<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
149 Käyttäjää paikalla!
0.0064361095428467
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934 1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1934_I | ASK_1934_II_III | ASK_1934_IV_V | HAK_1934 | Liite_1934_I_XII | PTK_1934_I | PTK_1934_II | PTK_1934_III |
1: •• ••
2:
3: VALTIOPAIVAT
4: 1934
5:
6:
7:
8: LIITTEET
9: I-XIV
10:
11:
12:
13:
14: HELSINKI 1934
15: VALTIO~~UVOSTONKIRJAPAINO
16: A. Kevätistuntokaudella jätetyt aloitteet.
17:
18: SISÄLLYSLUETTELO.
19:
20: 1. Perustuslakivaliokunta.
21: Hallitusmuotoa, valtiopäiväjärjes- Siv.
22: tystä, kielilainsäädäntöä, valtiova- dotus laiksi ulkomaalaisen ottami-
23: rainhoitoa, Suomen kansalaisoikeuk- sesta Suomen kansalaiseksi annetun
24: sia y. m. koskevia hiki- ja toivomus- lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 13
25: aloitteita. 7. V. Annala y. m., toiv. al. N:o 1:
26: Siv. HallitUJsmuodon, valtiopäi väjärjes ·
27: 1. Toivola y. m., la:k. al. N :o 1: Ehdo- tyksen ja siihen liittyvien lakien
28: tus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 44 muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
29: ja 52 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . 5 8. Pennanen y. m., toiv. al. N :o 2: Hal-
30: 2. Kivioja, lak. al. N :o 2: Ehdotus litusvallan lujittamisesta . . . . . . . . . . 17
31: laiksi valtiopäiväjärjestyksen 87 § :n 9. Heiskanen y. m., toiv. al. N:o 3:
32: muutta·misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Neuvoa-antavan kansanäänestyksen
33: 3. Ryömä, lak. al. N :o 3: Ehdotus laiksi toimeenpanemisesta nykyisen kruksi-
34: valtiopäiväjärjestyksen 19 § :n muut- ikielisyysjärjestelmän edelleen säilyt-
35: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
36: 4. Ryömä, lak. al. N :o 4: Ehdotus laiksi 10. Kullberg m. fl., hemst. mot. N:o 4:
37: valtionvarainhoitovuoden muuttami- Angående förbud för bärandet av
38: sesta (Laus. Vv:lta) . . . . . . . . . . . . . . 9 dräkt, känneteclmande ett poli tiskt
39: 5. Takala y. m., lak. al. N:o 5: Ehdo- parti eller en viss meningsriktning 21
40: tus laiksi valtion virkamiehiltä vaa- 10. Kullberg y. m., toiv. al. N:o 4: Po-
41: dittavasta kielitaidosta annetun lain liittisen puolueen tai mielipidesuun-
42: 1 § :n muuttamises·ta . . . . . . . . . . . . . . 11 nan tunnusmerkkinä olevien pwkujen
43: 6. V. Annala y. m., lak. al. N:o 6: Eh- kieltämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
44:
45: II. Lakivaliokunta.
46: Kuolemanrangaistusta, maatalouspu- 3. Söderhjelm, lak. al. N :o 9: Ehdotus
47: lan helpottamista, tekijänoikeutta, laiksi tekijänoikeudesta henkisiin
48: sukunimiä, ulosottolakia y. m. kos- tuotteisiin annetun lain 9 ja 17 § :n
49: kevia laki- ja toivomusaloitteita. muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35
50: 4. Heiskanen y. m., lak. al. N :o 10: Eh-
51: 1. Wiik, lak. al. N :o 7: Ehdotus laiksi dotus laiksi sukunimien muuttami-
52: kuolemanrangaistuksen poistamisesta 27 sesta suomenkielisiksi . . . . . . . . . . . . 38
53: 2. Huittinen y. m., lak. al. N :o 8: Eh- 5. Kuusisto y. m., toiv. al. N:o 5: Eroi-
54: dotus laiksi ulosottolain muuttami- tettujen tilojen vapauttamisesta pää-
55: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 tilan veloista ja ra:situksista . . . . . . . 40
56: 3. Söderhjelm, lagmot. N :o 9: Förslag 6. V. Annala y. m., toiv. al. N:o 6: Kuo-
57: tili lag angående ändring av §§ 9 lemanrangaistuksen käytäntöönotta-
58: och 17 i lagen om upphovsmannarätt misesta tärkeimmän rikollisuuden
59: till alster av andlig verksamhet • . . . 32 torj=iseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42
60: IV Sisällysluettelo 1934.
61:
62: Siv. Siv.
63: 7. V. Annala y. m., toiv. al. N:o 7: Ta- 8. Kesti y. m., toiv. al. N:o 66: Pääti-
64: kaussitoumuksia koskevan lainsää- lan kiinnityksestä aiheutuvan itse-
65: dännön uudistamisesta ............. 43 näistyneiden pientilojen pakkomyyn-
66: nin ehkäisemisestä . . . . . . . . . . . . . . . 45
67:
68:
69:
70: 111. Ulkoasiainvaliokunta.
71: 1. Tal.:ala y. m., toiv. al. N :o 8: Sano-
72: malehtiattasean toimen perustami-
73: sesta Tukholman lähetystöön . . . . . . 49
74:
75:
76:
77: IV. Valtiovarainvaliokunta.
78: A. Virkamiesten palkkausta ja eläk- 9. Pekkala y. rn., toiv. al. N:o 1.4:
79: keitä, tulli- y. m. verotusta, erinäi- ·Osuuskassojen Keskuslainarahasto-
80: sia valtiolainoja, lahjoitusmaita, Osakeyhtiön v. 1g,30 ottaman frangi-
81: ilma- ja kaasupuolustusta, posti- lainan kurssitappion korvaamisesta 70
82: oloja y. m. koskevia laki- ja toivo- 10. Hautala y. m., toiv. al. N:o 15: Maa-
83: musaloitteita. kiinteistöpankista myönnettyjen lai-
84: nojen takaisinmaksun järjestelystä
85: 1. Kivioja, lak. al. N:o 11: Ehdotus
86: eräissä tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . 74
87: laiksi valtion viroista ja toimista
88: suoritettavan palkkau.ksen perusteista 11. Hautala y. rn., toiv. al. N:o 16: Pien-
89: annetun lain 11 § :n muuttamisesta 55 viljelijälainojen koron alentamisesta 75
90: 2. Voionmaa y. rn., lruk. al. N :o 12: Eh- 1:2. Hautala y. rn., toiv. al. N:o 17:
91: dotu.s laiksi valtion viran- tai toi- Osuusmeijereille myönnettyjen Iaino-
92: menhaltijan oikeudesta eläkkeeseen den koron alentamisesta . . . . . . . . . . 76
93: annetun lain 10 § :n muuttamisesta ·5·6 13. Kornu y. m., toiv. al. N:o 18: Oma-
94: 3. Kalliokoski y. m., lak. al. N :o 13: koti- ja pienrakentajien auttamisesta 78
95: Ehdotus laiksi Osuuskassojen Kes- 14. Bryggari y. m., toiv. al. N:o 20: Ob-
96: kuslainarahasto-Osakeyhtiön vuonna ligatiolainan ottamisesta valtion ra-
97: 1930 valtion takuulla ottaman ulko- kennustoimintaa varten . . . . . . . . . . . 80
98: maisen obligatiolainan agiotap.pion
99: 15. Huittinen .y. m., toiv. al. N :o 21:
100: korvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58
101: Tutkimuksen toimittamisesta osuus-
102: 4. Pitkänen, toiv. al. N :o 9: Molempien
103: kuntien ja yksityisluontoisten liik-
104: aviopruolisojen kieltämisestä olemasta ikeiden välisistä verotussuhteista . . 86
105: yhtaikaa valtion palveluksessa eräissä
106: tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 16. Kaasalainen y. m., .toiv. al. N:o 22:
107: 5. Erkko y. m., toiv. al. N :o 10: Tulli- !Lahjoitus.maiden kruununpuistojen
108: tariffin soveltamisesta annetun lain luovuttamiskysymy·ksen lopullisesta
109: ratkai~usta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88
110: 17 § :n 2 kohdan muuttamisesta . . . . 64
111: 6. Salo y. m., toiv. al. N :o 11: Vilja- 17. Rantanen y. m., toiv. al. N :o 23:
112: tullin peruutuksesta erinäisissä osis.s·a !Esityksen antamisesta laiksi ilmavoi-
113: maata . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66 mien kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . 89
114: 7. Niskanen y. m., toiv. al. N:o 12: 18. Schildt y. m., toiv. al. N :o 24: Esi-
115: Tullin poistamisesta Oulun läänissä tyksen antamisesta kunnalliseksi kaa-
116: ja Pohjois-Karjalassa tarvittavasta susuojelulaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 91
117: viljasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68 19. Brander y. m., toiv. al. N:o 25: Tut-
118: 8. Kesti y. m., toiv. al. N:o 13: Valtion kimuksen .toimittamisesta kruUJilun-
119: kivihiilentuontimonopolin perustami- voutien ja nimismiesten ,tekemien ka-
120: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69 vallusten syistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92
121: Sisällysluettelo :1934. V
122:
123: Siv. Siv.
124: 20. J ern m. fl., hemst. mot. N :o 26: kua varten (Laus. Mtv:lta) ........ 106
125: •Angående åtgärder för förbättrande 27.. F orstadius y. m., rah. al. N :o 6:
126: av postförhållandena på landsbygden 9r3 Määrärahan osoittamisesta Kuusan-
127: 20. Jern y. m., toiv. al. N:o 26: Toimen- kosken .sillan rakentamista varten
128: piteistä maaseudun .postiolojen pa- (Laus. Kulkv:lta) ................ 107
129: rantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 915 2.S. Jutila y. m., rah. al. N :o 7: Määrä-
130: 21. Oksanen y. m., toiv. al. N :o 27: Koh- rahan osoittamisesta Mäntyharjun
131: tuullisen vapaalippumäärän ja muut- kunnassa olevan Virransalmen sillan
132: tolipun myöntämisestä rautatieläis- rakentamista varten (Laus. Ku1kv:lta) 108
133: ten leskille ja lapsille . . . . . . . . . . . . 97 2r9. Forstadius y. m., rah. al. N :o 8:
134: ,Määrärahan osoittamisesta ,Iitin pi-
135: täjässä olevan Virransalmen sillan
136: B. Rahaasia-aloitteita, jotka koske-
137: ra;kentamista varten (Laus. Kulkv:lta) 109
138: vat määrärahojen myöntämistä kul-
139: 30. Vesterinen y. m., rah. al. N :o 9:
140: kulaitoksiin y. m. tarkoituksiin.
141: rMäärärahan osoittamisesta maantien
142: 22. Fränti y. m., rah. al. N :o 1: :Määrä- rakentamista varten SumiaisistaJ
143: rahan osoittamisesta rakennusavus- Suolahden kautta Kuusan asemalle
144: rtuksiksi Kainuun suojeluskuntapii- (Laus. Kulkv :lta) ................ .110
145: rin suojeluskunnille . . . . . . . . . . . . . . 101 31. Kesti y. m., rah. al. N :o 10: Määrä-
146: 23.• Takala y. m., rah. al. N:o 2: Määrä- rahan osoittamisesta maantien ra-
147: rahan os·oi ttamisesta asevelvollisten kentamista varten Muhoksen-Ylikii-
148: päivärahan koroittamiseksi ........ 1012· mingin maantieltä Utadärven-;Puo-
149: 24. Lehtokoski y. m., rah. al. N :o 3: langan maantielle (Laus .•Kulkv:lta) 112
150: Määrärahan osoittamisesta avustuk- 3\2.. Koivuranta y. m., rah. al. N :o 11:
151: 'seksi Koteja ty Isämielisille r. y: lle <Määrärahan osoittamisesta maantien
152: tylsämielishoitolan rakentamista var- ra·kentamista varten Rovaniemellä
153: ten (Laus. Tv:lta) ................ 103 olevalta ,Sierilän lossilta Pekkalan
154: 25. J utila y. m., rah. al. N :o 4: Määrä- lossille (.Laus. Kulkv:lta) ........ 1.13
155: rahan osoittamisesta Itä-Hämeen tie- 33. Koivuranta y. m., rah. al. N:o 12:
156: lj)opuolisen karjanhoitokoulun j.a kou- rMäärärahan osoittamisesta erämaan-
157: lutilan lunastamiseksi valtiolle CLaus. tien rakentamista varten Rovanie-
158: Mtv :lta) ........................ ;105: men Sodankylän maantiestä Rova-
159: 2,6. Kauranen y. m., rah. al. N:o 5: Mää- memen Niesin kylään .(Laus.
160: rärahan osoittamisesta Vuoksen las- 'Kulkv :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114
161:
162:
163: V. Pankkivaliokunta.
164: Hypoteekkirahastoa, luotonantoa ja 2. Hautala y. m., toi.v. al. N:o 28:
165: korkoa koskevia toivomusaloitteita. Suomen Pankin luotonantoehtojen
166: muuttamisesta ................... 123
167: 1. von Frenckell m. fl., hems•t mot. 3. Tanner y. m., toiv. al. N :o 29: Toi-
168: N :o 19: Angående inrättande av en menpiteistä luotonannossa vallitse-
169: hypoteksfond .................... 119 van korkokannan alentamiseksi . . . . 125
170: 1. von Frenckell y. m., toiv. al. N :o 19: 4. Rytinki y. m., toiv. al. N :o 30: Lai-
171: Hypoteekkirahaston perustamisesta 119 nauskoron alentamisesta . . . . . . . . . . 130
172:
173:
174: VI. Talousvaliokunta.
175: Terveydenhoitoa, väkijuomalakia, al- Ehdotus laiksi väkijuomista anne-
176: koholisteja y. m. koskevia laki- ja tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . 137
177: toivomusaloitteita. 2. Haga m. fl., hemst. mot. N:o 31:
178: 1. Voionmaa y. m., laJr. al. N :o 14: Angående avlåtande av proposition
179: VI Sisällysluettelo 1934.
180:
181: Siv. Siv.
182: om sinnesjukvårdens övertagande 5. Salo y. m., toiv. al. N :o 34: Alue-
183: av staten ....................... . 142 sairaalan rakentamisesta Säräisnie-
184: 2. Haga y. m., toiv. al. N :o 31: Esityk- men pitäjään .................... 146
185: sen antamisesta mielisairashoidon 6. Lahtela y. m., toiv. al. N :o 35: Sai-
186: ottamisesta valtion huostaan ..... . 143 rasmajan perustamisesta Kuolajär-
187: 3. Lohi y. m., toiv. al. N :o 32: Alue- ven kunnan Oulankaan ........... 147
188: lääkärinviran perustamisesta Ra- 7. Huotari y. m., toiv. al. N:o 85:
189: nnan kuntaan .................. . 144 Alkoholisti tilaston aikaansaamisesta 148
190: 4. Hannttla y. m., toiv. al. N:o 33: 8. Lehtokoski y. m., toiv. al. N :o 86:
191: Valtion sairaalan rakentamisesta Esityksen antamisesta alkoholisti-
192: Kemiin 145 huoltolaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 149
193:
194: VII. Laki· ja talousvaliokunta.
195: Kunnallisverotusta, työttömyyttä 3. Bryggari y. m., toiv. al. N :o 38:
196: y. m. Iwskevia toivomusaloitteita. Kuntien myöntämien työttömyys-
197: avustusten jättämisestä takaisin pe-
198: l. Wiik y. m., toiv. al. N:o 36: Toi- rimättä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 160
199: menpiteistä kunnallisen verotuksen 4. Suurkonka y. m., toiv. al. N:o 39:
200: uudistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 155 Maanomistajain vapauttamisesta rau-
201: 2. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 37: Kun- tatiealueiden aitaamisvelvollisuu-
202: nallisverojen ja palovakuutusmaksu- desta ........................... 163
203: jen perimisestä paremmalla etuoi-
204: keudella kuin kiinnitetyt saatavat 158
205:
206: VIII. Sivistysvaliokunta.
207: Oppivelvollisuutta, oppi- ja kansa- kolliseksi oppiaineeksi oppikoului-
208: kouluja, kirjastoja, työttömyyttä hin ............................. 175
209: y. m. koskevia laki- ja toivomus- 5. Huotari y. m., toiv. al. N :o 41: Tar-
210: aloitteita. koituksenmukaisen koulutalon ai-
211: kaansaamisesta Helsingin suomalai-
212: l. Pohjala y. m., lak. al. N :o 15: Ehdo- selle tyttökoululle . . . . . . . . . . . . . . . 176
213: tus laiksi oppivelvollisuudesta anne- '6. Kesti y. m., toiv. al. N:o 42: Kansa-
214: tun lain 8 § :n muuttamisesta ..... 169 koulun oppikirjojen kustantamisesta
215: 2. Kivioja, lak. wl. N :o 16: Ehdotus valtion toimesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 178
216: laiksi oppivelvollisuuslain 7 § :n 7. Takala y. m., toiv. al. N :o 43: Tie-
217: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 171 teellisiin kirjastoihin hankitun ulko-
218: 3. Syrjänen y. m., lak. al. N:o 17: Eh- maisen kirjallisuuden lisäluettelon
219: dotus laiksi kansakoulutoimen jär- julkaisemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 183
220: jestysmuodon perusteista annetun 8. V. Annala y. m., toiv. al. N:o 44:
221: lain 9 § :n muuttamisesta . . . . . . . . 173 Toimenpiteistä henkisen työn alalla
222: 4. Rantanen y. m., toiv. al. N :o 40: vallitsevan työttömyyden poistami-
223: Englanninkielen saattamisesta pa- seksi ............................ 184
224:
225: IX. Maatalousvaliokuuta.
226: Asutusta, maa- ja karjataloutta, laiksi maan hankkimisesta asutus-
227: pienelinkeinoja, kalastusta, uudis- tarkoituksiin annetun lain eräiden
228: viljelyspalkkioita, vuokra-alueita, säännösten muuttamisesta . . . . . . . . 189
229: maa- ja metsätalousopetusta, vesien 2. Soini y. m., toiv. al. N:o 45: Koti-
230: perkauksia y. m. koskevia laki- ja maisen raaka-aineen pakollisesta
231: toivomusaloitteita. käyttämisestä villa ta vara teollisuu-
232: 1. Kesti y. m., lak. al. N :o 18: Ehdotus dessa ........................... 191
233: Sisällysluettelo 1.934. VII
234:
235: SiJV. Siv.
236: 3. Niskanen y. m., t.oiv. al. N:o 46: 19. Rytinki y. m., toiv. al. N:o 62: Pien-
237: Margariinin käytön lopettamisesta viljelijäin uudis- ja laidunraivaus-
238: valtion laitoksissa . . . . . . . . . . . . . . . 194 palkkioiden koroittamisesta . . . . . . . . 229
239: 4. Kämäräinen y. m., toiv. al. N:o 47: 20. Oulasmaa y. m., toiv. al. N:o 63:
240: Toimenpiteistä kotimaisten maa- ja Pien viljelijäin u udisrai va uspalkkioi-
241: karjataloustuotteiden menekin lisää- den koroittamisesta ............... 230
242: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 195 21. Pekkala y. m., toiv. al. N :o 64: Toi-
243: menpiteistä ilman omaa syytään vai-
244: 5. Karvetti y. m., toiv. al. N:o 48:
245: keuksiin joutuneiden pienviljelijäin
246: Ulkomaisten karjataloustuotteiden
247: taloudellisen aseman turvaamiseksi. . 231
248: myynnin tekemisestä erikoisluvan
249: 22. Niskanen y. m., toi v. al. N :o 65: Toi-
250: hankkimisesta riippuvaksi ........ 197
251: menpiteistä talouspulasta kärsivien
252: u. Wickman m. fl., hemst. mot. N:o 49: piirien etujen riittävästä huomioon-
253: Angående premiering av äggex- ottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 234
254: porten .......................... 199 23. TT allas y. m., toiv. al. N:o 67: Pien-
255: 6. Wickman y. m., toiv. al. N:o 49: viljelijäin ja asuntotilallisten hedel-
256: Kananmunain vientipalkkioista . . . . 201 mätarhojen perustamispalkkioista .. 236
257: 7. Lahtela y. m., toiv. al. N:o 50: 24. Takala y. m., toiv. al. N:o 68: Luon-
258: Porotaloustuotteiden tukemispalk- nonvaarojen torjumisrahaston perus-
259: kioista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 203 tamisesta katojen seurausten lieven-
260: .8. Tukia y. m., toiv. al. N :o 51: Itä- tämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 237
261: Suomen raakasokeritehtaan perusta- 25. Mustasilta y. m., toiv. al. N :o 69:
262: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 205 Vuokra-alueiden lunastusoikeutta
263: 9. Karvetti y. m., toiv. al. N:o 52: Sa- koskevien rajoitusten poistamisesta. . 239
264: laojitusavustuksien myöntämisestä 208 26. Rytinki y. m., toiv. al. N:o 70: Maa-
265: 10. Rytinki y. m., toiv. al. N :o 53: Maa- laiskuntain asutuskassain johtosään-
266: talouskerhotoiminnan tukemisesta 210 nön muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 241
267: 11. Aittaniemi y. m., toiv. al. N :o 54: 27. Pelckala y. m., toiv. al. N:o 71: Toi~
268: Pienviljelijäin lantalapalkkioista . . . 2111 menpi·teistä korkeimman maa- ja met-
269: 12. Fränti y. m., toiv. al N :o 55: Kalan- sätalousopetuksen huoneistotarpeen
270: viljelyslaitoksen rakentamisesta Pal~ tyydyttämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 242
271: <tamon kunnan Kivesjärven kylään . . 213 28. Ellilä y. m., toiv. al. N:o 72: Maa-
272: 13. Pekkala y. m., toiv. al. N :o 56: Maa- taloudellisten opetus- ja tutkimus-
273: talouden velkain vakauttamisesta . . 214 laitosten rakentamisesta .......... 244
274: 14. Niskanen y. m., toiv. al. N:o 57: 29. Sarlin y. m., toiv. al. N :o 73: Yksi~
275: Asutustarkoituksiin myönnettyjen tyismetsätalouden apulaisen viran pe-
276: ilainojen vuotuismaksujen alentami- rustamisesta Helsingin yliopistoon . . 247
277: sesta ............................ 219 30. Helenelund m. fl., hemst. mot. N :o
278: 15. Koivuranta y. m., toiv. al. N:o 58: 74: Angående inrättande av en krea-
279: Asutustilallisille valtiolta tai asutus- tursskötarskola å Korsholm skollä-
280: kassoista myönnettyjen lainain koron genhet .......................... 250
281: alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2121 30. Helenelund y.m., toiv. al. N:o 74:
282: 16. Vesterinen y. m., toiv. al. N :o 59: Karjanhoitokoulun perustamisesta
283: Maanparannustöitä varten annettu- Korsholman koulutilalle .......... 251
284: jen valtionlainojen lainaehtojen 31. Hannula y. m., toiv. al. N:o 75:
285: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 223 Kiinteän maamieskoulun perustami-
286: 17. Kalliokoski y. m., toiv. al. N:o 60: sesta Perä-Pohjolaan ............. 252
287: Maataloushallituksen toimesta suori- 32. Rantala y. m., toiv. al. N :o 76: Koti-
288: tettavien maanparannustöiden avus- •teollisuusoppilai tosten vähävaraisten
289: tusperusteiden muuttamisesta ...... 225 oppilaiden avustamisesta .......... 2.53
290: 18. Oulasmaa y. m., toiv. al. N:o 61: 33. Vilhula y. m., toiv. al. N:o 77: Suun-
291: Uudis- ja laidunraivauspalkkioiden nitelman laatimisesta Päijänteen-
292: jakamisen saattamisesta joustavam- Leppäveden- Keiteleen-Kivijärven
293: maksi ........................... 228 vesistön vedenpinnan järjestämiseksi 255
294: VIII Sisällysluettelo 1934.
295:
296: Siv. Siv.
297: 34. Soininen y.m., toiv. al. N:o 78: 36. Rytinki y. m., toiv. al. N :o 80: Sotka-
298: Tutkimuksen toimittamisesta Höy~ ja Pudasjärven tulvavahinkojen eh-
299: tiäisen vedenpinnan alentamiseksi . . 257 käisemisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 260
300: 35. Arffman y. m., toiv. al. N :o 79: Sot- 37. Lahtela y. m., toiv. al. N :o 81: Kemi-
301: kamon vesistön ja Oulujärven tulva- Jarven Luusuanniskan perkauksesta
302: vedenpinnan alentamisesta ........ 259 kevät- ja syystulvien ehkäisemiseksi 261
303:
304:
305: X. Työväenasiainvaliokunta.
306: Sairausvakuutusta, liikeapulaisten 2. H elo y. m., lak. al. N :o 20: Ehdo-
307: työoloja, minimipalkkoja, kauppa- tus sairausvakuutuslaiksi .......... 273
308: alusten miehistöä, työttömyyttä, 3. Kivisalo y. m., lak. al. N:o 21: Ehdo-
309: juoppoutta y. m. koskevia laki- ja tus laiksi minimipallmista . . . . . . . . 292
310: toivomusaloitteita. 4. Virkkunen y.m., toiv. al. N:o 82:
311: >Suunnitelmallisen ja jiirjestellyn
312: 1. Ahlström m. fl., lagmot. N :o 19: huollon valmi.stamisesta työttömille
313: 'Förslag till lag om ändring av lagen asevelvollisuutensa suorittaneille . . . 297
314: angående arbetsförhållandena inom 5. Andersson y. m., toiv. al. N:o 83:
315: handels-, kontors- och nederlags- Esityksen antamisesta laiksi kauppa-
316: rörelserna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 269 alusten miehistöstii . . . . . . . . . . . . . . . 29~
317: 1. Ahlström y. m., lak. al. N :o 19: 6. Voionmaa y.m., toiv. al. N:o 84:
318: Ehdotus laiksi kauppa-, konttori- ja 1J uoppouden nykyistä laatua ja laa-
319: varastoliikkeiden työoloista annetun juutta lmskevan tutkimuksen toimit-
320: lain muuttami•sesta . . . . . . . . . . . . . . . 271 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 304
321:
322:
323: XII. Kulkulaitosvaliokunta.
324: Rautateitä, maanteitä ja siltoja, ka- 7. Janhonen, toiv. al. N:o 93: Eräiden
325: navia, puhelinlinjoja y. m. koskevia tiesuuntien tutkimisesta Kuhmonie-
326: toivomusaloitteita. men kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 317
327: 8. Fränti y. m., toiv. al. N:o 94: Maan-
328: 1. Vaarama y. m., toiv. al. N :o 87: tien rakentamisesta Sotkamon-Ris-
329: Maanteiden hoidon jättämisestä ko- tijärven maa:ntieltä Kaitaansalmen
330: konaisuudes-saan tie- ja vesirakennus- kohdalta Kuhmoniemen kirkolle .. 318
331: hallituksen huolehdittavaksi ...... . 311 9. Fränti y. m., toiv. al. N :o 95: Maan-
332: 2. Schildt, toiv. al. N :o 88: Pulkkilan- tien rakentamisesta Puolangan-Vaa-
333: harjun maantien rakentamisesta ... 3112 lan maantieltä Puokio~aarasta Sä-
334: 3. Forstadius y. m., toiv. al. N:o 89: räisniemeen Oulun---,Kajaanin maan-
335: Maantien rakentamisesta Heinolan tiellä ........................... 319
336: pitäjästä Hujansalon ja Uimilan ky- 10. Hänninen y. m., toiv. al. N:o 96:
337: lien kautta Jaalan pitäjään ....... . 3'13 ;Oulun-Pudasjärven ja Iin,--J>udas-
338: järven maanteiden yhdys.tiesuunnan
339: 4. Kivioja, toiv. al. N:o 90: Alavieskan tutkimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 320
340: Raution maantiesuunnan tutkimi- 11. Rytinki y. m., toiv. al. N :o 97:
341: sesta ........................... . 3'14 Maantien rakentamisesta Pudasjär-
342: 5. Oulasmaa y. m., toiv. al. N :o 91: ven-Sarajärven maantiestä Ranuan
343: iTutkimuksen toimittamisesta tie- ___,Kelahaaran maantiehen ......... 312.1
344: :suunnasta Porokylän pysäkki---,Kuh- 12. Rytinki y. m., toiv. al. N :o 98:
345: moniemen maantie .............. . 3l5 Maantien rakentamisesta Puda.sjär-
346: 6. Janhonen, toiv. al. N:o 92: Piispa- ven pitäjän Naamangankylän Särki-
347: järven___,Selkosky län--iHossan maan- vaarasta Taivalkosken pit~än Virk-
348: tien rakentamisesta ............. . 316 kuseen . . . .. . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . 3.2!
349: Sisällysluettelo 1934. IX
350:
351: Silv. Siv.
352: 13. Hänninen y. rn., toiv. al. N :o 99: 26. Colliander, hemst. mot. N :o 112: An-
353: Yhdystien rakentamisesta Oulun- gående upP'förande av en bro över
354: -Kuusamon maantiestä Kuoliovaaran Ressundet i Pargas socken ........ 338
355: seudulta Purnuvaaran kautta Kari- 2•6. Colliander, toiv. al. N :o 112: Sil-
356: niemen Raistakan tiehen . . . . . . . . 323 lan rakentamisesta Paraisten pitä-
357: 14. Hänninen y. rn., toiv. al. N:o 100: jässä olevan Hessuunin salmen yli .. 339
358: Posion kunnassa olevan Lehtiniemen 27. Lurnijärvi y. m., toiv. al. N:o 113:
359: ---;Paloperän tietyön rakentamisesta iSilla:n rakentamisesta Vuoksen yli
360: varatyönä ....................... 324 Kuukaupin kylän kohdalle ........ 340
361: 15. Lohi y. rn., toiv. al N :o 101: Maan- 28. Vaararna y. rn., toi.v. al. N:o 114:
362: tien rakentamisesta Rannan-Pudas- •Maantiesillan rakentamisesta Kuo-
363: järven tieltä Simojärven pohjoispää- pion pitäjässä olevan Jännevirran
364: hän ............................. 325 yli ............................. 34.2
365: 16. Hänninen y. rn., toiv. al. N:o 102: 29. V aarama y. rn., toiv. al. N :o 115:
366: Aittakummum-Biikalan maantien ra- ~{DJantiesillan rakentamisesta Maa-
367: kentamisesta .................... 32·6 ningan pitäjän Viannankosken yli .. 343
368: 17. Lohi y. rn., toiv. al. N:o 103: Maan- 30. Fränti y. rn., toiv. al. N :o 116: Äm-
369: tien rakentamisesta Ranuan Kela- mäkosken sillan rakentamisesta va-
370: haarasta Pudasjärven~Sarajärven ratyönä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 344
371: maantiehen ...................... 327
372: 31. Salo y. rn., toiv. al. N:o 117: .Sillan
373: 18. Lohi y. rn., toiv. al. N :o 104: Ra- rakentamisesta Oulujoen yli .Puolan-
374: nuan~Posion välisen maantien ra- gan_,Utajärven maantiellä ........ 346
375: kentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 312,8
376: 3!2. Arffrnan y. rn., toiv. al. N :o 118:
377: 19. Rytinlci y. rn., toiv. al. N :o 105: •Sillan rakentamisesta Kaitaansalmen
378: Maantien rakentamises•ta Ranuan- yli Sotkamon-Ristijärven maan-
379: Impiöjärven maantiestä Mäntyjärven tiellä ........................... 347
380: kautta Posion kuntaan .......... 3129
381: 33. Hänninen y. m., toiv. al. N:o 119:
382: 20. Hänninen y. rn., toiv. al. N:o 106: tSilla:n rakentamisesta Iijokeen laske-
383: Maantien rakentamisesta I-Iaata- van Siuruanjoen yli ............ 34.8
384: jas•ta Lohirannan kautta Ylikitkan
385: 34. Hannula y. rn., toi.v. aL N:o 120:
386: ja .Li vojärven välillä olevalle tukin-
387: tSillan rakentamisesta Tornion kau-
388: .siirtolai tteelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3•3.0
389: pungista Tornion asemalle . . . . . . . . 349
390: 21. Lahtela y. m., toiv. al. N :o 107: Ke- 35. Moilanen y. rn., toiv. al. N:o 121:
391: miJarven kirkonkylän - Luusuan
392: Laatokan~Suomenlahden kanava-
393: maantien rakentamisesta .......... 331
394: -suunnitelman tutkimisesta ........ 351
395: 21~l Lahtela y. rn., t.oiv. al. N :o 108:
396: 36. Leppälä y. rn., toiv. al. N :o 122:
397: iK uolajärven kirkonkylän:--Vuosna- Rautatien rakentamisesta varatyönä
398: järven maantien rakentlllmisesta .... 33;2
399: Uuksulta Salmin kirkolle .......... 3t54
400: 2.3. Kaijalainen y. rn., toiv. al. N :o 109:
401: 37. Janhonen, toiv. al. N:o 123: Yhte-
402: !Kittilän-Enontekiön maantien ra-
403: näisen suunnitelman laatimisesta
404: kentamisesta .................... 334
405: 1Kainuun puhelinolojen järjestämi-
406: 24. Kaijalainen y. rn., t•oiv. al. N:o 110: ·seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 315,5
407: Maantien rakentamisesta Sodanky- 38. Salo y. rn., toiv. al. N :o 124: Poh-
408: län Vaalajärveltä Jeesiön kautta jois-Suomen ja rajaseutujen puhe-
409: !Kittilään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3315 linverkoston rakentamisesta 356
410: 25. Kaijalainen y. rn., toiv. al. N :o 111: 39. Moilanen y. rn., toiv. al. N :o 125:
411: Lokan---~Kairalan ja Kelujärven- Salvarin johtoloiston rakentami-
412: Tanhuan ma•anteiden rakentamisesta 336 sesta ............................ 357
413:
414:
415:
416:
417: 2
418: X Sisällysluettelo 1934.
419:
420: XIII. Valiokuntaan lähettämättä 'jätettyjä tullimaksuja, armahdusta ja
421: rautateitä koskevia lakialoitteita.
422: Siv. Siv.
423: 1. Leppälä y. m., lak. al. N :o 22: Eh- dotu·s laiksi tullien kantamisesta
424: dotus laiksi rautatierakennuksista vuonna 19'34 .annetun lain muutta-
425: vuosina 1934-1938 . . . . . . . . . . . . . . 361 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 368
426: 2. Pennanen y. m., lak. al. N:o 23: 5. Virkkunen y. m., lak. al. N:o 26: Eh-
427: Ehdotms laiksi rautatierakennuk- dotus laiksi eräiden maassa vuoden
428: sista vuosina 1'9•34-19-36 . . . . . . . . 365 19•312 helmi-maaliskuun v•aihteessa
429: 3. V ilhula, lak. al. N :o 24: Ehdotus puhjenneeseen kapinaan ja sen yh-
430: laiksi rautatierakennuksista vuosina teydessä tehtyihin muihin rikoksiin
431: 19:34-19-38 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3-67 osaaottarreiden henkilöiden armahta-
432: 4. Hannula y. m., lak. al. N:o 25: Eh- misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 369
433: XI
434:
435:
436:
437:
438: B. Syysistuntokaudella jätetyt aloitteet.
439:
440: SISÄLLYSLUETTELO.
441:
442: IV. Valtiovarainvaliokunta.
443: Siv. Siv.
444: 41. Lepistö y. m., rah. al. N :o 14: Mää-
445: A. Virkamiesten palkkoja ja edus-
446: rärahan osoittamisesta korvauksiksi
447: tajanpalkkiota, asutustoimintaa, tul-
448: luonnonvaarojen aiheuttamista va-
449: limaksuja sekä lentoliikennettä kos-
450: hingoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 396
451: kevia laki- ja toivomusaloitteita.
452: 42. Kivisalo y. m., rah. al. N :o 15:
453: 34. Kivioja y. m., lak. al. N:o 26 a: Määrärahan osoittamisesta asevel-
454: Ehdotus laiksi edustajanpalkkiosta vollisten päivärahan koroittamiseksi 397
455: annettua lakia väliaikaisesti muut- 43. Kesti y. m., rah. al. N :o 16: Lisä-
456: taneen lain voimassaoloajasta . . . . 377 määrarahan osoittamisesta asevel-
457: 35. Niskanen y, m., lak. al. N:o 27: Eh- vollisten päivärahan koroi ttamista
458: dotus laiksi tullien kantamisesta varten ......................... 398
459: vuonna 1935 .................... 378 44. Vaarama y. m., rah. al. N:o 17:
460: 36. Salo y. m., lak. al. N :o 28: Ehdo- Määrärahan osoittamisesta posti- ja
461: tus laiksi asutustilallisten vuotuis- lennätinlaitoksen talon raken ta-
462: maksujen alentamisesta .......... 380 mista. varten Kuopioon . . . . . . . . . . 399
463: 37. Hautala y. m., lak. al. N:o 29: Eh- 45. Leppälä y. m., rah. al. N :o 18: Mää-
464: dotus laiksi vuan- ja toimenhalti- rärahan osoittamisesta raja-aidan
465: Jam palkkausten vähentämisestä rakentamiseksi valtakunnan rajalle
466: vuoden 1935 aikana . . . . . . . . . . . . 383 Salmin ja Suojärven pitäjissä .... 400
467: 38. Räisänen y. m., lak. al. N :o 30: Eh- 46. Kosonen y. m., rah. al. N:o 19:
468: dotus laiksi valtion viran- ja toi- Määrärahan osoittamisesta varasto-
469: menhaltijain palkkausten vähentä- ja korjauspajarakennuksen rakenta-
470: misestä vuoden 1935 aikana . . . . . . 385 miseksi Joensuun kaupunkiin Kar-
471: 39. Lahdensuo y. m., toiv. al. N:o 126: jalan tiepiiriä varten ........... 401
472: Ilmavoimien käyttämisestä lentolii- 47. Janhonen, rah. al. N:o 20: Määrä-
473: kenteen palvelukseen ............ 388 rahan osoittamisesta radiokoneitten
474: ostamista ja kunnossapitoa varten
475: rajavartioston kenttävartioissa .... 403
476: 48. Nislcanen y. m., rah. al. N:o 21:
477: B. Rahaasia-aloitteita, jotka kos- Määrärahan osoittamisesta rukiin
478: kevat määrärahojen osoittamista tullin takaisin maksamista varten
479: kulkulaitoksiin, terveydenhoitoon Oulun läänissä ja Pohjois-Karja-
480: sekä taloudellisiin, sivistyksellisiin, lassa ............ ·............... 404:
481: sosialisiin y. m. tarkoituksiin. 49. Tapaninen y. m., rah. al. N :o 22:
482: 40. Kulovaara y. m., rah. al. N:o 13: Määrärahan osoittamisesta rukiin
483: Määrärahan osoittamisesta Turun tullirasituksen lieventämiseksi eräis-
484: kaupungin lentokentän rakennus- sä Oulun ja Kuopion läänien kun-
485: kustannuksiin .................. 393 nissa .......................... 405
486: XII Sisällysluettelo 1934.
487:
488: Siv. Siv.
489: 50. Hänninen y. m., rah. al. N:o 23: valan yleisen sairaalan rakennus-
490: Määrärahan osoittamisesta rukiin ja korjaustöiden loppuunsaatta-
491: tullin tuottaman rasituksen lieven- mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 428
492: tämistä varten maan niissä osissa, 62. Turkka y. m., rah. al. N:o 35: Mää-
493: joissa rukiinviljelys menestyy huo- rärahan osoittamisesta Oulun lää-
494: nosti .......................... 406 nin lääninsairaalan laajennustöitä
495: 51. Kalliokoski y. m., rah. al. N:o 24: varten ......................... 430
496: Määrärahan osoittamisesta pienvil- 63. Hannula y. m., rah. al. N :o 36:
497: jelijäin maatalouden luotto-olojen Määrärahan osoittamisesta valtion
498: parantamiseksi myönnettyjen lai- sairaalan rakentamista varten Ke-
499: nojen koron alentamiseksi ....... 409 min kaupunkiin . . . . . . . . . . . . . . . . 431
500: 52. K alliolcoski y. m., rah. al. N :o 25: 64. K oivnranta y. m., rah. al. N :o 37:
501: Koroi tetun määrärahan osoi ttami- Määrärahan osoittamisesta Rova-
502: sesta frangilainoista kunnille ai- memen yleisen sairaalan laajenta-
503: heutuvien agiotappioiden korvaa- miseen ........................ 432
504: miseen ......................... 411 65. Linna y. m., rah. al. N :o 38: Mää-
505: 53. Hautala y. m., rah. al. N:o 26: rärahan osoittamisesta Uudenmaan
506: Määrärahan osoittamisesta frangi- suomalaisten kuntain keuhkotauti-
507: lainojen koron alentamiseksi maan- parantolan rakentamista varten .. 433
508: viljelijäin osalta ................ 414 66. J acobsson m. fl., fin. mot. N :o 39:
509: 54. Hänninen y. m., rah. al. N :o 27: Angående anvisande av anslag åt
510: Määrärahan osoittamisesta Kuusa- Nummela sanatorium ............ 435
511: mon, Posion, Kuolajärven ja Kemi- 66. J acobsson y. m., rah. al. N :o 39:
512: järven hätään joutuneiden tilallis- Määrärahan osoittamisesta N umme-
513: ten velkain vakaannuttamista var- lan parantolan avustamista varten 435
514: ten ............................ 415 67. Tukia y. m., rah. al. N :o 40: Mää-
515: 55. H atdala y. m., rah. al. N :o 28: rärahan osoittamisesta Rauhan pii-
516: Koroi tetun määrärahan osoi ttami- rimielisairaalan laajentamiseen . . 438
517: sesta avustuksiksi vaikeuksiin jou- 68. J anhonen, rah. al. N :o 41: Määrä-
518: tuneille kunnille . . . . . . . . . . . . . . . . 417 rahan osoittamisesta korottoman
519: 56. Hautala y. m., rah. al. N :o 29: lainan antamista varten Oulun
520: Määrärahan osoittamisesta pienvil- diakonissakodin uudisrakennuksen
521: jelijäin rappeutuneiden viljelysten rakentamiseen .................. 440
522: perusparannuksiin .............. 419 69. Rytinlci y. m., rah. al. N :o 42: Mää-
523: 57. Honka y. m., rah. al. N:o 30: Mää- rärahan osoittamisesta Pudasjärven
524: rärahan osoittamisesta Turun luot- kunnansairaalan ottamiseksi val-
525: sipiiriin hankittavaa uutta tarkas- tion haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 441
526: tusalusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . 421 70. Tapaninen y. m., rah. al. N:o 43:
527: 58. Bryggar·i y. m., rah. al. N:o 31: Määrärahan osoittamisesta sairaa-
528: Koroi tetun määrärahan osoi ttami- lan rakentamiseksi Ylitornion pitä-
529: sesta työttömyyden lieventämiseksi 424 jään ........................... 442
530: 59. Pohjala y. m., rah. al. N :o 32: 71. Aattela y. m., rah. al. N :o 44: Ko-
531: Määrärahan osoittamisesta Helsin- roitetun määrärahan osoittamisesta
532: gin yleisen sairaalan lastentautien- tuberkuloosiparantolain avustusta
533: osaston piirustusten ja kustannus- ja tuberkuloosihuoltotoiminnan tu-
534: arvioiden sekä muiden valmistavien kemista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 444
535: töiden suorittamiseen ............ 426 72. Lohi y. m., rah. al. N :o 45: Mää-
536: 60. Ryömä y. m., rah. al. N:o 33: Mää- rärahan osoittamisesta aluelääkärin
537: rärahan osoittamisesta erinäisten palkkausta varten Ranuan kuntaan 446
538: muutos- ja korjaustöiden suoritta- 73. Voionmaa y. m., rah. al. N:o 46:
539: miseksi Viipurin läänin lääninsai- Koroitetun määrärahan osoittami-
540: raalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 427 sesta erinäisten valistusjärjestöjen
541: 61. Pitkänen y. m., rah. al. N :o 34: avustamiseksi ................... 447
542: Määrärahan osoittamisesta Sorta- 74. Voionmaa y. m., rah. al. N:o 47:
543: Sisällysluettelo 1934. XIII
544:
545: Siv. Siv.
546: Koroi tetun määrärahan osoi ttami- 88. Kivenoja y. m., rah. al. N :o 61:
547: sesta kansantajuistieteellisten luen- Määrärahan osoittamisesta Hami-
548: tojen avustamiseksi .............. 448 nan yhteislyseon rakennustyön
549: 75. Voionmaa y. m., rah. al. N :o 48: aloittamista varten . . . . . . . . . . . . . . 4 71
550: Koroi tetun määrärahan osoi ttami- 89. Metsäranta Y. m., rah. al. N:o 62:
551: sesta opintokerhotoiminnan avusta- Määrärahan osoittamisesta koulu-
552: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 450 talon rakentamista varten Kotkan
553: 76. Lumme y. m., rah. al. N :o 49: Ko- tyttölyseolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 72
554: roi tetun määrärahan osoittamisesta 90. Takala y. m., rah. al. N:o 63: Mää-
555: vähävaraisten lasten ja nuorten am- rärahan osoittamisesta toiskielisissä
556: mattikasvatusta varten .......... 452 kunnissa toimivien yksityisten kan-
557: 77. Leppälä y. m., rah. al. N:o 50: sakoulujen valtionavun koroitta-
558: Määrärahan osoittamisesta Suomen mista varten .................... 473
559: Matkailijayhdistyksen velkojen ly- 91. Böök y. m., rah. al. N:o 64: Mää-
560: hentämiseksi .................... 453 rärahan qsoi ttamisesta pappilan ra-
561: kentamista varten Petsamon evan-
562: 78. Vilhula y. m., rah. al. N:o 51: Mää- keelis-luterilaiselle seurakunnalle. 478
563: rärahan osoittamisesta tieteellisiin 92. Vaarama y. m., rah. al. N:o 65:
564: kirjastoihin hankitun ulkomaisen Määrärahan osoittamisesta Savon
565: kirjallisuuden lisäluettelon julkai- maakunta-arkiston rakentamista
566: semista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 455 varten .......................... 479
567: 79. Leppälä y. m., rah. al. N :o 52: Mää- 93. Lampinen y. m., rah. al. N :o 66:
568: rärahan osoittamisesta työkeskus- Määrärahan osoittamisesta maan-
569: toiminnan tukemiseksi Suojärvellä 456 viljelysmuseon rakentamiseksi Mus-
570: 80. Heiniö y. m., rah. al. N :o 53: Ko- tialaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 480
571: roi tetun määrärahan osoittamisesta 94. Wiclcman m. fl., fin. mot. N:o 67:
572: Tampereen teknillisen opiston ilta- Angående anvisande av anslag för
573: kursseja varten ................ 458 den kyrkliga ungdomsvården . . . . 481
574: 81. H eislcanen y. m. rah. al. N :o 54: 94. W ickman y. m., rah. al. N :o 67:
575: Määrärahan osoittamisesta Kaleva- Määrärahan osoittamisesta kirkolli-
576: lan 100-vuotispäivänä toimeenpan- sen nuorisohuollon avustamista var-
577: tavan suurnimenmuuton avusta- ten ............................ 482
578: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 459 95. W enman m. fl., fin. mot. N :o 68:
579: 82. H eislcanen y. m., rah. al. N :o 55: Angående anvisande av anslag för
580: Määrärahan osoittamisesta apura- befrämjande av Finlands Fredsför-
581: hoiksi nuorille tieteenharjoi ttajille 460 bunds verksamhet . . . . . . . . . . . . . . 483
582: 83. Kukkonen y. m., rah. al. N:o 56: 95. Wenman y. m., rah. al. N:o 68:
583: Koroi tetun määrärahan osoi ttami- Määrärahan osoittamisesta Suomen
584: sesta rajaseudun vapaan valistus- Rauhanliiton toiminnan tukemista
585: työn avustamista varten ........ 462 varten ......................... 484
586: 84. Löthman y. m., rah. al. N :o 57: 96. Oulasmaa y. m., rah. al. N :o 69:
587: Määrärahan osoittamisesta avustuk- Määrärahan osoittamisesta Raittiu-
588: seksi Suomen Nuorison Liitolle .. 463 den Ystäville varhaisnuorisotyötä
589: 85. Voionmaa y. m., rah. al. N:o 58: varten ......................... 485
590: Koroitetun määrärahan osoittami- 97. Lumme. y. m., rah. al. N:o 70: Mää-
591: sesta Yhteiskunnallisen korkeakou- rärahan osoittm:~isesta raittiusfil-
592: lun avustusta varten ............ 467 min aikaansaamiseksi . . . . . . . . . . . . 486
593: 86. Honlca y. m., rah. al. N:o 59: Mää- 98. 1 nlcila y. m., rah. aJ. N :o 71: Mää-
594: rärahan osoittamisesta Salon yh- rärahan osoittamisesta seuranäyttä-
595: teiskoulun ottamiseksi valtion huos- mötoiminnan avustamista varten . . 4~8
596: taan ........................... 469 99. Lehtokoski y. r.n., rah. al. N :o 72:
597: 87. Leppälä y. m., rah. al. N:o 60: Mää- Määrärahan osoitta.misesta voimis-
598: rärahan osoittamisesta Sortavalan telusalin ja oppilasasuntojen raken-
599: tyttökoulun jatkoluokkien ottami-• tamista varten urheilu- ja voimis-
600: seksi valtion huostaan .......... 470 telukotiin Nastolan Pajulahdessa . . 490
601: XIV Sisällysluettelo 1934.
602:
603: Siv. Siv.
604: 100. Riipinen y. m., rah. al. N :o 73: 111. Fränti y. m., rah. al. N :o 84: :Mää-
605: Koroitetun määrärahan osoittami- rärahan osoittamisesta kalanvilje-
606: sesta henkisen alan työttömyyden lyslai toksen rakentamista varten
607: tutkimista varten . . . . . . . . . . . . . . . . 492 Paltamon kunnan Kivesjärven ky-
608: 101. Pekkala, rah. al. N:o 74: Määrä- lään ........................... 513
609: rahan osoittamisesta uuden valta- 112. Soininen y. m.l rah. al. N :o 85: Ko-
610: kunnan metsien arvioiruistyön aloi t- roi tetun määrärahan osoittamisesta
611: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 494 meijeritoiminnan edistämiseksi 514
612: 102. Pekkala, rah. al. N :o 75: Määrä- 113. Marttila y. m., rah. al. N :o 86: Ko-
613: rahan osoittamisesta yksi tyismetsä- roi tetun määrärahan osoittamisesta
614: talouden apulaisen vuan perusta- maatalouskerhotoimintaa varten .. 515
615: mista varten Helsingin yliopistoon 497 114. Brander y. m., rah. al. N :o 87: Ko-
616: 103. Koivisto y. m., rah. al. N :o 76: Ko- roi tetun määrärahan osoittamisesta
617: roi tetun määrärahan osoittamisesta Suomen Suoviljelysyhdistykselle . . 517
618: yksityismetsätalouden edistämiseksi 499 115. V allas y. m., rah. al. N :o 88: :Mää-
619: 104. Osterholm m. fl., fin. mot. N :o 77: rärahan osoittamisesta hedelmävil-
620: Angående anvisande av anslag för jelyksen tarkastajan paikkaamista
621: fiskerinäringens främjande ...... 501 varten maataloushallitukseen .... 519
622: 104. Osterholm y. m., rah. al. N :o 77: 116. Marttila y. m., rah. al. N :o 89:
623: Määrärahan osoittamisesta kalastus- Määrärahan osoittamisesta pienvil-
624: elinkeinon kohottamista varten . . . . 501 jelijäin metsätalousneuvontaa var-
625: 105. Ikonen y. m., rah. al. N :o 78: Ko- ten ............................ 521
626: rotetun määrärahan osoittamisesta 117. Lahtela y. m., rah. al. N:o 90: Mää-
627: Karjalan kasvin vilj elyskoeasemaa rärahan osoittamisesta viljelyspals-
628: varten ......................... 503 tatoiminnan jatkamista varten .... 523
629: 106. Hannula y. m., rah. al. N :o 79: :Mää- 118. Lepistö y. m., rah. al. N :o 91: Mää-
630: rärahan osoittamisesta kiinteän rärahan osoittamisesta viljelyspals-
631: maamieskoulun perustamista varten tatoimintaa varten .............. 525
632: Perä-Pohjolaan .................. 505 119. Rytinki y. m., rah. al. N :o 92: Mää-
633: 107. Aittaniemi y. m., rah. al. N :o 80: rärahan osoittamisesta erikoisasu-
634: Määrärahan osoittamisesta pienvil- tustoimintaa varten . . . . . . . . . . . . . 526
635: jelysneuvojaopiston nykyisen opis- 120. Pe7ckala, rah. al. N :o 93: Määrä-
636: torakennuksen järjestämistä varten rahan osoittamisesta tarpeellisten
637: kurssihuoneistoksi ja uuden opisto- rakennusten aikaansaamiseksi kor-
638: rakennuksen rakentamiseksi ...... 506 keinta maa- ja metsätalousopetusta
639: 108. Leppälä y. m., rah. al. N :o 81: :Mää- varten ......................... 527
640: rärahan osoittamisesta Leppäsyrjän 121. Pekkala, rah. al. N :o 94: Määrä-
641: maamieskoulun muuttamiseksi käy- rahan osoittamisesta maatyöläisten
642: tännöllis-tietopuoliseksi pienviljeli- asunto-olojen parantamista varten 529
643: jäkouluksi ...................... 508 122. Malmivuori y. m., rah. al. N:o 95:
644: 109. Helenelund m. fl., fin. mot. N:o 82: Määrärahan osoittamisesta Rauman
645: Angående anvisande av anslag för rautatien kiskoituksen uusimista
646: inrättande av en teoretisk kreaturs- varten ......................... 530
647: skötarskola å Korsholms skollägen- 123. Karvetti y. m., rah. al. N :o 96:
648: het ............................ 509 Määrärahan osoittamisesta Turun-
649: 109. Helenelund y. m., rah. al. N :o 82: Lauttakylän-Tampereen valtatien
650: Määrärahan osoittamisesta .tietopuo- rakennustöitä varten ............ 532
651: lisen karjanhoitokoulun perustami- 124. Schildt y. m., rah. al. N:o 97: Mää-
652: seksi Korsholman koulutilalle .... 510 rärahan osoittamisesta Pulkkilan-
653: 110. Lahtela y. m., rah. al. N :o 83: :Mää- harjun maantien rakentamista var-
654: rärahan osoittamisesta emäntäkou- ten ............................ 534
655: lun perustamista varten Kemijär- 125. Lindman y. m., rah. al. N:o 98:
656: velle ........................... 511 :Määrärahan osoittamisesta maan-
657: Sisällysluettelo 1934. XV
658:
659: Siv. Siv.
660: tien rakentamista varten Lappeen- tien rakentamista varten Ranuan-
661: rannasta Taipalsaarelle . . . . . . . . . . 535 Impiöjärven maantiestä Mäntyjär-
662: 126. Kettunen y. m., rah. al. N :o 99: ven kautta Posion kuntaan ...... 549
663: Määrärahan osoittamisesta maan- 137. Hänninen y. m., rah. al. N:o 110:
664: tien rakentamista varten Rääkky- Määrärahan osoittamisesta Tavajär-
665: län Oravisalosta Pyssysalon kautta ven maantien jatkamista varten
666: Rääkkylän kirkonkylään ........ 536 Aittakummusta Siikalaiseen ...... 550
667: 127. Luostarinen y. m., rah. al. N:o 100: 138. Hänninen y. m., rah. al. N:o 111:
668: Määrärahan osoittamisesta maantie- Määrärahan osoittamisesta Haata-
669: tutkimusta varten Enonkosken pi- jan-Lohirannan maantien rakenta-
670: täjän Hanhivirrasta Savonrannan mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 551
671: Pirttimäen kautta Heinäveden pi- 139. Lahtela y.m., rah. al. N:o 112:
672: täjän Pölläkän kylään .......... 538 'Määrärahan osoittamisesta Kemi-
673: 128. Penttala y. m., rah. al. N:o 101: järven-Luusuan maantien raken-
674: Määrärahan osoittamisesta Kuorta- tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 552
675: neen ja Seinäjoen välisen maantien 140. Lahtela y. m., rah. al. N :o 113:
676: rakentamista varten ............ 540 Määrärahan osoittamisesta Kuola-
677: 129. Lepistö y. m., rah. al. N :o 102: Jarven kirkonkylän-Lampelan-
678: Määrärahan osoittamisesta maan- Vuonasjärven-Tuutijärven erä-
679: tien rakentamiseksi Taholammin maantien rakentamista varten .... 554
680: pohjapuolen maantieltä Eskolan 141. Koivuranta y. m., rah. al. N:o 114:
681: pysäkille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 542 Määrärahan osoittamisesta Pellon-
682: 130. Kivioja y. m., rah. al. N :o 103: kylän ja Meltauksen välisen maan-
683: Määrärahan osoittamisesta tiesuun- tierakennustyön jatkamista varten 555
684: nan tutkimista varten Raution kir- 142. Tapaninen y. m., rah. al. N:o 115:
685: kolta Alavieakan Kähtävän kylään 543 Määrärahan osoittamisesta Yli tor-
686: 131. Salo y. m., rah. al. N :o 104: Mää- ni on pitäjän Luomajokilaakson asu-
687: rärahan osoittamisesta Puolangan tustien rakentamista varten ...... 556
688: pitäjässä olevan Auhan kylätien ra- 143. Kaijalainen y. m., rah. al. N:o 116:
689: kentamista varten II :n luokan Määrärahan osoittamisesta Pelko-
690: maantieksi ..................... 544 senniemen-Kairalan maantien ra-
691: 132. Salo y. m., rah. al. N :o 105: Mää- kentamista varten .............. 558
692: rärahan osoittamisesta maantien ra- 144. Kaijalainen y. m., rah. al. N:o 117:
693: kentamiseksi Jaalangan asemalta Määrärahan osoittamisesta Savu-
694: Puokiovaaralle Puolangen-Vaalan kosken-Martinkylän maantien ra-
695: maantiellä ...................... 545 kennustöiden aloittamista varten. . 560
696: 133. Rytinki y. m., rah. al. N :o 106: 145. Kaijalainen y. m., rah. al. N:o 118:
697: Määrärahan osoittamisesta yhdys- Määrärahan osoittamisesta Vaala-
698: tien rakentamiseksi Pudasjärven järven-Jeesiön maantien rakenta-
699: pitäjän Naamangan kylän Särki- mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 561
700: vaarasta Taivalkosken pitäjän Virk- 146. Kaijalainen y. m., rah. al. N:o 119:
701: kuseen ......................... 546 Määrärahan osoittamisesta Kittilän
702: 134. Hänninen y. m., rah. al. N:o 107: -Enontekiön maantien rakennus-
703: Määrärahan osoittamisesta yhdys- töiden aloittamista varten ........ 562
704: tien rakentamista varten Oulun- 147. Kaijalainen y. m., rah. al. N:o 120:
705: Kuusamon maantiestä Taivalkos- Määrärahan osoittamisesta Palo-
706: ken-Raistakan maantielle ...... 547 joensuun-Kaaresuvannon maan-
707: 135. Rytinki y. m., rah. al. N :o 108: tien rakentamista varten ........ 563
708: Määrärahan osoittamisesta yhdys- 148. Pekkala y. m., rah. al. N :o 121:
709: tien rakentamista varten Pudasjär- Määrärahan osoittamisesta maan-
710: ven-Sarajärven maantiestä Ra- tien rakentamista varten Inarin
711: nuan--Kelahaaran maantiehen ... 548 Kaamasesta Outakosken kylään Uts-
712: 136. Rytinki y. m., rah. al. N :o 109: joella .......................... 564
713: Määrärahan osoittamisesta yhdys- 149. Syrjänen y. m., rah. al. N:o 122:
714: XVI Sisällysluettelo 1934.
715:
716: Siv. Siv.
717: Määrärahan osoittamisesta sillan 154. Hannula y. m., rah. al. N:o 127:
718: rakentamista varten Kymijoen yli Määrärahan osoittamisesta sillan
719: Voikan kosken alapuolelle . . . . . . . . 567 rakentamista varten Tornion kau-
720: 150. Hirvensalo y. m., rah. al. N:o 123: pungista Tornion asemalle. . . . . . . 573
721: Määrärahan osoittamisesta Viannan 155. Moilanen y. m., rah. al. N:o 128:
722: sillan rakentamista varten . . . . . . 569 Määrärahan osoittamisesta Lotou-
723: 151. Kääriäinen y. m., rah. al. N:o 124: rin salmen syventämistä varten .. 575
724: Määrärahan osoittamisesta Pelto- 156. Kivioja y. m., rah. al. N:o 129:
725: salmen sillan rakentamista varten 570 Määrärahan osoittamisesta Siipo-
726: 152. Fränti y. m., rah. al. N:o 125: Mää- joen perkauksen aloittamista var-
727: rärahan osoittamisesta Ämmäkosken ten ............................ 576
728: sillan rakentamista varten valtion 157. Lahtela y. m., rah. al. N :o 130:
729: varoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 571 Määrärahan osoittamisesta Kemi-
730: 153. Salo y. m., rah. al. N:o 126: Mää- Jarven perkaustyön alkuunpane-
731: rärahan osoittamisesta sillan raken- mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 577
732: tamiseksi Oulujoen yli Utajärven-
733: Puolangan maantiellä .......... 572
734:
735:
736:
737: XIV. Aloiteajan jälkeen valtiovarainvaliokuntaan lähetetty lahjoitusmaita
738: koskeva lakialoite.
739: 1. Tarkkanen y. m., lak. al. N :o 31: mruakru ununpuistoj en luovuttami-
740: Ehdotus laiksi eräiden lahjoitus- sesta (Laus. Prv :lta) 581
741: •• ••
742: VALTIOPAIVAT
743: 1934
744:
745:
746: LIITTEET
747: A. KEVÄTISTUNTOKAUDELLA JÄTETYT ALOITTEET
748:
749:
750:
751:
752: HELSINKI 1934
753: VALTLONEUVOSTON KIRJAPAINO
754: .. ..
755: VALTIOPAIVAT
756: 19 3 4
757:
758:
759: LIITTEET
760: 1
761:
762: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
763: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET .
764:
765:
766: r:-:1
767: I!!J
768:
769:
770:
771:
772: HELSINKI 19'84
773: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
774: Hallitusmuotoa, valtiopäiväjärjestystä, kielilainsäädäntöä,
775: valtiovarainhoitoa, Suomen kansalaisoikeuksia y. m.
776: koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
777: 5
778:
779: !,1. - Lak. al. N:o 1.
780:
781:
782:
783:
784: Toivola y. m.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksern 44 ja
785: 52 §:n muuttamisesta.
786:
787:
788: E d u s k u n n a ll 'e.
789:
790: Voimassaolevaa hallitusjärjestelmäämme peettomasti rajoitettu valtioneuvoston jä-
791: on viime aikoina yhä äänekkäämmin moi- senten oikeutta ottaa osaa valiokuntien ko-
792: tittu muun muassa siitä, että se tekee ha:l- kouksiin ja keskusteluihin.
793: lituksen jonkinlaiseksi eduskunnan valio- Englannin haJlitusjärjestelmä, jota ei
794: kunnaksi ja estää lujan ja määrätietoisen voida syyttää hallituksen aseman heikkou-
795: hallitustoiminnan ylläpitämisen. desta, antaa hallitukselle oikeuden johtaa
796: Nämä moitteet eivät ole aivan aiheetto- lainsäädäntöä sen kaikilla asteilla. Halli-
797: mia. Toisin kuin parlamentarismin emä- tuksen jäsenet seuraavat omaan alaansa
798: maassa, Englannissa, missä hallitus voi- kuuluvien 'la'kiehdotusten käsitte'lyä niin
799: makkaalla kädellä ohjaa myöskin parlamen- valiokunnissa kuin täysistunnoissakin ja
800: tin työtä, on eduskunta meillä usein pyr- tästä menettelytavasta on tuloksena, että
801: kinyt sekautumaan selLaisiinkin asioihin, hallituksen vastuu lainsäädännönkin tar-
802: jotka kuu'luvat hallituksen hoidettaviin. koituksenmukaisuudesta on täydellinen ja
803: Vaikka parannusta tässä suhteessa onkin jakamaton.
804: ollut havaittavissa, niin väärin olisi sanoa, Ranskassa taas, jonka järjest.elmää lä-
805: että h:allitus meillä o'lisi jo saanu:t sellai- hempänä meidän oma käytäntömme on, on
806: sen valtioelämää johtavan aseman, mikä lainsäädäntötyön pääpaino valiokunnissa,
807: sille parlamentarismin ydinperiaatteen mu- jotka työskentelevät suljettujen ovien ta-
808: kaan kuuluisi. Ei o'le senvuoksi aivan häm- kana hallituksen jäsenten voimatta ottaa
809: mästyttävää sekään, että eräillä tahoilla osaa lakiehdotusten käsittelyyn. Kun 'laki-
810: on suunniteltu parlamentarismin täydel- ehdotukset sitten palaavat valiokunnista,
811: listä syrjäyttämistä. Tarkoituksenmukai- ovat ne usein muuttuneet sellaisiksi että
812: sempaa olisi kuitenkin pyrkiä kehittämään hallituksen täytyy vaatia valiokuntain te-
813: hallitustapaamme siten, että eduskunnan kemien ehdotusten hylkäämistä. Tuloksena
814: luottamusta nauttiva hallitus lainsäädäntö- tästä on vastuun jakautuminen ja liian ti-
815: työssäkin saisi sen johtavan aseman, m~kä heät hallituspulat.
816: maan yleisedun ja hallinnon hyvän hoi- Meillä ei luonnollisestikaan voida ilman
817: don kannalta on välttämätön. Ennenkaik- muuta siirtyä englantilaiseen järjestel-
818: kea olisi valtiosäännöstämme poistettava mään. Ilmeistä kuitenkin on, että kiin-
819: sellaiset säännökset, jotka ovat hallituksen teämpi yhteistyö hallituksen ja eduskun-
820: aseman lujittumisen tiellä. Näihin sään- nan välillä ,olisi omansa edullisesti vaikut-
821: nöksiin kuu'luu valtiopäiväjärjestyksen tamaan sekä lainsäädännön muotoon että
822: 44 § :n määräys, jonka mukaan valtioneu- sen sisältöön. Kun nykyisin ,ei myöskään
823: voston jäsen ,ei saa olla jäsenenä valiokun- ole 1aihetta, kuten ~ennen Suomen vapau-
824: nassa. Niinikään on VJ :n 52 § :ssä tar- tumista Venäjästä, turvata valiokuntien
825: 6 I,l. - Valtiopäiväjärjestyksen 44 ja 52 § :n muuttaminen.
826:
827: työtä vapaalle itsehallinnolle vihamielisiltä Ehdotamme senvuoksi,
828: hallituksen jäseniltä, niin on syytä poistaa
829: valtiopäiväjärjestyksestä mainittua halli- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
830: tuksen ja eduskunnan yhteistyötä haittaa- van lakiehdotuksen:
831: vat esteet.
832:
833:
834:
835: Laki
836: Valtiopäiväjärjestyksen 44 ja 52 § :n muuttamisesta.
837:
838: Valtiopäiväjärjestyksen 67 § :n määräämässä järjestyksessä säädetään:
839:
840: 44 ~. 52§.
841: Älköön kukaan, jota asia henkilökohtai- Valiokuntien kokouksiin ja keskustelui-
842: sesti koskee, ottako osa~a sellaisen asian kä- hin saavat valtioneuvoston jäs·enet, vaikka
843: sittelyyn valiokunnassa. eivät olisikaan valiokunnan jäseniä, ottaa
844: osaa.
845: (Toinen ja kolmas momentti, kuten ny-
846: kyisin).
847:
848:
849: Helsingissä, helmikuun 6 p:nä 1934.
850:
851: Urho Toivola. Eero Rydman.
852: 7
853:
854: I,2. - Lak. al. N:o 2.
855:
856:
857:
858:
859: Kivioja: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 87 §:n
860: muuttamisesta.
861:
862:
863: E d u s ik u n n a ll e.
864:
865: Sen V'altiopäiväjärjestyksen 31 § :n sään- Kun edustajan aloite-aika on yleensä
866: nöksen, että eduskunta voi ottaa lkäsiteltä- vain valtiopäivien alussa, olisi hallituksen-
867: vä!kseen edustajan tekcemän aloitteenkin, kin tuotava esityksensä silloin, ja jätettävä
868: käytännössä tilastojen mukaan on suureksi myöhemmin valmistuneet seuraaviin alka-
869: osaksi tehnyt tehottom~ksi se 87 § :n sää- jaisiin. Mutta mikäli hallituksella on to-
870: dös, että hallituksen esitykset 'aina ovat della kiireellisiä asioita, on eduskunta var-
871: otettavat ensimmäisinä käsiteltäviksi. On ma;an ne heti ottava käsiteltävikseen,
872: esiintynyt tapauksi,a - niistä kouraantun- vaikka laki olisi siinä muodossa, että myö-
873: tuvimpia lausunnossani 3/4 19,33, pöytä:k. hemmin tuotu hallituksen esitys voidaan
874: siv. 26,65 kosketellut - että haHitus is- myös panll!a käsittelyyn yksityisen edusta-
875: tuntokauden lopulla tuo eduskunnalle uus]a jan aloitteen jällmenkin, jos eduskunta tai
876: muka tärkeitä esitYksiä, kuten juuri tar- asianomainen valiokunta niin päättää.
877: koitettu esitys N :o 123, joiden käsittelemi- Jotta siis edustajan aloitteilla olisi hiukan
878: sessä valiokunnan ja eduskunnan aika ku- suuremmat mahdollisuudet kuin nykyään
879: luu ja käsittelyyn pääsemäisi'llään oleva päästä käsiteltäviksi, ehdotan,
880: edustajan aloite hautautuu, mutta halli-
881: tuksen esitys ei ollutkaan sen tärkeämpi, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
882: vaan jäi seuraavilla valtiopäivillä uusi- van lakiehdotuksen:
883: matta, vaikka eduskunta oli sen hylännyt.
884:
885:
886: Laki
887: valtiopäiväjärjestyksen 87 :§ :n muuttamisesta.
888:
889: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
890: säädetyllä tavalla, muutetaan ,täten tammikuun 13 p:nä 1928 annetun valtiopäivä-
891: järjestyksen 87 § näin kuuluvaksi:
892:
893: '87 '§. sen esitykset ovat sekä täysistunnossa että
894: Valtiopäiväjärjestyksen 28 §:n ensim- v,aliokunnissa otettavat ensimmäisinä käsi-
895: mäisessä momentissa tarkoitetut hallituk- teltäviksi.
896:
897:
898: Helsingissä, helmikuun 3 p :nä 19,34.
899: Vilho H. Kivioja.
900: 8
901:
902: 1,3. - Lak. al. N :o 3.
903:
904:
905:
906:
907: Ryömä: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 19 §:1L
908: muuttamisesta.
909:
910:
911: E d u s kun n a U e.
912:
913: Tekemässäni lakialaitteessa valtion va- että Eduskunta päättäisi hyväk-
914: rainhoitovuoden muuttamisesta €1Sitetyillä syä seuraavan lakiehdotuksen:
915: perusteilla kunnioittaen ehdotan,
916:
917:
918:
919: Laki
920: valtiopäiväjärjestyksen 19 § :n muuttamisesta.
921:
922: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty V'altiopäiväjärjestyksen 67 ~ :ssä
923: määrätyHä tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 19 '§ seuraavaksi:
924:
925: 19 §. rää, ja lopettaa istuntonsa oltuaan koossa
926: Eduskunta kokoontuu varsinaisille val- satakaks]kymmentä päivää joko yhteen me-
927: tiopäiville vuosittain, ilman erityistä kut- noon taikka väliajoin. Eduskunta voi kui-
928: sua, ensimmaiSenä paiVana syyskuuta, tenkin päättää, että valtiopäivät ov;at ai-
929: jollei eduskunta lähinnä edellisillä varsi- kaisemmin tai myöhemmin lopetettava(
930: naisilla valtiopäivillä muuta päivää mää-
931:
932:
933: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1934.
934:
935: Hannes Ryömä.
936: 9
937:
938: 1,4. - Lak. al. N :o 4.
939:
940:
941:
942:
943: Ryömä: Ehdotus laiksi valtion vaminhoitovuoden muutta-
944: rnisesta.
945:
946:
947: E d u s k u n n a 11 e.
948:
949: Vuodesta vuoteen on osoittautunut yleisiä töitä johtavien virastojen taholta
950: uudistuvan se häiriö, joka valtion hallin- vastustettaneen tätä muutosta senvuoksi,
951: nossa johtuu siitä, että valtion tulo- ja että varainhoitovuoden vaihdos sen jälkeen
952: menoarvio valmistuu joko aivan vuoden tulisi tapahtumaan keskel'lä vilkkainta työ-
953: päättyessä tai useinkin vasta, kun uusi kautta. Tätä mahdollista epäkohtaa on kui-
954: varainhoitovuosi on alkanut ja tulo- ja tenkin ilmeisesti liioiteltu. Huomattava
955: menoarvion jo sen alusta alkaen olisi pi- nim. on, että n. s. työmäärärahat ovat siir-
956: tänyt olla voimassa. Näyttää siltä, ettei tomäärärahoja, jotenka työt voidaan sen-
957: tätä epäkohtaa voida poistaa muuten, kuin kautta järjestää jatkuviksi varainhoitovuo-
958: että valtion varainhoitovuodeksi hyväksy- desta toiseen kuten nykyäänkin. Kun sitä-
959: tään toinen aika kuin kalenterivuosi ja paitsi tulo- ja menoarvio valmistuisi edus-
960: että valtiopäiväjärjestyksessä eduskunnan kunnassa niin hyvissä ajoissa ennen va-
961: kokoontumispäivä muutetaan sen johdosta rainhoitovuoden alkua, kuin muutoksen jäl-
962: tois·eksi kuin nykyään. Nämä asiat kuulu- keen tulisi olemaan asianlaita, olisi viras-
963: vat niin läheisesti yhteen, 'että varainhoito- toiHa hyvää aikaa laatia määrärahojen mu-
964: vuoden muutos voidaan sopiv.asti tehdä kaiset työsuunnitelmansa, niin etteivät työt
965: vain, jos jälkimmäinenkin muutos samalla varainhoitovuoden vaihdoksen johdosta
966: toteutetaan. Senvuoksi on varainhoitovuo- joutuisi häirityksi. Tällaista voisi mahdol-
967: den muutosta koslmvan lakia·loitteen yh- lisesti tapahtua ensimmäisen ylimenokau-
968: teydessä samalla tehty myöskin aloite val- den aikana, mutta· sitäkin voitaisiin estää
969: tiopäiväjärjestyksen muuttamisesta sano- tarkoitusta vastaavilla toimenpiteillä sitä
970: tussa suhteessa. puolenvuoden varainhoitovuotta varten laa-
971: Mitä tulee valtion varainhoitovuoteen, dittavassa tulo- ja menoarviossa, joka yli-
972: lienee sopivinta säätää se alk!avaksi 1 päi- menokautena tulisi kysymykseen. Muuten
973: vänä heinäkuuta ja päättymään 30 päi- ei 'liene mahdotonta hoitaa näitä asioita
974: vänä ik;esäkuuta. Tällainen varainhoito- Suomessa yhtä hyvin kuin vastaavien il-
975: vuosi on voimassa m. m. Ruotsissa, jossa. mastollisten ·olojen alaisessa Ruotsissa.
976: olot suuressa määrässä vastaavat o'loja Edellä kosketeltu valtion varainhoito-
977: omassa mwassamme. Muutoksen jälkeen vuoden muutos voitaisiin tosin toteuttaa,
978: olisi tulo- ja menoarvion valmistuminen vaikka eduskunnan kokoontumispäivä edel-
979: hyvissä ajoissa ennen varainhoitovuoden al- leenkin olisi helmikuun. 1 päivä. Mutta
980: kua taattu. Muutoksesta olisi myöskin se koska eduskunta siinä tapauksessa sään-
981: etu, että tulo- ja menoarvion kulloisetkin nöllisesti joutuisi tulo- ja menoarvion kä-
982: valmistelutyöt virastoissa ja hallituksessa sittelyn vuoksi istumaan aina toukokuun
983: siirtyisivät kesästä syksyyn. Erinäisten puoliväliin asti, olisi kokoontumispäivä tä-
984:
985: 2
986: 10 1,4. - Valtion varainhoitovuoden muuttaminen.
987:
988: män johdosta ,ehkä muutettava. Sopivim- rainhoitovuoden alkamispäivä:ksi 1 pa1vaa
989: maks~ kokoontumispäiväksi olisi katsottava kesäkuuta, jolloin tosin varainhoitovuoden
990: 1 päivä syyskuuta, jossa tapauksessa edus- vuosineljännekset tulisivat olemaan toiset
991: kunta olisi koolLa syys- ja lokwkuun ko- kuin kalenterivuoden.
992: koontuakseen tammikuun alkupuolella vas- Koska hallitusmuodon 69 § :n voidaan
993: taanottamaan hallituksen tulo- ja meno- katsoa tarkoittavan vuosi-sanalla kalenteri-
994: arvioesitystä, jonka valmistamiseen halli- vuotta, lienee va:vainhoitovuoden muutosta
995: tukselle siten jäisi sopiva väliaika. Kevät- koskeva laki säädettävä perustuslain muut-
996: istuntokaudella voitaisiin noudattaa samaa tamisesta säädetyssä järjestyksessä.
997: menettelyä kuin nykyään syysistuntokau- Edellä esitetyillä perusteilla kunnioit-
998: della, jolla tavoin valtiopäivät, tulo- ja taen ehdotan,
999: menoarvion va'lmistuttua, voitaisiin päättää
1000: huhtikuun puolivälissä. Eduskunnan ko- että Eduskunta päättäisi hyväk-
1001: koontumispäiväksi voitaisiin tosin myöskin syä seuraavan lakiehdotuksen:
1002: ajatella esim. 1 päivää lokakuuta sekä va-
1003:
1004:
1005:
1006: Laki
1007: valtion varainhoitovuoden muuttam.is·esta.
1008:
1009: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty va'1tiopäiväjärjestyksen ,67 § :ssä
1010: määrätyllä tavalla, säädetään täten:
1011:
1012: 1 §. kuuta ja päättyy 30 päivänä lähinnä seu-
1013: Valtion varainhoitovuosi alkaa 1 päivänä raavaa kesäkuuta.
1014: heinäkuuta ja. päättyy 30 päivänä lähinnä 2 §.
1015: seuraavaa kesiikuuta. 'Tämä laki tulee voimaan päivänä
1016: Ensimmäinen tähän lakiin perustuv.a va- kuuta 193.. Lähemmät määräykset
1017: rainhoitovuosi alka1a 1 päivänä tammi- sen toteuttamisesta annetaan ,asetuksella.
1018:
1019:
1020: Helsingissä 11 päivänä heimikuuta 1934.
1021:
1022: Hannes Ryömä.
1023: 11
1024:
1025: l,5. - Lak. al. N :o 5.
1026:
1027:
1028:
1029:
1030: Takala y. m.: Ehdotus laiksi valtion vit·kamiehiltä vaa-
1031: dittavasta kielitaidosta annetun lain 1 § :n muuttami-
1032: sesta.
1033:
1034:
1035: Ed uskunn,a'l'le.
1036:
1037: Laki valtion virkamiehiltä vaadittavasta koska kielitaitoisia virkaitijoita nyt on riit-
1038: kielitaidosta 1 päivältä kesäkuuta 1922 ja tävästi. Tilanteen muuttaminen tässä
1039: asetus valtion virkamiehiltä vaadittavasta kohden on jo kiireinen asia sentakia, että
1040: kiditaidosta annetun lain täytäntöönpra- virastojen sisäisen virkakielen ja viran-
1041: nosta 29 päivältä joulukuuta 1922 vaativat omaisten kirjeen vaihdon suomalaistaminen
1042: ma;an virkam~ehiltä vähimpänä suomen- sekä odotettavissa oleva tarpeettoman kak-
1043: kie'l-en taitona vain sen kielen ymmärtä- sikielisyystaakan lieventäminen ~edellyttä
1044: mistä. Täten jättää ·lainsäädäntömme siis vät virkamiesten kielitaidon lisäämistä jo
1045: mahdolliseksi sen, että Suomen valtion etukäteen.
1046: virkamies ei pysty v~astaamaan suomen- Sentakia pyydämme kunnioitta·en ehdot-
1047: kielis·oon puhutteluun tahi kirjeeseen suo- taa,
1048: menkielellä. Tällaisen tilanteen ylläpitä- että Eduskunta hyv.äksyisi seuraa-
1049: miseen ei nykyään enää ole mitään syytä, van lakiehdotuksen:
1050:
1051:
1052:
1053: Laki
1054: valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta kesäkuun 1 p :nä 1922 annetun lain
1055: 1 § :n muuttamisesta.
1056:
1057: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten valtion virkamiehiltä vaadit,
1058: tava;sta kielitaidosta kesäkuun 1 p :nä 1922 annetun lain 1 § näin kuuluvaksi:
1059:
1060: 1 §. kielen ymmärtäm:istä sekä jos virka on tuo-
1061: Pääs-emistä varten sellaiseen valtion vir- marinvirka, myös sen suullista taitoa,
1062: kaan, johon vaaditaan yliop:istoss'a tai kor- mutta jos virka-alue on k~ksikielinen, maan
1063: lreakoulussa suoritettu loppututkinto, vaa- toisen kielen suullista ja kirjallista taitoa.
1064: ditaan, 2 ja 3 §:ssä mainituin poikkeuksin, Ylioikeuksissa ja sellaisissa virastoissa, joi-
1065: että se, joka virkaan ilmoittautuu, on osoit- den virka-alue on kaksikielinen, on eri kiel-
1066: tanut täydellisesti hallitsevansa virka- ten käyttämistä edellyttävät virkatehtävät
1067: aineen asujanten -enemmistön kieltä. Sen mikäli mahdollista jaettava eri henkilöi-
1068: lisäksi on vaadittava viran hakijalta, jos den suoritettavaksi, ja vaadittakoon !Silloin
1069: virka-alue on yksiki~linen, maan toisen virkamieheltä, jonka virkatehtävät edellyt-
1070: 12 1,5. -Virkamiesten kielitaito.
1071:
1072: tävät ainoastaan toisen k~e1en käyttämistä, AsetukselLa säädetään myös, onko ja mi-
1073: sama kielitaito kuin virkamieheltä senkie- hin virkoihin vaadittava taitoa täydellisesti
1074: lisellä yksikielisellä virka-alueena. hallita sekä suomea että ruotsia.
1075: Pääsemistä varten muuhun kuin edelli- Kaikilta muilta paitsi tämän lain 2 § :ssä
1076: sessä momentissa mainittuun valtion vir- mainituilta valtion virkamiehiltä vaadit-
1077: kaan, vaaditaan viran edellyttämä riittävä takoon tämän liswksi suomenkielessä suul-
1078: kielitaito. Tarlmmmat määräykset tästä lista ja kirjallista taitoa.
1079: annetaan asetuksella.
1080:
1081:
1082: Helsingissä, helmikuun 10 päivänä 1934.
1083:
1084: J. Takala. Janne Koivuranta.
1085: E. M. T1arkkanen. Kusti Arffman.
1086: M. 0. Lahtela.
1087: 13
1088:
1089: 1,6. - Lak. al. N :o 6.
1090:
1091:
1092:
1093:
1094: Annala, V., y. m.: Ehdotus laiksi ulkomaalaisen ottami-
1095: sesta Suomen kansalaiseksi annetun lain muuttamisesta.
1096:
1097: E d u s kun n a II e.
1098:
1099: I,aki ulkomaalaisen ottamisesta Suomen siksi pyrkiviä hankkii itselleen vain ruot-
1100: kansalaiseksi 20 p :Itä helmik. 1920 luette- sinkielen taidon. Tämä johtuu lähinnä siitä,
1101: if.ee 1 § :ssään ne edellytykset, joiden ollessa että heille tämän kielen oppiminen on
1102: voimassa ulkomaalainen voidaan ottaa Suo- useasti helpompaa. Sanotusta asiantilasta
1103: men kansalaiseksi. Näiden edellytysten jou- aiheutuu, että Suomen kansalaisiksi otetut
1104: kossa ei ole mainittu mitään vaadittavasta liittyvät säännöllisesti ruotsinkieliseen väes-
1105: kielitaidosta. Siitä, että sanotun lain tönosaan samalla siten lisäten niitä velvolli-
1106: 25 p :nä huhtik. 1930 annetun täytäntöön- suuksia, joita Suomen valtiolla on ruotsin-
1107: panoasetuksen 2 §:ssä on säädetty, että - kielisten kansalaisten suhteen.
1108: kuten oli asianlaita 20 p:nä helmik. 1920 Kun suomenkieli on tosiasiallisesti valta-
1109: annetussa asetuksessakin - sen, joka on kunnan pääkieli, on oikeus ja kohtuus, että
1110: otettu Suomen kansalaiseksi, tulee määrä- niiltä, jotka otetaan Suomen kansalaisiksi,
1111: ajan kuluessa tehdä suomen- tai ruotsinkie- vaaditaan tämän kielen taito. Se helpottaisi
1112: lellä säädetty uskollisuudenvala, on katsottu myöskin noiden henkilöiden toimeentulon
1113: aiheutuvan, että kansalaiseksi voidaan ottaa vastaisia mahdollisuuksia.
1114: vain sellainen henkilö, joka osaa ainakin Edellä esittämillämme perusteluilla saam-
1115: välttävästi joko suomen- tai ruotsinkieltä. me kunnioittaen ehdottaa,
1116: Seurauksena siitä, että kielellisenä ede.lly-
1117: tyksenä kansalaisuuden saavuttamiselle on että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1118: joko suomen- tai ruotsinkielen taito, on että van lakiehdotuksen:
1119: ylivoimaisesti suurin osa Suomen kansalai-
1120:
1121:
1122: Laki
1123: ulkomaalaisen ottamisesta Suomen kansalaiseksi annetun lain muuttamisesta.
1124:
1125: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten ulkomaalaisen ottamisesta Suo-
1126: men kansaTaiseksi helmik. 20 p :nä 1920 annetun lain 1 § näin kuuluvaksi:
1127:
1128: 1 §. 4) kykenee elättämään itsensä ja per-
1129: Ulkomaalainen voidaan hakemuksesta ot- heensä;
1130: taa Suomen kansalaiseksi jos hän 5) on vapaa tahi sen kautta, että hänet
1131: 1) on puhdasmaineinen; otetaan Suomen kanalaiseksi, tulee va-
1132: 2) osaa ainakin välttävästi suomenkieltä; paacksi kansalaisvelvollisuuksistaan toisessa
1133: 3) lähinnä edelliset viisi vuotta on kes- maassa.
1134: keytymättä asunut Suomessa; Henkilölle, joka ennen on ollut Suomen
1135: 14 1,6. - Ulkomaalaisen ottaminen Suomen kansalaiseksi.
1136:
1137: kansalainen, voidaan myöntää kansalais- ulkomaalaiselle muutoinkin myöntää kansa-
1138: oikeus, vaikkei hän olekaan asunut Suo- laisoikeus 3 ja 4 kohdassa mainittujen ehto-
1139: messa 3 kohdassa mainittua aikaa. jen estämättä.
1140: Milloin erinomaisia syitä on, voidaan
1141:
1142:
1143: Helsingissä helmik. 10 p :nä 1934.
1144:
1145: Vilho Annala. Elias Simojoki.
1146: R. Ala-Kulju. L. P. Tapaninen.
1147: S. Honkala. Hilja Riipinen.
1148: K. R. Kares. E. A. Tuomivaara.
1149: Yrjö Kivenoja. A. Somersalo.
1150: Iisakki Nikkola. Bruno A. Sundström.
1151: Yrjö Schildt. J. V. Wainio.
1152: 15
1153:
1154: 1,7. - Toiv. al. N:o 1.
1155:
1156:
1157:
1158:
1159: Annala, V. y. m.: H allitus1nuodon, valtiopäiväjärjestyksen
1160: ja siihen liittyvien lakien mttuttamisesta.
1161:
1162:
1163: E d u s ik u n n a 11 e.
1164:
1165: Valtakuntamme valtiollisen elämän yh- että va·ltakuntaa todellisuudessa. on hallittu
1166: tenä vmkavimpana epäkohtana on tunnuste- puolueiden edusikuntaryhmistä ja puolue-
1167: tusti ollut hallitusvallan suuri heikkous. kanslioista, useinkin välittämättä kansa-
1168: Tämä on lähinnä aiheutunut siitä, että edus- kunnan todellisesta tahdosta ja kokonais-
1169: kunnassa olevien ryhmien lukuisuuden eduista.
1170: ja niiden välisten usein sovittamattomien Itsekäs puoluevalta on näin turukeutunut
1171: ristiriitaisuuksien vuoksi ei ole ollut mah- kansan ja valt1oval1an korkeinten elint,en
1172: dollista muodostaa lujaa hallitusvaltaa. väliin, niin että valtakuntaa ei tosiasialli-
1173: Hallitukset, jotka ovat kokonaan jääneet sesti ha:llita kansanvaltaisesti, vaan puolue-
1174: eduskunnan enemmän tai vähemmän tila- valtaisesti, ollen se siten olennai.simpana
1175: päisten ryhmitysten varaan, eivät ole voi- syynä hallitusvallan heikkouteen. Samalla
1176: neet omaksua valtion poliittisten tai ta- tämä puoluevaltaisuus on mitä pahimrmin
1177: loudellisten asioiden hoidossa mitään suo- turmellut ka:ns,anryhmien keskinäiset välit,
1178: raa suuntaa, kun ne eivät koskaan ole j aika,en ikansa1a,iset keskenään vihamielisiin
1179: saattaneet olla etukäteen varmoja esityk- ja riiteleviin ryhmäkuntiin ja tehden näin
1180: sensä kohtalosta eduskunnassa. Sitäpaitsi mahdottomaksi sen sovinnon ja yksimieli-
1181: monet kansakunnan tärkeät elinkysymyk- syyden ylläpitämisen, joka kuitenkin on
1182: set on useasti syrjäytetty, kun hallituksen oleva kaiken valtakunnan hallitsemisen yh-
1183: tarvitsemansa kannatuksen saamiseksi on tenä tärkeimmistä silmämääristä. V oimll!ssa
1184: ollut pakko tyydyttää puolueiden itsekkäitä olevan järjestelmän suuret epäkohdat ovat
1185: etupyytei tä. kaikilta puolin omansa estämään valtakun-
1186: Toiselta puolen ovat •eduskunnan pä:te- nan kehittymistä kansallisesti sisään- ja
1187: yyyden puute ja sen rikkinäisyys lisänneet ulospäin voimakkaaksi 1sekä taloudellisesti
1188: valtiovallam heikkoutta. Hallitusvalta on vauraaksi.
1189: huomannut eduskunnan pätevyyden puut- Viarsin laajalLe onikin sentähden levinnyt
1190: teen nimenomaan sillä alalla millä eduskun- v'akaumus valtiosääntömme uudistamisen
1191: nalta ennenkaikkea. olisi sekä oletetta.va. tarpeellisuudesta kansakunnan menestystä
1192: että edellytettävä pwteyyyttä. Hallitus on haittaavien ja vaarantavien epäkohtien
1193: koetmanut poistaa. huomattua. puutetta. teke- poistamiseksi. On toteutettava luja ja
1194: mällä tunnetun ·ehdotuksensa talousneuvos- päättävä haillitusV'alta. todellisen ka.nsanvaJ-
1195: ton peru..~tamisesta. Puolueiden välinen po- lan eikä puoluevallan pohjalla. Tässä pyr-
1196: liittinen kaupittelu on mitä laajimmassa kimyl\:Sessä ()n huomioono<tettava, että ylei-
1197: mitassa tullut eduskuntatyöhön vaikurtta- nen ja yhtäläinen äänioikeus on säilytet-
1198: vaksi ja tärkeimpiäkin asioita ratkaiseV!aksi ·tävä, vieläpä olisi puoluevcaltaisen järjestel-
1199: tekijäksi. Kaikki tämä on johtanut siihen, mä.n poistamisen edellytyksellä kansalais-
1200: 16 1,7. -Hallitusmuodon, valtiopäiväjärjestyksen y. m. muuttaminen.
1201:
1202: ten välitöntä osanottoa tärkeiden valtakun- hallituksella on mahdollisuudet, ehdotamme
1203: nallisten asiain ratkaisem~seen laajennet- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
1204: tava. Niinpä olisi annettava kansalle oikeus
1205: valita tasavallan presidentti suoraan välit- että hallitus ensi tilassa valmistut-
1206: tömillä vaaleilla. Samoin olisi ~ansan taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
1207: äänestys tehtävä yleisellä säännöksellä mah- sen valtakunnan hallitusmuodon, val-
1208: dolliseksi kansa!kunnan tärkeitten elinkysy- tiopäiväjärjestyksen ja siihen liitty-
1209: mysten tai eduskunnan ja hallitusvallan vä- vien lakien muuttamisesta siihen
1210: listen ristiriitojen rat!kaisemiseksi. Edus- suuntaan,
1211: kunnan jäsenmäärää olisi alennettava j'a että tasavallan presidentti valittai-
1212: säännökset eduskunnan kokoonpanosta muu- siin suoraan välittömillä vaaleilla,
1213: 'tettava sel1aisiiksi, että ne takaavat edus- että kansanäänestys tehtäisiin ylei-
1214: kunnalle pätevän, lainsäädäntötyöhön tar- sellä säännöksellä mahdolliseksi, ja
1215: vittavan asiantuntemuksen yhteiskunta- ja että Edu.>kunta, joJ~ka jäsenmäärä
1216: talouselämän eri aloilla. olisi alennettava, säädettäisiin ko-
1217: Kun katsomme, että tähän kuuluvat asiat koonpantavaksi sillä tavoin, että sille
1218: voidaan asiallisimmin ja kaikin puolin har- turvataan pätevään lainsäädäntötyö-
1219: kituimmin ratlmista v:ain sellaisen ennakko- hön tarvittava asiantuntemus yhteis-
1220: valmistuksen pohjalla, johon ainoastaan kunta- ja talouselämän eri aloilla.
1221:
1222: Helsingissä, helmiik:uun 12 p :nä 1934.
1223:
1224: Vilho Annala. J. V. Wainio.
1225: R. Ala-Kulju. Hilja Riipinen.
1226: S. Honkala. Yrjö Schildt.
1227: K. R. Kares. Bruno A. Sundström.
1228: Yrjö Kivenoja. Elias Simojoki.
1229: Iisakki Nikkola. L. P. Tapaninen.
1230: E. A. Tuomivaara. A. Somersalo.
1231: 17
1232:
1233: I,s. - Toiv. al. N :o 2.
1234:
1235:
1236:
1237:
1238: P·ennanen y. m. : Hallitusvallan lujittamisesta.
1239:
1240:
1241: E d u s !k u n n a 11 e.
1242:
1243: Kokemus osoittaa, että valtiosääntömme vistustakin voimaan, jos edus!kun:ta uusien
1244: määräykset eivät anna rii!ttäviä takeita vraalien jälkeen uudestaam hyväksyy sen
1245: hallitusvaalan vakavuudest~a. Yleisesti tun- muuttamattomana, tavallisen lain enemmis-
1246: nustetaan haitalliseksi vai!ku:tus, joka usein töllä ja perustuslainluontoisen lain kruh-
1247: toistuvilla hal.lituksen vaihdoksilla on ollut della kolmasosalla annetuista äänistä.
1248: valtiov:allan toimintaan. HaHitusten mel- Vuoden 1933 valtiopäivillä tapahtui en-
1249: koisen yleinen .lyhytikäisyys on aiheutunut simmäisen kerran, että ·eduskunta uudelleen
1250: us•eista s:v.istä, mutta nimenomaan on siihen hyväksyi ·erää.n tasavallan presidentin vah-
1251: vaikuttanut se, että meillä !kehittynyt par- vistamatta jättämän lain. Tämä tapaus,
1252: lamentruarinen käY'tän:tö on asettanut halli- oltakoonpa ratkaistavana olleesta, asiasta
1253: tuksen liian riippuvaiseen asemaan. Vaik- mitä mi·eltä t&hansa, on omiaan kiinnittä-
1254: kapa valtiosäännön määräykset sahlivatkin mään huomiota kysymykseen, min:kä·lainen
1255: sekä hallituksen muodostamisen että halli- n. s. veto-o~keus parhaiten jakaisi lainsää-
1256: turksen toiminnan tapahtua eduskuntJary'h- däntövallan ja varmimmirn takaisi lainsää-
1257: mistä riippumattom3!ffimin, kuin mitä käy- dännön perusteellisuuden.
1258: tännössä on ollut ~sian1aita, niin varmaan Vaikkakaan ei asettuisi ehdottoman veto-
1259: olisi valtakunnan asiain hoidolle eduksi, jos oilkeuden :kannalle, on joka .tapauksessa
1260: v3!ltioneuvost·on asemaa edus!kuntaan näh- myönnettävä, •että vastoin valtionpäämiehen
1261: den myöskin lainsäädännöllä lujitettaisiin. tahtoa ja vakaumusta tapahtuva Lainsää-
1262: Tämän päämäärän saavuttamiseksi olisi däntö sekä periaatteessa ·että käytännössä
1263: hallitusmuodon 36 § :n sekä valtiopäiväjär- on siksi arkaluontoinen asia, että sitä ra-
1264: jestyksen 36 ja 37 r§ :n säännöksiä !kehitet- joittavien säännösten tulisi olla nykyistä
1265: tävä siten, että joskin valtioneuvoston ja tiukemmat. Senvuoksi olisi tasavalloan pre-
1266: sen jäsenten vastuunalaisuus eduskunnalle sidentin lyk:käävää veto-oikeutta tehosrtet-
1267: säilytettäisiin, valtioneuvosto saisi eduskun- tava esim. siten, että laki tullakseen vahvis-
1268: nasta riippumattomamman aseman ja erit- turksetta voimaan olisi uusien vaalien jäl-
1269: täinkin tilapäisten enemmistöjen päätökset keen uudelleen hyväksyttävä kahdella kol-
1270: eduskunnan ja hallitukse:n suhdetta koske- masosalla ja valtiopäiväjärjestyksen 67 § :n
1271: vissa asioissa estettäisiin. 1 mom :ssa mainittu laki neljällä viidesosalla
1272: Hallitusmuodon 2 § :ssä on lausuttu se annetuista äänistä.
1273: yleinen periaate, että lainsäädäntövaltaa Kun valtiosäännössä siis on määräyksiä,
1274: käyttää ·eduskunta yhdessä tasavallan pre- joiden tarkistaminen paremman tasapaino-
1275: sidentin !kanssa. :Mutta presidentin osan- suhteen aikaansaamiseksi redu:skunnan ja
1276: ottoa lainsäädäntöön rajoittavat Liiaksi toi- hallituksen välillä on tarpeellista, esitämme
1277: set säännökset, joiden mukaan presidentin eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
1278: vahvistamatta jättämä Jaki tulee Hman vah-
1279:
1280: 3
1281: 18 1,8. - Hallitusvallan lujittaminen.
1282:
1283: että hallitus valmistaisi esityksen tämällä valtioneuvoston vastuunalai-
1284: valtiosäännön määräysten kehittämi- suus Eduskunnalle hallitusvaltaa ny-
1285: seksi sitä silmällä pitäen, että säilyt- kyisestään lujitetaan.
1286:
1287: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1934.
1288:
1289: Pekka Pennanen. Kaapro Moilanen.
1290: Paavo Virkkunen. Edwin Linkomies.
1291: Kyllikki Pohjala. Kaino W. Oksanen.
1292: Edv. Vaarama.
1293: 19
1294:
1295: 1,11. - Toiv. al. N :o 3.
1296:
1297:
1298:
1299:
1300: Heiskanen y. m.: Neuvoa-antavan kansanäänestyksen toi-
1301: meenpanemisesta nykyisen kaksikielisyysjärjestelmän
1302: edelleen säilyttämisestä.
1303:
1304:
1305: E d u s k u n n a 1.1 e.
1306:
1307: Kunkin valtiolliseen itsenäisyyteen pääs- yliopistomme ikaiksitkieilinen ja hengeltään
1308: seen kansan tehtävänä on vaalia, kehittää sangen vähässä määrin suomalaiskansalli-
1309: ja tehostaa omaa kansallista kultuuriaarr nen, kuten m. m. ~ nikukauden av,ajaiset n.
1310: henkisen ja aineellisen viljelyksen aloina kuukausi sitten osoittivat. Suomi lienee
1311: sekä poistaa ne sisäiset ja ulkonaiset esteet, täten ainoa sivistysvaltio, jolla ei ole oma-
1312: jotka ovat omiaan vaikeuttamaan tähän kielistä valtionyliopistoa korkeimman kan-
1313: päämäärään pyrkimistä. sallisen sivistyksen ahjona, vaikka suoma-
1314: Suomen valtakunnan tehtävänä on ja lainen sivistys ja tiede monella alalla on
1315: olisi ollut suomalaisen Vlaltioaja;tuksen voit- kansainvälisesti mitattuna niin kilpailu-
1316: toon saattaminen, suomalaisen kansallisen kyikyinen, että sillä pitäisi olla tällainen
1317: omaperäisen kultuurin luominen, suomala1- tyyssija.
1318: sen sivistysmuodon kohottaminen korkeaksi Suomalaisen kultuurin vaalimisen heik-
1319: sivistysmuodoksi muiden kansallisten sivis~ koutta osoittaa se!kin epäkohta, että ruotsin-
1320: tysmuotojen rinnalle. Tämän tuloksen saa- kielistä virkamiehistöä valtion varoilLa kou-
1321: vuttamisba on vaikeuttanut suomalaiskan- lutetaan suhteellisesti n. 2 kertaa enem-
1322: salliseen työhön osaksi vihamieliselle kan- män kuin suomenkielistä, samoin se, että
1323: nalle ru.ettunut ruotsinkielinen kultuuri ja oppikouluissamme ei ol~e pakollisen ruotsin-
1324: ruotsinkielinen sivistyne.istömme, jolle kieli- kielen opettamisen rtakia varattu riittävästi
1325: lainsäädäntömme on varannut paljon suu- tilaa maailmankielen, eng1annin, oppimi-
1326: remmat oikeudet kuin mitä Suomen kaltai- seHe, mistä jo tähän mennessä on ollut pal-
1327: sessa, väestösu'hteeltaan kansallisessa val- jon haittaa suomalaiselle kultuurielämälle.
1328: tiossa olisi ollut luvallista. Vaikka väes- Meillä vallitseva kaiks~kielisyysjärjestelmä
1329: tömme valtava enemmistö on suomalaista ja on synnyttänyt voimakkaan suomalaisuus-
1330: vaikka ruotsinkielistä, suomea osaamatonta taistelun, joka on asettanut päämääräJkseen
1331: v~estöä oo vain muutamia prosentteja, niin kaikkien edellämainittujen epäkohtien pois-
1332: ruotsinkieE on iJ:mrotettu !kansalliskielen tamisen, eli lY'hyesti suomalaisen kansallis-
1333: arvoon ja pääväestön kieli on perustus.lailla valtion luomisen. Se voima ja hartaus,
1334: säädetty vain toiseksi kansalliskieleksi. Tä- jolla tätä taistelua käydään, päämäärien
1335: män kaksikielisyysjärjestelmän kanssa sopu- tärkeys ja oikeudenmukaisuus sekä se vasta-
1336: soinnussa on tarpeeton kaksikielinen asiain kaiku, jota 1tämä taistelu on kaikissa
1337: käsittelyjärjestys eduskunnassa ja koko suomalaisissa yhteiskunta piireissä ympäri
1338: kielilainsäädäntö ruotsinkie.len tutikintoi- maata saavuttanut, osoittavat, että kansal-
1339: neen, jota ilman ei pääse ,edes suomalais- lisuustaistelu tulee käymään voimakkaana
1340: seudun virkamieheksi. Samoin on valtion- niin ikauan, ikunnes suomalaista enemmistöä
1341: 20 1,9. - Kaksikielisyysjärjestelmä.
1342:
1343: tyydyttävään mt'kaisuun on päästy. Tämä kouluihin ja ruotsinki•elistä kansansivistystä
1344: taistelu on toisaalta omiaan synnyttämään tuettava1ksi väestösuhteitten muikaan, vai
1345: jatkuvaa jännitystilaa m3Jassa ja siten estä- haluaako se säilyttää nykyisen kaksikielisen
1346: mään yhteisymmärryksen syntymistä eri epäikansa1lisen olotilan. Tällainen neuvoa-
1347: kieliryhmien välillä. antava kansanäänestys, jossa voisi esittää
1348: Kun monista yrityksistä huolimatta ikieli- ratkaistavaksi useampiakin vaihtoehtoja,
1349: lainsäädäntömme :kaH>lkein kipeimpiinkään ikuten kieltolakia koslmvassa iklansanään~
1350: puutteisiin ei ·Ole saatu korjausta, vaikka ty'ksessäikin, käsityksemme muikaan lopetta-
1351: mitään ·asiallisia syitä ci ole voitu esittää malla kielitaistehm ·eheyttäisi Suomen kan-
1352: nykyisen järjestelmän puolesta, ja kun mie- saa ja osaltaan tervehdyttäisi poliittista elä-
1353: lestämme kansan tahto tässä asiJassa ei ole määmme.
1354: päässyt toteutuma3Jn, niin me allekirjoitta- Edelliseen viitaten ·esitämme kunnioittaen
1355: neet olemme tulleet siihen va:kaumukseen, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1356: että näin tärkeässä \kysymyksessä olisi pa-
1357: ras antaa kansan itsensä vastata, haluaako että hallitus kiireellisesti valmis-
1358: se näitä muutoksia vai eikö se halua. Mie- taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
1359: lestämme me !opetamme kieli- ja kansalli- sen neuvoa-antavan kansanäänestyk-
1360: suustaistelumme nopeimmin ja kivuttomim- sen toimeenpanemisesta kansantah-
1361: malla tavalla siten, että •anna;mme Suomen don selvillesaamiseksi siitä, onko ny-
1362: kansan ratkaista, haluaruko se suomenkielen kyinen eri aloilla vallitseva kaksi-
1363: maan ainoaksi viralliseksi k1e1eksi, edus- kielisyysjärjestelmä edelleen säilytet-
1364: kunnan yksiikieliseksi, valtioyliopis•ton suo- tävä, vai onko ryhdyttävä kaikkiin
1365: malaiseksi, kielilait muutetuiksi, tarpeetto- niihin lain muutoksiin ja muihin toi-
1366: mat ruotsink1eliset oppikoulut lakkautetta- menpiteisiin, jotka johtavat suoma-
1367: viksi, englannin ruotsinkielen tilalle oppi- laisen kansallisvaltion toteutumiseen.
1368:
1369: Helsingissä helmikuun 12 p :nä 1934.
1370:
1371: V. A. Heiskanen. Alpo 0. Luostarinen.
1372: Albin Asikainen. K. F. Lehtonen.
1373: Kyllikki Pohjala. Kaino W. Oksanen.
1374: 21
1375:
1376: l,to.- Hemst. mot. N:o 4. l,1o. - Toiv. a.l. N:o 4.
1377:
1378:
1379:
1380:
1381: Kullberg m. fl.: Angående förbud för bä- Kullberg y. m.: Poliittisen puolueen tai
1382: rande av dräkt, kännetecknande ett po- mielipidesuunnan tunnusmerkkinä ole-
1383: litiskt parti ellet· en viss meningsrikt- vien pukujen kieltämisestä.
1384: ning.
1385:
1386: T i 0 R i k s d a g e n. E d u s !kun n a 11 e.
1387:
1388: Envar medborgare i vårt samhälle har "XKsikään !kansalainen Yhteiskunnassamme
1389: icJke kunnat undgå att lägga märke tili huru ei ole voinut olla panematta merkille, mi-
1390: motsättninga:vna mellan de poHtisika me- tenkä vastalclraisuudet valtiollisten mi·eli-
1391: n1ngsriktningarna i vårt land väs.en:tligt pidesuuntien välillä ma;assamme viime ai-
1392: skärpts den senaste tiden. Denna menings- koina ovat oleellisesti rrrärjistyneet. Tämä
1393: olikhet har bland annat också visat sig däri, mielipiteiden •eroavaisuus on m. m. ilmen-
1394: att särskilda partier eller meningsriktningar nyt myöskin siinä, että erinäiset puolueet
1395: infö:vt ett särs:kilt slag a:v lkJädedräk:t som tai mielipidesuunnat ovat ottaneet käytän-
1396: igenkänningstecken för de egna menings- töön erikoisen pukumallin tunnusmerkiksi
1397: fränderna. Härigenom ha äv·en synliga omille henge.nheimolaisiHeen. Tämän kautta
1398: gränser meUan de politiska parti·erna upp- ·on myöskin vedetty näikyvä•t rajat valtiol-
1399: dragits, vilket ytterligare skärpt parti- listen puolueiden välille, mikä on edelleen
1400: motsättningarna och gjort dem alltmera kärjistänyt puoluevastalkohtia ja tehnyt ne
1401: iögonenfallande. Då det likväl icke kan yhä silmäänpistävämmiiksi. Kun ei kuiten-
1402: vara förenligt med en lugn samhällsutveck- kaan saata olla terveen yhteiskuntwkehityk-
1403: ling, att partimotsättningarna på detta sätt sen mukaista, että puolueva;stakohtia tällä
1404: framhävas, måste det anses vara ·en stats- tavalla korostetBJan, ·täytyy pitää valtiov·al-
1405: ma:ktens skyldighet a:t.t här ingripa och 'lan velvollisuutena puuttua asiaan ja eh-
1406: förhindra en alltför långt gången sönder- käistä liian pitkälle mennyt rikkinäisyys ja
1407: delning och spl1ttring av samhället. På den hajaannus yhteiskunnassamme. Tllimän
1408: grund har även i flere andra länder, bland vuoksi onkin useissa muissa maissa, m. m.
1409: annat i våra jämförelsevis lugna skandina- verraten rauhallisissa skandinaavisissa naa-
1410: viska grannländer en lagstiftning införts purimaissamme saa.tettu voimaan lainsää-
1411: enligt viiken bärandet av partidräkt är för- däntö, jolla puoluepukujen käyttäminen on
1412: bjudet. Ä ven i vårt land är en sådan lag- !kielletty. Myösikin meillä on sellainen lain-
1413: stiftning av nöden. I vårt utsatta läge ha säädäntö tarpeen. MeiHä ei vaaranalaisessa
1414: vi icke råd att låta splittringen fortgå, utan asemasaamme ole varaa sallia rikkinäisyy-
1415: statsmakten måste med kraftig hand försöka den ja·tkua, vaan täytyy v,altiovallan voi-
1416: taga i det onda så a;tt vårt samhälle måtte ma:klkain käsin koettaa puuttua asiaan, jotta
1417: förskonas från de faror som till ytterlighet yhteiskuntamme ;säästyisi niiltä vaaroilta,
1418: skärpta partimotsättningar föra med sig. joita äärimmäisyyteen saakka kärjistyneet
1419: puoluevastakohdat tuovat mukanaan.
1420: 22 1,10. - Puoluepukujen kieltäminen.
1421:
1422: På grund av det ovanstående våga vi Edellä esitetyn perustoolla rohkenemme
1423: vördsamt hos riksdagen hemställa, kunnioitta.en esittää eduskunnan päätettä-
1424: väksi toivomuksen,
1425: att Regeringen utan dröjsmål måtte että hallitus kiireimmiten antaisi
1426: inkomma med proposition till lag, Eduskunnalle esityksen laiksi, jonka
1427: enligt vilken bärande av dräkt, kautta valtiollisen puolueen tai mää-
1428: kännetecknande ett politiskt parti rätyn valtiollisen mielipidesuunnan
1429: eller viss politisk meningsriktning, tunnusmerkkinä olevan puvun käyt-
1430: bleve förbjudet. täminen tulisi kielletyksi.
1431:
1432: Helsingfors den 12 februari 1934. Helsingissä helmikuun 12 päivänä. 1934.
1433:
1434: Henrik Kullberg. E. M. Tarkkanen.
1435: Kaapro Huittinen. M. 0. Lahtela.
1436: •• ••
1437:
1438: VALTIOPAIVAT
1439: 19 3 4
1440:
1441:
1442: LIITTEET
1443: II
1444:
1445: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI~ JA
1446: TOIVOMUSALOITTEET
1447:
1448:
1449:
1450:
1451: HELSINKI 19<34
1452: V A.IJTIONEUVOS~ON KIRJ.APA.INO
1453: Kuolemanrangaistusta, maatalouspulan helpottamista,
1454: tekijänoikeutta, sukunimiä, ulosottolakia y. m.
1455: koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
1456:
1457:
1458:
1459:
1460: 4
1461: 27
1462:
1463: D,1. - Lak. al. N :o 7.
1464:
1465:
1466:
1467:
1468: Wiik: Ehdotus laiksi kuolemanrangaistuksen poistamisesta.
1469:
1470:
1471: E d u s k u n n a ll e.
1472:
1473: Viime aikana on maassamme kuulunut joissa hän on kehittynyt tai oikeammin
1474: vaatimuksia, että kuolemanrangaistus otet- surkastunut. Sekä huonot yhteiskunnalli-
1475: taisiin käytäntöön. Tällaisia vaatimuksia set olot että henkilökohtaiset perinnölliset
1476: on aina kuulunut silloin, kun taantumuk- ynnä muut edellytykset ovat vaikuttaneet
1477: selliset intohimot ovat muutenkin antaneet hänen tekoihinsa.
1478: leimansa vaikutusvaltaisten kansankerros- Kuolemanrangaistusta puolletaan yhteis-
1479: ten katsantokannalle. kunnan itsepuolustuskeinona. Mutta yhteis-
1480: Kuten vuosien 1911, 1914, 1917, 1922 ja kunta voi tehdä rikollisen vaarattomaksi
1481: 1927 valtiopäiville jättämissäni lakialoit- telkeämällä hänet vankilaan. Sanotaan kyllä
1482: teissa olen huomauttanut, kokemus ja järki- lisäksi, että rangaistuksen pitää vaikuttaa
1483: syyt puhuvat voimakkaasti kuolemanran- pelottavasti. Mutta koskaan ei ole voitu to-
1484: gaistusta vastaan eikä sen puolesta ole mi- distaa kuolemanrangaistuksen näin vaikut-
1485: tään arvostelua kestävää voitu esittää. tavan. Päinvastoin barbaaristen oikeusperi-
1486: Sivistyskansat ovat jo aikoja sitten luo- aatteiden noudattaminen, muun muassa ih-
1487: puneet näkemästä rangaistuksessa kostoa mishengen halveksiminen, yhteiskunnan
1488: tehdystä rikoksesta. Kaiken rangaistuksen puolelta vaikuttaa yleiseen käsityskantaan
1489: pitää, kuten jo neljäsataa vuotta sitten raaistuttavasti ja voi näin ollen pitemmälle
1490: kunnioitetuissa tuomarinsäännöissämme lau- katsoen edistääkin rikollisuutta. Kuoleman-
1491: suttiin, olla parannukseksi. Kuolemanran- rangaistus ei ole - huomautti pari viikkoa
1492: gaistus syöksee rikollisen tuntemattomaan. sitten Tshekkoslovakian senaatissa Brnon
1493: On uhkarohkeata toisen ihmisen ottaa päät- yliopiston rikosoikeuden professori Milota
1494: tääkseen toisen ihmisen tällaisesta kohta- - mikään peloituskeino; erehdytään, jos
1495: losta. Myöskään ei kuolemanrangaistus kuolemanrangaistuksen pelottavaa vaiku-
1496: täytä sitä vaatimusta, että rangaistus pitää tusta arvostellaan yleensä normaalisten ih-
1497: voida sovelluttaa rikoksen ·enemmän tai vä- misten sieluntilan kannalta katsoen. Jos
1498: hemmän raskaan laadun mukaan. Sitä ei kuolemanrangaistus käsitetään keinona,
1499: myöskään voida teihdä tekemättömäksi, jos jolla yhteiskunta tehokkaimmin vapautuu
1500: siihen tuomittu sittemmin osoittautuu syyt- vaarallisista rikollisista, jotka vastaisestikin
1501: tömäksi ; oikeusmurhia onkin aina silloin voisivat sitä uhata, on rikollisen tappami-
1502: tällöin osoitettu tapahtuneen ja voidaan nen puolustettavissa vain edellyttäen, että
1503: otaksua niitä tapahtuneen paljon enemmän- rikollinen jatkuvasti ja vaarallisesti uhkaa
1504: kin, kuin on tullut ilmi. yhteiskuntaa, ja silloinkin vain sellaisessa
1505: Uusiaikainen oikeuskäsitys on taipuvai- harvinaisessa poikkeustapauksessa, ettei yh-
1506: nen näkemään rikollisessa säälittävän olen- teiskunta voi suojella itseään toisilla, inhi-
1507: non, niiden nurinkuristen olojen uhrin, millisemmillä keinoilla. Ja prof. Milota Ii-
1508: 28 II,l. - Kuolemanrangaistuksen poistaminen.
1509:
1510: sas1, että käsitys kuolemanrangaistuksen ole voitu näyttää, että kuolemanrangais-
1511: välttämättömyydestä johtuu useimmissa tusta tarvittaisiin laillisen järjestyksen yllä-
1512: ihmisissä vaistarnaisesta kostontarpeesta. pitämiseksi. Ja R. A. Wrede varoitti anta-
1513: Sellaiset vaistot eivät saisi määrätä yih- masta ,taantumuksen synkän hengen" pi-
1514: teiskunnan oikeuskäsitystä. tää peliään.
1515: Maailmansota herätti ennenkuulumatto- Sama synkkä henki pyrkii nytkin vaikut-
1516: maila tavalla hal veksumista ihmiselämää tamwan ,asioihin. Ei tosin kaikkialla. Ruotsi
1517: kohtaan ja edisti myös sitä miltei taika- on nyt jo kymmenkunta vuotta kuulunut
1518: uskoista luottamusta, että on raakoja väki- niihin lukuisiin maihin, joissa kuoleman-
1519: valtakeinoja käyttämällä mahdollista päästä rangaistus on poistettu ja joissa ei rikolli-
1520: suurimpiin tuloksiin. Laajalti tämä ereh- suus ole senjohdosta mitenkään lisääntynyt.
1521: dys on päässyt leviämään eri kansanluok- Suomessakaan ei kansalaisten henki saisi
1522: kien keskuuteen ja ymmärrettävissä on, riippua niistä mielipiteistä tai siitä tunne-
1523: että samoissa piireissä, joissa ylipäänsä pohjasta, joka kunakin aikana saattaa val-
1524: ihannoidaan väkivaltaa, suositellaan myös lita vaikutusvaltaisissa piireissä. Näin ollen
1525: kuolemanrangaistuksen käyttöä. pitää varmuuden vuoksi kokonaan poistaa
1526: Kansamme valistuneimmat piirit ovat kuolemanrangaistus laeistamme ja ehdotan
1527: aina olleet toisella kannalla. Kun rikos- näin ollen,
1528: lakimme säädettiin, tuli vierasten voimien
1529: vaatimuksesta kuolemanrangaistus siihen että Eduskunta hyväksyisi näin
1530: otetuksi. Julius Grotenfelt huomautti, ettei kuuluvan lakiehdotuksen:
1531:
1532:
1533:
1534: Laki
1535: kuolemanrangaistuksen poistamisesta.
1536:
1537: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
1538:
1539: 1 §. gaistus tähän saakka on ollut säädetty, ol-
1540: Kuolemanrangaistus on poistettu. koon rangaistus kuritushuonetta elinkau-
1541: deksi tahi vähintään kahdeksan ja enintään
1542: 2 §. kaksitoista vuotta.
1543: Niissä tapauksissa, joissa kuolemanran-
1544:
1545:
1546: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1934.
1547:
1548: Karl H. Wiik.
1549: 29
1550:
1551: U,2. - Lak. al. N :o 8.
1552:
1553:
1554:
1555:
1556: Huittinen y. m.: Ehdotus laiksi ulosottolain muuttami-
1557: sesta.
1558:
1559:
1560: E d u s k u n n a '1 i e.
1561:
1562: Ulosottolain 4 luvun 6 § :n mukaan voi- kohtaan ja vastaamasta muitakaan sitou-
1563: tiin, ennen 8 päivänä huhtikuuta 1932 sii- muksiaan.
1564: hen tehtyä muutosta, ulosmitata palkasta Ilman pitempiä perusteluja käsittää jo-
1565: ja eläkkeestä kolmannes, kuitenkin niin, kainen, mitä nykyisin voimassa olevan ulos-
1566: että jos velallisell.a oli perhe elätettävänä, ottolain edellämainitsemamille määräykset
1567: oli jätettävä seuraavaan palkanmaksupäi- merkitsevät varsinkin verojen perimisessä
1568: vään asti ulosmittaamatta kuusi markkaa ja muidenkin sitoumusten täyttämisessä.
1569: päivää kohti ja kolme mar~kaa jos velal'li- Kuntiin nähden on asia vielä siinäkin suh-
1570: nen oli perheetön. Tämä lainkohta muu- teessa omituinen, että niiden on t&ksoitet-
1571: tettiin 1932 sellaiseksi, että vasta,avat luvut tava palkan tai eläkkeen saajaa hänen tulo-
1572: tulivat olemaan perheelliselle 30 markkaa jensa mukaan, tietoisena siitä, että ellei
1573: ja perheettömälle 15 markkaa, jotapaitsi tämä vapaaehtoisesti suorita maksettavak-
1574: oilmus eläkkeen ulosmittaamiseen kokonaan seen pantua veroa, ei sitä häneltä ulosotto-
1575: poistettiin. teitse saada. Vaikkakin Lainkohta nykyi-
1576: Tämä Lainmuutos sai aikaan sen, että sessä muodossaan on ollut verraten ly-
1577: sellaiseltakaan perheelliseltä velalliselta, hyen ajan voimassa on nyt jo useissa pai-
1578: jonka rahapalkka on 900 markkaa kuukau- koin ollu:t havaittavissa, että esim. sellai-
1579: dessa ei nykyisin voida vielä palkasta mi- setkin verovelvolliset, jotka aikaisemmin
1580: tään ulosmitata, koska hänelle on jätet- maksoivat veronsa aikanaan ja paljon pie-
1581: tävä seuraavaan palkanmaksupäivään asti nemmistäkin tuloista, katsovat nyt ikään-
1582: ulosmittaamatta 30 markkaa päivää kohti kuin lakiin perustuvaksi oikeudekseen jät-
1583: ja perheettämäitä velalliselta ei voida ulos- tää veronsa suorittamatta ja sikäli kuin
1584: mitata palkasta mitään, ellei hänen rahassa tietoisuus lain määräyksistä 1eviää, tulee
1585: saamansa kuukausipalkka kohoa yli 450 näiden luku vielä nykyisestään huomatta-
1586: markan, koska käytännössä tätä lainkohta;a vasti lisääntymään.
1587: on tulkittu siten, että palkkaetuina mah- Lainsäätäjän tehtävä ei ole käsityk-
1588: dollisesti saatavia luontaisetuja ei u1osmit- semme mukaan suosia ja ikäänkuin edis-
1589: tausta toimitettaessa oteta huomioon jalas- tää tällaisten menettelytapojen valtaanpää-
1590: keta ulosmittauksen alaiseen palkkaan kuu- syä, eikä ole myöskään yhteiskunnan ·eikä
1591: luvaksi. Ei ole myöskään miel·estämme oi- toisten veronmaksajain kannalta oikein,
1592: kein että eläkkeennauttijat vapautetaan että nykyisen ulosottolain avulla, ikään-
1593: kokonaan velvollisuuksistaan yhteiskuntaa kuin kiertoteitse, osa:n palkannauttijoista
1594: 30 II,2. - Ulosottolain mnnttaminen.
1595:
1596: ja sellaisten eläkkeen saaji,en, joilla ei ole nykyään voimassa oleva:n ulosottolakimme
1597: muuta omaisuutta, verovapaa tuloraja on muutos eräiltä osilta pikaisen tarpeen vaa-
1598: kohotettu niin korkealle kuin edellä olemme tima. Varsinkin alinta palkkarajaa, josta
1599: osottaneet. ulosmittausta ei voida enää tehdä, olisi
1600: Maalaiskuntien Liiton hallituskin on nykyisestään huomattavasti alennettava,
1601: kiinnittänyt jo asiaan, sikäli kuin se koskee samoinkuin myös laki kirjoitettava niin,
1602: verojen perimistä, huomiota, lähettämällä että myös luontaisedut otetaan huomioon
1603: viime syyskesällä valtioneuvostolle kirjel- ulosmitattavan palkan suuruutta määrä-
1604: män, jossa se ehdotti, että edellämainitut tessä, sekä lisäksi, että ·entinen käytäntö
1605: v. 1932 ulosottolakiin hyväksytyt :oojoituk- eläkkeiden ulosmittausoilmuteen palautet-
1606: set kunnallisveroihin nähden kokonaan taisiin lakiin.
1607: poistettaisiin ja vuoden lopulla pidetty Kaiken sen perusteella mitä edellä on
1608: maalaiskuntien edustajakokous, jossa o'li esitetty, ehdotamme,
1609: edustettuna 179 kuntaa, hyväksyi myös
1610: yksimielisesti tämän liiton hallituksen toi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1611: menpiteen. van lakiehdotuksen:
1612: Kuten edelläolevasta ikäy selville, olisi
1613:
1614:
1615:
1616: Laki
1617: ulosottolain muuttamisesta.
1618:
1619: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten 3 päivänä joulukuuta 189·5
1620: annetun ulosottolain 4 luvun 6 ja 7 ·§, sellaisina kuin oo ovat laissa 8 päivältä
1621: huhtikuuta 1932, näin kuuluviksi:
1622:
1623: 4 luku. kuin vela:llinen on oikeutettu sen nosta-
1624: Ulosmittauksesta. mruan.
1625: 7 §.
1626: 6 §. Oikeutta elinkorkoon älköön ulosmitat-
1627: Kun velallinen valtion tai yksityisen pal- tako, jos elinkorko ensimmäisen kerran jou-
1628: veluksesta nauttii palkkaa, on viimeisenä tuu maksettavaksi myöhemmin kuin kolme
1629: maksuaikana erääntyneestä palkan koko vuotta ulosmittaustoimituksen jälkeen, tahi
1630: määrästä, taikka, jos v·e1allinen jo on sen jos elinkoron nauttiminen riippuu toisen
1631: nostanut, hänen hallussaan olevasta ra- henkilön kuolemasta tahi muuten epävar-
1632: hasta jätettävä ulosmittaamatta sen ver- masta tapauksesta.
1633: ran, mikä vastaa kahta kolmannesta siitä, ;Sairaus-, eläke- ja työttömyysapukas-
1634: mikä palkasta tulee ulosmittauksen ja seu- soista, joiden säännöt ovat asianmukaisesti
1635: raavan maksuajan väliselle ajalle, ei lmi- vahvistetut, suoritettavat apumaksut ol-
1636: tenkaan vähempää kuin kuusi taikka, jos ilmot ulosmittauksesta vapaat, niinikään
1637: velallisella on perhe elätettävänä, kaksi- omaisuus, josta laissa on ·erikseen säädetty,
1638: toista markkaa päivää kohti. että sitä ei saa ulosmitata.
1639: Mitä 1 momentissa on palkasta säädetty, Jos jostakin elinkorko-, henkivakuutus-
1640: sovellettakoon myös eläkkeeseen. Palkkaa tahi eläkelaitoksesta on määrätty, että sen
1641: tai eläkettä älköön ulosmitattako, ennen- suoritettavaa elinkorkoa, henkivakuutus-
1642: Jl,2. - Huittinen y. m. 31
1643:
1644: summaa tahi eläkettä ei saa ulosmitata, Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam·
1645: noudatettakoon sitä. mikuuta 1935.
1646:
1647:
1648:
1649: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1934.
1650:
1651: Kaapro Huittinen. M. 0. Lahtela.
1652: E. M. Tarkkanen. Antti Kukkonen.
1653: J. Takala. Jussi Annala.
1654: J. Kauranen. S. Salo.
1655: Albin Asikainen. Kusti Arffman.
1656: Vihtori Vesterinen.
1657: 32
1658:
1659: II,3. - Lagmot. N :o 9.
1660:
1661:
1662:
1663:
1664: Söderhjelm: Förslag till lag angående ändring av §§ 9
1665: och 17 i lagen om upphovsmamnarätt till alster av and-
1666: lig verksamhet.
1667:
1668:
1669: T i ll R i k s d a g e n.
1670:
1671: 1 regeringens proposition N :o 89 tili ligt föredrag även i fråga om litterä11a
1672: 1926 års riksdag angående lagar om upp- a:lster. Reservanten påpekade att lagut-
1673: hovsmannarätt samt rätt till fotografiska skottets ståndpunkt innebar en klar lkränk-
1674: bilder föreslogs att upphovsmannen trll ning av författarenas rätt, jämförd med
1675: litterärt alster skulle förbehållas ensam- kompositörernas. Speciellt för diktverk be-
1676: rätt att offentligen föredraga skrift, munt- talades mycket låga honorar, VJarför ersä:tt-
1677: ligt föredrag eller tal, d. v. s. samma rätt, ning i stället borde vinnas genom att, där
1678: som i fråga om musikaliskt verk skulle diktverket upplästes, härför erlades gott-
1679: tillkomma dess kompositör. Denna rättig- görelse til'l författaren. Orättvist var äv·en
1680: het föreslogs utsträckt även till radierin- att, då en dikt inspirerat ·en tonsättare
1681: gen av litterära a:lster och liksom i fråga till ett musikaliskt verk, endast komposi-
1682: om tonsättal'es verk skulle den lida in- tören honorerades, men diktens Slkap:are
1683: skränkning endast såvitt gällde avgiftsfritt lämnades utan ·ersättning. Slutligen ansåg
1684: utfömnde samt uppläsning i folkupplys- professor Setälä att folkbildningens och
1685: ningssyfte, vid folkf,est o. dyl. andra dylil~a strävandens intressen voro
1686: 1 sitt betänkande N:o 13 till samma fulli skyddade genom i lagförslaget under
1687: riksdag för·eslog emellertid ·lagutskottet att § 17 ingående bestämmelser.
1688: upphovsmannens rätt i fråga om litterärt Riksdagen godkände emellertid lagför-
1689: verk borde gälla endast icke utgiven skrift, s1aget i denna del i enlighet med 1ag-
1690: men .att i tryck publicerat alster finge utskottets betänkande. Våra författare
1691: fritt uppläsas och föredragas såväl direkt hava sålunda hittills, i motsats till tonsät-
1692: inför publik som genom radiering. Denna tarna, åtnjutit ingen som helst ersättning
1693: sin ståndpunkt motivemde utskottet med för uppläsning av skrifter el1er diktverk
1694: att ensamrätten att föredraga 'litterärt inför publik eller i radio, eller för dessas
1695: alster saknade större ·ekonomisk betydelse utförande med beledsagning av musik.
1696: för landets författare och att infömndet Tidigare saknade frågan, såsom lagutskot-
1697: av ett stadgande i denna riktning komme tet påpekade, större ekonomisk bärvidd,
1698: att försvåm vissa kultur- och upplysnings- men genom rundradions snabba utveckling
1699: sällskaps verksamhet. har saken numera erhållit ·en alldeles an-
1700: 1 en reservation till lagutskottets betän- nan hetydelse. Den uppläsningsvel'ksam-
1701: kande framhöll dåvarande riksdagsman- het, som med rundradions förmedling be-
1702: nen, professor E. N. Setälä, hurusom ut- drives, skulle, ifall nödigt rättsskydd be-
1703: vecklingen i andra länder 1ett till ett full- reddes våra diktare, skänka dessa åtmin-
1704: ständigt erkännande av rätten till munt- stone ·ett icke föraktligt tillskott i deras
1705: II,3. - Söderhjelm. 33
1706:
1707: för det mesta torftiga inkomster. Att detta lagstiftningen bestämma villkoren för ut-
1708: icke vore mer än rätt och billigt måste för övandet av denna rätt, dock bör detta ske
1709: envar framstå som uppenbart och torde sålunda att bl. a. författares personliga rätt
1710: även av vårt rundradiobolag indirekt er- och hans rätt att erhålla gottgörelse icke
1711: känts, i det att bolaget @'ligt uppgift i i något a vseende inskränkas.
1712: vissa fall avtalat om ,en obetydlig ersätt- Vår nuvarande lagstiftning, enligt vii-
1713: ning för uppläsning av diktverk. Detta ken författares utgivna arbeten få ersätt-
1714: är emellertid icke tillräckligt. Den orätt- ningsfritt uppläsas i radio, står som härav
1715: visa 'lagstiftningen begått mot våra för- synes, klart i strid med Bernkonventionen.
1716: fattare, då dessa försatts i en sämre ställ- Ett sådant förhå11ande kränker övriga för-
1717: ning än utövare av andra konstarter, kan dragsparters intressen och har även väckt
1718: endast rättas genom nödig ändring i gäl- en för oss mindre hedrande uppmärksam-
1719: lande lag angående upphovsmannarätt till het utom landets gränser. Sålunda har
1720: alster a v andlig verksamhet. bl. a. Nordiska Författarrådet, represente-
1721: En dylik ändring blir desto nödvändi- rande Danmarks, Norges, Sveriges och Fin-
1722: gare som Finland 1932 ratificerat den år Lands såväl finsk- som svenskspråkiga för-
1723: 1928 i Rom reviderade Bernkonventionen fatt:are senaste höst påtalat missförhållan-
1724: för skydd av litterära och konstnärliga det i fråga.
1725: verk. Med avsikt 1att möjliggöra Finlands Anmärkas må ännu att ,j alla nordiska
1726: anslutning till den reviderade konventio- länder, där dessa frågor f. ö. underkastats
1727: nen ändrades lagen om upphovsmannarätt en minutiös beredning, fullt skydd för lit-
1728: av den 3 juni 1927 genom en ny lag av terära alster medgives i fråga om munt-
1729: den .31 januari 1930. Härvid uppmärk- ligt framförande och radiering, samt att
1730: sammades emellertid icke den nya artikel detsamma är förhållandet i praktiskt taget
1731: 11 B, sont 1928 införts i Bernkonventionen. al'la civiliserade stater.
1732: Denna artikel lyder: ,Upphovsmän till lit- Med hänsyn till det nämnda får jag
1733: terära och konstnärliga verk hava uteslu- vördsamt föreslå,
1734: tande rätt att låta verken offentliggöras
1735: genom radioutsändning.'' I ett andra mo- att Riksdagen måtte antaga föl-
1736: ment gives varje land rätt att i den inre jande lagförslag:
1737:
1738:
1739: Lag
1740: angående ändring av §§ 9 och 17 i lagen om upphovsmannarätt tili alster av
1741: andlig verksamhet.
1742:
1743: I .enlighet med Riksdagens beslut stadgas härmed att § 9 i lagen den 3 juni
1744: 1927 om upphovsmannarätt till alster av andlig verksamhet samt § 17 i samma
1745: lag sådan den lyder i lagen av den 31 januari 1930 skola erhålla följande ändrade
1746: lydelse:
1747: '§ 9. 2. 'att offentligen utföra musikaliskt
1748: Upphovsman enligt 4 § 5 punkten till- verk;
1749: kommande rätt att uppföra eller utföra 3. att offentligen föredraga skrift, förre-
1750: verk innebär uteslutande rätt: drag eller tal ;
1751: 1. att offentligt å skådeplats uppföra 4. att offentligen föredraga musikaliskt
1752: dramatiskt, koreografiskt, mimiskt ,eller verk, skrift, föredrag eller tal medelst tal-
1753: kinematografiskt verk; el1er musikinstrument genom förfarande,
1754: 5
1755: 34 11,3. - Tekijänoikeuslain muuttaminen.
1756:
1757: som omförmäles i 5 § 1 mom. 4 punkten av tidigare utgivna skrifter eller musika-
1758: och i 6 § 4 pun:kten, ~ller genom radio- liska verk, eller, där dessa äro av ringa
1759: anordning; samt omfång, hela verket; härvid må ändrad
1760: 5. att utställa kontsverk, som 1avses i rättskrivning användas samt smärre språ:k-
1761: denna lag. liga ändringar företagas, där sådant kan
1762: § 17. ske utan att skrift väsentligen förändras,
1763: Upphovsmannens ensamrätt att räda så ock skrift Öv·erflyttas till annat språk
1764: över sitt verk är underkastad följande samt musikaliskt verk arrangeras för ett
1765: inskränkningar : eller flere instrument eller för en- eller
1766: 1. Tillätet är att anföra enskilda ställen flerstämmig sång; samt
1767: eller kortare avsnitt ur skrift, tal, föredrag b) att till förklaring av text och i för-
1768: el1er musikaliskt verk, vilka tidigare offen- bindelse därmed :avbilda konstverk.
1769: liggjorts. Som villkor för i d:enna punkt omför-
1770: 2. Lovligt är :att i offentligheten refe- mälda förfarande gäller, att fem år för-
1771: rera innehäl1et av offentligt hällna tal och flutit sedan verket utkom och att till
1772: föredrag samt ·att anföra delar av dessa. upphovsmannen erlägges skälig gottgörelse.
1773: Vad i denna punkt är sagt, skall till- 6. Såsom ledsagande text till musika-
1774: lämpas även pä annat offentliggjort 'alster liskt verk och pä kons•ertprogram är det
1775: av andlig verksamhet, dä anförandet sker tillåtet •att trycka el1er eljest mängfaldiga
1776: i kritiskt eller vetens'kapligt syfte. I ar- mindre d:elar av tidigare utgivet diktverk
1777: bete, som utgivits i enahanda syfte, kan eller tidigare utgiven mindre dikt, med
1778: konst- och byggnadsverk ätergivas, dä sä- villkor att de återgivas oförändrade. Lika-
1779: dant sker till förklaring av texten och i led:es kan sådan dikt framför.as i samband
1780: förbindelse därmed. med det musikåliska verket.
1781: 3. Med skyldighet att uppgiva källan Är ej annorlunda överenskommet, är
1782: vare tillätet att från tidning eller tidskrift textförfattaren berättigad till en fjärdedel
1783: i tidning eller tidskrift reprodueera och av •ersättningen för musikverkets fram-
1784: mängfaldiga i original eller översättning förand:e.
1785: upps:ats rörande politiska, ekonomiska eller 7. Framförande av utgivet musikaliskt
1786: religiös:a dagsfrågor, där dess reproduktion verk är tillåtet:
1787: och mängfaldigande icke är uttryckligen a) ifall åhörare äga avgiftsfritt tillträde
1788: förbjudet. och utförandet icke heller eljest sker i för-
1789: 4. För speci:alartiklar i encyklopediska värvssyfte och någon ersättning icke till-
1790: sammelvel'k, redigerade dter uppslagsord kommer den eller de därvid medverkande ;
1791: eller på annat sätt, är d:et tillåtet att an- eller
1792: vända och därvid omarbeta tidigare ut- b) om utförandet äger rum vid samm:an-
1793: givna verk, samt att vid sådana artiklar komst i folkupplysningssyfte ·eller å folk-
1794: intaga bilder och teckningar, vilka blivit fest och därmed •ej ·avses enskilt förvärv.
1795: annorstädes publicerade. 8. Tillåtet är att efter i utgivet verk
1796: 5. I samling av urval ur särskilda för- intagen modellritning utföra byggnadsverk
1797: fattares skrifter avsedd att begagnas vid ,eller att förfärdiga a·lster av tillämpad
1798: gudstjänst eller i skolor eller eljest vid konst, där ej upphovsman i publikationen
1799: elementarundervisning, förutom i musiksko- förbehållit sig ·ensamrätt därtill.
1800: ~or, är det tillåtet: 9. Utlånande och uthyrand:e av skrifter
1801: a) att intaga mindre stycken ·eller delar och musikaliska verk är tillåtet.
1802:
1803: Helsingfors, den 9 februari 1934.
1804: J. 0. Söderhjelm.
1805: 35
1806:
1807: Suomennos.
1808: II,s. - Lak. al. N :o 9.
1809:
1810:
1811:
1812:
1813: Söderhjelm: Ehdotus laiksi tekijänoikeudesta henkisiin
1814: tuotteisiin annetun lain 9 ja 17 §:n muuttamisesta.
1815:
1816:
1817: E d u s k u n n a ll e.
1818:
1819: Vuoden 1926 valtiopäiviUe annetussa hal- edustaja, professori E. N. Setä'lä, että ke-
1820: lituksen esityksessä N:o 89 tekijänoikeutta hitys muissa maissa on johtanut lausunta-
1821: sekä oikeutta valokuviin koskeviksi laeiksi oikeuden täydelliseen tunnustamiseen myös-
1822: ehdotettiin, että henkisen tuotteen tekijälle kin mitä tulee kirjallisiin tuotteisiin. Vasta-
1823: pidätettäisiin yksinoikeus kirjoituksen, suul- lauseen tekijä huomautti, että lakivaliokun-
1824: lisen esitelmän tai puheen julkiseen esittä- nan kanta tiesi kirjailijan oikeuden selvää
1825: miseen, s. o. sama oikeus, joka sävellysteok- loukkausta, verrattuna säveltäjän oikeuteen.
1826: seen nähden kuuluisi sen säveltäjälle. Tämä Erikoisesti runoteo-ksista maksettiin hyvin
1827: oikeus ehdotettiin ulotettavaksi myöskin alhaisia tekijäpalkkioita, minkä vuoksi kor-
1828: kirjallisen tuotteen radioimiseen ja se olisi, vausta pitäisi saada sen kautta, että, mil-
1829: samoin kuin ehdotettiin säveltäjän teoksiin loin runoteoksi,a luetaan julkisesti, siitä
1830: nähden, rajoitettu vain, milloin oli kysy- suoritetaan hyvitystä kirjailijalle. Epäoi-
1831: mys maksuttomasta esityksestä sekä lukemi- keudenmukaista oli myöskin se, että milloin
1832: sesta kansanvalistustilaisuuksissa, kansan- jokin runo on haltioittanut säveltäjän luo-
1833: juhlissa t. m. s. maan sävellysteoksen, vain säveltäjälle suo-
1834: Mietinnössään N:o 13 samoilla valtiopäi- ritetaan palkkiota, mutta runon luoja jäte-
1835: viNä ehdotti kuitenkin lakivaliokunta, että tään korvauksetta. Vihdoin katsoi profes-
1836: teJkijänoikeuden kirjallisen tuotteen ollessa sori Setälä, että kansansivistyksen ja mui-
1837: kysymyksessä tulisi koskea vain julkaisema- den sellaisten pyrkimysten edut olivat täy-
1838: tonta kirjoitusta, mutta että painosta jul- sin turva tu t lakiehdotuksen 17 § :ään sisäl-
1839: kaistua tuotetta saataisiin vapaasti lukea tyvien määräysten kautta.
1840: ja esittää sekä välittömästi yleisölle että ra- Eduskunta hyväksyi kuitenkin iakiehdo-
1841: dioimalla. Tätä kantaansa perusteli valio- ,tuksen tässä kohden lakivaliokunnan mie-
1842: kunta sillä, että yksinoikeudella kirja:llisen tinnön mukaisena. Meidän kirjailijamme
1843: tuotteen esittämiseen ei ollut suurempaa ta- eivät siten tähän saakka, päinvastoin kuin
1844: loudellista merkitystä maan kirjailijoille ja on säveltäjäin laita, ole nauttineet minkään-
1845: että tämän suuntaisen säännöksen ottami- laista korvausta kirjoitustensa tai runo-
1846: nen lakiin vaikenttaisi eräiden sivistys- ja jensa lukemisesta y1eisölle tai radiossa tai
1847: valistusseurojen toimintaa. niiden esittämisestä musiikin säestyksellä.
1848: Lwkivaliokunnan mietintöön liittämäs- Aikaisemmin kysymyksellä ei, niinkuin laki-
1849: sään vastal,auseessa huomautti silloinen valiokunta huomautti, ollut suurempaa ta-
1850: 36 II,3. - Tekijänoikeuslain muuttaminen.
1851:
1852: loudellista kantavuutta, mutta yleisradion omainen oikeus esityttää teoksiaan radion
1853: nopean kehityksen kautta on asia nyttem- välityksellä ' '. Toisessa momentissa anne-
1854: min saanut aivan toisen merkityksen. Se taan jokaiselle maalle oikeus sisäisessä lain-
1855: 1ausuntatoiminta, jota yleisradion välityk- säädännössään määrätä tämän oikeuden
1856: sellä harjoitetaan, antaisi, jos runoilijoil- käyttämisen ehdot, mutta sen täytyy tapah-
1857: lemme suotaisiin tarpeellinen oikeussuoja, tua niin, ettei m. m. kirjailijan henkilökoh-
1858: näille varsin melkoisen lisäyksen heidän taista oikeutta ja hänen oikeuttaan saada
1859: enimmäkseen niukkoihin tuloihinsa. Että hyvitystä missään suhteessa rajoiteta.
1860: tämä ei olisi muuta kuin oikein ja kohtuul- Meidän nykyinen lainsäädäntömme, jonka
1861: lista, sen täytyy jalkaiselle olla ilmeistä ja mukaan kirjailijan julkaistuja tuotteita saa-
1862: sen lienee yleisradioyhtiömmekin epäsuo- daan korvauksetta lukea radiossa, on, niin-
1863: rasti tunnustanut, koska yhtiö kuuleman kuin tästä näkyy, s·elvästi ristiriidassa
1864: mukaan on eräissä tapauksissa tehnyt S<o- Bernin sopimuksen kanssa. Sellainen asiain-
1865: pimuksen mitättömän korvauksen suoritta- tila loukkaa muiden sopimuspuolten etuja
1866: misesta runoteosten lukemisesta. Tämä ei ja on myöskin herättänyt meilLe vähemmän
1867: kuitenkaan riitä. Se vääryys, minkä lain- kunniakasta huomiota maan rajojen ulko-
1868: säädäntö on tehnyt kirjailijoillemme, kun puolella. Niinpä on m. m. pohjoismainen
1869: nämä on asetettu huonompaan asemaan kirjailijaneuvosto, joka edustaa Tanskan,
1870: kuin muiden taidelajien harjoittajat, voi- Norjan, Ruotsin ja Suomen sekä suomen-
1871: daan korjata vain tekemällä tarpeellinen että ruotsinkielisiä kirjailijoita, viime syik-
1872: muutos voimassa olevaan lakiin tekijänoi- s:rnä huomauttanut kysymyksessä olevasta
1873: keudesta henkisiin tuotteisiin. epäkohdasta.
1874: Sellainen muutos käy sitäkin väHtämättö- Huomautetta:koon vielä, että kaikissa
1875: mämmäksi, kun Suomi 1932 on ratifioinut pohjoismaissa, J01SSa nämä kysymykset
1876: v. 1928 Roomassa tarkistetun Bernin sopi- muuten ovat olleet huolellisen valmistelun
1877: muksen kirjallisten ja taiteellisten teosten alaisina, suodaan täysi suoja kirjallisille
1878: suojaamisesta. Jotta Suomen liittyminen tuotteille, mitä tulee suulliseen esittämiseen
1879: tarkistettuun sopimukseen tulisi mahdolli- ja radioimiseen, sekä että samoin on laita
1880: seksi, muutettiin keswkuun 3 päivänä 1927 käytännöllisesti katsoen kaikissa sivistys-
1881: tekijänoikeudesta annettua lakia uudella maissa.
1882: 1ailla tammikuun 31 päivältä 1930. Täl!löin Edellä esitetyn perusteella saan kunnioit-
1883: ei kuitenkaan otettu huomioon Bernin so- taen ehdottaa,
1884: pimUJkseen v. 1928 lisättyä uutta artiklaa
1885: 11 B, j'Cika kuuluu seuraavasti: ,Kirjallisten että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1886: ja taiteellisten teosten tekijöillä on yksin- van lakiehdotuksen:
1887:
1888: Laki
1889: tekijänoikeudesta henkisiin tuotteisiin annetun lain 9 ja 17 § :n muuttamisesta.
1890:
1891: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että tekijänoikeudesta henkisiin
1892: tuotteisiin 3 päivänä kesäkuuta 1927 annetun lain 9 §sekä saman lain 17 §,sellaisena
1893: kuin se kuuluu tammikuun 31 päivänä 1930 annetussa laissa, saavat seuraavan
1894: muutetun sanamuodon:
1895:
1896: 9 §. 1. näytelmän tai tanssitaiteellisen, eletai-
1897: T·ekijälle 4 § :n 5 kohdan mukaan kuulu- teellisen tai dokuv·aisen teoksen näytelmäl-
1898: vaan esittämisoikeuteen sisältyy yksinomai- liseen julkiseen esittämiseen;
1899: nen oikeus
1900: II,3. - Söderhjelm. 37
1901:
1902: 2. sävellystooksen säveleiliseen julkiseen luissa tai muuten alkeisopetuksessa, mu-
1903: esittämiseen; sii1kkikouluja lukuunottamatta, on sallittu:
1904: 3. kirjoituksen, esitelmän tai puheen jul- a) ottaa pieniä kappaleita tai osia ahlmi-
1905: kiseen esittämiseen; semmin julkaistuista kirjallisista tai sävel-
1906: 4. sävellysteoksen tahi kirjoituksen, esi- lysteoksista taikka, milloin teoksen laajuus
1907: telmän tai puheen julkiseen esittämiseen on vähäinen, koko teos ; tällöin saa käyttää
1908: shllä tavoin siirrettynä puhe- tai soitto- muutettua oikeinkirjoitusta sekä tehdä pie-
1909: koneeseen, kuin 5 § :n 1 momentin 4 koh- niä kielellisiä muutoksia, jos tämä voi ta-
1910: dassa ja 6 §:n 4 kohdassa mainita:an, pahtua kirjoitusta silti olennaisesti muut-
1911: taikka radiolaittein; sekä tamatta, niin myös kääntää kirjaillinen teos
1912: 5. tämän lain alaisen taidete6ksen näyt- toiseen kieleen sekä sovittaa sävellysteos
1913: teillepanemiseen. yhtä tai useampaa soitinta varten tahi yksi-
1914: 17 §. tai moniäänisesti ,laulettavaiksi; sekä
1915: Tekijän yksinomainen oikeus teokseensa b) kuvata taideteo>ksia, mikäli tämä ta-
1916: on seuraavien rajoitusten alainen: pahtuu tekstin selittämiseksi ja sen yhtey-
1917: 1. Yksityisiä kohtia tai vähäisiä osia dessä.
1918: ennen julkisuuteen saatetusta kirjoituksesta, Ehtona tässä kohdassa mainittuun menet-
1919: puheesta, esitelmästä ,tai sävellJ7lksestä on telyyn on, että on kulunut viisi vuotta teok-
1920: sallittu lainata. sen ilmestymisestä ja että t~kijälle makse-
1921: 2. On luvallista julkisuudessa selostaa taan kohtuullinen palkkio.
1922: julkisesti pidettyjä puheita ja esitelmiä 6. Sävellyksen tekstiksi ja konserttiohjel-
1923: sekä niistä lainata osia. miin on sallittu painattaa tai muuten mo-
1924: Mitä tässä kohdassa on sanottu, on sovel- nistaa vähäisiä ennen julkaistun runoteok-
1925: lettava myös muihin julkisuuteen saatettui- sen osia tai ennen julkaistuja vähäisiä ru-
1926: hin henkisiin tuotteisiin, kun se tapahtuu noja, kun ne julkaistaan muuttamatta.
1927: arvostelevassa tai tieteeHisessä tarkoituk- Niin ikään voidaan sellainen runo esittää
1928: sessa. Samanlaisessa tarkoituksessa julkais- yhdessä sävellyksen kanssa.
1929: tuissa teoksissa voidaan kuvata taideteoksia Ellei toisin ole sovittu, on tekstin kirjoit-
1930: ja rakennusteoksia, kun se ta•pahtuu tekstin tajalla oikeus saada yksi neljäsosa sävellys-
1931: selittämiseksi ja sen ylhteydessä. teoksen esittämisestä suoritettavasta kor-
1932: 3. Lähteen ilmoittamisen velvollisuudella vauksesta.
1933: on luva1lista sanomaJehdestä tai aikakaus- 7. Julkaistuja sä veliyksiä on 1lupa esittää:
1934: kirjasta sanomalehteen tai aikaikauskirjaan a) jos pääsy esittämistilaisuuteen on mak-
1935: jäljentää ja monistaa alkuperäisenä _tai suton eikä esittäminen muutoinkaan ta-
1936: käännöksenä 1kirjoitus, joka ik.oskee valtiolli- pahdu ansiotarkoituksessa eikä esittäjälle
1937: sia, taloudellisia ,tai uskonnollisia päiväTh- tai esittäjiHe tule korvausta; tahi
1938: kysymyksiä, ellei sen jäljentäminen ja mo- b) jos esittäminen tapahtuu kansanvalis-
1939: nistaminen ole nimenomaan kielletty. tustilaisuuksissa tai kansanjuhlissa, joilla ei
1940: 4. Hakusanoittain tai muulla tavalla toi- ole yksityisluonteista ansiotarkoitusta.
1941: mitettujen ensyklopedisten kokoelmateosten 8. Julkaistun mallipiirustuksia sisältävän
1942: eri:koisartikkeleissa on oikeus muuntelemaUa teoksen mukaan on ·lupa rakentaa rakennus-
1943: käyttää ennen julkaistuja teoksia sekä nii- teos tai valmistaa taidetyöteos, ellei tekijä
1944: hin ottaa muualla julkaistuja ik.uvia ja pii- 'Ole julkaisussa tekijänoikeutta itselleen pi-
1945: rustuksia. dättänyt.
1946: 5. Useiden tekijäin kirjoituksista teh- 9. Kirjojen ja sävellysteosten lainaami-
1947: tyyn kokoelmaan, joka on tarkoitettu käy- nen ja vuokraaminen on sallittu.
1948: tettäväksi jumalanpalveluksessa tahi kou-
1949:
1950: Helsingissä helmikuun 9 p :nä 1934.
1951: J. 0. Söderhjelm.
1952: 38
1953:
1954: ll,4. - Lak. al. N :o 10.
1955:
1956:
1957:
1958:
1959: Heiskanen y. m.: Ehdotus laiksi sukunimien muuttamisesta
1960: suomenkielisiksi.
1961:
1962:
1963: Ed uskunnaHe.
1964:
1965: Kun nykyään voimassa oleva, 23 päivänä rten lkansalaisyhtymien taholta koetettu kor-
1966: joulukuuta 1920 sukunimestä ~annettu laki jata, tarjoamalla sellaista haluaville suku-
1967: hyväksyttiin, tapahtui se ainakin osittain nimen muuttajille maksutonta asiamiespai-
1968: siinä varsin oikeutetussa 'tarkoituksessa, velusta. Onpa vielä Y'ksityisiltä kerätyillä
1969: että sukunimet saataisiin vakiinnutetuiksi varoilla koetettu osittain helpottaa vähäva-
1970: sekä että päästäisiin sukunimien muuttami- raisille muuttamisesta aiheutuvia kustan-
1971: sen liialliseen helppouteen ja sen huomaa- nuksiakin. Tällainen yksityisen kansalais-
1972: mattomasti tapahtuvaan toimittamiseen liit- toiminnan varaan jätetty huolenpito suku-
1973: tyvistä monista haitoista. Tällöin jäi kui- nimestä annettuun lakiin liittyvien epäkoh-
1974: ~tenkin huomioon ottamatta, että maassamme tien ja kohtuuttomuuksien lieventämisestä
1975: on olemassa hyvin huomattava kansalais- on kuitenkin katsottava epänormaaliksi il-
1976: ryhmä, jonka ~täysin oikeutetuiksi katsotta- miöksi, josta olisi päästävä.
1977: via etuja siten tultiin loukanneeksi. Jos- Tämä voikin käydä varsin suuressa mää-
1978: kaan ei yleensä olekaan olemassa mitään rin päinsä, koska ne muodollisuudet, jotka
1979: syytä, minkä vuoksi valtiOJl olis[ helpotet- sukunimen muuttamiseen liittyvät, ovat
1980: tava kansalaisten sukunimien muuttamista, eräässä tärkeässä kohdassa lievennettävissä.
1981: niin meillä vallitsi kuitenkin sukunimien Nyt voimassa oleva laki säätää, että maaher-
1982: suhteen v. 1920 ja vallitsee ·edelleenkin sel- ralle tehdyn hakemuksen hyväksymisestä on
1983: lainen epänormaali tilanne, että lukuisilla ilmoitettava Virallisessa lehdessä sekä hake-
1984: suomenkielisiLlä kansalaisilla on vierasperäi- muksesta annetun välipäätöksen että lopul-
1985: nen sukunimi. Kun mitään ylimenokautta lisen päätöksen jälkeen. Nähdäksemme olisi
1986: ei säädetty tätä ryhmää varten, niin sekin kuitenkin täysi syy poistaa tämä kuluja ja
1987: joutui uuden lain aiheuttamien vaikeuksien viivytystä aiheuttava ilmoittaminen Viralli-
1988: alaiseksi. Nämä vaikeudet ovat monille ol- sessa lehdessä ainakin silloin, kun kysymyk-
1989: leet ylivoimaiset. Jo se peräti monimutkai- seen ei saa tulla valtiovallan taholta mikään
1990: nen menettely, mitä sukunimestä annettu pyrkimys nimenmuuton estämiseksi, kuten
1991: laki ja tämän toimeenpanoasetus edellyttä- nyt käsittelemi-'lsämme tapauksissa on laita.
1992: vät, teki monille kansalaisille, varsinkin va- Tämä poistaminen voidaankin haitatta
1993: rattomille, joilla ei ole mahdollisuutta käyt- tehdä, koska ilmoittaminen jossakin paikka-
1994: tää palkattua ja asiantuntevaa asiamiestä, kunnan lehdessä ja muutoksen merkitsemi-
1995: suorastaan mahdottomaksi sukunimen muut- nen kirkonkirjaan tUJi muuhun vastaavaan
1996: tamisen. Lisäksi tulee itse menettely siksi luette1oon on katsottava kyllin riittäviilksi,
1997: kalliiksi. -110-150 markkaa- että jo sen- varsinkin kun papin velvollisuutena on il-
1998: kin kustantaminen on ollut monille mahdot- moittaa muutoksesta rikosrekisteriin, ellei
1999: tomuus. Tätä epäkohtaa on sitten yksityis- ole ilmeistä, ettei rekisteri saata sisältää tie-
2000: 11,4. - Heiskanen y. m. 39
2001:
2002: toja asianomaisesta henkilöstä. Muttta muu~ nimi. On krutsottava ilmeisesti epäoikeuden-
2003: .tenkaan ei nähdäiksemme ole mitään syytä mukaiseksi ja kohtuuttomaiksi, että nyt vaa-
2004: rtai moraalista oikeutta rasi·ttavi1la kuluilla ditaan näiden ilmaiseksi ja ilman kaikkia
2005: estää suomalaisia muuttama.sta nimiään suo- muodollisuuksia annettujen vieraiden ni-
2006: malaisiksi tekemällä tämä liian kalliiksi. mien muuttamisesta suomalammi huomat-
2007: Myös hakemuksen tekemiseen ja pärutöiksen tavia maksuja ja niin monimutkaista mene~
2008: vastaanottamiseen liittyvä maksu olisi sen- telyä, ·että se useimmille tekee vaikeaksi ellei
2009: vuoksi poistettava. mahdottomaksi ajatehla nimenmuuttoo. Tah-
2010: Huoma•ttava on, että ehkäpä kaikkein .tomatta kuitenkaan .ehdottaa sukunimestä
2011: useimmissa tapauksissa suomalaisilla nyt annettua lakia pysyväisesti muutettavaksi
2012: käytännössä olevat vierasperäiset sukunimet selkä katsoen kohtuullisen ylimenokauden
2013: ovat viranomaisten 3illtamia, milloin papin, riittävwksi edellä käsiteltyjä tapauksia var-
2014: miJloin sotilas~ tai muun viranomaisen. Ku- ten, esitämme,
2015: ten tunnettua, oli tässä suhteessa vallalla
2016: suorastaan va:kiintunut järjestelmä, jota että Eduskunta hyväksyisi näin
2017: noudatettiin siitäkin huolimatta, että asian- kuuluvan lakiehdotuksen:
2018: omaisella jo ennestään oli suomalainen suku-
2019:
2020:
2021: Laki
2022: sukunimien muuttamisesta suomenkielisiksi.
2023:
2024: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
2025:
2026: 1 §. tarkoittavasta hakemuksesta ja maaherran
2027: Jos joku, jolla on ruotsinkielinen tai muu sen johdosta antamasta päätöksestä.
2028: vieraskielinen sukunimi, tahtoo muuttaa sen
2029: suomenkieliseksi ja jättää siitä 23 päivänä .2 §.
2030: joulukuuta 1920 sukunimestä annetun lain Tässä tarkoitettujen, sukunimen muutta-
2031: 8 §:ssä edellytetyn hakemuksen maaherralle mista koskevien hakemusten käsittelystä on
2032: ennen vuoden 1937 loppua, olkoon hän va- muuten voimassa, mitä 23 p :nä joulukuuta
2033: pautettu saman lain 11 ·§:ssä edellytetystä 1920 sukunimestä annetussa laissa on sää-
2034: maaherran antaman hyväksymisen kuulut- detty.
2035: tamisesta Virallisessa lehdessä. Samoin on 3 §.
2036: hän vapautettu niistä maksuista,' jotka Tarkempia .säännöksiä tämän lain toi-
2037: muuten menisivät sukunimen muuttamista meenpanosta annetaan a8eltuks·eUa.
2038:
2039:
2040: Helsingissä, 7 p :m.ä !helmikuuta 1934.
2041:
2042: V. A. Heiskanen. J. Takala. Onni Hiltunen.
2043: Jussi Annala. Lauri Kaijalainen. S. Oulasmaa.
2044: Aarne Honka. K. F. Lehtonen. Yrjö Hautala.
2045: Otto Marttila. Kaapro Moilanen. Viljami Kalliokoski.
2046: Aug. Kuusisto. Emil Jutila. J. V. Wainio.
2047: Toivo Halonen. Martti Rantanen. H. Soininen.
2048: Eino Rytinki. T. N. Vilhula. P. V. Heikkinen.
2049: Heikki Niskanen. Toivo Ikonen. R. Ala-Kulju.
2050: Kaino W. Oksanen. Urho Toivola. Vilho Annala.
2051: Kyllikki Pohjala. Aug. Syrjänen. Edv. Vaarama.
2052: Elias Simojoki.
2053: 40
2054:
2055: fi,5. - Toiv. al. N :o 5.
2056:
2057:
2058:
2059:
2060: Kuusisto y. m.: Eroitettujen tilojen vapauttamisesta pää-
2061: tilan veloista ja rasituksista.
2062:
2063:
2064: E d u s k u n n a 11 e.
2065:
2066: V·oimassaolevien 'lainsäärnnösten mukaan maan veloistaan ja joista palstojen ostami-
2067: voi maatilan omistaja myydä ·lohkotiloja ja nen siis näytti vaarattomalta, eivät enää sii-
2068: palstoja sellaisesta maasta, jota rasittavat hen pysty. SeurauJkset ovatkin tunnetut.
2069: huomattavan suuret kiinnelainwt. Kauppa.- Sadat, ehkäpä tuhannet pieneläjät ostivat
2070: hinta joutuu myyjälle, joka useinkaan ei palstoja velJkaisista päätiloista, roivasivat
2071: 'l.yhennä sillä tilaa rasittavia vdkoja, kutern peltoa, rakensivat ihmis- ja eläinsuojat, ja
2072: asianmukaista olisi. Lisäksi myyjä ei ole sitten he saivat havaita, että heidänkin
2073: velvollinen omasta aloitteestaan ilmoitta- tilansa myydään pakkohuutokaupassa pää-
2074: maan ostajalle ·onko tilassa rasituksia ja tilan veloista. EpäJkohta on siis ilmeinen
2075: minkäJlaisia, dlei ostaja huomaa si·tä tiedus- ja s•en seuraukset sitäkin surullisemmat,
2076: tella. Us,eimmat pientilojen ja pa1stojen os- kun ne kohtaavat köyhiä pieneläjiä, jotka
2077: tajista ovat taasen y[rsirukertaisia kansan- ovat suorittaneet kail~ki heille kuuluvat
2078: mi~hiä, joilla ei ole edellytyksiä tuntea la- ma:ksut ja täyttäneet sitoumu:ksensa. Nämä
2079: kien monimutkaisi·a säännöksiä. Yleensä vähäväikiset - ·elleivät he halua tai jaksa
2080: nämä ostajat ovat siinä ikäs:i:tyksessä, että malksaa uudelleen tilansa kauppahintaa -
2081: kun he ovat maksaneet pals,tansa ja täyttä- joutuvat maantielle sen vuoksi, että toiset
2082: neet ·ehkä muutkin kauppakirjassa maini- eivät ole suorittaneet maksujaan.
2083: tut ehdot, ovat he päässeet tilans•a oikeiksi Meidän mielestämme tulisi kiinnityk-
2084: ja riidattomiksi omistajiksi. Tällainen kä- siä koskevan lainsäädäntömme rakentua sille
2085: sitys tuntuukin oikealta ja luonnolliseHa, periaatteelle, että ms:Utetusta tilasta myy-
2086: 1
2087:
2088:
2089:
2090: ja sitä on omi•aan vielä vahvistamaan se dyn maan kauppahinta ·olisi maksettava
2091: seikka, että uudistilan omistaja voi saada kiinnityiksen hal!tijaUe, joka samalla vapaut-
2092: oikeudelta lainhuudon ja ikiinnekirjat taisi myydyn maan päätilan rasituksista.
2093: tila ansa. Jos kuitenkin kiinnityksen haltija katsoo,
2094: Edellä koskettelemamme epäJkohta lain- että pää>tila seJJkin jälJkeen, !kun osa siitä on
2095: säädännössi:iJmme on tullut varsin räikeänä myyty, on riittävä pantti hänen saamises-
2096: näJkyviin nykyisenä pula-aikana. Maakiin- taan, voi hän sallia kauppahinnan makset-
2097: teistöjen velat, jotka puolisenkymmentä tavaksi päätilan omistajalle. Mutta kai-
2098: vuotta sitten saattoivat useimmissa tapauk- kessa tapauksessa. palstan ostaja olisi va-
2099: sissa olla pienet niiden silloiseen arvoon pautettava pää:tilaa koskevien velkojen ma:k-
2100: katsoen, ovat nyt saattaneet muuttua suu- susta.
2101: remmiksi kuin tilojen nykyinen realiarvo Osaksi kiinnityslainsäädäntömme kyllä
2102: on. Kiinteistöarvojen suuri lasku on ai- ra:kentuukin sille periaatteelle, että palsta-
2103: heuttanut sen, että sellaisetkin tilat, jo.tka tilaa ei voida myydä päätilan veloista.
2104: jokin vuosi sitten hyvin pystyivät vastaa- Vuokra-alueiden lunastamisesta 15 p :nä lo-
2105: 11,5. - Kuusisto y. m. 41
2106:
2107: kall.rnuta 1918 annetun Lain 54 § :ssä sääde- saanut jokin aika sitten esityksensä melkein
2108: tään seuraavasti: ,Jos kiinteistö, josta valmiiksi, mutta esiintulleista syistä olisi
2109: vuokra-alue taikka sen sijasta muu alue asia saanut uuden ikäänteen ja joutunut
2110: tämän lain mukaan lunas'teta·an, on kiinni- uudelleen perinpohja:isen käsittelyn alai-
2111: tyksen johdosta taiikka maksama;ttoman seksi. Nä:in ollen on asia mutkistunut ja
2112: kauppahinna;n oikeutta koskevien säännös- esiltyiksen joutuminen eduskuntaan siirtyy
2113: ten nojalla vast,a;amas:sa sa3!IDisesta taik!ka tuonnemmaksi. Asia on kuitenkin kiil'eel-
2114: määrätyn raha- tai 'tavarrutulon kantamis- linen, sillä kuta pitemmälle asia siirtyy,
2115: oikoeudesta, olkoon luuasteutu tila seUaisesta sitä us·eampi pieneläjä joutuu pois kon-
2116: vastuusta vapoo. nultaan.
2117: V·elkojalla oLkoon sen sijaan sama oikeus Edelläesitettyihin perusteluihin viitaten
2118: koko lunastushintaan kuin hänellä on ai- ehdotamme kunnioittaen eduskunnan pää-
2119: kaisemmin ollut kiinteistöön. '' tettäväksi toivomuksen,
2120: Sikäli kuin allekirjoittaneiden tiedossa
2121: on, on myös maan hallitus kiinni!ttänyt huo- että hallitus kiireellisesti valmis-
2122: miota edellä koskette1emiimme epäkohtiin taisi ja Eduskunnalle antaisi esityk-
2123: ja antanut lainvalmistelukunnalle tehtä- sen, jolla eroitetut tilat vapautetaan
2124: väksi laatia asiasta lakiehdotuksen. Mikäli päätilojen veloista ja rasituksista.
2125: edelleen tiedämme, olisi lainvalmistelukunta
2126:
2127: Helsingissä 9 p :nä helmikuuta 1934.
2128:
2129: Aug. Kuusisto. Hilja Pärssinen. G. Lindström.
2130: Valfrid Eskola. Aino Lehtokoski. Alex Hämäläinen.
2131: Mauno Pe·kkala. Alpo Lumme. D. B. Lindman.
2132: Toivo Halonen. A. A. Lastu. Onni Hiltunen.
2133: Otto Marttila. Elsa Metsäranta. Kalle Kämäräinen.
2134: Aug. Syrjänen. Albin Koponen. Kaisa Hilden.
2135: Hugo Aattela. M. S. Puittinen. Aino Malkamäki.
2136: Matti Lepistö. Jussi Lonkainen. Edv. Pesonen.
2137: Frans Mustasilta. Matti Turkia. Kalle Valta.
2138: Hilma Koivulahti-Lehto. Kustaa Perho. Edv. Kujala.
2139: Johan Helo. Karl J. Wtmman. Pekka Kettunen.
2140: Aatto Siren. G. Andersson. A. Turkka.
2141: J. F. Tolonen. Onni Mäkeläinen. Niilo Pajunen.
2142: 0. Peltonen. K. Lumijärvi. J. Väisänen.
2143: Jalmari Linna. J. E. Malmivuori. Viljo Rantala.
2144: P. Salmenoja. Antti Meriläinen. lsak Penttala.
2145: Osk. Salonen. Tuomas Bryggari. Kusti Arffman.
2146: Akseli Kanerva. Emil Jutila. A. J. Kosonen.
2147: Otto Toivonen. Mikko Suokas. K.-A. Fagerholm.
2148: Anni Huotari. H. Kääriäinen. Emil Jokinen.
2149: Hilda Herrala. Axel Åhlström. Urho Kulovaara.
2150: Aleksi Aaltonen. Hannes Ryömä.
2151:
2152:
2153:
2154: 6
2155: 42
2156:
2157: 11,6. - Toiv. al. N :o 6.
2158:
2159:
2160:
2161:
2162: Annala, V. y. m. : K uolemamrangaistuksen käytäntöönotta-
2163: misesta tärkeimmän rikollisuuden torjumiseksi.
2164:
2165:
2166: Eduskunnalle.
2167:
2168: Valtakunnan rikostilasto osoittaa huoles- törkeintä rikollisuutta vastaan. Kansakun-
2169: tuttavaa kehitystä. Rikollisuus on maas- nan yhteisetu vaatii sitä.
2170: samme suhteellisesti suurempi kuin muissa V oimass!!Jolevassa laissa on säännökset
2171: sivistysmaissa. Tämä ilmenee lähinnä hen- kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanosta
2172: keen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen 19 p :nä jouluk. 1889 rangaistusten täytän-
2173: kohdistuvien rikosten alalla. Tähän asti ao- töönpanosta annetun asetuksen 1 luvussa.
2174: velletut rangaistukset dvät ole osoittautu- Nämä säännökset, joiden mukaan kuole-
2175: neet kyllin tehokkaiksi keinoiksi rikollisuu- manrangaistus on täytäntöönpantava mes-
2176: den vastustamiseksi. Rangaistusten suhteen tauksella, kaipaavat kuolemanrangaistusta
2177: on meillä ilmeisesti kiinnitetty liian yksi- koskevien rangaistussäännösten soveltami-
2178: puolisesti huomiota parannusnäkökohtiin. seksi kuitenkin uudistamista. Sitäpaitsi voi-
2179: Sen sijaan on rangaistuksen sovittavalle taneen ehkä olla sitä mieltä, että kaikki
2180: ja peloittaval1e tehtävälle rikollisuuden kuolemanrangaistusta koskevat säännökset
2181: vastustamisessa pantu vähemmän painoa. ovat sen kautta, että niitä ei ole rikos-
2182: Tämä pitää paikkansa etenkin murhan ol- lain voimassaolon aikana kertaakaan so-
2183: lessa kysymyksessä. Kun yhteiskunta ei ole vellettu, katsottavat lakanneen voimassa
2184: saanut törkeitä henkirikoksia vähentymään olemasta, joten senkin vuoksi kaivataan
2185: tähän asti käyttämillään rangaistuksilla, on uutta lainsäädäntöä.
2186: sen ehdoton velvollisuus ryhtyä sovelta- Edellä esitetyn perusteella saamme kun-
2187: maan sellaisia ankarampia rangaistuskei- nioittaen ehdottaa eduskunnan hyväksyttä-
2188: noja, joita toiset sivistysvaltiot katsovat väksi toivomuksen,
2189: olevansa oikeutetut ja myöskin velvolliset
2190: käyttämään henkirikollisuuden vastustami- että hallitus kiireellisesti harkitsisi_,
2191: seksi siitä huolimatta, että sanottu rikolli- mihin lainsäädännöllisiin toimenpi-
2192: suus on siellä pienempi kuin meillä. Suo- teisiin olisi ryhdyttävä kuolemanran-
2193: messakin on kuolemanrangaistus otettava gaistuksen käytäntäänottamiseksi tär-
2194: jälleen käytäntöön ,ainakin rikoslain 21 keimmän rikollisuuden torjumiseksi,
2195: luvun 1 §:n edellyttämässä tapauksessa yh- ja että hallitus antaisi tästä esityk-
2196: teiskunnan äärimmäisenä taistelukeinona sen Eduskunnalle.
2197:
2198: Helsingissä helmik. 11 p:nä 19M.
2199:
2200: Vilho Annala. Iisakki Nikkola. Elias Simojoki.
2201: R. Ala-Kulju. Hilja Riipinen. L. V. Tapaninen.
2202: S. Honkala. A. Somersalo. E. A. Tuomivaara.
2203: K. R. Kares. Yrjö Schildt. J. V. Wainio.
2204: Yrjö Kivenoja. Bruno A. Sundström.
2205: 43
2206:
2207: U,1. - Toiv. al. N:o 7.
2208:
2209:
2210:
2211:
2212: Annala, V. y. m.: Takaussitoumuksia koskevan lainsäädän-
2213: nön uudistamisesta.
2214:
2215:
2216: E d u s k u n n a il e.
2217:
2218: Eräs nykyisen !kiinteistöjen pakkohuuto- siis on soV'el1ettava huhtikuun 15 pa1vana
2219: kauppavyöryn pahimpia aiheuttajia on 1889 annettua lakia avioliittolain voimaan-
2220: henkilötakauksien runsas käyttö vakuutena, panolain osoittamin rajoituksin, omaisuu-
2221: vieläpä pitkäailmisissakin maataJ:ousluo- den katsotaan 1889 vuoden lain 4 luvun
2222: toissa. Pyydämme seuraavassa viitata tätä 3 j.a 4 § :ien osoittamalla tavalla vastaa-
2223: luottomuotoa käytettäessä ilmenneisiin eräi- van myös takaukses·ta, johon vain toinen
2224: siin epäkohtiin, jotka mieleSJtämme olisivat avi.opuoliso on sitoutunut. Todellisuudessa
2225: kiireellisesti korjattavat. taJkaukseen sitoutuminen melkein aina QIIl.
2226: Viime vuosien aikana käydyissä, miltei oiikeustoimi, j·osta ei sitoutujalle tule mi-
2227: lukemattomissa tak.austa koskevissa oiikeu- tään vastiketta, minkä vuOiksi lainsäädäntöä
2228: denkäynneissä on surullisen usein saatu ha- olisi niin selvennettävä, että toisen aviopUQ-
2229: vaita, kuinka kevytmielisesti takausmiehet lison takausvelkaa käsiteltäisiin sanotun
2230: monasti ovat takaukseen kirjoittautuneet, luvun 5 § :n mukaisena, vain toisen avio-
2231: vieläpä harkintakykyä heikerrtävissä olo- puolison ,syystä ja menetyksestä" synty-
2232: suhteissa ~tai muuten ·olosuhteissa, jotka aset- neenä velkana.
2233: tavat epäilyksen alaiselksi taJraajan tahdon Edelleen on pidettävä vanhentuneena ja
2234: todella sitoumukseen ryhtyä. Samaten on nykyiseen kii11eiseen aikaan soveltumatto-
2235: näissä oi:keudenkäynneissä valitettavan run- mana sitä asiaintilaa, että takaussitoumuk-
2236: saasti saatu todeta epärehellisiä nimikirjoi- sen voimassaoloaika on 10 vuotta, lukuun-
2237: tuksensa kieltäjiä kansassamme. Kun täl- ottlllmatta eräissä lainkohdissa säädettyjä
2238: laiset seikat, jotka juuri aiheuttavat suu- toisia voimassaoloaikoja. Nykyaikana muut-
2239: ren osan takausoikeudenkäyntejä, ovat tuvat taloudelliset olot ja varallisuussuhrteet
2240: omiaan horjuttamaan luotto-olojen vaka- useinkin paljon nopeammin kuin ennen, ja
2241: vuutta maassa, olisi tällaisista väitteistä olisi senvuoksi takauksen voimassa.oloaika,
2242: päästävä ja sitä varten säädettävä, että ta- milloin se ·edellämainittujen poikkeusten
2243: kaussitQumukset, ainakin mikäli ne koske- mukaan jo ei ole lyhyempi, säädettävä esim.
2244: vat 10,000 markikaa suur.empia määriä, 5 vuodeksi.
2245: olisi allekirjoitettava julkisen notarin taiwka Melkein pahin epäkohta kuitenkin nyky-
2246: muun julkisen kaupanvalhvistajan edessä, oloissa on se, että velkojalla ei ole riittä-
2247: niin että muunlainen takaussitoumus olisi vää ·aihetta vai voa saamistaan velallisen
2248: pätemätön. suhteen, vaan että hän huolimatta velaHi-
2249: Toiseksi on vakavana epäkohtana mainit- sen ilmeiseksi käyvästä mwksUJkyvyttömyy-
2250: tava se, että aviopuolisoiden, jotka ovat vi- destä antaa velan olla perimättä, luottllJen
2251: hityt ennen tammikuun 1 päivää 1930 ja siihen, että sitten kuitenkin saa saatavansa
2252: joiden varallisuusoikeudellisiin suhteisiin takausmieheltä. Tällä menettelyllä, jota ei
2253: 44 11,7. -- Takaussitoumuksia koskeva lainsäädäntö.
2254:
2255: suinkaan kokonaan estä takausmiehen edes- vel~ojan valvomaan, ettei velallinen tule
2256: vastausvelvollisuudesta helmikuun 24 p :nä maksukyvyttömäksi ennen v·elan eräänty-
2257: 1873 annetun asetuksen 7 § :ssä säädetty mistä, ja niin välttyisivät myös takausmie-
2258: taimajan oi~eus irtisanoa ja maksaa velka het suurelta osalta niiltä vahingoilta, joita
2259: ennen sen ·erä.äntymistä, saatetaan aiheut- heille nykyinen järjestelmä .tässä suhteessa
2260: taa ja aiheutetaankin usein takaajille se aiheuttaa.
2261: korvaamaton tappio, että pääv·ehllinen ehtii Takautuviksi ei edellä ·esitettyjä muu-
2262: käydä aivan suorituskyvyttömälksi ja velka tossuunnitelmia luonnollisestikaan voida
2263: Jaa takaajien lopullis·esti · kärsittäväksi. säätää.
2264: Tässä suhteessa tuottaisi varmaankin pa- Edelläsanottuun viitaten ·ehdotamme kun-
2265: rannusta säännös, jolla osa velasta aina jä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
2266: tettäisiin verkojan ja vel.allis•en väliseksi vomuksen,
2267: asiaksi, esim. 10 % suuruisena ,omana vas- että hallitus viipymättä ryhtyisi
2268: tuuna", niin että takaus 'koskisi ainoastaan toimenpiteisiin takaussitoumuksia
2269: muuta osaa velas•ta. Täl1ais.en lainsäädän- koskevan lainsäädännön uudistami-
2270: nön olemassaolo varmaa,nkin pakottaisi seksi.
2271:
2272: Helsingissä helmikuun 9 p :nä 1934.
2273:
2274: Vilho Annala. J. V. Wainio.
2275: R. Ala-Kulju. Hilja Riipinen.
2276: S. Honkala. Bruno A. Sundström.
2277: K. R. Kares. Elias Simojoki.
2278: Yrjö Kivenoja. Yrjö Schildt.
2279: Iisakki Nikkola. E. A. Tuomivaara.
2280: L. P. Tapaninen. A. Somersalo.
2281: 45
2282:
2283: II,s. - Toiv. al. N:o 66.
2284:
2285:
2286:
2287:
2288: Kesti y. m.: Päätilan kiinnityksestä aiheutuvan itsenäisty-
2289: neiden pientilojen pakkomyJJfl:nin ehkäisemisestä.
2290:
2291: E d u s k u n n a ll e.
2292:
2293: Taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti vai- väestöä, onkin yhteiskunnan taholta ryh-
2294: keina ja raskaina murrosaikoina ovat yhä dytty toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena
2295: laajemmat kansalaispiirit meilläkin havah- on niiden henkilöiden pysyttäminen tiloil-
2296: tuneet tajuamaan liian suureksi paisuvien laan, jotka ilman omaa syytään ovat jou-
2297: irtaimien ja tilattom1en joukkojen maahan- tuneet uhanalaiseen asemaan, joten heitä
2298: kiinnittämisen suuren sosialisen ja talou- ilman yhteiskunnan taholta tulevaa apua
2299: dellisen merkityksen. Tämä tajuttiin eri- uhkaisi tilansa menetys, tai, jos he jo ovat
2300: täin selvästi m. m. vuoden 1918 raskaan tilansa menettäneet, saattamaan heidät jäl-
2301: kansalaissodan jälkeen, jolloin maamme leen tilojensa omistajiksi ja viljelijöiksi.
2302: suurelle maanvuokraajaväestölle yhteiskun- Tällainen toiminta on ollut oikeaa ja olisi
2303: nan toimesta valmistettiin tilaisuus lunas- sitä edelleen entistä tehokkaammin jatket-
2304: taa silloiset vuokratilansa itsenaisiksi pien- tava, jos halutaan pelastaa tuhannet vil-
2305: tiloiksi ja täten vapautettiin heidät siitä jelijät sortumasta tilailtaan lisäämään per-
2306: epäitsenäisestä ja epäoikeudenmukaisesta heineen tilattomien ja työttömien jo en-
2307: asemasta, johon he maanvuokraajina olivat nestäänkin aivan liian suureksi paisunutta
2308: joutuneet. Tämä toimenpide oli yhteiskun- armeijaa. Samoin on yhteiskunta ollut
2309: nallisen kehityksen vaatima ja sen seurauk- pakoitettu suunnittelemaan toimenpiteitä
2310: set ovat olleet maamme yhteiskunnallisen tilattoman ja työttömän väestön maahan-
2311: ja taloudellisen elämän kehitykselle suuri- kiinnittämiseksi ja on tätäkin toimintaa
2312: arvoisia, sillä tämän toimenpiteen avulla edelleen tehokkaa;sti jatkettav·a, jos halu-
2313: luotiin maahamme taloudellisesti riippuma- taan pelastaa kansamme työttömyyden, yh-
2314: ton ja yritteliäs pienviljelijäluokka, jonka teiskunnallisten levottomuuksien y. m. ras-
2315: työn tulokset ovat jo leimaa-antavia kaitten koettelemusten käsistä.
2316: maamme maatalouselinkeinon viimeaikai- Mutta samanaikaisesti, kun yhteiskunnan
2317: selle huomattavalle kehitykselle. Torppari- taholta on ryhdytty toimenpiteisiin irtai-
2318: vapautuksen suuri yhteiskunnallinen ja ta- men ja tilattoman väestön maahankiinnit-
2319: loudellinen merkitys on kuitenkin viime tämiseksi ja kunnollisten, mutta ilman
2320: vuosien ankaran taloudellisen pulan joh- omaa syytään taloudellisiin vaikeuksiin
2321: dosta joutunut suorastaan uhanalaiseen joutuneiden viljelijäin pelastamiseksi heitä
2322: asemaan, sillä useat vasta äskettäin itse- uhkaavasta taloudellisesta sortumisesta ja
2323: näistyneet pientilalliset ovat jo velkavai- tilojensa menetyksestä, on sattunut ta-
2324: keuksiensa vuoksi menettäneet tilansa tai pauksia, JOissa äskettäin itsenäistyneitä
2325: ovat joutuneet miltei yhtä epäitsenäiseen pientilallisia uhkaa muista kuin taloudelli-
2326: ja uhanalaiseen asemaan kuin he olivat sesti ahtaan ajan seuraamuksista tilansa
2327: maanvuokraajina ollessaankin. Nyt vallit- menetys tai ovat he jo tilansa menettä-
2328: sevan talouspulan vuoksi, joka erikoisen neet. Viime vuosina on nimittäin useita
2329: ankarasti koettelee juuri maataviljelevää pientiloja, joiden lunastushinnan niiden
2330: 46 II,s. - Pientilojen pakkomyynnin ehkäiseminen.
2331:
2332: omistajat jo ovat täysin suorittaneet, epäoikeudenmukaisemmalta, kun valtioval-
2333: myyty niiden päätiloja rasittaneista kiin- lan taholta on jo aikaisemmin ryhdytty
2334: nityksistä, joista itsenäistyneiden pientilo- toimenpiteisiin rikkaan puutavarayhtiön,
2335: jen omistajat, joko omistajan laintuntemat- Wilh. Schauman Aktiebolagin, valtiolle
2336: tomuuden tai muiden syiden vuoksi, eivät menetetyksi julistettujen tilojen palautta-
2337: ole ajoissa saaneet tilaansa vapaaksi. miseksi korvauksetta takaisin niiden omis-
2338: Äskettäin on julkisuudessakin kerrottu, tajalle, joka samoin muodollisista syistä oli
2339: kuinka m. m. Lavian pitäjän Aluskylässä menettänyt omistusoikeuden ostamiinsa ti-
2340: uhkaa tästä syystä Aittalahden talon kah- loihin, ja kun eduskunta on tämän halli-
2341: deksaa entistä torpparia tilansa menetys, tuksen esityksen hyväksynyt. Tämän
2342: yhden heistä jo jouduttua samasta syystä vuoksi olisi hallituksen kiireellisesti suori-
2343: häädön alaiseksi. Asiassa on jo käännytty tettava tutkimus kaikista niistä tapauk-
2344: hallintoviranomaistenkin puoleen ja on sista, joissa v. 1918 jälkeen itsenäistynyt
2345: heille jätetty m. m. noin 1,500 nimeä kä- pientila on joutunut päätilan kiinnityksistä
2346: sittävä kansalaisadressi, jossa anotaan toi- pois niiden alkuperäisiltä omistajilta tai
2347: menpiteitä näiden uhanalaiseen asemaan jotka samasta syystä ovat parhaillaan pak-
2348: joutuneiden suuriperheisten pienviljelijäin komyyntiin joutumassa, ja annettava edus-
2349: pelastamiseksi uhkaavalta kotiensa mene- kunnalle esitys sellaisista toimenpiteistä,
2350: tykseltä. Samanlaisesta syystä on myöskin joilla tällaiset pakkomyynnit saataisiin este-
2351: Ylivieskassa kaikkiaan 27 pientilaa joutu- tyksi, tai, milloin tilan menetys jo on ta-
2352: massa pakkomyyntiin yhden ainoan tilan pahtunut, niiden palauttamisesta valtion
2353: kiinnityksistä. välitystä käyttäen korvauksetta niiden
2354: Kun tällaiset tapaukset kohdistuvat alkuperäisille omistajille.
2355: useinkin varsin kunnallisiin viljelijöihin, Edelläolevan perusteella saamme kun-
2356: jotka ovat jo tilansa lunastushinnat täy- nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
2357: dellisesti suorittaneet ja ilman yhteiskun- väksi toivomuksen,
2358: nan apua elättäneet näillä tiloillaan sekä
2359: itsensä että useinkin hyvin suuret per- että hallitus kiireellisesti suorit-
2360: heensä, on suorastaan epäoikeudenmukaista, taisi tutkimuksen kaikista niistä ta-
2361: ellei yhteiskunta ryhdy auttamaan täl- pauksista, joissa v. 1918 jälkeen itse-
2362: laisia viljelijöitä, joiden ainoa laimin- näiseksi lunastettu pientila on jo
2363: lyönti saattaa johtua heidän laintuntemat- joutunut tai on joutumassa pakko-
2364: tomuudestaan, ja pelastamaan heitä talou- myyntiin päätilaa rasittaneesta kiin-
2365: dellisesta perikadosta ja tilansa menetyk- nityksestä, sekä että hallitus tämän
2366: sestä tai, jos he jo ovat tilansa menettä- tutkimuksen pe1·usteella antaisi
2367: neet, auttamaan heitä tilojensa takaisinsaa- Eduskunnalle esityksen sellaisiksi toi-
2368: misessa. Heidän pelastamisensa uhkaavalta menpiteiksi, että päätilan kiinnityk-
2369: taloudelliselta sortumiselta jarruttaisi lisäksi sestä aiheutuvat jo lunastettujen
2370: tilattoman ja työttömän väestön lisäänty- pientilojen pakkomyynnit saataisiin
2371: mistä ja olisi täysin rinnastettavissa niihin estetyiksi, tai, milloin pientilan me-
2372: toimenpiteisiin, joihin yhteiskunnan taholta netys jo on tapahtunut, se palau-
2373: on ryhdytty velkavaikeuksiin joutuneiden tettaisiin valtion välitystä käyttäen
2374: viljelijöiden pelastamiseksi tilojensa mene- korvauksetta pientilan alkuperäiselle
2375: tykseltä. Näiden pienviljelijäin jättäminen omistajalle.
2376: ilman yhteiskunnan apua tuntuisi sitäkin
2377:
2378: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1934.
2379:
2380: Yrjö H. Kesti. Eino Rytinki.
2381: •• ••
2382:
2383: VALTIOPAIVAT
2384: 19 3 4
2385:
2386: LIITTEET
2387: 111
2388: ULKOASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY
2389: TOIVOMUSALOITE
2390:
2391:
2392:
2393:
2394: HELSINKI 19134
2395: VALTIONEUVOSTON KIR.MPAINO
2396: 49
2397:
2398: III,L - Toiv. al. N :o 8.
2399:
2400:
2401:
2402:
2403: Takala y. m.: Sanomalehtiattasean toimen perustamisesta
2404: Tukho,zman lähetystöön.
2405:
2406:
2407: E d u s k u n n a 11 e.
2408:
2409: Viime vuosina on käynyt entistäkin tun- Epäkohta olisi saatava kiireellisesti pois-
2410: netummaksi se epäkohta, että ulkomaiden tetuksi. Ensimmäinen ja kiireeliisin teh-
2411: lehdistössä ja yleensä ulkomaalaisten kes- tävä olisi pätevän ja suomalaisten piirien
2412: kuudessa esitetään usein harhaanjohtavia, riittävää luottamusta nauttivan sanomaleh-
2413: jopa aivan vääriäkin tietoja Suomesta, sen tiattasean lähettäminen Tukholmaan, josta
2414: kansasta ja erittäinkin suomalaisen kansan käsin hän voisi vaikuttaa paitsi Ruotsissa,
2415: asemasta, elämästä ja pyrinnöistä. Näitä on ehkä jonkin verran myös Norjassa ja Tans-
2416: tietenkin eri tavoin pyritty oikaisemaan, kassa.
2417: mutta ilrrneisesti suuri osa on sopivien työ- Saamamme luotettavan tiedon mukaan
2418: voimien puutteessa jäänyt alkuperäisessä tunnustetaan ulkoasiaimme nykyfsen joh-
2419: muodossaan vaikuttamaan vahingollisella don taholla sekä epäkohdan suuruus että
2420: tavalla ulkomaalaisten mieliin ja käsityk- kysymyksessä <Jlevan tehtävän tärkeys.
2421: siin maastamme. Edellä olevan nojalla ehdotamme edus-
2422: Tämä epäkohta on tullut erikoisen sel- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
2423: västi julkisuudessakin huomatuksi silloin,
2424: kun on ollut kysymys Skandinaviassa, var- että hallit11s jo ensi vuoden ta-
2425: sinkin Ruotsissa, sattuneista harhaanjohta- lousarviota laatiessaan ottaisi esityk-
2426: vien ja väärien tietojen levittämistä koske- seensä ehdotuksen sanomalehtiatta-
2427: vista tapauksista. Tuskin kuluu sitä viik- sean toimen perustamisesta Tukhol-
2428: koa, jolloin ei jokin harhatieto olisi levittä- man lähetystöömme.
2429: mässä maallemme vahingollista mielialaa
2430: läntisten naapurikansojemme keskuuteen.
2431:
2432: Helsingissä helmikuun 10 p:nä 19,34.
2433:
2434: J. Takala. K. F. Lehtonen.
2435: V. A. Heiskanen. E. M. Tarkkanen.
2436: Alpo 0. Luostarinen. Jussi Annala.
2437: Edv. Vaarama.
2438:
2439:
2440:
2441:
2442: 7
2443: 1
2444: 1
2445: 1
2446: 1
2447: 1
2448: 1
2449: 1
2450: 1
2451: 1
2452: 1
2453: 1
2454: 1
2455: 1
2456: 1
2457: 1
2458: 1
2459: 1
2460: 1
2461: •• ••
2462:
2463: VALTIOPAIVAT
2464: 19 3 4
2465:
2466: LIITTEET
2467: IV
2468:
2469: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
2470: LAKI~, RAHAASIA- jA TOIVOMUSALOITTEET
2471:
2472:
2473:
2474:
2475: HELSINKI 1934
2476: VALTIONEUVOS'IION KIR.TtAiPAINO
2477: A.
2478: Virkamiesten palkkausta ja eläkkeitä, tulli- y. m. verotusta,
2479: erinäisiä valtiolainoja, lahjoitusmaita, ilma- ja kaasupuolus-
2480: tusta, postioloja y. m. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
2481: 65
2482:
2483: IV,t. - Lak. al. N :o 11.
2484:
2485:
2486:
2487:
2488: Kivioja: Ehdotu.s laiksi valtion viroista ja toimista suori-
2489: tettavan palkkauksen perusteista annetun lain 11 §:n
2490: muuttamisesta.
2491:
2492:
2493: E d u s kun :n a He.
2494:
2495: Kun toiset kansanedustaj·at joutuvat itse tava ,muu pa:kottava syy", enempi kuin
2496: kokon:a:an pitämään huolta edustaja-aika- esim. komiteoiden jäsenyyskään, olisi tuo
2497: naan tarvitsemiensa viransijaisten palk- ikävä erilaisuus lainsäädännöllä tasoitet-
2498: kauksesta, mutta toisten sijaisille valtio tava. Siksi ehdotan,
2499: maksaa ainakin osan palkkaa, vaikka on että Eduskunta hyväksyisi näin
2500: varsin kyseenalaista, onko eduskunnan jä- kuuluvan lakiehdotuksen:
2501: senyys ·laissa tarkoitettu sairauteen verrat-
2502:
2503:
2504:
2505: Laki
2506: valtion viroista ja toimista suoritettavan palkkauksen perusteiden erään kohdan
2507: muuttamisesta.
2508:
2509: Edugk:unnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten valtion viroista ja toimista
2510: suoritettavan palkkauksen perusteista 29· p. joulukuuta 1923 annetun lain 11 § näin
2511: kuuluvaksi :
2512: 11 §. dätetään vira:n tai toimen haltijalta koko-
2513: Milloin sellaisen vinan tai toimen halti- naan sijaisen vaatima palkkio.
2514: jalle, josta 2 ~ :n 1 momentissa säädetään, Jos viran tai toimen haltija on viran-
2515: sairauden tai muun pakottavan syyn täh- toimituksesta pidätetty, o·lkoon hänen oi-
2516: den on myönnetty virkavapautta, pidäte- keudesta:an palkkauksen saantiin voimassa,
2517: tään virkavapauden 1ajalta kolmannes hä- mitä siitä on .erikseen säädetty tai vastedes
2518: nen peruspalkastaan sekä 10 § :ssä maini- säädetään.
2519: tut palkkaedut sijaisen palkka amiseen.
2520: 1
2521: Niissä t·apauksissa, joista säädetään ri-
2522: Komiteain ja eduskunnan jäsenyyden koslain 2 luvun 8 § :ssä ja saman luvun
2523: sekä muun edustustehtävän tai näihin ver- 10 § :n 3 momentissa, on 'laki niinkuin
2524: rattavan hyvinpalkatun tehtävän ajalta pi- siellä on sanottu.
2525:
2526:
2527: Helsingissä, helmikuun 5 p :nä 1934.
2528:
2529: Vilho H. Kivioja.
2530: 56
2531:
2532: IV,2. - Lak. al. N :o 12.
2533:
2534:
2535:
2536:
2537: Voionmaa y. m.: Ehdotus laiksi valtion viran- tai toimen-
2538: haltijan oikeudesta eläkkeeseen annetun lain 10 §:n
2539: muuttamisesta.
2540:
2541:
2542: E d u s k u n n a ll e.
2543:
2544: Vuoden 1918 kallBalaissodan johdosta ero- tunnu oikeuden- eikä kohtuudenmukaiselta,
2545: tettiin suuri määrä valtion viran- ja toimen- kUJn on kysymys henkilöistä, jotka ovat tuo-
2546: haltijoita viroistansa valtiorikosoikeuden ja mitut samanluontoisista riJkolksiSita, vaikkapa
2547: kuri:nrp i totuomiaistuimen päiiJtöksillä. Sit- muodollisesti erilaisin tavoin, ja jotka myö-
2548: temmin on suurin osa erotetuista !tullut vä- hemmin ovat ik:atsoltut kelvonisiksi valtion
2549: hin erin otetuksi twkaisin valtion toimiin. palvelukiSeen.
2550: Tamm~k. 25 p. 1924 annetun, vuoden 1918 Kosketeltu ristirii:tainen menettely lienee
2551: kapinan johdosta ik:urinpidollisesti tuomittu- johtunut siitä, ettei jouluk. 30 p. 1,924 an-
2552: jen armahtamista koskevan lain mukaan lliettu laki valtion vimn- tai toimenhaltijwn
2553: on niillä kurinpidollises,ti erotetu~Ha valtion oikeudesta. eläkl"eeseen !tunne eläkeoikeuden
2554: virka- ja palvelusmiehillä, jotka eJx~ttamis palauttamista, vwan säätää vain kertaikaikki-
2555: päätöik:sestä huolimatta saattavat haJkemuk- sesti, että ,tuomioistuimen viralta panta-
2556: sesta uudel1eeu päästä valtion palvelukseen vaksi tuomitsema tai viranomaisen päätök-
2557: ja jotka saavat tai ova,t ~Saaneet jälleen val- sellä viralta pantu valtion viran- tai toi-
2558: tion toimen, oHmus !tässä toimessaan lukea menhaltija menettää oikeutensa eläkkee-
2559: hyväkseen entinen palvelusa·~kansa palkkion- seen".
2560: korotuksiin ja valtiolta tulevaan eläkkee- Kun täten lainsäädännössä .()'ll olemassa
2561: seen 'nähden samoin kuin muilla saman lai- ristiriitaisuutta ja kun on pidettävä tär-
2562: toksen toimessa olevilla. keänä, että seLlainen oikeus, joka 25 p. tam-
2563: V altior~osoi'keuden viroistaan ja toimis- mik. 1924 annetussa laissa on su(jtu eräälle
2564: ·taan erottamat valtion viran- ja toimenhal- ryhmälle erotettuja, mutta valtion toimiin
2565: tijat samoin:kuin ne, jotka ovat menettäneet pala:nneita va)ltionpalvelijoita, suodaan muil-
2566: kansalaisluottamuks·ensa, sitä vastoin ovat lekin vastaaville valtion palvelijaryhmille,
2567: jääneet kokonaan ilman mainittua oikeutta olisi vuoden 1924 eläkelakiin tehtävä senmu-
2568: lulma hyväkseen entinen palv,elusaikansa kainen muutos.
2569: v~a:1tiolta tulevaan eläkkeeseen nähden, mi~ Ehdotamme sen vuoksi kunnioittaen,
2570: loin ovat päässeet takaisin valtion palveluk- että Eduskunta hyväksyisi seuma-
2571: seen. TäHainen menettelyn <erilaisuus ei van lakiehdotttksen:
2572: IV,2. - Voionmaa y. m. 57
2573:
2574: Laki
2575: valtion viran- tai toimenhaltijan oikeudesta eläkkeeseen 30 päivämä joulukuuta 1924
2576: annetun lain 10 § :n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.
2577:
2578: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten valtion viran- tai toimenhaltijan
2579: oikeudesta eläkkeeseen joulwkuun 30 p. 1924 annetun lain 10 § näin kuuluvaksi:
2580:
2581: 10 §. Jos kui,tenkin täten eläkeoikeutensa me-
2582: Tuomioistuimen vira1ta pan!tava:ksi tuo- nettänyt jälleen sa;a tai on sa;anut valtion
2583: mitsema tai viranomaisen päätö'ks.ellä viralta toimen, olkoon hänellä sama oikeus kuin
2584: pantu viran- tai toimenhaltija menettää oi- muilla saman laitoksen toimessa olevilla lu-
2585: keutensa eläkkeeseen. kea hänelle valtiolta 'tu1evaan elä!kkeeseen
2586: nähden hyväkseen ·entinen palvelusaikans.a.
2587:
2588:
2589: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1934.
2590:
2591: Väinö Voionmaa. Hannes Ryömä.
2592: Johan Helo. 0. Peltonen.
2593: Osk. Reinikainen. Väinö Tanner.
2594: K.-A. Fagerholm.
2595:
2596:
2597:
2598:
2599: 8
2600: 68
2601:
2602: IV,3. - Lak. al. N :o 13.
2603:
2604:
2605:
2606:
2607: Kalliokoski y. m.: Ehdotus laiksi Osuuskassojen Keskuslai-
2608: narahasto-Osakeyhtiön vuonna 1930 valtion takuulla
2609: ottaman ulkomaisen obligatiolainan agiotappion korvaa-
2610: misesta.
2611:
2612:
2613: E d u s ik u n n a 11 e.
2614:
2615: Hallitus on Osuuskassojen Eeskuslaina- ensinnäkin tulee olosuhteiden muuttumi-
2616: rahasto~Osakeyhtiön vuonna 1930 Rans- seen siinä määrin, että valtion väliintulo
2617: kasta valtion takuulla ottamasta, alkuaan kävisi tarpeettomaksi, ei siitä näytä olevan
2618: 300 mi·ljoonan Ranskan frangin määräi- toiv·eita. Viime keväänä Keskuslainarahas-
2619: sestä obligatiolainasta vuonna 1934 ai- ton johdon taholta Pariisissa ja Tukhol-
2620: heutuvan agiotappion korvaamista koske- massa käydyissä neuvotteluissa hallitus
2621: vassa esityksessään ·ehdottanut mainit- mainitsee todetun, ettei puheenalaisesta
2622: tuun tarkoitukseen varattavaksi valtion ·lainasta Ranskaan suoritettavissa mak-
2623: varoja 18 miljoonaa markkaa. Samalla suissa voida lainaehtojen huojentamisen
2624: hallitus on esityksensä perusteluissa esiin- muodossa saada aikaan helpotuksia. Ja jos
2625: tuonut, että niin hyvin käytännöllisistä valuuttasuhteiden edul'listen muutosten
2626: kuin kohtuussyistäkin valti:on olisi otet- vuoksi ·agiotappio pienenisi tahi 'kdkonaan
2627: tava ka:ntaakseen se osa lainan agiotap- loppuisi, niin vapautuisi valtio, vaikka
2628: piosta, jota ei voida Eeskuslainarahaston agiotappiokysymyksen lopullinen järjes.
2629: Wketoimintaa vahingoittamatta sen vuosi- tely olisikin vaition väliintulon kautta jo
2630: tuloksesta peittää. Tästä periaatteellisesta ehditty toimittaa, vasta•avasti sitoumuk-
2631: kannanotostaan huolimatta on hallitus esi- sesta·an. Toi:saa:lta taas ei agiotappiota
2632: tyksessään päätynyt siihen tulokseen, että viime vuonna ole katsottu voitavan periä
2633: toistaiseksi on joka vuosi erikseen päätet- lainansaajilta ja sama on hallituksen esi-
2634: tävä valtionavustuksen myöntämisestä. tyksen mukaan asianlaita kuluvanakin
2635: Näin on hallituksen mielestä meneteltävä vuonna. J,a samalla tavalla täytyy kai-
2636: ensiksikin siitä syystä, että eduskunnan kesta päättäen tästä eteenkinpäin suhtau-
2637: lausuman toivomuksen mukaan olisi pyrit- tua tämän agiotappion korvaamista koske-
2638: tävä vähentämään tämän obligatiolainan vaan kysymykseen. On näin ollen ja kun
2639: valtiolle aiheuttamia menoja, ja toiseksi muuta mahdollisuutta •tuskin on vastaisuu-
2640: senvuaksi, että ne seikat, jotka ovat ai- dessaka:an olemassa kuin, että valtio agio-
2641: heuttaneet valtion väliintulon tähän lai- tappion korvaa, vaikeata havaita, että ase-
2642: naan nähden, voivat tätä nykyä nopeasti man tarvitsei:si kysymyksen •lopullisen jär-
2643: muuttua. jestämisen kautta muuttua valtiolle epä-
2644: Ei ole kuitenkaan ilman muuta seivää, edullisemma:ksi.
2645: olisiko valtiolle tailoudellisestikaan edulli- Jos taas kysymystä tarkastellaan sen
2646: sin se menettelytapa, että avustuks·esta sosiaaliselta puolelta ja nimenomaan nii-
2647: joka vuosi erikseen määrättäisiin. •Mitä den kannalta, jotka ovat saaneet lainoja
2648: IV,3. - Kalliokoski y. m. 69
2649:
2650: puheenao'levan obligatiolainan varoista, ha- piteet pääasiassa ovatkin aiheutuneet mui-
2651: vaitaan, ·että agiotappiokysymyksen lopul- den velkojien aloitteesta, on frangilainojen
2652: lista järjestelyä ei voida viivästyttää. tuottaman epävarmuuden katsottava useim-
2653: Tämän n. s. frangilainan varoista on maan- missa tapauksissa kuitenkin olleen niiden
2654: viljelijöille jaettu 7,145 ik:uoletuslainaa, pohjimmaisena syy.nä. Se onkin ymmär-
2655: pääomamäärältään yhteensä 264,471,300 rettävissä, kun oteta•an huomioon, että
2656: markkaa. Maalaiskunnille ja niiden yhty- kysymys on velasta, jonka sisältämän rasi-
2657: mil1e on jaettu frangilainoja 157 tuksen suuruutta ei nykyoloissa voida
2658: kappaletta, pääomamäärältään yhteensä pätevästi etukäteen määritellä, mutta joka
2659: 114,835,000 markkaa. - Maanviljelijät, tällä hetkellä tietää miltei 100 prosentin
2660: jotka näitä lainoja saivat, ovat ,enimmäk- koroitusta ·lainan nimellismäärään. Frangi-
2661: seen pienviljelijöitä. Niinpä on lainojen lainavelallisen onkin senvuoksi miltei mah-
2662: •luvusta 57.71 prosenttia myönnetty tiloi- dotonta järjestellä uuden luoton turvin
2663: hin, joiden peltopinta-ala on alle 10 ha. asioitaan, hänen taloudellista vastuuky-
2664: Kun lisäksi seUaisi:a lainoitettuja •tiloja, kyänsä kun ei ,edes osapuilleen tunneta ja
2665: joiden peltopinta-ala vaihtelee 10-25 heh- kun sitä maatilojen arvon laskun ja frangi-
2666: taariin, on 32.64 prosenttia, jää varsinai- lainan vuoksi pidetään heikkona. Frangi-
2667: sille keskikokois- ja sitä suuremmille vilje- 1lainavela:llisen .on vaikeata tilan myynnin-
2668: iJ.ijöiUe myönnettyjä lainoja vain 9.65 pro- kään kautta päästä vailmuksistaan va-
2669: senttia lainojen kokonaisluvusta. pautumaan. Ostaja ei yleensä halua si-
2670: ~Tiedustelun mukaan, jonka Keskuslaina- toutua vastaamaan tällaisesta lainasta, ei
2671: rahasto on frangilainavelallisten malksu- ainwkaan ilman, •että hän saa tilan niin
2672: kyvyn selville saamiseksi toimittanut, on huokealla hinnalla, ·että hän laskee kannat-
2673: frangilainavelallisista ainoasta•an 16.3 pro- tavan sitoutua vastaamaan lainan tuotta-
2674: senttia sel'laisia, jotka toistaiseksi toden- masta agioriskistä. Jos taas ostaja mak-
2675: näköisesti pystyisivät suorittamaan laino- saisi lainan, täytyisi hänen suorittaa se
2676: jensa kohdalta agiotappion. Frangilaina- frangin kurssin mukaan koroitettuna. Täl-
2677: velallisten vaikea taloudellinen as·ema käy löin kurssieroitus useimmissa tapauksissa
2678: ilmi siitäkin, että frangilainatiloja on nidisi kaiken, mitä myyjälle muutoin
2679: runsaasti joutunut uloshaun alaisiksi. ehkä olisi tilan kauppahinnasta velkojen
2680: Tammikuun 1 päivään 19.34 mennessä on yli jäänyt.
2681: näet 9-50 fmngilainaa, pääomamäärältään Nämä seikat huomioon ottaen ei ole
2682: yhteensä 38,9174,500 markkaa joutunut pe- ihmeteltävää, että toivottomuus ja masen-
2683: rimistoimenpiteiden alaisiksi. Kolmen vuo- nus on vallannut frangilainoja saaneiden
2684: den aikana on siis 13.3 prosenttia lainojen viljelijäin mielet, joiden vähäisimpiinkin
2685: luvusta ja 14.9 prosenttia lainojen yhtei- talousasiain järjestelyihin ja toimiin tämä
2686: sestä pääomamäärästä joutunut ulosottoon. laina on vaikuttamassa. Frangilaina on
2687: Tilanteen vaikeutta osoittaa se, että ulos- heille a'lituisena uhkana pyrkien tuhoa-
2688: ottoon joutuvien frangilainatilojen luku maan heidän parhaimmatkin yrityksensä.
2689: on vuosi vuodelta noussut. Vuosina 1930- On selvää, että asiain näin ollen tilan vil-
2690: 31, jolloin lainat pääasiassa nostettiin, jou- jelemiseen ·ei jakseta kiinnittää sitä huolta
2691: tui frangilainatiloja pakkoperimisen alai- ja tarmoa, jota viljelyksen kunollinen hoi-
2692: siksi 82 kappaletta, vuonna 1932 29·5 taminen edellyttää.
2693: kappaletta ja vuonna 1933 573 kappaletta. Täten se odotettu maatalouden velkojen
2694: Vaikka näissä tapauksissa ulosottotoimen- vakauttamistyö, jota varten kysymyksessä-
2695: 60 IV,3. - Keskuslainarahaston obligatiolainat.
2696:
2697: oleva laina Ranskasta otettiin ja joka Kuten asetelmasta näkyy, ovat maan
2698: tähtäsi samaan päämäärään kuin Osake- vähävaraisimpien seutujen kunnat saaneet
2699: yhtiö Maakiinteistöpankin nykyinen toi- suurimman osan näistä lainoista. Tämä
2700: minta, on kääntynyt tämän lainan varoista seikka käy vielä selvemmäksi ryhmittä-
2701: lainoja saaneille onnettomuudeksi. mällä lainoja saaneet kunnat vuoden 1933
2702: Mutta frangilainojen tuhoisa vaikutus veroäyrien hinnan suuruuden mukaan.
2703: ei rajoitu ainoastaan frangilainavelallisiin Jos oletetaan, että veroäyrin keskihinta
2704: ja heidän talouteensa. Käytännössä olleen olisi 9 markan seuduilla, olisi puheena-
2705: takausjärjestelmän vuoksi ovat luotto-olot olevista kunnista Maalaiskuntien Liiton
2706: maaseudulla punoutuneet sellaisiksi, että tietojen mulraan vain 2:8% :ia ollut keskin-
2707: suurin piirtein kats'Oen voidaan sanoa itse kertaisessa tai sitä paremmassa taloudelli-
2708: kunkin frangilainavelallisen olevan takaa- sessa asemassa, muiden ·eli 72 % :n jäädessä
2709: massa paikkakuntansa toisia maanviljeli- keskinlmrtaista huonompaan asemaan. Sa-
2710: jöitä, samoin kuin hänellä itselläänkin on maan tulokseen tullaan tarkasteltaessa
2711: us-eimmissa tapauksissa myöskin takaus- frangilainoja saaneiden kuntien vero-
2712: vakuutta vastaan otettua luottoa. Siinä rästimääriä. Jos maksuun pannusta vero-
2713: määrin kuin frangilainat 'lisäävät sa:ajiensa määrästä 40% :n kokonaisrästimäärää ny-
2714: taloudellisia vaikeuksia, vaikuttavat ne sa- kyisenä aikana vielä pidetään siedettävänä,
2715: malla maaseudun luotto-oloihin laajemmal- niin on nyt kysymykseen tulevista kun-
2716: ta'kin. Frangilainojen täten tuottamat hai- nista 70 %:ia tätä huonommassa asemassa.
2717: tat huomataan parhaiten pakkomyynneissä. Tästä voidaan tehdä se johtopäätös, että
2718: Monet velkojat jäävät tällöin osattomiksi ainakin 2 / 3 :lle frangilainoja saaneista kun-
2719: tilan hinnasta ja joutuvat hakema,an saata- nista olisi agiotappion jatkuva maksa-
2720: viaan ta:kaajilta ja siten lisääntyy jo muu- minen ajan mittaan miltei mahdotonta.
2721: tenkin runsas vaikeuksiin joutuneiden luku- On lisä:ksi otettava huomioon, että kunnat
2722: määrä. joutuivat ottamaan näitä frangilainoja
2723: Samanlaisia vaikeuksia kuin yksityisille pääasiallisesti siitä syystä, että kunnille oli
2724: ma:anviljelijöi'lle tuottavat frangilainat lainsäädännöllä liian lyhyen ajan kuluessa
2725: myös niitä saaneille. maalaiskunnille. sälytetty enemmän t·ehtäviä kuin mitä ai-
2726: Maalaiskunnille myönnetyt frangilainat nakaan vähävaraisimmat niistä jaksoivat
2727: ovat jakautuneet eri läänien kesken seu- kestää ja ·enemmän kuin ne voivat saata-
2728: raavasti: vissa olleella pitkäaikaisella luotolla peit-
2729: tää. Viimeisenä keinona otettu lyhytaikai-
2730: Uudenmaan lääni 7 kuntaa 12,400,000:- nen luotto tuli niille raskaaksi hoitaa. Ja
2731: Turun ja Porin lääni 21 tämä seikka oli tarkoituksena frangilai-
2732: kuntaa . . . . . . . . . . . . . . . . . 13,060,000 : - nalla korjata. - Kun frangilaina, niin
2733: Hämeen •lääni 15 kuntaa 10,155,000:- kauan kuin sen agiotappion lopullinen
2734: Viipurin ·lääni 24 , 12,16•5,000:- järjestely on epävarmaa, tuottaa monella
2735: Mikkelin lääni 13 , 7,375,000:- tapaa vaikeuksia kuntien taloudenhoidon
2736: Kuopion lääni 18 , 12,650,000:- suunnittelulle ja niiden raha-asiain järjes-
2737: Vaasan lääni 19 , 16,305,000:- telylle, olisi kunHenkin kannalta välttä-
2738: Oulun lääni 37 , 21,675,000:- mätöntä saada tämä kysymys kertakaik-
2739: kiaan ja pikimmiten järjestetyksi.
2740: Sitäpaitsi on eräille kuntien yhtymille Frangilainojen vaikutus tuntuu talous-
2741: myönnetty frangilainoja yhteensä Smk. elämässämme s~ksi kipeästi, että jo yhteis-
2742: 9,050,000: -. kunnan ja valtion omien etujen kannalta
2743: IV,3. - Kalliokoski y. m. 61
2744:
2745: tuon epäkohdan nopea korjaaminen on mikä nykyisin tekee 1.2 % lainan maksa,..
2746: välttämätön. Käsityksemme mukaan ne matta olevasta velkapääomasta. Lainan
2747: taloudelliset ja sosiaaliset arvot, jotka saa- hoito on järjestetty siten, että siihen,
2748: taisiin pelastetuiksi sen kautta, että valtio siis korkojen ja kuol.etusten maksuun, on
2749: nyt 'lopullisesti ottaisi puheenDlevan agio- vuosittain käytettävä sanotut 19.5 miljoo-
2750: tappion kantaakseen, ovat siksi merkittä- naa frangia. Aiussa tästä summasta ver-
2751: viä, että tämän järjestelyn vaatimat ta- rattomasti suurin osa menee korkojen
2752: loudelliset uhraukset eivät saisi estää sen maksamiseen, mutta vuosi vuodelta, velka-
2753: toteuttamista. Tä'llainen menettely olisi pääoman pienetessä, korkoihin menevä osa
2754: niiden toimenpiteiden joukossa, joita on vähenee ja kuoletusten määrä vastaavasti
2755: täytäntöönpantu ja suunniteltu pulatilan- kasvaa. Kuinka suuri agiotappio kunakin
2756: teen helpottamiseksi ja olojen tervehdyt- vuotena tulee olemaan, riippuu ensiksikin
2757: tämiseksi, luonnollisimpia. Ranskan frangin kulloisestakin arvosta
2758: Kuinka suuri frangilainasta johtuva Suomen markkaan verrattuna ja toiseksi
2759: agiotappio vuosittain tulee olemaan, siitä siitä, missä määrin kunakin vuonna tapah-
2760: on mahdoton ·etukäteen tehdä osapuilleen- tuviin kuoletuksiin voidaan ilman arvon-
2761: kaan tarkkoja laskelmia. Laina oli al- taa ostaa lainaan kuuluvia obligatioita
2762: kuaan nimellismäärältään 300,000,000 Rans- alle niiden nimellisarvon. Lisäksi on mah-
2763: kan frangia = .2,412,5.00 Englannin pun- doUisia agiotappioita arvioitaessa otettava
2764: taa = 43,800,0.00 Ruotsin kruunua = huomioon, että verojen aiheuttama agio-
2765: 465,680,000 Suomen markka, ja lainaehto- tappion uhka vuosi vuodelta pienenee,
2766: jen mukaan on lainasta tehtävät suorituk- sillä verot lasketaan lainan kulloinkin
2767: set obligatioiden haltijoiden valinnasta maksamatta olevasta pääomasta, joka vuo-
2768: riippuen maksettava jossakin edellämaini- sittain vähenee.
2769: tuista rahalaj·eista, asianomaisessa maassa Edelläesitettyyn nähden saamme kun-
2770: lainaa otettaessa voimassaolleen rahalain nioittaen ehdottaa,
2771: mukaisessa kultarahassa. Ranskaan vuosit-
2772: tain jäljelläolevana 26 vuoden laina-aikana että Eduskunta puheenaolevan
2773: suoritettava rahamäärä, josta agiotappioita agiotappiokysymyksen lopulliseksi
2774: voi johtua, on Ranskan rahassa noin 19.5 järjestämiseksi päättäisi hyväksyä
2775: miljoonaa frangia vuodessa, lisättynä vuo- näin kuuluvan lakiehdotuksen:
2776: sittain suoritettavien verojen määrällä,
2777:
2778: Laki
2779: Osuuskassojen Keskuslainarahasto-Osakeyhtiön vuonna 1930 valtion takuulla otta-
2780: man ulkomaisen obligatiolainan agiotappion korvaamisesta.
2781:
2782: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
2783:
2784: 1 §. tyllä sopimuksella valtion takuulla otta-
2785: Ne agiotappiot, joita tammikuun 1 pal- nut, korvaa Suomen valtio ehdolla, että
2786: vän jä:lkeen 1934 aiheutuu sen ulkomaisen tämän lainan varoista •lainoja saaneet kul-
2787: obligatiolainan laina·ehtojen mukaisten eh- loinkin tapahtuvissa suorituksissansa vas-
2788: tojen ja sitoumusten täyttämisestä, jonka taavasti vapautetaan lainasopimustensa
2789: Osuuskassojen Keskuslainarahasto-Osa:keyh- sisältämistä kultaeh tomääräyksistä.
2790: tiö on helmikuun 7 päivänä 19·30 päivä-
2791: 62 IV,3. - Keskuslainarahaston obligatiolainat.
2792:
2793: 2 §. 3 §.
2794: Niitä agiotappiokorvauksia, jotka val- Valtioneuvoston asiana on antaa tarkem-
2795: tionvaroista on aikaisemmin Osuuskassojen pia määräyksiä tämän lain täytäntöön-
2796: Keskuslainarahasto-Osakeyhtiölle suoritettu, panosta.
2797: ei tämä ole velvollinen takaisin maksa-
2798: maan.
2799:
2800:
2801: Helsingissä, helmikuun 5 päivänä 1934.
2802:
2803: Viljami Kalliokoski. J. Koivisto. Jooseppi Kauranen.
2804: Kaapro Huittinen. Viljo Venho. Antti Kemppi.
2805: T. A. Janhonen. S. S. Aittoniemi. Emil Jutila.
2806: Uuno Hannula. Kaarlo Hänninen. T. N. Vilhula.
2807: Janne Koivuranta. M. 0. Lahtela. Toivo Ikonen.
2808: Elias Tukia. Kaino W. Oksanen. Antti Kukkonen.
2809: Juho Paksujalka. Yrjö Kivenoja. Sigrid Oula.smaa.
2810: Eemeli Aakula. Bruno A. Sundström. J. Takala.
2811: L. 0. Hirvensalo. Kalle Soini. Einari Karvetti.
2812: K. J. Ellilä. Elia.s Simojoki. Heikki Niskanen.
2813: Matti Pitkänen. P. V. Heikkinen. Yrjö Hautala.
2814: Jussi Annala. Juhani Leppälä. Eino Rytinki.
2815: J aio Lahdensuo. E. M. Tarkkanen. Yrjö H. Kesti.
2816: Anton Suurkonka. K. A. Lohi. Alpo 0. Luostarinen.
2817: Vilho Vallas. J. Eri. Pilppula. A. Korvenoja.
2818: Antti Halonen. Vihtori Vesterinen. Yrjö Schildt.
2819: Matti Miikki. Tilda Löthman. Lauri Kaijalainen.
2820: Akseli Brander. Ansh. Alestalo. S. Honkala.
2821: Heikki Soininen. S. Salo. E. A. Tuomivaara.
2822: Lauri A. Sariola. Heikki Vehkaoja. Iisakki Nikkola.
2823: Väinö Kaasalainen. V. A. Heiskanen. Kyllikki Pohjala.
2824: J. Emil Lampinen. Vilho H. Kivioja.
2825: 63
2826:
2827: IV,4. - Toiv. al. N :o 9.
2828:
2829:
2830:
2831:
2832: Pitkänen: Molempien aviopuolisoiden kieltämisestä ole-
2833: masta yhtaikaa valtion palveluksessa eräissä tapauksissa.
2834:
2835:
2836: E d u s k u n n a 11 e.
2837:
2838: Ankaran pula-ajan vaikutuksesta ja muis- toimeen yhdenkin palkalla. Näin menetel-
2839: takin syistä, erittäinkin muutamien keskus- len kustantaa yhteiskunta toisille perheille
2840: hallitusten taitamattoman toiminnan takia, säästöjä ja elättää toisia avustuksilla.
2841: on henkisen työn tekijöitä, insinöörejä, opet- Monissa Euroopan maissa onkin sanottu
2842: tajia, konttoriväkeä y. m. luonnottoman pal- epäkohta huomattu ja käyty tarmokkaasti
2843: jon ilman työtä ja ilman toimeentulon mah- korjaamaan sitä.
2844: dollisuutta. Näiden joukossa on runsaasti Kajoamatta enempää vallitseviin oloihin
2845: sellaisia, jotka ovat äskettäin koulunsa tai esittelemättä niitä monia keinoja, joita
2846: päättäneet, kouluaikanaan raskaasti vel- käyttäen voitaisiin asiaa parantaa, jätän
2847: kaantuneet ilman, että olisivat ehtineet asian hallituksen tarkemmin valmistelta-
2848: osaltakaan velkojansa maksamaan tai järjes- vaksi. Tarkoitukseni on ainoastaan huo-
2849: tämään. Nyt pulan kestäessä ovat nämä mauttaa tällä toivomusaloitteellani hallitus-
2850: paljonkin koulua käyneet joutuneet elä- valtaa asian korjaamisen tarpeellisuudesta
2851: mään ilman työpaikkaa, ja suurin osa il- ja siinä tarkoituksessa esitänkin ainoastaan
2852: man mitään ansiota. On surullista nähdä, yhden asian, joka toteutettuna auttaisi
2853: kun korkean koulusivistyksen saaneet hen- paljon asiaa, eikä vaatisi uusia varoja yh-
2854: kilöt saavat turvautua työttömyyslautakun- teiskunnalta.
2855: tiin ja niiden antamaan hätäaputyöhön, Vaikka tiedänkin, että tämä esitykseni
2856: joka työ tuskin antaa riittävää jokapäi- aiheuttaa suurta vastustusta ja arvostelua,
2857: väistä leipää, kouluvelkojen tai edes niiden katson olevani siihen kuitenkin velvollinen.
2858: korkojenkaan maksamisesta puhumattakaan. Edellä sanotun perusteella saan kunnioit-
2859: Tilanne on siis tässäkin suhteessa vakava taen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi
2860: ja koko yhteiskunnallekin vaarallinen ja toivomuksen,
2861: pakottaa etsimään kiireellisesti keinoja
2862: asiantilan korjaamiseksi. että kallitns kiireellisesti valmis-
2863: On aivan käsittämätöntä, kuinka ei hal- taisi ja Ednskunnalle antaisi esityk-
2864: litusvallan taholta ole jo asiaan suurempaa sen laiksi, joka kieltäisi molempia
2865: huomiota kiinnitetty. Kouluissa valmiste- aviopuolisoita olemasta yhtaikaa val-
2866: taan aivan entisessä määrässä henkisen tion palvelnksessa silloin, kun s'U!Uri-
2867: työn tekijöitä, ,tässä tapauksessa henkistä palkkaisemman keistä valtiolta saa-
2868: köyhälistöä. tava peruspalkka vuodessa on maalla
2869: Valtion ja kuntien palveluksessa toimii vähintään 18,000 ja kaupungissa vä-
2870: monessa tapauksessa useampia saman per- hintään 28,000 markkaa.
2871: heen jäseniä, vaikka perhe tulisi hyvin
2872:
2873: Helsingissä, helmikuun 9 päivänä 1934.
2874: Matti Pitkänen.
2875: 64
2876:
2877: IV,5. - Toiv. al. N :o 10.
2878:
2879:
2880:
2881:
2882: Erkko y. m.: Tullitariffin soveltamisesta annetun lain
2883: 17 §:n 2 kohdan muuttamisesta.
2884:
2885:
2886: E d u s k u n n a ll e.
2887:
2888: Eduskunnan aikaisemman päätöksen mu- tuotteena on silakka ja että silakankalastuk~
2889: kais,esti valtiovarainministeriöllä on oikeus sessakin kevätsilakan pyynti, joka näissä
2890: määrätä, että välttämättömän tarpeellisia kylissä ennen oli suurta, on siellä kokonaan
2891: elintarpeita saadaan tuoda joko tullitta loppunut tai jäänyt entiseen verrattuna mi-
2892: tai aleunetuin tullein Suursaaren, Tytär- tättömäksi, kun lähempänä kulutuspaikkoja
2893: saaren, Lavansaaren ja Seiskarin asuk- sij,aitsevat rannikklokalrustukset hyvin riit-
2894: kaille, sikäli kuin tavaran käyttämisestä tävät tyydyttämään kysynnän. Kun Vir~
2895: voidaan järjestää luotettava tullikontrolli. tapahtuva vaihtokauppa muuttuisi kannat-
2896: Tämä oikeus perustuu siihen, että saarelai- tavaksi, jos elintarpeita saataisiin tullitto-
2897: set ovat vanhastaan harjoittaneet' vaihto- mrusti tuoda, tulisi kevätkalastuskin taas
2898: kauppaa Viron kanssa viemällä sinne si- kannattavaksi eikä asukkaiden olisi tyydyt-
2899: lakoita ja vaihtamalla ne viljaan y. m. elin- tävä ainorustaan siihen vähäiseen ansioon,
2900: tarpeisiin. Tarkoituksena on lähinnä ollut joka saadaan syyssilakan kala:stuksella tai
2901: tukea vaikeissa oloissa elävän saaristoväen lyhytaikaisella, usein kokonaan epäonnistu-
2902: elinehtoja, sillä kalastuselinkeino on täällä valla talvisilakan pyynnillä, jota Virolah-
2903: viime vuosina muodostunut varsin huo- den kylät harjoittavat. Epäilemättä juuri
2904: noksi ja kannattavan maatalouden harjoit- poikkeukselliset olosuhteet olivat johtaneet
2905: tamiseen taas puuttuvat kaikki edellytyk- siihen, että kaikki sanotut kylät jo varhai-
2906: set. sina vuosina hankkivat tärkeimmät elintar-
2907: Samanlaisissa taloudellisissa oloissa, kuin peensa Virosta vaihdon kautta suolasilak-
2908: ulkosaarelaiset, ovat eläneet ja elävät edel- kaa vastaan.
2909: leen Viipurin läänissä olevien useiden mui- Toisenlaisessa asemassa olivat aikaisem-
2910: denkin saarikylien asukkaat, nimittäin Haa- min Koiviston pitäjän saarikylien asuk-
2911: pasaaressa, Vehkalahden pitäjän Tammion kaat, jotka avoveden aikana harjoittivat me-
2912: ja Kuorsalon kylissä, Virolahden pitäjän renkulkua. Merenkulun olosuhteiden pa-
2913: Mustamaan, Martinsaaren, Pitkäpaaden ja kosta tyrehdyttyä ja kun tilat ovat pieniä
2914: Paation kylissä sekä Pyhtään pitäjän Kau- kääpiötiloja ja kun muitakaan ansiomah-
2915: nissaaren kylässä. Sielläkään ei ole vilje- dollisuuksia ei ole, väestö pyrkii yhä ylei-
2916: lysmaata, ja varoja puuttuu elintarpeiden semmin avoveden aikana tapahtuvaan sila-
2917: ostamiseen, joiden hankkimiseen asukkailla kanpyyntiin, mutta on käsitettävissä, että
2918: kuitenkin olisi tilaisuus vaihtamalla Vi- alueella, missä tätä kalastusta ei aikaisem-
2919: rossa rukiiseen ja perunaan suolasilakka- min ole harjoitettu, se uutena elinkeinona
2920: saaliinsa, jota he kotimaassa eivät saa kau- ja jo pyyntivarusteiden kalliiden kustan-
2921: paksi. Huomattava nimittäin on, että näi- nusten vuoksi nykyisenä vaikeana aikana
2922: den kylien melkein yksinomaisena kalastus- vain hyvin hitaasti pääsee kehittymään.
2923: IV,5. - Erkko y. m. 65
2924:
2925: Koiviston saarten väestö elääkin erittäin masta vanhoja ammattejaan, ja ettei sillä
2926: vaikeissa oloissa ja velkaantuminen on var- ole mahdollisuutta, mikäli tahtoo kotiseu-
2927: sin yleistä. Ainoana toimintamahdollisuu- dullaan pysyä ja olla lisäämättä työttömien
2928: tena on yhä yleisempi antautuminen sila- joukkoa, muuhun ansiotyöhön kuin kalas-
2929: kankalastukseen ja sen saattaminen kan- tukseen, mutta samalla on huolehdittava
2930: nattavaksi, johon täälläkin varsin ratkai- siitä, että lisääntynyt tuotanto saadaan
2931: sevalla tavalla tulisi vaikuttamaan vaihto- maasta pois kannattavaan hintaan, ettei se
2932: tavarana saatujen välttämättömien ~elin joudu rasittamaan jo muutoinkin ylituo-
2933: tarpeiden tulliton tuonti. tantoista silakankalastustamme.
2934: Kun tässä kosketeltu tullivapaus, jonka Edelläolevaan viitaten saamme kunnioit-
2935: myöntiilminen sitäpaitsi jäisi valtiovarain- taen esittää eduskunnan päätettäväksi toi-
2936: ministeriön päätöksestä riippuvaksi, koskisi vomuksen,
2937: ainoastaan tärkeimpiä elintarpeita väestön että hallitus antaisi Eduskunnalle
2938: omaa kulutusta varten, ei maan pääväes- esityksen tullitariffin soveltamisesta
2939: töllä, joka ei kykene näiden saaristolaisten annetun lain 17 §:n 2 kohdan muut-
2940: omaa tuotantoa hyväkseen käyttämään, voi tamisesta siten, että se tulisi koske-
2941: olla oikeutettua aihetta väittää tätä väes- maan myös H aapasaa1·en, Pyhtään
2942: tön osaa suosittavan muiden kustannuk- pitäjän Kaunissaaren kylän, Vehka-
2943: sella. Tarpeellista on myöskin huomata, lahden pitäjän Tammion ja Kuor-
2944: että puheena oleva väestö on joutunut ny- salon kylien, Virolahden pitäjän
2945: kyiseen vaikeaan asemaan kokonaan muut- Mustamaan, Martinsactren, Pitkä-
2946: tuneiden poliittisten ja taloudellisten olo- paaden ja Paation kylien sekä Koi-
2947: jen vuoksi, jotka estävät sitä harjoitta- viston pitäjän saarikylien asukkaita.
2948:
2949: Helsingissä, helmikuun 10 päivänä 1934.
2950:
2951: Eljas Erkko. Kaino W. Oksanen.
2952:
2953:
2954:
2955:
2956: 9
2957: 66
2958:
2959: IV,6. - Toiv. al. N :o 11.
2960:
2961:
2962:
2963:
2964: :Salo y. m.: Viljatullin peruutuksesta e1·inäisissä os~ssrr
2965: rnetata.
2966:
2967:
2968: Ed u s kun n a :ll e.
2969:
2970: Jo useana vuotena on eduskunnalle nan menekkiä, voin, sianlihan ja kanan-
2971: tehty aloitteita viljatullin peruutuksen ai- munien vientipalkkioilla autettu huomat-
2972: kaansaamiseksi niille ·osille maata, joissa tavasti näitä viljaviljelyksen sivuhaaroja.
2973: rukiin viljelys ilmastollisten seikkain Näistä osallisiksi voivat Pohjois-Suomi ja
2974: vuoksi on epävarmaa tai ei lainkaan me- rajaseudut päästä vain hyvin pienessä mää-
2975: nesty. Vaikkakaan itse peruutuksen oikeu- rässä. Muun kuin heinänviljelyksen esteenä
2976: tusta ei ole tahdottu kiistää, on peruutuk- on lyhyt kesä aikaisine syyshalloineen.
2977: sen jaon järjestelyä arveltu vaikeaksi toi- Meijeriliike, jonka avuin saisi voille vienti-
2978: meenpanna. palkkiota, on harvan asutuksen vuoksi,
2979: V. 1933 valtiopäivillä teki eduskunta jo josta johtuvat pitkät kuljetusmatka.t, mikäli
2980: kuitenkin hallituksen ·esityksen perusteella on teitä lainkaan, tuomittu vielä pitkäksi
2981: tähän suuntaan käyvän päätöksen hyväk- aikaa 'kitumaan, missä sellaista on jo saatu
2982: symällä lain viljatullin peruuttamisesta syntymään:kin. Sama kuljetusvaikeus on
2983: kunnille siitä viljasta, minkä ne käyttävät kananhoidon esteenä. Viljelyksen voimis-
2984: köyhäinhoitoon. On myönnettävä, että tällä tuminen ja laajentaminen kotoisilla lanta-
2985: päätöksellä jo tehdään osa oikeutta, mutta varoilla käy heikosti apulantain kalleuden
2986: jää tämänkin jälkeen vielä korjaamatta se takia, joka niidenkin hintaero Etelä-Suo-
2987: tullilakiemme karkeimpia virheitä, mikä meen verraten johtuu samoin pitkistä kul-
2988: niissä on, että sellaistenkin seutujen asuk- jetusmatkoista. Yllämainitut suuret eroa-
2989: kaiden, joiden ·on ilman omaa syytään vaisuudet etelämpänä oleviin seutuihin
2990: pakko olla ostoviljan varassa, on suoritet- nähden ovatkin liiankin suuressa määrässä
2991: tava noin .20 miljoonan markan kannatus ohjanneet sikäläisen väestön etsimään toi-
2992: niiden seutujen hyväksi, joille ilmastolli- meentuloaan metsätöistä ja näin jättämään
2993: set suhteet eivät pane ·esteitä saman tuo- elämisensä melkein yksinomaan työpaik-
2994: tannon harjoittamiseen. koina tulevan rahan varaan. Kun taas
2995: Tunnettuahan on nimittäin se, että val- tunnetaan viimeaikaiset palkat ja työttö-
2996: tiovalta, tuntien maatalouden vaikean ase- myys silläkin alalla, ei ole ihme, jos yksin
2997: man, edullisimmissakin osissa maatamme leivän hankkiminen suurelle perheelle käy
2998: on ollut pakotettu jo kauan yhä nous- tullin avuin kallistuneen viljan vuoksi
2999: seella viljatullilla suojaamaan viljanvilje- raskaaksi. Ei ole nimittäin ollenkaan har-
3000: lystämme. Palkkioilla, tullilla ja avustuk- vinaista että suuren perheen elättäjä jou-
3001: silla on kehitetty viljanviljelyksen rin- tuu näin maksamaan vuosittain viljatul-
3002: nalle Etelä-Suomelle edullinen sokerijuu- lia 1,500 markkaa. Kun tähän lisätään
3003: rikkaan viljelysmahdollisuus, perunajau- muiden kulutustavarain tulli, mikäli niitä
3004: hotehtaiden perustamisella turvattu peru- leivän lisäksi kykene ostamaan, voi hän
3005: IV,6. - 8alo y. m. 67
3006:
3007: näin tulla maksamaan valtion veroa enem- että hallitus kiireellisesti valmis-
3008: män kuin häntä paljon paremmassa ase- taisi ja jättäisi Eduskunnalle esi-
3009: massa oleva Etelä-Suomen asukas. tyksen viljatullin peruuttamisesta
3010: Jotta tämä Pohjois-Suomea raskaana niissä osissa maata, missä ilmastolli-
3011: painava kohtuuttomuus kerran saataisiin set suhteet estävät rukiin viljelyk-
3012: helpottumaan, täytyy muun Suomen huo- senj sekä
3013: mata olevansa velvollinen saamansa edun että 'Vuoden 1935 talousarvioesi-
3014: vuoksi järjestämään viljatullin rasituksen tykseen otettaisiin viljatulliperu'u-
3015: toisella tavalla kun mitä nyt on laita. tukseen tarvittava määräraha.
