19J217 keskimää-
22163: vielä jokin määrä metsä- ja todennäköisesti rin samalta määrältä 13.4 mk. Kiinto-
22164: myöskin uittotöistä saatuja tuloja. kuutiometriä kohden nousi tekopalkka v.
22165: Kolmanneksi on huomattava, että metsä- 192,6 16.1 mk. ja v. 1927 18.1 mk:aan.
22166: ja uittotöissä maksetut palkat nousevat san- Toisaalta taas arvioi ylimetsänhoitaja Pelt-
22167: 1
22168:
22169:
22170:
22171: gen huomattaviin summiin. Prof. Eino tari v. 1932 syksyllä, ilmoittamatta kui-
22172: Saari on arvioinut, että v. 1927 maksettiin tenkaan, mitä mittaa hän tarkoittaa, että
22173: yksistään metsätöissä työpaikkoina n. 900 paperipuun tekopalkka kuutiometriltä tu-
22174: milj. mk. ja että uittotöissä samana vuonna lisi olemaan keskimäärin 9 mk. ja prop-
22175: suoritettiin työpaikkoina yli 60 milj. mark- sien tekopalkka R5 mk. kuutiometriltä.
22176: kaa. Ylimetsänhoitaja P. J. Pelttari on Viimeksikuluneena hakkuukautena nousi
22177: taas vuoden 1932 syksyllä arvioinut, että metsätyöläisten päiväansio hakkuu- ja ajo-
22178: silloin alkavana hakkuukautena tultaisiin töissä eräillä työmailla m. m. seuraaviin
22179: maksamaan erilaisina työpaikkoina aina- summiin. Tukinhakkuussa ansaitsi tekomies
22180: kin 300 milj. mk., mistä varsinaisia hak- metsähallituksen työmailla keskimäärin
22181: kuu- ja ajokustannuksia n. 140 milj. mk. 26 mk. ja yksityisten 1(näiden joukossa
22182: Näin suurten summien vaihtelut eivät voi myöskin Enso-Gutzeit) keskimäärin 17 mk.
22183: olla tuntuvasti vaikuttamatta yleiseen osto- paiVassa. Pinotavaran hakkuussa tekomies
22184: kykyyn ja talouselämän yleiseenkin kehi- ansaitsi metsähallituksen työmailla keski-
22185: tykseen. määrin 23 mk. ja yksityisten työmailla
22186: Neljänneksi on muistettava, että työpal- keskimäärin 14 mk. päivässä. Tukinajossa
22187: kat metsä- ja uittotöissä ovat pulavuosina nousi keskimääräinen ansio metsähallituksen
22188: alentuneet erittäin jyrkästi. Asian luon- työmailla 74 mk. ja yksityisten työmailla
22189: netta kuvaa esim. maalaisliittolaisen kan- 51 markkaan. ,Pinotavaran ajossa nousi
22190: sanedustajan, herra Janne Koivurannan päivänansio metsähallituksen työmailla kes-
22191: lausunto eduskunnassa vuoden 1932 syk- kimäärin 62 markkaan ja yksityisten työ-
22192: syllä. Hän lausui m. m.: ,Minun täytyy mailla keskimäärin 42 markkaan. Nämä
22193: kuitenkin sanoa, että :Pohjois~Suomen met- laskelmat on tehty työntekijäin ilmoitusten
22194: sätyömailla, joita oloja minä tunnen, ovat perusteella. Mainittakoon vielä, että prof.
22195: työpalkat verrattuina v. 1929 ja sitä en- Saari arvioi keskimääräisen päiväpalkan
22196: nen vallinneeseen palkkatasoon alentuneet valtion metsissä v. 11927 53 markaksi ja
22197: tavattomasti, jopa eräissä tapauksissa kol- koko maassa 45 markaksi. Vastaavat lu-
22198: manteen osaan aikaisemmin maksetuista vut viime hakkuukautena olisivat edellisten
22199: palkoista.'' Samassa tilaisuudessa lausui tietojen perusteella 25 mk. ja 20 mk.
22200: silloinen sosialiministeri, herra K. A. Lohi Mitä tulee uittotöissä maksettuihin palk-
22201: m. m.: ,Mutta mitä tulee palkkatasoon var- koihin, niin mainittakoon muutamia tie-
22202: sinaisesti metsätöissä, niin minä tunnustan toja uittotilaston perusteella. Niinpä ilmoi-
22203: rehellisesti, että ne monessa paikassa ai- tetaan Kokemäenjoen uittoyhdistyksestä,
22204: nakin niissä, joita minä persoonallisesti tun- että tuntipalkat olivat v. 1930 3-4: 50 mk.,
22205: nen, ovat viime vuonna ja vielä nytkin mo- mutta v. 1931 enää '2: 50 mk. Kuukausi-
22206: nessa tapauksessa riittämättömät.'' Omasta palkat taas olivat v. 1930 750-850 mk. ja
22207: puolestamme katsomme tarpeelliseksi esit- v. 1931 6.001---700 mk. Kymin uittoyhdistys
22208: X,4. - Taumer y. m. 561
22209:
22210: ilmoittaa, että tuntipalkat olivat alentuneet hinnat kuljetusvaikeuksien ja harvassa ole-
22211: 10-30 prosentilla edelliseen vuoteen ver- vien kauppojen vuoksi ovat korkeammat
22212: raten. Pohjois.,Karjalan uittoyhdistys il- kuin tiheästi asutuissa väestökeskuksissa.
22213: moittaa, että tuntipalkat oli edelliseen vuo- Siten jäävät metsätyöläisten todelliset pal-
22214: teen verraten laskettu 3'2 prosentilla. Jä- kat vähäisemmiksi kuin työpalkat vastaa-
22215: nisjärven uittoyhdistys taas ilmoittaa, että vanlaisissa töissä liikekeskuksissa.
22216: tuntipalkka oli keskimäärin 2 :. 6!5 mk. ja Kahdeksanneksi on muistettava myös se,
22217: 16 prosenttia pienempi kuin v. 1930. Sal- että metsätyöläisten työpalkkaa voidaan
22218: min uittoyhdistyksessä maksettiin v. 1931 vähentää ei vain rahamääräisesti, vaan
22219: keskimäärin 2: 43 markan tuntipalkkoja. myös tiukentamalla vaatimuksia pinomitto-
22220: Voidaan siis todeta, että työpalkat metsä- jen suhteen. Tällaista onkin saatujen tie-
22221: ja uittotöissä ovat pulavuosina jyrkästi las- tojen mukaan esiintynyt varsin runsaasti
22222: keneet ja että ne useissa tapauksissa ovat viime vuosien aikoina. Metsätyöläiset ovat
22223: alentuneet alle toimeentulominimin. tätä koskevissa erimielisyyksissä täysin tur-
22224: Viidenneksi on pidettävä mielessä, että vattomassa asemassa työnantajaan verra-
22225: useissa kunnissa on kunnan ollut pakko ten.
22226: antaa köyhäinhoidollista avustusta metsä- Yhdeksänneksi voidaan todeta, että
22227: työläisille itselleen ( esim. matkarahoja työ- maamme puu- ja paperiteollisuudella on
22228: paikalle) ja hänen kotiin jäävälle perhel- alhaisista hinnoista ja - sahateollisuuden
22229: leen, koska alhaisesta palkasta ei ole liien- ollessa kysymyksessä - menekin vähenty-
22230: nyt kotiin lähetettäväksi. Lisäksi ovat kun- misestä huolimatta ollut suhteellisen hyvät
22231: nat sangen monessa tapauksessa avustaneet toiminnanmahdollisuudet. Se on ilmennyt
22232: metsätöihin lähtevää kuntalaista vaatteilla, m. m. seuraavista seikoista. Paperiteolli-
22233: työvälineillä, j. n. e. Toisaalta taas sel- suustuotteiden vienti on keskeytymättä kas-
22234: laiset kunnat, joissa metsätyöt muodosta- vanut pulavuosinakin. Ja kuluvan vuoden
22235: vat sangen huomattavan tulolähteen kun- alkupuolelta lähtien ovat myöskin sahata-
22236: nan asukkaille (esim. useat Pohjois-Suomen varan menekkimahdollisuudet ulkomaisilla
22237: kunnat), ovat joutuneet rahallisiin vaikeuk- markkinoilla ainakin rSuomen kohdalta huo-
22238: siin ei vain köyhäinhoidollisten menojen mattavasti parantuneet. Vaikka hinnat
22239: kasvamisen vuoksi, vaan myös sen vuoksi, ovatkin olleet alhaisemmat kuin aikaisem-
22240: että kunnan asukkaiden veronmaksukyky pina vuosina, on maamme teollisuus ollut
22241: on alhaisten palkkojen johdosta alentunut siksi suotuisassa asemassa kilpaileviin mai-
22242: suorastaan mitättömäksi. Siitä on ollut hin verraten, että se on voinut merkitä
22243: seurauksena kuntain maksukyvyttömyys ja tililleen jo v. 1932 huomattavasti suurem-
22244: veroäyrin kohoaminen toivottoman kor- pia voittoja kuin edellisenä vuonna. Ja
22245: keaksi. tämä on johtunut m. m. puuraaka-aineen
22246: Kuudenneksi on todettava, että metsä- alhaisista kantohinnoista kuin myöskin al-
22247: ja uittotyöt ovat sesonkitöitä, joista saadut haisista työpaikoista. Vaikka otettaisiin-
22248: ansiot yleensäkin jäävät vuoden mittaan kin huomioon se, että paperi- ja sahateolli-
22249: vähäisiksi. Jos työpalkat sesonkitöissä alen- suus on kehitetty korkeammalle tasolle
22250: tuvat hyvin alhaisiksi, tulee asianomaisen Ruotsissa kuin meillä ja että siellä teolli-
22251: työntekijän toimeentulo työpalkan varassa suus saa merkitä hyödyksensä paljon alhai-
22252: täysin mahdottomaksi. semmat korkomenot kuin meidän maamme
22253: Seitsemänneksi on muistettava, että var- teollisuus, niin sittenkin jää osaksi vastaa-
22254: sinkin suuret metsätyömaat sijaitsevat usein matta se kysymys, mikä niin usein on esi-
22255: sellaisissa osissa maata, missä elintarpeiden tetty, nim. miksi kannattaa ruotsalaisen
22256:
22257: 71
22258: 662 X,4. - MetSlä- ja uittotyöläisten työpaikat.
22259:
22260: teollisuuden maksaa niin huomattavasti pa- Ostokurssit
22261: rempia työpaikkoja, kuin mitä puutavara- 20/5 20/5 24fs
22262: teollisuus meidän maassamme työläisilleen 1932 1933 1933
22263: ja siis myös metsä- ja uittotyöläisilleen Kymi ............... 1,29'5 1,500 1>,,56(}
22264: maksaa. Meidän käsityksemme mukaan pu- Yhtyneet Paperitehtaat 720 850 1,000
22265: heenalaiset teollisuusyritykset ovatkin koh- Valkiakoski .......... 100 1167 2,32
22266: tuuttomasti hyötyneet alhaisista kantohin- Kemi ............... 4215 8'50 11,100
22267: noista ja alhaisista työpaikoista. Se, että Kajaanin Puutavara .. 1,000 1,725 1,985
22268: puutavarateollisuuden asema vahvistui jo
22269: v. 1932 aikana erittäin huomattavasti, nä- 'Tästä näkyy, että osakkeiden pörssiarvot
22270: kyy m. m. eräiden yhtiöiden nettovoiton ovat kohonneet viime vuodesta lähtien jat-
22271: kasvamisesta. Alempana mainitut yhtiöt kuvasti ja ver:caten jyrkästikin eräiden
22272: saivat nettovoittoa seuraavasti: yhtiöiden kohdalta.
22273: Mutta nämä numerot eivät ilmaise kaik-
22274: 1931 1932 kea. Lisäksi on tänä aikana sijoitettu huo-
22275: milj. mk. mattavat määrät uutta pääomaa varsinkin
22276: Yhtyneet Paperitehtaat 3.8 6 paperiteollisuuteen. Selluloosatehtaita on
22277: Valkiakoski Ab. •• 0 ••• 0.7 l.s laajennettu ja uusiakin on rakennettu. Pa-
22278: Hammaren & Co. Ab. 1.3 3.6 peritehtaisiin on hankittu uusia, entistä
22279: J. W. Enqvist Ab. (tap- tehokkaampia paperikoneita. Lisäksi on
22280: piota .............. 5.3) (voitto 1.7) eräs suuryhtiö hankkinut itselleen ulko-
22281: A. Ahlström Oy. • 0 •• 0.6 1.6 mailtakin paperitehtaita. Pääomaa on ka-
22282: sautunut siis niin nopeasti, että tällaisiin
22283: uusiin sijoituksiin on ollut varoja ja luot-
22284: Kuvaavia ovat myöskin seuraavat nume- toa.
22285: rot Kymi-yhtiön toiminnasta pulavuosina. Tämäntapaisten seikkojen perusteella voi-
22286: V. 1930 nousi tämän yhtiön voitto 32.. 1 daan olettaa, että puutavarateollisuus on
22287: milj. markkaan ja v. 1931 311:.5 milj. mark- vähitellen päässyt sellaiseen asemaan, että
22288: kaan. Mutta on otettava huomioon, että se kykenee kilpailukykyisyyttään vaaranta-
22289: v. 1930 oli poistojen tili 88 milj. mk. ja matta maksamaan metsä- ja uittotyöläisille
22290: v. 1931 kokonaista 104.2 milj. mk. V. 19,31 sellaisia työpaikkoja, ettei näiden tarvitse
22291: jakoi sanottu yhtiö osa;kkeenomistajille osin- turvautua perheineen käyhäinhoidon apuun
22292: koina tilinpäätöksen mukaan 20.25 milj. mk. ja että he tulevat työllään ansaitsemillaan
22293: Eräänlaisen käsityksen puutavarateolli- varoilla kunnollisesti toimeen.
22294: suuden aseman vahvistumisesta antaa myös- Vaikka metsä- ja uittotyöläisten palk-
22295: kin osakkeiden pörssiarvon kehitys. Pörssi- kausoloja tarkastellaan mistä näkökulmasta
22296: arvohan osoittaa - ellei oteta huomioon tahansa, niin voidaan aina todeta, että
22297: meidän maassamme sangen vähäistä, kei- näiden metsätyöläisryhmien työpalkat on
22298: nottelusta johtuvaa vaihtelua - kuinka turvattava erikoislainsäädännöllä. Metsä-
22299: varman ja kuinka suuren osingon asian- työläiset muodostavat siksi suuren joukon,
22300: omainen yhtiö voi osakkeenomistajain mie- ettei yhteiskunta voi jättää sitä oman koh-
22301: lestä mahdollisesti tarjota. Otamme tähän talonsa varaan, metsätyöläiset ovat suu-
22302: muutamia lukuja eräiden yhtiöiden osak- reksi osaksi pienviljelijäväestöön kuuluvia
22303: keiden pörssiarvon kehityksestä. henkilöitä, jotka ovat heikosti järjestäyty-
22304: miskykyisiä eivätkä siis voi itse tehokkaasti
22305: valvoa oikeuksiaan ja jotka lisäksi kuulu-
22306: X,4. - Tanner y. m. 563
22307:
22308: vat väestöryhmään, jota valtion on ollut tuksia tehtäisiinkin lähitulevaisuudessa ra-
22309: pakko monin keinoin avustaa ei vain lama- hapalkoissa, ei ole olemassa mitään takeita
22310: kauden vallitessa, vaan parempinakin ai- siitä, että realipalkkakin kohoaisi. Koska
22311: koina. Edelleen ovat työpalkat näissä näyttää siltä, että elintarpeiden hinnatkin
22312: töissä laskeneet erittäin jyrkästi ja sille ta- alkavat jälleen kohota, niin ei voida tulla
22313: solle, että niillä ei voida tulla toimeen. muuhun tulokseen kuin siihen, että valtio-
22314: Siitä on seurannut suuria rahallisia vai- vallan on kiireellisesti ryhdyttävä suojaa-
22315: keuksia monille köyhille kunnille. Metsä- maan metsä- ja uittotyöläisten työehtoja
22316: ja uittotyöt ovat myös sesonkitöitä, joiden erikoisella minimi palkkalainsäädännöllä.
22317: palkkausoloihin on kiinnitetävä sitäkin Kaikkeen edelläesitettyyn viitaten eh-
22318: suurempi huomio. Metsä- ja uittotyöläiset dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
22319: ovat epäedullisessa asemassa elintarpeiden vomuksen,
22320: saantiin nähden ja siten joutuvat kärsi-
22321: mään tämänkin vuoksi rahapalkkojen jää- että hallitus kiireellisesti selvit-
22322: dessä hyvin alhaisiksi. Vielä on todet- täisi, missä muodossa parhaiten voi-
22323: tava, että asianomaisten työnantajain asema taisiin sovelluttaa vähintä palkkaa
22324: on taloudellisesti viime aikoina huomatta- koskevaa lainsäädäntöä maamme
22325: vasti parantunut ja että kysymyksessä oleva metsä- ja uittotyöläisten työpalkko-
22326: teollisuuden ala ilmeisesti kykenee maksa- jen tttrvaamiseksi, ja antaisi siitä
22327: maan riittäviä palkkoja. Kun lopuksi ote- mahdollisimman pian esityksen EdutJ-
22328: taan huomioon, että vaikka vähäisiä koroi- kunnalle.
22329:
22330: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1933.
22331:
22332: Väinö Tanner. J. F. Tolonen. Tuomas Bryggari.
22333: Hugo Aattela. Albin Koponen. Gottfrid Lindström.
22334: Hannes Ryömä. Aug. Kuusisto. Karl J. Wenman.
22335: Väinö Hakkila. Kaarlo Harvala. Onni Hiltunen.
22336: D. B. Lindma.n. Matti Lepistö. Gunnar Andersson.
22337: Osk. Reinika.inen. Jus,si Lonkainen. K.-A.Fagerholm.
22338: v. A. Komu. Matti Turkia. · A. J. Kosonen.
22339: Aug. Syrjänen. Otto Toivonen. Onni Mälreläinen.
22340: Paavo Aarniokoski. Hilda Herrala. Pekka Kettunen.
22341: Frans Mustasilta. 0. Peltonen. Alex Hämäläinen.
22342: Anni Huotari. Alpo Lumme. Edvard Kujala.
22343: ls.ak Penttala. Väinö Sinisalo. K. Lumijärvi.
22344: Aatto Siren. Aleksi Aaltonen. Osk. Salonen.
22345: Väinö Kivisalo. A. A. Lastu. Edward Setälä.
22346: J. E. Malmivuori. Jalmari Linna. A. Ahlström.
22347: Kalle Walta. M. S. Puittinen. Kaisa Hilden.
22348: Mikko Suokas. K. H. Wiik. Valfrid Eskola.
22349: Viljo Rantala. Urho Kulovaara. Hilma Koivulahti-Lehto.
22350: Yrjö Räisänen. Antti Meriläinen. Aino Lehtoko,ski.
22351: Aino Malkamäki.
22352: 564
22353:
22354: X,5. - Toiv. al. N :o 76.
22355:
22356:
22357:
22358:
22359: Tanner y. m.: Toimenpiteistä yleisen ja jatkuvan työpalk-
22360: katilaston aikaansaamiseksi.
22361:
22362: Eduskunnalle.
22363:
22364: Yhä jatkuvan lamakauden aikana on on. Mitä taas työnantajain keräämiin ti-
22365: epäilemättä kipeästi tunnettu sosiaalisen lastoihin tulee, ovat ne, elleivät aivan yksi-
22366: tilastomme vajavaisuus. Valtio on saanut puolisia, kuitenkin sangen puutteellisia.
22367: kannettavakseen uusia lamakaudesta joh- Sitäpaitsi niitä ei usein edes julkaistakaan.
22368: tuvia rasituksia ja hoitaakseen sangen laa- Kuitenkin on, kuten jo olemme huomaut-
22369: jalle ulottuvia toimenpiteitä lamakauden taneet, työpalkkatilaston tarve varsinkin
22370: seurausten lieventämiseksi. Joka suhteessa lamakautena tunnettu erittäin kipeästi.
22371: tämä toiminta olisi kaivannut mahdollisim- Varatöitä järjestettäessä esimerkiksi on
22372: man luotettavia tietoja vallitsevista oloista, täytynyt suunnilleen tietää kullakin paik-
22373: joiden kehitykseen viranomaisten on ollut kakunnalla vallitseva palkkataso. Tätä var-
22374: sekaannuttava. Tällaisia tietoja ei viran- ten ovatkin viranomaiset keränneet tilas-
22375: omaisilla ole kuitenkaan käytettävänään. toja maksetuista työpaikoista. Mutta nämä
22376: Ja siitä on johtunut monenlaisia haittoja. tilastot ovat jääneet kaikessa tilapäisyy-
22377: Jos meillä olisi alusta lähtien ollut käy- dessäänkin puutteellisiksi m. m. sen vuoksi,
22378: tettävänä esim. luotettava työttömyystilasto että - kuten julkisuudessakin on huomau-
22379: ja työpalkkatilasto, olisi paljosta turhasta tettu - työnantajat eivät ole ollenkaan
22380: väittelystäkin säästytty ja voimat olisi halukkaita vaadittuja tietoja antamaan.
22381: voitu keskittää suorastaan positiivisiin toi- Siten siis jo työttömyysasioiden piirissä on
22382: menpiteisiin. tässä suhteessa jouduttu kulkemaan enem-
22383: Mitä erikoisesti maassamme käytettävänä män tai vähemmän epäm~äräisten tietojen
22384: oleviin työpalkkatilastoihin tulee, niin ovat pohjalla ja mahdollista onkin, että siitä-
22385: ne, kuten tiedetään, varsin vajavaiset ja kin osittain on johtunut se tulos, mihin
22386: eräisiin toisiin maihin verraten niistä voi- lopulta on tultu, nim. että työpalkat ovat
22387: taisiin sanoa, ettei sellaisia tilastoja meillä alentuneet enemmän kuin mitä kukaan
22388: ensinkään ole. Jatkuvia työpalkkatilastoja vähänkin ajatteleva sosiaalipolitiikko ja
22389: ei maassamme ole muilta työaloilta kuin maan taloudellisen elämän kokonaisuudesta
22390: maatyöläisten piiristä. Niin huomattavan huolehtiva henkilö voi hyväksyä.
22391: joukon kuin maatyöläiset muodostavatkin Paitsi työttömyysasioiden hoidossa tar-
22392: maassamme, ei heidän työpaikkojensa kehi- vitaan luotettavia tietoja maksetuista työ-
22393: tys anna kuvaa yleisestä työpalkkojen ke- palkoista samoinkuin työpalkkojen toden-
22394: hityksestä. Tämän lisäksi esiintyy työpalk- näköisestä kehityksestä kaikenlaisen so-
22395: koja koskevia tietoja sosiaalisissa erikois- siaalisen huoltotoiminnan alalla niin hyvin
22396: tutkimuksissa, mutta kun ne ovat säännöl- silloin, kun sitä harjoittaa valtio kuin sil-
22397: lisesti vanhentuneita tai käsittävät vain loinkin, kun sitä harjoittavat kunnat.
22398: muutaman määrätyn vuoden, ei niillä ole Ottaen huomioon sen tosiasian, että jul-
22399: sitä käytännöllistä merkitystä, joka jatku- kiset yhdyskunnat joutuvat nykyään ja
22400: vana ja säännöllisesti kerätyllä tilastolla kuten näyttää tulevaisuudessakin muodossa
22401: X,5. - 'fanner y. m. 565
22402:
22403: tai toisessa entistä välittömämmin vaikut- Meillä ei tämä niin sanoaksemme vapaa-
22404: tamaan taloudellisen elämän yleiseen kul- ehtoisuuden tie ole nykyisin käytettävissä,
22405: kuun, ei voida sivuuttaa myöskään sitä joten asiaan on tartuttava valtiovallan
22406: suurta merkitystä, joka työpalkkatilastolla taholta. Näin on muuten tehty monissa
22407: tulisi olemaan siinä yleisessä konjunktuuri- maissa. Työpalkoista kerätään enemmän
22408: tutkimuksessa, mistä viime aikoina on tai vähemmän täydellisiä virallisia tilas-
22409: useinkin puhuttu ja minkä tarpeellisuu- toja. Tällaista toimintaa edellyttävät usein
22410: desta tuskin on olemassa eriäviä mielipi- jo eräät sosiaalisen vakuutuksen muodot-
22411: teitä. Voitanee sanoa, että mitään vähän- kin. Mikäli konjunktuuritutkimus viime
22412: kään luotettavaa konjunktuuritutkimusta vuosina on edistynyt, sikäli on myöskin
22413: ei saada aikaan ilman tietoa työpalkkojen tarkkojen työpalkkatilastojen kokoaminen
22414: kehityksestä, joka osaltaan valaisee n. s. eri maissa saanut suuremman merkityksen.
22415: ostovoiman kehitystä. Meidänkin maassamme olisi siis valtio-
22416: Tarkasteltaessa näin eri puolilta työpalk- vallan toimesta saatava aikaan luotettava
22417: katilaston hyödyllisyyttä ja tarpeellisuutta työpalkkatilasto. Se olisi nähdäksemme ke-
22418: ei voida tulla muuhun tulokseen kuin että rättävä sosiaalisen tilaston yhteydessä,
22419: sanotunlainen tilasto meidän maassamme vaikkakin sillä tulee olemaan merkitystä
22420: olisi saatava aikaan. yleiselle konjunktuuritutkimuksellekin. Ti-
22421: Useissa maissa on käytettävissä sangen laston ainesten kokoamiseksi on valtiovallan
22422: tarkkakin työpalkkatilasto. Niissä maissa, käytettävä arvovaltaansa eikä pyydettyjen
22423: joissa on voimassa työehtosopimuksia, tie- tietojen antamista ole jätettävä vapaan
22424: detään jo näiden perusteella suunnilleen harkinnan varaan.
22425: työpalkkojen kehityksen tosiasiallinen Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme
22426: suunta ja taso. Sitäpaitsi keräävät useissa eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
22427: maissa työntekijäin ammatilliset järjestöt
22428: tilastotietoja maksetuista työpaikoista, jo- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
22429: ten siinäkin suhteessa on saatavissa tark- toimenpiteisiin yleisen ja jatkuvan
22430: koja tietoja. työpalkkatilaston aikaansaamiseksi.
22431:
22432: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1933.
22433:
22434: Väinö Tanner. J. ·E. Malmivuori. Antti Meriläinen.
22435: Hugo Aattela. Kalle Walta. Tuomas Bryggari.
22436: Väinö Hakkila. M:ikloo Suokas. Gottfrid Lindström.
22437: Jus1si Lonkainen. Viljo Rantala. Karl J. Wenman.
22438: Osk. Reinikainen. Yrjö Räisänen. Onni Hiltunen.
22439: Kaisa Hilden. J. F. Tolonen. 0. Peltonen.
22440: Hanne1s Ryömä. Albin Koponen. A. J. Kosonen.
22441: Aino Lehtokoski. Aug. Kuusisto. Valfrid Eskola.
22442: V. A. Komu. Kaarlo Harvala. Gunnar Andersson.
22443: D. B. Lindman. Aleksi Aaltonen. Matti Lepistö.
22444: Aug. Syrjänen. Alpo Lumme. Onni Mäkeläinen.
22445: Paavo Aarniokoski. A. A. Lastu. Pekka Kettunen.
22446: Hilda Herrala. Jalmari Linna. Alex Hämäläinen.
22447: Fran:s Mustasilta. Otto Toivonen. Hilma Koivulahti-Lehto.
22448: Anni Huotari. M. S. Puittinen. Edward Setälä.
22449: Isak Penttala. K. H. Wiik. Edvard Kuj ala.
22450: Matti Turkia. K.-A. Fagerholm. Osk. Salonen.
22451: Aatto Siren. Urho Kulovaara. K. Lumijärvi.
22452: Väinö Kivisalo. Aino Malkamäki.
22453: 566
22454:
22455: X,6. - Toiv. al. N :o 77.
22456:
22457:
22458:
22459:
22460: Hilden y. m.: Työajan yleisestä lyhentämisestä.
22461:
22462:
22463: E d u s k u n n a ll e.
22464:
22465: Työajan lyhentämistä koskeva kysymys kana on sen rikkominenkin tullut sangen
22466: on nykyisen lamakauden aikana jälleen yleiseksi tavaksi. Varsin usein on tullut
22467: tullut päiväjärjestykseen. Aivan samoin ilmi tapauksia, joissa ylitöitä on teetetty
22468: kuin maailmansodan päättyessä ja miljoo- joko enemmän kuin laki sallii tai kokonaan
22469: nien sotilaiden virratessa työmarkkinoille ilman lain määräämää ylityökorvausta. Tä-
22470: työväen vanha vaatimus 8-tuntisen työpäi- hän ovat työntekijät olleet pakoitetut tai-
22471: vän käytäntöön ottamisesta johti kansain- pumaan työpaikan menettämisen pelosta.
22472: väliseen sopimukseen v. 1919 ja sanotun- Osaksi on työläisiä houkutellut tähän heille
22473: laisen työajan rajoituksen tosiasialliseenkin itselleen vahingolliseen menettelyyn sekin,
22474: toteuttamiseen useimmissa maissa, samoin että alhaisten tunti- tai kappalepalkkojen
22475: on nykyisenä lamakautena vallinnut loh- vuoksi muuten niukoiksi jääviä päivä- ja
22476: duttoman suuri työttömyys pakoittanut va- viikkoansioita edes sillä tavalla olisi saatu
22477: kavasti pohtimaan yleistä ja huomattavaa riittäviksi. Tämä selittää myöskin sen, ettei-
22478: työajan lyhentämistä. vät nämä lainrikokset tavallisesti tule tie-
22479: iSe että näin on tapahtunut, johtuu poh- toon ja syylliset saatetuiksi lain määrää-
22480: jimmaltaan epäilemättä siitä tietoisuudesta, mään rangaistukseen.
22481: että kun kerran syystä tai toisesta työ- On ilmeistä, että nykyisissä oloissa on
22482: tilaisuuksien lukumäärä on työhön tarjau- ainakin 8-tuntista työpäivää koskeva laki
22483: tuvien lukumäärään verraten huomatta- saatava todellakin toteutetuksi. Ja siinä
22484: vasti supistunut, niin näin syntynyttä, joko mielessä olisi lain sallimaa ylityötuntimää-
22485: pysyvästi jatkuvaa tai enemmän tai vä- rää supistettava, lain noudattamista entistä
22486: hemmän tilapäistä työttömyyttä ei voida tarkemmin valvottava ja edistettävä työ-
22487: poistaa, ellei tarjolla olevia tyetilaisuuksia palkkojen kohoamista sellaisiksi, etteivät
22488: pyritä jakamaan entistä suuremmalle työn- työntekijät ole pakoitettuja puheenalaiseen
22489: tekijäjoukolle lyhentämällä työaikaa joko järjettömään menettelyyn.
22490: pysyvästi ja yleisesti tai tilapäisesti ja ra- Tässä yhteydessä ei voida myöskään si-
22491: joitetuilla aloilla. vuuttaa kysymystä toimeenpannusta tila-
22492: Pyrittäessä meidän maassamme työaikaa päisestä työajan supistamisesta. Mitään ti-
22493: rajoittamalla supistamaan työttömien luku- lastoa ei maassamme ole niiden työläisten
22494: määrää on käsittääksemme otettava huo- lukumäärästä, jotka nykyisenä lamakautena
22495: mioon seuraavat näkökohdat. ovat joutuneet työskentelemään supistetulla
22496: Voimassa olevaa 8-tuntista työpäivää kos- työajalla, mutta toisaalta on kuitenkin tie-
22497: kevaa lakia ei, kuten tiedetään, tarkalleen dossa yksityisiä esimerkkejä, jotka voivat
22498: noudateta. <Siitähän myönnetään sangen käsittää satoja ja jopa tuhansia työnteki-
22499: huomattavia poikkeuksia jo valtiovallan jöitä. Sellaista supistettua työaikaa ovat
22500: toimesta. Mutta varsinkin lamakauden ai- joutuneet esim. tekemään valtionrautatei-
22501: X,6. - Hilden y. m. 567
22502:
22503: ·den konepajojen työläiset, joiden työviikko den työntekijäin lukumäärä n. 19 prosen-
22504: -on jo pitkät ajat ollut 5-paiväinen. Tä- tilla, mutta hevosvoimamäärä kasvoi edel-
22505: mäntapaisesta supistetusta työajasta on tie- leen n. 18 prosentilla. Tämä jo osoittaa,
22506: tenkin se etu, että työläiset eivät joudu että koneellistumista teollisuudessa on ta-
22507: ainakaan kokonaan työttömiksi. Mutta jos pahtunut. Edelleen oli tuotannon brutto-
22508: puheenalainen menettely jatkuu vain muu- arvo v. 1'9'2'7 yhtä työntekijää kohden n. 218
22509: tamilla työaloilla, voi siitä olla haitallisia- prosenttia suurempi kuin v. 119122. Saman-
22510: kin seurauksia, ,Sellaisia on esim. kokonais- aikaisesti oli hintaindeksi laskenut aivan
22511: ansian pysyvamen pienentyminen, sillä varovaisesti arvioiden n. 10 prosentilla, jo-
22512: vaikka tuntipalkkaa tai kappalepalkkaa ei ten tuotteiden määrä yhtä työntekijää kohti
22513: vähennettäisikään, jää viikkoansio entistä oli ilmeisesti kasvanut sangen huomatta-
22514: vähäisemmäksi ja usein aivan riittämättö- vasti. V. 19,31 oli tuotannon bruttoarvo
22515: mäksikin. Lisäksi, jos kysymyksessä olevalla vuoteen 1927 verraten taas vähentynyt n.
22516: 1
22517:
22518:
22519:
22520: tuotantolaitoksella ei näytä olevan mahdol- 8 prosentilla. Mutta hintaindeksi oli las-
22521: lisuuksia antaa työtä kohtuullisin ehdoin kenut tänä aikana vielä voimakkaammin.
22522: koko työvoimalleen, estää tämäntapainen Tukkuhintaindeksi laski näet ainakin n. ,26
22523: työajan supistus useassa tapauksessa liian prosentilla, joten tuotannon määrä yhtä
22524: työvoiman siirtymistä toisille paikkakun- työntekijää kohden on ilmeisestf tänäkin
22525: nille tai toisille ammattialoille, kangistaen ajanjaksona edelleen huomattavasti kohon-
22526: siten työmarkkinoiden sopeutumiskykyä. nut.
22527: Tämäntapaisista syistä onkin eräissä maissa Tulkoon tässä lisäksi .mainituksi, että kun
22528: ryhdytty määrätyillä työaloilla lainsäädän- sahateollisuuden tuotannon määrä stander-
22529: nöllä yleisesti ja pysyvästi lyhentämään teissa vv. 1922-27 kasvoi n. 88 prosen-
22530: työaikaa jättämättä sitä yksityisen työn- tilla, kasvoi työntekijäin luku sahateolli-
22531: antajan harkinnan varaan. suudessa vain n. 35 prosentilla. V. 19i31
22532: Mutta yleisen työajan lyhentämisen puo- tuotettiin 2,5,136 työntekijällä 81J5. 7 tu-
22533: lesta T),Jhuvat monet muut ja painavat hatta standerttia, kun v. 19,22 oli tarvittu
22534: syyt. Tässä mainitsemme tärkeimmät. 796.4 tuh. standertin tuottamiseen. 33,375
22535: Teknillisen kehityksen kohottarua työn työntekijää. Sahateollisuus ei kuitenkaan ole
22536: tuottavuus kehoittaa työajan lyhentämiseen maassamme toistaiseksi kaikin puolin ratio-
22537: nyt niinkuin kehityksen aikaisemmissakin nalisoitu, kuten asiantuntijat ovat huo-
22538: ...,aiheissa. Siitäkään, miten pitkälle tuotan- mauttaneet. 'Tästä huolimatta siinäkin on
22539: non koneellistuminen, työtapojen suunni- havaittavissa ilmeistä vähentymistä työn-
22540: telmallinen kehittäminen ja yleensä tuotan- tekijäin luvussa silloinkin kun tuotanto
22541: non rationalisointi on maassamme lmlke- kasvaa.
22542: nut, ei ole olemassa minkäänlaisia tilastoja. Erittäin selvästi nähtävissä on tämän
22543: Eräitä yleisiä johtopäätöksiä voidaan kui- suuntainen kehitys selluloosatoollisuudessa.
22544: tenkin tehdä esim. virallisen teollisuustilas- Vv. 1922-27 kasvoi :selluloosan tuotanto
22545: ton perusteella. määrältään n. 78 prosenttia. Samaan ai-
22546: ~Tämän tilaston mukaan kohosi työnteki- kaan kasvoi työntekijäin lukumäärä vain
22547: jäin lukumäärä vv. 1>922-27 n. 2>5 prosen- 23 prosenttia. Mutta kun vv. 1'9,27-31
22548: tilla. Samaan aikaan kasvoi käyttövoimaa tuotanto kasvoi 43 prosentilla, väheni työn-
22549: ilmaiseva hevosvoimamäärä n. 41 prosen- tekijäin lukumäärä n. 3 prosenttia.
22550: tilla, siis huomattavasti voimakkaammin Sama selvä suunta on nähtävissä paperi-
22551: kuin työntekijäin lukumäärä. Vv. 19,27- teollisuudessa. Tuotannon määrä kasvoi VT.
22552: 31 väheni teollisuuden palveluksessa ollei- 1922-27 n. 32 prosenttia, mutta työnteki-
22553: 668 X,6. - Työajan lyhentäminen.
22554:
22555: jäin lukumäärä väheni samassa ajassa n. 7 häiriöt, jotka rationalisoiduissa teollisuuk-
22556: prosenttia. Kun tuotannon määrä vv. 19!27 sissa tulevat aivan yleisiksi ilmiöiksi ja si-
22557: -31 edelleen kasvoi n. 1:7 prosenttia, vä- ten muodostuvat eräissä tapauksissa huo-
22558: heni työntekijäin lukumäärä edelleen n. 14 mattavaksi sosiaaliseksi kysymykseksi. Tä-
22559: prosenttia. mäntapaistenkin seikkojen vuoksi olisi, ku-
22560: Nämä lyhyet viittaukset jo osoittavat, ten sanottu, työaikaa pyrittävä lyhentä-
22561: että maamme teollisuudessa on havaitta- mään.
22562: vissa samanlainen ilmiö, kuin muidenkin Meidän maassamme tuotannon rationali-
22563: maiden teollisuudessa. Tuotannon teknilli- sointia ei ole seurannut edes yksityisten
22564: nen kehitys on johtanut siihen, että entistä työläisten rahapalkan nousu siinä mielessä.
22565: vähäisemmällä työntekijäjoukolla voidaan kuin sitä oli havaittavissa eräissä muissa
22566: tuottaa entistä suurempia määriä tuotteita. maissa. Siten on tuotannon rationalisointi
22567: Tästä rationalisoinnin edistymisestä on, ku- vähentänyt entisestään työntekijäin osuutta
22568: ten tiedetään, monenlaisia sosiaalisia seu- tuotannon kokonaistuloksista meidän maas-
22569: rauksia, joista tässä mainittakoon muuta- samme ilmeisesti voimakkaammin kuin
22570: mia. era1ssa muissa maissa. Tällaisella tulojen
22571: Rationalisointi pystyttää pysyvän työttö- jakaantumisella on taas, kuten lamakautena
22572: mäin joukon. On voitu todeta, että ratio- on varsin hyvin saatu kokea ja kuten kan-
22573: nalisoinnin johdosta syntyneen työttömyy- santaloustieteessäkin juuri lamakauden ope-
22574: den ei voida odottaa häviävän esim. sillä, tusten johdosta jotenkin yleisesti myönne-
22575: että työttömiksi joutuneet saisivat työtä tään, vahingollisia seurauksia kansantalou-
22576: toisilta ja mahdollisesti uusilta tuotannon- den kehitykselle. Eräänä apuneuvona tä-
22577: aloilta. Nousukautena osa tämäntapaisista mänkin epäkohdan poistamiseen on pidet-
22578: työttömistä kyllä on saanut työtä toisilla tävä yleistä työajan lyhentämistä.
22579: aloilla, mutta toisaalta on voitu numerolli- Yllämainitut erilaatuiset näkökohdat riit-
22580: sesti todistaa, että samaan aikaan, kun tuo- tänevät jo osoittamaan, miten välttämä-
22581: tanto määrältään on kasvanut ja monipuo- töntä on pyrkiä työajan lyhentämisen
22582: listunut, työttömien lukumäärä on myös avulla torjumaan niitä haitallisia taloudel-
22583: osoittanut jatkuvaa nousua. lisia ja sosiaalisia seuraclksia, joita tuotan-
22584: Työttömyyden ja varsinkin jatkuvan loh- non rationalisoinnista epäilemättä on.
22585: duttoman työttömyyden seuraukset ovat Mutta vaatimus työajan yleisestä lyhen-
22586: siksi tunnetut, ettei niitä tässä tarvitse ryh- tämisestä saa nykyisenä lamakautena pont-
22587: tyä toistamaan. Kaikkihan tuntevat pitkä- ta myöskin toisista näkökohdista. J okseen-
22588: aikaisesta työttömyydestä johtuvat kasva- kin kaikissa maissa on varsinkin työnteki-
22589: vat sosiaaliset rasitukset, kansakunnan ter- jäin, mutta myöskin usein toistenkin pii-
22590: veyttä uhkaavat vaarat, yleistä henkistä rien taholta esitetty vaatimus yleisestä työ-
22591: ja moraalista kehitystä vastaan nousevat ajan lyhentämisestä siinä tarkoituksessa,
22592: esteet j. n. e. että muukin työttOmyys kuin suorastaan
22593: Tätä työttömyyttä vastaan olisi siis tais- rationalisoinnista johtuva saataisiin tätä
22594: teltava. Ja tehokkain ja luonnollisin keino tietä vähenemään. Tällöin on korostettu
22595: tämäntapaisen työttömyyden hävittämiseksi pääasiallisesti kahta periaatetta.
22596: on työajan lyhennys. Toiset ovat tyytyneet vain työtilaisuuk-
22597: Mutta muutkin ratsionalisoinnin seurauk- sien jakamiseen useammille ihmisille siitä-
22598: set vaativat työajan lyhentämistä. Mainit- kin huolimatta, että yksityisten työnteki-
22599: semme vain kiihtyneestä työtahdista johtu- jäin ansio tällä tavoin tulisi ehkä vähene-
22600: vat hermostolliset ja muut terveydelliset mään. Tällöin on oltu sitä mieltä, että kun
22601: X,6. - Hi,ldlm y. m. 569
22602:
22603: tämäntapaisen yleisen työajan supistuksen mistä teollisuust~öväestöä 77.1 %, maatyö~
22604: ansiosta ehkäpä huomattavakin osa pitkän läisiä 16.6% ja maataomistavia 6.3 %·
22605: aikaa työttömänä olleista ihmisistä sijoite- Vaikka onkin otettava huomioon, ettei teol-
22606: taan työhön, saavutetaan ei vain se, että lisuustyöväen työaikaa voida lyhentää ko-
22607: työttömät pelastetaan täydelliseltä rap- vin paljon, ellei työaika maataloudessakin
22608: piolta, vaan myös se, että tulojen näin ja- vastaavasti jonkin verran lyhene, ei tällä
22609: kaantuessa laajempiin joukkoihin, se voisi seikalla kuitenkaan asiaa nyt pohdittaessa·
22610: vaikuttaa edullisesti laajojen joukkojen os- ole ratkaisevaa merkitystä. Mitä taas teol-
22611: tokykyyn yleensä ja siten synnyttää vilk- lisuustyöväen työttömyyteen tulee, niin on
22612: kautta pysähtyneessä kulutuksessa ja lop- otettava varteen seuraavat näkökohdat.
22613: pujen lopuksi myöskin tuotannossa. Pää- Teollisuustyöväkihän jakaantuu paa-
22614: painon asettavat tämän suunnan edustajat asiassa kolmeen ryhmään: rakennustyövä-
22615: kuitenkin sille, että huomattavalle työttö- keen sekä vientiteollisuuden ja kotimark-
22616: mäin joukolle saadaan näin varatuksi työtä, kinateollisuuden palveluksessa oleviin työn-
22617: mikä heidän mielestään korvaa sen vahin- tekijöihin. Mitä kahteen viimeksimainit-
22618: gon, mikä mahdollisesti työssäoleville ai- tuun ryhmään tulee, niin nykyinen kehitys
22619: heutuu ansion vähentymisestä työajan ly- huomioonottaen ja muistaen esim., että sa-
22620: hentymisen vuoksi. hateollisuudessa, jossa työskentelee huomat-
22621: 'Toiset taas liittävät tällaiseen työajan tava ryhmä työntekijöitä, voidaan ammatti-
22622: yleiseen lyhentämiseen myöskin palkkaky- miesten lausuntojen mukaan kohottaa tek-
22623: symyksen. He ovat sitä mieltä, että työ- nillisten uudistusten kautta huomattavasti
22624: aikaa lyhennettäessä on työntekijöille taat- työtehoa ja että näin tullaan työpalkkojen
22625: tava ainakin samansuuruinen ansio, kuin syystä tai toisesta noustessa myöskin var-
22626: minkä nämä ovat saaneet pitemmän työ- masti tekemään, voidaan olettaa, että näitä
22627: ajan vallitessa. Tämän kannan edustajien työntekijäryhmiä ei voida kovinkaan pal-
22628: päämääränä on saada aikaan tulojen siirty- jon suurentaa taloudellisen toiminnan vil-
22629: mistä suurille kuluttajajoukoille, siten ky- kastuessakaan, ellei turvauduta yleiseen työ-
22630: synnän kasvamista ja sitä tietä tuotannol- ajan lyhentämiseen.
22631: lisen elämän yleistä vilkastumista. 'Tätä :Työttömyys on erikoisen huomattava ra-
22632: tietä on yrittänyt kulkea m. m. Pohjois- kennusteollisuudessa. Ja tämä työttömyys
22633: Amerikan Yhdysvaltain nykyinen hallitus. on muodostunut varsinaisesti suurempien
22634: Mitä Suomen oloihin tulee, on pidettävä kaupunkien erikoisrasitukseksi. On vai~
22635: mielessä, että täällä on päinvastoin kuin keata olettaa, että näitä työttömiä voitai-
22636: eräissä kehittyneemmissä maissa, työttö- siin siirtää maaseudulle, niin huomatta-
22637: myyskysymyksen ohella työpalkkoja kos- vasti, että työttömien rakennustyöläisten
22638: keva kysymys suorastaan päivänpolttava. joukko kaupungeissa siitä sanottavasti vä-
22639: Työttömyys vaatisi työajan lyhentämistä. henisi. .Sitä vastaan puhuu jo maaseudun
22640: Mutta työntekijäin ansiot ovat ainakin ny- oma ja jatkuva työttömyys kuin myös
22641: kyisin niin vähäiset, ettei niiden supistami- muut toimeentulovaikeudet. Toisaalta taas
22642: nen työajan lyhentämisen muodossa enää on tuskin odotettavissa, että kansan elin-
22643: voine tulla ensinkään kysymykseen. taso kohoaisi niin nopeasti, että asunto-
22644: Työaikaa on kuitenkin meidänkin maassa rakennustoiminta pääsisi jälleen edes jon-
22645: pyrittävä lyhentämään. Kuten tämän syk- kinlaiseen käyntiin. Asioiden nykyisellään
22646: syn työttömyysnumerot osoittavat, on työt- ollessa näyttää asuntoreservi - joka kyl-
22647: tömien joukosta huomattavin osa teollisuus- läkin on olemassa pääasiassa sen johdosta,
22648: työläisiä. Niinpä oli elo-syyskuun vaih- että asutaan kehnoissa ja ehkäpä suoras-
22649: teessa kaikista tilastoon otetuista työttö- taan kelpaamattomissa asunnoissa - riit-
22650: 72
22651: o70 X,6. - Työajan lyhentäminen.
22652:
22653: tävän varsin pitkäksi ailtaa. Lisäksi on niin kohonuutta työtehoa on ilmeisesti san-
22654: otettava huomioon sellaiset seikat, jotka il- gen vaikea lähteä alentamaan. Senvuoksi
22655: menevät seuraavista erään ammattimiehen jää tämän tärkeän tuotannanalankin kdh-
22656: laskelmista. Hän näet on voinut todeta, dalla ainoaksi mahdolliseksi ratkaisuksi ylei-
22657: että v. 19;28, jolloin tuntiansio hänen tut- nen työajan lyhentäminen.
22658: kiruissaan rakennustöissä oli 117 % kor- Yllämainitut seikat osoittavat siis, että
22659: keampi kuin tuntiansio v. 1932, työteho, yleiseen työajan lyhentämiseen olisi maas-
22660: eli siis - kuten hän laskee - työhön käy- samme päästävä.
22661: tetty tuntimäärä kutakin rakennuksen kuu- Työaikaa lyhennettäessä on kuitenkin pi-
22662: tiometriä kohden - oli v. 19,28 78 % vä- dettävä huolta siitä, että työntekijäin an-
22663: häisempi kuin v. 1932. Tämä ilmio joh- siot, jotka maassamme ovat vähentyneet
22664: tuu, kuten mainittu asiantuntija huomaut- useilla huomattavilla tuotannonaloilla aivan
22665: taa, ilmeisesti siitä, että v. 191218 oli puute riittämättömiksikin, eivät pääsisi aleutu-
22666: työvoimasta, ja työntekijät saattoivat enem- maan ja että siis työajan lyhentäminen kä-
22667: män vaikuttaa työehtoihin, kun taas v. visi nimenomaan työtätekevän kansanluo-
22668: 1932 on ollut työvoiman suurta ylitarjon- kan elintason kohottamisen merkeissä.
22669: taa, jolloin työnantajat ovat aivan yksi- Kuten tunnettua, ei esilläolevaan kysy-
22670: puolisesti saaneet määrätä työehdot. Ja mykseen ole hallituksen taholta koskaan
22671: tällöin on käynyt niin, että samalla kuin kiinnitetty tarpeellista huomiota. 1Sangen
22672: työpalkka on laskenut, on työteho kuiten- vähäistä harrastusta asian kehittämiseen
22673: kin huomattavasti kohonnut. Siten on siis osoittaa myöskin se vastaus, jonka halli-
22674: kahta tietä vähennetty rakennustyöväen tu- tus on antanut Kansainvälisen iTyötoimis-
22675: loja, jos tätä työväenryhmää ajatellaan ko- ton tiedusteluun asiassa. Kuitenkin olisi
22676: konaisuutena. Kohonneen työtehon ansiosta tämä tärkeä asia välttämättä saatava päi-
22677: on entistä vähemmän työntekij-öitä päässyt väjärjestykseen.
22678: työhön - palkkasummasta on siis jäänyt Kaikkeen edelläolevaan viitaten ehd:>-
22679: työttömiksi jääneiden palkat pois. Ja li- tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
22680: säksi on työssäolevienkin työpalkkoja huo- sen,
22681: mattavasti alennettu ja sitäkin tietä on työ- että hallitus kiireellisesti valmis-
22682: väen kokonaisansiota vähennetty. Vaikka taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
22683: oletettaisiinkin, että työpalkat jonkin ver- sen työajan yleisestä lyhentämisestä.
22684: ran kohoaisivat lähimmässä tulevaisuudessa,
22685: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1!9133.
22686: Kaisa Hilden. Hannes Ryömä. A. Turkka.
22687: K.-A. Fagerholm. Väinö Hakkila. G. Anders1son.
22688: Hugo Aattela. Väinö Voionmaa. K. Lumijärvi.
22689: 0. Peltonen. A. A. Lastu. Antti Meriläinen.
22690: Aino Malkamäiki. Matti Turkia. Gottfrid Lindström.
22691: Hilma Koivulahti-Lehto. Jussi Lonkainen. Karl J. Wenman.
22692: Kustaa Perho. Mauno Pekkala. Kustaa Perho.
22693: Alpo Lumme. Axel Åhlström. Yrjö Räisänen.
22694: J. Väisänen. P. Salmenoja. Aleksi Aaltonen.
22695: J. F. Tolonen. A. J. Kosonen. Matti Lepistö.
22696: Yrjö Welling. Pekka Kettunen. Valfrid Eskola.
22697: Aino Lehtokoski Aug. Kuusisto. Alex Hämäläinen.
22698: Viljo Rantala. Edvard Kujala. Mikko Suokas.
22699: Hilja Pärssinen. Onni Mäkeläinen. Väinö Tanner.
22700: Anni Huotari. Urho Kulovaara. Kalle W a;lta.
22701: Hilda Herrala. D. B. Lindman. Edv. Pesonen.
22702: Aug. Syrjänen. Onni Hiltunen. Paavo Aarniokoski.
22703: V. A. Komu. Edward Setälä.
22704: 571
22705:
22706: X,7. - Toiv. a.l. N:o 78.
22707:
22708:
22709:
22710:
22711: Päl1ssinen y. m.: Sairaanhoitajien työolojen selvittämisestä
22712: ja heidän työaikansa lyhentämisestä.
22713:
22714:
22715: E d u s k u n n a 11 e.
22716:
22717: Työaikaa koskevassa lainsäädännössä ovat Sairaanhoitajien jättäminen työaikasään-
22718: sairaanhoitajat, kuten 8-tunnin työpäivä- nöstelyä vaille merkitsee tämän työnteki-
22719: lain perusteluissa osoitetaan, jätetyt kaiken jäin ryhmän, jonka kaiken lisäksi muodos-
22720: säännöstelyn ullwpuolelle. Tästä johtuu, tavat melkein yksinomaan naiset, pitämistä
22721: että heillä on varsin epäsuotuisat työolot, muita huonommassa asemassa. Heille ei
22722: etenkin mitä työpäivän pituuteen ja vapaa- jää juuri nimeksikään aikaa sairaalavaiku-
22723: aikoihin tulee. telmasta vapautumiseen ja virkistymiseen.
22724: Sairaalan työntekijöistä on sairaanhoita- Liikarasituksen uuvuttamana ovatkin monet
22725: jattarien työ erittäin raskasta ja vastuun- sairaanhoitajat pakoitetut toimestaan ennen-
22726: alaista. Sairasten hoito ja auttaminen vaa- aikaisesti luopumaan.
22727: tii herkeämättömästi hoitajain taitavuutta Ei ole kuitenkaan paikallaan, että sai-
22728: ja uhrautuvaisuutta. Alati saavat he olla raanhoito tapahtuu hoitajien terveyden
22729: valmiit rientämään vaikeissa sairaustapauk- kustannuksella ja heidän elinvoimiensa eh-
22730: sissa potilaan vuoteelta toiselle tehdäkseen dyttämisellä. Heilläkin tulee olla oikeus
22731: kaikkensa tuskien lievittämiseksi. Tällainen riittävään lepoon ja henkilökohtaisiin har-
22732: työ on hermoja jännittävää ja kuluttavaa. rastuksiin. On näin ollen aika ryhtyä jär-
22733: Mutta sen lisäksi on sairaanhoitajien suo- jestämään sairaanhoitajien työoloja ajan-
22734: ritettava erilaisia säännöllisiä sairaspalve- mukaisemmalle kannalle.
22735: lustehtäviä. Olo hoitovuorolla muodostuu- Näillä perusteilla ehdotamme eduskun-
22736: kin yhtämittaiseksi ja monipuoliseksi työksi, nan päätettäväksi toivomuksen,
22737: josta useissa tapauksissa on vaikea vapau-
22738: tua ruokailutunne}llekaan. Jokseenkin ta- että hallitus toimeenpanisi sai-
22739: vallista on, että sairaanhoitajien työpäivä raanhoitajien työoloja koskevan sel-
22740: on 12-tuntinen, onpa se paikotellen pitem- vityksen ja antaisi esityksen heidän
22741: pikin. Samoin ovat yötyövuorot yhtä pit- työpäivänsä lyhentämisestä 8-tunti-
22742: kät. Myöskään ei vapaapäiviä ole riittä- seksi.
22743: västi.
22744:
22745: Helsingissä, syyskuun 15 päivänä 1'93.3.
22746:
22747: Hilja Pärossinen. Hilma KOO.vulahti~Lehto.
22748: Kwi.sa Hilden. Aino lVIalikam.äari.
22749: Anni Huotari. Hilda Herr:!li1a.
22750: Alex Hämäläinen. Els!a Mets,äJ1am:ta.
22751: 0. Peltonen. Viljo Rantala.
22752: Urho Kulov;a~Wa. A. A. Lwstu..
22753: Aino Lehtoko$ki. EIIlH Jokinen.
22754: 572
22755:
22756: X,s. - Toiv. al. N :o 79.
22757:
22758:
22759:
22760:
22761: AnnaJa., V. y. m.: Valtion varatöissä ja yksityisten liikkei-
22762: den teettämissä metsätöissä maksettavan urakkapalkan
22763: yksikköhinnan nostamisesta.
22764:
22765:
22766: E d u s k u n n a ll e.
22767:
22768: Pitkittyva taloudellinen pula vaatii aina- minlyöntiä, sikäli kuin asiat olisivat autet-
22769: kin lähimmässä tulevaisuudessa yhä edelleen tavissa, on pidettävä kansakunnan tärkeim-
22770: valtion toimenpiteitä työnsaantimahdolli- pien elinehtojen edesvastuuttomana hoitami-
22771: suuksien varaamiseksi työttömille myösk:iln sena. Viitattujen epäkohtien seurauksena on
22772: varatöitä järjestämällä. Säännöllisempinä- ollut nähtävissä edelleen köyhäinhoitomeno-
22773: kin liikeaikoina, vaikka tällaiset työt silloin jen kasvaminen monissa, nimenomaan Ou-
22774: verraten rajoitetussa maarassa talvisai- lun läänin kunnissa niin suuriin summiin,
22775: koina tulevat kysymykseen, on yhteiskunta että kunnat vuorostaan ovat joutuneet tur-
22776: ollut pakotettu kiinnittämään huomiota vautumaan valtion avustuksiin, jotka nekin
22777: niissä oleviin ja niiden aiheuttamiin epä- vuosittain nousevat miljooniin markkoihin.
22778: kohtiin. V :sta 1908 lähtien on asia ollut yhä Jos tarkoituksena on ollut siirtää alipalk-
22779: uudelleen esillä eduskunnassakin ja antanut kausjärjestelmää käyttämällä osa työttö-
22780: aihetta lukuisiin hallitukselle esitettyihin myyden aiheuttamia yleisiä menoja kuntien
22781: anomuksiin ja toivomuksiin. Sitä vakavam- köyhäinhoidon kannettavaksi, on se siis vain
22782: maksi muuttuu tilanne silloin, kun- niin- osaksi onnistunut, ja silloinkaan veronmak-
22783: kuin nyt- työttömien työläisten lukumäärä sajain verotaakkaa helpottamatta. Arvol-
22784: on kohonnut useihin kymmeniin tuhansiin, taan perin kyseenalaisena saavutuksena on
22785: samalla kuin työttömyyskausi on yhä piden- vain ollut, että kootut verovarat ovat tulleet
22786: tynyt. Kun työpalkat varatyömailla alit- työttömien hyväksi ei työpalkkojen muo-
22787: tavat kunnollisen ja ahkeran työmiehen toi- dossa, vaan köyhäinhoidon avustuksina.
22788: meentulominimin ja kun palkkataso varsi- Tähän ei ole voinut viedä periaate, että va-
22789: naisilla työmailla osottaa taipumusta järjes- ratyömaat eivät saa kilpailla työvoimasta
22790: tyä varatyöpalkkojen mukaan eikä päinvas- työmarkkinoilla varsinaisten työmaiden
22791: toin, niinkuin oikeinta olisi, ei ole kiellettä- kanssa, vaan syynä on ollut varatyöjärjes-
22792: vissä, etteikö tällainen asiaintila jatkues- telmän suunnittelemattomuus ja summa-
22793: saan muodostuisi työläisjoukoissa ja heidän mutikkainen järjestely.
