<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
95 Käyttäjää paikalla!
0.008695125579834
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935 1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1935_III | ASK_1935_IV_V | ASK_1935_I_II | ASK_PTK_ylim_vp_1935 | HAK_1935 | HAK_1935_ylim_vp | Liite_1935_I_XII | PTK_1935_I | PTK_1935_II | PTK_1935_III | PTK_1935_IV |
1: •• ••
2:
3: VALTIOPAIVAT
4: 1935
5:
6:
7:
8:
9: LIITTEET
10: 1-XIII
11:
12:
13:
14:
15: HELSINlKI 1935
16: VAI/l'IONEUYOS'DON KliRJAP AINO
17: j
18: j
19: j
20: j
21: j
22: j
23: j
24: j
25: j
26: j
27: j
28: j
29: j
30: j
31: j
32: j
33: j
34: A. Kevätistuntokaudella jätetyt aloitteet.
35:
36: SISÄLLYSLUETTELO.
37:
38: I. Perustuslakivaliokunta.
39: Hallitusmuotoa, valtiopäiväjärjes- Silv.
40: tystä, kieli1ainsäädäntöä, Helsingin lakiin Yaltion virkamiehiltä vaadit-
41: yliopistoa, rangaistusten koventa- tavasta kielitaidosta ............. .
42: mista y. m. koskevia laki- ja toivo- l). Söderhjelm rn. fl., lagmot. N :o 6:
43: musaloitteita. Förslag till lag om ändring av lagen
44: Siv. angående grunderna :för llelsing:fms
45: 1. Vilhula y. m., lak. al. N:o 1: Ehdo- universitets organisation och lag an-
46: tus laiksi hallitusmuodon 22 § :n gående verkstä:llighet av sagda lag 20
47: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 6. Söderhjelm y. m., lak. al. N :o 6: Eh-
48: 2. Toivola y. m., lak. al. N :o 2: Ehdotus dotus laiksi muutoksista Iakiin Hel-
49: laiksi valtiopäiväjärjestyksen 3 § :n singin yliopis•ton järjestysmuodon
50: muuttamisesta j'a laik.si edustajan- perusteista ja laiksi sanotun lain
51: Yaaleist>!t annetun lain muuttami- toimeenpanosta ................. . :24
52: sesta .......... ~·................ 6 1. Kivioja., lak. al. N :o 7: Ehdotus
53: ~1. Toivola y. m,., lak. al. N :o 3: Ehdo- laiksi neuvoa-antavan kansanäänes-
54: tus laiksi valtiopäiväjärjestyksen tyksen toimeenpanemisesta rangais-
55: 66 § :n muuttamisesta ja 72 § :n ku- tuksen koventamisen selvittämiseksi 28
56: moamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . !) 8. Y.ilhula y.rn., toiv.al. N:o l: Suo-
57: 4. Villwla y. m ... lak. al. N:o 4: Ehdo- men- ja ruot:;)inkielisten valtion
58: tus laiksi valtiopäiväjärjestyksen omistamien oppikoulujen luvun jär-
59: 88 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 12 jestämiseksi hallitusmuodon tarkoi-
60: /i. H eishmen y. m., lak. 'al N :o 5: Eh- tuksen ja hengen mukaiseksi ..... . ao
61: dotus laiksi 1 päivänä kesäkuuta fl. Hela !J. m., toiv. al. N :o 2: Esityk-
62: 1922 annetun kielilain muuttami- sen antamisesta laiksi maal,aiskun-
63: sesta ia laiksi sisältävä muutoksia tain oikeuttmnisesta valitsemaan tuo-
64: 1 päivänä kesäkuuta 1!)22 annettuun miokunt~nsa kihlnkunnantuom:uin
65:
66:
67:
68: II. Lakivaliokunta.
69: Valtiollista kiihoitusta, painova- 2. Y. Annala y. m., Jak. al. N :o 9: Eh-
70: pautta, lippujen käyttöä, ulosotto- dotus laiksi painovapausrikosten
71: lakia, vankeja y. m. koskevia laki- syytteeseen panosta ja painokirjoi-
72: ja toivomusaloitteita. tusten talmvarikosta ja lakkauttami-
73: ·sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . il9
74: 1. Räisänen y. m., lak. al. N :o 8: Eh- :J. Wit:k, lak. al. N :o .10: Ehdotus
75: dotus laiksi valtiolle ja yhteiskun- laiksi lippujen käytöstä . . . . . . . . . . 41
76: nalle vahingollisen kiihoituksen eh- 4. Pärssinen y.m., toiv.al. N:o 3: Eri-
77: käisemisestä annetun ]a.in kumomni- koisen siirtolan perustamisesta val-
78: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 tiollisia naisvankeja varten . . . . . . . . 43
79: IV Sisällysluettelo 193i:l.
80:
81: Siv.
82: 5. Kivioj(~.
83: toiv. al. N :o 4; Tä.yttä ym- 7. Rä1:sänen y.m.> toiv. al. N:o 103:
84: mäl'l"ystä vailla olevien henkilöiden Tutkimuksen toimittamisesta siitä,
85: estämiscstä olemasta valtion virassa 46 missä määrin vankien nykyinen 10-
86: 6. V. Annala y. m., toiv. al. N :o 5: Esi- tuntinen työpäivä on tarkoitustaan
87: tyksen valmistamisesta erinäislksi vastaava 49
88: muutoksik:,;i ulosottolakiin (Laus.
89: lft.v:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47
90:
91:
92:
93: III. Ulkoasiainvaliokuntn.
94: Ruotsin ja Venäjän kauppaa koske- 2. Mc1rttila y. m ... toi1·. al. N:o 7: Ve-
95: via toivomusaloitteita. näjän kauppamme saattamisesta n;v-
96: 1. Karvetti y. m.> toiv. al. N :o 6: Suo- kyistä enemmän vasta vuoroisuu teen
97: men ja Ruotsin YiiJi,sen kauppnsopi- perustuvaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58
98: muksen tflrki>;tmni-:mta . . . . . . . . . . 57
99:
100:
101:
102: l V. Valtiovarainvaliokunta.
103: A. Verotusta ja verovapautta, val- 6. Kesti y. m., lak. ral. N:o 16: Ehdo-
104: tiolainoja, rahastoja, sotavahiukojen tus laiksi asutustilallisten vuotuis-
105: korvausta, koululaitosta ~a kirjas- maksujen alentamisesta . . . . . . . . . . 78
106: toja, maatalout.ta ja asutustoimin- 7. Pekkala y. m., lak. al. N:o 17: Eh-
107: taa, asevei vollisia, rautateitä, sähkö- dotus laiksi asutustilallisten vuotuis-
108: voimalaitoksia, vesistöjen perkauk- maksujen alentamisesta annetun lain
109: sia y. m. koskevia laki- ja toivomus- muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 82
110: aloitteita. 8. Salo y. m., lak. al. N :o 18: Ehdo-
111: tus la:iksi asutustilaHisten vuotuis-
112: 1. H elo y. m., lak. al. N :o 11: Ehdo- maksujeu alentam~sesta . . . . . . . . . . 84
113: tus ltaiksi leimaverolain muuttami- 9. Miilcki y. m., Iak. al. N:o 19: Eh-
114: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 dotus laiksi helpotusten myöntämi-
115: 2. Kaasalainen y. m., }ak. ai. N :o 12: sestä erinäisissä tapauksissa lainan-
116: Ehdotus la:iksi leimaverolain muut- ottajille s·odan johdusta nhinkoa
117: mmisosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67 kärsineiden lain:ausrahastosta myön-
118: 3. Kalliokoski y. rn., lak. al. N :o 13: nettyjen lainojen takaisinmaksussa
119: Ehdotus laiksi valtion osanotosta valtiolle annetun lain muuttami-
120: Osuuslrnssojen Keslmslainar,ahasto- sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87
121: Osakeyhtiön vuonna 1930 valtion ta- 10. Lumme y. rn ... lak. al. N :o 20: Eh-
122: kuulla ottaman ulkomaisen obligatio- dotus laiksi avustuksen suori ttami-
123: lainan agiotappion korvaamiseen . . 69 sesta eräi:lle vakinaisessa palveluk-
124: 4. Inkilä y. m., :lak. al. N :o 14: Eh- sessa olevien asevekollisten omaisille
125: dotus laiksi valtion osanotosta Suo- annetun lain muuttamisesta . . . . . . 90
126: men Asuntohypoteekkipankin vuo- 11. Heiniö y. m., lak. al. N:o 21: Eh-
127: sma 1927 ja 1928 ottamtain ulko- dotus laiksi sopimusluontoisten vu-
128: maanrahanmääräisten obligatiolai- lrojen perustamisesta kauppa- ja
129: na:in agiotappioiden kon"aamiseen . . 72 teollisuusministeriöön . . . . . . . . . . . . 92
130: 5. Leppälä y. m., lak. al. N :o 15: Eh- 12. Kanm·va y. rn., lak. al. N:o 22: Eh-
131: dotus laiksi eräiden maatalouden vei- dotus laiksi kansankirjastolain 4, ti
132: kaiu vakauttamisesta helmikuun 17 ja 8 § :n muuttamisesta . . . . . . . . . . 9-!
133: päivänä 193;1 annetun lain muutta- 13. Metsäranta y. m., lak. al. N :o 23:
134: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7ii Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen
135: Sisällysluettelo 1985. V
136:
137:
138: Si,-, Si.,r.
139: kustannuksista annetun lain muut- nettyjen salaojitusavustusten verova-
140: tamisesta (Laus. Siv:lta) . . . . . . . . 96 paudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125
141: l4. Riipinen y. m., lak. al. N :o 24: 28. Helo y.m, toiv.al. N:o 19: Valtio-
142: Ehdotus laiksi yksityisoppikoulujen lainojen ottamisen antamisesta en-
143: valtionavusta annetun lain 2 § :n koisten sitä var,ten valittujen laina-
144: muuttamisesta (Laus. Siv:lta) . . . . 98 V'altuusmiesten tehtäväksi . . . . . . . . . 126
145: 15. Pärssinen y. m., lak. al. N :o 25: 29. V ehkaoja y. rn., toi v. al. N :o 20:
146: Ehdotus laiksi yksityisoppikoulujen Frangilainojen johdosta pakkohuuto-
147: valtionavusta annetun lain 2 § :n kaupalla myytyjen tilojen omistajain
148: muuttamisesta (Laus. Siv :lta) . . . . 101 vahingon korvaamisesta . . . . . . . . . . . 128
149: 16. Takala y. m., lak. al. N :o 26: Eh- 30. Korvenoja y.m., toiv.al. N:o 21:
150: dotus laiksi yksityisten kansakoulu- Maataloudellisille tuotantolaitoksille
151: jen valtionavusta helmikuun 21 päi- myönnettyjen valtiolainojen koron
152: vänä 1925 annetun lain 1 § :n muut- määräämisestä laitosten kantol;ykyä
153: tamisesta (Laus. Siv :lta) . . . . . . . . 103 vastaavaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129
154: 17. V. Annala y. m., toiv. al. N:o 8: 31. Salo y. rn., toiv. al. N:o 22: Pyhäkos-
155: Esityksen antamisesta laiksi tulo- ja ken sähkövoima-aseman rakentami-
156: menoarvion ulkopuolella olevasta sesta ........................... 131
157: yleisten töiden rahastosta . . . . . . . . 105 32. Tapaninen, toiv. al. N :o 23: Sähkö-
158: 18. Pitlcänen y. m., toiv. al. N :o 9: Esi- voimalaitoksen rakentamisesta Tor-
159: tyksen antamisesta leimaverolaiksi 108 nionjoessa sijaitsevaan Kukkolankos-
160: 19. Lohi y. m., toiv. al. N:o 10: Lisä- keen ............................ 133
161: määrära:hasta tullimaksua Yastaavan 33. Takala y. rn., toiv. al. N:o 24: Maa-
162: korvauksen suorittamiseksi maan }aiskunnille valtionvaroista myönnet-
163: vähävaraisille kunnille ............ 109 tyjen kansakoulurakennuslainojen ko-
164: 20. Lahtela y. m., toiv. al. N :o 11: ron alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 134
165: :Moottoriajoneuvoissa käytettävän 34. Kalliokoski y.m., toiv.al. N:o 25:
166: polttoaineen tullivapaudesta eräissä :Määrämhasta pitkäaikaisten huokea-
167: tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110 korkoisten luottojen antamisesta maa-
168: 21. Lehtokoski y. m., toiv. al. N :o 12: seudun sähköyhtymille . . . . . . . . . . . . 136
169: Vähävaraista kuluttajaväestöä rasit- 35. Ikonen y. m., toiv. al. N :o 26: Kor-
170: tavan tulliverotuksen tuntuvasta vauksen myöntämisestä niille Suo-
171: alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112 men kansalaisille, jotka maailman-
172: 22. Takala y. m., toiv. al. N:o 13: Tut- sodan aikana annettujen pakkomää-
173: kimuksen toimittamisesta valtion räysten johdosta ovat joutuneet luo-
174: tupakkamonopolin toteuttamismah- vuttamaan kiinteän omaisuutensa
175: dollisuuksista .................... 114 polkuhinnasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 138
176: 2a. Heiniö y. m., toiv. al. N :o 14: Tut- 36. Kemppi y. m., toiv. al. N:o 27: Va-
177: kimuksen toimittamisesta kauppa- ja paussodassa vahinkoa kärsineiden yk-
178: teollisuushallituksen perustamisen sityisten, seurakuntain ja kuntain
179: edellytyksistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 116 vapauttamisesta kapinavahinkolaino-
180: 24. Fränti y. m., toiv. al. N :o 15: Ame- jensa takaisin maksusta . . . . . . . . . . l40
181: rikan Yhdysvaltojen kanssa tekeillä 87. Horelli y.rn., toiv.al. N:o 28: Halli-
182: olevassa velkojenjärjestelyssä myön- tuksen joukoissa vapauss,otaan osal-
183: nettävän pääoma-alennuksen muodos- listuneiden, valtiolta luottoa asutus-
184: tamisesta viennin edistämisrahastoksi 117 tarkoituksiin saaneiden miesten va-
185: 25. Vilhttla y. m., toiv. al. N:o 16: pauttamisesta koronmaksusta näiden
186: Uudis- Ja laidunraivaus,palkkioiden luottojen osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 142
187: verovapaudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121 38. Httittinen y.m., toiv.al. N:o 29:
188: 26. Koivisto y. m., toiv. al. N:o 17: Val- Määrärahasta Suomen Punaiselle
189: tionvaroista myönnettävien metsän- Ristille korvaukseksi vapaussodan in-
190: parannusavus,tusten vero'Vapaudesta 123 valiideillc annetusta hoidosta ...... 144
191: 27. Venho y.rn., toiv.al. N:o 18: Val- 39. Nikkola y. m., toiv. al. N :o 30: Esi-
192: tion varoista pienviljelijöille myön- tyksen antamiseRta laiksi yaratto-
193: VI Si~ällysluettelo 1985.
194:
195: Siv.
196: uuen ja t;y·ökyvyttömien vapaussodan 51. K ivenoja. y. m .. rah. al. N :o 2: _\'Iiiii ·
197: rintamamiesten eliikimistä . . . . . . . . 14() rärahan osoittamisesta Haminan yh-
198: 40. Wiilc. toiv. al. N:o 31: Toimenpi- teislyseon rakennustyön aloittmn i-
199: teistä pumusen kaartin riveissä tais. ·seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 169
200: telleiden in valiidien auttamista var- Lumme y.rn., rah. al. .N:o 3: Määrä-
201: ten ............................ 147 rahan osoittamisesta kaupunkikun-
202: 41. W ich:man m. fl., hemst. mot. N :o 32: tien kotitalouslautakuntiell työn tu-
203: Angående eätt för värnpliktiga tili kemiseksi ........................ 170
204: 0
205: fria resor å statens järnvägar vid 5i). Vesterinen y. rn., rah. al. N :o 4:
206: beviljande av permissioner . . . . . . . . 148 Määrärahan osoittamisesta Jyväsky-
207: -H. Wickman y. m., toi:Y. al. N :o 32: län yleisen sairaalan uudistamista
208: Vapaista matkoista valtionrautateillä ja korjaamista varten (Laus. TY :lta) 172
209: asevelvollisille lomia myönnettäessä 150 54-. Tapaninen y. rn., rah. al. N :o 5:
210: '12. Venho y. m., toiv. al. N:o 33: Hau- Määeärahan osoittamisesta aluesai-
211: tatiehallituksen veivoittamisesta tar- raalan rakentamiseksi ja aluelääkä-
212: peen tullen valtion kustannuksella rinviran perustamiseksi YlitornioJt
213: syventämään kuivatusta haittaavat kuntaan (Laus. Tv:lta; .......... 114
214: rautatierummut ja -sillat . . . . . . . . 15:2 55. Sar.Zin y. m., rah. al. N:o 6: :Niäiirä-
215: 4<3. Kivioja, toiv. al. N :o 36: Mä[irära- rahan osoittamisesta tutkimusapura-
216: hasta tulvavahinkojen korvaamiseen 154 hoina nuorille erityisen lahjakkaiksi
217: 44. A·rffrnan y. m., toiv. al. N :o 37: osoittautuneille i tseniiisille tieteen-
218: Määrärahasta Sotkamon vesistön ja harjoittajille (Laus. Siv:lta) ...... 175
219: Oulujärven tulnwesipinnan laske- 56. H elo y. rn., rah. al. N :o 7: :Määrä·
220: mista varten (Laus. Mtv:lta) ...... 155 rahan osoittamisesta l~orottoman lai-
221: 45. Kaijalainen y. m., toiv. al. N :o 38: nan myöntämiseksi Kansan Näyttä-
222: Kemijoen vesistön uitto\·äylien kun- mön säätiölle teatteritalon rakenta-
223: nostamisesta aiheutuvien kustannus- mista varten (Laus. Siv :lta) ...... 177
224: ten suorittamisesta valtionvaroista 157 57. Ft·änti y. m., rah. a l. N :o 8: .Määrä-
225: 46. Hiltunen y. rn., toiY. al. N:o 39: rahan osoittamisesta kalan vilj elyslai-
226: Määrärahasta Varkauden poliisitoi- toksen rakentamista varten Paltamon
227: men järjestämistä varten kaupun- kunnan KiYesj[irvcn b·l:i:i•J rT,m1s.
228: kien mallin mukaan . . . . . . . . . . . . . . 15fl Mtv:lta) ........................ 175
229: 47. Malrnivuort: y. m., toiv. al. N:o 40: 58. Jutila y.m., rah. al. N:o 9: 11iiärä-
230: Ma alaiski rjeenkan taj ien palkka usolo- rahan osoittamisesta Itli-Hämeen tie-
231: jen järjestämiHestä . . . . . . . . . . . . . . 1t31 topuolisen karjanhoitokoulun ja lmu-
232: 48. Hautala. y. rn., toiv. al. N :o 41: Mää- lutilan valtiolle lunastamista 1·arten
233: rärahasta Haapajärven asema-alueen (Laus. Mtv:lta) .................. 179
234: Iaajentamistöitä varten .......... 163 59. Tulcia y. m., rah. al. N :o 10: Määrä-
235: 49. Lohi y. m .. toiv. al. N :o 42: Määrä- rahan osoittamisesta raakasokeriteh-
236: rahasta aluelääkärin asunnon ja saJ- taan perustamiseksi Itä-Suomeen
237: rasmajan .rakentamiseksi Hanuan ki1·. (Laus. :Nitv :lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 180
238: konk:vliitin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 164 60. Brande;r y.rn., rah.al. .N:o 11: Mää-
239: rärahan osoittamisesta luomistauti-
240: neuvojien palkkaamiseksi maanvilje-
241: lys- ja talousseuroihin (Laus.
242: B. Hahaasia-aloitteita, jotka koske- Mtv:lta) ........................ 182
243: vat määrärahojen osoittamista kulku- 61. Lampinen y. m .. rah. al. N:o 12:
244: laitoksiin, terveydenhoitoon sekä ta- }fäärärahan osoittamisesta pienvilje-
245: loudellisiin, sivistyksellisiin y. m. lijäin yhteisnäytelaitumien perusta-
246: tarkoituksiin. mista varten (Laus. MtY:lta) ...... 18<!
247: 6:2. Tapaninen y. m., rah. al. N :o 13:
248: 50. lJ;fetsäranta y. m .. rah. al. N:o 1: :Yt:äärärahan osoittamisesta asutustie-
249: Määräraha11 osoittamisesta kuntien ja joenperkaustutkimukseu toimitta·
250: hamrnnsHiäkiirien palkkausta nnten 167 miQta varten Ylitornion pitiijäs~ä s1-
251: Sisällysluettelo 1935. VII
252:
253: S:W. Siv.
254: jaitsevassa l . uomajokilaaksossa (Laus. 70. K oivUJ·anta y. m., rah. al. N :o 21:
255: Mtv:lta) ........................ 186 Määrärahan osoittamisesta maantien
256: 63. Jutila y. m., rah. al. N:o 14: Määrä- rakentamista varten Muurolan ase-
257: rahan osoittamisesta Virransalmen malta Ylitornion - Raanujärven
258: sillan rakentamista varten (Laus. maantiehen (Laus. Kulkv:lta) .... 195
259: Kulkv:lta) ...................... 188 71. Koivuranta y. m., rah. al. N :o 22:
260: ~4. W aarama y. m., rah. al. N :o 15: Mää- Määrärahan osoittamisesta maantien
261: rärahan osoittamisesta Maaningan rakentamista varten Sierilän lossilta
262: pitäjässä olevan Viannankosken yli Pekkalan lossille :(L•aus. KuliDv :lta) 196
263: johtavan maantiesillan rakentami- 72. Böök y. m., rah. al. N :o 23: Määrä-
264: seksi :(Laus. Kulkv:lta) .......... 189 rahan osoittamisesta Tampereen-
265: ~5. Oulasmaa, rah. al. N :o 16: Määrä- K urun maan tien kuntoonsaattamista
266: rahan oSQittamisesta Valtimon kun- varten (Laus. Kulkv:lta) ........ 197
267: nassa sijaitsevan Puukarin-Koppe- 7"o. Fränti y. m., rah. al. N :o 24: Määrä-
268: lonkylän maantien kuntoonpanoa rahan osoittamisesta maantien ra-
269: v•arten (Laus. Kulkv :lta) . . . . . . . . 190 kentamista varten Puolangan-Vaa-
270: 66. Tukia y.m., rah.al. N:o 17: Määrä- lan maantieltä Puokiovaarasta Sä-
271: rahan osoittamisesta maantien raken- räisniemeen Oulun-Kajaanin maan-
272: tamista varten Taipalsaarelta I~ap tiellä (Laus. Kulkv:lta) ........... 198
273: peenrantaan (Laus. Kulkv:lta) .... 191 74. Colliander, fin. mot. N:o 25: An-
274: 67. Kesti y. m., rah. al. N:o 18: Määrä- gående anvisande av anslag för un-
275: rahan osoittamisesta maantien raken- der·sökning av ett vägprojekt Pargas
276: tamista varten Muhoksen-Ylikii- -N agu-K:orpo~ Houtskär (Laus.
277: mingin maantieltä Oulujoen poh- Kulkv:lta) ...................... 199
278: joispuolta U tajärven- Puolangan 7 4. Colliander, rah. al. N :o 25: Määrä-
279: ma'!lntielle (Laus. Kulkv:lta) ...... 192 rahan osoittami•sesta tutkimuksen
280: 68. Pärssinen y. m., rah. al. N :o 19: toimittamista varten tiesuunnalla
281: Määrärahan osoittamisesta maantien Parainen-N auvo-Korppoo-Hout-
282: rakentamista varten Taipalsaaren skär (Laus. Kulkv :lta) .......... 200
283: Ampujalan kylästä Lauritsalan 75. Colliandm·, fin. mot. N:o 26: An-
284: kauppalaan (Laus. Kulkv :lta) .... 193 gående anvisande av anslag för upp-
285: 69. Koivuranta y. m., rah. al. N :o 20: förande av en bro över Hes'Sundet i
286: 1
287:
288:
289: Määrärahan osoittamisesta erämaan- Pargas socken (Laus. Kulkv:lta) .. 201
290: tien rakentamista varten Rovanie- 75. Colliander, rah. al. N :o 26: Määrä-
291: men-Sodankylän maantiestä Rova- rahan osoittamisesta sillan rakenta-
292: niemen Niesin kylään (Laus. mista varten Hessuuninsalmen yli
293: Ku1kv:lta) ...................... 194 Paraisten pitäjässä (Laus. Kulkv :lta) 202
294:
295:
296:
297: V. Pankkivaliokun ta.
298: 1. Ikonen y. rn., toiv. al. N :o 42 a: Pai- tusyhtiöiden jälleenvakuutuslaitoksen
299: kallis~en työväen tapaturmavakuu- perustamisesta valtion toimesta . . . . 205
300:
301:
302:
303: VI. Talousvaliokuuta.
304: Sairaa.loita y. m. koskevia toiTOmus- kana rakennetuille kunnallisille sai-
305: aloitteita. raaloille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 211
306: 2. Leppälä y. m., toiv. al. N :o 43: Mää-
307: 1. Kalliokoski y. m., toiv. al. N :o 34: rärahasta sairasmajan rakentamista
308: :Määräraha·sta avustusten myöntämi- varten :Mantsinsaarelle Salmin pitä-
309: seksi taloudel1isen pulakauden ai- jään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213
310: VIII Sisällysluettelo 1935.
311:
312: Siv. Siv.
313: 3. Salo y.m., toiv.al. N:o -14: Määrä- han-Vaasan lääninsairaalan päära-
314: rahasta aluesairaalan rakentamiseksi kennuksen käyttämisestä yleisenä
315: Säräisniemen pitäjään ........... . 215 mielisairaalana . . . . . . . . . . . . . . . . . . 219
316: 4. Hannula y. m., toiv. al. N:o 45: 6. Salo y. m., toiv. al. N :o 47: Mieli-
317: Valtion sairaalan rakentamisesta Ke- sairashoidon ottamisesta valtion huol-
318: min kaupunkiin ................. . 216 lettavaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 221
319: 5. H aga rn. fl., hemst. mot. N :o 46: 7. Pohjala y. m., toiv. al. N:o 48: Toi-
320: Augående länssjukhusets i Gamla menpiteistä maidon pakollisen kesto-
321: Vasa huvudbyggnads användande pastöroimisen toimeen saattamiseksi
322: till ett allmänt sinnessjukhus 217 kaupungeissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 222
323: 5. Haga y. m., toiv. al. N:o 46: Van-
324:
325:
326:
327:
328: VII. Laki- ja talousvaliokunta.
329: Elinkeinoa, kunnallislwkeja, isoa- asukkaille luovuttamisesta (Laus.
330: jaikoa ja verollepanoa, maanteitä, Vv:lta) ......................... 236
331: luottotietojärjestelmää y. m. koske- 5. Koivisto y.m., toiv.al. N:o 49: Tie-
332: via laki- ja toivomusaloitteita. lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 239
333: G. Lahdensuo y. m., toiv. al. N :o 50:
334: 1. Tarkkanen y. m., lak. al. N :o 27: Määrärahasta helpotuksen myöntä-
335: Ehdotus laiksi maaliskuun 31 päi- miseen kunnille maantiealueiden lu-
336: vänä 1879 elinkeinoista annetun ase- nastamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . 241
337: tuksen muuttamisesta ............ 229 7. Lehtonen y. m., toiv. al. N :o 51:
338: 2. Hautala y.m., lak.al. N:o 28: Eh- )-faa talouskiin teis töihin kuuluvien
339: dotus laiksi maalaiskun tain kunnal- viljeltyjen maiden ja luonnonniitty-
340: lishallinnosta annetun asetuksen jen sekä metsämaiden verotusluoki-
341: 82 § :n 8 kohdan muuttamisesta . . . . 232 tuksen yhtenäistyttämisestä ....... 243
342: 3. Lahtela y. m., lak. al. N :o 29: Eh- 8. Hästbacka, hemst. mot. N :o 52: An-
343: dotus laiksi isojaosta ja verollepa- gående införande av obligosystem i
344: nosta Kemijärven, Kuusamon ja kommuner och större områden . . . . 245
345: Kuolajärven pitäjissä Oulun lääniä 8. Hästbacka, toiv. al. N :o 52: Luotto-
346: tammikuun 17 päivänä 1898 anne- tietojärjestelmän toimeenpanemisesta
347: tun asetuksen 2 § :n muuttamisesta 234 kunnissa ja suuremmilla alueilla .. 246
348: 4. Lahtela y. m., lak. al. N:o 30: Ehdo- 9. Hautala y. m., toiv. al. N :o 53: Val-
349: tus laiksi Kemijärven kunnassa ole- tion varatöissä suoritettavien palkko-
350: van niin kutsutun Kirkkomäenkan- jen määräämisestä niin suuriksi,
351: kaan ja sitä varten eroitetun metsä- ettei alipalkkausta kuntien vahin-
352: maan tilaksi muodostamisesta ja goksi voida harjoittaa . . . . . . . . . . . . 24 7
353:
354:
355:
356:
357: VIII. Sivistysvaliokunta.
358: Yliopistoa, koululaitosta, oppivelvol- 2. Takala y. m., lak. al. N :o 32: Ehdo-
359: lisuutta, kirjastoja, arkistoja, mu- tus laiksi kansakoulutoimen järjes-
360: seoita, nuorisotyötä y. m. koskevia tysmuodon perusteista toukokuun
361: laki- ja toivomusaloitteita. 18 p :nä 1923 annetun lain 3 § :n
362: muuttamisesta (Laus. Vv:lta) .... 256
363: 1. Takala y. m., lak. al. N :o 31: Ehdo-
364: tus laiksi oppivelvollisuudesta anne- 3. Syrjänen y. m .., lak. aL N:o 33: Eh-
365: tun lain 7 § :n muuttamisesta . . . . 253 dotus laiksi kansakoululaitoksen kus-
366: Sisällysluettelo 1935. IX
367:
368: Siv. Siv.
369: tannuksista annetun lain ~1 § :n 9. Schildt y. m., toiv. al. N:o 59: Mää-
370: muuttamisesta (Laus. Vv:lta) 258 rärahasta Itä-Hämeen museon velko-
371: 4. Sarlin y. m., toiv. al. N :o 54: Eri- jen järjestelyä varten . . . . . . . . . . . . 275
372: tyisten tutkijanvirkojen perustami- 10. Osterholm, hemst. mot. N :o 60: An-
373: sesta Helsingin yliopistoon ....... . 261 gående anslag för reparationsarbeten
374: 5. Soini y.m., toiv.al. N:o 55: Kau- å Raseborgs slottsruin . . . . . . . . . . . . 277
375: pallisen opetuksen järjestämisestä 10. Osterholrn, toiv. al. N :o 60: Määrä-
376: yliopiston maa talous-metsä tieteelli- rahasta Raaseporin linnanraunioiden
377: seen tiedekuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . 265 korjaamista varten . . . . . . . . . . . . . . . 278
378: 6. Heiskanen y.m., toiv. al. N :o 56: 11. Niskanen y. m., toiv. al. N:o 61:
379: Englannin kielen asettamisesta ruot- Raajarikkoisten koulutuksen tehosta-
380: sin kielen tilalle pakolliseksi oppiai- misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 279
381: neeksi oppikouluissamme ........ . 267 1:2. Oulasmaa y. m., toiv. al. N :o 62:
382: 7. Kukkonen y. m., toiv. al. N :o 57: Määrärahasta puolueetonta varhais-
383: Kansalaiskirj astotoimen tukemisesta nuorisotyötä Yarten . . . . . . . . . . . . . . 281
384: ja muutoksista kansankirjastolakiin 269 13. Syrjänen y. m., toiv. al. N:o 63:
385: 8. Räisänen y. m., toiv. al. N :o 58: Kunnanvaltuustojen oikeuttamisesta
386: Määrärahasta Savon maakunta-arkis- kieltämään tivolien toiminnan kun-
387: ton rakennustyön aloittamista var- nan alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 282
388: ten ............................. 273
389:
390:
391: IX. Maatalousvaliokuntn.
392: Asutustoimintaa, ,-uokraoloja, val- olevien maa tilain l um·u ttamises U:
393: tion metsämait.a, pienviljelystä, ka- asu tustarkoi tuksii n käytettäviksi . . 306
394: - Iastusta, viljanviljelyksen edistä- G. Alestalo y. rn., toi\-. al. N :o 66: Val-
395: mistä, sian- ja lammashoitoa, uudis- tion viljavarastaa koskevan lain
396: raivausta, pienelinkeinoja, maa- ja uudistamisesta nykyoloja vastaavaksi 308
397: kotitalouskouluja, jokien perkansta 7. Kttllberg, hemst. mot. N:o 67: An-
398: y. rn. koskevia laki- ja toivomusaloit- gående utvidgande av Statens spann-
399: teita. m~lsförråds befogenheter . . . . . . . . . . 309
400: 7. Kullberg, toiv. al. N:o 67: Valtion
401: 1. Mustasilta y.m., lak. al. N:o 34: Eh- viljavaraston toimivallan laajentami-
402: dotus laiksi lokakuun 15 päivänä sesta ............................ 310
403: 1918 vuokra-alueiden lunastamisesta 8. Alestalo y. m., toiv. al. N:o 68: Esi-
404: annetun lain 7 5 § :n kumoamisesta 289 tyksen antamisesta kotimaisen viljan
405: 2. Koivumnta y.m., lak.al. N:o 35: menekin edistämistä tarkoittavan
406: Ehdotus laiksi valt~on metsämaiden lain Voimassaoloajan jatkamisesta . . 311
407: asuttamisesta ja niillä olevien vuok- 9. Kullberg, hemst. mot. N:o 69: An-
408: ra-alueiden luuastumisesta 20 päi- gående överlåtande av proposition
409: vänä toukokuuta 1922 annetun lain om belåning av spannmål ........ 312
410: eräiden pykälien muuttamisesta sekä 9. Kullberg, toiv. al. N:o 69: Esityk-
411: 45 a § :n ja 45 b § :n ottamisesta la- sen antamisesta laiksi viljalainoista 313
412: kiin ............................ 291 10. Nislcanen y. m., toiv. al. N:o 70:
413: 3. Lonkainen y. m., toiv. al. N:o 35: Viljanviljelyksen tukemisesta vilje-
414: Kalastajahätäsataman rakentamisesta lyspalkkioilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 314
415: Laatokan pohjoisosaan ............ 299 11. Kämäräinen y.m., toiY. al. N:o 71:
416: 4. Marttila y.m .. toiv.al. N:o 64: Ko- Maataloustuotteiden menekin lisää-
417: mitean asettamisesta harkitsemaan misestä ja hintatason nostamisesta
418: vastaisen maatalouspolitiikan suun- tuotantokustannuksia vastaavaksi . . 317
419: taviivoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 301 19 Karvetti y. m., toiv. al. N :o 72:
420: !5. Pelclcala y. m., toiv. al. N :o 65: Suo- Määrärahasta karjuasemajärjestel-
421: men Hypoteekkiyhdistyksen hallussa män ldiytäntöön ottamista varten . . 321
422:
423: 2
424: X Sisälly;;luettelo 19U5.
425:
426: Siv. Siv.
427: 13. Ji'ri.inti y. m., toiv. al. N :o 73: Toi- 24. Inhli.i y. m., toiv. al. N :o 84: Toi-
428: menpiteistä maan lammaskannan mcnpi teistä merikalastusopetuksen
429: lisäämiseksi ................... . 325 kehittämiseksi .................... ;}42
430: 14. Aittaniemi y. m., toiv. al. N:o 74: 25. Inkili.i y.m., toiLal. N:o 85: Toi-
431: Pienviljelyksien edistämispalkkioista U26 menpiteistä tuoreen silakan kuljetta-
432: 15. Rytinlci y. rn., toiv. al. N:o 75: misen helpottamiseksi rautateilHi .. i\43
433: 26. T·uomivaara y. m ... toiv. al. N:o 86:
434: Pien viljelijäopiston perustamisesta
435: Koillis-PohjanmaaHe Pudasjärveu Toimeentulomahdollisuuksien tur.-aa-
436: tai Taivalkosken kunnan alueelle .. U28 misesta Suomenlahden i täosau ranni-
437: kon ja el'iiiden ulkosaarten hlnstRja-
438: 16. Lahtela y. m., toiv. al. N :o 76: väesWlle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 344
439: Määrärahasta viljel;vspalstatoimi11tftH
440: 27. Hänninen y. m., toiv. al. N:o 87:
441: varten ......................... . 330
442: Määrärahasta järvi- ja jokikalastusta
443: 17. .Jolcinen y. m., toiv. al. N:o 77: selvittäv;in tilaston hankkimista var-
444: Pienviljelijäin uudisviljelys- ja lai- ten ............................ 346
445: dunrai vauspalkkioiden koroittnmi- 28. V. Annedet y. m., toiv. al. N:o 88:
446: sesta ja verovapaudesta ......... . 331 Toimenpiteisiin ryhtymisestä uudelle
447: 18. Setälä y. rn., toiv. al. N:o 78: Uudis- pohjalle rakentuvan maatalousluotto-
448: ja laidunraivauspalkkioiden koroit- laitoksen peru;;tamiseksi . . . . . . . . . . 348
449: tamisesta ....................... . 29. Linna y. m., toiv. al. N:o 89: Koti-
450: 19. Rytinki y. m., toiv. al. N:o 79: .Eri- maisen raakasokerituotannon lisäämi-
451: näisistä muutoksistn laidun- ja sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 351
452: uudi.sviljelyspalkkioiden jnkamiseh- 30. Soininen y. rn., toiv. al. N:o 90:
453: toihin ......................... . Määrärahasta Koitajoen koskien per-
454: 20. Ikonen y. m., toiv. al. N:o 80: Mää- kaamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . 354
455: rärahnsta siipikarjan- jn mehiläis- 31. Kivioja, toiv. al. N:o 91: Pyhäjoen
456: hoidon edistämiseen ............. . 335 pitäjässä olevan Hourunkosken avaa-
457: 21. Lahtela y. m., toi v. al. N :o 81: Mää- misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 355
458: rärahasta emäntäkoulun perustamista 32. Rytinlci y. m., toi v. al. N :o 92: Mää-
459: varten Kemijärvelle ............. . 337 rärahasta Iijoen perkaustyön aloit-
460: 22. .Janhonen y. m .. toiv. nl. N:o 82: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 356
461: Haapaveden emäntäkoulun ottami- 33. Lahtela y. rn., toiL al. N:o 93: Ke-
462: sesta valtion huostaan ........... . 838 mijärven Luusuunniskan perkaus-
463: Hanrvula y. m., toiv. al. N:o 83: työn aloittamisesta .............. 357
464: Määrärahasta Perä-Pohjolan kiin- U4. Ji'ri.inti y. rn., toiv. al. N :o 94: Raja-
465: teän maamieskoulun perustamista aidan rakentamiseksi valtakunnan
466: varten il41 itärajalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 358
467:
468: X. Työväenasiainvaliokuuta.
469: 'l'yöttömyytUi, vanhuus- ja työky- 4. Pagerholm y. m .. toiv. al. N :o 97:
470: vyttömyysva.kuutusta, työsopimusta, Pakollisen työttömyysvakuutuksen
471: asunto-oloja ~-. m. koskevia laki- ja säätämisestli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 371
472: toivomnsaloitteita. 5. Aaltonen 11· m., toi.-. al. N :o 98:
473: Määrärahasta henkisen työu tekijäin
474: 1. Peltonen y. m., lak. al. N :o 36: keskuudessa vallitsevan työttömy~r-
475: Ehdotus laiksi lisäyksestä työsopi- den lieventämistä 1·arteu . . . . . . . . . . 373
476: muslain V lukuun . . . . . . . . . . . . . . 365 6. Rytinlci y. m., toiL al. N:o 99: Esi-
477: 2. V. Annala y. m., toi\-. al. N:o 95: tyksen antamisesta laiksi työväestön
478: Esityksen antamisesta laiksi van- työpalkkojen turvaamisesta . . . . . . . . 375
479: huus- ja työkyvyttömn·svaknnt.nk- 7 . .Janhonen 11· rn., toiv. al. N :o 100:
480: sesta ............................ 367 Toimenpiteistä vähävaraisten lapsi-
481: 3. ,r1ndersson y. m.~ toiv. al. N :o 96: rikkaiden perheiden taloudelliseksi
482: Vanhuus- ja työkyvyttömy~rsvakuu- tukemiseksi e1·ityisesti harvaanasu-
483: tuksen säätäruisestä .............. 369 tuilla paikkakunnilla ............ 377
484: Sisällysluettelo 1935. XI
485:
486: Siv. Siv.
487: 8. Kivisalo y. rn., toiv. al. N:o 101: 9. Pekhtla y. m., toiY. al. N :o 102:
488: Työnsaantimahdollisuuden tun'aami- :Määrärahasta maaseudun työläisten
489: sesta asevelv·ollisuutensa suorittami- asunto-olojen parantamista varten 083
490: sen takia työttömiksi joutuneme .. 381
491:
492:
493: XII. Kulkulaitosvaliokunta.
494: Rauta,teitä, maanteitä, siltoja, meren- 11. Leppälä y. m... toiv. al. .N :o 113:
495: kulkua, lentoliikennettä, posti- ja Määrärahasta Saaramiien-Häyskyn-
496: pubelinoloja y. m. koskevia laki- ja vaaran tietyön aloittamista varten . . -W3
497: toi,·omusaloitteita. 12. KuH:onen y. m., toiv. al. N :o 114:
498: Tutkimuksen toimittamisesta Hiis-
499: 1. IJoininen y. m., lak. al. N :o 37: Eh- kosken-Parsiaisen kylätieltä Pami-
500: dotus laiksi rautatierakennuksista lonkoskelle johtn':an mflantien raken-
501: vuos1na 19:14-19138 an neto:m lain tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 405
502: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 389 113. Söderhjelm m. fl., hemst. mot. N :o
503: 2. Kan.1etti y. rn., toiv. al. N:o 104: 115: A.ngående anslag för väguträt-
504: Määrärahasta Raision-Naantalin ningar på vägen Vasn-J:,kohstncl--
505: maantien oikaisemista ja THn·nnta- Gamlakarleby .................... -107
506: mista varten .................... 891
507: 1:1. Söderhjelm y. m., toiv. al. N :o 115:
508: 3. Kulovc~a1·a y. rn., toiv. al. N:o 105:
509: Määrärahasta maantien rakentami- Määrärahasta Vaasan---Pietarsaaren
510: -Kokkolan maantien oikaisemiseksi 407
511: seksi Paattisten kirkolta Yläneelle 392
512: 4. Rantala y. rn., toiY. al. N:o 106: 14. Lepistö y. m., toiv. al. N:o 116:
513: >\'l:äärärahasta U rjalan-Punkalaitu- :Määrärahasta maantien rakentami-
514: meu maantien parannustöitä varten 39± sesta Tuholammin ]lit[iji~'.tä Eskolan
515: 5. Forstadius y. rn., toiv. al. N:o 107: asemalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -109
516: :Määrärahasta maantien rakentami- 15. Kivioja, toiv. al. N:o 117: Maantien
517: seksi Heinolan pitäjästä Hujansalon rakentamisesta Raution kirkolta
518: :ia Uimi.lan kylien kautta .Tanlan pl- _\.lavieskau Kähtävän kylätiehen .. 410
519: täjään .......................... ::!96 16. Salo 11· rn., toiv. aL N :o 118: Määrä-
520: 6. Schildt ;~~. m., toiv. nl. N :o 108: rahasta Puolangan pitäjässä olevan
521: Tutkimuksen toimittamisesta maan- _\.uhon tien korj~amisckf,j rmwn.
522: tien rakentamisesta Sysmän kirkolta tieksi .......................... 411
523: Luhangan kirkolle ................ 307 17. Jfm·iläinen y. m., toiY. al. N:o 119:
524: 7. K ernppi y. m._, toiv. al. N :o 109: :Mä.ärärahasta Vuokatin rautatiease-
525: Määrärahasta maantien rakentamista man -Lehmikallion välisen oikai.f'ln-
526: varten Vahvinlasta I"einon kylän maantien rakentamista varten .... '±12
527: kautta 1\:lultasillan t.ienhaaraan . . . . 398 18 . .Fränti y. rn., toiv. al. N:o 120: Mää-
528: 8. Kuittinen :IJ. m., t.oiv. al. N:o 110: rärahasta maantien rakentamista
529: Määrärahasta tutkimuksen toimitta- varten Sotkamon~Ristijärven maan-
530: miseksi Enson-Viipurin Yälisen tieltä Kultaansalmen kohfb1tn Kuh-
531: maantien rakentamista yart-en .... 309 moniemen kirkolle . . . . . . . . . . . . . . . . -113
532: 9. Jutila y. m., toiv. al. :N :o 111: Maan- 19. .Janhonen. toiv. al. N :o 121: Määrä-
533: tien rakentamisesta Histiinan kun- rahasta oikotien rakentamista var-
534: nan Tiiralan kylästä Hartikkalaan ten llistijärven kirkolta Jokikylän
535: Mikkelin~T,app{o>enrnnmm maan- lmutta Kontiomäen-Rnomnssalmen
536: tiellä .......................... 401 maantielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 414
537: 10. Hiltunen y. m., toiv. al. N:o 112: 20 . .Janhonen, toiv. al. N:o 122: Maan-
538: Määrärahasta maantien rakentamista tien rakentamisesta IIyrynsalmen
539: varten Jäppilän-~Varkauden maan- Moisiovaaraan johtavalta tieltä Tuo-
540: tieltä Sorsakosken tehta::1n bmttn maankosken ja Saarivaaran kflutta
541: Lepr1ävirran kirkollP ............ -102 AlaYnokin .T umalisk~'läiin . . . . . . . . 41~
542: XII Sisällysluettelo 1935.
543:
544: Siv. Siv.
545: 21. Janhonen, toiv.al. N:o 123: Määrä- 33. Hänninen !!· m .. toiv. al. N:o 135:
546: rahasta maantien rakentamiseksi Hy- Määrärahasta Aittakummun--Siika-
547: rynsalmen Tapanivaaran kylästä lan maantien eli Tavajärven tien
548: Iivantiiran Malilan kautta Timo- jatkon rakentamiseksi Kuusamossa 430
549: niemen tiehen Kuhmoniemen kun- 34. Hänninen y. rn., toiv. al. N:o 136:
550: nassa ........................... 418 Tiesuunnan Taivalkoski-Kariniemi
551: 22. Janhonen, toiv. al. N:o 124: Määrä- -Särkivaara - Sarako,ski - Saari-
552: rahasta maantien rakentamista var- vaara tutkimisesta . . . . . . . . . . . . . . . 431
553: ten Piispajärven ja Perangan maan- 35. Hänninen y. rn., toiv. al. N:o 137:
554: tieristeyksestä Selkoskylän kautta Ylikitkan luoteisrannan tien tutki-
555: Alikoskelie Suomussalmella . . . . . . . . 419 tnttamisesta erämaantienä ~fourusal
556: 23. Janhonen, toiv. al. N :o 125: .Maan- mesta Alakitkan tiehen Posion kun-
557: tien rakentamisesta Suomussalmen nassa ........................... 433
558: kirkonkyliin-Py;y-yaaran tieltä Myl- 36. Hänninen y. m., toiv. al. N:o 138:
559: lylahden kautta Ruhtinaankylän Määrärahasta maantien rakentami-
560: Piirsämön talon tienoille . . . . . . . . 420 seksi Haatajasta Lohirannan kautta
561: 24. Salo, toiv. al. N :o 126: Määrära- Ylikitkan ja Livojärven välillä ole-
562: hasta tieosan Kontiomäki-Kiehimä valle tukinsiirtolaitteelle . . . . . . . . . . 434
563: ---Puolanka auraamista varten . . . . 421 37. Hannula y. m., toiv. al. N:o 139:
564: 25. Hänninen y. rn., toiv. al. N :o 127: Määrärahasta Simojoen yli johtavan
565: Oulun-Pudasjärven ja Iin-Pudas- rautatiesillan kohdalta alkavan, joen
566: järven maanteiden yhdystiesuunnan eteliipuolitse kulkevan ja Alaniemen
567: tutkimisesta ..................... 422 lossiin päättyvän maantien rakenta-
568: 26. Lohi y. m., toiv. al. N :o 128: Määrä- mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 435
569: rahasta maantien rakentamista var- 38. Lahtela y. rn., toiv. al. N :o 140: Ke-
570: ten Rannan-Kelahaarasta Pudas- llliJarven kirkonkylän - Luusuan
571: järven-Sarajärven tiehen ........ 423 maantien rakentamisesta . . . . . . . . . . 436
572: 27. Rytinlci y. m., toiv. al. N :o 129: 39. Lahtela J!. m., toiv. al. N :o 141:
573: Määrärahasta maantien rakentamista Kuolajärven kirkonkylän-Tuntijär-
574: varten Pudasjärven Sarajärven maan- ven maantiesuunnitelman laatimi-
575: tiestä Rannan Kelahaaran maan- sesta ............................ 438
576: tiehen .......................... 424 40. Kaijctlainen y. m., toiv. al. N:o 142:
577: 28. Lohi y. m., toiv. al. N :o 130: Maan- Pelkosenniemen-Kairalan maantien
578: tien rakentamisesta Pudasjärven rakentamisesta ................... 440
579: Kollajan kylästä Aittajärven länsi- 41. Kaijalainen y. m., toi.v. al. N :o 143:
580: päähän Pudasjärven-Rannan väli- Savukosken-Martinkylän erämaan-
581: seen maantiehen ................ 425 tien rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . 442
582: 29. Rytinlci y. rn., toiv. al. N :o 131: 42. Kaijalainen y. m., toiv. al. N :o 144:
583: Määrärahasta maantie11 rakentami- 1fääriirahasta maantien rakentamista
584: seksi Pudasjärven pitäjän ~ aaman- Yarten Sodankylän ' Vaalajärveltä
585: gankylän Särkivaarasta Taivalkosken J eesiön kautta Kittilään . . . . . . . . . . 443
586: pitäjän Virkkuseen . .. . . . . . . . . . . . . 426 43. Kaijalainen y. m., toi:v. al. N:o 145:
587: 30. Lohi y. m., toiv. al. N :o 132: !faan- :Yfäärärahast.a maantien rakentamista
588: tien rakentamisesta Ranuan-Pudas- \'arten Sodankylii.n KelnjiirYeltä
589: Jarven tieltä Kortesalmen kautta Tanhuaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 444
590: Simojärven pohjoispäähän . . . . . . . . 427 44. Kaijalainen y. m., toiv. al. N :o 146:
591: 31. Lohi y. rn., toiv. al. N :o 133: Mää- Palojoensnun-Kaaresuannon maan-
592: rärahasta Rannan-Posion välisen tien rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . 445
593: maantien rakentamiseksi .......... 428 45. Kaijalainen y. m., toiv. al. N :o 147:
594: 32. Hänninen y. m., toiv. al. N :o 134: Määrärahasta Kittilän-Enontekiön
595: Määrärahastsa yhdystien rakentami- maantien rakennustöiden aloitta-
596: seksi Oulun-Kuusamon maantiestä mista varten .................... 447
597: Kuoliovaaran seudulta Pnrnm'aaran 46. Fenho y. rn., toiv. al. N:o 148: Mää-
598: kautta Kariniemen-Raistakan tie- rärahasta Inkeroisten sillan raken-
599: hen ............................. 429 tamista varten 448
600: Sisällysluettelo 1935. Xlll
601:
602: Siv. Siv.
603: 47. Forstadius, toiv. al. N :o 149: Tutki- dan rakentamista varten Hyrynsal-
604: muksen toimittamisesta Virransal- men tienoilta Puolangan kaoliini-
605: men sillan rakentamisesta ........ 449 alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 464
606: 48. Kaasalainen y. m., toiv. al. N :o 150: 60. La}delct y. m., toiv. al. N :o 162:
607: Sillan rakentamisesta Suvannon yli Hautatien rakentamisesta Kemijär-
608: Lapinlahden ja Keljan kylien koh- veltä Taivalkoskeilo ja tältä l'ata-
609: dalle ............................ 450 suunnalta metsäratana Oulankajoki-
610: 49. Fränti y. m., toiv. al. N :o 151: Lisä- laaksoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 465
611: määrärahasta Ammäkosken sillan 61. Koimwania y. m., toiv. al. N:o 163:
612: rakentamista varten .............. 452 Tutkimuksen toimittamisesta rauta-
613: 50. Salo JJ. m., toiv. al. N :o 152: Määrä- tien Kulusjoki-Posiojärvi-Paana-
614: rahasta sillan rakentamiseksi Oulu- järvi rakentamisesta .............. .!67
615: joen yli Puolangan-Utajärven 62. Janhonen y.m., toiv.al. N:o 164:
616: maantiellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 453 Rautatien alikäytävän rakentami-
617: 51. Arffman y.m., toiv.al. N:o 153: sesta Kajaanin varsinaisen kaupun-
618: Määrärahasta sillan rakentamiseksi gin ja Lehtikankaan kaupunginosan
619: Kaitaansalmen yli Sotkamon-His- välille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,68
620: ,,
621: tijärven maantielHi . . . . . . . . . . . . . . 454 6 i), F-ränti y.m., toiv.al. N:o 165: Len-
622: 52. Reini/,:ainen JJ. m., toiv. al. N :o 154: toaseman rakentamisesta Kajaanin
623: Enson-Antrean-Viipurin rataosan lähistölle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 471
624: rakentamisesta kaksiraiteiseksi .... 455 64. Janhonen y.m., toiv.al. N:o 166:
625: 53. Kaasalainen y. m., toiv. al. N:o 155: Valtion jäänsärkijälaivaston uudis-
626: Rautatien rakentamisesta Kyläpaak- tamisesta ........................ 472
627: kolan pJ·säkiltä Myllypellon asemalle 456 65. Pitkänen y. m., toiv. al. N :o 167:
628: 54. Eskola, toiv. al. N :o 156: Määrä- Määrärahasta ruoppaajan ja kalus-
629: rahasta tutkimuksen toimittamista ton hankkimiseen Laatokan laivaväy-
630: varten rautatien rakentamiseksi Jy- lien kuntoonsaattamista varten .... 473
631: väskylästii etelään Riihimäen-Hä- 66. Österholm rn. fl., hemst. mot. N :o
632: meenlinnan rataosalle tai Oriveden 168: Angående vidtagande av åtgär-
633: asemalle ........................ 458 der i syfte att minska ele olägen-
634: 55. Ala-Kuljtt y.rn., toiv. al. N:o 157: heter, som förorsakas skärgårdsbe-
635: Ratasuunnan Seinäjoki (vaihtoehto folkningen av ångbåtsrännorna i isen 476
636: Lapua)-Kivijärven eteläpää-Suo- 66. Österholm y. m., toiv. al. N :o 168:
637: lahden---Haapajärven rata tutkimi- Toimenpiteisiin ryhtymisestä talvi-
638: sesta ja esityksen antamisesta radan höyrylaivaliikenteestä saaristoväes-
639: rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . 459 tölle aiheutuvien haittojen poistami-
640: 56. Veidcaoja JJ. m., toiv. al. N:o 158: seksi ............................ 478
641: Rautatien rakentamisesta Kaupista 67. Moilanen y. m., toiY. al. N:o 169:
642: Yli-Härmän kirkonkylän kautta Suomenlahden itiiosan saariston liit-
643: Kaurajärven kankaalle ............ 460 tämisestä valtion puhelinverkkoon .. 480
644: 57. Kesti y. rn., toiv. al. N:o 159: Hau- 68. Ol,:sanen y.m., toiv.al. N:o 170:
645: tatien rakentamisesta Haapajärven Paremman liikenne- ja postiyhtey-
646: asemalta Vaalan asemalle . . . . . . . . 461 den aikaansaamisesta Suomenlah-
647: 58. Hatttala y.m., toiv.al. N:o 160: den ulkosaarille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 482
648: Tutkimuksen toimittamisesta rata- 69. Leppälä y. m., toiv. al. N:o 171:
649: suunnasta Haapajärvi-Vaala 462 Mäiirärahasta aallonmurtajan raken-
650: 59. Salo y. m., toiv. al. N :o 161: Tut- tamista varten Käkisalmen pitäjän
651: kimuksen toimittamisesta haarara- Vuohensalon kylän nmtaan . . . . . . 484
652: B. Syysistuntokaudella jätetyt aloitteet.
653:
654: SISÄLLYSLUETTELO.
655:
656: Valtiovarainvaliokunta.
657:
658: A. Tullimaksuja ja järven laske- Siv.
659: mista koskevia laki- ja toivomus- 83. K esli y. m., rah. al. N :o 30: Määrä-
660: aloitteita. rahan osoittamisesta asevelvollisten
661: Siv. päivärahan koroittamista varten 2
662: 76. Hautala y.m., lak. al. N:o 38: Eh- rnarkkaa11 päivältä ... ._.......... :JOS
663: dotus laiksi tullien kantamises-ta 84. B'ryggar'i y. m., rah. al. N :o 31:
664: vuonna 1936 ................... . 493 Määrärahan osoittamisesta palkan
665: 77. Nisr.;anen y.m., lak. al. N:o 39: maksamista varten eräille kertaus-
666: Ehdotus laiksi tullien kantamisesta harj oi tukseen osalliRtuville reservi-
667: vuonna 19::16 ................. . 4!l:> läisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 509
668: 78. v. Frencl.:ell y. m., lak. al. N :o 40: 85. ,J. Annala, rah. al. N :o 32: Mäii.rä-
669: Ehdotus laiksi tullien kantamisesta rahan osoittamisesta suojeluskunta-
670: vuonna 1036. . ................ . ±97 kenttäpapin toimen vakinaistutta-
671: 78. v. Frenckell rn. fl., lagmotion N :o mista' varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . :>11
672: 40: Föl'slag tili lag angående upp- 86. Vaarama y. m., rah. al. N :o 3a:
673: bärande av tull under år 1_936 .... 499 Määrärahan osoittamisesta. meren-
674: 7!l . .Ala-Ktlljn y.m., toiv. al. N:o 172: mittaustöiden jouduttami·seksi .... :>12
675: Kuortaneenjärven laskemistyön suo- 87. Tapaninen, rah. al. N :o 34: Määrä-
676: rittamisesta kokonaisuudessaan val- rahan osoi ttarnisesta taloudellisen
677: tion kustam.mksella ............. . :>01 asiantuntijakomitean asettamiseksi
678: Pohjois-Suomea varten . . . . . . . . . . :>13
679: 88. Bryggari y.m., rah. al. N:o !l5:
680: B. Rahaasia-aloitteita, jotka kos- Koroitetun määrärahan osoittami-
681: kevat määrärahojen oso-ittamista sesta työttömyyden lieventämistä
682: kulkulai toksiin, terveydenhoitoon varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ;)15
683: sekä taloudellisiin, sivistyksellisiin, 89. Rytink:i y. m., rah. al. N :o 36:
684: sosialisiin j'. m. tarkoituksiin. Määrärahan osoittamisesta valtion
685: töissä olevien sekatyöläisten työ-
686: 80. Salmiala y. rn... rah. al. N :o 27: palkkojen koroittamiseksi ........ 517
687: Määrärahan osoittamisesta kesälo- 90. Malmivuori y. m., rah. al. N :o 37:
688: mien jiirje~tämistä varten maaseu- i\-Giiirärahan osoittamisesta avustuk-
689: dun poliisimiehille ............. . 505 seksi Rauman kaupungille Rruurnan
690: 81. Miiklci y. m._. rah. al. N:o 28: Mää- rautatien kiskoituksesta aiheutu-
691: rärahan osoittamisesta poliisilaitok- neen valtiolta saadun lainan .mak-
692: sen talon rakentamiseksi Imatralle 506 samista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 519
693: 82'. Perho ;;. m., rah. al. N :o 29: ;Mii'ä- 91. Kivisalo y.m., rah. al. N:o 38:
694: rärahan osoittamisesta asevelvolliis- ~Iäärärahan osoittamisesta virka-
695: ten päivärahan koroi ttrumiseksi 3 pukujen hankkimista varten postil-
696: mat'kkn:m pii.·iyäJtii ............. . 507 .iooneille ....................... 521
697: XVI Sisällysluettelo 1935.
698:
699: Siv. Siv.
700: 92. Vaarama y. m., rah. al. N :o 39: seksi Viipurin kaupunkiin ra·ken-
701: Määrärahan osoittamisesta posti- ja nettavaa synnytyslaitosta varten . . 536
702: lennätinkonttorin talon rakenta- 10-!. Löthrnan-Koponen y. rn., rah. al.
703: mista varten Kuopion kaupunkiin 522 N :o 51: Määrärahan osoittamisesta
704: 93. Rytinki y. m., rah. al. N :o 40: Tapiolan kaatumatautisten haitolan
705: Mäi\rärahan osoi ttami~Sesta Pudas- yhteyteen rakennettavaa kaatuma-
706: järven kunnan aluelääkärin asun- tautisten lasten parantolaa varten 538
707: non rakentamisesta aiheutuneen ve- 105. Kaasalainen y. m., rah. al. N :o 52:
708: lan maksamista varten . . . . . . . . . . 523 ~iiärärahan osoittamiso.'lta ruvustuk-
709: 94. Kaijala,inen y. m., rah al. N:o 41: siksi kunnallisten mielisairaalain
710: Määrärahan osoittamisesta Lwpin ~'hteyteen järjestetylle perhehoi-
711: seurakuntien kirkoissa suoritettavia dolle (Laus. Tv :lta) . . . . . . . . . . . . 541
712: korjaustöitä varten .............. 524
713: 95. Kaijalainen y. m., rah. al. N :o 42: 106. Reinikainen y. rn., rah. al. N :o 53:
714: Määrärahan osoittamisesta Petsa- Määrärahan osoittamisesta Musta-
715: mon evankelisluteri]aisen seurakun- saaren 'sairaalan laajentamistöihin 542
716: nan pappilan rakennustöiden aloit- 107. Söderhjelm rn. fl., fin. mot. N :o 54:
717: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 526 Angående förhöjt anslag för Ja-
718: 96. 1nkilä y. m ., rah. al. N :o 43: 1llää- kobstacls sjukhus . . . . . . . . . . . . . . . . 543
719: :rärahan osoittamisesta Oulun, Kuo- 107. 8öderhjelrn y. m., rah. al. N :o 54:
720: pion ja Viipurin läänien taloudel- Koroitetun määrärahan osoittami-
721: lisessa ahdingossa olevien maalais- sesta Pietarsaaren sairaalalle . . . . 544
722: kuntien avu:stamiseksi . . . . . . . . . . 528 108. 8alo, rah. al. N :o 55: Määrärahan
723: ·97. Hautala y. m., rah. al. N :o 44: osoittamisesta alues·a.iraalan raken-
724: Määrärahan osoittamisesta avustuk- tami•sta varten Säräisniemen kun-
725: seksi vaikeuksiin joutuneille kun- taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 545
726: nille .......................... 529 109. Lohi y. m., rah. al. N :o 56: Määrä-
727: 98. Paksujalka y. m., rah. al. N :o 45: rahan osoittamisesta lääkä·rin
728: Määrärahan osoittamisesta kunnal- asunnon ja sairasmajan rakenta-
729: liskodeissa hoidettavien mielisairai- mista va,rten Rannan kirkonkylään 546
730: den hoitokustannusten suoritta- 110. Hannula, rah. al. N:o 57: Määrä-
731: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 530 rahan osoittamisesta valtion sauaa-
732: • 99. Pohjala y. m., rah. al. N :o 46: lan rakentamista varten Kemin
733: Määrära;han osoittamisesta sauaa- ka:uinm:ki i n . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 647
734: lalililkiirien palkkojen koroittamista 111. Lahtela y. m., rah. al. N :o 58: Mää-
735: varten ........................ 531 rärahan osoittamisesta aluesairaa-
736: 100. Pärss·inen y. m., rah. al. N :o 47: lan rakentamiseksi Kuolajärven
737: Määrärahan osoittamisesta ylimää- kitkonky}ään (1Laus. Tv:lta) 5~8
738: räisten hoitajattarien ja lisäpalve- l12. Lahtela y. m., rah. al. N :o 59: Mää-
739: luskunnan paikkaamista varten val- rärahan osoittamisesta aluelääkärin
740: tion ~siviilisairaaloissa . . . . . . . . . . 532 pa:J:kkaami'seksi Posion ku·ntaalli
741: 101. Kalliokoski y. m., rah. al. N :o 48: (Laus. Tv:l1:a) .................. 549
742: Määrärahan osoittamisesta avustus- 113. Honl..,a, rah. al. N:o 60: Määrä-
743: ten antamiseksi taloudellisissa vai- mhan osoittamisesta Salon yhteis-
744: keuksissa olevien kunnallisten swi- koulun ottamiseksi valtion huos-
745: raalain perustaruiskustannuksia var- taan (Laus. Siv :lta) . . . . . . . . . . . . 550
746: ten ............................ 533 114. Venho y. m., rah. al. N:o 60 a:
747: 102. Korvenoja y. m., rah. al. N :o 49: Määrärahan osoittamisesta Hami-
748: Määrärahan osoittamisesta· Kuntain nan yhteislyseon rakennustöiden
749: liitto Salon seudun sairaalan pe- aloittamista varten . . . . . . . . . . . . . . 551
750: rustamiskustannuksiin osallistu- 115. Lahtela y. m., rah. al. N :o 61:
751: mi,sta varten .................... 534 Määrärahan osoittamisesta papin
752: 103. Reinikainen y. m., rah. al. N :o 50: paikkaamista varten Posion seura-
753: Määrärahan osoittamisesta avustuk- kuntaan ........................ 552
754: Sisällysluettelo '1>935.
755:
756: Siv. Siv.
757: 116. Heiniö y. rn., rah. ai. N:o 62: Mää- · kuntamuseon aikaansaamiseksi· Ola- ;
758: •·rärahan osoittamisesta vuori-insi- vinlinnaan ..................... i575
759: nöörien opetusta varten ....... . 553 129. Inkilä y .. m., rah. al. N:o 75: :i\iää-
760: 117. ·Heiniö y. m., rah. al. N:o 63: Mää- rärahan osoittamisesta Viipurin
761: rärahan: osoittamisesta kemiallisen linnan tutkimustöitä varten ..... 577
762: tutkimustyön tukemista varten .. ,);)5 130. Osterholm m. fl., fin.· mot. N :o 76:
763: 118. ·I nkilä ~/. m., rah. al. N :o 64: Ko- Angående anvisande av anslag· för
764: ·roi tetun määrärahan osoi ttamisestn reparationsarbeten i Raseborgs slott i579
765: avustukseksi Suomen Nuorison Lii- tao. Öste·rholrn y. m., rah. al. N :o 76:
766: tolle ......................... . .)i57 }fäärärahan osoittamisesta 1-taase-
767: 1 HJ. ]{ alliokoski y. m., rah. al. N :o 65: porin linnan korjaustöitä varten .. 579
768: Koroi tetun määrärahan osoi ttami- 131. Löthman-Koponen y. rn., rah .. al.
769: sesta avustukseksi Suomen Nuori- N :o 77: Määrärahan osoittamise8ta
770: son Liitolle ................... . i5i58 Toivalan naiskäsi työkoulun uudis-
771: 120. ]{ alliokoski y. m., rah. al. N :o 66: rakennusta varten ............... 581
772: Koroitetun määrärahan osoittami- 132. ft.rustasilta ;IJ •.rn., rah. al. N:o 78:
773: sesta opintokerhotoiminnan avusta- Koroi tetun mää.rärahan osoi ttami- ·
774: mlseksi ....................... . 560 sesta karjanhoito- ja. meijeritalous-
775: -l2l. Soininen y. rn., rah. al. N :o 67: . oppilaitosten vähävaraisten oppilai-
776: Määrärahan osoittamises-ta ra- den avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . 683
777: jaseutujen vapaan kansansivistys- lil3. M äkeläinen y. m., rah. al. N :o 79:
778: työn tukemiseksi ............... . ;)63 Määrärahan o8oi ttamisesta koti-
779: 122. Pohjala y. rn., rah. al. N:o 68:-Mää- teollisuusoppi lai tosteu vähävarai•s-
780: rärahan osoittamisesta New Y or- , ten oppilaiden avustami8ta .va1•ten 584
781: kiin suunnitellun matkailutiedon- 1:34. Meriläinen lf· m., rah. al. N :o 80:
782: antotoimiston perustamis- ja yllä- Määrärahan osoittamisesta maa-
783: pitokustannuksia varten ........ . 565 mieskoulujen vähävaraisten oppi-
784: 123. Wenman rn. fl., fin. mot. N:o 69: laiden avustuksen ko.roittamista
785: Angående anvisande av anslag för . varten .................. ; . . . . . . 585
786: befrämjande av Finlands Freds- 135. Tolonen y. m., rah. al. N :o 81:
787: förb'unds verksamhet ....... , ... . 567 Määrärahan osoi ttami,sesta koti-
788: 123. W enman y. m., r'ah. al. N :o 69: talousoppilai tosten vähävaraisten
789: Määrärahan osoittamisesta Suomen oppilaiden avustamista varten . . 586
790: Rauhanliiton toiminnan edistämi- 13·6. Leppälii, rah. al. N :o 82: Määrä-
791: seksi .......................... . 568 rahan osoittamisesta Leppäsyrjän
792: 124. 8arlin y. m., rah. al. N :o 70: Mää- koti talouskoulun vastaista, järjestä-
793: rärahan osoittamisesta avustukseksi mi,stä ja sijoittamista varten (Laus.
794: Suomen Huoltotyöntekijäin liitto :Wltv:lta) .......... , ............ 587
795: r. y :lle valistus- ja opastustoimin- 137. Helenelund m. fl., fin. mot. N:o 83:
796: taa varten ..................... . 56() Angående anvisande av anslag för
797: 125. ·Heikkinen y. m., rah. aL N 10 71: byggnads- och ändringsarbeten vid
798: · Määrärahan osoittamisesta yhteis- husmoderskolan å Korsholm . . . . 588
799: kunnallisen korkeakoulun kolmen- 1~l7. Helenelund y. rn._, rah. al. N :o 83:
800: lainopin tuntiopettajan toimen .M:ääriirahan osoittamisesta . Kors-
801: muuttamista varten vakinaiseksi .. 671 holman emäntäkoulun rakennusc ja
802: 12H. Schildt, rah. al. N :o · 72: Määrä- muutostöitä varten . . . . . . . . . . . . . 590
803: rahan osoittamisesta Itä-Hämeen 1)18. Lepistö y. rn., rah. al. N :o 84:
804: museon avustamista varten ..... . 573 Koroitetun miiiirärahan osoittami-
805: i27. Räisänen y.m., rah. al. N:o 73: sesta metsäkoulujen oppilaiden
806: ·Määrärahan osoiUamisesta Savon avustamista varten ........... ·. . . 592
807: ·maakunta-arkiston· rakennustyön- 1.39. Sarlin p. rn., rah. al. N:o· 85: Ko-
808: aloittamista varten ..•. ; ....... . 574 roitetun 'määrärahan osoittamisesta
809: i28. Heiskanen y, rn .. rah: aL N:o 74: yksityismetsätalouden edistamistä
810: Määrärahan osoittamisesta maa- :ia valvontaa varten . . . . . . . . . . . . . 593
811: XVIII Sisällysluettelo 1935.
812:
813: Siv. Siv.
814: 140. Stirlin y. m ... rah. al. N :o 86: Ko- 15'3'. Valta y. m., rah. al. N:o 99: Ko-
815: roitetun määrärahan osoittamisesta roitetun määrärahan osoittamisesta
816: metsäparannustöiden kustantamista pienvlljelijäin salaojitusavustuksiin 614
817: varten ......................... 594 154. Hautala y.m., rah. al. N:o 100:
818: 141. Sarlin y. m., rah. al. N:o 87: Ko- Määrärahan osoittamisesta pienvil-
819: roitetun määrärahan osoittamisesta jelijiiin rappeutuneiden viljelysten
820: metsänhoito- ja -suojelu- sekä suon- perusparannuksiin (Laus. Mtv :lta) 61u
821: kuivaustöitä varten ............. 595 15·5. Oksanen y. m., rah. al. N :o 101:
822: 142. Pekkala y. m., rah. al. N:o 88: Määrärahan osoittamisesta suoma-
823: Määrärahan osoittamisesta etumak- laisen Marttaliiton valtionavun ko-
824: suiksi uuden metsänkasvun aikaan- roittatnista varten .............. 616
825: saamista varten hiivitetyillä alueilla 596 156. östenson m. fl., fin. mot. N :o 102:
826: 143. Hänninen y. m., rah. al. N :o 89: Angå<imde anvisande av förhöjt
827: Määrärahan osoittamisesta ruistul- anslag ät Finlands Svenska Martha-
828: lirt aiheuttaman rasituksen. helpot- förbund . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 617
829: tainiseksi eräissä osissa maata .... 597 156. Ö8tenson y. m., rah. al. N :o 102:
830: 144. Niskanen y. m., rah. al. N :o 90: Koroitetun määrärahan osoittami-
831: Määriiraha·n osoittamisesta lainan sesta ruotsalaiselle Marthalii tolle 618
832: antamista varten kauran ja sekulin 157. Lahdensuo y. m., rah. al. N:o 103:
833: siemenen hankkimiseksi hallan takia Määrärahan osoittamisesta v·altion
834: kärsimään joutuneille osille Poh- viljavaraston rakennuksen rakenta-
835: jois-Suomea (Laus. Mtv:lta) .... :>99 mista varten Seinäjoelle . . . . . . . . 619
836: 145. Rytinki y. m., rah. a1. N :o 91: 158. Hannula, rah. al. N:o 104: Määrä-
837: Määrärahan osoittamisesta jaetta- rahan osoittami•sesta Peräpohjolan
838: vaksi avwstuksena ja lainana sie- kiinteän maamieskoulun perusta-
839: menen hankkimista varten alueilla, mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 020
840: joilla halla on siemenen turmellut 159. Ellilä y. m., rah. al. N :o 105: Mää·
841: (Laus. Mtv :lta) .•.............. G01 rärahan osoittamisesta harjoitteli-
842: 146. Lahtela y. m., rah. al. N:o 92: jain asuntorakennuksen rakentami-
843: Määrärahan osoittamisesta Pohjois- seksi Selkeen laidunkoetilalle . . . . 621
844: Suomen hallavahinkojen lieventä- 160. Leppälä, rah. al. N :o 106: Määi·ä-
845: mistä varten (Laus. Mtv :lta) . . . . 602 rahan osoittamisesta seppä- ja ken-
846: 147. Janhonen y.m., rah. al. N:o 93: gi tyskoulun aikaan~aamiseksi Sor-
847: Määrärahan osoittamisesta viljelys- tavalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . G22
848: palsta toiminnan jatkami•s ta varten 605 161. J anhonen y. m., rah. al. N :o 107:
849: 148. V, Annala y. m., rah. al. N:o 94: Määdrahan osoittamisesta. aid tm
850: Määrärahan osoittamisesta viljelys- rakentamista varten valtakunnan
851: palstatoimintaa varten . . . . . . . . . . 607 itärajalle Kajaanin kihlakunnan
852: 149. Toit>ola y.m., rah. al. N:o 95: Mää- niille seuduille, missä poronhoito
853: rärahan osoittamisesta viljelys- ja karjan laiduntaminen sitä vaatii 628
854: palstatoimintaa varten . . . . . . . . . . 608 162. Kaijalainen y.m., rah. al. N:o 108:
855: 150. Viiisä.nen y. m., rah. al. N:o 96: Määrärahan osoittamisesta valta-
856: Koroitetun määrärahan osoittami- kunnan rajoille suuuni teltujen po-
857: ~esta maataloudellisen rajaseututoi- rojen esteaitojen eräiden aita osien
858: minnan edistämistä varten . . . . . . 610 nkentamista varten . . . . . . . . . . . . . 624
859: 151. Ma,rttila y. m., rah. al. N :o 97: 163. lnkilä y. m., rah. al. N :o 109: Ko-
860: Koroitetun määrärahan osoittami- roitettm määrärahan osoittamisesta
861: sesta asutusta varten toimitettn- kalastuselinkeinon kohottamista var-
862: vaan maiden tutkimiseen ........ 611 ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62ti
863: Hi2. Rytinlci y. m., rah. al. N :o 98: 164. Eskola y. m., rah. al. N :o 110:
864: Määrärahan osoittamisesta laidun- Koroitetun määrärahan osoittami-
865: ja uudi,sraivauspalkkioiden koroit- sesta kalastuselinkeinon kohotta-
866: tami.sta varten .................. 61il mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 627
867: Sisällysluettelo 1935. XIX
868:
869: Siv. Siv.
870: 165 .. Dsterholm m. fl.; :fin. mot. N :o 111: 1n. Kulovaat·a y. m., rah. al. N :o 1:ts:
871: Angående anvi'sande av anslag för Määrärnhan osoittamisesta Paattis-
872: fiskeripremiering-a.r samt för an- ten kirkolta YHineelle johtavan
873: ordnande av exkursioner för yrkes- maantien rakentamista varten .... 647
874: fiskare . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 628 1/S. Voionmaa y. m., rah. ul. N:o 124:
875: 11\3. Osterholm y. m., rah. al. N :o 111: :.\{äiirärahan o~oittamisesta maan-
876: Määrärahan osoittamisesta kalas- tien rakentumista varten Espoon
877: tuspalkkioiksi sekä ammattikalasta- pi täjiin Takkulan kylästä Vihdin
878: jien opintoretkeilyjä varten . . . . . . 629 pitäjän lhnkelan kylään ........ 648
879: 160. lnkilä y. m., rah. al. N:o 112: Mää- 119. Rmdalct y.m., rah. a,l. N:o 125:
880: rärahan osoittamisesta perustan
881: ~fäiirärJthan osoittamisesta U rj a-
882: laskemista varten kalastusvakuu-
883: lan--Punkalaitumen maantien pa-
884: tusrahastolle (Laus. Mtv :lta) . . . . 6i30 rannustöitä varten .............. 650
885: Ul/. lnkilä y. m., rah. al. N:o 113: Mää-
886: rärahan osoittamisesta kalasta,jain 180. Schildt, rah. al. N :o 126: Määrä-
887: pelastusasemaverkoston laajenta- rahan osoittamisesta tiesuunnan
888: mista ja kalastaj.aloistojen lisää- tutkimista varten Sy<smän kirkolta
889: mistä varten (Laus. Mtv :lta) .... 6i32 Luha.ngan kirkolle .............. 651
890: Hi8. Kauranen y. m., rah. al. N :o 114: 181 . .Ju.Mla y. m., rah. al. N:o 127: Mää-
891: Määrärahan osoittamisesta Vuoksen rärahan osoittamisesta maantien
892: laskua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6a4 rakentamiseksi Varkauden-J orois-
893: 1139. Moilanen y. m., rah. al. N :o 115: ten maantieltä Teemassaaren ja
894: Määrärahan osoittamisesta Suula- Torasalon kylien kautta Voinsal-
895: järven-Suomenlahden vesiväylän men kylätielle Rantasalmen pitä-
896: perkaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 636 jässä .......................... 652
897: 170. Kemppi y. m., rah. al. N:o 116: 18'2. Hiltunen y. m., rah. al. N ~o 128:
898: Määrärahan osoittamisesta Rokka- Määrärahan osoittamisesta maan-
899: lanjoen perkaustöiden aloittamista tien rakentamista varten Jäppilän
900: varten ......................... 638 -Varkauden maantieltä Sorsakos-
901: 171. Puittinen y. m., rah. al. N:o 117: ken tehtaan kautta Leppävirran
902: Määrärahan osoittamisesta Ilomant- kirkolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 653
903: sin pitäjässä olevan Koitajoen per- 183. Td},,ala y. m., rah. al. N:o 129:
904: kansta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 639 Määrärahan osoittamisesta maan-
905: 172. Huittinen y. m., rah. al. N :o 118: tien rakentamista · varten Leppä-
906: Määrärahan osoittamisesta Vapaus- virran Sarkamäen kylästä Kangas-
907: sodan Invaliidien Liiton avustami- lammin Rauhamäen kylään ...... 654
908: seksi .......................... 640
909: 1R4. Luosta·rinen y.m., rah. al. N:o 130:
910: 173. Her·rala, rah. al. N:o 119: Määrä- Määrärahan osoittamisesta maan-
911: rahan osoittamisesta ammattikou- tien rakentamista varten Enonkos-
912: lun perustamista varten Kemin ken pitäjän Hanhivirrasta Heinä-
913: kaupunkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 641 veden pitäjän Pölläkän kylään .. 655
914: 174. Kesti y. m., rah. al. N:o UO: Mää-
915: rärahan osoittamisesta Muhoksen 1&5. K emppi y. m., r!Vh. al. N :o 131:
916: kunnassa sijaitsevan Pohjolan poi- Määrärahan osoittamisesta maantien
917: kakodin Kotikunta-nimisen raken- rakentamista · varten V ahvialMta
918: I,einon kylän kautta Multasillan
919: nuksen rakentamista varten . . . . . . t.\42
920: tienhaaraan. . ..... , . . . . . . . . . . . . . 65(j
921: 175. Ka.ijalainen y.m., rah. al. N:o 121:
922: Määrärahan osoittamisesta Peti*t, 186. Kaasalainen, rah. al. N :o 132: Mää-
923: mon kunnallis- ja lastenkotia var- rärahan <Jsoittamisesta Pikonjoen-~
924: ten myönnettyjen lainojen poista- Sasprun maantien rakentamista
925: seksi valtion tileistä . . . . . . . . . . . . 644 varten ................ , . . . . . . . . . 657
926: 1/6. Karvetti y. m., rah. al. N :o 122: 187. Ikonen, y.m., rah. al. N:o 133:
927: Määrärahan osoittamisesta Raision MiiäTärahan 090ittamisesta Jäiisken
928: -~-Naantalin maantien korjaustyön ~~~·-Ki1peenjoen maantien rakenta-
929: :1loi ttamista varten . . . . . . . . . . . . . . ll4ti miBta varten ........ , ...... , . . . . 658
930: Sisällysluettelo 1935.
931:
932: Siv. Siv.
933: 188. t.K1;ittinen y.·m·:, rah. al. N:o 134: saaren~Ko1pin ja Piet·a1·siuuen--.
934: Määrärahan osoittamisesta Ensvn Kruunupy~'n tiesuunt1ien tutkimista
935: ·---Vi~purin: maant•ietyön aloitta- varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 670
936: mista varten ................... . 6i)f) 196. Sal-o, rah. al. N:o 142:-Määrärahan
937: 189. Kosonen y.m., rah. al. N:o 135: osoittamises-ta maantien rakenta-
938: Määrärahan osoittamisesta maantien miseksi Kestiiän kirkolta Haarojan
939: l'akentamlsta varten Rääkkylän pi- kylän kautta Rantsilan~Oulun
940: täjän Komp.akan kylästä Tikka- maantiehen ...................... 671
941: lan pysäkin kautta Huhtilammin ·JH/. Janhonen, rah. al. N:o 143: Määrii-
942: ~ylää~ -~?hmajärven-- -Kiihtelysvaa- rahan osoittamisesta maantien ra-
943: ran t1ella .......... , ........... . 660 kentamiseksi Hyrynsalmen Moisio-
944: 190. Kettunen y. m., rah. al. N :o 136: vaarasta Keskisen tilan kautta Suo-
945: .Niäiirärahan oso<ittamisesta maantien mussalmen----<Knhmon iemen maan-
946: rakentamista ntrten Rääkkylän kir- tiehen •......................... 67~
947: kolt~a Oravisalon 'kautta Liperiin 1HS. J anhone.n .IJ. m .. rah. al. N :o 144:
948: l!lJ. ' Leppalä. :IJ. in., rah. al. N :o 137: Määrärahan osoittami~esta Kajaa-
949: Mäii.räraha:n -osoittamisesta maantien nm m:talaiskunnan . Lahnasjärven
950: rakentamis-ta ·varten Sortavalan kylästä Sotkamon----Iisalmen .vwlta-
951: ·kunnan Saarajärveltä RuskeaJan tiehen johtavan kylätien kuntoon-
952: "·kunnan Häyskynvaaraan .. : . .... 668 saattamista varten . . . .. . . . . . . . . . . 6/il
953: l!l2. Söderhielm rn. fl., fin. mot.N:o 138: :199. Janho-nen y. m., rah. al. N:o 145:
954: Arrgående· ·anvisande av anslag för :Määrärahan osoittamisesta Kaj:aa-
955: : lit'rätninga'r och förbättl"ingar på . nin--S.otkamon---Kuhmoniemen val-
956: landsvägen Vasa---,Takohstad---Gam- tatien kuntoonsaattamista varten .. 67-b
957: Jakarleby ...................... . 66+ 200. Meriläinen y. m., rah. al. N :o 146:
958: lH2. :8öde1·hielm J!.m., rah. al. N:o 138: · :•Määrärahan osoittamisesta K:ajaa-
959: . Määrärahan osoittamisesta . Vaasan , nin. maalaiskunnan ja Sotkamon
960: . ~-~Pietarsaaren--·Kokkol:aR maantien alueella_ olevan .T·ormuan---Pohjavaa-
961: . oikaisemista. j-a parantamista var- ran kylätien kuntoonsaattamista
962: :_; ten ............... ·" ........... . 664 varten .......................... 67.)
963: :l93. Haua m.fl., fin rnot. N:o 139: An- :?01. Meriliiine·n J!. m., rah. aL .S :o 147:
964: ,g~ende. anvisande av anslag ·för pii- Määrärahan os.oi ttamises.ta Sotka-
965: bqrjande av landsvägen. Kve:--lax-- mon--Kajaaruin väEseltä ma-antieltä
966: Viirå ......................... : .. . ()6:) alkayan Punkinmäen kylät.ienmaan·
967: 193. Iiaga !J·m., rah.al. N:o·139::Mäii- tieksi rakentamista varten ...... 1,._.. 676
968: riiraha)1· osoittami·sesta Koivulahden :?02. Pränti ?!· m., rah. al. N :o 148:· Mää-
969: -,-Vöyxin maantien rake11tamiseksi 666 rärahan osoittamisesta Kaitaa.nsal-
970: 1 H-t. :1/aua tn. fl., fin. mot. N :Q 140: An- ' men---Kuhmoniemen maantien ra-
971: gående' anvisande av anslag för kentamista varten . . . . . . . . . . . . . 677
972: ori:rhyggande ~v landsväg~n söder 208. Jonhonen, rah. al. N :o 149: .Mää-
973: o~ · Oravais kydrob,\· v•irl den s. k. rärahan osoittami·sesta erämaantien
974: ''
975: Bodholmen .................... . 667 rakentamiseksi Suomus·salmen. --
976: 19-t .. 'Hflga ?l·m.; rah. al. N:o 140:' M[Ui- . K.u.hmoniemen maantiestä Ylivuo-
977: ·I;ärahan · osoittamisesta mäat'ltien hisen ~ängän talon. tieno·olta Mar-
978: 'uusimiseksi o;avruisten kitkotikyliin jokylän Karhuvaaraan. .. 678
979: :, eteläpuolella n. s. Rodholmenin koh- 20-t. .Ja.nltonenJ rah. al. N :o 150,: .Määrä-
980: daLla ..................... : .- .· .. . 66R rahan osoittwmisesta maantien ra-
981: 195. · Söderlijelm m. fl., fin. mot:N :o'141: . kentamiseksi SuomussalqJ.~n---Piis
982: A.ugaeride anvisande av arislag .för paJarve1l maa11tiestä Selkosk.rlän
983: · uridersökning av vägsträ·ckningarna · ka.utta Alikos-kelle Iiossan tiellä . . 679
984: ,Takobstad--Kål1by och J·akobstad- 205. Lohi. rah. al. N :o 151: M;äiirär~tha.u
985: :Kronoby ..... : ., .............• , .. 669 ·osoittamisesta-. maantien r~kenta-.
986: 195.·-·i?iiderhjelm J!. m;, rah .. al. N~o.l-41: mista yarten Rannan JI:elll~a.ara.sta
987: -MiUirärahan osoittamisf)sta , .Pietar- ~uqasjärven. ;Ryt~nkisali!lee:v-.. 680
988: Sisä.llysluettelo 1935. XXI
989:
990: Siv. Siv.
991: 20(1. Lohi y. rn., rah. al. N:o 152: Mää- 217. Hänninen y.m., rah. al. N:o 163:
992: rärahan osoittamisesta maantien ra- yfäärärahan osoittamisesta maan-
993: kentamiseksi Rannan Impoiöstä Po- tien rakentami&eksi Paanajärven
994: sio1le .......................... 681 länsipäästä Ruskea;kalliolle . . . . . . 693
995: 207. Rytinlci y. m., rah. al. N:o 1·53: 218. Hänninen y. m., rah. al. N:o 164:
996: Miiärär,ahan osoittamisesta maantien 1-fäärärahan osoittamisesta m~aan
997: rakentamista v'arten Ranuan-Im- t,ien rakentamista varten Kuusamon
998: piöjiirven maantiestä ~fäntyjärven - --Rovaniemen tiestä Ylik•i tkan ja
999: kautta Posion kuntaan .......... 682 Livojärven väliselle tukinsiirtolait-
1000: 20S. Lohi y. rn., rah. al. N :o 154: Mää- teelle .......................... 694
1001: rärahan osoittamisesta maantien ra- 219. f.a.htela y. m., rah. al. N:o 165:
1002: kenta·mista ·mrten Rmman -Pudas- Määräwahan osoit•tamisesta Kemi-
1003: järven tieltä Kortesalmen kautta järrven-Posion maantien rakenta-
1004: Simojärven pohjoispäähän . . . . . . 683 mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 695
1005: 209 . .Rytinh y.m., rah. al. N:o 155: 220. Lahtela y. m., rah. aL N :o 166:
1006: Määrärahan oB<oittamisesta yhdys- Määrärahan osoittamisesta Kemi-
1007: t,ien rakentamista varten Pudasjär- Jarven J·avarukselta Sodanky,län
1008: ven pitäjän Särkivaarasta Taival- Vuojärtveen j:ohtavan yhdy.stJien ra-
1009: kosken pitäjän Virklmseen 684 kentamista varten .............. 697
1010: 210. Rytinki, rah. al. .N :o 156: :Määrä- 22·1. Lahtela y. m.. rah. al. N :o 167:
1011: rahan osoittamisest-a maantien ra- Määrärahan osoittamisesta Kuola-
1012: kentamiseksi Pudasjärven ~ aaman- Jarven kirkonkylän--Lampelan-·-·
1013: galta Taivalkoskelie . . . . . . . . . . . . . . 685 Vuosnajärven eriilmaantien raken-
1014: 211. Ryt·inki y. m., rah. al. .N :o 157: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 699
1015: Määrärahan osoittamisesta maan- 222. Tapa.ninen, rah. al. N :o 167 a: Mää-
1016: tien r.akentamista varten Pudasjär- rärahan osoittamisesta tutkimuk-
1017: ven---·Sar.ajärven maantiestä Ra- sen toimittamista varten asutustien
1018: nuan--Kelahaara:n maantiehen . . . . 686 rakentamiseksi Ylitornion Luoma-
1019: 212. Ryt-inlci, rah. al. N :o 158: Määrä- jokiiaaksoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 700
1020: rahan osoitta;misesta maantien ra- 223. Kaijalainen !f· m., rah. al. N:o 168:
1021: kentamista ~varten Pudasjärven kun- 1fäärärahan osoittamisesta Pelko-
1022: nan Puhoksen--Myllykanka,an seu- senniemen----Sodankylän maantien
1023: dulta Puolangan -- Taiv·alkosken rakennustöiden aloittamista varten 701
1024: ma,antiehen .................... 687 224. K a.ija.lainen y. m., rah. al. N :o 169:
1025: 213. H anm.tla, rah. al. N :o 159: Määrä- Määrärahan osoittamisesta Sodan-
1026: rahan osoittamisesta Simojoen yli kyliin Vaalajärven-~J eesiön·-Kit-
1027: johtavan rautatiesiHan kohdalta al- tilän maantien rakennustöiden
1028: kavan, j.oen etelä;puolitse kulkevan aloittamista v.a.rten . . . . . . . . . . . . . . 703
1029: ja Alaniemen losstiin päättyvän 2•25. Kaijnlainen y. m., rah. al. N:o 170:
1030: maantien rakentamista va-rten .... 688 Määrärahan o:soittamisesta Kitti-
1031: 214. Koi·vw·anta JJ. rn., rah. al. N:o 160: lä u- --Nilivaaran-~Ki istalan kylä-
1032: JIIIää rärahan osoittamisesta Rova- tien kunnostamista v.arten erä-
1033: niemen kauppalan luona olevan Ro- maantieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 704
1034: vaniemen---Kemin maantieosan tul- 2·26. Kaijalainen y.m., rah. al. N:o 171:
1035: valle alttiiden kohtien korjaamis·ta Määrärahan osoittamisesta Kitti-
1036: varten ........................ 689 Iän---Enontekiön maantien raken-
1037: 21fi. Hänninen y. rn., rah. al. N:o 161: nustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . 705
1038: MääräTahan osoittami,sesta Taival- 227. Krtijalainen y. m., rah. al. N:o 172:
1039: kosken-Rannan----Rovaniemen yh- Määrärahan osoittamisesta sillan
1040: dystien tutkimiseen ............ 691 rakentamiseksi Muonion--·Enonte-
1041: 216. Hänninen y. m ... rah. al. N :o 162: kiön maantiellä olevan Ylimuonion
1042: Mää1·ärahan osoittamisesta Kuusa- lossin tilalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 707
1043: mon Aittakurnmun--;Si•ikalan maan- 228. Eskola y. m., rah. ai. N :o 173: Mää-
1044: tien rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 692 avustuk-
1045: XXII Sisällysluettelo 1935.
1046:
1047: Siv. Siv.