3016: 'Tässä mielessä ehdotamme eduskunnan
3017: hyväksyttäväksi toivomuksen,
3018:
3019: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1934.
3020:
3021: S. Salo. Kusti Arffman.
3022: Janne Koivuranta. M. 0. Lahtela.
3023: A. Fränti. Kaapro Huittinen.
3024: E. M. Tarkkanen. Jooseppi Kauranen.
3025: Kaarlo Hänninen. Albin Asikainen.
3026: Antti Kukkonen. Vihtori Vesterinen.
3027: T. A. Janhonen. Jussi Annala.
3028: 68
3029:
3030: IV,7. - Toiv. al N:o 12.
3031:
3032:
3033:
3034:
3035: Niskanen y. m.: Tullin poistamisesta Oulun läänissä .ia
3036: Pohjois-Karjalassa tarvittavasta viljasta.
3037:
3038:
3039: E d u s k u n n a 11 e.
3040:
3041: Viime kesänä Pohjanmaalla ja Pohjois- elättää, kuitenkaan siihen kykenemättä,
3042: Karjalassa saatiin verraten vajava vuo- sillä yhä suuremmat joukot ovat pakotetut
3043: dentulo. Monin paikoin niittymadot tur- turvautumaan köyhäinhoitoon.
3044: meliva:t, jopa kdkonaan hävittivätkin heinä- Kun pohjoisessa elävän kansan olot
3045: sadon. Karjoja •on jouduttu vähentämään, ovat tällaiset, on aivan välttämätöntä, että
3046: ja aivan nällkäruolkinnaJla koettamaan viedä Oulun läänissä ja Pohjois-Karjalassa asu-
3047: niitä talven yli. Tästä johtuu, että karjasta ville kansalaisille valtio rupeaisi aivan heti
3048: saatu tulos on meijeritilaston mukaan mo- antamaan syyskuun 1 päivään 1934 asti tul-
3049: nin paikoin jopa 50 % alhaisempi, verrat- livapaata viljaa. Tämä vaatimus ei ole koh-
3050: tuna edellisiin vuosiin. Tämä on näissä tuuton, kun katselemme, mitenkä juuri Ou-
3051: maakunnissa tailoudelliselta kannalta kat- lun lääni ja Pohjois-Karjala ovat aina siitä
3052: soen tuntuva isku. asti, kun viljalle tulli .a;setettiin, joutuneet
3053: Viljasta, varsinkin rukiista, saatiin heikko ka~kkein •e.nimmän koko Suomessa maksa-
3054: sato, etupäässä sen takia, ·että oltiin suurelta maan viljatullin muodossa välillistä veroa.
3055: osalta pakotetut uutisella kylvämään, ja Tilastot vuodesta. toi&een osoittavat, että
3056: oras ei ·ehtinyt riittävästi kylmänä ja kos- juuri Oulun läänissä ja Pohjois-Karjalassa
3057: tea,na syksynä voimistua, joten se ei kestä- asukas·ta kohti on jouduttu ostamaan enem-
3058: nyt talvehtimista. Kevä.tkylvöt olivat sie- män viljaa, kuin muussa osassa maata, ja
3059: menen puutteen takia verraten pienet, ja niin myöskin mailrnamaan enimmän tullina
3060: niitäkin, varsinkin lkauraa, syyshalla huo- veroa. Tältäkin kannalta katsoen on tämä
3061: mattavasti turmeli. vaatimus oikeutettu, jopa välttämätönkin.
3062: Näin ollen on P·ohjanmaalla ja Karjalassa YLlä sanotun nojalla rohkenemmekin
3063: nyt jo suurella osalla maanviljelijöitä leipä kunnioittaen ehdottaa eduskunnan hyväk-
3064: ostamis·essa ja yhä sumemma:t joukot vii.l~ko syttäväksi toivomuksen,
3065: toisensa perään joutuvat ostoviljan varaan.
3066: Näillä ei kuitenkaan ole varaa, millä ostaa, että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
3067: kun rahantulo karjasta sanotusta syystä on toimenpiteisiin tullin poistamiseksi
3068: supistunut kovin pieneksi. Oulun läänissä ja Pohjois-Karjalassa
3069: Suuret joukot työläisiä ovat joko työttö- tarvittavasta vt1jasta syyskuun 1 päi-
3070: mma tai ovat sitten metsätöiden varas.;a vään asti kuluvaa vuotta.
3071: aivan nälkäpalkoilla yrittäneet perhettään
3072:
3073: Helsingissä, he!lmilmun 12 päivänä 1934.
3074:
3075: Heikki Niskanen. Yrjö Hautala.
3076: 69
3077:
3078: IV,s. - Toiv. al. N:o 13.
3079:
3080:
3081:
3082:
3083: Kesti y. m.: Valtion kivihiilentuontimonopolin perustami-
3084: sesta.
3085:
3086:
3087: E d u s k u n n a il e.
3088:
3089: Metsänomistajien ja metsätyöläisten ta- hiilen tuontia. Saman kauppasopimuksen
3090: holla on jo kauan aikaa herättänyt ikävää mukaan ·on maamme sitoutunut tuotta-
3091: huomiota, että maahamme tuodaan poltto- maan 75 % koko kivihiilentuonnista:an
3092: aineeksi suuria määriä ulkolaista kivi- Englannista. Kun kuitenkin lienee varsin
3093: hiiltä, vaikka maamme on nimenomaan vaikea saada kivihiilentuojiamme vapaa-
3094: metsätalousmaa, joka aivan hyvin kyke- ehtoista tietä sijoittamaan kivihiilenosto-
3095: msi tuottamaan polttoaineita riittävän jaan näin suuressa määrin Englantiin,
3096: määrän myöskin teollisuuden ja rauta- varsinkin kun kivihiilen hinta Englan-
3097: teidemme tarpeiksi. Halpahintainen kivi- nissa on korkeampi kuin muualla, niin tä-
3098: hiili on syrjäyttänyt puun polttoaineena mänkin vuoksi lienee pakko ryhtyä har-
3099: jo monilla aloilla, josta on seurauksena, kitsemaan erikoisen valtion kivihiilen-
3100: että ikun halkopuulle ei ole riittävää me- tuontimonopolin perustamista. Tällainen
3101: nekkiä, niin myöskään ne metsänhoidolliset kivihiilikauppamonopoli on nykyisissä
3102: hoitohakkaukset, joiden yhteydessä met- oloissa myöskin ainoa keino kivihiilentuon-
3103: sistä saataisiin juuri halkopuuta, eivät mi- nin rajoittamiseksi mahdollisimman vähäi-
3104: tenkään kannata. Täten laajat metsäalat seen määrään, minkä se voi tehdä siten,
3105: jäävät hoitamattomina tuottamattomiksi, että kivihiilen jälleenmyyntihinta määrä-
3106: samalla kuin metsätyöläisetkään 'eivät saa tään huomattavasti tuontihintaa korkeam-
3107: sitä ansiota, mitä metsien hoitotyöt päin- maksi.
3108: vastaisessa tapauksessa tarjoaisivat. Tämän vuoksi saammekin esittää edus-
3109: Ulkolaisen kivihiilen tuonti maahamme kunnan päätettäväksi toivomuksen,
3110: on sitäkin valitettaV'ampaa, kun miltei
3111: kaikki maat ovat ryhtyneet voimakkaasti että hallitus valmistaisi kiireelli-
3112: tukemaan omaa tuotantoaan, rajoittaen sesti Eduskunnalle esityksen valtion
3113: m. m. niiden tuotteiden tuontia joita me kivihiilentuontimonopolin perustami-
3114: tuotamme ulkomaille vietäväksi. Tästä joh- sesta, huomioonottaen, että tämän
3115: tuu, että meidän vientimme tulee toden- monopolin avulla voidaan kivihiilen-
3116: näköisesti vastaisuudessa huomattavasti tuonti sijoittaa eri maista tapahtu-
3117: vaikeutumaan, vaikuttaen epäedullisesti vaksi kauppasopimuksiemme maa-
3118: maksutaseeseemme. räämissä rajoissa sekä määräämällä
3119: Kun viime syksynä hyväksytty Englan- kivihiilen jälleenmyyntihinta riittä-
3120: nin kanssa tehty kauppasopimuksemme es- vän korkeaksi rajoittaa myöskin
3121: tää meitä asettamasta tullia kivihiilelle, kivihiilen tuontia niin, että kotimai-
3122: niin ei meillä tämän vuoksi ole edes mah- selle halkopuulle saadaan kotimaassa
3123: dollisuuksia tullin avulla rajoittaa kivi- riittävästi menekkiä.
3124:
3125: Helsingissä, helmikuun 2 päivänä 1934.
3126:
3127: Yrjö H. Kesti. Eino Rytinki.
3128: 70
3129:
3130: IV,D. - Toiv. al. N:o 14.
3131:
3132:
3133:
3134:
3135: Pekkala y. m.: Osuuskassojen Keskuslainarahasto-Osake-
3136: yhtiön v. 1930 ottaman frangilainam kurssitappion kor-
3137: vaamisesta.
3138:
3139:
3140: E d u s kun n a U e.
3141:
3142: Nykyinen ta·louspul:a kohtasi Suomen taisiin huokeakorkoisemmiksi pitkäaikai-
3143: maataloutta aikaisemmin, kuin maamme siksi !ainoiksi. Kun Keskuslainarahas-
3144: muita elin/keinoja.. Tähän oli syynä yhtää.llä ton johto omasta puolestaankin oli ha-
3145: vuoden 1928 huono sato, toisaalla li~ekus lukas parantamaan epäterveeksi käynyttä
3146: tannusten kasva:m:inen ikokonaistuottoon maatalouden luottotilannetta, ·ryhdyttiin
3147: vermten. Tilannetta vaikeutti myös se, että lainaneuvotteluihin ulkomaisten rahalaitos-
3148: maatalous oli ikuormitettu joskaan ei ikoiko- ten kanssa, ollen näiden neuvottelujen lo-
3149: na;ismäärältään silloisiin oloihin katsoen pullinen tulos se, että helmikuun 7 p:nä
3150: liian suurhlla, niin suureksi os&ksi ehdo±l- 1930 allekirjoitettiin sopimus 300 miljoo-
3151: taan epäedullisilla lyhytaikaisilla kallisikor- nan :frangin suuruisen lainan ottamisesta
3152: koisilla luotoilla. Jo pulakauden alkupuo- Ranskasta Osuuskassojen Keskuslainara-
3153: 1e1Ja a~koi maanviljelijäin taloutta edelleen hasto Oy:lle.
3154: heikentää puutav·aran vähentynyt menekki Frangilainan ehdot eivät a:lunperinkään
3155: ja alentuneet hinnat, ulottuen hinnan ale- oHeet lainanottajille erikoisemman edulliset
3156: neminen myöskin pinotavaraan. Metsätöi- - niistähän maksettiin ensimmäisinä vuo-
3157: den antamat sivuansiotulot niinikää1n tun- sina korkoa 8. 7 5 % ja illieljännestä vuodesta
3158: tuvasti pienenivät. Kun siis maanviljelijäin lwkien 6.6 %, sekä lisäksi Jyhennystä aluksi
3159: ralhatulot väheniväJt velkarasitus·ten, vero- 1.4 %, si!ttemmin korkomaksun ikokonais-
3160: jen ja useiden muidenikin välttämä,ttömien summan pienetessä enemmän. Lisäksi pe-
3161: menoerien pysyessä suunnilleen ennallaan rittiin lainanottajaJta etukäteen 4% pää-
3162: - monissa :tapauksissa ne jopa entisestään oma--alennus lainanhanrrcirrtakustannusten
3163: kohosivat - kävi pääoman puute maanvil- peittämiseen. Katsoen silloiseen korkotasoon
3164: jelijäin keskuudessa jo ensimmäisinä pula- sekä siihen, että ·lainvjen avulla voitiin va-
3165: vuosina ankaraksi. Tästä johtuen sekä pautua lyhytaikaisten !l:ainojen alituisista
3166: maanviljelijäin kokouksissa että monissa lyhennys- ja uusimisvaiv·oista sekä kuluista,
3167: maatalouspiirejä edustavissa lehdissä vaa- oli elhtoja kuitenkin pidettävä kohtuullisina
3168: dittiin voimakkaasti toimenpiteitä m&ata- siihen asti :kunnes Suomi lokakuussa 1931
3169: louden pääoman puutteen poistamiseksi. luopui kultakannasta. Tämä aiheutti sen,
3170: Niinpä vaadittiin Osuuskassojen Keskuslai- että :frangi Jo saman vuoden lopussa oli
3171: narahastoa ottamaan ulkomailta suuria lai- kohonnut noin 75 prosenttia pariteetista ja
3172: noja, joiden avulla maanviljelijäin lyhyt- kurssiero on vielä g.en jälkeenkin suurentu-
3173: ·aikaiset kalliskorkoiset lainat vakautet- nut. Nykyisin :on kurss~ero 85-87 %,
3174: IV,9. - Pekkala y. m. 71
3175:
3176: mikä erotus Kaskuslainarahaston on ollut hennettävä hankintaikustannukset ja paa-
3177: suoritettava, tähän asti tosin vain ko- oma-alennukset, joten käytettäväksi Jai
3178: roista ja v·eroista, :koska kuoletus on toistai- 428,910,000 markkaa. Maanviljelijöille on
3179: ooksi voitu hoitaa ostamaUa näitä obliga- tästä summasta jaettu kaikkiaan 7,145 lai-
3180: tioitll lyhennyksiin tarvittu määrä sellai- naa, pääomamäärältään 264,471,300 mark-
3181: sella kurssilla, että tappiota ei tämän joh- ilma sekä kunnilLe 157 lainaa, pääomamääräl-
3182: dosta ole syntynyt - viime vuonna päinvas- tään 114,835,000 markkaa. Ma,anviljelijäin
3183: toin saatiin tätä tietä 640,466 markan suu- saamien lainojen keskimääräinen summa oli
3184: ruinen voitto. Vähentämällä viimeksimai- hiukan yli 37,000 markkaa, mikä puolestaan
3185: nittu summa viime vuoden koron ja veron ·osoittaa, että .lainoista on huomattavin osa
3186: maiksun aiheuttamasta iJmrssitappiosta, sijoitettu pientiloille. Niinpä ilmoittaakin
3187: 18,026,654 markasta, jäi lopulliseksi kurssi- Keskuslainarahasto 57.71% lainojen luvusta
3188: tappioksi n. 17,386,188 markkaa, minkä vuoden 1932lapussa olevan aJle 10 hehtaaria
3189: summan valtio eduskunnan päätöksen mu- viljely'ksiä käsittävillä tiloilla ja lisäksi
3190: kaisesti korvasi. 32.64 % thloilla, joiden viljelysala oli 10-25
3191: Tähän asti on puheenaolevan obligaJtiolai- hehtaaria. Yli 25 hehtaaria viljeil.yksiä kä-
3192: nan kurssitappioasia yleensä ratkaistu vuo- sittäville tiloille 'on sijoitettu vain 9.65 %
3193: deksi kerrallaan. Niinpä vuoden 1932 lop- puheenaolevien lainojen luvusta.
3194: puun mennessä sy;ntynyt yhteensä 19,385,366 Näitä lainoja saaneiden vilj·elijäin taJou-
3195: markan suuruinen tappio peitettiin siten, deUinen asema on ikeskuslainarahaston an-
3196: että valtio otti ooa:lleen 4,926,028 markikaa. tamien tietojen mukaan JJ.yvin yleisesti siksi
3197: Lainan saaneet maanviljelijät joutuivat mak- heikko, että heidän s·elviämisensä ainaJkin
3198: samaan vuotuismaksunsa 1 % :lla ja maalais- niistä lisärasituksis<ta, jotka frangilainan
3199: ikunnat 2 % :JJa koroitettuna, kertyen tästä kurssita.ppi·on osittainenkin sijoittaminen
3200: yhteensä 4,740,186 :markkaa. Jälellä olevan heidän kannettavakseen tuottaisi, aiheut-
3201: osan, 9,719,152 markkaa, korvasi Keskuslai- taisi heille melkoisia va~lmwksia. Niinpä
3202: narahasto. Vi:Ume vu~den tappion, kuten jo 898 osuuskassan keräämien, 6,973 fmngilai-
3203: mainittiin, v,altio !lmrvasi kokonaisuudes- nan saajan taloudellista asema.a koskevien
3204: saan, ja samaa tarkoittava ·esitys a:llkaneoo tietojen mukaan oli 76.2 % !kaikista frangi-
3205: vuoden kurssitappioista 'On hallituksen ta- lainavelalilisist'a sel1aisia, jotika eivät pys-
3206: holta vastikään jätetty eduskunnalle, oHen tyisi lainojensa kurssitappiota täyttämään
3207: tarkoitukseen ·ehdotettu summa 18 :miljoo- ja .teki näiden yhteinen 'lainamäärä 79.4 %
3208: naa, miikä ehdotetaan annettavaksi Keskus- maanviljelijöille jaettujen :Lainojen yhtei-
3209: lainarahaston käytettäväJksi €!hdolla, että sestä määrästä. Epäval'lffioja suori:tuskyvyl-
3210: tämä käyttää tarlmitukseen omia varojaan tään oli 7.5 % ja sellaisia, jotlm todennäköi-
3211: summan, joka v~astaa 40 % liikkeen vuosivoi- sesti pystyisivät nuo lisärasituikset ~anta
3212: tosta. Tämän summan on liikkeen johto maan, oli 16.3 % velallisista. Frangilaino"
3213: arvioinut muodostuvan noin 1.5 :miljoonaksi, jen vakuudeksi kiinrnitettyjä tiloja onkin jo
3214: joten tarkoitukseen ensi vuonna on hallituk- joutunut melkoinen määrä uloshaun alai-
3215: sen esityksen muikaisesti käytettävissä 19.5 sclllii Alkaneen vuoden ensi päivään men-
3216: miljoonaa markkaa. nessä oli karkkiaJan 950 lainaa, pääomamää-
3217: Osuuskassojen Keskuslainarahas1Jon ta- rältään 38,974,500 markkaa joutunut ulos-
3218: holta annettujen tietojen mukaan oli pu- hakuun, ol1en näistä vuoden 1933-34 vaih-
3219: hoonaolevan ,Qibligat:i:olainan ~illnellismäärä teessa 396 ·tapausta lopullisesti selvittämättä.
3220: Suomen rahassa 465,680,000 Suomen kulta- Lainanottajain hei1kiko asema kuvastuu myös
3221: markkaa, mistä summasta :kui,tenkin oli vä- siitä, että niiden ryhmässä, j·oista kassat
3222: 72 IV,9. - Keskuslainarahaston frangilainojen kurssitappion korvaaminen.
3223:
3224: ·ovat ilmoittaneet, että nämä ,eivät pysty tien yhtymille yhtee:nsä 9,050,000 marikan
3225: suorittama.an kurssinkoroi•tusta' ', tekivät arvosta. Eniten on näi·tä lainoja käyttä~
3226: velat, frangilainat, '70 % kurssinnousu huo- neitä kuntia Oulun läänissä, senjälkeen Vii-
3227: mioonottaen, ik:estkimäärin 100.7 % arvioi- purin läänissä ja Vaasan ja Kuopion lää-
3228: dusta omaisuudesta. nien kuntien osalle joutuu myös huomat-
3229: Olisi väärin otaksua, että ulooottojen muo- tava osuus lainaluvusta. Tästä, kuten lai-
3230: dostuminen niinkin runsaiksi, kuin edellä nasummien jakaantumisestakin voi päätellä,
3231: mainittiin ja niiden kohdistuessa 13.3 % :iin että huomattavin osa näistä lainoista on jou-
3232: frangilainojen luvusta, sekä 14. 9 %:iin lai- tunut runsaanlaisesti velkaantuneille kun-
3233: nojen pääomamäärästä, johtuisi välittömästi nille, jotka eivät ennen tämän lainan maa-
3234: frangilainoista. Sensijaan ova·t fra.ngi·lainat hantuloa olleet saaneet velkojaan vakaute-
3235: viime vuosina välillisesti pahentaneet vel- tuiksi pitempiaikaisiksi !ainoiksi. Frangi-
3236: kaisten asem31a, koska näiden lainojen kiin- lainojen kurssieroituksen <Suorittaminen siis
3237: nitykset ovat frangin kurssin kohottua 85- epäilemättä arveluttavasti heikontaisi myös-
3238: 87 % :lla, hei:kentäneet v·ela1lis'ten maik:suky- kin lukuisien maalaiskuntien taloudellista
3239: kyä ja saattaneet muut velk·ojat perimään asemaa .
3240: .saataviaan framgilainan saaneilta viljeli- Niinkuin edellä jo mainittiin, haLlitus on
3241: jöiltä. näinä päivinä jättänyt eduskunnalle esitJ~k
3242: Puhtaasti korkoik:a:ntaankin katsoen ovat sen puheenwolevien Lainojen agiotappion
3243: frangilainat maanviljelijöille nykyisin suh- korvaamisesta alkaneen vuoden kohdalta.
3244: teellisen epäedulliset, sillä viime aikoinahan On ikuitenkin ilmeistä, että asian ratkaise-
3245: on yleinen korkokanta maassamme tuntu- minen erikseen jokaisen vuoden kohdalta ei
3246: vasti alentunut. Onhan Suomen Pankin tuota sitä varmuutta velkojen rasittamille
3247: alin diskonttokorko nykyisin vain 4%% maanvi,ljelijöiUe ja ma;alaiskunni<lle, mikä
3248: ja muiden rahalaitosten ·talletuskorko 4--- olisi välttämätön edellytys menestykselliselle
3249: 4% %, sekä juoksevan >tilin korko 2- maatalouden harjoittamiselle. Olisikin serr-
3250: 2% %. Ensiluokkaista kiinnitysvaikuutta .vuoksi välttämätöntä, '€ttä koko agiotappio-
3251: vastaan saadaan nykyisin kotimaisia lainoja asia siirrettäisiin ik:eDtrukaiklk~aan pois päivä-
3252: jo 6-6 % % :n korolla, eli siis suunnilleen järjestykses·tä siten, että valtio ottaisi lopul-
3253: samoilla ehdoilla kuin frangilainakin. Ma•a- lisesti suorittaakseen puheenaolevan lainan
3254: kiinteistöpankin obligatiolainain korko on ailheuttamat !kurssitappiot. Tämän tappion
3255: nykyisin 5 %. Jos siis fra.ngilainoille laske- vuotuista suuruutta tosin on mahdoton tar-
3256: taan kurssieroituksen mukainen lisäys kor- kalleen arvioida, koska se riippuu Suo-
3257: koon ja lyhennyik:siin, kohoaisiva•t tämän lai- men markan ja frangin kurssin keskinäisestä
3258: nan vuotuismaik:sut aina 14---15% :iin. Ai- suhteesta sekä siitä, saadaanko vastaisuu-
3259: nakin runsaimmin velkaisille viljelijöille dessa, kuten tähän asti, ostaa lainan kuo-
3260: tämänlainen vuosimaksu luonnoLlisesti muo- letnkseen tarvittava määrä obligati•oita alle
3261: dostuisi ylivoimaiseksi, erittäinkin kun maa- nimellisarvon. Huomioon on kuitenkin
3262: talouden tuottavaisuus viime aikoina näyt- otettava, että niin v·erojen kuin lk:oronkin
3263: tää edelleen alentuneen. aiheuttama kurssitappio vuosien !kuluessa
3264: Frangilainojen ku:msieroitus on muodos- ainakin suhteellisesti pienenee velan lyhen-
3265: tunut tuhoisaJksi myöskin lukuisille maalais- <tyessä ja siis korkomruksun rniinkuin veroj€n-
3266: kunnille. Näitä lainojahan on nykyisin kin pienentyessä paaoman lyhenemisen
3267: kaikkiaan 154 maalaiskunnalla, lainasum- mukana. Myöskin useimpien frangHainan
3268: man ollessa yhteensä 105,785,000 markkaa. ottaneiden kuntien as€maa silmälläpitäen
3269: LisäJksi on lainoja jaettu eräiUe maa1aiskun- olisi kurssitappion ·Ottaminen ·1opu.Uisesti
3270: IV,9. - Pekkala y. m. 73
3271:
3272: valtion kannett,avalU>i erittäin suuren tar- frangilainasta koituvien kurssitappioiden
3273: peen vaatima.. peittämisen.
3274: Tässä yhteydessä on kiinnitettävä huo- Samana kuin puheenaolevan [ainan kurs-
3275: miota siihen, että jotkut frangilainoilla kuor- sitappion maksaminen siirretään lopullisesti
3276: mitetuista kunnista, ikuten yksityisistä!kin valtiolle, olisi frangilainojen !kotimainen
3277: viljelijöistä, voisivat !kantaa kurssitappion korikokin alennettava samalle tasolle kuin
3278: aiheuttaman lisärasituiksen. Kuntiinikaan muiden valtion takaamien lainojen korko on
3279: nähden tuskin on kuitenkaan syytä asettaa nykyisin. Onhan esim. Maakiinteistöpan-
3280: toisia erilaiseen asemaan toisiin nähden. kin obligatiolainain korko 'tämän vuoden
3281: Mitä taas yksityisiin maanviljelijöihin tu- alusta lukien 5 %.
3282: lee, olisi rasitusten säilyttäminen valmvarai- Edellä,olevan perusteella ,ehdotamme kun-
3283: .sempien, •tilamsakin tavallis·esti par.emmin nioittaen edus:kunnan hyväksyttäväksi toi-
3284: viljelleiden niskoille, heikompaan asemaan vomuksen,
3285: joutuneiden saadessa siirtää rasituksensa
3286: v~altion kannettavaksi, •epruoilmudenmukainen että hallitus kiireellisesti antaisi
3287: teko m. m. siksi, että tällöin asiallisesti tul- Eduskunnalle esityksen Osuuskasso-
3288: taisiin rankaisemaan kunnollista vi'lje~lijää, jen J[eskuslainamhasto-Oy:n helmi-
3289: huonomman saadessa ikäänkuin hyvitystä kuun 7 p :nä v. 1930 ottaman edellä
3290: siitä, että hänen taloutensa on joutunut huo- kosketellun frangilainan kurssitap-
3291: nompaan a..;;emwan. Oiikeudenmulkaisimmalta pion järjestämiseksi siten, että valtio
3292: ja samalla käy.tännössä helpommin hoidetta- jatkuvasti korvaisi tämän tappion ja
3293: valta tuntuu siis sellainen ratkaisu, että val- että frangilainoista kannettava korko
3294: tio kerta kaikkiaan ottaa kannettavakseen alennettaisiin muiden valtion takaa-
3295: ja vastuulleen :kaikkien puheenaolevasta md:en lainojen koron tasalle.
3296:
3297: Helsingissä, helmikuun 6 päivänä 1934.
3298:
3299: Mauno Pekkala. Onni Mäkeläinen.
3300: Emil Jokinen. Valfrid Eskola.
3301: Frans Mustasflta. Jalmari Väisänen.
3302: Antti Meriläinen. J. F. Tolonen.
3303: Kalle Walta. Karl J. Wenman.
3304: Edvard Kujala. Otto Marttila.
3305: Paavo Aarniokoski. Edv. Pesonen.
3306: Toivo Halonen. Yrjö Welling.
3307: Heikki Kääriäinen. Urho Kulovaara.
3308:
3309:
3310:
3311:
3312: 10
3313: 74
3314:
3315: IV,1o. - Toiv. al. N :o 15.
3316:
3317:
3318:
3319:
3320: Hautala y. m.: Maakiinteistöpankista myönnettyjen laino-
3321: jen takaisinmaksun järjestelystä eräissä tapauksissa.
3322:
3323:
3324: E d u s k u n n a ll e.
3325:
3326: Maakiinteistöpankki on muodostumassa terveellinen ja suotava kaikillekin koron-
3327: ratkaL<levaksi tekijäksi maatalouden velko- maksajille, mutta välttämätön se on sellai-
3328: jen vakauttajana. On kuitenkin välttämä- sille, joiden velat ovat vakautetut Maakiin-
3329: töntä, että Maakiinteistöpankin ohjesääntöä teistöpankin arvion mukaan vähintään
3330: muutetaan enemmän todennäköisiin mah- 60% tilan arvosta. Kun tila on 60% tai
3331: dollisuuksiin perustuvaksi. Sillä voimassa yli siitä arvioidusta hinnastaan velkainen,
3332: olevien sääntöjen puitteissa seuraa maksu- on katsottava, että kahden vuoden vapau-
3333: velvollisuus liian raskaastikin velkaantu- tus korkomaksuista merkitsisi todella tar-
3334: neille välittömästi. peellista työrauhaa ja rappeutuneen tilan
3335: Kun tilaa ennen sortumista jo pitemmän kunnostamisaikaa. Tästä toimenpiteestä
3336: aikaa ovat rasittaneet raskaat velat, ovat aiheutuu luonnollisesti menoja valtiolle,
3337: enimmät tällaisista tiloista vähitellen me- mutta sitä ei voida välttää, jos kerran yh-
3338: nettäneet ainakin osan m. m. ka+:jasta ja teiskunta ymmärtää tervehtymisensä väit-
3339: muustakin irtaimistosta, jopa välttämättö- tämä ttömyyden.
3340: mistä työkaluistakin. Nämä seikat ovat Edelläsanottuun viitaten kunnioittaen
3341: olleet omiaan saattamaan tilan voimaperäi- ehdotamme eduskunnan hyväksyttävälksi
3342: sen asumisen jo ennen lopullista sortu- toivomuksen,
3343: mista mahdottomaksi. Näin on moni vilje- että hallitus antaisi kiiree·llisesti
3344: lijä viimeiseen asti ponnistellen yrittänyt Eduskunnalle esityksen Maakiinteis-
3345: pitää asiansa kunnossa siinä kuitenkaan on- töpankin ohjesäännön muuttamiseksi
3346: nistumatta. siten,
3347: ,Jos nyt Maakiinteistöpankki lunastaa että tila, jonka Maakiinteistö-
3348: tilan esim. 60-90 %: iin sen arvosta, niin ei pankki on viljelijälle lunastanut tai
3349: voida edellyttää, että tilalta voitaisiin al- velat vakauttanut hyväksymänsä ar-
3350: kuunpääsyn siitä suuresti kärsimättä hoitaa vion perusteella, vapautettaisiin
3351: välittömäksi laukeavat korkomaksut siitä korko- ja lyhennysmaksuista kahden
3352: huolimatta, että korkomäärä on laskenut vuoden ajaksi lainan hyväksymisestä
3353: ehkä 1 tai 2 %. lukien, sellaisissa tapauksissa, joissa
3354: Sen vuoksi olisi välttämätöntä, että näin tilan velat ovat vähintään 60 % hy-
3355: pelastetuille myönnettäisiin tarpeeJlinen väksytystä, tilan arvioidusta hin-
3356: toipumisaika, siis vapautettaisiin määrä- nasta, sekä
3357: ajaksi korkomaksuistaan. että näin aiheutuneista tappioista
3358: Tämä hengähdysaika olisi luonnollisesti Maakiinteistöpankille vastaa valtio.
3359:
3360: Helsingissä, helmikuun 12 päivänä 1934.
3361:
3362: Yrjö Hautala. Heikki Niskanen.
3363: 76
3364:
3365: IV,11. - Toiv. al. N :o 16.
3366:
3367:
3368:
3369:
3370: Hautala y. m.: Pienviljelijälainojen koron alentamisesta.
3371:
3372:
3373: Ed usku nn a<lle.
3374:
3375: Maassamme on suuri maara pienviljeli- Mielestämme, ottaen huomioon tämän
3376: jöitä, joille luotanvälittäjinä ovat olleet ajan ja pienviljelijäin vaikeudet, riittäisi
3377: m. m. maalaiskunnat ja Osuuskassojen Kes- täysin 3 % valtion osuudeksi. 'Samalla olisi
3378: kuslainarahasto-Oy. Osuuskassat ovat välit- välttämätöntä näissä lainoissa koron yh-
3379: täneet m. m. vaitionkin myöntämät varat denmukaistuttaminen ja että näistä lai-
3380: pienviljelijöille. noista pienviljelijöiltä perittävä korko saisi
3381: Kun nyt erikoisesti vähävarainen kan- olla enintään 4 %· Tärkeätä on myös, että
3382: sanosa on joutunut mitä suurimpiin vai- tämä kaikki toteutettaisiin jo tämän vuo-
3383: keuksiin ja ennenkaikkea sellaiset, jotka den aikana.
3384: ovat vierailla pääomilla pienenkin talouden Edelläsanottuun viitaten ehdotamme
3385: pystyttäneet, on näille korkeitten korko- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi
3386: jen maksaminen kokonaan mahdottomuus. toivomuksen,
3387: Sa:amiemme tietojen mukaan valtio on
3388: myöntänyt tähän mennessä alle 10 ha että hallitus 1·yhtyisi kiireellisesti
3389: suuruisille viljelmille maalaislmntain ja yhdenmukaistuttamaan pienviljelijä-
3390: Osuuskassain Keskuslainarahaston kautta lainat samankorkoiseksi ja alenta-
3391: noin 140 miljoonan markan edestä lainoja, maan valtion perimän koron enin-
3392: näistä m. m. vuonna 1927 40 miljoonaa tään 3:ksi sadalta vuodessa, sekä
3393: markkaa. Valtio perii näistä 40 miljoo- että näistä lainoista perittävät ko-
3394: nasta markasta 5% ja muista 4 %. Koh- rot saavat olla enintään 4 sadalta,
3395: tuutonta on kuitenkin näitten valtion pe- ollen nämä toimenpiteet toteutettava
3396: rimien korkojen ~erilaisuus sekä myöskin jo vuoden 1934 aikana.
3397: niiden suuruus.
3398:
3399: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1934.
3400:
3401: Yrjö Hautala. Heikki Niskanen.
3402: 76
3403:
3404: IV,12. - Toiv. al. N:o 17.
3405:
3406:
3407:
3408:
3409: Hautala y. m.: Osuusmeijereille myönnettyjen lainojen ko-
3410: ron alentamisesta.
3411:
3412:
3413: E d u s kun n a He.
3414:
3415: Maassamme on suuri maara raskaasti alentuneista hinnoista ja määrältään vä-
3416: velkaisia osuusmeijereitä, joille luoton an- hentyneistä maitokiloista tehdään tarvitta-
3417: tajana on ollut m. m. valtio. Ja kun vat poistot kulunkeihin ja korkoihin, käy
3418: valtiovalta on pakoitettu monilla tavoin niin, kuten kokemus on jo osoittanut, että
3419: tukemaan vaikeuksiin joutunutta maa- 4 prosenttisesta maitokilon kermasta on
3420: taloutta, on oikein ja kohtuullista, että tuottaja saanut noin '55 a 60 penniä ja
3421: valtio kiinnittää vakavaa huomiota myös sittenkin on tapahtunut ylijakoa raskaim-
3422: osuusmeijereil1e myöntämiensä lainojen min vel:kaisissa meijereissä. Suuret kulun-
3423: kDrkomäärään. git ja erikoisesti korlkomenot ovat omiansa
3424: Valtion myöntämiä lainoja on osuus- hajoittamaan jo muutenkin harventuneita
3425: meijereillä viimeisimmän v. 19,32 tilaston meijerimiesten rivejä. Meijerien kaatami-
3426: mukaan 31.2 milj. mk. Tämä summa ja- seen meillä ei ole varaa. Ja niin kuitenkin
3427: kaantuu eri läänien osalle seuraavasti: tulee käymään, ellei aikanaan anneta mei-
3428: Uudenmaan lääni 1,736,350: -, Turun ja jereille tarvittavaa apua.
3429: Porin lääni 6,9,99,9,33: -, Ahvenanmaan Osuusmeijerien velat ovat pankeille ja
3430: lääni 48,750: -, Hämeen lääni 4,173,125:-, yksityisille noin 82.5 milj. mk. Toivotta-
3431: Viipurin lääni 1,994,925: -, Mikkelin lääni vaa olisi, että nämä kaikki voitaisiin jär-
3432: 1,69,8,7,50: -, Kuopion lääni 1,568,550:-, jestää halvempikorkoisiksi kuin ne tällä
3433: Vaasan lääni 9,5<91,224:- ja Oulun lääni kertaa ovat. Lähin järjestelyn mahdolli-
3434: 3,455,788:-. suus on valtiovallalla kuiten:kin omaan
3435: Karjataloustuotteiden hintojen romahta- saatavaansa osuusmeijereiltä, joka on, niin-
3436: minen on ollut ·omiaan jouduttaruaan kuin edellä on mainittu, 31.2 milj. mk.,
3437: maitotuotannon peloittavaa vähentymistä josta meijerit suorittavat •6 % korkoa.
3438: kai,kkialla. Tämä ilmiö on selvimmin ha- Syistä, jotka yleisesti tiedetään, on
3439: vaittavissa juuri meijereissä, sitä suurem- välttämätöntä, että valtion myöntämien
3440: pana mitä velkaisemmasta meijeristä on lainojen korko alennetaan sellaiseksi, että
3441: kysymys. meijereiltä peritään vain 4 %. 'Tämä tie-
3442: Talouselämän taantumisen takia ovat täisi, ei ratkaisevaa, mutta kuitenkin mer-
3443: meijerien liikekustannukset siirtyneet yhä kittävää helpoitusta osuusmeijerien asiain
3444: enenevässä määrässä vähentyvien maito- hoidossa. Lisäksi voidaan edellyttää, että
3445: kilojen vastattaviksi. Sama on suhde luon- valtion esimerkki vaikuttaisi hedelmälli-
3446: nollisesti meijerien korkomenoihin. Korko- sesti koron alentamiseen muihinkin lainan-
3447: rasitukset ·ovatkin varsin iukuisilla meije- antajiin.
3448: reillä synnyttäneet tilanteen, joka on käy- Lopuksi otettakoon vielä huomioon, että
3449: nyt kestämättömäksi. Kun noin 40 % vähäisetkin helpotukset ovat omiaan pa-
3450: IV,12. -Hautala y. m. 77
3451:
3452: lauttamaan meijeripiireissä luottamusta että hallitus viipymättä alen·
3453: tulevaisuuteen ja jatkamaan taistelua maa- taisi valtionvaroista osuusmeijereilZe
3454: ja kansantalouden kannalta tärkeän maito- myönnettyjen lainojen koron 3 %:ksi,
3455: ja meijeritalouden puolesta. niin että Osuuskassojen Keskuslaina-
3456: Edelläsanottuun viitaten kunnioittaen rahasto-0. Y. lainojen välittäjänä saa
3457: ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi periä osuusmeijereiltä enintään 4
3458: toivomuksen, prosenttia korkoa.
3459:
3460: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1934.
3461:
3462: Yrjö Hautala. Eino Rytinki.
3463: Heikki Niskanen. Yrjö H. Kesti.
3464: 78
3465:
3466: IV,13. - Toiv. al. N:o 18.
3467:
3468:
3469:
3470:
3471: Komu y. m.: Omakoti- ja pienrakentajien auttamisesta.
3472:
3473:
3474: E d u s k u n n a ll e.
3475:
3476: Rakennustoiminnan lamaannuttua maail- joilla ei ole ollut omia varoja, joutuneet
3477: mansodan aikana syntyi kaupungeissa, hankkimaan kalliskorkoisia lainoja m. m.
3478: kauppalaissa ja taajaväkisissä yhdyskun- yksityisiltä rahalaitoksilta.
3479: nissa huutava asuntopula. Olojen vakiin- Yleisen pulakauden tultua laajoine työt-
3480: nuttua sodan jälkeen pääsi rakennustuo- tömyyksineen joutuivat omakotirakentajat
3481: tantakin jälleen vauhtiin. Niinpä havait- suurelta osalta vaikeuksiin, koska he eivät
3482: tiinkin viime vuosikymmenen aikana kaik- jaksaneet maksaa lainojensa korkoja ja
3483: kialla maassamme sangen vilkasta raken~ lyhennyksiä. 'l'ästä on ollut seurauksena,
3484: nustoimintaa, jonka tuloksena oli, ettei ny- että suuri määrä myöskin valtion ja kun-
3485: kyisin ole enää missään havaittavissa asun- tien lainoittamia omakoteja on joutunut pak-
3486: topulaa. - Rakennettiin runsaasti suuria kohuutokauppojen kautta vaihtamaan omis-
3487: asuntotaloja, mutta myös pienasuntojen tajaa. Maisteri Modeen on laskenut jo mai-
3488: eli n. s. omakotien rakennustoiminta sai nitussa tutkimuksessaan vv. 1929-33 pak-
3489: suuren laajuuden. Hallituksen toimeksi- kohuutokauppaan joutuneiden omakotien
3490: annon johdosta suorittamassaan tutkimuk- luvun yhteensä 345:ksi. Näistä ovat kun-
3491: sessa mainitsee maisteri G. Modeen vv. nat lunastaneet 95 ja loput ovat joutuneet
3492: 1921-30 rakennetun yhteensä 45,698 huo- vieraisiin käsiin. Edellämainittujen luku-
3493: neistoa, joissa oli kaikkiaan 117,348 huo- jen johdosta on kuitenkin sanottava, että
3494: netta. Edellä sanotusta rakennustoimin- niihin eivät sisälly ne pakkohuutokaupan
3495: nasta tuli mainitun tutkimuksen mukaan alaisiksi joutuneet omakotirakennukset,
3496: huomattava osa pienasuntojen osalle, eli jotka ovat lainoitetut kokonaan yksityisten
3497: 5,584 huoneistoa, käsittäen ne yhteensä taholta. Pakkohuutokauppailmoituksia tar-
3498: 14,984 huonetta. - Prosenteissa teki oma- kastaessa huomaa kuitenkin, että sano-
3499: kotirakennustoiminta 12.2 kaikista rakenne- tunlaisten kiinteistöjen pakkohuutokaup-
3500: tuista huoneistoista ja 12.s kaikista huo- paan joutuminen on saavuttanut suuren
3501: neista. laajuuden, eikä näytä olevan suuriakaan
3502: Omakotirakennustoiminta pääsi näin suu- toiveita näillä pienrakentajilla pelastua
3503: reen vauhtiin m. m. senkin vuoksi, että täydellisestä sortumisesta ilman valtion vä-
3504: valtio ja kunnat katsoivat tarpeelliseksi liintuloa, etenkin kun osa vaitionkin myön-
3505: tukea tätä toimintaa antamalla avustuksia tämistä lainoista on niin kalliskorkoisia,
3506: ja lainoja näille omienkotien rakentajille. etteivät nä,mä työttömyyden ja alentunei-
3507: Mutta valtion ja kuntien lainat eivät kui- den vuokratulojen takia huonoon asemaan
3508: tenkaan ole olleet yksin riittäviä tähän toi- joutuneet omakotien omistajat jaksa näin
3509: mintaan eikä mainittujen lainojen turvin korkeata korkoa suorittaa.
3510: olisi voinut ajatellakaan rakentamista. Viime syksynä kääntyivät vaikeuksiin
3511: Niinpä ovatkin sellaiset pienrakentajat, joutuneet omakotien rakentajat valtioneu-
3512: IV,13. - Komu y. m. 79
3513:
3514: voston puoleen avun pyynnöllä. Hallitus lainoja valtiolta ja kunnilta. Mutta tietoa
3515: antoi silloin maisteri Madeenin tehtä- ei ole siitä, aikooko haHitus tehdä jotakin
3516: väksi tutkimuksen toimittamisen asiassa, niiden omakotirakentajain hyväksi, jotka
3517: mutta rajoitti tutkimuksen koskemaan vain eivät kuulu yhteiskunnalta lainoja saanei-
3518: niitä omakotien rakentajia, jotka olivat den ryhmään. Tämä vaikeuksissa olevain
3519: saaneet lainoja ja avustuksia valtiolta tai piemakentajain ryhmä, joka edellämaini-
3520: kunnilta. Mainitusta tutkimuksesta havai- tussa tutkimuksessa on jäänyt huomioon-
3521: taan, että suuren osan näistäkin yhteiskun- ottamatta, on kuitenkin siksi suuri, että
3522: nrulta lainoja saaneista asema on hyvin senkin auttamiseksi olisi jotakin tehtävä.
3523: tukala. ' Samoin havaitaan tutkimuksesta, Tosin antoi hallitus tämän vuoden val-
3524: että valtion ja kuntien lainat muodostavat tiopäiville esityksen laiksi velanmaksua kos-
3525: tutkimuksen alaisissa omakodeissa vain kevasta sovittelusta, mutta kun mainittu
3526: 40 % ja loppu rakennuskustannuksista on esitys rakentuu kokonaan vapaehtoisuuden
3527: täytynyt hankkia yksityisiltä kalliskorkoi- pohjalle, ei siitä liene ainakaan pienraken-
3528: sena lainana, mikäli ei asianomaisella ole tajille suurta hyötyä. Ja sitäpaitsi olisikin
3529: sattunut olemaan omia varoja. Jos aiotaan heille tärkeämpää velkojen vakauttaminen
3530: nämä omakotien omistajat pelastaa sortu- ja korkojen alentaminen kuin velanmaksun
3531: masta, olisi siis ryhdyttävä vakauttamaan siirtäminen myöhemmäksi, koska viimemai-
3532: heidän yksityisiltä ottamiaan lainoja ja nittu toimenpide merkitsisi vain velkakuor-
3533: alentamaan korkoa myöskin vail:tiolta saa- man kasvamista ja romahduksen siirtämistä
3534: duista lainoista. myöhempään aikaan. Tämän vuoksi olisi-
3535: Omakotien rakentajain pelastaminen sor- kin hallituksen ryhdyttävä toimenpiteisiin,
3536: tumasta on yhteiskunnan kannalta monesta- jotka vastaisivat olevia oloja ja poistaisivat
3537: kin syystä tärkeä. Samoin kuin yhteis- kerta kaikkiaan sortumisen uhan, jonka
3538: kunta on huomannut olevan sosiaalisesti alaisena niin valtiolta ja kunnilta lainoja
3539: kannatettavaa avustaa lainoilla heidän ra- saaneet kuin niitä saamattomat omakotira-
3540: kennustoimintaansa, on sen samoista syistä kentajat elävät.
3541: yritettävä pysyttää heidät omissa kodeis- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
3542: saan sillä !heidän sortumisensa vaikuttaa kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi
3543: lamauttavasti ei ainoastaan heihin itseensä toivomuksen,
3544: ja heidän perheisiinsä, vaan myöskin hei-
3545: dän lähimpään ympäristöönsä ja tämä ei että hallitus kiireellisesti valmis-
3546: suinkaan ole yhteiskunnan kannalta suo- tuttaisi ja Eduskunnalle antaisi
3547: tavaa. esityksen vaikeuksissa olevien oma-
3548: Kuten edellä on mainittu, suunnitelleekin koti- ja pienrakentajien auttami-
3549: hallitus toimenpiteitä niiden omakotiraken- sesta.
3550: tajien pelastamiseksi, jotka ovat saaneet
3551:
3552: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1934.
3553:
3554: Ville A. Komu. K. H. Wiik.
3555: Kaisa Hilden. Hilma Koivulahti-Lehto.
3556: Johan Helo. Albin Koponen.
3557: Edv. Pesonen. M. S. Puittinen.
3558: Viljo Rantala. Matti Lepistö.
3559: Väinö Hakkila. Valfrid Eskola.
3560: Aino Lehtokoski. Antti Meriläinen.
3561: H. Kääriäinen. Väinö Kivisalo.
3562: J. E. Malmivuori.
3563: 80
3564:
3565: IV,14. - Toiv. al. N :o 20.
3566:
3567:
3568:
3569:
3570: Bryggari y. m.: Obligatiolainan ottamisesta valtion raken-
3571: nustoimintaa varten.
3572:
3573:
3574: Ed uskunnalie.
3575:
3576: Työttömyys on maassamme edelleen var- suudessaan lieventyessä. Työttömyyspoli-
3577: sin rasittava. Mutta erikoisesti kiintyy tiikan täytyy siis kiinnittää - kuten tiet-
3578: huomio työttömyystilanteen sisäisiin muu- tävästi jossakin määrin on tapahtunut-
3579: toksiin. Sensija:an että työmarkkinat ovat kin - erikoinen huomio kaupunkien työt-
3580: maaseudulla vilkastuneet, on työttömyys tömyyteen. Erikoisesti on huomautettava
3581: pysynyt kaupungeissa ja kauppalaissa työttömyyden suuruudesta sellaisissa kau-
3582: suunnilleen entisen suuruisena, toisissa ta- pungeissa kuin Helsingissä ja Viipurissa.
3583: pauksissa se vieläpä on laajentunutkin. Jos taasen tarkastellaan kaupunkien
3584: Niinpä vuoden 1932 helmikuussa oli kai- työttömien ammatteja, havaitaan, että huo-
3585: kista ilmoitetuista työttömistä kaupunkien mattava osa kaupunkien työttömistä on sel-
3586: työttömiä 25.5 % ja maaseudun työttö- laisia ammatti- tai sekatyöläisiä, jotka
3587: miä 74.5 %. V :n 19.33 helmikuussa oli- ovat hankkineet toimeentulonsa ensi sijassa
3588: vat vastaavat luvut 33.s % ja ·66.2 %. rakennustöissä. Tämä näkyy m. m. Hel-
3589: Mutta vuoden 19·33 lopussa työttömyyden singin työnvälitystoimiston tilastoista ku-
3590: määrästä oli 55.3 % kaupungeissa ja vain luvan vuoden tammikuun 27 p :nä päätty-
3591: 44.7 % maaseudulla. Kaupunkien ja neeitä viikolta. Silloin oli toimistoon il-
3592: mauseudun työttömyyden suhde on aikai- moittautuneita kaikkiaan 6,926 miestä ja
3593: sempaan verraten siis viime vuoden ku- 3, 207 naista. Näistä oli varsinaisissa ra-
3594: luessa muuttunut miltei päinvastaiseksi. kennusammateissa työkennelleitä 2,322
3595: Tänä aikana on työttömien kokonaisluku- miestä ja 414 naista. Mutta näiden lisäksi
3596: määrä alentunut siten, että kun virallisten tulee 900 miestä ja 400 naista, jotka suu-
3597: tilastojen mukaan vuoden 1932 helmi- rimmaksi osaksi ovat saaneet ansionsa
3598: kuussa oli työttömiä kaikkiaan 87,857 hen- rakennustyöstä ja lisäksi 183 putkityö-
3599: keä, oli heitä vuoden 1933 helmikuussa läistä, jotka niinikään ovat työskennelleet
3600: 69,3g6 ja vuoden 1933 lopussa 41,026. etusijassa rakennusteollisuudessa. Tämän
3601: Mutta kaupunkien työttömyys ei samaan mukaan olisi kaikista ilmoittautuneista
3602: aikaan ole juuri ensinkään alentunut, sillä 41.6 % sellaisia, jotka joko kokonaan tai
3603: vuoden 1932 helmikuussa oli kaupunkien suurimmaksi osaksi olivat saaneet ansionsa
3604: työttömiä 2.2,2.9·9, vuoden 1933 helmi- rakennusteollisuudessa. On muistettava,
3605: kuussa 23,460 ja vuoden 1933 lopussa että Helsinki on myös huomattava teolli-
3606: 22,688 henkeä. Voidaan siis todeta, että suus- ja liikekaupunki, joten ilmoittautu-
3607: työttömyys on pysytellyt entisen suurui- ITeiden joukossa on ilmeisesti huomatta-
3608: sena kaupungeissa työttömyyden kokonai- vampi määrä teollisuuden ja liikealan
3609: IV,14. - Bryggari y. m. 81
3610:
3611: työttömiä kuin useissa muissa kaupun- dennäköisesti edelleenkin jatkumaan aina-
3612: geissa, joissa rakennusalan työttömät to- kin jossakin määrässä. ·Mutta tämä raken-
3613: dennäköisesti muodostavat vielä suurem- nustoiminta ei .tuota liev·ennystä kaupun-
3614: man osan kuin Helsingissä. kien työttömyyteen. Kaupungeissa taas
3615: Kun siis pohditaan toimenpiteitä kau- huomattavin rakennustoiminta on tapah-
3616: punkien työttömyyden Eeventämiseksi, pi- tunut ja tapahtuu vastakin huoneraken-
3617: täisi ilman muuta olla selvää, että erikoi- nuksen alalla. Kansan yleisen köyhtymi-
3618: nen huomio on kiinnitettävä rakennusalan sen vuoksi asuntojen kysyntä on kuitenkin
3619: työttömyyteen. paijon supistunut. Siitä ja muista pula-
3620: ajan ilmiöistä on johtunut, ·että vuokrataso
3621: Työttömyyden vastustamistoimenpiteissä on kaupungeissa varsin huomattavasti
3622: on allekirjoittaneiden käsityksen mukaan laskenut. Vaikika edulliset rll!haanarkki-
3623: ollut havaittavissa huomattavia puutteelli- nat, tarveaineiden alentuneet hinnat ja al-
3624: suuksia m. m. siinä, että valtio on yleensä haiset työpalkat kehoittaisivat rakennus-
3625: järjestänyt yleisiä töitä pula-aikana vä- yritteliäisyyteen, ei sitä synny niin kauan,
3626: hemmän kuin ennen ja että näistä töistä kuin vuokrat pysyvät alhaisina. :Mutta
3627: aivan riittämätön määrä on ollut sellaisia vuokratason on taas vaikea kohota niin
3628: töitä, jotka olisivat ammattitaitoisille tar- kauan, kuin kaupungeissa vallitsee laajaa
3629: jonneet . tilaisuuden työskenneHä ·omassa työttömyyttä ja sen välittömästi ja välilli-
3630: ammatissaan. Mainittakoon tässä yh- sesti aiheuttamaa köyhyyttä ja tulojen vä-
3631: teydessä, että valtion talousarviossa ylei- hyyttä. Allekirjoittaneiden käsityksen mu-
3632: siin töihin varatut määrärahat ja työ•ttö- kaan voi siis ·tässä suhteessa tapahtua muu-
3633: myysmäärärahat olivat v. 1932 yhteensä tos parempaan päin vain aivan hitaasti,
3634: 31.1 % pienemmät kuin v :n 19•30 budje- ellei valtiovalta tee rohkeaa ja suurisuun-
3635: tissa, v. 19133 '20.o % ja v. 1934 taas taista aloitetta.
3636: 28.7 % pienemmät kuin vuoden 1930 Lyhyesti sanoen ovat allekirjoittaneet
3637: budjetissa. siis sitä mieltä, että kaupun'kien nykyistä
3638: Kun nykyisin kaikki seikat ·Osoittavat vaikeata työtrtömyyspulmaa, johon liittyy
3639: työttömyyden olevan raskasta nimenomaan myöskin kysymys liian alhaiseksi painu-
3640: rakennusammateissa ja kun allekirjoitta- noosta palkkatasosta kaikkine niin hyvin
3641: neiden käsityksen mukaan ·työttömyyden julkiselle taloudelle kuin teollisuudelle ja
3642: torjumista tarkoittavien toimenpiteiden kaupalle koituvine vahingollisine seurauk-
3643: päämuotona pitäisi ·olla vapaiden töiden sineen, •ei voida ratkaista, ellei valtiovalta
3644: aikaansaaminen, olisi valtiovallan kiinni- ryhdy toteuttamaan ainakin eräissä sellai-
3645: tettävä erikoista huomiota niihin mahdolli- sissa kaupungeissa, joissa työttömyys on
3646: suuksiin, j-oita on olemassa rakennustoi- erittäin vaikea, riittävän suurta rakennus-
3647: minnan vilkastuttamiseksi. työohjelmaa. Valtiolla on käsityksemme
3648: Tällöin herää tietenkin kysymys, onko mukaan siihen karkki mahdollisuudet. Toi-
3649: odotettavissa yksityisen yritteliäisyyden vil- saalta taas, sikäli kuin tämäntapaisilla
3650: kastumista tällä alalla. Ei voida tieten- valtion toimenpiteillä saadaan syntymään
3651: kään jättää huomioonotta:matta, että userut suurempaa vilkikautta nimenomaan ra:ken-
3652: teollisuuslaitokset ja varsinkin vienti- nustoiminnassa, seuraa siitä, että myöskin
3653: teollisuutta harjoittavat yritykset .ovat yksityinen rakennustoiminta elpyy, jota-
3654: viime aikoina teettäneet huomattavia teh- paitsi rakennustoiminnasta riippuvainen
3655: daslaitoksiensa laajennustöitä ja ·että tä- laaja ra:kennustarviketuotanto, jota sisä~
3656: mänluontoinen rakennustoiminta tulee to- tyy moneen ·eri teollisuudenhaaraan, pää-
3657:
3658: 11
3659: 82 IV,14. - Obligatiolaina valtion rakennustoimintaa varten.
3660:
3661: see sekin käyntiin ja synnyttää vuoros- Osoitukseksi siitä, että suoritettavana olisi
3662: ·taan uusia työtilaisuuksia. Valtion vilk- riittävästi todella tarpeellisia töitä, mai-
3663: kaalia rakennustoiminnalla olisi siis käsi- nitta;koon lisäksi, että rautatiehallituk-
3664: tyksemme mukaan tällä hetkellä s-ekä välit- sessa on lähivuosien työohjelmassa m. m.
3665: tömästi ·että välillisesti sangen suuri ja Sortavalan asemarakennus, tavaramakasii-
3666: elvyttävä vaikutus koko taloudelliseen nin rakentaminen Turkuun ja sen yhtey-
3667: elämään. dessä oleva alikäytävärakennus, jonka li-
3668: Vaikka .allekirjoittaneet ova:tkin sitä säksi rautateiden suunnitelmiin sisältyy ta-
3669: mieltä, että valti()Il rakennustoimintaa ei vararatapihan ja vedenottopaikan rakenta-
3670: ole ·arvosteltava esim. ,kannattavaisuu- minen Riihimäelle ja ratapihan uudelleen
3671: tensa'' suhteen samasta näkökulmasta kuin järjestely Kouvolassa, missä töissä myöskin
3672: yksityisen, liikevoittoon nojautuvan yritte- avautuisi joskaan ei varsinaisia huonera-
3673: liäisyyden toimintaa, olemme tietenkin sel- kennustöitä kuitenkin rakennusammatteja
3674: villä myöskin siitä, että valtiokaan ei voi lähellä olevia vapaita töitä työläisille.
3675: rakentaa vain ra:kentamisen vuoksi. Ra- Erikseen haluaisimme viitata maamme sai-
3676: ikcennusten täytyy tietysti olla tarpeen vaa- raalalaitoksen kehittämiseen. Maamme tul-
3677: timia. Mutta sellaisia rakennustöitä val- lessa itsenäiseksi oli sairaanhoitolaitok-
3678: tiolla on edelleenkin suoritettavana, s. o. semme jäänyt suunnattomasti jälkeen siitä
3679: töitä, joista sen täytyy lähimpien vuosien kehityksestä, mikä sillä alalla lääketieteessä
3680: aikana joka tapauksessa huolehtia. Sellais- tapahtuneen kehityksen mukaisesti muualla
3681: ten rakennustöiden suorittamisesta tässä on Pohjois-Euroopassa oli viime vuosikymme-
3682: lähinnä puhe. ninä tapahtunut. Näin oli m. m. tuber-
3683: Vaikka valtion työttömyysneuvoston sih- kuloos.i- ja mielisairashoidon sekä var-
3684: teeri, hallitussihteeri E. Kahra suhtautuu- sinaisen sairashoidon laita. Kuluneina
3685: kin v. 1933 julkaistussa mietinnössään kiel- vuosina on oloja voitu entisestään osittain
3686: teisesti ra;kennustöihin, on hänenkin kui- huomattavastikin parantaa, oli sitten ky-
3687: tenkin pakko myöntää, että yleisiin töihin symys tuberkuloosi- tai mielisairashoitolai-
3688: ta:vkoitettujen määrärahojen suurten supis- toksista tahi varsinaisista lasarettisairaa-
3689: tusten vuoksi on ,kuitenkin tärkeitäkin loista. Kuluvankin vuoden menoarvioon
3690: valtion mkennushankkeita jäänyt toteutta- on eduskunta hyväksynyt määrärahat
3691: matta. Sellaisina voidaan mainita Helsin- Turun läänin ~ääninsairaalaa ja Porin
3692: gin ja eräiden toisten paikkakuntien posti- yleistä sairaalaa varten siinä mielessä, että
3693: talot, ·eräät uudet asematalot, eräät sai- edellistä kuntien kanssa yhteistoiminnassa
3694: raa1arwkennukset ja koulurakennukset, laajennettaisiin ja Porin sairaala samoin
3695: jotka joka tapauksessa on lähitulevaisuu- kuntien kanssa yhteistyössä rakennettaisiin
3696: dessa rakennettava.'' Ylläolevaan sisältyy kokonaan uudelleen. Valtion ,osuus !Turun
3697: siis asiantunteva ja puolivirallinen todistus lääninsairaalan 1aajennutyössä tekee en-
3698: sille väitteelle, jonka ylempänä olemme nakkolaskelmien mukaan 9 miljoonaa
3699: esittäneet 'toteutumistaan odottavista ra- markkaa ja Porin sairaalarakennuksessa
3700: kennustöistä. Eräiden ralmnnutöiden toi- 10 miljoonaa markkaa. Samoin on suun-
3701: meenpanosta on mainitun mietinnön jul'ki- niteltu kuluvan vuoden työttömyysmää-
3702: suuteen tulon jälkeen jo lopullisesti pää- rärahoilla laajennettavaksi Rovaniemen
3703: tetty, mutta useat rakennustyöt, jotka yleistä sairaalaa, rakennuskustannusten
3704: myöskin voitaisiin nykyisenä ajankohtana ollessa n. 3.5 milj. markkaa. Mutta pa·l-
3705: panna alulle, odottelevat yhä vuoroaan. ,jon kipeän tarpeen vaatimia uudistuksia
3706: IV,14. - Bryggari y. m. 83
3707:
3708: on edelleen useisiin valtion lasarettisairaa- nottava Viipurin sairaanhoitajatarkoulusta,
3709: loihin nähden olemassa. Niinpä on Oulun joka jo kauan aikaa on ollut suunnitte-
3710: lääninsairaala aivan ensi tilassa uudelleen lun alaisena ja jota varten on k€r~an
3711: rakennettava kustannusten noustessa n. ,6 valtion tulo- ja mBnoarvioonkin mBrkitty
3712: miljoonaan markkaan. Hämeenlinnan lää- määräraha, vaikka rrukennusyritys väliin-
3713: ninsairaalaan on rakennettava uusi talous- tulleiden pulavuosien vuoksi toistaiseksi
3714: rakennus, jon:ka kustannusarvio on 2 mil- jäi sikseen. Hen kustannusarvio on 8
3715: joonaa markkaa. Samoin on Kuopion miljoonaa markkaa.
3716: lääninsairaalaa sekä Jyväskylän ja Joen- Samantapaisia bajoja ja lähimpien vuo-
3717: suun yleisiä sairaaloita läheisessä tulevai- sien aikana joka tapauksessa suoritettavia
3718: suudessa laajennettava. Uusi valtion sai- rakennustöitä voidaan esittää useilta muil-
3719: raala on ensi tilassa rakennettava Kemiin takin hallinnon aloilta. Mainitsemme tässä
3720: sen kustannusarvion ollessa n. 4 miljoonaa vielä esim. valtion koulujen uudisrakennus-
3721: markkaa. Erikoisesti ahdas, vanhentunut työt. Oppikoulujen rakennuksia pitäisi
3722: ja tarkoitustaan vastaamaton on Helsin- joko laajentaa 'tai kokonaan uusia useilla
3723: gin yleinen sairaala, jota myöskin kutsu- paikkakunnilla. Tällaiset koulurakennus-
3724: taan yliopiston sairaalaksi, koska siinä an- :työt odottavat toteutumistaan m. m. Käki-
3725: netaan opetusta lääkäreiksi valmistuville. salmessa, Haminassa, V aa:sassa, Porissa,
3726: Tälle sairaalalle valmistuu uusi naisten- Hämeenlinnassa, Viipurissa, 'Turussa, Lap-
3727: tautien- ja synnytysosasto kuluvana peenrannassa, Joensuussa, ,Raumalla ja
3728: vuonna. Eduskunta on myöskin 'lausunut Helsingissä. Tällaista työtä kaivataan
3729: toivomuksen, ,että tämän jälkeen hetimi- myöskin työttömyyden tanikarasti pitelie-
3730: ten ryhdyttäisiin raJke:rrtamaan sairaalalle mässä Savonlinnassa, missä eräs vanha
3731: edellä mainitun 'Osaston kanssa samalle oppikoulu - toistaiseksi tosin yksityi-
3732: tontille uutta lastentautienosastoa, minkä nen - tarvitsisi uuden rakennuksen.
3733: uudelleen rakentaminen t.odella onkin
3734: kipeän tarpeen vaatima. Samaa on kui- Myöskin postihallituksen toimipiirissä
3735: t>enkin sanottava myöskin muista sanotun pidetään lähivuosien rakennusohjelmassa
3736: sairaalan osastoista. Kustannusarvio koko useita suuria töitä, joista muutamat on
3737: sairaalaa varten on n. 170 miljoonaa suoritettava aivan lähiaikoina. SeUa,isista
3738: markkaa, joten sitä varten olisi hyviik- mainitsemme Helsingin ja Riihimäen posti-
3739: sy>ttävä USBamman vuoden rakennussuun- talot, jotka olisi pantava alulle tai rwken-
3740: nitelma. !Sanotusta kustannusarviosta te- nettava kuluvan vuoden aikana. Myöskin
3741: kevät kosketelluu lastenosaston ja sen mu- on Kuopioon rakennettava postitalo aivan
3742: kana siirrettävän kätilöopiston ra:kennus- ensi tilassa. Mänttään on suunnittelun
3743: kustannubet 18-20 miljoonaa markkaa. alaisena yhteinen posti- ja poliisitalo.
3744: Uusien sairaalaosastojen rakennusten Vaikkei nimenomaan kaupungeissa tapah-
3745: kautta vapautuisi suuret määrät tontteja tuvina rakennustöinä, niin kuitenkin ki-
3746: joko toisiin valtion tarkoituksiin käytet- peään tarpeeseen tulevina rakennustöinä
3747: täviksi tai myytävi'ksi. olisi suositeltava myöskin Suojärven, Kemi-
3748: ;viimeksi kosketeltuun yliopiston sai- järven, Salmijärven ja Sotkamon posti-
3749: raalasuunnitelmaan sisältyy myös uusi taloja.
3750: rakennus Helsingissä olevalle valtion sai- Tässä yhteydessä ei myöskään ole unoh-
3751: raanhoitajatarkoululle, joka samoin on dettava niitä ra:kennushankkeita, joita van-
3752: Bnsi tilassa rakennettava. Samaa on sa- keinhoitolaitoksella ja puolustuslaitoksella
3753: 84 IV,14. - Obligatiolaina valtion rakennustoimintaa varten.
3754:
3755: on. Vankeinhoitolaitoksen työohjelmassa tärkeä tehtävä. Ja sen se suorittaa parai-
3756: on m. m. Riihimäen keskusvankilan raken- ten ottamalla kotimaisia valtiolainoja, joita
3757: taminen. Puolustuslaitoksen rakennusoh- nykyisin olisi epäilemättä helposti saata-
3758: jelmassa odottavat vuoroaan monet suu- vissa.
3759: rehkot työt. 'Esittämällämme tavalla panisi valtio
3760: Tallaisen pinnallisenkin luettelon perus- alulle rakennustoiminnan, joka oikein
3761: teella voidaan todeta, että tarpeellisia ja keskitettyiTä todennäköisesti aikaansaisi
3762: lähivuosina joka tapauksessa esille tulevia suuremman vilkkauden yksityisessäkin ra-
3763: rakennushankkeita on valtion eri laitosten kennusyritteliäisyydessä. Samalla valtio
3764: työsuunnitelmissa siis aivan riittävästi. saisi liikkeelle niitä pääomia, jotka nyt
3765: Kun näiden töiden tarkoituksena on toi- luottamuksen puutteessa seisovat käyttä-
3766: saalta tehokkaasti vähentää ~aajaa kau- mättöminä 'Luottolaitoksissa. Näiden toi-
3767: punkityöttömyyttä ja toisaalta panna alulle menpiteiden sekä välitön että välillinen
3768: viLkkaampi toiminta yleensä rakennusteol- vaikutus tulisi allekirjoittaneiden käsityk-
3769: lisuudessa, täytyy niiden olla riittävän sen mukaan olemaan varsin huomattava.
3770: suuria, jotta niiden vaikutus mainituissa Kuten muistettaneen, ehdotti sosiali-
3771: suhteissa olisi odotusten mukainen. Ottaen demokraattinen edusikuntaryhmä edeHisille
3772: huomioon, että kansan veronmaksukykyä valtiopäiville 300 milj. markan suuruisen
3773: ei kuitenkaan voida vrukavitta haitoitta ra- määrärahan käyttämistä työttömyyden tor-
3774: sittaa näistä töistä johtuvilla menoilla, ei jumiseksi. Eduskunta lisäsi hallituksen
3775: tarkoitukseen tarvit,tavia varoja olisi otet- tähän tarkoitukseen esittämiä määrärahoja
3776: tava valtion säännöllisistä tulolähteistä, kaikkiaan 1~65 milj. markalla. A1lekirjoit-
3777: vaan tarkoitukseen olisi käytettävä laina- taneet ovat kuitenkin edelleen sitä mieltä,
3778: varoja. että viime syksynä ehdotettu summa ei
3779: Lainavarojen käyttöön :kehoittaa sekin, ollut millään tavoin liian suuri, vaan että
3780: että rahamarkkinat ovat viime a~koina yllä esittämällämme tavalla olisi hankittava
3781: sangen suuresti helpottuneet. Toimetto- ainakin 150 milj. mk., joka summa käytet-
3782: mia pääomia on kertynyt rahalaitoksiin täisiin nimenomaan rakennustoiminnan
3783: meidän oloissamme varsin runsaasti. 'Tä- elvyttämiseen kaupunki työttömyyden lie-
3784: män yleisesti tunnetun tosiasian osoittami- ventämisen merkeissä.
3785: seksi emme pidä tarpeellisena tässä esittää
3786: yksityiskohtaisia numeroita. Ei ainakaan Kaikkeen ylläolevaan viitaten ehdo-
3787: toistaiseksi ole nä!kynyt merkkejä siitä, tamme eduslkunna:n hyväksyttäväksi toi-
3788: että yksityisten yrittäjien luottamus olisi vomuksen,
3789: siinä määrin palannut, että helpottuneita
3790: rahamarkkinoita 'olisi käyt,etty laajassa mi- että hallitus kiireellisesti laaditut-
3791: tassa uuden yritteliäisyyden alullepanemi- taisi laajan ja etusijassa kaupun-
3792: seksi, vaan niitä on käytetty hyväksi etu- keihin, kauppaloihin ja asutuskes-
3793: päässä krulliskorkoisten lainojen konvertoi- kuksiin keskitetyn rakennustyösuun-
3794: miseksi. Jos pääomat jäävät käyttämättö- nitelman, johon otettaisiin lähivuo-
3795: minä seisomaan, merkitsee se ennen pitkää sina joka tapauksessa suoritettavaksi
3796: kaikkien mielestä vahingollisen defla tionis- tulevia valtion rakennustöitä;
3797: tisen ilmiön jatkumista ainakin sikäli, että että hallitus tämän suunnitelman
3798: hintataso pysyy matalalla. Tässäkin suh- toteuttamiseksi kiireellisesti valmis-
3799: teessa valtiovallalla olisi suoritettavanaan taisi esityksen 150 milj. markan
3800: IV,14. - Bryggari y. m. 85
3801:
3802: suuruisen kotimaisen obligatiolainan että tälle pohjalle perustuva val-
3803: tai yhteisesti mainittuun summaan tion rakennustoiminta pantaisiin
3804: kohoavien obligatiolainojen ottami- alulle jo vuoden 1934 kuluessa.
3805: sestaj sekä
3806:
3807: Helsingissä, helmikuun 9 p :nä 19'34.
3808:
3809: Tuomas Bryggari. Aatto Siren. Väinö Sinisalo.
3810: Onni Hiltunen. Reinh. Swentorzetski. A. J. Kosonen.
3811: Isak Penttala. Jussi Lonkainen. Antti Meriläinen.
3812: Jalmari Linna. Yrjö Räisänen. Karl J. Wenman.
3813: Kustaa Perho. V. A. Komu. Anni Huotari.
3814: Hugo A:attela. Osk. Reinikainen. M. Ampuja.
3815: Viljo Rantala. Elsa Metsäranta. Mikko Suokas.
3816: Matti Turkia. A. A. Lastu. A:lbin Koponen.
3817: Aino Lehtokoski. Alpo Lumme. Akseli Kanerva.
3818: Toivo Halonen. Emil Jokinen. Axel Ahlström.
3819: Aug. Syrjänen. Aleksi Aaltonen. Väinö Hakkila.
3820: 0. Peltonen. . Matti Lepistö. Väinö Kivisalo.
3821: Hilma Koivulahti-Lehto. Otto Toivonen. Väinö Tanner.
3822: Edv. Pesonen. Aug. Kuusisto. G. Andersson.
3823: Edv. Kujala. Otto Marttila. Hilja Pärssinen.
3824: Pekka Kettunen. Kaisa Hilden. Urho Kulovaara.
3825: Paavo Aarniokoski. P. Salmenoja. Valfrid Eskola.
3826: H. Kääriäinen. Frans Mustasilta. K.-A. Fagerholm.
3827: Onni Mäkeläinen. Kalle Walta. J. F. Tolonen.
3828: Alex Hämäläinen. Hannes Ryömä. G. Lindström.
3829: Aino Malkamäki. Jalmari Väisänen. K. H. Wiik.
3830: 86
3831:
3832: IV,15. - Toiv. al. N:o 2.1.
3833:
3834:
3835:
3836:
3837: Huittinen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta osuuskuntien
3838: ja yksityisluontoisten liikkeiden välisistä verotussuh-
3839: teista.
3840:
3841:
3842: E d u s ik u n n a [ l1e.
3843:
3844: Vuodesta vuoteen on yksityisen liiikemaail- pompik.in kuin vastaavissa oloilssa toimivien
3845: man taholta, taistel,ta,essa· osuustoimintalii- osuustoiminnallisten Ei:klkeiden.
3846: kettä vastaan, aina uudestaan ja uudestaan Kun mielipiteet tästä asiasta ov~at näin
3847: esitetty väitteitä, että valtio muika su{)sii erilaiset ja lkun toisa;alta osuustoiminnal-
3848: osuuskauppaliikettä, samoinkuin ()[Suustoi~ linen ja yksityinen liikemuoto edustavat hy-
3849: min'tallii:kettä yleell'Sälkin, myöntämäillä QSUus- vin huomattavaa verotUJSesinettä, olisi mie-
3850: lkunni1}e m. m. veroetu{)i:keuksia. Väitteiden lestämme välttämätöntä suor1ttaa pätevä
3851: mukaan heiikenn€1tään tällä tav31lla yksityis.- puolueeton tutkimus siitä, missä määrin
3852: ten Eikeyritysten kilpailukykyä osuuskuntiin kumpikin Eikemuoto, 1esim. suhteessa liike-
3853: nähden, samalla kuin toiset veronmaksajat vaihtooll'Sa y. m. s., suorittaa veroja valtiolle
3854: pannaan maksamaam se v~eromäärä, mistä ja kunnille.
3855: osuUJskunnat ,tällä tavoin 'On vapautettu. OsuuSkuntien verotus on samanlainen,
3856: Ei ole aihetta tässä yhteydessä ryhtyä selvit- olipa ikysymykisessä mikä ,osuuskunta ta-
3857: telemään itse voimassa {)levaa verotusjärjes- :hall'Sa, eiikä :niitä :tulevaisuudessa;kaan voi-
3858: telmää; toteamme vain, että tietojemme mu- tane eri tava:Ha verottaa. Mutta kun väit-
3859: kaan ei osuuskuntien taholta 'Ole suinkaan teet osuustoiminnan veroetuoikeuksista on
3860: pyritty eilkä Vlrustaisuutoorulman nähden py- kohdistettu erityisesti osuuSkauppoihin, luu-
3861: ritä millään 'tavoin aiheettomien verähelpo- liJSimme saatavan asiaan riiittävän selvityk-
3862: tusten saamiseen, vaan s:ellaisoon verotus- sen, vaikka tutkimus osuuskuntien kohdalta
3863: järj~estelmään, joka ottaa riittävästi huo- rajoitettaisiin vain osuuskauppoja käsittä-
3864: mivon osuUJSkunti:en erikoisluonteen ja nii- väJksi. Yksityisen [iikemaailffiian kohdailta
3865: den yfu:teishyvää palvelevat taJJkoitusperät, täytyisi sen käsittää sekä yksityiset että
3866: sekä tästä johtuvat niille ominaiset toiminta- osa;keyMiömuotoiset Eiiklkoot.
3867: muodot. Jotta tällainen tutkimus, joka siis selvit-
3868: Ei 'Ole myöskään mitenikään täys]n päte- täisi, ikummastako liikemuodosta, {)Suuskau-
3869: västi ja puoluoottonmsti rtlodi:stettu, että poista vai yksityisluontoisista Eikeyrityik-
3870: nykyiisin voimassa o1evrut verotussäännöt vai- sistä, valtio ja kunnat saavat suhteellisesti
3871: kuttaisivat sillä tavoin kuin yksityisen liike- enemmän veroja, saisi niin sanoaJksellliiile vi-
3872: maailman taholta on väitetty. Päinvastoin rallisen luotettavuuden ja todistu:sarvon,
3873: voidaan esittää perusteltuja väi~tt,eitä siitä, olisi välttämätöntä, että täUainen tutkimus
3874: että ainrukin eräissä tapauksissa 'OISa;keyhtiöi- toimitettaisiin haJHituiksen toimenpiteestä.
3875: den ja yksityisten J.iikkeiden vemtus, k31ikiki Mutta kun tutkimus tulisi lkohdistumaan
3876: seiikat huomioonottaen, on suhteellisesti hel- verraJten vaikeasti selvitettävään erilkoffi-
3877: IV,15. - Huittinen y. m. 87
3878:
3879: kysymykseen, olisi asialle nähdäksemme suu- että ne yhteislkunnan lk:olronaisuuden kan-
3880: reksi eduksi, jos hallitus sopivaksi katsomal- nalta katsoen vastaavat kohtuuden- ja oi-
3881: Iaan tavalla tutkimusta suunnitellessaan ja keudenmukaisuuden vaatimuksia.
3882: 'OOimeenpanness&an käyttäisi apunaan tämärn Edellä ,esittämiimme perusteJ.u~hin viita-
3883: kysymyksen erikoistuntijoita sekä osuus- ten ehdotamme kunnioittavimmin eduskun-
3884: kauppa1iikkeen että yiksittyiSkauppaliikkeen nan päätettäväksi toivomuksen,
3885: piiristä.
3886: TäHaisen tutkimuksen toimittaminen, jota että hallitus kiireellisesti toimit-
3887: p,eUervo-Seura:nJkin taholta on valtioneuvos- taisi tutkimuksen osuuskuntien ja yk-
3888: tolta viime rkeväänä pyydetty, olisi varsin- sityisluontoisten liikkeiden välisistä
3889: kin nykyhetkellä, jolloin ikoko verotuslain- verotussuhteista kunnan ja valtion
3890: rsäädäntömme uudistaminen on harkittavana, verotuksessa ja että tutkimuksen tu-
3891: tärkeä ja kiireellinen tehtävä, jotta sen tu- los, mikäli se siihen aihetta antaa,
3892: lokset voitaisiin tätä uud'IStusta toteutet- otettaisiin huomioon verotuslainsää-
3893: taessa ottaa huomioon ja saattaa kumman- däntöä uudistettaessa.
3894: kin liikemuodon verotusperusteet sellaisiksi,
3895:
3896: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1934.
3897:
3898: Kaapro Huittinen. Jooseppi Kauranen.
3899: E. M. Tarkkanen. Albin Asikainen.
3900: J. Takala. S. Salo.
3901: V. A. Heiskanen. M. 0. Lahtela.
3902: Janne Koivuranta. Vihtori Vesterinen.
3903: Kusti Arffman. Antti Kukkonen.
3904: Jussi Annala. Kaapro Moilanen.
3905: 88
3906:
3907: IV,16. - Toiv. al. N:o 22.
3908:
3909:
3910:
3911:
3912: Kaasalainen y. m.: Lahjoitusmaiden kruununpuistojen
3913: luovuttamiskysymyksen lopullisesta ratkaisusta.
3914:
3915: E d u s k u n n a;ll e.
3916:
3917: Itä-Suomen yhteiskuntahistorian mus- heita. Mainittu lahjoitUSI1Ilaa otettiin val-
3918: timman kohdan, Iahjoitusmaakysymyksen, tiolle v. 1872 ja ennen isonjaolll aJkamista
3919: joutuessa todennäköisesti lähiaikoina edus- 1874 siitä liikamaana erotettiin 15,886 ha,
3920: kunnassa loppuselvittelyihin tahdomme joka alue 15 päivänä jouluk. 1875 julistet-
3921: kiinnittää huomiota siihen epäoikeuden~ tiin kruununJ'uistoksi. Tuloksena tästä
3922: mukaisuuteen, mikä syntyy, jos pidetään ennen isonjaon suorittamista tapahtuneesta
3923: kiinni tunnetusta senaatin kirjeestä lohkaisemisesta ja kruununpuistoksi julista-
3924: 6 ,p:Uä toukok. 1887 sillä tavoin, että luo- misesta oli: se, että kokonaista 19 talo~
3925: vutuslupauksen alaisiksi ei katsottaisi numeroa jäi ilman kotitarvemetsää ja lai-
3926: myöskin ennen mainittua päivää muodos- dunmaata. 'Tällaista kruununpuistoa ei
3927: tettuja kruununpuistoja, tämä sitä suu- siis ahtaamman käsityksen mukaan luovu-
3928: remmalla syyllä, kun itse mainitun kir- tuslupaus koskisi yhtä hyvin kuin niitä,
3929: jeenkin A-kohta j·ohtaa siihen käsitykseen, joiden kruununpuistoksi julistaminen on
3930: että senaatin luovutuslupaus on tarkoitettu syystä tai toisesta viivästynyt sivu senaatin
3931: kai.lkkia lahjoitusmaista muodostettuja kirjeessä mainitun ajall!kohdan. Tätä va-
3932: kruununpuistoja käsittäväksi. laisevia esimerkkejä voisi luetella lisäksi
3933: Tätä katsantokantaa näyttävät puoltavan koko joukon.
3934: sekä vuoden 1883 komissio että asian käsit- Joka tapauksessa kaikki lampuotitalon-
3935: telyn yhteydessä eri valtiopäivillä esitetyt pojat ovat olleet asiallisesti katsoen samassa
3936: mielipiteet. Sama kanta ilmenee myöskin asemassa, ja ovat valtiosäädyt, ryhtyessään
3937: niissä viranomaisten lausunnoissa, mitkä on heitä vapauttaviin toimenpiteisiin, tal'koit-
3938: esitetty asiaa valmisteltaessa ennen senaa- tr-cteet sitä, että oikeutta olisi myöhemmin-
3939: tin kirjeen julkaisemista. Onkin luonno- lun jaettava kaikille. ·
3940: tonta, että vaikka eri lahjoitusmaista olisi Tamän vuoksi rohkenemme kunnioittaen
3941: lohkaistu metsiä aivan samanaikaisesti, ehdottaa eduskunnan päätettäväksi toivo-
3942: mutta osa niistä julistettu .kruununpuis- muksen,
3943: toiksi ennen toukok. 6 päivää 1887 ja osa
3944: vasta sen jälkeen, vain jälkimmäiset jou- että hallitus kiireellisesti antaisi
3945: tuisivat luovutuslupauksen alaisiksi. Eduskunnalle sellaisen esityksen,
3946: Tällaisen tulkinnan yksipuolisuudesta saa että kysymys lahjoitusmaiden kruu-
3947: ilmeisen käsityksen tarkastelemalla esim. nunpuistojen luovuttamisesta saisi
3948: Pä1lilän lahjoitusmaan (Muolaan pit.) Vai- lopullisen ratkaisunsa.
3949: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1934.
3950: Väinö Kaasalainen. Matti Miikki. Eemeli Aakula.
3951: Toivo Ikonen. Antti Kemppi. J. Emil Lampinen.
3952: Juhani Leppälä. Albin Asikainen. Kalle Kämäräinen.
3953: M. 0. Lahtela. V. A. Heiskanen. Viljo Venho.
3954: Jooseppi Kauranen. E. M. Tarkkanen. Heikki Soininen.
3955: Ville Vallas. Heikki Vehkaoja. Antti Kukkonen.
3956: J. Takala.
3957: 89
3958:
3959: IV,17. - Toiv. al. N:o 23.
3960:
3961:
3962:
3963:
3964: Rantanen y. m.: Esityksen antamisesta laiksi ilmavoimien
3965: kehittämisestä.
3966:
3967:
3968: E d u s k u n n a ll e.
3969:
3970: Jo vuoden 1928 valtiopäivillä kiinnitti Ilmavoimien kehittäminen nykyisen me-
3971: eduskunta erikoista huomiota lentoaseemme netelmän mukaisesti myöntämällä määrä-
3972: vahvistamiseen ja kehittämiseen hyvä;ksy- rahat aina seuraavaksi vuodeksi kerrallaan
3973: mällä tätä tarkoittavan toivomusaloitteen. on erikoisen hankalaa, kalliimpaa ja vä-
3974: Eduskunta nimittäin silloin päätti kehoit- hemmän tarkoituksenmukaista seuraavista
3975: taa hallitusta ensi tilassa toimituttamaan syilstä:
3976: tutkimuksen siitä, mille asteelle ilmavoi- a) Ohjelmien mukaisten uusien muodos-
3977: mamme, ottaen huomioon maan turvalli- telmien ja yksiköiden perustaminen määrä-
3978: suuden ja kantokyvyn, olisi saatettava sekä vuosina ei ole mahdollista henkilökuntaan
3979: maanpuolustuksen että lentoliikenteen etua nähden, sillä koskaan ei voida etukäteen
3980: .silmälläpitäen ja tämän perusteella anta- varmuudella tietää saadaanko tarpeelliset
3981: maan esitylmen ilmapuolustuksemme kehit- virkapaikat seuraavana vuonna käytettä-
3982: tämHitä koskevaksi laiksi. viksi vai ei. Kuitenkin olisi jokaisen uuden
3983: ·Tämän päätöksen johdosta asetti hallitus yksikön henkilökunnan ammattikoulutus
3984: komitean tutkimaan kyseeilistä asiaa ja (ohjaaja-, tähystäjä- ja mekanilkko-) aloitet-
3985: valmistamaan ehdotusta ilmapuolustuk- tava noin kahta vuotta aikaisemmin, jotta
3986: semme kehittämistä koskevaksi laiksi. Ko- muodostelma tai yksikkö perustamisvuote-
3987: mitea jätti 1929 tutkimuksensa tulokset naan tosiaankin voisi alo~ttaa toimintansa.
3988: sekä vaaditun ehdotuksen hallitukselle, b) Kalustohankintojen suorittaminen vuo-
3989: mutta tämän jälkeen ei asiasta ole mitään sittaisten, kulloinkin eriroseen myönnettä-
3990: kuulunut. vien erisuuruisten määrärahojen puitteissa
3991: Koska kumminkin viime kuluneina vuo- on hyvinkin vaikeasti toteutettavissa. Uutta
3992: sina on käynyt entistäkin selvemmäksi, muodostelmaa varten hankittavan kaluston
3993: ettei puolustu:slaitoksemme ilmavoimien (lähinnä lentokaluston) hankinnoista olisi
3994: rauhanaikainen kehittäminen tasolle, joka päätettävä ja sovittava jo aikaisemmin
3995: vastaisi koko kansakunnan niille mahdolli- syystä, että tilausten toimitusajat ulkomai-
3996: r;en sodan syttyessä välittömästi asettamia sista lentokonetehtaista vievät eräissä ta-
3997: erittäin suuria vaatimuksia, ole osottautu- pauksissa vuodenkin ajan. Päättäminen ei
3998: nut mahdolliseksi ilman erikoistoimenpi- kuitenkaan ole mahdollista, ei edes neuvot-
3999: teitä, oli:si ilmavoimien nopean ja terveen telujenkaan muodO'S'Sa, sillä ilmavoimien ko-
4000: kehityksen kannalta välttämätöntä laatia mentaja ei koskaan voi varmuudella tietää
4001: ja säätää eduskunnan jo aikaisemmin teke- miten paljon varoja hänen käytettäväk-
4002: män päätöksen mukainen laki ilmavoimien seen seuraavan vuoden menoarviossa vara-
4003: kehittämiseksi. taan.
4004:
4005: 12
4006: 90 IV,17. - Ilmavoimien kehittäminen.
4007:
4008: c) Erikoisen ankaraJSti kärsii pitempi- työväestön kuin myös tehtaan itsensä kan-
4009: aikaisen ohjelman puutteesta kotimainen nalta katsottuna on tällainen asiaintila hy-
4010: lentokoneteolli:suutemme, jolla, jos olosuh- vin valitettava.
4011: teet muuttuisivat hiukankin :suopeammiksi d) Ilman hyväksyttyä ja lailla talou-
4012: ja taloudellinen pohja tulisi taatuksi, olisi dellisesti taattua kehitysohjelmaa eivät il-
4013: mitä suurimmat edell;ytykset kehittyä teol- mavoimamme voi koskaan saada selvää,
4014: lisuuden haaraksi, josta myöhemmin voi- määrättyä organisatoorista kokonaisuutta,
4015: simme olla ylpeitä ja joka· niin sodan kuin joka niiden toimintakelpoisuuden kannalta
4016: rauhankin arkana turvaisi ilmavoimiemme katsottuna kuitenkin on niille asetettava
4017: ja siviili-ilmaliikenteemme toiminnan ja ehdottomaksi vaatimukseksi. Niitä tullaan
4018: tarpeet. nykyisen, taloudellisesti aina epävarman
4019: Nykyinen määrärahojen vuosittainen ja horjuvan systeemin aikana pakostakin
4020: myöntämistapa tekee lentokoneteollisuu- kehittämään tavalla, joka ei tyydytä ko-
4021: temme kalliimmaksi kuin mitä olisi asian- konaisuuden vaatimuksia.
4022: laita, jos meillä olisi useampia vuosia kä- Ilmavaimiemme kehittämiseksi sille kor-
4023: sittävä ohjelma hyväksyttynä. Nykyisin ei kealle tasolle, jolla niiden tulee olla voi-
4024: raaka-aineita, varaosia, työvälineitä j. n. e. uakseen puolustu:svoimiemme tärkeänä
4025: voida tilata riittävän suurissa määrin pi- osana täydelleen täyttää kansakunnan odo-
4026: temmän ajan varalle, vaan on hankinnat tukset ja vaatimukset vaaran hetkenä, on
4027: tehtävä aina pienissä erissä, joka seikka laadittava ja hyväksyttävä erikoinen laki
4028: kohottaa huomattavasti tuotantokustannuk- ilmavoimien kehittämisestä.
4029: sia. Niinikään ei lentokonetehtaan työs- Ehdotamme senvuoksi eduskunnan pää-
4030: kentelyä voida koskaan suunnitella pitem- tettäväksi toivomuksen,
4031: mäksi aikaa kuin mihin myönnetyt varat
4032: antavat mahdollisuuden ja oikeutuksen. että hallitus valmistaisi esityksen
4033: TäJStä on :seurauksena epätasainen työtahti laiksi ilmavoimien kehittämisestä sii-
4034: sekä henkilökunnan li:säämiset ja vähentä- hen välttämiittömään vahvuuteen,
4035: miset vuoden mittaan työtilausten mukai- joka niille p~wlustusvoimiemme tär-
4036: sesti. Ammattitaitoisen lentokonerakennus- keänä osana kuuluu.
4037:
4038: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1934.
4039:
4040: Martti Rantanen. Toivo Horelli.
4041: Edv. Vaara.ma. Leo R. Böök.
4042: Taave Junnila. K. F. Lehtonen.
4043: Kyllikki Pohjala. Pekka Pennanen.
4044: Kalle Soini. Aarne Honka.
4045: Paavo Virldtunen. A. Korvenoja.
4046: Yrjö Leiwo. Edwin Linkomies.
4047: Kaapro Moilanen. Kaino W. Oksanen.
4048: Hjalmar Forstadius.
4049: 91
4050:
4051: IV,1s. - Toiv. al. N :o 24.
4052:
4053:
4054:
4055:
4056: Schildt y. m.: Esityksen antamisesta kunnalliseksi kaas1l·
4057: suoj elulaiksi.
4058:
4059:
4060: Ed usikunnalle.
4061:
4062: Kuten tunnettua, on kaasun käyttö so- tävien kaasuvaaravapaitten suojakammioi-
4063: dassa tullut yhdeksi pelottavimmista tuhoa- den rakentaminen sekä myr1kk;vkaasujen
4064: miSike~Illoista. Tämän taistelutavan käyttö neutralisoiminen kloorika1JkilJ.a. Nykyisenä
4065: on sitäkin kaameampi, kun se ei kohdistu aikana, jolloin ;työ•ttömyys on ilmnsamme
4066: yksinomaan taisteleviin joukkoihin, vaan suurena vitsauksena, voitaisiin suoja-
4067: kolhdistuu lisä;ksi siviiliväkeenkin. Tämän kammioiden rakentamiseen menestyksellä
4068: väestön kaasusuojelu onkin ik:ailkissa maissa käyttää ·työttömiä. YJ.llä esitetyt seikat ovat
4069: suuren huomion ,esineenä. ::MeiHä on tätä kaikki puhtaasti puolustavaa laatua ja
4070: asiaa hoitanut yksityinen järj,estö, mutta ei rauha•a rakastaville ikansaiaisil!le iuulisi tä-
4071: sen toiminta luonnollisestilk!aan voi johtaa män asian olevan sydämen asiana.
4072: tarpeeksi päteviin tuloksiin, ·ellei valtiovalta Kaiken y1lä sanotun perusteella pyy-
4073: ilalk!eja sääitämälJ.ä tule rtätä asiaa lopuJJ.isesti dämme kunnioittaen esittää eduskunnan
4074: järjestämään. Kuten nykyään kunta huo- päätettäväksi toivomuksen,
4075: lehtii rauhan aikana kuntalaisten köyhäin-
4076: hoidosta, sairashoidosta ja työttömyydestä, että hallitus antaisi Eduskunnalle
4077: niin ;tulisi sen ohla valmis sodau aikana suo- esityksen kunnallisesta kaasusuojelu-
4078: jelemaan jäse•niään :klaasusodau !tuholta. laista sekä ryhtyisi toimenpiteisiin
4079: Mitä kieskitetympi ja suurempi j•okin asutus- kloorikalkin valmistamisen turvaami-
4080: keskus on, sitä tärkeämpi on sen kaasusuo- seksi maassa sodan aikana ja työttö-
4081: j~luik:ysymys. Tärkeimpinä seikikoina !lraa- mien käyttämiseksi rakentamaan pom-
4082: susuojelua järjestettä•essä on ensiksi siviili- minkestäviä kaasuvarmoja suojakam-
4083: väestön varustaminen ikaasunaamareilla ja mioita suurempiin asutuskeskuksiin.
4084: opettaminen niiden käyttöön ja pomminkes-
4085:
4086: Helsingissä 12 päivålnä he•lmikuuta 19•34.
4087:
4088: Yrjö Schildt. Kaapro Moilanen.
4089: R. Ala-Kulju. Kaino W. Oksanen.
4090: Elias Simojoki. S. Oulasmaa.
4091: 92
4092:
4093: IV,19. - Toiv. al. N:o 25.
4094:
4095:
4096:
4097:
4098: Brander y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta kruununvolt·
4099: tien ja nimismiesten tekemien kavallusten syistä.
4100:
4101:
4102: E d u s k u n n a H e.
4103:
4104: Kiusallista huomiota ovat viime vuosina pia rahamääriä. Tämä järjestelmä on vie-
4105: herättäneet ne lukuisat kavallukset, joita nyt m. m. sellaiseen käytäntöön, jota ei
4106: kruunuilJVoudit ja nimismi!ehet ovat heille ehkä voitane pitää rikollisenakaan, että
4107: uskottujen valtion jru yksityisten rahavaro- yksityiset virkamiehet pitävät virkatoi-
4108: jen suhteen tehneet. Kavallukset ovat mo- mensa perusteeNa saamiaan rahoja omilla
4109: nissa tapauksissa nousseet satoihin tuhan- tileillään pankeissa korkoja kasvamassa.
4110: siin, jopa miJjooniin markkoihin. Nämä Yllä esittämiemme perustelujen nojalla
4111: tapaukset antavat aihetta etsiä syitä ja ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hy-
4112: ajatella keinoja kyseellisen epäkohdan pois- väksyttäväksi toivomuksen,
4113: tamiseksi.
4114: Kavallukset ovat tietenkin eri tapauk- että hallitus toimituttaisi tarkan
4115: sissa johtuneet eri syistä, mutta yhtenä tutkimuksen niistä yleisistä syistä,
4116: kaikille yhteisenä syynä on oHut varmasti- mitkä ovat johtaneet kruununvou-
4117: kin asianomaisten viranomaisten tilien riit- teja ja nimismiehiä kavallttksiin,
4118: tämätön tarkkailu. Myöskin lienee syytä sekä antaisi Edttskunnalle asiain-
4119: koko järjestelmässä, mikä sallii yhden ai- tilan korjaamiseksi tarvittavat esi-
4120: noan henikilön käsitellä tavrullista suurem- tykset.
4121:
4122: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1934.
4123:
4124: Akseli Brander. Heikki Soininen.
4125: Toivo Ikonen. Sigrid Oulasmaa.
4126: Emil Jutila. Elias Tukia.
4127: Alpo 0. Luostarinen. Yrjö Hautala.
4128: Ville Vallas. J. E. Malmivuori.
4129: Juhani Leppälä. Yrjö H. Kesti.
4130: Yrjö Schildt. Eino Rytinki.
4131: Pekka Kettunen.
4132: 93
4133:
4134: IV,2o. - Hemst. mot. N:o 26.
4135:
4136:
4137:
4138:
4139: Jern m. fl.: Angående åtgärder för förbättrande av post-
4140: förhållandena på landsbygden.
4141:
4142:
4143: T i U R i k s d a g e n.
4144:
4145: Postförhållandena på landsbygden äro I vår tid, med dagligen utkommande
4146: ännu ganska primitiva och fylla icke nu- tidningar, borde även daglig post erhåll.as.
4147: tida fordringar. Men ännn äro vi långt ifrån detta mål.
4148: De, som bo i städerna, isynner:het i hu- Det skall villigt e11kännas, att det icke är
4149: vudstaden, kunna knappast ana huru otill- någon lätt sak att åstadkomma daglig post-
4150: fredsställande postförhållandena; äro på gång ti:ll alla orter, men atf stora förbätt-
4151: landsbygden. Det tollde därför vara skäl ringar i jämförelse med nuvarande förhål-
4152: att uppdraga vissa paralleller mellan för- landen kunde åstadkommas, torde icke
4153: hå;llandena i städerna' och på landsbygden. kunna förnekas. Vad som särskilt synes
4154: Redan tidigt på morgonen, då stadsborna kunna åstadkomma förbättring vore ett in-
4155: vakna, hava de dagens post i sin tambur. timare samarbete mellan postverket och
4156: Sedan komma brev och tidningar dem till- privata autobusslinjer. Det kunde anfö-
4157: handa fJere gånger under dagens lopp. ras åtskilliga exempel på huru mycket
4158: För allt detta behöva stadsborna ikUida sig snalbbare postbefordran kunde ske, ifall
4159: vallken besvär eller kostnader. Staten .skö- forefintliga busslinjer för ändamå:let an-
4160: ter beredviHigt om allt. 101m ens rekom- litades.
4161: menderade försändelser vålla något extra Redaili 19216 års riksdag egnade upp-
4162: besvär, ty även dessa bäras till respektive märksamhet åt frågan om åstadkommande
4163: hem. av bättre postförhållanden på landsbygden.
4164: Men huru äro ~däremot förhåHandena på Vid behandlingen av statsförslaget för år
4165: landsby.gden? Ly~kligast lottade äro de, 19'27 antogs en kläm i viiken regeringen
4166: som hava ett postkontor i sin hemby, t~ll uppmanades att skrida till åtgärder för för-
4167: vilket posten kommer dagligen. Om de bättrande av postgången på landsbygden.
4168: också alltid sjä,lva måste avhämta sin post På grund av detta ri!ksdagsbeslut blevo
4169: från postkontoret, äro dock förhåHandena i även förhållandena i någon mån förbätt-
4170: detta fall jämförelsevis lyckliga. I många rade. Men ännu kunde :mycket göras.
4171: fall äro förhållandena vida sålml'e, isynner- Det stöter icke heller på oöverstigliga
4172: het i skärgården. Ett stort antal byar ekonomiska svårigheter att åstadkomma
4173: hava det så ordnat, att posten genom 1ant- förbättringar av förhållandena på ifråga-
4174: bDevbärarna avlämnas på bestämd pJats, varande område. Enligt beräikningarna i
4175: exempelvis en butiksdisk, därifrån envar statsförslaget för innevarande år kommer
4176: sedan själv måste avhämta sin post. Under post- och telegrafverket att ge ett överskott
4177: dylika förhållanden uppstår ofta förväxlin- av 24,87 4,000 mark. Med sådana vinst-
4178: .gar och oreda. summor i utsikt boroe väsentliga förbätt-
4179: 94 IV,2o. - l\{aaseudun postiolojen parantaminen.
4180:
4181: ringar kunna åstadkommas. Knappast äro vördsamt föreslå, att riksdagen måtte be-
4182: taxorna vid post- och telegrafverket fast- sluta hemställa,
4183: ställda i syfte att giva statsverket en stor
4184: vinst utan för att täcka utgifterna. Då att regeringen snarast rnöjligt
4185: borde även förhållandena ordnas på ett rnåtte skrida till åtgärder för för~
4186: mera tillfredsställande sätt. bättrande av postförhållandena på
4187: Hänvisande till det ovan anförda få vi landsbygden.
4188:
4189: Helsingfors den 5 februari 1934.
4190:
4191: Levi Jern. Herman Mattsson.
4192: Edvard Haga. Otto Jacobsson.
4193: Henrik Kullberg. Albin Wickman.
4194: E. v. Frenckell. John Österholm.
4195: Rafael Colliander. J. Mangs.
4196: Edv. Helenelund. J. A. Sjöblom.
4197: 95
4198:
4199: IV,zo. - Toiv. al. N :o 26. Suomervno.Y.
4200:
4201:
4202:
4203:
4204: Jern y. m.: Toimenpiteistä maase·udun postioloJen paran-
4205: tamiseksi.
4206:
4207:
4208: E d u s k u n n a ll e.
4209:
4210: Postiolot maaseudulla ovat vielä varsin Meidän aikanamme, jolloin sanomalehtiä
4211: alkuperäiset eivätkä täytä nykyaikaisia ilmestyy joka päivä, pitäisi myöskin posti
4212: vaatimuksia. saada päivittäin. Mutta vielä olemme kau-
4213: Ne, jotka asuvat kaupungeissa, etenkin kana tästä päämäärästä. On kyllä myön-
4214: pääkaupungissa, saattavat tuskin aavistaa, nettävä, ettei ole mikään helppo asia jär-
4215: mitenkä epätyydyttävät postiolot ovat maa- jestää jokapäiväistä postinkulkua kai'kille
4216: seudulla. Senvuoksi lienee syytä esittää paikkakunnille, mutta että suuria paran-
4217: joitakin vertailuja kaupungeissa ja maaseu- nuksia nykyisiin oloihin verraten voitaisiin
4218: dulla vallitsevien olojen välillä. Jo var- aikaansaada, sitä ei voitane kieltää. Eri-
4219: hain aamulla, kun kaupunkilaiset heräävät, koisesti voisi läheisempi yhteistyö postilai-
4220: on heillä päivän posti eteisessään. Sitten toksen ja yksityisten autobussilinjojen vä-
4221: tulee kirjeitä ja sanomalehtiä heille käteen lillä tuoda mukanaan parannuksia. Voitai-
4222: useita kertoja päivän kuluessa. Kaikesta siin esittää lukuisia esimerkkejä siitä, mi-
4223: tästä ei kaupunkilaisten tarvitse nähdä mi- ten paljon nopeammin postinkuljetus saat-
4224: tään vaivaa eikä suorittaa kustannuksia. taisi tapahtua, jos tarkoitukseen käytettäi-
4225: Valtio pitää avuliaasti huolta kaikesta. siin olemassa olevia autobussilinjoja.
4226: Ei edes kirjatuista lähetyksistä ole mitään Jo 1926 vuoden valtiopäivillä omisti
4227: ylimääräistä vaivaa, sillä nekin kannetaan eduskunta huomiota kysymykselle parem-
4228: asianomaisen kotiin. pien postiolojen aikaansaamisesta maaseu-
4229: Mutta millaiset ovat sitävastoin olot dulle. Vuoden 1927 talousarvion käsitte-
4230: maaseudulla~ Onnellisimmassa asemassa lyn yhteydessä hyvä:ksyttiin ponsi, jossa
4231: ovat ne, joilla on kotikylässään postikont- hallitusta kehoitettiin ryhtymään toimen-
4232: tori, johon. posti tulee joka päivä. Vaik- piteisiin postinkulun parantamiseksi maa-
4233: kapa heidänkin täytyy aina itse noutaa seudulla. Tämän eduskunnan päätöksen
4234: postinsa postikonttorista, ovat kuitenkin johdosta tulivatkin olosuhteet jossain mää-
4235: olot tässä tapauksessa verraten onnelliset. rin paremmiksi. Mutta vielä voitaisiin
4236: Monissa tapauksissa ovat olosuhteet paljon tehdä paljon.
4237: huonommat, erikoisest1 saaristossa. Sangen Parannusten aikaansaaminen olosuhtei-
4238: monissa kylissä on asianlaita sellainen, että siin kysymyksessä olevalla alalla ei myös-
4239: maalaispostirrkantajat jättävät postin mää- kään kohtaa voittamattomia taloudellisia
4240: rättyyn paikkaan, esim. jonkin myymälän vaikeuksia. Kuluvan vuoden talousarvion
4241: myyntipöydälle, josta sitten jokaisen itse laskelmien mukaan tulee posti- ja lennä-
4242: täytyy noutaa postinsa. Sellaisissa oloissa tinlaitos antamaan ylijäämää 24,784,000
4243: syntyy usein sekaannuksia. markkaa. Kun sellaiset voittomäärät ovat
4244: 96 IV,20. -Maaseudun postiolojen parantaminen.
4245:
4246: odotettavissa, voitaisiin oleellisiin paran- Yllä esitettyyn viitaten saamme kun-
4247: nuksiin ryhtyä. Posti- ja lennätinlaitoksen nioittaen ehdottaa eduskunnan päätetät-
4248: taksat ovat tuskin vahvistetut tarkoituk- väksi toivomuksen,
4249: sella antaa valtiolle suuri voitto, vaan me-
4250: nojen peittämiseksi. Silloin pitäisi myös- että hallitus mahdollisimman pian
4251: kin olot järjestää tyydyttävämmällä ta- ryhtyisi toimenpiteisiin postiolojen
4252: valla. parantamiseksi maaseudulla.
4253:
4254: Helsingissä helmi'kuun 5 päivänä 1934.
4255:
4256: Levi Jern. Herman Mattsson.
4257: Edvard Haga. Otto J acobsson.
4258: Henrik Kullberg. Albin Wickman.
4259: E. v. Frenckell. John Österholm.
4260: Rafael Colliander. J. lYiangs.
4261: Edv. Helenelund. J. A. Sjöblom.
4262: 97
4263:
4264: IV,21. - Toiv. a.l. N:o 27.
4265:
4266:
4267:
4268:
4269: Oksanen y. m.: Kohtuullisen vapaalippumäärän ja muutto-
4270: lipun myöntämisestä rautatieläisten leskille ja lapsille.
4271:
4272:
4273: E d u s lk u n n a 11 e.
4274:
4275: V aJtion rautateiden viran- ja toimenhaJti- pwkollisen muuton ,tähden. Eikö tällöin
4276: jain ~esket saavat nykyään varsin vaatimat- olisi kohtuullista, että rautatieläisten per-
4277: toman elälkk:een joko sotaväen ja eräiden heet saisiva;t perheen !huoltajan kuoltua
4278: kulkruaitosvirastojen leski- ja orpokassasta muuttolipun, jolla he voisivat kuljettaa ta-
4279: tai valtionrautateiden reläike1ait~ksesta. varansa uuteen asuinpaikkaansa.
4280: Tämä eläke on parhaimmassakin tapauk- Samanlainen ~etu voitaisiin ilwhtuudelila
4281: sessa niin pieni, ~että se tyystin !kuluu vaa- suoda myöskin sellaiselle .mutatiefäiselle,
4282: timattomaan 'ja niu'kikaan jokapäiväiseen joka reläJkeikään tultuaan tai muun paikotta-
4283: leipään. Kun hyvin monet näistä ieskistä van syyn ·takia eroaa toimestaan rautatien
4284: miehensä toimen vuoksi 1ovat ailkanaan jou- palveluksessa, että hän säästyisi siitä suu-
4285: tuneet kauas pois kotiseudultaan, ja kun he J.Iesta menosta, joka aiheutuu muuttolk:ustam-
4286: miehensä kuol,eman jälkeen usein ovat pa- nulk:sista usein syrjäisestä ja kaukaisesta
4287: kotetut jäämään edelleen tälle paikkakun- toimipaikasta rautateiden palv~lulksessa
4288: nalle, jossa mahdollisesti ovat rehtineet hank- uuteen asuinpai:kkaan.
4289: kia pienen asumuksen t. m. s., katkeaa hei- Ehdotetut vapaa- j'a muuttoliput eivät tuo
4290: dä.n henkilökohtainen koslketuksensa ko1m- mitään nykyiseen käytäntöön: soveltuma~
4291: naan kotiseutuun, jossa heidän lähimmät tonta lisäystä. Nykyistenkin määräysten
4292: omaisensa edelleen elävät. Tämä tuntuu mukaisesti on rautatiehahl~tuksen pääjohta-
4293: heistä sitäkin !katkerammalta, !kun he mie- jalla oikeus myöntää rauta:t~eläisen leskelle
4294: hensä elwessä ovat, hänen perhettään varten tai 'hänen alle 18 vuotta ·täyttäneille lapsi~
4295: annettuj·en vapaa:lippujen avuUa, siHoin täl- leen neljä vapraalippua vuodessa eläkkeensä
4296: löin voineet käydä kotiseudullaan. Oikeute- nostamista varten sotavä.en ja eräiden kul-
4297: tulta tuntuisi näin ollen sellainen järjestely, kulaitosvirastojen eJ.äJkekassasta elä.lk:keen
4298: että rautatieläisten 1eskil1e annettaisiin muu- saajan asuinpaiikan Jäheiseltä rautatiease-
4299: tamia vapaalippuja. Toisaalta saattaa swt- malta siihen läänin pääkaupunkiin, josta
4300: tua niin, että rautaHcläisen leski jää mie- eläke V'oidaan rautateitSe matkustaen muka~
4301: hensä kuoltua kallikaiseen 'erämaaseutuun, vimmin nostaa. Tätä, käytäntöä olisi nyt
4302: josta hänen täytyy ensi ~ti,lassa, virka-asun- laajennettava ulottumaan muillekin paikka-
4303: non siirtyessä uudelle virarrhoitajalle, muut- kunnille sekä myöskin niitä eläikkeensaajia
4304: taa pois. Kun palkat ov~a~t niin pienet, ettei koskevaksi, jotka nostavat eläikkieensä vail-
4305: säästöja voida tehdä, ja kun p]enet säästöt, tionrautateiden elälk:elaitoiks~ta. Muutto-
4306: sFkäli kuin sellaisia olisi, usein kuluvat sai- I ppujärjestelmään merldtsisivä't edellä eh-
4307: rasmaksuihin ja kun ~elruke ma!ksetaan nel- dotetut lisäykset itse asiassa p~entä, mutta
4308: jännesvuosittain, ovat. :vautatieläisten leslmt asianomaisHle suurimerkityksellistä laajen-
4309: lapsineen usein suuressa a:hdingossa ~tämän nusta.
4310:
4311: 13
4312: 98 IV,21. - Vapaaliput rautatieläisten leskille ja lapsille.
4313:
4314: Näiden ehdotusten toteuttaminen ei ole nioittaen eduskunnan päätettäväksi wivo-
4315: mitenkään taloudellinen kysymys, jos nämä mukS>en,
4316: liput annetaan, kuten asianmukaista on,
4317: samantapaiS>esti kuin nykyään käytetyt rau- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
4318: tatieläisten vapaa- ja muuttoliput. Junis~ siin kohtuullisen vapaalippumäärän
4319: samme on yleensä niin paljon rtilaa, etteivät ja muuttolipun antamiseksi rautatie-
4320: nämä harvat vapaaliput myöskään sanotta- läistevn leskille ja heidän lapst"Ueen
4321: vassa määrässä vähennä malksettavista mat- sekä muuttolipun antamiseksi rauta-
4322: kaJipuista kertyvää tuloa valtiolle. tien palveluksesta eroavalle viran-
4323: Edelläsanotun perusteella ehdotamme kun- tai toimenhaltijalle.
4324:
4325: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1934.
4326:
4327: Kaino W. Oksanen. Yrjö Schildt.
4328: Kyllikki Pohjala. Aino Lehtokoski.
4329: T. A. Janhonen. Kaapro Moilanen.
4330: Antti Meriläinen. Tilda Löthman.
4331: Anni Huotari. Sigrid Oulasmaa.
4332: Ebba östenson.
4333: B.
4334: Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat määrärahojen osoittamista
4335: kulkulaitoksiin y. m. tarkoituksiin.
4336: ,
4337:
4338:
4339:
4340:
4341: j
4342: j
4343: j
4344: j
4345: j
4346: j
4347: j
4348: j
4349: j
4350: j
4351: j
4352: j
4353: j
4354: j
4355: j
4356: j
4357: j
4358: j
4359: j
4360: j
4361: j
4362: j
4363: j
4364: j
4365: j
4366: j
4367: j
4368: j
4369: j
4370: 101
4371:
4372: IV,22. - Rah. al. N:o 1.
4373:
4374:
4375:
4376:
4377: Fränti y. m.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuk-
4378: siksi Kainuun suojeluskuntapiirin suojeluskunnille.
4379:
4380:
4381: Ed u s kunnalle.
4382:
4383: Kainuun suojeluskuntapiiriin, joka käsit- kain korkojen ja lyhennysten suorittaminen
4384: tää Hyrynsalmen kunnan, Kajaanin kau- käy erittäin vaikeaksi, eräissä tapauksissa
4385: pungin, Kajaanin maalaiskunnan, Kuhmo- mwhdottomaksikin.
4386: nitlmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Siihen nähden, että nämä suojeluskunnat
4387: Sotkamon, Suomussalmen, Säräisniemen ja sikä:läisissä rajaseutukunnissa maan turval-
4388: Vuolijoen kunnat, on suojeluskuntatoimin- lisuuden kannalta ovat erittäin tarpeellisia,
4389: taa varten rakennettu tai ostettu 13 suoje- ja huomioonottaen, että edellä mainitut ta-
4390: luskuntataloa. Näiden talojen rakentamiset lojen rakennusvelat kohtuuttomasti vai-
4391: ja ostamiset ova,t ~iheuttaneet sikäläisiJle keuttavat niiden toimintaa, kunnioittavim-
4392: suojeluskunnille huomattavia menoja, joita min ehdotamme,
4393: on osittain peitetty kerätyillä avustuksilla että valtion tulo- ja menoarvioon
4394: ja osittain lainoilla. Kyseellisen suojelus- vuodelle 1935 otettaisiin kolmensa-
4395: kuntapiirin talojen rakentamisesta johtu- dantuhannen markan määräraha
4396: neet velat nousevat nykyään noin 1,100,000 jaettavaksi Kainuun suojeluskunta-
4397: markkaan. Taloudellisesti väJhävaraisi,ssa piirin suojeluskuntien kesken avus-
4398: oloissa toimiville suojeluskunnille, jollaisia tuksina samassa suhteessa kuin nii-
4399: Kain.uun suojeluskunnat ovat, näiden vel- den talojen rakennusvelat ovat.
4400:
4401: Helsingissä helmikuun 9 p :nä 1934.
4402:
4403: A. Fränti. K. F. Lehtonen.
4404: Yrjö Schildt. Sulo Heiniö.
4405: T. A. Janhonen.
4406: 102
4407:
4408: IV,23. - Rah. al. N:o 2.
4409:
4410:
4411:
4412:
4413: Takala y. m.: Määrärahan osoittamisesta asevelvollisten päi-
4414: värahan koroittamiseksi.
4415:
4416:
4417: E d u s k u n n a 11 e.
4418:
4419: V 31kinaisessa palveluksessa olevien asevel- nuorukaiset saavat kotoaan rahaa ikysy-
4420: vollisten päiväraha vähennettiin valtion myksessäolevanlaisiin pieniin tarpeisiinsa,
4421: menoja supistettaessa säästäväisyyssyistä mutta sangen lukuisa joukko asevelvolli-
4422: k3ihdesta markasta y;hteen markkaan. Näin sista ei ole näin onnellisessa asemassa. He
4423: suuri alennus puolustusmenojen juuri tällä eivät voi toivoakaan minkäänlaisia raha-
4424: kohdalla ei ollut mielestämme onnistunut. -lähety~iä kotoaan, !Sillä \he tietävät, että
4425: Hallitus ei tälle vuodelle antamassaan val- sellaiseen eivät heidän kotiensa varat riitä.
4426: tion tulo- ja menoarvioesityksessä ehdotta- Erikoisesti tällaisia asevelvollisia ajatellen
4427: nut asevelvollisten päivärahaa koroitetta- olisi syytä päiväraha korottaa vuoden 1935
4428: vaksi ja eduskunta hyväksyi tässä asiassa tulo- ja menoarviossa kafuteen markkaan
4429: hallituksen esityksen sellaisenaan. päivältä.
4430: Yhtä mieltä kuitenkin oltaneen siinä, Edellä esitettyjen perustelujen nojalla
4431: että markan päiväraha on aivan liian kunnioittaen ehdotamme,
4432: pieni. Vai~kapa ravinto-olot armeijassamme
4433: olisivatkin moitteettomat, mitä seikkaa ei että Eduskunta päättäisi ottaa
4434: liene syytä epäillä, niin on asevelvollisilla ensi vuoden menoarvioon 8 miljoo-
4435: nuorukaisillammekin pikkutarpeita, joiden nan markan suuruisen määrärahan
4436: tyydyttämistä asevelvollisten viihtyisyyden asevelvollisten päivärahan koroitta-
4437: kannalta katsoen täytyy pitää kohtuulli- miseksi yhdestä markasta kahteen
4438: sena. markkaan päivältä.
4439: V ara:kikaista kodeista olevat asevelvolliset
4440:
4441: Helsingissä helmikuun 10 p:nä 1934.
4442:
4443: J. Takala. M. 0. Lahtela.
4444: 103
4445:
4446: IV,24. - Rah. al. N :o 3.
4447:
4448:
4449:
4450:
4451: Lehtokoski y. m.: Määräraham osoittamisesta avustukseksi
4452: Koteja tylsämielisille r. y:lle tylsämielishoitolan raken-
4453: tamista varten.
4454:
4455:
4456: E d u s k u n n a ll e.
4457:
4458: Yksi maaiiLIIle yhteiskunnallisen huollon yksityisten aloitteiden johdosta ja hallituk-
4459: heikoimmin järjestettyjä kohtia on tylsä- sen esityksenkin perusteella. Tylsämielis-
4460: mielishuolto. Vaikka meillä ei ole tilastoa ten hoitoa ja kasvatusta varten toimivien
4461: siitä, kuinka paljon tyls~mielisiä maas- laitosten valtioavusta v. 19~7 annettu laki
4462: samme on, voimme kuitenkin, ottamalla edellyttää valtioavun myöntämistä tällai-
4463: suhdeluvuksi Englannissa toimitettuihin sille laitoksille perustaruiskustannuksiin
4464: tarkkoihin tutkimuksiin perustuvan luvun 215--40% avustusta ja saman verran kuo-
4465: 8 tylsämielistä tuhatta asukasta kohti, pää- letuslainaa sekä vuotuista avustusta 35-
4466: tellä, että heitä tuskin on vähemmän kuin 50 % menoista, kuitenkin vain sikäli, ,mi-
4467: 30,000, joista 10,000 viittätoista vuotta käli varoja valtion tulo- ja menoarviossa
4468: nuorempaa lasta. Tylsämielisiä lapsia var- siihen on osoitettu".
4469: ten toimivissa laitoksissa meillä on paik- Yhdistys ,Koteja tylsämielisille", jonka
4470: koja valtion laitoksissa kehityskykyisiä kotipaikka on Hels1nki, on seitsemän vuo-
4471: varten 1 60 ja kehityskyvyttömiä hoitavissa den ajan työskennellyt tylsämielisten hoi-
4472: 1
4473:
4474:
4475:
4476: kuntain ja yksityisten laitoksissa 4001. Kun tolaitoksen aikaansaamiseksi Helsingin lä-
4477: näiden hoidokeista melkoinen osa on viit- heisyyteen. Tätä tarkoitusta varten yhdis-
4478: tätoista vuotta vanhempia, ei maassamme tys on saanut Helsingin kaupungilta Käpy-
4479: ole tylsämieLisilLe la;psille hoitopaikkoja lässä sijaitsevan 8,384 m2 suuruisen ton-
4480: kymmenettäkään osaa siitä, mikä on vält- tin 60 vuodeksi 100 markan vuosimak-
4481: tämätöntä, vaikkapa ei laskettaisi laitoshoi- susta. Piirustukset laitosta varten ovat
4482: don tarpeessa olevien lukua kuin puoleksi valmiit ja haitolan ohjelman on valtioneu-
4483: tylsämielisten lasten koko määrästä. Lai- vosto vahvistanut marraskuun 218 p. 11,9!219
4484: toksien puutteessa näitä lapsia täytyy hoi- ja ohjesäännön sosiaaliministeriö joulukuun
4485: taa kodeissa, joissa he ovat suureksi taa- 1J7 p. 19129. Hoitola on suunniteltu aluksi
4486: kaksi ja häiriöksi koko perheen elämälle 60 hoidokkia varten, mutta siten, että hoi-
4487: jopa suurena vaaranakin ympäristölleen. tola vastaisuudessa vaikeuksitta voidaan
4488: Erittäin tukalaksi heidän hoitonsa käy laajentaa 120 hoidokkia vastaanottavaksi.
4489: siellä, missä perheellä on vain yksi huone Omia varoja yhdistyksellä on tähän tarkoi-
4490: asuttavana ja jossa perheen kasvavat lapset tukseen käytettävänä jonkin verran yli
4491: joutuvat seuraamaan tylsämielisen käyttäy- 400,000 markkaa. Jos yhdistys salSI
4492: tymistä joutuen siten varsin turmelevan 2,000,000 markan rakennusavustuksen ja
4493: vaikutuksen alaisiksi. sitten lain edellyttämän ylläpitoavustuksen,
4494: Tylsämielisten huoltokysymys on usean on perusteltuja toiveita saada laitokselle
4495: kerran ollut eduskunnassa käsiteltävänä riittävä kannatus.
4496: 104 IV,24. - Tylsämielisten hoito.
4497:
4498: Yhdistys on useamman kerran kääntynyt täysi syy kaikin tavoin tukea sitä työtä,
4499: valtioneuvoston puoleen anoen rakennus- jota yksityisten kansalaisten vapaasta har-
4500: avustusta ja kerran tehtiin eduskunnassa rastuksesta tällä alalla suoritetaan, varsin-
4501: samaa tarkoittava rahaasia-aloite, mutta kin koska hoitokysymyksen ratkaisu saat-
4502: kun samanaikaisesti oli rakenteilla kaksi taa tuottaa suuria vaikeuksia, ellei tehok-
4503: muuta tylsämielishuoltolaa Pohjois- ja Itä- kaisiin ennakkotoimiin sitä ennen ryhdytä.
4504: Suomeen, ei uusien rakentamiseksi katsottu Koska siis laitoshoidon valmistaminen nuo-
4505: voitavan avustusta myöntää, ennenkuin rille tylsämielisille on tärkeä yhteiskunnal-
4506: mainitut kaksi huoltolaa ovat tulleet val- linen velvollisuus, jonka jatkuva tuonnem-
4507: miiksi. maksi lykkääminen ei ole paikallaan, eh-
4508: Kun nyt nämä kaksi huoltolaa ovat jo dotamme kunnioittaen,
4509: kaksi vuotta olleet valmiit ja kun tylsä-
4510: mielisten hoitoa koskeva kysymys ei enää että Eduskunta päättäisi ottaa
4511: varsin pitkäksi aikaa voi jäädä sille koh- ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
4512: dalle, jossa se nykyään on, vaan on pakko Koteja tylsämielisille r. y:n tylsämie-
4513: ottaa se vakavasti harkittavaksi ja saada lishoitolan . rakentamiseksi 2,000,000
4514: se tyydyttävästi järjestetyksi, on valtiolla markan määrärahan.
4515:
4516: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1934.
4517:
4518: Aino Lehtokoski. Ebba ö,stenson.
4519: Aino Malkamäki. Kylltldd PohJala.
4520: Kaino W. Oksanen. Hilja Pärssinen.
4521: Anni Huotari. Elsa Metsäranta.
4522: Hilda Herrala. Hilma Koiv:ulahti-Lehto.
4523: Tilda Löthman. Kaisa Hilden.
4524: E. M. Tarkkanen. P. V. Heikkinen.
4525: V. A. Heiskanen. Viljami Kalliokoski.
4526: T. A. Jauhonen. Jussi Annala.
4527: Otto Toivonen. Bruno Sarlin.
4528: Väinö Kivisalo. Alpo Lumme.
4529: Urho Kulovaara.
4530: 105
4531:
4532: IV,25, - Raib. al. N:o 4.
4533:
4534:
4535:
4536:
4537: Jutila y. m.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Hämeen tieto-
4538: puolisern karjanhoitokoulun ja koulutilan lunastamiseksi
4539: valtiolle.
4540:
4541:
4542: Ed usku nn alle.
4543:
4544: Viitaten rahaasia-aloitteen N:o ·601 perus- valtion tulevan vuoden tulo- ja me-
4545: teluihin vuoden 1933 valtiopäivillä (Liit- noarvioon 3,100,000 markkaa Itä-
4546: teet I-XIII, s. 283) saamme kunnioit- Hämeen tietopuolisen karjanhoito-
4547: taen ehdottaa, koulun ja koulutilan valtiolle lunas-
4548: ta•mista varten.
4549: että Eduskunta päättäisi ottaa
4550:
4551: Helsingissä, 6 päivänä helmikuuta }9,34.
4552:
4553: Emil Jutila. Yrjö Schildt.
4554: Lauri A. Sariola. V. A. Heiskanen.
4555: T. N. Vilhu:la. Kalle Kämäräinen.
4556: Albin Asikainen. Alpo 0. Luostarinen.
4557: Einari Karvetti. Hjalmar Fors:tadius.
4558: J. Emil LMnpinen. A. Korvenoja.
4559: Anrton Su~konka. Viljo Venho.
4560: 106
4561:
4562: IV,26. - Rah. al. N:o 5.
4563:
4564:
4565:
4566: Kauranen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Vuoksen laskua
4567: varten.
4568:
4569:
4570: E d u s k u n n a 11 e.
4571:
4572: Viitaten v. 19a3 valtiopäiville jätetyn että Edusku111ta ottaisi vuoden 1935
4573: rahaasia-aloitteen N:o 80. perusteluihin eh- talousarvioon 15 milj. markan suu-
4574: dotamme kunnioittaen, ruisen määrärahan Vuoksen laskua
4575: varten.
4576:
4577: Helsingissä 6 p:nä helmikuuta :1!9134.
4578:
4579: Jooseppi Kauranen. Toivo Ikonen.
4580: Väinö Kaasalainen. S. Salo.
4581: H·eikki Soininen. Elias Tukia.
4582: J. Emil Lampinen. Antti Halonen.
4583: Anton Suurkonka. Juho Pa.ksujalka.
4584: M. 0. Lahtela. Kusti Arffman.
4585: Vilho VaUa.s. Antti Kemppi.
4586: s. s. Aittoniemi. Matti Miikki.
4587: Viljo Venho. Juhani Leppälä.
4588: Albin Asi'lminen. Lauri Kaijalainen.
4589: K. Lumijärvi
4590: 107
4591:
4592: IV,21. - Rah. al. N:o 6.
4593:
4594:
4595:
4596:
4597: Forstadius y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kuusankosken
4598: sillan rakentamista varten.
4599:
4600:
4601: E d u s k u n n a 11 e.
4602:
4603: Kuusankosken kunnassa on yli 116,000 saakka. Näistä syistä on liikenne• Kuusan-
4604: asukasta muutaman neliökilometrin alalla. kosken lossilla ympäri vuorokauden tavat-
4605: Tämän alueen jakaa vuolas Kymijoki kah- toman vilkasta, täytyypä päivisin usein
4606: teen toisistaan erilliseen osaan. Liikenne autojen jonottaa vuoroaan lossille. Huo-
4607: joen yli on vaikeata, koska Kymijoki kaut- mioon ottaen Kymijoen yli johtavan sillan
4608: taaltaan Kuusankosken kunnan kohdalla välttämättömän tarpeellisuuden Kuusan-
4609: on hyvin voimakkaasti virtaava. Paitsi koskella rohkenemme ehdottaa,
4610: paikallista suurta liikettä lisää liikennettä
4611: joen yli Kouvolan kauppalan läheisyys ja että Eduskunta päättäisi ensi vuo-
4612: Kuusankosken kautta pohjoisesta ja län- den tulo- ja menoarvioon ottaa
4613: nestä Kouvolaan johtava valtatie, jota 1,000,000 markan suuruisen määrä-
4614: käyttävät monet säännöllisesti joka päivä rahan Kuusankosken sillan rakenta-
4615: kulkevat linja-autot välittäen liikennettä mista varten.
4616: Savoon ja Itä-Hämeeseen jopa Helsinkiin
4617:
4618: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1934.
4619:
4620: Hjalmar Forsta,dius. Yrjö Schildt.
4621: Viljo Venho. Albin Asikainen.
4622: Emil Jutila. Kyllikki Pohjala.
4623: Aug. Syrjänen. Eero Rydman.
4624: Anton Suurkonka. Aino Malkamäki.
4625: Elias Tukia.
4626: 108
4627:
4628: IV,2s. - Rah. al. N:o 7.
4629:
4630:
4631:
4632: Jutila y. m.: Määrärahan osoittamisesta Mäntyharjun kun-
4633: nassa olevan Y irransalmen sillan rakentamista varten.
4634:
4635:
4636: E d u s k u n n a 11 e.
4637:
4638: Mäntyharjun, Jaalan ja Kouvolan väli- jossa useita autoja on ajanut salmeen.
4639: sellä mitantiellä yhä kasvavaa liikennettä Esim. noin kolme vuotta sitten ajoi mai-
4640: haittaa suuresti se, että Mäntyharjun pi- nitulta mäeltä salmeen henkilöauto ja neljä
4641: täjässä olevassa Virransalmessa ei ole siltaa, matkustajaa hukkui. Mainitun Virransal-
4642: vaan täytyy liikennettä välittää lossilla. men sillan rakentamisesta on Mäntyharjun
4643: Tämä menettely on kuitenkin nykyiseen kunta tehnyt anomuksen, jonka johdosta
4644: liikenteeseen nähden osoittautunut haitalli- Savon tie- ja vesirakennuspiirin puolesta
4645: seksi erittäinkin kesällä, jolloin mainitussa on toimitettu asianmukainen tutkimus.
4646: salmessa on lakkaamaton tukkien kuljetus Piiri-insinööri puolestaan on pitänyt sillan
4647: Kymiin ja Kotkaan. Talvisinkin on liiken- rakentamista tarpeellisena.
4648: nettä välitettävä lautalla, koska salmessa Huomioon ottaen Virransalmen sillan
4649: käy siksi voimakas virta, että se ei jäädy. tarpee1lisuuden rohkenemme kunnioittaen
4650: Lassiliikenne on liukkaan kelin aikana ehdottaa,
4651: osoittautunut vaaralliseksi, erittäinkin va- että Eduskunta päättäisi ensi vuo-
4652: kinaista liikennettä harjoittaville linja- den tulo- ja menoarvioon ottaa
4653: autoille. Vaarallisuutta kyseessä olevalla 500,000 markan suuruisen määrära-
4654: lassipaikalla liswä se, että Mäntyharjun han V i,rransalmen sillan rakenta-
4655: puolelta lossille tultaessa on jyrkkä mäki, mista varten Mäntyharjun kunnassa.
4656:
4657: Helsingissä, 6 p:nä helmikuuta l!9i34.
4658:
4659: Emil Jutila. Reinh. Swentorzetski.
4660: V. A. Heiskanen. J. F. Tolonen.
4661: T. N. Vilhula. Albin Asikainen.
4662: J. Emil Lampinen. Alpo 0. Luostarinen.
4663: HJalmar Forstadius. Anton Suurkonka.
4664: Viljo Venho. Alex Hämäläinen.
4665: Osk. Salonen.
4666: 109
4667:
4668: IV,29. - Rah. al. N:o 8.
4669:
4670:
4671:
4672:
4673: Forstadius y. m.: Määrärahan osoittamisesta Iitin pitä-
4674: jässä olevan Virransalmen sillan rakentamista varten.
4675:
4676:
4677: E d u s k u n n a ll e.
4678:
4679: Ainoa Uudeltamaalta Itä-Hämeeseen ja autotkin odottamaan ylipääsyä puolisen
4680: Savoon johtava valtatie kulkee Iitin kir- tuntia ja enemmänkin. Talvcella jäätyy
4681: konkylässä Virransalmen kohdalla Kymi- salmi, mutta ei kuitenkaan niin vahvaksi,
4682: joen yli. Joen ylikulku tapahtuu lossin ,että autot ja raskaammat kuormat pääsisi-
4683: avulla. Liikenne tällä valtion hallussa ole- vät jäätä pitkin yli, minkä vuoksi lassi-
4684: valla maantiellä on jo vanhoista ajoista väylä on kuitenkin aina suurilla ponnistuk-
4685: ollut hyvin suuri ja vielä suuremmaksi se silla ja kustannuksilla pidettävä avoimena.
4686: on paisunut viime vuosina sen johdosta Usein on myös sattunut onnettomuuksia
4687: että sitä pitkin on ohjautunut .linja-auto- kuten autojen ja hevosten Kymeen putoa-
4688: liikenne linjoilla Kouvola~Kuusallkoski miSia. Edellä mainituista syistä rohke-
4689: Iitti--Jaala-Mäntyharju ja Kouvola- nemme kunnioittaen ehdottaa,
4690: Kuusankoski-Iitti-Heinola. Kulku los-
4691: silla Virransalmen yli on kautta vuoden että Eduskunta päättäisi ensi vuo-
4692: erittäin vaivaloista, hidasta ja vaarallista- den tulo- ja menoarvioon ottaa
4693: kin. Kesällä haittaa lossin kulkua tukki- 900,000 'Yn;(J,rkan suuruisen määrära-
4694: lauttojen ja hinaaja-alusten alituinen liik- han Iitin pitäjässä olevan Virransal-
4695: kuminen salmessa ja usein joutuvat linja- men sillan mkentamista varten.
4696:
4697: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1:9'34.
4698:
4699: Hjalmar Forstadius. Martti Rantanen.
4700: Edwin Linkomies. Emil Jutila.
4701: Kyllikki Pohj,ala. Anton Suwkonka.
4702: Aug. Syrjänen. Albin .Asikainen.
4703: Yrjö Schildt. J. Emil Lampinen.
4704: 110
4705:
4706: IV,3o. - Rah. al. N:o 9.
4707:
4708:
4709:
4710:
4711: Vesterinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
4712: kentamista varten Sumiaisista Suolahden kautta Ku-!t-
4713: san asemalle.
4714:
4715:
4716: E d u s k u n n a lJ e.
4717:
4718: Noin kahdenkymmenen vuoden ajalla kinoille on matkaa vain 14 kHometriä sen-
4719: ovat Äänekosken ja Sumiaisten kunnat teh- sijaan että ennen on täytynyt taivaltaa
4720: neet useita anomuksia, että valtion varoilla kolmekymmentä kilometriä.
4721: raJkennettaisiin maantie Suolahdesta Su- Nyttemmin on päästy jo niin pitkälle
4722: miaisiin. Jatkuvasti ovat anomukset 'lmi- kahdenkymmenen vuoden aikana, että tie-
4723: tenkin tulleet hyljäty:iksi. ja vesirakennushallitus on valmistanut kus-
4724: Ken paikallisia oloja tuntoo, hänen täy- tannusarvion, joka päättyy 3,350,000 mal!k-
4725: tyy myöntää kyseessä olevan tien tarpeel- kaan. Lienee jo aika ja oikeus odottaa,
4726: lisuus, jopa ,tien kiireellisen ra,kentamisen että kyseessä ~oleva tie vihdoinkin raJken-
4727: välttämättömyyskin. Tien vaikutusalue kä- netaan. Ti-en paikallinen me11kitys on
4728: sittää Sumiaisten kunnan kokonaisuudes- suuri, mutta sen lisäksi kauttakulkuliikenne
4729: saan sekä osia Viesannon, Viitasaaren ja Viitasaarel1e, V~esannolle y. m. muodostuu
4730: Konginkankaan kunnista, alueet joiden ti·en rrukentamisen kautta varsin huomat-
4731: asukasluku kohoaa yli kymmenen tuhan- tavaksi ja vilkastuu yhä, jos Sumiaisten-
4732: nen. Niiden asukkaat joutuvat lähimmälle Suolahden ti-etä jatketaan 'SUdlahdesta Va-
4733: rautatieasemalle 1Suolahteen matkustaas- tian kylätietä myöten Kuusan asemalle
4734: saan nykyistä maantietä myöten kulkemaan Laukaan pitäjässä. Vatian kyJ.ätie voidaan
4735: 30 kilometriä kun Bensijaan ma:tka anotun vähin kustannuksin rakentaa vilkastakin
4736: tien suuntaa on vain 14 ki-lometriä. Ed~l liibnnettä kestäväksi.
4737: lämainitun suuren maaseudun mwa:ta:loudet Tien rakentamisen kiireellisyyttä puol-
4738: ovat pääasiassa ikieskikolmis- ja pientalon- taa nykyinen vaikea työ.ttömyystilanne,
4739: poikaisviljelmiä ja heidän talondessaan joka erikoisesti Suolahden kauppala;lle tuot-
4740: merkitsee huomattavaa etua se, jos voidaan taa suuria rasituksia. Tämä a:loitteessa mai-
4741: vähäisin kustannuksin tuotteet kulutuskes- nittu tierakennus on parhaita varatöinä
4742: kuksiin myötäväksi tuoda. Niiden alueiden, suoritettavaksi, kun samalla ti-en tarpeelli-
4743: joista edellä on mainittu, ainoat maatalous- suutta vastaan ~ei voitane asiallisia syitä
4744: tuotteiden kulutuspaikat samoinkuin maa- esittää.
4745: talouteen tarvittavien teollisuus- y. m. tar- Viitaten siihen, mitä edellä olemme lau-
4746: vikkeiden ostopaikat ovat Suolahti ja Ääne- suneet, ehdotamme kunnioittaen,
4747: koski. Voitaneen käsittää, miten suuri mer-
4748: kitys on niin tavaran laadun kuin hinnan- että Eduskunta päättäisi ottaa v.
4749: kin huomioonottfl!en sillä, jos myyntimark- 1935 tulo- ja menoarvioon 1,000,000
4750: IV,3o.- Vesterinen y. m. 111
4751:
4752: markkaa maantien rakentamista var- edelleen V atian kylätien suuntaa
4753: ten Sumiaisista Suolahteen ja siitä Kuusam asemalle Laukaan pitäjässä.
4754:
4755: Helsingissä helmikuun 10 p :nä 1934.
4756:
4757: Vihtori Vesterinen. J. Takala. T. N. Vilhula.
4758: 112
4759:
4760: IV,31. - Rah. al. N :o 10.
4761:
4762:
4763:
4764:
4765: Kesti y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantiern ralrenta-
4766: mista varten Muhoksen-Ylikiimingin maantieltä Uta-
4767: järve11r-Puolangant maantielle.
4768:
4769:
4770: E d u s k u n n a 1[ e.
4771:
4772: Viitaten Yrjö H. Kestin tekemään raha- ottaa 1 miljoonan markan suurui-
4773: asia-aloitteeseen n :o 9 vuonna 19132 (Liit- sen määrärahan maantien rakenta-
4774: teet I-XII, sivu 44) sekä n:o 100 vuonna miseksi Muhoksen pitäjän ja Ylikii-
4775: 1933 (J_,iitteet I-XIII, sivu 359) ehdo- mingin väliseltä maantieltä Utajär-
4776: tamme kunnioittaen, ven ja Puolangron väliselle m,aamtielle
4777: että Eduskunta päättäisi vuoden Oulujoern pohjoispuolta.
4778: 1935 valtion tulo- ja menoarvioon
4779:
4780: Helsingissä 10 päivänä helm~kuuta 1934.
4781:
4782: Yrjö H. Kesti. Eino Rytinki.
4783: Yrjö Hautala. Heikki Nislmnen.
4784: 113
4785:
4786: IV,az. - Rah. al. N :o 11.
4787:
4788:
4789:
4790:
4791: Koivuranta y. m.: Moo1·ärl;Lhan osoittamisesta maantien ra-
4792: kentamista varten Rovm~iemellä olevalta Sierilän los-
4793: silta Pekkalan lossille.
4794:
4795:
4796: E d u s k u n n a 1 'l e.
4797:
4798: Viittaamalla v. 1930 toisiUe valtiopäi- talousarvioon ottaa 1 milj. markan
4799: ville jätetyn rahaasia-aloitteen n :o 35 pe- suuruisen määrärahan maantien ra-
4800: rusteluihin (Liitteet I-XII, siv. 121) eh- kentamista varten Rovaniemellä ole-
4801: dotamme kunnioittaen, valta Sierilän lossilta ylempä.nä ole-
4802: valle Pekkalan lossille Kemijoen
4803: että Eduskunta päättäisi vuoden 1935 eteläpuolitse.
4804:
4805: Helsingissä helmikuun 10 p :nä 19:34.
4806:
4807: J·anne Koivuranta. K. A. Lohi.
4808: S. Salo. Uuno Hannula.
4809: M. 0. Lahtela. Kusti Arffman.
4810: Lauri Kaijalainen. Heikki Soininen.
4811:
4812:
4813:
4814:
4815: 15
4816: 114
4817:
4818: IV,33. - Rah. aJ. N:o 12.
4819:
4820:
4821:
4822:
4823: Koivuranta y. m.: 1Jläärämhan osoittamisesta erä·maantien
4824: rakentamista varten Rovaniemen-Sodankylän maan-
4825: tiestä Rovaniemen Niesin kylään.
4826:
4827:
4828: Ed uskunnaHe.
4829:
4830: Pohjois-Suomen ja Karjalan maantie- taa.n vuosittain huomattavasti hakkuita ..
4831: komitea on aikoinaan tehnyt ehdotuksen Elintarpeiden ja työvälineiden kuljetus
4832: maantien rakentamisesta Rovaniemen-So- metsätyömaille tuottaa nykyisin hyvin suu-
4833: dankylän ma:antiestä Korvalan talojen ria VJaikeuksia ja ·tulee tietysti tavattoman
4834: luota Niesin kylään Rovaniemen kunnassa. blliiksi.
4835: Tähän mennessä ei kuitenkaan kyseellistä, Kysymyksessä oleva tiesuunta on jokin
4836: jo kauan vireillä ollutta tieasiaa ole saa- vuosi sitten tutkittu, joten tien rakennus-
4837: tettu myönteiseen ratkaisuun, joten Niesin suunnitelma kustannusarvioineen on va'l-
4838: väkirikas kyläkunta on edelleenkin sille mis. Näin ollen ei ole mitään estettä tie-
4839: tuiki tärkeätä kulkuyhteyttä vailla. työn käyntiinpanemiselle.
4840: Kun Niesin kylä sijaitsee noin 20 km. Yllä lausuttuun sekä alussa mainittuun
4841: päässä maantiestä, ·eikä mitään v;esireittiä- komitean mietintöön viitaten ehdotamme
4842: kään ole kulkuyhteyttä huojentamassa, kunnioittaen,
4843: saattaa helposti kuvitella, miten vaikeassa
4844: asemassa nuo erämaan •a:sukkaat elävät. että Eduskunta ottaisi vuoden 1935
4845: Tien saaminen sanottuun kylään olisi 'tär- menom•vioon 750,000 markan määrä-
4846: keä myöskin valtion välittömän edun rahan erämaantien mkentamiseksi
4847: vuoksi, sillä suunniteltu tie tulisi kulke- Rovaniemenr-Hodankylän maantiestä
4848: maan kauttaa:ltaan valtion metsien kautta Korvalan tienoilta Niesin kylään Ro-
4849: ja päättyisi valtion suu])en metsäalueen vaniemen kunnassa.
4850: keskelle. Näissä v·altion metsissä toimite-
4851:
4852: H€lsi..ngissä helmikuun 10 p :nä 1934.
4853:
4854: Janne Koivuranta. K. A. Lohi.
4855: S. Salo. Uuno Hannula.
4856: M. 0. Lahtela. Kusti Arffma.n.
4857: Lauri KaijaJa.inen. Heikki Soininen.
4858: •• ••
4859:
4860: VALTIOPAIVAT
4861: 19 3 4
4862:
4863:
4864: LIITTEET
4865: V
4866:
4867: PANKKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
4868: TOIVOMUSALOITTEET
4869:
4870:
4871:
4872:
4873: HELSINKI 1004
4874: V ALTWNEUVOSTON KIRJA!PAINO
4875: Hypoteekkirahastoa, luotonantoa ja korkoa koskevia
4876: toivomusaloitteita
4877: 119
4878:
4879: V,1. - Toiv. al. N :o 19. V,1. - Hemst. mot. N:o 19.
4880:
4881:
4882:
4883:
4884: Yon Frenckell y. m.: llypoteekkirahaston von Frenckell m. fl. : Angående inrättande
4885: perustwmisesta. av en hypoteksfond.
4886:
4887:
4888: Ed us kunnalle. T i ll R i k s d a g e n.
4889:
4890: Vuoden 1933 eduskunnalle jätettiin Till 1933 års riksdag inlämnades en
4891: :aloite, jossa lausuttiin toivomus, että hal- motion, i viiken hemställdes, att regeringen
4892: litus antaisi esityksen Suomen valtion hy- måtte tili riksdagen avlåta en proposition
4893: poteekkilaitolmen perustamisesta sekä esi- avseende grundande av en Finska state.ns
4894: tyksen lailmi, jonka mukaan puolet Suomen hyp:oteksinrättning samt en proposition av-
4895: Pankin vuosivoitosta viiden vuoden aikana seende lag om överföring av hälften av
4896: siirrettäisiin edellämainitun hypoteekkilai- F:inlands Banks årsvinst under 5 års tid
4897: tolmen perusrahrustoon. till ovannämnda hypoteksinrättnings grund-
4898: fond.
4899: Perusteluissa mainittiin m. m., että kiin- I motionen nämndes bl. a., att inneha-
4900: teistöm>mistajien maaseudulla ja <kaupun- varne av lands- och stadsfastigheter sak-
4901: geissa oli mahdotonta maJmaa niitä kor- nade möjlighet att erlägga de höga räntor,
4902: keita korkoja, joita luottolaitokset yleensä som kreditinrättningarna i allmänhet for-
4903: vaativat. Näin ollen olisi välttämättömästi drade. Under sådana förhållanden vore
4904: hankittava pääomaa, jota voitaisiin halvem- det nödvärrdigt att anskaffa kapital, som
4905: malla korolla asettaa kiinteistönomistajien mot lägre ränta kunde ställas till fastig-
4906: käytettäväksi. Toivomusaloitteessa huomau- hetsägarnes för:fogande. I hemställnings-
4907: tettiin, että tällöin näyttäisi lähinnä voivan motionen framhölls, att tillgripandet av
4908: tulla kysymykseen Suomen Pankin voitto- Finlands Banks vinstmedel härför närmast
4909: varojen käyttäminen tähän tarkoitukseen, skulle ligga tillhand:s, varvid och då affärs-
4910: jolloin ja koska liikevoittoa ei tavoteltaisi vinst icke e:ftersträvades räntan kunde
4911: korot voitaisiin laskea 3 a 4 % :n mukaan. sänkas till 3 a 4 %. Emedan enligt Fin-
4912: Koska Suomen Pankin ohjesäännön mukaan land:s Banks reglemente hälften av års-
4913: puolet vuosivoitosta on eduskunnan käy- vinsten av riksdagen kan användas ,för
4914: tettävissä ,yleisiin tarkoituksiin" ja vuo- allmänna behov", och årsvinsten växlat
4915: tuinen voitto on vaihdellut 100 a 150 mil- mellan 100 a 150 miljoner mark, skulle
4916: joonan markan välillä, olisi ainakin 50 a 75 åtsminstone 50 ä. 75 miljoner mark årligen
4917: miljoonaa markkaa vuosittain tähän tarkoi- stå tili :förfogande för detta ändamål.
4918: tukseen käytettävissä.
4919: Eduskunta kuitenkin hylkäsi aloitteen lä- Riksdagen förkastade dock motionen, när-
4920: hinnä kai siitä syystä, että :Suomen Pankin mast antagligen av den orsak, att Finlands
4921: valtuusmiehet olivat antaneet epäävän lau- Banks bankfullmäktige avgivit ett av-
4922: sunnon. Tässä lausunnossaan pankkival- böjande utlåtande. I detta utlåtande hän-
4923: tuusmiehet viittasivat pankin johtokunnan visade bankfullmäktige tili det av bankens
4924: antamaan lausuntoon, jossa joht()kunta oli direktion avgivna utlåtandet, vari direk-
4925: 120 V,1. - Hypoteekkirahaston perustaminen.
4926:
4927: ilmoittanut yhtyvänsä aloitteentekijäin kä- tionen meddelat, att den förenade sig om
4928: sitykseen siinä, että nykyään, jolloin luotto- motionärerna:s uppfattning därutinnan, att
4929: olot varsinkin pääomamarkkinain puolella det för närvarande, då kreditförhållandena
4930: mawssamme vielä ovat melko epätyydyttä- i vårt land särsliilt inom kapitalmaclrna-
4931: vällä kannalla, olisi tarkoituksenmukaisem- den ännu äro rätt otillfredsställande, vore
4932: paa käyttää se puolisko pankin voittova- ändamålsenligare att använda den hälft av
4933: roista, joka tähän asti on käytetty valtion bankens vinstmedel, som hittills gått till
4934: juokseviin menoihin, maan luotto-olojen ke- statens löpande utgifter, till utvecklande
4935: hittämiseen, jos valtion raha-asiat sen suin- av kreditförhållandena i landet, därest
4936: kin sallivat. Pankin johtokunta ei kuiten- statens finanser det tillåta. Bankens direk-
4937: kaan pitänyt onnistuneena sitä aloitteen- tion fann dock icke den motionärernas
4938: tekijäin ajatusta, että voittovarojen jake- tanke lyckad, att för vinstmedlens fördel-
4939: lua varten perustettaisiin uusi hypoteekki- ning skulle grundas en ny hypotek:sinrätt-
4940: laitos, viitaten johtokunta siihen, että Hy- ning och hänvisade direktionen därtill, att
4941: poteekkiyhdistys, OsuuskaJssojen. Keskuslai- Hypoteksfö1.1eningen, Andelskassorna:s den-
4942: narahasto ja Maakiinteistöpankki jo toimi- tral&reditansta:lt och Mawkiinteistöpankki
4943: vat samalla alalla. Johtokunnan mielestä redan arbeta på samma område. Enligt
4944: voitaisiin maatalouden luotto-oloja yksin- direktionens åsikt kunde lanthushållningens
4945: kertaisimmin helpottaa muun muassa siten, kreditförhållandeu underlättas bland annat
4946: että kyseessäolevat voittovarat annettaisiin sålunda, att ifrågavarande vinstmedel
4947: yllämainittujen kiinteistöluottolaitosten ra- skulle använda:s tili ökande av ovannämnda
4948: hastojen kartuttamiseen. Myöntäen aloit- fastighetskreditinrättningars fonder. Direk-
4949: teen !Sisältäneen oikeita ajatuksia ja pyrki- tionen som medgav, att motionen innehöll
4950: neen hyväksyttävään tarkoitusperään, joh- riktiga tankar och strävade till ett erkän-
4951: tokunta kuitenkin katsoi, että sen käytän- nansvärt syfte, ansåg dock, att dess prak-
4952: nöllinen toteuttaminen olisi suunniteltava tiska förverkligande borde utformas annor-
4953: toisin kuin aloitteessa oli tehty. lunda än i motionen föreslagits.
4954: Näin ollen ja koska myöskin pankkiva- Under sådana förhållanden och emedan
4955: liokunta oli huomauttanut, että se pää- jämväl bankutskottet framhållit, att det
4956: määrä, jota aloitteeseen sisältyvällä ehdo- mål, som eftersträva:s med det i motionen
4957: tuksella tavoitellaan, nimittäin kiinnitys- ingående förslaget, nämligen en billigare
4958: luoton tekeminen nykyistä halvemmaksi, oli inteckningskredit än för närvarande, är
4959: oikea ja vakavaa huomiota ansaitseva, ovat riktigt och förtjänt av allvarlig uppmärk-
4960: allekirjoittaneet edelleen !kehittäneet a1oit- samhet, hava undertecknade ytterligare ut-
4961: teessa tehtyä ajatusta. Vaikka korkolkanta vecklat den i motionen framställda tanken.
4962: meillä nyttemmin onkin alentunut, on kiin- Ehuru räntefoten hos oss numera sjunkit,
4963: teistöluottokysymystä vielä kehitettävä sii- bör frågan om fastighetskrediten ytter-
4964: hen suuntaan, että korot vieläkin saataisiin ligare utveckla:s i den riktning, att rän-
4965: tuntuvasti ja pysyväisesti alenemaan Tähän torna ännu kunde bringas att kännbart
4966: tuskin päästään sellaisilla lainavaroilla, joi- och varaktigt sjunka. Härtill kommer man
4967: den omistajat asettavat pääomansa käytet- dock knappast med sådana lånemedel, vil-
4968: täväksi hyvän koron saamisen tarkoituk- kas ägare ställa sitt kapital till förfogande
4969: sessa. Eduskunnan käytettäväksi yleisiin i syfte att ·erhälla en god ränta. Med Fin-
4970: tarkoituksiin osoitetullia Suomen Pankin lands Banks till riksdagens förfogande för
4971: voittovaroilla ei sellaista pyritä saamaan. allmänna ändamål anvisade vinstmedel
4972: Tuntuu senvuoksi hyvin luonnolliselta, että eftersträva:s detta icke. Det förefaller där-
4973: ,r,l. _ von J<'renckell y. m. 121
4974:
4975: siitä osasta Suomen Pankin voittovaroja, för mycket naturligt, att av den del av
4976: jota pankin ohjesäännön mukaan ei ole Finlands Banks vinstmedel, som enligt
4977: käytettävä pankin vararahaston kartutta- bankens reglemente icke skall användas
4978: miseen, muodostettaisiin rahasto kiinteistö- för stärkande av bankens grundfond, skulle
4979: luotan hyväksi. Tällaisesta rahastosta, jonka bildas en fond för fastighetskredit. Från
4980: hoito voitaisiin antaa esimerkimsi erityiselle en sådan fond, vars förvaltrring skulle över-
4981: pankkivaltuusmiesten valvonnan alla ole- lämnas exempelvis åt en särskild under
4982: valle ~säätiölle, ja johon kyseessäolevat pan- bankfullmäktiges kontroll ställd stiftelse
4983: kin voittovarat vuosittain siirrettäisiin, voi- och till viiken bankens ifrågavarande vinst-
4984: taisiin, kuten Suomen Pankin johtokunta medel årligen skulle övcrföras, kunde, så-
4985: on ajatellut, osoittaa rahat kiinteistöluotto- som Finlands Banks direktion tänkt sig,
4986: jen hyväksi käyttämällä Hypoteekkiyhdis- medel anvi'sas för fastighetskrediter genom
4987: tystä, Osuuskassojen Keskuslainarahastoa anlitande av Hypoteksföreningen, Andels-
4988: ja Maakiinteistöpankkia. kassornas Centralkreditanstalt och Maa-
4989: kiinteistöpankki.
4990: Koska näiden luottolaitosten luotonotta- Emedan dessa kreditanstalters låntagare
4991: jat kuitenkin ovat ilman syytä joutuneet utan egen förskyllan blivit lidande av de
4992: kärsimään otetuista lainoista sen kautta, upptagna lånen därigenom, att i skuldsed-
4993: että velkakirjoihin on otettu joko kulta- larna införts antingen guldklausul eller
4994: klausuli taikka ulkomaalaista valuuttaa kos- klausulcr angående utländsk valuta, borde
4995: kevat klausulit, olisi yllämainittujen luotto- ovannämnda kreditinrättningar dock bilda
4996: laitosten kunkin muodost1ettava uusi osasto, en ny avdelning, vars grundtanke skulle
4997: jonka perusajatuksena olisi ,suomalaista vara ,finska penningar åt finnar ". V arken
4998: rahaa :suomalaisille''. Kultaklausulia enem- guldklausul eller valutaklausul finge så-
4999: pää kuin valuuttaklausuliakaan ei siis saisi lunda nämnas vid lånerus upptagande eller
5000: mainita lainoja otettaessa eikä niitä annet- vid dcra:s utgivande. Ett 'stort mi:ssför-
5001: taessa. .Suurena epäkohtana kiinteistölai- hållande vid fastighetslånens ordnande har
5002: noja järjestettäessä on myös ollut vaatimus även varit yrkandet på ömsesidig gemen-
5003: keskinäisestä yhteistakuusta, jolloin lainan- sam ansvarighet, varvid en låntagare, som
5004: ottaja, joka haluaisi ennen lankearuisaikaa före förfallotiden ö:nslk:ade återbetala sin
5005: malksaa takaisin velkansa, ei voi sitä tehdä, skuld, icke kan göra detta emedan han icke
5006: koska häntä ei voida vapauttaa yhteisestä kan befrias från den gemensamma an-
5007: takuUiSta. Toisena perusajatuksena uudessa svarigheten. En annan grundtanke vid be-
5008: luoton myöntämisessä tuHsi siis olla se, että viljandet av den nya krediten borde förty
5009: henkilökohtainen kiinnitysvakuus, ilman mi- vara den, att en personlig intecknings-
5010: tään vaarantavia lisäsitoumuksia olisi riit- säkerhet utan några äventyrande tilläggs-
5011: tävä. fÖl'bindelser borde vara tillräcklig.
5012: Jos ehdotettu rahasto toimisi voittoa ta- Skulle den föreslagna fonden arbeta utan
5013: voittelematta, olisi sillä hyvin suuri mer- att eftersträva vinst, kunde den hava en
5014: kitys ei ainoastaan niille lainanottajille, mycket stor betydelse ej endast för de låne-
5015: jotka näitä lainoja saisivat, vaan myös tagare, som erhålla dessa lån, utan även
5016: koko kiinteistöluottotoiminnalle maassamme, för hela inteckningskreditverksamheten i
5017: mikä merkitys kasvaisi vuosien kuluessa landet, viiken betydelse under årens lopp
5018: sitä mukaa kuin rahasto vähitellen kart- skulle ökas i den mån fonden småningom
5019: tuisi, vailmttaen siten tuntuvasti paa- förökas och sålunda kännbart inverka på
5020: omamarkkinoihin ja korkokantaan yleen- kapitalmarknaden och på räntefoten i all-
5021: säkin. mänhet.
5022: l:d2 V, 1. - Hypoteekkirahaston perustaminen.
5023:
5024: Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten Med hänvisande till ovan anförda motiv
5025: ehdottavat allekirjoittaneet kunnioittaen få undertecknade vördsamt föreslå, att
5026: eduskunnan päätettäväimi toivomuksen, riksdagen måtte besluta hemställa,
5027:
5028: että hallitus antaisi esityksen hy- att regeringen måtte överläntM
5029: poteekkirahaston perustamisesta kiin- en proposition om inrättande av en
5030: teistöluottojen kehittämiseksi sekä hypoteksfond för utvecklande av fas-
5031: esityksen laiksi, jonka mttkaan Suo- tighetskrediter samt en propositwn
5032: men Pankin vuosivoitosta siirrettäi- angående lag, enligt vilken ur Fin-
5033: siin edellämaimittttun rahct.Stoon se lands Banks årsvinst till ovan-
5034: määrä, jota Suomen Pankin ohje- nämnda fond skulle överföras det
5035: säännön mukaan ei ole siirrettävä belopp, som icke enligt Finlands
5036: pankin vararahct.Stoon ja jota ei vält- Bamks reglemente skall överföras till
5037: tämättä tarvita yleisiin tarkoittLksiin, bamkens reservfond och som icke
5038: siksi kunnes rahastoon on kartt·unut nödviimdigt erfordras för allmäwna
5039: 500 miljoonaa markkaa. behov, intill dess fonden ökats till
5040: 500 miljoner mark.
5041:
5042: Helsingissä, helmikuun 9 p :nä 1934. Helsingfors, den 9 februari 1934.
5043:
5044: E. v. Frenckell. Hannes Ryömä.
5045: Taave Junnila. A. Korvenoja.
5046: Jalo Lahdensuo. Juhani Leppälä.
5047: Eljas Erkko. Sigrid Oulasmaa.
5048: K.-A. Fagerholm. Yrjö Schildt.
5049: 123
5050:
5051: V,2. - Toiv. al. N :o 28.
5052:
5053:
5054:
5055:
5056: Hautala y. m.: Suomen Pankin luotonantoehtojen muut-
5057: tamisesta.
5058:
5059:
5060: E d u s k u n n a 11 e.
5061:
5062: Maamme taloudelliset olot ovat viime oleva epäkohta jo aikaisin havaittu ja ryh-
5063: vuosina kehittyn~et varsin epätasaisiksi. dytty myös asianvaatimiin toimenpiteisiin.
5064: Se hintatason lasku, mikä m. m. aikaan- Pankkeihin kerääntyneistä suurista kas-
5065: saatiin setelistöä vähentämällä, supista- soista päättäen näyttää siltä, ettei yritte-
5066: malla luotonantoa ja ikoroittamalla korko- liäisyys meiUä, enemmän kuin muualla-
5067: kantaa, on johtanut siihen, että puutavara- kaan, voi päästä vauhtiin edes Sllimoilla eh-
5068: ja paperiteollisuus meillä kukoistavat, kun doilla kuin ennen pu'lllikautta. Jotta länsi-
5069: sen sijaan maa- ja metsäomaisuuksien arvot maissa; ·tuotantoa on pula-aikana voitu yllä-
5070: ovat romahdusmaisesti laskeneet, pien- pitää, on näiden maiden täytynyt laskea
5071: yritteliäisyys on lamassa, pal:kat poljetut korkokantansa paljon alle ,11iiden alhaisten
5072: osaksi alle toimeentulorajan ja työttömiä korkojen, jotka niissä vallitsivat ennen
5073: kymmenintuhansin. Tähän ovat 'luonnolli- maailmansotaa. Korkokanta on melkein
5074: sesti myös ulkomaiset syyt osaltaan vai- kaikissa näistä maista nyt 1-2 1 / 2 pro-
5075: kuttaneet. senttia a'lhaisempi kuin ennen maailmanso-
5076: Jotta taloudelliset olomme saataisiin ter- taa. Kun Ruotsin valtiopankin ailin dis-
5077: vehtymään, on velv;ollisuutemme toimeen- konttokorko ennen sotaa oli 4 1 / 2 pros. ja
5078: panna muutoksia niissä talouspulaan vai- se nyt on 2 1 / 2 pros., pitäisi .Suomen Pan-
5079: kuttaneissa syissä, jotka. ovat toimenpiteis- kin aJlimman diskonttokoron, joka ennen
5080: tlimme riippuvaisia. Meidän on saatava sa- sotaa oli 5 pros., nyt olla 3 pros., jotta suhde
5081: manlainen nousukausi, joka nyt havaitaan olisi sama. Keskuspankin koronlasku
5082: suurtuotannon alalla, ulotetuksi myös maa- meillä on edelleen välttämätön, jotta rahaa
5083: talouteen ja pienyritteliäisyyteen. Sitä saataisiin runsaammassa määrässä liikkee-
5084: varten on hintataso saatava nousemaan ja seen ja sen avulla yleinenkin korkokanta
5085: työpalkat paranemaan, mitä viimeksimai- alenemaan, tuotannollinen toiminta kannat-
5086: nittua harkitsemaan on nyt asetettu val- tavaksi, hintataso nousemaan ja myös pal-
5087: tion komitea. Ilman hinta- ja palkka- kat ylenemään. .,
5088: tason nopeata nostamista ei maassamme Vuodesta toiseen jatkunut 1luottojen ta-
5089: riehuvaa p.aiklkohuutokauppa-aaltoa saada kaisinperiminen on tahallisena ja useim-
5090: asettumaan eikä työttömyyttä poistetuksi. miten aiheettomana vahingontekona lopetet-
5091: Hinta- ja palkkataso on saatava nousemaan tava. 1\faassamme harjoitettuun luottopo-
5092: vuoden 1928 tasolle, joLloin taloudellinen litiikkaan on välttämättä saatava muutos
5093: elämä oli vilkasta ja valtion ja yhteislmn- aikaan. Tämä koskee myös Suomen Pank-
5094: nan asettamat rasitukset jaksettiin nurku- kia, joka 10rityisesti viime vuonna on vähen-
5095: matta kestää. Muissa maissa, erityisesti tänyt Juotonantoaan. 'Suomen Pankin luo-
5096: Englannissa ja Yhdysvalloissa, on kyseessä- tonanto dislronttausttm, hypot€ekkilainojen
5097: 124 V,z. - Suomen Pankin luotonanto.
5098:
5099: ja kassakreditiivien muodossa väheni mainit- Maassamme on varsin yleistä hyväksy-
5100: tuna vuonna 1,219.2 m~ljoonasta markasta mistä saavuttanut se Suomen Pankin me-
5101: 715.6 milj. ma:rlkkaan ollen vähennys kaik- nettely, että rahamme ulkomainen arvo on
5102: kiaan yli 40 pros. Hypotee~kilainoja oli pidetty vakavana siten, että se on seuran-
5103: pankilla viime vuoden alussa vain 99.7 nut Englannin puntaa. Tämän ohella on
5104: milj. markkaa, mutta nekin supistuivat 7 kuitenkin tärkeätä myös rahamme kotimaisen
5105: vuoden !kULuessa noin puoleen eli 50.:; milj. arvon vakiinnuttaminen sellaiselle tasolle,
5106: markkaan. Suomen Pankin luotonannossa joka kaukaisempaa tulevaisuutta silmällä
5107: olis~ tuotantoelämän tasapuolisen elvyttä- pitäen näyttää kestäväiltä. Tässä suhteessa
5108: misen vuoksi aikaansaatava käänne. Pankki on yhä yleisempää kannatusta saavuttanut
5109: ei saisi supistaa luotonantoaan, vaan sen se mielilpide, että rahamme kotimainen
5110: olisi laajennettava sitä, varsinkin pitkäai- arvo olisi vaJkiinnutettava tasalle, joka oli
5111: kaista luottoaan. Mikä;li muutokset pan- vallalla vuonna 192'8, jolloin liikkeessä
5112: kin ohjesääntöön tämän vuoksi osoittautui- oleva setelistömme oli keskimäärin yli 30
5113: sivat tarpeellisiksi, olisi ne aikaansaatava. pros. suurempi kuin viime vuonna. V ar-
5114: Pankki ei myöskään saisi niin yksipuoli- muus siitä, että hinta- ja palkkatasomme
5115: sesti, kuin viime vuosina on tapahtunut, tulisivat paJlautumaan entiselleen, Hsäisi
5116: suosia vientiteollisuutta, vaan sen olisi mitä suurimmassa määrässä luottamusta
5117: tyydytettävä nykyistä enemmän myös ko- taloudellisen elämämme vakavuuteen ja
5118: timarkkinateollisuuden ja varsinkin maa- helpottaisi tuotannon vauhtiin pääsemistä
5119: ta1ouden tarpeita. ja työttömyyden poistamista.
5120: Rahamme kotimaisen arvon nousu, joka Edelläsanottuun viitaten ehdotamme kun-
5121: on johtunut liikkeessä olevan setelistömme nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
5122: vähenemisestä, on painanut hinta- ja palk- vomuksen,
5123: katasoamme vastaavasti alaspäin. Kun nyt
5124: vihdoinkin on päästy siihen, että liik- että hallitus ryhtyisi viipymättä
5125: keessä oleva setelistömme muutaman viime toimenpiteisiin yleisen suunnitelman
5126: kuukauden aikana on lisääntynyt, ilman laatimiseksi
5127: vahinkoa säästäjille ja rahamme ulkomai- 1) Stwmen Pankin luotonannon
5128: selle arvolle, olisi taloudellista elämäämme laajentamisesta,
5129: johdettava niin, että tämä setelistön lisäys, 2) sekä Suomen Pankin että ylei-
5130: jota voidaan korko- ja luottopolitiikalla sen korkokannan alentamisesta, ja
5131: tukea, edelleen jatkuisi, kaikille eduksi eikä 3) liikkeessä olevan setelistön tar-
5132: kenellekään tappioksi, kunnes liikkeessä peellisesta lisäämisestä,
5133: olisi suunni11een sama setelimäärä kuin sekä että hallitus antaisi Eduskun-
5134: vuonna 1928. Sen jälkeen olisi setelin- nalle kiireellisesti näistä asioista esi-
5135: automme ohjeena edelleenkin pidettävä tyksiä, jotka yllämainittujen paa-
5136: väestömme kasvun ja hyvinvoinnin sekä määrien saavuttamiseksi ovat tar-
5137: tuotannon lisääntymisen vaatimuksia. peen.
5138:
5139: Helsinki, 10 päivänä helmikuuta 1934.
5140:
5141: Yrjö Hautala. Heikki Niskanen.
5142: 1~5
5143:
5144:
5145: V,a. - Toiv. al. N :o 29.
5146:
5147:
5148:
5149:
5150: Tanner y. m.: Toimenpiteistä luotonannossa vallitsevan
5151: korkokannan alentamiseksi.
5152:
5153:
5154: E d u s k u n n a ll e.
5155:
5156: Suhteettoman r~kaasti on maan talou- huojennusta, koska yksityispankkien anto-
5157: dellista elämää painanut viime vuosina kor- lainauskorko ei ole samassa suhteessa las-
5158: kea korkokanta. Tämä paino on meillä kenut. Se on edelleen korkea, saattaen
5159: ollut varmaankin raskaampi. kuin muissa viimeisen korkosopimuksen mukaan vielä
5160: taloudellisessa suhteessa Suomeen verratta- nousta 8.5 prosenttiin. Mikäli yksityispan-
5161: vissa maissa. Syystä onkin yleinen tyyty- kit ovat suostuneet antolainauskorkojaan
5162: mättömyys tähän asiantilaan herännyt kai- laskemaan, on se tapahtunut talletuskorko-
5163: killa tahoilla, lukuunottamatta pankkimies- jen kustannuksella eikä edes täysin niitä
5164: ten ja pankkien osakkaiden suppeata piiriä, seuraten. Kun yksityispankkien talletus-
5165: joka tästä olotilasta hyötyy muiden yhteis- korko nykyään on 4 %, voi korkoero siis
5166: kuntaryhmien kustannuksella. Sellainen olla jopa 4.5 %. Antolainauskorko on siis
5167: korkokanta, joka meillä on vallinnut ja yli 100 % talletuskorkoa suurempi. Näin
5168: edelleen vallitsee, ylittää maatalouden nor- suuri korkoero on jo omiaan herättämään
5169: maalisenkin kannattavaisuuden, kuten vi- ihmettelyä ja tämä ihmettely on muuttu-
5170: ralliset tutkimukset osoittavat. Sen sovel- nut yhä suuremmaksi, kun talletuskoron
5171: luttaminen pula-ajan oloihin käy sitäkin alentuessa korkoero on muodostunut näin
5172: raskaammaksi. Myöskin teollisuus- ja liike- räikeäksi.
5173: yritysten kustannuksissa on korkea korko- Täytyykö korkoeron edelleenkin olla näin
5174: kanta pahana esteenä sekä tavaran hinto- suuri vai onko pankkien korkopolitiikassa
5175: jen alenemiselle, jota kuitenkin vähentynyt jotakin epätervettä, johon on puututtava
5176: ostokyky edellyttäisi, että työpalkkojen valtiovallan keinoilla f Silmäys muihin mai-
5177: nousulle, joka voisi ostokykyä laajentaa. hin osoittaa, että joskin muuallakin tava-
5178: Yhtä raskaasti painaa korkea korkokanta taan suuria korkoeroja, on näin suuri kor-
5179: asuntokiinteistöjä, joihin monet vähävarai- koero aivan erikoista meidän oloillemme.
5180: set henkilöt ovat sijoittaneet ainoat sääs- Antolainau,<Jkoron korkeus meillä ei voine
5181: tövaransa, mutta joita nyt u'lrkaa perikato. johtua yksinomaan maamme pääomamark-
5182: Samalla on kiinteistöjen lkorkorasitus vaka- kinain tilasta, vaan täytyy siihen olla myös
5183: vana esteenä vuokratason alenemiselle aleu- muita syitä, joita on mahdollisuus poistaa.
5184: tuuutta ostokykyä vastaavalle tasolle. Prof. Sven Brismanin laskelmien mu-
5185: Virallinen diskonttokorko on kyllä vuosi kaan oli keskimääräinen korkoero Ruotsin
5186: vuodelta alentunut. V aihdeltuaan inflatio- pankeissa v. 1927 3 %. Tanskan pankeissa
5187: ajan jälkeisinä vuosina 8-10 prosentin se oli prof. Nielsenin mukaan samaan ai-
5188: välillä, on se nyt 4.5 %. Mutta luoton käyt- kaan vielä pienempi, nim. 2.61 %. Meillä
5189: täjille ei virallisen diskonUokoron alentu- on tri Kivialho laskenut liikepankkien kes-
5190: minen ole tuottanut vastaavassa määrässä kimääräisen korkoeron olleen v. 1927 3.4 %.
5191: 126 V,3. - Luotonannossa vallitsevan kol'kokannan alentaminen.
5192:
5193: Vuonna 1931 se oli tri Korpisaaren mu- pankkikone~to välittämiensä rahavarojen
5194: kaan 3. 7 6 % ja nyt, kuten jo mainittiin, voi määrään nähden suhteellisen raskas ja Kal-
5195: korkoero nousta jopa 4.5 prosenttiin. Kor- l~ntainen. Etenkin pankkien keskinäi-
5196: koero, joka meillä jo aikaisemminkin on ol- sistä kilpailusyistä nousukautena luotu
5197: lut korkeampi kuin lähimmissä naapuri- laaja :sivukonttoriverkosto on lisännyt
5198: maissamme, on pulavuosien aikana yhä vain pankkien hoitokustannuksia. Tässä suh-
5199: kasvanut. On sen vuoksi syytä lähemmin teessa onkin jo aikaansaatu supistuksia.
5200: tarkastaa, mistä tämä aiheutuu. Mutta lisäkevem1ystä voitaneen ajatella
5201: Korkoerolla suoritetaan : 1) pankkien esim. johtavien henkilöiden palkkojen suh-
5202: hoitokustannukset, 2) verot, 3) poistot ja teen, jotka meillä korkeampien virkamies-
5203: 4) osingot. ten palkkoihin verraten ovat suhteettoman
5204: Jos erikseen tarkastetaan, mitä korko- suuria. Virallisesta toimenannosta suorite-
5205: eron tekijöitä korkokannan helpottamiseksi tussa selvityksessä kiinnittääkin erikoista
5206: nykyisissä oloissa voitaisiin pienentää, on huomiota sen toteaminen, että useissa pan-
5207: varmaankin ennakolta ilmeistä, ettei tämä keissa pääjohtokuntien palkkausmenot ovat
5208: voi tapahtua esim. verojen osalta. Valtion suuremmat kuin pääkonttorien koko muun
5209: ja kuntien varain tarve on nykyään siksi henkilökunnan palkat yhteensä. Johtajien
5210: suuri, että pankkien verohelpotukset eivät palkkojen järjestelyyn tarjoaakin uusi
5211: voine tulla kysymykseen, huolimatta siitä, pankkilaki sopivan tilaisuuden, kun se kiel-
5212: että verojen osuuteen on pankkien ja nii- tää tantiemit, jotka monessa pankissa ovat
5213: den asianajajien taholta kiinnitetty eri- olleet johtajien palkkojen suurimpana
5214: koista huomiota, vieläpä luuloteltu, että ve- osana.
5215: rot olisivat suurimpana syynä korkoeron Mitä tulee korkoeron pienentämiseen
5216: suuruuteen. Tosin on meillä osakeyhtiöi- osakkaille jaettavaa osinkoa vähentämällä,
5217: den, ja siis myös pankkien, verotus huo- on tämä tietysti myös mahdollista. Paljon
5218: mattavasti korkeampi kuin esim. Skandi- ei tässä kohden kuitenkaan liene aikaan-
5219: navian maissa, mutta sittenkin oli verojen saatavissa, jos halutaan maksaa suunnil-
5220: osuus korkoerossa, tri Korpisaaren mukaan, leen talletUJskorkoa vastaa_va osinko pankki-
5221: v. 1931 vain 0.63 % antolainauksen keski- osakkeiden pörssiarvosta. Eri asia on, että
5222: määrästä. tämä pörssiarvo on monessa tapauksessa
5223: Veroja paljon huomattavamman osan spekulation kautta noussut liian korkeaksi.
5224: korkoerossa muodostavat pankkien hoito- Se korkoeron aiheuttavista tekijöistä,
5225: kustannukset, jotka tri Korpisaaren mu- joka tässä yhteydessä ansaitsee erikoista
5226: kaan v. 1931 tekivät 1. 7 4 % antolainauk- huomiota, on kuitenkin poistot. Kuluneina
5227: sen keskimäärästä. Hoitokustannuksien suh- pulavuosina ovat yksityispankit meillä, ku-
5228: teen, jotka muuten meillä ovat korkeammat ten muuallakin, kärsineet suuria luottotap-
5229: kuin yleensä Skandinavian maissa, joskaan pioita epäonnistuneiden sijoitusten vuoksi.
5230: erot etenkään suurpankeissa eivät ole suu- Syntyneitä tappioita on koetettu hiljalleen
5231: ret, sensijaan voidaan jo ajatella supistuk- poistaa sekä näkyvällä tavalla tilinpäätök-
5232: sia. Kuuluuhan Suomi n. :s. ,halpoihin mai- sessä että salaisesti ennen tilinpäätöstä.
5233: hin'', joissa palkat ja kustannukset yleensä Missä määrin syntyneitä tappioita on pois-
5234: ovat pienempiä kuin varsinkin Skandina- tettu ennen tilinpäätöstä, turvautumaila
5235: vian maissa. Näin ollen pitäisi hoitokus- salaisiin vararahastoihin, joita etukäteen
5236: tannusten meillä voida painua huomatta- on kerätty pankkien omistamien kiinteis-
5237: vasti alle sen tason, mikä läntisissä naapuri- töjen ja niiden hallussa olevien obligatioi-
5238: maissamme tavataan. Meillä on kuitenkin den ja osakkeiden arvoa alentamalla, ei
5239: •
5240: V,3.- Tanner y. m. 127
5241:
5242: ole tiedossa. Usein mainitun tri Korpisaa- mioon. Mutta mikäli nämä tappiot ylittä-
5243: ren tutkimuksen mukaan oli näkyvien pois- vät kohtuullisen määrän, jona voinee pitää
5244: tojen osuus vuosina 1923-28 varsin vähäi- n. % % luotonannosta, olisi ne hoidettava
5245: nen, vaihdellen 0.17-0.31 prosentin välillä muulla tavalla kuin korkokantaa korotta-
5246: antolainauksesta. Tämä osoittaa, että noin malla. Eihän näet voida pitää oikeana sitä,
5247: 1,4 prosentin suuruinen menetys pankkien että epäonnistuneen sijoituksen seuraukset
5248: luotoissa kuuluu normaaliseen elämään. siirretään ehkä hyvinkin pitkiksi ajoiksi
5249: Sensijaan poistoprosentti pulavuosina on ilman erotusta kaikkien luotonkäyttäjäin
5250: ollut paljon korkeampi. 'Salaiset poistot maksettavaksi, pitämällä korkoeroa kylliksi
5251: mukaan luettuna lienee keskimääräinen suurena. Ymnkertainen Irohtuus vaatii,
5252: poistoprosentti kymmenvuotiskautena 1922 että väärän laskelman tekijät, tässä tapauk-
5253: -1931 tehnyt ainakin 1.5% nousten eräissä sessa pankit, itse maksavat epäonnistuneen
5254: pieneilllllissä pankeissa huomattavasti kor- sijoituksen seuraukset.
5255: keammallekin. On selvää, että tämä pro- Pula-aikana syntyneiden poikkeukselli-
5256: sentti on ollut paljon korkeampi, jos ote- sesti suurien luottotappioiden poistami-
5257: taan lukuun vain pulavuodet. seksi voidaan käyttää kahta menetelmää,
5258: Nämä poistot on yleensä voitu suorittaa joista toinen on lyliyt 3a nopeasti paran-
5259: vain pitämällä korkoeroa riittävän suurena. tava, toinen pitkä ja kiduttava. Ymmär-
5260: Pulavuosien suurentunut korkoero on nä- rettävistä syistä pankit meillä ovat suosi-
5261: kyvänä todistuksena suureksi paisuneista neet pitkää ja kiduttavaa menetelmää. Tap-
5262: poistoista. Vaikka hoitomenoja samanai- pioita on pyritty peittämään useiden vuo-
5263: kaisesti on pyritty supistamaan, ovat pois- ~ien aikana korkean korkokannan turvin,
5264: tot kasvattaneet korkoeroa huolestuttavassa joka rasittaa koko taloudellista elämää ja
5265: määrässä. Tähän korkoeron osaan, joka viivyttää vielä pelastettavissa olevien hei-
5266: peritään poistojen tekoa varten, tulisi rea- kentyneiden yritysten tervehtymistä. Ko-
5267: lisella pohjalla liikkuvien toimenpiteiden konaan toisella tavalla on yleensä menetelty
5268: korkokannan alentamiseksi kohdistua. muualla maailmassa. Ruotsissa, Tanskassa,
5269: Sellainen luotto- ja korkopolitiikka, että Saksassa, Itävallassa y. m. Europan maissa
5270: korkoerossa luottotappiot muodostavat on pankkien menetetyt ja huonot luotot
5271: enemmän kuin kolmannen osan, ei mil- kertakaikkiaan poistettu niiden tileistä. Tä-
5272: tään kannalta ole puolustettavissa. Silloin- hän on käytetty eri menetelmiä, jopa toi-
5273: han itse asiassa vakavaraiset luotousaajat sinaan turvauduttu valtion apuun, mutta
5274: joutuvat maksamaan korot ja kuoletukset yhteistä on eri tapauksissa ollut, että me-
5275: huonojen luotonsaajien puolesta. Se mer- netetyistä luotoista on haluttu nopeasti va-
5276: kitsee terveellä pohjalla työskentelevien ja pautua.
5277: vastuuntuntoisten yrittäjien verottamista ·Muissa maissa on siis pitkäaikaisen kidu-
5278: epäterveiden, nousuajan keinotteluyritysten tuksen sijasta valittu lyhyt tie pula-ajan
5279: hyväksi. Pankkien näkökannalta voi ehkä tappioiden poistamiseksi. Ei ole tyydytty
5280: olla yhdentekevää, kuka niiden saatavat poistamaan tileistä vain jo kärsityt tap-
5281: maksaa, mutta kunnollisia luotankäyttäjiä piot, vaan kaikki epävarmat luotot, joista
5282: kohtaan tämä on kohtuuttomuus, joka vaa- myöhemmin voi koitua tappiota, kertakaik-
5283: tii korjausta. Pankkien myöntämät huonot kisella operatiolla, eikä tässä pankkien
5284: luotot merkitsevät epäonnistunutta sijoi- omia varoja ole säästetty. Meilläkin on
5285: tusta. Normaalisissakin oloissa syntyy tie- tänä vuonna kaksi pankkia, joista toinen
5286: tysti aina luottotappioita ja luonnollista on maan suurimpia, lopuksi katsonut par-
5287: on, että ne otetaan luotonantokorossa huo- haaksi valita tässä tarkoitetun lyhyen me-
5288: 128 V,8. - Luotonannossa Yallitsentu korkokannan alentaminen.
5289:
5290: netelmän normaalisiin luotto-oloihin palaa- pankkiosakkeiden yleisindeksi joulukuu:ssa
5291: miseksi. 1932 81.5 pistettä, mutta tammikuussa tänä
5292: ·Tämä onkin oikea tie pankkitoiminnan vuonna 106.6 pistettä. Nousu on ei vähem-
5293: tervehdyttämiseksi. Samalla se tarjoaa to- män kuin 30.s % yhden vuoden kuluessa
5294: delliset ·edellytykset korkoeron pienentämi- ja keskellä pahinta pulaa. Tämä nousu ei
5295: seen. Kun pankit vapautuvat epävarmoista ole normaalisella pohjalla niin kauan kuin
5296: luotoistaan käyttämällä poistoihin osan pankkien tileissä on joukko epävarmoja
5297: osakepääomaansa ja vararahastojaan, ei luottoja, jotka korkean korkokannan turvin
5298: niiden enää tarvitse kohtuuttoman suuren aiotaan vasta vähitellen poistaa ja siten
5299: korkoeron avulla kerätä korkoa osakepää- . vapauttaa osakkeiden omistajat kaikista va-
5300: omalle, joka jo kärsittyjen ja odotettavissa hingoista. Tästäkin syystä on poistojen
5301: olevien tappioiden johdosta ei enää ole niin tekemiseen ryhdyttävä heti.
5302: suuri kuin sen kirjanpidollinen arvo osoit- Korkokannan alentamiseksi edelläviitat-
5303: taa. Tälle tielle oh&1. maan muutkin liike- tuja keinoja käyttäen tarvitaan jokin elin,
5304: pankit ohjattava. Ruumiit on heitettävä joka valvoisi pankkien saneerausta osake-
5305: laivasta ja lastia on kevennettävä. Tätä pääomien ja vararahastojen supistamisen
5306: tietä saadaan rasittava korkokanta alene- avulla kaikkia epävarmoja saatavia vastaa-
5307: maan ainakin siltä osalta, jonka pula-ajan valla määrällä. Tällaiseksi elimeksi voitai-
5308: tappioiden vähitellen tapahtuva poistami- siin ajatella n. s. Hynnisen komitean ehdot-
5309: nen aiheuttaa. Lisäksi avautuu mahdolli- tamaa korkolautakuntaa. Samalla olisi ehkä
5310: suus verojenkin osuuden vähenemiseen, syytä lainsäädännöllä vakiinnuttaa jo toi-
5311: koska pankit tämän jälkeen joutuvat vero- minnassa oleva rahalaitosten yhteislauta-
5312: tettaviksi ainakin pienemmästä pääomasta. kunta, jonka työskentely nykyään lepää yk-
5313: Epäilemättä myöskin pankeille itselleen on sinomaan vapaaehtoisuuden pohjalla. Si-
5314: pitemmäistä näkökulmasta katsoen edulli- ten saavutettaisiin tarpeellinen valtion val-
5315: sinta rekonstruointi pankkien todellista ti- vonta niin hyvin tal1etus- kuin antolainaus-
5316: laa vastaavalle pohjalle. korkoihin nähden. Muita lainsäädäntötoi-
5317: Kun pankit joutuvat suuremmassa mää- menpiteitä tuskin tarvitta~siinkaan, koska
5318: rässä kuin tähän asti omilla varoillaan vas- näiden lautakuntien tarpeellisiksi katsomat
5319: taamaan luottospekulation seurauksista, on toimenpiteet voitaneen toteuttaa niillä val-
5320: tämä omiaan vaikuttamaan luotonannon tuuksilla, joita valtiovarainministeriöllä ja
5321: kehitykseen terveeseen suuntaan ja estä- pankkitarkastusviranomaisilla jo nykyisen
5322: mään menestymismahdollisuuksia vailla ole- lainsäädännön mukaan on. Jos muita lain-
5323: vien keinotteluliikkeiden syntymistä, joita säädäntötoimia kuitenkin katsotaan tar-
5324: viimeinen nousukausi loi niin runsaasti. peellisiksi, voisi hallitus siitä tehdä esityk-
5325: Ei myöskään ole syytä, kuten tähän asti sen eduskunnalle.
5326: on tapahtunut, pitää pankkiosakkeiden
5327: Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
5328: omistajia etuoikeutetussa asemassa pulan
5329: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
5330: seurausten kestäm:Useen nähden. Useimpien
5331: vomuksen,
5332: yhteiskuntaryhmien tulot ovat pula-aikana
5333: pienentyneet. Työpalkkoihin näWen on
5334: pienentyminen ollut kaikkein suurin. Pank- että hallitus luotonammossa vallit-
5335: kien noudattaman korkopolitiikan johdosta sevan .korkean korkokannan alenta-
5336: pankkiosa:kkeet sensijaan ovat nousseet ja miseksi
5337: tuottaneet omistajilleen lisääntyneitä tu- 1) cmtaisi valtiovarainministe·riön
5338: loja. Unitaksen osakeindeksin mukaan oli ja pam.kkitarkastusviraston tehtä-
5339: V,a. - Tanner y. m. 129
5340:
5341: väksi kaikella wnkaruudella valvoa, pankin osakepääomaa ja vararahas-
5342: että pamkkilaivn 9 § :n 8 kohdassa ja toja;
5343: pamkkitarkastuslain 5 §:vn 2 kohdassa 2) antaisi Eduskunnalle esityk-
5344: annettuja määräyksiä noudatetaan sen erikoisen korkolautakunnan pe-
5345: ja että pankit niin ollen velvoite- rustamisesta ulkopuolisena elimenä
5346: taan tilinpäätöksessään ottamaan valvomaan korkokannan kehitystä ja
5347: huomioon varmuudel.la odotettavat korkokannan laatua; sekä.
5348: tappiotkin, jolloin tarpeen vaatiessa 3) antaisi Eduskunnalle esityk-
5349: tilinpäätös on saatettava kestäväksi sen mhalaitosten yhteislautakunnan
5350: käyttämällä tappioiden poistamiseen vakiinnuttamise,sta.
5351:
5352: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1934.
5353:
5354: Väinö Tanner. Väinö Ha.kk.ila.
5355: V. A. Komu. Elsa Metsäranta.
5356: Hugo Aattela. A. A. Lastu.
5357: Albin Koponen. Alpo Lumme.
5358: Aino Lehtokos:ki. Hilja Pärssinen.
5359: Hilda Herrala. Otto Toivonen.
5360: Akseli Kanerva. K. H. Wiik.
5361: Jussi Lonkainen. Aino Malkamäki.
5362: Väinö Kivisalo. Kaisa Hilden.
5363: Aug. Kuusisto. Hannes Ryömä.
5364: Aug. Syrjänen. J. F. Tolonen.
5365: Anni Huot.ari. G. Lindström.
5366: Alex Hämäläinen. Onni Mäkeläinen.
5367: Karl J. Wenman. H. Kääriäinen.
5368: lsak Penttala. Pekka Kettunen.
5369: A. J. Kosonen. Frans Mustasilta.
5370: Kalle Walta. Niilo Pajunen.
5371: Edv. Kujala. Paavo Aarniokoski.
5372: Väinö Sinisalo. Jalmari Väisänen.
5373: Antti Meriläinen. Edv. Pesonen.
5374: Hilma Koivulahti-Lehto. Urho Kulovaara.
5375: Osk. Salonen. Onni Hiltunen.
5376: Matti Lepistö. Aatto Siren.
5377: Matti Turkia. K.-A. Fagerholm.
5378: Aleksi Aaltonen. Yrjö Räisänen.
5379: Reinh. Swentorzetski. M. S. Puittinen.
5380: Johan Helo. Emil Jokinen.
5381: Alex Ahlström. Viljo Rantala..
5382: Osk. Reinikainen. Väinö Voionmaa.
5383: Otto Marttila. Kaarlo Harvala..
5384: Mauno Pekkala.
5385:
5386:
5387:
5388: 17
5389: 130
5390:
5391: V,4. - Toiv. al. N:o 30.
5392:
5393:
5394:
5395:
5396: Rytinki y. m.: LaNnauskoron alentamisesta.
5397:
5398:
5399: Eduskunnalle.
5400:
5401: Koska on todennäköistä, että rahapää- liset :pienviljelijät, talonpojat, työläiset ja
5402: omaa maassamme ei enää vuosiin ylei- vähävaraiset yleensä ovat joutuneet suoras-
5403: sessä talouselämässämme ole ohjannut n. s. taan romahdustilaan. Pienempi maatalous-
5404: kysynnän ja tarjonnan: laista määräävä tuottaja, pienviljelijä ja talonpoika, on sitä-
5405: suunta, vaan osoittaa sitä rajoittavan voi- kin vaikeamma:ssa asemassa, kun palkkatyö-
5406: makas rahapääoman \keskittyminen, jolta kään ei tuota niinkuin ennen, sillä cyöpal-
5407: taholta osoitetaan suurta pidättyväisyyttä kathan ovat pulavuosina alentuneet aina
5408: tarjonnan suhteen, siten edelleen koettaen 40-00%, joten siltäkin osalta on pienvil-
5409: säilyttää nykyistä olotilaa jatkuvaksi, niin jelijän ja talonpojan taloudellinen asema
5410: yhteiskunnan täytyy ryhtyä suojaamaan heikentynyt aivan arveluttavasti. Ja kun
5411: luoton käyttäjiä koronkiskontaa vastaan ja ko:r1keamman hinta- ja palkkatason aikana
5412: määrätä lailla rahan korko kiinteä:ksi, siis pystyttiin hädin tuslkin suorittamaan vel-
5413: poistaa myös siltä puolen kysynnän ja tar- kojen korot ja tulemaan toimeen, on nyt
5414: jonnan iaki. moni heikkovarainen taloudellisesti sor-
5415: Vuodesta 1929 lähtien eli aina nykyisen tunut.
5416: pulakauden alkamisesta saakka, ovat maa- Pohjoismaiden Yhdyspankin julkaisu
5417: tailoustuotteiden 1hinnat laskeneet huimaa- ,Unitas" viime :helmikuun ensi numerossa
5418: vasti. Tämä merkitsee suurta tulojen vä- katsauksessaan menneen vuoden taloudelli-
5419: henemistä niille, jotka elävät maatalou- seen elämään totesi, että maatalouskiintei-
5420: desta. Ja sellaiset, jotka ovat ottaneet mistöjä oli pakkohuutokaupan alaisiksi jou-
5421: luottoa korkeamman hintatason aikana, tunut: v. 19219 1,136, v. 1930 2,144, v. 193[
5422: olosuhteissa, jolloin yleensä edellytettiin 3,336 ja v. 19321 4,847. Kuluneen vuoden
5423: ka~kkia talouslaskelmia tehtäessä silloin val- 1933 lopullista tilastoa ei vielä ole jul-
5424: linn~n taloudellisen perustan säilyvän kaistu. Tällainen tilasto puhuu kaa:meata
5425: ainakin suurin piirtein, ne ovat nyt jou- kieltä siitä, mikä on ollut tuhansien pien-
5426: tuneet kerrassaan tukalaan asemaan, kun viljelijäin ja talonpoikain kohtalo.
5427: hintojen romahduttua luotto, johon he Sama on myöskin palkkatyöväen asema.
5428: olivat turvautuneet, edel1eenkin on kallis, Tosin monilla heistä 'ei milloinkaan ollut
5429: sillä antoiainakorko useimmissa tapauksissa edes nimissään omaa kotia, mutta tuhannet
5430: on edelleen korkeakonjunktuurikauden kor- sellaisista, jotka ovat omistaneet joko mö-
5431: kealla tasolla. Niinpä saadaan nyt maksaa kin, omankodin tai asunto-osakkeen !lrau-
5432: lainoista vielä korkoa 8-10 %, kuten kor- pungissa, ovat K:odistaan ja konnultaan
5433: keamman hinta:ta:sonkin aikana. Tästä on maanviljeli'jän tavoin ajetut pois. Esi-
5434: luonnoHisena seurauksena ollut, että velal- tyksessään vuoden 1933 valtiopäiville laiksi
5435: V,4. __..:. B}ltiaki y. m. 131
5436:
5437: eräiden asunto-osakeyhtiöiden pakkoha~llin tavamman koron rahoilleen. Ei olekaan täl-
5438: nosta hallitus totesi, että vuosina 1921- 1aisissa. olosuhteissa ihmeellistä, että pankit
5439: 1932 oli maan kaupungeissa rakennettu ja muut luottolaitokset viime vuosina ovat
5440: yhteensä 50,278 asuinhuoneistoa, joista saaneet suorastaan satumaisia voittoja, sa-
5441: pieniä eli 1-3 huonetta käsittäviä oli toja miljoonia. Niinpä esimerkiksi viime
5442: yli 80 %- Vuosina 1925--1933 valmis- vuonna, 1933, oman toimintakertomuksensa
5443: tuneista huon~istoista tuli Helsingin asun- mukaan Pohjoismaiden Yhdyspankin netto-
5444: to-osakeyhtiöiden osalle yli 81 %- Kun ra- voitto, kun ensin oli suoritettu kaikenlaisia
5445: kennuskustannukset vuosina 1~1927 poistoja, oli kokonaista Smk. 40,973,722:-
5446: kohosivat aina 450 markkaan kuutiometriä ja samana vuonna Kansallis-Osa!ke-Pankin
5447: kohti ja vuoden 1929 loppuun mennessä nettovoitto Hmk. 28,130,000: -. Näiden
5448: .jopa yli 500 markan, edellyttäisi tällaisten kahden pankin voitto on ollut siis lähes
5449: asuntojen kannattavaisuus 15-.16 markan 70 milj. markkaa. Pula-aika ei siis ole mer-
5450: tuottoa neliömetriltä kuukaudessa. Parem- kinnyt ;pulaa näili1e luottolaitoksille. Päin-
5451: pien palkkojen aikana sellaisen vuokran vastoin.
5452: vielä jotenkin jaksoi maksaa, mutta kuten Kun pankkien ja muiden luottolaitosten
5453: edellä on osotettu, ovat palkat romahtaneet korkopolitiikka on saattanut tällaisena jat-
5454: aivan tavattomasti, ja sen vuoksi on kau- kua vuodesta vuoteen, eikä näiden pienten
5455: punkien työläinen ja vähävarainen joutunut mutta mahtavien rahamiespiirien taholla
5456: samanlaisiin maksuvaikeuksiin kuin talon- ole sanottavastikaan osa:llistuttu kansan
5457: poikakin. Sillä kun asunto-osakeyhtiöiden suuren ja hyödyllistä työtä tekevän enem-
5458: välttämättömät lainat ovat kohonneet aina mistön hädän lieventämiseen, mikä olisi voi-
5459: 75% :iin rakennuskustannuksista ja sellai- nut helposti tapahtua esimerkiksi antolai-
5460: sille joudutaan maksamaan parempien aiko- nauskorkoa alentamalla, jolloi'll tuhannet
5461: jen korko, ovat tuhannet asunto-osakkaat pienviljelijät, talonpojat, mökkiläiset ja
5462: ja omankodin omistajat saaneet 1ähteä mie- työläiset olisivat voineet säilyttää kotinsa,
5463: ron tielle. niin on yhteiskunnan ryhdyttävä toimen-
5464: Samaan aikaan kuin pienmaataloustuot- piteisiin tällaisen vääryyden poistamiseksi.
5465: tajan ja palkkatuloistaan elävän työläisen Jos meillä esimerkiksi, muista hyvin tär-
5466: ja muiden vähävaraisten tulot ovat huimaa- keistä toime111piteistä puhumatta, olisi anto-
5467: vasti vähentyneet ja he tulleet kykenemät- lainauskorko alennettu edes jossakin mää-
5468: tömiksi suorittamaan maksuvelvollisuuk- rässä oikeudenmukaiseen suhteeseen otto-
5469: siaan, koska lainojen korot ovat pysyneet lainauskorkoon eli talletuskorkoon nähden,
5470: suurin piirtein joko ennallaan tai aivan otettu ,lainoista ilmrkoa esimel"kiksi kiinni-
5471: mitättömässä ,määrässä alentuneet, ovat tyslainoista 4% ja muista enintään 6 %,
5472: luotonantolaitokset, ensi kädessä pankit, va- olisivat tuhannet kansalaiset säilyttäneet
5473: kuutuslaitokset y. m., saaneet erikoisesti kotinsa. Korkosäästöillä olisivat työläiset
5474: pulavuosina, toisten hädän ja kurjuuden voineet enemmän ostaa maatalouden tuot-
5475: keskellä, huimaavia voittoja. Pankit nimit- teita ja siten lisänneet maanviljelijäin tu-
5476: täin ovat alentaneet talletuskoron niin, että loja ja )'lk:sin siltä osalta olisi maan kansa-
5477: se nykyisin on vain siinä 4--4 1 / 4 %, kun laisten asema nykyistä paljon parempi.
5478: antolainoista kiskotaan jopa ylikin 8 %. Vaikka käsitämmekin, että yhtenä, kenties
5479: Täten ovat pankit kiristäneet myöskin vieläkin tehokkaampana toimenpiteenä ny-
5480: pikkusäästäjiä, jotka pienillä säästöillään kyisen ahdinkoti:1an poistamiseksi olisi palk-
5481: eivät voi eivätkä osaaikaan 1keinotella osa- kojen yleinen ja huomattava korottaminen,
5482: kemarkkinoilla, joilla saisi paljon huomat- jotta työläinen voisi ostaa enemmän maata-
5483: 132 V,4. - Lainauskoron alentaminen.
5484:
5485: louden tuotteita ja siten korottaa niiden Edelläolevan perusteella ehdotammekin
5486: hintatasoakin, niin katsomme välttii>mättö- eduskunnan päätettäväbi toivomuksen,
5487: mäksi ja koko !kansakunnan edun vaati-
5488: ma:ksi, että eduskunta ryhtyy toimenpitei- että hallitus kiireellisesti Edus-
5489: siin maan korko-olojen säännöstelemiseksi kwnlnoll6 a:ntaisi esitykse;n laiksi,
5490: siten, että kansan valtavan enemmistön edut jolla säädetään korkeimmaksi saUi-
5491: tulevat huomioon otetuiksi. Tällöin tulee tuksi koroksi kiinnityslainm"lle 4 %
5492: mielestämme välttämättömäksi, että myös- ja mutUe lainoille 6 % sekä että
5493: kin säädetään raja erotukselle otto- ja anto- erotus anto- ja ottolainauskoron vä-
5494: lainauskoron välillä. Nykyinen tiilannehan lillä ei koskaan saisi olla 2 % suu-
5495: on johtanut siihen, että myös piensäästäjät rempi.
5496: joutuvat kärsimään vääryyttä.
5497:
5498: Helsingissä, helmikuun 12 päivänä 1934.
5499:
5500: Eino Rytinki. Yrjö H. Kesti.
5501: •• ••
5502:
5503: VALTIOPAIVAT
5504: 19 3 4
5505:
5506: LIITTEET
5507: VI
5508: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETElYT
5509: LAKI~ JA TOIVOMUSALOITTEET
5510:
5511:
5512:
5513:
5514: HE:USINKI 1934
5515: VALTIONEUVOSTON KIRJ1AlPA1NO
5516: Terveydenhoitoa, väkijuomalakia, alkoholisteja y. m.
5517: koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
5518: 1
5519: 1
5520: 1
5521: 1
5522: 1
5523: 1
5524: 1
5525: 1
5526: 1
5527: 1
5528: 1
5529: 1
5530: 1
5531: 1
5532: 1
5533: 1
5534: 1
5535: 1
5536: 1
5537: 1
5538: 1
5539: 1
5540: 1
5541: 1
5542: 1
5543: 1
5544: 1
5545: 1
5546: 1
5547: 1
5548: 137
5549:
5550: VI,1. - Lak. al. N :o 14.
5551:
5552:
5553:
5554:
5555: Voionmaa y. m.: Ehdotus laiksi väkijuomista a;nnetun lain
5556: muuttamisesta.
5557:
5558:
5559: E d u s k u n n a ll e.
5560:
5561: Vuoden 1932 ylimääräisil1e valtiopäiville tavissa kieltolain voimassaoloajan tulok-
5562: jätetyssä ha1Utuiks:en esityksessä uud~ksi vä- sena, vaan päinvastoin ovat väkijuomat le-
5563: kijuomalaiksi puohlettiin kieltolaiS!ta luopu- vinneet sellaisiinkin piireihin, jotka ennen
5564: mma m. m. sillä, ·että hallituksen mielestä olivat niistä jokseenkin vapaat, niinkuin
5565: kokiemukset yleisestä kieltolaista olivat epä- varhaisnuorison ja naisten keskuuteen.''
5566: tyydyttävät. Hallitus katsoi, että ,täytyy Tämä käsitys, että nykyisen väkijuoma-
5567: ottaa vakavasti harkit'tava!ksi, dkö ta,rkoitet- Lain aikana todellakin ltiplainen kehitys on
5568: tujen, pysyväin tulosten saavuttamista saa- tapahtunut, perustuu sekä kä;y:tettävissä ole-
5569: taisi paremmin ja varmemmin taatuksi vä- viin ·tilastotietoihin että eri paikkmlmnniJ.la
5570: hitellen, asteettain ikehittyvällä lainsäädän- teh:tyihin huomioihin. Sala:kuljetus on vielä
5571: nöllä, joka, sallien väkijuomain laillisen sangen suuri päättäen Jtakavarikikonume-
5572: saannin, kohdistuu etupäässä niiden käyttä- roista. Tilasto poliisin tietoon tulleista ri-
5573: misen supistam:iseen ja väkijuomain väärin- koksista, jota yleensä pidetään kaikkein luo-
5574: käyttämisestä johtuvan juoppouden, riliiolli- tettavimpana rikostilaston osana, myös osoit-
5575: suuden ynnä muiden 1turmiollisten seuraus- taa, että muutkin rik1Ykset itse väkijuomala-
5576: ten ehkäisemiseen, samaNa kuin väkijuoma- kia vastaan ovat sangen yleisiä. Niinpä
5577: liikkeestä lähtevät tulot verona ja 1iiketulona esim. luvatonta myyntiä, siis n. s. trokaritoi-
5578: otetaan käytettävälksi yleisiin tarpeisiin". mintaa koskevia rikoksia tuli v. 1933 kol-
5579: Ede11een saJnottiin saman esiltyksen peruste- maruoolla. neljänn€1ksellä poliisin tietoon
5580: luissa, että hallituksen ehdottarualla uudella 1,726, joka on enl€mmän kuin sel1aisia ri-
5581: väkijuomalailla on ,alusta alkaen pyrittävä koiksia vastaavina vuosineljänneksinä ilmwi
5582: vä:kijuomain käyttämistä supistamaan''. kieltolain aikana ja suurin määrä, mikä niitä
5583: Väkijuomalaki tulee kohta olleeksi voi- on todettu koko sinä aikana, jona kysymyk-
5584: massa kaksi vuotta. Nyt jo voidaan sii- sessäolevaa poliisitiLastoa on ikoottu. Hallus-
5585: hen kohdistaa sama arvostelu, minkä halli- sapitorikoksia - huolimwtta siitä, että laki
5586: tus tätä lakia esittäessään antoi kielto- sallii tavattoman laajan halluss·apito-oikeu-
5587: laista. Huomautettuaan kieltolainrikkomus- den- tuli samana vuo.sineljänneksenä ilmi
5588: ten yleisyydestä y. m. hallitus nim. lausui: 4,9121, joka lähentelee \löeltolaikivuosien kor-
5589: ,Eikä toisaaltakaan ole saavutettu sitä pa- !lreimp:i! ;lukuja. Ei ole mitään 'tosiasioita,.
5590: rannusta kansan tavoissa, yleisessä siveelli- jotka osoitta,isiv,a:t väki'j.uomain käytön vä-
5591: syydessä ja terveydentilassa, joka johtuisi hentyneen, mutta on kylläkin pa1jon päin-
5592: väkijuomain käyttämisen vähentymisestä. vastaista ·todistavaa. Sosialiministeriön rait-
5593: Sellaista kulutuksen vähentymistä kuin ai- tiusosaston päällikön eräälle pää!kaupunki-
5594: kaisemman järjestelmän aikana hitaasti, ;laiselle lehdelle antamien tietojen mukaan
5595: mutta varmasti saavutettiin, ei ole havait- oli väkijuomarn kulutus viime vuonna seu-
5596:
5597: 18
5598: 138 VI,L - Väkijuomalain muuttaminen.
5599:
5600: raava: 4,553,37.3 litraa viinaa, 1,284,503 Et- koon, että vuoden 1933 lopulLa &ittiuden
5601: raa muita tislattuja juomia, 407,762 litraa Ystävien seuran toimesta toimitettiin rait-
5602: viinejä ja 7,771,594 litraa olutta. Tämäm tiustilannetta koskeva tiedustelu. Seura on
5603: kulutuksen l'ahallinen arvo on 348,807,260 saanUJt lähettämiinsä !kysymyksiin vastauksia
5604: markkaa. Siihen on vidä lisättävä laiton 247 :kirl\!koherralta, 348 köyhäinhoitolauta-
5605: kulutus, joka on arvioitu noin 1,500,000 lit- kunnalta ja 266 raittiusyhdistykseltä. 129
5606: ralksi 96 % spriitä eli 3,000,000 litra:ksi nor- kirkkoherraa, 1135 köyhäinhoitolautakuntaa
5607: maalivä,kevyistä viinaa. Tämä alkoholijuo- ja 221 raittiusyhdistystä i1moitti vä:kijuo-
5608: main runsas käyttö on erittäin a.rveluttava main käytön lisääntyneen pajkik:aJkunnallaan.
5609: ensiksi sen johdosrta, että se on pula-ajan Vlähenemistä mainitaan havaitun ainoastaan
5610: kulutusta ja toiseksi siksi, että siinä on roh- 179 vastauksessa, muut V<ast;a,ajista katsoivat
5611: ilreasti Esääntyvä suunta, mikä on ilmennyt oloj:en pysyneen muuttumattomina Useissa
5612: varsinkin sen jäl:keen kun kauppaan lasket- vastaU'ksissa erityisesti a1leviivattiin välki-
5613: tiin halpa karhu-viina, ja kolmanneksi, juomain käytön viime aikoina alkaneen le-
5614: koska se osoittaa meillä olevan tässä kohden vitä nuorison ja naisten keskuuteen. Ka;u-
5615: aivan päinvastaisen !kehityksen vallalla kuin pungeista, kauppll!loista ja väestökeskuksista,
5616: Skandinaviassa, jossa. pula;-ajan johdosta siis juuri niiltä paikkaikunnilta, joille lailli-
5617: kuJutus on vähenty.nyt. nen vä!kijuomaliike on keSikitetty, ilmoitet-
5618: Lisääntyneen kulutu:ksoo vaikutus näJkyy tiin - eräitä harvoja poikkeuiksia lukuun-
5619: selvästi väkijuomain käytön seurausil- ottamatta - väkijuomain käytön ja juop-
5620: miöissä. Ensinnäkin on todettava juoppou- pouden erikoisen suuressa määrässä lisään-
5621: den tavaton .enentyminen. Pidätysnumerot tyneen, muuta:m1ssa tapauiksissa lisääntymi-
5622: osoittavat nousua, huolimatta siitä, että po- nen määriteltiin sadaksi jopa kahdeksi sa-
5623: liisin suhtautumiseSSia juopuneena julkisilla, daksilkin prosentiksi verra;ttuna. vuoteen
5624: paikoilla tavattaviin henkilöihin on tapahtu- 1931. Näidtm ja muiden tietojen nojalla on
5625: nut suuri muutos s~käli, että nykyään pidä- pwkko valittaen todeta, että on katkaistu se
5626: tyksen aiheeksi vaad]taan paljon räiikeämpää. suotuisa kehityssuunta, joka kansanraittiu-
5627: päib:tymystä kuin ennen, min!kä vuoksi suh- dessa oli alkamassa sen jälkeen kun meri-
5628: teellisesti pienempi ·osa ·todella päihtyneistä vartiolaitos alikoi toimintansa j·a jota olisi
5629: henkilöistä ny;t !kuin ennen joutuu poliisin voitu jatkaa ja edelleen .tehostaa saattamalla
5630: ikäsiteltävä:ksi. Vuoden 1933 kolmannen nel- merivartiolaitos esim. siihen ikuntoön, mihin
5631: jänneksen numerot ovat tähänastisen juopu- se nyt tulee eduskunnaJn viime valtiopäivillä
5632: mu.stilaston huippU'kohta, 33,785 pidä-tystä myöntämän 'Lisämäärärnhan avulla sa,atetta-
5633: kolmen kuukauden aikana. Rinnan vä:ki- vaiksi, ja ryhtymällä niihin luvattomam vä:ki-
5634: juomain käytön lisääntymisen ja juoppou- juomaliikkeen lopettamiseen tähdättyihin
5635: den kasvun !kanssa on tapahtunut sekä lie- toimenpiteihin, joihin eduskunnan jokin
5636: vempien että törkeämpien pahoinpitelyriikdS- aika sitten hyväksymät erinäiset lait nyt an-
5637: ten nousu, ollen näissäJkin suhteissa 1933 tava;t mahdoLlisuuden. Sen sijaan, että olisi
5638: vuoden !kolmas neljännes huippl1Saj;vutus. toteutunut hallituksen toive hyvästä ikehi:-
5639: Sitävastoin on 1hen!kirikosten nousun aJa1la ;tyssuunnaJSta kansan raittiudessa, on kiih-
5640: hava1ttavissa pysähdys, m111tta kun se on a1- tyvällä vauhdilla :menty aiva:n päinvastai-
5641: ka:nut jo ennen nykyisen järjestelmän voi- seen suuntaan. Ja pelättävissä. on, että si-
5642: maantuloa, lienevät siihen syyt löydettä- kä·li kuin taloudellinen asema paranee, rait-
5643: vissä joistakin muista seikoista kuin nykyi- ·tiu.stiJanne tulee yhä vaikeammaksi.
5644: sestä väkijuornaJa,ista. Tähän raittiuskannalta syvästi valitetta-
5645: Tätä poliisitilaston an:tama;a, kuvaa vahvis- vaan kehitykseen on syynä ei ainoastaan vä-
5646: tavaJt toista ·tietä saadut tiedot. Mainitta- kijuomaliikkeen laillistaminen ja siitä joh-
5647: VT,l. - Voionmaa y. m. 139
5648:
5649: tunut vwkijuomain saannin helpottum~nen netty niin runsaasti, että rohkeinlk:aan lailh-
5650: sellaisenaan, vaan myöskin se tapa, millä val- sen väiJ.cijuomaliikkeen ihaiHja ei varmaan-
5651: litsevaa väkijuomajärjestelmää toteutetaan. kJaan selLaista ennen voinut kuvitella mah-
5652: Ennen aavistamattoman runsas vä:ldjuomain doHiseksi. Kaupungeissa, joissa valtuusto
5653: myynti- ja anniskeluo~keuksien myöntämi- esim. on pitänyt riittävänä kymme:n:kunta
5654: nen, tanssiravintolain saHiminen, väkijuo- anniskeluoikeutta, oru niitä annettu useampia
5655: mwkauppain aukipitäminen suurten julhlien 'kymmeniä. N. s. :turistipyikälän nojalla on
5656: edellä ja ma:t'ikkin~aiikoina, väkijuomain lä- sellaisillwkin pailk:kakunnhlla toimivi,1le ra-
5657: hettäminen !OStajille, linja-autojen kuljetta- vintoloiHe, joilla ~ei varsinaista matkailulii-
5658: jain v~erraten yleisesti harjoittama väikijuo- kettä ole, maaherran antamalla luval·la an-
5659: main välittämioon ja kuljettaminen osta- nislk:eluo~eu!ksia annettu. Se tapa, mi'!Jä
5660: jille, suudsuuntaiseksi kehitetty väkijuoma- laillista vä!kijuomalii!kettä, usein poiketen
5661: mainostus, väikijuomain valmistuksen neu- kunnanvaltuustojen lausunnoisSia esitetyistä
5662: vonta y. m. s. ovat levittäneet väkijuomain ehdotuksista, on muodossa tai to~sessa sijoi-
5663: käyttöä ja ~edistäneet juomatavan juurtu- tettu eri paii~kwkunnille, on herättänyt
5664: mista entistä syvemmälle kansamme elä- suu:r1ta kat:J.~eruutta ei ainoastaan raittius-
5665: 1
5666:
5667:
5668: maan. Nämä seikaJt ova.t ainakin suureksi mielisen väestön vaan myös ikaiikkien niiden
5669: osaksi tehneet ja tulevat tekemään tyhjäksi talholla, jot:ka panevat arvoa ikunnalliselile
5670: niiderukin toimenpiteiden raittiusva!i:kutuk- itsehallint,ocoiikeudelle. Tuskin tarvinnee
5671: sen, joihin eduskunta viime valitiopäivillä .san,oa, että jos tamä :menettely jatkuu, niin
5672: suostui ~lähinnä shlmälläpitäBU laittoman vä- se tulee tukahuttamaan asianomaisten pa:ilk-
5673: iJ.cijuomaJiikikeen vastustamista. Tähänasti- ikaJkuntain raittiusmielisten henkilöiden har-
5674: nen kokemus osoittaa, että se, mitä laittoman rastuksen olojen ilmhittämiseen raittiutta
5675: väkijuomaliikkeen vastustamisen kautta edistävään suuntaan.
5676: raittiudelle voitetaan, moninkerroin mene- Aiheetta ei myöskään ole syntynyt tyyty-
5677: tetään laillisen liikkeen laajenemisen ja vai- mättömyyttä n. s. tanssiravi,ntolain johdosta.
5678: kutuksen kasvamisen kautta. Tämän vuoksi On sanottu, että niitä on suvait:tu yökerho-
5679: olemme pitäneet tarpeellisena ehdottaa jen poistamiseksi. Voi olla, että tämä pitää
5680: eräitä muutoksia väkijuomalakiin. paikkansa pää!kaupunkiin nähden, mutta ei
5681: Poiketen ennen kielrtolaikia vuimassa ol- pää:kaupungin yö:kerhoj:en hävittämiseksi
5682: !J.een juovutusjuomaJainsäädännön periaat- olisi ollut rt:arpeel<lista sallia tal1!SSiraviruto1oi-
5683: ,teista syrjäyttää väkijuomala;ki jotenkin täy- den avaamista sellaisillekin paiikkalkunnille,
5684: dellisesti kurutain i~tsehallinto-oillmuden väiki- joissa ei koskaan ole ollut minkäänlaisia yö-
5685: juoma.Jiili!keen järjestämisessä niissä kun- kerhoja. Nämä ravintolat ovat tulleet eri-
5686: nissa, joissa se lain mukaan on sallittu. koiseksi vaallruksi nuorisol1e ei ainoastaan
5687: 0. Y. Alkoholiliikkeen hallintoneuvostolla rai:ttiuskannaJ.ta vaan myös siveellisessä suh-
5688: on melkein diktaattorimainen valta siinä teessa yleensäkin. Useilla niistä on eristet-
5689: suhteessa. Jo lakia laadittaessa epäiltiin tyjä sivuhuoneita ja eräät oVJat n. s. mwtkus-
5690: tällaisen järjestelyn tarkoituksenmukai- tajaikotien välittömässä ~hteydessä. Mieltä-
5691: suutta. Todellisuus onkin aivan liiankin kuohuttavia ,ovat eräiden lää!kä.rien aontamat
5692: kouraantuntuvalla tavalla osoittanut epäi- tiedot näiden paikkain sivee1lisffitä turme-
5693: lysten aiheellisuuden. Kun kunnanviran- il:uiksesta. 0. Y. A~koholiliäeen ha:llirutoneu-
5694: omaisten mieltä ~ei ole tarvinnut nou- vostokaan ei ole voinut ikielitää kysymyksessä-
5695: dattaa esim. erilaisia myynti- ja annis- oleva!ll epäimhdan olemassaoloa, koskapa se
5696: keluoikeuksia myönnettäessä ja :käytet- äskettäin on: eri tahoiHa :tulleiden valitus-
5697: ta€ssä, on niitä viime vuosien !lmluessa myön- ten johdosta lyhentänyt väkijuomain annis-
5698: 140 VI,1. - Väkijuomalain muuttaminen.
5699:
5700: ke.luai<lma sanotuissa ravintoloissa. Joltiscl- valtion raittiuskasvatuksen kanssa jyr-
5701: lalkin varmuudella voi kuitenkin jo etukiLteen kässä ristiriidassa oleva mainostus on
5702: sanoa, että ann:iskeluajan vähäinen rajoitta- jo sangen ikävällä tavalla sekottanut
5703: minen ei tule sanottavaa parannusta vaikut- asioita tuntemattomien ihmisten käsityk-
5704: tamaan. Raittiusmielisissä piireissä pide- · siä juovutusjuomista ja niiden käy-
5705: täänkin ainoa,na tyydyttävänä ratkaisuna tön vahingollisuudesta. Näin ollen pi-
5706: yleisen tanssin kielJtä:mistä sellaisjssa prui- dämme tarpeellisena, että lakiin pannaan
5707: koissa, joissa juovu:tusjuomain anniskelua säännös väikijuomamainostuksesta. KUJn on
5708: harjoitetaan. ruvettu harjoittamaan myös suoranaista.
5709: Jo halliituksen esityksessä väJkijuomalaiiksi opastusta väikijuomain, nimenomaan viinien
5710: oli säännös, jonka mukaan väJkijuomain mai- kotivalmistuksessa, joka, vaikkakin on lain
5711: nostus muuten kuin 0. Y. Allwholhliikkoon sallimaa, kuitenkin on katsottava kotien
5712: luvalla olisi kielletty. Eduskunnassa tämä raittiuskasvatuksen ja valtion raittiuspoliit-
5713: ehdotus ei kuitenkaan saanurt riittävää kan- tisten pyrkimysten kannalta vahingolliseksi,
5714: natusta. Tähänastinen kokemus on kuiten- niin on tarpeellista myös siille asettaa esteitä
5715: kin enemmän kuin riittävästi osoittanut täl- sisällyttämäHä lakiin säännös täJ.laisen neu-
5716: laisen kiellon tarpeellisuuden. Sellaisena vonnan kieltämisestä.
5717: kuin väkijuomamainostus nykyään esiintyy Edelläsanotun nojaJ:la pyydämme kun-
5718: se ei enää ole tiedoitusta eri juovutusjuo- nioittaen ehdottaa,
5719: malajeista ja niiden hinnoista, vaan se on
5720: väkijuomain käyttöön kiihoittavaa ja opas- että Eduskwnta, muuttaen väki-
5721: tavaa, useassa tapauksessa suorastaan val- juomalain 8, 30 ja 46 §:t fa lisäten
5722: heellista esitystä alkoholijuomien muka siihen 86 a §:n, hyväksyisi seuraa-
5723: edullisista vaikutuksista. Tämä törkeä, van lakiehdot1.tksen:
5724:
5725:
5726: Laki
5727: väkijuomista annetun lain muuttamisesta.
5728:
5729: Eduskunnan päätöksen mu!kaisesti muutetaan täten väikijuomista 9 päivämä h~lmi
5730: kuuta 1932 annetun lain 8, 30 ja 46 §, selkä lisiitäärr :86 'a §.
5731:
5732: 8 §. antaa harkinnan muikruan vuodelksi kerra:l-
5733: Halliintoneuvoston tehtävänä on: loon 1 ja 2 ikdhdassa !lllainituissa \tapauk-
5734: sissa maaherra asianomaisen kun~nvaltuus
5735: 6) määrätä myynti- ja anniskelupailklm- t<m suostumuikse11a, joka on annettava vä-
5736: jen. lukumäärä ja niiden sijoitus !huomioon- hintäiiln kahden kolmasosan enemmistöllä,
5737: ottamalla, mitä asirunomaiset kunnanval- selkä 3 ja 4 kohdassa mainiJtuissa tapauksissa
5738: tuustot yksinkertaisella enemmistöllä ovat valtioneuvooto väikijuomayhtiöiille taikka
5739: niistä päättäneet, niin myös llllyytävien ja sille, jonka .toimitettavaksi yhtiön hallinto-
5740: a:nn~eltavien väkijuomien la:ji~t ; neuvosto on anniskelun antanut.
5741:
5742: 30 §. 46 §.
5743: Sen lisäiksi mitä 28 ~ :ssä on sääde.tty voi- Amriskeluhuoneistossa tai muuten lllnnis-
5744: da:an antaa lupa annisikella: keluliikikoon yhteydessä älköön sallitta!ko
5745: yleistä tanssia tai variete-, sirkus- ja
5746: Luvan, jota 1 momentissa tarkoitetaan, muita senluontoisia näytäntöjä.
5747: VI,1. - Voionmaa y. m. 141
5748:
5749: 86a §. vi!ksi 83 § :ssä mainittujen väkijuomien val-
5750: .Asetuksella säädetään rangaistus siLle, mistukseen, tahi antaa oouvoja väkijuomien
5751: joka sanomalehdessä tai muulla tavoin ylei- valmistamiseen. Tämä ei koske 0. Y. Alko-
5752: sölle julkisesti i1moittaa väkijuomista tai holiJ.iiikkeen jul!kisuudessa antamia väkijuo-
5753: sellaisista käymistä edistävistä aineista, mia, niiden myyntiä ja anniskelua koskevia
5754: jotka ilmeisesti ovart; tarkoitetut !käytettä- tiedoituik:sia.
5755:
5756:
5757:
5758: Helsingissä. 9 päivänä helmikuuta. 1934.
5759:
5760: Väinö Voiolllll8a. Elsa Metsäranta. Kyllikki Pohjala.
5761: Aino Lehtokoski. Aino Malkamäki. Levi Jern.
5762: Hannes Ryömä. Väinö Kivisalo. Albin Wickm:an.
5763: Hilja Pärssinen. Viljami Kalliokoski. Edv. Vaarama.
5764: Alpo Lumme. Juhani Leppälä. Anni Huotari.
5765: Hugo Aattela. Tilda Löthman. Hilda Herrala.
5766: E. M. Tarkkanen.
5767: 142
5768:
5769: VI,2. - Hemst. mot. N:o 31.
5770:
5771:
5772:
5773:
5774: Ha.ga m. fl.: A~gående avlåtande av proposition om sm-
5775: nessjukvårdens övertagande av staten.
5776:
5777:
5778: T i ll R i k s d a. g e n.
5779:
5780: Sinnessjukdomen är otvive1aktigt en a.v därför träda emellan och se ·tin att den
5781: de svåraste sjukdomar, som lkan drabba en sjUike erhåller nödig vård.
5782: människa. Den sinnessju:ke lider icke en- Statsmakten har ä:ven visat förståelse för
5783: dast för egen del, utan därjä:mte utgör han denna fråga, ty genom lagen av den 31 maj
5784: en fara för sin omgiV'ning ooh sina ,medmän- 1929 har riksdagen beslutit, att vid upp-
5785: niskor, framför allt för sina egna. Detta förande av distriktssinnessjulkhus halva ikost-
5786: gör att den sinnessjuke vanligtvis måste naden ska11 erläggas av staten såvida allSJlag
5787: interneras och vårdas uti sluten anstalt eller härför finnas upptagna uti budgeten. Här-
5788: sjukhus. Därti1Ll är sinnessjuikdomen ofta ntöver deltager :staten i sjUJkhusens under-
5789: obotlig, vilket gör att sjuikhusvistelsen måste hå:ll med bidrag, som för närvarande ut-
5790: utsträcikas för den äterstående dehm av den går med 11 mark per sjulkvårdsdag. Dessa
5791: sjuke personens livstid. bidrag äro docik enligt vår uppfattning icke
5792: De under senaste tid uppförda interkom- tillräekliga enär ju ibåde lkommuner för de
5793: munala distriktssinnessju:khusen hava där- sjuka, som fallit fattigvården till last, och
5794: för varit uödvändiga odh ·fylla även ett enskilda, som råkat i ofta nämnda sjukdom,
5795: läng·e ik:änt behov, när det gäller vården av måste vidkä:nnas stora och betungande ut-
5796: dessa samhällets olyckliga. Men uppföran- gifter. 1Sinnessjukdomen är, enligt vår me-
5797: det av dessa sjukhus likasom deras årliga ning, av den svåra art, a:tt vården av dessa
5798: underhå1l åsamka kommunerna stora utgif- samhällets olyclkliga hclt bör belkostas av
5799: ter. Och för den enslki~de medborgare som staten. Ty det finnes knappa:st någon sjU'k-
5800: rålkat i sinnessju'kdoon, l~ksom för hans fa- dom, som kan jämföras med si!nnessju:kdo-
5801: milj, bliva ikostnaderna för den sju:kes in- men och den kan drabba vem som helst från
5802: ternering och vård så betungande, a:tt års- den hö.gst uppsatta, mest ~ärda medborgare
5803: inkomsterna hos det stora flertalet ieke för- till den ·enklaste och fattigaste.
5804: slå tili täckande av dessa sjulkvårdslrostna- Under hänvi!sning tili ovanstående få vi
5805: der. De besparingar, som den sjuke, even- vördsamt föreslå att riksdagen ville besluta
5806: tuellt hans familj, före sju'kdomens irrträde hemställa,
5807: kunnat hopsamla, måste då tillgripas. Ef- att regeringen måtte låta bereda
5808: ter en kort tid äro den sju:kes och i många och till Riksdagen avlåta proposi-
5809: fall jämväi fami>ljens t~gångar fullständigt tion om att sinnessjukvården överta-
5810: nttömda. Kommunens fattigvård måste ges av staten.
5811:
5812: Helsingfors den 8 fe·bruari 1934.
5813:
5814: Edvard Haga. Levi Jern.
5815: Edv. Helenelund. Albin Wickman.
5816: J. Mangs. Henrik Kullberg.
5817: 143
5818:
5819: VI,2. - Toiv. al. N :o 31. Suomewnos.
5820:
5821:
5822:
5823: Ha.ga y. m.: Esityksen antamisesta mielisairashoidon otta-
5824: misesta valtion huostaan.
5825:
5826:
5827: E d u s k u n n a 11 e.
5828:
5829: Mielisairaus on epäilemättä vaikeimpia Valtiovalta on kyllä osoittanut ymmärtä-
5830: tauteja, mikä ihmistä saattaa kohdata. mystä tätä kysymystä kohtaan, sillä lailla
5831: Mielisairas ei vain itse kärsi, vaan on li- 31 päivältä toukokuuta 1929 on eduskunta
5832: säksi vaarallinen ympäristölleen ja kans- päättänyt, että valtio suorittaa piirimieli-
5833: saihmisilleen, etenkin omaisilleen. Tästä sairaaloita rakennettaessa puolet kustan-
5834: johtuu, että mielisairas tavallisesti on eris- nuksista, jos menoarviossa on varattu mää-
5835: tettävä ja häntä on hoidettava suljetussa rärahoja tällaisia tarkoituksia varten. Sitä-
5836: laitoksessa tai sairaalassa. Sitäpaitsi on paitsi osallistuu valtio sairaaloiden ylläpi-
5837: mielisairaus usein parantumaton, mistä jdh- toon avustuksella, joka nykyään on 11
5838: tuu että sairaalassaolo tulee kestämään markkaa sairashoitopäivältä. Nämä määrät
5839: mielisairaan koko jälellä olevan elinajan. eivät kuitenkaan mielestämme ole riittävät,
5840: Viime aikoina rakennetut kuntainväliset koska lisäksi aiheutuu suuria ja rasittavia
5841: piirimielisairaalat ovat sentakia olleet vält- menoja sekä kunnille niistä sairaista, jotka
5842: tämättömiä ja täyttävät jo kauan tunnetun ovat joutuneet köyhäinhoidon rasitukseksi,
5843: tarpeen, kun on kysymys näitten yhteis- että yksityisille, jotka sairastuvat mainit-
5844: kunnan onnettomien hoidosta. Mutta näit- tuun tautiin. Mielisairaus on mielestämme
5845: ten sairaaloiden rakentaminen samoin kuin niin raskas onnettomuus, että näiden yh-
5846: niiden vuotuinen ylläpito aiheuttavat kun- teiskunnan kovaosaisten hoito olisi koko-
5847: nille suuria menoja. Ja yksityiselle kan- naan valtion kustannettava. Sillä on tus-
5848: salaiselle, joka on tullut mielisairawksi, kin mitään tautia, jota voi verrata mieli-
5849: sekä hänen perheelleen muodostuvat kus- sairauteen, ja se voi kohdata ketä hyvänsä,
5850: tannukset sairaan eristämisestä ja hoidosta korkeimmasta, oppineimmasta kansalaisesta
5851: niin 1~askaiksi, että suuren enemmistön yksinkertaisimpaan ja köyhimpään.
5852: vuositulot eivät riitä näiden sairashoitokus- Viitaten ylläolevaan kunnioittaen ehdo-
5853: tannusten peittämise.en. Silloin täytyy tur- tamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
5854: vautua niihin säästöihin, jotka sairas tai muksen,
5855: hänen perheensä ennen taudin ilmenemistä
5856: ovat voineet kerätä. Lyhyen ajan kuluttua että hallitus valmistuttaisi ja
5857: ovat potilaan ja monessa tapauksessa per- Eduskunnalle antaisi esityksen mie-
5858: heenkin varat täysin loppuneet. Kunnan lisairashoidon ottamisesta valtion
5859: köyhäirrhoidon on silloin tultava väliin ja huostaan.
5860: huolehdittava siitä, että sairas saa tarpeel-
5861: lisen hoidon.
5862:
5863: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1934.
5864:
5865: Edvard Haga. Levi Jern.
5866: Edv. Helenelund. Albin Wickman.
5867: J. :Mangs. Henrik Kullberg
5868: 144
5869:
5870: V1,3. - Toiv. al. N :o 32.
5871:
5872:
5873:
5874:
5875: Lohi y. m.: Al1wlä.äkärinvimn per·'!~stamisesta Ran·uan kun-
5876: taan.
5877:
5878:
5879: Ed u s kunnalle.
5880:
5881: Sairashoitoon on valtiovallan taholta Viime vuosina. on tosi>n Pudasjärvellä asuva
5882: kiinnitetty viime aikoina erikoista huomiota. piirilääJkäri t.a.i Pudasjä.rven kunnanlääkäri
5883: Tässä suhteessa orukin saatu huomattavia käynyt kerran ikuussa Rannalla sairaita
5884: parannu!ksia aikaan. Kumminkin on vielä vastaanottamassa, mutta tämä apu on sit-
5885: maassamme seutuja, 'joissa ei ole juuri min- tenkin kovin vruhäinen. Kun valtiolla on
5886: käänlaista tarkoituksenmu'kaista saimanhoi- kunnassa la.ajwt metsät, joissa joka vuosi
5887: toa saatavissa. Rannan kunta on yksi sel- työskentelee satoja. työmiehiä ja näissäkin
5888: lainen vähävarainen sydänmaa•n kunta, ehtimiseen sattuu myös tapaturmia, on mie-
5889: joissa ei .ole ollenkaan lääkäriä. Kunta, lestämme valtion velvoliisuus ryhtyä asia;a
5890: jossa nykyisin on noin 4,000 asukasta, on auttamaan.
5891: niin vähävaraista, suurelta osaltallln entistä Edellä ·olevan perusteella ehdotamme
5892: kruununmetsätorppariasutusta, ettei kun- eduskunnan hyväk!Syt:täväiksi toivomulk:sen,
5893: nan toimesta ole minkäänlaista mahdolli-
5894: suutta kunnanlääkärin palklkauikseen. Lää- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
5895: käriä ei ole lähempänä kuin RovaniemeUä siin aluel-ääkärinviran perustami-
5896: ja Pudasjärvellä, joihin mQllempiin on mat- seksi Ranuan kuntaan ja ottaisi lää-
5897: kaa noin 85 kilometriä. Kun talven ai- kärin palkkaukseen tarvittavan mää-
5898: kana ei ole edes autotei.tä, niin on ymmär- rärahan valtion ensi vuoden tnlo- ja
5899: rettävissä kuinlka vaikea on tilanne vai- menoarvioesity kseen.
5900: keissa ja ä;ki.llisissä sairau:stapauksissa.
5901:
5902: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1934.
5903:
5904: K. A. Lohi. Kaarlo Hänninen.
5905: Lauri Kaijalainen. Janne Koivura.nta.
5906: Uuno Hannula .
5907:
5908:
5909:
5910:
5911: •
5912: 146
5913:
5914: Vl,4. - Toiv. al. N :o 33.
5915:
5916:
5917:
5918:
5919: Hannula. y. m. : Valtion .~aira.al4n rakentamisesta Kemiin.
5920:
5921:
5922: Eduskunnalle.
5923:
5924: Viittaamalla 1933 vuoden valtiopäiville että hallitus ensi vuodtm tulo- ja.
5925: jätetyn rahaasia-aloitteen n :o 21 perustelui- menoarvioesitykseen ottaisi riittävän
5926: hin pyydämme kunnioittavimmin esittää määrärahan valtion sairaalan raken-
5927: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, tamista varten Kemin kaupunkiin.
5928:
5929: Helsingissä, helmikuun 8 päivänä 1934.
5930:
5931: Uuno Hannula. Lauri Kaijalainen.
5932: K. A. Lohi. Ja.nne Koivuranta.
5933: S. Salo. M. 0. Lahtela.
5934: Kusti Arffman. Hilda. Herrala.
5935:
5936:
5937:
5938:
5939: 19
5940: 146
5941:
5942: VI,15. - Toiv. a.l. lf :o 34.
5943:
5944:
5945:
5946:
5947: Salo y. m.: Aluesairaalan rakentamisesta Säräisniemen pi-
5948: täjää'n.
5949:
5950:
5951: E d u s kun n a U e .
5952: .
5953: Sairashoito-olot varsinkin Oulun läänissä kaikki sairassijat ovat täynnä. Kainuun
5954: ovat tähän asti olleet pitkien matkojen sairaalaolojen järjestämissuunnitelmasta on
5955: vuoksi varsin puutteelliset. Viime vuosien täyttämättä enää eduskunnan jo ennen
5956: aikana on valtiovalta tässä suhteessa kiitet- päättämän Säräisniemen aluesairaala'n ra-
5957: tävällä auliudella koettanut järjestää oloja kentaminen. Kun sen aikaansaaminen on
5958: paremmin siedettävälle kannalle. Kun on välttämätöntä jälellä olevan Kajaanin kih-
5959: kysymys Kainuusta, on Kajaanin yleisen lakunnan osan sairashoidon saamiseksi muita
5960: sairaalan laajennus jo huomattavasti pois- osia vastaavalle kannalle, rohkenemme täten
5961: tanut vuosia kestänyttä tilanahtautta. Sa- ehdottaa eduskunnan päätettävruksi toivo-
5962: moin ovat Suomussalmen, Hyrynsalmen ja muksen,
5963: Puolangan aluesairaalat toimintansa alka- että hallitus, valmistaessaan v. 1935
5964: neina kyenneet paljon parantamaan pitkien talousarviota, ottaisi siihen 500,000
5965: sairaskuljetuksien tuottamaa vaikeata hait- markan suuruisen määrärahan alue-
5966: taa. Tietojen mulkaan on hoitoa tarvitsevien sairaalan rakentamiseksi Säräimie-
5967: luku kuitenkin niin suuri, että sairaalain men pitäjään.