22794: perheissään aiheuttamiensa tuhoisien seu- Jonkinlaisena vertauskohtana esitettä-
22795: rauksien kautta vaaraksi yhteiskunnalle ja köön tässä yhteydessä tuloksia eräästä Kes-
22796: sen terveelle kehitykselle. Yritteliäisyyden kusmetsäseura Tapion toimittamasta tie-
22797: pelottava lamautuminen, työtehon tahalli- dustelusta palkkaoloista joillakin yksityisten
22798: nenkin huonontuminen, kansalaiskunnon ja yhtiöitten metsätyömailla. Sen mukaan oli
22799: siveellisyyden höltyminen vaaranalaisessa kaatomiehen keskiansio päivää kohti Rova-
22800: asemassa olevan kansamme laajoissa kerrok- niemen seuduilla 25-30 mk., vähän eteläm-
22801: sissa ovat epäkohtia, joiden torjumisen lai- pänä 15--'20 mk. Pudasjärven seuduilla
22802: X,s. - Annala, V., y. m. 673
22803:
22804: 20-25 mk., Sotkamossa 18-28 mk. (paperi- tämme varatöissäkin yhä enemmän otet-
22805: puiden teossa 18-20 mk.), Kaalamon seu- tava käytäntöön urrukkatyöjärjestelmä,
22806: duilla 15-20 mk. Salmissa ansaitsivat pa- jossa yksikköhinnat olisi määriteltävä
22807: remmat miehet 13-17 mk., Suojärvellä sellaisiksi, että siten saatava palva-
22808: 20-25 mk. Pohjois-Karjalassa työnjohta- ansio tarjoaisi yrittäväJle ja pystyvälle
22809: jain ilmoituksen mukaan 21: 50, 16: 50 ja työmiehelle perheineen mahdollisuuden vält-
22810: 14:-, työmiesten vastaavien ilmoitusten tävään toimeentuloon, ja joka tapauksessa
22811: mukaan 16: - , 14: 50 ja 12: 50. niin korkeiksi, että se säästäisi hänet kun-
22812: Kun on tiedossa, että varatöiden palkat nan apuun turvautumisen demoralisoivalta
22813: vastaavilla seuduilla ovat usein tuntuvasti- vaikutukselta. Kun tiedossamme on, että
22814: kin varsinaisten työmaiden palkkojen ala- valtio työtilaisuuksien varaamiseksi luovut-
22815: puolella, on selvää, että kuntien köyhäinhoi- taa myöskin yksityisille puutavarayhtiöille
22816: don on ollut pakko laajassa mittakaavassa metsistään puita alle käyvän hinnan, olisi
22817: ottaa elätettäväkseen näiden usein kaukana mainitsemaamme periaatetta palkkojen jär-
22818: kotoaan työskentelevien varatyöläisten per- jestelyssä näissäkin tapauksissa vaadittava
22819: heet. Valitettavasti on ollut näin asianlaita noudatettavaksi.
22820: eräillä paikkakunnilla ainakin Tornionjoella Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
22821: myös valtion ja yksityisten yhtiöitten metsä- kunnioittaen eduskunnan päätettävä:ksi toi-
22822: töissä olleisiin työmiehiin nähden. Suurena vomuksen,
22823: €päkohtana on pidettävä, että työläiset eivät
22824: kaiken lisäksi eräillä työmailla saa itse kui- että hallittts 1'yhtyisi kiireellisiin
22825: tata paikkaansa, vaan kuitataan palkkalis- toimenpiteisiin valtion varatöissä, va-
22826: tat parin henkilön allekirjoituksilla kaukana mtyön luontoisissa yleisissä töissä ja
22827: työmailta sijaitsevissa konttoreissa. hallituksen jä1·jestelystä riippuvissa
22828: Minimipalkkojen määrääminen ei useissa- yksityisten liikkeiden teettämissä met-
22829: kaan tapauksissa saisi aikaan korjausta sätöissä maksettavan urakkatyöpal-
22830: asiassa; se päinvastoin olisi omiansa vaikut- kan yksikköhinnan nostamiseksi niin,
22831: tumaan sellaisen käsityksen yleistymiseen, että kunnat vapautuisivat kunnollis-
22832: että palkka maksetaan ajasta eikä työstä. ten työmiesten pe1'heiden huoltami-
22833: Asiain tilan korjaamiseksi olisi mieles- sesta.
22834:
22835: Helsingissä syyskuun 15 päivänä 1933.
22836:
22837: Vilho Aunala. Elias ;Simojoki.
22838: R. Ala-Kulju. Yrjö Schildt.
22839: S. Honkala. Arne Somersalo.
22840: K. R. Kar·es. Bruno A. ;Sundström.
22841: Yrjö KiV1enoja. L. P. Tapanmen.
22842: Iisakki Nikkola. E. A. Tuomivruara.
22843: Hilja Riipinen. J. V. Waånio.
22844: 674
22845:
22846: X,o. - Toiv. al. N:o 80.
22847:
22848:
22849:
22850:
22851: Annala, V., y. m.: Työhönsä harjaantuneen työntekijän toi-
22852: meentulon turvaamisesta.
22853:
22854:
22855: E d u s k u n n a ll e.
22856:
22857: Kysymys palkan suuruudesta on tähän voidaan talouselämän alalla suuressa mää-
22858: asti Suomessa kokonaan jätetty lainsäädän- rin rajoittaa. Niinpä saattaa voimakas
22859: nön ulkopuolelle. On katsottu, että niin organisatio huomattavalla tavalla vaikuttaa
22860: hyvin yhteiskunnan kuin työntekijäin ja niin hyvin työpalkkojen kuin hintojenkin
22861: työnantajain etu vaatii että se jää yksin- muodostumiseen.
22862: omaan taloudellisten lakien määrättäväksi. Palkkakysymys on, kuten sanottu, näihin
22863: Kysynnän ja tarjonnan on luultu voivan asti kokonwan pysytetty valtiovallan järjes-
22864: turvata työntekijälle sellainen palkka hä- telytoimenpiteiden ulkopuolella. On kat-
22865: nen työstään kuin tuotantokustannukset sottu, että se on taloudellisessa elämässä
22866: suinkin sallivat. Lisäksi on katsottu että niin arka kohta, että sen suhteen tulee ta-
22867: palkan järjestelyä koskevat valtiovallan loudellisten lakien saada vapaan kilpailun
22868: toimenpiteet vaikuttaisivat häiritsevästi sekä kysynnän ja tarjonnan voimalla va-
22869: taloudelliseen elämään ja vaarantaisivat paasti vaikuttaa. Epäilemättä palkka onkin
22870: tuotantotoimintaa sekä heikentäisivät yrit- sellainen taloudellinen kysymys, johon yh-
22871: teliäisyyttä. teiskunnan ei ole puututtava muuten kuin
22872: Onkin talouselämän menestyksen kan- milloin ja sikäli kuin se on yhteiskunnan
22873: nalta välttämätöntä, ettei valtiovalta ryhdy kokonaisedun kannalta ehdottoman välttä-
22874: taloudellisia lakeja loukaten säännöstele- mätöntä.
22875: mään taLoudellista toimintaa. Sellaiset toi- Eräässä kohden näyttää kuitenkin siltä,
22876: menpiteet johtaisivat, kuten kokemus on että yhteiskunnan on syytä ryhtyä harkitse-
22877: osoittanut, taloudellisen elämän sekasortoon maan, eikö sen ole rohjettava käydä järjes-
22878: ja häiriöihin, vahingoksi sekä kokonaisuu- tämään myös palkkauskysymystä. Kokemus
22879: delle että työntekijöille. Mutta toiselta on osoittanut, että sellaisina aikoina, jolloin
22880: puolen on kokemus myös osoittanut, että työn tarjonta muodostuu suuremmaksi kuin
22881: yhteiskunta ei voi kokonaan olla sosialisista sen kysyntä, eräät työnantajat eivät suorita
22882: syistä puuttumatta taloudelliseen elämään työntekijälleen sellaista palkkaa, joka tur-
22883: ja erittäinkin työnantajain ja työntekijäin vaisi hänelle ja hänen perheelleen välttämät-
22884: välisiin suhteisiin. Kysyntä ja tarjonta tömän toimeentulon. Näin on tapahtunut
22885: moninaisine edellytyksineen eivät pysty kai- siitä huolimatta, että työnantaja on saanut
22886: kissa suhteissa johtamaan kehitystä siten ja taloudellisesta yrityksestään voittoa. Seu-
22887: muodostamaan työsuhteita sellaisiksi kuin rauksena tällaisesta palkkausmenettelystä
22888: yhteiskunnan kononaisetu vaatii. Tämä on ollut katkeruuden syntyminen työnteki-
22889: johtuu kaiken yrittäjätoiminnan itsek- jöissä työnantajaa kohtaan, mikä katkeruus
22890: käästä, oma;a etua ajavasta luonteesta. On on kohdistunut lopuksi koko porvarillista
22891: myöskin huomattava, että vapaata kilpailua yhteiskuntaa vastaan synnyttäen otollisen
22892: X,9. - Annala, V., y. m. 575
22893:
22894: maaperän yhteiskunnanvastaisille kumouk- aate, että työnantajan, joka taloudellista
22895: sellisille opeille. Kun työntekijät eivät ole voittoa tavoitellen käyttää vierasta työ-
22896: saaneet välttämättömän toimeentulonsa vaa- voimaa, on suoritettava työhönsä harjaan-
22897: timaa palkkaa, eivät he ole voineet myös- tuneelle, hyvään työtulokseen pääsevälle
22898: kään huolehtia perheistään, jotka sen vuoksi työntekijälle - lähtien samalla siltä poh-
22899: ovat joutuneet kunnan köyhäinhoidon huol- jalta, että palkka on maksettava työntuloS-
22900: lettaviksi. Tästä on monessa kunnassa ollut ten eikä työajan mukaan- sellainen palkka,
22901: seurauksena köyhäinhoitomenojen kasvu sel- että se keskimäärin riittää työpaikkakun-
22902: laisella tavalla, että kunnat eivät ole pysty- nalla turvaamaan hänen ja hänen perheensä
22903: neet pitämään talouttaan tasapainossa. välttämättömän toimeentulon. Maatalous-
22904: Olemme sitä mieltä, että työnantajan, joka tuotanto olisi mielestämme kuitenkin sen
22905: taloudellista voittoa tavotellen harjoittaa erikoisluonteen vuoksi jätettävä tämän lain-
22906: tuotantotoimintaa, on suoritettava työ- säädännön ulkopuolelle, varsinkin kun siinä
22907: hönsä harjaantuneelle, hyvään työtulokseen palkka usein suoritetaan joko kokonaan tai
22908: rpääsevälle työntekijälleen sellainen paLkka, osittain luontaiseduissa. Samalla tahdomme
22909: että se keskimäärin riittää hänen välttämät- korostaa, että tämän kysymyksen järjeste-
22910: tömään toimentuloonsa. Vain silloin kuin lyssä käytännössä ei poliittisille järjestöille
22911: taloudellisen voiton tavoittelusta luovutaan olisi varattava mitään sijaa.
22912: silmällä pitäen yksinomaan. ansion valmis- Kosketelluu vaikean kysymyksen lopulli-
22913: tamista työntekijälle, voidaan yhteiskunnan nen lainsäädännöllinen järjestely vaatii kui-
22914: edun kannalta tästä periaatteesta luopua. tenkin perinpohjaista harkintaa ja huolel-
22915: Jos taloudellisen edun saanti on työnanta- lista valmistelua. Edellä esitettyyn viitaten
22916: jalle mahdollinen vain sillä edellytyksellä, ehdotamm€ hyväksyttäväksi toivomuksen,
22917: että hänen ei tarvitse maksaa työntekijälle
22918: sellaista palkkaa, joka keskimääräisesti tur- että hallitus kii1·eellisesti valmis-
22919: vaa hänelle välttämättömän toimeentulon, taisi esityksen laiksi, joka turvaisi
22920: niin ei mielestämme yhteiskunnan edun työhönsä harjaantuneelle työnteki-
22921: kannalta ole välttämätöntä, että sellainen jälle tehdyn työn perusteella hä-
22922: taloudellinen toiminta jatkuu. nen välttämättömään toimeentuloansa
22923: Katsomme niin ollen, että yhteiskunnan tarvittavan palkan.
22924: olisi lainsäädännössä omaksuttava se peri-
22925:
22926: Helsingissä syyskuun 14 päivänä 19,33.
22927:
22928: Vilho Annala. Yrjö Schildt.
22929: R. Ala-Kulju. Elirus Simo j o!ki.
22930: S. Honkala. Arne Some11salo.
22931: K. R. ,Kares. Bruno A. Sundström.
22932: Yrjö Kivenoja. L. P. ~a;pamill!en.
22933: Iisakki Nikkola. E. A. Tuomivaat1a.
22934: Hilja Riipinen. J. V. W1ainio.
22935: •• ••
22936: VALTIOPAIVAT
22937: 19 3 3
22938:
22939:
22940: LIITTEET
22941: XII
22942: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
22943: TOIVOMUSALOITTEET.
22944:
22945:
22946:
22947:
22948: HELSINKI 1933
22949: V ALTTONEUVOSTON KIR.J APAINO
22950: Rautateitä ja maanteitä, kanavia, ilmailuliikennettä y. m.
22951: koskevia toivomusaloitteita.
22952: 581
22953:
22954: XII,1. - Toiv. al. N :o 81.
22955:
22956:
22957:
22958:
22959: Erkko y. m.: Ilmailuliikennetoimiston perustamisesta kul-
22960: kulaitosten ja yleisten töiden ministeriöön.
22961:
22962:
22963: E d u s k u n n a ll e.
22964:
22965: Kun siviili-ilmailu ja siviHi-ilmaliikenne kyisin kokonaisia vuorokausia ja vuorokau-
22966: maassamme viimeksi kuluneina vuosina ei den osia kestävät rasittavat matkat
22967: ole usoittanut samanlaista kehityksellistä maamme pohjois- ja itäosiin voidaan ilma-
22968: kasvua kuin mitä muualla maailmassa niin livkenteen riittävässä määrässä kehityttyä
22969: sHmiinpistävästi on ollut havaittavissa ;ja suorittaa muutamissa ,tunneissa. Miten
22970: kun ilmeisenä perussyynä tällaiseen puut- suuri taloudellinen etu seuraa ajanvoitosta
22971: teeseen on ollut keskeisten hallinto- ja joh- ilmaliikenteen avulla, on laskemattakin sel-
22972: toelinten puute, olisi tämä ,epäkohta tällä vaa. Kaupallinen ilmaliikenne taloudelli-
22973: alalla saatava poistetuksi ilmaliikennetoi- seen kannattavaisuuteen nähden on jo pääs-
22974: miston perustamisen kautta kulkulaitosten syt lastenkengistä ja pidetään sitä kaik-
22975: ja yleisten töiden ministeriöön. kialla muualla samaan luokkaan kuuluvana
22976: Niinkuin muunkin liikenteen kehittämi- liikennevälineenä kuin rautateitä, autoja ja
22977: nen, va!J:vominen ja sitä koskevien lakien ja laivayhteyksiä. Tähän kehitykseen ei suin-
22978: asetusten ja määräysten laatiminen sekä kaan ole vähimmin vaikuttanut raakaöljy-
22979: voimaansaattaminen, niin myöskin kaupal- moottorien käytäntöönottaminen ilmaliiken-
22980: lisen ilmaliikenteen ja urheiluilmailun tu- teen palveluksessa olevien lentokoneiden voi-
22981: lee kuulua kulkulaitosten ja yleisten töiden manlä;hteenä. Perustamiskustannukset ovat
22982: ministeriön toimintapiiriin. Kaupallisen il- ilmaliikenteessä alhaisemmat kuin missään
22983: mailun tulee mieluimmin kuulua kulkulai- muussa liikennelajissa.
22984: tos- kuin puolustusministeriön alaisuuteen Kulkulaitosten ja yleisten töiden minis-
22985: syystä, että kaupallinen ilmailu pohjautuu teriöön perustettavan ilmailuliikennetoimis-
22986: taloudellisiin tekijöihin eikä sitä niin ollen ton tai muun viranomaisen käsiteltäviksi ja
22987: pidä liittää kiinteästi sotilasilmailuun, joka esiteltäviksi tulisivat nyt ajatelluu suunni-
22988: palvelee yksinomaan maanpuolustuksellisia telman toteutuessa m. m. seuraavat asiat:
22989: näkökohtia. Luonnollisesti tulee molempien 1. Ilmailulakien, asetusten ja määräys-
22990: ilmai'lulajien kehityksen ja toiminnan ten valmistaminen.
22991: käydä käsi kädessä. 2. Määräysten noudattamisen valvonta
22992: Kansallisen ilmaliikenteen suuret edut erikoisen lentopoliisin avulla.
22993: ovat siksi ilmeiset ja nähtävissä maissa, 3. Ilma-alusten rekisteröiminen ja lento-
22994: joissa siitä on huolehdittu, että on tarpee- lupien myöntäminen.
22995: tonta lähemmin tässä mennä selittelemään, 4. Kaupallisen ilmaliikenteen kehittämi-
22996: että meidän maallemme, jonka asutuskes- nen maan kokonaistarwetta silmälläpitäen.
22997: ku~et ovat kaukana toisistaan, ilmaliiken- Tätä varten on laadittava suunnitelmat
22998: teestä olisi mitä suurin nyöty postin, mat- laskelmineen, vuosittaiset menoarvioehdo-
22999: kustajien ja pikatavaran kuljetuksessa. Ny- tukset y. m.
23000: 582 XII,1. - Ilmailulitilkennetoimiston perll!staminen.
23001:
23002: 5. Työskenneltävä yhdessä kunnallisten on käytäntö, kuten Helsingin maalentolken-.
23003: viranomaisten kanssa antaen heille. tukea tän ratkaisun myöhästyminen, osoittanut
23004: ja ohjeita paikallisen ilmailuliikenteen jär- selvästi keskuselimen tarpeellisuuden.
23005: jestelyssä, lentokenttien suunnitteluissa Jotta ilmailumme kehitys tapwhtuisi riit-
23006: j. n. e. tävän nopeasti ja tarpeellisella asiantunte-
23007: 6. Avustettava siviili-ilmai~uke.rhoja ja musta omaavalla johdolla, olisi kulkulaitos-
23008: Suomen Ilmapuolustusliittoa niiden työssä ten ja yleisten töiden ministeriöön perus-
23009: kouluilmailun hyväksi. tettavan ilmaliikennetoimiston päälliköksi
23010: 7. Työskenne1tävä täydellisessä yhteis- nimitettävä ammattimies, lentäjä, ja olisi
23011: ymmärryksessä sotilasilmailuviranomaisten hänet valittava ilmaiinvoimista ilmavoimien
23012: kanssa. komentajan esityksestä.
23013: Ilmailuviranomaiselle lankeavien tehtä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
23014: vien luetteleminen pitemmälti on twrpee- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
23015: tonta tässä yhteydessä. Sen sijaan on tar-
23016: peen huomauttaa toimiston perustamisen että hallitus valmistaisi esityksen
23017: kiireellisyydestä, sillä eri puolilla maa- ilmailuliikennetoimiston tai ilmailu-
23018: tamme on jo valmistumassa kaupunkien ja liikenneviranomaisen paikan perusta-
23019: maalaiskuntienkin oma-aloitteisesti raken- misesta kulkulaitosten ja yleisten töi-
23020: nuttamia lentokenttiä, joten ilmaliikenne den ministeriöön.
23021: vm alkaa jo lähitulevaisuudessa. Myöskin
23022:
23023: Helsingissä, syysk. 11 p:nä 1933.
23024:
23025: Eljas :&;tclro. Toivo Tyrni.
23026: E. J. Jatkrua. Eero Rydman.
23027: U:rho Toivola. W. K. Särkkä.
23028: Bruno Sarlin. Sulo Heiniö.
23029: Arvo Inkilä. E. von F:renckell.
23030: 583
23031:
23032: Xll,z. - Toiv. al. N :o 82.
23033:
23034:
23035:
23036:
23037: Brander y. m.: Pyhäjärven ja Oriveden välisen kannaksen
23038: kanavoimisesta.
23039:
23040:
23041: E d u s k u n n a ll e.
23042:
23043: Kuopion ja Viipurin läänin alueella Ki- Vuonna 1•9'33 insinööri Reino Castrenin
23044: teen, IKesälahden ja Uukuniemen pitäjissä tutkimusten perusteella tekemä kustannus-
23045: sijaitsevan Pyhäjärven yhdistäminen kana- arvio osottaa Puhoksen kanavan tulevan
23046: valla Oriveteen on jo kauan askarruttanut maksamaan 6,300,0001 markkaa.
23047: liikemiesten ja seutukuntalaisten mieliä. Liiketaloudellista voittoa m Puhoksen
23048: Ylemmän ja alemman Salpausselän välissä kanava valtiolle tuottaisi, vaan osottaisi las-
23049: sijaitsee tämä 70 km. pituinen Pyhäjärven kelman mukaan 74,000 markan vuotuista
23050: vesireitti metsärikkaine ympäristöineen tappiota. Jos otetaan huomioon puitten
23051: vi~läkin umpijärvenä, niin että puutavarat vuotuinen kuljetuskustannusten säästö,
23052: saadaan siitä ulos vain Puhoksen koskea niin osottaisi kanava 51,000 markan kan-
23053: myöten uittamalla. santaloudellista voittoa.
23054: Helpoittaakseen tavaroitten kuljetusta Se kehitys, minkä tämä kanava aiheut-
23055: Pyhäjärvellä rakennutti kuuluisa karjalai- taisi ympäristön pitäjissä tämän 70 km.
23056: nen teollisuusmies Nils Ludvig Arppe rau- pituisen vesireitin varrella, joka liiken-
23057: taisen kiskotien Puhoksen kannaksen poikki. teen puutteessa on jäänyt salojärven ase-
23058: (Ensimmäinen kiskotie Suomessa.) Kapea- maan, tulisi olemaan siksi voimakas, että
23059: raiteisen kiskotien Pyhäjärveltä Nivan ase- kanavasta tulisi kansantaloudellisesti kan-
23060: malle rakennutti 1890 luvulla puuliikemies nattava. Tätä kehityksen tuomaa lisää
23061: Kalle Tillander. Vetovoimana käytettiin kannattavaisuuteen ei kannattavaisuuslas-
23062: tällä 1:8 km. pituisella rautatiellä hevosia. kelmissa ole otettu ollenkaan huomioon.
23063: Maailmansodan aikana joutui rata puretta- Puhoksen kanavan vaikutusalueella toi-
23064: vaksi ja kiskot vietiin Venäjälle. mivien puutavaraliikkeiden ilmoitusten pe-
23065: Puolen kilometrin pituisen. kanavan kai- rusteella on laskettu, että alueelta on viime
23066: vattamisen kannaksen läpi Pyhäjärvestä vuosina viety vesitse keskimäärin
23067: Puhoksen lahdelle aloitti senaatin luvalla havutukkeja ........... . 70,600 kiintom3
23068: joensuulaiilen kauppaneuvos Antti Juhana koivu- ja haapatukkeja .. . 8,500 "
23069: Mustonen vuonna 187·6. Kanavaa ehdittiin kuusipaperipuita 10:,00,0
23070: kaivaa 26,0001 m3 , mikä nykyisin hinnoin pinom3 • • • • • • • • • • • • • • • 7,200
23071: edustaisi noin !500,000 markan kustannusta. mäntypropseja 4,000! pinom3 2,·900 "
23072: Mustosen kuolema 1877 keskeytti hankkeen lehtipuupropseja .2,000 pi- "
23073: toteuttamisen samoinkuin suunnitellun ka- nom3 ................ . 1,41{)0
23074: pearaiteisen rautatien rakentamisen Pyhä- halkoja 5,000 pinom3 • • • • • 3,600, "
23075: järven eteläpäästä Laatokan rannikolle. "
23076: Vuonna 18186 tehdyn tutkimuksen mu- Yhteensä 94,200 kiintom3
23077: kaan olisi .Puhoksen kanava tullut maksa- Tältä alueelta viedään puutavaraa, pää-
23078: maan 321!,000 markkaa. asiassa veistettyjä parruja, lähimmille rau-
23079: 584 XII,2. - Pyhäjärven-Ori:veden kanava.
23080:
23081: tatieasemille ja laivan lastauspaikoille, joita johtuu suuresta toisille seuduille siirtymi-
23082: ei ole otettu edellisessä laskelmassa huo- sestä, mitä osaltaan todistaa sekin, että kir-
23083: mioon. Kuljetusvaikeuksien takia on ulos- konkirjoihin merkitty väestö on melkoisesti
23084: vientihalon hinta metsissä niin pieni, että hengille kirjoitettua suurempi. Väestön li-
23085: suuria määriä halkoja mätänee metsiin ja säys on erittäin työnhaluisena siirtynyt
23086: metsänparannustöihin ei voida kannatta- suurempiin kaupunkeihin ja liikekeskuksiin
23087: vasti ryhtyä, seikka, joka lamauttaa suu- aiheuttaen entiselle asujamistolle työttö-
23088: resti kansallisen pääoman kasvamista. myyttä.
23089: Väestöluku on kanavan vaikutusalueella Edellisen perusteella ehdotamme edus-
23090: 7,567 henkeä, väestötiheys km 2 1Q:.3. Väes- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
23091: tön lisäys on vuodesta 19,21 vuoteen 1930
23092: ollut tällä alueella vain kolmas osa koko että hallitus toirnittdtaisi ttdki-
23093: valtakunnan alueella olevasta lisäyksestä, ·rnuksen Pyhäjärven ja Oriveden vä-
23094: vaikka syntyväisyys on ollut keskimäärää lisen kannaksen kanavoirnisesta ja
23095: paljon korkeampi. Väestötiheys on näin sen perusteella päättäisi esityksen an-
23096: syrjäiselle seudulle melkoinen, mutta sen- tamisesta mainitun kanavan rakenta-
23097: sijaan väenlisäys yllättävän pieni. Tämä misesta.
23098:
23099: Helsingissä, syyskuun 14 päivänä 193-3.
23100:
23101: Akseli Bvand:er. Alpo 0. Luostarinen.
23102: Juhani Leppäåä. L. 0. Hirvensalo.
23103: Antti Kukkonen. Kiaapro Huittinen.
23104: Ma.tti Miikk:i.. Toivo Ikonen.
23105: Ansh. Al!eSitalo. l'Vlatti Pitkänen.
23106: Albin Asikameiii.. Antti Halonen.
23107: Yrjö Welling. Jussi Lonkainen.
23108: 585
23109:
23110: Xll,3. - Toiv. al. N :o 83.
23111:
23112:
23113:
23114:
23115: Oksanen y. m.: Maantien rakentamisesta Lauritsalasta Tai-
23116: paZsaaren Ampujalan kylään.
23117:
23118:
23119: E d u s k u n n a 11 e.
23120:
23121: Jo vuodesta 1928 on yksityisten toimesta ja kaupallinen vuorovaikUtus sellaisen ku-
23122: ryhdytty erinäisiin toimenpiteisiin yhdyslii- luttaja:keskuksen kanssa kuin Lauritsalan
23123: :kenteen aikaansaamiseksi Taipalsaa,ren ja kauppala, jossa asuu yli 6,000 henkeä, yk-
23124: sen lähellä olevan, tiheään asutun mante- sinomaan kuluttajia, olisi omansa elvyttä-
23125: reen välillä. Taipalsaaren mantereen puo- mään 'Seutukunnan taloudellista nousua.
23126: leinen osa, jonka kautta kulkee n. s. Selkä- Tai:palsaarelaisilla olisi sitä paitsi tämän
23127: tie, päättyen Taipalsaaren pitäjän Ampu- yhteyden saavuttamisen kautta mahdolli-
23128: jalan kylässä, jonka tien varrella on Taipal- suus tarpeen vaati,essa saada pikaista lääkä-
23129: saaren huomattavin asutus, on täydellisesti rinapua ja päästä nauttimaan niistä lii-
23130: eristetty asutus- ja liikekeskuksista keliri- kenne-eduista,. joita Lappeenrannan-Vuok-
23131: kon aikana. Sieltä on miltei mahdotonta senniskan välinen rautatie tulee tuotta-
23132: silloin 'Päästä yhteyteen naapurikuntien ja maan.
23133: kirkonkylän •kanssa, joten esim. ensiavun Tämän tieyhteyden atkaansaaminen Lau-
23134: saantikin tauti- ja onnettomuustapauksissa ritsalan ja Taipalsaaren välillä on jo vuosi-
23135: käy mahdottomaksi. Tämä eristyneisyys kausia kiinnostanut molempien paikkakun-
23136: vaikuttaa myöskin sangen haitallisesti a:su- tien asujanten mieltä ja ~on ,sitten yksityis-
23137: janten ansiomahdollisuuksiin, koska he eivät aloitteesta toimitettu asiassa tutkimuskin
23138: voi saada tuotteitaan viedyksi kuluttajakes- sekä laadittu uuden maantien kustannus-
23139: kuksiin. Huomattavaa on, että . mainitun arvio, joka päättyy 310,000 markkaan.
23140: tien varsilla asuu yksinomaan pienviljeli- Koska tämä kustannusarvio on yksityistietä
23141: jöitä, joille läheisen mal'lkkinapaikan tar- laadittu ja täysin oivaltaen mainitun tie-
23142: peellisuus on elill'kysymys. Lä:heisin kulut- yhteyden tarpeellisuuden saamme kunnioit-
23143: tajakeskus maantieteellisesti ja kuluttaja- taen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
23144: määrään nähden on Lauritsalan kauppala, toivomuksen,
23145: jdka on maataloustuotteiden huomattava että hallitus ensi tilassa toimitut-
23146: kuluttaja. Yhteys tämän keskuksen kanssa taisi tutkimuksen kyseessäolevan,
23147: olisi sangen suurimerkityksellinen pienvil- Lauritsalan ja TaipaZsaaren Ampu-
23148: jelijöi1le kuin myöskin asianomaisille ku- jalan kylän välisen maantien tarpeel-
23149: luttajille. Lähes 2,000 hengen suuruisen lisuudesta sekä laadituttaisi tien ra-
23150: maataviljelevän vä;estöryhmän taloudellinen kentamisesta kustannusarvion.
23151:
23152: Helsingissä, syyskuun 15 päivänä 1933.
23153:
23154: Kaino W. Oksanen. E. A. Tuomiv:aara. D. B. Lindman.
23155:
23156:
23157: 74
23158: 586
23159:
23160: XU,4. - Toiv. al. N :o 84.
23161:
23162:
23163:
23164:
23165: J1aDib.Onen: Et·äitten maantiesuuntien tutkituttamisesta Suo-
23166: mussalmen y. m. pitäjissä.
23167:
23168:
23169: E d u s k u n n a ll e.
23170:
23171: Kun Suomussalmella paraillaan raken- verkostoon yhdistetyksi. Sitä varten olisi
23172: teella oleva n. s. Näljängän maantie val- tärkeää, että Hyrynsalmen-Moision tien
23173: mistuu v. 1934, niin olisi tärkeätä, että tätä jatkona tutkittaisiin Keskisenvaaran kautta
23174: tietä rakennettaisiin edelleen tiekomitean tiesuunta sopivalle kohtaa Kuhmonie-
23175: ehdotuksen mukaisesti Ylinäljängän Kur- men-Suomussalmen maantielle. Se avaisi
23176: kikylän kautta Pudasjärven Puhoskylän sikäläiselle väestölle uusia elämän mahdol-
23177: maantiehen. Ettei työkaluja tarvitseisi lisuuksia, edistäisi liikennettä ja asutusta.
23178: siirrellä eikä työnjohtoa järjestellä, olisi Edellä sanotun perusteella kunnioittaen
23179: tärkeää, että ensi kesän aikana tämä tie- ehdotan eduskunnan päätettäväksi toivo-
23180: suunta tutkittaisiin ja kustannusarvio muksen,
23181: tietä varten laadittaisiin, jotta Näljängän että hallitus' tutkituttaisi a) tie-
23182: tietyön loputtua voitaisiin välittömästi jat- suunnan Suomussalmen Näljängän
23183: kaa tällä tutkitulla suunnalla ja siten saa- tien jatkona K1l.rkikylän kautta Pu-
23184: taisiin tiettömän taipaleen takana oleva dasjärven Puhoskylän maantiehen
23185: Kurkikylän asutus vedetyksi tien yhtey- ja b) tiesuum~an Hyrynsalmen Moi-
23186: teen sekä Pudasjärven ja Suomussalmen siovaa1·an tien jatkona Alavuokin
23187: välille suora tieyhteys. kylän Keskisenvaaran kautta Kuh-
23188: Samoin olisi välttämätöntä, että Kuhmo- moniemen-Suomussalmen maantie-
23189: niemen, Hyrynsalmen ja Suomussalmen ken.
23190: välinen valtaisa tietön alue saataisiin tie-
23191:
23192: Helsingissä syyskuun 15 p :nä 1933.
23193:
23194: T. A. Janhonen.
23195: 587
23196:
23197: XII,o. - Toiv. al. N :o 85.
23198:
23199:
23200:
23201:
23202: Hänninen y. m.: Eräiden maantiesuuntien tutkituttami-
23203: sesta Kuusamon ja Posion kunnissa.
23204:
23205:
23206: Ed u sk unn alle.
23207:
23208: Poikkeuksellista murros- ja pula-aikaa on aloitteen johdosta v. 1931 aivan oikein huo-
23209: aina maailmansodan alkamisesta saakka mauttikin.
23210: eletty Koilli1s-Pohjanmaan. itäis~mmissä ra- Mielestämme varatöitä varten olisi Posion
23211: japitäjissä. Nykyinen yleinen ahdinko on ja Kuusamon kunnissa tutkittav•a ja kustan-
23212: sitä vain lisännyt siihen mä:ärin, että ainoas- nusarvio kiireellisesti laadittava seuraaville
23213: taa.n pontevilla toimenpiteillä valtion puo- teille:
23214: lelta voidaan tilanne pitää jonkinverran 1. Ylikitkan luoteisrannan tielle Posion
23215: siedettävänä. Rajan sulkeutuminen jo maaH- kunnassa, joka erämaantien'ä alkaLsi Kuu-
23216: mansoda;n alussa lopetti metsien myynnin samon-Rovaniemen tieltä Hietaniemen ta-
23217: ja puuliikkeet Kuusamon, Posion ja Kuola- lojen luota ja kulkisi Suonnanperän, Toi-
23218: järven niiltä osilta, jotka laskevat vetensä vanniemen ja Toivan taloryhmien kautta
23219: Vienäjälle pä1n. Isojako on nyt lopettanTht Kuusamon-Kemijärven tiehen. Sillä tulisi
23220: metsien hakkaukset Posion ja Kuusamon olemaan huomattava sekä paikallinen että
23221: kunnissa kokonaan, ja ne tulevatkin ole- kaukoliikenne. Tien varrelle tulisi neljättä-
23222: maan seisauksissa vie•lä useita vuosia. Kun sataa asukasta ja paljon hyviä asutuskelpoi-
23223: vä:estö suurelta osalta on siellä elänyt metsä- sia suomaita, joista osa on jo valtion avulla
23224: taloudesta,. on nyt työttömyyden torjumi- kuivattu. Tätä tietä pitkin tultaisiin syk-
23225: nen 'Sekä kunnan että; vaitionkin puolelta syltä ja keväällä kuljettamaan kalaa. Poh-
23226: vaatinut huolta ja neuvokkuutta. Siitä huo- jois-Kuusamo tulisi :sitä käyttämä;än Rova-
23227: limatta on laaja:ssa mitassa t~ytynyt tur- niemelle ja Posion itäosan asukkaat Kemi-
23228: vautua suoranaiseen avustukseen tai siirtä- järvelle lmlkiessaan, siihen saakka, kunnes
23229: mään, va1rsinkin talvella, työvoimaa toisiin rautatien pää saadaan Paanajärvelle. Sen-
23230: pitä:jiin. Yksin Kuusamon pitäjästä oli jälkeen se oHsi yksi Pa•ana.järven radalle
23231: viime talvena toi:sissa pitäjissä ansiotöissä johtavia. teitä.
23232: noin 3,000 mi·estä ja 800 hevosta. Näin suuri Nopeasti lisä:äntyvä matkailuliikennekin
23233: työvoiman tarjonta yhdestä pitäjästä vai- kaipaa myös tätä yhdystietä. Se tulisi kul-
23234: kuttaa m. m. palkkatasoon tukkityömailla. kemaan m. m. komean Riisitunturin 1ä:heltä
23235: Maantietöitä, jotka ovat sopivia kevät- j.a ja sitä tietä Rovaniemeltä Paanajä.rvelle ja
23236: syystöitä, osaksi talvitöit~kin, on nyt Kuu- päinvastaiseen suuntMn pyrkijät käyttäisi-
23237: samossa ja Posiossa vähän. Maantieverkon vä.t oikotienään. Sen pituus tulisi ole-
23238: täydentäminen olisi kuitenkin uudisraivauk- maan noin 30 km. ja tulisi se kulkemaan
23239: sien ja suonkuiv·auksien ohella tärkeä. Sen- kovia ja tasaisia ran.tamaita.
23240: tähden pitäisi olla valmiiksi tutkittuja tie- 2. Tavajärve;n tien jatko Aiutakummusta
23241: sunntia, kuten kulkulaitosvaliokunta erään Vatajärven ja Kuorin.gin kautta Siikajär-
23242: 588 XII,5. - Kuusamon ja Posion maantiet.
23243:
23244: velle. Tämä tiesuunta on Pohjois~Suomen jatkettava järven itäp'äähän saakka. Tiestä,
23245: ja Karjalan :maantiekomitea:n mietinnössä joka voitaisiin rakentaa erämaantienä, olisi
23246: asetettu toiseen tärkeysluokklllan, mutta sitä hyötyä paikallisille asukkaille,. matkaili-
23247: ei ole vielä tutkittukaan. Tästä tiestä tulisi joille, jotka sitä myöten autoillaan pääsisi-
23248: hyötyä noin 300-lukuiselle paikalliselle. väes- vät seudun .nähtävyyksiä katselemaan, raja-
23249: tölle, valtion metsätaloudelle ja rajavartios- vartiostolle ja maan puolustukselle. Tien
23250: tolle. Huomioon olisi myös otettava, että tarvetta lisää se seikka että Paanajärvi jää-
23251: Tavajärven seudun kuusimetsät voidaan tyy vasta joulun aikoina ja .että niihin ai-
23252: vain tätä maantietä myöten tulevaisuudessa koihin on pitkä kelirikko, jolloin ei päästä
23253: saattaa Paanajärven rautatielle,. koska näi- kulkemaan veneellä eikä hevosella. Ehdote-
23254: den seutujen vedet laskevat suoraan rajan tun tien pituus järven ränsipäästä Ruskea-
23255: yli Venäjälle. kalliolle on 12 km. melko hyvää maastoa
23256: Lukuisat matkailijat ·käyttäisivät tätä myöten.
23257: tietä käydessään laajasta ja kauniista näkö- Muistettava olisi,. että Paanajärven asU:k-
23258: alastaan kuuluisalla Nuorusen tun:turiHa ilmat rajan sulkeutumi,sen, n. s. läskikapinan
23259: (600 m. korkea). (useat talolliset menettivät siinä porokarjo-
23260: Työnpuute Tavajärven seuduilla on vuo- jansa) ja erittäin m.joitettujen viljelysmah-
23261: desta toiseen jatkuva ja lisääntyvä. Kuu- dollisuuksien tähden taistelevat olemassa-
23262: samon kunnan puolesta on tehty lukuisia olostaan äärimmäisessä hädässä ollen. Suu-
23263: anomuksia tämän ti.en rakentamisesta, kun se ret metsävarat ennustavat kuitenkin parem-
23264: nykyisin parhaiten sopi·s.i taloudellisen hä- paa tulevaisuutta, kun murroskausi keste-
23265: dän lieventämiseksi tällä rajakulmalla. Ait- tään.
23266: takummliD--Siikajärven tie tulisi sivua- Edelläesitettyihin perusteluihin nojaten
23267: maan ·erinomaisen hyviä, osittain jo vilje- pyydämme eduskunnan päätettäväksi eh-
23268: lykselle kuivattuja suoalueita. Senj pituus dottaa toivomuksen,
23269: tulisi olemaan 23 km. ja maasto on hyvä.
23270: 3. Paa;najärven pohjoisrannan tietä on että hallitus varatöiden järjestä-
23271: myös anottu tutkittavaffis,i ja v•a.ratöinä mistä varten Posion ja Kuusamon
23272: teetettävä:ksi. Se on suunniteltu alkavaksi kuntiin kiireellisesti tutkituttaisi Yli-
23273: Paanajärven länsipäästä ja tulisi se kulke- kitkan luoteisrannan tien Mourusal-
23274: maan kauttaaltaan asuttua järven pohjois- mesta Alakitkcun tief!,en, Tavajärven
23275: rinnettä pitkin aluksi kuuluisalle Ruskea- Aittokummun-Siikajärven tien sekä
23276: kallial1e, jossa kaikki Paanajärvelle saapu- haaratien Paana}ärven länsipäästä
23277: neet matkailijat käyvät. Myöhemmin se olisi Ruskeakalliolle.
23278:
23279: Helsingissä, ~syyskuun 12 p:nä 1933.
23280:
23281: Kaarlo Hänninen. Janne Koivuranta. Uuno Hanm:ula.
23282: 589
23283:
23284: XII,6. - Toiv. al. N :o 86.
23285:
23286:
23287:
23288:
23289: Lampinen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta mutatien ra-
23290: kentamista varten Helsingin läheltä Korian kautta H ar-
23291: jun asemalle.
23292:
23293:
23294: E d u s k u n n a Ji 1 e.
23295:
23296: Niiden rautatie-ehdotusten joukossa, jotka liikenteen sille asettamista vaatimuksista.
23297: maassamme olivat etulalla ennen maail- Tä;mä ei kuitenkaan ole tehnyt tarpeetto-
23298: mansodan puhkeamista, jolloin talou- ma;ksi yllämainittua rataa,. vaan on sen ra-
23299: dellinen elämä jatkuvasti oli nousemassa ja kentamista monista syistä edelleenkin pi-
23300: raut:ateittemme iiikenne korkeimmillaan, on dettävä varsin tärkeänä. Sen suurin merki-
23301: tärkeimpiin kuuluJVana main:itt:avru ehdotus tys kauttakulkuliikenteessä on siinä, että
23302: Helsingin-Korian .rauta:tien rakentami- se on suora yhdysrata pää:radan ja Helsin-
23303: sesta. Yhtenä syynä s~ihen, että; tämän ra- gin välillä ja lyhentää matkaa Kouvolasta
23304: dan rakentaminen pidettiin välttä.mäittö- Helsinkiin noin 50 kilometrillä. Kun suu:ri
23305: mänä oli se, että Viipurin-Riihimäen radan osa Savon jru Karjalan ratojen ihuomatta-
23306: kuljetuskyky ei rada,}l:a välitettävän suuren vasta tavaraliikenteestä melkoisen osan
23307: liikenteen vallitessa; va1stannut sille asetetta- vuotta on suunnattava Helsinkiin tai Han-
23308: via vaatimuiksi:a. Sotavuodet j.a sen aikana koon,. on ilmeistä,. kuinka merkitsevä rahti-
23309: korkeimmilleen noussut liikenne valtion- kustannusten ja ajan säälstö olisi saavutetta-
23310: rautateillä osoittivat sittemmin selvästi, vissa, jos tavarat voisivat kulkea mainittua
23311: kuinka tarpeellinen puheenaoleva rata, joka lyhyempää tietä,. sen sijaan että niiden n(Yt
23312: olisi voinut ottaa vrui:tettäväkseen maan itä- on kuljettava mutkatietä Ri·ihimäen kautta.
23313: osista Helsinkiin suuntautuvan liikenteen, Kun liikenne, kuten jo mainittiin:, on kulu-
23314: olisi ollut rataverkon täydennyksenä. neina vuosina; ollut vähempi, ei vientisata-
23315: Vaikkakin cvaltionmutatiet .puheenaole- missamme viime aikoina ole ollut erikoisem-
23316: vasta suurliikenteestä selviytyivät, joskin pia vruikeuksia liiikenteen hoidossa. Liike-
23317: suuri:n vaikeuiksi:n,, on radan tarpeellisuus elämän elpyessä nousee kuitenkin uudestlllan
23318: rataverkon täydennyksenä senkin jälkeen vi11eille kysymys si~tä, millä tavoin mainitut
23319: ollut rusiantuntUoille ilmein.en.. Valtioneu- satamat on saatava tarkoituksenmulmisim-
23320: voston asettama kulkulaitoskomitea, joka an- malla tav:alla liikennettä palvelemaan. Tär-
23321: toi mietintönsä vuonna 1920,. on sanotussa keätä Olli tällöin, että täitä kysymystä valmis-
23322: mietinnössään pitänyt tämän ratasuunnan tettaessa on selvyys hankittuna siitä, mitkä·
23323: tärkeänä ja ottanut sen laatimaansa pitem- tiet satamiin ovat tarkoituksen:mukaisimmat.
23324: piaikaiseen rautatierakennusohjelmarun. Tältä kohdalta hanikittaN.a selvitys tulee
23325: :Myöhemmin on rautatieliikenne vallitse- ' epäilemättä osoittamaan, .että nykyiset vien~
23326: van lamakauden ·takia varsin huomattavassa titiet eivät ole riittävät kasvavalle liiken-
23327: :määrässä supistunut. Muuttuneissa olosuih- teelle j:a että He1singinr-""'Kori:an--Harjun
23328: teissa cvoinee myös Kouvolan-Riihimäen rata on suunnitelluista uusista .rautateistä
23329: rataosa toistaiseksi tyydyttävästi> suoriutua se, joka suudmmalle osalle maata voi ta:r-
23330: 590 XII,6. - Helsingin-Korian-Harjun rautatie.
23331:
23332: jota edullisillllman yhteyden ja joka siis olisi toimitetta;va tällainen uusi tu:tk1mus,
23333: myös kansanta1oudelli8elta kannalta on ase- joka epäi1emättä tulee osoittama.an, että rau-
23334: tettava etualalle. tatieverkon kehittämistä suunnite1tae8Sili ei
23335: Puheenaolevalla 'radalla ei kuitenkaan ole voida olla huomiota kiinnittämättä Helsin-
23336: merkitystä v,ain kauttakulkuliikenteen kan- gin---,Korian-Harjun rauta.tiehen, vaan
23337: na:lta, vaan se on tärkeä myös paikalliselta että ra.ta Olli rataverkkomme välttämätön
23338: näkökannalta katsoen. 'Suunniteltu rata tu- täydennys.
23339: lisi nimittäin kulkemaan useiden varsin va.u- Pyydämme edellä esitetyin perustein kun-
23340: raiden ,pitäjien kautta, joista pääkaupunki noittavasti ehdottaa eduskunnan päätettä-
23341: voisi saada sekä elintarpeita, polttopuita väksi toivomuksen,
23342: että multa tanikkeita, ja jotka myös tulisi-
23343: vat olemaan sang,em huOIIllattavi~a tava.ran että hallitus laatiessaan esitystä
23344: kuluttajia. Mahdollisen liikekannallepanon Eduskunnalle laiksi seuraavien vuo-
23345: sattuessa on kyseessäolevalla rataosalla ensi- sien rautatierakennuksista, ottaisi
23346: luoklk:aisen tärkeä merkitys. Aikanaan toi- siihen normaaliraiteisen radan raken-
23347: mitettu taloudellinen tutkillllus onkin osoit- tamisen Helsingin läheltä Korian
23348: tanut, että rata tulisi olemaan varsin kan- kautta Harjun asemalle ja toimitut-
23349: nattava. Kun sen jälkeen muuttuneet olo- taisi sitä varten suunnalla täyskone-
23350: suhteet ovat saattaneet tehdä tämän ;tutki- tutkimuksen.
23351: muksen tulosten ta.rkistami8en tarpeelliseksi,
23352:
23353: Helsingissä 'syyskuun 12 päivänä 1933.
23354:
23355: J. Emil Lampinen. Elias Tukia.
23356: HjaJ.mar F~S:ta.di1liS. Viljo Venho.
23357: Aug. Syrjä.nen.
23358: 591
23359:
23360: XII,7. - Toiv. al. H:o 87. XII,7. - Hemst. mot. N:o 87.
23361:
23362:
23363:
23364:
23365: v. Frenckell y. m.: Rautatien rakentami- v. Frenckell m. fl.: Angående byggande
23366: sesta Korialta Porvoon-Keravan ra- av en järnväg från. Koria till Borgå--
23367: dalle. Kervo banan
23368:
23369:
23370: E d u s k u n n a 11 e. T i 11 R i k s d a g e n.
23371:
23372: Viime vuosikymmenien aikana on Ko- Under de senaste decennierna har frågan
23373: rialta Helsinkiin johtavan rautatien ra- om byggande av en järnväg från Koria
23374: kentamiskysymys ollut päiväjärjestyksessä. till Helsingfors stått på dagordningen.
23375: Tämän radan rakentaminen tarkoittaisi Byggandet av denna hana avsåge en natur-
23376: luonnollista ja kauan vaadittua parannusta 1ig och 1änge påyrkad förbättring av Östra
23377: Itä-Suomen sekä eteläisen ja läntisen Suo- Finlands kommunikationer med södra och
23378: men välisiin kulkuyhteyksiin. Erinäisten västra Finland. Genom särskilda komitteer
23379: komiteoiden kautta on asianmukainen sel- har nödig utredning förebragts angående
23380: vitys hankittu. radan tarpeellisuudesta ja hanans behövlighet och rätt så goda ränta-
23381: verraten hyvästä kannattavaisuudesta; li- hilitet, medan även på privat initiativ en
23382: säksi on ratainsinööri K. Rejman, yksityi- förheredande undersökning genom banin-
23383: sestä aloitteesta, suorittanut alustavan tut- genjör K. Reiman företagits. Dessa kom-
23384: kimuksen. Nämä komiteamietinnöt ja sel- mittebetänkanden och utredningar ha till-
23385: vitykset on lähetetty kulkulaitosministe- ställts kommunikationsministeriet, varför
23386: riöön, minkä vuoksi allekirjoittaneet tässä undertecknade i detta sammanhang in-
23387: yhteydessä vain viittaavat niihin. sbänka sig till att hänvisa till dessa.
23388: Valtion vaikeaan rahataloudelliseen ti- I betraktande av statens ansträngda fi-
23389: laan nähden ja huomioonottaen eri etu- nansiella 1äge och de stora anspråk som
23390: ryhmien eri puolilta maata asettamat suu- från o1ika intressegrupper och 1andsändar
23391: ret vaatimukset, näyttäisi alkuperäisen ra- ställas, synes en inskränkning av det ur-
23392: tasuunnitelman rajoittaminen olevan aja- sprungliga banprojektet vara tänkbart så-
23393: teltavissa siten, että rautatie vedettäisiin lunda,, att järnvägen skulle dragas från
23394: Korialta sopivaan kohtaan Porvoon-Kera- Koria till en lämplig punkt å Borgå-
23395: van radalla. Tämän kautta supistuisi tosin Kervo hanan. Härigenom skulle visserligen
23396: 50 km:ksi laskettu matkan lyhennys Ko- den till 50 km beräknade förkortningen
23397: rialta Helsinkiin ainoastaan 41 km:ksi, mellan Koria och Helsingfors uppgå en-
23398: mutta toiselta puolen saavutettai,siin säästöä dast till 41 km, medan å andra sidan en
23399: uuden radan rakentamisessa 36 km :n pi- inbesparing å 36 km ny hana, som icke
23400: tuudelta, sillä liikenne voitaisiin vielä pit- hehövde byggas, skulle äga rum, då trafi-
23401: kän aikaa johtaa Helsingistä Keravan ken för en lång tid framåt kunde ledas
23402: kautta suunniteltuun Korian-Helsingin från Helsingfors över Kervo till den pla-
23403: radan 1eikkauskohtaan. nerade skärningspunkten mellan Koria-
23404: Helsingfors järnväg.
23405: 592 XII,7. -Rautatie Korialta Porvoon: radalle.
23406:
23407: Edelläolevaan viitaten pyydämme kun- Hänvisande till ovanstående anhålla v1
23408: nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä- vördsamt att riksdagen ville hemställa,
23409: väksi toivomuksen,
23410:
23411: että halliftts tutkituttaisi suunni- att regm·ingen måtte låta verk-
23412: telman normaaliraiteisen rautatien ställa undersökning av en projekte-
23413: rakentamiseksi Korialta sopivaan md nonnalspårig bana från Koria
23414: kohtaan Porvoon-Keravan rataa till en lämplig punkt å banan
23415: sekä ottaisi sanotun radan seuraavan Borgå~Kervo samt i programmet
23416: rautatierakennuskauden ohjelmaan. för· nästa järnvägsbyggnadsperiod
23417: låta upptaga nämnda bana.
23418:
23419: Helsingissä, syyskuun 11 p :nä 1933. Helsingfors, den 11 september 1933.
23420:
23421:
23422: E. v;on F~enckiel!l. Edwin Linkomies.
23423: K. Fr. Nyman. Hem:ik Kullberg.
23424: G. Am!demson. E,ero Rydman.
23425: Hj,almar F:orsta.dius. Eljas Erkko.
23426: 593
23427:
23428: XII,s. - Toiv. al. N :o 88.
23429:
23430:
23431:
23432:
23433: Aaltonen y. m.: Turun-Riihimäen rautatien rakentami-
23434: sesta.
23435:
23436:
23437: E d u s k u n n a 11 e.
23438:
23439: Kysymys rautatien rakentamisesta Tu- netusti maan viljavimpia sekä tiheimmin
23440: rusta Riihimäelle on ollut vireillä vuosi- asuttuja seutuja. Hyvälaatuinen, viljelys-
23441: kymmenien ajan. Tämän rautatien mer- kelpoinen maa, jota alueella laajojen vilje-
23442: kitys maakulkulaitostemme kehittämisessä lysten ohella on vielä runsaasti, avaisi lii-
23443: onkin varsin yleisesti tunnustettu ja sen kenneyhteyksien parannuttua mahdolli-
23444: rakentamista pidetty toisin ajoin hyvinkin suuksia lisääntyvälle asutukselle. Alueella
23445: tarpeellisena. Niinpä kulkulaitoskomitea, on myös huomattavia metsävaroja, joita
23446: joka antoi mietintönsä v. 1'921, ehdotti epätyydyttävien kulkuyhteyksien ja uitto-
23447: kauttakulku- ja kaukoliikenneratojen jou- väylien puutteen vuoksi ei voida tarkoituk-
23448: kossa ensimmäisenä rakennettavaksi sano- senmukaisesti käyttää. Turussa ja sen
23449: tun rautatien. Sen rakentamista on kui- lähistöllä samoinkuin radan toisessakin pää-
23450: tenkin lykätty, kun on katsottu eräiden tepisteessä, Riihimäellä, sekä muuallakin
23451: muiden kylläkin tärkeiden ratojen raken- radan vaikutusalueella oleva huomattava
23452: taminen kiireellisemmäksi. teollisuus kaipaa niinikään jo nykyisellään
23453: Vuoden 193.2 valtiopäivillä eduskunnan ja edelleen kehittyäkseen tätä uutta kulku-
23454: kulkulaitosvaliokunta laatiessaan edus- yhteyttä. Nämä tosiasiat toteaa myös v.
23455: kunta-aloitteiden pohjalla ehdotuksensa lä- 1932 valtiopäivien kulkulaitosvaliokunta
23456: himmän ajan rautatierakennusohjelmaksi asettuessaan puoltamaan radan ottamista
23457: asetti Turun___,Riihimäen rautatien kolman- lähimmän ajan rautatierakennusohjelmaan.
23458: nelle tilalle rakennettavaksi ehdottamiensa Eduskunnassa kulkulaitosvaliokunnan
23459: rautateiden ryhmässä. Paitsi kauttakulku- mietintö viime keväänä tuli niukalla enem-
23460: liikenteen kehittämisen kannalta, joka ny- mistöllä kokonaisuudessaan hyljätyksi. Sel-
23461: kyisissäkin oloissa on varsin huomioon otet- vää kuitenkin on, että uusien rautateiden
23462: tava tekijä, kulkulaitosvaliokunta mietin- rakentamisesta ei maassamme voida luopua
23463: nössään antoi erikoisen arvon tämän radan mm kauan kuin rautatieverkkomme on
23464: merkitykselle maan sisäosista ulkomaille siksi puutteellinen, jommoinen se vielä tois-
23465: suuntautuvan vientiliikenteen välittäjänä. taiseksi on. Uusia rautateitä suunnitel-
23466: Turun muodostuessa maataloustuotteiden taessa on kumminkin entistä suuremmassa
23467: vientisatamaksi on tämä näkökohta tullut määrässä katsottava, että samalla kuin ra-
23468: entistäkin tärkeämmäksi. kennetaan tuotannon lisäämistä tarkoittavia
23469: Myöskin maakunnalliset seikat puhuvat rautateitä, pidetään huolta siitä, että vien-
23470: voimakkaasti Turun-Riihimäen radan pi- tisatamiin johtavat tiet mahdollisimman
23471: kaisen rakentamisen puolesta. Onhan alue, edullisesti kykenevät välittämään viennin.
23472: jonka sanottu rata halkaisisi, Etelä-Suomen Tällöin on mitä luonnollisinta suoran rau-
23473: olot huomioon ottaen sangen laaja ja tun- tatieyhteyden aikaan saaminen Riihimäeltä
23474:
23475: 75
23476: 594 XII,s. - Turun---<Ri:ihimäen rautatie.
23477:
23478: Turkuun, jossa sijaitsee vuosikymmenien että hallitus valmistaessaan Edus-
23479: kuluessa edullisimmaksi koettu talvisata- kunnalle esityksen lähimmän ajan
23480: mamme. rautatierakennuksista sisällyttäisi m-
23481: Edellä esitetyn nojalla ehdotamme edus- kennusohjelmaan normaaliraiteisen
23482: kunnan päätettäväksi toivomuksen, rautatien Turusta tai joltakin sen lä-
23483: hiasemalta Riihimäelle.
23484:
23485: Helsingissä, syyskuun 6 päivänä 1933.
23486:
23487: Aleksi Aaltonen. Aino Lehto~osiki.
23488: Aarne Honka. Jiru1mari Linna.
23489: Otto Toivonen. Rafael Colliander.
23490: Otto Marttila. Lauri A. Sariola.
23491: Emil Jokinen. Gotltfrid Lindström.
23492: U!rho Kulov:aa;ra. J. Eri. Pilppula.
23493: Väinö Sesrulo. Toivo Tyrni.
23494: A. :f{,orvenoja. Väinö Kivisruo.
23495: Einari Kawetti. Kustaa PeTho.
23496: Urho Toivola.
23497: 595
23498:
23499: XII,9. - Toiv. al. N:o 89.
23500:
23501:
23502:
23503:
23504: Alestalo y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta ratasuunnalla
23505: M ynämäki--Peipohj(l,-Kauhajoki-Vaasa.
23506:
23507:
23508: E d u s k u n n a ll e.
23509:
23510: Kysymys Turun ja Porin läänin eri maa- Kun eduskunnan useimmille jäsenille on
23511: kunnallisten alueiden Varsinais-Suomen ja täysin selvillä, kuinka tärkeä merkitys olisi
23512: Satakunnan liittämisestä lähempään keski- jo mainitulla radalla maamme talous- ja
23513: näiseen rautatieyhteyteen on jo ollut vi- yhteiskuntaelämälle, emme ta!hdo asiaa laa-
23514: reillä pitkiä aikoja. Jopa säätyvaltiopäi- jemmin lähteä tässä perustelemaan, koska
23515: villä tämä asia on ollut osittain esillä. alustavissa tutkimuksissa radan taloudelli-
23516: Nykyistä liikenne- ja talouselämän ke- nen puoli tulisi lähemmin selvitetyksi. Ai-
23517: hitystä ei kuitenkaan riitä tyydyttämään noastaan mainitsemme sen, että ehdotettu
23518: se, että rakennettaisiin ainoastaan jatko- ratasuunta leikkaisi seuraavat radat: Seinä-
23519: rata Uudestakaupungista Peipohjaan tai joen-Kristiinan, Porin-Haapamäen, Po-
23520: oikeimmin sanottuna Uudestakaupungista rin-Tampereen, yhtyen Peipohjan-Rau-
23521: Porin-Tampereen radalle. Tätä rata- man ja Uudenkaupungin-Turun ratoihin.