1048: seksi viihävaraisllle kylätiekunnille 237. v. Frenckell m. fl., fin. mot. N :o
1049: kyläteiden kunnossapitoa varten . . 708 182: Angående anvisande av anslag
1050: 229. Koivuranta :IJ.m., rah. al. N:o 174: för undersökning av en projekte-
1051: Määrärahan osoittamisesta kylä- rad bana från Koria till Borgå·--
1052: teiden ja erämaanteiden kunnossa- Ke.rvo hanan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 719
1053: pitoa varten .................... 709 23 8. OolliancleJ·, fin. mot. N :o 183: An-
1054: 1
1055:
1056: 230. K1tllberg. fin. mot. N :o 175: An- gående anvisande av anslag för
1057: gående anvisande av anslag för upprätthållande av ångbåtstrafiken
1058: nppförande av en landsvägsbro på linjerna Abo-Pargas--Kimito
1059: över Kymmene älv vid Hirvikoski och j.bo-Pargas-Dragsfjärd . . . . 720
1060: fors i Strömfors socken . . . . . . . . . . 710 23~8. Colliander, rah. al. N :o 183: Mää-
1061: 23{). Kullberg, rah. al. N:o 175: }fäärä- rä!'ahan osoittamisesta höyrylaiva-
1062: rahan osoittamisesta maantiesillan liikenteen ylläpitämiseksi Turnn-
1063: rakentamiseksi Kymijoen yli Ruot- Paraisten--Kemiön ja Turun---Pa-
1064: sinpyhtäiin pitäjän Hirvikosken raisten--Dragsfjärdin reiteillä 721
1065: kohdalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 711
1066: 231. K osanen 21· m., rah. al. N :o 176: 2319. Österholm m. fl., fin. mot. N :o 184:
1067: Määrärahan osoittamisesta Ilomant- Angående anvisande av anslag för
1068: sin pitäjässä olevan Oinassalmen upprätthållande av förbindelse över
1069: sillan rakennustyön aloi ttamistå ång;;båtsriinnan i i·sen på lämplig
1070: varten ........................ 712 plats i Borgå eller Sibbo skärgård 722
1071: 232. Salo, rah. al. N :o 177: Määrärahan 23'9. Österholm y. m., rah. al. N:o 184:
1072: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Määrärahan osoittamisesta tal vilai-
1073: Oulujoen yli Puolangan--Utajär- vaväylän yli suuntautuvan liiken-
1074: ven maantiellä .................. 713 teen ylläpitämiseksi Porvoon tai
1075: 2133. Salo, rah. al. N:o 178: ~Iäärärahan Sipoon saaristossa . . . . . . . . . . . . . . 723
1076: osoittamisesta Otermajärven tulva- 240. J1dila JJ. m., rah al. N:o 185: Mää-
1077: vedenpinnan laskemista ja sillan rärahan osoittamisesta puutaYa-
1078: rakentami,.;ta varten ............ 714 rankuljetusväy län perkaamista
1079: 2!34. Hanmtla, rah. al. N:o 179: Ko- sekii koneellisten kuljetusvälineiden
1080: roi tetun määrärahan osoittamisesta hankkimista .i•a. rakentamista varten
1081: Tornion joen yli Tornion kaupun- Saimaan ja Päijänteen vesistöjen
1082: gin kohda.lle rakennettavaa siltaa välille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 724
1083: varten ........................ 715 241. H'irvensalo 21· m., rah. al. N :o 186:
1084: 235. Kai:iala,inen !1· m ... rah. al. N:o 180: Miiärärahan osoittamisesta Kuo-
1085: Määrärahan osoittamisesta sillan pion--Iisalmen välisen laivaväylän
1086: rakent·amista varten Kitisen lossin syventämistöiden aloittamista v·ar-
1087: kohdalle Sodankylän kirkonkylään 716 ten ............................ 725
1088: 236. Ellilä y. m., rah. al. N :o 181: Mää-
1089: rärahan osoittamisesta satamaradan 242. 8 jöblom m. fl., fin mot. N :o 187:
1090: rakentamista varten Kovesjoen p;v- Angående anvisande av anslag för
1091: säkiltä Kovelahden satamaan . . . . 717 fortsättande av tele:Lon'ledningen
1092: från Enklinge by i Kumlinge till
1093: 237. v. Frencltell 21· m ... rah. al. N :o 182:
1094: Määrärahan osoittamisesta tutki- Brändö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 728
1095: muksen toimittamista varten suuu- 242. SJöblom y. m., rah. al. N:o 187:
1096: ni tellun rautatien rakentamiseksi MäiirärahaJ\ osoittamisesta puhe-
1097: Korialta Poevoon--Kerav·an ra- linjohdon jatkamiseksi Kumlingen
1098: dalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 719 Enklingen kylästä Brändöhön . . . . 730
1099:
1100: XIII. Syysistuntokaudella valiokuntaan lähettämättä jätetty rajavartioinnin
1101: tehostamista koskeva rahaasia-aloite.
1102: 24,3. F. Annala y. m., ra1h. al. X :o 188:
1103: :".Eä rän hojen osoittamisesta raja-
1104: var.tioinrl'in tehosta·miseks.j ....... 7i-~5
1105: •• ••
1106:
1107: VALTIOPAIVAT
1108: 1935
1109:
1110:
1111: LIITTEET
1112: A. KEVÄTISTUNTOKAUDELLA JÄTETYT ALOITTEET
1113:
1114:
1115:
1116:
1117: HELSINKI 1935
1118: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1119: •• ••
1120:
1121: VALTIOPAIVAT
1122: 19 3 s
1123:
1124:
1125: LII.TTEET
1126: I~
1127:
1128: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
1129: TOIVOMUSALOITTEET
1130:
1131:
1132:
1133:
1134: HELSINKI 1935
1135: VALTlONEUVOS'DON KlRJAPAINO
1136: Hallitusmuotoa, valtiopäiväjärjestystä, kielilainsäädäntöä,
1137: Helsingin yliopistoa, rangaistusten koventamista y. m.
1138: koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
1139: 1,1. - Lak. al. N:o 1.
1140:
1141:
1142:
1143:
1144: Vilhula. y. m.: Ehdot1~s laiksi hallitusmuodon 22 §:n ~muut
1145: tamisesta.
1146:
1147:
1148: E d u s k u n n a ll e.
1149:
1150: Suomen hallitusmuodon 22 § :n mukaan mattomuudesta johtuvan haitan. Jos vain
1151: annetaan lait ja asetukset Suomessa kuin laeista ja asetuksista laadittaisiin valtioneu-
1152: myös hallituksen esitykset eduskunnalle voston toimesta ruotsinkieliset lakikokoel-
1153: sekä eduskunnan vastaukset, esitykset ja massa julkaistavat käännökset, voitaisiin
1154: muut kirjelmät hallitukselle suomen- ja mielestämme muu kyseeilisessä !hallitusmuo-
1155: ruotsinkielellä. don pykälässä määrätty kaksikielisyys pois-
1156: Tämän säännöksen mukaan ovat siis suo- taa. Tämän muutoksen kautta poistuisivat
1157: men- ja ruotsinkielet kyseellisissä tapauk- myöskin ne tulkintavaikeudet, joita usein
1158: sissa täysin samassa asemassa. Tämä sattuu suomen~ ja ruotsinkielellä julkaistu-
1159: asiantila ei vastaa niitä vaatimuksia, joita jen lakien erilaisen tekstin vndksi, kun
1160: esilläolevissakin tapauksissa olisi noudatet- suomenkielinen lakiteksti tulisi määrää-
1161: tava suomalaisessa kansallisvaltiossa, jonka väksi.
1162: toteuttamiseen Suomen kansa voimakkaasti Edellä esittämillämme perusteilla ja vii-
1163: pyrkii. Huomattava myöskin on, että tämä taten eduskunnassa käsiteltävänä olevaan
1164: jävjestely aiheuttaa melkoisia kustannuksia. la:kialoitteeseen hallitusmuodon 14 §:n
1165: Lisäksi voidaan todeta, että tällainen me- muuttamisesta sekä eduskunalle jätettyyn
1166: nettely on myöskin tarpeetonta, sillä edus- lakialoitteeseen valtiopäiväjärjestyksen 88
1167: kunnassa on yleensä vain varsin harvoja >§:n muuttamisesta ehdotamme kunnioit-
1168: suomenkieltä kokonaan taitamattomia edus- taen,
1169: tajia. Ja näille esitysten, vastausten ja että Eduskunta päättäisi hyväksyä
1170: kirjelmien y. m. tulkitseminen ruotsinkie- settraavan lakiehdotuksen:
1171: lellä voisi poistaa ilmeisesti kielen taita-
1172:
1173:
1174: Laki
1175: Suomen hallitusmuodon 22 § :n muuttamisesta.
1176: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 13 päivänä tammikuuta 1928 an-
1177: netun valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan Suomen halli-
1178: tusmuodon 22 § näin kuuluvaksi:
1179:
1180: 22 §. litukselle annetaan suomenkielellä. Laeista
1181: Lait ja asetukset, niin myös hallituksen ja asetuksista laaditaan valtioneuvoston toi-
1182: esitykset eduskunnalle sekä eduskunnan mesta ruotsinkieliset käännökset, jotka jul-
1183: vastaukset, esitykset ja muut kirjelmät hal- kaistaan Suomen lakikokoeimassa.
1184:
1185: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1935.
1186:
1187: T. N. Vilhula. V. A. Heiskanen. J. Takala.,
1188: 6
1189:
1190: I,2. - Lak. al. N:o 2.
1191:
1192:
1193:
1194:
1195: Toivola y. m.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 3 §:n
1196: muuttamisesta ja laiksi edustajanvaaleista annetun lain
1197: muuttamisesta.
1198:
1199:
1200: E d u s kun n a 11 e.
1201:
1202: Suomen itsenäisyyden aikana on tasaval- että vaalien jälkeisen kolmivuotiskauden
1203: lassa ollut parikymmentä hallitusta. Halli- loppupuolella alkaa hallituksen ja sen kan-
1204: tuksen keski-ikä on siis huomattavasti alle nattajien omassa keskuudessa ilmetä her-
1205: yhden vuoden. Nykyistä hallitusta lukuun- mostuneisuutta ja halua vapautua hallitus-
1206: ottamatta ei mikään hallitus ole päässyt vastuusta. Vaalien läheisyys vaikuttaa myös
1207: kahden vuoden ikään. sen, että asialliset näkökohdat alkavat lain-
1208: Valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain mu- säädäntötyössä väistyä syrjään taktillisten
1209: kaan on eduskunta valittava kolmeksi vuo- näkökohtien tieltä. Viimeksimainittu ilmiö
1210: deksi kerrallaan ja vaalit toimitettava, ellei on havaittavissa vanhemmissa:kin parlamen-
1211: eduskuntaa välillä hajoiteta, joka kolmas taarisesti hallituissa maissa, eikä se ole tun-
1212: vuosi. Edustajanvaalit on toimitettu vuo- tEmaton presidentinvaltaisissa Yhdysvallois-
1213: sina 1919, 1922, 1924, 1927, 1929, 1930 ja sakaan. Englannissa on tämä ilmiö osal-
1214: 1933. Viimeisten 16 vuoden kuluessa on siis taan vaikuttanut siihen, että parlamentin
1215: toimitettu seitsemät edustajanvaalit. Vain alahuone hajoitetaan säännöllisesti ennen
1216: kahdesti on kolmivuotisaika kulunut lop- sen määräajan loppuun kulumista, joksi se
1217: puun ennen uusien vaalien suorittamista. on valittu. On harvinainen poikkeus, että
1218: Eduskunnan keski-ikä on ollut vain kaksi alahuone istuu määräaikaisen valtakautensa
1219: vuotta neljä kuukautta. loppuun saakka. Hajoitusta on käytettävä,
1220: Nämä kaksi ilmiötä, hallitusten lyhytikäi- jotta päästäisiin mahdollisimman kivutto-
1221: syys ja tiheät edustajanvaalit, ovat toisis- masti vaalien ylitse siihen rauhalliseen ai-
1222: taan riippuvaisia. Tämä käy ilmi m. m. kaan, joka seuraa vaaleja ja joka hallituk-
1223: siitä, että vaalit ovat joko seuranneet syn- sen ja parlamentin välisten suhteiden kuten
1224: tynyttä hallituspulaa tai olleet hallitusvaih- menestyksellisen lainsäädännönkin kannalta
1225: doksen edeltäjinä viidessä tapauksessa seit- on vaaleja edeltävää aikaa hedelmällisem-
1226: semästä. Vain vuosien 1927 ja 1933 vaalit pää.
1227: eivät liity välittömästi hallitusvaihdokseen. Meillä saavutettu kokemus viittaa siihen,
1228: Mutta näistäkin poikkeuksista voitaneen sa- että kolmi,vuotiset eduskunnat jäävät ;poik-
1229: noa, että määräaikaisten vaalien läheisyys keuksiksi ja että eduskunnan keski-ikä tulee
1230: sai aikaan sen, että uuden hallituksen ei lähentelemään kahta vuotta. Tästä taas on
1231: tarvinnut ryhtyä eduskunnan hajoittami- oleva seurauksena, ettei hallitusten keski-ikä
1232: seen. Ilmeistä myöskin ,on, että vuoden voi venyä niin pitkäksi, että se epäkohta,
1233: 1932 lopulla syntyneen hallituspulan oleel- jona tihei<tä hahlitusvaihdoksia on pidet-
1234: lisena aiheuttajana oli määräaikaisten vaa- tävä, häviäisi valtiojärjeste1mästämme. Kun
1235: lien läheisyys. Tunnettua yleensäkin on, lyhytaikaiset hallitukset vaikeuttavat vaka-
1236: I,2. - Toivola y. m. 7
1237:
1238: vuuden aikaansaamista valtioelämään, olisi neet tarkoituksenmukaisena, että edustajan~
1239: alleki·rjoittaneiden käsityksen mukaan mää- vaalit määrätään toimitettaviksi joka viides
1240: räaikaisten vaalien väliaikaa pidentämälllä vuosi. Tällaisesta valtiopäiväjärjestykseen ja
1241: luotava edelly.tykset pitkä-ikäisempien ja vaalitlakiin te'htävästä muutoksesta olisi to-
1242: lujempien ha1litusten syntymiselle. Tähän dennäköisenä seurauksena, että eduskun-
1243: olisi sitäkin suurempi syy, :kun ei puutu nan keski-ikä pidentyisi likimain neljäksi
1244: esimerkkejä siitä, että tiheät ha~litusvaih vuodeksi ja että hallituksetkin tulisivat ny-
1245: dokset ja nopeasti toisiaan seuraavat edus- kyistä huomattavasti pitkäikäisemmiksi.
1246: tajanv·aalit ovat monissa maissa olleet kan- Näin saisi valtiorakennuksemme ja johta-
1247: sanvaltaisen valtiojärjestyksen !luhistumisen vien valtioelinten toiminta sitä vakavuutta
1248: airueita. ja lujuutta, jonka puutteesta parlamentaris-
1249: lJyhyin väliajoin suoritettavat edustajan- mia, :kun se, 'kuten meillä, muodostuu hal-
1250: vaalit synnyttävät valitsijoissa vaaliväsy- litusten alinomaiseksi vaihtumiseksi, aiheel-
1251: mystä jopa kyllästymistälkin siihen vapaa- lisestilk:in moititaan.
1252: ehtoiseen valtiolliseen vaJlistustoimintaan, Edellä esitetyill.ä perusteilla ehdotamme,
1253: jota v;aalit laajoi1lta kansalaispiireiltä ja hei-
1254: dän järjestöi1tään vaativat. Tätäkin näkö- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1255: kohtaa silmäJlläpitäen pitävät allekirjoitta- vat lakiehdotukset:
1256:
1257:
1258: Laki
1259: valtiopäiväjärjestyksen 3 § :n muuttamisesta.
1260:
1261: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 13 p :nä tammikuuta 1928 annetun
1262: valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan sanotun va:ltiopäiväjär-
1263: jestyksen 3 § näin kuuluvaksi:
1264:
1265: 3 §. näitä vaa!leja lähinnä seuraavat vaalit, jol-
1266: Edustajanvaalit toimitetaan joka viides lei eduskuntaa uudestaan haj~oiteta, viiden-
1267: vuosi samaan aikaaJJ. koko maassa. tenä vuotena sen jälkeen, jona edelliset vaa-
1268: Tasavallan presidentillä on kuitenkin oi- lit toimitettiin.
1269: lkeus, jos sen havaitsee tarpeelliseksi, mää- Edustajan toimivalta alkaa silloin, kun
1270: rätä uudet vaalit toimitettaviksi, ennen hänet on julistettu valituksi, ja jatkuu,
1271: 1 momentissa mainitun viisivuotiskauden kunnes senjälkeiset vaalit on toimitettu.
1272: _päättymistä. Siinä tapauksessa toimitetaan
1273:
1274:
1275:
1276: Laki
1277: edustajanvaaleista am.netun lain muuttamisesta.
1278:
1279: Eduskunnan päätoksen mukaisesti muutetaan täten edustajanvaaleista 31 päivänä
1280: tammikuuta 1935 annetun [ain 4, 7 ja 38 §§ näin kuuluviksi:
1281:
1282: 4 §. alussa, jona viisiv"'llotisaika viime edusta-
1283: Kussakin maalaiskunnassa tulee lkunnal- janvaaleista päättyy, edustajanvaalin toi-
1284: lislautakunnan sen vuoden tammikuun mittamista varten kunnassa asettaa vaali-
1285: 8 I,2. - Valtiopäiväjärjestyksen 3 §:n ja vaalilain muuttaminen.
1286:
1287: lautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja ja taja viisi lisäluetteloa, yhden ensimmäistä,
1288: neljä jäsentä, joista yksi määrätään vara- yhden toista, yhden kdlmatta, yhden nel-
1289: puheenjohtajaksi. Jos tasavallan presiden- jättä ja yhden viidettä lähinnä seuraavaa
1290: tin määräyksestä uudet vaalit on toimi- vuotta varten, joihin kuhunkin samanlai-
1291: tettu, valitaan kuitenkin uusi vaalilauta- sessa järjestyksessä merkitään ne äänestys-
1292: kunta edustajanvaaHen jälkeisen vuoden alueella asuvat henkilöt, jotka sen edelli-
1293: tammikuussa. senä vuonna, jota varten lisäluettelo on
1294: (2 ja 3 momentti muuttamattomina.) tehty, ovat täyttäneet neljäkolmatta vuotta.
1295: (3 ja 4 momentti muuttamattomina.)
1296: 7 §.
1297: Vaaliluettelon pohjaksi tulee asianomai-
1298: sen henkiikirjoittajan tammikuun kuluessa 38 §.
1299: sinä vuonna, jona viisivuotisaika viime edus- Heinäikuun 1 pmvana sinä vuonna, jona
1300: tajanvaaleista lukien .päättyy, vaalhlauta- viisicvuotisaika lähinnä edellisissä edusta-
1301: kunnalle toimittaa, maalla kylittäm ja janvaaleista lukien päättyy, alkaa vaalitoi-
1302: talo:nnumeroittain, kaupungissa. kaupungin- mitus kussakin äänest.ysalueessa kello yh-
1303: osittain ja korttelittain sekä kauppalassa deksän sekä jatkuu kello kahteenkymme-
1304: henkikirjan osoittamassa järjestyksessä neen ja seuraavana päivänä niinikään kello
1305: tehty luettelo 'kaikista edellisen vuoden yhdeksästä keiHo kaihteenkymmene~m, kum-
1306: henkikirjan mukaan äänestysalueella asu- paisenakin päivänä keskeytyen enintään
1307: vista henkilöistä, jotka ku[uvan vuoden al- kahden tunnin väiliajalk:si vaalilautakunnan
1308: kaessa ovat täyttäneet neljäkolmatta vuotta. määräyksen mukaan.
1309: Paitsi tätä luetteloa tehköön henkikirjoit- (2 momentti muuttamattomana.)
1310:
1311:
1312: Helsingissä helmikuun 12 p :nä 1935.
1313:
1314: Urho Toivola. Eero RydDl:a41.
1315: A. Fränti. Bruno Sarliu.
1316: Arvo Inkilä.
1317: 9
1318:
1319: I,a. - Lak. al. N:o 8.
1320:
1321:
1322:
1323:
1324: Toivola. y. m.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 66 §:n
1325: muuttamisesta ja 72 §:n kumoamisesta.
1326:
1327:
1328: E d u s k u n n a i 1 e.
1329:
1330: Parlamentarismin pula, j.onka selvim- Tämän järjesteTmän perustana ovat Suo-
1331: pänä todistuksena täytynee pitää tosiasiaa, men valtiosää:nnössä hallitusmuodon 36 ja
1332: että monissa maissa,. joissa parlamentaris- 43 t§§.
1333: mia oli yritetty sovelluttaa, on jouduttu Valtiosäännössämme on !kuitenkin sään-
1334: luopumaan demokmtiankin periaatteista, nöksiä, jotka ova't perä,isin perustuslailli-
1335: on ·lähtöisin osittain siitä, että vanhoja val- sen monarkian rakenteesta ja jotka saavat
1336: tiosääntöjä, joiden puitteissa parlamenta- aikaan sen, että eduskunnan enemmistön
1337: rismia on käyty toteuttamaan, ei ole tar- kannatus ja luottamus ei riitä toimi'kelpoi-
1338: peellisilta kohdin saatettu sopusointuun sen ja lujan hallituksen aikaansaamiseen.
1339: parlamentarismin periaa1!teiden kanssa. Tällainen on valtiopäiväjärjestyksen '66 § :n
1340: Parlamentarismin ydinperiaatteita on, sään:nös lakiehdotusten lepäämään jättämi-
1341: että halli'tuksel'la täytyy olla kansanedus- ses'tä. Kun eduskunnan !kolmannes voi
1342: kunnan luottamus. Tä:llä ei tarkoiteta sitä, saattaa lepäämään seltaisenkin lakiehdo-
1343: että eduskunnan kokonaisuudessaan pitäisi tuksen, joka on hallituksen esit:y'1ksen poh-
1344: osoittaa luottamustaan hallitukselle. Jos jalla syntynyt ja jonka viipymätöntä sää-
1345: eduskunnan enemmistö kannattaa halli- tämistä hallitus pitää yleisen edun vaati-
1346: tusta hyväksymällä sen ehdotukset ja ·esi- mana, on jokainen hallitus,, jolla ei ole tu-
1347: tykset ja hylkää ehdotetut epäluottamus- kenaan kahden kolmasosan enemmistöä
1348: lauseet tai antaa hallitukseUe, milloin se eduskunnassa, huomattavassa määrässä riip-
1349: sitä vaatii, 1uottamuslauseen, on hallituk- puvainen parlamentin vähemmistöstä ja
1350: sella eduskum1an luottamus. Eduskunnan sen myötämie}isyydestä. iKun vastustuk-
1351: enemmistön myönteinen suHtautuminen sen eli opposition menestys sen pyrkiessä
1352: hallituksen sekä puhtaasti hallinnolliseen valtaan suurelta osa1ta riippuu niistä vai-
1353: että lainsäädä,ntötoimintaan on parlamen- keuksista, joita se puolestaan voi nostaa
1354: taarisen hallitusjärjesteTmän oleellisin vaa- halllituksen pyrkimysten tielle sellaisissakin
1355: timus. Yksinkertaisen enemmistön kan- asioissa, joissa se hyväiksyy hallituksen toi-
1356: nattamana on hallitukselLa ne toimival'tuu- menpiteiden yleisen suunnan, on siitä riip-
1357: det, ·jotka valtiosääntö hallitukselle myön- puvaisuussuhteesta, johon lepäämäärrjäWi-
1358: tää. Jos tämä enemmistön kannatus lop- missäännöstö hallituksen on saattanut, suo-
1359: puu ja sen loppuminen tulee todetu:ksi, rastaan tuhoisat seuraukset. Tämä riip-
1360: täytyy hamtuksen väistyä 'tai eduskunnan puvaisuussuhde saa ai1kaan sen, että :halli-
1361: tuitla hajoitetuksi uusie'll vaalien toimitta- tus menettää lainsäädännön alalia toimill'·
1362: mista varten. takyikynsä siftä huolimatta, että sen pyrki-
1363: 2
1364: 10 1,3. - V aitiopäiväjärjestyksen 66 § :n muuttaminen ja 72 § :n kumoaminen.
1365:
1366: myksiä kannattaa sekä eduskunnan ·että estää uudistusten tasaista kUilkua, minkä
1367: kansan enemmistö. ,Tällaisissa ·olosuhteissa seurauksena tava1lisesti on vain se, että
1368: osoittautuu parlamentaarinen hallitusjär- uudistukset tapahtuvat hyppäyksittäin. -
1369: jestelmä heikoksi ja saamattoma:ksi, eikä Oikeutettu syy, minkä nojalla väJhemmistö
1370: tämän järjestelmän vastustajilta näissä voi vaatia lakiehdotusta, joka ei koske pe-
1371: oloissa puutu aihetta moittia kansanvaltaa.
1372: 1 nlStuslakia, lepäämään, on se, että asia pi-
1373: Kunnioitusta voikin ajan pitkään saada detään liian vähän valmisteltuna. - 1--- -
1374:
1375:
1376: osakseen vain seUainen hallitusjärjestelmä, Mutta yleensä voitaneen olettaa, että halli-
1377: jossa hallitus lainsäädänrnönkin alalla voi tuksen esitykset, hallituksella kun on tilai-
1378: aikaansaada kaikki ne päätökset, jotka suus asiantuntijoill!la valmistuttaa laJkiehdo-
1379: maan asioi!den kunno].ilisen hoidon ja ylei- tuksiaan, ovat tarpeeksi ennakolta valmis-
1380: sen edun kannalta ovat tarpeellisia ja vält- tellut; jos vielä lisäksi suuri valiokunta on
1381: tämättömiä. TäUaisen lujan hallitustoimin- hallituksen esityksestä syntynyttä lainsää-
1382: nan edellytyksiä ei millään Suomen haHi- däntötoimenpidettä puoltanut j·a eduskun-
1383: tuk.sella ole. Ne voivat syntyä vain siten, nan enemmistö on sen puolel'la, ei minusta
1384: että parlamentarismin periaatteen mu!lmi- ole kohtuullista, että kolmasosa eduskun-
1385: sesti hallitus vapautetaan siitä riippuvai- nan jäseniä voisi vaatia tällilä tavoin valmis-
1386: suudesta, jossa se nyt on eduskunnan vä- teltua asiata kolmeksi vuodeksi lepäämään.
1387: hemmistöstä. Parlamentaarisen hallituksen Jos tämmöiset asiat erotettaisiin niiden
1388: toimintakykyisyys voidaan luoda vain edus- joukosta, joita voidaan vaatia lepäämään,
1389: kunnan yksinkertaisen enemmistön luotta- olisi joka tapauksessa säännöllisen ja vält-
1390: muksen varaan. Mikäli tavallisissakin lain- tämättömän lainsäätämistyön tasainen kulku
1391: säädäntöasioissa vaaditaan suurempaa yksi- taattuna. ''
1392: mie!lisyyttä, sikäli lähestytään sitä liberum Viime kuukausien ,tapahtumat ovat riit-
1393: vetoa, joka aikanaan vei Puolan kuningas- tävä todistus valtioneuvos Setälä-vainajan
1394: kunnan tuhoon. l'!elvänäköisyydestä.
1395: Valtiopäiväjärjestyksen 66 § :n 7 mo- Kun v. 1906 valtiopäiväjärjestys säädet-
1396: menttiin sisältyvän lepäämäänjättämissään- tiin, ei Suomi vielä ollut parlamentaarisesti
1397: nöstön epätarkoituksenmt!ikaisuuden oivalsi hail~ittu valtio. Sen vuoksi voi vielä ym-
1398: valtioneuvos E. N. Setälä-vainaja jo 'V. 1906, märtää, että perustuslailliseen monarkiaan
1399: kun liitti eduslmnnanmtdistamiskomitean jotenkuten soveltuva säännös ·otettiin val-
1400: mietintöön vastalauseen, jossa hän m. m. tiopäiväjärjestykseen. Siirryttäessä parla-
1401: lausui: mentaariseen järjestelmään olisi kuitenkin
1402: ,Nykyajan parlamentaarisessa elämässä ollut riittävästi aihetta tehdä valtiosään-
1403: on sangen yleinen ilmiö, että vähemmistö töömme ne muu:tokset, jotka johtuv3Jt tä-
1404: kokee obstruktsion:i'lla (jarrutuksella), s. o. män järjestelmän luonteesta ja hengestä.
1405: laittomaUa ta:vrulla viivyttää ja estää edus- Mikäli valtiosääntömme hengestä yleensä
1406: kunnan lainsäädäntötyötä. Jos komitean puihutaan, täytynee todeta, että ne sään-
1407: ehdottama säädös hyväksyttäisiin, saattaisi nökset, joiden mukaan !Valtioneuvoston jä-
1408: obstruktsioni tavallaan tulla laillistetuksi. senien tulee nauttia eduskunnan auotta-
1409: Vähemmistö tai vähemmistöliittoutumat, musta ja olla virkatoimistaan eduskunnalle
1410: jotlm Jthteensä muodostavat kolmasosan vastuunalaiset, ratkaisevasti määräävät val-
1411: eduskuntaa, voisivat kerrassaan seisauttaa tiosääntömme heng.en parlamentarismin mu-
1412: ka:i:ken uuden lainsäädäntötyön 'koko kolmi- kaiseksi. Valtiopäiväjärjestyksen 66 § :n 7
1413: vuotiskau:tena. - - - Täten vähemmistö momentin säännös siitä, että hallitulksenkin
1414: voi viivytellä tarpeeUisiakin reformeja ja esitykseen perustuva lakiehdotus voidaan
1415: 1,3. - Toivola y. m. 11
1416:
1417: panna lepäämään ensimmäisiin vaalien jäl- eduskunnan kolmanneksen vaatimuksesta
1418: jestä pidettäviin varsinaisiin va1tiopäiviin, jää koskemaan vain eduskuruta-aiJ.oitteesta
1419: on parlamentarismin hengen vastainen allmunpantuja laJkiehdotuksia.
1420: jäännös siitä perustuslaillisesta monarkiasta, Kun :tällainen muutos tehdään ;valtiopäi-
1421: jonka taweita ja hBUkeä silmälläpitäen väjärjestyksen 66 ·§ :n 7 momenttiin, rvoi-
1422: vuoden 1906 valtiopäiväJjärjestys säädettiin. daan valtiopäiväjärjestyksen 72 § tarpeet-
1423: Näin ollen ja kun kokemus on osoittanut, tomana kumota.
1424: että mainittu säännös on vakavana esteenä Edellä esittämillämme perusteina pyy-
1425: hallitusvallan lujittumise1le !parlamentaris- dämme kunnioittaen elhdottaa,
1426: min hengen ja vaatimusten mukaisesti, on
1427: aihetta muuttaa valtiopäiväjärjestyksen 66 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1428: § :ää siten, että lepäämään jättäminen van lakiehdotuksen:
1429:
1430:
1431:
1432: Laki
1433: valtiopäiväj~jestyksen 66 § :n muuttamisesta ja 72 § :n kumoamisesta.
1434: "':~Q
1435: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 13 päivänä tammikuuta 1928 an-
1436: netun 'Valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä säädetyllä :tavalla, kumotaan sanotun va:ltiopäi-
1437: vä:järjestyksen 72 § ja 66 § :n 7 momentti muutetaan näin kuu[uvaksi:
1438:
1439: 66 §. tehty, ja on siinä tapauksessa, jos lakiehdo-
1440: (aYiomentit 1-6 pysyvät muuttumatto- tus äänestyksessä ei ole rauennut, asia pan-
1441: mina.) tava pöydälle seuraavaan täysistuntoon; jos
1442: Sellainen eduskunta-aloitteesta alkuun- ehdotusta lepäämään jättämisestä silloin
1443: pantu l'akiehdotus, joka kolmannessa käsit- kannattaa vähinitään koLmasosa eduskunnan
1444: telyssä on saavuttanut äänten ,enemmistön, kaiikista jäsenistä, jää lakie!h.dotus, sana-
1445: voidaan kuitenkin panna lepäämään. Eh- muodoltaan semmoisena kuin se kolman-
1446: dotus lepäämään jättämisehdotuksesta on nessa käsittelyssä hyväksyttiin, lepäämään
1447: tehtävä enn€llkuin pläätösesitys lakiehdo- ensimmäisiin vaalien jäljestä pidettäviin
1448: tuksen hyväksymisestä tai hyl}käämisestä on varsinaisiin valtiopäiviin.
1449:
1450:
1451: Helsingissä tammikuun 11 päivänä 1935.
1452:
1453: Urho Toivola. Arvo Inkilä.
1454: 12
1455:
1456: 1,4. - Lak. al. lC':o 4.
1457:
1458:
1459:
1460:
1461: Vilhula y. m.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen
1462: 88 §:n nvuuttamisegta,
1463:
1464:
1465: E d u s k u n n a i l e.
1466:
1467: Vuoden 1933 vrultiopäiville jätetyssä laki- suomenkieltä kokonaan taitamattomien
1468: aloittessa n:o 3 e'hdotettiin valtiopäivä- edustajien luku eduskunnassa yleensä ra-
1469: järjestyksen 88 § muutettavaksi sellaiseksi, joittuu vain muutamiin harvoihin edusta-
1470: että asiain käsittelyssä eduskunnassa olisi jiin, voitaisiin heidän suomenkielen taita-
1471: sen mukaan käytetty yksinomaan suomen- mattomuudestaaillJ johtuva haitta poistaa
1472: kieltä. Tämän aloitteen eduskunta kuiten- jatkuvana yksityistulkin käytöllä. Ja jos
1473: kin hylkäsi. ruotsinkielisille edustajille turvattaisiin oi-
1474: Ne epäkohdat, jotka aiheutuva;t ma~ini keus ruotsinkielen käyttöön keskustelussa
1475: tun pykälän nykyisestä muodosta ~asiain eduskunnassa, ei pi<täisi olla 3-siallista es-
1476: käsittelyssä eduskunnassa ovat siis edelleen tettä muutoksen t'e'koon kyseellisen 88 § :n
1477: olemassa. Kun kuitenkaan periaatteelliselta swhteen.
1478: karunalta katsottuna ja muiden maiden esi- Eduskunnassa parhaillaan käsiteltävänä
1479: me:vkki huomioonottaen ei ole puolletta- oleva lakialoite eduskunnan työjärjestyk-
1480: vissa niin suhteellisen pienen väestöosan sen muuttamisesta ei kuitenkaan voisi hy-
1481: kielen käyttö eduskunnassa kuin ruotsinkie- väksyttynä poistaa kaikkia epäkohtia, joita
1482: linen väestö Suomessa on valtiopäiväjär- ruotsinkielen käyttö nykyisin eduskun-
1483: jestyksen 88 § :n edellyttämässä määrässä, nassa tuottaa. Huomioonottaen tämän sekä
1484: on mainitun ~pykälän muuttaminen tarpeel- sen, että eduskunnassa on myös parhail-
1485: lista. Ja kieltää ei: voida, että nykyinen laan käsiteltävänä lakialoite hallitusmuodon
1486: kaksikielisyys eduskunnassa on käytännöl- 14 § :n muuttamisesta ja viitaten eduskun-
1487: lisesti katsoen tarpeetonta, eduskunnan ai- na;lle jätettyyn lakiaJoitteeseen hallitusmuo-
1488: kaa suuresti kuluttavaa ja varsin :huomat- don 22 § :n muuttamisesta, ehdotamme kun-
1489: tavia kustannuksia vaativaa, minkä vuoksi nioittaen,
1490: maill!i.tun aloitteen hylkääminen ei ollut että Eduskunta hyväksyisi seu-
1491: pa:ika:Haan. Kun otetaan huomioon, että raavan lakiehdotuksen:
1492: 1,4. - Vilhula y. m. 13
1493:
1494:
1495: Laki
1496: valtiopäiväjärjestyksen 88 § :n muuttamisesta.
1497:
1498: Eduskunnan: päätöksen mukaisesti, jokaon tehty 13 päivänä tammikuuta 1928 a.n-
1499: netun valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan sanotun valtio-
1500: päiväjärjestyksen 88 § näin kuuluva!ksi:
1501:
1502: 88 §. Keskustelussa olkoon edustajalla :lmiten-
1503: Asiain .käsittelyssä valtiopäivillä käytettä- kin oikeus käyttää myös ruotsin !kieltä.
1504: köön suomen kieltä.
1505:
1506: Helsingissä 1helmikuun 9 päivänä 1935.
1507:
1508: T. N. Vilhula. J. Emil Lampinen. Anton Suurkonka.
1509: J. Takala.. Väinö Kaasalainen. Emil Jutila..
1510: Uuno Hannula. Kaapro Huittinen. K. A. Lohi.
1511: V. A. Heiskanen.
1512: 1,5. - Lak. al. N :o 5.
1513:
1514:
1515:
1516:
1517: Heiskanen .y. m. : Ehdotus laiksi 1 päiviihtä kesäkuuta 1922
1518: annetun kielilain mu'lhttamisesta ja laiksi sisältävä muu-
1519: toksia 1 päivänä kesäkuuta 1922 annettuun iakiin val-
1520: tion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta.
1521:
1522:
1523: Ed u s kunnalle.
1524:
1525: Voimassaoleva kielilainsäädäntömme no- kaan suomen >ltieltä tai ruotsin kieltä vaan
1526: jautuu kahteen periaatteeseen: molempien siinä puhutaan ainoastaan yksikielisistä,
1527: kielien tasa-arvoisuuden ja vastavuoroisuu- hksikielisistä j.a .toisk:ielisistä alueista sekä
1528: den periaatteisiin, joilla maassa, joss·a tois- toisen kotimaisen kielen taidosta.
1529: kielistä väestöä on vain 10 %, ei ole todel- On selvää, että tä:llainen kielilainsää-
1530: lisuuspohjaa. Vääristä edellytyksistä läh- däntö on synnyttänyt o~keut.ettua tyyty-
1531: tien ovat kielilait näin ollen johtaneet mo- mättömyyttä suomalaisissa viTkamichis:sä,
1532: nessa suhteessa luonnottomaan ja maan jotka usein aivan tarpeettomasti ovat saa-
1533: pääväestöä lou'kkaavaankin seuraamukseen. neet suorittaa ruotsin kielen tutkinnon voi-
1534: Jos jokin kielellinen oikeus on myönnetty daksoon päästä suomalaisen :kansan virka-
1535: maan pääväestölle laajassa suomalaisessa miehiksi, suomalaisissa keskusvirastoissa,
1536: Suomessa, niin vastavuoroisuuden periaat- jorlle tarpeettoman ·laaja kalksikielisyys on
1537: teen on katsottu pakoittavan myöntämään tuottanut paljon ihankaluu:ksia, ja suomalai-
1538: ruotsalaiselle vähemmistölle rannikkoseu- sessa kansassa, joDika kieltä lainsäädännössä
1539: dulla vastaavat kielelliset oikeudet. Kun ei ole kohdeltu, kuten maan kieltä pitäisi.
1540: ruotsalaisseutujen virkamiehiltä on vaadittu Hallitus jätti vuosi sitten eduskunnalle
1541: suomenkielen taitoa, niin siitä on vedetty esityksen kielilakien muuttamiseksi, mutta
1542: johtopäätös, että myös suomalaisen Suomen valitettavasti ei kajonnut kielilruinsäädiin-
1543: virkamiesten täytyy vastaavasti osata ruot- tömme pääpuutteeUisuuksiin yhttä väihän
1544: sinkieltä. Kun sisämaan kuntia ja kaupun- kuin eduskuntakaan lakeja hyväksyes-
1545: keja ei muutamien siellä asuvien - tosi- sään. Siten sai kielilaki viime syksynä muD-
1546: asiass·a suomea osaavien - ruotsinkielisten don, joka ·ei suomalaista väestöä lainkaan
1547: virkamiesten ja liikkeenharjoittajain takia tyydytä, ja kielitai:tola:ki piti upseer~en ikie-
1548: ole säädetty kaksikielisiksi, niin myös ruot- litaitova;atimusten kOihdalla hallituksen te-
1549: salaisseutujen monet tuhannet ruotsinkieltä kemän huonommksen takia äänestää lepää-
1550: osaamattomat suomalaiset työmiehet ja mään yli vaalien, joten kielilakejamme kos-
1551: muut pieneläjät on jätetty sitä kielellistä kevaa taistelua ei valitettavasti saatu lop-
1552: suojaa vaille, jonka näiden alueiden ka~ksi pumaan.
1553: kielisiksi julistaminen olisi heille taannut. Kielila;eissa voidaan humaanisuuden ni-
1554: Vaikka maamme pääkielenä kaiken kohtuu- messä mennä ik:ansaniselle vähemmistölle
1555: den nimessä pitäisi olla suomi, niin ei sitä tehdyissä myönnytyksissä niin pitkä1le,
1556: kielilainsäädännössämme ole siksi tunnus- että: ,Suomen kansalaisella Olli oiilwus
1557: tettu; eipä edes laissa mainita juuri lain- omassa a:siassaan tai asiassa, jossa häntä
1558: T,<>. - Hei1skanen y. m. 15
1559:
1560: kuullaan, käyttää (tuomioistuimessa tai alueilla suomen kielen käyttöä lisätään, että
1561: muussa valtion viranomaisessa) omaa. kiel- klaksikielisteru virastojen sisä:iseksi kieleksi
1562: tään suomea tai ruotsia", kuten kielilain muutamin poikkeuksin tuloo suomi se<kä
1563: 3 § :ssä säädetään. Eikä tässä suhteessa ole- että yksikielisten suomenkielisten seutujen
1564: kaan miltään taholta ehdotettu muutoksia. virkamieheltä ei vaadi ta ruotsin kiden tai-
1565: 1
1566:
1567:
1568:
1569: Mutta tästä ei suinkaan seuraa, että suo- toa - tuomareita lukuunottamatta, joille
1570: malaisseudun virka:mie:st~m pitää osata ruot- pelkkä ruotsin kielen ymmärtämisen taito
1571: si·a tai että. virastojen sisäisenä kielenä pi- riittää. Samoin on armeijan ruotsi11!k:ielis-
1572: tää olla laajassa määrin myös ruotsi. Ei ten upseerien suomenkielen taitoa lisättävä.
1573: myöskään ruotsinkielisille juridisille then~ NiinikiUin on paikallaan, että vastoin ny-
1574: kilöille - yhtiöille, osakeyhtiöille, · säätiöille kyisen lain määräyksiä ruominkirelisflen op-
1575: j. n. e. - tarvitse myöntää samoja o:ikeuk- rpikoulujen opettajilta vaaditaan myös suo-
1576: sia kuin yksityisille ruotsinkielisine kansa- men kielen taitoa.
1577: laisille. Ehdotettujen muutosten ·twkia on myös
1578: Edelläswnottuun ja perustuslakivaliokun- niitä pykäliä vastaavasti muutettava, jotka
1579: nan mietintöön n :o 5. liitettyyn III vasta- koskevat kielioloja kunnissa tai muissa itse-
1580: lauseeseen viitaten ehdotamme kielilailreja hahlintoalueissa.
1581: siten muutettaviksi; että yksikielisten ruot- Edelläolevan perusteella ehdotamme,
1582: sinkielisten kuntien lukumäärää vähenne-
1583: tään, •että myös yhtiöille myönnetään oiktms että Edttskunta hyväksyisi voi-
1584: kaikkialla maassamme kääntyä viranomai- massaoleviin kielilakeihin seuraavat
1585: siin suomen kielellä, että kaksikielisillä n~uutokset:
1586:
1587:
1588:
1589:
1590: Laki
1591: 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun kielilain muuttamisesta.
1592:
1593: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetäån, että 1 päivänä kesäkuuta 1922 anne-
1594: tun kieliilain 2, 3, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 12, 15, 16, 17, 18, 19, 20 sekä 21 §, näist'ä 20 §,
1595: sellaisena kuin se on 28 päivänä toukokuuta 1927 annetussa laissa, ovat muutettavat
1596: näin kuuluviksi:
1597:
1598: l. Yleisiä säännöksiä. kaksikielisiä kuntia, katsotaan kunkin kun-
1599: nan osalta samankieliseksi kuin asianomai-
1600: 2 §. nen kunta.
1601: Vi~ka- tai itsehal:lintoalue, joka, käsittää Mitkä virka- ja itse!hallintoalueet edellä
1602: yhden kunnan, katsotaan 'kaksikooliseksi, mainituilla perusteilla on katsoHava suo-
1603: jos kunn:assa on ruotsinkielisiä asuk!kaita men- tai ruotsi:n:kielisi!ksi ja mitkä kaksikie-
1604: väihin1täin 10 % asukkaiden koko määrästä lisi:ksi, määrää virallisen ti·laston pohjalla
1605: tai suomenkielisiä vähintäin 50 henkilöä, valtioneuvosto joka kymmenes vuosi. Sa-
1606: muissa ta.pauksissa yksiJkielisiksi. moin kuin tapahtuu muutos virka- tai itse-
1607: Virka- tai itsehallintoalue, joka käsittää hallintoalueen rajoissa, on samalla 1 ja 2
1608: useampia kuntia., katsotaan yksi:kieliseksi, momentissa säädettyjen perusteiden mu-
1609: jos siihen kuuluu ainoasta:an samankielisiä kaan määrättävä minik:äJkielisiä uudestijär-
1610: kuntia. A:lue, johon kuuluu erikielisiä tai jestetyt alueet ova,t.
1611: 16 1,5. - Kielilainsäädännön muuttaminen.
1612:
1613: 11. · Asiallisten käytettävä kieli ja toimitus- nettava toimituskirja sillä !kielellä, jota
1614: kirja-kieli. alempi viiranomainen on tämän lain mu-
1615: kaan. käyttänyt.
1616: 3 §.
1617: Tuomioistuimessa ja muussa valtion vi- 9 §.
1618: ranomaisessa ·on käytettävä. alueen !kieltä, Jos yksikieliseltä kunnalta tai muulta
1619: ja kaksikielisellä alueella jompaakumpaa itsehallintoyhdyskunnalta virkateitse vaa-
1620: alueen kieltä. Suomen kallisalaisella on kui- ditarun lausuntoa tai selitystä asiassa, jossa
1621: tenkin oi:lreus omassa ·asi~ssaan tai asiassa, on käytetty toista kuin kunnan tai y;hdys-
1622: j<JSSa häntä kuullaan, käyttää omaa kieltään ik:unnan kieltä, {)n asiakirjat asianomaisen
1623: suomea tai ruotsia. Kunnalla ja muull31 it- viranomaisen toimenpiteestä virallisesti {)i-
1624: sehallintoy hdyskunrn:alla, uskonnollisella yh- kea!ksi todistettuna kää;nnöksenä sille toimi-
1625: dyskunnalla sekä kotimaisella yhdistyksellä tettava. Sama olkoon laki täl·laisessa asiassa
1626: on oikeus käyttää pöytä!kirja:kieltään selkä annettuvaan toimituskirjrualll nähden,
1627: opetus- ja kasvatuslaitoksella laitoksen ope-
1628: tuskieltä. Yhtiö, osuuskunta ja. muu yh- 10 §.
1629: teenl1ittymä, säätiö ja laitos, on oikeu- Julkipanot, ilmoitukset ja kuulutukset tai
1630: tettu kaikkialla maassa käyttämään suo- muut sellaiset asia!kirjat, jotka tuomiois-
1631: men kieltä. tuin tai muu va:ltion viranomainen tai kun-
1632: 5 §. nan tai muun itsehallintoalueen viraoomai-
1633: Yksikielisellä virka-alueella on tuomiois- nen anta.a väestölle, on yksikielisellä virka-
1634: tuimen ja muun viranomaisen annettava tai itsehallintoalueelia !kirjoitettava tämän
1635: toimituskirja virka~alueen kieldlä. alueen kielellä ja kaksi!kielisellä virka- tai
1636: itsehallintoalueelia maan m{)lemmilla kie-
1637: 6 ~- liHä.
1638: Kaksilkielisellä virka-alueella on tuomio- Raastuvan- ja kihlakunnanoikeuksien sekä
1639: istuimen ja muuru viranomaisen annettava tuomarien, niin myös lääninhallitusten,
1640: toimituskirja suomeksi, 'johon kuitenkin maistraruttien ja kruununvontien kaiksiikieli-
1641: asiallisen ollessa ruotsinkielinen, on asialli- sellä virko~alueella viran puolesta antamat
1642: sen pyynnöstä li:i tettävä 'laillisesti plitevä kuulutukset ja tiedonannot y:k.sityisten oi-
1643: käännös. Jos ruotsinkielisiä •asukkaita on keutta koskevissa asioissa kuten avioliitto-,
1644: enemmän :kuin kaksikolmasosaa alueen: väes- avioehto-, pesäero-, holhous-, kuollooksijuEs-
1645: töstä, voidaan alkuperäinen asiakirja asial- trumis-, lainhuuda:tus-, kiinnitys-, konkurssi-
1646: Esen ollessa ruotsinkielinen, antaa ruotsin~ ja pakkohuutokauppa-·rusioissa voidaan oi-
1647: kielcllii. keuden, tuoonarin, maaherran, maistraatin
1648: 7 §. tai kruununvoudin harkinnan muka•an, ja
1649: Kunnaru tai muun itsehaJ:lintorulueen vi- jollei hakija toisin vaadi, ikirjofttaa ainoas-
1650: ranomaiseen käännyttäessä on käytettäivä taan virka-alueen väestön enemmistön kie-
1651: aJ.ueen kieltä tai kaksikielisellä alueella lellä.
1652: jompaakumpaa a•lueen kielistä. Muuten nou-
1653: datettakoon näihin:kin viranomaisiin näh- III. 'Viranomaisten sisäinen kieli.
1654: den mitä 5 ja 6 § :ssä. on säädetty.
1655: 12 §.
1656: 8 §. Tuomioistuimen j·a muun valtion viran-
1657: Ylemmän oikeuden ja muun ylemmän vi- omaisen, jonka virka...aJue on kaksilkielinen
1658: ranomaisen on itsekussa:kin :tapauksessa an- tai jonka virka-alueeseen kuuluu kaksi- tai
1659: 1,5. --Heiskanen y. m. 1\7
1660:
1661: •erikielisiä kuntia, tniee sisäisenä virk8!kie- herranvirastoissa ja muissa viranomaiSissa,
1662: 1enään ~yttää suomenkieltä knitenlkin niin, ellei asia ole senlaatuinen, että se kirkko-
1663: että tuonrioistuimen ja syyttäjä- tai poliisi- lain mukaan on katsottava olevan :kirkon
1664: viranomaisen asi·a.ssa, jossa on to:im.itus- omia asioita. Samoin sovelletaan, mitä on
1665: kirja annettava, on käytettävä toimituskir- säädetty kunnista ja muista itsehallinto-
1666: jan kieltä. yhdyskunrnista mainitun kirkon seurakun-
1667: •Jos virka-alueen vwestöstä enemmän kuin tiin ja ovat ki'elelliscllä perusteella muo-
1668: kaksikolmasosaa on ruotsinkielisiä, voidaan dostetut seurakunnat alueen väestön ikie-
1669: edellisen momentin lopussa mainäuin poik- lestä riippumatta pidettävät yksikielisinä.
1670: keuksin sisäisenä virlmikielenä käyttää. ruot- Kreikkalaiskatolisen kirkon virkakielestä
1671: sia. säädetään asetuksella.
1672: 15 §.
1673: :Wlitä 11, 12 ja 14 § :ssä on säädetty, on 18 §.
1674: voimassa myös kunnan tai muun ittsehallin- Va:ltion yliopiston ja k{)rlreakoulun sekä
1675: toalueen viranomaiseen nähden ja o.Jilmon muiden sellaisten laitosten viranomaisten
1676: myöskin tällainen viranomainen, jos alue virkakielestä samoinkuin myös niiden ope-
1677: Dn kaksikielinen, velvollinen •kirjeenvaihdos- ,tus- ja tutkintokielestä säädetään erikseen.
1678: sa~m alaisensa viranomaisen kanssa noudat-
1679: tamaan 13 § :n 1 momentin säännöstä.
1680: Edellisessä momentissa oleva säännös ei 19 §.
1681: '€stä itsehallintoalueen •edustajistoa pälittä- Sotilasviranomaiset ova:t. tämän iain mää-
1682: mästä, €ttä pöytäkirjoissa on käytettä.vä räysten alaisia. Niiden virka-alueet katso-
1683: molempia kieliä rinnan. taan yksrkielisiksi, jos niiden alaisten
1684: joukko-osastojen miehistö on koottu yhteen
1685: 16 §. yksikielisen joukko-osaston muodostamiseksi,
1686: Sellaisen koHegisen viraston jäsenellä, kwksikieliseksi taas, jos micllistö on koottu
1687: jon:ka virka-rulne {)ll kaksikielinen tai jonka katsomatta. sen äidinkieleen tai viranomais-
1688: viilka-alueeseen kuuluu kaksi- tai erikielisiä ten toiminta kohdistuu useampiin erikieli-
1689: kuntia, on oikeus viraston keskusteluissa siin joukko-osastoihin.
1690: sekä pöytäkirjaan kirjallisesti antamassaan Sotaväen komennuskieli on suomen kieli.
1691: lausunnossa käyttää sitä kieltä, suomea tai
1692: ruotsia, jop.ka hän katsoo sovcliaammäksi. 20 §.
1693: Sama oikeus olkoon myös itsehallinto- Valtionrautateiden virka-alueet poiketen
1694: alueen edustajiston jäsenillä. Jos edusta- siitä, mitä 2 § :n 2 momentissa. säädetään,
1695: jiston jäsen ei ymmärrä toisella kielellä an- katsotaan kunkin liikennepaikan osalta sa-
1696: nettua lausuntoa, on se hänelle lyhyesti tul- mankielisiksi kuin asianomainen liikenne-
1697: 1dttava, jos hän sitä vaatii. paikka.
1698: Liikennepaikat ovat yksikielisiä, jos niitä
1699: lähinnä ympäröivät kunnat ovat samankie-
1700: IV. Erinäisiä säännöksiä.
1701: Jisiä, mutta kaksikielisiä, jos lähirrn.ä ympä-
1702: 17 §. röivät kunnat ovat kaksi- tai erikielisiä.
1703: }!itä tässä laissa on säädetty valtion vi-
1704: ranDmaisen kielestä, sovelletaan myös asial- 21 §.
1705: listen käytettävään ja toimitu:skirjakideen Lainvalmistelukunnan la:kiehdotukset ja
1706: sekä sisäiseen virkakieleen evan:kelisluteri- painetut mietinnöt, niin myös sellaiset val-
1707: laiscn kirkon tuomiokapituleissa, kirkko- tion komiteain painetut ehd{)tukset, jotka
1708: 18 J,5. - Kielilainsäädännön muuttaminen.
1709:
1710: ovat tärkeitä ruotsinkieliselle väestölle, on Valtioneuvoston tulee antaa määräykset,
1711: annettava suomen ja ruotsin kielellä. mitkä virka- ja itsehallintoalueet tämän
1712: Muunlaiset valtion komiteain ehdotukset lain mukaan on katsottava suomen- ja
1713: juilaista:an suomen kielenä. ruotsinkielisilksi ja mitkä kaksikielisiksi,
1714: olemaan voimassa 1942 vuoden loppuun.
1715: Tämä laki tulee voimaan
1716:
1717:
1718:
1719:
1720: Laki
1721: sisältävä muutoksia 1 päivänä kesäkuuta 1922 annettuun lakiin valtion virkamie-
1722: hiltä vaadittavasta kielitaidosta.
1723:
1724: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään, että 1 päivänä kesäkuuta 1922 valtion
1725: virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annettavan lain 1, 2 ja 3 § ovat nnmtettavat
1726: näin kuuluviksi:
1727:
1728: 1 §. sama kielitaito kuin virkamieheltä senkieli-
1729: Pääsemistä varten sellaiseen v aJtion vir- sellä yksikielisellä virka-alueella.
1730: kaan, johon: vaaditaan yliopistossa tai' kor- Pääsemistä varten muuhun kuin edelli-
1731: kerukoulussa suoritettu loppututkinto, vaa- sessä momentissa mainithmn valtion vir-
1732: ditaan 2 ja 3 § :ssä mainituin poikkeUik:sin, kaan vaa.ditaan viran edellyttämä riittävä
1733: että se, joka ilmoittautuu yksikielisen suo- kielitaito. Tarkemmat mä:ärä.ykset tästä an-
1734: menkielisen alueen virkaan, täydellisesti netaan asetuksella.
1735: hallitsee suomen kieltä sekä jos virka on Asetuksella säädetään myös, onko ja mi-
1736: tuomari:nvirka, ymmärtää ruotsin kieltä, hin virkoihin vaadittava taitoa täydelli-
1737: että se, joka ilmoittautuu kaksikielisen sesti hallita sekä suomea että ruotsia.
1738: alueen virkaan, täydellisesti hallitsee väes-
1739: tön enemmistön ki~ltä sekä osaa suullisesti
1740: 2 §.
1741: ja kirjallisesti käyttää alueen väillemmistön
1742: Opettajaksi valtion suDmalatsoon oppi-
1743: kieltä;, sekä että se, joka ilmoittautuu yksi-
1744: laitokseen pääsemistä varten vaaditaan,
1745: kielisen ruotsinkielisen alueen virkaan, täy-
1746: että se, joka sellaiseen virkaan ilmoittau-
1747: dellisesti hallitsee ruotsin kieltä sekä osaa
1748: tuu, on osoittanut täydelli'lesti hallitsevansa
1749: suullisesti j·a kirjallisesti käyttää suomen
1750: suomen kieltä ja että se, joka ilmoittautuu
1751: kieltä. Ylioikeuksissa ja sellaisissa viras-
1752: valtion ruotsinkieli'len oppilaitoksen of*tta-
1753: toissa, joiden virka-<lilue joltakin osalta on
1754: .iaksi, on osoittanut täydellisesti hallitse-
1755: kaksikielinen, on eri kielten käyttämistä
1756: vansa ruotsin kieltä sekä osaavansa suome11
1757: edellyttävät virkatehtävät mikäli mahdol-
1758: kieltä suullisesti ja. kirjallisesti.
1759: lista. jaettava pensteiden mukaan, jotka
1760: va:ltioncuvosto asianomaisen ylioikeuden tai
1761: viraston esityksestä vahvistaa eri henkilöi- 3 §.
1762: d~m suoritettaviksi ja vaadittakoon silloin Voidrukseen tulla nimitetyksi puolustus-
1763: virkamieheltä, jonka vicr:katehtävät edellyt- laito:ksen upseerin virkaan tai saavuttaak-
1764: Hi vät ainoastaan toisen kielen käyttämistä, seen ylennyksen tällaisessa virassa, pitää
1765: 1,5.- Heiskanen y. m. i9
1766:
1767: sen, jonka tulee toimia suomenkielisissä virkatoiminta kohdistuu yksi- tai ikaksikieli-
1768: joukko-osastoissa täydellisesti hallita suo- siin virka- tai itsehallmtoalueisiin.
1769: men kieltä ja sen, jonka ·tulee toimia ruot- Mitä edellä on sanottu upseereista, kos-
1770: sinkielisissä joukko--osastoissa, täydellisesti kee myös lääkintä- ja eläinlääkintäupsee-
1771: hallita ruotsin ikieltä; tämän lisäksi tulee rej·a sekä muita puolustuslaitoksen viran
1772: viimemainituissa joukko-osastoissa toimivan tai toimen haltijoi>ta, joilta viTkaan tai toi-
1773: upseerin <>Sata käyttää suomen kieltä suul- meen pääsemiseksi vaaditaan yliopistossa
1774: lise8ti ja kirjallisesti. Upseerin, jon:ka tu- tai korkeakoulussa suoritettu loppututkinto.
1775: lee toimia sellaisissa suuremmissa.. osastoissa, Siitä kielitaidosta, joka vaaditaan puo-
1776: mihin kuuluu sekä suomenkielisiä että ruot- lustuslaitoksen toimenhaltijalta, jonka vir-
1777: sinkielisiä joukko-osastoja, tulee täydelli- kapätevyyteen ei kuulu •kadettikoulun tai
1778: sesti hallita suomen kieltä sekä sen ohella korkeakoulun loppututkinto, tai alipäällys-
1779: ymmärtää ruotsin kieltä. Mitä on sanottu töön kuuluvalta, säädetään asetuksella.
1780: joukko-osastoissa palveleviita upseereilta
1781: vaadittavasta kieHta:idosta, on vastaavasti Tämä laki tulee voimaan päivänä
1782: voimassa myös upseercihin nähden, joiden kuuta 193
1783:
1784:
1785: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1935.
1786:
1787: V. A. Heiskanen. Elias Tukia. Antti Kemppi.
1788: Jussi ·Annala. K. A. Lohi. T. A. Janhonen.
1789: Anton S:uurkonka. S. Salo. Ansh. Alestalo.
1790: T. N. Vilhula. Matti Pitkänen. Juho Paksujalka.
1791: J. Takala.. Emil Jutila. Edv. Vaarama.
1792: K. J. Ellilä. Albin Asikainen. Alpo 0. Luostarinen.
1793: Kalle Kämäräinen. Kaapro Huittinen. Reino Ala-Kulju.
1794: P. V. Heikkinen. S. S. Aittoniemi. E. A. Tuomivaara.
1795: Viljo Venho. Jooseppi Kauranen. Uuno Hannula..
1796: J. Eri. Pilppula. Kyllikki Pohjala. Martti Rantanen.
1797: Lauri Kaijalainen. E. M. Tarkkanen. Hjalmar Forstadius.
1798: Lauri A. Sariola. J. Emil Lampinen. Heikki Niskanen.
1799: Antti Halonen. Aarne Honka. Viljami Kalliokoski.
1800: Matti Miikki. Kusti Arffman. Juhani Leppälä.
1801: Heikki Vehkaoja. Heikki ·Soininen. J. Koivisto.
1802: Väinö Kaasalainen. Antti Kukkonen. M. 0. Lahtela.
1803: K. F. Lehtonen.
1804: 20
1805:
1806: 1,6. - Lagmot. N:o 6.
1807:
1808:
1809:
1810:
1811: Söde:rbjelm m. fl.: Förslag tiU lag om ändring av lagtm>
1812: a:ngående grundenta för Ilelsi?tgfors universitets orga-
1813: ni.<~ation och lag angående verkställighet av sagda lag.
1814:
1815:
1816:
1817: T i ll R i k s d a g e n.
1818:
1819: Regeringens proposition till 1934 års dets behandling, därest de icke i motions-
1820: riksdag angående Helsingfors universitets väg återupptagas. Med anledning lhärav
1821: organisation blev sedermera av regeringen hava undertecknade uppg·jort en lagmotion
1822: återtagen, oeh pr{)positionen i samma byggande på samma tankegång, som rege-
1823: ärcnde till urtima riksdagen iblev icke slut- ringens till urtima riksdagen avlåtna pro-
1824: behandlad. Någon ny proposition i univer- position.
1825: sitetsfrågan har tillsvidare icke avl'åtits till På grund av vad ovan aruförts, få VI
1826: l{iksdagen. Under sådana förhållanden är föreslå,
1827: det möjligt, att de principer, cnligt vilka
1828: de tidigare propositionerna uppgjordes, cttt Riksdagen måtte antaga föl-
1829: ir.ke vidare kunna :bliva bcaktade vid ären- jCtnde lagfö1·slag:
1830:
1831:
1832:
1833: Lag
1834: om ändring av la.gen angående grundema för Helsingfors universitets organisation.
1835:
1836: 1 enlighet med Riksdagens beslut ändras härmed 18, 21 ooh 23 §§ i lagen dcn
1837: 14 juli 1923, angående grunderna för Helsingfors universitets organisation:
1838:
1839: 18 §. 21 §.
1840: Tre år, innan innehavare av föränderlig Undervisningssprå!k vid universitetet är
1841: prO'fessur uppnår 8tadgad avgångsålder, finska och svenska.
1842: nppgöre .större konsistorium förslag an- På finska språket meddelas undervisning
1843: gående det läroområde ämbetet bör omfatta i alla examensämnen.
1844: under den nye innehavarens tid, och må För de studerandc, vilkas modersmål är
1845: ändring av läroområde ej föreslås utan att svenska, anordnas undervisning på svenska
1846: g·iltiga skäl därtill föreligga. På ena'handa språket, på sätt därom särskilt stadgas.
1847: sätt skall förfaras, så 8nart sådan profes- Svenska språket kan även användas såsom
1848: sur i följd av avgång eller dödsfall blivit undervisningsspråk, då undervisningsämnet
1849: vakant. Sedan stat8rådet avgjort ärendet, utgöres .av finlandssvenska eller av de
1850: skall vid ämbetets besättande förfaras på skandinaviska ländernas språk, deras lit-
1851: sätt i 17 § är stadgat. teratur eller till dem hörande etnogracfi
1852: [,6. - Söderhjelm y. m. 21
1853:
1854: oc11arkeologi eller Sverige-Pinlands rätts- att antingen temporärt eller enligt 84 §
1855: historia. i regeringsformen såsom ordinarie '\rara 1ä-
1856: Vid personlig undervisning, för~hör och rare vid universitetet.
1857: examina skall användas elevens språ!k, fö1·
1858: såvitt ieke ämnets heskafJ'en!het annat på- 23 §.
1859: kallar. Bland den studerande ungdomen verkar
1860: Främmande språk må såsom undervis- en eller flere tili s:jälvstyrelse berättigade
1861: ningsspräk användas vid framställning rö- studentkärer ä.vensom nationer, vilka iiga
1862: rande utländskt språk eller utlandets lit- rätt tili självstyrelse samt disciplinär myn·
1863: teratur eller andra förhållanden, så ock, dighet över sina medlemmar såsom särskilt
1864: på grund av dispens, då undervisning med- är stadgat.
1865: delaH av utländsk lärare, som förordnats
1866:
1867:
1868:
1869:
1870: Lag
1871: om verkstä.llighet av lagen angående grunderna för Helsingfors universitets
1872: organisation.
1873:
1874: I enlighet med Riksdagens bcslut varder härmed stadgat:
1875:
1876: 1 ~. lärare äro jämväl skyldiga att draga :för-
1877: De fasta och föränderliga ordinarie pro- so:t~g om meddelande av den i 1 mom.
1878: :fessurer, som för närvarande finnas vid nämnda undervisningen.
1879: Helsingfors universitet, inrättas i mån av l<~ör såvitt grundläggande undervisning
1880: behov såsom fasta och föränderliga. på svenska språket härutöver erfordras i
1881: examensämnen, examina, förllör och skrift-
1882: liga övningar inbegripna, och den under-
1883: 2 §. visningsverksamhet, som åligger de extra-
1884: Vid den omorganisation, som i 1 § sägs, ordinarie professorerna och docenterna i
1885: skall bestämmas, att innehavarna av 24 tjänsten, ej därtill förslår, skall studeran-
1886: fasta ordinarie och 1 fast extraordinarie dena beredas extra undervisning, som av
1887: professur skola draga försorg om medde- lmiversitetslärare eller tilläventyrs utom.
1888: lande av den svenskspråkiga undervisning universitetet stående annan kompetent per-
1889: vid universitetet, varom stadgas i 21 § som mot skild ersättning meddelas på
1890: 3 mom. av lagen angående grunderna för svenska språket. För ändamålet skall i
1891: universitetets organisation. Såsom läro- stats:förslagct upptagas nödigt anslag.
1892: område för dessa professurer skall vid ifrå- Vad ovan i 3 momentet är stadgat sk:::ll
1893: gavarandc omorganisation fastställas ett i:iga matsvaranele tillämpning med avseende
1894: läroämne av eentral eller eljest viktig he- å den personliga nndervisningen för de
1895: tydelse. Inom gränserna för statsförslaget svenskspråkiga studerandena samt deras
1896: kunna även andra professurer inrättas för examina oeh förhör i de examensämnen, i
1897: här avsedd undervisning. vil!ka svenskspråkig undervisning ej med-
1898: De svenskspråkiga extraordinarie perso- delas och vederbörande lärare icke förmår
1899: nelia professorerna, doeenterna oeh övriga meddela sådan undervisning på svenska.
1900: 22 I,G. - Helsingin yliopiston järjestysmuodon pernsteitten muuttaminen.
1901:
1902: 3 §. ringen med förslag, som avse ordnande av
1903: . De ordinarie och extraordinarie profes- den svenskspråkiga undervisningen eller
1904: sorcr, å vilka ankommer att meddela i 2 § utbildning av iärare ,till tjänst, vars inne-
1905: 1 mom. omförmäld svenskspråkig under- havare är skyldig att undervisa på svens]i:a
1906: visning, sammankomma tili gemensamma språket; samt
1907: konferenser, vid villm förihandlingarna le- 8. besluta om utgivande av de stipen-
1908: das . av en därtill bland dem för tre tår i dier och andra. undcrstöd, vilka uttryckli-
1909: sändcr utsedd professor eller, vid förfall gen äro förbehållna svenskspråkiga elever
1910: för denne, av en för lika .lång tid utsedcl eller beträffande vilka avgörandet jä;mlikt
1911: crsättare. förordning, rcglemente, instruktion eller ibe-
1912: Sådan konferens äger att, med avvikelse slut ankommer å konferenscn.
1913: från vad i 9, 10, 14, 16, 18 och 25 §§ av Angående handläggningcn av ärenden
1914: lagen om grunderna för Helsingfors uni- vid den i 1 mom. nämnda konferensen, så
1915: versitet är -stadgat, handlägga följande ock sokande av ändring i konferensens be-
1916: jämlikt sagda lag annars å konsistorium slut lände i tillämpliga delar till efterrät-
1917: cller falmltet ankommande ärenden: telse, vacl om konsistorium oe<h fakultet är
1918: 1. upprätta tjänsteförslag till besättande stadgat. Beträ!ffande konferensen hör till-
1919: av i 2 § 1 m01n. omförmiilda professurer; lämpas vad i 13 och 14 ~§ av språklagen
1920: 2. uppgöra förslag om b~behållande eller är stadgat.
1921: ändring av för svenskspråkig undervisning I 1 mom. av clenna paragraf omförmälda
1922: inrättacl föränderlig professurs läroområde, professorer taga inom konsistorium eller
1923: ävensom avgiva i 2 § 6 mom. förutsa,tt ut- fakultet icke del i handläggningen av så-
1924: låtandc; dana i punkterna 1-8 av 2 mom. om-
1925: nämnda ärenden, vilka angå den finsk-
1926: 3. göra förslag om utnämning av perso-
1927: språkiga undervisningen eller för den-
1928: neli extraordinarie professor för svenSk-
1929: summa inrättacle tjänster eller finsktalande
1930: språkig undervisning;
1931: elever.
1932: 4. göra förslag om utnämning av docent
1933: för svenskspråkig unclervisning, så ock upp- 4 §.
1934: rätta tjänsteförslag till hesättande av lärar- Här ovan i 3 § nämnd ordförande och
1935: tjänst, vars innehavare utnämnes av kan- hans ersättare äro medlemmar av det i 8 §
1936: slcr, såframt tjänstens ändamål är att mcd- av lagen om universitetets organisation om-
1937: dela svenskspråkig undervisning ; förmälda mindre konsistoriet, likväl . med
1938: 5. utnämna de för svenskspråkig under- beaktande av vad i sista momentet av före-
1939: i·isning erforderliga lärare, :vilkas utnäm- gående paragraf stadgas.
1940: nande eljest sknlle ankomma å mindre lmn-
1941: sistorium, ävensom tillsätta lärare, som er-
1942: fordras för den i 2 § 3 mom. omförmälda 5 §.
1943: cxtra svenskspråkiga underviqningen ; För er'hållande av universitetslärartjänst
1944: 6. avgiva utlåtande i anleclning av be- eller ~befattning fordras, att sökanden till
1945: svär över tjänsteförslag till besättande av tjänsten eller befattningen fullständigt be-
1946: sådan tjänst, vars ändamål är att meddela härskar finska eller svenska språket i en-
1947: svenskspråkig undervisning; lighet därmed, på vilket språk han äger
1948: 7. övervaka den svenskspråtkiga under- meddela undervisning.
1949: Yisningen samt avgiva utlåtanden eller av Den språkkunskap, som bör fordras av
1950: eget initiativ genom kansler ingå till rege- utan ansökan utnämnd eller personell ordi-
1951: I,6. - Söderhjelm y. m. 23
1952:
1953: narie professor, bestämmes i samband med 7 §.
1954: dennes utnämning. Vad i denna lag är stadgat om fakultet
1955: Angående den språkkunskap annan inne- gäller även sektion.
1956: :havare av tjänst eller befattning vid uni-
1957: versitetet än lärare hör äga, stadgas genom 8 §.
1958: förordning. Härigenom upphäves hugen den 14 juli
1959: I denna paragraf föreskriven språkkun- 1923, om genomförande av lagen angående
1960: skap :fordras icke av 1ektor i' utländskt grunderna för Helsingfors universitets or-
1961: språk. ganisation.
1962: 9 §.
1963: 6 §. Närmare bestämmelser om verkställig.het
1964: Denna lag ve1•kar ej ändring i avseende av lagen av denna dag, om ändring av
1965: å härförinnan utnämnd personeli extra- lagen angående grunderna för universitets
1966: ordinarie professors rätt att själv bestämma organisation, så ock av denna lag utfärdas
1967: sitt undervisningsspr'åk. genotn förordning.
1968:
1969:
1970: Helsingfors den 12 :Lebruari 1935.
1971:
1972: J. 0. Söderhjelm. Johu Österholm.
1973: 24
1974:
1975: I,G. - Lak. al. N :o 6.
1976:
1977:
1978:
1979:
1980: Söderhjelm y. m.: EhdotM' laiksi, muutoksista lake'ift Hel-
1981: sifl.gin yliopiston järjestysmuodon pero:steista, ,ia liJ!ikt;:f
1982: sanotun lain toimeenpanosta.
1983:
1984:
1985: Ed u s kun n a H ~.
1986:
1987: Hallitus peruutti 1934 vuoden valtiopäi- hu()mioon, ellei ui~tä aloitetietä uudisteta.
1988: ville Helsingin yliopiston järjestysmuo- Tämän johdosta ovat allekirjoittaneet laa~
1989: dosta antamansa esityksen myöhemmin, ja tineet la:kialoitteen, joka Takentun samoill<~
1990: samasta asiast·a ylimääräisille valtiopäiville perusteille kuin hallituksen ylim7i.äräisiUe
1991: jätetty esitys ei tullut loppuun käsitellyksi. valtiopäiville jättämä esitys.
1992: Uutta esitystä ei yliopist<Ykysymyksestä tois- Edellä esitetyn nojaHa ehdotamme,
1993: taiseksi ole eduskunnalle annettu. Näin
1994: ollen on ma,hdollista, ettei niitä periaat- että Eihwsku1tta hyviiksyisi seuraa-
1995: teita, joille aikaisemmat esitykset rakentui- vat lakiehdotttkset:
1996: vat, enää voida ottaa asian käsittelyssä
1997:
1998:
1999:
2000: Laki
2001: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteista annet\Ul lain muUittam.isesta.
2002:
2003: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten Helsingin yliopiston järjestys-
2004: muodon perusteista 14 pä.ivänii heinäkuuta 19·23 annetun lain 18, 21, ja 23 § seuraa-
2005: 1
2006:
2007:
2008:
2009: vasti:
2010: 18 §. 21 §.
2011: Ko1me vuotta enn~mkuin •vaihtuvan pro- Opetuskielenä yliopistossa on suomi ja
2012: fessorinviran haltija saavuttaa säädetyn ruotsi.
2013: eroamisiän., on suuren konsistorin tehtävä Suomen ikielellä annetaan opetusta •kai-
2014: ehdotus si1tä, mitä opetusalaa sellaisen vi- kissa ,tutkintoaineissa.
2015: ran on edustettava viran uuden haltijan Niitä ylioppilaita va·:den, joiden äidin-
2016: aikana, älköönkä opetusalan va1hdosta cll- kielenä on ruotsi, jäTjestetään opetusta
2017: dotettalko, ellei siihen ole pätevää syytä. Sa- ruotsin kielellä, niinkuin siitä erilkseen sää-
2018: moin on meneteltäv:ä, niin ·pian kuin täl- detä;än. Ruotsin kieltä. voidaan myoo käyt-
2019: lainen professorinvi·rka eron tai kuoleman tää opetuskielenä, milloin opetusaineena on
2020: johdosta on tullut avoimeksi. Kun va1tio- Suomen ruotsi tai Skandina-vian maiden
2021: neuvosto on asian ratkaissut,, meneteitälköön kielet, .näiden kirjallisuus tai niihin liittyvä
2022: v~ran täyttämis.essä niinkuin 17 § :ssä on kansa- ja muinaistiede taikka 1RuotRi-Suo-
2023: säädetty. men oikeushistoria.
2024: I,G. - Söderhjelm y. m. 25
2025:
2026: Henkilökohtaisessa opetuksessa, kuulUste- muodon 84 §:n mukaan Yakinaisesti, olc-
2027: luissa ja tutkinnoissa on käytettävä· oppi- ma:ari; opettiljaila y:lioiii.'ltossa.
2028: laan kieltä, ellei aineen. laa.tu. toisin vaadi.
2029: Vierasta kieltä saatlikoon opetuskielenä z:~ §.
2030: käyttää ul!komaankieltä tai kirjallisuutta tai Opiskelevan nuorison keskuudessa toimii
2031: muita ulkomaan oloja esitettäessä, niin y:ksi tai ,useampia itsehallintoon oikeutettuja.
2032: myös, eri.Va.pautwksen nojalla, milloin ope- ylioppilaskuntia samoin kuin osrukuntia,
2033: tusta antaa ul!komaalainen opettaja, joka joilla on oikeuS Hsehallintoon ja jäsentensä
2034: on mäliJrätty, joko tila.päisesti tai hallitus- kurinpitovaltaan kuten erikseen on sää-
2035: detty.
2036:
2037:
2038:
2039:
2040: Laki
2041: Helsingin yliopiston järjestysmuodon perusteista annetun lain täytäntöön.
2042: panosta.
2043:
2044: Bduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
2045:
2046: 1 ~- Mikäli: tämän lisäksi tarvitaan valmista-
2047: Helsingin yliopistossa nykyään olemassa- vaa opetusta ruotsin kielellä tutkintoai-
2048: olevat kiinteät 'ja vaihtuvat varsinaiset rpro- neissa, tutkinnot, kuulustelut ja kirjalliset
2049: fessQrinviTat järjestetään uudeLleen tarpeen haDjoitwkset tähän luettuina, eikä y,Jimäii-
2050: mukaan kiinteiksi ja vaihtuv~ksi. räisten professorien ja dosenttien virka-
2051: velvollisuuden mukainen opetustoiminta tä-
2052: 2 §. hän •riitä, on opiskelij.oille hankittava yli-
2053: Siinä järjestelyssä, jaka mainitaan 1 määräistä O}Jetusta, jota yliopiston opetta-
2054: §:ssä, määrätään, että 2"1 varsinarisen ja 1 jat tai muut yliopiston ulkopuolelta eh:kä.
2055: ylimääräisen kiinteän professorinviran ;hal- saatavat pätevät henkilö,t erityisestä kor-
2056: ti;jan on huolehdittava yliopiston järjestys- vauksesta antavat ruotsin kielellä. Tätä
2057: muodon perusteita koskevan lain 21 §:n varten on valtion tulo- ja menoa.rvioon otet-
2058: 3 momentissa säädetyn ruotsinkielisen ope- twva :tarpeellinen mää,rä.ra,ha.
2059: tuksen antamisesta yliopistossa. Näiden lVI:itä edellä 3 momentis.'la on säädetty,
2060: professorien opetusalaksi on ·'!nl'heena1ai- noudatettakoon vastaavasti henkilökohtai-
2061: sessa. järjestelyssä, mää•rättävä keskeinen tai sessa opetukseS&V niissä tutkintoaineissa,
2062: muuten tä:vkeä opetusaiue. Tulo- ja meno- joissa .ei anneta ruotsinkielistä opetusta ja
2063: a:rvion rajoissa voida.a.n .perustaa myöskin joissa asianomainen opetta.ja ei voi antaa
2064: muita professorinvirkoja tässä tarkoitettua tällaista opetusta ruots·iksi.
2065: opetusta varten.
2066: Ruotsinkieliset ylimääräiset henkilökoh- 3 §.
2067: taiset p.rofessorit, dosent1t ja muut opetta- Ne varsinaiset ja y:limiiliräiset ::professo-
2068: jat ovat myöskin velvolliset huolehtimaan rit, joiden tehtä:vänä on 2 §:n 1 momeu-
2069: 1 momenti'3Sa mainitun opetuksen antami- tissa mainitun ruotsi,nkielisen opetuksen an-
2070: sesta. taminen, kokoontuvat yhteisiin kokouksiin,
2071: 26 l,G. - Helsingin yliopi·sfon järjestysmuodon perusteitten muuttaminen.
2072:
2073: joi&>a puhetta j()lhtaa heidän keskuudestaan tarkoitetut nimenomaan ruotsinkielisiä oppi-
2074: tälhän toimeen kolmeksi vuodeksi valitse- . laita vaTten, tai joista päättäniilnen asetus-
2075: mansa . pTofessori tahi, hänen estyessään, ten, ohj.e- tai johtosääntöjen taikka päätös-
2076: yhtä pitkäksi aja!ksi valittu VB!I'amies. ten mtukaan säädetään kokouksen tehtä-
2077: Tämän kokouksen ,tehtävänä on, poiketen vi\Jksi.
2078: siitä, mitä Helsingjn Ylio-piston järjestys- Asiain käsittelystä 1 momentissa mrumt-
2079: muodon perusteista annetun lain 9, 10, 14, tussa. kokouksessa on soveltuvin kohdin voi-
2080: 16, 18 ja 25 §:ssä on säädetty, käsitellä massa, mitä konsistorista ja tiedekumcista
2081: seuraavat mainitun lain· mukaan ikonsisto- on säädetty. Kokouksen suhteen on sovel-
2082: rin tai tiedekruman tehtäviin muuten ikuu- . lutettava kielain 13 ja. 14 §:n säännöksiä.
2083: lm'1Ut asiat: 'l'ämän P.Y"kälän 1 momentissa mainitut
2084: :1. tehdä. virkae:hdotukset 2 §:n '1 mo- p.rofessorit eivät konsistorissa tai tiedekun-
2085: mentissa mainittujen professorinvi:dwjen nas.'*li ota osaa .2 momentin 1-8 [wh.dassa
2086: täyttämiseksi; mainittua. laatua olevien suomenkielistä
2087: 2. whdä ehdotus ruotsinlkielistä opetusta opetusta. taikka sitä varten olevia vilrkoja
2088: varten asetetun vaihtuvan :professorinviran tahi suomenkielisiä oppilaita koskevien
2089: opetusaJan p,r--sy.ttä.misestä ennallaan tahi asioiden käsittelyyn.
2090: vaib.tamisesta sekä antaa 2 §:n 16 momen-
2091: tissa edellytetty lausunto; 4 §.
2092: 3. tehdä ehdotus henkilökdl1tais-en yli- Edellä 3 §:ssä mainittu puheenjohtaja
2093: määräisen professorin nimittämisestä ruot- ja hiinen varami:ehensä ovat yliopiston jär-
2094: sinkielistä opetusta varten; jestysmuodlosta annetun ilain 8 §:ssä mai-
2095: 4. tehdä ehdotus dosentin nimittämisestä nitun pienen konsistorin jäseniä, kuitenkin
2096: ruotsinkielistä opetusta varten, niin myös huomioonottaen mitä edellisen pykälän vii-
2097: tehdä virkaehdotu.s opettajanvirkaan, johon meisessä momentissa. on säädetty.
2098: kansleri nimittää, jos viran twrkoituksena
2099: on ruotsinkielisen opetnksen antam~nen ; 5 §.
2100: 5. nimittää ne ruotsinkielistä opetusta Pääsemistä varten yliopistonopetta:janvir-
2101: varten tarvittavat op.ettajat, joiden nimit- kaan tai -toimBCn vaaditaan, .että virkaan'
2102: täminen muuten kuuluisi pienelle konsis- tai toimeen py,rkivä täydellisesti hallitsee
2103: torille, selkä määrätä 2 ·§:n 3 momentiSsa suomen tai ruotsin ikie1tä riippuen siiJtä,
2104: mainittua ylimä:Wräistä ruotsinkielistä ope- kummalla kielellä hänen on annettava ope-
2105: tusta varten tarvittavat opettajat; tusta.
2106: 6. a.ntaa lausuntonsa virkaehdotuksesta Ilman hakemusta nimitetylle tai henkilö-
2107: tehdystä vaJituksesta, joka koskee sellaistm kohtaiselle varsinaiselle professorille asetet-
2108: viran täyttämistä, minkä tarkoituksena on tavat kielitaitovaatirrnu:kset ratkaistaan yh-
2109: ruotsinkielisen opetuksen antaminen; teydessä hänen nimittämisensä kanssa.
2110: 7. valvoa .;ruotsinkielistä opetusta sekä Yliopiston muiden viran tai toimen hal-
2111: antaa lausuntoja tai amasta aloitteestaan tijain kuin op.ettaja:in kielitaidosta sääde-
2112: kanslerin ikautta ha:llitu'kselle tehdä ehdo- tään asetuksella.
2113: tuksia, jotka tarkoittavat ruotsinkielisen Tässä pykälässä sää.dettyä. kielitaitoa ei
2114: opetuksen järjestelyä tai opettajain valmis- vaadita viera.iden kielten lehtoreilta.
2115: tusta sellaiseen v.i!rkaan,. jonika 1haltijan
2116: tulee antaa opetusta ruotsin kieleJilä; sekä 6 §.
2117: 8. päättää seHaisten stipendien ja mui- 'Tämä laki ei muuta tätä ennen nimi-
2118: den apurahojtm antamisesta, jatka ovat tettyjen henkilökohtaisten ylimä.ä.räisten
2119: I,c. - Söderhjelm y. m. 27.
2120:
2121: professorien oikeutta itse mää·rätä opetus- maanpanosta 14 päi>'änä he:inä!lnmta 1923
2122: kielensä. annettu la:ki.
2123: 7 §.
2124: Niitä tässä laissa on sääd€tty tiedekun- 9 §.
2125: nasta, on voimassa myös osastosta. Tarkemmat määräykset yliopiston järjes-
2126: tysmuodon perusteita koskevan lain muut-
2127: 8 §. tamisesta tänä päivänä annetun lain sekä
2128: Täten. kumotaan Helsingin yliopiston jär- tä!män · lain . täytäntöönpanosta annetaan
2129: jestysmuodon ·perusteita koskevan lain voi- asetuksella.
2130:
2131:
2132: HeJsirrigi_'iSä li2 päivänä helmikuuta 1935.
2133:
2134: J. 0. Söderhjelm. John Österholm.
2135: 28
2136:
2137: 1,7. - Lak. al. N:o 7.
2138:
2139:
2140:
2141:
2142: Kivioja: Ehdotus laiks·i neuvoa-antavan kansanääne.~tyk
2143: sen toimeenpwnemise-sta rangaistusten koventmnisen Bel-
2144: 1Jittämisetksi.
2145:
2146:
2147: E d u s k u n n a ll e.
2148:
2149: Kun tuon tuostakin sekä hallitus että miesten vaali suoritetaan yhtenä päivänä--
2150: yksityiset edustwjat ovat, kiinnittäessään riittää aikaa vaalipaikalla muuhunkin toi-
2151: huomiota yhä lisääntyvään rikollisuuteen meen, olisi mielestäni sallittava kan,<;alle ti-
2152: ja sen vaatimiin ·vanlkilamenoihin ja tähän- laisuus vastata, onko kuolemanrangaistus ja
2153: astisiin huonoihin tuldksiin, joutuneet eh- raipparangaistus sen oikeustajunta:a vas-
2154: dottamaan rangaistusten koventamista, jol- taava. Ainakin rahvaan keskuudessa tull'-
2155: laisesta tällä kertaa muuallakin sivistys- temukseni mukaan on valla!lla se käsitys,
2156: maissa näyttää olevan kysymys, ja kun la- että varkaille olisi kaikinpuolin paras ja
2157: kien pitää vastata ikoko 'kansan enemmistön parantava vaikutus raipparangaistuksella.
2158: oikeustajuntaa, eikä vain vapaamielisten Tähän nä!hden ehdotan,
2159: edustajain ja juristien, ja kun kokemus
2160: osoittaa, että kahtena edustajavaalipäivänä että Eduskunta hyväksyis·i na~1t
2161: - sen sijaan että presidentin valitsija- ku7tl1tvan lakiehdotulcsen:
2162:
2163:
2164:
2165: Laki
2166: neuvoa-antavan kansanäänestyksen toimeen panemisesta rangaistusten koventamisen
2167: selvittämiseksi.
2168:
2169: Eduskunnan pää<töksen mukaisesti sää:de tään täten:
2170:
2171: 1 §. 3 §.
2172: Ensi edustajanvaalien yhteydessä pan- Xänestyslipussa esitetään vastattavaksi
2173: naan toimeen kansanäänestys sen selvittä- korkei'lltaan kahteen seuraavista kolmesta
2174: miseksi, onko kuolem·anrangaistus ja raip- kysymyksestä :
2175: parangaistus otetta;va 'käytäntöön vai eikö. , 1) onko kuolemanrangaistus laistakin
2176: poistettava;
2177: 2 §. 2) onko kuolemanrangaistus todella otet-
2178: Oikeutettu äänestämään on jokainen tava käytäntöön;
2179: Suomen kansalainen, jolla samalla kertaa 3) onko raipparangaistus säädettävä
2180: on äänioikeus edustajanvaaleissa. suunnilleen entisessä 'laajuudessaan.
2181: 1,7. - Kiv.ioja. 29
2182:
2183: Xänestys suoritetaan me:rikitsemällä viiva 4 §.
2184: niihin korkeintaan kahteen äänestyslipun Tarkemmat määräykset tämän Jain täy-
2185: neliöön, joissa esitettyihin kysymyksiin täntöönpanosta voidaan antaa asetuksella
2186: .äänestäjä tahtoo vastata myönteisesti.
2187:
2188:
2189: Helsingissä helmikuun 9 p :nä 1935.
2190:
2191: Vilho H. Kivioja..
2192: 30
2193:
2194: I,s. - Toiv. al. N :o 1.
2195:
2196:
2197:
2198:
2199: Vilhula. y. m.: Suomen- ja ruotsinkielisten valtion omista-
2200: mien oppikoulujen luvun järjestämiseksi hailitusmuodon
2201: tarkoituksen ja hengen mukaiseksi.
2202:
2203:
2204: E d u s k u n n a ll e.
2205:
2206: Nykyisin aletaan maassamme jo yleisesti kuin ruotsinkielistä asukasta kohti. Tällä ta-
2207: tunnusta;a, että virkamiehistöä ja sivisty- voin on siis valtio ylläpitänyt vuosi vuodelta
2208: neistöä olisi kasvatettaJVa oppikouluissa ja sdlaista epäkohtaa, että virkamiehistön ja
2209: yliopistoissa sillä kielellä, jolla tämä kan- sivistyneistön kasvatus on a:lusta lähtien
2210: sanosa tulee yhteiskuntaa palvelemaan. suuntautunut kielellisessä suhteessa epäoi-
2211: Tästä seuraa, että myöskin oppikoululaitok- keudenmukaiselle linjalle ja aiheuttanut,
2212: sen nykyisiin kielioloihin olisi saatava oleel- syystä kylläkin, jatkuvasti ankaraakin :H'-
2213: lisia muutoksia. vostelua. Ja myönnettävä onkin, ettei ruot-
2214: Tämä voidaan todeta kun mainitaan, että sinkielisen väestönosan todellinen oppikou-
2215: esim. lukuvuonna 1930--31 olivat valtion lutarve voi olla yli 2 Yz kertaa, suurempi
2216: kustannukset suomenkielisissä valtion oppi- asukasta kohti kuin suomenkielisen väestön
2217: kouluissa ja yksityisissä oppikouluissa yh- oppikoulutarve. Tämä ei myöskään voi olla
2218: teensä 95,144,1.32 markkaa ja vastaavissa hallitusmuodon tarkoituksen ja hengen mu-
2219: ruc.tsinkielisissä (Maarianhaminan k<~nlua kaista.