5968:
5969: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1934.
5970:
5971: S. Salo. T. A. Jauhonen.
5972: M. 0. Lahtela. Kusti Arffma.n.
5973: Ansh. Alestalo.
5974: 147
5975:
5976: Vl,6. - Toiv. al. N :o 35.
5977:
5978:
5979:
5980:
5981: Lahtela y. m.: Sairasmajan perustamisesta K uolajärven
5982: kunnan Oulankaan.
5983:
5984:
5985: E d u s ik u n n a B e.
5986:
5987: Sen jdhdoota, että sairashoito maamme on suhteellisen pienillä kustannuks:hlla saa:tu
5988: rojaseuduii.Ha oli suuressa määrin taka- aikaan huomattava parannus paikkakunnan
5989: pajulla, laati Suomen Punainen RiSti · terveydellisissä oloissa, varsinkin kun ter-
5990: vuonna 1926 sairasmaja'Ohjelman, jonka veyssisar on toiminut myös llrouluhoitajatta-
5991: mUkaan lähivuosina oli perustettava 10 sai- rena.·
5992: rasmaj•aa etupäässä erämaanpitäjiin itä- Mielestämme olisi välttämätöntä jatka;a
5993: rajalla. Tarkoituksena oli siten saada sel- tätä menestykselliseksi ja siunaUikselliseksi
5994: laisille harvaan asutuiHe seuduille, jonne ei osoittautunutta työtä sekä toteuttaa yhdis-
5995: ollut mahdollista perustaa varsinaista kun- tyksen suunnitelma perustamalla uusi sai-
5996: n3i11Sairaalaa, mutta mistä matka ·lähimpään rasmaja Kuolajärven kunnan Oulankaa;n,
5997: sairaalaan oli suhteettoman pitkä, sairas- joka asiantuntijain mielestä sitä kipeästi
5998: maja, joka <tyydyttäisi pailmakunnan ki- kaipaisi. Sairasmaja on Oulanganlaakson
5999: peimmän sairassijojen tarpoon ja jonlka paikalliselle väestölle ja erikoisesti seu-
6000: hoitajatar samalla voisi ympäristössään har- dulla olevalle työväestölle perin tarpeelli-
6001: joittaa terveydellistä valistustyötä. nen, koska sieltä on matkaa lähimpiin sai-
6002: Edellä mainittu suunni.tdma on osaiksi jo raaloihin lähes 100 km. Tätä tarkoitusta
6003: toteutettu. Suunnitelluista sairasmajoista varten olisi ensi vuoden menoarviossa, ot-
6004: ovat jo toiminnassa seuraavat seitsemän: taen huomioon matkan pituus ja raken-
6005: Vuorijärven, Paanajärven ja Suomussalmen tamisen kalleus, varattava Suomen Punai-
6006: sairasmajat Oulun Jäänissä, Rautavaarnn, selle Ristille avustuksena ainakin 200,000
6007: Naarvan ja Kuolismaan sairasmajat Kuo- markkaa.
6008: pion läänissä sekä ÄgUi:järven sairasmaja Edellä esittämäämme viitaten ikunnioi•t-
6009: Viipurin läänissä. Kustannukset näiden taen ehdotamme eduskunnan päätettä-
6010: majojen perustamisesta ovat nousseet keski- väksi toivomuksen,
6011: määrin noin 200,000 marklkaan, mihin
6012: lisäiksi on tullut sisustus. Valtio on useim- että hallitus vuoden 1935 tulo- ja
6013: missa tapauksissa antanut Suomen Punai- menoarvioesitykseen ottaisi 200,000
6014: selle Ristille avustuksen, joka on tehnyt markan suuruisen määrärahan Suo-
6015: sairasmajojen perustamisen mahdolliseksi. men Punaiselle Ristille uuden sairas-
6016: Samoin on valtio avustanut sanottua yh- majan perustamista varten K uola-
6017: distystä terveyssisaren paikkaamisessa. Näin järven kuwnan Oulankaam.
6018:
6019: Helsingis.~ä helmikuun 9 päivänä 1934.
6020:
6021:
6022: M. 0. Lahtela. S. Salo.
6023: Kusti Arffman. Janne Koivuranta.
6024: Lauri Kaijalainen. Heikki Soininen.
6025: A. Fränti.
6026: 148
6027:
6028: VI,7. - Toiv. aJ. N :o 85.
6029:
6030:
6031:
6032:
6033: Huotari y. m. : Alkoholist·itilaston aikaansaamisesta.
6034:
6035:
6036: E d u s kun n a 11 e.
6037:
6038: Alkoholistien hoito on maassamme tällä voisi siis olla suurena apuna alkoholisti-
6039: hetkellä sangen huonolla kannalla. Varsi- tilastoa valmistettaessa. Nykyisin ovat lää-
6040: naisiin sairaaloihin tai mielitautiparanto- kärit maan piirilääkärien välityksellä vel-
6041: loihin eivät alkoholistit tautinsa perus- volliset kuukausittain ilmoittamaan lää-
6042: teella kuulu, eikä niissä sitäpaitsi ole riit- kintöhallitukselle kaiikki piirissään sattu-
6043: tävästi tilaakaan. Jos he kuitenkin onnis- vat kulkutauti- ja sukupuolitautitapaukset.
6044: tuisivat niihin jollakin tavalla pääsemään, Olisi välttämätöntä, että tämä ilmoitusvel-
6045: niin supistuu heidän hoitonsa niissä kaik- vollisuus laajennettaisiin käsittämään myös-
6046: kein välttämättömimpäan ja jää useimmi- kin alkoholistit. Tällä tavoin aikaansaata-
6047: ten liian lyhytaikaiseksi. Jotta alkoholis- van luotettavan tilaston perusteella voitai-
6048: tien hoito maassamme saataisiin järjeste- siin helpommin määrätä, kuinka monta
6049: tyksi asian vaatimalle kannalle ja että alkoholistiparantolaa on maahamme perus-
6050: muutenkin saataisiin tosiasiallista valais- tettava ja mihin muihin toimenpiteisiin
6051: tusta alkoholistikysymykseen, olisi tarpeel- alkoholistien hoitoon nähden mahdollisesti
6052: lista saada heistä ja etenkin sellaisista, olisi ryhdyttävä.
6053: jotka välttämättä kaipaavat parantolahoi- Edelläesitetyn perusteella ehdotamme
6054: toa, oikea luotettava tilasto. eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
6055: Maamme läakärikunta joutuu näiden sai-
6056: raiden kanssa suoranaiseen kosketukseen, että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
6057: usein pitempienkin aikojen kuluessa ja siin luotettavam alkoholistitilasto?t ai-
6058: useammallakin eri tavalla. Lääkärikunta kaamsaamiseksi.
6059:
6060: Helsingissä, helmikuun 9 p:nä 1934.
6061:
6062: Anni Huotari. Matti Lepistö.
6063: Hugo Aattela. Väinö Voionmaa.
6064: Elsa Metsäranta. Aino Lehtokoski.
6065: 0. Peltonen. Otto Toivonen.
6066: Alpo Lumme. Väinö Kivisalo.
6067: Viljo Rantala. Matti Turkia.
6068: Isa.k Penttala. Alex Hämäläinen.
6069: J. F. Tolonen. Kaisa Hilden.
6070: Otto Marttila. Onni M'åkeläinen.
6071: Hilma. Koivulahti-Lehto. Hilja Pärssinen.
6072: Aino Malkamäki. Hilda Herrala.
6073: Akseli Kanerva.. Edv. Pesonen.
6074: 149
6075:
6076: VI,s. - Toiv. al. N :o 86.
6077:
6078:
6079:
6080:
6081: Lehtokoski y. m.: Esitykse-n antamisesta alkoholistih:utJlto-
6082: laiksi.
6083:
6084:
6085: E d u s k u n n a ll e.
6086:
6087: Maassamme lienee jo vakaantunut ylei- laiksi. Alkoholistihuoltolain pohjaksi olisi
6088: seksi se mielipide, että vihdoinkin olisi ai- siis edelleenkin otettava mainitun komitean
6089: kaansaatava alkoholistihuoltolaki. Mu:issa mietintö ja lakiehdotus, tekemällä siihen
6090: maissa saavutettujen kokemusten ja tutki- ne muutokset ja parannukset, mitkä muut-
6091: musten perusteella on voitu todeta, että tunei&<Ja olosuhteissa ovat tulleet tarpeelli-
6092: suurin osa alkoholisteista voidaan joko siksi.
6093: kokonaan tai osittain parantaa, jos heille Edelläesitetyn perusteella ja vedoten
6094: riittävän hyvissä ajoin järjestetään oikeata eduskunnan jo ennen tästä asiasta tekemiin
6095: ja. sopivaa hoitoa ja heidät, vaikkapa vasten päätöksiin ehdotamme eduskunnan päätet-
6096: omaa tahtoansa, saatetaan huollon alaisik8i. täväksi. toivomuksen,
6097: Vuonna 1924 hallitus asetti komitean
6098: suunnittelemaan alkoholistien huoltoa. Pari että hallitus antaisi kiireeUisesti
6099: vuotta myöhemmin sai komitea työnsä val- Eduskunnalle esityksen alkoholisti-
6100: miiksi ja jätti hallitukselle asiasta laajan huoltolaiksi.
6101: mietinnön ja ehdotuksen alkoholistihuolto-
6102:
6103: Helsingissä, helmikuun 9 päivänä 1934.
6104:
6105: Aino Lehtokoski. Anni Huotari.
6106: Hugo Aattela. Akseli Kanerva.
6107: Elsa Metsäranta. Väinö Voionmaa.
6108: 0. Peltonen. Väinö Kivisa.lo.
6109: lVlatti Lepistö. Otto Toivonen.
6110: Viljo Rantala. Alpo Lumme.
6111: Isak Penttala. Matti Turkia.
6112: J. F. Tolonen. Alex Hämäläinen.
6113: Otto Marttila. Kaisa Hilden.
6114: Hilma Koivulahti-Lehto. Onni Mäkeläinen.
6115: Aino Malkamäki. Hilja Pärssinen.
6116: Hilda Herrala.
6117: •• ••
6118:
6119: VALTIOPAIVAT
6120: 19 3 4
6121:
6122:
6123: LIITTEET
6124: vn
6125: LAKI- jA TALOUSVALIOKUNTAAN LÅHETElYT
6126: TOIVOMUSALOITTEET
6127:
6128:
6129:
6130:
6131: HELSINKI 1934
6132: V:ALTIONEUVOSTON KIR.TAP AINO
6133: Kunnallisverotusta, työttömyyttä y. m. koskevia
6134: toi vomusaloitteita.
6135:
6136:
6137:
6138:
6139: 20
6140: 165
6141:
6142: VII,1. ....,- Toiv. al. N :o 36.
6143:
6144:
6145:
6146:
6147: Wiik y. m.: Toimenpiteistä kunnallisen verohtksen uudista-
6148: miseksi.
6149:
6150:
6151: E d u s kunnalle.
6152:
6153: V ailkka kysymys kunnallisen verolainsää- nemmistä. Tätä periaatetta olisi ehdotto-
6154: däntömme uudistamisesta on ollut pohdit- masti sovellettava myöskin kunnalliseen tu-
6155: tavana yli neljäkymmentä vuotta, ei siinä loverotukseen. Näin on jo tapahtunut eri-
6156: ole vieläkään päästy mihinkään olennaisiin näisten ulkomaiden kunnallisverotuksessa.
6157: tuloksiin. Tosin on kunnallisia veroja kos- Niinpä läntisessä naapurimaassarmme Ruot-
6158: kevia lakeja maassamme maailmanodan jäl- sissa on meikäläisen tapaisen kunnallisen
6159: keisenä aikana useissa kohdin muutettu, tuloveron - tosin meikäläistä monissa olen-
6160: mutta muutokset eivät ole kuitenkaan kos- naisissa kohdin vähätuloisille edullisemman
6161: keneet varsinaisesti itse veroperusteita, maa- - ohella erityinen kunnallinen progressi-
6162: talouskiinteistöjen verotusta lukuunotta- vero, joka kohdistuu keski- ja ylempien
6163: matta. Suurin piirtein katsoen on kunnal- tuloluokkien tuloihin ja omaisuuteen lisä-
6164: lisverotuksemme yhä edelleen samalla van- verona.
6165: hanaikaisella kannalla, jonka pohja iuotiin Korjattava olisi kunnallisen tuloverotuk-
6166: viime vuosisadan loppupuolella. sen yhteydessä myös se epä:kohta, ettei ny-
6167: Nykyinen kunnallisverolainsäädäntömme kyinen kunnallinen verotuksemme myönnä
6168: rakentuu sille pohjalle, että pääasiassa vain riittävää verovapaata toimeentulominimiä,
6169: tuloa v'erotetaan. Tämä kunnallinen tulo- vaan on veroa maksettava sellaisestakin tu-
6170: vero on taasen luonteeltaan n. s. jakovero, losta, joka tuskin riittää edes vaatimatto-
6171: s. o. verotuksella 'kunakin vuonna ikoottava mimpaan elatukseen. Samaten olisi määrät-
6172: määrä jaetaan verovelvollisten kesken suori- tävä lasten sekä muiden läheisten omaisten
6173: tettavaksi veroäyriluvun perusteella. elättämisestä oikeus kohtuulliseen verovä-
6174: Nykyisessä kunnallisessa tuloverotukses- hennykseen.
6175: samme on epäilemättä suurin epäkohta Kunnallisessa verotu:ksessamme on edellä-
6176: siinä, että vero on samansuuruinen jokai- mainittujen epäkohtien ohella muitakin
6177: selta veroäyriltä, kokonaan riippumatta olennaisia puutteellisuuksia. Huomattavin
6178: siitä, onko vero maksettava suurista vaiko niistä on se, että kunnallinen verotusjärjes-
6179: pienistä tuloista. Tällä tavalla ei kunnalli- telmämme perustuu, niinkuin edellä on jo
6180: sessa tuloverotuksessa oteta huomioon n. s. huomautettu, miltei yksinomaan yhteen ve-
6181: maksukykyisyyden periaatetta, joka on kui- roon, nimittäin tuloveroon. Paitsi sitä, että
6182: tenkin nykyaikaisen verotusteorian pääperi- tulon verottamiseen perustuva yhdenveron
6183: aate. Valtiolle menevässä tulo- ja omaisuus- järjestelmä on omansa johtamaan tulojen
6184: verossa sensijaan on asteittaisen nousun salaamiseen, johtaa se myöskin siihen, että
6185: periaate jo otettu käytäntöön, niin että !kunnallinen verorasitus siirtyy kohtuutto-
6186: suuremmista tuloista on maksettava suhteel- massa määrässä palkkatuloista elävän väes-
6187: lisesti suurempi prosentti veroja kuin pie- tönosan kannettavaksi. Huomattavaksi
6188: VII,L - Kunnallisen verotuksen uudistaminen.
6189:
6190: osaksi puheenaolevan seikan vuoksi kehitys Kiinteistöverotus saatettaisiin ottaa mo-
6191: on meidän maassamme varsin arvelutta- nenmuotoisena käytäntöön. Yhtenä tällai-
6192: vassa määrässä kulkenut siihen suuntaan, sena verona on mainittava maanarvovero.
6193: että palkallaeläjät saavat maksaa suurim- Sen puolesta puhuu sekin seikka, että sen
6194: man osan kunnallisista veroista. Kun v. an1lla saataisiin pohja myöhemmin pu-
6195: 1913 lasketaan kaikissa maamme kaupun- heeksi tulevan maan ansiottomun arv'On-
6196: geissa taksoitetuista tuloista palkkatulojen nousun verotuksen järjestämiselle. Toisena
6197: muodostaneen 44.6 %, elinkeinosta tai 'liik- kiinteistöveron muotona on mainittava ra-
6198: keestä saatujen tulojen 39.9 % ja kiinteistö- kennusvero. Muitakin objektiveroja kuin
6199: tulojen 15.5 %, Qn palkkatulojen prosentti- kiinteistöverot on ajateltavissa. Sellaisina
6200: määräksi v. 1932 laskettu 65.z, elinkeinQsta saattanevat myöskin tulla kysymykseen eri-
6201: tai liikkeestä saatujen tulojen 20.5 ja kiin- näiset elinkeinoverot, joskin on osoittautu-
6202: teistötulojen 14.3. Kun siis vajaan 20 VUQ- nut vaikeammaksi niitä ottaa käytäntöön
6203: den aikana kaupunkiemme palkannauttijain kuin kiinteistöveroja. Niitä järjestettäessä
6204: vero-osuus on noussut noin 50 % :lla, ei olisi lainsäätäjän kiinnitettävä erityistä
6205: tällainen nurinkurinen kehitys saata olla huomiota siihen, että tulolähteitä verotuk-
6206: vaikuttamatta katkeruutta synnyttävästi sella kohdattaessa lienee otettava huomioon
6207: niissä, jotka tuntevat joutuneensa yhä ra- myöskin näiden erilainen yhteiskunnallinen
6208: sittavamman verotaakan alaisiksi, ennen luonne, esim. siten, että osuuskuntien liike-
6209: kaikkea niissä vähävaraisissa, joita samaan toimintaa ei ole verotettava yhtä raskaasti
6210: aikaan valtiokin on, varsinkin välitöntä kuin yksityisten liikkeiden. Edelleen saat-
6211: verotusta huomattavasti lisäämällä, ras- taa kunnallisena objektiverona tulla kysy-
6212: kaasti verotuksella rasittanut. Näin ollen mykseen pääomavero, jolla voitaisiin koh-
6213: tunnustetaankin yhä yleisemmin maas- data n. s. vakautettuja tuloja s. o. pää-
6214: samme, että kunnalliseen verotusjärjestel- omasta lähteviä eli korkotuloja, jotta nämä
6215: määmme on kunnallisen tuloveron rinnalle kunnallisverotuksessa joutuisivat raskaam-
6216: saatava muita veromuotoja. man verotuksen kohteeksi kuin :n. s. vakaut-
6217: Tärkein korjaus nykyisiin verotusoloihin tamattomat tulot, s. o. työväen ja virka-
6218: olisi se, että kunnallisverotuksessa otetaan miesten palkkatulot.
6219: käytäntöön n. s. objektiveroja, joissa voi- Kunnallisen verotuksen uudistamisessa ei
6220: daan soveltaa erikoisesti käytäntöön n. s. olisi kuitenkaan tyydyttävä vain edellämai-
6221: hyödyn ja korvauksen periaatetta. Objekti- nituntapaisten objektiverojen asettamiseen
6222: verotus olisi kunnallisessa verotusjärjestel- kunnallisen tuloverotuksen rinnalle. Kun-
6223: mässä ennen kaikkea kohdistettava kiinteis- nille olisi varattava tilaisuus saada itselleen
6224: töihin. Alkua kiinteistöverotukseen on jo tuloja muullakin tavoin. Erityisesti taihtoi-
6225: olemassa nykyisessä kunnallisessa tuloveros- simme kiinnittää huomiota siihen, että
6226: sammekin, koskapa siinä ei kiinteistötuloista meillä olisi vihdoin saatava mahdollisuus
6227: saada vähentää kiinnitetyn velan korkoja. n. s. maan ansiottoman arvonnousun verot-
6228: Juuri kiinteistöverotus on se ala, jossa hyö- tamiseen, kuten on jo asianlaita useissa
6229: dyn ja korvauksen periaatteen toteuttami- muissa maissa. Tällaisen verotuksen järjes-
6230: nen on välttämättömintä, koska kiinteistöt tämistä on erityisesti nykyhetkellä pidet-
6231: suoranaisimmin hyötyvät sellaisista kuntien tävä tärkeänä, koska pulan aikana alimmil-
6232: tQimenpiteistä kuin katujen ja teiden lait- leen painuneet tonttien ja maatilain hinnat
6233: tamisesta, viemärien ja vesijohtolaitosten alkavat lä:hiaikoina varmaankin jälleen ko-
6234: rakentamisesta, liikennesuhteiden edistämi- hota. Kuten sekä teoria että käytäntö osoit-
6235: sestä j. n. e. tavat, tämän veron aikaansaaminen on
6236:
6237: '
6238: VII,t. - Wiik y. m. 157
6239:
6240: omansa herpaannuttama.an maakeinottelua että hallitus mahdollisimman pian
6241: ja vaikuttamaan siten taloudellista elämää ryhtyisi toimenpiteisiin kunnallisen
6242: tervehdyttävästi. Tätä veroa ei olisi teh- verotuksen uudistamiseksi siihen
6243: tävä pelkästään kiinteistöjen vaihdossa kan- suuntaan,
6244: nettavaksi, vaan säännölliseksi veroksi, joka 1) että yleisen tuloveron al-aisia
6245: perustuisi edellä mainittuihin maan arvioi- tuloja kunnalle verotettaessa sovel-
6246: reisiin sillä tavoin, että määrävuosien ku- lettaisiin asteittaisen nousun peri-
6247: luttua toimitetuissa maanarvioimisllisa sel- aatetta, ja määrättäisiin riittävän
6248: ville saatu maan arvon nousu joutuu asteit- korkea verovapaa toimeentulominimi;
6249: tain ylenevän verotuksen alaiseksi. 2) että tuloveron rinnalla otettai-
6250: Ta:htoisimme vielä mainita erikseen asun- siin vastaisessa kunnallisessa verotuk-
6251: toylellisyysveron sellaisena veromuotona, sessa käytäntöön erinäiset objekti-
6252: joka voitaisiin. harkita kunnallista verotusta verot, joista esimerkkeinä mainitta-
6253: uudistettaessa. Asuntohuoneiston laajuus koon sellaiset kiinteistöverot kuin
6254: on myös yksi niitä tunnusmerkkejä, jotka maanarvovero ja rakennusvero, eri-
6255: osoittavat verovelvollisen maksukykyä. Niin laiset elinkein{)verot, joita asetet-
6256: ollen on paikallaan, että, mikäli jonkun taessa kuitenkin olisi otettava huo-
6257: verovelvollisen asuntohuoneiston huoneiden mioon eri tulolähteiden erilainen yh-
6258: lukumäärä nousee hänelle normaaliseksi teiskunnallinen luonne, sekä pääoma-
6259: katsottavaa suuremmaksi, normin ylittävä vero;
6260: asuintila asetetaan asteittain nousevan vero- 3) että kunnallisessa verojärjestel-
6261: tuksen alaiseksi. mässä otettaisiin käytäntöön sään-
6262: Lopuksi haluamme tähdentää sitä seik- nöllinen asteittain nouseva maan-
6263: kaa, että kunnille olisi edellä lueteltujen arvonnousuvero, jonka olisi kohdat-
6264: veromuotojen lisäksi varattava mahdolli- tava määräaikaisissa maan arvioissa
6265: suus ottaa, mikäli niitä haluavat, käytän- ilmenevää rruuJ~~W,rvojen erotusta;
6266: töön muitakin verotuksen muotoja. Muiden 4) että säädettäisiin asteittain nou-
6267: maiden kunnallisverotuksessa tapaamme seva kurvnallinetn asuntoylellisyys-
6268: useitakin sellaisia veromuotoja, joiden so- vero; sekä
6269: veltaminen olisi meilläkin kunnille sallit- 5) että kunnille varataan mah-
6270: tava. dollisuus ottaa käytäntöön muitakin
6271: Edellä esittämämme perusteella saamme kuin edellämainittuja veromuotoja.
6272: kunnioittaen ehdottaa eduskunnan hyväk-
6273: syttäväksi toivomuksen,
6274:
6275: Helsingissä 10 pä.ivänä helmikuuta 1934.
6276:
6277: K. H. Wiik. Alpo Lumme.
6278: Aino Lehtokoski. Albin Koponen.
6279: Yrjö Räisänen. Jussi Lonkainen.
6280: Viljo Rantala. Hilja Pärssinen.
6281: A. A. f.astu. M. Ampuja.
6282: Emil Jokinen. Akseli Kanerva.
6283: Urho Kulova.ara. V. A. Komu.
6284: Isak Penttala. V. Voionmaa.
6285: 168
6286:
6287: VII,z. - Toiv. al. N :o 37.
6288:
6289:
6290:
6291:
6292: Lahtela y. m. : K unnallisverojen ja palovakuutusmaksujen
6293: perimisestä parmnmalla etuoikeudella kuin kiinnitetyt
6294: saatwvat.
6295:
6296:
6297: E d u s k u n n a ll e.
6298:
6299: Viime vuosien aikana ovat suurella taan lainatun saamisen tulee olla turvattu,
6300: osa:lla väestöä jääneet verot maksamatta ja niin ei si~nä voida kuitenkaan mennä niin
6301: snna palffi:ohuutxJiklauppavyöryssä, jokia pitkälle, että se tulee parempaan asemaan
6302: kautta maan on raivonnut, ovat kunnat kuin verosaatava on. Jos kiinnitetylle saa-
6303: jääneet saamatta suuren määrän verosaata- tavwlle tunnustetaan parempi oikeus kuin
6304: viaan niissä pakik:ohuutokaupoissa, joissa verosaatavalle, on siitä seurauksena, että
6305: myytävät omaisuudet ovat olleet kiinnite- henkilöt, jotka kuuluV'at samaan veronmak-
6306: tyillä veloilla rasitetut. sajajoulkkoon, joutuvat vastaamaan kiinni-
6307: Se, että kunnat ovat menettäneet vero- tysvakuutta vastaan lainaa saaneen vero-
6308: saatavansa niiden hyväiksi, joilla on ollut velat.
6309: myytäviin omaisuu:ksiin kiinnitettyjä saa- Kun nykyään on tullut 1Javwksi kiinnittää
6310: tavia, on entistä selvemmin osoittanut sen velan ma;ksamisen vakuudeksi miltei kaik-
6311: kauan aikaa sitten havaitun epäk<?hdan, kea omaisuutta, vieläpä omaisuuden käytön
6312: että lainsäädäntöömme olojen muuttumisen rajoituksiakin, on tilanrne kehittynyt ja
6313: vuoksi on jäänyt sellainen aukko, että kiin- yhä edelleen kehittyy sellaiseksi, jota kun-
6314: nitetyt saatavat ovat menneet etuoikeuteen nallistalouden ja veronmaiksajain kannrulta
6315: nähden verosaatavien edelle, vaikka aikai- ei voi pitää oikeudenmukaisena eilkä oikeaa
6316: sempien olojen vallitessa vamhemman lain- kehityssuuntaa osoittavana. Jos nykyinen
6317: säädännön mu:kaan on ollut päinvastoin, !ku- olotila saa ·edelleen kehittyä ilman suun-
6318: ten se maakaaren 17 luvun 3 §:stä ja nan muutosta voi se herpaannuttaa veron-
6319: v. 1868 annetun kiinnitysasetuksen 22 § :n ma~ksutaJhtoa, ehkäpä viedä väärinkäytöik-
6320: 4 mom:sta näkyy. ~Maa:kaaren mainitun ~:n siinkin nykyisen tavaksi muodostuneen hal-
6321: mukaan oli kiinteistö 3 vuoden veron pant- tijave1kakirjajärjestelmän yleiseen !käyt-
6322: tina ja oli siiLlä parempi oikeus kuin kiin- töön tultua.
6323: nitetyllä saatava1la. Nykyisenä aikana, jol- Kun omaisuuden palovakuuttaminern ja
6324: loin ovat tulleet käyntiin uudet verotus- vakuutusten voimassapitäminen on kunnal-
6325: muodot, tulkitaan mainittujen säännösten lisverojen saamisen ja erittäinkin lkiinnitet-
6326: koskevan vain niitä veroja, jotroa manttaa- tyjen y. m. velkain ma.ksamisen lkanna'lta
6327: lin mukaan kannetaan, monissa ~tapauksissa katsoen perin tärkeä, olisi nähdäksemme
6328: ei edes näitäkään. Lainsäädäntöä olie.~ pi- tarpeellista, että puutteelliseksi käynyt lain-
6329: tänyt kehittää sitä mukaa kuin verotusta on säädäntö kehitettäisiin sellaiseksi, että siinä
6330: kehitetty, jotta verojen perimisen varmuus palovakuutusmaksut myöskin saatettaisiin
6331: olisi taattu. Vaikka me hyväiksymmekin kiinnitettyjen saatavain edelle.
6332: sen periaatteen, että kiinnitysvaikuutta vas- Se, miten monen vuoden ajalta verot ja
6333: VII,2. - I~ahtela y. m. 159
6334:
6335: palovakuutusmaksut olisi saatava kiinnitet- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
6336: tyjen velkojen rinnalla etuoikeutetumpaan ~hdotamme eduskunnan päätettäväJksi toi-
6337: asemaan, on hal'lkintakysymys. Tuntuu vomuksen,
6338: kuitenkin siltä, että siinä olisi paras rat-
6339: kaisu se, että ne tulisivat saamaan etuoikeu- että hallitus kii1·eellisesti valmis-
6340: den kahdelta edelliseltä ja siltä vuodelta, tuttaisi ja aikanaan Eduskunnalle
6341: jona kiinnitetty omaisuus myydään, vi:ime- antaisi esityksen sellaiseksi laiksi tai
6342: mainitulta vuodelta edellisen vuoden mää- lain muutokseksi, että kunnallisverot
6343: räisenä, ellei vielä silloin ik:annettava.määrä ja palovakuutusmaksut voidaan periä
6344: ole tiedossa. Kaikki lain edellyttämine paremmalla etuoikeudella kuin kiin-
6345: lisäyksineen. nitetyt saatavat.
6346:
6347: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1934.
6348:
6349: lVI. 0. Lahtela. Kusti Arffman.
6350: Janne Koivuranta. Kaarlo Hänninen.
6351: Kaapro Huittinen. K. A. Lohi.
6352: J. Ta.kala. Lauri Kaijalainen.
6353: 160
6354:
6355: VII,3. - Toiv. al. N :o 38.
6356:
6357:
6358:
6359: Bryggari y. m.: Kuntie-n myäntämien työttömyy~;avustusten,
6360: jättämisestä takaisin perimättä.
6361:
6362:
6363: Eduskunnalle.
6364:
6365: Viidettä vuotta jatkunut taloudellinen 'ryöttömien lukumäärä maassamme on
6366: lamakausi ja siitä johtunut laaja työttö- talvikausittain vaihdellut n. 60--70,000
6367: myys on monessa suhteessa aiheuttanut il- välillä. Näistä on töihin voitu sijoittaa
6368: man omaa syytään työttömiksi joutuneille vain n. 3(}-40 %. Ansiomahdollisuuksia
6369: työläisille ja heidän perhe:iJ.leen suuria kär- vaille jääneiden on ollut pakko turvautua
6370: simyksiä. Tämän vuoksi on paikallaan, kuntien köyhäinhoidolta saatavaan apuun.
6371: että eduskunta kiireellisesti ottaisi harkit- Paitsi sitä, että työttömäksi jääneet työ-
6372: tavakseen työttömyyden aiheuttamien seu- läiset eivät uutterista ponnisteluistaan huo-
6373: rausten lieventämisen. limatta ole onnistuneet hankkimaan elatus-
6374: Vaikka viralliset tilastonumerot osoitta- taan millään muulla tavalla kuin turvautu-
6375: vat työttömyyden jonkinverran pienem- maHa yhteiskunnan suoranaiseen apuun, ei-
6376: mäksi kuin mitä se on todellisuudessa, niin vät myöskään työssä olevat ole olleet pal-
6377: ei kuitenkaan voida sanoa, että työttömyys- jonkaan paremmassa asemassa. Sadat kun-
6378: t:ilanoo (asiallisesti) laajuud~ltaan, vielä nat ovat joutuneet suorittamaan köyhäin-
6379: vähemmän [aadultaan olisi lieventynyt apua sellaisillekin asukkailleen, jotka ovat
6380: viime vuodesta. Tosin m. m. metsätöitä on olleet ansiotyössä, mutta eivät ole palkka-
6381: tänä talvena ollut tarjolla jonkinverran tuloillaan voineet elättää itseään ja per-
6382: enemmän kuin viime talvena, mutta niissä heitään. Näistä kunnista ei tosin ole käy-
6383: maksetut palkat ovat kauttaaltaan olleet tettävissämme tarkkoja numerotietoja,
6384: sillä tasolla, etteivät työläiset niillä ole voi- mutta asiaa valaisee kuitenkin maan köy-
6385: neet kaikkialla saada. edes itselleen riittävää häinhoitomenojen kehitys viime vuosina.
6386: toimeentuloa, puhumattakaan perheittensä Seuraava tilasto osoittaa, miten nämä me-
6387: elatuksesta. Kaupungeissa ja teollisuuskes- not ovat kehittyneet varsinkin vv. 1930
6388: kuksissa ovat työmahdollisuudet kuitenkin -1931 (myöhäisempiä tilastoja ei ole saa-
6389: ol1eet varsin vähäiset. Kun lisäksi otetaan tavissa):
6390: huomioon vuosikausia kestäneen yhtämittai-
6391: sen työttömyyden vaikutus palikkatyöväen J[öyhäinhoidon kokonaiskustannukset
6392: elinmahdollisuuksiin, on todettava, että vuosina 1927-1931.
6393: yleinen köyhtyminen ja siitä johtuva kur- 1927 ............ 250,190,659 mk.
6394: jistuminen työväestön keskuudessa on yhä 1928 ............ 271,238,565 "
6395: jatkunut. Pe11he toiseusa jä:lkeen on ku- 1929 ............ 301,421,264 "
6396: luttanut loppuun aikaisemmin ehkä kootut 1930 ............ 332,071,229 "
6397: pienet säästövaransa, vähäiset talou!>kalut 19,31 ............ 362,657,088 "
6398: on ollut pakko muuttaa rahaksi ja lopulta 'Seuraava taulukko taasen osoittaa köy-
6399: on useissa tapaulffisisa ollut pakko jättää häinhoidon avunsaajien 'lukumääräin kehi-
6400: autioitunut ikoti ja lähteä mierontielle. tystä:
6401: Vli,3. - Bryggari y. m. 161
6402:
6403: Avunsaajafn luku vuosina 1927-1931.
6404:
6405: Varsinaiset avunsaajat (vuosiavustus vä- 1927 1928 1929 1930 1931
6406: hintään 500 mk.) . . ................ . 86,909 87,461 94,012 104,419 122,926
6407: Niistä sellaiset, joiden avuntarpeen syyksi
6408: on merkitty ,työnpuute, työriita" ... 785 649 1,392 4,315 12,489
6409: Tilapäiset avunsaajat (vuosiavustus aHe
6410: ·500 mk.) ......................... . 27,844 26,301 38,261 59,780
6411: 28,629 26,950 32,403 42,576 72,269
6412: Selvitykseksi edelläolevaan on huomau- eräät Helsingin kaupunkia koskevat nume-
6413: tettava, että viralliselta taholta saatujen rotiedot sangen valaisevan !kuvan.
6414: tietojen mukaan nimikkeeseen ,tilapäiset V. 19,32 oli Helsingin kaupungissa keski-
6415: avunsaajat'' kuuluu pääasiassa henkilöitä, määrin 13,500 henkilöä, jotka nauttivat
6416: joiHe työttömyyden johdosta on myönnetty köyhäinhoidon välitöntä avustusta, näistä
6417: avustuksia; yleisestä tavasta johtuu, että 80 % työttömyyden ja wlipalkkauksen joh-
6418: alle 500 mk. vuotuisen avustuksen saanei- dosta.
6419: den kohdw1le ei merkitä avuntarpeen syytä. V. 1900 joulukuussa oli avustettavien
6420: Ylläolevan taulukon perusteella V'oidaan lukumäärä 11,965 henkilöä, niistä 72.7 %
6421: todeta se huolestuttava seikka, että jo v. työttömyyden vuoksi avustusta nauttivia.
6422: 1931 oli työttömyyden ja alipalkkauksen Koko vuoden avustettavien määrästä oli
6423: vuoksi köyhäinrupua nauttineiden luku- työttömyyden ja alipwlkkaisuuden vuoksi
6424: määrä n. 50-60,000 henkilöä kun työttö- avustettavia kaik!kiaan 74.6 %.
6425: miä samaan aikaan oli n. 70-80,000 hen- Edelleen oru syytä esimerkin vuoksi mai-
6426: kilöä. nita, että v. 1932 käsittää Kuopion läänissä
6427: On valitettavaa, että kahdelta viime työttömyyden vuoksi köyhäinhoitoavustuk-
6428: vuodelta ei vielä ole valmistunut koko sina jaettujen varojen sUJnma n. 50% ve-
6429: maata käsittä.viä tilastoja köyhäinhoitome- ronkanna:lla koottujen varojen kokonaismää-
6430: noista, mutta muutenkin on varmaa, että rästä.
6431: juuri tänä ajanja;k!sona sekä kokonaan työt- Tämän suuntaiseen kehitykseen oDJ san-
6432: tömien, että erikoisesti riittämättömän palk- gen ratkaisevasti vaikuttanut myöskin se,
6433: katason vuoksi köyhäinapua nauttineiden että ne kymmenettuhannet työläiset, jotka
6434: lukumäärä on lisääntynyt huomattavasti. ovat joutuneet jatkuvasti elämään suora-
6435: Asiantuntijoilta saatujen tietojen mukaan naisen köyhäinhoidon varassa, eivät ole
6436: on v:n 19·32 köy;häinhoitomem>jen kokonais- kyenneet täyttämään lairu mukaan vaadit-
6437: summa arvioitu n. 400 milj. markaksi. On tuja sitoumuksia, nimittäin määräaikoina
6438: muuten huomautettava, että kyseeseen ei suorittamaan takaisin saamiaan avustuksia,
6439: tule yksinoma:an työttömyyden ja alipalk- J·os otetaan huomioon se hädänalainen
6440: kauksen vuoksi myönnetyt avustukset, vaan asema, johon työläiset jwtkuvan köyhtymi-
6441: aiheuttaa työttömyys ja yleinen alipalk- sen ja kurjistumisen johdosta ovat joutu-
6442: kaus lisäystä muihinkin köyhäinhoitomenoi- neet, on ilman muuta selvää, että ansio-
6443: hin, joten näitä on vaikea numerollisesti työhön päästyäänikään eivät työläiset vielä
6444: tarkkaan arvioida. pitkään aikaan kykene suorittamaan talmi-
6445: Miten työttömyys ja kohtuuttoman alhai- sin saamiaan avustuksia, koska heiltä pitkä-
6446: set palkat y:1eensä vaikuttavat köyhäinhoi- aikaisen työttömyyden seurauksena ovat hä-
6447: tomenoihin kaupungeissa, siitä antavat vinneet sekä vaatteet, välttämättömät talous-
6448:
6449: 21
6450: 162 VII,3 - Kuntien työttömyysavustukset.
6451:
6452: kailut että työkalut y. m. Edelleen on to- lisenaseman vuoksi välttämättömänä, mutta
6453: dettava, että nykyisin sekä valtion, kun- sen.sijaan työläisille erittäin haitallisena,
6454: tien että yksityisten töissä ooudatettava olisi takaisin perillisestä luovuttava. Tämä
6455: nälkäpalkkapolitiikka tekee tällaiset köy- ei käy kuitenkaan ilman lainsäädäntöä. Se
6456: häinhoitoavustusten takaisinmaksut suoras- olisi eduskunnan suoritettava.
6457: taan mahdottomiksi, koska työssä olevat Edelläesitetyn perustee1la ehdotamme
6458: saavat muutoinkin kamppailla toimeentu- eduskunnan päätettäviiikai toivomuksen,
6459: lonsa puolesta.
6460: Huomioon on lisäksi otettava sekin, että että hallitus kiireellisesti laatisi
6461: tehokkaillakin ulosottotoimenpiteillä on ja jo kuluvan istuntokauden aikana
6462: useassa kunnassa saatu avustusta saaneilta Edusktmnalle antaisi esityksen laiksi,
6463: työläisiltä takaisin perityksi enintään jonka mukaan kuntien työttömyyden
6464: 20 % annetuista avustuksista, mikä summa ja riittämättömien palkkojen joh-
6465: menee suurelta osalta ulosottokustannuk- dosta vähävaraisille myöntämien
6466: siin. Näinollen ja kun avustusten takaisin- avustusten takaisin periminen jätet-
6467: perimistä ei ole pidettävä kuntien taloudel- täisiin suorittamatta.
6468:
6469: Helsingissä helmikuun 9 päivänä. 1934.
6470:
6471: T. Bryggari. K. H. Wiik.
6472: Kaarlo Harvala. Johan Helo.
6473: Jalmari Linna. Osk. Reinikainen.
6474: Väinö Tanner. Aatto Siren.
6475: V. A. Komu. Akseli Kanerva.
6476: Hugo Aattela. Otto Toivonen.
6477: M. Ampuja. Anni Huotari.
6478: Aino Malkamäki. Albin Koponen.
6479: Hilda Herrala. Jalmari Väisänen.
6480: M. S. Puittinen. Matti Turkia.
6481: Reinh. Swentorzetski. Alpo Lumme.
6482: Elsa Metsäranta. Hilja Pärssinen.
6483: A. A. Lastu. Emil Jokinen.
6484: Aino Lehtokoski. Toivo Halonen.
6485: Otto Marttila. Matti Lepistö.
6486: Onni Hiltunen. lsak Penttala.
6487: Kustaa Perho. Karl J. Wenman.
6488: Valfrid Eskola. G. Lindström.
6489: D. B. Lindman. Alex Hämäläinen.
6490: J. F. Tolonen. 0. Peltonen.
6491: Aug. ·Syrjänen. Edv. Kujala.
6492: Väinö Sinisalo. Edv. Pesonen.
6493: Paavo Aarniokoski. Niilo Pajunen.
6494: Hilma Koivulahti-Lehto. J. E. Malmivuori.
6495: Antti Meriläinen. A. J. Kosonen.
6496: Onni Mäkeläinen. Jussi Lonkainen.
6497: Pekka Kettunen. H. Kääriäinen.
6498: Mauno Pekkala. Hannes Ryömä.
6499: Urho Kulovaa.ra.
6500: 163
6501:
6502: VII,4. - Toiv. al. N:o 39.
6503:
6504:
6505:
6506:
6507: Suurk:on:ka y. m.: Maanomistajai:n vapauttamisesta rauta-
6508: tiealueiden aitaamisvelvollisuudesta.
6509:
6510:
6511: E d u s k u n n a ll e.
6512:
6513: Vuosien 1929 ja 1930 valtiopäivillä oli vastaa todellisia kustannuksia. Tässä on
6514: eduskunnan käsiteltävänä toivomusaloitteet rasitus, mikä kohtuuttomasti painaa maan-
6515: maanomistajain vapauttamisesta rautatie- omistajia. Yritykset epäkohdan korjaami-
6516: alueiden aitaamisvelvollisuudesta. Aloitteet seksi ovat kuitenkin aikaisemmin tulleet
6517: tulivat kuitenkin hylätyiksi. .Voimassaole- hylätyiksi pääasiassa senvuoksi, että rasi-
6518: van pakkoinnamusta koskevan lain heinä- tuksen on katsottu kuuluvan maanomista-
6519: kuun 14 päivältä 1898 mukaan on rautatie- jille, koska nämä aikoinaan ovat saaneet
6520: alue rakentajain .toimesta eroitettava ai- · siitä hyvityksen. Edelläolevasta nähdään
6521: dalla kotieläinten pääsyn estämiseksi. Tämä kuitenkin, että saatu korvaus ei mitenkään
6522: rasitus voidaan kuitenkin siirtää korvausta ole riittävä. Ei ole myöskään oikeuden
6523: vastaan maanomistajille. kannalta puolu:stettavaa, että valtio pitä-
6524: Käytännössä on viimeksimainittu tapa mällä kiinni aikaisemmista arvioimisista
6525: tullut yleiseksi. Pakkolunastustilaisuuk- nyt muuttuneissa oloissa tahtoisi hyötyä
6526: sissa on määrätty maanomistajille tästä tu- maanomistajain kustannuksella.
6527: leva kertakaikkinen korvaus. Korvaus Edellä olevaan viitaten rohkenemme kun-
6528: useimmissa tapauksissa on kuitenkin niin nioittaen ehdott·aa eduskunnan hyväksyt-
6529: pieni, ettei se muuttuneissa oloissa vastaa täväksi toivomuksen,
6530: aitojen rakentamis- ja ylläpitokustannuksia.
6531: Näin on asianlaita varsinkin vanhemmilla että hallitus antaisi Eduskunnalle
6532: rataosilla. Esimerkkinä mainittakoon seu- esityksen voimassa olevan lain muut-
6533: raavat numerot: Karjalan rata 50 penniä tamisesta sellaiseksi, että maanomis-
6534: metriltä, Oulun ja Vaasan radat 25 a 60 tajat vapautetaan rautatiealueiden
6535: penniä syleltä. Uudemmilla radoilla kor- aitaamisvelvollisuudesta.
6536: vaus on suurempi, mutta ei se niilläkään
6537:
6538: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1934.
6539:
6540: Anton Suurkonka. J. Emil Lampinen.
6541: Kaino W. Oksanen. Yrjö H. Kesti.
6542: Elias Simojoki. Viljami Kalliokoski.
6543: Antti Kukkonen. Juhani Leppälä.
6544: •• ••
6545:
6546: VALTIOPAIVAT
6547: 19 3 4
6548:
6549: LIITTEET
6550: VIII
6551:
6552: SIVISlYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
6553: LAKI~ JA TOIVOMUSALOITTEET
6554:
6555:
6556:
6557:
6558: HELSINKI 19:34
6559: VALTIONEUVOSTON Kll'R.JiA,PAINO
6560: Oppivelvollisuutta, oppi~ ja kansakouluja, kirjastoja, työttö..
6561: myyttä y. m. koskevia laki.. ja toivomusaloitteita.
6562: 169
6563:
6564: VIII,1. - Lak. al. N :o 15.
6565:
6566:
6567:
6568:
6569: Pohjala y. m. : Eh<ktus laiksi oppivelvollisuudesta annetun
6570: lain 8 §:n muuttamisesta.
6571:
6572:
6573: E d u s k u n n a ll e.
6574:
6575: Huhtikuun 15 pa1vana 1921 oppivelvolli- mutta suhteellisen pieni määrä oppivel-
6576: suudesta annetun lain 8 §: ssä säädetään, vollisia lapsia, on, samalla kuin ammatti-
6577: että kaupunkikunnassa, kauppalassa ja koulut useassa tapauksessa ovat ylikuormi-
6578: taajaväkisessä yhdyskunnassa tulee olla tettuja, kansakoulun jatko potenut oppi-
6579: riittävä määrä kansakouluihin liittyviä, laitten puutetta, toimien mitättömän pientä
6580: pääasiallisesti käytännölliseen elämään val- oppilasmäärää varten.
6581: mistavia, päiväkouluiksi järjestettyjä jat- Nyt olisivat kysymyksessä olevan lain
6582: koluokkia ja että jokaisessa maalaiskansa- mukaan tällaisetkin kunnat pakotettuja
6583: koulussa on annettava jatko-opetusta vä- pientäkin oppilasmäärää varten perusta-
6584: hintään sata ja enintään sataviisikymmentä maan ja ylläpitämään kansakoulun jatko-
6585: tuntia vuodessa, jos sitä saamaan ilmoit- opetusta, kaupunkikunnissa vallan varsi-
6586: tautuu ainakin kahdeksan jatko-opetus- naisena päiväkouluna. Kahden samaa tar-
6587: V'elvollista taikka vapaaehtoista osanottajaa koittavan koulumuodon ylläpitämistä täl-
6588: yhteensä. laisilla pienemmillä paikkakunnilla on kui-
6589: Lain mukaan piti päiväkoulumuotoisen tenkin pidettävä voimien hajoituksena ja
6590: kansakoulun jatko-opetuksen olla kaupun- yleisten varojen tuhlauksena, ja käykin se
6591: geissa toteutettu syksyyn 1933 me.nne&'>ä, useassa tapauksessa kunnille ylivoimaiseksi.
6592: mutta vallinneen pula-ajan vuoksi myön- Seurauksena onkin ollut, että muutamat
6593: nettiin kunnille oikeus järjestää jatko-ope- kunnat (esim. Jyväskylä, Hanko) ovat jo
6594: tus iltakouluna eli n. s. supistetussa muo- olleet pakotetut lopettamaan vapaaehtoi-
6595: dossa lukuvuoden 1933-34 loppuun; maa- sesti ylläpitämänsä ammattikoulun, pakolli-
6596: laisktmnissa taasen on oppivelvollisuus sen kansakoulun jatkokoulun astuessa sen
6597: pantava täytäntöön ennen elokuun 1 sijalle, ja hyvin uskottavaa on, että enem-
6598: päivää 1931. mänkin tällaisia ammattikoulun lopetta-
6599: Aivan lähiaikoina ovat siis kaikki kun- misia tulee tapahtumaan.
6600: nat pakotetut järjestämään lopullisesti täl- Lain mukaan tulee kansakoulun jatko-
6601: laisen jatko-opetuksen, jota, pienemp1a opetuksen olla käytännölliseen elämään val-
6602: poikkeuksia lukuunottamatta, kaikkien op- mistavaa, mutta vielä tehokkaammin ja
6603: pivelvollisten lasten tulee saada, paitsi nii- suuremmin edellytyksin ajavat ammatti-
6604: den, joita oppikouluissa tahi ammattikou- koulut tätä tarkoitusta. Ammattikoulujen
6605: luissa opetetaan. lopettaminen vallankin paikkakunnilla,
6606: Viime aikoina on kuitenkin käynyt ilmi, joissa käsityö ja pienteDllisuuselinkeinot
6607: että usealla pienemmällä paikkakunnalla kukoistavat, voi käydä kohtalokkaaksi ta-
6608: (esim. Pori, Hämeenlinna, Sortavala, Kok- loudelliselle kehityKselle.
6609: kola y. m.), joilla löytyy ammattikoulu, Mielestämme olisi näin ollen oppivelvolli-
6610:
6611: 22
6612: 170 VIII ,1. - Oppivelvollisuuslain 8 § :n muuttaminen.
6613:
6614: suuslain 8 §:lle annettava sellainen muoto, Edelläolevan nojalla ehdotamme kun-
6615: että kunnille sen mukaan jäisi oikeus itse nioittaen,
6616: valita pakolliseksi jatko-opetusmuodoksi
6617: joko kansakoulun jatko-opetus tahi am- että Eduskunta hyväksyisi seuma-
6618: mattikoulu tai molemmat. van lakiehdotuksen:
6619:
6620:
6621: Laki
6622: oppivelvollisuudesta annetun lain 8 § :n muuttamisesta.
6623:
6624: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten oppivelvollisuudesta huhtikuun
6625: 15 päivänä 1921 annetun lain 8 §, sellaisena kuin se on 17 päivänä huhtikuuta
6626: 1
6627:
6628:
6629: 1931 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
6630:
6631: 8 §. mitettynä annettava jatko-opetusta vähin-
6632: Kaupunkikunnassa, kauppalassa ja taaja- tään sata ja enintään sataviisikymmentä
6633: väkisessä yhdyskunnassa tulee olla joko tuntia, jos sitä saamaan ilmoittautuu aina-
6634: ammattikoulu tahi riittävä määrä kansa- kin kahdeksan jatko-opetusvelvollista taikka
6635: kouluihin liittyviä, päiväkouluiksi järjestet- vapaaehtoista osanottajaa yhteensä. Mil-
6636: tyjä, käytännöllisenä pohjalla opetusta loin osanottajamäärä on tätä pienempi,
6637: antavia jatkoluokkia. järjestäköön kunta, mikäli se 10 ·§:n 3 mo-
6638: Kouluhallituksen luvalla voidaan kansa- mentin säännöksiä sovelluttamalla jatko-
6639: koulun jatkoluokilla päiväkoulujärjestelystä opetusvelvollisiin on mahdollista, heille
6640: poiketa. opetuksen jonkin muun piirin koulussa.
6641: Mitä ·ensimmäisessä momentissa on sää- Ellei siihen ole tilaisuutta ja osanottajia on
6642: detty, sovellettakoon myöskin maalaiskun- vähintään viisi, annettakoon oman piirin
6643: tiin, jos niissä on yllämainittuja ammatti- koulussa jatko-opetusta seitsemänkymmen-
6644: kouluj•a tahi varhaisnuorison opetukseen täviisi tuntia lukuvuodessa.
6645: tarkoitettuja, yleisen tarkastuksen alaisia Edellisessä momentissa mainitusta kansa-
6646: maatalous-, kotitalous- tahi kotiteollisuus- koulun jatko-opetuksesta maksettavaan
6647: kouluja. Muussa tapauksessa on jokaisessa palkkioon nähden katsotaan kahdenkymme·
6648: maalaislnmnassa lukuvuosittain tarkastajan nenviiden jatko-opetustunnin vastaavan
6649: hyväksymän suunnitelman mukaan joko yh- kansakoululaitoksen kustannuslain 21 §:ssä
6650: teen menoon lyhyemmän tai pidemmän ede.llytettyä yhtä viikkotuntia.
6651: ajan kuluessa taikka eri vuodenajoille ryh-
6652:
6653:
6654: Helsingissä, 5 päivänä helmikuuta 1934.
6655:
6656: Kyllikki Pohjala. Uuno Hannula. Sulo Heiniö.
6657: Yrjö Leiwo. Eemeli Aakula. Ta.ave Junnila.
6658: Hjalmar Forstadius. Aarne Honka. Lauri Kaijalainen.
6659: Edv. Voo.ram.a. Viljam.i Kalliokoski. Max Sergelius.
6660: Yrjö Kivenoja. Viljo Venho. Elias Simojoki.
6661: Kaino W. Oksanen. Ansh. Alestalo. Martti Rantanen.
6662: Kaapro Moilanen. Aug. Kuusisto. Aug. Syrjänen.
6663: 171
6664:
6665: Vlll,2. - Lak. al. N :o 16.
6666:
6667:
6668:
6669:
6670: Kivioja: Ehdotus laiksi oppivelvolli.stmslain 7 § :n muutta-
6671: misesta.
6672:
6673:
6674: Ed us kunnalle.
6675:
6676: Eräissä kunnissa sattuu sellaisia tapauk- kolmatta opettajaa. Ti;issä tapauksessa su-
6677: sia, että muutaman, pysyväisesti liian op- pistetun koulun väitety.t haitat olisivat
6678: pilaan takia täytyy yläkouluun perustaa minimaaliset, kun talvi:sydännä oppilaita
6679: toinen opettajanvirka, kun lähimmän pii- yläkoulussa kummallakin opettajalla olisi
6680: rin koulu myös pysyväisesti on hieman vain hiukan enemmän kuin puolet mak-
6681: liiaksi täynnä oppilaita. Piirejä ei myös simimäärästä ja toinen opettaisi alempia,
6682: tarvitse jakaa, kun koulujen välimatka toinen ylempiä luokkia, joten opetus ken-
6683: toisistaan ennestään voi olla jopa alle 3 km. ties olilsi tehoisampaa kuin suuriluokkai-
6684: Kun muutaman liian oppilaan takia jou- sessa supistamattomassa yläkoulussa. Sa-
6685: dutaan kuhunkin kouluun ottamaan yksi maa on myös sanottava opetuksen tehoisuu-
6686: lisäopettaja ja tekemään lisärakennuksia, desta alakoulussa, koska supistamattoman
6687: mistä kaikesta on valtiolle ja kunnille lisä- koulun alakoulunoppilaat jakaantuisivat
6688: kustannuksia ilman vastaavaa hyötyä, olisi kahteen erillään opetettavaan luokkaan.
6689: asia saatava järjestää toisella tavalla, jota Kun tarkoittamastani järjestelystä on odo-
6690: tosin ei nimenomaan ole kielletty nykyi- tettavissa sekä opetuksen tehostumista että
6691: sessäkään laissa. Jos nimittäin tuollainen rahallisia säästöjä yhden opettajan palk-
6692: alussa tarkoitettu koulu, jossa on yksi ylä- kauksessa sekä koulujen rakentamisessa ja
6693: ja yksi alakoulun opettaja ja johon pian kun tämän aloitteen isyydestä kunnia on
6694: olisi otettava toinenkin yläkoulun opet- kuuluva - ei minulle, vaan - Kalajoen
6695: taja, siis kaikkiaan kolme opettajaa, muu- eri puoluei~in lukeutuville kunnallismie-
6696: tettaisiin kahdeksi samoissa huoneissa toi- hille, ehdotan,
6697: mivaksi supistetuksi kouluksi, tultaisiin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6698: toimeen ilman lisärakennuksia ja ilman van lakiehdotuksen:
6699:
6700:
6701:
6702: Laki
6703: oppivelvollisuuslain 7 § :n muuttamisesta.
6704:
6705: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten 15 p :nä huhtikuuta 1921 oppi-
6706: velvollisuudesta annetun lain 7 § :n ensimmäinen ja viimeinen momentti näin kuu-
6707: luviksi:
6708: 7 §. kouluun, tai supistettuna kansakouluna
6709: Kansakoulu toimii joko täydellisenä kan- taikka supistettuna kaksoiskouluna.
6710: sakouluna, joka jakautuu ala- ja yläkansa- (2, 3, 4 momentit entiset.)
6711: 172 VIII,2. - Oppivelvollisuuslain 7 § :n muuttaminen.
6712:
6713: Supistettu kansakoulu ja supistettu kak- opettajaa, opetetaan alakansakoulun kum-
6714: soiskoulu ovat aina kiinteät. Niiden ope- paakin luokkaa erikseen, samoin yläkansa-
6715: tusaika on neljäkymmentä viikkoa. Vii-' koulun kahta alimpaa vuosiluokkaa eril·
6716: meksimainitussa, jossa voi olla vain kaksi lään ylemmistä.
6717:
6718:
6719: Helsingissä, helmikuun 5 p :nä 1934.
6720:
6721: Vilho H. Kivioja .
6722: •
6723: 173
6724:
6725: VIII,3. - Lak. al. N:o 17.
6726:
6727:
6728:
6729:
6730: Syrjänen y. m.: Ehdotus laiksi kansakoulutoimen järjestys-
6731: muodon perusteista annettm lain 9 §:n muuttamisesta.
6732:
6733: E d u s k u n n a ll e.
6734:
6735: Kunnille myönnetyn itsehallinto-oikeu- opettajan tai johtajan vaali on vahvistettu,
6736: den nojalla ovat kansakoulujen johtokun- älköön valittamalla muutosta haettako".
6737: nat valinneet opettajat kansakouluihin aina Siis kaikessa, mikä laissa ja asetuksissa
6738: vuoden 1924 elokuun ensimmäiseen päi- koskee kansakoulunopettajan vaalia, on eri-
6739: vään asti. Siitä alkaen on opettajanvaa- tyisesti tehostettu kunnallisen itsehallinnon
6740: leissa ollut noudatettava kansakoulun jär- periaatteeseen perustuvaa johtokuntien va-
6741: jestysmuodon perusteista 18 p :nä toukokuuta paata vaalioikeutta.
6742: 1923 annetun lain 9 ·§, sellaisena kuin se Lain sanat ,soveliaimmaksi ja taitavim-
6743: on muutettuna 17 p:nä huhtikuuta 1931 maksi'' ovat kuitenkin kansakoulujen joh-
6744: annetulla lailla. Opettajanvaalia tämän tokuntien ja kansakoulujen eräiden tarkas-
6745: pykälän toisessa momentissa koskee se tajien välillä antaneet aihetta erilaiseen
6746: kohta, jossa sanotaan: ,On virkaan valit- tulkintaan. Laissa on sana ,soveliaim-
6747: tava säädetyt kelpoisuusehdot täyttävistä maksi" ensimmäisenä ja siksi opettajaa va-
6748: se, joka soveliaimmaksi ja taitavimmaksi littaessa on ensi kädessä otettava huo-
6749: katsotaan". Kolmas momentti kuuluu: mioon, että pätevistä hakijoista juuri sove-
6750: ,Opettajanvaali alisteta:an tarkastajan vah- liain virkaan valitaan. Kansakoulujen joh-
6751: vistettavaksi. Jos tämä ei katso voivansa tokunnat ovatkin yleensä vaalissa soveliai-
6752: vaalia vahvistaa, alistakoon asian koulu- suusnakökohdat ottaneet huomioon. Jos
6753: hallituksen ratkaistavaksi.'' esim. koululla ennestään on ollut miesopet-
6754: Kun kansakoulunopettajan virka on kun- taja, ovat he toiseksi opettajaksi soveliaim-
6755: nallinen, niin kunnallista itsehallinto-oi- pana pitäneet naisopettajan ja päinvas-
6756: keusperiaatetta noudattaen laki jättää opet- toin. Samoin, jos koululla ei ole ollut pys-
6757: tajanvaalin kunnallisen viranomaisen, kansa- tyvää laulunopettajaa, ovat he soveliaim-
6758: koulun johtokunnan tehtäväksi. Edellä pana pitäneet tähän toimeen kykenevän
6759: mainitussa pykälässä vielä erikoisesti te- j. n. e.
6760: hostetaan johtokunnan harkintaoikeutta, Eräät kansakouluntarkastajat eivät ole
6761: kun siinä säädetään, että ,johtokunnalla tässä asiassa asettuneet johtokuntien kanssa
6762: olkoon kuitenkin oikeus, jos harkitsee kou- samalle kannalle, vaan ovat tulkinneet
6763: lun edun sitä vaativan, tarkastajan suos- lain siten, että se, joka on etevä, jolla
6764: tumuksella julistaa virka uudestaan haet- todistuksessa on parhain keskiarvo, on
6765: tavaksi.'' Tämän kunnallisen itsehallinto- myöskin taitavin. Tästä erilaisesta lain
6766: oikeusperiaatteen kanssa sopusoinnussa on tulkinnasta on johtunut, että vuosittain
6767: vielä 4 p:nä kesäkuuta 1931 annetun tarkastajat ovat suuren määrän opettajan-
6768: kansakoulun järjestysmuotoasetuksen 26 vaaleja alistaneet kouluhallituksen ratkais-
6769: §:ään otettu sääntö: ,Tarkastajan päätök- tavaksi, ja on kouluhallitus, asettae.n opet-
6770: seen, jolla johtoklmnan toimittama kansa- tajan ·edun koulun edun edelle, opettajaksi
6771: koulunopettajan, käsityönohjaajan, tunti- nimittänyt jonkun muun kuin asianomai-
6772: 174 VIII,3. - Kansakoulun järjestysmuodon perusteet.
6773:
6774: sen johtokunnan valitseman opettajan. Tä- Jotta lain tarkoittama kunnallinen itse-
6775: ten on lain tarkoittama johtokuntien vapaa hallinto-oikeus kansakoulunopettajanvaalei-
6776: vaalioikeus menettänyt merkityksensä ja hin nähden säilytettäisiin, ja että se risti-
6777: on kouluhallituksesta tullut kansakoulun- riita, mikä vuodesta 1923 on opettajanvaa-
6778: opettajain nimittämisvirasto. leista kansakoulujen johtokuntien ja ylem-
6779: Kun ei ole tarpeellista lisätä kouluhalli- pien kouluviranomaisten välillä vallinnut,
6780: tukselle kansakoulunopettajain nimittämi- on toukokuun 18 p:nä 1923 kansakoulutoi-
6781: sestä johtuvaa työtä ja kun ei ole syytä men järjestysmuodon perusteista annetun
6782: epäillä, etteivät kansakoulujen johtokun- lain 9 '§ selvennettävä sellaiseksi, ettei se
6783: nat, jotka parhaiten koulun tarpeet tun- anna mahdollisuutta erilaiseen tulkintaan.
6784: tevat ja jotka kaikessa ovat vastuussa kou- Edellä olevan perusteella rohkenemme
6785: lun toiminnasta, myöskin opettajanvaa- kunnioittaen ehdottaa,
6786: leissa ottaisi huomioon koulun etua, niin
6787: ei ole aihetta jo perinnäistavaksi tullutta että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6788: johtokuntien vapaata vaalioikeutta riistää. vam lakiehdotuksen:
6789:
6790:
6791: Laki
6792: kansakoulutoimen järjestysmuodon perusteista toukokuun 18 p :nä 1923 annetun
6793: lain 9 § :n muuttamisesta.
6794:
6795: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan toukokuun 18 p:nä 1923 kansakoulu-
6796: toimen järjestysmuodon perusteista annetun lain 9 '§ näin kuuluvaksi:
6797:
6798: 9 §. taan. Johtokunnalla olkoon kuitenkin :d-
6799: (1 momentti muuttumattomana.) keus, jos harkitsee koulun edun vaativan,
6800: Avoin kansakoulunopettajan virka on tarkastajan suostumuksella ·julistaa virka
6801: johtolnmnan julistettava haettavaksi ja on uudestaan haettavaksi.
6802: virkaan valittava säädetyt kelpoisuusehdot (3 momentti muuttumattomana.)
6803: täyttävistä se, joka soveliaimmaksi katso-
6804:
6805: Helsingissä, 9 p:nä helmikuuta 1934.
6806:
6807: Aug. Syrjänen. Yrjö Räisänen. V. A. Heiskanen.
6808: A. A. Lastu. Jussi Lonkainen. Tilda Löthman.
6809: Kustaa Perho. Alex Hämäläinen. L. 0. Hirvensalo.
6810: Urho Kulovaara. Kaisa Hilden. Juhani Leppälä.
6811: Ville Vallas. 0. Peltonen. Akseli Kanerva.
6812: Anton Suurkonka. Aino MalkamäJri. Otto Toivonen.
6813: Uuno Hannula. Matti Lepistö. Aino Lehtokoski.
6814: Einari Karvetti. Edv. Kujala. Alpo Lumme.
6815: T. N. Vilhula. Onni Hiltunen. V. A. Komu.
6816: J. Takala. Yrjö H. Kesti. Karl J. Wenman.
6817: Matti Miildri. Eino Rytinki. G. Lindström.
6818: Viljami Kalliok:oski. Aug. Kuusisto. Valfrid Eskola.
6819: S. Oulasmaa. Matti Pitkänen. J. F. Tolonen.
6820: J. Emil Lampinen. Kalle Kämäräinen. Hilma Koivulahti-Lehto.
6821: Aleksi Aaltonen. Emil Jutila. Os'k. Salonen.
6822: Elsa Metsäranta. Otto Marttila. Anni Huotari.
6823: Matti Turkia. Lauri Kaijalainen. J. Väisänen.
6824: Albin Koponen. M. 0. Lahtela.
6825: 175
6826:
6827: VDI,4. - Toiv. al. N :o 40.
6828:
6829:
6830:
6831:
6832: Rantanen y. m.: Englanninkielen saattamisesta pakolliseksi
6833: oppiaineeksi oppikouluihin.
6834:
6835:
6836: E d u s k u n n a 11 e.
6837:
6838: Viitaten toivomusaloitteeseen N:o 42 vuo- Näin arvovaltaiselta taholta ja samalla
6839: den 1933 valtiopäivillä ja siinä lausuttuihin suurta asiantuntemusta omaavalta taholta
6840: perusteluihin englanninkielen saattamisesta tulleet lausunnot merkinnevät sitä, että
6841: pakolliseksi oppiaineeksi oppikouluihin, ha- hallitus tuskin voi lähteä esitystä anta-
6842: luamme nyt lisätä, että silloinen ehdotuk- maan sanotussa asiassa, ennenkuin asia on
6843: semme on nyt muutamassa kuukaudessa uudelleen tutkittu.
6844: osoittanut, että se oli oikeaan aikaan tehty, Viitaten edelleen siihen, mitä olemme
6845: huolimatta siitä, että sivistysvaliokunta eh- viime vuoden valtiopäiville jättämämme
6846: dotti mietinnössään N :o 7 äsken mainit- toivomusaloitteen N :o 42 perusteluissa lau-
6847: tuna vuonna aloitteen hyljättäväksi, kun suneet, katsomme, ettei asian korjaaminen
6848: se oli tehty hetkellä, jolloin eduskunnalla mainitsemaltamme kohdalta mitenkään voi
6849: oli lähitulevaisuudessa odotettavana hal- jäädä epämääräiseen tulevaisuuteen ja eh-
6850: lituksen esitys oppikoulujemme opetusoh- dotammekin tästä syystä eduskunnan pää-
6851: jelman uudistamisesta koko laajuudessaan tettäväksi toivomuksen,
6852: oppikoulukomitean mietinnön pohjalla.
6853: Nyt on oppikoulujen opettajien kokous, että hallitus ensi tilassa ryhtyisi
6854: missä oppikoulukomitean mietintö oli käsi- toimenpiteisiin englanninkielen aset-
6855: teltävänä, antanut siitä lausunnon, että sa- tamiseksi pakolliseksi oppiaineeksi
6856: nottu mietintö ei kelpaa pohjaksi !sille oppikouluihin ja että tämän toimen-
6857: uudistukselle, mikä oppikouluasioissa on piteen helpoittamiseksi ruotsinkielen
6858: ajan vaatimana toimeenpantava. Samoin opetus joko poistettaisiin tai siirret-
6859: on kouluhallitus tullut siihen tulokseen, täisiin vapaaehtoisesti opiskeltavien
6860: että koulujemme opetusohjelman muutta- oppiaineiden joukkoon.
6861: mista ei voida toteuttaa mainitun mietin-
6862: nön pohjalla.
6863:
6864: Helsingissä 7 p :nä helmikuuta 1934.
6865:
6866: Martti Rantanen. Ville Vallas.
6867: K. F. Lehtonen. J. Takala.
6868: Kalle Soini. V. A. Heiskanen.
6869: Kaino W. Oksanen. Jussi Annala.
6870: Kyllikki Pohjala. Kusti Arffman.
6871: Kalle Kämäräinen. Matti Pitkänen.
6872: S. S. Aittoniemi. J. Koivisto.
6873: Heikki Vehkaoja. Juhani Leppälä.
6874: Alpo 0. Luostarinen. S. Salo.
6875: T. A. Jauhonen.
6876: 176
6877:
6878: VUI,5. - Toiv. al. N :o 41.
6879:
6880:
6881:
6882:
6883: Huotari y. m.: Tarkoituksenrnukaisen koulutalon aikaan-
6884: saamisesta Helsingin suomalaiselle tyttökoulttlle.
6885:
6886:
6887: E d u s k u n n a ll e.
6888:
6889: Helsingin suomalainen tyttökoulu, joka toa hyväksyttäisiin m1ssaan muussa kuin
6890: kohta tulee toimineeksi 30 vuotta, tekee työ- valtion omassa oppikoulussa.
6891: tänsä perin puutteellisessa ja epätyydyttä- Kun Helsingin suomalaisen tyttökoulun
6892: vässä koulutalossa Hallituskatu N :o 8. Talo oppilaista on suuri osa rautatien varsilta,
6893: on vanha ja sokkeloinen. Luokkahuoneista niin on heitä varten ollut varattava mah-
6894: useimmat ovat liian pienet ja eteisaulat dollisuus aamiaistuntien viettämiseen kou-
6895: ahtaat ja muutenkin sopimattomat. Juhla- lulla. Mutta kaksi pienehköä huonetta on
6896: salin puutteen tähden on koulutyö aamui- aivan liian pieni ala vähintäin 60 oppilaan
6897: sin aloitettava toisen kerroksen eteisaulassa, ruokailua ja oleskelua varten. Tilavan ko-
6898: joka sekin on niin pieni, että sen pinta-ala koussalin puutteessa ei myöskään minkään-
6899: on vain 94m2 ja korkeus 3.6 m. On ym- laisten koko koululle yhteisten juhlien viet-
6900: märrettävää, että se noin 400 oppilaalle on täminen ole mahdollista. Siitä syystä ei
6901: aivan liian pieni. Seurauksena on m. m. myöskään oppilaiden vanhempia voida kou-
6902: usein sattuvat pyörtymiskohtaukset ru- lulle mihinkään tilaisuuteen kutsua.
6903: kousten aikana. Mitä voimistelusaliin tulee, Edellämainittujen epäkohtien tähden sekä
6904: niin on sekin tarkoitukseensa aivan liian siitä syystä, ettei edes pihalla ole riittävästi
6905: pieni. Kun koulutalon piha on myöskin tilaa noin suurelle oppilasmäärälle kuin
6906: perin ahdas, niin seuraa tästä, että voimis- mitä Helsingin suomalaisessa tyttökoulussa
6907: telutunneiksi on useimmiten mentävä aina on, ja kun piha lisäksi on pimeä ja kostea
6908: Kaisaniemen puistoon asti. Mitä haittaa ja sitä reunustavan korkean rakennuksen
6909: vaaroja se aiheuttaa vilkasliikkeisellä keski- vuoksi ja tulee vielä pimeämmäksi sen
6910: kaupungilla, on sanomattakin selvää. Ta- kautta, että Helsingin yliopisto tulee ra-
6911: lousopetus kuuluu tyttökoulujen opetus- kennuttamaan Hallituskadun toisella puo-
6912: ohjelmaan. Senkin onnistuminen vaatii toi- lella olevalle tontille uusia, entistä korkeam-
6913: meensa pystyvien opettajien lisäksi sopivan pia rakennuksia, jotka tulevat mitä haital-
6914: opetuskeittiön ja tarpeelliset välineet. Mi- lisimmin vaikuttamaan myöskin moniin
6915: ten talousopetus onnistuu sellaisessa keit- luokkahuoneisiin, niin on koululle kiireim-
6916: tiössä, jonka pinta-ala on 30.7 s m 2 ja joka miten saatava uusi koulutalo. Oppilaiden
6917: lisäksi on hyvin epäkäytännöllinen, on sa- terveys, samoinkuin menestyksellinen ope-
6918: nomattakin käsitettävissä. tus, sitä ehdottomasti vaativ:a:t.
6919: Kirjastohuone on samoin liian pieni tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme
6920: koitukseensa. Ja mitä e:sim. koulun vahti- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
6921: mestarin asuntoon tulee, niin on se niin vomuksen,
6922: epätyydyttävä, että tuskinpa sellaista asun-
6923: VIII,5. - Huotari y. m. 177
6924:
6925: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin tai luovuttamalla tähän tarkoituk-
6926: toimenpiteisiin tarkoitnksenmukaisen seen jonkin valtion hallussa jo ole-
6927: koulutalon (tikaansaamiseksi H elsin- van, sopivalla paikalla sijaitsevan,
6928: gin stwmalaiselle tyttökoulnlle joko tarkoitukseen soveltnvan kiinteistön.
6929: rakennuttmnallct uuden koulutalon
6930:
6931: Helsingissä 12 päivänä helmikuu,ta 1934.
6932:
6933: Anni Huotari. Hilma Koivulahti-Lehto.
6934: Aino Lehtokoski. Eljas Erkko.
6935: Kaisa Hilden.
6936:
6937:
6938:
6939:
6940: 23
6941: 178
6942:
6943: VIII,6. - Toiv. al. N :o 42.
6944:
6945:
6946:
6947:
6948: Kesti y. m.: Kansakoulun oppiki1·jojen kttstantamisesta val-
6949: tion toimesta.
6950:
6951:
6952: E d u s k u n n a l i e.
6953:
6954: Niin vähävaraista kuin meidän kansamme penmaaran takia lisääntyi luonnollisesti
6955: suuri enemmistö on, ei oppivelvollisuuden niiden hintakin. Niihin aikoihin tai jo vä-
6956: tehokas toteuttaminen sen keskuudessa ole hän ennen antoi hallitus määräyksen, ettei
6957: mahdollista ilman vapaita oppikirjoja ja kouluhallitus saa hyväksyä kansakouluissa
6958: koulutarpeita. Se on eduskunnan ollut käytettäväksi uutta oppikirjaa, ellei se si-
6959: pakko vuodesta vuoteen uudistuneiden pit- sällä oleellisesti uutta alallaan. Täten jou-
6960: källisten keskustelujen jälkeen osoittaa maa- tuivat entiset, jo entuudestaan 'rengastu-
6961: seudun elinehtoihin perehtymättömälle vä- neet kustantajat ja ennen julaistut oppi-
6962: hemmistölle sellaisella tavalla, joka ilmei- kirjat etuoikeutettuun asemaan. Saadak-
6963: sesti on vaikuttanut terveellisesti parla- seen oppikirjansa hyväksytyksi, ottivat uu-
6964: mentaariseen elämäämme. det kirjaintekijät ,oleellisesti uutta" kir-
6965: Mutta vapaiden oppikirjain jakeleminen joihinsa ja tämä oli yksi syy nykyaikais-
6966: oppilaille on vasta yksi puoli tämän asian ten kansakoulun oppikirjain ylenmääräiseen
6967: järjestelyssä. Oppikirjain järkevä ja talou- laajuuteen. Kun muilla aloilla ,rajoituk-
6968: dellinen hankkiminen julkistaloudellista sessa tunnetaan mestari'', on - niin valit-
6969: menotaakkaa liiaksi rasittamatta on asian tavat nykyi,sten oppikirjain käyttäjät yh-
6970: toinen, tähän saakka asiallisesti järjestä- destä suusta - kansakoulun oppikirjoihin
6971: mättä jäänyt puoli. Sillä kun kunnat ja tungettu ylenmäärin asioita ja etenkin ylen-
6972: valtio ovat velvoitetut maksamaan kouluja määrin sanoja. Mitään. todellista ,vapaata
6973: varten tarvittavat oppikirjat, mutta ne kilpailua", johon vedoten lennokkaimmat
6974: ostetaan keneltä tahansa ja millä hinnalla palopuheet valtion omaa julkaisutoimintaa
6975: tahansa, niin selvä järki sanoo, että kustan- vastaan ovat pidetyt, ei siis ole olemassa
6976: nukset tulevat nousemaan nousemistaan. osittain hallituksen rajoittavan määräyksen
6977: Eikä tässä asiassa ole pakko jäädä ainoas- tähden, osittain kustantajarenkaan harjoit-
6978: taan järkeilemään. Meillähän on kouraan tamain toimenpiteiden taba. Sitävastoin
6979: tuntuvia ,kalliita" kokemuksia tältä ala;lta ovat kunnat ja tavallaan siis valtiokin saa-
6980: aivan viime vuosilta. Heti sen jälkeen, kun neet näiden muka ,vapaassa kilpailussa''
6981: oppivelvollisuus ja sen yhteydessä vapai- syntyneiden ja ,vapaassa kilpailussa"
6982: den oppikirjain jakelu säädettiin, rupesivat olevien oppikirjain hankkimisessa tuntea
6983: kansakoulun oppikirjat paisumistaan paisu- kirjakauppiaiden, toisin sanoen kustannus-
6984: maan tullen lopulta kaksin-, jopa kolmin- liikkeiden paikallisasiamiesten muodostaman
6985: kertaisiksi kooltaan entisiin verraten. Sa- renkaan kireää painostusta, josta kunnat
6986: moin kasvoi niiden lukumäärä ennestään- ja valtio vapautuvat vasta suoritettuaan
6987: kin ylen monien saman aineen oppikirjain 15-30% verotuksen oppikirjain ostami-
6988: lisäksi. Kirjoihin käytetyn lisääntyneen pa- seen käytetystä rahamäärästä.
6989: VIII,6. - Kesti y. m. 179
6990:
6991: Kun edustaja Leppälä viime valtiopäi- miin. Kunnat eivät kuitenkaan tämän
6992: villä puolusti vapaiden oppikirjain ja kou- lain tarkoitusta yleisesti toteuttaneet koulu-
6993: lutarpeiden jakeluun uudelleen ryhtymistä, tarpeisiin nähden, vaan jakoivat ne edelleen
6994: esitti hän puheessaan m. m. Forssan piirin ilmaiseksi kaikille oppilaille ilman valtio-
6995: kansakouluntarkastajan selostuksen miten apua, kunnes laki viime keväänä palautet-
6996: miltei kaikkien koulutarvikkeiden hinnat tiin entiselleen. Mutta mikä olisikaan ollut
6997: ovat huomattavasti nousseet heti kun Maa- sen yksinkertaisempaa yksityisedun tavoit-
6998: laiskuntien Liitto, joka yritti tasoitella hin- telun ja samalla väärinkäytösten lopettami-
6999: toja, lakkautti tällä alalla toimintansa; nu- seksi tällä alalla kuin ottaa oppikirjain
7000: merot löytyvät eduskunnan keskustelu- valmistus valtion haltuun ja jakaa ne
7001: pöytäkirjoista. kouluille todellisen tarpeen mukaan il-
7002: Vuoden 1930 lopulla ilmestyi painosta se maiseksi. Onhna jokaisen koulun oppilas-
7003: tilastollinen tutkimus maalaiskansakoulujen määrä tiedossa ja helposti todettavissa. Ja
7004: menojen jatkuvan nousun syistä, jonka ketäpä hyödyttäisi ahnehtia näitä ilmaiseksi
7005: maisteri J. Toiviainen oli opetusministeriön saatavia oppikirjoja yli tarpeen, kun niitä
7006: toimeksiannon johdosta laatinut. Siinä hän ei kuitenkaan saa kellekään myydyksi, koska
7007: m. m. lausuu: ,oppikirjoihin ja koulutar- kaikki tarvitsevat saavat niitä ostamattakin.
7008: peisiin käytetyt määrät vaihtelevat aivan Vihdoin, sitä valitettavasti ei auta tässä
7009: oudoksuttavan paljon" ja tämän toteami- yhteydessä vaieten sivuuttaa, on yhä häi-
7010: seksi hän esittää m. m. seuraav·at numerot. käilemättömämmäksi käynyt saalistaminen
7011: Alhaisin tapaamansa kulutus oppilasta ja kansakoulujen oppilaita varten ihankittavien
7012: vuotta kohden oli 18 mk. ja korkein 353 oppikirjain myynnissä, mennyt niin pit-
7013: markkaa ! Keskimääräksi kaikkia maan källe, että kouluhallitus katsoi noin vuosi
7014: maalai·skansakouluja varten hän laskee sitten olevansa pakotettu ilmiantamaan yh-
7015: 69 mk. kutakin yläkoulun oppilasta koh- den kustannusliikkeistä lahjusten jakelusta
7016: den. Mitähän olisikaan ilmennyt, jos tätä sadoille opettajille. Kuten tiedetään ei oi-
7017: tutkimusta olisi jatkettu niin kauan, että keuskansleri tosin a;settanut asianomaista
7018: olisi saatu vastaus myös kysymykseen: liikettä syytteeseen, mutta sitä vastoin on
7019: minkä johdosta viimeksi mainittuun kou- yhä edelleen satoja kansakoulunopettajia
7020: luun oli tarvittu oppikirjoja ja kirjoitus- uhkaamassa syyte, kuka ties rangaistuskin,
7021: vihkoja, lyijykyniä j. n. e. niin mahdotto- liian innokkaasta jonkin yksityisen kust•an-
7022: masti, että määrä oppilasta kohden oli yli nusliikkeen oppikirjain puhvaamisesta. Tä-
7023: 5 kertaa keskimäärän ja liki 20 kertaa niin ten ovat meilläkin toteutuneet ne samat il-
7024: paljon kuin viilhimmän käyttäneessä kou- miöt, joista vuoden 1919 valtiopäiväin si-
7025: lussa? Kuten ~tunnetaan, veti hallitus ~tä vistysvaliokunnan mietinnössä n :o 7 kerro-
7026: män tutkimuksen johdosta johtopäätökset taan jo paljon aikaisemmin tapahtuneen
7027: ja ryhtyi toimenpiteisiin, mutta ei suinkaan ulkomailla ja jotka siis näyttävät liittyvän
7028: sellaisiin, jotka olisivat olleet tarkoituksen- oleellisena piirteenä oppikirjain hankintaan
7029: mukaiset ja samalla oikeudenmukaiset sääs- milloin se ei ole valtion välittömässä hoi-
7030: teliäästi menetelleitä kouluja ja kuntia koh- dossa. Kun äsken vahvistetun lain mukaan
7031: taan ja jotka olisivat olleet omansa poista- vapaiden oppikirjain jakelu taas käy ylei-
7032: maan ilmeisiä väärinkäytöksiä. Hallitushan semmäksi ja siihen tarkoitukseen käytettä-
7033: pakotti eduskunnan muuttamaan kansakou- vät rahamäärät suuremmiksi, niin käyne-
7034: lujen kustannuslakia siihen suuntaan, että vät myös edellä esitetyt menettelytavat en-
7035: vapaiden oppikirjain ja koulutarpeiden tistä yleisemmiksi, ehkä tosin myös entistä
7036: jako olisi voitu rajoittaa varsin olematto- vaikeammin todettaviksi, ellei valtiovalta
7037: 180 VIII,G. - Kansakoulun oppikirjojen kustantaminen valtion toimesta.
7038:
7039: ryhdy asianmukaisiin vastatoimenpiteisiin, pystyvät, tarkoittavat myös jokaiseen kou-
7040: joista yksinkertaisin, tehokkain ja valtio- luun perustetut oppilaskirjastot, samaa
7041: taloudelle tuottoisin on kaiken yksityisetui- kylä- ja kuntakirjastot. Sentähden •ei kaik-
7042: lun poistaminen kansakoulun oppikirjatuo- kea sitä, jota oppikirjain tekijät arvelevat
7043: tannon alalta, toisin sanoen oppikirjain jul- la.sten elämänsä varrella tarvitsevan, .suin-
7044: kaiseminen välittömästi valtion toimesta. kaan ole tarvis, eipä ole soveliastakaan ah-
7045: Kun se päämäärä, johon allekirjoittaneet taa niihin ensimmäisiin kirjoihin, jotka lap-
7046: tähtäävät, on valitettavasti aikaisemmassa sen käteen annetaan tiedon alkeita opetta-
7047: keskustelussa ilmenneen yksipuolisuuden ja maan ruvetessa. Mutta mihin häipyykään
7048: omatekoisten auktoriteettien esiintymisen se paljon puhuttu ja ainoaksi autuuttavaksi
7049: johdosta jäänyt varjoon, esitämme &sian keinoksi väitetty ,vapaa kilpailu'' kansa-
7050: valaisemiseksi vielä seuraavaa. Liian laa- koulunoppikirjatuotannon alalla, jos koulu-
7051: joiksi paisutettujen kansakoulun oppikir- hallitus todella säännöstelee niin tarkoin
7052: jain paisunut hinta ei kuitenkaan ole nii- oppikirjain sisällön? Ja eikö silloin jopa
7053: den ainoa, ei edes tärkein haitta. Mutta se, valtiokin pystyisi toimituttamaan oppikir-
7054: että kansakouluikäiset lapset peräti rajoi- joja, kun kouluhallitus antaisi sille tarkat
7055: tettuine käsityskykyineen eivät pysty saa- reseptit? - Kun oppikirjat voisivat olla
7056: maan näistä ylen laajoista oppikirjoista irti nykyistä paljon ohuempia, tulisi niistä siitä
7057: edes senkään vertaa .kestävää todellista tie- syystä huomattavasti halvempia, joka koi-
7058: toa kuin suppeammista ja rajoitettuihin tuisi valtion eduksi.
7059: asioihin perustuvista opp1kirjoista, joten Edellä esitettyihin näkökohtiin tutustues-
7060: heidän opiskelunsa muodostuu ylimalkai- saan todellakin herää seuraava rinna.stus:
7061: suudeksi, joka varsin pian haihtuu milteipä Samoin kuin opettajan valmistukseen näh-
7062: jäljettömiin, se on suuri vahinko ja heikon- den pidetään luonnostaan lankeavana, että
7063: ta.a arveluttavasti koko kansakoululaitoksen sen tulee olla ,valtion välittömässä hoi-
7064: tehoa ja merkitystä. Näin ainakin vakuut- dossa'', samoin on kansakouluopetuksessa
7065: tavat arvostelukykyiset ja kokeneet kansa- välttämättömien alkeisopetuskirjain tuo-
7066: koulunopettajat saatuaan nyt jo riittävän tanto ja kouluille jakaminen järjestettävä
7067: pitkän ajan kokeilla, opetustointa näillä ny- tapahtumaan valtion omissa (pääasiassa jo
7068: kyaikaisilla ,vapaan kilpailun'' tuottamilla valmiina olemassa olevissa) tuotantolaitok-
7069: ylen laveilla oppikirjoilla. Myöskin koulu- sissa. Oppikirjat on valtion jaettava kou-
7070: hallitukseen saakka on kuulunut tämä opet- luille suoraan maksuttomasti, velkomatta
7071: tajiston valitus ja on kouluhallitus, tul- kunnilta edes sitä 1 j 3 maksua, jollaisen
7072: tuaan samaan tulokseen, antanut erään tun- maksuperusteen mukaan ne nykyi-sin han-
7073: netun kansakoulumiehen tehtäväksi laatia kitaan yksityisiltä kustannusliikkeiltä. Tämä
7074: n. s. minimikurssi kunkin kansakoulussa varutimus on aivan oikeutettu senkin joh-
7075: esiintyvän oppiaineen alalta, mikä kurssi dosta, että kun kustantajain ja kirjakaup-
7076: sitten on jokaisessa koulussa opittava ja piasten nykyisin päältä ottama osuus tekee
7077: opittava hyvin. Mikäli opettaja kykenee hyvinkin kolmanneksen oppikirjoista mak-
7078: saamaan lapset oppimaan enemmän tietoja setusta hinnasta, ja joka jäisi pois valtion
7079: kuin mitä sisältyy .tähän minimi:Rurssiin, itsensä julkaistessa ja jaellessa oppikirjat,
7080: niin hyvä on. Eikä nykyisiltä kansakoulun- niin valtio ei mitään menettäisi nykyiseen
7081: opettajiltamme enää puutukaan tietoja, ei käytäntöön nähden, vaikka suorittaisikin
7082: myös mahdollisuutta ammentaa kirjallisuu- oppikirjoista ja niiden lähetyksestä aiheutu-
7083: desta lisää. Samaa, lisätietojen hankkimis- vat kulungit yksin.
7084: mahdollisuutta niille lapsille, jotka siihen Tällainen maksuton tavarain toimitus,
7085: VIII,ö. - Kesti y. m. 181
7086:
7087: jossa ei ,myyjä" enempaa kuin ,ostaja- nimenomaan kansakoulun oppikirjatuotan-
7088: kaan" laisinkaan käsittele rahoja, ei aina- non alalla siitä syystä, .että eduskunnan kes-
7089: kaan voi aiheuttaa nykyisiä käräjöimisiä kuudessa yleistä kannatusta saanut pohja-
7090: ja epäilyjä lahjusten otosta eikä se syn- koulukysymyksen ratkaisu uhkaa mennä ka-
7091: nyttäisi muutenkaan salamyhkäisyyttä rille niiden väitteiden johdosta, että kansa-
7092: na1ssa asiOissa. Häviäisi myös nykyinen koulun oppilaiden tiedot ovat niin hatarat
7093: mieliä myrkyttävä valtataistelu eri viran- ja ennen kaikkea niin monenkirjavat, ettei
7094: omaisten kesken siitä kenellä on oikeus oppikoulu voi menestyksellä ryhtyä niiden
7095: määrätä, mitä kirjoja, mistä ja millä hin- ·varaan rakentamaan. Auliisti onkin myön-
7096: noilla ne kuhunkin kouluun ovat ostettavat. nettävä oikeutetuksi se vaatimus, että yhte-
7097: Kansakoulun työrauha, jota ilmankin niin näiskoulu saa pohjakseen yhtenäisen kansa-
7098: monella muotoa nykyisin järkytetään, ei koulun. Tätä päämäärää ei kuitenkaan kos-
7099: enää häiriintyisi ainakaan op.pikirjariitai- kaan tulla saavuttamaan, jos edelleen salli-
7100: suuksien johdosta. taan monelta eri taholta ja keinoilla millä
7101: Kansakoulunopettajista, joka tämän ai- hyvänsä 'tyrkyttää jokaisen eri koulun os-
7102: van harhauttavasti ,valtion oppikirjamono- tettavaksi oppimääriltään, esitystavaltaan
7103: poliksi" ristityn asian oHessa ·ensi kerran ja laajuudeltaan mitä erilaisimpia oppikir-
7104: kyseessä, yksipuolisen kiihoituksen johdosta joja. Tuohon mahdollisimman yhtenäiseen
7105: näytti asettuneen sitä vastaan, on varmaan, kansakoulun tietomäärään, joka on oikeu-
7106: saadessaan sen todellisesta tarkoitusperästä tettu pyrkimys ja joka ei tuota mitään
7107: oikeat tiedot ja pyyhittyään sumun silmis- vaaraa eikä rajoitusta kansakoululaitoksen
7108: tään, ilomielin asettuva kannattamaan val- itsetarkoitukselle, siihen päästään ainoas-
7109: tion rvälittömästi harjoittamaa oppikirjatuo- taan yhtenäisten oppikirjain sisältämän yh-
7110: tantoa. tenäisen opetusaineksen avulla. Ja yhtenäi-
7111: Mutta esityksemme, ·että valtio itse ryh- set oppikirjat voi aikaansaada ainoastaan
7112: tyisi valmistuttamaan kanswkoulun oppikir- - yhtenäinen valtio.
7113: jat, on kuitenkin lähinnä syntynyt kahdesta Epäilys, ettei valtio pystyisi oppikirjain
7114: muusta syystä ja ne ovat seuraavat: tuotantoa järjestämään ei nykyisin enää
7115: l:o) Kun oppikirjoja valmistettaisiin suu- saata pitää paikkaansa. Kun valtiomme
7116: ria määriä ajanmukaisilla kansilla varus- nykyisin sekä twhtoo että pystyy omissa
7117: tettuina, kohtuulliseen kokoon rajoitettuina tehdaslaitoksissaan tuottamaan suunnatto-
7118: sekä muutenkin tarkoituksenmukaisessa ul- mia määriä alkohoolituotteita niin ei halli-
7119: koasussa, voisi valtio valmistuttaa ja jakaa tuksella itselläänkään pitäisi olla aihetta
7120: kouluille kunwkin vuonna tarvittavat kansa- epäillä kykyään voida järjestää kansakou-
7121: koulun oppikirjat niin paljon halvemmalla lun oppikirjain ~tuotantoakin tarkoituksen-
7122: hinnalla kuin mitä niistä nyt sekä kunnat mukaisella tavalla, varsinkin ikun oppikir-
7123: että valtio yhdessä suorittavat, että, kuten jain valmistuttaminen kansansa lapsille pi-
7124: jo edellä sanottiin, kunnat voitaisiin koko- täisi hallitukselle ja sen arvolle olla ainakin
7125: naan vapauttaa vapaiden oppikirjain jaosta yhtä soveltuvaa kuin viinaksien valmistut-
7126: aiheutuneista kustannuksista, vieläpä val- taminen. Ja kun kustantajainkin taholta on
7127: tion tähänastista menoerää voitaisiin huo- esitetty, että kansakoulun oppikirjain jul-
7128: matta.vasti vähentää. kaiseminen .tuottaa heille joko silkkaa tap-
7129: 2:o) Standardisointi on yleensä ai- piota tai enintään niukuin naukuin peit-
7130: kamme tunnussana taloudellisiin tuloksiin tää kulungit, niin olisi valtiovallan suora-
7131: pyrittäessä. Mutta tällä hetkellä on siihen nainen velvollisuus vapauttaa kustantajat
7132: tarmokkaasti ja määrätietoisesti ryhdyttävä tästä heitä rasittavasta toimihaarasta.
7133: 182 VIII,6. - Kansakoulun oppikirjojen kustantaminen valtion toimesta.
7134:
7135: Tässä yhteydessä emme katso tarpeelli- vät, mutta jonka anomuKsen niinä aikoina
7136: seksi esittää enempiä perusteluja ehdotuk- valtaan päässyt virkamieshallitus ensimmäi-
7137: semme tueksi eikä liioin suuntaviivoja sen sessä istunnossaan päätti jättää huomioon-
7138: toteuttamiseksi, koska niitä on aivan riit- ottamatta.
7139: tämiin, vieläpä erittäin hyviä vuoden 1919 Toivoen nykyisen hallituksen paremmin
7140: valtiopäivillä edustajien Ailion, Pöyhösen tajuavan, mikä kysymyksessä olevassa
7141: ja Ryömän jättämässä anomusehdotuksessa asiassa on ydin ja muutenkin edellä ole-
7142: n:o 97, sa:main valtiopäivien sivistysvalio- vaan vedoten esitämme siis eduskunnan
7143: kunnan mietinnössä n :o 7 sekä vuoden· päätettäväksi toivomuksen,
7144: 1920 valtiopäivien keskustelupöytäkirjoissa.
7145: Muistin vahvistukseksi v·ain huomautamme, että hallitus ryhtyisi toimiin itse
7146: että eduskunta v :n 1920 valtiopäivillä yh- julkaistakseen kansakoulun oppikir-
7147: tyi anomaan hallitukselta aivan samaa mi- jat ja jakaakseen ne maksutta kai-
7148: hin allekirjoittaneetkin tällä kertaa tyyty- kille kansakouluille.
7149:
7150: Helsingissä 8 p :nä helmikuuta 1934.
7151:
7152:
7153: Yrjö H. Kesti. Eino Rytinki.
7154: 183
7155:
7156: VIII,1. - Toiv. al. N:o 43.
7157:
7158:
7159: Takala y. m.: Tieteellisiin kirjastoihin hankitun ulkomai-
7160: sen kirjallisuuden lisäluettelon julkaisemisesta.
7161:
7162: E d u s k u n n a ll e.
7163:
7164: Suomen tieteellisten kirjastojen ensim- On tosin ymmärrettävää, että näinä ah-
7165: mäinen luettelo ilmestyi v. 1931 Helsingin dinkovuosina on ollut pa:kko valtion me-
7166: yliopiston kirjaston julkaisemana. Se si- noissa pyrkiä mahdollisimman ankaraan
7167: sälsi maamme tieteellisiin kirjastoihin v. säästäväisyyteen, mutta toisaalta, kun ote-
7168: 1929 hall!kitun ulkomaisen kirjallisuuden. taan huomioon, että maan tieteellisten kir-
7169: Se liittyy lisäluettelona Helsingin yliopis- jastojen kehittämiseen ja niiden kokoelmien
7170: ton kirjaston ja eräiden muiden kirjastojen kartuttamiseen vuosittain uhrataan huo-
7171: aikaisemmin erikseen julkaisemiin luetteloi- mattavia summia, tämä säästäväisyys tus-
7172: hin. kin on o:ikea:an osunutta. Ovathan nämä
7173: Ilman tällaista vuosittain ilmestyvää luet- luettelot kuitenkin kerran julkaistavat ja
7174: teloa on vaikeata, melkeinpä mahdotonta kun vuosia kuluu toinen toisensa jälkeen,
7175: saada yleissilmäystä siihen uudempaan kir- niin sitä suuremmaksi krusvaa tarvittava
7176: jallisuuteen, mitä maamme suurissa ylei- summa. Vuosittain uhrattuna se ei olisi
7177: sissä kirjastoissa on tarjona yleisölle. Ilman suuri, vain 60,000 markkaa maksaisivat sa-
7178: sen rupua eivät tutkijat voi vaivattomasti notunlaisen luettelon kustannukset. Kysy-
7179: saada selville, mistä he lähimpää ja hel- myksessä on siis menoerä, jonka valtiotalou-
7180: poimmin saisivat tarvitsemansa teokset. temme jaksanee vaikeuksitta kantaa.
7181: Luettelon avulla sensijaan käy mahdolli- Kun tieteellisten kirjastojen vuosittain
7182: seksi sekä tutkimustyön että yleissivistyksen ilmestyväksi tarkoitetun lisäluettelon tarve
7183: tarpeita varten helpottaa ja edistää sen on kiistämätön ja kun lisäksi tämä lisäJ.uet-
7184: uuden kirjallisuuden käyttöä, joka on maan telo on vuosilta 1930 ja 1931 jo valmiissa
7185: tieteellisten 'laitosten hallussa. painokunnossa, niin on mielestämme täysi
7186: Tämänkaltaisen luettelon tarpeellisuu- syy asettaa tarvittava määräraha käytettä-
7187: desta ei voitane olla eri mieltä. Mutta va- väksi, jotta luettelo voidaan julkaista.
7188: litettavasti on sen julkaiseminen jäänyt
7189: toistaiseksi tähän ensimmäiseen, v. 1929 han- Edellä mainitun perusteella ehdotrumme
7190: kitun ulkomaisen kirjallisuuden sisältävään eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7191: lisäluetteloon. .Syynä on ollut varojen
7192: puute; Helsingin Yliopiston kirjasto ei ole että hallitus· vuoden 1935 meno-
7193: tätä julkaisua varten saanut tarvittavaa arvioesitykseen ottaisi tarpeellisen
7194: määrärahaa ja niin on se jäänyt julkaise- määrärahan vuoden 1929 jälkeen
7195: matta vuodesta toiseen. Siten puuttuu pu- maamme tieteellisiin kirjastoihin
7196: heenalainen luettelo jo neljältä vuodelta ja hankitun ulkomaisen kirjallisuuden
7197: viides on parhaillaan menossa. lisäluettelon julkaisemista varten.
7198:
7199: Helsingissä helmikuun 10 p:nä 1934.
7200:
7201: J. Takala. E. M. Tarkka.nen.
7202: V. A. Heiskanen. Janne Koivuranta.
7203: T. N. Vilhula. Edv. Vaarama.
7204: K. F. Lehtonen. M. 0. Lahtela.
7205: 184
7206:
7207: VIII,s. - Toiv. al. N :o 44.
7208:
7209:
7210:
7211: Annala, V. y. m.: Toimenpiteistä henkisen työn alalla val-
7212: litsevan työttömyyden poistamiseksi.
7213:
7214: E d u s k u n n a ll e.
7215:
7216: Eduskunta on näinä vuosina useamman Kun on sekä sivistykselliseltä, taloudelli-
7217: kerran käsitellyt ruumiillisen työn alalla selta että koko kansan edun kannalta kat-
7218: olevaa työttömyyttä ja ryhtynyt myös toi- soen tuhoisaa, että pätevästi ja ll:.$ein suu-
7219: menpiteisiin työttömyyden lievittämiseksi. rin taloudellisin uhrauksin työhön valmis-
7220: Edellytämme, että eduskunta jatkuvasti tunut nuori voima jää parhaiksi vuosiksi
7221: kiinnittää siihen huomiota. Sen sijaan on käyttämättä, olisi tähän asiaan kiinnitet-
7222: työttömyyskysymys henkisen työn kohdalta tävä vakavaa huomiota, ennenkuin olot eh-
7223: jäänyt eduskunnan taholta vaille huomiota. tivät kehittyä liian vaikeiksi. Käsityksemme
7224: Kuitenkin on vallankin viime aikoina esiin- mukaan olisi valtiovallan toimesta kiireelli-
7225: tynyt todisteita siitä, että työnpuutetta on sesti hankittava täysi selvyys siitä, missä
7226: olemassa myöskin monilla aloilla ulkopuo- määrin todellista työttömyyttä on olemassa
7227: lella varsinaisen ruumiillisen työn. Viit- tällä hetkellä henkisen työn eri aloilla.
7228: taamme vain liikealalla ilmenevään työttö- Hankittu tilasto olisi omiaan antamaan
7229: myyteen, jolla alalla Henkisen 'Työn Yhty- vastauksen kysymykseen, vaatiiko henkisen
7230: män meille. antamien tietojen mukaan työt- alan työttömyys erikoisia toimenpiteitä val-
7231: tömien luku nousee aina neljään tuhanteen tiovallan taholta. Johdonmukaisena seu-
7232: - tähän luettuina myöskin teknillisille rauksena tästä olisi, mikäli tilastot huomat-
7233: aloille valmistuneet - apteekki- ja sairas- tavia epäkohtia osoittavat, että myöskin
7234: hoitoalla olevaan työttömyyteen, kansa- ja olisi käytävä harkitsemaan keinoja epäkoh-
7235: oppikouluopettajien työttömyyteen, muita tien poistamiseksi.
7236: mainitsematta. Niinpä esimerkiksi saa-
7237: miemme tietojen mukaan luonnonhistorian, Edelläsanottuun viitaten pyydämme kun-
7238: suomenkielen ja historian opettajiksi oppi- nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
7239: kouluihin valmistuneille ei ole lähiaikoina väksi toivomuksen,
7240: kuin murto-osalle paikkoja tiedossa.
7241: Tähän asiaintilaan ovat käsittääksemme että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
7242: vaikuttaneet ei vain yleinen pulatilanne, selvityksen hankkimiseen henkisen
7243: joka kaikkialla on aiheuttanut supistuksia, työn alalla vallitsevasta työttömyy-
7244: vaan myöskin ohjauksen puute työalan va- destä, harkitsisi ke;noja sen poista-
7245: linnassa ja osaksi kenties myös valtion nou- miseksi sekä wntaisi asia.sta Eduskun-
7246: dattama koulupolitiikka. 'nalle esityksen.
7247:
7248: Helsingissä, helmikuun 11 päivänä 1934.
7249:
7250: Vilho Annala. E. A. Tuomivaara.
7251: R. Ala-Kulju. A. Somersalo.
7252: S. Honkala. Yrjö Schildt.
7253: K. R. Kares. Bruno A. Sundström.
7254: Yrjö Kivenoja. Elias Simojoki.
7255: Hilja Riipinen. L. P. Tapaninen.
7256: Iisakki Nikkola. J. V. Wainio.
7257: •• ••
7258:
7259: VALTIOPAIVAT
7260: 19 3 4
7261:
7262: LIITTEET
7263: IX
7264:
7265: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
7266: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
7267:
7268:
7269: [i)
7270:
7271:
7272:
7273:
7274: HELSINKI ,1964
7275: V ALTEONEUVOSTON KIR.J:.Afp AINO
7276:
7277: 24
7278: Asutusta, maa- ja karjataloutta, pienelinkeinoja, kalastusta,
7279: uudisviljelyspalkkioita, vuokra-alueita, maa- ja metsätalous-
7280: opetusta, vesien perkauksia y. m. koskevia
7281: laki- ja toivomusaloitteita.
7282: j
7283: j
7284: j
7285: j
7286: j
7287: j
7288: j
7289: j
7290: j
7291: j
7292: j
7293: j
7294: j
7295: j
7296: j
7297: j
7298: j
7299: j
7300: j
7301: j
7302: 189
7303:
7304: IX,t. - Lak. al. N:o 18.
7305:
7306:
7307:
7308:
7309: Kesti y. m.: Ehdotus laiksi maan hankkimisesta asutus-
7310: tarkoituksiin annetun lain eräiden säännösten mutttta-
7311: misesta.
7312:
7313:
7314: E d u s k u n n a ll e.
7315:
7316: Asutuslaki vuodelta 1922 on osoittautu- joonaa markkaa korkoja ja kuoletuksia
7317: nut muuttuneiden olosuhteiden vuoksi ja asutustilallisilta, josta korkoa on noin
7318: käytännössä saadun kokemuksen perusteella 10% milj. mk. 'Tämän korkomäärän hank-
7319: kaipaavan perinpohjaista uudistusta. Tämä kimiseksi täytyy asutustilamsten turvau-
7320: tosiasia on monella tavalla ilmennyt asu- tua sivuansioihin ja monessa tapauksessa
7321: tusviranomai,sten lausunnoissa. Samoin on lyhytaikaisiin korkeakorkoisiin lainoihin,
7322: asutustilallisten taholta lukemattomia. ker- koska asutuslainain korko on suurempi
7323: toja osoitettu jo normaalistenkin olojen val- kuin maatalous yleensä tuottaa vanhoilla-
7324: litessa talouselämässämme, että m. m. asu- kaan tiloilla, puhumattakaan uudistiloista.
7325: tuslainojen takaisinmaksu valtiolta saa- Koska ei ole takeita olemassa siitä, että
7326: duista lainoista korkoihin ja kuoleturosiin asutuslainsäädäntö kokonaisuudessaan jou-
7327: nähden on liian korkea, kun ottaa huo- tuu niin pikaisesti uusituksi, että on varaa
7328: mioon, että tilan tuotannosta nämä lainat antaa asutu.stilallisten sortua korkeiden
7329: olisi maksettava. Tämä seikka asutusalalla korko- ja kuoletusmaksujen vuoksi ja
7330: on otettava huomioon kun asutuksen kautta koska ne väliaikaiset toimenpiteet, joita
7331: pyritään poistamaan liiallinen työn tar- lainlaadinnan avulla on asutustilallisten
7332: jonta työmarkkinoi1ta. Sen vuoksi asutus- hyväksi tehty, maksujen lykkäyksen y. m.
7333: tilalliset on saatava niin paljon kuin suin- muodossa, eivät ole olleet riittäviä ja mo-
7334: kin on mahdollista sivuansioista riippumat- nessa tapauksessa, varsinkin eniten vel-
7335: tomiksi. Yhteiskunnan ei suinkaan kannata kaantuneilta ne on evätty, niin viittaamme
7336: yrittää näiden köyhien asutustilallisten 1932 valtiopäiville jätettyyn lakialoittee-
7337: avustaruislainoilla hyötyä koska yhteiskun- seen n :o 6 (TJiitteet IX. v. 1932) ja siinä
7338: nalla on moninkertainen hyöty näiden lausuttuihin perusteluihin nähden esi-
7339: asukkaiden omille jaloilleen pääsemisestä, tämme,
7340: ·mikä samalla vapauttaa yhteiskunnan nii-
7341: den osalta työttömyyden poistamishuolista. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
7342: Val·tio kantaa vuosittain noin 15 mil- van lakiehdot1.tksen:
7343: 190 IX,1. - Asutuslain muuttaminen.
7344:
7345:
7346: Laki
7347: maan hanldrlmisesta asutustarkoituksiin annetun lain eräiden säännösten
7348: muuttamisesta.
7349:
7350: Eduskunnan päätöksen mukai<Sesti muutetaan 25 päivänä marraskuuta 1922 maan
7351: hankkimisesta asutustarkoituksiin annetun lain 3 ja 17 § :t näin kuuluviksi:
7352:
7353: 3 §. 4) ja 5 momentti kuten alkuperäisessä
7354: Henkilöltä, jolle maata tämän lain mu- laissa.
7355: kaan voidaan hankkia, vaaditaan :
7356: 1) että hän on täysi-ikäinen eikä ole 17 §.
7357: lainvoiman saaneelia päätöksellä uudelleen Asutustilan omistajan on suoritettava
7358: tuomittu rangaistukseen sellaisesta rikok- lunastushinta valtiolle, viljelystilan omis-
7359: sesta, josta seuraa kansalaisluottamuksen tajan neljän prosentin ja asuntotilan omis-
7360: menetys, sekä että hän itse hallitsee itseään tajan seitsernän prosentin vuotuigmaksuilla,
7361: ja omaisuuttaan; joista kaksi prosenttia luetaan kulloinkin
7362: 2) että hän ei ennestään omista maata maksamatta olevalle pääomalle koroksi ja.
7363: tai vuokramiehenä hallitsee sellaista vuok- jäännös pääoman kuoletukseksi. Kuitenkin
7364: ra-aluetta, jonka hän vuokra-alueiden lu- olkoon omistaja oikeutettu lyhentämään
7365: nastanåsesta voimassa olevan lainsäädän- lunastushintaa suuremmallakin m~ärällä
7366: nön mukaan on oikeutettu omakseen lu- kuin edellä on sanottu taikka myös mak-
7367: nastamaan; samaan sen kerta kaikkiaan, noudattaen
7368: 3) että hän sitoutuu kuuden vuoden mitä siitä asetuksella erikseen säädetään.
7369: kuluessa 'siitä lukien kun hän sai tilan
7370: lialtuunsa, rakentamaan sille asunnon ellei Tämä laki tulee voimaan .. p. . ... kuuta
7371: sellaista alueen mukana lunasteta, ja sitä- 193. . ja on sitä sovellettava myöskin ai-
7372: paitsi, jos tila on viljelJ13tila, ryhtymään kaisemmin muodostettuihin asutu:stiloihin.
7373: sen viljelemiseen ;
7374:
7375:
7376: Helsingissä 10 1päivänä helmikuuta 19M.
7377:
7378: Yrjö H. Kesti. Eino Rytinki.
7379: 191
7380:
7381: IX,2. - Toiv. al. N:o 45.
7382:
7383:
7384:
7385:
7386: Soini y. m.: Kotimaisen raaka-aineen pakollisesta käyttä-
7387: misestä villatavarateollisuudessa.
7388:
7389:
7390: E d u s k u n n a ll e.
7391:
7392: Oleellista viime vuosina ·eri maiden talou- ei ole suinkaan pieneksi arvioitava siUä
7393: dellisten olojen järjestämisessä on pyrkimys esimerkiksi vuonna 1931 tuotiin maahamme
7394: turvata kunkin maan oma tuotanto ulkolai- ·erilaisia lammastalouden .tuotteita nom
7395: selta kilpaiilulta ja siten taata •toimeentu- 360,000,000 markan arvosta ja viime vuo-
7396: ·lon mahdollisuudet elinkeinonharjoittajille den tuonti ylittää arvol1een 500,000,000
7397: oman elinikeinonsa varassa. markkaa.
7398: On selvää, ettei köyhä, karu maamme- Että lammastaloutemme näin on menettä-
7399: kaan ole voinut vapautua kyseeJ.lisistä nyt merkityksensä ·eikä ole pystynyt tyy-
7400: elinke~noelämänsä .turvaamistoimenpiteistä. dyttämään kotimaista kysyntää, johtunee
7401: Kun maatalous on pääelinkeinona, on luon- siitä, että lammastaloutemme on viime vuo-
7402: nollista, että siihen ennenkaikkea on maini- siin asti ollut siksi välhän huomioitu, että
7403: tunlaiset toimenpiteet .täytynyt kohdistaa siLlä ei ole ollut mahdollisuutta tuottaa laa-
7404: j•os mieli säi:lyttää elämisen mahdollisuudet dulleen sellaista tavaraa •eikä sellaisilla hin-
7405: maamme vaJtava:L1e väestöenemmistölle. noilla, että se edes osapuilleen olisi voinut
7406: Suojatullit viljalle, vientipalkkiot karjata- kilpai·hla ulkolaisten tuotteiden kanssa. Seu-
7407: loustuotteille, sianlihaUe ja kananmunnle raus on ollutkin, että lammaskantammekin
7408: pyrkivät varaamaan mainittuja mahdolli- on viime vuosikymmenen kuluessa vä-
7409: suuksia maatalousväestöliemme. hentynyt miltei puoleen siitä, mi1kä se oli
7410: V1alitettavasti kuitenkin tähän asti on vuonna 1920 -eli 1. 7 miljoonasta lampaasta
7411: jäänyt ja jätetty kokonaan oman onnensa vuonna 1920 923,000 vuonna 19,30.
7412: nojaan ja vaille minikään[aisia turvaaruis- Kun kuitenikin otamme huom1oon mai-
7413: toimenpiteitä ulkolaista !kilpailua vastaan nitsemamme yli 500,000,000 markan nouse-
7414: eräs varsin tärkeä kotieläirrtaloushaara, ni- van summan, minkä joudumme vuosittain
7415: mittäin lammastalous. Varhaisista ajoista ulkomaille 1ammastaloustuotteista [ähettä-
7416: asti on lammasta·lous ollut varsin huomat- mään, ei mikään tuntuisi sen luonnollisem-
7417: tavana tekijänä maataloudessamme varsin- malta ja toivottavammaJ.ta kuin saada ky-
7418: kin silloin kun tässä maassa ja erikoisesti seellinen summa jätettyä omaan maahan ja
7419: maaseudulla miltei kokonaan elettiin oma- siten sekin lisäämään maataloutemme muu-
7420: varaisuuden merkeissä. Vähitellen on kui- tekin niukkoja tulolähteitä. Hyvät edelly-
7421: tenkin asiaintila lammastalouteen nähden tykset meitllä asian kehittämisBiksi tähän
7422: huonontunut huononemistaan sillä seurauk- suuntaan ovatkin olemassa. Lammashoidon
7423: sella, että me kyseellisten kotieläintemme luontaiset edellytykset, etenkin ilmastolliset
7424: tuotteisiin nähden olemme suurin piirtein olosuhteet lmomi.oiden, meillä ovat aina ol-
7425: joutuneet ulkomaalaisten tuotteiden varaan. leet. Edelleen on viime vuosien työ lam-
7426: Kyseellisten tuotteiden tuonti maa:llemme mastaloutemme kehittämiseksi tuonut meille
7427: 192 IX,2. - Kotimaisen raaka-aineen käyttö villatavarateollisuudessa.
7428:
7429: eraan erikoisen edellytyksen lammastalou- kilpaillun tähden sen on mruhdoton päästä
7430: temme kehittymiselle vastaisuudessa ja se voima:kkaampaan vauhtiin. Tämän tähden
7431: on: meillä on onnistuttu saamaan jalostuk- on välttämätöntä, että valtiovallan taholta
7432: sen alaiseksi suomalainen ~ammas, joka niin ryhdytään ripeästi sellaisiin toimenpitei-
7433: kokoonsa, sikiäväisyyteensä kuin villan laa- siin, jotka takaavat •lammastaloudel•lemme
7434: tuun ja paljonteen ·nähden vastaa siksi kor- mahdollisuudet päästä kehittymään. Täl-
7435: keita vaatimuksia, ettei ·ole epäilystäkään löin emme näe muuta sen tehokkaampaa
7436: siitä, eikö sen varassa voida lammastalout- keinoa kuin että hallitus valmistuttaisi
7437: tamme kehittää siksi korkealle tasoHe, että ehdotuksen 1laiksi, joka veivoittaisi kutoma-
7438: se pystyy oman maan tarpeen tyydyttä- tehtaat sekä yleensä villatavaroiden valmis-
7439: mään, oli sitten kyseessä villan, lihan tai tuksessa työskentelevän teollisuuden käyttä-
7440: turkiksien tuotanto. Lammastailonden edel- mään määrätyn määrän raa:ka-aineku~utwk
7441: lytykset ovat yleensäkin lisäämtyneet sen sestaan kotimaista viHaa.
7442: kautta, >että villan hinta yiksin viime vuo- Että kyseeilinen toimenpide on toteutet-
7443: tena on noussut noin 80 % :lla edelliseen tavissa ja ta:vkoitustaan vastaava, siitä on
7444: vuoteen verrattuna. meillä hyviä kokemuksia jo omasta maas-
7445: Erikoisesti ei voi ohla panematta merkille tammekin. Niinpä valtion hankinnoissa on
7446: sitä, että milloin lammastaloutta meidän jo useampia vuosia erikoisesti suosittu ko-
7447: maassamme !laajemmassa mittakaavassa on timaisesta villasta valmistettuja tuotteita
7448: harjoitettu, ovat sitä !harjoittaneet ennen- ja puolustuslaitoksen sekä vankeinhoitolai-
7449: kaikkea syrjäisempien seutujen v1ljelijät. toksen hankinnoissa on jo sekotuspakko ol-
7450: Samoin ei voi olla panematta me:vkiHe sitä- lut srkäE voimassa, että kyseellisten laitos-
7451: kään, ·että mitä pohjoisemmaksi menee, sen ten hankinnoissa on tarkoin määrätty
7452: yleisemmäksi lammastalous tulee. Tilasto kuin:ka paljon valmisteissa on käytettävä
7453: osoittaa edelleen, ·että rpuolet koko lammas- motimaista villaa. Että kotimaisen villan
7454: kannastamme on sellaisilla vi:ljelmiHä, jossa käyttömahdollisuudet ovat yleensäkin var-
7455: viljelyspinta-ala on 0.5-10 ha välillä. Lam- sin huomattavat, siitä kutomateollisuus-
7456: mastalous on siis ennenkaik!kea •ollut syrjä- miesten antamat lausunnot ovat hyvänä
7457: seutujen pienviljelijöiden erikoisesti har- todisteena.
7458: rastama kotieläintalouden haara. Mikäffin On luonnollista, että esittämämme \koti-
7459: näin ollen ei .olisi sen toivottavampaa kuin maisen villan sekotuspakko tulisi kohotta-
7460: saada tälle viljelijäryhmälle kehitettyä hei- maan lammastaloutemme varsin nopeasti
7461: dän mahdoUisuuksiensa mukainen tulolähde hyvinkin huomattava11e tasolle. Yhtenä
7462: lammastaloudestamme. Tähän on sitäkin haitallisenakin seurauksena tästä voisi olla
7463: suuremmat mahdollisuudet kun [ampaan se, että lampaanlihan tuotanto nousisi siksi
7464: ruokinta ja hoito on ~kokonaan ja varsin runsaaJksi, ettei sitä kotimaisilla mark:ki-
7465: ta11koituksenmukaisesti järjestettävissä yk- noilla voitaisi sijoittaa vähääkään kohtuul-
7466: sinomaan kotoisen rehun avulla. liseen hintwan. Hallituksen tulisikin tätä
7467: Vaikka, kuten ·ede1lä on tuLlut viitattua, silmälläpitäen samaLla suunnitella toimen-
7468: lammastalouden kehittämisellä meillä olisi piteet jotta tämä hyvin mahdolliselta näyt-
7469: vallan huomattava !kansantaloudeLlinen tävä epakohta voita.isiin välttää. Emme tä!l-
7470: meDkitys ja edelleen vaikka meillä onkin Iöin näe sen parempaa malhdollisuutta kuin
7471: erikoisemmat mahdollisuudet tämän koti- vientipalkkion määrääminen ulosvietävälle
7472: eläintuotantohaaran kehittämiseen huomat- lampaanliha.Ue ja ·ottanee hallitus sen aika-
7473: tavaksikin tulolälhteeksi maa:taloudellemme, naan vientipalkkiokysymyksen yhteydessä
7474: on !kuitenkin huomattava, ·että ulkolaisen huomioon.
7475: IX,2. - Soini y. m. 193
7476:
7477: EdelHiolevaan viitaten saamme kunnioit- joka velvoittaa kutomatehtaat sekä
7478: tavimmin esittää eduskunnan päätettäväksi yleensä villatavaroiden valmistuk-
7479: toivomuksen, sessa työskentelevän teollisuuden
7480: käyttämään määrätyn määrän raaka-
7481: että hallitus mahdollisimman pian ainekulutuksestaan kotimaista villaa.
7482: antaisi Eduskunnalle esityksen laiksi,
7483:
7484: Helsingissä 8 päivänä helmiikuuta 1934.
7485:
7486: Kalle Soini. K. F. Lehtonen.
7487: A. Korvenoja. Taave Junnila.
7488: Martti Rantanen. Kyllikki Pohjala.
7489: Hjalmar Forstadius. Toivo Horelli.
7490: Viljo Venho. Einari Karvetti.
7491: T. N. Vilhula. Toivo Ikonen.
7492: Lauri A. Sariola. Juho Paksujalka.
7493: S. S. Aittoniemi. Yrjö Schildt.
7494: P. V. Heikkinen. S. Honkala.
7495: A. Fränti. Iisakki Nikkola.
7496: K. J. Ellilä.
7497:
7498:
7499:
7500:
7501: 25
7502: 194
7503:
7504: IX,3. - Toiv. al. N :o 46.
7505:
7506:
7507:
7508:
7509: Niskanen y. m.: Margariinin käytön lopettamtisesta valtion
7510: laitoksissa.
7511:
7512:
7513: E d u s k u n n a ll e.
7514:
7515: Maamme maatalouden harjoittajat känsi- tion, jolle kuuluu huolenpito kaikista elin-
7516: vät suuresti tuotteittensa menekkipulasta. keinonhaaroistamme, luulisi hoitavan näitä
7517: Ulkomaat, joihin maataloustuotteitamme asioita.
7518: etupäässä viedään, Englanti ja 'Saksa ja Näin ei kuitenkaan ole asianlaita, puhu-
7519: etupäässä juuri Saksa, koettavat tullimuu- mattakaan siitä, että valtion taholta tehtäi-
7520: rein ja jopa kokonaan maahantuontikiellon siin karjojemme tuotteita tunnetuiksi ja
7521: kautta lopettaa kaiken ulkomaisen maata- koetettaiisiin saada niille kotimaista menek-
7522: loustav:arain tuonnin. Tämä on maamme kiä mahdollisimman paljon. Tämän sijaan
7523: maataloudelle varsin turmiollista ja myös- valtio valmistaa omassa tehtaassaan marga-
7524: kin koko maan ulkomaisen kaupan kannalta riinia ja syöttää sitä laitoksissaan oleville
7525: va11sin tuhoisa. Sillä onhan juuri karjo- ihmisille. Niin kummalta kuin tuntuukin,
7526: jemme tuotteet huomattavimpia vientiartik- syödään valtion sairaalo~ssa ja vankilo]ssa
7527: keleitamme. Jos niin käy, kuin miltä nyt vielä nytkin ulkomailta tuodusta puuras-
7528: nayttää, on pian karjanhoito maassamme vasta valmistettua margariinia. Luulisi jo
7529: tuomittu loppumaan, jollei asiaa ryhdytä aikoja sitten, ei ainoastaan kansamme ter-
7530: kiireesti korjaamaan. veydelliseltä, vaan taloudelliselta kannalta
7531: Kun näin perin toivottomana kannalla katsoen kysymyksessä olevan asian muut-
7532: on asia karjojemme tuotteiden vientikau- tuneen niin, että kaikissa valtion laitoksissa
7533: pan kannalta katsoen, niin luulisi, että ko- käytettäisiin ei margariinia, vaan yksin-
7534: timaassa koetetaan mikäli mahdollista, omaan kotimaassa valmistettua voita.
7535: saada menekkiä kyseellisille tavaroille ja Edellä sanotun johdosta :saamme kun-
7536: luulisi, että kaikkialla, missä vain suinkin nioittaen 'ehdotta,a eduskunnan päätettä-
7537: voitaisiin, käytettäisiin ruokataloudessa väl\jsi toivomuksen,
7538: mahdollisimman paljon ja monipuolisim-
7539: min juuri karjojemme tuotteita. Luulisi että hallitus kiireesti ryhtyisi toi-
7540: myöskin, että näitä tavaroita mainostettai- menpiteisiin lopettaakseen kaikissa
7541: siin, tehtäisiin tunnetuiksi niiden kansanta- valtion laitoksissa margariinin käy-
7542: loudellisen hyödyn, ravintorikkauden ja tön ja määräisi niissä käytettäväksi
7543: myöskin terveyden kannalta katsoen. Val- yksinomaan kotimaista voita.
7544:
7545: Helsingissä helmikuun 10 p :nä 1934.
7546:
7547: Heikki Niskanen. Yrjö Hautala.
7548: 195
7549:
7550: IX,4. - Toiv. al. N:o 47.
7551:
7552:
7553:
7554:
7555: Kämäräinen y. m.: Toimenpiteistä kotimaisten maa- ja kar-
7556: jataloustuotteiden meneh'n lisäämiseksi.
7557:
7558:
7559: E d u s k u n n a ll e.
7560:
7561: Maamme talouselämä on usean viime vuo- monet taloustoimintamme alat ta~~ts saatu
7562: den ajan joutunut kamppailemaan yleis- kannattaviksi -, niin siitä huolimatta ti-
7563: maailmallisen talouspulan ankarassa kou- lanne maataloudessa ei näytä osoittavan
7564: ristuksessa. Erittäinkin maatalouteen tuo parantumisen merkkejä, vaan sen nykyinen
7565: pula on kohdistunut kovin raskaana. asema on huolestuttava. Se on huolestut-
7566: MaBJmme maataloudessa nykyinen talous- tava siitä syystä, että maataloustuotteiden
7567: pula on esiintynyt hinta-, menekki- ja luot- ulosvienti on viime aikoina .suuresti vai-
7568: tamuspulana. Kuluneiden neljän pulavuo- keutunut ja hinnat samalla laskeneet huo-
7569: den aikanru ovat maataloustuotteiden hin- mattavasti tuotantokustannusten alapuo-
7570: nat laskeneet normaaliajan v. 1926-192,8 lelle, erikoisesti vientimaittemme omavarai-
7571: hinnoista lähes 30 %, niistä karjan talous- suuspyrkimysten ja kansainvälisessä Jijau-
7572: tuotteiden hinnat vielä sitäkin enemmän. passa nykyään esiintyvän polkumyynnin
7573: M. m. maamme maata!louden tärkeimmän vuoksi.
7574: myyntiartikkelin voin hinnat ovat jatku- Tämän taikia näyttää tilanne muodostu-
7575: vasti laskeneet. V. 1933 oli voin hinta, van sellaiseksi, että maataloutemme nykyis-
7576: siitä huolimatta, että vientipalkkio oli 3 mk. ten tukemistoimenpiteittenkäänr turvin ei
7577: kilolle, 34 % alempi kuin edellämainittuna voi menestyksellä jatkaa toimintaansa,
7578: normaaliaikana, ja naudanlihan hinta on jonka vuoksi valtiovallan olisi mielestämme
7579: lruskenut noin 40% edelläm~initun ajan ryhdyttävä edistämään maataloustuotteiden
7580: hinnoista. menekkiä omassa maass.a ja niiden hinta
7581: Tämän maataloustuotteiden hintojen las- olisi vakiinnutettava tuotantokustannuksia
7582: kun johdosta ovat maatalouden rahatulot vastaavaksi.
7583: suuresti pienentyneet. Pula-ajan edelli:sinä TäLlainen toimenpide mielestämme on
7584: vuosina maamme ma,atalous myi vuosittain helposti toteutettavissa, koska maatalou-
7585: maataloustuotteita noin 3,000 milj. markan temme viimeaikaisesta nopeasta kehityksestä
7586: arvosta. Nyt viime vuosina tuo maatalou- huolimatta emme esim. viljantuotannossa
7587: den rahatulo on ollut vain noin 2,000 milj. vielä ole päässeet omavaraiseksi. Mitä taas
7588: markka,a. voin, juuston, pekonin y. m. maatalous-
7589: Kun maatalouden rahamenot työpalkkoja tuotteiden tuotantoon tulee, niin niiden ku-
7590: lukuunottamatta eivät ole vastaavasti las- lutusta omassa maassamme voidaan mieles-
7591: keneet, vaan veroissa on tapahtunut mel- tämme suuressa määrin lisätä asettamalla
7592: koista nousuakin, niin maatalouden asema ka8vis- ja eläinrasvoille tarpeeksi korkea
7593: on muodostunut erittäin vaikewksi. Ja tuontitulli tai kieltämällä margariinin val-
7594: vaikka viime aikoina maamme talouselämä mistus sekä varaamaHa työväestölle riittä-
7595: onkin huomattavasti virkistynyt - onhan västi ansiomahdollisuuksia ja korottamalla
7596: 196 IX,4. - 1\laa- ja karjataloustuotteiden menekin lisääminen.
7597:
7598: työpalkat elinkustannuksia vastaaviksi, jol- että hallittts kiireeUisesti valmis-
7599: loin työväestön ostokyky nykyisestään pa- taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
7600: ranee. sen kotimaisten maa- ja karjatalous-
7601: Edellä sanottuun viitruten ehdotamme tuotteiden menekin lisäämiseksi ja
7602: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi niiden hintatason kohottamiseksi
7603: toivomuksen, tuotantokustannuksia vastaavaksi.
7604:
7605: Helsingissä, helm]kuun 9 päivänä 1934.
7606:
7607: Kalle Kämäräinen. A. Korvenoja.
7608: Emil J utila. Y. Schildt.
7609: V. A. Heiskanen. Toivo Ikonen.
7610: A. Suurkonka. Akseli Brander.
7611: M. 0. Lahtela. S. Oulasmaa.
7612: Eemeli Aakula. Heikki Niskanen.
7613: S. S. Aittoniemi. Viljami Kalliokoski.
7614: Lauri Kaijalainen. K. A. Lohi.
7615: Einari Karvetti. Janne Koivuranta.
7616: Lauri A. Sariola. Juhani Leppälä.
7617: Heikki :Soininen. T. N. Vilhula.
7618: Alpo 0. Luostarinen. Matti Miikki.
7619: J. Emil Lampinen. Heikki Vehkaoja.
7620: Jooseppi Kauranen.
7621: 197
7622:
7623: IX,5. - Toiv. al. N :o 48.
7624:
7625:
7626:
7627:
7628: Karvetti y. m.: Ulkomaisten karjataloustuotteiden myynnin
7629: tekemisestä erikoisluvan hamkkirnisesta riippuvaksi.
7630:
7631:
7632: E d u s k u n n a ll e.
7633:
7634: ~Maatalousalalla maassamme viime vuo- tuoreempina ja laadultaan parempina ,saa-
7635: 'sina tapahtuneen yleisen kehityksen sekä tavissa. Tuntuu siltä, että mikäli meillä
7636: maasta vietäville karjataloustuotteille suo- sellaisiin ruokatavaroihin nähden, joita
7637: ritettujen vientipalkkioiden johdosta ovat maastamme kaikkina vuodenaikoina riittää
7638: maataloudestamme ulkomaille vietäviksi vietäväksi, jo aikaisemmin olisi ollut voi-
7639: liikenevät elintarpeet olleet pääasiassa kar- massa eduskunnan äskettäin hyväksymä
7640: jataloustuotteita: voita, juustoa, kananmu- tuontitavaroiden pakollista alkuperämer-
7641: nia ja lihaa. Kuten allaolevista numeroista kintää koskeva laki, joka olisi osoittanut
7642: käy selville, on vastaavia eläimistä saatuja näiden elintarpeiden ja lisäksi vielä niiden
7643: ruokatavaroita vi,ime vuosina myöskin raaka-aineena käytettyjen tuotteiden alku-
7644: tuotu maahamme seuraavasti: perän ulkolaiseksi, ja jos mainittuja
7645: Tuonti tonneissa.
7646: ulkolaisia tuotteita kaupan pitävissä myy-
7647: 1926 1928 1930 1932 mälöissä olisi ollut yleisön näkyvissä kilpiä,
7648: jotka olisivat selvästi osoittaneet tavaran
7649: Sianlihaa .. 3,082.1 2,726.4 904.5 368.8
7650: alkuperämaan, niin tuskinpa näitä tava-
7651: Lihaa ..... 2.3 2,673.7 589.4 4.3
7652: 0.4 O.H 0.4 0.2 roita käyttänyt yleisö olisi ollut halukas
7653: Makkaraa
7654: ostamaan ulkolaisia tuotteita, milloin vain
7655: Maitotalous-
7656: 125.2 21.9 26.3 344.5 vastaavia suomalaisia ruokatavaroita olisi
7657: tuotteita
7658: 15.7 50.2 8.0 11.6 ollut saatavissa.
7659: Kananmunia
7660: Edelläviitatun jo hyväksytyn lain lisäksi
7661: Eläimistä saatuja ruokatavaroita, jotka olisi kotimaisen tuotannon suojaamiseksi
7662: käsittävät varsinaisen maataloutemme tär- välttämätöntä, että niiden liikkeiden, jotka
7663: keimmän, vieläpä melkein yksinomaisen pitävät kaupan, tai teollisuuslaitosten,
7664: viennin, on viime vuosina tuotu maahamme jotka käyttävät raaka-aineena ulkolaisia
7665: keskimäärin 30 miljoonan markan arvosta maitotaloustuotteita, sian- ja muunlaista
7666: vuosittain. Tämä tuonti johtuu muun lihaa ja kananmunia tai osittainkin näistä
7667: ohella siitä, että näitä elintarpeita ostava valmistettuja ruokatavaroita, tulisi viran-
7668: yleisö tuontitavaroita koskevan pakollisen omaisilta saada kysymyksessä olevien ruo-
7669: alkuperämerkinnän puutteessa tietämät- katavaroiden kaupaksi pitämiseen ja val-
7670: tään on tullut ostaneeksi ulkolaisia karja- mistamiseen erikoinen lupa. Sitäpaitsi tu-
7671: taloustuotteita. Edelläsanottujen ulkolais- lisi velvoittaa liikkeiden omistajat, jotka
7672: ten elintarpeiden myynti ei liene eduksi pitävät kaupan kysymyksessä olevia ulko-
7673: kuluttajillekaan, koska vastaavia ruokata- laista a}kuperää olevia elintarpeita tai
7674: varoita kotimaasta useissa tapauksissa olisi osittainkin niistä valmistettuja tuotteita,
7675: 198 IX,5. - Ulkomaisten karjataloustuotteiden myynti.
7676:
7677: kiinnittämään liikkeeseen nä:kyvälle pai- ja muunlaisen lihan ja kananmunien
7678: kalle riittävän suurilla kirjaimilla varus- sekä näitä osittainkin raaka-aineena
7679: tettuja kilpiä, joista käy selville myytävän käyttäen valmistettujen elintarpei-
7680: ruokatavaran alkuperämaa. den myymistä ja jalostamista varten
7681: Edelläsanottuun viitaten saamme kun- pyytämään viranomaisilta erikoislu-
7682: nioittaen ehdottaa eduskunnan hyväksyttä- vam sekä että kysymyksessä olevia
7683: väksi toivomuksen, ruokatavaroita myytäessä myyjä on
7684: velvollinen kiinnittämään näkyvälle
7685: että hallitus valmistaisi Eduskun- paikalle ostajan nähtäväksi riittävän
7686: nalle annettavaksi esityksen laiksi, suurilla kirjaimilla varustetwn, tava-
7687: joka velvoittaa ulkomailta Suomeen ran alkuperämaata osoittavan kilven.
7688: tuotujen maitotaloustuotteiden, sian-
7689:
7690: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1934.
7691:
7692: Einari Karvetti. Lauri Kaijalainen.
7693: J. Emil Lampinen. A. Korvenoja.
7694: Yrjö Schildt. S. Honkala.
7695: Lauri A. Sariola. Kalle Soini.
7696: Emil Jutila.
7697: 199
7698:
7699: IX,G. - Hemst. mot. N:o 49.
7700:
7701:
7702:
7703:
7704: Wickman m. fl.: Angående premiering av äggexporten.
7705:
7706:
7707: T i 11 R i k s d a g e n.
7708:
7709: Äggproduktionen har som beikant blivit Det som i nuvarande system, enligt under-
7710: en viktig näring.sgren. Förutom det falk- tecknades åsikt, borde ändras, är den ka-
7711: tum, att vårt lands behov av konsumtions- raktär av tillfällig hjälp systemet avspeg-
7712: ägg numera fylles av hemmaproducerade lar. Att nuvarande fö11hållanden å export-
7713: sådana, talar den stora exporten av ägg marlmaden i förening med det premierings-
7714: (år 1933 c. 10 milj. kg) om den stora be- system som för detta år tagits i bruk, äro
7715: tydelse hönsskötseln fått för vår rrationaJ.. ägnade att vä0ka en känsla av oro och
7716: ekonomi. • Många tusenta:ls familjer bestå- osäkerhet i hönsgårdsägaTikretsar är lätt
7717: ende av :småbrukare och arbetare ha haft att inse. rSom bekant förnyas hönsbesätt-
7718: ett lämpligt arbete i hönsskötseln och fått ningen varje år med cirka 50 %. Då riks-
7719: en välbehövlig inkomst genom densamma. dagen först på hösten har att befatta sig
7720: Hönsgårdarna iha konsumerat huvudsakli- med frågan om premieringen av äggexpor-
7721: gast inhemsk span:rumål och andra behövliga ten, enligt nuvarande system, är det lätt
7722: fodermedel producerade i eget land, och a:tt förstå att hönsägaren tycker sig sakna
7723: hava de alltså blivit betydande förbrukare erforderlig garanti för att staten ej skall
7724: av jordbrukarnas produkter. lämna ho:ruom i sticket med sin dyra an~
7725: En bidragande ·orsak till den storartade läggning. Att det är fråga om stora eko-
7726: utvecklingen å hönsskötselrrs område under nomiska värden, som stå på spel, vet var
7727: senaste tid ha vi att finna i den fram- och en som något haft att göra med ägg-
7728: synta politik statsma:kten, beträffa:nde produktion och hönsavelsfrågor.
7729: denna gren av lanthushå:llningen, inledde För att skapa en känsla av trygghet
7730: år 1929 då riksdagen på regeringens ini- på hönsägarhåll och stabilitet på äggmark-
7731: tiativ antog en femårsplan för premierin- naden är det därför nödvändigt att rege-
7732: gen av e:IDp.ortäggen. Denna femårsperiod ringen vid uppgörandet av förslag till pre-
7733: utgick år 1933. miermgen av lantmannaprodukter ville
7734: .Sedan den 1 jan. detta år har ett nytt med avseende å pmmieringen av exportägg
7735: system för premieringen av äggexporten beakta här ov.an anförda synpunkter.
7736: tagits i bruk. Detta system, som hygger på I stöd av det ovannämnda få vi förden-
7737: ett årligt anslag för premieringen med vid- skull vördsamt föreslå, att riksdagen ville
7738: sträckta fullmakter för regeringen att för- besluta hemställa,
7739: dela anslaget, bär prägeln av ett under-
7740: stöd av mera eller mindre tillfällig art. att premien av exportägg bleve i
7741: Dessutom har a:nslagssumman betydligt lag fastställd i likhet med vad här-
7742: minskats. Om det berättigade i denna om stadgades för åren 1929-1933,
7743: minskning kan råda olika uppfattningar. och utgå med mimst 3 mark per kilo
7744: 200 IX,6. - Kananmunien vientipalkkio.
7745:
7746: och att r-ätt till expor-t av små ägg gåves, ävensom att lagens giltighets-
7747: unde1· de årstider- dessa finnas ut- tid fastställdes att gälla till tägån-
7748: över- hemmamar-knadens behov med- gen av å1" 1937.
7749:
7750: Helsingfors den 8 februari 1934.
7751:
7752: Albin Wickman. Edvard Haga.
7753: Levi Jern. Heikki Vehkaoja.
7754: J. A. Sjöblom. Max Sergelius.
7755: J. Mangs. Herman Mattsson.
7756: Kaarlo Hänninen. Ebba östenson.
7757: E. v. Frenckell. Rafael Colliander.
7758: Ville Vallas. Edv. Helenelund.
7759: Iisakki Nikkola. Eino Rytinki.
7760: Yrjö H. Kesti.
7761:
7762:
7763:
7764: •
7765: 201
7766:
7767: Suomennos.
7768: IX,6.- Toiv. al. N:o 49.
7769:
7770:
7771:
7772: Wickman y. m.: Kanronmunain vienti palkkioista.
7773:
7774:
7775: E d u s k u n n a ll e.
7776:
7777: Muuantuotannosta on, niinkuin tun- vähennyksen oikeutuksesta voi olla ole-
7778: nettua, muodostunut tärkeä elinkeinon- massa erilaisia käsityksiä. Mutta mikä ny-
7779: haara. Paitsi sitä tosiasiaa, että maamme kyisessä järjestelmässä allekirjoittaneiden
7780: kulutusmunien tarve nykyään tulee tyydy- mielestä pitäisi muuttaa, on se tilapäisen
7781: tetyksi kotimaassa tuotetuilla munilla, avun luonne, jota järjestelmä kuvastaa. On
7782: puhuu suuri muuanvienti (v. 1933 noin 10 helposti ymmärrettävää, että nykyiset olot
7783: milj. kg.) siitä suuresta merkityksestä, vientimarkkinoilla yhdessä sen palkitsemis-
7784: minkä kananhoito on saanut kansallistalou- järj·estelmän kanssa, joka täksi vuodeksi
7785: dessamme. Monilla tuhansilla pienviljelijä- on otettu käytäntöön, ovat omiaan herät-
7786: ja työläisperheillä on ollut sopiva työ ka- tämään lev;ottomuuden ja epävarmuuden
7787: nanhoidossa ja ne ·ovat siitä saaneet hyvin tunteen kanalanomistajapiireissä. Niinkuin
7788: tarvitsemansa tulon. Kanalat ovat kulut- tunnettua, uudistetaan kanakantaa joka
7789: taneet pääasiallisesti kotimaista vilja•a ja vuosi noin 50 %:lla. Kun eduskunta ny-
7790: muita omassa maassa tuotettuja rehn- kyisen järjestelmän mukaan joutuu vasta
7791: aineita ja ovat siten muodostuneet huomat- syksyllä käsittelemään kysymystä muuan-
7792: taviksi maanviljelijäin tuotteiden käyttä- viennin palkitsemisesta, on helppo ymmär-
7793: jiksi. tää, että kananomistaja katsoo itseltään
7794: Lisäsyy suurenmoiseen kehitykseen ka- puuttuvan riittävät ta:keet siitä, että valtio
7795: nanhoidon alalla viime aikoina on löydet- ei jätä häntä kalliine laitoksineen pulaan.
7796: tävissä siitä kau:konäköisestä politiikasta, Että tässä ovat kysymyksessä suuret talou-
7797: jonka valtiovalta tähän maatalouden haa- delliset arvot, sen tietää jokainen, joka on
7798: raan nähden aloitti v. 1929, jolloin edus- jonkin verran ollut tekemisissä muuan-
7799: kunta hallituksen aloitteesta hyväksyi viisi- tuotannon ja kanansiitoskysymysten kanssa.
7800: vuotissuunnitelman muuanviennin palkitse- Jotta kananomistajatahoilla saataisiin
7801: mista varten. Tämä viisivuotiskausi päät- luoduksi turvallisuuden tunne ja muna-
7802: tyi V. 1933. markkinoille v•a:kavuutta, on senvuoksi
7803: Tämän vuoden tammikuun 1 päivästä välttämätöntä, että hallitus laatiessaan
7804: lähtien on muuanviennin palkitsemisessa ehdotusta maataloustuotteiden palkitsemi-
7805: otettu käytäntöön uusi järjestelmä, jonka sesta, ottaisi vientimunien palkitsemisessa
7806: mukaan menoarvioon otet<aan vuotuinen huomioon ylempänä esitettyjä näkökohtia.
7807: määräraha palkitsemista varten ja halli- Edellä lausutun nojalla saamme sen-
7808: tuksella on laajat valtuudet määrärahan vuoksi kunnioittaen ehdottaa eduskunnan
7809: jakamisen suhteen. Sen vuoksi järjestel- päätettäväksi toivomuksen,
7810: mällä ·on enemmän tai vähemmän tilapäis-
7811: luontoisen avustuksen leima. Sitäpaitsi on että munien vientipalkkio vahvis-
7812: määrärahaa melkoisesti vähennetty. Tämän tettaisiin lailla samalla tavalla kuin
7813:
7814: 26
7815: 202 IX,G. - Kananmunien vientipalkkio.
7816:
7817: oli säädettynä vuosiksi 1929-1933 niitä on yli kotimarkkinain tarpeen,
7818: ja olisi vähintään 3 markkaa kilolta, sekä että laki määrättäisiin olernaan
7819: , että pientem munien vienti sallittai- voimassa vuoden 1937 loppuun.
7820: s~~n niinä vuodenaikoina, jolloin
7821:
7822: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1934.
7823:
7824: Albin Wickman. Edvard Haga.
7825: Levi Jern. Heikki Vehkaoja.
7826: J. A. Sjöblom. Max 'Sergelius.
7827: J. Mangs. Herman Mattsson.
7828: Kaarlo Hänninen. Ebba östenson.
7829: E. v. Frenckell. Rafael Colliander.
7830: Ville Vallas. Edv. Helenelund.
7831: Iisakki Nikkola. Eino Rytinki.
7832: Yrjö H. Kesti.
7833: 203
7834:
7835: IX,;. - Toiv. al. N:o 50.
7836:
7837:
7838:
7839:
7840: Lahtela y. m.: Porotaloustuotteiden tukemispalkkioista.
7841:
7842:
7843: E d u :s k u n n a 11 e.
7844:
7845: P.orotaloudella, jota Peräpohjolassa ja tumisen vuoksi joutunut, jättäen kuitenkin
7846: Lapissa harjoitetaan, ·on sikä1läi&en vä;estön sivuun porotalousalan.
7847: ja koko maan kannalta katsoen suuri merki- Täihänasti:set avustukset käsittävät voin,
7848: tys. Sitä harjoittaa 4,450 perhettä, saaden juuston, kananmunat ja sianlihan. Oikeu-
7849: siitä näin ollen suuri osa väestöä pääasialli- denmukaista silloin on ulottaa avustustoi-
7850: sen elin:keinonsa. Poromäärän il:asketaan menpiteet myöskin porotalouteen sitäkin
7851: nykyään olevan noin 148,000 vuotta van- suuremmalla syyllä, kun porotaloutta har-
7852: hempaa yksilöä, joiden hoitamiseen käyte- joitetaan sellaiseMa alueena, joilla edellämai-
7853: tään vuosittain 2.50,000~300,000 miespäivä- nittujen tuotteiden tuottaminen myyntiä
7854: työtä. Mainitusta poromäärästä voidaan varten on varsin vähäistä tai !kokonaan ole-
7855: porokantaa vähentämättä ottaa vuosittain matonta.
7856: noin 36,000 teurasporoa, arvoltaan 11-13 Pahimpia esteitä poronhoidon edistämi-
7857: milj. mk. V. 1925 vietiin ulkomaille poro- selle on ollut porotuotteiden kaupan heikko
7858: taloustuotteita 6. 7 milj. ma.rkan arvosta, järjestely, mikä yhdessä pulakauden aiheut-
7859: vaikka silloinen poromäärä oli vain puolet taman hintojen ,laskun kanssa on saattanut
7860: nykyisestä. porota·1ouden perin vaikeaan asemaan.
7861: Porotalous on sen vuoksi näillä seu- Kun kuitenkin kaupallisen puolen järjes-
7862: duilla ainoa menestyksellinen karjataloud~n tämiseen on kiinnitetty entistä suurempaa
7863: haara, johon valtiovallan tulisi kiinnittää huomiota, saatanee se puo[i asiassa pian tyy-
7864: entistä enemmän huomiota ja antaa sille dyttäväl1e kannalle, ja tulos jääpi riippu-
7865: seLlaista tukea, jota se kulloinkin kaipaa, vai:seksi vain tuotteiden hinnasta, jotka nor,
7866: koska sen menestyksenisestä hoitamisesta maali:hinto:ilhin vermten ovat alentuneet
7867: riippuu tuhansren karussa Peräpohjolassa 55% :lla. Poronlihan hintojen alentuminen
7868: asuvien kansalaisten elämä. on siis ollut suurempi kuin nykyään tuke-
7869: Lama:kauden va~kutus ja siitä johtuva ro- mispalkkiosta osallistuvien karjataloustuot-
7870: mahduksellinen porotaloustuotteiden hinto- teiden. Tämän huomioon ottaen on pidet-
7871: jen alentuminen on saattanut porotalouden tävä kohtuullisena, että maasta vietäväUe
7872: harjoittajatkin taloudellis.iin vaikeuksiin, ja poronlihal:le ma!ksetaan tuikemiiSpa:Udriota 3
7873: tulisi valtiovallan siitä syystä tukcea sitä sa- markkaa 50 penniä kilolta. Tämä palkkio
7874: moinkuin muitakin maatalouden aloja. Tun- antaa porotaloudelle sellaisen tuen, minkä
7875: nettua on, että valtiova;lta on ry!htynyt toi- se välttämättä kaipaa. Tukemispalkkion
7876: menpiteisiin muun maatalouden auttami- suoritusjärjestelmäksi voidaan asettaa sama
7877: seksi siitä vaikeasta asemasta, johon se on menetelmä, jota täihän saaikka on käytetty
7878: maataloustuotteiden hintojen tuhoisan alen- sianlihan sekä kananmunien tukemispa:Jik-
7879: 204 IX, 7. - Po1·otaloustuotteiden palkkiot.
7880:
7881: kioiden maksamisessa, koska siitä saavutettu kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
7882: !kokemus on osoittautunut suotuisa:ksi. Kun vomuksen,
7883: poronlihan maastavienti arvioidaan 500,000 että hallitus vuoden 1935 tulo- .fa
7884: ki,loksi vuodessa, koituisi siitä vaUioUe noin moooarvioesitykseen ottaisi tarpeel-
7885: 1, 750,000 markan menoerä vuodessa. lisen määrärahan porotaloustuottei-
7886: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme den tukemispalkkioiksi.
7887:
7888: Helsingissä he1mikuun 9 päivänä 1934.
7889:
7890: M. 0. Lahtela. Lauri Kaijalainen.
7891: Kaarlo Hänninen. Väinö Kaa.salainen.
7892: Uuno Hannula. Janne Koivuranta.
7893: Viljo Venho. Yrjö H. Kesti.
7894: S. Salo. Ansh. Ale.stalo.
7895: Tilda Löthman. Lauri A. Sariola.
7896: Eemeli Aakula. Heikki Vehkaoja.
7897: Ville Vallas. T. N. Vilhula.
7898: Akseli Brander. Toivo Ikonen.
7899: S. S. Aittoniemi. Kusti Arffman.
7900: J. Takala.
7901: 205
7902:
7903: IX,s. - Toiv. al. N :o 51.
7904:
7905:
7906:
7907:
7908: Tukia y. m.: ltä-Suommt raakasokeritehtaan perustami-
7909: sesta.
7910:
7911:
7912: E d u s k u n n a 'll e.
7913:
7914: Kuten tunnettua, on tilanne Suomen mus on osoittanut sen antavan täysin tyy-
7915: maataloustuotteiden viennin alalla nykyään dyttäviä tuloksia. Juurikkaan viljelyksiä
7916: yhä enemmän vaikeutunut entisten ostaja- on tarjottu niin runsaasti, ettei kaikkia ole
7917: maidemme ryhtyessä suojelemaan ja lisää- voitu ottaa huomioon, huolimatta tehtaan
7918: mään omaa maatalous- ja elintarvetuotan- laajentamisesta.
7919: toaan. Useimpien maataloustuotteiden hin- Sokerijuurikasviljelysharrastus on levin-
7920: nat ovat ulkomaisen kilpailun takia [askeu- nyt muuallekin maahan, jo esim. v. 1928
7921: tuneet niin alas, ,etteivät ne enää vastaa m. m. Viipurin läänissä oli kaikkiaan 250
7922: tuotantokustannuksia. Kun näyttää siltä, juurikkaan viljelijää. Huolimatta viljelys-
7923: että monet entiset maataloustuotteitamme ten hajanaisuudesta ja etäisyydestä jalos-
7924: ostaneet maat lähitulevaisuudessa tulevat tuspaikasta olivat satotulokset siellrukin
7925: täysin omavaraisiksi niiden tuotteiden yleensä tyydyttäviä osoittaen sen, että tätä
7926: suhteen, joista maanviljelijämme ovat saa- kasvia voidaan ilmaston ja maaperän puo-
7927: neet rahatulonsa, on mielestämme kiireelli- lesta menestyksellä viljellä myös Itä-Suo-
7928: sesti harkittava keinoja maataloustuotan- messa.
7929: tomme suuntaamiseksi lmtimaisia markki- Maataloustuotemarkkinoiden huonontuessa
7930: noita ja kotimaan kulutusta palvelemaan. ja maanviljelijäin toimeentulomahdollisuuk-
7931: ksiain tila ei oleka'an maatalouden kannalta sien kiristyessä yhä enemmän, on viime
7932: lohduton, jos maassamme ryhdytään laajen- aikoina herännyt voimakas pyrkimys so-
7933: tamaan ja turvaamaan sellaisia maatalous- lmrijuuriikkaan viljelyksen laajentamiseksi
7934: tuotannon aloja, joiden suhteen maassamme ja raa;kasokeriteollisuuden saamiseksi myös
7935: vielä vallitsee a:lituotantoa. Sellaisena tuo- Itä•Suomeen. On saatava syntymään sel-
7936: tannon haarana on mainittava tällä ker- lainen tuotannonala, jonka tuotteet ovat
7937: taa erityisesti sokerijuurikasviljelys, sillä helposti rahaksi muutettavissa. Ottarnana
7938: onhan maamme sokerituotanto vasta n. lisäksi huomioon, että tilojen viljelysalat
7939: 10% kulutuksesta. Itä-Suomessa ovat pienet, on niillä pyrit-
7940: Maassamme on viljelty Sokerijuurikasta tävä viiljelemään sellaisia kasveja, jotka,
7941: tähän saakka vain yhtä raakasokeritehdasta kuten sokerijuurikas, antavat pinta-alayk-
7942: varten. Sokerijuurikkaan viljelyksen alkuun sikköä kohden suuria satoja. Sokerijuuri-
7943: saaiillinen oli maa;ssamme luonnollisesti vai- kasviljelyksen ulottuminen Itä~Suomeen
7944: keata, sillä puuttuihan käytännöllinen ko- voiSI nam ollen osaltaan myös lieventää
7945: kemus niin viljelyksessä kuin juurikkaan sikäläisistä maanomistussuhteista johtuvia
7946: jalostamisessakin, mutta nyttemmin on epäkohtia. Tämä on Karjalan kannaksen
7947: tämä viljelys saavuttanut varsinkin Lou- maatalousoloja silmällä pitäen otettava eri-
7948: nais-Suomessa varman jalansijan ja koke- tyisesti huomioon. Tunnettua on myös so-
7949: 206 IX.s. - Itä-Suomen raakasokeritehtaan perustaminen.
7950:
7951: kerijuurikasviljelyksen väli1linen vaikutus tus rautatieverkoston tiheyden vuoksi hal-
7952: kaiken peltoviljelyksen, jopa karjatalou- vempaa kuin muualla :Suomessa. Luonnol-
7953: denkin kehittymiselle, sillä sokerijuurikas- lista kuitenkin on, ettei sellaisen teollisuus-
7954: viljelys antaa myös halpaa ja arvokasta laitoksen perustaminen nykyisin ole mah-
7955: rehua karjalle. Kun sokerijuurikkaan vil- dollista, ellei myöskin yhteiskunnan puo-
7956: jelys sitoo pa:ljon ihmistyötä, on se omiaan lelta anneta sille tUikea. Voidaankin koh-
7957: antamaan toimeentulomahdollisuuksia Itä- tuudella odottaa, että valtio on osallisena
7958: Suomen runsaalle väestölle. Näin ollen on tätä koko maan taloudellista elämää kohot-
7959: sokerij uurikasvilj elyksen aikaansa81Illinen tavaa teollisuuslaitosta pystytettäessä. On-
7960: nykyisenä työttömyyden aikana myös val- han tehtaan aikaansaaminen omiaan suu-
7961: tion ja yhteiskunnan edun mukaista. ressa määrässä elvyttämään paitsi maata-
7962: Näistä syistä onkin esim. Englannissa ly- loutta myös koko taloudellisen elämän kier-
7963: hyessä ajassa valtion tukemana luotu soke- tolmlkua, lisäämään liikennettä, poista-
7964: rijuurikasteollisuus, joka on n. 40 kertaa maan työttömyyttä, enentämään verotuloja
7965: niin suuri kuin meillä ja jota tämän vuo- j. n. e.
7966: den aikana; edelleen laajennetaan 3 suu-
7967: rella tehtaalla. Näihin tehtaisiin osallistuu Mainitta;koon, että
7968: valtio 2 miljoonalla punnalla siis Suomen Suomen Raakasokeritehdas
7969: rahassa noin 454 miljoonalla markalla. OjY. on maksanut tähän
7970: Latviassa on kuluvana vuotena rakenteilla mennessä valtiolle veroja n. 8,000,000: -
7971: 2 tehdasta, joihin valtio antaa avustusta. tullia n ................ . 800,000:-
7972: Edellämainituista syistä ovat Viipurin rautatierahteja n. . .... . 9,500,000:-
7973: läänissä toimivat taloudelliset järjestöt, ja uhrannut maatalous-
7974: m. m. alueella toimivat 3 maanviljelys- neuvontaan n. . . . . . . . . . . 4,000,000: -
7975: seuraa ja 3 maatruloustuottajain liittoa kat- Viljelijät ovat mlliksaneet
7976: soneet välttämättömäksi ryhtyä toimenpi- rahteja suunnilleen . . . . . 9,000,000: -
7977: teisiin sokerijuurikasviljelyksen ja raaka-
7978: sokeriteollisuuden aikaansaamiseksi Itä- Yhteensä Smk. 31,300,000: -
7979: Suomeen. Marrask. 26 p:nä 1933 asetettu
7980: väliaikainen toimikunta onkin valmistellut Kun yhtiön perustamiskustannukset nou-
7981: asiaa suunnittelemalla m. m. yhtiöjärjestyk- sevat n. 3·5 milj. markkaan kuten konetar-
7982: sen perustettava;a yhtiötä varten ja hank- jouksista ja asiaintuntijain laskelmista on
7983: kimalla kustannuslaskelmat tehtaan perus- selvinnyt, tarvitaan osakepääoman lisäksi
7984: tamiseksi, jotka päättyvät noin 35 milj. 215 milj. markkaa.
7985: markkaan. Sokeritehtaan perustaminen Kun Itä-Suomen raakasokeritehdashanke
7986: Itä-Suomeen on saanut osakseen niin suu- on maamme taloudellisissa piireissä saanut
7987: ren huomion, että ·eräät keskusliikkeet ja osakseen niin suuren myötätunnon kuin
7988: teollisuusyhtymät ovat katsoneet asiakseen edellisestä käy selville, rohkenemme odottaa
7989: olla mukana siinä määrin, että ajateltu myöskin valtiovallan myötämielisyyttä tälle
7990: osakepääoma 10 milj. markkaa tulee heti nykyhetken tärkeälle talouskysymykselle ja
7991: täysin merkityksi. Näin ollen on siis hank- ehdotamme kunnioittaen eduskunnan pää-
7992: keen toteuttamiselle luotu vermten vahva tettäväksi toivomuksen,
7993: taloudellinen pohja. Juurikasteollisuuden
7994: edellytykset Itä-Suomessa viittaavat siihen, että hallitus ensi tilassa antaisi
7995: että tehdas myös voi toimia menestykselli- Eduskunnalle esityksen 25 milj. mar-
7996: sesti, sillä onhan esim. juurikkaiden kulje- kan määrärahan osoittamisesta li-
7997: IX,s. - Tukia y. m. 207
7998:
7999: säykseksi kuluvan vuoden tulo- ja markkaa olisi avustusta ja 15 mil-
8000: menoarvioon Itä-Suomen raaka.~o joonaa markkaa halpakorkoista
8001: keritehtaan perustamista varten, lainaa.
8002: mistä määrärahasta 10 mil.foonaa
8003:
8004: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1934.
8005:
8006:
8007: Elias Tukia. Edv. Vaarama.
8008: W. K. Särkkä. Matti Pitkänen.
8009: Otto Marttila. A. Korvenoja.
8010: Anton Suurkonka. E. A. Tuomivaara.
8011: E. v. Frenckell. Matti Miikki.
8012: Viljo Venho. Emil Jutila.
8013: Väinö Kaasalainen. Toivo Ikonen.
8014: K. Lumijärvi. Jooseppi Kauranen.
8015: Juho Paksujalka. Jussi Lonkainen.
8016: Heikki Vehkaoja. Kaapro Huittinen.
8017: D. B. Lindman. Arvo Inkilä.
8018: Antti Kemppi. Hjalmar Forstadius.
8019: Jussi Annala. Yrjö Schildt.
8020: 208
8021:
8022: IX,9. - Toiv. al. N :o 52.
8023:
8024:
8025:
8026:
8027: Karvetti y. m.: Salaojitusavustuksien myöntämisestä.
8028:
8029:
8030: E d u s k u n n a ll e.
8031:
8032: Ylimääräisten yleisten töiden maarara- vähintään 250,000 ha. Lisäksi koituu sarka-
8033: hasta myönnettiin v. 1933 avUJstuksia m. m. ojien hoidosta vuosittain kustannuksia n.
8034: salaojitukseen. Koko avustuskautta 1/X 100.o miljoonaa markkaa ja sitäpaitsi ai-
8035: 1932-30/VI 1934 varten anottiin salaoji- heutuu avo-ojituksesta haittaa muokkaus-
8036: tUJsavustuksia kaikkiaan 11,800 hehtaarille. ja korjuutyölle.
8037: Määrärahan riittämättömyys salli tarkoi- ,Salaojitus kuivattaa maan avo-ojitusta
8038: tukseen myönnettävän avustuksia ainoas- paremmin ja perusteellisemmin ja luo oi-
8039: taan 7,900 hehtaarille. Edelläolevasta alasta keat edellytykset voimaperäiselle viljelyk-
8040: on tähän mennessä jo salaojitettu yli 6,000 selle. Se vähentää happamuutta ja rikka-
8041: ha. Kireästä taloudellisesta aja:sta huoli- ruohoisuutta sekä ehkä:i!See tuhoeläinten ja
8042: matta näin runsas anomuksien määrä on kasvitautien tuottamaa haittaa. Täten tu-
8043: mielestämme osoituksena maanviljelrijäin lee mahdolliseksi menestyksellinen juuri-
8044: luottamukisesta tähän kuivatustapaan ja kasvin- ja viljanviljelys, joissa suhtei!Ssa
8045: harrastuksesta siihen. pienviljelyksemme ·erikoilsesti jättää toivo-
8046: Viime aikoina on salaojituksia suoritettu misen varaa. Kansantaloudellisesti on tällä
8047: verraten laajoilla alueilla eri puolilla maa- 1seikalla merkitystä, koska maamme on edel-
8048: tamme Pohjois,Suomea myöten. Kokemus leen pakko turvautua ulkolaisen viljan ja
8049: on osoittanut oikein suoritettujen salaoji- väkirehujen tuontiin.
8050: tusten paremmin kuin avo-ojitusten kyke- Salaojitus on osoittautunut kivennäis-
8051: nevän sateisinakin (1923 ja 1928) aikoina maa- ja matalamutaisilla suouudisviljelyk-
8052: kuivattamaan kaikenlaatuiset maat. Pouta- sillä sekä mahdolli:seksi että erittäin edul-
8053: kesinäkin (1933) salaojitus on ollut avo- liseksi. Salaojittamalla maat uudisraivauk-
8054: ojitusta parempi. Ankarat pakka:stalvet- lsen yhteydessä päästään avo-ojituskustan-
8055: kaan (1928-1929) eivät ole salaojitusta nuksista ja muutoin aina salaojituksen yh-
8056: tuhonneet. Edelläesitettyä käsitystä tuke- teydessä esiintyvästä avo-ojien aiheutta-
8057: vat 1850- ja 1860-luvuilla tehdyistä tiili- mrusta tasotustyöstä, joka sää:stö noUJsee
8058: putkiojituksista saadut kokemukset, sillä 1,000 :- a 1,200 :- markkaan hehtaaria
8059: nämä toimivat täysin moitteettomasti vie- kohti.
8060: läkin, mikäli ojasyvyys on ollut riittävä, Jos peltoviljelyksiemme salaojittaminen
8061: työn suoritus on tehty virheettömästi ja ajatellaan suoritettavaksi 50 vuoden ku-
8062: hoidosta jatkuvasti pidetty huolta. luessa ja jos 1salaojitettava alue olisi kaik-
8063: Maassamme on n. 2.3 miljoonaa hehtaaria kiaan 1.5 miljoonaa hehtaaria, tulisi vuo-
8064: peltoa. Tästä on ainakin 2.o miljoonaa sittain keskimäärin ojitettavaksi vanhoja
8065: hehtaaria kuivatusta kaipaavaa ja vielä viljelyksiä 30,000 ha sekä sen lisäksi vielä
8066: salaojittamatta. Tämän alan avo-ojituksessa uudisraivausalueita ehkä n. 10,000 ha.
8067: ollen vievät sarkaojat pientareineen siitä Koska salaojituskustannukset voitaneen ar-
8068: IX,9.- Karvetti y. m. 209
8069:
8070: vioida n. 2,500 markaksi hehtaaria kohti, mat suhteellisen suuret kustannukset sekä
8071: nousisivat kokonaiskustannukset salaojituk- näiden hankkeiden suuren kansantaloudel-
8072: sesta vuodessa n. 100.o miljoonaan mark- lisen merkityksen, pidämme tarpeellisena,
8073: kaan. että edelleen valtion puolelta avustuksia
8074: :Suurella osalla tiloja, etenkin pienvilje- myöntämällä edistetään salaojitu:syrityksiä.
8075: lyksiä, edellytykset edullisiin uudisraivauk- Katsoen salaojituksen huomattavaan mer-
8076: siin maassamme ovat jo vähäiset. Näillä kitykseen erikoisesti pienviljelyksessä ja
8077: seuduin salaojittamalla on mahdollista huo- pienviljelmien omistajien vähäisiin mahdol-
8078: mattavammin lisätä kasvullista maata ja lisuuksiin itse rahoittaa tällaiset hankkeet,
8079: kohottaa tuotantoa. tuli:s'i avustuksen pienille viljelmille sama-
8080: Salaojitustyöt ja niissä käytettävien tar- ten kuin uudisraivauksille olla suurempi
8081: veaineiden valmistus samaten kuin siirty- kuin muille tiloille.
8082: minen voimaperäiseen viljelykseen antavat Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8083: huomattavasti työtilaisuuksia maamme työ- nioittaen, että eduskunta hyväksyisi toivo-
8084: väestölle, mikä seikka varsinkin nykyisenä muksen,
8085: työttömyyskautena olisi erittäin suuriarvoi-
8086: nen ja huomioonotettava. Työttömyyden että hallitus ottaisi vuoden 1935
8087: kannalta on salaojitus edullista senkin valtion tulo- ja menoarvioesitykseen
8088: vuoksi, että tässä itse työ edustaa pää- määrärahan salaojitusavustuksien
8089: asiaHisinta osaa kustannuksista. myöntämistä varten.
8090: Ottamalla huomioon edellä esitetyt sei-
8091: kat ja salaojituksen viljelijälle aiheutta-
8092:
8093: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1934.
8094:
8095: Einari Karvetti. Viljo Venho.
8096: J. Emil Lampinen. Otto Marttila.
8097: Lauri A. Sariola. Emil Jokinen.
8098: Juhani Leppälä. Emil Jutila.
8099: Jalo Lahdensuo. E. M. Tarkkanen.
8100: Hjalmar Forstadius. Edv. Helenelund.
8101: Edvard Ha.ga.
8102:
8103:
8104:
8105:
8106: 27
8107: 210
8108:
8109: IX,1o. - Toiv. al. N:o 53.
8110:
8111:
8112:
8113:
8114: Rytinki y. m.: Maatalouske11hotoiminnan tukemisesta.
8115:
8116:
8117: E d u s k u n n a ll e.
8118:
8119: Se kdkemus, joka maassamme on jo eh- mintaa varten varattava valtion varoja ny-
8120: ditty saada maatalouskerhotoiminnasta, on kyiseen verraten ainakin kaJksinkertainen
8121: kaikissa suhteissa myönteinen ja ilahdut- määrä sekä valtionavustuksen ehtoja muu-
8122: tava. ·Paitsi sitä, että tämän toiminnan tettava siten, että valtionavustusta annet-
8123: avulla nuorisossa herätetään innostusta taisiin kaksi kertaa se määrä, mikä kullakin
8124: maamme pääelinkeinoon ja sen sivutuotanto- paikkakunnalla on tarkoitukseen saatu va-
8125: haaroihin, varsinlkin juuri pienviljelyksen roja hankituksi. Sen ohessa köylhimmillä
8126: eri tuotantoaloihin, että sen avulla opas- rajaseuduilla olisi syytä valtioneuvoston
8127: tetaan nuorisoa elämänuran valinnassa ja harkinnan mu:kaan myöntää valtion avus-
8128: toiminta- sekä ansiom8!hdollisuuksien löytä- tusta siitä riippumatta vailkka paikkakun-
8129: misessä ja että se opastaa nuorisoa turvau- nalla ei olisi voitukaan varoja tarkoitukseen
8130: ,tumaan <>mien käsien työhön, on maatalous- vapaaehtoisesti hankkia.
8131: kerhotoiminta myöskin suuresti helpoitta- Edellisen perustoo'Ha !~a:mme 'kunn~oit
8132: nut vä:hävaraisten pieneläjäin toimeentulo- taen ehdottaa eduskunnan päätettävruksi toi-
8133: mahdollisuuksia, tuottamalla heille tarpeel- vomuksen,
8134: lisia elintarpeita.
8135: 1Suurinta siunausta on maatalouskerhotyö että hallitus vamisi vuoden 1935
8136: tuottanut maamme köyhimmiillä seuduiUa tulo- ja menoarvioesityksessä varoja
8137: ja nimenomaan vähävaraisten kansalaispii- maatalouskerhotoiminnan tukemista
8138: rien keskuudessa. Valitettavasti kuitenkin varten niin paljon, että valtion avus-
8139: juuri nykyinen ahdas aika on asettanut maa- tusta voidaan maatalouskerhot1le
8140: talouskerhotoiminnan edistämiselle suuria myöntää kaksi kertaa se määrä, mikä
8141: ·esteitä. Kun valtioavustusta voidaan ny- paikkakunnalla on tarkoitusta varten
8142: kyisin myöntää ainoastaan niin paljon kuin varoja hankittu, ja että köyhimmillä
8143: paikkakunnalla on saatu varoja kerhotyötä raja- y. m. seudut1la voitaisiin valtio-
8144: varten kokoon, on tämä useissa tapa11ksissa neuvoston harkinnan rnukaan myön-
8145: tehnyt maatalouskerhotoiminnan jatkami- tää avustusta maatalouskerhotoimin-
8146: sen hyvin vaikeaksi, kun yksityinen varojen taa varten paikkakunnalla tarkoituk-
8147: hankinta kerhotoiminnan johtoelimille on seen kerätyistä varoista riippumatta
8148: ollut vaikeata. tätä enemmänkin.
8149: Tämän vuoksi olisikin maatalouskerhotoi-
8150:
8151: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1934.
8152:
8153: Eino Rytinki. Yrjö H. Kesti.
8154: 211
8155:
8156: IX,n. - Toiv. al. N :o 54.
8157:
8158:
8159:
8160:
8161: Aittoniemi y. m.: Pienviljelijäin lantalapalkkioista.
8162:
8163:
8164: Ed u s kun n a 11 e.
8165:
8166: Maassamme on itsenäisyytemme aikana maassamme käytetty siinä määrin kuin
8167: valtiovallan toimenpiteistä syntynyt run- olisi ollut tarpeellista ja toivottavaa.
8168: saasti uusia, itsenäisiä pientiloja. Aivan Nopeimmin saadaan kasvituotanto kohoa-
8169: äskettäin on tehty päätöksiä ja suunnitelmia maan tarkoituksenmukaisella lannoituksella
8170: on olemassa, jotka 1tähtäävät uusien pien- ja eläintuotanto tarkoituksenmukaisella ruo-
8171: tilojen jatkuvaan ja runsaaseen muodosta- kinnalla, ja erikoisesti juuri silloin, kun on
8172: miseen. Mutta kun uusien pientilojen luo- käytettävissä hyviä kasvijalosteita ja jalos-
8173: misessa ei .ole aina otettu ,riittävästi huo- tettuja eläimiä.
8174: mioon sitä, että niistä pitäisi muodostua sel- Vwkilannoitteet ja vä.'k:irehut ovat tuotan-
8175: laisia ti;loja, joilla o:lisi :mahdollisuudet an- non erinomaisia kohottajia. Niiden käyttö
8176: taa viljelijöilleen ja heidän perheilleen riit- on saatava pientiloillakin tarkoituksenmu-
8177: tävästi työtä ja tyydyttävä toimeentulo, kaiseksi. Parhaiten voidaan sitä edistää
8178: velvoittaa se valtiovaltaa toimimaan tämän pienviljelijäin ammattisivistystä kohotta-
8179: tilanteen parantamiseksi. Vallitseva pula- maHa. Mutta niiden lisä,ksi on johdatettava
8180: kausi lisää monin verroin näiden toimen- ja avustettava pienvHjelijöitä sellaisien me-
8181: piteiden tärkeyttä ja tekee ne jopa erittäin netelmien käyttöön, jotka tarkoittavat väki-
8182: kiiroollisiksikin. Paljon pulhuttu pienvH- lautoja ja väkirehuja korvaavien tai vastaa-
8183: jelyspoliittinen toimenpide on maassamme vien tuotantovälineiden hankkimista pien-
8184: nykyään lisämaan han:kkimiskysymys. Siinä viljelijöille pääasiallisesti heidän omalla
8185: pyritäänkin pientilallisia valtiovallan toi- työllään. Sellaisia toimenpiteitä ovat lan-
8186: mesta mahdoHisuuksien mukaan auttamaan. tavarojen talteenottaminen ja säilyttäminen
8187: Erikoisasutustoimintalain yhteydessä:kin ko- se:kä väkirehuja korvaavien !kasvien viljele-
8188: rosti eduskunta tämän toimenpiteen tär- minen.
8189: keyttä. Uudisviljelyspalkldoiden avulla on Nopeimmin ja tehokkaimmin voidaan
8190: myös huomattavasti lisätty elämismahdolli- pienviljelijäin keskuudessa toimia jonkin
8191: suuksia pientiloilla. Siksipä tätä tärkeätä epäkohdan korjaamiseksi tai jonkin tuo-
8192: toimenpidettä on edelleen jatkettava. Mutta tantoa1an parantamiseksi - ammattisivis-
8193: lisämaan saantiin ja uudisviljelyksiin ei ole tyksen kohottamista unohtamatta - palk-
8194: suurella määräUä pientiloja sanottavia, eipä kiojärjestelmää käyttäen. Sen osoittaa mei-
8195: monilla pientiloilla minkäänlaisia mahdolli- dänkin maamme maatalouden kehityshisto-
8196: suuksia. Sen sijaan kasvituotannon lisää- ria aina perunanviljelyksert edistämisestä
8197: miseen peltoaJayksikköä kohden ja karjan- alkaen 1700-1800 satalukujen taitteessa.
8198: tuotannon kohottamiseen eläinyksikköä koh- Lannanhoidon parantamiseksi, samoinkuin
8199: den on mahdollisuuksia miltei lk:aikilla pien- väkirehuja !korvaavien kasvien viljelemisen
8200: tHoilla. Mutta tätä tärkeätä ja tehokasta edistämiseksi on meillä Suomessa käytetty
8201: pienviljelyspoliittista toimenpidettä ei ole hyvin vähän palkkiomenetelmää. Sensijaan
8202: 212 IX,11. - Pienviljelijäin lantalapalkkiot.
8203:
8204: on esim. Ruotsissa ja Norjassa käytetty Suomessa ovat kasvien sadot pienempia
8205: huomattavasti valtion varoja ilannanhoidon ja lannanhoito ·he:i:kompaa ikuin Ruotsissa ja
8206: parantamiseksi sekä Tanskassa runsaasti val- Norjassa. Meillähän menetetään pientiloil-
8207: tionvaroja väkirehuja korvaavien kasvien lamme kunnollisten lantaloiden puutteessa
8208: vi,ljelemisen edistämiseksi. varovaisempienkin laskelmien mukaan vuo-
8209: Nykyisenä ·pulakautena on kyseeliisiä toi- sittain 100 miljoonaa ma:t~kkaa. TääUä, jos
8210: menpiteitä alettu erikoisesti ottaa !käytän- · missään, kaivataan valtiovallan taholta ky-
8211: töön. Niinpä Ruotsissa on hallitus äsket- seellisiä toimenpiteitä mainittujen arvojen
8212: täin esittänyt valtion menoarvioon 700,000 pelastamiseksi ja vähävaraisten pientilallis-
8213: kruunua lannanhoidon edistämiseksi palk- ten auttamiseksi.
8214: kioina ja korottomina lainoina, ja eräät Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme edus-
8215: edustajat ovat tehneet valtiopäivillä aloit- kunnan hyvä.ksyttäväksi toivomuksen,
8216: teen, ·että se korotettaisiin 1.5 miljoonaan
8217: kruunuun. Siis yhtenä vuonna käytettäi- että hallitus ottaisi valtion tulo-
8218: siin valtion varoja lantaloiden rakentami- ja menoarvioesitykseen vuodelle 1935
8219: seen yli 15 miljoonaa Suomen markkaa. sopivaksi katsomansa määrärahan an-
8220: Norjassa on valtion viimeisimmässä tulo- ja nettavaksi pienviljelijöille lantala-
8221: menoarviossa otettu myös ,erikoisesti huo- palkkioiksi ja käytettäväksi ulkomai-
8222: mioon ulkomaisia väkirehuja, korvaavien kas- sia väkirehuja korvaavien kasvien
8223: vien vHjelyksen edistäminen. viljelyksen edistämiseksi.
8224:
8225: Helsingissä, helmikuun 9 päivänä 1934.
8226:
8227:
8228: S. .S. Aittoniemi. Kusti Arffm.an.
8229: Eemeli Aakula. Paavo Aarniokoski.
8230: Viljami Kalliokoski. Otto Marttila.
8231: Kalle Soini. E. M. Tarkkanen.
8232: Ansh. Alestalo.
8233: 213
8234:
8235: IX,12. - Toiv. al. N:o 55.
8236:
8237:
8238:
8239:
8240: Fränti y. m.: Kalanviljelyslaitoksen ·rakentamisesta Palta-
8241: mon kunnan Kivesjärven kylään.
8242:
8243:
8244: E d u s k u n n a ll e.
8245:
8246: Kainuun maakunta on vesistöistä rikas. jelysseuran kalatalousneuvojan tehtäviin
8247: Tästä johtuu, että sikäläisten asukkaiden sisällytetään kalanviljelyslaitoksen hoitami-
8248: yhtenä huomattavana tulolähteenä tähän nen, nousev·at sen vuotuiset hoito- ja kun-
8249: asti on ollut ja edelleen tulee olemaan ka- nossapitokustannukset 16,500 markkaan.
8250: lastus, jos vaan tästä elinkeinosta pidetään Kalanviljelyslaitoksen piirustukset ja
8251: huolta sillä tavalla, että kalavesien tuottoa yksityiskohtaiset kustannusarviot ovat Ka-
8252: lisätään ja kehitetään. jaanin maanviljelysseuran hallussa.
8253: Viimeksi mainittua seikkaa silmällä pi- Tämä kalanviljelyslaitos tulisi sijaitse-
8254: täen on ryhdytty toimenpiteisiin kalanvil- maan vaikutusalueensa keskellä ja muuten
8255: jelyslaitoksen rakentamiseksi Kainuuseen. liikenteellisessä suhteessa edullisella pai-
8256: Kajaanin maanviljelysseura on saanut lah- kalla, sillä siitä olisi Hakasuon rautatie-
8257: jaksi tätä tarkoitusta varten noin 2 ha pysäkille noin 1 1 / 2 km matka.
8258: maa-alueen, joka sijaitsee Paltamon kun- Koska kysymyksessä oleva kalanviljelys-
8259: nan Kivesjärven kylässä Varisjoessa ole- laitos tuottaisi huomattavaa hyötyä kalas-
8260: van Kotakosken alapuolella. Ammatti- tuselinkeinon edistämiseksi Kainuussa, niin
8261: miesten laatimien kustannusarvioiden mu- tähän nähden ja edellä esitettyyn nojaten
8262: kaisesti tämän kalanviljelyslaitoksen perus- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
8263: tamis- ja rakentamiskustannukset nousevat vomuksen,
8264: 162,800 markkaan, josta lammikkojen ja
8265: vesijohdon osalle tulee 69,400 mk., ra- että hallitus ottaisi vuoden 1935
8266: kennusten osalle 52,200 mk., hautomon tulo- ja menoarvioesitykseen 162,800
8267: kaluston osalle 11,930 mk., mädin han- mk:n määrärahan kalanviljelyslai-
8268: kintakaluston osalle 16,070 mk. ja ylei- toksen rakentamiseksi Paltamon kun-
8269: sen kaluston osalle 13,200 mk. nan Kivesjärven kyloon.
8270: Edellyttämällä, että Kajaanin maanvil-
8271:
8272: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1934.
8273:
8274: A. Fränti. Antti Meriläinen.
8275: Kusti Arffman. K. F. Lehtonen.
8276: M. 0. Lahtela. S. Salo.
8277: T. A. Janhonen.
8278: 214
8279:
8280: IX,t3.- Toiv. al. N:o 56.
8281:
8282:
8283:
8284:
8285: Pekkala y. m.: Maatalouden velkctin vakauttamisesta.
8286:
8287:
8288: E d u s k u n n a ll e.
8289:
8290: Suomen maanviljelijäin velkaantumi- maanviljelijäin velkaantumista koskevien,
8291: sesta on viime vuosien kuluessa suoritettu , 1,798 tilaa käsittävien tilastojen mukaan
8292: useitakin eri tutkimuksia. Niinpä suoritti oli aivan velattornia maanviljelijöitä
8293: tri 0. W. Willandt Taloudellisen neuvot- 19.7 % kaikista viljelijöistä, alle 1,000
8294: telukunnan maatalousjaoston toimesta tut- markkaa peltohehtaaria kohti velkaa olevia
8295: kimuksen maanviljelijäin velkasuhteista 16.2 %, 1,000-3,000 markkaa hehtaaria
8296: vv. 1929-30 vaihteessa yhteensä 307 maa- kohti velkaa olevia 29.7 %, 3,000-6,000
8297: talouskirjanpitotilalta, 711 pienviljelmien markkaa velkaa olevia 20.6 %, 6,000-
8298: olosuhteiden tutkimiseen käytetyltä tilalta 10,000 markkaa velkaa olevia 9.7 % ja yli
8299: ja erikseen 771 tilalta, joilta tietoaines 10,000 markan velkaisia 4.1 % kaikista vil-
8300: kerättiin Taloudellisen neuvottelukunnan jelijöistä. Saman tilaston mukaan olivat
8301: toimesta julkaistuun erikoisjulkaisuun korkomenot peltohehtaaria kohti keskimää-
8302: ,Maatalouden velkaantumisesta Suo- rin 234 mk., ollen nämä pientiloilla hiu-
8303: messa". Valtioneuvoston määräyksestä toi- kan pienemmät kuin keskikokoisilla ja sitä
8304: mitti Tilastollinen päätoimisto vastaavan- suuremmilla tiloilla. Kaikkiaan saatiin
8305: laisen tutkimuksen tulo- ja omaisuusvero- tässä tutkimuksessa maatalouden velkamää-
8306: lautakunnille v. 1932 jätettyjen veroilmoi- räksi 5,920 miljoonaa markkaa ja velkojen
8307: tusten perusteella, koskien tämä tutkimus osuudeksi maatilapääomista keskimäärin
8308: siis velkasuhteita vuoden 1931 lopussa ja 12 %. Maatalouden velkojen keskikoroksi
8309: käsittäen 25,307 maanviljelijää. Osuuskas- tuli tässä tutkimuksessa 8.5 %·
8310: sojen Keskuslainarahasto Oy. puolestaan Veikaisten maanviljelijäin asemaa huo-
8311: suoritti vastaavanlaisen tutkimuksen lähet- nontavalla tekijänä esiintyy tässä tilastossa
8312: tämällä toukokuun 21 p:nä 1932 1,410 erikoisesti se, että velat olivat enimmäk-
8313: osuuskassalle kyselykaavakkeen, jotka kas- seen lyhytaikaisia ja korkeakorkoisia.
8314: san hallituksen jäsenten oli täytettävä. Tie- Niinpä oli velkojen yhteissummasta vain
8315: dot saatiin 1,286 kassalta ja käsittävät ne 38.5 % kiinnitettyjä, 56.5 %:n ollessa kiin-
8316: tiedot 212,500 maanviljelijän velkasuh- nittämättömiä. Vekselivelkoja oli 5 %·
8317: teista 457 maalaiskunnan alueelta. Lopuksi 'rässä suhteessa pientilat olivat hyvin lä-
8318: on Pellervo-Seuran markkinatutkimuslaitos hellä kaikkien tilojen keskilukuja.
8319: suorittanut tutkimuksia maanviljelijäin Saman tekijän tutkimuksessa ,Suomen
8320: velkaoloista vuosien 1932-33 vaihteessa, pienviljelijäin taloudesta'' osoittautui
8321: ollen nämäkin tutkimukset suoritettu vero- 20.2 % tiloista velattomiksi, 17 % alle
8322: ilmoitusten perusteella. 1,000 markkaa muunnettua viljelysheh-
8323: Puuttumatta tässä yksityiskohtaisemmin taaria kohti velkaa oleviksi, 30.2% 1,000-
8324: mainittujen tilastojen tarkasteluun mainit- 3,000 markkaa, 18.6 % 3,000-6,000 mark-
8325: takoon vain, että tri Willandtin Suomen kaa, 9.3 % 6,000-10,000 markkaa ja
8326: IX,13. - Pekkala y. m. 215
8327:
8328: 4. 7 % yli 10,000 markkaa hehtaaria kohti män tilaston mukaan velkojensa suhteen
8329: velkaa oleviksi. Enimmin velkaisia tässä huonoimmassa asemassa.
8330: tilastossa olivat pienimmät pikkutilalliset, Tuorein tilasto, t. s. Pellervo-Seuran
8331: joiden luotto kuitenkin on tuntuvalta osal- markkinatu tkimuslai toksen laatima tilasto
8332: taan katsottava henkilöinoton luontoiseksi. ei ole yielä kokonaisuudessaan lopullisesti
8333: Keskimääräiseksi koroksi tässä tilastossa tarkistettu. Ennakkotietojen mukaan on
8334: osoittautui 7.4 %, tehden korko tilaa kohti laskelmat suoritettu 190 kunnasta jakaan-
8335: keskimäärin 928 markkaa, sen 5-10 muun- tuen nämä kunnat siten, että Etelä-Suo-
8336: nettua viljelyshehtaaria käsittävillä tiloilla men alueen osalle (tri Willandtin maata-
8337: tehdessä 1,215 markkaa tilaa kohti. Vil- lousjaoittelua käyttäen) tulee 1'7 kuntaa,
8338: jelijäin maatilapääomista tekivät velat kes- Kaakkois-Suomen osalle 35, Sisä-Suomen
8339: kimäärin 11.2 % ja kokonaisval'allisuudesta osalle. 50, Pohjanmaan osalle 43 ja Poh-
8340: keskimäärin 10.4 %. Pitkäaikaisen luoton jois-Suomen osalle 45 kuntaa. Sanotuissa
8341: osuus pientilain luotoista oli 35 %, lyhyt- kunnissa on ollut velkaisia viljelijöitä -'-
8342: aikaisen 65 %. veroilmoitusten mukaan kaikkiaan
8343: Tilastollisen päätoimiston tutkimuksien 37,328 ja velattornia 20,790, edellisten
8344: mukaan velkaantuneista maanviljelijöistä osuuden siis ollessa 64.2 %, jälkimmäisten
8345: oli 10.9 %:lla 1,000 markkaa pienempi 35.8 %. Veikaisten viljelijäin keskimääräi-
8346: velka, 17.7 %:lla 1,000-3,000 markan nen velkaisuus tässä tilastossa on tiloilla,
8347: velka, 12.5 %:lla 3,000-6,000 markan velka, joiden metsämaan ala on alle 10 hehtaa-
8348: 5.5 %:lla 6,000-10,000 markan velka ja rin 24 %, 10-50 hehtaaria metsäalaa kä-
8349: 3.9 % :lla 10,000 markkaa suurempi velka sittävillä tiloilla 27 %, 50--100 hehtaarin
8350: peltoalan hehtaaria kohden. Maanviljeli- tiloilla 29 %, 100-300 hehtaarin tiloilla
8351: jäin varallisuuteen katsoen tultiin tässä 31 % ja yli 300 metsähehtaaria käsittä-
8352: tutkimuksessa siihen, että velka oli villä tiloilla 35 % omaisuuden arvosta, kes-
8353: 10.7 %: lla kaikista tilastoon otetuista maan- kimääräisen velan kaikilla tiloilla tehdessä
8354: viljelijöistä enintään 10 % varoista, 29 % omaisuuden arvosta. Yli 50 % omai-
8355: 14.4 %:lla 10-25 %, 12.7 %:lla 2'5-50 %, suuden arvosta oli velkaa 11.6 %:lla kai-
8356: 7.9 %:lla 50-100% ja 1.4 %:lla yli 100% kista velkaantuneista tiloista, jotka voitiin
8357: varoista. luokitella eri luokkiin omaisuuden ja velan
8358: Osuugkassojen keskuslainarahaston tutki- keskinäisen suhteen perusteella.
8359: muksissa taas havaittiin, että Peltohehtaaria kohti vaihtelivat korkome-
8360: 1) velattornia tai aivan vähän velkaisia not tämän tilaston mukaan 212-260 mark-
8361: oli n. 86,000 eli 40.4 % ; kaan, kaikkein suurimpien tilojen korko-
8362: 2) sellaisia enemmän velkaisia, jotka menojen kuitenkin kohotessa korkeammiksi.
8363: vielä voivat asiansa hoitaa n. 112,000 eli Alle 100 hehtaaria metsämaata käsittävien
8364: 53%; sekä tilojen korkorasitus on kaikissa kolmessa
8365: 3) velkojensa · vuoksi sortumaisillaan tilaryhmässä miltein tasan yhtä suuri kor-
8366: olevia n. 14,000 eli 6.6 %. Samoin tultiin komäärien vaihdellessa 212-221 markan
8367: näissä tutkimuksissa siihen, että velatto- tienoilla peltohehtaaria kohti. 1teskimääräi-
8368: mien viljelijäin prosenttiosuus oli suurin nen korko tämän tilaston mukaan on
8369: suurempien tilojen ryhmässä, jossa se teki 7.8 %, pienimpien tiloj,en keskikoron ollessa
8370: 54% kaikista viljelmistä, kun taas sortu- 7.7 %.
8371: massa olevia oli näiden tilojen ryhmässä Niinkuin edelläolevasta havaitaan, ovat
8372: 4. 7 %. Pientiloilla taas olivat vastaavat lu- maanviljelijäin velkasuhteita koskevat tilas-
8373: vut 38 ja '7 %, ollen pienviljelijät siis tä- tot jossain määrin toisistaan poikkeavia,
8374: 216 IX,13. - Maatalouden veikaiu vakauttaminen.
8375:
8376: eikä eri tilastojen suoranainen toisiinsa viimeisen tilaston keruuaikana tämänlais-
8377: vertaileminen ole mahdollista. Yleisvaiku- ten toimenpiteiden tarpeessa, tehden tila-
8378: telmana tilastoista kuitenkin voinee sanoa, luku siis noin 25,000, jos maamme maatilo-
8379: että noin 40 % kaikista maanviljelijöistä jen luku kokonaisuudessaan lasketaan
8380: on joko kokonaan velattornia tai aivan 250,000:ksi. Tälle otaksumaUe antaa tukea
8381: vähävelkaisia. Noin 30% tiloista näyttää m. m. se, että Oy. Maakiinteistöpankille
8382: lisäksi olevan siksi vähän velkaisia, että ennätti vuoden 1933 loppuun mennessä jo
8383: velkojen aiheuttamat rasitukset eivät nii- tulla noin 14,500 vakauttamislaina-ano-
8384: den taloudellista asemaa erikoisemmin vai- musta.
8385: keuta, varsinkaan senjälkeen kun korko- Vasta sivuutettuun vuoden vaihteeseen
8386: kanta maassamme on alkanut alentua. mennessä oli Oy. Maakiinteistöpankki kui-
8387: Lyhytaikaisten velkojen suuri osuus kui- tenkin myöntänyt lainoja vasta 4,800 vil-
8388: tenkin nähtävästi saattaa osan näistä ti- jelijälle, pankin arviomiesten hallussa sinä
8389: loista vaikeampaan asemaan kuin niiden hetkenä oltua noin 1,500 anomusta. Kun
8390: velkojen määrästä sinänsä voisi otaksua. sanottu pankki lisäksi on pakkohuutokau-
8391: Edelleen voi tilastoista otaksua lähes poista ostanut noin 600 tilaa, tullen näi-
8392: 20% maamme maatiloista olevan runsas- den ostojen yhteydessä myöskin viljelijäin
8393: velkaisia, velkamäärän ollessa 3,000-'6,000 velkasuhteet velkojansa kanssa järjeste-
8394: markkaa peltohehtaaria kohti. Näiden tyksi, voidaan siis katsoa Oy. Maakiinteis-
8395: tiloj·en asema riippuu muun varallisuuden töpankin toimesta viime ja tämän vuoden
8396: osuudesta peltomaa-alaan verraten sekä vaihteeseen mennessä yli 5,000 maanvilje-
8397: toisaalta lyhytaikaisten lainojen osuudesta lijän saaneen velka-asiansa järjestykseen
8398: kaikista lainoista. Huomattava osa näistä tai ainakin takeet sellaisesta. Lisäksi on
8399: tiloista epäilemättä on valtion hoitamien mainittava, että asutushallitus viime vuo-
8400: lainojen järjestelytoimenpiteiden tarpeessa. den aikana osti pakkohuutokaupoista 1,228
8401: Lopuksi viittaavat tilastot siihen, että noin tilaa, tullen näidenkin ostojen yhteydessä
8402: 10% maatiloista on arveluttavasti vel- kauppaan joutuneiden tilojen velat järjes-
8403: kaisia velkamäärän kohotessa yli 6,000 tetyksi uudelle pohjalle. Kun tähän lisää,
8404: markan peltohehtaaria kohti. Osalla näistä- että asutustilojen hinnan maksuissa on jär-
8405: kin tiloista tosin voidaan asiat hoitaa tyy- j·estetty lykkäystä yli 2,000 tapauksessa ja
8406: dyttävästi ominkin neuvoin, nimittäin vuotuismaksuissa yli 500 tapauksessa, sekä
8407: niissä tapauksissa, joissa tilojen metsäva- lisäksi hinnan ja vuotuismaksujen alen-
8408: rat ovat suuret, tai missä velka tilojen pie- nusta muutamassa sadassa tapauksessa, on
8409: nuuden takia on luonteeltaan henkilövelkaa, siis katsottava lähes 10,000 viljelijän
8410: joka huolimatta siitä, että se peltohehtaaria v·elka-asiat saadun joko järjestykseen tai
8411: kohti on korkea, voidaan tyydyttävästi järjestelyn alaiseksi sen jälkeen kuin vii-
8412: hoitaa perheen jäsenten hankkimien hen- meiset velkatilastot ovat kerätyt.
8413: kilökohtaisten tulojen avulla. Ottamalla lähtökohdaksi aikaisemmin esi-
8414: Kuinka suuri osuus maainme maatalouk- tetty summittainen arvio vakauttamisen
8415: sista todella on valtion välillisesti tai suo- tarpeesssa olevien tilojen luvusta voidaan
8416: ranaisesti hoitamien lainojen järjestelyjen katsoa vielä ainakin noin 15,000 maatilan
8417: tarpeessa, ei nykyisistä tilastoista ole suo- olevan velkojen järjestelyn tarpeessa, ollen ,
8418: rastaan nähtävissä. Velkamäärien suuruu- myöskin lykkäystä saaneiden asia järjes-
8419: teen sekä lyhyt- ja pitkäaikaisten luottojen telyitään vielä tilapäisluontoista. Maakiin-
8420: väliseen suhteeseen katsoen voi kuitenkin teistöpankki tosin toimii jatkuv.asti v·elko-
8421: otaksua noin 10% maatalouksista olleen jen vakauttamiseksi, ja sillä on vielä yli
8422: IX,13. - Pekkala y. m. 217
8423:
8424: 100 miljoonaa vakauttamistarkoitukseen vuosina hyvin yleisesti joutuneet velko-
8425: käytettävissä olevia varoja. Myöskin asu- jensa hoitamisessa suuriin vaikeuksiin, olisi
8426: tushallituksen tilanostot pakkohuutokau- Oy. Maakiinteistöpankin toimintaa ulotet-
8427: poista tulevat edelleen velkojen järjestä- tava myöskin näiden tilojen velkojen va-
8428: mistä palv·elemaan. Kun kuitenkin maa- kauttamiseen samoilla •ehdoilla, joilla
8429: talouden ylivelkaisuuskysymys kokonaisuu- pankki vakauttaa pienviljelijäin velkoja.
8430: dessaan olisi mahdollisimman pian ja vii- Pienviljelijäin suureen velkaantumiseen
8431: meistään 2 vuoden kuluessa saatava pois on epäilemättä olennaisena syynä puutteel-
8432: päiväjärjestyksestä olisi välttämätöntä, ·että linen taloudenhoitotaito. Tämän vuoksi
8433: valtion taholta etukäteen varattaisiin va- olisi paikallaan, että tilojen velkojen tultua
8434: kauttamistarkoitukseen niin suuret määrä- vakautetuiksi samalla voitaisiin antaa edes
8435: rahat, että .edes varojen puuteuhka ei het- pinnalliset ohjeet taloudellisempien menet-
8436: keksikään pääsisi vakauttamistyön vauhtia telytapojen noudattamiseksi. Tämä kävisi
8437: hidastamaan. mukavimmin päinsä siten, ·että lainojen
8438: Jo Maakiinteistöpankin johdonkin ta- vakauttamisen yhteydessä viljelijöille jaet-
8439: holta on kiinnitetty huomiota siih&l, että taisiin ohjekirjasia, joiden avulla heille
8440: vakauttamislainain korko olisi alennettava tarjottaisiin tärkeimpiä taloudenpuolia kos-
8441: 4 %:iin. Koron alentamisen puolesta pu- kevia tietoja. Senvuoksi olisi tarpeellista,
8442: huvatkin monet näkökohdat. Tämänlaisena että Oy. Maakiinteistöpankki voisi käyttö-
8443: on mainittava m. m. se, että asutushallitus varoistaan sijoittaa määrätyn summan tä-
8444: vakauttaa nykyisin maanviljelijäin lainoja hän tarkoitukseen. Jo 100,000 markan
8445: 4:kin prosentilla, joten siis näiden kahden summalla voitaisiin tässä suhteessa ilmei-
8446: asiallisesti valtion varoilla lainoja vakaut- sesti päästä tyydyttäviin tuloksiin. Laino-
8447: tavien laitost&l nykyinen korkotaso on eri- j·en valtiolle tuottaman tappionvaaran vä-
8448: lainen. Kuitenkin tuntuu tarkoituksenmu- heneminen ilmeisesti hyvinkin korvaisi
8449: kaiselta, että korko alennetaan mainittuun tuonlaisen uhrauksen.
8450: prosenttiin vain sen kokoisilta tiloilta, Maanviljelijäin velkojen vakauttamista-
8451: jotka kooltaan rajoittuvat asutuslain mää- hidastaa suuresti se, että kiinnityksen ja
8452: räämään asutustilojen maksimisuuruuden kiinnityksessä tarvittavien asiakirjain
8453: rajoihin. saanti on nykyisin sekä hidasta että kal-
8454: Maakiinteistöpankin ohj·esääntöjen mu- lista. Niinpä tulevat esim. 5,000 markan
8455: kaan voidaan pankin toiminta lainojen va- summan vakauttamisessa tarvittavat asia-
8456: kauttamiseksi ulottaa vain sellaisille ti- kirjat asiamiespalkkioineen y. m. kuluineen
8457: loille, joiden viljelijä perheineen saa tilalta nykyisin useimmiten maksamaan 500-600 ·
8458: pääasiallisen toimeentulonsa. Pankki on markkaa eli siis usein 10 %, joskus enem-
8459: tätä säännöstä tulkinnut jossain määrin mänkin vakautettavan lainan arvosta. Eri-
8460: väljästi, m. m. vakauttamaila sellaisi&lkin koista haittaa aiheuttaa se, että rasitus-
8461: tilojen velat, joiden viljelysala on vain todistusten saanti kihlakunnantuomareilta
8462: parisen hehtaaria. Taajaväkisten yhdys- vie hyvin yleisesti aikaa kuukausimääriä.
8463: kuntain, kauppalain y. m. asutuskeskusten Juuri kiinnityshankaluudet ·epäilemättä
8464: liepeillä olevien asuntotilallisten v·elkoja ei ovat olennaisena syynä siihen, että takuu-
8465: pankki s&lsijaan ole katsonut voivansa järjestelmä meillä on kehittynyt niin pit-
8466: ottaa järjestääkseen, vaikka pankille on källe, kuin se on ollut ja on vielä nykyi-
8467: saapunut lukuisasti tämänlaiseen tähtääviä sinkin. Tässä kosketellut epäkohdat olisi
8468: anomuksia. Katsoen siihen, että tämänlais- tarpeenmukaisella lainsäädännöllä poistet-
8469: ten asuntotiloJen omistajatkin ovat pula- tava viipymättä.
8470:
8471: 28
8472: 218 IX,13. - Maatalouden velkain vakauttaminen.
8473:
8474: Edelläolevan perusteella ehdotamme kun- misesta 4 %:iin kaikille sellaisille
8475: nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- tiloille myönnetyistä lainoista, joiden
8476: muksen, pinta-alasuhteet eivät ylitä voimassa-
8477: että hallitus valmistaisi ja Edus- olevan lain asutustilojen ylimmäksi
8478: kunnalle antaisi esitykset rajaksi määräämiä pinta-aloja;
8479: 1) niin suurien rahamäärien varaa- 4) puheenaolevan pankin oikeut-
8480: misesta Maakiinteistöpankki Oy:lle, tarnisesta käyttämään eni-ntään
8481: että tämä voisi vakauttamisen tar- 100,000 markkaa maatalouden tär-
8482: peessa olevat maatalouden velat va- keimpiä puolia koskevien opaskirjas-
8483: kauttaa viimeistään vuoden 1935 lop- ten toimittamiseksi ja jakamiseksi
8484: puun mentäessä; vakauttamisen alaiseksi joutune2'1Je
8485: 2) Maakiinteistöpankki Oy :n toi- pientilallisille;
8486: rnvnnan ulottamisesta myöskin asun- 5) toimenpiteistä kiinnitysasiakir-
8487: totilojen velkojen vakauttamiseen; jain saannin joudttttamiseksi ja näti-
8488: 3) Maakiinteistöpankki Oy:n va- den pienviljelijöt"lle aiheuttamien
8489: kauttamien lainojen koron alenta- kustannusten alentarniseksi.
8490:
8491: Helsingissä, helmikuun 10 päivänä 1934.
8492:
8493: Mauno Pekkala. Osk. Salonen.
8494: Antti Meriläinen. H. Kääriäinen.
8495: Otto Toivonen.
8496: 219
8497:
8498: IX,t4. - Toiv. al. N:o 57.
8499:
8500:
8501:
8502:
8503: Niskanen y. m.: Asutustarkoituksiin myönnettyjen lainojen
8504: vuotuismaksujen alentamisesta.
8505:
8506:
8507: E d u s k u n n a ll e.
8508:
8509: Maassamme on tällä hetkellä tavattoman yhdeksän prosentin vuotuismaksulla, joista
8510: suuri työttömyys, johtuen suurelta osalta neljä prosenttia luetaan kulloink:in maksa-
8511: siitä, että maataloustuotteiden hinnat ovat matta olevalle pääomalle koroksi ja jään-
8512: laskeneet noin .40 %. Maanviljelijäin on nös kuoletukseksi. ''
8513: ollut pakko sanoa irti työväestönsä. Sa- Hyvin ymmärtää että se, joka tyhjin kä-
8514: moin tehdastuotteiden huonontuneen me- sin joutuu korpeen kotia rakentamaan, ei
8515: nekin takia on kaupunkityöväestöä suuret voi kolmessa vuodessa tehdä rakennuksia
8516: joukot joutunut työttömiksi. Tämä on määrättyjen piirustusten mukaisesti ja rai-
8517: huolestuttava ilmiö. Sitä on valtiovallan vata kahta hehtaaria korpea viljelykselle
8518: taholta ruvettava korjaamaan. Parhaiten velkavaroilla, joista on heti ruvettava mak-
8519: korjaus tässä asiassa käy siten, että niille samaan niin korkea korko ja kuoletus. Kuo-
8520: suurille joukoille kansaamme, joiden nyt letukseen samoinkuin koron maksuunkin pi-
8521: olojen pakosta täytyy työttömänä, koditto- dennystä myönnetään ainoastaan m!tärä-
8522: mana harhailla paikasta toiseen, etsien tyissä tapauksissa. On luonnollista, että
8523: työtä ja leipäpalaa, tai sitten pienessä ko- joka korpeen kotiaan perustaa tai löytää
8524: dissaan, jossa on perin vähän maata ja niin sellaisen paikan jostain kylän syrjäseu-
8525: ollen myöskin työ ja toimeentulo muualta dulta, hänen on saatava maapohjan ostami-
8526: etsittävä, työttömyyden takia saavat nähdä seen ja raJkennusten laittamiseen valtiolta
8527: puutetta ja kurjuutta, annetaan työtä niin paljon lainaa, että hän todella voi
8528: uudisasutuksen kautta. Voimassa oleva asunnon ja tarpeelliset ulkohuoneet ra;ken-
8529: asutuslaki tarjoaakin hyvän tilaisuuden taa. Maan raivaukseen on hänen saatava
8530: asutusmaan hankkimiseen. Mutta aJ.kuun- valtiolta avustusta sitä mukaa, kuin koh-
8531: paasy varattomalle on sanotun lain puit- tuudella voi arvioida hänen työnsä edisty-
8532: teissa mahdoton. Sillä 25 p :nä marras- neen, aina viiteen hehtaariin asti.
8533: kuuta 1922 annetun asutuslain 5'7 ·§:ssä Kokemus on opettanut, että aikaisemmin,
8534: sanotaan: ,Asutustilalle on rakennettava parempana aikana perustetut asutustilat
8535: välttämätön asuinrakennus ulkohuoneineen eivät voi seisoa, vaan kaatuu niistä huo-
8536: ja viljelystilalle tarpeelliset asuin- ja ta- mattava osa. Niinpä on lykkäystä vuotuis-
8537: lousrakennukset, sekä laitettava tyydyttä- maksun suorituksessa asutushallituksen
8538: vään kasvukuntoon vähintään kaksi heh- viime vuonna täytynyt myöntää noin
8539: taaria suo- tai kuivaperäisfå maata.'' Sa- 2,900:ssa tapauksessa.
8540: man lain 17 § :ssä sanotaan: ,Asutustilan Edellä olevan nojalla saamme kunnioit-
8541: omistajan on suoritettava lunastushinta taen ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi
8542: valtiolle, viljelysmaan omistajan seitse- toivomuksen,
8543: män prosentin ja asutustilan omistajan
8544: 220 IX,14. - Asutuslainojen vuotuismaksujen alentaminen.
8545:
8546: että hallitus kiireellisesti muuttaisi 6 %:n ja asuntotilan omistaja
8547: lain maan hankinnasta asutustarkoi- 7 %:n vuotuismaksuilla, joista 4 %
8548: tuksiin siten, että asutustt"lan omis- luetaan kulloinkin maksamatta ole-
8549: taja saisi suorittaa lunastushinnan valle pääomalle kuoletukseksi ja
8550: valtiolle, viljelystilan omistaja jäännös pääoman km·oksi.
8551:
8552: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1934.
8553:
8554:
8555: Heikki Niskanen. Yrjö Hautala.
8556: 221
8557:
8558: IX,15. - Toiv. al. N:o 58.
8559:
8560:
8561:
8562:
8563: Koivuranta y. m.: Asutustilallisille valtiolta tai asutuskas-
8564: soista myönnettyjen lainain koron alentamisesta. ·
8565:
8566:
8567: E d u s k u n n a 11 e.
8568:
8569: Raskas taloudellinen aika on saattanut saan niiden korkoja. Tämän huomioonot-
8570: m. m. asutustila:lliset perin vaikeaan ase- taen onkin eduskunnassa täytynyt säätää la-
8571: maan. Kaikki se toimeentulon helpotus, keja, joiden mukaan erääntyneiden laina-
8572: jota uudisasukas tavoittelee, on saavutetta- lyhennysten suoritusta voidaan .lykätä mää-
8573: vissa ankaralla työllä ja raskailla ponnis- räajaksi ja eräissä ,tapauksissa myöskin ko-
8574: tuksilla. Hyvällä syyllä voi tehdä kyseen- ronmaksussa saada helpotusta. Kai,klk:i tämä
8575: a'Laise'ksi jaksavatko asutustila:lliset suoriu- on osoittautunut välttämättömäksi ja. tar-
8576: tua sortumatta niistä va:iJkeuksista, joita hei- peelliseksi.
8577: dän edessään on nykyisenä ahtaana aikana, Mutta maksujen lykkäämisellä saadaan ai-
8578: jolloin joukottain sortuu sellaisia!kin tila1li- noastaan :tilapäistä helpotusta aikaan. Mie-
8579: sia, joilla sentään on omaa maa ja menneinä lestämme on vä.rlttämätöntä ryhtyä sellaisiin
8580: hyvinä vuosina rakennetut ra:kennu:kset sekä toimenpiteisiin, joiden avulla aikaansaadaan
8581: raivatut viljelykset. Täytyy suorastaan ih- pysyvämpää huojennusta asutustila1listen
8582: metellä sitä sitkeyttä ja ,tarmoa, jota asutus- asemaan. Se korko, jonka asutustilalliset
8583: tilalliset ovat osoittaneet, sillä toistaiseksi nykyisin ovat velvoHiset suorittamaan val-
8584: verraten vähän on. heitä vaikeuksiinsa tyy- tiolle maan hinnasta jo'htuvasta velasta sekä
8585: ten sortunut. Se olis~kin korvaamaton va- asutuskassojen välitykseLlä annetuista maan-
8586: hirrko yhteiskunnaUemme, jolla on perin vä- osto-, rakennus- ja viljelyslainoista, on liian
8587: hän muita mahdollisuuksia kuin asutustoi- lwrkea. Näitä korkoja olisi ·alennettava
8588: minta liikaväestönsä sijoittamiseksi ja sen paitsi edellä lyhyesti lkosketelluista syistä
8589: toimentulon turvaamiseksi. Jos nykyiset myöskin sen vuoksi, että yleinen korkokanta
8590: a.sutustilalliset alkaisivat suuremmassa mää- ·on huomattavasti alentunut. Asutuslaino-
8591: rin sortua vaikeuksiinsa, herpaannuttaisi se jen korot vaihte~evat nykyisin 4-5% :iin.
8592: luonnollisesti maahan pyrkiruishalun niiltä, Niinpä on asutustHaHisten suoritettava saa-
8593: jotka nykyisin vielä ajattelevat hakeutua mistaan viljelys- ja ralkennuslainoista kor-
8594: oman maan omistajiksi. koa 5 %. Myöskin n. s. perustamislainoista
8595: Asutustila1liset ovat meillä pakoitettuja on 8uoritettava korkoa 5 %. Korkomääriin
8596: samanaikaisesti kuin he kotiansa rakentavat nähden on olemassa myöskin sellaista epä-
8597: ja viljelY'ksiänsä raivaavat hankkimaan var- tasaisuutta, että esim. maanostolainoista
8598: sinaisen toimeentulonsa ainakin toistaiseksi suoritetaan korkoa 4 %, mutta itsenäisty-
8599: palkkatyöstä. Mutta kun työpalkat ovat neiden kruununtorppareiden on suoritet-
8600: olleet sangen alhaiset ja työmahdollisuudet tava valtiolle maanhinnasta johtuneesta ve-
8601: muutenkin perin rajo1tetut, on asutustHalli- lasta 5 % korkoa. Tällaista epätasaisuutta
8602: siHa ollut aivan erikoisen suuria vaikeuk- ei voida kohtuussyillä puolustaa.
8603: sia lyhentäessään velkojaan ja suorittaes- Sangen lukuisat itsenäistyneet kruunun-
8604: 222 IX,I5. - Asutuslainain koron alentaminen.
8605:
8606: torpparit ovat myyneet valtiolta käyväHä eri tekijöitä. Epäilemättä on täysin puoJ.-
8607: hinnalla lunastamiaan yli kotitarpeen ole- lettavissa sellainen ajatus, että n. s. perusta-
8608: via polttopuita. Kuten tunnettua on ~yy mislainojen tulisi olla kokonaan korottomia.
8609: dyistä puista saatu hinta talletettava johon- Samaa voidaan sanoa useimmissa tapauk-
8610: kin asutuslautakunnan hyväksymään raha- sissa myöskin varsinaisista rakennuslai-
8611: laitokseen. Näistä rahoista suorittavat raha~ noista. Joka tapauksessa näihin tarkoitruk-
8612: laitokset korkoa 4-4% %, mutta kysymyk- siin myönnettyjen lainojen tulisi olla korko-
8613: sessä olevien ent. torpparien on valtiolle vapaita viidestä kymmeneen vuoteen saakka,
8614: suoritettava velastansa 5% korkoa. He kär- riippuen olosuhteista. Maanhinnasta johtu-
8615: sivät siis varsin huomattavan korkotappion. neelle velaHe taas tuskin voidaan asettaa
8616: Tähän voidaan huomauttaa, että tällöin on enempää kuin 2 % % korkoa. Tällöin vasta.
8617: asianomaisten viisainta suorittaa valtiolle voitaisiin toivoa, että asrutusti:lalliset todel-
8618: velkansa talletusvaroinansa välttyäkseen lakin pääsevät ja.loillensa ja viljelyspyrki-
8619: ko:Dkotappioista. Hyvin monet ovat siten myksissään eteenpäin. Toisessa yhteydessä
8620: menet·elleetkin. Kun kysymyksessä olevat olemme ehdottaneet, että. maapohja varsin-
8621: raihat on taHetettu yleensä maaseudun raha- kin Pohjois-Suomessa ja itäisiLlä rajaseu-
8622: laitoksiin, ensi sijassa osuuskassoihin ja sääs- du:iHa sekä niihin verrattavilla alueilla
8623: töpan:kke~hin, jotka ovat noita rahoja vuo- ma:amme muissa osissa olisi uudisasukkaille
8624: rostaan lainanneet etupäässä juuri asutus- annettava ilma.n ·lunastushintaa, kysymyk-
8625: tila1lisi1le, tuottaisi varmaan velan suoritta- sen ollessa valtionmaiden asuttamisesta.
8626: minen, jos noita lainoja jouduttaisiin ly- Asutustilallisten suoritettavat ikorot ovat
8627: hyessä ajassa perimään pois, voittamattomia useissa eri 1laeissa määritellyt, joten, kun
8628: vaikeuksia. Varmaankin suuri joukko maa- niitä alennetaan, on vastaa;viin lakeihin teh-
8629: seudun vähäväkisiä velallisia joutuisi tämä.n tävä muutoksia. On luonnoHista, että kun
8630: vuoksi mitä suurimpiin maksuvaikeuksiin. asutustilallisille kuntien asutuskassoista
8631: Vaikkapa hyväJksyttävänä ja kannatettavana myönnettyjen lainojen korkoja alennetaan,
8632: pyrkimyksenä voidaankin pitää sitä, että alennetaan myöskin vastaavalla määrällä
8633: velka on nopeasti ma:ksettava varsinkin ky- kuntien :asutusra!haston varoista saamien
8634: symyksessä olevissa tapauksissa, on tässä lainojen korkoja.
8635: kuitenkin otettava huomioon olevat olot ja Edellä esitettyyn viitaten ehdota~me
8636: erityisesti maaseudulla vallitseva rahanniuk- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
8637: kuus. Näin oHen on välttämätöntä alen- vomulksen,
8638: taa maanhinnasta valtiolle johtuvan velan että hallitus kiireellisesti valmis-
8639: korkoa edellä viitatuissa tapauksissa. Tämä taisi eduskunnalle esityksen asutusti-
8640: on mielestämme välttämätöntä myöskin sen lallisten joko suoraan valtiolle tai
8641: vuoksi, että suurin ·osa itsenäistyneistä kruu- kuntain asutuskassoille sum·itettavien
8642: nuntorppareista elää erittäin vaikeissa olo- korkojen alentamisesta ja ainakin
8643: suhteissa. osittaisesta korkovapaudesta, ottaen
8644: Kun otetaan harkittavaksi, minkälaiset samalla huomioon vastaavan korko-
8645: korkomäärät voitaisiin katsoa kohtuullisiiksi huojennuksen kuntien asutuskassojen
8646: ja sopiviksi asettaa asutustila1listen kannet- valtiolle suoritettavan km·on mää-
8647: taviksi, on siinä otettava huomioon useita rissä.
8648:
8649: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1934.
8650:
8651: Janne Koivuranta. S. Salo.
8652: K. A. Lohi. Kaapro Huittinen.
8653: Heikki Soininen. T. A. Janhonen.
8654: Lauri Kaijalainen. Uuno Hannula.
8655: Kusti Arffman. Alpo 0. Luostarinen.
8656: 223
8657:
8658: IX,t6. - Toiv. al. N :o 59.
8659:
8660:
8661:
8662:
8663: Vesterinen y. m.: ~Jlaanparannustöitä varten annettujen
8664: valtiolainojen lainaehtojen muuttamisesta.
8665:
8666:
8667: E d u s k u n n a ll e.
8668:
8669: Yhä jatkuvan maatalouden pula-ajan sinmaksu on yleensä alkanut vasta sitten,
8670: vallitessa ovat useat maanviljelijät eri puo- kun maataloustuotteiden hinnat ovat alka-
8671: lilla maata joutuneet vaikeuksiin niiden neet la.skea vuosi vuodelta. Näytteenä siitä
8672: valtion aillltamien maanparannuslainojen työpalkkojen erosta, joka maanparannus-
8673: takaisin suoritta.misessa, joita he ovat ai- töissä voidaan todeta, mainittakoon, että
8674: kaisempina vuosina ottaneet. Osanotosta vuonna 1927 tuli maanparannustöissä
8675: maanparannustöiden kustannuksiin loka- poistetun maamäärän keskimääräiseksi kuu-
8676: kuun 12 päivänä 19'23 annetun valtioneu- tiohinnaksi Smk. 12: 90, kun, se taas
8677: voston päätö·ksen mukaan on maanparan- vuonna 1932 oli ·alentunut Smk:aan 7: 60,
8678: nustöihin annettu suoranaisena valtionavus- jolloin vielä on otettava huomioon, ·että
8679: tuksella ainoastaan työnjohto- ja työase- alennus kesätyön hinnoissa on mainittua
8680: kustannukset, jotka vastaavat noin 10-- suurempi, koska osa töistä on tehty
8681: 20 % kustannuksista, kun taas loput kus- kustannuksia lisäävänä talviaikana. Kun
8682: tannukset on annettu ·lainana 7 % taikka otetaan lisäksi huomioon, että varsin-
8683: 10 % vuotuisma;ksulla, josta luetaan 4 % kin suonkuivaushankkeissa on osakkailla
8684: koroksi ja loput kuoletukseksi. Nykyisenä yleensä niin su~ret hyötyalueet, ettei-
8685: aikana on tällaisilla ehdoilla annettujen vät he ole kyenneet suorittamaan uudis-
8686: lainojen takaisinmaksaminen suurimmassa raivauksia edes siinä määrin, että näin
8687: osassa maata verraten vaikeata. Kun syntyneellä tuotannon lisäyksellä olisivat
8688: nykyään katsotaan välttämättömäksi uusit- voineet suorittaa lainojen vuotuismaksut,
8689: tujen avustusmääräysten mukaan antaa niin voidaan todeta, että varsin monissa
8690: avustusta aina 50 %:iin kokonaiskustan- tapauksissa maanparannushankkeissa mu-
8691: nuksista, ovat aikaisempien laina- ja avus- kanaolleiden tilojen taloudellinen asema on
8692: tusehtojen vallitessa maanparannustöitä suoritetuista töistä toistaiseksi vain huo-
8693: suorittaneet joutuneet huomattavasti epä- nontunut.
8694: edullisempaan asemaan kuin nyt työnsä Kun maanviljelijöistä riippumaton olo-
8695: suorittavat. Vuonna 1927 oli suoranainen suhteiden ja hintatason vaihtuminen on ai-
8696: avustus käytetystä kokonaisrahamäärästä, kaansaanut sen, että vuosina 1924-1930
8697: 16,500,800 mk, noin 32% (5,275,011 mk), annettujen päätösten perusteella suoritet-
8698: kun se vuonna 1932 oli 49 %, kokonais- tujen maanparannustöiden osakkaat ovat
8699: rahamäärän .ollessa 30,370,934 mk ja avus- joutuneet sikäli huonompaan asemaan kuin
8700: tusten määrän 14,805,629 mk. Sitäpaitsi nyt maanparannushankkeisiin osaaottavat,
8701: on aikaisempien vuosien työt suoritettu että he ovat saaneet valtion suoranaista
8702: kaikkein kaUeimpana aikana ja takai- avustusta ainoa.staan 10-20 prosenttia kus-
8703: 224 IX,16. - Maanparannuslainat.
8704:
8705: tannuksista nykyisen vähimmän avustus- että hallitus ensi tilassa antaisi
8706: määrän, 50 prosentin sijasta, ja että he Eduskunnalle esityksen 20 miljoonan
8707: joutuvat suorittamaan valtiolle kwlliiden markan suttruisen siirtomäärärahan
8708: työkustannusten vallitessa saamansa lainat myöntämisestä lisäyksenä kuluvan
8709: takaisin huomattavasti kalliimmalla rahalla, vuoden menoarvioon käytettäväksi
8710: maataloustuotteissa laskettuna, kuin mitä sellaisten maanpara1vnushankkeiden
8711: he rahalla saivat lainan ottaessaan, on osakkaille myönmettyjen valtiolaino-
8712: kohtuullista, että vaJtion varoilla avuste- jen vuotuismaksujen kohtuulliseen
8713: taan sellaisia maanparannushankkeita, joi- alentamiseen, jotka ovat suorittaneet
8714: den osakkaat ovat heikossa taloudellisessa maanparannustyöt vuosien 1924--
8715: asemassa. Sentakia kunnioittavasti ehdo- 1930 aikana nykyistä epäedullisem-
8716: tammeJkin eduskunnan päätettäväksi toivo- pien avustusehtojen mukaan ja joi-
8717: muksen, den osakkaat ovat nyt joutuneet ta-
8718: loudellisesti vaikeaan asemaan.
8719:
8720: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1934.
8721:
8722: Vihtori Vesterinen. Kaarlo Hänninen.
8723: S. Salo. T. A. Janhonen.
8724: A. Fränti.
8725: 225
8726:
8727: IX,1 7. - Toiv. al. N :o 60.
8728:
8729:
8730:
8731:
8732: Kalliokoski y. m.: Maataloushallituksen toimesta suoritet-
8733: tavien maanparannustöiden avustusperusteiden muutta-
8734: misesta.
8735:
8736:
8737: E d u s k u n n a ll e.
8738:
8739: Vuosina 1919-32 toteutettiin maatalous- nitut kuivatustyöt suureksi osaksi suoritet-
8740: hallituksen toimesta kaikkiaan 1,075 kui- tiin n. s. korkeakonjunktuurien aikana, tu-
8741: vatusyritystä, joista 164 kohdistui koko- livat kuivatuskustannukset lukuisissa ta-
8742: naisuudessaan jo ennen viljelykselle otet- pauksissa niin kalliiksi, että kuivatusaluei-
8743: tuihin alueisiin. Näiden kuivatusyritysten den viljeleminenkään nykyoloissa tuskin
8744: kautta kuivatettiin suunnilleen seuraavat voisi olla niin edullista, että maanviljeli-
8745: alat maata: 57,000 ha entistä veden vai- jät tämän viljelyksen turvin selviytyisivät
8746: vaamaa viljelystä, 60,500 ha viljelyskel- kuivatustöistä aiheutuneiden velkojensa
8747: poista suota, 32,500 ha niittyä, 13,500 ha suorittamisesta. Kun muihin raivauskus-
8748: metsämaata ja 3,500 ha rahkasuota sekä tannuksiin tulisi lisäksi se 640 markan
8749: 5,400 ha vesijättömaata eli siis yhteensä velka, mikä maanviljelijöillä keskimäärin
8750: noin 174,400 ha. Nämä kuivatusyritykset on suoritettavanaan jokaista kuivatettua
8751: maksoivat kaikkiaan 151,618,400 markkaa. hehtaaria kohti, olisi viljelystä vaikea ny-
8752: Tästä annettiin valtion avustuksina kyoloissa saada niin tuottavaksi, että se
8753: 35,202,200 markkaa, valtion lainoina muiden raivauskustannusten lisäksi tuot-
8754: 110,829,390 markkaa ja osakkaat itse hank- taisi myös tämän summan suorittamiseen
8755: kivat 5,586,750 markkaa. tarvittavat varat. }.;isäksi on huomattava,
8756: Näiden suurien kuivatustöiden tuloksena että jos maanviljelijöille puheena olevista
8757: on saatu, kuten edellä havaitaan, JSuuret kuivatustöistä tullut velka jaettaisiin vil-
8758: alat viljelykselle sopivia alueita ja osa jelyskelpoisten hehtaarien luvulla, olisi
8759: näistä onkin jo viljelykselle raivattu. Lä- tämä velkamäärä edellä laskettua 'suurempi,
8760: heskään kaikki viljelijät eivät kuitenkaan koska edellä mainittu määrä on saatu ja-
8761: ole, varsinkaan kun viljelyksen alkaminen kamalla alussamainittu lainamäärä kaik-
8762: UJSeassa tapauksessa olisi täytynyt tapahtua kien kuivatettujen hehtaarien luvulla riip-
8763: nykyisen pulakauden aikana, voineet edes pumatta siitä, onko kuivatettu ala ollut
8764: alkaa kuivatettujen alueiden viljelemi8tä viljelyskelpoista vai ei.
8765: vaikka kuivatusehtoihin kuuluikin viljelys- Nykyhetkellä on tilanne lukuisissa ta-
8766: pakko. On luonnollista että kuivatustöiden pauksissa sellainen, että kuivatustyö, joka
8767: suorittaminen sellaisissa tapauksissa, jolloin ,suoritettiin maanviljelijäin auttamistarkoi-
8768: kuivatetut alueet ovat jääneet viljelemättä, tuksessa, on muodostunut näille hyötyä
8769: on jäänyt hyötyä tuottamattomaksi. Kui- tuottamattomaksi lisärasitukseksi ja että
8770: vatusyrityksen kautta onkin tällöin tullut kuivatetut alueet suurelta osalta uhkaavat
8771: viljelijälle huomattava velka rasitufuseksi jäädä viljelemättä. Tämän vuoksi olisi
8772: ilman vastaavaa hyötyä. Kun edellä mai- välttämätöntä käydä lievittämään aikaisem-
8773:
8774: 29
8775: 226 IX,1 7. - Maanparannustyöt.
8776:
8777: pina vuosina suoritettujen kuivatustöiden Kun mainitunlaatuisten kuivatustöiden
8778: maanviljelijöille aiheuttamaa rasitusta. Kun suorittaminen on kansantaloudellisesti ja
8779: ei ole todennäköistä, että maatalouden kan- maassa vallitsevan työttömyydenkin kan-
8780: nattavaisuuden suhteen lähiaikoina pääs- nalta erittäin tärkeää, ei siitä voida luopua.
8781: tään sille tasolle, jota silmälläpitäen edellä Päinvastoin olisi toimintaa entisestäänkin
8782: selostetut kuivatussuunnitelmat on suori- tehostettava, mutta samalla huolehdittava
8783: tettu, olisi huomattava osa näiden kuivatus- siitä, että viljelijät eivät yritysten toteut-
8784: yritysten kautta maanviljelijöille aiheutu- tamisen kautta joudu vaikeuksiin ja että
8785: neista veloista pyyhittävä. Kun tästäkin kuivatetut alat raivataan viljelykselle ja
8786: huolimatta melkoinen osa mainituista kui- saadaan hyötyä tuottaviksi. Tähän pää-
8787: vatetuista alueista viljelijäin varattomuu- määrään pääsemiseksi olisi kuivatusyrityk-
8788: den vuoksi ja viljelyspakosta huolimatta siä varten varattavien määrärahojen käyt-
8789: uhkaa jäädä viljelykselle raivaamatta, olisi täminen tehtävä nykyistä vapaammaksi.
8790: näiden kuivatettujen alueiden raivaamista Maataloushallitukselle olisi varattava tilai-
8791: ediiStettävä myöntämällä niiden raivaami- suus nykyistä suurempien avustusten myön-
8792: sesta viljelyspalkkioita riippumatta siitä, tämiseen kuivatushankkeita toteutettaessa.
8793: ovatko alueiden omistajat muuten oikeu- Kustannuksiltaan huokeimmissa, maaperän
8794: tettuja uudisviljelysavustusten saantiin puolesta hedelmällisimmissä ja sijaitsemi-
8795: vai ei. sen puolesta edullisimmissa tapauksissa voi-
8796: Kuivatustyöt tulevat nykyään kyllä huo- taisiin noudattaa nykyisiä avustusehtoja,
8797: mattavasti huokeammiksi kuin ne ovat tul- mutta kaikissa epäedullisemmissa tapauk-
8798: leet niinä vuosina, joista edellä on ollut ISissa pitäisi avustusten osuus kuivauskus-
8799: puhe. Niinikään ovat valtion avustukset tannuksista tulla nykyistä suuremmaksi
8800: kuivatusyrityksissä suhteellisesti runsaam- lainaosuuden jäädessä nykyistä jopa huo-
8801: mat kuin aikaisemmin. Kuivatustöiden kus- mattavastikin pienemmäksi. Lisäksi olisi
8802: tannuksista voidaan nykyisin entistä suu- jo kuivatusyritysten toteuttamisen yhtey-
8803: rempi prosenttimäärä myöntää suoranai- dessä otettava selvyys yritykseen osallistu-
8804: sina avustuksina. Avustuksia ja lainoja neiden viljelijäin taloudellisesta asemasta
8805: varten myönnettyjen määrärahojen keski- ja myönnettävä kuivatusvaroista avustuksia
8806: näiden suhde ei kuitenkaan nykyisinkään viljelyks.en alkamiseen niille viljelijöille,
8807: tee mahdolliseksi riittävän joustavaa me- joiden taloudellinen asema on katsottava
8808: nettelyä avustusehtojen sovelluttam1sessa. niin heikoksi, etteivät he kykene omin voi-
8809: Niinpä ei voida riittävästi huomioon ottaa min viljelystä alkamaan.
8810: kuivatuskustannusten suuruutta hehtaaria Edellä olevan perus.teella ehdotamme
8811: kohti laskien eri yrityksissä. Ei myöskään kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
8812: sitä, onko kuivatettu alue vähillä kustan- vomuksen,
8813: rrubi1la viljelykselle raivattavissa vai tu-
8814: leeko raivaaminen kalliiksi, enempää kuin että hallittts ryhtyisi toimenpitei-
8815: sitäkään, onko kuivatettu alue laadulleen siin aikaisernpina vuosina rnaatalous-
8816: hedelmällistä tai karua, eikä sitäkään, si- hallituksen toimesta toteutettujen
8817: jaitseeko kuivatettu alue viljelyksen har- kuivatusyritysten kautta maanvilje-
8818: joittamiselle edullisella vai epäedullisella lijöille aiheutuneiden, nykyoloissa ai-
8819: seudulla. Tästä johtuen vielä nykyisinkin van liian suurien velkamäärien alen-
8820: moni kuivatusyritys jää hyötyä tuottamat- tamiseksi ja näiden yritysten kautta
8821: tomaksi ja kuivatetut alueet raivaamatto- kuivatettujen ja viljelyspakonalais-
8822: miksi. ten, mutta raivaamatta jääneiden
8823: IX,17. - Kalliokoski y. m. 227
8824:
8825: viljelysalueiden viljelykseen saatta- vausavustusten myöntämisen jo kui-
8826: miseksi myöntämällä viljelysavustuk- vatushankkeen toteuttamisen yhtey-
8827: sia näiden alueiden vähävaraisille dessä ensimmäisten viljelysten alka-
8828: omistajille riippumatta siitä, ovatko miseksi kuivatetuilta alueilla vähä-
8829: nämä muuten oikeutettuja uudisvil- varaisille kuivatushankkeiden osak-
8830: jelysavustuksen saantiin, ja kaille, sekä
8831: että hallitus saattaisi at•ustusehdot että hallitus antaisi Eduskunnalle
8832: vastaisissa kuivat1tsyrityksissä jous- mahdollisesti tarvittavan esityksen.
8833: tavammiksi ja viljelijöille edullisem- asiassa.
8834: miksi sekä tekisi mahdolliseksi rai-
8835:
8836: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1934.
8837:
8838: Viljami Kalliokoski. Jalo Lahdensuo.
8839: Elias Tukia. E. M. Tarkkanen.
8840: Antti Kukkonen. Kaarlo Hänninen.
8841: Uuno Hannula. Jami.e Koivuranta.
8842: Emil Jutila. Ansh. Alestalo.
8843: K. A. Lohi. Eemeli Aakula.
8844: Juhani Leppälä. Alpo 0. Luostarinen.
8845: V. A. Heiskanen. Jussi Annala.
8846: Kusti Arffman. Vilho H. Kivioja.
8847: J. Emil Lampinen. Lauri A. Sariola.
8848: Heikki Soininen. M. 0. Lahtela.
8849: S. Oulasmaa. Viljo Venho.
8850: Väinö Kaasalainen. Akseli Brander.
8851: Yrjö H. Kesti. Heikki Niskanen.
8852: Eino Rytinki. Ville Vallas.
8853: Heikki Vehkaoja. Kaapro Huittinen.
8854: 228
8855:
8856: IX,ts. - Toiv. al. N:o 61.
8857:
8858:
8859:
8860:
8861: Oulasmaa y. m.: Uudis- ja laidunraivauspalkkioiden jaka-
8862: misen saattamisesta joustavammaksi.
8863:
8864:
8865: E d u s k u n n a 11 e.
8866:
8867: Viitaten vuoden 1933 valtiopäiville jät- raivauspalkkioiden jako saataisiin
8868: tämääni rahaasia-aloitteeseen N: o 65 eh- entistä joustavammaksi m. m. siten,
8869: dotan kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä- että palkkioiden jako jätettäisiin
8870: väksi toivomuksen, Osuuskassojen keskuslainarahaston
8871: kautta osuuskassojen suoritettavaksi
8872: että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi- sen mukaan kun raivaustyö edistyy.
8873: menpiteisiin, että U1tdis- ja laidun-
8874:
8875: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1934.
8876:
8877: Sigrid Oulasmaa. Emil Jutila.
8878: M. 0. Lahtela. Heikki Niskanen.
8879: Vilho H. Kivioja. Yrjö Hautala.
8880: Kusti Arffman. Heikki Soininen.
8881: Y. Schildt. E. v. Frenckell.
8882: Antti Kukkonen. Ville Vallas.
8883: 229
8884:
8885: IX,19. - Toiv. al. N:o 62.
8886:
8887:
8888:
8889:
8890: Rytinki y. m.: Pienviljelijäin uudis- ja laidunraivauspalk-
8891: kioiden koroittamisesta.
8892:
8893: E d u s k u n n a ll e.
8894:
8895: Pienviljelijäin laidun- ja uudisraivaus- työtä, josta heti välittömästi on saatavissa
8896: palkkioiden merkitys uuden peltoalan rai- rahatuloja, joko verojen, korkojen ja ly-
8897: vaUJksen edistäjänä on vähitellen alettu yh- hennyksien maksamiseen tai suorastaan elin-
8898: teiskunnan taholta tunnustaa, vaikka siitä tarpeiden hanikkimiseen. Ja kun uudisrai-
8899: ei ole tahdottukaan antaa riittävän näJkyvää vaustyöstä aiheutuu jo suoranaisia rruha-
8900: ju:Dkista todistusta. Päinvastoin hyväksyt- menojakin jokseenkin niin paljon kuin ny-
8901: tiin eduskunnassa v. 1932 talousarviokäsit- kyiset palkkiot tekevät, niin tällöin eivät
8902: telyn yhteydessä pienviljelijäin 1aidun- ja nämä köyhimmät ja lähinnä työn puutteessa
8903: u udisrai vauspalkkioiden vähen tämisla:ki, olevat pienviljelijät uskalla edes hakea näitä
8904: jonlka mukaan tarkoitukseen voidaan vuosit- pa:lkkioita, sillä elleivät he voisikaan suorit-
8905: tain ottaa talousarvioon enintään 20 taa sitten raivaustyötä loppuun, niin silloin
8906: milj. markkaa. joutuisivat he velvoitetuksi suorittamaan jo
8907: Mutta pienviljelijäin laidun- ja uudisrai- nostamansakin palkkioerät takaisin, mikä
8908: vauspal>kkioilla olisi ·suuri merkitys myöskin saattaisi pahimmassa tapauksessa tietää
8909: toisessakin suhteessa. Jos nämä palkkiot pienviljelijän lopullista romahdusta ja jou-
8910: olisivat niin riittäviä, että köyhinkin tumista maantielle.