23522: suunnitelmaa on jatkettava niin, että se Rata kulkisi suurimmalta osalta maamme
23523: yhdistää myöskin Etelä-Pohjanmaan Lou- parhaiten viljeltyjen seutujen lävitse, joissa
23524: nai<s-Suomen kanssa, joten radan pitäisi ovat myöskin melkoiset ja hyvin hoidetut
23525: päättyä Vaasaan. Vasta silloin, jos vede- valtion ja yksityi,sten metsäalueet. Nyt ne
23526: tään poikkirata Turun-Uudenkaupungin liikennevaikeuksien takia ovat paljon pie-
23527: radalta, jonka lähtökohdaksi mahdollisesti nempimerkitykselliset ja arvottomat.
23528: sopisi Mynämäki ja rata kulkisi Peipohjan, Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23529: Kauhajoen ja Vaasan kautta, vasta silloin nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
23530: on tällä radalla todellisen poikkiradan mer- muksen,
23531: kitys, jollaista rataa meillä ensi tilassa tar-
23532: vitaan. Sitä tarvitaan ennenkaikkea ny- että hallitus toimituttaisi kiireelli-
23533: kyistä liike- ja talouselämää palvelemaan, sesti tutkirnuksen edellämainitulla ra-
23534: mutta sillä on myöskin varsin suuri ja tasuunnalla Vaas(l,-Kauhajoki-Pei-
23535: tärkeä merkitys maanpuolustuksen kannalta pohj(l,-M ynämäki Uudenkaupung·in
23536: asiaa ajatellen. Jo vapaussodan aikana täy- -Turun radalla ja antaisi sen ra-
23537: sin huomattiin, kuinka tärkeä tällainen kentamisesta Eduskunnalle esityksen.
23538: poil\"!kirata olisi silloisissa oloissa ollut.
23539:
23540: Helsingissä, syyskuun 15 p :nä 1933.
23541:
23542: Ansh. Alestalo. E. M. Tarklkianen.
23543: E,emeli AaJrula. K. J. Ellilä.
23544: 596
23545:
23546: XII,1o.- Toiv. al. N:o 90.
23547:
23548:
23549:
23550:
23551: Piippula y. m.: Rautatien rakentamisesta V,adestakaupun-
23552: gista Satakunnan radalle.
23553:
23554:
23555: E d u s k u n n a ll e.
23556:
23557: Jo monen vuosikymmenen ajan on ollut jatkuvasti lisääntyvät elintarpeensa. Yhtä
23558: vireillä rautatiehanke, joka yhdistäisi Tu- tärkeätä on myöskin, että läänin pohjoisten
23559: run ja Porin läänin eri maakunnat Varsi- seutujen jatkuvasti nopeasti lisääntyvälle
23560: nais-Suomen ja Satakunnan läheisempään maataloustuotannolle saadaan suor:anai-
23561: rautatieyhteyteen toistensa kanssa. Aikoi- sempi kulkuyhteys lääni~ suurimpaan kulu-
23562: naan säätyvaltiopäivillä suunniteltiin jo tuskeskukseen, Turkuun, josta myöskin
23563: tällaista rautatieyhteyttä Peipohjan ase- kautta vuoden ja läheisessä tulevaisuudessa
23564: malta Uuteenkaupunkiin. Tälle rataosalle entistä nopeammin, voidaan kuljettaa maa-
23565: laadittiin v. 1890 tarkka suunnitelma ja yk- taloustuotteet lyhintä tietä ulkomaiden
23566: sityiskohtainen kartasto. Tämän jälkeen markkinoille. Samalla on myöskin maa-
23567: suoritettiin v. 1929 samalla linjalla puoli- talouden kannattavaisuuden kannalta vält-
23568: koneellinen tutkimus, joka osoitti sen, että tämätöntä, että jatkuvastj suuresti lisään-
23569: tämän aikaisemman suunnitelman mukaan tyvä maataloustarvikkeiden kuljetus saa-
23570: pääasiassa tämä yhdysrata nytkin olisi daan helpommaksi, kuin mitä se nykyään
23571: rakennettava. on. Tämän yhdysradan kautta avautuisi
23572: Kun Turun-Uudenkaupungin rata aikoi- myöskin verraten laajalle alueelle, aina
23573: naan valmistui ja Uudenkaupungin ympä- Tampereen seutuja, Porin kaupunkia ja
23574: ristökuntien taloudellinen ja yhteiskunnalli- vieläpä Pohjanma:ata myöten nykyistä pal-
23575: nen kehitys on voimakkaasti kohonnut, on jon suurempi kulkuyhteys kauttaku1kulii-
23576: rautatleverkostomme yhtenäisyyden aikaan- kenteelle talvisatamaan. Sen jälkeen kuin
23577: saaminen tullut entistä tärkeämmäksi päi- rakenteella oleva Porin-Haapamäen rata
23578: vän kysymykseksi. läl;iaikoina valmistuu tulee tämän yhdys-
23579: Läänin pääkaupunki, Turku, yhtenä maan radan tarve vielä nykyistäkin suuremmaksi.
23580: tärkeimmistä talvisatamista ja muuten no- Kyseenalainen rata tulisi kulkemaan sa-
23581: peasti kehittyvänä kaupunkina tarvitsee laa- rnalla Länsi~Suomen metsärikkaimpien seu-
23582: jempaa liikennealuetta myöskin pohjoiseen tujen kauUa, jossa valtiolla, samoin kuin
23583: suuntaan, voidakseen vaikeinakin talvina, yksityisilläkin on verraten laajoja sekä
23584: j,olloin suurin osa maamme talviliikennettä hyvin hoidettuja metsäalueita, joista saa-
23585: suuntautuu Turkuun, järjestää tavaran kul- daan vuosittain huomattavia puumääriä.
23586: jetuksen säännöllisesti eri puolille maata Kun nämä metsät suurelta osalta ovat huo-
23587: lyhimpien kulkuyhteyksien kautta. Tämän nojen uittoväylien varsilla ja kaukana liike-
23588: lisäksi tarvitsee Turku nykyistä parempaa paikoilta, kohoaa niiden arvo hyvinkin huo-
23589: rautatieyhteyttä juuri niille seuduille, joista mattavasti silloin, kuin rautatie tulisi kul-
23590: sen nyt jo varsin huomattavassa määrässä kemaan näiden alueiden halki. Radan mer-
23591: ja vastaisuudessa pääasiassa on hankittava kitystä lisää vielä suuresti se, että sen välit-
23592: XI1,1o.- Piippula y. m. 597
23593:
23594: tömään yhteyteen tulevat Ahlström Osake- seikkaan myöskin on kiinnitettävä huomiota
23595: yhtiön suuret tehdaslaitokset, jotka sijaitse- uusia rautatieyhteyksiä suunniteltaessa.
23596: vat läänin suurimman järven, Pyhäjärven, Huomiotta ei myöskään voi jättää Uuden-
23597: rannalla. Näiden tehtaiden tuotanto ja lai- kaupungin varsin edullista luonnonsatamaa.
23598: valiikenne kesäaikana Pyhäjärvellä lisää- Sinne asiantuntijain antamien lausuntojen
23599: vät huomattavasti myöskin liikennettä tällä perusteella voidaan varsin pienillä kustan-
23600: radalla. nuksilla rakennuttaa verraten laaja sa-
23601: Tämän lisäksi tulee suunniteltu yhdysrata tama, johon tarpeen tullen voidaan helposti
23602: kulkemaan tiheään asuttujen laajojen vilje- ylläpitää myöskin talvilaivaliikennettä. Tä-
23603: lysseutujen 'kautta, joissa edelleenkin maa- män sataman välittömässä yhteydessä on
23604: taloudelliselle tuotannolle tulee olemaan myöskin laivatelakka, jossa viime aikoina on
23605: liikennesuhteiden parantuessa varsin suu- suoritettu suurienkin laivojen korjauksia.
23606: ret kehittymisen mahdollisuudet. Juuri tä- Kun vielä lisäksi tarkastaa kartalta ny-
23607: män ratasuunnan varTella ovat ne suuret, kyistä rautatieverkostoa, niin täytyy jokai-
23608: monen tuhannen hehtaarinalan laajuiset sen puolueettomasti asioita arvostelevan
23609: suoalueet, jotka viime vuosikymmenien ai- myöntää, että rautatieverkosto tässä lää-
23610: kana on yksityisten suurin uhrauksin j:t nissä on vailla luonnollista yhtenäisyyttä.
23611: osaksi valtion avustuksella kuivatettu ja rai- Matka läänin eri osista toisiin voi tapahtua
23612: vattu ensiluokkaisiksi viljelysmaiksi. Näiden rautateitse vain pitkien kiertomatkojen
23613: seutujen taloudellinen kehitys tämän jälkeen kautta. Niinpä voitanee mainita, että
23614: on ollut, puutteellisista kulkuyhteyksistä matka Porista ja sen ympäristöstä Turkuun
23615: huolimatta, siksi voimakasta, että se on he- on nykyisin 305 km., kun se voitaisiin tehdä
23616: rättänyt kautta maan erikoista huomiota, ja suunnitellun yhdysradan kautta 125 km.
23617: kun nämät alueet tulevat parempaan liike- lyhemmäksi. Jo yksin tällainen huomattava
23618: yhteyteen antaa se kehityksen jatkuvaisuu- rautatiematkojen lyheneminen tulisi suu-
23619: delle uusia mahdollisuuksia. resti vaikuttamaan radan laajan hyöty-
23620: Erikoista huomiota on kiinnitettävä myös- alueen taloudelliseen kehitykseen.
23621: kin siihen seikkaan, että Turun-Uudenkau- Kaiken edellä esitetyn perusteella saam-
23622: pungin radan kannattavaisuus on hyvin ky- mekin siis kunnioittaen ehdottaa eduskun-
23623: seenalaista niin kauan, kunnes sille saadaan nalle päätettäväksi toivomuksen,
23624: luonollinen jatkonsa, 77 km. pituinen yhdys- että hallitus laatiessaan esitystä
23625: ra:ta Uudesta:kaupungista Satakunnan rau- uusien rautateiden rakentamisesta
23626: tatieverkoston yhteyteen. Tämän yhdys- ottaisi siihen ratdatien rakentamisen
23627: radan kautta saadaan mainitun radan kan- Uudestakaupungista Satakunnan ra-
23628: nattavaisuudelle luonnolliset edellytykset. dalle, Peipohjan asemalle tai johon-
23629: TäLlä yhdysradalla on myöskin suuri mer- kin muuhun sopivaan paikkaan sano-
23630: kitys maan puolustukseen nähden, johon tttlla radalla.
23631:
23632: Helsingissä, syyskuun 13 päivänä 1933.
23633:
23634: J. Eri. Pilppula. A. Korv,enoja.
23635: Ansh. Alestru1o. Toivo Tyrni.
23636: K. J. Ellilä. Einari Karvetti.
23637: Urho KuloV1aara. E~emeli AakuJJa.
23638: Aame Ho:n:ka.
23639: 598
23640:
23641: XII,11. - Toiv. al. N :o 91.
23642:
23643:
23644:
23645:
23646: Eskola y. m.: Rautatien rakentamisesta Mäntästä Jämsän-
23647: kosken tehdasalueen kautta Päijänteen rantaan.
23648:
23649:
23650: Ed u s kunnalle.
23651:
23652: Vuosien 1931-1935 rautatierakennusoh- Valiokunnan esittämät perustelut pitä-
23653: jelmaa ~aadittaessa, lausui rautatiehallitus, vät epäilemättä paikkansa. Sen vuoksi oli-
23654: että ensi sijassa olisi huomioitava sellaiset sikin pyrittävä ensi sijassa rakentamaan
23655: ratasuunnat, jotka: sellaisia ratoja, jotka ovat kannattavia,
23656: 1) edistävät valtion ja myöskin yksityis- edistävät tuotannollista toimintaa ja joi-
23657: ten metsätaloutta; den rakentamiseen on mahdollisuudet jo
23658: 2) radat, jotka edistä:vät pienen puuta- lähivuosina. Näillä perusteilla on useita
23659: varan käyttöä ja kuljetusta; vuosikymmeniä vireillä ollut kysymys nor-
23660: 3) radat, jotka edistävät maanviljelystä, maaliraiteisen rautatien rakentamisesta
23661: karjan- ja metsänhoitoa sekä teollisuutta Mäntästä Jämsänkosken kautta Päijänteen
23662: ja vientiä; rantaan asetettava ehdottomasti ensimäi-
23663: 4) imuradat, jotka yhdistävät rataver- selle tilalle. Radan koko pituus tulee ole-
23664: kon suurempaan vesialtaaseen, josta saa- maan noin 42 kilometriä ja maasto rauta-
23665: daan lisäystä jo valmiitten ratojen liiken- tien rakentamiselle edullinen, joten raken-
23666: teeseen. nuslmstannukset tulevat halvaksi.
23667: Kulkulaitosvaliokunnan mietinnössä N:o Rata tulee olemaan suorana imuratana
23668: 5 vuoden 1932 va:ltiopäivillä lausutaan siv. Päijänteen vesistöstä Helsingin-Vaasan ja
23669: 14 muun muassa: ,Huomioonottaen valtion Porin-Haapamäen radoille sekä yhdysra-
23670: nykyinen rahataloudellinen tilanne, näyt- tana suunnittelun alaisena olevalle Riihi-
23671: tää varoja toistaiseksi voitavan sijoittaa mäen-Jyväskylän radalle.
23672: etupäässä vain sellaisiin rautateihin, jotka Paikkakunnan suurilukuiselle väestölle
23673: tavalla tai toisella edistävät taloudellista on rautatien saaminen tä:Vkeä taloudellinen
23674: tuotantoa ja sen kehittämistä sekä samalla elinehto ja yleiseltäkin kannalta ensiluok-
23675: rautateiden liikenteen lisääntymistä." kaisen arvokas taloude'llinen tekijä, kun
23676: Edelleen lausutaan mietinnössä: ,Toivot- otetaan huomioon se seikka, että professori
23677: tava kuitenkin on, että rautatierakennuk- Ilvessalon tutkimuksien mukaan Päijän-
23678: sia, niin kauan kuin niitä on, voitaisiin teen vesistön metsäalueen vuotuinen met-
23679: saman aikaisesti pitää käynnissä eri puo- sänlisäkasvu on 15 % maamme metsien
23680: lilla maata, mikä m. m. olisi omiaan suu- vuotuisesta lisäkasvusta, sekä myöskin se,
23681: ressa määrin ehkäisemään työttömyystilan- että alueella runsaasti kasvaa viennin
23682: teen vaikeutumista." Valiokunta on etu- raaka-aineeksi tärkeintä kuusipaperipuuta.
23683: päässä näistä. syistä katsonut, ettei ole Arvaamattoman suuri merkitys olisi radan
23684: ,tarkoituksenmukaista" lähivuosina suun- saaminen metsänomistajille. Niistä suurin
23685: nitella Riihimäen-JyväJskylän-Haa pajär- osa on vähävaraisia tilanomistajia, joille
23686: ven radan rakentamista. avautuisi mahdollisuus myöskin pienen
23687: XII,11. - Es,kola y. m. 599
23688:
23689: puutavaran kaupaksi saantiin, jolla tä:hän Tämän radan kannattavaisuus tulee ole-
23690: asti ei ,ole ollut kysyntää lainkaan. Senpä maan kiistämätön, sillä laskelmat osoitta-
23691: vuoksi onkin tämän laajan alueen maa- ja vat sen olevan yksi parhaiten kannattavia
23692: metsänomistajien hartain toivomus päästä ratoja ma:a;ssamme.
23693: vihdoinkin rautatien yhteyteen. Edellä olevan perusteella saamme kun-
23694: Erikoisesti on syytä huomauttaa ·että nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
23695: Mäntän-Jämsänkosken-Päijänteen rata väksi toivomuksen,
23696: saattaisi Länsi-Suomen satamat ja teolli-
23697: suuslaitokset Päijänteen vesistön metsärik- että hallitus laatiessaan esitystä
23698: kaiden seutujen yhteyteen mikä on suoras- Eduskunnalle laiksi seuraavien vuo-
23699: taan elinehto kummankin maakunnan talou- s~en rautatierakennuksista ottaisi
23700: delliselle kehitykselle. Edelleen tulee ra- huomioon normaaliraiteisen rauta-
23701: dan varrelle kaksi maamme suurimmista pa- tien rakentamisen Mäntästä Järnsän-
23702: peri- ja puuhiomotehtaista, nimittäin Män- kosken tehdasalueen kautta Päijän-
23703: tän ja Jämsänkosken tehtaat, sekä väki- teen rantaan.
23704: rikas ja voimaperäinen maatalousasutus,
23705: pienempine teollisuuslaitoksineen.
23706:
23707: Helsingissä syyskuun 5 päivänä 1933.
23708:
23709: Valfrid Eskola. Edv. Kujala.
23710: 600
23711:
23712: XII,12. - Toiv. al. N:o 92.
23713:
23714:
23715:
23716:
23717: Vilhula y. m.: Rautatien rakentamisesta Haapamäen ase-
23718: malta Haapajärven asemalle.
23719:
23720:
23721: E d u s k u n n a ll e.
23722:
23723: Maamme rautateiden rakentamista suun- rimman osan tuloistaan raskaan tavaran,
23724: niteltaessa tunnustetaan yleisesti koko maan ennenkaikkea puutavaran ja sen jalostei-
23725: edun mukaiseksi, että alueelle, joka on Sei- den, kuljetuksesta, joteh rautateiden raken-
23726: näjoen, Pieksämäen, Iisalmen ja Ylivieskan tamista metsärikkaille seuduille, josta puuta
23727: rautatiesolmujen vä:lissä olisi saatava uusi ja sen jalosteita lisäksi voidaan uutta rauta-
23728: rautatie. Ja asiallinen harkinta ei voikaan tietä pitkin mahdollisimman sopivasti ja
23729: muuhun tulokseen johtaa, sillä onhan mai- halvalla kuljettaa vientisatamaan, on kan-
23730: nittu alue laajin rautatietön alue koko santaloudellisesti pidettävä edullisena.
23731: maassa pohjoisinta Suomea lukuunotta- Voimakkaasti rasitettu valtiotaloutemme
23732: matta. vaatii myös, että uusien rautateiden raken-
23733: Kyseellisen alueen rautatien suunnasta tamisen kautta pitäisi mahdolli,simman pie-
23734: lausuu eduskunnan kulkulaitosvaliokunta nillä rakennuskustannuksilla päästä mah-
23735: mietinnössään huhtikuun 21 päivältä v. 1933 dollisimman edulliseen tulokseen. Maas-
23736: seuraavaa: samme pidetään välttämättömänä parem-
23737: ,,Pyrittäessä ratkaisemaan kysymystä man rautatieyhteyden aikaansaamista poh-
23738: siitä, minkä suunnan rautatielle tällöin olisi joisen ja eteläisen Suomen välillä ja voidak-
23739: annettava etusija, on valiokunnan mielestä semme tässäkin suhteessa päästä mahdolli-
23740: huomio kiinnitettävä ennen muuta liiken- suuksiemme rajoissa parhaaseen tulokseen
23741: teen luonnolliseen suuntaan. Tämä taas ei katsomme että jo edellä mainittuja :samoin
23742: ole, huomioon ottaen alueen metsävarojen kuin viimemainittuakin näkökohtaa silmäl-
23743: käyttö ja niiden markkinoille saanti, ensi läpitäen olisi Haapamäen asemalta Haapa-
23744: SIJassa alueen poikkisuuntaan kulkeva, järven asemalle rakennetulla rautatiellä
23745: vaan tulisi alueelle ensiksi rakennettavan varsin suuret edut puolellaan.
23746: rautatien kulkea pohjoisesta etelään." Tästä rautatiestä muodostuisi keskeltä
23747: Ku~kulaitosvaliokunta:kin on siis, luonnol- maata edullisessa suunna'ssa kulkeva maan
23748: lisestikin asiantuntijoita kuultuaan, tullut eteläisen ja pohjoisen osan yhdistävä run-
23749: siihen tulokseen, että kyseeiliselle alueelle korata, johon poikkiratoja voitaisiin sopi-
23750: ensi tilassa rakennettavan rautatien tulee vasti tulevaisuudessa yhdistää. Tällä rau-
23751: kulkea suunnassa :pohjoisesta etelään. Ja tatiellä olisi myöskin se etu puolellaan, että
23752: tälle alueelle rakennettavan rautatien pai- se halkaisisi mahdollisimman keskeltä nyt
23753: kan määräävät tietysti ne etuisuudet, joita kysymyksessä olevan rautatiettömän alueen.
23754: rautatie voi kansantaloudelle tuottaa, sekä Haapamäen-Haapajärven radan vaiku-
23755: ne taloudelliset mahdollisuudet, mitkä maal- tusalueella olisi metsämaata noin 750,000
23756: lemme on kyseellisolle alueelle rautatien ra- hehtaaria lisäkasvun ollessa n. 2. 7 km3 heh-
23757: kentamiseen. Tällöin on huomattava, että taarilta eli siis vuotuinen lisäkasvu yhteensä
23758: rautatiet meidän maassamme saavat suu- noin 2,000,000 kiintokuutiometriä. Sen vai-
23759: XII,12. - Vilhula y. m. 601
23760:
23761: kutusalueen nykyinen puuvarasto olisi noin Haapamäen - Haapajärven rautatien
23762: 60,000,000 kiintokuutiometriä. · Tämä rau- alueella on myöskin noin 40 koskea, joiden
23763: tatie halkaisisi siis tämän erittäin metsärik- yhteinen hevosvoimamäärä on Imskiveden
23764: kaan seudun,. jorrka puutavara on useissa aikana noin 17,000 hevosvoimaa. Niiden
23765: suhteissa laadultaankin parasta maassamme, saamista tuotannolEsiin tarkoituksiin rauta-
23766: ja yhdistäisi nämät seudut Porin-Haapa- tie olisi omiaan edistämään. Kyseellisen
23767: mäen rautatien valmistuttua Reposaaren sa- rautatien kautta pääsisivät myöskin useat
23768: tamaan. Täten tulisi puutavaran kuljetus tärkeät järvet rautatien yhteyteen, mikä
23769: näiltä seuduilta mahdollisimman edulliseksi olisi varsin edullista sillä lauttaamismah-
23770: myöskin yksityisille metsänomistajille siUä dollisuudet rautatien vaikutusalueella ovat
23771: esimerkiksi tukkien kuljetus Saarijärven pi- heikonlaiset ja varsin suuria kustannuksia
23772: täjästä uittoteitse Kotkaan maksaa noin 117 vaativia.
23773: penniä Iruutiojalalta kun se rautateitse Saa- Huomattavaa myöskin on että Haapa-
23774: rijärveltä Poriin tulisi maksamaan noin 99 mäen-Haapajärven rautatien suunnassa ei
23775: penniä kuutiojalalta. Jos verrataan sitten ole suunniteltu ensinkään valtamaanteitä
23776: Pohjanlahden eri satamien kautta ulosvie- rakennettaviksi ja että Haapamruen rauta-
23777: dystä puutavarasta saatuja hintoja niin tiesolmun hyväksikäyttö olisi omiaan vai-
23778: esim. Suomen Sahanomistajain Yhdistyk- kuttamaan alentavasti radan rakennuskus-
23779: sen antaman todistuksen mukaan on Repo- tannuksiin.
23780: saaren kautta viedystä mäntysoirosta saatu Kuten mainittu yhdistäisi siis Haapa-
23781: vv. 1922-1932 keskimäärin 13 shillinkiä mäen-Haapajärven rautatie Etelä- ja Poh-
23782: 4 penceä enemmän standertilta kuin Kok- jois-Suomen ja sillä on tässä suhteessa se
23783: kolan ja Kristiinan sekä niiden välillä ole- etu puolellaan että sen suoranaisena jat-
23784: vista satamista viedystä tavarasta. Ja tämä kona etelään päin on jo valmis Haapamäen
23785: hintaero tekee vuoden 1933 alkupuolella -Tampereen-Helsingin välinen rautatie ja
23786: olleen kurssin mukaan 32 markkaa 39 pen- pohjoiseen olisi siten mahdollisuus jatkaa
23787: niä kuutiometriltä. On luonnollista että läpi rautatiettämän alueen.
23788: viejä voi maksaa raaka-aineesta metsänomis- Edellä esittämämme on omiaan osoitta-
23789: tajalle sitä paremman hinnan mitä enem- maan että n. s. ikeskimaan runkoradan edul-
23790: män hän tavarasta saa ja mitä pienemmillä lisin paikka on Haapamäen-Haarpajärven
23791: kustannuksilla hän saa tavaran ostajalle suunnassa, joten ehdotammekin eduskun-
23792: kuljetetuksi. nan päätettäväksi toivomuksen,
23793: Kun lisäksi otetaan huomioon, että Haa-
23794: pamäen-Haapajärven radan välittömän että hallitus laatiessaan esitystä
23795: varkutuksen alaisena olisi valtion metsiä rautateiden rakentamisesta seuraa-
23796: yhteensä noin 70,000 hehtaaria, käsitämme vina vuosina ottaisi siihen normaali-
23797: varsin hyvin mitä kyseeilinen rautati,e mer- miteisen radan rakentamisen Haapa-
23798: kitsisi myöskin valtion metsäomaisuudelle mäen asemalta II aapajärven ase-
23799: vaikutusai ueellaan. malle.
23800:
23801: Helsingissä, 6 päivänä syyskuuta 1933.
23802:
23803: T. N. · Vil.hula. Emil Jutila. Kalie Soini.
23804: Ville V:aHas. Toivo Ikonen. Niilo Pajunen.
23805: K. J. Ellilä. Kusti A:rffman. J. E. M'almivuori.
23806: Eemeli Aakula. Antti Kemppi. Paruvo Aarniokioski.
23807: Kyllikki Polhja3ca. Edward s~etälä. Toivo Horelli.
23808: V. A. Komu. K. A. Lohi. Arne Somersalo.
23809: A. A. La.srtu. Truave JUlllli1a. Albin Asikainen.
23810: J. Kauranen. Ansh. A1estalo. Frans MUJstasilta.
23811: 76
23812: 602
23813:
23814: XII,13, - Toiv. al. N:o 93.
23815:
23816:
23817:
23818:
23819: Annala, J., y. m.: Rautatien rakentamisesta Myllymäen
23820: tai Haapamäen asemalta Karstulan kautta Nivalan ase-
23821: malle.
23822:
23823:
23824: E d u s k u n n a ll e.
23825:
23826: Maamme suurin rautatietön alue Oulun kulkisi Multian, Pylkönmäen ja Karstulan
23827: ja Kajaanin eteläpuolella on Keski-Suomen, kautta edelleen Nivalan asemalle. Tämä rat-
23828: Etelä- ja Keski-,Pohjanmaan sekä Pohjois- kaisu olisi mielestämme sekä edellä maini-
23829: Savon muodostama alue, jota rajoittavat tun paikallisen alueen että koko maan rau-
23830: Ylivieskan- Iisalmen- Pieksämäen-Haa- tatieverkoston kannalta parhain mahdolli-
23831: pamäen-Seinäjoen-Ylivieskan radat. Tä- nen. Varsinkin Myllymäen-Nivalan suunta
23832: män alueen kohdalla poikkeaa Pohjanmaan on ehdotetuista pohjois-eteläisistä suunnista
23833: rata suorasta linjasta länteen noin 80-110 lyhyin ja maastonsa puolesta huomattavasti
23834: kilometriin, joten matka Etelä- ja Pohjois- halvin rakentaa. Tämä rata lyhentäisi Myl-
23835: Suomen välillä tämän vuoksi pitenee lähes lymäen-Ylivieskan väliä lähes 100 km. ja
23836: 100 kilometriä ja muutenkin Pohjois-Suo- vähentäisi asemien lukua noin 60% nykyi-
23837: men kaukojunien kulkunopeus useitten py- sestä, joten matkan ja ajan säästö tällä
23838: sähdyspaikkojen johdosta huomattavasti välillä muodostuisi huomattavaksi. Sama
23839: hidastuu. Mielestämme on nyt jo tullut olisi asianlaita, vaikka eteläinen pääteasema
23840: aika korjata tämä maamme ehkä tärkeim- olisi Haapamäki.
23841: mässä runkoradassa oleva perusvirhe ja Edelleen on huomattava, että varsinkin
23842: saattaa rata suoruutensa ja rakenteensa Myllymäki-Nivala suunnalla rata halkai-
23843: puolesta paremmin ajan vaatimuksia vas- sisi kauttaaltaan metsärikkaan alueen, mistä
23844: taavaksi. On nimittäin huomattava, että metsiä huonojen kuljetusmahdollisuuksien
23845: Etelä- ja Pohjois-Suomen välinen posti-, vuoksi ei ole voitu hakata, vaikka puu-
23846: henkilö- ja etenkin turistiliikenne samoin määrä kasvullisilla mailla on 89.2 m 3 ja
23847: kuin Pohjois-Suomen nopeasti kehittyvä koko metsäpinta-alaa kohti laskettuna
23848: maatalous ja teollisuus, varsinkin sellu- 71.5 m3 hehtaarin alalta. Alueella ei ole
23849: loosateollisuus, kaipaavat lyhyempää ja no- nimittäin nykyisille rautateille päättyviä
23850: peampaa yhteyttä Etelä-Suomeen ja sen laivaväyliä ja uittoväylät ovat Kymijoen
23851: satamiin, kuten Mäntyluotoon, Turkuun ja vesistön ja Pohjanmaan jokien äärimmäi-
23852: Helsinkiin kuin mitä nykyinen mutkainen siä latvavesiä, joissa uitto tulee maksamaan
23853: Pohj.anmaan ,rata tarjoaa. noin 2-5 kertaa enemmän kuin rautatie-
23854: Tällainen tulos saavutettaisiin rakenta- kuljetus. Alueen uittoväylät eivät siis
23855: malla rautatie Myllymäen asemalta Karstu- kykene kilpailemaan rautatiekuljetuksen
23856: lan, Kivijärven, Kinnulan ja Reisjärven kanssa, joten alueen taloudellisin kuljetus-
23857: kuntien kautta Nivalan asemalle tai toi- muoto olisi oleva rautatie, joka kiistämät-
23858: sena vaihtoehtona ottamalla eteläiseksi pää- tömästi vaitaisi melkein kaikki alueen puu-
23859: teasemaksi Haapamäen asema, jolloin rata tavarankuljetuksen. Sitäpaitsi ei tämä ran-
23860: XII,13. - Annala, J., y. m. 603
23861:
23862: tatie joutuisi liian lähelle nykyisiä rauta- keskuksiin. Näin avautuisi juuri tämän ra-
23863: teitä, vaan muodostuisi sille oma noin 70c--- dan suunnassa runsaimmin oleville valtion
23864: 100 km. leveä vaikutusalue, jossa ei ole jo metsille myyntimahdollisuudet, joita ei nyt
23865: olevia tai ehdotettuja samansuuntaisia kil- juuri nimeksikään laajoilla alueilla ole.
23866: pailevia valtamaanteitä, vaan kulkevat ne Sama koskisi luonnollisesti myöskin yksi-
23867: pääasiassa poikittain ·ehdotetun radan tyisten metsävaroja. Mutta tämän rata-
23868: kanssa. suunnan kautta voitaisiin kotimaista puu-
23869: Kun keskimaan luontoisten seutujen ra- teollisuutta. huomattavasti laajentaa, työ-
23870: doilla 1ähetetyn tavaran määrästä on viime mahdollisuuksia lisätä ja rautateiden puu-
23871: vuosina ollut 78.s % puutavaraa, 17.5 % tavararahteina saamia tuloja kohottaa.
23872: erilaiseen teollisuuteen (m. m. puuteollisuu- Kun siis otetaan huomioon, ettei ehdote-
23873: teen) luettavia tavaroita ja ainoastaan tun ratasuunnan kanssa kilpaile mitkään
23874: 2. 7 5 % maaviljelykseen ja sen si vuelinkei- nykyiset rautatiet tai laiva- ja uittoväylät,
23875: noihin luettavia tava,roita, niin katsomme, vaan viimemainitut samoinkuin maantiet-
23876: että ehdotetun radan paikallinen liikenne kin ovat puutavaraa ehdotetulle rautatielle
23877: ja tarve perustuu varsinaisesti metsätalou- kokoavia, niin on syytä olettaa, että pai-
23878: teen, koska radan vaikutusalueella enempää kallinen liikenne radalla muodostuu vilk-
23879: Haapamäeltä kuin Myllymäeltäkään lähtien kaaksi. Lisäksi tulee Pohjois- ja Etelä-
23880: ei voi katsoa olevan erikoisia edellytyksiä Suomen välinen huomattava kauttakulku-
23881: kehittyä miksikään huomattavaksi viljelys- liikenne, joten rata voi tulla välittömästi-
23882: seuduksi, mikä seikka on otettava huomioon kin kannattavaksi, puhumattakaan, siitä,
23883: kaikkia muitakin keskimaan ratoja suun- mitä rata välillisesti vaikuttaa kysymyk-
23884: niteltaessa, sillä viljelysedellytykset ovat sessä olevan alueen metsä- ja maatalouden
23885: me1kein kauttaaltaan samat. Huomattava kohottajana.
23886: kuitenkin on, että ehdotettu rautatie olisi Kaiken edelläesittämämme perusteella
23887: omiaan avaamaan vaikutusalueellaan uusia ehdotamme kunnioittaen eduskunnan pää-
23888: viljelysmahdollisuuksia, vaikka ei rataa voi- tettäväksi toivomuksen,
23889: kaan varsinaisena viljelysseutujen läpi kul-
23890: kevana ratana puoltaa. Sen sijaan varsin- että viisivuotissuunnitelmaan otet-
23891: kin Myllymäen-Nivalan rata avaisi todel- taisiin normaaliraiteisen rautatien
23892: lakin suoran tien vaikutusalueensa ja Keski- rakentaminen Myllymäen tai Haapa-
23893: Pohjanmaan metsärikkauksille, jolloin niitä mäen asemalta Karstulan ja Kinnu-
23894: voitaisiin kuljettaa sekä Pohjois-Hämeen, lan kautta Nivalan asemalle tutki-
23895: Satakunnan ja Etelä-Suomen että Etelä- m1tksen parhaaksi osoittamassa suun-
23896: Pohjanmaan jalostuslaitoksiin ja kulutus- nasset.
23897:
23898: Helsingissä syyskuun 13 päivänä 1933.
23899:
23900: Jussi Aml:a1a. E. J. Jatko~a.
23901: Edward 'Setälä. Vilho H. Kivioja.
23902: 604
23903:
23904: XII,14. - Toiv. al. N:o 94.
23905:
23906:
23907:
23908:
23909: Vesterinen y. m.: Rautatien rakentamisesta Jyväskylästä
23910: Suolahden tai Uuraisten pitäjien kautta Ha.apajärven
23911: asemalle.
23912:
23913:
23914: E d u s k u n n a ll e.
23915:
23916: Rautateiden rakentamiskysymyksiä rat- dut mahdollisimman pikaisesti parempaan
23917: kaistaessa on välttämätöntä, että raken- kulkuyhteyteen kuin mitä nykyään on
23918: nettaviksi päätettävät rautatiet ovat yleis- laita maan muitten osien kanssa ja tällä
23919: isänmaalliseltakin kannalta tarpeellisia. tavoin kohottaa sekä näiden alueitten että
23920: Tällöin on aivan luonnollista, että maas- sen kautta koko maankin hyvinvointia.
23921: samme tulisi pohjoisesta etelään keskeltä Aikaisemmin näiden seutujen kautta
23922: maata kulkea rautatien, joka muodostaisi suunnitellun rautatien on parhaiten aja-
23923: mahdollisimman suoran liikennerungon teltu vastaavan tarkoitustaan, jos sen läh-
23924: koko maassa maan pääkaupungin ja sen tökohdaksi otettaisiin Riihimäen rautatie-
23925: etäisimpien pohjoisten seutujen välillä. solmu ja päätepisteeksi toistaiseksi Haapa-
23926: Tällaisen rautatien välttämättömyyttä ei järven asema Iisalmen-Ylivieskan rauta-
23927: kukaan kansalainen voi kieltää. tiellä - josta sitä myöhemmin olisi jat-
23928: Myöskin voidaan huomauttaa, että kettava jo tutkittua suuntaa Vaalaan ja
23929: maamme rautatiepolitiikkaa on hoidettu si- edelleen pohjoiseen - ja kauttakulkupis-
23930: ten, että eräät kaikkein vauraimmat ja teeksi Jyväskylän kaupunki. Olemme sitä
23931: metsärikkaimmat seutumme ovat jääneet mielipidettä, että edelläkerrottujen seutu-
23932: rautatietä vaille. Näihin seutuihin kuu- jen edistymiselle olisi onnellisinta, jos rau-
23933: luu kaikkein tärkeimpänä osana se alue, tatie vietäisiin lähinnä näitä linjoja.
23934: jota etelässä rajoittaa Riihimäen-Lahden Tämän rautatien rakentamista puolus-
23935: rautatieosa, idässä Päijänne sekä siitä poh- tavat mielestämme monet vakuuttavat sei-
23936: joiseen vedetty viiva, pohjoisessa Iisalmen kat. Helsingin ja Turun merkitys sata-
23937: -Ylivieskan rautatie ja lännessä Pohjan- makaupunkeina on viime vuosina tullut
23938: maan-Helsingin rata. Tämän seudun ete- yhä tärkeämmäksi, koska maan liikenne
23939: läinen puoli on ikivanhaa parhainta hämä- suuntautuu entistä enemmän etelään päin
23940: läistä viljelysaluetta, kun taas sen poh- ja erikoisesti juuri maan pääkaupunkiin,
23941: joisosa käsittää mittaamattomia aloja erit- johon laivakulku viime vuosina on miltei
23942: täin rikkaita metsiä. Rautateitten puut- säännöllisesti jatkunut kautta koko vuo-
23943: teessa eivät nämä tienoot kuitenkaan ole den. Riihimäen-Jyväskylän-Haapajärven
23944: voineet edistyksessä kohota maan rintaseu- radan liikenne keskittyisi pääasiallisesti
23945: tujen tasolle, koska tuotannon ja muun in- Helsinkiin ja Turkuun. Se kulkisi lisäksi
23946: himillisen elämän edistymistä on alituisesti laajojen metsäseutujen kautta, joille ny-
23947: haittaamassa niiden etäisyys rautatielii- kyään jo esim. Jyväskylässä ja sen ym-
23948: kenteestä. Tähän nähden olisi mitä tär- päristössä on syntynyt lukuisia suuria teol-
23949: keintä saattaa nämä laajat sisämaan seu- lisuuslaitoksia. Kun nykyään yleensä py-
23950: XII,14. -Vesterinen y. m. 605
23951:
23952: ritään siihen, että sahat ja muut teolli- gille, elintarpeitten kuljettajana hämäläi-
23953: suuslaitokset rakennetaan raaka-aineitten sistä viljelyspitäjistä. Samalla vms1 se
23954: hankintapaikoille, sns tässä tapauksessa voimakkaasti edistää vaikutuspiirinsä maa-
23955: metsäseutuihin, eikä, kuten ennemmin, taloutta, jopa henkisiäkin pyrkimyksiä.
23956: rannikoille, niin voidaan olla vakuutettuja ,Tämä keskimaan rata olisi varmasti myös
23957: siitä, että puheenaolevan radan vaikutuk- omiaan aiheuttamaan vilkasta asutustoi-
23958: sesta syntyisi jo Hämeen metsärikkaisiin mintaa niissä erittäin harvaanasutuissa ja
23959: pitäjiin, mutta erikoisesti Jyväskylän ja miltei unohdetuissa seuduissa, joiden
23960: Haapajärven asemien väliselle mittaamat- kautta se pohjoispäässään tulisi kulkemaan.
23961: tomalle metsäalueelle lukuisia uusia teolli- Tällöin on erikoisesti kiinnitettävä huo-
23962: suuslaitdksia. Luonnollisesti kohoaisi myös miota vilkkaaruman uudisasutuksen synty-
23963: puutavaran arvo näillä seuduilla radan miseen näillä alueilla, joissa viljelyskel-
23964: vaikutuksesta siinä määrin, että rautatien poista maata on asutukselle runsaasti saa-
23965: rakennuskustannukset ehkä monin kerroin- tavissa. Huomautettakoon myöskin siitä,
23966: kin tulisivat korvatuiksi jo sillä kansan- että rataosa Jyväskylä-Haapajärvi tulisi
23967: taloudellisella hyödyllä, minkä rata tulisi halkaisemaan maamme suurimman rauta-
23968: tuottamaan. Tämä käy ilmeiseksi, kun ote- tiettämän alueen Oulun eteläpuolella.
23969: taan vain huomioon, että Päijänteen vesi- Huomioon on otettava, että jos rata ra-
23970: alue, jonka Riihimäen-Haapajärven rata kennettaisiin käyttäen hyväksi jo valmista
23971: pääasiallisesti tulisi käsittämään, on toh- Jyväskylän_JSuolahden rautatietä, tulisi-
23972: tori Ilvessalon laskelminen mukaan vat Suolahden ja Äänekosken tärkeät asu-
23973: 2,200,000 hehtaarin suuruinen ja sillä on tuskeskukset tällöin tämän huomattavan
23974: 180 miljoonaa kiinteätä kuutiometriä puuta kauttakulkuliikenteen yhteyteen, mikä var-
23975: eli 8'5 kuutiometriä hehtaaria kohti. Ja maan olisi omiaan lisäämään niiden väes-
23976: Jyväskylästä pohjoiseen olevat seudut ovat töä ja vilkastuttamaan niissä taloudellista
23977: tunnustetusti maamme metsärikkaimpia elämää. Toiselta puolen ovat insinööri A.
23978: seutuja, joilla lisäksi metsän lisäkasvu on Lönnrothin tekemät laskelmat osoittaneet,
23979: parhaita, ellei paras koko maassa. Myös että radan rakentamista suoraan J yväs-
23980: on erikoisesti huomattava, että vaitiolla- kylästä Uuraisten pitäjän kautta Saari-
23981: kin on laajoja metsäalueita suunnitellun järvelle, jota paikkaa se koskettaisi Suo-
23982: radan varressa sekä Hämeessä että radan lahden kanttakin rakennettuna, ja siitä
23983: pohjoispään varrella olevissa pitäjissä, jo- edelleen pohjoiseen, voitaisiin puoltaa m. m.
23984: ten valtion välitön hyötykin radan raken- sillä, että väli Jyväskylä~Saarijärvi ly-
23985: tamisesta tulisi olemaan hyvin huomat- henisi tällöin n. 17 km. ja että raken-
23986: tava. Teollisuuslaitosten syntymistä tulisi taminen tätä tietä tulisi n. 20 miljoonaa
23987: vielä erikoisesti edistämään se, että radan markkaa halvemmaksi kuin Suolahden
23988: vaikutuspiirissä on lukuisia voimakkaita kautta tehtynä, koska Jyväskylän-Suo-
23989: koskia, kuten Hilmonkoski, Huopanankoski, lahden rataosa olisi kokonaan uusittava.
23990: Kärnäkoski, Parantalankoski, Keihärin- I,isäksi toisi Uuraisten kautta rakennettu
23991: koski, Heijostenkoski, Simunankoski, Ter- tie uusia seutuja liikenteen yhteyteen,
23992: valankoski j. n. e. Laskelmien mukaan minkä ohessa kansantaloudelliset näkökoh-
23993: olisi rautatien talouspiirin koskissa kaik- dat ja kannattavaisuuslaskelmat näiden
23994: kiaan noin 100,000 hevosvoimaa, josta vasta molempien suuntien välillä luonnollisesti
23995: pieni osa on käytännössä. Vähäksi ei myös olisi otettava huomioon. Tämän perus-
23996: ole arvioitava sitä merkitystä, mikä ra- teella olisi mielestämme ratasuunta kyseel-
23997: dalla olisi erittäinkin maan pääkaupun- lisellä kohdalla määrättävä vasta tarkan
23998: 606 XII,14. - Jyväskylän-Haapajänen rautatie.
23999:
24000: harkinnan perusteella kansantalouden vaa- mäki, niin lienee syytä vakavasti harkita
24001: timukset huomioonottaen. missä on edullisin yhtymäkohta rakennet-
24002: Riihimäen-Haapajärven tai Oriveden- tavalle radalle, onko se parhain Orivedellä
24003: Jyväskylän-Haapajärven rautatiestä muo- tai Riihimäellä tai joku asema niiden vä-
24004: dostuisi varmaankin näin ennen pitkää eräs lillä.
24005: maamme valtaradoista, jollei aivan pää- Kun kuitenkin edellä mainitun radan ra-
24006: ratakin. Lisäksi se lyhentäisi matkaa esim. kentaminen yhdellä rakennuskaudella lie-
24007: Oulusta Helsinkiin n. 120 kilometrillä. nee liian paljon varoja kysyvä, niin on
24008: Kun se sitäpaitsi sivuaisi eräitä maamme syytä jakaa rakennusaika eri rakennuskan-
24009: suurimpia järviä ja vesistöjä, kuten Päi- sien kesken. Tällöin mielestämme voitanee
24010: jännettä, Keitelettä ja Kivijärven vesistöä, yhtyä siitä, että Jyväskylä-Haapajärvi
24011: ja sulkisi vaikutuspiiriinsä näiden vesis- rataosa lienee kiireellisyydessä, sen laajaan
24012: töjen kymmentuhantiset käyttämättömät tiettömään alueeseen nähden asetettava
24013: koskivoimat, niin se varmaankin tulisi luo- ensi sijalle koko maassa.
24014: maan ympäristöönsä sellaisen. teollisuuden Keski~Suomi, nuori, mutta elinvoimainen
24015: ja siksi taajan asutuksen, että siitä muo- maakunta, on kärsivällisesti odottanut, että
24016: dostuisi kaikkein huomattavimpia maamme sille koko Suomen, Lappia lukuuottamatta,
24017: rautateitten valtasuonista. suurimpana radattomana alueena tehtäisiin
24018: Kun vastustajain taholta väitetään, että oikeutta.
24019: ratasuunta Riihimäki-Jyväskylä-Haapa- ,Pyydämme edellä esitetyin perustein
24020: järvi pituutensa vuoksi sitoo liian paljon kunnioittavasti ehdottaa eduskunnan pää-
24021: varoja yhden radan rakentamiseen, niin tettäväksi toivomuksen,
24022: on syytä jättää harkittavaksi, voisiko Jy-
24023: väskylästä Orivedelle rakennettu rata tyy- että hallitus laatiessaan esitystä
24024: dyttää eteläisen osan paikallisen tarpeen. Eduskunnalle laiksi seumavien vuo-
24025: Näin menetellen päästäisiin 100 km :iä ly- sien rautatierakennuksista ottaisi sii-
24026: hemmällä radalla yhtymään satamakaupun- hen normaaliraiteisen radan raken-
24027: keihin Helsinkiin ja Turkuun johtavalle tamisen Jyväskylästä Iisalmen-Yli-
24028: radalle. vieskan radalle lähinnä Haapajärven
24029: Kun todennäköisesti rata Jyväskylästä asemalle, joko Suolahden tai Uurais-
24030: Orivedelle rakennettuna lyhentää matkaa ten pitäjien ja Saarijärven kautta,
24031: maamme pohjoisten osien ja eteläisten sa- riippuen siitä, kumpi näistä suun-
24032: tamain välillä lähes saman verran kuin nista havaitaan kansantaloudellisesti
24033: jos radan päätepiste etelässä olisi Riihi- edullisimmaksi.
24034:
24035: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 19,33.
24036:
24037: Vihtori Vesterinen. Mauno Pekkala. 0. Peltonen.
24038: 607
24039:
24040: XII,15. - Toiv. al. N:o 95.
24041:
24042:
24043:
24044:
24045: Kalliokoski y. m.: Rautatien rakentamisesta Kokkolasta
24046: S1wlahteen.
24047:
24048: E d u s kun n a ll e.
24049:
24050: Kysymys rautatien rakentamisesta Kok- Yksi edellämainitunlainen asia on maa-
24051: kolasta Suolahteen on ollut vireillä jo suun- kunnallinen näkökohta. Eräät toiset nyt
24052: nilleen neljä vuosikymmentä. Tämän ajan kysymyksessä olevalle rautatiettömälle
24053: kuluessa on sille rautatiettömälle alueelle, alueelle suunnitellut radat joko kokonaan
24054: minkä mainittu rautatie tulisi halkaise- särkisivät jo olemassa olevat maakunnalli-
24055: maan, suunniteltu monta eri suuntaista, set yhteydet tai pahasti häiritsisivät niitä.
24056: Kokkolan-Suolahden ratasuunnan kanssa Samalla ne jättäisivät kitumaan olemassa
24057: kilpailevaa rautatielinjaa. Mutta vaikka olevat liikekeskukset, joilla on mitä parhaat
24058: näitä ratalinjoja on ,keksitty'' paljon, ei edellytykset palvella seutukuntainsa liiken-
24059: ainoakaan niistä asiallisten edellytystensä nettä. Kokkolan-Suolahden rata edistäisi
24060: puolesta kykene kilpailemaan Kokkolan- kahden maakunnan sisäistä yhteyttä ja sa-
24061: Suolahden ratasuunnan kanssa, mikä onkin malla yhdistäisi nämä toisiinsa luoden niille
24062: luonnollista, kun kerran tämä ratasuunta hedelmällisen vuorovaikutuksen edellytyk-
24063: tulisi kulkemaan vanhaa historiallista kaup- set. Tämä rata myös tellostaisi nykyisten
24064: pareittiä, kun sen halkaisema alue on ky- liikekeskusten mahdollisuuksia käyttää jo
24065: symyksessä olevan rautatiettämän alueen olemassa olevia laitaksiaan ympäristönsä
24066: asutuin ja vesistöjen vähiten pirstoma osa, palvelukseen.
24067: kun maasto tällä ratasuunnalla on ylivoi- Pohjanmaan radan sarastuskysymys on
24068: maisesti kaikkia toisia edullisempi ja kun jo pitkän aikaa ollut vaikeasti järjestettä-
24069: tämän radan liikenne, laskelmien mukaan, vissä eikä sitä vieläkään ole saatu tyydyt-
24070: tuottaisi parhaan taloudellisen tuloksen. tävästi ratkaistuksi. Yhteen aikaan suun-
24071: Niissä lukuisissa aloitteissa, joita Kokko- niteltiin jopa sepelin valmistamista radan
24072: lan-Suolahden ratahankkeen toteuttami- sorastamista varten. Kokkolan-:Suolahden
24073: seksi eduskunnassa, säätyvaltiopäiviltä al- radan rakentamisen yhteydessä tämäkin
24074: kaen, on tehty, on tämän ratasuunnan asia järjestyisi aivan itsestään, koska tä-
24075: etuja asiallisesti selvitetty. Eduskuntakä- män radan alueella suhteellisen lähellä
24076: sittelyn eri vaiheissa eri aikoina on asiaa Pohjanmaan rataa on niin suuri, laadulleen
24077: niinikään valaistu ja muutenkin on sitä ensiluokkainen sora-alue, että se riittäisi
24078: tehty tunnetuksi. 'Tässä yhteydessä ei siis Pohjanmaan radan sorastamiseen, rautatie-
24079: ole tarvis esittää laajoja perusteluja kai- hallituksen laskelmien mukaan, vuosituhan-
24080: ken sen esilletuomiseksi, mikä jo aikaisem- sien aikana.
24081: min on riittävän perusteellisesti selvitetty. Kokkolan-Suolahden radan rakenta-
24082: Rajoitummekin näin ollen painostamaan mista vastaan puhuvana seikkana on esi-
24083: ainoastaan muutamia sellaisia näkökohtia, tetty sellainenkin väite, että sen alueella
24084: jotka ovat erikoisesti nykytärkeitä ja joita muka on uittokelpoisia jokia, joten rauta-
24085: aikaisemmin ei ole erikoisemmin tehostettu. tietä puutavaroiden kuljettamiseen ei tar-
24086: 608 XII,15. - KokJkolan-Suolahden rautatie.
24087:
24088: vita. Tällaisen väitteen esittää m. m. kulku- den luonnonrikkauksien hyväksikäyttö edel-
24089: laitosvaliokunta rautatieasioista v. 119,32 val- lyttää, voi luonnollisesti syntyä vasta rau-
24090: tiopäivillä antamassaan mietinnössä. Noilla tatieliikenteen avauduttua. Tässä yhtey-
24091: uittokelpoisilla joilla tarkoitettaneen lä- dessä tulkoon mainituksi myös se tosiasia,
24092: hinnä Perhon jokea, joka kulkee pitkän että Viropelin kalkkivuoret, joista eräiden
24093: matkan lähes yhdensuuntaisesti suunnitel- ratasuuntien yhteydessä on paljon puhuttu,
24094: lun radan kanssa. Tosiasia kuitenkin on, ovat suunnilleen yhtä lähellä Kokkolan-
24095: että Perhon joen uittokelpoisuus on aina Suolahden ratalinjaa, kun mitä hyvänsä
24096: ollut heikko ja suoritettujen perkansten muuta ajateltua rataa.
24097: johdosta se on entisestäänkin suuresti hei- Mainittakoon vielä, että koko nuoren itse-
24098: kontunut. Osoituksena tästä mainittakoon, näisyytemme ajan on maan rautatieraken-
24099: että Perhosta viime keväänä lähtenyt uitto nuksia teetetty myös maanpuolustuksen tar-
24100: on hädin tuskin päässyt ensimmäisen pitä- peita silmälläpitäen. Tätä näkökohtaa ei
24101: jän rajan yli, vaikka uittotyöt ovat miltei voitane unohtaa myöskään nyt puheena-
24102: keskeytyksettä olleet käynnissä 4 kuu- olevan, Oulunjärven eteläpuolella olevan,
24103: kautta. Meren rantaan asti ei tämä uitto maamme suurimman rautatiettämän alueen
24104: parhaassakaan tapauksessa näytä kuluvan ratakysymyksiä ratkaistaessa. Kun Kokko-
24105: syksyn aikana ehtivän. lan-Suolahden rata on suunnitelluista ra-
24106: Viime vuoden valtiopäivien kulkulaitos- doista ainoa, joka muutenkin tarkoituksen-
24107: valiokunta on myös vedonnut seutukunnan mukaisimpana, tyydyttäisi myös puolustus-
24108: maanteihin polemisoidessaan Kokkolan- laitoksen tarpeet, ei radan rakentamista
24109: Suolahden ratasuuntaa vastaan. Mutta on- voida jättää toteuttamatta vahingoittamatta
24110: han selvää, että ainakaan tuollainen perus- tärkeitä yleisiä etuja.
24111: telu ei ole kestävä, sillä onhan siten, että I1opuksi tahdomme kiinnittää huomiota
24112: kaikkialla maassa, missä jonkunkaan ver- niiden kansalaisten tukalaan .asemaan,
24113: ran on asutusta, on myös maanteitä ja ei- jotka asuvat puheenaolevalla rautatiettö-
24114: vätkö juuri maantiet ole ne imusuonet, mällä alueella. Osalla heistä on jopa
24115: jotka tuovat rautatielle liikenteen. Jos siis toistasataa kilometriä matkaa rautatielle
24116: Kokkolan-Suolahden radan alueella on ja kuitenkin he kuuluvat niihin kansalai-
24117: kohtuullisen hyvä maantieverkosto, on se siin, jotka parhaansa mukaan täyttävät vel-
24118: radan rakentamisen suhteen myönteisesti, vollisuutensa yhteiskuntaa kohtaan. Yhteis-
24119: eikä suinkaan kielteisesti vaikuttava seikka. kunta puolestaan on velvollinen vihdoinkin
24120: Puheenaolevan radan vaikutusalueella ta- tekemään heille oikeutta.
24121: vataan runsaasti mineraalejakin. Tämän Edellä olevan perusteella ehdotamme
24122: alan tutkimukset tosin ovat vasta aivan kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
24123: alulla, mutta esim. Teerijärvellä on tavattu vomuksen,
24124: kiisua, joka on rikkipitoisempaa kuin mitä että hallitus esitykseensä lähivuo-
24125: missään muualla maassamme aikaisemmin sina rakennettavista uusista rauta-
24126: on tavattu. Tutkimukset viittaavat näillä teistä sisällyttäisi normaaliraiteisen
24127: main metallienkin, myös jalojen metallien, radan rakentamisen Kokkolasta Suo-
24128: esiintymiseen. Se vuoriteollisuus, jota näi- lahteen.
24129:
24130: Helsingissä, syyskuun 8 p :nä 19,33.
24131:
24132: Viljami Kalliokoski. Kaino W. Oksanen. K.-A. Fagerholm.
24133: Matti Lepistö. J. Emil Lampinen. Ansh. Alestalo.
24134: Albin Wiokman. J. E. Hästbacka. Eemeli Aakula.
24135: Janne Koivuranta. J. 0. Söderhjelm. Hilja Pärssinen.
24136: 609
24137:
24138: XII,16. - Toiv. al. N:o 96.
24139:
24140:
24141:
24142:
24143: Bryggari y. m.: Rautatien rakentamisesta Suolahden ase-
24144: malta Äänekosken kauppalaan.
24145:
24146:
24147: E d u s k u n n a ll e.
24148:
24149: Keski-Suomen pohjoisemman osan talou- kelta Suolahteen erilaisia tavaroita seuraa-
24150: delliseen kehitykseen on valtiovallan taholta vasti:
24151: hyvin vähäisen kiinnitetty huomiota. Kai- Paperia ................ . 13,000 tonnia
24152: kille on kuitenkin tunnettua, että Keitele- Pahvia ................. . 2,500 "
24153: järven eteläpuolelle on viime neljännes- Puutavaraa ............. . 22,500 "
24154: vuosisadan aikana kehittynyt kaksi ilmo- Selluloosaa tuotiin ....... . 4,300 "
24155: mattavaa teollisuusyhdyskuntaa, jotka tam- Erilaisia tarpeita tuotiin .. 1,250 "
24156: mikuun 1 p:stä 1932 alkaen ovat toimineet Soraa ja hiekkaa ....... . 1,300 "
24157: kauppaloina, nimittäin Suolahden kauppala Vieraiden tavaraa ....... . 950 "
24158: ja Äänekosken kauppala. Suolahden yhdys-
24159: V. 1932 liikenne yhteensä 45,800 tonnia
24160: kunnan syntymisen vaikutti luonnollisesti
24161: sinne v. 1898 rakennettu rautatie. Ääne- Se tavaramäärä, mikä nykyään yksityis-
24162: kosken teollisuusyhdyskunta on syntynyt rataa myöten kuljetetaan, on jokseenkin
24163: Viitasaaren ja Saarijärven vesistöjen y'hty- korkein määrä mitä liikennettä sellaiselle
24164: mäkohtaan, Äänekoski-nimisen putouksen radalle voidaan järjestää, kun otetaan S~o
24165: rantamille, missä on luonnostaan hyvät la;hdessa tapahtuva uudestilastaus hanka-
24166: edellytykset suurteollisuuden kehittymiselle luuksineen huomioon. Äänekosken 0. Y:n
24167: voiman saannin ja raaka-aineiden hankki- tuotanto tulee kuitenkin lähivuosina kasva-
24168: misen puolesta. Suolahden ja Äänekosken maan huomattavasti, sillä parhaillaan on
24169: välillä on noin kolmenkymmenen vuoden ;akenteilla uusi vesivoimalaitos, joka nostaa
24170: ajan ollut Äänekosken 0. Y:n omistama voiman nykyisestä 2, 700 hevosvoimasta
24171: kapearaiteinen rautatie välittämä:ssä Ääne- 6,500 hevosvoimaan keskiveden aikana.
24172: kosken tehdasyhdyskunnan tuottamia tava- Ensi lokakuun aikana valmistuu voimalai-
24173: roita valtion rautatielle Suolahteen. Viime. tos kokonaisuudessaan ja riittää vesivoima
24174: vuosikymmenen aikana on Äänekosken teol- entisille hiomokoneille y. m., niin että hil-
24175: lisuusy'hdyskunnan kehitys mennyt nopeasti jattain uusittu höyryvoimalaitos, joka ke-
24176: eteenpäin. Äänekosken kauppalassa on kir- 1hittää 4,000 hevosvoimaa, jää kokonaan re-
24177: joissa noin 3,500 henkeä ja tilapäisesti serviksi ja uusien tuotantokoneiden varalle.