2220: lukuunottamatta) 27,016,744 markkaa eli Allekirjoittaneet pitävätkin tiirkeänä, ettii
2221: prosenteissa lausuttuna suomalaisissa kou- valtion toiminta tässä kohden hetimiten oh-
2222: luissa 77.o % ja ruotsalaisissa kouluissa jataan terveelle ja oikeudenmukaiselle poh-
2223: 22.1 %. Myöhemmin on tämä suhde py- jalle ja Bttä valtiovallan taholta ryhdytään
2224: synyt jokseenkin samanlaisena. siis a.sia:n suhteen tarpeellisiin toimenpitei-
2225: Hallitusmuodon 14 § :n 3 momentin mu- siin. Epäkohdista päästäisiin csim. siten,
2226: kaan tulisi valtion kuitenkin tyydyttää suo- että valtion omistamia ruotsinkielisiä oppi-
2227: men- ja ruotsinkielisen väestön sivistystar- kouluja yhdistdtäisiin suomenkielisiin tai,
2228: peita samanlaisten perusteiden mukaan. Jo mi"!sä se ei ole ma:hdollista, muutettaisiin
2229: edelläolevat numerot osoittavat, että näin ei suonwnkielisiksi. Kun tämä tehtäisiin as-
2230: ole menetelty käytännössä. ,Ta vielä räi- teettain määräajan kuluessa, ei se tuottaisi
2231: keämmin ilmenee tämä seikka jos valtion sanottavampia vaikeuksia. Lisäksi voidaan
2232: oppikoulukustannukset lasketaan kutakin mainita, että yksityisten ruotsinkielisten op-
2233: erikielistä asukasta kohti. Ne nim. olivat lu- pikoulujen nauttimi-cn valtiomvustusten
2234: kuvuonna 1930-31 83 markkaa kutakin määrä oli lukuvuonna 19G0--31 kokonaista
2235: maan ruotsinkielistä asukasta kohti, mutta 8,9'29,227 markkaa eli lähes 10% kaikkien
2236: vain 31. r markkaa kuta!kin maan suomenkie- suomenkielisten oppikoulujen valtiolle ai-
2237: listä asukasta kohti eli siis suomenkielistä heuttamista kustannuksista. Jos väestösuh-
2238: asukasta kohti yli 2 ~/2 kertaa. vähemmän teet taikka varsinaisen ruotsinkielisen väes-
2239: I,s. - Vilhula y. m. 31
2240:
2241: tön todellinen virkamies- ja toimihenkilö- ettei hallitus vaZmistaisi kiireelli-
2242: tarve otetaan arvioinnin lähtökohdaksi, niin sesti esz:tyksen stwmen- ja ruotsinkie-
2243: olisi todennäköisesti valtion: kannatettava listen valtion omistamien oppikoulu-
2244: ruotsinkieli<>iä oppikouluja suunnilleen siis jen luvnn järjestämiseksi hallitu.~
2245: sen verra.n l~uin yksityisi:lle ruotsinkieli<;ille mtt'Odon tm·koitnksen ja hengen mu-
2246: oppikouluille on tähän saakka valtion va- kaiseksi joko silmälläpitäen erikielis-
2247: roja myönnetty. ten väestönosien suhteellista asukas-
2248: Edellä esittämilläunme perusteilla ehdo- määrää tai niiden todellista virka-
2249: tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä- mies- ja toimihenkilöta1·vetta.
2250: väksi toivomuksen,
2251:
2252: Hdsingissä helmikuun 12 päivänä 1935.
2253:
2254: T. N. Vilhula. Juha,ni Leppälä.
2255: V. A. Heiskanen. J. Takala.
2256: P. V. Heikkinen. M. 0. Lahtela.
2257: 32
2258:
2259: !,9. - Toiv. al. X:o 2.
2260:
2261:
2262:
2263: Helo y. m.: Esityksen antamisesta laiksi ~kvintO!bn
2264: oikeuttamisesta valitsemaan tuomiokuntansa kihlakun-
2265: nantuomarin.
2266:
2267:
2268: E d u s k u n n a ll e.
2269:
2270: Tuomarinvirkaan nimittåmisessä nouda- joita yleiseltä kannalta katsotaan tarpeelli-
2271: tetaan maassamme erilaista menettelyä siksi. Tuomarinvil'kaR!ll nimittämmtä ei peri-
2272: kaupunki- ja maalaiskuntiin nähden. Kau- aatteessa ole katsottu valtakunnalliseksi
2273: pungeilla on tässä suhteessa itsemääräämis- asiaksi, koska niin ei ole menetelty kaupun-
2274: oikeus siten, että kussakin kaupungissa kikuntiin näiliden. Sentähden olmi mieles-
2275: kaupunginvaltuusmiehet valitsevat tuomarit tämme syytä jo myöntää maalaiskunnille
2276: eli neuvosmiehet ja näin valituille on maa- tässä suhteessa samat oikeudet kuin on
2277: herran annettava virkaan valtakirja, jos kaupunkikunnilla, siis itse valita tuoma-
2278: valittu täyttää muodolliset kompetenssivaa- rinsa. Valitseminen olisi luonnollisesti ·jätet-
2279: timukset. Maaseudun tuomarit nimittää tävä lmnnanvaltuutetuillc, kuten on asian-
2280: sitävastoin korkein oikeus hovioikeuden te- laita kaupungeissa, tai näiden edustajille si-
2281: kemän virkaehdotuksen perusteella. Kun- ten: kuten maaluiskuntien kunnallislain III
2282: nallinen itsemääräämisoikeus on siten kau- luvussa on kuntien yhteistoiminnasta sää-
2283: punkikunnilla suurempi kuin maalaiskun- detty tai jollakin muulla tätä varten eri-
2284: nilla. EWi näin on ollut asianlaita aikai- koisesti määrättävällä tavalla. Asian \käy-
2285: sempina aikoina, on kyllä historiallisesti tännöllinen järjestely tuskin aiheuttanee
2286: ymmärrettävissä. 'Niaalaiskunnat olivat ke- vaikeuksia. Asianomaisen maaherran tehtä-
2287: hityksessä siinä määrin jälellä kaupunkeja, väksi jäisi valvoa, että vaalitoimitus tapaih-
2288: ettei niille yleensä katsottu voitavan myön- tuu oikeassa järjest)"ksessä sekä antaa val-
2289: täii itsemääräämisoikeutta vähänkin tär- ta!kirja virkaan valitulle, jos tämä täyttää
2290: keä.mmissä asioissa, vaan pidettiin niitä kelpoisuusvaatimukset.
2291: valtion holhouksen alaisina ja on helposti Edelläesitetyillä perusteilla ehdotamme
2292: käsitettävissä, että näin meneteltiin siksi eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
2293: arkaluontoisessa ja merkityksellisessä asiassa
2294: kuin tuomarin valitseruisoikeuteen nähden. että hallitus valmistaisi ja edus-
2295: Suhde kaupunki- ja maalaiskuntien kehi- kunnalle antaisi lakiesityksen, jonka
2296: tyksessä on nykyään kuitenkin entistä mukaan maalaiskunnat saisivat oi-
2297: enemmän muuttunut. Ei ole enää syytä keuden valita tuomiokuntansa kih-
2298: pitää eroa kunnalliseen itsemääräämisoikeu- lakuntatuornm-in samojen periaattei-
2299: teen nähden siinä määrin kuin aikaisem- den mukaan, joita noudatetaan kau-
2300: min. 1\'Iaalaiskuntien kehittyessä on niiden punkilmnnissa nenvostomiehiä valit-
2301: itsemääräämisoikeutta jatkuvasti lisättävä taessa.
2302: luonnollisesti kuitenkin niissä rajoissa,
2303:
2304: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1935.
2305:
2306: Johan Helo. Matti Lepistö. Urho Kulovaara.
2307: Jalmari Linna. Jussi Lonkainen. Yrjö Wellmg.
2308: K. Hakala. Aleksi Aaltonen. Yrjö Räisänen.
2309: Hilja 'Pärssinen. Aino Lehtokoski.
2310: •• ••
2311:
2312: VALTIOPAIVAT '
2313:
2314:
2315:
2316:
2317: 19 3 5
2318:
2319:
2320: LIITTEET
2321: II
2322:
2323: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
2324: TOIVOMUSALOITTEET
2325:
2326:
2327:
2328:
2329: HELSINKI 1935
2330: VALTIONEUVOSroN iKIIRJAJPAINO
2331:
2332: 5
2333: Valtiollista kiihoitusta, painovapautta, lippujen käyttöä,
2334: ulosottolakia, vankeja y. m. koskevia laki- ja
2335: toivomusaloitteita.
2336: 37
2337: II,1. - Lak. al. N :o s.
2338:
2339:
2340:
2341:
2342: Räisänen y. m.: Ehdotus laiksi valtiolle ja yhteiskunn.allc
2343: vahingoUisen kiihoituksen ehkäisemisestä amnetun l<tin
2344: kumoamisesta.
2345:
2346:
2347: E d u s k u n n a ll e.
2348:
2349: Kun laki valtiolle ja yhteiskunnalle va- toimesta saatettiin lain vahvistamisen yh ..
2350: hingollisen kiihoituksen ehkäisemisestä sää- teydess'ä julkisuuteen jonkinlaisia ohjeita
2351: dettiin, niin se tehtiin etupäässä siHä pe- siitä, mikä lain tarkoitus oli oleva. Onkin
2352: rusteella, että siten saataisiin paremmat ta- ilmeistä että Jain soveltaminen on erittäin
2353: keet liioitellun ja räikeän sekä suullisen vaikea etenkin niissä tapauksissa, joissa
2354: että kirjallisen yhteiskuntavastaisen arvos- syyte on aiheutunut suullisesta ,esityJksestä,
2355: telun hillitsemise~ksi. Laki oli ehdotettu vä- jonka rikollisuuden toteaminen ja arvostele-
2356: liaikaiseksi ja sen voimassaoloaika päätty- minen voi perustua sellaisten alempien po-
2357: väksi vuoden 1935 lopussa. Tässä laissa liisiviranonraisten kuulemaan, joilta ei voida
2358: esiintyvät kaikki ne erikoispiirteet, jotka edellyttää tällaiseen vaikeaan toteamiseen
2359: poikkeuslaeille ovat ominaisia. Laajoine ja arvostelemiseen tarpeellista kykyä.
2360: rangaistusasteikkoineen (ja vangitsemisoi- Kun kaiken lisäksi syytteen nostaminen
2361: keuksineen) sen käytäntöön soveltaminen eräissä tapauksissa riippuu asianomistajan
2362: ei ole voinut muodostua tasapuoliseksi eikä suostumuksesta, niin räi'keäkin lain rikko-
2363: aina kohtuulliseiksikaan. Tämä on helposti mus voi jäädä tä1laisen suostu~m1ksen puut-
2364: ymmärrettävää senk~n täihden, että sen seikan teessa rankaisematta ja päinvastoin ver-
2365: arvosteleminen, mitä on pidettävä valtiolle rattain lievä rikkomus tulla Hiankin anka-
2366: ja yhteiskunnalle vahingoUisena kiihoituk- rasti rangaistuksi.
2367: sena, perustuu asian luonteesta johtuen ai- Huomioonottaen kaikki nämä lain sovel-
2368: van liian suuressa määrin subjektiiviseen tamisessa havaitut epäkohdat sekä sen, että
2369: käsitykseen, jo:k:a eri tuomioistuimissa voi poliittinen ilmapiiri on yleensä viime ai-
2370: olla ja onkin kovin erilainen. Lain väliai- koina tasaantunut, ovat allekirjoittaneet
2371: kaisesta luonteesta johtuu, että yhtenäisen sitä mieltä, että tämän lain voimassaoloaika
2372: ja objektiivisen käsityksen juurtuminen olisi ilopetettava tämän vuoden lopussa.
2373: siitä, mitä on kussakin tapauksessa pidet- Ehdotuksemme hyväksyminen on puolletta-
2374: tävä tämän lain mulkaan rangaistavana te- vissa jo senkin tähden, että haUituksen esi-
2375: kona, on varsin vaikeaa. tyksessä elh:dotettiin laki olemaan voimassa
2376: Se vajaan vuoden aika, minkä laki on vain tämä vuoden loppuun.
2377: ollut voimassa, on ollut riittävä osoitta- Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdo-
2378: maan, että l'aki ei ole vastannut odotuksia. tamme
2379: Sen soveltaminen on tuottanut vaikeuksia Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
2380: siitäkin huolimatta, että oi'keuS!Illinisteriön raavan lain:
2381: 38 II,1. - Valtiolle vahingollinen kiihoitus.
2382:
2383:
2384: Laki
2385: va.ltiolle ja yhteiskunnalle vahingollisen kiiihoituksen ehkäisemisestä annetun ltrin
2386: kumoamisesta.
2387:
2388: Eduskunnan päätöksen mukaisesti sää:de tään täten:
2389:
2390: 1 § .. päivänä 1934 annettu laki on [akkaava ole-
2391: Valtiolle ja yhteiskunnalle vahingollisen masta voimassa vuoden 1935 iopusta.
2392: kii:hoituksen ehkäisemisestä !huhtikuun 14
2393:
2394:
2395: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1935.
2396:
2397: Yrjö Räisänen. Aleksi Aa.ltonen.
2398: Joha.n Helo. K. H. Wiik.
2399: Urho Kulovaara. Onni Hiltunen.
2400: 39
2401:
2402: U,2. - Lak. al. N:o 9.
2403:
2404:
2405:
2406:
2407: Annala, V. y. m.: Ehdotns laiksi paittovapatt.s1"i'kosten syyt-
2408: teeseen panosta, ja pctinokirjoUnsten tctkavarikosta ja
2409: lakkmtttamisesta.
2410:
2411: :E d u s k u n n a ll e.
2412:
2413: Yhteiskunna:lla tulee olla käytettävissään osalta harkittu poliittiselta näkökulmalta.
2414: tehokkaat kein-ot painovapauden väärinkäy- Asia, jonka pitäisi olla oikeuskysymys, on
2415: töksiä vastaan. Mutta toiselta puolen on muuttunut poliittiseksi. Seurauksena siitä
2416: yhtä tärkeää, että näitä keinoja käytetään on ollut, että poliittisille vastustajiUe laki
2417: si:llä tavoin, että ne eivät joudu palvele- ei ole ollut sama kuin !ka;nnattajille. Täl-
2418: maan mielivaltaa ja loukkaa sitä meillä lainen asiantila 'On omiansa mitä syvimmin
2419: aina voimassa ollutta rulkeellisinta oikeus- horjuttamaan lain kunnioitusta ja luotta-
2420: periaatetta, että kaikkien kansalaisten tulee musta oikeusjärjestykseen.
2421: oria lain ja viranomaisten edessä saman Muutos tässä suhteessa olisi sen vuoksi
2422: <wvoisia. Painovapausasioissakin tulisi nou- mitä pikimmin aikaansaatava. Se ei ole ilmi-
2423: dattaa vanhaa oi'keussääntöä, että lain on tenkaan mahdollista muuten, kuin .että rat-
2424: oltava kaikille sama. Tässä ikohden on kehi- kaisuvaJlta syytteen nostamisen suhteen
2425: tys meiillä kuitenkin valitettavassa mää- painova;pausrikoksesta siirretään oikeusmi-
2426: rässä kulkenut toiseen suuntaan. Niinpä on nisteriitä enemmän puolueettomalle viran-
2427: nykyisen hallituksen oikeusministeri, jonka omaiselle. Mielestämme olisi sopivinta, että
2428: on ol~ut ratkaistava - käytännön omaksu- tämä ratkaisuvalta annettaisiin valtioneu-
2429: man laintulkinnan mukaan -, milloin vi- voston oikeuskanslerille. Samalla olisi hä-
2430: rallisen syytteen alainen painovapausrikos nelle siirrettävä nykyisin oikeusministerille
2431: on tapahtunut ja syyte siis nostettava, har- painovapauslaissa ja muissa laeissa annettu
2432: kitessaan, milloin syyte on tehtävä, mieles- oikeus määrätä painokirjoituksen takavari-
2433: tämme menetellyt tacvalla, joka ei ole ollut koimisesta tai larokauttamisesta.
2434: sopusoinnussa edeHämainitsemiemme oikeus- Edellämainituilla perusteilla ehdotamme,
2435: periaatteitten :kanssa. Se on johtunut il-
2436: nwisesti siitä, että kysymystä painovapau- että Ednsktmta hyväksyisi seuraa-
2437: den väärinkiiyttämisestä on oleelLiselta van lakiehdotuksen:
2438:
2439: Laki
2440: painovapausrikosten syytteeseen pllinosta ja painokirjoitusten ta.kavarikosta. ja
2441: lakkauttamisesta.
2442: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
2443:
2444: 1 §. on m~-öskin määrättävä painokirjoituksen
2445: Syytteeseen panosta virallisen syytteen ha:W.in:totoimin tapahtuvasta takavarikoimi-
2446: alaisen painovapausrikoksen johdosta mää- sesta tai la:kkauttamisesta sanotunlaisen ri-
2447: rää valtioneuvoston oikeuskansleri. Hänen koksen perusteella.
2448: 40 II,2. - Painovapansrikokset.
2449:
2450: 2 §. 3 §.
2451: Tarkemmat määTåykset annetaan asetuk- Tällä lailla kumotaa!ll kaikki tämän lain
2452: sella. kanssa ristiriitaiset säännökset.
2453:
2454:
2455: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1935.
2456:
2457: Vilho Anna.la. K. R. Kares.
2458: R. Ailao-Kulju. L. P. Tapa;ninen.
2459: S. Honkala. A.. Somersalo.
2460: J. V. Wa.inio. ::Yrjö Kivenoja.
2461: Yrjö Schildt. Elias Simojoki.
2462: Iisa4dd Nikkola.. Bruno A. Sundström.
2463: E. A. Tuomivaara. Hilja Riipinen.
2464: 41
2465:
2466: n,:::. - Lak. al. N:o 10. '.· · ..
2467:
2468:
2469:
2470:
2471: Wiik: Ehdo&us laiksi lippujen kä~1töstä.
2472:
2473:
2474: E d u s kun n a B e.
2475:
2476: Vuoden 1934 huhtikuun 27 päivä11ä an- omiansa hankkimaan valtakunoon lipuåle
2477: nettu asetus Suomen lipun virallisesta käyt- kansalaisten keskuudessa siHe :kuuluvaa
2478: tämisestä ,sekä julkisesta liputuksesta muun- krmnioitusta.
2479: laisilla lipuilla on oleellisesti supistanut Asetuksen 4 § on tehnyt maamme suu-
2480: kansalaisille vanhastam1 kuuluvaa oikeutta rimman valtiollisen puolueen lipun käytön
2481: käyttää juhliensa tai talojensa koristarui- itse asiassa ma:hdottomaksi, vaikkei ole väi-
2482: seksi haluamiansa lippuja. On myös esi- tettykään sanotun lipun Q}evan lainvastai-
2483: tetty vakavia epäilyksiä sanotun asetuksen sen eikä myöskään esteettisessä suhteessa so-
2484: laillisuudesta. pimattoman. Tämä kielto on laajoissa työ-
2485: Näin ollen on syytä sulkea kyseessäoleva ·lärspiireissä herättänyt vilkasta ja oikeutet-
2486: asia lainsäädännön piiriin, jott•a se ei jäisi tua suuttumusta. Sanottu pykälä on sen-
2487: ainakaan vastaisesti riippumaan vaihtele- tähden, kansalaisten erästä vanhaa oikeutta
2488: vista, hahli1mollisissa piireissä ilmenevistä oikeudettomasti supista vana, jätetty iaki-
2489: suunnista. Samalla on syytä poistaa ase- ehdotnksesta pois. Sen sijaan on lisätty
2490: tuksessa olevat epäkohdat. uusi 3 §, joka sallii yleensä käyttää muita-
2491: .Allaoleva lakiehdotus rakentuu mainitun kin kuin valtakunnan lippuja, mrkäli ne ei-
2492: asetuksen pohjalle. Kun asetuksen 1 § :ssä vät niissä olevan kirjoituksen tai kuvalli-
2493: mainitaan toukokuun 16 päivä yleisenä li- sen esityksen takia l()ukka:a lakia. Aset1lk-
2494: putuspä.ivänä, huomautettakoon, että sa- sen sana:t ,tai hyviä tapoja'' on jätetty
2495: nottu päivä, joskin sitä nykyään viralli- pois, koska ne voisivat aiheuttaa mieliva:l-
2496: sesti vietetään armeijan lippupäivänä, ylei- taisia tulkintoja ja koska säädyllisyyttä ja
2497: sesti käsitetään vuoden 1918 kansalaisso- siveyttä ioukkaarvan kirjoituksen tai kuval-
2498: dan lopettadaispäiväksi, joten sen viettämi- lisen esityksen julkipanosta tahi näkyville
2499: sellä on repivä eikä rakentava vaikutus asettamisesta muutenkin rangaistaan ri-
2500: ka:nsalaisiin. l\fainittu päivä on sentähden koslain (20 luvun 14 § :n 2 mom.) mukaan.
2501: lakiehdotuksesta jätetty pois. Asetuksen muista pykälistä on suurin osa
2502: Asetuksen 3 § tahtoo pakottaa käyttä- tässä poistettu.
2503: mään Suomen lippua muiden lippujen Esitän siis
2504: ohella ja niihin verraten hallitsevassa ase- Eduslmmwn hyväksyttäväksi se1t·
2505: massa. Tällainen pakollinen määräys ei ole mctvan lakiehdot1tksen:
2506:
2507:
2508:
2509:
2510: 6
2511: 42 Il,3. - Lippujen käyttö.
2512:
2513:
2514: Laki
2515: lippujen käytöstä.
2516:
2517: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
2518:
2519: 1 §. mi:käli se silloin on varustettuna liilrennöi-
2520: Raikennuikselle, jossa on valtion virasto miseen ja siinä yleensä lippua kä.ytetään,
2521: tai rraitos, taikka hal:litsevalle paikalle sel- järjestettävä juhlaliputus kansainvälisen
2522: laisen rakennuksen .äärellä on ·alempana tavan mukaan.
2523: mainittuina päivinä nostettava lippusa1koon
2524: sellainen Suomen l.ippu, jota. viraston tai 2 §.
2525: laitoksen, sen mukaan kuin siitä erikseen Liputus alkaa maaliskuun 15 pawan ja
2526: on säädetty, on käytettävä: lokakuun 1 päivän vä:lisenä aikana kello 8
2527: kesälkuun 24 päivänä, jota. vietetään Suo- ja muuna vuodenaikana kello 9 sekä päät-
2528: men lipun päivänä, ja tyy auringon laskiessa, kuitenkin viimeis-
2529: joulukuun 6 päivänä, Suomen itsenäiseksi tään kello 21.
2530: julistautumisen vuosipäivänä. 3 §.
2531: Lisäksi voidaan Su{)men, lippu nostaa Muitakin kuin Suomen lippua saa käy·t-
2532: mainitunlaiselle rakenlllllkselle tai paikalle tää.
2533: viraston tai laitoksen erik{)isena. merkkipäi- Jos yleisön nähtäväiksi asetetussa lipussa
2534: vänä, mikäli viraston tai laitoksen päällikkö on lainvastainen kirjoitus tai kuvallinen
2535: niin määrää. esitys, on lippu järjestysviranomaisten toi-
2536: Jos jollakin paikkakunnalla. toimeenpan- mesta poistettava ja. sen nostamiseen syylli-
2537: naan yleinen liputus muina päivinä kuin set asetettava syytteeseen rangaistava:ksi
2538: l momentissa on sanottu, olkoon myöskin san~tusta kirjoituksesta tai esityksestä ri-
2539: pai>ffikakunnaila oleva valtion virasto tai lai- koslain mukaan.
2540: tos oikeutettu nostamaan 1 momentissa tar-
2541: koitetun lipun. 4 §.
2542: l\iinisteriöiHä on valta tarvittaessa antaa Puolustuslaitoksen, suojeluskuntajärjes-
2543: määräyksiä alaistensa virastojen ja laitos- tön, ra-javartioston ja merivartiolaitoksen
2544: ien liputtamisesta muulloin kuin edellä lippujen ja viirien käyttämisestä samoin
2545: mainituissa tilaisuuksissa. kuin räjähdysaineen ikuljetuksessa käytet-
2546: Tämän pykälän 1, 2 ja 3 momentissa tävästä lipusta sekä muista. mel'lkki- ja mer-
2547: mainituissa tapauksissa on laiturissa ole- kin:antolipuista on noudat·ettava, mitä sii1:ä
2548: vaan tai ankkuroituun valtion alukseen, erikseen säädetään.
2549:
2550:
2551: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1935.
2552:
2553: K. H. Wiik
2554: 43
2555:
2556: ll,·L -'- Toiv. al. N :o 3.
2557:
2558:
2559:
2560:
2561: Pärssinen y~ m. : Et·ikoisen sii1·tolan pemstarnisesta val-
2562: tiollisia naisvankeja varten.
2563:
2564:
2565: Eduskunnalle.
2566:
2567: Valtiolliset naisvangit maassamme ovat paitsi on epäinhimillistä, että monivuotinen
2568: erittäin raskaasti j;outuneet suorittamaan pakikotyö on yksinomaista ,työsilrentelyä tel-
2569: osa'k.<Jcen tulleen tuomion, etenkin sen joh- jetyissit huoneissa ilman, että olisi minkään-
2570: dosta, että heidät on sijoitettu kriminaali- laista mahdollisuutta ajoittaiseen ulkotyö-
2571: rikollisten yhteyteen Hämeenlinnan kes- hön. Vankeusrangaistuksenkaa.n tarkoitus
2572: kusvarukilaan. Onhan ymmålrrettävilii, että ei saa olla :vangin hermoston ja terveyden
2573: .tavallisten rikollisten, joiden joukossa. on ,pys;rväinen vaihingoitta.minen .
2574: murhaajia ja :varkaita, eristyslaitoksen jär- Minkälaisissa oloissa valtiolliset naisvan-
2575: jestelmä on aikojen kuluessa muodostanut git Häm-eenlinnan keskusvankiilassa ovat,
2576: he1dät ojennuslaitoksensa mukaiseksi. Val- selvenee seuraavasta:
2577: tiollisen :vangin teon ::vaikutteena ·eivät olB He ovat kolmessa ryhmässä:
2578: rikolliset taipumukset., vaan Olli häntä joh- Pctkkoluokassa ositta,in valtiollisen va11gin
2579: tanut sellainen yhteiskunnalllinen katsomus, oikeuksin.
2580: mikä on ristiriidassa vallitsevan lain kanssa. Kmnppaniassct valtiollisen vangin oilreuk-
2581: Useasti on hänen tekonsa ollut epäitsekäs, sin.
2582: joskin yhteiskunta estääkseen teon jatku- Er·istysl1wkka, vailla valtiollisen vangin
2583: mi<sen Bri~tää hänet. oikeuksia.
2584: Koska siis :valtiollista vankia Bi voi rin- Pakkoluokassa olevat vangit asuvat pie-
2585: nastaa krimina!lllirikolliseen, ei riikosva.nki- nissä, yhden hengen asuttayal;:si ta:t~koite
2586: 1an järjestelmä omaa niitä edellytyksiä, tuissa seHeissä, n. s. päiväselleissä, jotka
2587: jotka valtiollisella vankilalla tulisi olla. Jo ovat kooltaan n. 2 X 3 :metriä. .Jo ,usean
2588: :valtiollisten vankien Bristysosaston järjestä~ vuoden ajan on näissi.i selleissä asutcttu
2589: minen muun 'vankilan yhtByteen saa aikaan pakkoluokassa olevia valtiollisia vankeja
2590: monia erikoissääntöjä ja määräyksiä, joit- kohne yhdessä. Näissä selleissä on vain yksi
2591: ten nouda.ttaminBn pingaittaa anlkaran ku- varsinainen vuode, jonka vuoksi sellin kol~
2592: rin ve1'kon valtiollisten vankien joka liik- mesta asukkaasta on kahden nu:kuttava lat-
2593: keelle ja askeleelle. tialla. Pienen sellin muutenkin huooon ilman
2594: Mitä työvelv·ollisuuteen tulee, ei vailtiolli- aivan sietämättömäksi tekee uiostussanko,
2595: silla vangeilla ole lähBSkään aina ennakolta joka ain:a tarvittaBSSa on vedettävä ulos sei-
2596: hankittua vankilaoloja vastaavaa ammatti- nälokerosta, jossa sitä säilyt-etään. '!'ässä
2597: taitoa, jot-en työnopeuden saavuttamis-essa- alituisesti huonossa ja ilkeähajuisessa il-
2598: kaan ei voida ottaa huomioon ammattityö- massa saavat vangit tehdä työnsä, syödä
2599: läisen saavutuksia. Mutta tämäkin jätetään sekä nuKkua. Lisäksi on sellin valaistus
2600: huomioon ottamatta, kun. vankilakomento kovin 'PUUtteellinen, aikkuna kun on hyvin
2601: kaikille vankilassa olevine on sama. Sitä- pieni ja 'korkealle sl'joitettu. Näissii oloissa
2602: 44 II,4. - SiirtoJa valtiollisht naisvankeja varten.
2603:
2604: joutuu vanki viettämään epämääräisen pit- siä. Kun ai!kaisemmin vangit saivat viettää
2605: kiä aikoja, koska siirto komppaniaan riip- va.pa>ahetkensä käytävillä va:pa.asti liikkuen,
2606: puu siitä, miten yöselleissä tulee sellejä on tämä oi<keus nyttemmin poistettu. Van-
2607: vapailksi vankilasta vapautuvilta. Pakko- git ovat suljettuina :kaiket vapaahetkensä
2608: luOkka-aika kestää joka twpa.ulk.sessa useita ahtaisiin, ilmattorniin ja pimeisiin sel'lei-
2609: kuukausia, varsin useissa ta:pauksissa lähen- ohinsä.
2610: telee se jopa kokonaista vuottakin. Keväästä. 1933 lruhtien on valtiollisten
2611: N. s. komppania sijaitsee vankilan yii- vankien keskuuteen Hämeenlinnassa muo-
2612: selliosastolla. Näissä yöselleissä asuu noin dostettu uusi, aivan erikoislaatuinen vanki-
2613: 45 valtiollista vankia. Näiden sellien !koko luokka. Tähän luokkaan kuuluvat vangit on
2614: on u. 1 % X 2 metriä. Ne ovat tehdyt si- johtokunnan antaman päätöksen perusteella
2615: ten, että suurimmat linnan huoneet on ,toistaiseksi" alennettu pakkolnokkaan, il-
2616: jaettu vä:liseinäiJ.lä, jonka kahden puolen man minkäänlaisia valtiollisen vangin oi-
2617: on asetettu hevoopilttmm tapaisia. kome- keuksia. Johtokunnan päätökset tähän ran-
2618: roita, joihin maihtuu yksi vuode, ja joiden gaistusluokkaan alentamiseksi perustuvat
2619: .ovessa on pieni ristikkoaukko, jonka !kautta pääasiallisesti syytteeseen ,jatkuvasta työ-
2620: lmmeroon tulee himmeä valo leveästä kä.y- sa.botaashista' '. Tällä ta voin rangaistujen
2621: tävästä. Varsinaiset ikkunat ovat käytävän vankien joukossa mainitaan kuitenkin u:;eita
2622: ulkoseinässä ja siis on valon .tultava ulkoa siinä määrin sairaaUoisia vankeja., että on
2623: läpi melko leveän käytävän näihin tällai- yai!keata ymmärtää, miten he ensinkään ky-
2624: siin sellilwmeroihin. Niinikäiin lämpö tu- kenisivät suorittamaan. vaadittuja korkeita.
2625: lee käytävissä olevista polttopuu-uuneista. päivittäisiä työmääriä.
2626: Kun vangit yöksi lukitaan näihin yö- V a.nkien sairausoloista ja terveydenhoito-
2627: selleihin, on mahdollisuus, että ~yntyy ·val- maihdollisuuksista. mainittakoon, että van-
2628: keanvaara ja kuka tulee silloin pelastaL kiilan sairasosastolla ei ole eri osastoa val-
2629: maan heitä noista pilttuistaan, missä lb.e tiollisia vankeja varten. Ottamalla huomioon,
2630: ovat. että Hämeenlinnan keskusYankila on ainoa
2631: Työhuoneet, joissa yöselleissä asuvat käy- koko maata käsittävä naisvankila, ja koska
2632: ·vät työssä, sijaitsevat rakennuksen ullalkko- täällä .säilytetään myös n. s. ,irtolaiset", voi-
2633: kerroksessa. Se seikka, ettei tätä 'kerrosta daan olettaa, että huomattava osa tämän lai-
2634: milloinkaan ole tarkoitettu ihmisten oles- toksen kriminaalinaisvangeista sairastaa vaa-
2635: kelua varten, ai'heuttanee sen, että monien rallisia, tarttuvia tauteja. Sairasosastolla
2636: korjaustenilman jä1keen ei vanhempaa työ- valtiol'liset vangit siis joutuvat tartunnalle
2637: huonetta ole saatu sellaiseen. kuntoon, että alttiiksi, kun veneerisiä tauteja sairastavia
2638: siellä talvisin mitenl{ään säilyisi vilustumi- potilaita hoidetaan. samassa huoneessa. Huo-
2639: sen vaara:lta. Kun alakenroksissa sijaitse- mautettakoon ~delleen, että yhtenä ahtai-
2640: vissa ·kriminaa1ivankien työhuoneissa on den asunto-olojen seurauksena on. tartun-
2641: suuret akikunat ja työhuoneet siitä syystä nan, erikoisesti keuihkotaudin leviäminen.
2642: valoisat, on va'ltioHisten vankien työhuo- Tästä surulEsosta asiaintilasta ovatkin to-
2643: neissa vain pienet ulla.kkoikkuna.t, jonka disteena eräät tunnetut sairastumis- ja
2644: vuoksi kesäisinkin on käytettävä sähkövaloa kuolemantapaukset viime vuosilta Hämeen-
2645: keskellä päivää. Näin joutuvat yöselleissä linnan keskusvankilan valtiollisten ·naisvan-
2646: asuvat olemaan miltei yksinomaan sähköva- kien keskuudessa.
2647: lossa. Päivåinvaloa saavat he vain !kävelytun- Hämeenlinnan. keskusvankilan kelpaamat-
2648: nillaan kerran päivässä. Seurauksena. tästä tomuus vankilaksi yleensä on tunnustettu
2649: onkin, että silmäsairandet ovat aivan ylei- ja. totesi sen myös eduskunta, kun se vuonna.
2650: 11,4. - Pärssinen y. m, 45
2651:
2652: 1930 anoi, että ha'llitus ryhtyisi toim€npitei- olot olisi järjestettävä entistää.n inhimilli~
2653: siin Hämeen vanhan linnan muuttamiseksi semmiksi. Rikosvankila ()i ole sovelias
2654: museoksi. Julkisuut-een onkin i1moit€ttu, paHdm heitä varten.
2655: että oikeusministeri on ryhtynyt mainittua EdeHä esitetyn perusteella ehdotamme
2656: toim€npidettä suunnittelemaan ja järjeste- eduskunnan päätettävä:ksi toivomuksen,
2657: lemää.n va~ilan läheisiä kasarn1eja uudeksi
2658: vanki'laJksi. :Mutta uudistusta suorit€tta:essa että hallitus ensi tilassa perustaisi
2659: olisi valtiolliset naisvangit kokonaan eroi- erikoisen siirtolan ·valtiollisia na1:S-
2660: tett'ava. ja siirrettävä muualle omaan, heitä vankeja varten ja ryhtyisi muihin-
2661: varten 'Perustettavaan siirtdlaan, jossa heillä kin toimenpiteisiin näiden vankien
2662: o1isi myöskin ti'laisuutta työhön u1koil- oloissa vallitsevien epäkohtien po·ista-
2663: massa. :Myöskin valtiollisten naisvankhm miseksi.
2664:
2665: Helsingissä 12 päivänä helmilkuuta 1935.
2666:
2667: Hilja Pärssinen. VaJfrid Eskola.
2668: Anni Huotari. G. Lindström.
2669: K. Hakala. Väinö Sinisalo.
2670: Matti Lepistö. J. E. Ma.lmivuori.
2671: Ja.lmari Linna.. Yrjö Räisänen.
2672: Johan Helo. Aleksi Aaltonen.
2673: Isa.k Penttala.
2674: 46
2675:
2676: II,n~ · - Toiv. al. N :o 4.
2677:
2678:
2679:
2680:
2681: Kivioja: Täyttä ymmärrystä vailla olevien henkilö-iden
2682: estämise:stä olemasta tJaltion virassa.
2683:
2684:
2685: E d u s k u n n •a 11 e.
2686:
2687: Kun liian usein tapahtuu, että vaJ.tion että "Mllitus kiinnittäisi huomiota
2688: viroissa rikoksen, tavallisimmin kavalluk- siihen, miten jo ajoissa voitaisiin es-
2689: sen, tehnyttä fli voida riittävästi rangaista, tää täyttä ymmärrystä vailla olevat
2690: koska hänet oikeudenkäynnin aikana tode- henkilöt toimimasta valtion viroissa.
2691: taan olleen jo rikosta. tehdessään ,täyttä
2692: ymmärrystä vailla, saan täten ehdottaa
2693: eduskunnan ,päät~Wiväksi toivomuksen,
2694:
2695: Helsingissä helmikuun 12 p :nä 1935.
2696:
2697: Vilho H. Kivioja.
2698: 4;7
2699:
2700: U,s. - Toiv. al. N:o 5.
2701:
2702:
2703:
2704: Annala., V. y. m.: Esityksen valmistarnisesta et·inäisiksi
2705: mutdoksiksi ulosottol!akiin.
2706:
2707:
2708: E d u s k u n n ·a 11 e.
2709:
2710: Maatalouspula meillä on muodostunut aikwna katojen sattuessa, tai milloin me-
2711: suorastaan yhteiskunnalliseksi kysymyk- nekkipula painaa maatalous- ja metsätuot-
2712: seksi sen johdosta, että maataloustuottei- teiden •hinnat wlle kannattavaisuuden;
2713: den suuren hinnanlaskun vuoksi ja maa- Maailman yleinen markkinatilanne saattaa
2714: taJQuden :liiallisen velkaantumisen takia tu- milloin hyvänsä muodostua sellaiseksi, että
2715: hannet maanviljelijät viimeksi kuluneiden siitä aiheutuisi niiden tuotteiden hiiJltojen
2716: vuooien aika,na ovat menettäneet maatilansa romalld!usmainen lasku, joista saaduilla tu.,
2717: velkojiensa ·tyydyttämiseksi. 1\faanvilje- loiHa itsenäinen maanviljelys on ylläpidet-
2718: lijäväestölle tuhoisaJrsi onnettomuudeksi tävä. Seuraukset siitä olisivat kohtalokkaat
2719: muodostunut maatalouden velkaantuminen koko meidän maataviljelevälle väestö.llemme
2720: ei kuitenkaan ole aina:kaan suurimmalta ja maataloudelle.
2721: osalta pula-wjan ja sen seurausten aiheut- Kaikki ne toimenpiteet, joita maatalon~
2722: tama, vaan velat ovat syntyneet jo ·ennen dentukemiseksi on suunniteltu, kuten .esim.
2723: kuin maataloustuotteiden hintain lasku saat- maatalousvelkojen vakauttaminen ihalpa-
2724: toi maatalouden nykyisiin vaikeuksiin. Maa- kol1koisiksi valtiovallan toimesta, ovrut poik·
2725: talouden yleistä :kehitystä on meillä var- keuksell.isia. Niiden tarkoitus on tilapii.i-
2726: sinkin sodan jä·lkeisinä vuosina tietoisesti sesti auttaa maatalous siitä umpikujasta,
2727: johdettu siihen suuntaan, että mamrviljeli- johon liiallinen velkaantuminen on sen ylei-
2728: jät ovat ruvenneet käyttämään luottoa sen taloudeHisen pulan vaikutuksesta, vie-
2729: enemmän kuin maatalouden terve 1kehitys nyt. Mitään pysyväistä p.arannll$ta tai
2730: edellyttäisi. Myöskin nykyinen takausjär- muutosta maatalousoloissa niiden avulla ei
2731: jestelmä on suuresti vaarantanut maanvil- saavuteta.
2732: jelijäin asemaa. Kun ei ole varmuutta siitä, Maatalouden etu ja terve kehitys vaatii,
2733: että kehityksen suunta itsestään muuttuisi että maatilojen pakkomyynnit olisi saa-
2734: sellaiseksi, että maatwloudessa ruvettaisiin tava supistumaan mahdollisimman väJhään-
2735: luotonikäyttöä supistrumaan, edellyttäen, että Mutta vieläkin tärkeämpi se1kka, joka pa-
2736: lainoja on normaaJisten olojen palattua i1- kottaa pyrkimään siihen, että maanvilje-
2737: m<lll vaikeuksia saatavissa, niin on aiv·an -lijä ei vastaisuudessa ole vaarwssa __,_. mah-
2738: ilmeistä, että maatilojen palrlmhuutokau- dollisesti hänestä kokonaan riippumatw-
2739: pa.t tulevat pulatkauden jälkeenkin jatku- mista syistä - menettää tilansa vieraalle
2740: maan suuremmassa määrin :kuin on ollut pakkohuutokauppojen kautta, on käsityk-
2741: laita aikaisemmin ja kuin maatalouden vas- semme mukaan se, että maanviljelijäväestö
2742: taiselle :kehitykselle on edullista. .Samaan muodostaa yhteiskuntaa säilytt'ävien voi-
2743: suuntaan vaikuttaisi nykyinen takausjär- main valtaosan. Meillä ei ole varaa heiken-
2744: jestelmä. tää yhteiskunnan parasta tukea, maan ta-
2745: II'ilanne maataloudessa voi muodostua lonpoikaisluokkaa, siten, että siitä vuosittain
2746: yhtä. kestämättömä:ksi 1min äskeisen pulan osa joutuu menettämään kotinsa ja kon-
2747: 48 II,6. - Muutoksia ulosottolakiin.
2748:
2749: tunsa joutuen samana alttiiksi kumouksel- ajateltu, ei tietenkään voisi koskea velal-
2750: listen oppien ja vo1mwn vaikutuksille, lisen niitä velkoja, jotka ovat syntyneet
2751: mistä seikasta on seurauksena yhteiskunnan ennenkuin velallinen on tullut sen kiinteis-
2752: raUJhaa häiritsevän aineksen lisääntyminen. tön omistajaksi, josta hän ulosmittauksen
2753: Ulosottolain 4 luv. 5 § :n mukaan on tapa:htuessa saa pääasiallisen toimeentu-
2754: ulosmittauksesta erotettava velallisen tar- lonsa taikka ennen esittämämme lainmuu-
2755: peelliset työvälineet sekä m. m. lääkäreiltä toksen voimaantuloa, koska muuten loukat-
2756: uloomita.t.taessa, mitä hän ammattinsa har- taisiin luotonantajien saavutettuja oikeuk-
2757: joittamiseen tarvitsee, vai,kka niiden väli- sia. Sa.nottuun - sisältyy myös'kin, ettei
2758: neiden arvo nousisi ihuomatt.avaankin sum- tämä ulosmittauksen rajoitus voisi koskea
2759: maan. Niinikään ulosmitataan ulosottolain maksamatonta kauppahintaakaan.
2760: 5 luvun 6 §:n mukaan viran- tai toimen- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme edus-
2761: haltijalta samoinkuin yleensä palkannautti- kunnan !hyväksyttäväksi toivomuksen,
2762: jalta vain kolmann.es hänen palkka.tulois-
2763: taan. Lainsäätä.jä on katsonut, että velan että hallitus maanviljelijäväestön
2764: suoritukseksi tapahtuvan ulosoton kautta ei itsenäisyyden ja maanomist'tbksen
2765: ole hävitettävä €lämisen mahdollisuuksia. twrvaamiseksi kiireellisesti valmishtt-
2766: M:eidän mielestämme olisi myös mruan- taisi sellaisen esityksen mu14.toksiksi
2767: viljelijään sovellettava sitä periaatetta, ulosottolakiin, että maanviljelijälle
2768: ettei vclaHisen toimeentulon lähdettä olisi annettaisiin oike~~.ts erottaa ulosmit-
2769: velan vuoksi ulosottoteitse häneltä pois otet- tauksesta se maanviljelyskii,teistö,
2770: tava ja. hänoo taloudellisen toimeentulonsa jolla hän asuu, .ia ,iosta hän saa it-
2771: perustaa siten liävitettävä. Hänelle olisi -~elleen .ia perheelleen pääasiallisen
2772: ulosmittauksesta erotettava se kiinteistö - toirneentulonsa - sen suuru.udestct
2773: tai milloin se on määrättyä suurempi, mää- r·iippuen ,ioko kokonaan tai osaksi -
2774: rätty osa siitä - jolla hän itse asuu ja m1loinkuin ~ilosmittaus tapahtuu sel-
2775: jota viljcllen hlin hankkii oman ja per- laisen velan ,iohdosta, joka olematta
2776: heensä pääasiallisen elatuksen samoinkuin kiintei..~tön rnaksamatonta kauppa}tin-
2777: se irtaimisto, jota hän tilan viljelystä var- taa, 011, .~yntynyt sen .iälheen kuin hän
2778: ten välttämättömästi tarvitsee. tUli sanotun kiinteistön omista,iaksi
2779: Käsityksemme mukaan olisi voimassaole- - samoinkuin sen vil.ielykseen vält-
2780: vaan ulosottolakiin tehtävä tähän tulokseen tämättömästi tctrvittava irtaimisto,
2781: johtava muutos samalla kuin maanviljelys- sekä että tällaisessa tapauksessa vec
2782: tilaan kohdistuva ulosmittaus olisi järrjes- lan suor·itukseksi tapahtuva ulosmit-
2783: tettävä sillä tavoin, että velkojan saatavat taus jär.iestettäisiin tapahtuvaksi
2784: saadaan suoritetuiiksi .tilan tuotosta ja met- s1llä tavoin, että velko.ian saatava.t
2785: sästä, sikäli kuin s:itä on yli kotitarpeen. saadaan mahdollisuuksien mukaan
2786: Erikseen on syytä vielä huomauttaa, että s1t,oritetuiksi tilan 1.Juotuisesta tuo-
2787: sellainen ulosottolain muutos, kuin yllä on tosta .ia metsästä.
2788:
2789: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1935.
2790: Vilho Annala. Elias Simojoki.
2791: R. Ala~Kulj.u. Yrjö Schildt.
2792: S. Honkala. Bruno A. Sundström.
2793: J. V. Wainio. Hilja Riipinen.
2794: K. R. Kares. Iisakki Nikkola.
2795: A. Somersalo. E. A. Tuomivaara.
2796: Yrjö Kivenoja. L. P. Tapaninen.
2797: 49
2798:
2799: II,7 .. - Toiv. al. N :o 103.
2800:
2801:
2802:
2803:
2804: Räisänen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta siitä, m1Ssa
2805: määrin vankien nykyinen 10-tuntinen työpäivä on tar-
2806: koitustaan vastaava.
2807:
2808:
2809: E d u s k u n n a 11 e.
2810:
2811: Kahdeksan tunnin työajasta marraskuun tettavaksi B!Siain todellinen laita vankilain
2812: 27 päivänä 1917 •annetun [ain 1 §:n sään- palveluskuntaan nähden, niin ei edes tämä
2813: nösten mukaan muun muassa vankilain pi- oletettu syy ole esteenä lain voimaantu-
2814: täisi k!uulua tämän lain alaisiksi. Koko lolle, niinkuin jälempänä tullaan esittä-
2815: sinä aikana, jona tämä laki on ollut voi- mään.
2816: massa, vankiloita koskevaa säännöstä ei Ainoastaan kerran, nimittäin vuonna
2817: kuitenkaan ole sovellettu käytäntöön. 1927, hallitus esitti eduskunnalle, että lain
2818: Tämä on voinut tapahtua lain 12 §:n säännökset pantaisiin täytäntöön myös van-
2819: 2 momentissa annetun va:ltuutuksen no- 'kiiain palveluskuntaan nähden. Tämän esi-
2820: j.a:lla. Mainitussa lain kohdassa nimittäin tyksen eduskunta ~kuitenkin teki mitättö-
2821: säädetään, että valtioneuvostolla on valta, mäksi ja päinvastoin päätti huonontaa van-
2822: tarkastusviranomaisia kuultuaan määrätä kilain palveluskunnan työpäivän järjeste-
2823: poikkeuksia lain säännöksistä enintään yh- lyä. :Samalla kun palveluskunnan työaika
2824: deksi 'ViUOdeksi kerrallaan, jos lain käytän- 6li käsiteltävänä, eduskunta nimittäin
2825: töön soveltaminen työn teknillisen laadun, päätti pidentää vankien työpäivän siihen
2826: vuoden ajan tai muiden pakottavien syi- 'astisesta 8-tuntisesta 10-tuntiseksi. Tästä
2827: den tähden ei 6le mahdollinen. Tämän johtui, että vankilain palveluskunnan työ-
2828: poikkeussäännÖ'ksen sanamuodostakin jo ha- päivää täytyi pidentää ja se tuli päätty-
2829: vaitaan, että vapautukset lain käytäntöön mään vasta klo 19, kun se siihen saakka oli
2830: soveltamisesta ovat tarkoitetut todellisiksi päättynyt klo 17,30. Pidennyksen !kor-
2831: poikkeuksiksi eikä pysyväiseksi olotilaksi. vaukseksi määrättiin palveluskunnalle v.a-
2832: Vankilain palveluskuntaan nähden tästä paapäiviä, jotka eivät 'kuitenkaan voi mil-
2833: poikkeuksesta kuitenkin on tehty sääntö. [ään tavoin korvata sitä epäkohtaa, että
2834: Siten on lain todellinen tarkoitus tehty työpäivää pidennettiin 1 112 tunnilla. Va-
2835: mitättömäksi mainitun poikkeussäännöksen paa päivien järjestämiseksi täytyi palve'lus-
2836: liian ~avealla tulkinnalla. Eihän nimittäin ikuntaa lisätä ja tähän lisäämiseen edus-
2837: voitane väittää, että vankiloissa työn tek- kunta myönsikin varat. Vankien työpäi-
2838: nillinen laatu, vuoden aika tai muu pa'kot- vän pidentäminen siis aiheutti valtiolle. me-
2839: tava syy vaatisi nyt j·o 16 vuotta kestänyttä nojen lisäystä.
2840: ja yhä jatkuvaa lain voimaanpanon lyk- ·Tätä påätöstä tehdessään eduskunta ei
2841: käystä. Ainoa syy, joka voidaan esittää liene kiinnittänyt riittäviisti thuomiotaan
2842: poikkeustilan jatkumisen perusteeksi, on se, kaikkiin niihin seurauksiin, joita tästä
2843: että sillä oletetaan säästettävän valtion va- muutdksesta on koitunut. Niistä mainit-
2844: roja. Mutta jos otetaan lähemmin tarkas- semme seuraavassa huomattavimmat.
2845:
2846: 7
2847: 50 Il,7. - Vankien työpäivä.
2848:
2849: Kun säännöllinen työaika päättyy .niin itsensä kehittämisen mahdollisuudet oc-ajoi-
2850: myölhään kuin klo 19, niin vankilain pal- tetaan siinä määrin kuin nyt tapahtuu,
2851: veluskuntaan kuuLuvat henkilöt ovat este- niin vankikasvatus jää pakostaikin puutteel-
2852: tyt osallistumasta esim. kaikkiin itseopiske- liseksi, sillä tällainen kasvatus vaatii alati
2853: lun edistämiseksi järjestettyihin kursseihin kelhittyvää ja henkisesti virkeää henkilö-
2854: sekä luento- y. m.· tilaisuuksiin, samoinkuin 'kuntaa.
2855: kaikkiin vapaa-ajan kursseihin ja muihin Vankilain palveluskunnan työajan jär-
2856: opiskelutilaisuuksiin, jotka säännö'llisesti jestäminen kahdeksantuntiseksi ja sellai-
2857: alkavat viimeistään klo 19, siis juuri sil- seksi, •että se päättyy viimeistään ldo 18,
2858: loin kun vankilain palveluskunnan työaika ·niinkuin sen tulisi päättyä, voi käydä
2859: päättyy. Sama on asianlaita kaikkiin taide- päinsä ainoastaan vankien työpäivää lyhen-
2860: tilaisuuksiin ja arvokkaampiin huvitilai- tämällä tai ainakin se ·ori taloudellisesti
2861: suuksiin näJhden. V aukilain palveluskun- siitä ratkaisevasti riippuvainen. Kun van-
2862: taan kuuluvien 'henkilöiden on turvaudut- kien työaika vuoden 1928 alusta lukien pi-
2863: tava, mikäli työnsä ulkopuolella haluavat dennettiin 10-tuntise'ksi, niinkuin edellä on
2864: jota;kin virkistystä, sellaisiin tilaisuu'ksiin mainittu, niin se tehtiin pääasiassa seuraa-
2865: kuin elokuviin ja ravintoloihin, joihin myö- villa perusteilla:
2866: hempänäkin iltahetkenä tarjoutuu pääsy- Vankilain työliikkeiden työtulosten toi-
2867: mahdollisuus. Kun tämän lisäksi muiste- vottiin parantuvan työpäivää pidentä-
2868: taan, että vankilain palveluskunnan am- mällä.
2869: mattikasvatuskin on jokseenkin vähäinen Katsottiin pidemmän työajan vaikutta-
2870: ja pintapuolinen ja että heidän tehtävä- va;n ,rangaistusta koventavasti ja edistävän
2871: nään on, ei ainoastaan vankien vartioimi- järjestyksen säilymistä vankiloissa, kun
2872: nen, vaan myös näiden moraalinen kasvat- vangit pitemmän ajan joutuvat olemaan
2873: taminen, niin on helppo 'havaita, että täl'lai- vartijain välittömän silmälläpidon alaisina.
2874: sella työpäivän järjestelyllä aiheutetaan Nämä toivomukset eivät kuitenkaan ole
2875: suurta haittaa ei ainoastaan palveluskun- toteutuneet. Vankityön tehokkuus ei ole
2876: nan sivistämiselle j.a kehittämiselle, vaan lisääntynyt työpäivän pi.dentämisen kautu1
2877: myös vankikasvatukselle. Yleensä luulta- ja se onkin ymmärrettävää, sillä vapau-
2878: neen, että vankilain palveluskunnan merki- dessa työskentelevän työJäisenkin 'katsotaan
2879: tys vanikikasvatuksessa on vähäinen, mutta kahdeksassa tunnissa ehtivän saada aikaan
2880: tämä luulo on värurä. Vaikka vankilain pa- saman työmäärän kuin kymmene.ssäkin,
2881: pit ja opettajat virkatehtävänään huolehti- kun otetaan huomioon työn jat:kuvaisuus.
2882: vatkin vankien opettamisesta ja kasvatta- Sitä paitsi tällä seika:lla ei enää ole meT-
2883: misesta, niin \he eivät jo käytännöllisistä kitystä, sillä jo useita vuosi.a on ollut
2884: syistä, varsinkin kun vankiluku on suun- pula siitä, miten saadaan keksityksi riittä-
2885: nattomasti lisääntynyt, voi olla juuri ollen- västi työtä yhä kasvavalle vankijoukolle.
2886: kaan kosketuksi·ssa vankien kanssa :hen- Pitempi työ3Jika siis on muodostunut tältä
2887: kilökohtaisesti, jollainen kosketus :kuiten- kannalta katsoen suora;staan epätarkoituk-
2888: kin on tehokkaan kasvatuksen välttämätön senmukaiseksi.
2889: edellytys. Ainoastaan vankilain palvelus- Mitä taas toiseen perusteluun tulee, niin
2890: kunta joutuu nykyisen vankitulvan aikana tosiasiallisesti vangit mieluummin viettävät
2891: vi1kkarumpaan vuorovaikutukseen vankien aikansa työpaikalla, v<arsinkin kun .äsken-
2892: kanssa. Heidän henkisen sivistyneisyy- mainitusta syystä tehokkaaseen työntekoon
2893: tensä asteesta siis suuressa määrin riippuu ei enää ole mahdollisuuksia. Sitäpaitsi työ-
2894: vankikasvatuksen tehokkuus. Jos heidän paikalla aina on enemmän seuraa kuin
2895: 11,7. -Räisänen y. m. 51
2896:
2897: asunnoissa ja seurassa aika tietysti !kuluu nen ja. muut samantapaiset toimenpiteet.
2898: hupaisem.min 'kuin yksinäisyydessä. Vain Tulos on ollut, joko näistä tai muista syistä,
2899: sellaiset vangit, jotka harmstavat Qpiskelua rikollisuuden Y'hä kasvava lisääntyminen.
2900: ja tietojensa kartuttamista, siis paras van- Kasvatuksetliseen puoleen ja yhteiskunnal-
2901: kiaines, toivoo työpäivää lyhennettävän, liseen huoltoon on !kiinnitetty aivan 'liian
2902: jotta {)piskelumahdollisuudet sen kautta li- vähän huomiota. Rangaistusten koventa-
2903: sääntyisivät. Pintapuolisille henkilöille, misjärjestelmä ei siis ole pystynyt pysäh-
2904: jonka1ai>Sta vankien suuri enemmistö epäi- dyttämään rikollisuuden kasvua. Olisi var-
2905: 1emättä Qn, työpäivän lyhennys ei suin- sin perusteltua koetta.a muitakin keinoja,
2906: kaan olisi mieleen. Tämä on aivan yleinen esim. juuri vankikasvatuksen tehostamista,
2907: mielipide niiden ammattim~esten keskuu- joka keino on tehty sangen vaikeaksi ty-
2908: dessa, jotka alituisesti joutuvat vankien ajan .pidentämisen kautta, 'koska opiskelu
2909: kanssa kosketuksiin ja jotka siis tuntevat tapahtuu etupäässä iltaisin työajan päätyt-
2910: näiden mielialoja. ]\'litä taas järjestyksen tyä. Tähän olisi sitäkin enemmän syytä
2911: ylläpitämiseen tulee, niin suuri vankiluku sentäJhden, että nykyinen järjestelmä tulee
2912: on siinäkin aikaansaanut sen, että työpai- valtiolle kalliimmaksi kuin entinen, ilman
2913: kalla on vartioiminen tullut paljon vä;hem- että sillä olisi saavutettu mitään niistä tar-
2914: män tehokkaaksi kuin .ennen, sillä v;artijaa koituksista, joihin sillä pyrittiin.
2915: k(jhti Qn tullut huomattavasti useampia Kaikkeen edellä esi ttämäämme vedoten
2916: vankeja kuin ennen. Kun vangit työpai- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
2917: koilla {)Vat koottuina suurempiin rYhmiin Yomuksen,
2918: kuin asunnoissaarn, niin järjestyksenpito on
2919: käynyt helpommaksi vankien asunnoissa että hallitusta kehoitettaisiin toi-
2920: ollessa. 'Tosiasia Qnkin, että valtavasti suu- Jnituttamaan tarkka tutkimus siitä,
2921: rin osa järjestysrikoksista tapahtuu työ- missä määrin vankien nykyinen 10-
2922: paikalla. tuntinen työpäivä on tarkoitustaan
2923: Lopuksi viitattakoon vielä erääseen seik- vastaava, sekä antamaan Eduskun-
2924: kaan, nimittäin rikollisuuden vähentämi- nalle tämän tutkimuksen tUlokseen
2925: seen, jota viimeisen vuosikymmenen ajan perustuvan esityksen, sekä
2926: on pohdittu iaajoissa piireissä. Viralliset että hallitus samalla ryhtyisi toi-
2927: toimenpiteet ovat tässä kohdin olleet miltei menpiteisiin vankilain palveluskun-
2928: pelkästään rangaistusten koventamisia, nan työajan järjestämiseksi kahdek-
2929: joita on säädetty yhä lukuisempia ja lukui- san tunnin työajasta annetun lain
2930: sempia., sekä vankien työpäivän pidentämi- mukaiseksi.
2931:
2932: Helsingissä, helmikuun 7 päivänä 1935.
2933:
2934: Yrjö Räi•s.änen. Antti Meriläinen. Heikki Kääriäinen.
2935: Väinö Kivisalo. Edv. Kujala. G. Lindström.
2936: Otto Toivonen. K. H. Wiik. Onni Hiltunen.
2937: Väinö Sinisalo. Matti Turkia. Pekka Kettunen.
2938: K.-A. Fagerholm. Max Sergelius. Alex Hämäläinen.
2939: Matti Lepistö. Jalmari Linna. Akseli Kanerva.
2940: Onni Mäkeläinen. Karl J. Wenman. Viljo Rantala.
2941: Urho Kulovaara.
2942: •• ••
2943:
2944: VALTIOPAIVAT
2945: 19 3 5
2946:
2947: LIITTEET
2948: 111
2949:
2950: ULKOASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
2951: TOIVOMUSALOITTEET
2952:
2953:
2954:
2955:
2956: HEL8INKI 19135
2957: Y ALTIJONEUVOSTON" KIRJAIPAINO
2958: Ruotsin ja Venäjän kauppaa koskevia toivomus-
2959: aloitteita.
2960: 57
2961:
2962: ID,t. - Toiv. al. N :o 6.
2963:
2964:
2965:
2966: Karvetti y. m. : Suomen ja Ruotsin välisen kauppasopimuk-
2967: sen tarkistamisesta.
2968:
2969:
2970: E d u s k u n n a ll e.
2971:
2972: Seuraavat numerot osoittavat viimeksi vuosikiintiön saaden samalla sitoumuksen
2973: kuiuneen kymmenvuotiSikauden kauppa- siitä, että kauppasopimus Suomen taholta
2974: vaihtoa Suomen ja Ruotsin välillä: säilyy irtisanomatta vähintään kuluvan
2975: Suomen ja vuoden heinä!kuun 1 päivään saakka.
2976: Tuonti Vienti Ruotsin välil!en
2977: Vuosi, Ruotsista Suomesta kaupan koko- Kruuppasopimukseton tilanne Suomen ja
2978: miU.mk. milj.mk. naisvaihto
2979: milj. mk. Ruotsin välillä tuskin voinee tu'lla kysy-
2980: 1925 358.1 237.4 595.5 mykseen yksistään näiden :maiden maantie-
2981: 1926 417.5 218.6 636.1 teellisen asemarukaan vuoksi. Ei ole ikui-
2982: 1927 523.4 193.9 717.3 tenkaan hyväJksyttävä sitä, että !kauppatase
2983: 1928 657.4 138.2 795.6 kahden naapurimaan välillä on pysyvästi
2984: 1929 539.9 126.0 665.9 jäänyt Suomelle hyvin ·passiiviseksi, jota
2985: 1930 389.9 141.8 531.7 kauppavailhdon passiivisuutta on ollut
2986: 1931 287.o 131.5 418.5 omansa lisäiämään monet Ruotsin Suomelle
2987: 1932 344.7 120.0 464.7 asettamat vastavuoroisuusperiaatteelle vie-
2988: 1933 387.4 116.4 503.8 raat tuontiestetoimenpiteet. Ruotsin ja Suo-
2989: 1934 496.8 160.8 657.6 men välisen kauppavaihdon jatkuessa sa-
2990: 4,402.1 1,584.6 5,986.7 maan suuntaan käy tilanne ajan oloon
2991: maallemme erittäin tu'hoisaksi. Paremman
2992: Kuten edeUäolevasta numeroasetelmasta vastavuoroisuuden saavuttamiseksi olisi
2993: ikäy selville, on Suo:men ja Ruotsin välinen Suo:men ja Ruotsin välinen kauppasopi-
2994: kauppavaiihto viimeisen kymmenvuotiskau- mus saatava tarkistettavaksi ja tätä varten
2995: den aikana muodostunut :maallemme perin olisi sanottu kauppasopimus Suomen ta-
2996: epäedullise:ksi. Tämä johtuu muun ohessa holta niin pian kuin malhdollista irtisanot-
2997: siitä, että Ruotsi on kaikin tavoin koetta- tava.
2998: nut vaikeuttaa tuontia Suomesta. Tuontia Edelläesitettyyn viitaten rohkenemme
2999: estä.vistä toimenpiteistä mainittaJkoon m. m. kunnioittaen esittää eduskunnan päätettä-
3000: alkuperämerkintäpakko, tuontiluvat, -!lllak- väJksi toivomuksen,
3001: sut ja -kiellot sekä tullimuodollisuudet. Ku-
3002: vaavana esimerkikinä Ruotsin maatamme että Suomen ja Ruotsin välinen
3003: kohta~n osoittamasta menettelystä esitettä- kauppasopimus Suomen taholta mah-
3004: iköön, että; Ruotsi tehtyään ensin tuonties- dollisimman pian irtisanottaisiin tar-
3005: tein tyhjäJksi li'hanvientimme, :myöhemmin kistmnista varten nykyistä su-urem-
3006: muka jonakin uutena hyvitytksenä salli man vastavworoisuuden saavuttami-
3007: Suomelle 600 tonnin suuruisen naudanlihan seksi.
3008:
3009: Hel$ipgissä helmikuun 9 päiVJänä 1935.
3010:
3011: Einari Karvetti. Alpo 0. Luostarinen. Uuno Ha.nnula.
3012: 8
3013: 58
3014:
3015: III,2. Toiv. 811. N :o 7.
3016:
3017:
3018:
3019:
3020: Marttila y. m.: Venäjän kauppamme saattamisesta nykyistä
3021: enemmän vastavuoroisuuteen perustuvaksi.
3022:
3023:
3024: B d u s k u n n a ll e.
3025:
3026: Se kokemus, mitä viimeksikuluneina vuo- Tuonti Vienti
3027: sina on saatu maataloustuotteiden vienti- 1932 178.4 milj. mk. 69.6 milj. mk.
3028: markkinoilla, osoittaa, että tuontisäännös- 1933 183.8 99.7
3029: " "
3030: telyt ovat eri maissa käyneet yhä yleisem- 1934 247.4 101.o
3031: " " " "
3032: miksi. Johdonmukaisena seurauksena tästä 609.6 milj. mk. 270.3 milj. mk.
3033: (pitäisi oleman se, että meidän tuotteit-
3034: temme olisi pakko hakeutua uusille mark- Kolmen viime vuoden kauppatase on siis
3035: kinoille. Liikemaailman ohella olisi valtio- ollut tuontivoittoinen yhteensä 339.3 milj.
3036: vallankin yhä enemmän pyrittävä mark- markkaa.
3037: kinapaikkojen ja menekkisuhteiden järjes- Tuonnin ja viennin eri päätavaralaadut
3038: telyyn. käyvät ilmi seuraavasta asetelmasta v :lta
3039: Ennen maailmansotaa oli Venäjän silloi- 1934:
3040: nen pääkaupunki, Pietari, hyvin huomat-
3041: tava karjataloustuotteiden kulutuspaikka. Tuonti.
3042: Sinne vietiin maitoakin aina Hämeestä Puutavarat ........ . 136.4 milj. mk.
3043: saakka, puhumattakaan siitä, mitä Pietarin Vilja ............. . 52.1 "
3044: "
3045: kulutuskeskus vaikutti Karjalan kannaksen Öljyt ............. . 17.2
3046: " "
3047: asukkaiden tuotteitten vientipaikkana. Vienti.
3048: Eri puolilta saatujen tietojen mukaan Metalli tuotteet 55.o milj. mk.
3049: pitiiisi samassa kulutuskeskuksessa nytkin Eläimistä saadut ruo-
3050: olla huomattavatkin menekkimwhdolli- katarpeet ..••.•• 0. 13.4
3051: suudet. Kuitenkin on kauppasuhteiden jär- " "
3052: Koneet ja laitteet ... 11.8
3053: jestäminen Neuvostoliiton kanssa kehitty- Vuodat 6.2 " "
3054: " "
3055: ••••• 0. 0. 0 •• 0
3056:
3057:
3058:
3059:
3060: nyt tavattoman hitaasti, vaikka sen alueet Paperiteoll. tuott . . . . 5.6
3061: maanti,eteellisesti katsoen tuntuisivat mitä " "
3062: Elävät eläimet ...... 4.2
3063: Iuonnollisimmilta markkinapaikoilta meidän " "
3064: tuotteillemme. Tuonnissa edustavat puutavarat varsin
3065: Viimeaikaisten Suomen ja Venäjän kaup- suurta osuutta koko tuonnista, eli yli puo-
3066: pasuhteiden kehitystä seuratessa on eri- let kaikista tuoduista tavaroista.
3067: koista huomiota herättänyt maallemme epä- Mitä taas vientiiiJ?.me tulee, on merkille
3068: edullinen kauppatase, mikä käy ilmi seu- pantava maataloustuotteiden verrattain
3069: raavasta tuontia ja vientiä koskevasta ase- pieni osuus kokonaisviennistä. Se ei näytä
3070: telmasta: olevan oikeassa suhteessa näiden tavaroiden
3071: 111,:!. - JUarttila y. m. 59
3072:
3073: tarpeeseen Venäjällä enempää kuin vienti- puolella entisillä ikivanhoilla apajapaikoil-
3074: kykyisyyteemmekään. Viennissämme on ol- laan. Kalastusoikeuden myöntämistä vas-
3075: lut suurta epätasaisuutta riippuen ostajan taan voitaisiin Venäjälle myöntää joitakin
3076: vaatimuksista. Lyhyen aikaa on voitu vastaavanlaatuisia oikeuksia tavaroiden lä-
3077: lä;hettää huomattaviakin tavaraeriä, mutta hettämisessä.
3078: välillä on tullut keskeytyksiä, jopa yllättä- Sen seikan, että maahamme on tuotu
3079: viä vähennyksiä!k:in. Tämä luonnollisesti huomattavasti enemmän tavaroita kuin on
3080: tuottaa vaikeuksia säännölliselle kaupan- viety, pitäisi helpottaa kauppasuhteiden
3081: käynnille. järjestelyä. Ne olisi kiireellisesti pyrittävä
3082: Edellisestä on käynyt selville, että ny- järjestämään oikeudenmU:kaisemmalle poh-
3083: h:yinen Venäjän kauppavaihto osoittaa jalle, silmälläpitäen mitä edellä on esiin-
3084: suurta tuontivoittoisuutta, samoin että tuotu.
3085: tuontitavaroina esiintyy huomattavassa Kauppasuhteiden järjestelyä Venäjän
3086: määrässä puutavaraa, jota kotimaassakin kanssa on ilmeisesti vaikeuttanut se vasten-
3087: runsaasti tuotetaan, ehkä osaksi myös sel- mielinen ;tunnepohja, jota on ilmennyt Neu-
3088: laisia tuotteita, jolta tuottavat vienti- vostoliittoa vastaan maassamme, mutta joka
3089: maamme, jonne vastavuoroisuusperiaate ke- nähtävästi ei ole voinut jäädä kokonaan
3090: hoittaisi kaupan kohdistamaan. Kauppa- vaikutusta vaille vastapuolella:kaan. Maal-
3091: olojen kehittämisessä olisi pyrittävä ennen- lemme ei liene onneksi sellainen epänormaa-
3092: kaikkea aikaansaamaan tasapainoa. Samoin linen tilanne, että Venäjän lähimpänä naa-
3093: olisi koetettava niitä kehittää mahdollisim- purina kieltäydytään kauppasuhteista ja
3094: man luontaisiksi. Venäjällä on maatalous- annetaan toisten maiden vallata markkinat,
3095: tuotteidemme, lähinnä maidon, lihan, pe- varsinkin kun kauppataseemme on ollut
3096: runain ja mahdollisesti myös kalojen tar- niinkin epäedullinen kuin edellä on selvi-
3097: vetta, joista toisia vientipalkkioiden turvin tetty.
3098: koetetaan edistää ja ylläpitää. Nämä ennen Edelläesitetyn perusteella ehdotamme
3099: kaikkea tuntuisivat luontaisilta vientitava- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3100: roilta, joiden vientiä pitäisi lisätä ja va- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
3101: kiinnuttaa. toimenpiteisiin Venäjän kauppamme
3102: Järjestettäessä Venäjän kauppasuhteita saattamiseksi nykyistä enemmän vas-
3103: olisi kiinnitettävä huomiota myös Venäjän tavuoroisuuteen perustuvaksi erikoi-
3104: rajan lähistöllä Suomenlahden saarilla asu- sesti maataloustuotteiden vientiä ja
3105: vaan kalastajaväestöön. Sille pitäisi järjes- kalastajaväestön kalastusmahdolli-
3106: täli oikeus kalastukseen vesirajojen ulko- sttuksia silmälläpitäen.
3107:
3108: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1935.
3109:
3110: Otto Marttila. Ja.lmari Linna..
3111: Otto Toiv:onen. Matti Lepistö.
3112: Antti Meriläinen. Onni Hiltunen.
3113: Valfrid Eskola.
3114: .. ..
3115: VALTIOPAIVAT
3116: 19 3 5
3117:
3118: LIITTEET
3119: IV
3120: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI~,
3121: RAHAASIA~ JA TOIVOMUSALOITTEET
3122:
3123:
3124:
3125:
3126: HELSINKI 19135
3127: YALTIONEUVOS'fON KIR.JAPAINO
3128: A.
3129: Verotusta ja verovapautta, valtiolainoja, rahastoja, sota-
3130: vahinkojen korvausta, koululaitosta ja kirjastoja, maa-
3131: taloutta ja asutustoimintaa, asevelvollisia, rautateitä,
3132: sähkövoimalaitoksia, vesistöjen perkauksia y. m. koske-
3133: via laki- ja toivomusaloitteita.
3134: j
3135:
3136: j
3137:
3138: j
3139:
3140: j
3141:
3142: j
3143:
3144: j
3145:
3146: j
3147:
3148: j
3149:
3150: j
3151:
3152: j
3153:
3154: j
3155:
3156: j
3157:
3158: j
3159: 65
3160:
3161: IV,1. - Lak. al. N :o 11.
3162:
3163:
3164:
3165:
3166: Helo y. m.: Ehdot1ts laiksi leimaverolain muuttamisesta.
3167:
3168: E d u s k u n n a ll e.
3169:
3170: Voimassaolevassa leimaverolaissa on useita järjestämien tanssiaisten leimaveroa enti-
3171: määräyksiä, jotka tarpeettomasti vaikeutta- sestään alennetaan, vähenevät jälkimmäistä
3172: vat aatteellisten järjestöjen toimintaa ja luonnetta olevat tanssiaiset, mihin mieles-
3173: jotka mielestämme senvuoksi olisi muutet- tämme olisi pyrittävä. Ehdotamme sen-
3174: tava. vuoksi, että sellaisista tanssiaisista, jotka
3175: Muun muassa ovat viranomaiset vaatineet toimeenpanee yhdistys, suoritettaisiin lei-
3176: leimaveroa niistä todistuksista, joita yhdis- maveroa vain puolet siitä, mitä muista tans-
3177: tyksille annetaan luvan myöntämisestä sel- siaisista on suoritettava.
3178: laisia huvitilaisuuksia varten, joissa ei kan- Yhdistysten järjestämissä kansanjuhlissa
3179: neta pääsymaksua. Lain tarkoitus tuskin on useasti pientä kilpailua, kuten renkaan-
3180: lienee, että näistä todistuksista olisi leima- ja nuolenheittoa ynnä muuta tämän ta-
3181: veroa suoritettava, mutta kun viranomaiset paista ajanvietettä. Kun tällaisHla yhdis-
3182: ovat sitä kuitenkin vaatineet, olisi lakia tysten toimeenpanemilla kansanjuhlilla on
3183: selvennettävä. Tässä tarkoituksessa olisi oma merkityksensä eikä niitä ole verrattava
3184: lain 8 § :ään tehtävä asianmukainen lisäys. yksityisten ansaitseruistarkoituksessa toi-
3185: Mitä tanssiaisista suoritettavaan veroon meenpanemiin kilpailuihin, 'Olisi mieles-
3186: tulee, olisi mielestämme tehtävä selvä ero tämme sellaisissa järjestetty ajanvietekil-
3187: tanssiaisten ja tanssiaisten välillä siten, että pailu leimaverosta vapautettava.
3188: sellaiset tanssiaiset, joita toimeenpanevat Edelläesitetyillä perusteilla ehdotamme,
3189: aatteelliset yhdistykset ja jotka tapahtuvat että voimassaolevan leimaverolain 8, 14 ja
3190: yhdistyksen valvonnan alaisina, on asetet- 15 § :ät muutettaisiin siten, kuten edellä
3191: tava aivan toiseen asemaan kuin yksityiset on sanottu ja
3192: ansiota~koituksessa toimeenpannut tanssiai- että Eduskunta päättäisi hyväksyä
3193: set tai n. s. nurkkatanssit. Jos yhdistyksen seuraavan lakiehdotuksen:
3194:
3195:
3196: Laki
3197: leimaverolain muuttamisesta.
3198:
3199: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten 28 päivänä joulukuuta 1929 an-
3200: netun leimaverolain 8, 14 ja 15 §, niihin laeilla 21 päivänä joulukuuta 1932, 22 päi-
3201: vänä joulukuuta 1933 ja 20 päivänä joulu kuuta 1934 tehtyine muutoksineen, kaikki
3202: niinkuin jäljempänä seuraa:
3203:
3204: 8 §. jonka 4 § :ssä mainittuun 5 tai 6 ryhmään
3205: -~------------ -- kuuluva viranomainen kirjoittaa hänelle
3206: -~ - - - - - - - - - - - - - annettuun asiakirjaan, lukuunottamatta
3207: Leimaverosta vapaa on sellainen todistus, veronalaista notariaattitodistusta, viran-
3208: 9
3209: 66 IV,1. - Leimaverolain muuttaminen.
3210:
3211: omaiselle esitettävään opintotodistukseen tai miaisista, ulkomaisten 'eläinten tai vahaku-
3212: -kirjaan erityisten säålnnösten mukaan kir- vaston näyttämisestä y. m. s. 40 prosenttia;
3213: joitettava todistus, poliisiviranomaisen an- 2) Tanssiaisista 40 prosenttia paitsi ;yh-
3214: tama lupatodistus sellaista yhdistyksen distyksen toimeenpanemista 20 prosenttia;
3215: järjestämää huvitilaisuutta varten, jossa ei
3216: kanneta pääsymaksua, sekä moottoriajoneu-
3217: volla tehtävää määrättyä tai tilapäistä mat-
3218: kaa varten, todistus, joka merkitään passiin, 15 '§.
3219: matkakorttiin, oleskelukirjaan tai rajan Tässä luvussa säädettyä leimaveroa ei suo-
3220: poikki kulkemista varten annettuun lupa- riteta:
3221: todistuikseen, 1ukuunottama tta esteettömyys- 1) elokuvanäytännöstä, jossa esitetään ai-
3222: merkintää, joka tehdään passiin ulkomaille noastaan tiede- tai opetusfilmiohjelma
3223: matkustamista varten, todistus, joka anne- taikka Suomessa valmistettuja elokuvia;
3224: taan ulkomaalaiselle merimiehelle maihin 2) tilaisuudesta, jonka· koulu tai muu
3225: astumista varten, henkilötodistus kaakkoi- opisto tahi sen oppilasyhdistys toimeenpa-
3226: selia tai itäisellä raja-alueella asumista tai nee, ottamatta laitokseen kuulumattomilta
3227: sinne matkustamista varten sekä talous- henkilöiitä pääsymaksua, taikka jonka oh-
3228: spriin ostoa varten annettu todistus. jelmana on yksinomaan voimistelu- tai ur-
3229: heiluesityksiä, joita ei anneta ammattimai-
3230: sesti;
3231: 3) yhdistyksen toimeenpanemasta huviti-
3232: 14 §. laisuudesta, jonka pääasiallisena ohjelmana
3233: Pääsylipuista sellaisiin jälempänä mainit- on puheita, esitelmiä, lausuntoa, laulu- ja
3234: tuihin huvitilaisuU:ksiin, joista pääsymaksua soittoesityksiä, näytelmiä ynnä muuta nii-
3235: kannetaan kaikilta tai joiltakuilta huvivie- hin verrattavaa, mutta jossa tanssia ei ole
3236: railta, on leimaveroa suoritettava oouraavat kauemmin kuin yhden tunnin ajan eikä
3237: prosenttimäärät lipussa ilmoitetusta pääsy- nuolen ja re111kaan heitosta ja muusta sii-
3238: maksusta: hen verrattavasta ajanvietekilpailusta, jonka
3239: 1) Sirkus-, akrobaatti-, illusioniteatteri-, yhdistys on järjestänyt toimeenpanemaansl'l
3240: revyy-, varietee- ja kabaree-esityksistä kai- kansanjuhlaan;
3241: kista ammattimaisen tarjoilun yhteydessä
3242: annettavista näytännöistä, niin myös naa-
3243:
3244:
3245: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1935.
3246:
3247: Johan Helo. Jussi Lonkainen.
3248: Jalmari Linna. Aleksi Aaltonen.
3249: K. Hakala. Aino Lehtokoski.
3250: Matti Lepistö. Yrjö Welling.
3251: H. Pärssinen. Yrjö Räisänen.
3252: 67
3253:
3254: IV,!. - La:k. 811. N :o 12.
3255:
3256:
3257:
3258: Kaasalainen y. m.: Ehdotus laiksi leimaverolain muutta-
3259: misesta.
3260:
3261:
3262: E d u s k u n n a 11 e.
3263:
3264: Joulukuun 28 päivänä 1929 annetun lei- kannattamattomiksi. Samanaikaisuutta ei
3265: maverolain 14 §:n mukaan oli kaikista voida näet mitenkään välttää, sillä tiede-
3266: tanssiaisista suoritettava leimaveroa 40 pro- täänhän tanssiaisia harrastavien seurojen
3267: senttia lipussa ilmoitetusta pääsymaksusta. järjestävän niitä lähes joka pyhäksi, vie-
3268: Annetulla lain muutoksella alennettiin yh- läpä arkisinkin. Pelkän tanssin vuoksi ko-
3269: distysten järjestämien tanssiaisten leima- koontuvien joukossa näkyy myöskin juopot-
3270: vero 21 päivänä joulukuuta 1932 kuiten- telu olevan yleisempää ja järjestyshäiriöt
3271: kin 30 prosenttiin. Toimenpiteellä tahdot- tavallisempia kuin muuten. Tämäkään ei
3272: tiin pyrkiä m. m. poistamaan lain kiertä- saata soveltua oikeaan yhdistyselämään.
3273: mistä. Näistä syistä on vakavaa kansansivistys-
3274: Emme tunne tarkemmin, missä määrin työtä harrastavien piirien taholla pyritty
3275: juuri yhdistykset olivat syyllistyneet leima- estämään pelkkien tanssiaisten toimeen-
3276: verolain kiertämiseen ja kuinka tarkoituk- panoa ja siinä tarkoituksessa yritetty saada
3277: senmukainen estämiskeino veron alentami- aikaan m. m. eri· yhdistysten kesken rajoit-
3278: nen on ollut, mutta se on kuitenkin varma, tavia sopimuksia, mutta kun siinä ei ole
3279: että sanottu toimenpide on saattanut yhä riittävästi onnistuttu, jää mielestämme lain-
3280: useammat maaseudun yhdistykset luopu- laatijan tehtäväksi leimaverolain muutok-
3281: maan ohjelmallisten tilaisuuksien toimeen- sella vaikuttaa parempaa suuntaa määrää-
3282: panosta ja keskittämään toimintansa raha- västi. Siinä tarkoituksessa rohkenemme
3283: tulojen toivossa kevyen huvittelun järjes- kunnioittaen esittää
3284: tämiseen. Tämä on kansansivistystyön kan-
3285: nalta hyvin valitettavaa, koska alituisen Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
3286: tanssin avulla kuoletetaan vakavampi aat- raavan, voimassa olevan verolain
3287: teellinen harrastus, samalla kun tanssiaisia 14 § :n 1 momentin 2 kohtaan sisäl-
3288: järjestävät yhdistykset yrittävät tehdä tois- tyvän veroperusteen muuttamista
3289: ten ohjelmalliset tilaisuudet taloudellisesti tarkoittavan lakiehdotuksen:
3290:
3291:
3292: Laki
3293: leimaverolain muuttamisesta.
3294:
3295: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten 28 päivänä joulukuuta 1929 an-
3296: netun leimaverolain 14 §, sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1932 anne-
3297: tulla lailla muutetussa muodossa, seuraavasti:
3298:
3299: 14 §. nittui'hin huvitilaisuuksiin, joista paasy-
3300: Pääsylipuista sellaisiin jäljempänä mai- maksua kannetaan kaikilta tai joiltakuilta
3301: 68 IV,2. - Leimaverolain muuttaminen.
3302:
3303: huvivierailta, leimaveroa on suoritettava kuitenkin kustakin lajista väJhintään
3304: seuraavat prosenttimäärät lipussa ilmoite- 60 penniä.
3305: tusta pääsymaksusta: Milloin elokuvanäytännässä esitetään täy-
3306: 1) sirkus-, akrobaatti-, illusioniteatteri-, tekuvana vähintään 200 metrin pituinen
3307: revyy-, varietee- ja ka,baree-esityksistä, kai- Suomessa valmistettu filmi, joka on katsot-
3308: kista ammattimaisen tarjoilun )'ihteydessä tava tiede-, opetus- tai taidefilmiksi tahi
3309: annettavista näytännöistä, niin myös naa- kuvaa maan elinkeinoelämää, alennetaan
3310: miaisista ja tanssiaisista, ulkomaisten vero edellisen momentin 2 kohdassa maini-
3311: eläinten tai vahakuvaston näyttämisestä tuista näytännäistä 10 prosenttiin ja 3 koh-
3312: y. m. s. 40 prosenttia; dassa tarkoitetuista näytännäistä 25 pro-
3313: 2) elokuvanäytännöistä, joissa esitetään senttiin pääsymaksusta.
3314: yksinomaan taidefilmiohjelmaa, 15 prosent- Jos elokuvanäytännässä esitetään väki-
3315: tia; juomien myynnin edistämiseksi tarkoitet-
3316: 3) muista elokuvanäytännäistä 30 pro- tuja mainosesityksiä, koroitetaan maini-
3317: senttia; sekä tuista näytännäistä suoritettava vero 5 pro-
3318: 4) konserteista ja taidetanssiesityksistä, sentilla pääsymaksusta.
3319: joissa esittäjänä tai säestäjänä on ulko- Jos huvitilaisuuteen kuuluu erilaisia hu-
3320: mailla asuva henkilö, sekä opereteista, vituksia, Leimavero on suoritettava siitä
3321: JOlssa esiintyjinä ,pääasiallisesti on ulko- huvilajista, josta se on suurin.
3322: mailla asuvia henkilöitä, 15 prosenttia;
3323:
3324:
3325: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1935.
3326:
3327: Väinö Kaasalainen. Hilja Riipinen.
3328: Toivo Ikonen. Yrjö Kivenoja.
3329: KaUe Kämäräinen. Vilho Annala.
3330: Anton Suurkonka. Hjalmar Forstadius.
3331: Iisakki Nikkola.
3332: 69
3333:
3334: IV,:L - Lak. al. N :o 13.
3335:
3336:
3337:
3338:
3339: Kalliokoski y. m.: Ehdotus laiksi valtion osanotosta Osuus-
3340: kassojen Keskuslainarahasto-Osakeyhtiön vuonna 1930
3341: valtion takuulla ottaman ulkomaisen obligatiolainan
3342: agiotappion korvaamiseen.
3343:
3344:
3345: ]~ d u s k u n n ·a 11 e.
3346:
3347:
3348: Toukokuun 25 päivänä 1934 annetulla kuin jälkimäisistä lainoista yleensä, että
3349: lailla valtion osanotosta Osuuskassojen Kes- lainanottajain luokittelu varallisuussuhteit-
3350: kuslainarahasto-Osa,keyhtiön vuonna 1930 ten perusteella ryhmiin, joissa valtion kor-
3351: valtion takuulla ottaman ulkomaisen obli- vaus olisi eri suuri, tuottaa suuria vaikeuk-
3352: gatiolainan agiotappion korvaamiseen va- sia ja johtaa helposti epäoikeudenmukaisuu-
3353: pautettiin mainitun lainan varoista kulta- teen sekä että lainanottajille yleensä koi-
3354: ehtoisia lainoja saaneet maanviljelijät lai- tuisi agiotappioiden suorittamisesta miltei
3355: nan aiheuttamasta agiotappiosta ja laina- ylivoimaisia vaikeuksia, toisten lainanotta-
3356: ehtoihin sisältyvästä kultaehtomääräyksestä. jista ollessa suorastaan kykenemättömiä
3357: Lain toiseen pykälään sisä:llytetyllä sään-- tappion suorittamiseen. Näiden syiden ta-
3358: nöksellä oikeutettiin va:J.tioneuvosto edus- kia päätti eduskunta joulukuun 3 päivänä
3359: kunnan :kunakin vuonna erikseen sitä var- 1934 korottaa hallituksen ehdottamaa mää-
3360: t€n ehkä osoittaman määrärahan pui'tteissa rärahaa 6 miljoonalla markalla, 8 miljoo-
3361: liswksi korvaamaan muidenkin lainan va- naan markkaan, josta kaikkien ·lainanotta-
3362: roista saaneiden agiotappiot. jien tappiot oli korvattava.
3363: Esityksessään valtion tulo- ja menoar- Tämä järjestely ei kuitenkaan ole täysin
3364: vioksi vuodelle 19,35 ehdotti valtioneuvosto tyydyttävä, sillä se edellyttää, että kaik-
3365: kuitenkin tarkoitukseen osoitettavaksi ai- kien lainanottajien on vuosittain tehtävä
3366: noastaan 2 miljoonan markan määrärahan korvauksen saamisesta valtioneuvostolle ano-
3367: käytettävä!ksi vaikeuksiin joutuneiden kun- mus, joten sekä valtioneuvostolle että lai-
3368: tien saamien kultaehtoisten lainojen agio- nanottajille aiheutuu varsin runsaasti yli-
3369: tappioiden korvaamiseen. Asiaa eduskun- määräistä työtä. Nykyisen järjestelmän
3370: nassa käsiteltäessä kiinnitettiin kuitenkin pääasiallisimpana epäkohtana on kuitenkin
3371: huomiota siihen, että eräitä poikkeustapauk- pidettävä sitä, että valtion tulo- ja meno-
3372: sia lukuunottamatta lainavarat olivat käy- arvio, johon korvausmääräraha tulee otet-
3373: tetyt kunnille asetettujen lakimääräisten tavaksi, valmistuu vasta sen jälkeen kuin
3374: tehtävien suorittamiseen tai näiden tehtä- kuntien talousarviot jo ovat vahvistetut,
3375: vien suorittamista helpottaviin ja edistäviin joten jos agiotappiota ei ole kunnan talous-
3376: tarkoituksiin, että puheenaolevasta lainasta arvioon otettu sillä perusteella, että valtio
3377: aiheutuvat agrotappiot nousevat muista ul- on sen edellisenä vuonna maksanut, eikä
3378: komaisista lainoista aiheutuviin vastaaviin valtio enää korvaakaan kunnan tappiota,
3379: tappioihin verraten aivan . kohtuuttomiin niin täfhän tarkoitukseen tarvittavia varoja
3380: määriin koron lisäksi ollessa korkeampi ei voida verotuksellakaan kerätä. Kunnat
3381: 70 IV,3. - Keskuslainarahaston obligatiolainan agiotappio.
3382:
3383: joutuvat tällöin varsin vaikeaan asemaan, poistetuksi päiväjärjestyksestä. Tästä syystä
3384: sillä frangilaina huonontaa tuntuvasti kes- ehdottavat allekirjoittaneet, että muutta-
3385: kinkertaisessa ja heikossa taloudellisessa malla alussa mainitun lain 2 § :ää n. s.
3386: asemassa olevien kuntien muutoinkin huo- frangilainojen agiotappio siirretään kaik-
3387: noja luotonsaantimahdollisuuksia. Ja vaik- kien ja·ettujen kultwehtoisten ilainojen yh-
3388: kapa varat lainaamaHa saataisiinkin tarkoi- teisen pääomamäärän osalta kokonaan val-
3389: tukseen hankituksi, niin on seuraavana tion kannettavaksi 'tammikuun 1 päivästä
3390: vuonna verotuksella kerättävä tappion kak- 1935 lukien. ,Jotta kuitenkin valtiolle tästä
3391: sinkertainen määrä. Kun agiotappiot nou- aiheutuvat vuotuiset kustannukset supistui-
3392: sevat keskimäärin 50 a 60 penniä veroäy- sivat mahdollisimman vähiin, olisi lainan-
3393: riä kohden - eräissä kunnissa 2 markkaa ottajien suostuttava pidentämään lainojen
3394: ja ylikin - niin eivät kunnat mielellään takaisinma:ksuaika 21 vuodesta 30 vuoteen.
3395: rasita veronmaksajiaan tällaisella lisävero- Samalla vapauttaisi valtio tällaisen [aina-
3396: tuksella, jos on perusteltua syytä olettaa, ·ehtoj·en muutoksen hyväksyneet lainanotta-
3397: että valtio korvaa tappion. Täten voivat jat uuden kuoletussuunnitelrnan mukai-
3398: puheena olevat ta.ppiot muodostua varsin sissa suorituksissansa lainasopimuste:nsa kul-
3399: tuhoisiksi niidenkin kuntien taloudelle, 'ta·ehtomääräyksistä. Lainan takaisin maksu
3400: jotka ehkä joterukin voisivat ne itse suo- Ranskaan ei tästä kärsisi, mutta vuotuis-
3401: rittaa. l\1utta suurimmalle osalle frangi- maksujen pienenernisestä seuraisi, että val-
3402: lainaa ottaneita kuntia olisi agiotappion tion vuosittain suoritettavat agiotappion
3403: maksarnisyrityksestä se seuraus, että vero- korvaukset pienenisivät. Nykyisten fran-
3404: äyri nousisi ja veronkanto- tuottaisi ehkä gin ja lainaan kuuluvien obligatioiden
3405: entistäkin vähemmän verorästien vain suu- kurssien mukaan laskien olisi vähennys ku-
3406: retessa. Lainanottajiin kuuluvilla yhty- luvana vuonna n. 1 miljoona markkaa. Kun
3407: millä ei ole edes verotusmahdollisuutta lä- vuoden 1935 tappioiden korvaamiseen jo
3408: hes koko vuotuismaksun määrään nousevan 'On valtion vuoden 1935 tulo- ja meno-
3409: tappion peittämiseen. arviossa osoitettu 8 miljoonaa markkaa,
3410: Kun nykyinen agiotappioiden korvaus- niin ei uuden järjestelyn voimaansaattami-
3411: järjestelmä pitää lainanottajat alituisessa nen jo kuluvan vuoden tammikuun 1 päi-
3412: epävarmuuden tilassa, tuottaa niille yllä- västä aiheuta uuden määrärahan tarvetta.
3413: tyksiä taloudenhoidossaan, heikontaa niiden Edellä sanotun perusteella saamme eh-
3414: luotonsaantimahdollisuuksia ja aiheuttaa dottaa,
3415: viranomaisille lisätyötä, niin olisi se saatava että Eduskunta hyväksyisi lain
3416: korjatuksi ja samalla koko korvauskysymys .Z .§ :n näin kuuluvana:
3417:
3418: Laki
3419: V'altion osanotosta Osuuska;ssojen Keskuslainarahasto-Osakeyhtiön vuonna 1930
3420: valtion takuulla ottaman ulkomaisen obligatiolainan agiotappion korvaamiseen.