8911: pienvilj·elijä voisi niiden varassa ryhtyä te- Kun yhteiskunta :kerran muutenkin uh-
8912: kemään uudisraivaustyötä omana tilallaan, raa huomattavasti varoja sekä työttömyy-
8913: niin tällöin nämä palkkiot olisivat omiaan den lieventämiseen että sen enna;kkotorjun-
8914: lieventämään pienviljelijäin työttömyyttä. taan, niin olisi asianmukaista, että juuri
8915: Näin ei kuitenkaan tähän asti ole voinut olla pienviljelijäin työttömyyden torjumistarkoi-
8916: sen vuoksi, että nämä parkkiot ovat olleet tuksessa pienviljelijäin ~aidun- ja uudisrai-
8917: aivan liian pieniä. Kun palkkio pellonrai- vauspalkkioita koroitettaisiin nykyisestään
8918: vauksesta parha:assa tapauksessakin on ollut ainakin kaksinkertaisiksi.
8919: vain enintään 1,000 mk. ha kohden ja Edelläolevaan viitaten saamme kunnioit-
8920: korkeintaan 25 % kustannuksista ja suu- taen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi toi-
8921: remmilla pientiloilla, 5-10 ha peltoa, pel- vomuksen,
8922: lon raivauksesta enintään ·600 mk. ja että hallitus varaisi vuoden 1985
8923: laitumen raivauksesta enintään 300 mk. talousarvioon riittävän määrärahan
8924: ha kohden, kuitenkin enintään vain 15 % pienviljelijäin laidun- ja uudisrai-
8925: kustannuksista, niin voidaan ilman muuta vauspalkkioiden korottamiseksi ny-
8926: käsittää, että näillä palkkioilla eivät köy- kyisestään 100 prosentilla sekä jät-
8927: himmät ja siis lähinnä palkkioiden tarpeessa täisi kiireellisesti Eduskunnalle esi-
8928: oievat pienviljelijät ole voineet ajatellakaan tyksen tästä johtuviksi muutoksiksi
8929: ryhtyä uudisraivaustyöhön. Heidänhän on pienviljelijäin laidun- ja uudisrai-
8930: pakko joka he1Jki ajatella sellaista ansio- vauspalkkiolakiin.
8931:
8932: Helsingissä helmikuun 2 päivänä 1934.
8933:
8934: Eino Rytinki. Yrjö H. Kesti.
8935: 230
8936:
8937: IX,2o. - Toiv. al. N :o 63.
8938:
8939:
8940:
8941:
8942: Oulasmaa y. m.: Pienviljelijäin uudisraivauspalkkioiden
8943: koroittamisesta.
8944:
8945:
8946: E d u s k u n n a 11 e.
8947:
8948: Viitaten vuoden 1933 valtiopäiville jättä- den 1935 talousarviota ottaisi siihen
8949: määni rahaasia-aloitteeseen N: o 65 ehdotan tarpeellisen määrärahan, jotta pien-
8950: täten eduskunnan päätettäväksi toivomuk- viljelijäin uudisraivauspalkkiot voi-
8951: sen, taisiin koroittact nykyisestään kak-
8952: että hallitus valmistaessaan vuo- sinkertaisiksi.
8953:
8954: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1934.
8955:
8956: Sigrid Oulasmaa. S. Salo.
8957: Janne Koivuranta. M. 0. Lahtela.
8958: 231
8959:
8960: IX,21 . ..-- Toiv. al. N :o 64.
8961:
8962:
8963:
8964:
8965: Pekkala y. m.: Toimenpiteistä ilman omaa syytään vai-
8966: keuksiin joutuneiden pienviljelijäin taloudellisen ase-
8967: man turvaamiseksi.
8968:
8969:
8970: E d u s k u n n: a 11 e.
8971:
8972: Suomen maatalous on, niinkuin tnnnet- tyydyttävästi hoitaa perheenjäsenten hank:-
8973: tua, melkoisessa määrin velkaantunut. To- kimien henkilökohtaisten tulojen avulla.
8974: sin maanviljelijöiden verkasuhteita koskevat Sen jälkeen kuin maailman puutavara-
8975: tutkimustulokset ova:t jossain määrin toi- markkinat ovat jonkin verran viikastuneet
8976: sistaan poikkeavia, mutta niiden perusteella ja metsien hinnat maassamme nousseet, on
8977: voidaan kuitenkin todeta, että vain 40% tilanne eritoten suurempien maatilojen
8978: kaikista maanviljelijöistä on joko kokonaan kohdalta koko joukon helpottunut, sillä
8979: velattornia tai aivan vähän velkaisia. Noin nämä maatilat tulevat metsän kantorahoilla
8980: 30 % tiloista näyttää lisäksi olevan siksi vä- saamaan kuluvan hakkuukauden aikana noin
8981: hän velkaisia, että velkojen aiheuttamat ra- 1,000 miljoonaa markkaa, minkä lisäksi
8982: situkset eivät niiden taloudellista asemaa eri- melkoinen osuus hakkaus-, ajo- ja uittokus-
8983: koisemmin vaikeuta, varsinkaan sen jälkeen tannuksista tulee niiden osalle. Noin
8984: kuin korkokanta maassamme on alkanut 1,500 a 2,000 miljoonan markan tuloerä
8985: alentua. Lyhytaikaisten velkojen suuri merkitsee luonnollisesti maaseudulla siksi
8986: osuus kuitenkin nähtävästi saattaa osan paljon, että suurempien maatilojen osalta
8987: näistä tiloista vaikeampaan asemaan kuin voidaan maksaa aina:kin velkojen korot,
8988: niiden velkojen määrästä smansä VOISI vieläpä niitä lyhentääkin. Sitäv,astoin on
8989: otaksua. Lähes 20 % maamme maatiloista tilanne pientiloihin nähden toinen, sillä
8990: on joka tapauksessa runsa,svelkaisia, velan niillä ei yleensä ole metsää myytävänä, jo-
8991: määrän ollessa 3,000-6,000 markkaa pel- tapaitsi työansiotkin yhä edelleen vallitse-
8992: tohehtaaria kohti. Näiden tilojen asema vien huonojen pa:lkkojen vuoksi ovat
8993: riippuu muun varallisuuden osuudesta pel- niukat.
8994: tomaa-alaan verraten sekä toisaalta lyhyt- Millainen tilanne maatalouden velkojen
8995: aikaisten lainojen osuudesta kaikista lai- suhteen on viime vuosina ollut, käy sel-
8996: noista. Edelleen on noin 10% maatiloista ville myös pakkohuutokauppoja koskevasta
8997: arveluttava,sti velkaisia, velkamäärän koho- tilastosta. Vuonna 1931 myytiin pakko-
8998: tessa yli 6,000 markan peltohehtaaria kohti. huutokaupalla 1,623 maatilaa, vuonna 1932
8999: Tosin voidaan osilla näistäkin tiloista asiat 2,526 maatilaa ja vuonna 1933 3,296 maa-
9000: hoitaa tyydyttävästi ominkin neuvoin, ni- tilaa, joten siis pakkohuutokauppojen luku
9001: mittäin niissä tapauksissa, joissa tilojen on osottautunut vuosi vuodelta kasvavan.
9002: metsävarat ovat suuret tai missä velka tilo- Tosin näyttäisi siltä, että vuoden 1933 lop-
9003: jen pienuuden takia on luonteeltaan hen- pupuolella pakkohuutokauppojen luku olisi
9004: kilövelkaa, joka huolimatta siitä, että se jossain määrin vähentynyt, kuten seuraavat
9005: peltohehtaaria kohti onkin korkea, voidaan luvut osoittavat:
9006: 232 IX,21. - Pienviljelijäin taloudellisen aseman turvaaminen.
9007:
9008: Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kuopion lääneissä eli siis nnssa osissa
9009: myytiin 65~8 tilaa, maata, missä pientiloja on suhteellisen run-
9010: vuoden toisella neljänneksellä myytiin saasti. Miten pakkohuutokaupat ovat koh-
9011: 1,101 tilaa, distuneet erisuuruisiin tiloihin, käy selville
9012: vuoden kolmannella neljänneksellä myy- seuraavasta asetelmasta, jossa pinta-al~t
9013: tiin 905 tilaa, ja ovat kokonaiJspinta-aloja:
9014: vuoden neljännellä l).eljänneksellä myy-
9015: 10 hehtaaria pienempiä tiloja 603
9016: tiin 632 tilaa.
9017: 10-50 hehtaaria käsittäviä tiloja 1,42 5
9018: 1
9019:
9020: Pakkohuutokauppojen luku on siis vuo-
9021: 50-100 562
9022: den loppuun mennessä osoittanut vähene-
9023: yli 100 " " " 635
9024: misen me11kkejä, mutta epäilemättä on ti- " " "
9025: lanne kuitenkin tästä huolimatta vieläkin Tietoja puuttuu 71 tilasta.
9026: hyvin vaikea.
9027: Eri läänien osalle jakautuvat pakkohuu- .Alle 50 hehtaaria kokonaispinta-alaltaan
9028: tokaupat seuraavasti: käsittäviä tiloja on siis joutunut pakko-
9029: Uudenmaan lääni . . . . . . . . . . . . . 96 huutokauppoihin runsaasti yli puolet kai-
9030: Turun ja Porin lääni . . . . . . . . . . 301 kista tiloista, suurempien tilojen muodos-
9031: Hämeen lääni . . . . . . . . . . . . . . . . 227 taessa huomattavasti vähäi~semmän osan
9032: Mikkelin , ................ 253 pakkohuutokauppatiloista. Nämä tilasto-
9033: Viipurin 990 tiedot osoittavat, kuinka tä11keätä nimen-
9034: Kuopion " 424 omaan pientilojen osalta olisi ryhtyä toi-
9035: Vaasan
9036: " 442 menpiteisiin tilanteen helpottamiseksi.
9037: Oulun " 563 Valaisevia ovat myöskin seuraavat tilas-
9038: " totiedot, jotka koskevat haettuja saatavia
9039: Pakkohuutokauppojen lukumäärä on siis ja huut(jkauppasummia eri lääneissä
9040: ollut suurin Viipurin, Oulun, Vaasan ja vuonna 1933.
9041: Haettuja saatavia. Huutosummat.
9042: Uuden:maan 1ääni 33.6 milj. mk. 25.7 milj. mk.
9043: Turun ja Porin lääni ......... . 48.3 52.4
9044: Hämeen lääni ............... . 27.6
9045: " " 28.7 " "
9046: Mikkelin , ............... . 17.4 " " 17.3
9047: " "
9048: 5,5.5
9049: " " " "
9050: Viipurin 37.7
9051: Kuopion " 29.8
9052: " " 27.1
9053: " "
9054: Vaasan
9055: " 42.5 " " 33.3
9056: " "
9057: Oulun
9058: " 56.1 " " 29.7
9059: " "
9060: " " " " "
9061: Yhteensä 310.s milj. mk. 2151.9 milj. mk.
9062:
9063: Niinkuin taulukosta käy selville, ovat On myöskin merkil1e pantava, että kaikki
9064: huutosummat Turun ja Porin läänissä, Hä- velkojat eivät ole hakeneet saataviaan.
9065: meen läänissä ja suurin piirtein katsoen Esim. koko maassa vuonna 1933 oli kaik-
9066: myöskin Mikkelin ja Kuopion lääneissä kien velkojien saatavat 440.6 milj. markkaa,
9067: peittäneet haetut saatavat, kun sitävastoin mutta haettuja saatavia oli vain 310.8 milj.
9068: esim. Viipurin, Oulun ja Vaasan lääneissä, markkaa.
9069: missä pakkohuutokaupattuja tiloja on ollut Tilasuuruusluokittain jakautuvat haetut
9070: runsaimmin, huutosummien määrä ei lähes- saatavat ja huutosummat vuonna 1933 seu-
9071: kään vastaa haettujen saatavien määrää. raavasti:
9072: IX,21.- Pekkala y. m. 233
9073:
9074: Haettuja saatavia. Huutosummat.
9075: Alle 10 hehtaarin tilat 2.6.2 milj. mk. 16.2 milj. mk.
9076: 10-50 hehtaarin 62 43.9 "
9077: 50-100
9078: " ................ 59.6 " " 47.4 "
9079: yli 100
9080: " " ................ 149
9081: " " 132.9
9082: " "
9083: " " " " " "
9084: Niinkuin nähdään, ei siis pienimmistä vuodeksi, minä aikana olisi laadittava ja
9085: tiloista ole pakkohuutokaupoissa saatu lä- toteutettava suunnitelma pienviljelijäin
9086: heskään haettujen saatavien määrää. taLoudellisen aseman turvaamiseksi. Sitä
9087: Edelläesityt tilastotiedot osoittavat .sel- tarkoittaakin ryhmämme taholta eduskun-
9088: västi, että valtiovallan taholta olisi ryh- nalle jätetty toivomusaloite, joka koskee
9089: dyttävä toimenpiteisiin pienviljelijöiden m. m. Oy. Maakiinteistöpankin toimintaa.
9090: auttamiseksi. Tosin on jo aikaisemmin hy- Kaiken edelläesitetyn perusteella saamme
9091: väksytty eräitä lakeja, jotka merkitsevät ehdottaa eduskunnan päätettäväksi toivo-
9092: helpotusta pienviljelijöidenkin taloudelli- muksen,
9093: sessa asemassa, mutta ovat tähänastiset toi-
9094: menpiteet, varsinkin mikäli pakkohuuto- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
9095: kauppojen keskeyttärrnisestä on kysymys, toimenpiteisiin ilman omaa syytään
9096: riittämättömät. Kun itsenäisen, tilallaan vaikeuksiin joutuneiden pienviljeli-
9097: toimeentulevan pienviljelijäväestön merki- jöiden pakkohuutokauppojen kes-
9098: tys eritoten nyikyisenä työttömyyskautena keyttämiseksi siksi kunnes on laa-
9099: on yhteiskunnallisestikin varsin suuri, olisi dittu ja totetdettu suunnitelma pien-
9100: valtiovallan .taholta tänä vaikeana aikana viljelijäin taloudellisen aseman tttr-
9101: koetettava saada estetyksi tämän väestön vaamiseksi, ja että hallitus antaisi
9102: sortuminen pois konnultaan. Siinä tarkoi- asiasta ensi tilassa esityksen Edus-
9103: tuksessa voitaisiin ajatella pakkohuuto- kunnalle.
9104: kauppojen keskeyttämistä esim. kahdeksi
9105:
9106: Helsingissä, helmikuun 10 päivänä 1934.
9107:
9108: Mauno Pekkala. H. Kääriäinen.
9109: Antti Meriläinen. Osk. Salonen.
9110: Kristian Lumijärvi. Otto Toivonen.
9111:
9112:
9113:
9114:
9115: 30
9116: 2ö4
9117:
9118: IX,22, - Toiv. al. N :o 65.
9119:
9120:
9121:
9122:
9123: Niskanen y. m.: Toimenpiteistä talouspulasta kärsivien pii-
9124: rien etujen riittävästä huomioonottamisesta.
9125:
9126:
9127: E d u s k u n n a ll e.
9128:
9129: Niiden ta•loudellisten vaikeuksien poista- Suurimerkityksellisin niistä toimenpi-
9130: miseksi, joita nykyinen talouspula on Suo- teistä, joihin on maanviljelijäin aseman pa-
9131: men maataloudelle tuonut, on valtion puo- rantamiseksi viime aikoina ryhdytty, on
9132: lelta ryhdytty useisiin lainsäädäntötoimen- epäilemättä Maakiinteistöpan'kin perustami-
9133: piteisiin. Täytyy kuitenkin myöntää, että nen. Kun Mawkiinteistöpankin ohjesääntö
9134: nämä pulan poistamiseksi annetut ~akipää ensin hyväksyttiin, sisällytettiin siihen kui-
9135: tökset ovat osoittautuneet ainoastaan hyvin tenkin sellaisia suppeita yksityiskohtaisia
9136: vähäisessä määrässä kykenevänsä täyttämään määrä~ksiä, jotka olivat omiaan mitä suu-
9137: niitä tarkoituksia, joita varten ne ovat laa- rimmassa määrässä vaikeuttamaan mainitun
9138: ditut. panlk.in toimintaa. Näitä määräyksiä on sit-
9139: Niinpä ovat ne lait, jotka on annettu niin ten .ollut pakko eri kerroilla laajentaa.
9140: kutsuttujen akordisopimusten saamiseksi, Mutta täytyy myöntää, että vieläkin sisä1-
9141: tulleet ainoastaan mitättömän pienessä mää- tyy Maakiinteistöpankin sääntöihin useita
9142: rässä käytäntöön. Vaikka itse laeissa on sellaisia määräyksiä, jotka suuresti vaikeut-
9143: periaatteessa 'hyväksytty se, että akordi ve- tavat ja rajoittavat Maakiinteistöpankin
9144: lan maksusta voidaan saada aikaan vasten muuten tärkeätä ja. hyödyLlistä toimintaa
9145: v·e1kojain tahtoa, on tähän periaatteeseen maatalouden hyväksi, m. m. arvioperusteita
9146: kuitenkin liitetty niin paljon varauksia, että olisi kohotettava.
9147: akordisopimuksia ei ole saatu aikaan kuin Maakiinteistöpankin säännöissä asetutaan
9148: aniharvoissa tapanksissa. sille periaatteelliselle kannaUe, että n. k. yli-
9149: Samoin on jäänyt hyvin pieneksi niiden vel!kaantuneet tilat eivät kuuluisi niihin pii-
9150: lalk.ien merkitys, joilla on tahdottu antaa reihin, joille Maakiinteistöpankki voi lainoja
9151: velkaantuneille maanviljelijöille lykkäystä myöntää. Tällöin ei ole kuitenkaan ollen-
9152: pakkohuutokauppojen suhteen. Yleiseen kaan määritelty mitä käsitteellä ylivelkaan-
9153: periaatteeseen, että taloudellisissa vaikeU'k- tunut ymmärretään. Maanviljelijät, joitten
9154: sissa oleville maanviljelijöille olisi myönnet- on vaikea suoriutua taloudellisesta asemas-
9155: tävä lykkäystä pwkkohuutokauppojen toimit- taan, jos korko pysyy nykyisellään, voivat
9156: tamisessa, jotta heidän omaisuutensa ei tu- selviytyä vaikeuksistaan, jos korko huomat-
9157: lisi polkuhinnasta hävitetyksi samaan ai- tavasti laskee. Näin ollen on väärin, että
9158: kaan kuin yhteiskunnan on väitetty pyrki- samaan aikaan kuin yhteiskunnan puolelta
9159: vän poistamaan talouspulan syyt, on tehty selitetään toimittavan yleisen koronlaskemi-
9160: niin paljon yksityisiä poikkeuksia, että itse sen aikaansaamiseksi, lukuisat maanviljeli-
9161: periaatteen toteuttaminen on jäänyt merki- jät pa;koitetaan pakkohuutokauppaan, vaikka
9162: tyksettömäksi. on 8elvää, että näiden asema oJisi ollut pe-
9163: IX,22. - Niskanen y. m. 235
9164:
9165: lastettavissa heti, kun yleisen korkokannan siitä, että myöskin jo tilansa menettäneet
9166: lasku olisi aikaansaatu. maanviljelijät tulevat osallisiksi valtion huo-
9167: Maakiinteistöpankin sääntöihin sisälty- lenpidosta ja valtion väliintulon kautta saa-
9168: vien määräysten puutteellisuudesta johtuu vat tilansa takaisin.
9169: se, että tuhansia maanviljelijöitä edelleen Talouspula on kestänyt maassamme jo
9170: jää ulkopuolelle Maakiinteistöpankin toi- niin kauan, että on välttämätöntä saada hal-
9171: minnan ja näin ollen vieläkin menettävät lituks·en puolesta puolueeton hal'kinta niistä
9172: tilansa. toimenpiteistä, joihin va~tion puolelta ta-
9173: Niiden maanviljelijöiden suhteen, jotka louspulan poistamiseksi on ryhdyttävä. Se
9174: jo ovat menettäneet tilansa, ei myöskään ole komitea, joka valtion toimesta on ollut ase-
9175: mihinkään merkittäviin toimenpiteisiin ryh- tettuna tutkimaan syitä ta~louspulaan ja te-
9176: dytty. Olisi otettava kuitenkin arvostelta- kemään ·ehdotuksia taloudellisen elämän el-
9177: vaksi, eikö, kun tuhansia maanviljelijöitä on vyttämiseksi, on ollut aivan yksipuolisesti
9178: tilansa menettänyt rpwkkohuutokauppojen muodostettu henkilöistä, jotka ovat talou-
9179: kautta, tällaisten kauppojen suhteen olisi dellista 'elämää arvostelleet rahanomistajan
9180: ryhdyttävä samanlaisiin peruuttaviin toi- kannalta, joten sen tekemät suunnittelutkin
9181: menpiteisiin kuin y'hteiskunta tUJloudellisten ovat suureksi osaksi vieneet harhaan.
9182: epäkohtien suuremmiksi kehittyessä jo en- Edelläsanottuun viitaten kunnioittaen
9183: nenkin on ryhtynyt. Yleistä oikeudentun- ·ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
9184: netta loukkaa se, että viljelyk.sen kehittämi- toivomuksen,
9185: selksi tai takaussitoumusten maksamiseksi
9186: velkaantunut maanviljelijä, joka on hyvin että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
9187: hoitanut tilansa, on sen alihinnasta menet- siin talouspulasta kärsivien piirien
9188: tänyt ja tilan hoitajaksi on päässyt jokin etujen riittävästi huomioon ottami-
9189: satunnaisesti rahanhwltijwksi päässyt hen- seksi, erikoisesti ryhtymällä suunnit-
9190: kilö, yhtymä tai rahalaitos, joka saattaa telemaan esityksiä, joiden avulla ne
9191: maatilaa hoitaa huonommin kuin sen ~enti maanviljelijät, jotka talouspulan ai-
9192: nen omistaja. Erirlmisesti on merkillepan- kana ovat pakkohuutokaupan ka.utta
9193: .tava se, että meidän rahalaitoksemme ovat menettäneet tilansa, saisivat ne ta-
9194: haltuunsa hankkineet erittäin lukuisia maa- kaisin palautuslain kautta, sekä
9195: ti·loja, joita nyt hoidetaan maanviljelyksen että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
9196: voimakkuuden kannalta varsin puutteelli- siin saadakseen aikaan vuosien 1925
9197: sesti. Yleinen oikeudentunto vaatii, että ja 1929 välillä syntyneiden maata-
9198: yhteiskunnan on tarmoklkaaUa kädellä tar- lousvelkain yleisen alentamisen 30
9199: tuttava näihin epäkohtiin ja huO'lehdittava p1·osentilla.
9200:
9201: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1934.
9202:
9203: Heikki Niskanen. Yrjö Hautala.
9204: 236
9205:
9206: IX,23. - Toiv. al. N:o 67.
9207:
9208:
9209:
9210:
9211: Vailas y. m.: Pienviljelijäin ja aswntotilallisten hedelmä-
9212: tarhojen perustamispalkkioista.
9213:
9214:
9215: E d u s k u n n a 11 e.
9216:
9217: Viitaten vuoden 1933 valtiopäivillä teh- viljelyksellä tämän alan tuotantoon
9218: dyn, pienviljelijäin ja asuntotilallisten he- nähden on olemassa, sekä
9219: delmätarhojen perustaruispalkkioita koske- että hallitus ottaisi jo vuode'n 1935
9220: van rahaasia-aloitteen N :o 68 perusteluihin tulo- ja menoarvioesitykseen 1,000,000
9221: ehdotamme kunnioittaen eduskunnan pää- markan suuruisen määrärahan käy-
9222: tettäväksi toivomuksen, tettäväksi työttömyydestä eniten kär-
9223: simään joutuneiden pienviljelijäin ja
9224: että hallitus ensi tilassa toimitut- asuntotilallisten hedelrnätarhojen pe-
9225: taisi perinpohjaisen tutkimuksen rustamispalkkioiksi siellä, missä edel-
9226: maamme puutarhaviljelyksen nykyi- lytykset tällaisten viljelysten perus-
9227: sestä til(lsta, m·ityisesti huomioon ot- tamiselle ovat olemassa.
9228: taen sen, m·ikä osuus pienpuut(lrha-
9229:
9230: Helsingi:osä helmikuun 7 päivänä 1934.
9231:
9232: Ville Vallas. Viljo Venho. Hilja Pärssinen.
9233: Aug. Syrjänen. Albin Wickman. Elsa Metsäranta.
9234: S. S. Aittoniemi. Max Sergelius. Uuno Hannula.
9235: Otto Marttila. Emil Jutila. T. A. Janhonen.
9236: Eino Rytinki. Lauri Kaijalainen. Aino Malkamäki.
9237: J. Väisänen. Kalle Walta. Jalmari Linna.
9238: K. Lumijärvi. Väinö Sinisalo. Anton Suurkonka.
9239: Heikki Vehkaoja. Herman Mattsson. Vilho H. Kivioja.
9240: Heikki Soininen. V. A. Heiskanen. Jooseppi Kauranen.
9241: Alpo Lumme. L. 0. Hirvensalo. Kaapro Huittinen.
9242: A. A. Lastu. Osk. Salonen. Martti Rantanen.
9243: Janne Koivuranta. Emil Jokinen. Matti Miikki.
9244: Tilda Löthman. Kalle Kämäräinen. Antti Kemppi.
9245: Viljami Kalliokoski. Heikki Niskanen. Yrjö H. Kesti.
9246: Onni Hiltunen. Yrjö Hautala. J. A. Sjöblom.
9247: J. Takala. S. Oulasmaa. Kustaa Perho.
9248: M. 0. Lahtela. Lauri A. Sariola. K. J. Ellilä.
9249: S. Salo.
9250: 237
9251:
9252: IX,24. - Toiv. al. N :o 68.
9253:
9254:
9255:
9256:
9257: Takala y. m.: Luonnonvaarojen torjumisrahaston perusta-
9258: misesta katojen seurausten lieventämistä varten.
9259:
9260:
9261: E d u s k u n n a 11 e.
9262:
9263: Tämän maan talouselämä kokonaisuudes- tuhoisammat. Maassa, jossa maatalous
9264: saankin on ajoittain kärsinyt varsin suu- on pääelinkeino niinkuin meillä Suomessa,
9265: ressakin määrässä siitä, että maan pääelin- pääsevät maataloutta kohdanneet kadot jär-
9266: keinoa maataloutta ovat kohdanneet raskaat kyttämään koko kansantalouden perus-
9267: katovuodet, jolloin hallat, kuivuus, raesa- tuksia.
9268: teet, tulvat y. m. luonnonvaarat ovat estä- Katovuosien jälkeen tuottaa maanviljeli-
9269: neet viljan kypsymä:stä. Monta kertaa on jöille suuria vaikeuksia kylvösiemeneli os-
9270: käynyt niin, että maatalouselinkeinon har- taminen silloinkin, vaikka siementä olisi
9271: joittaja ei ole saanut mitään työnsä tulok- saatavissa. Puuttuu siemenen ostamiseen
9272: seksi ja vaivannäkönsä palkkioksi. tarvittavia pääomia. Monta kertaa on ka-
9273: Meidän maamme on alueeltaan siksi laaja dosta kärsimään joutuneen vähävaraisen
9274: ja ilmasto sen eri osissa on niin erilainen, maanviljelijän pitänyt myydä karjaa, että
9275: että toiset osat maasta saavat säilyä hallan on uuden kevään tullen voinut kylvää sie-
9276: tuholta silloin, kun jossakin osassa tulee menen peltoon. On tarvittu vuosia, ennen-
9277: täydellinen katovuosi. Samoin saattaa kuin karja on saatu kasvamaan entiselleen
9278: eräissä osissa maatamme ka,svit säilyä kui- ja ennenkuin luonnonvaarojen aiheuttamat
9279: vuuden vaarailta samaan aikaan kuin toi- tappiot ovat korjatut. Mutta välillä on
9280: sessa osassa viljelykset riutuvat kuivuuden saattanut jopa tuhansia ihmisiä kuolla
9281: johdosta. Paikalliset ja määrätyille alueille välttämättömien elintarpeiden puutteeseen.
9282: rajoittuvat kadotkin saattavat aiheuttaa Näin ei ole tapahtunut läheskään aina 1siitä
9283: arvaamattomia vaikeuksia niille viljelijöille, syystä, ettei olisi voitu saada viljaa joko
9284: jotka harjoittavat elinkeinoaan kadonalai- koti- tai ulkomailta, vaan myöskin monta
9285: seksi joutuneella alueella. Kadon vaikutus kertaa siitä syystä, että ei ole ollut varoja,
9286: kadonalaiseksi joutuneilla seuduilla tunne- millä olisi viljaa ostanut.
9287: taan raskaana vielä vuosia sen jälkeen, kun Ei ole ollenkaan varmaa, etteivätkö kaa-
9288: kato on seutukuntaa kohdannut. meimmatkin katotapaukset saattaisi vielä-
9289: Mutta koko kansantaloudelle paikalliset kin kohdata maamme pientalousvaltaista
9290: kadot eivät tietenkään muodostu niin tu- maataloutta. Siltä varalta tulisi varautua.
9291: hoisiksi kuin koko maata kohdannut kato. Tulisi ,seitsemänä viljavana vuotena ke-
9292: Meidän hi1storiamme tietää kertoa varsin rätä varoja seitsemää nälkävuotta varten".
9293: vakavista ja senranksiltaan tuhoisista vuo- Kun luonnonvaaravakuutuksen mahdolli-
9294: sista, jolloin koko maa on joutunut täy- suuksista ja soveltuvaisuudesta meillä ei
9295: dellisesti alttiiksi luonnonvaaroille. Kun toistaiseksi ole toimeenpantu tutkimuksia
9296: täydellisiä katovuosia on tullut useampia vaikkakin tätä ajatusta on kehitetty pit-
9297: peräkkäin, ovat seuraukiset olleet vieläkin källe eräissä muissa maissa, niin olisi 1syytä
9298: 238 IX,24. - Katojen seurausten lieventäminen.
9299:
9300: mielestämme luonnonvaarojen varalta pe- harjoittajiin, kun he tietäisivät, että luon-
9301: rustaa erikoinen rahasto, jota vuosittain nonvaaran kohdatessa on heillä turvanaan
9302: talousarvion yhteydessä kartutettaisiin ylei- ,vahingon korvaukset'', jotka maksettaisiin
9303: sistä varoista myönnettävillä varoilla. Ra- kysymyksessä olevasta kassasta kullekin sen
9304: hasto tulisi olemaan talousarvion ulkopuo- mukaan, minkälaisen vahingon hänen ta-
9305: lella. Katotapauksissa täytyy valtion kui- loutensa olisi kärsinyt. Tämä olisi omiaan
9306: tenkin avustaa kadosta kärsineitä huomat- lujittamaan yhteiskunnan perustuksia ja
9307: tavilla summilla kuten on näiden viime sitomaan maataviljelevää väestöä entistä
9308: vuosienkin aikana tehty. Luonnonvaa- enemmän yhteiskuntaa ja valtiota tukeviin
9309: rat kohdatessaan jotakin seutua maassa ja kannattaviin aineksiin.
9310: saattavat aiheuttaa myöskin työttömyyttä, Edellä olevaan viitaten ehdotll!mme edus-
9311: jota valtion täytyy pyrkiä poistamaan jär- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
9312: jestämällä hätäaputöitä ja tätenkin valtio
9313: joutuu uhraamaan varojaan luonnonvaaro- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
9314: jen seurausten lieventämiseksi. siin tulo- ja menoarvion ulkopuolella
9315: Tuntuisi mielestämme tarkoituksenmu- olevan luonnonvaarojen torjttmisra-
9316: kaiselta vaitionkin kannalta katsoen myön- haston perustamiseksi maataloutta
9317: tää joka vuosi varoja erikoiseen maatalou- kohtanvien katojen vahingollisten
9318: den luonnonvaarojen suojelurahastoon, jota seuratlsten lievittämiseksi, ja
9319: jatkuvasti kartutettaisiin ja josta sitten että rahaston varoja kartutettai-
9320: vahinkojen sattuessa voitaisiin hätään jou- siin jatknvasti yleisistä valtion va-
9321: tuneita avustaa hallituksen harkitsemaila roista tulo- ja menoarvion yhtey-
9322: tavalla. Tällainen rahasto jo pelkällä ole- dessä 1 miljoonalla markalla vuo-
9323: massa olollaan vaikuttaisi turvallisuuden dessa.
9324: tunnetta herättävästi maatalousammatin
9325:
9326: Helsingissä helmikuun 10 p :nä 1934.
9327:
9328: J. Takala. Alpo 0. Luostarinen.
9329: V. A. Heiskanen. Kusti Arffman.
9330: Janne Koivuranta. M. 0. Lahtela.
9331: 239
9332:
9333: IX,2s. - Toiv. al. N:o 69.
9334:
9335:
9336:
9337:
9338: Mustasilta y. m.: Vuokra-alueiden lunastamisoikeutta kos-
9339: kevien rajoitusten poistamisesta.
9340:
9341:
9342: E d u s k u n n a 11 e.
9343:
9344: V:oimassaolevassa, vuokra-alueiden l unas- liutaoikeutta silmälläpitäen tarkoitustaan
9345: tamisesta 15 päivänä lokakuuta 1918 anne- vastaavaa.
9346: tussa laissa, siitä huolimatta, että siihen on Sen lisäksi, mitä komitea on mietinnös-
9347: myöhemmin tehty eräitä muutoksia, on mo- sään maininnut, on tietääksemme mäkitupa-
9348: nia maanvuokraajiHe epäedullisia heidän alueista lunastusoitkeuden uLkopuolella vielä
9349: lunastusoikeuttaan rajoittavia määräyksiä. sellaiset mäkitupa-alueet, joiden haltijalla
9350: Valtion asettama asutustoimintakomiteakin, on asuntotontti muuaHa. Kun olosuhteet
9351: joka viime vuonna on antanut mietintönsä yleensä ovat sellaiset, eWi ne useinkin pa-
9352: asutuslainsäädännön uudelleen järjestämi- koittavat mäkitupalaisen siirtymään toiselle
9353: sestä, on ·osaksi tähän asiaan kiinnittänyt paikkakunnalle toimeentulomahd~llisuuk
9354: huomiota. Komitea sanookin mietinnössään siaan etsimään, niin tästä useasti seuraa, että
9355: vuokramiehen lunastusoikeuden edeUytyk- hän joutuu asumuksensa myynnin kautta
9356: senä olevan, että on vuokrasuhde olemassa toiselle luovuttamaan. Tällöin mäkitupa-
9357: hänen hallitsemasta.an vuokra-alueesta sinä alueelta katoaa lunastusoikeus ja rakennus-
9358: päivänä, jolloin laki astui voimaan. Jos ten omistaja on pakoitettu vuokra-ajan um-
9359: vuokrasuhde on alkanut mainitun päivän peen kuluttua joko myymään rakennuksensa
9360: jällmen tahi on ennen sitä päivää päättynyt, tilanomistajalle tavallisesti paljon alle käy-
9361: ei vuokramiehellä ole lunastusoikeutta ole- vän hinnan taikka ostamaan alueensa siitä
9362: massa. Må!kitupalaisiin nähden on lisäksi hinnasta, minkä tilan omistaja SUVIaitsee siitä
9363: olemassa sellainen ehto, että vuokramiehen, vaatia. Muussa tapauksessa on ryhdyttävä
9364: joka lunastusta vaatii, on tullut aluetta hal· . kalliiksi käyvään rakennusten siirtämiseen
9365: Iita vähintään viisi vuotta ja tehdä lunastus- toiselle tonttialueelle mikäli sitä on saata-
9366: vaatimuksensa lain voimaantullessa voimassa vissakaan. Vuokraaja joutuu tämänlaisessa
9367: olevan vuokra-ajan kuluessa. Jos vuokra- tapauksessa siis jotenkin täydellisesti maan-
9368: alue ·on siirtynyt pois siltä mäkitupalaiselta, omistajan mielivaHan alaiseksi.
9369: joka· lain voimaantullessa aluetta on hallin- Edelleen jäävät lunastusoikeuden ulka.
9370: nut tai hänen rintaperillisiltään, ei lunastus- puolelle voimassaolevien säännösten mukaan
9371: oiikeutta enää ole. Vuokralautakunta tai kaikki sellaiset vuokra-alueet, eli n.s. ulko-
9372: maanjako-oikeus voi vuokranantajan vaati- palstat, joilla ei ole olemassa rakennuksia
9373: muksesta, käsitellessään kysymystä mäki- tai jotka eivät sisälly torpan, lampuotitilan
9374: tupa-alueen lunastamisesta, kieltää ~unasta tai mäkitupa-alueen vuoik:rasopimukseen.
9375: misoikeuden jos mäkitupa-alue sijaitsee sel- Yleensä tämänlaisia vuokrasuhteita tietääk-
9376: laisella paikana tai sen rakennukset tai olo. semme on olemassa huomattava määrä ja
9377: suhteet ovat senlaatuisia ettei sen omaksi lu- ovat ne syntyneet suuremmaksi osaksi siten,
9378: nastaminen ole vuokramiehen vastaista hal- että vähävaraiset pieneläjät ovat saaneet
9379: 240 IX,25. - Vuokra-alueiden lunastamisoikeus.
9380:
9381: maanomistajilta vuokrata näille kuuluvia set vuokrasopimukset. Nämä tonttialueet
9382: takamaita joko kokonaan tai osaksi. Nämä ovat yleensä verraten pieniä, mutta sen-
9383: alueet ovat monestikin olleet vuokralle sijaan on niille raA>lennettu huomattavan
9384: annettaessa suota, rämettä tai niihin ver- suuria kiinteistöjä, j·otka vuokra-ajan pää-
9385: rattavaa ma,ata, j.ota sitten vuokraaja on tyttyä joudutaan suurin kustannuksin siir-
9386: alkanut raivata pelloksi tai niityksi. Tä- tämään pois taikka siirrettävinä myymään
9387: mänlaiset vuokrasuhteet ovatkin syntyneet polkuhinnasta. Tästä aiheutuu yhdistyk-
9388: joterrkin samalla tavaUa ja samanlaisissa sille kohtuuttoman suuria vahinkoja. Näin
9389: oloissa kuin varsinaisten torppien, lampuoti- ollen olisi mielestämme näiUekin vuokraa-
9390: tilojen ja mäkitupa-alueiden:kin vuokrasuh- jille lunastusoikeus myönnettävä.
9391: teet. Kun vuokralaiset ovat useastikin täl- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
9392: laiset hyvin pa1jon työtä vaativat maat pel- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
9393: loksi tai niityksi raivanneet ja kun heillä muksen,
9394: usein on lisälksi ollut kymmenien vuosien ai-
9395: kaiset hwllinta- ja käyttöoikeudet näihin että hallitus uutta asutuslainsäii-
9396: alueisiin, niin on kohtuutonta kieltää tä- däntöä valmistaessaan harkitsisi
9397: mänlaisten alueiden haitijoilta lunastusoi- myöskin muutoksia voimassaoleviin
9398: keus. vuokra-alueiden lunastamista koske-
9399: Edellä mainittujen .lisäksi ·ovat vielä lu- viin lakeihin siten, että lunastusoi-
9400: nastusoike.uden ulkopuolelle jääneet yhdis- keus myönnettäisiin niihinkin vuokra-
9401: tysten omistamien seuratalojen tonttialueet, alueisiin, joilla sitä voimassaolevien
9402: joista on olemassa joko kirjalliset tai suulli- lakien perusteella ei vielä ole.
9403:
9404: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1934.
9405:
9406: Frans Mustasilta. J. F. Tolonen.
9407: Aatto Siren. Hilma Koivulahti-Lehto.
9408: Toivo Halonen. Kalle Walta.
9409: Otto Marttila. Edv. Pesonen.
9410: Aug. Kuusisto. Edv. Kujala.
9411: Hugo Aattela. Otto Toivonen.
9412: Matti Lepistö. Valfrid Eskola.
9413: Kustaa Perho. ,Akseli Kanerva.
9414: H. Kääriäinen. Niilo Pajunen.
9415: Onni Mäkeläinen. Reinh. Swentorzetski.
9416: 241
9417:
9418: IX,26. - Toiv. al. N :o 70.
9419:
9420:
9421:
9422:
9423: Rytinki y. m.: Maalaiskuntain asutuskassain johtosäännön
9424: muuttamisesta.
9425:
9426:
9427: E d u s k u n n a ll e.
9428:
9429: Asutustoimintaa maassamme ryhdyttiin, moinkuin taloustuotteillakin oli korkea
9430: varsinkin maamme itsenäiseksi valtioksi hinta. Mutta nyt kun vallitsevan pula-ajan
9431: tultua, voimakkaasti edistämään. Tämä vuoksi on jo monta vuotta nämä mahdolli-
9432: kaikki on suurin piirtein tapahtunut suudet olleet poissa, on siitä ollut seurauk-
9433: ajalla, jolloin talouselämässä ovat olleet sena, että suurin osa asutustilallisista 011
9434: nousevat konjunktuurit vallalla. Senpä tullut maksukyvyttömiksi. Niinpä onkin
9435: vuoksi onkin asutusalalla, niin lainlaati- saatu valtion taholta järjestää heille mak-
9436: Jam kuin hallituksien ja asutusviran- suajan pidennystä ynnä muita helpoituksia.
9437: omaisten taholta lakien ja asetusten muo- Valtioneuvoston päätöksellä, joka on an-
9438: dossa annetut säädökset, m. m. asutustilal- nettu elokuun 11 p:nä 1927, määrätään
9439: listen maksukykyyn nähden, verraten roh- maalaiskuntain asutuskassain ohjesäännössä
9440: keasti arvioitu. Niinpä määrätään asu- sen 9 §:n a) kohdassa, että maanostolai-
9441: tustilallisten rakennus-, viljelys- ja lai- noissa kunnan välityksellä hankituista lai-
9442: dun- samoinkuin maanostolainojen korko- noista on maksettava 4 % korkoa, ja b)
9443: ja kuoletusmaksut, kun ottaa huomioon näi- kohdassa rakennus- ja viljelyslainoista
9444: den tilallisiksi pyrkiväin alkuvarallisuuden, 5 %, jotka lainat kunnat vastuullaan lai-
9445: aivan liian korkeiksi. Kuoletusaika on naavat valtiolta. Nämä kuntain välittä-
9446: määrätty 10-20 vuodeksi ja korko 4-5 %, mät asutuslainat niiden korkean koron
9447: joka varsinkin uudisasukkaalle on ilman vuoksi ovat saaneet kunnat ja niillä rahoi-
9448: sivuansiomahdollisuuksia voittamaton, sillä tetut asutustilalliset voittamattomien vai-
9449: hänen tilansa tuotto uudismaissa harvassa keuksien alaisiksi jos nykyinen korkomäärä
9450: tapauksessa saavuttaa näiden korko- ja niissä säilytetään. Sen vuoksi ehdotamme
9451: kuoletusmaksumäärien tuloa sen päälle eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
9452: mitä hän toimeentulokseen muuten tarvit-
9453: see, ja ellei hän sitä saa, on seurauksena että hallitus muuttaisi valtioneu.-
9454: lyhytaikaisen korkeakorkoisen luoton otto, voston päätöstä 11 p:ltä elok. 1927
9455: jos hän sitä saa, päästäkseen elämässä maalaiskuntain asutuskassain johto-
9456: eteenpäin. säännön 9 § :n a) ja b) kohdassa
9457: Asutustilalliset ovat taloudellisten olo- oleviin korkomääriin nähden niin,
9458: jen normaalisena ollessa ja varsinkin että ne molemmissa tapauksissa olisi-
9459: korkeain konjunktuurien vallitessa kyen- vat 2% ja että kuntain lainaehtoja
9460: neet maksunsa maksamaan, kun sivuan- vastaavasti helpotettaisiin.
9461: sioista oli mahdollisuus saada tuloa, sa-
9462:
9463: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1934.
9464:
9465: Eino Rytinki. Yrjö H. Kesti.
9466: Yrjö Hautala. Heikki Niskanen.
9467: 31
9468: 242
9469:
9470: IX,27. - Toiv. al. N:o 71.
9471:
9472:
9473:
9474:
9475: Pekkala y. m.: Toimenpiteistä korkeimman maa- ja metsä-
9476: talousopetuksen huoneistotarpeen tyydyttämiseksi.
9477:
9478:
9479: E d u s k u n n a 11 e.
9480:
9481: Se komitea, jonka Helsingin yliopiston eduskunta 6 p :nä maaliskuuta 1931 yksi-
9482: kon:sistori yhteisymmärryksessä opetusmi- mieHsesti päätti esittää hållitukselle toivo-
9483: nisteriön kanssa v. 1927 oli asettanut har- muksen tarpeellisten tonttien ja harjoitte-
9484: kitsemaan yliopiston lisärakennustarvetta lualueiden varaamtsesta korkeimman maa-
9485: ja johon kuului myös pari jäsentä yliopis- ja metsätalousopetuksen tarpeiksi. Tähän
9486: ton ulkopuolelta, sisällytti ehdotukseensa eduskunnan päätökseen nojaten valtioneu-
9487: myöskin korkeimman maa- ja metsätalous- vosto päätöksellään 13 p:ltä huhtikuuta sa-
9488: opetuksen huoneistotarpeet. Mietinnössään mana vuonna, yhtäpitävästi edellä mainit-
9489: vuodelta 1928 komitea ehdotti, että metsä- tujen komiteain ehdotusten kanssa varasi
9490: opetukselle ja metsätieteelliselle tutkimus- Viikin ja Malmgårdin virkatalot maatalous-
9491: laitokselle tarpeellisia rakennuksia varten opetuksen tarpeisiin; viimemainitun ja
9492: varattaisiin Unionin- ja Fabianinkatujen Mäkkylän virkatalon metsät olivat jo edel-
9493: välinen, Puutarhakatuun rajoittuva melkein lisen joulukuun 17 p :nä tehdyllä maa-
9494: autio tontti sekä maatalousopetuksen tar- talousministeriön päätöksellä siirretyt yli-
9495: peiksi pääosa Unionin-, Liisan- ja Snell- opiston harjoitteluhoitoalueeseen, Korkea-
9496: maninkatujen välistä tonttia. Rakennus- kosken hoitoalueeseen, kuuluviksi ja siten
9497: komitean ehdotuksen yliopiston konsistori ylioptston metsäopetukseen käytettäviksi.
9498: yksimielisesti hyväksyi. Tä.män lisäksi edellä mainitut tonttialueet
9499: V. 1928 syyskuun 19 p :nä asetti valtio- Unioninkadun kahden puolin yliopiston
9500: neuvosto komitean harkitsemaan korkeim- konsistorin ja mainittujen komiteain yhtä-
9501: man maatalous- ja metsätalousopetuksen pitäväin ehdotusten mukaisesti päätettiin
9502: kehittämistä. Mietinnössään seuraavan vuo- varata metsäopetukselle ja metsätieteelli-
9503: den helmikuun 25 päivältä komitea tonttei- selle tutkimuslaitokselle sekä korkeimmalle
9504: hin nähden täydellisesti yhtyi yliopi,ston maatalousopetukselle tarpeellisia rakennuk-
9505: rakennuskomitean ja konsistorin ehdotuk- sia varten.
9506: seen. Sitäpaitsi komitea ehdotti, että met- Korkeimman maatalous- ja metsätalous-
9507: sätieteen ylioppilaiden harjoitusmetsiksi, opetuksen kehittämistä 'suunnittelemaan
9508: Tampereen pohjoispuolella olevan Korkea- asetettu komitea oli mietinnöissään v :lta
9509: kosken hoitoalueen lisäksi, varattaisiin Hel- 1930 ja 1932 yksityiskohtaisesti suunnitel-
9510: singin lähellä olevien Mäkkylän ja Malm- lut myöskin maatalous- ja metsätalousope-
9511: gårdin virkatalojen metsähallituksen hal- tuksen eri laitosten hu<meistotarpeet. Puh-
9512: linnassa olevat metsät sekä maatalousope- jenneen yleisen talouspulan takia ei silloin
9513: tuksen harjoitustiloiksi Malmgårdin kanta- kuitenkaan vielä ryhdytty yksityiskohtai-
9514: tila ynnä Viikin virkatalo. seen rakennuspiirustusten tekoon.
9515: Eduskunnassa tehdyn aloitteen johdosta Molemmat edellä mainitut komiteat oli-
9516: IX,27. - Pekkala y. m. 243
9517:
9518: vat hyvin valaisevasti kuvanneet, kuinka edelleen jatkuu sangen ankarana, pidämme
9519: välttämättömän tarpeelliset omat rakennuk- asianmukaisena, että ensi tilassa ryhdyt-
9520: set ovat korkeimmalle maa- ja metsätalous- täisiin toimenpiteisiin maa- ja metsätalous-
9521: opetukselle, joka oli sijoitettu vanhoihin opetuksen huoneistotarpeen tyydyttämi-
9522: hyvin epätarkoituksenmukaisiin, osittain seksi, millä toimenpiteellä samalla voitaisiin
9523: suorastaan ränsistyneisiin vuokrahuoneis- varsin tehokkaasti lieventää pääkaupungin
9524: toihin, missä kalliit ja arvokkaat kirjastot työttömyyttä.
9525: olivat tulenvaaralle alttiita ja missä ennen Ehdotamme siis eduskunnan päätettä-
9526: kaikkea edellytykset puuttuvat ajanmukai- väksi toivomuksen,
9527: seen opetus- ja tutkimustyöhön. Epäkoh-
9528: dat ovat tässä suhteessa edelleen vähintään että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
9529: yhtä suuret tehden opetus- ja tutkimus- toimenpiteisiin korkeimman maa- ja
9530: työn asianmukaisen kehittämisen mahdotto- metsätalousopetuksen huoneistotar-
9531: maksi. peen tyydyttämiseksi ja sitä varten
9532: Koska pula-aika nyttemmin alkaa hel- tarpeellisten rakennusten rakennut-
9533: pottua, mutta työttömyys asutuskeskuksissa tamiseksi.
9534: ja varsinkin suuremmissa kaupungeissa
9535:
9536: Helsingi1ssä 10 p :nä helmikuuta 1934.
9537:
9538: Mauno Pekkala. Eero Rydman .. Bruno Sarlin.
9539: 244
9540:
9541: IX,2s.- Toiv. al. N:o 72.
9542:
9543:
9544:
9545:
9546: Ellilä y. m.: Maataloustieteellisten opetus- ja tutkimuslai-
9547: tosten rakentamisesta.
9548:
9549:
9550: E d u s kun n a 11 e.
9551:
9552: Korkeimman maa- ja metsätalousopetuk- hallitus v. 1924 eduskunnalle esityksen
9553: sen tultua kuluvan vuosisadan alussa siir- laiksi maatalousyliopiston perustamisesta.
9554: retyksi Helsingin yliopiston yhteyteen Asiaa käsiteltyään eduskunta kuitenkin
9555: saavutettiin näillä koko maan taloudelle hylkäsi esityksen, pääasiassa sen vuoksi,
9556: tärkeillä opetus- ja tutkimusaloilla verrat- ettei päästy yksimielisyyteen korkeakoulun
9557: tuna aikaisempaan asiaintilaan epäilemättä paikkakysymyksestä, osittain myöskin,
9558: huomattava parannus. Varsinkin on kor- koska yksityiskohtainen kustannusarvio
9559: kein metsätalousopetus Helsingin yliopiston puuttui.
9560: yhteydessä voinut kehittyä, kaikkien kansa- Sekä asianomaisissa yliopisto- että
9561: laispiirien siihen suopeasti suhtautuessa, muissa ammattipiireissä oltiin tämän jäl-
9562: huomattuun ja myöskin kansainvälisellä keen sitä mieltä, ettei eduskunnan mai-
9563: kilpailukentällä maallemme mainetta tuot- nittu päätös tarkoittanut asian sellaista lo-
9564: tavaan asemaan. pullista ratkaisua, että korkein maatalous-
9565: Sensijaan ei kehitys varsinaisen maata- opetus oli pysyvästi jääpä Helsingin yli-
9566: louden korkeimman opetuksen alalla ole opiston yhteyteen, vaan että ratkaisu oli
9567: ollut yhtä suotuisa. Yleisesti on ollut val- väliaikainen ja johtui toisarvoisista erimie-
9568: lalla se käsitys, ettei tälle opetusalalle Hel- lisyyksistä. Senvuoksi odotettiin yleensä,
9569: singin yliopiston yhteydessä saatu alunpe- että asia hallituksen puolelta otettaisiin no-
9570: rinkään valmistetuksi riittäviä kehittymi- peasti uudestaan esille, eikä ryhdytty eri-
9571: sen edellytyksiä mitä tulee opetus- ja tut- koisemmin valmistelemaan opetuksen eikä
9572: kimuslaitoksiin ja niiden varustamiseen tar- varsinkaan opetuslaitosten uudistamista
9573: peellisilla koekentillä ja muilla välineillä. Helsingin yliopiston yhteydessä. Kesti kui-
9574: Myöskään ei päteviä opettajavoimia ole tenkin verraten kauan, aina syksyyn 1929
9575: voitu saada täysin riittävässä määrässä tä- asti, ennenkuin asiassa hallituksen puolelta
9576: män opetusalan palvelukseen. ryhdyttiin uusiin toimenpiteisiin. Tällöin
9577: Mainitunlaisista epäkohdista johtuen on- asetettiin asiaa valmistelemaan komitea
9578: kin jo pitemmän ajan ollut yleisesti val- prof. A. K. Cajanderin puheenjohdolla.
9579: lalla käsitys, että korkein maatalousopetus Tämä komitea on asiassa antanut kaksi-
9580: ja sen mukana eräät muut läheiset opetus- osaisen perusteellisen mietinnön, joista jäl-
9581: alat kuten metsänhoito-, eläinlääkintö- ja kimmäinen osa ilmestyi v. 1932. Mietinnös-
9582: maanmittausopetus olisi siirrettävä erilli- sään komitea tulee laajojen ja yksityiskoh-
9583: seen korkeakouluun, maatalousyliopistoou, taisten ·perustelujen jälkeen yksimielisesti
9584: joka olisi sijoitettava Helsinkiin tai sen siihen tulokseen, että olisi perustettava eri-
9585: välittömään läheisyyteen. Asian tultua tyinen maatalousyliopisto II elsinkiin.
9586: verraten perusteellisesti valmistetuksi, antoi Komitean ehdotusten perusteella ja no-
9587: IX,2s. - Ellilä y. m. 24:5
9588:
9589: jautlien eduskunnan asiassa yksimielisesti Mitä eri laitosten sijoitukseen tulee, lie-
9590: tekemään päätökseen valtioneuvosto on 13 nee asianomaisissa ammattipiireissä viime
9591: p:nä huhtikuuta 1931 varannut aivan Hel- aikoina vakiintunut se käsitys, että varsi-
9592: singin laitamilla olevat Wiikin ja Malm- naisten maataloustieteiden ja niihin läheltä
9593: gärdin valtion virkatalot maatalousopetuk- liittyvien biologisten aputieteiden laitokset
9594: sen harjoittelu- ja kokeilutiloiksi. Edelleen olisivat sijoitettavat valtion omistaman
9595: ovat vierekkäiset Mäkkylän ja Malmgärdin Wiikin latokartanon maille. Tehtyjen alus-
9596: virkatalojen metsäalueet maatalousministe- tavien laskelmien mukaan nousisivat kus-
9597: rwn päätöksellä 17 päivältä joulukuuta tannukset näistä laitoksista, siihen luettuna
9598: 1930 liitetyt yliopiston harjoitushoitoaluee- myös tarpeelliset opettajain asunnot, oppi-
9599: seen. Siten on sekä maatalous- että metsä- lashuoneet ja talousrakennukset, noin 32
9600: talousopetusta varten pääkaupungin välit- miljoonaan markkaan. On ilmeistä, että
9601: tömässä läheisyydessä saatu käytännöllis- näinkin suuri rakennusyritys on monista
9602: täkin opetusta silmälläpitäen välttämättö- syistä ja myöskin työttömyysasiain hoitoa
9603: mät, edullisesti sijaitsevat harjoitus- ja silmälläpitäen jaettava useammalle vuo-
9604: kokeilualueet. delle. Pääasia olisi, että ensi tilassa rat-
9605: :Senlisäksi on eduskunnan asiassa teke- kaistaisiin eri laitosten lopullinen sijoitus
9606: män päätöksen mukaisesti korkeimman ja laajuus sekä rakennustoiminnan alulle-
9607: maa- ja metsätalousopetuksen tarpeisiin. pano. Useista syistä olisi nimittäin näiden
9608: varattu erinäisiä tonttialueita Fabianin-, laitosten rakentaminen saatav!t päätökseen
9609: Unionin- ja Snellmaninkatujen varsilla ennenkuin noususuunta rakennustoimin-
9610: Helsingissä. nassa yleensä alkaa.
9611: Näillä eduskunnan ja hallituksen saman- Maataloustieteellisten opetuslaitosten si-
9612: suuntaisilla päätöksillä ja toimenpiteillä on joitusta Wiikin latokartanoon lienee vas-
9613: korkeirnman rnaa- ja rnetsätalousopetuksen tustettu Helsingin kaupungin taholta sillä
9614: sijoitus Helsinkiin ja sen välittörnään lä- perustuksella, että mainittu alue toivottai-
9615: heisyyteen katsottava lopullisesti ratkais- siin pääasiassa teollisuustonteiksi sittenkun
9616: tuksi. Herttuaniemen satamalaitteet saadaan kun-
9617: Vaikkakin asia näin on ja vaikka mai- toon. Mikäli Helsingin kaupunki todella
9618: nittu professori Cajanderin puheenjohdolla lähitulevaisuudessa kyseessäolevaa aluetta
9619: toiminut komitea on jo v. 1932 tehnyt tällaisiin tarkoituksiin välttämättä tarvit-
9620: myös verraten yksityiskohtaisia suunnitte- see, voitaisiin Wiikin alue ehkä vaihtaa jo-
9621: luja uuden yliopiston rakennusten ja lai- honkin toiseen Helsingin läheisyydessä
9622: tosten koosta ja sijoituksesta, ei hallituk- sijaitsevaan maatilaan, esimerkiksi Tuoma-
9623: sen puolesta ole asiassa eduskunnalle an- rinkylän kartanoon, johon korkeimman
9624: nettu lopullista ehdotusta. Tämä on var- maatalousopetuksen laitokset sitten sijoitet-
9625: sin valitettavaa siltä kannalta, että erit- taisiin. Kun Wiikin alue lienee kuitenkin
9626: täinkin n. s. perustieteiden ja varsinaisten hyvin paljon viimeksimainittua tilaa ar-
9627: maataloustieteiden puolella, joissa kum- vokkaampi, voitaisiin nähtävästi maatalous-
9628: massakin opiskelijamäärä on verraten run- tieteellisten laitosten perustaminen ehkä
9629: sas, vallitsee nykyisissä puutteellisissa lai- pääasiassa rahoittaakin sillä hintaerolla,
9630: toksissa täysin sietämätön tilanne. Raken- jonka valtio tässä tilusvaihdossa saisi.
9631: nustoiminnan käyntiin saaminen olisi ny- Edelläsanotun perusteella kunnioittaen
9632: kyään sitäkin tähdellisempää, kun raken- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
9633: nusalan työttömyys on Helsingissä ja sen vomuksen,
9634: ympäristössä varsin vaikea.
9635: 246 IX,2s. - Maataloustieteellinen opetus- ja tutkimuslaitos.
9636:
9637: eUa hallitus kiireellisesti laadi- ialle Helsingin välittömään läheisyy-
9638: tuttaisi lopulliset yksityiskohtaiset teen ja antaisi viimeistään ensi vuo-
9639: suunniti3lmat maataloustieteellisten den tulo- ja menoarvion yhteydessä
9640: opetus- ja tutkimuslaitosten sijoitta- eduskunnalle esityksen näiden lai-
9641: misesta joko Wiikin latokartanoon tosten rakentamiseen tarvittavista
9642: tai jollekin muulle sopivalle maati- määrärahoista.
9643:
9644: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1934.
9645:
9646: K. J. Ellilä. Kalle Soini.
9647: A. Korvenoja. Einari Karvetti.
9648: Lauri Kaijalainen. S. S. Aittoniemi.
9649: K. A. Lohi. E. A. Tuomivaara.
9650: A. Fränti. Juhani Leppälä.
9651: Jalo Lahdensuo. Viljo Venho.
9652: Heikki Vehkaoja. Alpo 0. Luostarinen.
9653: Akseli Brander. Ville Vallas.
9654: T. N. Vilhula. J. Takala.
9655: Elias Tukia. S. Honkala.
9656: 247
9657:
9658: IX,29,- Toiv. al. N:o 73.
9659:
9660:
9661:
9662:
9663: Sa.rlin y. m.: Yksityismetsätalouden apulaisenviran perus-
9664: tamisesta Helsingin yliopistoon.
9665:
9666:
9667: E d u s k u n n a 11 e.
9668:
9669: V. 1928 maaliskuun 1 p:nä tekemällään sänhoidon, metsänarvioimisen, metsäpolitii-
9670: yksimielisellä päätöksellä Helsingin yliopis- kan ja metsäteknologian luentoja, mutta
9671: ton maatalousmetsätieteellinen tiedekunta asian luonteesta johtuen kaikki nämät met-
9672: maatalousylioppilaiden metsätalousopetusta sänhoitoylioppilaiden tarpeita silmällä pi-
9673: silmälläpitäen ehdotti konsistorille esityk- taen pidetyt luentokurssit ovat olleet liian
9674: sen tekemistä siitä, että yliopistoon perus- laajoja maatalousylioppilaiden opintoja
9675: tettaisiin yksityismetsätalouden apulaisen varten, ja kun heidän aikansa ei missään
9676: virka. Ehdotusta oli tiedekunnassa perus- tapauksessa ole riittänyt kaikkien näiden
9677: teltu seuraavasti: luentokurssien kuuntelemiseen - maata-
9678: ,Kun asetuksella 7 päivältä elokuuta lousylioppilaillahan on enemmän tai vähem-
9679: 1906 järjestettiin täydellinen maatalousope- män välttämättömiä luentokursseja muu-
9680: tus yliopistoon, perustettiin opetusta var- toinkin oikeastaan liian monta - niin hei-
9681: ten m. m. myöskin metsätalouden apulai- dän opetuksensa metsätaloudessa on lisäksi
9682: sen virka (adjunktuuri). Tämä virka lak- jäänyt aivan yksipuoliseksi. Silloin kun
9683: kautettiin kuitenkin jo 10 päivänä kesä- metsätalouden apulaisen virka 'lakkautet-
9684: kuuta 1909 annetulla asetuksella, jolla täy- tiin, ei säädetty mitään edes siitä kenelle
9685: dellinen metsäopetus siirrettiin yliopistoon. oli kuuluva tenttimisvelvollisuus ,metsäta-
9686: Metsäopetuksen siirtoa yliopistoon käsi- loudessa", joka oppiaine edelleenkin luon-
9687: teltäessä silloinen maanviljelystaloudelli- nollisesti sisältyi vakinaisena aineena agro-
9688: nen osasto nimittäin oli sitä mieltä, että nomiatutkintoon. Alkuvuosina hoiti tent-
9689: maataloutta opiskelevien opetustarve met· tivelvollisuutta metsänarvioimisen opettaja,
9690: sätaloudessa tulisi riittävästi tyydytetyksi syystä että siihen määrätty, nim. tohtori
9691: sillä opetuksella, jota metsänhoidon ja met- W. Cajanus, oli siihen asti hoitanut metsä-
9692: sänarvioimisen professorit sekä metsätek- talouden adjunktuuria, viime vuodet on
9693: nologian opettajana toimiva yliopiston met- tentaattorina toiminut metsänhoidon opet-
9694: sänhoitaja antoivat. Oli kuitenkin alusta taja. Maatalousylioppilaiden käytännölli-
9695: saakka selvää, että maatalousopiskelijain nen harjoittelu metsätaloudessa on niin-
9696: opetustarve tällä tavalla ja huolimatta siitä, ikään ollut puutteellinen, kun siitä huoleh-
9697: että myöhemmin tuli perustetuksi lisää timinen ei oikeastaan ole kuulunut kenen-
9698: metsäpolitiikan professuuri, ei tulisi asian- kään tiedekunnan opettajan velvollisuuka
9699: mukaisesti tyydytetyksi. Tosiasiallisesti ei siin.
9700: maat'alousylioppi1aiden käytettävänä olekaan On selvää, että tällaista asiantilaa ei
9701: ollut mitään varsinaista heidän tarkoituk- voida pitemmälti jatkaa. Metsätalondella
9702: siinsa soveltuvaa metsätalouden opetusta. on Suomen maataloudessa niin olennainen
9703: He ovat tosin kyllä voineet kuunnella met- merkitys, että ken täydellisen agronomia-
9704: 248 IX,29. - Yksityismetsätalouden apulaisenvirka yliopistoon.
9705:
9706: tutkinnon suorittaa, hänellä täytyy myös- tus ei nytkään ehdottanut tätä virkaa var-
9707: kin metsätaloudessa olla riittävän perus- ten varoja tulo- ja menoarvioesityksessään.
9708: teelliset tiedot, mikä välttämättä edellyttää Sillä välin puhjenneen pulan takia, jonka
9709: vartavastaisen opetuksen antamista. Tätä kiristyttyä ei yleensä ole perustettu uusia
9710: taas ei voida tyydyttävästi toteuttaa usko- virkoja, ja koska konsistorin aikaisemmat
9711: maila maatalousopiskelijain metsätalous- yhä uudistetut esitykset eivät olleet joh-
9712: opetus sivutehtäväksi jollekin tai kaikille- taneet toivottuun tulokseen, konsistori ei
9713: kaan metsätieteen opettajille, vaan on asia enää v. 1931 uudistanut esitystään huoli-
9714: autettavissa ainoastaan perustamalla uudel- matta siitä, että tarve luonnollisesti edel-
9715: leen tarkoituksettomasti lakkautettu metsä- leenkin oli yhtä suuri.
9716: talouden apulaisen virka. Se valtionkomitea, joka 19 p:nä syys-
9717: Metsätalouden apulaisen opetusvelvolli- kuuta 1929 oli asetettu suunnittelemaan
9718: suutena ei kuitenkaan tulisi olla antaa korkeimman maatalous- ja metsätalousope-
9719: maataloutta opiskeleville jonkinlainen ly- tuksen kehittämistä niinikään yksimielisissä
9720: hennetty kurssi metsänhoidossa, metsänar- mietinnöissään v:lta 1930 ja 1932 ehdotti
9721: vioimisessa, metsäteknologiassa ja metsäpo- yksityismetsätalouden apulaisen (apulais-
9722: litiikassa, vaan opetuksen esineenä tulisi professorin) viran perustamista.
9723: olla metsätalouden kokonaisuus sellaisena Yksityismetsillä on erinomaisen suuri
9724: kuin se esiintyy tai oikeammin kuin sen merkitys maamme kansantaloudessa. Kä-
9725: tulisi esiintyä suomalaisen maatilan - niin sittäväthän yksityismetsät lähes kaksikol-
9726: suurtilan kuin keski- ja pientilan - talou- mannesta metsiemme pinta-alasta, ja met-
9727: dessa, missä se ei yleensä muodosta itse- siemme vuotuisesta kasvusta kohdistuu 80 %
9728: näistä talousobjektia, vaan missä se on mitä yksityismetsiin. Se taloudellisen elämän
9729: kiinteimmin kytkettynä maatilan kokonais- helpottuminen, joka nykyään on huomatta-
9730: talouteen. Näin järjestettynä tulisi tämä vissa ja joka meidän maassamme lähinnä
9731: opetus hyvin tärkeältä näkökannalta täy- perustuu niihin tuloihin, joita metsien ja
9732: dentämään myöskin metsänhoitoylioppilai- niihin nojautuvan puunjalostusteollisuuden
9733: den opetusta, joiden oppikurssissa nimen- tuotteet ovat maahamme tuoneet, on siis
9734: omaan tähän tärkeään puoleen on tähän valtavimmalta osalta yksityismetsiemme an-
9735: asti vallan liian vähän voitu kiinnittää huo- siota. Maanviljelijäin taloudelle ovat met-
9736: miota. Metsätalouden apulaisen asiana sät verrattomana tukena. On niin ollen
9737: luonnollisesti tulisi myös olla pitää huolta mitä tärkeintä, että näitä metsiä hoidetaan
9738: siitä, että maatalousylioppilaiden käytän- tuottavalla tavalla. Ensimmäisiä ehtoja tä-
9739: nöllinen perehtyminen metsätalouteen tulee hän päämäärään on, että metsäopetuksessa,
9740: riittävän tehokkaaksi." myöskin korkeimmassa, kiinnitetään riittä-
9741: Yliopiston konsistori yksimielisesti 14 vää huomiota yksityismetsätalouteen. Se
9742: p:nä saman vuoden maaliskuuta päätti vaatimaton ehdotus, minkä yliopiston kon-
9743: tehdä valtioneuvostolle esityksen sanotun- sistori kolmesti tässä asiassa on yksimieli-
9744: laisen apulaisenviran perustamisesta. Esi- sesti tehnyt, olisi omansa tässä suhteessa
9745: tys ei hallituksessa kuitenkaan johtanut korjaamaan ainakin pahimman puutteen.
9746: toivottuun tulokseen. Seuraavana vuonna Ehdotamme sen vuoksi eduskunnan pää-
9747: maaliskuun 20 p:nä konsistori niinikään tettäväksi toivomuksen,
9748: yksimielisesti uudisti esityksensä, mutta sa-
9749: moin tuloksin. Konsistori yksimielisesti että hallitus konsistorin kolmesti
9750: teki saman esityksen vielä kolmannen ker- yksimielisesti tekemän ehdotuksen
9751: ran 5 p:nä maaliskuuta 1930, mutta halli- mukaisesti ensi vuoden tulo- ja me-
9752: IX,29. - Sarlin y. m. 249
9753:
9754: noarvioesitykseen ottaisi tarpeelliset senviran perustamista varten II elsin-
9755: varat yksityismetsätalouden apulai- gin yliopistoon.
9756:
9757: Helsingissä, helmikuun 10 päivänä 1934.
9758:
9759: Bruno Sarlin. Eero Rydman. Mauno Pekkala.
9760:
9761:
9762:
9763:
9764: 32
9765: 250
9766:
9767: IX,3o. - Hemst. mot. N :o 74.
9768:
9769:
9770:
9771:
9772: Helenelund m. fl. : Angående inrättande av en kreaturs-
9773: skötarskola å Korsholm skollägenhet.
9774:
9775:
9776: T i ll R i k s d a g e n.
9777:
9778: Ehuru mejerihanteringen är bondebefolk- vore inrättandet av ·en teoretisk-pr.aktisk
9779: ningens i Österbotten främsta inkomstkälla kreatursskötarskola av behovet påkallad. En
9780: finnes ingen skola för en fullständigare ut- dylik skola kunde utan alltför stora kostna-
9781: bildning i kreatursskötseln för den svenska der naturligast förläggas till Korsholm
9782: befolkningens behov i denna landsdel. skollägenhet, där ikreatursbesättning och
9783: Av österbottens Svenska Lantbrukssäll- lämpliga lokaliteter redan finnas. Planer i
9784: skap upprätthålles visserligen ambulerande, förenämnt syfte hava allaredan förefunnits
9785: korta kreatursskötarkurser, men dessa tjäna och framställning till vederbörande myndig-
9786: närmast till att väcka intresset för husdjurs- het jämväl gjorts, utan att dock hittills ha
9787: skötseln i aUmänhet och kunna på intet sätt lett till åtgärder. För landsdelens talrika
9788: fylla behovet av en allsidigare utbildning småbrukarklass är det dock ett livsvillkor
9789: på kreatursskötselns område. Sådan utbild- att den på nära håll får tillfälle till en all-
9790: ning måste därför sökas utom det egna bo- sidigare utbildning i ikreatursskötselns för
9791: sättningsområdet. hela riket så betydelsefulla näringsgren.
9792: Avswknaden av en teoretisik-praktisk krea- På grund av vad ,ovan anförts få under-
9793: tursskötarskola medför svårigheter jämväl tecknade vördsamt föreslå, att riksdagen
9794: för inhämtande av de primärkunskaper, måtte besluta hemställa,
9795: vilka erfordras för en fortsatt utbildning på
9796: området därigenom, att det bland de allt att regeringen måtte vidtaga åt-
9797: igenom små lägenheterna är synnerligen gärder för inrättande av en 1-årig
9798: svårt att få s. k. praiktikantgårdar. teoretisk-praktisk kreatursskötarskola
9799: För avhjälpande .av arrtydda svårigheter å Korsholm skollägenhet.
9800:
9801: Helsingfors den 6 februari 1934.
9802:
9803: Edv. Helenelund. Edvard Haga.
9804: Levi Jern. J. Mangs.
9805: Otto Jacobsson. Albin Wickman.
9806: 251
9807:
9808: Suomennos.
9809: IX,so. - Toiv. al. N :o 74.
9810:
9811:
9812:
9813:
9814: Helenelund y. m.: Karjanhoitokoulun perustamisesta Kors-
9815: holman koulutilalle.
9816:
9817:
9818: E d u s k u n n a ll e.
9819:
9820: V'aikkakin meijeritalous on Pohjanmaan nöllisen karjanhoitokoulun perustaminen
9821: talonpoikaisväestön päätulolähde, ei täs.sä tarpeen vaatima. Sellainen koulu voitai-
9822: osassa maata ole ruotsalaisen väestön tar- siin luonnollisesti ilman liian suuria kus-
9823: peeksi ainoatakaan koulua täydellisemmän tannuksia sijoittaa Korsholman koulu-
9824: opetuksen saamiseksi karjanhoidossa. tilalle, jossa jo on karjakanta ja sopivat
9825: Pohjanmaan ruotsalainen maanviljelys- huoneistot. Suunnitelmia mainitussa tar-
9826: seura ylläpitää tosin kiertäviä lyhyitä kar- koituksessa on jo olemassa ja myöskin
9827: janhoitokursseja, mutta niiden tarkoituk- on asianomaiselle virastolle tehty esitys,
9828: sena on lähinnä herättää harrastusta koti- joka ei kuitenkaan ole tähän saakka joh-
9829: eläinhoitoon yleensä eivätkä ne voi millään tanut toimenpiteisiin. Maakunnan Iukui-
9830: tavoin täyttää monipuolisemman opetuksen salie pienviljelijäluokalle on kuitenkin
9831: tarvetta karjanhoidon alalla. Sellaista ope- elinehto saada lähellä tilaisuus monipuoli-
9832: tusta täytyy senvuoksi hakea oman asuin- sempaan opetukseen karjanhoidon koko
9833: alueen ulkopuolelta. valtakunnalle niin tärkeässä elinkeinossa.
9834: Tietopuolis-käytännöllisen karjanhoito- Sen nojalla, mitä yllä on esitetty, saa-
9835: koulun puute aiheuttaa vaikeuksia myöskin vat ~allekirjoittaneet kunnioittaen ehdottaa
9836: niiden alkutietojen hankkimisessa, joita eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
9837: vaaditaan jatko-opetusta varten tällä
9838: alalla, sen kautta, että kauttaaltaan pien- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
9839: ten tilojen joukosta on erikoisen vaikeata siin 1-vuotisen tietopuolis-käytän-
9840: saada n. s. harjoittelutiloja. nöllisen karjamhoitokouZun perusta-
9841: Niiden vaikeuksien poistamiseksi, joihin miseksi Korsholmam koulutilalle.
9842: edellä on viitattu, olisi tietopuolis-käytän-
9843:
9844: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1934.
9845:
9846: Edv. Helenelund. Edvard Haga.
9847: Levi Jern. J. Mangs.
9848: Otto J acobsson. Albin Wickman.
9849: 252
9850:
9851: IX,31. - Toiv. al. N :o 75.
9852:
9853:
9854:
9855:
9856: Hannula y. m.: Il.iinteän maamieskoulun perustamisesta
9857: Perä-Pohjolaan.
9858:
9859:
9860: E d u s k u n n a 11 e.
9861:
9862: Viittaamalla vuoden 1931 valtiopäiviHe että hallitus ensi vuoden tulo- ja
9863: jätetyn toivomusaloitteen n :o 34 perustelui- rn,enoarvioesitykseen ottaisi riittävän
9864: hin pyydämme kunnioittavimmin ehdottaa määrärahan kiinteän rn,aarn,ieskoulun
9865: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, perustarn,ista varten Perä-Pohjolaan.
9866:
9867: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1934.
9868:
9869: Uuno Hannula. Emil Jutila.
9870: Kusti Arffman. M. 0. Lahtela.
9871: T. A. Janhonen. K. A. Lohi.
9872: Viljami Kalliokoski. Lauri Kaijalainen.
9873: Janne Koivuranta.
9874: 253
9875:
9876: IX,s2. - Toiv. al. N :o 76.
9877:
9878:
9879:
9880:
9881: Rantala y. m.: Kotiteollisuusoppilaitosten vähävaraisten
9882: oppilaiden avustamisesta.
9883:
9884:
9885: E d u s k u n n a ll e.
9886:
9887: Kotiteollisuuskoulujen toiminta saatettiin määritelmää ei ole kirjaimellisesti nouda-
9888: varmemmalle pohjalle kun niiden valtion- tettu, sillä menoarviossa on viime vuosina
9889: avustus vakiinnutettiin vuonna 1929, jol- 11 Pl. V luvun 14 momentin kohdalla ollut
9890: loinka annettiin laki kotiteollisuusoppilai- alamomentti ,Vakinaisten opettajien ikä-
9891: toksista. Samalla kuin niiden toiminta on ja perhelisiä sekä eläke- ja hautausapu-
9892: täten varmennettu, on niiden oppilasluku- vakuutusmaksuja varten ynnä vähävarais-
9893: kin, joka muutama vuosi takaperin osoitti ten oppilaiden avustus'' ja tälle alamomen-
9894: alenevaa suuntaa, nyttemmin alkanut huo- tille merkittynä 200,000 markkaa. Kun näh-
9895: mattavasti kohota, ollen saatujen tietojen tävästi mainittuihin muihin tarkoituksiin
9896: mukaan vuonna 1932 yhteensä 2,658 ja ovat menot vuosittain lisääntyneet, on
9897: viime vuotena jo 3,115. Kun maaseudulla oppilasavustuksia vastaavasti vähennetty.
9898: ei ole suuria mahdollisuuksia saada nuori- Niinpä on asianomaisen viraston taholta il-
9899: solle ammattiopetusta, niin täyttävät koti- moitettu, että oppilasavustuksiin käytettiin
9900: teollisuuskoulut osittain tätä tarvetta. Pula- v. 1931 yhteensä 371 oppilaalle 94,950
9901: aikakin lienee osaltaan antanut maalaisnuo- markkaa, v. 1932 327 oppilaalle 80,600
9902: risolle ja näiden vanhemmille tässä kohden markkaa ja v. 1933 373 oppilaalle ainoas-
9903: uusia herätteitä ja ansiotöiden nykyjään taan 52,100 markkaa, ollen kuitenkin mää-
9904: supistuttua enti~estään koettavat monet rärahan jäännöksestä vielä kuluvan vuo-
9905: työläis- ja pienviljelijäkotien nuoret saada den aikana käytetty edellisen vuoden oppi-
9906: tilaisuuden talvikauden aikana hankkia it- lasavustuksiin n. 8,000 markkaa. Täten on
9907: selleen käsityötaitoa ja kätevyyttä. avustusmäärä laskenut oppilasluvun sa-
9908: Valtion m~not kotiteollisuusoppilaitoksia manaikaisesti kohotessa, niin että kun se
9909: ja kursseja varten ovat viime aikoina olleet v. 1931 oli yli 40 markkaa, niin se v. 1933
9910: hiukan yli 4 milj. markkaa vuosittain. enää oli vajaa 20 markkaa kutakin oppi-
9911: Viime vuosina on tarkoitukseen tulo- ja lasta kohden. Vertauksen vuoksi tulkoon
9912: menoarviossa varattu varoja enemmän kuin mainituksi, että esim. yksivuotiset kan-
9913: on tarvinnut käyttää. sanopistot saavat, niille laissa myönnetyn
9914: Erääseen seikkaan kotiteollisuusoppilai- oikeuden mukaan, oppilailleen jaettaviksi
9915: tosten toiminurussa ei kuitenkaan näytä avustuksiksi joka tapauksessa vähintään
9916: kiinnitetyn riittävää huomiota. Vuonna 100 markkaa, mutta lukuisat opistot paljon
9917: 1929 annetussa laissa jäi nimittäin vähä- enemmän, jopa monet aina 400 markkaa
9918: varaisten oppilaiden avustaminen ylimal- vuodessa jokaista oppilastaan kohden.
9919: kaisen määritelmän varaan, että ,oppilas- Vaikka kansanopistojen oppilasmäärät ovat
9920: avustuksia varten varataan valtion meno- olleet jotenkin samansuuruiset kuin koti-
9921: arviossa erikoinen määräraha". Tätäkään teollisuusopistojenkin, viime vuosina hiukan
9922: 254 IX,32. - Kotiteollisuusoppilaitosten vähävaraiset oppilaat.
9923:
9924: alemmatkin, ovat edellämainitut saaneet Mielestämme olisi tämä asiaintila ensi kä-
9925: valtiolta noin 10-kertaisen määrän oppilas- dessä korjattava ja valtiovallan toimenpi-
9926: avustuksia varten kuin kotiteollisuusopis- teillä helpotettava maaseudun vähävaraisen
9927: tot. Tässä tuntuu vallitsevan liian iSUUri nuorison opiskelumahdollisuuksia kotiteolli-
9928: epätasaisuus eri opistomuotojen välillä. suuskouluissa. Tämä voitaisiin tehdä otta-
9929: Kotiteollisuuskoulujen taholta onkin il- malla ainakin vuoden 1935 tulo- ja meno-
9930: moitettu, että tilanne on viime aikoina muo- arvioon kotiteollisuusoppilaitosten oppilas-
9931: dostunut sellaiseksi, että kouluun hake- avustuksia varten erikoinen, nykyisestään
9932: neista ja hyväksy:tyistä oppilaista vars:in huomattavasti koroitettu määräraha.
9933: monien on täytynyt jättää kouluun saapu- Edellä olevilla perusteilla ehdotamme
9934: minen, kun ovat saaneet tietää, ettei heillä kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
9935: vaikka ovat aivan vähävaraisia tai varatto- toivomuksen,
9936: mia, ole mahdollisuutta edes pienimmänkään
9937: oppilasavustuksen saamiseen. Monet vähä- että hallitus ottaisi vuoden 1935
9938: varaisten kotien lapsista, kun ei ole toivoa tulo- ja menoarvioesitykseensä koroi-
9939: vähäisestäkään avustuksesta koulunkäynnin tetun määrära.han kotiteollisuusoppi-
9940: aikana, eivät tästä syystä haekaan kouluun. laitosten vähävaraisten oppilaiden
9941: Tuntuu siltä, että valtiovallan taholta ei ole avustuksia varten.
9942: tähän puoleen asiassa kiinnitetty riittävää
9943: huomiota.
9944:
9945: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1934.
9946:
9947: Viljo Rantala. Osk. Salonen.
9948: Frans Mustasilta. Paavo Aarniokoski.
9949: 0. Peltonen. J. E. Malmivuori.
9950: Matti Lepistö. Urho Kulovaara.
9951: 255
9952:
9953: IX,ss. - Toiv. al. N :o 77.
9954:
9955:
9956:
9957:
9958: Villiula y. m.: Suunnitelman laatimisesta Päijänteen--
9959: Leppäveden-Keiteleen-Kivijärvon vesistön vedenpin-
9960: nan järjestämiseksi.
9961:
9962:
9963: E d u s k u n n a 11 e.
9964:
9965: Vuoden 1933 valtiopäivillä ehdotettiin vähemmäHe huomiolle, !kuten maata:loushal-
9966: toiv·omusa1oitteessa n :o 59 tutkimuksen toi- lituskin siitä antamassaan lausunnossa
9967: meenpanemista 'eräiden Keski-Suomessa esittää sanoessaan m. m.: ,.Säännöstely
9968: sijaits·evien vesistöjen vedenpinnan järjes- suunnitelmassa on siten jätetty kokonaan
9969: telyn suhteen. Nyttemmin on kyseeilisten selvittämättä maataloudelle erittäin tärkeä
9970: vesistöjen, Päijänne-, Leppävesi-, Kivijärvi- osa yrityksestä, osa, joka mainitaan yhtenä
9971: ja Keitele-järvien vedenpinnan järjestely hankkeen päätal1koituksista ja edustaa lä-
9972: astunut uuteen vaiheeseen, kun Kymijoen hes kolmannesta arvioidusta kokonaishyö-
9973: teollisuuslaitoksia ja lauttayhdistyksiä edus- dystä.''
9974: tava Päijänteen säännöstelylautakunta on Myöskin näyttää siltä, että mainittu suun·
9975: saattanut julkisuuteen Consulting-nimisellä nitelma saattaa olla eräiltä osiltaan virheel-
9976: insinööritoimistolla laadituttamansa, Päijän- linen. Niinpä mainitaan maataloushallituk-
9977: teen vesistön vedenpinnan järjestämistä sen lausunnossa, että ,tutkimusten ulkopuo-
9978: koskevan suunnitelman. Tämän suunnitel- lelle ovat ilmeisesti jääneet metsää kasva-
9979: man mukaan, jonka toteuttamista pidetään vat viljelyskelpoiset alavat maat ja suo-
9980: ikiireellisenä, tulisivat Päijänteen vesikor- maat, joina viljellyn maan :Lisäämiseen näh-
9981: keudet muuttumaan seuraavasti: poikkeuk- den on tärkeä merkitys ja joita Päijänteen
9982: sellinen vesi:korkeus alenisi noin 50 cm, rannoilla epäilemättä on laajoja aloja.
9983: keskikorkea v~esi nousisi 34 cm, !koko vuo- Myöskin näyttää siltä, että tutkimusta ei
9984: den keskivesi nousisi 33 cm ja purjehdus- ole ulotettu jokien ja purojen varsilla
9985: kauden keskivesi nousisi 37 cm. Tämän mu- ranta-alueita kauempana oleville alaville
9986: kaan siis vain korkein vesikorkeus alenisi, maille. Kaikkein suurin virheellisyys joh-
9987: mutta muut korkeudet sensijaan nousisivat. tuu kuitenkin siitä, että vahinkorajana
9988: Ja Päijänteen vedenkorkeuden järjestely on pidetty padotuskorkeutta. - - - -
9989: vaikuttanee luonnollisesti myös sen kanssa Uudessa vesioikeuslakiehdotuksessa ehdote-
9990: yhteydessä olevien vesistöjen, kuten Leppä- taan vahinkoraja 1.20 m :ksi. Jos vahinko-
9991: veden, Keiteleen ja Kivijärven ja niiden raja nostetaan näin paljon padotuskor-
9992: välillä olevien vesistöjen vedenpintaan, jo- tlmutta ylemmäksi, huomataan, ~että vahinko-
9993: ten näiden vesistöjen vedenpinnan järjes- alueiden laajuus tulee selvästi aivan toi-
9994: tely yhdessä Päijänteen vedenpinnan jär- seksi, kuin mitä toimitetussa tutkimuksessa
9995: jestelyn kanssa tuntuu välttämättömältä. on saatu. Samoin on siitä seurauksena, että
9996: Mutta mainitun suunnitelman laadinnan vahingon raha-arvot kokonaan muuttuvat."
9997: yhteydessä ovat maatalouden edut jääneet Täten voidaan siis todeta, että kyseelli-
9998: 256 IX,33. - Päijänteen-Leppäveden-Keiteleen-Kivijärven vesistön perkans.
9999:
10000: nen suunnitelma ei voine olla perusteena navat syyt puolustavat, on välttämätöntä,
10001: vesistön säännöstelemiseksi maatalouden että sen suunnittelussa tulevat tuotanto-
10002: kannalta arvosteltuna. elämän eri alojen edut huomioon otetuiksi,
10003: Kun suunnitelman ~aatijoiden taholta mikä ei voine tapahtua nyt laaditun suun-
10004: näyttää olevan pyrkimyksenä saada pikai- nitelman pohjalla. Tämän vuoksi ja ottaen
10005: sesti mahdollisuudet sen toteuttamiseksi, huomioon tehtävän laajuuden ehdotamme
10006: jota vesistöjen rantamaiden maanviljelijät kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
10007: myöskin odottavat suurien viljelys- ja met- toivomuksen,
10008: sämaa-alojen ollessa veden vaivaamia, olisi
10009: välttämätöntä, että kyseellisen vesistöalueen että hallitus valmistaisi yhtenäi-
10010: veden säännöstely ja sen pinnan korkeuden sen suunnitelman Päijänteen, Leppä-
10011: järjestely saataisiin todella pikaisesti toi- veden, Keiteleen ja Kivijärven sekä
10012: meenpannuksi. niiden välillä olevien vesistöjen ve-
10013: Kun Päijänteen ja siihen laskevien ve- denpinnan järjestämiseksi ja antaisi
10014: sistöjen vedenpinnan järjestely on siis muo- aikanaan Eduskunnalle esityksen sen
10015: dostunut ajankohtaiseksi ja sitä monet pai- toteuttamiseksi.
10016:
10017: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1934.
10018:
10019: T. N. Vilhula. Vihtori Vesterinen.
10020: 257
10021:
10022: IX,34. - Toiv. al. N:o 78.
10023:
10024:
10025:
10026:
10027: Soininen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta Höytiäisen
10028: vedenpinnan alentamiseksi.
10029:
10030:
10031: E d u s k u n n a ll e.
10032:
10033: Kuopion läänin alueella Pohjois-Karja- sissä kokouksissa ja on hanke, ottaen huo-
10034: lassa sijaitsevan Höytiäisen vedenpinnan mioon siitä koituvan suuriarvoisen hyödyn
10035: laskeminen, joka on toimitettu ensi kerran maa- ja karjataloudelle saanut näissä ko-
10036: v. 1869, tuotti vesijättömaita 15,000 ha. kouksissa yleisen kannatuksen. Kuitenkin
10037: Kun nämä maatumat ovat Pohjois-Karja- on kokouksissa asetuttu sille kannalle, että
10038: lan hedelmällisimpiä viljelysalueita, ovat vedenpinnan alentamisen rajaksi on pantava
10039: Höytiäisen ympärillä olevien Polvijärv.en, noin 3 m, jolloin alentaminen ei tuottaisi
10040: Kontiolahden ja Juuan kuntalaiset jo pi- Puntarikosken voimaan nähden suurempia
10041: temmän ajan kuluessa suunnitelleet uutta vaikeuksia. Tällöinkin olisi hyö•ty suuri-
10042: laskua Höytiäisen vedenpinnan alentami- arvoinen uusien, kuin myös entisten veden
10043: miseksi. Asiasta pidetyissä kokouksissa vuo- vaivaamien maatumien kuivattamisen
10044: sina 19012-1904 on hanke saanut lain vaa- kautta.
10045: timan enemmistön kannatuks.en jolloin on Maassa vallitseva pulakausi on kuitenkin
10046: päätetty toimeenpanna tutkimukset. Tut- ollut vaikutukseltaan varsin tuhoisa Höy-
10047: kimukset on vuosina 11904---1906 suoritta- tiäisen ympärillä olevien pienviljelijöiden
10048: nut insinööri Skogström ja ·On silloin eh- talouksille ja muutenkin on heidän itsensä
10049: dotettu vedenpintaa aleunettavaksi 8 m. vaikeata kustantaa uutta tutkimusta tälle
10050: Tällöin olisi laskelmien mukaan saatu: merkitykseltään suuriarvoiselle yritykselle.
10051: Tulevia maatumia .... 13,547 ha Näin ollen olisi erittäin tärkeätä, että ensi
10052: Vesijättömaata ....... 10,994 , kesänä toimitettaisiin maataloushallituksen
10053: Hyötymaata . . . . . . . . . . 8,19·5 , toimesta •tutkimus siitä, missä määrin voi-
10054: taisiin alentaa Höytiäisen vedenpintaa. Sa-
10055: Yrityksen arvioitu vuotuinen hyöty tu- malla olisi laadittava kustannusarviot ja
10056: lisi olemaan noin 407,S60 mk. Hanke olisi hyötylaskelmat kysymykseen tulevista eri
10057: tullut maksamaan 1,766,000 mk. Insinööri vaihtoehdoista asian ratkaisemiseksi. Näin
10058: Skogström on pitänyt hanketta kannatta- siksi, että suhteellisesti vähäinenkin Höy-
10059: vana ja mainitsee lausunnossaan, että hank- tiäisen vedenpinnan alentaminen tuottaisi
10060: keen toteuttamisesta ei hänen mielestään tuntuvan hyödyn laajoille viljelijäpiireille
10061: tulisi olemaan suurempia yleisiä haittoja, ja huomattavasti parantaisi heidän jatku-
10062: joskin eräissä salmissa tulisi toimitettavaksi via toimeentulomahdollisuuksiaan, koska jo
10063: ruoppauksia uittojen y. m. liikenteen takia. vähäinenkin alentaminen tuottaisi melkoi-
10064: Vuosina 19~8-1929 on mainitun Höytiäi- sia alueita kuivaa maata. Kuivatushank-
10065: sen vedenpinnan alentami.skysymys ollut keen toteutuminen koituisi välillisesti koko
10066: laajalti käsiteltävänä Polvijärvellä, Kon- yhteiskunnan hyödyksi, koska se tuottaisi
10067: tiolahdella ja J uuassa pidetyissä ylei- uutta verotettavaa tuloa ja myös huomatt.a-
10068:
10069: 33
10070: 258 IX,34. - Höytiäisen vedenpinnan alentaminen.
10071:
10072: vasti parantaisi seutukunnan sosialisia että hallitus kiireellisesti toimi-
10073: oloja. tuttaisi tutkimuksen ja sen perus-
10074: Kaiken tämän nojalla ja hyvin tuntien teella laadituttaisi suunnitelman
10075: hanketta lähellä olevien piirien oikeutetun kustannusarvioineen H öytiäisen ve-
10076: ja hartaan odotuksen ehdotamme kun- denpinnan alentamiseksi.
10077: nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
10078: muksen,
10079:
10080: Helsinki, 6 p:nä helmikuuta 1934.
10081:
10082: Heikki Soininen. Jooseppi Kauranen.
10083: Toivo Ikonen. Albin Asikainen.
10084: Akseli Brander. Antti Halonen.
10085: Antti Kemppi. Vilho H. Kivioja.
10086: Matti Miikki.
10087: 259
10088:
10089: IX,s5. - Toiv. al. N:o 79.
10090:
10091:
10092:
10093:
10094: Arffman y. m.: Sotkamon vesistön ja Oulujärven tulva-
10095: vedenpinnan alentamisesta.
10096:
10097:
10098: E d u s k u n n a II e.
10099:
10100: Viitaten edustaja Kusti Arffmanin y. m. että hallitus valmistaessaan vuo-
10101: vuoden 1933 valtiopäiville jättämän raha- den 1935 tulo- ja menoarvioesitystä
10102: asia-aloitteen n:o 82 (Liitteet I-XIII) pe- ottaisi siihen 500,000 markan työ-
10103: rusteluihin rohkenemme kunnioittaen uudis- määrärahan Sotkamon vesistön ja
10104: taa sen ja ehdotamme eduskunnan päätet- Oulujärven tulvavedenpinnan laske-
10105: täväksi toivomuksen, miseksi.
10106:
10107: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1934.
10108:
10109: Kusti Arffman. T. A. Janhonen.
10110: M. 0. Lahtela. S. Salo.
10111: Antti Meriläinen.
10112: 260
10113:
10114: IX,s6. - Toiv. al. N :o 80.
10115:
10116:
10117:
10118:
10119: Rytinki y. m.: Sotka- ja Pudasjärven tulvavahinkojen
10120: ehkäisemisestä.
10121:
10122:
10123: E d u s k u n n a ll e.
10124:
10125: Viitaten Eino Rytingin y. m. rahaasia- ja puutavarauittojen helpoittamiseksi jo-
10126: aloitteeseen n:o 81 vuonna 1933 (Liitteet kien latvavesien virtaaminen säännösteltiin
10127: I_;XIII, sivu 321) yhdymme siinä oleviin patojen avulla. Näitä patovesiä hoidet-
10128: perusteluihin. Kuten lienee tunnettua, taessa ei oteta huomioon, kuinka suurta tu-
10129: omistaa valtio laajat metsäalueet Sotka- hoa se tuottaa maataloudelle, näiden jokien
10130: ja Pudasjärveen virtaavien jokien alueella alaville niityille ja järvien alueilla oleville,
10131: sekä Pudasjärven alajuoksulla olevan alaville viljelyksille.
10132: Livonjoen alueella ja näiden metsä- Mielestämme valtiovallan velvollisuus on
10133: omaisuuksien arvon kohottamiseksi on val- täten aiheutunut epäkohta pikaisesti kor-
10134: tion puolesta uittokustannusten pienentä- jata siten, että Sotka- ja Pudasjärvien
10135: misen takia perattu ja puhdistettu vesistöt alajuoksulla olevia kareja perataan, jotta
10136: puutavaran uittoa varten, joka perkaus val- vesi, joka patoutuu Sotka- ja Pudasjärviin,
10137: tion metsätalouden kannalta katsottuna on pääsee vapaasti virtaamaan.
10138: hyvin ymmärrettävä. Mutta silloin kuin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
10139: näitä perkauksia on suoritettu, ei ole tut- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
10140: kittu ja huomioon otettu niitä seurauksia, vomuksen,
10141: mitä perkaus aiheuttaa maataloudelle eri-
10142: koisesti sellaisilla alavilla viljelysalueilla, että hallitus kiireellisesti tutkitut-
10143: joita Sotka- ja Pudasjärven seudut sekä taisi Sotka- ja Pudasjärven kesä- ja
10144: Livonjoen alajuoksulla olevat alueet ovat. syystulvista johtuvien vahinkojen
10145: Näillä alueilla ovat kesä- ja syystulvat käy- suuruudet ja ryhtyisi toimenpiteisiin
10146: neet vuosi vuodelta yhä tuhoisammiksi, sen- näitten tulvien ehkäisemiseksi.
10147: jälkeen kun yläjuoksun vesistöt perattiin
10148:
10149: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1934.
10150:
10151: Eino Rytinki. Yrjö Hautala.
10152: Heikki Niskanen. Yrjö H. Kesti.
10153: 261
10154:
10155: IX,37. - Toiv. al. N:o 81.
10156:
10157:
10158:
10159:
10160: Lahtela y. m.: Kemijärven Luu.suanniskan perkauksesta
10161: kevät- ja syystulvien ehkäisemiseksi.
10162:
10163:
10164: E d u s ik u n n a 11 e.
10165:
10166: Tunnettua on, että valtiolla ovat äärettö- josta oli seurauksena, että alavat viljelykset
10167: män laajat metsäalueet Kemijärveen laske- ja niityt jäivät jään alle, menettäen suu-
10168: vien vesistöjen varsilla ja että metsähallitus relta osaltaan kasvunsa kokonaan. Keväällä
10169: valtion edustajana sekä tukikiyhtiöt ovat 1932 noussut tulva ei laskenut edes niin
10170: vuosikymmenien kuluessa peranneet kaikki paljon, että alavimmat niityt olisivat pääs-
10171: Kemijärveen ·laskevat joet puutavaran ui- seet veden alta vapaiksi. Jo heinäkuussa,
10172: ton helpottamiseksi. Jokien perkaus on parhaana heinänkorjuuaikana, alkoi vesi
10173: luonnollisesti ·edistänyt puutavaran uittoa jälleen nousta Kemijärvessä ja kohosi noin
10174: ja alentanut uittoikustannuksia sekä kohot- 2.2 metriä normaalirajan yli. Niityillä oli
10175: tanut huomattavasti myytävän puutavaran vettä noin 1.5 metriä paksulta, aiheuttaen
10176: hintoja kaukaisilla sivujokivarsilla. Per- suoritetun arvion mukaan yli 2 milj. kilon
10177: ikauksen suorittaminen, asiaa valtion metsä- heinäva:hingon. Näiden kahden peräkkäisen
10178: talouden kannalta arvioiden, on hyvin ym- vuoden tulviminen on mädännyttänyt niityt
10179: märrettävä ja valtiolle tuloja tuottava toi- niin, että kesällä 1933 eivät alavimmat nii-
10180: menpide. Mutta kun perkaus on suoritettu tyt kasvaneet suurelta osalta mitään ja on-
10181: tutkimatta ja varteenottamatta niitä seu- kin siten aiheutunut heinävahinko arvioitu
10182: rauksia, joita perkaus aiheuttaa maatalou- lähes 2 milj. kiloksi. Heinävahinko on siis
10183: deHe, erikoisestikin sellaisilla alavilla vilje- kolmena viime vuonna n. 5 milj. kg.
10184: lysalueilla kuin Kemijärven seutu on, on Ottaen huomioon, että miltei kaikki Kemi-
10185: tilanne sitä mukaa kuin Kemijärveen laske- Jarven ta1ot sijaitsevat Kemijärven ja
10186: vien jokien perkausta on suoritettu muo- Kemijoen rannoilla ja että suuri osa ta-
10187: dostunut sellaiseksi, että Kemijärven kesä- loista saa kaiken rehun sellaisilta alueilta,
10188: ja syystulvat ovat ikäyneet vuosi vuodelta jotka ovat joutuneet tulvan alle sekä että
10189: tuhoisammiksi. Jo ~esii1lä 1928 nousi tulva parhaat viljelyskelpoiset alueet alinomaisen
10190: Kemijärvessä niin korkealle, että se peitti tulvimisen takia täytyy jättää viljelemättä,
10191: suuren osan jokivarsi-, saaristo- ja järven- on itsestään selvää, että tulvien aiheuttama
10192: rantaniityistä, kastellen ja vieden muka- vahinko on ikontalokas isku seudun maa-
10193: naan koottuja heiniä suoritetun arvioinnin ta:loudenharjoittajille. Vahinko muodostuu
10194: mukaan noin 1 milj. kHoa. Heinäkuussa sitäJkin suuremmaksi kun väestöllä ei ole
10195: 1931 nousi kesätulva Kemijärvessä. noin varoja vuodesta toiseen uusiiutuvaan kar-
10196: 2 m. yli normaalivesirajan keskeyttäen ihei- janrehun ostoon, vaan on pakoitettu vähen-
10197: nänkorjuun kokonaan sekä kastellen ja vie- tämään osan muutoinkin liian pienestä
10198: den korjattuja heiniä huomattavasti enem- karjamäärästä. Karjan hävittäminen Perä-
10199: män kuin kesällä 1928. Kesällä 1931 nous- Pohjolassa merkitsee maatalouden tuhoa,
10200: sut tulva ei laskenut talveen mennessä, koska sen harjoittaminen perustuu siellä
10201: 262 IX,37. - Kemijärven Luusuanniskan perkaus.
10202:
10203: pääasiallisesti karjatalouteen. Tulvavahin- järveen laskevien jokien perkausta on alettu
10204: kojen seurauksista voidaan vielä mainita, suorittaa. Niinpä jo vuosina 1900-1902
10205: että Kemijärven osuusmeijerin päivittäi- suoritettiin valtion toimesta tutkimuk-
10206: nen maitomäärä laski talvella 1931-1932 sia insinööri K. V. Järvisen johdolla ja laa-
10207: / 3 :lla ja on se sitä seuraavana vuonna
10208: 2
10209: dittiin suunnitelma ja kustannusarvio per-
10210: laskenut edelleen. kaustyötä varten. Insinööri Järvisen laa-
10211: Edellä oleva riittänee osoittamaan tulvien timan suunnitelman mukaan putoaisi ma-
10212: maataloudelle tuhoisan vaikutuksen seu- talavesipinta Kemijärvessä noin 0.55 m. ja
10213: dulla, missä siihen ei olisi vähintäkään olisi suunniteltu perkaustyö tarpeeksi estä-
10214: varaa. mään kesätulvavahinkoja. Hänen suunni-
10215: Kemijärven kesä- ja syystulvien ehkäise- telmansa mukainen perkaustyö, jota varten
10216: mistä, perkaamalla. ja leventämällä Kemi- on olemassa myös tarpeelliset piirustukset,
10217: järvestä lähtevän Kemijoen niskaa, on kä- tulisi maiksamaan 374,000 markkaa, kuten
10218: sitelty jatkuvasti siitä lähtien, kun Kemi- seuraavasta kustannusarviosta näikyy.
10219:
10220:
10221: Kustannusarvio Lnusuanniskan perkaamisesta Kem1:joessa.
10222: Tarveaineita:
10223: Ykkös- Kustannus Summa
10224: Kuutio- Työn tai kustannuksen laatu. Päivä-
10225: määrä.· hinta. Smk. töistä. Smk.
10226: Tarveaineita:
10227: Työsulku : pik N :o 61 + 60 kohdalla 165 m.
10228: pitkä, 1.5 m. matalaveden yläpuolelle, ra-
10229: kennetaan ja revitään 5 kertaa 550 hirsiä 0.3o 165:-
10230: 350 kpl. lautoja 700X175X35 mjm . . . . . . 1.25 437:50
10231: 700 tamminauloja 150 m/m . . . . . . . . . . . . O.o7 49:-
10232: 2,500 kpL honkanauloja 100 a 125 mjm O.o1 25:-
10233:
10234: Maakivien ampuminen:
10235: Ampuma-aineita ...................... . 2,500:-
10236: 1,570 kg. poraterästä .................. . 1.00 1,570:- 4,746:50
10237:
10238: Työtä:
10239: Rakennettava, kunnossapidettävä, vartioi-
10240: tava ja poisotettava 5X165=825 m. sul-
10241: kua a 3 päivätyötä a 3: 50 mk........ . 2,475 8,662: 50
10242: Kovaa ikiviikkokaria nostettava ylös ja kulje-
10243: tettava keskimäärin 50 m. matkan päähän.
10244: 65,470 m3 a 11/4 päivätyötä a 3: 50 mk ........ . 81,837.5 286,431: 25
10245: Maakiveä ammuttava rikki ja keskimäärin
10246: 50 m. matkan päähän kuljetettava,
10247: noin 8 % edellisestä kuutiomäärästä
10248: 5,237.6 m3 a 2 päivätyötä a 3: 50 mk.......... . 10,475.2 36,663: 20
10249: Työkalujen valmistus ja korjaus, kuljetus-
10250: sillat, pajat, säilytyssuojukset y. m. vaa-
10251: IX,37. - Lahtela y. m. 263
10252:
10253: Kuutio- Ykkös- Kustannus
10254: Työn tai kustannuksen laatu. Päivä- Summa
10255: määrä. hinta. Smk.
10256: Smk. töistä.
10257: tivat noin 5 % edelläolevista työpäivistä
10258: a 3:50 mk......................... . 4,739.3
10259: Keskimäärin 150..cmiehinen työvoima päivää
10260: kohden vaatii 664 työpäivänä sepän ikoko
10261: työn ajaksi a 4: 50 ................. . 664 2,988:-
10262: Pajarengin samoin a 3:- ............. . 664 1,992:-
10263: Työnjohtajan samoin a 5:- ......... . 664 3,320:-
10264:
10265: Tarvekalukustann7lS ja kaikenlaisia menoja:
10266: Tarve- ja työkalujen osto, kyydit, kuljetuk-
10267: set ja kaikenlaiset satunnaiset menot vaa-
10268: tivat noin 3 V2 % •edellä olevista kustan-
10269: nuksista ............................ . 12,649:-
10270: Korvausta ylösnostetun kiven ja karin
10271: kautta pilaantuneesta rannasta ....... . 460:-
10272: 101,519 374,500:-
10273: Työ ehdotetaan tehtäväiksi 5 vuoden
10274: kuluessa. Oulussa 18 p :nä helmikuuta 1902.
10275:
10276: K. V. Järvinen.
10277:
10278: Muuttamalla edellä olevassa kustannus- JOJa monipuolisia ja perinpohjaisia tutki-
10279: arviossa olevat 3% markan päiväpalkat sen muksia, ja niin ollen pakostakin tulee aikaa
10280: jälkeen 1tapahtunutta rahanarvon laskua vievruksi toimenpiteeksi ja kun kesä- ja
10281: vastaavaksi, nousee kustannusarvio noin syystulvien ·ehkäisemistä koskeva perkaus-
10282: 3 milj. markkaan, mikä siihen heinävahinko- työ on kiireellisesti suoritettava ja se voi-
10283: määrään verrattuna, joka vuosittain jatku- daan jo toimitettujen tutkimusten perus-
10284: vasti tulee, puhumattakaan tulvien aiheut- teella suorittaa, ei sitä ·ole jätettävä riippu-
10285: ta;masta muusta vahingosta, osoittaa, että vaksi siitä, milloin tutkimus tulee kevät-
10286: perkaustyön suoritus on tuottavaa työtä. tulvien rajoittamista koslmvalta osalta suo-
10287: TutJkimuksi·a on sen jälkeen vielä moneen ritetuksi. Kesä- ja syystulvien ehkäisemistä
10288: otteeseen jatkettu, mutta perkaustyön alka- !koskeva perkaus tulee vähentämään suu-
10289: minen on "siirtynyt vuodesta vuoteen. Sen ressa määrässä tulvia jo sillä, että Kemi-
10290: pahimpana keskeyttäjänä lienee ollut v. 1914 järvestä lähtevän Kemijoen niskassa olevat,
10291: alkanut maailmansota ja sen jälkeiset se- joen poikki ulottuvat karit ja niitä vasten
10292: kavat murrosajat. ,Sen jälkeen on valtion kertynyt roska uponneine tukkeineen sekä
10293: asettama jokien perkauskomissioni v. 1930 joitwkin rantailmreja poistetaan. Kun pois-
10294: ottanut käsitelläkseen myöskin Kemijoen tettavat paikat ovat talvella, veden ollessa
10295: per:kauskysymy;ksen, esittäen lausunnossaan vähänä, kuivilla, on niiden poistaminen hel-
10296: perkaustyön suoritettavaksi korkeiden ke- posti suoritettavissa talvityönä.
10297: vät-, kesä- ja syystulvien rajoittamiseksi. Kun Kemijärven kunnassa on ollut ääret-
10298: Kun kuitenkin kevättulvien poistaminen ja tömän vaikea työttömyystilanne jo neljänä
10299: niiden huomattava rajoittaminen vaatii laa- viime vuonna, joka johtuu suurelta osalta
10300: 264 IX,37. - Kemijärven Luusuanniskan perkaus.
10301:
10302: siitä etteivät maatalouden harjoittajat vuo- v·eden vapaata juoksua ehkäiseviä laitteita
10303: sittain uudistuvan heinäkadon vuoksi ky- on rakennettu ilman, että niiden maatalou-
10304: kene töitä teettämään, vaan sortuvat yksi delle aiheuttamasta turmiollisesta seurauk-
10305: toisensa jälkeen työttömien joukkoon ja kun sesta olisi edeltäpäin hankittu mitään selvi-
10306: työttömyys edelleenkin tulee olemaan suuri, tystä, on valtiovallan velvollisuus täten ai-
10307: olisi siltäkin kannalta katsoen kyseessä heutunut epäkohta pikaisesti korjata per-
10308: oleva joenperkaustyö pantava viipymättä kaamalla Kemijärvestä lähtevän Kemijoen
10309: !käyntiin aluksi vain kesä- ja syystulvien niskaa, jotta vesi, joka nyt patontuu Kemi-
10310: ehkäisemistä edellyttäen, koska siinä ei tar- järveen, pääsee vapaasti juoksemaan.
10311: vita erikoisia aikaa viepiä lisätutkimuksia Kun puheenaolevan perkaustyön tuot-
10312: ja koska tulvat käyvät vuosi vuodelta tu- tama hyöty ei ole riippuvainen siitä, että
10313: hoisammiksi ja hävittävät maa;talouden en- perkaustyö on kokonaisuudessaan suoritet-
10314: nen pitkää perin pohjin. tava ennenkuin se tulee tuottamaan tulok-
10315: Huomioon ottaen vielä, ettei sitä suurta sia, vaan perkauksen suorittaminen vähässä
10316: työttömyyttä ja siitä aiheutuvaa hätää, määrässäkin toteutettuna vastaavassa mää-
10317: j.()ka paikkakunnalla on, voida parempien rässä vähentää tulvavahinkoja, voidaan se
10318: aikojen odottamisella ilman tehokasta toi- suorittaa osittain sitä mukaa kuin tilaisuutta
10319: menpidettä enää sivuuttaa ja kun yleinen on. Perkaustyön suorittaminen, kuten se
10320: mielipide on, että väestön toimeentuloa edellä ·esitetystä käypi sdville, on valtion
10321: edistäviin ja tuottaviin töihin on etupäässä velvollisuus eikä sen alkuun panemisen
10322: varat käytettävä, niin lienee kailkille selvää, siirtämiseen enää ole varaa. Siirtäminen
10323: että yksi kaikkein tuottavimmista töistä ja kaiken todennäköisyyden mukaan johtaa
10324: tehokkaimmista työttömyyden poistamistoi- siihen, että jatkuvaa tulvavll!hinkoa kärsi-
10325: menpiteistä on sillä seudulla puheena ole- neiden täytyy turvautua heinävahinkokor-
10326: van perkaustyön pikainen suorittaminen. vauksen saamiseksi ja luvattoman perkauk-
10327: Kemijärven tulvimisen pahimpana ai- sen perinpohjaiseksi selvittämiseksi oikeu-
10328: heuttajana, kuten alussa mainittiin, on se, dellisiin toimenpiteisiin, jota varten useina
10329: että kaikki Kemijärveen laskevat joet on vuosina on heinävahinkoarviot suoritettu.
10330: tukinuittojen ta:kia perattu ja Kemijärvestä Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
10331: lähtevän Kemijoen niSikaa vuosikymmenien ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
10332: kuluessa kuorineen uitetuista tukeista jää- vomuksen,
10333: neellä pa:vkilla, hukkuneilla tukeilla ja uiton
10334: mukana kulkeutuneella roskalla mataloi- että hallitus alkuunpanisi Kemi-
10335: tettu sekä laitettu siihen tukinuiton takia :Jarven kesä- ja syystt~lvien ehkäise-
10336: kaikenlaisia veden vapaata juoksua ehkäi- mistä tarkoittavan Kemijärven Luu-
10337: seviä laitteita. Kun metsähallitus valtion suanniskan perkauksen käyttämällä
10338: edustajana on joko itse tai tukkilii!kkeiden siihen työttömyysvaroja ja ottaisi
10339: !kanssa yhteisesti suorittanut puheenaolevaa vuoden 1935 menoarvioesitykseen sa-
10340: jokien perkansta ja kun samalla puutava- notun perkaustyön suorittamiseen
10341: ranuitto on mataloittanut sen kohdan, josta 500,000 markan suuruisen määrä-
10342: vesi alkaa juosta jokeen, minkä ohessa vielä rahan.
10343:
10344: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1934.
10345:
10346: M. 0. Lahtela. Lauri Kaijalainen.
10347: J. Kauranen. S. Salo.
10348: Kusti Arffman. Kaarlo Hänninen.
10349: K. A. Lohi.
10350: •• ••
10351:
10352: VALTIOPAIVAT
10353: 19 3 4
10354:
10355: LIITTEET
10356: X
10357:
10358: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
10359: LAKI~ JA TOIVOMUSALOITTEET
10360:
10361:
10362:
10363:
10364: HELSINKI 1934
10365: VALTIONEUVOSTON KIR.J:AiPAINO
10366:
10367: 34
10368: Sairausvakuutusta, liikeapulaisten työoloja, minimipalkkoja,
10369: kauppa-alusten miehistöä, työttömyyttä, juoppoutta y. m.
10370: koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
10371: J
10372: J
10373: J
10374: J
10375: J
10376: J
10377: J
10378: J
10379: J
10380: J
10381: J
10382: J
10383: J
10384: J
10385: J
10386: J
10387: J
10388: J
10389: J
10390: J
10391: J
10392: J
10393: J
10394: J
10395: J
10396: J
10397: J
10398: J
10399: J
10400: J
10401: J
10402: 269
10403:
10404: X,t. - Lagmot. N :o 19.
10405:
10406:
10407:
10408:
10409: Åhlström m. fl.: Ilörslag till lag om ändring 1w lagen an-
10410: gående arbetsförhållamdena inom handels-, kontors- och
10411: nederlagsrörelserna.
10412:
10413:
10414: T i l1 R i ik s d :a g e n.
10415:
10416: Den 27 mars 1930 beslöt riksdagen en- sent på kvällarna utan även på sön-
10417: hälligt godkänna ett förslag till lag om dagarna, utan att yrkesinspektionsmyndig-
10418: ändring av 'lagen angående arbetsförhål- heterrra ha någon möjlighet att effektivt
10419: landena inom handels-, korrtors- och neder- övervaka, att lagen om 8 timmars arbets-
10420: 1agsrörelserna av den 24 oktober 1919, dag iakttages och att harrdel icke bedrives
10421: varigenom även barberar- och friserings- på förbjuden tid. ISåväl bland inneha-
10422: affärerna skulle ha kommit att omfattas voarna av harberar- och friseringsaffärer
10423: av sagda lag. som bland dessa affärers anställda är det
10424: Den 18 juli sagda år beslöt emellertid därför ett allmänt omfattat önskemål att
10425: Republi)>jens president, i anseende därtill, få till stånd ,en lagändring, som skulle
10426: att ifrågavarande lag i sin helhet vore underställa dessa affärer lagen angående
10427: under omarbetning i socia:lministeriet, att arbetsförhållandena inom hande'ls-, kontors-
10428: iclm stadfästa ovannämnda lagförslag. och nederlagsrörelserna av den 24 oktober
10429: Sedan dess ha tre och ett halvt år för- 1919, varigenom de av konkurrensen
10430: flutit utan att den proposition, som vid mellan dessa affärer framkallade miss-
10431: stadfästelsens förvägrande bebådades, bli- förhållandena bleve avhjälpta.
10432: vit överlämnad t.ill riksdagen. Ej heller På grund av vad ovan framhållits och
10433: har det försports, att en sådan proposition med hänvisning till den lagmotion n :o 39,
10434: i nära framtid vore att förvänta. som överlämnades till 1929 års senare riks-
10435: De olägenheter, som härflyta av att dag, samt till det betänkande däröver, som
10436: arbetstiden i barberar- och friseringsaf- riksdagens socialutskott avgav den 4 mars
10437: färerna icke är underkastad reglering av 1930, ävensom till riksdagens den 27 mars
10438: en lag, vars dterlevnad i detta fall kunde sagda år fattade beslut, framställes här-
10439: med lätthet övervakas, ha under denna med till riksdagens godkännande en lag,
10440: tid blott tilltagit. De farhågor i detta av- som är likalydande med den nyss nämnda
10441: seende, som riksdagens socialutskott i sitt dag enhälligt antagna lagen. Vid sådant
10442: enhälliga betän:kande n :o 2, vid 19,30 års förhållande få vi föreslå,
10443: riksdag uttalat, ha blivit till fullo be-
10444: kräftade. Barberar- och friseringsaffärerna att Riksdagen måtte antaga föl-
10445: öppenhållas numera allmänt icke blott jande lagförslag:
10446: 270 X,L - Kauppa-, kouttori- ja varastoliikkeiden työolot.
10447:
10448:
10449: Lag
10450: om ändring av lagen angående a.rbetsförhållandena inom handels-, kontors- och
10451: nederlagsrörelserna.
10452:
10453: I enlighet med Ri:ksdagen beslut stadgas härmed, att 1, 2. och 15 §§ i lagen an-
10454: gäende arbetsförhållandena inom handels-, kontors- -oeh nederlagsröoolserna, given
10455: den 24 oktober 1919, av dessa paragrafer 2 § sådan densamma lyder i lagen den
10456: 29 maj 19•22, skola erhålla följande ändrade lyde·lse:
10457:
10458: 1 §. gränserna för nästsagda tid må soeial-
10459: Denna lag underkastade äro handels-, ministeriet, såvitt fråga är om mjölk- oeh
10460: kontors- -oeh nederlagsrörelser jämt·e till- brödhandel, på anhållan av kommunal-
10461: hörande underavdelningar ävensom bar- fullmäktige i vederbörande kommun med-
10462: berar- oeh friseringsaffärer. Med affärs- giva avvikelser, då -ortens natur- eller
10463: biträde förstås i denna lag person, som är trafikförhållanden sådant på'kalla.
10464: i arbete vid sådan rörelse. Vad i första momentet är stadgat, gäller
10465: ieke apotek, sparbanker, andels- sjuk-,
10466: 2 §. begravnings-, arbetslöshets- eHer andra
10467: Denna •lag underkastad rörelse må öp- dylika kassor, trafik-, transport" och
10468: penhå:llas under söclmndagar från kloekan nöjesinrättningars bi·ljettkassor oeh •expe-
10469: åtta på morgonen till kloekan sex på afto- ditionskontor, ej heller andra med dessa
10470: nen, förutom på lördag och dag före helg jämförliga kassor och kontor, eller den
10471: till kloekan fem på aftonen. På lands- försäljning, som äger rum på järnvägs-
10472: bygden må dock förenämnda rö:t~elser från eller ångbåtsstation, i järnvägsvagn eller
10473: den 1 juni till den 1 sept•ember öppen- på ångbåt.
10474: hållas från kloekan sju på morgonen till BeträHande tiden för idkande av harrdel
10475: kloekan sju på aftonen. I städer -oeh med livsmedel, :läskdrycker, ·tob81k och
10476: köpingar få barherar- oeh friseringsaffärer tidningar utomhus samt i kiosker eller
10477: från den 1 september till den 1 juni med dem jämförbara fasta försäljningsstäl-
10478: öppenhållas äv·en på lördag och dag föoo len vare gällande de bestämmelser, som av
10479: helg till kloekan sex på aftonen. kommunalfullmäktige utfärdas.
10480: Med avseende å tiderna för öppen-
10481: hållande av mjölk-, bröd- och blomster- 15 §.
10482: handel tillämpas de bestämmels-er, som av Denna lag samt de specialbestämmelser,
10483: kommunalfullmäktige i kommunerna ut- som av statsrådet utfärdas •angående till-
10484: färdas. Doek må icke dessa på sön- oeh Iämpning av denna lag och tillsynen över
10485: högtidsdagar öppenhållas längre än tre dess efterlevnad, skola i affärslokal, som
10486: timmar under tiden ·emellan kloekan sex är denna lag underkastad, genom ägarens
10487: oeh elva förmiddag. Med avseende å försorg utställas.
10488:
10489:
10490: Helsingfors, den 9 februari 1934.
10491:
10492: Axel Ahlström. K.-A.Fagerholm.
10493: G. Andersson. Väinö Kivisalo.
10494: Johan Helo. Hugo Aattela.
10495: Osk. Reinikainen. Väinö Voionmaa.
10496: Hannes Ryömä. Mauno Pekkala.
10497: Väinö Tanner. G. Lindström.
10498: Onni Hiltunen. Karl J. Wenman.
10499: 271
10500:
10501: X,1. - Lak. al. N :o 19. Suomennos. •
10502:
10503:
10504:
10505:
10506: Ahls·tröm y. m.: Ehdotus laiksi kauppa-, konttori- ja va-
10507: rastoliikkeiden työoloista annetun lain muuttamisesta.
10508:
10509:
10510: E d u s k u n n a ll e.
10511:
10512: Maaliskuun 27 päivänä 1930 päätti edus- avoimina ei vain myöhään illalla, vaan
10513: kunta yksimielisesti hyväksyä ehdotuksen myöskin sunnuntaisin, ilman että ammat-
10514: laiksi kauppa-, konttori- ja varastoliikkei- tientarkastusviranomaisilla on mahdollisuus
10515: den työoloista 24 päivänä lokakuuta 1919 tehokkaasti valvoa, että lakia 8 tunnin työ-
10516: annetun lain muuttamisesta, minkä kautta päivästä noudatetaan ja että kauppaa t>i
10517: myöskin parturin- ja kähertäjänliikkeet oli- harjoiteta kiellettynä aikana. Sekä partu-
10518: sivat tulleet sanotun lain alaisiksi. rin- ja kähertäjänliikkeiden omistajain
10519: Heinäkuun 18 päivänä ·samana vuonna että näiden liikkeiden palveluskunnan kes-
10520: päätti kuitenkin tasavallan presidentti, kat- kuudessa on senvuoksi yleisenä toivomuk-
10521: soen siihen, että kysymyksessä oleva laki sena, että saataisiin aikaan lainmuutos,
10522: kokonaisuudessaan oli uudistettavana so- joka saattaisi nämä liikkeet kauppa-, kont-
10523: sialiministeriössä, jättää yllämainitun laki- tori- ja varastoliikkeiden työoloista loka-
10524: ehdotuksen vahvistamatta. kuun 24 päivänä 1919 annetun lain alai-
10525: Siitä lähtien on kulunut kolme ja puoli siksi, minkä kautta näiden liikkeiden väli-
10526: vuotta, mutta sitä esitystä, josta lakia vah- sen kilpailun aiheuttamat epäkohdat kor-
10527: vistamatta jätettäessä ilmoitettiin, ei ole jautuisivat.
10528: vielä annettu eduskunnalle. Ei liioin ole Sen nojalla, mitä edellä on esitetty ja
10529: kuulunut, että sellainen esitys olisi lähei- viitaten vuoden 1929 toisille valtiopäiville
10530: sessä tulevaisuudessa odotettavissa. jätettyyn lakialoitteeseen n :o 39 ja edus-
10531: Ne epäkohdat, mitkä aiheutuvat siitä, kunnan työväenasiainvaliokunnan maalis-
10532: ettei työaikaa parturin- ja kähertäjänliik- kuun 4 päivänä 1930 siitä antamaan mie-
10533: keissä ole säännöstelty lailla, jonka noudat- tintöön sekä eduskunnan saman vuoden
10534: tamista tässä tapauksessa voitaisiin hel- maaliskuun 27 päivänä tekemään päätök-
10535: posti valvoa, ovat tänä aikana vain lisään- seen esitämme täten ·eduskunnan hyväksyt-
10536: tyneet. Ne epäilykset tässä suhteessa, joita täväksi lain, joka on yhtäpitävä mainittuna
10537: eduskunnan työväenasiainvaliokunta yksi- päivänä yksimielisesti hyväksytyn lain
10538: mielisessä mietinnössään n:o 2 1930 vuo- kanssa. Näin ollen saamme ehdottaa,
10539: den valtiopäivillä lausui, ovat saaneet täy-
10540: den vahvistuksen. Parturin- ja kähertä- että Eduskunta hyväksyisi sett-
10541: jänliikkeitä pidetään nykyään yleisesti raavan lakiehdotuksen:
10542: 272 X,1. - Kauppa-, konttori- ja varastoliikkeiden työolot.
10543:
10544:
10545: • Laki
10546: kauppa-, konttori- ja varastoliikkeiden työoloista annetun lain muuttamisesta.
10547:
10548: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että kauppa-, konttori- ja va-
10549: rastoliikkeiden työoloista 24 päivänä lokakuuta 1919 annetun lain 1, 2 ja 15 §,
10550: niistä 2 § sellaisena, kuin se on laissa 29 päivältä toukokuuta 1922, saavat seuraa-
10551: van muutetun sanamuodon:
10552:
10553: 1 §. rajoihin nähden, mikäli se koskee maito- ja
10554: Tämän lain alaisia ovat kauppa-, kont- leipäkauppoja, sosiaaliministeriö voi, asian-
10555: tori- ja varastoliikkeet niihin liittyvine ala- omaisen kunnan valtuuston anomuksesta,
10556: osastoineen sekä parturin- ja kähertäjän- myöntää poikkeuksen, milloin paikkakun-
10557: liikkeet. Liikeapulaisella tarkoitetaan tässä nan luonnonolot tai liikennesuhteet sitä
10558: laissa henkilöä, joka työskentelee sellaisessa vaativat.
10559: liikkeessä. lVIitä ensimmäisessä momentissa on saa-
10560: 2 §. detty, ei koske apteekkeja, säästöpankkeja,
10561: Tämän lain alaiset liikkeet saavat olla osuus-, sairaus-, hautaus-, työttömyys- ynnä
10562: avoinna arkipäivisin kello kahdeksasta muita sellaisia kassoja, liikenne-, kuljetus-
10563: aamulla kello kuuteen illalla, paitsi lau- ja huvittelulaitosten lippukassoja ja toimi-
10564: vantaisin ja juhla-aattoina kello viiteen. tuskonttoreita eikä muita näihin verrattavia
10565: Maaseudulla saavat kuitenkin mainitut liik- kassoja ja konttoreita eikä rautatie- tai
10566: keet kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 1 päi- höyrylaiva-asemilla, rautatievaunuissa tai
10567: vän välisenä aikana olla avoinna kello seit- höyrylaivoilla tapahtuvaa myyntiä.
10568: semästä aamulla kello seitsemään illalla. Ulkosalla sekä kioskeissa ja niihin verrat-
10569: Kaupungeissa ja kauppaloissa saavat partu- tavissa kiinteissä myyntipaikoissa harjoi-
10570: rin- ja kähertäjänliikkeet syyskuun 1 päi- tettavan ravinto-aineiden, virvoitusjuomain,
10571: vän ja kesäkuun 1 päivän välisenä aikana tupakan ja sanomalehtien myynnin ajasta
10572: olla avoinna myöskin lauvantaisin ja juhla- olkoot voimassa ne määräykset, joita kun-
10573: aattoina kello kuuteen illalla. tien valtuustot antavat.
10574: Maito-, leipä- ja kukkakauppain aukiolo-
10575: ajoista noudatettakoon niitä määräyksiä, 15 §.
10576: joita kuntien valtuustot 'antavat. Kuiten- Tämän lain alaisen liikkeen huoneistoon
10577: kaan ei niitä saa sunnuntai- ja juhlapäivinä on omistajan toimesta julkipantava tämä
10578: pitää avoinna kolmea tuntia kauempaa laki sekä sen soveltamista ja valvontaa kos-
10579: kello kuuden ja yhdentoista välisenä aikana kevat valtioneuvoston antamat erikoismää-
10580: aamupäivällä. Viimeksimainitun aikavälin räykset.
10581:
10582:
10583: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1934.
10584:
10585: Axel Ahlström. K.-A. Fagerholm.
10586: G. Andersson. Väinö Kivisalo.
10587: Johan Helo. .Hugo Aattela.
10588: Osk. Reinikainen. Väinö Voionmaa.
10589: Hannes Ryömä. Mauno Pekkala.
10590: Väinö Tanner. G. Lindström.
10591: Onni Hiltunen. Karl J. Wenman.
10592: 273
10593:
10594: X,z. - Lak. al. N:o 20.
10595:
10596:
10597:
10598:
10599: Helo y. m.: Ehdotus sairausvakuutuslaiksi.
10600:
10601:
10602: E d u s k u n n a ll e.
10603:
10604: :Maamme työväenlainsäädäntö OJ?- tunne- Suurimpana puutteena meillä sosialiva-
10605: tusti monessa suhteessa puutteellinen. En- kuutuksessa tällä hetkellä on se, että sai-
10606: nen maan itsenätstymimä ei ollut mahdol- raThsvakuutusta ei ole saatu aikaan. Siihen
10607: lisuuksia kehi:ttää sitä siinä määrässä kuin on meillä kyllä jo 45 vuoden ajan pyritty;
10608: olevat olot ja tarve olisivat vaatineet, alkuvalmistuksiin on ryhdytty miltei sa-
10609: mutta myöskään itsenäistymisen jälkeen ei moihin aikoihin kuin muissa Europan
10610: ole ryhdytty sanottavammin korjaamaan maissa, mut,ta kun muualla on päästy jo
10611: entisiä laiminlyöntejä tässä suhteessa. Työ- huomattaviin tuloksiin, ollaan meillä edel-
10612: väenlainsäädäntö on ulkomailla mennyt leen samalla paikalla kuin viime vuosi-
10613: maailmansodan jälkeen huomattavasti sadan loppupuolella. Se hallituksen sai-
10614: eteenpäin, meillä sitävastoin on pääasiassa rau:svakuutusesitys, joka annettiin vuoden
10615: pysytty entisellään. 1927 valtiopäiville, jätettiin vuoden 1929
10616: Ennen kaikkea ilmenee tämä puutteel- ensimmäisillä valtiopäivillä lepäämään vaa-
10617: lisuus siinä työläislainsäädännön osaJS:sa, lien jälkeisiin valtiopäiviin ja tuli sit-
10618: jonka tarkoituksena on turvata työnteki- temmin hylätyksi. Eduskunnan kielteinen
10619: jöitä sellaisina aikoina, jolloin he jostain suhtautuminen siihen ei ole perustunut
10620: syystä eivät voi työvoimaansa käyttää, niinkään paljon asiallisiin syihin, vaan
10621: kuten esim. työttömyyden, sairauden, äitiy- vaikutti 8iihen ilmeisesti muut näkökohdat,
10622: den, tapaturman j. n. e. varalta. Tätä tar- joka ilmenee siitäkin, että sitä siJloin lmn-
10623: lmittava sosialivakuutus on meillä jäänyt natti, paitsi sosialidemokraattista ryhmää
10624: kehityksessä jälelle siinä määrässä, että kokonaisuudessaan, yhteensä parikymmentä
10625: olemme siinä suhteessa tällä hetkellä Euro- n. s. porvarillisiin ryhmiin kuuluvaa edus-
10626: pan enimmin :tal~apajulla olevia maita. So- tajaa. Itse asiassa ,tunnllistettiin siten tä-
10627: sialivakuutuksesta on meillä itse asiassa män työväelle tärkeän kysymyksen asial-
10628: voimassa vain tapaturmavakuutus, joka linen merkitys ja on erittäin valitettavaa,
10629: suurin piirtein, lukuunottamatta sitä, että että laki täten muista syistä tuli hylä-
10630: avustukset ovat liian pienet, täyttää ne tyksi. Mielestämme on senvuoksi syytä
10631: yleiset vaatimukset, jotka tapaturmavakuu- saattaa tämä asia uuden käsittelyn alaiseksi.
10632: tukselle asetetaan. Mutta tämä on myös Sairausvakuutuksesta ei meillä nykyään
10633: meillä ainoa pääasiassa tyydyttävästi jär- ole voimassa muuta kuin syyskuun 2 päi-
10634: jestetty sosialivakuutusala. lVIitä muihin vänä 1897 annettu asetus työntekijäin apu-
10635: sosialivakuutuksen aloihin, kuten esim. työt- kassoista, joka sisältää vain muutamia ylei-
10636: tömyys- ja sairausvakuutukseen :tulee, ei siä määräyksiä työväen piireissä toimivien
10637: niistä itse asiassa voida meillä vakavasti vapaaehtoisten sairauskas.sojen järjestelystä
10638: puhua, ne ovat siinä määrin todellista ja hallinnosta, mutta ei myönnä kassoille
10639: käytännöllistä merkitystä vailla. ensinkään apurahoja yleisistä varoista.
10640:
10641: 35
10642: 274 X,2. - Sairausvakuutus.
10643:
10644: Näin alkeellisella kannalla on sairaus- tykseen, koska sillä ennen käsiteltynä ja
10645: vakuutus meillä tällä hetkellä. Kun kui- eduskunnan jo hyväksymänä on paras mah-
10646: tenkin sairausvakuutuksen aikaansaaminen dollisuus saada uudelleen eduskunnan
10647: on välttämätön edellytys suurten työväen- enemmistön kannatus. Olemme tehneet
10648: joukkojen turvaamiseksi sairauden varalta, siihen vain sen muutoksen, että hallituksen
10649: on mielestämme asia kiireellisesti saatava esityksen mukaisesti vakuutuksen aiheutta-
10650: uuden käsittelyn alaiseksi, ja olemme sen- miin kustannuksiin työnantajat ja työn-
10651: vuoksi tehneet asiasta seuraavan lakiehdo- tekijät ottavat osaa samassa suhteessa.
10652: tuksen. Sairausvakuutuksen toteuttaminen ai-
10653: Mitä tämän lain yksityiskohtiin tulee, heuttaa valtiolle huomattavia menoja. Kä-
10654: voidaan niihin nähden esittää suuressa sityksemme mukaan nämä menot ovat kui-
10655: määrässä eriäviä mielipiteitä riippuen pää- tenkin maata ja yhteiskuntaa rakentavia
10656: asiassa siitä, miten laajalle vakuutusta olisi menoja, joihin valtiolla täytyy olla varoja
10657: ulotettava, kuinka suurta korvausta olisi samoinkuin niitä on ollut muuallakin, sel-
10658: vakuutetulle annettava ja miten kustan- laisilla valtioilla, joiden taloudellinen asema
10659: nukset olisi eri asianosaisten kesken jaet- on verrattavissa meidän maamme asemaan.
10660: tava. Tästä aiheutuvan erimielisyyden vält- Sosiali.siin tarkoituksiin käytetyt menot ei-
10661: tämiseksi tai supistamiseksi mahdollisimman vät kuitenkaan tämänkään kautta muo-
10662: vähiin, joka on välttämätöntä, jos tahdotaan dostu sen huomattavammiksi, vaan jäävät
10663: saada tuloksia aikaan, on mielestämme pa- ne vielä pienemmiksi kuin mitä lähimmissä
10664: rasta lähteä eduskunnan 1929 vuoden en- naapurimaissamme, joissa sosialivakuutuk-
10665: simmäisillä valtiopäivillä pitkällisten riito- sen merkitys tunnustetaan, tätä varten
10666: jen ja yhteensovittelujen jälkeen hyväksy- valtion varoja käytetään.
10667: mästä esityksestä, koska se yhteissovittelu- Ylläolevilla perusteilla ja viitaten lä-
10668: jen tuloksena osoittaa sen pohjan, jolla hemmin niihin perusteluihin, jotka sisäl-
10669: vakuutus voi tulla eduskunnassa hyväksy- tyvät hallituksen 1927 valtiopäivillä jät-
10670: tyksi. Sanottu laki ei kyllä tässä muo- tämän sairausvakuutuslakiesityksen perus-
10671: dossa ole sellainen, jollaisen sen meidän teluihin, ja katsoen että vihdoinkin on
10672: mielestämme tulisi olla samoinkuin se saat- maassamme aikaansaatava turva sadoille-
10673: taa antaa muillekin aihetta yksityiskohdis- tuhansille työntekijöille, joiden toimeen-
10674: saan tyytymättömyyteen, mutta niiden tulo sairauden sattuessa tulee uhatuksi,
10675: mielestä, joiden käsityksen mukaan meillä saamme kunnioittaen ehdottaa,
10676: vihdoinkin on saatava maahamme sairaus- että Eduskunta päättäisi hyväksyä
10677: vakuutus, on parasta tyytyä sanottuun esi- seuraavam lakiehdotuksen:
10678:
10679:
10680: Sairausvakuutuslaki.
10681: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
10682:
10683: I Imku. mään toiselle, tämän johdon ja valvonnan
10684: alaisena, työtä korvausta vastaan taikka
10685: V akuutusvelvollisuns. oppiakseen jonkin ammatin tai ammatin-
10686: 1 §. haaran, ynnä kotityöntekijä, jonka työeh-
10687: Sairauden varalta on tämän lain mukaan dot ovat samanlaiset kuin varsinaisen palk-
10688: vakuutettuna jokainen Suomen kansalai- katyöntekijän, sekä kunnan tai niuun jul-
10689: nen, joka on sitoutunut Suomessa teke- kisen yhdyskunnan virassa tai toimessa
10690: X,z. - Helo y. m. 275
10691:
10692: oleva henkilö, ei kuitenkaan, jos työn- 3 §.
10693: tekijä: Tämän lain säätämä vakuutus alkaa sa-
10694: 1) suorittaa työnantajalle, joka säännöl- malla kuin työsuhde.
10695: lisesti pitää työssä enintään kolme työn- Jos työntekijän saama työansio tai tulot
10696: tekijää, maatalouteen ja sen sivuelinkeinoi- kalenterivuoden kuluessa kohoavat 1 ·§ :n
10697: hin, kalastukseen sekä työnantajan omalla 1 momentin 5 kohdassa mainittua määrää
10698: tilallaan toimittamaan met:sänhakkuuseen suuremmiksi, lakkaa vakuutus häneen näh-
10699: ja puutavarain ajoon kuuluvaa työtä; den lähinnä seuraavan kalenterivuoden
10700: 2) suorittaa työtä työsopimuksen nojalla, alusta. lVIilloin 1 § :n 1 momentin 5 kohdan
10701: joka ei kestä eikä ilmeisesti ole tarkoitettu- . perusteella vakuuttamatta olevan työnteki-
10702: kaan kestämään neljäätoista päivää pitem- jän kuukautinen työansio kalenterivuoden
10703: pää aikaa, pyhäpäivät mukaan luettuina; aikana alenee tuhanteenviiteensataan mark-
10704: 3) on merimiestoimessa; kaan tai sitä pienemmäksi, on hänet seu·
10705: 4) suorittaa työn sivutoimena; raavan kuukauden alusta katsottava vakun-
10706: 5) samalta työnantajalta saa kuukauti- tetuksi.
10707: sena työansiona enemmän kuin tuhatviisi- 'Työnantaja on velvollinen viimeistään
10708: sataa markkaa tai jos työntekijäin koko- neljäntenätoista päivänä työsuhteen alka-
10709: naistulo tai -ansio vuoden aikana ylittää mi,sesta lukien ilmoittamaan työntekijän
10710: kaksikymmentätuhatta markkaa ; taikka tä:ssä laissa säädettyyn vakuutukseen ja sa-
10711: 6) on työnantajan luona asuva hänen massa ajassa sen jälkeen, kuin työsuhde
10712: lapsensa, låpsenlapsensa tai ottolapsensa tai päättyi, vakuutuksesta poistettavaksi. .Sa-
10713: näiden puoliso taikka työnantajan puoliso, man ajan kuluessa on ilmoitus tehtävä
10714: hänen vanhempansa tai isovanhemparusa. myöskin 2 momentissa mainituista työan-
10715: Asianosaisen pyynnöstä voi vakuutus- sion muutoksista.
10716: neuvosto, toisia asianosaisia kuultuaan, etu- 4 §.
10717: käteen antaa päätöksen siitä, onko joku Valtio ei ole tämän lain mukaan vakuu-
10718: työnantaja tai työnantajaryhmä tämän tusvelvollinen, mutta jokaiselle valtion
10719: lain mukaan vakuutusvelvollinen. työssä tai toimessa olevalle henkilölle, joka
10720: Vapaaehtoisesta vakuutuksesta :säädetään tämän lain mukaan muuten olisi vakuutet-
10721: tämän lain VI luvussa. tuna, ja hänen omaisilleen on tässä laissa
10722: säädettyjen perusteiden mukaan ja niin-
10723: 2 §. kuin siitä asetuksella tarkemmin säädetään,.
10724: V akuutettuna .tämän lain mukaan on suoritettava ainakin tässä laissa säädettyjä
10725: myöskin 1 § :ssä mainittu työntekijä, jonka vakuutussuorituksia vastaavat edut.
10726: hänen tässä maassa elinkeinoa harjoittava Valtioneuvosto voi maalaiskunnan val-
10727: työnantajansa on lähettänyt valtakunnan tuuston hakemuksesta, lääkintöhallitusta
10728: alueen ulkopuolelle tilapäisesti suoritta- kuultuaan, vakuutettavien harvalukuisuu-
10729: maan lyhytaikai8ta työtä, ei kuitenkaan den tai lääkärinhoidon hankkimi,sen vaikeu-
10730: muun kuin sellaisen sairauden varalta, den vuoksi enintään viideksi vuodeksi ker-
10731: joka alkaa kolmen kuukauden kuluessa rallaan päättää, ettei tätä lakia sovelluteta
10732: siitä, kuin työntekijä lähti .Suomesta, eikä kunnan alueella.
10733: myöskään, jos työntekijä on sairauden va- Valtioneuvosto voi kaupunginvaltuuston
10734: ralta vakuutettu sen maan lakien mukaan, hakemuksesta enintään viideksi vuodeksi
10735: missä työ suoritetaan, ja hänellä sen pe- kerrallaan, huomioonottaen kaupungin va-
10736: rusteella on oikeus ainakin yhtä suuriin kavaraisuuden, vapauttaa kaupungin tä-
10737: etuihin, kuin mitkä hänelle tämän lain män lain säätämästä vakuutusvelvollisuu-
10738: mukaan olisi tuleva. desta, jos kaupunki sen työssä tai toimessa.
10739: 276 X,2. - Sairausvakuutus.
10740:
10741: oleville henkilöille ja heidän omaisilleen olevia henkilöitä varten ja jonka säännöt
10742: myöntää joka suhteessa ainakin tämän lain varaavat kassan jäsenille ja heidän omai-
10743: säätämät vakuutussuoritukset. silleen joka kohdassa ainakin tämän lain
10744: mukaiset vakuutussuoritukset ja muutenkin
10745: :täyttävät tässä laissa säädetyt ehdot, voi
10746: II Luku. sosiaaliministeriö, jos krussan vakuutetta-
10747: vien luku on vähintään kolmesataa, vahvis-
10748: V ctkuutuslaitokset. tettuaan kassan säännöt, myöntää oikeuden
10749: 5 §. tämän lain mukaisen vakuutustoiminnan
10750: Tämän lain ,säätämään vakuutukseen on harjoittamiseen. Kunta, liike tai yritys,
10751: työntekijä ilmoitettava joko piirisairaus- jonka työntekijöitä varten kassa on perus-
10752: kassassa tahi 8 § :ssä mainitun oikeuden tettu, saa kuitenkin, jos haluaa, itse mak-
10753: saaneessa yksityisessä sairauskassassa. saa vakuutusmaksuista suuremman osan,
10754: kuin 31 § :ssä säädetään. Näitä k~ja
10755: 6 §. nimitetään tässä laissa yksityisiksi sairaus-
10756: Kaupungissa, maalaiskunnassa ja muussa kassoiksi.
10757: yhdyskunnassa, jolla on oma kunnallishal- Jos yksityisessä sairauskassassa vakuu-
10758: linto, tulee olla piirisairauskassa; ja pitä- tettujen luku alenee kolmeasataa pienem-
10759: köön kaupungin- tai kunnanvaltuusto huo- mäksi eikä vuoden kuluessa sen jälkeen
10760: len sen perustamisesta. kohoa sanottuun määrään, taikka ellei kassa
10761: Sosiaaliministeriön suostumuksella voi toiminnassaan noudata, mitä tämä laki sää-
10762: kuitenkin kaksi tai useampi kunta yhdessä tää, peruuttakoon sosiaaliministeriö kas-
10763: muodostaa piirisairauska;ssan toiminta- salle 1 momentin mukaan annetun oikeu-
10764: alueen. 'Samoin sosiaaliministeriö voi kau- den; ja noudatettakoon silloin, mitä 28 § :ssä
10765: pungin- tai kunnanvaltuuston esityksestä säädetään,.
10766: päättää, että kuntaan on sen suuruuden,
10767: teollisuusolojen tai muiden erikoisten seik- 9 §.
10768: kojen vuoksi perustettava useampia kuin Piirisairauskassa ja toimiluvan saanut
10769: yksi piirisairauskassa, jolloin kullekin kas- yksityi11en sairauskassa on oikeuskelpoinen
10770: salle on määrättävä oma alueensa. laitos, joka voi hankkia omaisuutta, tehdä
10771: Tarkemmat säännökset piirisairauskasso- sitoumuksia sekä kantaa ja vastata.
10772: jen perustamisesta ja niiden toiminnasta
10773: annetaan asetuksella. 10 §.
10774: Tämän lain mukaan vakuutettava työn-
10775: 7 §. tekijä katsotaan vakuutetuksi siinä pnn-
10776: Piirisairauskassan säännöt vahvistaa ha- sairauska;ssassa, jonka alueella se liike tai
10777: kemuksesta sosiaaliministeriö. Sitä ennen muu yritys, missä hän työskentelee, sijait-
10778: älköön piirisairauskassa toimintaansa aloit- see, ei kuitenkaan, jos hänet on vakuutettu
10779: tako. yksityisessä sairauskassassa ja jos tämä on
10780: siitä kirjallisesti ilmoittanut edellämaini-
10781: 8 §. tulle piirisairauskassalle. Ilmoitus on teh-
10782: 8airauska·ssalle, joka on perustettu kun- tävä vuosittain, kaksi viikkoa ennen seuraa-
10783: nan toimesta yksinomaan sen työssä tai toi- van kalenterivuoden alkua, taikka, jos työn-
10784: messa olevia henkilöitä varten taikka teol- antaja vuoden kuluessa ottaa sellaisen va-
10785: lisuuslaitoksen tai muun liikkeen tai yri- kuutuksen, viimeistään ,sinä päivänä, jolloin
10786: tyksen yhteyteen yksinomaan sen työssä tämä vakuutus tulee voimaan.
10787: X,2. - Helo y. m. 277
10788:
10789: 11 §. Xlköön jäsen ottako osaa kysymyksen
10790: Sairauskassan säännöissä on mainittava: ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen
10791: 1) kassan nimi, johon tulee sisältyä sana etunsa ja kassan etu ovat vastakkain, äl-
10792: sah·a uslmssa ; köönkä siis hallituksen jäsen tilintarkasta-
10793: 2) kassan kotipaikka ja toiminta-alue; jain vaaliin.
10794: 3) kassan jäsenten velvollisuudet sekä 14 §.
10795: heidän ja heidän omaistensa oikeudet; Sairauskassan kokous on pidettävä, paitsi
10796: 4) miten vakuutussuorituksia hakevien milloin se on kassan säännöissä määrätty
10797: ja saavien valvonta on järjestettävä; pidettäväksi, myöskin jos tarkastusviran-
10798: 5) miten monta jäsentä kassan hallituk- omainen tai vähintään kymmenesosa kaiSSan
10799: seen on valittava ja kuinka pitkäimi ajaksi; työnantaja- tai työntekijäjäsenistä taikka,
10800: 6) kuka tai ketkä ovat oikeutetut kirjoit- mitä yksityiseen kassaan tulee, niin ikään
10801: tamaan kassan nimen ; milloin asianomainen kunta tai muu työn-
10802: 7) milloin kassan vuotuinen tilinpäätös antaja on sitä kassan hallitukselta kirjal-
10803: on .tehtävä sekä miten kassan hallintoa ja lisesti pyytänyt, ilmoittaen tahtovansa
10804: tilejä tarkastetaan ; saada määrätyn asian kassan kokouksessa
10805: 8) minkä ajan kuluessa kassan varsinai- käsiteltäväksi.
10806: nen kokous on pidettävä; Jos kassan hallitus ilman laillista syytä
10807: 9) millä tavalla kassan jäsenet kutsutaan laiminlyö kokouksen koolle kutsumisen, oi-
10808: kokoukseen ja muut tiedonannot heille toi- keuttakoon maaherra sen talii ne, jotka
10809: mitetaan; ovat sitä pyytäneet, it1se kutsumaan kokouk-
10810: 10) miten päätös sääntöjen muuttami- sen koolle.
10811: sesta ja kassan toiminnan lakkauttamisesta 15 §.
10812: on tehtävä; sekä Paitsi uuden kokouksen kutsumisesta äl-
10813: 11) mihin lakkautetun kassan ehkä sääs- köön sairauskassan kokouksessa tehtäkö
10814: tynyt ylijäämä on käytettävä. päätöstä muista asioista kuin niistä, jotka
10815: lain tai kassan sääntöjen mukaan ovat ko-
10816: 12 §. kouksessa käsiteltävät tahi jotka kokous-
10817: Sairauskassan Jasen on jokainen työn- kutsn..'lSa ovat erikseen mainitut.
10818: antaja, jonka työntekijöitä siinä on vakuu-
10819: tettuina, sekä kukin siinä vakuutettu työn- 16 §.
10820: tekijä. Kokouksessa on kullakin jäsenellä yksi
10821: 13 §. aam. Kullakin työnantajajäsenellä on sen
10822: Jäsenten päättämisoikeutta sairauskassan lisäksi yksi lisä-ääni kutakin hänen työs·
10823: asioissa käyttävät, tämän lain ja kassan saan olevien kassan työntekijäjäsentm1
10824: sääntöjen mukaan, asianmukaisesti kuulu- täyttä viitoslukua kohti, kuitenkin enintään
10825: tetussa kokouksessa siinä saapuvilla olevat kolmasosa kokouksessa edustetusta, hänen
10826: kassan jäsenet. työssään olevien työntekijäjäsenten ääni-
10827: Kassan säännöissä voidaan kuitenkin määrästä.
10828: määrätä, että sairauskassan kokouksen teh- Muutoin olkoon äänestysoikeuden käyttä-
10829: tävät kuuluvat edustajistolle, ja tulee sil- misestä ja päätöffisen tekemisestä kokouk-
10830: loin säännöissä olla tarkempia määräyksiä sessa voimassa, ellei säännöissä ole toisin
10831: edustajiston jäsenmäärästä ja vaalitavasta. määrätty:
10832: Edustajiston kokouksesta olkoon noudatet- että useamman kuin yhden puolesta äl-
10833: tavana, mitä tässä laissa sairauskassan ko- köön kukaan äänestysoikeutta valtuutuksen
10834: kouksesta säädetään. nojalla käyttäkö; sekä
10835: 278 X,2. - Sairausvakuutus.
10836:
10837: että äänten tasan mennessä vaali ratkais- 20 §.
10838: taan arvalla, mutta että mui~ssa ky,symyk- Sairauskassan varsinaisen kokouksen tu-
10839: sissä tulee voimaan se mielipide, johon pu- lee:
10840: heenjohtaja on yhtynyt. 1) vahvistaa tilinpäätös edelliseltä vuo-
10841: delta;
10842: 2) päättää toimenpiteestä, · johon halli-
10843: 17 §.
10844: tuksen vuoden kuluessa pitämä hallinto
10845: Päätös sairauskassan sääntöjen muutta-
10846: ja siitä tehty tili antaa aihetta;
10847: misesta älköön olko tehollinen, ennenkuin
10848: 3) valita jäsen tai jäsenet hallitukseen
10849: si.lle on hankittu sosiaaliministeriön vah-
10850: sen tai niiden sijaan, joiden toimiaika lop-
10851: vistus.
10852: puu ennen lähinnä tulevaa varsinaista ko-
10853: 18 §. kousta taikka jotka muuten ovat eronneet;
10854: Kokouksen päätöksistä on tehtävä pöytä- sekä
10855: kirja, johon myöskin merkitään kokouk- 4) valita kaksi tahi useampia henkilöitä
10856: sessa saapuvilla olleiden jäsenten ja valtuu- tarkastamaan kassan hallintoa ja tilejä ku-
10857: tettujen nimet. luvalta vuodelta tahi siltä ajalta, minkä
10858: Pöytäkirja on vähintään kahden kokouk- kassan säännöt määräävät, ja tulee, mitä
10859: sessa saapuvilla olleen kwssan jäsenen tar- piirisairauskassaan tulee, 27 § :ssä mainitun
10860: kistettava ja oikeaksi todistettava. kunnan tiEntarkastajan ottaa osaa tarkas-
10861: tukseen.
10862: 19 §. Asiasta, joka 1 ja 2 kohdassa mainitaan,
10863: Sairauskassan kokouksessa tehty päätös, älköön lopullista päätöstä tehtäkö, ennen-
10864: joka loukkaa kolmannen miehen oikeutta kuin kokoukselle on annettu kertomus edelli-
10865: taikka ilman jäsenen omaa suostumusta vä- sen vuoden hallinnon ja tilien taiJkastuksesta.
10866: hentää hänelle tulevaa erityistä etua kws- 21 §.
10867: sassa tai hänen yhdenvertaisuuttaan muihin Sairauskassan edustajana kolmatta miestä
10868: kassan jäseniin nähden, olkoon mitätön. ja yksityistä jäsentä vastaan on k38Så:n
10869: Jos sairauskassan hallitus tahi hallituk- Iiallitus.
10870: sen tai kassan jäsen muissa kuin 1 momen- Sairauskassan säännöissä voidaan mää-
10871: tissa mainituissa tapauksissa katsoo, että rätä, saavatko ja missä määrin yksi tahi
10872: kassan kokouksessa tehty päätö,s ei ole syn- useammat hallituksen jäsenistä taikka muut
10873: tynyt asianmukaisessa järjestyksessä taikka määrätyitä tehtäviä varten valitut luotta-
10874: että se muutoin on lain tahi kassan sään- musmiehet toimia kassan puolesta.
10875: töjen vastainen, eikä ole päätökseen myötä- Haaste ja muu viranomaisen käsky, niin
10876: vaikuttanut, olkoon oikeutettu moit.timaan myös muut tiedonannot on katsottava tul-
10877: sitä haasteena, joka on sairauskassalle toi- leen hallituksen tiedoksi, kun joku sen jä-
10878: mitettava kuudenkymmenen päivän ku- senistä säädetyssä järjestyksessä on saanut
10879: luessa siitä, kun päätös tehtiin. ne tiedokseen.
10880: Kun moitekanne on pantu vireille, mää- 22 §.
10881: rätköön tuomioistuin, milloin syytä siihen Piirisairauskassan halhtuksen esimiehen
10882: on, että päätöstä ei toistaiseksi ole pantava määrää asianomainen kaupungin- tai kun-
10883: täytäntöön. nanvaltuusto enintään kolmeksi vuodeksi
10884: Milloin sairauskassan hallitus tahtoo nos- kerrallaan. Milloin joillakin kunnilla on yh-
10885: taa moitekanteen, on kassan jäsenet viipy- teinen piirisai~auskassa, määrää esimiehen
10886: mättä kutsuttava kokoukseen valitsemaan sen kunnan valtuusto, missä on kassan
10887: edustajaa kassan puolesta vastaamaan. kotipaikka.
10888: X,2. - Helo y. m. 279
10889:
10890: 23 §. ruutetaan, tulee kassan varoja ensi SIJassa
10891: Piirisairauskassan hallituksen jäsenten käyttää ennen alkaneiden sairaustapausten
10892: lukumäärä, esimiestä niihin lukematta, ja sekä sattuneiden ja kahden viikon kuluessa
10893: muun sairauskassan hallituksen jäsenten sattuvien kuoleman- ja synnytystapausten
10894: lukumäärä kokonaisuudessaan on oleva kol- johdosta tämän lain mukaan annettavien
10895: mella jaollinen. Hallituksen jäsenistä va- vakuutussuoritusten maksamiseen tai nii-
10896: litsevat työnantajajäsenet kolmanneksen ja den turvaamiseen muulla tarkastusviran-
10897: työntekijäjäsenet kaksi kolmannesta. omaisen hyväksymällä tavalla. Elleivät kas-
10898: san varat tähän riitä, maksaa jälleenvakuu-
10899: 24 §. tuslaitos, josta VII luvussa puhutaan, ha-
10900: Hallituksen tulee lain ja ka.ssan sääntö- kemuksesta kassalle puuttuvan määrän.
10901: jen sekä kassan kokouksen antamain laillis- Mitä kassan varoista jää, sen jälkeen kuin
10902: ten ohjeiden mukaan huolellisesti hoitaa 1 momentissa mainitut vakuutussuoritukset
10903: kassan asioita. on suoritettu, käytetään kassan sääntöjen
10904: Kassan kokouksen päätöksellä voidaan määräämällä tavalla.
10905: hallituksen jäsen erottaa toimestaan, vaikka
10906: se. aika, joksi hän on valittu, ei ole loppuun
10907: III Luku.
10908: kulunut, jos päätökseen on yhtynyt sen
10909: ryhmän saapuvilla olevain jäsenten enem- Vakuutusmaksut.
10910: mistö, jonka puolesta jäsen on valittu. 29 §.
10911: 25 §. Vakuutetut työntekijät kuuluvat työnan-
10912: taja1ta saamansa viikoittaisen työansion pe-
10913: Hallituksen jäsen ja muu sairauskassan
10914: rusteella eri palkkausluokkiin seuraavasti:
10915: toimihenkilö vwstatkoon vahingosta, jonka
10916: hänen huolimattomuutensa taikka lain tai I l., jos työansio on 60 mk :aa pienempi,
10917: kassan sääntöjen vastainen toimintansa on II , , , , 60-100 mk.
10918: kassalle tuottanut. Jos vahinko on useam- III , , , , 100-150 ,
10919: pien tuottama, vastatkoot kukin omasta ja IV , , , , 150-210 ,
10920: toistensa puolesta. V, " 210-280
10921: 26 §. VI, " " , 280 mk. tai" sitä
10922: Jos hallituksen jäsen kuolee tahi eroaa " "
10923: suurempi.
10924: eikä ,toista henkilöä ole hänen sijaansa va-
10925: littu, määrätköön, hallituksen tai kassan Työntekijä, jolla ei ole palkkaa, luetaan
10926: jasenen pyynnöstä, tuomioistuin tai maalla I luokkaan.
10927: tuomari, miten tointa on hoidettava, kun- Milloin työntekijällä on kuukausipalkka,
10928: nes uusi jäsen hallitukseen on valittu. on neljäsosa kuukautisesta työansiosta kat-
10929: sottava viikottaiseksi työansioksi.
10930: 27 §. Työansiota laskettaessa on otettava huo-
10931: Piirisairauskassan tilien tarkastamiseen mioon rahassa maksetun palkan ohella työn-
10932: tulee, sen mukaan kuin kassan säännöissä antajalta, liikkeestä tai yrityksestä saadut
10933: tarkemmin määrätään, ottaa osaa ainakin voitto-osuudet, lahjapalkkiot ja muut sel-
10934: yhden sen tahi niiden kuntien tilintarkas- laiset etuudet, niin myös, ellei yksityisen
10935: tajista, missä ka&<m toimii. sairauskassan säännöissä toisin määrätä,
10936: luontaisedut, kuten 3!Sunto, valaistus ja
10937: 28 §. lämmitys.
10938: Jos sairauskass·an toiminta lopetetaan tai Luontaisetnina saatu palkkaus on rahassa
10939: yksityisen sairauskassan oikeus harjoittaa arvioitava sosiaaliministeriön määräämien
10940: tämän lain mukaista vakuutustoimintaa pe- perusteiden mukaan.
10941: 280 X,2. - Sairausvakuutus.
10942:
10943: Voitto-osuuksien ja luontaisetujen vii- täminen oli annettu, ole kyennyt niistä
10944: koittaiseksi arvoksi katsotaan, ellei kassan vastaamaan.
10945: säännöissä ole toisin määrätty, niiden vuo- Työntekijälle suoritettavasta rahapal-
10946: siarvon viideskymmenesosa ja ni'iden kuu- kasta pidättää työnantaja työntekijän va-
10947: kautiseksi arvoksi vuosiarvon kahdestoista- kuutusmaksun siltä ajalta, jolta palkka sil-
10948: osa. loin maksetaan. Pidättäminen ei saa ta-
10949: 30 §. pahtua myöhemmin kuin sen palkkaerän
10950: Vakuutusmaksun suuruuden määrää hal- maksutilaisuudessa, johon pidätys kohdis-
10951: lituksensa esityksestä kukin 'sairauskassa tuu.
10952: joulukuussa pidettävässä kokouksessaan seu- Sellaisen työntekijän vakuutusmaksun,
10953: raavaksi kalenterivuodeksi siten, että kas- jolla ei ole rahapalkkaa, maksaa työnantaja
10954: san tulot, 34 ja 35 § :SSä mainitut avus- kokonaan.
10955: tukset niihin luettuina, todennäköisesti 32 §.
10956: riittävät vastaamaan ainakin kassan me- Vakuutusmaksuja ei suoriteta ajalta,
10957: noja ja rahastoihin tehtäviä siirtoja. Va- jolta työntekijä saa sairaus- tai äitiysrahaa
10958: kuutusmaksu on määrättävä kaikkia palk- tahi jona häntä hoidetaan sairaalassa, pa-
10959: kausluokkia kohti samaksi prosentiksi palk- rantolassa tai synnytyslaitoksessa.
10960: kausluokan keskimääräisestä työansiosta. 33 §.
10961: Ottaen huomioon eri ammattien tuottaman. Vakuutusmaksut on työnantajan makset-
10962: erilaisen vastuuvaaran kassa voi tämän pe- tava sairauskassalle, likimäärin arvioitujen
10963: rusteella määrätä niiden vakuutusmaksu- työpalkkojen perusteella, etukäteen vuosi-
10964: prosentit eri suuriksi. neljänneksittäin kahdenkymmenen pä,ivän
10965: Ensimmäisen momentin mukaan määrä- kuluessa vuosineljänneksen alkamisesta, ja
10966: tyt vakuutusmaksuprosentit voidaan kui- on lopullinen tili kassalle tehtävä kahden-
10967: tenkin 66 § :ssä mainitussa tapauksessa tili- kymmenen päivän kuluessa seuraavan vuo-
10968: vuoden aikanakin koroittaa. sineljänneksen alusta lukien, ellei kassan
10969: Keskimääräiseksi viikoi ttaiseksi työan- säännöissä suoritusten väliaikaa ole toisin
10970: sioksi on luettava: määrätty.
10971: I palkkausluokassa . . . . . . . . 50 mk. Työnantaja, joka ei ole kassalle suoritta-
10972: II ........ 75 nut vakuutusmaksuja 1 momentissa mainit-
10973: "
10974: III 125 " tuna aikana, olkoon velvollinen maksa-
10975: "
10976: •• 0 0 ••••
10977:
10978:
10979:
10980:
10981: IV ........ 185 " maan niille korkoa yhden prosentin kulta-
10982: V " ........ 250
10983: " kin alkaneelta kuukaudelta, kunnes hän
10984: VI " ••••• 0 •• 320 " maksun suorittaa.
10985: " " Vakuutusmaksut otetaan ulos ilman tuo-
10986: 31 §. miota ta:i päätöstä siinä järjestyksessä, kuin
10987: Vakuutusmaksusta maksaa työntekijä ulostekojen, yleisten maksujen, toimituskir-
10988: puolet ja työnantaja toisen puolen. jain luna:stuksen tahi muun sellaisen ulos-
10989: Jos joku on antanut työn tai sen osan mittauksesta on erikseen säädetty.
10990: teettämisen toiselle, jota siinä on pidettävä
10991: itsenäisenä yrittäjänä, on viimeksimainittu IV Luku.
10992: katsottava työnantajaksi, mutta vastatkoon Valtiolta ja knnnilta sairauska,ssoille t~äeva
10993: se, joka työn teettämisen on toiselle anta- avustus.
10994: nut, työnantajan tämän lain mukaan suori- 34 §.
10995: tettavista ja työntekijäitä pidätettävistä Valtion varoista saa sairauskassa apura-
10996: vakuutusmaksuista, ellei se, jolle työn teet- haa kutakin siinä vakuutettua työntekijää
10997: X,2. - Helo y. m. 281
10998:
10999: kohti seitsemänkymmentä markkaa vuo- synnytys- tai kuolemantapauksen sattuessa
11000: dessa sekä viisitoista prosenttia perheelli- on vakuutettuna. Väliaikaisen avustuk~sen
11001: sille jäsenille suorittamistaan sairausra- antamisesta säädetään 70 § :ssä.
11002: hoista ja viisikymmentä prosenttia synnyt- Henkilöllä, joka oltuaan kassan jäsenenä
11003: täjille suorittamrustaan äitiysavusta. on luopunut vakuutusvelvollisuuden alai-
11004: Vakuutettujen luvun mukaan suoritet- sesta työstä, on, niin kauan kuin hän on
11005: tava apuraha maksetaan hakemuksesta puo- työttömänä, oikeus tämän lain mukaisiin
11006: livuosittain siten, että kassa saa kolmekym- vakuutussuorituksiin, jos sairaus on alka-
11007: mentäviisi markkaa kutakin henkilöä kohti, nut taikka kuolema tai synnytys tapahtu-
11008: joka siinä on vakuutettuna 31 päivänä' nut yhtä pitkän ajan kuluessa työstä luopu-
11009: maaliskuuta, ja niin ikään kolmekymmentä- misen jälkeen, kuin minkä tämä henkilö vii-
11010: viisi markkaa kutakin henkilöä kohti, joka meksi on keskeytymättä ollut vakuutusvel-
11011: siinä on vakuutettuna 30 päivänä syys- vollisuuden alaisessa työssä, ei kuitenkaan,
11012: kuuta. Sairausrahojen ja äitiysrahojen pe- jos ,sairaus on alkanut taikka kuolema tai
11013: rusteella suoritettava apuraha maksetaan synnytys tapahtunut myöhemmin kuin kuu-
11014: kassalle hakemuksesta myöskin puolivuosit- den viikon kuluessa työstä luopumisesta,
11015: tain, päättyneen puolivuoden aikana mak- eikä jos hän ei ole viimeisten kahdentoista
11016: settujen suoritusten mukaan. kuukauden aikana ollut vakuutettuna vä-
11017: hintään kahtakymmentäkuutta viikkoa.
11018: 35 §. 'Sairauden alkamiskohtaa määrättäessä on
11019: Kunnan tahi, jos kahdessa tai useam- noudatettava, mitä 40 § :ssä säädetään sai-
11020: massa kunnassa on yhteinen piiri:sairaus- raanhoidon alkamiskohdan määräämisestä.
11021: kassa, näiden kuntien yhteisesti tulee mak-
11022: sutta antaa piirisairauskassalle sopiva huo- 38 §.
11023: neisto tarpeen mukaan käytettäväksi ~sekä Sairausapuna annetaan sairaanhoitoa ja
11024: siihen tarpeellinen valaistus ja lämmitys. sa·irausrahaa sekä huoltoapua.
11025: Yhteiset kustannukset ositetaan kuntien 39 §.
11026: kesken niiden alueella työssä olevien, kas- Sairaanhoitoon kuuluu :
11027: sassa vakuutettujen työntekijäin luvun pe- 1) lääkärin antama tai määräämä tar-
11028: rusteella. peellinen hoito, myös sairaalassa, taikka
11029: sen puuttuessa muu tarpeellinen hoiito ;
11030: V Luku. 2) kolme neljäsosaa lääkärin määräämien
11031: lääkkeiden, tarpeellisten puhdistusaineiden
11032: Vakttutussuoritukset.
11033: ja sidetarpeiden hinnasta;
11034: 36 §. 3) tarpeen vaatiessa, kassan harkinnan
11035: Sairauskassan tulee myöntää: mukaan, sairastuneen kuljettaminen lääkä-
11036: 1) vakuutetulle sairausapua sairausta- rin luo tai sairaalaan ; sekä
11037: pauksessa; 4) erityisten tarvittavien sidosten ja mui-
11038: 2) kuolleen vakuutetun kuolinpesälle hau- den samantapaisten apuneuvojen, kuten kai-
11039: tausapua; ,sekä nalosauvojen, tekojäsenten, tekosilmien ja
11040: 3) naispuoliselle vakuutetulle synnytys- silmälasien, joita sairaan tila saattaa vaa-
11041: tapauksessa äitiysapua. tia parantum!sen jälkeenkin, ensimmäinen
11042: hankkiminen sekä kolme neljäsosaa niiden
11043: 37 §. korjaamisen ja uusimisen kustannuksista,
11044: Tämän lain säätämät avustukset maksaa milloin tämä sairaan taloudelli!siin oloihin
11045: sairauskassa, jossa asianomainen sairaus-, katsoen harkitaan välttämättömäksi.
11046:
11047: 36
11048: 282 X,2. - Sairausvakuutus.
11049:
11050: 40 §. 43 §.
11051: Sairaanhoitoa annetaan sairaalle siitä :Sairausraha päivää kohti 29 § :ssä sääde-
11052: päivästä alkaen, jona hän sairautensa takia tyissa palkkausluokissa on, ellei sairastu-
11053: on kääntynyt lääkärin puoleen tahi jona neelia ole omaisia :
11054: sairaudesta on 69 § :n mukaisesti sairaus-
11055: kassalle ilmoitettu, taikka, jos olosuhteista I luokassa 4 mk.
11056: käy päättäminen, että ilmoitukren viipy- II 6
11057: miseen on ollut hyväksy<ttävä syy, siitä päi- III
11058: " 10 ,"
11059: västä, jolloin sairaus todistettavasti on IV "
11060: , 14
11061: alkanut, kuitenkin enintään seitsemältä päi- V 18 ,"
11062: vältä ennen lääkärin puoleen kääntymistä VI " 25
11063: " "
11064: tai tässä mainitun ilmoituksen tekemiiStä.
11065: Sairaan.h.oitoa annetaan siltä ajalta, Jos sairastuneelia on huollettavia omai-
11066: minkä 'Sairaus estää työntekijää toimitta- sia, lisätään 1 momentissa säädettyihin sai-
11067: masta tavallista työtään, kuitenkin enin- rausrahoihin perhelisiinä puolisoa varten
11068: tään niin kauan, kun sairausrahaa 45 § :n kymmenesosa ja seitsemäätoi,sta vuotta nuo-
11069: mukaan maksetaan. rempaa tai työkyvytöntä, avioliitossa tai sen
11070: 41 §. ulkopuolella syntynyttä lasta kohti kahdes-
11071: Lääkärinhoidosta suoritettavan palkkion kymmenesosa luokan sairau.srahasta, jos
11072: perus~eet määrää sosiaaliministeriö lääkin-
11073: molemmat vanhemmat elävät, mutta kym-
11074: töhallituksen esityksestä. menesosa, jos toinen vanhemmista on kuol-
11075: Sairauskassa mal\;saa sanottujen perustei- lut, kuitenkin niin, että nämä lisäykset ovat
11076: den mukaisen palkkion suoraan lääkärille, yhteensä enintään viidesosa 1 momentissa
11077: jos tämä on tarkastusviranomaiselle ilmoit- säädetystä luokan sairausrahasta. Samassa
11078: tanut noudattavansa sanottuja perusteita. asemassa kuin lapsi on myöskin vakuutetun
11079: Ellei sairasta hoitanut lääkäri ole mai- muu omainen.
11080: nittua ilmoitusta tehnyt, maksaa sairaus- Sairausraha maksetaan sen palkkausluo-
11081: kassa 1 momentissa mainittujen, vahvistet- kan mukaan, mihin vakuutettu sairauden
11082: tujen maksuperusteiden mukaisen tai, nii- alkaessa kuuluu, kuitenkin seuraavassa mo-
11083: den puuttuessa, muuten kohtuullisen kor- mentissa mainituin poikkeuksin.
11084: vauksen lääkärinhoitopalkkiosta sairaalle Jos työntekijä, joka on ollut tämän lain
11085: itselleen. mukaan vakuutettuna ainakin kaksitoista
11086: Muun henkilön kuin lääkärin antamasta viikkoa ennenkuin hän sairastui, on kah-
11087: hoidosta maksaa kassa korvausta harkin- dentoista viikon aikana lähinnä ennen sai-
11088: nan tai sopimuksen mukaan. rastumistaan kuulunut eri palkkausluok-
11089: kiin, maksetaan hänen sairausrahansa sen
11090: 42 §. palkkausluokan mukaan, mihin hän sairas-
11091: Jos olosuhteet antavat siihen aiheita, tuessaan olisi kuulunut, jos hänen työan-
11092: olkoon sairauskassalla oikeus, lääkintöhalli- sionsa sinä viikkona olisi ollut niiden vii-
11093: tuksen antamien ohjeiden mukaan, ID?ÖU· koittaisten työansioiden keskimäärä, jotka
11094: +ää sairastuneelle korvausta muunkin sai- hänellä todellisuudessa on ollut puheenaole-
11095: raanhoitoon perehtyneen henkilön kuin lää- vien kahdentoista viikon aikana. Ellei va-
11096: kärin neuvon mukaan käy.tetyistii lääk- kuutettu työntekijä tämän lain mukaan ole
11097: keistä ja tarpeellisista puhdL;tusuineista ollut velvollinen suorittamaan vakuutus-
11098: sekä sidetarpeista, kuitenkin enintä1in maksuja kaikilta lähinnä ennen hänen aai-
11099: kolme neljäsosaa niiden hinnasta. rastumistaan kuluneilta kahdeltatoista Yii-
11100: X,2. - Helo y. m. 283
11101:
11102: kolta tai jos hän työttömyyden takia ei ole on kirjeen lähettämistä osoittavassa posti-
11103: kuulunut mihinkään palkkausluokkaan, on leimassa tai jona kirje muutoin todetaan
11104: edellämainittua työansion keskimäärää las- postiin pannuksi.
11105: kettaessa otettava huomioon, sekä työan- 45 §.
11106: sioon että viikkojen lukuun nähden, ainoas- Sairausrahaa suoritetaan kahdentoista
11107: taan ne viikot, joilta valmutetun puolesta peräkkäisen kuukauden aikana yhteensä
11108: on ollut suoritettava vakuutusmaksuja. Jos enintään kähdeltakymmeneltäkuudelta vii-
11109: työntekijä sairastuu, ennenkuin on kulu- kolta, mutta voidaan tämä aika vaikeissa ja
11110: nut kaksitoista viikkoa siitä, kun hän .tuli pitkällisiStSä sairaustapauksissa kassan halli-
11111: vakuutetuksi, katsotaan työansion keski- tuksen harkinnan mukaan pidentää yhdeksi
11112: maaraa laskettaessa hänen työansionsa vuodeksi.
11113: puuttuvien viikkojen aikana olleen viisi- Jos tauti on toisen vuoden kuluessa siitä
11114: kymmentä markkaa viikossa. päivästä lukien, josta alkaen sairausrahaa
11115: .Jos sairwstuneen työansioon on kuulunut sairaustapauksen johdosta alettiin maksaa,
11116: luontaisetuja, jotka hän sairautensa aikana uusiutul].ut kerran tai useammin, suorite-
11117: saa pitää, maksetaan hänen sairausrahansa taan näiden sekä myöhempien uusiutumi-
11118: sen luokan mukaan, johon hän tulee kuulu- sien takia sairausrahaa niin kauan, että nii-
11119: maan, kun näiden luontaisetujen arvo vä- den päivien luku, joilta sairausrahaa kysy-
11120: hennetään hänen koko työansiostaan. myksessäolevan sairauden takia tulee anne-
11121: Jos sairastunut on sairautensa johdosta tuksi, nousee enintään kolmeensataan kuu-
11122: joutunut niin avuttomaan tilaan, ettei hän teenkymmeneenviiteen. Sama olkoon laki,
11123: voi tulla toimeen ilman toisen henkilön hoi- milloin tauti on jatkunut toiseen vuoteen.
11124: toa, on siltä ajalta, minkä sellaista avutto- Ellei tauti toisen vuoden kuluessa siitä
11125: muutta kestää, hänelle 1 momentin mukaan lukien, kun sairausrahaa alettiin maksaa,
11126: maksettava päivittäinen sairausraha kassan ole uusiutunut, pidetään myöhempi sairas-
11127: hallituksen harkinnan mukaan koroitettava tuminen uutena sairaustapauksena.
11128: 2-o-50 prosentilla siitä riippumatta, onko Jos tauti on uusiutunut tässä mainitun
11129: hänellä hänen luonaan olevia omaisia. toi,sen vuoden kuluessa, pidetään myöhem-
11130: min sattuva uusiutuminen uutena sairaus-
11131: 44 §. tapauksena ainoastaan, jos voidaan näyttää,
11132: Sairausrahaa maksetaan kultakin pal- ettei vakuutettu ole sen taudin johdosta
11133: vältä, minkä työntekijä sairauden takia on kahden vuoden aikana ennen tätä myö-
11134: estetty tavallista työtään suorittamasta, hempää uusiutumista ollut estettynä ta-
11135: sunnuntai- ja juhlapäivät mukaan luet- vallista työtään suorittamasta.
11136: tuina, kolmannesta päivästä alkaen työstä 'Milloin tauti on uusiutunut kolmenkym-
11137: estymisen jå"lkeen. sitä päivää lukuunotta- menen päivän kuluessa siitä, kun sairaus-
11138: matta, jona este alkoi, ja niin kauan kuin rahan maksaminen edellisen taudinkohtauk-
11139: 45 § :ssä säädetään. sen jälkeen päättyi, alkaa sairausrahan
11140: .Sairauden aiheuttama työstä estyminen maksaminen ensimmäisestä päivästä työstä
11141: katsotaan alkaneeksi varhaisintaan seitse- estymisen jälkeen.
11142: män päivää ennen sitä päivää, jolloin 69
11143: § :asä säädetty ilmoitus on tehty sairaus- 46 §.
11144: kassalle, ellei olosuhteista käy päättäminen, Jos vakuutettu sairautensa aikana muun
11145: että ilmoituksen viipymiseen on ollut hy- lain tai asetuksen kuin työsopimuslain mu.
11146: väksyttävä syy. Kirjeessä lähetetty ilmoi- kaan saa määrättyä sairausrahan luontoista
11147: tus katsotaan tehdyksi sinä päivänä, joka avustusta, maksetaan 43, 44 ja 45 § :n mu-
11148: 284 X,z. - Sairausvakuutus.
11149:
11150: kaan lasketusta sairausrahasta siltä ajalta, mukaiseen tarkastukseen, voi sairauskassa
11151: jolta hän saa sellaista avustusta, vain sen kohtuullisesti alentaa hänelle muutoin suo-
11152: verran, kuin tämä avustus on sairausrahaa ritettavaa sairausapua tahi sen kokonaan
11153: pienempi. kie1tääkin siltä ajalta, jonka laiminlyönti
11154: Sairausraha maksetaan työnantajalle siltä tai kieltäytyminen kestää.
11155: ajalta, jolta hän työsopimuslain mukaan
11156: maksaa sairastuneelle työntekijälleen täy- 50 §.
11157: den palkan. Sairauskassalle, jonka taloudellinen tila
11158: 47 §. on hyvä, voi sosiaaliministeriö hakemuk-
11159: Tässä laissa säädetyn sairausavun sijaan sesta kolmeksi vuodekisi kerrallaan myöntää
11160: voi sairauskassa hankkia sairastuneelle ti- oikeuden:
11161: laisuuden hoitoon ja elatukseen sairaalassa 1) maksaa sairausrahaa pidemmältäkin
11162: tai parantolassa. Tämä aika otetaan lu- ajalta, kuin 45 § $Sä säädetään ;
11163: kuun 45 § :ssä mainittuja aikoja lasket- 2) kustantaa 39 § :ssä säädettyä sairaan-
11164: taessa. hoitoa myöskin vakuutetun luona asuville
11165: Jos sairastunut on perheensä ainoa tai hänen omaisilleen ; sekä
11166: pääasiallinen elättäjä, suoritetaan kuiten- 3) myöntää hautausapua vakuutetun
11167: kin ajalta, jonka 1 momentissa mainittu omaisten hautauskustannusten peittämiseen.
11168: hoito kestää, huoltoapuna aviopuolisolle
11169: kaksi viidesosaa ja jokaiselle seitsemää- 51 §.
11170: toista vuotta nuoremmalle tai työkyvyttö- Hautausapu vakuutetun kuolinpesälle,
11171: .
11172: mälle lapselle yksi viidesosa 43 § :ssä sääde-
11173: tystä sairausrahasta. J·os näin suoritettavat
11174: jos se on pitänyt huolta hautaamisesta, on
11175: sen päivittäisen sairausrahan viisikymmen-
11176: huoltoapuerät yhteensä nousisivat enem- kertainen määrä, mihin vainaja sairaana
11177: pään kuin neljään viidesosaan sairausrahan ollessaan olisi 43 § :n mukaan ollut oi-
11178: määrästä, ne on suhteellisesti alennettava keutettu, perhelisää lukuun ottamatta, kui-
11179: niin, että ne yhteensä tekevät tämän mää- tenkin vähintään viisisataa markkaa. Muulle
11180: rän. Samassa asemassa kuin lapsi on myös- henkilölle, joka on huolehtinut hautaami-
11181: kin vakuutetun muu omainen. sesta, maksetaan hautauskustannuffien
11182: määrä, ei kuitenkaan enempää, kuin olisi
11183: 48 §. ollut suoritettava kuolinpesälle.
11184: Sairastuneelle, jonka sairaus on aiheutu-
11185: nyt hänen rikollisesta teostaan tai joka on 52 §.
11186: sen itse tahallaan tuottanut, ei sairausrahaa Synnytystapauksessa myöntää sairaus-
11187: suoriteta; sairauskassalla on kuitenkin kassa vakuutetulle äitiysapuna maksutto-
11188: valta, harkintansa mukaan, antaa huolto- man kätilönavun sekä kolme neljäsosaa lää-
11189: apua hänen omaisilleen, niinkuin 47 § :n kärin määräämien lääkkeiden hinnasta
11190: 2 momentissa sanotaan. ynnä korvauksen lääkärin, kätilön tai hätä-
11191: tilassa, milloin lääkäriä tai kätilöä ei voida
11192: 49 §. saada, muun sairaanhoitoon perehtyneen
11193: Jos sairas laiminlyö noudattaa lääkärin henkilön määräämien puhdistusaineiden ja
11194: hänelle antamia ohjeita tai jos hän ilman sidetarpeitten hinnasta, niin myös äitiys-
11195: liyväksyttävää ,syytä ei suostu sairaalassa. rahaa.
11196: annettavaan hoitoon, hengenvaaralliseksi Milloin synnytys on vaatinut lääkärin-
11197: katsottavaa leikkausta siihen lukematta, apua, maksaa kassa siitä aiheutuneet kus-
11198: tahi jos hän kieltäytyy alistumasta asian- tannukset niinkuin sairaUJStapauksessa.
11199: X,2. - Helo y. m. 285
11200:
11201: Jos synnytys aiheuttaa sairauden, on sen Siksi ajaksi, minkä 1 momentissa mai-
11202: alkamisesta lukien myönnettävä tämän lain nittu hoito synnytyslaitoksessa kestää, kes-
11203: mukaista sairaanhoitoa ja ,sairausrahaa keytyy äitiysrahan maksaminen. Jos syn-
11204: sekä 47 § :ssä edelly.tetyissä tapauksissa nyttäjä itse elättää perheensä, maksetaan
11205: siinä määrättyä huoltoapua. kuitenkin huoltoapua hänen omaisilleen sa-
11206: mojen perusteiden mukaan, kuin 47 § :n
11207: 53 §. 2 momentissa on säädetty.
11208: Äitiysraha päivää kohti on yhtä suuri
11209: kuin äidille sairaustapauksessa 43 § :n mu- 55 §.
11210: Kaan maksettava sairausraha. Äitiysrahaa Niin kauan kuin sairastunut tai synnyt-
11211: maksetaan niin kauan, kuin synnyttäjä lää- täjä on pidätettynä tai kärsii vapausran-
11212: kärin tai kätilön määräyksestä on estetty gaistusta tahi sakkoranga]stuksen sijasta
11213: ryhtymästä muuhun työhön kuin kotiaska- pidetään vankeudessa, taikka on työ- tai
11214: reisiin taikka lain mukaan on synnytyksen kasvatuslaitoksessa tai muussa vastaavassa
11215: jälkeen estetty tekemästä tavallista työtään laitoksessa, ei hänellä ole oikeutta sairaus-
11216: ja raskauden aikana käyttää lain hänelle apuun eikä äitiysapuun. Harkintansa mu-
11217: suomaa oikeutta siitä pidättyä, kuitenkin kaan voi sairauskassa kuitenkin myöntää
11218: enintään kuudelta viikolta ennen synny- hänen omaisilleen huoltoapua samojen pe-
11219: tystä ja kuudelta viikolta sen jälkeen. rusteiden mukaan, kuin 47 § :n 2 momen-
11220: Jos lääkäri synnyttäjän tai lapsen takia tissa on säädetty, ei kuitenkaan jos sairas-
11221: harkitsee tarpeelliseksi, että synnyttäjä tanut tai synnyttäjä kärsii vapausrangais-
11222: kauemmin kuin kuuden viikon aikana syn- tusta tahi jos häntä ,sakkorangaistuksen si-
11223: nytyksen jälkeen pidättyy tavallisesta työs- jasta pidetään vankeudessa.
11224: tään, myönnetään äitiysrahaa edelleen
11225: työstä pidättymisen ajalta, kuitenkin enin- 56 §.
11226: tään vielä kuudelta viikolta. Sairauskassan hallituksella on oikeus tar-
11227: Lääkärin tai kätilön erehdys aikaan näh- kastuttaa kassan myöntämien vakuutussuo-
11228: den, jolloin synnytyksen piti tapahtua, äl- ritusten käyttöä.
11229: köön estäkö naista saamasta äitiysrahaa
11230: siitä päivä,stä lukien, jolloin lääkärin tai VI Luku.
11231: kätilön antama, synnytysaikaa koskeva to-
11232: distus on päivätty, siihen päivään asti, jol- Vapaaehtoinen vakuut1ts.
11233: loin synnytys tapahtuu. 57 §.
11234: Äitiysrahaa ei myönnetä, jos synnytys Työntekijää, joka vähintään yhden vuo-
11235: tapahtuu varhemmin kuin kymmenen kuu- den ajan on ollut ,tämän lain mukaan va-
11236: kauden kuluttua sen jälkeen, kuin synnyt- kuutettuna, mutta sitten on luopunut va-
11237: täjä tuli tämän lain mukaan vakuutetuksi. kuutusvelvollisuuden alaisesta työstä siir-
11238: tymättä toiseen sellaiseen työhön, on oi-
11239: 54 §. keutettu saamaan snna sairauskassassa,
11240: Sairauskassa suorittaa kustannukset lää- mi8sä hän viimeksi oli vakuutettu, ja siinä
11241: kärin määräämä:stä synnyttäjän ja lapsen palkkausluok~JJssa, johon hän viimeksi kuu-
11242: hoidosta ja elatuksesta synnytyslaitoksessa. lui, tahi sitä alemmassa, vapaaehtoisen va-
11243: Jos synnyttäjä ilman hyväksyttävää syytä kuutuksen, jos hän antaa hakemuksensa
11244: ei laitoshoitoon suostu, voi sairauskassa sairauskassalle neljäntoista päivän kuluessa
11245: kohtuullisesti alentaa tahi kokonaan kieltää sen jälkeen, kuin hän luopui vakuutusvel-
11246: muutoin annettavan äitiysrahan. vollisuuden alaisesta työstä, luopumispäi-
11247: 286 X,2. - Sairausvakuutus.
11248:
11249: vää lukuunottamatta. Tällainen vakuutus 58 §.
11250: katsotaan alkaneeksi sma pmvana, jona Vapaaehtoisesti vakuutettu maksaa itse
11251: vakuutusvelvollisuuden alaisuus päättyy. koko vakuutusmaksunsa sairauskassalle.
11252: Seitsemäntoista vuotta täyttänyt, mutta Maksu suoritetaan etukäteen siinä jär-
11253: viittäkymmentä vuotta nuorempi työkykyi- jestyksessä, kuin kassan säännöt määrää-
11254: nen Suomen kansalainen, joka ei ole vakuu- vät. Sen ohessa maksaa 57 § :n 1 momentin
11255: tusvelvollisuuden alaisessa työssä ja joka perusteella vapaaehtoisen jatkovakuutuksen
11256: tai jonka puoliso kunnallisverotuksessa on saanut henkilö vakuutusmaksun siltäkin
11257: verotettu enintään kahdenkymmenentuhan- ajalta, joka on kulunut sen jälkeen, kuin
11258: nen markan tuloista, on oikeutettu piirisai- hän luopui· vakuutusvelvollisuuden alai-
11259: rauskassassa ottamaan vapaaehtoisen va- ,sesta työstä.
11260: kuutuksen ja sen nojalla saamaan tämän Ellei vakuutettu säädetyssä järjestyk-
11261: lain mukaiHet vakuutussuoritukset, seuraa- sessä vakuutusmaksuja suorita, päättyy va-
11262: vin poikkeuksin ja rajoituksin: kuutus heti.
11263: 1) vakuutettu määrää itse luokan, jonka
11264: mukaan hän suorittaa vakuutusmaksunsa 59 §.
11265: ja saa vakuutussuorituksensa; Jos sairauskassa myöntää vapaaehtoisia
11266: 2) sairausapua ei myönnetä sairauden vakuutuksia, on tämä toiminta erotettava
11267: johdosta, joka alkaa, ennenkuin kolme kuu- eri osastoksi ja siitä tehtävä eri tilinpäätös.
11268: kautta on kulunut siitä päivästä, jolloin va-
11269: kuutettu on kassalle maksanut ensimmäisen VII Luku.
11270: vakuutusmaksunsa ;
11271: 3) hautausap).la ei myönnetä, jos vakuu- Sairauskasso]en Jälleenvaknutuslaitos.
11272: tettu kuolee, ennenkuin kuusi kuukautta 60 §.
11273: on kulunut siitä päivä:stä, jolloin hän on Sekä piirisairauskassojen että toimiluvan
11274: kassalle maksanut ensimmäisen vakuutus- saaneiden yksityisten sairauskassojen tulee
11275: maksunsa, ja hautausapu on puolet 51 olla sairauskassojen jälleenvakuutuslaitok-
11276: § :ssä säädetystä määrästä, ellei vakuutetun sen osakkaina. Jälleenvakuutuslaitoksen
11277: kuolinpäivään ole kulunut kahtatoista kuu- järjestysmuoto ja tehtävät määrätään ase-
11278: kautta vakuutusmaksujen ensimmäisestä tuksella. Sen säännöt vahvistaa valtio-
11279: maksupäivästä; sekä neuvosto.
11280: 4) äitiysapua ei myönnetä, jos synny-
11281: tys tapahtuu varhemmin kuin kymmenen 61 §.
11282: kuukauden kuluttua siitä päivästä, jolloin Jälleenvakuutuslaitoksen pohjarahastona
11283: vakuutettu on kassalle maksanut ensimmäi- on viiden miljoonan markan rahasumma,
11284: sen vakuutusmaksun:sa. mikä valtion varoista sille myönnetään
11285: Samoin edellytyksin ja rajoituksin kuin kertakaikkisena a purahana.
11286: piirisairauskassa voi myös yksityinen sai- Laitoksen tulot ovat, paitsi sen varojen
11287: rauskassa, jos 1sen säännöt siitä sisältävät korkoja, ne vuotuiset maksut, joita sairaus-
11288: määräyksen, myöntää vapaaehtoisia vakuu- Kassat 64 § :n mukaan sille suorittavat.
11289: tuksia.
11290: Mitä tässä laissa on säädetty sairauskas- 62 §.
11291: san työntekijäjäsenistä, koskee soveltuvin Jälleenvakuutuslaitos antaa sairauskas-
11292: kohdin myöskin vapaaehtoisesti vakuutet- soille korvauksia, niinkuin 28 § :n 1 momen-
11293: tuja henkilöitä. tissa ja 66 § :n 1 momentissa säädetään.
11294: X,2. - Helo y. m. 287
11295:
11296: VIII I1uku. taisiin korjatuksi, on kassan päätettävä tar-
11297: peen mukaan koroittaa vakuutusmaksunsa.
11298: V arain hoito ja käyttäminen.
11299: Ellei sairauskassa jälleenvakuutuslaitok-
11300: 63 §. sen vaatimuksestakaan ole ryhtynyt 2 mo-
11301: Sairauskassojen tilivuosi on kalenteri- mentissa mainittuun toimenpiteeseen, on
11302: vuosi. jälleenvakuutuslaitoksella valta viran puo-
11303: 64 §. lesta ja oikeusvoimaisesti koroittaa kassan
11304: TiEnpäätöksessään tulee sairauskassan ti- vakuutusmaksuja sekä, tarpeen tällöin sitä
11305: littää jälleenvakuutuslaitok!sen hyväksi vaatiessa, muuttaa kassan säännöt ja hank-
11306: sosiaaliministeriön viideksi vuodeksi kerral- kia muutokselle sosiaaliministeriön vahvis-
11307: laan määräämä prosentti tilivuoden aikana tus. Näin koroitettuja vakuutusmakisuja
11308: kantamistaan vakuutusmaksuista, kuitenkin älköön sairauskassa ilman jälleenvakuutus-
11309: enintään kymmenen prosenttia. laitoksen suostumusta alentako.
11310:
11311: 65 §. 67 §.
11312: Sairauskassan tilinpäätöksen osoittama Sairauskassan tulee sijoittaa varansa luo-
11313: ylijäämä siirretään kassan vararahastoon, tettavaan, mikäli mahdollista johonkin
11314: kunnes tämä on noussut yhtä suureksi kuin paikkakunnan rahalaitokseen, noudattaen
11315: ne keskimääräiset vuotuiset menot, jotka tarkastusviranomaisen antamia yleisiä oh-
11316: kassalla kolmena viimeksikuluneena vuo- jeita.
11317: tena on ollut. 68 §.
11318: Kun sairauskassan vararahasto on nous- Piirisairauskassan toiminta-alueen muut-
11319: sut 1 momentissa mainittuun määrään, voi tuessa määrää tarkastusviranomainen ne pe-
11320: kassan varsinainen kokous päättää, että yli- rusteet, joiden mukaan niiden piirisairaus-
11321: jäämävarat kokonaan tai osaksi jätetään ka:ssojen varat on jaettava, joita muutos
11322: voitto- ja tappiotilille taikka edelleen siir- koskee.
11323: retään vararahastoon. Vararahastoa älköön
11324: kuitenkaan kartutettako edellämainitun IX Luku.
11325: määrän kolminkertaista arvoa suuremmaksi.
11326: Vakuutussuorituksen hakeminen.
11327: 66 §. 69 §.
11328: Milloin sairauskassan tilinpäätös osoittaa, Kun vakuutettua on kohdannut vakuu-
11329: etteivät vuoden tulot ole riittäneet menoi- tussuorituksen saamiseen tämän lain mu-
11330: hin, on puuttuva määrä otettava kassan va- kaan oikeuttava sairaus- tai synnytystapaus
11331: rarahastosta. Ellei · vararahastoa ole tai taikka hän on kuollut, on ilmoitus siitä
11332: elleivät sen varat riitä, ilmoittakoon sai- viipymättä annettava jollekin kassan halli-
11333: rauskassa heti asiasta jälleenvakuutuslai- tuksen jäsenelle tai toimihenkilölle. Tämän
11334: tokselle, joka korvaa vajauksen. ilmoituksen voi tehdä suoritukseen oikeu-
11335: Jos vararahastoon on ollut turvaudut- tettu itse tai hänen valtuuttamansa asia-
11336: tava, ennenkuin se on noussut 65 § :n 1 mo- mies tai laillinen edustaja taikka myös se,
11337: mentissa mainittuun määräänsä, taikka jos joka hänen hoidostaan huolehtii.
11338: vararahasto on vähentynyt sanottua mää- Ellei 1 momentissa mainittua ilmoitusta
11339: rää pienemmäksi eikä ole syytä otaksua, tehdä kuuden kuukauden kuluessa sen jäl-
11340: että se on johtunut poikkeuksellisista olo- keen, kuin sairaus on alkanut tai muu va-
11341: suhteista tahi että asiantila kassan hallin- kuutussuorituksen aiheuttava tapaus on
11342: nossa toimeenpantavilla uudistuksilla saa- sattunut, on oikeus vakuutussuoritukiseen
11343: 288 X,2. - Sairausvakuutus.
11344:
11345: menetetty, ellei laillista tai muuta hyväk- kuutettuna, sairastuu tai muuten tulee oi-
11346: syttävää estettä voida näyttää. keutetuksi tämän lain mukaisiin vakuutus-
11347: suorituksiin, on työnantajan ne hänelle
11348: 70 §. maksettava, niin kauan kuin työntekijä
11349: Ellei vakuutettu 69 § :ssä mainitun sai- oleskelee maan rajojen ulkopuolella. Suo-
11350: raus- tai synnytystapauksen häntä koh- rittamansa erät on työnantajana oikeus pe-
11351: datessa oleskele sen sairauskassan alueella, riä asianomaiselta sairauska.ssalta.
11352: jonka jäsen hän on, olkoon hän oikeutettu
11353: hakemuksesta saamaan väliaikaista avus- 74 §.
11354: tusta enintään kahden viikon ajaksi lähim- Jos sairauskassan jäsen sinä aikana, jona
11355: rnäitä piirisairauskassalta. Tämä ka:ssa hän saa tämän lain muka1sia vakuutussuori-
11356: Iiankkikoon asianomaiselta sairauskassal ta tuksia, lähtee maan rajojen ulkopuolelle,
11357: kaikki avustuksen antami,sta varten tar- menettää ,.hän, ellei kassan säännöissä toisin
11358: peelliset selvitykset, mikäli hakija ei voi määrätä, oikeutensa vakuutussuorituksiin
11359: niitä itse esittää. ulkomailla olonsa ajak,si.
11360: Avustuksen antamisesta johtuvat menonsa
11361: on piirisairauskassa oikeutettu perimään 75 §.
11362: siltä sairauskassalta, jonka jäsen on saanut Vakuutussuoritukset on vakuutetun pyyn-
11363: avustusta. nöstä maksettava ainakin kerran kuukau-
11364: 71 §. dessa sitä ennen kuluneelta ajalta, ei kui-
11365: Vakuutussuoritus maksetaan joko sille, tenkaan useammin kuin kerran viikossa.
11366: jolle se on tuleva, tahi hänen valtuuttamal- Äitiysrahan sekin osa, joka kohdistuu
11367: leen asiamiehelle tahi lailliselle edustajal- synnytyksen edellä olevaan aikaan, makse-
11368: leen, mutta voidaan sairauskassan hallituk- taan synnytyksen tapahduttua.
11369: sen harkinnan mukaan myöskin suorittaa
11370: sille, joka hänen hoidostaan pitää huolta. X Luku.
11371:
11372: 72 §. Valitus.
11373: Ellei vakuutussuoritusta nosteta lähinnä 76 §.
11374: seuraavan kalenterivuoden kuluessa sen Vakuutussuorituksen hakijalla, joka m
11375: jälkeen, kuin se oli saatavissa, olkoon oikeus tyydy sairauskassan hallituksen päätök-
11376: siihen menetetty. seen vakuutussuorituksen myöntämisestä tai
11377: Ellei sairauskassa työnantajalta vaadi sen suuruudesta, niin myös työnantajana
11378: maksamatta jäänyttä vakuutusmaksua seu- ja työntekijällä, joka on tyytymätön sai-
11379: raavan kalenterivuoden kuluessa siitä lu- rauskassan hallituksen päätökseen ka:ssan
11380: kien, jolloin vakuutUISJilaksun lopullisen kokouksen päättämien vakuutusmaksujen
11381: suorituksen olisi pitänyt 33 § :n 1 momen- soveltamisesta asianomaiseen liikkeeseen .tai
11382: tin mukaan tapahtua, olkoon kassan oikeus yritykseen, on oikeus hakea päätökseen
11383: siihen menetetty, ei kuitenkaan, milloin muutosta vakuutusneuvostolta valituskir-
11384: työnantaja on 31 § :n 3 momentin mukaan jalla, joka on annettava vakuutusneuvos-
11385: työntekijän palkasta pidättänyt osan va- tolle tai sairauska;ssan hallitukselle kolmen-
11386: kuutusmaksuista. kymmenen päivän kuluessa päätöksestä tie-
11387: don saatua, tiedoksisaantipäivää niihin lu-
11388: 73 §. kematta. Sairauskassan hallitus lähettä-
11389: Jos työntekijä, joka maan raJOJen ulko- köön valituskirjan ja siihen kuuluvat muut
11390: puolellakin olle,ssaan 2 § :n mukaan on va- asiakirjat, milloin ne sille on annettu, sekä
11391: X,2. - Helo y. m. 289
11392:
11393: oman lausuntonsa a.<liasta viipymättä va- XI Luku.
11394: kuutmneuvostolle.
11395: Rangaistusmääräykset.
11396: 82 §.
11397: 77 §. Jos työnantaja tai se, jonka hän on pan-
11398: Valituskirjat voidaan vakuutusneuvostolle nut sijaansa suorittamaan tässä laissa sääde-
11399: ja sairaushssalle myöskin postitse lähettää. tystä vakuutusvelvollisuudesta työnantajalle
11400: Valitus katsotaan tällöin oikeassa ajassa johtuvia tehtäviä, tahallisesti on laiminlyö-
11401: tehdyksi, jos kirjeen lähettämistä osoitta- nyt vakuuttamisvelvollisuutensa taikka va-
11402: vasta postileimasta tai muuten havaitaan, kuutusmaksuina pidättänyt enemmän kuin
11403: että valituskirjat on pantu postiin ennen hänen oli pidätettävä, tai on pidättämänsä
11404: määräajan umpeen kulumista. määrän jättänyt säädetyssä ajassa koko-
11405: naan tai osaksi sairauskassalle suoritta-
11406: matta, rangaiJstakoon sakolla, ellei yleisessä
11407: 78 §. laissa ole teosta ankarampaa rangaistusta
11408: Milloin määräajassa vakuutusneuvostolle säädetty.
11409: annettava valitus on saapunut perille mää- Työnantajaa tai hänen sijamtaan, joka
11410: räajan umpeenkulumisen jälkeen, on va- muulla kuin 1 momentissa JSanotulla tavalla
11411: kuutusneuvostolla oikeus, jos erinomaisia rikkoo tämän lain määräyksiä, rangaista-
11412: syitä on, päättää kuitenkin ottaa asia käsi- koon enintään kolmellakymmenellä päivä-
11413: teltäväksi. sakolla, ellei yleisessä laissa ole teosta anka-
11414: rampaa rangaistusta säädetty.
11415: 79 §.
11416: Vakuutusneuvoston päätökseen, mikäli se
11417: 83 §.
11418: koskee kysymystä, onko hakija oikeutettu
11419: Sairauskassan jäsen, joka sairautta tees-
11420: saamaan tämän lain muka1sta vakuutus-
11421: kennellen tai muuten vilpillisesti on tämän
11422: suoritusta, niin myös 1 § :n 2 momentissa
11423: lain mukaisesta vakuutuksesta tulevan edun
11424: tarkoitettuun päätökseen saa hakea muu-
11425: itselleen hankkinut tai sitä yrittänyt, ran-
11426: tosta korkeimmalta oikeudelta valituskir-
11427: gaistakoon, niinkuin rikoslaissa on säädetty.
11428: jalla, joka kuudenkymmenen päivän ku-
11429: luessa siitä päivästä, jona a'sianomainen
11430: on saanut tiedon vakuutusneuvoston pää- 84 §.
11431: töksestä, sitä päivää lukuunottamatta, on Joka luvattomasti ilmaisee, mitä on tässä
11432: korkeimpaan oikeuteen annettava. lai;ssa määrättyjä tehtäviä ,täyttäessään saa-
11433: nut tietää sairauskassan jäsenen taloudelli-
11434: sesta tilasta tai terveyssuhteista taikka am-
11435: 80 §. matti- tai liikesalaisuuksista, rangaistakoon
11436: Vakuutussuorituksen maksamista älköön sakolla.
11437: lykättäkö sen vuoksi, että päätöksestä on Jos 1 momentissa mainittu teko tehdään
11438: valitettu. taloudellisen edun hankkimiseksi itselle tai
11439: toiselle taikka ammatin- tai liikkeenharjoit-
11440: tajan vanhingoittamiseksi, rangaistakoon
11441: 81 §. syyllinen vankeudella. Sama olkoon ran-
11442: Vakuutusneuvoston päätös on toimitet- gaistus sille, joka itseään tai toista varten
11443: tava asianomaisen sairauskrussan välityksellä on ammatti- tai liikesalaisuuden tietoonsa
11444: valittajan tiedoksi. hankkinut.
11445:
11446: 37
11447: 290 X,2. - Sairausvakuutus.
11448:
11449: Tässä pykälässä mainitusta rikoksesta äl- rsukulaisia, joita. hän lain mukaan on vel-
11450: köön virallinen syyttäjä tehkö syytettä, ellei vollinen elättämään, sekä niitä hänen ala-
11451: asianomistaja ole sitä syytteeseen panta- ikäisiä tai työkyvyttomiä sisaruksiaan, joita
11452: vaksi ilmoittanut. hän elättää.
11453:
11454: 88 §.
11455: XII Luku. Tähän lakiin perustuvia vakuutUBBUori-
11456: tuksia koskevissa asioissa on viranomaisen,
11457: Erinäisiä säännöks·iä.
11458: joka asiassa tuomit8ee, vapaasti harkittuaan
11459: 85 §. kaikki esilletulleet asianhaarat, päätettävä,
11460: Tässä laissa säädetyn vakuutusvelvolli- mitä siinä on todeksi katsottava.
11461: suuden alaisten työntekijäin rahapalkasta
11462: j3, luontaiseduista pidettäköön työnantajan
11463: 89 §.
11464: toimesta sellaista luetteloa, että siitä sel-
11465: Tasavallan hallituksella on valta, sen es-
11466: västi ;saadaan tieto työall8iosta, joka työn-
11467: tämättä, mitä tässä laissa on ,säädetty, tehdä
11468: tekijällä on ollut.
11469: vastavuoroisuuden perusteella sopimuksia
11470: V aadittae;ssa on tämä luettelo näytettävä
11471: toisen maan kalliSISa avustuksien antamisesta
11472: ja siitä otteita annettava asianomaiselle
11473: sen kansalaisille enintään siinä laajuudessa,
11474: tarkastusviranomaiselle sekä sairauskassan
11475: kuin Suomen kansalaisille tämän lain mu-
11476: hallituksen esimiehelle ja kassan valtuutta-
11477: kaan on myönnetty.
11478: malle hallituksen jäsenelle.
11479:
11480: 86 §. 90 §.
11481: Vakuutettu, joka on tämän lain mukaan Sairauskasrsojen ja niiden jälleenvakuu-
11482: saanut vakuutussuorituksia, on siitä huoli- tuslaitoksen tarkastamisesta säädetään ase-
11483: matta oikeutettu yleisen lain nojalla vaati- tuk8ella.
11484: maan ;sairauden aiheuttajalta korvausta ,sen
11485: seurauksista. Tästä korvauksesta määrät- 91 §.
11486: köön oikeus vähennettäväk8i ne määrät, Jokaiseen tehtaaseen ja työhuoneistoon
11487: mitkä vakuutettu tämän lain mukaan on on työnantajan toimesta pantava nähtäville
11488: saanut tai tulee rsaamaan. tämä laki ja tiedonanto siitä, missä sairaus-
11489: ,Sairauden aiheuttaja on velvollinen myös- kassassa työntekijät ovat vakuutetut. Muilla
11490: kin sairauskassalle tai, jos valtio on ollut työmailla on tämä laki ja mainittu tiedon-
11491: työnantajana, valtiolle taikka, jos työnan- anto pidettävä työnantajan tai työnjohtajan
11492: tajana on ollut kaupunki, jolle 4 § :n 3 mo- luona nähtävissä.
11493: mentin mukaan on myönnetty vapautus
11494: vakuutusvelvollisuudesta, sanotulle kaupun- 92 §.
11495: gille korvaamaan sairastuneelle tai hänen Tämän lain soveltami1sta koskevat sään-
11496: omaisilleen maksetut vakuutus,suoritukset. nökset annetaan asetuksella.
11497:
11498: 87 §. 93 §.
11499: Omaisilla tarkoitetaan tässä laissa ,sairas- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
11500: tuneen tai synnyttäjän puolisoa ja niitä mikuuta vuonna 19 ...
11501: X,2. - Helo y. m. 291
11502:
11503: Laki
11504: velkojain oikeudesta ja etuudesta toistensa edellä maksun saamiseen konkurssiin lu<>-
11505: vutetusta omaisuudesta annetun asetuksen muuttamisesta.
11506:
11507: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että 9 päivänä marraskuuta
11508: 1868 velkojain oikeudesta ja etuudesta toistensa edellä maksun saamiseen konkurssiin
11509: luovutetusta omaisuudesta annetun a;setuksen 7 §, sellaisena kuin se viimeksi muu-
11510: tettuna on 17 päivänä heinäkuuta 1925 annetussa, sanotun rusetuksen muuttamista koske-
11511: vassa laissa, on kuuluva seuraavasti:
11512:
11513: 7 §. 17 päivänä heinäkuuta 1925 annetun työ-
11514: Sen jälkeen on ,suoritettava, maaveroja väen tapaturmavakuutuslain 25 § :ssä tar-
11515: lukuunottamatta, kuluvan ja kolmen lä- koitettujen ryhmävakuutusten vakuutus-
11516: hinnä edellisen vuoden valtion, kunnan ja maksut sekä .. päivänä ...... kuuta 19 ..
11517: kirkon verot, jotka kannetaan yleisissä ve- annetun sairausvakuutuslain mukaiset va-
11518: ronkannoissa, niin myös mainitulta ajalta kuutusmaksut.
11519: maksettavat valmisteverot. Sama oikeus
11520: kuin verolla on veron lisäyksellä, joka mak- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
11521: suvelvollisuuden laiminlyömisen johdosta on mikuuta 19 .. ; älköön ,sitä kuitenkaan so-
11522: siitä suoritettava. Samalla oikeudella kuin vellettako konkurssi- ja ulosottoasiois.sa,
11523: verot suoritettakoon samalta ajalta myöskin jotka !Sitä ennen on pantu vireille.
11524:
11525:
11526: Helsingi!ssä helmikuun 10 päivänä 1934.
11527:
11528: Johan Helo. Osk. Salonen.
11529: Otto Toivonen. H. Kääriäinen.
11530: Reinb. Swentorzetski. Anni Huotari.
11531: Aino Malkamäki. Kristian Lumijärvi.
11532: Mauno Pekkala. Urho Kulovaara.
11533: Alex Hämäläinen. Aino Lehtokoski.
11534: Antti Meriläinen. Matti Lepistö.
11535: K. H. Wiik. J. E. Maimivuori.
11536: 292
11537:
11538: X,s. - Lak. al. N:o 21.
11539:
11540:
11541:
11542:
11543: Kivisalo y. m.: Ehdotus laiksi minimipalkoista.
11544:
11545:
11546: Ed uskun:n·aHe.
11547:
11548: Kansakunnan kunnia ja menestys vaati- dän ·omaan dantoonsa, joten kuntain on
11549: vat, ·että työntekijöille maksetaan sellaiset täytynyt elättää heidän perheitään.
11550: palkat, jotka riittävät ihmisarvoiseen toi- ·Tällainen asiaintila on kansrukunnalle
11551: meentuloon. häpeäksi. Sillä on myös sen tuJ.evaisuu-
11552: Alhaisista palkoista koituu työntekijöille teen nähden tuhoisat seuraukset. Niillä,
11553: ja heidän perheineen tarpeettomia kärsi- joiden koko ·elämä on alati jatkuvaa toi-
11554: myksiä eivätkä ne ajanoloon ole hyödyksi votonta ponnistusta, välttämättömäin ai-
11555: kenel1ekään, päinvastoin kaikille ·onnetto- neellisten elintarpeiden saamiseksi, joita ei-
11556: muudeksi. Elinkustannuksiin riittämättö- vät sittenkään riittävästi saa, ei ole mitään
11557: mj:llä palkoilla aikaansaatu tuotanto ei vas- henkisiä harrastuksia. Heiltä häviävät
11558: taa tarkoitustaan, vaan koituu kansan- myös kaikki kansakunnan menestykselle
11559: taloudelliseksi tuhoksi. :Suurten joukko- suuriarvoiset hyveet, kuten yrittämis- ja
11560: jen ostovoima vähenee, liike~elämä tyreh- säästäruishalu y. m., jotavastoin laiskuus ja
11561: tyy, kun tuottajat eivät saa riittävästi me- huJ.iganismi lisääntyvät. Suurten joukko-
11562: nekkiä tuotteilleen. Tuotantoa täytyy su- jen ·terv·eys tuhoutuu riittävän ravinnon
11563: pistaa, josta johtuu yhä suurempi työttö- puutteessa sekä muun kurjuuden vuoksi.
11564: myys, joka hävittää uhriensa ostokyvyn. Alituinen puute johtaa myös siveys- y. m.
11565: Tästä liike-elämä yhä enemmän kärsii, ri:koksiin sekä kiihoittaa vihamielisyyteen
11566: tuottajat saavat yhä vähemmän menekkiä kaikkea järjestettyä yhteiskuntaelämää koh-
11567: ja tuotantoa täytyy taas supistaa, josta ta;an. Nämä kaikki yhdessä kalvavat yh-
11568: työttömyys yhä lisääntyy j. n. e. Näin jou- teiskunnan perusteita niinkuin syöpä kal-
11569: dutaan kiertämään yhä ahtaammaksi su- vaa uhrinsa elinvoimat.
11570: pistuvaa taloudeHisten vaikeuksien ympy- Tällainen asiaintila ei voi eikä saa jat-
11571: rää, jota johdonmukaisesti jatkaen joudu- kua; siihen täytyy saada muutos.
11572: taan kaiken tuotannon täydelliseen itse- Tämän käsittävät jo laajat piirit työ-
11573: häviöön. väen ulkopuolellakin. Niinpä esim. viime
11574: Jo ennen pula-aikaa oli työväen palkka- vuonna Sortavalassa pidetty :Suomen hudl.-
11575: taso meillä niin alhainen, ettei siinä olisi toväen kokous hyväksyi yksimielisesti esit-
11576: ollut laskemisen varaa. Siitä huolimatta telijäneuvos N. A. Mannion ·esityksestä
11577: useimmat työnantajat ovat viime vuosina . päätöslauselman, jossa ensimmamenä ja
11578: miltei rikoUisella tavalla hyväkseen käyt- tärkeimpänä toimenpiteenä työttömyyden
11579: täneet työntekijäin avuttomuutta a:lenta- ja köyhäinhoitomenojen vähentämiseksi pi-
11580: malla palkkoja 30-50 %, paikoin <Bnem- detään palkkojen korottaminen sellaisiksi,
11581: män:kin. Näin on tultu siihen, että :työ- että perhe ilman köyhäinapua tulee toi-
11582: kykyisten, säännöllisesti työssä käypien meen miehen työansiol1a. Samaa lukuisat
11583: miesten palkat tuskin ovat riittäneet hei- sanomalehdet ovat myöhemmin yhä useam-
11584: X,3. - Kivisalo y. m. 293
11585:
11586: min tehostaneet. Ei Hene ainoatakaan säädöksillä turvannut maanviljelijöille
11587: talous~lämää tuntevaa henkilöä, joka ei alimmat hinnat viljasta, voista, lihasta,
11588: myöntäisi, että palkkojen korottaminen on juustosta j. n. e. Se on myös teollisuuden-
11589: välttämätön nykyisestä pulasta pääsemi- harjoittajille turvannut hyvät ahinnat tuot-
11590: seksi. teistaan. Mutta se ei ole ainoallakaan sää-
11591: Työvoima on kansakunnan kallein rik- döksellä turvannut työntekijöille minkään-
11592: kaus ; se on hallitusmuotomm~kin mukaan laista alinta paLkkatasoa. Tällainen me-
11593: valtakunnan erikoisessa suojeluksessa. nettely on ristiriitaista, se on työntekijöitä
11594: Mutta 'käytännössä kotieläimen pitäjää vastaan harjoitettua puolueellisuutta.
11595: rangaistaan ellei hän ·ole 'antanut sille Tämän puolueellisuuden poistamiseksi ja
11596: riittävästi ruokaa, jotawstoin ei ainoata- muista edelläesitetyistä syistä on lailla
11597: kaan työnantajaa dle rangaistu siitä, ettei säädettävä, että työntekijöille on makset-
11598: ole maksanut työntekijöilleen sellaista tava ihmisarvoiseen toimeentUiloon riittä-
11599: palkkaa, joilla nämä voisivat elää. vät palkat. Tätä säädöstä valvomaan on
11600: Tapaturmien estämiseksi säädetään, että jokaisessa kaupunki-, kauppala- ja ma,alais-
11601: vaaralliset kohdat työpaikoilla ovat suojat- kunnassa asetettava vastuuna·lainen toimi-
11602: tavat sekä ettei työpäiväkään saa olla, 'ai- elin, palkkalautakunta, joka tutkii toimi-
11603: nakaan kaikilla a'loilla, miten pitkä ta- piirissään, jona on kunta, elintarpeiden
11604: hansa. La:ki rankaisee myös sitä, joka hinnat sekä muut ihmisten ·toimeentuloon
11605: pilaantuneita elintarpeita myymällä tur- vaikuttavat asiat ja näin todettujen reali-
11606: melee kansan terveyttä.. 'Tälle ja muulle teettien perusteella päättää, määräajaksi
11607: suojeluslainsäädännölle on johdonmukaista esim. vuodeksi kerrallaan, mHlaiset alim-
11608: jatkoa, ettei työnantajan sallita tuhota mat palkat mistäkin työstä ja minkinlai-
11609: työntekijäin ja näiden perheenjäsenten sille työntekijöille on maksettava. Mikäli
11610: terveyttä riitämättömillä palkoilla. työpalkat on vakautettu työehtosopimuk-
11611: :Kun laki määrää, että työläisv•anhem- silla tai muutoin ovat välttämättömiä
11612: pain on elätettävä lapsensa, niin tulee sen alimpia palkkoja korlmammat, jäävät ne
11613: myös määrätä, että heidän tulee saada säännöstelyn ulkopuolelle.
11614: työstään sellaiset palkat, että ·elatus- Palkkalautakunta valitaan vuosittain
11615: velvollisuuden täyttäminen on mahdolli- tammikuun alussa. 1Siihen va'litsevat työn-
11616: nen. Ilman riittävää palkkaa ei tällä vel- antajain ja työntekijäin järjestöt kumpi-
11617: vollisuudella ole työläisiin nähden mitään kin yhtä monta jäsentä ja varajäsentä,
11618: merkitystä. Tämä höllentää perhesiteitä joiden lisä:ksi läänin maaherra nimittää
11619: muissakin suhteissa. yhden valtion ·edustajan ja hänelle vara-
11620: Kun palkkatyö on niin laajalti käytän- miehen, joista ei kumpainenkaan saa olla
11621: nössä kuin se on ja kun palkoista suu- työnantaja tai työnantajasta riippuvainen.
11622: resti riippuu 'koko kansakunnan taloudel- Kunnissa, joissa ei ole työntekijäin tai
11623: linen ja henkinen kehitys, niin ei niiden työnantajain järjestöjä, kokoontuvat asian-
11624: suuruus voi olla yksinomaan työnantajan omaiset kautta kunnan levitetyillä tiedoi-
11625: määrättävissä, vaan yhteiskunnalla on oi- tuks~lla kutsuttuun kokoukseen, jossa va-
11626: keus ja velvollisuuskin ryhtyä niitä sään- litsevat edustajansa ja näiden varajäsenet
11627: nöstelemään, milloin kansan yhteinen palkka'lautakuntaan. 'Tällaisen kokouksen
11628: hyöty niin vaatii. Ikivanha sääntö: ,työ- kutsuu maalla kunnanvaltuuston ja kau-
11629: mies on palkkansa ansainnut", on käsitet- pungissa :sek:ä kauppalassa kaupungin- tai
11630: tävä niin, että hän on ansainnut sellaisen kauppalanvaltuuston :siihen valtuuttama
11631: palkan, jolla hän perheineen tulee toi- henkilö.
11632: meen. Epätasaisuuksien välttämiseksi lähekkäin
11633: Eduskunta on tulleilla ja monilla mui1la olevain tai muuten toisiinsa verrattavain
11634: 294 X,3. - Minimipalkat.
11635:
11636: kuntien kesken tarkistaa ja vahvistaa jäsentä ja varajäsentä, joiden 'lisäksi val-
11637: pa:1kkalautaikunnan päätökset läänissä toi- tioneuvosto nimittää yhden valtion edus-
11638: miva paH~ka'lautakuntain ylilautakunta, tajan ja hänelle varamiehen. Kumpainen-
11639: jolla on oikeus välttämättömän tarpeen kaan näistä ei saa oUa työnantaja tai
11640: vaatiessa muuttaa palkkalautakunnan pää- työantajista riippuvainen.
11641: töksiä. Palkk:alautakuntain ylilauta;kunta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
11642: valitaan sekin vuodeksi kerrallaan tammi- kunnioittaen,
11643: kuun ailusta. Siihen valitsevat läänissä
11644: toimivat työväen ja työnantajain järjes- että Eduskunta hyväksyisi seu-
11645: töt tai näiden keskusjärjestöt yhtä monta raavan lakiehdotuksen:
11646:
11647:
11648:
11649: Laki
11650: minimipalkoista.
11651:
11652: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
11653:
11654: 1 §. pungissa tai kauppala:ssa kaupungin- tai
11655: Jokaisen työnantajan, joka käyttää työs- kauppalanvaltuuston siihen valtuuttama
11656: sään muita henkilöitä kuin oman per- henkilö.
11657: heensä jäseniä, ·on maksettava työnteki-
11658: jöilleen sellaiset palkat, jotka riittävät 3 §.
11659: heidän sekä heidän perheittensä toimeen- Palkkalautakunta kokoontuu ennen tam-
11660: tuloon. mikuun loppua kokoukseen, jonka kutsuu
11661: 2 §. koolle 2 § :ssä mainittu valtion edustaja
11662: Tämän ,lain 1 § :n noudattamista valvo- tai hänelle esteen sattuessa vara·edustaja.
11663: maan asetetaan jokaisessa kaupunki-, Siinä kokouksessa lauta:kunta valitsee kes-
11664: kauppala- ja maalaiskunnassa palkkalauta- kuudestaan puheenjohtajan, varapuheen-
11665: kunta, johon kuuluu vähintään viisi jä- johtajan, sihteerin ja muut tarpeellisiksi
11666: sentä ja yhtä monta varajäsentä. katsomansa toimihenkilöt. Sihteeri voi-
11667: Palkkalautakunta valitaan vuosittain daan valita lautakunnan ulkopuoleltakin,
11668: tammikuun alussa. Siihen valitsevat kun- jos lautakunta niin päättää.
11669: nassa toimivat työväen ja työnantajain
11670: järjestöt yhtä monta jäsentä ja vara- 4 §.
11671: jäsentä, joiden !lisäksi 'läänin maaherra ni- Palkkalauta!kunta on päätösvaltainen
11672: mittää yhden valtion edustajan ja vara- kun yhtä monta, vähintään ka:ksi työn-
11673: edustajan, joista kumpainenkaan ei saa tekijäin ja kaksi työnantajain ,edustajaa
11674: olla työnantaja tai työnantajasta riippu- tai näiden varamiestä sekä valtion edus-
11675: vainen. taja tai hänen varamiehensä ovat saapuvilla.
11676: Kunnissa, joissa ei ole työntekijäin .tai Jos lautakunnan jäsen jää ilman päte-
11677: työnantajain järjestöjä, valitsevat työn- vää syytä pois kokouksesta, toimittamatta
11678: tekijät ja työnantajat ,edustajansa ja näi- tilalleen varamiestä ja jos kokous sen
11679: den varaedustajat palkkalautakuntaan vuoksi jää pitämättä, on hänen makset-
11680: kumpaisetkin eri kokouksessa, jonka kutsuu tava uuden kokouksen kustannukset tai
11681: koolle maalla kunnanvaltuuston ja kau- osa niistä lautakunnan päätöksen mukaan.
11682: X,a. - Kivisalo y. m. 295
11683:
11684: 5 §. kaan säännösteltyjä korkeammat, jäävät
11685: Palkka:lautakunta tutkii rtoimralueellaan, ne tämän 'lain ulkopuolelLe.
11686: jona on kaupunki, kauppala tai maalais-
11687: kunta, €lintarpeiden hinnat ,eri vuoden- g, §.
11688: aikoina sekä muut ihmisten toimeen- Palkkalautakunnan kustannuks,et suori-
11689: tuloon vaikuttavat asiat ja näiden tutki- tetaan kunnan varoista ja on ~autakunnan
11690: musten perusteella määrää vuodeksi br- jäsenten kokouspalkkiosta voimassa mitä
11691: rallaan, millaiset alimmat palkat eri töissä kunnanvaltuuston kokouspalkkiosta ma:aUa
11692: ja erilaisille työntekijöille on makset- sekä kaupunki- ja kauppala:kunnissa kau-
11693: tava. Tämän päätöksen palld>Jalauta!kunta pungin- ja kauppalanvaltuuston kokous-
11694: tekee kunakin vuonna ennen maaliskuun palkkioista on säädetty. Sihteerin ja mui-
11695: loppua. den toimihenkilöiden tehtävistä suorite-
11696: '6 §. taan palkkiota päätoksen mukaan.
11697: 'Pa:lkkwlautakmrtain päätöks-et tarkistaa Palkkalautakurrtain ylilautakunnan kus-
11698: ja vahvistwa huhtikuussa pitämässään ko- tannukset suoritetaan valtion varoista.
11699: kouksessa läänissä toimiva palkka:lauta-
11700: kuntain ylilautakunta, jolla on oikeus 10 §.
11701: tehdä niihin välttämättöm~ksi katsomia:an Työnantajaa, joka maksaa työntekijälleen
11702: muutoksia. pienempää palkkaa kuin tämän ilain perus-
11703: Palkkalautakuntain ylilautwkun:taan va- teella on määrätty, rangaistakoon kiristä-
11704: lits-evat läänissä toimivat työväen ja työn- misestä rikoslain 31 luvun 4 ja 7 § :n
11705: antajain järjestöt tai näiden keskus- mukaan. Tämän lisäksi hänet vel-V'oitetta-
11706: järjestöt ik:umpaisetkin yhtä monta vä- koon korvaamaan työntekijöille heiltä alit-
11707: hintäin ka}ksi jäsentä ja varajäsentä, joi- tamansa erät kahdenkertaisina.
11708: den lisä:ksi va<ltioneuvosto nimittää yhden
11709: valtion edustajan ja hänelle Vlaramiehen, 11 §.
11710: joista kumainenikaan ei saa olla työnantaja Jos palkkalautakunta tai palkkalauta-
11711: tai työnantajasta riippuvainen. kuntain yliilautakunta määrää palkat niin
11712: alhaisiksi, että työntekijäin työssä käydes-
11713: 7 §.
11714: sään täytyy turvautua kunnalliseen köy-
11715: Palkkalautailmntain ylilautakunnan 6 § :n
11716: häinapuun, rangaistakoon niitä palkka-
11717: 1 momentissa mainittu päätös tulee voi-
11718: lautakunnan tai pa:lkkalautakuntain yli-
11719: maan kahden viikon kuluttua sen yleisölle
11720: lautakunnan jäseniä, jonka tällaista pää-
11721: tiedoittamisesta ja on voimassa, kunnes
11722: töstä ovat kannattaneet niinkuin rangais-
11723: sitä uudella pa:lkka:lauta:kuntain ylilauta-
11724: taan virkam~estä virkarikoksesta. Lisäksi
11725: kunnan päätöksellä muutetaan.
11726: heidät veivoitetaan korvaamaan kunnalle
11727: ,Milloin rtarpeelliseksi katsotaan, määrä-
11728: sen työ:ntekijöiRe rantamat avustukset kah-
11729: tään alimmat palkat uudellen lokakuussa
11730: denkertaisina.
11731: ja vahvistetaa;n marraskuussa.
11732: Palkrkalautakuntain yli'lautakunnan pää-
11733: 12 '§.
11734: täntöva:llasta on voimassa mitä tämän lain
11735: Tämän lain noudattamista valvovat am-
11736: 4 § :ssä on palkkalautakunnan pääitäntö-
11737: mattitarkastajat apulaisineen kukin toimi-
11738: vaUasta säädetty.
11739: alueellaan. Tätä 1akia vastaan 'tehdyistä
11740: 8 §. ril\lkomuksista voidaan va:littaa a:mmatti-
11741: Mikäli työpalkat ovat vakautetut työ- tarkastajalle, jonka tulee saattaa rikko-
11742: ehtosopimuksiNa tai ovat tämän lain mu- musten tekijät. edesvastuuseen.
11743: 296 X,3. - Minimipalkat.
11744:
11745: 13 §. 14 §.
11746: Tarkemmat määräykset tämän lain so- Tämä laki tulee voimaan päivänä
11747: veltamisesta annetaan asetuksella. ........ kuuta 193 ..
11748:
11749:
11750:
11751: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1934.
11752:
11753: Väinö Kivisalo. Yrjö Räisänen.
11754: Akseli Kanerva. Otto Toivonen.
11755: Väinö Sinisalo. Kustaa Perho.
11756: Frans Mustasilta. Alpo Lumme.
11757: 297
11758:
11759: X,4. - Toiv. al. N:o 82.
11760:
11761:
11762:
11763:
11764: Virkkunen y. m.: Suunnitelmallisen ja järjestellyn huol-
11765: lon valmistamisesta työttömille asevelvollisuutensa suo-
11766: rittaneille.
11767:
11768:
11769: E d u s k u n n a 11 e.
11770:
11771: Asevelvollisuutensa suorittaneiden nuor- toimipaikan itselleen palveluksesta vapau-
11772: ten miesten asema on useissa tapauksissa duttuaan, niin että hän kykenisi huolehti-
11773: muodostunut niin vaikeaksi, että siihen on maan vanhemmistaan tai vaimostaan ja
11774: kiinnitettävä yleistä huomiota. Monet ase- lapsistaan. ,
11775: velvollisista, joita kutsutaan suorittamaan Tähän hellittävään epäkohtaan ovat
11776: asepaJlvelustaan puolustus}aitoksessamme, joukko-osastot, joissa asevelvolliset palvele-
11777: menettävät sen työ- ja toimipaikan, joka vat, viime aikoina kiinnittäneet paljonkin
11778: heillä oli palvelukseen astuessaan. Heidän huomiota. Jo~ko-osastojen päällystöt ovat
11779: entiset työnantajansa ovat tavallisesti olleet tunnustusta ansaitsevalla valppaudella ryh-
11780: pakotettuja ottamaan asevelvollisuutensa tyneet toimiin välittääksensä palveluksesta
11781: suorittamaan lähteneitten tilalle uutta työ- vapautuville nuorille miehille työtä ja an-
11782: voimaa. Työnantajan on usein vaikeaa si- siota niillä alueilla, joista joukko-osastot
11783: joittaa vuoden kuluttua asevelvollisuudesta saavat asevelvollisensa. Näistä hyvistä aloit-
11784: vapautunutta, sillä hänen on mahdotonta teista on saatu rohkaisevia kokemuksia.
11785: erottaa tämän tilalle vuotta aikaisemmin Mutta samalla on tultu huomaamaan, että
11786: työhön otettua. Asevelvollisuudestaan va- namä yksinäiset aloitteet asevelvollisuutensa
11787: pautunut joutuu tämän ta;kia, kun hän suorittaneiden tukemiseksi eivät voi tyydyt-
11788: useasti on vailla kodin ja sukulaisten tur- tää tarvetta, joka tällä alalla ilmenee yhä
11789: va:a, hyvin tukalaan asemaan. Valtion huolto suurempana.
11790: loppuu niin pian kuin asevelvollisuutensa Varsinkin nykyinen vaikea työttömyys
11791: suorittanut on toimitettu takaisin kotipaik- tuottaa kyseessäoleville nuorille miehille
11792: kakunnalleen. Vielä tukalampaan asemaan eneneviä vaikeuksia ansiotyön saamisessa.
11793: joutuvat ne asevelvolliset, joilla nuoresta On sentähden katsottava valtiovallan asiaksi
11794: iästään huolimatta on huollettavana lähei- ryhtyä johtamaan laajennettavaa työtä an-
11795: sm, itseään elättämään kykenemättömiä sion hankkimiseksi asevelvollisuudesta va-
11796: omaisia, tai ne, joilla on vaimo ja lapsiakin. pautuneille. Valtion velvollisuus on tehdä
11797: Heti asevelvollisuuden suorittamisen jäl- voitavansa sitä varten, että nuoret asevel-
11798: keen loppuu näiltä se niukka avustus, joka volliset eivät palveluksestaan lähde tulevai-
11799: heille on myönnetty valtion varoista sinä sesta toimeentulostaan epävarmoina ja pe-
11800: aikana, jolloin heidän huo1tajansa ovat ase- lokkaina. Heidän tulee saada kokea, että
11801: velvollisuuttaan suorittamassa. Joukko- valtiovalta, joka heidän elämänsä tärkeänä
11802: osastoissa on paljon kokemuksia siitä, miten aikana heidät sitoo isänmaallisen velvolli-
11803: mon,en palveluksessa olevan mielessä askar- suuden suorittamiseen, myös huolehtii hei-
11804: taa kysymys, mistä hän on saapa työ- ja dän toimeentulonsa turvaamisesta ensi ai-
11805:
11806: 38
11807: 298 X,4. - Asevelvollisuutensa suorittaneiden työttömien huolto.
11808:
11809: koina heidän vapauduttuaan palvelUJkses- ottavat palvelukseensa asevelvollisuutensa
11810: taan. Tämä välttämätön tehtävä ei kauem- aikana erikoiskoulutUJksen saaneita. Alusta
11811: paa voi jäädä satunnaisten aloitteiden eikä pitäen olisikin asetuttava yhteyteen asevel-
11812: yksinäisten toimenpiteiden varaan. Valtio- vollisten aikaisempien työnantajien kanssa,
11813: vallan itsensä on ryhdyttävä tähän asiaan jotta nämä voisivat varata työpaikan enti-
11814: sillä tawin, että asevelvollisuudestaan va- sille työntekijöilleen. Valtion ja kuntien
11815: pautuneiden huolto tulee suunnitelmam- omissa töissä pitäisi 'asevelvo1lisuutensa suo-
11816: sesti ja järjestetysti toimitetuksi. rittaneilla olla etuoikeutettu asema, jos he
11817: Voidaan ajatella useita eri muotoja, joita muutoin ovat kunnollisia. Näin onkin jo
11818: käyttämällä valtiovalta huoltaa asevelvolLi- eräissä tapauksissa laita. Myöskin kävisi
11819: suutensa suorittaneita nuoria miehiä. tarpeelliseksi, että valtiovalta hellittävissä
11820: Asia;an olisi kiinnitettävä huomiota jo siitä tapauksissa jakaisi suoranaista avustusta
11821: lähtien, kun aiokas saapuu palvelukseensa. työttömille asevelvollisuutensa suoritta-
11822: Yksityiskohtaista luette.loimista olisi toimi- neille, siksi kunnes heille on voitu hankkia
11823: tettava palveluksen alusta asti niistä, jotka ansiotyötä.
11824: palveluksensa päätyttyä tarvitsevat ansio- Kaikki tällaiset avustustoimet edellyttä-
11825: työn välittämistä. Tällainen holhoava toimi vät kuitenkin suunnitelmallista ja järjes-
11826: vaikuttaisi siveellisesti edullisella tavalla. tettyä toiminta:a, joka viipymättä olisi jär-
11827: Tieto siitä, että •asevelvolliset ovat heidän jestettävä. Tällaisella järjestetyllä huolto-
11828: vastaista toimeentuloaan tarkoittavan huo- toimena olisi ei vain asevelvollisille itsel-
11829: lenpidon alaisina, kiinnittäisi heidät mie- leen, vaan koko yhteiskunnalle se merkitys,
11830: luisammin niihin uusiin tehtäviin, joita että se kohottaisi puolustuslaitoksen asemaa
11831: heidän on suoritettava, ja tekisi heille sel- yleisessä tietoisuudessa ja tekisi asevelvolli-
11832: väksi, että heidän omasta hyvästä käyttäy- suuden suorittamisen mieluisaksi tehtäväksi,
11833: tymisestään ja kunnollisesta palvelukses- siten sitoen puolustuslaitosta ja yhteiskun-
11834: taan tulee olennaisesti riippumaan heidän taa yhä lähemmäksi toisiansa. Hallituksen
11835: mahdollisuutensa tulla sijoitetuiksi ansio- olisi lähemmin harkittava ja kehitettävä
11836: työhön. Olisi myös huolehdittava a:sevelvol- niitä keinoja, joiden kautta saavutettaisiin
11837: listen ammattitaidon lisäämisestä siinä mää- se päämäärä, johon asevelvollisten huolta-
11838: rin, kuin siihen puolustuslaitoksessa on misessa on päästävä sitä varten, että heille
11839: mahdollisuutta, luonnollisesti edellyttäen, heidän palveluksensa päättämisen jälkeen
11840: ettei sotilaallinen koulutus siitä kärsi. Var- olisi ansiotyötä varattuna.