24178: työansioilla useita satoja työmi~hiä perhei- Hiomokoneet uusitaan ensi tilassa ja tuo-
24179: neen, niin että kauppalan asukasluku nou- tantoa laajennetaan niin että muutaman
24180: see tällä kertaa noin 4,000 henkeen. Kapea- vuoden kuluttua paperituotanto tulee nou-
24181: raiteinen rautatie ei enää liioin voi tyydyt- semaan 36,000 tonniin. Jo v. 1934 nousee
24182: tävästi välittää liikennettä kauppalan ja paperituotanto 17,500-18,000 tonniin, pah-
24183: Suolahden välillä. V. 1932 aikana kulje- vin tuotanto 3,000-3,500 tonniin, raa:ka-
24184: tettiin tätä kapearaiteista rataa Äänekos- puutavaran kuljetusta tulee 5,000-8,000
24185:
24186: 77
24187: 610 XI1,16.- Suolahden-Äänekos'keu rantatie.
24188:
24189: tonnia ja liikennettä lisäytyy niin pal- tien työttömien sijoittamiseksi valtion vara-
24190: jon, että kapearaiteisen radan on vaikea töihin. Keski-Suomessa ~ei ole liioin ollut-
24191: enää läpäistä sitä kuormitusta. Sen vuoksi kaan sopivia valtion varatyömaita. Radan
24192: normaaliraiteisen radan saaminen Äänekos- ulottaminen Äänekosken kauppalaan asti
24193: ken kauppalaan ~asti on Äänekosken teolli- merkitseisi laajan maanviljelysseudun asuk-
24194: suusyhdyskunnan elinehto, ja kun Ääne- kaille myöskin taloudellista nousua.
24195: kosken kauppalassa harjoitettu tuotanto on Edelläesitetyin perustein pyydämme kun-
24196: kokonaan maamme vientiteollisuutta ja vai-, nioittavasti ehdottaa, että eduskunta hy-
24197: kuttaa siis huomattavasti maamme talous- väksyisi hallitukselle esitettäväksi toivo-
24198: elämään, on valtiovallan taholta kiinnitet- muksen,
24199: tävä huomiota asiaan ja rakennettava rau- että hallitus kiireellisesti tekisi
24200: tatie Suolahdesta Äänekosken kauppalaan. Eduskunnalle esityksen normaalirai-
24201: Tämän vajaan yhdeksän kilometrin pitui- teisen radan rakentamisesta Suolah-
24202: sen radan rakentaminen olisi kaitken lisäksi den asemalta Äänekosken kauppa-
24203: hyvä varatyömaa Keski-Suomen eri kun- laan.
24204:
24205: Helsingissä, syyskuun 13 päivänä 1933.
24206:
24207: Tuomas Bryggari. 0. Peltonen.
24208: Mauno Pekkala. Hihn'a ~oivulahti-Lehto.
24209: EdwM'd Setälä. Kaisa Hilden.
24210: 611
24211:
24212: XII,17.- Toiv. al. N:o 97.
24213:
24214:
24215:
24216:
24217: Vaaram.a y. m.: Keski-Suomen poikkiradan rakentamisesta.
24218:
24219:
24220: E d u s k u n n a ll e.
24221:
24222: Jo vuosikymmenien ajan on Keski-Suo- lisimmaksi, samalla kuin katsottiin kaikkien
24223: men poikkiratahanketta pidetty vireillä hy- yhteiseksi suureksi päämääräksi itse pää-
24224: vin perusteltuna ja erittäin tärkeäksi to- asian, Keski~Suomen poikkiradan toteutta-
24225: dettuna liikenneyhdyssiteenä Karjalan, Sa- minen.
24226: von ja Pohjanmaan välillä. Tätä samaa periaatetta on usein sen jäl-
24227: Pohjanmaan ja Savon runkoratojen sekä keen eri tahoilta voimakkaasti tehostettu
24228: Iisalmen-Ylivieskan ja Pieksämäen-Haa- suuren maakunnallisen elinkysymyksen ai-
24229: pamäen ratojen välillehän, samoin kuin noana toteuttamiskeinona.
24230: Karjalan ja ,Savonkin runkoratojen välille ~Toiseksi on alunperin pidetty selviönä,
24231: jää laajat rautatiettömät alueet, joiden että radan läntisenä päätepisteenä tulee
24232: suuret luonnonrikkaudet, teollisuus, maan- olla sellainen satamakaupunki, joka voi
24233: viljelys ja karjatalous pysyvät huomatta- taata radalle riittävän ja kaikinpuolin
24234: vimmalta osaltaan uinuvassa luonnonti- mahdollisimman hyvän vientisataman.
24235: lassa niin kauan kuin nämä seudut ovat 'Samoin on yhdytty siihenkin, että radan
24236: vailla niiden tarpeita tyydyttävää liiken- itäisenä lähtökohtana Karjalan radalla on
24237: neyhteyttä, Keski-Suomen poikkirataa. oleva Pohjois-Karjalan tärkein kaupalli-
24238: iTätä tärkeätä poikkirataa ajavien eri nen ja liikennekeskus, Joensuun kaupunki.
24239: ratatoimikuntien aloitteesta ovat kaikki esi- Erimielisyyttä ei näin ollen ole herättänyt
24240: tetyt radan suunnat tutkitut ja todetut sekään, että rakennettavaksi tuleva rata
24241: rautatie- ja kansantaloudellisesti kannatta- yhtyisi idässä jo valmiina olevaan Joen-
24242: viksi. Kun kuitenkin tutkimukset ovat suun---<Outokummun rataan rSysmäjärven
24243: suoritetut eri aikoina ja niitä toimitta- asemalla.
24244: massa ovat olleet eri henkilöt, kohtaa luon- Kun lisäksi kaikkien ratasuuntien yhty-
24245: nollisesti suuria vaikeuksia objektiivisesti mäkohtana Keski~Suomessa on Viitasaaren
24246: arvostellen ja ainoastaan puolueettomat kunnan alue, käy edelläselostetusta riittä-
24247: kannattavaisuusnäkökohdat huomioon ot- vän hyvin ilmi, kuinka tämän suuren koko-
24248: taen asettaa jokin esitetyistä ratasuunnista naisuuden, Keski-Suomen poikkiradan vai-
24249: ylivoimaisesti toisen edelle. Tästä johtuen kutusalueen kaikki kunnat yhdessä pitävät
24250: hyväksyikin laaja, eri ratasuuntia edus- kiinni tämän laajakantoisen ratasuunnitel-
24251: tava PohjoisJSavon kuntien edustajakokous maperiaatteen toteuttamisesta.
24252: vuoden 192.9, kesäkuussa Juankoskella sen Vaikkakin siis Karjalan ja Savon välillä
24253: periaatteen, että puolueettoman asiantun- olevaksi radaksi on ehdotettu seuraavat
24254: temuksen oli saatava ratkaista, mikä suunta neljä 'suuntaa:
24255: radalle lopullisesti määrätään sen mukai-
24256: sesti, mikä niistä osoittautuu taloudellisesti ,Sysmäjärvi-Kaavi-Alapitkä,
24257: kannattavimmaksi ja ratateknillisesti edul- Sysmäjärvi-Tuusniemi-Alapitkä,
24258: 612 XII,17.- Ke,s.ki-Suomen poi'kkirata..
24259:
24260: Sysmäjärvi-Tuusniemi-Siilinjärvi, erikoisesti vaikean talouspulan ja laajan
24261: Sysmäjärvi____:Tuusniemi-Melalahti-Toi- työttömyyden johdosta sellaiset, että nämä
24262: vala, seudut kaipaavat pitkäaikaista valtioval-
24263: lan tukea selviytyäkseen vaikeista työttö-
24264: joista jokaisella on esitettävänään omat myyspulmistaan. Mikä voisikaan tällöin
24265: etunäkökohtansa ja jonka johdosta ra- olla sopivampana ratkaisuna näille pul-
24266: dan poikkileikkauspisteiksi Savon radalla mille kuin sellainen suuri ratatyömaa, josta
24267: on ehdotettu joko Alapitkän, Siilinjärven vastaisuudessa koituisi koko kansantalou-
24268: tai Toivalan asemia, samoin kuin Savon denemme mitä suurinta hyötyä ja joka sa-
24269: ja Pohjanmaan välillä on olemassa edellä- malla loisi jatkuvastikin laskemaUoman
24270: mainittuja ratasuunnitelmia vastaavat määrän uusia työmahdollisuuksia maa-
24271: suuntakysymykset ja radan länsiosassa hamme.
24272: uuden radan yhtymäkohdat Pohjanmaan Kaiken edellä esittämämme nojalla eh-
24273: runkorataan ovat muodostaneet m. m. seu- dotamme kunnioittaen eduskunnan päätet-
24274: raavat suunnat: täväksi toivomuksen,
24275: Vaasa-Seinäjoki-Viitasaari ja
24276: Vaasa-Härmä-Lappajärvi-Viitasaari, että hallitus ottaisi lähimmän tu-
24277: levaisuuden ratarakennusohjelmaansa
24278: on suuntakysymys kuitenkin toisarvoinen Keski-Suomen poikkiradan rakenta-
24279: itse pääasian rinnalla sen vuoksi, että puo- misen ja ehdottaisi radalle sen suun-
24280: lueeton asiantuntemus ainoastaan kykenee nan, jonka puolueeton asiantunte-
24281: sen ratkaisemaan. mus osoittaisi taloudellisesti kannat-
24282: Laajoilla alueilla juuri tämän poikki- tavimmaksi sekä ratateknillisesti ja
24283: radan piirissä ovat taloudelliset olosuhteet strateegisesti edullisimmaksi.
24284:
24285: Helsingissä, 7 p :nä syyskuuta li9i33.
24286:
24287: Edv. Vaara.ma. Yrjö Räisänen.
24288: Martti Rantanen. Heikki Vehkaoja.
24289: Tilda Löthman. Onni Hiltunen.
24290: Otto J acobsson. Levi Jern.
24291: Edvard Haga. Edv Helenelund.
24292: Isak Penttala. Karl J. Wenman.
24293: Kalle Walta. Onni Mäkeläinen.
24294: Heikki Kääriäinen. J. Takala.
24295: 613
24296:
24297: XII,1s. - Toiv. al. N:o 98.
24298:
24299:
24300:
24301:
24302: Jutila y. m.: Huutokosken-Mikkelin-H einolan radan ra-
24303: kentamisesta.
24304:
24305:
24306: Eduskunnalle.
24307:
24308: Kun eduskunnan vuoden 1931 valtio- män radan rakentaminen helpottaisi raaka-
24309: päivillä tekemän päätöksen mukaan par- aineen hankintaa vasta perustetulle Heino-
24310: haillaan rakenteella oleva Viinijärven- lan suurelle faneeritehtaalle. Täten tämä
24311: Varkauden rataosa valmistuu, niin Karja- rata edistäisi huomattavasti radan varteen
24312: lasta ja Savosta maamme eteläosiin ja talvi- jäävien metsärikkaiden pitäjien metsän-
24313: satamia kohti suuntautuva liikenne, vamin- omistajain pienemmän puutavaran kaup-
24314: kin puutavaran sekä Varkauden suurten paa, samoin kuin muiden maataloustuottei-
24315: tehtaitten jalostamien tuotteiden kuljetus den, ja samalla kohottaisi koko maakunnan
24316: tulee suuresti vilkastumaan. Tätä koko laa- hyvinvointia.
24317: jan Karjalan imuradan liikennettä voitai- Edellä esitetyn perusteella pyydämme
24318: siin mielestämme parhaiten edistää jatka- kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
24319: malla Viinijärven~Varkauden rataa siten väksi toivomuksen,
24320: että rakennetaan rata Huutokoskelta suo-
24321: raan Mikkeliin ja siitä edelleen Heinolaan. että hallitus päättäessään uusien
24322: Siten saataisiin Karjalasta suora yhteys ratojen rakennusohjelmasta ottaisi
24323: maan eteläosiin ja talvisatamiin, joka suu- siihen myös Huutokosken-Mikkelin
24324: resti helpottaisi Karjalasta Etelä~Suomeen -Hei1wlan radan rakentamisen.
24325: suuntautuvaa liikennettä, samalla kuin tä-
24326:
24327: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 119,33.
24328:
24329: Emil Jutila. T. N. Vilhula.
24330: Albin Asikainen. Alex Hämäläinen.
24331: Osk. Salonen. Yrjö Schildt.
24332: 614
24333:
24334: XII,19. - Toiv. al. N:o 99.
24335:
24336:
24337:
24338:
24339: Brander y. m.: Rautatien rakentamisesta Matkaselän ase-
24340: malta Savonlinnan ja Mikkelin kautta Heinolaan.
24341:
24342:
24343: E d u s k u n n a 11 e.
24344:
24345: Viitaten 1929 eduskunnalle jätetyn toivo- nalle esitystä uusista rautateistä ot-
24346: musaloitteen N :o 74 perusteluihin (Liitteet taisi siihen normaaliraiteisen rauta-
24347: XI, siv. 409), ehdotamme kunnioittaen edus- tien rakentamisen Matkaselän ase-
24348: kunnan päätettäväksi toivomuksen, malta Savonlinnan ja Mikkel·in
24349: kautta Heinolaan.
24350: että hallitus laatiessaan Eduskun-
24351:
24352: Helsingissä, syyskuun 14 päivänä 1933.
24353:
24354: Akseli BI'Iander. Alpo 0. Luostarinen.
24355: Antti Kukkonen. Tilda Löthma.n.
24356: J. Koivisto. Albin Asmainen.
24357: A. J. Kosonen. Pekka Pennanen.
24358: J. F. Tolonen. Toivo Halonen.
24359: Alex Hämäläinen. Reinh. Swentorzetski.
24360: 615
24361:
24362: XLI,2o. - Toiv. al. N:o 100.
24363:
24364:
24365:
24366:
24367: Tuomivaara y. m. : Viipurin kiertoradan rakentamisesta.
24368:
24369:
24370: E, d u s k u n :n a; 11 e.
24371:
24372: Karj.allli!lJ kanna~sen rautatieliikenteen Epäkohta on parhaiten, nopeimmin ja
24373: säännöllinen j1a häiriintymätön kulku Vii- halvimmalla poistettavissa rakentamalla
24374: purin ohi länteen j1a päin,vastoin on nykyään lkiertorata Suomenvedenpohjwn ympar1
24375: suurelta osalta riippuvainen siitä, ovatko Maaskolan ratapihalta Hovinmaiau seu-
24376: Viipurin aseman länsipuolella sijaitsevat duil1e. Tämän radan pituus on n. 17 km.
24377: Kirkkosaaren ja Kivisalmen sillat liiken:nöi- suhteellisen helppoa maastoa.
24378: tävässä kunnossa. Paitsi edellä mainittua tärkeätä sotilaal-
24379: Koska nä.mä kohdat ovat erittäin arkoja lista merkitystä on ehdotettu mta myöskin
24380: liikenne:häiriöii1e, on välttämätöntä ryhtyä omiansa he~pottamaan rauhanaikaista liik~n
24381: toitmenpitei:siin liikenteen turvaa;miseksi nettä Viipurin <ratasoltmu:ssa, koska kaikki
24382: :nii~ssä. Tämä ei ole välttämätöntä vain sil- kannakselta länteen suuntautuva tavara-
24383: loin, kUlli vihollisemme ilmavoiminaan tah- liikenne sekä V•enäjän lmuttallmlkuliikenne,
24384: too rauhaaanme häiritä, vaan myöskin rau- joka viimeksi mainittu vastaisuudessa voi
24385: han aikana. Tunnettuahan on, miten. joku larujeta hyvinkin merkitykselliseksi', voi tätä
24386: vuosi sitten eräs tervahöyrykippari päih- rataa myöten ohjautua ohi suuresti kuormi~
24387: dyksissä rujoi Kir1kkosa.aren siltaa vastaan tetun Viipurin rat:apihan. Ylläsanotun joh-
24388: vääa1täen sen sijoiltarun noin 20 cm verran dosta voi tämän radan l'lakentaminen aikaan-
24389: ja s·aaden sillä aikaan sen,. että koko tavara- saada huomattaviakin säästöjä (nykyisin
24390: liikenne Länsi~Suomeen oli ·vi:etävä; pitkiä suunnittelunalaisissa) Viipurin ratapihan
24391: kiertoteitä Savonlinnan kautta ja henkilö- vastaisissa laa,jennus- ja parannustöissä.
24392: liikenne jalan rikkoutuneen sillan ylitse. Tällaisella :kaupungin ympäri kiertävällä
24393: Krunnaksen ratQjen j1a lännen liikenne- radalla; on myöskin suur~ paikallistaloudel-
24394: yhteyden tmw~aamisen kyseessä ol1en ei Lap- linen merkitys Viipurin kaupungilLe ja sen
24395: peenrannan-Elisenvaaran rata aikaansaa lähimmälle yrrnpärilstölle.
24396: juuri mi·tään parannusta tilanteeseen, sillä Suuri osa alueesta, jonka läpi mta tulisi
24397: jos liikenne 1siltojen rikkoontumisen takia kulkemaan on ä;skettäin liitetty Viipurin
24398: Viipurissa on johdettava tätä rataa pitkin, kaupunkiiru ,ja toimitetaan sillä lakimääräi-
24399: aiheuttaa se lähes 100 km. kierroksen, joka siä asemaik:aavoiltuksia. Tämän tak1a olisi
24400: kriitillisinä aikoina saattaa koitua hyvinkin tärkeätä,. että r.ata saataisiin pikaisesti ra-
24401: kohtalokkaaksi. Tämän, lisäksi on huOilllioon kennetuksi,. tai ainakin sen rakenrtaminen
24402: otettruva,, että tässä kier;roksessa on lukui- päätetyksi ja lopullinen suunta tarkoin
24403: sasti liikennettä hidastuttavia solmukohtia mawstoon määJritellyksi, sillä ellei näirn
24404: ja hy,vin runsoosti suuria ·hävitykoolle alt- tehdä,, saattaa vastainen asutus, joka
24405: tiita siltoja, kulkeehan. kierros kaksi kertaa alueelle jo on v.errattain voimakkaassa tem-
24406: Vuoksen ja kel'lran Sairmaan kanavan yli possa syntymässä, vaikeuttaa ja kallistaa
24407: (silta:pituus noin 400 m.). radan rakentamista.
24408: 616 XII,zo. - Vilipurin kiertorata.
24409:
24410: ÅsianJ nykytärkeyden ja kiireelHsyyden tamme kunnioittaen eduskun!Ilan päätettä-
24411: puolesta puhuu vielä sekin, että päätös ra- väksi toivomuksen,
24412: dan rakentaJmisesta ,poistaisi sen puutteen,
24413: joka nyt on o1em3JSSa todella hyödyllisestä että hallitus tutkituttaisi edellä-
24414: ja sopivasta työttömyysvamtyömaasta Vii- mainitun ratasuunnan, joka, sopivalla
24415: purin lähe~syydessä. tavalla kiertäen Suomenvedenpohjan~
24416: Viittaamalla vielä aikaisempiin hallituk- yhdistäisi Maaskolan ratapihan Vii-
24417: sen esityksiin asiassa sekä edustaja Nikka- purin--Helsingin päärataan, sekä ot-
24418: sen y. m. vuonna 1930 sekä sitä seumavilla taisi tämän radan seuraavaan rauta-
24419: valtiopäivillä tekemiin aloitteisiin ehdo- tierakennusohjel1naan.
24420:
24421: Helsingissä syyslkuun 15 päivänä 1933.
24422:
24423: E. A. Tuomivaara. Yrjö Ki'Vienoja.
24424: Yrjö 'Schildt. Elias Simojoki.
24425: J. V. Wainio. Hilja Riipinen.
24426: 617
24427:
24428: XII,21. - Toiv. al. N:o 101.
24429:
24430:
24431:
24432:
24433: Leppälä y. m.: Rautatien rakentamisesta Uuksulta Salmiin.
24434:
24435:
24436:
24437: Eduskunnalle.
24438:
24439: Viitaten toivomusaloitteisiin N:o 81, vuo- että hallitus esitykseensä laiksi
24440: den 1929 ensimmäisillä valtiopäivillä (Liit- rautatierakennuksista ottaisi rauta-
24441: teet Xl,25, sivulla 418) ja N:o 92, vuoden tien rakentamisen Uuksulta Salmiin.
24442: 1929 toisilla valtiopäivillä (Liitteet XI,2o,
24443: sivulla 623) ehdotamme eduskunnan pää-
24444: tettäväksi toivomuksen,
24445:
24446: Helsingissä, 6 päivänä syyskuuta 1933.
24447:
24448: Juhani Leppälä. Mikko Suolms.
24449: Kaapro Huittinen. Yrjö Welling.
24450: Antti Halonen. K. Lumijärvi.
24451: Jussi Lonkainen. Juho P.aiksuj,alka.
24452:
24453:
24454:
24455:
24456: 78
24457: 618
24458:
24459: XII,22. - Toiv. al. N :o 102.
24460:
24461:
24462:
24463:
24464: Leppälä y. m.: Rautatien rakentamisesta Suistamosta Ilo-
24465: mantsiin.
24466:
24467:
24468: E d u s k u n n a ll e.
24469:
24470: Viitaten toivomusaloitteeseen N: o 83, että hallitus esitykseensä laiksi
24471: vuoden 1929 ensimmäisillä valtiopäivillä rautatierakennttksista ottaisi Suista-
24472: (Liitteet XI,21, sivulla 422) ~hdotamme mon-Ilomantsin radan.
24473: eduskunnan pätettäväksi toivomuksen,
24474:
24475: Helsingissä, 6 päivänä syyskuuta 1933.
24476:
24477: Juhani Leppälä. K. Lumijärvi.
24478: Jussi Lonkainen. Kaapro Huittinen.
24479: Mikko Suok;a.s. Antti Halonen.
24480: Yrjö w,elling. Juho p,wksujalka.
24481: 619
24482:
24483: XII,23. - Toiv. al. N :o 103.
24484:
24485:
24486:
24487:
24488: Pennam.en y. m.: Rautatien rakentamisesta Joensuusta
24489: Ilomantsiin.
24490:
24491:
24492: E d u s k u n n a: ll e.
24493:
24494: Pohjois~Karjalan itäisen osan yhdistämi- täen mainittu alue nom 400,000-500,000
24495: nen rautatieverkkoon on myönnetty tar- ha metsää, valtion, puutavarayihtiöitten
24496: peelliseksi jo silloin kun kysymys Karja- sekä maanviljelijäin omistuksessa olevaa.
24497: lan päära:dan jatkamisesta Nurmekseen Ratasuunta tulisi 'kulkemaan porkki Laa-
24498: ratkaistiin. Nekin jotka puolsivat päära- tokkaan suuntautuvien uittoväylien. Rauta-
24499: dan jatkamista Joensuusta, myönsivät Ilo- tie avaisi mahdonisuudet valtavain rpuuta-
24500: mantsin sivuradan tarpeellisuuden. varamaanen seutukunnalla jalostamiseen
24501: Se suurten tavaramääräin, m. m. maa- ja metsäntuotteiden kaupaksi saamiseen
24502: taloustarvikkeiden ja -tuotteiden kuljetus, sieltäkin missä nykyisin huomattava määrä
24503: mikä Ilomantsin laajan seutU'kunnan tar- puita jää metsään lahoamaan.
24504: vitsee suorittaa, on autoliikenteen aiheut- Ilomantsin rautatien suuntaan ja merld-
24505: tamasta osittaisesta helpotulksesta huoli- tykseen nähden viittaamme edelläesittä-
24506: matta vaikeata ja kallista, kun ei edes vesi- mämme ohella siihen tosin lyhyeksi keski-
24507: teitä kesäisin ole käytettävissä. Mainittu tettyyn, mutta vakuuttavasti puoltavaan
24508: tavaraliikenne sekä kysymyksessäolevain lausuntoon, minkä 1932 vuoden valtiopäi-
24509: seutujen metsärikkaus osoittavat jo sinänsä väin kulkulaitosvaliokunta mietinnössään
24510: Ilomantsin .radan sekä ta11peellisuuden että N :o 5 sivulla 11 on mainitusta ratasuun-
24511: kannattavaisuuden. nasta esittänyt.
24512: Maamme itsenäistyttyä on tullut lisäksi Edelläesitetyn perusteella ehdotamme
24513: uusia velvoituksia rajaseutuolojen paranta- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
24514: miseen. Itäi8een Pohjois-Karjalaan nä!h-
24515: den on tä:vkeätä Ilomantsin seutujen saat- että hallitus laatiessaan esitystä
24516: taminen rautatien yhteyteen. Eduskunnalle seuraavien vuosien
24517: Ehdottamamme radan vaikutuspiiri kä- rautatierakennuksista, ottaisi siihen
24518: sittäisi yli 7,000 km2 laajan rajaseutu- normaaliraiteisen rautatien rakenta-
24519: alueen 40,000-50,000 asukkaineen, sisäl- misen Joensuusta Ilomantsiin.
24520:
24521: Helsingissä syyskuun 5 päivänä 1933.
24522:
24523: Pekka Pennanen. Antti &ukkonen. Akseli Brander.
24524: 620
24525:
24526: XII,24. - Toiv. al. N :o 104.
24527:
24528:
24529:
24530:
24531: Kosonen y. m.: Rautatien rakentamisesta Joensuusta Ilo-
24532: mantsiin.
24533:
24534:
24535: E d u s k u n n a ll e.
24536:
24537: Itäisen rajaseudun saattaminen kulkuyh- tatierakennusohjelmaa valmistettaessa. -
24538: teyksien suhteen samanlaiseen asemaan ta- Monet varteenotettavat seikat puolustavat
24539: savallan muiden edistyneemmässä asemassa myös mainittua rataa luonnollisena jatkona
24540: olevien maakuntien kanssa on pidettävä Varkauden-Viinijärven nyt rakenteilla
24541: kieltämättömän tarpeellisena. 'Tätä ratkai- olevalle radalle.
24542: sua vaativat tärkeät taloudelliset, sivistyk- Viitaten edellä sanottuun ja toivomus-
24543: selliset ja yleisvaltakunnalliset syyt. Tä- aloitteeseen N:o 75 vuoden 1930 II valtio-
24544: män vuoksi on viipymättä toteutettava päivillä ehdotamme kunnioittaen eduskun-
24545: kauan päiväjärjestyksessä ollut Joen- nan päätettäväksi toivomuksen,
24546: suun-Ilomantsin rautatiehanke, josta edus-
24547: kunnalle on aijemmin jätetty lukuisia aloit- että hallitus ottaisi lähivuosien
24548: teita ja josta ratasuunnasta on olemassa rautateiden rakentamista tarkoitta-
24549: sen vaikutusalueen kuntien toimesta val- vaan ohjelmaehdotukseensa normaali-
24550: mistettu selvitys. Siitä ammattiviranomai- raiteisen radan rakentamisen Joen-
24551: set ovat antaneet puolta:via lausuntoja. suustar-Ilomantsiin ja sitä varten
24552: Samaten eduskunnan kulkulaitosvaliokunta toimituttaisi rat•asuunnasta viipy-
24553: mietinnössään N:o 5 vuoden 1932 valtiopäi- mättä rakentamisen edellyttämän
24554: vien lopussa on pitänyt välttämättömänä tutkimuksen.
24555: radan huomioon ottamista läihivuosien rau-
24556:
24557: Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1933.
24558:
24559: A. J. Kosonen. Ja.lmari Linna.
24560: Jalmari Väisänen. Onni Hiltunen.
24561: Albin Koponen. M. S. Puittinen.
24562: Pekka Kettunen. S. Oulasmaa.
24563: Yrjö H. Kesti.
24564: 621
24565:
24566: XTI,25. - Toiv. al. N:o 105.
24567:
24568:
24569:
24570:
24571: Heikkinen y. m.: Rautatien rakentamisesta Sysmäjärven
24572: asemalta Savon radalle.
24573:
24574:
24575: E d u s k u n n a ll e.
24576:
24577: Viittaamme 1931 vuoden valtiopäiville jä- nalliseen merkitykseen sekä sen tarjoamaan
24578: tettyyn toivomusaloitteeseen N :o 48 kos- liikenteen elvyttämiseen Iisalmen-Ylivies-
24579: keva rautatien rakentamista Outokummun kan välisellä ratosalla, valiokunta on sitä
24580: radalta Savon radalle sekä siinä esitettyi- mieltä, että sen rakentamiseen olisi, mikäli
24581: hin perusteluihin ja lisäksi kulkulaitosva- valtionvarat sallivat, lähiaikoina ryhdyt-
24582: liokunnan mietinnössä N :o 5 vuoden 1932 tävä.
24583: valtiopäivillä kyseessä olevasta radasta Edellä mainittu Joensuusta Alapitkän
24584: olevaan lausuntoon, mikä lausunto on n:äin asemalle rakennettavaksi ehdotettu rauta-
24585: kuuluva: tie oli tarkoitettu johdettavaksi Outokum-
24586: ,Niinkuin aloitteessa N :o 89 (1930 multa Kuusjärven kautta OMaansalmen
24587: II vp.), jossa anotaan rautatien rakenta- yli Rikkaveden eteläpuolitse 'l'uusniemen
24588: mista Outokummun radalta Savon radalle kautta sanotulle asemalle. Aloite N:o 48
24589: Alapitkän tai Siilinjärven asemalle, maini- (1931 vp.) tarkoittaa puheenaolevan yh-
24590: taan, piti hallitus esityksessään rautatie- dysradan johtamista pohjoisempaa linjaa
24591: rakennuksista vuosina 1926-1930 Joen- Rikkaveden pohjoispuolitse Kaavin kautta
24592: suusta Outokummun kautta Alapitkän ase- Savon rautatielle. Valiokunta pitää tar-
24593: malle rakennettavan rautatien tarpeen peellisena, että puheenaoleva yhdysrata-
24594: vaatimana ja ehdotti sen rakennettavaksi. hanke tulevaa rautatierakennusohjelmaa
24595: Eduskunta päätti kuitenkin 1925 vuoden laadittaessa otetaan taloudellisen ja teknil-
24596: valtiopäivillä, että ainoastaan Joensuun- lisen selvittelyn alaiseksi.'' Tämän perus-
24597: Outokummun välinen osa oli otettava sil- teella rohkenemme kunnioittavimmin ehdot-
24598: loin laadittavana olleeseen ohjelmaan. Sen taa eduskunnan päätettävruksi toivomuksen,
24599: jälkeen eduskunta on päättänyt V ar-
24600: kauden-Viinijärven rautatien rakennetta- että hallitus laatiessaan esitystä
24601: vaksi, minkä kautta Karjalan ja Savon Eduskunnalle laiksi seuraavien vuo-
24602: rautatiet tulevat yhdistetyiksi lounaaseen sien rautatierakennuksista ottaisi sii-
24603: pam kulkevalla yhdysradalla. Katsoen hen normaaliraiteisen rautatien ra-
24604: kuitenkin Outokummun radalta luoteeseen kentamisen Outokummun radalta
24605: suunnattavan ja laajojen metsäalueiden Sysmäjärven asemalta Savon ra-
24606: halki kulkevan rautatien tärkeään maakun- dalle.
24607:
24608: Helsingissä 6 p :nä syyskuuta 1933.
24609:
24610: P. V. Heikkinen. Heikki Kääriäinen.
24611: Tilda Löthman. Kalle Kämäräinen.
24612: L. 0. Hirvensalo.
24613: 622
24614:
24615: Xll,26. - Toiv. al. N :o 106.
24616:
24617:
24618:
24619:
24620: Hänninen y. m.: Rautatien rakentamisesta Oulusta Kuusa-
24621: mon Paanajärvelle.
24622:
24623:
24624: E d u s k u n n a ll e.
24625:
24626: Niihin perusteluihin nojaten, jotka on että hallitus, valmistaessaan esi-
24627: esitetty vuoden 1929 valtiopäiväin Liit- tystä laiksi rautateiden rakentami-
24628: teissä I-XI sivulla 449 (toiv. al. N:o 97) sesta seuraavaa rakennuskautta var-
24629: ja vuoden 1932 valtiopäiväin Liitteissä ten, ottaisi siihen ensi sijalle rauta-
24630: I-XII s. 239 (ra:h. al. N:o 47) ehdotamme tien rakentamisen Oulun (Tuiran)
24631: kunnioittaen eduskunnan päätettävä:ksi toi- asemalta Kuusamon Paanajärvelle.
24632: vomuksen,
24633:
24634: Helsingissä 6 p:nä syyskuuta 1933.
24635:
24636: Kaarlo Hänninen. E. J. J,a.tkola.
24637: 623
24638:
24639: :xn,21.- Toiv. al. N:o 107.
24640:
24641:
24642:
24643: Lohi: Rautatien rakentamisesta Oulun tai Iin asemalta
24644: Kuusamon Paanajärvelle.
24645:
24646:
24647: EdusrkunnaHe.
24648:
24649: VEttaaana1la toivomusaloitteeseen N :o 96 että hallitus valmistaessaan esi-
24650: vuoden 1929 ensimmäisillä valtiopäivillä tystä uusien rautateiden rakentami-
24651: sekä toivomusaloitteeseen N :o 86 vuoden sesta ensi rakennuskautta varten ot-
24652: 1930 valtiopäivillä ehdotan eduskunnan taisi siihen ensi sijalle Kuusamon-
24653: päätettäväksi toivomuksen, Paanajärven radan, jolloin lähtökoh-
24654: tana olisi joko Oulun tai Iin asema.
24655:
24656: Helsingissä 5 p.ä,i,vän:ä syyskuuta 1933.
24657:
24658: K. A. Lohi.
24659: 624
24660:
24661: XTI,2s. - Toirv. al. N:o 108.
24662:
24663:
24664:
24665:
24666: Koivuranta y. m. : Rautatien rakentamisesta K ulusjoelta
24667: K itkajärvelle.
24668:
24669:
24670: Eduskunnalle.
24671:
24672: Viittaamalla v. 1930 II valtiopäiville jä- että hallitus valmistaessaan Edus-
24673: tetyn toivomusaloitteen n :o 88 perusteluihin kunnalle esitystä rautateiden raken-
24674: (Liitteet !-XII, s. 37'5), ehdotamme kun- nusohjelmaksi lähintä aikaa varten
24675: nioittaen eduskunnan päätettävii:ksi toivo- ottaisi siihen Kulusjoen--Kitkajär-
24676: muksen, ven ratasuunnan.
24677:
24678: Helsingissä, syyskuun 15 päivänä 1933.
24679:
24680: Janne KoivUl'aiiiiia.. Lauri &.ijala.inen. UUD!o HannUlla..
24681: •• ••
24682: VALTIOPAIVAT
24683: 19 3 3
24684:
24685: LIITTEET
24686: XIII
24687:
24688: VALIOKUNTAAN LÄHETTÄMÄTTÄ JÄTETTY
24689: TOIVOMUSALOITE
24690:
24691:
24692:
24693:
24694: HELSINKI 1933
24695: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
24696:
24697:
24698: 79
24699: 627
24700:
24701: XIII,1. - Toiv. al. N:o 28.
24702:
24703:
24704:
24705:
24706: Hautala: Toimenpiteistä Suomen markan arvon alenta-
24707: miseksi.
24708:
24709:
24710: E d u s k u n n a ll e.
24711:
24712: Tuotannollista elämää maassamme on Suunnan ollessa tällaisen on suoralta kä-
24713: kohdannut ankara takatalvi. Syyt ovat mo- deltä selvää, että tämän on ratkaisevasti vai-
24714: net, mutta ei voida kieltää, etteikö Suomen kuttanut talouselämän sortumiseen ja ras-
24715: Pankki setelipolitiikanaan ole myös varsin kaimpana on tällainen rahapolitiikka koh-
24716: ratkaisevasti vaikuttanut tilanteen kärjisty- dannut maataloutta, jota uutta Suomea
24717: miseen. luotaessa suurelta osalta on luoton varassa
24718: Suomen Pankin perussäännöksissä sano- kehitetty.
24719: taan, että sen tehtävänä on ,maan rahaliik- Suomen Pankin viimeisimmän 5-vuotis-
24720: keen edistäminen ja helpottaminen", mutta ohjelman tuloksena nyt näemme, että liik-
24721: käytäntö on osoittanut, ettei Suomen Pankki keessä olevan setelistön määrä on vähenty-
24722: ole täyttänyt tätä ohjesääntönsä määräystä. nyt noin 32 prosentilla. Lisäksi voidaan
24723: Niukalla setelipolitiikanaan on se kieltä- varmuudella olettaa, että siitä pyöreästä
24724: mättä monien vuosien aikana vaikeuttanut miljaardista, jonka pitäisi olla Suomen
24725: maan rahaliikettä, jonka suunnan tuhoisat Pankin viimeisimmän tilinpäätöksen mu-
24726: seuraukset ovat selvästi näkösällä. kaan liikkeellä, makaa suuri osa monien
24727: Maksuvälinetarpeen tarkka laskeminen muiden pankkien holveissa, järjestelmälli-
24728: saattaa olla vaikea tehtävä, mutta väestön sesti lopetetulla luotolla, työllään tai tuot-
24729: vuotuinen lisääntyminen, talous- ja sivis- teillaan kansalaisten sitä niistä liikkeelle
24730: tyselämän jatkuva kehitys vaativat maksu- saamatta.
24731: välineiden suhteellista lisääntymistä. Useissa
24732: maissa on niin tehtykin. Sellainen suunta Jotta voitaisiin säilyttää sitkeiden pon-
24733: on joskus ollut Suomenkin rahapolitiikassa, nistelujen tuloksina hankitut realiomaisuu-
24734: esimerkiksi viime vuosisadan vaihteessa, det oikeille omistajilleen, ja saada tuotan-
24735: jolloin 20-vuotiskautena setelistö lisääntyi nollinen elämä vilkastumaan ja siten työt-
24736: 52.5 miljoonasta 123 miljoonaan markkaan, tömyyskin poistetuksi, on välttämättä käy-
24737: siis lähes 2 1/2 kertaiseksi. Ja tämä saattoi tävä rahan ostovoimaa heikentämään. Sillä
24738: tapahtua suuremmitta häiriöittä. varmana voidaan pitää että ne väliaikaiset
24739: Kun sitten maailmansodan seurauksina ja tilapäiset toimenpiteet, jotka annetaan
24740: tulivat suuret hinta- ja valuuttavallan- kuin armopalat, milloin missäkin muodossa,
24741: kumoukset, niin silloin Suomen Pankin liik- eivät kykene pelastamaan ratkaisevasti va,
24742: keellä olevan setelistön määrä nousi, että se saralla uhattuja omaisuuksia, ja tyydyttä-
24743: oli syyskuun lopussa v. 1928 1,598.8 milj. västi selvittämään työttömyyskysymystä.
24744: markkaa. Nyt päättyneenä tilivuotena Mikä on hyöty pakkohuutokauppain
24745: 31 p. jouluk. v. 1932 oli liikkeellä olevan lykkäämisestä, ellei tahdota valmistaa
24746: setelistön määrä vain 1,085.2 milj. markkaa. tilaisuutta realiomaisuuksien arvon nou-
24747: 628 XIII,l. -Suomen markan arvon alentaminen.
24748:
24749: sulle. Ja se voi tapahtua ratkaisevimmin Tällä toimenpiteellä tulisi estetyksi se
24750: vain inflation kautta. kohtuuton saalistusmahdollisuus, mikä ra-
24751: Niissä puitteissa, joissa meidän maas- halla nyt on olemassa ja näin ei mieles-
24752: samme on tilannetta täysi syy ja oikeus ar- täni tehtäisi kenellekään vääryyttä, vaan
24753: vostella, on Suomen markan arvoa alennet- tuhansille oikeutta.
24754: tava 30 prosentilla. Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
24755: Tästä toimenpiteestä luonnollisesti joh- ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24756: tuu agiotappioita, mutta hintojen nousu ja muksen,
24757: tuotannon lisääntyminen saattavat pian että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
24758: tappion vain näennäiseksi. Lisäksi on huo- siin Suomen markan arvon alentami-
24759: mioon otettava, että meidän maataloutemme, seksi 30 prosentilla ja antaisi kiireel-
24760: niinkuin muistakin, veloista on suuri määrä lisesti asiasta esityksen Edusk'un-
24761: kotimaisia. nctlle.
24762:
24763: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1933.
24764:
24765:
24766: Yrjö Hautala.
24767: •• ••
24768: VALTIOPAIVAT
24769: 19 3 3
24770:
24771:
24772: LIITTEET
24773: XIV
24774:
24775:
24776: ALOITEAJAN JÄLKEEN VALIOKUNTIIN LÄHETETYT
24777: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
24778:
24779:
24780:
24781:
24782: HELSINKI 1933
24783: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
24784: 1
24785:
24786:
24787:
24788: 1
24789: Valtiovarainvaliokuntaan lähetetty toivomusaloite,
24790: joka koskee kauppasopimuksien aiheuttamia
24791: muutoksia tullitariffiin.
24792: 633
24793:
24794: IV,tas. - Toiv. aJ. N :o 109.
24795:
24796:
24797:
24798:
24799: Heiniö: Esityksen antamisesta kauppasopimuksict vm·ten
24800: tarpeellisiksi muutoksiksi tullitariffiin.
24801:
24802:
24803: E d u s k u n n a ll c.
24804:
24805: Esityksessä eduskunnalle laiksi tullien sen suosituimmuuden perustalla pyrkivät
24806: kantamisesta v. 1934 on hallitus ehdotta- Englannille annetuista tullieduista osalli-
24807: nut voimassaolevaan tullitariffiin erinäisiä siksi siitä huolimatta, että ne asettavat
24808: muutoksia, jotka tarkoittavat tulleja ko- vientikaupanemme 'esteitä. Kun maan tulli-
24809: roittamalla lisätä erinäisten teollisuusalo- politiikka yleensä, mutta erityisesti nyky-
24810: jen työsuojaa tai tarveaineiden ja laittei- oloissa, kytkeytyy varsin läheisesti kauppa-
24811: den tulleja alentamalla huojentaa tuotanto- sopimuspolitiikkaan, olisi ollut näinollen
24812: kustannuksia ja siten lisätä teollisuuksien toivottavaa, että hallitus tulliesityksensä
24813: kilpailumahdollisuuksia kotimaisilla mark- yhteydessä olisi viitannut niihin toimenpi-
24814: kinoilla. teisiin, joihin se kauppasopimuksia tarkis-
24815: Suppeata tullimuutosehdotustaan on hal- tettaessa ,aikoo ryhtyä. Kokemus, joka saa-
24816: litus perustellut sillä, että n. s. Oslon sopi- tiin Englannin sopimusta tehtäessä, jonka
24817: muksen vuoksi tullinkoroituksiin nähden mukaan maan tärkeät avainteollisuusalat,
24818: olisi suurempaa pidättyväisyyttä noudatet- kutoma- ja metalliteollisuus, saivat antaa
24819: tava, samalla kuin kauppataseen pysyttä- varsin huomattavia tullimyönnytyksiä, edel-
24820: miseksi aktiivisena suurempia tullinalen- lyttäisi, että hallitus tähtitullijärjestelmää
24821: nuksia kauppasopimu:ksien ulkopuolella ole- kehittämällä taikka muulla tavoin pitäisi
24822: ville joukkotavaroille ei olisi myönnettävä. tarpeellisena hankkia itsellensä aseen sitä
24823: Kun kuitenkin Englannin kanssa äsket- kamppailua varten, joka kaiken todennä-
24824: täin tehdyn kauppasopimuksen vuoksi mo- köisyyden mukaan käy kauppasopimusten
24825: net aikaisemmat kauppasopimukset ulko- tarkistamisen vuoksi välttämättömäksi.
24826: valtain kanssa täytyy tarkistaa, jossa suh- Edelläsanottuun viitaten ja nojautuen
24827: teessa Saksa jo on irtisanonut kauppasopi- V. J. 32 §:n 1 momenttiin ehdotan edus-
24828: muksensa Suomen kanssa, olisi ollut toi- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
24829: vottavaa, että hallitus tulliesityksessään
24830: myöskin olisi maininnut niistä toimenpi- että hallitus mahdollisimman pian
24831: teistä, joihin se aikoo ryhtyä vientikaup- nntaisi esityksen Ednskunnalle sel-
24832: pamme puolustamisebi kyseessäolevissa laisista muutoksista tullitariffiin,
24833: maissa, ja erityisesti siitä, miten se aikoo että maan vientietujn voitaisiin
24834: maan tuotantoa niihin maihin nähden puo- uusia kauppasopimuksia tehtäessä ,ia
24835: lustaa, joiden kauppavaihto Suomen kanssa entisiä tarkistettaessa riittä1Jäsr-;ä
24836: on vähemmän vastavuoroinen ja jotka ylei- määrin puolustaa.
24837:
24838: Helsingissä, lokakuun 27 p:n8 1933.
24839: Sulo Heiniö.
24840: Kulkulaitosvaliokuntaan lähetetyt rautateitä koskevat
24841: lakialoitteet
24842: 637
24843:
24844: X:DI,:w. - La.k. aJ. N:o 46.
24845:
24846:
24847:
24848: Kivioja: Ehdotus laiksi rautatierakennuksista vuosina
24849: 1934-1.938.
24850:
24851:
24852: E d u s k u n n a ll e.
24853:
24854: Valtiopäiväjärjestyksen 32 §:n suomalla jätettyyn hallituksen esitykseen N :o 58,
24855: oikeudella ja rahaasia-aloitteeni N :o 124 saan täten kunnioittaen ehdottaa,
24856: perusteluihin viitaten, koska tarkoitta-
24857: maani halpaa ja hyvin kannattavaksi ar- että Eduskunta hyväksyisi näin
24858: vioitua Ylivi·eskan-Ryöppään satamarataa kuuluvan lakiehdotuksen:
24859: ei ole sisällytetty eduskunnalle äskettäin
24860:
24861:
24862: Laki
24863: rautatierakennuksista vuosina 1934--1938.
24864:
24865: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
24866:
24867: 1 §. Ryöppä!äseen, alkaen rakennustyöt viimeis-
24868: Rautatierakennuksia on vuosina 1934---- tään vuonna 1938.
24869: 1938 tehtävä, niinkuin tässä laissa sääde-
24870: tään. 5 §.
24871: Kontiomäen-Taivalkosken ja Suolah-
24872: 2 §.
24873: den-Ryöppään rautatiet rakennetaan eh-
24874: Rakennuksen alaisina olevain Rovanie-
24875: dolla, että asianomaiset kunnat sitoutuvat
24876: men-Kemijärven, Lappeenrannan-Elisen-
24877: edeltäpäin vastaamaan rautatietä, sen lii-
24878: vaaran, Parin-Haapamäen ja Varkau-
24879: kennepaikkoja ja laitteita ynnä muita tar-
24880: den-Viinijärven rautateiden rakennus-
24881: peita varten tarvittavain maa- ja vesi-
24882: töitä jatketaan.
24883: alueiden lunastuksesta sekä korvauksetta
24884: 3 ·§. luovuttamaan maa-alueen, joka tarvitaan
24885: Normaaliraiteinen rautatie rakennetaan lähimmältä yleiseltä tieltä asemalle tai py-
24886: Kontiomäen asemalta Hyrynsalmen kautta säyspaikalle tehtävää tietä varten.
24887: Taivalkosken kunnan kirkonkylään, alkaen
24888: rakennustyöt vuonna 1934. 6 §.
24889: Valtioneuvosto osoittaa edellämainittujen
24890: 4 §. töiden suorittamiseen tarvittavat varat
24891: Normaaliraiteinen rautatie rakennetaan valtion tulo- ja menoarviossa uusiin rauta-
24892: Suolahden asemalta Ylivieskan kautta tierakennuksiin myönnetystä määrärahasta.
24893:
24894:
24895: Helsingissä marraskuun 7 p:nä 1933.
24896:
24897: Vilho H. Kivioja.
24898: 2
24899: 638
24900:
24901: XII,3o. - Lak. al. N :o 47.
24902:
24903:
24904:
24905:
24906: Eskola y. m.: Ehdot1ts laiksi rautatierakenmuksista vuosi'YIAl
24907: 1934-.1938.
24908:
24909:
24910:
24911: E d u s kun n a ll e.
24912:
24913: Sen johdosta, ettei hallitus, antaessaan Kun monistakin syistä on suotavaa, että
24914: eduskunnalle ehdotuksen laiksi rautatiera- tämä jo kauan vireillä ollut ratasuunta
24915: kennuksista vuosina 1934--1938, sisällyttä- vihdoin kokonaisuudessaan lailla vahviste-
24916: nyt lakiin normaaliraiteisen rautatien ra-. taan, mutta koska ei ole olemassa aloitetta,
24917: kentamista Jyväskylästä etelään Hämeen- jonka nojalla eduskunta voisi asian käsi-
24918: linnaan tai Riihimäelle tahi jollekin niiden tellä, ehdottavat allekirjoittaneet, nojau-
24919: välillä olevalle asemalle, vaikka esityksen tuen valtiopäiväjärjestyksen 32 §:n sään-
24920: perusteluissa pidetään n. s. Hiilmeen-Keski- nöksiin,
24921: Suomen rata yhtenäiseen suunnitelmaan että Eduskunta hyväksyisi näin
24922: kuuluvana, ei lakiehdotusta voida pitää kuuluvan lakiehdotuksen:
24923: tyydyttävänä.
24924:
24925:
24926:
24927: Laki
24928: rautatierakennuksista vuosina. 1934--1938.
24929:
24930: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
24931:
24932: 1 §. 4 §.
24933: Rautatierakennuksia on vuosina 1934- No:vmaaliraiteinen rautatie rakennetaan
24934: 1938 tehtävä, niinkuin tässä laissa sääde- Hämeenlinnan tai hallituksen harkinnan
24935: tään. mukaan Riihimäen tahi joltakin Hämeen-
24936: 2 §. linnan ja Riihimäen välillä olevalta ase-
24937: Rakennuksen alaisina olevain Rovanie- malta Jämsän, Jyväskylän ja Suolahden
24938: men-Kemijärven, Lappeenrannan-Elisen- kautta Haapajärven asemalle, alkaen ra-
24939: vaaran, Porin~Haapamäen ja Varka111den kennustyöt viimeistään vuonna 1938.
24940: - Viinijärven rautateiden rakennustöitä
24941: jatketaan.
24942: 3 §. 5 §.
24943: Normaaliraiteinen ramtatie ra:kennetaan Kontiomäen-Taivalkosken ja 4 ·§:ssä
24944: Kontiomäen asemalta Hyrynsalmen kautta mainittu rautatie rakennetaan ehdolla, että
24945: Taivalkosken kunnan kirkonkylään, alkaen asianomaiset kunnat sitoutuvat edeltäpäin
24946: rakennustyöt vuonna 1934. vastaamaan rautatietä, sen liikennepaikkoja
24947: XII,3o. -- Eskola y. m. 639
24948:
24949: ja laitteita y1mä muita tarpeita varten tar- 6 §.
24950: vittavain maa- ja vesialueiden lunastuksesta Valtioneuvosto osoittaa edellä mainittu-
24951: sekä korvauksetta luovuttamaan maa- jen töiden suorittamiseen tarvittavat varat
24952: alueen, joka tarvitaan lähimmältä yleiseltä valtion tulo- ja menoarviossa uusiin ran-
24953: tieltä asemalle tai pys'äyspaikalle tehtävää tatierakennuksiin myönnetystä määrära-
24954: tietä varten. hasta.
24955:
24956:
24957: Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1933.
24958:
24959: Valfrid Eskola. Otto Marttila.
24960: 64.0
24961:
24962: XII,31. - Lak. al. N :o 48.
24963:
24964:
24965:
24966: Aaltonen: Ehdotus laiksi mutatierakennuksista uu(}si'I'U~
24967: 1934-1938.
24968:
24969:
24970: B d u s k u n n a ll e.
24971:
24972: Esitykseensä r.autatierakennuksista vv. kunnalle kuluvan istuntokauden alussa jät-
24973: 1934-1938 on hallitus sisällyttänyt nor- tämäni toivomusaloitteen n :o 88 perustelui-
24974: maaliraiteise.t rautatiet Kontiomäen ase- hin sekä v. 1932 valtiopäivien kulkulaitos-
24975: malta Hyrynsalmen kautta Taivalkosken valiokunnan viime kevätistuntokaudella an-
24976: kunnan kirkonkylään ja Suolahden ase- tamaan, rautatierakennuksia koslkevaan
24977: malta Haapajärven asemalle. Kun tämä mietintöön n :o 5 esitän valtiopäiväjärjes-
24978: rautatierakennusohjelma sellaisenaan ei tyksen 32 § :n säännöksen perusteella,
24979: mielestäni vastaa niitä vaatimuksia, joita
24980: rautatieverkikomme kehittämiselle nykyi- että Eduskunta hyväksyisi näin
24981: sissä oloissa on asetettava, ja viitaten edus- kt!uluvan lakiehdotuksen:
24982:
24983:
24984: Laki
24985: rautatierakennuksista vuosina 1934-1938.
24986:
24987: Bduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään tä,ten:
24988:
24989: 1 §. lahden-Haapajärven radan rakennustyöt
24990: Rautatierakennuksia on vuosina 1934-- V. 1938.
24991: 1938 tehtävä, niinkuin tässä laissa sääde- 4 §.
24992: tääJn. Kontiomäen-Taivalkosken, Turun-Rii-
24993: 2 §. himäen ja Suolahden-Haapajärven rau-
24994: Rakennuksen alaisina olevain Rovanie- tatiet rakennetaan ehdolla, että asianomai-
24995: men-Kemijärven, Lappeenrannan-Eli- set kunnat sitoutuvat edeltäpäin vastaa-
24996: senvaamn, Porin-Haapamäen ja Varkau- maan rautatietä, sen liikennepaik'k:oja ja
24997: den-Viinijärven rautateiden rnkennustöitä laitteita ynnä muita tarpeita varten tarvit-
24998: jatlketaan. tavain maa- ja vesialueiden lunastuksesta
24999: 3 §. sekä korvauksetta luovuttamaan maa-
25000: Normaaliraiteiset rautatiet rakennetaan alueen, joka tarvitaan lähi:mmältä yleiseltä
25001: Kontiomäen asemalta Hyrynsalmen kautta tieltä asemalle tai pysäyspaikalle tehtävää
25002: TaiV1alkosken kunnan kirkonkylään, Riihi- tietä varten.
25003: mäen asemalta Turkuun tai jollekin sen 5 §.
25004: lähiasemalle ja Suolahden asemalta Haapa- Valtioneuvosto osoittaa edellämainittu-
25005: järven asemalle, alkaen ensinmainitun ra- jen töiden suorittamiseen tarvittavat varat
25006: dan rakennustyöt v. 1934, Turun-Riihi- valt~on tulo- ja menoarviossa uusiin rauta-
25007: mäen radan rakennustyöt v. 1937 ja Suo- tierakennuksiin myönnety,stä määrära:hast3.
25008:
25009: Helsingissä, marraskuun S päivänä 1933.
25010:
25011: Aleksi Aaltonen.
25012: 641
25013:
25014: Xll,32. - Lak. aJ. N:o 49.
25015:
25016:
25017:
25018:
25019: Hänninen y. m.: Ehdotus laiksi rautatierakennuksista vuo-
25020: sina 1934-1938.
25021:
25022:
25023: E d u s k u n n a ll e.
25024:
25025: Valtiopäiväjärjestyksen 32 ~:n suomalla samon-Paanajärven rataa hallituksen esi-
25026: oikeudella ja näillä valtiopäivillä tehtyjea tykseen N :o 58 sisältyvään lakiin ei ole
25027: edustajain Kaarlo Hännisen toivomusaloit- otettu, saamme täten kunnioittaen ehdot-
25028: teen N:o 106 sekä Eino Rytingin raha- taa,
25029: asia-aloitteen N :o 127 perusteluihin viita- että Eduskunta hyväksyisi näin
25030: ten, koska niissä ehdotettua Oulun-Kuu- k7tuluvan lakiehdotuksen:
25031:
25032:
25033: Laki
25034: rautatier!likennuksista vuosina 1934-1938.
25035:
25036: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
25037:
25038: 1 ~. alkaen rakennustyöt viimeistään vuonna
25039: Rautatierakennuksia on vuosina 1934-- 1938.
25040: 1938 tehtävä, niinkuin tässä laissa sääde- 5 ~-
25041: tään. Oulun (Tuiran)-Paanajärven ja Suo-
25042: lahden-Haapajärven rautatiet rakenne-
25043: 2 ~. taan ehdolla, että asianomaiset kunnat si-
25044: Rakennuksen alaisina olevain Rovanie- toutuvat edeltäpäin vastaamaan rauta-
25045: men-Kemijärven, Lappeenrannan-Elisen- tietä, sen liikennepaikkoja ja laitteita ynnä
25046: vaaran, Porin-Haapamäen ja Varkau- muita tarpeita varten tarvittavain maa- ja
25047: den-Viinijärven rautateiden rakennus- vesialueiden lunastuksesta sekä Imrvauk-
25048: töitä jatketaan. setta luovuttamaan maa-alueen, joka tarvi-
25049: 3 ~. taan lähimmältä yleiseltä tieltä asemalle tai
25050: Normaaliraiteinen rautatie rakennetaan pysäyspaikalle tehtävää tietä varten.
25051: Oulun (Tuiran) asemalta Pudasjärven ja
25052: Taivalkosken kautta Kuusamon Paanajär- 6 ~.
25053: velle. Valtioneuvosto osoittaa edellä mainittu-
25054: jen töiden suorittamiseen tarvittavat va-
25055: 4 ~. rat valtion tulo- ja menoarviossa uusiin
25056: Normaaliraiteinen rautatie rakennetaan rautatierakennuksiin myönnetystä määrä-
25057: Suolahden asemalta Haapajärven asemalle, rahasta.
25058:
25059: Helsingissä, marraskuun 10 päivänä 1933.
25060:
25061: Kaarlo Hänninen. Eino Rytinki.
25062: 642
25063:
25064: XII,3:J. - Lak. al. N:o 50.
25065:
25066:
25067:
25068:
25069: Räisänen: Ehdot1ts laiksi m,utatierakennttksista vuosina
25070: 1934-1938.
25071:
25072:
25073: E d u s k u n n a ll e.
25074:
25075: Valtiopäiväjärjestyksen 32 ·§ :n nojalla valioJmnnnankin lausunnon mukaan ,tär-
25076: ja vuoden 1932 va:ltiopäiville jättämä..'li keä maakunnallinen merkitys". Samalla
25077: toivomusaloitteen perusteluihin viitaten esi- se muodostaisi alun kauan kaivatulle, koko
25078: tän, että hallituksen ~hdotukseen laiksi maan kannrulta katsoen ensiluokkaisen tär-
25079: rautatierakennuksista vuosina 1934--1938 keälle Keski-Suomen poikkiradalle.
25080: otettaisiin poikkiradan rakentaminen Sys- Edellä sanottuun viitaten saan täten
25081: mäjärven asemalta Out<Ykummun radalla kunnioittaen ehdottaa,
25082: jollekin Savon radan asemalle Kuopion ja
25083: Alapitkän välillä. Tällä poikkiradalla on että Eduskunta hyväksyisi näin
25084: vuoden 1932 valtiopäiväin kulkulaitos- huuluv·an lakiehdotuksen:
25085:
25086:
25087: Laki
25088: rautatierrukennuksista. vuosina. 1934-1938.
25089:
25090: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
25091:
25092: 1 §. 4 ·§.
25093: Rautatierakennuksia on vuosina 1934-- Normaaliraiteinen rautatie rakennetaan
25094: 1938 tehtävä, niinkuin tässä laissa sääde- Sysmäjärven ·asemalta jollekin Savon radan
25095: tään. asemalle Kuopion ja Alapitkän välillä,
25096: alkaen rakennustyöt viimeistään vuonna
25097: 2 §. 1938.
25098: Rakennuksen alaisina olevain Rovanie- 5 §.
25099: men-Kemijärven, Lappeenrannan-Elisen- Kontiomäen-Taivalkosken ja 4 §:sssä
25100: vaaran, Porin-Haapamäen ja Varkau- mainittu rautatie rakennetaan ehdolla,
25101: den-Viinijärven rautateiden ra:kennus- että asianomaiset kunnat sitoutuvat edeltä-
25102: töitä jatketaan. päin vastaamaan rautatietä, sen lii'kenne~
25103: paikkoja ja laitteita ynnä muita tarpeita
25104: 3 ·§. varten tarvittavain maa- ja vesialueiden
25105: Normaaliraiteinen rautatie rakennetaan lunastuksesta sekä korvauksetta luovutta-
25106: Kontiomäen asemalta Hyrynsalmen kautta maan maa-alueen, joka tarvitaan lähim-
25107: Taivalkosken kirkonkylään, a:lkaen raken- rnäitä yleiseltä tieltä asemalle tai pysäys-
25108: nustyöt vuonna 1934. paikalle tehtävää tietä varten.