3421: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion osanotosta Osuuskassojen Kes-
3422: kuslainarahasto-Osakeyhtiön vuonna 1930 valtion takuulla ottaman ulkomaisen obli-
3423: gatiolainan agiotappion korvaamiseen toukokuun 25 päivänä 1934 annetun lain 2 §
3424: näin kuuluvaksi:
3425: 2 §. heutuu 1 § :ssä mainitun obligatiolainan
3426: Ne agiotappiot, joita jälkeen tammikuun varoista muille kuin sanotussa pykälässä
3427: 1 päivän 1935 on aiheutunut ·tai vasta ai- mainituille :l.ainansaajille jaettujen ja tä.-
3428: IV,a. - Kalliokoski y. m. 71
3429:
3430: män lain voimaantullessa suorittamatta ole- sinomaan ko~koa, kuoletetaan kahdenkym-
3431: vien ·kultaehtoisten lainojen yhteisen pää- menenseitsemän vuoden kuluessa, sekä että
3432: omamäärän osalta, korvaa niinikään Suo- tällaisen lainaehtojen muutoksen hyvä;ksy-
3433: men valtio vuosittain, ehdolla, että näiden neet lainansaajat vapautetaan uuden kuole-
3434: lainojen ehdot muutetaan sellaisiksi, että tussuunni telman mukaisissa suorituksissansa
3435: lainat, senjälkeen kuin niistä kolmena en- lainasopimustensa kul taehtomääräyksistä.
3436: simmäisenä lainavuotena on maksettu yk-
3437:
3438:
3439: Helsingissä helmikuun 5 päivänä 1935.
3440:
3441: Viljami Kalliokoski. Jalo Lahdensuo. Kalle Kämäräinen.
3442: Antti Kukkonen. Viljo Venho. Otto Marttila.
3443: Elias Tukia. P. V. Heikkinen. Ville Vallas.
3444: Vihtori Vesterinen S. ·S. Aittoniemi. Heikki Soininen.
3445: Kyllikki Pohjala. L. 0. Hirvensalo. Toivo Halonen.
3446: E. M. Tarkkanen. J. Koivisto. K. R. Kares.
3447: Juhani Leppälä. K. J. Ellilä. J. V. Wainio.
3448: Kaapro Huittinen. K. A. Lohi. Yrjö Schildt.
3449: Janne Koivuranta. Ansh. Alestalo. R. Ala-Kulju.
3450: T. N. Vilhula. Tilda Löthman. S. Honkala.
3451: Kaarlo Hänninen. S. Salo. M. 0. Lahtela.
3452: Vilho H. Kivioja. J. Emil Pilppula. A. Suurkonka.
3453: Jooseppi Kauranen. Eemeli Aakula. Emil Jutila.
3454: Matti Pitkänen. E. A. Tuomivaara. Jalmari Linna.
3455: Heikki Vehkaoja. Iisakki Nikkola. Valfrid Eskola.
3456: Jussi Annala. J.... P. Tapanin en. Lauri Kaijalainen.
3457: Kusti Arffman. Yrjö Kivenoja. Matti Lepistö.
3458: Yrjö H. Kesti.
3459: 72
3460:
3461: IV,4. - Lak. al. N :o 14.
3462:
3463:
3464:
3465:
3466: Inkilä y. m.: Ehdotus laiksi valtion osanotosta Suomen
3467: Asuntohypoteekkipankin vuosina 1927 ja 1928 ottamain
3468: ulkomaanrahanmääräisten obligatiolainain agiotappioi-
3469: den korvaamiseen.
3470:
3471:
3472: E d u s k u n n a 11 e.
3473:
3474: Nousukonjunktuurin vallitsessa vuosina, on pankki tähän mennessä kärsinyt kurssi-
3475: 1927 ja 19·2·8 pidettiin suotavana, että maa- ta,ppioina Suomen markkaa 12,303,182: 40
3476: han saatiin ulkomaista pääomaa ja että sitä ja vuoden 191218 dollarilainasta Suomen
3477: hankkivat tänne muutkin kuin valtio, koska markkaa 24,443;561: 68. Suurimman kurs-
3478: katsottiin näiden muiden valtiota nopeam- sitappion Suomen mark!kaa 2.7,800,319: 0:4
3479: min saattavan rahat liikkeeseen ja sillä ta- on pa.nkille lisäksi tuottanut 1930 otettu
3480: valla vilkastuttavan koko maan talous- lyhytaikainen 1,875,000 dollarin määräinen
3481: elämää. Mainittuina vuosina. esiintyi ulko- laina, joka; otettiin yhteisymmärrykselli-
3482: maisten lainojen ottajana myös vahion sesti silloisen hallituksen kanssa eräiden
3483: myötävaikutuksella. perustettu ja valtion hädässäolevien asunto-osakeyhtiöiden pela..'l-
3484: antaman pohjapääoman turvin toimintansa tamiseksi ja joka näin puhtaasti sosiaa:li-
3485: aloittanut Suomen As:mrtohypoteekki- sessa tarkoituksessa otettu laina nyt jo on
3486: pankiki, joka 1927 otti 2 miljoonan punnan kokonaan maksettu.. Kaikkiaan va:nkki siis
3487: suUTuisen obligatiolainan ja 19218 10 mil- on kärsinyt viime vuoden syyskuuhun men-
3488: joonan dollarin dbligatiolainan. Pankkia nessä kurssitappioita Suomen markkaa
3489: vuonna 1927 .perustettaessa. ja eduskunnan 65,2,70,639: 55.
3490: myöntäessä sille pohjapääoman oli selvää, Näiden suurten kurssitappioiden peittä-
3491: että pankki tulisi a-lussa toimimaan y.ksin- miseksi on vankki käyttänyt sitä ansiDta,
3492: omaan ulkomaisen lainapääoman varassa, jonka se on saanut lunastaessaan sille suo-
3493: kun lainanotto kotimaasta siedettävillä eh- >ritetuista lainoista, kertyneillä varoilla
3494: doilla oli mahdoton. Obligatiolainoilla saa- edulliseen kurssiin taJkaisin vuonna 19.28
3495: dut rahat käytettiin pä:äasia.Uisesti asunto- ·liikkeeseen lasketusta doUarimä.Wräisestä
3496: osakeyhtiöiden välityksellä edistämään obligatiolainasta noin 5,t64.5,000 dollaria.
3497: pieneläjäin omankodin hankintaa. Yhä_ vie- tSen lisäksi on pa.nkin lainanottajilta syk-
3498: lälkin on lähes 80 % pankilta lainoja saa- systä 19·31 alkaen maaliskuuhun 1933 asti
3499: neista asunto-os.akeyhtiöitä, vaikka joukko kannettu 14 % :n lisäys heidän suoritta-
3500: tällaisia J1htiöitä on ma'ksanut lainansa ta- miinsa vuotuismaksuihin, jolloin he joutui-
3501: kaisin senjälkeen kun pankilta saadut lai- vat maksamaan korkoa 8.5-9 %:n mukaa:n,
3502: nat kävivät lainanott.ajille ·epäedullisiksi. miikä ensisijaisista kiinnityslainoista on ko-
3503: .Kun Suomen markka, 1931 irroitettiin vin kallis korko. Ja yhtä korkeana pysyi
3504: kullasta, tuli Suomen Åsuntohypoteekki- korko aina kevääseen 1934 asti, koska lai-
3505: pankin asema vaikeaksi. Se sai suuria nanottajien vuotuismaksut silloin käytettiin
3506: kurssita.ppioita. Vuoden 19,27 puutalainasta kokonaan fkoroksi eikä hyvitetty oHenkaan
3507: IV,4. - Inkilä y. m. 73
3508:
3509: sitä kuoletusta, jonka olisi pitänyt vuotuis- maanviljelijöille aiheutuneita. kurssitap-
3510: maksuihin sisältyä. Näin ovat lainanottajat pioita, vaikkapa niihin on vaadittu paljon
3511: joutuneet kurssitappioiden peittämiseksi suurempia summia kuin mistä nyt on ky-
3512: maksamaan kaikkiaan Suomen markkaa symys. Kun Asuntohypoteekkipankki ja
3513: 19,664,019: 40. sen osakkaina. olevat lainanottajat ova.t jo
3514: Tämmöinen ylimääräinen rasitus on tie- omalta osaltaan yli ·6 5 miljoonalla markalla
3515: 1
3516:
3517:
3518:
3519: tysti lainanottajille käynyt kohtalokkaaksi, peittäneet Suomen martkan roma;hduksesta
3520: vieläpä monissa tapauksissa aivan ylivoimai- johtuneita tappioita., tuntuu kohtuulliselta,
3521: seksikin, kun asunnon vuokrat keväästä että trumä heidän osaltaan riittää ja että
3522: 1933 ovat jatkuvasti alentuneet ja vuokra- valtio on valmis järjestämään asiat niin,
3523: taso on käynyt niin a1haiseksi, että asunto- ettei heidän hartioilleen lasketa enää lisä-
3524: yhtiöt korkeine vuokrineen ovat tulleet mo- taakkaa. aiva.n kohtuuttomasti. Kysymys on
3525: nille taloudellisen tu!hon tuojilksi, joista he nyt siitä, menettääkö Åsuntohypoteekki-
3526: ovat paenneet pois milloin se ~m~nkin on pa.nkin ,rahoittamaan taloon säästövaransa
3527: ollut mahdollista. Kiinteimistö·jen arvot kiinnittänyt ja tähän aS'ti kaikki siitä ai-
3528: ovat myös suuresti laskeneet, joten 7, 8 heutuneet rasitukset kantanut työJäinen tai
3529: vuotta sitten tehdyt a.rviot eivät enää pidä muu pieneläjä lopulta koko omaisuutensa
3530: paikkaansa. Kun .Asuntohyp.oteekkipankki vai auttaako valtio häntä selviämään kulta-
3531: kivitalolle silloin arvioidusta määrästä an- kannasta luopumisen seurauksista samalla
3532: toi lainailla aina 55 % : iin, on tämä laina tavailla kuin se on lukemattomia muita kan-
3533: nyt epäedullisen kurssin aiheuttaman E- salaisia auttanut.
3534: säyksen johdosta noussut 615 % :iin silloi- Jos Asuntohypoteekkipankille myönne-
3535: sesta arvosta. Kun talojen tuotto ja sa- tään valtion varoista avustusta, vuosittain
3536: malla niiden arvo ova.t lainojen myöntä- enintäin 6.5 miljoonaa mnrkkaa, on se
3537: misestä lälhtien laskeneet 30!---35 %, merkit- tehtyjen laskemien mukaan nykyisen kurs-
3538: see tämä, että Asuntohypotee:l\lkipa.nkin kuo- sitason vallitessa tilaisuudessa alentamaan
3539: letuslainat, kurssitwppio huomioonottaen, kuoletuslainain korot ainakin 6.5 % :iin,
3540: nykyisin miltei kokonaan nielevät talon ehkäpä jonkinverran allekin. Tämä avus-
3541: arvon. tus olisi myönnettävä. 10 vuodeksi, koska
3542: Saatuaan ulkomaiset lainansa roonvertoi- paTiikki ei sen wjan kuluessa pääse ulko-
3543: duiksi kykenee Asuntohypoteekkipankki ma,isia lainojaan uudelleen konvertoimaan.
3544: kaikesta huolimatta kuitenkin asiansa edel- Ja lainanottajille on erinomaisen tärkeää,
3545: leen hoitamaan, jos ei mitään odottama- että heidän asemansa saa.da.an vakautetuksi
3546: tonta satu. Mutta se ei kykene alentamaan vähän pitemmäksi ajaksi, jotta he pääsevät
3547: lainanottajien korkoa, jota näiden piirissä siitä epämääräisyyden tilasta, jossa he ny-
3548: kuitenkin on aivan henkeä pidätellen odo- kyään ovat ja joka estää heidän omaisuut-
3549: tettu, vaan pysyy korko 1927 puutalainasta taan saamasta mitään v:akavaa arvoa ja te-
3550: ja 192'8 dollarilainasta edelleen 7.3 %:na, kee a,sunto-osa.kkeiden ja lainoja saaneiden
3551: nouseep.a todennäköisesti jorrkinve•rran sen talojen myynnin ma;hdottomaksi.
3552: ylikin. Nykyisissä olos.uhteissa tämä tun- Edellä esitetyn perusteella uskallamme
3553: tuu lainanottajista mahdottomalta korolta, ehdottaa,
3554: jonka täJhden heidän täytyy pannan toi-
3555: veensa valtion väliiintuloon tässä asiassa. että Ednskunta hyväksyisi seuraa-
3556: VaJltio on auliisti ottanut kantaakseen van lakiehdotuksen:
3557:
3558:
3559:
3560: 10
3561: 74 IV,4. - Asuntohypoteekkipankin obligatiolainat.
3562:
3563:
3564: Laki
3565: valtion osanotosta Suomen Asuntohypoteekkipankin vuosina 1927 ja 1928 ottamain
3566: ulkomaanrahanmääräisten obligatiolainain agiotappioiden korvaamiseen.
3567:
3568: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
3569:
3570: 1 §. samojen obligatiolainain muun hoidon ylh-
3571: Ne a.giotappiot, joita. kymmenen vuoden teydessä saatu agiovoitto, Suomen valtio,
3572: kuluessa tammikuun 1 päivästä 1'935 alkaen kuitenkin sellaisin rajoituksin, ettei valtion
3573: aiheutuu Suomen Asuntohypoteekkipankki- korvattava mää·rä minään vuonna ylitä
3574: nimiselle asuntohypoteekkiyhdistykselle nii- 6,500,000: markkaa.
3575: den korkojen ja la.inasopimuksiin sisälty-
3576: vän kuolet~suunnitelman mukaisten kuo- 2 §.
3577: letusten ma•ksamisesta, joita Suomen Asun- .Suomen Asuntohypoteekkipankin on !käy-
3578: tohypoteekkipa.nkin on suoritettava kesä- tettävä valtiolta kurssitappioittensa korvaa-
3579: kuun 2,2 päivänä 19217 tehdyllä sopimuk- miseen saamansa varat sen rasituksen ·hel-
3580: sella ottamastaan puntaobligatiolainasta ja pottamiseen, mikä kohtaa pankin niitä lai-
3581: syyskuun 1 päivänä 1928 t.ehdyllä sopi- nanottajia, joiden lainaehdot riippuvat
3582: muksella ottamastaan dolla.r~obligatiolai 1 § :ssä ma]nittujen obliga.tiolainain eh-
3583: nasta, joista molemmista lairuoista Suomen doista.
3584: valtio on lainojen konvertoimisen yhtey- 3 §.
3585: dessä mennyt takuuseen, korvaa vuosittain, Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
3586: sitten kun näistä tappioista on väihennetty täntöönpanosta annetaan asetuksella.
3587:
3588:
3589: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1935.
3590:
3591: Arvo Inkilä. Kaapro Moilanen.
3592: Urho Toivola. J. 0. Söderhj·elm.
3593: Sulo Heiniö. Urho Kulovaara.
3594: Anni Huotari. Elsa Metsäranta.
3595: 75
3596:
3597: IV,t.~. - Lak. al. N :o 15.
3598:
3599:
3600:
3601:
3602: Leppälä y. m.: Ehdotus laiksi eräiden maatalouden vel-
3603: kain vakauttamisesta helmikuun 17 päivänä 1933 anne-
3604: tun lain muuttamisesta.
3605:
3606:
3607: E d u s k u n n a ll e.
3608:
3609: Viimeksi ku~uneina vuosina on, paitsi taan laskeneet. Kun maataloustuotteiden
3610: työttömyyskysymys, velkaantuneen maata- hinnat 1926-1928 merkitään sadalla, on
3611: louden asema - molemmat pula-ajan seu- sanottu arvo nyt 70. Siitäkin ajasta läh-
3612: rauksia - antanut aihetta jatkuvaan kes- tien, jolloin velat vakautettiin, on sanottu
3613: kusteluun ja huoleen. Niin hallituksessa maataloustuotteiden myyntiarvo vain las-
3614: kuin eduskunnassa on ·käsitelty kysymystä kenut. Lisäksi ovat maataloustarvikkeiden
3615: velkaisen maanviljelijän aseman helpotta- hinnat nousseet. Toiveet, että aika maata-
3616: misesta. Useihin käytännöllisiin tuloksiin- loudessa paranisi, eivät siis ole toteutuneet,
3617: kin on johduttu. Merkittävimmät niistä eikä velkaisten asema siinä suhteessa hel-
3618: ovat Osakeyhtiö Maakiinteistöpankin ja pottunut. Maakiinteistöjen hintain vähäi-
3619: asutushallituksen toiminnan kautta tapah- nen nousu ei veikaista omavaraista viljeli-
3620: tuneet ja vasta tapahtuvat maatilojen pak- jää, jonkalaisia useimmat Maakiinteistöpan-
3621: kohuutokauppahinnasta lunastamiset ja luo- kin ja asutushallituksen auttamista maan-
3622: vuttamiset joko entiselle omistajalle, hänen viljelijöistä ovat, ollenkaan auta. - Maa-
3623: rintaperiHisilleen tai muille läheisilleen sekä kiinteistöpankille tulleista laina-anomuk-
3624: Oy. Maakiinteistöpankin vel'kain vakautta- sista koski 0-10 muunnetun peltohehtaarin
3625: mistoiminta yleensä. tiloja koko maassa puolet, Viipurin läänissä
3626: Edellämainittuja toimenpiteitä voitanee 65% ja 0-25 muunnetun peltohehtaarin
3627: yleensä pitää aikanaan onnistuneina. SHlä tiloja koko maassa 68.9 % ja Viipurin lää-
3628: hetkellä sortumassa olleet ovat toistaiseksi nissä 97.3 %. Kohonneitten puutavarain
3629: pelastuneet. Huomattava joukko ylivelkaan- hinnat auttavat vain aniharvoissa tapauk-
3630: tuneita maanviljelijöitä on siirtynyt käy- sissa, koska kyseessä olevien tilojen metsistä
3631: tännöllisesti katsoen valtion velallisiksi ja ovat jo aikaisemmin myytäviksi kelpaavat
3632: on heidät täten edelleen pysytetty konnul- puut hakatut.
3633: laan perheineen toimeentuloaan ansaitse- Pakkohuutokauppatilanne, Jota monilla
3634: massa. vapaaehtoisilla toimenpiteillä on koetettu
3635: Näihin toimenpiteisiin ryhdyttäessä on helpottaa, ja·tkuukin edelleen. V. 1934 oli
3636: kaiken aikaa edellytetty, että ajat parani- maatilojen pa:kkohuutokauppoja kaikkiaan
3637: sivat, että maataloustuotteiden hinnat nou- 2,651. Se on tosin laskenut vuoden 1933
3638: sisivat ja velkansa vakauttanut maanvilje- luvusta 3,926, mutta on suurempi kuin
3639: lijä saisi lisääntyneillä tuloilia velkojensa vuoden 1932, jolloin niitä oli 2,526.
3640: korot ja lyhennyks·et aikanaan suoritetuiksi. Jatkuvaa maatalouspulatilannetta kuvaa
3641: Niin nyt kuitenkaan ei ole tapahtunut. myöskin se, että laina-anomuksia Maakiin-
3642: Maataloustuotteiden hinnat ovat laskemis- teistöpanki1le y-hä saapuu ja on niitä vuo-
3643: 76 IV,5. - Maatalouden velkain vakauttaminen.
3644:
3645: den 1934 loppuun mennessä vastaanotettu nykset ja jos vastaus tulee kielteinen, mi-
3646: 17,131. ten valtion luotonautajana silloin olisi me-
3647: Kun siis maatalouden pulatilanne ei ole neteltävä..
3648: helpottunut kuten edellytettiin Maa:kiin- Kun pakkohuutokauppatilanne vuoden
3649: teistöpankkia perustettaessa, jäi lainojen 1934 alussa vain paheni, antoi maatalous-
3650: vakauttaruistoimenpide pitempää aikaa sil- ministeriö erään tuomarin tehtävä:ksi suo-
3651: mällä pitäen tehottomaksi. Kuluneen vuo- rittaa tutkimuksen, olisiko Maakiinteistö-
3652: den koroista, joiden maksamiseen voidaan pankin toiminta tarkoitustaan vastaamaton.
3653: edellyttää kaikki voimat tulleen keskite- Lausunnossa ei sanottu sellaista tavatun,
3654: tyiksi, jo on jäänyt osa määräaikana mak- mutta yhdytään siinä Maakiinteistöpankin
3655: samatta. Maakiinteistöpankin toimintaoh- toiminnanjohtajan mielipiteeseen siitä, että
3656: jeissa sanotaan, että laina myönnetään etu- pankin lainaehtoja m. m. koron suhteen
3657: päässä pienten sekä !keskikokoisten ti•lojen olisi muutettava pitäen varsinkin koron
3658: omistajille ainoastaan, jos on todennäköistä, alentamista ,aivan välttämättömänä, jos
3659: että velallinen, sittenkun hänen velkansa on va:kauttamistoimella tahdotaan ahdinkoon
3660: vakautettu, voi menestyksellisesti jatkaa joutuneet maanviljelijät pysyvästi pelastaa
3661: maatalouttaan. Nykyisen maatalouden kan- pulastaan. ''
3662: nattavaisuusedellytyksellä on velattomalla- Tällaiseen koron alentamiseen olisi jo sen-
3663: km pienviljelijänä tarpeeksi huolta voidak- kin vuoksi ollut ryhdyttävä, koska Murukiin-
3664: seen velkaantumatta menestyksellisesti jat- teistöpankin eri aikoina vakauttamat lai-
3665: kaa maa talouttaan. Kuinka vaikeata onkaan nain korot ovat eri korkeat ja nousevat
3666: velkaisten onnistua tässä tehtävässä. Eräät eräissä tapauksissa aina 6 1 / 2 % :iin ja ovat
3667: asiantuntijat ovatkin arvioineet, että ne, lisäksi paljon korkeammat asutushallituk-
3668: joiden velart ll!Ousevat yli 60% :n omaisuuden sen jakamain lainain 4 %:ia.
3669: arvosta, eivät voi maatalouttaan menestyk- Kun Maakiinteistöpankki on äskettäin
3670: sellisesti jatkaa. Niiden asema rtaas, joiden mainituista 17,131 'laina-anomuksesta hy-
3671: velat nousevat 80-90 % :iin omaisuuksien väksynyt vain 6,183 eli 36 % 31/12-34
3672: arvosta, jonkalaisia ainakin Itä-Suomessa on mennessä, eikä 'lunastettu oJ.e kuin 1,091 eli
3673: huomattava määrä, on jos olosuhteet pysy- 6 %, lienee tähän vä:häiseen tulokseen osal-
3674: vät entisellään ja Maakiinteistöpankin ny- ta·an syynä myöskin näiden lainain liian
3675: kyiset lainaehdot muuttamatta, lähes toi- korkea korko. Kun vielä muistaa, että maa-
3676: voton. talousluotot muissa, meitä edullisemmissa
3677: Eräät asiantuntijat väittävätkin, että maatalousmaissa, joissa maataloutta muu-
3678: huomattavaan velallisten joukkoon nähden tenkin paremmin kuin meillä suojellaan,
3679: on valtion, ellei sitä ennen muihin toimen- ovat meidän korkojamme huomattavasti ·al-
3680: piteisiin ryhdytä, joko luovuttava osasta haisemmat, olisi Maakiinteistöpankin anta-
3681: saataviaan tai ryhdyttävä aikanaan häätö- main lainain ehtoja tässä suhteessa tarkis-
3682: toimenpiteisiin. Valtio, jonka tarlwituksiin tettava ja korkoa :m. m. huomattavasti alen-
3683: mitä lähirumin kuuluu jatkuva asutustoi- netta·va.
3684: minta, tuskin voi viimeksimainittuihin toi- On tietysti syytä, edelläsanotun ohella,
3685: menpiteisiin ryhtyä. Näin ollen on val- tarkoin harkita, mitä muitakin mahdolli-
3686: tion luotonautajana syyta ajoissa tutkia, suuksia kuin lainaehtojen helpottaminen
3687: onko näillä maanviljelijöillä nykytilanteen eduskunnalla ja hallituksella olisi saada
3688: vallitessa ei ainoastaan mahdollisuuksia me- maatalous maassa, jossa se on pääelinkeino
3689: nestyksellisesti jatkaa maatalouttaan vaan ja kansan suuren enemmistön toimeentulon
3690: myös suorittaa velkojensa korot ja lyhen- lähde, pysyväisesti turvatu'ksi.
3691: IV,5.- Leppälä y. m. n
3692: Että Maakiinteistöpankin kautta velkansa hän tarkoitukseen käytettävien Maakiin-
3693: vakauttaneilla maataloudeniharjoittajilla teistöpankin antamien valtion obligatioiden
3694: olisi nykyisillä maatalouden kannattavai- korkoa nykyisestään huomattavasti alennet-
3695: suuden edellytyksillä mahdollisuudet jat- tava.
3696: kuvasti hoitaa lainojensa korkojen ja mak- Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdo-
3697: settavaksi lankeavien pääomien suoritukset, tamme
3698: niin olisi vakautettavien ,lainojen korko las- Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
3699: kettava ainakin 3 % :iin ja sitä varten tä- raavan lakiehdotuksen:
3700:
3701:
3702:
3703: Laki
3704: eräiden maatalouden velkain vaka uttami sesta helmikuun 17 päivänä 1933 anne-
3705: tun lain muuttamisesta.
3706:
3707: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
3708: määrätyllä tavalla, muutetaan eräiden maa talouden vel<kain vakauttamisesta helmi-
3709: kuun 17 päivänä 1933 annetun lain 2 §, sellaisena kuin se on joulukuun 29 päivänä
3710: 1934 annetussa laissa, seuraavasti:
3711:
3712: 2 §. velkoja pankille anna kirjallista sitoumusta,
3713: Sellaisen velan paaoman ja korDn suo- jossa hän suostuu sellaista vakuutta vas-
3714: rittamiseksi, jonka vakauttamiseksi Osake- taan kuin 3 § :ssä sanotaan, pitämään ve-
3715: yhtiö Maakiinteistöpankki 1 § :n mukaan on lan pääoman vuoden 1937 loppuun saakka
3716: päättänyt myöntää lainan, velkoja on vel- seisovana lainana sellaisella korolla, joka on
3717: vollinen ottamaan sanotun pankin antamia korkeintaan 1 % korkeampi yleisesti käytet-
3718: valtion takaamia lain mukaan verovapaiksi tyä talletuskorkoa. Tämä lykkäyssitoumus
3719: määrättyjä korkeintaan 4 % korkoa tuotta- on kirjoitettava myöskin velkakirjaan tai
3720: via obligatioita niiden nimellisarvosta, ellei muuhun saamistodisteeseen.
3721:
3722:
3723: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1935.
3724:
3725: Juhani Leppälä. S. Salo. Heikki Soininen.
3726: E. M. Tarkkanen. Antti Halonen. Lauri A. Sariola.
3727: J. Eri. Pilppula. Matti Miikki. Kusti Arffman.
3728: Lauri Kaijalainen. J. Takala. S. S. Aittoniemi.
3729: Anton Suurkonka. Einari Karvetti. Jussi Annala.
3730: Albin Asikainen. Ville Vallas. Tilda Löthman.
3731: Emil Jutila. Kalle Kämäräinen. Ansh. Alestalo.
3732: Kaapro Huittinen. Heikki Vehkaoja. K. A. Lohi.
3733: Matti Pitkänen. K. J. Ellilä. VH.jo Venho.
3734: Jooseppi Kauranen. T. Janhonen. P. V. Heikkinen.
3735: Vilho H. Kivioja. Väinö Kaasalainen. Antti Kukkonen.
3736: J. Emil Lampinen. Juho Paksujalka. L. 0. Hirvensalo.
3737: Akseli Brander.
3738: 78
3739:
3740: IV,6. -- Lak. al. N :o 16.
3741:
3742:
3743:
3744:
3745: Kesti y. m.: Ehdotus laiksi asutustila.llisten vuotuismaksu-
3746: jen alentamisesta.
3747:
3748:
3749: E d u s k u n n a ll e.
3750:
3751: Eduskunta päätti 9 päivänä marraskuuta maksu ja korko jäi heille entiselleen.
3752: 1934 hallituksen esityksen perusteella an- Vaikka eräissä harvinaisissa tapauksissa
3753: taa lain asutustilallisten vuotuismaksujen valtion metsämailla olevat asutustilat ovat-
3754: alentamisesta. Tämän eduskunnan päättä- kin hiukan paremmassa asemassa kuin yksi-
3755: män lain mukaan tuli tosin osa asutus- tyisluontoiselle maalle perustetut, niin silti
3756: tilallisista saamaan huojennusta taloudelli- kokonaisuutta silmälläpitäen voidaan tulla
3757: sesti vaikeaan elämäänsä. Mutta sen lain tulokseen, että heidän taloudellinen elä-
3758: vaikutuspiirin ulkopuolelle jäi asutusla- mänsä ei ole ollenkaan valoisampi kuin
3759: kiemme hajanaisuudesta johtuen suuri osa muidenkaan asutustilallisten. Se, että val-
3760: asutustilallisia, jotka ovat aiva11 yhtä tion metsämaille perustetuille asutustilalli-
3761: heikossa taloudellisessa asemassa kuin ne- sille on aikaisemmin annettu helpoituksia
3762: kin, jotka annetun lain mukaan tulivat m. m. arvopuiden hinnoituksen uusimisen
3763: helpoituksia saamaan. Sanotun lain 3 §:n muodossa, ei ole katsottava miksikään ta-
3764: mukaan saivat vapaavuosia ainoastaan ne, loudelliseksi avustukseksi, sillä käsikauppa-
3765: joilla oli maanostolainoja ja sen ulkopuo- hintaan perustuva puiden :hinnoittelu torp-
3766: lelle jäivät ra:kennus- ja viljelyslainoista vel- pien itsenäistyttämisai:kana vei siihen, että
3767: kaantuneet asutustilalliset. Tämä velkaan- 11. s. käsikauppahinta ei ollut korkeisiin
3768: tuminen, mikäli se koskee korkeiden kon- yleisiin puiden hintoihin perustuva hinta,
3769: junktuurien aikana syntyneitä mkennuslai- vaan suorastaan keinotekoisesti vieläkin
3770: noja, sai monessa asutustilassa kuolleeseen korkeampi hinta. Näin ollen näiden hinto-
3771: tuottamattomaan paaomaan sijoitettuna jen alentamisella ei ole maatalouteen pe-
3772: äärettömät vaikeudet aikaan lainojen korko- rustuvaan asutukseen nähden ollut mitään
3773: ja kuoletusmaksujen maksuun nähden nyt vaikutusta, ainoastaan sillä on korjattu se,
3774: lamakauden tultua, kun sivuansiotyöt mel- minkä keinotekoinen korkea käsikauppa-
3775: kein tyystin loppuivat. Samoin jäi sanotun hinta ja osalta konjunktuurivaihteluista ai-
3776: lain ulkopuolelle kokonaan se osa asutus- heutunut puiden hinnan ero on synnyttä-
3777: tilallisia, jotka valtion metsämaille on si- nyt. Sitäpaitsi tällä toimenpiteellä korjat-
3778: joitettu, mikä asutus perustuu valtion met- tiin niiden asutustilallisten asemaa, jotka
3779: sämaiden asuttamisesta ja niillä olevien liikemiehiksi tavallaan yrittämällä olivat
3780: vuokra-alueiden lunastamisesta toulmkuun oston ja myynnin välisestä tappiovaarasta
3781: 20 päivänä 1922 annettuun ·lakiin. Ai- uhanalaisena, joten varsinaiseen maatalou-
3782: noastaan se osa valtion metsämaiden teen perustuvaa asutustoimintaa eivät sano-
3783: asukkaista pääsi viime vuonna hyväksytyn tut helpotukset kohdanneet. Tuntuu näinol-
3784: lain korkoalennuksesta osalliseksi, jolla oli len epäoikeudenmukaiselta jos näiden valtion
3785: rakennus- ja viljelyslainoja. Maan ihinnan mailla olevien asutustilallisten vaikeaa. ta-
3786: IV,6. - Kesti y. m. 79
3787:
3788: loudellista asemaa ei käydä helpoittamaan van paaoman luomiseen, pwhumattakaan
3789: korkojen ja vapaavuosien muodossa, kun siitä, että pääoma suoranaisesti palautuisi
3790: lain mukaan voidaan se heidänkin keskuu- kuten asutustoiminnassa on laita. Sitä-
3791: dessaan tehdä m. m. vapaavuosia määrää- paitsi asutustoiminta muihin työttömyyden
3792: mällä, jos hakijat ovat siinä taloudellisessa torjumistoimenpiteisiin verrattuna on sel-
3793: asemassa, että ovat sen tarpeessa. Näin- lainen, että sinne sijoitetut työttömät eivät
3794: ollen suurempaa vapaavuosien väärinkäyt- palaudu takaisin kokonaisuudessaan yhteis-
3795: tömahdollisuutta ei heidänkään keskuudes- kunnan huoltoon kuten varatöiden y. m. nii-
3796: saan voi tulla. Samoin olisi valtion mailla hin verrattavien avustustoimenpiteiden alai-
3797: olevien asutustilallisten päästävä korko- seksi joutuneiden suhteen on laita. Silloin
3798: alennukseen maanhinnastakin, jota heille tuntuu aivan kohtuuttomalta, että yhteis-
3799: vuokra-alueiden itsenäistyttämisessä tuli kunta perii siitä pääomasta korkoa, jolla se
3800: 5%. koettaa pelastaa itseään irtolaisuusvaarasta.
3801: Samoin korko eduskunnan viime marras- Mutta koska emme katso eduskunnan suu-
3802: kuussa hyväksymässä asutustilallisten vuo- rimman osan vielä käsittävän sitä, kumpi
3803: tuismaksujen alentamisesta annetussa laissa on edullisempi, kiskoako asutustilallisilta
3804: jäi maatalouden kantokykyä korkeammaksi, 20 miljoonaa vuodessa korkoja ja antaa ne
3805: se on nimittäin vielä 4 % :ksi määrätty. moninkertaisena työttömyysmäärärahoina
3806: Silloin kun kaikki kansalaispiirit tunnusta- takaisin ja irtolaisuuden lisääntyessä edel-
3807: va:t, että asutustoiminta valtion puolelta on leen maa&''la, niin tyydymme tällä kertaa
3808: sosiaalista työtä, jolla yhteiskunta avustaa ehdottamaan, että korko alennettaisiin
3809: varattornia jäseniään luomaan uusia maa- 4 %:sta 2 %:iin ja valtion tulojen näin
3810: taloudesta elämäänsä etsiviä koteja, niin se pienentyessä noin 10 miljoonalla markalla
3811: ei saa muodostua silloin tämä avustus ehto- vuodessa laskettaisiin se tappio työttömyys-
3812: jensa puolesta sellaiseksi rasitukseksi, että määrärahoista pois, joita on täytynyt viime
3813: nämä uudisasukkaat saavat 2-3 miespol- vuosina talvityöttömyyden torjumiseksi
3814: ven ajan taistella elämän ja kuoleman vai- käyttää monessa tapauksessa sellaisiin töi-
3815: heilla sen avun tuottamasta korkorasituk- hin, joilla ei ole saavutettu mitään uusia
3816: sesta, jonka yhteiskunta heidän alkuun- arvoja, jotka tuottaisivat tuloja yhteiskun-
3817: pääsemisekseen on antanut heille. Maas- nalle.
3818: samme ollaan pakoitettuja irtolaisuudesta Edellä esittämiemme syiden ja näkökoh-
3819: aiheutuvan suuren työttömyyden torjumi- tien perusteella ehdotamme,
3820: seksi vuosittain käyttämään satoja miljoo-
3821: nia markkoja ilman että monessa tapauk- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3822: sessa niitä voitaisiin käyttää tuloj·a tuotta- van lakiehdotuksen:
3823:
3824:
3825:
3826: Laki
3827: a:sut.ustilallisten vuotuismaksujen alentamisesta.
3828: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä
3829: määrätyllä tarvalla, säädetään:
3830: 1 §. toukokuun 20 päivänä 1922 annetun lain ja
3831: Valtion metsämaiden asuttamisesta ja maan hankkimisesta asutustarkoituksiin 25
3832: niillä olevain vuokra-alueiden lunastamisesta päivänä marraskuuta 1922 annetun lain
3833: 80 IV,6. - Asutustilallisten vuotuismaksujen alentaminen.
3834:
3835: mukaisesti asutusrahaston v~~Jroilla oste- detty, on myönnetty vuotuismaksujen suo-
3836: tusta maasta muodostettujen tai'kka vast- rittamisessa etuja, jotka eivät sisälly edellä
3837: edes muodostettavien tilojen valtiolle sanottuihin maksuehtoihin, jäävät ne edel-
3838: veikana oleva kauppahinta sekä asutus- leen voimaan.
3839: rahastosta tilalliselle suoraan annettu laina Asutuskassasta tämän lain tultua voi-
3840: suoritetaan takaisin .Jwlmen prosentin vuo- maan maan ostamista, rakentamista tai
3841: tuismaksuina neljänkymmenenyhden <vuo- viljelemistä varten annettava laina sekä
3842: den kuluessa. Vuotuismaksu peritään ve- kunnan, asutusrahastosta lainaamillaan va-
3843: ronkannon yhteydessä, ensi kerran aikai- roilla, ostamasta maasta vastedes muodos-
3844: sintaan vuonna 1936, jollei helpotusta vuo- tettavan tilan kauppahinta suoritetaan,
3845: tuismaksujen suorittamisessa, sen mukaan niinkuin vastaavasti 1 momentissa on sää-
3846: kuin siitä erikseen on säädetty, ole velalli- detty.
3847: selle myönnetty. Vuotuismaksut, jotka vuoden 1934 päät-
3848: Velkapääomaksi katsotaan myöskin vuo- tyessä olivat erääntyneet, mutta suoritta-
3849: den 1935 päättyessä maksettaviksi eräänty- matta, voidaan lisätä 1 momentin mukaan
3850: neet, mutta suorittamatta olevat vuotuis- maksettavaan velkapääomaan, jos se velalli-
3851: maksut. sen taloudellisen aseman vakauttamista var-
3852: Mitä edellä on säädetty, ei kuitenkaan ten harkitaan tarpeelliseksi.
3853: koske velkaa, minkä valtiolle erääntymätön Mitä edellä 1 ja 3 momentissa on sa-
3854: osa 1 päivänä ·tammikuuta 1936 ei ole kah- nottu, ei koske velkaa, jonka erääntymätön
3855: tatuhatta markkaa suurempi, vaan suori- osa 1 päivänä tammikuuta 1935 ei ollut
3856: tetaan sanotunlainen velkaosuus, lisättynä enempää kuin kaksituhatta markkaa, vaan
3857: viimeksimainittuna aikana erääntyneellä, suoritetaan sellainen velka, jollei helpompia
3858: mutta maksamatta olevalla velkamäärällä, maksuehtoja ole myönnetty, vuotuismak-
3859: yhdentoista vuoden kuluessa sellaisina vuo- suina, joihin sisältyy, paitsi tarvittavaa
3860: tuismaksuina, joihin sisältyy, paitsi tarvit- kuoletusta, kahden prosentin korko velka-
3861: tavaa kuoletusta, kahden prosentin korko pääomasta kulloinkin jäljelläolevalle mää-
3862: velkapääomasta kulloinkin jäljelläolevalle rälle, alkuperäisessä velkasitoumuksessa
3863: määrälle, jollei helpompia maksuehtoja tätä määrätyn ajan kuluessa, taikka, jos asutus-
3864: ennen ole velalliselle vahvistettu. lautakunta harkitsee velallisen tarvitsevan
3865: maksuajan pidennystä, yhdentoista vuoden
3866: 2 §. kuluessa. Jos sellaisen velan pääoma ja
3867: Asutuskassasta maan ostamista varten erääntyneet, maksamattomat korot edellä-
3868: annettu laina sekä kunnan, asutusrahas- mainittuna päivänä olivat yhteensä enem-
3869: tosta lainaamillaan varoilla, ostamasta män kuin kaksituhatta markkaa, voidaan
3870: maasta muodostetun tilan kauppahinta, kuitenkin velalliselle myöntää 1 ja 3 mo-
3871: mikäli se 1 päivänä tammikuuta 1935 ei mentissa säädetyt maksuehdot, jos hänen
3872: ollut maksettavaksi erääntynyt, suoritetaan taloudellisen asemansa katsotaan sitä vaati-
3873: kolmen prosentin vuotuismaksuina neljän- van.
3874: kymmenenyhden vuoden kuluessa. Raken- 3 §.
3875: tamista tai viljelemistä varten asutuskas- Kun maata ennen tämän lain voimaan
3876: sasta saatu laina, mikäli se sanottuna ai- tulemista on luovutettu asutustarkoituksiin
3877: kana ei ollut erääntynyt, suoritetaan neljän 1 §:n mukaan ja tilan kauppahinnasta val-
3878: prosentin 'VUotuismaksuina kahdenkymme- tiolle 1 päivänä tammikuuta 1936 eräänty-
3879: nenkalhdeksan vuoden kuluessa. Jos velalli- mätön velkaosuus on kahtatuhatta markkaa
3880: selle, sen mukaan kuin erikseen on sää- suurempi, <voi asutushallitus velallisen ha-
3881: IV,6. - Kesti y. m. 81
3882:
3883: kemuksesta myöntää hänelle vuotuismaksu- lan alkuperäisestä määrästä, voidaan hake-
3884: jen suorittamisessa enintään viisi vapaa- muksesta, vähentämällä voimassaolevasta
3885: vuotta, aikaisemmin ehkä myönnettyjen kuoletusajasta jo kuluneet kuoletusvuodet,
3886: maksuhelpotusten lisäksi. laatia jäljelläolevaa kuoletusaikaa varten
3887: Kun maata tämän lain tultua voimaan uusi laskelma maksamatta olevan velan kuo-
3888: luovutetaan asutustarkoituksiin 1 §:n mu- lettamiseksi.
3889: kaan, voi asutushallitus myöntää velalliselle 6 §.
3890: vuotuismaksujen suorittamisessa enintään Niistä muutoksista huolimatta, joita tä-
3891: viisi vapaavuotta. män lain säännökset ailheuttavat velan
3892: Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, maksuehtoihin, pysyvät sen vakuudeksi
3893: sovellettakoon vastaavasti asutuskassasta hankittu kiinnitys ja muu vakuus, vastaa-
3894: annettuun tai vastedes annettavaan maan- vasti muuttuneina, edelleen voimassa.
3895: osto~, rakennus- ja viljelyslainaan sekä
3896: kunnan, asutusrahastosta lainaamillaan va- 7 §.
3897: roilla, ostamasta maasta muodostetun tilan ITarkemmat määräykset tämän lain sovel-
3898: kauppahintaan, kuitenkin siten, että vapaa- tamisesta antaa valtioneuvosto.
3899: vuodet myöntää asutuslautakunta.
3900: 8 §.
3901: 4 §. 'Tämä laki kumoaa asutustilallisten talou-
3902: Kunnille asutusra!hastosta annettujen lai- dellisen aseman parantamisesta 18 päivänä
3903: nojen maksamaton osa on suoritettava ta- tammikuuta 1932 annetun ja 27 päivänä
3904: kaisin kolmen prosentin vuotuismaksuina tammikuuta 1933 muutetun lain ja asutus-
3905: neljänkymmenenyhden vuoden kuluessa, tilallisten vuotuismaksujen alentamisesta 16
3906: jollei lainalle ole tätä ennen määrätty edul- päivänä marraskuuta 1934 annetun lain
3907: lisempaa vuotuismaksua. sekä valtion metsämaiden asuttamisesta ja
3908: Äsutusrahaston varoista suoritetaan kun- niillä olevien vuokra-alueiden lunastami-
3909: nille korvausta asutuskassalainojen hoito- sesta 20 päivänä toukokuuta 1922 annetun
3910: kustannusten peittämiseksi. lain 21 §:n määräykset korkomääriin näh-
3911: den ja maan hankkimisesta asutustarkoi-
3912: 5 §. tuksiin 25 päivänä marraskuuta 1922 anne-
3913: Jos valtiolle asutustarkoituksiin muodos- tun lain 17 ja 18 §: n ; ensinmainitun lain
3914: tetu.lta tilalta tulevaa saamista taikka asu- nojalla tehtyjä hakemuksia käsiteltäessä on
3915: tuskassasta myönnettyä lainaa lyhennetään kuitenkin sen säännöksiä edelleen sovellet-
3916: yhdellä kertaa vähintään neljänneksellä ve- tava.
3917:
3918:
3919: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1935.
3920:
3921: Yrjö H. Kesti. Eino Ry:tinki.
3922:
3923:
3924:
3925:
3926: 11
3927: 82
3928:
3929: IV,1. - La.k. al. N:o 17.
3930:
3931:
3932:
3933:
3934: Pekkala y. m.: Ehdotus laiksi asutustilallisten vuotuis-
3935: maksujen alentamisesta annetun lain muuttamisesta.
3936:
3937:
3938: E d u s k u n :n a '1 l e.
3939:
3940: Laki asutusti1allisten vuotuismaksujen listen rakennuslainojen vuotuismaksupro-
3941: alentamisesta ei, niinkuin tunnettua, edel- sen1Jti ennen mainitun lain v·oimaantuloa
3942: lytä vapaavuosia myönnettäväksi asutus- on saattanut nousta aina 29 % :iin saakka,
3943: tilallisten rakennus- ja viljelyslainojen vuO- melikitsee vuotuisma.ksun alentaminen
3944: tuismruksujen suorituksessa, vaan koskee 6 % :'iin epäilemättä melkoista helpotusta
3945: sanottu oikeus ainOlastaan n. s. maanosto- asutustilalliselle, mutta toiselta puolen on
3946: la,inoja. RakennuS- ja vilje'lyslainojen aset- huomattava, että on lukuisa joukko asutus-
3947: tamista vapaavuosiin nähden maanostolai- tilallisia, joiden rakennuslainat ovat si•ksi
3948: noista poikkeavaan asemaan perusteli hal- suuria, että vuotuismaksun suorittaminen
3949: litus esityksessään seuraavaan tapaan: ,Si- 6 % :n mu'kaankin tuottaa !heille tänä vai-
3950: tiWastoin voidaan olla eri mieltä siitä, keana aikana voittamattomia vaikeuksia,
3951: minkä ajan kuluessa rakennus- ja viljelys- joten lisähelpotukset olisivat tarpeellisia.
3952: 1ainat olisi lopipuun suoritettava. Yleen- Rakennuslainoja oli tammikuun 1 p :nä
3953: sähän tällöin Qn pyritty sii,hen, että mak- 1934 yhteensä. 31,911, joista 28.7% alle
3954: suaika määrätään sen mukaan, miten 3,000 markan suuruisia, 32.7 % 3,000-
3955: kauan arvostellaan rakennuksen, jota var- 5,999 markan suuruisia, 20.1% 6,000--
3956: ten laina on myönnetty, kestävän. Var" 8,999 markan suuruisia ja 18.5 % yli 9,000
3957: sinkin kuin on kysymys talousrakennuk- markan suuruisia. J,os siis .rakennuslaina
3958: sista, jotka rappeutuvat nopeammin, on on 9,000 markkaa, tekisi vuotuismaksu
3959: 'kuoletusaika määrätty lyhyemmäksi. Asiaa 6 % :n mukaan 540 markkaa, minkä suo-
3960: arvosteltaessa on kuitenkin otettava huo- rittaminen, huomioonottaen asutustilallisten
3961: mioon, että vaikkakin rakennuslainaa asu- taloudellisen aseman, tuottaa asianomaisille
3962: tuskassasta voidaan voimassa olevien mää- varmaankin vaikeuksia. Rakennuslainojen
3963: räysten mukaan myöntää aina 75% :iin korkorästien lukumäärä onkin Dllut varsin
3964: rakennuskustannuksista, :käytännössä on huomattava, 32.5% :Ua lainoista :kun on
3965: lainaa tuskin myönnetty 50 % enempää. ollut rästejä. Suurin on korkorästien luku-
3966: Näin ollen ja kun ainakin asuinrakennukset, määrä Oulun (63.4%) ja Kuopion (56.3%)
3967: mutta myöskin usein talousrakennukset 'lääneissä. Korkorästien lukumäärä on li-
3968: 'kestävät yli 30 vuotta, voitaisiin rakennus- säksi vuosi vuodelta noussut. Niinpä oli
3969: ja viljelyslainojen kuoletusaika määrätä 28 .rakennus'lainoj·en korkorästiprosentti v. 1929
3970: vuodeksi. Tällöin alenisi vuotuismaksu- 9.7 %, V. 1930 14.0 %, V. 1931 27.8 %, V.
3971: prosentti ·6% :iin ja korko 4% :iin, mikä 1932 32.8% ja v. 1933 32.5 o/o. Vaikka
3972: tietäisi huomattavaa helpotusta 'lainan ot- .rästien kasvussa näyttäakin tapahtuneen
3973: tajalle." Katsoen siihen, että asutustilal- pysähdys, on niiden määrä kuitenkin niin
3974: IV,7. - Pekkala y. m. 83
3975:
3976: suuri, että niiden suorittaminen ilman val- tustilallisten vuotuisma-ks>ujen alentamista
3977: tiovallan apua tuntuu ·olevan miltei mahdoL koskevaa lakia siten, että myöskin raken-
3978: tonta. nus- ja viljelyslainojen saajat pääsisivät va-
3979: Niinkuin edellä jo on mainittu, ei halli- paavuosista osaliisiksi. Tästä aiheutuisi tie-
3980: t'llS asutustilallisten vuotuismaksujen alenta- tenkin valtiolle ko:rtkotappiota ja tulojen
3981: mista koskevassa esityksessään ole ehdotta- vähennystä eräiden vuosien aikana, mutta
3982: nut rakennus- erkä viljelyslainojen vuotuiS- se lisäuhraus, joka tässä kohden tultaisiin
3983: maksuj-en suorituksessa vapaavuosia myön- tekemään, olisi va.rmastikin oikeuden- ja
3984: nettäväksi. Myöskään eduskunta ei asetta- kohtuudenmukainen.
3985: nut sanottuja lainoja samaan R.Semaan kuin Edellä;esitettyyn viirtaten ehdotetaan,
3986: maanostolainoja, joten . voimassaolevassa
3987: laissa on tässä kohden olemassa puute, joka että Ed~t..skunta hyväksyisi näin
3988: olisi pikaisesti korjattava, muuttamalla asu- kuuluvan lakiehdotuksen:
3989:
3990:
3991:
3992: Laki
3993: a.sutustilallisten vuotuismaksujen alentamisesta annetun lain muuttamisesta.
3994:
3995: Edustkunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asutustilallisten vuotuismaksujen alen-
3996: tamisesta 16 päivänä mar:rraskuuta 1934 annetun lain 3 § näin kuuluvaksi:
3997:
3998: 3 §. Jollei velallinen vapaavuosien aikana ly-
3999: Kun maata ennen tämän lain voimaan hennä muille kuin valtiolle tai asutuskas-
4000: tulemista on 'luovutettu asutustarkoituksiin salle maksettavia velkojaan siihen määrään,
4001: 1 § :n mukaan ja tilan kauppahinnasta val- kuin hänen suoritettava:kseen vahvistetaan,
4002: tiolle 1 päivänä tammikuuta 1935 eräänty- taikka ei täytä hänelle määrättävää raivaus-
4003: mätön velkaosuus on kahtatuhatta markkaa tai työvelvol'lisuutta taikka jos hän vapaa-
4004: suurempi, voi asutushallitus velallisen ha!- vuosien aikana myy tilansa, voidaan vapaa-
4005: kemuk.'lesta myönt·ää hänelle vuotuisma:ksu- vuodet peruuttaa.
4006: jen suorittamisessa enintään viisi vapaa- Mitä 1, 2 ja 3 momentissa ~on säädetty,
4007: vuotta, aikaisemmin ehkä myönnettyjen sovelletta;koon vastaavasti asutuskassasta
4008: ma.ksuhe1pot'11Sten lisäksi. annettuun tai vastedes annettavaan maan-
4009: Kun maata tämän lain tultua voimaan osto-, rakennus- ja viljelyslainaan sekä kun-
4010: luovutetaan asutustarkoiltuksiin 1 § :n nm- nan, asutusrahastosta lainaamillaan varoilla,
4011: kraan, voi asutushallitus myöntää velalliselle ostamasta maasta muodostetun tilan kaup-
4012: vuotuisma.ksujen suorittamisessa enintään pahintaan, kuitenkin siten, ·että Vlapaavuo-
4013: viisi vapaavuotta. det myöntää asutuslautakunta.
4014:
4015:
4016: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1935.
4017:
4018: Mauno Pekkala. I4atti Lepistö. Frans Mustasilta.
4019: Yrjö Welling. Jussi Lonkainen. Aleksi Aaltonen.
4020: Jalmari Linna. Otto Marttila. Onni Mäkeläinen.
4021: Matti Turkia.
4022: 84
4023:
4024: IV~s. - Lak. al. N :o 18.
4025:
4026:
4027:
4028:
4029: Salo y. m.: Ehdotus laJiksi asutustilallisten mwtuismaksu-
4030: jen alentamisesta.
4031:
4032:
4033: E d u s k u n n a 11 e.
4034:
4035: Hallituksen annettua eduskunna;lle vuo- työttömyysikään silloin ·ei ollut niin jat-
4036: den 1934 valtiopäiville esityksensä n :o 90 'kuva, enemmän sosiaalinen me:vkitys kuin
4037: laiksi asutustilallisten maksujen helpotta- tarkoitus harjoittaa lainauksella valtiolle tu-
4038: misesta hyväksyi eduskunta lain niin muu- loa tuottavaa korkopolitiikkaa. Kun mieles-
4039: tettuna, ·että lainain korko tuli 3% :ksi tämme eduskunnan hyväksymä 4 % :n lrorko
4040: hallituksen esittämän 4 %:n sijasta. Tämän on liian korkea yhteiskunnan kannalta niin
4041: oikeaan osuneen päätöksen äänesti kuiten- tärkeään työhön kuin asutustoimintaan an-
4042: kin eduskunnan vähemmistö hallituksen netun luoton käytöstä ja kun sitäpaitsi
4043: painostuksesta yli vaalien. lain ulkopuolelle jäi suuri määrä sellaista
4044: Tämän jälkeen antoi hallitus asiasta asutusluottoa, kuten valtion metsämaiden
4045: uuden esityks·ensä. n :o 110, joka oli yleensä torppien itsenäistymisestä, kirkollisvirka-
4046: samanlainen kuin hallituksen aikaisempi- talojen torppien lunastamisesta ja valtion
4047: kin esitys, eroten siitä vaan n. s. vapa.avuo- virkatalojen torppien ostosta y. m. syntynyt
4048: sien suhteen. Kun tämä esitys sitten pää- luotto, olisi lmikki tällainen ja yhtä ti1rkeä
4049: asiassa sellaisenaan hyväksyttiin, jäi asutus- luotonanto saatava samanlaisen koron alai-
4050: tilallisten luoton korko siis 4 % :ksi, vaikka seksi.
4051: eduskunnassa sitovasti todistettiin näiden Vii,ttaamalla lisäksi siihen keskusteluun,
4052: velallisten heikko maksukyky, heidän lai- jolm tässä asiassa vuoden 1934 valtiopäi-
4053: noillansa suorittaman työn suuri sosiaalinen villä suoritettiin ja ennenkaikkea lausuntoi-
4054: merkitys ja verrattiin aikaisemmin annet- hin, joissa 3% :n korkoa perusteltiin, esi-
4055: tujen asutusluontoisten lainojen korkoa an- tämme kunnioittaen,
4056: toaikana vallinneeseen Suomen Pankin dis-
4057: konttokorkoon, joka selvästi todistaa anne- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4058: tuilla lainoilla jo aikaisemmin olleen, vaikka van lakiehdotuksen:
4059:
4060:
4061: Laki
4062: a.sutustilallisten vuotuismak:sujen alentamisesta.
4063:
4064: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 13 päivänä tammikuuta 1928 an-
4065: netun v:altiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä määrätyllä tavalla, säädetään:
4066:
4067: 1 §. vuokra-alueiden lunastamisesta 18 pa1vana
4068: Vuokra-alueiden lunastamisesta 15 päi- maaliskuuta 1922, valtion virkatalojen
4069: vw lokakuuta 1918, kirlrollisvirkata:lojen vuokra-alueiden lunastamisesta 18 päivänä
4070: IV,s. - Salo y. m. 85
4071:
4072: toukokuuta 1922, valtion metsämaiden asut- eivät sisälly edellä sanottuihin maksuehtoi-
4073: tamisesta ja niillä olevien vuokra-alueiden hin, jäävät ne edelleen voimaan.
4074: lunastamisesta 20 päivänä toukokuuta 1922, Vuotuismaksut, jotka vuod€ll 1934 päät-
4075: maan hankkimisesta asutustarkoituksiin 2,5 tyessä olivat erääntyneet mutta suoritta-
4076: päivänä marraskuuta 1922, valtion virka- matta, voidaan lisätä 1 momentin mukaan
4077: talojen käyttämisestä 23 päivänä huhti- maksettavaan vcelkapääomaan, jos se velal-
4078: kuuta 19'2:6 sekä 27 pmvana tammi- lisen taloudellisen aseman va:kauttamista
4079: kuuta 1933 ja valtion omistamien vero- varten harkitaan tarpeelliseksi.
4080: ja rälssiluont;oisten maiden asuttamisesta ja Mitä edellä 1 ja 2 momentissa on sa-
4081: niillä olevien vuokra-alueiden lunastami- nottu, ei koske velkaa, josta 1 päivänä.
4082: sesta 1 päivänä helmikuuta 1929 annet- tammikuuta 1935 ei ollut erääntymättä
4083: tujen la:kien mukaisesti tahi asutusrahas- enempää :kuin tuhannen markkaa, vaan sel-
4084: ton varoilla ostetusta maasta muodostet- lainen velka suoritetaan, jollei helpompia
4085: tujen tai vastedes muodostettavien tilo- maksuehtoja ole myönnetty, alkuperäisessä
4086: jen va:ldolle velkana oleva kauppahinta vdkasitoumuksessa määrätyn ajan kuluessa
4087: sekä asutusrahastosta tilalliselle suoraan an- sellaisina vuotuisma;ksuina, joihin sisältyy
4088: nettu laina suoritetaan takaisin neljän pro- paitsi tarvittavaa kuoletusta kolmen pro-
4089: sentin vuotuismaksuina neljänkymmenen- sentin korlw velkapääomasta kulloinkin jä-
4090: seitsemän vuoden kuluessa. V uotuismaksu lellä olevalle määrälle. Jos sellaisen velan
4091: peritään veronkannon yhteydessä ensi ker- pääoma ja erääntyneet maksamattomat ko-
4092: ran aikaisintaan vuonna 1936, jollei helpo- rot edellämainittuna päivänä olivat yh-
4093: tusta vuotuismaksujen suorittamisessa sen teensä enemmän kuin tuhannen markkaa,
4094: mukaan kuin siitä erikseen on säädetty voidaan kuitenkin velalliselle myöntää
4095: ole velalliselle myönnetty. edellä tässä pykälässä säädetyt maksueh-
4096: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei kuiten- dot, jos hänen taloudeliisen Memansa kat-
4097: kaan koske velkaa, jonka erääntymätön osa sotaan sitä vaativan.
4098: 1 päivänä tammrkuuta 1936 ei ole tuhatta
4099: markkaa suurempi, eikä ennen sanottua 3 §.
4100: päivää erääntyneitä vuotuismaksuja. Kun maata ennen tämän lain voimaan
4101: 'tulemista on luovutettu asutustarkoituksiin
4102: '2 §. 1 § :n mukaan, voi asutushallitus velallisen
4103: Asutuskassasta maan ostamista varten an- hakemuksesta myöntää hänelle vuotuismak-
4104: nettu laina sekä kunnan asutusrahaswsta sujen suorittamisessa ·enintään viisi vapaa-
4105: lainaamillaan varoilla ostamasta maasta vuotta, aikaisemmin ehkä myönnettyjen
4106: muodostetun tilan kauppahinta mikäli se 1 maksuheipoi tusten lisäksi.
4107: päivänä tammikuuta 1935 ·ei ollut maksetta- Kun maata tämän lain tultua vcoimaan
4108: vaksi erääntynyt, suoritetaan neljän prosen- luovutetaan asutustarkoituksiin 1 § :n mu-
4109: tin vuotuismaksuina neljänkymmenenseitse- kaan, voi asutushallitus myöntää. velalli-
4110: män vuoden kuluessa. Rakentamista tai vil- s·elle vuotuisma:ksujen suorittamisessa enin-
4111: jelemistä varten asutuskassasta saatu laina tään viisi vapaavuotta.
4112: mikäli se sanottuna ~aikana ei ollut eräänty- Jollei velallinen vapaavuosien aikana ly-
4113: nyt, suoritetaan viiden prosentin vuotuis- hennä muille kuin valtiolle tai asutuskas-
4114: maksuina neljänkymmenenyhden vuoden salle maksettavia velkoj,aan siihen määrään,
4115: kuluessa. J.os velalliselle sen mukaan kuin kuin hänen suoritettavrukseen vahvistetaan
4116: erikseen on säädetty, on myönnetty vuo- taikka ei täytä hänelle määrättävää rai-
4117: tuismaksujen suorittamisessa etuja, jotka vaus- tai työvelvollisuutta taikka jos hän
4118: 86 IV,s. -- Asutustilallisten vuotuismaksujen alentaminen.
4119:
4120: vaP'aavuos~en aikana myy tilansa, voidaan lan alkuperäisestä määrästä, voidaan hake-
4121: vapaavuodet peruutta;a. muksesta, vähentämällä voimassoolevasta
4122: Mitä 1, 2 ja 3 momentissa on säädetty, kuoletusajasta jo kuluneet kuoletusvuodet,
4123: sovellettakoon vastaavasti asutuskassasta laatia jälellä olevaa lmoletusaikaa varten
4124: annettuun tai vastedes annettavaan maan- uusi laskelma maksamatt1a oleva:n velan
4125: ostolainaan sekä kunnan, asutusrahastosta kuolettamiseksi.
4126: 'lainaamillaan varoilla, ostamasta maasta 6 §.
4127: muodostetun tilan kauppahintwan, ~miten Niistä muutoksista huolimatta, joita tä-
4128: kin siten, että vapaavuodet myöntää asu- mä~ lain säännöks·et aiheuttavat velan
4129: tuslauta;kunta. maksuehtoihin, pysyvät sen vakuudeksi
4130: hankittu kiinnitys ja muu vakuus vastaa-
4131: 4 §. vasti muuttuneina edelleen voimassa.
4132: Kunnille asutusrahastosta annettujen
4133: lainojen maksamaton osa on suoritettava 7 §.
4134: takaisin neljän prosentin vuotuismaksuina Tal'kemmat määräykset tämän lain so-
4135: neljänkymmenenseitsemän vuoden kuluessa, veltamis,esta antaa valtioneuvosto.
4136: jollei lainalle ole tätä ennen määrätty
4137: edullisempaa vuotuismaksua. 8 §.
4138: Asutusrahaston varoista suoritetwan kun- Tämä laki kumoaa asutustilallisten ta:lou-
4139: na:lle korvausta asutuslainojen hoitokustan- dellisen aseman parantamisesta 18 päivänä
4140: nusten peittämiseksi. tammikuuta 1932 annetun ja 27 päivänä
4141: tammikuuta 1933 muutetun lain sekä maan
4142: 5 §. hankkimisesta asutustarkoituksiin 25 päi-
4143: Jos valtiolle asutustarkoituksiin muodos- vana marraskuuta 1922 annetun lain
4144: tetulta tilalta ,tulevaa saamista taikka asu- 17 § :n; ensinmainitun lain nojalla tehtyjä
4145: tuskassasta myönnettyä lainaa lyhennetään hakemuks:Ua käsiteltäessä on kuitenkin sen
4146: yhdellä kertaa vähintään neljänneksellä ve- säännöksiä edelleen sovellettava.
4147:
4148:
4149: Helsingissä 7 päivänä helm:Ukuuta 1935.
4150:
4151: S. Salo. Einari Karvetti. Jooseppi Kauranen.
4152: Janne Koivuranta. Juho Paksujalka. Toivo Ikonen.
4153: S. Oulasmaa. Anton Suurkonka. Ville Valla.s.
4154: Albin. Asikainen. Väinö Kaasalainen. Kalle Kämäräinen.
4155: Heikki Vehkaoja. Matti Pitkänen. Antti Kukkonen.
4156: Akseli Brander. Heikki Niskanen. Ansh. Alestalo.
4157: Elias Tukia. Lauri Kaijalainen. Jalo Lahdensuo.
4158: Viljo Venho. M. 0. Lahtela. V. A. Heiskanen.
4159: Antti Halonen. T. Jauhonen. Lauri A. Sariola.
4160: Kaarlo Hänninen. Uuno Hannula. J. E. Lampinen.
4161: S. S. Aittoniemi. Kusti Arffman. Eemeli Aakula.
4162: Tilda Löthman. Heikki Soininen. Viljami Kalliokoski.
4163: J. Takala. Matti Miikki. Yrjö Hautala.
4164: Jussi Annala.
4165: 87
4166:
4167: IV,D. - Lak. al. N:o 19.
4168:
4169:
4170:
4171:
4172: Miikki y. m. : Ehdotus laiksi helpotusten myöntämisestä
4173: erinäisissä tapauksissa lainanottajille sodan johdosta va-
4174: hinkoa kärsineiden lainausrahastosta myönnettyjen lai-
4175: nojen takaisinmalhm..<~sa valtiolle annetun lain muuttam~
4176: sesta.
4177:
4178:
4179: E d u s k u n n a 11 e.
4180:
4181: ~Jo pitemmän aikaa ovat v. 1918 vapaus- näin: ,,Kun niiden ottamat suhteellisen suu-
4182: sodan johdosta aineellista vahinkoa kärsi- ret lainat korottomina ollen ovat tuotta-
4183: neet ja pääasiassa hävitettyjen rakennus- neet tuntuvan edun, ei ole katsottu olevan
4184: tensa uudelleen rakentamiseksi n. k. sotava- syytä ehdottaa niille lisähelpotusta. ''
4185: hinkolainaa saaneet odottaneet sellaista Teoreettisesti asiaa ajatel1en voi :kyllä
4186: lainsäädäntöä, että heidät vapautettaisiin tulla tällaiseenkin tulokseen, mutta käy-
4187: edellämainittujen lainojen takaisinmaksa- täntö osoittaa asian olevan aivan toisin.
4188: misesta valtiolle. Tätä tarkoittavan esityk- Tämän seikan selvitykseksi saamme esittää
4189: sen antoikin hallitus v. 1933 valtiopäivillä eräitä esimerkkejä.
4190: (esitys n :o 33). Tämän esityksen mukaan Joutsenon kunnan alueella kestivät tais-
4191: kumminkin pääsi vain pieni murto-osa ve- telut koko vapaussodan ajan ja siirtyivät
4192: lallisista osittaiseen arma!hdukseen osalli- taistelurintamat koko kunnan alueen läpi.
4193: seksi, suuremman osan jäädessä ilman min- Taiste,luiden aikana poltettiin tai muutoin
4194: käänlaista alennusta. Tähän viimeksimai- hävitettiin yksityisten, kunnan ja seura-
4195: nittuun ryhmään kuuluivat myös kunnat kunnan omaisuutta, m. m. paloi kunnanlää-
4196: ja seurakunnat. Tähän tulokseen tuli myös kärin asunto, ja kunnan kaikki kansakou-
4197: eduskunta v. 1934 valtiopäivillä asiata kä- lut, yhtä lukuunottamatta, jossa siinäkin
4198: siteltyään. Kun tällöin tehty päätös ei oli joukkoja majoitettuna, kärsivät jossain
4199: mielestämme mitenkään voi olla oikeuden- määrin vaurioita. Seurakunnalta paloivat
4200: mukainen, niin saadaksemme tässä kohden kirkko ja pappila, jotka kumpaisetkin oli-
4201: oikaisua, teemme täten ehdotuksen muutok- ,vat hyvässä kunnossa ja riittävän suuret.
4202: seksi edellämainittuun lakiin ja saamme eh-
4203: dotuksemme perusteluksi esiintuoda seu- Avustusta sai seurakunta 300,000 mark-
4204: raavaa: kaa obligatioissa, eli niiden korkeimman ar-
4205: Takaisin maksamatta oleva iainasumma von 80% mukaan 240,000 markkaa sekä
4206: oli v. 1933 24,720,000 mk., josta määrästä 500,000 markan suuruisen lainan. Siis yh-
4207: 2,925,000 mk. oli lainoina rrrunnilla ja teensä 740,000 markkaa.
4208: 1,330,000 mk. lainoina seurakunnilla. Hal- Uusi kirkko tuli maksamaan 1,300,000
4209: litus ja eduskunta, jättäessään kunnat ja markkaa ja pappila yli 200,000 markkaa ra-
4210: seurakunnat avustuksen saantiin nähden hassa. Näiden lisäksi tekivät seurakunta-
4211: osattomiksi, perustelee tätä kantaansa m. m. laiset huomattavan osan töistä erityisenä
4212: 88 IV,9. - Sotavahinkolainat.
4213:
4214: työvelvo1lisuutena, josta ei suoritettu kor- että lainojen takaisinmaksaminen on sille
4215: vausta. verrattain vaikea, eUemme sanoisi, mah-
4216: Edellämainitun seurakunnan piti siis, doton.
4217: työvelvollisuuden ohella, koota ylimääräi- Savitaipaleen seurakunnalta paloi m. m.
4218: senä verotuksella ilmankin vähävaraisella kirkko. Avustusta sai seurakunta 150,000
4219: seudulla sodan johdosta maksukyvyltään markkaa obligatioissa sekä 1ainaa 300,000
4220: heikontuneelta väestöitä 760,000 markkaa markkaa. Uusi kirkko tuli maksamaan 2
4221: ennenkuin kirkko ja pappila saatiin enti- miljoonaa markkaa, joskin kirkko tosin on
4222: selleen. entistä avarampi ja paremmin tehty.
4223: Edellämainitusta selviää että seurakun- Samoin kuii;L edellinenkin on tämäkin
4224: nan saama avustus ja laina yhteensäkään seurakunta pieni ja sen taloudellinen asema
4225: eivät missään suhteessa vastaa menetettyjen heikko. Samansuuntainen on myös toisten-
4226: omaisuuksien arvoja, vaan on seurakunnan kin sodasta kärsimään joutuneiden kuntain
4227: pitänyt tehdä huomattavia lisäoorauksia, ja seurakuntain asema.
4228: joten mistään saadusta edusta tai korko- Yksityisiin lainanottajiin nähden on
4229: hyvityksestä ei voitane puhua. Edellisen eduskunnan tekemä, jo edellä mainittu pää-
4230: lisäksi mainittakoon että kyseelliset laitok- tös sellainen, ettei se voi tyydyttää näitä,
4231: set eivät ole sellaisia, jotka tuovat seura- vaan olisi avustusprosentteja tältäkin koh-
4232: kunnalle aineellista etua, joten niihin uh- dalta muutettava. On kyllä ilmoitettu, että
4233: ratut varat eivät siis tuota koskaan korko- sekä yksityiset että yhteisöt ovat saaneet
4234: hyvitystä. arvioituun vahinkoon nähden kohtuullisen
4235: Palaneista lääkärinasunnoista ja kou- korvauksen, rmutta kun tiedetään, että ar-
4236: luista saatujen obligatioiden nykyinen arvo viot ovat tehdyt v. 1916 keskihintojen mu-
4237: on kunnan kirjanpidon mukaan 26,500 mk. kaan ja laina sekä avustus suoritettiin
4238: ja kun lääkärin asunto tuli maksamaan monta vuotta myöhemmin, niin, tapahtu-
4239: 374,000 markkaa, niin eivät avustus ja laina neen rahanarvon laskun takia arviot eivät
4240: tässäkään ylitä näihin rakennuksiin käy- läheskään vastanneet vaihinkojen todellista
4241: tettyjä määrärahoja. arvoa.
4242: Joutsenon 'kunta on, samoin kuin seura- Sodan aiheuttamat vahingot ovat mieles-
4243: kunta:kin, henkilöluvultaan pieni ja on tämme sen luontoisia, että niiden pitäisi
4244: näillä edellälueteltujen sotavahinkolainojen jäädä koko kansan kannettaviksi. Täten
4245: ohella myös muita suuria velkoja. Näiden varakkaat henkilöt, kunnat ja seura:kunnat,
4246: lisäksi joutui kunta maksamaan yli 300,000 jotka sodan aikana säästyivät kokonaan ta-
4247: markkaa rautatien alle jäävän maan lunas- loudellisilta u'hrauksilta, joutuisivat yhdessä
4248: tushintaa ja hyvin todennäköistä on, että kantamaan yhteisen asian vuoksi eräille
4249: ellei sotavahinkolainain armahtamista saada harvoille yksilöille ja yhteisöille koituneet
4250: aikaan, joutuu kunta maksamaan myös osan vahingot.
4251: yksityisten lainoista, lainanottajat kun itse Edellä ·esitetyn perusteella. saamme
4252: sekä heidän takausmiehensä ovat tulleet kunnioittaen ehdottaa,
4253: rma'ksukyvyttömi:ksi.
4254: Edelläolevasta selvinnee, että tämän kun- että Eduskunta päättäisi hyväksyä
4255: nan taloudellinen asema on siksi iheikko, seuraavan lakiehdotuksen:
4256: IV,9. - Miikki y. m. 89
4257:
4258: Laki
4259: helpotusten myöntämisestä erinäisissä tapaulmissa lainanottajille sodan johdosta va-
4260: hinkoa kärsineiden lainausrahastosta myönnettyjen lainojen takaisinmaksussa
4261: valtiolle annetun lain muuttamisesta.
4262:
4263: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan helpotusten myöntämisestä ermai-
4264: sissä tapauksissa lainanottajille sodan johdosta vahinkoa kärsineiden lainausrahas-
4265: tosta myönnettyjen lainojen takaisinmaksussa valtiolle 9 päivänä maaliskuuta 1934
4266: annetun lain 1 § näin kuuluvaksi:
4267:
4268: 1 §. tulee korvatuksi aikaisemmin myönnetyllä
4269: Valtioneuvosto oikeutetaan, milloin so- avustuksella ja viimeksimainitulla laina-
4270: dan johdosta vahinkoa kärsineiden lainaus- määrällä y'hteensä, jolloin kuitenkin käytet- .
4271: rahastosta lainaa saanut alkuperäinen lai- täköön enintään 250,000 markkaa lainava-
4272: nanottaja, joka sodassa on kärsinyt vahin- roista korvaukseksi samalle lainanottajalle.
4273: gon, mikä asianmukaisesti arvioituna ylitti Kunnat ja seurakunnat vapautetaan ko-
4274: 10 prosenttia lainanottajan silloisen omai- konaan edellämainitun lainan takaisinmak-
4275: suuden arvosta, ei ole saanut valtionavus- susta Vlaltiolle.
4276: tusta, joka nousi 90 prosenttiin hän~m kär- Ensirmmäisessä momentissa mainitun
4277: simästään V'ahingosta, luopumaan niin suu- edun voi valtioneuvosto myöntää myöskin
4278: resta osasta lainanottajalle myönnettyä val- alkuperäisen lainanottajan leskelle ja rinta-
4279: tiolle takaisinmaksamatta olevaa lainamää- perilliselle sekä takausmi~helle, jonka vas-
4280: rää, että 90 prosenttia hänen kärsimästään tattavaksi laina on siirtynyt.
4281: ja asianmukaisesti arvioidusta valhingosta
4282:
4283:
4284: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1935.
4285:
4286: Matti :lVfiikki. Arvo Inkilä.
4287: Antti Kemppi. Matti Pitkänen.
4288: R. Ala-Kulju. Yrjö Schildt.
4289: Kaapro Huittinen. Yrjö Hautala.
4290: Albin Asikainen. K. F. Lehtonen.
4291: Toivo Ikonen. Kalle Soini.
4292:
4293:
4294:
4295:
4296: 12
4297: 90
4298:
4299: IV,1o. - Lak. al. N:o 20.
4300:
4301:
4302:
4303:
4304: Lumme y. m.: Ehdohts laiksi avustuksen suorittami&esta
4305: eräille v<akinaisessa palveluksessa olevien asevelvollisten
4306: omais~7le annett~n lain muutt(J)misesta.
4307:
4308:
4309:
4310: E d n s k u n rr a 'll e.
4311:
4312: Syyskuun 23 päivänä 19119 annetun lain syntyneet lapset. Näin ei lien~ kuitenkaan
4313: perusteella avustuksen suorittamisesta eräille ollut Iainlaatijan tarkoitus. Nämä lapset-
4314: vakinaisessa palveluksessa olev}en asevelvol- han monista syistä. ovrut useimmiten kaik-
4315: listen omaisille voitiin myös asevelv<ollisen:a kein turvattomimmassa asemassa. Siksi ei
4316: vakinaisessa palveluksessa ol<evan henkilön ole oikeutta valtiovallankaan taholta unoh-
4317: seitsemäntoista vuotta nuoremmi'lle aviolii- taa heitä, sitä vähemmän näissä tllipauksissa,
4318: tossa tai sen ulkopuolella syntyneille lap- jolloin elatusvelvolliset ovat aS'evelvollisuut-
4319: sille myöntää valtion varois1Ja kohtuullinen tMn suor]ttamassa. L3!ki olisikin sisällöl-
4320: a;pu jos heiltä puuttui varoja elatukS'een. tään tässä kohdin palautettava alkuperäi-
4321: Lakia on kuiltenkin myohemmin muutettu seen muotoonsa. Me allekirjoittaneet kun-
4322: ja <helmikuun 10 päivänä 1933 annetussa nioittavimmin pyydämmekin
4323: muodossa ovat kyseellisestä. avustuksesta ehdottaa Eduskunnan hyväksyttä-
4324: osattomiksi jääneet avioliiton ulkopuolella väksi senmavan lakiehdotuksen:
4325:
4326:
4327:
4328: Laki
4329: avustuksen suorittamisesta eräille vakinaisessa palveluksessa olevien asevelvollisten
4330: omaisille 23 päivänä syyskuuta 1919 annetun lain muuttamisesta.
4331:
4332: Eduskunnan päätöksen mukaisesti mu111tetaan avustuksen suorittamisesta eräille va-
4333: kinaisessa palveluksessa olevien asevelvollisten omaisille 23 päivänä syyskuuta 1919
4334: annetun lain 1 ~' sellaisena kuin se on sanotun lain muuttamisesta 10 päivänä
4335: helmikuuta 1933 annetussa laissa, näin kuuluvwksi:
4336:
4337: 1 §. apu. Sama oikeus olkoon asevelvollisen
4338: Asevelvollisena vakinaisessa pa'lveluksessa työhön kykenemättömillä vanhemmilla,
4339: olevan henkilön vaimon ja seitsemäntoista jotka ovat riippuvaisia hänen työansiostaan.
4340: vuotta nuorempien, avioliitossa tai sen ulko- Mitä tässä laissa on säli!detty vakinaiflessa
4341: puolella syntyneiden lasten tulee, jos heiltä palveluksessa olevan asevelvollisen omai-
4342: puuttuu varoja elatukseen, valtion varoista selle annettavasta avustuksesta, on noudar
4343: saada toimeentuloansa va<rten kohtuullinen tettavru myöskin sotapalveluksen sijasta
4344: IV,1o. - Lumme y. m. 91
4345:
4346: lwtsi- ja majakkalaitoksen palvelukseen siin, niiJn myös reservin harjoituksiin kut-
4347: tai työhön puolustuslaitoksessa tai muussa sutun .tai sodan aikana vakinaiseen palve-
4348: valti.on laitoksessa määrätyn henkilön Dmai- lukseen astuneen !henkilön omaisiin nähden.
4349:
4350:
4351: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 19"35.
4352:
4353: AJpo Lumme. K.~A. Fagerholm.
4354: Otto Toivonen. A. A. Lastu.
4355: Otto Marttila. Yrjö Räisänen.
4356: Niilo Pajunen. Onni Hiltunen.
4357: Akseli Kanerva. Urho Kulovaara.
4358: Väinö Sinisalo. Aug. Syrjänen.
4359: Väinö Kivisalo. Väinö Hakkila.
4360: Hilma Koivulahti-Lehto. G. Lindström.
4361: Anni Huotari. Onni Peltonen.
4362: Elsa Metsäranta. Aino Lehtokoski
4363: 92
4364:
4365: IV,11. - Lak. al. N :o 21.
4366:
4367:
4368:
4369:
4370: Heiniö y. m.: Ehdotns laiksi sopimusluontoisten virlwjen
4371: pentstamisesta kct1tppa- ja teollisnnsministeriöön.
4372:
4373:
4374: E d u s k n n n ·a ll e.
4375:
4376: Kauppa- ja teollisuushallituksen lakkaut- Olisi sen vuoksi välttämätöntä saada minis-
4377: tamisesta 23 päivänä joulukuuta 192!5 anne- teriöön kiinnitetyksi kauppaa ja teollisuutta
4378: tulla lailla säädettiin mainitun ylihallituk- tuntevia ammattimiehiä, joiden tehtävänii
4379: sen tehtävät siirrettäviksi kauppa- ja teolli- olisi hoitaa ministeriön suhteita käytännöl-
4380: suusministeriöön. Vuoden 19·2:6 alusta sai liseen elämään. Näiden uusien virkamiesten
4381: ministeriö hoidettavakseen omien tehtä- tulisi tutkia ja seurata niitä hyödyllisiä ja
4382: viensä lisäksi kaikki lakkautetun ylihalli- tarpeellisia aloitteita, joita kaupan ja teolli-
4383: tuksen tehtävät. Kun mainitusta virastosta suuden järjestöt tekevät ja samalla valmis-
4384: siirrettiin ministeriöön vain osa virkamie- tella ministeriöl1e omia aloitteita.
4385: hiä, muiden joutuessa la:kkautuspalkalle, ja Valtiolle itselleen olisi näistä ammatti-
4386: kun myöhemmin vielä säästäväisyyssyistä miehistä myöskin hyötyä sikäli, että se voisi
4387: lakkautettiin eräitä virkoja, on kauppa- ja käyttää niiden apua monien taloudellisten
4388: teollisuusministeriö tullut heikeunetyksi ta- yritystensä valvonnassa ja hoidossa. An-
4389: valla, joka ei lainkaan sovellu yhteen ny- saitsee mainita vielä, että valtiovaminminis-
4390: kyisen yleismaailmallisen virtauksen kanssa, teriö ja myöskin ulkoasiainministeriö voisi
4391: jossa juuri kauppa ja teollisuus ovat maan käyttää heidän asiantuntemustaan tulli-
4392: taloudelliselle elämälle tuiki tarpeellisia ja asioiden ja kauppasopimusten valmiste-
4393: väittämä ttömiä. luissa, joissa teknillinen asiantuntemus
4394: Kun hallitus v. 1931 valtiopäiville jätti viime vuosina on jäänyt yksinomaan ulko-
4395: esityksen yhden kauppaa ja yhden teolli- ·puolisen avun varaan.
4396: suutta hoitavan virkamiehen a:settamisesta Kun hallitus jo v. 1925, tehdessään esi-
4397: ministeriöön sopimUSIPalkalla, hylkäsi ·edus- tyksen kauppa- ja teollisuushallituksen lak-
4398: kunta esityksen, vaikka se pitikin toden- kauttamisesta, ehdotti kauppa- ja teolli-
4399: näköisenä, että valtioneuvoston käytettä- suusministeriöön perustettaviksi sopimus-
4400: väksi olisi tarpeen liike-elämään hyvin pe- luontoisia virkoja, pyydämme uusia sanotun
4401: rehtynyttä lisätyövoimaa. esityksen, esittäen että ministeriöön olisi
4402: On luonnollista, että kauppa- ja teolli- asetettava varsinaisten virkamie.~ten lisäksi
4403: suusministeriön vlihälukuinen virkamies- yksi kauppaneuvoksen ja yksi teollisuus-
4404: kunta, jonka aika nykyisin kuluu etu- neuvoksen niminen virkamies, joiden virat
4405: päässä hallinnollisten tehtävien suorituk- olisivat sopimusluontoisia. Koska ,tällaisia
4406: sessa, ei voi saada riittävässä määrässä ti- virkamiehiä ei voida saada valtion palk-
4407: laisuutta perehtyä talouselämän moninai- kauslaissa määrätyillä peruspalkoilla, olisi:
4408: siin kysymyksiin, jollaisiin tehtäviin pysty- välttämätöntä tulo- ja menoarviossa osoi-
4409: minenkään ei muutenkaan kuulu heidän tettujen määrärahojen rajoissa saada täyt-
4410: omaamiensa virkojen pätevyysvaatim11ksiin. tää nämä virat sopimuksen perusteell" si-
4411: IV,n. - Heiniö y. m. 93
4412:
4413: ten, että tasavallan presidentti määrää näi- Edellä esitetyn nojalla rohkenemme eh-
4414: den virkojen haltijat valtioneuvoston esi- dottaa,
4415: tY'ksestä viiden vuoden ajaksi kerrallaan. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4416: van lakiehdohtksen:
4417:
4418:
4419:
4420: Laki
4421: sopimusluontoisten virkojen pe11ustamisesta kauppa- ja teollisuusministeriöön.
4422:
4423: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
4424:
4425: Paitsi virkoja, joista on lakiin perus- suusministeriössä olla sopimusluontoisia vir-
4426: tuva peruspalkka, voi kauppa- ja teolli- koja.
4427:
4428:
4429: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1935.
4430:
4431: Sulo Heiniö. Arvo Inkilä.
4432: Axel Palmgren.
4433: 94
4434:
4435: IV,12.- Laik. al. N:o 22.
4436:
4437:
4438:
4439:
4440: Kanerva y. m.: Ehdotus laiksi kansankirjastolain 4, 5 jf:t
4441: 8 §:n muuttamisesta.
4442:
4443:
4444: E d u s k u n n a 11 e.
4445:
4446: Joulukuun 30 päivänä 1932 annetuna apunaan käyttivät kirjastojen kautta saata-
4447: lailla muutettiin huhtikuun 20 päivänä via kirjallisia tietoja. Kirjastojen kunnos-
4448: 1928 annetun kansankirjastolain 4, 5 ja taminen oli siten osoittautunut entistäki11
4449: 8 § m. m. siten, että valtion avustus kun- tärkeämmäksi juuri taloudellisena pula.-
4450: nille asetettiin valtioneuvoston päätöksen aikana, ja valtion avustuksen supistami-
4451: varaan vahtelemaan 35-50% :iin sekä kun- nen pulan takia tuntuu niin ollen erehdyii:-
4452: tien saaman avustuksen yhteismäärä se1tä, varsinkin kun ottaa huomioon, että
4453: 15,000-30,000 markkaan. myöskin kunnat sellaisena aikana tahtoisi-
4454: Perusteluina tälle lainmuutokselle esitti vat supistaa menojaan eivätkä siis voi kir-
4455: hallitus sen, että valtion menot oli pula- jastoille korvata sitä, minkä ne valtion
4456: ajan takia saatava tuntuvasti supistumaan. avustuksen supistamisessa menettävät.
4457: Samassa yhteydessä. kuitenkin tunnustet- Koska siis ennenkaikkea taloudellisina
4458: tiin kansankirjastotoiminta niin suurimer- pulakausina kansankirjastojen kunnostami-
4459: kitykselliseksi, että toivottiin valtion avus- sella on tavallista suurempi merkitys, ei
4460: tusta voitavan korottaa heti kun varat sen valtion avustuksen supistaminen tässä koh-
4461: samvat. Myöskin asian eduskuntakäsitte- den 50 % alemmaksi saisi tulla kysymyk-
4462: lyssä pidettiin tätä toimintaa niin tärkeänä, seen minkäänlaisina taloustilanteiden kul-
4463: että hallituksen ehdottamaa alennusta ei loinkin asettamina säästäväisyysmenetel-
4464: sellaisenaan katsottu voitavan hyväksyä, minä.. Myöskin samalle ·kunnalle suoritetta-
4465: vaan tyydyttiin pienempään ale:nnubeen ja vien avustusten yhteismäärään sekä kuntien
4466: siihenkin sellaisessa toivossa, että tuota omaan velvollisuuteen kansankirjastojen
4467: alennusta ei tarvittaisi paljon käytäntöön ylläpitämiseen nähden on aikaisempaa
4468: sovelluttaa. lainsäännöstä pidettävä onnistuneempana,
4469: Jo kysymyksessäolevan lain muutosta koska se paremmin turvwa kansankirjasto-
4470: tehtäessä tuli todetuksi, että pula-aikana jen kunnossapysymisen.
4471: vallinnut työttömyys oli ollut omiaan suu- Edelläesitetyn perusteella ehdotamme
4472: resti lisäämään kansankirjastojen käyttöä, kunnioittaen,
4473: koska työttömäksi joutuneet tahtoivat käyt- että Eduskunta hyväksyisi kansan-
4474: tää vapaata aikaansa mahdollisimman hy- kirjastolain 4, 5 ja 8 § :n näin mu.u-
4475: vin ja harrastivat silloin itseopiskelua, jossa tettuina:
4476: IV,12. - Kanerva y. m. 95
4477:
4478:
4479: Laki
4480: huhtikuun 20 päivänä. 1928 annetun ja joulukuun 30 päivänä 1932 muutetun kan-
4481: sankirjastolain 4, 5 ja 8 § :n muuttamisesta.
4482:
4483: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten huhtikuun 20 päivänä 1928
4484: :mnetun ja joulukuun 30 päivänä 1932 muutetun kansankirjastolain 4, 5, ja 8 ~
4485: näin kuuluviksi :
4486:
4487: 4 ~- Samalle kunnalle suoritettavat avustukset
4488: Kunnan tulee, saadakseen kansankirjasto- saavat nousta yhteensä enintään 30,000
4489: toiminnalleen valtiolta avustusta, käyttää ma:rkJ.man.
4490: kaooankirjastotoiminnan hyväksi omalla 8 §.
4491: alueellaan vuositbain määräraha, joka, Yhdistys, jonka tarkoituksena on mnsan-
4492: 5 § :n 1 momentissa mainittu valtioapu mu- sivistyksen ja itseopiskelun edistäminen,
4493: kaan luettuna, vastaa vähintään yhtä mark- voi kirjastolleen, jos se on yleisön käytet-
4494: kaa kutakin edellisenä vuonna kunnassa tävissä, valtioneuvoston harkinnan mukaan
4495: hengillepantua asukasta kohti. saada avustusta 50 % kirjojen ostamiseen
4496: ja sitomiseen käyttämistään VJa:roista, kui-
4497: 5 ~- tenkin sellaisin rajoituksin, että avustusta
4498: Kunta saa vuotuista valtioapua 50 % voidaan vuosittain antaa enintään 1,000
4499: kaooankirjastojensa todellisista menoista, markkaa yhdistystä ja 5,000 markkaa kun-
4500: sekä rajaseuduilla ja väihävaraisella paikka- taa kohti.
4501: kunnalla valtioneuvoston harkinnan mu- Tamä laki tulee voimaa;n 1 päivänä tam-
4502: kaan lisäavustusta aina 50 % :iin saakka. mikuuta 1936.
4503:
4504:
4505: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1935.
4506:
4507: Akseli Kanerva. Aino Malkamäki.
4508: Otto Marttila. Kaisa Hilden.
4509: Otto Toivonen. Sylvi~Kyllikki Kilpi.
4510: Urho Kulovaara. Antti Meriläinen.
4511: 96
4512:
4513: IV,1s. - Lak. al. N :o 23.
4514:
4515:
4516:
4517:
4518: Metsäranta y. m.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen kus-
4519: tannuksista annetun lain muuttamisesta.
4520:
4521:
4522: E d u s k u n n a ll e.
4523:
4524: Kansakoululaitoksen kustannuksista kesä- joitettua hoitoa eivät asiantuntijat pidä
4525: kuun 8 päivänä 1926 annetun lain sellai- tarkoitustaan vastaavana, koska osa kansa-
4526: sena kuin se on muutettu lailla joulukuun koulua käyvistä lapsista on ehdottomasti
4527: 1 päivänä 1931 15 § :n toisessa momentissa perusteellisemman hammashoidon tarpeessa.
4528: sanotaan, että valtio korvaa kaksi kolmatta Maaseudulla eivät vanhemmatkaan, poik-
4529: osaa niistä kansakoululaitoksen vuosime- keuksia lukuun ottamatta, ole tilaisuudessa
4530: noista, joihinka sisältyy muun muassa kan- varattomuuden ja muiden esteiden vuoksi
4531: sakoululasten terveydenhoidosta aiheutuvat hankkimaan lapsilleen tässä suhteessa täy-
4532: kustannukset. Lain käytäntöön sovellutta- dellistä hoitoa. Näin ollen lasten hampai-
4533: minen, mikäli kysymyksessä on terveys- den puutteellinen hoito aiheuttaakin liian
4534: hoitomenot, on kuitenkin aiheuttanut avus- aikaisen hampaiden menetyksen ja muita
4535: tusta kunnille myönnettäessä tulkinnan, terveydellisiä haittoja, joista vältytään, jos
4536: jota emme pidä oikeana. Kansakoululasten kansakoululasten hammashoitoon jo alaluo-
4537: hammashoitoa kokonaisuudessaan ei tämän kilta lähtien kiinnitetään asianmukaista
4538: lain tulkinnan mukaan pidetä terveyshoi- huomiota.