11841: sinkin eräissä joukko-osastoissa on tällai- Edelläesitetyn perusteella ehdota'IIlllle
11842: seen koulutta;miseen erityinen tilaisuus, kun eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
11843: on useanlaatuisia sotilasammruttikouluja,
11844: joiden oppilaine helposti avautuu työpaik- että hallitus viipymättä ryhtyisi
11845: koja siviilielämässä. Antamalla työnanta- toimenpiteisiin suunnitelmallisen ja
11846: jille tilaisuuden perehtyä näiden laitosten järjestetyn huollon valmistdmiseksi
11847: opetusohjelmiin ja työskentelytapoihin on työttömille asevelvollisuutensa suo-
11848: luultavaa, että työnantajat halukkaastikin rittaneille.
11849:
11850: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1934.
11851:
11852: Paavo Virkkunen. Aarne Honka.
11853: K. F. Lehtonen. Yrjö Leiwo.
11854: Kaino W. Oksanen. Edv. Vaarama.
11855: Kyllikki Pohjala. Pekka P·ennanen.
11856: 299
11857:
11858: X,rs. - Toiv. al ..N :o 83.
11859:
11860:
11861:
11862:
11863: Andersson y. m. : Esityksen antamisesta laiksi kauppa-
11864: alusten miehistöstä.
11865:
11866: E d u s k u n n a II e.
11867:
11868: Monessa merenkulkumaassa on jo useita voja saatetaalll arveluttavassakin määrässä
11869: vuosia ollut voimassa lakeja tai asetuksia vaararrtwa, jos kauppa-aluksen miehistö on
11870: kauppa-alusten miehitysvahvuudesta niin joko ·lukumäärältään pieni tai suhteetta-
11871: ammattitaitoon kuin määräänikin nähden. massa määrässä ammattitaidotonta. Pää-
11872: Esimerkiksi Norjassa on vuodesta 1919 läh- asiassa juuri turvallisuussyistä, ihmishen-
11873: tien ollut voimassa erikoinen asetus, jossa kien ja aineellisten arvojen tuhoutumisen
11874: määrätään m. m. siitä, m1ssa maarassa estämiseksi, on eri maissa säädetty edellä-
11875: kauppalaivoilla on käytettävä täysin am- mainittuja lakeja tai annettu asetuksia
11876: mattitaitoista miehistöä rummattitaidotto- kauppa-alusten miehityksestä.
11877: maan tai vähemmän ammatti,taitoi8een näh- Kun meillä Suomessa ei miehistöön näh-
11878: den sekä miehistön kokonaismäärästä a~uk den yleensä o~e mitään lakia tai asetusta-
11879: sen kokoon ja konevoimaan nähden. Vi- kaan kauppa-alusten miehitysasteikosta,
11880: ros~, Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa, riippuu kunkin aluksen miehitys ensi kä-
11881: Ranskassa y. m. maissa on tästä erikoisia dessä laivanvarustajan mielijohteista, jos
11882: asetuksia. Viimeksi tammikuun 6 päivänä aluksen omistaja katsoo saavansa aineellista
11883: 1933 annettiin Tanskassa asetus kauppalai- hyötyä, kuten on asianlaita, käyttämällä
11884: vojen miehityksestä. Ja meillä Suomessa- miehistöä vähän tai mahdollisimman suu-
11885: kin on voimassa asetus huhtikuun 13 päi- ren osan miehistöstä joko kokonaan am-
11886: vältä 1926, joka koskee kauppa-alusten mattitaidotorrta tai vähemmän ammattitai-
11887: kansi- ja konepäällystöä, mutta konemiehis- toista, koska ammattitaidoton tai vähemmän
11888: töstä siinä ei määrätä mitään. Merilaissa ammattitaitoinen laivamiehistö on halvem-
11889: taas puhutaan vain alusten riittävästä mie- piprukkaista. Mahdollisimman suuren voi-
11890: hityksestä, jota merenkulkutarkastajain pi- tonsaannin halu kiihottaakin laivanvarusta-
11891: täisi valvoa. Mutta kun mitään miehis- jia yleensä käyttämään juuri halvempipaik-
11892: tön määrää tai pätevyyttä koskevaa mää- kaista ammattitaidotauta tai vähemmän am-
11893: räystä ei ole, on merilain ylimalkaisen mää- mattitaitoista laivaväkeä ja silloin ei kiin-
11894: räyksen ,riittävästä miehityksestä'' nou- nitetä riittä-;ää huomiota miehistön, mat-
11895: dattamista vaikea valvoa, eikä siihen kustajain, lastin ja aluksenkaan turvallisuu-
11896: yleensä käytännössä olekaan kiinnitetty teen, sillä miehistöä on aina saatavissa
11897: tarpeellista huomiota. vaikka kuinka paljon ja taas lastit ja aluk-
11898: Kauppa-alusten miehitys riittävän lu- set ovat vakuutettuja. Tässä suhteessa ei-
11899: kuisalla ja mahdollisimman ammattitaitoi- vät alusten päällikötkään voi paljoa tehdä,
11900: sella miehistöllä on erittäin tärkeä sekä sillä heidän on noudatettava laivanvarusta-
11901: matkustajain ja miehistön että myöskin jain määräyksiä. Niinpä kirjoittaakin lai-
11902: lastin ja aluksen oman turvallisuuden kan- vanpäällystöliiton lehti ,Suomen Meren-
11903: nalta. Sekä ihmishenkiä e'ttä aineellisia ar- kulku" huhti-toukokuun numerossa ( 4----:5)
11904: 300 X,5. - Kauppa-alusten miehistö.
11905:
11906: 1933 sivulla 118 otsakkeella ,Kysymys lai- tomuus joko suomstaan aiheutunut tai sen
11907: vain miehityksestä'' seuraavaa : vaikutukset tulleet tuhoisammi1ksi, kun lai-
11908: ,Merilain 34 §:ssä säädetään ainoastaan, van miehistö on ollut liian pienilukuinen
11909: että päällikön on ta~koin valvottava, että tai suhteettomassa määrässä ammattitaido-
11910: laiva on merikelpoinen - mihin sisältyy ton. On tall!S tapauksia, jolloin riittävän
11911: my~skin, että laivassa on tll!rpeellinen mie- miehityksen ja ammattitaitoisten miesten
11912: histö - ja 17 p:nä huhtikuuta 1924 an- avulla on voitu rajoittaa muuten kiertä-
11913: netun, kauppalaivoja koskevan asetuksen mättömän onnettomuuden tuhoisuutta.
11914: 1 §:ssä säädetään, että jokaisen kauppa- Niinpä kun joulukuussa 1930 Kattegatissa
11915: laivan tulee olla niin rakennettu, varustettu tuhoutui matkustajalaiva ,Oberon", olisi
11916: ja miehitetty - - - että hengen jo omai- siitä pelastunut tuskin ainoakaan ihminen,
11917: suuden voidaan katsoa olevan turvatun. ellei miehistö olisi ollut niin ammattitai-
11918: Lukuunottamatta juurimainitun asetuksen toista kuin oli. Törmätessään yhteen toi-
11919: 62 §:n säädöksiä, joissa yksityiskohtaisesti sen suomalaisen matkustajalaivan ,Arctu-
11920: määrätään kauppalaivojen päällystön ja ruksen'' kanssa, olivat onnettomuuden sat-
11921: alipäällystön toimeensa ottamisesta, ei mei- tuessa vahdissa olleet lämmittäjät niin täy-
11922: dän lainsäädäntömme sisällä minkäänlaista dellisesti tehtäviensä tasana, että osasivat
11923: määräystä tällaisten laivojen miehistön lu- heti sammuttaa tulet uuneista ja vain si-
11924: kumäärästä ja laadusta. Tästä on ollut ten vältyttiin: kattilain räjähdykseltä, joka
11925: seurauksena, että laivoissa lukemattomia olisi saattanut tuhota joka ainoan laivalla
11926: kertoja on ollut ja on riittämätön miehistö. olijan ja lisäksi matkustajalaiva ,Arcturuk-
11927: Etenkin nykyään, kun laivanvarustajat su- senkin'' matkustajineen ja miehistöineen.
11928: pistavat menojaan mikäli suinkin mahdol- Valtioneuvoston kirjapainossa v. 1933
11929: lista, on muutamien laivojen miehistöä vä- painettu Suomen virallisen tilaston julkaisu
11930: hennetty siinä määrin, ettei näitä laivoja ,Merenkulku - Sjöfart" (I B) vuodelta
11931: enää voida pitää merikelpoisina. Vaikka 1931 osoittaa, että vuoden 1931 lopulla oli
11932: päällikkö ensi sijassa onkin vastuussa siitä, Suomen kauppalaivasto, kun alle 19 netto-
11933: että laivassa on turvallinen miehistö, ei hä- rekisteritonnin vetoisia aluksia ei oteta lu-
11934: nen mielipiteellään tällaisissa tapauksissa kuun, seuraava:
11935: kuitenkaan ole merkitystä, kun laivanvll!rus-
11936: Lukumäärä. Bruttovetoisuus
11937: rekisteritonnia
11938: tajat itse määräävät tämän asian. Jos lai-
11939: van päällikkö huomauttaa riittämättöm.ästä Höyryaluksia 520 277,300
11940: miehistöstä tai vaatii miehistön lukumäärää Moottorialuksia . . 152 22,191
11941: lisättäväksi, saattaa hän saada eron toimes- Purjealuksia . . . . . 279 78,098
11942: taan.'' Näin todistavat laivojen päälliköt. Proomuja . . . . . . . 3,642 274,954
11943: V alitettavll!Sti ei meillä Suomessa pidetä Yhteensä 4,593 651,954
11944: riittävän tarkkaa tilastoa merionnettomuuk-
11945: sista eikä niiden syistä ja näinollen ei voida Saman tilastollisen julkmisun mukaan
11946: tilastollisesti osoittaa miten paljon onnetto- (siv. 84--85) oli ,Liikenteessä olevan kaup-
11947: muuksia on :aiheutunut riittämättömän tai p3!laivaston väestö vuonna 1931 aluksen-
11948: liian vähän ll!mmattitaitoisen miehistön ta- omrstajain antamien tietojen mukaan" am-
11949: kia. Mutta monessa tapauksessa on onnet- mattiryhmityksensä mukaan seuraava:
11950:
11951: PäMlikköjä ....................... . 775, joista kotimaanliikenteessä 477
11952: I perämiehiä .................... . 484 238
11953: II 174
11954: " " " 31
11955: " " " "
11956: III 72 29
11957: " " " "
11958: X,5. - Andersson y. m. 301
11959:
11960: l{onstaapeleita ................... . 59, joista kotimaanliikenteessä 8
11961: Kirvesmiehiä ..................... . 127 7
11962: Pursimiehiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 148 " " 59
11963: Matruuseja ........................ 3,323
11964: " " " 2,738
11965: Puolimatruuseja . . . . . . . . . . . . . . . . . . 415 " " " 35
11966: Laivapoikia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 362
11967: " " " 46
11968: Vastuunalais·ia konemestareita . . . . . . 448 " " " 273
11969: " " "
11970: II konemestareita . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2•57 122
11971: III , . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110
11972: " " " 31
11973: IV , . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5.5 " " " 28
11974: Tunkkimiehiä (dunkeyman) . . . . . . . . 106
11975: " " " 11
11976: Voitelijoita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100 " " " 28
11977: Lännnittäjiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 777 " " " 2,95
11978: Hiilenheittäjiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 122, " " " 5
11979: Radiosähköttäjiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52
11980: " " "
11981: Pursieri, konttoristi (nainen) . . . . . . . . 9 " " " 7
11982: , , (mies) . . . . . . . . 17 " " " 10
11983: Ravintoloitsija . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99 " " " 35
11984: Ravintolan johtajatar . . . . . . . . . . . . . . 38 " " " 18
11985: Keittiöhenkilöitä (naisia)... . . . . . . . . . 32•6 " " " 162
11986: , , (miehiä). . . . . . . . . . . . 183 " " "
11987: 12
11988: Tarjoilijoita (naisia)... . . . . . . . . . . . . . 121 " " " 31
11989: , (miehiä). . . . . . . . . . . . . . . . 18 " " " 2
11990: Siivoojia. (naisia) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111 " " " 36
11991: , (miehiä) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 " " "
11992: " " "
11993: Kaikkiaan 8,905, joista kotimaanliikenteessä 4,774
11994:
11995:
11996: Matruuseiksi on merk1tty tilastossa kaikki kulku'' ~lehden edellälainatussa kirjoituk-
11997: proomumiehet, joita oli 2,078, joten tilasto sessa puhutaan.
11998: ei anna aivan oikeata kuvaa varsinaisten Suomen rannikko- ja vielä enemmän sisä-
11999: kauppalaivojen miehityksestä ja heidän am- vesien vaikeakulkuisuuden vuoksi, ja kun
12000: mattipätevyydestään. Niin on myös kaikki kaiken lisä;ksi kulkuväylät usein ovat vielä
12001: a1ottelevatkin lämmittäjät merkitty !lämmit- puutteellisesti viitoitetut, asettaa merilii-
12002: täjiksi, vaikka käytäntö •laivoilla on sellai- kenne meillä poikkeuksellisen suuria vaati-
12003: nen, että suurin osa meriliikenteen laivojen muksia laivojen miehistöille siinäkin tapauk-
12004: lämmittäjistä on niin sanottuja nuorempia sessa, että esimerkiksi laivan ohjaus ta-
12005: lämmittäjiä. Esimerkiksi ulkomaanliiken- pahtuu luotsin tai päällikön valvonnan alai-
12006: teen laivoilla on tilaston mukaan matruu- sena. Esimerkiksi amerikalaisilla ja englan-
12007: seja, jotka on katsottava ammattitaitoisiksi, tilaisilla laivoilla on erikoiset ruorimiehet
12008: yhteensä 585, mutta puolimatruuseja ja ( quartermasters), jotka ovat korkeimman
12009: laivapoikia, jotka ovat joko ammattitaidot- ammattitaidon omaavia tavallisesta kansi-
12010: tomia tai vähemmän ammattitaitoisia, yh- miehistöstä. Mitään tällaista ammattiryh-
12011: teensä 696, eli huomattavasti enemmän mää ei pestata suomrulaisiin laivoihin. Mutta
12012: kuin matruuseja. Tällaisesta tilanteesta ai- tämä puutteellisuus tulisi jossakin määrässä
12013: heutuukin se vaara, josta ,Suomen Meren- korvatuksi, jos lailla säädettäisiin mahdol-
12014: 302 X,5. - Kauppa-alusten miehistö.
12015:
12016: lisimman täsmäll.isesti riittävän suureksi konevoimalla kulkevissa aluksissa olisi kan-
12017: täysin ammattitaitoisten merimiesten suhde· simiehistöä vähintään seuraavasti:
12018: luku koko miehistöön nähderu, niin että
12019:
12020: Kun aluksen bruttovetoisuus Kirves- Pursi- Matruu- Puoli- Laiva-
12021: on rekisteritonnia miehiä. miehiä. seja. matr. poikia. Yhteensä.
12022:
12023: 100- 300 2 1 1 4
12024: 301- 600 1 2 2 1 6
12025: 601-1,000 1 1 3 2 1 8
12026: 1,001-1,500 1 1 3 2 2 9
12027: 1,501-2,500 1 1 4 3 2 11
12028: 2, 501-4,000 1 1 4 3 3 12
12029: 4,001-5,000 1 1 5 3 3 13
12030: 5,001-6,000 1 1 6 3 4 15
12031: 6,001-7,000 1 1 6 4 5 17
12032: purjealuksissa:
12033: 20- 50 1 1 2
12034: 51- 100 2 2 4:
12035: 101- 300 2 2 1 5
12036: 301- 500 1 2 2 1 6
12037: 501- 600 1 1 2 2 1 7
12038: 601- 700 1 1 2 2 2 8
12039: 701- 800 1 1 3 2 2 9
12040: 801- 900 1 1 3 3 2 10
12041: 901-1,100 1 1 4 3 2 11
12042: 1,101-1,200 1 1 5 3 2 12
12043: 1,201-1,400 1 1 5 3 3 13
12044: 1,401-1,550 1 1 6 4 3 15
12045: 1,551-1,700 1 1 6 5 3 16
12046: 1,701-1,8150 1 1 6 5 4 17
12047: 1,851-2,000 1 1 7 5 4 18
12048: 2,001-2,200 1 1 7 6 4 19
12049: 2,201-2,400 1 1 7 6 5 20
12050: 2,401-2,700 1 1 8 6 5 21
12051: 2,701-3,000 1 1 8 7 5 22
12052:
12053: Konevoimalla kulkevissa kauppa-aluksissa pitäisi lakimääräisesti olla konemiehistöä
12054: seuraavasti:
12055:
12056: Höyrylaivat:
12057: Aluksen laatu ja konevoima indikoitua Dunkey- Lämmit- Hiilen- Moottori-
12058: hevosvoimaa. manni. täjä. heittäjä. mies.
12059: alle 250 2
12060: 251- 400 3
12061: 401- 600 3 1
12062: 601- 800 4 1
12063: X,5. - Andersson y. m. 303
12064:
12065: Aluksen laatu ja konevoima indikoitua Dunkey- Lämmit- Hiilen- Moottori-
12066: hevosvoimaa. manni. täjä. heittäjä. mies.
12067: 801-1,000 1 5 1
12068: 1,001-1,250 1 6 3
12069: 1,251-1,500 1 7 3
12070: 1,501-1,750 1 8 3
12071: 1,751-2,000 1 9 3
12072: 2,001-2,500 1 10 3
12073: 2,501-3,000 1 12 4
12074: 3,001-3,500 1 13 4
12075:
12076: Moottorilaivat:
12077: alle 250 2
12078: 251- 800 3
12079: 801-1,000 5
12080: 1,001-2,000 6
12081: 2,001-3,500 8
12082:
12083: Lämmittäjiin nähden on huomioonotet- Edellä olevan perusteella ehdotamme
12084: tava, ettei kivihiilenkulutus yhtä lämmittä- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
12085: jää kohti nouse tropiikissa yli 3 (kolmen)
12086: ja muualla yli 3.5 (kolmen ja puolen) ton- että hallitus viipymättä antaisi
12087: nin vuorokaudessa. Eduskunnalle yksityiskohtaisen esi-
12088: Päällystöön nähden voitaisiin noudattaa tyksen laiksi kauppa-alusten miehi-
12089: suurin piirtein katsoen nykyisin voimwssa- tyksestä.
12090: olevien asetusten määräyksiä.
12091:
12092: Helsingissä 9 p :nä helmikuuta 1934.
12093:
12094: G. Andersson. K.-A. Fagerholm.
12095: K. Lumijärvi. Axel Åhlström.
12096: Niilo Pajunen. Paavo Aarniokoski.
12097: Väinö Sinisalo. J. E. Malmivuori.
12098: Antti Meriläinen. J. Väisänen.
12099: Karl J. Wenman. G. Lindström.
12100: Aug. Kuusisto. Kustaa Perho.
12101: V1alfrid Eskola. Onni Hiltunen.
12102: Tuomas Bryggari.
12103: 304
12104:
12105: X,6. - Toiv. al. N :o 84.
12106:
12107:
12108:
12109:
12110: Voionmaa y. m.: Juoppotulem nykyistä laatua ja laajwutta
12111: koskevan tutkimuksen toimittamisesta.
12112:
12113:
12114: E d u s kunnalle.
12115:
12116: ~esäkuun 8 päivänä 19!22 alkoholin ku-
12117: 1
12118: asian edistämiseksi työskentelevän vapaan
12119: lutusta ja sitä koskevan lainsäädännön yh- kansalaistoiminnankin kannalta. TaJ:peelli-
12120: teiskunnallisia vaikutuksia tutkimaan ase- nen on tällainen selvitys myös sen johdosta,
12121: tetun komitean toimesta suoritettiin v. että juopuneiden käsittely <193:1 voimaan-
12122: 119213 tutkimus juopumuksesta pidätetyistä astuneen rikoslain 43 luvun 6 pykälän
12123: henkilöistä :Suomen lmupungeissa. Tämä muutoksen ja samruna vuonna annetun juo-
12124: tutkimus, joka valmistui v. 1·9~5, on par- puneena tavatun henkilön huoltoa koskevan
12125: haita juoppoutta yhteiskunnallisena il- 1ain vaikutuksesta on tullut kokonaan .toi-
12126: miönä käsitteleviä. tS,en antama kuva juop- selle kannalle kuin ·ennen.
12127: pouden esiintymisestä eri yhteiskunta- ja Näin ollen olisi mielestämme välttämä-
12128: ammattipiireissä, ikäluokissa ja siviilisää- töntä, että nyt suoritettaisiin samanlainen
12129: dyissä sekä sen tarjoama valaisu väkijuo- juopumuksesta pidätettyjä henkilöjä kos-
12130: main käytön sosialisesta maaperästä, sa- keva tutkimus kuin v. 19123. Tällöin kui-
12131: moinkuin itse juoppouden luonteesta mei- tenkin juoppouden laajuutta arvosteltaessa
12132: dän oloissamme, on .tarjonnut erinomaisen olisi huomioonotettava nyky.isen taloudelli-
12133: arvokkaita aineksia koko tämän vaikean sen pulakauden pidättävä vaikutus väki-
12134: yhteiskunnallisen kysymyksen •asialliselle juomain käytössä samoinkuin kieltolain ja
12135: käsittelylle. rikoslain juopumusta koskevan kohdan
12136: Sen jälkeen kuin edellämainittu tutkimus muutosten sekä muiden asiaan liittyväin
12137: suoritettiin on tapahtunut perusteellinen seikkain vaikutus poliisin pidätysmenette-
12138: muutos juovutusjuomia ja juopuneiden kä- lyyn. ~ehityssuunnan arvioimisen kan-
12139: sittelyä koskevan lainsäädännön alalla. nalta olisi tutkimus suoritettava niin, että
12140: Väkijuomain saanti on nyt laillista, en- se tekisi mahdolliseksi luotettavan vertailun
12141: tisten lisäksi on käyttöön tullut toisia juo- silloisten ja nykyisten olojen välillä.
12142: vutusjuomia j1a sitäpaitsi olosuhteet yleen- Meistä näyttää .tarkoi tuksenmukaisimmalta,
12143: säkin ovat nyt toisenlaiset kui,n kymmenen että tilastollisten ensiainest·en kokoaminen
12144: vuotta sitten. On näin ollen aihetta otak- suoritettaisiin vuoden 119·3!5 aikana, jolloin
12145: sua, etteivät 1923 vuoden oloihin perus- voisi odotta1a tutkimusten tulosten olevan
12146: tuvan tutkimuksen tulokset anna kyllin julkaistavissa v. 193,7. Tämän •tutkimuksen
12147: luotettavaa kuvaa nykyisen juoppouden suorittamista varten ei tarvittane erikoista
12148: laajuudesta ja luonteesta. Kuitenkin näi- komiteaa, koska v. 19123 käytetyt kysely-
12149: den seikkain tunteminen on tuiki tarpeel- kaavakkeet pääasiassa soveltuvat edelleen
12150: linen raittiuskysymystä koskevan sosiali- käytettäviksi ja koska sosialiministeriön so-
12151: poliittisen toiminnan m. m. alkoholisti- sialitilastollisessa osastossa, jonka toimitet-
12152: huollon toimeenparran samoinkuin raittius- tavaksi tutkimus arvatenkin olisi uskottava,
12153: X,6. - Voionmaa y. m. 305
12154:
12155: nykyisin työskentelevät samat henkilöt, Edellä sanotun illojalla täten kunnioit-
12156: jotka suorittivat tämän tutkimuksen edelli- taen ehdotamme eduskunnan hyväksyttä-
12157: sellä kerralla. Harkittavaksi jää, onko väksi toivomuksen,
12158: sosialitilastollisen osaston kutsuttava asian-
12159: tuntijoita neuvottelemaan tutkimusta kos- että hallitus ensi tilassa antaisi
12160: kevista seikoista. Kun esityöt ovat jo en- sosialiministeriön sosialitilastollisen
12161: nakolta suoritetut, jäänevät tutkimuksen osaston tehtäväksi toimittaa juop-
12162: aiheuttamat lmstannuksetkin melkoista pousolojamme koskeva tutkimus.
12163: pienemmiksi kuin v. 19,23.
12164:
12165: Helsingissä 9 p. helmik. 1934.
12166:
12167: Väinö Voionmaa. Hannes Ryömä.
12168: Hilja Pärssinen. Viljami Kalliokoski.
12169: Aino Lehtokoski. Juhani Leppälä.
12170: Hugo Aattela. Tilda Löthman.
12171: Albin Wickman. Kyllikki Pohjala.
12172: Edv. Vaarama. Levi Jern.
12173: Elsa Metsäranta. Anni Huotari.
12174: Aino 1\llalkamäki. Hilda Herrala.
12175: Väinö Kivisalo. E. M. Tarkkanen.
12176:
12177:
12178:
12179:
12180: 39
12181: 1
12182:
12183:
12184: 1
12185:
12186:
12187:
12188:
12189: 1
12190:
12191:
12192: 1
12193: •• ••
12194:
12195: VALTIOPAIVAT
12196: 19 3 4
12197:
12198:
12199: LIITTEET
12200: XII
12201:
12202: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
12203: TOIVOMUSALOITTEET
12204:
12205:
12206:
12207:
12208: HELSINKI 1934
12209: VALTIONEUVOSTON KIR.T AP AlNO
12210: 1
12211:
12212: 1
12213:
12214: 1
12215:
12216: 1
12217:
12218: 1
12219:
12220: 1
12221:
12222: 1
12223:
12224: 1
12225:
12226: . 1
12227:
12228: 1
12229:
12230: 1
12231:
12232: 1
12233:
12234: 1
12235:
12236: 1
12237:
12238: 1
12239: Rautateitä, maanteitä ja siltoja, kanavia, puhelinlinjoja y. m.
12240: koskevia toivom usaloitteita.
12241: 311
12242:
12243: Xll,t. - Toiv. al. N :o 87.
12244:
12245:
12246:
12247: Vaarama y. m.: Maanteiden hoidon jättämisestä kokonai-
12248: suudessaan tie- ja vesirakennushallituksen huolehditta-
12249: vaksi.
12250:
12251:
12252: E d u s kunnalle.
12253:
12254: Tielain 23 § :n mukaan kuuluu huolen- maila tiellä. Nimismiehen hoidossa olevilla
12255: pito maanteistä, paitsi milloin tie tai sen teillä kumminkin määrärahat myönnetään
12256: osa liikenteen tärkeyden takia tai muista sekä talvi- että kesäkunnossapitoon samalta
12257: syistä määrätään valtion välittömään hoitoon menomomentilta, mutta välittömässä hoi-
12258: otettavaksi, lähinnä nimismiehelle. Saman dossa olevilla teillä myönnetään määrära-
12259: pykälän mukaan on nimismiehen pidettävä hat talvi- ja kesäkunnossapitoon eri meno-
12260: huolta välittömään hoitoon otettujen maan- momenteilta, mikä seikka lisäksi vaikeuttaa
12261: teiden aukipitämisestä talvella. Mutta käy- näiden töiden hoitoa verrattuna nimismie-
12262: tännössähän on, kuten tunnettua, maantei- hen alaisiin kunnossapitotöihin.
12263: den kunnossapito järjestynyt siten, että Teiden hoidossa ja kunnossapidossa val-
12264: eräiden teiden sekä kesä- että talvihoito on litsee siis hajanaisuutta, josta varmaan joh-
12265: tie- ja vesirakennushallituksen välittömäs;;ä tuu valtiolle lisämenoja ja teiden hoito
12266: hoidossa, toisilla viranomaisilla vain kesä- kärsii. Sen sijaan voitaisiin päästä valtion
12267: kunnossapito. Nimismiehen hoidossa ole- varojen huomattavaan säästämiseen, jos
12268: villa teillä taas voi talvikunnossapito olla valtion välittömässä hoidossa olevien teiden
12269: uskottuna tie- ja vesirakennushallituksen sekä kesä- että talv:ikunnossapito keskitet-
12270: huollettavaksi. täisiin tie- ja vesira:kennushallituksen teh-
12271: On kumminkin havaittu, että käytän- täväksi.
12272: nössä on usein perin vaikeata ratkaista, Sen vuoksi edelläolevan perusteella kun-
12273: milloin kesäkunnossapito päättyy ja talvi- nioittaen ehdotamme eduskunnan päätet-
12274: kunnossapito on aloitettaVJa tai päinvastoin. täväksi toivomuksen,
12275: Kun kunnossapidon toimittavat eri viran-
12276: omaiset, voivat nämä sanotusta syystä jou- että hallitus antaisi EduskunnaUe
12277: tua samaan aikaan toimimaan samoilla esityksen sellaiseksi muutokseksi voi-
12278: työmailla. Asianlaita on sama silloinkin massaolevaan tielakiin, että maan-
12279: kun välittömän hoidon työnjohto talvella teiden välitön hoito sekä kesä- että
12280: järjestää somnvetoa y. m. kesä:kunnossapi- talvikautena kokonaisuudessaan jää
12281: don vaatimia töitä ja nimismiehen alainen tie- ja vesirakennushallituksen huo-
12282: työnjohto huolehtii talvikunnossapidosta sa- lehdittavaksi.
12283:
12284: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1934.
12285:
12286: Edv. Vaarama. A. Korvenoja.
12287: Hjalmar Forstadius. Aarne Honka.
12288: Kyllikki Pohjala. Heikki Soininen.
12289: Elirus Simojoki. Onni Hiltunen.
12290: 312
12291:
12292: XII,2. - Toiv. al. N :o 88.
12293:
12294:
12295:
12296:
12297: Schildt: Pulkkilanharjun maantien mkentamisesta.
12298:
12299:
12300: E d u s k u n n a ll e.
12301:
12302: Jo ruotsinvallan aikana kulki vanha män, erittäin käytännöllisenä ja muka-
12303: maantie Pulkkilanharjua pitkin tehden vana tavalla Helsingin-Viipurin rataan
12304: mahdolliseksi liikenteen Päijänteen yli ja näin ollen helpottaisi maataloustuottei-
12305: sillä kohdalla, missä nykyää-n Asikkalan ja den kuljettamista markkinoille henkilölii-
12306: Sysmän pitäjät ovat. Mainittu harju on kenteen paranemisesta puhumattakaan. Se
12307: kapea Punkaharjua muistuttava saari Päi- seikka, että tie avattaisiin liikenteelle, aiheut-
12308: jänteensä, jonka suunta on lounaasta koil- taisi luonnollisesti uuden linja-autoliikenne-
12309: liseen ja jonka vain kapeat salmet eroitta- linjan syntymisen linjalla Hämeenlinna--
12310: vat mantereesta. Pulkkilanharju on siis Mikkeli ja tällä olisi se etu, että Itä~Hä
12311: luonnon laatima silta yili suuren Päijän- meen kuntien yhteys hallintokeskukseensa
12312: teen. Harjun yli kulkeva ·vanha tie on Mikkeliin tulisi paljon paremmaksi. Nyt-
12313: nyt kuitenkin käyttämättömänä, mikä joh- temmin on tämä yhteys kovin vaikea sillä
12314: tuu siitä, että aikoinaan Helsingin-Pieta- sen tulee tapahtua siten, että ensin mat-
12315: rin rata veti kaiken kaupan ja liikenteen kustetaan etelään Heinolaan ja sieltä sitten
12316: puoleensa ja siksi Pulkkilanharjun lossien linja-autoilla tai mHloin talvi on luminen
12317: annettiin .rappeutua ja näin ollen tie tuli junalla Mikkeliin. - Pulkkilanharju on
12318: mahdottomaksi käyttää. Kun nyt erittäin luonnonihana paikka j'a on varmaa, että
12319: kehittynyt autoliikenne on avannut vallan siitä tulisi huomattava matkailupaikka
12320: uusia mahdollisuuksia maaseudun liikenne- kun sinne pääsy tulisi autoliikenteelle ava-
12321: kysymyksen järjestelyssä niin lienee syytä tuksi. Sotilarulliselta kannalta on tie mitä
12322: otta,a kyseeilinen vanha maantie jälleen tärkein sillä se tekee mahdolliseksi liikku-
12323: käytäntöön. Asianomaiset viranomaiset misen yli suuren Päijänteen lännestä itään
12324: ovatkin tutkineet tien ja laatineet siihen ja on olemassa vain yksi kohta entuudes-
12325: kustannusarvion. Tien avaamisesta olisi taan missä voidaan mennä mainitun järven
12326: seuraavat edut. yli nimittäin Kärkisten lauttauspaikka
12327: Asikroalan pitäjän jakaa Päijänne ny- noin 50 km Pulkkilanharjusta pohjoiseen.
12328: kyään kahtia ja kelirikon aikana on mahdo- Tien avaamisen kautta tulisi kaksi ylimeno-
12329: tonta siirtyä ~pHäjän itäisestä osasta länti- paikkaa käytäntöön.
12330: seen. Tästä johtuu luonnollisestikin hal- EdeLlä esittämäni perusteella ehdotan
12331: linnollisen, hengellisen ja kunnallisen toi- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi
12332: minnan hoidolle suuria ja kiusallisia hait- toivomuksen,
12333: toja. Tien avaaminen liikenteelle yhdistäisi että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
12334: Mikkelin lääniin kuuluvan Itä-Hämeen meenpiteisiin Pulkkilanharjun tien
12335: suurimman ja vauraimman kunnan, Sys- avaamiseksi jälleen liikenteelle.
12336:
12337: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1934.
12338:
12339: Yrjö Schildt.
12340: 313
12341:
12342: :XU,3. - Toiv. al. N :o 89.
12343:
12344:
12345:
12346:
12347: Forstadius y. m.: Maantien rakentamisesta Heinolan pitä-
12348: jästä Hujamsalon ja Uimilan kylien kautta Jaalan pi-
12349: täjään.
12350:
12351:
12352: E d u s k u n n a ll e.
12353:
12354: Vuoden 1932 valtiopäivillä allekirjoitta- ja Uimilan kylien kautta kulkisi Hei-
12355: neen Forstadiuksen y. m. tekemään raha- nolan pitäjästä Jaalan pitäjään siellä
12356: asia-aloitteeseen n:o 49 viitaten rohke- yhtyen Savosta Uudellemaalle joh-
12357: nemme täten kunnioittaen ehdottaa edus- tavaan valtatiehen, sekä sen jälkeen
12358: kunnan päätettäväksi toivomuksen, ryhtyisi tarpeellisiin toimenpiteisiin
12359: tämän tien avaamiseksi ja ajokun-
12360: että hallitus antaisi tutkituttaa toon saattamiseksi.
12361: maantiesuunnan, joka H ujansalon
12362:
12363: Helsingissä, helmikuun 9 päivänä 1934.
12364:
12365: Hjalmar Forstadius. Kusti Arffman.
12366: Yrjö Schildt. Aino lVIalkamäki.
12367: Eljas Erkko. Eero Rydman.
12368: Aarne Honka. Ville Vallas.
12369: Toivo Ikonen. Jooseppi Kauranen.
12370: Toivo Horelli. Emil Jutila.
12371: Leo R. Böök. E. v. Frenckell.
12372: Edwin Linkomies. J. Emil Lampinen.
12373:
12374:
12375:
12376:
12377: 40
12378: 314
12379:
12380: XII,4. - Toiv. al. N :o 90.
12381:
12382:
12383:
12384:
12385: Kivioja: Alavieskan-Raution maantiesuunnan tutkimi-
12386: sesta.
12387:
12388:
12389: E d u s k u n n a 11 e.
12390:
12391: Kun valtion avustuksen 1turvin on kui- sinne tasaiseen maastoon tie voi piankin
12392: vattu laajoja viljelyskffipoisia soita Ala- syntyä tavallisessa kyläteistä säädetyssä
12393: vieskan ja Raution välillä, tarvittaisiin järjestyksessä. Tuon kust3Jnnuksen vähäi-
12394: sinne 1tiekin. Kun viljelijät eivät voi sopia syyteen ja viime vail.tiopäivien raha-asia-
12395: tien paikasta ja panna sitä itse vireille ja aloittees·een N:o 104 viitruten ehdotan edus-
12396: kun tuolla 4,........,5 km:n pituisella matkalla kunnan päätettäväksi toivomuksen,
12397: tarvittaisiin kauttaku!lkutie Raution ja
12398: Alavieskan välille, jvka tie samalla sopivasti että hallitus tutkisi sopivan 'maan-
12399: palvelisi viljelystienä, olisi tien suunta val- tiesuunnan Alavieskan ja Raution
12400: tion toimesta tl]tkittava, minkä jälkeen välille.
12401:
12402: Helsingissä, helmikuun ;9 p:nä 19134.
12403:
12404: Vilho H. Kivioja.
12405: 315
12406:
12407: XU,5. - Toiv. al. N:o 91.
12408:
12409:
12410:
12411:
12412: Oulasmaa y. m. : Tutkimuksen toimittamisesta tiesuunnasta
12413: Porokylän pysäkki-Kuhmoniemen maantie.
12414:
12415:
12416: E d u s k u n n a 11 e.
12417:
12418: Viittaamalla vuoden 1933 valtiopäiville että hallitus tutkituttaisi tiesuun-
12419: jätettyyn rahaasia-aloitteeseen n:o 107, eh- nan Porokylän pysäkiltä K uhmonie-
12420: dotamme kunnioittaen eduskunnan päätet- men tielle.
12421: täväksi toivomuksen,
12422:
12423: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1934.
12424:
12425: Sigrid Oulasmaa. Akseli Brander. Heikki Soininen.
12426: 316
12427:
12428: XU,6. - Toiv. al. N :o 92.
12429:
12430:
12431:
12432:
12433: Jauhonen: Piispajärven-Selkoskylän-Hossan maantie-n
12434: rakentamisesta.
12435:
12436:
12437: E d u s k u n n a 11 e.
12438:
12439: Vaikka mielihyvin on myönnettävä val- vallan taholta on tälle seudulle jo vuosia
12440: tiovallan myötämielinen suhtautuminen ra- sitten tutkittu maantiesuunta, niin rohkenen
12441: jaseutuolojen korjaamiseksi, niin toisaalta kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätet-
12442: 1
12443:
12444:
12445:
12446: täytyy kuitenkin huomauttaa, että tarpeita täväksi toivmnuksen,
12447: on vielä paljon. Varsinkin tieyhteyksiä
12448: puuttuu monilla seuduilla. Niinpä laa- että hallitus ottaisi v. 1935 ta-
12449: jassa Suomussalmen kunnassakin on tiever- lousarvioesitykseen 300,000 markan
12450: kosto vielä puutteellinen. Monille kylille työmäärärahan maantien rakenta-
12451: täytyy penikulmia kantaa tavarat seläs...~. vista varten Suomussalmen--Piispa-
12452: Tällainen tietön alue on n. s. Selkoskylä järven maantieltä Selkoskylän kautta
12453: Suomussalmen pohjoisosassa. Kun valtio- Alikaskelle H ossan maantiellä.
12454:
12455: Helsingissä helmik. 10 p:nä 1934.
12456:
12457: T. A. Jauhonen.
12458: 317
12459:
12460: Xll,7. - Toiv. al. N :o 93.
12461:
12462:
12463:
12464:
12465: Janhonen: Eräiden tiesuttntien tutkimisesta Kuhmoniemen
12466: kunnassa.
12467:
12468:
12469: E d u s k u n n a ll e.
12470:
12471: Vaikka Kuhmoniemen kunnan alueelle Iivontiiranjärven länsipuolitse Timonie-
12472: paraillaan onkin vwlmistumassa huomattava meen, yhtyen siinä Kuhmoniemen kirkon-
12473: valtatie, niin jää sittenkin suuria asutus- kylästä :tulevaan tiehen.
12474: alueita edelleen kauas maanteistä. Siksi Kun näitten mainittujen teitten raken-
12475: olisi tärkeää tieverkostoa edelleen laajen- taminen olisi erittäin kiireellinen, niin roh-
12476: taa. Asutuksen ja tiepolitikan kannalta kenen kunnioittaen ehdottaa eduskunnan
12477: olisi välttämätöntä saada Hyrynsalmen päätettäväksi toivomuksen,
12478: Tapanivaaran tiestä lähtien maantie Kuu-
12479: samojärven pohjoispuolitse Iivontiiran Ma- että hallitus tutkituttaisi a) tie-
12480: lilaan Kuhmoniemellä. Näin rakennettuna suunnan Hyrynsalmen Tapanivaara
12481: tie yhtyisi Maanselän-Tuulijärven tiehen, -Kuusamo-livontiiran Malila Kuh-
12482: jota parail1aan rakennetaan ja sen jatkona moniemen kunnassa. b) tiesuunnan
12483: olisi vielä Lentuan valmis maantie rajaa Iivontiiran Malilasta Iivontiiranjär-
12484: kohti. ven länsipuolitse Timoniemen tiehen
12485: Edellä mainitusta Iivontiiran Malilan K uhmaniemen kunnassa.
12486: talon tiensillasta olisi haaratie rakennettava
12487:
12488: Helsingissä helmik. 10 p. 19M.
12489:
12490: T. A. Jauhonen.
12491: 318
12492:
12493: XII,s. - Toiv. al. N :o 94.
12494:
12495:
12496:
12497:
12498: Fränti y. m.: Maantien rakentamisesta Sotkamon-Risti-
12499: järven maantieltä Kaitaansalmen kohdalta Kuhmonie-
12500: men kirkolle.
12501:
12502:
12503: E d u s k u n n a ll e.
12504:
12505: Sotkamon kunnan kirkonkylästä, joka on dulla ovat. Kuhmoniemen kunnan länsi-
12506: rautatien päätekohta, johtaa ainoastaan osan tieoloista on sanottava aivan samaa.
12507: yksi maantie Kuhmoniemen kirkonkylään. Lisäksi huomautettakoon, että edellä mai-
12508: Tämä maantie kulkee Sotkamon vesis- nitun Hyrynsalmen Tapanivaaran-Hieta-
12509: tön eteläpuolta. Näiden kirkonkylien väli- perän maantien vaikutus vasta sitten on
12510: matka on noin 62 km. Sanotun vesistön täysiarvoinen, kun Hietaperästä rakenne-
12511: pohjoispuolitse ei ole maantietä olemassa taan maantie Pohjaslahteen. Näin tämä
12512: mainittujen kirkonkylien välillä, vai:kka asutusalue saatettaisiin nykyistä paljon ly-
12513: asutus on tuolla alueella huomattavan hemmällä maantiellä rautatien yhteyteen
12514: suuri ja uudisasutukselle tällä seudulla Sotkamossa.
12515: edelleen olisi laajentumismahdollisuuksia. Samanaikaisesti kuin rakennettaisiin Poh-
12516: Tosin on paikallista liikennettä Sotkamosta jaslahden-Hietaperän maantie olisi muu-
12517: käsin välittämässä Kaitaansalmen-Pohjas- tettava Sotkamon-Ristijärven maantieltä
12518: lahden kyläntie ja Kuhmoniemestä käsin lähtevä Kaitaansalmen-Pohjaslahden ky-
12519: niin sanottu Vieksin kyläntie, joka yhtyy läntie ja Kuhmoniemen kirkolta Hietape-
12520: Katerman Hietaperässä juuri rakennettuun rään kulkeva Vieksin kyläntie maantieksi.
12521: Hyrynsalmen Ta pani vaaran-Hietaperän Näin saataisiin Sotkamon vesistön pohjois-
12522: maantiehen. Mutta Pohjaslahden ja Hieta- puolitse yhtenäinen maantie Sotkamon ja
12523: perän välinen matka on tietön. Tätä mat- Kuhmoniemen välille.
12524: kaa on noin 15 km. Edellisen nojalla ehdotamme eduskun-
12525: Paikalliset asukkaat ovat jättäneet useam- nan päätettäväksi toivomuksen,
12526: man kerran anomuksen asianomaiseen paik-
12527: kaan tien rakentamisesta Pohjaslahdesta että hallitus toimituttaisi tutki-
12528: Hietaperään. Mutta anomukset eivät tähän muksen maantien rakentamiseksi
12529: mennessä ole johtaneet tuloksiin. Sotkamon-Ristijärven maantieltä
12530: On kuitenkin otettava huomioon, että Kaitaansalmen kohdalta Pohjaslah-
12531: kyseellisellä alueella Sotkamon kuntaa tie- den ja Hietaperän kautta Kuhmo-
12532: olot ovat nykyistä tarvetta vastaamattomat niemen kirkolle ja ryhtyisi sen jäl-
12533: siihen asutusmäärään, pinta-alaan ja val- keen maantien rakentamistoimenpi-
12534: tion metsämaihin nähden, mitkä tällä seu- teisiin.
12535:
12536: Helsingissä helmikuun 10 p:nä 1934.
12537:
12538: A. Fränti. T. A. Jauhonen.
12539: S. Salo. Kusti Arffman.
12540: Antti Meriläinen.
12541: 819
12542:
12543: Xll,9. - Toiv. al. N:o 95.
12544:
12545:
12546:
12547:
12548: Fränti y. m.: Maantien rakentamisesta Puolangan-Vaalan
12549: maantieltä Puokiovaarasta Säräisniemeen Oulun-Ka-
12550: jaanin maantiellä.
12551:
12552:
12553: E d u s k u n n a ll e.
12554:
12555: Senjälkeen kuin Oulun-Nurmeksen rau- ehdottanut ·Puokiovaaran-Jaalan~n maan-
12556: tatie .on tullut rakennetuksi on käynyt erit- tien rakentamista. Viitta&mme asiassa lisä-
12557: täin tarpeelliseksi Puolangan kunnan lii- selvityksen sa•amiseksi sanotun komitean
12558: kenneolojen kehittämiseksi maantien ra- mietintöön.
12559: kentaminen Puolangan-Vaalan maantieltä Paitsi että kyseellinen maantie olisi mah-
12560: Puokiovaaran kohdalta Ou:lun-Kajaanin dollisimman pian rakennettava itse liiken-
12561: maantielle :Säräisniemen Jaalangan kylään neolojen parantamis-en kannalta katsottuna,
12562: mahdollisimman lähelle Jaalan~an rautatie- niin sen kautta saataisiin sopivaa ja hyö-
12563: asemaa. 'Tämän maantien kautta lyhenisi dyllistä työtä amsiotyön tarpeessa oleville
12564: nykyisestään maantiematka Puolangan kir- sikäläisten seutujen asukkaille. Voidaan
12565: kolta lähimmälle rautatieasemalle :noin 20 näet pitää jokseenkin varmana, että, huo-
12566: kilometrillä. .Saman se luonnollisesti mat- limatta taloudellisen tilanteen taipumus-
12567: kaan nähden vaikuttaisi Puolangan kun- merkeistä, useampina ~ähivuosina tulee
12568: nan pohjoisosiin ja kyseellisen tien vaiku- vielä taloudellinen asema puheenaolevilla
12569: tuspiiriin tuleviin muihin seu:tuihin nähden. seuduilla olemaan s·ellainen, että yleisluon-
12570: Eräät osat Pudasjärven kunnankin asuk- toisia työt:iJlaisuuksia on järjestettävä.
12571: kaista tulisivat käyttämään tien ,tultua Edellä sanottuun nojaten kunnioittaen
12572: rakenn~tuksi Jaalangan asemaa liikennöi- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
12573: mispaikkanaan. Puokiovaaran-Jaalangan muksen,
12574: maantien pituus on noin 24 km. että hallit'lts vuoden 1935 tttlo-
12575: Joitakin vuosia sitten tie- ja vesiraken- ja menoarvioesitykseen ottaisi yh-
12576: nushallituksen toimesta Puokiovaaran-Jaa- den miljoonan markan määrärahan
12577: langan maantien suunta on tutkittu ja maantien rakentamiseksi Puolangan
12578: siitä on laadittu rakennwssuunnitelma ja -Vaalan 'maantieltä Puokiovaaran
12579: kustannusarvio. kylän kohdalta Oulun-Kajaanin
12580: Vuonna 1'9'2!8 1työnsä lopetta,nut Pohjois- •maantielle Säräisniemen kunnan
12581: Suomen ja Karjalan maantiekomitea on Jaalangan kylässä.
12582:
12583: Helsingissä helmikuun 10 p:nä 1934.
12584:
12585: A. Fränti. T. A. Janhonen.
12586: Kusti Arffman. S. Salo.
12587: Antti Meriläinen.
12588: 320
12589:
12590: XII,1o. - Toiv. al. N :o 96.
12591:
12592:
12593:
12594:
12595: Hänninen y. m.: Oulun-Pudasjärven ja Iin-Pudasjärven
12596: maanteiden yhdystiesuunnan tutkimisesta.
12597:
12598:
12599: E d u s k u n n a ll e.
12600:
12601: Maantiekartasta näkyy, että Oulun-Pu- nuan ja Pudasjärven-Iin yhteiseen tierun-
12602: dasjärven ja Iin-Pudasjärven välisten koon (matka noin 10 km.) helpotettaisiin
12603: kymmenpenikulmaisten teiden välillä ei ole sekä etelästä Ranuan kautta Rovaniemelle
12604: muuta yhdystietä kuin rantamaantie. Tämä ja Petsamoon suuntautuvaa liikennettä että
12605: on kaukoliikenteen kannalta epäkohta. Kun paikaHista maantien tarvetta, ehdotamme
12606: Pudasjärven Kollajankylän asukikailla, eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
12607: jossa kylässä on 70 taioa ja toistasataa
12608: torppaa, on toistaiseksi käytettävänä vain että hallitus tutkituttaisi tiesuun-
12609: lyhyt Kipinän läheltä Oulun-Kuusamon nan, joka yhdistäisi Oulun-Pudas-
12610: tiestä pohjoiseen Naistenjärven sivulle ulot- järven ja Iin-Pudasjärven maantiet
12611: tuva lyhyt haaratie ja kun yhdistämällä sen yhdistämällä Naistenjärvelle raken-
12612: pää Matiskalan ja Haarakankaan kautta netun haaratien Aittojärven länsi-
12613: Aittajärven länsipuolitse Pudasjärven-Ra- puolitse Ranuan tiehen.
12614:
12615: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1934.
12616:
12617: Kaarlo Hänninen. S. Salo.
12618: M. 0. Lahtela. Kusti Arffman.
12619: Janne Koivuranta.
12620: 321
12621:
12622: XII,n. - Toiv. al. N :o 97.
12623:
12624:
12625:
12626:
12627: Rytinki y. m.: Maantien rakentamisesta Pudasjärven~Sa
12628: rajärven maantiestä Ranuan-J(elahaaran maantiehen.
12629:
12630:
12631: E d u s k u n n a ll e.
12632:
12633: Viitaten Eino Rytingin y. m. tekemään Koska on myöskin aivan varma tosi-
12634: rahaasia-aloitteeseen n:o 119 vuonna 1933 asia, että metsätöiden keväällä ja kesän
12635: (Liitteet I-XIII, sivu 384) yhdymme aikana melkein kokonaan loputtua taasen
12636: siinä oleviin perusteluihin lisäten, että muodostuu paikkakunnalle suurta työttö-
12637: koska Pudasjärven pitäjän Sarajärven, myyttä, niin näin ollen tulisi paikkakun- .
12638: Naamangan ja puolen Livon kylän asu- nalle työtilaisuuksia järjestetyksi tietyön
12639: kasluku, yhteensä noin 250 perhettä, nou- muodossa. Tämä tie on myöskin tärkeä
12640: see kaikkiaan noin 1,500 henkeen sekä Ra- rakentaa paikkakunnan liikenne- ja talous-
12641: nnan pitäjän Kelahaaran ja Kuukasjärven elämän kohottamisen sekä uuden asutuksen
12642: kylien väkiluku noin 500 henkeen, niin kehittämisen takia.
12643: olisi aivan välttämätöntä saada näin väki- Edellä esittämäämme viitaten ehdo-
12644: rikkaat kyläryhmät mitä kiireimmiten tamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
12645: maantiellä yhdistetyiksi. Näiden pitäjien syttäväksi toivomuksen,
12646: välinen liikenne on talvisaikaan, jolloin se
12647: nykyään vain on mahdollista, hyvin vil- että hallitus kiireellisesti laatisi
12648: kasta, sillä Pudasjärveltä kuljetetaan talvi- kustannusarvion Pohjois-Suomen ja
12649: sin huomattava määrä kulutustavaraa Ra- Karjalan maantiekomitean ehdotta-
12650: nnalle Kelahaaran ja Kuukasjärven kylä- maan maantiehen Pudasjärven--Sa-
12651: ryhmiin. rajärven maantiestä Ranuan-Kela-
12652: Tämä rakennettava maantie tulisi ole- haaran maantiehen, ja
12653: maan pituudeltaan ainoastaan 12 kilomet- että hallitus jo kuluvana vuonna
12654: riä, ja tie lyhentäisi näitten kyläryhmien käyttäisi tien rakentamisen aloittami-
12655: asukkaitten matkoja noin 100--140 km. seksi työttömyysmäärärahoja.
12656:
12657: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1934.
12658:
12659: Eino Rytinki. Yrjö H. Kesti.
12660:
12661:
12662:
12663:
12664: ~1
12665: 322
12666:
12667: XII,12. - Toiv. al. N:o 98.
12668:
12669:
12670:
12671:
12672: Rytinki y. m.: Maantien rakentamisesta Pudasjärven pitä-
12673: :Jan N aammngankylän Särkivaarasta Taivalkosken pitä-
12674: jän Virkkuseen.
12675:
12676:
12677: E d u s k u n n a ll e.
12678:
12679: Siitä huolimatta, että valtion puolesta on tonta. 'l'ällaista tärkeätä liikenneyhteyttä
12680: ollut tiekomiteoita tutkimassa ja tekemässä välittävä maantie olisi saatava mitä pikim-
12681: ehdotu:ksia tieverkoston kehittämiseksi, niin min rakennetuksi, sillä näiden seutujen ta-
12682: kuitenkin on jäänyt näiden komiteain eh- louselämän elpyminen kaipaa sitä.
12683: dotusten lrlkopuoleUe monia 1erittäin tär- Tämän kyseellisen tien rakentaminen an-
12684: keitä maantiekysymyksiä, etenkin Pohjois- taisi paikkakunnan työttömille työtilaisuuk-
12685: Suomessa. Tällainen tärkeä maantie on sia, sillä ne vähät metsätyöt, joita pailkka-
12686: m. m. Pudasjärven ja Taiva:~koslken välinen kunnailla on, eivät voi tyydyttää iäheskään
12687: yhdystie Pudasjärven Naamangankylän väestön työn tarvetta. Tien pituus tulee
12688: Särkivaarasta Taivalkosken Virkkuseen. olemaan noin 13 km., ja se kulkisi koko-
12689: Tällä maantieHä on suuri merkitys tule- naan kuivia maita. Ei myöskään tule ra-
12690: valle kauttrukulkuliikenteelle niinkuin myös- kennettava:ksi yhtään isompaa siltaa, koska
12691: kin paikallisten kyläryhmien keskeiselle yh- ei ole jokia eikä suurempia puroja, joten
12692: teydelle. Ja koska voi käydä niin, että tie tulee verraten halvaksi.
12693: Koillis~Pohjanmaan rautatie tulee ralken- Edellä esittämämme perusteella kunnioit-
12694: n€ttavruksi Kontiomäeltä Taivalkoskelle, taen ehdotamme eduskunnan päätettäväksi
12695: niin silloin muodostuu Särkivaaran ja Virk- toivomuksen,
12696: kusen välinen maantie valtamaantieksi Tai-
12697: valkoskelle Pudasjärven pitäjän Naaman- että hallitus kiireellisesti tutkitut-
12698: gan, Iinattijärven, Sarajärven ja .Livon ky- taisi maantiesuunnan Pudasjärven
12699: listä, joiden asukasluku on noin 2,500 hen- pitäjän N aamangankyläm Särkivaa-
12700: keä, samalla kuin tämän tien kautta muo- rasta Taivalkosken pitäjäm Virkku-
12701: dostuisi suora liikenneyhteys Rovaniemeltä seen ja laatisi siitä kustannusarvion,
12702: Taivalkoskelle. sekä
12703: Sitäpaitsi edellämainittujen kyläryhmien että hallitus ottaisi valtion ensi
12704: liikenne lyhentyisi Taivalkoskelie noin 30- vuoden tulo- ja menoMvioesitykseen
12705: 50 km. Lisäksi nykyisellä maantiellä on riittävän työmää1·ärahan mainitun
12706: noin 300 metriä pitkä Lossi, mistä on keväi- maantien rakentamiseksi.
12707: sm ja syksyisin kulku melkein mahdo-
12708:
12709: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1934.
12710:
12711: Eino Rytinki. Kaarlo Hänninen.
12712: Heikki Niskanen. Yrjö H. Kesti.
12713: Yrjö Hautala.
12714: 323
12715:
12716: XI1,13. - Toiv. al. N :o 99.
12717:
12718:
12719:
12720:
12721: Hänninen y. m.: Yhdystien rakentamisesta Oulun-Kuusa-
12722: mon maantiestä K uoliovaaran seudulta Purnuvaaran
12723: kautta Kariniemen Raistakan ti0hen.
12724:
12725:
12726: E d u s k u n n a ll e.
12727:
12728: Sen lisäksi, mHä olemme vuoden 1933 Näiden perusteiden nojalla ·ehdotamme
12729: valtiopäiville jättämämme rahaasia-aloit- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
12730: teen N:o 118 perusteluissa (Liitteet I-
12731: XIII, s. 383) esittäneet, huomautamme, että hallitus vuoden 1935 meno-
12732: että käynnissäoleva isojakokin Posion ja arvioesitykseen ottaisi 500,000 •mark-
12733: Kuusamon kunnissa kiirehtii maantieverkon kaa yhdystien rakentamista varten
12734: kehittämistä näissä pitäjissä. Oulun-Kuusamon maantiestä Kuo-
12735: liovaaran se1ululta Purnuvaaran
12736: kautta Kariniemen Raistakan tiehen.
12737:
12738: Helsingissä 9 p:rrä helmikuuta 1934.
12739:
12740: Kaarlo Hänninen. M. 0. Lahtela.
12741: S. Salo. K. A. Lohi.
12742: Lauri Kaijalainen. Janne Koivuranta.
12743: Uuno Hannula.
12744: 324
12745:
12746: XII,14. - Toiv. al. N :o 100.
12747:
12748:
12749:
12750:
12751: Hänninen y. m.: Posion kunnassa olevan Lehtiniemen--
12752: Paloperän tien rakentamisesta varatyönä.
12753:
12754:
12755: E d u s k u n n a 11 e.
12756:
12757: Vuoden 1933 valtiopäiville jättämämme eikä myöskään metsätöitä, nousee keväällä
12758: rahaasia-aloitteen N :o 106 (Liitteet I - työttömien luku huomattavasti ja .työttö-
12759: XII, s. 366) perusteluissa olemme jo mien sekä heidän perheittensä elättäminen
12760: esittäneet eräitä syitä, joiden vuoksi Lehti- käynee köyhälle kunnalle ylivoimaiseksi.
12761: niemen-Paloperän tie Posion kunnassa Näihin syihin nojaten saamme ehdottaa
12762: olisi saatava heti rakenteille. Kulku- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
12763: laitosvaliokunta onkin ailoitteen johdosta
12764: anta;massaan lausunnossa sitä varatyöpai- että hallitus kiireellisesti saattaisi
12765: kaksi ehdottanut, jos työttömyyssuhteet niin Posion kunnassa olevan Lehtiniemen
12766: vaativat. Kun 'Posion kunnassa ei nykyi- -Paloperän tietyön käyntiin sekä
12767: sin ole ainoatakaan maantietyötä käynnissä alkaisi sen varatyövarot1la.
12768:
12769: Helsingissä 9 p:nä helmikuuta 1934.
12770:
12771: Kaarlo Hänninen. M. 0. Lahtela.
12772: S. Salo. K. A. Lohi.
12773: Lauri Kaijalainen. Janne Koivuranta.
12774: Uuno Hannula.
12775: 325
12776:
12777: XII,u. - Toiv. al. N :o 101.
12778:
12779:
12780:
12781:
12782: Lohi y. m.: Maantien rakentamisesta Ranuan-Pudasjiir-
12783: ven tieltä Simojärven pohjoispäähän.
12784:
12785:
12786: E d u s k u n n a ll e.
12787:
12788: Jo pitemmän aikaa on ollut suunnittelun Asutushallituksen toimesta on nyttemmin
12789: alaisena maantien rakentaminen Rovanie- tien pohjaa rakennettu Kuhan talosta noin
12790: men Pekkalasta Simojärven pohjoispään ja 4 kilometriä ehdotettua suuntaa. Jos tie
12791: Kortesalmen kautta Pudasjärven-Ranuan tulisi kokonaan rakennetuksi, avaisi se suo-
12792: väliseen tiehen Kuhan talon kohdalle. Poh- ran liikeyhteyden Ranualta Kemijokivar-
12793: jois-Suomen ja Karjalan maantiekomitea teen, ja suuret uudisasutusmahdollisuudet
12794: on myöskin tämän tien ottanut rakennetta- avautuisivat tämän noin 30 kilometrin pi-
12795: vien teiden ohjelmaan. Nyttemmin onkin tuisen tien avulla.
12796: valmistunut se osa tiestä, joka yhdistää Edellä olevan perusteella ehdotamme
12797: Simojärven pohjoispään Kemijoen Pekka- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12798: laan. Yhtä tärkeätä olisi nyt tien jatka-
12799: minen Simojärven pohjoispäästä edelleen että hallitus ensi tilassa t·yhtyist:
12800: Kortesalmen kautta Ranuan Pudasjärven toimenpiteisiin maantien rakentami-
12801: tiehen. Simojärven pohjoispäästä Kemi- seksi Ranuan-Pudasjärven väliseltä
12802: haaran kylästä ei ole minkäänlaista tietä tieltä Kuhan talosta St"mojärven
12803: oman pitäjän Ranuan kirkolle, paitsi kint- Kortesalmen kautta Simojärven poh-
12804: tupolku. Asukasluku on Kemihaaran ky- joispäähän, sekä ottaisi ensi vuoden
12805: lässä verraten suuri ja tähän tulevat li- tulo- ja menoarvioon määrärahan
12806: säksi Simojärven länsiosassa olevat kylä- töiden alkamista varten.
12807: ryhmät, joilla ei ole minkäänlaista tietä.
12808:
12809: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1934.
12810:
12811: K. A. Lohi. Lauri Kaijalainen.
12812: Uuno Hannula. Kaarlo Hänninen.
12813: 326
12814:
12815: XII,l6. - Toiv. al. N:o 102.
12816:
12817:
12818:
12819:
12820: Hänninen y. m.: Aittakummun-Siikalan maantien raken-
12821: tamisesta.
12822:
12823:
12824: E d u s k u n n a ll e.
12825:
12826: Vuoden 1933 valtiopäiville jättämämme Näihin .perusteluihin viitll!ten ja muis-
12827: toivomusaloitteen N:o 85 (Liitteet I - taen, että eduskunnan säätämän lain mu-
12828: XIII, siv. 587) perusteluista selvennee kaan pitäisi Pohjois-Suomen ja Karjalan
12829: Kuusamossa olevan Tavajärven-Aitta- maantiekomitean toisen luokankin teiden jo
12830: kummun-Siikalan maantien merkitys sekä olla valmiina, ehdotamme eduskunnan pää-
12831: paikallisille asukkaille että yleisliiken- tettäväksi toivomuksen,
12832: teelle. Sen pituus ja kustannusten suu-
12833: ruus näkyvät kulkulaitosvaliokunnan mie- että hallitus vuoden 1935 tulo- ja
12834: tinnöstä n:o 3. menoarvioesitykseen ottaisi 400,000
12835: Lisäksi huoma;ttakoon, että juuri suunni- markkaa Aittakummun-Siikalan
12836: tellaan Nuorusen kautta kulkeva:a koulu- maantien eli Tavajärven tien jatkon
12837: laisten matkailureittiä ja teinimajaa Nuoru- rakentamiseen.
12838: selle.
12839:
12840: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1934.
12841:
12842: Kaarlo Hänninen. S. Salo.
12843: M. 0. Lahtela. Kusti Arffman.
12844: Janne Koivuranta.
12845: 327
12846:
12847: XII,11. - Toiv. a.l. N:o 103.
12848:
12849:
12850:
12851:
12852: Lohi y. m.: Maantien rakentamisesta Ranuan Kelahaarasta
12853: Pudasjärven--S arajärven maantiehen.
12854:
12855:
12856: E d u s k u n n a ll e.
12857:
12858: Pohjois-Suomen ja Karjalan maantie- Näin ollen ehdotamme eduskunnan pää-
12859: komitea on elhdottanut rakennettavaksi tettäväksi toivomuksen,
12860: maantien Ranuan Kelahaarasta Pudasjär-
12861: ven---;Sarajärven maantiehen. Tämä noin että hallitus &nSi vuoden tulo- ja
12862: 15 kilometrin pituinen tie yhdistäisi suo- menoarvioesitykseensä ottaisi tarpeel-
12863: ralla kulkuyhteydellä. Ranuan ja väkirik- lisen määrärahan maantien rakenta-
12864: kaan Livojokivarren toisiinsa. Nykyisinkin miseksi Ramuan Kelahaarasta Pudas-
12865: tie olisi aivan välttämätön, mutta vielä järven--Sarajärven maantiehen.
12866: tärkeämmäksi se tulee, jos rautatiehanke
12867: Komiomäeltä Taivalkoskelie toteutuu.
12868:
12869: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1934.
12870:
12871: K. A. Lohi. Kaarlo H'ånninen. Lauri Kaija.la.inen.
12872: 328
12873:
12874: Xll,1s. - Toiv. al. N:o 104.
12875:
12876:
12877:
12878:
12879: Lohi y. m. : Ranuan.--Posion välisen maantien rakentami-
12880: sesta.
12881:
12882:
12883: E d u s k u n n a 11 e.
12884:
12885: Pohjois-Suomen ja Karjalan maantieko- tärkeänä, kun tämän tien varrella olisi
12886: mitea on m. m. ehdottanut maantien raken- miltei koskemattomat suuret metsävarat,
12887: nettavaksi Rannan-Simojärven maan- että se komitealle antamassaan lausunnossa
12888: tiestä Posion-Raistakan tiehen. Tämä tie asetti tämän tien afvan ensi sijalle. Tien
12889: yhdistäisi Ranuan ja Posion kunnat toi- varrella on Mäntyjärven kylä, joka on ai-
12890: siinsa. Kuten silmäys pohjoisten seutujen van eristettynä muusta maailmasta kun ei
12891: maantiekarttaan osoittaa, on tässä erittäin ole muuta tietä kuin kinttupolkuja.
12892: suuri aukko, missä ei ole minkäänlaista Edellä olevan perusteella ehdotamme
12893: tietä. Tiesuunnalla onkin jo toimitettu eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12894: tutkimus ja kustannusarvio laadittu. Tie
12895: olisi kipeän tarpeen vaatima, ei ainoastaan että hallitus ensi vuoden tulo- .ia
12896: kauttakulkutienä, mutta myöskin valtion menoarvioesitykseen ottaisi määrära-
12897: metsänhoidon ja valtion metsissä tapahtu- han töiden alkmniseksi Ranuan.--Po-
12898: vien metsätöiden takia. Metsähallitus on- sion välisen maantien rakentami-
12899: kin pitänyt tämän tien rakentamista niin seksi.
12900:
12901: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1934.
12902:
12903: K. A. Lohi. Kaarlo Hänninen. Lauri Kaijalainen.
12904: 329
12905:
12906: XU,19. - Toiv. al. N:o 105.
12907:
12908:
12909:
12910:
12911: Rytinki y. m.: Maantien rakentamisesta Ranuan-lmpiö-
12912: järven maantiestä Mäntyjärven kautta Posion kuntaan.
12913:
12914:
12915: E d u s k u n n a 11 e.
12916:
12917: Viitaten Eino Rytingin y. m. tekemään taisiin Posion ja Ranuan kuntien puolelta,
12918: rahaasia-alotteeseen n :o 99 vuonna 1933 antaisi se molemmissa kunnissa työtilai-
12919: (Liitteet I-XIII, sivu 384) yhdymme suuksia ja samalla edistäisi seutukunnan
12920: siinä oleviin perusteluihin ~isäten, että Ra- a:sujamiston hyvinvointia.
12921: nnan Impiöjärven ja Posion välisestä maan- Sen vuoksi kunnioittaen ehdotamme edus-
12922: tierakennuksesta saataisiin Posion kuntaan kunnan päätettäväksi toivomuksen,
12923: ja itä- ja pohjoisosalle Ranuan kuntaa
12924: suurempi työpaikka ilmvään ja ikesän aikana että hallitus rakennuttaisi yhdys-
12925: vallitsevaan työttömyyteen. Sillä näiden tien Ranua~lmpiöjärven maan-
12926: kuntien alueella ovat kaikki työtilaisuudet tiestä Mäntyjärven kautta Posion
12927: pääasiassa metsätöitä. Nämä vähäiset met- kuntaan ja käyttäisi jo kuluvana
12928: sätyöt eivät voi tyydyttää työn tarvetta vuonna sanottuun tarkoitukseen työt-
12929: kyseellisten kuntien alueella. Kun tämän tömyysmääräraha ja.
12930: ehdotetun maantien rakentaminen aloitet-
12931:
12932: Helsingissä, helmikuun '6 päivänä 1934.
12933:
12934: Eino Rytinki. Yrjö H. Kesti.
12935:
12936:
12937:
12938:
12939: 42
12940: 330
12941:
12942: XII,2o. - Toiv. al. N:o 106.
12943:
12944:
12945:
12946:
12947: Hänninen y. m.: Maantien rakentamisesta H aatajasta Lohi-
12948: rannan kautta Ylikitkan ja Livojärven välillä olevalle
12949: tukinsiirtolaitteelle.
12950:
12951:
12952: E d u s k u n n a ll e.
12953:
12954: Viitaten vuoden 193'3 valtiopäivinä teke- menoarvioesitykseen ottaisi 400,000
12955: mämme rahaasia-aloitteen N :o 108 (Liit- markan suuruisen määrärahan erä-
12956: teet 1-XIII, s. 369) perusteluihin saamme maantien rakentamiseksi H aatajan
12957: ehdottaa eduskunnan päätettäväksi toivo- tiestä, Kuusamossa, Lohirannan
12958: muksen, kautta Ylikitkan ja Livojärven vä-
12959: että hallitus vuoden 1935 tulo- ja Wle rakennetulle tukinsiirtolaitteelle.
12960:
12961: Helsingissä 12 päivänä the1mikuuta 1934.
12962:
12963: Kaarlo Hänninen. S. Salo.
12964: M. 0. Lahtela. Kusti Arffman.
12965: Janne Koivuranta.
12966: 331
12967:
12968: XII,z1. - Toiv. al. N:o 107.
12969:
12970:
12971:
12972:
12973: Lahtela y. m.: Kemijärven kirkonkylän-Luus1tan maan-
12974: tien rakentamisesta.
12975:
12976:
12977: E d u s k u n n a 11 e.
12978:
12979: Viitaten vuoden 1933 va1tiopäivilie jäte- tien rakentamisen käyttämällä siihen
12980: tyn rahaasia-aloitteen N :o 94 perusteluihin aluksi työttömyysvaroja ja ottaisi
12981: ehdotamme kunnioittaen eduskunnan pää- vuoden 1935 tulo- ja menoarvioesi-
12982: tettäväksi toivomuiksen, tykseen tarpeeksi suuren määrärahan
12983: mainitun tien rakentamista varten.
12984: että hallit1ts alkttunpanisi Kemi-
12985: järven kirkonkylän-Luusuan maan-
12986:
12987: Helsingissä he'lmikuun 12 päivänä 1934.
12988:
12989: M. 0. Lahtela. S. Salo.
12990: Janne Koivuranta. Kaarlo Hänninen.
12991: K. A. Lohi. Lauri Kaijalainen.
12992: 332
12993:
12994: Xll,22. - Toiv. al. N :o 108.
12995:
12996:
12997:
12998:
12999: Lahtela y. m.: K uolajärven kirkonkylän-Vuosnajärven
13000: maantien rakentamisesta.
13001:
13002:
13003: E d u s k u n n a 11 e.
13004:
13005: Suunnitelma maantien saamiseksi Kuola- asukasten tientarpeesta, vaan tämä tie on
13006: järven pitäjän kirkonkylästä Lampelan ky- Kuolajärven kirkonkylän ja Tuntijärven
13007: län ja Vuosnajärven kautta Tuntijärven kylän välillä olevain Lampelan ja Vuosna-
13008: kylään on ollut vuosikymmeniä vireillä, järven kylien asukkaille tärkeä, heidän-
13009: mutta ei sen rakentamiseen ole vielä ryh- kin tientarpeensa tulisi samalla tyydyte-
13010: dytty. Se on saanut siis vuosikymmenestä tyksi, koska tie tulisi rakennettavaksi näi-
13011: toiseen odottaa vuoroaan siitä huolimatta, den kylien kautta. Tämän tien rakentami-
13012: että tämän tien tarve on erikoisen suuri. sella avattaisiin samalla mahdollisuus uudis-
13013: Vaikka Tuntijärven ja Sovajärven väki- asutukselle, johon erikoisestikin Lampelan
13014: rikkaat kylät kuuluvat Kuolajärven kun- ja Vuosnajärven seuduilla sikäläisiin oloi-
13015: taan, on kuitenkin Tuntijärvelle tie raken- hin nähden on erikoisen hyviä edellytyksiä.
13016: nettu Kuusamon kirkonkylän-Paanajär- Asutuksen kannalta katsoen on siis puheena
13017: ven tien jatkona Sovajärven kylän kautta. olevan tien rakentaminen ensiluokkaisen
13018: Tuntijärven ja Sovajärven kyläin asukas- tärkeä, koska paikkakunnalla on paljon
13019: ten täytyy matkustaessaan oman kuntansa tilatonta väestöä, jonka asuttamisesta on
13020: kirkonkylään kulkea Kuusamon kautta, myöskin huolehdittava. Tiestä tulisi mat-
13021: josta tulee matkaa noin 200 km., sen sijaan, kailijain kannalta katsoenkin tärkeä kulku-
13022: että matka Tuntijärven kylästä Kuolajär- reitti, jota Kuusamossa ja Paanajärvellä
13023: ven kirkolle on vain n. 50 kilometriä. kulkevat matkailijat voisivat matkustaa
13024: Se tietää siis, että 50 km. asemesta on mat- Kuolajärven kirkolle ja päinvastoin, ja
13025: kustettava 200 km. pitkän tien kautta. nähdä samalla reitillä Paanajärven katso-
13026: Tällaista olotilaa ei liene toista Suomessa. misen arvoisen seudun sekä kuuluksi tul-
13027: Ei ole ihme, jos Tuntijärven ja Sovajär- leen Sallatunturin, tarvitsematta molem-
13028: ven kylissä on täysikasvuisia ihmisiä, jotka mille tehdä erikoisen pitkää kiertomatkaa.
13029: eivät ole milloinkaan oman ·Seurakuntansa Kuolajärven-Tuutijärven tie tulee nyt,
13030: kirkkoa nähneet. Vaikkei mitään muuta kun Kemijärven rautatie valmistuu, mai-
13031: seikkaa olisi esitettävänä tien rakentami- nittujen kylien asukasten kannalta katsot-
13032: sen perusteeksi, niin jo edellä viitatun tuna entistään paljon tarpeellisemmaksi.
13033: pitäisi riittää antamaan selvän osoituk- Onhan välttämätöntä, että he pääsevät suo-
13034: sen siihen, että jonkinlainen kuljettava rinta reittiä lähimmälle rautatieasemalle
13035: tie on rakennettava Kuolajärven kirkon- muulloinkin kuin kantavan talvikelin ai-
13036: kylästä Tuntijärven kylään, koska myös kana.
13037: tuutijärveläiset ja sovajärveläiset asuvat Valtion metsätaloudella tulee olemaan
13038: maamme rajojen sisällä. Kysymys ei ole myöskin puheena olevasta tiestä suuri
13039: kuitenkaan yksinomaan mainittujen kylien hyöty siihen nähden, että tie tulee k:ulke-
13040: XI1,22. - Lahtela y. m. 333
13041:
13042: maan suuren valtion metsäalueen kautta, Tämän tieosan rakenteille panemiseen ei
13043: jossa ei ole minkäänlaista kulkureittiä ole- ole mitään vaikeuksia olemassa. Tiesuunta,
13044: massa. mikäli se tulee kulkemaan yksityisten
13045: Työttömyyden torjumisen kannalta on maita, on isonjaon yhteydessä tutkittu ja
13046: puheena olevan tien rakente.ille paneminen tiealue yksityisille jaetuista alueista eril-
13047: perin tärkeä kysymys. Sillä työtä näiden leen pyykitetty.
13048: kaukaisten rajaseutujen asukkaat ennen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
13049: muuta ·elääkseen tämän vaikean ajan ohi kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
13050: tarvitsevat. vomuksen,
13051: Kun tien koko pituudeltaan rakenteille
13052: paneminen ei näytä toistaiseksi olevan että hallitus vuoden 1935 tulo- ja
13053: mahdollinen, olisi tärkeä, että tie rakennet- menoarvioesitykseen ottaisi 300,000
13054: taisiin Kuolajärven kirkonkylästä Lampe- markan suuruisen määrärahan K uo-
13055: lan kylän kautta Vuosnajärvelle asti, joka lajärven kirkonkylän-V uosnajärven
13056: matka on n. 25 km. maantien 1·akentamiseen.
13057:
13058: Helsingissä tammikuun 9 p:nä 1934.
13059:
13060: M. 0. Lahtela. Heikki Soininen.
13061: Lauri Kaijalainen. Kusti Arffman.
13062: Janne Koivuranta. S. Salo.
13063: Kaarlo Hänninen.
13064: 334
13065:
13066: XII,2a. - Toiv. al. N :o 109.
13067:
13068:
13069:
13070:
13071: Kaijalainen y. m.: Kittilän-Enontekiön maantien raken-
13072: tamisesta.
13073:
13074:
13075: E d u s k u n n a 11 e.
13076:
13077: Viittaamalla siihen, mitä vuoden 193~ ja asujamisto köyhää. Tämän ohella tun-
13078: valtiopäiville jättämässämme rahaasia-aloit- tuu suorastaan järjettömältä, että siinä
13079: teessa n:o 102 (Liitteet I-VIII, siv. 362) osassa kuntaa, joss·a olevien lukuisten erä-
13080: olemme lausuneet Kittilän-Enontekiön maakylien kautta puheena oleva maantie
13081: maantien tarpeellisuudesta, huomautamme, tulisi rakennettavaksi, annetaan pienasutuk-
13082: että piltempiaikaisen työmaan järjestäminen sen raunioitua puuttuma;tta asiaan ajoissa.
13083: työttömyystilanteen ho~tamiseksi Kittilän Tämä väestö ·elää maamme karuimmilla
13084: kunnassa on edelleen ilmeinen välttämättö- seuduilla, siellä, missä ilmastolliset seikat
13085: myys. Muonion'---!Kittilän maantien valmis- asettavat viljelijälle tarkoin määräty,t ra-
13086: tuttua on työttömyystilanteen hoitaminen ja;t. Tuon väestön taloudellisen aseman
13087: tässä kunnassa ollut tavattoman vaikeaa, parantamiseksi ja tukemiseksi ·ei voida
13088: ja pidetään paitsi kunnan myöskin valtion tehdä mitään ratkaisevaa, ennenkuin se on
13089: työttömyysviranomaisten •taholla sen vuoksi saatettu tieyhteyteen. Tältäkin kannalta on
13090: tärkeänä, että kuntaan saataisiin sellainen Kittilän~Enontekiön maantien rakentami-
13091: työmaa, johon metsätöiden päätyttyä voi- nen kiireellinen toimenpide, jota mieles-
13092: taisiin työttömiä sijo~ttaa. Sitäpaitsi on tämme ei voida enää lykätä.
13093: huomattava, että tässä laajassa kunnassa Ehdotamme sen vuoksi kunnio]ttaen
13094: ovat metsätöidenkin järjestämismahdolli- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
13095: suudet varsin rajoitetut. Yksinomaan nii-
13096: den avulla ei tilannetta mitenkään voida että hallitus ottaisi vuoden 1935
13097: hallita. tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
13098: Kunnan talous on valtion silmälläpidon rahan Kittilä'l'lr---Enontekiön maan-
13099: alaisena. Veroäyri on tavwttoman korkea tien rakennustöiden aloitta•miseksi.
13100:
13101: Helsingissä helmikuun 10 p:nä 1934.
13102:
13103: Lauri Kaijalainen. Uuno Hannula.
13104: Janne Koivuranta. M. 0. Lahtela.
13105: 335
13106:
13107: XII,24. - Toiv. al. N:o 110.
13108:
13109:
13110:
13111:
13112: Kaijalainen y. m.: Maantien rakentamisesta Sodankylän
13113: V aalajärveltä J eesiön kautta K ittiliiän.
13114:
13115:
13116: E d u s k u n n a ll e.
13117:
13118: Vuoden 11933 valtiopäiville jättämäs- täiset katovuodet tehneet hävitystyötään.
13119: sämme rahaa:sia-aloitteessa n:o 112 (Liitteet Siellä eletään olosuhteissa, joista rinta-
13120: I-VIII, siv. 374) olemme tuoneet esille ne mailla elävän on vaikea muodostaa oikeaa
13121: syyt, joiden vuoksi mielestämme olisi ryh- käsitystä. JonkinJ.aisen aavistuksen oJasuh-
13122: dyttävä toimenpiteisiin Kittilän ja Sodan- teista na1ssa salokylissä on kuitenkin
13123: kylän pitäjiä yhdistävä.n maantien raken- omiaan antamaan se tietoisuus, että näiltä
13124: tamiseksi. /Sanottu tie, joka tulisi olem3!an erämaa-asukkailta puuttuu yksinpä tieyh-
13125: osa Itä- ja Länsi~Lappia yhdistävästä n. s. teyskin, jota ilman menestyksellistä .talous-
13126: poikkimaantiestä, on L.apin tärkeimpiä. Be elämää nykyaikana ei voida ajatella. Sen
13127: yhdistäisi kaksi suu:vta pitäjää, minkä vuoksi, jos Sodankylän-Kittilän maantie
13128: ohessa niiden välillä oleva m'åmaa-asutus merkittävänä yhdys- j·a kauttakulkuti·enä :on
13129: pääsisi liikenney'hteyteen. Kun M:elitauksen muutenkin tärkeä, on sen rakentamista
13130: ~Vaalajärven maantie lähiaikoina ·valmis- syytä kiirehtiä jo yksinomaan siitä syystä,
13131: tuu, ei mielestämme ole mitään syytä, joka että mainitut kyläkunnat sen avulla lopul-
13132: estäisi kysymyksessä olevan maantien ra- takin pääsisivät liikenneyhteyt·een.
13133: kennustöiden alo1ttwmista vuonna ,19135. On Viit:tawmalla edellä lausuttuun ehdo-
13134: syytä kiinnittää aiv•an erikoista !huomiota tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
13135: siihen huolestuttavwan taloudelliseen tilan- väksi toivomuksen,
13136: teeseen, mikä vallitsee IKHtilän ja !Sodan-
13137: kylän pitäjien rajamailla olevissa K·elon- että hallitus ottaisi määrärahan
13138: tekemän, 'Tepsan ja Jeesiön kylissä. Näissä vuoden 1935 htlo- ja menoarvio-
13139: kylissä asuu toista sa.taa perhetJtä, joiden esitykseen 'maantien rakentamiseksi
13140: jäsenluku on yhteensä noin 600 henkeä.
13141: 1 Sodankylän Vaalajärveltä J eesiön
13142: Siellä ovat pul'akauden ohella monet perät- kautta Kittilään.
13143:
13144: Helsingissä helmikuun .10 p:nä 1934.
13145:
13146: Lauri Kaijalainen. Uuno Hannula.
13147: Janne Koivuranta. M. 0. Lahtela.
13148: 336
13149:
13150: XU,2o.- Toiv. al. N:o 111.
13151:
13152:
13153:
13154:
13155: Kaijalainen y. m.: Lokan-Kairalan ja Kelujärven-
13156: Tanhuan maanteiden rakentamisesta.
13157:
13158:
13159: E d u s k u n n a ll e.
13160:
13161: Rovaniemen~Kemijärven rautatien val- aiheuttamissa muuttuneissa olosuhteissa
13162: mistuminen aiheuttaa sen, että Itä-Lappia luonnollisiin uomiinsa. Sitäpaitsi on huo-
13163: koskevia maamtiesuunnitelmia on sikäli täy- mattava, että Luirojokivarressa on ensiluok-
13164: dennettävä, että uusien maanteiden avulla kaisia asutusmahdollisuuksia. Jokivarren
13165: liikenne saataisiin mahdollisimman suoraan rehevä kasvullisuus on jo varhain houkutel-
13166: ja vaivattomasti suuntautumaan uuden lut sinne asutusta. Niinpa ovat m. m. Som-
13167: rautatien päätepisteeseen. Rautatie on pion seudut 'tunnettuja hyvistä 1uonnonnii-
13168: avannut tässä kohdin aivan uusia näkö- tyistään. Karjataloude11e, jonka varaan
13169: aloja, joihin nojautuen olisi I1tä-Lapin Lapin maatalous on pääasiassa rakennet-
13170: maantiesuunnitelmiin ajoiss& tehtävä ne tava, on siellä jatkuvasti kehittymisen mah-
13171: täydennyJkset, jotka ilmeisesti ovat muuttu- doHisuuksia.
13172: neissa olosuhteissa välttämättömät. Kuten sanottu, varsinkaan Kemijärven
13173: Parhaillaan rakennetaan suunnitelman radan nyttemmin valmistuttua ei Lokka voi
13174: mukaisesti maantietä Sodankylän Vuotsosta jäädä sinne Vuotsosta käsin rakenteilla ole-
13175: Ldkan kylään samassa pitäjässä. Kylä van maantien päätepisteelksi, vaan on maan-
13176: sijaitsee Luirojoen varrella. Vaikka Kemi- tie ulotettava Luirojokivartta mahdolli-
13177: järven rautatietäkään ei otettaisi huomioon, suuksien mukaan Pelkosenniemen Kaira-
13178: niin ei voitane pitää mitenkään tarkoitulk- laan saakka, jonne maantie Kemijärveltä
13179: senmukaisena, että tien päätepiste jäisi tä- käsin aivan ilähiaikoina tulee r&kennetta-
13180: hän. On ilmeistä, että tietä on jatkettava vwksi. Näin saadaan maatalouden kannalta
13181: edelleen Luirojokivartta alaspäin, siHä luon- Itä-Lapin huomattavimmat asutusalueet ve-
13182: notonta olisi, jos Lokan y. m. Luiron latva- detyiksi uuden rautatien vaikutuspiiriin.
13183: kylien ainoaksi kulkutieksi jäisi nyt raken- Uusi tiesuunta olisi näin ollen ensi ti,lassa
13184: teilla oleva Vuotson-Lokan maantie. Ei tutkittava ja sen jälkeen ryhdyttävä toi-
13185: tarvitse muuta kuin tutustua asiaan kartan menpiteisiin Lokan-Kairalan maantien ra-
13186: avulla, niin huomaa, että Lokan kylän kentamiseksi. On vielä huomattava, että sen
13187: asukkailla on V uotson kautta matkaa !kun- avulla todennäköisesti lyhennettäisiin mat-
13188: tansa keskukseen, Sodankylän kirkonkylään, kaa Petsamosta lähimmälle rautatieasemalle,
13189: toista sataa kilometriä, kun sen sijaan jat- sillä jos Lokasta rakennetaan maantie Kaira-
13190: kamalla Vuotson-Lokan maantietä Luiro- laan, ei ole mahdollisuuksien ulkopuolella,
13191: jokivartta alaspäin saadaa:n paljon lyhempi että liikenne Taka-Lapista kääntyisi jo Vuot-
13192: ja helpompi yhteys. Siihen on syytä pyr- sossa Kemijärveä kohti. Joka tapauksessa
13193: kiä, sillä se merkitsee :tuntuvaa helpotusta Luirojokivarren maantie toisi virkistävää
13194: m. m. ,tavarain rahtilkustannuksissa ja joh- vaihtelua paikoin yksitoikkoiselle Rovanie-
13195: taa muutenkin Hikenteen uuden rautatien men~Petsamon matkaHureitiHe. Vaihto-
13196: XII,25. - Kaijalainen y. m. 337
13197:
13198: ehtona matkaohjelmassa voitaisiin pitää ja vesirakennushallituksesta saadun tiedon
13199: matkaa Luirojokivarren kautta. Nämä sei- mukaan ei tien suuntaa ole vielä tutkittu,
13200: kat selviävät !kuitenkin lähemmin toimitet- eikä kustannusarviota laadittu. Katsoen
13201: tava.ssa tutkimuksessa. kuitenkin siihen tärlmään merkitykseen,
13202: Tämän ohella on välttämätöntä, että Itä- mikä ~tällä tiellä tulee olemaan, ja niihin
13203: Lapin maantiesuunnitelmiin kuuluva So- vaiJkeihin olosuhteisiin, joiden keskellä pai-
13204: dan!kylän-Kdujärven maantien välttämä- kallinen väestö elää, olisi tutkimus viipy-
13205: tön jatko, Kelujärven-Tanhuan maantie, mättä toimitettava ja tie saatettava raken-
13206: viipymättä pannaan rakenteille. Tanhuan teille.
13207: kylä sijaitsee vaikeakulkuisen taipaleen ta- Edellä ~ausumaamme viitaten ehdotamme
13208: kana, noin 23 km. Kelujärveltä. Kun ta- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
13209: varan:kuljetus :sinne on hankalaa, joutuu vomuksen,
13210: sikäläinen köyhä väestö maksamaan koh-
13211: tuuttoman korkeita hintoja, jotapairtsi llml- että hallitus määräisi tutkittaviksi
13212: jetus ajoittain on mahdotonta. Tien saami- maantiesuunnat Lokka-Kairala ja
13213: nen merkitsisi kyläHe huomattavaa edistys- Kelujärvi-Tanhua ja antaisi aika-
13214: askelta ja avaisi mahdollisuudet ennen:kai!k- naan eduskunnalle esityksen sanottu-
13215: kea taloudellisten olojen !lmhi<ttämiselle. Tie- jen maanteiden rakentamisesta.
13216:
13217: Helsingissä helmikuun 10 p :nä 1934.
13218:
13219: Lauri Kaijalainen. Uuno Hannula.
13220: Janne Koivuranta. M. 0. La;btela.
13221:
13222:
13223:
13224:
13225: 43
13226: 338
13227:
13228: XD,26. - Hemst. mot. N :o 112.
13229:
13230:
13231:
13232:
13233: Colliander: .A:ngåoode uppförande av en bro över H essun-
13234: det ·i Pargas socken.
13235:
13236:
13237: T i ll R i k s d a g e n.
13238:
13239: Den livlig.t .trafikerade landsvägen Åbo Lämpligast kun:de detta ske ·Över det kor-
13240: -1Pargas avbrytes av tvenne sund, det ena, tare Hessundet. Detta är så mycket amge-
13241: Rävsundet (Kirjalan salmi), 220 meter, lägnare som >trafiken i ihög g.rad kommer
13242: det andra, Hessuudet (Hessunnin salmi), 80 att ökas genom Åbo-IPargas-vägens före-
13243: meter ibrett. Trafiken över det förra sker stående fortsättande så, att vägförbindelse
13244: med motorfärja, över det senare med för uppnås även med Nagu och Korpo kom-
13245: hand driven färja. Dessa färjor besvära i muner. Kostnaderna för bro över Hessuu-
13246: hög grad trafikerr och speciellt är detta det ha av fackman beräknats till 1,465,000
13247: bllet vinte11tid. >Stark ström gör att sun- mark.
13248: den icke tillfrysa, men :den hopade issörjan Då ·från statens sida jämförelsevis litet
13249: gör överfarten svår och långsam och av- gjorts för skärgårdskommunernas trafikför-
13250: bryter den tidtals. iiJetta gäller särskilt hållandens förbäittrande, vågar jag emotse
13251: det smala Hessundet. Då det här är fråga att förslaget om byggande av en bro över
13252: om en av statens vägkommitte som II klas- Hessuudet i Pargas socken skall vinna
13253: sens väg klassificerad väg, vilken öppen- riksdagens godkännande och får vördsamt
13254: hålles året om och trafikeras av SOi--'140 hemställa,
13255: bilar per dag, medan postverket med egen att regeringen i utgiftsstaten för
13256: bil upprätthåller dubbla postturer dagligen, år 1935 •måtte upptaga ett anslag
13257: borde trafiken underlättas genom att den för uppförande av en bro över H es-
13258: ena av färjorna ersätltes med en fast bro. sundet i Pargas socken.
13259:
13260: Helsingfors den 12 februari 19 34.
13261: 1
13262:
13263:
13264:
13265:
13266: Rafael Colliander.
13267: 339
13268:
13269: XII,26. - Toiv. al. N:o 112.
13270: Suomennos.
13271:
13272:
13273:
13274: Colliander: Sillan rakentamisesta Paraistfm pitäjässä ole-
13275: van H essunnin salmen yli.
13276:
13277:
13278: E d u s kunnalle.
13279:
13280: Vilkasliikkeisen Turun-Paraisten maan- Hessuunin salmen yli. Tämä on sitäkin tar-
13281: tien katkaisee kaksi salmea, joista toinen, peellisempaa, kun liikenne suuressa määrin
13282: Kirjalan salmi, on 220 metrin ja toinen, tulee lisääntymään sen kautta, että Tu-
13283: Hessunnin salmi, 80 metrin levyinen. Lii- run-Paraisten tietä lähiaikoina jatketaan
13284: kenne edellisen yli käy moottori1autalla, niin, että saadaan maantieyhteys myöskin
13285: jälkimmäisen yli käsivoimin kuljetettavalla Nauvon ja Korppoon kuntiin. Kustannuk-
13286: lautalla. Nämä lautat haittaavat liiken- set sillasta Hessunnin salmen yli ovat am-
13287: nettä suuressa määrin, ·erikoisesti talvis- mattimiehet arvioineet 1,465,000 markaksi.
13288: aikaan. Voimakkaan virran vuoksi salmet Kun valtion puolelta on verraten vähän
13289: eivät jäädy, mutta niihin kasaantuva jää- tehty saaristokuntain liikenneolojen paran-
13290: sohjo tekee ylikuilln vaikeaksi ja hitaaksi tamiseksi, rohkenen odott8Ja, että ehdotus
13291: ja keskeyttää:kin sen ajoittain. Näin on sillan rakentamisesta Paraisten pitäjässä
13292: laita varsinkin kapeassa Hessuunin salmessa. olevan Hessuunin salmen yli saavuttaa edus-
13293: Kun tässä on kysymyksessä valtion tieko- kunnan hyväksymisen, ja saan kunnioit-
13294: mitean toisen luokan maantieksi luokit- taen ehdottaa eduskunnan päätettäväksi toi-
13295: tama tie, jota pidetään avoinna ympäri vomuksen,
13296: vuoden ja jota kulkee päivittäin 80-140
13297: autoa ja jolla postilaitos omin autoin yllä- että hallitus v1wden 1935 tulo- ja
13298: pitää kahta edest8Jkaista postivuoroa päi- menoarvioon ottaisi määrärahan sil-
13299: vittäin, pitäisi liikennettä helpottaa kor- lan rakentamiseksi Paraisten pitä-
13300: vaamalla toinen !autoista kiinteällä sillalla. jässä olevan H essunnin salmen yli.
13301: Sopiviroruin tämä tapahtuisi kapearuman
13302:
13303: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1934.
13304:
13305: Rafael Colliander.
13306: 340
13307:
13308: Xll,27. - Toiv. al. N :o 113.
13309:
13310:
13311:
13312:
13313: Lumijärvi y. m.: Sillan mkentcmtisesta Vuoksen yli Ku~l
13314: ka;upin kylän kohdalle.
13315:
13316:
13317: E d u s k u n n a ll c.
13318:
13319: Silmäys Karjalan kannaksen karttaan tinut sillan rakentamista. Nyt on asia
13320: osoittaa, että Vuok."len vedet eroittavat Kan- kehittynyt niin pitkälle, että tie- ja vesi-
13321: naksen muusta maakunnasta ja että Vuok- rakennushallituksen puolesta on toimitettu
13322: sen eteläpuolelta pääsee Kannakselle suo- tarkka tutkimus, tehty kustannusarvio ja
13323: raan vain Viipuriin rakennettujen siltojen suunnitelma sillan rakentamista varten.
13324: yli. 'Laatokasta Vuoksen yläpäähän, noin Kun sillä kohdalla, mihin silta tulisi ra-
13325: 100 km. matkalla, on vain kaksi siltaa, toi- kennettavaksi, maasto Vuoksen molemmin
13326: nen Vuoksen yläpäässä, Jää:skessä, ja toinen -puolin sekä Vuoksen pohjakin on sillan
13327: alapäässä, Kiviniemessä. Mutta nämäkin rakentamiselle edullinen, tulisi silta mak-
13328: sillat ovat rakennetut jo aikaisempina vuo- samaan vain 3,400,000 mk. Sen rakentami-
13329: sina, joten ne eivät tyydytä nykyajan lii- sen on laskettu kestävän 2 vuotta.
13330: kenteen vaatimuksia. Esim. Kiviniemen sil- Lopulliset tutkimukset Kuukaupin sillan
13331: lalla eivät ajoneuvot voi sivuuttaa toisiaan rakentamista varten suoritettiin jo kesällä
13332: ja Jääsken silta on niin heikko, ettei se 1932 ja sillan rakentamiseen piti ryhtyä
13333: kestä kahta raskasta kuorma-autoa, joten viimeistään kuluvan vuoden alussa. Halli-
13334: siinäkin liikennöiminen tuottaa vaikeuksia. tus ei kuitenkaan ottanut tarkoitukseen
13335: Sitäpaitsi näiden siltojen väliä on noin 100 tarvittavaa määrärahaa, joten töitä ei ole
13336: km. Siltojen välillä voidaan kulkea V uok- saatu alulle, vaikka ne olirsivat olleet vält-
13337: sen yli vain losseilla. Isompia losseja on tämättömät jo Antreassa ja ympäristöpitä-
13338: vain kaksi, nim. Vuosalmessa ja Antrean jissä vallitsevan ankaran työttömyyden lic-
13339: Kuukaupissa. Kun viimeksimainittu !ossi- ventämiseksi, puhumattakaan sillan tärkey-
13340: paikka on Keski-Karjalassa, Kannaksen destä maakunnalle.
13341: puolivälissä, on ilman muuta selvää, että Tulkoon vielä mainituksi, että viime vuo-
13342: Vuoksen ylikulkuvaikeuksista kärsii koko den alussa ryhdyttiin rakentamaan miltei
13343: Keski-Karjala ja vieläpä koko maakunta- uudestaan maantietä Antrean kirkonkylän
13344: kin. Erittäin suuria vaikeuksia tuottaa ja Ihantalan välille, mikä työ alkaa olla jo
13345: Vuoksen ylikulku niille paikkakunnan valmiina ja johon on uhrattu huomattava
13346: asukkaille, joiden maat ovat Vuoksen mo- määrä valtion varoja. Tämä tie edellyt-
13347: lemmin puolin, koska lossilla liikenne on tää paljon suuremman liikenteen kuin mitä
13348: tavattoman hidasta. Esim. Kuukaupissa sillä nykyisin on. On nim. huomattava,
13349: ylikulku kestää vähintään puoli tuntia. että autoliikenne Sortavalasta ja muualta
13350: Vaikeudet ja vaarat ovatkin johtaneet Karjalasta Kannakselle ja Viipuriin ta-
13351: ajattelemaan sillan rakentamista Kuukau- pahtuu suureksi osaksi Imatran ja Jääsken
13352: pin kylän kohdalle. Antrean kunta onkin siltojen kautta, koska Kuukaupi.ssa Vuok-
13353: parin vuosikymmenen ajan jatkuvasti vaa- sen ylimenossa on vaikeuksia ja suurta
13354: XU,27. - Lumijärvi y. m. 341
13355:
13356: ajan kulutusta. Matka kyllä tulee paljon tävä määräraha Kuukaupin sillan rakenta-
13357: pidemmälffii Imatran tai Jääsken kautta, mista varten.
13358: mutta autoilijat katsovat sen kuitenkin Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme
13359: edullisemmaksi. Tästä. taas johtuu, että eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
13360: ellei Kuukaupin siltaa ryhdytä aivan lähi-
13361: aikoina rakentamaan, on pakko ryhtyä kor- että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin
13362: jaamaan ja oikomaan niitä teitä, joita nyt toimenpiteisiin sillan 1·akentamiseksi
13363: käytetään kauttakulkuliikenteeseen muualta Vuoksen yli Kuukaupin kylän koh-
13364: Karjalasta Kanna~selle, etupäässä Viipu- dalla, ja käyttäisi tämän työn suo-
13365: riin. Kun näiden teiden korjaamiseen olisi ritukseen jo kuluvan vuoden tulo-
13366: pakko käy.ttää varoja ainakin se määrä ja menoarvioon varattuja työttö-
13367: mitä Kuukaupin silta tulisi maksamaan ja myysmäärärChhoja, sekä ottaisi vuo-
13368: kun sillan rakentamisesta olisi muutenkin den 1935 tulo- ja menoarvioesityk-
13369: suurta hyötyä koko maakunnalle, niin olisi seen tähän tarkoitukseen riittävän
13370: silta rakennettava mahdollisimman pian. määrärahan.
13371: Hallituksen senvuoksi olisi varattava riit-
13372:
13373: Helsingissä helmikuun 7 p :nä 1934.
13374:
13375: Kristian LUllllijärvi. Kaapro Moilanen.
13376: Jussi Lonkainen. Toivo Ikonen.
13377: Johan Helo. Juho Paksujalka.
13378: Antti Kemppi. Elias Tukia.
13379: Mi•kko Suokas. Vilho Vallas.
13380: Yrjö Welling.
13381: 342
13382:
13383: XII,2s. - Toiv. al. N:o 114.
13384:
13385:
13386:
13387:
13388: Vaarama y. m.: Maantiesillan rakentamisesta Kuopion pi-
13389: täjässä olevan J ätn,nevirra:n yli.
13390:
13391:
13392: E d u s kun n a 11 e.
13393:
13394: Sen jälkeen kuin Kallaveden yli valmis- män ajan herättäneet oikeutettua tyyty-
13395: tui maantiesilta, on sen kautta autolii- mättömyyttä, jonka vuoksi epäkohdat ja
13396: kenne paisunut niin suureksi, että kesäisin tyytymättömyys olisi poistettavissa raken-
13397: voi siitä kulkea päivittäin useita satoja au- tamalla silta mamitun virran yli lähim-
13398: toja. Huomattava osa niistä kääntyy Toi- mässä tulevaisuudessa.
13399: valan aseman läheltä Karjalaan vievälle Edelläolevaan viitaten kunnioittaen eh..
13400: tielle. Tämä liikenne sitten joutuu lau- dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
13401: talla kulkemaan leveän Jännevirran yli. muksen,
13402: Suuren liikenteen takia saavat kulkijat
13403: tuntikausia odottaa vuoroaan, josta tieten- että hallitus ensi tilassa ·toimit1tt-
13404: kin johtuu heille suurta haittaa ja hanka- taisi tutkimuksen Kuopion pitäjässä
13405: luutta. Sitäpaitsi myrskyilmojen ja keli- olevan Jännevirran yli vievän sillan
13406: rikon aikana on lautalla kulku tuon leveän tarpeellisuudesta ja ryhtyisi sen ai-
13407: salmen yli vaarallistakin. Edellämainitut heuttamiin toimenpiteisiin.
13408: liikennehaitat ovat matkustajissa jo pitem-
13409:
13410: Helsingissä, helmikuun 8 p:nä 1934.
13411:
13412: Edv. Va.a.rama. Tilda Löthman.
13413: L. 0. Hirvensalo. P. V. Heikkinen.
13414: Kalle Kämäräinen. J. Takala.
13415: Onni Mäkeläinen. H. Kääriäinen.
13416: Heikki Soininen. Elias Simojoki.
13417: Onni Hiltunen. Kalle Walta.
13418: 343
13419:
13420: Xll,z9. - Toiv. al. N :o 115.
13421:
13422:
13423:
13424:
13425: Va.arama y. m.: Maantiesillan rakentamisesta Maaningan
13426: pitäjän Viannankvsken yli.
13427:
13428:
13429: E d u s k u n n a ll e.
13430:
13431: Ei ainoastaan paikka:kuntalaisten, vaan erikoisen suurta summaa vaatimaan. Asian-
13432: myöskin muualta saapuvien lukuisten mat- tuntijain arvion mukaan kustannukset nou-
13433: kustajien keskuudessa on jo pitemmän sisivat noin 700,000-800,000 markkaan.
13434: ajan ilmennyt tyytymättömyyttä sen joh- Edellämainittuihin perusteihin nojautuen
13435: dosta, että Kuopion läänin Maaningan pi- kunnioittaen ehdotamme eduskunnan pää-
13436: täjässä olevan Viannankosken yli on kuljet- tettäväksi t{)ivomuksen,
13437: tava lautalla. Val'sinkin nykyisin yhä li-
13438: sääntyvälle autoliikenteelle se tuottaa huo- että hallitus ensi tilassa toimitut-
13439: mattavaa viivytystä, hankaluutta ja jopa taisi tutkimuksen Maaningan pitä-
13440: vaaraakin. Kun kyseessäoleva lauttaus- jän V ianna;nkosken yli vievän maan-
13441: paikka on verraten kapea ja matalaveti- tiesillan tarpeellisuudesta ja ryhtyisi
13442: nen, ei siihen rakennettava siltakaan tulisi siitä aiheutuviin toimenpiteisiin.
13443:
13444: Helsingissä, helmikuun 8 p:nä 1934.
13445:
13446: Edv. Vaarama. Tilda Löthman.
13447: L. 0. Hirvensalo. P. V. Heildtinen.
13448: Kalle Kämäräinen. J. Takala.
13449: Onni Mäkeläinen. H. Kääriäinen.
13450: Elias Simojoki. Onni Hiltunen.
13451: 344
13452:
13453: Xll,3o. - Toiv. al. N :o 116.
13454:
13455:
13456:
13457: Fränti y. m.: Ämmäkosken sillan 1·akentamisesta vara-
13458: työnä.
13459:
13460:
13461: E d u s k u n n a 11 e.
13462:
13463: Kajaaninjoen yli Ka,jaanin kaupungin pitämään Ämmänsillan, vap·auttaen tämä
13464: kohdalla johtavan Ämmänsillan uudelleen päätös Kajaanin kaupungin kysymyksessä
13465: rakentamistyöt on valtion toimesta kulu- olevan sillan rakentamisesta ja kunnossapi-
13466: van vuoden aikana alulle pantu sillan sillä dosta. Sittemmin on Oulun läänin läänin-
13467: osalla, joka nykyään voimassaolevan tielain hallitus kihlakuntalaisten tekemästä hake-
13468: muka;an on joutunut valtion huoltoon. V al- muksesta heinäkuun 25 p :nä 1906 antamal-
13469: tiolle kuuluu Ämmänsillasta se osa, joka Iaan päätöksellä määrännyt, että Kajaanin
13470: on !Linnansaaren ja Kajaaninjoen pohjois- kaupungin oli ylläpidettävä se puoli Äm-
13471: rannan välissä. mänsillasta, joka johtaa kaupungille kuulu-
13472: Ämmänsillan eteläpuolinen osa on viime van vesialueen yli Kajaaninjoessa, jääden
13473: vuosina ollut Kajaanin kaupungin kun- toinen osa sillasta kihlakunnan kuntien
13474: nossapidettävänä. Tämän osan uudelleen ylläpidettäväksi, josta velvollisuudesta ne
13475: rakentamisesta ei ole mitään päätöstä ole- ovat vapautuneet uuden tielain nojalla.
13476: massa. Näin ollen tilanne on se, että Ämmänsilta palvelee nykyään ensi sijassa
13477: osa kyseellisestä si.llasta tulee uudelleen ra- yleistä liikennettä, josta Kajaanin kaupun-
13478: kennetuksi, toisen osan jäädessä sitä vaille. gille on erittäin vähän hyötyä. Ainoana
13479: Kun sillan korjaussuunnitelma on niin laa- Kajaaninjoen yli johtavana siltana se vä-
13480: dittu, entä sitä kohotetaan noin ,} m 60 sm, littää melkoisessa määrin myöskin pitkän-
13481: niin Xmmänsillalle tulee kaksi eri kansi- matkan autoliikennettä Etelä-Suomen ja
13482: korkeutta, mikä seikka ei suinkaan ole lii- Pohjois-Suomen välillä. Kajaanilla ei ole
13483: kenteen kannalta suositeltavaa eikä muu- kysymyksessä olevan sillan toisella puolen
13484: ten~a:an käy;tännöllistä. maa- ja asutusalueita, sillä Kajaaninjoki
13485: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta on kaupungin rajana. Kajaaniin pohjoi-
13486: teetetyn kustannusarvion mukaan koko sesta käsin tuotavat elintarpeet kuljetetaan
13487: Ämmänsillan uudelleen rakentaminen nou- pääasiallisesti rautateitse. Näin ollen Äm-
13488: see noin 1,650,000 markkaan. mänsillan paikallisliikenteellinen etu Ka-
13489: Asian selvittämiseksi on syytä mainita jaanin kaupungille on varsin vähäinen.
13490: kyseellisen sillan aikaisemmasta historiasta Siten tämä silta yleistä liikennettä välittä-
13491: eräitä kohtia. Silta on vanh8JS,taan kuulu- vänä ja kaupungin rajalla olevana on sen-
13492: nut Kajaanin linnaan, ollen Kajaanin kihla- luontoinen, että sen uudelleen rakentami-
13493: kuntalaiset maaliskuun ilO p:nä 1:681 teke- nen ja edelleen ylläpitäminen olisi suoritet-
13494: mänsä ruotusopimuksen perusteella velvol- tava yleisillä varoilla.
13495: liset linnaa ja siltaa kunnossapitämään. Edellisen lisäksi on otettava huomioon,
13496: Oulun läänin kuvernööri määräsi elokuun että !Kajaanin kaupungilla on asukasta
13497: 16 p:nä '1829 antamallaan päätöksellä Ka- kohti velkaa niin runsaasti, että se tässä
13498: jaanin kihlakunnan kunnat yhteisesti yllä- suthteessa on maan eniten velkautuneiden
13499: XII,ao. - Fränti y. m. 345
13500:
13501: lqmpunkien joukossa. Kajaanin kaupunki- Edelliseen viitaten ehdotamme edus-
13502: kunnan velat olivat viime tilivuoden päät- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
13503: tyessä 17,700,000 markkaa asukasluvun että Kajaaninjoen yli johtava
13504: ollessa 7,300 henkeä. Tälle kunnalle käy yli- Ämmänsilta kokonaisuudessaan uudel-
13505: voima,iseksi uudelleen rakentaa Ämmän- leen rakennettaisiin kuluvan vuoden
13506: sillan osuutta. 'menoarviossa työttömyyden lieventä-
13507: miseksi osoitetuill-a varoilla.
13508:
13509: Helsingissä helmi.lkuun 12 p :nä 1934.
13510:
13511: A. Fränti. Antti Meriläinen.
13512: Kusti Arffman. K. F. Lehtonen.
13513: M. 0. Lahtela. S. Salo.
13514: T. A. Janhonen.
13515:
13516:
13517:
13518:
13519: 44
13520: 346
13521:
13522: XII,3L - Toiv. al. N:o 117.
13523:
13524:
13525:
13526:
13527: Salo y. m.: Sillan mkentamisesta Oub.ioen yli Puolangan-
13528: Uta.iärven maantiellä.
13529:
13530:
13531: E d u s k u n n a ll e.
13532:
13533: Useiden aikaisemmin tehtyjen aloitteiden jäätymään, että se kestäisi liikennettä.
13534: ja Utajärven ja Puolangan kuntain anomuk- Joskus, pitempien pakkasten aikana jäätyy
13535: sien johdosta on tie- ja vesirakennushalli- syvempikin kohta sen verran, ·että uskaltaa
13536: tus suorittanut tutkimukset ja laatinut ajaa hevosella, jopa antoilakin yli, mutta
13537: kustannusarvion sillan rakentamiseksi Ou- muutaman lauhan päivän jälkeen syö Ou-
13538: lujdkeen Utajärven lossipaikalle, Puolan- lujärvessä jään alla lämmennyt vesi joen
13539: gan-Utajärven maantiellä. Siltamäärära- jään altapäin saiakavalasti niin ohu-eksi
13540: han ottaminen menoarvioon on kuitenkin että se pettää jo jalkamiehenkin ja lauhan
13541: vielä tähän asti jäänyt eduskunnassa hy- jatkuessa sulaa jää reikiin, jotka varsin-
13542: väksymättä. kin pimeän aikana ovat niin petollisia, että
13543: Maassamme lienee harvassa paikassa niin kulkija on aina henkensä 'kaupalla. M. m.
13544: kiusallista lossipaikkaa, kuin mainittu Uta- tänä talvena saatiin lassimies vähissä hen-
13545: järven ylikulkupaikka on. Sen tuntee gin pelastetuksi rekineen hänen koettaes-
13546: kyllä jokainen, joka on sattunut mainittua saan reen turvin kuljettaa asemalle saapu-
13547: lossia käyttämään matkustaessaan, mutta neita ja eteenpäin meneviä tavaroita yli
13548: ennenkaikkea siitä kärsii se verraten tämän vaarallisen kulkupaikan. Kun täl-
13549: suuri liikenne ylimaihin, joka Utajärven lainen joki kulkee verraten suuren kir-
13550: asemalta pyrkii Oulujoen yli. Kiusalliseksi konkylän halki, ymmärtää sen aiheuttamat
13551: tekee tämän lassipaikan se, että joki tällä hankaluudet jo paikallisen väestönkin kan-
13552: kohdin on vain 1 / 2-1 metrin syvyinen, nalta. Olisi toivottavaa, että vähin erin
13553: ainoastaan joen toista rantaa kulkee väylä, näitä kaikkein vaikeimpia puutteellisuuksia
13554: joka vaan noin 40 metrin matkalla on 3-4 voitaisiin korjata ja tässä mielessä rohke-
13555: metriä syvä. Mataluuden vuoksi on proo- nemmekin kunnioittaen esittää eduskunnan
13556: mun kesäaikanakin perin vaikea päästä hyväksyttäväksi toivomuksen,
13557: kulkemaan ja kylmäin ilmain tultua laskee
13558: joki tälle matalikolle jääsohjoa n. s. ,sup- että hallitns valmistaessctan val-
13559: poa", jonka läpi proomun on aivan mah- tion talousarviota vuodeksi 1935 ot-
13560: doton kulkea, kun tätä ,suppoa'' on poh- taisi siihen 1 mil.ioonan markan suu-
13561: jaa myöde.n. Kun joen yläjuoksulla on ruisen työmäärärahan sillan raken-
13562: niinkin suuri vesisäiliö kun Oulujärvi on, tamiseksi Oulujoe1~ yli Puolangan-
13563: tulee vesi sieltä jokeen siksi lämpimänä, Uta.iärven maantiellä.
13564: ettei tämä matalakaan paikka pääse niin
13565:
13566: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1934.
13567:
13568: S. Salo. Kusti Arffman.
13569: M. 0. Lahtela. Ansh. Alestalo.
13570: 347
13571:
13572: Xll,a2. - Toiv. al. N:o 118.
13573:
13574:
13575:
13576:
13577: Arffman y. m.: Sillan mkentamisesta J[aitaansalmen yli
13578: Sotkamon-Ristijärven maantiellä.
13579:
13580:
13581: E d u s k u n n a ll e.
13582:
13583: Ristijärven pitäjän i·tä- ja länsiosasta, sa- Kyseellinen tie on ainoa, jota myöten
13584: moin kuin •osasta Kuhmoniemen kuntaa Ristijärveltä ja osaksi Kuhmonieme'ltä Sot-
13585: suuntautuu liikenne Sotkamon kirkolle kamoon voidaan päästä, ja huomattavan
13586: ja rautatieasemalle Ristijärven-Sotkamon suuri osa ~otkamon kunnan väestöä asuu
13587: maantietä, jossa lähellä Sotkamon kirkon- puheenaolevan salmen takana. Heidän
13588: kylää on vaikeakulkuinen ja liikennettä on myöskin päästävä kaikkina vuoden-
13589: suuresti haittaava Kaitaansalmen lossi. aikoina ikii'kolla olevalle osuusmeijerilil.e
13590: Kun rautatieasema ja m. m. ki11kalla oleva kuin myöskin muille asioille, mikä varsinkin
13591: mainittujen pitäjien ainoa osuusmeijeri ai- nam lauhana talvena on perin hankalaa,
13592: heuttavat sanotulla tiellä verraten suuren jopa aika ajoittain kokonaan mahdotonta-
13593: liikenteen, tuottaa ylikulku sanotusta sai- kin.
13594: mesta jo kesäisinkin hankainutta ja viivy- Niistä syistä, joista edellä on sanottu ja
13595: tystä. Mutta perin vaikeaksi käy liikennöi- jotta tämä ·epäkohta tulisi poistetuksi ja lii-
13596: minen sanotussa lossipaikassa varsiTIJkin kennöiminen kävisi mahdoJ.lis€iksi kaikkina
13597: kylmimpänä vuodenaikana. Niinpä ·esim. vuoden aikoina, ehdotamme kunnioittaen
13598: tänä talvena on puheena oleva salmi aiik:a eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13599: ajottain jäätynyt ja taas lauhan tultua su-
13600: lanut niin, että lossi on laskettava vesille että hallitus valmistaessaan esi-
13601: ja taas salmen jäädyttyä nostettava ylös, ja tystä vuoden 1935 tulo- ja meoo-
13602: ylikulkijat saavat itse !huolehtia ylipää- arvioksi ottaisi siihen 500,000 markan
13603: systä, ja kun jää on heikkoa, niin sano- työmäärärahan sillan rakentamiseksi
13604: matta on selvää, mikä haitta ja hankaluus Kaitaansalmeen Sotkamon-Ristijär-
13605: niin suurelle asukasmäärälle, kuin mistä ven maantiellä.
13606: tässä on kysymys, salmen ylipääsemisestä
13607: jahtuu.
13608:
13609: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1934.
13610:
13611: Kusti Arffman. S. Salo.
13612: M. 0. Lahtela. Uuno Hannula.
13613: Ansh. Alestalo.
13614: 348
13615:
13616: XII,33. - Toiv. al. N :o 119.
13617:
13618:
13619:
13620:
13621: Hänninen y. m.: Sillan rakentamisesta Iijokeen laskevan
13622: Sittruanjoen yli.
13623:
13624:
13625: E d u s k u n n a ll e.
13626:
13627: Viitaten vuoden 1933 valtiopäivillä esit- että hallitus vuoden 1935 tulo- ja
13628: tämämme rahaasia-aloitteen N:o 121 perus- menoarvioesitykseen ottaisi 500,000
13629: teluihin (Liitteet I-XIII, s. 386) sekä markan suuruisen määrärahan sillan
13630: kulkulaitosvaliokunnan myönteiseen lausun- rakentamista varten Iijokeen laske-
13631: toon sen johdosta, ehdotamme eduskunnan van Siuruanjoen yli.
13632: päätettäväksi toivomuksen,
13633:
13634: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1934.
13635:
13636: Kaarlo Hänninen. M. 0. Lahtela.
13637: S. Salo. K. A. Lohi.
13638: Lauri Kaijalainen. Janne Koivuranta.
13639: Uuno Hannula.
13640: 349
13641:
13642: XII,34. - Toiv. al. N :o 120.
13643:
13644:
13645:
13646:
13647: Hannula y. m.: Sillan 1·akentarnisesta Tornion kaupungista
13648: Tornion asemalle.
13649:
13650:
13651: E d u s kun n a 11 e.
13652:
13653: Senjälkeen kuin Rovaniemen-Jletsamon samalla Ruotsin valtakuntaan. On luonnol-
13654: maantie on saatettu ensiluokkaiseen kun- lista, että rajaseutuväestömme olisi ker-
13655: toon ja maantietä jatkettu aina Jäämerelle naimmin nähnyt, että Tornion kaupunki
13656: asti, on .matkailij·aliikenne ei vain omasta olisi ensinnä yhdistetty sillalla omaan
13657: maa~ta, vaan yhä kasv.avassa määrin my.ös- maalhansa ja vasta senjälkeen Ruotsiin.
13658: kin Skandinaviasta suuntautunut Petsa- EpäilemätJtä !Suomen hallituksella osallis-
13659: moon. Jotta viimemainittua liikennettä VTOi- tuessaan Tornion ja Haaparannan välisen
13660: ·taisiin edelleen helpoitta•a, on hallituksen sillan rakentamiseen on ollut päätarkoituk-
13661: toimesta ryhdytty saattamaan kuntoon Ro- sena kahden naapurimaan, iSuomen ja
13662: vaniemen ja Kemin sekä Kemin ja Tornion Ruotsin välisen kulkuyhte~yden parantami-
13663: välistä tietä. Nämäkin työt saadaan lähi- nen, siHä tuntuisi varsin omituiselta edes
13664: aikoina loppuunsuoritetuksi. Ainoalksi han- ajatella sitä, että hallitus Tornion ja Haapa-
13665: lmluudeksi jää tämän jälkeen Tornion kau- rannan välisen sillan •rakentamisella olisi
13666: pungin jll! Tornion aseman välillä oleva pyrkiny1t vain yksinoma•an siihen, että
13667: lossi. Ellei si.tä olisi, olisi matkailuliikenne Tornion kaupungista saataisiin entistä pa-
13668: Skandinaviasta Petsamoon täysin esteetön. rempi ja !kiinteämpi yhteys vieraaseen maa-
13669: On näinollen välttämätöntä saada tämä han. Tornion ja Haaparannan välisen sillan
13670: lossihankaluus poistetuksi ja ma•antiesilta rakentamisen täytyy näinollen muodostaa
13671: sanotulle kohdalle rakennetuksi. osa siitä hallituksen suunnitelmasta, joka
13672: Toisena yleisenä näkökohtana Tornion tarkoittaa välittömän kulkuyhteyden ai-
13673: sillan puolesta on mainit.tava se seikka, kaansaamista iSuomen j·a Ruotsin välille.
13674: että Tornionjolkilaaksossa Ruotsi noudattaa Toinen osa tästä suunnitelmasta, sillan ra-
13675: mitä voimakkainta rajaseutupolitiikkaa, kentaminen Torniosta Suomen mantereelle,
13676: m. m. kaikin rtavoin rajaseutuväestön ta- on nyt toteutettava ja käsityksemme mu-
13677: loudellista asemaa tukien ja sen toivomuk- kaan kiireellisesti.
13678: 8ia huomioonottaen. Suomenpuolinen raja- Tämän saman seikan on eduskuntakin
13679: seutuväestö joutuu pakostakin vertailuja te- tunnustanut vuoden •1930 ·toisilla valtio-
13680: kemään sekä monen monta kertaa huomaa- päivillä päättäessään Tornion kaupungin ja
13681: maan, miten nämä. vertailut muodostuvat Tmnion aseman välisen sillan rakennetta-
13682: omalle maalle epäedullisiksi. Niinpä tämä vaksi selkä myöntäessään sanottua tarkoi-
13683: väestö ei saata käsittää sellwista tosiasi·aa, tusta varten määrärahan. V ali tetta vasti
13684: että Suomen myötävaikutuksella ja hyvältä eduskunnan päätöks·een silloin kaupunkia
13685: osalta Suomen valtion varoilla on 1930 ra- kuulema;tta ja kaupungin taloudellista ase-
13686: kennettu siLta, joka yhdistää Tornion kau- maa huomioonottamatta sisällytettiin ehto,
13687: pungin Haaparam1an kaupunkiin ja siis jonka mukaan Tornion kaupungin oli sil-
13688: 350 XI1,34. -Tornionjoen silta.
13689:
13690: lan rakennuskustannuksiin määrätyllä vuoden 1!930 toisilla valtiopäivillä tekemä
13691: määrällä osallistuttava. Tähän ehtoon Tor- päätös on sall!tava toteutetuksi, kun Tornion
13692: nion kaupunki, jonka taloudellinen asema sillan rakentamisella on verrattomasti suu-
13693: on siinä määrin vaikea, että vuotuisista rempi valtakunnallinen kuin paikallinen
13694: menoista likipitäen neljännes menee !kor- merkitys ja kun lisäksi vielä ei voida jäädä
13695: koihin, ei ole katsonut kumminkaan voi- vuosikausiksi odoUamaan, muuttuuko ja
13696: vansa suostua. Kaupungin menettelyn, kun milloin Tornion kaupungin taloudellinen
13697: se ei ole tahtonut vapaaehtoisesti mennä asema paremmaksi, niin pyydämme kun-
13698: suurempiin sitoumuksiin, kuin mistä se tie- nioittavimmin esittää eduskunnan päältettä-
13699: tää voivansa vastata, s31attaa hyvin ymmär- väksi toivomuksen,
13700: tää varsinkin !tänä aikana, jolloin useita
13701: Pohj'Ois-iSuomen kuntia ,taloudellisten vai- että hallitus ensi vuoden tulo- ja
13702: keuks~en vuoksi on asetettu valtion hol- menoarvioesitykseen ottaisi riittävän
13703: houksen alle ja jolloin P'arhaillaan on vi- määrärahan sillan rakentamista var-
13704: reillä kysymys naapurikaupungin Kemin ten Tornion kaupungista Tornion
13705: saattamisesta samanlaiseen asemaan. ctsernalle.
13706: Kun käsityiksemme mukaan eduskunnan
13707:
13708: Helsingissä, helmikuun 8 päivänä 19'34.
13709:
13710: Uuno Hannula. Väinö Hakkila. Eljas Erkko.
13711: Jalo Lahdensuo. M. 0. Lahtela. Antti Kemppi.
13712: Heikki Vehkaoja. Akseli Brander. Juho Paksujalka.
13713: Jussi Annala. J. Takala. J. Emil Lampinen.
13714: Tilda Löthman. Albin Asikainen. Lauri A. Sariola.
13715: Einari Karvetti. Emil Jutila. V. A. Heiskanen.
13716: S. Salo. A. Turkka. A. J. Kosonen.
13717: Väinö Tanner. A. A. Lastu. Isak Penttala.
13718: Aleksi Aaltonen. J. E. Malmivuori. Alex Hämäläinen.
13719: Lauri Kaijalainen. Matti Lepistö. Eino Rytinki.
13720: K. A. Lohi. Urho Kulovaara. Antti Kukkonen.
13721: Janne Koivuranta. Toivo Halonen. Ansh. Alestalo.
13722: Heikki Soininen. Anni Huotari. Otto Marttila.
13723: A. Halonen. J. F. Tolonen. J. Väisänen.
13724: Viljo Venho. Aug-. Syrjänen. Toivo Ikonen.
13725: Matti Miikki. T. N. Vilhula. Hannes Ryömä.
13726: Jooseppi Kauranen. Axel Åhlström. Otto Toivonen.
13727: Urho Toivola.
13728: 351
13729:
13730: Xll,35. - Toiv. al. N:o 121.
13731:
13732:
13733:
13734:
13735: Moilanen y. m.: Laatokan-Suomenlahden kanavasuunnitel-
13736: man tutkimisesta.
13737:
13738:
13739: E d u s k u n n a ll e.
13740:
13741: Laatokan-Suomenlahden kanavan ra- 1884--1885 valtiopäivillä, jolloin tehtiin
13742: kennussuunnitelma on laajakantoisimpia ja anomusehdotus tutkimuksien toimittami-
13743: tätkeimpiä niistä ehdotuksista, joita . viime sesta edullisimman suunnan määräämiseksi
13744: aikoina on tehty maan liikenneolojen ja kanavalle. Rautatievaliokunnan ehdotuk-
13745: yleensäkin taloudellisen elämän edistämi- sesta valtiopäivät •anoivatkin tutkimusta
13746: seksi. Laatokan-Suomenlahden kanavan kanavamahdollisuudesta Laatokan ja Suo-
13747: tarkoituksena on saattaa L·aatohl:a rannik- menlahden välille sekä myöskin seuraaville
13748: koineen vesiliikenneyhteyteen Suomenlah- valtiopäiville esitystä Vuoksen alajuoksun
13749: den kanssa siten, että saataisiin aikaan kanavoimisesta. Tämän anomuksen joh-
13750: suoranainen yhteys ainakin Pohjanmeren dosta hallitus tutkitutti Vuoksen virran
13751: rannikon satamiin. Tavarat, jotka nyt on kanavoimismahdollisuudet v. 188·6. Tutki-
13752: täytynyt rautateitse tahi muulla tavoin mus ei kuitenkaan antanut hallitukselle ai-
13753: kuljettaa meren rannikolle j·a siellä uudel- hetta kääntyä säätyjen puoleen. Anomus-
13754: leen kuormata, voitaisiin kanavan valmis- ehdotuksia kanavoimistyön ulottamisesta
13755: tuttua kuljettaa ilman uudelleen kuor- Laatokkaan tehtiin sittemmin porvarissää-
13756: mauksia ja muutenkin halvemmin kuljetus- dyssä vuosina 1888 ja 1894, mutta vasta ta-
13757: kustannuksin. Kun tähän vielä lisätään, lonpoikaissäädyssä v. 1897 tehdyt saman-
13758: että kanava seurailisi Laatokan muinaista laiset anomukset johtivat anomusesityksen
13759: lasku-uomaa, joten sen rakentaminen tu- tekemiseen siitä, että taloudellinen ja tar-
13760: lisi poikkeuksellisen halvaksi, ja että sen peen vaatiessa tarkempi teknillinen tutki-
13761: vaikutuspiiriin kuuluisi maamme tärkeim- mus Vuoksen alemman juoksun kanavoimi-
13762: piä puutavaran tuotantoalueita, pitäisi sesta toimitettaisiin sekä kanavoiminen ai-
13763: olla ilmeistä, että Laatokan-Suomenlah- kanaan pantaisiin toimeen. Tämän joh-
13764: den kanavakysymys ei ole ainoastaan pai- dosta senaatti asetti komitean, jonka mie-
13765: kallinen etukysymys, vaan että sillä on tintö valmistui huhtikuun 4 päivänä 1899,
13766: oikeus vaatia koko maan vakavinta huo- ja asettui komitea mietinnössään puolta-
13767: miota osakseen. maan kanavaimisen pikaista toimeenpanoa.
13768: Kysymys tämän kanavan rakentamisesta Koska aikaisemmin laaditut teknilliset
13769: on ollut harkinnan alaisena muodossa tahi suunnitelmat olivat vanhentuneet ja ta-
13770: toi:s&'lSa jo yli puolen vuosisataa. V. 1871 loudelliset tutkimukset puutteelliset, sai
13771: tie- ja vesirakennusten ylihallitus tutki- tie- ja vesirakennusten ylihallitus v. 1900
13772: tutti Vuoksen Jääsken kirkolta Taipa- tehtäväkseen toimittaa kanavan teknillisen
13773: leelle ja laati kanavoimisehdotuksen sekä tutkimuksen ja kustannusarvion kanavan
13774: 2.o7 että 2.67 metriä syville kulkuväylille._ rakentamisesta. Tutkimus suoritettiin sit-
13775: Kysymys oli sitten käsiteltävänä vuosien temmin vuosina 1901-1902 ja edellytet-
13776: 352 XII,35. -Laatokan-Suomenlahden kanava.
13777:
13778: tiin siinä kanavan syvyydeksi 3.5 metriä, 1925 käsityksenään, että Pohjois- ja Raja-
13779: sulkupituudeksi 65 metriä ja porttien le- Karjalan suuret metsävarat ja niiden va-
13780: v·eydeksi 10 metriä. Kysymys sai kuiten- raan Laatokan rannikolle syntyvä teolli-
13781: kin vielä tämänkin jälkeen raueta, mikä ei suus vaativat mukavan pääsyn merelle,
13782: kuitenkaan johtunut Suomen viranomai- mikä olisi saavutettavissa sekä Itämeren
13783: sista, vaan määräävästä tahosta Venäjällä. että Pohjanmeren suoraa liikennettä varten
13784: Kun nimittäin samoihin aikoihin Venäjällä rakennetulla kanavalla.
13785: oli jälleen ja entistä kiinteärumin alettu Kun kanavan rakentamiskysymys ei
13786: harkita Nevan kanavoimista, ei ollut Ve- edelläsanotuista lausunnoista huolimatta
13787: näjän etujen mukaista sallia Suomen ra- edistynyt, asettivat eräät kanavan vaiku-
13788: kentaa kilpailevaa väylää. tusalueen kaupungit, maalaiskunnat, teol-
13789: Suomen päästyä itsenäiseksi heräsi vilkas lisuuslaitokset ja taloudellisella alalla toi-
13790: sekä yleinen että paikallinen harrastus mivat yhdistykset huhtikuun 4 päivänä
13791: kanavakysymykseen. Asiaa kosketteli m. m. 1928 ,Laatokan-Suomenlahden kanavako-
13792: valtion kulkulaitoskomitea, joka toukokuun mitean", jonka tuli laatia taloudellinen
13793: 30 päivänä 1918 päivätyssä lausunnossaan tutkimus kanava:sta. Tämä tutkimus val-
13794: huomautti, että monet taloudelliset näkö- mistui heinäkuussa 1933 (komiteamietintö
13795: kohdat puhuivat kanavan hyväksi ja että N:o 15/1933) ja päättyy seuraavaan ehdo-
13796: kanava kuuluisi hyödyllisimpiin töihin, joi- tukseen: ,Kaikkeen edclläesittämäänsä no-
13797: hin kulkulaitosten alalla voitiin ryhtyä. jautuen kanavakomitea täten kunnioitta-
13798: Kulkulaitoskomitean lausunnon sekä aio- vimmin ehdottaa kulkulaitosten ja yleisten
13799: tun kanavan vaikutuspiirissä olevien kun- töiden ministeriölle, että ministeriö ryhtyisi
13800: tien anomuksen johdosta antoikin hallitus kiireellisesti kaikkiin tarpeellisiin toimen-
13801: tie- ja v·esirakennushallitukselle toimeksi piteisiin Laatokan-'Suomenlahden kana-
13802: laatia uuden suunnitelman ja kustan- van rakennustyön toteuttamiseksi.''
13803: nusarvion jo ennen tutkitusta suunnasta Kanavakomitean mietinnöstä käy ilmi
13804: Kivisillasta Noisniemen kautta Kivisal- m. m., että kanavan vaikutusalue kuluttaa
13805: meen. Kanavan ja sulkujen mitat suunni- ja varsinkin tuottaa sellaisia tavaroita,
13806: teltiin tällöin 1,350 tonnia kantavien •alus- jotka voivat siirtyä käyttämään kanavaa
13807: ten mukaan joiden suurin pituus on 72.o kuljetustienä. Kanavan vaikutusalueen
13808: m., leveys 10.5 m. ja syvältävyys 4.o m. luonnonrikkaudet ovat sellaisia, että alueen
13809: Kanavan kokonaiskustannukset arvioitiin taloudellinen elämä ja tuotanto voivat
13810: noin 75 milj. markaksi. Kanava suunni- vielä huomattavasti kehittyä. Vuoden
13811: teltiin alkavaksi Kivisillalta Suomenlah- 1928 olojen nojalla suoritettu laskelma
13812: dessa ja kulkevaksi Kärstilänjärven, Lyy- osoittaa, ·että kanavan liikenteen voidaan
13813: kylänjärven, Näätälänjärven, Noskuanselän otaksua nousevan 989,953 tonniin, jos ka-
13814: ja Vuoksen kautta Kivisalmeen Käkisal- navama·ksuja ei kanneta, 957,329 tonniin,
13815: men luona. jos maksut ovat nykyisen tariffin mukai-
13816: Täten laadi.tun suunnitelman pohjalla set, 847,962 tonniin, jos maksut ovat kol-
13817: kulkulaitoskomitea maaliskuun 19 päivänä minkertaiset sekä 617,320 tonniin, jos
13818: 1923 antamassaan, kanavalaitosta koskevassa maksut ovat viidenkertaiset. Näihin liiken-
13819: mietinnössään lausui mielipiteenään m. m., nemääriin voidaan lisätä vielä malmoja ar-
13820: että kanavan rakentaminen on otettava violta noin 200,000 tonnia. Komitean suo-
13821: huomioon tärkeänä tehtävänä kanavaverk- rittamien tutkimusten nojalla tuottaisi lii-
13822: koa laajennettaessa. Myöskin valtion sata- kenteen suuntautuminen kanavaan seuraa-
13823: makomitea lausuu mietinnössään vuodelta vat säästöt nykyisiin kuljetuskustannuksiin:
13824: XII,35. -Moilanen y. m. 353
13825:
13826: -4:2.6 milj. markkaa, jos kanavamaksuja ei komitea huomauttaa nimittäin, että kysy-
13827: kanneta, 36.1 milj. markkaa, jos maksut mys kanavan syvyydestä kaip·aa lisäselvi-
13828: ovat nykyisen tariffin muk~iset, 24.5 milj. tystä ja että teknillinen tutkimus on suo-
13829: markkaa, jos maksut ovat kolminkertaiset, ritettava uudelleen.
13830: sekä 15.7 milj. markkaa, jos maksut ovat Jo rakennetut osat Venäjän kanavasta
13831: viidenkertaiset. Kanavan tulot taasen on ovat rakennetut aluksille, joiden syvältä-
13832: komitea arvioinut, edellyttämällä raken- vyys on 6.4 m. Niin hyvin tämä tosiasia
13833: nuskustannukset 600 milj. markaksi, 6.4 kuin myöskin liikenteessä käytettyjen alus-
13834: milj. markaksi, jos maksut ovat nykyisten ten koossa tapahtunut kehitys tekevät
13835: tariffien mukaiset, 16.7 milj. markaksi, jos välttämättömäksi ottaa uudBlleen harkitta-
13836: maksut ovat kolminkertaiset, ja 21.o milj. vaksi kysymyksen Laatokan-Suomenlah-
13837: markaksi, jos maksut ovat viidenkertaiset. den kanavan tarkoituksenmukaisimmasta
13838: Kun kanavan menot on arvioitu 6 milj. syvyydestä. Ei voitanee enää pitää 4 met-
13839: markaksi vuodessa, tuottaisi kanava nykyis- riä riittävänä syvyytenä. Kun vielä ote-
13840: ten maksujen mukaan edullisimmassa ta- taan huomioon, että kanavasuunnan viimei-
13841: pauksessa O.o7 % perustamispääomalle; jos nen maastotutkimus on suoritettu jo v.
13842: taasen kanavamaksut koroitettaisiin kol- 1901 sekä teknilliset suunnitelmat ja kus-
13843: minkertaisiksi, niin tuottaisi kanava l.s- tannusarviot v. 1919, on jatkuvalle käsit-
13844: 1.3 % ja kanavamaksujen ollessa viiden- telylle välttämätöntä, että laaditaan uusi
13845: kertaiset 2.c>-2.o % perustamispääomalle. täydellinen maastotutkimus ja ehdotus ka-
13846: Tutkimukset ovat siten osoittaneet kana- navan rakentamisesta nykyoloja silmällä-
13847: van vaikutuspiirin liikenteen olevan laadul- pitäen. Tutkimuksessa olisi otettava huo-
13848: taan sellaisen, että kanavan voidaan katsoa mioon eri vaihtoehtoja kanavan syvyyteen
13849: tuottavan niin paljon, että sen menot saa- nähden, jotta voitaisiin todBta, millainen
13850: daan peitetyksi, ja maksuja sopivasti jär- kanava parhaiten vastaisi liikenteen vaati-
13851: jestelemällä mahdollisesti ylijäämääkin. muksia, ilman että rakennuskustannukset
13852: Vaikutusalueensa teollisuudelle kanava sitä- nousevat liikaa.
13853: paitsi tuottaisi Brittäin huomattavan hyö- Puheenaolevan kanavasuunnitelman tut-
13854: dyn. Ilmeisesti kanavan rakentaminen kimisen tekee suotavaksi sekin tosiasia, että
13855: ennenpitkää tulisi muodostumaan taloudel- kanavarakennus tulisi uSBiksi vuosiksi tar-
13856: lisesti välttämättömä:ksikin. Tätä odottaen joamaan erittäin sopivan varatyömaan,
13857: olisi ehkä voitu antaa luonnollisen kehityk- jonka suuret maanleikkaustyöt hyvin sovel-
13858: sen vielä jonkin aikaa tehdä tehtävänsä. tuisivat suurien, vähemmän ammattitaitois-
13859: Asia on kuitenkin joutunut uuteen vai- tenkin miesmäärien sijoittamiseen. Myös-
13860: hBeseen sen kautta, että Venäjä parhail- kin vankityömaaksi voitaisiin kanavara-
13861: laan kanavoi reittiä Vienanmeri-Äänis- kennusta edullisesti käyttää.
13862: järvi-Laatokka--'Suomenlahti. Täten syn- Edelläesitetyn perusteella ehdotamme
13863: tynyt tilanne vaatii, että Suomen puolelle eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
13864: suunnitellun kanavan' rakentamiskysymys
13865: käsitellään mahdollisimman kiireellisesti, että hctllitus t~ttkit~tttaisi Laato-
13866: jotta tärkBät kansalliset arvot voitaisiin kan-Suomenlahden kanavasuunni-
13867: säilyttää. Toistaiseksi suoritetut kanava- telmcm ja antaisi asiasta esityksen
13868: tutkimukset ovat kuitenkin eräiltä tär- Eduskunnalle.
13869: keiltä osiltaan epätäydelliset. Kanava-
13870:
13871: Helsingissä, helmikuun 12 p:nä 1934.
13872:
13873: Kaa.pro Moilanen. Kaino W. Oksanen. Kaapro Huittinen.
13874: 45
13875: 354
13876:
13877: XD,36. - Toiv. al. N:o 122.
13878:
13879:
13880:
13881:
13882: Leppälä y. m.: Rautatien rakentamisesta varatyönä Uuk-
13883: S1Ut(t Salrnin ki1·kolle.
13884:
13885:
13886:
13887:
13888: J<J d u s k u n n a ll e.
13889:
13890:
13891: Viitaten toivomusaloitteeseen n:o 81 vuo- että hallitus ciloittaisi varatyönä
13892: den 1929 valtiopäivillä ehdotamme edus- rautatien rakentamisen Uuksulta
13893: kunnan päätettäväksi toivomuksen, Salmin kirkolle ja osottaisi sitä var-
13894: ten tarpeellisen määrärahan.
13895:
13896: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1934.
13897:
13898: Juhani Leppälä. Johan Helo. Kaapro Huittinen.
13899: 355
13900:
13901: XII,3 1. - Toiv. al. N :o 123.
13902:
13903:
13904:
13905:
13906: Jauhonen: Yhtenäisen stMtnnitelrnan laatimisesta liainu1~n
13907: puhelinolojen järjestämiseksi.
13908:
13909:
13910: Ed u'skunnalle.
13911:
13912: Puhelinolot Kainuussa ovat monessa suh- ryhtyessään suunnittelemaan puhelinolojen
13913: teessa puutteelliset. Tosin on Kainuun ra- korjaamista ja laajentamista, kiinnittäisi
13914: javartiostolla pitkin raja-aluetta oma lin- myös huomiota Kainuun puhelinolojen pa-
13915: jansa. Kainuun puhelinyhtiöllä on oma rantamiseen.
13916: harva verkostonsa etupäässä kihlakunnan Edellä sanotun perusteella ehdotan kun-
13917: keskiosi~a. Valtion puhelinlinja on Kajaa- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
13918: nista Suomussalmen kirkolle. lVIutta huo- muksen,
13919: mioon ottaen kihlakunnan laajuuden, jää
13920: suuri osa kihlakunnan väestöä osattomaksi että hallitus laadituttaisi yhtenäi-
13921: puhelinlaitoksen tuottamasta hyödystä. Syn- sen suunnitelman Kainuun puhelin-
13922: nytys- ja sairaustapauksissa on sattunut mo- olojen järjestämiseksi ja tämän suun-
13923: nasti järkyttäviä seikkoja. Metsäpalot ovat nitelman toteuttamiseksi ottaisi tar-
13924: tuottaneet arvaamattomia vahinkoja, kun peellisen määrärtthan ensi vuoden ta-
13925: ei ole saatu sanaa nopeasti lähetetyksi. lousarvioesity kseen.
13926: Näin ollen olisi tärkeää, että maan hallitus,
13927:
13928: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1934. •
13929: T. A. Jauhonen.
13930: 356
13931:
13932: Xll,3s. - Toiv. al. N :o 124.
13933:
13934:
13935:
13936:
13937: Salo y. m.: Pohjois-Suomen ja rajaseuhtjen puhelinverkos-
13938: ton mkentamisesta.
13939:
13940:
13941: E d u s k u n n a ll e.
13942:
13943: V aitiovalta on viime aikoina kiinnittänyt jen puhelinverkoston rakentmniseksi
13944: huomiota moniin harvaan asuttujen seutu- ottaisi siihen seuraavat Kajaanin
13945: jen puutteisiin. Näin on raut81tie-, maan- kihlakunnan puhelinlinjat:
13946: ja kyllätieverkostoa mui,den muassa huomat- 1) Kajaanista Ristijärven ja Hy-
13947: t8ivasti parannettu ja lisätty siunaukseksi rynsalmen kautta Suomussalmelle
13948: syrjäisten seutujen asukkaille. Näihin lä- jo rakennettuun kaksoisjohtoon lisä-
13949: heisesti liittyy nyt tiedonantovälineiden ke- tään linjat Näljängälle ja sieltä Tai-
13950: hittäminen. Puhelimenkäytön mahdolli- valkaskelle;
13951: suus on nykyajan ja ennenkaikkea tulevan 2) Kajaanista Vuolijoen ja Sä·räis-
13952: sukupolven elämälle joksoonkin yhtä tärkeä niemen 1wutta Vactlaan;
13953: kuin liikennesuhteittenkin kehittyminen. 3) Kajaanista Kiehimän kautta
13954: Parhaiten sopii tämä kysymys valtiovallan Vaalaan;
13955: hoidett81viin asioihin'. Kun sen järjestämi- 4) Kiehimästä Puolangan kautta
13956: seksi on tarpeen suunnitelman laatiminen Pudasjärvelle, jossa se yhtyy Oulun
13957: Pohjois-Suomen ja rajaseutujen puhelin- -Kuusamon linjaan;
13958: verkoston rakentarrniseksi ja antaaksemme 5) Ptwlangalta yhdistävä linja
13959: tässä suhteessa toimeenpanijoille paikallis- N äljängälle Suomussalmen-Taival-
13960: olojen tuntemukseen perustuvaa apuamme kosken linjaan;
13961: Kajaanin kihlaJkunnan osalta, rohkenemme 6) Suomussalmi-Piispajärvi-
13962: täten kunnioittaen ehdottaa eduskunnan Kuusamo;
13963: hyväksyttäväksi toivomuksen, 7) Sotkamosta Valtimon kautta
13964: Nu1·rnekseen;
13965: että hall·itus lcwtiessaan suunni- 8) K'uhmosta Lentiiran kautta
13966: telman Pohjois-Suomen ja rajaseutu- Suomussalmelle.
13967:
13968: Helsingissä 12 päivänä he1mikuuta 1934.
13969:
13970: S. Salo. M. 0. Lahtela.
13971: Janne Koivuranta. A. Fränti.
13972: Kusti Adfman. Antti Meriläinen.
13973: 35'1
13974:
13975: XII,39. - Toiv. al. N :o 125.
13976:
13977:
13978:
13979:
13980: Moilanen y. m.: Salvarin johtoloiston rakentamisesta.
13981:
13982:
13983: E d u s k u n n a ,11 e.
13984:
13985: Viime syksynä ehdottivat ed. Moilanen -Helsingin saaristoväylää, jonka kautta
13986: y. m. eduskunnalle jätetyssä rahaasia-aloit- m. m. suurin osa puutavaranvientiämme
13987: teessa n:o 129 määrärahan ottamista v. suuntautuu ulkomaille, on pidettävä ensisi-
13988: 1934 talousarvioon Viipurin-Kotkan-Hel- jaisen tärkeänä Suomen meriliikenteelle, on
13989: singin saaristoväylän kuntoon saattamista tämän väylän käyttämistä haittaavat epä-
13990: varten. Kuluneen talven kokemukset ovat kohdat poistettava. Sen vuoksi ehdotamme,
13991: jälleen osoittaneet, miten tärkeätä tämän vuoden 1933 valtiopäiville jätetyn raha-
13992: sisäväylän saattaminen liikennekuntoon on. asia-aloitteen perusteluihin viitaten edus-
13993: Jos Salvarin matalalla olisi riittävän hyvin kunnan päätettäväksi toivomuksen,
13994: valaiseva johtoloisto ja Lotourin salmi olisi
13995: syvennetty, olisi laivaliike voinut sisäväylää että ha-llitus ottaisi vuoden 1935
13996: myöten jatkua helpommin ja pwljon kauem- talousarvioesitykseen tarpeelliseksi
13997: min kuin mitä tänä talvenaikin tapahtui. katsomansa määrärahan Salvarin
13998: Kulkulaitosvaliokunta puolsi viime syik- johtoloiston rakentamista, Lotour·in
13999: synä antamassaan lausunnossa edellä maini- salmen ja Lehtisen riutan syventä-
14000: tun aloitteen hyväksymistä, mutta valtio- mistä sekä Saltörenin ja Mustan
14001: varainvaliokunta ehdotti sen rahallisista H evon väylän perkaustutkimuksen
14002: syistä hylättäväksi. Kun Viipurin-Kotkan suorittamista varten.
14003:
14004: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1964.
14005:
14006: Kaapro Moilanen. Antti Kukkonen.
14007: Kaapro Huittinen. Kaino W. Oksanen.
14008: Rafael Colliander.
14009: .. ..
14010: VALTIOPAIVAT
14011: 19 3 4
14012:
14013:
14014: LIITTEET
14015: XIII
14016:
14017: VALIOKUNTAAN LÄHETTÄMÄTTÄ JÄTETTYJÄ
14018: RAUTATEITÄ KOSKEVIA LAKIALOITTEITA.
14019:
14020:
14021:
14022:
14023: HEWINKI 1933
14024: VALTIONEUVOSTON KiliR.J•A!PAINO
14025: 361
14026:
14027: XIII,1. - Lak. al. N :o 22.
14028:
14029:
14030:
14031:
14032: Lappälä y. m.: Ehdot11s laiksi mutat-ierakennuksista vu.o-
14033: sina 1934-1938.
14034:
14035:
14036: Ed u s kun n a •ll c.
14037:
14038: Ilomantsin rautatiestä niin maakunnassa kia. Tolvajokea ympäröiviltä metsäah1eilta
14039: kuin hallitus- ja eduskuntapiireissä pu- saadaan kosketuskohta ·Tolvajoen alajuok-
14040: hoonoHen on ratasuuntana aikaisemmin sun vesistöön Umpijärven tai Ostronsaa-
14041: Koirinoja-Ilomantsi nyttemmin Suistamo ren seutuvilla. Radan loppupisteen luon-
14042: -Ilomantsi usein mainittu. Edellinen, nollisin paikka taas lienee Nuorajärven
14043: jolla tarkoitettiin suunnata liikenne Itä- rannalla, Putlcelon lajittelupaikan seutu-
14044: Karjalasta Laatokan ja Nevan kautta Suo- villa. Tässä purkautuvat Koita- ja Tolva-
14045: menlahdelle, on sen jälkeen kuin Matkaselän joen suuret vesistöt, joita ympäröivät val-
14046: --Suojärven rata rakennettiin j!ll Karjalan tavat metsäalueet.
14047: pääradan päätekohtiin Suomenlahden ran- Tällöin tulisi rata kaiken lisäksi kulke-
14048: nalla saatiin merisatamia ajanmukaiseen maan läheltä kaikkia tärkeimpiä asutus-
14049: kuntoon, luonnollisesti väistynyt jälkimmä.i- keskuksia, kuten Suistamon, Soanlahden,
14050: sen tieltä. ]V[ikä tulisi radan ·lähtökohda;ksi Korpise·län ja Ilomantsin kirkonkyliä. Sitä-
14051: Matkaselän-Suojärven radalla, on enem- paitsi kyseeilisten seutujen edeltäpäin ar-
14052: män rakennusteknillinen kuin muu kysy- vaamaton uudisasutus selvästi todistaa ra-
14053: mys. Että se tulisi olemaan Alatun tai dan suuntaamisen hyödyn niiden seutujen
14054: Suistamon asemien lähettyvillä, siitä ei olla kautta, joissa muun ohella on ilmeisiä teol-
14055: eri mieltä. lisuuden kehi ttämismahdollisu uksia.
14056: Rautateitä Homarrtsiin suunniteltaessa Suistamon-Ilomantsin radan vaikutus-
14057: on mainitulla suunnalla monia tärkeitä piirin rajoja määrättäessä on otettava huo-
14058: etuja muiden esillä olleiden suunnitelmien mioon läheisten rautateiden, uittoreittien
14059: rinnalla, varsinkin sen. jälkeen kuin Sal- ja maanteiden vaikutukset tavara- ja hen-
14060: min-Läskelän rata tulee jatkettavaksi suo- kilöliikenteeseen. Tämän huomioonottaen
14061: rempaa tietä kuin nyt Kirjavalahden seu- ovat asiantuntijat laskeneet radan vaiku-
14062: tuviita Sortavalaan. Tämä ratasuuntahan tuspiiriin kuuluvan seuraavat alueet: Hen-
14063: tulisi sulkemaan vaikutuspiiriinsä kuusi kilöliikennettä tuottava vaikutusalue Suis-
14064: kuntaa suurine pinta-a'loineen ja laajoine tamolla 36,700 ha, Saanlahdella 43,300 ha,
14065: metsämainoon. Niinpä se joutuisi koske- Korpiselällä 71,200 ha, Tuupovaarassa
14066: tuksiin Korpijärven vesistön kanssa Korpi- 33,600 ha ja Ilomantsissa 363,600 ha. Näi-
14067: selällä. Tähän laskevat useat joet laajoilta den pitäjien yli 30,000 asukkaasta tulisi
14068: metsäalueilta, joista etenkin pienen puu- noin 20,000 henkilöä mainitun radan vai-
14069: tavaran kuljetus nykyisin on vaikea ja jä- kutuspiiriin, joten alue tehtyjen -laskel-
14070: reän puunkin uitto hidasta pitkien, osaksi mien mukaan tuottaisi vuosittain noin 5
14071: Tuupovaaran kautta kiertävien väylien ta- mi·lj. henkilökilometriä .
14072:
14073: 46
14074: 362 XIII,1. - Alatun-Ilomantsin l'autatic.
14075:
14076: Radan kuljetusmääriin vaikuttavat met- Lehtomäen grafiitti- ja kaoliinilöydöt sekä
14077: säalueet ovat seuraavat: Suistamolla 19,070 Veljakan grafiittilöytö.
14078: ha, Saanlahdella 37 ,8&0 ha, Korpiselällä ,Monivuotisen tutkimustyön jälkeen on
14079: 97,150 ha, Tuupovaarassa 31,500 ha, Suo- Suomen Kaoliini Osakeyhtiö nyttemmin
14080: järve'llä 10,250 ha ja Ilomantsissa 237,800 ryhtynyt käyttämään Lehtomäen kaoliini-
14081: ha eli yhteensä 433,630 ha. Tehtyjen ,las- kaivosta Soanlahden pitäjässä. Tähänasti-
14082: kelmien mukaan tulisi rautatiellä kuljetet- set tutkimukset osoittavat että kaivos-
14083: tava puumäärä näiltä alueilta olemaan vuo- alueella on ainakin puoli miljoonaa tonnia
14084: sittain noin neljännesm:i1j(){)naa tonnia. kaoliinia, mutta voidaan varmuudella olet-
14085: Lisäksi on huomattava, ettii valtio omistaa taa, että tutkimukset jatkuvasti tulevat li-
14086: Ilomantsissa yli kolmanneksen koko kun- säämään uusia määriä kaoliinia. .Mueen
14087: nan pinta-alasta sekä Korpiselällä ja :Soan- koko 'kaoliinin määrä arvioidaan yli mi'l-
14088: lahde1la noin puolet. joonaksi tonniksi ja sijaitsee se noin 200
14089: Ne tavaramäärät, jotka kyscdlisten seu- ha maa-alueella.
14090: tujen vielä varsin ·aJlhaisen maatalouden Leht:omäen raakakaoliini sisältää &0-
14091: vuoksi nykyisin radan vaikutuspiiriin tar- 90 % puhdasta kaoliinia.
14092: vitaan, on laskettu 10,200 tonniksi, paitsi Kaoliinia voi yleisesti käyttää porsliinin-
14093: rehuja, joita tarvitaan 13,300 tonnia. Tä- valmistukseen, paperin valmistukseen täy-
14094: män 'lisäksi sekatavcaran, maataloustarvik- dennysmassana ja tulenkestävien tii:lien
14095: keiden y. m. kuljetus on noin 8,000 tonnia. valmistuksoon. Viimeksi mainitussa va:lmis-
14096: Kaikkien mainittujen tavarain kuljetus tu- tukse.ssa voidaan käyttää 'kotimaista kao-
14097: lisi siis rautateitse tapahtumaan. liinia ulkomaan tulenkestävän saven si-
14098: Radan vaikutuspiirin mineraalialueet on jasta. Kolmen viime vuoden aikana on
14099: myöskin otettava huomioon. Sellaisista ovat ulkomailta tuotu seuraavat määrät kao-
14100: mainittavimmat Kintshinniemen dolomiitti- Jiinia, savea ja tulenkestäviä tiiliä:
14101: louhos, Jalovaaran rikkikiisuesiintymät,
14102:
14103: 1\l31 1932 1933
14104: Kaoliinia 13,249.5 t 10,6'79.4 t 17,57u.6 t
14105: Tulenkestävää savea . . . . 2,730.6, 2,543.1" 4,333.6"
14106: Muuta savea . . . . . . . . . . . 1,554.1 , 4,35R6, 3,57,6.6"
14107: Tulenkestäviä tiiliä 11,775.s , 15,312.6 " 16,802.6"
14108: ---------------------------------------
14109: 29,310.0 t 32,888.7 t 42,289.4 t
14110:
14111: Arv6ltaan on tämän tuonti ollut:
14112: 1931 1932 1933
14113: Kaoliinia 5,077,674:- 4,534, 798: - 5,260,722:-
14114: Tulenkestävää savea .. 1,06~,169:- 1,139,406: - 1,861,668 : -
14115: Muuta savea ....... . 731,557:- 2,007,136:- 1, 726,9-'77 : -
14116: Tulenkestäviä tiiliä .. 7,879,130:- 11,.645,189: - 13,735,206:-
14117: Smk. 14,757,530:- 19,326,529: - 22,584,573:-
14118: Sekä ulkomailla että kotimaassa tehdyt mäen kaoliinista valmistetut tulenkestävät
14119: kokeet, tunnettujen ammattimiesten va:l- tiilet ovat samaa· luokkaa kuin parhaim-
14120: vonnan aNa, ovat ()SOittaneet että Lehto- mat ulkomaiset tuotteet. Näiden tii:lien su-
14121: XIII,1. - Leppälä y. m. 363
14122:
14123: lami,-;pisteen todettiin olevan 1670°-1750° Nykyään yhtiö lähettää koko tuotannon
14124: välillä, riippuen siitä, miten paljon kaolii- Alatun aseman kautta Helsinkiin, Lohja:lle
14125: nia käytettiin. Näin ollen on luonnollista, ja Turkuun. Kuljetus kaoliinikaivoksesta
14126: että rLehtomäen kaoliinia ensi sijassa käy- Alattuun tapahtuu kuorma-autolla maan-
14127: tettäisiin kotimaisessa tulenkestäväin ainei- teitse, matkan ollessa 25 km. On selvää,
14128: den teol:lisuudessa. Tällä hetkellä ovatkin että tämä kuljetus on kallista. Yhtiön kul-
14129: kokeet suuressa mittakaavassa käynnissä jetuskustannukset ovatkin 40 : - a 45 : -
14130: Turussa Kupittaan Saviteollisuuden ja Hel- Smk. tonnilta. Kun raakakaoliini on ver-
14131: singissä 0. Y. Arabian ja 0. Y. Amfibolii- raten halpaa ja kotimaisen kaoliinin täy-
14132: tin tehtaissa. Nämä kokeet ovat ainakin tyy kilpai11a ulkomaisen halvan kaoliinin
14133: tähän asti osoittaneet lupaavia tul(jksia. ja saven kanssa, on kuljetuskustannuksilla
14134: Lisäksi IJohjan Kalkkitehdas 0. Y. kokei- hyvin suuri merkitys. Yleensä voidaan sa-
14135: lee parhainaan kaoliinin käyttämistä eri- noa, että kuljetus kaivoksesta ostajain
14136: koissementissä ja on yhtiöllä toiveita, että määräämälle asemalle tekee noin 50 %
14137: kokeet onnistuvat hyvin. Tässä tapauk- siitä hinnasta, jonka yhtiö saa raa;kakaolii-
14138: sessa saa kotimainen kaoliini aivan uuden nista. Ja näistä kuljetuskustannuksista
14139: käytön. taas menee kolmas osa matkaan kaivokselta
14140: Koska jo nyt voi sanoa, että Lehtomäen Alattuun. Jos lasketaan vielä yhtiön val-
14141: kao1iiui varmasti kelpaa tulenkestävien tii- mistus- ja yleiset kustannukset sekä verot
14142: lien ,-almistukseen ja osittain myös pors- ja kuoletu:kset, on ymmärrettävää, että yh-
14143: liiuin valmistukseen, ja koska kotimainen tiön ment'stys on suuresti riippuvainen
14144: tule11kestäväin aineiden teollisuus on saa- siitä, miten kuljetus kaivokselta ostajalle
14145: nut tullisuojan, on varmaa, että tämä teol- järjestyy. Paitsi sitä seikkaa, että suuret
14146: lisuushaaramme kehittyy nopeasti ja :tulee rasittavat kuljetuskustannukset voivat joh-
14147: pian tyydyttämään maamme koko tarpeen. taa siihen, että kaoliinin ostajat eivät voi
14148: Yksinomaan tähän tarkoitukseen tarvittai- käyttää kotimaista kaoliinia siinä määrässä
14149: siin vuosittain 20,000-30,000 tonnia kao- kuin mitä kansantalous vaatisi, on muistet-
14150: liini<~. Kaoliinin käyttö sementin valmis- tava, että myöskin pitkämatkaista auto-
14151: tukseen -.;·oi nousta 10,000 tonniin. kuljetusta suurille määrille Dn teknilEsesti
14152: Suomen Kaoliini Osakeyhtiö on myöskin vaikea järjestää. Siis niin kauan kuin yh-
14153: tutkinut mahdollisuuksia valmistaa Lehta- tiö on pa:kotettu lähettämään tuotteensa
14154: mäen kaoliinista aluminiumsulfaattia, autoilla Alattuun, ei yhtiö ole tilaisuudessa
14155: jota käytetään liima-aineena paperin val- laajentamaan tuotanto-ohjelmaansa snna
14156: mi.stukses&'1. Aluminiumsulfaatin tuonti määrin kuin kaoliinilöydön suuruus ja
14157: on vuo.'littain 5,000-6,000 tonnia ja on teollisuuden tarve edellyttäisivät. On luon-
14158: noin 6 miljoonan markan arvoinen. Vaikka nollista, että myöskin koko seudun talous-
14159: tämii asia vielä on tutkimuksen alainen, elämä tulee nopeammin viJ.kastumaan, jos
14160: voidaan nyt jo sanoa, että J_~ehtomäen kao- kaoliinikaivos kykenee antamaan työtä
14161: liinista voidaan valmistaa aluminiumsul- mahdollisimman suurelle työmiesjoukolle.
14162: faattia ja myöskin aluminiumoksiidia. Erikoisesti on merkillepantavaa, että kai-
14163: Kaivoksen varsinainen yuosituotanto tu- vosteollisuus on laadultaan sellaista, ettei
14164: lee tulevaisuudessa olemaan ainakin 20,000 sitä koskaan voida kovin pitkäHe melkani-
14165: tonnia, 'lukuunottamatta niitä määriä kao- soida. Niinmuodoin tullaan siinä aina tar-
14166: liinia ja kaoliinista valmistettuja tuotteita, vitsemaan huomattava määrä ihmistyötä,
14167: mitkä yhtiö voi lähettää markkinoille sen mikä tällaisena työttömänä, aikana on eri-
14168: jälkeen kuin sen suunnittelemat omat teh- koisen tärkeätä.
14169: daslaitokset on saatu käyntiin. On vielä tässä yhteydessä mainittava,
14170: 364: XHI, 1. - ~Hatun-Ilomantsin rautatie.
14171:
14172: että parhaillaan tutkitaan kaoliini:kaivok- eikä myöskään selluloosateollisuus tule t<Ji-
14173: sesta noin 10 km. pohjoiseen sijaitsevaa meen. Ja sodan aikana näiden saanti uUw-
14174: uutta malmilöytöä. Vaikka nämä tutki- mailta voi olla kyseenalaista. Näiden mi-
14175: mukset vielä ovat alkuvaiheessa, voidaan neraalirikkauksien suurempaan käyttöön
14176: jo nyt sanoa, että siellä laajalla alueella saattaminen edellyttää rautatieverkoston
14177: esiintyvät kupari-, sinkki- ja nikke1ipitoi- ulottamisen kaivokselle asti, kuten Alatun
14178: set kiisumalmit tulevat olemaan uuden rau- -Ilomantsin rata tulisi tekemään.
14179: tatien vaikutuspiirissä. Siis on paljon mah- Se arvaamaton merkitys, joka mainitulla
14180: doHista, että tämäkin malmilöytö, kuten radalla olisi maanviljelyksen kohottami-
14181: myös Jalovaaran kiisumalmi, tulevaisuu- sessa ja sivistyselämän nousussa, on selit-
14182: dessa 'lisäävät uuden rautatien merkitystä tämättä kaikille selvä.
14183: mitä suurimmassa määrässä. On vielä mai- Radan pituuden Suistamon asemalta
14184: nittava, että aluminiumsulfaatin valmis- Nuorajärven rantaan Ilomantsissa on rau-
14185: tuksessa voidaan käyttää huomattavia mää- tatiehaillituksen rakennusosaston johtaja
14186: riä kiisumalmia, jota yhtiö voisi ottaa A. Backberg arvioinut 107 kilometriksi ja
14187: näistä kiisulöydöistä. Tästä syntyisi pai- rakennuskustannukset 110 milj. markaksi.
14188: kallista rahtiliikennettä rautatielle. Edellä esitettyyn viitaten ehd<Jtamme,
14189: J,a vihdoin emme saa unohtaa tulenkes-
14190: täväin aineiden teollisuuden suurta merki- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14191: tystä maanpuolustukselle. Ilman tulenkes- 'Van lakiehdotttksen:
14192: täviä tiiliä ei sementti- eikä metal:hugin€11
14193:
14194:
14195: Laki
14196: rautatierakennuksista vuosina 1934-1938.
14197:
14198: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
14199:
14200: 1 §. 4 §.
14201: Rautatierakennuksia on vuosma 1!134-- A:latun-Ilomantsin rautatie rakem1etaan
14202: 1938 tehtävä, niinkuin tässä laissa sääde- ehdolla, että asianomaiset kunnat sit:outu-
14203: tään. vat edeltäpäin vastaamaan rautatietä, S€n
14204: liikennepaikkoja ja 'laitteita ynnä muita
14205: 2 §. tarpeita vart-en tarvittavain maa- ja vesi-
14206: Rakennuksen alaisina olevain Rovanie- alueiden lunastuksesta sekä korvauk<;etta
14207: men-Kemijärven, Lappeenrannan-Eli- luovuttamaan maa-alueen, joka tarvitaan
14208: senvaaran, Porin-Haapamäen ja Varkau- lähimmältä yleiseltä tieltä asemalle tai py-
14209: den-Viinijärven rautateiden rakennus- säyspaika:lle tehtävää tietä varten.
14210: töitä ja;tketaan.
14211: 5 §.
14212: 3 §. Valtioneuvosto osoittaa edellä mainittu-
14213: Normaaliraiteinen rautatie rakennetaan jen töiden suorittamiseen tarvittavat varat
14214: Alatun asemalta Soanlahden ja Korpiselän valtion tulo- ja menoarviossa uusiin rauta-
14215: kautta Ilomantsin kirkonkylään. tierakennuksiin myönnetystä mä-ärärahasta.
14216:
14217: Helsingissä, helmikuun 5 p :nä 1934.
14218:
14219: Juhani Leppälä. Antti Halonen.
14220: Kaapro Huittinen. Mikko Suokas.
14221: Jussi Lonkainen. Yrjö Welling.
14222: Dlatti F1~en. K. Lumijärvi.
14223: 365
14224:
14225: XIII,z. - Lak. al. N:o 23.
14226:
14227:
14228:
14229:
14230: Pennanen y. m.: Ehdotus laiksi rautatierakennuksista vuo-
14231: sina 1934-1936.
14232:
14233:
14234: E d u s ik u n n a ll e.
14235:
14236: Se lakiehdotus rautateiden ra:kennusoh- rataan, joiden päätekohtiin ei ennestään
14237: jelmaksi kuluvan ja lähivuosien aikana, rautati.etä ole ja jotka siis eivät joudu
14238: minkä kullrulaitosvaliokunta mietinnössään kilpailemaan liikenteestä toisten ratojen
14239: n ;o 2 viime valtiopäivillä on valmistanut kanssa.
14240: 11allituksen esityiksen n :o 58 johdosta sa- l\l[ainitunlaisia rautatiesmmtia ovat edel-
14241: moHta vaHiopä.ivi:Hä, on mielestämme liian lämainitui&<>a hallituksen esityksessä ja
14242: laaja ja pitkäaikainen. Siihen sisältyy kulkulaitosvali okunna-r1 mietinnössä ehdo-
14243: ratasuuntia, joihin nähden voidaan tehdä tettu Kontiomäen--TaivaJ!kosk:en ja viime
14244: aina.Jci.n se huomautus, että ne tu1isivaJt valtiopäiville jätetyissä toivomusaloitteissa
14245: vetämään osan liikennettä jo olevilta, n :o 103 ja 104 mainittu Joensuun-HQ-
14246: yleensä ennestäänkin heikosti kannattavilta mantsin rautatiesuunnat, joista jälkimmäi-
14247: rautateiltä. Käsityksemme mukaan olisi seen nähden viittaamme mainittujen toivo-
14248: rautateiden rakennusohjelma tällä kertaa, musaiotteiden perusteluihin.
14249: kun ai:kaisemmin päätettyjä, rakenteiHa Edelläesittämämme perusteella kunnioit-
14250: olevia rautateitä varten vielä ·ta.rvitaan va- tavasti ehdotamme,
14251: roja yli 300,000,000 markka;a, rajoitettava
14252: ain&kin kahteen uuteen ja. rautateiden kan- että Eduskunta hyväksyisi näin
14253: nattavaisuuttakin si•lmälläpitä•en sellaiseen kuuluvan lakiehdot1tksen:
14254:
14255:
14256: Laki
14257: rautatierakennuksista vuosina 1934-1936.
14258:
14259: Eduskunna.n päätöiksen mukaisesti säädetään täten:
14260:
14261: 1 §. 3 §.
14262: Rautatierakennuksia on vuosina 1934- Norma~liraiteinen rautatie rakennetaan
14263: 1936 tehtävä, niinkuin tässä laissa sää- Koil!tiomäcn asemalta Hyrynsalmen kautta
14264: detään. Taivalkosken kirkonkylään, alkaen raken-
14265: 2 §. nustyöt vuonna 1934.
14266: Rakennuksen ala.isina olevain Rovanie-
14267: men-Kemijärven, Lappeenrannan---<Elisen- 4 §.
14268: vaamn, Porin-Haapamäen ja Varkauden Norma.aliraiteinen rautatie rakennetaan
14269: - Viinijärven rautateiden raikennustöitii J·oensuun kaupungista Ilomantsiin, alkaen
14270: ja.tketaan. rwkennustyöt viimeistään vuonna 1936.
14271: 366 XIII,2. - Joensuun-Ilomantsin rautatie.
14272:
14273: 5 §. alueen, joka tarvi,twa:n lähimm.ältä yleiseltä
14274: Kontiomäen-Taivalkosken ja 4 § :ssä tieltä asemalle tai pysäyspaikalle tehtävää
14275: malinittu rautatie raikennetoon ehdolla, että tietä varten.
14276: asianomaiset kunoot sitoutuvat edeltäpäin 6 §.
14277: vastarunaan rauta.tietä, sen liikennepaik1koja Valtioneuvooto osoittaa edellämainittujen
14278: ja laitteita ynnä muita tarpeita varten tar- töiden suorittamiseen tarvittavat varat val-
14279: vittavain maa- ja vesialueiden lunastuk- tion ,tulo- ja menoarviossa uusiin rautatie-
14280: sesta sekä korvauksetta luovuttamaan maa- rakennuksiin myönnclystä määrärahasta.
14281:
14282:
14283: Helsingissä hehnikuun 10 päiivänä 1934.
14284:
14285: Pekka Pennanen. M. S. Puittinen.
14286: Albin Koponen. Antti Kukkonen.
14287: 367
14288:
14289: XIII,s. - Lak. al. N:o 24.
14290:
14291:
14292:
14293:
14294: Vilhula: Ehdotus lari!ksi rautatierakennuksista vuosina
14295: 1934-1938.
14296:
14297:
14298: Eduskunnalle.
14299:
14300: Viitaten viime vuoden valtiopäivillä teh- kulkulaitoskomitea on viime s)'lksynä jättä-
14301: tyyn toivomusaloitteeseen n:o 92 Haapa- nyt haUituksel1e, ehdotan kunnioittaen,
14302: mäen-Ha:apajärven rautati,estä sekä siihen
14303: ehdotukseen perusteluineen Keski-Suomen että Eduskunta 'hyväksyisi näin
14304: kohdalta, jonka valtioneuvoston asettama kuuluvan lakiehdotuksen:
14305:
14306:
14307: Laki
14308: rautatierakennuksista vuosina 1934-1938.
14309:
14310: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
14311:
14312: 1 §. rin kylästä Suolahden asemalle, alkaen ra-
14313: Rautatierwkennuksi:a on vuosina 1934-- kenmlstyöt viimeistään vuonna 1938.
14314: 1938 tehtävä, niinkuin ,tä;ssä laissa sääde-
14315: tään. 5 §.
14316: 2 §'. Kontiomäen--'Taivalkosken, Hwapamäen
14317: Rakennuksenalaisina olevain Rovaniemen -Haapajärv,en ja Haarijärven-Suolahden
14318: -Kemijärven, Lappeenrannan-Elisenva;a- rautatiet rakennetaan ,ehdolla, että asian-
14319: !'lan, Porin-Hoopamäen ja V'aT'kauden- omaiset kunnat sitoutuvat edeltäpäin vas-
14320: Viinijärven raut:ateiden rakennustöitä jat- taamaml rautatietä, sen liikennepaikkoja ja
14321: ketaan. laitteita ynnä muita tarpeita vmten tarvit-
14322: 3 §. tavain maa- ja vesialueiden lunastuksesta
14323: Norma:aJimiteinen rautatie rakennetaan sekä >kiorvauksetta luovuttamaan maa~alueen,
14324: Kontiomäen asemalta Hyrynsalmen kautta joka tarvitaan lähimmältä yleiseltä tieltä
14325: Taivalkosken kunnan kirkonkylään, alkaen asemalle tai pysäyspaikalle tehtävää tietä
14326: ra;kennustyöt vuonna 1934. V'arten.
14327: 6 §'.
14328: 4 §. V:altioneuV'osto osoitta;a edellä mainittu-
14329: Norma:aliraiteinen rautatie rakennetaan jen töiden suorittamiseen t'arvittavat varat
14330: Haapamä,en asemalta Ha;apajärven ase- valtion tulo- ja menoarviossa uusiin rauta-
14331: malle ja siitä sivu:vata SMrijärven Kaima- ti,erakennuksiin myönnetystä mäårärahasta.
14332:
14333:
14334: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1934.
14335: T. N. Vilhula.
14336: 368
14337:
14338: Xlll,4. - Lak. al. N :o 25.
14339:
14340:
14341:
14342:
14343: Hannula y. m.: Ehdotus laiksi tullien kantamises~a vuonna
14344: 1934 annetun lain muuttamisesta.
14345:
14346:
14347: E d u s k u n n a ll e.
14348:
14349: Sen johdosta, että Eduskunnalle on jä- sipulin viljelys pieneläjille on aikaisemmin
14350: tetty hallituksen esitys n :o 38 laiksi tullien tarjonnut, on supistumistaan supistunut.
14351: kantamisesta vuonna 1934 annetun lain Näin on käynyt m. m. Peräpohjolassa,
14352: muuttam~sesta, pyydämme kunnioittavim- missä sipulin viljelys aikaisemmin on ollut
14353: min esittää seuraavaa. huomattavan suuri. Jotta tässä suhteessa
14354: Voimakkaan ulkomaisen kilpailun joh- voitaisiin saada korjaus aikaan, olisi sipulin
14355: dosta on sipulinviljelys maassamme viime tullia käytävä korottamaan. Kun sipulin-
14356: vuosina aivan arveluttavassa määrin taan- kulutus yksityistaloudessa aina .paJkostakin
14357: tunut. Tätä viljelysmuotoa, joka aikaisem- rajoittuu hyvin vähiin, ei tullinkorotus ku-
14358: pina vuosina tarjosi varsinkin pienviljelijä- luttajille suuriakaan merkitsisi. Mutta
14359: väestöllemme huomattavia tulolähteitä, ei pieneläjille, jotka viljelystä ovat harjoitta-
14360: ole riittävässä määrin turvattu ja suojattu. neet ja tahtoisivat sitä varmaan edelleen-
14361: Nykyinen tullimäärä on aivan liian pieni kin harjoittaa, olisi tullinkorotuksesta etua
14362: ja tästä onkin ollut seurauksena, että hal- ja seurauksena siitä olisi, että sipulin vil-
14363: paa, vaikkakin laadultaan paljon huonom- jelys uudelleen elpyisi. Näin ollen ehdo-
14364: .paa sipulia, on vuosi vuodelta alettu tuot- tamme kunnioittavimmin,
14365: taa yhä suuremmat määrät ulkomailta.
14366: Mitä enemmän tuonti tällä alalla on kasva- että Edt1,skunta hyväksyisi seuraa-
14367: nut, sitä pienemmäksi on kotimaisen sipu- van lakiehdotuksen:
14368: lin viljelys supistunut ja sivuansio, minkä
14369:
14370:
14371:
14372: Laki
14373: tullien kantamisesta vuonna 1934 annetun lain muuttamisesta.
14374:
14375: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään tät,en:
14376:
14377: 1 §. Nimikkeen Maahan tuottavat
14378: Määrä Smk.
14379: Voimassaolevaan tulli tariffiin tehdään numero tavarat
14380: seuraava muutos: *''82 Sipulit . . . . . . . 1 kg. 4:-
14381:
14382:
14383: Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1934.
14384:
14385: Uuno Hannula. M. 0. Lahtela. T. A. Janhonen.
14386: Janne Koivuranta. K usti Arffman. Lauri Kaij alainen.
14387: 369
14388:
14389: XIII,5. - Lak al. N :o 26.
14390:
14391:
14392:
14393:
14394: Virkkunen y. m.: Ehdotus laiksi eräiden mwass~ vuoden
14395: 1932 helmi-mooliskuun vaihteessa puhjenneeseen kapi-
14396: 'na:an ja sen yhteydessä tehtyihi1~ muihin rikoksiin osaa-
14397: ottaneiden henkvlöiden armahtamisesta.
14398:
14399:
14400: E d u s k u n n a ll e.
14401:
14402: Nojautuen valtiopäiväjärjestyksen 32 sessa, josta olisi heille itselleen koitunut
14403: § :ään kunnioittavasti pyydämme tehdä seu- hyötyä tai omaa voittoa. He eivät ole toi-
14404: ra:avan lakialoitt,een. mineet itsekkäistä tai muuten siveellisesti
14405: Korkeimman oikeuden 22 päivänä helmi- hy1jättäv1stä varkuttimista. Vapausrangais-
14406: kuuta tänä vuonna antamalla ja 13 päivänä tukseen tuomitut eivät sentähden ,ole taval-
14407: kuluvaa huhtikuuta julkisuuteen saatetuna lisia rikollisia, joten heidän oikea paik-
14408: piiätöksellä, joka koskee syytteitä osanotosta kansa ei ole vankila, vaan kunkin saavut-
14409: maassa vuoden 1932 helmi-maaliskuun tama paikka yhteiskunnassa.
14410: vaihteessa puhjenneeseen kapinaan ja sen Eduskunta on aikaisemmin Nivalan kapi-
14411: yhteydessä tehdyistä muista rikoksista, on naakin koskevassa asiassa !katsonut oikeu-
14412: 30 henkilöä tuomittu ehdottomaan vapaus- denmukaisuus- ja kohtuussyiden vaativan
14413: rangaistukseen. Päätöksen kautta on lain säätämään armwhduslain, vaikka Nivalan
14414: vaatimus täytetty. Mutta korkeimman oi- kapinan vaikuttimet ovat olleet vallan toi-
14415: keuden päätöksessä todetaan myös sel- senlaisia. Allekirjoittaneet, jotka ovat myö-
14416: laisten tosiasioiden olemassaolo Mäntsälän tävaikuttaneet viimeksimainitun armahdus-
14417: tapahtumien yhteydessä, jotka kehoittavat lain säätämiseen, ovat sitä mieltä, että
14418: näihin tuomittuihin soveltamaan armahdus- Mäntsälän kapinaan syyllisiin on sitä suu-
14419: menettelyä. Ennen kaikkea kehoittaa sii- remmalla syyllä samaa menettelyä 'Sovellet-
14420: hen se kaikkien myönnettävä tosiasia, että, tava. :Saamme näin ollen, anoen, että asia
14421: miten vääriksi heidän käyttämänsä keinot sen kiireellisyyteen nähden käsiteltäisiin
14422: tuomittaneenkin, heidän vaikuttimensa ovat vielä kuluvalla kevätistuntokaudella, ehdot-
14423: olleet puhtaita. Riidatonta on, että he eivät taa,
14424: ole tehneet tekojansa, jotka laki määrää että Eduskunta hyväksyisi näin
14425: rikoksiksi, missään sellaisessa tarkoituk- kuuluvan lakiehdotuksen:
14426: 370 XIII,5. - Män~älän kapinallisten armahtaminen.
14427:
14428:
14429: Laki
14430: eräiden maassa vuoden 1932 helmi-maaliskuun vaihteessa puhjenneeseen kapinaan
14431: ja sen yhteydessä tehtyihin muihin rikoksiin osaaottaneiden henkilöiden
14432: armahtamisesta.
14433:
14434: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
14435:
14436: 1 §. 2 §.
14437: Henkilöt, jotka ovat tulleet tuomituiksi V aitioneuvosto oikeutetaan määräämään
14438: ehdottomaan vapausrangaistukseen osan- ehdonalaiseen vapauteen laskettavien koe~
14439: otosta maassa vuoden 1932 helmi-maalis- tusajan pituuden 'kussakin yksityistapauk-
14440: kuun vaihteessa puhjenneeseen kapinaan ja sessa sekä antamaan lähempiä määräyksiä
14441: sen yhteydessä tehdyistä muista rikoksista, tämän lain toteuttamisesta.
14442: laskettakoon heti ehdonalaiseen vapauteen,
14443: ellei ole muuta syytä pitää heitä vangit-
14444: tuina.
14445:
14446:
14447: Helsinki 14 päivänä huhtikuuta 1934.
14448:
14449: Paavo Virkkunen. Edwin Linkomies.
14450: Yrjö Leiwo. Vilho Annala.
14451: Hilja Riipinen. J. V. Wainio.
14452: Yrjö Kivenoja. Hjalmar Forstadius.
14453: Taave Junnila. Leo R. Böök.
14454: Elias Simojoki. Toivo Horelli.
14455: K. F. Lehtonen. Kyllikki Pohjala.
14456: •• ••
14457:
14458: VALTIOPAIVAT
14459: 1934
14460:
14461:
14462: LIITTEET
14463: B. SYYSISTUNTOKAUDELLA JÄTETYT ALOITTEET
14464:
14465:
14466:
14467:
14468: HELSINKI 1934
14469: VALTIONEUVOSTON KIRJ .A:PAINO
14470:
14471:
14472: 47
14473: •• ••
14474:
14475: VALTIOPAIVAT
14476: 19 3 4
14477:
14478: LIITTEET
14479: IV
14480:
14481: SYYSISTUNTOKAUDELLA VALTIOVARAINVALIO-
14482: KUNTAAN LÄHETETYT LAKI-, RAHAASIA- jA
14483: TOIVOMUSALOITTEET
14484:
14485:
14486:
14487:
14488: HELSINKI 1934
14489: VALTIONEUVOST:ON KIRJAPAINO
14490: A.
14491: Virkamiesten palkkoja ja edustajanpalkkiota, asutus-
14492: toimintaa, tullimaksuja sekä lentoliikennettä koskevia
14493: laki- ja toivomusaloitteita.
14494:
14495:
14496:
14497:
14498: '
14499: j
14500: # j
14501: j
14502: j
14503: j
14504: j
14505: j
14506: j
14507: j
14508: j
14509: j
14510: j
14511: j
14512: j
14513: j
14514: j
14515: j
14516: 377
14517:
14518: IV,s4. - Lak. aa. N :o 26 a..
14519:
14520:
14521:
14522:
14523: Kivioja y. m.: Ehdotus laiksi edustajawpalkkiosta annettua
14524: lakia väliaikaisesti muuttane>en lain voimassaoloajasta.
14525:
14526:
14527: E d u s k u n n a 11 e.
14528:
14529: Hallituksen esitY'ksessä N :o 77 sivulla 123 tU!kselllil ollut syytä nytkin kulkea samaa
14530: ,edellytetään", että edustajanpalkkio on eduskunnan viitoittamaa linjaa. Kun niin
14531: ensi vuonna 200 mk. päivältä. Toiselta ei ole tapahtunut, ja entisiin perusteihin
14532: puolen siis hallitus on :pitänyt maJhdolli- viitaten ja jotta :ministerien !kohtuuttomia
14533: sena, että sanottu ihallitulksen esitys 31ntaa pallkankoroitusvaatimuksia paremmin voi-
14534: välittömästi ai:heen eduskunta-aloitteen taisiin vastustaa, saamlne täten kunnioit-
14535: kautta jwtkaa viimeaikaisi31 palkanaien- taen ehdottaa,
14536: nu.ksia, jollainen vieläkään edustajain !koh-
14537: dalle ei olisi kohtuuton. Kun eduskunta että Eduskunta hyväksyisi näin
14538: viime kerrallakin ilmMt hallituksen esitystä kuuluvan lakiehdotuksen:
14539: sellaisen alennulksen hyväksyi, olisi ha:lli-
14540:
14541:
14542: Laki
14543: edustaljanpalkikiosta. annettua la.kia väliaikaisesti muuttaneen lain
14544: vo:imaslsaoloajasta.
14545:
14546: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäivä:järjest1ksen 70 ·§ :ssä
14547: määräty;llä tavalla, säädetään täten:
14548:
14549: Laki edustajanpalk'kiosta annetun lain tajalliPalklkiosta 23 pawana maaliskuuta
14550: väliaikaisesta muuttamisesta 311 päivältä 19218 annetun lain 1 ja 4 § jälleen tulevat
14551: joulukuuta 1931 on oleva voimassa vuoden voimaan sellaisina, kuin ne ovat viimeksi-
14552: 19135· loppuun sa~ka, minkä jällk:een edus- mainitussa laissa.
14553:
14554:
14555: Helsingissä syyskuun 6 p :nä 1934.
14556:
14557: Vilho H. Kivioja. Yrjö Hautala.
14558: Eino Rytinki. Yrjö H. Ke&ti.
14559: Heikiki Niskanen. Heikki Soininen.
14560: 378
14561:
14562: IV,a5. - Lak. ai. N:o 'J:/.
14563:
14564:
14565:
14566:
14567: Nisklmen y. m. : EluloW,S laiksi tullien kantamisesta vucnma
14568: 1935.
14569:
14570:
14571: E dlrusku n n 'a 1!li-e.
14572:
14573: Puutavaran hinnat ovat vallitsevan pula- työväestö saa sitä jalostettaessa työtä ja
14574: kauden aikana olleet perin alhaiset, joh- kaupatessa tulee voittoa, niin sittenkin on
14575: tuen useastakin syystä. Ensiksi ovat ulko- paheksuttavaa, että maahamme on tuotu
14576: maiset puutavaramarkkinat olleet perin tullivapaasti venäläistä puutavaraa vuosit-
14577: hiljaiset, hinta alhainen ja kysyntä heik- tain miljoonissa markoissa seuraavasti :
14578: koa. Toiseksi maamme rahanarvon liian 1930 1931 1932 1933 1934
14579: pikainen korottaminen vaikutti puutavaran raakatavarana 73.1 26.6 42.3 46.4 35.5
14580: hintoihin romahdusmaisesti. Markan ar- sahattuna ... 2.9 10.1 23.1 56.7 36.2
14581: von noustessa laski puukuution arvo, joten Yhteensä 76.o 36.7 65.7 103.1 71.7
14582: nyt liikkeellä olevia markkoja saa puu-
14583: kuutiosta vastaavasti vähemmän. Vuoden 1934 numerot osoittavat vuoden
14584: Edellämainitun lisäksi polkee metsätalous- seitsemän ensi kuukauden tuontia.
14585: tuotteittemme arvoa Venäjältä tuotu puu- Kuten näistä numeroista käy selville, on
14586: tavara. On omituista, että meidän metsä- vuosi vuodelta tuonti yhä kasvanut ja etu-
14587: rikkaaseen maahamme sitä sallitaan tuoda päässä juuri sahatun, siis valmiin tavaran
14588: ulkomailta, kun omien metsiemme tuotteita- tuonti. Ja kuitenkaan ei hallituksen esi-
14589: kaan ei aina ole saatu tarjolla olevia määriä tyksessä N: o 78 tullien kantamisessa vuonna
14590: riittävästi ulosviedyksi. Kuitenkin tuodaan 1935 ole esitetty 'kannettavaksi tullia kysy-
14591: venäläistä puutavaraa maahamme tulliva- myksessä olevalle puutavaralle.
14592: paasti. Omituista on, että sitä tuodaan myös Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
14593: suuret määrät jalostettuna, tämä sen .takia, ehdotamme,
14594: kun valmis tavara tuodaan aikana, jolloin
14595: maassamme on suurta työttömyyttä. V a:i'kka että Eduskunta hyväksyisi seuraa"
14596: tahdotaankin toiselta puolen väittää, että van lakiehdotwksen:
14597:
14598:
14599:
14600: Laki
14601: tullien kantamisesta vuonna. 1935.
14602:
14603: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten :
14604:
14605: 1 §. 31 päivänä joulukuuta 1934 voimassa ole-
14606: Vuonna 1935 kannetaan tullia maahan van tullitariffin mukaan alempana maini-
14607: tuotavista ja maasta vietävistä tavaroista tuin lisäyksin ja muutoksin:
14608: IV,35. - Niskanen y. m. 379
14609:
14610: Nimike Maahantuotavat Määrä Smk.
14611: n:o tavarat
14612:
14613:
14614:
14615: 350 a Venä;jältä tuotavasta 'puurtavarasta:
14616: salhaamattomasta ............ . 5:--
14617: sa:hatusta ................... . 10:-
14618:
14619:
14620:
14621:
14622: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1934.
14623:
14624: Heikki Niskanen. Yrjö H. Kes~ti.
14625: Yrjö Hautala. Eino Rytinki.
14626:
14627:
14628:
14629:
14630: 48
14631: 380
14632:
14633: IV,sa. - Lak. al. N :o 28.
14634:
14635:
14636:
14637:
14638: Salo y. m.: Ehdotus la/i.ksi asutustilaUisten vuotuismalo.m-
14639: jen alentamise'S'ta.
14640:
14641:
14642: E d u s k u n n a: ll e.
14643:
14644: Kuluneiden pulavuosien aikana ovat asu- 1:8~8 annettujten, asutustoimintaa tarkoit-
14645: tustilalliset useaan kertaan anomuksilla truvien lakien ja asetusten säätämiä korko-
14646: hallitukselle ja eduskunnan kautta koetta- määriä kulloinkin vallinneeseen Suomen
14647: neet kiinnittää vallassaolijoiden huomiota Pankin diskonttoikorkoon, havaitaan että
14648: ma:ksUJkykynsä heiikkouteen. Että tässä lain antamispäivänä oli lainan korko %
14649: suhteessa valtiovalta tapansa mukaan on diskonttokorosta :
14650: ollut hidas qhtymään ajoissa toimenpitei- 5;112 1898 60% 1/6 /1924 55%
14651: siin, todistavat jo tapahtuneet asutustilojen 7ji<J: rl902 60, 2,3/4 '1006 t54 "
14652: pakkohuutokaupat. nolla ottaa varmaan 6/12' 1909' 90 ,
14653: vastaan jokainen asutustilallinen, nekin, " " 54"
14654: 11<1:;15 11920 44 " 65 "
14655: jotka jotenkin ovat vielä jaksaneet hoitaa 18/:3 19>21 •55 ., ,,, ,11 65 "
14656: vuotuiset lyhennys- ja korkosuoritu'ks.ensa, 18/'5 1900 '55 " 65,
14657: nyt sen tiedon, että valtiovalta ryhtyy 20ji5 1922, r55 ll " "
14658: 78 "
14659: tarkistamaan asutustilallisten lainaehtoja. 515 ,,, " "
14660: " " " 78 "
14661: Eduskunta on saanut käsitelläkseen tätä 44, " 78 "
14662: tarkoittavan hallitulksen esityksen N :o 90 "
14663: 217/6 " 44,
14664: 1922 " "
14665: " 69 "
14666: lai'ksi asutustilaiJlisten vuotuismaksujen 15/7 1922 50" 11900 71 "
14667: alentamisesta. 25/U 1'92•2 [9129 71 "
14668: Heti esitykseen lä!hemmin tutustuessaan 150 ''
14669: 18/1 1'924 40 ''
14670: huomaa ikuitenkin asutustilallffien asemaa
14671: ·1/'5 " 44, " "
14672: tunteva, että hallitus esityksessään ar:kai-
14673: lee käydä korjaamaan asiain tilaa niin,
14674: '' ,., 5:5 "
14675: 1
14676:
14677: " "
14678: että voitaisiin olla vaTmoja asutustilallisten T:ästä tilastosta havaitaan että asutus-
14679: ma'ksu:kykyisyydestä tulevaisuudessa ja hei- luontoisten lainain tai bmastushintain
14680: dän pysymisestään jo hyvään alkuun sa:a.- ikorko on ennen v. 1927 vaihdellut n.
14681: millaan viljelmill:ä. 40-60 % :iin Suomen Pankin diskontto-
14682: Ilman arvostelua on tietenkin hyväksyt- korosta, mutta alikoi v :sta 19~ nopeasti
14683: tävä esityksessä ehdotetut, niin maanhinta-, nousta, vaikka jo tänä nousuaikana halli-
14684: rakennus- kuin viljelyslainainkin lyhennys- tukset ja oouslkunta ovat olleet pakotettuja
14685: a;jan pid:entämisen j,a sen !kautta vuotuisen huomaamaan, että luonnollisen väestö-
14686: maksun pienenemisen, mutta samaa ei lisäyksen, kaupunkeihin sii.rtymisen ja
14687: voida sanoa lakiesityksen ik:orkomääristä, ennenk.aiklkea jatkuvan työttömyyden
14688: jos !kerran on tarkoitus asutustilallisten vuoksi on entistä suurempi huomio kohdis-
14689: aseman valkauttamisesta IJ)ysyväisesti. tettava terveen asutusp.oliti.i!kan kehittämi-
14690: Kun verrataan eri aikoina, vuodesta seen.
14691: IV,36. - Salo y. m. 381
14692:
14693: Nyt aillnetussa. !hallituksen esityksessä tilallisen mkennus- ja viljelyslaiiUl!t huo-
14694: j.atikuu väärään suuntaan ikehittyny;t asu- nompaan asemaan korkoon nähden, kuin
14695: •tusluontoisten lainojen koron suhde dis- mitä ovat maanlhankintalainat. Ei liene
14696: konttokorlkoon :edelleen, saavuttaen huipun, nimittäin millään tilastolla eriteltävissä,
14697: jota niillä koskaan ennen, erilaisen Mutus- minkälainen suhde ja osuus maatalouden
14698: toiminnan iharjl{)ittamisen aikana, 36 vuo- tuottamaan tuloon on laskettava maanihin-
14699: tena ei ole ollut. Onhan nimittäin halli- nan, rak:ennuskootannusten tai 'Viljelys-
14700: tuksen esityksen korikomäärä maanhan- raivausten osalle. Vain maa, sille tehdyt
14701: kintalainoille 4%, joka vastaa 90% ny- rakennukset ja viljcl)1kset kaikki yhdessä,
14702: kyisestä Suomen Pankin 4 1 / 2 % dis- muodostavat viljelmän tuoton, josta koriko-
14703: ikonttokorosta, sekä vielä rajumpi vilje'lys- kin on maksettava.
14704: ja rakennuslainain kohdalta, jotka esite- :Kun käsitämme että 'kansalainen on
14705: tään 5 % korlkoisiksi, jolloin korkosuhde kiinnitettävä maahan va•an sellaisin ehdoin,
14706: nousee 111 %:iin, toisin sanoen melkein että hän työtä tehden tietää niistä sel-
14707: 3-:kertaiseiksi aikoihin nähden, jolloin ei viä>vänsä ja kun hallit~n esitys N :o 90
14708: vielä ollut niinkään pakottavia syitä kan- ei mielestämme näitä edellytylksiä takaa,
14709: san kiinnittämis!een maahan kun mitä nyt ehdotamme,
14710: todetaan olevan.
14711: Ei ole mielestämme mitään syytä, kuten että Eduskunta hyväksyisi näin
14712: hallituksen esityksessä, asettaa asutus- kuuluvan lakiehdotuksen:
14713:
14714:
14715:
14716: Laki
14717: asutustilWlisten vuotuismaksuj·en alellltamisesta.
14718:
14719: 1Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on .tehty 13 päivänä tammikuuta 1928 an-
14720: netun valtiopäiväjärjestyiksen 67 § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään:
14721:
14722: 1 i§. osa 1 päi'Vänä tammikuuta 1935 ei ole
14723: Maan hankkimisesta asutustarkoituksiin viittätuhatta markkaa suurempi, eikä ennen
14724: 25 päivänä marraskuuta 19>22 annetun lain sanottua ,päivää erääntyneitä vuotuismaik-
14725: mukaisesti tahi asutusraihaston Vlllroilla oste- suja.
14726: tusta maasta muodostettujen tai vastedes 2 §.
14727: muodostetta'Vien tilojen valtiolle veikana Asutuskassasta maan ostamista varten an-
14728: oleva kauppahinta se'kä asutusrahMtosta nettu laina sekä kunnan, asutusrahastosta
14729: tilaHiselle suoraan annettu laina suoritetaan lainaamillaoo varoilla ostamaata maasta
14730: takaisin neljän prosentin vuotuismaksuina muodostetun tilan kauppahinta, mikäli se 1
14731: neljänkymmenenyhden vuoden kuluessa. päivänä tammikuuta 1<934 ei ollut maksetta-
14732: Vuotuismaiksu p~eritään veronkannon yhtey- vaksi erääntynyt, suoritetaan neljän pro-
14733: dessä, ensi kerran aikaisintaan vuonna 19G5, sentin vuotuismruksuina neljänkymmenen-
14734: jollei helpotusta vuotuismaksujen suoritta- yhden vuoden kuluessa. Rakenta!rn.ista tai
14735: misessa, sen mu:kaan kuin siitä erikseen on viljelemistä varten asutuskassasta saatu
14736: säädetty, ole velalliselle myönn:etty. laina, mikäli se sanottuna aikana ei
14737: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei kui- ollut erääntynyt, suoritetaan illeljän ja
14738: tenkaan k~e velkaa, jonka erääntymätön puolen ,prosentin vuotuismaksuina kahden-
14739: 382 IV ,3 6. - Asutustilallisten vuotuismaksujen alentaminen.
14740:
14741: kymmenenkahdeksan vuoden kuluessa. Jos yhdellä kertaa vähintään neljänneksellä ve-
14742: velalliselle, sen muka:an kuin erikseen 'On lan alkUIPeräisestä määrästä, vähennetään
14743: säädetty, on myönnetty vuotuismaksujen voimassaolevasta kuoletusajasta jo kulu-
14744: suorittamisessa etuja, jotka eirvät sisälly neet ikuoletusvuodet, ja jälj·elläolevaa kuo-
14745: edellä sanottuihin maksoohtoi!hin, jäävät ne letusaNma varten uusi las:ke.lnna maksa-
14746: edelleen voimaan. matta olevan velan kuoletta.miseksi laadi-
14747: Vuotuisma:ksut, jotka vuoden 193 3 päät-1
14748: taan.
14749: tyessä Qlivat erääntyneet, mutta suoritta- 5 §.
14750: matta, voidaan lisätä 1 momentin mukaan Niistä muutoksista huolimatta, joi·ta tä-
14751: maiksettavaan velkapää()IIllaan,. jos se velalli- män lain sää:nnOkset aiheuttavat velan mak-
14752: sen taloudellisen asemwn vakautta.mista var- suehtoihin, pysyvät sen va:kuudeksi !han-
14753: ten har'kitaan 1tal'!PeeHiseksi. kittu kiinnitys ja muu vakuus vastaavasti
14754: muuttuneina edelleen voimassa.
14755: 3 ~.
14756: Kunnille asutusraJhastosta annettujen lai- 6 '§.
14757: nojen maJksamaton osa on suoritettava ta- !Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
14758: kaisin neljän p.rosent]n vuotuismaksuina tamisesta antaa valtioneuvosto.
14759: neljänkymmenenyhden vuoden kuloossa,
14760: joUei lainalle ole tätä ennen määrätty edul- 7 §.
14761: lisempaa vuotuismaksua. Tämä laki kumoaa asutustilallisten ta-
14762: Asutusrahaston varoista suoritetaan kun- loudellisen aseman parantamisesta 18 . päi-
14763: nille korvausta asutuskassalainoj·en hoito- vänä trummikuuta 19;3Q. annetun ja 27 päi-
14764: kustannusten :peittämiseksi. vänä tammikuThta 19•33 muu<tetun lain sekä
14765: maan !ha:n!kkimisesta asutustarkoituksiin 25
14766: 4 •§. päivänä marraskuuta 19Q2. annetun lain
14767: Jos valtiolle .asutustaTkoi·tuksiin muodos- 17 '§ :n; ensinmainitun lain nojalla tehtyjä
14768: tetulta tilalta tulevaa saamista taikka asu- hakemuksia käsiteltäessä on kuitenkin sen
14769: tuskaBSasta myönnettyä lainaa lyhennetään säännöksiä edelleen sovellettava.
14770:
14771:
14772: Helsingissä 8 p. syyskuuta 19·34.
14773:
14774: S. Salo. Lauri Kaijalainen.
14775: Matti Pi<tkänen. Kaa.rlo Hänninen.
14776: V:i!ljami .Kalliakoolri. T. A. Janhonen.
14777: V. A. Heiskanen. Heikki Soininen.
14778: Antti KUJkkonen. Jooseppi Ka.ma.nen.
14779: Kalle Kämäräinen. Anton Suurkonkia.
14780: Eu:sti Arffman. J. Takala.
14781: M. 0. Lahtela. Antti Kemppi.
14782: 383
14783:
14784: IV,37. - Lak. al. N:o 29.
14785:
14786:
14787:
14788:
14789: Hautala. y. m.: Ehdotus laiksi viran- ja toinne11ihaltijain.
14790: palkkausten vähentämisestä. vuoden 1935 aikana.
14791:
14792:
14793: E d u s k u n n a ll e.
14794:
14795: Koska maan ja kansan taloudellinen tila menoarviossa on hallitus katsonut voivansa
14796: sekä valtion rahallinen asema pitkän pula- sivuuttaa senkin varsin huomattavan n.
14797: kauden aikana on suuresti vaikeutunut, 50,000,000 markkaan kohoavan säästön, joka
14798: niin ne vähäiset vasta enemmän tilastoissa kuluvan vuoden virkamie.Sten palkkoj~n
14799: kuin jokapäiväisessä elämässä näkyvät lu- vähennyksistä on kertynyt.
14800: paavat ilmiöt eivät oikeuta valtion varain Koska ruumiillisessa työssä työskentele-
14801: käytässäkään liikaan avokätisyyteen. Näin vien palkkaedut millään talouden alalla ei-
14802: ollen on edelleen välttämätöntä että valtion vät ole saavuttaneet välttämättömyyden-
14803: virkamiesten palkkojen alennuksella hanki- kään rajaa eikä valtiokaan ole alaisissaan
14804: taan tarvittavia säästöjä. Ne vähennykset, työpaikoissa tahtonut normaalisiksi katsot-
14805: jotka edellisinä ja kuluvanakin vuotena on taviin työpalkkoihin palata, ei siis ole mi-
14806: tehty, eivät ole olleet oikeudenmukaisia siksi tään syytä tehdä sitä virkamiesten palkka-
14807: että kaikilta palkkausluokilta, joihin vähen- etujenkaan kohdalla.
14808: nytksiä on sovelllutettu, ovat vähennykset ol- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
14809: leet samat. Tämä antaa sekä 'kansalle että ehdotamme,
14810: virkamiehille aihetta oikeutettuun arvos-
14811: teluun. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14812: Vuodelle 1935 laaditussa valtion tulo- ja van lakiehdotuksen:
14813:
14814:
14815:
14816: Laki
14817: 'Viran- ja. toimenhaltija.in palkka.usten väihentämisestä vuoden 1935 aåkan.a..
14818:
14819: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
14820: määrätyllä tavalla, säädetään täten:
14821:
14822: 1 §. suoritettavaa palkkausta ja käräjäjyväin
14823: Sellaiselta viran- ja toimenhaltijalta sekä korvausta, vähennetään palkkausta suori-
14824: toimenhoitajalta, joka saa valtionvaroista tettaessa viisi prosenttia hänelle tulevien
14825: peruspalkkaa, palkkaa, paikalliskoroitusta, mainittujen palkkausten kokonaismäärästä,
14826: ikä- ja perhelisää, virantoimituspalkkiota, jos viran- ja toimenhaltija sekä toimenhoi-
14827: mieskohtaista pa~k'k:auksen1lisää tai muuta taja on perheellinen ja perheensä pääasial-
14828: lisäpalkkiota, kuukaudelta tai vuodelta las- linen elättäjä, mutta kymmenen prosenttia
14829: kettavaa palkkiota, sopimuksen perusteella sanotusta kokonaismäärästä, jos hän on
14830: 384 IV,37. - Virkamiesten palkkausten vähentäminen vuonna 1935.
14831:
14832: perheellinen olematta perheensä pääasialli- 1 ja 2 momentissa olevia säännöksiä on
14833: nen elättäjä tai jos hän on perheetön. Jos sovellettava myös lakkautuspalkkaa suori-
14834: viran- tai toimenhaltijat tai toimenhoitajat tettaessa.
14835: ovat keskenään naimisissa, eikä heillä ole 2 §.
14836: kuuttatoista vuotta nuorempia lapsia, vä- Yläkansakoulun ja alakansakoulun opet-
14837: hennetään molemmilta kymmenen prosenttia. tajalta vähennetään hänelle valtiolta tule-
14838: Jos kuitenkin viran- ja toimenhaltija saa vaa palkkausta mlliksettaessa neljä prosent-
14839: peruspalkkaa ensimmmsessä palkkausluo- tia hänelle valtionvaroista suoritettavasta
14840: kassa, vähennetään häneltä hänelle tulevan palkkauksesta.
14841: mainittujen palkkausten kokonaismäärästä 3 §.
14842: kymmenen prosenttia jos viran- ja toimen- V altiovarainministeriöllä on oikeus, ot-
14843: haltija sekä toimenhoitaja on perheensä taen huomioon kussakin erikoistapauksessa
14844: pääasiallinen elättäjä, mutta kaksikym- esiintyvät kohtuussyyt, määrätä, että sel-
14845: mentä prosenttia sanotusta kokonaismää- laiselta viran- ja toimenhaltijalta, jolta
14846: rästä jos hän on perheellinen olematta per- 1 § :n mukaan menisi vähennystä kymme-
14847: heensä pääasiallinen elättäjä, tai jos hän nen prosenttia, vähennetään ainoastaan viisi
14848: on perheetön. Toisessa, kolmannessa, nel- prosenttia sanotussa pykälässä tarkoitetusta
14849: jännessä ja viidennessä palkkausluokassa palkkauksesta.
14850: ovat vastaavat vähennykset kahdeksan ja Viran- ja toimenhaltija sekä toimenhoi-
14851: kuusitoista prosenttia ja kuudennessa, seit- taja, jolta valtiovarainministeriön päätök-
14852: semännessä, kahdeksannessa ja yhdeksän- sen nojalla on vuoden 1934 aikana palk-
14853: nessä palkkausluokassa kuusi ja kaksitoista kauksesta vähennetty neljä prosenttia, saa-
14854: prosenttia. koon vuoden 1935 aikana nauttia palkkansa
14855: Viran- tai toimenhaltija tai toimenhoi- viidellä prosentilla vähennettynä, niin
14856: taja, jonka 1 momentissa mainittujen palk- kauan kuin ne syyt, jotka ovat olleet ai-
14857: kaetujen kokonaismäärä kuukaudelta on heena mainitun edun myöntämiseen, edel-
14858: 1,500 markkaa pienempi, saa, jos hän on leen ovat muuttumattomina olemassa.
14859: perheellinen ja perheensä pääasiallinen elät-
14860: täjä, palkkansa vähentämättömänä. Vähen- 4 §.
14861: nystä ei tehdä myöskään perheettömältä, Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
14862: jonka palkkaedut kuukaudelta ovat enintään täntöönpanosta annetaan asetuksella.
14863: 1,150 markkaa. Tässä momentissa mainit-
14864: tuja vähimpiä määriä alemmaksi älköön 5 §.
14865: palkkaetuja vähennettäkö. Tämä laki on voimassa vuoden 1935.
14866:
14867:
14868: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1934.
14869:
14870: Yrjö Hwuta.la. Heikki Niskanen.
14871: 385
14872:
14873: IV,ss. - Lak. a.l. N:o 30.
14874:
14875:
14876:
14877: Räisänen y. m.: Ehdotus laiksi valtion viran- ja toimen-
14878: haltijain palkkarus:ten väkootämtisestä vuodoo 1935 ai-
14879: kana.
14880:
14881:
14882: Ed u s lk u n n a ill e.
14883:
14884: Hallitus ei ole antanut eduSkunnalle esi- koroittamaan vapailla marlklkiooilla. TäJ:mä
14885: tystä laiksi viran- ja toimenlhaltijain palk- johtuu osittain siitä, että suuri osa porva-
14886: kausten vahentämisestä vuoden 193.5 aikana. rillista sanomalehdistöä on taistellut eri-
14887: Päinvastoin huomataan sen eduskunnalle koisella harrastuksella työläisten oikeu-
14888: jättämästä esityksestä talousarvioksi vuo- tettuja palkankorotuspyrkimyksiä vastaan,
14889: delle 1935 harrlituksen olevan sitä mieltä, mutta tpääasiassru siitä, että :metsä- ja
14890: että viran- ja toimenihaltijain palkat ovat uittotöissä olevat työläiset ja pieneläjät on
14891: vuoden 1935 aiilrana maksettalvat vähentä- saatettu siihen aselffiaan, että heillä nyky-
14892: mättöminä. hetkellä ei ole malhdollisuutta yrittääikään
14893: Kuluvan vuoden loppuun voirrnassaole- oma-aloitteisesti vaikuttaa palkkainsa ko-
14894: van lain mulkaan vähennetään viran- ja toi- roittamiseen, joten ainoaksi tieksi niissä ta-
14895: me:nihaltija~ta sekä toimenhoitaJjalta palk- pauksissa, jolloin ei ole saatu elinkustan-
14896: kausta suor1tettaessa neljä pr.osenttia hä- nuksia vastaava.a pa~kaa, on jäänyt kään-
14897: nelle tulevain palklkausten kokonaismää- tyä yhteiskunnan puoleen ja pyytää köy-
14898: rästä, jos viran- ja. toimenlha1ti'j.a selkä toi- ihäinlhoidon avun muodossa lisäpaikkaa.
14899: menihoitaja on perlhoollinen ja perheensä Valtio ja kunnat ovat tätä tyilläisten ve-
14900: pääasiaJllinen .elättä)jä, mutta ikalhdeksan rotusta pulatilanteen varjolla !harjoittaneet
14901: prosenttia sanotusta kokonaismäärästä, jos erikoisen rohkeasti, niin rohkeasti, että ve-
14902: hän on perheellinen ole.mrutta perheensä; rotus on ollut paljon yläpuolella sen neljän
14903: pääasiallinen elättä;jä, tai jos !hän ;on per- ja kahdeksan prosentin pulruveron, mitä osa
14904: heetön. viran- ja towenhaltijoista on saanut suo-
14905: Hallituksen esi.tyksistä nyt koossao4eJValle rittaa - heistähän ne elatusvelvolliset,
14906: eduskunnalle ei mistää•n näy, että hallitus joiden tulot ovat 1,500 markkaa pienemmä,.t
14907: olisi ryhtynyt toimenpiteisiin, että myöskin kuukaudessa ja pei'lheettöimät, joiden tulot
14908: valtion työläiset pienilpalkf"aisia myöten ja ovat enintään 1,150 mk. kuukaudessa, ovat
14909: erikoisesti juuri ne, saisivat myöskin ensi vapautetut tästä verosta, mikä onkin oikeus
14910: vuoden alussa pwlklkansa vä!hentämättöminä. ja kohtuus. Voidaan myös ajatella tä.män
14911: Työläisten pa·llkat alennettiin y.ksityisten ·verovBJpaan alirajan koroittamista, siitä
14912: töissä kohta n. s. lwpuanlii!kkeen alkamisen huolimatta, että työläisiä, jotka ovat saa-
14913: jälikeen, ensiksi teol~isuudessa, nimeno.maan neet paljon pienemrr>iä kuukausituloja, on
14914: vientiteollisuuudessa, ja sitten muilla verotettu jopa moninkertaisesti neljä ja
14915: aloilla, selkä myöslkin valtion ja kuntien kahdeksan prosenttia.
14916: töissä. Työläisten kohdalta jatkuu tämä Huomautetta!koon lisäksi·, että jos vi:rlka-
14917: ailipalkkatilanne edelleenkin. Vain aivan miehille annetaan nyt tuo korotus sellaisena
14918: mitättömässä määrin on päästy työpalkkoja kuin hallitus esittää, niin osattomiksi jäävät
14919: 386 IV,3s. - Virkamiesten palkkansten vähentäminen vuonna 1935.
14920:
14921: esim. valtionapua nauttivien ylk:sityiskoulu- Siltä varalta, että näin ei käy, että edus-
14922: jen opettajat, sillä mainå.ttujen koulujen kunnan enemmistö ei halua telhdä oikeutta
14923: valtioapuja ei ehdoteta koroitetrtavi'ksi. valltion töissä oleville väJhäväkisirmmille, on
14924: EdelläSanottuun viitaten on, jos n. s. pu- tehtävä esitys, ettei myöskään virlrrumiesten
14925: lruverotuksen poistrumiseen, s. o. virkamies- palkkoja kocoiteta, koska he ovat si-ttenkin
14926: ten palkanlkorotulmiin käydään, läihdettä,vä paljon paremmassa asemassa maksamaan
14927: siitä, että samanaikaisesti otetaan ensi vuo- puiaveroa kuin tuSkin elinkustannusrajan
14928: den talousarvioon niin riittävät määrät palkkaa nauttivat työläiset.
14929: työ- y. m. määrära:hqja, että ni1den turvin Edelläsanottuun viitaten ehdotamme,
14930: valtion työläisiille voidaan myöskin maksaa.
14931: palkat väJhentäroättöminä eli sellaisina kuin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14932: ne olirvat ennen n. s. la~puanliiikettä. van lakiehdotuksen:
14933:
14934:
14935:
14936:
14937: Laki
14938: viram- ja toimenhwltija.in p&lklk:a.usten vähentämisestä vuoden 1935 aikana..
14939:
14940: Eduskunna.n päätöiksen mUikaisesti, joka on tehty valtiopäivä!jäJrje8tylksen 67 §.:sai
14941: määrätyllä tavalla, säädetään täten:
14942:
14943: } ~. kdkonaismäärä kuukaudelta on 1,500 mark~
14944: Sellaiselta viran ja toiJmenh.altija1ta sekä kaa pienempi, saa, jos hän on perheellinen
14945: toimen'hoita'jalta., joka saa vaJ:tiouvaroista ja perheensä pääasiallinen eUittäjä, palk-
14946: plerus:palkkaa;, palklkaa, paika:llliskorotusta, kansa vähentäunättöm.änä. Vähennystä ei
14947: iikälisää, virantoimituspalkkiota., mieSkdh- tehdä myösikään perhoottörmältä, jonka !Palk-
14948: taista palkkausilisää ·tai muuta lisäpalkikiota, kaedUJt kuUikaudelta ovat enintään 1,150
14949: kuuikaude1ta tai vuodelta las!kettatVIlia palk- maDkkaa. Tässä momentissa mainittuja vä-
14950: kiota, sopimuksen perusteella suorite1!ta:vaa hem;piä määriä alemmaksi älköön palkka-
14951: palkkausta ja kärädädyväin korvausta, ;vä- etuja väJhennettäkö.
14952: hennetään pallkkausta suoritettaessa neljä 1 ja 2 momentissa olevia säännöksiä on
14953: prosenttia hänelle tu[evien mainittujen sovelletta'Va myös lak!k:autuspailklkaa suori-
14954: pa·lkkausten kokonaismäärästä, jos viran- ja tettaessa.
14955: toimenhaltija sekä toimenhoitaja on per- 21§1.
14956: heellinen ja perheensä pääasiallinen elät- Yläkansakoulun ja alakansaikoulun Olpet-
14957: täjä, mutta lkalhdeksan prosenttia sanotusta tajalta väJhennetään hänelle valtioLta tule-
14958: kokonaismääräStä, jos hän on perheellinen vaa palkkausta malksettaessa neljä prosent-
14959: olematta perheensä pääasiallinen elättäjä, tia hänelle vaJ.tion varoista suoritettavru>ta
14960: tai jos hän on ,periheetön. Jos viran- ja toi- palkkauksesta, ei kui1Jenlkaan kasvatus-
14961: menihaltijat tai toimenlhoitrujat ovat keske~ avlliJta.
14962: nään naimisiss111, eilkä heillä ole ikuuttatois.ta 3 ~.
14963: vuotta nuorempia lapsia, vähennetään mo- V altiovarainministeriilllä on oikeus, ot-
14964: lemmilta kahdeksan prosenttia. ta.en huomioon lk:ussrukin erikoistapauksessa
14965: Viran- ja toimenlha1Jt]ja tai toimen:hoitaja, esiintyvät kohtuussyyt, määrätä, että sellai-
14966: jonka 1 mom:ssa mainittujen palkkaetuj~n selta viran- ja toimenlhaltijalta, jolta 1 §:n
14967: IV,3s. - Räisänen y. m. 387
14968:
14969: mukaan menisi väJhennystä kalhdeksan pro- kauam. kuin ne syyt, j.otika orvat olleet ai-
14970: senlttia, vähennetään ainoa.Staan neljä p['O- heena mainitun edun myöntämiooen, edel-
14971: senttia s¬ussa, pykäJlässä tarkoitetusta leen ovat muuttumattomina olemassa.
14972: palkkaulksesta.
14973: Viran'- ja toimenhallti:ja sekä toimenhoi- 4= ~-
14974: ta;ja, jolta valtiovarainministeriön pää'täk- Tarkemrrnrut määräykset tämän lain täy-
14975: sen nojaUa on vuoden 1933 arkana pa:lk- täntööl1!Panoslta annetaan asetuksella.
14976: kauksesta vähennetty viisi prosenttia, saa-
14977: koon vuoden 1935 ailkana nauttia palkkansa 15 ~§.
14978: neljällä prosentillla rväJbenn~ttynä,. niin Tämä laJki on voimassa vuoden 1935.
14979:
14980:
14981: Helsingissä 10 päirvänä syyskuuta 19134.
14982:
14983: Yrjö Räisänen. Heikki Kääriäinen.
14984:
14985:
14986:
14987:
14988: 49
14989: 388
14990:
14991: IV,39. - Toiv. al. N :o 126.
14992:
14993:
14994:
14995:
14996: Lahdensuo y. m. : Ilmoooimien käyttämisestä lentoliiken-
14997: teen palve'bukseen.
14998:
14999:
15000: E d u s k u n n a 11 e.
15001:
15002: 'Maassamme on viime vuosien aikana Kun tällaiseen järjestelyyn, sotilas- ja
15003: telhty useita aloitteita kotimaisen lenttolii- siviili-ilmailun yhteistoimintaan, on ryh-
15004: kenteen aikaansaamiseksi, mutta -p'ääasiassa dytty ulkomailla ja se on siellä huomattu
15005: taloudellisrsta syistä eivät ne ole jdhtaneet hyödylliseksi, olisi tällaista menettelyä.
15006: toivottuihin tuloksiin. 'Taloudellista taustaa ryhdyttävä meiUäkin toteuttamaan, kun
15007: vasten katsoen ei vielä lähivuosinakaan siten 'huomattava osa sotilasilmailun me-
15008: voida ajatella sisämaan lentoliikenteen jär- noja voitaisiin saattaa rauhan aikana
15009: j·estämistä edes siinä määrässä kuin ulko- hyötyä tuottaviksi. Aluksi voitaisiin aja-
15010: mainen lentoliikenteemme on Järjestetty. tella sisämaan lentoliikenteen aloittamista
15011: Samoin on asianlaita ollut ulkomaillakin, yhdellä lentolin'jalla, jolloin tarvittaisiin
15012: ainakin eräissä maissa. Tästä syystä on vain kaksi lentokonetta. Kun liikennettä
15013: tämä liikennepulma ulkomailla ratkaistu varten ei tarvitsisi palkata erityistä len-
15014: siten, että joku ilmavoimien osasto on va- tävää henkilökuntaa ·ja kun Suomen Ilma-
15015: rustettu sellaisilla lentokoneilla, jotka on puolustusliitto jäsenyhdistyksiensä avulla
15016: voitu helposti muuttaa liikennelentokoneiksi huolehtisi paikallisen liikenteen järjeste-
15017: ja 'saattaa siten siviililiikenteen palveluk- lystä, olisivat liikenteen ylläpitokustannuk-
15018: seen, samalla kuin niillä on suoritettu soti- set niin alhaiset, että välittömät menot tu-
15019: lasilmailun matkalentoharjoituksia. Täl- lisivat ehkä jo peitetyiksi, jos kullakin
15020: löin on yhteisymmärryksessä sotilasjohdon lentovuorolla olisi mukana pari sellaista
15021: kanssa reitit harjoituslentdja varten mää- matkustajaa, jotka suorittaisivat matkas-
15022: rätty niin, että ne myös palvelevat talou- taan likipitäen rautateiden ensimmäisen luo-
15023: dellisia tarkoitusperiä. kan lipun ,hinnan. Jos lentoliikenne tuot-
15024: Meidän maassa1mme tulisi tällä haavaa taisi tuloja yli varsinaisten ylläpitokustan-
15025: kysymykseen kolme lentoreittiä, nimittäin nusten, olisi ylijäämä käytettävä ilmavoi-
15026: Helsinki -Tampere -Pori-Vaasa -Oulu, mien hyväksi.
15027: Helsinki- Lahti- Jyväskylä -Kuopio ja Kun puolustuslaitoksen perushankintoja
15028: Helsinki- Kotka- Viipuri- Sortavala- varten tänä ja lähivuosina myönnettärvistä.
15029: Joensuu. On sanomattakin selvää, kuinka määrärahoista tullaan käyttämään suuria
15030: suuri hyöty mainittujen lentoreittien var- summia ilmailuvoimien kehittämiseen, voi-
15031: silla olevalle asujamistolle ja yleensä ta- taisiin siinä yhteydessä lentoliikenteen ke-
15032: loudelliselle elämälle koituisi, jos ne pää- hittäminen ottaa huomioon sillä tavalla
15033: sisivät maan pääkaupungin kanssa lento- kun edellä on esitetty. Sellaisessa maassa
15034: liikenneyhteyteen. Eikä ainoastaan mat- kuin meidän maamme on, jossa taloudelli-
15035: kustajaliikenteen vaan myöskin postin ja set seikat ·ratkaisevasti vaikuttavat, voi-
15036: tavarankuljetuksen tuottama 1hyöty voidaan daanko riittäv·ässä määrässä uhrata varo~ja
15037: arvioida hyvin suureksi. ilmailun ja maanpuolustuksen hyväksi,
15038: IV,39. - Lahdensuo y. m. 389
15039:
15040: olisi tärkeää menetellä siten, että ilmapuo- että haUitus ilmavoimien hyväksi
15041: lustuksen hyväksi uhrattuja varoja voitai- myönnettävien määrärahojen käytän
15042: siin rauhan aikana käyttää lentoliikentee.n yhteydessä selvittäisi, mitä mahdolli-
15043: ja taloudellisen elämän palvelukseen. suuksia olisi ilmavoimien käyttämi-
15044: seen lentoliikenteen palvelukseen ja
15045: Edelläesitetyn perustuksella ehdotamme myönteisessä tapauksessa ryhtyisi
15046: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, siitä aiheutuviin toimenpiteisiin len-
15047: toliikenteen kehittämiseksi.
15048:
15049: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1934.
15050:
15051: JaJ.o Lahdensuo. Eljas Erkko.
15052: J. Koivisto. Y!l:'ljö Leiwo.
15053: E. v. Fr,enckeU. E. A. Tuomivaara.
15054: B.
15055: Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat määrärahojen osoitta-
15056: mista kulkulaitoksiin, terveydenhoitoon sekä taloudellisiin,
15057: sivistyksellisiin, sosialisiin y. m. tarkoituksiin.
15058: 393
15059:
15060: 1V,4o. - Rah. al. N :o 13.
15061:
15062:
15063:
15064:
15065: KuloV'aara y. m.: Määrärahan osoittamisesta Turun kau-
15066: pungin lentokentän rakennuskustanwuksiin.
15067:
15068:
15069: E d u s k u n n a ll e.
15070:
15071: Siitä 350 milj. markan suuruisesta mää- muotoisen alueen ja rakentanut valmiiksi
15072: :rära:hasta, jonka eduskunta myönsi vuonna kaikki kahdeksan lopulliseen suunnitelmaan
15073: 1932 ylimääräisten yleisten töitten järjestä- kuuluvaa 30 X 150 suuruista kiitotietä.
15074: miseksi työttömyyden seurausten lieventä- Kenttä on kuluvana kesänä ollut viljeltynä
15075: mistä varten, varattiin m. m. 2 milj. mark- ja tullaan se syksyllä auraamaan laskeutu-
15076: kaa lentokentän rakentamista varten Tur- neiden salaojien tasoittamiseksi. Kun Tuk-
15077: kuun. Valtion ja Turun kaupungin välillä holman lentokenttä valmistuu vasta keväällä
15078: sittemmin tehdyn sopimuksen mukaan tuli 1936 ja Turunkin lentokenttä vasta tällöin
15079: Turun kaupungin käyttää lentokentän ra- voi tulla täysin liikennöitäväksi, tulee kau-
15080: kennustöihin yhteensä 2.6 milj. markkaa ja punki ensi keväänä vielä uudelleen tasoit-
15081: tällä määrärahalla, jossa siis oli 600,000 tamaan kentän, kylvämään siihen lentoken-
15082: markkaa kaupungin varoja, tuli kaupungin tän tarkoitukseen sopivan heinänsiemenen
15083: suorittaa lentokentän rakentamisen ensim- sekä suojaviljan, joten kenttä keväällä 1936
15084: mäinen vaihe. Sopimuksen mukaan tuli on käyttöön valmiina. Tällöin on kaupunki
15085: kaupungin edelleen varata noin 3 km. päässä suorittanut lentokentällä noin 25 % enem-
15086: olevan Artukaisen tilan mailta ympyrän män töitä kuin mitä sopimus valtion kanssa
15087: muotoinen lentokenttäalue, jonka halkaisija edellyttää.
15088: Qli 800 metriä sekä lisäksi sadan metrin le- Lentokentän saattamiseksi tarkoitustaan
15089: vyinen suojavyöhyke kentän kaikilla puo- vastaavaksi näyttää kuitenkin tärkeältä suo-
15090: lilla. Rakennustyön ,ensimmäiseen vaihee- rittaa sillä vielä erinäisiä täydennystöitä.
15091: seen kuului kentän tasoittaminen, päävie- Siten rakennus, jonka kaupunki tulee luo-
15092: märi,en rakental1llinen, salaojitus ja kiito- vuttamaan sopivalta paikalta lentokentän
15093: teiden ,rakentaminen kentäJ!le sijoi:tetul1a laidalta lentoasemaa varten on saatettava
15094: kolmiomaisella alueella. Nämä työt ta- asiarumukaiseen kuntoon. Edelleen lentoase-
15095: kasivat mahdollisuuden käyttää kenttää man ympäristö on järjesteltävä ja sen edus-
15096: lentJotarkoituksiin. 'Turun kaupunki on talle rakennettava 30 X 60 suuruinen beto-
15097: sittemmin :toim~ttanut tasoi,tuksen, pois- nipäällysteinen seisontaiaituri yhdysteineen
15098: taen kaikki kalliot ja maakohoutumat lentoaseman kanssa. Suuremman lentovar-
15099: koko ympy;ränmuotoisella lentolkentällä, lu- muuden saavuttamiseksi on tämän lisäksi
15100: kuunottamatta paria kiitoteiden väliin kolme Artukaisen tilalle kuuluvaa raken-
15101: joutuvaa ja lentoliikennettä !kokonaan nusta siirrettävä toiseen paikkaan, lähei-
15102: haittaamatonta krulliota, ,rakentanut valta- sillä kukkuloilla olevat metsät kaadettava ja
15103: viemärit, salwojittanut koko ympyrän- eräät osaksi valtiolle, osaksi yksityisille yh-
15104: 394 IV,40. - Turun kaupungin lentokenttä.
15105:
15106: tymille kuuluvat johdot kaapeloimalla teh- kautta alkava lentoliike1me maakoneilla
15107: tävä lentotoiminnalle vaarattomiksi. Näistä voi suuntautua maahamme, mutta jolloin
15108: toimenpiteistä aiheutuvat menot on arvioitu Helsingin lentokenttä tuskin vielä on val-
15109: 600,000 markaksi. mis. Maamme liittäminen Skandinavian
15110: Yhtä tärkeänä kuin edellämainittuja täy- kautta kulkevaan lentoverkostoon heti alusta
15111: dennystäitä on kuitenkin pidettävä kiitotei- alkaen edellyttää näinollen Turun lentoken-
15112: den saattamista lopulliseen kuntoonsa. Kii- tän saattamista ajanmukaiseen kuntoon.
15113: totiet on tosin pohjustettu kiilakivityksellä Tämän lisäksi on Turun lentokenttä kai-
15114: ja päällystetty savihiekkapäällysteellä, kissa tapauksissa tärkeänä välilaskupaik-
15115: mutta varmaa on, että tällainen päällyste kana Tukholmasta Helsinkiin vastaisuudessa
15116: tulee lentokoneiden potkurien vaikutuksesta suuntautuvassa lentoliikenteessä, joten len-
15117: aiheuttamaan pölyytymistä, joka saattaa tokentällä tulee olemaan jatkuvasti laajem-
15118: olla erittäin haitallista lentokoneiden moot- pikin, kuin paikallinen merkitys.
15119: toreille. Edelleen tulevat sateet varsinkin Eduskunnan tämän istuntokauden alussa
15120: keväisin ja syksyisin tekemään kiitoteiden on hallitus jättänyt Eduskunnalle esityksen
15121: nykyisen päällystyksen epätasaiseksi, joka siitä, että Helsingin kaupungin lentokenttä
15122: seikka vaikeuttaa lentokentän käyttämistä. rakennettaisiin valtion toimesta ja vastai-
15123: Näistä syistä näyttää välttämättömältä, että suudessa myöskin ylläpidettäisiin valtion
15124: kiitotiet päällystetään heti lentokentän en- varoilla. Helsingin kaupunki olisi velvolli-
15125: 'si:mmäi,senl rakennusvaiheen yhteydessä .jolla- nen ottamaan osaa lentokentän rakennus-
15126: kin tarkoitukseen sopiwalla kestopäällyksellä. kustannuksiin arviolta ehkä n. 3-3.5 milj.
15127: 'l'utkittaessa eri kestopäällystystapoja on markalla, kokonaiskustannusten noustessa
15128: katsottu välttämättömäksi hyljätä eriluon- pyöreissä luvuissa noin 20 milj. markkaan,
15129: toiset asfalttipäällysteet, koska niihin kiito- sekä luovuttamaan määräajaksi kenttää
15130: teiden suhteellisen vähäisen käytön vuoksi varten tarvittavan alueen n. s. Tattarisuolta.
15131: muodostuu halkeamia, jotka rou:da.n vaiku- Jos Eduskunta hyväksyy tämän hallituk-
15132: tuksesta voivat helposti tehdä kiitotiet koko- sen esityksen pääasiassa ehdotetussa muo-
15133: naan käyttöön kelpaamattomiksi. Tarkoi- dossa, tulee Eduskunta tällä päätöksellään
15134: tuksenmukaisena päällystysaineena on sitä- saamaan aikaan ennakkopäätöksen, joka
15135: vastoin pidetty betonia, jolla valtiokin ny- osoittaa, että valtiovalta katsoo :velvollisuu-
15136: kyään päällystää vilkasliikenteisimpiä teitä. dekseen osallistua varsin runsaasti lento-
15137: Edelleen on havaittu, että kiitoteiden ja kenttien kustannuksiin. Siihen katsoen, että
15138: ruohokentän yhtymäkohtia lentokoneiden Turun lentokenttä voidaan ensimmäisenä
15139: liikuntapaikoilla, kiitoteiden paassa Ja ym- avata kansainväliselle liikenteelle, ja että
15140: pyrän piiriin rajoittuvilla sivuilla, on vai- tällä lentokentällä jatkuvasti tulee olemaan
15141: kea pitää liikennekunnossa, ellei ruohokent- yleisvaltakunnallistakin merkitystä, näyt-
15142: tää tarpeellisen suuruiselta alalta vahvis- tää allekirjoittaneiden mielestä selviöltä,
15143: teta, junttaamaila siihen riittävä märurä se- että valtiovalta suostuu myöntämään suh-
15144: pelikiviä. Kustannus näistä töistä on las- teellisen määrärahan Turunkin lentoken-
15145: kettu nousevan 2 milj. markkaan. tän saattamiseksi täydelliseen liikennöimis-
15146: Turun lentokentän saattamiseksi täysin kuntoon.
15147: liikennöitävään kuntoon tarvitaan siis vielä Hallituksen esityksen mukaan tulisi Hel-
15148: varoja 2.6 milj. markkaa. Tämän pääoman singin kaupunki suorittamaan valtion mak-
15149: uhraaminen lentokenttään on epäilemättä settavaan erään lisää todennäköisesti noin
15150: paikallaan, koska Tukholman lentokenttä 15 %. Nykyisessä Turun lentokentän ra-
15151: valmistuu jo vuonna 1936, jolloin Ruotsin kennusvaiheessa on Turun kaupunki maksa-
15152: IV,4o. - Kulovaara y. m. 395
15153:
15154: nut valtion avustuksen lisäksi noin 30% taa, vähintään 2 milj. markkaa, eli saman
15155: lentokentän rakennuskustannuksista eli suh- suhteellisen määrän kuin lentokentän alus-
15156: teellisesti kaksinkertaisen määrän. Tämän tavissa töissä. Turun lentokenttä tulee täs-
15157: ohella on kaupunki ottanut kantaakseen ko- säkin tapauksessa, ja varsinkin katsoen ken-
15158: konaisuudessaan rakennustöiden suorittami- tän rakentamisen halpuuteen, suhteellisen
15159: sesta aiheutuvan riskin, jonka ohella kau- halvaksi valtiolle.
15160: punki on vapauttanut valtion vuotuisista Esitetyn perusteella ehdottavat allekir-
15161: varsin huomattavista ylläpitokustannuk- joittaneet kunnioittavimmin,
15162: sista, suostuessaan ylläpitämään lentoken-
15163: tän. Näissä oloissa näyttää erittäin kohtuul- että Eduskunta päättäisi ottaa
15164: liselta, että valtio suorittaa siitä 2.6 milj. vuoden 1935 valtion tulo- ja menoar-
15165: markan suuruisesta arvioidusta lisäkustan- vion asianomaiseen kohtaan 2 milj.
15166: nuksesta, jonka Turun lentokentän saatta- markkaa Turun kaupungin lentoken-
15167: minen täyteen liikennekuntoon vielä aiheut- tän rakennuskustannuksiin.
15168:
15169: Helsingissä, syyskuun 6 päivänä 1934.
15170:
15171: U11ho Kulovaara. Alex Hämäläinen. Aug. Syrjänen.
15172: Matti Lepistö Ka,rl J. Wenman. J. A. Sjöblom.
15173: Onni Hiltunen. Levi J.ern. Alpo Lumme.
15174: A. Turkka. Edvard Haga. G. Lindström.
15175: Hilma Koivulahti-Lehto. Pelmm. Kettunen. J. F. Tolonen.
15176: Kustaa P·erho. Emil Jutila. Onni Mäikeläinen.
15177: J. Erl. Pilppula. Eemeli AaJlrula. V. A. Heiskanen.
15178: Janne Koivuranta. A. Kol"Venoja. A. A. Lastu.
15179: A. Suurkonka. Arvo Inkilä. J. E. Malmivuori.
15180: J. Koivisto. Hilj1a Pärssinen. Ansh. Alestalo.
15181: Kaarlo Hänninen. Herman Mattsson. Kalle Kämäräinen.
15182: Toivo Ikonen. Heikki Vehkaoja. Akseli Kanlll:'va.
15183: lsak Penttala. Kusti Arffman. Aarne Honka.
15184: J rulmari Linna. Toivo Hore'lli. Kyu.ikki Pohjala.
15185: S. SaiJ.o. NiHo P·ajunen. Emil Jokinen.
15186: V. A. Koonu. Lauri KaijaJ.ainen. E·lsa Metsäranta.
15187: Otto Marttila. Aleksi Aaltonen. Valfrid E~s!lm1a.
15188: Antti Meriläinen. L. 0. Hirvensalo. Yrjö Schildt.
15189: Einari Karvetti. K. Lumijärvi. Heikki Kääriäinen.
15190: Jussi Lonkainen. Urho Toivola. Aino Lehtokosiki.
15191: Uuno Hannula. Toivo Tyrni.
15192:
15193:
15194:
15195:
15196: 50
15197: 396
15198:
15199: lV,41. - Ra.h. al. N :o 14.
15200:
15201:
15202:
15203:
15204: Lepistö y. m.: Määrärahan osoittamisesta korvauksiksi
15205: luonnonvaarojen aiheuttamista vahingoista.
15206:
15207:
15208: E d u s k u n ill a 11 e.