25109: XII,33. -- Räisänen. 643
25110:
25111: 6 §. tion tulo- ja menoarviossa uusiin rautatie-
25112: Valtioneuvosto osottaa edellämainittujen rakennuksiin myönnetystä määrärahasta.
25113: teiden suorittamiseen tarvittavat varat val-
25114:
25115:
25116: Helsingissä marraskuun 13 päivänä 1933.
25117:
25118: Yrjö Räisänen.
25119: 644
25120:
25121: Xll,34. -- Lak. al. N :o 51.
25122:
25123:
25124: Vaa.rama y. m.: Ehdotus laiksi rauta.tierakennuksista
25125: vuosina 1934-1938.
25126:
25127:
25128: E d u s k u n n a ll c.
25129:
25130: Valtiopäiväjärjestyksen 32 '§:n suomalla tuksen uusien ratoJen ra.kennussuunnitel-
25131: oikeudeHa ja toivomusaioitteemme N:o 97 maan, sa&mme kunnioittavasti ehdottaa,
25132: perusteluihin viitaten sekä ottaen huo-
25133: mioon, ettei aloitteessamme ehdotettua että Eduskunta hyväksyisi nä-i-n
25134: Keski-Suomen poikkirataa ole otettu halli- kuuluva lakiehdotlrksen:
25135:
25136:
25137: Laki
25138: rauta.tierakennulmista. vuosina 1934-1938.
25139:
25140: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
25141:
25142: 1 §. Suomen poikkirata), alkaen rakennustyöt
25143: Rautatierakennuksia on vuosina 1934-- viimeistään vuonna 1938.
25144: 1938 tehtävä, niinkuin tässä laissa sääde-
25145: tään. 5 ·§.
25146: 2 ~. Kontiomäen-Taivalkosken ja Keski-
25147: Rakennuksen alaisina olevien Rovanie- Suomen poikkiradan rautatiet rakenne-
25148: men-Kemijärven, Lappeenrannan-Elisen- taan ehdolla, että asianomaiset kunnat !'!i-
25149: vaaran, Porin-Haapamäen ja Varkau- toutuvat edeltäpäin vastaamaan rauta-
25150: den-Viinijärven rautateiden rakennustöitä tietä, sen liikennepaikkoja ja laitteita
25151: jatketaan. ynnä muita tarpeita varten tarvittavain
25152: maa- ja vesialueiden lunastuksesta sekä
25153: 3 §. korvauksetta luovuttamaan maa-alueen,
25154: Normaaliraiteinen rautatie rakennetaan joka tarvitaan lähimmältä yleiseltä tieltä
25155: Kontiomäen asemalta Hyrynsalmen kautta asemalle tai pysäyspaikalle tehtävää tietä
25156: Taivalkosken kunnan kirkonkylään, ·allmen varten.
25157: vuonna 1934. 6 §,
25158: 4 §. Valtioneuvosto osoittaa edellämainittujen
25159: Normaaliraiteinen rautatie rakennetaan töiden suorittamiseen tarvittavat varat val-
25160: Savon radalta Keski-Suomen pohjoisten pi~ tion tulo- ja menoarviossa uusiin rautatie-
25161: täjien kautta Pohjanmaan radalle (Keski- rakennuksiin myönnetystä määrärahasta.
25162:
25163: Helsingissä marraskuun 13 päivänä 1933.
25164:
25165: Edv. Vaarama. lsak Penttala..
25166: J. Takala. Tilda Löthman.
25167: Onni Mäkeläinen.
25168: 645
25169:
25170: XU,35. - La.gm.otion N:o 52.
25171:
25172:
25173:
25174:
25175: Hästba.cka. m. fl.: JJ'örsZag till lag angående järnvägsbygg·
25176: nader under åren 1934-1938.
25177:
25178:
25179: T i ll R i k s d a g e n.
25180:
25181: Med anlooning av att regeringen icke tillföljd av nya Jarnvägar behöva höjas
25182: upptagit uti propositionen N:o 58 byggan- i sådan grad att de komme att verka men-
25183: det av Suolahti-----Gamlakarleby järnväg ligt för de olika produktion.s.grenar, som
25184: nödgas und.ertecknade framställa ändring ha att uthärda konkurrens med den ut-
25185: uti regeringens lagförslag och få som skäl ländska produktionen. Skulle våra järn-
25186: härför anföra följande: vä.gar plarnäggas och byggas med de an-
25187: För ernående av jämvikt och stadga uti tydda synpunkterna som huvudmotiv, med
25188: vårt lands ekonomiska utveckling är det andra ord: mera frigöras från prirvatpoli-
25189: av synnerligen stor vikt att landets olika tiska intressen, <komme vårt lands ekono-
25190: delar bliva något så när jämställda med miska utveckling att vila på en fastare
25191: avseende å möjligheten att ernå ekonomisik grund och våra järnvägar att ge ett bättre
25192: och kulture'll förbindelse med den övriga och jämnare utbyte.
25193: världen. I sådant avseende ä<r det av den Med beaktande av de anförda synpu:ruk-
25194: aUra största betydelse att vårt järnvägs- terna vid byggandet av nya järnvägar
25195: nwt utvidgas med beaktande av att statens våga vi påstå, att Gamla Karleby-Suo-
25196: järnvägar tillgodose de olrka landsdelarnas lahti-Jyväskylä-bansträckningen bör stäl-
25197: berättigade intressen. Främst har man las i främs:ta rummet vid uppgörandet av
25198: därför att se till att järnvägsnätets utlö- en ny femårsplan för utvidgningen av lan-
25199: pande li:njer dragas från inlandets kon- dets järnvägsnät. Såsom motiv härför få
25200: sumtions- och produktionscentira den kor- vi anföra följande:
25201: taste vägen >till de bästa hamnarna vid I ett avgivet utlåtande r·Örande olika
25202: kusten, samt att de nya järnvägar ,som länders järnvägsnät säges bl. a. att vid
25203: byggas betjäna nya trakter och bringa anläggandet av nya järnvägar bör i främsta
25204: lättnad i fra:ktsatserna bå;de för export- rummet beaktas att de samfärdsBl-geogra-
25205: och importvaror. För vårt iand, som har fiska linjerna bli så dragna, att man för
25206: att räkna med möjligheten av ett anfall landets olika områden skapar en central-
25207: från Ryssland och vid ett eventuellt krig hamn, till viiken världskommunikationer
25208: är i behov av snar hjälp från grannlän- över haven kunna bäst ledas. En centra-
25209: derna i väster, är det självfallet att äv€ll lisation kring vissa in- och utförselhamnar
25210: de strategiska synpunkterna böra beaktas är nödvändig, dels för att kunna minska
25211: vid anläggandet av en ny järnväg. Där- lastnings- och lossningskostnaderna genom
25212: jämte bör varje nybyggd järnväg baseras användandet av mekaniska hjälpmedel och
25213: på säkra räntabilitetskalkyler och ge ett dels för att erhålla ett bannät med ett
25214: tillfredsställande ekonomiskt utbyte, även värdefullt uppland kring de bä8ta ham-
25215: för framtiden, så att icke fraktsatserna narna. Dessa synpunkter synes även hamn-
25216:
25217: 3
25218: 646 XH,;Hi. - Kokkolan--Suolahden rautatie.
25219:
25220: kommitten, bestående av generaldirektör sträckning att vara av stor allmän bety-
25221: E. V. Skogström, bergsrådet Emil Sarlin, delse som en pulsåder från Finlands me-
25222: general<konsul Axel .Solitander, doktor Hen- delpunkt - Keski~Suomi - till ytter-
25223: rik Ramsay, minister Jalo J..Jahdensuo, världens kommersiella metropoler. Mel-
25224: bankdirektör Tyko Reinikka, professor lersta Finland oeh inlandet i allmärrhet är
25225: Väinö Voionmaa och mag. K. V. Hoppu, det centrum i vårt land, till vilket man i
25226: hava beaktat vid framläggandet av för- främsta rummet bör söka direkt förbin-
25227: slag till ordnandc av hamnförhållandena delse 'från alla delar av landet icke blott
25228: i landet, varvid Y xpila hamn föreslagits med hänsyn till kommersiella bevekelse-
25229: till centralhamn för mellersta Österbotten. grundcr, utan även då det gäller landets
25230: I fråga om hamnens betydelse säger fö·rsvar och krigsberedska:p. I Jyvä:skylä-
25231: hamnkommitten bl. a. följande: trakten är en stor del av sådana anlägg-
25232: ,Gamla. Karleby nthamn YxpiJla är mel- ningar, som l1öra till de nö.dvändi:gaste
25233: lersta Österbottens mest betydande @port- i fråga om krig·sberedskap, placerade, så-
25234: och importhamn. Y :x:pila hamn är en som gevärsfabriken, krutfabriken, ladd-
25235: skyddad och god hamn, som erbjnder rik- ningsverkstaden m. m.
25236: ligt ntrymme för upplag. Då Y xpila Ifrågavarande järnväg kommer att stå
25237: hamn med avseende å den tid, under vilken i direkt förbindeJsc med vår krigsindustri
25238: den årligen är öppen, :tillfredsställer de och således att ha en stor strategisk bc-
25239: fordringar, som lmnna ställas på en så tydclsc, då dcn anslutes till de järnvägar,
25240: långt norrnt belägen hamn, kan denna som från nordöstra, östra, södra och sy:d-
25241: hamns ombildande till centralhamn f.ör västra delarna av landet leda till i:nlandct
25242: mellersta Österbotten förordas. Enligt och binda samm:an de förnämsta ham-
25243: kommitterrs mening borde förty Yxpila narna vid Finska och Bottniska vi:karna. I
25244: hamn ställas främst av ha:mnarna v1d Bott- Östra Finland ha under senaste år byggts
25245: niska viken.'' flera järnvägar såsom led i ·landets för-
25246: Sedan hamnkommitten avgav sitt utlå- svarspolitik. Vi vilja icke påstå, att dc
25247: tande har Gamla Karleby stad och även anförda motiven för de försvarspolitis:ka
25248: staten .offrat stora belopp i syfte att få vägarna därstädcs vorc utan betydelse,
25249: hamnen utvidgad till centralhamn för mel- mcn det bör oc:kså utsägas, att i händelse av
25250: lersta Österbottcn. Sålunda har hamnen ctt krig med Ryssland även andra direkta
25251: utvidgats genom grävande av en kanal tiH förbindelser äro nödvändiga än just dc
25252: den s. k. ,Potten' ', varigenom en stor som ligga i närheten av den aktiva fron-
25253: pråmhamn skapats, nya omfattande spår- ten. Att koncentrera försvarsberedskapen
25254: anlä.ggningar har utförts, och en vågbry- uteslutande på östra gränsen med förbi-
25255: tare, för vilken staten bidragit med 1.5 seendc av det faktum, att vi genom en
25256: milj. mark, har byggts. hamn norrom K val'ken böra bcredas tillfälle
25257: l\tlen för att Yxpila hamn helt skall fylla att kortaste vägen kunna till fronten fra.m-
25258: sitt ändamål som centralhamn för varu- befordra erforderligt tillskott av trupper
25259: utbytet för mellersta Österbotten och få och krigsförnödenheter, vore en of.örlåtlig
25260: den nationalekonomrska betydelse en varu- blunder. Det är självklart att Ryssland
25261: tillförsel med billiga transportkostnader under ctt erövringskrig kommcr att söka
25262: medför, är det nödvändigt att sagda hamn avskära vår förbindelsc med Skandinavien
25263: ställes i direktaste för:bindelse med inlan- oeh i srudant syfte framtränga med sin
25264: dets ikonsumtions- och produktionscentra. flotta i såväl Finska som Bottniska viken.
25265: I sådant avseende komme nämnda ban- Det sista och säkrastc hindret för dcras
25266: XII,::~5. - Hästbacka y. m. 647
25267:
25268: framfa::vt är en minering av K varken. Vi Kaustby-åsen innehåller särdeles lämpliga
25269: behöva därför en järnväg, som direkt sam- och rikliga gruslager, t. o. m. med koru,
25270: manbinder fronten med en djuphamn grova som duvägg, som kunde användas
25271: norrom K varken, ty den dirckta järnvägs- som ballastgrus icke blott för den nya ha-
25272: förbindelsen över Haparanda-'Torncå via nan utan även för hela Uleåborgs-ibanan,
25273: Ylivieska-Idensa1mi kan icke fylla hela viiken bansträclming man har för avsikt
25274: behovet av transportleder unde,r ett krig att belägga med seppels:tensballast i brist
25275: med Ryssland. Någon nämnvärd hjälp på grovt grus. Det vore ju av stor bety-
25276: skall icke heller en järnväg, dragen från delse att ha tillgång till dugligt na.turli.gt
25277: Nivala eller Haapajärvi till Jyväskylä eller grus och icke behöva krossa sten för detta
25278: Haapamäki erbjuda, enär frambefordran- ändamål.
25279: det av :förnödenheter, som med järnväg I fråga 0111 Gamla Karleby-Suolahti-
25280: anlända norrifrån, kommer att taga Jyväsky1ä bansträcknings ekonomiska bä-
25281: nämnd:a järnvägs hela transportförmåga i righet ha fackmän på området uttalat sig
25282: anspråk. J\llan kan därför säga, att en fördela.ktigt om bana.n. Sålunda yttrar
25283: järnväg·, dragen direkit från Gamla Kar- järnvägsstyrelsen i sitt utlåtande år 192:9
25284: leby antingen till :Suolahti eller Jyväskylä, bl. a.: ,Gamla Karleby-SuolaMi-banan är
25285: är en behövlig komplettering till de vägar den enda av mellersta österbottens järn-
25286: som hittills byggts i försvarssyfte, synner- vägsprojekt, som är välmotiverat och står på
25287: ligast efter det Viinijärvi-Varkaus och säkcr beräkningsgrund' '. Den står också
25288: Haapamäki---'Björneborgs bansträckor bliva främst ibland alla nu påyrkade järnvägs-
25289: färdiga. projekt i fråga 0111 det ekono111iska utby-
25290: Men denna järnväg kommer även att tet och torde vara den enda bansträck-
25291: bli en av våra. huvudhanor för person- och ning, som blivit fullständigt tekniskt un-
25292: godstrafik, ty utöver ovan aJJiförda. syn- d:ersökt av de många bansträckningar, som
25293: punkter må framhållas att den genomskär stå på dagordningen.
25294: den största av maskorna i våJrt järnvägs- Denna järnvägslinje har en längd av 208
25295: nät söder om Uleåborg och biJ:dar den kor- kilometer, och enligt järnvägsstyrelsens be-
25296: ta.ste vägen för transporten av den rike- räkningar skulle koSitnaderna för den-
25297: dom på skog, kalk och malmfyndigheter, sam111a, under dyrtiden 1928, ha stigit till
25298: som finnes inom området, till en av landets 160,800,000 mark, - således per bankilo-
25299: bästa hamnar. meter c:a 773,000 mk, inklusive rörlig ma-
25300: Även för jordbruket skulle denna järn- teriel, viiken kostnad under nuvarande pris-
25301: väg bereda stora utvecklingsmöjligheter, ty förhållanden torde kunna fastslås till om-
25302: förutom att den direkt skär kronomar- kring 600,000 mark per bankilometer, medan
25303: kerna på c:a 5 mil kommcr den att gå enligt uppgift motsvarande kostnader stiga
25304: genom ett område, där den odla·de jorden till omkring 1 milj. mark per bankilome-
25305: är till ytterlighet uppdelad i små:bruk, icke ter för de konkurrerande bansträcknin-
25306: till följ-d av brist på odlingsbar jord, utan garna inom samma område. Det ekono-
25307: på grund av att jordbruket ic'ke lönar sig miska utbytet av Gamla Karleby-Suo-
25308: med de dyra frakter det långa avståndet la~hti järnväg visar 2.63 % på anläglgnings-
25309: från järnvägen medför. Den skär ott kostnaderna.
25310: område av c :a .21 mil i längd och c:a 15 Då man studerar de på kartan upp-
25311: mil i bredd, där stora kommuner ligga på dragna linjerna för planerade nya järn-
25312: ett avstånd av •5-10 mil från närmaste vä:gar, framgår även med all tydlighet, att
25313: järnvägsstation. Vidare bör nämnas a,tt Gamla Karleby-Suolahti-bansträckning är
25314: 648 XII,3 ;:;. - Kokkolan--Suolahden rautatie.
25315:
25316: den mest. naturliga, om man tager hänsyn förlust för hela landet. Såsom redan
25317: till den tomma rutans form och järnvägs- framhåmts bör man icke genom omvägar
25318: nätets framtida utveckling. På ett myclket fördyra kostnaderna för varutranspol'ten
25319: naturligt och ändamålsenligt sätt kan til:l in- och utförselhamnarna. lVIan bör
25320: denna bana förbindas med norra Finland inse nödvändigheten av en jämnare och
25321: genom att bygga en sammanbindningsbana sundare järnvägspolitik än den tidigare
25322: från Saarijärvi till Haapajärvi. Därmed följda, då beslut fattats om järnvägars
25323: vore också järnvägsfrågan inom detta om- läggande under arbete utan ,att besluten
25324: råde på ett ändamålsenligt sätt löst - oeh föregåtts av planmässig och ekonomisk ut-
25325: vi få tillägga: också på det för staten bil- redning.
25326: ligaste och mest irrbringande sättet. Såsom tidigare framhå:llits älr Y xpila
25327: Denna järnvä:g kunde även med fördel hamn en av landets främsta hamnar med
25328: utsträckas från Jyväskylä till Heinola ha- stora utvecklingsmöjligheter, vHka böra ut-
25329: nan och vidare från Lahtis tiil Kerava nyttjas på det mest ändamålsenliga sätt
25330: vadan den mest direkta förbindelse ernåd- till både 'landsdelens och hela landets
25331: des från inlandet tili södra och Östra Fin- fromma. Att åsidosätta dessa möjligheter
25332: ·land. för andra loka1a intressen vore att hindra
25333: Betraktar man noggrant de föreslagna en sund ekonomisk utveclk:ling för största
25334: nya järnvägarna ioom rayonen Haa- delen av mellersta Österbotten och ett
25335: pamäki___,Pieksämäki-Idensalmi-Ylivieska exploaterande av detkas naturliga möjlig-
25336: och stambanan till förstnämnda utgångs- heter för ändamål, vilka icke blott lända
25337: punkt och tager hänsyn till kostnaderna landsdelen i fråga tiU skada utan även
25338: och järnvägens syftemål att betjäna en åsamka hela landet en obotlig national-
25339: landsdel på det mest ändamålsenliga sätt, ekonomisk och försvarsteknisk förlust.
25340: så måste utslaget falla till förmån för Hänvisande vidare till de motiv, vilka
25341: Y ::q>ila hamn som ändpunkt för en ny frambäras uti riksdagsman Kalliokoskis
25342: Jarnväg. Att draga en järnväg inom m. fl. hemställningsmotion N :o 95 inläm-
25343: denna rayon med ändpunkt i någon mel- nade till nu pågående riksdag få under-
25344: lanstation å Ylivieska-Idensalmi-banan tecknade vördsamt f:öreslå,
25345: vore en stor orättvisa mot den befolkning,
25346: som bor inom denna rayon, och en för- att Riksdctgen måtte antaga föl-
25347: mån för sydligare belägna orter på denna jande lag:
25348: befolknings bekostrrad samt tili ekonomisk
25349:
25350:
25351:
25352:
25353: Lag
25354: angående järnvägsbyggnader under åren 1934-1938.
25355:
25356: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas härmed:
25357:
25358: 1 §. 2 §.
25359: Under åren 19!34--lg.as skola järnvägs- Byggnadsarbetena å de under byggnad
25360: byggnader utföras, såsom i denna lag stad- varande järnvägarna Rovaniemi-Kemi-
25361: gas. järvi, Villmanstrand-Blisenvaara, B jö!l'ne-
25362: XII,35. - Hästbacka y. m. 649
25363:
25364: borg-Haapamäki och Varkaus-Viinijärvi villkor, att vede11börande kommuner på
25365: skola fortsättas. förhand förbinda sig att ansvara för löse-
25366: 3 §. skillingen för de jord- och vattenområden,
25367: En normalspårig järnväg skall byggas som erfordras för järnvägen, dess trafik-
25368: från Kontiomäki station genom Hyryn_,. platser och anläggningar samt övriga be-
25369: salmi till kyrkbyn i Taivalkoski kommun, hov, ävensom att utan vederlag avstå jord-
25370: och skola byggnadsarbetena påbörjas år område, som är behövligt för anläggande
25371: 1934. av väg från närmaste allmänna väg till
25372: 4 '§. station eller hållplats.
25373: En normalspårig järnväg skall byggas
25374: från Suolahti station till Gamla>karleby
25375: ~tation, och skola byggnadsarbetena på- 6 §.
25376: hörjas senast år ·1938. De medel, som erfordras f·ör utförande
25377: av förenämnda a-rbeten, anvisas av stats-
25378: 5 §. rådet ur anslaget i statsförslaget för nya
25379: Kontiomäki-Taivalkaski och Suolahti- järnvägsbyggnader.
25380: Gamlakarleby järnvägar skola byggas med
25381:
25382:
25383: Helsingfors den 13 novem:ber 1900.
25384:
25385: J. E. Hästbacka. Viljami Kalliokoski. Albin Wickma.n.
25386: 650
25387:
25388: XII,3o. Lak. al. N :o 52. Suomennos.
25389:
25390:
25391:
25392:
25393: Hä.stba.cka y. m.: Ehdotus laiksi 1·autatierakennuksista
25394: vuosina 1934-1938.
25395:
25396:
25397: E d u s k u n n a ll e.
25398:
25399: Sen johdosta, että hallitus ei ole otta- myöskin tulevaisuudessa, mm että rahti-
25400: nut esitykseensä n:o 58 ehdotusta Suolah- maksuja ei tarvitse uusien rautateiden
25401: den-Kokkolan rautatien rakentamisesta, takia koroittaa niin paljon, että ne tulisi-
25402: on allekirjoittaneiden pakko esittää muutos vat vaikuttamaan haitallisesti niihin eri
25403: hallituksen lakiehdotukseen ja saamme sen tuotantoihaaroihin, joiden tulee kestää
25404: perusteeksi esittää seuraavaa: ulkomaisen tuotannon kilpailua. Jos rauta-
25405: Tasapainon ja vakavuuden saavuttami- tiemme suunniteltaisiin ja rnkennettaisiin
25406: seksi maamme taloudelliseen lwhitykseen on nämä tässä viitatut näkökohdat pääperns-
25407: erittäin tärkeätä, että maan eri osat tule- teinaan, toisin sanoen: jos ne suurem-
25408: vat osapuilleen tasa-arvoisiksi mikäli ikos- massa määrässä irroitettaisiin yksityis-
25409: kee mahdollisuutta päästä taloudelliseen ja poliittisista eduista, tulisi maamme talou-
25410: sivistykselliseen yhteyteen muun maailman dellinen kehitys kiinteämmälle pohjalle ja
25411: kanssa. Siinä suhteessa on mitä suurin rautatiemme antaisivat paremman ja ta-
25412: merkitys sillä, että rautatieverkkoamme saisemman tuoton.
25413: laajennetaan sitä silmällä pitäen, että Ottamalla huomioon mainitut näkökoh-
25414: valtion rautatiet tyydyttävät eri paikkojen dat uusia rautateitä rakennettaessa uskal-
25415: oikeut·etut ·edut. Ensi sijassa ·on sen vuoksi lamme väittää, että Kokkolan-Suolah-
25416: katsottava, että rautatieltä johtavat linjat den-Jyväskylän mtasuunta on asetettava
25417: vedetään sisämaan kulutus- ja tuotantokes- ensi sijalle laadittaessa uutta viisivuotis-
25418: kuksista suorinta tietä rannikon parha.isiin suunnitelmaa maan mutatievel1k:on laajen-
25419: satamiin ja että uudet, rakennettavat ·rau- tamista varten. Tätä perustel1aksemme
25420: tatiet palvelevat uusia seutuja ja tuovat saamme esittää seuraavaa:
25421: helpotusta sekä vienti- että tuontitav·arain Eri maiden rautatieverkoista annetussa
25422: rahtimaksuihin. On itsestään selvää, että lausunnossa sanotaan m. m., että uusia
25423: meidän maassamme, jonl~a tulee ottaa lu- rautateitä ra)kennettaessa on ensi sij assa
25424: 1
25425:
25426:
25427:
25428: kuun Venäjän hyökkäyksen mahdollisuus otettava 1huomioon, että yhdysliikenteen
25429: ja joka mahdollisesti syttyvässä sodassa tar- maantieteelliset linjat tulevat niin vede-
25430: vitsee pikaista apua läntisistä naapuri- tyiksi, että maan eri alueita varten luo-
25431: maista, myös strateegiset näkökohdat on daan ik:eskussatama, johon maailman, me-
25432: otettava huomioon uutta rautatietä suml- rien yli käyvät liikenneyhteydet voidaan
25433: niteltaessa. Sen ohessa on jokainen uusi pa11haiten johtaa. Keskittyminen vissien
25434: rautatie perustettava varmojen kannatta- tuonti- ja vientisatamain ympärille on
25435: vaisuuslaskelmien pohjalle ja sen tulee välttämätön, toisaalta jotta voitaisiin pie-
25436: antaa tyydyttävä taloudellinen tuotto, nentää kuormaus- ja pu11kauskustannuksia
25437: XII,35. - Hästbacka y. m. 651
25438:
25439: käyttämällä koneellisia apukeinoja, toi- tarpeen saattaa mainittu satama kaikkein
25440: saalta jotta saataisiin rataveriMo, jolla suorimpaan yhteyteen sisämaan kulutus-
25441: olisi arvokas rintamaa parhaiden satamien ja tuotantokeskusten kanssa. Siinä suh-
25442: ympärillä. Nämä näkökohdat nä:kyy myös- teessa tulisi mainitulla ratasuunnalla ole-
25443: kin satamakomitea, johon kuuluivat yli- moo.n suuri yleinen merkitys Suomen
25444: johtaja E. V. Skogström, vuorineuvos keskipisteestä, K,eski~Suomesta, ulkomaail-
25445: Emil Sarlin, pääkonsuli Axel Solitander, man kaupallisiin pääpaikkoihin johtavana
25446: tohtori Henrik Ramsay, ministeri Jalo valtasuonena. Keski-Suomi ja yleensä sisä-
25447: Lahdensuo, pankinjohtaja Tyko Reinikka, maa on se maamme keskus, johon ensi si-
25448: p:vofessori Väinö Voionmaa ja maisteri jassa on koetettava hakea suoraa yhteyttä
25449: K. V. Hoppu, ottaneen varteen esittäes- kaikista osista maata, ei ainoastaan kau-
25450: sään ehdotuksensa mruan satamaolojen jär- pallisten niilkökohtien, v·aan myös maan
25451: jestämiseksi, jolloin Ykspihlajan satamaa puolustuksen ja sotavalmeuden kannalta
25452: on ehdotettu Keski-Pohjanma,an keskus- katsoen. Jyväskylän seutuvilla on sijoi-
25453: satamruksi. Sataman merkityksestä sanoo tettu useita sellaisia laitoksia, jotka kuu-
25454: satamakomitea m. m. seuraavaa: luvat sotavalmeuden välttämättömimpiin
25455: ,Kokkolan ulkosatama Ykspihlaja on edellytyksiin, kuten kivääritehdas, ruuti-
25456: Keski-Pohjanmaan huomattavin vienti-' ja tehdas, ammuslataamo y. m.
25457: tuontisatama ". ,Ykspihlajan satama on Ky;symyksessäoleva rautatie tulee suo-
25458: suojattu, hyvä vientisatama, jossa on run- raan yhteytee.n sotateollisuutemme kanssa
25459: saasti tilaa varastoille.'' ,Kun Ykspihlajan ja sillä tulee siis olemaan suuri strateegi-
25460: satama aukioloaikaansa nähden tyydyttää nen merkitys, kun se liitetään niihin rauta-
25461: ne vaatimukset, j.otkia näin pohjoisessa ole- teihin, jotka koillis-, itä-, etelä- ja lounais-
25462: val1e satamalle voidaan asettaa, voidaan osista maata johtavat sisämaahan ja yhdis-
25463: tämän sataman saattamista Keski-Pohjan- tävät toisiinsa Suomenlahden ja Pohjatl-
25464: maan keskeiseksi satamaksi puoltaa." lahden parhaimmat satamat. Itä-Suomeen
25465: ,Komitean mielestä olisi siten Ykspihlajan on viime vuosina rakennettu useita rauta-
25466: satama asetettava PohjanlaJhden satamista teitä maan puolustuspoliittisessa tarkoituk-
25467: ensi sijalle.'' sessa. Emme tahdo väittää, että s1käläis-
25468: Sen jälkeen kuin satamakomitea antoi ten puolustuspoliittisten teiden tueksi esi-
25469: lausuntonsa, on Kokkolan kaupunki ja tetyt perusteet olisivat merkityksettömiä,
25470: myöskin valtio uhrannut suuria summia mutta on 'samalla sanottava, että Venäjän
25471: saadakseen Ykspihlajan sataman lwajenne- sodan syttyessä myöskin muut suorat yh-
25472: tuksi Keski-Pohjanmaan keskussatamaksi. teydet ovat yhtä välttämättömiä kuin juuri
25473: Siten on satamaa lruajennettu klaivamalla ne, jotka ovat lähellä toimivaa rintaJmaa.
25474: kanava n. s. Pottiin, ja niin saatu synty- Olisi anteeksiantamaton laiminlyönti, jos
25475: mään suuri proomusatama, uusi'a laajoja puolustuskieinot keskitettäisiin yksinomaan
25476: raidelaitteita on tehty ja aallonmurtaja, itärajalle ottamatta lukuun sitä tosiasi·aa,
25477: jota valtio on avustanut 1.5 milj. markalla, että meille on valmistettava tilaisuus Me-
25478: rakennettu. renkurkkua pohjoisempana sijaitsevan sata-
25479: Mutta jotta Ykspihilajan satama, cvcoi täy- man kautta kuljett.aa suorinta tietä rin-
25480: sin täyttää tarkoituksensa Keski-Pohjan- tamalle tarvittavat joukko- ja sotatarvike-
25481: maan tavaranvaihdon keskeisenä satamana täydennykset. On itsestään selvää, että
25482: ja saada sen kansantaloudellisen merkityk- valLoitussodassa koettaa Venäjä katkaista
25483: sen, minkä kuljetuskustannustensa puolesta yhteytemme Skandinaviaan ja siinä mie-
25484: huokea tavarantuonti tuo mukanaan, on lessä antaa laivastonsa tunkeutua sekä
25485: 652 XII,35. -- Kokkolan-Suolahden rautatie.
25486:
25487: Suomenlahteen että Pohj,anlahtee.n. Vii- suuria kuntia 5-10 peniku1man paassa
25488: meinen ja varmin este heidän pääsylleen lähimmältä rautatieasemalta. Edelleen on
25489: on Merenkurkun miinoittaminen. Tarvit- mainittava, että Kaustistenharju sisältää
25490: semme sen vuoksi rautatietä, joka yhdistää erittäin sopivia ja rikkaita sorakerroksia,
25491: rintaman suoraan Merenkurkkua pohjoi- joissa esiintyy jopa kyyhkysenmunan ko-
25492: sempana sijaitsevaan syvään satamaan, koisia rakeita, joita voidaan käyttää täyre-
25493: sillä suoranainen rautatieyhteys Haapa- sorana ei vain uutta rataa rakennettaessa
25494: rannan--'Tornion ja Ylivieskan-Iisalmen vaan myös koko Oulun radalla, joka on
25495: kautta ei voi Venäjän sodassa tyydyttää aiottu päällystää sepelikivitäytteellä kar-
25496: kai,kkea liikenneväylätarvetta. Mitään mai- kean soran puutteessa. Merkitsisihän
25497: nittavaa apua ei koidu myöskään rauta- suuria, jos olisi saatavissa kunnollista
25498: tiestä, joka kulkisi Nivalasta tai Haapa- luonnonsoraa, niin ettei tarvitsisi rouhia
25499: järv.eltä Jyväskylään tai Haapamäelle kiveä tähän tarkoitukseen.
25500: koska rautateitse pohjoisesta tulevien tar- Mitä tulee Kokkolan--'Suolahden-Jy-
25501: vikkeiden kuljetukseen tarvitaan mainitun vtäskylän ratasuunnan taloudelliseen ka:n-
25502: mutatien koko kuljetuskyky. Saattaa sen nattavaisuuteen, ovat ammattimiehet anta-
25503: vuoksi 1sanoa, että suoraan Kokkolasta joko neet edullisen lausunnon siitä. Siten
25504: Suolahteen tai Jyväskylään viepä rauta- lausuu rauta;tiehaliitus antama;ssaan lau-
25505: tie on niiden teiden tarpeellinen täyden- sunnossa v. 1929 m. m.: ,Kokkolan-Suo-
25506: nys, jotka tähän asti on rakennettu puo- lahden rata on ainoa Keski-Pohjanmaan
25507: lustustarkoituksessa, erittäin sen jälkeen rautatie-ehdotuksista, joka on hyvin pe-
25508: kuin Viinijärven-Varkauden ja Haapa- rusteltu ja pohjautuu varmoihin laskel-
25509: mäen-Porin ratasuunnat ovat v,almistu- miin.'' Se on myöskin ensi sijalla !kaikista
25510: neet. nyt esitetyistä mutatiesuunnista mitä tulee
25511: Mutta tästä rautatiestä tulee myös hen- taloudelliseen tuottoon ja lienee ainoa tek-
25512: kilö- ja tavaraliikenteemme pääratoja, nillisesti täydellisesti tutkittu ratasuunta
25513: sillä jo ~esitettyjen näkökohtien lisäksi huo- niistä monista ratasuunnista, jotka nyt
25514: mautettakoon, että se ~kulkee suurimman ovat päiväjärjestyksessä.
25515: Oulun eteläpuolella olevan rautatiettämän Tämä rautat1elinja on 208 km:n pitui-
25516: alueen läpi ja on lyhyin tie niiden metsä-, nen ja rautatiehallituksen laskelmien mu-
25517: kalrold- ja malmirikkauks1en ikuljettami- kaan olisivat sen kustannukset nousseet
25518: seksi, jotka tällä alueella tavataan, sata- kalliina aikana vuonna 19218 160,800,000
25519: maan, joka on maan parhaita. markkaan siis noin 773,000 markkaan
25520: Myöskin maanviljelykselle tarjoaisi tämä ratakilometriä kohti, siihen luettuna liik-
25521: rautatie suuria kehitysmahdollisuuksia, kuva kalusto, mitkä kustannukset voitaneen
25522: sillä paitsi että se suora·an leikkaa valtion nykyis1ssä hintaoloissa alentaa nom
25523: maat noin 5 penrkulman pituudelta, tulee 600,000 markkaan ratakilometriä kohti,
25524: se kulkemaan sellaisen alueen läpi, jossa silloin kun, mikäli on ilmoitettu, vastaa-
25525: viljelty maa on jaettu äärimmäisen pie- vat kustannukset tekevät noin miljoona
25526: niksi vilj.elmiiksi, ei viljelyskelpoisen maan markkaa ratakilometriä kohti samalla
25527: puutteessa, vaan sen takia, että maanvilje- alueella kilpaileviita ratasuunnil1Ja. Kok-
25528: lys ei kannata niiden ~orkeiden rahtien kolan-Suola;hden rautatien taloudellinen
25529: ta:kia, mitkä aiheutuvat siitä, että rauta- tuotto osoittaa 2.63 % ra:kentamiskustan-
25530: tielle on niin pitkä matka. Se leikkaa nuksille.
25531: alueen, joika on noin 21 penikulmaa pitkä Kun kartasta tutkistelee suunniteltujen
25532: ja noin 15 peniikulmaa leveä ja jossa on uusien ratojen rakentamista varten vedet-
25533: XII,35. - Hästbacka y. m. 653
25534:
25535: tyjä viivoja, käy myös ilmi täysin selvästi, pioksi koko maalle. Kuten jo on huomau-
25536: "€ttä Kokkolan-Suolahden ratasuunta on tettu, ei pidä mutkateillä kallistuttaa
25537: luonnollisin, jos otetaan huomioon tyhjän tuonti- ja vientisatamiin suuntautuvan ta-
25538: ruudun muoto ja rautatieverkon vastainen varankuljetuksen kustannuksia. On havait-
25539: kehitys. Hyvin luonnollisella ja tarkoituk- tava, miten välttämätöntä on noudattaa ta-
25540: senmukaisella tavalla voidaan tämä rata ~saisempaa ja terveempää rautatiepolitiikkaa
25541: yhdistää P()hjois~Suomeen ralmntamalla kuin ennen, jolloin tehtiin päätöksiä rauta-
25542: yhdysrata Saarijärveltä HaapajärveUe. Si- ti,etöiden aloittamise<Sta ilman että ennen
25543: ten olisikin tämän ~alueen rautatiekysymys päätöksen tekoa oli suunnitelmallista ja ta-
25544: ratkaistu tarkoituksenmukaisella tavalla ja loudellista selvitystä.
25545: saamme lisätä: myös valtiolle huokeim- Niinkuin aikaisemmin on huomautettu,
25546: malla ja tuottavimmalla tavalla. Tämä on Ykspihlajan satama maan kaikkein par-
25547: rautatie voitaisiin myös edullisesti ulottaa haita satamia suurine .Rcehittymismahdolli-
25548: Jyväskylästä Heinolan rodalle ja edelleen suuksineen, joita on käytettävä tarkoituk-
25549: Lahdesta Keravalle, jolloin päästäisiin senmukaisimmalla tavalla sekä niiden seu-
25550: kaikkein ,suorimpaan yhteyteen sisämaasta tujen että koko maan hyväksi. Näiden
25551: Etelä- ja Itä-Suomen kanssa. mahdollisuu'k,sien syrjäyttäminen toisten
25552: Jos tarkoin katselee niitä uusia rauta- paikallisten etujen hyväksi tietäisi sitä,
25553: teitä, jotka on ehdotettu rakennetta- että suurimmalta osalta Keski-Pohjanmaata
25554: vaksi Haapamäen-Pieksämäen-Iisalmen estettäisiin terve taloudellinen kehitys ja
25555: -Ylivieskan ja pää,radan käsittäväitä sen luonnonmahdollisuuksien käyttö tarkoi-
25556: .alueelta ensinmainittuun lähtökohtaan ja tuksiin, jotka eivät koidu ainoastaan kysy-
25557: pitää ,silmällä kustannuksia ja rautatien myksessäolevien seutujen vahingoksi, vaan
25558: tarkoitusta palvella lwajoja seutuja tarkoi- tuottavat koko maalle korvaamatonta kan-
25559: tuksenmukaisimmalla tavalla, niin täytyy santaloudellista ja puolustusteknillistä tap-
25560: päätöksen langeta siten, että Ykspihlajan piota.
25561: sa.tama on oleva uuden rautatien pääte- Viitaten edelleen niihin perusteisiin,
25562: kohta. Jos tälle alueelle ralmnnettaisiin jotka esitetään ed. Kalliokosken y. m. näille
25563: rautatie päätekohtanaan jokin Ylivie,s- valtiopäiville jättämässä toivomusaloit-
25564: kan-Iisalmen radan väliasema, olisi se teessa n :o 9'5, saavat aillekirjoi,ttaneet !kun-
25565: suuri vääryys sitä väestöä kohtaan, jdka nioittaen ehdottaa,
25566: asuu tällä alueella, tämän väestön kustan-
25567: nuksella etelämpänä sijaitseville paikka- että Eduskunta hyväksyisi settraa-
25568: kunnille annettu etu ja taloudelliseksi tap- van lakiehdotnksen:
25569:
25570:
25571:
25572: Laki
25573: rautatierakennuksista vuosina 1934-1938.
25574:
25575: Eduskunnan päätöksen mukaisa'lti säädetään täten:
25576:
25577: 1 ·§. 2 §.
25578: Rautatierakennuksia on vuosina 1934--- Rakennuksen alaisina olevain Rovanie-
25579: 1938 tehtävä, niinkuin tässä lai8sa sääde- men-Kemijärven, Lappeenrannan-Elisen-
25580: tään. vaaran, Porin-Haapamäen ja Varkau-
25581: 654: XII,3ti. - Kokkolan-Suolahden rautatie.
25582:
25583: den-Viinijärven rautateiden rakennustöitä 5 §.
25584: jatketaan. Kontiomäcn-Taiv,alkoskcn ja Suolah-
25585: den-Kokkolan rautatiet rakennetaan eh-
25586: dolla, että asianomaiset kunnat sitoutuvat
25587: 3 §. edeltäpäin vastaamaan rautatietä, sen lii-
25588: Normaaliraiteinen rautatie rakennetaan kennepaikkoja ja laitteita ynnä muita tar-
25589: Kontiomäen asemalta Hyrynsalmen kautta peita varten tarvittavain maa- ja vesialuei-
25590: Taivalkosken kunnan kirkonkylään, alkaen den lunastuksesta sekä korvauksetta luovut-
25591: rakennustyöt vuonna 1934. tamaan maa-alueen, jolm tarvitaan lähim-
25592: rnäitä yleiseltä tieltä asemalle tai pysäys-
25593: paikalle tehtävää tietä varten.
25594:
25595: 4 §. 6 §.
25596: N ormaaliraiteinen rautatie rakennetaan V aitioneuvosto osoittaa edellä maini.,ttu-
25597: Suolahden asemalta Kokkolan asemalle, jen töiden suorittamiseen tarvittavat varat
25598: alkaen rakennustyöt v-iimeistään vuonna valtion tulo- ja menoarviossa uusiin rauta-
25599: 1938. tierakennuksiin myö1metystä määrärahasta ..
25600:
25601:
25602: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1933.
25603:
25604: J. E. Hästbaeka. Viljami Kalliokoski Albin Wickma.n.
25605: 666
25606:
25607: XU,36. - Lak. al. N:o 53.
25608:
25609:
25610:
25611:
25612: Ka.asala.inen: Ehdotus laiksi mutatierakennuksista vuosina
25613: 1934-1938.
25614:
25615:
25616: Ed uskun nalle.
25617:
25618: Koska hallituksen esitykseen N:o 58 ei y. m. rahaasia-aloitteen N:o 125 perustelui-
25619: ole otettu Kyläpaakkolan-Myllypellon ra- hin viitaten ehdottaa,
25620: toosaa, saan valtiopäiväjärjestyksen 32 §:n että Eduskunta hyväksyisi näin
25621: suomalla oikeudella ja ed. Kaasalaisen k1tul1wan lakiehdotuksen:
25622:
25623:
25624:
25625: Laki-
25626: rautatierakennuksista vuosina 1934--1938.
25627:
25628: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten :
25629:
25630: 1 §. ma1le, alkaen rakennustyöt viimeistään
25631: Rautatierakennuksia on vuosina 1934-- vuonna 1938.
25632: 1938 tehtävä, niinkuin tässä laissa sääde- 5 §.
25633: tään. Kontiomäen-Taivalkosken ja Kyläpaak-
25634: 2 §. kolan-Myllypellon rautatiet rwkennetaan
25635: Rakennuksen alaisina olevain Rovaniemen ehdolla, että asianomaiset kunnat sitoutu-
25636: -Kemijärven, Lappeenrannan-Elisenvaa- vat edeltäpäin vastaamaan rautatietä, sen
25637: ran, Porin-Haapamäen ja Varkauden- liikennepaikkoja ja laitteita ynnä muita
25638: Viinijärven rautateiden rakennustöitä jat- tarpeita varten tarvittavain maa- ja vesi-
25639: ketaan. alueiden lunastU'ksesta sekä korvauksetta
25640: 3 §. luovuttamaan maa-alueen, joka tarvitaan
25641: Normaaliraiteinen rautatie ra:kenne.taan lähimmältä yleiseltä tieltä asemalle tai py-
25642: Kontiomäen asemalta Hyrynsalmen kautta sähdyspai:kalle tehtävää tietä varten.
25643: Taival~osken kunnan kirkonkylään, alkaen
25644: rakennustyöt vuonna 1934. 6 §.
25645: Valtioneuvosto osoittaa edellä mainittu-
25646: 4 §. jen töiden suorittamiseen tarvittavat varat
25647: Normaaliraiteinen rautatie rru~ennetaan valtion tulo- ja menoarviossa uusiin rauta-
25648: Kyläpaakikolan pysäkiltä Myllypellon ase- tiera~ennuksiin myönnetystä määrärahasta.
25649:
25650:
25651:
25652: Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1933.
25653:
25654: Väinö Kaasalainen.
25655: LAKI-, RAHAASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
25656: NUMEROJÅRJESTYKSESSÅ.
25657: LAKI==, RAHAASIA== JA TOIVOMUSALOITTEET.
25658: (Haikusanat vii,ttaavat liitteiden, pyötäkidain ja asiatkirjain a&ialuetteloihin).
25659:
25660:
25661:
25662: Lakialoitteet.
25663: n:o1, Heiskasen y.m.: Ehdotuslaiksi .Liitteet I,s. s. '38. - Ks. :Suomen kansa-
25664: Suomen hallitcusmuDdon 14 § :n muutta- laiso.ilkeus.
25665: miseB'ta. Liitteet I,1. s. 5. - Ks. Hallitus- n :D 9, Hautalan: Ehdotus laiksi
25666: muoto. valtion viran tai toimen haltijan oikeu-
25667: n:o '2, V. Annalan y.m.: Ehdotus desta eläkkeeseen -30 p :nä joulukuuta 191214
25668: laiiksi !Suomen hallitusmuodon 14 §:n annetun lain !kumoamisesta. Liirtteet 1:V,1.
25669: muuttamisesta. Liitteet I,z. s. 7. - Ks. s. H5. - K's. Vir.kamiesten eläikkeet.
25670: HaUitusmuoto. n:o 10, Takalan y.m.: Ehdotus laiksi
25671: n :o 3, V i l h u 1 a n y. m.: EhdDtus laiksi valtion viran tai toimen haltijan oikeu-
25672: valtiopäiväjärjesty;ksen g,g § :n muuttami- desta eläkkeeseen annetun lain 5 § :n
25673: sesta. Liitteet I,3. s. 9. - Ks. Valtiopäi- muuttamisesta. Liitteet I:V,2. s. 97. ~
25674: väjärjestys. Ks. Virkamiesten elä'l&eet.
25675: n:o 4, .V. Annalan y. m.: :Ehdotus n :·o 1J1, Kivi o j a n: Ehdotus laiiksi neu-
25676: laiksi v.altiopäi,väjärjestyksen 7 § :n muut- noa-antavan kansanäänestylksen toimeen-
25677: tamisesta. Liitteet 1,4. s. n. ~- Ks. Val- panemisesta koron rsäännästelyn selvittä-
25678: tiopäiväjärjestys. miseksi. Liitteet 1,9. s. 3'2.. - Ks. ,Koron
25679: n:o 5, H o r e ll i n y. m.: Ehdotukset ~säännösteh·.
25680: laiksi 'Valtiopäiväjärjest~cksen 7 § :n muut- n :o 12, Pitkäsen y. m.: E:hdotus laiksi
25681: tamisesta, laiksi maalai,skuntain kunnalHs- rikoslain 3i8 luv·un 10 § :n muuttamisesta.
25682: lain 10 § :n muuttamisesta ja laiksi kau- Liitteet II,1. s. 55. - Ks. Koron säännös-
25683: punikien kunnallislain 111 § :n muuttami- tely.
25684: sesta. I,iitteet l,r,. s. 13. - Ks. Valtio- n:•o 13, Pit·käsen y.m.: Ehdotus laiksi
25685: päiväjärjest~·s. lisäyksestä komppakaaren 19 lukuun. Liit-
25686: n :o 6, 1H ei s k a s en ~-. m.: 1~:hdDtU'kset teet I1,2. s. ö6. - Ks. Koron ·säännöstely.
25687: laiksi !Helsingin yliopiston järjestysmu-o- n :o 14, Hauta 1 a n: E·hdotus laiksi
25688: don perust.eista annetun lain muuttami- lisäyksestä kauppakaaren 9 lukuun. Liit-
25689: ses,ta, :laiksi Helsingin yliopiston järjes- teet II,3. s. 57. - Ks. Koron sä1innös-
25690: tysmuodon perusteita koskevan lain voi- tely.
25691: maanpanosta annetun lain muuttamisesta n:o .15, Lohen y.m.: Ehdotus laiksi
25692: ja laiksi Abo akademin valti·onavusta. murukaaren 1 lruvun nnmttrumisesta 9 päi-
25693: J,iitte.et I,n. rs. :1.6. - Ks. Yliopisto. vänä 'kesäkuuta 193;3 annetun lain 2 § :n
25694: n:o 7, ~V. Anna 1 a n y. m.: Ehdotukset mruuttami.sesta. Liitteet II,4. ·S. 5 9. - Ks.
25695: 1
25696:
25697:
25698: laeiksi Helsingin yliopiston järjestysmuo- M:aa,kaari.
25699: don perusteista annetun lain sekä sen voi- n:o 16, J. Annalan y.m.: Ehdotus
25700: maanpanoa koskevan lain eräiden pykälien laiksi yhdistyslain muuttamisesta. Liit-
25701: muuttamisesta. Liitteet 1,7. s. 23. - Ks. teet 'li,5. 'S. 6'l. -- K's. Yhdistys-laki.
25702: YliDpisto. n:o 17, V. ,Annalan ;y.m.: Ehdotus
25703: n:o 8, V. Anna 1 a n y. m.: Ehdotus laitks~i yhdist~cksistä 4 päiiVänä tammikuuta
25704: laiksi ulkomaalai·oon ott·amisesta Suomen 1919 annetun lain 4 § :n muuttamisesta.
25705: kan~alaiseksi annetun lain muuttamisesta. I,iitteet II,G. s. 63. - Ks. Yhdistyslaki.
25706: 4 L!llki-, r.ahaa;sia- ja toivomusaloitteet 1933.
25707:
25708:
25709: - - n:o Jr8, Kivi o j ·a n y. m.: Ehdotus laiksi muuttamisesta. Liit<teet I.V,9. s. 116 ja
25710: eräiden kapinaaJn •Osaaottaneiden henkilöi- 1118. - Ks. Virkamieshm elä!k!keet.
25711: den armaMamisesta. Liitteet TI,7. s. r6:6. n:o 30, 1Pekkalan y.m.: Ehdotuslail.:si
25712: - Ks. Armahdus. eräiden vilj•atuotteiden tulli.sta vuonna
25713: n :<0 119', V este r i sen y. :m.: Ehdotus 1'9314. Liitteet LV,1o. s. 1120. - Ks. Vilja-
25714: lai:ksi eräiden maatalousluottojen korko- ja tulli.
25715: kuoletusmaksujen väliai.ikai.sesta järjeste- n:o 3l, Koiviston y.m.: li.:hdotus
25716: lystä. Liitteet II,s. s. 67. - Ks. Maa- metsänparannuslaiksi. Liitteet LV,11. s.
25717: taloUJSluotto. 1127. - Ks. Metsänparannuslruki.
25718: n :o 20, E ll i l ä n y. m.: Ehdotus la:iiksi
25719: maanviljelijäin maatalousomaisuuteen koh- n: o ·312, ·Le p p ä 1 ä n y. tm.: Ehdotus laiik"i
25720: distuvien ulosottotoimenpiteiden siirtämi- varojen varaamisesta uudis- ja laidunvil-
25721: sestä toistaiseksi. Liitteet II,o. s. 71. - jelykseen pienviljelijöille jaettavia pal!k-
25722: Ks. Ulosotto. 'kioita v·arten a:nnetun lain 1. § :n muutta-
25723: n:o '211, 1V. Anna 1 a n y. m.: Ehdotus misesta. Liitteet IV,12. s. 1e'8. - Ks.
25724: lll,iiksi maalla .olevien maanviljelyskiinteis- U udisviljelyspalkkiot.
25725: töjen ja niiden viljelemiseen tarvittavan n :o ·3•3, K ä m ä r ä i sen y. m.: Ehdotus
25726: irtaimiston pakkomyynnin keskeyttämi- laiiksi Suomen Pankin ·ohjesäännön muut-
25727: sestä. Liitteet H,10. s. 715. - Ks. Maa- tfrmisesta. Liitteet V,1. s. 4Qii'. - Ks.
25728: talousirtailmisrton pakkomyynti. Suomen Pankki.
25729: n:o 2l2, :V. Annralan y.•m.: Eihdotus n :o 34, R y ö m ä n: Ehdotus laiksi
25730: la:iJksi ulosottolain muuttamisesta. Liit- Helsingin yliopiston järjestysmuodon pe-
25731: teet II,11. s. 77. - Ks. Ulosotto. ru,stersta annetun lain 30 §:n muuttami-
25732: n :o 2;3, K i v i o j ·a n: Ehdotus laiksi sesta. Liitteet I,10. s. 34. - Ks. Y1iopisto.
25733: ed:ustajampalkkiosta annettua laiba väliai- n :o 35, v on F r en c k e 11 i n y. m.: Eh-
25734: kaisesti muuttaneen lain voimassaolo:ajasta. dotus laiksi vwkrjuom~sta annetun lain
25735: Liitteet IV,3 ..s. 100. - •Ks. ·Edustajan- 1 §:n muuttamisesta. Liitteet VI,t. s. 417.
25736: palkkio. - K:s. Väkijuomalald.
25737: n:o 2i4, Kesti n y. m.: Ehdotus laiksi n:o 36, Tannerin y. m.: Ehdotus
25738: viran ja toimen haltijain palk<kausten vä- laiksi .elinikeinon harjoittamisen oikeu-
25739: hentämisestä v.uoden '1'9:34 aikana. Liitteet desta annetun lain muuttamisesta. Liit-
25740: 1V,4. s. 101. - Ks. Vi1,kamiesten palik- teet rVI,2. ·s. 420. - I{.s. ElinikeinoJa,ki.
25741: lmus. n :o 3;7, K i v i s a ,1 on y. m.: Ehdotukset
25742: n :o ·215, T a n n e r i n y. m.: Ehdotus laiksi maalaiskuntain kunnalli-slain 9 § :n
25743: laiksi oana isuusveron kantamisesta koroi- 1 momentin :muuttamisesta ja laiksi kau-
25744: tettuna vuonna 193i4. iLiitteet IN,5. s. 102. punkien !kunnallislain 10 §:n 1 momentin
25745: - K·s. Omaisu·usvero. muuttamisesta. Liitteet VII,1. s. 413'1. -
25746: n :o r2\&, Ny m a n i n y. m.: Ehdotukset Ks. iKunnallislait.
25747: laiJksi valtion ja: kunnan ·veroja kantoajan n:o 3i8, Korvenojan y.m.: Eihdotuk-
25748: jäl!keen •maksetrtaessa suoritettavasta veron- set laiksi •rnaalaiskuntain \kunnallislain
25749: 1isäyksestä ja laiksi tulo- ja omais:uusvero- muuttrumisesta ja laiksi kaupu11kien kun-
25750: lain 16'5 § :n 'muuttrumisesta. Liitteet IIV,G. na1lislain muuttamisesta. I~iitk~t VII,2.
25751: s. 1'03 ja 105. - Ks. Neronlisäys.
25752: 1 s. M}3.. - ·Ks. Kunnallis1·ait.
25753: - n:o i2i7, V. Ann a1 a n y. m.: Ehdotus n :o 39, S a r l i n i n y. m.: Ehdotus laiJksi
25754: laiksi eräiden lahjoitusma·aikruununrpuis·to- tielain 78 § :n muuttamisesta. Liitteet
25755: jen luovuttamisresta. Liitteet IV,7. s. 107. V!III,3. s. 436. - Ks. Tielaiki.
25756: - Ks. iLahjoirtusmrua:kruununpuistot. n :o 410, Kivi o j a n: Ehdotus laiksi tie-
25757: -- n:o 128, Wickmanin y.m.: Ehdotus 1ain 93 § :n muuttamisesta. I~iitteet VLI,4.
25758: 1aiksi ikananmunain vientitodist·urksista. s. 4318. - Ks. Tielaki.
25759: :Liitteet LV,s. s. 1110 ja 1'13. - Ks. Ka- n:o 4!1, Salon y.m.: Eihdotus la:iksi ti-
25760: nanmunain vientitodistukset. lusten rauhoittamisesta kotieläinten ya-
25761: n:o 219, Sergeliuksen y.m.: Ehdotus hingonteolta t8 p :nä helmikuuta 19'2>1
25762: laiksi valtion viran tai toimen haltijan annetun Jain muuttamisesta. Liitteet VII,o.
25763: oikeudesta eläkkeeseen annetun rlain 3 § :n s. 440. - Ks. Tilusrauhoituslaki.
25764: Laki-, ra.ltaasia- ja .toivomuaalo1tteet 1933. 5
25765:
25766: -- n :o 42, S a r 1 i n i n y. m.: 1Ehdotus laiksi n :o 48, A a l t o s e n: Ehdotus· laiksi rau-
25767: •palo&uojelumakswsta. Liitteet VII,G. s. 443. tatierakennuksista vuosina 1934-1938.
25768: - Ks. Palosuojeluma>ksu. Liitteet XII,31. s. 640. - Ks. Rautatiet.
25769: n :·o 43·, K o i v u r a n n a n y. m.: E hdo-
25770: 1
25771: n:o 49, Hännisen y.m.: Ehdotus
25772: tus laiksi valtion metsämai·den asuttami- laik8i rautatierakennuksista vuosina 1934
25773: sesta ja niillä olevien vuokra-alueiden lu- --1938. Liitteet XII,32. s. 641. -- Ks.
25774: nastamisesta annetun lain eräiden PY'kä- H.autatiet.
25775: Een muuttamisesta. Liitteet IX,1. s. 4811. n :o 50, R ä i s ä s en: Ehdotus laiksi rau-
25776: - Ks. V•altio:n metsämaat. tatierakennuksi'Sta vuosina 1934-1938.
25777: n :o 414, F a g e r h o l rn i n y. m.: Ehdotus Liitteet XII,33. s. 642. - K'S. Rautatiet.
25778: laiJksi kahdeksan tunnin työajasta anne- n:o 51, V u a r a m a n y. m.: Ehdotu.~
25779: tun lain 12, 3, l1 ja 1J2 § :n muuttamisesta. laiksi rautatierakennuksista vuosina 1934
25780: Liitteet X,1. s. 5'45. - Ks. Työaika. ---;1!9318. Liitteet X:II,34. s. 644. - K8.
25781: n:o 45, Toivo 8 en y. m.: Ehdotus lailk8i Rautatiet.
25782: työajasta maataloudessa. Liitteet X,2. s. n:o 52, Hästbackan y.m.: Ehdotus
25783: 5419. -- Ks. Työai:ka. laiksi rautatierakennuksista vuosina 1934
25784: n :o 46, K i v i o j a n: Ehdotus laiksi rau- -1938. Liitteet XII,35. s. 645 ja 650.
25785: tatierakennuksista vuosina 1934-1938. - Ks. Rautatiet.
25786: Liitteet XII,29. s. 637. - Ks. Rautatiet. n :o 53, K a a sala i sen: Ehdotus laiksi
25787: n:o 47, Eskolan y.m.: Ehdotus laiksi rautatierakennuksista vuosina 1934-1938.
25788: rautatierakennuksista vuosina 1934-1938. Liitteet XII,36. s. 655. - Ks. Rautatiet.
25789: Liitteet XII,3o. s. G38. --- Ks. Rautatiet.
25790:
25791:
25792:
25793: Rahaasia==aloitteet.
25794: n :o 1, T a n :ne r i n y. m.: ],{äärärahojen ---- n :o 7, Tukia n y. m.: llfäärärahan OS'Oit-
25795: vsoittamisesta työttömyyden torjumiseksi. tamisesta pyörremyrskyjen ja raesateiden
25796: Liitteet I1V,27· s. 1:&5. - Ks. Työttömyys. aiheuttamien tuhojen 'korvaamista varten.
25797: - n:o ,2, Moilasen y. m.: Määrärahan Liitteet IN,33. ,s. 1811. - Ks. Myrskyn
25798: osoittamisesta korvauksen myöntämi8eksi aiheuttrumat vahingot.
25799: v·uonna 19,18 Venäjällä palvelleille Suo- n :o 8, Jacobs s on i n y. n1.: Määrära-
25800: men valtion virkailijoille heidän sodan
25801: han osoittamisesta hy1keenpyynnistä mak-
25802: johdosta Venäjälle jääneestä irtaimistos-
25803: settavan palkkion koroittamista varten.