4539: dollisena toimenpiteenä, vaan selitetään se Edellä esittämillämme perusteilla saamme
4540: eräältä osalta sairashoidoksi, josta valtio kunnioittaen ehdottaa,
4541: ei kunnille avustusta suorita. Avustus suo-
4542: ritetaan ainoastaan hampaiden tarkastuk- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4543: sesta, maitohampaiden poisotosta ja yksin- van lakiehdotuksen:
4544: kertaisimmista korjauksista. Tällaista ra-
4545:
4546:
4547: Laki
4548: kansakoululaitoksen kustannruksista amnetun lain muuttamisesta.
4549:
4550: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten kansakoululaitoksen kustannuk-
4551: sista kesäkuun 8 päivänä 1926 annetun lain 15 § :n 2 momentti sellaisena kuin se on
4552: joulukuun 11 päivänä 1931 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
4553:
4554: 15 § :n 2 momentti. todellisista vuosimenoista, jotka johtuvat
4555: Sen lisäksi korvaa valtio kaksi kolman- koulukaluston, opetusvälineiden, oppilaille
4556: nesta kunnan niistä kansakoululaitoksen ilmaiseksi annettujen oppikirjojen ja mui-
4557: IV,1 :J. - Metsäranta y. m. 97
4558:
4559: den koulutarpeiden hankkimisesta, oppila- oppilaiden hammashoito kokonaisuudessaan,
4560: den terveydellisestä hoidosta, johon kuuluu sekä j. n. e. kuten voimassa olevassa laissa.
4561:
4562:
4563: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1935.
4564:
4565: Elsa Metsäranta. Anni Huotari.
4566: Urho Kulovaara. Jalmari Linna.
4567: Einari Karvetti. Aino Malkamäki.
4568: Viljami Kalliokoski Hilda Herrala.
4569: Niilo Pajunen. Sylvi~Kyllikki Kilpi.
4570: A. A. Laatu. Aino Lehtokoski.
4571: J. E. Malmivuori. Arvo Inkilä.
4572: G. Andersson. E,dv. Pesonen.
4573: K. F. Lehtonen. J. F. Tolonen.
4574: Emil Jutila. Uuno Hannula.
4575: J. Emil Lampinen. A. Suurkonka.
4576: V. A. Heiskanen. Levi J,ern.
4577: Herman Mattsson. Edv. Helenelund.
4578: 98
4579:
4580: IV,14. - Laik. a.l. N:o 24.
4581:
4582:
4583:
4584:
4585: Riipinen y. m.: Ehdotus laiksi yksityisoppilwulujett. w.l-
4586: tion.avusta annetun lailn 2 §:n muuttamisesta.
4587:
4588:
4589: Ed uskunnall·e.
4590:
4591: :pula-a~ka aiheutti lainsäädännössämme tamaan tavallisimmin koroitettujen usein
4592: m. m. sellaisia muutoksia, joilla supistettiin hyvinkin korkealle koroitettujen lukukausi-
4593: valtionavustuksia sivistystyön ja opetustoi- maksujen muodossa. Esimerkkinä mainit-
4594: men alalla. Niinpä eduskunta hallituksen takoon, että näinä vuosina maksetaan 800
4595: esityksestä muutti heinäkuun 24 päivänä jopa 1,000 markan lukukausimaksuja eräissä
4596: vuonna 1,925 annetun lain yksityisoppikou- kouluissa. ·Tämän ohella on koulun menoja
4597: lujen valtionavusta siten, että avustukset supistettu ·ennen kaikkea alentamalla opet-
4598: huomattavasti alenivat ja avustuksensaanti- tajapalkkoja aina 25 % :iinkin asti ja. ta-
4599: ehdot vaikeutuivat. Kun vuoden 19,25 laki pauksia on, että opettajapalkka on painettu
4600: myönsi valtionavustusta 40,000~5,000 polkuhinnan tasolle.
4601: markkaan kutakin sellaisen yksityisen oppi- Tästä huolimatta ovat sekä yksityiskou-
4602: koulun luokkaa kohden, joka täytti valtion- lua käyvien lasten vanhemmat että näiden
4603: ~tvun saamiseksi asetetut ehdot, ja 25,000- koulujen opettajat napisematta. tä:hän &is-
4604: 30,000 markkaa kutakin rinnakkaisluokkaa tuneet näinä pulavuosina, tunnustaen, että
4605: kohden, alennettiin nämä avustusmäärät valtion taloudellisen ahdingon seuraukset
4606: joulukuun 22 päivänä vuonna 1931 anne- on kaikkien kansalaisten osaltansa kannet-
4607: tulla. lailla siten, että valtioapu tämän lain tava.
4608: voimaan tultua on 7,000 markkaa pienempi Kun kuitenkin valtion rahatalouden nyt
4609: kutakin luokkaa ja rinnakkaisluokkaa koh- osoittaessa nousua ei enää ole pakoittavaa
4610: den valtioneuvoston harkinnasta riippuen. syytä olemassa vaatia määrättyjä kansalais-
4611: V altionavustuks•en saantiehtoja tiukennet- piirejä erikoisuhrauksiin eikä ylläpitää mo-
4612: tiin aseetamaila oppilasluvun vähimmäis- nessa suhteessa erittäin haitallisia ja epä-
4613: määrät eri luokilla vuoden 192,5 lain vaa- normaaleja oloja koulutoimen alalla, rohke-
4614: timia määriä korkeammiksi. nemme seuraavassa ehdottaa, että edus-
4615: Tämän lain voimaanastuttua joutuivat kunta lain muutoksella helpoittaisi yksi-
4616: maamme yksityisoppikoulut vakavan talou- tyisoppikoulun vaikeaa taloudellista tilaa
4617: dellisen ahdingon eteen, vallankin sellaiset, palauttaen yksityisoppikouluille ennen pula-
4618: joilla on rakennusvelka lisärasituksena. aikaa myönnetyt avustukset. Tämän ehdo-
4619: JYioni koulu on vain töin tus•kin selviytynyt tuksemme perusteluiksi pyydämme vielä ly-
4620: siirtämällä välttämättömimmätkin koulu- hyesti viitata seuraaviin seikkoihin.
4621: työn edellyttämät menot epämääräiseen tu- Yksityisoppikoulu muodostaa maamme op-
4622: levaisuuteen. Eikä yksikään näistä kou- pikoululaitoksesta suurimman osan. Valtion
4623: luista olisi vaikeuksista selviytynyt vetoa- 90 oppikoulun rinnalla toimii maassamme
4624: matta lasten vanhempien aineelliseen tu- nykyään 142 erilaista yksityistä oppikou-
4625: keen. Tämän tuen ovat kodit joutuneet an- lua. Suurin osa oppikoulua käyvästä nuo-
4626: IV,l4. - Riipinen y. m. 99
4627:
4628: risostamme valmistuu siis elämäntehtä- vanhemmat ovat nyt jo näiden vuosien vai-
4629: väänsä yksityisissä oppikouluissa. Viralli- keuksissa olleet pakoitettuja keskeyttämään
4630: sen arvostelun mukaan saavutetaan vallan- lastensa koulunkäynnin.
4631: kin osassa yksityisoppikouluja aivan erin- Ei ole mielestämme myöskään edes val-
4632: omaisia opetuksellisia tuloksia. Olisi koko tiotalouden kannalta ,tarkoitustaan vastaa-
4633: maan sivistysolojen kannalta vahingollista, vaa, että 6-7 miljoonan markan vuotuis-
4634: jos huomattava osa maan oppikoululaitok- säästön takia, jonka nykyisen lain lasketaan
4635: sesta lähtisi alenemaan nykyiseltä tasol- valtiolle tuottavan, päästett:äisiin korjaa-
4636: tansa välttämättömän valtionavustuksen mattomiin vaikeuksiin maassamme sellainen
4637: puutteeasa. koulumuoto, jossa valtion osuus kustannuk-
4638: Toisaalta on muistettava, että juuri yk- sista oppilasta kohden tekee vain 30-40 %
4639: sityinen oppikoulu on meillä etupäässä se siitä, minkä oppilas valtionkouluissa val-
4640: koulumuoto, joka tyydyttää laajan maaseu- tiolle maksaa. Lisäksi pidämme valitetta-
4641: tumme pääväe.stön, talonpoikaisväestön, Yana, että valtionavun alennus on vetänyt
4642: pienviljelijäväestön ja maaseudun työväes- opettajapalkkauksen yksityiskouluissa suh-
4643: tön sivistystarvetta, valtjon oppikouluja kun teettoman alas. Kun kuluvana vuonna val-
4644: ei varsinaisella maaseudulla juuri nimeksi- tio jo mwksaa viran- ja toimenhaitijoille
4645: kään ole. Yksityisoppikoulu on etupäässä palkat vähentämättöminä, olisi kohtuullista,
4646: tämän väestön ponnistusten ja uhrausten että valtion avustamissa oppilaitoksissa voi-
4647: tulos. Ei ole kohtuuden mukaista vaatia taisiin edes osapuin palauttaa palkkataso
4648: kauempaa kuin valtiotalouden kannalta ai- sellaiseksi, kuin kouluhallituksen kouluille
4649: van välttämätöntä on niitä suuria ja hyväksymät ohjesäännöt edellyttävät.
4650: useassa tapauksessa ylivoimaisia uhrauksia, Edellä esitetyin ]_)erustein pyydämme
4651: joita valtionkoulujen lukukausimaksuja kunnioittaen ehdottaa,
4652: usein ihuomatava.sti korkeammat koulumak- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4653: sut maaseutuväestölle merkitsevät. Monet van lakiehdotuksen:
4654:
4655:
4656: Laki
4657: ylmityirsoppikoulujen valtionavusta annetun lain 2 § :n muuttamisesta.
4658:
4659: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yksityisoppikoulujen valtionavusta jou-
4660: lukuun 2:2 päivänä 1931 annetun lain 2 § näin kuuluvaksi:
4661:
4662: 2 §. yhtäjaksoisesti viittä vuotta pitemmäksi
4663: Valtionapua oppikoulu saa joko jatku- aja:ksi. Jos koulu tämän ajan kuluttua ei
4664: vasti tahi määräajaksi. täytä jatkuvan valtionavun saannin ehtoja,
4665: Jatkuvaa valtionapua myönnetään kou- valtionapu on koululta asteittain lalikautet-
4666: lulle, joka täyttää kaikki sen saamiseksi tava.
4667: säädetyt ehdot. Koululle, joka ei näitä eh- Valtionapua myönnc;tään valtioneuvoston
4668: toja täytä, mutta jonka toiminta kouluhal- harkinnan mukaan:
4669: lituksen toimeenpanemassa tarkastuksessa a) 40,000-45,000 markkaa vuodessa ku-
4670: on havaittu tyydyttäväksi, voidaan, huo- takin toimessa olevaa varsinaista luokkaa
4671: mioonottaen 3 § :n määräykset oppilaslu- kohti;
4672: vusta, myöntää määräaikaista valtionapua b) 25,000--30,000 markkaa vuodessa 1m-
4673: yhden tai useamman kerran, ei kuitenkaan takin rinnakkaisluokkaa kohti;
4674: 100 IV,14. - Yksityisoppikoulujen valtionapu.
4675:
4676: c) _eri linjojen ylläpitämistä varten lu- ja 2,000 markkaa kutakin pätevää voimis-
4677: kioluokilla, linjojen kustannusten mukaan telun ja terveysopin sekä 'Piirustuksen, kau-
4678: sovellettu, valtioneuvoston harkinnasta riip- nokirjoituksen ja muovailun opettajaa kohti,
4679: puva korvaus ; sekä sen mukaan kuin siitä asetuksessa sääde-
4680: d) lisäavustusta 4,000 markkaa lukukau- tään.
4681: dessa kutakin pätevää lukuaineen opettajaa
4682:
4683:
4684: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta Uli3;i.
4685:
4686: Hilja Riipinen. Tild.a Löthman.
4687: Bruno A. Sundström. L. P. Tapaninen.
4688: K. R. Kares. Iisakki Nikkola.
4689: E. A. Tuomivaara. Reino Ala-Kulju.
4690: J. V. Wainio. Edv. Vaarama.
4691: Kaino W. Oksanen. Yrjö Kivenoja.
4692: 101
4693:
4694: IV, 1 r.. - Lak. al. N :o 25.
4695:
4696:
4697:
4698:
4699: Pärssinen y. m.: Ehdotus laiksi yksityisoppikoulujen vail-
4700: tionavusta annetun lain .2 §:n muuttamisesta.
4701:
4702:
4703: Ed u s kun n a 'll c.
4704:
4705: Yksityisten oppikoulujen kannatbavai- tarjolla vaara, että oppilasmaksuja joudu-
4706: suus on senjälkeen kun v. 1931 niiden vaJl- taan yhä korottamaan. Kun näistä kou-
4707: tionapua supistettiin,· suuresti heikontunut. luista toimii varsin suuri osa keskikouluina
4708: Kun osa niistä on perustettu vasta viimei- maaseudulla, ja kun suurin osa niiden oppi-
4709: senä kymmenvuotiskautena, ovat ne j.outu- laista on pienpaikkaisten tai vähävaraisten
4710: neet rakentamaan talonsa korkein kustan- kansalaisten lapsia, niin kävisi koulutuskus-
4711: nushinnoin, eivätkä myös ole ehtineet laino- tannusten lisääminen näille ylirasittavaksi.
4712: j.aan kylliksi lyhentää. Supistetun V!altion- Eduskunna&Sa parhaillaan käsitellyn,
4713: avun vallitessa onkin monissa tapatLksissa uusien oppikoulujen perustamista rajoitta-
4714: korkojen makstLSta selviydytty uutta lainaa van lain yhteydessä on lausuttu, että Vtal"
4715: ottamalla. Näin ollen on koulujen toimin- tion avuUa olisi ennen muuta käytävä tuke-
4716: taa jatkettu parempien aikojen t•oivossa. maan voimassa olevain koulujen toimintaa.
4717: Myöskin vaatimukset näiden koulujen Tämän vuoden talousarviossa jäivät kuiten-
4718: opetukseen nähden ovat kasvaneet, mistä kin yksityiset oppikoulut entisen supiste-
4719: on johtunut, ett-ä ne ovat pyrkineet kiinnit- tun valtionavun varaan, vaikka muut si"\"is-
4720: tämään palvelu:kseensa täysike'lpoisia opet- tysmääräraha t koroi tettiin normaaliaikojen
4721: tajia yli sen määrän, minkä laki v·elvoittaa. tasalle. Niinpä olisikin paikallaan palaut-
4722: Tämä k-ehitys onkin suotavaa ja jouduttaa taa myös y:ksityisten oppikoulujen valtion-
4723: sitä myös se, .että täysi.kelpoisia opettaja- apujen määrät siihen, mitä ne olivat ennen
4724: voimia nyttemmin on saatavissa. Mutta toi- nykyistä, supistusta koskevaa lakia.
4725: saalta lisääntyvät senkin kautta koulujen Ehdotamme siis,
4726: vuotuiset menot.
4727: Tulopuoltaan kartuttaaJkseen ovat monet että Ed7tskttnta hyväksyisi asiaa
4728: koulut korottaneet oppilasmaksujaan. Ja koskevan lain 2 § :n 3 momentin näin
4729: ellei valtionapua palauteta entiselleen, on kuuluvana:
4730: 102 IV,15. - Yksityisoppikoulujen valtionapu.
4731:
4732:
4733: Laki
4734: yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun lain 2 § :n muuttamisesta.
4735:
4736: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yksityisoppikoulujen valtionavusta
4737: .}ou'lukuun 22 p :nä 1931 annetun lain 2 § näin kuuluvaksi:
4738:
4739: 2 §. luokilla, linjojen kustannusten mukaan so-
4740: vellettu, valtioneuvoston harlkinnasta riip-
4741: Valtionapua myönnetään valtioneuvoston puva korvaus; sekä
4742: ha.rlkinnan mukaan: d) lisäavustusta 4,000 markkaa lukukau-
4743: a) 40,000-45,000 ma:nkkaa vuodessa ku- dessa kutakin pätevää lukuaineen opetta-
4744: takin toimessa olevaa varsinaista luokkaa jaa ja 2,000 markkaa kutakin pätevää voi-
4745: qzohti; mi.;;te'lun ja terveysopin sekä piirustuiksen,
4746: b) 25,000-30,000 markkaa vuodessa ku- lmunokirjoituksen ja muovailun opettajaa
4747: takin rinnrukkaisluokkaa kohti; kohti, sen mukaan kuin siitä asetuksessa
4748: c) eri linjojen ylläpitämistä varten 'lukio- säädetään.
4749:
4750:
4751: Helsingissä 8 päivänä 'helmikuuta 1935.
4752:
4753: Hilja Pärssinen. Arvo Inkilä.
4754: Anni Huotari. J. E. Malmivuori.
4755: 103
4756:
4757: IV,Hr.- Lak. al. N:o 26.
4758:
4759:
4760:
4761:
4762: Takala y. m.: Ehdotus laiksi yksityisten kansakoulujen
4763: valtionavusta helmikwun 21 päivänä 1925 wnnetun lain
4764: 1 § :n muuttamisesta.
4765:
4766:
4767: E d u s k u n n a 11 e.
4768:
4769: Yksityisten kansakoulujen valtionavusta lut saavat keskimäärin yli 30,000 markkaa.
4770: helmikuun 21 p :nä 1925 annetussa laissa sää- Kuitenkin yksityisten koulujen tehtävä on
4771: detään m. m., että yksityinen kansakoulu, yhtä tärkeä kuin kunnallisten koulujenkin.
4772: joka on perustettu oppivelvollisuuslain voi- Valtio onkin joutunut ylimääräisillä vuo-
4773: :massaollessa, saa valtion !avustusta kutakin tuisilla avustuksilla tukemaan näitä ybi-
4774: oppilasta kohti 50 % siitä, mitä valtio suo- tyisiä kouluja. Siitä huolimatta yksityiset
4775: rittaa keskimäärin kutakin kunnallisen kan- koulujen kannattajat ovat saaneet hankkia
4776: sakoulun vastaavalla kouluasteelia olevaa koulujen ylläpitoon varoja omin keinoin ja
4777: oppilasta kohti samassa kunnassa edellyt- koulujen kannatusyhdistykset ovat useassa
4778: täen, että koulu täyttää valtionavun saan- trupauksessa velkaantuneet. Kun yksityisten
4779: tia varten määrätyt ehdot. Käytännössä on kansa:koulujen kannattajajoukko on etu-
4780: kuitenkin osoittautunut mahdottomaksi tie- päässä köyhää väkeä, on kannatusyhdistys-
4781: tää, mitenkä kustannukset lasketarun. ,vastaa- ten ja siis myöskin yksityisten koulujen
4782: valla koul uasteella ·olevaa oppilasta kohden''. asema toiskielisissä kunnissa, joissa nämä
4783: Lakia olisi sentähden tässä kohden selven- koulut toimivat, heikko. Pitäisimme siis
4784: nettävä siten, että siitä poistettaisiin epä- kohtuullisena sitä vaatimusta, että toiskie-
4785: määräinen lausuma ,vastaavalla kouluas- lisissä kunnissa toimivat yksityiset kansa-
4786: teelia olevaa". koulut saatettaisiin, milloin ·valtioneuvosto
4787: Nykyään saavat toiskielisissä kunnissa harkitsee sen kohtuulliseksi, yleisten varo-
4788: toimivat yksityiset kansakoulut, jotka yhtä jen saantiin nähden samaan asemaan kuin
4789: lu:kuunottamatta ovat perustetut oppivelvol- kunnallisetkin koulut. Siksi ehdotamme
4790: lisuuslain voimarun. astumisen jälkeen, tämän sitä tarkoittavan lisäyksen otettavaksi lain
4791: lain nojalla vain pienen osan avustusta ylei- ensimäiseen pykälään ja pyydämme ikun-
4792: sistä varoista verrattuna kunnallisten kou- nioittaen ehdottaa,
4793: lujen saamaan avustukseen. Yksityisiä kou-
4794: luja kohden avustus tekee n. 6,000 mk. vuo- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4795: dessa, silloin kun kunnalliset maalaiskou- van lakiehdotuksen:
4796: 104 IV,l6. - Yksityiset kansakoulut.
4797:
4798:
4799: Laki
4800: yksityisten. kansakoulujen valtionavusta helmikuun 21 päivänä 1925 annetun la.in
4801: 1 § :n muuttamisesta..
4802:
4803: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten yksityisten kansakoulujen val-
4804: tionavusta helmikuun 21 p :nä 1925 annetun lain 1 § näin kuuluvaksi :
4805:
4806: 1 §. tettu tai ,perustetaan oppivelvollisuuslain
4807: Yksityiset kansakoulut maalla saavat voimaanastumisen jälkeen, saa:pi valtion
4808: avustusta yleisistä varoista seuraavasti: avustusta kutakin oppilasta !kohti 50 %
4809: 1) yksityinen kansakoulu, joka ollen toi- siitä, mitä valtio suorittaa keskimäärin ku-
4810: messa jo oppivelvollisuuslain voimaan tul- takin kunnallisen kansakoulun oppilasta
4811: lessa on nauttinut samoja etuja kuin kun- kolhti samassa kunnassa, edellyttäen, että
4812: nallinen kansakoulu ja on otettu huomioon koulu täyttää vaitiolliavun saamista varten
4813: kunnan kansakoulupiirijaon tarkistuksessa, määrätyt ehdot.
4814: pysytetään valtionapuun nähden kunnalli- Valtioneuvosto voi harkintansa. mukaan
4815: sen kansakoulun veroisena; rakennusavun oikeuttaa toiskielisessä kunnassa toimivan
4816: ja -lainan myöntäminen riippuu kuitenkin yksityisen kansakoulun, joka muuten saisi
4817: harkinnasta kussakin yksityistapauksessa; valtion avu8tusta 2) kohdan mukaan, saa-
4818: 2) yksityinen kansakoulu, joka on perus- maan sitä 1) kohdan mukaan.
4819:
4820:
4821: Helsingissä helmikuun 7 p:nä 1935.
4822:
4823: J. Takala. Viljami Kalliokoski.
4824: Viljo Venho. Kusti Arffman.
4825: Kaapro Huittinen. Heikki V·ehkaoja.
4826: Akseli Brander. Juho Paksujalka.
4827: 105
4828:
4829: IV,1•. - Toiv. al. N:o 8.
4830:
4831:
4832:
4833:
4834: Annala, V. y. m.: Esityksen antamisesta laiksi tulo- ja me-
4835: noarvion ulkop1wlella olev·asta yleisten töiden mhastosta.
4836:
4837:
4838: E d u s k u n n a 11 e.
4839:
4840: Hallitus ilmoitti kesäkuun 21 päivänä Vuonna 1929 asetettu työttömyyskomitea
4841: 1:921 eduskunnalle antamassaan esityksessä asettuu laajwssa mietinnössään erinäisiä yk-
4842: päättäneensä järjestää yleiset työt W ashing- sityiskohtia selvittäen pohjahaan samalle
4843: tonissa 1919 pidetyn yleisen työkonferens- kannalle, kuin edellämainittu taloudellinen
4844: sin hyväksymän suosituksen mukaisesti niin, neuvottelukunta, voimatta kuitenkaan koko-
4845: että niitä teetetään mikäli mahdollista niillä naan luopua varatöistäkään, joita komitean
4846: seuduilla ja niinä vuodenaikoina, missä ja mielestä olisi pantava käyntiin vasta toi-
4847: milloin työnpuute uhkaa. Vuonna 19.21 ase- sessa sijassa. Jotta sa:a:vutettaisiin edellä-
4848: tettu taloudellinen neuvottelukunta, hyljä- mainittu ta,rpeellinen joustavuus valtion ta-
4849: ten varsinaiset hätäaputyöt, piti tärkeänä, lousarvioon, ehdotti komitea perustettavaksi
4850: että valtion varsinaiset yleiset työt järjes- erityisen valtion, ja vastaavasti kuntien,
4851: tetään niiden periaatteiden mukaan, mitkä työttömyysrahaston sekä laati ehdotuksen
4852: oli hyväksytty edellämainitussa suosituk- laiksi mainituista rahastoista. Asian järjes-
4853: sessa. Tällainen toiminta edellyttää luon- tämisen edellytyksenä on komitean mielestä
4854: nollisesti, kuten taloudellinen neuvottelu- erityisen valtion työttömyysneuvoston aset-
4855: kuntakin huomauttaa, että valtion meno- taminen, koska komitean ajatuksen mukaan
4856: arvio laaditaan kyllin joustavaksi, niin että sekä työttömyysasiain monilukuisuus, että
4857: siihen varsinaisten budjettivuonna tai siir- se, että ne koskevat monen eri ministeriön
4858: tomäärärahoilla teetettävien töiden lisäksi alaa, edellyttävät taloudellista, teknillistä
4859: varataan riittävä määrä sellaisia töitä, jotka ja sosialista asiantuntemusta, jotka harvoin
4860: tootetään yleisinä töinä työolojen ja työttö- ovat yhdessä ministeriössä riittävästi edus-
4861: myystilanteen niin vaatiessa. Järjestelmä tettuina. Komitea ajatteli neuvoston aina-
4862: vaatii siis yleisten töiden suunnittelemista kin osittain pysyväiseksi elimeksi, mutta
4863: pitempiä ajanjruksoja, eikä vain yhtä vuotta sen työtä suunnitellessaan komitea kiinnitti
4864: tai lyhyttä pulakautta silmälläpitäen, niin huomiota yksipuolisesti työttömyyden lie-
4865: että työt, mikäli mahdollista, laajenevat ventämiseen ja varatöihin. Komitea piti
4866: niinä vuosina, joina yksityinen työliike hil- työskentelyä tässä mielessä sosialisena
4867: jenee ja päinvastoin. Valtiolla on aina työttömien huoltotoimintana, jonka tähden
4868: oleva varalla töitä niitä aikoja varten, jol- se ehdottikin, että työttömyysneuvosto as€-
4869: loin työnsaanti yksityistöissä vähenee, eikä tettaisiin sosialiministeriön a·laiseksi.
4870: valtion taas ole teetettävä suurisuuntaisem- On ymmärrettävää, että tämmöisenkään
4871: pia, esim. rakennustöitä, silloin, kun niin- suunnitelman toteuttamiseen tuskin olisi ol-
4872: kuin takavuosina, yleinen rakennuskiihko lut mahdollisuutta raskaina pulavuosina,
4873: on vallitsemassa, mikäli välttämätön tarve jolloin yhtäkkiä valta.vasti kasva:nut työttö-
4874: ei sitä vaadi. myys oli hordettava oikeastaan niillä töillii,
4875:
4876: 14
4877: 106 IV,17. - Yleisten töiden rahasto.
4878:
4879: mitkä käsiin sattuivat. Mutta lä:htien siitä Tällainen laaja suunnitelma on tehtäv~i
4880: periaatteesta, että yhteiskunnan velvollisuus nousevan taloudellisen suhdamteen aikana,
4881: on hankkia todellisia työmahdollisuuksia sillä pula-aika ei siihen sovellu. Samoin 011
4882: kaikille niille kansalaisille, jotka voimiensa hyvänii aikana varattava rahoja tulevina
4883: mukaan omalta kohdaltaankin koettavat vaikeina aikoina tehtäviä töitä vaTten. To-
4884: täyttää sitä työnhankintavelvollisuutta, sin voitanee äsken perustettua suhdanne-
4885: mikä kullekin kaiL'lalaiselle kuuluu, on pääs- rahastoa, osittain käyttää tähänkin kosketel-
4886: tävä siihen, että työttömyyttä, joka on pyr· tuun tarkoitukseen, mutta, ymmärtää.ksemme
4887: kinyt tulemaan pysyväksi ilmiöci:si, ei vain vain kunkin vuoden talousarvion tasapai-
4888: lievennellä, vaan että se tosiasiallisesti py- noonsaattamiskysymyksen yhteydessä. V aki-
4889: ritään poistamaan. V aratyöt, "sikäli kuin naisena yleisten töiden raili.astona niitä töitä
4890: niillä tarkoitetaa,n vain hätäaputöitä hä- varten, jotka on suunniteltu varattavan sel-
4891: tään joutuneille työttömille, ovat yhteis- laisia aikoja, ja seutuj.a varten, jolloin ja
4892: kunnallinen hätäkeino, jonka turmiollisuus joissa työtilanne vaatii wlkamaan tai jatka-
4893: eräiltä puolilta voi olla suurempikin kuin maan jotain yleistä työtä, suhdannerahasto
4894: suorastaan annettujen työttömyysavustus- ei ole riittävä eduskunnan siihen tekemän
4895: ten. Mikäli varatöistä puhutaan, on niillä suuruusrajoituksen takia. Erityinen yleis-
4896: tarkoitettava vain sellaisia tarpeellisia ja ten töiden rahasto on ainoa, jolla jousta-
4897: välttämättämiksi katsottavia töitä, jotka ei- vasti voidaan hallita työtilanteen vaihteluja.
4898: vät luonteeltaan ole niin kiireellisiä, että Edellämainittu työttömyyskomitea ehdot-
4899: ne olisi määräaikana teetettävä, vaan jotka taessaan työttömyysrahaston perustamista
4900: voidaan varata varsinaisiksi yleisiksi töiksi on lakiehdotuksessaan maininnut, mitä va-
4901: sitä aikaa varten, jolloin työolot syystä tai roja tähän rahastoon voidaan siirtää. Pää-
4902: toisesta sellaista vwativat. Erityisesti on asiaJlisimpina varoina luonnollisesti olisiv&t
4903: myös eri tahoilla maata sarutava sellaisia ne määrärahat, mitkä kulloinkin talous-
4904: yleisiä töitä, joita voidaan tehdä silloin, arviossa siihen sijoitetaan. Kun valtion ta-
4905: kun kausityöntekijät ovat joutilaina. Luon- loudellisen aseman parantuessa:kaan elintar-
4906: nollisesti on suunnitelmassa otettava huo- vetulleja maatalouden kannattavaisuutta sil-
4907: mioon sekin, ettei työläisten, varsinkaa:n mälläpitäen tuskin voidaan poistaa, niin
4908: perheellisten, yleensä tarvitse siirtyä lää- voitaisiin -esim. huomattava osa näiden tul-
4909: nistä lääniin, vaan saavat ma,hdollisuuden lien tuotosta ajatella siirrettäväksi tähän
4910: mukaan olla työssä kotiseutunsa ja ·oman rahastoon, jonka kautta palkkatyöväestökin
4911: kotinsa lähimailla, samoinkuin mikäli mah- saisi osan siitä edusta, mitä m&initut tullit
4912: dollista sellaisessa työssä, mihin heillä on merkitsevät ma:a.nviljelijälle.
4913: tottumusta tai mrhin he ilman suurempia Jos jo varsinaisen työttömyyden järki-
4914: vaikeuksia voivat tottua. Tällaisten yleis- peräinen ja jatkuva hoito varatöillä ja työt-
4915: ten töiden suunnittelemista, mikäli ne ova:t tömyysmäärärahoilla vaatii, niinkuin 1929
4916: valtion eikä paikallisten kuntien hoidetta- asetettu työttömyyskomitea aivan oikein
4917: via, useiksi vuosiksi eteenpäin ei suinkaan huomauttaa, erityistä ja verrattain suurilla
4918: ole katsottava mahdottomaksi maassa, missä valtuuksilla varustettua työttömyysneuvos-
4919: jo pääoman niukkuuden ta:kia on yleisillä toa, niin vielä vaativampana esiintyy täl-
4920: varoilla tehtävä mitä suurimpia töitä ja laisen keskuselimen tarve, jos järjestelmä
4921: mitä erilaisimmilla aloilla, sellaisia kuin ra- kehitetään loppuun asti, ja työolojen hoito
4922: kennus-, tie- ja maanperkaustyöt uudisvil- perustetaan kokona,an, sikäli kuin sitä ei
4923: jelmiä varten y. m. voida jättää kuntien varaan, valtion yleis-
4924: IV,I7. - Ånnala, V. y. m. 107
4925:
4926: ten töiden järjestelyyn, jossa varatyökäsite Ylläolevan perusteella esitämme edus-
4927: saa vallan toisen sisällyksen. Valtion kaik- kunnan päätettävä!ksi toivomuksen,
4928: kien yleisten töiden lopullinen ehdottami- että hallitus valmistuttaisi ja an-
4929: nen, toimeenpano ja tarkastaminen samoin- taisi Eduskunnalle esityksen laiksi
4930: kuin huolenpito töiden suunnitelmallisesta tulo- ja menoarvion ulkopuolella ole-
4931: jatkuvaisuudesta, yhtenäisyydestä, jousta- vasta yleisten töiden rahastosta, ja
4932: vuudesta ja tehokkuudesta sellaista välttä- että hallittts valmistuttaisi ja
4933: mättä onnistuakseen vaatii. Jos aiotaan Eduskunnalle esittäisi suunnitelman
4934: alussa mainitun -Washingtonin suosituksen yleisistä töistä rnäärätyiksi vuosiksi
4935: päämäärään todella ja asiallisesti pyrkiä, eteenpäin, sekä
4936: on ilmeisesti ennemmin tai myöhemmin ase- antaisi esityksen riittävillä val-
4937: tettava erityinen työministeriö, joka mm~ tuuksilla varustetun vakinaisen eli-
4938: tel1lkin valtion töiden moninaisuuteen ja eri- men asettamisesta huolehtimaan yleis-
4939: laisiUe aloille ulottuvaisuuteen nähden olisi ten töiden tarpeellisesta jatkuvaisuu-
4940: tarpeellinen. Sellainen ministeriö voisi yh- desta, yhtenäisyydestä, joustavaisutt-
4941: distää valtion yleisissä töissä tarpeellisen desta ja tehokkuudesta, ja tämän
4942: taloudellisen näkökohdan yhteiskunnalliseen ohella poikkeuksellisina aikoina mah-
4943: huoltonäkökohtaan, samoinkuin vain siten dollisesti tarvittavasta yksityisten töi-
4944: kyettäisiin valvomaan ja ohjaamaan yleistä den tukemisesta, sekä valvomaan työ-
4945: palkkaitasoa ja työvoiman järkiperäistä Ja palkkaolojen yleistä kehitystä
4946: käyttöä maassa. maassa.
4947:
4948: Helsingissä helmikuun 1G päivänä 19'35.
4949:
4950: Vilho Annala. L. P. Tapaninen.
4951: R. Ala-Kulju. K. R. Kares.
4952: E. A. Tuomivaara. S. Honkala.
4953: J. V. Wainio. Yrjö Schildt.
4954: Yrjö Kiven:oja. A. Some11salo.
4955: Iisakki Nikkola. Elias Simojoki.
4956: Hilja Riipinen. Bruno A. Sundstrom.
4957: 108
4958:
4959: IV,1s. - Toiv. al. N :o 9.
4960:
4961:
4962:
4963: Pitkänen y. m.: Esityksen antcmnisesta leimarom·olaiksi.
4964:
4965:
4966: Ed u sk n n nalle.
4967:
4968: Tyytymättömyys voimassa olevaa leima- vasti selvittää ja panna esille vähille si-
4969: v·erolakia kohtaan on yleisesti tunnettu ja vuille. On selvää, että tällaisissa tapauk-
4970: on se jo hallituksen ja eduskunnan taholta- sissa verotetaan asiakasta, ei asiasta, vaan
4971: :kin tunnustettu. Sitä todistaa monet perät- omasta tai toisten taitamattomuudesta.
4972: täin lyhyen .ajam kuluessa tehdyt korjauk- Lainhuudatuksissa kauppa ja asiakir-
4973: set ja paikkailut sanottuun lakiin. Mutta jojen leimaaminen on myöskin aivan liian
4974: tällaisilla pienillä jota,kin pykälää tai mo- kallista ja useissa tapauksissa kantaa valtio
4975: menttia koskevilla korjauksilla ei ole sa- raskasta veroa sellaiselta kansalaiselta, jota
4976: nottu laki tullut ta·rpeeksi korjatuksi, voipa olisi yhteiskunnan taholta aut.ettava pääse-
4977: sanoa, että toisin kohdin on huonontunut- mään omistajaksi ja yhteiskunnam tueksi.
4978: kin ; ainakin se on tullut sekavaksi. Mieles- Sillä ei ole sattuma, että kun kauppa on
4979: tämme on laissa periaatteellisia sekä asial- tehty, on käy.tetty kaikki mahdollisuudet
4980: lisia virheitä. jo kauppaehtojen täyttämiseen ja sitten sen
4981: Yleensä on omaksuttu periaatteeksi vero- perästä esiintyy vielä valtio raskaan veron
4982: tuksessa verottaa tulosta eikä mikään muu vaa:tijana.
4983: laki kuin leimavero- ja perintöverolaki mää- Voiko ·esim. vertaillakaan keskenään sitä,
4984: rää verot·ettavaksi menosta. mitä valtiovalta on aikoinaan kantanut ja
4985: Tuntuu aivan luonnottomalta tänä so- vielä kantaa lunastusmaksuina kruunun-
4986: siaalisena ja tasavertaisuuden aikakautena luontoisten tilojen perinnöksi lunastajilta.
4987: se, että esim. kannetaan leima:veroa lainan Se ei ole läiheskään verrattavissa kauppa-
4988: otta.jalta kun hän köyhyydessään vekseliä kirjalla osta:neen leimaveroon.
4989: tai velkakirjaa vastaan luottoa saapi. Kai- ·Lisäksi on vielä huomautettava, että sa-
4990: ken järjen mukaan pitäisi toki olla selväa, nottu laki, vaikka se ei olekaan vanha, on
4991: että jos kerran lainausliikkeestä veroa kan- kuitenkin senaikaisten olojen mukaisesti ko-
4992: netaan, niin ol~si se perittävä luotonanta- koonpantu ja Bi vastaa nykyisiä oloja, eikä
4993: ja:lta eikä päinvastoin. käytäntöä.
4994: Myöskin veromäärä eri tapauksissa saat- Edellä sanotun perusteella saamme kun-
4995: taa sanotun lain mää:räysten mukaan nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä~
4996: noust8J kohtuuttoman korkeaksi. Esim. asia- väksi toivomuksen,
4997: kirjoja lunastettaessa joudutaan maksa-
4998: ma,an veroa arkkisivujen mukaan, vaikka että hallitus kiireellisesti valmi.~
4999: sivuj·en runsaus useinkin ja melkein aina taisi ja Eduskunnalle antaisi esituk-
5000: riippuu siitä, kuinka asia on osattu suju- sen u1tdeksi leirnaverolaiksi.
5001: Helsrngissä. 11 päivänä helmikuuta 1935.
5002: Matti Pitkänen. Jooseppi Kauranen. Antti Kemppi.
5003: Toivo Ikonen. Vilj.ami Kalliokoski. Ville v,allas.
5004: Uuno Hannula. l't!atti Miikki. Juhani Leppälä.
5005: Kaapro Huittinen. Alpo 0. Luostarinen. J. Takala.
5006: 109
5007:
5008: IV,Hl. - Toiv. al. N :o 10.
5009:
5010:
5011:
5012:
5013: Lohi y. m. : Lisämiiärärahasta tullimaksua vastaavan kor-
5014: vauksen suOJ··ittamiseksi maan 11ähävaraisille kunnille.
5015:
5016:
5017: ]<j d u s k n n n •a ll c.
5018:
5019:
5020: Vuoden 1933 valtiopäivillä eduskUln:ta päistä laatua, vaan vuosi vuodelta jatkuvaa.
5021: hyväksyi hallituksen esityks1en perusteella Asia ei vaadi ehdottomasti lain säädäntää,
5022: lain ,.Tu'llimaksuja vastaa.van korvauksen vaan voidaan järj·estää menoarviossa ole-
5023: :moritta:misesta eräissä tapauksissa vuonna villa määrärahoilla. Vaikka tällä järjeste-
5024: 1934". lyllä ei voida ratkaista Pohjois-Suomen
5025: Tämän lain mukaan .oikeutettiin valtio- tulliperuutuskysymystä kokonaisuudessaan,
5026: neuvosto mak<;a:maan korvausta eninitään niin on kuitenkin tällä järjestelyllä mah-
5027: tullia vastaava rahamäärä niistä ,ruis- ja dollista poistaa se epä:kohta,, että köyhät kun-
5028: ohramääristä, jotka kunta on köyhäinhoi- nat eivät jou'du valtiolle veroa maksamaan
5029: dossaan käyttänyt vuonna 1934. Korvaus hankkiessaan leipäviljaa kuntansa köyfhille.
5030: voitiin ma:ksaa niille kunnille joko lk:okonaan Edellä olevaan viita,ten ehdotamme edus-
5031: tai osittain, joiden taloudellisen aseman kat- kunnan pä.ätettäv.äksi toivomuksen,
5032: sottiin sellaista vaativan.
5033: Tämän lain mukaisesti hyväksyi edus- että hallihi!S lisäyksenä kulurvnn
5034: kunta viime joulukuulla hallituksen esityk- vuoden valtion tulo- .ict menonrvioon
5035: sen mukaisesti lisämenoarviossa tarkoitusta ottaisi tarpeellisen määrärahan tul-
5036: varten 4 miljoonan markan suuruisen siir- limaksua vastaavan korvauksen suo-
5037: tomäärärahan. rittamiseksi maan vähävaraisille kun-
5038: Tällainen tarve ei ole kuitenkaan tila- nille.
5039:
5040: :He'kingissä 4 ;päivänä helmikuuta. 1935.
5041:
5042: K. A. Lohi. JaJme Koivuranta.
5043: Uuno Hannula. M. 0. Lahtela.
5044: 110
5045:
5046: IV,zo. - Toiv. al. N :o 11.
5047:
5048:
5049:
5050:
5051: La:htela y. m.: MoottoriajonMwoissa käytettävän poUta-
5052: aineen tullivapaudesta eräissä ta1Jauksissa.
5053:
5054:
5055: l<J d u s k u n n a ll e.
5056:
5057: Tunnettua on, ettii maamme itäisellä den vuoksi eivät riitä maantiet, olisi sinne
5058: rajaseudulla on laajoja metsäalueita Venä- ralkennetta:va ra.utatie. Nykyisenä autojen
5059: jälle laskeviHa vesistöalueilla, joista ei voida aikakautena voidaan t.osin pienempiä puu-
5060: metsäntuotteita muuttaa. rahaksi kun Venä- tav:aramääriä, mikäli siihen soveltuvia teitä
5061: jällä ei ole mene)>:kiä eikä niitä kannata on, kuljettaa kannattavasti autoilla aiJta-
5062: hevosilla ajaen kuljettaa Suomeen las- kin 50 km. matkoilta, jos kul'jetukseen voi-
5063: kevien uittoväylien varteen. Laajoja metsä- daan käyttää maantietä, kuten viime ai-
5064: lrlueita on myöskin Suomeen laskevilla ve- koina eri puolilla. maata suoritetut kokei-
5065: sistöalueilla niin kaukana uittoväylistä, että lut ovat osoittaneet. Tulokset näissä kokei-
5066: puidenotto niistäkin hevosilla ajettuna on luissa ovat myönteiset sellaisissakin paikoin,
5067: kannattamaton. Tällaisten aluei·den puut missä tiet ovat mälkiset ja vai'kka teillä on
5068: ovat siis arvottomia siksi kunnes olot saa- huomattaviakin nousuja. Tunnettua myös-
5069: dan niin järjestetyksi, että niiden ulosotto kin on, että raakapuun ku1jetus hevosilla
5070: tulee kannattavaksi. Kun metsät tä'llaisilla on kannattamaton, jos tiellä kuormanlkulje,
5071: alueilla ovat täysin kasvaneita, kuivuu tussuuntaan ku1kiessa on huomattavampi
5072: niissä huomattava osa vuosittain pystyyn nousu tai nousuja. Sella,isillakin hyvillii
5073: ja kaa.tuu maahan sekä lahoo sinne. Täy- a:joteillä, joissa on jatkuvaa laskua, on he-
5074: sin kasvaneet pystyssä olevat ja kaatuneet vosilla kuljetus kannattamaton, jos kulje-
5075: puut ·estävät samalfa metsän nuorennusta tusmatka on yli 20 km. Kun siis autoilla
5076: ja kasvua suuressa määrin ja tuottavat siHä kuljetus soveltuu raakapuun ilruljetukseen
5077: ta.voinkin suuren vahingon, puhumattakaan sellaisillakin teillä, joissa. on huomattavia-
5078: siitä vahingosta, mikä kuivumisen, kaatumi- kin nousuja ja voidaan kannattavasti kul-
5079: sen ja metsiin lahoamisen kautta tulee. jettaa huomattavasti pitempiä matlkoja kuin
5080: 'l'ähän asiaan on tähän asti kiinnitetty liian hevosilla, on sen kuljetusmuodon aika:an..<ma-
5081: vähän huomiota, vaikka se on suurimpia mista kehitettävä, koska sen avulla saadaan
5082: kysymyksiä, mitä metsätaloudessamme suuret määrät muuten ·arvott.omina olevia
5083: yleensä esiintyy. Tällaisten alueiden tie- puita kuljetetuksi kotimaisten jalostuslai-
5084: olojen kehittämiseen yksinomaan metsä- tosten käytettäväksi.
5085: taloutta silmällä pitäen tulisi uhrata varoja Autokuljetusta rasitta!a \kuitenkin huo-
5086: enemmän kuin mitä niilhin on käytetty. mattavasti liian kallis 1poittoaine ja on
5087: Tiet ja niiden liikenteen vaatimuksia vas- omiaan heikentämään autokuljetuksen muu-
5088: taava kunnossapito, ovat niitä tekijöitä, toin antamaa tulosta, koska polttoaineen
5089: joita käyttlien voidaan muutoin a.rvottomina kulutus raskaita kuormia kuljetettae&.<sa
5090: olevat metsät muuttaa arvdllisiksi. Missä muodostaa huomattavan erän autokustan-
5091: matkojen pituuden ja puutavaran paljon- nuksista. Nähdäksemme olisi paikallaan,
5092: IV,zo. - Lahtela y. m. 111
5093:
5094: että raakapuun kuljetukseen käytettävä Kun tämän asian järjestäminen on sikäli
5095: polttoaine annettaisiin tullin aiheuttamaa kiireellinen, että se pitäisi saada järjeste-
5096: korotusta alemmaUa hinnalla siellä, missä tyksi ennenkuin ensi hakkuukaudelle puita
5097: raakapuun kuljetus hevosilla ajaen on kan- myydään, jotta ostajilla ja myyjillä olisi
5098: nattamaton. asia selvillä puukauppoja ,päättäessään, niin
5099: Jos tällaisten alueiden puita alettaisiin olisi toivottavaa, ~että asia saisi myönteisen
5100: esim. tulliva,paata polttoainetta käyttäen ratkaisun mahdollisimman pian.
5101: autoilla ajaa, lisäisi se polttoaineen me- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
5102: nekkiä vastaavassa määrässä eikä siis vai- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
5103: kuttaisi tullitulojen vähentymiseen. vomuksen,
5104: Jos ajateltaisiin, että siitä koituisi hyö- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
5105: tyä yksityisille, niin ei se ole suuri uhraus siin moottoriajoncuvoissa käytettä-
5106: valtiovallan puolelta, että sille yksityiselle, vän polttoaineen tullin poistamiseksi,
5107: jolla on metsä sellaisella a~ueella, josta he- milloin moottoriajoneuvoa käytetään
5108: vosilla ajaen ei 1kannata puita uttaa, anne- puutavaran kuljetukseen kotimaisten
5109: taan kulj·etukseen tarvittava 'polttoaine teollisuuslaitosten tarpeeksi sellaisilla
5110: mahdollisimman halvalla. metsäseutujen teillä, joilla matkan
5111: 'rällaisen toimenpiteen kautta voitaisiin pituuden tai maastovaikeuksien takia
5112: puiden otto kohdistaa niirle alueine, joista puutavaran hevoskuljctus ei kannata
5113: tähän asti ei ole voitu ,ottaa ja vastaavasti taikka joissa hakkausalueet sijaitse-
5114: vähentää niiden alueiden puidenottoa, joita vat Venäjälle laskevien vesistöjen
5115: on rasitettu liikahakkuulla. varsilla.
5116:
5117: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1935.
5118:
5119: M. 0. Lahtela. Kusti Arffman.
5120: S. Salo. Janne Koivuranta.
5121: Kalle Kämäräinen.. K. A. Lohi.
5122: S. S. Aittorniemi. Lauri Kaijalainen.
5123: Uuno Hannula.
5124: 112
5125:
5126: IV,21. - Toiv. al. N :o 12.
5127:
5128:
5129:
5130: Lehtokoski y. m.: Vähävar·aista kuluttajaväestöä rasittavan
5131: tuUiverotltksen tuntuvasta alentamisesta.
5132:
5133: E d u s k u n n a 11 e.
5134:
5135: Suomen vwhävarainen kansa on joutunut konaisala oli yhteensru 742.,.3711 hehtaaria
5136: viime vuosien kulu~ssa mitä raskaimpaan eli ·33 % maan kaikkien viljelmien pelto-
5137: taloudelliseen ahdinkotilaan. Se ei kärsi yk- alasta, jakautuen siten, että peltoa~asta tuli
5138: sin työttömyydestä ja al1e ·kaiken elintason 1
5139: / 2 -2 hehtaarisille ·pienviljelmille 9.2 %,
5140: laskeneista palkoista, vaan myöskin siitä, että 2c----'5 hehtaarisille 33% j.a 5-W hehtaari-
5141: verotus kohdistuu niin raskaasti juuri vä- sille 57.8 %. Nruhdään siis, että huomatta-
5142: hävaraiseen kuluttajakansaan, ulottuen niin- van suuri osuus pienvilj·elmistä ja niiden
5143: kin pitkä:lle, et·tä köyhäinhoitoapua nautti- peltoalasta, tulee kaikkein pienimpien pien-
5144: vienkin on suoritettava jopa välttämättö- viljelijäin osaHe. Tällais:et pienviljelmät ei-
5145: mästä le.ivästäkin vema. vät tuota viljaa myytruväksi. Yllämainitun
5146: Sos.dem. eduskuntaryhmä on monin eri tohtori Willandtin tutlkimuksen mukaan on
5147: a.loittein j1a toimenpitein koettanut saada rms- ja vehnä- sekä ohmsa,to pientilaa
5148: muutosta, tähän epäterveeseen tulli- y. m. kohti ollut seuraavanlainen:
5149: välilliseen verotulkseen. Niinpä Yiimeksi
5150: Y. 1933 'Valtiopäivillä ed. Pekkala y. m. ruis- ja ohra-
5151: vehnäkiloa kiloa
5152: tekivät lakialoitteen eräiden viljatullien
5153: alentamiseksi. J_jakia•1oitteen perusteluissa ryhmässä %- 2 tha 114 224
5154: osoitettiin m. m. taloudellisen neuYottelu- 2-5 " 502 3-80
5155: " 1,112 574
5156: kunnan toimesta julkaistun Suomen pien- 5-10 "
5157: "
5158: viljelijäin •taloutta koskevan tutkimuksen keskimäärin 6B1 473
5159: perusteella, että eivät esim. pi<Cnviljelijät,
5160: ottaen huomioon heidän ;peltoalueensa suu- Kun asukkaita ti.laa kohti oli keskimää,-
5161: ruuden, voi kasvattaa Yilj:aa myytäväksi rin 5. 7, käy ilman muuta selviUe, että ti-
5162: ja että sen, minkä ·he syksyllä ovat pa:koi- lalla le1pävilja.sato kulutetaan kokonaisuu-
5163: tettuja myymään, sen he keväällä joutuvat dessaan, joten sitä ei voida myydä, rvaan
5164: ostamaan ta.kaisin ja paljon kalliimmilla päinvastoin on syömäJviljaa mainitunlaisille
5165: hinnoilla. tiloille ostettava. Voitaneen näi·n ollen jo-
5166: Että näin on, käy selville m. m. tohtori tensakin suurena, v•armuudel.la väittää, että
5167: WiUandtin tutkimuksesta, jonka. mukaan pienviljelijät, s. o. noin y1i kolmannes koko
5168: oli pienviljelmiä, joiden peltoala oli vähin- väestösrtämme ja yli puolet maatalousväes-
5169: tään 1 / 2-10 ·hehtaaria, koko maassa 205,596 töstämme, eivät hyödy vaan ,päinv.astoin
5170: eli 75.2 % kai'kista viljelmistä. Näistä oli kärsivät viljatulleista vahinkoa. Ilman
5171: 31.2 % eli 64,2120 sellaisia, joiden peltoala muuta on selvää, että .va,rsinaiselle kulut-
5172: oli ljz-2 hehtaaria, 78,792 eli 38.3 % sel- tajaväestölle s. o. teollisuus-, kauppa- ja
5173: laisia, joiden peltoala oli 2L-5 hehtaaria, muulle se1laiselle vä,estölle, joka muodostaa
5174: ja 62,584 eli 30.5 % sellaisia., joiden pelto- j~hteensä noin 35 % koko väestöstä, ei ole
5175: ala oli 5-10 hehtaaria. Näiden pellon ko- vilj.at.ulleista hyötyä, vaan päinvastoin kal-
5176: IV,2l. - Lehtokoski y. m. 113
5177:
5178: listacvwt ne ihe1dän elinkustannuksiaan. Jo- ja viedään ulkomaille kotimaisen kulutuk-
5179: kaisesta vilja- t:ai jauhokilosta., minkä he sen kustannuksella erilaatuisia tuotteita
5180: ostavat, he saacvat ma!ksaa tullin edellyttä- mitä alhaisimpiin hintoihin, niin on ras-
5181: märu korkeamman h~nnan. Se on rrne110erä, kaasti itsensä kostava.an verotuspolitiikkaan
5182: joka tuntuu raskaasti sellaiseru ruokakun- saa:tava kiireesti muutos.
5183: nan taloudessa., j•onka tulot riittävät v·ain EduslnJ,nnan päätös helmik. 5 päivältä
5184: kaikkein väLttämättömimpään. Kun leipä.- 1934 sisältää hallitukseiLle sen toivomuksen,
5185: menoissa ei voida säästää, täytyy sellaisen ,että hallitus tulliesittyksiä Eduskunnalle
5186: työläispel'heen supistaa muita, monasti hy- valmistaessa.a.n kiinnittäisi, huomiota varsin-
5187: vinkin välttämättömiä menojaan. kin kulutustar,peidien tuHiailennuksiin".
5188: Kun viljatulleista siis kärsivät maaseu- Vuoden 1935 talousarviota käsiteltäessä
5189: dun pienviljelijä.t, mökkiläiset, koko palk- kiinnitt~ eduskunta .erikoista huomiota
5190: katyöläis- ja muu kuluttajaväestö s. o. 9 / 10 tulliverotuksen raskauteen. Monissa eri
5191: koko vä·estöstä,. jää niistä todella hyötyvä pulheenvuoroissa todett~in m. m. se, että
5192: ka.nsanooa cva;rsin pieneksi. Viljatulleista. kuutien köyhäinhoidon varassa elävien on
5193: hyötyvätkin ainoastaaJ1 suuremmat cvilje1i- suoritettava ylksin pohjo1sissa kunnissa
5194: jät. Kansan valtavan enemmistön vapaut- noin 10 milj. mk. rvuosittain ·vi:lj.atuHi-
5195: tamisen ma.ksamasta. veroa ~eLvästä ooille veroa. - Ja huonosti pa;lkatut työmiehet,
5196: viljelijöille ja valtiolle on näin oHen kat- joidelll tulot eivät riitä edes välttämättö-
5197: sottava yhteiskunnallisesti, olevan täysin mään travintoon ja vaatetukseen, nekin saa-
5198: paikallaan, sitäkin suuremmalla syyllä, lkun vat suorittaa v.eroa jokaises1:.a jauho-, sokeri-
5199: valtava •osa ku1utta.Jista on vähävaraisia, ja kahvikilosta sama,n määrän kuin mitä
5200: joiden pa,lkkatu:lot eivät 1tällaista verotusta suorittaa kaikkein. suurimpienkin tulojen
5201: kestä. omistaja.
5202: Mutta ei vain :v1ljatullit, vaan myöskin Tämä epäoikeudenmukainen ja !kansaa
5203: muiden välttämättömien kulutustar·vi:kkei- raskaast1 rasittava tulliverotusjärjestelmä
5204: den verotus on vuosi vuodelta noussut. olis~kin kii,reesti lopetettava. Kansan hä-
5205: Tästä mai:U:it·takoon, että kun vuonna 1921 hänalainen 'tila ja eduskunnan asiasta ai-
5206: kannettiin tulliveroja 551,018,000: -,. niin kaisemmin tekemät päätökset cvruativat
5207: vuodelta 1935 on talousarvion mukaan myöskin pikaisten toimenpite1den a.ikaan-
5208: laskettu tuLeV'an 1,382,000,000: - . Ja !kun sa1amista.
5209: tähän lisäksi tulee V'ielä erilaatuiset vienti- Edellä oleV'an perusteel,la ehdotamme
5210: palkk1ot, jotka talousarvion mukaa.n noUS!e- kunn~oittaen eduskunnan hyväksyttävä!ksi
5211: vat läihel1e 140,000,00(}: - ja muurt tukemis- toivomuksen,
5212: toime!llPiteet, niin on kuluttajain suorittama
5213: vero mitä raskain. Kun tämän veron ja että hallitus ryhtyisi kiireelli$ri.in
5214: vientipalkkioiden avulla jouduta,a,u lVielä toimenpiteisiin vähävaraista kulutta-
5215: siihen, että v·eronmaksa:jain kustaill.lluksella javäestöä raskaasti rasittavan t'lilli-
5216: ja turvin hanki<t.aan !kohtuuttomia••voittoja verotuksen tttntuvaksi alentamiseksi.
5217:
5218: HeL-singissä helmikuun 12 päi•vämä 193•5.
5219:
5220: Aino Lehtokoski Johan Helo. Kaisa Hilden.
5221: Urho Kulovaara. Sylvi-Kyllikki Kilpi. Elsa Metsärnnta.
5222: Matti Lepistö. Aino Malk~. K. H. Wiik.
5223: K. Hakala. Aleksi Aaltonen. Onni Hiltunen.
5224: G. Lindström. Yrjö Welling. Hilma Koivulahti-Lehto.
5225: Väinö Sinisalo. Anni Huotari. Kustaa Perho.
5226: Jussi Lonkainen. Isak Penttala. Akseli Kanerva.
5227:
5228: 15
5229: 114
5230:
5231: IV,22. - Toiv. al. N :o 13.
5232:
5233:
5234:
5235:
5236: Takala y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta valtion tu-
5237: pakkam01wpolin t"Oteuttamismahdollisuuksista.
5238:
5239:
5240: E d u s k u n n a ll e.
5241:
5242: Suomtm valtio harjoittaa varsin huomat- Kun valtio on ottanut hoitoonsa joko
5243: tavaa teollisuus- ja liiketoimintaa. Itsenäi- vähän tai kokonaan kannattamattonliakin
5244: syysvuosiemme aikana on tätä toimintaa aloja, joilla yksityiset yrittäjät eivät olisi
5245: laajennettu meidän oloihimme katsoen suu- menestyneet, niin on luonnollista ja ym-
5246: ressa mitassa ja kiinnitetty valtion varoja märrettävää, että valtio varaa teollisuus-
5247: siihen kunnioitettruvia summia. Suomi on ja •liiketoiminnassa itseHeen sellaisiakin sar-
5248: kulkenut tässä suhteessa muiden poh'jois- koja, missä sillä on ma·l:Jidollisuuksia saada
5249: maiden mukana vaikka ei ole ulottanutkaan li:ilkkeeseen kiinnitetylle pääomalle kohtuul-
5250: valtion te{jllisuus- ja li:ilketoimintaa niin laa- linen voitto. Niin ymmärrämme valtion
5251: jalle alalle kuin esim. Ruotsi. Ruotsin lii- mukaantulon liike- ja teollisuusaloille, joissa.
5252: ketoimintaan sijoittamat rahamäärät ovat yksityinen yrittäjä on yksinoikeutetusti en-
5253: su:hteel'lisestikin väkiluvun !huomioonottaen nen toiminut. Saattaapa va'ltion mukana-
5254: suure'm'IIlat kuin meillä. Mutta kansa1lis- olo olla kansakunnan kannalta hyvinkin
5255: varallisuutcmme onkin pienempi kuin mui- hyödyjllistä, silLä se on omiaan hillitsemään
5256: den pohjoismaiden ja varsinkin Ruotsilla myöskin yksityisyrittäjiä lankeamasta koh-
5257: on meistä pitkä etumatka. tuuttoman suuren yrittä!jävoiton tavoitte-
5258: Valtion mukaantulo teollisuus- ja lii'ke-- luun raaka-aineiden omistajien ja työläis-
5259: toimintaan pohjoismaissa ja varsinkin Suo- ten kustannuksella kuten esim. puuta:vara-
5260: messa on ymmärrettävää. Niin siitå syystä, liiikikeen alalla.
5261: että maamme on pääomista köyhä ja pää- Vie'lä on monenlaisia syitä, jotka pakoit-
5262: omien muodostuminen on meillä hidasta. tavat joko osittain tai kokonaan valtion ot-
5263: ,J.os esimerkiksi rautatieliikenteen jä:l'jestä- tamaan ·erikoiset liikealat hoitoonsa. Viit-
5264: minon olisi jäänyt yksityisten asiaksi maas- taamme vain syihin, jotka ovat aiheutta-
5265: samme, niin Suomessa ei olisi si'lloin mon- neet sen, että a~kolholiliike on katsottu tar-
5266: takaan rataa avattu li:ilkenteelle. Seudut, peelliseksi ottaa valtion yksinoikeudeksi.
5267: j.otka muuten valta:kunnan kokonaisuuden Yksityisen liikevoiton tavoittelu tällä alalla
5268: tai maanpuolustuksen kannalta katsoen ovat saattaisi johtaa va:hviin yhteiSJkunnallisiin
5269: tärkeät vet1ää muun valtakunnan pii:riin, ja siveel'lisiin seurauiksiin. Lälhinnä tifuän
5270: mutta joissa liikenteen kannattavaisuus on verrattava tupakan valmistus ja myynti,
5271: olisi tullut kyseenalaiseksi, olisivat saaneet joka useissa Europan maissa ja m. m. naa-
5272: jääidä kOikonaan ilman rato'ja. V a:ltion mu- purimaassaiD!IDe Ruotsissa on pidätetty val-
5273: kaantulo koko valta:kunnan edun kannalta tion yksinoikeudeksi.
5274: ja sen edun huomioon ottaen on ollut ai- Tähän mennessä meillä Suomessa ovat
5275: van välttämätön. Sama on asia m. m. pos- yksityisyrittäjät saaneet toimia vapaasti
5276: tiin ja puhelimeenkin nfu~den. tällä alalla. Valtio on tyytynyt puolestaan
5277: IV,2.2. - 'fa.kala y. m. 115
5278:
5279: siihen, että se on määrännyt va:lmisteveron ja vastasyyt, jotka aikanaan aiheuttivat al-
5280: tupakalle. Tämlän tuotto valtiolle ei ole koholiliikkeen moiWpolisoimisen valtiolle, ja
5281: aivan vähäinen. Mutta jos verrataan sitä erittäin tälJkeiätä oiisi tutustua niihin tu-
5282: esimerkiksi Ruotsin valtion tuloihin tupak- loksiin, joiihin valtion tupakkamonopoli
5283: kamonopolista, niin jää valtion tupakka- on jahtanut niissä maissa, joissa se on käy-
5284: liikkeestä saarrna osuus meillä suhteellisen tännössä toteute.1Jtu, ja ·varsinkin Ruotsissa
5285: pieneksi. Sitäpaitsi 'kun tupalkkaliiike on päästyihin tuloksiin.
5286: täysin yksityisyrittäJjien hallussa, ei tupa- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
5287: kan ehkäisevään käyttöön kiinnitetä tar- ~hdotamme kunnioittaen eduskunnan pää-
5288: peeksi huomiota, mikä kansakunnan tervey- tettäväJksi toivomuksen,
5289: den kannalta katsoen, kasvavan nuorison että hallitus toimituttaisi tutki-
5290: huomioon ottaen, olisi tärkeätä. muksen valtion tupakkamonopolin
5291: Olemme siis sitä mie1tä, että maan hal- toteuttamismahdollisuuksista Suo-
5292: lituksen oli..';i syvennyttävä täihän asiaan jo messa ja myönteisessä tapauksessa
5293: yksin taloudellisistaikin syistä. Ilmeisesti valmistaisi ja jättäisi Eduskunnalle
5294: valtio menettää tässä huomattavasti miljoo- esityksen laiksi tupakan valmistami-
5295: nia, jos nykyinen tilanne jatkuu ja. niitä sesta ja myynnistä valtion yksinoi-
5296: valtio tal'Vitsisi moniin 'kipeihin tarpeisiin. keudella tahi sellaisen yhtiön väli-
5297: Toivomaamme myönteiseen ratkaisuun py- tyksellä, jossa valtio omistaa ratkai-
5298: rittäessä oEsi huomioitava ne samat syyt sevan osake-enemmistön.
5299:
5300: Helsingissä 11 p :nä helmikuuta 1935.
5301:
5302: J. Takala. Kaapro Huittinen.
5303: 116
5304:
5305: IV,23. - Toiv. al. N :o 14.
5306:
5307:
5308:
5309: Heiniö y. in.: Tutkimuksen toimittamisesta l«vappa- jct
5310: teollist~1i-Shallituksen
5311: perusta.misen edellytyksistä.
5312:
5313: Ed uskunn·alle.
5314:
5315: Kun kauppa- ja teollisuusihallitus v. 1925 valmistelussa pitävät tarpeellisena. Tällai-
5316: lakkautettiin, tehtiin. se säästäväisyyssyistä sesta elimestä olisi apua myöskin valtion
5317: ja myöskin siksi, että mainittu hallitus oli monien teollisuusyritysten hoidossa, koska
5318: aikojen kuluessa jäänyt kehityksestä jäl- se joutuisi antamaan neuvonsa vastuun-
5319: keen. Silloinen hallitus, tehdessään esityk- alaisena virastona, eikä olisi turvaudut-
5320: sen kauppa- ja teollisuushallituksen lakkaut- tava silloin siinä määrin ulkopuoliseen
5321: tamisesta, jätti samalla esityksen eräiden apuun kuin nyt on laita. Puolueettomana
5322: uusien virkojen perustamisesta kauppa- ja hallintoelimenä saattaisi se vaikuttaa osal-
5323: teollisuusministeriöön. Eduskunta kuiten- taan myöskin niiden erimielisyyksien pois-
5324: kin tyytyi silloin hyväksymään vain esityk- tamiseen, joita toisinaan ilmenee teollisuu-
5325: sen mainitun hallituksen lakkauttamisesta, den eri alojen kesken.
5326: hyläten minireteriötä koskevan esityksen. Tärkeimpänä tehtävänä sillä kuitenkin
5327: Tekniikan ja teollisuuden valtava kehi- tulisi olla maan kauppa- ja teollisuuselä-
5328: tys yleensä edellyttäisivät myöskin Suo- män kohottaminen, koska se vakinaisena
5329: messa valtion elintä, jonka tehtävänä olisi hallintoelimenä saisi aikaan tarpeellisen jat-
5330: omien teollisuus- ja kauppaolojemme kehit- kuvaisuuden ja kehityksen, joka ei olisi
5331: täminen ajan vaatimuksia vastaavalle ta- riippuvainen hallitusvaihdoksista. Tällaista
5332: solle. Nykyinen valtiollinen ja taloudeJli- oman maan kaupan ja teollisuuden vaali-
5333: nen kehitys näyttää olevan kulkemassa sii- mista edellyttää yhä kiristyvä ulkomainen
5334: hen, että <teollisuus ja kauppa joutuvat vä- kilpailu, joka helposti voi viedä meiltä mah-
5335: lillisesti varsin paljon valtion välittömän dollisuudet kotoisen raaka-aineen ja työ-
5336: johdon alaiseksi. Tarvinooe tässä viitata voiman vä1ttämättömään käyttämiseen.
5337: vain kansainvälisen kaupan kiintiö- ja va- Kaiken edellä sanotun perusteella ehd()-
5338: 1uuttajärjest·elyihin, moninaisiin kauppa- tamme eduskmman päätetJtä:väksi toiv,o-
5339: sop im usneu vo tteluihin, tullijärjestelyihin muksen,
5340: j. n. e. Olisi sen vuoksi syytä saada minis-
5341: teriön avuksi hallintoelin, jonka tehtäviin että hallitus ottaisi kiireenisesti
5342: kuuluisi teollisuutta ja kauppaa koskevien tutkiakseen, mitä edellytyksiä olisi
5343: asioiden valmistelu ja seuraaminen. Saman kauppa- ja teollisuushallituksen pe-
5344: elimen tehtäviin kuuluisi myöskin niiden rustamiseen ja millä tavoin sen toi-
5345: kauppaa ja teollisuutta koskevi·en lausunto- minta ja työskentely olisi järjestet-
5346: jen antaminen, joita valtiovarainministeriö tävä ja antaisi siitä esityksen edus-
5347: ja ulkoasiainministeriö omien esitystensä kunnalle.
5348:
5349: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1935.
5350:
5351: Sulo Heiniö. Arvo Inkiiä.
5352: Eero Rydman. Axel Palmgren.
5353: 117
5354:
5355: IV,z.t. - Toiv. al. N:o 15.
5356:
5357:
5358:
5359:
5360: Fränti y. m.: Anwrikan Yhdysvaltojen kanssa tekeillä ole-
5361: vassa velkojenjärjestelyssä myönnettävän pääoma-alen-
5362: mtksen muodostamisesta viennin edistämismhastoksi.
5363:
5364:
5365: Ed u s kun n a.ll e.
5366:
5367: Kuluneina pulavuosina on jouduttu kou- näytä edes suotava:ltakaan. Samalla kun
5368: raantuntuvasti kokemaan, kuinka suuresti tämän vanhastaan tärkeimmän vientitava-
5369: kansamme toimeentu'lo on viennistä riip- ramme kohdalta näin ollen täytyy ottaa
5370: puvainen. Pulan hellittäessä otettaan on lukuun viennin kasvun pysähtyminen, on
5371: samalla saatu ihav"aita, että mahdollisuu- to~sen, viime vuosina j.otenkin yhtä mei'kit-
5372: temme tuotantoelämän kelhittämiseen ovat seväksi kohonneen vientitavararyhmän, pa-
5373: edelleenkin etupäässä ulkomaisista markki- periteoUisuustuotteiden myynnissä van-
5374: noista riippuvaiset. Tuotannon lisää:ntymi- hoille taatuille markkinoi1le jouduttu .ha-
5375: nen on näinäkin vuosina ollut huoma.ttavin vaitsemaan, että nämä marklk:inat a·lkavat
5376: varsinaisen vientituotannon, eril'aisen puun- osoittaa vastaanottokykynsä heikkenemisen
5377: jalostusteolllisuuden piirissä. >Samaan aikaan o1reita. Tästä johtuen onkin patperiteolli-
5378: erinäisillä muillakin aloilla alkanut .entistä suustuotteiden vienti viime vuosina suun-
5379: määrätietoisem,pi työskentely vientiä varten tautunut kasvavassa määrässä etäisempiin,
5380: on avannut niillekin lupaavia kehitysmah- ulkoeuropp!alaisiin maihin. Siten sijoitet-
5381: dollisuuksia. Ja vaikka maataloustuottei- tiin näiden tuotteiden viennistä jo v. 1933
5382: den vienti on viime vuosin:a osittain taan- kokonaista 35% e'li runsas kolmannes Eu-
5383: tunut, arvostellaan niidenkin vientimarkki- ropan ulkopuolella oleviin maihin. Nyt-
5384: noita jälleen toivorikkaammin !kuin vi~lä temmin ollaa:nkin selvillä siitä, että sikäli
5385: muutama kuukausi sitten. kuin massa- ja paperiteollisuuksiamme tah-
5386: Asiantuntevissa piireissä ollaan kuitenkin dotaan ·edelleen kehittää ja niiden vientiä
5387: toiselta puolen tietoisia siitä, että maamme lisätä, mahdollisuuksia tähän on entistä
5388: viennin kehityksessä nyttemmin on tultu enemmän etsittävä uusilta, vielä kokonaan
5389: sellaiseen kriitilliseen vaiheeseen, josta läh- muokkaamattomUta tai vain vaillinaisesti
5390: tien j'atikuva kehitys on vain entistä tar- muokatui1ta markkinoilta.
5391: mo~kaammiHa viennin edistämistoimen;pi- Uusien maT!kkinain löytämisen j.a valtaa-
5392: teillä turvattavissa. Maamme suurimman misen tarve on käynyt maallemme sitä
5393: v:ientitavararyhmän, sa'hatun ja sahaamat- pakottavammaksi, kun varsinaisten vienti-
5394: toman puutavaran myynti ulkomaille kas- teollisuuksiemme ohella, kuten sanottu,
5395: voi jo viime vuonna siihen mittaan, ettei eräät muutkin, ennen pääasiassa kotimark-
5396: sen enempää lisääntymistä ole syytä odot- kinoita varten työskennelleet tuotannonalat
5397: taa. Metsäpääomamme säilymisen bnnalta ovat alkaneet .järj·estelmällisesti tavoitella
5398: ei raa'an ja heikosti jalostetun puutavaran itselleen vientimahdollisuuksia, siinä huo-
5399: viennin lisääminen nykyisestään sitäpaitsi mattava.~ti onnästuen'kin. Tästä osoituksena
5400: 118 IV,:u. ~- Vienuin edistämisrnbasto.
5401:
5402: on, että n. s. lkotimarkkinateoUisuuiksien perustavaa laatua olevaa toimintaa, että
5403: (metani-, kivi-, lasi-, porsliini-, kumi-, teks- Hille täydeHä syyllä voidaa·n toivoa va:ltio-
5404: tiili-, huonekalu- y. m. teollisuuksien) osuus va1lan tukea.
5405: viennissämme on melkoisesti kasvanut itse- Pahin ja lähinnä ·tuntuva puute vienti-
5406: näisyytemme alkuvuosista lähtien, nim. kaupiPamme laajentamispyrkimysten ollessa
5407: noin parista prosentista lähes 7 prosenttiin kyseessä on se, että maallamme ei ole tois-
5408: kokonaisviennistä viime vuonna, saa.vuttaen taiseksi käytettävänä varoja eikä miehiä
5409: siten likipitäen saman merkityksen kuin on vientiedustajien sijoittamiseen vieralSnn
5410: maataloustuotteiden viennillä. ,Uusille'' maihin ja uusille markkinoille. On ilmeistä,
5411: vierutituotteillemme ovat mahdoUisina pi- että ainoastaan omasta maasta lähteneiden
5412: dettävät markkinat kuitenkin ·vielä suu- miesten a.vulla v.oidaan suorittaa se aåkaa
5413: rimmalta osalta muokkaamatta, j.oten nii- ja vaivaa kysyvä 1peru.<>teeUinen markki-
5414: den viennin nylkyistä v,oimakka·ampaa kas- nain tutki:mis-, muokkaamis- j.a valtaamis-
5415: vua voidaan odottaa vasta :kun tämä pe- työ, mikä on uusilla markkinoilla välttä-
5416: rustavaa laatua oleva työ sa,adaan suorit(•- mätön, ennenlkuin tuloksia, voidaan ruveta
5417: tu'ksi. odottamaan. Viime vuosina valtiovaroista
5418: Myöskin maata'lous- ja ·luonnontuotteit- myönnettyjen vientistipendien ja yksityis-
5419: temme viennistä voitaneen sanoa, että sen- ten liikkeiden tuen 'Varassa on tosin jo
5420: kin kehittäminen riilppuu ma.hdollisuuksista muutamia harvoja miehiä voitu sijoittaa
5421: uusien markkinain :valtaamiseen. mainitussa tarkoituks·essa ulkoma;ille, mutta
5422: Maamme vienti on siis nyt jokseenkin on havaittu, että niitä tarvitt'aisi:i:n sinne
5423: ko:konaisuudessaan siinä asemassa, että sen huomattavasti runsaammin, jos mieli toi-
5424: jatkuvaa lisäämistä voidaan ajatella, etu- voa jälkiä heidän toiminnastaan alkav,an
5425: päässä vain sikäli. kuin sille kyetään hank- vuosien mittaan nä:kyä vientiti:1astosta.
5426: kimaan lisää markkinoita aivan uusissa tai Kun tällaisiin tehtäviin !kyken~Cvistä voi-
5427: ennestään vain vähä.n tunnetuissa osta·ja- mista on nytkin jo ilmennyt puutetta, olisi
5428: maissa. Tällaista vientimme laaJentamista samalla ryhdyttävä järjestämään nuorille
5429: uusille, oudoille ma~4:inoil1e :kolhtaavat liikemiesaldkkaille nykyistä laajemmassa
5430: kuitenkin monet vaikeasti voitettavissa ole- mitassa tilaisuuksia päästä ulkomaille jat-
5431: vat esteet. Säännölliset liikenneyhteydet kamaan käytännöllisiä opintojaa.n ja tu-
5432: puuttuvat suurimmalta osalta ja ovat vain tustumaan vieraitten maitten oloihin ja
5433: vaivoin järjestettä·vissä, ja, mikä tärkeintä, niiden 1kaupallemme tarj,oamiin mahdolli-
5434: kauppayhteytemme suurimpaan osaan maaiL suuksiin.
5435: maa ovat vielä aivan kehittymättömät. Nii- Asiantuntijain mielipiteen mukaan olisi
5436: hinkin kau:komaihin, joihin Suomesta on jo maamme kaupallisten ja maihdollisesti myös-
5437: aikaisemmin vientiä harj·oitettu, ovat myyn_ kin teknillisten oppilaitosten tutkinnot suo-
5438: nit tapahtuneet suurelta osalta europpa- rittaneista, kohta:laisen käytännöllisen ko-
5439: laisia välikäsiä, muiden maiden ;vientikaup- kemuksen saaneista kyvykkäistä nuorista
5440: pi•aita a.puna käyttäen. VäHttömien suh- miehistä 'lähetettävä vuosittain ulkomaille
5441: teiden puute merkitsee luonnolli'3"esti niin ainakin 15-20 jatkamaan opintojaan j·a
5442: heikkoa po:hjaa näihin maihin suuntautu- perehtymään ·vieraisim kieliin, kauppa-
5443: van vientimme kehitykselle, ettei sen ;va·- tapoihin ja oloihin sekä, mahdollisuuiksien
5444: rassa voida mitään mainittavampia tulolk.'lia mukaan, markkinoihinkin ja niiden Suo-
5445: odottaa. Tämän perustan lujittamisesta on melle tarjoamiin ·vientimahdollisuuksiin.
5446: senvuoksi nyt vientimme edistämistyössä Tätä varten he tarvitsisivat kaJhden vuo-
5447: ensi sijassa huolehdittava, ja se on sellaista den ajaksi riittävän suuruisia stipendejä.
5448: IV,2-1. - F'ränti y. m. 119
5449:
5450: Stipendiaattiaikalliaan taikka sen päätyttyä mk :aan nousevien erien lisäksi, jotka val-
5451: heidän tulisi mahdollisuuksien mukaan pyr- tion menoarvioon nykyään on otettu vien-
5452: kiä sellaisten ulkomaisten liikkeiden pal- nin edistämistarkoituksiin. Näistä 3 milj.
5453: velu:kseen, jotka myyvät tai ryhty,vät myy- markasta olisi edellämainitun suunnitel-
5454: mään suomalaisia tuotteita, tai asettaa man toteuttamiseksi !käytettävä l---,1 1 / •
5455: han:klk:imansa tiedot ja kokemukset välit- mi:lj. mk. vuosittain O'piSkelusti.pendeihin
5456: tömästi suomalaisten •vientiliikkeiden käy- sekä m 1 milj. m'k. eri vientialojen ulko-
5457: tettäviksi joko kotimwassa tai vieraissa maille lähettämien, myyntiedustajiksi ~Ui
5458: maissa, niihin pysyvästi sijoittuneina. kovien henkilöiden avustamiseen. Loput
5459: Rinnan tämän u'lkomaiHe sijoitettavien tarvittaisiin vientipropagand~J~mme tehosta-
5460: vientiedustajien 'kasva ttamistehtävän kanssa miseen näyttelyjen, messu'jen ja julkaisu-
5461: tulisi käydä puhtaasti käytännö11isen val- jen avulla.
5462: mennustehtä.vän, .joka ;kohdistuisi siihen, Tällaisen vuotuisen määrärahan järjestä-
5463: että vientia,genteiksi vieraisiin maihin pyr- misen vientitoiminnan tukemista varten
5464: kiville, pystyville l~ikemiehille yleisistä va- voisi nä.hdäksemme tehdä mahdolliseksi
5465: roista, niinkuin .viime vuosina. rajoitetussa AmerH~an Yhdysvaltojen kanssa tekeillä
5466: määrässä on t,apa;htunut, myönnettäisiin oleva velkajärjeste:Iy. Koska mainittu vel-
5467: määrävuosiksi avustuksia, vien:tistipendejä, kajärjestely sisältää ehdotuksen huomatta-
5468: joiden varassa he voisivat tuUa toimeen vasta Suomelle myönnettäv1ästä pääoma-
5469: sinä ailkana, jolloin maT.kkinain tutkimis- alennuksesta, olisi tarkoitUJksenmukaist'a
5470: ja muokkaustyö on suoritettava ja :jolloin käyttää tämän a1lennuksen käsittämät vellm-
5471: rahaUisia tuloksia heidän toiminnastaan ei kirja.t tai niiden määrää vasta·ava summa
5472: vielä voida, ainakaan sanottav,asti, odottaa. erikoisen rahaston muodostamiseksi,. jolle
5473: Näin tulisi aikaa myöten !Suomen vienti- ma,ksettaisiin korkoa ja jonka korot käytet-
5474: kaupalle luoduksi samanLainen kotimaasta täisiin vienti:mme edistämiseen yllämaini-
5475: lähteneiden miesten muodostama asiamies- tulla ta·valla. Täten meil'le tuleva pääoma-
5476: kunta, joHainen kaikilla lkehittyneillä vien- alennus tulisi käytetyksi entistä lujemman
5477: timailla on j'a jota vailla olleHI vientimme pohj,an luomiseksi taloudellisille suhteil-
5478: lwaj·entaminen 'käsittämään uusi.a: vienti- lemme niin hyvin Amerikkaan kuin muu-
5479: tavaroita ja uusia markkinoita ei ole mah- lnmkin maailmaan. Ellei taas tätä järje~
5480: dollista. telyä katsottaisi mahdolliseksi, olisi mie-
5481: Tätä perustavaa laatua olevaa viennin lestämme syytä valtion menoarvioon tois-
5482: edistäruistyötä täydentämään tarvitaan taiseksi ottaa yllämainitun määrän suurui-
5483: luonnollisesti, niinkuin tähänkin asti, mo- nen vuotuinen erä vientitoimintamme te-
5484: niaita muitakin keinoja. Viime vuosina on hostamisen tarkoituksessa.
5485: Suomea ja sen tuotteita tehty ulkomailla v,arojen käyttö olisi nähdä:ksemme tar-
5486: tunnetniiksi etu,päässä julkaisuj'a levittä- koituksenmukaisimmin järjestettävä niin,
5487: mäHä sekä otta:mal'la osaa näyttelyihin ja että sii•tä päättäisi Jmuppa- ja teollisuus-
5488: messuihin. Nämä .toimintamuodot ovat ministeriö Suomen Vientiyhdistyksen esi-
5489: osoittautuneet siksi tehokkaiksi,. että mitä tyksen pohjalla.
5490: on syytä edelleen tehostaa ja siten tasoit- Edellä olevaan viitaten esitämme edus-
5491: -taa tietä vientimme ja:tkuvaHe 1aajellttu'- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5492: miselle.
5493: On ar·vioitu, että tällainen vientitoimin- että hal7Jitu.s antaisi Edu.skunnalle
5494: tamme tukeminen tulisi malksamaan n. 3 esityksen siitä, että ne velkakirjat,
5495: milj. markkaa vuodessa niiden n. 1 milj. jotka Amerikan Yhdysvaltain kanssa
5496: 120 IV,24. - Viennin edistämisrahasto.
5497:
5498: tekeillä olevan velkajä·rjestelyn yh- käytettäisiin Suomen viennin edistä-
5499: teydessä tultanee pääoma-alennuk- miseen, taikka
5500: sena luovuttamaan Suomelle takai- että hallitus esittäisi Edusk1Mtnalle
5501: sin, taikka näitä velkakirjoja vas- lakiehdotuksen edellisessä kohdassa
5502: taava mhamäärä, siirrettäisiin sifä nwinittuja k01·kotuloja vastaavan
5503: varten .muodostettavaan rahastoon, rahamäärän ottamisesta jatkuvasti
5504: jonka pääomalle maksettaisiin koh- valtion tulo- ja menoarvioon viennin
5505: tuullinen korko ja jonka korkotulot edisbämistä varten.
5506:
5507: Helsingissä helmikuun 9 p. 1935.
5508:
5509: A. Fränti. T. Janhonen.
5510: Taave Junnila. A. Korvenoja.
5511: L. 0. Hirvensalo. Akseli Brander.
5512: P. V. Heikkinen. Mauno P·ekkala.
5513: l'rjö Schildt. Bruno Sarlin.
5514: Urho Toivola. Arvo Inkiliä.
5515: Eero Rydman. K. F. Lehtonen.
5516: 121
5517:
5518: IV,25. - Toiv. al. N:o 16.
5519:
5520:
5521:
5522: Vilhula y. m.: Uwlis- ja laidunraivauspalkkioide1t vero-
5523: vapaudesta.
5524:
5525:
5526: J:<j d u s k u n n a ll e.
5527:
5528:
5529: Vuodesta 1928 lähtien on maassamme siitä, ovatko raivauspalkkiot olleet verotet-
5530: myönnetty valtion varoista uudis- ja lai- tavaa tuloa vai ei. Ja tämän vuoksi lienee-
5531: dunraivauspalkkioita alle 10 ha viljeltyä kin käynyt niin, että joissakin tapauksissa
5532: maata omistaville maanviljelijöille. Eräinä palkkiot ovat tulleet verotetuiksi ja tällöin
5533: vuosina ovat, myös tätä suuremman vilje- varsin umpimä:hkäisesti, kun ne taas ehkäpä
5534: lysalan omistavat maanviljelijät päässeet suurimmalta osaltaan ovat jääneet verotuk-
5535: osallisiksi palkkioista työttömyyden lieven- sen ulkopuolelle. Selvyys tässä suhteessa
5536: tämistä silmällläpitäen. olisi siis välttämätöntä. Ja ottaen huo-
5537: Näitä palkkioita myöntäessään on edus- mioon palkkioiden maksamisen yhteiskun-
5538: kunta katsonut niiden antamisen tarkoituk- nallisen huollon luonteen ja sen, että niistä
5539: senmukaiseksi keinoksi viljelysalan lisäämi- ovat päässeet osallisiksi vain varsin vähä-
5540: seksi koko kansantaloutemme hyvä:ksi. Tä- varaiset kansalaiset, olisi mielestämme oi-
5541: män lisäksi on niiden kautta voitu varsin kein ja kohtuullista, että nämä palkkiot
5542: suuressa määrässä edistää vä:hävaraisimman olisivat verovapaat. Kun lainsäädännöstä
5543: maanvilj elij äl uokan omavaraistumista ja kuitenkin puuttuu määräyksiä tässä suh-
5544: siten myös kohottaa kymmenientuhansien teessa, olisi lakia siten muutettava, että
5545: pienviljelijöiden myötämielisyyttä yhteis- tämä mää:r.äys siihen sisällytettäisiin. Tällöin
5546: kuntaamme kohtaan. Ja nyt voidaankin voitaisiin myöskin ottaa harkittavaksi, oli-
5547: todeta, että tämän palkitsemistoiminnan tu- siko palkkiovaroilla raivatulle, jatkuvasti
5548: lokset ovat olleet kauttaaltaan myönteisiä. hyvässä kunnossa pidetylle viljelysalalle
5549: Kun täJhän toimintaan on eduskunnan myönnettävä määrävuosiksi verovapaus ku-
5550: taholta hallituksen esityksen perusteella ten eräissä muissa tapauksissa uudisrai-
5551: ryhdytty on se siis tapahtunut ·siinä mie- vauksille tehdään, ottaen huomioon, että
5552: lessä, että siitä pääsisivät osallisiksi yleensä uudisviljelyksen tuotto ensimmäisinä vuo-
5553: heikkovaraiset pienviljelijät, joilla ei itsel- sina on heikompaa kuin vanhan, kunnossa-
5554: lään ole pääomia uhrattavruksi heille kui- pidetyn viljelyksen. Tämä seikka vaatisi
5555: tenkin välttämättömään uudisraivausten te- kuitenkin perusteellista harkintaa.
5556: kemiseen. Täten ovatkin palkkiot joutuneet Kun nykyinen lainsäädäntö on joka ta-
5557: yleensä yhteiskuntamme vähäväkisimmän pauksessa saanut aikaan varsin suurta se-
5558: kansanosan hyväksi, mikä onkin ollut erit- kaannusta raivauspalkkioiden verotuksen
5559: täin paikallaan. sUihteen ja ·kun palkkiot ovat varsin pieniä
5560: Tässä palkitsemistoiminnassa on kuiten- eli vain korkeintaan 15-25 % raivauskus-
5561: kin saanut aikaan jonkinlaista sekavuutta tannuksista ja kun palkkioiden mielestämme,
5562: ja epämääräisyyttä se, että verotusviran- kuten mainittu, pitäisi oikeuden ja kohtuu-
5563: omaiset, itse viljelijät ja palk>kiotoimintaa den mukaan olla verovapaita, ehdotamme
5564: hoitaneet järjestöt eivät ole olleet s€lvillä kunnioittaen edelläesittä:millämme perus-
5565:
5566: 16
5567: 122 IV,2r.. - Uudi!i!- ja laidunraivau»palkkiot.
5568:
5569: teilla eduskunnan !hyväksyttruvälksi toivo- laidunraiva~t,Spalkkioiden maksami-
5570: muklsen, sesta ja tarpeen mukaan myös vero-
5571: että hallitus kiireellisesti valmis- tuslakeihin sellaiset muutokset, että
5572: taisi voimassaolevoon lakiin uudis- ja nämä palkkiot tulisivat verovapaiksi.
5573:
5574: Helsingissä helmikuun 4 päivänä 1935.
5575:
5576: T. N. Vilhula. Elias Tukia.
5577: Vihtori Vesterinen. J. Kauranen.
5578: P. V. H·eikkinen. T. Janhonen.
5579: Antti Kukkonen. Kusti Arffman.
5580: Janne Koivuranta. S. tSalo.
5581: Heikki Soininen. Eino Rytinki.
5582: J. Takala. Kalle Kämäräinen.
5583: Ville Val1111s. Alpo 0. Luostarinen.
5584: 123
5585:
5586: IV,2n. - Toiv. al. N :o 17.
5587:
5588:
5589:
5590:
5591: Koivisto y. m.: Vc~ltion vctroista myönnettävien metsänpa-
5592: 1·ann1Mavustusten ·verovapaudesta.
5593:
5594:
5595: !<; d n s kun n a.ll c.
5596:
5597: Kuluvan vuoden tammikuun 25 päivänä siitä, mitä metsänpa:rannuslaiooista ja -avus-
5598: annettu metsänparanruuslaki säätää, ·että yk- tuksista osallisiksi tulleet maanomistajwt
5599: sityismailla toimitettavia ojitus-, metsitys- ovat saaneet avustuksena, voidakseen tästä
5600: y. m. metsänparannustöitä varten voidaan määrätä kunnallisveroa. Puhumattakaan
5601: myöntää lainoja ja avustuksia. Viimemai- siitä, ·että ilmainen työnjohto, työn suorit-
5602: nitut voivat olla ilmaista työnjohtoa, työ- tamisessa tarpeellisten työkalujen ilmainen
5603: kaluja, puun siemeniä ja taimia sekä suora- käyttö sekä siemen- ja taimiavustus väJittö-
5604: naista raha-avustusta airua 60% :iin asti mästi joutuvat maan ja metsän hyväksi
5605: yrityksen kokona1iskustannuksista. Metsän- perusparannuksen luontoisena, on nam
5606: parannusasetus säätää, että a.vustusta voi- raha-avustuksenkin laita.. Tavallisesti ei
5607: daan myöntää joko lainan ohella tai ilman maanomistruj.a näekään näitä. rahoj,a, sillä
5608: sitä ja että raha-avustusta annettaessa ja valtavasti useimmwt metsäinparannustyöt
5609: varsinkin sen suuruutta. määrätt.äessä on johtaa keskusmetsäseura suori'tta:en avustus-
5610: kiinnitettävä huomiota maanomistajan ta- varoilla työmiesten palkat. Jos tällaisissa
5611: loudelliseen as·emaan ja siihen, toteute- tapauksissa tiloo osalle myönnetystä raha-
5612: taanko suunnitelma vain avustusvarojen avustuksesta on veroa suoritettava, supistu-
5613: turvin i'lman lainaa ja onlko tila syrjäseu- vat syrjäseutujen metsänparannustyöt hy-
5614: dulla tai muuten olosuhteissa, joissa run- vin vähiin, sillä verorahoja ei yksinkertai-
5615: saampi rahallinen avustus lainan ohe1Jakin sesti saa monessa tapauksessa irti mistään.
5616: on erityisemmän tarpeen vaatima. Niissä verrattain hrurvoissa tapauksissa,
5617: Metsänparannuslainoja ja -avustuksia on joissa maanomistaja itse ~tekee .kofuo työn,
5618: myönnetty vuodesta 19,30 lähtien suurin on raha-avustus ta:as hän-elle murto-osaisena
5619: piirtein samojen periaatteiden mukaan. työpalkkana (useimmiten 2~01 %, har-
5620: Työnjohto ja kalustoa·vustus on myönnetty voin 50---~60 %) , josta on raskasta suorittaa
5621: miltei kaikille, puun siemeniä tai taimia veroa.