15209:
15210: Vuoden 1933 valtiopäivillä eduskunta mainitsematta, että siitä voitaisiin myön-
15211: käsitellessään hallituksen esitystä kuluvan tää avustusta mainittujen vaurio1tten kor-
15212: vuoden menoarvioksi päätti korottaa 3 vaamiseksi. Kun kuitenkin olemme sitä
15213: pääluokan I luvun 3 mom. kohdalla valtio- mieltä, että ede:llämainitunlaisten luonnon-
15214: neuvoston käytettäväksi edeltäpäin arvaa- vaarojen sattuessa ha;llituksella pitäisi olla
15215: mattomiin tal'!peisiin otetun määrärahan .oikeus korvata vähävaraisille asukkaille
15216: miljoonasta markasta yhteen miljoo- aiheutunut taloudellinen vahinko, ehdo-
15217: naan kahteensataanviiteenkymmeneen tuhan- tamme,
15218: teen markkaan. Tätmä korotus ta.pahtui
15219: siinä tarkoituksessa, että voitaisiin vähä- että Eduskunta korottaisi v. 1935
15220: varaisille asukkaille harkinnan mukaan menoarviossa 3 pääluokan I luvun
15221: myöntää luonnonva.aroj•en, kuten pyörre- 4 mom:lle ehdotetun määrärahan
15222: myrsky:j.en ja raesateiden, ai.Jheuttamien va- 1,500,000 markaksi, ja
15223: hinkdjen johdosta korvausta omaisuudesta, että momentin perusteluissa mai-
15224: jonka valhingoittumisesta ei oli.Jsi voitu nittaisiin: Määrärahaa on lisätty
15225: saada korvausta vaJkuuttamalla se. Sama- 250,000 markalla, jotta valtioneu-
15226: ten tämän vuoden valtio:päivillä hyväksy;t- vosto voisi harkintansa mukaan
15227: tiin maatalousvaliokunnan mietintö N: o 17, myöntää yleisistä varoista vähävara:i-
15228: jossa lausuttiin toivomus, että tätä tarkoi- sille asukkat1le korvausta luonnon-
15229: tusta varten jatkuvasti olisi otettava vaarojen aiheuttamista vahingoista,
15230: määräraha menoarvioon. jos ne kohdistuvat sellwiseen omai-
15231: Hallitus tulo- ja menoarvioesi·ty;ksessään suuteen, jonka vahingoittumista ei
15232: vuodelle 1935 on jättänyt 3 pääluokan olisi voitu saada korvatuksi vakuut-
15233: I luvun 3 m:om. kohdalla perusteluissa tamalla kysymyksessäoleva omaisuus.
15234:
15235: Helsingissä 7 p :nä syyskuuta 1934.
15236:
15237: Matti Lepisrtö. J. Va.Ls.änen. J. F. Tolonen.
15238: Firans Mustasilta. Otto Toivonen. Emil Jokinen.
15239: Niilo Pajunen. Karl J. w,enman. Kaisa Hilden.
15240: Edv. ,K!ujala. A. Turklka. Antti Meriläinen.
15241: Edv. P.esonen. Paavo Aarniokoski. Onni Mäkeläinen.
15242: Aug. Syrjänen. J. E. lYiwlmivuori. Jalmari Linna.
15243: Onni Hiltunen. Väinö Sinisrulo. G. Lindström.
15244: Viljami Kalliokoski. Kalle waata. lsak Penttala.
15245: Onni Peltonen. Otto Ma11ttila.
15246: 397
15247:
15248: IV,42. - Rah. al. N :o 15.
15249:
15250:
15251:
15252:
15253: K[visalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta cu;evelvolUsten
15254: päi·vämhan koro~ttamiseksi.
15255:
15256:
15257: E d u s k u n n a 11 e.
15258:
15259: Vuonna 1927 Eduskunta käsitellessään oikeudenmukaista ja kipeän tarpeen vaati-
15260: valtion menoarviota vuodelle 19:28, koroitti maa, että myöskin sotilaiden päiväraha ko-
15261: asevelvollisten päivärahan 1 :stä markasta roitetaan entiselleen s. o. 2 ma11kaksi, j<a
15262: 2 :een markkaan. että tätä varten 9 :n pääluokan II luvun
15263: Vai<lclm sotilaiden päiväraha näin koroi- 5 momentilla olevaa määrärahaa vastaa-
15264: tettunakin oli perin vähäinen, niin siitä vasti lisätään.
15265: huolimatta se alennettiin v. 1930 1lksi mar- Tämä on vä!hävaraisten asevelvollisuut-
15266: kaksi, jonka suuruinen se nyt on. taan suorittavain nuorukaisten kannalta en-
15267: Vaikka tämä alentaminen valtion sillois1. tistäkin tarpeellisempaa senvuoksi, että hei-
15268: ten raillavaikeuksien vuoksi olikin jossain dän omaisensa työttömyyden, tPalkkojen al-
15269: määrin ymmärrettävää, on se sittenkin va- haisuuden y. m. nykyvaikeuksien vuoksi
15270: litetta·vaa. Vielä enemmän va.litettavaa on, eivät voi heitä av.ustaa senkään vertaa kuin
15271: ettei tätä alentamista myöhemmin ole ;pe- aikaisemmin.
15272: ruutettu, vaikka valtion raJha--asiwt ovat kai- Edelläesitetyn perusteella ehdotamme tä-
15273: kin puolin parantuneet. ten kunnioittaen,
15274: Kun valtion rahataloudellinen tila nyt
15275: on helpoittunut niin, että hallitus ehdottaa että Eduskunta koroittaisi vuoden
15276: huomattavia lisäyksiä puolustusmäärärahoi- 1935 menoarvion 9 Pl. II luvun 5
15277: hin, ja kun virkamiestenkin palkat nyt eh- momentille ehdotetun arviomäärä-
15278: dotetaan koroitettavaksi entiselleen, nii~ on rahan 18,000,000 markaksi.
15279:
15280: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1934.
15281:
15282: Väinö Kivisalo. Akseli Kanerva.
15283: Otto Toivonen. Aino lVIall~Mll.ä.ki.
15284: Anni Huotari. Alpo Lumme.
15285: Urho Kulovaara. Jalmari Linna.
15286: Hugo Aattela. K. H. Wd.ik.
15287: Onni Mä.keläinen. Onni Hiltunen.
15288: Väinö Sinisalo. Kustaa Perho.
15289: Hilda Herrala. Pekka Kettunen.
15290: Onni Peltonen. Uuno HannuJ.a.
15291: 398
15292:
15293: IV,43. - Rruh. al. N :o 16.
15294:
15295:
15296:
15297:
15298: Kesti y. m.: Lisämäärärahan osö"ittamisesta asevelvollisten
15299: päivärahan Jwroittamista v·arten.
15300:
15301:
15302: E d u s kun n a ll e.
15303:
15304: Vuoden 1932 alusta aLkaen on asevelv<Jl- ja toimenhalti•jain palkat on esitetty koroi-
15305: listen päiväraha ollut eduskunnan päätök- tettavaksi normaalisiin määriin siitä, mihin
15306: sen mukaan alennettu puoleen normaali- ne oli pakko alentaa valtion rahallisten vai-
15307: aj·an palkasta. Vaikka silloinkin tämmöiL keuksien vuoksi. Jos valtio voi koroittaa
15308: nen sää.stämisinto täihän heikkoon palkkaus- jo korkea;palkkaisten virkamiestenkin pal-
15309: luokkaan nähden ei ollut läheskään oikeu- kat niin on ennen sitä tehtävä tämä sotilas-
15310: denmukainen, on tämä sotilaspoika1mme poikiemme päivärahaan nähden ja sen täh-
15311: edun uhraaminen ollut suurena a•puna va:l- den ehdotamme kunnioittaen,
15312: tiotaloudellisessa elämässämme vallinneissa
15313: vaikeissa oloissa. että Eduskunta päättäisi ottaa ensi
15314: Nyt huomaa kuitenkin tulo- ja meno- vuoden tulo- ja menoarvioon 9 Pää-
15315: arviossa hallituksen esityksen mukaan että luokan II ~uvun 5 rn;om:lle 8,500,000
15316: hallitus ka.tsoo taloudellisen e.lämä.n jo saa- markan lisämäärärahan asevelvollis-
15317: vuttaneen melkein normaalisen olotilan; ten päivärahan koroittamiseksi 2
15318: esiintyypä siinä m. m. että vaLtion viran- markkaan.
15319:
15320: HeLsingissä 6 päivänä sn:skuuta 1934.
15321:
15322: Yrjö H. Kesti. Heikki Soininen.
15323: Heikki Niskanen. Eino Rytinki.
15324: Yrjö Hautala.
15325: 399
15326:
15327: IV,44. - Rah. al. N:o 17.
15328:
15329:
15330: V·aarama y. m.: Määrärahan osoittamisesta posti- ja lennä-
15331: tinlaitoksen talon rakentamista varten Kuopioon.
15332:
15333:
15334: E d u s k u n n a ll e.
15335:
15336: Kuopion :kaUJpungin postikonttori on ol- taisen kustannusarvion mukaan tulisi mai-
15337: lut aina 1800-luvun alkuvuosista asti siinä nittu talo kaksi.kerroksisena tontteineen
15338: ikävässä asemassa, ettei sil.lä ole ollut omaa, maksamaan Smk. 4,200,000:- ja ko~mi
15339: valtion rakentamaa taloa, vaan on sen, sa- kerroksisena Smk. 5,100,000: -. Tarvit-
15340: moin kuin lennäitinlaitoksen, pitänyt olla tava siirtomäärära'ha v;oitaisiin jakaa siten,
15341: sijoitettuna epämukaviin vuokra/huoneisiin, että tontin !hinta .Smk. 500,000: - ja ra-
15342: kuten nykyisinkin on asianlaHa. Posti- ja kentELmiskustannukset edellisessä tELpaulk-
15343: lennätinlhallitus on kyllä useita ker.tOija teh- sessa Smk. 1,500,000 : - eli yhteensä Smk.
15344: nyt valtioneuvostolle esityksiä toimenpitei- 2,000,000: - merkittäisiin vuoden 1935
15345: siin ryhtymisestä oman talon rakentami- menosääntöön ja Smk. 2.,200,000:- vuoden
15346: seksi mainitulle posti'konttoril.le ja lennä- 19316 menosääntöön, ·jälkimmäisessä tapauk-
15347: tinlaitokselle. Samoin on Kuopion läänin sessa tontin hinta Smk. 500,000:- ynnä
15348: maaherrakin tehnyt esityksiä samasta Smk. 1,800,000:- rakennuskustannuksia
15349: asiasta, mutta suotuisiin tuhJksiin ei ole merkitään vuoden 1935 menosääntöön ja
15350: päästy. Sm:k. 2,800,000:- seuraavan vuoden meno-
15351: Viime keväänä posti- ja lennäiinhallitus sääntöön.
15352: ryhtyi neuvotteluihin Suomen Pankin Kun Kuopiossa nyt kuluvana ja tuleva-
15353: kanssa, jonka toivottiin rakentavan kysees- nakin vuonna jatkuva työttömyys asettaa
15354: säolevan talon ja vuokraaJVan sen posti- ja jo nykyisin ankarasti veroitetun kaupungin
15355: lennätinlaitokselle. Nyt on kumminkin kannettavaksi liian suuria rasituksia, sillä
15356: saatu tietää, ettei Suomen Pankki katso paikkakunnan y.ksityinen rakennusyritte-
15357: voivansa rakennuShommaan rYJhtyä, joten liäisyys on kokonaan lamassa, niin olisi erit-
15358: hankkeen toteuttaminen sitä tietä on rauen- täin suotavaa, että uuden postitalon raken-
15359: nut. tamiseen ryhdyttäisiin ensi tilassa. Sen
15360: Kun Kuopion postikonttori ja lennätin- vuoksi rohkenemme kunnioittaen ehdottaa,
15361: laitos ovat epämukavissa vuokrahuoneissa
15362: ja vuokra~aikakin lo.p:puu ensi vuonna, on että Eduskunta vuoden 1935 tulo-
15363: oman talon rELkentaminen näille laitoksille ja menoarvioon ottaisi posti- ja len-
15364: erittäin tarpeellinen, jonka vuoksi olisi jo nätinlaitoksen talon rakentamiseksi
15365: ensi vuoden tulo- ja menoarvioon varattava Kuopion kaupunkiin joko Smk.
15366: määräraha sekä tontin ostamiseen että ra- 2,000,000:- kaksikerroksista raken-
15367: kennustöiden aloittamiseksi. Yleisten ra- nusta tai Smk. 2,300,000:- kolmi-
15368: kennusten YJlilhallituksen tekemän summit- kerroksista rakennusta varten.
15369: Helsingissä, syyskuun 7 päivänä 19'34.
15370:
15371: Edv. V·aara.ma. Tilda Löthman. A. J. Kosonen.
15372: L. 0. Hirvensalo. Kane Kämäräinen. Kalle Valta.
15373: P. V. Heikkinen. Elias Simojoki. Onni Hiltunen.
15374: Onni MäikeläJ.nen. Hei:kki Kääriäinen. Yrjö Räisänen.
15375: 400
15376:
15377: IV,45. - Rah. al. N :o 18.
15378:
15379:
15380:
15381: Leppälä y. m.: Määrärahan osoittamisesta 1·aja-aidan ra-
15382: kontamiseksi valtakunna;n rajaZle Salmin ja Suojärven
15383: pitäjissä.
15384:
15385:
15386: E d u s k u n n a ll e.
15387:
15388: Viimeksi vuotena 1926 teki edustaja Hän- tännöllisimmin suoja-aidan rakentamisella
15389: ninen eräiden edustajien kannattamana ano- rajalle.
15390: musehdotuksen määrärahan ottamiseksi suo- On kuitenkin mahdotonta sälyttää kus-
15391: ja-aitojen rakentamista varten Pohjois-Suo- tannukset, jotka suoja-aidan rakentami-
15392: meen valtakunnanrajalle. Eduskunta suh- sesta ja hoidosta aiheutuvat, paikallisten
15393: tautui myötämielisesti aloitteeseen. Ne vai- asukkaiden kannettavaksi. Onhan kysymys
15394: keudet, jotka esiintyvät Pohjois-Suomessa valtakunnan rajasta. Niin perustamiskus-
15395: valtakunnan rajalla porojen sekä hevosten tannukset kuin hoito kuuluvat siis lähinnä
15396: ja lehmien laiduntamisessa, ovat monenlai- koko valtakunnan kannettaviin.
15397: set, jos ei vieläkin suuremmat Salmin ja Sekä laki että hyvä tapa Suomessa edel-
15398: SuojäiWen pitäjien rajoilla, joissa asutus lyttävät molempien rajanaapurusten osal-
15399: on tiheämpää ja laiduntaminen yleisempää listumista raja-aidan tekoon. Pidämme
15400: rajaan sattuville laitumilla kuin muualla luonnollisena, mikäli ehdotuksemme tulee
15401: Suomessa. Eläinten karkaaminen Suomen hyväksyty;ksi, että ulkoasiainministeriö ryh-
15402: puolelta Venäjän puolelle ja päinvastoin tyy toimenpiteisiin saada Venäjän S. N. T.
15403: on tuottanut ja tuottaa alituisia rettelöitä Liiton osallistumaan valtakuntien välillä
15404: ja ikävyyksiä rajaviranomaisille. Ne kor- rakennettavan suoja-aidan kustannuksiin.
15405: vausvaatimukset, jotka puolin ja toisin esi- Kun yhtenä vuotena ei ole mahdollista
15406: tetään ja joihin vaaditaan suoritusta en- koko sille matka~le, minkä Salmin ja Suo-
15407: nenkuin karanneet eläimet luovutetaan järven raja edellyttää, aitaa rakentaa, olisi
15408: omistajilleen, aiheuttavat lisäksi tarpee- tavallaan kokeeksi rakennettava se osalle
15409: tonta välien kiristymistä. tätä matkaa ja tätä varten varattava
15410: Korvausmäärät voivat myöskin toisinaan 200,000 mk.
15411: nousta summiin, joiden suorittamiseen pai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15412: kalliset asukkaat, vähävaraisia pienviljeli-
15413: jöitä kun ovat, yksinkertaisesti eivät pysty. että Eduskunta ottaisi ensi vuo-
15414: On tapahtunut, että tällaisien korvausraho- den menoarvioon 200,000 mk:n
15415: jen vuoksi asianomaisen eläimen omistaja määrärahan raja-aidan rakentami-
15416: on menettänyt huomattavan määrän omai- seksi valtakunnan rajalle Salmin ja
15417: suutta, jopa kontunsakin. Tällainen ikävä Suojärven pitäjissä.
15418: tilanne olisi korjattava. Se tapahtuisi käy-
15419:
15420: Helsingissä syyskuun 10 p:nä 1934.
15421:
15422: Juhani Leppälä. Ka.a.pro Huittinen.
15423: Antti Kukkonen. Matti Pitkänen.
15424: Jussi Lonkainen.
15425: 401
15426:
15427: IV,46. Blah.. al. N :o 19.
15428:
15429:
15430:
15431:
15432: Kosonen y. m.: Miiiir.ärahan osoittamisesta varasto- ja kor-
15433: jauspajarakevnrvwksen rakentamiseksi Joevnsuun kaupun-
15434: kt'in Karjalan tiepivriä varten.
15435:
15436:
15437: E d u s k u n n a ll e.
15438:
15439: Karjalan tiepiiri on ainoa, joka vielä on luovutusehtoihin kuitenkin Joensuun kau-
15440: vailla tulenkestävää varasto- ja korjauspa- punginvaltuuston viimeksi tekemän päätök-
15441: jarakennusta. Sanotun tiepiirin korjaus- sen mukaan kuuluu m. m., että rakentami-
15442: paja Joensuun kaupungissa on pahanpäi- sen tulee tapahtua v. 193'5 ajalla. Tätä
15443: väinen, mitättömän pieni ja sen tähden etua ei valtion tulisi jättää jo viitatusta
15444: tarkoitukseen kelpaamaton, sekä varastora- syystä käyttämättä, mutta myös senvuoksi,
15445: kennus eri paikassa, joka sekin on pui- kun se on ainoa ka:llioperäisyytensä vuoksi
15446: nen ja on sekä rakennusaineensa vuoksi tarkoitukseen sopiva tontti, jollaista suin-
15447: että asemansa takia aina tulevaaralle alt- kaan ei Joensuun kaupungissa maastonsa
15448: tiina. Tästä syystä asianomais-et tiepiirin ;vi- puo1esta ole .monta tarjolla. Sitä paitsi
15449: ranomaiset ikuin myös tie- ja vesira~ennus tontin suuruus tekee mahdolliseksi myös
15450: hallitus ovat pitäneet j·o ikauan ensiluo~kai puolustuslaitoksen asepajan rakentamisen
15451: sen tähdellisenä asiana yhdistetyn varasto- Joensuun sotilaspiiriä varten samalle ton-
15452: ja korjauspajarakennuksen ralrentamisen tu- tine, jota tilaisuutta onkin tieviranomaisten
15453: lenkestävästä aineesta. Tätä varten on val- taholta puolustuslaitokselle tarjottu edellyt-
15454: mistettu kustannusarvio, joka päättyy täen, että tontti saadaan aikanaan tiepiirin
15455: 1,010,000 markkaan ja oli määrärahan otta- tarkoituksiin käytettäväksi. Nämä talou-
15456: mista pyydetty valtion v. 1935 talousar- delliset näkökohdat rakentamisen tarpeel-
15457: vioon. Sellaisen määrärahan varaamisen on lisuuden ~hella ovat siis varsin painavat.
15458: hallitus kuitenkin syistä taikka toisista yhä On vielä lisälksi muistettava, ~että tiepiirien
15459: sivuuttanut. kallisarvoiset koneistot ovat tulipalon va-
15460: On kuitenkin olemassa muitakin painavia ralta vakuuttrumattomia. Sen vuoksi ei voi
15461: syitä kuin jo edellä sanottu tulenkestävän viivytellä puheenaolevan tiepiirin varasto-
15462: rakennuksen tarve, mitkä syyt huomioon ot- ja korjauspadarakennuksen rakentamista
15463: taen ei saisi asian myönteistä ratkaisua eikä enää kauemmin pitää monien miljoo-
15464: enää lykätä. Joensuun kaupunki on näet nien markkojen arvoista valtiolle kuuluvaa
15465: - helpoittaakseen työtilaisuuksien saantia tavaraa epäkelvoissa, tulenvaaralle alttiissa
15466: kaupunkiin - luvannut luovuttaa tätä ra- suojuksissa. - Karjalan tiepiirin varaston
15467: kennustarkoitusta varten ilmaisen tontin, on jo kerran tuli uhannut tuhota, joskin
15468: joka pinta-alaltaan on 3,584 neliömetriä ja si'llä kertaa onnistuttiin tulenvalta tukah-
15469: joka alhaistenkin hintojen mukaan on duttamaan ennen kuin se aiheutti sanotta-
15470: ainakin 100,000 markan arvoinen. Tontin vampaa vaJhinkoa.
15471: 402 IV,4G. - Karjalan tiepiirin varasto1·akennus Joensuuhun.
15472:
15473: Vielä on mielestämme syytä mainita, Viittaamalla edellä lausuttuun ehdo-
15474: että työtilanteen helpoittamiseksi sanotulla tamme kunnioittaen,
15475: pai~kakunnalla olisi tämä kysymyksessä
15476: oleva rakennustyö kipeän tarpeen vaatima, että Eduskunta päättäisi ottaa v.
15477: sillä Joensuun kaupungilla itsellään ·ja sen 1935 tulo- ja menoarvioon 1,010,000
15478: läheisimmällä maalaiskunnalia Pielisen- markan määrärahan varasto- ja kor-
15479: suulla on sangen rajoitetut mahdollisuudet jauspajarakennuksen rakwntamisoksi
15480: sopivien töiden järjestämiseen. Joensuun kaupunkt"in Karjalan tie-
15481: piiriä varten.
15482:
15483: Helsingissä syyskuun 7 p :nä 1934.
15484:
15485: A. J. Kosonen. A1bin Koponen.
15486: Antti K~onen. Heikki Soininen.
15487: J. Väisänen. Pe'lclm K·ettunen.
15488: Akseli Bra.n.der.
15489: 403
15490:
15491: IV,47. - Rah. al. N:o 20.
15492:
15493:
15494:
15495:
15496: Janihonen: Mäiirärahan osoittamisesta radiokoneitten osta-
15497: mista ja kunnossapitoa varten rajavartioston kenttä-
15498: vartioissa.
15499:
15500:
15501: E d u s k u n n a 11 e.
15502:
15503: Rajavartioston tarpeellisuudesta maamme muksia miesten kuntoisuudelle. Ja ilolla
15504: itäisellä rajalla ei liene erimielisyyttä ole- on todettava, etteiväJt rajasotHaamme säiky
15505: massa. Onhan sen tehtävä erinomaisen tär- vaivoja ja vastuksia. He ovat velvollisuu-
15506: keä, mutta samalla vaativa. Rajasotilaat dentuntoista väkeä. Olisi sentähden luon-
15507: ovat sijoitettuina pitkin itäistä ra1ja-aluetta. !nollista, että heidän ly'hyet lomahetkensä
15508: Kenttävartiostot ovat joko omissa valtion yksinäisissä vartioissa tehtäisiin hauskem-
15509: rakennuttamissa huoneistoissa tai usein miksi. Jokapäiväiset verekset tiedot maail-
15510: myös vuokrahuoneissa. Usein ovat nämä malta saattaisivat heidät ikäänkuin lä:hem-
15511: vartiostot, jopa 10 penik. päässäkin lähim- mäksi muuta maailmaa. Siksi olisikin tär-
15512: mistä liikekeskuksista, useimmiten aivan keää, että kaukokenttävartiostoihin saa-
15513: yksinäisissä pailkoissa. Posti tulee monen taisiin radiot. Niiden tarpeellisuus levotto-
15514: päivän vanhana, jopa kestää viikonkin, mina aikoina on selvä jokaiseHe. Mutta
15515: joten viestit maailmalta ovat jo vanhoja, tavallisissa:kin oloissa olisivat ne .erämais~a
15516: ennenkuin luettavaksi saadaan. Joka taas vartiointia toimittaville raj.asotilaille erin-
15517: tuntee rajasotilaitten toimintaa, niin se on omaiseksi hyödyksi ja huviksi. Rohkenen
15518: peräti raskasta ruumiillisesti, mutta erit- näin ollen ehdottaa,
15519: täinkin henkisesti. Rajasoti'la~ta on vä-
15520: hän, vartiopaikko'ja harvassa, partiomat- että Eduskunta päättäisi ottaa v.
15521: kat pitkät. Rajalla, tiettömissä synkissä 1935 talousarvioon 500,000 mk.
15522: saloissa kulkee partiomies, kesällä ja tal- radiokoneitten ostamiseksi ja kun-
15523: V·ella, tuiskussa ja pa1kkasessa, päivällä ja nossapitämiseksi rajavartioston kent-
15524: yöllä. Kaikki tämä asettaa suuria vaati- tiivartioissa.
15525:
15526: Helsingissä syysk. 10 p :nä 1934.
15527:
15528: T. A. Janhonen.
15529:
15530:
15531:
15532:
15533: 51
15534: 404
15535:
15536: IV,4s. - R.ah. al. N:o 21.
15537:
15538:
15539:
15540:
15541: Niskanen y. m.: Määrärokan osoittamisesta rukiin tullin
15542: takaisin maksamista varten Oulun läänissä ja Pohjois-
15543: Karjalassa.
15544:
15545:
15546: E d u s k u n n a ll e.
15547:
15548: Tullin kantamista ulkomailta tuotavasta sessa puolet perheen tulosta. On otettava
15549: syömäviljasta on käytetty kotimaassa kas- vie'lä huom~oon, että leipä on niiden ihmis-
15550: vatettavan viljan hinnan suojaamiseksi. ten pääasiallisin ravinto, joten sitä on käy-
15551: Tältä kannalta tullisuojan syömäviljalle tettävä paljon. Sitäpaitsi on Pohjois-Suo-
15552: voi ymmwrtää. Mutta tullisuojasta on muo- messa yksistään kylmän ilmanalan vaiku-
15553: dostunut verotusmuoto, joka kohtaa kan- tuksesta ravinnon tarve suurempi kuin ete-
15554: samme vä:hävä:kisintä osaa kaikkein ras- lässä, mikä johtuu ihmisruumiin lämpimän
15555: kaimmin. Näin ollen se ei ole oikeuden- tarpeesta. Kun näin on, niin ei sovi ihme-
15556: mukainen verotustapa. tellä, että kuntain menot kasvavat köyhäin-
15557: Maamme pohjois- ja myöskin itäosissa hoitomenojen osalta jatkuvasti. Pieni
15558: joutuu jokseenkin kaikki asukkaat hankki- palkka ei riitä perheen varaksi, kun lei-
15559: maan ostamalla syömäviljansa, joko osit- västä vielä saa maksaa korkeaa veroa tul-
15560: tain tai kokonaan, johtuen siitä, kun mai- lina, joten tullinkanto vaikuttaa välilli-
15561: nituilla seuduilla on pienet viljelysalat ja sesti kuntainkin talouden hoitoon. Ruis-
15562: toiseksi ilmastosuhteet ovat näillä seuduilla tullin peruuttaminen onkin mielestämme
15563: viljan viljelykselle epäedulliset, joten jou- oikeuden ja kohtuuden mukainen toimen-
15564: dutaan varsin usein leikkaamaan vilja pide kysymyksessä oleville seuduille.
15565: tuleentumattomana, tai sen korjaa halla. Edelläsanotun perusteella kunnioittaen
15566: Paitsi sitä väestönosaa, joka kasvattaa ehdotamme,
15567: syömäviljansa osittain, on n. s. palkkatyö-
15568: läistenkin asema näillä seuduilla vastaa- että Eduskunta ottaisi v. 1935
15569: vasti huonompi kuin muualla maassa. menoarvioon 18,000,000 markkaa ru-
15570: On tunnettua, että 10-henkinen perhe kiin tullin takaisin maksamista var-
15571: joutuu tullina maksamaan veroa syömäs- ten Oulun läänissä ja Pohjois-Karja-
15572: tään leivästä aina 1,500 markkaan asti lassa.
15573: vuodessa, mikä summa on useassa tapauk-
15574:
15575: Helsingissä, 10 päivänä syyskuuta 1934.
15576:
15577: Heikki Niskanen. Yrjö Hautala.
15578: 405
15579:
15580: IV,49. - 'Rwh. al. N :o 22.
15581:
15582:
15583:
15584:
15585: Tapaninen y. m.: Määrärahan osoittamisesta rukiin tulli-
15586: rasituksen lieventämiseksi eräissä Oulun ja Kuopion
15587: läänien kunnissa.
15588:
15589:
15590: E d u s k u n n a 11 e.
15591:
15592: Viitaten siihen, mitä edustaja Simojoen päättämää toimenpidettä, ehdotamme kun-
15593: y. ;m. rahaasia-alaitteessa N :0 5 viime VUO- nioittaen,
15594: den syyskuun 14 päivältä ja edustaja Hän-
15595: nisen y. m. rahaasia-arloitteessa N:o 4 saman että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
15596: kuun 2 päiväLtä, jotka koskevat rukiin tullin den 1935 tulo- ja menoarvioon
15597: twkaisin ma,ksamista eräissä osissa maata, on 12,000,000 markkaa rukiin tullin ai-
15598: perusteluina esitetty ja koska, vaikka hal- heuttaman rasituksen lieventäm,iseksi
15599: litus esityksessään tulevan vuoden tulo- ja niissä Oulun ja Kuopion läänin kun-
15600: menoarvioksi on jättänyt asian huomiotta, nissa, Jmssa rukiinviljelystä ei voida.
15601: olosuhteet yhä edelleen vaativat sanotussa sanottavasti harjoittaa.
15602: aloitteessa esitettyä ja eduskunnan silloin
15603:
15604: Helsingissä syyskuun 10 päivänä 1934.
15605:
15606: L. P. Tapaninen. Eljas Simojolci.
15607: 406
15608:
15609: IV,5o. - Rah. al. N :o 23.
15610:
15611:
15612:
15613:
15614: Hänninen y. m.: Määrärahan osoittamisesta rukiin tullin
15615: tuottaman rasituksen lieventämistä varten maan niissä
15616: osissa, joissa rukiinviljelys menestyy huonosti.
15617:
15618:
15619: E d u s k u n n a ll e.
15620:
15621: Tullilakiemme kaikkein karkei:mpiin vir- jana ei ole täysin rukiin arvoinen, täytyy
15622: heisiin on luettava, että tärkeimmän leipä- Pdhjois-Suomessa vilje1ysten laa!jennuttua-
15623: viljamme, rukiin, tulli on sama maamme kin leipävilja melkoiselta osalta ostaa
15624: eteläosista aina Ta:ka-Lap[>iin ja Petsarrnoon muualta.
15625: saakka. V.aikka viljatullit yleensä ovat Viljatullit rasi·ttavat raskaammin suuri-
15626: meillä n. s. suoja:tulleja, joiden tarkoituk- kuin pien1perheisiä, maattornia ja uudisrai-
15627: sena on pitää vi<tjan vil jelys jotenkuten
15628: 1
15629: vaa<jia enemmän kuin vauraarrnpia viljeli-
15630: kannattavana siellä, missä se menestyy, jöitä, mutta katovuosina, joita usein sattuu,
15631: muuttuvat ne maamme po'hjois- ja itäosissa kaikkia miltei samalla lai'Ha. Thden 'henki-
15632: ilmastollisista syistä puhtaiksi verotnlleiksi. lön on laskettu :kuluttavan vuodessa 1•50 kg
15633: Näin ollen ei ole oikein, että vwltio yksin ruista (Norjassa lasketaan 200 kg). Kun
15634: Oulujoen vesis>töstä pohjoiseen ulottuvalta tullia menee keskimäärin 1 mk. ruis.kilolta,
15635: maamme osalta, Etelä-.La[)ista, Perä-Pohj•o- nousee tämä vero 10-ili:enkistä perhettä koh-
15636: lasta ja Kainuusta- siis maamme köyhim- den ljopa 1,,500 markkaan.
15637: miJtä ja kovaosaisimmilta seuduilta - Nj~kyisenä pu:la-aikana, jolloin •työpaikat
15638: perii .tätä rveroa yksin rukiista noin ovat alentuneet, 1 työnsa,ant~m:ahdollisuudet
15639: 20,000,000 markkaa. pienentyneet, metsien ~inna,t a'lentuneet ja
15640: Sen asiantuntijalautakunnan laskelmien rahan arvo ·työhön j.a ,tuotteisiin nä!hden ko-
15641: mukaa,n, joka viisi vuotta sitten asetettiin honnut, tuntuu vil'jatulli entistä paljon ras-
15642: tutk~maan, miten rukiin tullit Pohjois-Suo- .kaammalta. Kun tämän lisäksi luottoa ei
15643: messa olisi väestölle peruutettava, on rukiin ole talollisilla~man, ei voida hanJmkia rahaa
15644: .tuotto Lapin kihlakunnassa vain 3 kg asu- viljan ostoon. Laajoilla aJueilla Koillis- ja
15645: kasta kohti, Kemin kilhlakunnassa 22 kg, Pohjois-Suomessa on valtion 'ja kuntain ta\_
15646: eikä se ole sanottavasti korkeampi myös- loHisillekin täytynyt viime vuosina jaka.a
15647: kään Oulun kiJJ.la:kunnan poh'j'oisosissa. viljaa avustukseksi, puhumattakaan tilatto-
15648: Ohra sen sijaan hyvinä kesinä menestyy mista ja uudisviljelijöistä.
15649: aina Taka!-Lap'Piin saakka, mutta viileäm- Lisäksi on .otettava !huomioon, että ravin-
15650: pinä kesinä ei sekään ehdi tuleentua tai vie non kulutus Polhjois~Suomen kyLmässä il-
15651: sen varhainen halla. Hyvin usein se täy- mastossa on suurempi kuin etelässä, että
15652: tyy leikata vihantana, josta syystä sen ra- le~pä siellä kansan ruokataJoudessa on mel-
15653: vintoarv.o jää vä•häiseksi. Kaura vielä har- kein kaikki kaikessa 'ja että poikkeustapauk-
15654: vemmin .tuleentuu Oulun läänin pohjois- sissa siihenkin !pitää lisätä korvikkei.ta. Mi-
15655: osissa, pulhumattakaan ve'hnäHtä. Kun li- ten se .aikain kuluessa vaikuttaa kansan fyy-
15656: säksi otetaan huomioon, että. dhra le~pävil- silliseenkin puoleen, siitä on jo ra:jaseuduilla
15657: IV,50. - Hänninen y. m. 407
15658:
15659: kyllin esilnierkkejä, kuten esim. asevelvollis- Kun sopivan, va.kinaisen ·peruutusjärjes-
15660: ten !kutsuntatarkastu!kset sen osoittavat. telmän luominen näyttää vie:vän ai'kaa, olisi
15661: H uom3Jttava osa .näiden seutujen väes- kyseessäolevaa huutavaa :epäkohtaa väliai-
15662: töstä, joita vHjatulli.t raskaimmin painavat, kaisin toimenpitein korj3Jttav.a. Mieles-
15663: työskentelee vientiteo1lisuuden palv,eluk- tämme olisi :tulo- ja menoarviOISSa varattava
15664: sessa: tukkien tai paperipuiden kaata:jina, sO'pivansuuruinen määräraha ru!kiin tullin
15665: vedättä;jinä 'tai uittaoina •taikka sahojen ja väliaikaiseen rperuutu!kseen ja .käytettävä
15666: massatehtaiden työläisinä. Muulla Suo- maatalouden, erittäinki:n pienvi:ljelijäin vil-
15667: mella ei ole oikeutta nostaa !heille ja heidän jelysmuotojen kehittämiseen eli tarlroituk-
15668: ,perheilleen leivän· m:int\aa !iian korkeaksi. siin, jotka vä!hentäisivä:t ostoviljan käyttöä
15669: Metsätyöläisen palkat ovat olleet noin 30 mk. mainituilla seuduilla.
15670: vaiheilla päivä!ltä ja työtä on oHut korkein- Siihen täMäävistä toimenpiteistä pi-
15671: taan noin neljäksi kuukaudeksi vuodessa. dämme .tärkeimpinä uudisraiv,auspalkkio-
15672: Kun miehen ruokaan 'ja !hoitoon työaikana järjeste1män ja vi1jelyspa:1sta'toiminnan tu-
15673: menee 15 mk. päivässä, jää [Jel1heen elatuk- kemisen :kysymyksessäole:viUa seuduilla.
15674: seen koko rahatul'osta 1,500 mk. eli juuri
15675: Uudisraivaus·palk'kioiden vaikutuksesta on
15676: se erä, minkä 10-!henkinen pm•he maksaa
15677: viljeHyn rrnaan pinta-ala rajaseuduillakin
15678: valtiolle rukiin ·tullina. Vaikka metsätyö-
15679: nopeasti kasvanut. Viljelys olisi siellä vie-
15680: läisenä .toimiva mökin tai metsätor[Jan mies
15681: läJkin nop-eammin la.ajentunut ja voimistu-
15682: käyttääkin muun ajan työhön omalla pie-
15683: nut, jos paLkkiot olisivat 1olleet suuremmat
15684: nellä konnullaan, ei se voi tuottaa hänen
15685: ja jos niitä olisi voinut uudisviljreli!jä enem-
15686: pe:rlheelleen riittävästi ravintoa, vaa.tteista
15687: män käyttää myös väkilantoihin.. Paljon on
15688: pu:huma ttakaan.
15689: esimerkkejä siitä, että maata on kyllä rai-
15690: Eduskunta ruistullin peruutuksesta teh-
15691: vattu 'ja ojitettu, mutta sitä ei ole varain
15692: dyn aloitteen johdosta on v. 1933 perus-
15693: puutteessa voitu saattwa kasvukuntoon.
15694: teluissa antanut sen suuntaisen lausunnon,
15695: että P.oh'jois-Suomen rui!Stulliperuutuskysy- Rukiin tullin väliaikaiseen [peruu'tukseen
15696: mys olisi otetta.va lharbttava!ksi uutta !tulli- käytettävästä määräralhasta olisi sentähden
15697: tariffia laadittaessa. Sen järkeen on edus- osa käytettävä uudis.raivauspaJikkioiden iklo-
15698: kunta hallirtuksen esityksestä myöntänyt roittamiseen ja apuralhoiksi rvä:kilannoittei-
15699: Pohjois- ja Itä-1Suomen köylhille kunnille den ostamista varten. N. s. viljrelysrpail.sta-
15700: tulliperuutusta siitä vi~jasta, joka käytetään toiminnalla, jota kuluneena kesänä on maa-
15701: köyhäinhoitoon. Näin o1len eduskuntakin talousministeriön .toimesta !kokeiltu, näyttää
15702: on periaatteessa myöntänyt tulliperuutuk- olevan melkoisen suuri merkitys kaikkein
15703: sen joissakin muodoissa välttämättömäksi väJhävaraisirmman maaseutuväestön elineh-
15704: ja oikeudenmukai!S.eksi. Edellämainittu:kin tojen parantamisessa.. Etelä-·La,pissakiln se
15705: pieni tulliperuutus he1poittaa jonkinverran näyttää antavan ainakin tyydy.ttäviä tulok-
15706: veronmaksajia, mu'tta se ·on mitättömän sia. Rukiintullin peruutusvaroista voitai-
15707: pieni osa siitä, mitä kuntalaiset rukiin tul- siin 10sa !käyttää myös edeLlämainittuun tar-
15708: leina kaikkiaan :maksavat. Oikeudenmukai- koitukseen.
15709: sin olisi sellainen 'järjestelmä, ettei rukiin Edelläesitettyyn eräänlaiseen rukiin tul-
15710: tu1lia lainkaan kanne:ttaisi maan niissä lin väliaikaiseen rperuutu'kseen olisi vuod®
15711: osissa, joissa ei rukiin rviljelys menesty tai 1935 tulo- ja menoarvioon varattava
15712: että kannettu ~ulli asuk'kaiHe peruutettai- 15,000,000 markkaa.
15713: siin. Edellinen rtwpa on käytännössä Taka- Edelläesitettyihin perusteluihin nojaten
15714: Lappiin ja Petsamoon nähden. kunnioittaen ehdotamme,
15715: 408 IV,5o. - Rukiin tullirasituksen lieventäminen Pohjois-Suomessa.
15716:
15717: että Eduskunta päättäisi vuoden että korvausta suoritetaan halli-
15718: 1935 tulo- ja menoarvioon ottaa tuksen vastedes laatiman suunnitel-
15719: 15,000,000 markan suuruisen määrä- man mukaan uudisraivauspalkkioi-
15720: rahan rukiin tullin tuottaman rasi- den koroittamiseksi valmiiden viljel-
15721: tuksen lieventämistä varten maan mien saattamiseksi kasvukuntoon ja
15722: niissä osissa, joissa rukiinviljelys me- viljelystoiminnan tukemiseksi.
15723: nestyy huonosti; sek~
15724:
15725: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1934.
15726:
15727: Ka.ado Hänninen. LMlri Kaijalainen.
15728: K. A. Lohi. M. 0. Lahtela.
15729: Kusti Arffman. S. Salo.
15730: Antti Kukkonen. Ansh. Alestalo.
15731: J. Emil Lampinen.
15732: 409
15733:
15734: IV,5t. - Rah. al. N:o 24.
15735:
15736:
15737:
15738:
15739: KalliokoSiki y. m.: Määrärahan osoittamisesta pienviljeli-
15740: jäin maatalouden luotto-olojen parantamiseksi myönnet-
15741: tyjen lainojen koron alentamiseksi.
15742:
15743:
15744: E d u s k u n n a ll e.
15745:
15746: Toukokuun 27 päivänä 1927 tekemällään nat voitiin myöntää muuta osuuskassan
15747: päätöksellä valtioneuvosto myönsi valtion hyväksymää pätevää vakuutta vastaan.
15748: vuoden 1926 ylimääräisen tulo- ja meno- Lainavaroista, jotka Osuuskassojen Kes-
15749: arvion V luvun 5 momentilla otetusta kuslainarahasto-Osakeyhtiön olisi suori tet-
15750: maatalouden luotto-olojen parantamiseen tava valtiolle takaisin vuosittain tapahtu-
15751: osoitetusta 80 miljoonan markan rajatto- villa lyhennysmaksuilla 26 vuoden ku-
15752: masta siirtomäärärahasta Osuuskassojen luessa, suorittaa Keskuslainarahasto val-
15753: Keskuslainarahasto-Osakeyhtiölle 40 mil- tiolle korkoa 5 % ja lainoja saaneet pien-
15754: joonan markan suuruisen lainan, osuuskas- viljelijät suorittavat osuuskassalle 6 %:n
15755: sojen välityksellä edelleen lainattavaksi lmron.
15756: ,taloudellisesti heikossa asemassa oleville Tämä pienviljelijälainoista perittävä
15757: pienviljelijöille, m. m. vuokra-alueiden lu- 6 %:n korko oli niissä oloissa, joissa kysy-
15758: nastuksen kautta muodostuneiden ja niihin myksessä olevat lainavarat myönnettiin,
15759: verrattavien pientilojen omistajille, joiden kohtuullinen ,halpakorkoisistakin'' lai-
15760: omistamaan tilaan ei kuulu yli 10 hehtaa- noista. Mutta sen jälkeen ovat olosuh-
15761: ria viljeltyä maata, käytettäväksi etupäässä teet huomattavasti muuttuneet. Niinpä
15762: viljelysmaiden laajentamiseen tai voima- suurpankkien maksama talletuskorko oli
15763: peräisempään kuntoon saattamiseen, talous- vuonna 1927 6 1 / 2 -6 1 / 4 %, vuonna 1930
15764: rakennuksen uudistamiseen tai kunnostami- 7-6 1 / 2-6 %, kun taas se vuonna 1933
15765: seen taikka muihin perusparannuksiin, oli vain 5-4 1 / 2 % ja nykyisin on 4 %.
15766: jotka tarkoittavat tilan tuotannon kohotta- Sen sijaan siis, että pienviljelijälainojen
15767: mista ja viljelyksien voimaperäistyttä- korko vuonna 1927 oli noin 1 / 2 % talletus-
15768: mistä". Eräissä tapauksissa ja erinäisillä korkoa alhaisempi, on se nykyisin sitä 2 %
15769: ehdoilla voitiin puheenaolevista varoista ko:rkeampi. Metsättömän maatalouden puh-
15770: myöntää lainoja eräisiin muihinkin pien- das tuotto oli maatalouden kannattavai-
15771: , tilojen kannattavaisuuden edellytysten luo- suustutkimusten mukaan vuonna 1928 588
15772: mista koskeviin tarkoituksiin. Samaan ta- mallkkaa hehtaarilta, vuonna 1930 482
15773: louteen annettavan lainan määrä sai olla markkaa, mutta vuonna 1932 vain 360
15774: korkeintaan 30,000 markkaa ja oli ainakin markkaa ja vuodelta 1933 saatujen ennak-
15775: yli 20,000 markan suuruisista sekä vähin- kotietojen mukaan 318 markkaa hehtaa-
15776: tään 10 vuodeksi annetuista lainoista vaa- rilta. Vuosina 1927-1929 olivat verot vielä
15777: dittava riittävä kiinnitysvakuus, jota vas- kohtuulliset ja maanviljelijäin veronmaksu-
15778: toin pienemmät sekä lyhytaikaisemmat lai- kykykin suhteellisen hyvä, mutta viime
15779: 410 IV,51. - Pienviljelyslainojen koron alentaminen.
15780:
15781: vuosina on verorasitus maalaiskunnissa Osakeyhtiön ja osuuskassojen välityksellä
15782: kasvanut, monissa vallan ylivoimaiseksi. lainattuina vielä noin 32 milj. markkaa,
15783: Sitä, että 6 % :n korkoa lainoista, jotka merkitsisi 2 % :n koron alennus 640,000
15784: alkuaan oli tarkoitettu halpakorkoisiksi ja markan vuotuista lisämenoa.
15785: jotka on annettu vähävaraisille pienviljeli- Edelläesitetyn nojalla ehdotamme kun-
15786: jöille, ei enää voida pitää tällaisille avus- nioittaen,
15787: tuslainojen Juontoisille lainoille halpana,
15788: osoittaa sekin, että eräiden muiden saman- että Eduskunta päättäisi vuoden
15789: tapaisten valtiolainojen korkoa on viime 1935 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
15790: aikoina valtiovallan toimesta alennettu. XIV luvun 24 momentille hallituksen
15791: Niinpä n. s. kalastajalainojen korko on ku- ehdottaman 8 milj. markan lisäksi
15792: luvan vuoden alusta alennettu 5 % :sta ottaa 640,000 ma1·kan suuruisen mää-
15793: 4 % :iin ja ,eräille maataloudellisille tuotan- rärahan Osuuskassojen Keskuslaina-
15794: tolaitoksille annettujen lainojen korko rahasto 0. Y:n välityksellä v. 1927
15795: alennettiin kuluvaksi vuodeksi ja on ehdo- taloudellisesti heikossa asemassa ole-
15796: tettu tulevaksi vuodeksikin aleunettavaksi ville pienviljelijöille maatalouden
15797: 6 %:sta 4 %:iin. luotto-olojen parantamiseen v. 1926
15798: Tuntuisi näin ollen täysin perustellulta ylimääräisessä tulo- ja menoarviossa
15799: ja tarpeen vaatimalta, että näistä n. s. pien- osoitetusta 80 milj. markan rajatto-
15800: viljelijälainoista kannettava korko alennet- masta siirtomäärärahasta myönnetty-
15801: taisiin 4 %:iin. Kun näitä varoja tällä heto jen lainojen korkojen alentamiseksi.
15802: kellä on Osuuskassojen Keskuslainarahasto- kahdella prosentilla.
15803:
15804: Helsingissä, syyskuun 7 päivänä 1934.
15805:
15806: Viljami Kallioikoski. Eemeli Arulwla.
15807: Jllihani Leppihlä. M. 0. L31htela.
15808: P. V. Heikkinen. Heikki Soininen.
15809: K. A. Lohi. Antti Halonen.
15810: Kalle Kämäräinen. T. N. Vilhu1a.
15811: Vihtori Vesterinen. Viljo V:enh!o.
15812: Ka.rupro Huittinen. Juho Paksujrulka.
15813: Anton Sumkonika.. E. M. TM"kkanen.
15814: Matti Pitkänen. Mbin A!sikainen.
15815: Uuno Hannula. Akseli ~~ander.
15816: Janne 1Koivuranta. Väinö X.aa.salainen.
15817: L. 0. Hirvensalo. Einari Karvetti.
15818: Tilda Löthman. J. ~rukala.
15819: J. Erl. Pilppula. A·ntti KUildtonen.
15820: 411
15821:
15822: IV,52. - Ra;h, al. N:o 25.
15823:
15824:
15825:
15826:
15827: Kalliokoski y. m.: Koroitetun määrärahan osoittamisesta
15828: frangilainoista kwnnt1le aiheutuvien agiotappioiden kor-
15829: vaamiseen.
15830:
15831:
15832: E d u s k u n n a 11 e.
15833:
15834: Viime toukokuun 25 päivänä annetulla valtioneuvosto tulo- ja menoarviossa vuo-
15835: lailla valtion osanotosta Osuuskassojen Kes- delle 1935 järjestettäväksi meijerien avus-
15836: kuslainarahasto-Osakeyhtiön vuonna 1930 tusmäärärahan yhteydessä (11 Pl.).
15837: valtion takuulla ottaman ulkomaisen obli- Kuntien agiotappion korvaamiseksi on
15838: gatiolainan agiotappion korvaamiseen va- 15 :n pääluokan 3 :n luvun 3 :ssa kohdassa
15839: pautettiin n. s. frangilainoja saaneet maan- vaikeuksiin joutuneille kunnille varatun
15840: viljelijät lainaehtoihin liittyvistä kultaehto- määrärahan yhteydessä ehdotettu varatta-
15841: määräyksistä siten että valtio sitoutui maan- vaksi 2,000,000 markkaa, mikä määräraha
15842: viljelijäin puolesta korvaamaan Osuuskasso- ei kuitenkaan kuin vähäisessä määrässä
15843: jen Keskuslainarahastolle täten syntyneen riitä korvaamaan frangilainoja saaneiden
15844: agiotappion sittenkuin tästä tappiosta oli kuntien agiotappioita. Allekirjoittaneiden
15845: vähennetty obligatiolainan muun hoidon yh- mielestä olisi kuitenkin kaikkien puheena-
15846: teydessä mahdollisesti syntynyt agiovoitto. olevien kuntien agiotappiot korvattava val-
15847: Saman lain toisessa pykälässä on varattu tion varoista, koska ensiksikin frangilaina
15848: valtiolle mahdollisuus osallistua myös mui- on muihin ulkomaisiin lainoihin nähden si-
15849: den mainitun obligatiolainan varoista kulta- käli poikkeuksellisessa asemassa, että siitä
15850: ehtoisia lainoja saaneiden lainanottajien johtuva agiotappio markan ja frangin ny-
15851: osalle tulevan agiotappion korvaamiseen val- 1\:yisen kurssin mukaan laskien lähentelee
15852: tion tulo- ja menoarviossa tätä tarkoitusta sataa prosenttia, kun taas dollari- ja puuta-
15853: varten varatun määrärahan puitteissa. Ne lainoista aiheutuvat agiotappiot ovat paljon
15854: muut lainanottajat, joista lain 2 § :ssä puhu- pienemmät sen johdosta, että lainanantajat
15855: taan, ovat 154 maalaiskuntaa, joista Uuden- ovat suostuneet ottamaan maksun vastaan
15856: maan läänissä on 7, Turun ja Porin läänissä paperipunnissa ja -dollareissa. Toiseksi on
15857: 21, Hämeen läänissä 15, Viipurin läänissä laina otettu valtion myötävaikutuksella ja
15858: 24, Mikkelin läänissä 13, Kuopion läänissä käytetty maalaiskuntien aikaisempien kal-
15859: 18, Vaasan läänissä 19 ja Oulun läänissä 37 liskorkoisten ja suurimmalta osalta lain-
15860: ja joiden yhteinen lainamäärä on Smk. säännöksistä johtuvien tehtävien toteutta-
15861: 105,785,000:-, kaksi osuusmeijeriä, laina- misesta aiheutuneiden lainojen konvertoimi-
15862: määrä Smk. 2,100,000 :-, kaksi kuntayhty- seen eikä lainanottajain harkinnasta riippu-
15863: mää, nimittäin Maalaiskuntien Talo Oy. ja viin tehtäviin. Näistä varoista on näet
15864: Kunnalliskoti Marttila sekä Kinnulan Myl- käytetty kunnalliskotien, sairaaloiden, kan-
15865: ly-, Saha- ja Sähköosuuskrinta, joiden laina- sakoulujen tai muiden kunnallisten raken-
15866: määrät ovat yhteensä Smk. 8,923, 777 :-. nusten rakentamiseen Smk. 67,625,000 :-,
15867: Meijereille koituvan agiotappion ehdottaa aikaisempien velkojen vakauttamiseen Smk.
15868:
15869: 52
15870: 412 IV,52. - Kuntien frangilainain agiotappion korvaaminen.
15871:
15872: 46,060,000 :- sekä muihin erilaisiin tarkoi- varaisen kunnan yhteinen ja köyhäinhoito-
15873: tuksiin Smk. 1,450,000:-. Tästä syystä on- lain edellyttämä laitos, joten se mieles-
15874: kin näitä maalaiskuntien frangilainoja pi- tämme on yhtä oikeutettu korvaukseen kuin
15875: dettävä valtiovallan myötävaikutuksella kunnatkin.
15876: maalaiskunnille toimitettujen avustuslaino- Kinnulan Mylly-, Saha- ja Sähköosuus-
15877: jen luontoisina ja sellaisiksi ne on myös kunnan lainasta on vähävarainen Kinnulan
15878: kunnissa käsitetty. Kolmanneksi, koska kunta takuussa. Kunta oli pakoitettu me-
15879: hyöty markan kultakannasta eroittamisesta nemään takuuseen estääkseen kymmenien
15880: tuli maan elinkeinoelämän hyväksi, niin ei kuntalaisten joutumasta tiloiltaan. Sen
15881: ole kohtuullista sälyttää siitä koituvaa va- agiotappion korvaaminen on siis verratta-
15882: hinkoa noin kolmannekselle maalaiskun- vissa maanviljelijäin agiotappion korvaa-
15883: nista kuntien kultaehtoisten velkojen suu- miseen.
15884: ruuden mukaan. Edellä esitetyistä syistä Frangilainan agiotappiot muodostuvat
15885: ja kun lainoja saaneiden kuntien oikeuden- lainasta Ranskan valtiolle maksettavista ve-
15886: mukainen luokittelu maksukykyisiin ja roista, lainan korosta ja kuoletuksesta. V e-
15887: maksukyvyttömiin on perin vaikeaa, olisi roista ja korosta johtuva tappio on, laskien
15888: allekirjoittaneiden mielestä puheenaolevista frangin kurssin 3 : 05 mukaan, Smk.
15889: lainoista aiheutuvat agiotappiot korvattava 7,278,020 :-, ja kuoletuksesta aiheutuva
15890: valtion varoista kaikkien kuntien puolesta. tappio, jos obligatioita lainan kuoletusta
15891: Mitä taas kuntayhtymiin tulee, niin on varten saadaan ostaa Ranskan frangeissa
15892: Maalaiskuntien Talo Oy, jossa osakkaina on niiden nykyiseen kurssiin 70% :iin nimel-
15893: noin 100 maalaiskuntaa, perustettu talon lisarvosta, Smk. 1,409,853 :- eli yhteensä
15894: hankbmiseksi sitä koulutarvikeliiketoimin- Smk. 8,'6187,881: - .
15895: taa varten, jota Maalaiskuntien Liitto har- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15896: joitti ja jonka aiheuttaman kilpailun kautta
15897: sekä kunnille että valtiolle koitui suuria että Eduskunta päättäisi korottaa
15898: säästöjä kymmenen vuoden aikana. Erään vuoden 1935 tulo- ja menoarviossa
15899: lainmuutoksen kautta liiton liiketoiminta 15 pääluokan III :n luvun kolman-
15900: tehtiin kuitenkin mahdottomaksi niin että nelle momentille kunnille frangilai-
15901: talon huoneistoja ei enää voida käyttää al- noista aiheutuvien agiatappioiden
15902: kuperäiseen tarkoitukseensa. Talo Oy :n korvaamiseen ehdotetun 2,000,000
15903: vaikeudet johtuvat siis oikeastaan valtioval- markan määrärahan 8,500,000 mark-
15904: lan toimenpiteestä, joten valtion korvaus- kaan sekä ulottaisi sanotun korvauk-
15905: velvollisuus tähän lainanottajaan nähden sen koskemaan kaikkia kuntia ja
15906: on sitäkin ilmeisempi. edellämainittuja yhtymiä.
15907: Kunnalliskoti Marttila on kahden vähä-
15908:
15909: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1934.
15910:
15911: Viljami Kalliokoski. Janne Koivuranta.
15912: Jalo Lahdensuo. Heiklki Veh.kaloja.
15913: Kaap:r:o Huirttinen. Elias Tukia.
15914: Antti K:u.kkonen. J. Kioivis:to.
15915: S. S. Aittoniemi. Kalle Kämäräinen.
15916: Väinö Kivisalo. JUihani Leppälä.
15917: E. M. Tarkkanen. Vihtori Vesterinen.
15918: IV,52. - Kalliokoski y. m. 413
15919:
15920: Matti Lepistö. Albin Asikainen.
15921: Vilho H ..Kivioja. Emil Jutila.
15922: Juho Pruksuj.alka. Matti Miikki.
15923: T. N. Vmhula. Akseli Brander.
15924: Einari Karvetti. Toivo Tyrni.
15925: Viljo V1enho. Matti Pitkänen.
15926: J. Takala. M. 0. Lahtela.
15927: Yrjö Hautala. Eino Rytinki.
15928: Uuno Hannula. Ansh. Alestalo.
15929: Otto Marttila. Kusti Arffman.
15930: Paavo Aarniokoski. Yrjö H. Kesti.
15931: Osk. Salonen. K. F. Lehtonen.
15932: Alpo 0. Luos,tarinen. Yrjö Kivenoja.
15933: Emil Jokinen. I:i:sruldd Nikkola.
15934: Väinö Kaasalainen. Tilda Löthman.
15935: V. A. Heiskanen. Heikki Soininen.
15936: K. J. Ellilä. K. A. Lohi.
15937: J. Eri. Pilppula. K. R. Kares.
15938: Jooseppi Kauranen. L. P. Tapaninen.
15939: Eemeli Aa.kula. Kyllikki Pohjala.
15940: 414
15941:
15942: IV,53. - Rah. al. N :o 26.
15943:
15944:
15945:
15946:
15947: Hautala y. m.: Määrärahan osoittamisesta frangilainojen
15948: koron alentamiseksi maanviljelijäin osalta.
15949:
15950:
15951: E d u s k u n n a ll e.
15952:
15953: N. s. frangilainojen korko- ja kuoletus- Siksi onkin aivan oikeudenmukaista, että
15954: maksut ovat rahamarkkinoilla tapahtu- myöskin näihin lainoihin valtion avustusta
15955: neista muutoksista huolimatta pysyneet en- sovcellutetaan, niiltä kun vielä puuttuu tas,a-
15956: nallaan. Tällä kertaa ei edellytyksiä laina- puolisuutta, sitwkin suuremmalla syyllä,
15957: ehtojen helpottamiseen maanviljelvjäin koska suurin .osa frangilainoista on sijoi-
15958: osalta kuitenkaan ole olemassa muutoin tettu pi>Bnviljelijöille, joiden kokonais-
15959: kuin va:ltion tarkoitusta varten Osuus- peltoala on alle 10 ha.
15960: kassojen Keskuslainarahasto-Osakeyhtiölle Että Osuuskassojen Keskuslainarahasto-
15961: myöntämien määrärahojen turvissa. Osakeyhtiö voisi alentaa koron vcelallisiin
15962: Maanviljelijöillä lainoina olevain frangi- maanvirjeEjöihin nähden 1% :lla tarvit<tai-
15963: lainojen kokonaismäärä on tällä kertaa siin tarkoitukseen 2.7 milj. ma·rkkaa.
15964: noin 262 milj. Smk. ja korkoon ja kuole- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
15965: tukseen kannetaan n. 8.5 %, josta koroksi ehdotamme,
15966: luetaan n. 6.6 % ja loppu kuoletukseksi.
15967: On huomioon otettava, että poikkeuksetta että Eduskunta ottaisi vuoden
15968: kaikkien lainojen samoinkuin kuoletuslai- 1935 menoarvioon lisäyksenä 11 Pl.
15969: nojen korot ovat erinäisten järjestelyjen XIV l. 24 mornentille 2. 7 rnilj. mar-
15970: kautta voitu alentaa 1-3 %, mutta näistä kan määrärahan käytettäväksi n. s.
15971: alennuksista ovat frangilainoihin sidotut frangilainojen koron alentamiseen
15972: maanviljelyslainat jääneet osattomiksi. maanviljelijäin osalta.
15973:
15974: Helsingissä, syyskuun 6 p:nä 1934.
15975:
15976: Y~rjöHautala. Eino Rytinki.
15977: Heikki Niskanen. S. Salo.
15978: Heikki Soininen.
15979: 415
15980:
15981: IV,54. - Rah. a.l. N :o 27.
15982:
15983:
15984:
15985:
15986: Hänninen y. m.: Mäii11ärahan osoittamisesta Kuusamon,
15987: Posion, Kuolajärven ja Kemijärven hätään joutuneiden
15988: • t~lallisten velkain vakaannuttamista varten.
15989:
15990:
15991:
15992: E d u s k u n n a ll e.
15993:
15994: Sen jälkeen kun metsien :hinnat ovat muualla, yhä nousemassa. Kuluneena ke-
15995: ma:assamme kohonneet ja metsätyömaita sänä on mainituissa 1kunnissa myyty useam-
15996: avautunut entistä enemmän, on taloudel- pia kymmeniä tiloja ja kymmeniä odottaa
15997: linen tila ra:jaseutukunnissaJkin jon'kin tänä syksynä sama kohtalo. Ja jollei val-
15998: verran parantunut. Metsiä myymällä ovat tiovallan puolelta ryhdytä erikoisiin toi-
15999: tila:lliset voineet velkataakkaansa hoitaa ja menpiteisin, luhistuu pian taloudellinen
16000: keventääkin. Pakkohuutokauppojen luku pohja 1kokonaisi'lta kyläkunnilta, ja tilat,
16001: on sen tähden sekä Maakiinteistöpankin Maakiinteistöpankin toimenpiteistä huoli-
16002: vaikutuksesta vähentynyt. matta, melkoiselta osalta joutuvat ra:halai-
16003: Poi'l>'keusasemassa ovat kuitenkin ne raja- toksille. Näin ei saisi tapahtua kunnissa,
16004: seutukunnat, joissa isojaiko on keskeyttänyt joissa jo ennestään on paljon yhtiöiden
16005: metsien käytön ja !lopettanut metsätyöt tiloja. Valitet:tavaa on lisäksi, että pakko-
16006: jako kokonaan tai osittain. Sellaisia kun- myyntien luku aivan rajakylissäkin no-
16007: tia ovat Kuusamo ja Posio, joista ei nyt peasti kasvaa.
16008: isonjaon tähden voida myydä metsiä ja !Eikä vain vanhoja tiloja ja tilojen osia
16009: joissa ei kuluvanakaan vuonna ole ollut joudu ·pakkohuutokaupa<lla myytäviksi,
16010: metsätöitä, sekä näiden lisäksi .Kuolajärvi, vaan myös melkoinen määrä pientilalakien
16011: jossa vain valtion liikamailta ja yhteis- mukaan itsenäistyviä n. s. lohkojen ja val-
16012: metsi.s:tä, mutta ei vielä Wallisten yksityis- ·tion metsämailla sijaitsevia pikkutaloja,
16013: palstoista, voidaan myydä metsää. Miltei joita pelastamaan onnettomien holhous-
16014: saman'laisessa asemassa isonjaon viipymisen pykälien tähden ei Maakiinteistöpankin-
16015: tähden on myös Kemi·järven kunta. kaan toimenpiteet ulotu. Näin ollen tar-
16016: Noin Uudenmaan kokoinen alue mai- koitus, mihin pientilalaeilla pyritään,
16017: nituissa kunnissa kuuluu Venäjän puolelle nimittäin tilojen omistuksen vakiinnutta-
16018: laskevien vesistöjen, Pistojoen, Tavwjoen, miseen nykyisille viljelijöille ja itsenäisty-
16019: Oulangan ja Tuntsa,joen alueisiin. Näiden neen asutUJksen luomiseen näille raja-
16020: seutujen runsaita metsävaroja ei sitä paitsi alueille, on nyt vaaranalainen.
16021: rajan sulkeutumisen tähden ilman rauta- Metsäpääomien puolesta kysymyksessä
16022: tien rakentamista voida käyttää kuin hy- olevat kunnat ovat maan rikkaimpia.
16023: vin rajoitetussa mitassa vedenjakajien yli Mutta kun metsille edellämainituista syistä
16024: vedättäen, vaikka i·sojako saataisiinkin ei nyt voida arvioida kuin murto-osa nii-
16025: loppuun suoritetuksi. den todellisesta arvosta, tilojen hinnat huu-
16026: T~lojen pakkohuutokauppojen lukumäärä tokaupoissa ja rahalaitosten arvioinnissa
16027: on näissä kunnissa, päinvastoin kuin jäävät perin alhaisiksi. Jos tilat voidaan
16028: 416 IV,54. - Kuusamon y. m. kuntain tilallisten avustaminen.
16029:
16030: muutamia vuosi~a säilyttää n)'lkyisillä omis- 8,000,000 markan suuruisen siirto-
16031: tajiNa, on asutus, koska tiloja rasittavat määrärahan isonjaon alaist>en kun-
16032: velat eiväJt yleensä ole suuret, turvllittu tain Kuusamon, Posion, K uolajärven
16033: kauas tulevaisuuteen. Tämä valtiovallan ja Kemijärven hätään joutuneiden
16034: tuki voitaisiin sopivimmin antaa kiinne- tilallisten velkain vakaannuttami-
16035: lainan muodossa koron ollessa 4%- seksi; sekä
16036: Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten että varat hallit'!#Jcsen vast'edes
16037: ehdot8iffime, laatiman suunnitelman mukaan jaet-
16038: taisiin kiinnelainoina pulaan joutu-
16039: että Eduskunta päättäisi ottaa neille.
16040: vuoden 1935 tulo- ja menoarvioon
16041:
16042: Helsingissä 10 p :nä syyskuuta 1:9>34.
16043:
16044: Kaai'Ilo Hänninen. M. 0. Lahtela.
16045: S. 'Sail.o. V. A. Heisk!l!nen.
16046: Kalle Kämäräinen.
16047: 417
16048:
16049: IV,55. - Rah. al. N:o 28.
16050:
16051:
16052:
16053:
16054: Hautala y. m.: Koroitetun määrärahan osoittamisesta avus-
16055: tuksiksi vaikeuksiin joutuweiZle kunnille.
16056:
16057:
16058: E d u s k u n n a ll e.
16059:
16060: Kuntien taloudellinen asema on monin san lääni·ssä ja 2 kuntaa Turun ja Porin
16061: paikoin maatamme huolestuttavasti heiken- läänissä. Näiden 2•3 kunnan yhteinen velka
16062: tynyt. Monet ennen vakavaraiset kunnat on v. 1933 t~laston mukaan n. 100 milj.
16063: ovat haaksirikon partaalla. Siksi olisi val- markkaa, joten keskimääräinen velka kun-
16064: tiovallan ajoissa kiinnitettävä vaikeuksiin taa kdhti ·On n. 4.35 milj. markkaa.
16065: joutuneiden kuntien avustamiseen vakavaa Tulkoon mainituksi, että eräässäkin
16066: huomiota. näistä maalaiskunnista ovat verotuksella
16067: Tunnettua on, kuinka itsenäisyyden alku- hoidettavat velat n. 6.5 m~lj. m:k. Menojen
16068: aikoina ja samalla taloudellisen nousukau- peittämiseksi mainitussa kunnassa kulu-
16069: den vallitessa etupäässä sosialilainsäädän- vana vuotena olisi tarvittu veroäyrin hin-
16070: nöllä pakotettiin m. m. kunnat suuriin va- naksi n. 215 markkaa.
16071: roja kysyviin uudistuksiin. Siis suurelta Ottaen huomioon yleiseksi käyneen mak-
16072: osalta ne rahalliset vaikeudet, joihin kun- sajien luvun suuren vähentymisen ja jä-
16073: nat ja samalla veron maksajat ovat jou- lellä olevien loppuun kulutetun veron-
16074: tuneet, ovat peräisin lainsäätäjän työstä. maksukyvyn on välttämätöntä, että valtio
16075: antaa todella tuntuvaa apua vaikeuksiin
16076: Maamme vanhimmat ja vauraimmat asu- joutuneille kunnille suurellllp~en r&hallis-
16077: tusseudut eivät tietysti tunne uudistus- ten avustusten muodossa kuin tähän asti,
16078: vaatimusten seurauksia niin raskaina kuin sillä on muuten hyvin kyseenalaista val-
16079: syrjäisemmät osat maasta siksi, että niitä tion määräämien valvojienkaan onnistumi-
16080: tunnustettuja 'Vawti:mu:ksia, joita uusi aika nen tehtävissään.
16081: toi mukanaan, oli ehditty monilla seu- 1Se 5 milj. markkaa, joka tähän tarkoi-
16082: duilla toteuttaa jo vuosikymmenien, ehkä tukseen on kuluvan vuoden aikana ollut
16083: vuosisatojenkin varrella. käytettävissä, on aivan riittämätön, se käy
16084: Vauhti, jolla uudistuksia melkein kai- m. m. selville siitäkin, että mainittu summa
16085: kissa osissa maata lähdettiin tasaveroisiksi ei olisi riittänyt esim. yhden lisättyyn val-
16086: saattamaan, alkaa kantaa nyt jo kouraan- vontaan määrätyn maalaiskunnan asioiden
16087: tuntuvia hedelmiä kautta maan. Pohjois- tasapainoon sa•attamiseen.
16088: osissa maata ovat jäljet tietysti näkyvim- Mainittujen esimerkkien lisäksi on pal-
16089: mät. jon kuntia, joiden taloudelliset vaikeudet
16090: Maassamme on jo tä:hän mennessä 23 ovat hyvinkin suuret, ja ovat siis kiistatto-
16091: kuntaa määrätty lisätyn valvonnan alai- masti avun tarpeessa, vaikka nimellisesti
16092: seksi, mukana m. m. Kemin kaupunkikun- ovatkin toistaiseksi väittäneet valtion lisä-
16093: takin. Näistä on 19 Oulun läänissä, 2 V aa- tyn valvonnan.
16094: 418 IV,55. - Vaikeuksissa olevien kuntien avustaminen.
16095:
16096: Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen säyksenä 15 Pl. III luvun 3 momen-
16097: elhdotamrme, tille 13,000,000 markan määrärahan
16098: että Eduskunta päättäisi ottaa ensi avustukseksi vaikeuksiin joutuneille
16099: vuoden tulo- ja menoarviaan li- kunnille.
16100:
16101: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1934.
16102:
16103: Yrjö Hautala. Eino Rytinki.
16104: Heikki Niskanen. S. !Sa.lo.
16105: Heikki Soininen.
16106: 419
16107:
16108: IV,56. - Rah. al. N:o 29.
16109:
16110:
16111:
16112:
16113: Hautala y. m.: Mää1·ärahan osoittamisesta pienviljelijäin
16114: mppeutuneiden viljelysten perusparannuksiin.
16115:
16116:
16117: E d u s k u n n a ll e.
16118:
16119: Pitkä•ai'kainen pulakausi raskaine leipä.- töissä, joita viimeksi mainittuja useimmissa
16120: huolineen on riistänyt pienempiä pelto- tapauksissa rahoittaa valtio.
16121: aloja omistaviita työmiehiltä, asutustilaUi- Leipähuolet ovat niin raskaat, ettei ole
16122: silta ja tuhansilta melkoisetkin mahdolli- varaa hetkeksikään hellittää otetta ansio-
16123: suudet omistamilta pienviljelijöiltä mwh- töistä. Näin ollen ei ole ihme, että nyt,
16124: dollisuuden omin voimin kunnostaa perus- kun aika on osoittanut että pienikin talous
16125: parannuksia kaipaavia peltotilkkujaan. tuottavana varsin ratkaisevasti vaikuttaa
16126: Tuntien ja tunnustaen kohta:laistenkin toimeentuloon, maahenkeen heränneetkään
16127: satojen perusedellytykset, on eduskunnan eivät voi omin voimin mppeutuneita vil-
16128: syytä kiinnittää raivattujen, mutta varat- jelmiään saattaa edes tyydyttävään kasvu-
16129: tomuudesta johtuvia perusparannuksia kai- kuntoon. Useimmiten hevosvoiman puut-
16130: paavien viljelmien 'Wasvukuntoon saattami- teessa liian vanhoiksi käyvät heinänurmBt
16131: seen ansaittua huomiota. ovat n. s. heinämatojen kiitollisimpia sikiä-
16132: mi:spaikkoja. Heinämatojen hävittämiselle
16133: Maamme syrjäseuduilla ,ja n. s. rinta- paras lääke on kuitenkin lapio, kuokka ja
16134: maillakin on suuret määrät pieneläjiä, aura. Jo sekin seikka, että näiden tuho-
16135: joilla on hallussaan huomattavat a'lat pel- laisten aiheuttamat vahingot muodostuvat
16136: toja, mutta jotka useimmin puutteellisen vuosittain huomattavan suuriksi, antaa ai-
16137: ojituksen, puuttuvan hevosvoiman tai mui- hetta valtion varoillakin huolehtimaan siitä,
16138: denkin syiden takia ovat rappeutuneet, että tällaiset koko maataloudelle vahingol-
16139: joutuen osittain kokonaankin tuottamatto- liset ·pesäkkeet edes pienviljelyksi'ltä tuli-
16140: miksi. sivat hävitetyiksi.
16141: Parempina aikoina ei noiden pikkutilo- A vustulkset olisi jaettava emlisijasa veto-
16142: jen omistajien ole tullut kiinnitetyksi täy- ojien kaivuun, toiseksi ojitukseen 'ja
16143: dellistä huomiota vähäiseen peltoalaan eikä kolmanneksi vanhojen nurmikenttien au-
16144: o'le ollut kaikissa tapauksissa riittävää raamis'een, hyvittämällä n. 60 % työn ar-
16145: uskoa:kaan pientaloudesta elämiseen. Tämä vosta. Tärkeitä ova,t uudisraivausavustuk-
16146: johtui siitä, että ·takavuosien ansiotöistä set, mutta rohkeneen olla sitä mieltä, että
16147: suurtenkin perheiden isät kykenivät hank- tarkistettua huomiota on ruvettava kiinnit-
16148: kimaan perheensä toimeentulon. tämään edellä mainittujen vähävaraisiksi
16149: Ajat ovat muuttuneet. Nyt suurin piir- katsottavien pienvilj,elijäin rappeutuneiden
16150: tein nämä pienten viljelmien haltijat tais- viljelyksien kasvukuntoon saattamiseksi.
16151: te~evat leipänsä puolesta, jako alipalkat- Työt olisi suoritettava maatalousministe-
16152: tuina suuryhtiöiden metsätöissä tai vara- riön lähempien määräysten mukaisesti.
16153:
16154: 53
16155: 420 IV,56. - Pienviljelijäin perusparannusten avustaminen.
16156:
16157: Viitaten edel'lä sanottuun kunnioittaen kan XIV lukuun uutena momenttina
16158: ehdotamme, 10,000,000 markan määrärahan pien-
16159: että Eduskunta ottaisi ensi vuoden viljelijäin rappeutuneiden viljelys-
16160: tulo- ja menoarvioon 11 Pääluo- ten perusparannuksiin.
16161:
16162: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1934.
16163:
16164: Yrjö Hautala. 'Heikki Niskanen.
16165: 421
16166:
16167: IV,57. - Rah. al. N:o 30.
16168:
16169:
16170:
16171:
16172: Honka. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Turun luotsipii-
16173: riin hankittavaa uutta tarkastusalusta varten.
16174:
16175:
16176: E d u s k u n n a ll e.
16177:
16178: Maamme kaikissa kuudessa rann~kko kulkuun 'kesän aikana, siis sellaisissa v.e-
16179: luotsipiirissä on osottautunut ehdottoman sissä, joissa ei mil>loinkaan käy suurempaa
16180: välttämättömäksi ylläpitää erikoista ta·rkas- aallokkoa. Kovemman tuulen sattuessa lai-
16181: tushöyrylaivaa piirissä esiintyviä erilaisia valla ei voi liikkua aallokossa ja jäissä ei
16182: tarpeita varten. Näistä luotsipiirien lai- ensinkään.
16183: voista on erikoisen tärkeä Turun luotsi- .A'jan hammas on myös 50 vuoden aikana
16184: piiriin sijoitettu a1us, koska täällä useim- tehnyt tehtävänsä huolimatta verrattain
16185: milla tärkeimmillä väylillä liikennöidään suurista vuotuisista korjauksista. Pa:hin
16186: kautta vuoden. Nimenomaan talviliikenne viika on siinä, että laivan ka;ari·en ja u~ko
16187: asettaa erikoisen suuria vaatimuksia, kut·en laidoitus1evyjen väliin on kasvanut ruoste-
16188: luonnollistakin, tarkastuslaivalle. Turun kerros, joka pullistaa levyt irti kaarista ja
16189: luotsipiirin tarkastushöyryaluiksena on vetää niitit läpi ohueksi ruostuneen lai-
16190: tästä huolimatta yksi merenkulkulaitok- doituslevyn tahi katkaisee niitin, jolloin
16191: semme vanhimpia, heikoimpia ja pienimpiä pää rputoaa pois ja vuodon syntymisen
16192: aluksia, nim. tarkastusalus Airisto, aikai- vaara on suuri. Laivan puukantta on ai-
16193: semmalta nimeltään Jupiter. kojen kuluessa paikkailtu niin, että siinä
16194: ITarkastusalus Airisto on rakennettu on vähän päässä lyhyitä lankunpätkiä, jo-
16195: te~äksestä Varkaudessa vuonna 1884 ja on ten useampia poikkisaumoja on >liian
16196: siis nyt 50 vuoden ikäinen. Laivan runko lähekkäin. Siten laivan kannen laivaa vah-
16197: on rakennettu ainoastaan kesä- ja sisä- vistava vaikutus on tämän johdosta hyvin
16198: vesikulkua varten ja on rungon muoto paljon h-eikontunut. Laivan kattila on jo
16199: myös sen mukainen. Tämän johdosta on 2·3 vuotias ja laivan ensimmäisen kattilan
16200: kaikki rungon osat tehty hyvin ohuista ikä oli .27 vuotta kun se uusittiin, joten
16201: aineista. Ulkolaidoituksen levyt ovat al- nykyinen kattila alkaa olla jo loppuun ku-
16202: kuaan olleet vain korkeintaan 6-7 miHi- lunut. Laivan kone on rakennettu vuonna
16203: metriä, kmvret heikot ja poikkiväliseinät 18t84 ja on se viime vuosina osoittautunut
16204: eivät ole alkuaarukaan tehdyt vedenpitä- osittain loppuun kuluneeksi, koska siinä on
16205: viksi. Puiset kansira;kennukset ovat myös- uusittu molemmat silinterit.
16206: kin kevyesti rakennettuja. Laivassa ei o>le, Kuten edellä olevasta selviää ei tarkas-
16207: eikä siihen voida sijoittaa pelastusveneitä, tushöyryalus ,Airistoa'' nykyisessä kun-
16208: vaan ovat nykyiset veneet aivan pieniä ja nossa:an voida 'Pitää m1ssaan suhteessa
16209: sisäsaaristoa varten tehdyt. Ottaen huo- niitä vaatimuksia täyttävänä, joita meri-
16210: mioon laivan rakennustavan ja varusteet kelpoisuuteen ja rungon sekä koneiston
16211: ei sitä ole milloinkaan tarkoitettu muuhun kestävyyteen nähden on vaadittava Turun
16212: kuin sisävesi- ja korkeintaan sisäsaaristo- luotsipiirin tarkastusalukselta. Korjaamal-
16213: 422 IV,57. - Turun luotsipiirin uusi tarkastusalus.
16214:
16215: lakaan ei siitä enää saada luotsipiirin tar- vuoden. Nykyään on oHut usein tarpeel-
16216: v,etta vastaavaa alusta, joten laivan tilallle lista turvautua jäänmurtajien apuun tässä
16217: olisi ensi tilassa hankittava uusi suurempi suhteessa. Onpa joskus täytynyt käyttää
16218: ja voimakkaampi alus. Lähinnä olisi tie- jäänmurtajia luotsien kuljetukseen Loo-
16219: tenkin sellainen ratkaisu, •että jostakin mista Utöseen ja päinvastoin. Jos olisi
16220: toisesta luotsipiiristä siirrettäisiin Turun käy.tettävissä tarkoitustaan vastaava alus,
16221: piiriin uudempi ja muutoinkin tarkoitUJk- jossa olisi radiolaitteet, valonheittäjä ja
16222: senmukaisempi laiva. Valitettavasti ei muut nykyaikaiset teknilliset välineet, niin
16223: asiaa kuitenkaan voida täten ratkaista, voitaisiin myös Utössä tällä jäissä kulke-
16224: kO'S'ka merenkulkulaitoksen nykyisten alus- vaHa laivalla viedä luotsi mereltä tulevaan
16225: ten joukossa m ole juuri tähän tar- laivaan ja saada pois myös luotsi merelle
16226: koitukseen sopivaa alusta. Nekin pari menevästä laivasta. Nykyään saapuu luotsi
16227: pohjoisempiin luotsipiireihin sijoi,tettua laivaan tällä maamme tärkeimmällä talvi-
16228: alusta, joissa on j·onkinmoinen 'jäävah- reitillä käyttiien apunaan n. s. jääruuhta
16229: vistus, tarvitaan ehdottomasti siellä var- ja voivat luotsit kelirikon aika~a päästä
16230: sinkin syksyisin ja ovat ne sitäipaitsi ainoastaan muutaman kymmenen metrin
16231: aivan liian heikkoja Turun luotsipiirin päähän Utön läntisimmästä niemestä. Täl-
16232: edellyttämää läpitalvista liikennettä var- lainen luotsipalvelus ei vastaa nykyaikaisen
16233: ten. Maamme talviliikenteen kannalta tär- liikenteen tarvetta eikä nosta maamme mai-
16234: kein Turun luotsipiiri on näin oUen talvi- netta merenkulkumaana.
16235: kautena kokonaan vailla käyttökelpoista Jo ·ennen Turun-Utön kautta kulkevien
16236: meriliikenteestä huolehtivaa alusta. Uuden uusien 'laivalinjojen avautumista ja suunni-
16237: a·luksen saannin tekee erikoisen tärkeäksi telmien toteutumista radiomajakan sijoit-
16238: se seikka, että koko maamme merenkulun tamisesta Utö,seen olivat merenkulku-
16239: kannalta välttä;mätön radiomajaikan raken- viranomaiset pitäneet tä11keänä uuden tar-
16240: taminen Utöseen hallituksen esitylksen mu- koitustaan vastaavan !laivan saamista
16241: kaisesti näkyy vihdoinkin toteutuvan. Turun luotsipiiriin. Jo vuonna 1927
16242: Kun Utöseen rakennetaan nykyai!kainen merenJml'kuihallitus teki esityksen uuden
16243: radiomajakka ja sumumerkinantolaite, tu- laivan rakentamisesta ja laati sitä varten
16244: lee talviseen aikaan maamme laivaliikenne täydelliset piirustukset sekä kustannus-
16245: johdettavaksi Utön kautta sekä Turkuun arvion, joka päättyy 3,500,000 markkaan.
16246: että Hankoon. Tämä seikka lisää huomat- V aitiotaloudellisten vaikeuksien vuoksi ei
16247: tavasti Turun luotsipiirissä olevan Utön asia tällöin kuitenkaan johtanut myöntei-
16248: luotsiaseman ja sisääntuloväylän merki- seen tulokseen. Piirustukset ja kustannus-
16249: tystä laivaliikenteellemme. Erikoista huolta arvio on vielä sittemmin tarkistettu ja on
16250: vaatii luotsilaitoksen taholta tämän luotsi- asian valmistelu siis tältäkin osin loppuun
16251: aseman hoito sen vuoksi, että suurin osa suoritettu.
16252: maamme maataloustuotteiden viennistä on Uuden laivan rakentamista puoltaa vielä
16253: keskitetty Turun-Utön väylälle, päämää- esi,tetyn lisäksi se sei'kka, että vaikka tar-
16254: ränä joko Englanti tai Saksa. Maatalous- kastuslaiva Airisto, kuvatulla tavalla, on-
16255: tuotteiden viennissä mel'enkululta vaadit- kin jo sangen loppuun kulunut, voitaisiin
16256: tava täsmällisyys edellyttää niinhyvin sitä vielä käyttää helpompiin merenkulku-
16257: tarkkaa luotsipalvelusta kuin väylillä ole- laitoksen töihin. Jos taasen ehdotettu laiva
16258: vien johtoloistojen ja muiden turvallisuus- varustetaan kaikuluotauslaitteilla, voidaan
16259: laitteiden erittäin huolellista hoitoa kautta alusta myös merikelpoisuutensa twkia käyt-
16260: IV,57. - Honka y. m. 423
16261:
16262: tää apuna avomeriluotauksessa, ,jolloin ke- maamme talvilii:kennettä, siUä todennäköi-
16263: sän ajaksi Turun luotsipiiriin voitaisiin sesti tullaan Utötä käyttämään entistäkin
16264: sijoittaa jokin muu merenkulkulaitoksen enemmän sisääntulopaikkana, kun sinne
16265: laivoista. saadaan nykyaikainen radiomajakka, jonka
16266: On paikallaan, että siinä maamme luotsi- avulla laivat mereltä voivat hakeutua
16267: purJSsa, jossa liikennettä ylläpidetään luotsiaseman läheisyyteen.
16268: kautta vuoden ja jossa maamme tärkein Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16269: sisääntulo- ja ulosmenopaikka, Utö, on,
16270: merenkulkijain apuna on myös tarkoi- että Eduskunta päättäisi ottaa
16271: tustaan vastaava luotsi- ja tarkastushöyry- vuoden 1935 tulo- ja menoarvioon
16272: laiva, jonka avulla kelirikon ja talven 3,500,000 markkaa Turun luotsi-
16273: aikana voidaan huolehtia laivojen sään- piiriin hankittavaa uutta tarkastus-
16274: nöllisistä luotsauksista ja johtoloistojen alusta varten.
16275: hoidosta sekä täten turvata ja varmentaa
16276:
16277: Helsingissä, 6 päivänä syyskuuta 19,34.
16278:
16279: Aarne Honka. AlelYli Aaltonen.
16280: Urho Kulovaara. A. Korvenoja.
16281: Urho Toivola. Toivo Tyrni.
16282: Kyllikki Pohjala. Einari Karvetti.
16283: J. V. Wainio. Lauri A. Sariola.
16284: Rafael Colliander. J. A. Sjöblom.
16285: 'J. Eri. Pilppula.
16286: 424
16287:
16288: IV,5s. - Rah. a;l. N:o 31.
16289:
16290:
16291:
16292:
16293: Bryggari y. m.: Koroitetun määrärahan osoittamisesta
16294: työttömyyden lieventämiseksi.
16295:
16296:
16297: E d u s k u n n a ll e.
16298:
16299: Maassamme jo useita vuosia vallinnut ta- köiseen laajuuteen ensi talvena, on sitä
16300: vattoman laaja työttömyys on viime kuu- mahdoton täsmällisesti määritellä. Eräät
16301: kausina huomattavasti supistunut, jopa todennäköisyysseikat antavat kuitenkin
16302: siinä määrin, että virallisten tilastojen mu- mahdollisuuden johtopäätöksiin, jotka eivät
16303: kaan oli työttömien kokonaismäärä kesä- suinkaan ole niin lohdullisia, mitä hallituk-
16304: kuukausina vain hiukan yli 10,000 henkeä. sen esitykseen varatuista työttömyyden tor-
16305: Tämän johdosta on hallitus tulo- ja meno- jumista tarkoittavista määrärahoista voisi
16306: arvioesityksessään ensi vuodelle katsonut päätellä.
16307: voivansa tuntuvasti supistaa työttömyyden Aivan erikoinen, maamme teollisuuden
16308: torjumiseen varattavia määrärahoja. viimeaikaista kehitystä osoittava seikka on,
16309: Merkiten tyydytyksellä työmarkkinain ti- että vaikka tuotantomäärät jatkuvasti kas-
16310: lassa tapahtuneen edullisen kehityksen, on vavat, ei teollisuuden palveluksessa työs-
16311: kuitenkin huomautettava, että on erehdyt- kentelevien työntekijäin lukumäärä kasva
16312: tävää vaipua niin suureen hyväuskoisuu- läheskään samassa suhteessa. On sanomat-
16313: teen, mitä hallituksen esityksessä edellyte- takin selvää, että se välittömimmin aiheu-
16314: tään. Huomattava nimittäin on, että työt- tuu teknillisesti verraten heikosti kehitty-
16315: tömyystilastot eivät anna todellista tietoa neen teollisuutemme jatkuvasta ja sangen
16316: työttömyyden määrästä, sillä työttömyys- nopeasta ratsionalisoitumisesta. Kaikki teol-
16317: tilastojen keräystapa estää todellisten luku- lisuusalat hankkivat jatkuvasti uusia ko-
16318: jen esille tulemisen. Tilastoihin on nimit- neita, juuri sellaisia, jotka edustavat tek-
16319: täin otettu vain sellaiset työttömät, jotka niikan viimeisimpiä saavutuksia. Ja tästä
16320: ovat yhteiskunnan huollon tarpeessa, joten on seurauksena, että samaan aikaan kuin
16321: kaikki ne, jotka eivät ole äärimmäisessä hä- suhdannetyöttömyys supistuu, osoittaa tek-
16322: dässä, ovat jääneet tilastojen ulkopuolelle. nillisen edistyksen aiheuttama työttömyys
16323: Tämän vuoksi olisikin ensiluokkaisen tär- jatkuvaa lisääntymistä, joka nykyistä kehi-
16324: keää saada työttömyystilastojen keräysjär- tystä seuraten saattaa piankin saavuttaa
16325: jestelmä sellaiseksi, että se vastaisi todelli- mitä huolestuttavimpia lukuja, semminkin
16326: suutta. Valitettavasti kuitenkin näyttää kun otetaan huomioon maamme vuosittai-
16327: nykyinenkin ,huono tilastojen aikaansaami- nen väestölisäys, 27-30,000 henkeä, joista
16328: nen kokonaan tyrehtyvän, siHä kulkulai- valtavin osa kuuluu palkkatyöväen ryh-
16329: tosten ja yleisten töiden ministeriön kun- maan. Tästä johtuukin, että vaikka tuo-
16330: nille lä:hettämä kiertokirje jdhtaa siihen, tannollil\en elämä useilla aloilla on saavut-
16331: ettei ole mahdollisuutta saada minkään- tanut jopa ylinormaalisen määrän, on vie-
16332: laisia tietoja työttömyyden laajuudesta. läkin suuri määrä ihmisiä, jotka eivät ole
16333: Mitä sitten tulee työttömyyden todennä- saaneet työtä. Tämän lisäksi on otettava
16334: IV,5s. - Bryggari y. m. 425
16335:
16336: huomioon, että useilla a1oiHa nyt vallitseva tämät työtilaisuudet tulevat tämän kautta
16337: noususuunta on ·tilapäistä ja voi no'pewsti- supistumaan. Kun tuntuu mitä luonnol-
16338: kin huonontua. E.sim. kotimarkkinateoHi- lisimmalta asialta, että valtio osaltaan olisi
16339: suudessa oleva vilkkaus todennäköisesti joh- edistämässä palkkatason kohoamiskehitystä,
16340: tuu siitä, että kauppiaat, joiden varastot jotta maan väestön kulutuskyky suurenisi
16341: viime aikoina ovat olleet perin vähäiset, ja siten edistäisi teollisen elämän ja maan-
16342: ovat nyt ryhtyneet niitä lisäämään odotet- viljelyksen säännöUistä kohoamista, ol1si
16343: tavissa olevien hinnannousujen vuoksi. Kun menoarvioon varattava riittävästi työmäärä-
16344: varastot ovat tulleet riittävän suurirosi, on rahoja ja luovuttava varatyöpalkkausjär-
16345: seurauksena tuotannon supi,staminen ja li- jestelmästä, joka on omiaan estämään palk-
16346: sääntyvä työttömyys. kojen nousua oikeaan suhteeseen elintarve-
16347: Erikoisesti on tässä yhteydessä syytä ka- kustannusten kanssa.
16348: jota maamme nykyiseen työpalkkatasoon. Kun pidämme erittäin tärkeänä, että hal-
16349: Tosin se eräillä aloilla on hiukan kohonnut, lituksella olisi riittävästi määrärahoja töi-
16350: mutta yleensä on se kohtuusrajan alapuo- den järjestämiseksi sellaisille aloille ja
16351: lella. Valitettavasti hallitus ei ole ottanut paikkakunnille, joissa niiden järjestäminen
16352: tätä seikkaa lainkaan huomioon työmäärä- on tarpeellista, ehdotamme 20 pääluokan
16353: rahoja määritellessään, enempää kuin sitä IV luvun 1 momentilla esitettyä määrära-
16354: on huomioitu työttömyysmäärärahojakaan haa koroitettavåksi.
16355: arvioidessa. Kun on ilmeistä, että palkka- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16356: tason on kaikessa tapauksessa noustava, ai-
16357: heuttaa se, että varsinaisten töiden määrä- että ensi vuoden menoarvion 20
16358: rahoilla, vaikka ne ovatkin esityksessä hiu- pääluokan IV :n luvun 1 momentille
16359: kan suuremmat kuin kuluvana vuonna, ei lisätään 50,000,000 markkaa, joten
16360: saada työtilaisuuksia siinä määrin kuin olisi momentin määrä kohoaa 85 milj.
16361: tarpeellista. Niinikään työttömyyden tor- markkaan.
16362: jumiseksi varattujen määrärahojen edellyt-
16363:
16364: Helsingissä syyskuun 10 p :nä 1934.
16365:
16366: T. Bryggari. Yrjö Welling.
16367: Hannes Ryömä. Antti Meriläinen.
16368: Alex Hämäläinen. Heikki Kääriäinen.
16369: M. :S. Puittinen. Elsa Metsäranta.
16370: 426
16371:
16372: IV,59. - Rah. aJ. N :10 32.
16373:
16374:
16375:
16376:
16377: Pohjala y. m.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin ylei-
16378: sem sairaalan lastentautienosaston piirustusten ja kus-
16379: tannusarvioiden sekä muiden valmistavien töiden suo-
16380: rittamiseen.
16381:
16382:
16383: E d u s k u n n a ll e.
16384:
16385: ViiJme lokakuun 20 päivänä eduskunta alueelle, samalla ottaen harkittavaksi, eikö
16386: päätti lausua ihallitukselle toivomuksen, myöskin kätilöopistoa voitaisi siirtää ennen-
16387: että hallitus kiirehtisi uuden lastentwuti@- kaikkea kysymyksessäolevan lastentautiosas-
16388: osaston rakentamista Helsingin yleiseen sai- ton yhteyteen, jotta sen ja lastentauti-
16389: raalaan ja ryhtyisi viipymättä toimenpitei- osaston nykyään käytettävänä o~eva yli
16390: siin, jotta sen rakennustyö voitais,iin heti 30,000 m 2 suuruinen tonttialue vapautuisi
16391: ohstetris-gynekologisen klinikan valmistut- myytäväksi tai muihin va'ltion tarkoituk-
16392: tua panna alulle. Vaikka sanottu klinikka snn käytettäväksi. Ehdotamme näin ollen,
16393: valmistuu jo kuluvana syksynä, hallitus ei
16394: kuitenkaan ,ole eduskunnan lausUilllan toi- että Edusk1mta päättäisi ottaa ensi
16395: vomuksen mukaisesti ryhtynyt toimenpitei- vuoden menoarvioon 20 Pl. II luvun
16396: siin uuden lastentautiosaston rakentami- kohdalle ttutena momenttina 500,000
16397: seksi eikä ole ottanut tarkoitukseen määrä- markan suuruisen siirtomäärärahan
16398: ra!haa ensi vuoden tulo- ja menoarvioesity'k- Helsingin yleisen sairaalan lasten-
16399: seensä. Ennenkuin lastentautiosaston ra- tautienosaston piirustusten ja kus-
16400: kentamiseen voidaan ryhtyä, on laadittava tannusarvioiden sekä muiden valmis-
16401: yleinen suunnitelma tulevan yliopi8tosai- tavien töiden suorittamiseen.
16402: raa:lan eri ·osastojen sijoittam~sta varten
16403:
16404: Helsingissä 5 ·päivänä syyskuuta 1934.
16405:
16406: Kyllik:ki Pohjala. Aleksi Aal~onen.
16407: Hj.rulmar Fo:Dstadius. A. A. Lastu.
16408: Heikki Vehk!lio~a. Aarne Honka.
16409: Toiv;o Ikonen. IisB~kki Nikkola.
16410: Toivo Tyrn.i. Tilda Löthman.
16411: 427
16412:
16413: IV,6o. - Rah. rul. N:o 33.
16414:
16415:
16416:
16417:
16418: Ryömä y. m.: Määrärahan osoittamisesta erinäisten muu-
16419: tos- ja korjaustöiden suorittamiseksi Viipurin läänin
16420: lääninsairaalassa.
16421:
16422:
16423: E d u s k u n n a ll e.
16424:
16425: Läänin- ja yleisten sa,iraalain lasaretti- vastaanottolaitoksen lääkärinvirka, on tul-
16426: osastot ovat olosuhteiden pakosta kehitty- lut avoimeksi ja erikoislääkärin siihen
16427: neet miltei yksinomaan kirurgisiksi ja saanti on osoittautunut vaikeaksi. Sa-
16428: sisätauteja sairastavilla on peräti rajoi- nottu rakennus olisi muutenkin suuren
16429: tetut mahdollisuudet sairaalahoidon saan- rappeutuneåsuutensa vuoksi kiireeHisesti
16430: tiin. Varsinkin maa:laiskuntain asuk- korjattava, varustettava keskuslämmityslai-
16431: kaat ovat tässä suhteeS!sa hyvin epä- toksella, uusilla vesi- ja viemärijohdoilla
16432: edullisessa asemassa. Vielä on otettava y.m.s., jotenka osaston muuttaminen uuteen
16433: huomioon, että sisätautien tutkiminen ja tarknitukseen tapahtuisi parhaiten samassa
16434: käsittely on viimeisinä vuosin.a ·suuresti yhteydessä. Lääkintöhallituksen rakennus-
16435: kehittynyt sekä että sanotut tutkimus- toimisto on arvioinnut näiden töiden kus-
16436: ja hoitomenettelyt ovat sen luontoi.sia, tannukset 1,000,000 markwksi.
16437: että ne voidaan toimittaa ainoastaan Esittämillämme perusteilla ehdotamme,
16438: sairaalws,sa, jotenka kosketeltu epäkohta
16439: olisi mahdollisuuksien mukaan eri sai- että Eduskunta päättäisi hyväksyä
16440: raaloissa ensi tirassa korjattava. Vuonna otettavaksi ensi vuoden tulo- ja me-
16441: 193,2 perustettiin Turun lääninsairaalaan noarvioon 20 Pl. II luvun kohdalla
16442: sisätautien osasto muodostamalla sairaalan uudelle momentille 1,000,000 mar-
16443: mielisairasten vastaanottolaitos siihen tar- kan suuruisen siirtomäärärahan eri-
16444: koitukseen. Nyt olisi Viipurin lääninsai- näisten muutos- ja korjaustöiden
16445: raalassa toimitettava samanlainen järjes- suorittamiseksi Viipurin läänin lää-
16446: tBly, miikä käy hyvin päinsä ja on tarpeen ninsairaalassa.
16447: senkin vuo:ksi, että sikäläisen mielisairasten
16448:
16449: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1934.
16450:
16451: Hannes Ryömä. Osk. Reinikainen.
16452:
16453:
16454:
16455:
16456: 54
16457: 428
16458:
16459: IV,6L - Rlah. al. N :o 34.
16460:
16461:
16462:
16463:
16464: Pitkänen y. m.: Määrärahan osoitvamisesta Sortavalan ylei-
16465: sen sairaalan rakenrvws- ja korjfJ!Ustöiden loppuunsaat-
16466: tamista varten.
16467:
16468:
16469: E d u s k u n n a ll e.
16470:
16471: Vuonna 1930 menoarvion yhteydessä Olisi kerrassaan järjetöntä tuhlausta, jos
16472: myönsi eduskunta allekirjoittaneen teke- katto uusittaisiin ja jätettäisiin yläkerta
16473: män rahaasia-aloitteen mukaisesti 1 milj. uusimatta, johon kerrokseen saataisiin ver-
16474: mk. Sortavalan yleisen sairaalan talous- rattain pienillä kustannuksilla sijoitetuksi
16475: rakennuksen rakentamista, lämmityslaittei- esim. lasten osasto, lääkärin asunto ja tu-
16476: den uusinta- y. m. korjaustöitä va:rten. lisi ti'laa nyt asuntotilan puutteessa ole-
16477: V. 1932 tulo- ja menoarvion yhteydessä ville hoitajille ja sairashoito-oppilaille.
16478: myönsi eduskunta hallituksen esityksestä Kaiken hsäksi sairaalan katto, jota ei voida
16479: lisää 2 milj. markkaa. entiselleen, entisten lukuisien päätyjcn va-
16480: Sanotuilla määrärahoilla onkin nyt, v. raan kattaa, tulisi ajanmukaiseen kuntoon.
16481: 1932_:33 aikana, rakennettu uusi talous- Yleisperusteluna anomukselleni saan vielä
16482: rakennus, uusittu sairaalan lämmityslait- mainita, että Sortavalan yleinen sairaala,
16483: teet, tehty kellarikerros asuttavaksi, raken- joka on laajan Itä-Suomen ainoa tarkoi-
16484: nettu uudet sairaiden oleskelua varten so- tustaan vastaava sairaala, on vieläkin, tä-
16485: pivat ulkoilmaparvekkeet, korjattu suuresti hän asti tehtyjen laajennusten ja korjaus-
16486: sairaalan rakennusteknillisistä syistä syn- ten tapahduttuakin, liian ahdas, käsittäen
16487: tyneitä ,huoneistonsijoitus- y. m. virheitä, ainoastaan 80 varsinaista sairassijaa ynnä
16488: laajennettu sairaalaa 25 :llä sairassijalla veneerisen osaston.
16489: sekä korjattu pesu- ja silitysrakennus, joka
16490: oli osittain ha:joamaisillaan. Kaikkiaan on On otettava huomioon, että köyhät raja-
16491: käytetty näiden töiden aikaalll&aamiseen seutukunnat, niinkuin koko Laatokan puo-
16492: suunnilleen 3 miljoonaa markkaa. Mutta leinen Karjala, eivät jaksa rakentaa kun-
16493: vieläkin loppui raha hieman kesken. nallisia sairaaloitaan, eikä ainakaan parem-
16494: Sairaalassa ei saatu ylintä kerrosta pia kuin jonkinlaisia ,vastaanottotupia ".
16495: asuttavaksi, vaikka sinnekin jo on vedetty Asian näin ollen on pakko, eikä se tuota
16496: lämpöjohdot ja muitakin perustavia töitä voittamattomia vaikeuksiakaan, kun kulku-
16497: jo on tehty. Alakerroksessa jäivät muuta- neuvoja on käytettävissä, tuoda sairaat Sor-
16498: mat huoneet vaille lattioita y. m. sisustusta tavalan sairaalaan, jossa on jo pätevää lää-
16499: sekä 4 kerroksessa sairaalassa välttämätön kärin-, koneellista y. m. hoitoa ,saatavissa.
16500: hiHsi on vielä 'laitta:matta, vaikka kerrok- Vielä on mainittava eräs tärkeä a!Sian-
16501: sien läpi onkin aukko jo rakennettu. haara, joka puoltaa Sortavalan sairaalan
16502: Sairaalan katto on yli 30 vuotta vanha, kuntoonlaittamista. Sodan sattuessa, niin-
16503: peltikatto, joka on ikänsä ja rakennustek- kuin aikaisempi kokemus on jo opettanut,
16504: nillisten syiden takia käynyt vuotavaksi tulee näet sanotulla sairaala:lla ,olemaan yli-
16505: ja kaipaa siis pikaista uusimista. voimainen kuormitws.
16506: IV,1h. -Pitkänen y. m. 429
16507:
16508: Niinkuin esittämästäni suppeasta esityk- Edellä sanottuun viitaten saamme kun-
16509: sestäkin selviää, on tarkoituksenmukaista ja nioittaen eh:dottaa,
16510: erittäin taloudellista, ettei Sortavalan sai-
16511: raalan ·rakennustyötä verrattain pienen että Eduskunta päättäisi ottaa v.
16512: rahasumman takia enää ~seisoteta sairaa- 1935 tulo- ja menoarvioon 600,000
16513: lan toiminnalle häiriöksi ja valtiotaloudelle mk. Sortavalan yleisen sairaalan ra-
16514: vahingoksi. kennus- ja korjaustöiden loppuun-
16515: saattamista varten.
16516:
16517: Helsingissä, 10 päivänä syyskuuta 1934.
16518:
16519: Ma.tti Pitkänen. Juhani Leppälä. Krua.pro Huittinen.
16520: 430
16521:
16522: IV,6z. - Rah. al. N :o 35.
16523:
16524:
16525:
16526:
16527: Turkka y. m.: Määrärahan osoittamisesta Oulun liilinin
16528: lääninsairaalan luajennustöitä varten.
16529:
16530:
16531: E d u s k u n n a 11 e.
16532:
16533: Yleisesti tunnettua on, että Oulun läänin noar.vioon lääkintöhallituksen käytettäväksi
16534: lääninsairaala ei nykyisellään läheskään määräraha rpiirustuksien ja kustannusar-
16535: yhtä vähän kokonsa kuin kun'toisuutensa- v~oiden tekoa varten. Näin ollen ehdo-
16536: kaan puolesta vastaa s1lle asetettavia vaati- tamme,
16537: muksia, vaan vaatii uusia Esäosastoja ja en- että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
16538: tisten perinpohjaista korjausta. Kun ei menoarvioon uutena momenttina 20
16539: hallituksen menoarvioesityksessä ole mer- pääluokan II lukuun 100,000 markan
16540: kitty tä:hän tarkoitukseen määrärahaa, olisi suuruisen siirtomäärärahan Oulun
16541: mielestä:mme asian vaLmistamiseksi seuraa- läänin lääninsairaalan laajennustöitä
16542: vaa vuotta varten otettava ensi vuoden me- varten.
16543:
16544: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1934.
16545:
16546: A. Turkka. Hilda HerraLa.
16547: Hugo Aattela. Alex Hämäläinen
16548: D. B. Lindman. Antti M·eriläinen.
16549: Matti Lepistö. Heikki Kääriäinen.
16550: Kustaa P.erho. Onni Mäikeläinen.
16551: Jalmari Linna. Yrjö H. Kesti.
16552: Eino Rytinki. Yrjö Hautala.
16553: Heikki Niskanen.
16554: 431
16555:
16556: IV,63. - :Rah. al. N :o 36.
16557:
16558:
16559:
16560:
16561: Hannula y. m.: Mää~ärahan osoittamisesta valtion sai-
16562: raalan rakentamista vartern Kemin kaupunkiin.
16563:
16564:
16565: E d u s k u n n a ll e.
16566:
16567: Viittaamalla vuoden 1933 v.altiopäiville ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
16568: jätetyn rahaasia-aloitteen N :o 21 peruste- ottaa 1 miljoonan markan suuruisen
16569: luihin ehdotamme kunnioittaNimmin, määrärahan valtion sairaalan raken-
16570: tamista varten Kemin kaupunkiin.
16571: että Eduskunta päättäisi valtion
16572:
16573: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1934.
16574:
16575: Uuno Hannula.. M. 0. Lahtrua.
16576: S. Salo Kaarlo Hänninen.
16577: K. A. Lohi. Hilda Herrala.
16578: 432
16579:
16580: IV,64. - Rah. al. N :o 37.
16581:
16582:
16583:
16584:
16585: Koiv:ura.nta y. m.: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen.
16586: yleisen sairaalan laajentamiseen.
16587:
16588:
16589: E d u s k u n n a ll e.
16590:
16591: Kuluvan vuoden menoarviota käsitelles- lalle asetettavia vaatimuksia. Lääkintöhal-
16592: sään eduskunta lausui toivomUksen, että litus on laatinut sairaalan laajentamista j·a
16593: hallitus käyttäisi työttömyyde.n vastusta- uudistusta varten piirustukset ja kustan-
16594: miseen myönnettyjä varoja Rovaniemen nusa.rvion, joka tekee 4,000,000 markkaa.
16595: yleisen sairaallan laajentamiseen. Mutta Tästä tarvittaisiin ensi vuonna 3,000,000
16596: vaikka .eduskunta vielä viime kevätistunto- ja loput vuonna 1986. ,
16597: kaudella talousvaliokunnan erään mietin- Kun ei ensi vuodenkaan menoarvioesityk-
16598: nön pohjalla lausui käsityksen, että sanot- seen ole tarkoitukseen ote.ttu määrärahaa,
16599: tuun Rovaniemen yleisen sairaalan laajen- ehdotamme kunnioittaen,
16600: tamiseen jo kuluvana vuonna ryhdyttäi-
16601: siin, ei niin kuitenkaan ole ~tapahtunut. 'että Eduskunta p.äätt.äisi ensi vuo-
16602: Tunnettu tosiasia kuitenkin on, ettei Rova- den tulo- ja menoarvioon 20 pää-
16603: niemen yleinen sairaala 20 sairassijaa kä- luokan II luvun kohdalla uudellle
16604: sittävänä ja nykyisessä huonossa kunnossa momentille ottaa Rovaniemen yleisen
16605: olevana mitenkään vastaa [aajan Lapin ja sairaalan laajentarniseen 3,000,000
16606: muun pohjoisimman Suomen keskussairaa- markan suuruisen siirtomäärärahan.
16607:
16608: Helsingissä syyskuun 5 päivänä 1934.
16609:
16610: Janne Koivuranta. Heikki Vehkaoja.
16611: M. 0. Lahtela. Uuno Hannula.
16612: S. ,Salo. Tilda Löthman.
16613: Lauri Kaijalainen. Kusti Arffman.
16614: Viljami Kalliokoski. Sigrid Oulasmaa.
16615: 433
16616:
16617: IV,65. - Rah. a1. N:o 38.
16618:
16619:
16620:
16621:
16622: Linna y. m.: Miiärärahan osoittamisesta Uudenmaan suo-
16623: malaisten kuntain keuhkotautiparantolan rakentamista
16624: varten.
16625:
16626:
16627: E d u s k u n n a ll e.
16628:
16629: Uudenmaan alempana luetellut suomalai- Elanto, S. 0. K., Lohjan Kalkkitehdas 0. Y.
16630: set kunnat ryhtyivät noin 6 vuotta sitten ja vapaaher\'a de la Chapelle.
16631: suunnittelemaan yhteisen keuhkotautiparan- Parantola:.1 paikaksi :maatalousministeriö
16632: tolan rakentamista. Sittemmin liittyivät luovutti v. 1930 sopivan alueen Kiljavan
16633: hankkeeseen myös eräät keskusosuusliik- kruunun puistosta Nurmijärvellä. Samoihin
16634: keet ja toiminimet, jotka halusivat sillä ta- aikoihin kuntayhtymä osti parantolaa var-
16635: voin hankkia henkilökuunalleen parantola- ten rakennustontin vieressä sijaitsevan
16636: paikkoja. Myös Helsingin kaupunki on ai- Nummelan tilan, jonka kauppasumman ly-
16637: konut liittyä yritykseen, vaikkei se ole- hennykseksi lääkintöhallitus v. 1932 myönsi
16638: kaan tehnyt lopullista päätöstä asiassa, eilkä 250,000 markan suuruisen avustuksen.
16639: senvuoksi vielä ole puheenaolevan kunta- Tällä tavoin oli parantolahankkeeseen jo
16640: yhtymän jäsen. ·Kuitenkin on parantola uhrattu huomattavasti työtä ja myös va-
16641: suunniteltu ja piirustukset sitä varten laa- roja ja sen toteuttamiseen olisikin voitu jo
16642: dittu sitä silmälläpitäen, että Helsingin noin 3 vuotta sitten ryhtyä. Mutta sillä
16643: kaupunki lunastaa itselleen 100 potilas- välin oli yleinen talouspula entisestään yhä
16644: paikkaa. Osin käytännöllisistä syistä, osin kiristynyt eikä yrityksen rahoittamista sen-
16645: taas sanottujen toiminimien osallistumisen vuoksi voitu järjestää sillä tavoin, kuin
16646: vuoksi on ajateltu perustaa osakeyhtiö, joka tämän kaltaisissa yrityksissä sitä ennen oli
16647: rakentaisi ja omistaisi parantolan ja jossa ollut tapana. Kuten tunnettua, on useim-
16648: osakkeita omistaisivat sanotut kunnat ja pien parantoloiden rakentaminen rahoitettu
16649: toiminimet siinä suhteessa kuin haluavat sillä tavoin, että kunnat ovat ensin maksa-
16650: varata itselleen paikkoja parantolassa. Osa- neet sen osan rakennuskustannuksista, joka
16651: keyhtiön yhtiöjärjestysehdotus oli jo myös niiden kannettavaksi lopullisesti tuli jää-
16652: laadittu, mutta sen vahvistuttamiseen ei mään, ja vastedes saatavaa valtionavustusta
16653: ole toistaiseksi ikatsottu olevan aihetta, koska vastaava osa on otettu kuntien yhteisellä
16654: on ollut epätietoista, milloin yrityksen to- vastuulla lainaksi yksityisistä rahalaitok-
16655: teuttamiseen voidaan ryhtyä. Parantola- sista. Tätä tietä ei vallitsevana pula-aikana
16656: hankkeeseen ovat liittyneet seuraavat kun- lainkaan voitu ajatella. Myöskään eivät
16657: nat ja toiminimet: Hyvinkään, Karkkilan, kunnat olisi voineet yksin rahoittaa näin
16658: Lohjan, Keravan ja Haagan kauppalat, suurta yritystä, sillä taloudellisia mahdol-
16659: Nurmijärven, Vihdin, Hyvinkään, Pyhä- lisuuksia siihen on jokainen pulavuosi, yhä
16660: järven, Lohjan, Tuusulan, Pusulan, Sam- kasvavine työttömyys- ja köyhäinhoitome-
16661: matin, Orimattilan, Nummen ja Mäntsälän noineen y. m., entisestään vähentänyt. Edel-
16662: kunnat, Helsingin kaupunki sekä 0. T. K., leen pidettiin todennäköisenä, että valtion
16663: 434 IV,65. -Uudenmaan suomalaisten kuntain keuhkotautiparantola.
16664:
16665: talousarvioihin ei lähivuosina voida ottaa joten parantolan perustamiskustannukset,
16666: niin suuria määrärahoja tällaisia tarkoituk- sitä varten ostetun maatilan nykyinen kir-
16667: sia varten, että niistä, ennen rakennettu- janpitoarvo, noin 1,000,000 markkaa mu-
16668: jen parantoloiden perusta.miskustannuksia kaanluettuna, nousisivat noin 18,000,000
16669: varten myönnettävien avustusten lisäksi, markkaan. Jos parantolan jäsenkunnat ja
16670: riittäisi puheenaolevaa uutta yritystä var- siihen liittyneet toiminimet, jotka ovat mer-
16671: ten niin paljon, kuin rakennusaikana otet- kinneet yhteensä 242 vakinaista potilaspaik-
16672: tavien lainojen kohtuullisessa ajassa maksa- kaa, maksaisivat, kuten on suunniteltu,
16673: miseksi olisi ollut tarpeellista. 20,000 markkaa paikkaa kohden, tekisivät
16674: Edelläesitetyistä syistä keskeytyi Uuden- nämä maksut yhteensä 4,840,000 markkaa.
16675: maan suomalaisten kuntain parantolahank- Muulla tavoin hankittavaksi jäisi siis yli
16676: keen kehittäminen juuri kun ratkaiseva as- 13,000,000 markkaa.
16677: kel sen toteuttamiseksi olisi ollut otettava. Rakennustyö ja sen rahoitus voitaisiin ja-
16678: Uhkasipa se kokonaan rauetakin, sillä ra- kaa kahdelle vuodelle. Valtion osuus perus-
16679: kennustöihin ei oltu voitu ryhtyä siinä tamislmstannuksista tekisi noin 12,000,000
16680: määräajassa, joka oli pantu ehdoksi raken- markkaa. Kun ensimmäisenä rakennusvuo-
16681: nustonttia Kiljavan kruununpuistosta luo- tena todennäköisesti tultaisiin tarvitsemaan
16682: vutettaessa. Rakennusajan pidennystä on noin 11,000,000 markkaa, olisi kuntien sil-
16683: kuitenkin anottu maatalousministeriöl tä, loin maksettava osuutensa kokonaan ja val-
16684: eikä ole syytä otaksua että tämä anomus tion puolet osuudestaan eli 6,000,000 mark-
16685: tulisi hyljätyksi. Toiselta puolen on otet- kaa.
16686: tava huomioon, että parantolapaikkojen EdeHäesitettyyn viitaten allekirjoittaneet
16687: tarve Uudellamaalla edelleenkin on ainakin kunnioittaen elhdottavat,
16688: yhtä suuri kuin ennen.
16689: Professori J. Paatelan parantolaa var- että Eduskunta päättäisi ottaa
16690: ten laatimien piirustusten mukaan sisältäisi ensi vuoden talousarvioon 6,000,000
16691: suunniteltu parantola noin 300 potilaspaik- markan suuruisen määräraham
16692: kaa. Rakennuskustannukset tulisivat mak- Uudenmaan suomalaisten kuntain
16693: samaan noin 14,000,000 markkaa ja sisus- keuhkotautiparantolan rakentamista
16694: tamiskustannukset noin 3,000,000 markkaa, varte,n.
16695:
16696: Helsingissä, syyskuun 7 päivänä 1934.
16697:
16698: J a1mari Linna. Aug. ,Kuusis,to.
16699: Urho Kllllov.aara. A. J. Kosonen.
16700: Onni Hiltunen. A. Tw-klm.
16701: Matti Turkia. Aatto Siren.
16702: Yrjö Räisänen. M. Amprt1ja.
16703: Anni Huotari. Jussi Lonkainen.
16704: HiMa Herrala. Aleksi .A!alkmen.
16705: Matti Lepistö. Alex Hämäläinen.
16706: 435
16707:
16708: IV,GG. - Fin. mot. N:o 39. IV,66. - Rah. al. N:o 39.
16709:
16710:
16711:
16712:
16713: Jaeobsson m. fl.: Angående anvisande av Jaoobss•on y. m.: Määrärahan osoitt-ami-
16714: ams"lag åt Nummela sanatorium. sesta Nummelan par:antolan avustamista
16715: varten.
16716:
16717:
16718: Till Riksdagen. E d u s k u n n a 11 e.
16719:
16720: Uti en till inrikesministeriet ställd skri- Viime maaliskuun 9 päivänä siSaasiam-
16721: ve;me av den 9 sistlidne mars ihar Aktiebola- ministeriölle osoittamassaan kirje1mässä
16722: get Nummela Sanatoriurrn anhållit att i anoi Osakeyhtiö Nummelan Parantola, että
16723: nästa års budget s!kulle upptagas ett 450,000 ensi vuoden tuLo- ja menoarvioon otettaisiin
16724: ma:rik s'tort understöd för avkortandet av osa:keJCh tiön velka taakan pienentämiseksi
16725: aktiebolagets skuldbörda. Denna anhållan 450,000 markan suuruinen ajpuraha. Ano-
16726: har doc'k ic'ke bi:fallits. På grund härav få mukseen ei ikuitenkaan IQle suostuttu.
16727: vi vördsamt anföra följande: Saamme sen vuoksi kunnioittaen esittää
16728: seuraavaa :
16729: Trots att vid sanatoriets administration Vaikka parantolan hallinnossa on nouda-
16730: största möjliga sparsamhet iakttagits och tettu mahdollisimman suurta säästäväi-
16731: sålunda bl. a. från senaste års början syyttä ja siten m. m. viime vuoden alusta
16732: lönerna sänkts i ·em1ighet med de för stats- lä:htien palkat alennettu valt~on virkamies-
16733: tjänstemännen stadgade grunderna, har ten palkoista säädettyjen perusteiden mu-
16734: sanatoriets ekonOillli svårt pressats av kris- kaisesti .on pula-aika kovasti puristanut pa-
16735: tiden. Sålunda utvisade bokslutet för 1931, rantolan taloutta. Niinpä kirjanpäätös
16736: varunder en hel del nödvändiga repara- vuodelta 19131, j.onka kuluessa suoritettiin
16737: tionsarbeten u.Hördes, en förlust stor Fmk koko joukko välttämä;ttömiä korjaustöitä,
16738: 177,439:30, som täcktes av de under före- osoittaa Smk :n 177,439 : ,30 tappiota, joka
16739: gående år på vins't oclh förlustlmntot kvar- peitettiin edellisenä vuotena voitto- ja tap-
16740: lämnade vinstmedlen. För 1932 steg för- piotilille jätetyillä V1oittovar.oi1la. Vuodelta
16741: lusten till Fmk 25,:719 : 43, som nästan helt 1932 nousi tappio Smk:aan 25,719: 43, joka
16742: tog i anspråk årterstående vinstmedeL. Se- nieli jäljellä olevat voittovarat melkein ko-
16743: naste års förlust steg till Ffmk 45,981: 92, kona.an. Viime vuoden tappio nousi
16744: som måste ibetäckas med medel ur reserv- Smk :aan 45,981: 9'2, joka oli täytettävä va-
16745: fonden. rarahaston varoista.
16746: Emellertid avspeglar bokslute't icke till- Kirjanpäätös ei 'kuitenkaan riittävän sel-
16747: rädldigt tydligt sanatoriets svåra finan- västi kuvasta parantolan vaikeata rahallista
16748: siella ställning, enär aLla medel äro place- asemaa, koska kai.l{ki varat ovat sijoitetut
16749: rade i detsamma. .Sanatoriets ekonomisika siihen. Parantolan taloudellinen asema
16750: ställning är be:t~oende av de i stenbyggna- riippuu kivirakennuksessa oleskelevain poti-
16751: den vara.nde patienternas dagsavgifter, oclh laiden päivämaksuista, ja kun ne pula-ajan
16752: då dessa på grund av kristidens verkningar vailkutusten takia ovat tuntuvasti vähenty-
16753: avsevärt nedgå:tt, är sanatoriets finansieUa neet, on parantolan rahallinen asema omiaan
16754:
16755: 55
16756: 436 IV,66.- Nummelan parantolan avustaminen.
16757:
16758: ställning ägnad att ingiva allvarliga be- herii:ttämään vakavia huolia. Selviytyäk-
16759: kymmer. För att övemhuvud reda sig :har seen ylipäänsä asioistaan on parantolan ol-
16760: sanatoriet nödgats upptag.a lån, bland vilka lut .pakko ottaa lainoja, joista esim ..on mai-
16761: t. ex. är att nämna ett 100,000 marks kassa- nittava 100,000 markan kassakreditiivilaina
16762: kreditiv och ett senaste år yttel'ligare upp- ja toinen viime vuonna otettu niinikään
16763: taget lån stort likaså 100,000 mark. Enär 100,000 markan laina. Koska parantola on
16764: sanatoriet är uppfört på staten tiUhörig rakennettu valtion omistamalle mawlle, on
16765: mark har det blivit nödvändigt att som ollut välttämätöntä asettaa lainojen vakuu-
16766: säke:rfuet för lålnen ställa •personlig borgen deksi johtokunnan yksityisten jäsenten hen-
16767: av direktionens ellS'kilda medlemmar. kilökohtainen takuu.
16768: Då nu emellertid Nummela sanatorium, Kun kuitenkin Nummelan parantola,
16769: elhuru ett aktiebolag, under mer än 30 år vaikka onkin osakeyhtiö, on päälle kolmen-
16770: ständigt arbetat uteslutande i allmännyttigt kymmenen vuoden ylhtä mittaa työskenner-
16771: välgörenhetssy'fte, något som otvetydigt lyt yksinomaan yleishyödyLlisessä hyvän-
16772: framgår redan därav, att ,bolaget icke ens tekeväisyystarkoituksessa, mikä käy eittä-
16773: under de år venksamheten givit vinst utde- mättämästi selville jo siitä,. että yhtiö ei ole
16774: lat någon dividend, utan :använt virrsten till edes niinä vuosina, jolloin sen toiminta on
16775: sanatoriets förbättrande och utvidgning, kan antanut voittoa, jakanut osinkoa ensinlk:ään,
16776: omordade förihållande tkna[J·past anses var- vaan on käyttänyt voiton parantolan kor-
16777: ken billigt eller rimligt. BoLagets natur jaamiseen ja laa:jentamiseen, voi mainittua
16778: av välgörenhetsd'öretag har odkså regerinL asiaintilaa tuskin pitää enemmän kohtuu-
16779: gen er'känt genom att dels befria bolaget den- kuin oikeudenmukaisenakaan. Yhtiön
16780: fråln erläggandet av i:nkiomst- och förmögen- hyväntekeväisyyteen tähtäävän luonteen on
16781: hetss:katt, dels tilldela bolaget undel'Stöd hallituskin tunnustanut vapauttaessaan yh-
16782: och lån på billiga villkor för säl'Skilda ut- tiön suorittamasta tulo- ja omaisuusveroa
16783: vidgnings- oc!h reparationsarlbeten. ja antamalla yhtiöHe avustusta ja lain.oja
16784: edullisilla ehdoilla erinäisiä laajennuksia ja
16785: korjaustöitä varten.
16786: På grund av vad ovan anförts hade i Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, olisi
16787: budgetförslaget för sanatoriet utan t'Vivel tulo- ja menoarvioesitykseen epäilemättä
16788: bort upptagas det begärda 'beloppet såsom ollut parantolalle otettava mainittu anottu
16789: understöd ·för sanatoriets allmäntgagneliga erä avustukseksi sitä parantolan yleishyö-
16790: arbete i tuberkulosarbetets tjänst. Enär dyllistä työtä varten, jota se tekee keuhko-
16791: emellertid å a:ndra sidan denna gång uttom- taudin torjumiseksi. Koska kuitenkin toi-
16792: ordentligt stora anspråk stihllts på sta tens selta puolen tällä kertaa valtion avustustoi-
16793: understödsverksarrrrhet är det förståeligt om minnalle asetetaan erinomaisen suuria vaa-
16794: nu icke hela det begär.da beloppet kunnat t1mu:ksia, on ymmärrettävissä, että nyt ei
16795: heviljas. Under alla mnständigtheter borde ole voitu myöntää !koko sanottua määrää.
16796: dock åtminstone .ett understöd stort 200,000 Joka ta.pauksessa pitäisi kuitenkin 200,000
16797: mark kunna i nästa års budget för ändamå- markan suuuruinen avustus voida ottaa
16798: let upptagas. ensi vuoden t.alouS'arvioon sanottua tarkoi-
16799: tusta varten.
16800: Med hänsyn .till vad här ovan framihål1its Siihen katsoen, mitä edellä. on esitetty, ja
16801: ocfu då det är allmänt känt att Nummela kun on yleensä tunnettua, että Nummelan
16802: sanatoriurrn under sin me·r än trettioåriga parantola on yli kolmikymmenvuotisen ole-
16803: tilivaro utfört ett i bästa mening samhälls- massaolonsa aikana telhnyt kaikkein par-
16804: IV,66. - Jacobsson y. m. 437
16805:
16806: nyttigt och framgångsrikt arbete tihl under- haimmassa mielessä y;hteiskunnalle hyödyl-
16807: tryckandet av folkfienden tu:berkulosens listä ja menestyksellistä ty;ötä kansanvihol-
16808: härjningar i vårt ~and, få vi vördsamt, un- lisen, keuhkotaudin, vitsausten ehkäisemi-
16809: der framhållande även av att denna sanato- seksi maassamme, saamme me, huomautta-
16810: riets ve11ksamhet i avsevärd grad inbegri.per malla sama:lla, 'että tämän parantolan toi-
16811: ett betydelsefullt odh föredöm1igt pion1är- miinta merkitsee tuntuvassa määrässä tär-
16812: arbete, anhålla, keäarvoista ja esikuvallista uranuurtaja-
16813: työtä, kunnioittaen ehdottaa,
16814:
16815: att Riksdagen i statsförslaget för että Eduskunta ottaisi vuoden
16816: år 1935 under 7 Ht. kap. XXI vi~le 1935 twlo- ja menoarvioon 7 Pl:n
16817: införa ett nytt mom. och därunder XXI lukuun uudelle momentiZle
16818: uppbaga ett amslag stort 200,000 2rJO,OOO markan suuruisen määräna-
16819: mark såsom statsunderstöd åt Num- han valtioavuksi Nummelan paran-
16820: mela sanatorium. tolalk
16821:
16822: Helsingfors den 6 september 1934. Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1934.
16823:
16824: Otto J acohsson. Jtohn Österholm.
16825: Ebba östenson. Ra.fael Colliander.
16826: J. A. Sjöblom. J. Söderhjelm.
16827: Edvard Haga. Hjalmar Forsta;dius.
16828: Levi Jern. ToiV'O Tyrni.
16829: Ernst Estlander. Ka;arlo Hänninen.
16830: Ville A. Kamu.
16831: 438
16832:
16833: IV,67. - R.ah. al. N:o 40.
16834:
16835:
16836:
16837:
16838: Tukia y. m.: Mää1·ärahan osoittamisesta Rauhan piiri~
16839: mielisairaalan la;aj entamiseen.
16840:
16841:
16842: E d u s k u n n a ll e.
16843:
16844: Joutsenon pitäjässä sijaitsevan Rauhan nalliskoteihin (kunnalliskotien mietisairas-
16845: piirimielisairaalan jäsenkunnilla yh- osastoilla hoidettavia ei ole tässä otettu
16846: teensä 61 Etelä-Karjalan kuntaa - on huomioon) 204, eli yhteensä 377. Vaikka-
16847: esiintynyt vuosi vuodelta yhä suurempia kin valtion sairaaloissa olevat 131 potilasta
16848: vaikeuksia vaikeahoitoisten mielisairaiden saisivat niissä olla, olisi kuitenkin 246 :lle
16849: hoitoon ja sijoittamiseen nä:hden. Tämän !hankittava hoitoa mielisairaalassa. .Ederlä
16850: takia velvoitti sairaalan edustajisto 18 p :nä esitetyt luvut käsittävärt miltei yksinomaan
16851: joulukuuta 1933 pitämässäiän kokouksessa joko osittain tai kokonruan köyhäin:hoidon
16852: sairaalan johtokunnan ryhtymään sellaisiin varassa olevia mielisairaita. Niistä mieli-
16853: toimenpiteisiin, että jo v. 1929 suunnitel- sairaista, jotka eivä;t ole köyhäinh:oidosta
16854: lun 150 sairaansijaa käsittävän lisäraken- riippuvaisia, ei ole vielä tilastollisia tietoja
16855: nuksen rakentaminen voitaisiin kiireellisesti olemassa. Mielisairaala:hoitoa tarvitsevien
16856: toteuttaa. luku on siis todellisuudessa suurempi kuin
16857: Mainittua 150 sairaansijaa käsittävää mainittu 246.
16858: lisärakennusta suunniteltaessa ilmoittivat Kuluvan vuoden alkupuoliskokin osoit-
16859: jäsenkunnat tarvitsevansa 243 uutta sairas- taa, että mielisairaiden hoito- ja sijoitta-
16860: pa~kkaa, mutta suunnitelmaa supistettiin misvaikeudet Rauhan ·piirimielisairaalan
16861: ja puuttuvat 93 sairaspaikkaa jätettiin jäsenkuntien alueella ovat muuttumassa
16862: myöhemmin tapahtuvan laajennuksen va- räikeiksi. Äsken sairastuneista, joiden lu-
16863: raan. Suunnitelmaa ei ole voitu kuiten- kumäärä tuntuu yhä lisääntyvän, melkoi-
16864: kaan toteuttaa semmoisenaan, sillä lain nen osa jä;ä epämääräiseksi aja!l>'si kotiin
16865: edeilyttämästä valtionavusta ei ole ollut vartioitavaksi tai suljetuksi kunnalliskodin
16866: min'käämlaista varmuutta. TäJstä huolimatta mielisairasosa,stojen .eristyshuoneisiin, jol-
16867: on jäsenkunnilta kerätyin varoin vuoffina taisia osastoja on vain osalla jäsenkunnista.
16868: 1931, 1932 ja 1933 rakennettu kevytraken- Muihin piirimielisairaaloihin tai valtion
16869: teisia sairasosastoja ja on ,sairaala näin sairaaloihin (lukuunottamatta Viipurin
16870: laajentunut 84 :llä sairaansijalla ollen ko- lääninsairaalan v:astaanottolaitosta, jossa on
16871: konaispaikkaluku nykyään 397. Jäsenkun- kaikkiaan hoidettavana tällä hetkellä 38
16872: tien köyhäinhoitolautakunnilta vuoden potilasta) ei nykyään Rauhan jäsenkuntien
16873: 1933 lopulla kerätyn tilaston mukaan oli potilaille ole saatu tilapäises.tikään paik-
16874: Rauhan piirimielisairaalan jäsenkunnista koja. Päinvastoin on jäsenkuntia pakoi-
16875: muissa piirimielisairaaloissa hoidettavana tettu hakemaan niistä pois sellaisiakin po-
16876: 42 potilasta, valtion sairaaloissa 131 poti- tilaita, jotka edelleenkin ova:t mielisairaala-
16877: lasta ja mielisairaalahoitoa tarvitsevia sai~ hoidon tarpeessa. Mainitta:koon, että Rau-
16878: raita sijoitettuina muualle, etupäässä kun- hassa viimeksi valmistunut 40 .sairaansijaa
16879: IV,67. -Tukia y. m. 439
16880:
16881: käsittävä osasto, joka tuli käytäntöön lawjennuksia ja perusparannuksia, joista
16882: viime /helmikuun alussa, täyttyi niin no- sairaalayhtymällä on saamatta lain edel-
16883: peasti, että sairaalan virallisesti 'hyväk- lyttämää valtionapua yhteensä 1,616,000
16884: sytty sairaansijamäärä 397 on jo :täytynyt markkaa.
16885: ylittää 4 :llä. Lisäksi on sairaalaan pääsyä Näin perustellen ehdotamme kunnioit-
16886: odottamassa aina useita poti'laita. taen,
16887: !Näin ollen ovat vaikeudet mielisairaiden
16888: hoitoon ja sijoittamiseen nähden Rauhan että E dusk1tnta ensi vuoden val-
16889: piirimielisairaalan jäsenkuntien alueella tion meno(J)rvioon ottaisi Rauhan
16890: kehittymässä sellaisiksi, ettei niitä enää piirimielisairaalaan rakennettavaa
16891: voida torjua yksinomwan jäsenkuntia ra- 150 sairaansijaa käsittävää lisära-
16892: sittamalla, vaan on myöskin valtion avus- kennusta jct siitä johtuvia muita
16893: tettava lain edellyttämä:llä määrällä vä1ttä- täydennystäitä varten yhteensä
16894: mä;ttömäksi ja kiireelliseksi katsottua sai- 4,000,000 markkaa, minkä summan
16895: raalan lruajentamis1:.a, varsinkin kun Jrusen- myöskin lääkintöhallitus jo v. 1930
16896: kunnat ovat omasta ahdingostaan huoli- laatimassaan piirimielisairaalain laa-
16897: matta viimeisten vuosien aikana ilman jentamista koskevassa suunnitelmas-
16898: valtion tukea rahoittaneet jo huomattavia saan on ottanut huomioon.
16899:
16900: Helsingissä, syyskuun 5 p :nä 1934.
16901:
16902: ·Elias Tukia. Osik. Re!inikainen.
16903: 440
16904:
16905: IV,6s. - Rah. al. N :o 41.
16906:
16907:
16908:
16909:
16910: Janhonen: Mää~ärahan osoittamisesta korottoman lainan
16911: antamista varten Oulun diakonissakodin uudisrakevn-
16912: nuksen mkentamiseen.
16913:
16914:
16915: E d u s k u n n a 11 e.
16916:
16917: Oulun diakonissalaitos on koko Pohjois- ra;h. aJl. N :o 25 s1v. 2!13. Liitteet l-Xlll
16918: Suomelle erinomaisen tärkeä, ei ainoastaan v. 19313) rohkenen kunnioi<ttaen ehdottaa,
16919: 1
16920:
16921:
16922: sairaanhoitajattarien valmistuksien, mutta
16923: myös erikoisesti sairashoidon kannalta. Sen että Eduskunta päättäisi ottaa
16924: monet spesialistit eri aloilla voivat antaa vuoden 1935 tulo- ja menoarvioon
16925: apua, jota muissa Pohj.ois-Suomen sairaa- 3 milj. markkaa, joka annetaan Ou-
16926: loissa lienee mahdoton saada. Kun Jaitos lun diakonissalaitokselle korotto-
16927: toimii alkeellisissa, epäkäytännöllisissä suo- mana 10 vuoden lainana uuden ajan-
16928: jissa, •olisi kodin [ruajentaminen ja ajanrrnu- mukaisen talon rakentamiseksi mat-
16929: kaistuttaminen tuiki tärkeää. Viittaamalla nitulle laitokselle.
16930: aikaisemmin tekemiini aloitteisiin (katso
16931:
16932: Helsingissä syyskuun 10 päivänä; 19,34.
16933:
16934: T..A. J1anhonen.
16935: 441
16936:
16937: IV,69. - Rah. al. N:o 42.
16938:
16939:
16940:
16941:
16942: Rytin!ki. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pudasjärven
16943: kunnansairaalan ottamiseksi valtion haltuun.
16944:
16945:
16946: E d u s k u n n a 11 e.
16947:
16948: Kun Pudasjärven kunnalle tulee ras- väksi. Todellinen vuosimenojen lisäys olisi
16949: kaaksi ylläpitää omistamaansa 15 sairas- siis ainoastaan 40,000 markkaa, jonka
16950: sijaa käsittävää sairaalaa, on se tarjonnut ohella edellä mainitun piirilääkärinviran
16951: sairaalaa valtiolle, sitoutuen samalla luo- muutoksen johdosta aluelääkärinviraksi
16952: vuttamaan sairaalarakennukset ilmaiseksi lakkaa kunnanlääkärinviran ylläpitoon suo-
16953: valtiolle. Kunta on myöskin tarjoutunut ritettu 6,000 markan suuruinen valtionapu.
16954: ilmaiseksi valtiolle ~uovuttamaan kunnan Ehdotamme näin ollen kunnioittaen,
16955: omistaman kunnanläKkärin asunnon alue-
16956: lääkärin asunrro'ksi kun sikäläinen piirilää- että Eduskunta, Pudasjärven kun-
16957: kärinvirka tullaan muuttamaan aluelääkä- nansairaalan ottamiseksi valtion hal-
16958: rinvirwksi. Siihen katsoen, että Pudas- tuun ja hoitoon, ottaisi ensi vuo-
16959: järven sairaalassa on hoidettu myöskin den menoarvioon seuraavat määrä-
16960: naapurikuntien potilaita ja että sairaalan rahat:
16961: toiminta merkitsee suurta helpotusta siitä 7. Pl. XV luvun 1 momentille,
16962: 100 kilometrin päässä olevalle, suurta Wan- palkkaukset 55,000:-,
16963: ahtautta potevalle Oulun läänin läänin- 7 Pl. XV luvun 2 momentille,
16964: sairaalalle, olisi valtiolla täysi syy ottaa ruuanpito 35,000: - ,
16965: sanottu sairaala haltuunsa ja hoitoonsa, 7 Pl. XV luvun 3 momentille,
16966: koska se hyvilllkin voi muuten tulla sulje- lääkkeet, lääkärinkojeet ja sidos-
16967: tuksi. aineet 24,000: - ,
16968: Muiden vastaavien sairaalain tulo- ja 7 Pl. XV luvun 4 momentille, läm-
16969: menoarvioiden perusteella voidaan sairaa- mitys ja valaistus 18,000: - ,
16970: lan vuosimenot arvioida 150,000 markaksi 7 Pl. XV luvun 5 momentille, ra-
16971: ja tulot 65,000 markaksi, jotapaitsi sairaa- kennusten ja kaluston kunnossapito
16972: lan tähän asti nauttima 45,000 markan 8,000:-,
16973: suuruinen vuotuinen valtionapu vapautuisi 7 Pl. XV luvun 6 momentille, seka-
16974: käytettäväksi muiden kunnansairaalain hy- laiset menot 10,000:-.
16975:
16976: Helsingissä ,3 päivänä syyskuuta 1934.
16977:
16978: Eino .Rytilrlå. K. A. Lohi.
16979: Heikki Niskanen. Heikki Soininen.
16980: Yrjö Hautala. Yrjö H. ~esti.
16981: Kaarlo Hänninen. Uuno Hannula.
16982: Lauri Kaijalainen. M. 0. Lahtela.
16983: 442
16984:
16985: IV,7o. - Rah. al. N:o 43.
16986:
16987:
16988:
16989:
16990: Tapam.inen y. m.: Moorärahan osoittamisesta sairaalan ra-
16991: kontarnisek,si Ylitorm'on pitäjään.
16992:
16993:
16994: E d u s k u n n a 11 e ..
16995:
16996: Tärke~mpiä toimenpiteitä, joihin valtio- maan nä:hden huomattavan suurista kustan.-
16997: vallan olisi ryhdyttävä rajaseutupolitiik- nu'ksista, joita kunnanlääkärinviran yllä-
16998: kansa kehittämiseksi läntisellä rajaseudulla, pitäminen kunnalle aih<eutta:a, ja viittaa-
16999: on epäilemättä väestön terveydellisten olo- mailla siihen, kuinka sopiva kunnan alue
17000: jen vaaliminen. Laimin!lyönmit tässä ovat laajuutensa ja maantieteellisen asemansa
17001: sitäJkin siLmäänpistävämmät, kun verta.us- puolesta olisi a:luelääkäripii:riksi. .S~mat sei-
17002: lmhdaksi o1oillemme 'ta·rjoutuu Tornionjoen kat ovat huomioon otettavat kysymyksen
17003: toisella puolella vallitseva, monessa suh- ollessa sairaalan raJkentamisesta Ylit•ornion
17004: teessa suorastaan loistavasti järjestetty kuntaan. Kunnan alueen pinta-ala on
17005: asiain tila. Vaikka päämääräksi ei saata 2,666.7 km2 , siis mel]>1einpä neljännes koko
17006: asettaakaan tässä suhteessa kiilpailua meitä Uudenmaan lääniä, ja asukasluku .on n.
17007: varakkaamman naapurima:an kanssa, kiin- 6,000. Kunta on heikon 'taloude]lisen ase-
17008: tyy huomio kui'ten!kin siihen, että 'Tornion- mansa vuoksi joutunut eri muodoissa raha-
17009: joella, siis juuri rajalla, on maan poh'joisin asioittensa järjestykseen sa1attamiseksi tur-
17010: kunnanlääkärinpiiri Ylitornio ilman• sairaa- vautumaan valtion apuun, mutta ei kuiten-
17011: la•a ja aluelääkäripiiriksi järjestä>mättö- kaan ole katsonut vielä mahdolliseksi lak-
17012: mänä, vaikka tä!llainen järjestely jo on toi- kauttaa kunnanläätkärinvirkaa. Kumran
17013: mitettu monissa eteläisemmiiSsä kunnan'lää- alueen tava'ttoman laajuuden ja väestön
17014: käripiireissli. vähävaraisuuden tähden lääkärinvirka ny-
17015: Asiain tilan lkmjaamiseksi on oltu neu- kyisellään kuitenkin on siksi raskas hoitaa
17016: votteluissa lääJkintöhatlitu:ksen ka~ssa, ja ja välhätuloinen, ettei ·lääkäriä ole saatu
17017: anomuksia siihen suuntaan on Ylitornion pysyväisemmin virkaan sidotuksi, vaan Olll
17018: kunnan taholt-a •tehty, mutta, vaikka kysy- viranhailtija usein vaihtunut ja virka mo-
17019: mykseen on periaatteessa suhtauduttu nesti :ollut viransijaisten ja kandidaattien
17020: myönteisesti, ei se tähän asti kuitenkaan hoidettavana.
17021: ole saanut suotuisaa ratkaisua. Epäkohta :Sairaalan raken'taminen on kunnalle yli-
17022: on kuitenkin niin ilmeinen, että sen pois- voimainen tehtävä, vaikka sellaisesta on
17023: tamiseksi olisi viivyttelemättä rylhdyttävä paitkilmkunnalla huutava puute, kun koko
17024: toimenpiteisiin. laajassa pitäjässä ei •o1e tuberkuloottisten
17025: Anomuksessaan valtioneuvostolle syys- hoitolaitosta, ei mielisairaa1aa, ei kaatuva-
17026: kuun 8 päivä!ltä 1933 on Ylitornion kun- tautisten sairaalaa, ei veneeristen tautien
17027: nanvaltuusto esittäessään YEt•ornion lkun- sairaallaa, ei synnytyslaitosta eikä kunnal-
17028: nanlääkäripiirin muuttamista aluelääkäri- liskodin sairasosastoa. PeUon sairaala.an on
17029: piiriksi rperusteNut asiaa muistuttamalla matkaa ·65 km, Tornioon 65 km, Rovanie-
17030: niistä kunnan heiklmon taloudelliseen ase- melle 135 km. Oloswhteisiin katsoen on
17031: IV,70. - Tapaninen y. m. 443
17032:
17033: mielestämme sairaalakomitean ehdottama reessä yhtä mitta.a 35:kin tuntia tHaisuu-
17034: ratkaisu, .että kuntaan rakennettaisiin sai- detta palljon syÖimään tai juomaan. Koti-
17035: rasmaja, epätyydyttävä. Kun pitäjän etäi- vastaanotto tulee tällöin epäsäännölliseksi,
17036: simmät asukkaat tulisivat olemaan suunni- ja vaikeissakin sairastapauksissa täytyy
17037: tellusta sairaalasta yli 8 penikulman päässä, ·apua ha'kevien p.i.tkämatkaisten potilaiden
17038: olisi sairaala varustettav:a niin täydelliseksi, palata usein tyhjin toimin takaisin. On
17039: kuin saira:rulat yleensä siellä pohjoisessa, selvää, mitenkä paljon tehoktkaammaksi
17040: siis myös lei:kkaushuoneella, vaikka sairas- lääkärin toiminta tulisi näissä oloissa, kun
17041: sijojen ~luku ei nousisikaan yli 10. Sopivia hänel!lä olisi tukenaan sairaalan tarjoamat
17042: sairaalan paikkoja olisi saatavissa; esim. apu!keinot.
17043: joko nykyisellä kunnanlääkärin asunoon Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
17044: tontilla tai vähän Y'lempänä kunnaUistoi- nioittaen,
17045: miston talon luonJa.
17046: :Ilman sairaalaa on lääkärin menestyksel- että Eduskunta vuoden 1935 tulo-
17047: linen työ Ylitornion kunnanlääkärin pii- ja menoarvioon ottaisi 200,000 mar-
17048: rissä mitä vaikeinta, usein suorastaan toi- kan suuruisen siirtomäärärahan sai-
17049: votonta. Yhden potilaan takia saa ·lääkäri raalan rakentamiseksi Ylitornion pi-
17050: nJ'Ikyisellään kulkea jopa 170 fkm, istua täjään.
17051:
17052: Helsingissä syyskuun 10 päivänä 1934.
17053:
17054: L. P. T~ninen. K. A. Lohi.
17055:
17056:
17057:
17058:
17059: 56
17060: IV,n. - Rah. al. N:o 44.
17061:
17062:
17063:
17064:
17065: Aattela y. m.: Koroitetwn mäil!rämhan osoittamisesta t1~be1·
17066: kuloosiparantolain avustusta ja tuberkuloosihuoltotoi-
17067: minnan tukemista varten.
17068:
17069:
17070: E. d u s k u n n a 11 e.
17071:
17072: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja varaisten on usein varsin vaikeata päästä
17073: menoarvioksi vuodelle 19·35 on 7 pääluokan näihin parantoloihin hoitoa saamaan. Tä-
17074: XXI luvun 5 mom. kohdalla ehdotettu män yhteydessä on myöskin mainittava
17075: myönnettäväksi valtioapua tuberkuloosi- siitä, että silloin kun näiden parantolain
17076: parantolain rakentamiseksi 8 milj. mark- rakentamistoiminta aloitettiin, asianomai-
17077: kaa, eli siis saman verran kuin tähän tar- sella taholla suunniteltiin valtion avustuk-
17078: koitukseen on myönnetty varoja kuluvaksi sen määräksi noin 20 miljoonaa markkaa
17079: vuodeksi. 8 miljoonan markan suuruinen vuodessa. Kun nyt, kuten hallituksen tulo-
17080: määräraha on kuitenkin osoittautunut ja menoarviostakin ilmenee, valtion tulot
17081: riittämättömäksi, sillä valtio ei ole voinut näyttävät entisestään huomattavasti lisään-
17082: siinä määrin myöntää tuberkuloosiparanto- tyvän, olisi näin ollen valtion entistä tun-
17083: loille rakennusavustuksia kuin mitä välttä- tuvamanin avustettava tätä rakennustoimin-
17084: mättömästi olisi tarvittu ja kun mitä nii- taa. Pidämme tätä valtion velvollisuutena
17085: den rakentamiseen ryhdyttäessä otaksut- senkin vuoksi, että kuntien taloudellinen
17086: tiin valtiolta saatavan. Sen puolesta, että asema ei ole siinä määrin parantunut kuin
17087: valtion olisi nykyistä suuremmilla summilla valtion. Päinvastoin on veroäyrin hinta
17088: osallistuttava näiden paranto1oiden raJken- hyvin useissa kunnissa jatkuvasti kohon-
17089: nuskustannuksiin, puhuvat monet painavat nut, mihin osaltaan on vaikuttanut sekin,
17090: seikat. Kuten v. 19133 valtiopäiville teke- että valtiovalta on itselleen helpoitusta
17091: massamme rahaasia-alaitteessa osoitimme, hankkimalla lisännyt kuntien menoja.
17092: rasittavat näitä parantoloita varsin S11U- Edelläolevan perusteella ehdotamme,
17093: ret velat, josta aiheutuu kuntayhty-
17094: mille ja siis niihin liittyneille kunnille hy- että Eduskunta korottaisi vuoden
17095: vin raskaiden korkomaksujen suorittami- 1935 menoarvion 7 pääluokan XXI
17096: nen, samalla kun potilasmaksut näissä sai- luvun 5 mom:lle ehdotetun määrä-
17097: raaloissa on pidettävä melkoisen korkeina. rahan 15,000,000 markaksi.
17098: Tästä taasen on seurauksena, että vähä-
17099:
17100: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1934.
17101:
17102: Hugo Aattcla. 0. P.eltonen.
17103: Alpo Lumme. Frans Mus.tasilta.
17104: Kaisa Hilden. Paavo Aarniokoski.
17105: Alex Hämäläinen. J. E. Malmivuori.
17106: IV,71. - Aattela y: m. 445
17107:
17108: Niilo Pajunen. J. Väisänen.
17109: Väinö Sinisalo. Antti Meriläinen.
17110: Matti Lepistö. A. Turlmta.
17111: Otto Toivonen. Onni MäJk:eläånen.
17112: Aino Malkamäki. J. F. Tolonen.
17113: Anni Huotari. K. LU111ijärvi.
17114: Väinö Haklå1a. Umo Kulov:aara.
17115: V:i!lle A. K:omu. Väinö Kivis,alo.
17116: Onni Hiltunen. Kavl J. Wenman.
17117: I·s•!lik Pentt!lila. G. Lindström.
17118: E~sa Metsäranta. Hilja Pär.ssinen.
17119: A. A. Lrustu. ~ustaa p,erho.
17120: Jusrsii. Lonkainen. Aug. :SYl"jänen.
17121: Hilda Herrala. D. B. Lindman.
17122: Edv. PEliSonen. Albin !Koponen.
17123: Kalle Walta. Hei:kki Kääriäinen.
17124: Peikka Ke·ttunen. A. J. rKosonen.
17125: Jalmari Linna. Toivo Halonen.
17126: 446
17127:
17128: IV,12. - Rlah. al. N:o 45.
17129:
17130:
17131:
17132:
17133: Lohi y. m.: Määrärahan osoittamisesta aluelääkärin palk-
17134: kausta varten Ranuan kuntaan.
17135:
17136:
17137: E d u s k u n n t>, 11 e.
17138:
17139: Kuluvan vuoden valtiopäivien kevätistun- ehdottanut mainitun määrärahan ottamista
17140: tokaudella eduskunta hyväksyi yksimieli- menoarvioon, mutta hallitus on sen poista-
17141: sesti toivomuksen : nut. Kun lääkärin tarvis on Rannalla erit-
17142: täin suuri ja lääkärin asunto voitaisiin
17143: ,että Hallitus ryhtyisi toimenpitei- myös helposti järjestää valtion omistamassa
17144: siin aluelääkärinviran perustamiseksi metsähallinnon huostassa olevassa talossa,
17145: Ranuan kuntaan ja ottaisi lääkärin niin ehdotamme, viittaamalla toivomusaloit-
17146: palkkaukseen tarvittavan määrära- teeseen N :o 23 sekä talousvaliokunnan mie-
17147: han ensi vuoden tulo- ja menoarvio- tintöön N :o 4,
17148: esitykseen. ''
17149: että Eduskunta päättäisi ensi vuo-
17150: Tästä eduskunnan yksimielisestä toivo- den tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XIII
17151: muksesta huolimatta ei ensi vuoden tulo- l. 1 mom. kohdalla ottaa 57,000 mar-
17152: ja menoarvioesityksessä ole tarkoitukseen kan suuruisen määrärahan aluelää-
17153: määrärahaa esitetty. kärin palkkausta varten Ranuan
17154: Mi'käli on saatu tietää, oli lääkintöhal- kuntaan.
17155: litus, noudattaen eduskunnan toivomusta,
17156:
17157: Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1934.
17158:
17159: K. A. Lohi. Eino Rytinki.
17160: Lauri Kaijalainen. S. Salo.
17161: Kusti Arffman. Uuno Hannula..
17162: 447
17163:
17164: IV,73. - Rah. al. N:o 46.
17165:
17166:
17167:
17168:
17169: Voionmaa y. m.: Koroitetun määrärahan osoittamisesta
17170: erinäisten valistusjärjestöjen avustamiseksi.
17171:
17172:
17173: E d u s k u n n a ll e.
17174:
17175: V B~paan kansansivistystyön piiriin !kuulu- pysyttää palveluksessaan tähän työhön eri-
17176: van opinnollisen sivistystyön edelleen kehit- koistuneita toimihenkilöitään ja muutenkin
17177: täminen ja yhä laajempiin kansalaispiirei- ylläpitää yhä lisääntyvien tehtävien tasalle
17178: hin ulottaminen on kaikissa kansanvaltai- kohoutuvia keskustoimistoja. Työn laadusta
17179: sesti hallituissa sivistysmaissa viime aikoina johtuen ja sen tehostamiseksi tulisi näillä
17180: tunnustettu yhteiskunnalle tärkeäksi asiaksi. sivistystyökeskuksilla olla myös mahdolli-
17181: Samalla on myös todettu, että se, yhtä hy- suuksia jatkuvasti uudistaa ohjekirjasiaan
17182: vin kuin kaikki muUJkin valtion toimesta ja muita opetus- ja havaintovälineitään.
17183: järjestetty tai avustettu Opinnollinen toi- Liian pienien ja varsinkin aikaisemmista
17184: minta, tarvitsee riittävää taloudellista tukea supistuneiden tulojen johdosta on toimin-
17185: valtion varoista. nan tältäkin osaltaan kehittäminen viime
17186: Edellä tarkoitettua kansansivistystyötä vuosina jäänyt puolinaiseksi. Kaikesta
17187: järjestävien ja ohjaavien tai siten toimivien tästä on seurauksena, että nyt puheenaole-
17188: opistojen ja laitosten yhdyssiteenä toimi- vat valtion menojen kannalta kovin vähän
17189: vien sivistysjärjestöjen toiminta on myös merkitsevät supistukset ovat muodostuneet
17190: meidän maassamme jatkuvasti laajentunut vapaan kansansivistystyön luonnollista ke-
17191: ja kehittynyt. Tätä kehitystä on kuitenkin hitystä ehkäiseviksi ja koko tätä toimintaa
17192: viime vuosina suuresti haitannut se, että suuresti lamauttaviksi tekijöiksi. Sen vuoksi
17193: näille järjestöille aikaisemmin myönnettyjä, olisi kyseellinen määräraha vuoden 1935
17194: sinänsäkin varsin vaatimattomia valtion- menoarviossa merkittävä ainakin vuoden
17195: avustuksia on vuoden 1931 jälkeen huomat- 1931 määrärahan suuruiseksi.
17196: tavasti supistettu. Tarkoitukseen myön- Edelläesitetyn perusteella ehdotamme,
17197: netty yhteismääräraha oli näet v. 1931
17198: 536,000, V. 1932 400,000, V. 1933 350,000 että Eduskunta vuoden 1935 tulo-
17199: ja kuluvaksi vuodeksi 370,000 mk. Kun ky- ja menoarviossa koroittaisi 10 Pl.
17200: seessäoleva määräraha pääosaltaan käyte- X l. 6 mom:ssa erinäisten v~alistus
17201: tään avustettavien järjestöjen valitsemien, järjestöjen avustamiseen myönnettä-
17202: lähinnä yhteiskunnalle kuuluvaa opinno!- väksi ehdotetun määrärahan viideksi-
17203: lista sivistystyötä järjestävien ja ohjaavien sadaksikolmeksikymmeneksikuudeksi-
17204: toimihenkilöiden palkkaamiseen ja sivistys- tuhanneksi ( 536,000) markaksi, jotta
17205: työkeskusten ylliipitämisee.n, on määrärlliho- nämä avustukset voitaisiin jakaa sa-
17206: jen supistaminen aiheuttanut m. m. sen, mansuuruisina kuin v. 1931.
17207: että näille järjestöille käy pian vaikeaksi
17208:
17209: Helsingissä, syyskuun 7 p. 1934.
17210:
17211: Väinö Voionmaa. Arvo Inkilä.
17212: Yrjö Räisänen. Levi Jern.
17213: Uuno Hannula.
17214: 448
17215:
17216: IV,74. - R·ah. rul. N:o 47.
17217:
17218:
17219:
17220:
17221: Voionmaa y. m.: ~oroitetun määrärahan osoittamisesta
17222: kansantajuistieteeUisten luentojen avustromiseksi.
17223:
17224:
17225: E d u s kun n a He.
17226:
17227: .Eduskunta on vuodesta 1921 lähtien yhä lisääntyvää ristiriitaa luentojen kysyn-
17228: menoarvion käsittelyn yhteydessä myöntä- nän ja tyydyttämismahdollisuuksien välillä.
17229: nyt Valtion Luentolauta:kunnan valvonnan Ja vuodesta 1913.1 lähtien saadut kokemuk-
17230: alaisena tapahtuvaan kamsantajuistietoolli- set osoittavat, että tämän toiminnan aste
17231: seen luentotoimintaan käytettäväksi mää- asteelta supistuminen on aiheuttanut hai-
17232: rärailian, joka vv. 19'21-23 oli 150,000, vv. tallisia rvaikeuksia vapaiden kansalais-
17233: 1924--291 200,000 ja vv. 19130----'31 300,000 järjestöjen toirrninnaHe ja pyrkimyksille
17234: markkaa vuodessa. Vuodeksi 19131 myönne- laaj•empien kansankerrosten si vistysharras-
17235: tystä määrära:hasta hallitus kuitenkin pi- tuksen herättämiseksi ja tiedontarpeen
17236: dätti 100,000 mk. valtion muihin menoihin tyydyttämiseksi. On näet muistettava, että
17237: lkäytettäväiksi. Vuodeksi i19132 supistettiin tämä luentotoiminta omalta osaltaan palve-
17238: määräraha 50,000 markaksi ja vuosina lee eri kansalaispii.rejä myös varsinaisena
17239: 19~3&---;34 on se ollut enää vain 30,000 mk., tiedonlevittäjänä sekä asiallisuuden ja tasa-
17240: minkä määrän hallitus ·ehdottaa myönnettä- puolisuuden juurruttajana kansalaisten
17241: väksi myös vuodeksi 1935. ~eskuudessa ja eri yhdistysten ja seurojen
17242: E·dellämainittujen määrärahojen käytöstä toiminnassa. Kuulee tosin rväitettävän, että
17243: vv. 192:7-33 mainittakoon seuraavaa: yleisradion välityksellä nykyjään tapah-
17244: tuva esitelmätoiminta kykenisi tyydyttä-
17245: Vuonna Oli käytettä- Avustettuja
17246: Avustus keski·
17247: määrin luentoa
17248: mään tämän tarpeen, mutta tosiasia on,
17249: vissä luentoja kohden että ra:dioesiteiJ.mätoiminta kipeästi kaipaa
17250: 1927 200,000:- 1,701 117:58 täydennyksekseen laajemmin ja ·perusteelli-
17251: 1912.8 200,000:- 1,528 130:90 semmin eri kysymyksiin kajoavia 'luentoja
17252: 19Q9, 200,000:- ,1,458 137: ·17 ja luentokursseja sekä niihin liittyviä kes-
17253: 19130 300,000:- 2,229· 134:.60 kusteluja, 'jotka keskustelut monastikin
17254: 1913'1 200,000:- ;1,853· 147: 8.2 vasta auttavat kuulijakunnan riittävän hy-
17255: 19132 50,000:- :365 136:98 vin ·tajuamaan esitelmiin ja iuennoihin
17256: 19·33 30,000:- 208 144:23 kätkeytyvät johtolangat ja ylksityiskohdat.
17257: Toiselta puolen on radioesitelmätoiminta
17258: ja viimeaikaiset oudot tapahtumat eri puo-
17259: Vapaan kansansivistystyön tehtävien ja lilla maailmaa suuresti lisänneet eri kansa-
17260: tämän sivistystyön vaikutuspiiriin lukeutu- laispiirien tiedonhalua ja tottumusta kuun-
17261: vien kansalaisten lukumäärän jatkuvasti telemaan 'kansantajuistieteellisiä esitelmiä,
17262: kasvaessa oli jo a:Ukaisemmin havaittavissa joten maaperä luentotoiminnalle on •entistä-
17263: IV,74. -Voionmaa y. m. 449
17264:
17265: kin paljon suotuisampi. Sen vuoksi olisi että Eduskunta vuoden 1935 tulo-
17266: erittäin suotavaa, että tämän toiminnan ja menoarviossa koroittaisi 10 Pl. X
17267: jälleen elvyttämiseksi myönnettäisiin siksi l. 5 momentissa kansant•ajuistiete,el-
17268: suuri määräraha, että sillä olisi jotain listen Zuentojen avustamiseen ehdo-
17269: käytännöllistä merkitystä. tetun määrämhwn kahdeksisadaksitu-
17270: Edelläesitetyn perusteella ehdotamme, hanneksi ( 200,000) markaksi.
17271:
17272: Helsingissä, syyskuun 7 p. 1934.
17273:
17274: Väinö V·oionmrua. Yrjö Räisänen.
17275: Viljami X.allioikoski. Tilda .Löthman.
17276: Uuno Hannula. Arvo Inkilä.
17277: Levi Jern .
17278:
17279:
17280:
17281:
17282: •
17283: 450
17284:
17285: IV,75. - Rah. rul. N:o 48.
17286:
17287:
17288:
17289:
17290: Voionmaa y. m.: Koroitetun määrärah:am osoittamisesta
17291: opintokerhotoiminnan avustamiseksi.
17292:
17293:
17294: E d u s k u n n a 11 e.
17295:
17296: Maailmansodan jälkeisenä aikana on myös vuodeksi 1935. Kun jo talvella
17297: opintokerhotoiminta useissa kansanvaltai- 1933-34 maassamme oli toiminnassa 2,283
17298: sesti hallituissa sivistysmaissa laajentunut tilastollisesti varmennettua opintokerhoa,
17299: ja kehittynyt nopeammin kuin mikään joissa opiskeli yhteensä noin 35,000 jäsentä,
17300: muu vapaan kansansivistystyön työmuoto. merkitsi kyseessäoleva avustus keskimäärin
17301: Näin myöskin meidän maassamme, jossa se 175 mk. kerhoa ja 11 mk. 40 p. opiskeli-
17302: 1
17303:
17304:
17305:
17306:
17307: on muodostumassa kaukaisempienkin sop- jaa kohden. Kun kyseessäoleva määräraha
17308: pien kyläopistoksi. Tähän kehityssuuntaan vakaantuneen käytännön ja työn tarkoituk-
17309: vaikuttaa lähinnä se, että opintokerhotyö senmukaisen järjestelyn vuoksi on 'jaettava
17310: on osoittautunut laaajempien väestökerrok- kolmen eri keskustoimiston (Suomalaisen
17311: sien perusteellisemman tiedonhankinnan ja luentotoimiston, Työväen Sivistysliiton ja
17312: itseopiskelutoiminnan joustavimmaksi ja Svenska Föreläsningsbyrån) välityksellä
17313: taloudellisimmaksi työmuodoksi. Mutta sen- käytettäväksi osaksi opintokerhotoiminnan
17314: kin menestyksellisen kehityksen ehtona on yleisohjaukseen ja opinto-ohjaajien koulut-
17315: hyvin järjestetty ja määrätyissä rajoissa tamiseen tarvittavien kurssien ja opinto-
17316: keskitetty ohjaus- ja järjestelytoiminta, päivien järjestämiseen, osaksi opintoker-
17317: jonka ylläpitämiseen taasen tarvitaan yh- hoille sidottuina kirjoina jaettaviin valtion-
17318: teiskun]lan, meillä lähinnä valtion myöntä- avustuksiin, on ilman muuta selvää, että
17319: mää taloudellista tukea. kuhunkin tarkoitukseen ja kullekin kes-
17320: Opintokerhotoiminnan tukemiseksi on kustoimistolle liikenee kovin vähän. Vv.
17321: eduskunta vuosittain myöntänyt vv. 1923- 19:2!8-34 käytettävissä olleiden varojen
17322: 2'7 200,000 mk., 1928-29 300,000 mk. ja jakautuminen näihin tarkoituksiin ilmenee
17323: 1930-3:1 400,000 mk., minkä summan seuraavasta asetelmasta.
17324: hallitus on ehdottanut menoarviossaan
17325: Kerhoneuvonta Valtionapua Kirja-avustuksina jaettu
17326: Vuosi Käytettävissä ja ohjaajien hakeneita
17327: ollut koulutus kerhoja Yhteensä Kerhoa kohd.
17328: 1928 ........ :300,000:- 145,16Q:- 847 154,83:8:- 182:81
17329: 192,9 • 0 •••••• 300,000:-- 147,984:- 861 152,016:- 176:5:6
17330: 1930 •• 0 •••• 0 400,000:- 22:5,156:- 1,029 174,844:- 16r5: 27
17331: 1931 ........ 400,000:-- 207,640:- 1,110 192,,360:- 16:5:41
17332: 1932 • • • • • • 0. 300,000:- 152,106:- 1,141 147,894:-- 129: 6t2
17333: 1933 ••• 0 •• 0. 300,000:-- 142,910:- 1,31:8 157,090:-- 119:19
17334: 1934 ........ 400,000:- n. 19:5,000:- 1,460 n. 205,000:- n.140:41
17335:
17336:
17337:
17338:
17339: ..
17340: IV,75. - Voionmaa y. m. 451
17341:
17342: Kun kyseessäolevat, 200 markan suurui- ohjaavat keskustoimistot suoranaisiin vai-
17343: sina jaettaviksi tarkoitetut kerhojen val- keuksiin, 'joiden poistaminen edellyttäisi
17344: tionavustukset ovat varojen puutteessa su- nykyistä huomattavasti suurempien raha-
17345: pistuneet niin pieniksi kuin edelläolevasta varojen ja niin myös valtionavustusten
17346: yhdistelmästä selviää "ja valtionavustusten tarkoitukseen käyttämistä. Huomioonottaen
17347: hakeminen ja tilittäminen aiheuttaa keT- aikaisemmat kokemukset tarkoitukseen
17348: hoille melkoista huolenpitoa ja vastuuvel- myönnettävän määrärahan koroittamisvai-
17349: vollisuutta, on suuri osa avustusta hake- keuksista rajoitumme kuitenkin tässä yh-
17350: maan oikeutetuista kerhoista luopunut sitä teydessä ehdottamaan lisäystä vain sen
17351: lainkaan tavoittelemasta. Tämä on kuiten- verran, että suora;nminen taantuminen lä-
17352: kin valitettavaa sen vuoksi, että keskus- hinnä edellisiin vuosiin verraten voitaisiin
17353: toimistojen ohjaus- ja tarkkailutoiminta ei välttää.
17354: pääse ulottumaan näihin kerhoihin samalla Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17355: tehoisuudella kuin valtionavustusta nautti-
17356: viin kerhoihin. Mutta kun valtionavustusta että Eduskunta vuoden 1935 tulo-
17357: kaikesta huolimatta hakevien kerhojen lu- ja menoarviossa koroittaisi 10 Pl.
17358: kumäärä jatkuvasti kasvaa, samalla kun X l. 7 momentissa opintokerhotoi-
17359: toimistojen ohjaus- ja järjestelytyö pakos- minnan avustamiseen ehdotetun
17360: taikin laajenee ja sille asetettavat vaati- määrärahan viideksisadaksituhan-
17361: mukset kasvavat, joutuvat tätä toimintaa rveksi ( 500,000) markaksi.
17362:
17363: Helsingissä, syyskuun 7 päivänä 1934.
17364:
17365: Väinö V:oå.onmaa. Yrjö Räisänen.
17366: Viljami KaJ.liokoski. Tilda Löthman.
17367: Uuno Hannula. Arvo Inkilä.
17368: Levi J.ern.
17369:
17370:
17371:
17372:
17373: 57
17374: 452
17375:
17376: IV,76. - Rab.. al. N:o 49.
17377:
17378:
17379: Lumme y. m.: Koroitetun määrärahan osoittamisesta vähä-
17380: vara-isten lasten ja nuorten ammattikasvatusta :varten.
17381:
17382:
17383: E d u s k u n n a ll e.
17384:
17385: Vuosi vuodelta on maassamme tultu yhä Kun valtion taholta aluksi näitä avustuk-
17386: selvemmiw huomaamaan, miten tärkeältä on sia myönnettiin, niin saivat ·kunnat y. m.
17387: lasten ja nuorten huoltotyö ja miten kyllin nuoria tukeneet yhtymät valtioapua
17388: tehokkaalla ja suunnitelmallisella työllä on 50-75 % kaikista menoistaan. Esim. tänä
17389: saavutettu huomattavia tuloksia. V alitetta- vuonna on kuitenkin myönnetty vain varo-
17390: v;asti kansakouluiän sivuuttanut varhais- jen puutteen tä:hden n. 25 % ja muutoin-
17391: nuoriso joutuu kuitenkin suuressa mää- kin avustusehtoja kiristetty. Miten monille
17392: rässä vielä edelleen olemaan ilman pätevää avustus on jakautunut viime vuosina, siitä
17393: hoitoa ja kasvatusta. Vanhemmilla ja kas- esitettäköön seuraava tilasto:
17394: vattajilla voi olla ja onkin useimmiten hy- V. 1931 oli avunsaajia 941 ja mää-räraha
17395: vää halua ja tahtoa tukea nuoriaan, mutta 750,000 mk.
17396: varattomuus ehkäisee parhaita:kin yrityk- V. 1932 oli avunsaajia 1,110 ja sama
17397: rsiä. Tällöin olisi luonnollista, että kuntien määrära:ha.
17398: ja valtion taholta avustettaisiin vanhempia V. 1933 o'l.i avunsaa;jia 1,078 ja määrä-
17399: tässä suhteessa. Parhaana avustamismuo- raha 500,000 mk.
17400: tona on pidettävä ammattiopetuksen anta- Jos valtion taholta voitaisiin myöntää
17401: mista. Ammattitaitoinen henkilö vaikeina- suurempi avustussumma kustannuksiin kuin
17402: kin aikoina aina paremmin läpäisee elämän esim. tänä vuonna on tehty, niin se olisi
17403: koettelemukset. omiansa kuntia ja muita nuoria avustavia
17404: Viime vuosina .on valtion menoarviossa. yhtymiä kannustamaan tämänluontoiseen
17405: ollut pienehkö summa vähävaraisten lasten arvokkaaseen ja eri'koisen merkitykselliseen
17406: ja nuorten ammattikasvatuksen tukemi- työskentelyyn nuorten hyväksi. Siihenhän
17407: seen. Siitä on jaettu avustuksia kunnille ja viittaa hallituskin esityksessään.
17408: muille yhtymille silloin, kun ne ovat alle Edelläoleviin nä!köko'htiin ja perustelui-
17409: 20-vuotiaita henkilöitä taloudellisesti tuke- hin viitaten rohkenevat allekirjoittaneet
17410: neet ammattikasvatuksen saamiseksi. Viime kunnioittavimmin ehdottaa,
17411: vuonna tuo summa oli 500,000 mk. ja tuli
17412: siitä osalliseksi 1,078 nuorta. 1Tänä vuonna että Eduskunta korottaisi v. 1935
17413: on arviossa 750,000 mk. eli sama määrä talousarviossa vähävaraisten lasten
17414: kuin vuosina 1931-1932. Ensi vuodeksi ja nuorten ammattikasvatusmäärä-
17415: esittää hallitus tarkoitukseen 950,000 mk. rahan 1,200,000 markaksi.
17416: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1934.
17417:
17418: Alpo Lumme. Jalmari Linna. JUiSSi Lonkainen.
17419: Reinh. Swentorzetski.. Aino Ma.lkamäk:i. Kaisa Hilden.
17420: Isak Penttala. Hilda Herrala. Väinö Sinisa.lo.
17421: Hugo Aattela. Aug. Syrjänen. Yrjö Räisänen.
17422: Matti Lepistö. Otto Toivonen. Elsa. Metsäranta.
17423: A. A. Lastu. A. Turkka. Kustaa Perho.
17424: Urho Kulovaa.ra. Anni Huotari.
17425: 453
17426:
17427: IV,77. - Rah. al. N:o 50.
17428:
17429:
17430:
17431:
17432: Leppälä. y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Mat-
17433: kailijayhdistykseUe velkojen lyhentämiseksi.
17434:
17435:
17436: E d u s k u n n a 11 e.
17437:
17438: Viimeksikuluneilna kymme111enä vuotena matkailijoista, on varmaa, että 1Suomen
17439: sekä kotimainen että ulkomainen matkaili- maine ulkomailla joutuu siitä kärsimään
17440: jaliikenne Suomessa ovat !huomattavasti ja maamme asema kansainvälisenä mat-
17441: kasvaneet. Maahan sawpuneiden ulikomaa- kailumaana asetetaan vaaranalaiseksi. Tosi-
17442: laisten iLukumäärä, joka vuonna 1924 oli asia on, että mwtkailumajat tärkeimpien
17443: vain 21,253, ik:ohosi vuonna 1963 41,907:ään, matkailureittiemme varsilla ovat kuluneend
17444: ja heidä!n lukumääränsä oli kuiluvan vuo- matkailukautena olleet ylikuormitettuja ja
17445: den toukokuuss'lll 67.2 %, kesäkuussa 23.4% osoittautuneet aivan liian ahtaiksi. Kun
17446: ja heinäkuussa 48.o % suurempi kuin vas- matkailijatulva ensi kesänä tulee kaikesta
17447: taavina kuukausina viime vuanna. Nämä päättäen olemaan melkoisesti suurempi kuin
17448: luvut osoittavat, .että maamme >on parhail- kuluvana vuonna, olisi ajoissa ryhdyttävä
17449: laan nopeasti nousemassa muiden ikansain~ toimenpiteisiin majoituspulman ratkaisemi-
17450: välisten matkailumaiden joukkoon. Ja on seksi. Jos pystymme selvittämään sen mat-
17451: ilmeistä, että ulkoma:alaisten matJkat maa- kailijoiden tyydytykseksi., on maamme jat-
17452: hamme tulevat jälleen ensi vuonna kohoa- kuva menestys matkailumaana taattu. Lä-
17453: maan uusiin ennätysmääriin, koska mielenr- hivuodet tulevat merkitsemään matkailul-
17454: kiin'to maatamme kohtaan on nykyisin ulko- Iemme koetus- ja etsikikoaikaa, kuten monet
17455: mailla harvinaisen suuri, koska halvat u'lkomaalaisetkin ovat täällä käydessään
17456: matka- ja elinkustannuksemme houkuttele- huomauttaneet.
17457: vat voimalclmasti ulkomaalaisia rtänne, koska Vuodesta 192~' läili.tien Suomen Matkai-
17458: matkailupropagandamme ulkomailla alkaa lij·ayhdistys 'On ottanut päätehtäväkseen
17459: vähitellen tuottaa; yhä runsaammin tuloksia uusien matkailureitt1en kunnostwmisen ja
17460: ja kosklll maassamme matkailleet ulkoonaa- matkailumajojen perustamisen sellaisille
17461: laiset ovat yleensä oUeet erittäin tyytyväi- luontaisia edellytyksiä omaaville matkailu-
17462: siä matlkoihinsa täällä, joten heidän matka- paikkakunnille, joille y;ksityiset eivät ole
17463: kertomuksensa ova:t muodostuneet hyvin katsoneet voivansa; niitä P'erustaa,. Tähän
17464: myötämielisiksi ja suopeiksi me:ille. mennessä yhdistys on käyttänyt omia va-
17465: Tämä odotettavissa oleva matkailun no- roja yhteensä 3,100,000 markik·aa matkailu-
17466: pea lisääntyminen velV'O:iJt'taa kuitenkin pi- majojen rakentamiseen, sisustamiseen, kor-
17467: tämään huolta siitä, että matlrailupairkk~ jaamiseen ja täydentämiseen ja vuodesta
17468: jamme kehitetään matkailulllikenteen vaa- 1929 lähtien eduskunta on myöskin auliisti
17469: timusten mukaisesti ja majoitusma!hdolli- myöntänyt varoja samaan tarkoitukseen, tä-
17470: suuksia lisätään riittävästi. Jos nimittäin
17471: 1
17472: hän mennessä yhteensä 5,307, 700 markkaa.
17473: käy niin, että emme voi kunnolla !huolehtia
17474: 1
17475: Osoitukseksi siitä, miten vähäisiä perua-
17476: kaikista maa:han saapuneista uTh:omalaisista kustannuksia yllämainitut määrät kuiten-
17477: 454 IV,77. - Suomen Matkailijayhdistyksen tukeminen.
17478:
17479: kin ovat verrattuna yksinomaailli ul1romai- mintaa ja ehkäisee sen laajentamista kaik-
17480: sesta matikailijruliikenteestä sarutuihin tuloi- kein välttämättömimpienkin uudistusten
17481: hin, mainittakoon, että tilasto1lisen päätoi- toimeenpailleiiili!Seksi. Jos yhdistys pääsisi
17482: miston tekemien laskeLmien mukaan koho- veloistaan, niin se toivottavasti voisi hoitaa
17483: sivat ulkomaalaisten menot :Suomessa ensi vuonna matkai'lijaliikenteessä vaJI'IID:asti
17484: vuonna 19,33 170 milj()onaan markkruan ja tapahtuvan kasvun matkailumajoissaan jär-
17485: että kuluvalta ViUodelta on odotettavissa jestämällä tuiki ttal'peellis]a lisämajoitus-
17486: näissä maamme tuloissa 40-50 miljoonan mahdolil.isuuksia. Tällaisia lisämajoitusmah·
17487: mrurkan lisäys. Vertailun vuoksi lisättäköön dollisuuksia olisi m. m. hamkittava POO.jois-
17488: viillä, että Norjan kauppaministeriön aset- Suomeen, Petsamoon ja Raja-Karjalaan
17489: taman matkailukomitean maaliskuussa 1934 suuntautmvalle matkai'luliikenteelle, koska
17490: antaman mietinnön mukaa;n arvioitiin Nor- matkailu juuri näille seuduille ~on ollut
17491: jassa käytetyn jo vuonna 1907 40 milj. voimaikikaasti vuosi vuodelta lisääntymässä.
17492: kruunua ulkoonBAalaisia matlkailrjoita vrurten Viitaten edelläesitettyihin näkökohtiin ja
17493: tarlwitettuihin majoitusyrityksiin ja niiden kun voisi muodostua suorastaan kdhtalok-
17494: antavan työtä väiD.intään '5,000 !hengelle; kaa'ksi maallemme, jos .Suomen Matkruilija-
17495: vuonna 1924 la;ske1Jtiin NorjassaJ olleen ylrdistyksen olisi pakko luopua V1arojen
17496: 1,973 hotellia ja ma1Jkailijailmtia, joiden puutteessa matkailuolojemme kehittämisestä
17497: pääoma-arvo oli ainakin 100 milj. kruunua, juuri hetkellä, jolloin kaik!ki merkit viit-
17498: mistä määrästä noin 80 milj. kruunua dli taavat matikailijaliiikenteen voimakkaaseen
17499: kiinnitetty maaseudulla sij,aitseviin yrityk- lisääntymiseen, toivomme, että valtiovallan
17500: siin. taholta luodaan taloud~lliset maih.doNisuu-
17501: Matkailijaliikenteen suotuisan kehityksen det matkailun edistämisen jatkllAffiiseksi, ja
17502: varmistamiseksi Suomen Ma tkaili:j ay'hdistys pyydämme sen johdosta kunnioittaen eh-
17503: aikoinaan ikatsoi välttämättömäksi käyttää dottaa,
17504: yllämainitut 3.1 milj. mark!kaa matkailu-
17505: majojen perustamiseen, ja myöihempi ma.t- että Eduskunta päättäisi V'!Wden
17506: kailun kehitys on osoittanut, että tämä si- 1935 tulo- ja menoarvion 12 Pl:n
17507: joitus on kantanut monikymmenkertaisen IX luvun 11 momentin kohdalle ot-
17508: hedelmän koko maalle. Mutta yhdiStykselle taa 1,000,000 markan suuruisen
17509: on näiltä ajoilta jäänyt velka, joka nry- määrärahan myönneUävä;ksi S'!Wmen
17510: kyään nousee 1,600,000 mark!kaan, mistä Matkailijayhdistykselle sen velkojen
17511: 600,000 markkaa on valtiolainoja. Se rasit- lyhentämiseksi.
17512: taa luonnollisesti suuresti yhdistyksen toi-
17513:
17514: He:Jsingissä syyskuun 8 päivänä 1934.
17515:
17516: Juhani Leppälä. Lauri Ka.ija.la.inen.
17517: 455
17518:
17519: IV,7s. - Bah. al. N:o 51.
17520:
17521:
17522:
17523:
17524: Villiula y. m.: Määräraham osoittamisesta tieteellisiin kir-
17525: jastoihin hankitun ulkomaisen kirjallisuuden lisäluette-
17526: lon julkaisemista varten.
17527:
17528:
17529: E d u s k u n n a ll e.
17530:
17531: Viime maaliskuun 6 p :nä hyvä:ksyi edus- on tieteelliselle tutkimustyölle erittäin tär-
17532: kunta tehdyn aloitteen perusteella yksimie- keä toimenpide'' ja huomioon ottaen, että
17533: lisesti toivomuksen, ,että Hallitus ottaisi nyt kysymykseen tulevien vuosien 1930-
17534: ensi vuoden menoarvioesitykseen määrära- 1932 lisäluettelon painattamista varten tar-
17535: han maamme tieteellisiin kirjastoihin han- vittaisiin 125,®0 markkaa, ehdotamme
17536: kitun ulkomaisen kirjallisuuden lisäluette- 'kunnioittaan,
17537: lon julkaisemista varten''.
17538: Nyttemmin eduskunnalle jätetyssä hal- että Eduskunta päättäisi vuoden
17539: lituksen menoarvioesityksessä vuodelle 1935 1935 valtion talousarvioon 10 Pl. IV
17540: ei haHitus ole kuitenkaan ottanut huomioon luvun 4 momentille ottaa 125,000
17541: mainittua eduskunnan yksimielistä toivo- markan lisämäärärahan maamme tie-
17542: musta. Tämän vuoksi ja koska edellämai- teellisiin kirjastoihin hankitun ulko-
17543: nitun eduskunnan toivomuksen peruste- maisen kirjallisuuden lisäluettelon
17544: luissa todettiin m. m., että ,kysymyksessä julkaisemista varten.
17545:
17546: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1934.
17547:
17548: T. N. Vilhula. Viljami Kalliokoski.
17549: J. Takala. Vihtori Vesterinen.
17550: S. S. Aittoniemi. Viljo Venho.
17551: Väinö Kaasalainen.
17552: 456
17553:
17554: IV,79. - Rah. al. N:o 52.
17555:
17556:
17557:
17558:
17559: Leppäilä y. m.: Määrärahan osoittamisesta työkeskustoimin-
17560: nan tuke,mis(!)ksi Suojärvellä.
17561:
17562:
17563: E d u s ik u n n a ll e.
17564:
17565: \Kun itäinen Raja~Karjala noin 10 vuotta neen käytön rinnalla on rikollisuus yleisty-
17566: sitten sai rautatien muuttuivat olot siellä nyt ja kasvanut. M. m. ovat henkirikokset
17567: monessa suhteessa aivan toisiksi kuin mitä ja varkaudet siellä sangen lukuisat.
17568: ne ennen olivat olleet. V a1tavat metsätyöt Rajaseudun valistusoloista huolehtivat~
17569: ja monet sinne rakennetut sahalaitokset ovat kaiken edelläkerrotun johdosta kysel-
17570: keräsivät väestöä paikkakunnalle huomat- 'leet, mitä olisi tehtävä. Kansakoulut,
17571: tavat määrät muualta Suomesta. Syntyi joissa on 41 ylä- ja 19 alakansakoulunopet-
17572: rauhalliselle maaseudulle äJkkiä asutuskes- tajaa tekevät parhaansa, mutta niiden vai-
17573: kuksia, joiden asukkaat luettiin ·tuhansissa. kutus ulottuu vain kahteentuhanteen lap-
17574: Puhuttiin Suomen Kanadasta. Vielä viime seen, nuorison ja aikuisten jäädessä tästä
17575: talvikautena, jolloin työmaat ovat jossain valistustyöstä osattoma;ksi.
17576: määrin ellltisestään pienentyneet, työsken- 1
17577: Tämäntapaisten äkkiä syntyneiden ja
17578: teli siellä 11 eri työnantajan metsätöissä laajentuneiden asutuskeskuksien työväestön
17579: yhteensä 7,100 miestä, Suojärvellä perus- keskuudessa ovat kristillisyhteiskunnalliset
17580: tettujen teollisuuslaitosten palveluksessa oli työkeskukset, kuten Kemissä ja Rovanie-
17581: samaall! aikaan vakinaista työväkeä noin mellä, osoittautuneet hyvin ta:rlkoitustaan-
17582: 1,800 henkeä ja alueen läheisyydessä ole- va;staaviksi työmuodoiksi.
17583: villa metsämailla oli lisäksi noin 1,300 ISuojärvelle on nyttemmin perustettu
17584: miestä. mainitunlaisen työkeskuksen kannatusyh-
17585: Uudet olot toivat paljon hyvää! ja !hyö- distys. Tiilmän tarkoituksena on toimia
17586: dyllistä mukanaan, mutta varjat olivat paikkakunnan väestön, erittäin nuorison,
17587: myöSkin suuret, niinkuin aina rtätlaisissa siveenisen, sivistyksellisen ja yhteiskunnal-
17588: olojen äkillisissä muutoksissa. 1Se väestö- lisen kehityksen edistämiseksi. 'Tarkoituk-
17589: aines, joka sinne muutti, ei suinkaan ollut sensa toteuttamiseksi se järjestää sivistys-
17590: maan parhainta. Paikkakunnan patriarkaa- ,työtoimintaa Suojärven ja rajaseudun met-
17591: lisissa oloissa elänyt kansa ei ollut valmis- sätyömailla, teollisuus- ja väestökeskuk-
17592: tautunut vastustamaan sitä pahaa, mikä sissa, perustaa työkeskuksia henkilökohtai-
17593: paljon hyvän rinna•Ha paikkakunnalle sen kOSiketuksen ja keskinäisen avunannon
17594: muuttaneen väestön keralla sinne saapui. ailkaansaamiseksi erittäinkin metsätyöläis-
17595: Seutukunta, jossa erilaiset rikökset ölivat ten kesken, harjoittaa lkirjastotoimintaa,
17596: sitä ennen tuntemattomia, on muuta:missa järjestää 'kristillis-yihteiskunnallisia kurs-
17597: vuosissa tullut niistä kuuluisalksi. Väki- seja y. m. kokouksia, edistää itseopiskeluun
17598: juomarikdkset, jotka jo relhoittivat kielto- tähtäävien opintokerlhojen ylläpitämistä ja
17599: lain aikana siellä, ovat kieltolain kumottua ylläpitää joko työkeSkustensa yhteydessä
17600: vain lisääntyneet. Väkijuomien lisää.nty- tai itsenäisenä iaitoksena toimiva;a vapaata
17601: IV,79. - Leppälä y. m. 457
17602: opistoa väestökeskusten sivistyksellisten ja kaamiseen ,työkeskukseen, kokoushuoneen
17603: kasvatuksellisten tarpeiden tyydyttämi- vuokraan, matkakuluihin y. m. tarvittaisiin
17604: seksi. sen rahamäärän 'lisäksi, jonka 'kannatus-
17605: Ne varat, joita mainittu kannatusy~hdis Y'hdistys muuta tietä on tilaisuudessa saa-
17606: tys ohjelmansa toteuttamiseksi käytei:ltävä:k- maan, 60,000 markkaa.
17607: seen saa, ovat kuitenkin niin vähäiset, että Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
17608: monipuolisen ohjelman toteuttaminen niillä 'kunnioittaen,
17609: ei ole mahdollinen.
17610: Jotta rtätä työtä kuitenkin voitaisiin että Eduskunta päättäisi ottaa
17611: siellä tehdä, olisi yhteiskunnan ojennettava ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
17612: auttava 'kätensä. Työkeskustoiminta Raja- 60,000 markan määrärahan työkes-
17613: Karjalan monessa suhteessa vaikeissa kustoirwinnan tukemiseksi Suojär-
17614: oloissa toisi vll!rmasti yhteiskunnan raken- vellä.
17615: tamiseksi hyviä tuloksia. 'Työntekijän palk-
17616:
17617: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1934.
17618:
17619: Juhani Leppälä.. Lauri Xaijalainen.
17620: Antti ,Kemppi. Viljami XaJliokosik:i..
17621: Antti Kukkonen.
17622: IV,so. - Rah. al. N :o 53.
17623:
17624:
17625:
17626:
17627: Heiniö y. m.: Kof"oitetwn miiii;rärokan osoittamisesta Tam-
17628: pereen tf)kwiillisen opiston ilta.kurssRJja varten.
17629:
17630:
17631: E d u s k u n n a ll e.
17632:
17633: Kun Tampere teollisen elämän keskuk- hottavia, olisi valtiovallalla syytä näitä
17634: sena on muodostunut myöskin tärkeäksi suosia ja avustaa. Ulkomailla, etenkin
17635: teknillisen op·etuksen keskukseksi, on kau- Amerikassa ja Englannissa, ovat ne olleet
17636: pungin laaja työväestö myös toivonut pää- hyvin suosittuja ja kestää niissä opiskelu
17637: sevänsä osalliseksi mainitusta opetuksesta. vuosia suoden niille osallistuvien suorittaa
17638: Tällaiseen tarkoitukseen ei kuitenkaan myöskin määrättyjä opinnäytteitä. Koska
17639: Tampereen teknillisellä oppilaitoksella ole tällainen opiskelu tulee valtiolle sangen
17640: ollut varoja, vaan on ilmennyt opinhalu huokeaksi tuloksiinsa nähden, olisi sillä ai-
17641: saanut jäädä tyydyttämättä. Jo useina hetta tukea sitä enemmän kuin nyt on ollut
17642: vuosina aikaisemmin on osaksi vapaaehtoi- laita.
17643: sin osaksi yleisistä varoista palkatuin voi- Pyydämme näin ollen ehdottaa,
17644: min voitu järjestää erikois- ja iltakursseja,
17645: joilla aina on ollut lukuisasti tehdastyö- että määräraha vuoden 1935 tulo-
17646: väestöä oppilaina. Tällaisia erikoisesti toi- ja menoarvion 13 Pl. IX: 7 kohdalla
17647: vottuja opintotilaisuuksia ovat olleet sähkö-, koroitettaisiin 100,000 mk:lla Tam-
17648: kutomo-, piirustus-, konemestari- y. m. kurs- pereen teknillisen opiston jär,jestä-
17649: sit. Kun tällaiset iltakurssit ovat ammatil- miä {lta.kursseja. varten.
17650: lisesti hyödyllisiä ja yleistä sivistystasoa ko-
17651:
17652: Helsinki syyskuun 7 p :nä 1934.
17653:
17654: Sul:o Heiniö. Antti Kukkonen.
17655: Väinö Haikki.J.a. Bruno Sarlin.
17656: Ka.a.pro Moilanen. Toivo Horelli.
17657: Onni Peltonen. E. M. Tarkkanen.
17658: Toivo Tyrni. Alpo Lumme.
17659: Vilho Annala. Hugo Aattela.
17660: Albin Wiokman. Leo R. Böök.
17661: 459
17662:
17663: IV,s1. - R.ah. al. N :o 54.
17664:
17665:
17666:
17667:
17668: Heiskanen y. m.: Miiiimärahan osoittamisesta Kalevailcun
17669: 100-vuotispäivänä tm'meenpantavan suurnimenmuuton
17670: avustamista varten.
17671:
17672:
17673: E d u s k u n n a 11 e.
17674:
17675: Siitä huolimatta, että v. 1'906 suorite- Jotta suurnimenmuutto ei taloud~llisten
17676: tussa suurnimenmuutossa lä:hes 100,000 vaikeuksien takia epäonnistuisi, niin olisi
17677: suomalaista otti itselleen suomalaisen suku- valtion tuettava sitä esim. 100,000 markan
17678: nimen ja että siitä lähtien on jatkuvasti suuruisella summalla. Tähän olisi käsityk-
17679: pienemmässä :määrin nimiä suomalaistettu, semme mukaan valtidlla tavallaan velvoiJ.li-
17680: on maassamme vielä satojatuhansia kansa- suuskin, koska:pa suomalaisilla nyt käytan-
17681: laisia, joilla suomalaisesta syntyperästään nössä olevat vierasperäiset sukunimet ovat
17682: huolimatta on rvierasperäinen sukunimi. viranomaisten: papin, sotilashenkilön, opet-
17683: Tämän tietäen on Suomalaisuuden Liitto tajan tai muun virkamiehen antamia, joita
17684: perustajansa Linnankosken jälkiä kulkien ilman mitään muodollisuuksia annettiin
17685: suunnitellut Ka:levalan 100-vuotispäivä:ksi sekä sukunimettömille että sellaisille, joilla
17686: uutta suurnimenmuuttoa, mitä on omiaan jo oli suomalainen sukunimi. Kun siis
17687: helpoittamaan se ,Laki nopeammasta me- suomalaiset ovat saaneet vierasperäiset
17688: nettelystä sukunimen muuttamisessa'', nimensä 1käänkuin yhteiskunnan ,lah-
17689: jonka eduskunta suurella äänten enem- jana", niin olisi Suomen rvaltion sitäkin
17690: mistöllä viime kevätistuntokaudella hyv.älk- suuremmalla syyllä nyt rtuettava sitä toi-
17691: syi ja joka pienentää nimenmuuttokustan- mintaa, joka palauttaa tällaisille kansalai-
17692: nukset lähes kymmenenteen osaan aikai- sille heidän alkuperäiset nimensä tai muun
17693: semmista kustannuksista. Tästä eduskun- suomalaisen nimen.
17694: nan suopeami~lisyydestä huolimatta tulisi Edelliseen viitaten pyydämme ehdottaa,
17695: suurisuuntaiseksi ajatelluu suurnimenmuu-
17696: ton valmistelu, asiamiesverkon 'luominen, että Eduskunta v. 1935 men.o-
17697: valistustyön teko ja laaja kirjevaihto asian- arvioon ottaisi Suamalaisuuden
17698: ·Omaisten ja maaherranvirastojen välillä Liitolle Kalevalan 100-vuostipäi-
17699: vaatimaan Suomalaisuuden Liitolta satoja- vana toimeenpantavan suurnimen-
17700: tuihansia mar!klkoja, mitä summaa Liitolla muuton avustamiseksi sadantuhan-
17701: suinkaan ei ole käytettävissä. nen (100,000:-) Suomen markan
17702: suuruisen määrärahan.
17703: Helsingissä, syyskuun 10 p :nä 1934.
17704:
17705: V. A. Heiskanen. E. M. Tarkkanen.
17706: J. Takala.. Lauri ;Kaijalainen.
17707: Antti Kuildronen. Heikki Soininen.
17708: ViljMni Kalliolooski. J. Koivisto.
17709:
17710: 58
17711: 460
17712:
17713: IV,s2. - Rlah. a.l. N :o 55.
17714:
17715:
17716:
17717:
17718: Heiskanen y. m.: Mäiiriirakan osoittamisesta apurakoiksi
17719: nuorille tieteenharjoittajille.
17720:
17721:
17722: E d u s k u n n a 11 e.
17723:
17724: On ollut havaittavissa, että viilrne vuosina Ne tieteelliset wpuralhat, joilta meillä ny-
17725: on tieteelliselle umlle antautunut maas- kyjään eri ralhastoista voidaan jakaa, ovat
17726: samme suhteellisen välhän Y~liopistollisen tai niin pieniä, ettei niiden turvin voi tieteelle
17727: muun kO!I'keakoulututkinnon suorittaneita antautua, varsinkaan jos hoidettavana ovat
17728: henkilöitä. On tieteitä, joissa ei useilhin velkojen korot ja henki:vakuutukset, vaikka
17729: vuosiin ole va'Lmistunut y(htään tdhtoria. eläisi kuinka vaatimattomasti., Sitäpaitsi
17730: Tämä valitettava ilmiö ei suinkaan johdu suurimmat apurahat, kuten opetusministe-
17731: ensi s1jassa ylioppilaiden kyvyttömyydestä riöstä jaettavat ja Kordelinin säätiön sti-
17732: tai !haluttomuudesta tieteelliseen työhön, pendirt, jaetaan ainoastaan niillle, jotka jo
17733: vaan siitä, että useat .tutkintonsa suoritet- ovat tohtorintutkintonsa suorittaneet. Jos
17734: tuaan ovat siihen määrin velkojen rasitta- siis lahjakas maisteri tai insinööri aikoisi
17735: mia, että heidän on malhdoton ajatella tie- antautua tieteelliseen 'työhön, nilin hän ei
17736: teellisellä uralla jatkarrnilsta, jolla vasta vuo- saa taloudellma tukea juuri miltään ta-
17737: sien ponnistusten jälkeen on - harvoja holta.
17738: poikkeuksia lukuunottamatta - edes niuk- Tä,män epäkohdan .poistamiseksi ja tie-
17739: kakaan toimeentulo saatavissa. Ja usein teellisen työmme edistämiseksi ja laajen'ta-
17740: juuri kaikkein etevimmät ovat !köyhiä ja miseksi olisi näinollen vaTattava erikoinen
17741: suuresti velkaantuneita. ~oisimme mainirt;a määräraha, josta jaettaisiin apurahoja erit-
17742: useita esimerkkejä siitä, kuinka mitä lah- täin lUipaaville yliopistossa tai muilssa kor-
17743: ja'k'kaimpien ja .tieteelle lupaavien nuoru- keakouluissa ,tutkintonsa suorittaneille hen-
17744: kaisten on taloudellisten vaikeuksien tä.!hden kilöille tieteelliselle malle antautumista
17745: täytynyt luopua. tieteelliseltä uralta. varten. Niitä annettaisiin vain sellaisille,
17746: Vaikkakin op:is.keliljoiden luku todennä- joiden opettajat v:oisivat mennä takuuseen
17747: köisesti tulee pienenemään, niin 'lahjakkaita siitä, että näistä kaiken todennäköisyyden
17748: vela!ksi opiskelijoita tulee meillä aina ole- mukaan tulee lahjaikkaita tiedemiehiä. Apu-
17749: maan, joita yhteiskunnan olisi vietävä rahojen pi'täisi ohla niin suuria, että asian-
17750: eteenpäin sumemmassa määrin kuin täihän omainen voisi 2-3 vuoden ajaksi kokonaan
17751: asti on ollut asianla~ta ja tehtävä mahdolli- antautua tutkimustyöhönsä, siis esim.
17752: seksi heidän valmistumilsensa tiedemielheksi, 30,000 mk. vuotta kolhden, jolla samalla
17753: jolloin tieteellinen tuotantomme tulisi vuoQI- säästävä nuorimies voi elää ja maksaa vel-
17754: sien kuluttua sekä fLaa;jenemaan että syvene- kojensa korot ja lkuoletukset. Jos tutkimus-
17755: maan. Ja tämä olisi mitä tärkeintä, sillä työ edellyttäisi u;J;komailla opiskelua, täy-
17756: Suomelle annetaan ulkomailla arvoa suu- tyisi avustuksen olla jonkin verran SUThl'ellll-
17757: ressa määrin juuri sen mukaan, miten pal- man. Apuralhan voisi jättää esim. Suoma-
17758: jon se tieteiden alaila kykenee inhimillistä laisen Tiedeakatemian jaettavaksi, johon
17759: kulttuurityötä tekemään. kuuluu kaikkien tieteiden ja myös te'kniikoo
17760: IV,s2. - Heiskanen y. m. 461
17761:
17762: edustajia, tai sen vailhtoehtoisesti voisi ja- määrärahan, josta jaettaisiin yliopis-
17763: kaa opetusministeriö. tossa ja muissa korkeakouluissa lop-
17764: Edellä esitettyihin perusteluihin viåtaten pututkintonsa suorittane~"lle erittäin
17765: pyydämme ehdottaa, lahjakkaille ja varattomille nuorille
17766: henkilöille riittävän suuria apu-
17767: että Eduskunta v. 1935 menoar- rahoja jotta he kokonaan voisivat
17768: vioon ottaisi kuudensadamtuhamnen antautua tieteelliseen luovaan työ-
17769: (600,000) Suomen markan suuruisen hön.
17770:
17771: Helsingissä syyskuun 10 päivänä 1934.
17772:
17773: V. A. Heiskanen. Lauri XaijaJ.ainen.
17774: J. Takala. Heikki Soininen.
17775: Viljami Xa.lliokoski. J. Koivisto.
17776: E. M. Ta.rkkanen. Kalle Kämäräinen.
17777: 462
17778:
17779: IV,ss. - :&ah. al. N :o 56.
17780:
17781:
17782:
17783:
17784: Ku:k!konen y. m.: Koroitetun määrärahan osoittannisesta
17785: rojaseudmtn vapaam valistustyön OIVustannista varten.
17786:
17787:
17788: E d u s k u n n a ll e.
17789:
17790: Ka;hdeksan vuotta sitten laadittu n. s. mielisesti hyväksymän suunnitelman toteut-
17791: rajaseutuohjelma sisältää taloudellisen tar- tamista joudutettava määrärahaa korotta-
17792: koitusperänsä rinnalla myöskin rajaseudun malla. Samalla kun teemme sitä tarkoitta-
17793: sivistyksellisen kohottamisen. Ohjelmaa on van aloitteen ilmoitamme, että nyt puheena-
17794: sitten milloin tehokkaammin, milloin pi- olevan sivistystyön laatua ja laajuutta
17795: dättyen valtion varoilla tuettu. Valistus- seikkaperäisesti valaisevat asiatiedot anne-
17796: työn ohjausta ja ylimääräisiä avustuksia taan niille valiokunnille, joiden valmistel-
17797: varten aikaisemmin varattu 300,000 mar- tavaksi asia joutuu.
17798: kan suuruinen määräraha on pulavuosien Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
17799: vaikutuksesta vähentynyt 250,000 markaksi, kunnioittaen,
17800: eikä ensi vuoden menoarvioesityskään
17801: muuta asiantilaa. Kun valtiotalouden ke- että Eduskunta päättäisi korottaa
17802: ventyneen tilan on katsottu lukuisissa vuoden 1935 menoarviossa 10 Pl. X
17803: muissa tapauksissa sallivan avustusten jäl- luvun 4 momentille rajaseudun va-
17804: leen lisäämistä ja kun varattomat rajaseu- paan valistustyön ohjausta ja yli-
17805: dut riidattomasti ovat eniten avun tar- määräistä avustusta varten otetun
17806: peessa, olisi eduskunnan harvinaisen yksi- määrärahan 350,000 markaksi.
17807:
17808: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1934.
17809:
17810: Antti .Kuldtonen. A. Fränti.
17811: S. Salo. Kusti Arffma.n.
17812: Toivo Tyrni. Heikik:i Soininen.
17813: 463
17814:
17815: IV,s4. - Rah. al. N :o 57.
17816:
17817:
17818:
17819:
17820: Löthma.n y. m.: Määrärahan osoittamisesta avu.stvukse,ksi
17821: Suomen Nuorison Liitolle.
17822:
17823:
17824: E ..d u s k u n n a U e.
17825:
17826: Nuorisoseuraliikkeen syntymisestä on ku- Venäläissorron aikana joutui nuorisoseu-
17827: lunut 53 vuotta. Sen ajan ovat nuorisoseu- raliike suuriin vaikeuksiin ja monessa suh-
17828: rat tehneet sivistys- ja valistustyötään. teessa sortajan vain:oamaksi. Se ei ollut
17829: Aluksi oli nuorisoseuroja vähän ja niiden ihmekään, sillä Olihan se melkein: ainoa
17830: vailkutus siitäJkin syystä rajoitettu, mutta liike, joka maalaisväestön keskuudessa näinä
17831: jo viime vuosisadan viimeisilllä vuosina oli aikoina .piti vireillä isänmaallisia ja kan-
17832: liike ~levinnyt kautta maan. sallisia harrastuiksia.
17833: Tarkoitusperiensä mukaisesti ·ovat nuori- V aikeulksista huolimatta kehittyi ja moni-
17834: soseurat järj-estäneet nuorisolle hyvien har- puolistui Suomen nuorisoseuraliike säännöl-
17835: rastusten elähdyttämää toimintaa, tarjoten lisesti. Vapaussod:an jälkeen sai se uuden
17836: siten tilaisuuksia itsensä kehittämiseen. Työ tehtävän: kansamme eheyttämisen. Tosin
17837: onkin kailkkialla maassamme kantanut he- a;kaisemminkin oli koetettu yhteisy;mmär-
17838: delmiä. Nuorisoseuroissa on kasvanut ra:it- rystä kehittää ja kasvattaa, mutta nyt tun-
17839: tiita ja hyviä iharrastUJksia suosivia kansa- nettiin se kipeän tacyeen vaatimaksi.
17840: laisia. Nuorisoseurateihtävät ovat sitiipaitsi V. 19'19 pyysi ja sai lF'kkeen keskusjär-
17841: sellaisia luonteeltaan, että ne ovat olleet jestö, Suomen Nuorison Liitto, ·valtion
17842: hrurjoitustilaisuuksia kunnalJ.isiin, osuustoi- avustusta koko maan nuorisoseuratyön oh-
17843: minnallisiin: y.m. yhteiskunoollisiin tehtä- jaamista ja toimiston ylläpitämistä varten
17844: viin. Kansan tapojen kehi,ttäjänä ja näkö- Helsingissä. Aluksi oli tämä avustus 50,000
17845: piirin avartajana on nuorisoseuraliilke suo- mik. vuosittain kohoten vähitellen 100,000
17846: rittanut tärkeän tehtävän. Nuorisoseurat :mlk:ksi. Viimeisinä vuosina se on ollut vain
17847: ovat monin paikoin olleet 'ensirrnmäiset ja 65,000-70,000 mk.
17848: pitkän: ajan ainoat järjestetyn vapaan va- Todistuksena liikkeen elinvoimasta ja
17849: listustyön: tekijät. Ne ovat perustaneet ja säännöllisestä kehityksestä mainittakoon
17850: y!lläpitäneet kirrjastoja, lukusaleja, laulu- muutamia numeroita sen viimeisestä, v.
17851: kuoroja, soittokuntia, voimistelu- ja näy- 193!3, tilastosta. Mainittuna vuotena oli
17852: telmäosastoja se'kä opintoke11hoja ja opis- maassa 1,373 nuorisoseuraa, jäsenmäärä
17853: kelupiirejä. 'Työ nuorisoseuraliikkeen pii- 64,682. Nuorisoseurat omistiVIat 7!5·9 omaa
17854: rissä ·on ollut siis monipuolista ja tu1oksel- taloa ja 107 tallonosuutta, niideru kirjas-
17855: lista. toissa oli 95,539 sidosta ja niiden ihailussa
17856: Tunnustukseksi nuorisoseurojen työstä ja oli O'Inaisuutta kaikkiaan 611,996,679 mk:n
17857: sen työn avustrumiseksi antoi en:simmäinen arvosta. Näiden nuorisoseurojen toimesta
17858: yksikamarinen edrudrunta v. 1907 215,000 järjestettiin lmikkiaan 27,428 kokous-, il-
17859: mk., joka avustus jatkui vielä sellil'aavana- tama- ja jU!hil.atilaisuutta, joissa pidettiin
17860: kin vuotena. 15,658 puhetta ja esitelmää sekä esitettiin
17861: 464 IV,s4. - Suomen Nuorison Liiton avustaminen.
17862:
17863: 6,17'6 näytelmää. Nuorisoseuroilla oli sil- :Sangen pitikän aikaa <>n nuorisoseurajär-
17864: loin 228 laulukuoroa (niissä jäseniä 4,343), jestön työn tehokkuus kuitenkin kärsinyt
17865: 62 soittokuntaa (jäseniä 476), 120 näytel- siitä, ettei sillä ole ·ollut tarpee!ksi varoja
17866: mäkerhoa (jäseniä 1,501), 89, käsityö- ja käytettävänä ohjaus-, opastus- ja neuvonta-
17867: marttakerhoa (jäseniä 811) ja 301 rvoimis- työtä varten.
17868: telu- ja urheilukerhoa (jäseniä 4,456). Huo- Nuorisoseurajärjestöjen ikeskeisiJnviä toi-
17869: mattava merkitys on nuorisoseuraliikkeen mielimiä Suomen Nuorison Liiton ohella;
17870: yhteyteen kehittyneenä opintokerhotyöllä: ovat maakunnalliset keskusseurat. Ne ovat
17871: nuorisoseuroissa dli v. 19,33 kaikkiaan 515 nuorisoseurajärjestön ensimmäiset muod<>s-
17872: opintokerhoa, jäseniä niissä 81599, tutkin- tajat. V. 1882 syntyi Etelä~Pdhjanmaan
17873: oon suorittaneitru 3,799. Huomioon on otet- Nuorisoseura, v. 1890 Etelä-Karjalan Nuo-
17874: tava, etteivät kaikki lkerhot tutkintolukuja risoseura ja pian sen jälkeen muut keskus-
17875: olleet suunnite'lleetkaan. seurat. Vasta v. 1897 syntyi Suomen Nuo-
17876: Mainittuna vuotena oli nuorisoseuroilla rison Liitto niiden ylhdyssiteeksi. Nykyään-
17877: tuloja 7,438,821 mk. ja Suomen Nuorison kin ovat keskusseurat verrllJttain itsenäisiä
17878: Liitolla valtionavustusta 65,500 mk., ei siis toimielimiä, jotka kukin oma1'lia alueellaan
17879: täyttä 1 % nuorisoseurojen tuloista. Li- suorittavat järjestö-, ohjaus- ja opastus-
17880: säksi saivat Etelä-Krurjalan, Pohjois-Karja- tyotä. :Suomen Nuorison Liitto järjestää
17881: lan, Kainuun ja Perä~Pohjolan keskusseu- yhteisiä neuvottelukokouksia !keskusseuro-
17882: rat n. s. rajaseutuavustusta, joka kuitenkin jen toimihenikilöille ja avustaa niiden toi-
17883: varsin vähän tätä prosenttia muuttaisi. mintaa mahdollisuuksien mukaan.
17884: Pääasiassa omin voimin on Suomen nuo- Suomen nuorisoseurajärjestön muodostaa
17885: risoseurajärjestö tätä meidän olloissamme nykyään seuraavat 20 maakunnallista kes-
17886: suurenillJOistru valistustyötä hoitanut. kusseuraa:
17887:
17888: Jäsenseuraa Jäsentä Tuloja Smk.
17889: • ~Etelä-Hiimeen NSL ............. . 80 4,226 212,999:-
17890: Etelä-Karjalan NS .............. . 263 10,379 132,066:-
17891: Etelä-Pohjanmaan NS ........... . 143 10,7591 49,169:-
17892: Hämeen NSL ................... . 75 3,288 ,20,442:-
17893: Itä-Hämeen NSK ............... . 14 926 5,903·:-
17894: Itä-Sruvon NSL ................. . 43 1,406' 11,771:-
17895: Kainuun NSK .................. . 28 1,201 4:5,62'1:-
17896: Keski-Pohjanmaan NS ........... . 63 2,882 24,2:74:-
17897: Keski-Suomen NSL ............. . 79 2,821 7,944:-
17898: Kymenlaakson NSK ............. . 46 2,516 15,672:-
17899: Perä-Pohjolan NSK ............. . 42 1,187 5,047:-
17900: Pohjois-Karjalan NS ............ . 98 4,029 7>8,539~:-
17901: Pohjois-Pohjanmarun NSL ........ . 104 4,867 43,330:-
17902: Pohjois-Satakunnan NSK ........ . 15 1,017 8,706:-
17903: Pohjois~Savon NSL ............. . '116 4,674 22,880:-
17904: 'Satakunnan NSL ............... . 38 2,34!2 1'1,404:-
17905: Suur-Sruvon NSK ............... . 44 1,838 24,9,33:-
17906: Uudenmaan .................... . 38 1,845 14,280:-
17907: Varsinais-Suomen NSK .......... . 44 2,482 16,.5'30:-
17908: La:atokan-Karj1allan NSL ......... . uusi keskusseura.
17909: ---------------------------------------
17910: Yhteensä 1,373 64,682 561,400:-
17911: IV,s4. - Löthman y. m. 465
17912:
17913: Keskusseuran tulojen johdosta huomau- Tämä esimerkki osoittaa, että opintokerho-
17914: tettakoon, että ne voivat ol1a sangen näen- jen lukumäärä voitaisiin nuorisoseurajär-
17915: näisiä. Jos esim. maakunnallisista juhlista jestössä huomattavasti kohottaa, jos tarkoi-
17916: saadaan 10,000 mk., mutta: juhlien menot tukseen voitaisiin käyttää keskimäärin 5,000
17917: tekevät Jähes saman määrän, ei näillä tu- mk. keskusseuraa .kohti, Y'hteensä 100,000
17918: loilla paljoa auteta keskusseur.run talloutta. mk.
17919: Samoin voi olla asianlaita esim. joulu1eh- Jos haluamme yhtä; voimaperäisesti ko-
17920: den kust111ntamisessa. hottwa muitaikin nuorisoseuratyöhön sisälty-
17921: Piikaisinkin silmäys keskusseurojen tulo- viä valistustyönmuotoja, joudumme yhä
17922: taululclwon osoittaa, ettei näillä tuloiNa uudestaan toteamaan taloudelQisten mahdol-
17923: paJlkata millekään keskusseurahle tarpeeUi- lisuuksien rajoituksen. Tunn€!ttuahan on,
17924: sia toimihenkilöitä. Niin onkin asianlaita, miten nuorisoseurajärjestöt, nimenomaan
17925: että vain Etelä-Karjalan Nuorisoseura on keskusseurat, ovat toimeenpanneet vuosit-
17926: kyennyt hankkimaan itsellleen vakinaisen tain suuria maakunnallisia laulujuhlia kil- .
17927: sihteerin. Muissa keskusseuroissa sihteerit pa,i!luineen, siten ylläpitäen ja edistäen
17928: toimivat joko ~olkonarun vapaan harrastuk- l&uluharrastusta maassamme. Varsin suu-
17929: sen varassa tai hoidetaan sihteerin tointa ressa määrässä ovat keskusseurat harjoitta-
17930: sivutoimena pientä palkkiota vastaan. neet myöskin kuoroneuvonltaa. Esimerkkinä
17931: Nyikyään on kuitenkin melkein mahdo- mainittakoon Pohjois-K'arjalan Nuoriso-
17932: tonta saada tällä tavalla sihteeriksi pätevää seura, joka v. 19·3~3 järjesti kuoroneu-
17933: henki'löä, jolla: olisi riittävästi aikaa uhrata vonnan koko alueellaan laulujuhlia varten
17934: tätä työtä varten. Men!estykselrrinen työ sih- sillä tuloksella, että v. 1933 laulujuhliin
17935: teerin tehtävässä näet edellyttää, että sih- osaillistui 35 laulukuoroa (edellisen vuoden
17936: teerillä on riittävästi persoonaJllista vuoro- kuorojen luku 24). Tätäkin erikoisneuvon-
17937: vaikutusta alueen: nuorisoseuratyöntekijäin taa varten tarvitsisivat keskusseurat vähin-
17938: kanssa. Saa:da:ksemme työn' ohjauksen te- täin 40,000 mk. vuosittain.
17939: hokkaammaksi .rmorisoseurajädestössä pi- Mainitsemme vielä näytelmätoiminruan.
17940: täisi olla käytettävissä sihteeritoimen jär- Viime aikoina QVat monet keskusseurat
17941: jestelyä varten keskimäärin 20,000 mk. kes- hankkineet alueelleen erikoisia näytelmä-
17942: kusseuraa kohden eli (20 X 20) yhteensä ohjaajia, jotka viikon tai !kaksi opastavat
17943: 400,000 mik. nuorisoseurojen näytelmänharrastajia tässä
17944: Oikein käsitetty ja suoritettu nuoriso- taidossa. Tulokset ovrut olleet varsin huo-
17945: seuratyö on kuitenkin niin monipuolista mattavat. Kun tunnustamme seuranäytel-
17946: valistustyötä, ettei monipuolisinkaan sih- män tärkeän merkityksen nuorison kasvat-
17947: teeri voi sitä y<ksin hoitaa. Siihen ei hä- tajana, toteamme varmasti myöskin opas-
17948: nellä sitäpaitsi riitä aikaa. Opintokerho- tuksen ta11peen seuranäyttämötoiminnassa.
17949: jenkin perustaminen, vaJlvont8l j'a hoito vaa- Tällaiseen opastukseen ovat nuorisoseurat
17950: tii aiv111n erirkoista opastusta. Mitä tällai- käyttäneet kymmeniä tuhansia markkoja
17951: nen kerhoneuvonta merkitsee, siitä saa par- vuosittain. Kohtuullista olisi, että keskus-
17952: haan kuvan Kainuun: Nuorisoseurojen Kes- seuratkin voisivat tämän toiminnan oh-
17953: kusseurasta, jolla rajaseutuavustuksen tur- jausta sekä järjestelyä ja vuosittain pidet-
17954: vin on ollut tilaisuus tällaista opastusta täviä näytelmänohjaajakursseja varten
17955: aikaansaada. Tässä keskusseurassa on 28 kayttää vähintäin 3,000 mk. keskusseuraa
17956: nuorisoseuraa, mutta v. 19'33 sen johta-
17957: 1
17958: kohti eli yhteensä 60,000 mk.
17959: mana toimi 67 opintokerhoa, luikijoita 1,509 Edellä mainittujen toimintamuotojen li-
17960: ja tutkinnon suorittaneita 870 henkilöä. säksi tulkoon erityisesti alleviivatuksi lii-
17961: 466 IV,s4. - Suomen Nuorison Liiton avustaminen.
17962:
17963: kuntakasvatus, kotiseutututkimustyö, var- nallisesti puolueeton vapaan valistustyön
17964: haisnuorisotyö j. n. e., jotka kaikki vaati- muoto, jonka vaikutus puhtaasti kasvatuk-
17965: sivat opastusta. ja erikoisneuvontaa. Liik- sellisena liikkeenä varsinkin maalaisoloissa
17966: keen tarkoituksenahan on anltaa jokaiselle ja maaseuduLla tällaisenaalllkin on sangen
17967: nuorelle ihmiselle hänen harrastUJksensa tärlkeä, mutta .runsaammaJt käyttövarat te-
17968: mukaista kasvattavaa toimintoo. Tarkoi- kisivät työn entistä tehoisammaiksi.
17969: tuksenmukaisia. työmuotoja ja menettely- Edellä olevan perusteella ehdotamme
17970: tapoja on nuorisoseurojen kuitenkin vaikea kunnioittaen,
17971: löytää ja käytännössä. toteuttaa, jos opas-
17972: tus j1a neuvontatyö ei ol~ kyllin tehokasta, että Eduskunta päättäisi ottaa
17973: ja senkin: vuoksi liilke tarvitsee )'lhteiskun- ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
17974: nan tukea. kolmensadantuhannen ( 300,000) mar-
17975: Niiden arvostelujen johdosta, joita nuo- kan määrärahan annettavaksi avus-
17976: risoseuraliike niin: usein osa:kseen: saa ja tuksena Suomen Nuorison Liitolle
17977: jotka ovat omiaan synnyttämään ennaikko- sen ja Liittoon kuuluvien maakun-
17978: luuloja asia;a ttuntemattomissa piireissä, nallisten keskusjärjestöjen toiminnan
17979: huomautamme lopuksi, että Suom~ nuo- tukemiseksi.
17980: risoseuraliike on valtiollisesti ja yhteiskun-
17981:
17982: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1934.
17983:
17984: Ti1da Löthman. Arvo Inkilä.
17985: Viljami Kalliokosiki. J. '1\a.kala.
17986: Eemeili Aakula. Väinö Kaasalainen.
17987: Kaapro Huittinen. J. Emil Lampinen..
17988: .Kyllikki Pohjala. L. 0. Hirvensalo.
17989: Kalle Kämäräinen.
17990: 467
17991:
17992: IV,s5. - Rah. al. N :o 58.
17993:
17994:
17995:
17996:
17997: Voionmaa y. m.: Koroitetun mää1'ärahan osoittamiS<esta
17998: Yhteiskunnallisen korkeakoul1tn avustusta varten.
17999:
18000:
18001: E d u s k u n n a ll e.
18002:
18003: Samalla kuin yleisten taloudellisten vai- salaissivistyksen antajana voi olla melkoi-
18004: keuksien helpottaessa on pidetty mahdolli- sen suuri.
18005: sena ensi vuoden menoarviossa korottaa Viime kevätlukukaudella oli tämän kor-
18006: m.m. Helsingin yliopiston määrärahoja keakoulun oppilaista 72 % vähintään keski-
18007: sekä useita muitakin sivistysmäärärahoja, koulukurssin suorittaneita. Ai,kana, jona
18008: on Yhteiskunnallisen korkeakoulun apu- yliopistojen oppilasmäärän nopea kasvu ja
18009: raha hallituksen esityksessä py.sytetty edel- n. s. ,oppineen köyhälistön" uhkaava li-
18010: leenkin vähennettynä 10 prosentilla siitä, sääntyminen herättää yleistä huolestu-
18011: minkä suuruinen se takavuosina oli. Yh- mista, ei voida pitää onnellisena kulttuuri-
18012: teiskunnallisen korkeakoulun erikoinen politiikkana sitä, että oppilaitokselta, joka
18013: asema maan oppilaitosten joukossa näyttää pääasiallisimpana tehtävänään johtaa nuo-
18014: kuitenkin vaativan toisenlaista asiaan suh- risoa oppikoUlun keski- ja yliluokilta suo-
18015: tautumista. Tämä oppilaitos on ainoa kor- raan käytännölliseen elämään, kielletään
18016: keakoulu, joka tarjoo opiskelumahdolli- sen kehittämiseksi tarpeelliset, itse asiassa
18017: suuksia korkeammasta oppikouluopetuk- varsin niukatkin lisäapura<hat.
18018: sesta osattomiksi jääneille kansankerrok- Anoessaan korkeakoulun apurahan ko-
18019: sille. Se on samalla niitä oppilaitoksia, rottamista Yhteiskunnallisen korkeakoulun
18020: jotka johtavat keskikoulun käyneitä suo- johto ei ole tarkoittanut, että opettajien
18021: raan käytännöllisen elämän tehtäviin, ke- palkat, kirjaston määrärahat y. m. s. olisi
18022: ventäen siten yliopistojen liikakuormitusta. saatettava nyt jo entiselleen; päinvastoin
18023: Mutta se tal'joo myöskin ylioppilastutkin- on ajateltu niiden vielä toistaiseksi täyty-
18024: non suoriUaneille tilaisuuden opiskella vän jäädä alennettuihin määriinsä. Jät-
18025: useita sellaisia, käytännöllistä yhteiskunta- täen tuonnemmaksi nämä tarpeensa, kor-
18026: elämää koskevia oppiaineita, jotka tätä keakoulu on kwt.sonut tällä kertaa tärkeäm-
18027: nykyä eivät ole edustettuina minkään mäksi toimintansa kehittämistä entistä tar-
18028: muun maamme yliopiston tahi korkeakou- koituksenmukaisemmalle kannalle, niin että
18029: lun opetusdhjelmassa. Kunnallishallinnon niillä uhrauksilla, jotka valtio korkeakou-
18030: laajalle alalle tämä korkeakoulu voi sijoit- lun ylläpitämiseksi tekee, saataisiin korkea-
18031: taa lukuisasti valmistamiaan toimrhenki- koulun toiminnasta entistä parempi vas-
18032: löitä, samoin yleisen sosialisen hallinnon tike. Tätä varten olisi korkeakoulun ope-
18033: ja huoltotoiminnan moninaisiin tehtäviin, tusohjelmaa laajennettava liittämällä sii-
18034: sanomalehtityöhön, vapaan kansansivistys- hen erityisenä oppiaineena historia sekä
18035: työn aloille, osuustoiminnan palvelukseen käytännöllinen sosialihuolto-oppi.
18036: y. m., jota paitsi sen merkitys yleisen kan- On osoittautunut, että eräät korkeakou-
18037:
18038: 59
18039: 468 IV,85. - Yhteiskunnallisen korkeakoulun avustaminen.
18040:
18041: lu:n opintohaarat, nimenomaan kansansivis- käyttää kylliksi aikaa kaikkiin tarpeelli-
18042: tys- ja yhteiskuntatieteelliset opinnot, eivät siin erikoiskysymyksin eikä myöskään riit-
18043: voi anta:a :harjoittajilleen sellaista päte- tävästi tutustuttaa oppilaita siihen käytän-
18044: vyyttä opetustoimen alalla (m. m. kansan- nölliseen toimint.aan, joka useimmilla so-
18045: opistoissa ja työväenopistoissa) kuin olisi sialipolitiikan aloilla v·asta voi tehdä tiedon
18046: suotavaa, ·ellei niihin sisälly eri oppi- eläväksi tiedoksi. Tästä syystä on ollut tar-
18047: aineena historia. Samoin 'On selvä, että koituksena täydentää sosialisten työnteki-
18048: korkealkou1un Qppilaille.en ·antama yleis- Jam valmennusta korkeakoulussa siten,
18049: sivistys muutoinkin muodostuisi perusteelli- että käytännöllistä huoltotyötä korkeaJkou-
18050: semma:ksi, jos eräissä muissakin tutkin- lun opettajakunnassa edustaisi erityinen
18051: noissa hiswria olisi erityisenä oppiaineema, opettaja.
18052: jolla korkeakoulun opettajailmnna.ssa olisi Siinä tapauksessa, että kumpaisenkin
18053: oma edustajansa. edellä mainitun uuden opettajan opetusvel-
18054: Myös käytännöllisen sosialihuolto-opin vollisuus käsittäisi kaksi luentoa. viikossa
18055: opetuksen järjestämistä korkeakoulussa sekä yhden seminaari-illan ta:hi sitä vastaa-
18056: asianmukaiselle kannalle on pidettävä tär- van harjoituksen tai retkeilyn joka toinen
18057: keänä. Yhteiskunnan eri aloilla tapahtu- viikko, tarvittaisiin sii1ren nykyisen, edel-
18058: van sosialisen huoltotoiminnan laajenemi- leenkin yli 10 %:lla alennetun tuntiopetta-
18059: nen ja järjestyminen vaatii tässä toimin- 'jain palkkatason mukaan n. 18,000 mark-
18060: nassa tarvittavan henkilökunnan tarkoituk- kaa opettajaa kohti eli yhteensä n. 36,000
18061: senmukaista valmentamista tehtäviinsä. markkaa.
18062: Kunnallisen köyhäinhuollon ja siihen liit- Koska Yhteiskunnallisen korkeakoulun
18063: tyvän muun avustustoiminnan, työttömien- tulo- ja menoarvion tasapainoon saattami-
18064: huollon ja työnvälityksen, ammattientar- nen vaatii muutoinkin jonkun verran koro-
18065: 1\jastuksen, asuntojentarkastuksen, lasten- tettua valtionapua, ehdotamme kunnioitta-
18066: suojelun ja nuorisonhuollon sekä erilaisen Vlasti,
18067: n. s. työväenhuollon monenlaisissa tehtä-
18068: vissä ei enää voida tulla toimeen valmis- että Eduskunta päättäisi korottaa
18069: tumattomilla työntekijöillä, Vlllan niissäkin vuoden 1935 menoarviossa 10 Pl. X
18070: kysytään y;hä enemmän ammattitaitoa ja luvun 3 momentin kohdalla Yhteis-
18071: -tietoja. Sosialipolitiikan oppikurssi on kunnallisen korkeakoulun kannatta-
18072: osoittautunut niin laajaksi ja niin monia miseen myönnettäväksi ehdotetun
18073: er1 alo'ja käsittäväksi, että siinä ei voida määrärahan 725,000 markaksi.
18074:
18075: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1934.
18076:
18077: Väinö V:oi!onmaa. Tilda Löthman.
18078: P. V. Heikkinen. L. 0. Hirviensalo.
18079: 469
18080:
18081: IV,s6. - Rah. al. N:o 59.
18082:
18083:
18084:
18085:
18086: Honka y. m.: Määrärahan osoittamisesta Salon yhteiskmt-
18087: lun ottamiseksi valtion huostaan.
18088:
18089:
18090: E d u s k u n n a ll e.
18091:
18092: Jo yli 36 vuoden ajan on Salon kauppa- koskevan ehdotuksen onkin kouluhallitus
18093: lassa ylläpidetty yksityistä suomalaista ylh- vuoden 1935 tulo- ja menoarviota silmällä-
18094: teiskoulua. Ollen ainoa yliopistoon johtava pitäen opetusministeriölle tehnyt, vaikka-
18095: oppilaitos laajalla väkirikkaalla alueella kin kielteisenä tuloksella.
18096: palvelee tämä koulu epäilemättä sangen !Se räikeä epäsuhde, joka Lounais-Suo-
18097: huomattavaa sivistystarvetta, jota osoittaa messa vallitsee suomalaisten ja ruotsalais-
18098: m. m. sen lähes 300 :aan kohoava oppilas- ten oppi'koulujen lukumäärässä, erikielisten
18099: luku. Kun lähimmät valtion oppikoulut si- väestönosien suuruuteen verrattuna, vaatii
18100: jaitsevat pitkien matkojen päässä Hangossa myös selvästi suomalaisten valtion oppikou-
18101: ja Turussa ja kun koko Lounais~Suomessa lujen lukumäärän lisäämistä. Onhan Lou-
18102: ei ole valtion oppi:kouluja Uudenkaupungin nais~Suomessa ruotsalaista väestöä vain
18103: yhteislyseota lukuunottamatta muualla noin 15 %, mutta ruotsalaisia oppikouluja
18104: kuin läänin pääkaupungissa, on luonnol- on vähän yli 33 % kaikista mainitun
18105: lista, että jo pitemmän ajan on ollut vi- alueen oppikouluista.
18106: reillä suunnitelma Salon yhteiskoulun otta- :Salon yhteiskoulun vuotuiset kustannuk-
18107: misesta valtion huostaan. Niinpä ehdotti set nousisivat sen valtion kouluna ollen n.
18108: kouluhallitus maaliskuun 24 pa1vana 565,000 markkaan. Nykyään koulun val-
18109: vuonna 1928 päivätyssä kirjelmässään, esi- tioa;pu tekee 400,000 markkaa, jotenka sen
18110: tetyssä 5-vuotissuunnitelmassa, uusien val- valtion huostaan ottaminen tietäisi 165,000
18111: tion koulujen peru,s;tamisesta ja yksityis- markan lisämenoa valtiolle.
18112: koulujen ottamisesta valtion huostaan, että Ylläesitetyn perusteella sekä viitaten
18113: m. m. Salon yhteiskoulu olisi otettava val- vuoden 1933 valtiopäivillä tehtyyn raha-
18114: tion huostaan vuonna 1932. 'Taloudellisen asia-aloitteeseen N: o 41 ehdotamme,
18115: laskukauden johdosta mainitun 'suunnitel-
18116: man toteuttaminen kuitenkin viivästyi. että Eduskunta päättäisi ottaa
18117: Taloudellisen tilanteen kuitenkin ratkaise- ensi vuoden talousarvioon 165,000
18118: vasti helpoituttua olisi aika ryhtyä maini- markan määrärahan Salon yhteis-
18119: tun suunnitelman lopulliseen toteuttami- koulun ottamiseksi valtion huostaan
18120: seen. Tällöin olisi 'Salon yhteiskoulu en- syksyllä vuonna 1935.
18121: simmäisenä otettava valtion huostaan. Tätä
18122:
18123: Helsingissä, syyskuun 10 päivänä 1934.
18124:
18125: Aarne Honka. Einari Karvetti.
18126: Toiv:o Tyrni. Aino Lehtolroski.
18127: 470
18128:
18129: IV,s7. - Rah. al. N :o 60.
18130:
18131:
18132:
18133:
18134: Leppälä y. m.: Mäii,rii;rahan osoittamisesta Sortavalarn
18135: ty.ttökoulun jatkoluokkien ottamiseksi valtion huostaan.
18136:
18137:
18138: E d u s k u n n a ll e.
18139:
18140: Viitaten vuoden 1928 valtiopäiville jätet- ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
18141: tyyn mhaasia-aloitteeseen N:o 55 (Liitteet 90,000 markan määrärahan Sortava-
18142: I-XI, siv. 171-172') ehdotamme kunnioit- lan tyttökoulun jatkoluokkien otta-
18143: taen, miseksi valtion huostaan syksyllä
18144: että Eduskunta päättäisi ottaa 1935.
18145:
18146: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1934.
18147:
18148: Juhani Leppälä. Ma.tti Pitkänen.
18149: 471
18150:
18151: IV,ss. - Rah. al. N ::o 61.
18152:
18153:
18154:
18155:
18156: Kivenoja y. m.: Määrärahan osoittamisesta Haminan yh-
18157: teislyseon rakennustyön aloittamista varten.
18158:
18159:
18160: E d u s ik u n n a 11 e.
18161:
18162: Viitaten kansanedustajien Kivenojan että Eduskunta päättäisi ottaa
18163: y. m. rahaasia-aloitteeseen N:o 44 v. 1933 vuoden 1935 tulo- ja menoarvioon
18164: valtiopäivillä koskeva määrärahan osoitta- 2,500,000 markan määrärahan Hami-
18165: mista Haminan yhteislyseon rakennustyön nan yhteislyseon rakennustyön aloit-
18166: aloittamista varten sekä siinä esiintyviin tamiseksi.
18167: perusteluihin saamme kunnioittaen ehdot-
18168: taa,
18169:
18170: Helsingissä syyskuun 7 p mä 19:34.
18171:
18172: Yrjö Kiv:enoja. Hilj.a Pärssinen.
18173: Viljo Venho. A. Suurlwnka.
18174: Yrjö .Schildt. J. V. Wainio.
18175: E. A. Tuomivaarn. K. F. Lehtonen.
18176: Elia;s Simojoki. Heikki Soininen.
18177: Hilja Riipinen. Arvo Inkilä.
18178: Hjalmar For~stadius. R. Ala-Ku1ju.
18179: 472
18180:
18181: IV,s9. - Rah. al. N:o 62.
18182:
18183:
18184:
18185:
18186: Metsäranta y. m.: Määräraha;n osoittamisesta koulutalon
18187: rakentamista varten Kotka;n tyttölyseolle.
18188:
18189:
18190: E d u s k u n n a 11 e.
18191:
18192: Viitaten edustaja OksasBn v. 19H3 valtio- että Eduskunta päättäisi ottaa
18193: päiville tehdyn rahaasia-aloitteen N :o 43 valtion ensi vuoden tulo- ja meno-
18194: -perusteluihin (Liitteet IV,69 siv. 244--- arvioon 2,150,000 markan suuruisen
18195: 245) sekä vedoten siihen, että Kotkan määrärahan koulutalon rakentamista
18196: tyttölyseon työtä haittaavat huoneisto- varten Kotkan tyttölyseolle.
18197: vaikeudet ovat tulleet entistä suuremmi:ksi
18198: ehdotamme kunnioittaen,
18199:
18200: Helsingissä 10 päivämä syyskuuta 1934.
18201:
18202: Elsa Metsäranta. ~aino W. Oiksanen.
18203: Viljo Venho. P. Sa1menoja.
18204: D. B. Lindman.
18205: 473
18206:
18207: IV,9o. - Rah. al. N :o 63.
18208: 1
18209:
18210:
18211:
18212:
18213: Tak!ala y. m. : Määrärahan osoittamisesta toiskielisissä kun-
18214: nissa toimivien yksityisten kansakoulujen valtionavun
18215: koroittamista varten.
18216:
18217:
18218: E d u s k u n n alle.
18219:
18220: Vuoden 1935 talousarvioehdotuksen 13) Tiukka, Välikylä; oppilaita 22.
18221: 10 Pl:n VII luvun 32 momentissa on 14) Uudenkwarlepyyn kaupunki; oppi-
18222: hallitus ehdottanut toiskielisissä kunnissa laita 20.
18223: toimivien yksityisten kansakoulujen 15) Ylima.rkku; oppilaita 15.
18224: suomen- ja ruotsinkielisten - ylimääräisiä
18225: valtionapuja varten 400,000 mk :n määrä- Syyslukukauden 1933 toimi myöskin
18226: rwhan. Tämä summa on tarkoitukseen eh- Närpiön Luoman koulu yksityisenä, mutta
18227: dottomasti riittämätön. Että asia todella vuoden päättyessä se muuttui kunnalli-
18228: näin on, niin pyydämme asian selventämi- seksi kouluksi. - Viimeksi kuluneena ke-
18229: seksi yksityisistä kouluista ja niiden toi- sänä on edellisten 15, kuluvan lukuvuoden
18230: minnasta esittäij. muutamia tosiasioita. alkaessa yhä edelleen yksityi'sinä toimi-
18231: Viimeksi loppuun kuluneena lukuvuonna maan jääneiden koulujen lisäksi perustettu
18232: (1933-34) oli toiskielisissä kunnissa toi- seuraavat kaksi uutta yksityistä suomen-
18233: mivia yksityisiä suomenkielisiä kansakou- kielistä kans31koulua:
18234: luja toiminnassa syyslukukauden aikana 16 1) Espoo, Marrkkaa; oppilaita ilmoit-
18235: ja kevätlukukaudella 15. Nämä koulut tOl- tautunut 47.