25804: taan. Liittect I~V,2s. s. 171. - lKs. Vir-
25805: Liitteet IV,34. s. 182 lja 184. - Ks. Hyl-
25806: kamiehet. keenpyynti.
25807: -- n :o 3, H a u t a l a n y. m.: Määrärahan
25808: osoitta1misesta frangilainojen !koron alen- ·- n:o 9, ,Moilasen y.m.: Määrärahan
25809: tamista varten. Liitteet IV,29. s. 17 4. - osoittamisesta yhtei,sen koulutalon raken-
25810: Ks. Frangilainat. tamista varten Viipurin teollisuuskou-
25811: n :o 4, Hän n i 'Sen y. rn.: ~fäärärahan lulle ja Suomen sahateollisuuskoululle.
25812: osoittamisesta rukiin tullin takaisin maJk- Liitteet IV,35. s. 1816. - Ks. Viip.urin
25813: swmiseksi eräissä osissa maata. Liitteet t-eollisuus.ko.ul u.
25814: lV,3o . .s. 1'7 5. - \Ks. Rukiin tulli.
25815: 1 n:o ·10, Tapanisen y. m.: Määrärahan
25816: n :o 5, Simo j o en y. m.: Määrärwhan osoittamises,ta hwlclnwpa!lkkioiksi suoma-
25817: osoittamisesta rwkiin tuHin takaisin ma!k- laisille pienpuutavaran ostajille Tornion-
25818: samista v!IJrten Kuopion läänin kunnille. ja Muonionjokien vesistöis!Sä. Liitteet
25819: Liitteet I1V,31. 8. i'77. --- Ks. Ruikiin tulli. IiV,36. s. 18'9. -- Ks. :T:orni•onjoen laut-
25820: n :o 6, Le p i s t ö n y. m.: ·Määrärahan tausolot.
25821: osoittamisesta avustwksiksi luonnonvoi- - n:o 11, Heiniön y.m.: Määrärahan
25822: maiTI aiheuttamain vaurioitten johdosta osoittamisesta valtion lentokonetehtaan
25823: kärsimään joutuneille vähävaraisille Hsuik- siirtäJmise~si Suomenlinnasta Tampereelle.
25824: kaiJle. Liitteet IV,32. s. 179. - K~s. Luon- Liitteet IV ,3 7. ·S. 19:2. - Ks. Lentokone-
25825: nonvoimain aiheuttama·t vruhin~ot. tehdas.
25826: l..a.ki-, r.~. j:& toivom11~mtoitteet If)33.
25827:
25828:
25829: :n:o .112, K i :v i ojan y. m.: Määrärahan •uudelleen rakentamiseksi. Liitteet IV,5o.
25830: osoi ttmmisesta puhelinjohdon mkentami- s ..2l1J1. - .Ks. Sairaalat.
25831: seksi Oulusta Hailuodon kirkoDJkylään. -- n:o 125, Ja n<h o sen y. m.: Mää>rärahan
25832: Liitteet IV,3s. s. 1M. - 1Ks. Puhelinjoh- osoittamisesta av·ustuksaksi Oulun diako-
25833: dot. ni.sswkodiHe uudisralrenmrksen ra;kenta-
25834: n:o ,113, Jatko l a n y. m.: Lisä:määrära- mis•ta varten. Liitteet IV,51. s. ~n.s. ~
25835: han osoittamisesta valtionavuksi kunnan- Ks. Oulun diakonissaikoti.
25836: lääikärien palkkaamh;ta ja kunrnallisen sai- n :o 216, [. i n n a n y. m.: :n:Hiärärahan
25837: raanhoidon edistämis•tä varten. Liitteet osoittamisesta avustukseksi Uudenmaan
25838: lJV,39. •S. Hli5. - Ks. IK·unnanlääkärit. suoma•laisten kuntain y. m. yhtymälle
25839: n:o 114, Herra 1 a n y. m.: <Määrärahan keuhkotautiprurantolan rakentamistöiden
25840: osuittamrsesta Rovaniemen yleisen sairaa- aloittamista varten. Liitteet IV,:s2. s. 214.
25841: :J.an bajentamiseen. ~Liitteet IV,4o. s. 19-6. - Ks. Sairaalat.
25842: - Ks. Sairaalat. -- n :o 27, .Räisäsen y. m.: Lisämäärära-
25843: ~ n :o 1J5, lH e r r alan y. m.: Määrärahan han osoittamisesta Suomen Tuiberkmloosin
25844: <>soittamisesta Oulun läänin lääninsairaa- Vastustamisyhdistykselle kahden uuden
25845: :lan laajentamiseen. Lii tteet IV ,·i 1 . s. '197. tuberkuloosihuoltopiirin perustamiseksi.
25846: - tKs. Sairaalat. Liitteet IV,53. s. 217. ~- Ks. Tuberku-
25847: -~- n :o 116, A a 1 t o sen y. m.: Määrärahan Ioo.si.
25848: osoi•ttamisesta Turun läänin lääninsairaa- ---- n :o 28, A a t te l a n y. m.: I. . isämäärära-
25849: lan laajentamista vcarten. ,Liitteet IV,42. han osoittamisesta valtionavustukseksi tu-
25850: s. 1918. - K•s. Sail"aalat. berkuloosiparantolain rakentamista varten.
25851: ---- n:o 17, R yö mä n: Määrärahan osoitta- Liitteet IV,:-;4. s. 219. - Ks. Tuberku-
25852: misesta .sairasmajan r~kentamista varten loosi.
25853: Enontekiöön. Liitteet l 1V,4:>. s. 201. - Ks. n :o 2!9, Sarlinin y. m.: Määrära:b.arn
25854: rSairasmaj·at. <OS·oittamisesta palotoimen edistiilmistä var-
25855: n :o :L8, S a 1 on y. m.: Määrärahan osoit- ten. Liitteet IV,55. ;s. 220. -· Ks. Palo-
25856: tami.sesta a·luesairaalan rakentamiseksi •Sä- toimi.
25857: räisni.emen pitäjään. Liitteet IV,.JA. s. '202. n :o 3-0, V. A n n a l a n y. m.: Määrärahan
25858: - ri{.s. !Sairaalat. osoittamisesta sielunhoitotyötä varten eri-
25859: n:o 19, Ka~liokosken y.rn.: -Määrä- näisillä paikka<kmnnilla. Liitteet IV,5G. s.
25860: rahan osoittamisesta yhteisen sairaalan ra- 1221~. ~ l{,s. Sielunhoit.otyö.
25861: kentamista varten Vetelin, Perhon ja Ha1- n :o 31, Lumpeen y. m.: Lisämäärära-
25862: suan !kunnille. Liitteet I1V,45. s. 203. -~ han osoittamisesta kotikasvatustyön tuk"<B-
25863: Ks. Sairaalat. miseksi. Liitteet TV,57. s. 2124. - Ks.
25864: - rn :o ·20, 0 k s a ·se n y. m.: Määrärahan :Kotikasvatrustyö.
25865: ·Osoittamisesta Helsingin yleisen sairaalan ---n:o 32, Ku,kikosen y.m.: i~Iäärärahan
25866: synnytys- ja naistautienosaston vuosime- osoittamisesta apurahoiksi itämerensuoma-
25867: noarviota •varten. Liitteet ltV,46. s. 204. - laisia 'kieliä opiskeleville ylioppilaille
25868: Ks. Sairaalat. Eestiin tehtäviä opintomatkoja varten.
25869: n :o '21, H a n n u 1 a n y. m.: ilfääräraha:n ·Liitteet IV,5s. s. '·:?!2·5. - Ks. Itlimcren-
25870: osoittamisesta valtion sairaalan rakenta- suornalaiset kielet.
25871: mista varten Kemiin. Lii tteet IV ,·17. s. n:o 33, R an t alan y.'m.: Määrärahan
25872: 207. - ,Ks. Sairaalat. osoittamisesta avus·tuk·seksi Työväen Ur-
25873: n:o '212·, von F:re·ncke1lin y. m.: heiluliitolle, Liitteet IV,:;D. s. 226. - Ks.
25874: Määrärahan osoittwmis•esta sairaalara:ken- Työväen Urheiluliitto.
25875: nuksen ukentamiseksi Helsingin sotilas- n:o 314, Wenmanin y.m.: Mää·rär:rhan
25876: sairaalaa varten. Liitteet IV,4s. s. 209. -- <Osoittamisesta Suomen Rauhanliiton toi-
25877: K's. Saira·alat. minnan edistämiseksi. Liitteet JN,6o. s.
25878: n :o 23, K o i v u r a n n a n ~·. m.: Määrä- !2\28 ja 21~9. - Ks. Suomen Rauhanliitto.
25879: rahan osoittamisesta Rovaniemen yleisen n:o 315, Oulasmaan y.m.: Määrära-
25880: sairaalan laa~entamis·ta varten. Liittoot han osoittamisesta käytettävä@si varhais-
25881: :LV,49. ts. 12!10. - Ks. Sairaalat. nuorisotoiminnan hyväksi. Liittcet JN,61.
25882: n:o •24, Pohjalan ~-.m.: Määriirahan ·;s. \2!30. - Ks. Viarhaisnuorisotoiminta.
25883: osoittamisesta Porin valtionsairaalan - n:o 36, Voionmaan y.m.: K·oroitetun
25884: La.ki-, mluw!.sm- ja ~toivomusaloHteet 1933. 7
25885:
25886: omäärär81han osoittamisesta opimto!kerhotoi- rahan osoittamisesta yksityismetsätalou-
25887: .minn;an avustamiseksi. Liittoot IV,62. s. den edistämistä ja vaLvontaa varten. Liit-
25888: 231. - K.s. IOpintokerhotoiminta. teet JiV,75. ~s. 2:55. - Ks. Metsätalous.
25889: -- n:o 37, Voionmaan y. :m.: Koroitetun n:o 50, Pekka 1 a.n y. m.: Lisämää;rä-
25890: .määrärahan osoittamisesta kansan tajuis- rahan osoitta.misesta .;iViUJStuksiiksi erinäi-
25891: tieteellisten luentojen avustamiseksi. Liit- sille metsätaloudellisnle yhdistykaille.
25892: teet 1N,63. s. 233. - Ks. Luentotoiminta. Liitteet IV,76. s. 25·9. - Ks. Metsätalous.
25893: _ _: n:o 38, •Voionmaan y.m.: Koroitetun n :o 5i1, P e tk ik a l a n: Määrärahojen osoit-
25894: määrärahan osoittamisesta erinäisten va- tamisesta metsiin.parannus- ja suon:kni-
25895: Jistusjärjestöjen avustamiseksi. Liitteet vaustöi,hin. Liitteet IV,77. s. 216!1. - :Ks.
25896: IV,64. s. 235. - K'B. Valistusjärjestöt. Metsän parannustyöt.
25897: - - ill :<> 39, Voionmaan y. m.: Lisätyn n :o 5.2, T o l o s e n y. m.: .Määrä:rahan
25898: määriiJrahan osoittamisesta raittiustyötä osoittami'sesta iilletsämarjojen ja sienien
25899: varten. Liitteet ·]V,65 ..s. 237. - ,Ks. Rait- keräämistä sekä kauppaa edistävää valis-
25900: ti.ustyö. tustyötä varten. Liitteet IV,7s. s. 2i65. -
25901: n:o 4{), Löthm,anin y.m.: Määräraho- Ks. Metsämarjat.
25902: jen osoittamisesta .kansanopistojen vuosi- n :o 5;3, 0 lk •S ase n: Määrärahan osoitta-
25903: ~!Vustuksen koroittami.sta sekä niiden ra- misesta Suomalaiselle Marttaliitolle kol-
25904: lkennusav.ustuksia ja kuoletuslaiuoja var- men koneellisen marjankuivftamon perus-
25905: ten. Liitteet IV,66. s. •240. - Ks. Kan- tamis- ja thoitokustannuiksiin. Liitteet
25906: ·sanopi.stot. IV,79. s. 267. - Ks. Marjanlkuivaamot.
25907: - n:o 41, Hongan y. m.: Määrärahan n:o 54, Lahtelan y. m.: Määräraihan
25908: osoittamisesta Salon yhteiskoulun ottami- osoittamisesta poronlihan vientipal.k-
25909: 'seksi valtion haltuun. Liitteet IV,67. s. kioiksi. Liitteet IV,so. s. 2,69. - Ks. Po-
25910: i24J2. - .Ks. Oppikoulut. ronlihan vientipal:kkio.
25911: n :o 42, La h te l a n y. m.: Määrärahan n :o 1)5, 0 u l a s m a a n y. m.: !Määrärahan
25912: osoittamisesta Kemijärven yhteiStkoulun osoittamisesta perunanviljelytksen tehosta-
25913: ll!vustamiseen. Liitteet IV,6s. s. 243. - miseksi Pohjois...K•arjalan ja Oulun läänin
25914: !Ks. Oppi:looulut. ruhdingossa olevissa kunnissa. Liitteet
25915: -- n :o 413, 0 k s ase n y. m.: .Määrä:rohan IV,s1. s. 27.1. - Ks. Perunanrviljelys.
25916: osoittamisesta Kotkan tyttölyseon raken- n:o '516, Hirvensalon y.m.: Koroite-
25917: tamista v~rten. Liitteet IV,Go. s. 244. - tun määrärahan osoittamisesta maatalous-
25918: iKs. Oppi'koulut. kerhotyötä va:rten. Liitteet I,V,s2. s. 273.
25919: n :o 44, Kiven ·O j a n y. m.: LM:ää:rärahan - Ks. ,Maatalouskerhotyö.
25920: OSQittamisesta Haminan yhteilyseon ra- -- n:o 5.7, 0 u 1 a s :maan y. m.: Määrärahan
25921: kennustyön aloittamista varten. Liitteet osoittamisesta maatalouskerhotyötä varten
25922: I:V,7o. s. 2>46. - -Ks. Oppikoulut. Itä- ja Pohjois-Karjalan sekä Oulun lää-
25923: n:o 45, Pär .s s i sen y. m.: Koroitetun nin heikossa taloudellisessa a•semassa ole~
25924: määrärahan osoittamisesta maalai&kanS"a- v~lle kunnille. Liitteet IV,sa. s. 276. -
25925: ko.ulujen avustamista varten. Liitteet Ks. Maatalouskerhotyö.
25926: LV,7t. s. 249. -- Ks. Kanswkonlut. --~ n:o ·518, Ikosen y.m.: Määrärahanosoit-
25927: n :o 416, La •m •p i se n y. m.: Määrärahan tamisesta avu·stuk:siksi yksityisille maata-
25928: osoittamisesta .Mustialaan rwkennettavaa loUJSoppilaitoksille. Liitteet ]V,s4. s. 278.
25929: ·mnseora;kenn'l1S,ta v.arten. Liitt.ect IV, 7 2. - Ks. Maatalou:soppilaitokset.
25930: s. 2fil1. - .Ks. :Museot. -~ n:o 59, Heikkisen y.m.: Määrärahan
25931: n:o 4!7, Vaaraman y.m.: Määrärahan osoitbamises,ta M·uwruveden maata1omvkou-
25932: osoittamisesta Savon ll11UJ;kunta-u1'kiston lujen J.unastamiseksi valtiolle. Liitteet
25933: 1rrukentami,sta varten. Liitteet I,Y, 73. s. ItV,s5. s. 2180. - Ks. Maatalou.sikoulut.
25934: '2153. -- K·s. M·aakunta-arkistot. n:o 60, Sariolan y. m.: Määrarahan
25935: - n :o 48, T u o m i Y a a r a n: Määrära- osoittamisesta I tä-lHämeen tietopuoliser.
25936: \han osoittamisesta velkaautuneidon kun- karjanhoitokoulun ja kouluti1an lunasta-
25937: nollisten maanvi,Jjelijäin veLkojen vakaut- .mise>ksi valtiolle. Liitteet IV,S6. s. 283. -
25938: t.amista varten. Liitteet IN,74. s. 264. - Ks. Karjanhoitokoulut.
25939: Ks. :Maatalouspula. n :o 6:1, Le i w o n y. m.: Määrärahan
25940: -- n:o 4!J, Koiviston y. m.: l,isämäärä- osoittami,sesta lehtorin viran perustami-
25941: 8 Llliki-, rahaasi.a- ja. toivomusaloitteet 1933.
25942:
25943:
25944: seksi .Lepaan pwutarhaopistoon. Liitteet -- n:o 73, Aittonie-men y.m.: :Määrä-
25945: ]V,s7. s. 2&6. - Ks. tLepaan ·puutarha- rahan osoittamisesta jaettavaksi pienvilje-
25946: opisto. lijöille kotoisten lantavarojen talteenotto-
25947: n:o 62, Hannu 1 a n y. m.: Määrärahan p·a:ikkojen laittamista varten. Liitteet
25948: osoittamisesta Peräpohjolan kasvinviljelys- 1JV,9u. s. 304:. - Ks. Pienviljel~,rs.
25949: koea:seman perustamista varten. Liitteet - n:o 74, E r k on y. m.: :Määrärahan osoit-
25950: IV,ss. s. 288. -- Ks. Kasvinviljelyskoe- ta;misesta S.uomen Kalastajajärjestöjen
25951: asemat. Keskusliitto r. y:n :wustll!mista varten.
25952: n:o 613, Le h .t o sen y. m.: Määrärahan 1Liitteet I-V,1oo. s. 300. - Ks. Kalastus.
25953: osoittamrsesta raivaustöiden suorittami- - n:o 7·5, LeppäJän y.m.: Määrärahan
25954: seen vankityövoimalla :Petsamon :kihla- osoittamisesta maatalousseurojen kalan-
25955: kunnassa. Liitteet IV,s9. s ..~89. - Ks. .viljelyslaitoksien ylläpitämistä varten.
25956: Petsamo. Liitteet IV,101. :s. 308. - Ks. Kalastus.
25957: n:o 64, Lehtosen y. m.: Lisämäärä- --- n :o 17:6, Ö s te r h o 1m i n y. m.: :Määrä-
25958: rahan osoittamisesta uudis- ja laidunvil- rahan osoittamisesta kalanviennin pa1kit-
25959: jelyspalkkioiksi l'llljaseuduHa. Liitteet ·semiseksi. Liitteet lN,1o2. s. 309. - Ks.
25960: JN,9o. •s. '2191. - Ks. Uudisviljelyspalk- Kalastus.
25961: kiot. - n:o 717, Leppäiän y.m.: Määrärahan
25962: n:o 65, Owlasmaan y.m.: Lisämää- osoittamisesta Vuohensalon kalanviljelys-
25963: rärahan osoittamisesta pienviljelijäin lai- laitosta varten. Liitteet I:V,103. s. 312. -
25964: dun- ja uudisra~vau·spal!kkioiden .koroitta- tKs. Kalastus.
25965: mista vartBn. Liitteet :LV,91. s. 2\9·3. - -- n:o 78, Österholmin y. m.: Lisä-
25966: Ks. U udisviljelyspa1k!kiot. määrärahan vsoittami8€sta !kotimaisen
25967: n :o 6-6, Rytingin y. m.: Määrärahan ikalankulutUJksen lisäämiseksi. Liitteet
25968: osoittamisesta heikossa taloudellisessa ase- IN,1o4. s. 31l3 ja 315. - Ks. Kalastus.
25969: nrtt~öa olevien pienviljel~jäin raivattujen
25970: n :o 79, K a: i j a l a i sen y. m.: Määrä-
25971: uudispeltO'jen lkasvukuntoon saatta:mista
25972: raihan osoittamisesta avustukseksi Petsa-
25973: va•rten. Liitteet IV,92. s. :219:5. - Ks.
25974: mon kalall!myyntios,uuskunnalle. Liitteet
25975: iPienviljelys.
25976: ·IV,1o5. s. 317. -- Ks•. Petsamo.
25977: - IJ.:~ 617, Ha•utalan y.m.: Mäi1rärahan
25978: osoittamisesta jaettav·alksi Oulun läänin n :o 80, K a u r a •s en y. m.: :Määrii.raihan
25979: pienviljelijöille perusparannusten suorit- osoittami8€sta Vuoksen laskua varten.
25980: tamista varten. Liitteet lV,93. s. 296. - Liitteet IV,106. s. 3•1..9. - Ks. Vuolksen
25981: Ks. Pienviljelys. lasku.
25982: - n:o 618, Valla·ksen y.m.: :Määrärahan n :o Si1, R y t i n g i n y. m.: Määrärahan
25983: osoittamiSBsta pienviljelijäin ja asutusti- osoittamisesta koneellisen tutkimuiksen toi-
25984: lallisten hedelmätaDhaviljelyspalkkioiksi. mitt!l!mista varten Sotk.a- ja Pudasjärven
25985: 1Liitteet IV,94. s. 2917. - Ks. Pienviljelys. vedenpinnan säännöstelemiseksi. Liitteet
25986: - n:o 69, Jokisen y. m.: Määrärahan lJV,101. s. 32\1. - Ks. Sot:kajärv.en veden-
25987: osoittamisesta pienviljelijäin opintoma·tko- pinnan säännöstely.
25988: jen j:a esikuvatalouiksien avustamista var- n:o 812, Arffmanin y.:m.: Määriilra-
25989: ten. Liitteet IV,95. s. 29:9. - Ks. Pien- han osoittamisesta .S.otJka.mon vesistön ja
25990: viljelys. Oulujärven tulVIavedenpinnan alentami-
25991: n:o 70, Lampisen y. m.: Määrärahan seksi. Liitteet ]V,1os. s. 31212. - Ks. Sot-
25992: osoittamisesta pienviljelijäin laidunyhty- tkamon vesistön vedenpinnan alentaminen.
25993: mien avustrumista varten. Liitteet IV,96· --- n :o 813, La h te 1 a n y. m.: Määrärahan
25994: s. 3:00. - Ks. Pienviljelys. osoittamises:ta Kemijärven tulvien ehkäi-
25995: - n:o 71, :Setälän y. m.: Määrärahan semistä tarilooitta:vien perkaustöiden suorit-
25996: osoittamisesta laidunmaan ha~kimiseksi tamista varten. Liitteet LV,109 ..s. 3.24.
25997: :pien:tilallisille. Liitteet LV,97. s. 301. - - Ks. ,Kemidärven tUJlvat.
25998: Ks. Pienvi1jelys. --- n :o 84, Huotarin y. m.: Määrärahan
25999: n:o 712, Aittoniemen y.m .. : Määrä- osoittamisesta nuori:sotyöttömyyden kas-
26000: Tahan osoittamisesta pienviljelyiksen ke- vua selvittävän tutkimuksen toimeen-
26001: hittämistä varten. Liitteet IV,98. s. 302. panoa varten. Liitteet IV,no. s. 3~. -
26002: - Ks. Pienviljelys. Ks. N uorisotyöttömy:ys.
26003: .\)
26004: Lruki-, ralm.asia- ja toivomusaloitteet 1933.
26005:
26006:
26007: n :o 85, .Per 11 o n y. m.: Määrärahan ~- n:o 9'7, Voionmaan y. rn.: Määrära-
26008: osoittrumisesta vanhuus- ja tyÖikywyttömyys- ;han osoittamisesta :ma,antien rrukentamist:a
26009: vakuutuksen toteuttamista varten. Liit- vart•en Tampereelta •länteen. ~Liitteet
26010: teet IV,111. s. 3.3<0. -~ Ks. Vanhuus- j·a ]V,123. s. 3515. - ,K,s·. Maantiet.
26011: työ'kyvyttijmyysvakuutus. -~ n:o ,9<8, Kettusen y. m.: Määrärahan
26012: n :o •816, Lumpeen y. m.: Lisämäärä- os,oittamisesta maaniien rakentamis'ta var-
26013: ra:han osoittami.sesta vä!hävaraisten lasten ten Räii~kylän Oravis<alo·sta Pyssysalon
26014: j;a nUJOrten 'ammattilkasvatus<ta varten. 'kruutta Rääkikylän ki.rffionkylään. Lii:tteet
26015: Liitteet I!V,112. s. 3131. -- Ks. Ammatti- TV,12-1. s. 3'5·7. - Ks'. Maantiet.
26016: kasvatus. n :o '99, R y t i n g i n y. m.: Määrärahan
26017: n:o 87, Tanner1n y. <m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra:kenta:mista var-
26018: osoi ttrumisesta maataloustyöväen asunto- ten .Ranuan-Impiöjä!rven maantiestä Män-
26019: osojen parant&miseksi Liitteet IV,113. tyjärven kautta Posion kuntaan. Liitteet
26020: s. 3'3·3. - Ks. Maatalousty•ÖiVäen asunto- I!V,12:-;. s. 3~.8. - !Ks. Maantiet.
26021: olot. n :o 1.00, Kesti n y. m.: Määrärahan osoit-
26022: n:o &8, Pärssisen y. m.: 1iäärämhan tamisesta maantien Ta[wntamista yarten
26023: osoittamisesta äitiyshuollon järjestä!mi.stä 'Muhoksen-Ylilkiimingin maantieltä Uta-
26024: varten vähävaraisten keskuudessa. Liitteet järrven-Puolangan maantielle. Liitteet
26025: LV,114. s. 3411. - Ks. Äitiyshuolto. JiV,l:JG. s. 35t9. -- K·s·. IM,a,antiet.
26026: n :o 89, Heiniö n y. m.: Koroitetun
26027: -~ n:o W1, Kai j ala i s~en y. m.: ~fäärära
26028: mii ärlirahan osoittamisesta Amm a ttieneclis-
26029: täm.i.slaitoksen avustamista varten. Liitteet han osoittamisesta Ptalojoensll!um-JKaare-
26030: LV,n5. s. 314!2. - Ks. .c\Jpunattienedis<tä-· S:ll!vannon-lKilpisjärven !.maantien raken-
26031: mislaitos. tamista varten. Liitteet IV,121. s. 300.-
26032: n:o 90, Lumpeen y. m.: Lisämäärä- Ks. Maantiet.
26033: ra<han osoittamisesta kesävirkistyksen jär- n:'o W12, Kaijalaisen y. rn.: Määrä-
26034: jestelyä varten alle kansakouluiän oleville rahan osoittamisesta 1Kittilän---,Enonte!k~3n
26035: varattornien kotien lapsille. J,iitteet mwantien ra,kent8:rnista varten. ,Liitteet.
26036: IV,1H. s. 3'44. - Ks. Lasten kes:i.virkistys. IV,12s. s. 3612. ~- JK!s. Maantiet.
26037: n :o 91, Moilasen y. m.: 2.Iäiirärahan n ;io '103, 'K a i j a l a i <Sen y. m.: Määrä-
26038: osoittamisesta työkeSikustalon ra,kentamista rahan osoittamisesta iSaiVukoskem-iM.!artin-
26039: varten Viipurin itäiselle laitR.kaupuiJlki- kylän maantien rakentamista varten. Liit-
26040: alueelle. Liitteet I1V,11T. s. 3•40. -- Ks. teet IV,129. s. 3 6>3. - iKs. Maantiet.
26041: 1
26042:
26043:
26044: Viipur.n työkes'kustalo. n :o 1104, Kiviojan: lMäärärahan osoit-
26045: n :o 912, La h te 1 a n y. m.: }Iiiärära:han tamisesta maantien raJkentamista v.arten
26046: osoittamisesta K uolajärven kirkon:kyläw- Rautiasta Alavieskaan. Liitteet IiV,130·
26047: Tuutijärven erämaantien raikentamiseen. s. 3EM. - Ks. Maantiet.
26048: Liitteet J'V,llS. 'S. 34:8. - .Ks. Maantiet. n:o 105, Hänni'sen y. m.: Määrärahan
26049: n :o 9-3, Lahtelan y. m.: }läärärahan :o.soittarnisesta maaniien ra,lcentarniseksi
26050: osoittamisesta Kuulajärven K ursm~-ylän ·Kuus•a•moll ,P,oussunkylän Mmrtorvaarasta
26051: -IAhvenseljän ~tien ra!kentamista varten. KurvisenYaaran kautta 'Teerirannalle. Liit-
26052: Liitteet IV,lHl. s. 3150. - Ks. Maantiet. teet ]V,131. s. ,3<6:5. - iKs. Maaniiet.
26053: n :Q 94, La h te l a n y. m.: }[äärärahan n :10 106, H ä n n i s e n y. m.: Määränihan
26054: osoittamiseE'!ta Kemijarven'---!Luus.u.an ma·an- os·oittamisesta Posion !kunnassa olevan Leh-
26055: tien rakentamiseen. I.iitteet IV,120. s. 351. tini,ernen·~Paloperän maantien rlllkenta-
26056: - Ks. lfaantiet. 'mista ·varten. Liittoot JN,132. s. 306. -
26057: n :o 915, 0 u l a s maan y. m.: Määrära:han <Ks. '}.faantiet.
26058: osoittamisesta V altimon kunnassa olev,a:n n:o 107, Oulasmaan y. m.: Määrä-
26059: Puuika<rin-1Koppelojär'Ven ,maantien kun- rahan ·osoittamisesta maantien rrukentami-
26060: toonpanoa varten. Liitteet I.V,121. s. 36!3. seksi l)or()kylän pysä!k:iltä Kuhmoniemen
26061: - ~Ks. Maantiet. maa:ntielle. Liitteet I1V,133. s. ,3:67. -
26062: n:>O 96, J,anhosen: Määrärahan osoit- IKs. iM·aantiet.
26063: tamisesta Piispajärven-Kiannanniemen n:o 108, Hän n i sen:- Määrärahan öSOit-
26064: -!Hossan •maantien ra,kentamista varten. tamisesta maantien raikentrumiseksi Haata-
26065: Li.itteet I:V,122. s. 3>5>!. - !Ks. Maantiet. jasta Ylikitkan ja Livojä,rven välillä ole-
26066:
26067: 2
26068: 10 Laki-, ra.h~asi"-\- ja toivomugaloi·tteet 1933.
26069:
26070:
26071: valle tukinsiirto1aitteelle. Liitteet Ii\1,134. - n:o !:1!20, S taLon: r:Määrär~an osoittami-
26072: s. 36.9. - Ks. Maantiet. sesta maantiepenlkereen ·j.a sillan rakenta-
26073: -- n :o 109, K a i j a l a i se n y. m.: Määrä- 'miseksi Otermajärven salmeen. Liitteet
26074: ra'han owit1Jalmi.sesta maantien rakenta- ]V,14G. s. 3i815. - Ks. Maantiet.
26075: mista varten Pe11wsenni•emen Ikirioonkylästä - n:o 121, Hännisen y.m.: Määrärahan
26076: Kairalan kylään. Liitteet IV,135. s. 370. osoittamisesta sillan rakentamiseksi Iijo-
26077: - Ks. M•a·antiet. keen laskevan rSiuruanjoen yli. Liitteet
26078: - n :o 110, Lepistö n y. m.: Mäiiriirahan IV,147. s. 386. ~ Ks. Sillat.
26079: osoittamisesta maantien ra.ken tamista var-
26080: n:o 122, S a 1 on: Määrärahan osoittami-
26081: ten Toholammin ·pohj,oisrpuolen maantieltä
26082: sesta sillan rakentamiseksi Oulujoen yli
26083: Eskolan asemalle. •Liitteet ]V,l36. s. 37'2.
26084: Utajärven~Puolangan maantiellii. Liit-
26085: -- 1Ks. Maantiet.
26086: teet IV,14s. s. 387. -- Ks. Sillat.
26087: n:·o 111, Koso.sen y. m.: Määrärahan
26088: osoittamisesta 1Uomantsin-iMöhkön :maan- n:o 123, Kämäräisen y.m.: J\{äärära-
26089: tien ~wrjaamista varten. Liitteet I1V,1:17. han osoittamisesta Peltosalmen sillan ra-
26090: ·s. 3713. - K's. :Maantiet. kennustöiden aloittamista varten. Liitteet
26091: - n:o H2, rKaijalaisen y. m.: Määrä- IV,149. s. 388. - Ks. Sillat.
26092: rahan osoi.tta1misesta V:aabjärven---,Jeesiiin n :o 124, Kivi o j a n: Mäiirärahan osoit-
26093: tieosan rakentrumista varten. Liitteet tamisesta Ylivieskan-Ryöppään satama-
26094: IV,l38. s. ~714. - .Ks. M.aantiet. radan rakentamista varten. Liitteet IV,15o.
26095: -- n:o 113, Martti 1 a n y. m.: Mäiirärahnn s. 38,9. - Ks. Rautatiet.
26096: osoittamisesta teiden 'telkemiseen .uudisasu- n:o 125, K a a salaisen y. m.: 1Iäärä-
26097: tusalucilla. ~Lii:tteet IV,139. s ..37 6. - Ks.
26098: 1
26099: ra!han osoittamisesta Kyläpaakkolan-:Myl-
26100: ,:Maantiet. lypellon radan rakentamista varten. Liit-
26101: n:o 1'1'4, K:·ullbergin y. m.: Määrå- teet IV,151. s. 390.- Ks. Rautatiet.
26102: rahan osoittamisesta Pernajan pitäjän n :o 1216, J a n h o sen y. m.: Määrämhan
26103: Koskenkylän ja Kouvolan aseman välisen
26104: osoittamisesta rautatien rakentamista var-
26105: maantien uudelleen raikent!lJmista varten. ten Kontiomäen asemalta Taivalkoskelle.
26106: Liitteet IV,14o. s. 3q,8 ja '3'7'9. -IK·s. Mruan- Liitteet IV,152. s. 39l. - Ks. Rautatiet.
26107: tiet.
26108: n:o 1l,ö, Tukia n y. m.: Määrärahan n :o 127, Rytingin y. m.: Määrärahan
26109: osorttamiResta maantien rakent=ista var- osoittamisesta Oulun-Kuusamon-Paana-
26110: ten Lacppeenrann>asta T·aipa:lsa·arelle. Lilt- järven rautatien rakentamistöiden alulle-
26111: teet l'V,141. -s. ·3i80. - Ks. Maantiet. panoa varten. Liitteet IV,H>3. s. 392. -
26112: Ks. Rautatiet.
26113: n:o 11J:6, Koivurannan y. m.: :Mii1i-
26114: rärahan osoittrumisesta maantien rakenta- n:o 128, S j ö b 1om i n y. m.: Määrärahan
26115: mista va•rten ,Si€r.ilän lossilta Pekkalan lDs- osoittamisesta mdiomajakan rakentamista
26116: sille. Kemijoen ete]äpuolta. Liitteet varten Utöhön. Liitteet IV,154. s. 393. -
26117: LV,142. s. 381. - (f:Cs. Maantiet. Ks. Utön radiomajakka.
26118: n:o 11•7, Koivurannran y. m.: Mää- n :o 129, Moi 1 ase n y. m.: Määrärahan
26119: rärahan osoittamisesta ,p€1Jonkylän ja :Mel- osoittamisesta Salvarin johtoloiston raken-
26120: tauksen välisen maantieralkenn:ustyön jat- tamista sekä eriniiisiii perkaustöitä varten.
26121: kamista varten. Liitteet IiV,143. s. 3'8,2. -- Liitteet IV,155. s. 395. - Ks. Helsingin-
26122: K.s ..~!aa:ntiet. Viipurin samistorcitti.
26123: n:o 1'1'8, Hännisen y. m.: :Määrärahun n :o 130, S j ö ib l o m i n ~'· m.: Miiärära-
26124: osoittamisesta yhdystien r·akentamista var- han osoittamisesta puhelinjohdon rakenta-
26125: ten Orulun---1Kuus!lJiffion maantiestä Kuolio- miseksi Degerlbyn-Sottungan-K umlin-
26126: vaaran seudulta PurnThwmran kautta Kari- gen--Brändön välille. Liitteet IV,156.
26127: J1.iemen-.Raist-!ikan tiehen. :Liitteet I'V,144· s. 398. - Ks. Puhelinjohdot.
26128: s. ·3·8r3·. - Ks. Maantiet. n:o 131, Schildtin y. m.: :Määrä-
26129: n:o 11;9, Rytingin y. m.: :Määrärahan rahan osoittamisesta Päijänteen vesistöön
26130: -osoittamisesta y;hdy81tien .rakentamista var- kuuluvien Samaan- ja Hopeasalmen syven-
26131: ten Puda.s•järven-jSaTajärven maantiestli tämistä varten. Liitteet IV,157. s. 40'1. ~
26132: Ranuan--iKebh.aaran maantiehen. Liitteet Ks. Samaan- ja Hopeasalmen syventämi-
26133: I.V,145. s. 3&4. ~ ·Ks. :Marantiet. nen.
26134: I.a.ki-, ra.llJaasia- ja toivomusaloitteet 1933. 11
26135:
26136:
26137: T oivomusaloitteet.
26138: n:o 1, Toivolan y.m.: Presidentin n :o 14, Takalan y. m.: Erikoisveron
26139: vaalia koskevien per.ustuslain säännösten siiätämi<Sestä puolustuslaitoksen maanpuo-
26140: muuttamisesta. Liitteet 1,11. s. 36.- Ks. lustusvälineiden lisäiimistii ja kunnosta-
26141: Presidentin vaali. mista varten. Liitteet IV,14. s. 1c32.- Ks.
26142: n:o 3, Virkkusen y.m.: Kansanedus- Puolustuslaitos.
26143: tajien lukumäärän vähentiimisestä. Liit- n :o 15, 0 ula s m a a n y. m.: Erikoisve-
26144: teet 1,12. s. 39. - Ks. Edustajien luku- ron säiitämisestä talouspulan lieventlimi-
26145: määrä. seksi. Liitteet IV,15. s. 135. - Ks. Ta-
26146: n:D 3, Sehildtin y.m.: Valtiollisen louspula.
26147: vaalioikeuden myöntiimisestii vakinaisessa n :o 16, P i t k ä sen y. m.: Kultaehtolai-
26148: sotapalveluksessa oleville upseereille, soti- noja saaneiden maanviljelijäin vapautta-
26149: lasvirkmniehi1le ja kanta-aliupseereille. misesta kultaehtositoumuksestaan. Liitteet
26150: Liit.teet I,13. s. 41.- Ks. Valtiopäiväjär- IV,lG. s. 1·37. - Ks. Kultaehtolainat.
26151: jestys. n:o 17, Hautalan y.m.: Toimenpi-
26152: n:o 4, Rantasen y.m.: Valtiollisen teistä kultaehdon poistamiseksi frangilai-
26153: vaalioikeuden myöntämisestä vakinaisessa noista. Liitteet IV,17. s. 139. - Ks. Kul-
26154: sotapalveluksessa oleville henkilöille. Liit- taehtolainat.
26155: teet 1, l4. s. -12. - Ks. V altiopäi väj är- n:o 18, Kesti n y. m.: U1komaisten maa-
26156: jestys. talonskiinnityslainain vapauttamisesta kul-
26157: n :o 5, J. Annalan y. m.: Kielilainsää- taehdosta. Li i tteet IV, 1 s. s. 141. - Ks.
26158: dännön uudistamisesta. Liitteet I,15. s. 43. Kultaehtolainat.
26159: - Ks. Kielilainsäädäntö. n:o 19, ,Jacobs s on i n: Velallisen oi-
26160: n :o 6, J u n n i 1 a n y. m.: Valtionyliopis- keuttamisesta Innastamaan kultaehtoisen
26161: ton muuttamisesta täysin suomenkieliseksi. abligation sen nimellisarvosta valtakunnan
26162: Liitteet 1,16. s. 45. - Ks. Yliopisto. pankin seteleillä. Liitteet IV,1o. s. 143 ja
26163: n:o 7, Ala-Kuljun y.m.: Teknillisen ·145. - Ks. Kultaehtoiset obligatiot.
26164: korkeakoulun suomalaistamisesta. Liitteet n :o 20, E r k on y. m.: Kulutustuotteiden
26165: 1,17. s. 46. -- Ks. Teknillinen korkeakoulu. tullialennuksista. Lii}teet IV,2o. s. 147.
26166: n:o S, Lahdensuon y.m.: Esityksen - Ks. Tullimaksut.
26167: antamisesta Suomen lip1mlaiksi. Liitteet n :o 2'1, l k o sen y. m.: Korvauksen myön-
26168: 1,18. s. 49. - Ks. Lippulaki. tiimisestä ,Suomen kansalaisille heidän Ve-
26169: n :o U, Huittisen y. m.: Sakkokoron näjiil1e jääneestii omaisuudestaan. Liitteet
26170: poistami·sesta. Liitteet H,12. s. 79.- Ks. IV,21. s. 149. - Ks. Venäjälle jäänyt
26171: Sakkokorko. omaiSUUS.
26172: n:o 10, Ahl·strömin y.m.: Komissio- n :o 22, Rytingin y. m.: Virasto-olojen
26173: nin a,;ettamisesta tutkimaan Tammisaaren yksinkertaistuttamisesta ja uudelleen jär-
26174: pakkotyi5laitoksessa kesällä 1933 sattuneen jestämisestii. Liitteet IV,22. s. 151. - Ks.
26175: syömälakon yihteydessä olevia asioita. Liit- Virasto-olot.
26176: teet TI,J:l. s. 81. - Ks. Tammisaaren pak- n :o 23, H a n n u l a n y. m.: Tornion Imu-
26177: kotyölaitos. puugin vapauttamisesta ottamasta osaa
26178: n :o ll, E r k on y. m.: Eriniiisistä kaup- Tornionjoen sillan rakennuskustannuksiin.
26179: pasopimuksia uudistettaessa varteenotetta- Liitteet IV,23. s. 153. - Ks. Sillat.
26180: vista seikoista. Liitteet IIT,;. s. 85. - Ks. n:o 24, ..-on Fren•ckellin y.m.: Val-
26181: Kauppasopimukset. tion hypoteekkila itoksen perustamisesta.
26182: n:o 12, Hannulan y.m.: Tornion ja Liitteet IV,24. s. 155. --- Ks. Valtion hy-
26183: Mruonion rajajokien uittoväylän rakennus- poteekkilaitos.
26184: kustannuksien jaosta. Liitteet II1,2. s. 87. n:o 25, Linko m i e:h en: Helsingin yli-
26185: - Ks. Tornionjoen uittoväylä. opiston päärakennuksen laajentamisesta.
26186: n :o 13, Tarkkasen y. m.: Pakkokurs- Liitteet IV,25. s. 159. - Ks. Yliopisto.
26187: sin vahvrstamisesta Osakeyhtiö Maakiin- n:o 26, von Frenckellin y.m.: Sta-
26188: teistöpankin obligatioille maksujen suori- dionin kentän rakentamisesta varatyömää-
26189: tuksessa, Liitteet 1V,13. s. 13D. - Ks. rä:rahoilla. Liitteet IV,26. s. 160. - Ks.
26190: :M.aakiinteistöpankki. Stadion.
26191: 12 Lruki-, r.ahaasia- ja toivomusaloitteet 1933.
26192:
26193: n :o 27, Kesti n y. m.: Esityksen anta- n :o 42, Rantasen y. m.: Englanninkie-
26194: misesta pankkitarkastustoiminnan tehosta- len saattamisesta pakolliseksi oppiaineeksi
26195: misesta ja rahalaitoksien kontrolloimisesta oppikouluihin. Liitteet VIII,t. s. 469. ~
26196: Liitteet V,2. s. 4'10. - Ks. Pankkitarkas- Ks. Oppikoulut.
26197: tus. n :o 43, R i i p i sen y. m.: Toimenpiteistii
26198: n:o 28, Hautalan: Toimenpiteistä lasten ja nuorten suojelemiseksi sukupuoli-
26199: 8U'omen maTkan arvon alentamiseksi. rikollisuudelta. Liitteet VIII,z. s. 471. -
26200: Liitteet XIII,1. s. 627. - Ks. Markan Ks. Sukupuolirickollisuus.
26201: arvon alentaminen. n:o 44, Ja,cobssonin: Maakunta-ar-
26202: n :o 29, II a u t a l a n: Korkomarginaalin kiston sijoittamisesta \Vaasan kaupunkiin.
26203: mfiäräämisestä 1 1 / 2 prosentiksi. Liitteet Liitteet VIII,3. s. 473 ja 474. - Ks. Maa-
26204: V,3. s. 412. - Ks. Koron säännöstely. kunta-arkistot.
26205: n :o 30, P o h .i alan y. m.: Toimenpiteistä n :o 45, B ö ö k i n y. m.: Partiojärjestöjen
26206: uuden la·stensairaalan rakentamiseksi Hel- urheilutoiminnan tukemisesta raha-arpa-
26207: sinkiin. Liitteet VI,a. s. 423. - Ks. Sai- jaisten voittovaroilla. Liitteet V III,4.
26208: raalat. s. 475. - Ks. Partiojärjestö.
26209: n :o 31, Hong a n y. m.: Lentokoneen si- n :o 46, E r k on y. m.: Almanakkojen ja
26210: joittamisesta Turkuun sairaslentokulje- kalentcrien julkaisemisen erioikeuden lo-
26211: tusta varten. Liitteet VI,-L s. 425. - Ks. pettamisesta. Liitteet VIII,5. s. 476. -
26212: Sairaslentokuljetus. Ks. Almanakat.
26213: n:o 32, Sarlinin y. m.: Esityksen an- n:o 47, V. Annalan y.m.: Maakiinteis-
26214: tamisesta laiksi sokeuskorvauksesta. Liit- töjen säilyttämisestä niin suurina, että ne
26215: teet X,3. s. 553. - Ks. Sokeuskorvaus. kykenevät elättämään viljelijän perhei-
26216: n :o 33, L a h d en s u o n y. m.: Esityksen neen. Liitteet IX,2. s. 489. - Ks. Maa-
26217: antamisesta muutoksiksi vesioikeuslakiin. kiinteistöt.
26218: Liitteet VII,7. s. 445.- Ks. Vesioikeus. n:o 48, V i lh ula n y. m.: Tutkimuksen
26219: n :o 34, L on kaisen y. m.: KuurDmyk- toimittamisesta yksityisten maanomista-
26220: kien köj'häinhoi·don uudistamisesta. Lii t- jain hallussa olleiden metsäalueiden siirty-
26221: teet VII,s. s. 448. - Ks. Kuuromykät. misestä vuoden 1915 jälkeen puutavaralii-
26222: n :D 35, Kivisalon y. m.: Kunnallisten kettä harjoittaville osakeyhtiöille. Liitteet
26223: työttömyysrahastojen perustamista koske- IX,3. s. 491. --- Ks. Puutavaraliikkeiden
26224: vie;n säännösten tehostami·sesta. Liitteet metsänhankin ta.
26225: VII,9. s. 450. - Ks. Työttömyy.srahastot. n:o 49, V. Annalan y. m.: Lainan
26226: n:o H6, Kivisalon y.m.: Taajaväki- ottamisesta velkaantunei.den kunnollisten
26227: siJlä pai·kkakunnilla olevien vuokra-aluei- maanviljelijäin velkojen vakwuttami,sta
26228: den itsenäistyttämisestä. Liitteet VII,1o. varten. Liitteet IX,4. s. 492. - Ks. Maa-
26229: s. 45'2. - Ks. Vuokra-alueet. talouden velat.
26230: n :o 37, Kesti n y. m.: Niiden vuokra- · - n:o 50, Eskolan y. n1.: Valtion varoista
26231: alueiden itsenäistyttämisestä, jotka josta- maatal,ouden tukemiseksi annettujen lai-
26232: kin syystä on jätetty lunastusoikeutta nain muuttamisesta kuoletuslainoiksi. Liit-
26233: vaille. Liitteet VII,11. s. 453. - Ks. teet IX,5. s. 494. - Ks. Maatalousluotto.
26234: .Vuokra-alueet. n:o 51, Kämäräisen y.m.: Maatalou-
26235: n :o 38, Kivi o j a n: Kuntien rajain tar- dessa tarvittavien luottojen vakauttami-
26236: kistamisesta. Liitteet VII,12. s. 455. - sesta. Liitteet IX,G. s. 496. - Ks. Maa-
26237: Ks. Kuntien rajat. talousluotto.
26238: n:o 39, Vilhulan y.m.: Suurradio- n :o 52, Kesti n y. m.: Taloudelliseen
26239: aseman perustamisesta Jyväskylän kau- ahdinkoon joutuneiden pienviljelijäin vel-
26240: pinkiin tai sen lähei,syyteen. Liitteet kojen vakauttamisesta. · Liitteet IX,7,
26241: VII,13. s. 456. - Ks. Radio. s. 4D8. - Ks. Pienviljelys.
26242: n:o 40, Sarlinin y. m.: !iuutosten n :o 53, Esko 1 a n y. m.: Toimenpiteistä
26243: aikaansaamisesta kirkollista verotusta kos- itsenäistyneiden vuokra-alueiden pysyttä-
26244: keviin säännöksiin. Liitteet VII,14. s. 459. mi,seksi ·niiden todellisilla viljelijöillä.
26245: - Ks. Kirkollinen verotus. Liitteet IX,s. s. 499. -- Ks. Vuokra-alueet.
26246: n :o 41, Sjöblom i n y. m.: Ansiomak- n:o 54, Marttilan y. m.: Tutkimuksen
26247: sun lakkauttamisesta. Liitteet VII,15. toimittamisesta valtion asutustoimenpitei-
26248: s. 461. - Ks. AnsiDmaksu. den kautta erot-ettujen asutustilojen om1s-
26249: La,ki-, ra!J.a,asia- ja toivomusaloitteet 1933. 13
26250:
26251: tajain velkasuhteista. Liitteet IX,9. s. 500. n:o 68, V. ,._>\ n 11 a J. a n y. m.: Venäläisen
26252: - Ks. Asutustilat. puutavaran mwahantuonnin drieltämisestli. ·
26253: n :o 65, T. Halosen y. m.: Toimenpi- Liitteet IX,23. s. ,5'28. - Ks. Venäläinen
26254: teistä omatta •syyttliän rahallisiin vaiikeuik- puutavara.
26255: siin joutuneiden maaseudun asuntotilallis- n:o ·69, Huittisen y. m.: Tutlkimuik-
26256: ten auttamiseksi. Liitteot lX,1o. s. 505. sen toimittamisesta puuta'Varain mitta.uik-
26257: --- Ks. Asuntotilat. sessa vallitsevista epä:kohdista. Liitteet
26258: n:X> 3'-6, Leppä l ii n y. m.: P·ohjois- ja IX,24. s. 530. - :Ks. Puutruvaran mittaus.
26259: Itä-Suom:en metsäseutujen v1i.Bstön elämis- n :'0 70, K iU 11 b e r g i n y. m.: Yleisten
26260: mahdollisu:uksien tu,tkimisesta. Liittect ja yhdenmukai·sten normien aikaansaami-
26261: IX,11. s. 508. - Ks. ~fetsäseutujen väestö. sesta maan rpuut.avarallJIIlyynnissä. I.iirt-
26262: u :o 87, ·Kesti n y. m.: Esitylksen anta- teet IX,25. s. 513!2 ja ,5:33. -- K8. P.wutava-
26263: misesta laiksi maatalous:kiin.tcistöjen pa'k- ran myyntin'Ormit.
26264: kohuutolkauppojen lopettamisesta määrä- n :o '7'1, S o i n i n y. m.: Ku:lojen hävittii-
26265: ajaiksi. Liitteet 'IX,12. s. 'ilO.- Ks. Pak- mien yksityisten asunto- ja maata-lous-
26266: kolmutdkaupat. rakennusten uudelleen ra'kentamisesta työt-
26267: n:o •5i8, K empi n y. llll.: Asutustilojen tömyyS"määrärahoilla. ·Liitteet IX,26. s.
26268: hintojen alentamisesta. ,Lii•tteet TX,13. 5!3<4. -·- T{•s. Kuloden illävitylkset.
26269: s. •511. - Ks. Asutustilat. n :10 712, M i i k i n y. m.: KaJanmätiha,uto-
26270: 11 :o •59, V i 1 h u 1 a n y. m.: Lep;päveden, mon perlicstamisesta Saimaan ja Vuoksen
26271: Keiteleen ja Kivijärven sekä niiden välillä vesistöä varten. Liitteet IrX,27. s. 536. -
26272: olevien järvien vedenpinnan alell'tamismah- Ks. Kalastus.
26273: dollisuuksien tutkimiBesta. Liittect IX,14. n :o 7·3, }\{ et .s ä r a n n a n y. m.: Vrution
26274: s. :511!2. - .Ks. Leppäveden vedenpinnan talouskoulun perusta:misesta IJielsinikiin.
26275: alentaminen. Liitteet IX,zs. s. 513S. - ::Ks. TalouskouLut
26276: 11 :·o 60, H u i t t i s e n y. m.: Määräaikai- n :o 7'4, T o l o s e n y. m.: Metsämw:jojen
26277: ~en verovapauden myöntämisestä uudis- ta11k·a·stusaseman perustamisesta. iLiittoot
26278: a,smklkaille. Liitteet I•X,15. s. &1'4. - Ks. !X,29. ·S. &319.- Ks. Metsämarjat.
26279: Uudisasutus. n :o 7r.5, T annerin y. m.: Vähintä palk-
26280: - n :o 61, S a l on y. m.: Viljatullin peruut- kaa koskevan lainsäädännön soveltamisesta
26281: tamisesta 81'a1ssa tapa,Uiksissa. lLiitteet metsä- ja uittotyöläisten työpaHclwjen tur-
26282: IX,16. s. 516. - lKs. ViljatuHi. vaamiseksi. Liitteet X,4. s. •51515. - Ks.
26283: n!o ft2, KallioikoBken y. m.: iV·a1mis- 1fetsä.työläisten palkat.
26284: teveron määräiimiseBtä •marga·riinille ja n :o 76, Ta n n e r i n y. m.: Toimenpiteistä
26285: muille ka&Visrasvoille. Liitteet IX,17. yleisen ja jatkuv:an työpall&:atilaston ai-
26286: s. 51J8. - Ks. Margariini. kaansaamiselksi ..Liitteet X,ö. s. ,[164.- Ks.
26287: n :o 63, Setä J ä n y. m.: Laidunmaan 'fiy(i-pa1l<'kati.lasto.
26288: hanklkimisesta patklkolunastu:ksella pienvil- - -- n:o 77, H i 1 d en i 11 y. m.: Työajan ylei-
26289: jelmille ja itsenäiatyneille mäkitupa- sestä lyhentämisestä. Liitteet X,a. s. 56!&.
26290: alueille. J_,iitteet l'X,1s. s. 51~). ~ Ks. - T{s. :Tyäaiika.
26291: Pienvi1jelys. n :o 78, Pär s s i sen y. m.: Sai·raanhoi-
26292: n:o 64, Kesti n y. m.: ,Esityksen anta- tajien työolojen seLvittämisestä ja heidän
26293: misesta laiksi pienviljelijäin laidunasuus- työaiikun~a Jy,hentä:misestä. Liitteet X,7.
26294: lmnnista. :Liitteet IX,19. s. 5!211. - Ks. s. 571. - l{s. Sairaanhoitajat.
26295: Pienviljelys. n :o 79, V. Ann alan y. m.: Valtion va-
26296: n:o 65, Ry•tingiu y. m.: Valtion met- ratöissä ja 3-oksityisten lii!kkeiden teettä-
26297: ;;äunaiden as·uttamista ikos'kman lainsäädän- missä metsätöissä ma:ksetta.van u:radrkapal-
26298: nön muuttamisesta. Liitteet IX,zo. s. 522. kan yksil\'köhinn•an nos-tamisesta. iLiitteet
26299: -- Ks. Valtion mctsämaat. X,s. s. l'i72. - Ks. Metsätyöt.
26300: n :o 66, S a l ·O n y. m.: Vamkityö,v-oiman - n:o 80, V. Annalan y. m.: Työhönsä
26301: käyttämisestä a.sutusalueiden viljelyskun- harjaa'IJ:tuneen työntclkijän toimeentulon
26302: l•oon rai>voo:misoon. 1Lii•tteet IX,21. s. 524. t·urvaamisesta. Liitteet X,9. s. 5174. - Ks.
26303: -- Ks. Asutustoiminta. , Työväen palkkaus.
26304: u :o 67, S ä r k ä n y. m.: Puutarhataiunis- n :o 811, Erik: on y. m.: Ilmailulii!kenne-
26305: tojen ja siemenistwkastawaroide11 saattami- toimiston perustamisesta kuLkulaitosten ja
26306: sesta tarkal'ltuks:en alaiseksi. Liitteet yleisten töiden ministeriöön. iLiitteet
26307: IX,zz. s. 500. - Ks. P.uutarhanhoito. .XTI,1. s. MH. ~ Ks. llm.ailuliikenne.
26308: 14 Lll!ki-, ra.haasi.a- ja toivomusaloitteet 1933.
26309:
26310:
26311: -- -n:o 82, B randerin y. m.: Pyhäijä.rven n:o 95, Kalliotkosken y. m.: Rauta-
26312: ja Oriveden välisen kannalksen kanav.oimi- tien rwkentamisesta Kokkolasta Suolahteen.
26313: sesta. ,Liittect XU,2. s. 500'. - Ks. Kana- Liitteet XT<l,15. ·s. 607. - ·Ks. Rl!lutatiet.
26314: v,at. ~ n:'O 916, Bryggarin y. m.: Rautatien
26315: n:.o .8'3, Oks-a-sen y. m.: Maantien ra- :rakentami,sesta Suolahden asemalta Ääne-
26316: kentamisesta 'Lauritsalasta 'J'iaipalsa·aren ikoslmn kauppalaan. Liitteet XI,I,16- s. 600.
26317: Ampujalan kylään. Liitteet XII,3. s. 585. - Ks. Rautatiet.
26318: ---- Ks. 1faantiet. --- -n:o 97, V-aar;a-man y. -m.: Kes'ki-ISuo-
26319: n :o 84, Jan h •o sen: Eräitten maantie- llllen poikkirl!ldan rakentamisesta. Liit-teet
26320: suuntien tutkitutta:misesta Suoonussalmen XlH,1 7. s. 61J1. - Ks. Rautatiet.
26321: y. m. pitäjissä. 'Liitteet XII,4. s. 61816. - - n:o 9<8, Jutilan y. m.: Huutokosiken-
26322: Ks. Maantiet. Mikkelin--1Heinolan radan ra:kentwmisesta.
26323: n:o 815, Hännisen y. m.: Eräiden maan- Liitteet XH,1s. s. 613. - Ks. Rautatiet.
26324: tiesuuntien tutlkitut.t:amisesta iK-uusrumon • ;n:-o 99, .B randeri 11 y. m.: Rautatien
26325: ja Posion kunnissa. Liitteet XII,5. s. 587. ralkentatmi.sest.a M-aVka:selän asemalta Sarvon-
26326: - Ks. Maantiet. ,linnan ja Miikkelin kautta Heinolaan. Liit-
26327: n :o -816, La m p i ·sen y. m.: TUJtkimuksen teet XJJI,19. s. 6:1_14. - K's. Rautatiet.
26328: toimittamisesta raut-atien r~kentamista var- n:o 100, Tu1omivaaran y. m.: Viipu-
26329: ten Helsingin läheltä KoriUJn kautta Har- rin Jdertoradan rakentamisesta. lLiitteet
26330: jun asemalle. -Liitteet X'li,6. s. 5189. - Ks. ~II,2o. s. 61J5. - ,Ks. Rautatiet.
26331: Ra:utatiet. n:o 10:1, .Le-ppälärn y. m.: Rautatien
26332: n:.oB7, von Frenckellin y. m.: Ra.u- ralkentamisesta Uuiksulta Salmiin. Liitteet
26333: tatien rakentamisesta K-oil'ialta P-or:voon-- XJJ1I,21. s. 6117.- K·s. Hautatiet.
26334: Kerruvan radalle. -Liitteet X:LI,7. s. 5191.- n :o 102, Le p p ä J ä 11 y. m.: Hautatien
26335: Xs. Rautatiet. ra~entamisesta Suistamosta Hom-antsiin.
26336: - n:o 818, A al to•s en :;. m.: Turun--Riihi- Liitteet XII,22. -s. -6118. - Ks. Rautatiet.
26337: mäen rautatien ralkenta1misesta. Liittect ---n:o 103, .Pennase.11 y. m.: Rautatien
26338: X!:ri,s. s. 5•913. - Ks. Riautatiet. r,a'kenta-mrsesta Joensuusta llomantsiin.
26339: -- n:o .89, A 1} e s.t a 1 on y. m.: Tutkimuiksen 'Liitteet XJII,23. s. 6!119. - Ks. Rautatiet.