5622: useille ilmaiseksi, varakkaammille aleune- Mainittakoon vielä, ettei kunta ,enempää
5623: tuin hinnoin ja raha"avustuksia useimmiten kuin valtiakaan jää ilman verotuloja met-
5624: ja runsaimmin syrjäseutujen pieneläjille, sänparannustöistä, sillä mikäli parannettu
5625: mutta suuremmiHekin mikäli rahallilllen maa uuden luokituksen tapahduttua siirtyy
5626: avustus on ol1ut erityisemmäm tarpeen vaa- korkeampaan tuottoluokkaan kuin se oli
5627: tima esim. juuri syrjäseutujen suorikkaita aikaisemmin, sikäli kohoaa vero.
5628: tiloja ojitettaessa. Näillä perusteilla esitämme eduskunnan
5629: Nyt on jo tapahtunut, että kuntien ve- hyväksyttäväksi toivomuksen,
5630: rotuslautakunnat ovat pyytäneet tietoja
5631: 124 IV,26. - Metsänparannusavustukset.
5632:
5633: että hallitus val'm,istaisi esityksen myönnettävät nwtsänpamnnusavus-
5634: sellaisiksi muutoksiksi voimassa ole- tukset tulisivat verovapaiksi.
5635: viin lakeihin, että valtionvaroista
5636:
5637: Helsi:rugissä H päivänä helmikuuta 19!35.
5638:
5639: J. Koivisto. T. Ja.n.honen.
5640: Viljami Ka.lliokoski. A. Korv:enoj.a..
5641: K.. F. Lehtonen. Mauno Peklmla..
5642: Otto Marttila.
5643: 125
5644:
5645: IV,27. - Toiv. al. N :o 18.
5646:
5647:
5648:
5649:
5650: Venho y. m.: Valtion varoista pienviljelijöille myönnetty-
5651: §mt salao§itusavust1tsten verovapa1tdesta.
5652:
5653:
5654: E d u s k n n n a 11 e.
5655:
5656: Viime aikoina on uudisraivausten rin- ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hy-
5657: nalla salaojitustyöt katsottu niin tär- väksyttäväksi toivomuksen,
5658: lmiksi pienviljelyksen kohottamistoimenpi-
5659: teiksi, että valtion varoista on myönll'etty että hallitus valmistuttaisi esityk-
5660: avustusta myös salaojituksen suorittamista sen sellaisiksi muutoksiksi voimassa
5661: varten samassa tarkoituksessa kuin uudis- oleviin lakeihin, että valtion varoista
5662: raivauspa~kkioitakin. Tämän johdosta ja pienviljelijöille myönnetyt salaoji-
5663: viitaten ed. Vilhulan y. m. näille valtiopäi- t1tsavustukset tnlisivat verovapaiksi.
5664: ville jättämään toivomusa-loitteeseen N :o 16
5665:
5666: Helsingissä 8 p :nä helmikuuta 1935.
5667:
5668: Viljo Venho. Eemeli Aakula.
5669: Lauri A. Sariola. Juhani Leppälä.
5670: J. E. Malmivuori. J. Koivisto.
5671: J. E. Pilppula. E. M. Tarkkanen.
5672: L. 0. Hirvensalo. Akseli Brander.
5673: 126
5674:
5675: IV,zs. - Toiv. al. N :o 19.
5676:
5677:
5678:
5679: Helo y. m.: Valtiolainojen ottamisen antamisesta erikoisten
5680: sitä varten valittujen Za!Vnavaltuusmiesten tehtäväksi.
5681:
5682:
5683: E d u s k u n n a ll e.
5684:
5685: V altiota:loudessa on valtiolainoilla tärkeä daan antaa tilaisuus olla läsnä lainvaltuus-
5686: merkitys ja varsinkin uusien valtiolainojen mie.'lten neuvotteluissa, mutta ei päätöstä
5687: ottaminen vaatii erikoista huomiota, koska tehtäessä. Tämä järjestelmä on Ruotsissa
5688: silloin kysymys on yleensä suurista ar- toiminut hyvin. Ruotsin valtiolainat ovat
5689: voista ja mahdollinen erehdys voi aiheuttaa yleensä edullisesti järjestetyt ja mitään
5690: valtiolle mellmisi:a menetyksiä. Lainapoli- tyytymättömyyttä ei siellä tämän järjes-
5691: tiikan kannalta olisi suotavaa, ettei laino- telmän johdosta ole miltään taholta esi-
5692: jen ottaminen joudu riippuvaiseksi äkilli- tetty.
5693: sistä henkilövaihteluista, kuten parlament- Myöskin kansavallan kannalta on tällai-
5694: taarisen hallitusjärjestelmän ai:kana saattaa nen järjestelmä puollettavissa. Se ei ra-
5695: tapahtua, jos hallitukset nopeasti vaihtuvat. joita. eduskunnan valtaa vaan päinvastoin
5696: 'l'ässä suhteessa olisi senvuoksi pyrittävä eduskunta saa mahdollisuuden eräällä tär-
5697: jatkuvaisunteen niin että huolehtiminen lai- keällä valtiotalouden alalla vaikuttaa ilman,
5698: noista pysyisi jatkuvasti samoilla henki- että voidaan väittää siitä aiheutuvan epä-
5699: löillä niin kauan kuin mahdollista. Tällai- kohtia, kuten yleensä väitetään kun on ky-
5700: nen jatkuvaisuuden vaatimus useasti jou- symys eduskunnan ryhtymisestä käyt-
5701: tuu ristiriitaan kansanvallan periaatteiden tämään toimeenpanovaltaa. Ehdotettu me-
5702: kanssa, mutta missä sitä voidaan käytän- nettely on muuten vastaavasti samanlainen
5703: nössä sovdluttaa kansanvaltaa loukkaa- kuin mitä meillä pa.raika.a noudatetaan
5704: matta, olisi sitä myös noudrutetta,va. Näin Suomen Panki1i hallintoon nähden. Tällä
5705: on asianlaita valtiolainoj:en ottamiseen näh- järjestelyllä on vielä sekin etu, että edus-
5706: den. kunta suuremmalla luottamuksella voi käsi-
5707: Ruotsissa on tämä kysymys kauemman tellä lainavaltuuksien myöntämistä koske-
5708: aikaa ollut järjestetty mielestämme oi:kealla via esityksiä kuin mitä nykyään on :mahdol-
5709: tavalla. Siellä eduskunta valitsi kolmeksi lista, jolloin asian arkaluontoisuuteen ja
5710: vuodeksi kerrallaan 7 henkilöä, jot:ka ja joi- kiireellisyyteen nähden eduskunta {)11 va-
5711: den johdossa oleva valtion velkakonttori koitettu myöntämään lainavaltuudet ilman
5712: suurin piirtein hoitaa valtion laina-asiat. että se on riittävästi selvillä lainaa lmske-
5713: Kun on tarpeen ottaa valtiolaina, ilmoittaa vista tärkeimmistä ·ehdoista kuten tapah-
5714: rwhaministeri siitä näille lainavaltuusmie- tui esimerkiksi surullisen kuuluisaan ja
5715: hille, jotka ryhtyvät toimenpiteisiin lainan maallemme onnettoman kalliiksi käynee-
5716: ottamiseksi eduskunnan antamien valtuuk- seen n. s. skandinaviseen lainaan nähden.
5717: sien rajoissa ja huomioonottaen mitä edus- Edelläolevilla perusteilla olemme sitä
5718: kunta on asiassa päättänyt. Näiden rajoj'en mieltä, että myöskin meillä olisi eduskun-
5719: puitteissa on lainavaltuusmiehi1lä oikeus nalle annettava tilaisuus valtiolainojen jär-
5720: toimia itsenäisesti. Rahaministerille voi- jestämiseen edelläesitetyllä tavalla. Kun
5721: IV,2s. - He1o y. m. 127
5722:
5723: tätä varten tarpeelliset lainmuutokset vaa- että hallitus valmistaisi ja Edus-
5724: tivat tarkkaa harkintaa ja valmistelua, olisi kunnalle antaisi esityksen sellaisen
5725: mi·eilestämme hallituksen toimesta vlrlmis- järjestelyn käytäntöönottamiseksi,
5726: tettava järjrestelyn toteuttamiseksi väittä- että valtiolainojen ottaminen annet-
5727: mä ttömät la:kiesi tykset. taisiin erikoisten sitä varten valit-
5728: Edelläesittämillämme perusteilla ehdo- tujen lainavaltuusmiesten tehtäväksi,
5729: tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk- jotka Eduskunta ·rnää,rdajaksi valitsee.
5730: sen,
5731:
5732: Helsingi•ssä 11 päivänä helmikuuta 1935.
5733:
5734: Johan Helo. Matti Lepistö.
5735: Jalmari Linna. Jussi Lonkainen.
5736: K. Hakala. Y:rjö Räisänen.
5737: 128
5738:
5739: IV,2o. - Toiv. al. N:o 20.
5740:
5741:
5742:
5743:
5744: Vehkaoja y. m.: Frangilainojen johdosta pakkohuutokau-
5745: palla myytyjen tilojen omistajain vahingon korvaami-
5746: sesta.
5747:
5748:
5749: Eduskunnalle.
5750:
5751: Maassamme vallitseva pula-aika on tuo- Tuhannet mruanviljeiijät olivat pakkohuuto-
5752: nut paljon hätää, puutetta ja kärsimyksiä. Imupoissa jo menettäneet tilansa. Heidän
5753: Kymmeniä tuhansia maanviljelijöitä, suurin frangilainansa laskettiin aina kurssin mu-
5754: osa niistä pienviljelijäväestöön kuuluvia, on kaan, joten velka tuli lähes kaksinkertai-
5755: joutunut jättämään kotinsa vieraisiin kä- seksi. Jos näin ei olisi tehty, olisi heistä
5756: siin. moni tilallaan pysynyt. Kun markkamme
5757: Ryhtymättä tässä laajemmin perustele- kultakannasta luopumisen johdosta nämä
5758: maan niitä syitä, mitkä ovat aiheuttaneet lainat muuttuivat epäedullisiksi, ovat maan-
5759: sen, että tilat j·outuvat pakkomyyntiin, mai- viljelijät siten menettäneet kotinsa ja toi-
5760: nitsen vain yhden, mikä sangen lukuisissa meentulonsa, joten ~nielestämme valtion
5761: tapau:ksissa on pakkohuutokaupan aiheutta- olisi korvattava heille aiheutuva vahinko.
5762: nut. Se on frangilaina. Tämä laina oli niin Tässä mielessä ehdotamme eduskunnan
5763: epäonnistunut maanviljelijöille, että se kaa- hyväksyttäväksi toivomuksen,
5764: toi tuhansia •tämän lainan ottajia, sillä että hallitus tutkisi paljonko maas-
5765: laina muodostui lähes kaksinkertaiseksi samme on maan:m7jelijöitä, jotka ovat
5766: siitä, mitä laina todellisuudessa ja alun- frangilainan takia joutuneet jättii-
5767: perin oli. mään tilansa pakkomyyntiin, sekä an-
5768: Valtiovalta, huomatessaan että kyseen- taisi esityksen Eduskunnalle siitä,
5769: alaisen lainan ottajat kaikki ovat kykene- millä heidän menettämänsä omaisuus
5770: mättömät sitä hoitamaan, vapautti lainan korvattaisiin, sekä että vuoden 1936
5771: ottajat agiotappioiden korvaamisesta. Tämä talousarviossa varattaisiin tähän tar-
5772: toimenpide tuli kuitenkin liian myöhään. vittava määräraha.
5773:
5774: Helsingissä helmikuun 7 p :nä 19·3·5.
5775:
5776: Heikki Vehkaoja. S. Salo.
5777: Matti Miikki.. Kusti Arffman.
5778: Juho Paksujalka. J. Takala.
5779: 129
5780:
5781: IV,so. - Toiv. al. N:o 21.
5782:
5783:
5784:
5785: Korvenoja y. m.: Maataloudellisille tuotantolaitoksille
5786: myönnettyjen valtionlainojen koron määräämisestä lai-
5787: tosten kantokykyä 1.:asta:avaksi.
5788:
5789:
5790: E d u s k u n n a ll e.
5791:
5792: Eduskunta on tukenut maatalouspulan Kuten edelläolevista numerosarjoista sel-
5793: vuosina vaikeuksiin joutuneita maatalou- viää, oli meijerilainojen korko aikaisempina
5794: dellisia tuotantolaitoksia erityisesti siten, vuosina, jolloin voin hinta oli nykyistä
5795: että kahtena vuonna niitä varten on otettu huomattavasti parempi, alhaisempi kuin
5796: menoarvioon erityisiä määrärahoja, joista suurpankkiemme 6 kuukauden irtisanomi-
5797: osa on myönnetty näiden saamien valtio- sen varassa olevista talletuksista maksama
5798: lainojen tilapäiseen koron alennukseen. korko. Kun suhdanteet paranivat ja korko-
5799: Vuosiksi 1934 ja 1935 tätä tarkoitusta var- kanta nousi, nousi myös meijerilainojen
5800: ten myönnetyn kahden 1 milj. markan korko, mutta se oli edelleen alhaisempi mai-
5801: määrärahan turvin on eduskunnan näistä nittua talletuskorkoa. Sittemmin vuodesta
5802: lainoista aikaisemmin kannettavaksi päättä- 1929 alkaen ovat suhdanteet mijeritalous-
5803: mää 6% korkomääräävoitu alentaa 2 %:lla. alalla vuosi vuodelta huonontuneet, niin-
5804: Korkokannan suhteen ei siis ole tehty lo- kuin V:alion maksamista ikeskimaäräisistä
5805: pullista muutosta, vaan on se edelleenkin voinhinnoista käy ilmi. Olihan voin hinta
5806: 6 %. Osuuskunnille myönnetyt valtiolainat 100 kg:lta v. 1929 3,009 mk, mutta v. 1934
5807: ovat kuitenkin tarkoitetut tukemislainoiksi enää vain n. 2,042 mk.
5808: ja senvuoksi on alunpitäen hyväksytty se Rinnan voin hintojen painumisen kanssa
5809: periaate, ettei näiden lainojen korko saisi on myös talletuskorko, 1932 sattunutta
5810: olla yleistä talletuskorkoa ko:vkeampi. Mi- pientä nousua lukuunottamatta, säännölli-
5811: tenkä tässä suhteessa on kehitys kulkenut sesti laskenut, alentuen 7 % :sta vuonna
5812: esim. meijerilainoihin nä:hden sitä osoitta- 1929 nykyään maksettavaan 3 3 / 4 %: iin.
5813: vat seuraavat numerosarjat: Meijerilainojen korko sensijaan on ollut
5814: koko ajan ennallaan ja on vielä nykyhet-
5815: Valtion mak- kellä, vaikka ottaa huomioon tilapäisesti
5816: Valtion Suurpankkien samat keski-
5817: meijeri- talietukorko myönnetyn koronalennuksenkin, talletus-
5818: lainojen 6 kk:n talle- määräiset
5819: voinhinnat korkoa korkeampi. Kun talletus- ja lainaus-
5820: Vuosi korko tuksista 100 kg:lta korkojen viime vuosina tapaihtuneeseen las-
5821: 1906 4% 4 1 /2% 251: 82 kuun on huomattavalla tavalla vaikuttanut
5822: 1910 4 " 5 265: 97 valtiovallan tässä asiassa aikoinaan omak-
5823: 1929 7 " 3,009:- suma kanta, jota ilman korkojen laskemi-
5824: 6 " "
5825: 1930 6 " 7-6 2,390:- nen tuskin olisi näin nopeassa tahdi~a
5826: 1931 1 " 2,070:- käynyt, on syytä odottaa, että valtiovalta
5827: 6 " 6-5 /2 "
5828: 1932 6 " 6-5 2,043:- myös sen suoranaisesti määrättävissä ole-
5829: "
5830: 1933 6 " 5-4 1 /2 " 2,100:- viin lainakorkoihin nähden omaksuu saman
5831: 1934 6 " (4 %) 4 noin 2,042:- kannan.
5832: "
5833: 17
5834: 130 IV,3o. - Maataloudellisten tuotantolaitosten valtiolainat.
5835:
5836: Ne lainat, jotka valtiovallan taholta on dellisille tuotantolaitoksille myönnetyistä
5837: myönnetty osuusmeijereille, karjanmyynti- valtiolainoista. Tehtyjen laskelmien mu-
5838: osuuskunnille, myllyille ja muille maata- kaan merkitsisi tämä koron alennus vähen-
5839: loudellisille tuotantolaitoksille, on alkuaan- nystä valtion tuloissa n. 1 milj. mk. eli
5840: kin, kuten edellä huomautettiin myönnetty suunnilleen sen summan, jonka eduskunta
5841: nimenomaan niiden tukemislainoiksi. Sitä aikaisemmin jo kahtena vuotena on tarkoi-
5842: suuremmalla syyllä pitäisi nykyisin, jolloin tukseen myöntänyt.
5843: koronkin aiheuttama rasitus on omiaan eh- Edellisen perusteella ehdotamme edus-
5844: käisemään näiden osuuskuntain toipumista kunnan hyvaksyttäväksi toivomuksen,
5845: maatalouspulan vaikeuksista, alentaa tämä
5846: korko vakinaisesti. Sitäpaitsi tuottavat jo että maataloudellisille tuotantolai-
5847: käytännölliset seikatkin suuria hankaluuk- toksille myönnettyjen valtionlainojen
5848: sia, jos asiaa edelleen tilapäisesti järjestel- km·ko määriittäisiin laitosten kanto-
5849: lään. Näin ollen olisi mielestämme vaki- kykyä ja nykyistä km·kotasoa vastaa-
5850: naistettava se 3 %:n korko, minkä valtio vaksi niin, että valtio perisi enintään
5851: it9e vuosina 1934 ja 1935 perii maatalon- 3 %:n koron.
5852:
5853: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1935.
5854:
5855: A. ~orvenoja. Iisakki Nikllrola.
5856: Viljami Kalliokoski. Einari Karvetti.
5857: Kalle Soini. A. Fränti.
5858: K. F. Lehtonen. J. Koivisto.
5859: Anton Suurkonka. E. M. Tarkkanen.
5860: Pekka Pennanen. S. Honkala.
5861: Yrjö Schildt. L. 0. Hirv:ensalo.
5862: Alpo 0. Luostarinen. Akseli Bmnder.
5863: P. V. Heikkinen.
5864: 131
5865:
5866: IV,3t. - Toiv. al. N:o 22.
5867:
5868:
5869:
5870:
5871: Salo y. m.: Pyhäkosken sähkövoima-aseman rakentami-
5872: sesta.
5873:
5874:
5875: Ed u s kunnalle.
5876:
5877: IhailtavaHa auliudella on hallitusvalta ja
5878: 1
5879: vaikhpa voimaa siitä riittäisi koko maa1-
5880: eduskunta myöntänyt varoja kamsalle ja lekin. Käsittää hyvin, ettei esim. rautateit-
5881: valtiolle raskaina pulavuosinakin maan ete- temme sähköistäminen, edes pieneltäkään
5882: läosan sälrköistämiseen. Noin 500 :rniljoo001a osalta voi tulla kysymykseen, ennenlkuin
5883: markkaa, mikä lienee jo tullut käytety;ksi :fmatralle on saatu ,parivaljakko", joka
5884: Ima;tran voimalaitokseen, sen laitteisiin ja kantrua valjarut silloinkin jos toinen jostain
5885: johtoihin, on niin kunnioitettava summa, syystä väsyisi tai kävisi työhönsä kykene-
5886: että harva niin pieni maa kuin Suomi Qn mättÖimä:ksi. Vasta sen jällmen uskaltaa
5887: näin lyhyenä aikana, aikana, josta osa on täysin luottaa sähköenergian jatkuvaan saa-
5888: o~lut hyvinkin ahdasta, sellaista ka;nsan yh- miseen ja vasta sen jälkeen tohtii kansa
5889: teistä suurtyötä toimeensarunut. Saimaan järjestää vrulo- ja voim'rukysymyksensä säh-
5890: vesistön mahtavat luonnonvoima,t on valjas- köön perustuva;ksi.
5891: tettu palvelemaan niiden rinnallru heikolta Tältä tärkeältä puolelta asiaa arvostellen
5892: näyttävää ihmistä sen mitä erilaisimmissa saamme olla onnellisia siitä, että meillä
5893: yrityksissä ja tllirpeissa. Pohjoinen osa pohjoisessa osassa maatamme, vieläpä val-
5894: maata on nurkumatta ollut muka:na tässä ti:on omistamallla, on sellainen luonnonvoi-
5895: j&ttiläistyössä, antaen niukoista varoistaan man lähde kuin Oulujoen Pyhäkoski, koski,
5896: sen mitä on tarvittu, vaikka se on tiennyt joka. on riittävän voimakas valjastettavaksi
5897: ettei matkan pituuden vuoksi Pohj.ois-Suomi tarpeen tullessa itsensä ImrutranJ.dn työhön.
5898: voi saada suoranaisesti .nauttia uhrausten Kun Imatran ,valkoinen energia" nyt
5899: tuottamaa hyötyä. jo virtaa palv.elusta tehden aina Kuopioon
5900: Tällaisen suury6tyksen luomisessa, on asti vasta valmistuneita linjoja myöten, siis
5901: siitä osattomaksi jäämään tuomittu väestön- jo puolimrutkaan Imatralta Pyhäkoskelle, on
5902: osa mielellään ollut muka:na, vakuutettuna tulevan Pyhäfuosken voima-aseman kytkemi-
5903: siitä, että Imatran val:rnistumisen jälkeen nen Imatran johtoihin sitä tietä helppoa.
5904: täytyy tulla aika, jolloin pohjois.en osan Kun siis Pyhäkosken rakentaminen ker-
5905: maatamme asukkaat saava,t yhteisv·oimin ran on välttämättömyys ja kun tällaisen
5906: hankittuna VJastaavanlaisen laitoksen tuot- Imatran veroisen suurvoima-aseman suun-
5907: tamaa siunausta kerran nauttia. T·oisekseen nittelu vie ai'ka;a, olemme sitä mieltä, että
5908: käsittää jokainen, niin pohjois- kuin etelä- tämän suunnitelman laatimiseen on jo aika
5909: osankin asukas, tarvitsematta silti olla mi- ryhtyä. Tä._~ä mielessä esitämme kunnioit-
5910: kään sotahullu tai itäiseen V3!Jaraan so- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5911: keaksi itsensä tuijottanut, että maa ei aina sen,
5912: voi tuJila Imatran laitoksilla yksin toimeen,
5913: 132 IV,31. - Pyhäkosken sähkövoima-asema.
5914:
5915: että hc~llitus toimituttaisi tutki- joessa olevan PyhäJwsken sähkövoi-
5916: mt~ksen ja laatisi suunnitelman Oulu- ma-a-seman rakentamisesta.
5917:
5918: Helsingissä helmikuun 8 p:nä 1935.
5919:
5920: S. Salo. Yrjö Hautala..
5921: T. Ja.nhonen. Heikki Niskanen.
5922: Kusti Arffman. M. 0. Lahtela..
5923: 133
5924:
5925: IV,32. - Toiv. al. N:o 23.
5926:
5927:
5928:
5929:
5930: Tapa.ninen: Säkkövoirnalaitoksen rakentarnisesta Tomion-
5931: joessa sijaitsevaan Kukkolwn.koskee;n.
5932:
5933:
5934: B d u s k u n n a ll e.
5935:
5936: Valtion rajaseutupolitiikka on jo yli toman kallista, ja sen saanti ihankalaa ja
5937: kruksi vuosiikymmentä sitten kiinnittänyt epävarmaa, kun !paikalliset pienet sähkö-
5938: huomiota siihen Jänsirajan takapajuiseen virran hankintaa varten järjestetyt yhty-
5939: asiaintilaan, että se, huolimatta asemastaan mät ei,vät olojen epävarmuudenkaan täh-
5940: ikivanhana kulttuuriseutuna, on kehityk- den ole voineet rakentaa kunnollista johto-
5941: sessään viimeisinä aikoina jäänyt niiden verkkoa. Ruotsin puolelta saatavalla sähkö-
5942: maassamme verrattain harvalukuisten seu- voimalla ei ole muutenkaan edellytyksiä
5943: tujen joukkoon, jotka :eivät vieläkään ole tulla Suomen puolella yleiseen käytäntöön.
5944: sähkövoimalla varustettuja. Tämä herättää Kuk!kolankosken rakentaminen rajakos-
5945: sitä kiusallisempaa huomiota, kun vertaa kena edellyttäisi tietysti neuvotteluja Ruot-
5946: toisiinsa oloja molemmin puolin Tornion- sin viranomaisten kanssa, mutta tärrnän sei-
5947: jolkea, ja sitä suuremmalla syyllä, kun Tor- kan ei pitäisi saada olla esteenä koskivoi-
5948: nionjoessa ei suinkaan ole puutetta helposti man hyväksikäytölle. Olisi jo aika Tor-
5949: rrukennettavasta, ensiluokkaisesta koskivoi- nionlaaksonkin päästä nauttimaan sähköis-
5950: masta. Saadakseen korjausta tässä suh- tiimisen etuja, jotka nykyisin ovat katsot-
5951: teessa puolustelemattoman puutteellisiin tavat jokapäiväisen elämän yksirukertaisim-
5952: oloihin, on valtio hankkinut itselleen aikoi- piin tarpeisiin kuuluviksi. Jokilaaksossa
5953: naan omistusoikeuden Tornionjoessa sijait- paikka,vaikoin olevia jdhtoverlllioja voitai-
5954: sevaan Kukkolankoskeen tarkoitukse]la ra- siin ehkä osittain ottaa käytäntöön virran
5955: kentaa sähkövoima-asema siihen. Samalla jakelussa ja siten vähentää rakentamiskus-
5956: luvattiin koskivoiman entisille omistajille tannuksia, jotka ,virrankäytön yleistyessä
5957: rahallista korvausta, ellei valtio määräai- väkirikkaassa jokilaaksossa varmaan tulisi-
5958: kana suunnitelmaa toteuttaisi. Hartaasta vat pian korvatuiksi.
5959: odotUJksesta huolimatta on Kukkolankosken Edelläsanottuun viitaten ehdotan sentäh-
5960: voimalaitos vieläkin rakentamatta ja Tor- den kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
5961: nionlaakso suurimmalta osalta vielä:ldn viksi toivomuksen,
5962: ,sähköistämättä. '' Kun nykyaikana ei kui-
5963: tenkaan enää hevin voida tulla toimeen il- että hallitus kiireellisesti valmis-
5964: man sälhkövoiman tarjoamia apukeinoja, tttttaisi rakennuiSsuunnitelrnan sähkö-
5965: ovat jotkut Tornionlaakson kylät vetäneet voirnalaitoksen rakentamiseksi Tor-
5966: sähköjohdon Ruotsin puolella sijaitsevalta nionjoessa sijaitsevaan K ukkolankos-
5967: Ekforsin voima-asemaita Suomen puolelle keen ja ottaisi ku.stannusarvion osoit-
5968: taryeellista valo- ja voimavirtaa saadakseen. taman määrärahan voimalaitoksen
5969: M. m. on myös Tornion kau,punki näin rakentamista varten vuoden 1936
5970: ruotsalaisen sähikövirran varassa. Ruotsin menoarvioesitykseen.
5971: puolelta saatava virta on kuitenkin tavat-
5972:
5973: Helsingissä helmi'k. 12 p: nä 1935.
5974: L. P. Tapaninen.
5975: 134
5976:
5977: IV,33. - Toiv. al. N:o 24.
5978:
5979:
5980:
5981:
5982: Takala y. m.: Maalaiskunnille valtionvnroista myönnetty-
5983: .ien kansakoulurakenn1tslainojen k01·on alentamisesta.
5984:
5985:
5986: Ed u s kun n a 11-c .
5987:
5988: .Maalaiskunna t ovat saaneet vuodesta laiskunnille kansakouluhuoneistojen hank-
5989: 1921 lähtien valtio.lta ,rakennuslainoja kan- kimista varten osoitetuista määrärahoista
5990: sakoulurakennusten hankkimiseksi. Menoar- helmikuun 1 päivästä 1935 alkaen on an-
5991: viovaroista on näitä kuoletuslainoja myön- nettava kunnille ehdolla, että kunta sitou-
5992: netty vuosina 1921-19~4 välisenä aikana tuu vuosittain viimeistään lainan nostami-
5993: 239,013,836 ma:vkkaa ja vanhuus- ja työ- sen vuosipäivänä suorittamaan 5 1 / 2 % al-
5994: kyvyttömyysvakuutusrahastosta 25,263,652 kuperäisestä lainasummasta, josta suorituk-
5995: mal'kkaa. V:altion saatavat ka:nsakoululai- sesta 5 % :n korko kulloinkin maksamatto-
5996: noista tekevät siis kaikkiaan 264,277,488 masta lainasummasta vähennettynä jään-
5997: markkaa. V:uodesta 192,1 aina tähän kulu- nös lasketaan lainan kuoletusmaksuksi kun-
5998: vaan vuoteen asti on näiden lainojen korko nes se sillä tavoin tulee täysin suoritetuiksi,
5999: ollut 6% ja kuoletus 1 / 2 %. Korkean kor- ja samalla määräsi valtioneuvosto, että pu-
6000: kokannan aikana, jolloin lainauskorko nousi theenaolevista varoista aikaisemmin ennen
6001: jopa yli 10 % :n, olivat nämä lainat kun- helmikuun 1 päivää 1935 myönnetyistä ikuo-
6002: nille edullisia. Kunnat saivat niitä kansa- letuslainoista oli mainitusta päivästä a.l-
6003: koululaitoksen kustannuksista huhtikuun 1 kaen suoritettava myös 5 1 / 2 % alkuperäi-
6004: päivänä 1921 annetun lain 5 § :n nojalla sestä lainasumma:sta, josta suorituksesta
6005: rakennuskustannusten koko määrästä 40- 5% :n korko kulloinkin maksamattomasta
6006: 50 % :iin ja myöhemmin vuonna 1926 muu- pääomasta vähennettynä jäännös oli luet-
6007: tetun lain perusteella 40-60 % :iin. tava lainan kuoletusmaksu:ksi siksi kunnes
6008: Nyt kun lainauskorko ·viime vuosina on laina täten tuli täysin maksetuksi.
6009: laskenut, ovat maalaiskuntien saamat kan- Edelleen on valtioneuvosto määrännyt,
6010: sakoulujen rakennuslainat -tulleet epäedul- että vanhuus- ja työkyVyttömyysvakuutus-
6011: lisemmiksi. Onhan korko eräissä pitkäaikai- rahastosta myönnettyjen lain:ojen ikorko ja
6012: sissa lainoissa laslrettu jo 4% :iin jopa alle- kuoletus tulee samaksi kuin tulo- ja meno-
6013: kin siitä ja vapailla rahamarkkinoina lai- arviossa myönnettyjen lainojen.
6014: nauskorko on nykyisin lyhytaikaisemmissa 'Tapahtunut koron alentaminen ei ole
6015: lainoissa 6-7 %. Hallituksen ehdotuksessa kuitenkaan riittävä verrattaessa entistä
6016: eduskunnalle valtion tulo- ja menoarvioksi 6 1 / 2 %:n korkoa ja kuoletusta entiseen kor-
6017: vuodelle 1935 ehdotettiinkin sitten, että keaan kork6kantaan ja nykyistä 5 1 / 2 %:n
6018: korko mainituista lainoista alennettaisiin ko:vkoa ja kuoletusta nykyiseen allentunee-
6019: 5 % :iin ja eduskunta hyväksyi sellaisenaan seen lainauskorkoon. Kun otetaan vielä
6020: esityksen. Hallitus onkin määrännyt, että huomioon se, että kuntien kysymY'ksessä
6021: puheenaolevia lainoja, mikäli ne myönne- ol<evat lainat ovat joihtuneet valtion toimen-
6022: tään kulloinkin valtion menoarviossa, maa- piteistä koulupakon toteuttamiseksi, niin
6023: IY,33. - Takala y. m. 135
6024:
6025: olisi varsin kdhtuullista, että näiden kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme
6026: tien kuoletuslainojen korko ja kuoletus ~as kunnioittaen eduskunnan 'hyvä;ksyttäväksi
6027: kettaisiin 4 1 / 2 %:iin. Olisi siis mitä rkdh- toivomuksen,
6028: tuullisinta ja toivottavinta, että !hallitus,
6029: jonka väätösvallassa asia on, ensi vuoden että hallitus vuoden 1936 tulo-
6030: tulo- ja menoarviota valmistaessaan iharkit- ja menoarviota laatiessaan ottaisi
6031: sisi tämän asian ja ratkaisisi sen kunnille karkittavakseen, olisiko mahdolli-
6032: suotuisaan suuntaan. Taloudellisissa vai- suuksia maaluiskunnille valtion va-
6033: keuksissa kamppaileville maalaiskunnille roista myönnettyjen kansakoulujen
6034: tietäisi 1 %:n koron alennus noin 2,700,000 rakennuslainojen koron alentamiseen
6035: markan suuruista vuotuisten menojen vä- 1 %:lla.
6036: hennystä, mikä osaltaan helpoittaisi :kun-
6037: tien asemaa.
6038:
6039: Helsilllgissä helmikuun 8 .p:nä 1935.
6040:
6041: J. Takala. Kalle Kämäräinen.
6042: T. N. Vilhula.. M. 0. Lahtela.
6043: Edv. Va.a.ra.ma. Eemeli Aakula..
6044: Onni Hiltunen. Juho Paksujalka.
6045: J. Koivisto. Alpo 0. Luostarinen.
6046: 136
6047:
6048: IV,34. - Toiv. a.l. N:o 25.
6049:
6050:
6051:
6052:
6053: Ka.lliokoski y. m.: Määrärahasta pitkäaikaisten kuokeakor-
6054: koisten luottojen antamisesta maaseudun sähköyhty-
6055: mille.
6056:
6057:
6058: E d u s k u n n a ll e.
6059:
6060: Tunnettua ·on, että maaseudun sähköistä- seen, mutta sen jälkeeru asiasta ei ole mi-
6061: minen on meillä taloudellisesti varsin ras- tään kuulunut.
6062: kasta, johtuen siitä, että harvam asutuksen Tästä huolimatta on maaseudun sähköis-
6063: ja suhteellisen pienen virrankulutuksen tämistä kuit•enkin jatkettu- toisinaan, ku-
6064: vuoksi jakeluverkostoollJ j.oudutaan kiinnit- ten •esim. maailmansodan aikaisilla valais-
6065: tämään: kulutettavoon virtamäärään nähden tusainepulavuosina, kiihkeästikin - niiden
6066: monin verroin enemmän pääomia kuin ti- mahdollisuuksien puitteissa, mitkä yritysten
6067: heissä asutuskeskuksissa. Tämän seikan huQ- pystyynpanijoilla itsellään on ollut ilman
6068: mioonottaen esittivät edustaja Heikinheimo ulkoapäin tulevaa tukea. Lisäksi on huo-
6069: y. m. vuoden 19,2,3 valtiopäivillä anomus- mattava, että sähkölaitoksia näinä vuosina
6070: ehdotuksessaan rahaston muodostamista val- perustettaessa jouduttiin olosuhteiden pa~
6071: tionlainojen myöntämiseksi maaseudun säh- kosta käyttämään ·ala-arvoisia tarvikkeita
6072: köyhtymi'lle. Anomuksen johdosta' laki- ja ja muutenkin suunnittelemaan johtoverkos-
6073: talousvaliokunta oli sitä mieltä, että vlwden tot y. m. laitteet :ilman pätevää ammatti-
6074: 1924 tulo- ja menoarvioon olisi ollut otet- ohjausta. Sähkötekniikan edistyttyä hui-
6075: tava 10 milj. markan suuruinen määrär.aha maavasti viime vuosikymmenen aikana ja
6076: tarlmituksella. muodostaa siitä mhasto, jota vcaatimuksien tä:män johdosta lisääntyessä
6077: myöhemmin olisi vuosittain ollut kartutet- sähkölaitoksen raJkentamiseen, hoitoon ja
6078: tava 5 milj. markalla, kUlll!l!es se ·olisi nous- kunnossapitoon nähden, eivät monetkaan
6079: sut 2'5 milj. markkaan, ja josta valtioneu- säihikölaitoksistamme o1e jaksaneet pysyä
6080: vosto maaseudun sähköistämisen edistämi- ajan tasalla, vaan on niiden täytynyt väli-
6081: seksi olisi voinut myöntää pitempiaikaisia, aikaisesti korjata puutteellisia [aitoksiansa
6082: halpakorkoisia va,ltionlaiooja kunnille ja ja :lykätä val'ojen puutteessa perusteelli-
6083: tarkoj,tuksenmu:kaiset edelly.tykset täyttä- sempi uudistus vuosi vuodelta tuonnem-
6084: ville sähköistämisyhtymille. Kun kuitenkin maksi. Tästä on sitten johtunut, etteivät
6085: asiasta siEoin puuttui kai'kinpuolista selvi- maaseudun sähkölaitokset useammassa ta-
6086: tystä eikä sen vUioksi tarvittavan määrä- pauksessa täytä sähkötarkastuslaitoksen
6087: rahan suuruutta voitu arvostella, ehdotti asettamia vaatimuksia ja ·että laitoksien
6088: valiokunta, että hallitusta lrehoitettaisiin Qt- huonokuntoisuus aiheuttaa maaseudun så!h-
6089: tama.an anomuksessa esitetty asia harkitta- köistämiseen ryhtyneille yrityksille tun-
6090: vaksi j.a ryhtymään niihin toimenpiteisiin, tuvia vahinkoja virtahäviöiden y. m. tap-
6091: joihin aloite saattoi antaa a~hetta. 'Tämän pioiden muodossa.
6092: mukaisesti eduskunta kehoittikin hallitusta Seurauksena on ollutkin, että näinä ,va-
6093: ottamaan tehdyn ehdDtuksen harkittavak- laistuspulavuosina'' p~rustetut sähköistä-
6094: IV,34. - Kalliokoski y. m. 137
6095:
6096: misyhtymät, jotka lisäksi joutuivat lait- meenpantuna viivyttäisi tukemistoimenpi-
6097: teensa hankkimaan sähkötarvikkeitten hin- teisiin ryhtymistä, olisi mielestämme jo nyt
6098: tojen kalleimmillaan Oillessa, ovat joutuneet tulo- ja menoarvioon varattava sopiva·ksi
6099: myöhemmin ·erikoisen suuriin taloudellisiin katsottava määräraha, jonka avulla voitai-
6100: vaikeuksiin. siin jo ensi vuonna panna aluUe maaseudun
6101: Asiaa valaisevien tilastotietojen puut- sähköyhtymien lainojen vakauttaminen huo-
6102: teessa ei V'oida tarkalleen sanoa, miten suu- keakorkoisiksi kuoletuslainoiksi.
6103: reen summaan maaseudun sä:hköyhtymien, Maataloudessakaali sähkö ei •enää nykyi-
6104: joista par1kymmentä on kunnaillisia laitok- sin suinkaan ole ylellisyyttä, vaan tuiki
6105: sia - noin 150 osuuskuntamuodossa ja tarpeellinen tuotannon väline. Näin ollen
6106: sumin osa sähkönkäyttäjien muodostamia olisi mielestämme paikallaan, että valtio
6107: osakeyhtiöitä- V'elat nousevat. Mutta kun :ryhtyisi todenteolla tukemaan tarkoituksen-
6108: ottaa !huomioon, että yksistään osuuskunta- mukaiset edellytyks·et täyttäviä maaseudun
6109: muodossa toimivien sähköyhtymien velat sähköyh tymiä.
6110: nousev:at noin 18 milj. markkaan, ja että Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
6111: osuuskunnat ovat sä:hköistäneet vain 120,000 nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
6112: asukasta käsittävän alueen, kun kaikkiaan vomuksen,
6113: on sähköistetty 1,790,000 asukasta käsit-
6114: tävä aJa maaseudustamme, näyttää siltä, että hallitus ottaisi ensi vuoden
6115: että kysymys on varsin suurista summista. tulo- ja menoarvioesitykseen vähin-
6116: Kysymys on näin ollen varsin ·laaja;kan- tään 3 milj. markan määrärahan,
6117: toinen ja vaatisi tarklemman kaikinpuolisen josta voitaisiin antaa pitkäaikaista ja
6118: selvittelyn ja suunnitelman valtion taholta huokeakorkoista luottoa tarkoituk-
6119: järjestettäviksi tukemistoimenpiteiksi. Mutta senmukaiset edellytykset täyttävirte
6120: kun tällainen selvittely kiireellisestikin toi- maasettdun sähköyhtymille.
6121:
6122: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1935.
6123:
6124: Viljami ,Kalliokoski. M:. 0. Lahtela.
6125: Anton Suwkonka. Antti Kukkonen.
6126: T. N. Vilhula. Juhani Leppälä.
6127: Lauri .Kaijala.inen. Janne Koivuranta.
6128: Kalle Kämäräinen. S. Salo.
6129: Kaapro Huittinen.
6130:
6131:
6132:
6133:
6134: 18
6135: 138
6136:
6137: 1V,a5. - Toiv. al. N:o 26.
6138:
6139:
6140:
6141:
6142: Ikonen y. m.: Korvauksen myöntämisestä niille Suomen
6143: kansalaisiUe, jotka maaitmansodam aikana awnettujen
6144: paklwrniiärjjysten johdosta ovat joutuneet luovuttamaan
6145: kiinteän omaisuutensa polkuhin1wstn.
6146:
6147:
6148: E d u s k u n n a ll e.
6149:
6150: Useimmat sivistysvaltiot ovat katsoneet Korvauksia on siis varsin useissa tapauk-
6151: siveelliseksi velvollisuudekseen niiden va- sissa annettu, mutta eräät viranomaisten
6152: hinkojen korvaamisen, joita yksityiset syyt- pakkotoimenpiteiden vuoksi vahinkoja kär-
6153: tömät kansalaiset ovat suursodan melskeissä sineet henkilöt ovat kuitenkin jääneet niistä
6154: joutuneet kärsimään. Suomen valtio on osattomiksi.
6155: myöntänyt korvauksia kaikille niille, jotka Vuonna 1916 julkaistiin viranomaisten
6156: venäläisten sotilasviranomaisten toimeenpa- määräy,ksestä kuulutus, että kaikkien nii-
6157: nemist~a linnoitustöistä, metsän!hakkuista, den, jotka vielä vuoden 1880 jälkeen olivat
6158: ryöstöistä, murhapoltoista j. n. e. ovat kär- olleet Saksan tai Itävalta-Unkarin alamai-
6159: sineet aineellista vahinkoa. Korvausta on sia ja omistivat kiinteim.istöjä Itä-Suo-
6160: myös suoritettu niille, joilta Venäjän val- messa, tuli lyhyen ajan kuluessa nämä
6161: tiolle tekemästään työstä oli jäänyt palkka myydä tai luovuttaa toisille rangaistuksen
6162: osaksi tai kokonaan saamatta. Myöskin 'On ja takavarikoimisen uhalla. Tällöin joutui
6163: niille Venäjällä toimineille Suomen valtion moni Suomessa syntynyt, :Suomen valtion
6164: virkamiehille, jotka menettivät Venäjällä uskollinen kansalainen, jonka suku oli saat-
6165: olleen omaisuutensa, järjestetty Suomessa tanut asua Suomessa jo noin satakin vuotta,
6166: virkoja paThka- j,a eiläke-etuineen sekä an- luopumaan kiinteimistöstään sekä sen kautta
6167: nettu korvausta heidän menettämästään tuloistaan ja elinkeinostaan, ja siten kärsi-
6168: omaisuudesta, kuten aivan paikallaan on- mään suuria vahinkoja, jopa niinkin, että
6169: kin. Suomen valtio, sekä siveellisten että joku näistä onnettomista on joutunut tuuli-
6170: yleisten kallBain- ja valtio-oikeudellisten ajolle kykenemättä !hankkimaan itselleen
6171: periaatteiden mukaan, on joutunut kan- minkäänlaista toimeentuloa. Kuitenkin
6172: salaisiinsa nähden vastaamaan tämän omai- täytynee ilman muuta katsoa, että nämät-
6173: suuden ja menetettyjen tulolähteiden kor- kin Suomen kansalaiset nauttivat Suomen
6174: vaamisesta, sillä alkeellisinkin oikeuden- kansalaisoikeuksia siis myös oikeusturvaa
6175: tunto sanoo vääräksi ja kohtuuttomaksi yhtä täysinä ja [yhtmtämättömina kuin
6176: menettelyn, jolla yksityisten kansalaisten kuka muu Suomen \kansalainen ta;hansa.
6177: omaisuudella sekä heidän tulolä:hteittensä Mitä n. s. pat'terivahinkoihin tulee, niin
6178: riistämisellä otetaan etuja yhteiskunnalle niitä kärsineet saivat pitää tilansa, tulonsa
6179: kokonaisuudessaan, eikä tällaiselle menette- sekä elinkeinonsa, mutta edeHä mainitun
6180: lylle voitane mitään oikeusperustetta esit- kohtalon alaisiksi joutuneilta henkilöiitä
6181: tää. taas riistettiin elämisenmahdollisuudet
6182: IV,35. - Ikonen y. m. 139
6183:
6184: koska heidän piti jättää maansa, josta he mistelua, jonka hallitus on parhaiten tilai-
6185: saivat elatuksensa. suudessa toimittamaan, niin ehdotamme
6186: Näiden vahinkojen ko:rrvaamiseen on val- kunnioittaen eduskunnan päätettäväbi toi-
6187: tiolla ainakin yhtä suuri siveellinen vel- vomuksen,
6188: vollisuus kuin ede'llämainittujen linnoitus-
6189: töissä y. m. aiheutuneiden, joiden johdosta että hallitus kiit·eellisesti valmis-
6190: asianomaiset eivät sentään joutuneet menet- tuttaisi ja Eduskunnalle jättäisi esi-
6191: tämään kaikkia elämisenmahdollisuuksia, tyksen yleisistä varoista maksettavan
6192: kuten jälkimmäisessä tapauksessa oli asian- kot·vauksen myöntämisestä niille Suo-
6193: laita. men kansalaisille, jotka maailman-
6194: Kulunut 18 vuoden aika on epäilemättä sodan aikana viranomaisten antaman
6195: jo ollut niin pitkä odotusaika näille kansa- pakkomääräyksen perusteella heille
6196: laisille, ettei heitä voida pakoittaa enempää asetetun rangaistuksen ja ilman oi-
6197: odottamaan, vaan on valtion vihdoinkin keusistuimen tuomiota tapahtuvan
6198: tultava heille avuksi. Kun kuitenkin laki- pakkomyynnin uhan takia joutuivat
6199: ehdotus edellyttää selvitystä, joka on ai- luovuttamaan kiinteän omais·uutensa
6200: noastaan hallituksen suoritettavissa, ja val- Suomessa polkuhinnasta.
6201:
6202: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1935.
6203:
6204: Toivo Ikonen. Lauri A. Sariola.
6205: Matti Pitkänen. J. Takala.
6206: Kalle Kämäräinen. Ernst von Born.
6207: S. Oulasmaa. Levi Jern.
6208: Emil Jutila. Henrik .Kullbm-g.
6209: Heikld Soininen. Otto Marttila.
6210: Vilho H. Kivioja. Yrjö Schildt.
6211: Ansh. Alestalo. Ra.fS~el Colliander.
6212: Antti Halonen. Edv. Helenelund.
6213: Antti Kem.ppi. K. F. Nyman.
6214: Akseli Brander. K. R. Kares.
6215: Jooseppi :Kauranen. Yrjö K.ivenoja.
6216: Albin Asikainen. Toivo Horelli.
6217: 140
6218:
6219: IV,36. - Toiv. al. N:o 27.
6220:
6221:
6222:
6223:
6224: Kemppi y. m.: Vapaussodassa vahi1vkoa kärsineiden yksi-
6225: tyisten, seurakuntm'n ja kuntain vapauttamisesta ka-
6226: pinavahinkolainojensa takaisin maksusta.
6227:
6228:
6229: Ed u s kun n •a ll e.
6230:
6231: Vuoden 1918 kapinavahingot ovrut vielä Tämä .on mielestämme jo yleistä oikeuden-
6232: korvaamatta. Tosin eduskunnassa viime tuntoalkin loukkaavaa.
6233: vuoden valtiopäivillä hyväksytyn lain mu- Vuoden 1927 .valtiopäivillä) määrättiin
6234: kaan on eräille lainaa saaneille myönnetty suoritettavaksi korvaus maaoomistajille
6235: helpotusta sodan johdosta. vahinkoa kärsi- n. s. patterivahingoista, jotka olivat venä-
6236: neiden lainausrahastosta saamiensa lainojen läisten aiheuttamat. Kapinavahingot sen
6237: takaisin ma,ksussa yli 4,000,000 markkaa. sijaan ovat etupäässä omien kansalaistemme
6238: :Mutta tämä heLpotus on koSkenut •vain osaa tekemät. Kaikki kohtuussyyt vaativat, ettei
6239: heistä, suuremman joukon jäädessä osatto- niitä jätetä. korvaamatta.
6240: maksi.
6241: Ei ole mielestämme oikein, että muuta- Levottomina odottavat kaikki kapinarva-
6242: ma:lle, kukaties rikkaammal1e ja suuremman hinkoa kärsineet tainanottajat, että heille
6243: lainasumman ottajalle annetaan helpotusta myönnettäisiin edes sen verran hyvitystä,
6244: ja moni köyhempi jätetään siitä osatto- jotta vapautettaisiin saamansa lainan ta-
6245: maksi sekä velvoiteta.an maksamaan kapina- kaisin suorituksesta valtiolle. Vapaus-
6246: vahinkolainansa kokonaisuudessaan takai- sodassa korjattu sotasaalis ja muu hyöty
6247: sin. On myöskin otettava huomioon, että on ,tullut koko !kansan hyväksi. Samoin
6248: kapinavahingot ko,rvattiin ihyvin varovasti olisi siitä johtuneet vahingotkin jaettava
6249: tehdyn a.rvion perusteella ähligatioilla, joita 'koko yhteiskunnan kesken.
6250: hätäänjoutuneet olivat ;pakotetut vaihta- Myönnettyjen lainojen valtiolle tll!kaisin
6251: maan rahaksi 60-70 %:n määrään nimel- ma:ksamaton osa oli vuonna 1933 24,720,000
6252: lisarvosta. Myöskin rruhanarvon äkillinen markkaa, josta määjrästä 2,9215,000 mk. lai-
6253: aleneminen näinä a:i:koina aiheutti sen, ettei noina kunnille ja 1,330,000 mk. lainoina
6254: saatu laina riittänyt poltettujen rakennus- seurakunnil1e. Useista seurakunnista pa.-
6255: ten ja tu1hotun omaisuuden uusimiseen loi kapinassa kirklko tai pa.ppila ja; kun-
6256: kuin ehkä 'PUoleksi. nilta kansakoulu tai muu rakennus. Olisi
6257: Ei ole myöskään oikein, että kapinan ai- mielestämme kohtuullista; että myöskin
6258: heuttamat vahingot jätetään vain muuta- seurakunnat ja kunnat vapautettaisiin suo-
6259: mien yksilöiden kannettav<aksi. Toisille rittamasta valtiolle saamansa kapinava•
6260: vahinkoa kärsineille korvataan, toisille ei. hinkolaina t.
6261: IV,36. - Kemppi y. m. 141
6262:
6263: Ehdotamme kunnioittaen eduskunnan kärsineet yksityiset, seumkunnat ja
6264: hy:Väksyttäväksi toivomuksellt, kunnat, joille on annettu kapina-
6265: että hallitus kiireellisesti valmis- vahinkolainaa, vapautettaisiin näiden
6266: taisi Eduskunnalle esityksen siitä, lainojen takaisin maksusta.
6267: että kaikki vapaussodassa vahinkoa
6268:
6269: Helsingissä helmi:kuun 11 päivänä 1935.
6270:
6271: Antti Kemppi. Kalle Kämäräinen.
6272: Emil Jutila. Väinö Kaasa.lainen.
6273: Toivo Ikonen. Matti Pitkänen.
6274: Kaapro Huittinen. Matti Miikki.
6275: Kaarlo Hänninen. Albin Asikainen.
6276: Heikiki Soininen. Iisakki Nikkola.
6277: E. A. Tuomivaara. Toivo Horelli.
6278: Hilja. Riipinen. L. P. Tapaninen.
6279: T. Janhonen. Yrjö Hautala.
6280: 142
6281:
6282: IV,3 7. - Toiv. al. N :o 28.
6283:
6284:
6285:
6286:
6287: Horelli y. m.: Hallituksen joukoissa vapaussotawn osallis-
6288: tuneiden, valtiolta luottoa asutustarkoituksiin saaneiden
6289: miesten vapauttamisesta koronmaksusta näiden luotto-
6290: jen osalta.
6291:
6292:
6293: E d u s k u n n a ll e.
6294:
6295: Vuoden 1918 'kevä1Jkuukausina käytyjen sissä, niin ymmärrämme sen tunnustuksen
6296: taistelujen avulla saatiin aikaan kaksi val- arvon, mikä heidän osalleen on valtiovallan
6297: takuntamme vastaiselle elämälle välttämä- puolelta tullut.
6298: töntä tulosta: toteutettiin maan itsenäisyys On myönnettävä, että meidän agraari-
6299: ja turvattiin sisäinen rauha. Laillisen hal- reformimme on perustunut toisille edelly-
6300: lituksen joukot, jotka tämän aikaansaivat, tyksille kuin yllämainituissa maissa. Tämä
6301: olivat kokoonpannut pääasiassa talonpojista seikka ei kuitenkaan saa vaikuttaa siihen,
6302: ja maataloustyöväestä, jotka työnsä suori- että vapaussotaamme osaa ottaneille jätet-
6303: tettuaan palasivat jälleen entisiin rauhan- täisiin valtiovallan taholta tunnustus ja
6304: ajan vaatimattomiin tehtäviinsä. tuki antamatta, varsinkin silloin kuin se on
6305: Meillä eivät tämän talonpoikaisarmeijan helposti ja vähillä kustannuksilla järjestet-
6306: miehet ole saaneet, muutamille tulleita vaa- tävissä. Sitä suuremmalla syyllä on tämä
6307: timattomia invaliidieläkkeitä lukuunotta- kunniavelka suoritettava, jos sen kautta
6308: matta, valtiovallan puolelta minkäänlaista voidaan edistää maan asutustoimintaa ja
6309: tukea tai tunnustusta osakseen. Ulkomailla kiinnittää siihen parhainta osaa maan väes-
6310: sensijaan on asianlaita aivan toisin niihin töstä. Talonpoi'kaisarmeijamme jäsenistä
6311: miehiin nä:hden, jotka ovat ottaneet osaa kuuluu osa nHhin, jotka ovat asutuslairu-
6312: maansa vapauttamiseen vieraan va!llan alta. säädäntömme turvin päässeet käsiksi maa-
6313: Niinpä Viron agraarilaissa 10/10 1919 on han ja saaneet siihen tarkoitukseen luottoa
6314: säädetty, että sanotun maan vapaussodassa valtiolta joko suoraan tai kuntien välityk-
6315: kunnostautuneet, haavoittuneet, sodassa sellä; niinikään on heidän joukossaan edel-
6316: kaatuneiden periheet sekä sotaan osallistu- leen miehiä, jotka täyttävät 25/2 1922 an-
6317: neet ovat edelläolevassa järjestyksessä etu- netun asutuslain 3 §:n edellytykset, mutta
6318: oikeutettuja saamaan itselleen maata, ja eivät o'le vielä saaneet itselleen omaa maata.
6319: vasta heidän jälkeensä muut tilattomat. Jos näiden miesten asemaa helpoitettaisiin
6320: Latvian agraarilakiin 24/9 1920 sisältyy siten, että !heille jo tai vastedes saamastaan
6321: pääasiassa samanlaisia määräyksiä. Kun li- asutusluotosta suotaisiin korkovapautus, tu-
6322: säiksi maanhinta on arvioitu varsin arhai- lisi heidän, saadessaan käyttää kaiken val-
6323: seksi, Latviassa esim. vain 80-160 mar- tiolle ma:ksamansa suorituksen velkapää-
6324: kaksi hehtaarilta, ja kun molemmissa maissa oman lyhennykseen, vaikea taloudellinen
6325: korko on ollut halpa sekä varsinkin va- asemansa helpommaksi. Luotousaajaa koh-
6326: paussodassa olleita sotilaita on muutenkin den eivät nämät korkoerät nouse sanotta-
6327: ka~kin tavoin tuettu maansaantipyrkimyk- viin summiin, keskimäärin tuskin yli 1,500
6328: IV,37. - Hm·elli y. m. 143
6329:
6330: markan vuodessa. Heidän lukumääräänsä valtiolle silloin kuin se oli kipeimmin tar·
6331: ei .sensijaan sruatane selvitetyksi ilman J'lksi- peen, saamme kunnioittavimmin esittää
6332: tyiskohtaista tutkimusta, mikä olisi valtion eduskunnan !hyväksyttäväksi toivomuksen,
6333: viranomaisten toimitettava.
6334: T'ällaisen korkovapautuksen avulla saatai- että hallitus valmistaisi ja antaisi
6335: siin, vaikkakin varsin vaatimattomalla ta- Eduskunnalle esityksen, jonka mu-
6336: valla ja pieneltä osalta, korjatuksi vuosia kaan niille miehille, jotka v. 1918
6337: kestänyt laiminlyönti valtiovallan puolelta. maan laillisen hallituksen joukoissa
6338: Senkautta jatkettaisiin invaliidieläkkeiden ottivat osaa maamme vapaussotaan
6339: myöntämisellä alkuun pantua vapaussotu- ja jotka ovat senjälkeen saaneet tai
6340: riemme tu:kemistyötä. vastedes saavat valtiolta suoraan tai
6341: Ylläolevan perusteella ja vielä huomaut- kuntien välityksellä luottoa asutus-
6342: taen, että kosketeltu korkovapautus tulisi tarkoituksiin, suodaan vapautus ko-
6343: hyödyttämään sellaista vähävaraista kan- ronma./;;susta näiden luottojen osalta.
6344: sanosaa, joka on osaltaan suonut apuaan
6345:
6346: Helsingissä helmikuun 11 p:nä 1935.
6347:
6348: Toivo Hor·elli. Yrjö Schildt.
6349: K. F. Lehton•en. Kaap11o Huittinerl.
6350: Kalle Soini. Antti Kemppi.
6351: A. Xorvenoja. Matti Mi:ilclci..
6352: T. N. Vilhula. Matti Pitkänen.
6353: Iisakki Nikkola. J. Koivisto.
6354: Kaino W. Oksanen.
6355: 144
6356:
6357: lV,as. - Toiv. al. N:o 29.
6358:
6359:
6360:
6361:
6362: Huittinen y. m.: Määrärahasta Suomem Punaiselle Ristille
6363: korvaukseksi vapaussodan invaliideille annetusta hoi-
6364: dosta.
6365:
6366:
6367: Eduskunnalle.
6368:
6369: Vapaussotamme päätyttyä antoi edus- komitea lopetti toimintansa siirtäen suu-
6370: kunta toukokuun 31 p:nä 1919 lain eläJk- rimman osan rahastoistaan Suomen Punai-
6371: keistä vapaussodassa haavoittuneille tai selle Ristille, jonlka asettama invaliidikomi-
6372: sairastuneille sotureille sekä kaatuneitten tea sittemmin on huolehtinut invaliidien
6373: soturien omaisille. Olisi toivonut, että jo sairashoidosta ja kustantanut tekojäseniä.
6374: tässä laissa .olisi ollut myöskin tarkempia Kuluneen kymmenvuotiskauden aikana
6375: määräyksiä invaliidien sairashoidosta ja on Suomen Punaisen Ristin invalHdikoo:ni-
6376: tekojäsenten 'kustantamisesta heille. Tämä tea käyttänyt tähän tarkoitukseen yhteensä
6377: sangen tärkeä invaliidien huoltopuoli on Smk. 1,.673,363: 32 eli keskimäärin vuotta
6378: kuitenkin siinä melkeinpä kolkon&an unoh- kohden n. 167,000 marldma. Tätä edel-
6379: dettu e~kä sitä ole myöhemminkään kor- listen viiden vuoden ai'kana käytti aikai-
6380: jattu. semmin mainittu keskuslkomitea tähän tar-
6381: Alkuvuosina kun vapaussota vielä oli koitukseen noin 1 1 /2 milj. markkaa. Nämä
6382: tuoreessa muistossa kustansi valtiovaltakin varat kaikki on saatu lahjoituksina yksi-
6383: auliimmin invaliideille sairashoitoa ja teko- tyisiltä henkilöiitä ta.i erikoisilla keräyk-
6384: jäseniä, mutta puutteellisen lainsäädännön sillä.
6385: takia ruvettiin tätä velvollisuutta valtio- Suomen Punaisen Ristin invalii·dikomi-
6386: vallan taholta Y'hä enemmän laiminlyömään. tean työmäärää kuvaa osaltaan allaoleva
6387: Niinpä onkin viime vuosina ollut sangen luettelo, jossa on esitetty ·viimeisenä viitenä
6388: vaikeaa saada valtion tapaturmalautakun- vuotena kustannetut tekojäsenet, sairaala-
6389: nalta, jolle valtiovalta on invaliidien huol- hoito ja läälkärintaxlkastuksel:
6390: lon jättänyt, yhtä vähän korvauksia sai-
6391: rashoitokuluista kuin myösikään varoja Sairaalahoitoa . . . . . . . . 272 eri invaliidille
6392: tekojäsenten hankintaan. Parantolahoitoa . . . . . . 53 , ,
6393: Jo heti vapaussodan päätyrttyä todettiin, Lääkärilaskut maksettu 317 , ,
6394: että invaliidit sairashoidon puutteessa ja Lääkkeitä kustannettu. . 256 ,,
6395: ilman tarvittavia tekojäseniä olisivat tuo- Sairashoitoa kotona . . . 193 , "
6396: mitut menehtymään, minkä vuoksi yksityis- Dia:the:mnia:hoitoa .... ~ 6 ,. "
6397: ,
6398: ten invaliidiystävien toimesta perustettiin Röntgenhoitoa . . . . . . . . 15 ,
6399: erikoinen ,Keskuskomitea vapaussoda,n in- Hammashoitoa ja pro- "
6400: valiidien avustamiseksi' ', joka muun muassa teeseja . . . . . . . . . . . . . 21 ,
6401: huolehti invaliidien sairashoidosta, kus- Silmähoitoa ja proteeseja 50 , "
6402: "
6403: tansi heille tekojäseniä sekä järjesti am- Silmälafileja . . . . . . . . . . 36 ,
6404: mattikurssej·a. Vuonna 1925 tämä kes'ku&- Käsi- ja jalkaproteeseja 317. , "
6405: "
6406: IV,3s. -Huittinen y. m. 145
6407:
6408: Orthopeedisia jalkineita 26 eri invaliidille vaativat yhä enemmän !hoitoa, niin tuntuu
6409: Rullatuoleja ........ . 3 " välttämättömältä että valtion olisi ainakin
6410: Kainaiosauvoja ...... . n " osaksi zyhdyttävä korvaamaan täStä aiheu-
6411: E.rikoisvat.savöitä .... . 8
6412: " " tuvia menoja ja siten, vaikka myöhäänkin,
6413: Nenäproteesi ........ . 1
6414: " " pyrkiä korjaamaan kuluneiden vuosien lai-
6415: Erilaisia hoitomuotoja .. :8 " " minlyönti invaliidien huollossa.
6416: " "
6417: Katsoen siihen, että Suomen Punaisen
6418: Koska vapaussodan invaliidien eläkkeet Ristin invaliidikomitea on joka suhteessa
6419: mei"Ilä ovat niin vaatimattomia, ett'ä niillä kiitettäväUä tavalla tällänkin saakka huo-
6420: hädin tuskin, äärimmäistä säästäväisyyttä lehtinut vapaussodan invaliidien sairashoi-
6421: noudattaen, voi tulla toimeen, niin pitäisi dosta ja tekojäsenten kustantamisesta heille,
6422: olla itsestään selvää, että invaliidien sairas- on välttämätöntä, että se jatkuvasti saa
6423: hoito olisi alusta alkaen ollut valtiovallan huolehtia tästä. Jotta toiminta kuitenkin
6424: kokonaisuudessaa.n kus:tannettava ja samoin saataisiin vakiinnutetuksi ja että sitä tar-
6425: olisi sen ollut koetettava tekojäseniä hank- peen mulk:aan voitaisiin laajentaakin, ehdo-
6426: kimalla korvata heille menetetyt ruumiin- tamme täten ·eduskunnan !hyväksyttäväksi
6427: osat. Tätä cvelvoil.lisuuttaan ei 'Suomen toivomuksen,
6428: valtio kuitenkaan ole täyttänyt, vaan on
6429: yksityiseen ihyväntaili.toisuuteen vedoten oltu että hallitus vuoden 1936 tulo-
6430: pa:koitettuja tä:hän tarkoitukseen tarvitta- ja menoarvioesitykseensä ottaisi
6431: vat varat hankkimaan. 100,000 markan suuru·isen · määrä-
6432: On kuitenkin epävarmaa, kuinka kauan rahan Suomen Punaiselle Ristille
6433: yksityisen anteliaisuuden avulla saadaan korvauksena niistä kustannuksista,
6434: varoja niin suuressa määrin kuin invalii- jotka sille aihe1äuva.t vapaussodan
6435: dien huoltotoiminta välttämättä vaatii. invaliideille kustannetuista sairaala-
6436: Kun lisäksi on otettava huomioon, ·että in- ja lääkärihoidosta sekä hankituista
6437: valiidien vanhentuessa heidän vammansa teko jäsenistä.
6438:
6439: Helsingissä helmikuun 11 p:nä 1935.
6440:
6441: Kaapro Huittinen. T. Janhonen.
6442: V. Venho. Matti Pitkänen.
6443: Matti Miikki. J. Eri. Pilppula.
6444: Atbin Asikainen. Janne Koivuranta.
6445: Iisakki Nikkola. S. Salo.
6446: Viljami Kalliokoski. Toivo Horelli.
6447: Yrjö Schildt. Akseli Brander.
6448: J. Koivisto.
6449: 146
6450:
6451: IV,39. - Toiv. al. N:o 30.
6452:
6453:
6454:
6455:
6456: Nikkola y. m.: Esityksen antamisesta laiksi val'attomien ja
6457: t11ökyvyttömien vapaussodan rintamamiesten eläkkeistä.
6458:
6459:
6460:
6461:
6462: Kansakunna:n kiitollisuus vapausarmeijan kunnes Y'leinen vanhuus- ja työkyvyttö-
6463: rintamamiehille on kunniavelka. Niinpä myysv·akuutus saadaan järjestetyksi, varat-
6464: maan hallitus jo toukokuun 16 p :nä 1918 tomille ja työkyvyttömille vapaussodan rin-
6465: vastauspuheessa:an paraatissa vakuutti, ettei tamamiehille myönnettäisiin valtioneuvos-
6466: maa voi rintamamiehiään koskaan unohtaa. tolta tai lääninhallituksilta haettava koh-
6467: Niiden 17 vuoden kuluessa, jotka sen jäl- tuullinen eläke. Ja sen käsityksemme mu-
6468: keen ovat kuluneet, on meLkoinen osa val- kaisesti, että valtion on viime kädessä vas-
6469: koisia rintamamiehiä jo päässyt haudan le- tattava siitä, että jokaisella työkykyisehlä
6470: poon, kun taas jälellä olevista huomattava työtä haluavaHa k&nsalaisella on työtä saa-
6471: osa on saanut varattomuuden, hei:kentyneen tavissa, olisi mielestämme nyt jo velvoitet-
6472: terveyden ja työmaaterrorin tähden viettää tava valtio hankkim&an jokaiselle varatto-
6473: elämää, joka ei ole sen kiitollisuudenvelan malle työttömälle mutta työkykyiselle va-
6474: mukaista, jossa valtakunta heille on. Hei- paussodan rintamamiehelle työmahdollisuus.
6475: dän kohtalonsa ei ole verrattavissakaali sii- Samalla olisi niiden vapaussodan varatto~
6476: hen eräissä tapauksissa suurenmoiseen huo- mien invaEidien, joiden invaliidieläke mah-
6477: lenp1toon, jota useat muut maat ovat osoit- dol.lisesti alittaisi säädettävän eläilmmäärän,
6478: taneet omia rintamamiehiään kohtaan, sel- saatava lisäeläke edelläehdotettujen toimen-
6479: laisetkin, joiden vapaudesta ei sodassa ole piteiden kautta.
6480: ollut kysymys. EdelläOllevaan viitaten ehdotamme edus-
6481: Muutaman vuoden kuluttua on suurin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6482: osa rintamamiehiä j·o sivuuttanut keski-iän
6483: ja silloin käy yhä polttavammaksi kysymys että hallitus kiireellisesti valmis-
6484: heidän vanhuudenturvastaan. V altakunnan tuttaisi ja Eduskunnalle antaisi esi-
6485: arvo ei mielestämme mitenkään salli yh- tyksen laiksi eläkkeen maksamisesta
6486: denkään rintamamiehen ilman omaa syy- varattomt7le ja työkyvyttömt'lle va-
6487: tään joutua köyhäinhoidon varaan, vaan on paussodan rintamamieht'lle, sekä val-
6488: heidän :toimeentulonsa turvattava muulla tion velvollisuudesta hankkia työky-
6489: tavalla. kyist'lle varattomt'lle vapaussodan rin-
6490: 'Mielestämme olisi edellämainittu kansal- tamamiehille heidän asemansa ja am-
6491: linen kunniavelka suoritettava siten, että mattinsa mukaista työtä.
6492:
6493: Helsingissä hBlmikuun 11 p :nä 1935.
6494:
6495: IisaJclrl Nikkola. R. Ala-'Kulju. S. Honkala.
6496: Toivo Horelli. A. Somersalo. K. F. Lehtonen.
6497: Yrjö Schildt. Yrjö Kivenoja. Hjalmar Forstadius.
6498: J. V. Wainio. L. P. Tapaninen. ·Bruno A. Sun:dström.
6499: Vilho Annala. Hilja Riipinen. Antti Kemppi.
6500: K. R. Kares. E. A. Tuomivaara. Matti Pitkänen.
6501: 147
6502:
6503: IV,.1o. - Toiv. al. N:o 31.
6504:
6505:
6506:
6507: Wiik: 'l'oimenpiteistä punaisen kactrtin riveissä taistelleiden
6508: in-valiidien auttamista varten.
6509:
6510:
6511: E d u s kun n a II e.
6512:
6513: J'o monta kertaa on eduskunnan työläis- kää vuotta heidän on täytynyt viettää kur-
6514: jäsenten puolelta yritetty saada yhteiskunta juudessa, turvautuen hädässään vain köy-
6515: täyttämää.n siveehlinen velvollisuutensa häinhoitoon ja joutuen täten alttiiksi nöy-
6516: kaikkia niitä kohtaan, j:otka vuoden 1918 ryyty'ksille. Monet heistä ovat jo ehtineet
6517: kansalaissodassa haavoittuneina, sokeina tai siirtyä sinne, mihin ei inhimillinen armot-
6518: raajarikkoina tai muuten työkykynsä me- tomuus yhtä vähän kuin auttava ihmiskäsi
6519: nettäneinä ovat avustuksen tarpeessa. ulotu. Mutta monet ovat vielä elossa ja
6520: Olemme huomauttaneet siitä, että kansalais- heidän suhteensa y<hteiskunta voisi vielä
6521: sodan invaliideja kohdanneet ruumiilliset osaksi sovittaa sen kylmyyden, jota se pu-
6522: kärsimykset ja taloudelliset huolet eivät ole naisia invaliideja kohtaan tähän saakka on
6523: valinneet uhreikseen vain valkoisellla puo- osoittanut.
6524: lella taistelleita, vaan myöskin lukuisat pu- Jotta saataisiin suunnilleen luotettava
6525: naisen kaartin riveissä taistelleet ovat sa- tieto tämän tarpeen laajuudesta, olisi syytä
6526: massa asemassa, tai vieläkin kurjemmassa, toimittaa tutkimus punaisten invaliidien
6527: koska he enimmäkseen kuuluvat vähävarai- lukumäärästä ja avuntarpeesta. Senjälkeen
6528: seen kansanosaan. Olemme huomauttaneet voitaisiin harkita, minkälaisiin toimenpitei-
6529: siitä, että inhimillisyys vaatisi huolehti- siin olisi asiassa ryhdyttävä, jolloin voisi
6530: maan kumpaistenkin toimeentulosta, s:i'llä ajatella huJhtikuun 28 päivänä 1919 anne-
6531: kaikki he taistelivat vakaumuksensa puo- tun invaliidien eläkelain ulottamista käsit-
6532: lesta. tämään myös punaiset inva:liidit, sekä huol-
6533: EsityksiäJllme ei ole otettu huomioon. tolan perustamista punaisia invaliideja var-
6534: Sekä valtiovalta että vara;kkaat yksityiset ten ja mahdollisesti vielä muita toimen-
6535: ovat suuressa määrin rientäneet avusta- piteitä.
6536: maan valkoisia invaliideja. Heitä varten on Ehdotan eduskunnan päätettäväJksi toi-
6537: säädetty eläkelaki, heidän omia pyrkimyk- vomuksen,
6538: siään on avustettu. Viimeksi on heitä var-
6539: ten järjestetty valtion toimesta huoltola. että hallitus harkitsisi kiireelli-
6540: 'Tästä ei ole muuta sanottll!va kuin hyvää. sesti toimeenpantavan tutkimuksen
6541: Sitä vastoin tuntuu tympäisevältä se vä!lin- nojalla, mihin toimenpiteisiin olisi
6542: pitämättömyys tai loppumattomasti jatkuva ryhdyttävä punaisen kaartin riveissä
6543: kostonhimo, joka kieltäytyy ryhtymästä taistelleiden invaliidien auttamiseksi,
6544: milhinkään toimenpiteisiin punaisten inva- sekä antaisi Edw;kunnalle mah~
6545: liidien auttamiseksi. Jo seitsemäntoista pit- dollisimman pian asiasta esityksen.
6546:
6547: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1935.
6548:
6549: K. H. Wiik.
6550: 148
6551:
6552: IV,41. - Hemst. mot. N:o 32.
6553:
6554:
6555:
6556:
6557: Wickman m. fl.: Angåen<ile 1·ätt fö1· värnpliktiga till fr·,ia
6558: resor å statens järnväga1· vid beviljande av permissioner.
6559:
6560:
6561: 'l' i ll R i k s d a g e n.
6562:
6563: I förordning.en angående tillämpning av ,tvingande personliga skäl" av de värn-
6564: värnpliktslagen given i Helsingfors den pliktiga tagits i bruk.
6565: 13 december 1932 stadgas i § 125 mom. 1: Emellertid har för mången denna rätt
6566: ,Värnpliktig är berättigad till fri järn- till permission medfört vissa bekymmer,
6567: vägsresa vid färd till aktiv tjänstgöring när det gällt att utnyttja densamma. Rät-
6568: och till reservens övningar samt vid åter- ten till permission är nämligen icke i här
6569: färd från dessa.'' I samma förordning sä- ifrågavarande fall förenad med rätt till fri
6570: ges i § 126: ,Värnpliktig är berättigad att järnvägsresa tur och retur, utan är den
6571: under tjänstgöring vid aktiv trupp erhålla värnpliktige själv tvungen att betala den
6572: tur- och returbiljett å järnväg för en per- ena turen, alltså deltaga i kostnaderna för
6573: missionsresa.'' järnvägsresan med 50%. Att dessa rese-
6574: Dessa bestämmelser äro helt naturliga utgifter äro nog så betungande för mången
6575: och på sin plats och kunde anses tillfreds- mindre bemedlad värnpliktig företår envar.
6576: ,gtällande, OIID de värnpliiktiga icke finge, Helt säkert har mången fattig soldat, som
6577: eller behövde, under tjänstgöringstiden med rätta på grund av ,tvingande person-
6578: företaga :flere permissionsresor än den liga skäl" varit berättigad till permis-
6579: ovannämnda i lag beviljade. EmeHertid sionsresa, dragit sig för densamma på
6580: har er:farenheten visat, att högst få kunnat grund av kostnaderna. För en bättre eko-
6581: åtnöjas eller kommit tillrätta med blott nomiskt situerad värnpliktig har saken
6582: en permissionsresa. Olika tilldragelser i stäl'lt sig annorlunda. Det synes oss där-
6583: hemmet eller i den värnpliktiges närmaste för som om statsmakten även i denna an-
6584: släkt, såsom sjukdom, dödsfall och andra gelägenhet borde undanrödja onödiga svå-
6585: oförutsedda hände1ser, vilka påkallat den righeter för de mindre bemedlade, som
6586: värnpliktiges närvaro, hava nödvändiggjort skola tjäna vid landets försvarsmakt. Det
6587: resor utöver den ordinarie permissionsre- borde ej ställa sig svårt eller ekonomiSkt
6588: san. Lagstiftaren har varit förutseende nog betungande för landet, om de värnpliktiga
6589: att i värnpliktslagen av den 3D juni 1932 beviljades rätt till fria järnvägsresor för
6590: § 16 mom. 2 med tanke på dessa oförut- de permissionsresor, som beviljas enligt
6591: sedda behov av permissioner medgiva, att § 16 mom. 2 uti nu gällande värnp1iktslag.
6592: sådana kunna beviljas. I nämnda para- Så mycket rätt.visare synes denna förmån
6593: graf säges: ,Likaså kan värnpliktig bevil- vara sedan det nya territorialsystemet ta-
6594: jas permission på grund av tvingande per- gits i bruk, enligt vilket de värnpliktiga
6595: s·onliga skäl. '' Ä ven denna bestämmelse är sammanförts till större förläggningar, där-
6596: fullt naturlig och behövlig. Det har visat med förlängande oc'h fördyrande resorna
6597: sig, att denna rätt till permission vid olika för en mycket stor del av Yåra värnplik-
6598: IV,.u. - Wickm.an y. m.. 149
6599:
6600: tiga.. Jämför man de värnpliktiga.s ställ- att regeringcn måtte ·vidtaga så-
6601: ning, som äga. förmån.en a.tt hava sina hem dana förändringar 1äi förordningen
6602: i närheten av den plats, där värnplikten nngående tillämpningen av värn-
6603: skall avtjänas, med deras, som äro från pliktslagen, given i Helsingfors den
6604: avlägsna trakter, måste man medgiva, att 13 december 1932, att de värnpliktiga
6605: rätten till fria permissionsresor tur och beviljas rätt till fria resor å statens
6606: retur, för dessa senare, är b~de rättvis octh järnvägar vid beviljande av permis-
6607: berättigad. Hänvisande till ovanstående få sioner.
6608: vi vördsamt föreslå, att ri'ksdagen måtte
6609: beslnta hemställa,
6610:
6611: Helsing.fors den 8 februari 1935.
6612:
6613: Albin Wickman. J. Franzen.
6614: Edv. Helenelund. K.-A. Fagerholm.
6615: Edv:Md Haga. Levi Jern.
6616: Arvo Inkilä. Rafael Colliander.
6617: Matti Lepistö. J. 0. Söderhjelm.
6618: Ville A. Komu.
6619: 150
6620:
6621: IV,41. - Toiv. al. N :o 32. Suomennos.
6622: '
6623:
6624:
6625:
6626:
6627: Wickman y. m.: Vapa·i.sta mcäkoista · valtionrautateillä ctsc-
6628: velvollisille lomia rnyönnettäessä.
6629:
6630:
6631: Bdnskunnallc·.
6632:
6633: Helsingissä joulukuun 13 päivänä 1932 täysin luonnollinen ja tarpeellinen. On
6634: annetun asevelvollisuuslain soveltamisase- osoittautunut, että asevelvolliset ovat otta-
6635: tuksen 125 § :n 1 momentissa säädetään: neet käytäntöön tämän oikeuden loman-
6636: ,Asevelvollinen ·on oikeutettu saamaan va- saantiin erilaisista ,pakottavista :henkilö-
6637: paan rautatiematkan matkustaessaan vaki- kdhtaisista syistä".
6638: naiseen palvelukseen ja reservin harjoituk- Kuitenlkin on monelle tämä oikeus lo-
6639: siin sekä sieltä palatessaan.'' Saman ase- rn.ansaantiin aiheuttanut huolta, kun sen
6640: tuksen 126 §:ssä sanotaan: ,Asevelvollisella hyväksikäyttö on tullut kysymykseen. Tässä
6641: on oikeus palvelusaikanaan vakinaisessa tapauksessa €i nimittäin lomansaantioikeu-
6642: väessä saada yhtä lomamatkaa varten va- teen liity oikeus vapaaseen edesta:kaisecn
6643: paa edestakainen rautatiematka. '' rautatiematkaan, vaan on asevelvollinen
6644: Nämä määräykset ovat täysin luonnoHi- itse pakoitettu maksamaan matkan toiseen
6645: sia ja ·paikallaan olevia ja voitaisiin niitä suuntaan, siis 013allistumaan •rautatiematkan
6646: pitää tyydyttävinä, elleivät asevelVIOUiset kustannuksiin 50 %:lla. Jokainen käsittää,
6647: saisi tai tarvitsisi rpalvelu:ksessa ·ollessaan että nämä matka!kustannukset ovat monelle
6648: useampia lomamatkoja kuin edellämainitun vähävaraiselle varsin raskaat. Aivan var-
6649: laissa myönnetyn. Kokemus on kuitenkin maan on moni sotilas, joka ,pakoittavista
6650: osoittanut, että vain !harvat ovat voineet henkilökohtaisista syistä" olisi ollut oikeu-
6651: tyytyä yhteen tai tulla toimeen vain yh- tettu lomamatkaan, luopunut siitä kustan-
6652: dellä lomamatkaHa. Erilaiset tapaJ.1tumat nusten vuoksi. Paremmassa taloudellisessa
6653: kotona tai asevelvollisen lähimpien su!ku- asemassa olevan suhteen on asia toisin.
6654: laisten piirissä, kuten sairaus, kuolema ja Mielestämme olisi valtiovallan tässä;kin ta-
6655: muut enmvkolta arvaamattomat tapaukset, pauksessa poistettava taripeettomat vaikeu-
6656: jotka vaativat asevelvollisen läsnäoloa, ovat det niiltä vähävaraisilta, joiden tulee pal-
6657: te!hneet varsinaisen lomamatkan lisäksi mat- vella maan puolustusvoimissa. Ei pitäisi
6658: kan tarpeelliseksi. Lainsäätäjä on ollut muodostua rmwalle vaikeaksi tai taloudelli-
6659: riittävän kaukonäköinen myöntäessäån ke- sesti raskaaksi, vaikka asevelvollisille myön-
6660: säkmm 30 rpäivänä 1932 annetun asevelvol- nettäisiin vapaat rautatiematkat niitä loma-
6661: lisuuslain 16 §.:n 2 momentissa tällaisten matkoja varten, jotka myönnetään voimas-
6662: ennakolta arvaamattomien lomatarpeiden saolevan asevelvoUisuuslain 16 ~:n 2 mo-
6663: varalta, että sellaisia voidaan myöntää. mentin nojalla. Tämä etu näyttää muo-
6664: Sanotussa pykälässä sanotaan: ,Niinikään dostuvan sitäkin oi'keutetummaksi sen jäl-
6665: voidaan asevelv·olliseHe myöntää tarpeen keen kuin uusi aluejärjestelmä, jonka mu-
6666: mukaan ·lomaa pa!kottavista henkilöko'htai- kaan asevelvolliset on koottu suurempiin
6667: sista syistä." Myöskin tämä säännös on sijoituspaikiko~hi.n, on otettu käytäntöön ja
6668: IV,41. - Wickmau y. m. 151
6669:
6670: täten asevelvollisten hyvin suuren osan taten esitämme kunnioittaen eduskunnan
6671: matkat tehty :pidemmiksi ja ka:lliimmiksi. päätettäväksi toivomuksen,
6672: Jos vertaa niiden asevelvollisten asemaa,
6673: joiden koti on asevelvollisuuden suoritta- että hallitus tekisi sellaiset muu-
6674: mispaikan läheisyydessä, niiden asemaan, tokset joulukuun 13 päivänä 1932
6675: jotka ovat kaukaisilta seuduilta, niin on annettuun asevelvollisuuslain sovel-
6676: myönnettävä, että viimemainituille myön- tamisasetukseen, että asevelvollisille
6677: nettävä oikeus vapaiden edestakaisten lo- myönnetään oikeus vapaisiin matkoi-
6678: mamatkojen saantiin on sekä oikeudenmu- hin valtionmutateillä heille lomia
6679: kainen että oikeutettu. Edel läolevaan vii-
6680: 1
6681: myönnettäessä.
6682:
6683: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1935.
6684:
6685: Albin Wickman. J. Franzen.
6686: Edv. Helenelund. K.-A. Fagerholm.
6687: Edvard Haga. Levi Jern.
6688: Arvo Inkilä. Rafael Colliander.
6689: Matti Lepistö. J. 0. Söderhjelm.
6690: Vill1l A. Komu.
6691: 152
6692:
6693: IV,42. - Toiv. al. N :o 33.
6694:
6695:
6696:
6697:
6698: Venho y. m.: Rautatiehallituksen velvoittarnisesta tarpeen
6699: tullen valtion kustannuksella syventämään kuivat·usta-
6700: haittaav'at rautatierummut ja -sillat.
6701:
6702:
6703: B d u s k u n n a ll e.
6704:
6705: Varsin usein on käytännössä näyttäyty- nähden, jotka jo siHoin olivat valmiit, kun
6706: nyt, että aikaisemmin rakennetullia radoilla laki astui vooimaan.
6707: rautatierumpujen ja pienempien siltojen Mikäli tiedämme, hankkii rautatiehalli-·
6708: perust-ukset ovat niin matalalla, että ylä- tus nykyään uusia ratoja rakentaessaan
6709: puolella olevien maiden kuivattaminen ta- kuivatusviranomaisten lausunnot suunnit-
6710: vallisissa vesiväylän perkaushanikkeissa on telemistaan rummuista ja silloista, joten
6711: osoittautunut vaikea·ksi, jopa toisinaan mah- enää uusilla radoilla 'ei tässä suhteessa
6712: dottomaksikin, puhumattakaan salaojituk- maanomistajalle koidu paljoa,kaan vahin-
6713: sen vaatimasta kuivatussyvyydestä, ilman koa. Mutta a:i:kais•emmin olleissa prukkolu-
6714: rumpujen ja siltojen korjaamista. Maan- nastustilaisuuksissa :ei ole voitu korvausta
6715: viljelijöiden anomuksiin, että rautatie!ha:l- määrättäessä arvioida haittaa, joka aiheu-
6716: litus tällaisissa tapauksissa suorittaisi val- tuu siitä, että rautatien rakentamisen
6717: tion kustannuksella niiden korjaamisen, on vuoksi mahdollisuudet yläpuolella olevan
6718: se yleensä suhtautunut kielteisesti ja taval- maan viljelykseen ottamiseksi puuttuvat,
6719: lisesti sillä perusteella, että kulloinkin ky- koska silloin ei tehty tarpeellisia kuivatus-
6720: symyksessä ·oleva oja sen nykyisessäkin tutkimuksia. YKsityisille maanomistajille
6721: kunnossa tyydyttää rautatien tarpeen eikä aikanaan koitunut vahinko on melkoinen,
6722: rautatiehallitus mielestään ole velvOillinen koska rumpujen syventäminen nykyään tu-
6723: yksityisten viljelysmaiden parantamiseksi lee heille ylen kalliiksi, s:i:llä 'rautatiehallli-
6724: ryhtymään rumpujen syventämiseen. tus ei yleensä suostu siihen muutoin kuin,
6725: Voimassaolevan pakkolunastuslain 17 § :n että se itse teettäisi työn asianomaisten
6726: 3 mom :ssa kuitenkin selvästi sanotaan, 'että maanomistajien laskuun.
6727: rautatienomistaja olkoon velvollinen rauta- Jotta jonkin rummun tai sillan yläpuo-
6728: tien alitse tekemään ja pitämään auki las- lella olevien maiden kuivatus sa:laojitusta
6729: 'kuojia, joiden tulee olla sellaisilla paikoilla varten olisi mahdollista, tulee tavallisen ke-
6730: sekä niin leveitä ja syviä, etteivät ylem- säveden pinnan olla rummun kohdalla
6731: pänä asujat esty johtamasta vettä tilu:ksil- 1.50 m. alempana maanpintaa. Soihin näh-
6732: taan. Kielteiset päätöksensä rautatiehalli- den on :tämwn ohella otettava huomioon tar-
6733: tus arvattavasti tekee nojautuen puheena peellinen painuminen, joka saattaa nousta
6734: olevan lain 70 § :ään, jossa ei rautatien- 70 % :iin. Lisiiksi on etäämpänä oleviin
6735: omistajalle ole määrätty taannehtivaa vel- alueisiin otettava huomioon tarpeellinen
6736: vollisuutta riittävän kuivatussyvyyden jat- putous veden kulkua varten, jonka tulee
6737: kuvasta huolehtimisesta niihin ratoihin olla vähintään 5 sm. 100m. kohti.
6738: IV,42. - Venho y. m. 153
6739:
6740: Silloin, kun on kysymyksessä aivan pie~ että hallitus ensi tilassa valmis-
6741: net alueet, jolloin rummun pohjakivien tuttaisi esityksen sellaisiksi muutok-
6742: alentamisen kustannukset eivät vastaisi siksi ja selvennyksiksi voimassa ole-
6743: saavutettua hyötyä, ei rautatiehallituksella viin lakeihin ja asetuksiin, että rau-
6744: olisi rummun syventämisvelvollisuutta, vaan tatiehallitus velvoitettaisiin tarpeen
6745: arvioitaisun vahinko ja korvattaisiin se tai tullen valtion kustannuksella syven-
6746: lunastettaisiin maa valtiolle. tämään kuivatusta haittaavat rauta-
6747: Edellä esitetyn nojalla ehdotamme ikun- tierummut ja -sillat.
6748: nioittaen eduskunnan päätettäväksi toiv<>-
6749: muksen,
6750:
6751: Helsingissä helmikuun 7 p :na 1935.
6752:
6753: Viljo Venho. Eemeli Aakula.
6754: Einari Karvetti. Anton Suurkonka.
6755: J. Emil Lampinen. K. J. Ellilä.
6756: J. Koivisto. Heikki Vehkaoja.
6757: Juho Paksujalka. Lauri A. Sariola.
6758: Kaapro Huittinen. K. A. Lohi.
6759: Uuno Hannula. Viljami Kalliokoski.
6760: J. Takala. Jalo Lahdensuo.
6761: Juhani Leppälä. Vihtori Ves·terinen.
6762: Kalle Kämäräinen. Väinö Kaasalainen.
6763: Jussi Annala. V. A. Heiskanen.
6764: Tilda LöthmMl. P. V. Heikkinen.
6765: Emil Jutila. Ansh. Alestalo.
6766: Kusti Arffman. Matti Miikki.
6767: A.lbin Asikainen. Heikki Soininen.
6768: Elias Tukia. Jooseppi Kauranen.
6769: S. Salo. Toivo Ikonen.
6770: Antti Halonen. Kaarlo Hänninen.
6771: Ville Vallas. M. 0. Lahtela.
6772: Janne Koivuranta. Vilho H. .Kivioja.
6773: E. M. Tarkkanen. Lauri Ka.ijalainen.
6774: Matti Pitkänen. A.1po 0. Luostarinen.
6775: Akseli Brander. Antti Kukkonen.
6776: S. S. Aittoniemi. Antti Kemppi.
6777: L. 0. Hirvensalo. J. E. Pilppula.
6778:
6779:
6780:
6781:
6782: 20
6783: 154
6784:
6785: IV,43. - Toiv. al. N:o 36.
6786:
6787:
6788:
6789:
6790: Kivioja: Määrämhasta tuh·avahinko.ien korvaamiseen.
6791:
6792:
6793: Eduskunnalle.
6794:
6795: Kiun joenperkausvirheiden takia monella valtioneuvoston käytettävissä ollut siihen
6796: viljelijällä on säännöllisesti suuria tappioita tarkoitukseen osoitettuja. ~varoja, saan tä-
6797: kevättulvahäiriöista, ja lkun ainakin Kala- ten kunnioittaen ehdottaa eduskunnan pää-
6798: joen Tyngänkylän hihnalaisten ja kärhis- tettäväksi toivomuksen,
6799: kyläläisten, jotka joka vuosi kärsivät vil-
6800: j.elyksiä kyntävistä jäistä ja vedestä. että hallitus v:n 1936 menoarvioon
6801: viime kesänä tekemä ainoa vahingonikol'- ottaisi tarpeellisen määrärahan tulva-
6802: vausanomus hyljättiin siitä syystä, ettei V(J,hinko.ien korvoomiseen.
6803:
6804: Helsingissä helmikuun 9 p :nä 1935.
6805:
6806: · Vilho H. Kivioja.
6807: 155
6808:
6809: lV,H. - Toiv. al. N :o 37.
6810:
6811:
6812:
6813:
6814: Arffman y. m.: M.äärärahasta Sotkamon vesistön .Ja Oul1t-
6815: :iärven tulvavesipinnan laskemista varten.
6816:
6817:
6818: E d u s kun n a ll e.
6819:
6820: Senjälkeen kun valtio, puutavarayhtiöt tulvan, joten soitten kuivatus siinä tapauk-
6821: sekä yksityiset maanomistajat ovat alkaneet sessa ·että vesi ei nousisi kesävettä kortkeam-
6822: suuremmassa määrässä vesiperäisten maitten malle olisi mahdollinen. Suotavaa olisi
6823: kuivattamisen, p.erkaamaUa jokia ja puroja kuitenkin että järven pinta saataisiin laske-
6824: sekä kuivaamaHa ojia laajoilla omistamil- tuksi 10-20 sm. alle kesäveden pinnan.