18236: mivat seuraavissa paikoissa ja oli niissä 2) Porvoon mlk., Tolkkinen-Mustjoki;
18237: oppilaita seuraavat määrät: oppilaita ilmoittautunut 15.
18238:
18239: 1) Alaveteli, Kirkonkylä; oppilaitw 15. Kuten edellä olevasta koulujen luette-
18240: 2) Kauniaisten kauppala; oppilaita 33. losta selviää, on näistä nykyisistä yksityi-
18241: 3) Kirkkonummi, Masala; oppilaita 23. sistä kouluista 8 Pohjanmaan ruotsalais-
18242: 4) Lapväärtti, Merijärvi (Dagsmark); alueella Vaasan läänissä ja 9 etelässä
18243: oppilaita 30. Uudenmaan läänissä. Viimeksi kuluneen
18244: 5) Närpiö, Harju; oppilaita 25. kevätlukukauden aikana toimineissa 1·5 yk-
18245: 6) PernaJja, Koskenkylä; oppilaita 19. sityisessä koulussa oli, kuten edellä olevasta
18246: 7) Pirttikylä; oppilaita 20. luettelosta selviää, yhteensä 344 oppilasta
18247: 8) Porvoon mlk., Pappilanmäki; oppi- eli· keskimäärin koulussa n. 23 oppilasta.
18248: laita 36. Vain neljässä koulussa on ollut oppilaita
18249: 9) Porvoon mlk., Myllykylä; oppi- vähemmän kuin 20, ja kolmessa on ollut
18250: laita 20. oppilaita 30 taikka enemmän. Tulkoon
18251: 10) <Siipyy, Kirkonkylä; oppilaita 19. mainituksi, että lv. 1932-33 oli nnssa op-
18252: 11) Sipoo, Martinkylä; oppilaita 21. pilaita keskimäärin 20 koulua kohden, jo-
18253: 12) Tenhola, Kirkonkylä; oppilaita 26. ten oppilasluku jo viime vuonna oli nouse-
18254: 474 IV,9o. - Toiskielisten kuutain yksityi8ten kamakoulujen tukeminen.
18255:
18256: maan päin. Nyt alkaneen lukuvuoden eräs kouluhallituksen jäsen. Kunta on täl-
18257: ajalta ei vielä - syystä että puheena ole- löin lupautunut muodostamaan nykyisen
18258: vat koulut kaikki ovat supistettuja, joiden yksityisen suomenkielisen koulun alueesta
18259: yläkoulu alkaa vasta lokak. 15 p :nä - ole kunnallisen koulupiirin. Asian ratkaisua on
18260: tarkkoja numeroita oppilasmääristä esitet- kouluhallitus jälkeenpäin kiirehtinytkin.
18261: tävänä. Sen verran kuitenkin nyt jo voi- Viimeksi viime keväänä Lapväärtin kun-
18262: daan sanoa, että oppilasmäärä edelleen nanviranomaiset yksityisen koulun johto-
18263: kautta linjan on huomattavasti kohoa- kunnan jäsenille suusanallisesti ovat va-
18264: massa. Niinpä Kauniaisten kauppalan kou- kuuttaneet muutoksen tapahtuvan nyt al-
18265: luun on oppilaita ilmoittautunut yhteensä kaneen lukuvuoden alusta. Kun lukuvuosi
18266: 46 (3'3), Kirkkonummen Masalaan 29 (23), alkoi, ei muutoksesta kuitenkaan kuulunut
18267: 'l'enholan Kirkonkylään 29 (26) j. n. e. mitään. Tiedusteluun kunnanviranomaiset
18268: Oppilaita kouluissa voisi olla huomatta- ovat vastanneet, etteivät uudet piirijaon
18269: vasti enemmänkin. Mutta yleisestihän on tarkistusta koskevat asiakirjat muka ole
18270: tunnettua, etteivät läheskään kaikki näiden viefä palanneet kouluhallituksesta. Asiaa
18271: koulupaikkakuntien suomalaiset, ruotsinkie- on äskettäin tiedusteltu sekä piirin kansa-
18272: lisen enemmistön painostuksesta johtuen, koulutarkastajalta että kouluhallituksesta.
18273: ole uskaltaneet panna lapsiaan suomenkieli- Ja totuudeksi jää, ettei Ijappväärtin kunta
18274: siin kouluihin. ollut näitä asiakirjoja tämän lukuvuoden
18275: Kun koulut toimivat kunnissa, joissa alkuun mennessä minneikään lähettänyt-
18276: suomalainen asutus on jakautunut koko kään, on vain parhaansa mukaan edessä
18277: kunnan alueelle, on usean koulun yhtey- olevaa, lopulta välttämättömäksi käyvää
18278: teen myös ·ollut pakko perustaa oppilas- ratkaisua koettanut viivyttää. - TäHai-
18279: asuntola rpitkämatkaisten majoittamista seen, muualla:kin yleis~sti toistuvaan
18280: varten tai sijoittaa osa oppilaista koulun asiankulkuun e1 arvattavasti vastakaan
18281: lähettyvillä oleviin perheisiin asumaan. saada mitään parannusta aikaan.
18282: Tarkoitus on ollut, että nämä koulut pe- Että kailrki edeHä kerrottu vastaavasti
18283: rustamisensa jälkeen mahdollisimman pian kaikin puolin pitää paikkansa, minkä yk-
18284: muuttuisivat kuunailisiksi kouluiksi, kuten tyisen koulun kohdalla tahansa, siitä ovat
18285: nykyiset oppilasmäärät moniin nähden jo ~yvänä ja asiaa valaisevana esimerkkinä
18286: edellyttäisivät ja sallisivat tapahtuvankin. viimeksi ;perustetun Esp10on kunnan Mank-
18287: Mutta tunnettua on, että kunnat, joissa ka:an yksityisen koulun perustamisvai'heet.
18288: nämä koulut toimivat, mahdollisimman Vuoden 1933 lopulla eräiden Maukkaalla
18289: kauan hangoittelevat niiden kunnan huos- asuvien lasten vanhempien toimesta jätet-
18290: taan ottamista vastaan eivätkä suomenkie- tiin Espoon kunnanvaltuustolle anomus
18291: lisen koulun perustamiseen yleensäkään ta- kunnallisen suomenkielisen koulun perusta-
18292: va,llisesti taivu muun kuin suoranaisen pa- misesta Mamlkkaan kylään. Anomukseen lii-
18293: kon edessä. Niinpä siis vuoden 1933 päät- tettiin papinkirjoilla varustettu luettelo 29
18294: tyessä vain yksi ainoa koulu (Närpiö, paikkakunnalla asuvasta suomenkielisestä
18295: Luoma) muuttui kunnalliseksi. Ja vielä oppivelvollisesta lapsesta. Tähän päivään
18296: toinenkin esimerk!ki: Jo vuosia on ollut pu- mennessä Espoon kunnan kunnll!nvaltuusto
18297: heena Lapväärtin Merijärven (Dagsmar- ei tiettävästi ole ottanut tätä anomusta
18298: kin) koulun kuunailiseksi muuttaminen. edes käsiteltäväkseen. - Edellisen anomuk-
18299: Mainitun kunnan kansakoulupiirijakoasiaa, sen jättämisen kanssa samaan aikaan jä-
18300: jonka tarkistusehdotus on keskeneräisenä, tettiin luettelosta ja papinkirjoista toisinto-
18301: on m. m. pari vuotta sitten ollut tutkimassa kappale kouluhallitukseen, mukana kir-
18302: IV,oo. - Takala y. m. 475
18303:
18304: jclmä, jolla pyydettiin kouluhallitusta jättäneet suomenkielisten äidinkielisen kan-
18305: myötävaikuttamaan suomalaisen koulun pe- sakouluopetuksen kokonaan järjestämättä.
18306: rustamiseen. Kouluhallituksesta on tämä Niin kauan kuin tähän asiantilaan ja sen
18307: luettelo lähetetty Helsingin piirin kansa- jatkumiseen ei mitään muuta parannusta
18308: kouluntarkasta:jalle toimenpiteitä varten. saada, on suorastaan pakko perustaa ja
18309: Toimenpiteistä ei kuitenka:an ole mitään ylläpitää yksityisiä suomenkielisiä kansa-
18310: kuulunut. kouluja.
18311: Kun siis näytti todennäköiseltä, ettei Kuluvan vuoden talousarviossa on tois-
18312: kunnallista koulua rpaikkakunnaHe saada, kielisten vähemmistö>jen keskuudessa toimi-
18313: ryhtyivät paikkakuntalaiset toimiin yksi- vien yksityisten kansakoulujen ylimääräi-
18314: tyisen suomenkielisen koulun perustami- siä valt~onapuja varten 400,000 markan
18315: seksi. Lupa sellaisen perustamiseen han- suuruinen määräraha, ja hallitus ehdottaa
18316: kittiin, huoneisto vudkrattiin, 'CJipettaja valit- nyt, kuten alussa jo mainitsimme, seuraa-
18317: tiin j. n. e. Paikkakunnan ruotsalaisetkin vaksi vuodeksi samansuuruista. Nykyisten
18318: havahtuivat nyt. Maukkaalla nim. kyllä on 17 suomenkie'lisen fkJoulun lisäksi osallistuu
18319: toiminut 2-'0pettajainen kunnallinen ruot- tähän jakoon 3--4 ruotsinkielistä yksityistä
18320: sinkielinen koulu. Eräiden sen menestystä koulua. Kukin koulu voi siten saada n.
18321: harrastavien toimesta pantiin liikkeelle hen- 20,000 markan suuruisen ylimääräisen val-
18322: kilö, joka kulki suomalaisperheestä toiseen tionavun. Ne, joissa oppilaita on 20 taikka
18323: ja keräsi lasten huoltajilta nimiä sitoumuk- enemmän, lisäksi saavat valtiolta oppilas-
18324: seen, jonka mukaan nämä lupautuisivat lukunsa mukaan valtionavun, josta puhu-
18325: olemaan panematta lapsiaan perustettavaan taan yksityisten kansakoulujen valtion-
18326: yksityiseen suomenkieliseen kouluun. avusta helmik. 21 p :nä 1925 annetun lain
18327: Kun sitten suomenkielinen koulu alkoi, 1 § :n 2 kohdassa. Viimeksimainittu avus-
18328: kiirehtivät kuitenkin suomenkieliset lasten tus, sikäli kuin tiedämme, tekee keskimää-
18329: vanhemmat panemaan lapsensa siihen kun rin n. 500 markkaa oppilasta kohden. Ne
18330: olivat saaneet tietää, että heiltä kerätyt yksityiset koulut, jotka tästä avusta pääse-
18331: sitoumukset olivat laittomia.. Kuten edellä vät osallis·eksi, tulevat siten saamaan val-
18332: koU'luluettelo:ssa jo on mainittu, i1moit- tiolta avustuksena kaikkiaan n. 30~32,000
18333: tautui uuteen suomenkieliseen kouluun mk. vuodessa. Muun osan tarvitsemistaan
18334: yhteensä 47 oppilasta. Ruotsinkieliseen varoista koulut saavat kannatusyhdistysten
18335: kouluun sen kahdelle opettajalle on luku- jäsenmaksuina, niiden toimintaa tukevien
18336: kauden alkaessa tullut yhteensä kymmen- yhdistysten rahastoista lahjoituksina tai
18337: kunta oppilasta. Niin siitäkin huolimatta, lahjoina yksityisiltä henkilöiltä. Muualta
18338: että Espoon kunta on jo kiirehtinyt lak- paitsi valtiolta saadut tulot tekevät
18339: kauttamaan erään Mankkaan lähellä toi- 10---'20 % niiden menojen kokonaismää-
18340: mineen ruotsinkielisen kunnallisen koulun, rästä.
18341: jonka oppilaat ovat saaneet siirtyä Mank- Jos koulut toimisivat kunnallisten koulu-
18342: kaan ruotsinkieliseen kouluun, sikäli kuin jen tapaan omissa kouluhuoneistoissaan, voi-
18343: suomenkielisinä eivät ole uuteen yksityi- taisiin niiden nykyisin saamilla varoilla
18344: seen kouluun siirtyneet. niissä tulla tyydyttävästi toimeen. Mutta
18345: Taipaus osoittaa sen muuallakin ilmene- nyt onkin huomattava, että useimpien kou-
18346: vän tosiasian, että ruotsalaisenemmistöiset lujen kanootusyhdistysten on ensiksikin
18347: kuntamme ovat perustaneet ruotsinkielisiä kouluhuoneistoistaan maksettava 500-
18348: kunnallisia kansakouluja ehkä suurelta 1,000 markan suuruinen kuukausivuokra
18349: enemmistöltään suomenkielisiin kyliin ja sekä lisäksi ylläpidettävä kalliiksi tulevaa
18350:
18351: 60
18352: 4 76 IV,9o. - Toiskielisten kuntain yksityisten kansakoulujen tukeminen.
18353:
18354: oppilasasuntolaa tai ainakin huolehdittava yksityiseen kansalaistoimintaan v-etoamalla
18355: monen pitkämatkaisen kouluun kyyditsemi- ja vihdoin kohtuullisiin tarpeisiin riittä·
18356: sestä tai kouluun majoittamisesta. Lisäksi mättömien ylimääräisten valtionapujen suu-
18357: niiden tietysti on selviydyttävä muistakin rentamista erikseen anomalla, ei ole kun-
18358: koulumenoista, joihin kuuluvat esim. opet- niaksi nykyisestä kaksikielisyydestä johtu-
18359: tajan palkka, oppikirjoista ja opetusväli- neelle komennolle, ei myöskään omista oi-
18360: neistä, lämmityksestä ja valaistuksesta keuksistaan suurta melua pitävälle ruotsin-
18361: y. m. s. aiheutuvat menot. Ja niinpä jää kieliselle väestöllemme, joka omasta puo-
18362: tosiasiaksi, että useimman nykyisen suomen- lesta·an ei v·oi esittää ainoatakaan tapausta,
18363: kielisen koulun raha-asiat ovat varsin vai- jossa suomalainen enemmistö jossakin kun-
18364: keasti hoidettavia. Useilla saattaa olla nassa olisi niskoitellut tai kieltäytynyt ruot-
18365: esim. koulutarvikelaskuja maksamatta vuo- sinkieliselle vähemmistölleen perustamasta
18366: sien mittaiselta ajalta. Koulun perustaruis- oppivelvollisuuslain säädösten määräämillä
18367: kustannuksiin on jo tavallisesti me:imyt perusteilla kunnallisia kouluja.
18368: niin paljon varoja, että silloin on pitänyt Opl-ivelvallisuuslakihan säätää, ·että oppi--
18369: turvautua lainoihin, tavallisesti hankalasti velvollisuusikäisten lasten maassamme tulee
18370: hoidettaviin vekselilainoihiru. Tässä esi- saada kansakouluopetuksensa omalla äidin-
18371: merkkinä mainittakoon, että esim. Närpiön kielellään. Kun kuitenkin niin on käynyt
18372: Harjun koululla ja Pernaijan Koskenkylän ja jatkuvasti niin on, että maamme ruotsa-
18373: koululla kummallakin oli tämän vuoden laisenemmistöiset kunnat tämän säännök-
18374: alkaessa velkoja, pääasiassa vekselivelkoja sen alueittensa suomenkielisiin vähemmis-
18375: n. 30,000 mk. Kun vuotuiset tulot yleensä töihin nähden ()Vat jättäneet noudatta-
18376: kaikissa kouluissa tarkoin tarvitaal11 juok- matta, on enemmän kuin oikein, että äidin-
18377: sevien menojen maksamiseen, ei jäljelle jää kielinep. kansakoulunopetus tehdään edes
18378: muuta keinoa kuin koettaa vyöryttää velka- muulla tyydyttävällä tavalla mahdolliseksi.
18379: taa:k!kaa vuodesta vuoteen eteenpäin. Aivan Välttämätöntä siis myöskin on, että koro-
18380: säännöllisesti nnssa toistuu sellainenkin tettavan ylimääräisen valtionavun turvin
18381: ilmiö, että opetta:jien on tyydyttävä kuu- järjestetään mahdollisuus nykyisille yksi-
18382: kausia myöhästyneeseen palkanmwksuun. tyisille kouluille taloudellisesti riippumatto-
18383: Yksityisten koulujen velat kokonaisuudes- mampaan toimintaan, sillä kehnosti varus-
18384: saan nousevat huomattavaan summaan. tetuista, toisinaan melkeinpä kurjissa
18385: Jo viime kevätlukukauden aikana toi- oloissa toimivista kouluista voi olla enem-
18386: minnassa olleiden 15 yksityisen kouluru ta- män vahinkoa kuin hyötyä ruotsalaisenem-
18387: louden tyydyttävän hoitamisen kannalta mistöisten paikkakuntien muutenkin hei-
18388: olisi ollut toivottavaa, että niiden ylimää- kolle suomalaisuudelle. Suomenkielisestä
18389: räisiin valtionapuihin käytettävää määrä- väestöstä tällaisilla seuduilla suurin osa on
18390: rahaa olisi ehdotetti1 korotettavaksi. Sitä vähävaraista palvelusväkeä. Ja kun he nä-
18391: tarkoittava perusteltu esitys on talousarvio- kevät, että suomalaisuus kykenee heille ko-
18392: ehdotuksen laatimisen aikaan jätetty ope- meiden, suurimmaksi osaksi valtion varoilla
18393: tusministeriölle. Hallitus on kuitenkin jät- rakennettujen kunnallisina toimivien ruot-
18394: tänyt tämän esityksen huomioonottamatta. sinkielisten koulujen rinnalle toimitta-
18395: Se seikka, että puheena olevissa seu- maan vain mitättömissä mökeissä toimivat,
18396: duissa vähemmistösuomalaisten kouluasioita kehnosti varustetut suomenkieliset kansa-
18397: yleensäkin täytyy koettaa hoitaa tällä ta- koulut, joihin lastensa panemista vielä
18398: valla, yksityisiä kansakouluja perustamalla, usein täytyy pelätä kuin pahaa tekoa, ei
18399: IV,9o. - Takala y. m. 477
18400:
18401: ole ihmeteltävää, vaikka he toisinaan mieli- Viitaten edelläoleviin perusteluihin kun-
18402: suosiollakin panevat lapsenrsa ruotsalaisiin nioittaen ehdotamme,
18403: kouluihin siten edesauttaen heidän ruotsa-
18404: laistumistaan. että Eduskunta korottaisi vuoden
18405: Edellä on puhuttu vain nykyisistä toi- 1935 tulo- ja menoarviossa toiskieli-
18406: minna:ssa olevista 17 yksityisestä koulusta. sissä kunnissa toimivien yksityisten
18407: Tiedossa kuitenkin on useita tapauksia, kansakoulujen valtionavun hallituk-
18408: jotka kiirehtisivät uusien yksityisten koulu- sen ehdottamasta neljästäsadasta-
18409: jen perustamista. t1thannesta markasta kuuteensataan-
18410: tuhanteen markkaan.
18411:
18412: Helsingissä syyskuun 8 p :nä 1934.
18413:
18414: J. Trukala. Jooseppi Kauranen.
18415: Matti Pitkänen. S. Salo.
18416: J. Emil Lampinen. Antti Kemppi.
18417: V. A. Heiskanen. Kusrti Arffman.
18418: Viljami Kalliokoski Kaarlo Hänninen.
18419: E. M. Tar}d{anen. M. 0. Laht,ela.
18420: Lauri Kaijalainen. L. P. Tapaninen.
18421: Heikki Soininen.
18422: 478
18423:
18424: IV,9L - Rah. al. N:o 64.
18425:
18426:
18427:
18428:
18429: Böök y. m.: Määrärcihan osoittamisesta pappilan rakent~
18430: tnista varten Petsamon evankeelis-luterilaiselle seura-
18431: k1mmalle.
18432:
18433: E d u s k u n n a ll e.
18434:
18435: Vaikka valtiovalta jo aikaisemminkin on hevosen tallin, navetan kahdelle lehmälle ja
18436: pitänyt huolta rajaseutupitäjien kirkolli- sianpitopaikan sekä aitan, rehu-, ajokalu-
18437: sista oloista, on asiassa vielä paljon tehtä- ja puuvajat.
18438: vää, eritoten kun kiinnittää huomiota kau- Kun hirsien saanti on vaikeata, on ra-
18439: kaisen Petsamon oloihin. Niinpä puuttuu kennusaineeksi suunniteltu sementtitiiliä,
18440: vielä Petsamon seurakunnalta pappila, josta paikkakunnan muutkin yleiset raken-
18441: joka puute huomattavasti vaikeuttaa seura- mikset, kuten kansakoulu, sairaala, y. m.
18442: kuntatyötä ja kirkollisten olojen järjestelyä ovat rakennetut.
18443: siellä. Kustannusarvio on tehty paikallisia olo-
18444: Nykyinen papin asunto on varsinkin per- suhteita ja nykyaikaa silmälläpitäen ja
18445: heelliselle miehelle aivan liian pieni, sisäl- päättyy 650,000 markkaan.
18446: tyen siihen virkahuoneen lisäksi vain kaksi Harvaan asutuilla rajaseuduilla on seu-
18447: huonetta ja keittiö. Kokonaan puuttuvat rakuntatyö raskasta. Niin Petsamossakin,
18448: siitä esimerkiksi kellari, varastosuojat, riit- missä tätä työtä kuitenkin olisi mahdolli-
18449: tävä halkovaja sekä kasvis- ja puutarha- simman tehokkaasti tehtävä, koskapa juuri
18450: maa. tämä seutu on kauan ollut ihengellisesti ja
18451: Tämän puutteen tuntien on valtio jo ai- sivistyksellisesti laiminlyöty samaan aikaan
18452: kaisemmin varannut pappilaa varten maat kun olosuhteet rajanaapurissa Norjan puo-
18453: ja opetusministeriö on hankkinut yleisten lella ovat huomattavasti paremmat.
18454: rakennusten ylihallitukselta pappilan asuin- Bdelläesitettyyn viitaten ehdotamme,
18455: ja talousrakennuksia varten suunnitelmat
18456: ja piirustukset. Niiden mukaan tulisi asuin- että Eduskunta päättäisi ottaa
18457: rakennus sisältämään neljä huonetta ja vuoden 1935 tulo- ja menoa1·vioon
18458: keittiön ynnä virka- ja palvelijattaren huo- 20 Pl. II lukuun uudelle momen-
18459: neet. Kun rakennus tulisi rakennettavaksi tille pappilan rakentamista varten
18460: mäkirinteeseen, niin kellarikerrokseen tuli- Petsamon evankeelisluterilaiselle seu-
18461: sivat, kellarin, saunan ja lämmityshuoneen rakunnalle 650,000 markan määrä-
18462: lisäksi, n. s. asiakkaiden tupa ja renkika- rahan.
18463: mari. Talousrakennukset sisältävät yhden
18464:
18465: Helsingissä syyskuun 7 p :nä 1934.
18466:
18467: Leo R. Böök. Yrjö Kivenoja. Tilda Löthman.
18468: L. 0. Hi.rvensalo. Elias Simojoki. K. R. Kares.
18469: Kyllikki Pohjal·a. Levi Jern. K. F. Lehtonen .
18470: .AikJs,eli Brander. L. P. Ta.paninen. K. A. Lohi.
18471: Kalle Soini. Antti Kukkonen. Albin Wickman.
18472: 479
18473:
18474: IV,92. - Rah. al. N :o 65.
18475:
18476:
18477:
18478:
18479: Vaarama y. m.: Määrärahan osoittamisesta Savon maa-
18480: kunta-arkiston rakentamista varten.
18481:
18482:
18483: E d u s k u n n a ll e.
18484:
18485: Viitaten syksyllä v. 1933 edu.<;kunnaHe dollisuuksien puutteeseen, kunnioittaen eh-
18486: tehtyyn rahaasia-aloitteeseen N:o 47 (Liit- dotamme,
18487: teet IV,73, sivu 2153 v. 1933) ja siinä ole- että Eduskunta ottaisi vuoden
18488: viin peruste'luihin Savon maakunta-arkiston 1935 tulo- ja menoarvioon Smk.
18489: tärkeydestä, sivistysvaliokunnan asiasta an- 1,000,000:- Savon maakunta-arkis-
18490: tamaan myönteiseen mietintöön ja Kuopion ton rakentamiseksi Kuopion kat~pun
18491: kaupungissa edelleen vallitsevaan työmah- kiin.
18492:
18493: Helsingissä, syyskuun 7 p :nä 1934.
18494:
18495: Edv. Vaarama. Tilda Lö:llb.man.
18496: L. 0. Hirvensalo. KaJlie Kämäräinen.
18497: P. V. Heikkinen. Elia.s Simojoki.
18498: Onni Mäkeläinen. Heikiki Kääriäinen.
18499: A. J. Kosonen. Onni Hiltunen.
18500: Kalle Walta. Yrjö Räisänen.
18501: 480
18502:
18503: IV,93. - Rah. al. N :o 66.
18504:
18505:
18506:
18507:
18508: Lampinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maanviljelys-
18509: museon rakentamiseksi Mustialaan.
18510:
18511:
18512: E d u s k u n n a ll e.
18513:
18514: Allekirjoittaneen J. E. Lampisen y. m. tiala toimii. Näin ollen ja koska rakenta-
18515: aloitteen johdosta eduskunta budjettikäsit- miseen tänä syksynä ei enää voida ryhtyä,
18516: telyn yhteydessä v. 1933 myönsi 300,000 jolloin myönnetyt rahat, jotka eivät olleet
18517: markkaa maanviljelysmuseon rakentami- merkityt siirtomäärärahoina, eivät enaa
18518: seksi Mustia:laan. ensi vuonna olisi käytettävissä määrättyyn
18519: Koska aloitteen tekijät olivat ehdotta- tarkoitukseen, niin nämä varat siirret-
18520: neet 600,000 markan myöntämistä ja pii- täessä maatalousministeriölle olisi merkit-
18521: rustukset sekä !kustannusarvio oli tehty tävä siirtomäärärahoina.
18522: tällä pohjalLa, ei ole v.oitu ryhtyä rakenta- Viitaten ylläolevaan allekirjoittaneet
18523: maan kyseessäolevaa museora;kennusta, kunnioittavimmin ehdottavat,
18524: koska tähllin asti ei ole tehty uusia piirus-
18525: tuksia 'ja epäiltävältä näyttää saada sopi- että Eduskunta päättäisi ottaa ensi
18526: vaa rakennusta aikaan, eritoten koska rpal- vuoden tulo- ja menoarvioon maa-
18527: kat ja rakennusaineet viime vuodelta ovat talousministeriön kohdalle 300,000
18528: nousseet. Myöskin näyttää siltä kuin olisi markan siirtomäärärahan maanvilje-
18529: syytä siirtää rahat opetusministeriöltä lysmuseon rakentamista varten Mus-
18530: maatalousministeriölle, jonka alaisena Mus- tialaan.
18531:
18532: Helsingissä, 10 päivänä syyskuuta 1934.
18533:
18534: J. Emil Lampinen. Aarne Honka.
18535: V. A. Heiskanen. E. v. Frenckell.
18536: Kwlle Kämäräinen. S. Salo.
18537: Toi~o Tyrni. Kusti Arffman.
18538: 481
18539:
18540: IV,94. - Fin. mot. N:o 67.
18541:
18542:
18543:
18544:
18545: Wiokman m. fl.: Angående anviswnde av anslag för den
18546: kyrkliga ungdomsvården.
18547:
18548:
18549: T i ll R i k s d a g e n.
18550:
18551: Den lutherska kyrkan i Finland kallas understöd, och dock vore detta arbete om
18552: med rä1Jta en folkkyrka. .Som sådan har något, enligt undertecknades mening, värt
18553: den sig ålagd en mångfald uppgifter av ett sådant understöd. En yt1ig blick på
18554: icke blott rent religiös karaktär, utan jäm- statens utgifter för t. ex. sport, teater,
18555: väl av social natur. .Särskilt det unga m. m. låter oss förstå, att en a:nlhållan om
18556: släktet har under s.enaste tid blivit föremål statsbidrag för ungdomsvården från håll,
18557: för kyrkans välvilja och fostran. Å kyrk- där man i religionen :ser den. bästa ikraft-
18558: ligt ihåll är man medveten om att de största källan i arbetet för de ungas lbästa, är väl-
18559: sedliga och moraliska faror hota vår tids motiverad och berättigad.
18560: ungdom. .Samhället, och i detta fall stats- På ovannämnda grunder få under:teck-
18561: makten, har ·därför aH anledning att un- nade vördsamt föreslå,
18562: derstöda sådant arbete, som .avser att
18563: hjälpa med>borgaren i den farHgaste åldern, att i statsförslaget för år 1935
18564: ungdomstiden. under 10 Ht. i II kap. måtte upp-
18565: .Som känt bedrives i detta nu ett inten- tagas ett nytt 14 mom. 50,000
18566: sivt kyrkligt ungdomsarbete i hela landet. mk för den kyrkliga ungdomsvården
18567: Ett sådant arbete har hittills icke rönt nå- till fördelning mellan de fem
18568: got direkt bevis på uppskattning från biskopsstiften med 10,000 mk åt
18569: statsma:ktens sida i form av ekonomiskt varje stift.
18570:
18571: Helsingfors, den 7 septem!ber 1934.
18572:
18573: Albin Wickman. K. R. Kares.
18574: Tilda Löthman. Elias Simojoki.
18575: Leo R. Böök. Yrjö Kivenoja.
18576: Levi Jern. Kyllikki Pohjala.
18577: Antti Kukkonen. Sulo Heiniö.
18578: lVI. 0. Lahtela. Vilho H. Kivioja.
18579: 482
18580:
18581: IV,94. - Rah. al. N:o 67.
18582: Suomennos.
18583:
18584:
18585:
18586:
18587: Wiclmnan y. m.: Määrärahan osoittamis~sta kirkollisen
18588: n·um·isohuollon amtstamista varten.
18589:
18590:
18591: E d u s k u n n a ll e.
18592:
18593: Suomen luterilaista kirkkoa sanotaan Ja kuitenkin olisi se jos mikään, allekir-
18594: täydellä syyllä kansa:nkirkoksi. Sella.isena se joittaneiden mielestä, sellaisen avustuksen
18595: on ottanut suorittaakseen moninaisia, ei ai- arvoinen. Jo pintapuolinenkin silmäys
18596: noastaan uskonnollis-, vaan myqs sosiaalis- valtion menoihin esim. urheilua, teattereita
18597: luontoisia tehtäviä. Erittäinkin nuoriso on y. m. varten osoittaa, että valtionavun ano-
18598: viime aikoina ollut kirkon hyväntahtoisen minen nuorisohuoltoa varten taholta, jossa
18599: huollon ja kasvatuksen kohteena. Kirkolli- uskontoa pidetään paraana voimanlähteenä
18600: sella taholla ollaan tietoisia siitä, että suu- työssä nuorison hyväksi, on hyvin perus-
18601: rimmat siveelliset ja moraaliset vaarat uh- teltu ja oikeutettu.
18602: kaavat aikamme nuorisoa. Yhteiskunnalla, Edelläesitettyyn viitaten allekirjoitta-
18603: ja tässä tapauksessa valtiovallalla, on sen- neet kunnioittaen ehdottavat,
18604: vuoksi täysi syy tukea tätä työtä, jonka
18605: tarkoituksena on suojella kansalaista vaa- että Eduskunta ensi vuoden meno-
18606: rallisimpana ikäkautena, nuoruuden aikana. arvioon 10 Pl. II lukuun ottaisi
18607: Niinkuin tiedetään on nykyään käynnissä ttudelle 14 momentile 50,000 mar-
18608: kautta maan voimakas kirkollinen nuoriso- kan määrärahan kirkollista nuoriso-
18609: työ. Tämä työ ei ole saanut valtiovallan huoltoa varten, jaettavaksi viiden
18610: taholta tähän asti mitään arvonantoa osak- hiippakunnan kesken 10,000 markan
18611: seen taloudellisen kannatuksen muodossa. eränä kullekin hiippakunnalle.
18612:
18613: Helsingissä, syyskuun 7 päivänä 1934.
18614:
18615: Albin Wickman. K. R. Kal'ieS.
18616: Tilda Löthman. Elias SimojOiki..
18617: Leo R. Böö'k. Yrjö Kivenoj•a.
18618: Levi Jern. Kyllikki Pohjala.
18619: Antti Kukkonen. Sulo Heiniö.
18620: M. 0. Lahtela. Vilho H. Kivioja.
18621: 483
18622:
18623: lV,95. - Fin. mot. N :o 68.
18624:
18625:
18626:
18627:
18628: Wenman m. fl.: Anvisande av anslag för befrålmjande av
18629: Finlands Fredsförbunds verksamhet.
18630:
18631:
18632: T i 11 R i k s d a g e n.
18633:
18634: Hänvisande till motiveringen i den till att Riksdagen ville i 1935 års bud-
18635: 1929 å:vs senare riksdag inlämnaide finans- get upptag.a ett anslag, 25,000 Fmk,
18636: motionen N:o 11 (Liitteet II, sid. 131) för befrämjande av Finlands Freds-
18637: föreslå vi vördsamt, förbunds verksamhet.
18638:
18639: Helsingfors den 6 september 1934.
18640:
18641: Karl J. Wenman. J. Mangs.
18642: Urho ,Ku1o;vaara. Albin Wickman.
18643: Levi Jern. Arvo Ink:ilä.
18644: Hilja Pärssinen. Matti Lepistö.
18645: Jalmari Linna. Eino Rytinki.
18646: Isak Penttala. V. A. Komu.
18647: Niilo P.ajunen. J;us•si Lonkainen.
18648: Yrjö H. :Kesti. Uuno Hannula.
18649: Edvard Haga. Yrjö Räisänen.
18650:
18651:
18652:
18653:
18654: 61
18655: 484
18656:
18657: 1V,95. - Ra.h. al. N:o 68.
18658: Suomennos.
18659:
18660:
18661:
18662:
18663: Wemnan y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Rau-
18664: hanUiton toiminnan tukemista varten.
18665:
18666:
18667: E d u s k u n n a 11 e.
18668:
18669: Viitaten 1929 vuoden toisille valtiopäi- että Eduskunta ottaisi 1935 vuo-
18670: ville jätetyn rahaasia-aloitteen N :o 11 den tulo- ja menoarvioon 25,000
18671: (Liitteet II, s. 131) perusteluihin ehdo- markan määrärahan Suomen Rau-
18672: tamme kunnioittaen, hanliiton toiminnan tukemista var-
18673: ten.
18674:
18675: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1934.
18676:
18677: Karl J. Wemnan. J. Mangs.
18678: Urho Kulovaara. Albin Wiclrman.
18679: Levi Jern. Arvo Inkilä.
18680: Hilja Pärssinen. Matti Lepistö.
18681: J,aJmari Linna. Eino Rytinki..
18682: Js,afk Pentt,aiJ.a. V. A. Koonu.
18683: Niilo Prujunen. Jussi .Lonkainen.
18684: Yrjö H. Kesti. Uruno Hannula.
18685: Ed'Vlard Haga. Yrjö Räisänen.
18686: 485
18687:
18688: IV,96. - Rruh. al. N:o 69.
18689:
18690:
18691:
18692:
18693: Oulasmaa y. m.: Määrärahan osoittamisesta Raittiuden
18694: Ystäville varhaisnuorisotyötä varten.
18695:
18696:
18697: E d u s k u n n a ll e.
18698:
18699: Viitaten v. 1933 valtiopäiville jätetyn että Eduskunta päättäisi vuoden
18700: rahaasia-aloitteen N:o 35 perusteluihin 193.5 talousarvioon ottaa 1.50,000
18701: (Liitteet I-XIII, siv. 230) pyydämme kun- markkaa annettavaksi raittiusjär-
18702: nioittaen ehdottaa, jestö ,Raittiuden Ystäville" varhais-
18703: nuorisotyöhön käytettäväksi.
18704:
18705: Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1934.
18706:
18707: Sigrid Oulasmaa. Heikki :Soininen.
18708: A. Kemppi. Kylli.kki Pohjala.
18709: S. Salo. Heikiri Niskanen.
18710: Viljami Kalliokoski. Antti Kukkonen.
18711:
18712:
18713: •
18714: 486
18715:
18716: IV,97.- Rah. al. N:o 70.
18717:
18718:
18719:
18720:
18721: Lumme y. m.: Määrärahan osoittamisesta raittiusfilmin
18722: aikaamsaamiseksi.
18723:
18724:
18725: E d u s k u n n a ll e.
18726:
18727: Yhä vaikeammaksi muodostunut raittius- hin ,ja v'arsirrkin koska vieraski:elinen puhe
18728: tilanne pakottaa kaikin tavoin tehostamaan suurelta osalta rajoittaa niiden ymmärtä-
18729: vakaumuksellista raittiustJyö tä, joka sekä
18730: 1
18731: mistä. Muualla va,lmistetuilla raittiusm-
18732: alkdholilaiooää:dännössä trupalhtuneen muu- mei1lä ei meillä tästä syystä voi olla sanot-
18733: toksen että tähän työhön :m.yönnetyn va~ tavaa apua puheenaolevassa valistustyössä.
18734: tion avustuksen suuren supist'amisen joh- Siksi on ai'ka.ansaatava omien olojemme
18735: dosta on parina viime vuonna ollut mel- pohjalla liikkuva ja juuri asiassa niihin
18736: koista 'heikompaa kuin aikaisempina vuo- puoliin, jotka täällä ovat tärkeimpiä, huo-
18737: sina. Työn tehostamisen tu~ee kohdistua mion kohdistava filmi.
18738: ei ainoastaan sen määrään vaan myös siinä Raittiustyönteikijäin talholta on eri ker-
18739: käytettyihin työt'apoiiliin. Tällä kuten kai- toja huomautettu hyvän raittiusai!heisen ko-
18740: killa mu~llakin valistustyön aloilla on me- timaisen taidefilmin tacyeellisuudesta ja
18741: nettelytrupoja alituisesti keihitettävä niin toivottu, että yleisistä var.oista saataisiin
18742: että ne vastaavat a:jan vaatimuksia. Rait- avustusta sellaisen valmistamiseen. Vii-
18743: tiustyössä nykyään on erikoisesti tärkeätä meiksi viime kevälänä pidetyssä raittiusjär-
18744: löytää sellaisia keinoj'a, j~oiden avulla rait- jestöjen edustajakokouksessa, jonka sosiali-
18745: tiustietoa ja aatteellista vaikutusta levite- ministeriö oli kutsunut, yksimielisesti hy-
18746: tään niiden keskuuteen, jotka eivät muuten väksyttiin tätä tarkoilttava päätösla.use.lma.
18747: joudu tämän vaJlistustyön vailkutuspiiriin. On ilman muuta se:lvää, että illffian valtion-
18748: Tässä tarkoituksessa on elokuva kai'kkialla rupua ei tällaista filmiä salaida aikaan., Kun
18749: huomattu mitä kiitollisimmaJksi työväli- esim. Ruotsissa pari :vuotta sitten teh<tiin
18750: neeksi. Useissa maissa onkin tämän vuoksi raittiusfi!lmi, nousivat sen kustannukset lä-
18751: valmistettu sekä opetustarkoituksia varten hes 200,000 kruunuun (siis '2 mil'joorraan
18752: sopivia a<}koholikysy:myksen eri puolia va- mar:kkaan), va1tion 'a vustulksen ollessa
18753: laisevia filmejä että myöskin raittiusaihei- 100,000 kruunua. <Suomessa tosin valmis-
18754: sia taide-elokuvia. Juuri viimemainitut tuskustannuikset tulevat paljon pienem-
18755: esitettyinä ~tavaHisissa elokuvateatte- miksi, jääden todennäköisesti alle miljoonan
18756: reissa ja maaseudulla vartavasten järjeste- markan, mutta joka tapauksessa ne kuiten-
18757: tyissä elokuvanäytännäissä - ovat valais- kin nousevat .niin suuriksi, ettei voida edel-
18758: seet aHwholivaara'a niissä käyville suurille lyttää mahdollisten tUllojen osarrmilleenka.an
18759: kansanj.oukoille. TällaisiUa filmeillä, j,os ne niitä peittävän.
18760: ovat muualla va,lmistetut, on kuitenikin se Puheenaolevan fiLmin valmistaminen on
18761: heikkous, etteivij.t ne kyllin tehoa meikä- aikaavievä yritys, minkä vuoksi sen aikaan-
18762: läiseen yleisöön, koska ne perustuvat toisen- saamiseksi mahdollisesti myönnettävää avuE-
18763: laisissa oloissa kehittyviin elämänko!htaloi- tusta ei tarvitse kokonaan antaa yhden vno-
18764: IV,97. - Lumme y. m. 487
18765:
18766: den aikana, vaan voidaan se ja!kaa kaihdelle muihin esityksen perusteluissa mainittuihin
18767: vuodelle. Saa;miemme tietojen muikaan tar- tankoituksiin, niin tä:ten edelläsanotun no-
18768: vittaisiin täJhän tarkoitukseen avustusta jalla ehdotamme,
18769: kaikkiaan noin 500,000 markba. Näin ol-
18770: len olisi paikallaan, että nyt varattaisiin että Eduskunta päättäisi koroittaa
18771: siihen 250,000 marlclma, jotta työhön voi- ensi vuoden tulo- ja menoarviossa
18772: taisiin ryJ:J.tyä maihdollisi:mman pian. Kun 14 Pl. XIII: 1:n raittiusmäärärahan
18773: halrlituksen tulo- ja menoarvioehdotuksessa 3,200,000 markkaan, josta summasta
18774: vuodel1e 19315 ehdotettu raittiusmäärärahan 250,000 markkaa käytettäisiin rait-
18775: koroitus käsittää1ksemme lkokonaan menee tiusfilmin aikaansaamiseksi.
18776:
18777: He,lsingissä 7 päivänä syyskuuta 1934.
18778:
18779: ALpo Lumme. Väinö ,Kaasalainen.
18780: Väinö Voionmaa. Viljami Kalliok()ski.
18781: 488
18782:
18783: IV,9s. - Rah. al. N :o 71.
18784:
18785:
18786:
18787: Inkilä y. m.: Määrorahan osoittamisesta setwanäyttämötoi-
18788: minnan avustamista varten.
18789:
18790:
18791: E d u s k u n n a. 11 e.
18792:
18793: Vapaassa kansansivistystyössämme on '!maan suuntaan, palvelemaan hedelmällistä
18794: oma erikoismel'kityksensä seurwnäyttämö- sivistystyötä, mihin seuranäyttämötoimin-
18795: toiminnalla. Sen suuri sivistyksellinen nalla ja sen vaikutuksesta voimakkwalla
18796: arvo perustuu sekä siihen osallistuvien lausuntainnostuksella on suuret edellytyk-
18797: omakohtaiseen henkiseen to1mintaan että set.
18798: sen vaikutukseen taiteen välittäjänä suu- Kuten alla tarkemmin esitämme, voitai-
18799: rille väestöpiireille. Arvossapidetty estee- siin paljon tehdä seuranäyttämötyön ja
18800: tikkomme 'Prof. Yrjö Hirn on maininnut, lausuntaesitysten tason kohottamiseksi, jos
18801: että !Suomi kaikista :ma.apallon kansoista olisi käytettävissä yleisistä varoista myön-
18802: on se, joka eniten harrastaa näyttelemistä. netty vai'kka :pienibn määräraha tähän
18803: Suuri yleisö ei ehkä a1e tästä asiasta niin- tarkoitukseen. Ehdotamme sen vuoksi, että
18804: kään selvillä. Kaikki tosin tietävät, että tällainen määräraha myönnettäisiin ja sen
18805: meillä paljon näytellääin:, mutta useimmat käyttäminen ja jakaminen annettaisiin
18806: pitävät sitä luonnollisena asiantilana ja V:altion luentolautakunnan tehtävä1ksi, lau-
18807: arvelevat, että niin tehtäneen muuallakin. takunnan, jossa ova.t edustettuina tärkeim-
18808: Asiaa harrastavat piirit ulkomailla sen- mät sivistysjärjestämme eri yhteiskunta-
18809: sijaan hyvin tuntevat tämän tosiseikan ja piireistä ja molemmista kieliryhmistä, ja
18810: maamme on herättänyt tässä suhteessa eri- joka aikaisemmin on saanut tehtäväkseen
18811: tyistä mielenkiintoa. Useita ulkomaalaisia luento- ja opintokerhomäärärahojen ja:ka-
18812: on käynyt tutustumassa seuranäyttämö- misen.
18813: oloihimme ja meikäläisiltä asiantuntijoilta Tunnettua on, että raha-arpajaisista saa-
18814: pyydetään tämäm tästä asiaa käsitteleviä tavat miljoonat joutuvart palvelemaan pää-
18815: esitelmiä ja 1kirjoituksia ulkomaisia ko- asiassa kaupunkien taiddaitoksia. Koh-
18816: kouksia ja dulkaisuja varten. tuullisuussyyt vaatisivat siksi, että. myös-
18817: :Seuranäyttämötyömme batu ei kuiteill- kin maaseutuväestön taideha.rrastuksia tuet-
18818: kaan ole läheskään sellainen kuin tämän taisiin, ja. ehdotta:mallamme tavalla se ky-
18819: työn laajuus vaatisi. Usein tämä harms- syisi verraten vähän varoja ja järjestyisi
18820: tdu tapahtuu ilman minkäänlaista oh- käytännöllisesti kansan keskuudessa ole-
18821: jausta, ja ne epäkohdat, jotka tästä ovat vaan oma-aloitteiseen harrastukseen no-
18822: seurauksena, ovat niin yleis·esti tunnettuja, jautuen.
18823: että niihin ei t:arvitse tässä lähemmin Muutamin piirtein esitettäköön, miten
18824: kajota. Tällöin seuranäyttelemisestä voi ehdotettua määrärahaa voitaisiin käyttää
18825: olla vakavalle sivistystyölle enemmän va- ja miten se vaikuttaisi seuranäyttämötoi-
18826: hinkoa kuin hyötyä. minnan edistämiseksi.
18827: Seuranäyttämöharrastus on kuitenkin Seuranäyttämötoimintamme on haja-
18828: siksi voimakas, että sitä ei voida eikä tule naista, vailla yhtenäistä johtoa. Valtion
18829: tukahduttaa, vaan se olisi ohjattava oi- määräraha loisi sille yhteisen johdon:
18830: IV,9s. - Inkilä y. m. 489
18831:
18832: V a;ltion luentolautakunnan ja sen mwhdol- eri tahoilla tehdyistä yrityksistä on valtio-
18833: lisesti tarkoitusta varten asettaman erityi- a,vun turvin, jonka merkitys pikemmin on
18834: sen seuranäyttämötoimikunnan. Täten eri ollut kannustavaa ja innostavaa kuin kan-
18835: tahoilta sekä koti- että ulkomailla saavu- nattavaa ja yllä,pitävää laatua, on kehitty-
18836: tetut kokemukset tulisivat kootui'ksi ja käy- nyt siksi suurimerkitykselliseksi tehostetun,
18837: tetyiksi, jolloin työ voisi kehittyä nopeam- intensiivisen sivistystyön muodoksi, kuin
18838: min ja asiallisemmi:n kuin tähä:n saakka. mitä se nykyjään meillä on. Joskaan näitä
18839: Kirjamsuuden julkaisemisen, kiertokirjei- kahta asiaa ei sinänsä voida verrata toi-
18840: den, kirjeenvaihdon ja neuvottelukokousten siinsa (:koska m. m. opintokerhotoimintaa ei
18841: avulla pidettäisiin yllä vuorovaikutust'a, ennen va;ltioavun saantia ollut olemassa
18842: levitettäisiin ohjeita ja tietoja saavutuk- läheskään siinä mittakaavassa kuin seura-
18843: sista ja vaihdettaisiin kokemuksia. Erityi- näyttämötoimintaa, ja koska opintokerho-
18844: sesti mainitta~koon toimenpiteet kunnollis- työ ·luonteeltaan muutenkin on vakavam-
18845: ten seuranäyteLmien hankkimiseksi ja seu- paa :ja suppeampaan opiskelijain piiriin
18846: ranäyttämöiden opast,amiselksi arvokkaiden rajoittuvaa kuin yleistä huomiota ja suo-
18847: ja esitettä:väksi sopivien näytelmien valin- siota nauttiva seuranäyttämötoiminta), us-
18848: taan. Tämän keskusjohdon toimesta voi- koisimme kuitenkin, että valtion suomalla
18849: taisiin myös paJkata kiertäviä ohjaajia ja tuella olisi seuranäyttämötoimintaan sa~
18850: esitelmöitsijöitä ja panna toimeen seura- mantapainen järj.estävä, kohottava ja tii-
18851: näyttämötoiminnan ohjauskursseja. Tär- vistävä vaikutus.
18852: keätä olisi, että tällainen ohjaus 'ja tällai- Koska valtion tukema seuranäyttämö-
18853: set kurssit - yhdet vuodessa riittäisivät - työ osittain tulisi tapahtumaan samanlaiL
18854: järjestettäisiin keskusjohdon toimesta ja sin vaatimuksin ja samantapaisia työmuo-
18855: tasoltaan ma:hdoUisimman korkeiksi. Se toja käyttäen kuin opinto:kerhotoiminta,
18856: oiisi omiaan kohottamaan työtä muillakin ja koska tiiJssä esitetty määräraha tulisi
18857: tahoilla. Jos määräraha riittäisi, voitaisiin saman elimen, Valtion luentolautakunnan
18858: samantapaista toimintaa varten ja:kaa avus- hoidettavaksi, ehdot·amme, että määräraha
18859: tusta myös eri järjestöille. Myöskin yksi- seuranäyttämötoiminnan edistämiseksi li-
18860: tyisille seuranäyttämökerhoille, jotka eri- sättäisiin opintokerhotoimintaa varten ed.
18861: tyisen vakavasti suhtautuvat tehtäväänsä, Voionmaan y. m. rahaasia-alaitteessa ehdo-
18862: täyttäen tarkemmin määriteltävät ehdot, te.ttuun viidensadantuhannen ma1rkan mää-
18863: opiskellen esim. näytelmätaidetta ja sen rärahaan, jolloin tämä määräraha kokonai-
18864: historiaa, lausuntaa, suurien näytelmäkir- suudessaan tulisi olemaan kuusisataa-
18865: jailijain teosten erittelyä ja elämäkertoja tuhatta markkaa.
18866: j. n. e., voitaisin anta:a avustusta samaan Edelläesitetyn perusteena ehdotamme,
18867: tapaan kuin opintokerhoille arvokkaan alaa
18868: käsittelevän kirja.llisuuden muodossa. että Eduskunta vuoden 1935 tulo-
18869: ,Esimerkkinä siitä, miten paljon tällainen ja menoarviossa myöntäisi sata-
18870: valtion taholta annettu tunnustus, joka tuhatta (100,000: -) mk. seuranäyt-
18871: aiheuttaa yhtenäisen johdon muodostumi- tämötoiminnan edistämiseksi siten,
18872: sen ja yhtenäisten työmuotojen kehittymi- että tämä summa lisättäisiin opin,to-
18873: sen, voi vaikuttaa työn vakavoitumiseen ja kerhotoimintaa varten myönnettä-
18874: tiivistymiseen ja sen järjestelmäl'liseen har- väksi ehdotettuun viidensadantuhan-
18875: joittamiseen, mainitsemme opintokerho- nen markan määrärahaan.
18876: 1iikkeen, joka a:i:kaisemmista ha'janaisista,
18877:
18878: Helsingissä, syyskuun 7 p :nä 1!9>34.
18879:
18880: Arvo Inkilä. J. Emil. Lampinen.
18881: Väinö Kaasalainen. Viljami Kalliokoski.
18882: Tilda Löthman.
18883: 490
18884:
18885: IV,99. - Rah. al. N :o 72.
18886:
18887:
18888:
18889:
18890: Lehtokoski y. m.: Määrärahan osoittamisesta voimistelu.-
18891: salin ja oppilasasuntojen rakentannista varten urheilu-
18892: ja voimistelukotiin Nastolan Pajulahdessa.
18893:
18894:
18895: E d u s k u n n a 11 e.
18896:
18897: Kansamme keskuudessa on viimeisinä kunnollisesti majoittaa vain 42 henkeä, niin
18898: vuosikymmeninä herännyt harras halu ko- ymmärtää hyvin, ettei sittenkään, vaikka
18899: hottaa pohjakerrosten sivistystasoa. Siitä- sekä komerot että ullakot on otettu käytän-
18900: hän ovat todisteena maassamme toimivat töön, voida kurssilaisia siten majoittaa, että
18901: monenlaiset yhdistykset. Kansamme naiset- edes alkeellisemmatkaan terveydelliset vaa-
18902: kin ovat heränneet toimimaan oman kehi- timukset voitaisiin huomioon ottaa.
18903: tyksensä edistämiseksi miltei kaikilla elä- Odotettavissa on, että voimistelu- ja ur-
18904: mänaloilla. Myöskin kodin- ja terveyden- heiluohjaaja-, samoinkuin virkistyskurssien
18905: hoito, voimistelu- ja urheiluharrastukset ja niiden osanottajain luku edelleen kasvaa.
18906: ovat etenkin viimeisinä vuosikymmeninä Laajentunut työ vaatii uusia voimistelun
18907: alkaneet entistä enemmän kiinnostaa kan- ohjaajia eri puolille maata ja jotta näiden
18908: samme pohjakerrostenkin naisia. kasvatustyö muodostuisi tulokselliseksi, olisi
18909: Tästä omakohtaisesta harrastuksesta ja ·hteidän valmistamisensa saatava hyvin suo-
18910: sivistyspyrkimyksestä on meillä todisteena ritetuksi. Opetuksen ja kasvatuksen hyvin
18911: myöskin Työväen Urheiluliiton naisten ur- suorittaminen vaatii kuitenkin, että oh-
18912: heilu- ja voimistelukoti Pajulahti, joka si- jaaja- ja kasvatuskursseilla olevilla on edes
18913: jaitsee Nastolassa. Se perustettiin vuonna joku oma pieni nurkkaus, missä he voivat
18914: 1929. Tämä urheilu- ja voimistelukoti syventyä kirjallisiin kurssitehtäviin. Tar-
18915: kurssitoiminnan avulla kouluttaa ohjaajia vittaisiin siis välttämättömästi oppilasasun-
18916: voimistelun ja urheilun aloille, mutta sa- toja. Mutta näiden aikaansaaminen nykyi-
18917: malla se pyrkii myös kohottamaan vähäva- senä aikana, jolloin työläisten palkkatulot
18918: raisten kotien kotikulttuuria, minkä kehit- ovat perin alhaiset, on mahdollista vain si-
18919: tämiseen ja tarvittavan ohjauksen antami- ten, että valtio myöskin avustaa tarpeelli-
18920: seen on voimistelukodin toiminnassa kiinni- sen rakennuksen aikaansaamista.
18921: tetty huomiota. Pajulahdessa ei tarvita kuitenkaan vain
18922: Pajulahti onkin tarkoitukseensa erittäin oppilasasuntoja. Yhtä välttämätön olisi voi-
18923: sopiva terveellisen ja keskeisen asemansa mistelusalin aikaansaaminen. Varsinainen
18924: vuoksi. Se on nykyisellään kuitenkin liian kurssitoiminta on tähän asti, voimistelusa-
18925: pieni. Oppilasasuntoja on riittämättömästi lin puuttuessa, täytynyt suorittaa ulkona
18926: ja lisäksi puuttuu kokonaan voimistelusali. urheilukentällä. Tällöin kuitenkin työ
18927: Kun kurssilaisten luku viime vuosina on usein keskeytyy sadesään vuoksi. On ym-
18928: suuresti kasvanut, ollen kursseilla yhtaikaa märrettävää, mikä haitta tästä on kurssi-
18929: yli 90 henkeäkin ja kun kotiin voidaan toiminnalle. Tarpeellista olisi saada voi-
18930: IV,99. - Lehtokoski y. m. 491
18931:
18932: mistelusali, missä ohjausta ja harjoituksia jaisten voittovaroista ensi vuoden aikana
18933: voitaisiin sateisenkin ja kylmänkin sään annettaisiin avustusta rakennusyrityksen
18934: vallitessa suorittaa. toteuttamiseksi.
18935: Rakennuspuuhiin on aikomus ryhtyä Edellä esitetyn perusteella rohkenemme
18936: ensi vuoden aikana. Uutta rakennusta var- kunnioittaen ehdottaa,
18937: ten, joka tulisi sisältämään voimistelusalin
18938: ja oppilasasuntoja, on laadittu kustannus- että Eduskunta päättäisi ottaa
18939: arvio, joka päättyy 220,000 markkaan. Ra- vuoden 1935 tulo- ja menoarvioon
18940: kennusta varten on jo aikaisemmin han- 100,000 markkaa voimistelusalin ja
18941: kittu varoja ja paraillaan suoritetaan eri- oppilasasuntojen rakentamista varten
18942: koista merkkiä myymällä keräystä samaan Työväen Urheiluliiton naisten ur-
18943: tarkoitukseen. Jotta lisärakennustöiden heilu- ja voimistelukotiin Nastolan
18944: aloittaminen voisi tapahtua mahdollisim- Pajulahdessa .
18945: .man pian, olisi suotavaa, että raha-arpa-
18946:
18947: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1934.
18948:
18949: Aino Leht~osiki. Viljo Rantala.
18950: A. A. La.srtu. Alex HämäJäinen.
18951: J. E. Malmivuori. Elsa Metsäranta.
18952:
18953:
18954:
18955:
18956: 62
18957: 492
18958:
18959: IV,too. - R81h. al. N:o 73.
18960:
18961:
18962:
18963:
18964: Riipinen y. m.: Koroitevun määrärahan osoittamisesta hen-
18965: kisen alan työttömyyden tutkimista varten.
18966:
18967:
18968: E d!rus'ku n n a l1·e.
18969:
18970: Vuoden !191315 tuLo- ja ttnenoatrv~o.n '14 va'Uan \toimenpitein ,,oidaan as~asta sa.a.da
18971: pää.Quokan I ·lulvtun 7 mlöme.nt:im :illoihda1la t!ä~si .Sie]ivyys. Asia ei sitätpai1:8i sitedä
18972: ·On 11a1litw'l •esittlii.nyt 715,,00,0 ma.rlklkaa y'J:i-· enaa ·viivytystä. Suuren <Velkataakan,
18973: oppil1aiden ~ityista11oUid!ellis.t·en IOltljlen jla. j'opa s·ataank~n tu'hanileen markkaan nouse-
18974: klorlketa<klo,ulu:iss·a 'va!lrrn:i~t!ll:'Van henkis>en työ- voan <Velkataakan alla ·oleva työ.tön on ai-
18975: v,oifm:an ttuoltan t'O'kiust'a.nnuJsten tutk.i'rll'is!eksi, van t,oiV!ottoma:Ssa. ·aselmlassa. VaJti'oHe ton
18976: j10tta saataisiin tih~tdl,lista airueis·toa tä1lä taas jokainen koulutettu yksilö tullut niin
18977: aJ!alla va\ll'i1tse:va:n li>ikatulotanruon selJvit,te... kaLliiksi ja kansakunnalle on jokainern :hen-
18978: lylle, noudattaen täten isänmaallisen kan- k~ne,n :v~dima niin tärlkeiä, että o.n 'kaikki
18979: sanliikikelen ·ed'ulskuntarythmiän 11/2 -34 te- syy terud'ä mitä .tehtävi!S:sä on voalmishmeen
18980: k€/Ill:än a:loittee.n j•ohdosta ihenlki.Sien alan työ•v;o~ma.n k'äytt:äimis;e'k!Sii työlhön. Li'säiksi
18981: työttömyyden s~lJv'ililesmamiseksi j'a sen jiolh- on miUJisilet.tal\l!a., e.iltä va,rsin,ai.Set toimenpi-
18982: dosta toimenpiteisiin ryhtymiseksi edus- teet ·epäkloihdan 'klorja·amis:eiksi rv'ieJVät !Pitkän
18983: <]mnn•an la.uls:ulmaa toivlomusta. Toimen-· oajan t. s. vaativat 'koiklo k0'11l111toimiin.nan l])e-
18984: pide ih>alJiltU'ks·e'n nyt lesHNilmäsislä m.'lwdostsa ir~nipiohjaisen ta:r1kistuklsen ja uudistuksen.
18985: on kui>t·elllkin rJit.täJmä tön. H:a:lll:it'us' 1on .to-· Väl.iaikaisiin toimen)piteiJSiin <Voiltaisiin
18986: sin Jähtenyt oikeasta kolhdasta esittäessään ikuMenkin lli,alilituk.sen toime'sta ikiireellitse.sti-
18987: tutk'imulsta !opiskelijain taJ:ou,desta: j'a opti>n- 'kin zyhtylä:. Voitaisiin 1esilm. jarjestää. !ruar-
18988: ltloklustannmlksista.. Tlutkimms tulee <Var- j•oitte~ua. sekä. valtion e.ttä yksityisben
18989: maankin :poistamaan sen yleisen luulon, että omiBt.amislsa lai>tolksissa tu'kema!Ha harj.oiJt-
18990: henikisel1Le alaHa anta!U't:u'milllen on ,aineelli- t.elTha. ap:u,ra!llloin. Kansanvalistust•oimin-
18991: s:esti ediuUista ja· ettru rviirkami>este.n rpallk:at taan, jota. nyky:ruä.n rpraljon teihdfålän •val-
18992: me~Hä olis~va t ta,rrpeeiksiJ t'ai jo:p•a' Jiian tion varoilla •e:pälpätevin IV'oimiin,. 'V'oitaiJsriin
18993: suuret. Mutta eduskunnan lausuma.a toi- silj!oiittaa .sekä oppi'kloulun :ett.tä 'kansakoulun
18994: v:om'USta ei thaJlitUJlus.e.n >elsityts tylh.j·entäivästi opett.aj.i'a, ins<inöÖrE1j'ä, ark!kitehtej'ä, taiteil.L-
18995: täyt!ä. Olisi lkiill'·eleUis,e:stiJ jlo •aika saa·d!a sel- j'oit•a. ja muita henkiisen ty•Öon ailalle voalmis-
18996: v~1le, mi'hin la'ajuThteen henkis·en a.I:an työt- tuneita. J atkokurssitl()itmintaa ~itaisiin
18997: tömyys 'On 1paisunut ja. \IIl'i:llä alioHla s>ilä järjesitää liii/ke.alran työttömi~le j. n. •ei.
18998: eriikiois:emmin ilmenee. Thsityis•estä. ,a:roit- iSitäpaitsi .o:Lisi ter.ilty.inen ih:en!k:isen työn
18999: teesta tehtyjen ilaskelmien mukaan pitäisi aloille o,pasta;va toiminta v<ält.t.äanä;tön eh-
19000: työttömiä lllienlkilsen työn alalla tol\la 5,0100- •kiäisemälän .liian sUJUrta \PYDk'imiJS.tä. aroille,
19001: 10,000 ViäE.Uä,, mi.lkä lUiku ,o\LoiJhilmme nälh- joilla jo vallitsee liikatuotantoa. Se epä-
19002: den ,on Qwoma tt!ay,an \SIU:U,ri. V ai!ll rv'aUilo~ kohta m. m., joka n~kyään on mäJä.räJtyiiS.Sä
19003: IV,100. - Riipinen y. m. 493
19004:
19005: opinnoissa yleinen, että opis~elijan täytyy että Eduskunta päättäisi 14 Pl.
19006: •kwhide'k!s.ikin vUIOtde:ksi keskeyttä:ä opintlonsa 1 luvun 7 momentin kohdalla mer-
19007: ylropist1oosa tiiJrana:htaudlen .taki<a, .on aiV'an kityn 75,000 markan lisäksi ottaa
19008: lw:mruoton, mitä ha.itaUilsin OIP'iske:liija.Ue, 200,000 markkaa käytettäv.äksi hen-
19009: ja V'oit.ai.s.iin se 1p<oistaa vain aj•oissa ltlllp'ah- kise•n alan työttömyyden vutkimista
19010: tu,van ,ofrldauUrnen ja neUJv,onnan a.vrulla. ja siitä johtuvia kiireellisimpiä toi-
19011: Edellä ·viitatu:n p•er.ustedla. [Jyyd:ätm'me menpiteitä varten.
19012: ll'luilmioitta•en ehdottaa,
19013:
19014: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta "i934.
19015:
19016: Hilja Riipinen. L. P. Twpaninen. Vilho Annala.
19017: 494
19018:
19019: IV,1o1. - Ralh. al. N:o 74.
19020:
19021:
19022:
19023:
19024: Pekkala: Määrärahan osoittamisesta uuden valtakunnan
19025: metsien arvioimistyön aloittamista varten.
19026:
19027:
19028: B d u s kun rl'a ll e.
19029:
19030: Vuosina 1921-24, pääasiallisesti kuiten- tyksen sai tämäkin tutkimus sen jälkeen
19031: kin v. 1922, siis 12 vuotta sitten suoritet- kuin toinen metsätaloutemme suurtutkimus,
19032: tiin Suomessa koko valtakunnan metsien Suomen puun käyttö, vv. 1927-28 saatiin
19033: yhtenäinen suunnitelman mukainen arvioi- suoritetuksi.
19034: minen. Tässä suurisuuntaisessa tutkimuk- Mutta sinä 12-vuotisena aikana, joka jo
19035: sessa, joka valmistui laatuaan ensimmäisenä on ehtinyt kulua valtakunnan metsävarojen
19036: maailmassa herättäen ansaittua huomiota arvioinnista, on metsätaloutemme alalla
19037: kaikkien maitten metsätalouspiireissä ja an- merkittävissä suuria tapahtumia ja monen-
19038: taen aihetta useille muille maille vastaa- laista kehitystä, jotka epäilemättä ovat ai-
19039: vanlaisen tutkimu~en suorittamiseen, selvi- heuttaneet metsiimme syvälle käypiä muu-
19040: tettiin perinpohjaisesti ja monipuolisesti toksia, varmaankin suurempia kuin aikai-
19041: maamme metsävarat. Olikin suorastaan ih- semmin useat vuosikymmenet yhteensäkään.
19042: meteltävää, että - huolimatta vuosikym- Tänä aikana on saatu voimaan ensimmäi-
19043: meniä ammattimiespiireissä vireillä olleista nen tehokas metsälakimme ja myöhemmin
19044: puuhista asian hyväksi - ei vielä aikai- sen yhteydessä entistä monin verroin voi-
19045: semmin oltu saatu aikaan kansantalon- maperäisempi toiminta yksityismetsätalou-
19046: teemme monella muotoa niin ratkaisevasti temme edistämiseksi. Pääasiallisesti tänä ai-
19047: vaikuttavien metsävarojamme luotettavaa kana on tapahtunut uusimman historiamme
19048: selvitystä, vaan oltiin niiden suhteen suu- huomattavimpana sosiaalisena uudistuksena
19049: relta osalta aivan arvailujen varassa. pidetty vuokra-alueiden lunastaminen, joka
19050: Suoritettu tutkimus, n. s. valtakunnan erittäin suuressa määrässä muutti maan- ja
19051: metsien arvioiminen, antoi varman pohjan siis myöskin metsänomistusolojamme, ai-
19052: metsätaloutemme suuripiirteiselle suunnit- heuttaen samalla suuria muutoksia met-
19053: telulle ja sen ohjaamiselle oikeille urille. siemme käsittelyyn ja uusien näkökohtien
19054: Lukemattomat ovat ne sekä maamme käy- huomioon ottamista metsätalouspolitiikas-
19055: tännöllistä metsätaloutta että myöskin samme. Muutenkin on maatilojen jakami-
19056: muita talouden haaroja koskevat selvitte- sen johdosta syntynyt yhä uusia ja erit-
19057: lyt, joita on laadittu valtakunnan metsien täinkin pieniä metsätalousyrityksiä. Onhan
19058: arvioimisessa saatujen tulosten pohjalla ja jo 27.7 % yksityismetsistämme alle 50 met-
19059: joiden suorittaminen vain niiden perus- sähehtaaria käsittävien tilojen hallussa ja
19060: teella on ollut mahdollista; Voidaan sanoa, alle 100 metsähehtaaria käsittävien tilojen
19061: että harvan tutkimuksen tulokset ovat tul- hallussa on 48.o % yksityismetsistä. Vielä
19062: leet siinä määrin käytännössä hyväksi käy- on vuoden 1922 jälkeen metsäverotuksemme
19063: tetyiksi kuin valtakunnan metsien arvioin- saatettu entisestä kokonaan poikkeavaksi.
19064: nin tulokset. Ja yhä suuremman merki- Ja tänä aikana on n. s. metsänparannustyöt
19065: IV,101. - Pekkala. 495
19066:
19067: saatu valtiovallan voimakkaasti tukemina paperipuiden maasta viennistä vaatisi tark-
19068: suuresa mittakaavassa käyntiin. Mutta en- koja tietoja nykyisestä kuusipuun kasvusta
19069: nen kaikkea on sittenkin mainittava, että maan eri osissa ja toisaalta kuusipuun ku-
19070: tänä aikana on käynyt hakkausten muo- lutuksesta. Paperipuunvientikomitean ja
19071: dossa tähän mennessä suurin aalto met- metsätieteellisen tutkimuslaitoksen suoritta-
19072: siemme yli. Metsiemme hakkausmäärä ko- mien laskelmien mukaan kuusipuun käyttö
19073: hosi näet huippuvuosina 1927-28 ennen vv. 1927-1930 todennäköisesti ylitti kuu-
19074: kuulumattoman korkealle, aiheuttaen mo- sen kasvun vuosittain 1-3 milj. k.-m 3 :llä
19075: nissa seuduissa ja varsinkin yksityismetsis- ja jälleen viime vuonna 1.4 milj. k.-m3 :llä.
19076: sämme huomattavaa liikahakkausta. Niinpä Mutta, kuten metsätieteellinen tutkimuslai-
19077: esim. v. 1927 yksityismetsiemme hakkaus- tos huomauttaa, laadittaessa laskelmia kuu-
19078: määrä oli 34.9 milj. k.-m 3 , mutta kasvu vain sipuun käytön ja kasvun välisestä suhteesta
19079: 30.1 milj. k.-m 3 • Huippuvuosia seuranneena liikutaan erityisesti kuusimetsien kasvun
19080: laskukautena metsiemme käsittely oli taas osalta epävarmana pohjalla, joten on pakko
19081: kokonaan toisenlainen, ja nyt on viime vuo- odottaa uudistetun metsien arvioimisen tu-
19082: desta lähtien metsiemme hakkausmäärä var- loksia, ennen kuin täysin luotettavaa käsi-
19083: sinkin yksityismetsien osalta jälleen äkkiä tystä kuusikysymyksestämme voidaan läh-
19084: kohoamassa paljon kasvun määräämien ra- teä muodostamaan.
19085: iojen yli. Eräissä osissa maata on metsien liikahak-
19086: Kaikki nämä seikut ja samalla metsissä kuu jälleen käymässä hyvin uhkaavaksi.
19087: luontaisen kehityksenkin johdosta tapahtu- · Karjalan kannaksen metsien pelätään tul-
19088: neet muutokset aiheuttavat, että vuoteen leen huomattavalta osalta hävitetyiksi ja
19089: 1922 kohdistuvat valtakunnan metsien ar- muuallakin Karjalassa väitetään metsiä
19090: vioinnin tulokset eivät enää tarjoa riittä- snna maarm hakatun, että sikäläinen
19091: vän luotettavaa pohjaa metsätaloudellisten puunjalostusteollisuus ei enää saisi raaka-
19092: kysymystemme ratkaisemiselle ja metsäta- ainetarvettaan kotimaasta tyydytetyksi,
19093: louspolitiikkamme vastaiselle suunnitte- vaan olisi pakotettu tuottamaan raaka-ai-
19094: lulle. Onhan sitä paitsi kuluneiden 12 vuo- netta rajan takaa. Tämän paljon kiihkeä-
19095: den aikana metsistämme hakattu lähes 500 täkin väittelyä aiheuttaneen kysymyksen
19096: milj. k.-m 3 puuta, mikä merkitsee, että met- ratkaiseminen edellyttää Karjalan nykyis-
19097: sissämme v. 1922 ollut puuvarasto on n. ten metsävarojen tarkkaa tuntemista.
19098: / 10 :lta käytetty ja siis ollut tältä osalta
19099: 4
19100:
19101:
19102: kasvulla kokonaan uusittava. Sekä valtion- Metsäverotus on jälleen uuteen vaihee-
19103: metsien hoitoaineissa että yksityistilojen ja seen tulossa lainvalmistelukunnan laatimien
19104: yhtiöiden metsissä pidetäänkin 10 vuotta verolakiehdotusten johdosta. Metsäverotuk-
19105: väliaikana, minkä kuluttua metsässä suori- sen saattaminen oikealle kannalle edellyt-
19106: tetaan metsätalouden tarkastus, johon oleel- täisi nykyiseen aikaan kohdistuvia ja osit-
19107: lisena osana sisältyy täydellinen metsien tain uusia tietoja metsien tuotosta.
19108: uudelleen arvioiminen. Puunjalostusteollisuutta on meillä jälleen
19109: Nykyisiin, monessa suhteessa entisestään pyritty voimakkaasti laajentamaan ja näh-
19110: muuttuneisiin olosuhteisiin kohdistuvien, tävästi ainakin osittain kiinnittämättä riit-
19111: luotettavien tietojen puute metsävarois- tävää huomiota jatkuvan raaka-aineen saan-
19112: tamme on sitäkin valitettavampaa, kun nin riittävyyteen. Metsävarojen tarkka tun-
19113: eräiden tärkeiden ajankohtaisten kysymys- teminen on luonnollisesti edellytyksenä
19114: ten ratkaiseminen edellyttäisi juuri sellai- puunjalostusteollisuutemme oikealle kehit-
19115: sia tietoja pohjaksi. Niinpä kysymys kuusi- tämiselle.
19116: 496 IV,101. - Valtakunnan metsien arvioimistyö.
19117:
19118: Kiihtyvät metsän hakkuut panevat ajat- kohti. Vertauksen vuoksi mainittakoon,
19119: telemaan, kestävätkö metsämme uutta hak- että Ruotsissa v. 1929 päätökseen saatetun
19120: kausten vyöryä, vai onko pelättävissä tu- valtakunnan metsien arvioimisen lmstan-
19121: hoisaa liikahakkausta ja sen johdosta var- nukset kohosivat n. kymmenkertaiseen mää-
19122: sinkin yksityismetsätaloutemme taantu- rään Suomeen verrattuna. Mainitunlaista
19123: mista. Tuntemalla tarkoin metsävarat ja summaan. 12-15 vuotisen väliajan jälkeen
19124: erityisesti nykyisen kasvun ja käytön suhde uusittuna ei voitane, metsien ratkaiseva
19125: voidaan tarvittaessa ryhtyä tehokkaisiin toi- merkitys maallemme huomioon ottaen, pitää
19126: menpiteisiin metsien kestävyyden turvaami- kohtuuttomana, varsinkin kun se vielä voi-
19127: seksi. Myöskin metsänparannusvarojen daan jakaa neljän vuoden osalle. Ensim-
19128: suunnitelmallinen käyttö edellyttää tark- mäisenä vuotena voitaisiin näet sopivasti
19129: koja tietoja eri seutujen metsistä, jotta ol- arvioida Suomen eteläpuoliskon itäosan,
19130: laan selvillä, missä ja minkälaisiin tarkoi- toisena sen länsiosan ja kolmantena maan
19131: tuksiin tällaisia varoja kipeimmin kaiva- pohjoispuoliskon metsät, jolloin ensimmäi-
19132: taan ja missä ne suurinta hyötyä tuottai- senä vuotena tarvittaisiin varoja n. 350,000
19133: sivat. markkaa, toisena n. 400,000 markkaa, kol-
19134: Vv. 1921-24 suoritettu valtakunnan mantena n. 600,000 markkaa ja neljän-
19135: metsien arvioiminen tuli maksamaan sekä tenä lopullisten tulosten laskemista ja jul-
19136: valtion- että yksityismetsien osalta yhteensä kaisemista varten vielä n. 150,000 markkaa.
19137: kaiken kaikkiaan n. 1,500,000 markkaa ja Edelläesitetyn perusteella ehdotan,
19138: saamiemme tietojen mukaan arvioidaan uusi
19139: arvioiminen saatavan suoritetuksi - enti- että vtwden 1935 talousarvioon
19140: sen kokemukset hyväksi käyttäen - sa- otettaisiin 350,000:- markan suu-
19141: moilla kustannuksilla, vaikka työ suoritet- ruinen siirtomääräraha metsätieteel-
19142: taisiin useassa suhteessa laajennetun ja kai- liselle tutkimuslaitokselle uuden val-
19143: kin puolin nykyisiä olosuhteita vastaavan takunnan metsien arvioimistyön
19144: suunnitelman mukaan. Tämä merkitsisi n. aloittamista varten.
19145: 6 penniä jokaista maamme metsähehtaaria
19146: •
19147: Helsingissä, syyskuun 8 päivänä 1934.
19148:
19149: Mauno Pekkala.
19150: 497
19151:
19152: IV,1o2. - Rwh. al. N:o 75.
19153:
19154:
19155:
19156:
19157: P~ekikala: Määrärahan osoittamisesta yksityismetsätalouden
19158: apulaisen viran per,ustamista varten Helsingin yliopiJs-
19159: toon.
19160:
19161:
19162: E d u s kun n a 11 e.
19163:
19164: lMetsäJtieteellisen tukimuslaittoksen toimit- Korkeimmassa maatalousopetuksessamme
19165: tama vaLtakunnan metsien linja-arviointi on kuitenkin metsätalous valitettavasti näi-
19166: osoitti, että metsiemme kaJSvusta 2/ 3 tulee hin asti jäänyt heikoksi. Agronomiatutkin-
19167: yksityismetsien osalle ja käyttötutkimukset toon tosin sisältyy metsätalous yhtenä pa-
19168: oso]ttivat, että niinä aikoina, jolloin hak- kollisena tutkintoaineena, mutta siihen liit-
19169: kausmäärä ~on ollut suurimmillaan, siitä 4 / 5 tyvää maatalouden tarpeita silmällä pitä-
19170: on otettu yksityismetsist:ä. ViiJme aikoina vää opetusta ei ole ollenkaan järjestetty.
19171: laa:joissa piireissä huomattavissa ol:lut ilmo- Maatalous-metsätieteemsen tiedekunnan
19172: lestuminen metsävarojemme kehityksest'ä metsätieteitä edustava opettarjisto on siksi
19173: keskittyy juuri yksityismetsiin, eikä syyttä, niukka ja nykyisen a,jan metsänhoitajille
19174: koska niiHä on näin ratkaiseva osuus rusettamat vaatimukset siksi suuret, että
19175: maamme koko metsätaloudessa ja koska metsätieteen opettajien on pakko keskitJtää
19176: hakkuut niissä helposti voivat johtaa arve- kaikki aikansa ensi sijassa metsänhoitajien
19177: luttavaan puuston vähenemiseen. koulutukseen. Heidän luentonsa ja iharjoi-
19178: Maatilojen omassa yksityistaloudessa tuksensa. ovat luonnollisesti kyllä avoinna
19179: meidän oloissamme metsillä niinikään on myös maatalouden opiskelijoille, mutta
19180: oleellinen ja siksi tärkeä sijru, että 'suuressa näiltä ei heidän entuudestaan 'laajalle haa-
19181: osassa maatamme maatilojen puhtaista rautuvien opintojensa takia li~kene aikaa
19182: rahatuloista metsien osuus on suurempi eikä voimia niin lawjoihin metsältieteen eri-
19183: kuin tilan kaiklkien muiden taloushaarojen koiskursseihin, jollai,sia metsänhoitoylioppi-
19184: osuudet yhteensä ja että ilman metsätuloja1 laille on järjestettävä. Yhden ainoan ltiai
19185: maatilojen rahallinen tasapaino meillä parin erikoiskurssin seuraaminen taas on
19186: yleensä ei olisi maihdollista. sikäli puutteellista, että se ei anna heille
19187: Välttämä:ttömyys säilyttää maatilamet- minkäänlaista kokonai,skäsitystä, joka olisi
19188: sien tuotto nykyisellään ja mahdollisuus juuri heille tarpeen, ja jättää kaikki muut
19189: lisätä sitä on hyvin suurelta osalta maan- yhtä välttämättömät puolet asiaa vallan
19190: vil'je'lijäJväestömme itse osoittaman aktiivi- tuntemattomiksi.
19191: sen harrastuksen varassa. :Siinä on maail- Maa:talous-metsä:tieteellinen tiedekunta
19192: man ~sodan jälkeen havaittavissa ilmeistä ja on j·o usean kerran tehnyt aloitteen tämän
19193: ilahduttavasti kasvavaa vi:rkey~ttä. Tämän puutteen korjaamiseksi ehdottarnalla tiede-
19194: harrastuksen vireilläpito, lisääminen ja oh- kuntaan perustettavaksi Yksityismetsätalou-
19195: jaaminen on nykyajan kaikkein tärkeimpiä den apulaisen viran, jonka haltijan velvol-
19196: taloudellisia velvollisuuksiamme. lisuutena olisi agronornien met:säopetuksen
19197: 498 IV,10,2. - Yksityismetsätalouden apulaisen virka yliopistoon.
19198:
19199: hoito sekä sen teoreettiselta että käytännöl- ten: tarvittavan opettajan viran perusta-
19200: liseltä osalta. Tämän ehdotuksen on yli- misen yhä kiireellisemmäksi. Kun !halli-
19201: opiston konsistori jo neljänä vuonna yksi- tuksen ensi vuodenkaan menoarvioehdo-
19202: mielLsesti hyväksynyt, viimeksi tänä tuksessa ei ole siihen varattu varoja,
19203: vuonna, ja omasta puolestaan 'tehnyt siitä saan, samalla myös edustaja Sarlinin
19204: edelleen esityksen kanslerille. Viime vuonna y. m. toiv<Omus:aloiitteessa oleviin perustelui-
19205: jättivät edustajat 1Sarlin y. m. eduskun- hin viitaten, kunnioittaen ehdottaa,
19206: nalle samaa asiaa koskevan toivomusaloit-
19207: teen, mutta sitä ei ole vielä ehditty käsi- että Eduskunta päättäisi vuoden
19208: tellä. 1935 tulo- ja menoarvioon ottaa _
19209: Taloudellisten olojemme kehitys on il- 63,000:- markan määrärahan yksi-
19210: meisesti tehnyt puheena olevan opetuksen tyismetsätalouden apulaisen viran
19211: järjestelyn yhä tärkeämmä!ksi ja sitä var- perustamiseksi Helsingin yliopistoon.
19212:
19213: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1934.
19214: 499
19215:
19216: IV,tos. - Rah. al. N :o 76.
19217:
19218:
19219:
19220:
19221: Koivisto y. m.: Koroitetun määrärahan osoittamisesta yksi-
19222: tyismetsätalouden edistämise·ksi.
19223:
19224: E rd u s k u n n a 11 e.
19225: Kuluvan vuoden menoarviossa on yksi- murto-osan sen alueiHa toimitetuista ha;k-
19226: tyismetsätalouden edistämiseksi ja vaLvon- kauksista ja että jollakin lautakunnalla
19227: taan myönnetty 7, 550,000 mk. Menoarvio-
19228: 1
19229: saattaa tällaisia tarka;strumattomia J:rakkauk-
19230: ehdotuksessaan ensi vuodelle on hallitus sia olla toistakymmentätuhatta, joiden yh-
19231: tarkoitukseen varannut 7,8:50,000 markkaa teinen pinta-ala kohoaa sa.toihin tulhansiin
19232: di siis 300,000 markkaa enemmän. Tämä hehtaarei\hin. Mutta tarpeellisen miehistön
19233: lisäys on tarkoitettu metsänhoitoyhdistys- puutteessa täytyy metsänhoitolautakuntien
19234: ten tukemiseksi ja varattaisiin tämän mu- vielä todeta, että niiden alueilla toimitetaan
19235: kaisesti mainituilie yhdistyksille vuonna paljon hak!kauksia, joista lautakunnalle ei
19236: lr9•35 kaikkiaan 500,000 markan suuruinen ole annettu mitääm tietoa ja että metsän-
19237: avustus. Metsänhoitolautakunnille ja nii- hoitOilautakunta ei monessakaim tapauksessa
19238: den keskusjärjestöille hallitus ei si·tä vastoin ennätä puuttua asiaan, milloin esim. nuoria
19239: ole ehdottanut mitään lisäystä, joten mää- metsiä hakataan yksityismetsälain vastai-
19240: räralha niiden kohdaLta pysyy entisellään eli sesti. Tuloksena onKin varsinkin silloin
19241: 7,350,000 markan suuruisena. Koska tämä kun puutavaran kysyntä villkastuu, että
19242: määräraha mielestämme ei ole tarkoitukseen metsiä hakataan huonosti ja hälvittävästi,
19243: riittävä, olisi eihdotulkseen täll.tä kohdalta lautakunnan ennättämättä. ,puuttua asi•aan
19244: saatava muutos ja saamme sen perusteeksi tai sitä ehkäistä. Hakkuumäärät, jotka me.t-
19245: kunnioittaen esittää seuraavaa. sänhuitolautakunniLie annettujen hyvinkin
19246: Yksityisluontoisten metsämaiden pintar puutteellisten hakkuuilmoitusten mukaan
19247: ala on kokonaisuudessaan noin 15.2 milj. käsittivät vuosina 1930 ja 193:1 9.7 ja 6.o
19248: ha. Kun metsänlhoitolautakuntien palve- milj. m 3 , koh:osiva.t j.o vuonna 1932. 10.3 ja
19249: luksessa on kaikkiaan noin 120 metsätalous- vuonna 1933 17.s milj. m 3 :iin, ja saavutti-
19250: neuvojaa, tulee jokaista kohti keslkimäärin vat viimemainittuna vuonna ennätysmää-
19251: noin 126,000 ha :n laajuinen ala. Vaikka- rän, jolle vain vuoden 1927 hakkuumäärä
19252: kin osa tästä alasta, kuten seurakuntain ja vetää vertoja. Näin kiih'tyneen hmklkuun,
19253: kuntain metsät, on silkärli poiikkeusasemassa, joka asetti pula-aikana vähennetyn henkilö-
19254: että se käytännöllisesti katsoen jää valvon- kunnan aivan mahdottoman teJhtävän eteen,
19255: nan ulkopuolelle ja vaikka yll.eensä hyvässä seuraukset ovat kaikkialla metsissämme
19256: hoidossa olevat Y'htiöiden metsät .osittain su- nähtävissä. Hakkuumäärät OIVat olleet niin
19257: pistavat työmaata, jää_jokaisen metsätalous- suuret ja hakkuu:alat niin laajat ja ennen-
19258: neuvojan kdhdalie kummin!kin niin suuri kaikkea hakkuupaikat niin lulkuisat, että
19259: ala, että yksityismetsälain edellyttämien entuudestaan ylivoimainen tehtävä on mo-
19260: tehtävien täyttäminen on sula mahdotto- ninverroin vaikeutunut. Kun todetaan,
19261: muus. Seurauksena onkin, että metsän- että metsänhoitolautwkunniUe ilmoitetut
19262: hoitolautakunta ennättää tarkastaa vain haikkuut ovat vuonna 193 3 kohonneet run-
19263: 1
19264:
19265:
19266:
19267:
19268: 63
19269: 500 IV,lo3. - Yksityismetsätalouden edistäminen.
19270:
19271: saasti 60,000 :een, oltuaan edellisenä vuonna Maamme valistuneimrmissa seuduissa ja-
19272: 37,000 ja sitä edellisenä 19,000, niin on lansijan saanut metsänhoitoyhdistysiliike on
19273: aseman toivottomuus sHminnälhtävä varsin- ilahduttavassa maarm tullut suosituksi
19274: kin kun otetaan huOilllioon, että hakkuita, muuallakin maassa. Hallitus laskee meno-
19275: joista ei ole tehty ilmoitusta, voi olla 20~ arvioehdotuksessaan, että näitten yJhdistys-
19276: 50% yli ilmoitetun määrän.. Mitä kohta- ten lukumäärä kohoaisi ensi vuonna 2'50
19277: lolkkaita vaikutuksia metsätaloudellisessa paikkeille. Niistä on toistaiseksi jonlkin
19278: suhteessa tästä voi oHa, on helposti käsitet- verran toistaswtaa jo valkiintune~ta, .loput
19279: tävissä. aloittelevia tai vasta perustettuja. Metsän-
19280: Metsänhoitolautakuntien miehistö on siis, hoitoyhdistysten toiminnan täytyy olla pä'-
19281: kuten edellisestä selviää, aivan liian väillä- tevän ammattiohjauksen tukema ja siitäkin
19282: lukuinen voidakseen valvoa sitä, että yksi- syystä olisi tarpeellista, että metsänhoito-
19283: tyismetsälakia noudatetaan, mutta se ei lautakunnil'la olisi metsänhoitoyihdistysten
19284: luonnoLlisesti myöskään voi kuin vähäise1tä toiminnan ohjaamista ja rummatillista val-
19285: osaltaan täyttää sitä tärkeää tehtävää, jolle vontaa varten vastamainitut a,pula.ismetsän-
19286: kumminkin olisi pantava pääpaino ja. jota hoitajat. Sitä mukaa kuin metsänhoito-
19287: siltä toivotaan, n]m. neuvoa antavrua ja va- ylhdisty:kset järjestäytyvät ja muodostuvat
19288: listavaa työ<tänsä. Metsänih:oitolautakunnat metsätaloudellisessa suhteessa huomatta-
19289: voivat .tyydytylksellä todeta, että metsän- viksi tekijöi1ksi olisi niitä kannatettava.
19290: omistajat yhä laajemmassa määrin käyttä- Hallituksen ehdotusta, että näiden yhdis-
19291: vät metsänhoitolautaikuiJitia apunaan pyy·tä- tysten tukemiseksi myönnettäisiin 500,000
19292: mäJlä heiltä esim. leimaus-, lhoito- y. m. oh- mk. 200,000 marlmn asemesta tänä vuonna,
19293: jeita. .Sitä valitettavampaa on, että ne työ- on näin ollen tervehdittävä tyydytyksellä,
19294: voimien puutteessa eivät ennätä näitä teh- mutta epäillä v.oidaan riittääkö tiimä
19295: täviä suorittaa muuta kuin osaksi. Neu- summa tarkoitukseen. Jos 200 :lle metsän-
19296: vonta- ja valvontatehtävien valtaa.va,sti li- hoitoyhdisty,kseHe voitaisiin myöntää keski-
19297: sääntyessä on metsänhoitolautakunnille mää,rin 5,000 mk., saataisiin näiden toi-
19298: muutoinkin annettu suuri määrä sellaisia minta suhteellisen varmaJ:le pohjalle, mutta
19299: lisätöitä ja seurauksena tästä on, että kans- silloin tarvittaisiin tarkoitukseen l.o mil'j.
19300: liatoiminta paisuu ja vie lautakunnan met- markkaa.
19301: sälllhoita'jan ajasta suuren osan. Tästä Edellä sanotun perusteella saamme kun-
19302: syystä olisi metsätalousneuvojien luku- nioittaen ehdottaa,
19303: määrä välttämättä saata.va suuremmatksi ja
19304: metsän'hoitaj>alle saatava arrmlainen, nuo- että Eduskunta päättäisi koroittaa
19305: rempi metsänhoitwja. NJ1kyisin puuttuu 11 Pl. XVII luvun 3 momentin mää-
19306: viideltä metsänhoitolautalkunnalta mpulais- riir.ahan 9,200,000 markkaan, josta
19307: metsänhoita:jat ja jokin suuritöinen metsän- 8,200,000 mk. olisi käytettävä avu.s-
19308: hoitolautakunta tarvitsee YJhden lisää. Kaik- tukseksi metsänhoitolautakuntalaitok-
19309: kein kipein tarve vaatii viidentoista me<tsä- selle, keskusmetsäseurat siihen luet-
19310: talousneuvojan ja kuuden mpulaismetsän- tttina, ja 1,000,000 markkaa metsän-
19311: hoitajan pa1'kkawmista sekä keskusmetsä- hoitoy hdisty ksille.
19312: seuran voimien lisäämistä.
19313:
19314: Helsingissä, syyskuun 7 p :nä 1934.
19315:
19316: J. Koivisto. Mauno Pekkala.
19317: Edv. Helenellllld. A. Fränti.
19318: A. Korvenoja. E. A. Tuomivaara.
19319: 501
19320:
19321: IV,lo4. - Fin. mot. N :o 77. IV,1o4. - Rruh. al. N:o 77.
19322:
19323:
19324:
19325:
19326: Österholm m. fl.: Angående anvisande av ös.terholm y. m.: Määrä:rahan osoittami-
19327: anslag för fiskerinäringens främjande. sesta kalastuselinkeinon kohottamista
19328: varlen.
19329:
19330:
19331: T i ll R i k s d a g e n. E d u s k u n n a II e.
19332:
19333: Den begränsning av statsutgifterna, som Pula-ajan johdosta välttämättömäksi käy-
19334: blivit nödvändig på grund av kristiden, nyt valtion menojen supistaminen on osal-
19335: har drabbat även anslaget för fiskerinärin- taan myös vaikuttanut kalastuksen edistä-
19336: gens främjande. År 1931 utgjorde detta mistä tarkoittavan määrärahan rajoittami-
19337: anslag 1,300,000 mark. Följande år sänktes seen. Vuonna 1931 tämä määräraha oli
19338: detsamma tili 1,100,000 mark, år 1933 ut- 1,300,000 markkaa. Seuraavana vuonna se
19339: gjorde det endast 1,000,000 mark oeh inne- alennettiin 1,100,000 markaksi, vuonna 1933
19340: varande år är för detta ändamäl anvisat se oli ainoastaan 1,000,000 markkaa ja ku-
19341: 1,065,000 mark. Största delen av anslaget luvaa vuotta varten on tähän tarkoituk-
19342: utgives som understöd åt de organisationer, seen varattu 1,065,000 markkaa. Suurin
19343: som verka :för fiskerinäringens främjande. osa tästä määrärahasta annetaan avustuk-
19344: Understödens sammanlagda belopp utg,jorde sena kalastuselinkeinoa harjoittaville järjes-
19345: år 1931 1,142,000 mark, år 1932 1,026,000 töille. Avustusten kokonaissumma nousi
19346: mark, år 1933 904,500 mark samt inneva- vuonna 1931 1,142,000 markkaan, vuonna
19347: rande år 911,000 · mark. De lantbruks- 1932 1,026,000 markkaan, vuonna 1933
19348: sällskap, som utöva instruktionsverksamhet 904,500 markkaan sekä kuluvana vuonna
19349: på fiskerinäringens område, erhålla för när- 911,000 markkaan. Neuvontatyötä kalastuk-
19350: varande endast 28,000-30,000 mark, och sen alalla harjoittavat maatalousseurat saa-
19351: de 6 fiskarförbund, vilkas verksamhet helt vat tätä nykyä ainoastaan 28,000-30,000
19352: och hållet är inriktad på de uppgifter, som markkaa ja niille 6 :lle yksinomaan kalas-
19353: anslaget avser att främja, ha tilldelats un- tuselinkeinoa harjoittavalle kalastusliitolle,
19354: derstöd, som växla mellan 38,000 och 45,000 joita varten määräraha on tarkoitettu, on
19355: mark. varattu avustuksia, jotka vaihtelevat 38,000
19356: ja 45,000 markan välillä.
19357: Tili följd av att understöden minskats A vustuksien alenemisen johdosta kalas-
19358: har fiskeriinstruktionen självfallet icke kun- tusneuvontaa luonnollisesti ei ole voitu har-
19359: nat upprätthållas i samma utsträckning som joittaa samassa laajuudessa kuin aikaisem-
19360: förr och fiskarorganisationerna ha även i min, ja kalastusjärjestöjen on muutenkin
19361: övrigt nödgats inskränka sin verksamhet. täytynyt supistaa toimintaansa. Tämä on
19362: Detta har varit så mycket mer beklagligt, ollut sitäkin valitettavampaa, km1 kalastus-
19363: som fiskerinäringen under krisåren arbetat elinkeino pulavuosina on työskennellyt erit-
19364: under synnerligen svåra förhållanden och täin vaikeissa olosuhteissa ja sen harjoitta-
19365: dess utövare mer än annars varit i behov jat tullakseen toimeen ovat olleet enemmän
19366: av upplysning och vägledning för att kuin ennen neuvonnan ja ohjauksen tar-
19367: 502 IV,lo4. - Kalastuselinkeinon kohottaminen.
19368:
19369: komma till rätta. Man hade föreställt sig, peessa. Olisi odottanut, että hallitus nyt,
19370: att regeringen nu, då statsverkets fi- kun valtion rahallinen asema on huomatta-
19371: nansiella ställning blivit avsevärt starkare, vasti vahvistunut, olisi ottanut huomioon
19372: skulle ha ägnat uppmärksamhet även åt myös kalastuksen tarpeet ja tätä elinkeinoa
19373: fiskerinäringens behov och föreslagit ett varten ehdottanut korotetun määrärahan.
19374: förhöjt anslag till förmån för denna nä- Nyt on kuitenkin osoittautunut, että niin
19375: ringsgren. Det visar sig emellertid, att så ei ole asianlaita. Kun maatalousmäärärahat
19376: icke är fallet. Medan lantbruksbudgeten i esityksen mukaisesti kokonaisuudessaan li-
19377: sin helhet enligt propositionen ökas med sääntyvät 88 milj. markalla, on kalastus-
19378: 88 milj. mark, har för fiskerinäringen före- elinkeinolle lisäyksenä ehdotettu ainoastaan
19379: slagits i tillägg endast 85,000 mark för 85,000 markkaa kalanviljelystarkoituksia
19380: fiskodlingsändamål. Då det är oundgäng- varten. Koska on välttämätöntä, että maa-
19381: ligen nödvändigt att lantbrukssällskapen talousseurat ja kalastajaliitot voivat har-
19382: och fiskarförbunden kunna bedriva sin fis- joittaa kalastusneuvontaa vähintään sa-
19383: keriinstruktion åtminstone i samma omfatt- massa laajuudessa kuin kolme vuotta sitten,
19384: ning som för tre år sedan, borde anslaget olisi määräraha korotettava vähintään
19385: ökas med minst 200,000 mark. 200,000 markalla.
19386: Med stöd av vad ovan anförts föreslå vi, Edellä esitetyn nojalla ehdotamme,
19387:
19388: att Riksdagen under 11 Ht. kap. että Eduskunta 1935 vuoden me-
19389: XII mom. 3 i statsförslaget för år noarvioon 11 Pääluokan XII luv11J'/'!. 3
19390: 1935 måtte upptaga 1,295,000 mark. mom,entin kohdalle ottaisi 1,295,000
19391: markkaa.
19392:
19393: Helsingfors den 6 september 1934. Helsingissä 6 p :nä syyskuuta 1934.
19394:
19395: John Österholm. L. 0. Hirvensalo.
19396: Arvo Inkilä. Ansh. Alesta1o.
19397: Edv. Vaara.ma. Viljo Venho.
19398: Herman Mattsson. Levi Jern.
19399: Otto Jacobsson. Urho Toivola.
19400: Aug. 1Syrjänen. J. SöderhJelm.
19401: Jussi Lonkainen. Einari Karv:etti.
19402: G. Lindström. Matti Pitkänen.
19403: 503
19404:
19405: IV,Io5. - Rah. al. N:o 78.
19406:
19407:
19408:
19409:
19410: Ikonen y. m.: Koroitetun mää~·ärahan osoittamisesta Kar-
19411: jalan kasvinviljelyskoeasemaa varten.
19412:
19413:
19414: E d u s k u n n a ll e.
19415:
19416: ~arjalan kasvinviljelyskoeasema Ant- vituaisiin lisäystä 24,800 mar'kkaa, joten
19417: reassa, jota varten ostettiin maatila kolmi- momentin loppusumma olisi 400,800 mark-
19418: sen vuotta trukaperin, toimii perin puutteel- kaa.
19419: lisissa oloissa. Koeasemalla ei ole varsi- li1 Pl. XIII: 15. Kenttämestarin palk-
19420: naista johta'jaa, vaan huolehtii tilanhoita- kaukseen tarvittaisi,in 25,200 markkaa ja
19421: jana toimiva maatalousteknikko myöskin koetoiminnan laajentamisen takia työväen
19422: koetoiminnasta. Koeaseman rakennuksia ei palkkoihin lisäystä 19,800 markkaa, joten
19423: ole ryhdytty rakentamaan, vaikka tilalla momentille tulisi lisäystä 45,000 markkaa
19424: löytyvät rakennukset eivät vastaa saman- ja olisi sen l01ppusumma 7611,500 markkaa.
19425: kokoisilla yksityistiloil'la löytyviä raken- 11 Pl. XIII: 17. Edellisistä johtuen olisi
19426: nuksia. Koetoiminnal1e välttämättömiä tähän merkittävä Karjalan koeasemaa var-
19427: perusparanmtksia, kuten esim. salaojitusta, ten lisäystä 16,200 mark'kaa, joten momen-
19428: ei ole voitu määrärahojen 'puutteessa suo- tin loppusumma olisi 660,700 markkaa.
19429: rittaa. Myöskin maatilalle ja kokeiden 20 Pl. I: 9. Koeasemalle tarvittaisiin he-
19430: hoidolle tarpeellinen irtaimisto suurelta vonen, lehmiä sekä koneistoa ja työkaluja,
19431: osalta puuttuu. joiden ostoon olisi momentille lisättävä
19432: Taloudellisissa vaikeuksissa kamppaile- 20,000 markkaa ja olisi momentin loppu-
19433: valle maataloudelle on kasvi.nviljelyskoe- summa 195,000 markkaa. Lisäyksestä joh-
19434: toiminta suur,ena a,puna, kun se voi esittää tuen olisi momerrtin nimikkeeseen lisättävä
19435: pararrn~ttuja viljelystapoja, tarkoituksen- sanat ,sekä irtaimiston hankintaan \Karja-
19436: mukaisia :lannoitusmenetelmiä, parempia lan kasvinviljelyskoeasemalle' '.
19437: kasvilaatuja j. n. e. Näin yleensäkin, mutta 20 Pl. II: 28. Koeasemalle olisi raken-
19438: eritoten Karjalassa, jossa viljelmiä on pal- nettava laboratorio- ja johtajan rakennus,
19439: jon, niiden pinta-alat pieniä ja omistajat työväen ra!kennus, sauna ja pesutupa sekä
19440: usein vailla ammattikoulutusta. vilja-aitta ja kellari. Äärimmäistä säästä-
19441: Tämän takia ja kun maatilakin on tar- väisyyttä noudattaen voitaisiin nämä työt
19442: koitukseen 'kerran hankittu, olisi välttämä- suorittaa 300,000 markalla, joka summa
19443: töntä saada Karjalan koeasema 'toimimaan olisi momentille lisättävä. Momentin loppu-
19444: täydellä tehollaan ja tätä varten otettava summa olisi tällöin 660,000 markkaa.
19445: seuraavat lisäykset vuoden 1935 talous- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
19446: arvioon: nioittaen,
19447: 11 Pl. XIII: 14. Johtajan palkkausta että Eduskunta ensi vuoden meno-
19448: varten tarvittaisiin 50,000 markkaa. Kun arvioon ottaisi Karjalan kasvinvilje-
19449: samalta momentilta nykyään suoritetaan lyskoeasemaa varten seuraavat li-
19450: tilanhoitajan palkkaa 2'5,200 markkaa, tar- säykset: 11 Pl. XIII: 14 kohdalle
19451: 504 IV,105. - Karjalan kasvinviljelyskoeaseman tukeminen.
19452:
19453: 24,800 markkaa, 11 Pl. XIII: 15 20 Pl. I: 9 kohdalle 20,000 mark-
19454: kohdalle 45,000 markkaa ja 11 Pl. kaa ja 20 Pl. II: 28 kohdalle 300,000
19455: XIII: 17 kohdalle 16,200 markkaa, markkaa.
19456: sekä
19457:
19458: Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1934.
19459:
19460: Toivo l!konen. Elias Tukia.
19461: Arvo I:nkilä. Matti Miikki..
19462: K. Lumijärvi. J. Emil Lampinen.
19463: A. Halonen. Kaa.pro Huittinen.
19464: V. 1Kaasalainen. Jooseppi Ka.uranen.
19465: Uuno Hannula. Kyllikki Pohjala.
19466: E. A. Tuomivaara. W. .K. Särllcltä.
19467: S. Oulasmaa. Akseli Br:ander.
19468: Kusti Arffman. Vilho Vallas.
19469: A. Korvenoja: Yrjö Schildt.
19470: Juho Paksujalka. Anton Suurkonika.
19471: Jussi Lonkainen. Albin Asikainen.
19472: 505
19473:
19474: IV,1o6. - Raih. al. N:o 79.
19475:
19476:
19477:
19478:
19479: Hannula y. m. : Määrärahan osoittamisesta kiinteän
19480: maamieskoulun perustamista varten Pe,rä-Pohjolaan.
19481:
19482:
19483: E d u s k u n n a 11 e.
19484:
19485: Viittaamal'la vuoden 1931 valtiopäiviHe että Eduskunta päättäisi ensi
19486: jätetyn toivomusaloitteen N: o 34 peruste- vuoden menoarvioon ottaa 1 mil-
19487: ~uihin pyydämme kullinioittavimmin eh- joonan markan määrärahan kiinteän
19488: dott&a, maamieskottlun perustamista varten
19489: Perä-Pohjolaan.
19490:
19491: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1934.
19492:
19493: Uuno Hannula. Lauri KaijaJ.ainen.
19494: Janne .Koi"Vtrnanta. K. A. Lohi.
19495: Kusti Arffman. S. Salo.
19496: Kaarlo Hän·ninen. M. 0. Lahtela.
19497: 506
19498:
19499: IV,1o1. - Ra.h. al. N:o 80.
19500:
19501:
19502:
19503:
19504: Alttoniemi y. m.: Mäiirärahan osoitta;mis(JlSta pienviljeZys-
19505: neuvoj(J)opiston ny'kyisen opistorakennuksen järjestii-
19506: mistä varten kurssihuoneistoksi ja uuden opistoraken-
19507: nuksen rakentwniseksi.
19508:
19509:
19510: E d u s kun n a B e.
19511:
19512: 'Terveen yhteiskunta- ja talouselämän kestävä kurssi muodostuu hänelle itselleen
19513: vankan pohjan luomisessa ovat parfuaimpi,a ja hänen taloudellinen käänteentekeväksi,
19514: toimenpiteitä ne, joilla kyetään mahdolli- eikä vain hänene itselleen, vaan myös koko
19515: simman tehokkaasti kohottamaan suurilu- hänen ympäristölleem Kurssien tulee pyr-
19516: kuisten väestöryhmien sivis:tystasoa. Sik- kiä herättämään sellaista henkistä harra;s-
19517: sipä on erikoisesti syytä kiinnittää \lmo- tusta, että osanottajat rupeavat 1hankki-
19518: miota varttuneemmassa pienviljelijäväes- maan kirjaJ1isuudesta lisätietoja ja pitä-
19519: tössä heränneitten sivistyspyrintöjen voimis- mään yleensä itsensä kehittämisesili; jatku-
19520: tuttamiseen. Täilä tavoin saadaan pienvil- vaa huolta.
19521: jelijälk:otien sivistyspyrinnäille luja peru!rt:a Kurssien onnistumiselle on erittäin tär-
19522: ja vankka tuki. Se on huomattu useissa keää, että ne pidetään aikana, jolloin pien'-
19523: maissa ja niissä onkin pyritty valmista- viljelijät parhaiten kotoisilta töiltään voi-
19524: maan tilaisuutta varttuneemma;lle pienvil- vat kursseille saapua. Kesäaikanakin" voi-
19525: je:lijäväelle opiskelun aloittamiseen ja jat- daan luonnollisesti järjestää kurSISeja,
19526: kamiseen. Parhaimmi'ksi työ.tavoiksi ovat mutta niiden täytyy olla erikoisesti se'llai-
19527: osoittautuneet lyhytaikaiset maataloudelli- sia, joiden pitäminen täl'löin 1Soveltuu par-
19528: set opintokurssit. Ulkomaiset asiantuntijat haiten taikka joita voidaan pitää vain kesä-
19529: ovat sitä mieltä, että nämä lyfu.ytaikaiset aikana ja jotka kestävät vain jonkun tai
19530: ammattikurssit täyskasvaneille pienviljeli- joitakuita päiviä. Mutlta jos aijotaan jär-
19531: jöille ovat vaikuttaneet pienviljelyksen jestää pienviljelijöille vähänkin yleisempää
19532: edistämiseksi paljoa nopeammin kuin maa- laatua olevia viikon tai sitä enemmän kes-
19533: talouskoulujen opetus nuorisoa varten. täviä kursseja, on ne pidettävä etupäässä
19534: Lyhytaikaisista kursseista; voidaan.> kyllä talven aikana. Näin on ollut pakotettu te-
19535: väittää, että eihän niiillä kyetä muuta kuin kemään esimerkiksi Osuuskassojen Keskus-
19536: puolisivistyneisyyttä kasvattamaan. Mutta lainarahasto järjestäessään kursseja kasso-
19537: kun ne järjestetään niin, että niillä ei koe- jensa toimihenkilöille. Samoin ovaJt maa-
19538: teta päästä tiedon korkeimmi'lle huipuille, taloudeUiset järjestöt olleet pakotettuja
19539: vaan pysytään elämän perustietojen kä- menettelemään.
19540: sittelyssä, niin mainittua vaaraa ei ole oile- Ennenkuin tarkoituksenmukainen pien-
19541: ma;ssa. viljelijäin kul'ssitoiminta saadaan snna
19542: Kurss,ien päämerkitys on saada anka- mittakaavassa käyntiin kuin asia vaatisi,
19543: mssa työssä jälhmettyneen sieluelämä niin olisi sitä varten saatava sopivia kurssihuo-
19544: herätetyksi, että tuo viikon tai kuukauden neistoja, sillä sellaisista on mei'llä suuri
19545: IV,l07. - Aittoniemi y. m. 507
19546:
19547: puute. Esimerkkinä mainittakoon, että ostetun tilan vanha päärakennus. Tämä on
19548: Tanskassa on suurimpien pienviljelijäkou- monestakin syystä opistorakennu:ksena tar-
19549: lujen yhteyteen rakennettu erityisiä raken- koitustaan vastaaJlllaton, mutta kurssi:huo-
19550: nuksia tä:llaisia kursseja varten, niin että neistoksi se kyllä soveltuu. Näiden syiden
19551: niissä voidaan läpi vuoden pitää puheena- johdosta ·olisi tarpeellista rakentaa pien-
19552: olevia kursseja täyska:svaneille varsinai,sen viljelysneuvojaopistolle uusi tarkoituksen-
19553: kouluopetuksen rinnalla ilman, että ne häi- mukainen opistorakennus. Kurssihuoneis-
19554: ritsevät toisiaan. Koululla pitää vain olla ton: muutos- ja opistorakennuksen raken-
19555: suurempi määrä opettajia tai pitää sinne nuskustannukset on arvioitu kaikkiaan
19556: voida saada sopivasti luennoitsijoita 1,300,000 markaksi. Kun rakennustoiminta
19557: muualta. Voidaan myöskin ajatella, että olisi saatava a!lkuun jo v. 1935, olisi ensi
19558: kurssitoimintaa varten rakennettaisiin ai- vuodeksi varattava puolet kustannusar-
19559: van erillisiä: ta:loja, ,sellaisiakin on muissa viosta eli 650,000 markkaa. EsiJtetyn pe-
19560: maissa. Mutta tällä tavoin vuotuiset menot rusteella rohkenemme kunnioittavimmin
19561: tulevat suuriksi, ,siHä täytyy olla jonkun- ehdottaa,
19562: lainen kurssien rehtori ja talon isäntä sekä
19563: ruokalan emännöitsijä y. m. s. :Senvuok!si että Eduskunta päättäisi ottaa
19564: on meillä nyt edullisinta alkaa kyseeilinen vuoden 1935 menosääntöön 650,000
19565: kurssitoiminta jonkin maatrulousoppilaitdk- markan määrärahan pienviljelysneu-
19566: sen yhteydessä. vojaopiston nykyisen tarkoitustaan
19567: Valtion pienviljelysneuvojaopiston yh- vastaamattornan opistorakennuksen
19568: teyteen Hyvinkäällä oli:si mielestämme lai- laittarniseksi kurssihuoneistoksi ja
19569: tettava esitetynlainen kurssihuoneisto. Sel- uuden opistorakennuksen rakenta-
19570: lainen voitaisiin:kin saada koulun nykyi- rniseksi.
19571: sestä~ opistorakennuksesta, joka on valtiolle
19572:
19573:
19574: Helsingissä, syyskuun 7 päivänä 1934.
19575:
19576: S. :S. Aittoniemi. Mauno !Pekkala.
19577: T. N. Vilhula. E. M. Tarldmnen.
19578: Kusti Arffman.
19579:
19580:
19581:
19582:
19583: 64
19584: 508
19585:
19586: IV,1os. - Rah. al. N:o 81.
19587:
19588:
19589:
19590:
19591: Leppälä y. m.: Määrärahan osoittamisesta Leppäsyrjän
19592: maamieskoulwn muuttamiseksi käytännöllis-tietopuoli-
19593: seksi pienviljelijäkouluksi.
19594:
19595:
19596: E d IU ISik •U n n 'a 11 ·e.
19597:
19598: Raja-Karjalan maamieskoulu Suistamon ja metsässä ja siten suoriutuvat rahalli-
19599: Leppäsyrjässä on perustettu perehdyttä- sista kuluista, osoittautunut erinomaisesti
19600: mään Raja-Karjalan pientilojen isänniksi sikäläisiin oloihin soveltuvaksi, ja täyttä-
19601: kasvavia nuoria miehiä oman taloutensa vänsä ne toiveet, joita m. m. Suistamon
19602: kuunollisiksi hoitajiksi. Koulun purnn koululle sitä perustettaessa asetettiin.
19603: kuuluvat pitäjät ovat pienviljelysvaltaisia. V aitio on nyttemmin perustamalla työ-
19604: Sahnin kihlakunnan maanomistusolot ovat siirtoloita ja nuorisosiirtolaita osoittanut
19605: seuraavanlaiset: tahtovansa suosia koulumuotoa, jossa oppi-
19606: Viljelmiä, jotka käsittävät peltoa alle laille opetettaisiin työtahtoa ja työtaitoa itse
19607: 2 ha on 2,068 eli 39.s5 %, 2-5 ha 2,038 työnteon avulla. Näin ollen tuntuisi luon-
19608: eli 39.27 %, 5-10 ha 832 eli 16.03 %, 10 nolliselta, että myöskin Itä-Karjalan maan-
19609: -15 ha 174 eli 3.35% ja yli 15 ha 78 eli viljelysseuran anomus Leppäsyrjän maa-
19610: 1.5 %. Pienviljelijöitä, joilla on peltoa mieskoulun muuttamisesta käytännöllis-
19611: alle 10 ha on siis kaikkiaan 95.15 %. tietopuoliseksi pienviljelijäin kouluksi Ilo-
19612: Tällaisten viljelijäin on hyvin ymmärret- mantsin koulun malliin tulisi hyväksytyksi.
19613: tävistä syistä vaikea suoriutua niistä ra- Tätä anomusta on maataloushallitus yksi-
19614: hallisista kuluista, joita aiheuttaa pojan mielisesti puoltanut ja ehdottanut otetta-
19615: käyttäminen maamieskoulussa. Ei senvuoksi vaksi valtion tulevan vuoden tulo- ja me-
19616: ole oudoksuttavaa, että oppilaita ei ole ollut noarvioon 120,000 markan lisäyksen Leppä-
19617: niin paljon kuin suotavaa olisi ollut. Ei syrjän maamieskoulun menoihin.
19618: myöskään ole toteutunut se toive, että maa- Edelläolevaan viitaten ehdotamme,
19619: mieskoulun käyneet jäisivät kotitilojensa
19620: hoitajiksi ja siten levittäisivät ympäris- että Eduskunta päättäisi ensi
19621: töönsä rajaseudulla saamaansa opetusta. vuoden tulo- ja menoarvioon ottaa
19622: Sensijaan on rajaseudulla toimiva Ilo- 120,000 markan suuruisen määrä-
19623: mantsin käytännöllis-tietopuolinen pienvil- rahan Leppäsyrjän maamieskoulun
19624: jelijäin koulu, jossa pojat suorittavat muuttamiseksi käytännöllis-tietopuo-
19625: kaikki koulutilan tehtävät keittiössä, työ- liseksi pienviljelijäkouluksi.
19626: huoneessa, puutarhassa, navetassa, pellolla
19627:
19628: ·Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1934.
19629:
19630: Juhani LeppäJ.ä. Kaaa>ro Huittinen.
19631: Jussi Lonkainen. Yrjö Welling.
19632: 509
19633:
19634: IV,109, - Fin. mot. N:o 82.
19635:
19636:
19637:
19638:
19639: Helenelund m. fl.: Angående anvisande av anslag för in-
19640: rättande av en teoretisk kreatursskötarskola å Kors-
19641: holms skolwgenhet.
19642:
19643:
19644: T i ll R i k s d a g e n.
19645:
19646: Uti en till innevarande års riksdag in- skötarskolor, den praktiska utbildningen
19647: lämnad motion N :o 74 föreslås att riksda- kunn:a d'örläggas till praktika;ntgårdar utom
19648: gen måtte besluta hemställa om inrättande skolan och denna så:lunda arbeta enbart
19649: av en 1-årig teoretisk-praktisk kreaturs- såsom teoretisk kreatursskötarskola. Vid
19650: skö:tarskola å Korsholms skollägerrhet. sådant förhå:llande bliva även kostnaderna
19651: Emedan r~ksda.gen ansåg erforderliga. åt- lägre och torde den årliga utgiftsstaten,
19652: gärder i ett dylikt fall åligga vederbörande beräknad enligt kostnaderna för motsva-
19653: ämbetsverk förkasta.des motionen som så- rande skolor och med hänsyn: till att skol-
19654: dan, men genom godkänna:nde av den mo- lokaler m. fl. förmåner al'laredan finnas å
19655: tivering specia'lutskottet i ärendet llinför, Korsholm, röra sig omkring 616,000 mark.
19656: har riksdagen dock omfattat motionens · Då skolan även ·enligt ovannämnda dkt-
19657: syftemå:l och i ,princip tillstyrkt densamma.. linjer kan fylla ett djupt känt behov och
19658: Det oakta.t har från lantbruksmyndigh,e- dess inrättande i denna form av vederbö-
19659: ternas sida ännu ingentirng för saken till- rande lantbruksskolmyndigheter torde om-
19660: gjorts, vilket. enligt uppgift skulle bero fattas, få undertecknade härmed vördsamt
19661: bl. a. därpå, att JCorsholms skollägenhets föreslå,
19662: kreatursbesättning ansetts för liten för att att Riksdagen i statsförslaget för
19663: kunna tillgodose behovet av ~praktisk un- år 1935 måtte upptaga ett anslag av
19664: dervisning. Om så är fallet torde jämvä~l 66,000 mark för inrättande av en
19665: vid Korsholms skola, i likhet med vad fallet teoretisk kreatursskötarskola å K:ors-
19666: är vid flere andra av sta.tens kreaturs- holmJS skoUägenhet.
19667:
19668: Helsingfors den 10 september 1934.
19669:
19670: Edv. Helenelund. Edvard Haga.
19671: 510
19672:
19673: IV,1o9. - Rah. al. N:o 82. Suomennos.
19674:
19675:
19676:
19677:
19678: Hel001:elund y. m.: Moorärahan osoittamisesta tietopuolisen
19679: karjanhoitokoulun perustamiseksi Korsholman koulu-
19680: tt1alle.
19681:
19682:
19683: E d u s k u: n n a ll e.
19684:
19685: Kuluvan vuoden valtiopäiville jätetyssä hoitokouluissa, käytännöllinen opetus siir-
19686: toivomusaloitteessa N :o 74 ehdotetaan edus- tää harjoittelutiloille koulun ulkopuolella,
19687: kunnan päättettäväksi toivomus yksivuoti- joten koulu työskentelisi yksinomaan tieto-
19688: sen tietopuolis-käytännöllisen ka.tjanill.oito- puolisena karjanhoitolkouluna. Siinä ta-
19689: koulun perustamisesta Korsholman koulu- pauksessa myös kustannukset alenisivat ja
19690: tilalle. Koska eduskunta katsoi, että asian- vuotuinen menoarvio, kun otetaan huo-
19691: omainen virasto tällaisessa tapauksessa voi mioon menot vastaavanlaisissa koulu1ssa ja
19692: ryhtyä tarpeenvaa;timiin toimenpiteisiin, se että Korsholman koulutilalla on jo kou-
19693: hylkäsi se aloitteen, mutta hyväksymällä luhuoneet y. m. edut käytettävirrä, nousisi
19694: erikoisvaliokunnan perustelut asiassa edus- noin 6'6,000 markkaan.
19695: kunta kuitenkin hyväksyi aloitteen tarkoi- Kun kou1u myöskin twmän suunnitelman
19696: tuksen ja periaatteessa kannatti sitä. Siitä mukaisena täyttää tärkeän t,arpeen ja asian~
19697: huolimatta maanviljelysviranomaiset eivät omaiset ma'anvilj elysviranomaiset hyvälksy-
19698: vielä ole ryhtyneet asiassa mihinkään toi- nevät sen perustamisen tässä muodossa,
19699: menpiteisiin, joka saatujen tietojen mu- saavat allekirjoittaneet kunni:oittaen ehdot-
19700: kaan johtuisi m. m. siitä, että Korsholman taa,
19701: koulutilan karjastokant<aa pidetään riittä- että Ed·nsku$ta ottaisi 1935 vuo-
19702: mättömänä käytännöllisen opetuksen tar- den tulo- ja menoarvioon 66,000
19703: peita va:rten. Jos niin O!l1 <asian laita voi- markan suuruisen määrärahan tieto-
19704: taisiin Korsholman koulussa, samaan ta- puolisen karjanhoitokoulun perusta-
19705: paan kuin useissa muissa valtion karjan- miseksi Korsholman koulutilaUe.
19706:
19707: Helsingissä, syyskuun 10 päivänä 1934.
19708:
19709: Edv. Helenelun:d. Edvard Haga.
19710: 511
19711:
19712: IV,11o. - Rah. al. N :o 83.
19713:
19714:
19715:
19716:
19717: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta emäntäkoulun
19718: perttstamista varten Kemijärvelle.
19719:
19720:
19721: E d u s k u nm a ll e.
19722:
19723: Alueella, johon kuuluu puoliväliin kol- emäntäkoulussa oppia sekä tietopuoiisesti
19724: mattaJkymmentä Pohjois~Suomen: :kuntaa ja että !käyitännö~lisesti kaiken sen, mitä pien-
19725: jolm käsittää Perä-Pohjolan maanviljelys- viljelijän kodissa tarvitrua;n. Erikoisesti
19726: seuran ja Lapin maa.Jtalousseura'l1 toiminta- Perä~Poh'jolan ja Lapin: V'aJati:mattoma.t olot
19727: alueet kokonaisuudessaan sekä suuren osan huomioonottava kokovuotinen emäntäkoulu
19728: Oulun läänin talousseuran aluetta, on maa- voisi arva;amattoman suuressa määrin vai-
19729: taloudellinen opetus perin puutteellisesti kuttaa pienviljelijäväestön koiitaloudellisen
19730: järjestetty. .Sitä tällä suunnattoman laa- valistuksen kohoamiseen.
19731: jalla alueella edustavrut vain eräät mml!ta- Nykyinen ahdas pulakausi, jolloin ansio-
19732: mia kuukausia vuodessa toimivat alkeelliset ma:hdollisuud'et tukki- y. m. ansiotöissä ka-
19733: kiertokoulut. toavat olemattomiin, tekee entistä tärkeäm-
19734: On luonnollista, että kun varsinainen mäksi väestön totutJtamisen ja opasta;misen
19735: maataloudellinen opetus on näin puutteel- hankkimaan toimeentulonsa maataloudesta.
19736: lisesti järjestetty, ei myöskään kotti1Jalou- Tämä saavutetaan parhaiten ja nopeimmin
19737: dellinen opetus- ja neuvontatoimi ole sen kohottamalla; väestön ammatti,taitoa maata-
19738: voimakkaammin toteutettu. Kotitaloudelli- lous- ja kotitalousalalla kaikkialla :maassa
19739: sia oppilaitoksia on puheenaolevalla alueella ja erikoisestikin Perä-Po<hjolassa, joka on
19740: ainoastaan yksi: Perä-Pohjola;n kansanopis- jäänyt tässä suhteessa muuhun Suomeen
19741: tossa kesäkuukausina toimiva kesäkurssi. verraten kokonaan osattomaksi. On selvää,
19742: Mutta kokovuotista emäntäkoulua, joita ettei Perä-Pohjolan väestön elämisen eh-
19743: muualla Suomessa on perustettu ja uusia doissa ja toimeentulom&hdid!Jlisuuksissa
19744: perustetaan, ei tällä laa'jaHa alueella ole saada pysyväistä korjausta aikaan, ellei
19745: ainoatakaan. sille järjestetä Perä-Pohjolan oloi1hin sovel-
19746: Maa;talousharrastus pohjoisimmassa Suo- tuvaa ammattiopeltusta maatalous- jru koti-
19747: messa elää voimakasta nousukauttaan. Sitä talousalalla. Perä-Pohjolan väestö, kuten
19748: olisi nyt käytävä tukemaan tarjoamalla jokainen asioita seurannut tietää, on ollut
19749: näiden seutujen pienviljelijäväesJtölle mah- ja on yhäkin suuressa määrässä riippuvai-
19750: dollisuutta ja tilaisuutta omassa :ma.akun- nen ansiotöistä ja sellaisena se tulee ole-
19751: nass:a olevissa ammat.tikouluissa tietojen ja maan vastaisuudessakin ellei valtiovalta käy
19752: käytännöllisten taitojen hankkimiseen. voimakkain ja vaikuttavin ottein poista-
19753: Pienviljelijäin emännille ja tyttärille, joi- maan niitä tietämättömyyden kahleita, jotka
19754: den maatalouden hyväksi suorit.Jtama. työ väestöä erikoisestikin juuri tänä aikana
19755: on mitä suuriarvoisinta, olisi hankittava painavat. Nyt kun valtakunnan kokonais-
19756: mahdollisuus valtion toimesta perustetta- etujen nimessä on säädetty m. m. ruistulli,
19757: vassa ja omassa maakunnassa toimivassa joka on rperäpohjolaisille suoranainen lisä-
19758: 512 IV,no. - Emäntäkoulu Kemijärvelle.
19759:
19760: vero, on valttiovallalla entistä suuremmat rätietoiseen työhön maatal'ouden ja koti-
19761: velvollisuudet ryhtyä antamaan väestölle talouden hyväksi.
19762: sitä ammattiopetusta, jota pe.räpohjolaiset Perä-Polhjolan Marttayhdistysten plm-
19763: noustakseen omavaraistalouteen ennen kaik- liitto on suunnitellut emäntäkoulun pai-
19764: kea kaipaavat. Yksi tällainen ja kieltä- lmksi Kemijärveä. Samaan tulokseen on
19765: mättömästi va]kuttavin tekijä on jo kauan myöskin asiaa pohtiessaan tullut Koillis-
19766: kaivattu emäntäkoulun perustamiruen Ke- Suomen ja Lapin ikuntain toimikunta.
19767: mijärvelle. Onhan se'lvää, että ammatti~ Kieltämättä koulu sinne sijoitettuna voisi
19768: taidon puuttuminen emänniltä, joitde;ru kät- parhaiten palvella koiko sitä laaja.a aluetta
19769: ten kautta kulkee kaikki se, mitä he i1tse pitkine rajaseutuineen, josta tässä on ky-
19770: ja miehensä kykenevät !hankkimaan, on symys.
19771: mitä suurin tekijä siihen, minkälaiseksi Viitaten edellä esitettyyn ehdotamme
19772: toimeentulo kodeissa ja siis väestön keskuu- kunnioittaen,
19773: dessa tulee muodostumaan. Ny,t ikun väes-
19774: töä painaa ankara taloudellinen hätä ja se että Ed'USkunta päättäisi vuoden
19775: on tUJllut huomaamaan, ettei ansiotöitten 1935 tulo- ja menoarvioon ottaa
19776: varassa ,eläminen ja niihin luottaminen ta- 300,000 markan määrärahan Kemi-
19777: kaa elämisen mahdollisuuksia, on otollinen järvelle valtion toimesta per'UStetta-
19778: aika ryihtyä kaikin voimin ohjarumaan asu- vaa emäntäkoulua varten.
19779: jamiston toimintaa voimakkaaseen j'a mää-
19780:
19781: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1934.
19782:
19783: M. 0. Lahtela. Lauri .Kaijalainen.
19784: Kusti Arffman. S. Salo.
19785: J. Takala. Kaarlo Hänninen.
19786: 513
19787:
19788: IV,111. - Rah. al. N:o 84.
19789:
19790:
19791:
19792:
19793: Fränti y. m.: Määrärahan osoittamisesta kalanviljelyslai-
19794: toksen rakentamista varten Paltamon kunnan Kivesjär-
19795: ven kylään.
19796:
19797:
19798: E d u s k u n n a ll e.
19799:
19800: Viitaten kuluvan vuoden valtiopäivillä että Eduskunta lisäyksenä valtion
19801: tekemäämme toivomusaloitteeseen N:o 5'5 menoarvioon vuodeksi 1935 ottaisi
19802: ja maatalousvaliokunnan siitä antamaan 162,800:- markkaa kalanviljelys-
19803: mietintöön N:o 25, jonka eduskunta on
19804: 1
19805: laitoksen rakentamiseksi Paltamon
19806: yksimielisesti hyväksynyt, ehdotamme, kunnan Kivesjärven kylään.
19807:
19808: Helsingissä syysik, 8 p:nä 1934.
19809:
19810: A. Fränti. Antti Meriläinen.
19811: 514
19812:
19813: IV,112. - :&ah. al. N:o 85.
19814:
19815:
19816:
19817: Soininen y. m.: Koroitetun rniiärärahan osoittamisesta mei-
19818: jeritoiminnan edistämise•ksi.
19819:
19820:
19821: Ed uskunnaHe.
19822:
19823: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- kioiden muodossa edistetty meiJerien toi-
19824: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 19<35 mintaa, on niiden toiminta siitä huoli-
19825: on 11 Pl. XIV l. 8 momentilla meij·eri- matta joutunut tukalaan asemaan, minkä
19826: toiminna:n edistämiseksi esitetty ainoastaan vuoksi rohkenemme ehdottaa,
19827: 465,000 markkaa. 11\!Ieijerien toiminta on
19828: kuitenkin kuluneina vuosina ollut erittäin että Eduskunta vuoden 1935 tulo-
19829: vaikeata. On ilmeistä, että meijeritoimin- ja menoarvio&sa koroittwisi 11 P.l.
19830: nan vaikeuteen ovat olleet syynä karja- XIV l. 8 momevntilla olevan määrä-
19831: taloustuotteiden alhaiset hinnat ja siitä rahan meijeritoiminnan edistämiseksi
19832: johtuva raaka-aineen :puute meijereissä. 1,000,000 markaksi.
19833: Vaikka valtion taholta on voinvientipalk-
19834:
19835: Helsingissä syyskuun 10 päivä;nä 19<34.
19836:
19837: Heikki Soininen. Juho Paksujalka.
19838: S ..Salo. Matti Pitkänen.
19839: Heikki Niskanen. Yrjö Hautala.
19840: Antti .Kemppi. K usti Al'lffman.
19841: 515
19842:
19843: IV,113. - Rruh. :al. N:o 86.
19844:
19845:
19846:
19847:
19848: Marttila y. m.: Koroitetun määrärahan osoittamisesta maa-
19849: talouskerhotoimintaa varten.
19850:
19851:
19852: E d u s k u n .n a H e.
19853:
19854: Koska hallituksen vuoden 1935 tulo- ja mattakaam. kerhotyön laajentamisesta ja ke-
19855: menoarvioehdotukseen otettu 2 milj. mar- hittämisestä. ~Sillä kun Rockefeller-säätiöltä
19856: kan maatalouskerhomääräraha on aivan ei enää saada avustusta maatalouskerho-
19857: riittämätön, esitämme kunnioittaen sen ko- työhömme, ei hallituksen esittämä 225,000
19858: rottamista ja perustelemme ehdotustamme markan kerhomäärä;ra:haiisäys vuodeksi
19859: seuraavasti. 19,35 ole tosiasiassa kuin 100,000 markan
19860: Maatalouskerholiitto avusti vuonna 1933 lisäys siihen, mitä maatalouskerhotyömme
19861: käytettävissä olevilla varoillaan 16'5 kerho- tänä vuonna sai käytettä väJkseen. - Rocke-
19862: toimielintä. Mutta Maatalouskerholi~ton li- feller-säätiön ~avustus tänä vuonna oli
19863: säksi avusti täHöin myös Suomen Punai- 125,000 markkaa. Kun tästä lisä-
19864: nen R,isti valtion varoilla nuorten maa- määrärahasta menee huomattava osa ruot-
19865: talouskerhotyötä n. 65-70 puutteenalai- sinkielisille kerhopaikkakunnille supistuu
19866: sella ja työttömyydestä kärsiväliä paikka- ,uusien", vuonna 19'35 avustettavaksi otet-
19867: kunnalla. - Tänä vuonna on Maatalous- tavien suomenkidisten ,vanhojen'' kerho-
19868: kerholiitolla 241 avustettavaa kerhotoimi- toimielinten lisäavustuksiksi käytettävä ra-
19869: elintä, joista on 165 ,vanhaa" kerhotoimi- haerä n. 40,000 markaksi.
19870: elintä, 5,5 Suomen Punaisen Ristin vuonna [)foska maatalouskerhotyö on levinnyt, lä-
19871: 1933 avustamaa kerhotoimielintä ja 2:1 hinnä Suomen Punaisen Ristin toimesta,
19872: ,uutta'' kerhoparkkakuntaa. Viimemaini- useille vähävaraisille ja työttömyydestä
19873: tut ,uudet" pairnka:kunnat ovat sellaisia, kä~rsiville sekä maksuvaikeuksiin joutuneille
19874: jotka omin varoinsa ovat tehneet maata- paikkakunnille, on selväJä, että niiden a,yus-
19875: louskerhotyötä jo 2~3 vuotta ja j~oiden tuksen tarve on suurempi kuin vauraam-
19876: avustaminen valtion varoilla niin ollen on pien seutujen. Tästä johtnukin, että ensi
19877: aivan luonno'llista. Mutta vaikkakin maa- vuoden maatalouskerhotyöhön on saatava
19878: talouskerhotyö tänä vuonna näennäisesti välttämättä lisävaroja.
19879: laajeni hyvin paljon, 76 :lle ennen Maa- rKun maatalouskerhotyö on levinnyt erit-
19880: talouskerholiitolta avustusta saarnattomalle täin nopeas,ti maassamme, on siitä johtu-
19881: paikkalkunnalle, ei maatalouskerhotyön le- nut, että Maatalouskerholiitto on voinut
19882: viämistä yhä uusill-e paikkakunnille rensi myöntää kerhoneuvajain palkkaamiseksi ai-
19883: vuonna voida estää, vaan täytyy määrä- van liian pieniä avustuksia, koska avustuk-
19884: rahalaskelmissa ottaa huomioon aina:kin 40 sen pyytä;jiä ja sen saamiseen oikeutettuja
19885: uuden kerhotoimielimen avus,tustarve. on aina ollut enemmän kuin mihin käy-
19886: Se määräraha, minkä hallitus esittää, ei tettävissä olevat varat kuunolleen olisivat
19887: riitä turvaamaan edes maatalouskerhotyön riittäneet. Niinpä ovatkin Maatalouskerho-
19888: jatkumista entisessä laajuudessaan, puhu- liiton myöntämät avustukset olleet suhteet-
19889:
19890: 65
19891: 516 IV,113. - Maatalouskerhotoiminnan avustaminen.
19892:
19893: tomari pienet kerhotoimielinten hanklkimiin paiJkka:kunnilLe voitaisiin myöntää niiden
19894: varorhin verrattuna, keskimäärin vain k~peästi kaipaama avus,tus ja siten turvat-
19895: 38 %, ja siksi olisikin nyt työn vakaut- taisiin maatalouskerhotyön luonnollinen le-
19896: tamista ja kehittämistä ajatellen avustuk- veneminen maassamme. Samoin voitaisiin
19897: sia ainakin jossain määrin suurennettava. turvata työ sellaisissakin varattornissa raja-
19898: Ottaen huomioon, että maamme ruotsilll- seutupitäjissä, joissa ei taloudellisen pulan
19899: kieliselle kerhotyolle menee eduskunnan vuoksi voida saada paikalliseen kerhotyö-
19900: myöntämästä yhteisestä maatalouslkerho- hö,n jUJuri ollenkaan omia varoja kokoon.
19901: määrärahasta huomattava osa, olisi halli- r_.isäksi olisi välttämätöntä, että tähän-
19902: tuksen esittämää maatalouskerhomäärära- astista perusteellisemmin voitaisiin opastaa
19903: haa koroitettava 800,000 markalla. Tällöin kerhoneuvojia heille järjestetyillä kurs-
19904: voitaisiin ,vanhojen'' paikkakuntien avus- seilla. Lisätyn mi1äriärahan turvin tämä
19905: tusta koroittaa 1,000____;3,000 markalla, mikä voitaisiinkin toteuttaa.
19906: toimenpide olisi ehdottoman välttämätön, Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
19907: jotta neuvojain nykyistä, useinkin aivan nioittaen,
19908: liian lyhyttä toimikautta voitaisiin piden- että Eduskunta päättäisi koroittaa
19909: tää ja taLviajan työtä ryhtyä laajemmasti vuoden 1935 tulo- ja menoarviossa
19910: tukemaan sekä jotta yleensä pääBtäisiin sii- 11 Pääluokan XIV luvun 16 momen-
19911: hen, että työtä paikkakunnilla tosiaan voi- tilla ' olevan hallituksen esittämän
19912: taisiin kehitllää ja syventää. Tämän määrä- 2 milj. markan maatalouskerhomäärä-
19913: rahan lisäys takaisi myös sen, että , uusille'' mhan 2,800,000 markkaan.
19914:
19915: Helsingissä 7 p :nä syyslkuuta 1934.
19916:
19917: Otto Matr,ttila. J. F. Tolonen.
19918: Matti Lepistö. Toivo Halonen.
19919: Antti Meriläinen. Emil Jutila.
19920: Kristian Lumijärvi. Jalmari Väisänen.
19921: E!dV. P·esonen. Onni lVIäJkeläinen.
19922: Viljami Kalliokosiki. Heikki Kääriäinen.
19923: M. 0. Lahtela. Otto Toivonen.
19924: Juho Prukisujalka. Kusti Arffman.
19925: Eemeli Aakula. Janne Koivuranta.
19926: V. A. Heiskanen. J. Eri. Pilppula.
19927: A. Halonen. Yrjö Hautala.
19928: Heikki Niskanen. Väinö Sinisalo.
19929: 517
19930:
19931: IV,114. - Rah. al. N:o 87.
19932:
19933:
19934:
19935:
19936: Brander y. m.: Koroitehm määrärahan osoittamisesta Suo-
19937: men Suoviljelysyhdistykselle.
19938:
19939:
19940: E d u s k u n n a ll e.
19941:
19942: Suomen Suoviljelysyhdistyksen valtion- massa koe- ja neuvontatoiminnassa on ollut
19943: apua, joka pitl"ät ajat ennen maailmansotaa pakko tehdä toiminnan tehokkuutta hait-
19944: oli 64,300 markkaa vuodessa ja sotavuosina taavia muitakin supistuksia. Tällä kertaa
19945: 1915-1918 oli supistettu 55,000 markaksi, yhdistyksen talousarviovaikeudet pakotta-
19946: on sen jälkeen rahanarvomme laskemiseill vat harkitsemaan yhden koeaseman toimin-
19947: johdosta useita kertoja taas lisätty ja oli nan lopettamista, mikä mielestämme olisi
19948: v. 1931 600,000 markkaa vastaten kutakuin- sangen valitettava asia. Mikäli olemme saa-
19949: kin yhdistyksen ennen maailmansotaa myön- neet tietää, koskisi kysymys lähinnä yhdis-
19950: nettyä valtionapua. Pula-ajan aiheutta- tyksen Etelä-Pohjanmaan koeasemaa, joka
19951: mien valtion talousarviovaikeuksien joh- maamme silloisen hallituksen tahdosta pe-
19952: dosta on yhdistyksen määrärahaa sitten taas rustettiin v. 1907. Tämä koeasema on suu-
19953: vuosi vuodelta vähennetty siten, että se rimman ajan ollut itsekannattava siellä
19954: v. 1933 oli 470,000 markkaa ja tänä vuonna harjoitetun turvepehkuteollisuuden kautta,
19955: on 450,000 markkaa, ollen vähennys vuo- m:utta tämä tulolähde on viime vuosina
19956: desta 1931 siis 25 %. voittamattomista syistä aivan tyrehtynyt.·
19957: Kuten Suoviljelysyhdistyksen viime huh- Vaikkakin tähän maakuntaan sittemmin on
19958: tikuun 3 p :nä maatalousministeriölle teke- perustettu valtion kasviviljelyskoeasema, pi-
19959: mästä esityksestä käy ilmi, on yhdistyksen dämme erikoista suoviljelyskoeasemaakin
19960: viime vuosina tapahtunut valtionavun vä- näillä suoviljelysseuduilla tarpeellisena,
19961: hennys tuntuvasti vaikeuttanut ja heiken- koska suoviljelystä koskevaa koe- ja neu-
19962: tänyt yhdistyksen toimintaa, joka toiminta vontatoimintaa, siihen kuuluvine suopäivi-
19963: on käsityksemme mukaan ollut maanvilje- neen ja opastustilaisuuksineen, ei voida har-
19964: lyksemme kehitykselle erittäin hyödyllinen. joittaa valtion sikäläisellä kasvinviljelyskoe-
19965: Mielestämme olisi siis välttämätöntä, ettei asemalla kyllin perusteellisesti, pääasialli-
19966: yhdistystä pakoitettaisi yhä edelleen supis- sesti siitä syystä, ettei siellä ole eikä koe-
19967: tamaan toimintaansa, mikä ilmeisesti täy- asemaill lähellä ole saa ta vissakaan erilaa-
19968: tyy tapahtua, ellei yhdistyksen nykyistä tuisia, kokeiluun ·sopivia suomaita.
19969: valtionapua lisätä jonkun verran. Huomat- Koska valtio nykyään uhraa vuosittain
19970: tava on myöskin, että yhdistys v. 1921 pe- kymmeniä miljoonia markkoja uudisviljelys-
19971: rusti eduskunnan aloitteesta yh-:.en koease- ten raivaamiseen, suureksi osaksi suomailla,
19972: man lisäksi, joten yhdistyksellä sen jälkeen ja kun suomaiden viljelyskelpoisuuden oi-
19973: on ollut 3 koeasemaa toiminnassa. kea arvostelu ja tarkoituksenmukaisimpien
19974: Varojen puutteessa on yhdistyksen toi- viljelysmenetelmien käyttö ovat tärkeim-
19975: minnalle tärkeä kemistintoimi ollut v :sta pinä edellytyksinä näiden viljelysyritysten
19976: 1930 täyttämättä ja yhdistyksen harjoitta- taloudelliselle onnistumiselle, katsomme :Suo-
19977: 518 IV,114. - Suomen Suoviljelysyhdistyksen avustaminen.
19978:
19979: viljelysyhdistyksen toiminnan säilyttämisen 75,000 markan valtionavun lisäystä, joka on
19980: ainakin nykyisessä laajuudessaan hyvinkin tarpeen Etelä-Pohjanmaan suoviljelyskoe-
19981: tärkeäksi valtiovallan kannatusta ansaitse- aseman toiminnan ylläpitämiseksi.
19982: vaksi asiaksi. Ehdotamme siis kunnioittaen,
19983: Suomen Suoviljelysyhdistyksen yllämai-
19984: nitussa esityksessä anotaan että yhdistyksen että Eduskunta päättäisi 1935 vuo-
19985: valtionapu koroitettaisiin 600,000 mar- den tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
19986: kaksi, ja tätä esitystä on maataloushaJlitus XIV Z. 5 momentiZZe lisätä 75,000
19987: puoltanut. Koska hallitus ei ole kuitenkaan markkaa Suomen Suoviljelysyhdis-
19988: menoarvioehdotuksessaan lainkaan korotta- tyksen toiminnan tukemiseksi.
19989: nut tätä määrärahaa, rajoitumme esittämään
19990:
19991: Helsingissä, syyskuun 7 päivänä 1934.
19992:
19993: Akseli Brandeil". Heikki Soininen.
19994: E. A. Tuomivaara. K. F. Lehtonen.
19995: Yrjö Hautala. M. 0. Lahtela.
19996: Edward Setälä. Edv. Heil.enelund.
19997: J. Takala. Edvard Haga.
19998: J. Paksujalka. S. 1Salo.
19999: J. Kauranen. Albin Asikainen.
20000: A. Hal~men. Emil Jutila.
20001: J. Väisänen. Id:sa.kki Nikkola.
20002: Vilho H. Kivioja. Hei!kk:i. Niskanen.
20003: J. Emil Lampinen. Alp'O 0. Luostarinen.
20004: 519
20005:
20006: IV,115, - Rah. al. N:o 88.
20007:
20008:
20009:
20010:
20011: Vallas y. m.: Määrärahan osoittamisesta hedeZmävilje.Zyk-
20012: sen tarkastajam palkkaamista va.rten maatalous,haUituk-
20013: seen.
20014:
20015:
20016: E d u s :k u n n a 11 e.
20017:
20018: Viimeisten vuasikymmenien aikana on tutkimuksen tulokset voitaisiin käyttää heL
20019: maatalous maassallllllle huomattavasti edis- delmä:viljelyksellllllle edistämisen hyväksi.
20020: tynyt. Tämän on aikaansaanut tehokas Tämä dlilkin v:altiovallan tarkoituiksena
20021: neuvonta- ja .tutkimustyö, jota valtiovaUan perustaessaan v. 1907 erikoisen valtion po-
20022: tukemana maataloudeLliset järjestöt ja val- mologin viran. Myöhemmin tä:mä virka
20023: tion laitokset suorittavat. Missä tamä toi- yihdistettiin Lepoo.n opiston hedelmävilje-
20024: minta on jostakin syystä jäänyt heikoksi lyksen opetta.jan toirrneen, vähän myöhem-
20025: siellä tulokset ovat myös sen mukaiset. min lopetettiin ,palklkion suoritus viran hoi-
20026: Tämä voidaan huomata eritoten hed.elmä- tajalle ja lopuksi v. 19,32 virka kokonaan
20027: vi·ljelyksen alallla, joka keskitetyn neuvon- lopetettiin.
20028: nan puutteessa ei tuotantomäärään nähden Epäilemättä on tällaisen viran lopettami-
20029: ole antanut sellaisia tuloksia kuin tälhän vil- sella tehty suuri karhunpalvelus maamme
20030: jelykseen kohdistunut yleinen harrastus hedelmävi:ljelykselle. Tällaisen puolueetto-
20031: kansanlkerrostoo keskuudessa edellyttäisi. man viranomaisen tehtävänäJilin olisi m. m. :
20032: Maassammeharr istutetaan vuosittain esim. 1) antaa taimistoille ohjeita tarkoituk-
20033: n. 40-60,000 oonenapuuta, mutta lienee sa- senmukaisimmissa hedelmäpuitten kasvatus-
20034: toa kantavien puiden lukumäärä täLlä het- menetelmissä,
20035: kellä maassamme korkeintaan 1 milj. kpl.,
20036: 2} valvoa, •ettei sairaita, aJkuperälleen
20037: siUä huonon h!oidon vuoksi istutetuista
20038: ala-arvoisia tai laadulleen epäNarmoja tai-
20039: puista lä:hes puolet menelhtywät tai eivät
20040: mistotuotteita levitettäisi viljeli·jöille,
20041: anna parasta mahdollista satoa. Niinpä
20042: meille tuodaankin ulkomailta · n. 20 milj. 3) v:alvoa, että ku!llekin seudulle istute-
20043: markan arvosta omenia vuosittain. Paras- taan paraiten menestyvät laadut,
20044: kin kotimainen sato on tähän asti riittänyt 4) antaa suuntaa määrääviä ohjeita ja
20045: korkeintaan kahden kuukauden ajaksi. neuvoj:a järjestöiLle ja viljelijöille hedelmä-
20046: Suurimpana syynä tällaiseen; kansan- viljelyksen peruskysymyksessä,
20047: taloudellemme varsin vahingolliseen tilan- 5) tehdä vuosittain havaintoja eri kasvu-
20048: teeseen on heikko j;a hajanainen neuvonta- tekijöitten vaikutuksesta hedelmäpuitten
20049: toiminta tällä alalla. Ka.tsoen juuri hedel- menestymiseen ja satotuloiksiin, hoita:a sato-
20050: mäviljelylksen erikoislaatuiseen asemaan ti•edustelutoimintaa, jota m. m. uusi Suomen
20051: maassa'mme, tulisi tämän aJan neuvonnan -Viron kauppasopimus edellyttää, sekä
20052: olla mahdollis~Illllllan keskitettyä, jotta laatia vuosittain satokertomukset ja jul-
20053: kaikki kokemus ja taito sekä tieteellisen kaista ha:vaintajensa antamat opetukset,
20054: 520 IV,l15. - Hedelmäviljelyksen tarkastaja maataloushallitukseen.
20055:
20056: 6) antaa ohjeita poikkeukse!llisten ilmas- !Tästä on nyt kulunut yli 'kolme vuotta il-
20057: tollisten olosuhteitten luomissa tilanteissa man että asia on mitenkään edistynyt. 'Tänä
20058: sekä al111la tarpeellisessa kasvinsuojelussa, aikana on kuiltenkin taas ·entistä selvemmin
20059: 7) avustaa järj,estojä hedelmäviljelyksen huomattu mi·ten tärkeä ja välttämätön olisi
20060: neuvojia. tehtäviinsä va:lmenneHaessa. kyseellinen viranomainen, joHe m. m. Val-
20061: TäJmän totesi m. m. Maatalousseurojen tion PuutarhaJkOilllitea on esityiksissään jo
20062: Keskusliiton XVIII edustajakokous taanrrni- esittänyt virallisia: tehtäviä, m. m. taimis-
20063: kuun 27 p. 1931 ja lausui kdkous tästä vi- tojen itarkastus:toiminnassa, pitäen komitea-
20064: rasta m. m. seuraav:aa: kin siis ehdottomana selviö.nä tä:män viran
20065: ,Ennenkaikkea katsoo kokous välttämät- uudestaan perust&mista.
20066: tömäksi, jotta hedelmäviljelyksemme koko Ei ole epäilystä siitä, etteikö maa:mme
20067: perusta, sen kehittffiminen, suuntaviivojen hedelmäviljelyksellä olisi keihi ttymismah-
20068: määrittely ja tieteellisten tutkimuslaitosten dollisuuksia, :mutta on tä,rkeä:tä, että neu-
20069: sekä koetoiminnan toteamukset tulisivat vontatyö keskitetään valtion viranomaiselle
20070: huomioon otetuiksi sekä myös kail&i hedel- kuten on laita :muissakin rpohjoismaissa.
20071: mäviljelyksen menestymistä haittaavat -epä- Puuttumatta ,tässä yhteydessä esiUäole-
20072: kohdat huamatu]ksi ja korjatuiksi, saada van kysymyksen yksiltyiskohtiin, sa;amm-e
20073: hede1mäviljelyksen alaHe kuten on ennen kunnioittavimmin ehdottaa,
20074: ollut ja kuten nyt on muidenkin :maatalou-
20075: den erikoisaloil!la pätevä, valvonta:a suorit- että Ed·u,skunta päättäisi ottaa
20076: tava ja neuvoa antava viranomainen, val- vuoden 1935 tulo- ja rnenoarvioon
20077: tion pomologi.'' 57,000 rnarkan määrärahan valtion
20078: Kokous keihoittikin valtuuskuntaa ryhty- hedelmäviljelyksen tarkastajan ( po-
20079: mään toimenrpiteisiin, että valtion poroo- mologin) palkkaamista varten maa-
20080: login toimi jä,rjestetltäisiin eriLliseksi ja taloushallitukseen.
20081: ens]tilassa vakinaisesti täy,tettäisiin.
20082:
20083: Helsingissä syysk. 7 p. 19:34.
20084:
20085: Vilho Valla;s. Edv. Vaarama.
20086: Ur-ho Toivola. Herman Mattsson.
20087: R. .Ala.,Kulju. E. M. Tarkkanen.
20088: Jalmari Linna. Otto Mallttila.
20089: J. Eri. Pilppula. Emil J ok:inen.
20090: Albin Wickman. Kaapro Huittinen.
20091: Akseli Brander-. E. A. Tuomivaara.
20092: Kaarlo Hänninen. Matti Pitkänen.
20093: 521
20094: IV,116. - Rali. al. N:o 89.
20095:
20096:
20097:
20098:
20099: Marttila y. m.: Määrärahan osoittamisesta pienviljelijäin
20100: metsätalousneuvontaa varten.
20101:
20102:
20103: E d u s k u n n a ll e.
20104:
20105: Metsätalous ja siihen nojautuva tuo- keellisella tasolla meillä vielä eletään niin-
20106: tantotoiminta näyttelee maamme kansan- kin tärkeällä tuotantoalalla, mitä metsä-
20107: taloudessa samoinkuin maanviljelijäin yksi- taloustuotanto ·edustaa.
20108: tyistaloudessakin erittäin suurta osaa. Tä- Kun talouspula alkoi lieventyä ja met-
20109: män taloushaaran jatkuvaisuudelle samoin säntuotteet alkoivat kelvata maailmanmark-
20110: kuin kaikkien metsäalueiden tuotannon ke- kinoilla, aiheutti se metsien hakkuissa suun-
20111: hittämiselle korkeimmalle mahdolliselle tuo- natonta nousua. Metsien liikahakkauksen
20112: tantoasteelle onkin viime aikoina annettu vaara on käynyt aivan ilmeiseksi. Luotto-
20113: yhä suurempaa arvoa. Yksityiset metsän- vaikeuksissa olevien maanviljelijäin met-
20114: omistajat pyrkivät tähän perustamalla met- sänmyyntiin turvautumisen kyllä ymmär-
20115: sänhoitoyhdistyksiä samoinkuin muitakin tää, mutta että metsänhakkuu tapahtuu
20116: metsätaloutta edistäviä järjestöjä ja vai- niin alkeellisin menetelmin kuin se toisin
20117: tionkin puolelta on viime aikoina myön- paikoin maatamme toimitetaan, ei tahtoisi
20118: netty yhä suurempia määrärahoja sekä uskoa. Keskusmetsäseura Tapion tutki-
20119: omien metsäalueiden että yksityismetsien- muksista on käynyt selville, että on alueita,
20120: kin tuotannon kohottamiseksi. Tämä kaikki joissa hakkuista suoritetaan yli 40 % ko-
20121: on tyydytyksellä merkittävä. konaan leimaamatta. Metsänomistajan am-
20122: Pyrkimys määrätietoiseen metsänhoitoon mattimiehen johdolla leimattuja on vähän
20123: pien- ja keskisuuruisten tilojen yksityis- yli 7 % ja kun hakkuiden laadusta yleen-
20124: metsämailla tapahtuu tällä kerralla pää- säkin voidaan sanoa, että ainoastaan vajaa
20125: asiallisesti metsänhoitoyhdistysten kautta. 10% on käsitelty metsänhoidollisesti oi-
20126: Metsänhoitoyhdistyksiä on kuitenkin vielä kein, niin on todellakin korkea aika valtio-
20127: verraten vähän. Keskusmetsäseura Ta- vallankin puolelta kiinnittää tähän asiaan
20128: piolta saatujen tietojen mukaan oli viime huomiota.
20129: vuonna toiminnassa ainoastaan 82 täysin- 'Mitä erikoisesti pienviljelijöihin tulee
20130: toimivaa metsänhoitoyhdistystä, joissa jä- niin siinä luonnollisesti ovat olot vielä kur-
20131: seniä oli 5,277 ja yhteinen metsäpinta-ala jemmat. Vain ani harvoissa tapauksissa
20132: 514,709 hehtaaria. - Metsätieteellisen koe- pienviljelijät ovat liittyneet metsänhoito-
20133: laitoksen tutkimusten mukaan on yksi- yhdistyksiin jäseniksi. Kuitenkin juuri
20134: tyisten hallussa metsämaata kaikkiaan pienviljelijöille olisi erittäin tärkeätä että
20135: 12,886,000 hehtaaria. Vertaillessa edellä heidän pienet metsätilkkunsa tuottaisivat
20136: olevia numeroita käy selville, että vain korkeimman mahdollisen puumäärän. En-
20137: nom 1 / 25 eli 4 % yksityismetsämaasta tätä nenkuin tähän päästää,n, täytyisi olla edes
20138: tietä tulee järkiperäisen metsänhoidon pii- alkeellinen käsitys yleisistä metsänhoito-
20139: riin. Edelleen käy tästä selville kuinka al- periaatteista, ettei odotettai.si turhaan esi-
20140: 522 IV,H6. - Pienviljelijäin metsätalousneuvonta.
20141:
20142: merkiksi pahasti raiskatussa metsässä arvo- Pienviljelijöillä on omat järjestönsä:
20143: puiden kasvua silloin kuin pitäisi kiinnit- Pienviljelijäin Keskusliitto ja Pienviljeli-
20144: tää huomiota uuden taimiston ja nuoren- jäin liitto, joiden yhteinen 'jäs·enmäärä on
20145: noksen syntymiseen ja niin edespäin. noin 57,000. Näiden järjestöjen välityk-
20146: Ainaisessa aherruksessaan eläen pienvil- sellä siis parhaiten päästään metsätalous-
20147: jelijät eivät yleensä tule kohdistaneeksi asioissakin kosketuksiin pienviljelijäin
20148: huomiotaan kaikkiin niihin tekijöihin, j·otka kanssa. Näitä järjestö'jä valtion puolesta
20149: heidän talouteensa vaikuttavat. He voivat avustamaHa metsätaloudellista neuvonta-
20150: kyllä esim. maataloutensa kohottamiseen työtäkin varten voidaan parhaaseen tulok-
20151: omien järjestöjensä avulla kiinnittää huo- seen päästä. Jos tarkoitukseen käytetään
20152: miota, mutta kun näiden järjestöjen metsä- nyt aluksi 150,000 markkaa niin sillä jo
20153: talouden kohottamistyö tapahtuu vain vä- päästäisiin kunnolliseen alkuun. Määrä-
20154: lillisesti, niin kysymys pakostakin jää tois- rahan jakamisen ja lähimmät toimintaa
20155: arvoiseksi. Kun kumminkin pienviljelijäin koske~at ohjeet voisi a:nrtaa maatalousminis-
20156: metsätalouden kohottamiseksi jo yhteiskun- teriö.
20157: nalliselta ja kansantaloudelliseltakin kan- Edellä esitetyllä ei ole suinkaan tahdottu
20158: nalta katsoen olisi kiinnitettävä huomiota sivuuttaa varsinaisia metsätaloudellisia jär-
20159: niin pitäisi etsiä sellaisia muotoja, mistä jestöjä. Päinvastoin olisi pyrittävä mah-
20160: tämän asian eteenpäin viemiseksi parhaiten dollisimman suureen yhteistoimintaan. Tar-
20161: päästäisiin alkuun. koituksemme on vain etsiä se tie, millä
20162: Ensikädessä olisi kysymys herätystyöstä. tässä asiassa parhaiten voitaisiin pienvilje-
20163: Pienviljelijät olisi saatettava käsittämään lijöiden keskuudessa herätystyötä tehdä.
20164: kuinka suuria arvoja heidän metsätaloutensa Edellä esitettyyn nojaten ehdotamme,
20165: ja metsien lisäkasvu vuosittain edustaa jos
20166: se saataisiin edes likimain kohoamaan kor- että Eduskunta ottaisi ensi vuo-
20167: keimpaan mahdolliseen määrään. Heille pi- den menoarvion 11 Pääluokan XVII
20168: täisi teroittaa ammattimiehen leimaamisen luvun 6 momentille 150,000 markan
20169: välttämättömyyttä järkiperäiseen metsän- lisäyksen pienvt"ljelijäin metsätalous-
20170: hoitoon pyrkiessään. Samoin yhteistoimin- neuvontaan Pienvt7jelijäin Keskus-
20171: taan niin hyvin metsänhoidollisissa kuin liiton ja Pienviljelijäin liiton väli-
20172: metsänmyymis- ja hakkuukysymyksissä tyksellä.
20173: j. n. e. Nimenomaan pitäisi näissä asioissa
20174: pyrkiä pienviljelijäin luokse.
20175:
20176: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1'934.
20177:
20178: Otto Ma:rttila. Akseli Kanerva.
20179: Kristian Lumijärvi. Antti Meriläinen.
20180: 523
20181:
20182: IV,117. - Rah. al. N:o 90.
20183:
20184:
20185:
20186:
20187: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta viljelyspalstar
20188: toiminnan jatkamista varten.
20189:
20190:
20191: E d u s k u n n a ll e.
20192:
20193: !Monissa maissa on viime aikoina alettu ehkä orleet vältettävissä, jos ravinto-olot
20194: erittäin voimakkaasti tukea valtiovallan olisivat nuoruudessa olleet tyydyt!tävät.
20195: toimesta perheellisyyttä. MeiHä ei tä;hän ('Myös kutsuntatilastot puhuvat tässä suh-
20196: asiaan ole kiinnitetty erikoisempaa huo- teessa vakavaa kieltä. Muutamissa kutsun-
20197: miota, varkka kansamme lisääntyminen ta- tapiireissä heikosta ravitsemistihvsta johtu-
20198: pahtuu huomattavalta osalta varattornissa neen alikuntoisuuden vuoksi on hylätty
20199: perheissä. Viime vuosina ansaittujen työ- suuri osa kaikista tarkastetuista.)
20200: palkkojen turvin on ollut mahdotonta kas- Palkkataso ei kohonne kovin. paljoa n'Y-
20201: vattaa lapsia varattornissa perheissä nor- kyisestään, sillä esim. metsätöihin on tar-
20202: maalisti edes ravinnon puolesta. Otamme jautumassa entisten, vanhempien työnteki-
20203: esimerkin metsätöiden alalta, jotka työt jäin lisäksi suuri osa viime vuosien aikana
20204: vaikuttavat ratkaisevasti maaseudun työ- työkykyisyysikään tulleesta nuoresta pol-
20205: markkinoihin : Metsätöissä maksetusta 25 vesta, joka lisäytyy vuosittain 25-30,000
20206: markan työpaikasta, jonka alle mie- hengellä.
20207: luummin kuin yli, nämä palkat keskimää- Nähdessämme tilanteen• täJllaisena ja
20208: rin jäivät edellisinä vuosina koko maassa, koska on perin tarpeellista, että metsätöi-
20209: menee miehen omaan kulutukseen n. 15 mk., hin kykenemätJtömät lapset ja vaimot saa-
20210: joten perheelle jää työaikana ja vain työ- vat heille sopivaa työtä kotonaan, pidämme
20211: päivien kohdalta 10 mk. päivässä. Tämä te- tärkeä:nä, että valtion on välttämättä ru-
20212: kee korkeintaan 200 markkaa kuukaudessa. vettava erikoisin toimenpitein tukemaan
20213: On ilman pitempiä todisteluita selvää, että varatonta perheeilistä väestöä. 'Tämä a:ja-
20214: :tämä ei riitä ~turvaamaan pienen'kään per- tus voidaan esittää sitäkin vai'Illlemmin,
20215: heen ravintoa, puhumattakaan vaatetuk- koska valtiovallan· aloitteesta on parina
20216: sesta, mahdollisesta korkojen y. m. sellais- viime vuonna kokeiltu sellaisella järjestel-
20217: ten maksu~sta. mäl'lä, joka on tuottanut ja näyttää edel-
20218: Läheskään kaikki se ikansanaines, jDka leen kehitettynä tuottavan erittäin hyviä
20219: näissä oloissa syntyy, ei ole mitenkään sen tuloksia tässä suhteessa, kuten eri puolilla
20220: ala-arvoisempaa kuin muukaan kansamme maata tapahtuneet kokeilut ovat osoittaneet.
20221: osa, mutta olosuhteet ovat nykyisin sille Nämä tu'lokset ovat sitäkin ilahduttavam-
20222: täysin ylivoimaisia. Toiselta puolen yksi- pia, kun ne ovat .työssä mukana olleissa
20223: kin esim. heikon ravinnon johdosta pitkä- perheissä saaneet herätetyksi voimakasta
20224: aikaisesti sairastuva ja siitä syystä yhteis- oman avun halua, jota näiltä perheiltä on
20225: kunnan huollettavaksi joutuva voi aiheut- epäilty puuttuvan. 'Tämänsuuntainen jär-
20226: taa vuosien kuluessa yhteiskunnalle huo- jestelmä edelleen kehitettynä lupaa vastai-
20227: mattavan suuria menoja, jotka olisivat suudessa poistaa m. m. sen suuren epä-
20228:
20229: 66
20230: 524 IV,l17. - Viljelyspalstatoiminnan jatkaminen.
20231:
20232: oikeudenmukaisuuden, josta edellä on va- heissä valtion taholta tehdyllä keskimäärin
20233: rattomiin suuriperheisiin nähden ollut pu- 3,000 markan kustannuksella saatu per-
20234: hetta. Samoin se tulisi tasoittamaan sitä heen omaa työtäJ hyväksikäyttäen tuote-
20235: yleisesti myönnettyä epäkofb:taa, joka ai- tuksi kustannuksiin nähden kaksinkertai-
20236: heutuu erikoisesti Itä- ja Pohjois-Suomen nen määrä elintarvikkeita, jotka turvaavat
20237: pieneläjille viljatullirasituksesta. suureliekin perheelle, jolla on edes 1-2
20238: Tarkoitamme viime vuodesta alkaen maa- lehmää, suunnilleen rii.ttävän määrän elin-
20239: talousmin1steriön toimesta järjestettyä vil- tarvikkeita koko vuodeksi. 'Tulosten ollessa
20240: jelyspalstatoimintaa ja sen edelleen kehit- tämänsuuntaisia, on täysi syy saada jatkaa
20241: tämiseksi tänäJ vuonna kokeiltuja n. s. toimintaa ja kokeiluja järjestetyksi kai-
20242: puoli- ja kokoravintoviljelmiä, joiden kissa niis8ä kunnissa, joissa on ollut varsi-
20243: kautta pyritään viljelijäperheen omavarai- naista viljelyspalstatoimintaa, sillä juuri
20244: suuteen sen tarvitsemiin elinta:rvikkeisiin näistä perheistä saadut kokemukset ovart
20245: nähden. Jo sekin ravintoaineiden lisä ( pe- arvokkaina ohjeina kokeilujen sijoittami-
20246: runaa ja vihanneksia), mikä on tuotettu selle.
20247: viljelyspalstatoiminnan kautta, on paran- Edelläsanotun perusteella ehdotamme,
20248: tanut suuresti näiden perheiden asemaa,
20249: mutta on kuitenkin myönnettävä, että se että Eduskunta päättäisi ottaa
20250: on sittenkin vielä suhteellisen yksipuoli- vuoden 1935 tulo- ja menoarvioon
20251: nen näiden tarpeeseen verrattuna. Koko- valtioneuvoston käytettäväksi 5 mil-
20252: ravinto-kokeiluviljelmillä on erikoisesti joonan markan määrärahan viljelys-
20253: valikoiduissa entisissä palstaviljelijäper- palstatoirninnan jatkamiseksi.
20254:
20255: Helsingissä syyskuun 10 päivänä 1934.
20256:
20257: M. 0. Lahtela. Kaarlo Hänninen.
20258: Kusti Arffman. S. Salo.
20259: Lami .Kaij81lainen. T. A. Jauhonen.
20260: J. T8ikala. KaJ.1e Kämäräinen.
20261: 525
20262:
20263: IV,11s. - Rarh. al. N:o 91.
20264:
20265:
20266:
20267:
20268: Lepistö y. m.: Määrärahan osoittamisesta viljelyspalstatoi-
20269: mintaa varten.
20270:
20271:
20272: E d u s k u n n a 11 e.
20273:
20274: Kuluneina pulavuosina ja yleensäkin semme saada Varattomille suurille perheille
20275: ovat kaikkein vaikeimmassa asemassa maas- edes välttävän toimeentulon. Huomattava
20276: samme o11eet suuriperheiset työläiset, joilla on, että maaseudun vähävarainen kansa
20277: ei ole ollut mahdollisuutta tuottaa perheil- tarv:Utsee välttämättä yhteiskunnan apua
20278: leen omakohtaisesti elintarvikkeita, vaan saadakseen toimeentulomahdollisuuksiinsa
20279: ovat olleet pakoitettuja tulemaan toimeen parannusta.
20280: vain palkkatuloillaan. Aivan ylivoimai- Valtiovallan taholta on tähän suuntaan
20281: seksi on tilanne muodostunut viime vuo- vievää toimintaa järjestettykin. Maatalous-
20282: sina, niinkuin köylräinhoitotilasto.t selvästi ministeriön johtamasta viljelyspalstatoimin-
20283: osoittavat. Yhteiskunta on voinut antaa nasta onkin ollut silmi,nnähtävää hyötyä.
20284: vain mitä niukimman ravinnon, mutta Myöskin tämän toiminnan yhteydessä tänä
20285: muita elämän vaatimuksia on ollut mahdo- vuonna kokeillut laajemmat viljelmät an-
20286: ton tyydyttää. On epäoikeutettua, että .ti- tavat miltei yksinomaan myönteisiä tulok-
20287: lanteen annetaan edelleen kehittyä samaaill sia. Tämän :vuOik:si pidämme välttämättö-
20288: suuntaan. Erikoisesti maaseuduHa on pal- mänä jatkaa näitä kokeiluja laa:jemmrussa
20289: jon mahdollisuuksia saada parannusta tä- mittakaavassa.
20290: hän asiaintilaan, sillä suhteellisen pienikin EdelläoLevan perusteella .ehdotamme,
20291: viljelmä määrätietoisesti viljeltynä antaa
20292: huomattavan osan perheen tarvitsemista että Eduskunta ottaisi vuoden
20293: ravintoaineista. Nähtävästi on lähitulevai- 1935 menoarvioon 5 miljoonaa mark-
20294: suudessa juuri tähän keinoon entistä suu- kaa viljelyspalstatoimintaa varten.
20295: remmassa määrässä turvauduttava voidak-
20296:
20297: Helsingissä 7 .iP :nä syyskuuta 19!34.
20298:
20299: Matti Le,pistö. Is8ik Penttala.
20300: Hugo Aatte1a. Onni Hiltunen.
20301: Alex Hämäläinen. T. Bryggari.
20302: Kaisa Hilden. Emil Jokinen.
20303: Onni Peltonen. Toivo Halonen.
20304: Antti Meriläinen. P. Sabnenoj.a.
20305: J. Väisänen. Edv. Kujala.
20306: Yrjö H. Kesti. Onni Miilkeläinen.
20307: Otto Toiv;onen. Jalmari Linna.
20308: Karl J. Wenman. G. Linds.tröm.
20309: Heikki :K,ääriäinen. A. Turkka.
20310: •
20311:
20312: 526
20313:
20314: IV,119, - Ria;b. al. N:o 92.
20315:
20316:
20317:
20318:
20319: Rytinki. y. m.: Määrärahwn osoittamisesta erikoisasutustoi-
20320: mintaa varten.
20321:
20322:
20323: Eduskunnalle.
20324:
20325: 1T yöttömyystilanne maassamme ja erikoi- jelyskuntoon. Meillä yleisesti puhutaan,
20326: sesti maaseudulla ei ole vielä niin valoisa että valtiovallan on ryhdyttävä suurem-
20327: kuin hallituksen tulo- ja menoall'viosta vuo- massa m:äärin käyttämään määrärahoja hyö-
20328: delle 19,315 voisi otaksua. Siitä huolimatta, dylliseen ja tuloa tuottarvaan tarkoi1tukseen,
20329: vaikka meillä tämän vuoden aika;na onkin josta on hyötyä koko kansan talouselämälle.
20330: maaseudun työtilanne heLpo:iJttunut liSiään- Tämän erikoisasutustoiminnan työjärjes-
20331: tyn:een puutavaran ulkomaille viennin joh- telmän kautta voidaan työttömyystarkoi-
20332: dosta, emme voi olla varmoja kuinka pit- tukseen osoitetut määrärahat käyttää tuloa
20333: kään tätä tilannetta eteenpäin jatkuu. tuottavasti, sillä ne sadat ja tuhannet ko-
20334: Sillä yleinen maailmanpoliittinen kriisi on dit, jotka näillä määrärahoilla rakenne-
20335: niin sekava, että voi jo tulevan vuoden ai- taan, antavat tuhansille työnsaantimahdolli-
20336: kana puutavaranvienti supistua paljon pie- suuksia omien kotiensa rakentamisessa.
20337: nemmäksi tämän vuoden vientiä, mikä taa- Hallitus kuitenkin ehdottaa tähän ~tarkoi
20338: sen luonnollisesti jdhtaa metsätöiden vähen- tukseen käytettävän määrärahan vuodelle
20339: tymiseoo. Koska metsätyöt ovat Pohjois- 1>935 1>6 miljoonaa markkaa pienemmäksi
20340: Suomessa pääasiallisia töit'ä, niin näiden kuin se on kuluvana vuonna, vaikka mieles-
20341: töiden vwhentymisen johdosta joutuisi Poh- tämme tähän tarkoitukseen käytettyjä mää-
20342: jois~Suomen työväestö työttömäksi. Se vai- rärahoda ei koskaan tule liika paljoa.
20343: kuttaisi mmskaavasti Pohjois-'Suomen jo Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
20344: perin vaikeassa asemassa olevien kuntien kunnioittaen,
20345: talouselämään.
20346: Erikoisasutumoiminnan järjestämät työt että Eduskunta ottaisi vuoden
20347: ovat parhaiten soveltuvia maaseudun työ- 1935 tulo- ja menoarvioon 19 Pää-
20348: paikoille ja siihen tarkoitukseen on Poh- luokan V luvun 1 momentiUe
20349: jois-Suomessakin aivan ensiluoklkaisia val- 16,000,000 markan suuruisen määrä-
20350: tion maa-alueita, kun val.n näitä ryhdytään rahan erikoisasutustoimintaa varten.
20351: oikein ja tuloa vastaavasti saatitamaan vil-
20352:
20353: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 19.34.
20354:
20355: Eino Rytinki. Yrjö H. Kesti. Heikki Niskanen.
20356: 527
20357:
20358: IV,12o.- Rah. al. N:o 93.
20359:
20360:
20361:
20362:
20363: Pekikala: Määrärahan osoittamisesta tarpeellisten rakennus-
20364: ten aikaansaamiseksi korkeinta maa- ja metsätalousope-
20365: tusta varten.
20366:
20367:
20368: E d u s k u n n a ll e.
20369:
20370: Se komitea, jonka Helsingin yliopiston Eduskunnassa tehdyn aloitteen johdosta
20371: konsistori yhteisymmärryksessä opetusmi- eduskunta 6 p :nä maaliskuuta 1931 yksi-
20372: nisteriön kanssa v. 1927 oli asettanut har- mielisesti päätti esittää hallitukselle toivo-
20373: kitsemaan' yliopiston lisärakennustarvetta muksen tarpeellisten tonttien ja harjoittelu-
20374: ja johon kuului myös pari jäsentä yliopis- alueiden varaamisesta korkeimman maa- ja
20375: ton ulkopuolelta, sisällytti ehdotukseensa metsätalousopetuksen tarpeiksi. Tähän edus-
20376: myös korkeimman maa- ja metsätalousope- kunnan päätökseen nojaten valtioneuvosto
20377: tuksen huoneistotarpeet. Mietinnössään vuo- päätöksellään 13 p :ltä huhtikuuta samana
20378: delta 1928 komitea ehdotti, että metsäope- vuonna, yhtä pitävästi edellä mainittujen
20379: tukselle ja metsätieteelliselle tutkimuslai- komiteain ehdotusten kanssa, varasi Viikin
20380: tokselle tarpeellisia rakennuksia varten va- ja Malmgårdin virkatalot maatalousopetuk-
20381: rattaisiin Unionin- ja Fabianinkatujen vä- sen tarpeisiin; viimemainitun ja Mäkkylän
20382: linen Puutarhakatuun rajoittuva melkein virkatalon metsät olivat jo edellisen joulu-
20383: autio tontti sekä maatalousopetuksen tar- kuun 17 p :nä tehdyllä maatalousministeriön
20384: peiksi pääosa Unionin-, Liisan- ja Snellma- päätöksellä siirretyt yliopiston harjoittelu-
20385: ninkatujen välistä tonttia. Rakennuskomi- hoitoalueeseen, Korkeakosken hoitoalueeseen,
20386: tean ehdotuksen yliopis.ton konsistori yksi- kuuluviksi ja siten yliopiston metsäopetuk-
20387: mielisesti hyväksyi. !len käytettäviksi. Tämän lisäksi edellä mai-
20388: V. 1928 syyskuun 19 p :nä asetti valtio- nitut tonttialueet Unioninkadun kahden
20389: neuvosto komitean harkitsemaan korkeim- puolin yliopiston konsistorin ja mainittujen
20390: man maa- ja metsätalousopetuksen kehittä- komiteain yhtäpitäväin ehdotusten mukai-
20391: mistä. Mietinnössään seuraavan vuoden sesti päätettiin varata metsäopetukselle ja
20392: helmikuun 25 päivältä komitea tontteihin metsätieteelliselle tutkimuslaitokselle sekä
20393: nähden täydellisesti yhtyi yliopiston raken- korkeimmalle maatalousopetukselle tarpeel-
20394: nuskomitean ja konsistorin ehdotukseen. Si- lisia rakennuksia varten.
20395: täpaitsi komitea ehdotti, että metsätieteen Viime huhtikuun 26 päivänä eduskunta
20396: ylioppilaiden harjoitusmetsiksi, Tampereen kahden eri toivomusaloitteen johdosta maa-
20397: pohjoispuolella olevan Korkeakosken hoito- talousvaliokunnan mietinnön mukaisesti lau-
20398: alueen lisäksi, varattaisiin Helsingin lähellä sui toivomuksen, että hallitus kiireellisesti
20399: olevien Mäkkylän ja Malmgårdin virkatalo- ryhtyisi toimenpiteisiin tarpeellisten raken-
20400: jen metsähallituksen hallinnassa olevat met- nusten aikaansaamiseksi korkeimman maa-
20401: sät sekä maatalousopetuksen harjoitusti- ja metsätalousopetuksen tarvetta silmällä
20402: loiksi Malmgårdin kantatila ynnä Viikin pitäen.
20403: virkatalo. Kysymyksessä olevien rakennusten tarve
20404: 528 IV,120. - Korkein maa- ja metsätalousopetus.
20405:
20406: on tullut eduskunnassa sekä sen ulkopuo- kuitenkaan voitu teettää, kun tarkoitukseen
20407: lella julkisuudessa tapahtuneella käsitte- ei ole ollut varoja. Rakennuksien suunnit-
20408: lyllä sekä eduskunnan maatalousvaliokun- teluun, luonnos- ja pääpiirustuksiin ynnä
20409: nan jäsenten henkilökohtaisilla käynneillä työselityksiin on laskettu tarvittavan
20410: perusteellisesti osoitetuksi, niin kuin edus- yhteensä 441,000 markkaa.
20411: kunnan äsken mainittu toivomuskin näyt- Koska itse rakennustyökin olisi mahdol-
20412: tää. lisimman pian saatava alkuun, ehdotan
20413: Korkeimman maatalous- ja metsäopetuk- kunnioittaen,
20414: sen kehittämistä suunnittelemaan asetettu
20415: komitea on mietinnöissään v :lta 1930 ja että Eduskunta päättäisi vuoden
20416: 1932 tehnyt suunnitelman korkeimman maa- 1935 tulo- ja menoarvioon ottaa
20417: talous- ja metsäopetuksen eri laitosten huo- 441,000 markan suuruisen määrära-
20418: neistotarpeesta, ja asiaa on sittemmin maa- han korkeinta maa- ja metsätalous-
20419: talous-metsätieteellisen tiedekunnan piirissä opetusta varten tarpeellisten raken-
20420: kehitetty edelleen. Yksityiskohtaisia raken- nusten suunnitteluun, luonnos- ja
20421: nusten suunnitelmia ja piirustuksia ei ole pääpiirustuksiin ynnä työselityksiin.
20422:
20423: Helsingissä 10 p :nä syyskuuta 1934.
20424:
20425: Mauno Pekkala.
20426: 529
20427:
20428: IV,121. - Rah. al. N:o 94.
20429:
20430:
20431:
20432:
20433: Pekik:ala: Määrärahan osoittamisesta maatyöläisten asunto-
20434: olojen parantamista varten.
20435:
20436:
20437: E d u s k u n n a ll e.
20438:
20439: Kolmisenkymmentä vuotta sitten toi- ole voitu määrärahoja myöntää. Mutta
20440: meenpantiin maassamme n. s. tilattoman nyttemmin tilanteen melkoisesti parannut-
20441: väestön alakomitean toimesta laaja, maa- tua pitäisi siihen olla mahdollisuus. Mie-
20442: seutuolojamme monelta puolelt-a selvittä- lestämme olisi näin ollen jo ensi vuoden
20443: nyt tutkimus. Siten hankittiin m. m. seik- talousarvioon otettava maatyöväen asunto-
20444: kaperäiset tiedot asunto-oloista niin hyvin olojen 'Paremmalle kannalle saattamista
20445: maaseudulla kuin kaupungeissakin. Tutki- varten niin suuri määräraha, että sillä to-
20446: mus osoitti, että asunto-oloissamme, eritoten della voidaan jotain saada aikaan. Raken-
20447: maaseudulla elävän. vähäväkisen väestön nustyöt olisi pantava .alulle :jo ensi vuonna
20448: keskuudessa, oli paljon toivomisen varaa. ja jatkettava senjälkeen vuosittain niin
20449: Kun sanottua tutkimusta nyttemmin on pi- kauan kuin pahimmat puutteet olisi saatu
20450: dettävä vanhentuneena, olosuht·eet kun ·30 korjatuiksi. Ensi vuoden talousarvioon voi-
20451: vuoden kuluessa ovat varsinkin maaseu- taneen tarkoitusta varten ottaa, ilman että
20452: dulla mitä oleellisimmin muuttuneet, teh- budjetin tasapainoon saattaminen käy vai-
20453: tiin sos. dem. ryhmän taholta eräitä vuosia keaksi, ainakin 50 miljoonan markan suu-
20454: sitten aloite uuden vastaavanlaisen tutki- ruinen määräraha. Siitä olisi myönnettävä
20455: muksen suorittamisesta ja hyväksyikin halpakorkoisia lainoja asuntojen rakenta-
20456: eduskunta sitä tarkoittavan ponnen. Vali- jille sekä myö,skin, katsoen tämän väestön
20457: tettavasti ei asia myöhemmin liene kehit- heikkoon taloudelliseen asemaan, suora-
20458: tynyt sen pitemmälle, joten tällä hetkellä naista raha-avustusta, jonka määrä ,saisi
20459: ei ole täysin luotettavaa, koko maan käsit- nousta, niinkuin esim. maan- ja metsänpa-
20460: täv;ää tilastoa m. m. maaseudun asunto- rannustöissä, 1 / 3 :een kustannusarvion koko
20461: oloista. Ilman tutkimustakin on kuitenkin määrästä.
20462: selvää, että maaseudun asunto-olot, eritoten Edelläesitetyn perusteella, ehdotan,
20463: maatyöläisten keskuudessa, ovat varsin al-
20464: keellisella kannalla ja pikaisiin toimenpitei- että v1wden 1935 talousarvioon
20465: siin niiden parantamiseksi olisi ryhdyttävä. otettaisiin 50 miljoonan markan suu~
20466: Ryhmämme taholta on tässäkin kohden jo ruinen määräraha maatyöläisten
20467: aikaisemmin tehty aloitteita, mutta ne eivät asunto-olojen parmntamista varten,
20468: ole johtaneet tuloksiin. Katsoen valtiota- jaettavaksi asunnon rakentajille osit-
20469: louden rahalliseen asemaan viime vuosina tain halpakorkoisina lainoina osit-
20470: saattaakin käsittää, ettei puheenaolevaan- tain stwranaisina raha-avustuksina.
20471: kaan ensiluokkaisen tärkeään tarkoitukseen
20472:
20473: Helsingissä, syyskuun 8 päivänä 1934.
20474:
20475: Mauno Pekkala.
20476: 530
20477:
20478: IV,122. - rRah. al. N :o 95.
20479:
20480:
20481:
20482:
20483: Ma;lmivurori y. m.: Määräm;han osoittamisesta Rauman
20484: rautatien kiskoitv.ksen uusimista varten.
20485:
20486:
20487: E d u s k u n ru a il l e.
20488:
20489: Rauman kaupungin omistaman Rauman on hankkinut tulolisäystä keiliittyneen mu-
20490: rautatien kiskoitus raitaosalla Rauma-Kiu- tatieliikenteen muodossa.
20491: kainen, J7'hteensä ,34 kilometdn matkalla, on Valtionrautateiden ja Rauman rautatien
20492: niin kulunut ja heikentynyt, että rautatie- välinen rahdinj,akotapa pitkänmatkan kul-
20493: hallitus viime vuonna ilmoitti pitävänsä jetuksista on viimeksimainitulle hyvin epä-
20494: kiskoituksen uusimista raskaammilla kis- edullinen, aiheuttaen Rauman rautatie'lle
20495: koilla välttämättömänä mieluimmin viipy- varovaisteDJkin laskelmien mukaan vuosit-
20496: mättä, mutta ainakin kolmen vuoderu ku- tain 250-----300,000 markan menetyksen val-
20497: luessa, mikäJli arvruamattomat syyt eivät tionrautateiden hyväksi. Tämä epäkohta
20498: tule vaatimaan työn pikaisempaa suori- on aikaisemmissa sitä koskevissa neuvoite-
20499: tusta. luissa rautatiehallituksenkin taholta myön-
20500: Kun liikenneturvallisuutta vaaranta- netty. Vaunuvuokrina Rauman rautatie
20501: matta ei kiskoituksen uusimista enää olisi maksaa valtionrautateille sille pääomalle,
20502: voitu siirtää tuonnemmaksi oru Rauman joka on kiinnitetty niihin vaunuihin, jotka
20503: kaupunki aloittanut kiskoituksen uusiruis- palvelevat liikennettä valtionradoilla Rau-
20504: työt ja saadaan ne loppuun suoritetuksi man satamaan 10-13 prosentin kororu.
20505: kuluvan vuoden 'aikana. Tästä ai!heutuvia Rauman rautatite toimittaa vuosittain
20506: :kustannuksia, jotka nousevat 5,700,000 valtionrautateille huoma;ttavia tuloja, mak-
20507: markkaan, on Rauman kaupungin nykyi- saen itse puolestaan valtionrautateille vau-
20508: senä aikana vaikea .rahoittaa ilman valtion nuvuokrat, korvauksen Peipohjan aseman
20509: apua. Kun Rauman rautatien on täytynyt käyttämisestä sekä tarkastuskonttorin tilien
20510: käyttää parempina ·aikoina saamansa lii- tarkastuksesta tuloutuksen perustee~la .
20511: kenneylijäämät yksiruomaan rautatien tar- .Siihen, ettei Rauman rautatie ole voinut
20512: koituksiin, kuten liikkuvan kaluston, vetu- vara;ta varoja huonompien aikojen varalle,
20513: rien y. m. harukkimiseen, ratapihojen laa- on suureksi osaksi vaiJmttanut myöskin
20514: jentamiseen, vesitornien rakentamiseen, ei maailmansodan aikainen Y'hd'y.sliikenne V e-
20515: ole voitu varata varoja huonojen aikojen näjän kanssa, johon Rauman rautatie
20516: varalle. oli sidottu. Kauttakulkuli]kenne Rauman
20517: Huomattava myöskin on, ettei Rauman. kautta oli silloin noin kolmen vuoden ajan
20518: kaupunki ole milloinkaan saanut kunnalli- niin vilkasta, että tavaroita kulki Rauman
20519: sia menojaan varten Rauman rautatieltä rataa pitkin noin 1,500 tonnia päivittäin
20520: tuloja. Hyödyn ovat niin ollen nauttineet kumpaankin suunta;an. On selvää, että täl-
20521: liikennöitsijät, radan vaikutuspiirissä oleva lainen liikenne suuresti rasitti rataa ja ka-
20522: maaseutu ja valtio, jolle Rauman rautatie lustoa. Koko tältä ajalta eivät valtionrau-
20523: IV,122. - Malmivuori y. m. 531
20524:
20525: tatie•t ole tehneet Rauman rautatien ka;nssa kaupungi•n :tällä kertaa täytyy turvautua
20526: tilitystä, vaiikka Rauman rautatie sai kus- valtion apuun.
20527: tantaa valtionrautateiden Raumalle lähet- Rauman rautatien olemassaolo on maalle
20528: tämän apuhenkilökunnan, jolle oli makset- välttämätön sekä taloudellisessa että soti-
20529: tava noin kolmerukertainen pa>lkka muitten laallisessa suhteessa. <Suuri osa Keski~Suo
20530: rautatieläistett palkkoihin verrattuna, lii- men j,a T,ampereen seutua on jo miespol-
20531: kenteessä tlllrvittavieru •lomakkeiden paina- ven ajan tottunut kul'jettamaan :tavaroitaan
20532: tuksen, joka nousi huomattavirin summiin, Rauman rauta~tiellä ja Rauman sataman
20533: j. n. e. Jälkeen vuoden 19•18 on Rauman kautta, jolla .tavoin ne ovat saaneet rahti-
20534: rautatien saatavaa koetettu laskea ja päästy y. m. ikulujaan säästetyksi. Maailmansodan
20535: summaan Smk. 2,534,000: - silloista rahaa, anta.ma esimerkki 1taas selvästi näyttää sen
20536: vaikkakaan tämä laskelma ei ole mitenkään me~kityiksen, jolka Rauman radalla ja sata-
20537: tarkka, kun Rauman .rautatien käytettä- maHa on siinä tapauksessa, että Itämeri
20538: vänä ei ole ollut varsinaisia tililprupereita, ja SuomenlaJhti tulevat sota-,alueiJksi.
20539: jotka ovat jääneet valtionrautateiden huos- EdeLlä olevaan viitaten pyydälm.me kun-
20540: twan. Huomattava on lisäksi, että 19'18 ka- nioittaen ehdottaa,
20541: pinassa valtionradoille hävisi Rauman rau- •
20542: tatien liikkuvasta ka;lustostå kuusitoista että Eduskunta päättäisi ottaa
20543: vaunua, joiden silloilllen arvo oli noin ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
20544: 480,000 markkaa. 2,000,000 markan määrärahan Rau-
20545: Aikaisempina vuosina on, kuten sanottu, man rautatien kiskoituksen uusimista
20546: tarvittavat uudistyöt kylläkin voitu suorit- varten annettavaksi avustuksena
20547: taa Rauman rautatien omilla varoilla, Rauman kaupungille, sekä 2,000,000
20548: mutta vallinneen launalk:auden twkia ei ky- markan määrärahan halpakorkoisen
20549: symyksessä olmcan kiskoitustyön rahoitta- lainan järjestämistä varten Rauman
20550: mista voida siten järjestää, vaan Rauman kaupungille samaan tarkoitukseen.
20551:
20552: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1934.
20553:
20554: J. E. MaJmivuori. A. A. La.stu.
20555: Urho Ku101Vaara. Aug. Syrjänen.
20556: Kyllikki Pohjala. Aks·eli Kanerva.
20557: A. Turkka. D. B. Lindman.
20558: Onni HiltUll!en. Onni Mäikeläinen.
20559: Alpo Lumme. Paavo Aarniokoski.
20560: Niilo PajUll!en. Väinö Sinisalo.
20561: Eemeli Arukula. Ansh. Alestalo.
20562: Taave Junnila. Einari Karvetti.
20563: Frans Musta.silta. Jalmari Linna.
20564: Ville A. Komu. Otto Toivonen.
20565: Valfrid Eskola. Kane Soini.
20566: A. J. Kosonen. Y~jö Haurt!l!la.
20567: Onni Peltonen. Sulo Heiniö.
20568: Yrjö H. Kesti. J. A. Sjöblom.
20569:
20570:
20571:
20572:
20573: 67
20574: 532
20575:
20576: IV,123, - Rah. al. N :o 96.
20577:
20578:
20579:
20580:
20581: Karvetti y. m.: Määrärahan osoittamisesta Tu'l'tlflt-Laut-
20582: takylän-Tampereen valtatien rakennustöitä varten.
20583:
20584:
20585: E d u s k u n n a 11 e.
20586:
20587: Ai'kaisemman maassamme noudatetun tiovallalla syytä lfiinnittää huooniota kauko-
20588: rautatiepolitiitkan mukaan pyrittiin rauta- liikennettä palveLevan maarutiever!koston ai-
20589: teiden suuntia määrruttäessä pitämään si'l~ kaansaamiseen, koska tämä ,kaukoliikenne
20590: mällä niiden kulkemista Mutuskeskusten lopulta kuitenkin muodostuu 1\'altakunnan
20591: kautta. Tllillöin johdettiin rautatiet mielel- talouden kannalta ja varsinkin maanteilhin
20592: lään jokaiseen radan yleissuunnan var- kiinnirtettäviin pääomiin verraten vähämer-
20593: rella olevaan tarujemmin asuttuun kirkon- kitykselliseksi ka ukoturistiliikenteeksi.
20594: kyläänkin, koska J:autateille annettiin v·wr- Tarkattaessa valtion val'IOJen /käyttöä
20595: sin huomattava merkitys myöskin paikal- maanteittemme saattamiseksi nykyistä moot-
20596: lisen henkilö liiikenteen välittäjinä. Maan-
20597: 1
20598: toriajoneuvoliikennettä vastaavaksi, ei ole
20599: tieli~kenteen nyttemmin ,tultua llmomatta- voinut väH1tää sitä huomiota, että edellä
20600: valta •osalta motorisoiduksi j.a varsinkin am- esitettyjä mielestämme selviönä pidettäviä
20601: mattimaisesti harjoitetun ilinlja-autoliiken- näkökohtia ei aina ohO) ·riittäväSiti otettu
20602: teen kehityttyä nykyiselle asteelle on rauta- huomioon. Verraten huomattavia pää-
20603: tiepolitiikassamille päässyt määrääviiksi omia on uhmttu sellaisten vastaisuudessa
20604: uudet näkökohdat, joiden mukaan rautatiet ehkä kaukoliikennettä palvelevien maan-
20605: on tarkoitettu pääasiassa raskaan tavaran teitten rakentamiseen, joita on pidettävä
20606: ja: kaukdhenikilöiiilkenteen kulljettajiksi, milteilpä ·erämaanteinä ja joi1ta tätä nykyä
20607: jota'Vastoin paikallisliikenne on pääasiassa ja arvattavasti vastaisuudessalkin pi·tikän
20608: jäävä maantieliikenteen varaan. Tämän aikaa verraten vähän liikennöidään. :Sen
20609: vuoksi näyttääkin 'tarkoitu~enmuikaiselta, sijaan valtateiden rakentamiseen valtakun-
20610: että uudet maantiet suunniteltaisiin siten, nan vauraimpiin osiin ei ole ikiinnitet>ty
20611: että nämä palveEsivat ensi kädessä paikal- ensinkään vastaavaa huomiota, vailkka näi-
20612: lisliikennettä ja, ikaukoliilmnnettä vain den 'teiden oikaisu ja uusiminen nyky-
20613: sikäli, mikäli paikaUisliikenneve:r1kosto .tar- aikaista 'liikennettä vastaaviksi olisi pitänyt
20614: koituksenmukaisesti v:oidaan saattaa kauko- tulla ensikädessä huomioidu1ksi. Varsinkin
20615: liikennettä palwelema,an. TäSJtä johtuu V arsinais"Suomessa, Satakunnassa ja Hä-
20616: epäilemiilttä myöSkin se, -että valtakunnan meessä on maantievelikoston rakentamiSitoi-
20617: valtatieverkostoa suunniteltaessa, joskin sen menpiteisiin nähden esiintynyt 10ikeutettua
20618: on tapahdutt-ava yhtenäis•en suunnitelman tyytymät>tömyyttä. Esimm1klkinä mainit-
20619: mukaan, ensimmäiseksi rakennetaan ne val- semme, että sellaiset tiet kuin Turusta Rau-
20620: tatieverkoston osat, 'jo.issa liikenne on vilk- man kautta Poriin, Turusta Lauttakylän
20621: kain ja joissa siis .teihin ikiinnitetyt pää- kautta Tampereelle ja Turusta TaiiDmel.an
20622: omat tulevat mahdollisimman tehokkaasti kautta Hämeenlinnaan ja Päijä,nteen ran-
20623: käytetyiksi. Toisessa asteessa vasta on val- noille joihtavat, kulJkevat maamme vauraim-
20624: IV,123, - Karve·tti y. m. 533
20625:
20626: pien seutujen kautta ja .ovat ehkä par- teiden ra!kentamisen ja selostuksessaan eri-
20627: haimmin koko maassa liikennöityjä.. Tästä koisesti viitannut si~hen, että tei<llä vallit-
20628: huolimatta valtiova[ta ei ole kiinnittänyt seva liikenne on :huoma:utavan vilkasta.
20629: huomiota näiden teiden s·aattarrniseksi ·valta- Merkitykseensä nähden nä•yttää tärlkeim-
20630: tie'kuntoon. Maan vanhimpina teinä ma~ mältä, että maini•tuista teistä ensimmäisenä
20631: nitut 1tiet lkuiterrkin ainakin osalksi ovat otetaan •va.l'tatiekurrtoon saartettavaksi Tu-
20632: hevosajoliikenteen !kannalta mel!lwmen hy- run-Lauttaikylän-Tampereen tie.
20633: vässä kunnossa, mutta mootJtoriajoliikenteen Edelläsanottuun viitwten esittävät aUe-
20634: kannalta, mikä :juuri •näillä rteillä on erikoi- kirjoittaneet kunnioittavimmin,
20635: sesti ik:ehiittynyt, eivät tiet v;as•ta.a sanotta-
20636: via vaatimuksia. Jos maan yJhtemiä varoja että Eduskunta päättäisi ottaa val-
20637: tahdotaan käyttää maJhdoJlisimman tuotta- tion tulo- ja menoarvioon vuodelle
20638: vasti, olisi juuri näiden teiden kunnosta- 1935 1,000,000 markan suuruisen
20639: miseen !Valtatiekuntoon erikoista huomiota määrärahan Turun-Lauttakylän-
20640: kiinnitettävä. Heinäkuun 19 päivänä 1933 Trompereen valtatien rakennustöitä
20641: a:ntamassaan mietinnössä on kuJtkula.rtos- varten.
20642: komiteakin katsonut tärl\:eäik:si näiden valta-
20643:
20644: Helsingissä, syysik:uun 7 p :nä 1934.
20645:
20646: Einari Karvet:ti. E·emeli Arukula.
20647: Aarne Honka. J. Eri. Pil:ppula.
20648: A. Korvenoja. Urho Kulovaara.
20649: Kalle Soini. Aino Lehtokosiki.
20650: Alpo Lumme.
20651: 534
20652:
20653: IV,124. - Rah. al. N:o 97.
20654:
20655:
20656:
20657:
20658: SchHdt y. m.: Mää;rärahan osoittamisesta Pulkkilanharjun
20659: nwantien rakentamista varten.
20660:
20661:
20662: E.d\uskunna1J1e.
20663:
20664: Täysistunnossaan 20. 4. 34 on eduskunta Pulkkilanharjun tien avaaminen luo siis
20665: hyväksynyt ed. Schildtin toivomusaloitteen uuden pohjan ja uusia näköaloja valtatie-
20666: N:o 88 Pulkkilanharjun maantien rakenta- verkostommekin kehittämiseen. Tien avaa-
20667: misesta. Kun tietämämme mukaan tulevan minen on sekä Sysmän että Asikkalan kun-
20668: vuoden tulo- ja menoarvioon ei ole otettu nille mitä tärkein. On huomioon otettava,
20669: määrärahaa tämän tien rakentamiseksi niin että esim. iSysmän kunnan eräs kylä on
20670: pyytävät allekirjoittaneet asian johdosta sijoittanut 600,000 mk. omia rahojaan
20671: lausua seuraavaa. tiehen, joka on Pulkkilanharjun jatkona,
20672: Kuten ed. 'Schildt on yillä mainitussa jotta tuo, tähän asti kylätienä toiminut tie
20673: toivomusaloitteessaan lausunut, niin muo- voitaisiin ottaa vastaan valtiontieksi sel-
20674: dostaa Pulkkilanharju luontaisen sillan yli laisessa kunnossa kuin vaatimukset tässä
20675: 110 km pitkän Päijänteen. Näin ollen on suhteessa ovat. Tämä summa ynnä valtion
20676: se ainoa paikka, missä, Kärkisten lauttaus- lisäksi antama 200,000 mk. jää ilman
20677: paikkaa lukuunottamatta, voidaan maan- täyttä hyötyä, ellei Pulkkilan tietä raken-
20678: teitse ajatella liikennettä idästä länteen yli neta. Tämän vuoksi allekirjoittajat ehdot-
20679: pitkän pohjois-etelä suunnassa kulkevan tavat,
20680: Päijänteen. Tällä tiellä on siis yleinen
20681: merkitys eikä yksinomaan paikallinen kuten että Eduskunt'a vuoden 1935 tulo-
20682: {)n tahdottu väittää. j.a •menoarvioon ottaisi 690,000 Smk:n
20683: Maamme valtatieverkostoon luo Pulkki- suuruisen kertakaikkisen määrära-
20684: lanharju ainutlaatuisen mahdollisuuden ja han tien rakentamiseksi Pulkkilan-
20685: {)n sangen omituista jos tätä halvaksi tule- harjulle.
20686: vaa tietä ei ensi tilassa avata liikenteelle.
20687:
20688: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1934.
20689:
20690: Yrj·ö ,Schildt. Eero Rydlma.n.
20691: 1
20692:
20693:
20694:
20695: Hjalmar Fo~stadiUIS. L. 0. HirvensaJo.
20696: Albin Asikainen. Reinh. Swentorzetski.
20697: L. P. Tapaninen. Emil Jutila.
20698: Edv. .Pesonen. J. F. Tolonen.
20699: Urho Toivola. Sulo Heiniö.
20700: V. A. Heisikanen. Al·ex Hämäläinen.
20701: Leo R. Böök:. Uuno Hannula.
20702: Väinö Kivisalo.
20703: 535
20704:
20705: IV,125, - Rah. aJ.. N:o 98.
20706:
20707:
20708:
20709:
20710: Lindman y. in.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
20711: ke11!tamista varten Lappeenrannasta Taipalsaarelle.
20712:
20713:
20714: E d u s k u n n a 11 e.
20715:
20716: Viittaamalla v. 1933 valtiopäiville jäte- että Eduskunta päättäisi vuoden
20717: tyn rahaasia-aloitteen N :o 115 perustelui- 1935 talousarvioon ottaa 1,000,000
20718: hin (Liitteet I-XIII, siv. 380) ehdotamme markan määrärahan maantien raken-
20719: kunnioittaen, tamista varten Lappeenrannasta
20720: Taipalsaarelle.
20721:
20722: Helsingissä syyskuun 10 p :nä 1934.
20723:
20724: D. B. Lindman. Jussi Lonkainen.
20725: 536
20726:
20727: IV,12u. - Rah. ~al. N:o 99.
20728:
20729:
20730:
20731:
20732: Kettunen y. · m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
20733: kentamista varten Rääkkylän OraJVisalosta Pyssysalon
20734: kautta Rääkkylän kirkonkylään.
20735:
20736:
20737: E d u s k u n n a 11 e.
20738:
20739: Vuoden 193,3 valtiopäiville jätimme raha- set Liperi ja Kitee käyttivät tätä tietä.
20740: asia-aloitteen N :o 98 (Liitteet I-XIV siv. Tämä maantie, oliko se sitten kaupallista
20741: 357) koskeva määrärahan osoittamista vai sota·tarkoituksia varten tehty, on joh-
20742: Rääkkylä-Oravisalon maantierakennustöi- dettu melko suoraviivraisesti Rää'l~kylän
20743: den aloittamiseksi. Lausunnossaan N :·o 2 I~itosalmen rannalta Vannilan ja Herne-
20744: lokakuun 10 p :ltä 19!3'3 kulkulaitosvalio- vaaran kylien kautta Tutjunsalmen ran-
20745: kunta mainitsee m. m. : ,Ehdotetulla tiellä nalle. :Se on metsittynyt ja jäänyt uuden
20746: ei tulisi olemaan kauttwkulkuliikenteen kan- asutuksen ja viljelyksen 'alle, mutta se on
20747: nalta merkitystä, mutta Oravisalossa asu- todisteena siitä, että kauttakulku on tästä
20748: valle, noin 2,000 henkeen nousevalle saare- tapahtunut.
20749: laisväestölle olisi tie aloitteessa mainituista Viime aikoina kannattamattomaksi käy-
20750: syistä tärkeä. Rahallisista syistä valiokunta neen matkustajal&ivaliikenteen vähennyttyä
20751: ei kuitenkaan ole katsonut voivansa tällä ja Liperin reitillä kokonaan loputtua, on
20752: kerralla puoltaa aloitetta.'' tä:män seudun liikeyhteys Liperiin, Rääk-
20753: Suunnitellun tien merkitys kauttakulku- kylään ja Joensuuhun vaikeutunut ja siksi
20754: liikenteelle voidaan todeta vasta sitten, kun maantieyhteys mantereisiin olisi välttämä-
20755: tie joskus valmistuu. Kuitenkin jo nyt voi- tön.
20756: daan esittää siinä suhteessa sangen myön- Kulkulaitosvaliokunnan lausumaan että
20757: teisiä seikkoja. On ·otettava huomioon että - - - ,saarelaisväestölle olisi tie - -
20758: Oravisalon saarella on hyvä maantie, sekä tärkeä", pyydämme lisätä, että, tien tarve
20759: saaren pituus- että leveyssuuntaan. Saari on käynyt yhä tärkeämmäksi ennen mainit-
20760: on jo kartalta katsoen mitä luonnollisin tujen syiden lisäksi senkin vuoksi että mo-
20761: ja sopivin Karjalaa ja Savo-Karjalaa yh- net Oriveden laivalaiturit kuten Puhos,
20762: distävä kannas, etenkin jos saari saa, ku- Haaposalmi, Rääkkylä ja Nieminen ovat
20763: ten aikaisemmin näyttää olleen, maantie- yhä vilkastuvan autoliikenteen vuoksi me-
20764: yhteyden myös Liperin puolelle. nettäneet merkitystään ja laivojen kulku-
20765: Käyttökelpoisten teiden ja lossien puute vuorot vähenevät, joten tämä 2,000 asuk-
20766: on vaikutfianut että maaliikenteen on täyty- kaan saariyhdyskunta tulee kärsimään
20767: nyt ohjautua joko etelämpää Puhoksen 'ja siitä. Saarelaisten liikenteen on pakko
20768: Vuokalan tai pohjoisempaa Joensuun suuntautua vesistön yli Rääkkylän kirkolle
20769: kautta. Kuten mainittu, on aikoinaan valtamaantien päätteeseen.
20770: Rääkkylän niemi ja Liperin Tutjunniemi Sen jälkeen kun alussamainittu aloite
20771: olleet Oravisalon saaren kautta maantiellä eduskunnalle jätettiin, on ilmaantunut
20772: yhdistetyt ja todennäköisesti asutuskeskuk- eräs ha;nkkeelle myönteinen tekijä. Rääk-
20773: IV,126. - :IDettunen y. m. 537
20774: kylän Oravilahti on viime syksynä ranta- mainitun aloitteen perusteluihin sekä tässä
20775: maiden omistajain toimesta tutkittu ja ha- esittämiimme näkökohtiin ,sekä kun nyt
20776: vaittu tämä noin 800 ha käsittävä, maatuva eduskunna!lle annetusta vuoden 1935 val-
20777: matalavesialue voitavan kuivata ja saattaa tion tulo- ja menoarviosta saa vakuutuksen
20778: viljelyskelpoiseksi suurelta osalta, ainakin valtion raha-asiain paranemisesta ja siis
20779: silloin jos Saimaan vesisäännöstelyn kautta voidaa:n enemmän kuin kuluvaksi vuodeksi
20780: Hämeenselän vesi jonkunkaan verran ale- käyttää varoja myös tie- ja liikenneolo-
20781: nee. Tämän suunnitelman yhteydessä on jemme järjestämiseen, rohkenemme kun-
20782: huomioitu että aloitteessa mainittua maan- nioittaen ehdottaa,
20783: tietä Vänskän salmessa voitaisiin käyttää
20784: mahdollisen patolaitteen tuk~kohtana. että Eduskunta päättäisi ottaa
20785: Rääkkylän kunta on suorittanut maan- vuoden 1935 valtion tulo- ja meno-
20786: tiesuunnan tutkimiseen yksityisten uhma- arvioon 300,000 nwrkan suuruisen
20787: mat varat. Oravisalon asukkaiden ja mui- määrärahan Rääkkylän kirkolta Pys-
20788: denkin kuntalaist,en harras toivomus on sysalon kautta Oravisaloon johtavan
20789: että hanke saataisiin mahdollisimman pian maantien työn aloittamista varten.
20790: lopulliseen päätökseen. Viitaten alussa
20791:
20792: Helsingissä. syyskuun 8 päivänä 1934.
20793:
20794: p,ekka Kettunen. A. J. K!osonen.
20795: 538
20796:
20797: IV,121. - Rah. al. N:o 100.
20798:
20799:
20800:
20801:
20802: Luostarinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maant~!}tut
20803: kimusta varten Enonkosken pitäjän II anhivirrasta Sa-
20804: vonrannan Pirttimäen kautta Heinäveden pitäjän Pöl-
20805: läkän kylään.
20806:
20807:
20808: E d u s k u n n a.ll e.
20809:
20810: Jouluk. 9 p:nä vuonna 1916 on Mikkelin Hannolanpellon~Kerimäen 1\!Ia:kik:.olan- ja
20811: läänin kuvernööri päättänyt rakennetta- E·nonlkosken 1Simanalan kylien kautta rvii-
20812: vaksi maantien Enonkosken pitäjän Han- meksimainitun pitäjän kirkonkylään, :johon
20813: hivirrasta Heinäveden pitäjän Pöllä:kän ky- sa;akka tie tulee v. 19,35 uusituksi nyky-
20814: lään. V. 19117 ryhtyivätkin siHoiset mant-
20815: 1
20816: aikaiseen kuntoon, ·jatkuen tie Hanhijärven
20817: taal:ikunnat tien raikentamispuuhiin, jolka kylän kautta Ha:nhivirtaan, jos;ta anomuk-
20818: kuitenlkaan sillä kertaa ei sattuneista syistä sessRJ mainittu tiesuunta alkaisi. Anottu
20819: päässyt alkuunkaan. Tämän jälkeen siir- tiesuunta tulisi siis olemaan jatkona sille
20820: tyivät tiet valtion hoitoon ja niin ollen ei- runJkotielle, joka suorimmin yhdistää !Sa-
20821: vät manttaalikunna;t ole huolehtineet tämän vonlinnan 'ja Va.Dkaus-Viinijärven radan
20822: tien rakentamisesta eikä valtiokaan siihen väliasemat. Tältä 1tieltä myö:hemmin voitai-
20823: ole ryhtynyt. Ennen kuvernöörin tiema- siin rakentaa läntisiin ja itäisiin suuntiin
20824: kennuspäätöstä on maJanmittausinsinööri ipailkailistiet Heinäveden,. Enonkosken ja
20825: laatinut tiesuunnasta karta;n ja kustannus- Sa;vonrannan ~pitä;jien eri kyliin, 'joissa ei
20826: arvion, joka nykyoloissa ei enää :vastaa tar- nyt ole minkäJänlaista maantietä. Tämä;n
20827: koitustaan. Tämän johdosta on Enonkos- tien vaikutuspiiriin tulisivat huomattavat
20828: ken kunta anonut uutta tutkimusta tien alueet valtion omistamia maita, yli H,OOO
20829: rakentamista varten v. 1:9133, jota anomusta hehtaa;ria. Valtion maille voisi syntyä uutta
20830: ova;t Heinäv,eden ja Savonrannan !kunnat asutusta ja metsätyömiehille mahdollisuus
20831: ja :niiden piirien nimismie1het puoltaneet. pä:ästä työ;p.aikoille. 'Tuntuu hyvin oudolta,
20832: Tarkoitusta varten ei tie- ja vesirakennus- että valtion omistamissa metsissä täytyy
20833: hallituksen käytettäwissä olevista varoista työväkeä näinkin etelässä majoittaa metsä-
20834: o1e määrärahaa liiennyt. Nyt eduskun- kämp;piin. Valtion metsänhoitajatkin siJtten
20835: nalle jaetussa talousa'l"Viossa v. '19,34 ei sa- pääsisivät paremmin ,ta:rkasta:ma;an, mitä
20836: nOittua tarkoitusta va:rten ole myöskään va- valtion metsissä ta;pa:htuu. Tämä Enonkos-
20837: roja varattu, joten olemme pakoiitetut ken, Heinäveden ja Savonrannan pitäjien
20838: kääntymään mainitussa asiassa -eduskunnan syrjäisin kolkka vaatisi jo viimeinkin maan-
20839: puoleen ja pyydämme asian valaisemiseksi tien, sillä tämä alue on maamme suurimpia
20840: sen lisäksi mitä edellä on mainittu esittää tiettömiä seutuja !Kuopion etelä;puolella.
20841: seuraavaa. Kaikk,een edellä esitettyyn viitaten ·ehdo-
20842: Edellämainittu tiesuunta on noin 15 km. tamme,
20843: pituinen ja tulisi jatkdksi sille tielle, joka !}ttä Eduskunta ottaisi v. 1935
20844: .lähtee Savonlinnasta-IS:äämingin pitåJjän tulo- ja menoarvioon tie- ja vesi-
20845: IV,127.- Luostarinen y. m. 539
20846:
20847: rakennushallituksen käytettäväksi täjän H anhivirrasta Savonrannan
20848: kahdenkymmenentuhannen (20,000) pitäjän Pirttimäen kylän kautta
20849: markan suuruisen määräl"ahan maan- Heinäveden pitäjän Pölläkän kylään.
20850: tietutkimusta varten Enonkosken pi-
20851:
20852: Helsingissä 7 pä.ivänä syyskuuta 1934.
20853:
20854: Alpo 0. LuQSitarinen. Alex Hämäläinen.
20855: V. A. Heiskanen. J. F. Tolonen.
20856: Albin Asikainen. Toivo Halonen.
20857: Emil Juti1a. Reinh. 1Swentorze:llski.
20858: Osk. Salonen. Edv. Pesonen.
20859: A. J. Kosonen . Onni Mäkeläinen.
20860: .A!kseli Brande:r. Heikki Kääriäinen.
20861: Tilda Löthman. Pekka •Kettunen.
20862: J. Takala.
20863:
20864:
20865:
20866:
20867: 68
20868: 540
20869:
20870: IV,128. - iRah. al. N :~o 101.
20871:
20872:
20873:
20874:
20875: Penttala y. m.: Määrärahan osoittamisesta K1tortaneen ja
20876: Seinäjoen välisern 'maantien rakentamista varten.
20877:
20878:
20879: E d!,us'ku n n!a rlre.
20880:
20881: Yleisen ja maakunnallisen liikenteen ke- valmistui sanotun tien kustannusarvio,
20882: hittyessä käy Kuortaneen ja Seinäjoen vä- ollen 4,900,000 markkaa. Pitäen tien ra-
20883: lisen maantien rakentaminen välttämättö- kentamista tärkeänä, on tie- ja vesiraken-
20884: mäksi. Seinäjoella oleva Vaasan läänin nushallitus aikaisemmin esittänyt sen
20885: lääninsairaala, erinäiset yleiset laitokset ja rakennettavaksi työttömyysmäärärahoilla.
20886: liikkeet, sekä Vaasan läänin kuntain yh- Mutta nyttemmin, työolojen kehityttyä
20887: teiset piirisairaalat aiheuttavat jo nykyään edullisemmiksi, ei kuitenkaan liene enää
20888: Keski-Suomesta huomattavan laajan liiken- olemassa edellytyksiä työttömyysmääräraho-
20889: teen Etelä-Pohjanmaan keskukseen, Seinä- jen käyttämiseen tähän tarkoitukseen.
20890: joelle. Samoin useiden Vaasan läänin sisä- Mutta kun tietyöt Karstulan ja Soiuin vä-
20891: maan kuntain, kuten Kuortaneen, Lehti- lisellä osalla loppuivat kuluvan vuoden ai-
20892: mäen, Soiuin ja Karstulan taloudellinen kana, niin vapautui siellä huomattava
20893: liikenne kaipaa yhä voimakkaammin ma1h- määrä työväkeä. Paikkakunnan vähävarai-
20894: dollisimman lyhyttä kulkutietä liikennekes- sen väestön elinehdoille olisi kuitenkin tär-
20895: kuksiin. Nyt on esim. pienen puutavaran keää, että alueilla olisi jatkuvasti suurem-
20896: kuletus markkinoille näiden kuntain pia työmaita käynnissä. Ja kun tämä va-
20897: alueilta matkan pituuden takia miltei kan- pautunut työväki, samoin kuin työvälineet
20898: nattamatonta. ja -johto, saatetaan ilman vaikeuk!sia si-
20899: Suunniteltu tie tulisi huomattavasti ly- joittaa Kuortaneen ja Seinäjoen väliselle
20900: hentämään näistä kunnista matkaa Seinä- osalle, niin voitaisiin järjestää työväestölle
20901: joelle. Samalla tulisi se avaamaan melkein jatkuvaa ansiomahdollisuutta, sekä varata
20902: suoran liikeyhteyden Keski-Suomesta Etelä- paikkakunnalle uusia työtilaisuuksia.
20903: Pohjanmaalle. Sillä aikaisemmin on jo ra- Suurimerkityksellisen yleisliikenteen li-
20904: kennettu tie Kuortaneen ja Lehtimäen vä- säksi tulisi uusi maantie avaamaan laajan
20905: lille ja Lehtimäeltä edelleen Soiuin kun- sisämaan asukkaille uusia taloudellisia ke-
20906: taan. Soiuin ja Karstulan välinen maan- hitysedellytY'ksiä. Tie tulisi kulkemaan laa-
20907: tie valmistui kuluvan vuoden aikana, joten jojen viljelyskelpoisten suoalueitten halki,
20908: rakentamalla Kuortaneen ja Seinäjoen vä- joilla alueilla avautuisi viljelysmahdolli-
20909: linen, noin 35 kilometrin pituinen osa, suudet heti kun liikenne tulisi mahdolli-
20910: tulisi Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen seksi. Samoin huomattava maantiematkan
20911: välille jotenkin suora liikeyhteys. lyhennys aiheuttaisi, että m. m. pienen
20912: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta puutavaran kuljetus sisämaan metsärik-
20913: toimitettiin vuonna 1930 tutkimus ja 1931 kailta alueilta alkaisi käydä kannattavaksi.
20914: IV,12s. - PoottaJa y. m. 541
20915:
20916: Edelläolevan perust·eella kunnioittaen eh- vuoden 1935 menoarvioon 800,000
20917: dotamme, markan määrärahan K uortaneen ja
20918: Seinäjoen välisen maantien rakenta-
20919: että Edttskunta päättäisi ottaa mista varten.
20920:
20921: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1934.
20922:
20923: l1sak p,enttaJa. Heikiiti Vehkaoja.
20924: Jussi Annala. Aino Malkrumäki.
20925: Reino Ala-Kulju. Jalo Lahdensuo.
20926: 0. Peltonen. Karl J. Wenman.
20927: Urho ~~ulova.ara. G. Lindström.
20928: Aug. Syrjänen. G. Andersson.
20929: Jussi Lonkainen. T. Bryggari.
20930: Edward Setä.lä. Matti Lepistö.
20931: Onni Hiltunen. A. Turikka.
20932: Yrjö H. Kesti. Eino Rytin.ki.
20933: J. Koivisto. T. N. Vilhula.
20934: J. Ta1krula.
20935: 542
20936:
20937: IV,129, - Rah. aJ. N:o 102.
20938:
20939:
20940:
20941:
20942: Lepistö y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
20943: tamiseksi Toholammin pohjapuolen maantieltä Eskolan
20944: pysäkillB.
20945:
20946:
20947: E d u s kun n a ll e.
20948:
20949: Viitaten vuoden 1933 valtiopäivillä te- 1935 menoarvioon 600,000 marka;n
20950: kemäämme rahaasia-aloitteeseen N :o 110 eh- suuruisen määrärahan Toholammin
20951: dotamme, pohjapuolen maantieltä Eskola;n py-
20952: säkille johtava;n maantien rakenta-
20953: että Eduskunta ottaisi vuoden miseksi.
20954:
20955: Helsingissä 7 p:nä syyskuuta 1934.
20956:
20957: Ma.tti Lepiisltö. Karl J. Wenman.
20958: Vilj a.mi Xa.lliokoski. G. Lindström.
20959: T. N. Vilhula.. A. Tm-kka.
20960: Otto Toivonen.
20961: 543
20962:
20963: IV,13o, - Rab.. al. N:o 103.
20964:
20965:
20966:
20967:
20968: Kivioja y. m.: Määrärahan osoittamisesta tiesuunnan tut~
20969: kimista varten Raution kirkolta Alavieskan Kähtävän
20970: kylään.
20971:
20972:
20973: E d u s k u n n a ll e.
20974:
20975: Viitaten viime valtiopäivillä ed. Kiviojan että Eduskunta ensi vrwoden meno-
20976: jättämään rah. a'l. N :o 104 ja kulkulaitos- arvion 20 Pl. III lukuun ottaisi 5,000
20977: valiokunnan sen johdosta antamaa!ll lausun- markan määrärahan sopivan tiesuun-
20978: toon, jossa tien tarpeeHisuus myönnetään, nan tutkimiseksi Raution kirkolta
20979: saamme täten e'hdottaa, Alavieskan Kähtävän kylään.
20980:
20981: Helsingissä, syyskuun 6 p :nä 1934.
20982:
20983: Vilho H. Kivioja. Heikki Niskanen.
20984: J. V. Wainio. Yrjö H. Kesti.
20985: Yrjö Hautala. Eli31S Simojoki.
20986: 544
20987:
20988: IV,131. - Rah. al. N:o 104.
20989:
20990:
20991:
20992:
20993: Salo y. m.: Määrärahan osoittamisesta Puolangan pitä-
20994: jässä oleman Auhan kylätien rakentamista varten II:n
20995: luokan ~maantieksi.
20996:
20997:
20998: E d u s k u n n a ll e.
20999:
21000: V. 1933 va:lmi1stui Puolangan ja Pu- mista va~ten v. 1935 aikana. Kun nyt
21001: dasjärven maantieverkostoja yhdistävä toi- valtion talousarviossa ensi vuodelle ei kui-
21002: sen luokan maantie :Puolangan Neulikosta tenkaan ole mää.rärahaa sanottua tietä var-
21003: HirvaskoskeUe Pudas'järvellä. Edellä mai- ten ehdotamme kulllnioittaen,
21004: nitusta Neulikosta jatkuu Puolangan-
21005: Oulun maantielle yhdistävänä osana metsä- ett,ä Eduskunta päättäisi ottaa
21006: ha!llituksen v. 1917 rakennuttama 23 km. vuoden 1935 tulo- ja 'me'l'l;oarvioon
21007: pituinen Auhan kylätie, joka rakennettuna 20 Pl. III luvun 1 momentille
21008: vaan kylätieksi, ei heikon pohjauksensa ja 300,000 markan määrärahan Puolan-
21009: kapeutensa vuoksi voi täyttää maantien gan piträjässä oiev,an .A:uhan paikal-
21010: vaatimuksia. Oulun piiri-insinöörin toi- listien mkentamista V'arten II:n luo-
21011: mesta on sanottu kylätie kartotettu, pun- kan ma(J)ntieksi.
21012: nittu ja laadittu kustannusarvio työn alka-
21013:
21014: Helsingissä 7 p. syyskuuta 1934.
21015:
21016: S. Salo. M. 0. Lruhtela.
21017: Ka.arlo Hänninen. ~usti Arffman.
21018: 545
21019:
21020: IV,132. - Rah. aJ.. N:o 105.
21021:
21022:
21023:
21024:
21025: Salo y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
21026: miseksi Jaalangan asemalta Puokiovaamlle Puolangan--
21027: Vaalan maantiellä.
21028:
21029:
21030: E d u s k u n n a 11 e.
21031:
21032: Eduskunta 'hyväksyi yksimielisesti kul- miseksi, ehdotamme yllämainitun toivomus-
21033: kulaitosvaliokunnan ehdotuksesta ed. Frän- aloitteen perusteluihin viitaten,
21034: tin y. m. toivomusaloitteen N:o 95 (Liit- että Eduskunta ottaisi vuoden
21035: teet 19'34 vp., s. :319) ma:antien rakentami- 1935 tulo- ja menoarvioon 20 Pl.
21036: sesta Puolangan-Vaalan maantieltä Puo- III luvun 1 momentille 500,000 mar-
21037: kiovaarasta J aa1angan asemalle Oulun- kam määräraham maantien rakenta-
21038: Nurmeksen rautatiellä. Kun talousarvioon mista varten Jaalangan asemalta
21039: v:lle 193>5 ei kuitenkaan ole otettu määrä- Puokiovaaralle Puolangan--Vaalan
21040: rahaa sariotun tien rakennustöiden aloitta- maantieZlä.
21041:
21042: He'lsingissä 7 :Päivänä syyskuuta. 1934.
21043:
21044: S. ,Salo. Kus.ti Anffman.
21045: Kaarlo Hänninen. A. Fränti.
21046: M. 0. Lahtela.
21047: 546
21048:
21049: IV,1ss. - Rah. al. N :o 106.
21050:
21051:
21052:
21053:
21054: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta yhdystien raken-
21055: tamiseksi Pudasjärven pitäjän N aamangan kylän Särki-
21056: vaarasta Taivalkosken pitäjän Virkkttseen.
21057:
21058:
21059: E d u s k u n n a 11 e.
21060:
21061: Viitaten ed. Rytingin y. m. vuoden 1934 seuduilta kuljetettavan ruoka- y. m. tava-
21062: valtiopäivien kevätistuntokaudella jätetyn ran kuljetukseen aivan ensi tilassa. Näin
21063: toivomusaloitteen N:o '918 perusteluihin huo- ollen ehdotamme kunnioittaen,
21064: mautamme, että tämän tien tärkeys on
21065: aivan ensiarvoinen. ,suuret kyläryhmät että Eduskunta ottaisi vuoden
21066: tulevat näet tätä tietä tarvitsemaan tule- 1935 tulo- ja menoarvioon 200,000
21067: valle Taiva,lkosken asemalle suoran liiken- markan määrärahan yhdystien ra-
21068: teen saamiseksi,. siitä huolimatta, ettei. kentamiseksi Pudasjärven pitäjän
21069: rautatie ·ensi vuosina tulekaan täysin val- Naamangan kylän Särkivaarasta
21070: miiksi päätepisteeseen saakka. Tietä tar- Taivalkosken pitäjän Virkkuseen.
21071: vitaan työvoimien sekä työmaalle näiltä
21072:
21073: Helsingissä, syyskuun 6 päivänä 1934.
21074:
21075: Eino Rytinki. Yrjö H. K~ti.
21076: 547
21077:
21078: IV,t34. - Rah. ,aJ. N:o 107.
21079:
21080:
21081:
21082:
21083: Hä.mrinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta yhdystien ra-
21084: kentamista varten Oulun-Kuusamon maantiestä Tai-
21085: valkosken----"Raistakan maantieUe.
21086:
21087:
21088: E d u s k u n n a 11 e.
21089:
21090: Toivomusponnessaan 9 p:ltä maaliskuuta kuljetuksessa tulevalle rautatielle j.a uitto-
21091: v. 1932 eduskunta kehoitti hallitusta tut- reiteille.
21092: kituttamaan maantiesuunnan Kuusamon Kun kaiken tämän lisäksi Posion ja
21093: Kuolionvaaralta Kynsiperän kautta Taival- Kuusamon eteläosissa ei ole nyt työttömille
21094: kosken-Raistakan tiehen, pitäen tiesuun- sopivaa työpaikkaa, kun isojaon kesken-
21095: taa tärkeänä ja ehdottaen sen rakennetta- eräisenä ollen ei metsiäkään voida käyttää,
21096: vaksi n. s. erämaan tienä. Kesällä v. 1933 pitäisi edellämainittu tie saada jo ensi
21097: on mainittu tiesuunta tangoitettu 'ja kus- vuonna rakenteille.
21098: tannusarvio, niinkuin olemme saaneet tie- Näihin seikkoihin viitaten ehdotamme,
21099: tää, valmistunee syiksyn kuluessa.
21100: Tämä noin 3'5 km. pitkä tie tulisi kul- että Eduskunta vuoden 1935 me-
21101: kemaan tasaista maastoa erinomaisen hyvän noarvioon ottaisi 500,000 markkaa
21102: suovyöhykkeen sivua ja yhdistämään muu- KU()lion seudulta Oulun-Kuusamon
21103: hun maailmaan 1Purnuvaaran, Kynsiperän tiestä Kynsiperän kautta Taivalkos-
21104: ja Jokilammin asutukset, joista vain jalka- ken-Raistakan tiehen johtavan
21105: polkua myöten on näihin saakJm päästy yhdystien rakentamiseksi erämaan
21106: maantielle. Mainittu tie tulee myöskin ole~ tienä.
21107: maan suurimerkityksellinen puutavaran
21108:
21109: Helsingissä 10 p:nä syyskuuta 1934.
21110:
21111: Ka;amlo Hänninen. M. 0. Lahtela.
21112: Lauri Kaij.alainen. 'S. Salo.
21113: J. Trukala.
21114:
21115:
21116:
21117:
21118: 69
21119: 548
21120:
21121: IV,135. - Ra.h. al. N:o 108.
21122:
21123:
21124:
21125:
21126: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta yhdystien raken-
21127: tamista varten Pudasjärven-Sarajärven maantiestä Ra-
21128: nuan-Kelahaaran maantiehen.
21129:
21130:
21131: E d u s k u n n a ll e.
21132:
21133: Viitaten vuoden 1'933 valtiopäivillä jä- että Eduskunta ottaisi 'Vuoden
21134: tettyyn rahaasia-aloitteeseen N: o 123 ja 1935 tulo- ja menoarvioon 200,000
21135: vuonna 1934 jätettyihin toivomusaloittei- markan määrärahan Pohjois-Suomen
21136: siin N:ot 97-103, sekä kulkulaitosvalio- ja Karjalan maantiekomitean ehdo-
21137: kunnan ja eduskunnan myönteiseen pää- tuksen mukaan yhdystien rakenta-
21138: tökseen kevätistuntokaudelta 1934, ehdo- miseksi Pudasjärven-Sarajärven
21139: tamme kunnioittaen, maantiestä Ranuan-Kelahaaran
21140: maantiehen.
21141:
21142: Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1934.
21143:
21144: Eino Rytinki. Yrjö H. .Kesti.
21145: 549
21146:
21147: IV,136. - :Riah. al. N:o 109.
21148:
21149:
21150:
21151:
21152: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta yhdystien raken-
21153: tamista varten Ranuan-Impiöjärven maantiestä Män-
21154: tyjärven kautta Posion kuntaan.
21155:
21156:
21157: E dusk unnaU e.
21158:
21159: Viitaten vuoden 1933, valtiopäivillä jä- 1935 tulo- ja menoarvioon 500,000
21160: tettyyn railiaasia-aloitteeseen N: o 99 sekä markan suuruisen määrärahan yh-
21161: vuonna 19'34 jätettyi:hin toivomusaloittei- dystien rakentamista varten Ranuan
21162: siin N:ot 104--105 ehdotamme kunnioit- Impiöjärven maantiestä Mäntyjär-
21163: taen, ven kautta Posion kuntaan.
21164: että Eduskunta ottaisi vuoden
21165:
21166: Helsingissä syySkuun 5 päivänä 1934.
21167:
21168: Eino Rytinki. Yrjö H. Kesti.
21169: 550
21170:
21171: IV,137. - Rah. al. N:o 110.
21172:
21173:
21174:
21175:
21176: Hänninen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Tavajärven
21177: maantien jatkamista varten Aittakttmmusta Siikalai-
21178: seen.
21179:
21180:
21181: E d u s k u n n a 11 e.
21182:
21183: Kuusamon Tavajä.rven maantien jatka- Viitaten tämän lisäksi niihin perustelui-
21184: minen Aittakummusta Siikalaiseen, lähelle hin, joita olemme esittäneet vuoden 1933
21185: Venäjän rajaa, kuuluu Pohjois-Suomen ja valtiopäivillä esittämässämme rahaasia-
21186: Karjalan maantiekomitean ehdotuksiin. alaitteessa N :o 8'5, saamme kunnioittaen
21187: Tiesuunta on mitattu sekä kustannusarvio ehdottaa,
21188: laadittu. Sen mukaan tämän tiheälle !Pai-
21189: kalliselle asutukselle, raja:vartiostolle, asu- että Eduskunta vuoden 1935 tulo-
21190: tuksen lruajenemiselle ja rajaerämaan kuu- ja menoarvioon ottaisi 500,000 mark-
21191: simetsien käytölle tärkeän tien :rakentami- kaa T.avajärven maantien jatkami-
21192: nen tulisi maksamaan noin 1,700,000 mark- seksi Aittakttmmusta Siikalaiseen.
21193: kaa. Työttömyyssyytkin paikoittaisivat tie-
21194: rakennuksen pikaiseen aloittamiseen.
21195:
21196: Helsingissä 10 p :nä syyskuuta 1934.
21197:
21198: Kaarlo Hänninen. J. Takala.
21199: S. Salo. M. 0. Lahte~a..
21200: 551
21201:
21202: IV,13s. - Ra.h. al. N:o 111.
21203:
21204:
21205:
21206:
21207: Hänninen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Haatajan-
21208: Lohirannan maantien rakentamista varten.
21209:
21210:
21211: :E d u s k u n n a ll e.
21212:
21213: Toivomusponnessaan 9 p :Itä maaliskuuta duille, olisi kyseessäoleva maantietyö jo
21214: v. 1'9-32 eduskunta kehoitti hallitusta tut- ensi vuonna a:loitettava ja määräraha sitä
21215: ikituttamaan n. s. Lohirannan tiesuunnan, vwrten valtion budjettiin varattava. Edel-
21216: joka haanatienä ,eroaisi Kuusamon~Rova lämainittu tiesuunta on jo tutkittu, mutta
21217: niemen tiestä Ha:atajan läheltä ja Kitka- kustannusarvio ei vielä ole aivan va1mis.
21218: järven eteläpuolta kulkien yhdistäisi seutu- Edellä esitettyihin perusteluihin nojaten
21219: kunnan asutulksen valtamaantiehen. Tä:llä ehdotamme,
21220: maantiellä tulisi olemaan merkitystä myös
21221: valtion metsätaloudelle, koska se tulisi kul- että Eduskunta vuoden 1935 tulo-
21222: kemaan Kitkajärven ja Livojärven välisen ja menoarvioon ottaisi 400,000
21223: tukin siirtolaitteen kautta. markkaa H aatajan-Lohirannan tien
21224: Kun lisäksi työolojen järjestely vaatisi rakentamiseksi.
21225: jotakin sopivaa maantietyötä näille seu-
21226:
21227: Helsingissä 10 p :nä syyskuuta 19,3'4.
21228:
21229: Kaarlo Hänninen. M. 0. Lahtela.
21230: J. Takala. Lauri Kaijalainen.
21231: S. SaJo.
21232: 552
21233:
21234: IV,139. - Rwh. ,aJ, N :o 112.
21235:
21236:
21237:
21238:
21239: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven-
21240: Luusuan maamtien rakentamista varten.
21241:
21242:
21243: E d u s k u n n a 11 e.
21244:
21245: Kysymys maantien rakentamisesta Kemi- kylä. Tien rakentaminen olisi jo tältä kwn-
21246: järven kirkonkylästä l1uusuan kylään ja nalta katsoen mahdollisimman pian toteu-
21247: edelleen Juujärven kylän kautta pitkin tettava.
21248: Kemijokivartta Rovaniemen Pekkalan ky- Kaiken tämän lisäksi olisi kyseessä oleva
21249: lään siellä yhdistettäväksi Rovaniemen Po- tie rakennettava mahdollisimman pian sii-
21250: sion maantiehen on ollut vuosikymmeniä henkin nähden, että 35 vuotta kestänyt iso-
21251: vireillä. Tietä ryhdyttiinkin rakentamaan jakotyö on vihdoinkin niin pitkälle edisty-
21252: mainitun Luusuan kylän ja Pekkalan ky- nyt, että tiluspalstoje.n suunnittelu ja sijoi-
21253: län väliselle alueelle jo v. 1929, alkaen ra- tus Alakylässä, jossa tie tulee rakennetta-
21254: kennustyöt Luusuan kylästä. Tien raken- va:ksi yli 20 km., aletaan ensi vuoden ai-
21255: nustyöt ovat edistyneet niin, että tiestä kana. Kun sille alueelle, johon puheena-
21256: Luusuan ja Juujärven kylien välinen noin oleva tie on rakennettava, tulee sato'ja tilus-
21257: 16 km. pitkä taival lähelle Juujärven ky- palstoja, olisi tie ennen tiluspalstojen sijoi-
21258: lää on saatu rakennetuksi osaksi valmiiksi, tusta rakennettava, jotta tiluspalstat, kylä-
21259: osa·ksi vain pohjatuksi jo 1932. KesäUä ja tilustiet voitaisiin sijoittaa jo rakenne-
21260: 1'933 on sanottua tietä alettu rakentaa Ro- tun tien mukaan. Jos tiluspalstojen sijoi-
21261: vaniemen Pekkalan kylästä päin ja valmis- tus toimitetaan ennen tien rakentamista,
21262: tunee se Juujärven kylän 1iihettyville jää- on siitä seurauksena, että tiluspalstat tule-
21263: neeseen Luusuan-Juujärven tiepätkään vat tien jäiestäpäin rakentamisella joko
21264: asti tämän vuoden aikana. Kemi•järven osaksi tai kokonaan pilaan silvotuiksi.
21265: kirkonkylän ja Luusuan kylän välistä osaa Jaon kunnollisen suorittamisen kannalta
21266: tästä tiestä ei ole vielä alettu rakentaa eikä l.mtsoenkin on tien pikainen rakentaminen
21267: siilhen ole ensi vuoden tulo- ja menoarvio- aivan välttämätön, johon olisi kiinnitettävä
21268: esitykseen merkitty määrära;haa. Kun erikoista 'huomiota, ikoska se vahinko, joka
21269: mainitusta Luusuan kylästä Kemijärven siten voidaan aiheuttaa, on vielä vältettä-
21270: kirkonkyllään ei ole minkäänlaista maan- ,vissä.
21271: tietä, vaikka Luusuan kylässä ja sitä alem- Puheena olevan tien rakentamista ei ole
21272: pana olevassa Juujärven kylässä, jotka kuu- enää mitään syytä lykätä tuonnemmaksi.