26340: ·toimittami,sesta ratasuunnalla M:ynämäki ---- n:o 104, Kososen y.m.: _Rautatien ra-
26341: -------;Peipohja'---iKauhajoki---\V aasa. Liitteet kentrumi-sesta Joensuusta I.lomantsiin. Liit-
26342: Xli,9. s. 151915. - Ks. Rautatiet. teet X.rT,24. s. 620. - Rs. Riautatiet.
26343: - n:o 9:0, Pi.l,pp-ulan y. m.: Rautatien ---- n:o 1()15, Heikkisen y. m.: Rautatien
26344: rakentamisesta Uudestaikaurpungista Sata- r.alk:entaJmisesta .Sysmäjäi.r.ven asemalta Sa-
26345: kunnan radalle. Liitteet XII,1o. s. 5-96. von radalle. ,Liitteet XJIT,25. s. 62,1. ---
26346: -- Ks. Rautatiet. K,s. Rautatiet.
26347: n :o 911, E •s ik o 1 a n y. m.: Rautatien Da- n :-o Hli6, H ä rn n i sen y. m.: Rautatien
26348: kentamisesta Mäntiistii Jämsänkosken teh- ~rakentamisesta Oulusta K~uusamon P-aana-
26349: da-salueen ·kautta Päijänteen rantaan. Liit- jä;r:velle. Liitteet XH,26. s. 6'2!-2. - Ks.
26350: teet X1TI,11. s. 5918. - Ks. R-autatiet. Rautatiet.
26351: n :o 92, V i l.h u 1 a n y. m.: Hautatien ra- --- n:o 107, .Lohen: Rautatien rakentami-
26352: -kentamisesta H'alapa:mäen asemalta Haapa- -sesta Oulun tai Iin a-semalta Kuusamon
26353: järven asemalle. Liitteet X'II,l 2. s. 600. P-aamajärvelle. Liitteet- XTiT,27. s. 61213. -
26354: - Ks. Ra:utatiet. Ks. Rautatiet.
26355: n:o 93, J-. Anna 1 a n y. m.: Rautatien --• n:o 108, Koivurannan y. m.: ~utu
26356: l'a1kenta!mi-sesta Myllymäen tai Haaprnmäen tien rakentamisesta Kulusjoelta Kitkajär-
26357: a•semalta K1arstulan kautta Nivalan ase- velle. Liitteet XH,2s. s. 624. ~ Ks. Rau-
26358: 'malle. Liitteet XII,13. s. 602.- Ks. Rau- tat"iet.
26359: t-atiet. - - n:o 109, Heiniö n: Esityksen antami-
26360: n:o 9-4, V este r i sen :;. m.: Raut-atien sesta kauppasopimuksia varten tarpeelli-
26361: · r:rkentamisesta ,J jWäskylästä .Suolahden tai siksi muutoksiksi tullitariffiin. Liitteet
26362: Uuraisten pitäjien kautta Haapajärven IV,15s. -s. 633. ~- Ks. Kauppasopimukset.
26363: asemUJlle. Liitteet XH,14. s. 604. -- Ks.
26364: Rautatiet.
26365: ASIALUETTELO.
26366: Asia 1uette 1o.
26367: A. Asutustilat: Ed. Martti,lan y. m. toiv. al.
26368: n:o 54 tutkimUJksen toimittamises,t8f val-
26369: Aistivialliset: Ks. Kuuromykä1t. Sokeus- tion asutustoimenpiteiden ~kautta erotettu-
26370: !korvaus. jen asutustilojen ormi1stajain veil'kasuh-
26371: tei.sta. Liitteet IX,9. s. 5100. L. Mtv:aan
26372: Alkoholi: - K1s. Väil;:ijuomalaki. 1813.
26373: Ed. Kempin y. m. toiv. a:l. n:o '518' asutn&-
26374: Almanakat: Ed. E1rkon y. m. toiv. al. n:o 4·6 tilojen hintojen alentamises1ta. Liitteet
26375: a.Imana~kkojen: ja kalenterien julkaisemi- IX,13. s. 5H. L. Mtv:aan 183.
26376: sen erioikeuden lopettamisesta. Liitteet
26377: VIII,5. s. 476. L. Siv:aan .182. Asutustoiminta: Ed. Salon y. m. toiv. aJ.
26378: n :o 66 vankityövoiman 'käyttämisestä asu-
26379: Ammattienedistämislaitos: Ed. Heiniön y. ;m. tusalueiden viljelys~kuntoon raivaamiseen.
26380: rah al. n :o 8r91 'lwroitetun määrärahan :Liitteet IX,21. s. 524. L. Mtv :aan 184.
26381: o.soittamisesta Amma ttienedis.tämislaitO'k- Ks. :valtion met,sämaat.
26382: sen a~vu.stamista. varten. Liitteet IV,115.
26383: s. 342·. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää D.
26384: Työv:n lau·s,unto :164.
26385: Degerhyn-Brändön puhelinjohto: - Ks. Pu-
26386: Ammattikasvatus: Erd. Lumpeen y. m. rah. al. helinjohdot.
26387: n:o 816 Esrumää1rrurahan osoittamisesta vä-
26388: hruvarai.sten lasten ja nuorten ammatti- Diakonissakoti: - :Ks. Oulun diwkonis,s~ak,oti.
26389: rkas•va,tusta varten. Liitteet IV,112. s. 331.
26390: L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Työv:n
26391: Jausunt·o 1.63. E.
26392: Ansiomaksu: Erd. Sjö'blomin y. 1m. toiv. a1l. Eduskunta: - Ks. Edustajien lu·kumäärii.
26393: n:o M ansi,omak·sun lakkauttamisesta. Valtiopäiväjärjestys.
26394: Liitteet Vrii,15. s. 4161. L. Ltv:aan 182.
26395: Edustajanpalkkio: Ed. Kivioja.n lak. al. n:o
26396: 23, laiksi edustajanpalkkio's,ta annettua :la-
26397: Arkistot: - Ks. Maakunta-a~r'kistot. kia väliaika,ise,st~ muuttaneen lain voi-
26398: mas,saO'lo,aja.sta. Liitteet r,V,3. s. ~100.
26399: Armahdus: Ed. 1Kivio:jan y. m. hk. al. n:o 18 L. Vv:aan 21216.
26400: :laiks,i eräiden kapinaan osaaottarreiden
26401: hen:kilöiden armahtamisesta. Liitteet II,7. Edustajien lukumäärä: Erd. 1Virkikusen y. m.
26402: s. 166. L. Lv:aan 2r17. toiv. al. n :o 21 kansanedustajien lukumää-
26403: rän vähentälmisestä'. Liitteet T,12. s. 39.
26404: Asunto-olot: - 1K's. Maataloustyöväen a•mnto- L. ·Prv:aan ~1'618.
26405: o•],o.t.
26406: Eesti: - Ks. Itämerens.uomalaiset kielet.
26407: Asuntotilat: Ed. T. Halo.sen y. m. toiv. al.
26408: n:o 55 toime.npitei1stä omatta syyttään Elinkeinolaki: Ed. Tannerin y. m. la>k. al. n :o
26409: rahalhs1iin vaikeuksiin joutuneiden ma.a- 36 laiksi el.inkeinon harjoittamisen oikeu-
26410: seudun asuntotilallis1ten auttamiseksi. ·desta a·nnetun :}ain muuttamisesta. Liit-
26411: rLiitteet IX,1o . .s. 5~05. L. )ftv:aan 18,3. teet VI,2. s. 41210. J~. 'Tv:aan 21310.
26412:
26413: .'l
26414: 18 Asialuettelo 1933.
26415:
26416:
26417: Eläkkeet: - Ks. Virkamiesten eläkkeet. 1.
26418: Englanninkieli: - Ks. Oppilkoulut. Ilmailuliikenne: Ecl. E1rkon y. m. toiv. al.
26419: n :o 81 ilmailuliikennetoimis,ton perusta-
26420: Erikoisvero: - Ks1. Puolus.tllil'laitOil. Talous- misesta :kulkulaito.sten da ylei"'ten töiden
26421: pula. ministe,riöön. Liitteet XII,l. s. 5811. L.
26422: KuH::v:aan 18'6.
26423: Esikaupunkipapit: - Ks. Sielunho>itotyö.
26424: Inflatio: - Ks. Markan arv.on alentaminen.
26425: Esikuvataloudet: - Ks. Pienviljelys. Suomen Pankki.
26426:
26427: Inkeri: - K.s. Suomen kansa:Joais,oikeus.
26428: F.
26429: [rtaimisto: - Ks·. Maatalousirtaimisto-n pak-
26430: Frangilainat: Ed. Hautalan y. m. rah. al. lwmyynti.
26431: n :o 3 määrrurahan osoittamisesta frangi-
26432: lainojen koron alentamista, varten. Liit- Itämerensu(}malaiset kielet: Eld. Ku:kkosen
26433: teet ]V,29. i:l. 174 L. Vv:aan 153. y. m. rah. al. n :o 3i2 määrärahan. osoitta-
26434: miseliita a·purahoik,si itämerensuoma.laisia
26435: kieliä op.islwlevil,le ylioppilaille E~estiin
26436: H. tehtä:viä opintomat.koja varten. Liitteet
26437: IV,5s. 181, 2215. L. :Vv:aan, jonlka tulee-
26438: Hailuoto: ~- K.s. Puhelinjohdot. pyytää Siv :n lausunto 156.
26439: Hallitusmuoto: Ed. Heis kasen y. m. l·ak. al.
26440: 1
26441:
26442:
26443: n:o 1 laiksi Suomen hallitusmuodon J.
26444: ,14 § :n muuttami.se:sta. LiiUeet 1,1. s1. 5.
26445: L. Prv:aan 210:8. Järvenlaskut: - Ks. Leppäveden vedenpin-
26446: Ed. V. Annalan y. m. la>k. al n:o 2 laiksi nan alentruminen. 1Samaan- ja Hopeaea~
26447: Suomen hallitu.smuocLon 14 § :n muuttami- men .syventäminen. Sotkujärven veden-
26448: sesta. Liitteet 1,2. s. 7. 1,, Prv:a·an 2<08. pinnan säännöe.tely. Sotkamon vesistön
26449: -~ Ks·. Pr€<Sidentin vaali. vedenpinnan alentaminen. Vuoksen las·ku.
26450:
26451: Hedelmätarhaviljelyspalkkiot: - K.s. Pienvi·l-
26452: jely.s. K.
26453: Helsingin-Viipurin saaristoreitti: Ed. :M:oi- Kahdeksan tunnin työaika: - Ks. Työaika ..
26454: la.sen y. m. ra'h. al. n :o 1219: määrärahan
26455: osoittami.sesta· Salvarin j·olhtolois,ton ra- Kalastus: E-cl. E-rkon y. m. rah. al. n:o· 74
26456: kentamista .s~kä erinäisiä perkaustöitä mwäräTahan osoittamis•e.s.ta Suomen Ka-
26457: varten. Liitteet 1V,155. s. ·395. L. Vv:aan, lastajajärjestöjen K·eskusliitto r. y:n avus-
26458: jonka tulee pyytää :Kau}kv:n lausunto 168. tami.sta vart-en. Liitteet r.V,lOO. 6. 3t06.
26459: L. Vv:aan, jonika tulee pyytää nitv:n lau-
26460: Helsingin yliopisto: - Ks. Yliopisto. sunto 162'.
26461: E:d. Leppä.län y. m. rah. al. n :o 75 määrä-
26462: Hopeasalmen syventäminen: - Ks. Samaan- ra·han osoittamiees.ta maatal•ousseurojen
26463: ja Hopeasalmen i:J.yventämin.eJ1. kwlanviljelyslaitoksien ylläpitä:mi.stä1 var-
26464: ten. Liitteet 1V,101. .s. 30-8. L. Vv:aan,.
26465: Hylkeenpyynti: Ed. J acohssonin y. m. rah. al. jonka tulee pyytääMtv:nlausunto 162.
26466: n :o 8 määrärahan osoittamisesta hylkeen- Ed. ö.s,terholmin y. m. rah. al. n :o 7•6 mää-
26467: pyynnistä ma·ksettavan palkkion 'koro.itta- räraha.n os·oittamisesta 'kalanviennin pal-
26468: mi,sta varten. Liitteet IV,34. s. 182. ja 184. :kitsemis,~ks.i. Liitteet TV,102. s. 3109. L.
26469: L. Vv:aa.n t53. 'Vv:aan, jonika tulee pyytä.ä Mtv:n lau-
26470: sunto 162.
26471: Hypoteekkilaitos: - K s. Valtion hypoteekki- Ed. Leppällän y. m. rah. al. n :o 77 määrä-
26472: la i tos. ra'han osoittamisesta Vuohensalon kalan-
26473: Asialuettelo 1933. 19
26474:
26475: viljely.s,laitosta varten. Liitteet J,V,103. HiLmeen tietoplwlisen karjanhoitokoulun
26476: s. 312.. L. Vv:aan, 5·on'ka tulee pyytää ja koulutilan luna,stamiseksi valtioUe.
26477: Mtv:nlausunto .163. Liitteet 1V,86. :s. 2.83. L. Vv:aan, jon:ka
26478: Ed. Österholmin y. m. rah. a·l. n: o 78 Iisä- tulee pyytää Mtv:n lausunto 16:1.
26479: mä,ärärahan osoittamises.ta kotimaisen
26480: kalankulutuksen lis·ärämisebi. Liitteet Kasvinviljelyskoeasemat: Ed. Hannulan y. m.
26481: IV,104. s. 3113 ja 315. L. V'V:.aan, jon:ka rah. a.l. n :o 6,2 määrä1rahan osoittamiseo;.ta
26482: tulee pyytää Mtv:n lausunto 163. Jlerä:po'hjo1an U;:a.svinviljely•skoea>Seman pe-
26483: Ed. Miikin y. m. toiv. a'l. n:o 7'2 kalan- rustamista< varten. Liitteet IV,ss. s. 288.
26484: miiltihautomon perus.tamisesta .Saimaan ja ·L. Vv:aan, jonka tulee pyytä·ä Mtv:n lau-
26485: Vuoksen vesistöä varten. Liitteet IX,27. sunto• 161.
26486: s. 51316. 1L. Mtv:aan 185. Kasvisrasyat: ~ Ks. 1\{argariini.
26487: Ks. Pets,amo.
26488: Kaupanvahvistaja: ~ K». 1[aa,kaari.
26489: Kalenterit: - Ko;. Almanakat.
26490:
26491: Kananmunain vientitodistukset: Ed. Wiok- Kauppakaari: - Ks. Koro.n säännöstely.
26492: manin y. m. laik. wl. n :o 28 laiksi kanan-
26493: Kauppasopimukset: Ed. Brkon y. m. toiv. al
26494: muna.in vientitodi:stuksi:s.ta. Liitteet IV ,8.
26495: n:o 11 erinäisistä .kauppas.opimuks,ia
26496: s. 1110 ja 113. L. 1Vv:aan '22,7.
26497: uudistettaessa varteenotettavista seikoista.
26498: Kanavat: Ed. Branderin y. m. toiv. al. n:o 8'2 Liitteet III,l. s. 8.5,. L. Ulkv:aan 173'.
26499: Pyhäjärven ja Oriveden välisen ·kannak- --- 1Ed. Hein·iön toiv. al. n :o 1 019 es,i·tyksen
26500: 1
26501:
26502:
26503:
26504: sen kanavoirmisesta. Liitteet XIT.2. 8. 5.313. anta.mises·ta kau•ppas,o·pimuk.s,: a varten ta.r-
26505: L. Kulkv :aa.n 1'816·. . ·pe-ellisiksi muutolk,s.i·ksi tullita.riffiin. Liit-
26506: teet I1V,,158. 1!>. 6r818. L. Nrv:aan 518'5.
26507: Kansakoulut: .Ed. Päirssisen y. m. rah. al. n:o
26508: 4•5 •koroitetun mää1rä1rahan osoittamise8ta Kaupunkien kunnallislaki: - K·s. II\:unnallis-
26509: maahi.Skansakoulujen a.vThs,tamista varten. Iait. 'Va.ltiopäiväijärjestys.
26510: Liitteet IV,71. s.. 2149. L. Vv:aan. jonka
26511: Keitele: - Ks. Leppäveden v.edenpinnan
26512: tulee pyytää. Siv:n lausunto 1'57. ·
26513: a:lentaminen.
26514: Kansalaisoikeudet: - :Ks. Suomen 'kan.s,aJais-
26515: Kemijärven tulvat: Ed. Lahtelan y. m. rah.
26516: oikeus.
26517: al. n :o .83 miilä•rära,han Qlsoittamisesta Ke-
26518: Kansanedustajat: - Ks. Edustajien luiku- mij ä~rven tulvien ehkäisemistä tarrkoi tta-
26519: m~ää1r.ä.
26520: vien per'kaus.töiden suorittamista varten.
26521: Liitteet IV,109. s. 32>4. L. Vv:aa,n, jonka
26522: Kansanopistot: Ed. LötJhmanin y. rm. mh. al. tulee pyytä,ä Mtv:n 'lausunto ·16.3'.
26523: n:o 410 mä•ä1rärahojen os.oittamisesta lkan-
26524: s,anopis.to.jen vuosiavustuksen ikoroitta~ Kerhotoiminta: - /]{s. Maatalousikerhotoi-
26525: mistw .sekä niiden rakennusavustuksia ja minta. Opintoherhot·o.iminta.
26526: kuo,letuslainoja varten. Liitteet IV,66.
26527: Kesävirkistys: - K's. Lasten kesäviåistys.
26528: s. !2'4iG. L. Vv:aan, jon.ka tulee pyytää
26529: Siv:n lausunto 157. Keuhkotauti: - Ks. Saira,ala,t. Tuberkuloosi.
26530: 1{ansantajuiset luennot: - Ks. Luentotoi- Kielilainsäädäntö: Hl. J. Annalan y. m. toiv.
26531: minta. al. n :o 5 kielilainsäädännön uudis,tami-
26532: sesta'. Liitteet 1,15. s. 43. L. Prv:aan
26533: Kansanäänestys: - Ks. KDr·on säännö.s.tely.
26534: t70.
26535: Kapina: -- Ks. Armahd'lliS. ~ 1Ks. HaUitusmuoto. Valtiopäivädärjestys.
26536: Y~liopisto.
26537: Karjalan pakolaiset: - •K,s. Suomen kansa-
26538: laisoikeus. Kirkko:- Ks. Sielunhoitotyö.
26539:
26540: Karjanhoitokoulut: Ed. Sariolan y. m ..rah. al. Kirkollinen verotus: Ed. Sa,rlinin y. m. to.iv.
26541: n :o 6:0 määrä1rahan osoittamisesta Itä- a:l. n:o 40 muutosten ai:kaansa,a,misesta
26542: 20 Asialuettelo 1933.
26543:
26544:
26545: •kir'lwllis>ta verotueta koskeviin s.äännöik- K ultaehtoiset obligatiot: Ed. Jacolbss,onin
26546: ,siin. Liitteet VII,14. s. 45;9. L. Ltv:·aan toiv. a:l. n:o 19 velallisen oikeuttamisesta
26547: 182. Innastamaan 1kultaehtoisen olbligation sen
26548: niroellisarvosta valtakunnan pankin sete-
26549: Kivijärvi: - Ks. Leppäveden vede.npinnan leillä. Liitteet IV,l9. s. 1413 ja 145. I".
26550: a•lentamine.n. IVv:·a;an. 177.
26551:
26552: Kommunistit:- Ks. 'Tammisaaren paklkotyö- Kultaehtolainat: Ed. PitJkiisen y.1m. toiv. al.
26553: laito.s.. Valt.iopä1iväjärjestyll, Yhdistys- n:.o 16 'kultaehtolainoja saaneiden maa·n-
26554: la1ki. v.i.ljelijäin vapauttamises.ta kultaehtOis•itou-
26555: .muks.estaan. Liitteet liV,16. s·. 137. L.
26556: 1Vv:aan 177.
26557: Korko: - I{,s, Fra,n,gilaina,t. Koron sälännös-
26558: - Ed. H·a.utalam. y. m. toiv ..al. n :o '17 toi-
26559: tely. Kultaehto1ainat. :M:aatalousluotto.
26560: menpiteistä kultaehdon poistamiseksi
26561: f•rangihinoista. Liitteet I!V,l7. s. .1•39.
26562: Koron säännösteiy: Eid. Kiviojan 'Iak. al. n :o :L. Vv:aan 177.
26563: 11•1 laiksi neuvoa-a,ntavan 'kam;.anää.ne,s•tyk- 1E•d. Kestin y. m. toiv. a.l. n :o 18 ulkomais-
26564: sen toimeenpanemis·es.ta koron sä.ä:nnÖilte- ten ma.ataJ.o.uskiinn:ityelainain vapautta-
26565: lyn selvittämiseksi. Liitteet 1,9. s. 3.2. misesta kultaehdosta. Liitteet IV,18. s.
26566: LL. Prv: a.an 2:10:. 14'1. 1L. Vv:a.a•n 177.
26567: •Ed. Pitkäsen y. m. Jwk. al. n:o 12 :lai'ksi
26568: riko,shin '381 luvun 10 § :n muuttamisesta. Kulutustuotteiden tullit: -- ·Ks. Tullimaiksut.
26569: :Liitteet II,l. s. 55·. L. Lv:aan 2!10.
26570: - :Ed. Pit:kä:sen y. m. J,a'k. al. n :o 13 laiksi Kunnallislait: Ed. Kivisalon y. m. lak. aL n:o
26571: Us·äyk.se.stä kauppa•kaaren ,g: lukuun. Liit- 37 laiksi ma.a:laiskuntain 'kunnaUislain
26572: teet II,2. s. 5B. .L. Lv:aan ·21•0. •9 § :n 1 momentin muuttamis.esta ja .laiksi
26573: - Ed. Hautalan Ja,\c al. .n:o 14 laiksi lisäyk- kaupu.nkien 'kunnal.lie.la•in 10 § :n 1 momen-
26574: "'estä kaupp.akaaren 9 :lukuun. Liitteet tin muut.ta,mise.sta. Liitte,et V.JI,l. s. 43L
26575: Il,3, .s. 5·7. L. Lv:aan 2<110. L. Ltv:aa.n 230.
26576: Ed. Hautalan toiv. a.l. n:o 2:91 1\wr:k,oma•rgi- - Ed. Korveno.jan y. m. lwk. al. n :o 38' 'laiksi
26577: naalin määräämisestä '1 1 / 2 prosenti:k.si. maalai•skuntain lkun,naUislain muuttami-
26578: Liitteet V,3. s. 412. •L. Pv:aan 181. sesta ja laiksi 1\mupunlk,i.en kunnalli.sla:in
26579: muuttami:sesta:. Liitteet VII,2. •S•. 43•3.
26580: Kotikasvatustyö: E.d. Lumpeen y. m. rah. al. L. Ltv:aan 213 0.1
26581:
26582:
26583: n :o 31 lisämää1rärahan o•soittami.ses.ta ko- [{s. VaHiopäiväjärjestys.
26584: tikas.va•tus.työn tukemi.seksi. Liitteet I:V,57.
26585: s. 224. L. V v :aan, joll'ka tulee pyytä,ä Kunnanlääkärit: E1d. Jatk01lan y. m. raih. al.
26586: :Siv:n hwsunto 15·6. n:o 13 Esämääirärahan osoittamises.ta val-
26587: tionavu•ksi kunnanlää·kärien palkkaamist.a
26588: Kreikkalaiskatolinen kirkko:- [{,s .. Kirkolli- ja kunnallisen sai1raan•hoidon edistämistä
26589: nen verotus. varten. Liitteet IV,39. s. 195. L. Vv:aan,
26590: j·on.ka tulee pyytää Tv :n lausunto· ·154.
26591: Kruununpuistot: - Ks. 'Lahjoitusmaakruu-
26592: n un puist•o.t. Kuntien rajat: Ed. Kivio•jan toiv. a.l. n:o 38
26593: kuntien ra;jain tarkist.amis.esta. Lii tteet
26594: Kulkukauppa: - Ks. Elinikeinolaki. ,Vll,12. s. 4515.. L. IAv:a•an 18•2.
26595:
26596:
26597: Kulojen hävitykset: Ed. Soinin y. m. toiv. al. Kuoletusmaksut: - Ks. Maatalousluotto.
26598: n:o 71 kulojen rhävittä:mien yiksityisten
26599: asunto- ja maatalousrakennusten uudel- Kuuromykät: E1d. Lonkaisen y. m. toiv. al.
26600: leen ra'kentamise:s.ta työttömyysmäärära- n :o 34 kuuromyk'kien köyihäinhoidon
26601: hoilla,, Liitteet IX,26. s. 534. L. Mtv:aan uudistamisesta. Liitteet ·VU,s. s. 44.8.
26602: :185. L. Ltv:aan 18'1.
26603: AsialuettelD 1933. 21
26604:
26605: L. vä1i1:lä olevien järvien vedenipinnan a,Ien-
26606: tamisma:hdollisuuksien tutkimisesta. Liit-
26607: I ..ahjoitusmaakruununpuistot: Ed. V. Anna- teet IX,14. s. 512.. L. M:tv:aan 184.
26608: lan y. m. laik. al. n :o !217 laiksi eräiden lah-
26609: }oitusmaa,kruununpuistojen luovuttami- Lippulaki: Ek:l. Laä.densuon y. m. toiv. al.
26610: sesta. Liitteet IV,7. s. 107. L. Vv:aan, n :o g esityksen antamis,esta Suomen
26611: jonka tulee pyytää Prv:n lausunto 227. lippulai:ksi. Liitteet 1,.18. s. 4~9·. L. Prv:aan
26612: 173.
26613: Laidun: - Ks. Pienviljelys.
26614:
26615: Laidunviljelyspalkkiot: - Xs. U udisviljelys- Luentotoiminta: E.d. Voionmaan, y. m. rah. al.
26616: n.:o ·37 :koroitetun. :mää1räTahan osoittami-
26617: palkkiot.
26618: ses,ta 'kansantajuis,tieteellisten luentoj.en
26619: Laidunyhtymät: - :Ks. Pienviljelys. avustamiseiksi. Liitteet IrV,63. S•. 233.
26620: L. Vv:aan, jonka tulee pyytä'.ä Siv:n lau-
26621: Lainat: - Ks. I<'rangilainat. Kulta,ehtoiset sunto. 15,6.
26622: obligati·ot. Kultaehtolainat.
26623: Luonnonvoimain aiheuttamat vahingot: Ed.
26624: Laivaliike: - Ks. Hdsingin-Niipurin saa- Lepistön y. m. rah. al. n :•o 6 määrärahan
26625: ristoreitti. osoittamisesta avus.tuk,siksi 'Juonnonvoi-
26626: main aiiheuttamain vaurioitten johdosta
26627: Lannanhoito: - Ks. Pienviljelys.. !kärsimään joutuneille vähävaraisille asuk-
26628: kaille. Liitteet IV,32. ,s.. 179. L. Vv:a,an
26629: •153.
26630: Lasten kesävirkistys: Ed. Lumpeen y. m. rah. - Ks. M:yrs.kyn aiheuttamat vahingot.
26631: a;L n :o !.liO lisäiiDäärärahan osoitt.ami,s,esta
26632: kes,ävirkisty'ksen järjestelyä varten alle
26633: kansakouluiän oleville varattomien kotien Luotto: - Ks. Maatalousluotto.
26634: lapsil<le. Liitteet IV,116. s ..344. L. Vv:aan,
26635: jonka tulee pyytää Työv:n lausunto 164.
26636: M.
26637: Lasten suojelu: - Ks. Sukupuo'lirikollisuus. Maakaari: Ed. Lohen y. m. lak. al. n :o 15
26638: laiksi mawkaaren 1 luvun muuttamisesta
26639: Lauttaus: - Ks. Mets,ä:työläisten .palkat. 9 päivänä kesäkuuta 1933 annetun lain
26640: Tornionjoen ilauttausolot. Tornionjoen 2• § :n muuttamisesta. Liitteet II,4. s. 59.
26641: uittoväylä. L. Lv:aan 2,10.
26642:
26643: Lentokonetehdas: Ed. Heiniön y. m. ra'h. al. Maakiinteistöpankki: Ed. Tarkkasen y. :m.
26644: n:o 111 määrä,rahan osoittamisesta va:ltion toiv. al. n :o 13 .palklwkurssin vahvistami-
26645: lentokonetehtaan siirtämiseksi Suomen- se.sta Osakeyhtiö Maakiinteistöpankin ob-
26646: linnasta Tampereel1e. Liitteet TV,37. s. liga tioille maksujen suorituksessa. Li i t-
26647: 1912. L. Vv:a.an 1513. teet IV,13. s. 13·0. L. Vv :aan 173.
26648: Ks. Maakaari.
26649: Lentoliikenne: - K,s. Sairaslentokuljetus.
26650: Maakiinteistöt: Ed. V. Annalan y. m.
26651: Lepaan puutarhaopisto: Ed. Leiwon y. m. iJo,iv. a.I. n :o 417 maa!kiinteis1töjen s.ä.i'lyttä-
26652: rah. al. n :o· 'M määrärahan osoittami- mi~;;estä niin suurina, että ne kyllmnevät
26653: cse.sta lehtorinviran perustamiseksi Lepaan elättämään viljelijän perheineen. Liitteet
26654: puutarhaopisto.on. Liitteet IV,87. s. 218•6. IX,2. s. 4·89. L. Mt•v:aan 21018.
26655: L. Vv:a.an, jori,ka tulee pyytää Mtv:n bu-
26656: sunto 1·611. Maakunta-arkistot: Ed. Vaaraman y. m. rah.
26657: al. n :o 47 määrärahan osoittamisesta Sa-
26658: Leppäveden vedenpinnan alentaminen: Ed. von maalkunta-ar1ciston rakentamista var-
26659: .Vilhulan y. m. toiv. al. n:o 59, Leppäve- ten. Liitteet IV,73, s. 253. L. Vv:aan,
26660: den, Keiteleen ja Kivijä'l'Ven sekä niiden jonka tulee pyytää Siv:n lausunto 1•57.
26661: 22 Asialuettelo 1933.
26662:
26663:
26664: Ed. J.aco'hs·sonin toiv. al. n:o 44 maakunta- mista varten Muhoksen-Ylikiimingin
26665: ar.kist•on sijoittamisesta \Vaasan kaupun- maantieltä Utajärven-Puobngan maan-
26666: kiin. Liitteet VIII,3. s. 473 ja 474. L. tielle. Liitteet IV,126. s. 35·9. L. Vv:aan,
26667: •Siv:aan 182. jonka tulee pyytää Kulkv :n lau<mnto 165.
26668: Bd. Kaijalaisen y. m. rah. al. n :o 101 mää-
26669: Maalaiskuntain kunnallislaki: - Ks. Km1- rärahan osoittamisesta Palojoensuun-
26670: n allislait. V altiopäi väjärjestys. Kaaresuvannon-Kilpisjärven maantien
26671: rakentamista varten. Lii tteet IV,12 7.
26672: Maantiet: Ed. La,htelan y. m. rah. al. n :o 92 s. 360. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
26673: määrärahan osoittamisesta Kuolajärven Kulkv:n lausunto 165.
26674: kirlkonky län-Tu u tij ärven erämaan tien Ed. Kaijalaisen y. m. rah. al. n :o 1~02. mää-
26675: rakentamiseen. Liitteet IV,118. s. 348. rärahan osoittamisesta Kittilän-Enonte-
26676: I,. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n tdön maantien ra'kentamista varten. Liit-
26677: lausunto 1'64. teet IV,12s. s. 3~62. L. Vv:aan, j.olllka tu-
26678: Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 913 määrä- lee pyytää Kulkv:n lausunto 1,6,5.
26679: rahan osoittamisesta Kuohjärven Kur- Ed. Kaijalaisen y. m. rah. al. n:o 1·03 mää-
26680: sunkylän-Ahvenseljän tien rakentamista rärahan osoittamisesta Savukos,ken~Mar
26681: varten. Liitteet IV,119. s. 350. L. Vv:aan, tinkylän maan tien rakentamista varten.
26682: jonka tulee pyytää KuHcv :n lausunto 164. Liitteet IV,129. s. 363. L. V~v:aan, jonka
26683: Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 94 määrii- tulee pyytää Kulkv :n lausunto 1·6t5.
26684: rahan osoittamieesta Kemijärven----jLuu- Ed·. Kiviojan rah. al. n:o 104 määrärahan
26685: suan maantien rakentamiseen. Liitteet osoittamisesta maantien rakentamista
26686: :rV,120. s. 3~5:1. L. Vv:aan, jonka tulee vart-en Rautiosta Alavieskaan. Liitteet
26687: pyytää Kulkv:n lausunt·o 1'64. .]N,130. s. 364. L . .Vv:aan, j1on'ka tu1ce
26688: Ed. Oulasmaan y. m. rah. al. n :o 9'5. mää- pyytää Kul:kv :n lausunto 1<6:5.
26689: rärahan osoittamisesta V altimon kunnas~a Ed. Hännisen y. m. rah. al. n :o 1015. maa-
26690: olevan Puukarin___,Knppelo.j,ärven maan- rärahan osoittamisesta maantien rakenta-
26691: tien kuntoonpanoa varten. Liitteet miseksi Kuusamon Poussunkylän Murto-
26692: IV,121. s. 3:5,3. L. Vv:aan, jonka tulee vaarasta Kurvisenvaaran kautta Teeriran-
26693: pyytää Kulkv:n lausunto 1t64. nalle. Liitteet IV,131. s. 3·6·5. L. Vv:aan,
26694: Ed. J unhosen rah. al. n:.o 96 määrärahan jonka tulee ,pyytää Ku1kv :n lausunto 1'6'5.
26695: osoittamisesta Piispajärven- Kiannan- Ed. Hännisen y. m. rah. al. n:o 1016 määrä-
26696: niemen'---"Hossan maantien rakentamista rahan os<oittarmisesta Posion kunnassa ole-
26697: varten. Liitteet IV,122. s. 3:54. L. V'V:,aan, van Lehtiniemen-/Paloperän maantien
26698: jon:ka tulee ,pyytää Kul!kv:n lausunto 164. ra1kentamista varten. Liitteet IiV,132.
26699: Ed. Voionmaan y. m. rah. al. n :o 97 mää- s. 3·66. L. Vv:aan. jonka tulee pyytää
26700: rärahan osoittamisesta maantien rakenta- Kdkv:n lausunt·o 165.
26701: mista varten Tampereelta länteen. Liit- Ed. Oulasmaan y. m. rah. al. n :o 1'0-7 mää-
26702: teet IV,l23. s. 13·55. L. 1Vv:aan, jonlka tu- rärahan osoittamisesta maantien rakenta-
26703: lee pyytää Kulkv :n lausunto 165. miseksi Porokylän pysäkiltä Kuhmonie-
26704: men maan tielle. Lii tteet I'V, 13 3. s. 816'7.
26705: -- ·Ed. Kettusen y. m. rah. a1. n :o 98 määrä-
26706: L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kullkv:n
26707: rahan os:oittamisesta maantien rakenta-
26708: lausunto 1'6·6.
26709: :mista varten Rääkkylän Oravisalosta Pys-
26710: Ed. Hännisen r.ah. al. n:o W8 määrärahan
26711: sysalon 'kautta Rä.äkkylän ki:t<konkylään.
26712: 'Osoittamisesta maantien rakentamiseksi
26713: Liitteet IV,124. s. 3·57. L. Vv:aan, jonka
26714: iHaatajasta Ylikitkan ja Livojärven vä-
26715: tulee ,pyytää Kulkv:n lausunto 1·65.
26716: lillä olevalle tu!kinsiirtolaitt-eelle. Liit-
26717: E·d. Rytingin y. m. rah. al. n:,o 99 määrä- teet 1N,134. s. 3169. L. Vv:aan, jonka tu-
26718: rahan osoittamisesta maantien ralkenta- lee pyytää Kulkv:n lausunto 1'6:6·.
26719: mista varten Ranuan-lmpiöjärven maan- Ed. Kaijalaisen y. m. rah ..al. n :o 109 mää-
26720: tiestä Mäntyjärven .kautta Posion kun- rärahan osoittamisesta maantien rakenta-
26721: taan. Liitteet IV,125. s. 3·58. L. Vv:aan, mista varten Pelkosenniemen kirkonky-
26722: jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto 1165. lästä. Kairalan kylään. Liitteet 1V,135.
26723: Ed. Kostin y. m. rah. al. n:o 100 määrä- s. 370. L. Vv:aan, jon'ka tulee pyytää
26724: rahan osoittamisesta maantien ralkenta- Ku}kv:n lausunto 1t66.
26725: Asialuettelo 1933. 23
26726:
26727: Ed. Lepistön y. m. rah. al. n:o 11:0 määrä- tiehen. Liitteet IV,l45. s. 384. L. Vv:aan,
26728: rahan osoittamisesta maantien rakenta- jon'lm tulee pyytää Kulkv:n lausunto 167.
26729: mista varten Taholammin I[JOhjoispuolen Ed. Salon rah. al.. n :o 120 määrärahan
26730: maantieltä Eskolan asemaUe. Liitteet o·s,oittamisesta maantiepenkereen ja sillan
26731: IV,136. ·S. 372·. L. Vv:aan, j;onk•a tulee rakentamiseksi. Otermajärven salmeen.
26732: pyytää 1Kul;kv :n lausunto 1·616. ·Liitteet IV1 146. s. 38:5. L. Vv:aan, jonka
26733: Ed. Ko.s•osen y. m. rah. al. 11: o 111 määrä- tulee .pyytää Kulkv:n lausunto 1>67.
26734: rahan •oso-ittamisesta Ilomant•sin--'Möhköiil Ed. Oksasen y. m. toiv. al. n :o 83 maan-
26735: maantien korjaamista varten. Liitteet tien rakentamisesta Lauritsalasta Taipal-
26736: IV,137. s. 37i3. L . .Vv:aan, j•onka tul·ee saaren ,Ampujalan kylään. Liitteet XH,3.
26737: pyytää Kulkv:n lausunto 16·6. s. 585. L. Kulkv:aan 18<6.
26738: ·Ed. Kaijalaisen y. m. rah. al. n :o 112 mää- Ed. J.~nhosen toiv . .al. n:o 84. eräitten
26739: rärahan osoittamisesta Vaalajärven- maantiesuuntien tutkituttamisesta Suo-
26740: Jeesiän tieosan rakentamista varten. mussalmen y. m ..pitäjis.sä. Liitteet XII,4.
26741: Liitteet IV,13 8. s. 37 4. L. Vv :aan, jonka s. 5·8o6. L. K111Lkv:aan t8•6.
26742: tulee pyytää Kulikv:n lausunto 16<6. Ed. Hänui~Sen y.m. toiv. al. n:·o 815 eräi-
26743: Ed. l\farttilan y. m. rah. al. n :o 113 määrä- den maantiesuuntien t.utkituttamisesta
26744: rahan os·oittamisesta teiden tekemiseen Kuusamon ja P•osi<on kunnissa. Liitteet
26745: •uudisasutusalueiHa. Liitteet JN,l39. s. XII,5. s. 5•87. L. Kul!kv:aan 18 6. 1
26746:
26747:
26748: 3716. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Ks . .Sillat. Tielaki.
26749: Kulkv:n lausunt.o 1•6:6.
26750: Ed. Kullbergin y. m . .rah. al. n:o 114 mää- Maatalouden velat: ·Eki. V. Annaolan y. m.
26751: rä•rahan o.;;oittamisesta P·ernajan pitäjän t.o.i:v.. a'l n:o. 4•9-lainan ot:t.amlis€Sta velkaan-
26752: :Koskenkylän ja Kouv·olan aseman :väiisen truneide:n ik;Uiillllo·l•LitStlen maauvioljelijäin vel-
26753: maantien uudelleen rakentami.sta varten. 'kojen vaikauttamis:ta va<rten. Liiotteet IX.4.
26754: Liitteet IV,140. s. 3718 ja 3719. L. Vv:aan, s. 49·2. L. :Mtcv:a.an 2I0!8.
26755: jonka tulee pyytää Kul!kv:n ,lausunto t6:6. l\laatalous: -- Ks. K·ulojen hävitykset. Työ-
26756: Ed. Tu:kian y. m. rah. al. n :o 115 määrä- aika.
26757: rahan osoittamisesta maantien ra>kenta-
26758: mista varten Lappeenrannasta Tai•paffiaa- Maartal<msirtaimiston pwkkomyynti: Ed. V.
26759: relle. Liitteet IV,141. s. 380. L. v,v:aan, ·Anna'lan y. m. la!k. al. n :.o 211 lwi1ksi maai.la
26760: jonka t·ulee pyytää Kul<kv :n la.usunto 166. olevien .maantvi.lj<eilys;kiirnte•istöje.n. ja. niiden
26761: Ed. Koivurannan y. m. rah. ,al. n:o 1116 vi'lje]e:miselen t•wrvitta!Van i<rtaimis.ton paik-
26762: määrärahan •os1oittamise:sta maantien ra- iko:myynni•n keslkeyttämisestä,. Li1itteet
26763: :kentamista varten ,Sieri>län lossilta Peklka- II,10. rs. '715. L. Lv:a.an, jo·nlka tulee pyy-
26764: lan loossille Kemijoen eteläpuo·lta. Liitteet tää ·].ftv:n lausunto 2•19.
26765: IV,142. s. 38o1. L. V·v:.aan, jon1ka tulee
26766: ~faatalouskerhotyö: Eld. Hi·rv~msailon y. m.
26767: rpyytää K,ulkv:n lausunto 1·616.
26768: Talh. a•l. n.:·o 516 kolro(Yitetum mä1ä.rärahan
26769: - Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n :·o 117
26770: ·Os•oittamises·ta m:aata<l'()lus\l"el"ho>työtä va:r-
26771: määrärahan osoittamisesta Pellonkylän ja
26772: 1Meltauksen vä·lisen maantierakennustyön
26773: t.en. Liitrbeet I,V,.82. s. 2/lH. L. Vrv:aau,
26774: jonka tulee rp•yytää Mtv:n la:usumto• 16•0.
26775: jatJkamista varten. Liitteet I.V,143. s. 3>82.
26776: Ed!. Oulasmaan y, m. rah. al. n:·o 517 mäiä-
26777: L. Vv:aan, jonka tule·e pyytää Kulkv:n
26778: ·räraha.n o1S.airttamises1ta maata1.ouskerrho-
26779: lausunto 16'7.
26780: työtä varten Itä- ja PO:hjois-Karjalan sekä
26781: Ed. Hännisen y. m. ra'h. al. n:o 118 mää-
26782: Oulun läänin hei,kossa tra'loudel.lisessa ase-
26783: rärahan osoittamisesta yhdystien rakenta-
26784: lmas;;;a •Olervirle .lmnniHe. Liitteet IV,sa.
26785: mista varten Oulun-Kuusam<on maan-
26786: s. 2176. L. Vv:aa•n, jo.nlka, tnle:e pyytää
26787: tiestä :Kuoliovaaran seudulta Purnuvaa-
26788: M·tv :n la:usunto. 16•n.
26789: ran kautta 'Kariniemen-Raista.kan tiehen.
26790: Liitteet IV,l44. s. 3•813. L. Vv:a.an, jonka 1\{aratalouskoulut: Ed. Hei1ktkisen y. m. l'a!h.
26791: tulee pyytää Kulikv:n lausunto 1<H7. a<l. n :o 59 .mä,älräll'ah!am osoi ttrumisesta
26792: Ed. Rytingin y. m. rah. al. n :•o 119 määrä- M u u:ruveden maa:t.a~ouslkouluJen lunasta-
26793: rahan osoittamisesta yhdystien rakenta- mis·elk.si va.Iti<l'rle. Lii<tteet IV,s5. IS. 2:8•0.
26794: mista varten Pudas'j.är•ven--;8arajärven L. Vrv:aan, jonka tulee pyytää :Mtv:n lau-
26795: maantiestä Ranuan---'Kelahaaran maan- sunto 16!l.
26796: 24 Asialuettelo 1933.
26797:
26798:
26799: :M:aata:lousluo.Uo: Ed. Vestm·ioon y. m. la\k. 'kustannulksiin. •Liitteat I!V,7!l. s. 2:67. L ..
26800: a,l. n :o 1·9 laiksi erä.ird~:n maa·t:a.l'ous.luotto- Vv:aan, jo-nka tullee P·yytää Mtv:n lau-
26801: jen. k:o,J.'ko·- ja kuolet•usma:ksu:jen. väliailkai- sun t•o. 1·58.
26802: se.sta jä.rjestelys.tä. Liitteet II,s. s. 6 7. L.
26803: 1
26804:
26805:
26806: .Lv:a•an, jontka tuLe·e ·pyy:tä,ä: Vv:n lausunto ~Iarjat: - Ks. M-etsäma·rjat .
26807: 2117.
26808: Ed. Eskola•n y. m. toiv. al n.:o '5'0· va'ltion Markan arvon alentaminen: Ed. Ha-utalan
26809: va:r•o·i<lta maata:louden tU:kiemiseksi a,nnet- toiv. -al. n ;1o 2:8 toimenpiteistä Suo-
26810: tujen laina.Ln muuttami<letlta kuo•letuslai- men ma.rkan arvon a:lenta.miselksi. Liit-
26811: no'tlnsi. L:iitteet, IX,5. s. 41914. L. Mt'V:aan tee•t XIH,l. ;;;, 62:7. Hy.l.Jjä\tty valioll,:un.-
26812: 1813. taan lä:hettälmä.ttä 19:7.
26813: Ed. Kätmä•rä.i.sen y. m. to,iv. al. n:•o 5:1 maa-
26814: taloudessa: ta.rvit:tarvien luo.tto.jen valkaut- ::'llarttaliitto: - K,s. Ma.tdanJmivaamot.
26815: ta:mi,sesta. Liitteet IX,6. s. 4:96. I~.
26816: Mtv:aan 183. Merenkulku: - K:s. He•li>ingin~--Niirpurin saa-
26817: r i<;:t.o rei·t t i .
26818: :\laatalous:oppilaitokset: Ed. Ikosen y. m.
26819: :ra'h. a1. n :o 5:8 määrärahan os:oitta:misesta 11etsämarjat: Eld. Tolosen y. m . .rah. arL
26820: a.vus.tulksiiksi :yJlnsityi:Si!Ue ma,atalousopprilai- 11 :o .52· määrä,r!a!han oso.:ttami;;;·esta meltsä;.
26821:
26822: to.k<lilrle. Liitteet IV,84. s. 2.78. L. Vv:aan, ma.rj'o.jen ja sienien: ikeräiäimistä, se:kä ka,up-
26823: j:on,ka tulee py;ytä1ä1 M•t·v :n lau;;mnto 1·6J. •paa ediBtävää va.listus.työtä va:rten. Liit-
26824: teet IV,78. s·. 2:65. L. V:v:aa:n, jo.n:ka tulee
26825: Maatalouspula: Ed. Tu•omivaa:ra:n rah. al. pyytää Mt:v:n la:usunto· 1518.
26826: n::o- 418 mä:ärä1raihan o.soi:ttallnis·esta. vel- ·Ed. To:lo:se:n y. m. toiv. al. n:·o 74 mei<>äl-
26827: ika:antuneide'!l, :lmnno.l:listen maanvilje:lijä:in ma:rjoje:n talrka,stusas,eman peru:sitlamis<e;;;ta ..
26828: vel:ko,jen vakauttam'ISt.a varten. Liitteet Liitteet. IX,29. s. 53t9. L. Mtv:aan 18•5.
26829: IV,74. s. 254. L. Vv:aan. jm1.ka tulee pyy-
26830: :tää Mtv :n lammnto. 157. Metsänparannuslaki: Ed. Koivioston: y. m.
26831: - Ks. Asunt,otilat. Asutustilat. Frangilai- lark. ail. n :o 3,1 mets.ärn:p.a:ran:nus'lailksi. Liit-
26832: nat. Ko-ron sä;ärnnöste'ly. Kutltaehtolai- tee·t IV,.ll. s. t217. L. Vv:a.a,n, jo-nlkla tulee
26833: nat. Ma,alk:a:arri. Maalkiinte,is.töpanlkiki. pyytää M tv: n lausunto 212191.
26834: Maakiinteistöt. M aatalousirtaimiston pa·k-
26835: )[etsänparannusrtyöt: Ed. Pe!k1ka1lan ra:h. aL
26836: komyynti. Maatalousluotto. Metsäseutu-
26837: jen väestö. Pa:klwhuutokaupat. Tal•ous- n.:•o 5:1 määrä:ra'hojen o:so.it,tamise;sta. met-
26838: sänparannuB- ja. suonlk1uivaustöi:hin. Liit-
26839: pula. Ul·osotto.
26840: teet IV,77. B • •2,61. L. Vv:a:an, j·on:ka tulee
26841: ·pyytää Mtv:n lausunto 1.518.
26842: Maatalousseurat: -- Ks. KalaBtus.
26843: 2\letsäpalot: - Ks. Kulojen hävitylkset.
26844: Maataloustyöväen asunto-olot: Ed. Tannerin
26845: y. m. ra<h. al. n:o 87 määrärahan oo:oitta- ::\[etsäseutujen väe·SJtö: Ed. ,Leip:pälä:n y. m.
26846: mise;;;.ta maata•loustyöväen a.sunto-o1ojen to.iv. a:l. n:o 5•6 P-oih:jois- ja Itä-Suomen
26847: parantwmi.seksi. Li1itteet IV,ll3. s. 333•. me:tsä1Se1utu:jen väesrtön eläJmisma:hdoU.i-
26848: L. Vv:aan, jo:nika tulee ,pyytää Työ•v:n lau- ;;;uuksien tutikim~IS·esb. Liitteet IX,11.
26849: •m nto 1•6<4 . ,s, 5<018. L. Mt'V:aan 1:83.
26850:
26851:
26852: :Margariini: E.d. Kal.Lio!ko,s:ken y. m. to.iv. al. ~let.sät: - K;s. Puuta:va~raliilklkeide1n me•ts.än-
26853: n :o 62 va1.mistever·on :mä,äräämisestä• ma['- hankinta.
26854: ga,rii:ni1le ja mui11e ka,svis.rasvoiHe. Liit-
26855: t.eet IX,17. s. 5>18. L. M•tv:aan 184. ::'lletsätalous: Ed. Koivitlt,on y. m. ra:h. al.
26856: n :o 4:9 li~sämäJärä\l':ahan osoittamisesta y!k-
26857: Marjankuhaamot: !Eid. Olksail•en ra!h. al. sittyismetsä•talo:ude:n. edi:stätmistä ja vatlvon-
26858: n:o ·53 mäiirä,ra:han oso-it-tami:sesrta Suoma- taa va.rten. Lii,tteet JN,.7 5. s. 255. L.
26859: laitlelie Ma,rtta>lii toUe ko.1men k•onee.llis€111 Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lalll-
26860: ma,rja,nikuivaam'o•n perustamis- ja ho·ito,- sunto 157.
26861: _\sialuettelo 1933. 25
26862:
26863: Eid•. P,e·k!kalan y. m. rah. al. n:·o· 510. lisä~ 0.
26864: mää•rärahan Olloitta:mis.est.a wvUJS.tuksi<kså Obligatiot: - Ks. Kultaehto·i;set ob'ligatiot.
26865: erinäisi11e mexsäta1oude'llis•ille yhdistylk- Maalki·inteistöpa:n,klki.
26866: sille. LiHtee•t IV,76. s. 2·5•9. L. V·v:a.an,
26867: jonka tulee pyytli.ä 3ftv :n la•usunto 15-8. Olut: - Ks . .Väiki•juotma.laki.
26868:
26869: ~le·tE•ätyöläisten palkat: }<]d. Tannerin y. m. Omaisuusvero: Ed. Ta:nnetrin y. m. Ja'k. aL
26870: to·iv. al. n:o 75 vlihintä palkkaa koskevan n:o 2t5 laikt;i omai·suu;;veron kantamisesta
26871: la,itnsä.ädännön stove.lt•amil':les•ta metsä- ja :k-oroite•t~tuna v.u•onna .193>4. Liittee·t· I'V,5.
26872: uitt:otyölä.is·ten t.yöpa1kllmj-en •turvaami- .s. 1•0:2. L. V:v:a,a'!J, 2,216.
26873: seksi. Liitteet X,4. IS. 5<55. L. Tyciv:aatn - Ko;. Vero.nli;;liys•.
26874: 18!5. Opintokerhotoiminta: Ed. Vo,iontma.an y. m.
26875: ralli. a1. n :o 36 ko.r1o.irtetun määrälraha.n
26876: Metsält.yöt: Ed. V. Annalan y. m. toiv. a1l. os~o:itta,miseo;ta •Otpintotkerhotoimi:nna'n' a vus-
26877: n :o 79 va!lti•on varatöiss·ä. ja yksi•tyisten tamiseksi. Liitteet IV,62. s. 23·1. L.
26878: liilk:kei•den. teettäJmi;;,sä metsättöiJssät malk- V•v:aan, jonka. tu-lee .pyyrt.ää Siv:n lau-
26879: ·settava,n ura1k:ka:pa']kan yiksilkkö:hinnan sunto 1156.
26880: n'ostami.sesta. 'Liitt.eet X.s. s. 5'7·2'. L.
26881: TyCiv:aan 1815. Oppikoulut: E1d. Honga'n y. m. rah. a1. n:o. 41
26882: :mälilrätra!ha.n osoit:tamit=~·est.a· Sa.lon y!hteis-
26883: J\luseot: Ed. Lampi6e,n y. 1m. rah. aL n:o 46 llmulun o'ttamis·etksi:· valtilon haJ.tuun. Liit-
26884: määträrathan OIS1o•ittamiseEtba Mustialaan r.a- tetet IV,67. ;;. 24·2. .L. V·v:a.a,n,, jonlka tu-
26885: •kennettavaa mu.seo.raike,nnus.ta va~r.ten. lee ,pyytä,ä Si,v:n lau,sunt•o 157.
26886: Lii•tteet IV,72. <S. 2•5(1. L. Vv:aan,, jonka Etd. Laihte1an y. m. r,a'h. al. n :o· 42 mä:äirä-
26887: tulee pyytää Siv:n Jau;;unto· 1•57. raih,an o.s-o.it,tamiBesitta Kemijä,rven. ylhteis-
26888: koulun av·ustamiseen. I..iitteet I,V,6s.
26889: ~lustiala: - Ks. Museot. B. 2!43•. L. Vv :a:a1n, jonika tulee pyytää
26890: Siv:.n .~ausunto 157.
26891: 1
26892:
26893:
26894: Myrskyn aiheuttamat vahingot: Eid. Tulkian Ed. Oksasen y. m. rah. aJ. n:o 4,3 mawra-
26895: y .•m. rah. a1l. n:o· 7 mä:äträ•ralha!n o.s,oitta- rahan ·ot=~:o•itt:ami,s.esta Ko•tlkan1 tytt·ölyseon
26896: mi;;es,ta pyÖ.rr8imyrstky!jen ja ra:es.ateå.den ra!kentamista. varten. Lii,Mteet IV,69.
26897: ailheuttamien tuho.jen ko.r·va,wmi.s•ta vaa.-te•n. s.. 12144. I... V v: aan, jo-n\ka tulee p·yytä,ä
26898: Lii:ttee•t IV,33. B. 18tl. L. V•v:a•an 1-53. Si:v:n la·us<unto 1:57.
26899: K\s•. I~uonnon·voimain aiheutta•mat va!hin- ,EJd. Ki:ve,ntodan y. m. rah. a1. n :•o 44· märurä-
26900: got. .rahatn o.soittamiis·es·ta Hami·nan yhteio;ly-
26901: seon .ra·kennus.työn alik·amista· vwrten. Liit-
26902: ~lä:kituvat: - Ks. Pien:vi•ltielys. tteet IV,7o. ;;.. ·2,4·6. L. VIV:aan, jonlka tu-
26903: llee pyytää ,Si:v:n Ia.usunto 1<5i7.
26904: - Ed. Ram.1tas•en y. m. t:oiv. a.l. n:'o• 4:2
26905: N. ·engla-nnin,ki·elen .saa tta:mis.esta .pallwl•H-
26906: Nivalan kapina: - Ks. Arma,hdUJS·. selkei O.Jl1Piaine8Jk,si o[ppii!muluiihin. Liittee't
26907: VtJII,l. s. 469. L. Si:v :a•an 1'8 2:.
26908: 1
26909:
26910:
26911: Nuorison ammattitkasvatus: - K.s. Ammatti- Oulujärvi: -- Ks. Sotkamon vesistön veden-
26912: lk·a;;.va·tus. pinnan al:e'ntami'llen.
26913: Nuorisonkasvatus: - Ks. V•atrlhais.numiso-to.i- Oulun diak.onissa.koti: Ed. J·anihosen y. m.
26914: minta. •raih•. al n :o 2•.5 mruärä,raJhan os•oHtami-
26915: .s,esta a,vustukse:ksi Ou:lun: dialkonissa-
26916: Num·i~rotyöttömyys: Ed. IluJoita.rin y. m. rah. :kodi-l'le uudilsratkennruksen raik:entamista
26917: wl. n:o 84 .mäiäirä,raha.n, os•Ooitta:miBet=~•ta. nuo- Vlmrten. Liitteet l'V,51 . .s. 2',1•.3•. L. V•v:aan,
26918: riB'Otyö ttömyyden kas:vu,a, se1lvittä:väm. tut- jonilm tulee pyytää Tv:n, lau<Su•nto 15'5.
26919: ,k~mu!k;;e.n. t·oimeenp.ano.a vart-en. Liitteet
26920: IV,uo. s. 32B. L. V1v:.aan, jo.l11ka: tmle.e P.
26921: pyytää Työv :n lausullJto 1•6'3'.
26922: Pltkkohuutokaupat: Ed. Kes.ti•n y. m. toiv. al.
26923: Nuorten suojelu: - ·Ks. ·SuJku•puolia·ilkolEsu•uB. n :o 57 esi t3~ksen anta1111it~oota laiksi ma•a-
26924:
26925: 4
26926: 26 AsialuettelD 1933.
26927:
26928:
26929: talouskiinteistöjen pakili:ohuutokauppojen Ed. Lehtosen y. m. Tah. al. n :o 63· maara-
26930: lopettamisesta määräajaksi. Liitteet rahan 'Osoittamis'esta raivaustöiden suo-
26931: IX,12. s. 51'0. L. Mtv:aan 183. rittamiseen van'kityöv,oimalla Petsamon
26932: Ks. Maata,}ousi,rtaimio;.ton pakkomyynti. kih'lakunnassa. Liitteet IV,s9. s. 289.
26933: U1osotto. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää 1\'Itv:n
26934: lausunto 1:6j.
26935: Pakolaiset: - Ks. Suomen kansaJaisoi1ceu.s.
26936: Palkkaus: - Ks. Kunnaln]iääikälrit.. Me.to;ä- Pienviljelys: Ed. Rytingin y. m. ml1. al. n :'o
26937: työläisten pal,kat. Työväen palkkaus. ~6·6 :mää·rä:rahan ·osoittami·sesta hei'ko&la ta-
26938: Virkamiesten palk:kaus. loudellis:e.ssa ,a,s€ma1ssa olevien pienviljeli-
26939: jäin raivattuj1en uudis.peltojenl ikasvu'kun-
26940: Palosuojeluma:ksu: Et!. Sa1r'li,nin y. m. lak. aJ. toon saattamista varten. Liitteet I1V ,9 2.
26941: n.::o 412 laiksi pal1os:uojeiuma!ksusta!. Liit- s .. 295. 'L. Nv:a.an, 'jonka tulee ,pyytää
26942: teet VH,G. 6. 4:43. L. L'tv:a,an 2·3·0. lMtv:n 1ausunto 1611.
26943: Palotoimi: Ed. Sa,r'l.inin y. m. rah. al. n:o 219 Eld. H~autalan y. m. mh. al. n:o 6,7 määTä-
26944: mä,ärä,raihan o,s.oittal!ruiiSes,ta, pa1tot~oimen ra!h:an osoittamisesta 'jaettava1ksi Ouilun
26945: edi;;tämistä varten. :Lii,tttee't IV,55. 6. 2'2!0. läänin pienvilje.lijöi:He perUJSp.arannusten
26946: I,. Vv:a,a·n, jo,nlka; tulee p·yytä,ä lausumto :suo.rittami,sta varten. 'Liitteet IV,93. 6.
26947: Ltv :1ta ,155. 219,6. L. Vv:aa11, jo:n'ka tulee pyytä:ä Mtv:n
26948: b u&unto 1~6:2.