6825: laan suoalueilla Sotkamon vesistön ympä- Myös muualla Oulujärven rannoilla on
6826: rillä, ovat tulvat samalla alkaneet käydä asianlaita sama, joskin pienemmässä mää-
6827: sietämättömiksi rantamaitten asukkaille. rassa. Maan syöpyminen eli vyöryminen
6828: Keväällä nousee tulva nopeasti ja peittää on kuitenkin siellä vakavin korkean veden
6829: laajat alueet peltoja, niittyjä ja laidun- aiheuttama haitta kuten Sotkamossakin.
6830: maita syövyttäen rantoja. Tulvan lasku Kuten tunnettua on tämä rantojen syöpy-
6831: käy taas \hitaasti, koska Kajaanin läJhellä minen monin paikoin, kuten Paltaniemellä
6832: olevaa Petäiskoskea, jonka kautta vedet las- ja Oulujärven saarilla, saanut uhkaavan
6833: kevat Oulujärveen, ei ole perattu. laajuuden, vyöryen rannat vuosittain kes-
6834: Tulvatuhojen estämiseksi olisikin tärkeää, kim. 1 m:n. Oulujärven ranta-asukkaiden
6835: että Petäiskosken niska perattaisiin. Mieles- ilmoituksen mukaan ovat Oulujärven tul-
6836: tämme asian auttamiseksi ei tarvittaisi niin vat vuosi vuodelta suurentuneet joka epäi-
6837: suurisuuntaisia toimenpiteitä, kuin suori- lemättä pääasiassa johtuu siitä, että jär-
6838: tettu tutkimus edellyttää, vaan voitaisiin veen laskevat vedet suo-ojituksen kautta,
6839: asia autta:a verrattain pienellä perkaus- varsinkin Sotkamon vesistöllä, nyt tulevat
6840: työllä. Väestön vähävaraisuuden vuoksi lumen sulamisen aikana hyvin nopeasti
6841: olisi työ suoritettava valtion varoilla. alas. Vuosi vuodelta tämä yhä tulee kiih-
6842: Mutta ei ainoastaan Sotkamon vesistö tymään.
6843: tulvillaan tuota vaurioita rantamaittensa Toinen seikka, joka vaikuttaa asiaan, on
6844: asukkaille, vaan samanlaisia vaurioita ja se, että Vaalaan rakennetun rautatiesillan
6845: vielä laajemmilla alueilla tuotta·a suuri kannatuspylväät ·sulkevat vedet ahtaam-
6846: Oulujärvi. Varsinkin Oulujärven länsi- malle kuin ennen, koska vetoa samanaikai-
6847: ja lounaispuolella sekä Käkisaar.essa ovat sesti ei ole parannettu ampumalla Kauvon-
6848: rantamaat niin ·alavia soita, että näitten niskaa. Todennäköisesti ei tämän kosken-
6849: kuivatusta ei voida toimittaa sen johdosta, niskan alentaminen, joka on pääkeino Ou-
6850: että ne tulvakausina monin paikoin eivät lujärven vedenpinnan säännöstelemiseksi,
6851: vielä puolen kilometrinkään päässä ran- tulisi hyvinkin kalliiksi. Toimenpide on
6852: nasta ole kuin noin 0.5 m. järven pintaa ehdottomasti suoritettava nyt ennenkuin
6853: ylempänä. Alin kesäveden pinta on arviolta Vaalaan suunnitellut voimalaitokset on ra-
6854: ainakin 60-70 sm. alempana kuin kevät- kennettu, sillä sen jälkeen tulevat korvaus-
6855: 156 IV,44. - Sotkamon vesistön ja Oulujärven laskeminen.
6856:
6857: vaatimtl'kset nousemaan siihen määrään, Len hyvä:ksi. 'l'ämän toimenpiteen kautta
6858: että vedenpinnan säännöstelytyön kannatta- voidaan suuret maan- ja metsien vilj.elyk-
6859: vaisuus on kyseenalainen. seen soveltuvat hyvät suot kuivata, soitten
6860: Viitattakoon vielä niihin maantieteilijäin kuivauksien kautta paranee ilmasto ja hal-
6861: tekemiin havaintoihin, että Oulujärven ve- lavaara vähenee ja penikulmien pituinen
6862: sistön alueen maankallistuminen itäänpäin rantaviiva säilyy syöpymiseltä.
6863: on huomattava. Onko tällä seikalla sanot- Edellä olevan perusteella ehdotamme
6864: tavampaa merkitystä veden korkeussulhtee-1 eduskunnan päätettäv!äksi toivomuben,
6865: seen •Sotkamon vesistössä ja Oulujärvessä,
6866: on meidän tietenkin vaikea sanoa. että halUtus ottaisi v. 1936 t•ulo-
6867: Sotkamon vesistön ja Oulujärven tulva- ja menoarvioesitykseen tarpeellisen
6868: vedenpinnan laskemisen tuottama hyöty työmäärärahan Sotkamon vesistön ja
6869: koituisi Sotkamon, Paltamon, Kajaanin Oulujä1·ven Mtlvavesipinnan laskemi-
6870: maalaiskunnan, Vuolijoen, Säräisniemen ja seksi.
6871: myös vähäiseltä osalta Utajärven kuntalais-
6872:
6873: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1935.
6874:
6875: Kusti Arffman. Yrjö H. Kesti
6876: S. Salo. T. Janhonen.
6877: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki.
6878: A. Fränti.
6879: 157
6880:
6881: IV,45. - Toiv. al. N:o 38.
6882:
6883:
6884:
6885:
6886: Kaija.lainen y. m.: Kemijoen vesistön uittoväylien kunnos-
6887: tamisesta aiheutuvien k1tstannusten suorittamisesta val-
6888: tionvaroista.
6889:
6890:
6891: E d u s k u n ,n a ll e.
6892:
6893: Kemijoen vesistössä on viime vuosina tannusten periminen vaitionkaan etujen
6894: metsähallituksen toimesta suoritettu uitto- mukaista. Joka tapauksessa on selvää, että
6895: väylien kunnostamistäitä laajassa mitta- se merkitsee huomattavia taloudellisia tap-
6896: kaavassa. Vaikka ne väylät, jo1ta on kun- pioita vuosien mittaan niille yksityisille
6897: nostettu ja edelleen tullaan kunnostamaan, metsänomistajille, jotka kantohinnan lasikun
6898: sijaitsevatkin alueilla, joissa metsät pää- muodossa joutuvat osallistumaan mainit-
6899: asiallisesti kuuluvat valtiolle, koskee mai- tuihin kustannuksiin sinä pitkänä ai!kana,
6900: nittu toimenpide raskaasti myöskin Y'ksi- jonka maksujen kuo1etus kestää. Osoituk-
6901: tyisiä mets'änomistajia. Kyseellisiten kun- sena .siitä, kuinka suuriin summiin tällais-
6902: nostamistöiden, joiden tarpeellisuudesta ten väylätöiden kustannukset saattavat
6903: uittajien taholla lisäksi usein ollaan eri nousta, mainittwkoon esimerkkinä Luirojoen
6904: mieltä, kustannukset peritään uittajilta neljässä ensimmäisessä uittopiirissä suori-
6905: määräajan kuluessa, josta on seuraulksena, tetut väylänparannukset. Kustannukset j<.t
6906: että kantohinnat kysymyksessä olevien väy- niiden rrmoletussuunnitelma selviävät seu-
6907: lien varsilla ·vastaavasti laskevat. raavasta taulukosta:
6908: Saattaa olla kysymyksenalaista, onko
6909: tällaisten kantohintaan ·vaikuttavien kus-
6910:
6911: Kesklm. Keskim. Maksu
6912:
6913: 1
6914: Piiri 1
6915: 1
6916: Kustannus IKoool
6917: tusaika 1
6918: vuositt.
6919: maksu
6920: j vuositt. ui-
6921: tettava yk-
6922: yksi-
6923: költä
6924: v. 1 mk. 1 sikkömäärä, penniä
6925: 1----~------------------ 1 1 ' kpl.
6926: 1
6927:
6928: 1
6929: 1 1. Luirojoen suu- Ruissuvannon vastuu .......... 166827:251 l
6930: 10 22 665:15 129 227 181
6931: 2. Ruissuvannon vastuu- Hietasuvannon vastuu .... 167 691:57 1 10 1 22 782:58 94147,5 24
6932: l
6933: 1
6934: 3. Hietasuvannon vastu.u.-:- ~~akotasuvannon vastuu , 78 373:-
6935: 4. Alakotasuvanto- Nmtlkoski .................... : 353 254:681
6936: 10 10 647:76
6937: 10 1 47 993: 181
6938: 69955
6939: 49 718 i
6940: 15
6941:
6942:
6943:
6944: Yhteensä ovat siis nämä kustannukset sänomistajiin nähden on ko:hituuttomuus
6945: Luirojoen neljässä ensimmäisessä uittopii- aivan ilmeinen.
6946: rissä lähes 800,000 ma11kkaa, jonka rasi~ On sitwpaitsi huomattava, mihin myös-
6947: tuksen tosiasiallisesti saa'Vat kantaa alueen kin jo ·edellä viitattiin, että tällaisten väy-
6948: metsänomistajat. Main1tsimme jo edellä, länparannustöiden tarpeellisuudesta ollaan
6949: että valtiorrkin etujen kannalta saattaa uittajien taholla eräissä tapauksissa eri
6950: väylämaksujen kuoletta.minen tällä tavalla mieltä. Niinpä on Luirojoessa suoritettuja
6951: olla kyseenalaista, mutta yksityisiin met- töitä vastaan tehty m. m. huomautus, että
6952: 158 IV,45. -- Kemijoen vesistön uittoväylät.
6953:
6954: ne ovat suurelta osaha olleet aivan tar- sissa tällaisia uittoväylien kunnostamisesta
6955: peettomat, vieläpä, että räjäy.ttämistyöt sen aiheutuneita kustannuksia poistettu, s~tten
6956: ohessa ovat paikotellen huonontaneet uitto- kun on havaittu, ettei niiden aiheuttama
6957: väylää, minkä ohessa uittoväylän kunnos- kantohintojen lasku .ole valtion etujen mu-
6958: tamisen kokonaislmstannuksiin on otettu kaista, puhumattakaan siitä vahingosta,
6959: myöskin jäiden lähdön ja tulvan aiheutta- mikä yksityisille metsänomistajille sillä ta-
6960: mat korjauskustannukset. voin aiheutetaan.
6961: Samanlaisia töitä on suoritettu muual- Edellä: lausuttuun, viitaten ehdotamme
6962: l&kin Lapin alueella olevissa Kemijoen lisä- kunnioittaen eduskunnan päätettä;väksi
6963: jokien vesistöissä. J eesiöjoen vesistössä, toivomuksen,
6964: jonka perkaustyöt tuskin nelrään ovat olleet
6965: välttämättömiä, ovat kustannukset jo yli että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
6966: 70,000 markkaa, vai~ka ·väylänl})arannus- siin Kemijoen vesistön uittoväylien
6967: töitä on toistaiseksi suoritettu vain murto- kunnostamisesta aiheutuvien kustan-
6968: osa siitä, mitä Lui.rojoessa. Seudun met- nusten suorittamiseksi yleisistä va-
6969: sänomistajat, jotka pääasiassa ovat !köyhiä roista, huomioonottaen myös ne kus-
6970: pientalollisia, joutuvat sielläkin kantamaan tannukset, .foita ei ole vielä loppuun
6971: aivan kohtuutonta rasitusta. kuoletettu.
6972: Mikäli olemme saaneet tietää on Ruot-
6973:
6974: Helsingissä helmikuun 11 päivä14ä 1935.
6975:
6976: Lauri Kaijalainen. Kusti Arffman.
6977: M. 0. Lahtela. Uuno Hannula.
6978: 159
6979:
6980: IV,46. - Toiv. al. N :o 39.
6981:
6982:
6983:
6984:
6985: Hiltunen y. m.: Määrärahasta Va11kauden poliisitoimen jär-
6986: jestämistä varten kaupunkien mallin mukaan.
6987:
6988:
6989: E d u s k u n n a ll e.
6990:
6991: Varkauden mm1smiespnrm poliisimiehis- on tässä suhteessa voitu tulla toimeen,
6992: töön kuuluu nykyään nimismiehen lisäksi mutta kun mainittu ylhtiö on ilmoittanut,
6993: yksi ylikonstaapeli ja neljä vanhempaa ja ettei se enää tämän vuoden alusta voi
6994: kolme nuorempaa poliisikonstaapelia. Huo- kanslistia palkata, on valtion palkkaaman
6995: mioonottaen alueen laajuuden, väkiluvun kanslistin saaminen piiriin välttämätön.
6996: ja väestön laadun sekä piirin keskeisen Havainnollisen kuvan siitä, kuinka aivan
6997: a:seman liikekeskuksena, on mainittua po- viime aikoina poliisin työmäärä Varkau-
6998: liisivoimaa pidettruvä aivan riittämättömänä. dessa on kasvanut huomattavasti, saanee
6999: tyydyttävän poliisitoiminnan aikaansaami- seuraavista tilastotiedoista: Pidätettyjä oli
7000: seksi. Säännöllisen poliisivartion pitämi- pyötäkirjan mwkaan vuonna 1932 149 ja
7001: nen, joka olisi aivan välttämätön, €i tule vuonna 1933 890 henkilöä sekä vuonna 1934
7002: näillä voimilla kysymykseenkään, onpa tuot- 1,137 henkilöä. Ilmoituksia po!liisilaitoik:-
7003: tanut usein vaikeuksia säännöllisen päivys- selle tehtiin vuonna 1932 216, vuonna 1933
7004: tyksenkin j ä.rjestäminen poliisivartiokontto- 1,265 ja vuonna 1934 1,350. Jos, kuten on
7005: ri:ssa. Erikoisesti pyhien aikoina, joHoin todennäJköistä, kasvu jatkuu samassa mää-
7006: piirissä järjestetään lukuisia huvitilaisuuk- rässä, ylittyy vuoden 1934 ilmoitusmäärä
7007: sia, joita niitäkään säännölliseen elämänme- tänä vuonna huomattavasti.
7008: noon kuuluvina on vaikea kieltää, tulee Mielestämme olisi poliisitoiminta Var-
7009: poliisivoimien puute erikoisen selvästi ilmi. kaudessa järjestettävä samaan malliin kuin
7010: Ylläsanottu koskee etUJpää.ssä varsinaista kaupungeissa, ja 'Poliisivoimaa lisättävä
7011: poliisitoimintaa. Vielä huutavampi epä- niin, että poliisilaitokseen tulisi pdliisi-
7012: kohta on kuitenkin kanslistin ja rikospdlil- päällikön (nimismiehen) lisäksi kanslisti,
7013: simiehistön kokonaan puuttuminen. Jos 2 ylikonstaapelia, 12 järjestyspoliisia ja
7014: vertaillaan Varkauden nimismiespiirin 4 rikosikonstaapelia. Ulosottoasiat olisi, mi-
7015: kansliatöitä Kuopion ja Mikkelin läänien käli mahdollista, jä1iestettävä erikoisen
7016: kaupunkien poliisilaitosten kansliatöihin ja ulosottomiehen, esim. kruununvoudille mää-
7017: siihen lisätään ,täällä. .olevat ulosottoasiat, rättäJvän ulosottoapulaisen tehtäväksi. Ai-
7018: joita viime vuonna oli kaikkiaan 536 kir- van välttämätöntä olisi, että poliisilaitok-
7019: jettä, mistä kukin kirje tavallisesti sisältää sen käytettävänä olisi auto, koska kauppa-
7020: useita perittäviä maksulippuja, niin ai- lan alue on niin laa:ja, että matkaa kauppa-
7021: noastaan Kuopion kaupungin pDiJ.iisilaitos lan keskuksesta kauppalan laidoille on
7022: pääsee suurempiin mrmeroihin. Ainoastaan useita kilometrejä.
7023: siten että nimismies aikaisemmin itse palk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
7024: kasi ja A. Ahlström Osakeyhtiö on palkan- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
7025: nut kanslistin osrulle vuotta 1933 ja 1934-, toivomuksen,
7026: 160 IV,46. -Varkauden poliisitoimen järjestäminen.
7027:
7028: että hallitus laatiessaan vuoden kien mallin mukaan ja ottaisi ensi
7029: 1936 tulo- ja menoarviota. järjestäisi vuoden tulo- ja menoarvioesitykseen
7030: poliisitoimen Varkaudessa kaupun- sitä varten tarvittavan määrärahan.
7031:
7032: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1935.
7033:
7034: Onni Hiltunen. Onni Mäkelä.inen.
7035: J. Takala. Ed:v. Vaa.rama.
7036: Heikki Kääriäinen.
7037: 161
7038:
7039: 1V,47. - Toiv. al. N:o 40.
7040:
7041:
7042:
7043:
7044: Malmivuori y. m.: Maalaiskirjeenkantajien palkkausolojen
7045: järjestämisestä.
7046:
7047:
7048: E d u s k u n n a 11 e.
7049:
7050: :Maalaiskirjeenkantajien asema maas- rattavissa paikoissa maksetaan kirjeenkan-
7051: samme työehtoihin ja palkkaukseen näh- tajille tuntipalkka, minkä suuruus vaihte-
7052: den on niin huonolla ja alkeellisella ta- lee paikkakuntien kalleuden mukaan. Ruot-
7053: solla, että jo vihdoinkin olisi ryhdyttävä sissa on huutokauppajärjestelmä poistettu
7054: niitä parantamaan. Tämä valtion toimessa myöskin niihin kirjeenkantajiin nähden,
7055: oleva työntekijäin rylnnä on kaikkein tliuo- jotka työssään käyttävät kulkuneuvoja ja
7056: noimmassa asemassa olevaa. Heidän olonsa maksetaan heille palkka pääasiallisesti sa-
7057: ovat miltei samalla tasolla kuin v. 1890, mojen perusteiden mukaan kuin muillekin
7058: jolloin maalaiskirjeenkantoa maassamme maalaiskirjeenkantajille. Tämän lisäksi saa-
7059: alettiin suorittaa. Heihin ei voida rinnas- vat maalaiskirjeenkantajat määrätyt ikä-
7060: taa mitään muuta toimiryhmää. Ainoakaan koroitukset ja kesäloman järjestämistä var-
7061: maan muuta työväestöä suojeleva laki ei ten ylimääräistä korvausta. Maalaiskirjeen-
7062: ulotu heihin. Eipä edes heidän palkkaansa kantajien oloja parantamalla on samalla
7063: ole mitenkään määritelty, vaan toimet an- voitu huomattavasti laajentaa heidän toi-
7064: netaan n. s. huutokauppajärjestelmällä vä- mivaltuuksiaan ja siten saatu tuntuvia par
7065: hinunän vaativille. Tällöinkin saa toimen rannuksia aikaan maaseudun postioloissa.
7066: pitää kunnes ilmaantuu vieläkin halvem- Maaseudun postiolojen parantamista sil-
7067: man tarjouksen tekijä. Tällaisesta järjes- mälläpitäen olisi myös meillä maalaisikir-
7068: telmästä johtuu myöskin, että maalaiskir- jeenkantajiin nähden poistettava huuto-
7069: jeenkantajien palkat eri paikkakunnilla kauppajärjestelmä ja määriteltävä heidän
7070: ovat suoritettavaan työmäärään nähden palkkansa joko kilometrien tai työtuntien
7071: epätasaisia. Maalaiskirjeenkantajien ase- perusteella. Kauppalaissa ja taajaväkisissä
7072: man alkeellinen taso nähtävästi johtuu siitä, yhdyskunnissa toimivat kirjeenkantajat, mi-
7073: ettei meillä ole kiinnitetty erikoista huo- käli he suoritettavaan työmäärään nähden
7074: miota maaseudun postiolojen kehittämiseen. ovat rinnastettavissa kaupungeissa toimi-
7075: Naapurimaassamme Ruotsissa on maa- viin postiljooneihin, olisi palkkaukseensa
7076: seudun postinkuljetusoloihin ja maalaiskir- y. m. etuihin nähden saatettava ainakin sa-
7077: jeenkantajain asemaan saatu huomattavasti maan asemaan kuin kaupungeissa toimivat
7078: parannuksia aikaan. Siellä on poistettu ylimääräiset postiljoonit ovat.
7079: maalaiskirjeenkantajiin nähden aikaisem- Edelläesitettyihin perusteluihin viitaten
7080: min käytännössä ollut n. s. 1huutokauppa- ehdottavat allekirjoittaneet kunnioittaen
7081: järjestelmä. Maalaiskirjeenkantajille mak- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
7082: setaan palkka suoritetun työn kilometri-
7083: määrän mukaan. Taajaväkisissä yhdyskun- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
7084: nissa, huvila-asutuksissa y. m. niihin ver- toimenpiteisiin postiolojen paranta-
7085:
7086: 21
7087: 162 IV,47. - Maalaiskirjee,nkantajain pal,k'kausolot.
7088:
7089: miseksi maaseudulla ja maalaiskir- kirjeenkantajat, mikäli heidät s·uo!·i-
7090: jeenkantajien palkkausolojen järjes- tettavaan työaikaan nähden voidaan
7091: tämiseen siten, että heidän palkkauk- rinnastaa kaupungeissa toimiviin pos-
7092: sensa määriteltäisiin kuljettavien työ- tiljooneihin, saatettaisiin pa1kkauk-
7093: kilomet1·ien tai työtuntien perusteella seensa y. m. etuihin nähden samaan
7094: ja että kauppalaissa ja taajaväki- asemaan kuin kaupungeissa toimivat
7095: sissä yhdyskunnissa tai muissa nii- ylimääräiset postiljoonit ovat.
7096: hin verrattavissa toimivat maalais-
7097:
7098: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1935.
7099:
7100: J. E. Malmivuori. Aug. Syrjänen.
7101: Väinö Kivisalo. Kalle Kämäräinen.
7102: Otto Toivonen. Juho Paksujalka.
7103: Väinö Sinisalo. Heikki Soininen.
7104: Viljo Venho. Ville Vallas.
7105: Niilo Pajunen. Hjalmar For:stadius.
7106: Antti Meriläinen. J. A. Sjöblom.
7107: Frans Mustasilta. Alex Hämäläinen.
7108: Aino Malkamäki Yrjö Hautala.
7109: Jalmari Linna. Edv. Pesonen.
7110: Isak Penttala. Kalle W alta.
7111: Yrjö H. Kesti. Onni p,eltonen.
7112: Aatto Siren. Juho Kuittinen.
7113: J. F. Tolonen. Hilma Koivulahti-Lehto.
7114: S. Oulasmaa. Viljo Rantala.
7115: P. Aarniokoski. Toivo Halonen.
7116: K. Lumijärvi. Matti Pitkänen.
7117: J. Väisänen. Iisakki Nikkola.
7118: Edv. Kujala. Antti .Kemppi.
7119: Urho Kulovaara. Väinö Kaasalainen.
7120: p,ekka Kettunen. Emil Jutila.
7121: Edvard Setälä. Ville A. Komu.
7122: Onni Hiltunen. Elias Tukia.
7123: Matti Lepistö. Anni Huotari.
7124: Alpo Lumme. A. Korvenoja.
7125: Kustaa Perho.
7126: 163
7127:
7128: IV,4s. - Toiv. al. N:o 41.
7129:
7130:
7131:
7132: Hautala y. m.: Mää-rärahasta Haapajän;en asema-alueen
7133: laajentamistöitä varten.
7134:
7135: E d u s k u n n a II e.
7136:
7137: Lain rautateiden rwkentamisesta vuosina Töiden kiireellisellä alkamisella on jo
7138: 1934-1938 tultua 9 päivänä maaliskuuta liikenteellä olevien ratojen kannaltakin
7139: 1934 eduskunnassa hyväksytyksi sisällytet- myös huomioon otettavia seikkoja, m. m.
7140: tiin lakiin myöskin normaaliraiteisen rauta- ky.symyksen ollessa soran tarpeesta. Mainit-
7141: tien ra.kentaminen Suolahden asemalta takoon että uuden radan Haapajärven puo-
7142: Haapajärven asemalle, jonka rakennustyöt leisessa päässä noin 10 km Haapajärv'€11
7143: voidaan alkaa viimeistään vuonna 1938. asemalta on noin 20 km2 suuroinen 11 a
7144: Suolahden-Haapajärven radan pohjoi- 12 metrin va:hvuinen, erinomainen soran-
7145: nen päätekohta Haapajärvi on seutua, jossa ottopaikka. Alue on virallisesti tutkittu ja
7146: pula-ajan kouristukset tuntuvat ylen ras- sopii se kaikkiin sorastustarkoituksiin. Alue
7147: kaina yksityisessä sekä kunnallisessa ·elä- riittäisi ei vain uuden radan tarpeisiin,
7148: massa. Kunnan taloudellinen asema on vaan myös täyttämään Ylivieska-Iisalmen
7149: siksi heikko, ettei se kykene läheskään tar- ja jossakin määrin Pohjanmaan radankin
7150: vittavassa määrässä tarjoamaan työtilai- soran tarvetta, sillä lasketaanhan soran
7151: suuksia sille suurelle määrälle työväestöä, kuljetuksen kannattavan noin 100 km:n
7152: joka paikallisista asukkaista elää ansiotöi- matkalle ja erinäisissä tapauksissa yli siitä-
7153: den varassa. kin.
7154: Paikkakunnan muodostuttua keskeiseksi Huomioon ottamalla kysymyksessä ole-
7155: lä:hipitäjiin nähden on työnhakijoiden ja van paikkakunnan työttömyyden ja talou-
7156: paikkakunnan vähiin ansioihin pyrkivien delliset näkökohdat, sekä ne mahdollisuu-
7157: luku yhä jatkuvasti lisääntymässä. det, jotka uuden radan välittömään yhtey-
7158: Kuntalaisten raskaista rasituksista on sel- teen liittyvä sora-alue tarjoaa, olisi tarpeel-
7159: vänä todistuksena m. m. veroäyrin hinta, liseksi katsottavat laajennustyöt Haapajär-
7160: joka oli vuonna 1934 Smk. 15: -, lisäksi ven asemalla pantava alulle jo vuoden
7161: kinkollismaksut Smk. 2 : 25 ve:voäyril tä 1936 aikana.
7162: kunnan velkojen ollessa samanaikaisesti Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
7163: n. 6 1 / 2 mi,ljoonaa Smk. ja väkiluvun ollessa ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
7164: vain n. 8,500 henkeä. muksen,
7165: Haapajärven--Suolahden radan rakenta-
7166: minen edellyttää luonnollisesti laajennus- että hallitus ottaisi vuoden 1936
7167: töitä pääteasemilla. Kysymyksessä olevan menoarvioesitykseen 500,000 markartr
7168: radan kustannusarviossa on pääteasemien määrärahan Haapajärven asema-
7169: kustannusarvio noin 6 miljoonaa markkaa. alueen laajentamistöitä varten.
7170:
7171: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1935.
7172:
7173: Yrjö Hautala. Antti Kemppi.
7174: Heikki Niskanen. Heikki Soininen.
7175: Matti Lepistö.
7176: 164
7177:
7178: IV,49. - Toiv. al. N:o 42.
7179:
7180:
7181:
7182:
7183: Lohi y. m.: }fäärämhasta aluelääkärin asnnnon ja sairas-
7184: majan mkentam,iseksi Ranuan ki1·konkylään.
7185:
7186:
7187: E c1 u s k u n n a ll e.
7188:
7189: Viime vuoden valtiopäivillä päätti edus- kakunnille. Samoin on välttämätöntä ra-
7190: kunta tulo- ja menoarvion yhteydessä pe- kentaa samassa yhteydessä sair.asmaja,
7191: rustettavaksi aluelääkärin viran Ranuan esini. viidellä saiTassijalla. On luonnollista
7192: kuntaan. Nyttemmin onkin mainittu virka että on suuret vaikeudet sekä potilailla
7193: perustettu ja viran hoitaja määrätty. Lää- että lääkärillä kun sairaalaa ei ole lähem-
7194: kärin asunnon saanti on kuitenkin tuotta- pänä kuin Rovaniemellä ja Pudasjärvellä,
7195: nut suuria vaikeuksia, kun metsähallitus joihin kumpaankin on matkaa yli 80 kilo-
7196: on tarvinnut omiin tarpeisiinsa sen huo- metriä. Lisäksi on huomattava, että kunta
7197: neiston, joka aikaisemmin oli ajateltu voi- on sitoutunut ilmaiseksi hankkimaan tar-
7198: tavan saada lääkärin asunnoksi. Muita- peellisen tonttimaan lääkärin asuntoa, ja
7199: kaan vapaita huoneistoja ei ole sopivia sairasmajaa varten.
7200: Ranuan kirkonkylässä. Näin ollen täyty- Kaikkeen edelläolevaan viitaten ehdo-
7201: nee nimitetyn lääkärin perhe sijoittaa tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
7202: toiselle paikkakunnalle. On luonnollista, sen,
7203: että tällainen asiantila ei voi pitemmältä
7204: jatkua. Valtion velvollisuus on mieles- että hallitus ottaisi ensi vuO<len
7205: tämme ryhtyä heti tänne rakentamaan lää- tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeelr
7206: kärin asuntoa, samoinkuin on tapahtunut lisen määrärahan aluelääkärin asun-
7207: useampaan muuhunkin Itä- ja P·ohjois- non ja sairasmajan rakentamiseksi
7208: Suomen köyhille ja harvaan asutuille paik- Ranuan kirkonkylään.
7209:
7210: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1935.
7211:
7212: K. A. Lohi. Janne Koivuranta.
7213: Uuno Hannula. M. 0. Lahtela.
7214: B.
7215: Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat määrärahojen osoittamista
7216: kulkulaitoksiin, terveydenhoitoon sekä taloudellisiin,
7217: sivistyksellisiin y. m. tarkoituksiin.
7218: 167
7219:
7220: IV,5o.- Rah. al. N:o 1.
7221:
7222:
7223:
7224:
7225: Metsäranta y. m.: Määrärahan osoittamisesta kuntien ham-
7226: maslääkärien palkkausta va1·ten.
7227:
7228:
7229: Ed u sk u n nalle.
7230:
7231: Jo ·v. 1911 ovat maamme etevimmät 'ham- nalla, työajan hukka ja matk&kulut tuot-
7232: maslääJkärit todenneet, että 'hammasmätä li- taisivat huomattavia lisäkustannuksia. Pu-
7233: sääntyy maassamme niin suuressa määrässä, humattakaan köyhistä, eivät maaseudun vä-
7234: että siitä syntyy todellinen vaara kansan hän varakkaamma tkaan asukkaat läheskään
7235: yleiselle terveydelle, kun huomioon ottaa kaikki ole tilaisuudessa saamaan minkään-
7236: kaitkki muut taudit, jotka hammasmädä.stä Iaista, hammashoitoa.
7237: voivat aiiheutua. !Suomen hammaslääkäri- Kaikissa sivistysmaissa, missä hammas-
7238: seuran noin kolmekymmentä vuotta sitten taudit ov&t levinneet, on niitä myös yhteis-
7239: koulunuorison keskuudessa toimeenpaneroa kunnan toimesta ryhdytty vastustamaan.
7240: tutkimu,s osoitti, että 9·2 % :lla oli !hammas- Meidärukin maassamme kunnat j·a valtio yh-
7241: mätää. Helsingin koulu:hammasklinikassa teisesti osallistuvat muun muassa koulu-
7242: tehtiin samanlaisia tutkimuksia kymmen- terv·eyshuoltoon, johon myös yhtenä osana
7243: kunta vuotta myöhemmin ja todettiin,. että hammashoitakin ikuuluu. Valitettavasti
7244: tauti oli lisääntynyt 5 %:lila ollen siis 97%. maaseutukunn_issa ei ole kuitenkaan kuin
7245: :M:uutamia vuosia sitten toimenpantu tutki- ainoastaan aniharvoissa hammaslääk:äriä.
7246: mus Helsingin kansakoululasten !keskuu- Kansa:koululastenkin h&mpaiden tarkastuk-
7247: dessa osoitti myös, että. huonohampaisuus sen ja. osittaisen hoidon suorittaa joko kun-
7248: ei ainakaan ollut vähenemässä vaan pikem- namääikäri tai tyydytään terveyssisaren tar-
7249: minkin päinvastoin, sillä hammasmätää oli kastukseen. Kuntien, joille kunnan asukkai-
7250: tällöin 98% :lla kansakoululapsista. Kun den terveyshuolto lähinnä kuuluu, olisi siis
7251: pää:kaupungin asukkaiden keskuudessa ham- perustettava kunnan hammaslääkärin vir-
7252: masmätä on päässyt asteettain edellä mai- koja. Kunnan hammaslääkäri saisi kunnalta
7253: nitulla tavalla leviämään, vaikika pääkau- osan palkastaan, joka veivoittaisi hänet an-
7254: pungissa on ollut jo a1kaisemminkin pa- tamaan kunnan köyhille asukkaille hammas-
7255: remmat mahdollisuudet saada ihammashoi- lääkäri·apua. maksuttomasti. Valtio suorit-
7256: toa, on hyvin luultavaa, että ainakin toisin taisi puolestaan osan hammaslääkärin pal-
7257: paikoin maaseuduilla hammastaudit ovat kasta ja voisi sama lääkäri hoitaa myös
7258: yhtä yleisiä, ellei yleisempiä, koska, ham- kansakoululasten hampaat, joiden hoidosta
7259: mashoidon saanti maaseudulla on vaikeata, kunnat ja valtio kansakoululaitoksen kus-
7260: useassa tapauksessa mahdotonta. Ne maa- tannuslain mukaan suorittavat korvausta.
7261: seutulaiset, jotka voisivrut kustantaa itsel- Että kunnat eivät ·ole suur.emmassa mä:ä-
7262: leen hammashoitoa kotipaikkakunnailla, ei- rässä ryhtyneet omatoimisuuteen :kunnan
7263: vät lä!heSkään kaikki oli tilaisuudessa mat- hammaslääkärin pal~kaamiseksi johtunee
7264: kustamaan lähimmän hammasläiikärin luo, suurten kustannusten pelos.ta ja siitä, ettei
7265: koska potilaana olo vieraalla paikkakun- asiaa ole pidetty kyllin tärkeänä. Jos val-
7266: 168 IV,5o. - Kuntien hammaSilääkärit.
7267:
7268: tio puolestaan suorittaisi ooakorvausta kun- Edellä sanottuun viitaten saamme kun-
7269: nan ihammasLääkärille, vaikkapa. vaatima- nioittaen ehdottaa,
7270: tontakin., olisi se omiansa kannustamaa.n että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
7271: kuntia asukkaittensa ihy;väksi ryhtymään ~ulo- ja menoarvioon 500,000 mar-
7272: toimenpiteisiin tässä sekä terv.ey,dellisesti kan S'uuruisen määrärahan kuntien
7273: että taloudellisesti tä1~keässä asiassa. hammaslääkä1·ien palkkausta varten.
7274:
7275: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1935.
7276:
7277: Elsa Metsäranta. Anni Huotari.
7278: Aleksi Aaltonen. Kaisa Hilden.
7279: Urho Kulovaara. Jalmari Linna.
7280: Aino Lehtokoski Onni Hiltunen.
7281: Jussi Lonkainen. Pekka Kettunen.
7282: Isak Penttala. Kustaa Perho.
7283: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Otto Toivonen.
7284: J. Takala. D. B. Lindman.
7285: Antti Kemppi.
7286: 169
7287:
7288: IV,51. - Rah. al. N :o 2.
7289:
7290:
7291:
7292:
7293: Kivenoja y. m.: Määrärahan osoittantisesta Haminan yhteis-
7294: lyseon rakennustyön aloittamiseksi.
7295:
7296:
7297: E d n s k u n n a ll e.
7298:
7299: Viitaten kansanedustajien Kivenojan että Eduskunta päättäisi ottaa
7300: y. m. rahaasia-aloitteeseen N:o 44 v. 1933 vu.oden 1936 tulo- ja menoarvioon
7301: valtiopäivillä sekä N:o 61 v. 1934 valtio- 2,500,000 markan määrärahan Hami-
7302: päivil1ä koskeva määrärahan osoittamista nan yhteislyseon rakennustyön aloit-
7303: Haminan yhteislyseon rakennustyön aloitta- tamiseksi.
7304: mista varten sekä siinä esiintyviin peruste-
7305: luilhin saamme kunnioittaen ehdottaa,
7306:
7307: Helsingissä helmikuun 11 p :nä 1935.
7308:
7309: Yrjö Kivenoja. Elsa Metsäranta.
7310: Yrjö Schildt. Hilja Pärssinen.
7311: L. P. Tapaninen. J. V. Wainio.
7312: Iisakki Nikkola. K. R. Kares.
7313: Arne SomersaJo. R. Ala-Kulju.
7314: Anton Suurkonka. Arvo Inkilä.
7315: Elias Simojoki. Edv. Vaarama.
7316: Hilja Riipinen. Hjalmar Forstadius.
7317: E. A. Tuomivaara. Antti Kemppi.
7318:
7319:
7320:
7321:
7322: 22
7323: 170
7324:
7325: IV,u2. - Rah. al. N :o 3.
7326:
7327:
7328:
7329:
7330: Lumme y. m.: Määrärahan osoittamisesta kaupunkikuntien
7331: kotitalouslantakuntien työn tukemiseksi.
7332:
7333:
7334: E d u s k u n n a ll e.
7335:
7336: Maaseuduilla toimivien Marttaliiton ja sia, siis kaikella tapaa työskentelevät ko-
7337: maanviljelysseurojen ja emäntäkoulujen li- tien ulkonaisen ja sisäisen siisteyden, hyvin-
7338: säksi toimivat kaupungeissa kaupunkiväes- voinnin ja terveydellisten olojen parantami-
7339: tön kotitaloudellisen valistustyön tekijöinä seksi vähävaraisten kuntalaisten keskuu-
7340: kunnalliset kotitalouslautakunnat, joita kau- dessa.
7341: punkikunnat ylläpitävät. Nämä lautakun- Näitten lautakuntien suuriarvoiselle työlle
7342: nat, joita on ainakin Helsingissä, Tampe- on valtiokin antanut tunnustuksensa aikai-
7343: reella ja Kotkassa, siis suurimmissa työläis- semmin myöntämällä apurahoja. Viime vuo-
7344: kaupungeissamme, tekevät suuriarvoista ko- sina .ei niitä >enää kuitenkaan ale myön-
7345: titalousvalistustyötä kotitalousneuvojiensa netty. Maataloushallituksen taholta on se-
7346: välityksellä vähävaraisten kuntalaisten kes- litetty, että siitä rahastosta, joka on tar-
7347: kuudessa järjestämällä talvikuukausina ko- koitukseen käytettärvissä, voidaan jakaa
7348: titalous- ja käsityökursseja sekä kesäkuu- apurahoja yksinomaan Marttaliitolle ja
7349: kausina antamalla neuvoja ja ohjausta puu- maanviljelysseuroille. Kun kotitalouslau-
7350: tarhaviljelijöille. Järkiperäisellä puutarhan- takuntien työ on vuosi vuodelta yhä laa-
7351: hoidolla esim. esikaupunkialueilla, joilla on jentunut ja kaupunkikunnat nykyisten olo-
7352: suurempia mahdollisuuksia, on huomattavaa suhteiden vallitessa eivät sanottavasti voi
7353: hyötyä perheen ruokataloudessa ja myöskin lisäillä tähän tarkoitukseen määrärahoja,
7354: jo kaupunkien kauneusnäkökannalta toi- niin pienempikin valtion myöntämä apu-
7355: minta on huomioitavaa. Mainittakoon, raha antaisi tukea ja rdlrkaisua jatkuvaan
7356: että Tampereen kaupungissakin on jo 13 työhön.
7357: vnoden ajan kotitaloudellisten neuvojain Paitsi kotita:loUJdellista merkitystä on tällä
7358: työtä ylläpitänyt kunnallinen kotitalous- työllä, niinkuin jo on mainittu, myös huo-
7359: lautakunta. Tämän lautakunnan palveluk- mattava kasvatuksellinen arvo. Kotien jä-
7360: sessa työskentelee nykyäänkin kaksi vakinai- senet kiintyvät kotipiiriinsä, harrastus ter-
7361: sessa palveluksessa olevaa kotitalousneuvo- veelliseen ja kehittävään askarteluun lisään-
7362: jaa, jotka talvikuukausina toimivat opetta- tyy ja kotien nuori polvi saadaan näin ta-
7363: jina [autakunnan huoneistossa pidettävillä pahtuvan opastuksen kautta kasvatU:kselli-
7364: kotitalous- ja käsityökursseilla sekä !kesä- sesti kohottavaan toimintaan. Esikaupunki-
7365: aikana antavat neuvoja ikasviltarhavilljeli- asutuksen tervehdyttämisen kannaltakin jo
7366: jöille, välittävät pensaita, hedelmäpuita ja kyseeilinen työ ansaitsee kaikinpuolista val-
7367: siemeniä, laativat uusia puutarhasuunnitel- tion tukea ja avustusta. Olisi vaan saa-
7368: mia ja toimittavat tuhohyönteisruiskutuk- tava entistä yleisemmäksi tämänlainen toi-
7369: IV,52. -- Lumme y. m. 171
7370:
7371: minta kaupunkikunnissa ja erikoisesti nii- että Eduskunta päättäisi ottaa
7372: den esikaupunkialueilla ja siis ulottumaan ensi vuoden menoarvioon 60,000 mar-
7373: useammalle paikkakunnalle. V aitio raha- kan määrärahan kaupunkikuntien
7374: avustuksineen tässä suhteessa voi paljon kotitalouslautakuntien työn tukemi-
7375: asiaan vaikuttaa. Siksi me allekirjoittaneet seksi.
7376: !kunnioittaen ehdotamme,
7377:
7378: Helsingissä, helmikuun 11 p :nä 1935.
7379:
7380: Alpo Lumme. Onni Hiltunen.
7381: K. Hakala. Jussi Lonkainen.
7382: Aino Lehtokoski. Kaisa Hilden.
7383: Elsa Metsäranta.
7384:
7385:
7386:
7387:
7388: ,
7389: 172
7390:
7391: IV,o:L - R!lih. al. N:o 4.
7392:
7393:
7394:
7395:
7396: Vesterinen y. m.: Jfäät·ärahan osoittamisesta Jyväskylän
7397: yleisen sairaalan 1t1tdistamista .ia korjaamista varten.
7398:
7399:
7400: E d u s k u n n a ll e.
7401:
7402: Jyväskylän yleinen sairaala on alkujaan Ilmanvaihtolaitteet puuttuvat kokonaan ja
7403: rakennettu lähinnä kirurgisia sairastapauk- raittiin ilman saanti on maihdollinen vain
7404: sia varten ja on siellä sairaspai~koja nä~hin akkunain avaamisen avulla. Käymälöitä on
7405: tarkoituksiin 25, sekä lisäksi veneeristen sairaalan päärakennuksessa vain kaksi !
7406: tautien osasto, jossa on ollut tilaa 45 poti- Varsinainen leikkaushuone on tosin tyy-
7407: laalle. Veneeristen tautien osasto on pari dyttävä, mutta ei minkään järjen nimessä
7408: vuotta sitten korjattu ja tä1le osastolle voida vaatia, että jatkuvasti lääkärien ja
7409: kuuluvat rakennukset laitettu tyydyttävään hoitajattarien ainoana levähdys- ja peseyty-
7410: kuntoon. Niinpä nykyisin voidaankin näi- mishuoneena on vain sterilisatiohuone, jossa
7411: hin rakennuksiin sijoittaa 55 sa-irasta. lämpö vaihtelee 35-40 asteen välillä. Ei
7412: Sen sijaan sairaalan yleinen osasto pää- ole ihme jos, kuten on käynyt, sairaalan
7413: rakennuksineen on jäänyt alkuperäiseksi ja monivuotinen ylilääkäri on saanut paran-
7414: perin vaatimattomaksi, jollaiseksi se, noin tumattoman reumatiSilllin ja samoin myös-
7415: puoli vuosisataa sitten, tulipalon jälkeen kin pitempiaikaiset sairaanhoitajattaret,
7416: rakennettiin palaneen sairaalan vanhalle kun hikisenä on poistuttava käytäwien
7417: kivijalalle samansuuruiseksi kuin aikai- kautta, jossa ainoat ihnanvaihtovälineet,
7418: ,sempi palanut sairaala oli, jääden sairas- akkunat, on pidettävä avoinna kylmilläki~
7419: sijai'n luku vain 25 :ksi. Sairaalan po- ilmoilla. Jyväskylän sairaala lienee yksi,
7420: tilaiden sijoittamiSilllahdollisuus on jo· ny- niitä harvoja kaupungissa olevia sairaaloita,
7421: kyoloissa niin vähäinen että sen 'laajen- jossa vielä on uunilämmitys, vieläpä van-
7422: taminen on aivan välttämätön ja sairas- hanaikaiset tilaaottavat uunit. Jo yksin
7423: sijain lisääminen erittäin kiireellinen vasta- niiden poistamisella ja siirtymällä keskus-
7424: takseen suuren maakunnan sairaiden ihmis- lämmitykseen voidaan huomattavasti lisätä
7425: ten oikeutettuja toivomuksia. Sairaalan sairassijain lukua.
7426: pienuudesta johtuu, että se on aina täynnä On valitettllivaa, että niin suuren maakun-
7427: potilaita ja että siellä sairaiden hoitoa ei nan kuin Keski-Suomi on ainoa sai-
7428: voida parhaalla tahdollrukaan järjestää tyy- raala on niin puutteellinen,. että liioittele-
7429: dyttävällä tavalla. Kuvaavaa on, että osas- matta voi sanoa, että tuskin löytynee koko
7430: tolla, jossa tehdään pienemmät leikkaukset, maassa valtion yleistä sairaalaa, joka val-
7431: ei ole edes odotushuonetta, vaan sairaille tiovallan taholta olisi jäänyt niin lapsipuo-
7432: annetaan hoitoa samassa huoneessa ja vuo- len asemaan. Lienee syytä mainita, että
7433: roansa odottavat potilaat saavat rvärjötellä sairaalassa, jossa on vain 35 potilaalle
7434: käytävillä puthdistamattomissa vaatteissaan, tilaa, oli viime vuotena sairaiden luku
7435: ollen tällöin tartunnanvaara hyvin suuri. 1,165. Tämä osoittanee miten suuri tilan
7436: IV,53. - Vesterinen y. m. 173
7437:
7438: puute siellä vallitsee ja kuinka moni sairas hoista mkennuksista muodostellen on mruh-
7439: on jäänyt, tilanpuut.teen vuoksi vaille sai- dollista ja yleisellä osastolla sairassijojen
7440: raala:hoidon apua. luku lisääntyisi 15 a 16 :Ha.
7441: Yleisten rakennusten ylihallitus on laa- Edellä olevaan viitaten ~hdotamme kun-
7442: tinut piirustukset ja tehnyt kustannus- nioittaen,
7443: arvion Jyväskylän sairaalan uusimista ja
7444: korjausta varten ja kustannusarvion mu- että Edusku·nta vuoden 1936 tulo-
7445: kaan tarvitaan sanottuun tarkoitukseen ja menoarvioon ottaisi 1,150,000
7446: varoja 1,150,000 maTikkaa. Näiden piirus- markkaa Jyväskylän yleisen sairaa-
7447: tusten mukaan voidaan sairaalasta saada lan u.udistamista ja korjaamista
7448: jotakuinkin ajanmukainen, mikäli se van- varten.
7449:
7450: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1935.
7451:
7452: Vihtori Vesterinen. Viljami Kallioko:ski.
7453: T. A. Jauhonen. P. V. Heikkinen.
7454: Antti Kukkonen.
7455: 174
7456:
7457: IV,a4.- Rah. al. N:o 5.
7458:
7459:
7460:
7461:
7462: Tapaninen y. m.: Jrläärämhan osoittamisesta aluesairaalan
7463: rakenta;miseksi ja aluelääkärinviran perustatmiseksi Yli-
7464: tOJ--nion knnta,an.
7465:
7466:
7467: E d u s k u n n a ll e.
7468:
7469: Viime syksynä jätimme valtiopäiville toimenpidettä helpoittaisi suuresti se, että
7470: rahaasia-aloitteen n :o 43 200,000 markan kunta mielellään luovuttaisi omistamansa,
7471: siirtomäärärahan osoittamiseksi sairaalan kohtuulliset vaatimukset täyttävän lääkä-
7472: rakentamista varten Ylitornion pitäjään. rinasunnon aluelääkärinasunnoksi, jonka
7473: Viittaamalla sanotussa aloitteessa esittä- tontille voisi sopivasti rakentaa ehdotetun
7474: miimme perusteluihin saamme tässä yhtey- sairaalan. Ehdotamme sentähden kunnioit-
7475: dessä uudistaa ehdotuksemme, koska yhä taen,
7476: ilmeisemmäksi on käynyt, että ilman ehdo- että Eduskunta vuoden 1936 meno-
7477: tettua piensairaalaa ei lääkärin toiminta arvioon ottaisi 200,000 markan siirto-
7478: laajassa Ylitornion pitäjässä ole tarkoitus- määt·ärahan aluesairaalan rakenta-
7479: taan vastaavaa. Aloitteessamme viitta- miseksi Ylitornion pitäjään ja lisäisi
7480: simme, tekemättä kuitenkaan varsinaista asianomaiselle saman menoarvion
7481: ehdotusta, myös siihen, että kunnan varat- momentille 57,000 markkaa aluelää-
7482: tomuuden tähden kunnanlääkärin virka kärinviran perustamiseksi Ylitornion
7483: olisi muutettava aluelääkärin viraksi. Tätä kuntaan.
7484:
7485: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1935.
7486:
7487: L. P. Tapa.ninen. K. A. Lohi.
7488: 175
7489:
7490: IV,o5.- Ra.h. al. N:o 6.
7491:
7492:
7493:
7494:
7495: Sarlin y. m.: Määrärahan osoittamisesta tutkirnusapura-
7496: hoiksi nuorille erityisen lahjakkaiksi osoittautuneille itse-
7497: näisille tieteenharjoittajille.
7498:
7499:
7500: E d u s k u n n a ll e.
7501:
7502: Kansojen neuvospöydän ääressä pienten rahoja, joiden turvin he voisivat itseään
7503: kansain edut helposti tulevat syrjäytetyiksi. kehittää.
7504: Sivistyksellisellä alalla kuitenkin pienetkin Jo v. 1891 Helsingin (Aleksanterin) yli-
7505: kansat voivat saada äänensä kuuluviin. opisto tosin sai testamentin kautta kauppa-
7506: Pienten 1kansain voima suureksi osaksi riip- neuvos Herman Rosenbergin stipendirahas-
7507: puukin siitä, kuinka korkealle tasolle ne ton, josta oli annettava kolmena vuonna
7508: ovat pystyneet kulttuurinsa kohottamaan. peräkkäin nautittavia 8,000 markan vuotuis-
7509: Kuta korkeampi kansan sivistystaso on, mitä apura:hoja tieteellisessä tarkoituksessa teh-
7510: enemmän kansa on pystynyt työllään ja toi- täviä ulkomaanmatkoja varten. Suomen ra-
7511: minnallaan tuomaan uutta kansojen yhtei- han romahduksen johdosta nämät matka-
7512: seen kulttuuriin, sitä suurempaa arvonantoa apurahat menettivät merkityksensä, mutta
7513: se nauttii, sitä 1paremmin se pystyy omat- ovat ne nyttemmin valtion budjettivaroin
7514: kin asiansa hoitamaan ja sitä eittämättö- korotetut 80,000 mark~n suuruisiksi ja on
7515: mämpi on sen olemassaolon oikeutus itsenäi- tällaisia 3-vuotisstipendejä 5. Myöhemmin
7516: senä sivistyskansana. ovat tulleet lisää 1928-vuoden apurahat sekä
7517: Kansallisen kulttuurin taso riippuu san- 'kauppaneuvos R. Geselliuksen apuraha. Vii-
7518: gen ratkaisevasti korkeimman kulttuuritoi- memainittu, varattu kemiallisiin, fysikaali-
7519: minnan, tieteellisen työn, saavuttamasta ke- siin ja lääketieteellisiin tutkimuksiin, nau-
7520: hitysasteesta. Mitä korkeammalle se on ke- titaan neljänä vuonna peräkkäin 100,000
7521: hittynyt, sitä suuremmat mahdollisuudet on, markan suuruisena :vuodessa; se on tähän
7522: kansallisella pohjalla, kohottaa yleistäkin si- asti myönnetty vain korkeakouluprofesso-
7523: vistystasoa. reille. 1928-vuoden stipendejä on vuosit-
7524: Tieteellisen tutkimustyön alalla meillä on tain annettavissa kolme a 74,000 markkaa
7525: vielä paljonkin parantamisen varaa. Suh- käytännöllistieteellisiin tutkimuksiin, mutta
7526: teellisesti harvat ovat esimerkiksi ne tiede- enimmäkseen ne nyttemmin annetaan puo-
7527: miehemme, jotka ovat yleisempää kansain- likkaina a 37,000 markkaa puoleksi vuo-
7528: välistä tunnustusta ja mainetta saavutta- deksi kerrallaan nuorille tieteell'harjoitta-
7529: neet. Siihen lienee useitakin syitä, mutta jille. Lisäksi raha-arpajaisten voittova-
7530: yhtenä hyvin huomattavana puutteena tun- roista on myönnetty joitakin suurempiakin
7531: tuu olevan se, ettei lahjakkailla nuorilla tutkimusavustuksia eri hakemuksesta, m. m.
7532: tutkijoilla ole juuri siinä iässä, jolloin hei- siten kustannettiin prof. V. Auerin johtama
7533: dän luoruiskykynsä on parhaassa nousussa, Tulimaan retkikunta.
7534: ollut käytettävänään riittävän suuria apu- Katsoen nuorten tutkijain suureen mää-
7535: 176 IV,55. - Apurahoja tieteenharjoittajille.
7536:
7537: rään sekä maan tieteellisen tutkimustyön miä kohti: 1) maataloustieteet, 2) metsä-
7538: ja kansallisen kulttuurimme tositarpeeseen tieteet, 3) teknilliset tieteet, 4) kauppatie-
7539: olisi välttämättä oleva säännöllisesti haet- teet, 5) matemaattisluonnontieteelliset tie-
7540: tavana useita verrattain suuria apurahoja teet, 6) humanistiset tieteet, 7) lääketiede
7541: näiden lisäksi. Niitä tarvittaisiin ennen ja 8) juriidiset ja teologiset tieteet. Mi-
7542: kaikkea sellaisia julkaisemillaan tutkimuk- käli jotakin stipendiä jonakin vuonna, riit-
7543: silla sekä muutoinkin todella lahjakkaiksi tävän pätevien hakijain puutteessa, ei voi-
7544: osoittautuneita itsenäisiä nuoria tutkijoita taisi antaa, olisi se sinä vuonna jätettävänä
7545: varten, jotka kotimaassa ovat hankkineet käyttämättä sekä seuraavana vuonna annet-
7546: itselleen kaiken täällä saatavissa olevan tie- tava kahtena 62,500 markan suuruisena
7547: teellisen ahjauksen tutkimusalallaan ja joi- apurahana saman tieteenryhmän alalla ko-
7548: den tarvitsee päästä uLkomaille edelleen ke- timaassa suoritettavia tutkimuksia varten
7549: hittyä:kseen suorittamalla tutkimuksia jon- yhden vuoden aikana, velvollisuudella
7550: kun alansa etevimmän ulkomaalaisen eri- asianomaiselle siksi ajaksi luopua muista
7551: koistutkijan johdolla tai jossakin alansa stipendeistä tai ansiotöistä. Neljääkym-
7552: ensiluakkaisessa tieteellisessä Jaitoksessa mentä vuotta vanhempien ei yleensä pitäisi
7553: taikka myöskin ulkona luonnossa, mutta tulla kysymykseen stipendin saannissa. Sti-
7554: sellaisissa olosuhteissa, joita meillä koti- pendin jakelua varten olisi valtioneuvoston
7555: maassa ei ole tarjolla. asetettava erityinen lautakunta, jossa nä-
7556: Apuraihojen tulisi olla niin suuria, että mät eri tieteenryhmät ovat sopivasti edus-
7557: niillä voidaan ulkomailla tulla jotenkuten tettuina.
7558: tyydyttävästi toimeen, sopivimmin 125,000 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7559: maTikan suuruisia, vuodeksi kerrallaan myön-
7560: nettäviä. Koska eri tiederyhmien aloilla että Eduskunta päättäisi vuoden
7561: työskenteleviä on vaikea verrata toisiinsa ja 1936 tulo- ja menoarvioon ottaa 1
7562: jotta eri tiederyhmät tulisivat tasapuoli- miljoonan markan määrärahan käy-
7563: sesti edustetuiksi, erityisesti myös välittö- tettäväksi edellä esitetyllä tavalla
7564: mästi käytäntöä palvelevat ,tieteet, tulisi tutkimusapurahoina nuorille erityi-
7565: olla määrättynä, että vuosittain annetaan sen lahjakkaiksi osoittautuneille it-
7566: yksi apuraha kutakin seuraavia tieteenryh- senäisille tieteenharjoittajille.
7567:
7568: Helsingissä 7 p :nä helmikuuta 1935.
7569:
7570: Bruno Sarlin. W. K. Särkkä.
7571: Arvo Inkilä. Sulo Heiniö.
7572: Urho Toivola. Eero Rydman.
7573: Eljas Erkko.
7574: 177
7575:
7576: IV,56.- Rah. al. N:o 7.
7577:
7578:
7579:
7580:
7581: Helo y. m.: Jlfäärärahan osoittamisesta korottoman lainan
7582: myöntämiseksi Kansan Näyttämön säätiölle teatteritalon
7583: mkentamista varten.
7584:
7585:
7586: Ed u s kunnalle.
7587:
7588: Jo pitemmän aikaa on ollut kysymys vi- neistossa, pääsisi nopeasti toimimaan ajan-
7589: reillä oman talon rakentamisesta sellaiselle mukaisemmassa. talossa. Rakenm1ksen työn
7590: teatterille, joka siinä mielessä kuin kansan- alle saattamisella voitaisiin myöskin lieven-
7591: näyttämöiden (Volksbiihne) toiminta ulko- tää edelleen vallitsevaa kireää työttömyyttä.
7592: mailla tapahtuu toimisi pääasiassa vähä- Eduskunta on kerran aikaisemmin edus-
7593: varaisen kansanosan keskuudessa. Tämän kunta-aloitteen nojalla myöntänyt tarkoi-
7594: rakennusyrityksen toteuttamiseksi on perus- tukseen 500,000 markkaa korottomana lai-
7595: tettu säätiö, joka nyttemmin toimintansa nana. Kun rakennustyön alkaminen kuiten-
7596: lopettaneen Kansan Näyttämön mukaisesti kin ilman suurempaa avustusta on vaikeaa
7597: on nimitetty ,Kansan Näyttämön säätiöks,i" ja se ehkä edelleen siirtyy, olisi mieles-
7598: ja jonka hallintoon valtio, Helsingin kau- tämme syytä, että valtion varoista myön-
7599: punki ja Kansanteatteri valitsevat jäsenet. nettäisiin tätä tarkoitusta, varten suurempi,
7600: Rakennushankkeet ovat nyttemmin edisty- noin 2,000,000 markan avustus, esim. pitkä-
7601: neet niin pitkälle, että on olemassa mahdol- aikaisen korott,oman lainan muodossa. Täl-
7602: lisuuksia yrityksen toteuttamiseksi. Helsin. lainen avustus voitaisiin myöskin ajatella
7603: gin kaupunki on luvannut teatterille ilmai- tapahtuvaksi käyttämällä siihen arpajais-
7604: sen tontin Hakaniementorilla ja teatteri- voittovaroja, mutta lienee ehkä oikeampaa,
7605: talon lopullisia piirustuksia paraikaa val- että se merkitään välittömästi menoarvioon.
7606: mistellaan. Hankkeen nopeata täytäntöön- Edellä olevilla perusteilla ehdotamme,
7607: panoa vaikeuttaa edelleen käytettävissä ole-
7608: vien varojen rittämättömyys. Olisi kuiten- että Edttskunta päättäisi 1936 tulo-
7609: kin tärkeätä, että rakennusyritykseen voi- ja menoarvioon ottaa 2,000,000
7610: taisiin ryhtyä aivan ensi tilassa, koska ra- markkaa myönnettäväksi korotto-
7611: kennuskustannukset ovat tällä hetkellä ver- mana lainana Kansan Näyttämön
7612: rattain alhaiset ja toiseksi olisi tärkeätä, säätiölle teattm·italon rakentamista
7613: että Kansanteatteri, joka nyt toimii vai- varten.
7614: keissa olosuhteissa kahdessa eri vuokrahuo-
7615:
7616: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1935.
7617:
7618: Johan Helo. Jussi Lonkainen.
7619:
7620:
7621:
7622:
7623: 23
7624: 178
7625:
7626: IV,o7. - Rah. al. N:o 8.
7627:
7628:
7629:
7630:
7631: Fränti y. m.: Määrärahan osoittamisesta kalanviljelyslai-
7632: toksen rakentamista varten Paltamon k1tnnan Kivesjät·-
7633: ven kylään.
7634:
7635:
7636: l<l d u s k u n n a ll e.
7637:
7638: Vuoden 1934 valtiopäivillä eduskunta ten alussa mainitun toivomusaloitteen pe-
7639: toivomusaloitteen n :o 55 johdosta hyväksyi rusteluihin kunnioittaen ehdotamme,
7640: aloittaessa mainitunsuuntaisen toivomuksen,
7641: että kalanviljelyslaitoksen rakentamiseksi että Eduskunta päättäisi ottaa,
7642: Paltamon kunnan Kivesjärven kylään otet- vuoden 1936 tulo- ja menoarvioesi-
7643: taisiin määräraha vuoden 1935 tulo- ja tykseen 162,800 markan määrärahan
7644: menoarvioesitykseen. Hallitus ei kuiten- kalanv~1jelyslaitoksen raken tamiselcsi
7645: kaan noudattanut eduskunnan toivomusta. Paltamon kunnan Kivesjärven ky-
7646: Koska sanotun kalanviljelyslaitoksen tar- lään.
7647: peellisuus on edelleen olemassa, niin viita-
7648:
7649: Helsingissä helmikuun 6 p :nä 1935.
7650:
7651: A. Fränti. K. F. Lehtooen.
7652: 179
7653:
7654: IV,us.- Rah. al. N:o 9.
7655:
7656:
7657:
7658:
7659: Jutila y. m.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Hämeen tieto-
7660: puolisen karjanhoitokoulun ja koulutilan valtiolle lunas-
7661: tamista varten.
7662:
7663:
7664: E d u s k n n n a ll e.
7665:
7666: Viitaten rahaasia-aloitteen N :o 60 perus- arvioon 3,100,000 markkaa Itä-Hä-
7667: teluihin vuoden 1933 valtiopäivillä (I.iit- meen tietopuolisen karjanhoitokou-
7668: teet I-XIII s. 238) saamme kunnioittaen lun ja koulutilan valtiolle lunasta-
7669: ehdottaa, mista varten.
7670: että Eduskunta päättäisi ottaa val-
7671: tion tttlevan vuoden tulo- ja meno-
7672:
7673: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1935.
7674:
7675: Emil Jutila. Eemeli Aakula.
7676: Albin Asikainen. Anton Suurkonka.
7677: S. Salo. Viljo Venho.
7678: Kusti Arffman. Kaarlo Hänninen.
7679: Lauri A. Sariola. T. N. Vilhula.
7680: J. Takala. Matti Miikki.
7681: V. A. Heiskanen. Einari Karvetti.
7682: Kalle Kämäräinen. Alpo 0. Luostarinen.
7683: Yrjö Schildt. KaJle Soini.
7684: Hjalmar Forstadius.
7685: 180
7686:
7687: !V,59,- Rah. al. N:o 10.
7688:
7689:
7690:
7691:
7692: Tukia y. m.: Määrärahan osoittamisesta raakasokeritehtaan
7693: perustamiseksi Itä-Suomeen.
7694:
7695:
7696: E d u s k u n n a ll e.
7697:
7698: Raakasokeritehtaan perustaminen Itä- Aikaisemmin hyvällä menestyksellä suori-
7699: Suomeen on ollut eduskunnassa käsiteltä- tettuja sokerijuurikkaan viljelyskokeita jat-
7700: vänä vuoden 1934 valtiopäivien kevät- kettiin viime kesän aikana eri puolilla
7701: istuntokaudella. Tällöin asiasta antamas- aiotun tehtaan hankinta-aluetta. 'l'ulokset
7702: saan mietinnössä maatalousvaliokunta eh- 50 :ltä koeviljelmältä, joiden keskisuuruus
7703: dotti eduskunnan päätettäväksi toivomuk- oli runsaasti 1 / 2 hehtaaria, olivat 26,317 kg
7704: sen, ,että hallitus ensi tilassa antaisi edus- juurikkaita hehtaarinalaa kohti, keskimää-
7705: kunnalle esityksen 25 miljoonan markan räisen sokeriprosentin ollessa 15.73. Mainit-
7706: määrärahan osoittamisesta lisäyksenä kulu- takoon, että Keski-Euroopan maissa, missä
7707: van vuoden menosääntöön raakasokeriteh- parhaimmat sadot sokerijuurikkaista saa-
7708: taan perustamiseksi Itä-Suomeen siten, että daan, vaihtelee keskisato ha :lta 25,000-
7709: määrärahasta olisi 15 miljoonaa markkaa 30,000 kg.
7710: halpakorkoista lainaa ja 10 miljoonaa mark- Saadut sadot ovat siis varsin hyvät ja
7711: kaa suoranaista avustusta.'' Eduskunta siksipä ovatkin viljelijät ilmoittaneet asian-
7712: päätti kuitenkin maatalousvaliokunnan mie- omaiselle maanviljelysseuralle olevansa tu-
7713: tintöön liitetyn vastalauseen mukaisesti loksiin tyytyväisiä. Raakasokeritehtaan saa-
7714: ,että hallitus selvityttäisi, mitä mahdolli- minen Itä-Suomeen olisi erittäin suurimer-
7715: suuksia on olemassa raakasokeritehtaan pe- kityksellinen Itä-Suomen pienviljelykselle.
7716: rustamiseksi Itä-Suomeen, ja antaisi asiasta Suuremmilla viljelyspinta-aloilla voidaan
7717: eduskunnalle sellaisen esityksen, mihin tä- harjoittaa hyvin viljankin viljelystä myyn-
7718: män selvityksen tulos saattaa antaa ai- tiä varten, mutta se ei käy laatuun pienillä
7719: hetta". tiloilla. Sokerijuurikas on sitävastoin oikea
7720: Nyttemmin on raakasokeritehtaan paikka- suuriperheisten pikkuviljelijäin kasvi, koska
7721: kysymys saanut suotuisan ratkaisun, kun se antaa työtä kaikille perheen jäsenille.
7722: Enso-Gutzeit Osakeyhtiö on varannut tar- Karjarehun määrä ei pienene sokerijuuri-
7723: koitukseen sopivan maa-alueen parhaillaan kasta viljeltäessä eikä siis tarvitse karja-
7724: rakenteilla olevien tehdaslaitostensa välittö- määrää senvuoksi vähentää ja samalla se
7725: mään läheisyyteen Kaukopäässä Saimaan antaa syksyisin varmat rahatulot, jotka
7726: rannalla. Tähän sijoitettuna tulee tehdas pienviljelijä välttämättä tarvitsee.
7727: rautatie-, maantie- ja laivaliikenteeseen Tehtaan paikkakysymys ja sokerijuurik-
7728: nähden sopivaan paikkaan Karjalan sekä kaan viljelysmahdollisuudet ovat mieles-
7729: myöskin Savon maakunnalle. tämme nyt jo siis riittävästi selvitetyt.
7730: IV,u9. - Tukia y. m. 181
7731:
7732: Asiaan vaikuttavat muutkin seikat, joista valiokunnan siitä antamaan mietintöön n :o
7733: vuoden 1934 valtiopäivillä tehdyssä toivo- 15 viitaten kunnioittaen ehdottaa,
7734: musaloitteessa ja maatalousvaliokunnan
7735: mietinnössä on tehty selkoa, puhuvat teh- että Eduskunta päättäisi ensi vuo-
7736: taan perustamisen puolesta. den tulo- ja menoarvioon ottaa 25
7737: Koska hallitus ei ole antanut vieläkään miljoonan markan määrärahan raa-
7738: eduskunnalle esitystä tarpeellisen määrära- kasokeritehtaan perustamiseksi Itä-
7739: han myöntämisestä raakasokeritehtaan pe- Suomeen siten, että määrärahasta
7740: rustamiseksi Itä-Suomeen, saamme edellä- olisi 15 miljoonaa markkaa halpa-
7741: esitettyyn ja v. 1934 valtiopäivillä jätet- korkoista lainaa ja 10 miljoonaa
7742: tyyn toivomusaloitteeseen sekä maatalous- markkaa suoranaista avustusta.
7743:
7744: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1935.
7745:
7746: Elias Tukia. Osk. Reinikainen.
7747: Toivo Ikonen. · E. v. Frenckell.
7748: Kaapro Huittinen. Jooseppi Kauranen.
7749: J. Emil Lampinen. Jussi Lonkainen.
7750: Juho Kuittinen. Kaapro Moilanen.
7751: Heikki Niskanen. Antti Kukkonen.
7752: Kalle Kämäräinen. Juho Paksujalka
7753: Matti Mii.kki. Antti Halonen.
7754: Einari Karvetti. Matti Pitkänen.
7755: Yrjö H. Kesti. Heikki Soininen.
7756: Alpo 0. Luostarinen. Aug. Syrjänen.
7757: E. A. Tuomivaara. Väinö Kaasalainen.
7758: Antti Kemppi. J. E. Malmivuori.
7759: Arvo Inkilä. Yrjö Kivenoja.
7760: Viljo Venho. Iisakki Nikkola.
7761: V. A. Heiskanen.
7762: 182
7763:
7764: IV,uo.- Rah. al. N:o 11.
7765:
7766:
7767:
7768: Brander y. m.: Määrärahan osoittamisesta ltwntistautine'U-
7769: vojien palkkaamiseksi maanviljelys- ja talousseuroihin.
7770:
7771:
7772: E d u s k u n n a ll e.
7773:
7774: Nautakarjan tarttuva luomistauti on saa- 1935 talousarvioksi ehdottanut maatalous-
7775: vuttanut maassamme uhkaavan laajuuden. ministeriön eläinlääkintöosaston määrära-
7776: Erään asiantuntijatoimikunnan suoritta- hoja koroitettavaksi 450,000 markalla tar-
7777: mien laskelmien mukaan käsittivät ne 2,404 koituksella, että nämä lisävarat käytetään
7778: karjaa, jotka lokakuun 1 ,päivänä 1931 oli- lähinnä tarttuvan luoruistaudin vastusta-
7779: vat luomistaudin saastuttamiksi julistet- mistoiminnan tehostamiseksi. Kysymyksessä
7780: tuina, yhteensä n. 36,500 lehmää. Ottaen olevilla varoilla on mahdollista lisätä eläin-
7781: huomioon, etteivät kaikki luomistaudin saas- lääkärien hoitamia toimenpiteitä tarttuvan
7782: tuttamat karjat kuitenkaan ole viranomais- luomistaudin vastustamiseksi. Tämä yksi-
7783: ten tiedossa, voidaan pitää varmana, että nään ei kuitenkaan käsityksemme mukaan
7784: maassamme tosiaan on luomistaudin saas- riitä. Jotta luoruistaudin vastustaruistoi-
7785: tuttamia lehmiä ainakin edellä mainittu minta kokonaisuudessaan herättäisi vasta-
7786: maara. Näin ollen täytyy luoruistaudin kaikua karjanomistajien taholta sekä saa-
7787: vuosittain aiheuttamat vahingot alhaisiakin vuttaisi mahdollisimman suuren tehokkuu-
7788: arvioperusteita käyttäen laskea moniksi mil·· den, olisi maanviljelys- ja talousseuroille
7789: jooniksi markoiksi. Huolestuttavinta asiassa varattava tarpeellinen määräralha käytettä-
7790: on, että tauti osoittaa jatkuvaa levenemistä väksi erikoisten neuvojien palkkaamiseen
7791: maassamme. Niinpä luoruistaudin saastut- luoruistaudin vastustamistyöhön. Kun nämä
7792: tamiksi julistettujen karjojen lukumäärä luomistautineuvojat olisivat maanviljelijöi-
7793: oltuaan 31. 12. 1932 2,562 lisääntyi vuoden den omien järjestöjen palkkaamia, olisi
7794: 1933 kuluessa 366 karjalla eli 14.3 % :lla, heillä hyvät mahdollisuudet päästä luotta-
7795: kohoten 31. 12. 1933 2,928 karjaan. mukselliseen kosketukseen karjanomistajien
7796: Luoruistauti leviää yli koko maan var- kanssa.
7797: masti, ellei aikanaan ryhdytä tarmokkaam- Ilman karjanomistajain oma:kohtaista toi-
7798: piin toimenpiteisiin kuin tähän asti. Luo- mintaa ei luomistaudin vastustaminen kos-
7799: mistaudin ylen vaikean hävittämisen takia kaan onnistu täydellisesti. Herättämällä
7800: tartutetuilta alueilta, voimme verrata tätä karjanomistajat vapaaehtoiseen työhön saa-
7801: tautia tulipaloon, joka on helpompi estää daan lisää niin paljon tarpeellista apua
7802: alkamasta kuin sammuttaa vauhtiin pääs- ja valppautta, että voidaan ajatella luoruis-
7803: tyään. Nopea apu taudin levenemisen es- taudin tartunta-alueen supistamista ja tau-
7804: tämisessä on satakertainen apu. din lopullista hävittämistä. Maanviljeli-
7805: Tarttuvan luoruistaudin vastustamiseksi jäin vapaaehtoisesti antama apu on tässä
7806: kaivataan näin ollen kiireellisesti entistä huokein apu, kun heidät ensin opastetaan
7807: tehokkaampia toimenpiteitä. Toteamme tyy- tuntemaan sen vastustamistoimenpiteet.
7808: dytyksellä, että hallitus oivaltaen tilanteen Maanviljelijäin omien järjestöjen palkkaa-
7809: vakavuuden on esityksessään valtion vuoden mien neuvojien ;pysymiseen heille sopivissa
7810: IV,60. - Brander y. m. 183
7811:
7812: tehtävissä ja kyetäkseen ne oikein suoritta- luomistaudin suhteellisesti vahemmän levin-
7813: maan tuiisi heidän työskennellä eläinlääkä- neisyyden takia ei katsota tarpeelliseksi pal-
7814: rien ohjeiden mukaan. Luomistautineuvo- kata kokovuotista neuvojaa, joko osavuoti-
7815: jien tehtäviin kuuluisi ensi sijassa valistus- sen neuvojan palkkaukseen tai käytettäväksi
7816: työn suorittaminen sekä luentoja pitämällä luomistaudin vastustamisneuvonnan hyväksi
7817: että asettumalla henkilökohtaiseen koske- muulla tehoktkaalla tavalla.
7818: tukseen karjanomistajien ja viimemainittu- Luomistautineuvojien valmentamiseksi
7819: jen taloudellisten yhtymien, kuten karjan- tehtäväänsä olisi heille pidettävä erikoiset
7820: tarkastusyhdistysten, sonninpitoyhtymien, kurssit. Tähän tarkoitukseen olisi Maata-
7821: maamiesseurojen ja meijerien johtohenkilöi- lousseurojen Keskusliitolle myönnettävä
7822: den kanssa. Niinikään olisi heidän pyrit- 15,000 markan suuruinen määräraha.
7823: tävä toimintayhteyteen kunnallisten viran- Kun useissa tapauksissa todennäköisesti
7824: omaisten kanssa. Sitäpaitsi he, vastaten olisi vaikeata hankkia luomistautineuvojille
7825: tavallaan ihmislääkinnän aialla toimivia pätevää paikallista ammattiohjausta, ja
7826: sairaanhoitajia, osallistuisivat seuraavanlai- muutenkin yhtenäisen toiminnan aikaansaa-
7827: siin tehtäviin: desinfisioimiseen, eläinten miseksi, olisi varattava 75,000 markan suu-
7828: eristämiseen, eläinten laiduntamisen, kulje- ruinen määräraha eläinlääkärin palkkaa-
7829: tuksen ja kaupan seuraamiseen ja valvomi- miseksi Maatalousseurojen Keskusliittoon
7830: seen sekä muihin tehtäviin, jotka eläinlää- johtamaan ja ohjaamaan luomistautineuvo-
7831: kärit katsovat voitarvan heidän suoritetta- jien toimintaa.
7832: v-akseen jättää. Ede'llä esitetyn 1Jerusteella ehdotamme
7833: Luomistautineuvojien palkkaamiseen va- kunnioittaen,
7834: rattava määräraha olisi jaettava maanvil-
7835: jelys- ja talousseurojen kesken suunnilleen että Eduskunta päättäisi vuoden
7836: suhteessa luomistaudin saastuttamiksi julis- 1936 menoarvioon ottaa yhteensä
7837: tettujen karjojen lukumäärään eri seuro- 600,000 markan määrärahan luomis-
7838: jen alueella ottaen kuitenkin jossakin mää- tautineuvojien palkkaamiseksi maan-
7839: rin huomioon asutuksen tiheyden ja kulku- viljelys- ja talousseuroihin sekä val-
7840: mahdollisuudet eri alueilla. Tarkoitukseen mennuskurssien järjestämiseksi luo-
7841: olisi kaikkiaan varattava 510,000 markan mistautineuvojille ja luomistautineu-
7842: määräraha. Tästä voitaisiin käyttää 475,000 vontaa johtavan eläinlääkärin palk-
7843: markkaa vähintään 19 kokovuotisen neuvo- kaamiseksi Maatalousseurojen Kes-
7844: jan palkkaukseen ja 35,000 markkaa avus- kusliittoon.
7845: tuksena niille maanviljelysseuroille, joihin
7846:
7847: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1935.
7848:
7849: Akseli Brander. L. 0. Hirvensalo. Antti Kukkonen.
7850: Viljo Venho. A. Korvenoja. Matti Miikki.
7851: Toivo Ikonen. Kyllikki Pohjala. Kaapro Moilanen.
7852: Jussi Lonkainen. Pekka Kettunen. Pekka Pennanen.
7853: T. A. Janhonen. Juhani Leppälä. Kaarlo Hänninen.
7854: Albin Asikainen. Eino Rytinki. Lauri A. Sariola.
7855: J. Takala. Ville Vallas. E. A. Tuomivaara.
7856: Emil Jutila. Alpo 0. Luostarinen. Iisakki Nikkola.
7857: K. F. Lehtonen. Matti Pitkänen. A. Fränti.
7858: Yrjö Kivenoja. Ansh. Alestalo. Antti Meriläinen.
7859: J. Väisänen. Uuno Hannula. Onni Mäkeläinen.
7860: 184
7861:
7862: IV,GL- Rah. al. N:o 12.
7863:
7864:
7865:
7866:
7867: Lampinen y. m.: Mää1·ärahan osoittamisesta pienviljelijäin
7868: yhtei.'l'näytelaitumien perustamista vartmt.
7869:
7870:
7871: E d u s k n n n a ll e.
7872:
7873: Suomen maanomistusoloille on ominaista Aikaisemmin oli näitten kääpiötilojen lai-
7874: pienviljelysvaltaisuus, vieläpä siten, että dunkysymys, kuten pientilojen yleensäkin,
7875: huomattavan suuri osa viljehnistä on siksi paljon helpompi kuin nykyisin, siitä syystä,
7876: pieniä, että niitä on pidettävä meikäläisissä että ne olivat melkein poikkeuksetta vuok-
7877: olosuhteissa kääpiötiloina. Niinpä vuoden raviljelmiä, joilla oli laiduntamisoikeus pää-
7878: 192'9 maataloustiedustelun mukaan maas- tilan metsäalueella. Vuokraviljelmien itse-
7879: samme oli alle 2 ha peltoa käsittäviä vil- näistyess-ä tämä laiduntamisoikeus menetet-
7880: jelmiä seuraavasti: tiin, jolloin pienviljelijät joutuivat yleen-
7881: Pros. viljelmä-
7882: säkin ja kääpiötilat melkein poikkeuk-
7883: Suuruusluokka Viljelmiä luvusta setta kärsimään laitumien puutetta, varsin-
7884: 0.25-1 ha 37,987 13.2 kin kun metsälaiduntamisesta pyrittiin muu-
7885: 1-2 40,114 14.0 tenkin luopumaan sekä metsänsuojelua että
7886: " kotieläinten voimapermsempaa ruokintaa
7887: Yhteensä 78,10\1 2.7.2
7888: silmälläpitäen. Eräil'lä seuduilla on kääpiö-
7889: tilojen omistajilla tosin nykyisin mahdol-
7890: Suurimpia vaikeuksia näiden kääpiötilo- lista pitää kotieläimensä hyvin kohtuullista,
7891: jen tarkoituksenmukaisessa taloudenhoidossn, useimmin päivätöinä suoritettavaa kor-
7892: tuottaa epäilemättä laidunkysymyksen jär- vausta vastaan, lähellä sijaitsevan suurem-
7893: jestely. Näillä tiloilla pidetään kotieläimiä man tilan jopa hoidetuillakin hakamailla,
7894: varsin runsasti m. m. työhevosia 18,82,2, leh- mutta hyvin suurella määrällä kääpiövil-
7895: miä 107,659 ja lampaita 9·5,9,59. Näin suu- jelmiä ei ole tätä mahdollisuutta. Varsin-
7896: relle kotieläinmäärälle riittävän laitumen kin tiheään asutuilla seuduilla näiden lai-
7897: järjestäminen tilojen omilla viljelysalueilla dunkysymysten järjestely tuottaa vaikeuk-
7898: osoittautuu yleensä mahdottomaksi. Pienet sia ja kaipaa myöskin yleisiä toimenpiteitä
7899: viljelysalueet eivät riitä yleensä edes oman päästäkseen kunnolliseen alkuun. Vaikeu-
7900: perheen kaikkien elintarvikkeiden ja koti- tena on toisaalta laitumiksi sopivien maa-
7901: eläinten talvirehujen tuottamiseen saatikka alueiden saaminen, toisaalta se, että kääpiö-
7902: laitumiksi, minkä vuoksi laiduntaminen jää viljelmien omistajilla ei voi yleensä olla
7903: useimmissa tapauksissa sattuman varaiseksi riittävää kokemusta kunnollisen viljelyslai-
7904: ja epätyydyttäväksi. Kääpiöviljelmien lai- tumen perustamiseen ja hoitoon. Suunni-
7905: dunkysymyksen nykyistä parempaa järjes- teltaessa sellaisten karjanomistajain 1aidun-
7906: telyä täytyykin tästä syystä, ottaen huo- olojen järjestelyä, joilla useimmilla on vain
7907: mioon niitten erittäin suuren luvun, pitää yksi lehmä, olisi näistä syistä varmasti
7908: yhtenä maaseud)ln tärkeimmistä toimeen- useassa tapauksessa edullista yhteislaitu-
7909: tulokysymyksistä. mien perust·aminen sellaisille seuduille,
7910: IV,Gl, -- I .. ampinen y. m. 185
7911:
7912: miSSa pieniä karjanomistajia on ryhmäasu- kin kunnilla, olisi tässä suhteessa sekä -vel-
7913: tuksena. vollisuuksia että mahdollisuuksia. Toden-
7914: Kun maassamme ei ole kokemusta tällai- näJköistä on myöskin, että pieviljelijät voi-
7915: sista yhteislaitumista, olisi niiden alkuun- sivat myöhemmin, oma-aloitteisestikin, esim.
7916: safhlllinen järjestettävä yhteisnäytelaitumien osuuskuntamuotoa käyttäen, perustaa yh-
7917: muotoon. Siten voitaisiin saada runsaasti teislaitumia. Kun la.idunyhdistyksellä ei ole
7918: arvokkaita kokemuksia, ei ainoastaan mo- nykyisillä määrärahoilla ma:hdollisuu:ksia
7919: nista laiduntalousteknillisistä seikoista, vaan laajentaa toimintaansa edellä esitetyllä ta-
7920: myöskin kannattavaisuuskysymyksistä ja valla, olisi tarkoitukseen saatava lisävaroja.
7921: siitä, miten pienviljelijät suhtautuvat näi- Olettaen, että alussa perustettaisiin laidun-
7922: hin yhteislaitumiin. Näiden yhteislaitumien yhdistyksen toimesta ja sen varoilla 40 kes-
7923: perustaminen voitaisiin parhaiten järjestää kimäärin 2 hehtaarin suuruista yhteislai-
7924: tämän alan erikoisjärjestön, laidunyhdis- dunta maamme eri osiin, voitaisiin tähän
7925: tyksen, tehtäväksi. Kun ainakin osa raivaus- arvioida tarvittavan n. 160,000 markkaa.
7926: töistä voitaisiin suorittaa laidunkurssien yh- Lisäksi laidunyhdistys tarvitsisi näitt€ll lai-
7927: teydessä, tulisi tämä jo siten levittämään tumien perustamisen ja 'hoidon opastuksen
7928: ;jo laajemmalta:kin tietoa nykya~kaisesta lai.- aiheuttamaan lisätyöhön sekä niitten jatku-
7929: duntaloudesta. Mikäli yhteis1aitumilla saa- vaan valvontaan 40,000 Suomen markkaa.
7930: vutettaisiin myönteisiä tuloksia, mikä tun- Edellä esitetyn perusteella saamme kun-
7931: tuu todennäköiseltä, voitaisiin niitä, saatuja nioittaen ehdottaa,
7932: kokemuksia hyväksi käyttäen, perustaa kai-
7933: kille sellaisille seuduille, missä niiden tar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1936
7934: ·v-etta on. Käsittääksemme mvnilla paikka- talousarvioon 200,000 markan suurui-
7935: kunnilla maamiesseurat ja pienviljelijäyh- sen määrärahan annettavaksi Laidun-
7936: distykset voisivat perustaa tällaisia 1-3 yhdistykselle pienviljelijäin yhteis-
7937: ha :n suuruisia laitumia ja luovuttaa niitten näytelaitumien perustamista varten
7938: käyttöoikeuden pienviljelijöille kohtuullista maatalousministeriön lähemmin mää-
7939: korvausta vastaan, joka peittäisi ainakin rättiivällä tavalla.
7940: vuotuiset kunnossapitokustannukset. Myös-
7941:
7942: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta~ 19a5.
7943:
7944: J. Emil Lampinen. E. M. Tarkkanen.
7945: Ansh. AlestaJo. T. N. Vilhula.
7946: S. Salo. Edwin Linkomies.
7947: Anton Suurkonka. Uuno Hannula.
7948: Lauri Kaijalainen. S. S. Aittoniemi.
7949: Alpo 0. Luostarinen. Yrjö Hautala.
7950: Antti Kemppi. K. A. Lohi.
7951: Einari Karvetti. A. Korvenoja.
7952: U~ho Kulovaara. Kaapro Huittinen.
7953:
7954:
7955:
7956:
7957: 24
7958: 186
7959:
7960: IV,62.- Rah. al. N:o 13.
7961:
7962:
7963:
7964:
7965: Tapaninen y. m.: Määrärahan osoittamisesta asutustie- ja
7966: joenperkaustutkimuksen toimittamista ·varten Ylitornion
7967: pitäjässä sijaitsevassa Luomajokilaaksossa.
7968:
7969:
7970: E d u s k u n n a ll e.
7971:
7972: Viljelysmaan pinta-alan niukkuus ja siitä auta rantakylien pieneläjiä, joilla, paitsi
7973: johtuva tilojen silpoutuminen useissa ta- kääpiöviljelmiänsä kylässä, useimmassa ta-
7974: pauksissa mäkitupa-alueisiin verrattaviksi pauksessa on pienoinen, tosin puhtaaksi ha-
7975: asuntotiloiksi ovat jo yli 20 vuoden ajan kattu metsäpalsta 5-8 km :n päässä kylän
7976: olleet huolestuttavimpia ilmiöitä Tornion- takalistolla, jossa heillä olisi suoritettujen
7977: laakson keski- ja itäosan varsinaisten raja- tutkimusten ja saadun kokemuksen mukaan
7978: kylien taloudellisessa kehityksessä. N. s. riittävä määrä ensiluokkaista, viljelyskel-
7979: maataviljelevälle väestölle on maanviljelys poista maata, kunhan vaan tieyhteydet saa-
7980: tämän vuoksi jäänyt suurelta osalta sivu- taisiin järjestetyiksi ja tulvan aiheuttamat
7981: elinkeinoksi asukkaiden saadessa pääasialli- haitat poistetuiksi. Valtion avustuksen tur-
7982: sen toimeentulonsa metsä- ja uittotöistä. vin ja mahdollisesti asianosaisten viljeli-
7983: Niin kauan kuin näitä on ollut riittävästi jöiden luonnossa suorittamin osamaksuin
7984: ja kohtuullisin palkkaeduin saatavissa, elä- voitaisiin suhteellisen pienin kustannuksin
7985: misen edellytykset ovatkin olleet tyydyttä- noin 20 km :n pitkä rantakylien takalista
7986: vät. Asiaintila on muuttunut toiseksi, kun Ylitor~ion pitäjän alueella muuttaa vilje-
7987: yhä ilmeisemmäksi on käynyt, että puuteol- lysalueeksi, joka tarjoaisi tuhansiin nouse-
7988: lisuus ei enää läheskään riittävästi voi tar- van hehtaarimäärän peltoalaa asukkaille,
7989: jota työtä sille määrälle Perä-Pohjolan jotka nykyisin ovat lisäämässä seudulla n. s.
7990: väestöä, joka aikaisempina, parempina ai- pienviljelijätyöttömien suurta lukumäärää
7991: koina, on tottunut siitä elatuksensa ansait- ja ovat siten perheineen pula-aikoina jopa
7992: semaan. Väestön nopeasti tapahtuva köyh- alituisena rasitusuhkana kunnan köyhäin-
7993: tyminen, vieläpä osittain sen elinehtojen hoidolle. Kun jo viime syksynä jättämäs-
7994: suoranainen kiristyminen on ollut tästä sämme rahaasia-alaitteessa n :o 115 olemme
7995: yleisenä seurauksena. asiaa lähemmin perustelleet, viittaamme
7996: Valtiovallan varsinaiset toimenpiteet vain siihen sekä kylissä pidettyihin neu-
7997: asiaintilan korjaamiseksi seudulla ovat täh- votteluihin ja kokouksiin, joista myös
7998: dänneet viljelysalueen laajentamiseen asu- maataloushallitukselle on lähetetty asiaa
7999: tustyön kautta valtion metsämailla. Ka- koskeva anomus. Kun sanotussa rahaasia-
8000: joamatta niihin puutteellisuuksiin ja vai- alaitteessa ehdotimme ainoastaan asutustien
8001: keuksiin, mitä asiain järjestämisessä tätä rakentamista uudelle asutusalueelle n. s.
8002: tietä on todettu, on kuitenkin huomattava, Luomajokilaaksoon, mutta käytännöllisistä
8003: että mainitut toimenpiteet eivät useiden pe- syistä ja aJ.ueen viljelykseHe valtaami-
8004: ninkulmien päähän jokivarresta sijoitettuina sen joudut•tamiseksi tietutkimukseen olisi
8005: IV,62. - Ta.paninen y. m. 187
8006:
8007: sopivasti yhdistettävissä joenperkaustutki- että Eduskunta vuoden 1936 meno-
8008: mUB, joihin tarvittavan erityisen määrä- arvioon päättäisi ot·ettavaksi 30,000
8009: rahan puutteessa maataloushallituksen markan määrärahan tutkimuksen toi-
8010: anottu toimenpide saattaisi viivästyä, pyy- mittamiseksi asutustietä ja joenper-
8011: dämme nyt esittää, että tarkoitukseen kausta varten Ylitornion pitäjässä
8012: myönnettäisiin yhteinen määräraha vain sijaitsevassa Luomajokilaaksossa.
8013: näitä tutkimustöitä varten, ja ehdotamme
8014: siis,
8015:
8016: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1935.
8017:
8018: L. P. Tapaninen. K. A. Lohi.
8019: 188
8020:
8021: IV,n:;,- Rah. al. N:o 14.
8022:
8023:
8024:
8025:
8026: Juti1a y. m.: 11:fäärärahan osoittamisesta Vi1Tansalmen sil-
8027: lan rctkentamista varten.
8028:
8029:
8030: E d u s k u n n a ll e.
8031:
8032: Viitaten rahaasia-aloitteen N :o 7 perus- den tulo- Ja 1nenoarvioon ottaa
8033: teluihin vuoden B34 valtiopäivillä (rLiit- 500,000 markan suuruisen maarara-
8034: teet I-XIII s. 108) saamme kunnioitta.en han Miintyha1·jun kunnassa sijaitse-
8035: ehdottaa, van V i1·ransalmen sillan rakenta-
8036: että Ed,nskunta päättäisi ensi vuo- mista varten.
8037:
8038: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 19,35.
8039:
8040: Emil Jutila. Alex Hämäläinen.
8041: Albin Asikainen. Eemeli Aakula.
8042: S. Salo. Anton Suur~onka.
8043: Kusti Arffman. Viljo Venho.
8044: Kaarlo Hänninen. T. N. Vilhula.
8045: V. A. Heiskanen. Matti Miikki.
8046: Kalle Kämäräinen. Alpo 0. Luostarinen.
8047: Hjalmar Forstadius. Yrjö Schildt.
8048: 189
8049:
8050: IV,(j-L - Rah. al. N :o 15.