21273: luvat Kemijärven kuntaan, on yli 1,000 asu- Tien rakentaminen olisi suoritettava niin
21274: kasta, on maantien tarve jo näiden kylien pian kuin Luusuan-Pekkalan välinen tie-
21275: asukkaitten kannalta katsottuna perin osa on valmistunut, sillä viimemainitulla
21276: tärkeä, koska heidän samoin kuin Luusuan tieosalla ei ole mitään merkitystä liiken-
21277: ja kirkonkylän välillä olevain asukasten teelle ilman että tie jatketaan Kemijärven
21278: ainoa liikekeskus on Kemijärven kirkon- kirkonkylään asti.
21279: IV,139. - Lahtela y. m. 553
21280:
21281: Tämä tie on yksi niistä tärkeimmistä alettava Luusuan ja kirkonkylän puolei-
21282: tuloteistä, joka johtaa Etelä-Kemijärve.n sesta päästä, koska molemmissa kylissä ja
21283: liikenteen jo valmistuneelle Kemijärven näiden välissä olevassa Alakylässä on pal-
21284: rautatien pääteasemalle, joka on Kemijär~ jon työttömiä ja tulee olemaan ensi vuon-
21285: ven kirkonkylän läheisyydessä. Tähänkin nakin, jollei työtilaisuuksien saamiseksi
21286: nähde.n olisi tie rakennettava niin nopeasti ryhdytä e.ntistä tehokkaampiin toimenpitei-
21287: kuin se on mahdollista. Tien rakenteille siin ja nosteta huomattavasti palkkoja.
21288: paneminen työttömyyden torjumisen kan- Kun rakenteilla ollut Kemijärven-Pelko-
21289: nalta katsoenkin olisi perin tarpeellinen. se.nniemen maantie Kemijärven kunnan
21290: Onhan tunnettua, että Kemijärven kunnassa alueella valmistuu tässä kuussa ja Luu-
21291: viimeiste.n kolmen vuoden aikana on ollut suan-Pekkalan maantietä rakennetaan Ro-
21292: työttömyys väestömäärään nähden suu- vanieme.n kunnan alueella, ei ensi vuonna
21293: rempi kuin esim. Helsingin kaupungissa,, Kemijärven kunnan ,alueella ole rakennet-
21294: mikä on johtunut siitä, että sinne on vir. tavana mitään maantietä. Tähänkin kat-
21295: rannut aikaisempina vuosina tukkitöiden soen olisi puheenaoleva Kemijärven kirkon-
21296: ~houkuttelemana paljon aivan varatonta kylän-Luusuan maantie pantava raken-
21297: työläisV'äestöä kautta maan, joille ei pai- teille mahdollisimman pian. Rake.nteille
21298: kallinen väestö kykene hankkimaan työtä, panemiselle ei myöskään ole mitään esteitä,
21299: koska se itsekin, lamakauden vaikutuksesta koska suunnitelma ja kustannusarvio tietä
21300: ja monina viime vuosina kärsimänsä suu- varten on laadittu jo useita vuosia sitten.
21301: ren ,heinäkadon vuoksi, on joutunut elä- Edellä esille tuotuun viitaten ehdo-
21302: mään ansiotyöstä. 'Dällä tierakennustyöllä tamme kunnioittaen,
21303: voidaan siis, samalla kun tien tarve tulee
21304: tyydytetyksi, antaa sadoille puutetta kärsi- että Eduskunta päättäisi vuoden
21305: ville työläisille toimeentulomahdollisuus, 1935 tulo- ja menoarvioon ottaa
21306: tarvitsematta heidän elää työttöminä köy- Kemijärven kirkonkylän-Luusuan
21307: häinhoidon varassa. maantien rakentamiseen 600,000
21308: Tien rakentaminen olisi samanaikaisesti markkaa.
21309:
21310: Helsingissä, !Syyskuun 7 päivänä 1934.
21311:
21312: M. 0. Laibtela. Kaarlo Hänninen.
21313: Kusti Arffman. Lauri Xaijalainen.
21314: s. Salo.
21315: 554
21316:
21317: IV,14o. - Rrub. aJ. N :o 113.
21318:
21319:
21320:
21321:
21322: Lalhtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kuolajärven kir-
21323: konkylän-Lampelan---V uosnajärven---Tuutijärven erä-
21324: maantien rakentamista varten.
21325:
21326:
21327: E d u s k u n n a ll e.
21328:
21329: Viittaamalla vuoden 19,33 valtiopäiville vuoden 1935 tulo- ja menoarvioon
21330: jätetyn railiaasia-aloitteen N: o 92 peruste- K uolajärven kirkonkylän-Lampelan
21331: luihin kunnioittaen ehdotamme, -Vuosnajärven-Tuutijärven erä-
21332: maantien rakentamiseen 500,000
21333: että Eduskunta päättäisi ottaa markkaa.
21334:
21335: Helsingissä, syyskuun 10 päivänä 1934.
21336:
21337: M. 0. Lahtela. S. Salo.
21338: Kaarlo Hänninen. Lauri Kaijalainen.
21339: J. Takala.
21340: 555
21341:
21342: IV,14t. - Rlah. al. N:o 114.
21343:
21344:
21345:
21346:
21347: Koivuranta y. m.: iifäärärahan osoittamisesta Pellonkylän
21348: ja Meltauksen välisen ntaantierakenn"IMtyön jatkamista
21349: varten.
21350:
21351:
21352: E d u s ik u n n a 11 e.
21353:
21354: V. 19~4 talousarviota käsitellessään la1u- on erikoisen kipeän tarpeen vaatima, jonka
21355: sui eduskunta että työttömyyden vastusta- Pohjois~Suomen ja Karjalan maantiekomi-
21356: miseen varattuja varoja voidaan käyttää teakin on todennut, ja kun kaikesta huoli-
21357: m. m. 'Turtolan pitäjän Pellon !kylästä Ro- matta ei ensi vuodenkaan talousarvioesi-
21358: vaniemen pitäjän Meltauikseen suunnitellun tykseen ole otettu määrärahaa kyseellisen
21359: maantien raJkennustyön jatkamiseen kulu- maantien rakentamiseksi, ehdotamme kun-
21360: vana vuonna. Näin ei kuitenkaan ole ta- nioittaen,
21361: pruhtunut, vaikka m. m. kulkulaitosvalio-
21362: kunta antamassaan lausunnossa (lausunto että Eduskunta päättäisi ottaa v.
21363: N:o 1 v. 1933 vp.) pitää kysymyksessä ole- 1935 talousarvioon 1 milj. markan
21364: van maantien rakennustyön loppuunsaat- suuruisen määrärahan Turtolan pi-
21365: tamista tärkeänä ja välttämättömänä, minkä täjän Pellonkylän ja Rovanie,men
21366: mielipiteen myöskin eduskunta on hyväksy- pitäjän M eUauksen välisen maantien
21367: nyt. Kun tämän maantien aikaansaaminen rakennustyön jatkamis,ta varten.
21368:
21369: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 19!34.
21370:
21371: Janne Koivuranta. K. A. Lohi.
21372: Emil Jutila. Matti Miilcld.
21373: Viljo Venho. M. 0. Lahtela.
21374: Lauri Kaijalainen.
21375:
21376:
21377:
21378:
21379: 70
21380: 556
21381:
21382: IV,142. - Rah. al. N:o 115.
21383:
21384:
21385:
21386:
21387: Tapaninen y. m.: Miilirärahan osoitta;misesta Ylitornion pi-
21388: täjän Luomajokilaakson asutustien rakentamista varten.
21389:
21390:
21391: E d u s k u n n a ll e.
21392:
21393: Tornionlaaksossa, joen kapealla, asutulla jentamiselle mahdollisuuksia nykyisestään
21394: rantakaistaleella monin paikoin vallitseva monenkertaisen määrän. Arviolta voitaisiin
21395: liikanainen väestötiheys ja viljelyskelpoi- siellä menestyksellisesti ainakin 3--4,000
21396: sen maan niukkuus ovat senjälkeen, kun hehtaaria ensiluokkaista, viljelyskelpoista
21397: Tornionjoeltakin Amerikkaan suuntautunut maata saattaa viljelykseen. Tämä ei kuiten-
21398: vilkas siirtolaisliike tyrehtyi, yhdessä eräi- kaan voi tapahtua niin kauan, kuin r_.uoma-
21399: den muiden tekijöiden kanssa alkaneet no- jokilaaksoa viljellään vain rannasta käsin
21400: peasti köyhdyttää jokilaakson muinoin vau- huonojen metsäpolkujen takaa ulkoviljelyk-
21401: rasta väestöä. Tämä on pakottanut sen vii- sinä. Merkkejä siihen, että itse asutus laa-
21402: meisten parin vuosikymmenen aikana teke- jenee tälle uudelle viljelysalueelle, on jo
21403: mään yhä tarmokkaampia yrityksiä vilje- olemassa, ja kun tämä väestön siirtyminen
21404: lyksen laajentamiseksi rannasta syvemmälle tänne pääsisi jatkumaan, niinkuin asukkai-
21405: sisämaahan. Ylitornion kirkolta etelään den yhteinen harras toivomus on, muodos-
21406: päin sijaitsevat Nuotiorannan, Armassaa- tuisi Luomajokivarresta uusi, toimeentuleva
21407: ren, Kainuunkylän, Poikkilahden ja Pekan- viljelysseutu, joka pitkiksi ajoiksi tyydyt-
21408: pään kylät, jotka asuvat jokivartta yhtä- täisi uuden viljelysalan tarpeen seutukun-
21409: mittaisena viljelysalueena noin 2 penikul- nalla.
21410: man pituudelta, ovat tällöin joutuneet otta- Tähän tulokseen pääsemiseksi eivät mai-
21411: maan esille kysymyksen jokivarresta 5-8 nittujen kylien omat varat kuitenkaan
21412: kilometrin etäisyydellä vaaraselänteen ta- riitä, sillä suurin osa niistä, joiden omis-
21413: kana sijaitsevan, Tornionjoen kanssa yh- tuksessa maita Luomajokivarressa on, ovat
21414: densuuntaisen Luomajokilaakson saattami- varattornia pienviljelijöitä, osittain itsenäis-
21415: sesta viljelykseen. Vuosi vuodelta onkin tyneitä pikkutorppareita, joiden parhaana
21416: asukkaiden sitkeillä ponnistuksilla ja osit- rikkautena on suuri lapsimäärä. Ensim-
21417: tain valtionavun turvin hehtaarinala toi- mäinen ehto uuden viljelysseudun voimape-
21418: sensa jälkeen raivattu pelloksi, niin että räiselle raivaamiselle jokivarteen on asutus-
21419: siellä viljelty alue on Nuotiorannan kylän tien rakentaminen pitkin joen läntistä ran-
21420: kohdalla 13 hehtaaria, Ylisellä vuomalla taa alkaen Tornionlaakson maantiestä Nuo-
21421: 49.5 hehtaaria, Alasella vuomalla 117 heh- tionrannan kylän kohdalla ja päättyen sa-
21422: taaria ja Pekanpään kyläläisillä 20.7 5 heh- maan maantiehen Pekanpään rautatiepysä-
21423: taaria. Monella asukkaalla on näillä vilje- kin luona, siis n. 2 penikulman pituudelta.
21424: lyksillänsä tässä erittäin hyväpohjaisessa jo- Rakennuskustannukset, arviolta 600,000
21425: kilaaksossa parhaat peltonsa, monella pikku- markkaa, olisivat suoritettavat valtion va-
21426: eläjällä suurin osa viljelmiänsä. Luomajoki- roista.
21427: laakso tarjoaisi kuitenkin viljelyksen laa- Kun viljelysyritys Luomajokivarressa on
21428: IV,142,- Tapaninen y. m. 557
21429:
21430: jo runsaasti yli kymmenen vuoden kamp- Sekä hallitus että eduskunta on valta-
21431: paillut niitä vaikeuksia vastaan, mitä kul- kunnan itsenäistymisen jälkeen eri asiayh-
21432: kuyhteyden puute sille tietää, kun taloudel- teyksissä tehostanut maan laiminlyötyjen
21433: linen ahdinkotila seudulla on viime aikoina rajaseutujen elämän ja olojen kaikinpuoli-
21434: tullut erittäin vaikeaksi ja kun myöntei- sen lujittamisen välttämättömyyttä. Tämän
21435: seen ratkaisuun pääsemiseksi asiassa sen- seudun väestön yksimielinen vakaumus on,
21436: tähden vaaditaan nopeita toimenpiteitä, että edellä esitetty toimenpide olisi mitä
21437: olisi rakennettavan asutustien perustavat tehokkain keino huolestuttavan asutuskysy-
21438: työt saatava alulle mitä pikimmin, ja sitä myksen ratkaisemiseksi tällä osalla rajaseu-
21439: varten jo ensi vuoden valtion tulo- ja me- tua, ja sen harras toivomus sentähden on
21440: noarvioon otettava tarvittava 200,000 mar- että tämä asutustiehanke voitaisiin pikai-
21441: kan suuruinen rahamäärä. Se valtionapu, sesti saattaa myönteiseen tulokseen.
21442: joka Keskusmetsäseura Tapion kautta on Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, eh-
21443: nyt jo lainoina ja avustuksina myönnetty dotamme kunnioittaen,
21444: Luomajokilaakson eräiden osien kuivattami-
21445: seksi, ja joilla varoilla sinne kaivetaan yli että Eduskunta vuoden 1935 tulo-
21446: 50 km kuivatusojia, tulisi siten myös pa- ja menoarvioon ottaisi 200,000 mark-
21447: remmm ja nopeammin asutusta hyödyttä- kaa Ylitornion pitäjässä sijaitsevaan
21448: mään. Luomajokilaaksoon rakennettavan
21449: asutustien töitten aloittamiseksi.
21450:
21451: Helsingissä, syyskuun 10 päivänä 1934.
21452:
21453: L. P. Ta.paninen. K. A. Lohi.
21454: 558
21455:
21456: IV,143. - Rah. al. N :o 116.
21457:
21458:
21459:
21460:
21461: Kaijalainen y. m.: Mää1·ärahan osoittamisesta Pelkosen-
21462: niemen-Kairalan maantien rakentamista varten.
21463:
21464:
21465: E d u s k u n nalle.
21466:
21467: ·Antoossaam lausuntonsa v. 1933 valtio- maam:tien rakennustöiden aloittamiseen jo
21468: päivillä ·eduskunna:lle osoittama:mme rah. tältäkin kannalta ollaan pwkoitettuja kiin-
21469: al. N:o 109 johdosta (Liitteet I-XIII s. nittämään aivan lähiaikoina huomiota.
21470: 370) lausui kulkulajtosvaliokunta seuraa-
21471: 1 Mutta muodostukoon työtilanne paikkakun-
21472: vaa: nalla lälhitulevaisuudessa minkälaiseksi ta-
21473: ,Aloitteessa N: o 109 mainittu Pelkosen- hansa, ei mielestämme ole mitään peTus-
21474: niemen-ISodankylän maantie on tärkeim- .teltua syytä lykätä enää tämän tien raken-
21475: piä nyt pu!heenaolevissa aloitteissa smunni- tamista.. Rovaniemen-1Kemijä:rven äsken
21476: teltuja teitä. 1Sodankylän ja P-elkosennie- valmistunut rata on tullut malksamaan Sa-
21477: men huomattavat asutusalueet, joiden väli- takunta miljoonaa, ma~kkaa,, jonka vuoksi,
21478: set 1kulkutiet ovat tä:tä nykyä aivan puut- jos mielitään pitää kiinni siitä, että tästä
21479: teelliset, saisivat ehdotetun .tien kautta radasta olisi myös vast.aavaa hyötyä val-
21480: kauan kaivatun ja taTpeellisen. yhteyden. tiolle,. olisi maanti.everikosto Tadan vaikutus-
21481: Sen ohessa t1e, liittyen jo. rakennettavlllna .piirissä saata.va mahdollisimmam tehok-
21482: olevaan Kemijärven~Pelkosenniemen maan- kaaksi. Tärkein Kemijärven rataan kohdis-
21483: tiehen, tulisi larujentamaan piakkoin. val- tuva maantie tulee olemaan K·emijärvellr-
21484: mistuvan Rovaniemen--{Kemijärv,en II'auta- Pelkosenniemen maan6en välttämätön
21485: tien vaikutoopiiriä. VaEokunta on maini- jatko: Pelkosenniemen--1Kairalan-Sodan-
21486: tuista syistä sitä mieltä, että Pelkosennie- kylän maantie. Kun Kemijä:rv·en---<Pelko-
21487: men--iSodaukyläu vä:linen maantie .olisi senniemen maant1e valmistuu .tänä syksynä,
21488: ensi tilassa saatava rakennetuksi. Koska olisi sitä niinmuodoin ilman keskeytystä
21489: kuitenkin tien a~kuosa.nkin Pelkosenniemen edelleen ja1Jkettava ja tällöin pantarva ra-
21490: ---Kairalan välin raikentarrnisella voidaan kenteille Pellkosenn1emellr----[Kairalan väli-
21491: saada huomattava parannus :paikallisiin lii- nen tieos.a, jonka pituus on ainoastaan n.
21492: kenneyhteyksiin, olisi aloitteessa ehdotettu 8 km. Sen merkitys ei ole ainoastaan siinä,
21493: 300,000 marlkan määräraha tällä kemaHa että se saattaa mkenneyhteyteen sumen
21494: myönnettävä tarkoitukseen.'' Kairalan kylän, :vaan myöskin siinä, että
21495: Aloitteeseen suhtautui myönteisesti myös- trumän .runkotien valmistuttua voidaan
21496: kin valtiovarainva;liokunta, jääden kuiten- etäällä siitä olevat muut kyiäryhmät kylä-
21497: kin rakennustöiden alottaminen rii~m>u teiden a:vulla saada liikenneyhteyteen.
21498: maan paikkakunnalla rvallitsevasta työttö- Katsoen siihen mahdollisuuteen, että Pel-
21499: myystilanteesta. Työnsaantimahdollisuudet kosenniemen---1Kairalan tieosan rakennus-
21500: kuluvana syiksynä ,Pelkosenniemellä eiviilt töiden aloittamiseen joudutaan käyttämääm.
21501: ole vielä kokonaisuudessa31n tiedossa ja il- työttömyysvaroja jo kuluvana syk-
21502: meistä on, että Pelkosenniemen-Kairalan synä ja kun myöskin on mahdollista, että
21503: IV,143. - Kaija~lainen y. m. 559
21504:
21505: Kemij.ärven-<P~Hwsenniemen maantiera- kunta puolsi kä;ytettäväksi tarkoitukseen jo
21506: kennukselta saatta;a ·jäädä [pieni ylijäämä kuluvana vuonna.
21507: sille myönnetystä määrärahasta, jonka Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
21508: säästö voitaisiin käyttää Pelkosenniemen- kunnioittaen,
21509: Kairalan maantiehen, näyttää siltä, että
21510: näiden se~kkojen nojalla ensi: vuonna voi- että Eduskunta ottaisi vuoden
21511: taisiin tulla toimeen ~ienemmällä määirä- 1935 tulo- ja menoarvioon 200,000
21512: rahalla kuin mitä v. 1933t valtiopäivinä te- markkaa Pelkosenniemen--Kairalan
21513: kemässämme ralhaasia·aloitteessa ehdotim- maantien rakentamista varten.
21514: me ja jonka määräll'ahan kulkulaitosvalio-
21515:
21516: Helsingissä syyskuun 7 p :nä 19M.
21517:
21518: Lauri Kaijalainen. Viljo Ven:ho.
21519: M. 0. Lahtela. Uuno Hannula.
21520: 560
21521:
21522: IV,l44. - IRah. al. N:o 117.
21523:
21524:
21525:
21526:
21527: Kaijalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Savukos-
21528: ker~r-Martinkylän maantien rakennustöiden aloittamista
21529: varten.
21530:
21531:
21532: Eduskunnalle.
21533:
21534: Viittaamalla rah. a:l. N: o 103 v. 1933 koskevien suunnitelmiensa yhteydessä kiin-
21535: valtiopäivillä (Liitteet I-XIII, s. 363) nittänyt huomiota ·eduskunnan tekemään
21536: ja sen johdosta kulkulaitosvaliokunnan ja myönteiseen päätökseen Savukosken-Mar-
21537: valtiovarainvaliokunnan antamiin myöntei- tinkylän maantien rakentamista koskevassa
21538: siin lausuntoihin, pyydämme lisäksi esit- asiassa.
21539: t>ää seuraavaa. Siitä huolimatta, että muiden seikkojen
21540: Savukosken-Martinkylän maantien ra- ohella olisi hallituksen täytynyt olla tie-
21541: kentamista kiirehtii edellä mainitussa aloit- toinen myöskin edellä mainitun asutU!stien
21542: teessamme esittämiemme näkökohtien li- rakentamisesta, ei mainitsemaamme tietä
21543: säksi se seikka, että nyttemmin on asutus- varten kuitenkaan ole esitetty määrärahaa
21544: hallituksen toimesta rakennettu tie Värriön ensi vuoden tulo- ja menoarviossa, jonka
21545: asutusaluee'lta Savukosken-Martinkylän vuoksi kunnioittaen ehdotamme,
21546: maantiesuunnan varteen siinä mielessä,
21547: että sanotun asutusalueen asukkaat pääsi- että Eduskunta ottaisi v. 1935
21548: sivät liikenneyhteyteen ISavukosken>----<Mar- tulo- ja menoarvioon 150,000 mark-
21549: tinkylän maantien valmistuttua. Ilmeisesti kaa Savukosker~r-Martinkylän maan-
21550: on asutushallitus Värriön asutusaluetta tien rakennustöiden aloittamiseksi.
21551:
21552: Helsingissä syyskuun 7 p :nä 1934.
21553:
21554: Lauri Kaijalainen. Uuno Hannula.
21555: M. 0. Lahtela. Kaarlo Hänninen.
21556: Viljo Venho.
21557: 561
21558:
21559: IV,145. - Rah. al. N :o 118.
21560:
21561:
21562:
21563:
21564: Ka.ijalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Vaalajär-
21565: ve71r---Jeesiön maantien rakentamista varten.
21566:
21567:
21568: E d u s k u n n a II e.
21569:
21570: Viitaten v. 1933 valtiopäivillä tekemääm- että Eduskunta ottaisi v. 1935
21571: me ralli. al. N:o 112 (Liitteet I-XIII, s. tulo- ja menoarvioon 150,000 mark-
21572: 374) ehdotamme kunnioittaen, kaa maantien rakentamista varten
21573: Sodankylän V aalajärveltä J eesiön
21574: kylään.
21575:
21576: Helsingissä, syyskuun 7 p :nä 1934.
21577:
21578: Lauri Xa.ijalainen. Uuno Hannula.
21579: M. 0. Lahtela.
21580: 562
21581:
21582: IV,116. - Rah. aJ.. N :o 119.
21583:
21584:
21585:
21586:
21587: Kaijalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kittilän-
21588: Enontekiön maantien rakennustöiden aloittamista var-
21589: ten.
21590:
21591:
21592: E d u s k u n n a ll e.
21593:
21594: Viitaten v. 1933 valtiopäivillä tekemääm- joka vaatii mielestämme huomiota. Haital-
21595: me ra:h. a1. N :o 102 (Liitteet I-XIII s. lisimpana näyttäytyy epäkohta kuitenkin
21596: 362) pyydämme tämän lisäksi kiinnittää siinä, että tienpuute muodostaa Kittilän ja
21597: eduskunnan huomiota seuraavaan. Enontekiön pitäjien välillä olevien lukuis-
21598: Kittilän-Enontekiön maantien rakenta- ten kyläkuntien taloudelliselle vaurastumi-
21599: mista kiirehtivät edelleenkin molemmissa selle esteen, joka ei poistu, ennenkuin nämä
21600: mainituissa kunnissa peräti rajoitetut työn- seudut saatetaan liikenneyhteyteen. Pyy-
21601: saantimahdollisuudet. Tosin on Kittilän dämme sen vuoksi kunnioittaen ehdottaa,
21602: eteläosissa tilannetta voitu jotenkin hoitaa
21603: metsätöiden avulla, mutta kunnan pohjois- että Eduskunta ottaisi vuoden 1935
21604: osassa oleva laaja erämaa-asutus on suurim- tulo- ja menoarvioon 200,000 mark-
21605: maksi osaksi jäänyt näistä töistä osatto- kaa Kittilän-Enontekiön maantien
21606: maksi. Tämä on jo sinänsä sellainen seikka, rakennustöiden aloittamiseksi.
21607:
21608: Helsingissä, syyskuun 7 p :nä 1934.
21609:
21610: Lauri Kaijalainen. M. 0. Lahtela.
21611: K. A. Lohi. Uuno Hannula.
21612: 563
21613:
21614: IV,t47. - Rah. al. N:o 120.
21615:
21616:
21617:
21618:
21619: Kaijalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Palojoen-
21620: suun-Kaareswvannon maantien rakentamista varten.
21621:
21622:
21623: Ed u s kun n a 11 e.
21624:
21625: V. 1933 valtiopäivillä teki eduskunta Kaaresuvannon-1Kil:piJSijärven maantien
21626: myönteisen päätöksen Palojoensuun-Kaa1.. merkitys ole suinilman ykisino'maan paikal-
21627: resuvannon-Kilpisjärven maantieraken- lista, vaan ensi si'jassa yleisvaltwkum.na;llista
21628: nustöiden aloittamisesta ku:luvana vuonna. laatua. Sen a:vu1la saa,tetaan ikoko Lä:nsi-
21629: Tässä tarr<koituksessa on valhvistettu suun- Lruppi kansainrväiisen ma1tlkailun piiriin, ja
21630: nitelma, joka tarlkoi,ttaa swnotun maantien kun tarkastellaan Norjan maantiesuunnitel-
21631: ensimmäisen jakson: Palojoensuu-Kilpis- mia pohjoisessa, dlisi kysymylksessä olevan
21632: järvi ralkentamista. Kun Enornt~kiön pitä- maantien rakentamista syytä kaikin tavoin
21633: jässä, kuten tunnettua, ei ole ma!hdolli- kiirehtiä, ettei meootettäisi niitä tuloja,
21634: suutta metsätöiden jä:vjestäimise'en ja kun jotka lisäänrtyvä matlkailuliiikenne ulko-
21635: muutkin järjeste[yt ansiO'töihin näihden al- mailta käsin tä;tä tietä käyttäen tuo tulles-
21636: kava't olla loppuunlkäytety•t, ei raikennus~ saan. Viittaamme vielä siihen, mitä ku]ku-
21637: töiden aloittamista Pa~oj•oensuun ja Kaare- laitosvaliokunta. on puheenwolevan tien ylei'-
21638: suvannon välisellä tieosalla kuluvana syik- sestä merkityksestä huomauttanut tien ra-
21639: synä voitane väistää, miJkäli pidetään kiinni kentamista puoltavassa lausunnossaan n :o 1
21640: siitä, että järjestettävä työ on ·tarkoituiksen- 10 ·P :Itä lokakuuta 19·33.
21641: mukai•ll'en. Muita sellaisia töitä ei Enon- Kun haHitus kaikesta huolimatta ei ole
21642: tekiöllä tiettävästi ole ku~n mainittu Pa1o- ehdottanut määrärahaa tälle tärkeäl~e
21643: joensuun-Kaa:resuvannon tierakennus. maantielle, ehdotamme kunnioittaen,
21644: Tämäm tien rakentamista puoltavat ja
21645: kiirehtivät monet seikat. Kuten v. 1933 että Eduskunta ottaisi v. 1935
21646: valtiopäivilllä eduskunnalle osoitt&mas- tulo- ja menoarvioon 200,000 markan
21647: samme ra'h. al. N:o 101 (Liitteet I-XIII s. määrärahan Palojoensuun-Kaare-
21648: 360) olemme osoittaneet, ei Palojoensuun- suvannon maantietä varten.
21649:
21650: Helsingissä, syyskuun 7 p :nä 1934.
21651:
21652: Lauri .Kaijalainen. Kaarlo Hänninen.
21653: M. 0. Laihtela. Uuno Hannula.
21654:
21655:
21656:
21657:
21658: 71
21659: 564
21660:
21661: IV,14s. - Rah. al. N:o 121.
21662:
21663:
21664:
21665:
21666: Pekkala y. m.: Määräx~ahan osoittamisesta maantien raken-
21667: tamista varten In(J;rin Kaamasesta Outakosken kyläii/11,
21668: Utsjoella.
21669:
21670:
21671: E d u s kun n a ll e.
21672:
21673: Utsjoen kunta on Suomen mantereen toja, joita heille on tarjolla Petsamon
21674: ainoa kunta, joka ei ole maantieyhteydessä osuuskaupan uudessa myymälässä Inarin
21675: muun Suomen kanssa. Utsjoen kunnan kirkolla. Näin on kanssakäyminen muun
21676: eristetty asema muusta Suomesta ja Nor- Suomen kanssa tullut entistä vilkkaam-
21677: jan läheinen vaikutus on johtanut siihen, maksi ja Utsjoen väestön luottamus Suo-
21678: että paikkakuntalaisten kaupan käynti ja meen entisestään kasvanut.
21679: muukin kanssakäyminen on suuntautunut Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan vielä
21680: No:rijaan. Aivan näihin asti ovat utsjoke- ole riittäviä. Kehittyneemmän kanss8Jkäy-
21681: laiset saaneet turvautua miltei yksinomaan misen ensimmäisenä ehtona on, että sään-
21682: norjalaiseen sairashoitoonikin. Ei ole näin nöllinen kulkuyht·eys on turvattu ja että
21683: ollen ]Ihmeteltävää, että Utsjoen paikalliset sitä varten maantie e.nsi tilassa rakenne-
21684: asukkaat puhuvat muusta Suomesta kuin taan yhdistämään Utsjoen kunta muuhun
21685: jostakin ulkomaasta. Suomeen.
21686: Aivan viime vuosina on eduskunnan 'ja [Kuten tunnettua on Utsjoen kunnan asu-
21687: hallituksen taholta kiinnitetty jossain mää- tus keskittynyt päiäasiassa Teno- ja Inari-
21688: rin huomiota näihin pohjoisiin ra!jaseutui- joen varteen sekä vähissä määrin Utsjoen
21689: hin. Niinpä on nyt Utsjokisuulle raken- ,a;lajuoksun varteen. Pääkulkutienä Ina-
21690: nettu sairasmaja ja kansakoulu koulukoti- rista Utsjoelle on nykyisin Inarin Kaa-
21691: neen. V aitiovallan toimenpiteistä on vieJrä masesta Utsjoen kirkoile j<1htava postitie,
21692: mainittava varannettu postiyhteys, puhe- jonka pituus on 100 kilometriä ja josta
21693: 1
21694:
21695:
21696:
21697: linlinjan rakentaminen Inarista Utsjoen n. 50 km. on kunnostettu ,polkupyöräl1äkin
21698: kirkolle ja ennen kaikkea Perä-Lapin asuk- kuljettavaksi polkutieksi .ja toiset 50 km.
21699: kaille myönnetty oikeus tuoda tullivapaasti on veneillä kuljettavaa järvi- ja jokimat-
21700: elintarpeita ulkomailta ja myöskin Norjan kaa vtidessä eri osuudessa. On selvää, että
21701: alueen kautta. Niinpä utsjokelaiset maa- tällainen ,kulku varsinkin kelirikon aikana
21702: kauppiaat tuottavat norjalaisten tukkuliik- on ~ankalaa. Liikenteen varmuus riippuu
21703: keiden välityksellä n. s. ikauttakulkutava- näissä oloissa hyvin ratkaisevasti si:itä, sat-
21704: rana halvempia jauhoja, kahvia ja sokeria tuuiko vene olemaan paikallaan silloin kun
21705: kuin mitä heidän naapurinsa Norjan puo- matkamies saapuu ,järven rantaan. Har-
21706: lella saattavat ostaa tai myydä, sillä Pah- voja eivät ole ne tapaukset, jolloin kaikki
21707: jois-Norjan väestö ei nauti tällaisia etulja. veneet ovat kulkeutunee.t vastakkaiseen
21708: Viime vuosina ovat utsjokelaiset myöskin päähän järveä, jolloin ei ole muuta keinoa
21709: huomattavassa määrässä hyväkseen käyttä- kuin joko odottaa, että palaava matkamies
21710: neet talvisin niitä halpoja elintarvevaras- toisi veneen takaisin tai lähteä kävellen
21711: IV,148. - Pekkala y. m. 565
21712:
21713: kiertämään järven sivua pitkin polkupyö-: peninkulman matka Karasjoen suuhunr
21714: rää talutellen, jos sellaisen sattuu saamaan , josta lähtien 'jokea kutsutaan Tenoksi ja
21715: kuLkuvälineeksi. jonka varrella on Utsjoen elinvoimaisin
21716: 'Tällaiset kulkusuhteet eivät nykyaikoina asutus. Mikäli maantie saisi tämän suun-
21717: enää vastaa edes alkeellisia vaatimuksia nan ja esim. ensi rakennusvaiheessa päät-
21718: pitrujien välisenä ainoana kulkutienä. Viime tyisi Karasjokisuuhun, olisi sen tuottama
21719: aikoina onkin suunniteltu, että maantie ra- hyöty utsjokelaisille huomattavasti suu-
21720: kennettaisiin Inarin Kaamasesta, johon asti rempi kuin Utsjokisuunnan tien. Karas-
21721: maantie nyt on valmis, pääasiassa posti- joen suusta alkaen on nim. tavaran kulje-
21722: tien suuntaan Petsikon tunturin yli Uts- tus Tenojokea alas verraten vaivatonta.
21723: joen suulle, jossa sijaitsevat m. m. nimis- Ennen Utsjoen suuta on vain yksi pa-
21724: miehen ja kirkkoherran virka-asumukset, hempi koskirY'hmä, Yläköngäs, jonka ohi-
21725: kansakoulu, sairastupa sekä eräitä Lapin kulkua varten on Suomen puolella tyy-
21726: tal'Oja. Tämän tiesuunnan varjopuolena on dyttävä kärrytie. Jos suunnitellaan liiken-
21727: m. m. maastovaikeudet varsinkin Utsjoki- nettä aina Nuorgamiin, Suomen pohjoi-
21728: laaksossa. Jo välillä Kaamanen-Mieras- simpaan kärkeen asti, on vielä Alaköngäs,
21729: järvi on sekä suo- että tunturimaasto han- 'jonka ohi niinikään on Suomen puolelle
21730: kalaa ja MierasJärveltä alkavat suuret vai- rakennettu n. 13 km. pituinen maantie.
21731: keudet ahtaan ja kapean vesistön tunturi- Nykyisin jo on Norjan valtio järjestänyt
21732: rantojen vuoksi sekä syvissä kanjonila8Jk- säännöllisen postiliikenteen kesäisin moot-
21733: soissa virtaavien lisäjokien ylimenossa. toriveneellä Karwsjoelta Taanaan, Tenon
21734: Maastoseikat vaatisivat todennäköisesti suulle, ja tällöin ei venettä tarvitse vaihtaa
21735: maantien siirtämistä jokirannalta toiselle tai vedättä:ä muualla kuin Alakönkään si-
21736: mahdollisesti useammassakin kohdassa. Tä- vutse. Yläkönkään nousevat nim. sopivan
21737: män lisäksi on Utsjoen varren asutus, ku- veden aikana voimakkaat perämoottorit
21738: ten sanottu, harvaa ja 'heikkoa eikä asu. auttamatta ja Yläköngäs on lisäksi perat-
21739: tuksen leviämismahdollisuuksiakaan ole. tavissa. Vielä on huomattava, että raken-
21740: Tämä maantiesuunta olisi Inarista käsin nettavan maantien pituus Kaamasesta-
21741: tosin suorin tie Utsjoella asuvan virkamie- Karigasniemen kautta Karasjoen suuhun
21742: histön virkataloille, mutta päätyen Utsjoki- olisi n. 30 kilometriä lyhempi kuin Kaa-
21743: suuhun tai mahdollisesti Nuorgamiin, Suo- masesta Utsjokisuuhun.
21744: men pohjoisimpaan kärkeen, palvelisi se Maantien pään ollessa jo Karigasniemes-
21745: pääasiassa Kirkonkylän ja Nuorgamin har- säkin tulisi postinkulku Inarista Utsjoki-
21746: valukuista asutusta Outakosken suuren ky- suuhun, jossa virkami~histö nykyisin ,asuu,
21747: läkunnan jäädessä sen tuottamista eduista kesäiseen aikaan ainakin vuorokautta ny-
21748: verrattain osattomaksi. kyistä nopeammaksi. - Myöskin metsä-
21749: Jos sen sijaan maantie rakennettaisiin talouden kannalta olisi Kaarnasen-Onta-
21750: Kaamasesta edellä mainittuun Outakosken kosken tiesuunta Kaamasen Utsjoen tie-
21751: kylään, kuten myöskin on ehdotettu, tulisi suuntaa edullisempi. Kuten tunnettua ovat
21752: maantie kulkemaan Kaamasesta lähtien Utsjoen ,metsävarat hyvin niukat. Ainoas-
21753: länsipohjoista kohti, sivuuttaisi lappalais- taan suurinta säästäväisyyttä noudattaen
21754: asutukset Aksujärvellä ja Kaamasmukassa ja varovaisesti hakkauksia suorittaen voi-
21755: sekä laskeutuisi Inarinjokivarteen Karigas- daan Utsjoen metsistä kestäv;ästi saada
21756: niemessä. 'Tällä suunnalla olisi tien raken- asukkaiden vuosittain tarvitsemat poltto-
21757: taminen maastosuhteiden puolesta paljoa puut, mutta kaikki kotitarvehavupuut on
21758: helpompaa. Tien päästä olisi enää vajaa hakattava ja hankittava Inarin pitäjän
21759: 566 IV,148, - Inarin Kaamasen:-Utsjoen Outakos·ken maa.ntie.
21760:
21761: alueelta Inari- ja Skietsemjokivarsilta, Asian nykyisellään ollen näyttäJä siltä
21762: kuten tähänkin asti. Utsjoen hoitoalueen kuin Kaamasen Outakosken tien valmis-
21763: metsänhoitajan asuessa Inarin kirkolla, tuttua maantietä olisi jatkettava pitkin Te-
21764: koska Utsj'Oen :hoitoalueen metsien pääosa non vartta Utsjokisuulle ja edelleen Nuor-
21765: sijaitsee Inarin kunnassa, olisi maantien gamiin, jossa se taas liittyisi Norjan val-
21766: rakentaminen Kaamaisesta Outakosken ky- tion toimesta rakennettavaksi päätettyyn
21767: lään näin ollen metsätalouden kannalta Skippakurun -Polmakjärven-Nuorgamin
21768: tarkoituksenmukaisempi kuin Kaamasen tiehen. Myöskin Kaamasen-Utsjoen suun
21769: Utsjoen tien. välinen •osuus on ajan mittaan rakennet-
21770: Yhdysliikenteen kannalta asiaa arvostel- tava käyttökelpoiseksi maantieksi. Nämä
21771: len olisi niinikäån Kaamasen--Outa.kosken ovat kuitenkin sellaisia seikkoja, jotka kai-
21772: tiesuunta edullisempi kuin Kaamasen paava't perusteellista selvitystä. Tällä
21773: Utsjokisuun tiesuunta. Viime vuonna on kertaa on välttämätöntä, että Utsjoen
21774: nim. valmistunut Norjan valtion raken- kunta viipymättä liitetään kunno'llisen
21775: tama maantie Lemminvuonnosta Karasj•oen maantien avulla muun Suomen yhtey-
21776: kirkolle, josta on vain parin peninkulman teen ja että tämä tie rakennetaan Kaama-
21777: matka Suomen rajalle Karasjoen suuhun sesta Karigasniemen kautta Karasjoen suu-
21778: ja saatujen tietojen mukaan tultanee maan- hun Outakosken kylään, jOISsa Utsjoen ilrun-
21779: tietä jatkamaan Norjan valtion toimesta nan ·elinvoimaisin asutus sijaitsee ja joka
21780: aina Suomen rajalle. Jos nyt maantie kylä tähän asti on ollut muusta Suomesta
21781: Suomen puolelta rakennettaisiin Kaama- eristetyimmässä asemassa siitä aiheutuvine
21782: sesta samoin Karasjoen suuhun, niin olisi haitallisine seurauksineen.
21783: tämä omiaan vilkastuttamaan yhdysliiken- Edellä esiJtetyn perusteella ehdotamme,
21784: nettä ja myöskin matkailuliikennett!å.
21785: Edellä esitetyn perusteella olisi siis että Eduskunta päättäisi ensi
21786: Kaamasen-'Outakosken tien rakentami- vuoden menoarvioon ottaa 500,000
21787: seen ryhdyttävä ennen muita. Edellä esi- markan suuruisen määrärahan l'JUt-
21788: tetystä käynee myöskin selville, että kum- rin Kaamasesta Outakosken kyläiin
21789: pikaan ehdotetuista tiesuunnista ei täysin Utsjoella johtavan maantien raken-
21790: tyydytä koko Utsjoen kunnan vaatimuksia, tamista varten.
21791: vaan on tieverkostoa vähitellen kehitettävä.
21792:
21793: Helsingissä, syyskuun 8 päivänä 1934.
21794:
21795: M. 0. Lahtela.
21796: 567
21797:
21798: 1V,149. - Rwh. al. N:o 122.
21799:
21800:
21801:
21802:
21803: Syrjänen y. m.: Määrärahan osoittamisesta sillan raken-
21804: tamista varten Kymijoen yli Voikan kosken alapuolelle.
21805:
21806:
21807: E d u s k u n n a U e.
21808:
21809: Kymijoki jakaa Kuusankosken kunnan IKun paikalliset asukkaat . samoin kuin
21810: yli 1'6,,000 ~asukasta käsittävän alueen kah- kauttakulkijatkin ovat kauan joutuneet
21811: teen jotenkin yhtä swureen osaan. Kunnan kärsimään Kuusankosken kunnan kohdalla
21812: alueella välitetään kahdesta kohden liikettä vaikean Kymijoen yliilmlun tålhden, on vält-
21813: lossilla yli Kymijoen. Paitsi \Paikalliset tämätöntä, että ylikulkua tällä kohdalla \Pa-
21814: asuklk:aat, kä;yttäivät mainittuja losseja kaut- rannetaan rakentamalla Kymijoen yii Voi-
21815: taJkulkutienä idästä Viipurin läänim, län- kan kosken alapuolelLe Kymenrannan ja
21816: nestä Uudenmaan- ja Hämeen läänin sekä Mruttilan kylien väElle silta, jota varten
21817: pohjoisesta Mikkelin läänin asukkaat. Teh- piirustukset ja kustannusarvio tie- ja vesi-
21818: tyjen laskelmien :mukaan ylittää Kymijoen rakennushallituksessa ovatkin olleet jo
21819: mainittujen lossien kautta ihmisåä j.a eri- kauan valmiina.
21820: laisia kulkuneuvoja yhteensä 27,6,408 vuo- iS!llan tärkeyttä todistaa vielä eri~oisesti
21821: dessa eli 7·5.7.27 vuOTokaudessa. Liikkeen se, että Kuusankosken ikunna;n lkunnanval-
21822: ollessa näin suuri, 'ja kum, mainituista yli- tuustokin on päättäny't vuoden [1913'5 talous-
21823: kuluista 'tapa;htuu vuorokaudessa autoilla arvioon varata kysymyksessä ·olevaa siltaa
21824: keslkimä:ärin yli sadan, on luonnollista, ·että varten i,ooo,ooo mrurrokaa, josta päätök-
21825: matkustajat vilkasliikenteisimpinä aikoina sestä on virallisesti tiedoitettu tie- ja vesi-
21826: ovat \I)akotetut odottamaan ylikulkuvuo- rakennusha'llitulkselle.
21827: roarun toisinaan jopa puolikin tuntia. Lii- Kun hallituksen esitY'ksessä ei ole määirä-
21828: kettä vaikeuttaa ja hidastuttaa vielä 'tä;llä rahaa ,ehdotettu edellämainittua siltaa var-
21829: kohdalla Kymijoessa tapahtuva suurenmoi- ten, saamme kunnioittaen yllä es~tetty~h~n
21830: nen tukinuitto. Onhan Kymi~joesta kuluva- perusteluihin nojaten ·ehdottaa,
21831: nakin uittokautena Kuusankosken kdhdalta
21832: laskettu a'las noin 14,000,000 tulkkia. 'Syk- ,että Eduskwnta vuoden 1935 me-
21833: syisin 'ja keväisin, jolloin jäät ovat heik- no(J;rvioon ottaisi 1,000,000 ma~kan
21834: koja, on lii'ke Kymijoen yli vaarallinen ja S11iUiruisen määrärahan sillan rakenta-
21835: usein aivan mahdoton. Silloin matikusta- miseksi Kymijoen yli Voikan kosken
21836: jain, rpäästäkseen joen toiselta rannalta vas- (J)lapuoleUe Kymenmnn.an ja Matti-
21837: trukkaiseile puolelle täytyy kiertää jopa 30 lan kylien välille.
21838: ki'lometriä.
21839:
21840: Helsingissä 3 \Päivänä syyslkuuta 19'34.
21841:
21842: Aug. Syrjänen. Edv. P·esonen.
21843: Onni Hiltunen. Emll Jutila.
21844: 568 IV,149.- Kymijoon silta Voikan kosken alapuolella.
21845:
21846: Kalle Kämäräinen. Ville A. Komu.
21847: Otto Mar.ttila. Karl J. W enman.
21848: Urho :Kulovaara. Akseli Kanerva.
21849: Hugo Aattela. J. F. Tolonen.
21850: Onni P·eltonen. Niilo Pajunen.
21851: Al.ex Hämäläinen. K. Lumijärvi.
21852: Aatto Siren. G. Lindström.
21853: Alpo Lumme. A. A. Lastu.
21854: Hjalmar Forstadius. Jussi Lonkainen.
21855: Yrjö Schildt. Hilma K:oiy.ulahti-Lehto.
21856: Väinö Sinisalo. Kaisa Hilden.
21857: D. B. Lindman. Uuno Hannula.
21858: P. Salmenoja. J. Emil Lampinen.
21859: A. Suur~onka. I:sak P.enttala.
21860: Viljo V<enho. Otto Toivonen.
21861: Elj'ws Er~o. Axel Åhlsrt11Öm.
21862: Matti Turkia. Kyllikki Pohjala.
21863: Anni Huotari. Tilda Löthman.
21864: Hilda Herrala. A. J. Kosonen.
21865: Jalmari Linna. T. Bryggari.
21866: Aino Malkamäki.
21867: 569
21868:
21869: IV,15o. - Rah. al. N:o 123.
21870:
21871:
21872:
21873:
21874: Hirvensalo y. m.: MäJirärahan osoittamisesta V iannan. sillam
21875: rakentamista varten.
21876:
21877:
21878: E d u s k u n n a II e.
21879:
21880: Vuonna 1933 jättivät Kuopion läänin että valiokunta edellyttää ,että Hallitus
21881: läntisen vaalipiirin edustajat eduskunnalle viipymättä ryhtyY toimenpiteisiin silta-
21882: anomuksen, jossa pyydettiin määräralhaa rakennussuunnitelman toteuttamiseksi''.
21883: Maaningan pitäjässä olevan Viannan vir- Tämän kulkU!laitosvaliokunnan mietinnön
21884: ra;n yli johtavan maantiesillan tutkimus- eduskuntakin yksimielisesti hyväksyi. Kun
21885: töitä ja kustannusarvion laatimista varten. kaikesta tästä huolimatta ei vuoden 1935
21886: Kulkulaitosvaliokunta mietinnössään N:o menoarvioon ole otettu määräralhaa edellä-
21887: 1 maaliskuun 20 päivältä 1934 voi kum- mainittua työtä varten, niin saamme 'kun-
21888: minkin jo todeta, että kyseellisen sillan nioittaen ehdottaa,
21889: rakennussuunnitelma ja kustannusarvio oli
21890: laadittu ja päättyi kustannusarvio noin että Eduskunta ottaisi vuoden
21891: 600,000 markkaan. Pitäen sillan ra- 1935 menoarvioon 300,000 markan
21892: kentamista tarpeellisena lausui kulkulaitos- mäJirämhan Viannan sill(J)n mken-
21893: valiokunta yksimielisessäi mietinnössään, nustöiden aloittamiseksi.
21894:
21895: Helsingissä, syyskuun 5 päivänä 1934.
21896:
21897: L. 0. Hirv:eDJSalo. P. V. Heikkinen.
21898: Onni Mäkelä.i.nen. Heikki Kääriäinen.
21899: Emil Jru.tila. Yrjö Räisänen.
21900: Tilda Löthman. Ed.v. Vaaram.a.
21901: Eli.a.s Simojoki. Kalle Kämäräinen.
21902: Onni Hiltunen. KaJJe Walta.
21903: J. Takala..
21904: 570
21905:
21906: IV,t51. - Rah. al. N:o 124.
21907:
21908:
21909:
21910:
21911: Kääriäinen y. m.: Määrärahan osoittam.isesta Peltosalmen
21912: s'tllan ra;loontamista varten.
21913:
21914:
21915: E d u s k u n n a 11 e.
21916:
21917: Kuopion läänin läntisen vaalipiirin edus- kentamiseksi puheenaolevalle paikalle nii-
21918: tajat jättivät syyskuun 15 päivänä 1933 den kuitenkaan johtamatta tulokseen. Saa-
21919: valtiopäiville anomuksen, että eduskunta mansa selvityksen nojalla ja kun lossin
21920: ottaisi vuoden 1934 menoarvioon 1,000,000 käyttö tulee varsin kalliiksi, valiokunta pi-
21921: markan määrärahan Peltosalmen sillan ra- tää sillan rakentamista niin tärkeänä, ettei
21922: kennustöiden alkuunpanemiseksi Iisalmen sitä enää olisi lykättävä sen pitemmälle
21923: pitäjässä. Valtiovarainvaliokunnan sittem- kuin mitä tarpeellisen rakennussuunnitel-
21924: min pyydettyä kyseellisestä asiasta lausun- man ja kustannusarvion laatiminen vaatii.'>
21925: toa kulkulaitosvaliokunnalta, lausui kulku- Kun nyt tämä este, johon kulkulaitosva-
21926: laitosvaliokunta m. m. seuraavaa: liokunta lausunnossaan viittaa, on poistettu
21927: ,Peltosalmen lossipaikalle Iisalmen pitä- ja Iisalmen maalaiskunnan, tielain mukai-
21928: jässä, johon aloi tteessa N: o 123 ehdotetaan sessa järjestyksessä, tekemän anomuksen
21929: rakennettavaksi silta, johtavat eri tahoilta johdosta on tietääksemme tie- ja vesiraken-
21930: useat vilkasliikenteiset maantiet. Säännöl- nushallitus jo laatinut rakennussuunnitel-
21931: lisen linja-autoliikenteen lisäksi kulkee sal- man ja kustannusarvion kyseellistä siltara-
21932: men yli suuri puutavaraliike autoilla Pelto- kennusta varten, niin saamme kunnioittaen
21933: salmen pysäkille ja Iisalmen kaupunkiin. ehdottaa,
21934: Lossin käyttöä vaikeuttavat myös jääesteet
21935: ja tukkilautat, joiden takia usein sattuu että Eduskunta ottaisi vuoden
21936: hankalia ja liikennettä haittaavia seisahduk- 1935 menoarvioon 500,000 markan
21937: sia. Kun viitatut epäkohdat ovat liikenteen määrärahan Peltosalmen st'llan ra-
21938: viikastuessa vuosi vuodelta lisääntyneet, on kennustöitä varten.
21939: jo aikaisemmin tehty aloitteita sillan ra-
21940:
21941: Helsingissä, syyskuun 5 päivänä 1934.
21942:
21943: Heildti Kääriäinen. Onni :Mäkeläinen.
21944: Emil Jutila. Yrjö Räisänen.
21945: P. V. Heikkinen. Tilda Löthman.
21946: Yrjö Schildt. Edv. Vaara.ma..
21947: EJia.s Simojoki. Kalle Kämäräinen.
21948: Onni Hiltunen. Matti Lepistö.
21949: J. F. Tolonen. Uvho .Kulovaara.
21950: 'KaJ.le Wa.lta.. J. Takala.
21951: 571
21952:
21953: IV,152. - Rah. al. N:o 125.
21954:
21955:
21956:
21957:
21958: Fränti y. m.: MääJräroihmn osoittamisesta Ä.mrnö;kosken sil-
21959: lan rakentamista varten valtion varoiUa.
21960:
21961:
21962: E d u s k u n n a ll e.
21963:
21964: Kuluvan vuoden valtiopäivillä jätetyn Hallituksen esityksen johdosta huomau-
21965: toivomusaiotteen N ;,o 116 johdosta edus- tettakoon, että ne perusteet, joihin edus-
21966: kunta viime kevätistuntokaudella yksimieli- kunnan kysymyksessä oleva pääJtös nojau-
21967: sesti hyväksyi toivomuksen, että Kajaanin- tui, ovat joka suhteessa yhä olemassa.
21968: joen yli johtava Ämmäkosken silta raken- Tämän takia ja nojautuen eduskunnan
21969: nettaisiin kokonaisuudessaan valtion va- mainittuun päätökseen sekä viitaten toivo-
21970: roilla. Hallitus esityksessään tulo- ja meno- musaloitteeseen N:o 116 ja kulkulaitosvalio-
21971: arvioksi vuodelle 1935 ehdottaa, että Äm- kunnan siitä antamaan mietintöön N :o 2
21972: makosken sillan rakentamiseksi aikaisem- ehdotamme,
21973: min myönnetyn 800,000 markan lisäksi
21974: otettaisin 410,000 mk. ja että Kajaa- että Eduskunta korottaisi vuoden
21975: nin kaupunki osamstuisi sillan raken~ 1935 menoarvion 20 Pl. III luvun
21976: tamiseen samansuuruisella mä:ärällä eli 1:'n momentin määrärahaa 410,000
21977: 410,000 markalla. markalla Ämmäkosken sillan koko-
21978: Ämmä:kosken sillan 'koko rakennusikus- maan valtion varoilla rakentamista
21979: tannusarvio on 1,620,000 mk. varten.
21980:
21981: Helsingissä syysk. 8 p :nä 1934.
21982:
21983: A. Fränti. S. Salo. Antti Meriläinen.
21984:
21985:
21986:
21987:
21988: 7a,
21989: 572
21990:
21991: 1V,153. - Ra.h. aJ.. N:o 126.
21992:
21993:
21994:
21995:
21996: Salo y. m.: Määrärahan osoittamisesta siUan rakentami-
21997: seksi Oulujoen yli Utajärvern-Puolangan maantiellä.
21998:
21999:
22000: E d u s k: u n: nalle.
22001:
22002: Hallitus on jälleen, laatiessaan talous- N:o 117 (Liitteet I-XIII. 1934 vp. s. 346),
22003: aTviota vuodelle 1935 jättänyt siitä ;pois kunnioittaen e'hdottaa,
22004: työmäiilrära.:han sillan crakentamiseksi Oulu- että Eduskunta ottaisi vuoden
22005: joen yli .Pudlll.JI1gan-UtajäJrven maantiellä. 1935 tulo- ja menoOJrvion 20 Pl.
22006: Kun sill111n saaminen sanottuun paikkaan II! luvi'UJn 1 moment~1le 1 m~1joonaa
22007: käy vuosi: vuodelta kasvavan liikenteen m(})rkkaa sillan rakenflamise;ksi Oul!u-
22008: vuoksi Y'hä väittämättömämmäiksi, saamme joen yli Utajärven-Puolangarn
22009: me, samalla viitaten toivomusaloitteeseen maantiellä.
22010:
22011: Helsingissä 7 ;p. syySkuuta 19,34.
22012:
22013: s. SaJ.o. M. 0. Lahtela.
22014: Kaarlo Hänninen. ltusti Arffman.
22015: 573
22016:
22017: IV,t54. - Rah. al. N:o 127.
22018:
22019:
22020:
22021:
22022: Hannula. y. m.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakenta-
22023: mista varten Tornion kaupungista Tornion asemalle.
22024:
22025:
22026: Ed usku!llnaBe.
22027:
22028: Viime kevätistuntokaudella päätti edus- nut kysymyksessäolevaa määrärahaa, minkä
22029: kunta lausua toivomuksen, ,että hallitus vuoksi pyydämme kunnioittavimmin ehdot-
22030: ryhtyisi toimenpiteisiin si>llan rakentami- taa,
22031: seksi Tornion kaupungis.ta Tornion ase- että Eduskunta päättäisi ottaa
22032: malle ja sisällyttäisi vuoden 1913'5 tulo- ja valtion ensi vuoden tulo- ja meno-
22033: menoarvioesitykseen rakennustöiden aloit- arvioon 1 miljoonan markan suurui-
22034: tamista varten tarpeellisen määrärahan''. sen määrärahan sillan rakentamista
22035: Tämä eduskunnan päätös oli yksimielinen. varten Tornion kaupungista Tornion
22036: Tästä huolimatta ei hallitus ole vuoden asemalle.
22037: 1'9~:5 tulo- ja menoa:rvioehdotukseensa otta-
22038:
22039:
22040: H~lsingissä,. syyskmm 6 jpåivänä Ji934.
22041:
22042:
22043: Uuno Hannula. Niilo Pajunen.
22044: Reiklk:i. Vehkaoja. Emil Jutila..
22045: Matti Miikki. V. A. Heiskanen.
22046: Lauri Kaijalainen. Kaarlo Hänninen.
22047: Urho ,Kulrovaa.ra.. J. Takala.
22048: Jussi Lonkainen. Heikik:i Soininen.
22049: Hannes Ryömä. Antti Kemppi.
22050: Viljo Venho. Vilho Vallas.
22051: Väinö H:wkkila. Väinö Kivisalo.
22052: K. A. Lohi. Tild.a Löthma.n.
22053: Jussi Annala. S. S. Aittoniemi.
22054: Kusti Arffman. Aug. Syrjänen.
22055: Ale~si Aaltonen. Onni Mä.keläinen.
22056: O.tto T·oivonen. H. Aattela..
22057: Eemeli Aakula. Jalo Lahdens111o.
22058: A. Suwkonka. Albin Asikainen.
22059: Yrjö H. Kesti. Viljami Kalliokoski.
22060: 'Hilja Pärssinen. Alpo 0. Luosrtarinen.
22061: :A.. Turkka. Alex Hämäläinen.
22062: D. B. Lindman. Antti Kukkonen.
22063: KaJle Kämäräinen. Einari Kal"Vie:tti.
22064: Isaik Pentta.la. Urho Tohrola.
22065: 574 IV,154. -Tornionjoen siJllan r31kentaminen.
22066:
22067: Anni Huotari. Toivo Ikonen.
22068: Janne ~oivuranta. Karl J. Wenman.
22069: L. 0. H:irveDJSalo. J. Emil Lampinen.
22070: S. Salo. M. 0. Lahtela.
22071: Onni Hiltunen. Lauri A. Sariola.
22072: Jooseppi ~auranen. T. N. Vilhula.
22073: Yrjö Räisänen. Akseli Brander.
22074: V. A. Eomu. Yrjö Schildt.
22075: A. Halonen. Vilho H. Kivioja.
22076: Ansih. Ales.talo. Jalmari Linna.
22077: Akseli Kanerva. Matti Lepistö.
22078: V·äinö Kaasalainen. Eljas Erk!ko.
22079: 575
22080:
22081: IV,155. - Ra.h. al. N:o 128.
22082:
22083:
22084:
22085:
22086: Moilanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Lotourin sal-
22087: men syventätmistä varten.
22088:
22089:
22090: E d u s k u n n a 11 e.
22091:
22092: Helsingin-Kotkan-Viipurin saaristo- jolloin sen merkitys on suurin, siis jäitten
22093: väylän kun:oostamisesta on viime vuosina aikana, edellyttää myöskin Lotourin salmen
22094: tehty useita kertoja esityksiä merenkulku- saattamista täysin purjehduskelpoiseksi. Ny-
22095: hallitUJkselle ja kauppa- ja teollisuusminis- kyisinhän laivat voivat kulkea Lotourin sal-
22096: teriölle. Tämä asia on ollut myöskin pari men läpi vain valoisana vuoden aikana. Kun
22097: kertaa käsiteltäJvänä eduakunnassa.. Viime väylän suuri merkitys on juuri siinä, että
22098: syksynä tehdyssä rahaasia-alaitteessa N: o talvisin voidaan käyttää saariston ahtojäiltä
22099: 129 anottiin tal-ousarvioon otettava!k.si Sal- suojMmia reittejä ja ,tä:Llöin valoisan ajan
22100: varin johtoloiston rakentamista, Lotourin lylhyyden vuoksi lairvat ai•noastaan ra'joi.te-
22101: salmen ja Lehtisenriutan syventämistä tussa määrin voivat kulkea Lotourin salmen
22102: varten 2, 780,000 markkaa. Ra!hallisista kautta, eivät parannukset •täJmän rannikko-
22103: syistä eduskunta kuitenkin hylkäsi aloit- väylän muilla osilla tuota täyttä hyötyä
22104: teen, vaikka kulkulaitosvaliokunta puolsikin ennen!kuin Lotourin salmi on ttfuty käyttö-
22105: aloitetta. Kevätistuntokaudella eduskunta kelpoiseJksi purj·eihdukselle. Helsingin---iKot-
22106: hyväksyi tehdyn aloitteen johdosta hallituk- kan-Viipurin saaristoväyilän parantamisen
22107: selle toivomUJksen, että hallitus ottaisi mai- tarpeellisuudesta ovat niin merenkulkijat
22108: nittujen sytVentämistöilden suorittamista ja kuin viranomaisetkin ylksimielisiä.. Viipu-
22109: Salvarin jofhtoloi.ston rakentamista varten rin ja Kotkan satamat edustarv:at lä;hes
22110: tarpeelliseksi katsottavan mää:rära,han vuo- puolta määrää maarmme. viennistä. On sen
22111: den 1935 talousarvioehdotulkseen. vuoksi tarpeelli-sta, että Itä-Suomen meren-
22112: HaHitus on nyt ottanut ensi vuoden ta- kulkuoloissa tehdään sellaiset parannukset,
22113: lousarvioehdotukseensa Lehtisenriutan sy- että laivaliikenne näihin swtaJmiim voipi jat-
22114: ventämistöiden lop<puU:nsuori'ttamilsta ·varten kua turvallisesti ja he1pommiln kustannuk-
22115: 900,000 ja Salvarin johtoloiston rakenta- sin myöskin syiksyisin ja talven:kin aiikana.
22116: mista varten 1,000,000 markkaa. Helsingin Edellä esitetyn perusteellla ,ehdotamme,
22117: -Kotkan-Viipurin sisäväylän parantami-
22118: nen jää kuitenkin keskeneräiseksi, jos Lo- että Eduskunta päättäisi ottaa
22119: tourin mutkikas ja matala salmi jää perkaa- vuoden 1935 talousarvioon Lotourin
22120: matta ja oikaisematta. Sisäväylän käyttö- salmen syventämistä ja oikaisemista
22121: kelpoisuus erikoisesti juuri niinä aikoina, varten 1,000,000 mark·kaa.
22122:
22123: Helsingissä syyskuun 8 päivänä ,1934.
22124:
22125: Kaapro Moilanen. John Österholm.
22126: Jooseppi Kauranen. Matti Pitkänen.
22127: Antti Kemppi.
22128: 576
22129:
22130: IV,156. - Baai. al. N:o 129.
22131:
22132:
22133:
22134:
22135: Kivioja y. m.: Määrärahan osoittamisesta Siipojoen per-
22136: kawksen aloittamtista varten.
22137:
22138:
22139: E d u s k u n n a ll e.
22140:
22141: Kun Vääränjoen perkaussuunnitelmaa Väihävaraiset vahinkoja kärsineet viljelijät
22142: kolmisenkymmentä vuotta sitten laadittiin, ovat jo odottaneet kymmenisen vuotta, jo-
22143: vastustivat sen eteläisen suuhaaran, Siipo- ten jo on korkea aika jouduttaa sanotun
22144: joen, rantojen viljelijät perkausta heille joen aiottua perkausta ainakin Kaali-
22145: tarpeettomana, kun heidän viljelyksensä kooken avaamisella, johon voisi riittää
22146: eivät olleet tulvista kärsineet. Sen tähden parisataatuhatta. Kun mBiataloushallitus
22147: perattiin ainoastaan Vääränjoen ylä- ja lausunnossaan 2.4/7 34 N :o 2964 on
22148: ik;eskijuoksu vuosina 19~34. Sen per- katsonut koko työn kiireelliseksi ja heti
22149: kauksen alusta alkaen ovat kesäsateet usein laajemmassa kaavassa aloitettavaksi, ~hdot
22150: nostaneet veden noin 500 hehtaarin alueelle taen siihen ensi vuodeksi yhden miljoonan
22151: Siipojoen keskijuoksun vartisille viljelys- markan suuruista määrärahaa - koko kus-
22152: maille. Niinpä joitakin vuosia sitten eräät tannusarvion oHessa 2,850,000 mk, siitä
22153: köyhät aivan pienet viljelijät kylvivät kolme maanviljelijäin osuutta 10% - saamme
22154: kertaa ainoat vähät peltonsa samana ke- täten ehdottaa,
22155: väänä, saamatta sinä vuonna mitään satoa.
22156: Poutakesinä on sattunut, että sade on vie- että Eduskunta päättäisi ottaa
22157: nyt syyskuussa kuhilaat. Vääränjoen ylä- vuoden 1935 tulo- ja •menoarvioon
22158: juoksulle tulee metsähallituksen laa;joista 11 Pl. IX luvun 5 momentille
22159: äsken kaivetuista kanavista joka sateella 1,000,000 markan määr.är:ahan Siipo-
22160: äkkiä paljon vettä, joka levenee Kaalikos- joen perkauksen aloittamista varten.
22161: ken yläpuolella Siipojoen alaville rannoille.
22162:
22163: Helsingissä, syyskuun 5 p :nä 1934.
22164:
22165: Vilho H. Kivioja. Kus.ti Arffman.
22166: Viljami Kalliokoski.. S. Salo.
22167: Kaarlo Hänninen. L. 0. Hirvensalo.
22168: Lauri Kaijalainen. Eino Rytin.ki.
22169: S. Oulasmaa. R. Ala.,Kulju.
22170: Heikki Nis:kanen. Heikki Soininen.
22171: Yrjö Hautala. Yrjö H. Kesti.
22172: A. TUI"kka. J. V. Wainio.
22173: Antti Meriläinen. Matti Lepisrtö.
22174: L. P. Tapaninen. K. F. Lehtonen.
22175: Kalle Kämäräinen. Elias Simojoki.
22176: M. 0. Lahtela.
22177: 577
22178:
22179: IV,157. - R.ah. al. N:o 130.
22180:
22181:
22182:
22183:
22184: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven per-
22185: ka:ustyän alkuunpanemista varten.
22186:
22187:
22188: Ed u s kun nalle.
22189:
22190: Viittaamalla kuluvan vuoden valtiopäi- että Eduskunta päättäisi ottaa
22191: vien kevätistuntokaudella jätetyn toivo- vuoden 1935 tulo- ja menoarvioon
22192: musaloitteen N:o 81 perusteluihin, kun- 1 milj. markkaa Kemijärven kesä- ja
22193: nioittaen ehdotamme, syystulvien ehkäisemistä tarkoitta-
22194: van perkaustyön alkuunpanemista
22195: varten.
22196:
22197: Helsingissä syyskuun 10 ;päiwä:nä }934.
22198:
22199: M. 0. Lahtela. S. Salo.
22200: J. Takala. Lauri Kaijalaånen.
22201: Kaarlo Hänninen.
22202: j
22203: j
22204: j
22205: j
22206: j
22207: j
22208: j
22209: j
22210: j
22211: j
22212: j
22213: j
22214: j
22215: j
22216: j
22217: j
22218: j
22219: •• ••
22220:
22221: VALTIOPAIVAT
22222: 19 3 4
22223:
22224: LIITTEET
22225: XIV
22226:
22227: ALOITEAJAN JÄLKEEN VAL TIOVARAINVALIOKUNTAAN
22228: LÄHETETTY LAHJOITUSMAITA KOSKEVA LAKIALOITE
22229:
22230:
22231:
22232:
22233: HELSINKI 1934
22234: VALTJONEUVOSTON KIRJAPAINO
22235: 581
22236: XIV,1. - Lak. al. N:o 31.
22237:
22238:
22239:
22240:
22241: Tarkkanen y. m.: Ehdotus laiksi eräiden lahjoitusmaa-
22242: kruununpuistojen luovuttamisesta.
22243:
22244:
22245: E d u s k u n n a ll e.
22246:
22247: Hallitus on antanut eduskunnalle esi- heille vakuutetun oikeuden menettämisestä
22248: tyksen laiksi Kaakkois-Karjalan rahastoksi, vain pieni murto-osa korvattavana olevan
22249: jonka tarkoituksena olisi lopullisesti rat- omaisuuden määrästä.
22250: kaista kysymys eräiden lahjoitusmawkruu- Vuonna 1928 antoi silloinen hallitus
22251: nunpuistojen yhteismetsiksi muodostami- eduskunnalle esityksen eräiden lahjoitus-
22252: sesta. maakruununpuistojen luovuttamisesta. Tä-
22253: Mainittu hallituksen esitys ei kuitenkaan män esityksen mukaan tulisivat nyt kysy-
22254: vastaa sitä valtiovallan tässä kysymyksessä myksessä olevat kruununpuistot eram
22255: alunperin omaksumaa kantaa, että kysy- ehdoin muodostettavaksi yhteismetsiksi ja
22256: myksessä olevia metsämaita ei ole otettava niin täyttäisi esitys ne lupaukset, jotka en-
22257: valtion hallintaan pidemmäksi ajaksi, kuin tisille lampuodeille on annettu. Tämän kä-
22258: mikä on välttämätöntä, jotta lampuodit sityksemme mukaan oikeudenmukaisesti
22259: jaksaisivat lunastaa heille aikoinaan kuu- kysymyksessä olevan asian Tatkaisevan
22260: luneet metsämaat yhteismetsikseen. Esityk- hallituksen esityksen n:o 49 vuoden 1928
22261: sessä ehdotetaan yhteismetsien asemasta pe- valtiopäivillä perusteluihin viitaten rohke-
22262: rustettavaksi vain rahasto, jonka käyttö ei nemme valtiopäiväjärjestyksen 32 § :n pe-
22263: vastaa sitä sosialipoliittista tarkoitusta, TUsteella kunnioittaen ehdottaa
22264: jonka jo säätyvaltiopäivät aikoinaan omak-
22265: suivat, eikä käy yhteen jo senaatin 1887 Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
22266: antaman lupauksen kanssa. Esityksessä raa1Jan lakiehdotuksen:
22267: ehdotettu korvaus on kaiken lisäksi tämän
22268:
22269:
22270: Laki
22271: eräiden lahjoitusmaakruununpuistojen luovuttamisesta.
22272:
22273: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
22274:
22275: Valtioneuvosto oikeutetaan 6 päivänä ehdoilla, jotka mainitussa päätöksessä ovat
22276: toukokuuta 1887 annetun, yhteismetsien lähemmin määrätyt, kuitenkin huomioon-
22277: aikaansaamista Viipurin läänin lahjoitus- ottamalla,
22278: mailla koskevan senaatin päätöksen mukai- että sanottujen puistojen hoidosta saatu
22279: sesti luovuttamaan luovutuslupauksen alai- nettovoitto on jääpä valtiolle,
22280: set kruununpuistot yhteismetsiksi niillä että valtio tulee osakkaaksi näin muo-
22281: 582 XIV,1. - Lahjoitusmaakruununpuistojen luovuttaminen.
22282:
22283: dostettaviin yhteismetsiin siltä osalta, jolta että valtioneuvosto, joka antaa tarkem-
22284: lunastwkseen oikeutetut lampuodit tai hei- mat määräykset tämän lain täytäntöön-
22285: dän rintaperillisensä eivät syystä tai toi- panosta, on oikeutettu myöntämään osalli-
22286: sesta osallistu tai pääse osallisiksi yhteis- suuden yhteismetsään sellaisellekin paikalli-
22287: metsähankkeeseen samoin kuin siltäkin seen väestöön kuuluvalle kysymyksessä ole-
22288: osalta, jolta entiset lampuotitilat ovat siir- van tilan haltijalle, joka tämän lain ensim-
22289: tyneet pois alkuperäisiltä luovutuslupauk- mäisen momentin mukaan ei pääsisi lunas-
22290: sen saajilta tai heidän laillisilta perillisil- tuksesta osalliseksi.
22291: tään, sekä
22292:
22293:
22294: Helsinkissä 25 päivänä lokakuuta 1934.
22295:
22296: E. lVI. Tarkkanen. Kaapro Moilanen. Antti Halonen.
22297: Kaapro Huittinen. Jussi Annala. Emil Jutila.
22298: Juhani Leppälä. Arvo Inkilä. Vihtori Vesterinen.
22299: T. A. Jauhonen. Antti Kukkonen. V. A. Heiskanen.
22300: Janne Koivuranta. Viljami Kalliokoski. Kalle Kämäräinen.
22301: Kaarlo Hänninen. Vilho H. Kivioja. P. V. Heikkinen.
22302: Kusti Arffman. S. Salo. Elias Tukia.
22303: Toivo Ikonen. Ansh. Alestalo. Uuno Hannula.
22304: Eemeli Aakula. S. S. Aittoniemi. Ville Vallas.
22305: Antti Kemp·pi. Matti Pitkänen. Einari Karvetti.
22306: J. Takala. M. 0. Lahtela. Eino Rytinki.
22307: Jooseppi K1aumnen. Heikki Soininen. Yrjö Ha.utala.
22308: Juho Paksujalka. Matti Miikki. Jalo Lahdensuo.
22309: J. Emil La.mpinen. Heikki Vehkaoja. K. A. Lohi.
22310: J. Erl. Pilppula. J. Koivisto. K. J. Ellilä.
22311: L3iurl A. Sariola. Anton Suurkonka. Albin Asikainen.
22312: L. 0. Hirvens·alo. Alrseli Brander. Sigrid Oulasmaa.
22313: Tilda Löthma.n. Viljo Venho. Heikki Niskanen.
22314: T. N. Vilhula. L8iuri Kaijalainen. Yrjö H. Kesti.
22315: LAKI-, RAHAASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
22316: NUMEROJÅFJESTYKSESSÄ.
22317: 1
22318: 1
22319: 1
22320: 1
22321: 1
22322: 1
22323: 1
22324: 1
22325: 1
22326: 1
22327: 1
22328: 1
22329: 1
22330: 1
22331: 1
22332: 1
22333: 1
22334: 1
22335: 1
22336: 1
22337: 1
22338: 1
22339: 1
22340: t,
22341: 1
22342: LAKI==, RAHAASIA== JA TOIVOMUSALOITTEET.
22343: (Hrukusanat viittaavat liitteiden, pöytäkirjain ja asiakirjain asialuetteloihin).
22344:
22345:
22346:
22347: Lakialoitteet.
22348: Kevätistuntokaudella jätetyt.
22349:
22350: - n:o 1, Toivolan y.m.: Ehdotus laiksi laiksi sukunimien muuttamisesta suomen-
22351: valtiopäiväjärjestyksen 44 ja 52 §:n muut- kielisiksi. Liitteet II,4. s. 38. - Ks. Su-
22352: tamisesta. Liitteet 1,1. s. 5.- Ks. Valtio- kunimet.
22353: päiväjärjestys. - n:o 11, Kiviojan: Ehdotus laiksi val-
22354: - n:o 2, Kiviojan: Ehdotus laiksi val- 'tion viroista ja toimista suoritettavan
22355: tiopäiväjärjestyksen 87 § :n muuttamisesta. palkkauksen perusteista annetun lain
22356: Liitteet 1,2. s. 7. - Ks. V,altiopäiväjär- 11 §:n muuttani'isesta. Liitteet 1V,1. s.
22357: jesty.s. 55. - Ks. Virkamiesten palkkaus.
22358: - n:o 3, R yö mä n: Ehdotus laiksi valtio- -- n :o 12, V o i o n m a a n y. m.: Ehdotus ·
22359: päiväjärjestyksen 19 § :n muuttamisesta. laiksi valtion viran- tai toimenhaltijan oi-
22360: Liitteet 1,a. s. 8. - Ks. Valtiopäiväjär- keudesta eläkkeeseen annetun lain 10 § :n
22361: jestys. muuttamisesta. Liitteet 1V,2. s. 5·6. -
22362: Ks. Eläke.
22363: n:o 4, R yö mä n: Ehdotus laiksi valtion-
22364: varainhoitovuoden muuttamisesta. Liit- - n:o 13, Kalliokosken y.m.: Ehdotus
22365: teet 1,4. s. 9. - Ks. Valtionvarainhoito- laiksi Osuuskassojen Keskuslainarahasto-
22366: vuosi. Osakeyhtiön vuonna 1930 valtion takuulla
22367: - n:o 5, Takalan y. m.: Ehdotus laiksi ottaman ulkomaisen obligatiolainan agio-
22368: valtion virkamiehiltä vaadit·tavasta kieli- tappion korvaamisesta. Liitteet 1V,a. s.
22369: taidosta annetun lain 1 § :n muuttamisesta. 58. - Ks. Keskuslainarahasto.
22370: Liitteet 1,5. s. 11. - Ks. Virkamiesten n:·o 14, Voionmaan y. m.: Ehdotus
22371: kielitaito. laiksi väkijuomista annetun lain muutta-
22372: misesta. Liitteet V1,t. s. 1t317. - iKs. Vä-
22373: n:o6,V. Annalan y.m.: Ehdotuslaiksi kijuomalaki.
22374: ulkomaalaisen ottamisesta Suomen kansa- - n:o 15, Pohjalan y. m.: Ehdotus laiksi
22375: laiseksi annetun lain muuttamisesta. Liit- oppivelvollisuudesta annetun lain 8 § :n
22376: teet 1,6. s. 13. - Ks. Ulkomaalaiset. muuttamisesta. Liitteet V1Il,l. s. 169. -
22377: - n :o 7, W i i k i n: Ehdotus laiksi kuoleman- Ks. Oppivelvollisuus.
22378: rangaistuksen poi.stamisesta. Liitteet II,t. - n:o 16, Kiviojan: Ehdotus laiksi op·
22379: s. 27.- Ks. Kuolemanrangaistus. pivelvollisuuslain 7 § :n muuttamisesta.
22380: - n:o 8, Huittisen y.m.: Ehdotus Liitteet VII1,2. s. 171. - Ks. Oppivelvol-
22381: laiksi ulosottolain muuttamisesta. Liit- lisuus.
22382: teet II,2. s. 29. - K.s. Ulosottolaki. - n:o 17, Syrjäsen y.m.: Ehdotus laiksi
22383: - n :o 9, S ö d e r h j e l m i n: Ehdotus laiksi kansakoulutoimen järjestysmuodon perus-
22384: tekijänoikeudesta henkisiin tuotteisiin an- teista annetun lain 9 § :n muuttamisesta.
22385: netun lain 9 ja 17 § :n muuttamisesta. Liit- Liitteet VII1,a. s.173.- Ks. Kansakoulut.
22386: teet II,a. s. 32 ja 35. - Ks. Tekijänoikeus. n :o 18, Kesti n y. m.: Ehdotus laiksi
22387: - n:o 10, Hei·skasen y.m.: Ehdotus maan hankkimisesta asutustarkoituiksiin
22388: 4 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1934.
22389:
22390: annetun lain eräiden säännösten muutta- - n :o :213, Pennasen y. m: Ehdotus laiksi
22391: misesta. Liitteet IX,1. s. 189. - Ks. Asu- rautatierakenm!J>:sista vuosina 1g,34-1H36.
22392: tustoiminta. Liitteet XIII,2. s. 365. - Ks. Rautatiet.
22393: - n:o 19, Ahlströmin y.m.: Ehdotus - n :,o 2,4, V i l h u 1 a n: Ehdotus laiksi
22394: laiksi kauppa-, konttori- ja varrustoliikkei- rautatierakennuksista vuosina 1934-1938.
22395: den työoloista annetun laiu muuttamisesta. Liitteet XIII,s. s. 367. - Ks. Rautatiet.
22396: Liitteet X,1. s. 269 ja 271. - Ks. Kauppa- n:o 25, Hannulan y.m.: Ehdotus
22397: liikkeiden työolot. laiksi tullien kantamisesta vuonna 1934
22398: - n:o 20, He 1 on y. m.: Ehdotus sairaus- annetun lain muuttamisesta. Liitteet
22399: vakuutuslaiksi. Liitteet X,2. ,s. 2'73. - XIII,4. s. 368. - Ks. Tullimaksut.
22400: Ks. Sairausvakuutus. n:o 26, Virkkusen y.m.: Ehdotus.
22401: - n:o 21, Kivisalon y. m.: Ehdotus laiksi eräiden maassa vuoden 1932 helmi
22402: laiksi minimipalkoista. Liitteet X,s. s. -maaliskuun vaihteessa puhjenneeseen
22403: 292. - Ks. Minimipalkat. kapinaan ja sen yhteydessä tehtyihin
22404: - n :o '212, Le p p ä 1 ä n y. m.: Ehdotus laiksi muihin rikoksiin osaaottarreiden henkilöi-
22405: rauta,tierakennuksista vuosina 1934-1938. den armahtamisesta. Liitteet Xlll,5.
22406: Liitteet XIII,1. s. 361. - Ks. Ra,utatiet. s. 369. - Ks. Armahdus.
22407:
22408: 'Syysistuntokaudella jätetyt.
22409: - n :o 26 a, Kiviojan y. m.: Ehdotus viran- ja toimenhaltijain palkkausten vä-
22410: laiksi edustajanpalkkiosta annettua lakia hentämisestä vuoden 1935 aikana. Liit-
22411: väliaikaisesti muuttaneen lain voimassa- teet IV,s 7. s. 383. - Ks. Virkamiesten
22412: oloajasta. Liitteet IV,34. s. 377. - Ks. palkkaus.
22413: Edustaj anpalkkio. -- n :o 30, R ä i s ä sen y. m.: Ehdotus laiksi
22414: n:o 27, Niskasen y.m.: Ehdotus laiksi valtion viran- ja toimenhaltijain palk-
22415: tullien kantamisesta vuonna 1935. Liit- kausten vähentämisestä vuoden 1935 ai-
22416: teet IV,35. s. 378. - Ks. Tullimaksut. kana. Liitteet IV,ss. s. 385. - Ks. Vir-
22417: n :o 28, S a l on y. m.: Ehdotus laiksi asu- kamiesten palkkaus.
22418: tustilallisten vuotuismaksujen alentami- n:o 31, Tarkkasen y.m.: Ehdotus
22419: sesta. Liitteet IV,s6. s. 380. - Ks. Asu- laiksi eräiden lahjoitusmaakruununpuisto-
22420: tustoiminta. 'jen luovuttamisesta. Liitteet XIV,1. s.
22421: - n:o 29, Hauta 1 a n y. m.: Ehdotus laiksi 581. - Ks. Lahjoitusmaat.
22422:
22423:
22424:
22425: Rahaasia==aloitteet.
22426: Kevätistuntokaudella jätetyt.
22427: n:o 1, F r ä n t i n y. m.: Määrärahan osoit- janhoitokoulun ja koulutilan luna,gtami-
22428: tamisesta rakennusavustuksiksi Kainuun seksi valtiolle. Liitteet IV,25. s. 105 . -
22429: suojeluskuntapiirin suojeluskunnille. Liit- Ks. Karjanhoitokoulut.
22430: teet IV,22. s. 101. - K,s. Suojeluskunnat. - n:o 5, Kaurasen y. m.: Määrärahan
22431: n:o 2, Takalan y. m.: Määrärahan osoit- osoittamisesta Vuoksen laskua varten.
22432: tamisesta asevelvollisten päivärahan ;ko- Liitteet IV,26. s. 106. - Ks. Vuoksen
22433: roittamiseksi. Liitteet IV,23. s. 102. - laSiku.
22434: - n :o 6, F o r s t a d i u k s en y. m.: Määrä-
22435: Ks. Asevelvolliset.
22436: rahan osoittamisesta Kuusankosken sillan
22437: n:o 3, Lehtokosken y.m.: Määrära- rrukentwmista varten. Liitteet IV,27. s.
22438: han osoittamisesta avustukseksi Koteja 1:07. - Ks. Sillat.
22439: tylsämielisille r. y :lle tylsämielishoitolan n:o 7, J u t i 1 a n y. m.: Määrärahan
22440: rakentamista varten. Liitteet IV,24. s. osoittamisesta Mäntyharjun kunnassa ole-
22441: 103. - Ks. Tylsämieliset. van Virransalmen sillan rakentamista
22442: -- n :o 4, J u t i 1 a n y. m.: Määrärahan osoit- varten. Liitteet IV,2s. s. 108. - Ks.
22443: tamisesta Itä-Hämeen tietopuolisen kar- Sillat.
22444: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1934. 5
22445:
22446: n:o 8, F,orstadiuksen y.m.: Mää- Utajärven-J'uolangan maantielle. Liit-
22447: rärahan osoittamisesta Iitin pitäjässä ole- teet LV,31. s. 11'2. - Ks. Maantiet.
22448: van Virransalmen sillan rakentamista - n:o ,11, Koivurannan y.m.: Mää-
22449: varten. Liitteet IJV,29. <S. 109. - Ks. rärahan osoittamisesta maantien rakenta-
22450: 'Sillat. mista varten Rovaniemellä olevalta Sie-
22451: n:o 9, Vesterisen y. m.: Määrärahan rilän lossilta Pekkalan los,sille. Liitteet
22452: osoittamisesta maantien rakentamista var- IV,32. s. 113. - Ks. Maantiet.
22453: ten ,SUJmiaisista Suolahden !kautta ,Kuu- n:o 112, Koivurannan y.m.: Mää-
22454: ,san asemalle. Liitteet IV,30. s. 110. - rärahan osoittamisesta erämaantien raken-
22455: :Ks. Maantiet. tamista varten Rovaniemen ,Sodankylän
22456: - n:o 10, Kesti n y. m.: Määrärahan maantiestä Rovaniemen Niesin kylään.
22457: os,oittamisesta maantien rakentamista var- Liitteet 1V,33. s. 114. - Ks. Maantiet.
22458: ten Muhoksen-Ylikiimingin maantieltä
22459:
22460: Syysistuntokaudella jätetyt.
22461: - n :o 13, K u l o vaaran y. m.: Määrä- n:o 21, Niskasen y. m.: Määrärahan
22462: rahan osoittamisesta Turun kaupungin osoittamisesta rukiin tullin takaisin' mak-
22463: lentokentän rakennuskustannuksiin. Liit- samista varten Oulun läänissä ja Pohjois-
22464: teet IV,4o. s. 393. - Ks. Turun lento- Karjalassa. Liitteet IV,4s. s. 404. - Ks.
22465: kenttä. Rukiin tulli.
22466: n:o 14, Lepistö n y. m.: Määrärahan n:o 22, Tapanisen y. m.: Määrärahan
22467: osoittamisesta korvauksiksi luonnonvaaro- osoittamisesta rukiin tullirasituksen lie·
22468: jen aiheuttamista vahingoista. Lii tteet ventämiseksi eräissä Oulun ja Kuopion
22469: IV,41. s. 396. - Ks. Luonnonvaarain ni- läänien kunnissa. Liitteet IV,49. s. 405.
22470: heuttamat vahingot. - Ks. Rukiin tulli.
22471: n:o 15, Kivisalon y. m.: Määrärahan n:o 23, Hännisen y. m.: Määrärahan
22472: osoittamisesta asevelvollisten päivärahan osoittamisesta rukiin tullin tuottaman ra-
22473: koroittamiseksi. Liitteet IV,42. s. 397. situksen lieventämistä varten maan niissä
22474: - Ks. Asevelvolliset. osissa, joissa rukiinviljelys menestyy huo-
22475: n :o 16, Kesti n y. m.: Lisämäärärahan nosti. Liitteet IV,5o. s. 406. - Ks. Ru-
22476: osoittamisesta asevelvollisten päivärahan kiin tulli.
22477: koroittamista varten. Liitteet IV,43. s. n:o 24, Kalliokosken y.m.: Määrä-
22478: 398. - Ks. Asevelvolliset. rahan osoittamisesta pienviljelijäin maa-
22479: n:o 17, Vaara m a n y. m.: Määrärahan talouden luotto-olojen parantamiseksi
22480: osoittamisesta posti- ja lennätinlaitoksen myönnettyjen lainojen koron alentami-
22481: talon rakentamista varten Kuopioon. Liit- seksi. Liitteet IV,51. s. 409. - Ks. Pien-
22482: teet IV,44. s. 399. - Ks. Kuopion posti- viljelys.
22483: talo. n :o 25, Kalliokosken y. m.: Koroite-
22484: n:o 18, Leppä 1 ä n y. m.: Määrärahan tun määrärahan osoittamisesta frangilai-
22485: osoittamisesta raja-aidan rakentamiseksi noista kunnille aiheutuvien agiotappioiden
22486: valtakunnan rajalle Salmin ja Suojärven korvaamiseen. Liitteet IV,52. s. 411. -
22487: pitäjissä. Liitteet IV,45, s. 400. - Ks. Ks. Frangilainat.
22488: Raja-aita Venäjän rajalle. n:o 26, Hauta 1 a n y. m.: Määrärahan
22489: n:o 19, Kososen y. m.: Määrärahan osoittamisesta frangilainojen koron alen-
22490: osoittamisesta varasto- ja korjauspajara- tamiseksi maanviljelijäin osalta. Liitteet
22491: kennuksen rakentamiseksi Joensuun kau- IV,53. s. 414. - Ks. Frangilainat.
22492: punkiin Karjalan tiepiiriä varten. Liit- n:o 27, Hännisen y. m.: Määrärahan
22493: teet IV,46. s. 401. - Ks. Karjalan tie- osoittamisesta Kuusamon, Posion, Kuola-
22494: piiri. järven ja Kemijärven hätään joutuneiden
22495: n :o 20, J a n h o sen: Määrärahan osoit- tilallisten velkain vakaannuttamista var-
22496: tamisesta radiokoneitten ostamista ja ten. Liitteet IV,54. s. 415. - Ks. Kuu-
22497: kunnossapitoa varten rajavartioston kent- samon tilallisten velat.
22498: tävartioissa. Liitteet IV,47. s. 403.- Ks. n:o 28, Hautalan y.m.: Koroitetun
22499: Rajavartiosto. määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
22500: 6 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 19M.
22501:
22502: vaikeuksiin joutuneille kunnille. Liitteet laajentamiseen. Liitteet IV,67. s. 438. -
22503: IV,55. s. 417. - Ks. Kuntain talouden Ks. Sairaalat.
22504: tukeminen. n :o 41, J a n h o s en: Määrärahan osoi t-
22505: n:o 29, Hautalan y. m.: Määrärahan tamisesta korottoman lainan antamista
22506: osoittamisesta pienviljelijäin rappeutunei- varten Oulun dia:konissakodin uudisra-
22507: den viljelysten perusparannuksiin. Liit- kennuksen rakentamiseen. Liitteet IV,6s.
22508: teet IV,56. s. 419. - Ks. Pienviljelys. s. 440. - Ks. Oulun diakonissakoti.
22509: - n:o 30, Hongan y.m.: Määrärahan n:o 42, Rytingin y. m.: Määrärahan
22510: osoittamisesta Turun luotsipiiriin han- osoittamisesta Pudasjärven kunnansairaa-
22511: kittavaa uutta tarkastusalusta varten. lan ottamiseksi valtion haltuun. Liitteet
22512: Liitteet IV,57. s. 421. - Ks. Turun luot- IV,69. s. 441. - Ks. Sairaalat.
22513: sipiiri. n:o 43, Tapanisen y.m.: Määrärahan
22514: n:o 31, Bryggarin y.m.: Koroitetun osoittamisesta sairaalan rakentamiseksi
22515: määrärahan osoittamisesta työttömyyden Ylitornion pitäjään. Liitteet IV,7o. s.
22516: lieventämiseksi. Liitteet IV,5s. s. 424. - 442. - Ks. Sairaalat.
22517: Ks. Työttömyys. n:o 44, A a t te l a n y. m.: Koroitetun
22518: n:o 32, Pohjalan y. m.: Määrärahan määrärahan osoittamisesta tuberkuloosipa-
22519: osoittamisesta Helsingin yleisen sairaalan rantolain avustusta ja tuberkuloosihuolto-
22520: lastentautienosaston piirustusten ja kus- toiminnan tukemista varten. Liitteet
22521: tannusarvioiden sekä muiden valmistavien IV,n. s. 444. - Ks. Tuberkuloosi.
22522: töiden suorittamiseen. Liitteet IV,59. s. n :o 45, Lohen y. m.: Määrärahan osoit-
22523: 426. - Ks. Sairaalat. tamisesta aluelääkärin palkkausta varten
22524: n:o 33, R yö mä n y. m.: Määrärahan Ranuan kuntaan. Liitteet IV,72. s. 446.
22525: osoittamisesta erinäisten muutos- ja kor- - Ks. Aluelääkärit.
22526: jaustöiden suorittamiseksi Viipurin läänin - n:o 46, Voionmaan y.m.: Koroitetun
22527: lääninsairaalassa. Liitteet IV,6o. s. 427. määrärahan osoittamisesta erinäisten va-
22528: - Ks. Sairaalat. listusjärjestöjen avustamiseksi. Liitteet
22529: n:o 34, Pitkäsen y. m.: Määrärahan IV,73. s. 447. - Ks. Valistusjärjestöt.
22530: osoittamisesta Sortavalan yleisen sairaalan n:o 47, Voionmaan y.m.: Koroitetun
22531: rakennus- ja korjaustoiden loppuunsaatta- määrärahan osoittamisesta kansantajuis-
22532: mista varten. Liitteet IV,61. s. 428. - tieteellisten luentojen avustamiseksi. Liit-
22533: Ks. Sairaalat. teet IV,7 4. s. 448. - Ks. Kansantajuiset
22534: n :o 35, Turkan y. m.: Määrärahan luennot.
22535: osoittamisesta Oulun läänin lääninsairaa- n:o 48, Voionmaan y.m.: Koroitetun
22536: lan laajennustöitä varten. Liitteet IV,62. määrärahan osoittamisesta opintokerhotoi-
22537: s. 430. - Ks. Sairaalat. minnan avustamiseksi. Liitteet IV,7 5. s.
22538: n:o 36, Hannulan y. m.: Määrärahan 450. - Ks. Opintokerhotoiminta.
22539: osoittamisesta valtion sairaalan rakenta- n:o 49, Lumpeen y.m.: Koroitetun
22540: mista varten Kemin kaupunkiin. Liitteet määrärahan osoittamisesta vähävaraisten
22541: IV,63. s. 431. - Ks. Sairaalat. lasten ja nuorten ammattikasvatusta var-
22542: n:o 37, Koivurannan y.m.: Määrä- ten. Liitteet IV,76. s. 452. - Ks. Am-
22543: rahan osoittamisesta Rovaniemen yleisen mattikasvatus.
22544: sairaalan laajentamiseen. Liitteet IV,64. n:o 50, Leppä l ä n y. m.: Määrärahan
22545: s. 432. - Ks. Sairaalat. osoittamisesta Suomen Matkailijayhdis-
22546: n:o 38, Linnan y.m.: Määrärahan tyksen velkojen lyhentämiseksi. Liitteet
22547: osoittamisesta Uudenmaan suomalaisten IV,77. s. 453. - Ks. Matkailijayhdistys.
22548: kuntain keuhkotautiparantolan rakenta- n:o 51, V i l h ula n y. m.: Määrärahan
22549: mista· varten. Liitteet IV,65. s. 433. - osoittamisesta tieteellisiin kirjastoihin
22550: Ks. Keuhkotautiparantolat. hankitun ulkomaisen kirjallisuuden lisä-
22551: n:o 39, Jacobssonin y.m.: Määrä- luettelon julkaisemista varten. Liitteet
22552: rahan osoittamisesta Nummelan paranto- IV,7s. s. 455. - Ks. Kirjastot.
22553: lan avustamista varten. Liitteet IV,66· n:o 52, Leppä l ä n y. m.: Määrärahan
22554: s. 435. - Ks. Sairaalat. osoittamisesta työkeskustoiminnan tukemi-
22555: n:o 40, Tukia n y. m.: Määrärahan seksi Suojärvellä. Liitteet IV,79. s. 456.
22556: osoittamisesta Rauhan piirimielisairaalan - Ks. Työkeskustoiminta.
22557: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1934. 7
22558:
22559: n:o 53, Heiniö n y. m.: Koroitetun rakentamista varten. Liitteet IV,92. s.
22560: määrärahan osoittamisesta Tampereen tek- 479. - Ks. Maakunta-arkistot.
22561: nillisen opiston iltakursseja varten. Liit- n :o 66, L a m p i sen y. m.: Määrärahan
22562: teet IV,so. s. 458. - Ks. Tampereen tek- osoittamisesta maanviljelysmuseon raken-
22563: nillinen opisto. tamiseksi Mustialaan. Liitteet IV,93. s.
22564: n:o 54, Heiskasen y. m.: Määrärahan 480. - Ks. Museot.
22565: osoittamisesta Kalevalan 100-vuotispäi-
22566: n :o 67, W i c km a n i n y. m.: Määrära-
22567: vänä toimeenpantavan suurnimenmuuton
22568: han osoittamisesta kirkollisen nuoriso-
22569: avustamista varten. Liitteet IV,s1. s.
22570: huollon avustamista varten. Liitteet
22571: 459. - Ks. Nimenmuutos.
22572: IV,94. s. 481 ja 482. -- Ks. Kirkollinen
22573: n:o 55, Heiskasen y.m.: Määrärahan
22574: nuorisohuolto.
22575: osoittamisesta apurahoiksi nuorille tie-
22576: teenharjoittajille. Liitteet IV,s2. s. 460. n :o 68, W e n m a n i n y. m.: Määrärahan
22577: - Ks. Tieteenharjoittajat. osoittamisesta Suomen Rauhanliiton toi-
22578: n :o 56, Kukkosen y. m.: Koroitetun minnan tukemista varten. Liitteet IV,95.
22579: määrärahan osoittamisesta rajaseudun va- s. 483 ja 484. - Ks. Rauhanliitto.
22580: paan valistustyön avustamista varten. n:o 69, 0 ula s maan y. m.: Määrärahan
22581: Liitteet IV,s3. s. 462. - Ks. Rajaseutu. osoittamisesta Raittiuden Ystäville var~
22582: n:o 57, Löthmanin y.m.: Määrärahan haisnuorisotyötä varten. Lii tteet IV,9 6.
22583: osoittamisesta avustukseksi Suomen Nuo- s. 485. - Ks. Raittiuden Ystävät.
22584: rison Liitolle. Liitteet IV,s4. s. 463. - n:o 70, Lumpeen y.m.: Määrärahan
22585: Ks. Suomen Nuorison Liitto. osoittamisesta raittiusfilmin aikaansaami-
22586: n:o 58, Voionmaan y.m.: Koroitetun seksi. Liitteet IV,97. s. 486.- Ks. Rait-
22587: määrärahan osoittamisesta Yhteiskunnal- tiusfilmi.
22588: lisen korkeakoulun avustusta varten. Liit- n:o 71, I n k i l ä n y. m.: Määrärahan
22589: teet IV,s5. s. 467. - Ks. Yhteiskunnalli- osoittamisesta seuranäyttämötoiminnan
22590: nen korkeakoulu. avustamista varten. Liitteet IV,9s. s. 488.
22591: n:o 59, Hong a n y. m.: Määrärahan - Ks. Seuranäyttämötoiminta.
22592: osoittamisesta Salon yhteiskoulun ottami- n :o 72, Lehto k o s ken y. m.: Määrä-
22593: seksi valtion huostaan. Liitteet IV,s6. rahan osoittamisesta voimistelusalin ja op-
22594: s. 469. - Ks. Oppikoulut. pilasasuntojen rakentamista varten ur-
22595: n:o 60, Leppä 1 ä n y. m.: Määrärahan heilu- ja voimistelukotiin Nastolan Paju-
22596: osoittamisesta Sortavalan tyttökoulun jat- lahdessa. Liitteet IV,99. s. 490. - Ks.
22597: koluokkien ottamiseksi valtion huostaan. Urheilu.
22598: Liitteet IV,s7. s. 470. - Ks. Oppikoulut. n:o 73, Riipisen y. m.: Koroitetun
22599: n:o 61, Kivenojan y. m.: Määrärahan
22600: määrärahan osoittamisesta henkisen alan
22601: osoittamisesta Haminan yhteislyseon ra-
22602: työttömyyden tutkimista varten. Liitteet
22603: kennustyön aloittamista varten. Liitteet
22604: IV,100. s. 492. - Ks. Työttömyys.
22605: IV,ss. s. 471. - Ks. Oppikoulut.
22606: n:o 62, Metsärannan y.m.: Määrä- n :o 74, Pekkalan: Määrärahan osoit-
22607: rahan osoittamisesta koulu talon raken ta- tamisesta uuden valtakunnan metsien ar-
22608: mista varten Kotkan tyttölyseolle. Liit- vioimi'styön aloittamista varten. Liitteet
22609: teet IV,s9. s. 472. - Ks. Oppikoulut. IV,101 s. 494. - Ks. Metsien arvioimis-
22610: n:o 63, Takalan y. m.: Määrärahan työ.
22611: osoittamisesta toiskielisissä kunnissa toi- n:o 75, Pekkalan: Määrärahan osoit-
22612: mivien yksityisten kansakoulujen valtion- tamisesta yksityismetsätalouden apulai-
22613: avun koroittamista varten. Liitteet IV,go. sen viran perustamista varten Helsin-
22614: s. 473. - Ks. Kansakoulut. gin yliopistoon. Liitteet IV,1o2. s. 497.
22615: n:o 64, B ö ö k i n y. m.: Määrärahan - Ks. Yliopisto.
22616: osoittamisesta pappilan rakentamista var- n:o 76, Koiviston y.m.: Koroitetun
22617: ten Petsamon evankeelis-luterilaiselle seu- määrärahan osoittamisesta yksityismetsä-
22618: rakunnalle. Liitteet IV,91. s. 4 78. - Ks. talouden edistämiseksi. Liitteet IV,1o3.
22619: Petsamo. s. 499. - Ks. Metsätalous.
22620: n:o 65, Vaara m a n y. m.: Määrärahan n:o 77, Österholmin y.m.: Määrä-
22621: osoittamisesta Savon maakunta-arkiston rahan osoittamisesta kalastuselinkeinon
22622: 8 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1934.
22623:
22624: kohottamista varten. Liitteet IV,104. s. neuvontaa varten. Liitteet IV,ue. s. 521.
22625: 501. - Ks. Kalastus. - Ks. Pienviljelys.
22626: n :o 78, Ikosen y. m.: Koroitetun mää- n:o 90, Lahtelan y. m.: Määrärahan
22627: rärahan osoittamisesta Karjalan kasvin- osoittamisesta viljelyspalstatoiminnan jat-
22628: viljelyskoeasemaa varten. Liitteet IV,to5. kamista varten. Liitteet IV,117. s. 523. -
22629: s. 503. - Ks. Kasvinviljelyskoeasemat. Ks. Viljelyspalstatoiminta.
22630: n:o 79, Hannu 1 a n y. m.: Määrärahan n:o 91, Lepistön y.m.: Määrärahan
22631: osoittamisesta kiinteän maamieskoulun pe- osoittamisesta viljelyspalstatoimintaa var-
22632: rustamista varten Perä-Pohjolaan. Liitteet ten. Liitteet IV,us. s. 525. - Ks. Vilje-
22633: IV,toe. s. 505. - Ks. Maamieskoulut. lyspalstatoiminta.
22634: n:o 80, A i t t on i e me n y. m.: Määrä-
22635: n:o 92, Rytingin y. m.: Määrärahan
22636: rahan osoittamisesta pienviljelysneuvoja-
22637: osoittamisesta erikoisasutustoimintaa var-
22638: opiston nykyisen opistorakennuksen jär-
22639: ten. Liitteet IV,119. s. 526. - Ks. Asu-
22640: jestämistä varten kurssihuoneistoksi ja
22641: tustoiminta.
22642: uuden opistorakennuksen rakentamiseksi.
22643: Liitteet IV,107. s. 506. - Ks. Pienvil- n:o 93, Pekkalan: Määrärahan osoitta-
22644: jelys. misesta tarpeellisten rakennusten aikaan-
22645: n:o 81, Leppä l ä n y. m.: Määrärahan saamiseksi korkeinta maa- ja metsätalous-
22646: osoittamisesta Leppäsyrjän maamieskou- opetusta varten. Liitteet IV,120. s. 527.-
22647: lun muuttamiseksi käytännöllis-tietopuo- Ks. Maa- ja metsätalousopetus.
22648: liseksi pienviljelijäkouluksi. Liitteet n:o 94, Pekka 1 a n: Määrärahan osoitta-
22649: IV,tos. s. 508. - Ks. Pienviljelys. misesta maatyöläisten asunto-olojen pa-
22650: n:o 82, Helenelundin y.m.: Määrä- rantamista varten. Liitteet IV,121. s. 529.
22651: rahan osoittamisesta tietopuolisen karjan- - Ks. Maatyöläiset.
22652: hoitokoulun perustamiseksi Korsholman - n :o 95, M a 1m i vuoren y. m.: Määrä-
22653: koulutilalle. Liitteet IV,109. s. 509 ja rahan osoittamisesta Rauman rautatien
22654: 510. - Ks. Karjanhoitokoulut. kiskoituksen uusimista varten. Liitteet
22655: n:o 83, Lahtelan y.m.: Määrärahan IV,122. s. 530. - Ks. Rauman rautatie.
22656: osoittamisesta emäntäkoulun perustamista n:o 96, K arvet i n y. m.: Määrärahan
22657: varten Kemijärvelle. Liitteet IV,uo. s. osoittamisesta Turun-Lauttakylän-Tam-
22658: 511. - Ks. Emäntäkoulut. pereen valtatien rakennustöitä varten.
22659: n:o 84, Fräntin y.m.: Määrärahan Liitteet IV,123. s. 532. - Ks. Maantiet.
22660: osoittamisesta kalanviljelyslaitoksen ra- n:o 97, Schildt i n y. m.: Määrärahan
22661: kentamista varten Paltamon kunnan Ki- osoittamisesta Pulkkilanharjun maantien
22662: vesjärven kylään. Liitteet IV,111. s. 513. rakentamista varten. Liitteet IV,124. s.
22663: - Ks. Kalastus. 53J. - Ks. Maantiet.
22664: n:o 85, Soinisen y. m.: Koroitetun n:o 98, Lindmanin y.m.: Määrära-
22665: määrärahan osoittamisesta meijeritoimin- han osoittamisesta maantien rakentamista
22666: nan edistämiseksi. Liitteet IV,112. s. 514. varten Lappeenrannasta Taipalsaarelle.
22667: - Ks. Meijerit. Liitteet IV,125. s. 535. - Ks. Maantiet.
22668: n:o 86, Marttilan y.m.: Koroitetun n:o 99, Kettusen y.m.: Määrärahan
22669: määrärahan osoittamisesta maatalousker- osoittamisesta maantien rakentamista var-
22670: hotoimintaa varten. Liitteet IV,113. s. ten Rääkkylän Oravisalosta Pyssysalon
22671: 515. - Ks. Maatalouskerhotoirninta. kautta Rääkkylän kirkonkylään. Liitteet
22672: n:o 87, B randerin y. rn.: Koroitetun IV,126. s. 536. - Ks. Maantiet.
22673: määrärahan osoittamisesta Suomen Suo- n:o 100, Luostarisen y.m.: Määrä-
22674: viljelysyhdistykselle. Liitteet IV,114. s. rahan osoittamisesta maantietutkimusta
22675: 517. - Ks. Suoviljelysyhdistys. varten Enonkosken pitäjän Hanhivirrasta
22676: n:o 88, Vallaksen y.m.: Määrärahan Savonrannan Pirttimäen kautta Heinäve-
22677: osoittamisesta hedelmäviljelyksen tarkasta- den pitäjän Pölläkän kylään. Liitteet
22678: jan paikkaamista varten maataloushalli- IV,127. s. 538. - Ks. Maantiet.
22679: tukseen. Liitteet IV,115. s. 519. - Ks. n :o 101, P en t ta l a n y. m.: Määrära-
22680: Hedelmäviljelys. han osoittamisesta Kuortaneen ja Seinä-
22681: n:o 89, Marttilan y.m.: Määrärahan joen välisen maantien rakentamista varten.
22682: osoittamisesta pienviljelijäin metsätalous- Liitteet IV,l28. s. 540. - Ks. Maantiet.
22683: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1934. 9
22684:
22685: n:o 102, Lepistö n y. m.: Määrärahan Lampelan- Vuosnajärven- Tuntijärven
22686: osoittamisesta maantien rakentamiseksi erämaantien rakentamista varten. Liitteet
22687: Taholammin pohjapuolen maantieltä Esko- IV,140. s. 554. - Ks. Maantiet.
22688: lan pysäkille. Liitteet IV,129. s. 542. - n:o 114, Koivurannan y.m.: Määrä-
22689: Ks. Maantiet. rahan osoittamisesta Pellonkylän ja Mel-
22690: n:o 103, Kiviojan y. m.: Määrärahan tauksen välisen maantierakennustyön jat-
22691: osoittamisesta tiesuunnan tutkimista var- kamista varten. Liitteet IV,141. s. 555.-
22692: ten Raution kirkolta Alavieskan Kähtävän Ks. Maantiet.
22693: kylään. Liitteet IV,130. s. 543. - Ks. - n:o 115, Tapanisen y.m.: Määrära-
22694: Maantiet. han osoittamisesta Ylitornion pitäjän
22695: n:o 104, S a 1 on y. m.: Määrärahan osoit- Luomajokilaakson asutustien rakentamista
22696: tamisesta Puolangan pitäjässä olevan varten. Liitteet IV,142. s. 556. - Ks.
22697: Auhan kylätien rakentamista varten II :n Maantiet.
22698: luokan maantieksi. Liitteet IV,131. s. 544. n :o 116, Kaijalaisen y. m.: Määrära-
22699: han osoittamisesta Pelkosenniemen-Kai-
22700: - Ks. Maantiet.
22701: ralan maantien rakentamista varten. Liit-
22702: n:o 105, Salon y. m.: Määrärahan osoit- teet IV,143. s. 558. - Ks. Maantiet.
22703: tamisesta maan tien rakentamiseksi Jaalan- n:o 117, Kaijalaisen y.m.: Määrä-
22704: gan asemalta Puokiovaaralle Puolangan- rahan osoittamisesta Savukosken-Martin-
22705: Vaalan maantiellä. Liitteet IV,132. s. 545. kylän maantien rakennustöiden aloitta-
22706: - Ks. Maantiet. mista varten. Liitteet IV,144. s. 560. -
22707: n:o 106, Rytingin y. m.: Määrärahan Ks. Maantiet.
22708: osoittamisesta yhdystien rakentamiseksi n :o 118, Kaijalaisen y. m.: Määrä-
22709: Pudasjärven pitäjän N aamangan kylän rahan osoittamisesta V aalaj ärven-.T eesiön
22710: Särkivaarasta Taivalkosken pitäjän Virk- maantien rakentamista varten. Liitteet
22711: kuseen. Liitteet IV,133. s. 546. - Ks. IV,145. s. 561. - Ks. Maantiet.
22712: Maantiet. n :o 119, Kaija 1 a i sen y. m.: Määrä-
22713: n:o 107, Hännisen y. m.: Määrärahan rahan osoittamisesta Kittilän-Enontekiön
22714: osoittamisesta yhdystien rakentamista var- maantien rakennustöiden aloittamista var-
22715: ten Oulun-Kuusamon maantiestä Taival- ten. Liitteet IV,l46. s. 562. - Ks. Maan-
22716: kosken- Raistakan maantielle. Liitteet tiet.
22717: IV,134. s. 547. - Ks. Maantiet. n :o 120, Kai j a 1 a i sen y. m.: Määrä-
22718: n:o 108, Rytingin y. m.: Määrärahan rahan osoittamisesta Palojoensuun-Kaa-
22719: osoittamisesta yhdystien rakentamista var- resuvannon maantien rakentamista varten.
22720: ten Pudasjärven-Sarajärven maantiestä Liitteet IV,147. s. 563. - Ks. Maantiet.
22721: Ranuan-Kelahaaran maantiehen. Liitteet n:o 121, Pekka 1 a n y. m.: Määrärahan
22722: IV,135. s. 548. - Ks. Maantiet. osoittamisesta maantien rakentamista var-
22723: n:o 109, Rytingin y. m.: Määrärahan ten Inarin Kaamasesta Outakosken kylään
22724: osoittamisesta yhdystien rakentamista var- Utsjoella. Liitteet IV,14s. s. 564. - Ks.
22725: ten Ranuan-Impiöjärven maantiestä Män- Maantiet.
22726: tyjärven kautta Posion kuntaan. Liitteet n:o 122, Syrjäsen y. m.: Määrärahan
22727: IV,136. s. 549. - Ks. Maantiet. osoittamisesta sillan rakentamista varten
22728: n:o 110, Hännisen y. m.: Määrärahan Kymijoen yli Voikan kosken alapuolelle.
22729: osoittamisesta Tavajärven maantien jatka- Liitteet IV,149. s. 567. - Ks. Sillat.
22730: mista varten Aittakummusta Siikalaiseen. n:o 123, Hirvensalon y.m.: Määrä-
22731: Liitteet IV,137. s. 550. - Ks. Maantiet. rahan osoittamisesta Viannan sillan ra-
22732: - n:o 111, Hännisen y. m.: Määrära- kentamista varten. Liitteet IV,15o. s. 569.
22733: han osoittamisesta Haatajan-Lohirannan - Ks. Sillat.
22734: maantien rakentamista varten. Liitteet - n:o 124, Kääriäisen y.m.: Määrä-
22735: IV,138. s. 551. - Ks. Maantiet. rahan osoittamisesta Peltosalmen sillan ra-
22736: n:o 112, Lahtelan y. m.: Määrära- kentamista varten. Liitteet IV,151. s. 570.
22737: han osoittamisesta Kemijärven-Luusuan - Ks. Sillat.
22738: maantien rakentamista varten. Liitteet n:o 125, F r ä n t i n y. m.: Määrärahan
22739: IV,139. s. 552. - Ks. Maantiet. osoittamisesta Ämmäkosken sillan raken-
22740: n:o 113, La h te 1 a n y. m.: Määrärahan tamista varten valtion varoilla. Liitteet
22741: osoittamisesta Kuolajärven kirkonkylän- IV,152. s. 571. - Ks. Sillat.
22742: 2
22743: 10 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1934.
22744:
22745: n :o 126, S a l on y. m.: Määrärahan osoit- mistä varten. Liitteet 1V,155. s. 575. -
22746: tamisesta sillan rakentamiseksi Oulujoen Ks. Lotourin salmen syventäminen.
22747: yli Utajärven-Puolangan maantiellä. Liit- - n:o 129, Kiviojan y. m.: Määrärahan
22748: teet 1V,153. s. 572. - Ks. Sillat. osoittamisesta Siipojoen perkauksen aloit-
22749: n:o 127, Hannulan y. m.: Määrärahan tamista varten. Liitteet 1V,156· s. 576. -
22750: osoittamisesta sillan rakentamista varten Ks. Jokien perkaukset.
22751: Tornion kaupungista Tornion asemalle. n:o 130, Lahtelan y. m.: Määrärahan
22752: Liitteet 1V,154. s. 573. - Ks. Sillat. osoittamisest!li Kemijärven perkaustyön
22753: n:o 128, Moilasen y. m.: Määrärahan alkuunpanemista varten. Liitteet 1V,t57.
22754: osoittamisesta Lotourin salmen syventä- s. 577. - Ks. Kemijärven perkaus.
22755:
22756:
22757:
22758: T oivomusaloitteet.
22759: Kevätistuntokaudella jätetyt.
22760:
22761: n:o 1, V. Annalan y.m.: Hallitus- n :o 10, E r k on y. m.: 'f·ullitariffin so-
22762: muodon, valtiopäiväjärjestyksen ja siihen veltamisesta a:nnetun lain 17 § :n 2 koh-
22763: liittyvien lakien muuttamisesta. Liitteet dan muuttamisesta. Liitteet IV,5. s. ·M.
22764: 1,7. s. 1.5. - Ks. Hallitusmuoto. - 1Ks. Tullitariffi.
22765: -~ n :o '2,, P en n ase n y. m.: Hallitusvallan n:o !111, S a 1 on y. m.: Vilj.atullin pe-
22766: lujittamisesta. Liitteet 1,s. s. 17. - Ks. ruutuksesta erinäisis·sä osissa maata. Liit-
22767: Hallitusvallan luji ttacrninen. teet :EV,6. s. 66. - Ks. Viljatulli.
22768: n:o 3, Heiskasen y. m.: Neuvoa-an- n :o 112,, N i s k a •S en y. m.: 'Tullin pois-
22769: tavan kansanäänestyksen toimeenpanemi- tamisesta ,Oulun läänissä ja Pohjois-Kar-
22770: sesta nykyisen kaksikielisyysjärjestelmiin jalassa tarvittavasta viljasta. Liitteet
22771: edelleen säilyttämisestä. Liitteet 1,9. s. 19. 1V,7. s. 68. - Ks. Viljatulli.
22772: - Ks. Kaksikielisyys:järjestelmä. n:o 113, Kesti n y. m.: Valtion kivihii-
22773: n:o 4, Kullbergin y.m.: Poliittisen lentuontimonopolin perustrumisesta. Liit-
22774: p11olueen tai mielipidesuunnan tunnus- teet 1V,s. s. 69. - Ks. Kivihiili.
22775: IIDerkkinä olevien p11kujen kieltämisestä. n:o 14, Pekkalan y.m.: Osuuskasso-
22776: Liitteet 1,10. s. 21. - Ks. Puoluepuvut. jen Keskuslainarahasto-Os·akeyhtiön v.
22777: -- n:o 5, Kuusiston y. m.: Eroitettmjen 1H30 ottaman frangilainan kutrssitappi•on
22778: tilojen vapauttamisesta .päätilan veloista korvaamisesta. ,Liitt-eet 1V,9. ·S. 70. ---
22779: ja rasituksista. Liitteet H,5. s. 40. - Ks. 1Keskuslainarahasto.
22780: Ks. Eroitetut tilat. n:·o 115, Hautalan y. m.: ·Maakiinteistö-
22781: n:o H, V. Annalan y.m.: Kuoleman- p.ankista myönnettyjen lainojen takaisin-
22782: rangaistuksen käytäntöönottamisesta tär- maksun järjestelystä eräis·sä ·t!!Jpauksi::lsa.
22783: keimmän rikollisuuden torjumiseksi. Liit- Liitteet IV,1o. s. 74. - ;Ks. Marukiinteis.tö-
22784: teet II,6. s. 412. - Ks. Kuolemanran- pankki.
22785: gaistUJs. n:o 1·6, Hautalan y. m.: Pienviljelijä-
22786: - n:o 7, V. Annalan y.m.: Takaus- lainojen koron alentamisesta. Liitteet
22787: sitoumuksia koskevan lainsäildannön J!V,11. s. 75. - Ks. Pienviljelyslainat.
22788: uudistamisesta. Liitteet II,7. s. 43. - - n:o 17, Hautalan y.m.: Osuus.meije-
22789: Ks. Takaus·sitoumukset. reille myönnettyjen lainojen koron alen-
22790: n :o 8, Taka 1 a n y. m.: ,Sanomalehti- tamisesta. Liitteet IV,1.2. s. 7·6. - lKs.
22791: attas:ean toimen perustamisesta Tukhol- Osuusmeijeri t.
22792: IIDan lähetystöön. Liitteet 1H,t. s. 419. - n:o 18, Komun y.m.: Omakoti- ja
22793: lKs. Tukholman lähetystö. pienrakentajien auttamisesta. Liitteet
22794: n:o 9, Pitkäsen: Molempien avio- TV,13. s. 78. - Ks. Omankodin raken-
22795: puolisojen kieltämisestä olemasta yhtai- tajat.
22796: kaa valtion palveluksessa eräissä ta<pauk- ~- n:o 19, von Frenckellin y.m.: Hy-
22797: sissa. Liitteet 1V,4. s. 63. ~ Ks. Awio- poteekkirahaston perustamisesta. Liitteet
22798: puolisoiden virat. V,1. s. il19. - Ks. Hypoteekkirahasto.
22799: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 193>4. 11
22800:
22801:
22802: n:o '20, B r y g g arin y. m.: Obligatio- - n :o 3'4, Salon y. m.: Aluesairaalan ra-
22803: lainan ottamisesta valtion rakennustoi- kentamisesta .Säräisniemen pitäjään. Liit-
22804: mintaa varten. Liitteet I:V,14. s. 80. - teet VI,5. s. 146. - Ks. ~Sairaalat.
22805: Ks. Valtion rakennustoiminta. - n:o 315, Lahtelan y. m.: Sairasmajan
22806: n :o 1211, Huittisen y. m.: 'TutkimUJk- perustamisesta Kuolajärven kunnan On-
22807: sen toimittamisesta osuuskuntien ja y:k- lankaan. Liitteet VI,6. s. 147 .. - Ks.
22808: sityisluontoisten liikkeiden välisistä ve- .Sairrualat.
22809: rotussuhteista. Liitteet IV,15. s. 86. - - n:o 36, Wiikin y. m.: Toimenpiteistä
22810: Ks. Osuuskuntien verotus. kUJnnallisen verotuksen ·uudistamiseksi.
22811: n:o 212, Kaasalaisen y.m.: Lahjoi- Liitteet VII,1. s. 15<5. Ks'. K unnallis-
22812: tusmaiden kruununpuistojen luovuttamis- verotus.
22813: kys.ymyksen lopullisesta ratkaisusta. Liit- - n:o 37, L-ahtelan y.m.: .K.unnallis-
22814: teet IV,16. s. 818. - Ks. Lahjoitusmaat. verojen ja palovakuutusmaksujen perimi-
22815: n:o 213, Rantasen y. m.: Esityksen sestä paremmalla etuoikeudella kuin kiin-
22816: antrumisesta laiksi ilmavoimien kehittä- nitetyt saatavat. Liitteet VII,2. s. 158.
22817: misestä. Liitteet I1V,17 . .s. 89. - Ks. - Ks. .K unnallisverotus.
22818: ilmavoimat. n:o 38, Bryggarin y.m.: Kuntien
22819: n:o 2•4, Schildt i n: Esityksen antami- myöntam1en työttömyysavustusten jättä-
22820: sesta kunnalliseks.i kaasusuojelulaiksi. misestä takaisin perimättä. Liitteet VII,a.
22821: Liitteet IV,1s. s. ·9'1. - Ks. Kaasusuo- s. 160. - Ks. Työttömyysavustukset.
22822: jelu. n :o 39, 1S u u r k o n g a n y. m.: Maan-
22823: n :o '215, B r a n d erin y. m.: Tutkimuk- omistajain vapauttamisesta rautatiealuei-
22824: ,sen toimittamisesta kruununvontien ja ni- den aitaamisvelvollisuudes-ta. Liitteet
22825: mismiesten tekemien kavallusten syistä. VII,4. s. 1'63·. - Ks. Rautateiden aidat.
22826: Liitteet IV,19. s. 912. - Ks. Kavallukset. n :o 40, R a n tase n y. m.: Englannin-
22827: n :o 2<6, J e r n i n y. m.: Toimenpiteistä kielen saattamisesta pakolliseksi oppiai-
22828: maaseudun rpostioJ.ojen parantamiseksi. neeksi oppikouluihin. Liitteet VIII,4.
22829: Liitteet IV,2o. s. 913 ja 9,5_ - Ks. Posti- s. 175. - ·Ks. Oppikoulut.
22830: olot. n:o 41, Huotarin y. m.: Tarkoituk-
22831: n:o 127, Oksasen y.m.: :Kohtuullisen senmukaisen koulutalon aikaansaamisesta
22832: vapaalippumäärän ja muuttolipun myön- Helsingin suomalaiselle tyttökoululle.
22833: tämisestä rautatieläisten leskille ja lap- Liitteet VIII,5. s. 176. - Ks. Oppikoulu-t.
22834: sille..Liitteet LV,21. s. 19'7, - Ks. Rauta- n :o 412, K e s t i n y. m.: Kans.akoulun
22835: tieläisten vapaaliput. oppikirjojen kustantamisesta valtion toi-
22836: - n:o ,2,8, Hautalan y.m.: Suomen Pan- mesta. Liitt.eet VIII,6. s. 178. - Ks.
22837: kin luotona.ntoehtojen muuttamisesta. Liit- Kansakoulut.
22838: teet V,2. •S. 12'3. - Ks. Suomen Pankki. n :o 43, Takalan y. m.: Tieteellisiin
22839: n:o 12•9, Tannerin y. m.: 'Toimenpi- kirjastoihin hankitun ulkomaisen <kirjal-
22840: teistä luotonannossa vallitsevan korkokan- lisuuden lisäluettelon julkaisemisesta.
22841: nan alentami.seksi. Liitteet V,a. s. 1\2.5. - Liitteet VIII,7. s. 183. - Ks. Kirjastot.
22842: Ks. Korko. n:o 44, V. Annalan y. m.: Toimen-
22843: n :o 30, Rytingin y. m.: Lainauskoron pitei·stä henkisen työn alalla vallitsevan
22844: alentamisesta. Liitteet V,4. s. 1.30. - Ks. työttömyyden poistamiseksi. Liitteet
22845: Korko. V!JII,s. s. 18'4. - 1Ks. Työttömyys.
22846: n :o ,31, H a g a n y. m.: E1sityksen anta- n :o 4,5, Soini n y. m.: Kotimaisen raa-
22847: misesta mielisairashoidon ott&misesta val- ka~aineen pa:lmllisesta käyttämisestä villa-
22848: tion huostaan. Liitteet VI,2. s. 142 ja tavarateollisuudessa. Li.itteet IX,2. s. 1-91.
22849: 143. - Ks. Mielisaira.shoito. - Ks. Villatavara.
22850: n:o 32, Lohen y. m.: ,Aluelääkärinviran - n:o 4<6, N i .s kas en y. m.: Margariinin
22851: perustrumisesta Rannan kuntaan. Liitteet käytön }.opettamisesta valtion laitoksissa.
22852: VI,a. s. 144. -- Ks. Aluelääkärit. Liitteet IX,3. s. 19>4. - Ks. Margariini.
22853: --- n:·o 3 3,. Hannulan y. m.: Valtion sai-
22854: 1 n :o 47, K ä m ä r ä i sen y . .m.: Toimen-
22855: raalan rakentamisesta Kemiin. Liitteet piteistä kotimaisten maa- ja karjatalous-
22856: VI,4. s. 145. - Ks. Sairaalat. tUlOtteiden menekin lisäämiseksi. Liitteet
22857: 12 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 193'4.
22858:
22859: IX,4. s. :1•915. - Ks. Maa- ja karjatalous- 'tamisesta joustavammalksi. Liitteet ·IX,1s.
22860: tuotteet. s. •21218. - Ks. Uudisraivauspalkkiot.
22861: - n:o 48, Karvetin y.m.: Ulkomaisten n :o ·6:2, Rytingin y. m.: :Pienviljeli-
22862: karjataloustuotteiden myynnin tekemi- jäin uudis- ja laidunraivauspalkkioiden
22863: sestä erikoisluvan hankkimisesta riippu- koroittamisesta. Liitteet IX,19. s. 122'9. -
22864: vaksi. Liitteet IX,5. s. 197. - Ks. Kar- Ks. Uudisraivauspalkkiot.
22865: j ataloustuutteet. n:o ·6~3, 0 u 1 a s maan y. m.: Pienvilje-
22866: - n:o 49, Wickmanin y.m.: Kanan- lijäin UJudisraivauspalkkioiden koroittami-
22867: munain vientip.alkkioista. Liitteet IX,6. sesta. Liitteet IX,2o. s. 12130. - ,Ks. Uudis-
22868: s. 1•H9 ja 2.01. - iKs. Kananmunat. raivauspalkkiot.
22869: n:o 50, Lahtelan y.m.: Porotalous- n:o 64, Pekkalan y.m.: Toimenpi-
22870: tuotteiden tukemispalkkioista. Liitteet teistä ilman omaa syytään vaikeuksiin
22871: IX,7. s. 203. - Ks. Porotalous. joutuneiden pienviljelijäin taloudellisen
22872: n:o 5'1, Tukia n y. m.: Itä-Suomen aseman turvaamiseksi. ,Liitteet IX,21.
22873: raakasokeritehtaan perul'ltamisesta. Liit- s. 2311. - Ks. Pienviljelys.
22874: teet IX,s. s. 205. - Ks. Raakasokeri- n :o 65, Niska •S en y. m.: Toimenpi-
22875: tehda·s. teistä taLouspulasta kärsivien piirien etu-
22876: - n:o 5,2, K arvet i n y. m.: Salaojitus- jen riittävästä huomioonottamisesta. Liit-
22877: avustuks.ien myö11tämisestä. Liitteet IX,9. teet IX,22. s. 234. - Ks. T:alouspula.
22878: s. 208. - Ks . .Salaojitu·s. - n:o 66, Kesti n y . .m.: Päätilan kiinni-
22879: n:o 53, Rytingin y. m.: !Maatalous- tyksestä aiheutuvan itsenäistyneiden pien-
22880: kerhotoiminnan tukemisesta. Liitteet tilojen pakkomyynnin ehkäisemisestä. Liit-
22881: IX,1o. s. 2110. - Ks. Maatalouskerho- teet II,s. s. 45. - K·s. Pienviljelys.
22882: toiminta. - n:o 67, V alla k sen y. m.: Pienviljeli-
22883: n :o 5'4, A i t t on i e me n y. m.: Pienvil- jäin ja asuntotilallisten hedelmätarhojen
22884: jelijäin lantala:palkkioista. Liitteet IX,11. perustamispalkkioista. Liitteet IX,23. s.
22885: s. 21.1. - Ks. Pienviljelys. :2!36. - Ks. Pienviljelys.
22886: n :o •5·5, F r ä n t i n y. m.: Kalanviljelys- -- n:o >618, T a•k a 1 a n y. m.: Luonnonvaaro-
22887: laitoksen rakentamisesta .Paltamon kun- jen torjumisra>baston perustamisesta kato-
22888: nan Kivesjärven kylään. Liitteet IX,12. jen seurausten lieventämistä varten. Liit-
22889: s. 2'13. - Ks. Kalastus. teet IX,24. s. '2137. - Ks. Katojen lie-
22890: - n :o 5•6, ,p e k k a l a n y. m.: Maatalouden ventäminen.
22891: velkain vakauttamisesta. ,Liitteet IX,13. - n :o 69, M u s ta s i ll a n y. m.: Vuokra-
22892: s. 2i14. - Ks. Maatalou.den velat. alueiden lunastusoikeutta koskevien rajoi-
22893: n:o 57, Niskasen y.:m.: A:sutustarkoi- tusten poistamisesta. Liitteet :IX,25.
22894: twksiin myönnettyjen lainojen vuotuis- s. 21319, - Ks. Vuokra-alueet.
22895: maksujen alentamisesta. Liitteet IX,14. n:o 70, Rytingin y. m.: 'Maalaiskun-
22896: .s. 21•9. - Ks. Asutuslainat. tain asutuskassain johtosäännön muutta-
22897: n:o 58, Koivurannan y.m.: A~sutus misesta. Liitteet IX,26. s ..24'1. - Ks.
22898: tilallisille valtiolta tai asutuskassoista !Asutuskassat.
22899: myönnettyjen lainain koron alentami- -- n:o 71, Pekkalan y.m.: Toimenpi-
22900: sesta. Liitteet IX,15. s. 21211. - 1Ks. Asu- teistä korkeimman maa- ja metsätaloUJs-
22901: tuslainat. opetuksen huoneistotarpeen tyydyttämi-
22902: - n:o >519, Vesterisen y. m.: Maanpa- seksi. Liitteet IX,27. s. :M2. - Ks. Maa-
22903: rannustöitä varten annettu'jen valtionlai- ja metsätalousopetus.
22904: nojen lainaehtojen muuttamisesta. Liit- - n :o 712, E ll i l ä n y. m.: 'Mll!ataloudellis-
22905: teet IX,l6. s. 223. - K.s. :Maanparannul'l- ten opetus- ja tutkimuslaitosten raken-
22906: työt. tamisesta. Liitteet IX,,2s. s. ~4. - Ks.
22907: n :o 60, K a ll i o k o s ken y. m.: Maa- :Maatalousopetus.
22908: taloushallituksen toimesta suori tettavien ----. n:o 73, S a r 1 i n i n y. m.: Yk·sityismetsä-
22909: maanparannustöiden avustusperusteiden talouden apulaisenviran perustamisesta
22910: muuttamisesta. Liitteet IX,17. s. ,2J25. Helsingin yliopistoon. Liitteet IX,29·
22911: - Ks. Maanparannustyöt. s. 247. - Ks. Yliopisto.
22912: n:o 6-1, Oulasmaan y.m.: Uudis- ja ----. n:o 74, Helenelundin y.m.: Kar-
22913: laidunraivauspalkkioiden jll!kamisen saat- janhoitokoulun perusta:misest!t Korshol-
22914: La.ki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 193<4. 13
22915:
22916:
22917: man tkoulwtilalle. Liitteet IX,so. ·s. 2:50 tavaksi. Liitteet Xri,1. s. '311. - Ks.
22918: ja •2&1. - Ks. rKa.rjanhoitokoulut. M.aantiet.
22919: n:o 7·5, Hannulan y. m.: Kiinteän n :o 88, S c h i 1 d t i n: Pulkkilanharjun
22920: maamieskoulun perustamisesta Perä-Poh- maantien rakentamises•ta. Liitteet XII,2.
22921: jolaan. Liitteet IX,s1. s. 215!2. - Ks. s. 311J2. - Ks. Maantiet.
22922: .Maamie&koulut. n :-o 89, F o r stadi u k sen y. m.: Maan-
22923: n:-o 76, Ranta 1 a n y. m.: Kotiteolli- ·tien rrukentamisesta Heinolan pitäjästä
22924: suusoppilaitosten vähävaraisten oppilai- Hujrunsalon ja Uimilan kylien kautta .Taa-
22925: den avustamisesta. Liitteet IX,32. s. 1215>3. lan pitäJjään. Liitteet XIil,3. s. 313. -
22926: - Ks. Kotiteollisuusoppilaitokset. Ks. Maantiet.
22927: n :o 77, V i 1 h u 1 a n y. m.: .Suunnitel- n:o 1HO, Kiviojan: 1Alavieskan-Rau-
22928: man laatimisesta Päijänteen-Leppäveden tion maantiesuunnan tutkimisesta. Liit-
22929: ---jKei teleen --<Kivijärven vesis•tön veden- teet XII,4. s. 3114. - Ks. Maantiet.
22930: pinnan järjestä.miseksi. Liitteet IX,33. n:o 91, Oulasmaan y.m.: Turtkimuk-
22931: s. 21515·. - .K&. Päijänteen-!Kivijärven ve- sen toimittamisesta tiesuunnasta Poroky-
22932: sistön perkaus. län pysäkki_,Kuhmoniemen maantie. Liit-
22933: n:o 78, Soinisen y. m.: ·Tutkimuksen teet XII,5. s. lUi5. - Ks. Maantiet.
22934: toimittamisesta Höytiäisen vedenpinnan n:o 912, Jan h o sen: Piispajärven->Sel-
22935: alentamiseksi. Liitteet I·X,34. s. 25·7. - koskylän---1Hoss.an maantien rakentami-
22936: Ks. Höy;tiäisen perkaus. sesta. Liit.teet X!H,6. s. 3\116'. -- Ks. Maan-
22937: n:-o 79, A r f f m a n i n y. m.: Sotkamon tiet.
22938: vesistön ja Oulujärven tulvllJvedenpinnan n:o -9'3-, Jan h o sen: Eräiden tiesuun-
22939: ·alentamisesta. Liitteet IX,35. s. 25>9. tien tutkimisesta Kuhmoniemen kunnass•a:.
22940: Ks. Sotkamon vesistön perkaus. 1Liitteet XII,7. s. 3.f7. - <Ks. Maantiet.
22941: n:o 80, •Rytingin y.m.: Sotka- ja n:-o 94, Fräntin y.m.: Maantien ra-
22942: :Pudasijärven tulvavahinkojen ehkäisemi- kentamisesta Sotkamon Ristijärven
22943: sestä. Liitteet .IX,36. s. ·2,60. - Ks. maantieltä Kaitaansalmen kohdalta Kuh-
22944: .Sotka- ja Pudasjärven pertkaus. moniemen kirkolle. Liitteet XII,s. s. 3!18.
22945: n:o Sl1, La h te 1 a n y. m.: Kemijärven - :Ks. Maantiet.
22946: ·Luusuanniskan perkauksesta kevät- ja - n:o .915, F r ä n t i n y. m.: Ma-antien ra-
22947: syystulvien ehkäisemiseksi. Lii tteet IX,3 7. kentamisesta Puolangan~Vaalan maan-
22948: s. 12IGl. - Ks. Kemijärven perkaUJs. tieltä Puokiovaarasta .Säräisniemeen Ou-
22949: - n:o 812, V i r k k u sen y. m.: Suunnitel- lun--iKajaanin maantiellä. ·Liitteet XII,g.
22950: mallisen ja järjestellyn huollon valmista- s. 3;1.19. - if{s. Maantiet.
22951: misesta työttömille asevelvollisuutensa n :o 9'6, Hännisen y. m.: Oulun--J>u-
22952: ·suorittaneille. Lii.tteet X,4. s. :2,97. - da~järven ja Iin---jPudasjärven maantei-
22953: 'Ks. Aseve1volliset. den yhdy.ssu1unnan tutkimisesta. lLiitteet
22954: n :-o 83, A n d e r s s o n i n y. m.: Esityk- XII,to. s. 3120. - Ks. Maantiet.
22955: sen antamiseksi laiksi kauppa-alusten iiDie- n:o 97, Rytingin y. m.: Maantien
22956: his·töstä. Liitteet X,5. s. 2!919. - Ks. rakentamisesta Puda·sjärven-iSarajärven
22957: Kauppa-alukset. maantiestä Ranuan---1Kelahaaran maantie-
22958: n:o 84, Voionmaan y.m.: Juoppou- hen. Liitteet XII,n. s. 3/211. - Ks. Maan-
22959: den nykyistä laatua ja laajuutta ko&ke- tiet.
22960: van tutkimuksen toimittamisesta. Liitteet n :o i9<8, Rytingin y. m.: Maantien
22961: X,6. s. ·3•04. - Ks. J UJoppous·. rakentamisesta Pudasjärven pitäjän Naa-
22962: n :-o 8:5, Huotarin y. m.: !Alkoholisti- mangankylän Särkivaarasta ~aivalkosken
22963: tilaston aikaansaamisesta. Liitteet VI,7. pitäjä.n Virkkuseen. Liitteet XH,12.
22964: s. 148. - Ks. Alkoholistitilasto. s. 131212, - Ks. Maantiet.
22965: - n:o 86, Le•htoko·sken y.m.: Esityk- n:o H9, Hännisen y.m.: Yhdystien
22966: sen antamisesta alkoholistihuoltolaiksi. rakentamisesta Oulun~Kuusamon maan-
22967: Liitteet VI,s. s. 149. - Ks. Alkoholisti- tiestä :Kuoliovaaran seudulta ·Purnuvaa-
22968: ·huolto. ran kautta Kariniemen Raistakan tiehen.
22969: n :o 87, Vaara m a n y. m.: Maanteiden .Liitteet Xl'I,13. s. 31213. - 'Ks. Maantiet.
22970: hoidon jättämisestä kokonaisuudessaan n:o 100, Hännisen y. m.: Posion kun-
22971: tie- ja vesiraKennushallituksen huolehdit- nassa olevan Lehtiniemen-iPaloperän tie-
22972: 14 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1934.
22973:
22974: työn ra:kentamisesta varatyönä. Liitteet rakentamisesta Vuoksen yli Kuukaupin
22975: XII,14. s. 3•24. - Ks. Maantiet. kylän kohdalle. Liitteet XII,27. s. 340.
22976: - n :o 101, iLo he n y. m.: Maantien raken- - Ks. Sillat.
22977: tamisesta Ranuan-Pud!l!sjärven tieltä Si- n:o 114, Vaara m a n y. m.: Maantie-
22978: mojärven pohjoispäähän. iLiitteet XII,15. sillan rakentamisesta Kuopion pitäjässä
22979: s. 31215. - !Ks. Maantiet. olevan Jännevirran yli. Liitteet XII,2s.
22980: - n:o 102•, Hännisen y. m.: Aittakum- s. 3412·. - Ks. Sillat.
22981: mum.-Siikalan maantien rakentamisesta. - n:o 1'15, Vaara m a n y. m.: Maantie-
22982: Liitteet XH,16. s. 812<6. - Ks. Maantiet. sillan rakentamisesta Maaningan pitäjän
22983: - n :o 10H, Lohen y. m.: Maantien ra- Viannankosken yli. Liitteet XII,29. s. 343.
22984: kentamisesta Ranuan Kelahaarasta Pudas- - Ks. Sillat.
22985: järven-Sarajärven maantiehen. Liitteet - n:o 11•6, F r ä n t i n y. m.: Ämmäkosken
22986: XI,17. s. ·3127. - Ks. Maantiet. sillan rakentamisesta varatyönä. Liitteet
22987: n:o :104, Lohen y. m.: Ranuan--lPosion Xll,3o. s. 344. - Ks. Sillat.
22988: välisen maantien rakentamisesta. Liitteet - n:o 1.17, Salon y.m.: Sillan rakenta-
22989: XU,1s. s. 32'8. - Ks. Maantiet. misesta Oulujoen yli Puolangan-Utajär-
22990: n:o .105, Rytingin y.m.: Maantien ven maantiellä. Liitteet Xll,31. s. 3-46.
22991: rakentamisesta Ranuan - lmpiöjärven - Ks. Sillat.
22992: maantiestä Mäntyjärven kautta Posion n:o 118, Arf:fmanin y.m.: Sillan ra-
22993: kuntaan. Liitteet XI.I,19. s. 3•2.9. - Ks. kentamisesta Kaitaansalmen yli Sotkamon
22994: Maantiet. -Ristijärven maantiellä. Liitteet XII,32.
22995: n:o 106; Hännisen y.m.: M.aantien s. 347. - Ks. Sillat.
22996: rakentamisesta Haatajasta Lohirannan - n:o 11·9, Hännisen y. m.: Sil1an ra-
22997: kautta Ylikitkan ja Livojärven välillä kentamisesta Iijokeen laskevan Siuruan-
22998: olevalle tukinsiirtolaitteelle. Liitteet joen yli. Liitteet XII,33. s. 348. - Ks.
22999: XII,2o. s. •3·30. - Ks. Maantiet. Sillat.
23000: - n:o 107, Lahtelan y. m.: Kemijärven - n:o t20, Hannu 1 a n y. m.: Sillan ra-
23001: kirkonkylän-Luusuan maantien rakenta- kentamisesta Tornion kaupungista Tor-
23002: misesta. Liitteet XII,21. s. 3•311. - Ks. nion asemalle. Liitteet XII,34. s. 349. -
23003: Maantiet. Ks. Sillat.
23004: n :o 108, Lahtelan y. m.: !Kuolajärven - n :·o 11211, M o i l a s en y. m.: Laatokan-
23005: kil'lkonkylän-Vuosnajärven maantien ra- Suomenlahden kanava·suunnitelman tutki-
23006: kentamisesta. Liitteet XII,22. s. 3312. - misesta. Liitteet XII,.35. s. 3M. - Ks.
23007: Ks. Maantiet. Kanavat.
23008: n:o 109, Kaijalaisen y.m.: Kittilän n:o 11~2, Leppäiän y.m.: Rautatien
23009: _JEnontekiön maantien rak'ent&misesta. rakentamisesta varatyönä Uuksulta Sal-
23010: Liitteet XII,23. ·s. 3·34. - Ks. Maantiet. min kirkolle. Liit.teet Xll,36. s. 354. -
23011: n:o ·110, 1Kaijalaisen y.m.: Maan- Ks. Rautatiet.
23012: tien mkentamisesta Sodankylän V·aalajär- n :o 1•2·3, Jan h o sen: Yhtenäisen suun-
23013: veltä J eesiön kautta Kittilään. Liitteet nitelman laatimisesta Kainuun puhelin-
23014: XII,24. s. 3315. - Ks. Maantiet. olojen järjestämiseksi. Liitteet XII,37.
23015: n:o 1111, Kaijalaisen y. m.: Lokan- s. 35•5. - Ks. Puhelinlinjat.
23016: Kairalan da Kelujärven-<Tanhuan maan- n :o 1.24, S a 1 on y. m.: Pohjois-Suomen
23017: teiden rakentamisesta. Liitteet Xll,25. ja rajaseutujen puhelinverkoston raken-
23018: s. 313•6. - •Ks. Maantiet. tamisesta. Liitteet XII,as. s. 3:5:6. - Ks.
23019: n:o 11:2, 0 o ll i a n d erin: Sillan raken- Pt1helinlinjat.
23020: tamisesta Paraisten pitäjässä olevan Hes- n :o 125, 1I o i 1 ase n y. m.: Salvarin
23021: suunin salmen yli. Liitteet XII,26. s. 3:3,8 johtoloiston rakentamisesta. Liitteet
23022: ja 33-9. - Ks. Sillat. XII,39. s. 357. - Ks. Helsingin-Viipu-
23023: n:o 1<1·3, Lumijärven y.m.: Sillan rin saaristorei tti.
23024:
23025: Syysistuntokaudella jätetyt.
23026: n:o 126, Lahdensuon y.m.: Ilmavoi- lukseen. Liitteet IV,39. s. 388. - Ks.
23027: mien käyttämisestä lentoliikenteen palve- Lentoliikenne.
23028: ASIALUETTELO.
23029: j
23030: j
23031: j
23032: j
23033: j
23034: j
23035: j
23036: j
23037: j
23038: j
23039: j
23040: j
23041: j
23042: j
23043: j
23044: j
23045: j
23046: j
23047: j
23048: j
23049: j
23050: j
23051: j
23052: j
23053: j
23054: j
23055: j
23056: j
23057: Asia 1uette 1o.
23058: A. - Ed. Kivisalon y. m. rah. al. n:o 15 määrä-
23059: rahan osoittamisesta asevelvollist'en päi-
23060: A,giotappiot: - Ks. Frangilainat. värahan koroittamiseksi. Liitteet IV,42.
23061: s. 397. L. Vv:aan 175'2.
23062: Alkoholi: - Ks. Alkoholistihuolto. Alkoho- Ed. Kestilll y. m. rah. al. n:o 16 lisämäärä-
23063: listi tilasto. Juoppous. Väkijuomalaki. rahan osoittamisesta asevelvollisten päi-
23064: Alkoholistihuolto: Ed. Lehtokosken y. m. värahan koroittamista varten. Liitteet
23065: toiv. al. n:o 816 esityksen antamisesta IV,43. s. 398. L. Vv:aan 1752.
23066: alkoholistihuoltolaiksi. Liitteet .VI,s. - Ed. Virkkusen y. m. toiv. al. n :o 82
23067: s. 149. L. Tv:aan 311. suunnitelmallisen ja järjestellyn huollon
23068: valmistamisesta työttömille asevelvoHi-
23069: Alkoholistitilasto: Ed. Huotarin y. m. toiv. suutensa suorittaneille. Liitteet X,4. s.
23070: al. n :o 8:5 alkoholistitilaston aikaansaa- 297. L. Työv:aan 311.
23071: misesta. Liitteet VI,7. s. 148. L. Tv:aan
23072: 311. Asunto-olot: - Ks. Maatyöläiset.
23073:
23074: Aluelääkärit: Ed. Lohen y. m. rah. al. n:o 45 Asutuskassat: Ed. Rytingin y. m. toiv. al.
23075: määrärahan osoittamisesta aluelääkärin n :o 70 maalaiskuntain asutuskassain joh-
23076: palkkausta varten Rannan kuntaan. Liit- tosäännön muuttamisesta. Liitteet IX.26.
23077: teet IV,72. s. 446. L. Vv:aan 1754. s. 2•41. L. Mtv:aan 310. .
23078: - Ed. Lohen y. m. toiv. al. n:o 32 aluelää-
23079: kärinviran perustamisesta Rannan kun-
23080: taan. Liitteet Vl,3. s. 144. L. Tv:aan 307. Åsutuslainat: Ed. Niskasen y. m. toiv. al.
23081: n :o ,57 asutustarkoituksiin myönnettyjen
23082: Ammattikasvatus: Ed. Lumpeoo y. m. rah. al. lainojen vuotuismaksujen alentamisesta.
23083: n :o 49 koroitetun määrärahan osoittami- Liitteet IX,t4. s. 21'9. L. Mtv:aan 3019.
23084: sesta vähävarai,sten lasten ja nuorten am- Ed. Koivurannan y. m. toiv. al. n :o 58
23085: mattikasvatusta varten. Liitteet IV,76. asutustilallisille valtiolta tai asutuskas-
23086: s. 452. L. Vv:aan 1754. soista myönnettyjen lainain koron alen-
23087: tamisesta. Liitteet IX,to. s. 2121. L.
23088: Ammattikoulut: - Ks. Oppivelvollisuus. Mtv:aan 309.
23089: Arkistot: - Ks. Maakunta-arkistot. Asutnstoiminta: Ed. Kestin y. m. lak. al.
23090: Armahdus: Ed. Virkkusen y. m. lak. al. n:o 18 laiksi maan hankkimisesta asu-
23091: n:o 26 laiksi eräiden maassa vuoden 1932 tustarkoituksiin annetun lain eräiden
23092: helmi-maaliskuun vaihteessa puhjennee- säännösten muuttamisesta. Liitteet IX,t.
23093: seen kapinaan ja sen yhteydessä tehtyihin s. 189. L. Mtv:aan 30:3.
23094: muihin rikoksiin osaaottaneiden henki- - Ed. Salon y. m. lak. al. n:o 28 laiksi
23095: löiden armahtamisesta. Liitteet XIII,5. asutustilallisten vuotuismaksujen alenta-
23096: s. 369. Byljätty valiokuntaan lähettä- misesta. Liitteet IV,36. s. 380. L. Vv:aan
23097: mättä 1277. 1771.
23098: - Ed. Rytingin y. m. rah. al. n:o 92 määrä-
23099: Asevelvolliset: Ed. Takalan y. m. rah. al. rahan osoittamisesta erikoisasutustoimin-
23100: n :o 2 määrärahan osoittamisesta asevel- taa varten. Liitteet IV,119. s. 526. L.
23101: vollisten päivärahan koroittamiseksi. Liit- Vv:aan 1768.
23102: teet IV,23. s. 102. L. Vv:aan 304. Ks. Eroitetut tilat. Viljelyspalstatoiminta.
23103: 4 Asialuettelo 1934.
23104:
23105: Aviopuolisoiden virat: Ed. Pitkäsen toiv. al. sesta frangilainoista kunnille aiheutuvien
23106: n :o 9 molempien aviopuolisojen kieltä- agiotappioiden korvaamiseen. Liitteet
23107: misestä olemasta yhtaikaa valtion pal- IV,52. s. 411. L. Vv:aan 1753.
23108: veluksessa eräissä tapauksissa. Liitteet Ed. Hautalan y. m. rah. al. n:o 26 määrä-
23109: IV,4. s. -6.3. L. Vv:aan 3015. rahan osoittamisesta frangilainojen koron
23110: ·alentamiseksi maanviljelijäin osalta. Liit-
23111: teet IV,53. s. 414. L. Vv:aan 1753.
23112: B. - Ks. Keskuslainarahasto.
23113: Budjetti: - Ks. V altiovarainhoi tovuosi
23114:
23115: H.
23116: D.
23117: Hallitusmuoto: Ed. V. Annalan y. m. toiv.
23118: Diakonissakodit: - Ks. Oulun diakonissa-
23119: koti. al. n :o 1 hallitusmuodon, valtiopäiväjär-
23120: jestyksen ja siihen liittyvien lakien muut-
23121: E. tamisesta. Liitteet 1,7. s. 15. L. Prv:aan
23122: 305.
23123: Eduskunnan kokoonpano: - Ks. Hallitus-
23124: muoto. Hallitusvallan lujittaminen: Ed. Pennasen
23125: y. m. toiv. al. n :o 2 hallitusvallan lujit-
23126: Edustajanpalkkio: Ed. Kiviojan y. m. lak. aL tamisesta. Liitteet I,s. s. 17. L. Prv:aan
23127: n:o 26 a laiksi edustajanpalkkiosta annet- 30.5.
23128: tua lakia väliaikaisesti muuttaneen lain
23129: voimassaoloajasta. Liitteet IV,34. s. 377. Hedelmätarhapalkkiot: - Ks. Pienviljelys.
23130: L. Vv:aan 1771.
23131: Hedelmäviljelys: Ed. V allaksen y. m. rah. al.
23132: Elokuvat: - Ks. Raittiusfilmi. n:o 88 määrärahan osoittamisesta hedel-
23133: mäviljel.yksen tarkastajan paikkaamista
23134: Eläke: Ed. Voionmaan y. m. lak. al. n:o 12 varten maataloushallitukseen. Liitteet
23135: laiksi valtion viran- tai toimenhaltijan IV,115. s. 519. L. Vv:aan 1766.
23136: oikeudesta eläkkeeseen annetun lain
23137: 10 § :n muuttamisesta. Liitteet IV,2. Helsingin-Viipurin saaristoreitti: Ed. Moi-
23138: s. 5·6. L. Vv:aan 303. lasen y. m. toiv. al. n:o 12•5 Salvarin
23139: - Ks. Ulosottolaki. johtoloiston rakentamisesta. Liitteet
23140: Xll,39. s. 357. L. Kulkv:aan 313.
23141: Emäntäkoulut: Ed. Lahtelan y. m. rah. al.
23142: n:o 83 määrärahan osoittamisesta emän- Henkinen työ: - Ks. Tekijänoikeus. Työt-
23143: täkoulun perustamista varten Kemijär- tömyys.
23144: velle. Liitteet IV,uo. s. 511. L. Vv:aan
23145: 1765. Huoltotoiminta: - Ks. Kirkollinen nuoriso-
23146: huolto.
23147: Englanninkieli: - Ks. Oppikoulut.
23148: Hypoteekkirahasto: Ed. von Frenckellin
23149: Erikoisasntustoiminta: - Ks. Asutustoi- y. m. toiv. al. n:o 19 hypoteekkirahaston
23150: min ta. perustamisesta. Liitteet V,l. s. 119. L.
23151: Pv:aan 3'06.
23152: Eroitetut tilat: Ed. Kuusiston y. m. toiv. al.
23153: n :o 5 eroitettujen tilojen vapauttami- Höytiäisen perkaus: Ed. Soinisen y. m. toiv.
23154: sesta päätilan veloista ja rasituksista. al. n:o 78 tutkimuksen toimittamisesta
23155: Liitteet Il,5. s. 40. L. Lv:aan 305. Höytiäisen vedenpinnan alentamiseksi.
23156: Liitteet IX,34. s. 2157. L. :Mtv:aan 310.
23157: F.
23158: Filmi: - Ks. Raittiusfilmi. 1.
23159: Frangilainat: Ed. Kalliokosken y. m. rah. al. Ilmavoimat: Ed. Rantasen y. m. toiv. al.
23160: n :o 25 koroitetun määrärahan osoittami- n:o '23 esityksen antamisesta laiksi ilma-
23161: Asialuettelo 1.934. 5
23162:
23163: voimien kehittämisestä. Liitteet IV,17. Kalevalan päivä: - Ks. Nimenmuutos.
23164: s. •89. L. Vv:aan 306.
23165: Ks. Lentoliikenne. Kananmunat: Ed. Wickmanin y. m. toiv. al.
23166: n :o 4,9 kananmunain vientipalkkioista.
23167: Itä-Hämeen karjanhoitokoulu: - Ks. Kar- Liitteet IX,6. s. 19'9 ja 201. L. Mtv:aan
23168: janhoitokoulut. '308.
23169: Itä-Suomen raakasokeritehdas: - Ks. Raa- Kanavat: Ed. Moilaaen y. m. toiv. al. n:o 121
23170: kasokeritehdas. Laatokan-Suomenlahden kanavasuunni-
23171: telman tutkimisesta. Liitteet Xll,35. s.
23172: 3M. L. Kulkv:aan 313·.
23173: J.
23174: .Jatko-opetus: - Ks. Oppivelvollisuus. Kansakoulut: Ed. Syrjäsen y. m. lak. al.
23175: n:o 17 laiksi kansakoulutoimen järjestys-
23176: .Jokien perkaukset: Ed. Kiviojan y. m. rah. muodon perusteista annetun lain 9 § :n
23177: al. n :o 129 määrärahan osoittamisesta muuttamisesta. Liitteet VIII,a. s. 17:3. L.
23178: Siipojoen perkauksen aloittamista varten. 1Siv :aan 3'03.
23179: Liitteet IV,156. s. 576. L. Vv:aan 1770. - Ed. Takalan y. m. rah. al. n:o 63 määrä-
23180: rahan osoittamisesta toiskielisissä kun-
23181: .Juoppous: Ed. Voionmaan y. m. toiv. al. nissa toimivien yksityisten kansakoulujen
23182: n:o 84 juoppouden nykyistä laatua ja laa- valtionavun koroittamista varten. Liitteet
23183: juutta koskevan tutkimuksen toimittami- IV,9o. s. 473. L. Vv:aan 1756.
23184: sesta. Liitteet X,6. s. 304. L. Työv :aan Ed. Kestin y. m. toiv. al. n :o 42 kansa-
23185: 311. koulun oppikirjojen kustantamisesta val-
23186: tion toimesta. Liitteet VIII,6. s. 178. L .
23187: .Jännevirran silta: - Ks. /Sillat.
23188: Siv:aan 308.
23189:
23190: Kansalaisoikeudet: - Ks. Ulkomaalaiset.
23191: K.
23192: Kaasusuojelu: Ed. ·Schildtin toiv. al. n:o 24 Kansantajuiset luennot: Ed. V aionmaan
23193: esityksen antamisesta kuunailiseksi kaa- y. m. rah. al. n:o 47 koroitetun määrä-
23194: susuojelulaiksi. Liitteet IV,1s. s. ·91. L. rahan osoittamisesta kansan tajuistietee1-
23195: tVv:aan 3·016. listen luentojen avustamiseksi. Liitteet
23196: IV,74. s. 448. L. Vv:aan 1754.
23197: Kaksikielisyysjärjestelmä: Ed. Heiskasen Kansanäänestys: - Ks. Hallitusmuoto. Kak-
23198: y. m. toiv. al. n:o 3 neuvoa-antavan kan- sikielisyysj ärj estelmä.
23199: sanäänestyksen toimeenpanemisesta ny-
23200: kyisen kaksikielisyysjärjestelmän edelleen Kapina: - Ks. Armahdus.
23201: säilyttämisestä. Liitteet 1,9. s. 19. L.
23202: Prv:aan 31()5. Karjalan tiepiiri: Ed. Kososen y. m. rah. al.
23203: n:o 19 määrärahan osoittamisesta va-
23204: Kalastus: Ed. Österholmin y. m. rah. al. n:o ra·sto- ja korjauspajarakennuksen raken-
23205: 77 määrärahan osoittamisesta kalastus- tamiseksi Joensuun kaupunkHn Karjalan
23206: elinkeinon kohottamista varten. Liitteet tiepiiriä varten. Liitteet IV,46. s. 401.
23207: IV,104. s. 501. L. Vv:aan 1765. L. Vv:aan 1752.
23208: Ed. Fräntin y. m. rah. al. n:o 84 määrä-
23209: rahan osoittamisesta kalanviljelyslaitok- Karjanhoitokoulut: Ed. Jutilan y. m. rah. al.
23210: sen rakentamista varten Paltamon kun- n:o 4 määrärahan osoittamisesta Itä-Hä-
23211: nan Kivesjärven kylään. Liitteet IV,111. meen tietopuolisen karjanhoitokoulun ja
23212: s. 513. L. Vv:aan 1765. koulutilan lunastamiseksi valtiolle. Liit-
23213: - Ed. Fräntin y. m. toiv. al. n :o 55 kalan- teet IV,25. s. 10t5. L. Vv:aan, jonka tulee
23214: viljelyslaitoksen rakentamisesta Palta- pyytää lausunto Mtv:lta 304.
23215: mon kunnan Kivesjärven kylään. Liitteet - Ed. Helenelundin y. m. rah. al. n:o 82
23216: IX,12. s. 213. L. Mtv:aan 309. määrärahan osoittamisesta tietopuolisen
23217: - Ks. Tullitariffi. karjanhoitokoulun perustamiseksi Kors-
23218: 6 Asialuettelo 1934.
23219:
23220: holman koulutilalle. Liitteet IV,109. s. Kemijärvi: - Ks. Kuusamon tilallisten ve-
23221: 509 ja 510. L. Vv:aan 1765. lat.
23222: Ed. Helenelundin y. m. toiv. al. n:o 74
23223: karjanhoitokoulun perustamisesta Kors- Kemin sairaala: Ks. :Sairaalat.
23224: holman koulutilalle. Liitteet IX,30. s.
23225: Kerhotoiminta: Ks. Maatalouskerhotoi-
23226: 2:51() ja ·2:51. L. ·Mtv:aan 310.
23227: minta. Opintokerhotoiminta.
23228: Karjataloustuotteet: Ed. Karvetin y. m. toiv.
23229: Keskuslainarahasto: Ed. Kalliokosken y. m.
23230: al. n :o 4:8 ulkomaisten karjataloustuottei-
23231: lak. al. n :o 13 laiksi Osuuskassojen Kes-
23232: den myynnin tekemisestä erikoisluvan
23233: kuslainarahasto-Osakeyhtiön vuonna 1'9o30
23234: hankkimisesta riippuvaksi. Liitteet IX,5.
23235: valtion takuulla ottaman ulkomaisen ob-
23236: s. 19q. L. Mtv:aan 3:018.
23237: ligatiolainan agiotappion korvaamisesta.
23238: Ks. Maa- ja karjataloustuotteet.
23239: Liitteet IV,3. s. 58. L. Vv:aan 3•03.
23240: Ed. Pekkalan y. m. toiv. al. n :o 14 Osuus-
23241: Kasvinviljelyskoeasemat: Ed. Ikosen y. m. kassojen Keskuslainarahasto Osakeyhtiön
23242: rah. al.. n:o 78 koroitetun määrärahan v. 1930 ottaman frangilainan kurssitap-
23243: osoittamisesta Karjalan kasvinviljelyskoe- pion korvaamisesta. Liitteet IV,9. s. 70.
23244: asemaa varten. Liitteet IV,105. s. 503. L. Vv:aan 305.
23245: L. Vv:aan 1765.
23246: Keuhkotautiparantolat: Ed. Linnan y. m.
23247: Katojen lieventäminen: Ed. Takalan y. m. rah. al. n:o 38 määrärahan osoittamisesta
23248: toiv. al. n:o &8 luonnonvaarojen torjumis-
23249: 1
23250: Uudenmaan suomalaisten kuntain keuh-
23251: rahaston perustamisesta katojen seuraus- kotautiparantolan rakentamista varten.
23252: ten lieventämistä varten. Liitteet IX,24. Liitteet IV,65. s. 433. L. Vv:aan 1753.
23253: s. 2'37. L. Mtv:aan 3-10. Ks. Tuberkuloosi.
23254: Ks. Luonnonvaarain aiheuttamat vahin-
23255: got. Kielilaki: - Ks. Kaksikielisyysjärjestelmä.
23256: Virkamiesten kielitaito.
23257: Kauppa-alukset: Ed. Anderssonin y. m. toiv.
23258: al. n :o 8'3 esityksen antamisesta laiksi Kiinnitetyt saatavat: - Ks. Kunnallisvero-
23259: kauppa-alusten miehistöstä. Liitteet X,5. tus.
23260: s. :2.9:9. L. Työv:aan 311.
23261: Kirjailijat: - Ks. Tekijänoikeus.
23262: Kauppaliikkeiden työolot: Ed. Ahlströmin
23263: y. m. lak. al. n:o 19 laiksi kauppa-, Kirjastot: Ed. Vilhulan y. m. rah. al. n:o 5'1
23264: konttori- ja varastoliikkeiden työoloista määrärahan osoittamisesta tieteellisiin
23265: annetun lain muuttamisesta. Liitteet kirjastoihin hankitun ulkomaisen kirjalli-
23266: X, 1. s. 26:9 ja 271. L. ·Työv: aan 3.():3. suuden lisäluettelon julkaisemista varten.
23267: Liitteet IV,78. s. 455. L. Vv:aan 1754.
23268: Ed. Takalan y. m. toiv. al. n:o 43 tieteel-
23269: Kavallukset: Ed. Branderin y. m. toiv. al.
23270: lisiin kirjastoihin hankitun ulkomaisen
23271: n:o 215 tutkimuksen toimittamisesta
23272: kirjallisuuden lisäluettelon julkaisemi-
23273: kruununvontien ja nimismiesten teke- sesta. Liitteet VIII,7. s. 183. L. Siv:aan
23274: mien kavallusten syistä. Liitteet IV,19. 308.
23275: s. 92. L. 1Vv:aan 1310:7.
23276: Kirkollinen nuorisohuolto: Ed. Wickmanin
23277: Kemijärven perkaus: Ed. Lahtelan y. m. y. m, rah. al. n:o 67 määrärahan osoitta-
23278: rah. al. n:o 130 määrärahan osoittami- misesta kirkollisen nuorisohuollon avusta-
23279: sesta Kemijärven perkaustyön alkuunpa- mista varten. Liitteet IV,94. s. 481 ja
23280: nemista varten. Liitteet IV,157. s. 577. 482. L. Vv:aan 1760.
23281: L. Vv:aan 1770.
23282: Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 81 Kemi- Kivihiili: Ed. Kestin y. m. toiv. al. n:o 1i3
23283: jär:ven Luusuanniskan perkauksesta kevät- valtion kivihiilentuontimonopolin perus-
23284: ja syystulvien ehkäisemiseksi. Liitteet tamisesta. Liitteet IV,s. s. 6•9. L. Vv:aan
23285: IX,37. s. 261. L. Mtv:aan 310. 305.
23286: Asialuettelo 1934. 7
23287:
23288:
23289: Korko: Ed. Tannerin y. m. toiv. al. n:o 29 Ed. 'V. Annalan y. m. toiv. al. n:o 6
23290: toimenpiteistä luotonannossa vallitsevan kuolemanrangaistuksen käytäntöönotta-
23291: korkokannan alentamiseksi. Liitteet V,3. misesta tärkeimmän rikollisuuden torju-
23292: s. 125. L. Pv:aan 307. miseksi. Liitteet II,6. s. 42. L. Lv:aan
23293: Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 30 lai- 305.
23294: nauskoron alentamisesta. Liitteet 'V,4.
23295: Kuopion postitalo: Ed. V aaraman y. m. rah.
23296: s. 130. L. Pv:aan 307.
23297: al. n:o 17 määrärahan osoittamisesta
23298: Ks. Asutuslainat. Asutustoiminta. Frangi-
23299: .posti- ja lennätinlaitoksen talon rakenta-
23300: lainat. Maanparannustyöt. Osuusmeijerit.
23301: mista varten Kuopioon. Liitteet IV,44.
23302: Pienviljelys.
23303: s. 399. L. Vv:aan 1752.
23304: Kotimainen villa: - Ks. Villatavara. Kuusamon tilallisten velat: Ed. Hännisen
23305: y. m. rah. al. n :o 27 määrärahan osoitta-
23306: Kotiteollisuusoppilaitokset: Ed. Rantalan misesta Kuusamon, Posion, Kuolajärven
23307: y. m. toiv. al. n:o 716 kotiteollisuus- ja Kemijärven hätään joutuneiden tilal-
23308: oppilaitosten vähävaraisten oppilaiden listen veikaiu vakaannuttamista varten.
23309: avustamisesta. Liitteet IX,32. s. 253. L. Liitteet IV,54. s. 415. L. Vv:aan 1753.
23310: Mtv:aan :310.
23311: Kuusankosken silta: - Ks. :Sillat.
23312: Koulut: - Ks. Emäntäkoulut. Kansakoulut.
23313: Karjanhoitokoulut. Maamieskoulut. Pien- Kähertäjänliike: - Ks. Kauppaliikkeiden
23314: viljelys. Oppikoulut. työolot.
23315:
23316: Kruununpuistot: - Ks. Lahjoitusmaat. L.
23317: Laatokan-Suomenlahden kanava: - Ks.
23318: Kruununvoudit: - Ks. Kavallukset.
23319: Kanavat.
23320: Kunnallinen kaasusuojelu: - Ks. Kaasu- Lahjoitusmaat: Ed. Tarkkasen y. m. lak. al.
23321: suojelu. n :o 31 eräiden lahjoitu.smaakruununpuis-
23322: tojen luovuttamisesta. Liitteet XIV,l. s.
23323: Kunnallisverotus: Ed. Wiikin y. m. toiv. al. 581. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Prv:n
23324: n :o 315 toimenpiteistä kunnallisen vero- lausunto 2051.
23325: tuksen uudistamiseksi. Liitteet VII,l. Ed. Kaasalaisen y. m. toiv. al. n :o 22
23326: s. 15i5. L. Ltv:aan 3'0'7. lahjoitusmaiden kruununpuistojen luo-
23327: Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n :o 3:7 kun- vuttamiskysymyksen lopulli,sesta ratkai-
23328: nallisverojen ja palovakuutusmaksujen su.sta. Liitteet IV,16. ·s. 88. L. Vv:aan
23329: perimisestä paremmalla etuoikeudella 306.
23330: kuin kiinnitetyt saatavat. Liitteet VII,2.
23331: s. 158. L. Ltv:aan 1308. Laidunraivauspalkkiot:- Ks. Uudisraivaus-
23332: Ks. Ulosottolaki. palkkiot.
23333:
23334: Kuntain frangilainat: - Ks. Frangilainat. Lainat: - Ks. Asutuslainat. Frangilainat.
23335: Keskuslainarahasto. Maakiinteistöpankki.
23336: Knntain talouden tukeminen: Ed. Hautalan Maanparannustyöt. Osuusmeijerit. Pien-
23337: y. m. rah. al; n:o 28 koroitetun määrä- viljelys. Pienviljelyslainat.
23338: rahan osoittamisesta avustuksiksi vai-
23339: keuksiin joutuneille 'kunnille. Liitteet Lainauskorko: - 'Ks. Korko.
23340: IV,55. s. 417. L. Vv:aa.u 1753.
23341: Laivaliike: - Ks. Lotourin salmen syventä-
23342: Kuolajärvi: - Ks. Kuusamon ti1allisten ve- minen.
23343: lat.
23344: Lampaanhoito: - Ks. Villatavara.
23345: Kuolemanrangaistus: Ed. Wiikin lak. al. Lantalat: - Ks. Pienviljelys.
23346: n: o 7 laiksi kuolemanrangaistuksen pois-
23347: tamisesta. Liitteet II,l. s. 27. L. Lv:aan Lasten ammattikasvatus: - Ks. Ammatti-
23348: 3012. kasvatus.
23349: 8 Asialuettelo 1934.
23350:
23351: Lasten sairaala: - Ks. Sairaalat. Maakiinteistöpankki: Ed. Hautalan y. m.
23352: toiv. al. n:o 15 Maakiinteistöpankista
23353: Lennätinlaitos: - Ks. Kuopion postitalo. myönnettyjen lainojen takaisinmaksun
23354: järjestelystä eräissä tapauksissa. Liitteet
23355: Lentoliikenne: Ed. Lahdensuon y. m. toiv. al.
23356: ifN,1o. s. 74. L. Vv:aan 306·.
23357: n:o 126 ilmavoimien käyttämisestä lento-
23358: liikenteen palvelukseen. Liitteet IV,39.
23359: Maakunta-arkistot: Ed. Vaaraman y. m. rah.
23360: s. 388. L. Vv:aan 1771.
23361: al. n :o 65 määrärahan osoittamisesta Sa-
23362: Ks. Ilmavoimat. Turun lentokenttä.
23363: von maakunta-arkiston rakentamista var-
23364: Liikeapulaislaki: - Ks. Kauppaliikkeiden ten. Liitteet IV,92. s. 479. L. Vv:aan
23365: työolot. 1760.
23366:
23367: Lotourin salmen syventäminen: Ed. Moilasen Maalaiskunnat. - Ks. Frangilainat. Kun-
23368: y. m. rah. al. n:o 128 määrärahan osoit- tain talouden tukeminen.
23369: tamisesta Lotourin salmen syventämistä
23370: varten. Liitteet IV,155. s. 575. L. Vv:aan Maamieskoulut: Ed. Hannulan y. m. rah. al.
23371: 1770. n:o 79 määrärahan osoittamisesta kiin-
23372: teän inaamieskoulun perustamista varten
23373: Luentotoiminta: Ks. Kansantajuiset Perä-Pohjolaan. Liitteet IV,106. s. 505.
23374: luennot. L. Vv:aan 1765.
23375: - Ed. Hannulan y. m. toiv. al. n:o 75 kiin-
23376: Luettelo: - Ks. Kirjastot.
23377: teän maamieskoulun perustamisesta Perä-
23378: Luonnonvaarain aiheuttamat vahingot: Ed. Pohjolaan. Liitteet IX,31. s. 252. L.
23379: Lepistön y. m. rah. al. n:o 14 määrära- Mtv:aan 310.
23380: han osoittamisesta korvauksiksi luonnon- - Ks. Pienviljelys.
23381: vaarojen aiheuttamista vahingoista. Liit-
23382: ·teet IV,41. s. 396. L. Vv:aan 1752. ~laariparannustyöt: Ed. Vesterisen y. m.
23383: Ks. Ratojen lieventäminen. toiv. al. n :o 59 maanparannustöitä var-
23384: ten annettujen valtionlainojen lainaehto-
23385: Luotonanto: - Ks. Korko. \Suomen Pankki. jen muuttamisesta. Liitteet IX,16. s. 2,23.
23386: L. Mtv:aan 3•09.
23387: Luotsit: - Ks. Turun luotsipiiri. - •Ed. Kalliokosken y. m. toiv. al. n:o 60
23388: maataloushallituksen toimesta suoritetta-
23389: Lähetystöt: - Ks. Tukholman lähetystö. vien maanparannustöiden avustusperus-
23390: Lääkärit: - Ks. Aluelääkärit. teiden muuttamisesta. Liitteet IX,1 7.
23391: s. 225. L. Mtv:aan 3{}9.
23392:
23393: M. Maantiet: Ed. Vesterisen y. m. rah. al.
23394: Maa- ja karjataloustuotteet: Ed. Kämäräi- n:o 9 määrärahan osoittamisesta maan-
23395: sen y. m. toiv. al. n:o 4·7 toimenpiteistä tien rakentamista varten Sumiaisista
23396: kotimaisten maa- ja karjataloustuottei- Suolahden kautta Kuusan asemalle. Liit-
23397: den menekin lisäämiseksi. Liitteet IX,4. teet IV,3o. s. 110. L. Vv:aan, jonka tu-
23398: s. 1915. L. Mtv:aan 3108. lee pyytää Kulkv:n lausunto :304•.
23399: - Ed. Kestin y. m. rah. al. n:o 1<0 määrä-
23400: Maa- ja metsätalousopetus: Ed. Pekkalan rahan osoittamisesta maantien rakenta-
23401: rah. al. n:o 93 määrärahan osoittamisesta mista varten Muhoksen-Ylikiimingin
23402: tarpeellisten rakennusten aikaansaami- maantieltä Utajärven-Puolangan maan-
23403: seksi korkeinta maa- ja metsätalousope- tielle. Liitteet IV,31. s. 112;. L. Vv:aan,
23404: tusta varten. Liitteet IV,120. s. 527. L. jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto 3.04.
23405: Vv:aan 1768. - Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:o 11
23406: Ed. Pekkalan y. m. toiv. al. n:o 71 toi- määrärahan osoittamisesta maantien ra-
23407: menpiteistä korkeimman maa- ja metsä- kentamista varten Rovaniemellä olevalta
23408: talousopetuksen huoneistotarpeen tyydyt- .Sierilän lossilta Pekkalan lossille. Liit-
23409: tämiseksi. Liitteet IX,27. s. 242. L. teet 1JV,32. s. 113. L. Vv:aan, jonka tu-
23410: Mtv:aan 310. lee pyytää Kulkv:n lausunto 304.
23411: Asialuettelo 19·34 . 9
23412:
23413:
23414: .Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:o H~ ralle Puolangan-Vaalan maantiellä. Liit-
23415: määrärahan osoittamisesta erämaantien teet IV,132. s. 545. L. Vv:aan 1769.
23416: rakentamista varten Rovaniemen Sodan- Ed. Rytingin y. m. rah. al. n :o 106 mää-
23417: kylän maantiestä Rovaniemen Niesin ky- rärahan osoittamisesta yhdystien raken-
23418: lään. Liitteet I.V,33. s. 114. L. Vv:aan, tamiseksi Pudasjärven pitäjän Naaman-
23419: jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto 305. gan kylän Särkivaarasta Taivalkosken
23420: Ed. Karvetin y. m. rah. al. n:o 96 määrä- pitäjän Virkkuseen. Liitteet IV,133. s.
23421: rahan osoittamisesta Turun-Lauttakylän 546. L. Vv:aan 1769.
23422: -Tampereen valtatien rakennustöitä var- Ed. Hännisen y. m. rah. al. n:o 107 mää-
23423: ten. Liitteet IV,123. s. 532. L. Vv:aan rärahan osoittamisesta yhdystien raken-
23424: 1768. tamista varten Oulun-Kuusamon maan-
23425: Ed. Schildtin y. m. rah. al. n :o 97 määrä- tiestä Taivalkosken-Raistakan maan-
23426: rahan osoittamisesta Pulkkilanharjun tielle. Liitteet IV,134. s. 547. L. Vv:aan
23427: maantien rakentamista varten. Liitteet 1769.
23428: IV,124. s. 534. L. Vv:aan 1768.
23429: Ed. Rytingin y. m. rah. al. n:o 108 mää-
23430: Ed. Lindmanin y. m. rah. al. n:o 98 mää- rärahan osoittamisesta yhdystien raken-
23431: rärahan osoittamisesta maantien rakenta- tamista varten Pudasjärven-Sarajärven
23432: mista varten Lappeenrannasta Taipalsaa- maantiestä Ranuan-Kelahaaran maan-
23433: relle. Liitteet IV,125. s. 535. L. Vv:aan tiehen. Liitteet IV,l35. s. 548. L. Vv:aan
23434: 1768. 1769.
23435: Ed. Kettusen y. m. rah. al. n:o 99 määrä- Ed. Rytingin y. m. rah. al. n :o 109 mää-
23436: rahan osoittamisesta maantien rakenta- rärahan o.soittamisesta yhdystien raken-
23437: mista varten Rääkkylän Oravisalosta tamista varten Ranuan-Impiöjärven
23438: Pyssysalon kautta Rääkkylän kirkonky- maantiestä Mäntyjärven kautta Posion
23439: lään. Liitteet LV,12G. s. 536. L. Vv:aan kuntaan. Liitteet IV,136. s. 549. L.
23440: 1768. Vv:a·an 176•9.
23441: Ed. Luostarisen y. m. rah. al. n:o 100 Ed. Hännisen y. m. rah. al. n:o 110 mää-
23442: määrärahan osoittamisesta maantietutki- rärahan osoittamisesta Tavajärven maan-
23443: musta varten Enonkosken pitäjän Hanhi- tien jatkamista varten Aittakummusta
23444: virrasta Savonrannan Pirttimäen kautta Siikalaiseen. Liitteet IV,137. s. 550. L.
23445: Heinäveden pitäjän Pölläkän kylään. Vv:aan 1769.
23446: Liitteet IV,l27. s. 538. L. Vv:aan 1769. Ed. Hännisen y. m. rah. al. n:o 111 mää-
23447: Ed. Penttalan y. m. rah. al. n :o 101 mää- rärahan osoittamisesta Haatajan-Lohi-
23448: rärahan osoittamisesta Kuortaneen ja rannan maantien rakentamista varten.
23449: Seinäjoen välisen maantien rakentamista Liitteet IV,138. s. 551. L. Vv:aan 1769.
23450: varten. Liitteet IV,128. s. 540. L. Vv:aan -- Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n :o 112 mää-
23451: 1769. rärahan osoittamisesta Kemijärven-Luu-
23452: Ed. Lepistön y. m. rah. al. n:o 102 mää- suan maantien rakentamista varten. Liit-
23453: rärahan osoittamisesta maantien rakenta- teet IV, 139. s. 552. L. Vv:aan 1769.
23454: miseksi Toholammin pohjapuolen maan- Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 113 mää-
23455: tieltä Eskolan pysäkille. Liitteet IV,129. rärahan osoittamisesta Kuolajärven kir-
23456: s. 542. L. Vv:aan 1769. konkylän- Lampelan- Vuosnajärven-
23457: Ed. Kiviojan y. m. rah. al. n:o 103 mää- Tuutijärven erämaantien rakentamista
23458: rärahan osoittamisesta tiesuunnan tutki- varten. Liitteet IV,140. s. 554. L. Vv:aan
23459: mista varten Raution kirkolta Alavieskan 17·69.
23460: Kähtävän kylään. Liitteet IV,130. s. 543. Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:o 114
23461: L. Vv:aan 1769. määrärahan osoittamisesta Pellonkylän ja
23462: Ed. Salon y. m. rah. al. n:o 104 määrä- Meltauksen välisen maantierakennustyön
23463: rahan osoittamisesta Puolangan pitäjässä jatkamista varten. Liitteet IV,141. s. 555.
23464: olevaJJ. Auhan kylätien rakentamista var- L. Vv:aan 1769.
23465: ten II:n luokan maantieksi. Liitteet Ed. Tapanisen y. m. rah. al. n:o 115
23466: IV,131. s. 544. L. Vv:aan 1769. määrärahan o•soittamisesta Ylitornion pi-
23467: Ed. Salon y. m. rah. al. n:o 105 määrä- täjän Luomajokilaakson asutustien ra-
23468: rahan osoittamisesta maantien rakenta- kentamista varten. Liitteet IV,142. s. 556.
23469: miseksi Jaalangan asemalta Puokiovaa- L. Vv:aan 1769.
23470:
23471: 2
23472: 10 Asialuettelo 1934.
23473:
23474: Ed. Kaijalaisen y. m. rah. al. n:o 116 Ed. Jauhosen toiv. al. n:o '93· eräiden
23475: määrärahan osoittamisesta Pelkosennie- tiesuuntien tutkimisesta Kuhmoniemen
23476: men-Kairalan maantien rakentamista kunnassa. Lii tteet XII, 7. s. 317. L.
23477: varten. Liitteet IV,143. s. 558. L. Vv:aan Kulkv:aan 311.
23478: 1770. Ed. Fräntin y. m. toiv. al. n:o 914 maan-
23479: Ed. Kaijalaisen y. m. rah. al. n:o 117 tien rakentamisesta .Sotkamon-Ristijär-
23480: määrärahan osoittamisesta Savukosken- ven maantieltä Kaitaansalmen kohdalta
23481: Martinkylän maantien rakennustöiden Kuhmoniemen kirkolle. Liitteet XII,s.
23482: aloittamista varten. Liitteet IV,144. s. s. 318. L. Kulkv:aan 3H. '
23483: 560. L. Vv:aan 1770. Ed. Fräntin y. m. toiv. al. n :o 915 maan-
23484: Ed. Kaijalaisen y. m. rah. al. n:o 118 tien rakentamisesta Puolangan-Vaalan
23485: määrärahan osoittamisesta Vaalajärven- maantieltä Puokiovaarasta ISäräisnie-
23486: J eesiön maantien rakentamista varten. meen Oulun-Kajaanin maantiellä. Liit-
23487: Liitteet IV,l45. s. 56'1. L. Vvaan 1770. teet XII,9. s. 319. L. Kulkv:aan 311.
23488: Ed. Hännisen y. m. toiv. al. n:o 916 Oulun
23489: Ed. Kaijalaisen y. m. rah. al. n:o 119
23490: -Pudasjärven ja Iin- Pudasjärven
23491: määrärahan osoittamisesta Kittilän-
23492: maanteiden yhdystiesuunnan tutkimi-
23493: Enontekiön maantien rakennustöiden
23494: sesta. Liitteet XII,1o. s. 3210. L.
23495: aloittamista varten. Liitteet IV,l46. s.
23496: Kulkv:aan 311.
23497: 562. L. Vv:aan 1770.
23498: Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 97
23499: Ed. Kaijalaisen y. m. rah. al. n:o 120 maantien rakentamisesta Pudasjärven-
23500: määrärahan osoittamiseta Palojoensuun- Sarajärven maantiestä Ranuan-Kela-
23501: Kaaresuvannon maantien rakentamista haaran maantiehen. Liitteet XII,ll. s.
23502: varten. Liitteet IV,147. s. 563. L. Vv:aan 32:1. L. Kulkv:aan 312.
23503: 1770.
23504: Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o HS. maan-
23505: Ed. Pekkalan y. m. rah. al. n:o 121 mää- tien rakentamisesta Pudasjärven pitäjän
23506: rärahan osoittamisesta maantien rakenta- N aamangankylän Särkivaarasta Taival-
23507: mista varten Inarin Kaamasesta Outa- kosken pitäjän Virkkuseen. Liitteet
23508: kosken kylään Utsjoella. Liitteet IV,l48. XII,12. s. @2·. L. Kulkv:aan 3•12.
23509: s. 564. L. V v: aan 1770.
23510: Ed. Hännisen y. m. toiv. al. n:o g,g yh-
23511: •Ed. Vaaraman y. m. toiv. al. n:o 87 dystien rakentamisesta Oulun-Kuusa-
23512: maanteiden hoidon jättämisestä koko- mon maantiestä Kuoliovaaran seudulta
23513: naisuudessaan tie- ja vesirakennushalli- Purnuvaaran kautta Kariniemen Raista-
23514: tuksen huolehdittavaksi. Liitteet XII,1. kan tiehen. Liitteet XI'l,13. s. 3'2,3. L.
23515: s. 311. L. Kulkv:aan 311. Kulkv:aan 3.12.
23516: Ed. ·Schildtin toiv. al. n:o 88 Pulkkilan-
23517: Ed. Hännisen y. m. toiv. al. n :o 100
23518: harjun maantien rakentamisesta. Liit-
23519: Posion kunnassa olevan Lehtiniemen-
23520: teet XII,2. s. 312. L. Kulkv:aan 311.
23521: J?aloperän tietyön rakentamisesta vara-
23522: Ed. Forstadiuksen y. m. toiv. al. n:o 8•9
23523: työnä. Liitteet XII,14. s. 324. L.
23524: maantien rakentamisesta Heinolan pitä-
23525: jästä Hujansalon ja Uimilan kylien Kulkv:aan 312·.
23526: kautta ,Taalan pitäjään. Liitteet XIl,3. Ed. 'Lohen y. m. toiv. al. n:o 101 maan-
23527: s. 313. L. Kulkv:aan :3>11. tien rakentamisesta Rannan--Pudasjär-
23528: Ed. Kiviojan toiv. al. n :o •90 Alavieskan ven tieltä Simojärven pohjoispäähän.
23529: -Raution maantiesuunnan tutkimisesta. Liitteet Xll,15. s. 3'2:5. L. Kulkv:aan
23530: Liitteet XII,4. s. 314. L. Kulkv:aan 311. 312.
23531: Ed. Oulasmaan y. m. toiv. al. n:o 91 Ed. Hännisen y. m. toiv. al. n:o 102
23532: tutkimuksen toimittamisesta tiesuun- Aittakummun-Siikalan maantien raken-
23533: nasta Porokylän pysäkki-Kuhmoniemen tamisesta. Liitteet XII,16. s. 32;6. L.
23534: maantie. Liitteet XH,5. s. 3115. L. 'Kulkv:aan 312.
23535: Kulkv :aan 311. •Ed. Lohen y. m. toiv. al. n:o 1013 maan-
23536: Ed. Jauhosen toiv. al. n:o 912, Piispajär- tien rakentamisesta Rannan Kelahaa-
23537: ven_,Selkoskylän-Hossan maantien ra- rasta Pudasjärven-Sarajärven maantie-
23538: kentamisesta. Liitteet XH,6. s. "3'1·6. L. hen. Liitteet Xll,17. s. 3,2:7. L. Kulkv:aan
23539: Kulkv:aan 3H. 312.
23540: Asialuettelo 1934. 11
23541:
23542:
23543: Ed. Lohen y. m. toiv. al. n:o 11014 Rannan Maatalousopetus: Ed. Ellilän y. m. toiv. at
23544: --1Posion välisen maantien rakentami- n :o 7'2 maataloudellisten opetus- ja tut-
23545: sesta. Liitteet XII,18. s. 328. L. kimuslaitosten rakentamisesta. Liitteet
23546: Kulkv:aan 3<1'2. IX,2s. s. 2144. L. Mtv:aan 310.
23547: Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n :o 11015
23548: maantien rakentamisesta Ranuan-Im- Maatyöläiset: Ed. Pekkalan rah. al. n:o 94
23549: piöjärven maantiestä Mäntyjärven kautta määrärahan osoittamisesta maatyöläisten
23550: Posion kuntaan. Liitteet XII,l9. s. 3219. asunto-olojen parantami•sta varten. Liit-
23551: L. Kulkv:aan 312. teet IV,121. s. 529. L. Vv:aan 1768.
23552: Ed. Hännisen y. m. toiv. al. n:o 106
23553: maantien rakentamisesta Haatajasta Lo- Margariini: Ed. Niskasen y. m. toiv. al.
23554: hirannan kautta Ylikitkan ja Livojärven n :o 416 margariinin käytön lopettami-
23555: välillä olevalle tukinsiirtolaitteelle. Liit- sesta valtion laitoksissa. Liitteet IX,3.
23556: teet XII,20. s. 33:0. L. Kulkv:aan 312. s. 19 4. L. Mtv:aan 308'.
23557: 1
23558:
23559:
23560:
23561:
23562: Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 107 Ke-
23563: IDlJarven kirkonkylän-Luusuan maan- ~latkailijayhdistys:Ed. Leppäiän y. m. rah.
23564: tien rakentamisesta. Liitteet XII,21. s. al. n: o 50 määrärahan osoittamisesta
23565: 331. L. Kulkv:aan 8112. Suomen Matkailijayhdistyksen velkojen
23566: Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n :o !HS Kuo- lyhentämisek·si. Liitteet IV,77. s. 453.
23567: lajärven kirkonkylän-tVuosnajärven L. Vv:aan 1754.
23568: maantien rakentamisesta. Liitteet XII,22.
23569: ~Ieijerit:Ed. Soinisen y. m. rah. al. n:o 85
23570: s. 3312. L. Kulkv:aan 3,12.
23571: koroitetun määrärahan osoittamisesta
23572: Ed. Kaijalaisen y. m. toiv. al. n :o 109
23573: meijeritoiminnan edistämiseksi. Liitteet
23574: Kittilän-Enontekiön maantien rakenta-
23575: IV,112. s. 514. L. Vv:aan 1765.
23576: misesta. Liitteet XII,23. s. 334. L.
23577: Ks. Osuusmeijerit.
23578: Kulkv:aan '31•2.
23579: Ed. Kaijalaisen y. m. toiv. al. n :o 11{) Merenkulku: Ks. Helsingin-Niipurin
23580: maantien rakentamisesta iSodankylän saaristoreitti. Kauppa-alukset. Lotourin
23581: Vaalajärveltä J eesiön kautta Kittilään. salmen syventäminen. Turun luotsipiiri.
23582: Liitteet XII,24. s. 335. L. Kulkv:aan
23583: M2. ~!etsien arvioimistyö: Ed. Pekkalan rah. al.
23584: Ed. Kaijalaisen y. m. toiv. al. n:o 111 n:o 74 määrärahan osoittamisesta uuden
23585: Lokan-Kairalan ja Kelujärven-Tan- valtakunnan metsien arvioiruistyön aloit-
23586: huan maanteiden rakentamisesta. Liit- tami.sta varten. Liitteet IV,101. s. 494.
23587: teet XI,l,25. s. 3•3-6. L. Kulkv:aan 3~12'. L. Vv:aan 1765.
23588: Ks. 'Sillat.
23589: Metsäpalot: - Ks. 1Kato'jen lieventäminen.
23590: Maaseudun postiolot: - Ks. Postiolot. Lu01nnonvaarain aiheut.tamat vahingO't.
23591:
23592: I~letsätalous:Ed. Koiviston y. m. rah. al.
23593: Maatalouden velat: Ed. Pekkalan y. m. toiv.
23594: al. n:o 5i6 maatalouden velkain vakautta- n :o 76 koroitetun määrärahan osoittami-
23595: misesta. Liitteet IX,13. s. 214. L. sesta yksityismetsätalouden edistämiseksi.
23596: Mtv:aan 3'09. Liitteet IV,103. s. 499. L. Vv:aan 1765.
23597: Ks. Maa- ja metsätalousopetus. Pienvil-
23598: jelys. Yliopisto.
23599: Maatalouskerhotoiminta: Ed. Marttilan y. m.
23600: rah. al. n :o 86 koroitetun määrärahan
23601: osoittamisesta maa talouskerhotoimintaa
23602: J\'Ietsätalousopetus: =-
23603: Ks. Maa- ja metsä-
23604: talousopetus. Yliopisto.
23605: varten. Liitteet IV,113. s. 515. L. Vv:aan
23606: 1765. Mielisairaalat: - Ks. Sairaalat.
23607: Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 53 maa-
23608: talouskerhotoiminnan tukemisesta. Liit- Mielisairashoito: Ed. Hagan y. m. toiv. al.
23609: teet IX,10. s. 210. L. Mtv:aan 309. n :o 3l esityksen antamisesta mielisairas-
23610: hoidon ottamisesta valtiön huostaan.
23611: Maatalousluotto: - Ks. Frangilainat. Pien- Liitteet VI,2. s. 142 ja 1413. L. Tv:aan
23612: viljelys. 31017.
23613: 12 Asialuettelo 19'34.
23614:
23615: Minimipalkat: Ed. Kivisalon y. m. lak. al. Oppikoulut: Ed. Hongan y. m. rah. al. n:o
23616: n:o 21 laiksi minimipalkoista. Liitteet 59 määrärahan osoittamisesta Salon yh-
23617: X,3. s. 2'9'2. L. Työv:aan 30<3. teiskoulun ottamiseksi valtion huostaan.
23618: Liitteet IV,s6. s. 469. L. Vv:aan 1756.
23619: Museot: Ed. Lampisen y. m. rah. al. n:o 66 Ed. Leppäiän y. m. rah. al. n:o 60 mää-
23620: määrärahan osoittamisesta maanviljelys- rärahan osoittamisesta Sortavalan tyttö-
23621: museon rakentamiseksi Mustialaan. Liit- koulun jatkoluokkien ottamiseksi valtion
23622: teet IV,93. s. 480. L. Vrv:aan 1760. huostaan. Liitteet IV,87. s. 470. L.
23623: Vv:aan 1756.
23624: Mustiala: - Ks. Museot. Ed. Kivenojan y. m. rah. al. n:o 61 mää-
23625: rärahan osoittamisesta Haminan yhteis-
23626: Myrsky: Ks. Ka:tojen lieventäminen.
23627: lyseon rakennustyön aloittamista varten.
23628: Luonnonvaarain aiheuttamat vahingot.
23629: Liitteet IV,ss. s. 471. L. Vv:aan 1756.
23630: Mäntsälä: -- Ks. Armahdus. Ed. Metsärannan y. m. rah. al. n :o 62
23631: määrärahan osoittamisesta koulutalon ra-
23632: kentamista varten Kotkan tyttölyseolle.
23633: Liitteet IV,89. s. 472. L. Vv:aan 1756.
23634: N. Ed. Rantasen y. m. toiv. al. n :o 40
23635: englanninkielen saattamisesta pakolli-
23636: Nimenmuutos: Ed. Heiskasen y. m. rah. al. seksi oppiaineeksi oppikouluihin. Liitteet
23637: n:o 54 määrärahan osoittamisesta Kaleva- VIII,4. s. 175. L. Siv:aan 308.
23638: lan 100-vuotispäivänä toimeenpantavan Ed. Huotarin y. m. toiv. al. n:o 41 tar-
23639: suurnimenmuuton avustamista varten. koituksenmukaisen koulutalon aikaan-
23640: Liitteet IV,s1. s. 459. L. Vv:aan 1754. saamisesta Helsingin suomalaiselle tyttö-
23641: - Ks. Sukunimet. koululle. Liitteet VIII,5. s. 176. L.
23642: <Siv:aan 3 0r8.
23643: 1
23644:
23645: Nimismiehet: - Ks. Kavallukset.
23646: Oppivelvollisuus: Ed. 'Pohjalan y. m. lak. al.
23647: Nuorisohuolto: - Ks. Kirkollinen nuoriso-
23648: n:o 15 laiksi oppivelvollisuudesta anne-
23649: huolto.
23650: tun lain 8 § :n muuttamisesta. Liitteet
23651: Nuorison ammattikasvatus: - Ks. Ammatti- VIII,1. s. W9. L. Siv:aan '3r03.
23652: kasvatus. Ed. Kiviojan lak. al. n :o 1r6 oppivelvolli-
23653: suuslain 7 § :n muuttamisesta. Liitteet
23654: Nuorison Liitto: - Krs. Suomen Nuorison 'VIII,2. s. 171. L. :Siv :aan 3·013.
23655: Liitto.
23656: Osuuskassojen keslmslainarahasto: - Ks.
23657: Näyttämöt: - Ks. Seuranäyttämötoiminta. Keskuslainarahasto.
23658:
23659: Osuuskuntien verotus: Ed. Huittisen y. m.
23660: toiv. al. n :o 21 tutkimuksen toimittami-
23661: o. sesta osuuskuntien ja yksityisluontoisten
23662: Obligatiolaiuat: - Ks. Keskuslainarahasto. liikkeiden välisistä verotussuhteista. Liit-
23663: teet I:V,15. s. 8i6. L. Vv:aan 3i)l6.
23664: Omankodin rakentajat: Ed. Komun y. m.
23665: toiv. al. n :o 18 omakoti- ja pienrakenta- Osuusmeijerit: Ed. Hautalan y. m. toiv. al.
23666: jien auttamisesta. Liitteet ]V,13. s. 78. n :o 17 osuusmeijereille myönnettyjen lai-
23667: L . .Vv:aan 306. nojen koron alentamisesta. Liitteet
23668: IrV,12. s. '76. L. Vv:aan {JiQ16.
23669: Opintokerhotoiminta: Ed. Voionmaan y. m. Oulujoen silta: - Ks. Sillat.
23670: rah. al. n :o 48 koroitetun määrärahan
23671: osoittamisesta opintokerhotoiminnan avus- Oulujärven perkaus: - Ks. 'Sotkamon ve-
23672: tamiseksi. Liitteet IV, 7 5. s. 450. L. sistön perkaus.
23673: Vv:aan 1754.
23674: Oulun diakonissakoti: Ed. J anhosen rah. al.
23675: Oppikirjat: - Ks. Kansakoulut. n :o 4'1 määrärahan osoittamisesta korot-
23676: Asialuettelo 1934. 13
23677:
23678:
23679: toman lainan antamista varten Oulun tamiseksi. Lii tteet IV,1 o 7. s. 506. L.
23680: diakonissakodin uudisrakennuksen raken- Vv:aan 1765.
23681: tamiseen. Liitteet IV,68. s. 440. L. Ed. Leppäiän y. m. rah. al. n:o 81 määrä-
23682: Vv:aan 1754. rahan. osoittamisesta Leppäsyrjän maa-
23683: mieskoulun \IIluuttamiseksi käytännöllis-
23684: tietopuoliseksi pienviljelijäkouluksi. Liit-
23685: P. teet IV,1os. s. 508. L. Vv:aan 1765.
23686: Ed. Marttilan y. m. rah. al. n:o 89 mää-
23687: Pajulahden urheilukoti: - K•s. Urheilu. rärahan osoittamisesta pienviljelijäin
23688: metsätalousneuvontaa varten. Liitteet
23689: Palkat: - Ks. Minimipalkat.
23690: IV,116. s. 52'1. L. Vv:aan 1768.
23691: Ed. Aittoniemen y. m. toiv. al. n:o 54
23692: Palkkaus: - Ks. Ulosottolaki. Virkamies-
23693: pienviljelijäin lantalapalkkioista. Liitteet
23694: ten palkkaus.
23695: IX,11. s. 211. L. Mtv:aan 309.
23696: Ed. Pekkalan y. m. toiv. al. n :o 164 toi-
23697: Palovakuutusmaksut: - Ks. Kunnallisvero-
23698: menpiteistä ilman omaa syytään vaikeuk-
23699: tus.
23700: siin joutuneiden pienviljelijäin taloudel-
23701: lisen aseman turvaamiseksi. Liitteet
23702: Palstatilat: - Ks. Eroitetut tilat.
23703: IX,21. s. 23<1. L. Mtv:aan 810<9.
23704: Parantolat: - Ks. Keuhkotautiparantolat. Ed. Kestin y. m. toiv. al. n:o ·616 päätilan
23705: Sairaalat. Tuberkuloosi. kiinnityksestä aiheutuvan itsenäistynei-
23706: den pientilojen pakkomyynnin ehkäise-
23707: Parturinliike: - Ks. Kauppaliikkeiden työ- misestä. Liitteet II,s. s. 415.. L. Lv:aan
23708: olot. 309.
23709: Ed. Vallaksen y. m. toiv. al. n:o ,67 pien-
23710: Perkaustyöt: - Ks. Höytiäisen perkaus. viljelijäin ja asuntotilallisten hedelmä-
23711: Jokien perkaukset. Kemijärven perkaus. tarhojen perustamispalkkioista. Liitteet
23712: Päijänteen~Kivijärven vesistön perkaus. IX,23. s. 23·6. L. Mtv:aan 3110.
23713: Sotka- ja Pudasjärven perkaus. Sotka- Ks. Eroitetut tilat. Uudisraivauspalk-
23714: mon vesistön perkaus. !Vuoksen lasku. kiot.
23715: Petsamo: Ed. Böökin y. m. rah. al. n:o 64 Pienviljelyslainat: Ed. Hautalan y. m. toiv.
23716: määrärahan osoittamisesta pappilan ra- al. n :o 1•6 pienviljelijälainojen koron
23717: kentamista varten Petsamon evankeelis- alentamisesta. Liitteet IV,11. s. 715. L.
23718: luterilaiseile seurakunnalle. Liitteet IV,91. Vv:aan 310<6.
23719: s. 478. L. Vv:aan 1760.
23720: Porotalous: Ed. Lahtelan y. m. toiv. al.
23721: Pienrakentajat: - Ks. Omankodin rakenta- n:o 510 porotaloustuotteiden tukemispalk-
23722: jat. kioista. Liitteet IX,7. s. 2103. L. Mtv:aan
23723: 310<8.
23724: Pienviljelys: Ed. Kalliokosken y. m. rah. al.
23725: n:o 24 määrärahan osoittamisesta pien- Posio: ~- Ks. Kuusamon tilalEsten velat.
23726: viljelijäin maatalouden luotto-olojen pa-
23727: rantamiseksi myönnettyjen lainojen ko- Postilaitos: - Ks. Kuopion postitalo.
23728: ron alentamiseksi. Liitteet IV,51. s. 409.
23729: L. Vv:aan 1753. Postiolot: Ed. J ernin y. m. toi v. al. n: o ~6
23730: Ed. Hautalan y. m. rah. al. n:o 29 määrä- toimenpiteistä maaseudun postiolojen pa-
23731: rahan osoittamisesta pienviljelijäin rap- rantamiseksi. Liitteet I<V,2o. s. 9,3 ja 95.
23732: peutuneiden viljelysten perusparannuk- L. Vv:aan :3107.
23733: siin. Liitteet IV,56. s. 419. L. Vv:aan Presidentin vaali: - Ks. Hallitusmuoto.
23734: 1753.
23735: Ed. Aittoniemen y. m. rah. al. n:o 80 Pudasjärven perkaus: - Ks. Sotka- ja Pu-
23736: määrärahan osoittamisesta pienviljelys- dasjärven perkaus.
23737: neuvojaopiston nykyisen opistorakennuk-
23738: sen järjestämistä varten kurssihuoneis- Puhelinlinjat: Ed. Jauhosen toiv. al. n:o 12:3
23739: toksi ja uuden opistorakennuksen raken- yhtenäisen suunnitelman laatimisesta
23740: 14 Asialuettelo 1934.
23741:
23742: Kainuun puhelinolojen järjestämiseksi. Raittiusfilmi: Ed. Lumpeen y. m. rah. al.
23743: Liitteet XII,3 7. s. 3.5:5·. L. Kulkv:aan n :o 70 määrärahan osoittamisesta rait-
23744: 3-13. tiusfilmin aikaansaamiseksi. Liitteet
23745: - Ed. ·Salon y. m. toiv. al. n :o 1'24 Pohjois- IV,97. s. 486. L. Vv:aan 1762.
23746: Suomen ja rajaseutujen puhelinverkoston
23747: rakentamisesta. Liitteet Xli,38. s. 3.5 6. 1 Raja-aita Venäjän rajalle: Ed. Leppäiän
23748: L. Kulkv:aan 31'3. y. m. rah. al. n:o 18 määrärahan osoitta-
23749: misesta raja-aidan rakental)1iseksi valta-
23750: Pula-aika: - Ks. Asutuslainat. Asutustoi- kunnan rajalle Salmin ja Suojärven pitä-
23751: ,minta. Frangilainat. Maatalouden velat. jissä. Liitteet IV,4o. s. 400. L. Vv:aan
23752: Pienviljelys. 1752.
23753:
23754: Puoluepuvut: Ed. Kullbergin y. m. toiv. al. Rajaseutu: Ed. Kukkosen y. m. rah. al. n:o
23755: n :o 4 poliittisen puolueen tai mielipide- 56 koroitetun määrärahan osoittamisesta
23756: suunnan tunnusmerkkinä olevien puku- rajaseudun vapaan valistustyön avusta-
23757: jen kieltämisestä. Liitteet I,10. s. 2.1. L. mista varten. Liitteet IV,83. s. 462. L.
23758: 1Prv: aan 31015. Vv:aan 1756.
23759:
23760: Puolustuslaitos: - Ks. Asevelvolliset. Ilma- Rajavartiosto: Ed. Janhosen rah. al. n:o 20
23761: voimat. Kaasusuojelu. Karjalan tiepiiri. määrärahan osoittamisesta radiokoneitten
23762: ostamista ja kunnossapitoa varten raja-
23763: Puserolaki: - Ks. Puoluepuvut. vartioston kenttä vartioissa. Liitteet IV,47.
23764: s. 403. L. Vv:aan 1752.
23765: Puutavara, venäläinen: - Ks. Tulli maksut.
23766: Rakennustoiminta:- Ks. Valtion rakennus-
23767: Puvut: - Ks. Puoluepuvut. toiminta.
23768: Päijänteen-Kivijärven vesistön perkaus: Rannan aluelääkäri: - Ks. Aluelääkärit.
23769: Ed. Vilhulan y. m. toiv. al. n:o 77 suun-
23770: nitelman laatimisesta Päijänteen-Lep- Rauhanliitto: Ed. Wenmanin y. m. rah. al.
23771: päveden-Kei teleen-Ki vij ärven vesistön n :o 68 määrärahan osoittamisesta Suo-
23772: vedenpinnan järjestämiseksi. Liitteet men Rauhanliiton toiminnan tukemista
23773: IX,33. s. 21515. L. Mtv:aan 310. varten. Liitteet IV,9o. s. 48'3 ja 484. L.
23774: Vv:aan 1761.
23775: Päätilan velat: - Ks. Eroitetut tilat. Pien-
23776: viljelys. Rauman rautatie: Ed. Malmivuoren y. m.
23777: rah. al. n:o 95 määrärahan osoittamisesta
23778: Rauman rautatien kiskoituksen uusimista
23779: R. varten. Liitteet IV,122. s. 530. L. Vv:aan
23780: 1768.
23781: Raakasokeritehdas: Ed. Tukian y. m. toiv.
23782: al. n :o 51 Itä-Suomen raakasokeritehtaan Rautateiden aidat: Ed . .Suurkongan y. m.
23783: perustamisesta. Liitteet IX,s. s. 21015. L. toiv. al. n:o 319 maanomistajain vapaut-
23784: Mtv:aan 3•018, tamisesta rautatiealueiden aitaamisvel-
23785: vollisuudesta. Liitteet 1VII,4. s. 1613. L.
23786: Radio: - Ks. Rajavartiosto.
23787: Ltv:aan 008.
23788: Raesateet: - Ks. Katojen 'l'ieventäminen.
23789: Luonnonvaarain aiheuttamat vahingot. Rautatieläiset: - Ks. Eläke.
23790:
23791: Rahastot: - Ks. Hypoteekkirahasto. Rato- Rautatieläisten vapaaliput: Ed. Oksasen
23792: jen lieventäminen. y. m. toiv. al. n:o 2,7 kohtuullisen vapaa-
23793: lippumäärän ja muuttolipun myöntämi-
23794: Raittiuden Ystävät: Ed. Oulasmaan y. m. sestä rautatieläisten leskille ja lapsille.
23795: rah. al. n:o 69 määrärahan osoittamisesta Liitteet IV,21. s. 97. L. Vv:aan 3'07.
23796: Rait'tiuden Ystäville varhaisnuorisotyötä
23797: varten. Liitteet IV,96. s. 485. L. Vv:aan Rautatiet: Ed. Leppäiän y. m. lak. al. n:o
23798: 1761. 212 laiksi rautatierakennuksista vuosina
23799: Asialuettelo 1984. 16
23800:
23801: 1934-1938. Liitteet XIII,1. s. 361. Jä- ;puunsaattamista varten. Liitteet IV,61.
23802: tetään toistaiseksi esittelemättä 303. s. 4'28. L. Vv:aan 1753.
23803: Katsotaan rauenneeksi 656. Ed. Turkan y. m. rah. al. n:o 35 määrä-
23804: Ed. Pennasen y. m. lak. al. n :o 2:3 laiksi rahan osoittamisesta Oulun läänin lää-
23805: rautatierakennuksista vuosina 19!3'4-19;316. ninsairaalan laajennustöitä varten. Liit-
23806: Liitteet XIII,2. s. 36,5. Jätetään toistai- teet IV,62. s. 430. L. Vv:aan 1753.
23807: seksi esittelemättä 303. Katsotaan rauen- Ed. Hannulan y. m. rah. al. n :o 36 mää-
23808: neeksi 656. rärahan osoittamisesta valtion sairaalan
23809: Ed. Vilhulan lak. al. ·n :o 24 laiksi rakentamista varten Kemin kaupunkiin.
23810: rautatierakennuksista vuosina 119'34>--- Liitteet IV,63. s. 431. L. Vv:aan 1753.
23811: 1938. Liitteet XIII,s. s. 367. Jätetään Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:o 37
23812: toistaiseksi esittelemättä 303. Katsotaan määrärahan osoittamisesta Rovaniemen
23813: rauenneeksi 656. yleisen sairaalan laajentamis·een. Liitteet
23814: Ed. Leppäiän y. m. toiv. al. n:o 12·2 rau- :fV,64. s. 432. L. Vv:aan 1753.
23815: tatien rakentamisesta varatyönä Uuk- Ed. Jacobssonin y. m. rah. aL n:o 3'9
23816: sulta Salmin kirkolle. Liitteet XIJ,3G. määrärahan osoittamisesta Nummelan pa-
23817: s. 354. L. Kulkv:aan 313. rantolan avustamista varten. Liitteet
23818: Ks. Rauman rautatie. IV,66. s. 435. L. Vv:aan 1754.
23819: Ed. Tukian y. m. rah. al. n:o 40 määrä-
23820: Rukiin tulli: Ed. Niskasen y. m. rah. al. rahan o.soittamisesta Rauhan piirimieli-
23821: n:o 2'1. määrärahan osoittamise,sta rukiin sairaalan laajentamiseen. Liitteet IV,67.
23822: tullin takaisin maksamista varten Oulun s. 438. L. Vv:aan 1754.
23823: läänissä ja Pohjois-Karjalassa. Liitteet Ed. Rytingin y. m. rah. al. n :o 4'2 määrä-
23824: IV,48. s. 404. L. Vv:aan 1752. rahan osoittamisesta Pudasjärven kun-
23825: Ed. Tapanisen y. m. rah. al. n :o 22 mää- nansairaalan ottamiseksi valtion haltuun.
23826: rärahan osoittamisesta rukiin tullirasi- Liitteet IV,69. s. 441. L. Vv:aan 1754.
23827: tuksen lieventämiseksi eräi,ssä Oulun ja · - Ed. Tapanisen y. m. rah. al. n:o 43 mää-
23828: Kuopion läänien kunnissa. Liitteet IV,49. rärahan osoittamisesta sairaalan rakenta-
23829: s. 405. L. Vv:aan 175'2. miseksi Ylitornion pitäjään. Liitteet
23830: Ed. Hännisen y. m. rah. al. n:o 23 määrä- IV,70. s. 44.2. L. Vv:aan 1754.
23831: rahan osoittamisesta rukiin tullin tuotta- Ed. Hannulan y. m. toiv. al. n :o 33 val-
23832: man rasituksen lieventämistä varten tion sairaalan rakentamisesta Kemiin.
23833: maan niissä osissa, jois,sa rukiinviljelys Liitteet Vl,4. s. 145. L. Tv:aan 307.
23834: menestyy huonosti. Liitteet IV,5o. s. 406. Ed. rSalon y. m. toiv. al. n:o 3,4, aluesai-
23835: L. Vv:aan 1752. raalan rakentamisesta 1Säräisniemen pi-
23836: täjään. Liitteet V!l,o. s. 14-6. L. Tv:aan
23837: ·Ruotsin kieli: - Ks. !Kaksikielisyysjärjes- 307.
23838: telmä. :Virkamiesten kielitaito. Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 315 sai-
23839: rasmajan perustamisesta Kuolajärven
23840: kunnan Oulankaan. Liitteet Vl,6. s.14'7.
23841: s. L. Tv:aan 307.
23842: --- Ks. Keuh:kotautiparantolat. Tuberkuloosi.
23843: Sairaalat: Ed. Pohjalan y. m. rah. al. n:o 32 1
23844:
23845:
23846: määrärahan osoittamisesta Helsingin ylei- Sairashoito: - Ks. Mielisairashoito. Sai-
23847: sen sairaalan lastentautienosaston piirus- rausvakuutus. Tylsämieliset.
23848: tusten ja kustannusarvioiden sekä muiden
23849: valmista vien töiden suorittamiseen. Lii t- Sairausvakuutus: Ed. Helon y. m. lak. al.
23850: teet IV,o9. s. 426. L. Vv:aan 1753. n:o 2J0 sairausvakuutuslaiksi. Liitteet
23851: Ed. Ryömän y. m. rah. al. n:o 33 määrä- X,2. s. 2713·. L. Työv:aan 3103.
23852: rahan osoittamisesta erinäisten muutos- Salaojitus: Ed. Karvetin y. m. toiv. al.
23853: ja korjaustöiden suorittamiseksi Viipurin n :o 5'2 salaojitusavustuksien myöntämi-
23854: läänin lääninsairaalassa. Liitteet IV,60. sestä. Liitteet IX,9. s. 208. L. Mtv:aan
23855: s. 427. L. Vv:aan 1753. 31018.
23856: Ed. Pitkäsen y. m. rah. al. n:o 34 määrä-
23857: rahan osoittam1sesta Sortavalan yleisen Salvarin johtoloisto: - CKs. Helsingin-Vii-
23858: sairaalan rakennus- ja korjaustöiden lop- purin saaristoreitti.
23859: 16 Asialuettelo 19'34 1
23860: •
23861:
23862:
23863:
23864:
23865: Sanomalehtiattasea: - Ks. Tukholman lä· vanHessuunin salmen yli. :Liitteet XII,2ti.
23866: hetystö. s. 33,3 ja 339. L. Kulkv:aan 312.
23867: Ed. Lumijärven y. m. toiv. al. n:o 113
23868: Seurauäyttämötoiminta: Ed. Inkilän y. m. sillan rakentamisesta Vuoksen yli Kuu-
23869: rah. al. n:o 71 määrärahan osoittamisesta kaupin kylän kohdalle. Liitteet XII,2 i.
23870: seuranäyttämötoiminnan avustamista var- s. '340. L. Kulkv:aan 313.
23871: ten. Liitteet IV,98. s. 488. L. Vv:aan Ed. Vaaramun y. m. toiv. al. n:o 114
23872: 1762. maantiesillan rakentamisesta Kuopion
23873: pitäjässä olevan Jännevirran yli. Liit-
23874: Sillat: Ed. Forstadituksen y. m. rah. al. teet XII,2s. s. 342. L. Kulkv:aan 313.
23875: n :o B määrärahan osoittamisesta Kuu- Ed. Vaaraman y. m. toiv. al. n:o 115
23876: sankosken sillan rakentamista varten. maantiesillan rakentamisesta Maaningan
23877: Liitteet IV,27. s. 107. L. Vv:aan, jonka pitäjän Viannankosken yli. Liitteet
23878: tulee pyytää Kulkv:n lausunto 304. XIl,29. s. 343. L. Kulkv:aan 313.
23879: Ed. Jutilan y. m. rah. al. n:o 7 määrä- Ed. Fräntin y. m. toiv. al. n:o 116 Äm-
23880: rahan osoittamisesta Mäntyharjun kun- mäkosken sillan rakentamisesta vara-
23881: nassa olevan Virransalmen sillan raken- työnä. Liitteet XIl,30. s. 344. L.
23882: tamista varten. Liitteet JN,2s. s. 108. Kulkv:aan 313.
23883: L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n Ed. Salon y. m. toiv. al. n :o 117 sillan
23884: lausunto 3>04. rakentamisesta Oulujoen ;rli Puolangan
23885: Ed. Forstadiuksen y. m. rah. al. n :o 8 -Utajärven maantiellä. Liitteet Xli,31.
23886: määrärahan osoittamisesta Iitin pitä- s. •314>6. L. Kulkv:aan 313.
23887: jässä olevan Virransalmen sillan raken- Ed. Arffmanin y. m. toiv. al. n:o 118
23888: tamista varten. Liitteet I:V,29. s. 109. sillan rakentamisesta Kaitaansalmen yli
23889: L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n Sotkamon-----Ristijärven maantiellä. Liit-
23890: lausunto 304. teet Xli,32. s. 347. L. Kulkv:aan '313.
23891: Ed. Syrjäsen y. m. rah. al. n:o 122 Ed. Hännisen y. m. toiv. al. n:o 119 sil-
23892: määrärahan osoittamisesta sillan raken- lan rakentamisesta Iijokeen laskevan
23893: tamista varten Kymijoen yli Voikun kos- 1Siuruanjoen yli. Liitteet Xli,33. s. 348.
23894: ken alapuolelle. Liitteet IV,149. s. 567. L. Kulkv:aan 313.
23895: L. Vvaan 1770. Ed. Hannulan y. m. toiv. al. n:o 1'210
23896: Ed. Hirvensalon y. m. rah. al. n:o 123 sillan rakentamisesta Tornion kaupun-
23897: määrärahan osoittamisesta Viannan sil- gista Tornion asemalle. Liitteet XIl,34.
23898: lan rakentamista varten. Liitteet IV,150. s. 349·. L. Kulkv:aan 3>13.
23899: s. 569. L. V v :aan 1770. Ks. Maantiet.
23900: Ed. Kääriäisen y. m. rah. al. n:o 124
23901: määrärahan osoittamisesta Peltosalmen Sipulin tulli: - K s. Tullima'ksut.
23902: sillan rakentamista varten. Liitteet
23903: Sokeritehdas: - Ks. Raakasokeritehdas.
23904: IV,151. s. 570. L. Vv:aan 1770.
23905: Ed. Fräntin y. m. rah. al. n:o 125 määrä- Sotka- ja Pudasjärven perkaus: Ed. Rytin-
23906: rahan osoittamisesta Ämmäkosken sillan gin y. m. toiv. al. n:o ,go Sotka- ja Pu-
23907: rakentamista varten valtion varoilla. dasjärven tulvavahinkojen ehkäisemi-
23908: Liitteet IV,152. s. 571. L. V v :aan 1770. sestä. Liitteet IX,36. s. 21610. L. Mtv:aan
23909: Ed. Salon y. m. rah. al. n:o 126 määrä- i3 10.
23910: 1
23911:
23912: rahan osoittamisesta sillan rakentami-
23913: seksi Oulujoen yli Utajärven-Puolangan Sotkamon vesistön perkaus: Ed. Arffmanin
23914: maantiellä. Liitteet IV,153. s. 572. L. y. m. toiv. al. n:o 79 ,Sotkamon vesistö11
23915: Vv:aan 1770. ja Oulujärven tulvavedenpinnan alenta-
23916: Ed. Hannulan y. m. rah. al. n:o 127 mää- misesta. Liitteet IX,35. s. :215>9. L.
23917: rärahan osoittamisesta sillan rakenta- Mtv:aan 310.
23918: mista varten Tornion kaupungista Tor-
23919: nion asemalle. Liitteet IV,154. s. 573. Sukunimet: Ed. Heiskasen y. m. lak. al.
23920: L. Vv:aan 1770. n :o 10 laiksi sukunimien muuttamisesta
23921: Ed. Collianderin toiv. al. n :o 11.2 sillan suomenkielisiksi. Liitteet Il,4. s. 38. L.
23922: rakentamisesta Paraisten pitäjässä ole- Lv:aan 3'0:2.
23923: Asialuettelo 193•4. 17
23924:
23925: Suojeluskunnat: Ed. Fräntin y. m. rah. al. Tasavallan presidentin vaali: - Ks. Halli-
23926: n:o 1 määrärahan osoittamisesta raken- tusmuoto.
23927: nusavustuksiksi Kajnuun suojeluskunta-
23928: pnrm suojeluskunnille. Liitteet I:V,22. Teatterit: - Ks. Seuranäyttämötoiminta.
23929: s. 1 011. I~. Vv:aan 304.
23930: 1
23931:
23932:
23933: Tekijänoikeus: Ed. ,göderhjelmin lak. al.
23934: Suojärvi: -- Ks. Työkeskustoiminta. n: o '9 laiksi tekijänoikeudesta henkisiin
23935: tuotteisiin annetun lain 9 ja 17 § :n
23936: Suomen kansalaisoikeus: - Ks. Ulkomaa- muuttamisesta. Liitteet Il,3. s. 13•2 ja 35.
23937: laiset. L. Lv:aan 3!012.
23938:
23939: Suomenlahden-I.. aatokan kanava: -- Ks. Teknilliset opistot: - Ks. Tampereen tek-
23940: Kanavat. nillinen opisto.
23941:
23942: Suomen Matkailijayhdistys: - Ks. Matkai- 'fiet: - Ks. Maantiet. Sillat.
23943: lijayhdistys.
23944: Tieteellinen luettelo: - Ks. Kirjastot.
23945: Suomen Nuorison Liitto: Etcl. Löt'hmanin y,. m.
23946: rah. al. n:o 57 määrärahan osoittamisesta Tieteenharjoittajat: Ed. Heiskasen y. m. rah.
23947: avustukseksi Suomen Nuorison Liitolle. al. n:o 55 määrärahan osoittamisesta apu-
23948: Liitteet IV,84. s. 463. L. Vv:aan 1756. rahoikai nuorille tieteenharjoittajille.
23949: Liitteet IV,s2. s. 460. L. Vv:aan 1755.
23950: Suomen Pankki: Ed. Hautalan y. m. toiv.
23951: al. n:o 218· 1Suomen •Pankin luotonanto- Toimenhaltijat: - Ks. Virkamiesten palk-
23952: ehtojen muuttamisesta. Liitteet .V,2. s. kaus.
23953: 123. L. Pv:aan 307.
23954: Tornionjoen silta: - Ks. :Sillat.
23955: Suomen Rauhanliitto: ·- Ks. Rauhanliitto.
23956: 'fuberkuloosi: Ed. Aattelan y. m. rah. al.
23957: Suoviljelysyhdistys: Ed. Branderin y. m. rah.
23958: n:o 44 koroitetun määrärahan osoittami-
23959: al. n:o 87 koroitetun määrärahan osoit-
23960: sesta tuberkuloosiparantolain avustusta
23961: tamisesta Suomen Suoviljelysyhdistyk-
23962: ja tuberkuloosihuoltotoiminnan tukemista
23963: selle. Liitteet IV,114. s. 5t7. L. Vv:aan varten. Liitteet IV,71. s. 444. L. Vv:aan
23964: 1765.
23965: 1754.
23966: Suurnimenmuutos: - Ks. Nimenmuutos. Ks. Keuhkotautiparantolat.
23967: Tukholman lähetystö: Ed. Takalan y. m.
23968: toiv. al. n:o 8 sanomalehtiattasean toi-
23969: T. men perustamisesta Tukholman lähetys-
23970: töön. Liitteet III,1. s. 4•9. L. Ulkv:aan
23971: 'fakaussitoumukset: Ed. V. Annalan y. m. 30·5.
23972: toiv. al. n:o 7 takaussitoumuksia koske-
23973: van lainsäädännön uudistamisesta. Liit- Tullimaksut: Ed. ·Hannulan y. m. lak. al.
23974: teet II, 7. s. 43. L. Lv :aan 3'0'5. n: o 25 lai'ksi tullien kantamisesta vuoima
23975: 1934 annetun lain muuttamisesta. Liit-
23976: 'falouspula: Ed. Niskasen y. m. toiv. al. n:o teet XIII,4. s. 368. Hyljätty valiokun-
23977: 615 toimenpiteistä talouspulasta kärsivien taan lähettämättä 864.
23978: piirien etujen rlittävästä huomioonotta- Ed. Niskasen y. m. lak. al. n :o 27 laiksi
23979: misesta. Liitteet IX,22. s. 2:34. I~. tullien kantamisesta vuonna 1935. Liit-
23980: Mtv:aan 3'09. teet IV,35. s. 378. L. Vv:aan 1771.
23981: - Ks. Rukiin tulli. Tullitariffi. Viljatulli.
23982: 1'ampereen teknillinen opisto: Ed. Heiniön
23983: y. m. rah. al. n:o 53 koroitetun määrä- Tullitariffi: Ed. Erkon y. m. toiv. al. n:o
23984: rahan osoittamisesta Tampereen teknilli- 10 tullitariffin soveltamisesta annetun
23985: sen opiston iltakursseja varten. Liitteet lain 1.7 § :n 2 kohdan muuttamisesta.
23986: IV,so. s. 458. L. Vv:aan 1754. Liitteet IV,5. s. 64. L. 'Vv:aan 305.
23987:
23988: 3
23989: 18 Asialuettelo 19'34.
23990:
23991: Tulo- ja menoarvio: - Ks. V altiovarain- u.
23992: hoitovuosi.
23993: Ukkosen vahingot: - ·Ks. Ka:tojen lieventä-
23994: minen. Luonnonvaarain aiheuttamat va-
23995: Tulvavahingot: - Ks. Höytiäisen perkaus.
23996: hingot.
23997: Jokien perkaukset. Kemijärven perkaus.
23998: Päijänteen Kivijärven vesistön perkaus. Ulkomaalaiset: Ed. V. Annalan y. m. lak. al.
23999: iSotka- ja Pudasjärven perkaus. Sotka- n :o 6 laiksi ulkomaalaisten ottamisesta
24000: mon vesistön perkaus. Vuoksen lasku. Suomen kansalaiseksi annetun lain
24001: muuttamisesta. Liitteet 1,6. s. 1'3. L
24002: Turun lentokenttä: Ed. Kulovaaran y. m. Prv: aan 302..
24003: rah. al. n:o 13 määrärahan osoittamisesta
24004: Turun kaupungin lentokentän rakennus- Ulkomainen edustus: -- Ks. Tukholman Hi-
24005: kustannuksiin. Liitteet IV,4o.. s. 393. hetystö.
24006: L. Vv:aan 1752.
24007: Ulkomaisen kirjallisuuden luettelo: - Ks.
24008: Turun luotsipiiri: Ed. Hongan y. m. rah. al. Kirjastot.
24009: n :o 30 määrärahan osoittamisesta Turun
24010: Ulkomaiset karjataloustuotteet: - Ks. Kar-
24011: luotsipiiriin hankittavaa uutta tarkas-
24012: tusalusta varten. I,iitteet IV ,57. s. 421. ja taloustuotteet.
24013: L. Vv:aan 1753. lJlosottolaki: Ed. Huittisen y. m. lak. al.
24014: 'fylsämieliset: Ed. Lehtokosken y. m. rah. n :o 8 laiksi ulosottolain muuttamisesta.
24015: al. n :o 3 määrärahan osoittamisesta Liitteet II,2. s. 29. L. I,v:aan 29.
24016: avustukseksi Koteja tylsämielisille r. y:lle Urheilu: Ed. Lehtokosken y. m. rah. al.
24017: tylsämielishoitolan rakentamista varten. n:o 72 määrärahan osoittamisesta voimis-
24018: Liitteet IV,24. s. 110.3.. L. Vv:aan, jonka telusalin ja oppilasasuntojen rakenta-
24019: tulee pyytää lausunto Tv:lta 304. mista varten urheilu- ja voimistelukotiin
24020: Nastolan Pajulahdessa. Liitteet IV,99.
24021: Tyttökoulut: - Ks. Oppikoulut.
24022: s. 490. L. Vv:aan 1762.
24023: Työkeskustoiminta: Ed. Leppäiän y. m.
24024: Uudisraivauspalkkiot: Ed. Oulasmaan y. m.
24025: rah. al. n :o 52 määrärahan osoittamisesta
24026: työkeskustoiminnan tukemiseksi Suojär- toiv. al. n :o 1611. uudis- ja laidunraivaus-
24027: vellä. Liitteet IV,79. s. 456. L. Vv:aan palkkioiden jakamisen saattamisesta
24028: 1754. joustavammaksi. Liitteet IX,1s. s. 212<8.
24029: L. Mtv:aan 3109•.
24030: Työttömyys: Ed. Bryggarin y. m. rah. al. Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o •612 pien-
24031: n:o 31 koroitetun määrärahan osoittami- viljelijäin uudis- ja laidunraivauspalk-
24032: sesta työttömyyden lieventämiseksi. Liit- kioiden koroittamisesta. Liitteet IX,19.
24033: teet IV,5s. s. 424. L. Vv:aan 1753. s. 2,2!9'. L. :M:tv:aan 309.
24034: - Ed. Riipisen y. m. rah. al. n:o 73 koroi- - Ed. Oulasmaan y. m. toiv. al. n :o ·6,3
24035: tetun määrärahan osoittamisesta henkisen pienviljelijäin uudisraivauspalkkioiden
24036: alan työttömyyden tutkimista varten. koroittamisesta. Liitteet IX,20. s. 23>0.
24037: Liitteet IV,1oo. s. 492. L. Vv:aan 1762. L. Mtv:aan 3019.
24038: - Ed. V. Annalan y. m. toiv. al. n:o 44
24039: toimenpiteistä henkisen työn alalla vallit-
24040: sevan työttömyyden poistamisesta. Liit-
24041: V.
24042: teet VIII,s. s. 184. L, Siv:aan 308. Valistusjärjestöt: Ed. Voionmaan y. m.
24043: Ks. Asevelvolliset. rah. al. n:o 46 koroitetun määrärahan
24044: osoittamisesta erinäisten valistusjärjestö-
24045: Työttömyysavustukset: Ed. Bryggarin y. m. jen avustamiseksi. Liitteet IV,n. s. 447.
24046: toiv. al. n :o 38 kuntien myöntämien työt- L. Vv:aan :1.754.
24047: tömyysavustusten jättämisestä takaisin
24048: perimättä. Liitteet VII,3. s. 160. L. Valistustyö: - Ks. Rajaseutu.
24049: Ltv:aan 1308.
24050: Valtakunnan metsät: - Ks. Metsien arvioi-
24051: Työväen palkat: - Ks. Minimipalkat. mistyö.
24052: Asialuettelo 1934. 19
24053:
24054: Valtakunnan raja: -- Ks. Raja-aita Venäjän Sotkamon vesistön perkaus. Vuoksen
24055: rajalle. lasku.
24056:
24057: Valtion kivihiilimonopoli: - Ks. Kivihiili. Viannankosken silta: --- Ks. Sillat.
24058:
24059: Valtion rakennustoiminta: Ed. Bryggarin Vientipalkkiot: - Ks. Kananmunat.
24060: y. m. toiv. al. n :o 210 obligatiolainan
24061: ottamisesta valtion rakennustoimintaa Viina: - Ks. VäkijuomaJaki.
24062: varten. Liitteet LV,14. s. >8:0. L. Vv:aan Viinit: - Ks. Väkijuomalaki.
24063: 31()16.
24064: Viljatulli: Ed. Salon y. m. toiv. al. n:o 1l
24065: Valtionvarainhoitovuosi: Ed. Ryömän lak. al. viljatullin peruutuksesta erinäisissä
24066: n :o 4 laiksi valtionvarainhoitovuoden osissa maata. Liitteet IV,6. s. 6:6. I.,.
24067: muuttamisesta. Liitteet 1,4. s. 9. L. Vv:aan 3'015.
24068: Prv:aan, jonka tulee pyytää Vv:n lau- Ed. Niskasen y. m. toiv. al. n:o 12 tul-
24069: s~nto '3102. lin poistamisesta Oulun läänissä ja Poh-
24070: Ks. Valtiopäiväjärjestys. jois-Karjalassa tarvittavasta viljasta.
24071: Liitteet 1V,7. s. 618. L. Vv:aan 305.
24072: Valtiopäiväjärjestys: Ed. Toivolan y. m. Ks. Rukiin tulli.
24073: lak. al. n :o :l laiksi valtiopäiväjärjestyk-
24074: sen 44 ja 512 § :n muuttamisesta. Liit- Viljelyspalstatoiminta: Ed. Lahtelan y. m.
24075: teet l,l. s. ·5. L. Prv:aan 3:0L rah. al. n:o 90 määrärahan osoittamisesta
24076: Ed. Kiviojan lak. al. n :o 2 laiksi valtio- viljelyspalstatoiminnan jatkamista var-
24077: päiväjärjestyksen 87 § :n muuttamisesta. ten. Liitteet 1V.117. s. 523. L. Vv:aan
24078: Liitteet 1,2. s. 7. L. Prv:aan ·3,0'1. 1768.
24079: Ed. Ryömän lak. al. n:o 3 laiksi valtio- ~- Ed. Lepistön y. m. rah. al. n :o 91 määrä-
24080: päiväjärjestyksen 19 § :n muuttamisesta. rahan osoittamisesta viljelyspalstatoimin-
24081: Liitteet 1,3. s. 8. L. Prv:aan 301. taa varten. Liitteet 1V,118. s. 525. 1,.
24082: - Ks. Hallitusmuoto. Vv:aan 1768.
24083:
24084: Vapaaliput: - Ks. Rautatieläisten vapaali- Villatavara: Ed. Soinin y. m. toiv. al. n:o
24085: put. 415 kotimaisen raaka-aineen pakollisesta
24086: käyttämisestä villa ta vara teoHisu udessa.
24087: Varainhoitovuosi: - Ks. 1Valtionvarainhoi- Liitteet 1X,2. s. 191. L. 'Mtv:aan 3018.
24088: tovuosi.
24089: Virkamiehet: Ks. A viapuolisoiden virat.
24090: Varhaisnuorisotyö: - Ks. Raittiuden Ystä-
24091: vät. Virkamiesten eläke: -- Ks. Eläke.
24092:
24093: Velan maksu: - Ks. Eroitetut tilat. Maa- Virkamiesten kie1itaito: Ed. Takalan y. m.
24094: talouden velat. Pienviljelys. lak. al. n:o 5 laiksi valtion virka-
24095: miehiltä vaadittavasta kielitaidosta an-
24096: Velka: - Ks. 'Frangilainat. netun lain 1 § :n muuttamisesta. Liit-
24097: teet 1,6. s. 11. I,. Prv :aan 3·02.
24098: Venäjän raja: - Ks. Raja-aita Venäjän
24099: rajalle. Virkamiesten palkkaus: Ed. Kiviojan lak.
24100: Venäläinen puutavara: - Ks. Tullimaksut. al. n:o 11 laiksi valtion viroista ja toi-
24101: mista suoritettavan palkkauksen perus-
24102: Verotus: - Ks. Kunnallisverotus. Osuus- teista annetun lain 11 § :n muuttami-
24103: kuntien verotus. Tullitariffi. Ulosotto- sesta. Liitteet 1V,1. s. 5'5. L. Vv:aan 3 03.
24104: 1
24105:
24106:
24107:
24108: laki. Ed. Hautalan y. m. lak. al. n:o 29 laiksi
24109: viran- ja toimenhaltijain palkkausten
24110: Vesistöjen perkaustyöt: - Ks. Höytiäisen vähentämisestä vuoden .1935 aikana. Liit-
24111: perkaus. Jokien perkaukset. Kemijärven teet 1V,37. s. 383. L. Vv:aan 1771.
24112: perkaus. Päijänteen-IKivijärven vesistön -- Ed. Räisäsen y. m. lak. al. n :o 30 laik:;i
24113: perkaus. Sotka- ja Pudasjärven perkaus. valtion viran- ja toimenhaltijain palk-
24114: 20 Asialuettelo 1934.
24115:
24116: kansten vähentäJmisestä vuoden 1935 Y.
24117: aikana. Liitteet IV,3s. s. 385. I,. Vv:aan
24118: 1771. Yhteiskoulut: - Ks. Oppikoulut.
24119: Yhteiskunnallinen korkeakoulu: Ed. V oion-
24120: Virransalmen silta: - Ks. Sillat.
24121: maan y. m. rah. al. n :o 58 koroitetun
24122: Voimistelu: - Ks. Urheilu. määrärahan osoittamisesta Yhteiskun-
24123: nallisen korkeakoulun avustusta varten.
24124: Vuokra-alueet: Ed. Mustasillan y. m. toiv. Liitteet IV,s5. s. 467. L. Vv:aan 1756.
24125: al. n :o 69 vuokra-alueiden lunastus-
24126: oikeutta koskevien rajoitusten poista- Yksityismetsätalous: Ks. Metsätalous.
24127: misesta. Liitteet IX,25. s. 23'9. L. Yliopisto.
24128: Mtv:aan 310.
24129: Yliopisto: Ed. Pekkalan rah. al. n:o 75
24130: Vuoksen lasku: Ed. Kaurasen y. m. rah. al. määrärahan osoittamise.sta yksityismetsä-
24131: n :o 5 määrärahan osoittamisesta Vuok- talouden apulaisen viran perustamista
24132: sen laskua varten. Liitteet IV,26. s. 106. varten Helsingin yliopistoon. Liitteet
24133: L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lausuto IV,102. s. 497. L. Vv:aan 1765.
24134: Mtv:lta 304. - Ed. Sarlinin y. m. toiv. al. n:o 73 yksi-
24135: t·yismetsätalouden apul'aisen viran perus-
24136: Vuoksen silta: - Ks. ,Sillat. tamisesta Helsingin yliopistoon. Liitteet
24137: IX,29. s. 247. L. Mtv:aan 310.
24138: Väkijuomalaki: Ed. Voionmaan y. m. lak. -- Ks. Maa- ja metsätalousopetus. Tieteen-
24139: al. n:o 14 laiksi väkijuomista annetun harjoittajat.
24140: lain muuttamisesta. Liitteet VI,l. s. 137.
24141: L. Tv:aan 303.
24142: Ä.
24143: Väkijuomat: - Ks. Alkoholistihuolto. Alko-
24144: holistitilasto. J uoppous. Ämmäkosken silta: - Ks. Sillat.
24145:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025