26949: Pankkitarkastus: Edt Kes~ti'JJ"' y. m. toiv. ;a'l.
26950: Ed. Vallaks1en y. m. rah. al. n :o 618· määTä-
26951: n:·o 217 esityks,en a,n1Jami6es,ta panikikita<r-
26952: rahan osoittamises•ta pienviljelijäin ja
26953: lkastust,oimin:nan: teihos,tamio;es,ta ja ra!h®.·-
26954: ,a,sutUJStilallisten !hedeimäJtarhavi.ljdyspa[k-
26955: la:i t'Oiksien kon trollio,ilmis,e;;,ta. Lii,tteet V, 2.
26956: lkioiksi. Liitteet IiV,94. s. 2:917. L. Vv:aan,
26957: 6. 4111 0. L. Pv:aa'n 1810.
26958: 1jonlka, tulee pyytäläi M!tv:n husunto ·1>62.
26959: Parantolat: - ,Ks. Sai,ra,a:lat. Tuber,ku'1oos·i. - ,Ed. J o'kisen y. 1m. raih. aL ,n:o 6i9 mää,rä-
26960: Pa.rliojärjestö: Ed. Böö!ki1n y. m. t.oiv. all. rahan osoittamisesta pienviljelijäin o;pin-
26961: n:o 415 pa,Tti,ojä,rjestöjen u:rheiiluto,iminnan tomatkojen ja. ooikuvata'lou!ksien avusta-
26962: tukemi,sesta, Taha-arpalj'a,islten v.oittov,a- mi1sta varten. 1IJiitteet IN,95. s'. 2~9R J,.
26963: :Toilla. Liitteet VliH,4. ~:;.. 47·5. iL. Si:v :aan 'Vv:·a·an, 'jonka tulee ·pyytä,ä Mtv:n lau-
26964: ;1.8'2. S>unto 16'2·.
26965: Paul Nicolayn työkeskus: - Ks. V~ii1p.urin
26966: - Ed. Lampis1en y. 1m. 'rah. al. n :o, 7(). määrä-
26967: työkeslkustalo. raihan osoittamisesta pienvil1jelijäin 'lai-
26968: ldunyhtymien a,vustamista vaTten. Liitteet
26969: Perkaustyöt: Ks. He,1simginc-!Viipurin IV,.96. B·. 31010. L. V'v:a,an,. .jonlka tu[ee pyy-
26970: sa1aris~to,reitti.
26971: KemidäTVen tu1lva:t. Le~p!pä tää Mtv:n lausunto 116>2.
26972: veden vedenpinnan alentaminen. Sa-
26973: Ed. Setälän y. m. rah. al. n :~o 71 määrära-
26974: maa,n- ja Hopeasalmen s,y,ven,täminen.
26975: han osoittamisesta laidunmaan han.l&:imi-
26976: Sotkaj ä1rven vedlen1pinnan säiä,nnösteJy.
26977: seksi pien tilallisi'lle. Lii tt>eet IV,9 7.
26978: Sot:kamom. ve.sis1tön vedenlp•innan aJentam:i-
26979: s. 3'0'1. L. 1\Tv:aan, jonka tulee pyytää
26980: ne:n. V'uo'ksen la1sku.
26981: Mtv:n lausunto 1 6.2·.1
26982:
26983:
26984: Perunanviljelys: Ed. Oubsmaa,n y . .m. raih. a]. Eid. Aittaniemen y. m. rah. al. n :o 7 2 mää-
26985: 1
26986:
26987:
26988: n:o 5·5 määräraha1n ,o;;oittamisoota peru- räTaha,n osoitta:mio;esta pienvi'ljelyksen
26989: nan1Vi'1je,lyksen teho.s.tamiselksi Pohjois- kehittä1rnistä varten. Liitteet ]V,98. s. '302.
26990: ffia,rja!lan ja Oulun lää1nin. ahd.i.ngoss~a o1e- :L. V1v:aa.n, jonika tulee pyytä'ä Mtv:n lau-
26991: vima kunnissa. .Liitteet l 1V,81. s. 2171. sunto 1'6:2.
26992: L. Vv:a,an, jo,nka tulee pyytää :M:tv:n lau- - Ed. Aittaniemen y. m. rah. aL n :o 73 :m ää- 1
26993:
26994:
26995: o;unt,o 1'58. rärahan osoittamil3iesta 1jaetbvaksi pien-
26996: viljelijöille 'kotoiBten :lanta varojen talteen-
26997: Petsamo: Ed. Kai,jalahsen y. m. ra'h. al. n:o 79 ottopa:ikkojen la.ittamis,ta. varten. Liit-
26998: määrärahan osoittamisesta avustukselksi teet IV,99. s. 304. L. Vv:aan, jonka tulee
26999: lPetsamon kalanmyyntio·suus:kunnaUe. Liit-
27000: 1
27001: pyytä,ä Mtv:n 'lammnto 16!2<.
27002: teet IV,105. s. 317. J,. Vv:aa,n, jon~ka tu- .Ed. :Kestin y. m. toi v. al. n :o 52 taloudel1li-
27003: lee pyytää Mtv:n lausunto 163. seen ahdinkoon joutuneiden pienvHjeli-
27004: AsiaJuettelo 1933. 27
27005:
27006:
27007: Jalll vel•ko.jen va:kauttamisesta. l,iitteet Puutavaraliikkeiden metsänhankinta: Ed.
27008: IX,7. 8. 498. L. Mtv:aan 1183. :Vilhulan y. m. toiv. al. n:o 4S tutkimuk-
27009: Ed. SetäHin y. m. toiv. al. n :o 6:3• laid'un- sen toimittarmi.sesta ylk,s.ityisten maanomis-
27010: maan ihaniklkimio;esta pakkolunastukse:lla ta·jain ha.Uuso;•a oHeiden mets•äalueiden
27011: pienviljelmille ja itsenä.istyneille mäiki- .siirty:mi.s·e<Stä vuoden 19-15, jälkeen, -puu-
27012: tupa-aluei.Ue. Liitteet IX,1s. 8. 612.0. L. tavaraiiikettä harjoitta,ville osakeyhtiöille.
27013: Mtv:aan 1:84. Liitteet IX,3. s. 4911. L. Mtv:aan 18'2.
27014: Ed. Kestin y. m. toiv. al. n:o 16•4 es.ityksen
27015: antami8esta laiksi pienviljelijä.in [aidun- Puutavamn mittaus: :Eid. Huittisen y. m. toiv.
27016: osnuskunnista. Liittc>et IX,19. s. 52'l. L. al. n: o !H~ tu tkimu'ktSen toimittamisesta
27017: ·Mtv:aan 1·84. puutavarain mittau•kses.sa vallitsevista
27018: epälkoJ1di.sta•. Liitteet IX,2·~. s. 5-30. L.
27019: Poronlihan vientipalkkio: Ed. Lahtelan y. m. 1Itv:aan :1.8:4.
27020: ra•h. al. n :o 5,4 määrärahan os•oitta1miseo;ta
27021: poronlihan vientipalkkioiksi. Liitteet Puutavaran myyntinormit: Ed. Kullbergin
27022: l'V,so. "· 2!619. L. Vv:a.an, jonka tulee pyy- y. m. toiv. al. n :o· 7•0· yleis-ten <ja yhden-
27023: täii Mtv:n lausunto 15'8. mukais-ten nor,mien aikaansaamisesta
27024: maan .puuta varan.myynni.ssä:. Liitteet
27025: IX,2u. €. '5;3!2: ja 5·33. L. Mtv:aan 184.
27026: Presidentin vaali: Ed. Toivolan y. m. t•oiv. al.
27027: n :o 1 presidentin vaalia ;].;:os•kevien perus-
27028: tusla,in :s.äännös.ten :muuttamis-e,sta. Liit- Pyöl'l'emyrsky: - K€. Luonnonvoimain ai-
27029: teet I,11. .s. 36. L. Prv:aan 1168. heuttama.t vaJhingot. Myrskyn aiheutta-
27030: mat vahingot.
27031: Pudasjärven vedenpinnan säännöstely:- Ks.
27032: Sotkajä:rven vedenpinnan "ä'ännöstely. R.
27033: Puhelinjohdot: Ed. :Kiviojan y. m. raoh. a·l. Radio: Ed. ViHllllan y. m. toiv. al. n:o 39
27034: n :o 12 mä'äll'äraJhan os·oittamisellta puhe- rs.uurradioaseman perustamiOJ.esta J yväs-
27035: linjohdon rakentamisei::Bi OullliSta Hailuo- k;rlän kaupunkiin tai -sen lä•hei.syyteen .
27036: . don :kirkonkylä,ä:n. Liitteet ]V,3s. s. '1.94. Liitteet 1VIl,13. s. 45r6. L. Ltv:a.an 182.
27037: L. Vv:aan 153. Ks. Utön radiomaja'kka.
27038: Ed. iSjöhlomin y. m. ra!h. ·au. n :o 1301 ·mää-
27039: rärahan osoittamisesta purhelinjohdon Raesateet: - il(.s. Luonnonvoimain aiheutta-
27040: ra'kentami.seksi Degeribynr--"Sottungan- mat v.ahingot. Myrsikyn aiheuttamat va-
27041: Kumlingen-Brändön välil.h;. Liitteet hingot.
27042: IV,l56. 18. 3·9·8. L. Y·v:a.an, jonika tulee
27043: pyytää Kul•kv :n la-us.unto 16-8. Rahalaitokset: Ks. Pankkitarkastu€.
27044:
27045: Puolustuslaitos: Ed. Taka·la,n y. m. toiv. ail. Raittiustyö: Ed. Voionmaan y. m. rah. al.
27046: n :o 14 erikoisver-on s•äätä!mise.stä• puolus- n :o 39 lisätyn määrärahan osoittamisesta
27047: tusl.aito:ks.en maan.puollliS.tUSivä:lineiden rli- raittiustyötä varten. Liitteet I.V,65.
27048: a.ääimi,s.tä- j.a kunnostamista varten. Liit- s. 2r37. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
27049: teet IV,14. s. 13i2. L. Vv:aan 173. tSiv:n lausunto 1516.
27050: Ks. Lentokonet-ehda.s. V.altiopäiväljä'rjes-
27051: ty.s. Rajat: - Ks. Kuntien rajat.
27052:
27053: Puutarhanhoito: Ed. Särkän ;,-. m. toiv. al. Rauhanliitto: - Ks. Suomen Rauhanliitto.
27054: n :o 67 puuta.rhata.imisto.jen ja, siemenis.tu-
27055: kalltavaroiden saattamisesta tarkastuksen Rautatiet: 'Ed. K-ivio.ja:n lak. a.l. n:o 416 l·ai,kfl.i
27056: alai8iksi. Liitteet IX,22. s. 52:6. L rau-tatierak.ennu:kBi<>ta. V'nosina :IJ9•34·-'1r9138.
27057: Mtv:aan ,184. Liitteet XII,29. s. 637. L. Kulkv:aan 801.
27058: Ks. Lepaan puutarhaopisto. Ed. Eskolan y. m. lak. al. n :o 47 lai•klli
27059: tauta:tierak.ennuk,s.is.ta vuosina .193·4~t9:3S.
27060: Puutavara: ·- ~ Ks. Venäläinc>n pnuta.vara. Liitteet XH,3o. s. ·638. L 1K11lkv:aan 8101.
27061: 28 Asialuettelo 19:m.
27062:
27063:
27064: Eid. :Aaltoe·en lak. al. :n :o 418 laiksi rauta- Ed. Aaltosen y. m. toiv. al. n:o 88 Turun
27065: t ier:a:l.::enn.uh;i~s.ta vuosina, ·t9~341-A'91318. U:..ii t- --'Riihimäen rautatien ra,kentamisesta.
27066: t.e,et Xll,,31. s. 16:410. L. Ku1kv:aan .81011. Liitteet XII,s. s. 593. L. Kulkv :aan 18·6.
27067: Ed. tHänni~Sen. y. m. la.k. al. 11:-0> 419 laik-si - Ed. Alestaion y. m. toiv. al. n:o 89 tu1Jki-
27068: r.a u ta t i er a:kennu'keist a v:u o.si:na !11913 41---'11913·8. muksen toimittamisesta ratasuunnalla
27069: Liitte.et XH,32. s. 641. IL. Kulkv:aan 180!1.
27070: 1
27071: Mynämäki---;Peipohja-J{auhajo ki-Vaasa.
27072: .E!d. Räi.säs'Eln la1;:. al. n.:o 5'(~ la.iok.si rau- Liitteet XII,9. s. 5%. L. Kul1kv :aan 1·87 .
27073: tatierakennuk1sis:t a vuos1 na, 1:9:341--191318. -Ed. Pilpopulan y. m. toiv. al. .n:o 9,0 rauta-
27074: iLiit.t.eet X!II.,33 . .s. 6412. L. 'Ku~kv:aan tien rakentamises·ta Uudestakaupungista
27075: :810'2. Satakunnan radalle. Liitteet XII,10.
27076: - lEd. Vaarama:n y. m. la.k. al. n:o 5~1 s. 5916. L. Kullkv:aan 187.
27077: lai1ksi1 rautati.era:kennuksi&ta vuoiS.ina: 111913,~ •Ed. Eskolan y. m. toiv. al. n :o 91 rauta-
27078: -119:318. .L.i'itteet XH,34. "· ,6;4;4. L. tien rakentamisesta Mäntä·stä Jämsänffios-
27079: 1Kulk1v:aan 8!012. ,ken tehdasalueen kautta Päijänteen ran-
27080: - 1Ed. ·Hä!St.backan y. m. lak. a1. n :o •52 taan. Liitteet XII,11. s. 598. L.
27081: laiksi .rautatioera:kennuklsis•ta vuosina 1~913-t Kuikv :aan 18'7.
27082: ~1·9:3:8. Liitteet X'lil,35. s. ·6;415 ja •6:5:0. Ed. Vilhulan y. m. t1oiv. al. n:o 92· rauta-
27083: L. Kulkv:aan •8t0i2. tien ra'kentamisesta Ha.a.pamäen asemalta
27084: - Bd. Kaas·al'ai.sen lak. al. n :o 5•3: lai:k.si 1 'Haapajärven asemalle. Liitteet XII,12.
27085: r:a1utat.ierakennuksi:s·ta. vuo.sima. d.934L_ s. 60{). L. Kulkv:aan 187.
27086: 1191318. 'Liitteet XI:l,.36. s. 6:55 ..rr.,. Kulkv:aa,n Ed. J. Annalan y. m. to.iv. al. n:o H3· rau-
27087: !8!0:2:. tatien rakentamisesta Myllymäen tai Haa-
27088: - :Eä. IKi'viojan rah. al. n :o· '124 määrii- pamäen asemalta Karstulan kautta Niva-
27089: raha.n os.o.ittami.sesta Ylilvie,slkan.........,Ryöp- lan asema'lle. Liitteet Xll,13. s. •6:02·. L.
27090: ,pään .satamaradian raken.tami;sta. var- Kulkv :aan 187.
27091: ten. Liitteet IV,150. s. 389. L. Vv:aan, - Ed. Vesterisen y. m. toiv. al. n:o 94 rau-
27092: .i•onka tulee pyytää Kul:kv:n lausunto 167. tatien ra'l,entamisesta J yväskyläatä Suo-
27093: Ed. Kaasalaisen y.m. rah. al. n:o 125 lahden tai Uuraisten pitäjien kautta Haa-
27094: määrärahan ·osoittamise•sta Kyläpaa·k,kolan pajärven asemalle. Liitteet Xli,14. s. 604.
27095: -,Myllypellon radan rakentamista varten. L. Kul•kv:aan 187.
27096: Liitteet l'V,151. s. 390. L. Vv:aan, jonka Ed. Kalliokosken y. m. toiv. al. n:o 9~
27097: tulee pyytää Ku1kv:n lausunto 1:6·7. rautatien rakentamisesta Kokkolasta Suo-
27098: lahteen. Liitteet Xli,15. s. 6'07. L.
27099: Ed. Jauhosen y. m. rah. al. n :o 1216 maa-
27100: rärahan osoittamisesta rautatien rakenta- Kul1kv:aan 187.
27101: mista varten Kontiomäen asemalta Tai- Ed. Bry.ggarin y. m. toiv. al. n:o 9~6 rau-
27102: valkoskelle. Liitteet IV,152. s. 391. L. tatien rak,,ntamis·esta Suolahden ase-
27103: Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n lau- malta Äänekosken kaupopalaan. Liitteet
27104: sunto 168. XII,16. s. 6.09. L. Kulkv:aan 189.
27105: Ed. Rytin.gin y. m. rah. al. n:o 127 mää- Ed. Vaaraman y. m. toiv. al. n:o 9•7 Keski-
27106: rärahan osoittamisesta Oulun-Kuusamon Suomen poi1k·kiradan rakentami.sesta. Liit-
27107: ~Paanajärven rautatien rakentamistöi- teet XII,17. s. 611. L. Ku1kv:aan 189.
27108: den alullepanoa varten. Liitteet IV,153. Ed. J·utilan y. m. toiv. al. .n :o HS Huuto-
27109: s. 13912. L. Vv:aan, jon1ka tulee pyytää kosken--1Mi'kkelin~Heinolan radan ra-
27110: •Kulkv:n lausunto 16•8. :kentamisesta. Liitteet XII,1s. •S. 6'13. L.
27111: Ed. Lampisen y. m. toiv. al. n:o 81() tutki- Kulkv:aan 189.
27112: muksen toimittamisesta rautatien ra.ken- Ed. ·Branderin y. m. toiv. al. n:·o 9'9 rau-
27113: tamista varten Helsingin läheltä Korian tatien rakentamisesta Matkaselän ase-
27114: kautta Har'jun asemalle. Liitteet XII,6. malta .Savonlinnan ja Mikkelin kautta
27115: s. 58•9. L. Kulokv :aan 186. Heinolaan. Liitteet XII,l9. s. 614. L.
27116: Ed. von Frenc'kellin y. m. toiv. al. n :o 87 Kulkv :aan 189.
27117: rautatien rakentamisesta K 1o·rialta Pur- Ed. Tuomivaaran y. m. toiv. al. n:o lOoO
27118: voon---,Keravan radalle. Liitteet XII,7. V·iipurin kiertoradan rakentamis·esta.
27119: s. oHL L. Kulkv:aan 1816. Liittcct XII,zo. s. 6115. L. Kulkv:aan 189.
27120: Asia.luettelo 1933. 29
27121:
27122: Ed. Leppäiän y. m. toiv. al. n:o 1{}1 rau- yleisen sairaalan laaj•entamiseen. Liitteet
27123: tatien rakentamisesta Uu1ksulta Salmiin. IV,4o. 6. 1916. L. Vv:aan, j·onka tulee
27124: Liitteet XII,21. s. 617. L. Ku1kv:aan 189. pyytää Tv :n lausunto 154.
27125: Ed. Leppäiän y. m. toiv. ai. n:o 1•02· rau- Ed. Herralan y. m. rah. al. n :o 1•5 maa-
27126: tatien ra.kentamisesta Suistamosta Iio- rärahan osoittamisesta Oulun läänin lää-
27127: mantsiin. Liitteet XIT,22. s. 618. L. ninsairaalan laajentamiseen. Liitteet
27128: K·ulikv :aan 189. IV,41. s. 19·7. L. Vv:aan, jonka tulee
27129: Ed. Pennasen y. m. toiv. al. n:o 103 rau- P~'ytää Tv:n lau·sunto 154·.
27130: ta tien rakentamisesta Joensuusta Ilo- Ed. Aaltosen y. m. rah. al. n :o 16 määrä-
27131: mantsiin. Liitteet XU,23. s. 619. L. Tahan o.soi ttamisesta Turun läänin lää-
27132: Ku'lkv:aan 189. ninsairaalan laajentamista varten. Liit-
27133: Ed. Kososen y. m. toiv. al. n :o 104 rauta- teet IV,42. s. 1'9'8. L. Vv:aan, jonka tulee
27134: tien rakentamisesta Joensuusta Homant- PY~'tiiä Tv:nlausunto 1:54.
27135: siin. Liitteet XLI,24. ·S. 620. L. Kul,kv:aan Ed. Salon y. m. rah. al. n:o 18 määrä-
27136: 189. rahan osoittamisesta aluesairaalan raken-
27137: Ed. Hei1kkisen y. m. toiv. al n:o 1•0<5 rau- tamiseksi Säräisniemen pitäjään. Liitteet
27138: tatien rakentamisesta Sysmäjärven ase- IV.44. s. 2.02. L. Vv:aan, j.onka tu.lee
27139: malta Savon radalle. Liitteet XII.-25. pyytää Tv :n lausunto 154.
27140: s. 621. L. Kul:kv:aan 1819. Ed. Kallioko·sken y. m. ra:h. al. .n:o 19 mää-
27141: Ed. Hännisen y. m. toiv. al. n :•o 106 rau- rärahan os·oittamisesta yhteisen sairaalan
27142: tatien rakentamisesta Oulusta Kuusamon rakentamista va.rten Vetelin, Perhon ja
27143: Paanajärvelle. Liitteet XII,26. s. 622. Halsuan kunnille. Liitteet IV,45. s. 210.3.
27144: L. Kulkv:aan l89. · L. Vv :aan, jonka tulee pyytää Tv :n lau-
27145: l~d. Lohen toiv. al. n :o 1•07 rautatien ra- sunto 154.
27146: kentamiseBta Oulun tai Iin asemalta Kuu- Ed. Oksasen y. m. rah. al. n :.o 210 määrä-
27147: samon Paanajärvelle. Liitteet XII,27. rahan osoittamisesta Helsingin yleisen
27148: s. 62·3. L. Kulkv:aan 189. sairaalan synnytys- ja naistautienosas-
27149: Ed. Koivurannan y. m. toiv. al. n:•o 10.S ton vuo.simenowrvi,ota varten. Liitteet
27150: rautatien rakentamisesta Kulusjoelta Kit- LV,46. s. 204. L. Vv:aan, jonka tulee
27151: 'kajärvelle. Liitteet XII,2s. s. 624. L. pyytää Tv:n lausunto 154.
27152: Kulkv:aan 18•9. Ed. Hannulan y. m. rah. al. n :o 2·1 maa-
27153: rärahan osoittamisesta valtion sairaalan
27154: Rikoslaki: - Ks. Koron säännöstely. rakentamista varten Kemiin. Liitteet
27155: IV,47. s. 207. L. Vv:aan, jonka tulee
27156: Rukiin tulli: Ed. Hännisen y. m. rah. al. :pyytää Tv:n lausunt.o 1·55.
27157: n: o 4 määrärahan osoittamisesta rukiin Ed. von Frenckellin y. m. rah. al. n :•o 2.2
27158: tullin ta.kaisin maksamiseksi eräissä osissa miiäräl"ahan osoittamiseksi sairaalaraken-
27159: maata. Liitteet lV,30. .s. 175. L. nuksen rakentamiseksi Helsingin sotila-s-
27160: Vv:aan 153. sairaa-laa varten. Liitteet IV,48. s. 20'9.
27161: Ed. Simoj1oen y. m. rah. al. n :o 5 maarii- L. Vv:aan, ;ion!ka tulee pyytää Tv:n lau-
27162: rahan o-soittamisesta. rukiin tullin takai- sunto 1·5•5.
27163: sin maksamista varten Kuopion läänin Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n :o 213
27164: •kunnille. Liitteet I•V,31. s. 177. L. Vv:aan määrärahan osoittamisesta Rovaniemen
27165: 153. yleisen sairaalan laa'j;entamista varten.
27166: Liitteet IV,49. s. 210. L. Vv:aan, jonka
27167: Ruotsinkieli: - Ks. Hallitusmuoto. Valtio- tu:Jee pyytää Tv:n la·usunto 115•5.
27168: päiväjärjestys. Yliopisto.
27169: Ed. P1ohjalan y. m. rah. al. n :o N määrii-
27170: rahan osoittamisesta Porin val tionsairaa-
27171: s. lan uudelleen rakentamiseksi. Liitteet
27172: I,V,5o. s. 2111. L. Vv:aan, jonka tulee pyy-
27173: Sahateollisuuskoulu: Ks. Viipurin teolli- tää Tv :n lausunto Hi5.
27174: .s-uuskoulu. Ed. Linnan y. m. rah. al. n :o 2·6 määrära-
27175: han os·oittamisesta avustu:lcseksi Uuden-
27176: Sairaalat: Ed. Herralan y. m. rah. al. n:o H maan suomalaisten kuntain y. m. yhty-
27177: mää•rärahan os•oittamisesta Ro>·aniemen mälle keuhkotautiparantolan rakentamis-
27178: 30 Asialuettelo 1933.
27179:
27180:
27181: töiden aloittamista varten. Liitteet tami.seksi Iijokeen laskevan S1uruanjoen
27182: I•V,52. !l. 2:14. L. Vv:aan, jon,ka tulee yli. Liitteet IV,147. s. 3·8'6. L. Vv:aan,
27183: pyytää Tv:n lausunto 1515. jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto 167.
27184: Ed. Pohjalan y. m. toiv. al. n :o 3:0 toimen- Ed. S'a lon rah. al. n: o 12:2 määrärahan
27185: 1
27186:
27187:
27188: piteistä uuden lastensairaalan rakentami- oB.oi tta:mise.sta .s.iHan rakentamiseksi Oulu-
27189: seiksi Helsinkiin. Liitteet V•I,3. s. 42,3. L. j·oen yli Uta:ji:ilrven--JPuolangan maan-
27190: Tv:aan 181. tiellä. Liitteet ]V,148. s. ·38!7. L. ·Vv:aaill,
27191: Ks. Tuberkuloosi. jo1n1ka tulee pyytää Kulkv:n lausunto 16•7.
27192: Ed. .Kämäräis,en y. m. rah. al. n :o 1·2·3
27193: Sairaanhoitajat: Ed. Pärssisen y. m. toiv. al. määrätrahan o.s.oittamis.esta, P·eltosal:men
27194: n:1o 7'8 sairaanhoitajien työ•olojen selvit- sillan •rakennus.töiden aloittamiB•ta varten.
27195: tämisestä ja heidän työai1kansa lyhentämi- Liitteet IV,149. s. 3•8:8. L. Vv:aan, jon[,a
27196: sestä. Liitteet X,7. s. 571. L. Työv:aan tulee pyytliä Kul'kv:n 'lausunto 16·7.
27197: 185. Ed. Hannulan y. m. toiv. al. n :o :213 Tor-
27198: nion kaupungin va.pa.uttamisesta otta-
27199: Sairaslentokuljetus: Ed. H'ongan y. m. toiv. mas.ta oo;.aa 'Tornionjoen .sil:lan rakennus-
27200: al. n :o 31_, 'lentokoneen sijoittami•sesta, Tur- lmstannuk.siin. Liitteet LV,.23. s. 153·. L.
27201: kuun o;a,imslentokuljetusta va•rten. Liit- Vv:aan 18:0.
27202: teet \Vl,4. ;;.. 4215. •L. 'Tv:aan 1·8•1.
27203: Sokeuskorvaus: Ed. •,Sarlinin y. m. toiv. aL
27204: Sairasmajat: Ed. Ryömä,n rah. al. n: o 17 n:o 32 ·esityksen antamisesta la,iksi s.o:keus-
27205: mä,ärärwhan o.s.oittamises.ta 1s.airasmajan korva_uksesta. Liitteet X,3. s. 5•5•3. L.
27206: rakentamista varten E•no·nteikiöön. Liitteet Työv:aan 181.
27207: LV,43. s. 2t0t1. L. Vv:aan, jon:ka. tulee pyy-
27208: tää •Tv:n lausunto 15'4. Sosialistit: - Ks. VaH.iopä,ivii:järjes.tys. Yh-
27209: distyslaki.
27210: Sakkokorko: Ed. Huittisen y. rn. toiv. aJ. n:o
27211: ,g sa'kkokoron poistamio;.esta. Liitteet II,12. Sotavahingot: - Ks. Virkamiehet .
27212: .s. 7:9. I,, •Lv :aan 17.3.
27213: Sotkajärven vedenpinnan säännöstely: Eid.
27214: Salakauppa: - 1Ks. Maa,kaari. .R•ytingin y. m. rah. al. n :o 81 määrärahan
27215: osoittamises.ta ko-neellisen tutikimuksen
27216: Salvarin johtoloisto: - Ks·. Helsingin-Vii- toimitta.mista va•rten :Sotka- ja Pudas.jär-
27217: purin s•aari.s.tor.ei tti. ven vedenpinn·an •Sälännöstelemi.seks•i. Liit-
27218: teet IV,107. s. 3i2·1. ·L. 'Vv:aan, jonka tu-
27219: Samaan- ja Hopeasalmen syventäminen: Ed. lee pyytä•äJ Mtv:n lausunto 163.
27220: 1SchiMtin y. m. rah. al. n:o ·1:3!1 rnäärä-
27221: •r·ahan o.soittamisesta .Päijänteen ves.istöön Sotkamon vesistön vedenpinnan alentaminen:
27222: kuuluvien Samaan- ja Ho:peasalmen sy- Eld. Arffmanin y. m. rah. al. n:o 821 mää-
27223: ventämistä va·rten. Liitteet IV,157 . .s. 4tOQ. rärahan osoittamis:esta SotJka.mon vesi.s.tön
27224: L. V·v:aan, .jonka tulee pyytää Kulkv:n ja Oulujärven tulv.aved'enpinnan alenta-
27225: lausunto 16>8. miSEJksi. Liitteet liV,los. ;;;, 3!212·. L. Vv:aan,
27226: jon:ka tulee pyytää! Mtv:n lausunto 1•6-3.
27227: Satamaradat: - tK,s. Rautatiet.
27228: Stadion: ·E1d. von Frenc'ke:llin y. m. toiv. aL
27229: Sielunhoitotyö: Ed. V. Annalan y. m. 1·ah. a'l. n:.o 216 iStad,j·onin ·kentän ra:kentami.sesta
27230: n:o 31() mäiärärahan osoittami.s.e.sota sielunc varatyömääirä,raho.illa. Liitteet IV,26. s.
27231: hoitotyötä varten erinäi.s.illä pai•k'ka;kun- ·16 0. L .•Vv:aan, jonka tulee pyytää, Siv:n
27232: 1
27233:
27234:
27235: nilla. Liitteet IV,56. s. 22•2. L. Vv:aan, lausunto 1811),
27236: 1
27237:
27238:
27239: jonka tulee pyytä•ä Siv:n lausunto 15,6.
27240: Sukupuolirikollisuus: 'Ed. Riipi.sen. y. ,m. toiv.
27241: Sienet: - Ks. 1fet•sätrnarjat. al. n :o 43 t:oimenpiteistä lasten ja nuor-
27242: ten •suojelemi•seksi suikupuolirikollisuu-
27243: Sillat: Ed. Hännisen y. m. rah. al. n:o 12:1 delta. Liitteet VJII,2. s.. 47l. L. Siv:aan
27244: määrärahan osoittamisesta sillan raken- 182.
27245: Asialuettelo 1933. 31
27246:
27247: Suomen hallitusmuoto: - K.s. Hallitusmuoto.
27248: 1 Tammisaaren pakkotyölaitos: Ed. Åb:Isiilrömin
27249: y. m. toiv. a.l n :o .11{) ikomi.s,sionin asetta:mi-
27250: Suomen kansalaisoikeus: Ed. V. Annalan y. m. sesta tutikimaan 'Tal!Iliiilisaa.ren pakkotyö-
27251: laik. al. n:o 8 i}a.ik6i ulkomaalaisen ottami- laito'ksessa kesäHä '1 H3'3 ~;,attuneen syöm•
27252: 1
27253:
27254:
27255: se.sta 'Suomen lkans.alai,seksi annetun lain Iakon y,hteydCilsä olevia asi10ita. Liitteet
27256: muuttami,sesta. Liitteet I,s. s ..2'8. L. II,l 3. "· 181. L. Lv :aan 173 1
27257: •
27258:
27259:
27260: Prv:aan 210:9!.
27261: Ks. ,J{unna,mslait. Tasavallan presidentin vaali: - 1Ks. Presi-
27262: den t.in vaa:]:i.
27263: Suomenkieli: - rKs. Hallitusmuoto. Valtio-
27264: päivä,jl1rjesty6. YI.iopieto. 'feknillincn korkeakoulu: Ed. Ala-iKuljun
27265: y. m. toiv. al n :o 7 teknillisen kor'lceakou-
27266: Suomen markan arvon alentaminen: - ·K6. lun suomalaistamisesta. I~iitteet I,l 7.
27267: Markan arvon a-lentaminen. s. 416. L. Prv:aan 173.
27268:
27269: Suomen Pankki: Ed. :Krumärätisen y. m. lak. 'l'eollisuuskoulut: --- K6. Viipurin teollisuus-
27270: a-1. n:o 3·3 :lai'ks.i Suomen Pankin ohje- koulu.
27271: säännön muuttamisesta. Liitteet V,l. s.
27272: 407. L. Pv:a·a'n 2219. Tielruki: Ed. :Sa.rlinin y. m. la'k. al. n:o· 39'
27273: Ks. Koron .säännöstely. :Mal'kan arvon laik.s·i tiela,in 78 § :n muutta:miseeta:. Liit-
27274: alentaminen. teet VIl,3. s. 43,6>. L. Ltv:aan 2310;.
27275: 1
27276:
27277:
27278: Ed. Kiviojan lak. al. n :o 4'0ilailksi tielain
27279: Suomen Hauhanliitto: Ed. Wenmanin y. m. g,3 § :n muuttamisesta. Lii tteet ·VII,4. s.
27280: ra:h. al. n:o 3·4 m:ää,rälra(han osoittamisesta 4'38-. L. Ltv:aan 23•0.
27281: Suomen Rauhanliiton toi,minnan edistä-
27282: mis,e:k.,i. I~'iitteet I1V,,60. ,s. 22,8 ja 2219. L. Tiet: - Ks'. !.faantiet. Sillat. Tielaki.
27283: V·v:aan, jon::ka tulee -pyytä'ä1 Siv:n ilau-
27284: <mnto 156. Tilusrauhoituslaki: Ed. ·Sa,lon y. m. lalc aL
27285: n:o 41 laik,si tilusten r·auho,ittamis.esta
27286: Suomen sahateollisuuskoulu: - Ks. Viipurin 'kotieläinten vahingonteolta 18 p :nä hel-
27287: teolliBuus.koulu. mikuuta 191211 annetun lain muuUil.:ni-
27288: sesta. Liitteet VIT,5. s. 440. L. -::.,tv:aan
27289: Suonkui nl ustyöt: K..,. ;>.{ets.änlparannus- 230.
27290: työt.
27291: Tornionjoen lauttausolot: Ed. Tapa.nisen
27292: Suurradioascma: -- Ks. RadiQ. y. m. rah. al. n :o 10 mä1ä'rära'ha·n o.:;oitta-
27293: misesta ha.kkuupaHddoik.si 13.uoma.laisHle
27294: pienpuutavaran ostajille Tornion- ja Muo-
27295: T. nionjO'kien vesi,stöi&Sä. Liitteet IV,36. s.
27296: 18,9. L 'Vv:aan 153.
27297: 'l'alouskoulut: Ed. J'l:'[etsärannan y. m. toiv. al.
27298: n :o 731 valtion ta1ouslknnlun perucStami- 'fornionjoen silta: - Ks. Sillat.
27299: ses.t.a Hels.in'kiin. Liitteet IX,2s. e. 538.
27300: 11,. 'M:tv:aan 11815. Tornionjoen uittoväylä: Ed. Hannulan y. m.
27301: toiv. al. n:o- 12, 'Tornion ja Muonio.n raja-
27302: Talouspula: Ed. ·Oulasmaan y. m. toiv. al. jokien uittoväylän ra'kennuskllistannu:k-
27303: n:o 15 erikoisveron s.äätämisestä, ta:Ious- sien jaosta. :Liitteet III,2. ·s. 87. L.
27304: pulan lieventämisek.si. Liitteet IV,15. Ulkv :aan 173.
27305: s. 135. L. Vv:aan 177.
27306: ,Ks. ·A6untotilat. Asutustilat. F.rangilai- Tuberkuloosi: Eid. Räisä;;en y. m. ran. al.
27307: nat. Koron säämnöstely. Kultae:htoieet n:o 27 lisämäärrurahan o.so-ittamises,ta Suo-
27308: obligatiot. Kulta,ehtolainat. Maakaari. men Tuberkuloosin Va.s,tustamisyhdis•tyik-
27309: Maa kii nteistöpank,Jd. Maakiinteistöt. selle kahden uuden tubet•kul·oosihuQltopii-
27310: Maatalousirtaimiston pakkomyynti. Maa- rin perustami.se'illsi. Liitteet LV,53. s. 2r17.
27311: talousluotto. Metsäseutujen väestö. Pak- L. 1Vv:aa,n, jonka tu:lee pyyHi,ä! Tv:n ·lau-
27312: kohuutokaupat. Ul,osotto. sunto 1'5·5.
27313: 32 Asialuettelo 1933.
27314:
27315:
27316: Ed. Aattelan y. m. rah. a:l. n :o :2,81 Esä- Työttömyys:l'aba,stot: Eid. JGvis,a[on y. m.
27317: :mää,rärahan osoi tt!Lmisesta valtionavus- toiv. atl. n :o 3t5 työttömyyMalhast-o:jen pe-
27318: tuksi'ksi tuberkuloosiparantolain rakenta- r:ustamiBta 'kos.kevien sälännös1ten telhos-
27319: mista varten. Liitteet IV,54. s. 219. L tamisesta. Liitteet Vll1l,9. s. 4t510. L.
27320: Vv:a.an, jonk!L tulee pyytää 'Tv:n lausunto Ltv :.a;an 181.
27321: 1515.
27322: - Ks·. Sairaalat. Työväen asunto-olot: - Ks. Maa.ta;loustyö-
27323: väen a1sunto-,ol1ot.
27324: Tulipalot: - Ks. K·u.lojen hävitykset. Palo-
27325: suojelumaksu. Palotoimi. Työväen palkkaus: Ed1. V. Annalan y. m.
27326: toiv. al. n :o 810· työhöns·ä ha.rjaan,tuneen
27327: Tullimaksut: Ed. E:rkon y.1m. toiv. a1. n:o 20 työnteikijän toimeentulon turvaamise.srta.
27328: kulutustuotteide,n tullialennulko;ista. Liit- I~i~tteet X,9. s. 574. L. Työ'v:aau 18:5.
27329: teet IV,2o. s. 14.7. L. Vv:aan 178.
27330: Ks. Kauppasopimukset. Rukiin tulli. Vil- Työväen Urheiluliitto: Etd. R1anta.Ian y. m.
27331: jatulli. rah. a'l. n :o 313· .miiJäll'ä,ra,han osoi tta:misesta
27332: avustUJk.se:ksi Työ,vä1en Urhei.luliitolle.
27333: TuHita.riffi: - Ks. ·Kauppa.sopimukset. !Liitt.eet IV,59. s. 2'2;{)!, L. Vv:aan, jon!ka
27334: tulee pyytä1ä Siv :n 1arnmnto, 1'5t6.
27335: Tulo- ja omaisuusvero:- Ks. Omaisuusvero.
27336: ve,ronliS•iiJyiSI,
27337:
27338: Tulvat: - Ks. Kemijärven tul.va,t. u.
27339: Uitto: - Ks. Mert,sätyö·~ä.isten paillkat. Toir-
27340: Tyttökoulut: - Ks:. Oppikoulut.
27341: ni'o:nj1o:en lauttaus,o1ot. To·rni,onjoen uitto-
27342: väylä,.
27343: 'fyöaika: Ed. Fagerfr10tlmin y. m. ra!k. aL
27344: n :o 44 lai,kei .kahdelk,san tunnin työaj.ms1ta
27345: Uittotyöläiset: - Ks. Metsä,työläi,sten pallkat.
27346: anne·tun rain 2, 3, 1;1 ja 12· § :n muutta-
27347: misesta. Liiitteet X,1. s. 545. L. Työv:aan Ulkomaalaiset: - Ks. Suomen lkans,a>his-
27348: 23t(},
27349: oi'keus.
27350: Eld. To,ivoiSen y. m. 'la1k. a<l. n :o, 45 la:ilksi
27351: työajasta maataio·udossa. 1Liitte·et X,2. Ulosotto: Ed. E:llilä,n y. m. 'la!k. al. n:o 210
27352: s. 549. 'L. Työv:a.an 23•0.
27353: .laiksi .maanvilJjelijäin maata~uusomaisuu
27354: Ed. Hildenin y. m. toiv. aJ. mo 77 työ- teen kohdistuvien ultosottot,oimenrpi1teiden
27355: a.fan ;/lei€estä lyhentämises,tä. Liitteet sii.rtämise;:;tä toistaiseksi.. Liit,t,eet II,9.
27356: X,6. s. '5:616. L. T,yöv:aan 1185. rs. 71l . L. Lv:aan, ;j1ornka tulee pyytää
27357: l\Hv :n lausunt'o 219.
27358: Työkos•kustalo: Ks. Vii:purin työke,sikus- Eld. V. Annalan y. m. lalk. al. n:o, 2121 laiksi
27359: tai1o. ulosottolain muutta:mio;.es1ta. Lii~tteet II,ll.
27360: s. 77. L. Lv :.aan, jonka tulee pyytärä
27361: Työkyvyttömyys-va:kuutus: - Ks. Va~n~mus M t v : n 1a oo,u n,~tro 21210.
27362: ja työkyvyttömyysva•kuutus.
27363: Upseerien vaalioikeus: K€. V altiopäivä-
27364: Työpalkkatilasto: Ed. T>anne·rrn y. m. toiv. a1. j ä,rjestys.
27365: n ::o 76 toimenpit·eistä ylei.sen ja jatlkuvan
27366: tyäpal!kka·tilas•t·on aitka,atns,aaiiDis·e:ksi. L.iH- UrheHu: - Ks. Pa~rtiojä,rjestö. ;Stadion. Työ-
27367: teet X,5. s. 564. L. Työ:v:a,an 1185. vä,en Urheiluliitto.
27368:
27369: 'fyöttömyys: Ed. Tann.erin y. m. r.ah. a·l. Utön radiomajakka.: Ed. SjöMromin y. m. raih.
27370: n:·o 1 mä,ä,rärahojen oso.i:tt:rumisesta työt- al. ·n :o 12,8 .mä1ä,rärahan ostoitta>mise1sta ra-
27371: tömyyden tJo,rjumils·eksi. ,Liitteet IV,27. di,otmaja1kan, ,ralkenrtamis,ta varten Utölhön.
27372: s. l6r5. L. V v : aa'n 1t5i1. 1Liitteet IV,154. s. 39r3. L. Vrv:a·a.n, jo>IlJka
27373: KIS. N woris:otyö.ttö:myys. tul.ee pyy;t,ää Ku.ltl;:<:v :n ~arruEmnto· l6S.
27374: Asia1usttelo 193'3. 33
27375:
27376: Uudisa.sutus: Ed. Huittisen y. m. t{)i·v. a.L - ~Erd. Rytingin y. m. to:irv. a.l. n :o 6'5 vrul-
27377: n:.o 60 mäiälräailk·a.isen verotvapa.udien myön- tion .metsä:ma·iden asutt.amista. !kosikevan
27378: täJmisestä uudieasru!kikaioHe. Liitteet IX,15. lainsä:ädännön muuttamisesta. Liitteert
27379: s. o5114. L. :Mtv:aa·n 184. IX,2o. s. 52~. ·L. ::Mtv:a.an. 184.
27380:
27381: Uudi:sviljelyspalkkiot: Ed. Leppä[än y. m. Valtiopäiväjärjestys: Ed. Vilhulan y. m. lak.
27382: lalk ..al. n ;io 3·2 lai.ksi va1ro!jen va1ra.amises.ta al. n :o 3 tlai'ksi· valtiopäivä:järjes.ty'ksen
27383: uudis- ja laid'tllvil]j•ely!ks.een pien;viljeli- 8•8 § :n muuttamisesta. Liitteet I,a. s. '9.
27384: jöiHe jae·bta1vi·a pallkkioit.a. va•rten, a:nnertun ·L. Prv:aan 2<1l8.
27385: -lain l § :n muuttamises1t•a•. LiriUeet l•V,12. - !Ed. V. Annalan y. m. lak. al. n :o 4. laiksi
27386: s. .112.8. L. Vv :a1an,. jonika tul.ee rpyytä•ä va.ltio:pälivii!järjestyksen 7 § :n muuttami-
27387: •:Mtv:n .lausunto 2i2'9i. ses·ta. L1iitteet 1,4. s. :11. L. lPrv:a.an 2:0.9.
27388: - Ed. Lehtosen y. m. rah. al. n :o 64 lisämää- - Eld. Horellin y. m. -lak. al. n:o '5 laiksi
27389: rärahan •os·oittamisesta uudis- ja [aidun- valtiopäiväljäJrjesty!kren 7 § :n muuttami-
27390: viljely.spalkki·oiksi rajaseudu'lla. Liitteet sesta, lai'ks·i maalais•kuntain lkunnaHislain
27391: liV,9o. s. 29i1. rL. Vv:aan, jon•ka tulee 10 § :n muuttrumisesta da Jaiiksi kaupun-
27392: pyy·tää Mitv :n :laill!IUlllt'o 1r6i1. kien kunna1lisla.in 11 § :n muuttamisesta.
27393: - Eid'. OulaB~ma.an y ..m. a:.alh. ail. n.::o• 6:5 lisä- Liitteet 1,5, s. 13. L. Pxv:aan 209.
27394: määrärahan osoitta~mises.ta. pienviljeLijäin Ed. 'Schildltin y. m. to.iv. al. n :o 3 va[tio1-
27395: laidlun- ja uudisraivauS~P•a[iklldooiden. ik:o- lisen vaa:l:ioikeud en myöntämiSeiStä vaki-
27396: 1
27397:
27398:
27399:
27400: .ro1tta.mista ·varten. Liirtte:et I:V,91. s. 2'9:3. naisessa ts.otapalveluksessa oleville upsee-
27401: L. Vrv:aan, jonlk.a tulee pyytä·ä :Mtv :n. [au- reiJle, sotilasvir'krumiehille ja kanta-ali-
27402: tsuntco :1·6i1. upseereille. Liitteet 1,13. s. 4-1. L. Prv:a.a.n
27403: - ,Ks. Pienvi.]•jelys. 1•6.8.
27404: Eld. Ranta.sen y. m. toiv. al. n:o 4 va1ti:o1-
27405: lisen vaa:l.ioiikeud~n myöntämisestä vaki-
27406: V. naisessa ,s,otapalvehukse&Sa oleville henki-
27407: Iöil.le. L·iitteet !,14. s. 4•2. L. Pcrv:aan 16.8.
27408: Vaalikelpoisuus: - Ks. Kunnallislait. Val-
27409: ti·opäi väjärjestys. Valtiopäivät: Ks. Edustajanpaltkkio.
27410: Edust•ajien lukumäärä.
27411: Vaalilaki: - Ks. Kunnal'lislait. Presidentin
27412: vaali. Valtiopä:iväjärjesty.s. Vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutus: E:d.
27413: Perhon y. 'ID. ralh. al. n :o •815 :mä!ä.rär•alhan
27414: ValistusjärjeSJtöt: Ed. V10ionun:aan y. m. ra'h. •osoittamisesta vanhuus- ja tyokyvyttö-
27415: a<l. n:o 318 ko•roåtetun määlrä~rah!l!n oso.it- myysvatkuutttiksen toteuttamista varten.
27416: tamises•ta, erinäisten .vaMstusjälrÖ.e:s•töjen •Li.itteet J!V,111. s. 3310. L. Vv:aan, .jonlka
27417: atv:ustamise.ksi. Liitteet JiV,64. s. '21315. L. tulee pyytä,ä, :Työv:n •lausunto· ::1.63.
27418: 1Vv :aatn, j'O.lllka tuJ·ee pyytää Siv :n lau-
27419: sunto .1:56. Vankityövoima: - Ks•. Asutustoiminta. iPet-
27420: sam:o.
27421: Valtiolaånat: - 1Ks. Fr.angitlainaot. Kulta-
27422: ehtoiset o:bligatti·o.t. !Kul.tamt·ohinat. Varatyöt: - 'Ks·. Työttömyjli3.
27423:
27424: Valtion hypoteekkilaitos: Eid. V'O•n F•renclkeUin Varhaisnuorisotoiminta: Ed. Oulasmaan y. m.
27425: y. .m. toiv. aL n :o 2t4• valtikJn hy p:oteeklki- orah.. al. n:o .3.5 määräJrahan osoittamisesta
27426: llaito:keen perustamisesta. Liirllteert IV,.24. käytettävii!ksi varhaismto.risotoiminnan hy-
27427: ..!>. 1>5-5. L. Vv:ruan. jonka tulee pyytä·ä väiksi. Liitteet IV,61. s. 2•3•0. L. Vv:aan,
27428: 'Pv: n la us.unoo 18>0. don'ka tulee pyytä.ä/ Siv :n lausunto 15'6.
27429: 1
27430:
27431:
27432:
27433:
27434: Valtion metsämaat: Ed. IK•oivurann.an y. m. Velkaantuneet maanviljelijät: - Ks. Maa-
27435: laik. atl. n.:oo 43, l.ai:ksi va.]tion metsämaiden talouspula. !:Maata.louden vela.t.
27436: asuttamisesta ja uiil.läl oJev•ien vuo:kra-
27437: aiueiden l'Unrustami.sesta. annetun, lairn Venäjälle jäänyt omaisuus: E:d. Ikosen y. m.
27438: erii•idien :pyl]{lä:lien muu1Jtwmisesta. Li itteet toiv. a-1. n:o 2,1•korvaUJksen •myöntä:misestä
27439: IX,1. s. 418•1. L. :Mtv:·aan. 2/30. ·Suomen !kansalaisille heidän 'Venäljäille
27440:
27441: 5
27442: 34 Asialuettelo 1933.
27443:
27444:
27445: jäläneestä omai.suude&taan. Liitteet IV,21. pUJrin itäiselle :laita,kaupunkialueelle. Liit-
27446: s. 1419. L. Vv:aan 178. teet IV,ll7. 18. 345. L. Vv:aa.n, jonka tu-
27447: :lee pyytä1äJ lTyöv:n ]a,usunto 164.
27448: Venäjällä palvelleet virkamiehet: - Ks. Vir-
27449: 1mmiehet. Viljatulli: Ed. P>l:~k>kala:n y. m. lak. al. n:o 3t0'
27450: .lai:ksi eräiden vii:jatuotteidien tullieta
27451: Venäläinen puutavara: Ed. V. Annalan y. m. vuonna 119134. L'iitteet 1'V,.10 . .s. 1210.. L.
27452: toiv. al. n :o 68 venäläisen puutavaran Vv:aan, ,jonka tulee pyytää Mtv:n lau-
27453: maahantuo·nnin kieltämisestä. Liitteet 'sunto !2129.
27454: IX,23. 13. •5:2<8. L. 'Mtv:aan 184. - 'Ed. ISalon y. m. toiv. al. n :o <6.1 viljatuHin
27455: peruuttamise.s.ta eräissä tapauks•i&Sa. Liit-
27456: Veronlisäys: Ed. •Nymanin y. m. la'k. al. n:o teet IX,l6. :s•. 5.1·6. L. Mtv:aan 184.
27457: 2>6 Ial.kl:li valti•on ja kunnan. v·eroja kanto-
27458: ajan jälkeen maksetta€&3a suoritettuvasta Viljelyspalkkiot: - Ks. Pienvi.ljelys. Puu-
27459: veronlisäykse,stä ja laiksi tulo- ja omai- •tarihanhoito. U udisvilje]y,spalik:kiot.
27460: suusverolain 6:o § :n muuttamisesta. Li.it-
27461: teet 1V,6. s. 110131 ja 1105. L. Vv:aan 2127. Virasto-olot: Ed. Ryt.in<gin, y. m. toiv. aL
27462: n :o 2:2, vi.rasto-olo•jen yksinkertaistutta-
27463: Verotus: - Ks. Kirkollinen verotu.s. :Marga- mises.ta ja· uud:elleeu j.ä.rjestämi.sestä. Liit-
27464: rnm. OmaiiSuusvero. Puo:lustuslaitos. teet LV,.22. s. 1'511. L. Vv:aan •178t.
27465: Sakikokorlw. Talouspula. Tullima•ksut.
27466: Virkamiehet: Ed. 1f·oHasen y. :m. rah. al. n:o ~·
27467: 1V eronlisäys•.
27468: mä;ärä:rahan osoitta:m:i.ses•ta: :korvauikren
27469: myöntämiseksi vuonna ,19118! V enäjäHä
27470: Verovapaus:- Ks. UudisasutUJS•.
27471: 1
27472: palvelleille Suomen valtion virkailijoille
27473: heidäin .s•odan .johdosta Venrujä:lle jää.-
27474: Vesioikeus: Ed. Laihden&uon y. m. toiv. al.
27475: n:o 3·3 esityksen antamisesta muutoiksi'ks.i neestä irtaimistostaan. Liitteet IV,2s. s.
27476: vesioikeUJ&lalkiin. Liitteet VII, 7. s. 44,5·. L. 171. L. 'Vv:aan !1513.
27477: lLtv:aan 181. Virkamiesten eläkkeert: !Eid. Hautalan y. m.
27478: laik. a:l. n :o 19' ·lai'k.si va1tion vkan tai toi-
27479: Vesistöjen laskeminen: - Ks. LeppäiV!eden men ihaltijan oi•keude.sta elä·k1kees.een
27480: vedenpinnan a·lentaminen. Samaan- ja 3•0 p :nä joulukuuta 1•9:2,4 annetun lain
27481: Hopeasalmen syventäminen. Sotkajä·rven l[mmoamis.esta. Liitteet IV,.l. s. r95. L ..
27482: vedienpinnan sä,ännös,tely. Sotkamon ve- /Vv:aan :2110.
27483: sistön vedenpinnan ah:mtaminen. Vuoksen - iEicl. 'TaJkaJa.n y. m. lak al. n :o 10 .laitbi
27484: lasku. :valtion viran trui toimen haltijan o~keu
27485: die~ta eläkkee.seeu annetun 'lain 5, § :n
27486: VientipaliCkiot: - Ks. P·ornnliihan vienti- muuttamisesta. 1Liitteet IJV,2. s. 9:7. L.
27487: :paH\Jkio. \Vv:aan 2110.
27488: - Eld.. .Smgeliuksen y. :m. la!k. al. n :o 29
27489: Vientitodistukset: - 1Ks. K•ananmunain vien-
27490: ·laik.s:i valtion viran ta,i toimen haltijan
27491: titodistukset. oikeudesta elä:kikeeseen annetun lain 3 § :n
27492: Viipurin~HelsingiD' saaristoreitti: - Ks. muuttamisesta. Liitteet IN,!l ..s•. 1161 ja
27493: :He:l:singin-V,iipurin · saaristoreitti. H8. L. tVv:aan 22'9.
27494:
27495: Viipm:'in teollisuuskoulu: Ed. Moilru;en y. m. Virka;miesten palkkaus: Ed. Kestin y. m. la!k.
27496: ratb.. aL n:o 9 mä·älräxahan osoittamisesta al. n :o 2.4 laiksi viran- j•a t.oimenhaltijain
27497: yhteisen 1kouluta:lon r·rukentamista varten palkkausten vä'hentämi.sestä1 vuoden, 1·934
27498: !Viipurin teoHiomusko;u.lulle ja Suomen a.i'kama. iLiitteet IV,4. s. 101. L. Vv:aan
27499: sahateollisuusktou'lulle. Liitteet I/V,35. 13. 2216.
27500: 1
27501:
27502:
27503: 18•6. 'L. Vv:a·an :15·3.
27504: Vuokra-alueet: Ed. Kivis·alon: y. m. toiv. al.
27505: Viipurin työkeskustalo: Ed. Moilasen y. m. .n:o 361 taa•javäkisiHä :paiklkakunnilla ole-
27506: rah. ai. n :o 911 määrälra'han osoittamisesta vien vuo>kra~alueiden itsenäistyttämisestä.
27507: työkeskustalon rakentamista varten Vii- Liitteet vn,lo. •S. 4:512. L. IAv:aan 1811.
27508: AJrla.W.ettelo 19311. 35
27509:
27510: Ed. Kootin y.m. toiv. al. n:o 37 niiden don pen~s.teista annetun 'lain muuttami-
27511: vuokra-a·lueiden itsenäis•tyttämisestä, jotka illetlta, lai'ksi Helsingin y.liopi&ton järjes-
27512: jootakin syys.tä on jätetty lunastUi310i- tysmuodon perusteita koskevan lain voi-
27513: keutta vaille. Liitteet VJI,11. s. 4:53·. L. maanpano:St.a annetun lain muuttami.sesta
27514: Ltv:aan 1'811. ja laiksi Åbo akademin valtionavusta.
27515: Ed. Esikolan y. m. toiv. al. n:o 5131 toimen- Liitteet 1,6 . .s. 1!6. L. Prv:a-an 20:91.
27516: piteistä itsenäistyneiden vuokra~alueiden Ed. V. Annalan y. m. lak. al. n:o 7 laeiksi
27517: pysyttä:miseksi niiden todel.Hsi:lla viljeli- Helsingin yliopiston järjesty.s.muodon pe-
27518: jöillä. Liitteet 1X,s. s. 499. L. Mtv:aan rustei,s•ta annetun lain s·ekä sen voimaan-
27519: 183. panoa 'kosk·evan lain erä:idlen py<kiLlien
27520: Ks. VaHion mets.äma.at. muuttamiilletlta. Liitteet 1, 7. s. 23. L.
27521: Prv:a•an 12109.
27522: Vuoksen lasku: Eld. Kaurasen y. m. rah. al. Ed. Hyömän Jaik. al. n:o 34• :l:a·iiksi HeJsin-
27523: n:o •80 .mää:rär.alhan osoit.tamis,oota Vuok- gin yliopiston jä.rjestysmuodon perus-
27524: -sen las:kua varten. Liitteet IV,106. s. 311.9. teista annet.un lain 310! § :n muuttamisesta.
27525: L. Vv:aan, jonlka, tulee pyytää Mtv:n lau- Liitteet 1,10 . .;;. 34·. L. Prv :aan 2·2191.
27526: sunto 16•3·. bld. J un.nilan y . .m. toiv. al. n :o ·6 vatltion-
27527: yliopiston .muuttamis.es•ta täysin 6\uomen-
27528: Väkijuomalaki: Ed. von Frenckellin y. m. lak. kieliseks.i. Liitteet 1,16. s. 45. J_,. 'Prv:aan
27529: al. n:o 3·51 l.aiksi vä:kijuomista annetun l7•2.
27530: lain 1 § :n muuttamisesta. Liitteet V1,1. Ed. Lin•komieb:en toiv. a·l. n :o 2151 Helsin-
27531: s. 417. L. Tv:aan 2•3•G. gin y•liopiston päärakennuiksen la·aijenta-
27532: misesta. Liitteet I:V,25. s•. 159. L. Vv:aan,.
27533: j·on'ka tulee pyytää. Siv:n. lausunto 1'8•0.
27534: Y.
27535: Yhdistyslaki: Ed. J. Anna1lan y. m. lak. al. A.
27536: n: o 116 .laik·s-i yihdistyslain muu ttamises•ta.
27537: Liitteet II,.5. s. '61. L. Lv:aMl 1211.0. Åbo akademi: - Ks. Y:liopiMo.
27538: Ed. V. Annalan y . .m. la!k ..ai. n:o :17 laibi
27539: yhdis,ty<k.s,istä 4 päivä!Ilä· tammikuuta 11.·9·19
27540: annetun lain 41 § :n m:uuttami.ses.ta. Liit- Ä.
27541: teet TI,6 . .s. 6:3. L. Lv:aan 217.
27542: Yhteiskoulut: - KB. Op.pitkoul:ut. .litiyshuolto: Ed. Pär.s.sisen y. m. rah. aJ.
27543: n :o 88 määrärahan. oooittamisesta äitiye-
27544: Yksityismiltsätalous: - Ks. Mets•ätalous. hu~llon järjestättnistä va.rten vähävarais-
27545: ten keskuudessa. Liitteet 1V,114. s. 3411.
27546: Yliopisto: Ed. Heis1ka•sen y. m. la:k. al. n:o 6 L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Työv:n
27547: laiksi Helsingin yliopioSton järjes.ty.s.muo- lausunto 1•64.
27548:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025