8051:
8052:
8053:
8054:
8055: Vaarama y. m.: Määrärahan osoittamisesta Maaningam pi-
8056: täjässä olevan Viannankosken yli johtavan maantie-
8057: sillan rakentamiseksi.
8058:
8059:
8060: E d u s k u n n a ll e.
8061:
8062: Jo syksyllä 19,33 allekirjoittanut y. m. te- sillan rakentamiseksi. Mutta tämäkään
8063: kivät rahaasia-aloitteen varojen myöntämi- aloite ei johtanut toivottuun tulokseen.
8064: seksi Maaningan pitäj,ässä olevan Viannan- Asiain näin ollen rohkenemme vielä ker-
8065: kosken yli johtavan maantiesillan rakenta- ran vedota sii!hen, että mainittu Viannan-
8066: miseksi. Kulkulaitosvaliokunta mietinnös- kosken silta on, kuten asiantuntijatkin ovat
8067: sään 20/3 1934 n :o 1 puolsi yksimielisesti kulkulaitosvaliokunnassa jo aikaisemmin to-
8068: mainitun siHan rakentamista ja tie- ja ve- denneet, yhä vilkastuvan autoliikenteen
8069: sirakennushallituksessa laaditun kustannus- takia erittäin tärkeä sekä matkustajain ajan
8070: arvion mukaista Smk :n 600,000: - sum- säästämisen ja turvallisuudenkin vuoksi
8071: man myöntämistä sekä samalla. edellytti välttämätön. Sitä paitsi sillan rakentamis-
8072: ,että hallitus viipymättä ryhtyy toimen- kustannusten Smk. 600,000:- korko kor-
8073: piteisiin siltarakennussuunnitelman toteut- vattaisiin hyvin lossin pitämis- ja hoitokus-
8074: tamiseksi". Vaikka eduskuntakin hyväk- tannusten lakkaamisella.
8075: syi yksimielisesti kulkulai t~osvaliokunnan Edellämainittuihin seikkoihin viitaten
8076: mietinnön, niin hal,litus ei siitä huolimatta saamme kunnioittavasti ehdottaa,
8077: ottanut vuoden 1934 menoarvioon määrä-
8078: rahaa edellämainittua työtä varten. että Eduskunta ottaisi vtwden 1936
8079: Syksyllä 1934 edustaja Hirvensalo y. m. menoarvioon Smk. 600,000:- Maa-
8080: tekivät uuden aloitteen, jossa anottiin otet- ningan pitäjässä olevan V iannankos-
8081: tavaksi vuoden 1935 menoarvioon Smk. ken yli johtavan maantiesillan raken-
8082: 300,000:-- mainitun kosken yli johtavan tamiseksi.
8083:
8084:
8085: Helsingissä helmikuun 8 p :nä 1935.
8086:
8087: Edv. Vaarama. Yrjö Räisänen.
8088: J. Takala. Onni Hiltunen.
8089: Onni Mäkeläinen.
8090: 190
8091:
8092: IV,nr;.- Ralh. al. N:o 16.
8093:
8094:
8095:
8096:
8097: Oulasmaa: Määräraha;n osoittamisesta Valtimon kurll:n&sa
8098: sijaitsevan Puukarin-Kappelon kylän maantien kuflf-
8099: toonpanoa varten.
8100:
8101:
8102: Eduskunnalle.
8103:
8104: Viitaten v. 1933 valtiopäiville jätetyn Valtimon kunnassa sijaitsevan To1·-
8105: rahaasia-aloitteen N :o 95 perusteluihin nionsuon asutusalueen halki Puuka-
8106: pyydän kunnioittaen ehdottaa, rin laiturivaihteelta Kappelon k?l-
8107: lään johtavan maantien lopuUi.<;ta
8108: että Eduskunta v. 1936 menoar- kttntoonpanoa varten.
8109: vioon ottaisi 100,000 mk. määrärahan
8110:
8111: Helsingissä 4 päivänä 'helmiikuuta 1935.
8112:
8113: S. Oulasmaa.
8114: 191
8115:
8116: IV,66.- Rah. al. N:o 17.
8117:
8118:
8119:
8120:
8121: Tukia y. m.: lifäärära:han osoittamisesta maantien rakenta-
8122: mista varten TaipaZsaarelta Lappeenrantaam.
8123:
8124:
8125: E d u s k u n n a 11 e.
8126:
8127: Etelä-Suomessa ei 1iene toista paikkakun- jää huomattavasti pienemmäksi sen kautta,
8128: taa, joka kulkuyhteyksiinsä nähden olisi että Lappeenrannan kaupunki ja Taipal-
8129: yhtä kurjassa asemassa kuin on Taipalsaa- saaren kunta ovat lupautuneet antamaan
8130: ren pitäjä. Matka Taipalsaarelta suoraan huomattavia avustuksia tien rakentamisessa.
8131: Lappeenrantaan on noin 13 kilometriä, Taipalsaaren kuntalaiset ovat jo uhran-
8132: mutta maantiematka on lähes 70 kilomet- neet suunnitelmien tekoon noin 100,000
8133: riä. Olisi vihdohrkin aika rakentaa suora markkaa siinä luottamuksessa, että he sai-
8134: maantie Taipalsaarelta Lappeenrantaan, sivat tyydyttävän kulkuyhteyden lähim-
8135: koska se olisi verrattain helposti toteutetta- pään liikekeskukseen Lappeenrantaan. Vas-
8136: vissa, kun tie tulisi kulkemaan saaristoa taisuuteen nähden olisi mainittu tie jatkona
8137: pitkin, ainoastaan kolmessa paikassa on ka- suoran amlkuyhteyden saamiseksi maanteitse
8138: pea salmi, niistäkin kaksi helposti kivillä Lappeenrannasta Mikkeliin.
8139: täytettäviä ja vain yhteen (laivareittiin) Edellä esittämillämme perusteilla anomme,
8140: olisi tehtävä silta tai lossi.
8141: Tie- ja vesirakennushallituksen Viipurin että Eduskunta ottaisi vuoden
8142: piirin insinöörin tekemän kustannusarvion 1936 menoarvioon 1,000,000 markan
8143: mukaan tulee mainittu maantie maksamaan mää1·ärahan maantien rakentamiseksi
8144: noin 3 milj. markkaa, mutta tämä summa TaipaZsaarelta Lappeenrantaan.
8145:
8146: Helsingissä 5 p :nä ihelmikuuta 1935.
8147:
8148: Elias Tukia. W. K. Särkkä.
8149: D. B. Lindman. Antti Kemppi.
8150: Jussi Lonkainen. Viljo Venho.
8151: Yrjö Kivenoja. Arvo Inkilä.
8152: Osk. Reinikainen. Hilja Pärssinen.
8153: Anton Suurkonka. Kaino W. Oksanen.
8154: Elsa Metsäranta.
8155: 192
8156:
8157: IV,67. -- Rah. al. N :o 18.
8158:
8159:
8160:
8161:
8162: Kesti y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien rake'nta-
8163: mista varten Muhoksen-Ylikiimingin maantieltä Oulu-
8164: joen pohjoispuolta Utajärven-Puolangan maantielle.
8165:
8166:
8167: E d u s k u n n a 11 e.
8168:
8169: Viitaten ed. Yrjö H. Kestin tekemään 1936 valtion tulo- ja menoarvioon ot-
8170: rahaasia-aloitteeseen n :o 9 vuonna 1932 taa 600,000 markan määrärahan
8171: (Liitteet 1-XII siv. 44), samoin n :o 100 maantien rakentamisen aloittamiseksi
8172: vuonna 1933 (Liitteet 1-XII1 siv. 359) Muhoksen pitäjän ja Ylikiimingin
8173: sekä n :o 10 vuonna 1934 (Liitteet 1-XIII väliseltä maantieltä Utajärven ja
8174: siv. 112) ehdotamme kunnioittaen, Puolangan väliselle maantielle Oulu-
8175: joen pohjoisptwlta.
8176: että Eduskunta päättäisi vttoden
8177:
8178: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1935.
8179:
8180: Yrjö H. Kesti. Eino Rytinki.
8181: 193
8182:
8183: IV,6s.- Rah. al. N:o 19.
8184:
8185:
8186:
8187:
8188: Pärnsinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
8189: kentamista vm·ten Taipalsaaren Ampujalan kylästä Lau-
8190: ritsalan kauppalaan.
8191:
8192:
8193: E d u s k u n n a ll e.
8194:
8195: Viittaamme vuoden 1933 valtiopäiville koska tämän suhteellisesti lyhyen tien val-
8196: jätettyyn toivomusaloitteeseen N:o 83, josta mistuminen poistaisi kipeimmän kulku-
8197: kulkulaitosvaliokunta antoi yksimielisesti yhteyspuutteen Lappeenrannan kaupungin-
8198: puoltavan lausunnon mietinnössään N:o 3 kin ja Taipalsaaren mantereen välillä, roh-
8199: ja jonka mietinnön eduskunta samoin yksi- kenemme kunnioittaen ehdottaa,
8200: mielisesti hyväksyi, yhtyen toivomukseen,
8201: että hallitus toimituttaisi tUJtikimuksen että Eduskunta ensi vuoden tulo-
8202: maantien rakentamista varten Lauritsa- ja menoarvioon ottaisi 350,000 mar-
8203: lasta Taipalsaarelle. Koska tällainen tutki- kan määrärahan maantien rakenta-.
8204: mus jo on aiemminkin toimitettu ja seiikka- mista varten TaipaZsaaren Ampuja-
8205: peräiset laskelmat kustannuksista tahty ja lan kylästä Lauritsalan kauppalaan.
8206:
8207: Helsingissä 5 'P :nä helmikuuta 1935.
8208:
8209: Hilja Pä.rssinen. Arvo Inkilä.
8210: Edv. Pe·sonen. J. F. Tolonen.
8211: Matti Paa;sivuori. Urho K.ulovaara.
8212: K. Lumijä.rvi.
8213: 194
8214:
8215: IV,61L- Rah. al. N:o 20.
8216:
8217:
8218:
8219:
8220: Koivuranta y. m.: Määrärahan osoittamisesta e1·ämaa·n.tien
8221: rakentamista varten Rovaniemen-Sodankylän maan-
8222: tiestä Rovaniemen Niesin kylään.
8223:
8224:
8225: E d u s k u n n a ll e.
8226:
8227: Viittaamalla v. 1934 valtiopäiville jäte- menoarvioon 750,000 markan määrä-
8228: tyn rahaasia-aloitteen perusteluihin (Liit- rahan erämaantien rakentamiseksi
8229: teet I-XIII s. 114) ehdotamme kunnioit- Rovaniemen-Sodankylän maantiestä
8230: taen, Ko1·valan tienoilta Niesin kylää"' Ro-
8231: että Eduskunta ottaisi vuoden 1936 vaniemen kunnassa.
8232:
8233: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1935.
8234:
8235: Janne Koivuranta. S. Salo.
8236: Lauri Kaijalainen. M. 0. Lahtela.
8237: Uuno Ra.nnula.
8238: 195
8239:
8240: IV,To.- Rah. al. N:o 21.
8241:
8242:
8243:
8244:
8245: Koivuranta y. m.: Määräraha;n osoittamisesta maantien tYt-
8246: kentamista varten Muurolan asemalta Ylitornio'llr--Raa-
8247: nujärven maantiehen.
8248:
8249:
8250: E d u s k u n n a ll e.
8251:
8252: :Pohjois-Suomen ja Karjalan maantieko- luotu ainoastaan jonkinmoinen tiepohja,
8253: mitea on aikoinaan ehdottanut maantien joka on varsin vaikeakulkuinen. Luonnolli-
8254: rakennettavaksi Muurolan rautatieaseman sesti taloudellisissa vaikeuksissa elävät
8255: seutuviita Louejärven sivuitse Lohijärven uudisasukkaat eivät kykene näitä heikosti
8256: kylään, missä tiesuunta yhtyisi Ylitornion raikennettuja ja keskeneräisiks~ jääneitä
8257: -Raanujärven väliseen maantiehen. Sikäli tei.tä panemaan kulkukelpoiseen kuntoon.
8258: kuin tiedämme, on tällä tiesuunnalla jokin Kun on tärkeää, että tie koko pituudel-
8259: aika sitten päätetty toimeenpanna tutkimus taan tulee rakennetuksi Muurolasta Tenge-
8260: sekä suorittaa kustannusarvion teko. Tie- liön mantiehen ja kun Louejärven ja Mella-
8261: suunnan määrääminen tapahtunee lopulli- kosken välinen osa ( n. 30 km.) on aivan
8262: sesti ensi kesänä. tietöntä seutua, vaikka tälläkin taipaleella
8263: Kysymyksessäoleva tiehanke Dnkin jo pit- on asukkaita ja asutusmahdollisuuksia,
8264: kät ajat ollut vireillä syystä, että tämä tie olisi kysymyksessäoleva tie pantava viipy-
8265: on monessakin suhteessa tarpeellinen. Tie- mättä rakenteille. Näinollen ja kun on to-
8266: suunnan varvelle on nimittäin viime aikoina dennäköistä, että tietutkimus tulee loppuun-
8267: valtion toimesta perustettu verraten paljon suoritetuksi kuluvan vuoden aikana, ehdo-
8268: rumtusviljelystiloja, joiden aJSukkaat Dvat tamme kunnioittavimmin,
8269: puutteellisen kulkuyhteyden vuoksi sangen
8270: vaikeassa asemassa. Uudisasukkaitten kulku- että Eduskunta ottaisi vuoden 1936
8271: yhteyttä on tosin jossain määrin pyritty menoarvioon 500,000 mk:n määr-ä-
8272: helpottamaan rakentamalla n. s. asutusteitä rahan maantien mkentamista varten
8273: Muurolasta Louejärvelle (n. 11 km.)• ja Muur-olan asemalta Louejär-ven ja
8274: Tengeliön tiestä Lohijärven luota Mellakos- Lohijärven kylien katttta Ylitornion
8275: kelle ( 15 km.) . Kumpikin näistä teistä on -Raanujärven maantiehen.
8276: kumminkin perin heikosti rakennettu. On
8277:
8278: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta ·19,35.
8279:
8280: Janne Koivuranta. Uuno Hannula.
8281: Lauri Kaijalainen.. S. Salo.
8282: Kusti Arffman.
8283: 196
8284:
8285: IV,11.- Rah. al. N:o 22.
8286:
8287:
8288:
8289:
8290: Koivuranta y. m.: Määrärahan oso·ittamisesta maantien m-
8291: kentamista varten Sierilän lossilta Pekkalan lossiUe.
8292:
8293:
8294: E d u s k u n n a ll e.
8295:
8296: Viittaamalla v. 1930 toisille valtiopäi- 1936 talousarvioon ottaa 1 milj. mar-
8297: ville jätetyn rahaasia-aloitteen n :o 35 pe- kan suuruisen määrärahan maantien
8298: rusteluihin (Liitteet I-XII s. 121) ehdo- rakentamiseksi Rovaniemellä olevalta
8299: tamme kunnioittaen, Sierilän lossilta ylempänä olevalle
8300: Pekkalan lossille Kemijoen eteläpuo-
8301: että Edttsk'anta päättäisi vuoden lella.
8302:
8303: Helsingissä 8 päivänä helmi'kuuta 1935.
8304:
8305: Janne Koivuranta. M. 0. Lahtela.
8306: Lauri Kaijalainen. Uuno Hannula.
8307: Kusti Arffman. S. Salo.
8308: 197
8309:
8310: IV,7:.!. -- Rllih. al. N:o 23.
8311:
8312:
8313:
8314:
8315: Böök: y. m.: Määrärahan osoittamisesta Tarnpereen-Kurun
8316: maantien kuntoonsaattamista varten.
8317:
8318:
8319: B d u s k u n n a ll e.
8320:
8321: Tampereelta johtaa maantie Y·löjärven sillä suuren osan vuotta on mahdotonta.
8322: ja l1änsi-Teiskon 'k·autta Kuruun, tie, jolla Samoin saattaa liikennevaikeus esim. äkilli-
8323: o:ru mitä huomattavin merki·tys sekä sen sissä sairaustapauksissa tulla kohtalokkaaksi.
8324: varsilla olevalle hyvinkin huomattavalle Posti- ja lennätinhallitus on myös teh-
8325: paikalliselle asutukselle että myös lä.p]kul- nyt esityksiä asiassa tie- ja vesirakennus-
8326: keval1e liikenteelle Kurusta ja. huomatta- hallitukselle, jotta postinkulku Länsi-Teis-
8327: vista osista Etelä-Pohjanmaata, joilta seu- koon ja Kuruun tulisi asi•allisemmaksi, hal-
8328: duilta mainittu maantie muodostaa lyhyim- vemmaksi ja nopeammaksi. Posti on nyt
8329: män yhdystien Tampereelle. Va,ikka tie, kuljetettava mainitJtuihrn pitäjiin, Kuruun
8330: kaikkien asiaa tuntevien yksimielisen mieli- ja Länsi-Teiskoon, Vilppu:lan ja Ruoveden
8331: pit•een mukaan, onkin Tampereen ympä" kautta.
8332: ristön teistä huonoimpia, on sillä jo n~tkin Piiri-insinöörin t1ekemässä kiireellisyys-
8333: varsin vilkas liikenne, viimeksi tehdyn las- järjestysluokittelussa on tämä tieosa ase-
8334: kelman mukaan n. 100 tonnia vuorokau- tettu I kiireellisyysluokkaan.
8335: dessa. Ja kuitenkin on tällä tieosalla auto- Tänä vuonna tosin on työttömyysmäärä-
8336: kulku erittäinkin Yläjärven pohjoisosassa rahoista myönnetty käytettäväksi lyhyttä
8337: ja Länsi-Teiskon alueella syksyin keväin tieosaa varten 500,000 markkaa, mutta
8338: hyvin vaikealta, talv·ella mahdotonta, tien tämä meukitsee koko tieosuuteen kats<Jen
8339: mäkisyyden ja jyrkkien mutkien vuoksi. siksi vähän, ·että vain pieni murto-osa
8340: Kun liikennöiminen tiellä on näin vaikeata, tiestä sen kautta tulee laHetuksi, suurim-
8341: on helppo ymmärtää mitä haittoja ja ta- man ja kaikkein vaikeakulkuisimman osan
8342: loudellista vahinkoa:kin asiantila tuottaa jäädessä entiselleen.
8343: sekä kauttakulkuliikenteelle että paikalli- Ylläolevaan viitaten ja vielä huomioon-
8344: selle väestölle. ottaen, että myöskin niihin teihin, jotka
8345: Alotteita ,tämän maantien kunnostami- suurista kaupunkikeskuksis•ta johtavat rau-
8346: seksi onkin usein ja monelta ta!hoLta tehty. tateitä vailla oleviin sydä;nmaihin, jotka
8347: Niinpä on Kurun kun:ta useasti tehnyt kuitenkin käsittävät laajat •a:sutwkset ja
8348: anomuksia asian korjaamiseksi, vaikkakin viljelykset, on kiinnitettä;vä huomiota, e~h
8349: ilman näkyvää tulosta. Kunta on kiinnit- dotamme,
8350: tänyt huomiota siihen, että kulku tällä että Eduskunta ottaisi vuoden
8351: n. 65 km. taipaleella Kurusta läJhimmälle 1936 valtion tulo- ja menoarvioon
8352: rautatieasemal1e tulee olemaan hankalaa ja 1,500,000 markan suut·uisen määrä-
8353: kallista niin kauan kun maantie on siinä rahan Tampereen-Kurun maantien
8354: kunnossa, että moottoriajoneuvojen käyttö kuntoon saattamista varten.
8355:
8356: Helsingissä helmikuun 8 p :nä 1935.
8357:
8358: Leo R. Böök. Hugo Aa.ttela. Väinö Hakkila.
8359: Sulo Heiniö. Ka.lle Soini. K. F. Lehtonen.
8360: Alpo Lumme. Toivo Horelli. Kaisa. Hilden.
8361: Iisakki Nikkola.
8362: 198
8363:
8364: IV, 73. - Rah. al. N :o 24.
8365:
8366:
8367:
8368:
8369: Fränti y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
8370: mista varten Puolangan--Vaalan maantieltä Puokiovaa-
8371: rasta Säräisniemeen Oulun-Kajaanin maantiellä.
8372:
8373:
8374: E d u s k u n n a ll e.
8375:
8376: Viitaten vuoden 1934 va1tiopäiville jät- langan pysä!kille, jota toivomusta ei kui-
8377: tämääni toivomusaloitteeseen n :o 95, kos- tenkaan hallituksen puolelta ole toteutettu,
8378: keva maantien rakentamista Puolangan- kunnioittaen ehdotan,
8379: Vaalan maantieltä Puokiovaarasta Säräis-
8380: niemeen Oulun-Kajaanin maantiellä ja että Eduskunta päättäisi ottaa
8381: mainiten, että tämän aloitteen johdosta kul- vuoden 1936 tulo- ja menoarvioon
8382: .kulaitosvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti 1 miljoonan markan määrärahan
8383: Eduskunta keväällä 1934 hyväksyi toivo- maantien rakentamiseksi Puolangan
8384: muksen, että hallitus sisällyttäisi ensi vuo- -Vaalan maantieltä Puokiovaaran
8385: den maantierakennusohjelmaan maantien kylän kohdalta Oulun-Kajaanin
8386: rakentamisen Puolangan-Vaalan maan- maantielle Säräisniemen kunnan Jaa-
8387: tieltä Puokiovaaran kylän kohdalta Jaa- langan kylässä.
8388:
8389: Helsingissä helmikuun 6 p :nä 1935.
8390:
8391: A. Fränti. S. Salo.
8392: K. F. Lehton~r).. Kusti Arffmam.
8393: 199
8394:
8395: IV,H.- Fin. mot. N:o 25.
8396:
8397:
8398:
8399:
8400: Colliander: Angående anvisande av anslag för 'IJ:ndersök-
8401: ning av ett vägprojekt Pargas-Nag'u-Korpo--Hout-
8402: skär.
8403:
8404:
8405: 'r i 11 R i k s d a g e n.
8406: De 'bristfälliga ikommunikationerna i Åbo Då detta vägprojekt är av utomordent-
8407: skärgård ha framkallat p1amer på byg- lig betydelse för den ekonomiska utveck-
8408: gande av en landsväg från Pargas socken lingen i berörda kommuner oeh då kostna-
8409: till Nagu, Korpo och eventuellt Houtskärs derna för en undersökning beräknats be-
8410: kommuner, varigenom dessa kommuner er- löpa sig blott till 45,000 mark får under-
8411: hölle ~andsvägsförbindelse med fastlandet teclknad vördsamt föreslå,
8412: och främst 1änets huvudstad Åbo. Genom
8413: åtgärder av berörda kommuner och Åbo att i statsförslaget för 1936 måtte
8414: handelskammare inilämnades till landshöv- upptagas ett anslag stort 45,000
8415: dingen i länet en framställning om under- mark för undersökning av ett
8416: sökning av vägprojektet i fråga. Lands- vägprojekt Pargas'----Nagu-Korpo-
8417: hövdingen har med sitt förord vidare- Houtskär.
8418: befordrat handlingarna.
8419:
8420: Helsingfors den 12 februari 1935.
8421:
8422: Rafael Colliander.
8423: 200
8424:
8425: IV,74.- Rah. al. N:o 25. Suomennos.
8426:
8427:
8428:
8429:
8430: Colliander: 1J'Iäärärahan osorittantise,sta tutkimuksen toi-
8431: mittamista varten tiesuunnalla Parainen-Nauvo-
8432: Korppoo-H outskä1·.
8433:
8434:
8435: E d u s k u n n a ll e.
8436:
8437: Turun saariston puutteelliset kulkuyhtey- Kun tämän tiesuunnitelman merkitys
8438: det ovat aiheuttaneet suunnitelman maan- mainittujen kuntien taloudelliselle kehityk-
8439: tien rakentamisesta Paraisten pitäjästä selle on erittäin merkittävä ja kun tutki-
8440: Nauvon, Korppoon ja mahdollisesti muksen kustannusten arvioidaan nousevan
8441: Houtskärin kuntaan, minkä kautta nämä vain 45,000 markkaan, ehdottaa alleldrjoit-
8442: kunnat tulisivat maantieyhteyteen mante- tanut kunnioittaen,
8443: reen ja ennen muuta läänin pääkaupungin
8444: Turun kanssa. Mainittujen kuntien ja Tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
8445: run kauppakamarin toimesta jätettiin lää- den 1936 tulo- ja menoarvioon 45,000
8446: nin maaherralle esitys kysymyksessä olevan markan suuruisen määrärahan Pa-
8447: tiesuunnitelman tutkimisesta. Maaherra on raisten -Nauvon-Korppoon-H out-
8448: puoltalauseensa ohella lähettänyt asiakirjat skärin tiesuunnitelman tutkimista
8449: edelleen. varten.
8450:
8451: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1935.
8452:
8453: Rafael Colliander.
8454: 201
8455:
8456: IV,71i.- Fin. mot. N:o 26.
8457:
8458:
8459:
8460:
8461: Colliander: Angående anvisande av anslag för uppförande
8462: av en bro öve1· H essundet i Pa1·gas socken.
8463:
8464:
8465: '1' i 11 R i k s d a g e n.
8466:
8467: På grund av en hemställningsmotion av störes av svårigheterna vid den nämnda
8468: undertecknad beslöt 1934 års riksdag hem- färjan, år för år ökas. Även väg- och vat-
8469: ställa, att regeringen i 1935 års stat måtte tenbyggnadsstyrelsen, som jämväl behand-
8470: observera nödigt anslag för igångsättande lat ärendet, föreslog upptagande i 1935 års
8471: av arbetet med byggande av en landsvägs- stat av anslag för detta brobygge. Beho-
8472: bro över Ressundet i Pargas socken". vet av bron motiveras än ytterligare däri-
8473: Denna hemstäJHan motiverades av riksda- genom, att Pargas, Nagu, Korpo och Hout-
8474: gens kommunikationsutskott på följande skärs kommuner planlägga byggandet av
8475: sätt: ,Den flitigt trafikemde landsvägen en väg, som skall förena dessa kommuner
8476: Åbo-Pargas avbrytes av tvenne sund, Kir- med fastlandet och främst med länets hu-
8477: jala- och Hessundet. Över det förra för- vudort Åbo. För de isolerade ökommunerna
8478: medlas trafiken av en motorfärja, över det är vägbygget i fråga ett oundgängligt be-
8479: senare av en med handkraft dragen färja, hov, men dess ändamålsenliga utnyttjande
8480: men färjtrafiken särskilt över det smala förutsätter att bron 'över Ressundet är
8481: Ressundet är förenad med svårigheter. På byggd.
8482: åtgärd av väg- och vattenbyggnadsstyrel- På grund av ovanstående och med hän-
8483: sen har utarbetats en plan för byggandet visning tili 1934 års rik,sdags beslut får
8484: av en bro på denna plats, enligt viiken vördsamt jag anhål la,
8485: 1
8486:
8487:
8488:
8489: byggnadskostnaderna för bron beräknas till
8490: c :.a 1,500,000 mark.'' att Riksdagen för byggande av en
8491: Denna av utskottet och riksdagen en- bro över H essundet i Pargas socken
8492: hälligt antagna hemställan beaktades icke måtte i 1936 års inkomst- och ut-
8493: i 1935 års stat. Behovet av bron i frågia giftsstat ttpptaga ett anslag stort
8494: blir emellertid så mycket större som den 1,500,000 mark.
8495: r,edan nu Hvliga trafrken, vilken :iJ hög grad
8496:
8497: Helsingfors den 11 februari 1935.
8498:
8499:
8500: Rafael Colliander.
8501:
8502:
8503:
8504:
8505: 2ti
8506: 202
8507:
8508: IV,•;;.- Rah. al. N:o 26. Suomennos.
8509:
8510:
8511:
8512:
8513: Colliander: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamista
8514: varten Hessunninsalmen yli Paraisten pitä,jässä.
8515:
8516:
8517: E d u s k u n n a ll e.
8518:
8519: Allekirjoittaneen tekemän toivomusaloit- kas liikenne, jota suuressa määrin häiritse-
8520: teen johdosta hyväksyi eduskunta v. 1934 vät mainitun lossin aiheuttamat hankaluu-
8521: toivomuksen, että hallitus sisällyttäisi vuo- det, vuosi vuodelta lisääntyy. Tie- ja vesi-
8522: den 1935 tulo- ja menoarvioesitykseen tar- rakennushallituskin, joka myös on käsitel-
8523: peellisen määrära;han töiden aloittamiseen lyt asiaa, ehdotti vuoden 1935 menoarvioon
8524: maantiesillan rakentamista varten Parais- määrärahaa tätä siltarakennusta varten.
8525: ten pitäjässä olevan Hessuuninsalmen yli. Sillan tarpeellisuus tulee y>hä perustellum-
8526: Tätä toivomusta perusteli eduskunnan kul- maksi sen kautta, että Paraisten, Nauvon,
8527: kulaitosvaliokunta seuraavasti: ,Vilkasliik- Korppoon ja Houtskärin kunnat suunnitte-
8528: keisen Turun-Paraisten maantien katkai- levat tien rakentamista, joka yhdistää nämä
8529: see kaksi salmea, Kirjalansalmi ja Hessun- kunnat mantereeseen ja ennen muuta lää-
8530: ninsalmi. Edellisen yli käy liikenne moot- nin pääpaikkaan Turkuun. Eristetyille
8531: torilossilla, jälkimmäisen yli käshroimin saarikunnille on tierakennus välttämättö-
8532: kuljetettavalla lossilla. Aloitteessa maini- män tarpeellinen, mutta sen tarkoituksen-
8533: tuista syistä on lossin liikennöiminen ihan- mukainen käyttö edellyttää, että Hessuu-
8534: kala varsinkin kapeassa Hessunninsalmessa. ninsalmen yli johtava silta on rakennettu.
8535: Sillan rakentamisesta tälle paikalle on tie- Edelläolevan nojalla ja viittaamalla
8536: ja vesirakennushallituksen toimesta laadittu eduskunnan v. 1934 tekemään päätökseen
8537: suunnitelma, jonka mukaan sillan raken- anon kunnioittaen,
8538: nuskustannukset on arvioitu n. 1.5 milj.
8539: markkaan.'' että Eduskunta sillan rakenta-
8540: Tätä valiokunnan ja eduskunnan yksi- mista varten Paraisten pitäjässä ole-
8541: mielisesti 'hyväksymää toivomusta ei vuo- van H essunninsalmen yli ottaisi 1936
8542: den 1935 tulo- ja menoarviossa otettu huo- vuoden tulo- ja menoarvioon
8543: mioon. Kysymyksessä olevan sillan tarve 1,500,000 markan suuruisen määrä-
8544: käy yhä suuremmaksi, kun jo nykyisin vil- rahan.
8545:
8546: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1935.
8547:
8548: Rafael Colliander.
8549: •• ••
8550:
8551: VALTIOPAIVAT
8552: 19 3 5
8553:
8554:
8555: LIITTEET
8556: V
8557:
8558: PANKKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTY
8559: TOIVOMUSALOITE
8560:
8561:
8562: [i]
8563:
8564:
8565:
8566:
8567: HELSINKI 1935
8568: VALT]jONEUVOS~ON KIRJAPAINO
8569: 205
8570:
8571: V,1.- Toiv. al. N:o 42 a.
8572:
8573:
8574:
8575:
8576: Ikonen y. m.: Paikallisten työväen tapaturmavaktlutus-
8577: yhtiöiden jälleenvakuutuslaitoksen pM·ustamisesta val-
8578: tion toimesta.
8579:
8580:
8581: E d u s k u n n a ll e.
8582:
8583: Vuoden 1934 valtiopäivillä hyväksyttiin sellainen toimisi omassa pitäjässä, jossa
8584: hallituksen esityksen perusteella työnteki- asioiden todellinen tila tunnetaan. Siinä ta-
8585: jäin tapatuvmavakuutuslaki, joka osi,ttain pauksessa tulisivwt vakuutusvelvolliset ny-
8586: muuttaa nyt voimassa olevaa vastaavaa la- kyistä lu'kuiswmmin suorittamaan vakuu-
8587: kia. Näiden muutosten kautta pyritään vä- tusmaksunsa, mistä olisi seurauksena va-
8588: hentämään niitä väärinkäytöksiä, jotka ny- kuutusmaksujen aleneminen. Korvauksen
8589: kyisen lain aikana ovat käyneet mahdolli- suorittaminen tulisi pitäjäyhtiöissä myöskin
8590: siksi. Tällaisista väärinkäytöksistä mainit- enemmän tode1'lista vahinkoa vastaavaksi
8591: takoon m. m. vakuutusvelvollisuuden salaa- kuin nykyään. Yleistä ihmettelyä on
8592: minen, liioitellut toimenpiteet pienten ta- useissa piireissä herättänyt se tehokkuus,
8593: patumnain hoidossa ja tar,peettoman kal- jolla m.m. lääkärikunta suhtautuu työväen
8594: liit tapaturmaa kohdanneen matkakustan- ta,p:vturmavakuu tuslain alaisten tapa tur-
8595: nukset. Myöskin tapaturmista aiheutuvasta main hoitamiseen. Väheksymättä millään
8596: laajasta kirjeenvaihdosta, joka on nostanut tavoin tapaturmain pikaista ja huolellista
8597: tavpeettomasti vakuutusyhtiöiden hoitoku- hoittoa voitaisiin juuri tässä p&ästä paljon
8598: luja, .on ta!hdottu päästä jättämällä pienet pi·enemmillä kuluilla, jos esim. kunnan yh-
8599: tapaturma,t työnantajain omalle vastuulle. tiön ja kunnan[ääkärin välillä olisi sopi-
8600: Uuden lain voimaan astuttua lieneekin odo- mus vakuutuspakon alaisten tapaturmain
8601: tettavissa ainakin vähäisempää vakuutus- hoitopa1kkioista. Paikkakunnan yleisen mie-
8602: maksuj.en a:lenemista. Väärinkäytösten pois- lipiteenkin vaikutus estäisi sellaisista ikoh-
8603: tamisen ja hoitokulujen vähentämisen tär- tuuttomuuksista, jotka nyt ovat hyvin ylei-
8604: keintä tekijää ei mielestämme uudessakaan siä ja aiheuttavat vakuutusmaksujen kal-
8605: laissa ole otettu J:tuomioon. Siinäkin on ni- leuden. Edellisiin väärinkäytö'ksiin voidaan
8606: mittäin kokonaan aliarvioitu paikallistun- vielä lisätä tapaturmaa kohdanneen matka-
8607: temuksen merkitys tässä asiassa. laskut, jotka vi·eraalla paikkakunnalla toi-
8608: Edellä mainitsemamme väärinkäytökset miva]le yhtiölle koetetaan esittää niin suu-
8609: työväen taopaturmavakuutuksessa, jotka rina kuin vain keksitään. Tällaisiin väärin-
8610: ovat aiheuttaneet vwkuUJtusma·ksujen yhtä- käytöksiin nähden ovat yhtiön paikalliset
8611: mittaisen nousemisen, johtuvat mieles- asiamiehet usei·n voimattomia. Heillä ei
8612: tämme suureksi osaksi siitä, että vakuutus- myöskään ole erikoista halua toimia erään-
8613: toiminta hoidetaan kirjeellisesti, lä:hinnä laisina ilmiantajina kaukana olevan yh-
8614: pääkaupungista käsin. Vakuutus\'elvolli- tiönsä eduksi naapureitaan ja muita tunte-
8615: suuden salaaminen etääJllä toimiva!lta va- mi·aan henkilöitä vastaan. Koko maan ol-
8616: kuutusyhtiöltä käy helpommaksi, kuin jos lessa yhtenä va:kuutuspiirinä on asiamie-
8617: 206 V,l. - Paikalli~t työväen ta,paturma,·akuutusyhtiöt.
8618:
8619: hen oma ja hänen edustamansa yhtiön neropien yhtiöiden toimintaa haittaavat
8620: etu s1ksi vieraita toisilleen, ettei yhtiön epäkohdat, samalla kun päästäisiin nykyi-
8621: asiamies aina katso velvo1lisuudekseen pi- sen järjestelmän vallitessa olevista ~päkoh
8622: tää kiinni yhtiönsä eduista. dista.
8623: Työväen tapaturmavakuutusta ei ole tah- Kun on todennäköistä, etteivät tapatur-
8624: dottu uskoa pienille, yhtä tai useampaa mavakuutusliikettä harjoittavat yhtiöt,
8625: kuntaa käsittäville yhtiöille lähinnä sen jotka yhteistoiminnassa keskenään ovat ku-
8626: vuoksi, etteivät tällaiset y'htiöt voi omata luvanakin vuonna taas huomattavasti ko-
8627: riittävän suuria rahastoja kyetäkseen kor- rottaneet vakuutusmaksujaan, ole haluk-
8628: vaamaan suurempia vastuita. Myöskin on kaita muodostumaan jälleenvakuutusyh-
8629: epäilty pienten yhtiöiden mahdollisuuksia tiöiksi, olisi· tällainen va;kuutuslaitos val-
8630: saada palvelukseensa sellaisia ammattihen- tion toimesta perustetta;va. Kun kuitenkin
8631: ·kilöitä, jotka kykenisivät määrittelemään yksityiskohtaisen selvityksen hankkiminen
8632: tapaturmien suuruudet ja laskemaan niistä asian käytännöllisestä järjestämisestä vaa-
8633: aiheutuvat korvaukset. Vaikka näissä suh- tisi sellaista asian tutkimista, johon halli-
8634: teissa ehkä onkin liioiteltu pienten yhtiöi- tuksella on .parhaimmat edellytykset, niin
8635: den kykenemättömyyttä hoitaa asioitansa, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan pää-
8636: on tällaiset muistutukset otettava vakavasti tettäväksi toivomuksen,
8637: huomioon ja mietittävä keinoja niiden pois-
8638: tamiseksi. Yhtenä tällaisena keinona pitäi- että hallitus antaisi Edu,sk'll/fttw.Ue
8639: simme ·sellaisen jälleenvakuutusyhtiön pe- esityksen paikallisten, yhde"' iai
8640: rustamista, jossa pitäjäyhtiöt voisivat jäl- useamman kunnan alueen käsittävien
8641: leenvakuuttaa suurimmat vastuunsa ja jolta työväen tapaturmavakuutusyhtiöiden
8642: ne saisivat myös tarpeellista ammattiapua jälleenvakuutuslaitoksen permta,mi-
8643: vaikeampia kysymyksiä ratkaistaessa. Tällä sesta valtion toimesta.
8644: järjestelmiiJllä kyettäisiin poistamaan pie-
8645:
8646: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1935,
8647:
8648: Toivo Ikonen. Kalle Kämäräinen.
8649: Väinö Kaasalainen. K. A. Lohi.
8650: Antti Kemppi.
8651: .. ..
8652: VALTIOPAIVAT
8653: 19 3 5
8654:
8655:
8656: LIITTEET
8657: VI
8658: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
8659: TOIVOMUSALOITTEET
8660:
8661:
8662:
8663:
8664: HELSINKI 19,S5
8665: VALTLONEUVOSTON KLRJ.&P AINO
8666: Sairaaloita y. m. koskevia toivomusaloitteita
8667:
8668:
8669:
8670:
8671: 27
8672: j
8673: j
8674: j
8675: j
8676: j
8677: j
8678: j
8679: j
8680: j
8681: j
8682: j
8683: j
8684: j
8685: j
8686: j
8687: j
8688: j
8689: j
8690: j
8691: 211
8692:
8693: VI,1. - Toiv. al. N :o 34.
8694:
8695:
8696:
8697:
8698: Kalliokoski y. m.: Jlfäärärahasta avustusten myöntämiseksi
8699: taloudellisen pulakauden aikana rakennetuille kunnalli-
8700: sille sa~raaloille.
8701:
8702:
8703: E d u s k u n n a ll e.
8704:
8705: I tsenäisyyternme ,aikana on tehty tarmo- riittänyt muuhun kuin vähäisten ylläpito-
8706: kas ta työtä sairashoito-olojen k~hittämiseksi avustusten suorittamiseen toimivil1e kun-
8707: maassamme. Kunnallisilla sairaaloilla on nallisille sairaa1oi:lle. Kun monet perus-
8708: oma tärkeä osuutensa kansallisessa sairas- t,etut uudet kunnalliset sairaalat näyttävät
8709: hoitotyössämme. Erityisen tärkeitä nämä jäävän kokonaan Hman perustamisavus-
8710: laitokset ovat liikekeskuksista kaukana si- tusta, ja kun perustaruisavustuksen nykyi-
8711: jaitsevilla paikk~kunnilla, JOlSSa asuvan senä vaikeana taloudellisena aikana tulisi
8712: väJestön on vaikea saada sairaalahoitoa ylei- olla 'huomattavasti tuntuvampi kuin men-
8713: sissä sairaaloissa. Maamme kunnat ovatkin neinä parempina aikoina, niin olisi mieles-
8714: ilahduttavalla alttiuclella om8iksuneet itsel- tämme valtion tulevan vuoden tulo- ja me-
8715: leen työn paikka;kuntiensa sairashoito-olo- noarvioon varattava määräraha perusavus-
8716: jen kehittämiseksi rakentamalla ja yllä- tuksen suoriUamista varten sellaisille kuu-
8717: pitämällä kunnallisia sairwaloita. nailisille sairaaloille, jotka ovat rakennetut
8718: Myös taloudellisen pulakauden aikana vallitsevan taloude1lisen pulakauden aikana.
8719: ovat monet kunnat paikwllisissa sairaan- Määrärahan vamaminen puheenaolevaan
8720: hoito-oloissa esiintyvien puutteellisuuksien tarkoitukseen on sitä:kin tärkeämpi kun ote-
8721: vuoksi olleet pakoitettuja perustamaan taa;n huomioon, että nykyisissä taloudelli-
8722: uusia kunnallisia sairaaloita. Aivan viime sissa oloissa kunnat vain erittäin pakotta-
8723: vuonnakin on maassamme valmistunut muu- vi€n syiden vuoksi ovat pitänBet mahdolli-
8724: tamia tällaisia laitoksia. Selvää on, että sena ryhtyä uusien sairaaloiden perustami-
8725: uusien tällaisten laitosten perustaminen on seen.
8726: tuottanut kunnille suuria vaikeuksia, koska Kysymykseen tulevan määrärahan suu-
8727: sairaalat rakennuksineen ja tarpeellisine ruus olisi lähemmin asianomaisissa ammat-
8728: laitoksineen kysyvät suuria kustannuksia. tivirastoissa harkittava, mutta tulisi sen
8729: Aikaisempina aikoina annettiin valtioval- joka tapauksessa olla niin suuri, että myön-
8730: lan puolelta raha-avustusta kunnallisten nettävät avustu:kset tuntuvassa määrässä
8731: sairaaloitten perustamiseen, ollen avustus helpottaisivat niitä vaikeuksia, joihin kun-
8732: kaikkina aikoina varsin niukka. Viime vuo- nat uusien sairaaloiden perustamisen vuoksi
8733: sina ei kuitenkaan ole enää voitu uusien ovat joutuneet. Käsityksemme mukaan tar-
8734: kunnallisten sairaaloiden perustamiseen an- vittaisiin tarkoitukseen ensi vuoden ku-
8735: taa lainkaan avustusta, koska sairaailoiden luessa ainakin 500,000 markkaa, mutta to-
8736: avustamiseen käytettävissä oleva määrä- dennäköistä on, että tarve on sitäkin suu-
8737: raha on ollut niin pieni, että se ei ole rempi.
8738: 212 VI,1. - Kunnalliset sairaalat.
8739:
8740: Edelläolevan perusteella ehdotamme kun- kan suuruisen määrärahan, josta voi-
8741: nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- taisiin myöntää avustuksia sellaist""lle
8742: muksen, kunnallisille sairaaloille niiden perus-
8743: tamiskustannuksiin, jotka ovat ra-
8744: että hallitus ottaisi vuoden 1936 kennetut vallitsevan taloudellisen pu-
8745: tulo- ja menoat·vioesitykseen riittä- lakauden aikana.
8746: vän suuren, vähintään 500,000 mar-
8747:
8748: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1935.
8749:
8750: Viljami Kalliokoski. T. Janhonen.
8751: T. N. Vilhula. Lauri Kaijalainen.
8752: Kalle Kämäräinen. M. 0. Lahtela.
8753: Juhani Leppälä. Antti Kukkonen.
8754: S. Salo. Janne Koivuranta.
8755: Kaapro Huittinen.
8756: 213
8757:
8758: VI,2. - Toiv. al. N:o 43.
8759:
8760:
8761:
8762:
8763: Leppälä y. m.: Määrärahasta sairasrnajan mkentantista vat·-
8764: ten Mnntsinsaarelle Salmin pitäjään.
8765:
8766:
8767: E d u s k u n n a ll e.
8768:
8769: Pyrkimys saada maan harvaan asutut, 25 km. Saarelle päästään vain vesiteitse.
8770: asutuskeskuksista kaukana olevat ja syr- Keväällä ja syksyllä on pääsy sinne ja sieltä
8771: jäiset saloseudut ·osallistumaan edes alkeelli- pois ellei juuri mahdoton niin erinomaisen
8772: sesta saimidenhoidost1a on eduffirunn.assa 'hankalrua. Myrskyilllen Pohjois-Laatokka on
8773: viime aikoina saanut huomattavaa kanna- vaatinut monta ihmistä tällöin uhrikseen.
8774: tusta. Moniin tällaisiin seutuihin on valtion Saarella sijaitsee myöskin puolustuslaitok-
8775: välittömästä toimesta tai Punaisen Ristin sesta osa, R. T.R. III:sta. Patterin mie-
8776: toimesta valtion tuella rakennettu sairas- histöä on n. 60 asevelvollista ja n. 10 kan-
8777: maJOJa, JOISsa pätevän sairaanhoitajan tahenkilökuntaan (upseerit ja aliupseerit)
8778: avulla on vaikeitakin sairaustapauksia voitu kuuluvaa. Jälkimmäiset ovat pääasiassa
8779: menestyksellisesti hoitaa. Kuluvanakin vuo- perheellisiä. Patterilla on lääkintökersantti,
8780: tena on valtion menoarviossa tätä varten joka saa usein käydä sairaita ja loukkaan-
8781: määräraha. tuneita auttamassa, kun muuta apua ei ole.
8782: Seutu, jonka talousvaliokuntaJkin näitä Sotilaslääkäri asuu Lahdenpohjassa Jaak-
8783: asioita käsitellessään jo on katsonut olevan kimassa, jonne on puhelinyhteys. Kasarmi
8784: tällaisen sairasmajan tarpeessa, on Mantsin- saarella on ahdas, jot·en siellä ei ole tilaa
8785: saari Laatokan pohjoisrannalla Salmin pi- sairaille.
8786: täjässä. Tämä saari on yksi niitä seutuja, jotka
8787: ~Saari, joka on 14 km pitkä ja 4 km le- ennen muita tarvitsevat sairasmajan. Kun
8788: veä, on varsin tiheästi asuttua. Sen kol- täällä sijaitsee, kuten jo mainittiin, osa
8789: messa kylässä Oritselässä, Peltoisissa ja puolustuslaitoksen miehistöä, on sairasmaja
8790: Työmpäisissä on yhtoonsä noin 1,600 asu- täällä rakennettava suoraan valtion puo-
8791: kasta. Oritselässä on I 1. postiasema, Pel- lesta j·a jätettävä lääkintöhallituksen hoi-
8792: toisissa 1884 rakennettu kreikkalaiskatoli- toon.
8793: nen kirkko ja 1887 rakennettu kansakoulu Kun tätä sairasmajaa tulisivat kä)1;tä-
8794: j1a Työmpäisissä 1899 .perustettu kansa- mään paitsi mantsinsaarelaiset myös puo-
8795: koulu. Asukkaiden elinkeinona on maan- lustuslaitos vieläpä Jäheisen Lunkulan saa-
8796: viljelys ja kalastus. Saari sijaitsee valta- ren asukkaat, saisi se olla jonkunv·erran ta-
8797: kunnan rajalla. vallista suurempi. Kustannukset nousisi-
8798: Saarelta on matkaa Sortavalaan, jossa vat 300,000-350,000 markkaan.
8799: lähinnä on sairashuone, 110 km. Lähim- Kaiken edellä sanotun perusteella ehdo-
8800: mälle rautatieasemalle, Uuksuun, on mat- tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
8801: kaa 35 km ja Salmin kirkolle 'l'ulemalle n. sen,
8802: 214 VI,2. - Mantsinsaaren sairasmaja.
8803:
8804: että hallitus vuoden 1936 tulo- ja kentamiseksi Mantsinsaa1·elle Salmin
8805: menoarvioesitykseen ottaisi 350,000 pitäjään.
8806: markan määrärahan sairasmajan m-
8807:
8808: Helsingissä 8 p :nä helmikuuta 1935.
8809:
8810: Juhani Leppälä. Akseli Brander.
8811: Vilho Annala. Matti Miik:ki.
8812: T. Janhonen. Yrjö Welling.
8813: Toivo Ikonen. Väinö Kaas1l!la.inen.
8814: Jussi Lonkainen. Matti Pitkänen.
8815: K:aapro Huittinen. J.ohan Helo.
8816: 215
8817:
8818: VI,s. - Toiv. al. N:o 44.
8819:
8820:
8821:
8822:
8823: Salo y. m.: Määrärahasta aluesairaalan rakentamiseksi Sä-
8824: räisniemen pitäjään.
8825:
8826:
8827: E d u s k u n .n a ll e.
8828:
8829: Ennen perin ta.kapajulla olleen Kajaanin aika asetti valtion kannettavaksi velvolli-
8830: kihlakunnan sairashoito-olojen korjaami- suu'ksia, jotika sille normaalisina aikoina ei
8831: sessa. on päästy jo suurta helpotusta tuo- kuulu, ymmärtää kylHikin eräiden asiain
8832: neisiin tuloksiin. Kajaanin yleisen sairaa- viipymisen.
8833: lan laajentamisella ja aluesairaa'lain perus- Kun taloudellinen tilanne nyt näyttää
8834: tamisella on tehty siellä työ, jota väestö paranevan ja valtion ra:hallinen asema on
8835: siunaa. Ajatelluista aluesaira.alois1ta on huomattavasti va.hvistunut, on mielestämme
8836: nyt 'enä!ä mkootamatta Säräisniemen sai- aika saattaa. lopulliseen päätökseen edus-
8837: raala, vaikka sen eduskunta yhtäaikaisesti kunnan hyväksymä Säräisniemen aluesai-
8838: päätti rwkennettavaksi Puolangan aluesai- raalan rakentaminen.
8839: raalan kanssa jättäen kuitenlldn hallituksen Tässä mielessä ehdotamme kunnioittaen
8840: harkittavaksi minkä ,lähimmän" vuoden eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8841: talousarvioon rakennusmäruräraiha on otet-
8842: tava. Vaikka Puolangan aluesairaala nyt että hallitus ottaisi v. 1936 meno-
8843: on jo rakennettu ja toiminnassa ei Säräis- arvioesitykseen 500,000 markan mää-
8844: niemen sairaalan :rakentamista tähän men~ rärahan aluesairaalan rakentamista
8845: nessä vielä ole otettu talousarvioon. Kun varten Säräisniemen pitäjään Oulun
8846: tietää kuitenkin vaitionkin varojen niuk- läänissä..
8847: kuuden kuluneina vuosina, jolloin ;pula-
8848:
8849: Helsingissä 7 p :nä helmikuuta ~1935.
8850:
8851: S. Salo. Kusti Arffma.n. M. 0. Lahtela.
8852: 216
8853:
8854: VI,4. - Toiv. al. N :o 45.
8855:
8856:
8857:
8858:
8859: Hannula y. m.: V altim sairaalan rakentamisesta Kemin
8860: kaupunkiin.
8861:
8862:
8863: E d u s !k u n n a l1 e.
8864:
8865: Viittaamalla toivomusaloitteiden n:o 25 että hallitus antaisi Eduskunnalle
8866: (1929 1 vp.) ja n:o 28 (1930 II vp.), sekä esityksen valtion sairaalan rakentami-
8867: rahaasia-aloitteen n:o 21 (1933 vp.) perus- sesta Kemin kaupunkiin.
8868: teluihin, pyydämme kunnioittavimmin eh-
8869: dottaa eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
8870: sen,
8871:
8872: Helsingissä helmikuun 8 p:nä 1935.
8873:
8874: Uuno Hannula. Kusti Arffman.
8875: lYI. 0. Lahtela. K. A. Lohi.
8876: 217
8877:
8878: VI,5.- Hemst. mot. N:o 46.
8879:
8880:
8881:
8882:
8883: Haga m. fl.: Angående länssjukhusets i Gamla V asa hu-
8884: vndbyggnads a,nvändande till ett allmänt sinnessjukhus.
8885:
8886:
8887: T i ll R i k s d a g e n.
8888:
8889: ~Sedan länssjukhuset i Gamla W asa år gamla länssjukhusets omändring till ett så-
8890: 1'931 flyttats till Seinäjoiki, blev den :av dant skulle på ett lämpligt sätt kunna
8891: sjukhuset tidigare disponerade sjukhus- täcka detta befb.ov. Den nu toma huvud-
8892: byggnaden tom oc'h har sedan dess stått byggnadens bringande i användbart skick
8893: obegagnad. Denna byggnad, där länssjuk- skulle därjämte vara av nöden påkallat
8894: huset tidigar:e v~arit inrymt, är en två- och aktuellt även därför, 1a,tt den nuvarande
8895: våningsbyggnad av sten och är huset oak- upptagningsanstalten i Mustasaari i prak-
8896: tat det nu stått obegagnat i 4 år lätt att tiken visat sig vara alltför l:itten för att
8897: åter tagas i bruk. Byggnaden har gran- ens tillnärmelsevis motsvara den efterfrå-
8898: skats av många sakkunniga, vilka ansett gan, som för närVJarande ibeträffande p1at-
8899: den särde1es lämplig för sjuklhusändamål. ser för sinnessjuka råder i Österbotten.
8900: Byggnadssättet har enligt deras förme- Traktens svenska kommuner hava i sin hel-
8901: ruande ~v:arit synnerligen ändamålsenligt just het enhälligt uttalat en livlig förhoppning
8902: för sjukhus. De sakkunniga hava även om att det gamla länssjukhuset skulle om-
8903: ansett, 1att det ovillkorligen skulle löna sig ändras tili ett sinnessjukhus och uttalan-
8904: ,a:tt fortfrarrande taga det i bruk, <enär repa- den i samma riktning hava jämväl de
8905: rationskostnaderna bli förhållandevis billiga finska kommunerna framställt. Nyligen in-
8906: och endast smärre ändringar äro av nöden. gick i tidningen Vaasa härom en mycket
8907: Man har också övervägt att taga byggna- sägande notis från Ala-Härmä. På grund
8908: den i användning för intagning a!v krimi- av brist på platser har sinnessjukhusvår-
8909: nelia patienter och 1930 gjordes i sådant den i kommunerna råkat i ett olämpligt
8910: syfte 'ett kostnadsfö~slag, som slutade på och ohållbart läge, varvid vård- och åter-
8911: c:a 2 1 / 2 -3 1 / 2 milj. mark. I betraktande hämtningssynpunkter blivit andra rangens
8912: bör dock tagas, 1att vid nämnda tid bygg- frågor, vilka fått vika för den svåra frå-
8913: nadsindex stod högre än nu och att om- gan om placeringsmöjligheten överhuvud.
8914: ändringen av sjuklhuset till ett sådant för Detta har även för kommunerna medfört
8915: kriminelia patienter kräver speciella kon- betydande extra utgifter; skulle man där-
8916: struktioner, vilka mångdubbelt fördyra ar- emot kunna bringa det gamla länssjuk-
8917: betena. Ett sjukhus för kriminalpatienter lhus:et i 'användbart skick, skulle man d!är
8918: borde dock lämpligast förläggas till när- kunna placera åtminstone 100 patienter oc<h
8919: heten aN större bosättningscentra, resp. då härtill komma Mustasaari sjukhusets
8920: :fängelser för att fylla sitt speciella ända- (upptagningsanstalten) disponilbla 50 plat-
8921: mål. Däremot är det alldeles uppen'bart ser, vore den svåmste hristen hävd.
8922: att länets b~hov ovillkorligen kräver till- Det bör i sammanhang:et ännu tilläggas,
8923: skott 1av platser för sinnessjuk!a, var:för det att en1igt de sakkunnigas utlåtande sjuk-
8924:
8925: 28
8926: 218 Vl,5. - Vanhan-Vaasan lääninsairaala.
8927:
8928: huset är utomordentligt väl placerat just På grund av vad vi härovan anfört få
8929: ur sinnessjuk'hussynpunkt. Ty detsamma v1 vördsamt lh·emställia,
8930: är beläget i en vacker och fridfull omgiv- ntt regeringen ville skrida till så-
8931: ning, som genom sin t11evll!ad är ägnad 'a.tt dwna åtgärde1·, att det gamla läns-
8932: verka lugnande och välgörande på pathm- sjukhusets huvudbyggnad i Gamla
8933: terna. W asa, som nu står tom och obegag-
8934: Såsom av det föregående framgår, vore nad, måtte anvämdetS till ett allmänt
8935: emellertid sjukhusets ta:gande i bruk för sinnessjttkhns med plats för 100 pa-
8936: kriminelLa patienter på intet sätt vare sig tienter samt att regeringen i bud-
8937: lika önskvärt eller behövligt. getförslaget för nästa år ville hi;i1'-
8938: för observem nödigt anslag.
8939: Helsing,fors den 8 f~bruari 1935.
8940:
8941: Edvard Haga. J. 0. Söderhj·elm.
8942: Edv. H·elenelund. A:lbin Wickman.
8943: Levi Jern. K.-A. Fagerholm.
8944: J. Franzen.
8945: 219
8946:
8947: VI,5. - Toiv. al. N:o 46. S1wmennos.
8948:
8949:
8950:
8951:
8952: Haga y. m. : Y anhan-Y aasan l.fi.äwinsainmla.n päärakennuk-
8953: sen kiiyttännisesiä ylwisenä m ielisairaalana.
8954:
8955:
8956: FJ d u s k u n n a ll e.
8957:
8958: Kun V1anhan-Va1asa.n lääninsa:i:vaa1a v. han lääninsair<talan muuttaminen mielisai-
8959: 1931 siirrettiin Seinäjoelle, tyihjentyi sai- raalaksi sopivalla tavalla tyydyttäisi täl-
8960: raalan aikaisemmin käyttämä sairaalara- laisen tarpeen. Nykyisin tyhjänä olevan
8961: kennus j·a on siitä lähtien ollut käyttämät- päärakennuksen saattaminen käyttökelpoi-
8962: tömänä. Rakennus, jossa mäninsairaala ai- seen kuntoon olisi sen Jisäksi tarpeen vaati-
8963: kaisemmin sijaitsi, on kaksikerroksinen ki- maa ja ajankohtaista myöskin sen vuoksi,
8964: vitalo ja on rakennus siitä huolimatta, että että nykyinen Mustasaaren vastaanottolai-
8965: se nyt on ollut käyttämättömänä 4 vuotta, tos on käytännössä osoittautunut liian pie-
8966: helppo ottaa jälleen käytäntöön. Rakennuk- neksi edes lähimain tyydyttämään nykyisin
8967: sen ovat tarlmstaneet monet asiantuntijat, Pohjanmaalla
8968: 1
8969: vallitsevan mielisairassijojen
8970: jotka ·ovat pitäneet sitä erittäin sopivana kysyntää. Seudun ruotsalaiset kunnat ovat
8971: sairaalatarkoituksiin. Rakennustapa on hei- kaikki yksimielisesti esittäneet hartaan toi-
8972: dän mielestään ollut erikoisen tarkoituksen- vomuksen, että vanha lääninsairaala muu-
8973: mukaista juuri sairaalaksi. Asiantuntijat tettaisiin mielisairaalaksi, ja samansuuntai-
8974: ovat myöskin olleet sitä mieltä, että ehdot- sia lausunto'ja ovat myöskin suomalaiset
8975: tomasti kannalttaisi ottaa rakennus edelleen kunnat .esittäneet. Äskettäin oli Vaasa-18!h-
8976: käytäntöön, koska korjauskustannukset tu- dessä .AJa-Härmästä varsin kuvaava uuti-
8977: levat suhteellisen alhaisiksi ja vain vähäi- nen. Sijojen puutteessa on mielisairashoi•to
8978: semmät muutokset ovat tarpeen. On myös- kunnissa joU'tunut sopimattomaan ja kestä-
8979: kin harkittu rakennuksen käyttämistä kri- mättömään asemaan, jossa hoito- j·a paran-
8980: minaalipotilaiden hoitoon, ja v. 1930 laa- nusnäkökohdat ovat joutuneet toisarvoisiksi
8981: dittiin tässä .tarkoituksessa kustannusarvio, kysymyksiksi, joiden on ollut v;äistyttävä
8982: joka päätyi 2.5-3.5 milj. markkaan. On sijoitusmahdollisuuksia yleensä koskevan
8983: kiuitenkin otettava huomioon, että rakennus- vaikeasti ratkaistavan kysymyksen tieltä.
8984: kustannusindeksi sanottuun aikaan oli ny- Tämä on myöskin kunnille aiheuttanut
8985: kyistä korkeampi ja että sairaalan muutta- huoma.ttavi•a ylimääräisiä menoja. Jos sen
8986: minen kriminaalipotilasten hoitoiaksi vaatii sijaan vanha lääninsairaala saataisiin käy-
8987: erikoisrakenteita, jotka moninkertaisesti tettävään kuntoon, voitaisiin sinne sijoittaa
8988: kallistavat töitä. Kriminaalipotilaitten sai- ainakin 100 potilasta, joa kun täihän lisäksi
8989: raala olisi kuitenkin edullisimmin sijoitet- tulevat Mustasaaren sairaalan (vastaanot-
8990: tava suurempien asutuskeskusten ja v·anki- tolaitoksen) 50 käytettävissä olevaa paik-
8991: lain l·äheisyyteen täyttääkseen erikoistarkoi- kaa, olisi pahin puute autettu.
8992: tuksensa. Sitävastoin on aivan ilmeistä, Tässä yhteydessä on vielä lisättävä, että
8993: että läänin tarve ehdottomasti vaatii lisä- asiantuntijain lausunnon mukaan sairaa-
8994: paikkoja mielisairaille, minkä vuoksi van- lan paikka on erinomaisen sopiva nimen-
8995: 220 Vl,5. - Vanhan-Vaasan lääninsairaala.
8996:
8997: omaan mielisairaalaa silmälläpitäen, sillä että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
8998: ra;kennus sijaitsee kauniissa ja rauhallisessa menpiteisiin, että Vanhassa-Vaasassa
8999: ympäristössä, joka viihtyisyydellään on sijaitsevan vanhan lääninsairaalan
9000: omiaan vaikuttamaan raulhoittavasti ja hy- päärakennusta, joka nykyisin on tyh-
9001: väätekevästi potilaihin. jänä ja käyttämättömänä, käytettäi-
9002: Kuten edelläesitetystä selviää, ei saima- siin yleisenä mielisairaalana, jossa
9003: lan ottaminen käytäntöön kriminaalipoti- olisi 100 sairassijaa, sekä että halli-
9004: laita val'lten olisi mitenkään yhtä toivotta- tus ensi vuoden tulo- ja menoarvio-
9005: vaa tai tarpeellista. esitykseensä varaisi tätä varten tar-
9006: Edelläesitetyn nojalla esitämme kunnioit- peellisen määrärahan.
9007: taen eduskunnan päätettäväksi toiv,omuk-
9008: sen,
9009:
9010: Helsingissä 8 päJvänä helmikuuta 1935.
9011:
9012: Edvard Haga. J. 0. Söderhjelm.
9013: Edv. Helenelund. Albin Wickman.
9014: Levi Jern. K.-A. Fagerholm.
9015: J. Franzen.
9016: 221
9017:
9018: Vl,6. - Toiv. al. N :o 47.
9019:
9020:
9021:
9022:
9023: Salo y. m.: Mielisaimshoidon ottamisesta valtion huolletta-
9024: vaksi.
9025:
9026:
9027: E d u s k u n n a ll e.
9028:
9029: Ihmiskunnan raskaimpia vaivoja on suurimpana syynä siihen, että suurelle mää-
9030: !kautta aikojen ollut järkeen kohdistuvat rälle ei ole voitu saada hoitoa sillä asteella,
9031: häiriöt ja niistä johtuneet mitä erilaisim- että alkava mielisairaus voitaisiin tarpeeksi
9032: mat mielisairaudet. Lukemattomilta ihmi- ajoissa saada ehkä parannetuksi tai py-
9033: siltä on järjen valo jo syntyessään puut- säyttää asteelle, joka ei olisi potilaalle it-
9034: teellinen tai ei sitä ole lainkaan. Vielä selleen niin raskas eikä ympäristölleen
9035: useammilta se sammuu elämän aikana, joko niin vaarallinen. Tämän surullisen tosi-
9036: osaksi tai kokonaan, joko perinnöllisyyden asian vuoksi olisi yhteiskunnan valtiovallan
9037: tai ulkonaisten olosuhteiden vuoksi. Viime kautta astuttava tässä heikkovaraisen niin
9038: mainitussa suhteessa on tiede todistanut al- yksityisen kuin kunnankin turvaksi ja aut-
9039: ikoholilla olevan suuren osuuden. Tähän tajaksi sillä varmaa on, että mielisairas-
9040: puoleen asiassa on hallitusvaitakin jo kiin- huolto ilman valtion tukea saa edelleenkin
9041: nittänyt huomiota, siitä on todistuksena olla sillä säälittävällä ja epäinhimillisellä
9042: hallituksen esitys 'eduskunnalle alkoholisti- kannalla kuin millä se valitettavasti vielä
9043: huoltolaiksi. Kun sanotun esityksen tar- yleensä on.
9044: koitus kuitenkin on järjestää kuntien toi- Tässä mielessä ehdotamme kunnioittaen
9045: minta pääasiassa järjeltään normaalisiin eduskunnan päätettävä;ksi toivomuksen,
9046: mutta alkoholil1imon orjiksi joutuneisiin
9047: henkilöihin nähden, jää mielisairashoidon että hallitus vaZmistuttaisi ja
9048: kehitys edelleenkin sen varaan, minkä ver- Eduskunnalle jättäisi esityksen mie-
9049: ran sairaalla tai hänen omaisillaan on mah- lisairashoidon ottamisesta valtion
9050: dollisuuksia tai kunnalla varoja ja harras- huollettavaksi.
9051: tusta asiaan. Varmaankin, ·on va.rain puute
9052:
9053: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1935.
9054:
9055: S. Salo. Heikki Vehkaoja.
9056: Kusti Arffman. M. 0. Lahtela.
9057: 222
9058:
9059: Vl,7. - Tohr. al. N :o 48.
9060:
9061:
9062: Pohjala y. m.: Toimenpiteistä maidon pakollisen kesto-
9063: pastöroimisen toimeen saattamiseksi kaupungeissa.
9064:
9065: Ed u s kunnalle.
9066:
9067: Kuten tunnettua on maidonkulutus perheissä, jotka maitoa myymälöistä osta-
9068: maamme kulutuskeskuksissa viime aikoina vat, ei liene sanottavastikaan lisääntynyt
9069: huomattavasti vähentynyt. Mitään viral- ja ravintolayleisö käytti aikaisemminkin
9070: lista tilastoa tästä asiasta ei tosin ole ju- etupäässä mietoa olutta. Suurimpana syynä
9071: laistu, mutta erinäiset maitoliikkeet ovat maidonkäytön vähenemiseen lienee luulo
9072: tarkkai1leet maidon menekkiä kontrollimyy- siitä, että tarttuvat taudit leviävät maidon
9073: mälöissänsä Helsingissä ja tällöin havain- välityksellä. Se voitiin Helsingin maito-
9074: neet, että ma~don menekki Helsingissä on myymälöissä selvästi huomata viime kesänä
9075: ainakin kahtena viime vuonna vuoteen 1932 lrupsihalvaustaudin ollessa liikkeellä, jol,loin
9076: verraten vähentynyt noin 10 %, viime maidon menekki niissä kaupungin osissa
9077: vuonna ehkä enemmänkin, huolimatta siitä, (Käpylässä, Museakadul1a y. m.), joissa lap-
9078: että maidon hinnat ovat olleet alhaiset. sihalvaustaudin tapauksia esiintyi, aleni
9079: V. 1932 saapui Helsinkiin eri maitoliik- yhtäkkiä noin 20 % :lla.
9080: keistä saatujen tiedonautojen mukaan Syystä että useinkaan kulkutauteja, ku-
9081: 85,734,233 litraa eli keskimääTin 235,000 ten esim. tulirokkoa, ei voida todeta bakte-
9082: litraa päivässä. Tästä määrästä myytiin riologisin keinoin, vaan ainoastaan käyttä-
9083: kulutusmaidoksi 151,DOO litraa päirvässä. mällä kokeiluvälineinä ihmisiä, jollaisiin ko-
9084: Sensijaan v. 1933 saapui Helsinkiin keisiin kai kukaan ei vapaaehtoisesti suostu,
9085: 88,780,246 litraa eli päivää kohti 243,000 eikä luovuta myöskään lapsiansa, on yleensä
9086: litraa. Siitä myytiin kulutusmaidoksi vaikea todeta, milloin tartunta on levinnyt
9087: 146,000 lit.raa päivässä. Ja kun vuoden maidon, milloin veden tai jonkun muun
9088: 1934 tilasto va1mistuu, tu~laan huomaa- tarveaineen välityksellä. Mutta joka ta-
9089: maan, että maidon menekki Helsingissä on pauksessa saattavat maito ja vesi olla tart-
9090: vieläkin vähentynyt. tuvien tautien välittäjinä.
9091: Monet väittävät, että ma~don menekin Seuraavasta taulukosta näemme maas-
9092: supistumiseen olisi syynä oluen käytön samme vv. 1925-1934 sattuneet ilmoitetut
9093: yleistyminen. Tämä kuitenkin pitänee kulkutautitapaukset:
9094: paikkansa vain osittain, siHä oluen käyttö
9095: Tulirokko Kurkkumätä Lavantauti Paratyfus Yhteensä
9096: Uudenmaan lääni •• 0 •••••• 0 0 9,284 1,576 327 1,058 12,245
9097: Turun ja Porin lääni ........ 5,644 1,239 1,006 931 8,820
9098: Härrneen lääni 0 ••• 0 ••••••••• 4,426 1,136 367 1,628 7,557
9099: Viipurin lääni • . • . • • • • • • • 0. 5,374 3,277 458 1,290 10,399
9100: Mikkelin lääni ••• 0 •••••••••• 998 608 528 319 2,453
9101: Kuopion 'lääni ••••••••••• 0 0. 2,948 2,002 386 759 6,095
9102: Vaasan lääni ••••• 0. 0 •••• 0. 0 2,315 2,339 715 950 6,319
9103: Oulun lääni ................. 1,776 1,628 690 728 4,822
9104: Ahvenanmaan maakunta •• 0 0 190 21 14 12 237
9105: Yhteensä 32,955 13,826 4,491 7,615 58,947
9106: VI,7. - Pohjala y. m. 223
9107:
9108: Kuten huomaamme, eivät ylläolevaan ti- joka muutoin pa1va päivältä kaikkialla le-
9109: lastoon sisälly tuberkuloosi, lapsihalvaas, viää yhä laajemmalle, tulisi yleisesti käy-
9110: angina, luomatauti, eikä myöskään lievem- täntöön, kun tahdotaan tehdä tavallinen
9111: mät lastentaudit. Siitä huolimatta, kun kauppamaito ei ainoastaan kestävämmäksi,
9112: ottaa huomioon väestömme vähälukuisuu- vaan myöskin tartuntavapaaksi. '' Professori
9113: den, on sattuneiden kulkutautitapausten Barthel 'in mielestä kestopastöroiminen ,ei
9114: luku meillä suhteellisen suuri. saa ~ikaan mitään todettavissa olevaa muu-
9115: Moitteettoman kulutusmaidon saamisen tosta maidon maussa, kermottumisessa eikä
9116: perusedellytyksiä on terve lypsykarja ja Iinkoisten kalkkisuolojen (fosfatien) mää-
9117: mitä suurin puhtaus maidon saannissa. rässä. Normaalisen maidon entsymeistä tu-
9118: Mutta olkoonpa maito saatu kuinka suurta houtuvat amylasi- ja bakteerinen katalaasi,
9119: puhtautta noudattaen ta:hansa, on kuiten- jotavastoin peroksydasi ja aldehydireduk-
9120: kin aina olemassa vaara, että se tavalla tai taasi jäävät muuttumatta. Maidon vitamii-
9121: toisella saa bakteeritartunnan. Senvuoksi nipitoisuuteen nähden huomautettakoon,
9122: onkin viime vuosina kysymys kulutusmai- että C-vitamiinin (keripukkia ehkäisevä)
9123: don pastöroimisesta ollut eri maissa lääkä- tuhoutumisvaara on yhtä suuri kestopastö-
9124: rien, eläinlääkärien, hygienilklwjen ja mei- roimisessa kuin tavallisessa jatkuvassa kor-
9125: jeriammattimiesten keskuudessa hyvin vilk- kealämpöpastöroimisessa, mainittu vitamiini
9126: kaan keskustelun a:laisena. Maidon pastö- kun näet tuhoutuu helpommin kaikista vi-
9127: roimiskysymys onkin läpikäynyt monta eri tamiineista kuumennettaessa sitä ilman läs-
9128: vaihetta. Nykyisin v.oittaa n. k. kestopastö- näollessa". Samaa mielipidettä kuin Bart-
9129: roiminen kuitenkin yhä enemmän alaa. hel ovat myös monet muut kuuluisat tut-
9130: Kestopastöroimisella tarkoitetaan maidon kijat. Professori Sommerfeld sanoo: ,Kun
9131: kuumentamista 20-30 minuutin ajan 60- kysyy itseltänsä, onko olemassa muita luo-
9132: 640 C. Useiden luotettavien tiedemiesten tettavia keino•ja paitsi pastöroiminen eh-
9133: tutkimukset ovat osoittaneet, että 'kesto- käistä sairalh\sien leveneminen raa'an mai-
9134: pastöroitaessa tuhoutuu 9·9.5 % maidon don välityksellä, tulee vastaus olemaan sel-
9135: bakteereista ja että lienkiin jääneet baktee- västi kielteinen.'' On olemassa vain yksi
9136: rit ovat suureksi osaksi viattomia maito- mahdollisuus, nim. kaiken suurkaupunkien
9137: hap:pobakteereita. Vaarallisilllllilat ja taval- tarvit.seman kauprpamaidon pastöroiminen.
9138: lisimmat tautiaiheiset bakteerit, kuten keuh- Ja on aivan välttämätöntä, että tällainen
9139: kotaudin, lavantaudin, paratyphus'en, kurk- pastöroiminen tulee pakolliseksi ja lainsää-
9140: kumädän, koleran, suu- ja sorkkataudin, däntötietä järjestetyksi. Poikkeus tästä
9141: tulirokon, kurkkutulehduksen y. m. kulku- saadaan tehdä aivan erikoisissa olosuhteissa
9142: tautien aiheuttavat kuo~evat joka tapauk- pi~kulasten maidon tuotannossa ja 'lmu-
9143: sessa kestopastöroimisessa. Professori Bart- passa, jollaista maitoa on saatu aivan eri-
9144: hel sanoo 1929 ilmestyneessä bakteeriopin koisista talouksista.
9145: oppikirjassaan, että ,kestopastöroiminen Kestopast.öroimisen vastustajat perusta-
9146: bakteriologisesti antaa vaJllan erinomaisia vat mielipiteensä siilhen tosiasiaan, että osa
9147: tuloksia". Ja hän jatkaa: ,Lisäksi tavalli- maidon aineosista kestopastöroitaessa tu-
9148: sella tavalla kestopastöroitu maito ha[)an- houtuu. Useiden tutkijain p.erusteelliset
9149: tuu samoinkuin kuumentamaton maito ja tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että
9150: tämä seikka yhdessä sen kanssa, että tämä maidon vitamiineista kestopastöroitaessa
9151: pastöroimismenetelmä vahingoittaa niin vä- tUhoutuu ainoastaan C-vitamiini, kuten
9152: hän maidon fysiologisia ominaisuuksia, pa- edellä jo on mainittu. Suomalaisessa talvi-
9153: nee toivomaan, että kestopastöroiminen, maidossa -- paitsi A. I. V.-rehuUa tuote-
9154: 224 YI,7. - ~laidon kestopastöroiminen.
9155:
9156: tussa - on C-vitamiinia kuitenkin sangen tain lasipulloissa, mutta osittain myös-
9157: vähän, joten kestopast.öroiminen tulisi vai- kin avonaisista astioista, kuten meillä
9158: kutt3Jlllaan haitallisesti vain kesämaitoon. tavallinen kauppamaito. Kestopastöroidun
9159: Kesällä saadaan kuitenkin kasvikunnasta maidon pullottaminen, pullojen peseminen,
9160: niin paljon C-vitamiinipitoista ravintoa, niiden särkyminen ja kuljettaminen edesta-
9161: että ihmisten C-vitamiinitarve tulee sen kaisin jakelumeijeristä maitokauppoihin ko-
9162: avulla erinomaisen hyvin tyydyt.etykt·li. hottaa näet huomattavasti maidon hintaa,
9163: Joka tapauksessa näyttää siltä - se on niin ettei vähävaraisella kuluttajaväestöllä
9164: useiden arvovaltaisten tutkijain mielipide ole varaa sellaisen maidon ostamiseen.
9165: - että vitamiinikysymyksen harrastajat Näinollen olisi meillä, jos kestopastöroimi-
9166: ovat menneet innostuksessaan liian pitkälle, nen lainsäädännöllä määrätään pakolliseksi,
9167: kun he vastustavat myöskin suurkawpun- sallittava tällaisen maidon myyminen myös
9168: geissa myytävän tavallisen kauppamaidon avonaisista astioiBta, vaikkakin ihanneti-
9169: kestopastöroimista. Kun on kysymys pik- lana maitokaupassa onkin pidettävä kesto-
9170: kulasten maidosta, niin sen kestopast.öroimi- pastöroidun maidon myymistä lasipulloissa,
9171: seen vain harvat tutkijat lienevät kehoitta- jolloin tartunnan vaara myymälöissä ja
9172: neet muulloin kun vaarallisten kulkutau- maitoa kuljetettaessa vältettäisiin. Tällai-
9173: tien liikkeellä ollessa. seen ylellisyyteen meillä ei kuitenkaan tois-
9174: Kestopastöroiminen on vapaaehtoisuuden tai,seksi näytä olevan varaa. Nykyisin voi-
9175: tietä levinnyt laajalle monissa eri maissa. daan myöskin tarkastaa, onko myymälässä
9176: Niinpä Ruotsin suurimmissa kaupungeissa kaupan pidetty maito kestopastöroitua.
9177: myydään melkein kaikki kulutusmaito Professori O:vla-Jensen on näet keksinyt täl-
9178: (Tukholmassa yli 95 %) kestopastöroituna. laista määräystä varten tarvittavan mene-
9179: Samoin on asianlaita myös Norjassa, Tans- telmän. Puheenaolevan menetelmän avulla
9180: kassa, Englannissa, ja ennen kaikkea Yh- voivat terveysviranomaiS<et, samalla kun he
9181: dysvrnlloissa on kestopastöroidun maidon tarkastavat maidon rasvapitoisuuden, ottaa
9182: käyttö sangen yleistä (U. S. A :ssa 98 % 'kai- samasta näytteestä selvän siitäkin, onko
9183: kesta maidosta). Mutta vaikka edellämai- mainittu maito myös kestop:astö!'oitUia.
9184: nituissa maissa vapaaehtoisesti onkin siir- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme edus-
9185: rytty niin yleisesti kestopastö.roidun mai- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
9186: don kauppaan, vaaditaan näissäkin maissa,
9187: kuten Saksassakin, kulutusmaidon kesto- että hallitus kii1·eellisesti ryhtyisi
9188: pastöroimista pakolliseksi. toimenpiteisiin maidon pakollisen
9189: Useissa maissa, kuten Englannissa ja kestopastöroimisen toimeen saattami-
9190: Yhdysvalloissa, myydään kestopastöroitu seksi kaupungeissa, kuitenkin siten,
9191: maito kuluttajille pääasiallisesti lasipul-· että kaupungeissa, joiden asukasluku
9192: loissa. Sellaisissa rikkaissa maissa kuin on alle 20,000 henkeä, maidon pa-
9193: Englannissa ja Yhdysvalloissa käykin näin kollinen kestopastöroiminen olisi
9194: järjestetty maidonjakelu päinsä, sillä siellä maaherran määrättävissä, loun hän
9195: ei ihmisten tarvitse laskea niin tal1koin katsoo sen tarpeelliseksi tarttuvien
9196: elinkustannuksiansa. Ruotsissa ja Norjassa tautien levtnemisen ehkäisemiseksi.
9197: myydään kestopastöroitu maito taas osit-
9198:
9199: Helsingissä 7 p :nä helmikuuta 1935.
9200:
9201: Kyllikki Pohjala. P. V. Heikkinen. Ta;ave Junnila.
9202: A. Korvenoja. L. 0. Hirvensalo. E. M. Tarkkanen.
9203: Toivo Horelli. Ansh. Alestalo. Viljami Kalliokoski.
9204: Akseli Brander. K. F. Lehtonen. J. Koivisto.
9205: E. A. Tuomivaara. Martti Rantanen. Tilda Löthma.n.
9206: •• ••
9207:
9208: VALTIOPAIVAT
9209: 19 3 5
9210:
9211:
9212:
9213: LIITTEET
9214: VII
9215:
9216: LAKI~ JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
9217: LAKI~ JA TOIVOMUSALOITTEET
9218:
9219:
9220:
9221:
9222: HBLSINiKI 19,35
9223: VALTIDNEUVOSTON KIRJAPAINO
9224:
9225: 29
9226: Elinkeinoa, kunnallislakeja, isoajakoa ja verollepanoa, maan-
9227: teitä, luottotietojärjestelmää y. m. koskevia laki- ja
9228: toivomusaloitteita.
9229: 229
9230:
9231: VII,1. - Lak. al. N :o 27.
9232:
9233:
9234:
9235:
9236: Tarkkanen y. m.: Ehdotus laiksi maaliskuun 31 parvana
9237: 1879 elinkeinoista annetun asetuksen muuttamisesta.
9238:
9239:
9240: E d u s k u n n a ll e.
9241:
9242: Maaliskuun 31 päivänä 1879 elinkeinoista ten ammattikuntien ja kisälliyhdistysten
9243: annetun asetuksen 23 § velvoittaa elin- jälkeensä jättämät kassat sekä käyttää
9244: keinonharjoittajat kaupungeissa joko kaikki näissä olevat varat •tarkoituksensa mukaan
9245: yhteisesti tai jakaantuen enintään 1lwlmeen avustuksiksi puutteessa oleville jäsenilie
9246: ryhmään, kaupan, teollisuuden j'a käsityön siinä elinkeinossa, jonka harjoittajat ovai
9247: mukaan, muodostamaan yhdistyksiä niiden kassan koonneet, tahi ammattikehityksen
9248: elinkeinoja koskevien asiain hoitamista var- hyväksi saman ·elinkeinon ala.lla.
9249: ten, joita yhdistyksen jästmet harjoittavat. Jokaisen elinkeinoyhdistyksen on tehtävä
9250: Elinkeinoyhdistyksen jäseniä ovat il\laikki, itselleen järjestyssäännöt, jotka sisältäväJt
9251: jotka harjoittava·t kaupungissa sellaista määräyksiä valtuusmiesten luvusta ja Vlaa-
9252: elinkeinoa, josta ilmoi,tus on tehtävä. Kaik- lista, jäsenten yhdistyks·eUe suoritettavien
9253: kien :kaupunkikunnissa elinkeinoa harjoitta- jäsenmaksujen määräämistavasta, kisä:Ui-
9254: vien tulee joko kaikkien yhteisesti tai ja- 'todistuksien ja mestarikirjojen ma:ksuista,
9255: kiautuen enintään kolmeen ryhmään kau- oppi- j·a työsopimusten ottamisesta Vialtuus-
9256: pan, tehdasteollisuuden ja käsityön mukaan miesten pöytäkirjaan, yhdistyksen ja val-
9257: perustaa yhdistyksiä asioiden hoitamista tuusmiesten kokousten ajasta y. m. Näille
9258: varten, jotka koskevat jäsenten harjoitta- järjestyssää.nnöil1e on hankittava kuvernöö-
9259: mia ammatteja. Varat, jotka ovat välttämät- rin vahvistus.
9260: tömiä yhdistyksen toiminnan ylläpitämi- Milloin ammattivaltuutetut joutuvat kä-
9261: seksi, kannetaan jäseniltä yhdistyksen ku- sittelemään työriitoja elinkeinonharjoitta-
9262: takin vuotta varten hyväksymän ta!ksoituk- jain ja heidän työll'tekijäinsä välillä, on
9263: sen perusteella, mikä nykyään käytännössä valtuusmiesten lukumäärää :Lisättävä puO-
9264: tapahtuu ku:n:nallisv·eron kannon yhtey- iella tai sitä lähimmällä ylemmällä luvulla
9265: dessä. Lähintä huolta yhdistyksen toimin- ja näiksi lisävaltuusmiehiksi valittava hy-
9266: n:asta pitävät valtuusmiehet, joiden tehtä- vämaineisia ja, täysivaltaisia työntekijöitä
9267: vänä mainitaan yhdistyksen omaisuuden kaupungista. Jos työntekijä,t kaupungissa
9268: hoito, lausuntojen ja selvitysten antaminen ovat laillisessa järjestyksessä perustaneet
9269: viranomaisille, kisälli- ja mestarikirjain an- yhdiiStyksen ~eskinäistä avun mlltami:sta
9270: taminen, työriitain sovitteleminen sekä op- Vlarten, toimittaa sellainen yhdistys •työn-
9271: pilaiden ja muiden ~työntekijöiden ammatti- tekijäjäsenten vaalin, mutta ·eHei yhdis-
9272: opetus ja huolenpito heidän hyvinvoinni&- tystä ole olemassa, valitsevat valtuusmie-
9273: taan. LisäJksi tulee valtuusmiesten valvoa het itse •työn1tekijäin ·edustajat. Täten li-
9274: ja t1arpeen mukaan ottaa haltuunsa entis- sättyjen valtuusmiesten tulee lain mukaan
9275: 230 VII,1. - Elinkeinoasetuksen muuttaminen
9276:
9277: koettaa sovittaa työrii,toja sekä, ellei tämä pan ja teollisuuden harjoittajia kuulumaan
9278: onnistu, kohtuuden mukaan ra•tkaista ne. -elinkeinoyhdistyksiin, joista ne jo alunpe-
9279: Asianomainen, joka ei ~tyydy tällaiseen rin ovat vieraarutuneet. Kaupan ja teolli-
9280: valtuusmiesten ratkaisuun saa 14 päivän suuden etuja valvomaan voidaan sitä
9281: kuluessa päätäks:en julistamisesta haast.at- paitsi perustaa paikallisia kauppakamareita,
9282: taa vastapuolensa laillis·een tuomioistui- jotka 14/4 1923 annettu asetus on laillis-
9283: meen. Ellei tällaista haastetta määräajassa tlllnut.
9284: ot,eta, on valtuusmiesten päätös lainvoimai- Vaikka kaupan ja teollisuuden harjoitta-
9285: nen j,a ulosottokelpoinen. jat vapautettaisiinikin pakollisesta. elinkeino-
9286: Vuoden 1879 asetuksen säätäjä ·antoi sii<J yhdistJ~ksiin kuulumisesta, ei tämän ·ehdot-
9287: näille ammattikuntajärjestyksen ajoilta pe- 1tomasti tarvitse tietää ·asianomaiste:n elin-
9288: räisin ,oleville yhdistyksille suuren merki- keinoyhdistysten lakkaamista, koska ne saat-
9289: tyksen. Nyttemmin niillä ei kumminkaan rtavat vapaina yhdistyksinä jatkaJa sitä vä-
9290: ole entistä merkitystä elinkeinoelämässä, häistä toimmtaa, joka niillä vielä on kasso-
9291: sen jälkeen ikuin amma;ttiopetuksesta, työ- jensa hoitajina, :apurahojen ja;kajina, am-
9292: riitojen sovittelemisesta, ammattientarkas- mwtti'koulujen avusta.jina y. m.
9293: tuksesta j1a ~työntekijäin työoloista ja sopi- Että kaupan ja teollisuuden harjoittajien
9294: musoikeudesta on annettu erikoislait, joissa pakollinen kuuluminen elinkeinoyhdistyk-
9295: edellytetyt ·elimet hoitavat elinkeinoyhdis- siim ei enää ole ·tarpeen v~arutima, käy ilmi
9296: tyksille aikaisemmin kuuluneet tehtav~t. m. m. niistä esityksistä, joita aikaisemmin
9297: Vain käsityöyhdistykset ova1t olleet tehok- on tehty tämän pakon poistamiseksi. Niinpä
9298: kaassa toiminnassa sekä yleensä tyytyväisiä on Suomen Vähittäinkauppiasliitto vuonna
9299: nykyiseen järjestysmuotoon. Paitsi sitä, että 1923 pitämänsä kokouksen päätöksen mu-
9300: pakollinen kuuluminen elinikeinoyhdistyk- kaisesti pyytänyt keskuskauppakamarira
9301: siin on ristiriidassa sen yleisen periaatteen ryhtymään toimenpiteisiin vuoden 1879 elin-
9302: kanssa, ~että yhdistyksiin liittymisen tulee lainoasetuksen säännöksien kumoamiseksi ja
9303: olla kunkin yksilön ja yhteisön vapaaehtoi- ikeskuskaup-pakamaTi on v;altioneuv;ostolle
9304: nen asia, koskee tällainen pakollinen yh- 4/3 1924 esittämässään mietinnössä ehdot-
9305: distykseen kuuluminen vain kaupungissa tanut m. m., että 1879 elinkeinoasetuksen
9306: toimivia elinkeinonharjoittajia, mutta jät- elinkeinoyhdistyksiä koskevat säännökset
9307: tää pakon ulkopuolelle maas~eudulla toimi- viipymättä muutettaisiin siten, että ne ei-
9308: vat elinlreinonharjoittajat, vaikka kansan- vät enää koskisi kaupan ja teollisuuden
9309: taloudellisesti maaseudulla harjoitettu tool- harjoittajia. Todetakseen niiden tärkeim-
9310: lisuus ja kauppa on yhtä tärkeä kuin kau- pien taloudellisten järjestöjen mielipiteen
9311: pungeissa harjoitettu teollisuus ja :Kauppa. asiassa, joita kysymys välittömästi koskee,
9312: Ei ole sekään oikein, että. elinikeinoyhdis- on rkieskuslmuppalmmari tällöin kuullut
9313: ty:ksille ova;t verovelvollisia vain ne kauppa- asiantuntijoina näiden järjestöjen asetta-
9314: ja teollisuusliikkeen sekä käsityön harjoit- mia. henkilöitä ja nämä ovat kannattaneet
9315: tajat, jotka sa;btumalta toimivat kaupun- keskuskauppakamarin aloitetta.
9316: geissa. Tämän vuoksi saamme kunnioittaen eh-
9317: Kaupan ja teollisuuden alaUa toimivat dottaa,
9318: tätä nykyä niin monenlaiset v;apaaehtoisuu-
9319: den pohjalle perustuVJat talouspoliittiset ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9320: ·aatteelliset edustuselimet, ettei tälläkään pe- van lakiehdotuksen:
9321: rusteella ole syy.tä pakottaa ainakaan kau-
9322: VII,1. - Tark,kanen y. m. 231
9323:
9324:
9325: Laki
9326: maaJiskuun 31 päivänä 1879 elinkeinoista annetun asetuksen muuttamisesta.
9327:
9328: Eduskunnan pää;töksen mukaisesti muu t6taan maaliskuun 31 päiväillä 1879 elin-
9329: keinoista 1annetun asetuksen 24 § :n 1 mo mentlti näin kuuluva:ksi :
9330:
9331: 24 §. 3 §:ssä sanotaan, kaupan ja teollisuuden
9332: Elinkeinoyhdistyksen jäsflll on jokainen, harjoittaja kuitenkin vasta sen jälkeen
9333: joka kaupungissa 'harjoittwa elinkeinoa sem- kuin tämä on vapaaehtoisesti siihen liitty~
9334: moisen i'lmoituksen jälk:een kuin 2 ja nyt.
9335:
9336:
9337: Helsingissä helmikuun 5 päivänä 1935.
9338:
9339: E. lVI. Tarkkanen. Hannes Ryömä.
9340: L. 0. Hirvensalo. Yrjö Schildt.
9341: Akseli Brnnder. P. Salmenoja.
9342: Viljami Kalliokoski 0. Peltonen.
9343: A. ,Korvenoja. J. E. Malmivuori.
9344: K. A. Lohi. Urho Kulovaara.
9345: J. Koivisto. Kaisa Hilden.
9346: Jalo Lahdensuo. Aleksi Aaltonen.
9347: P. V. Heikkinen. Onni Hiltunen.
9348: Juhani Leppälä. Matti Le,pistö.
9349: K. J. Ellilä. Yrjö Welling.
9350: Kalle ,Soini. Matti Turkia.
9351: Hjalmar Forstadius. A. A. Lastu.
9352: S. Honkala. Elsa Metsäranta.
9353: Alpo Lumme.
9354: 232
9355:
9356: VII,2. - Lak. al. N :o 28.
9357:
9358:
9359:
9360:
9361: Hautala y. m.: Ehdotus laiksi ma>alaiskuntain kttnnallis-
9362: hallinnosta annetun asetuksen 82 §:n 8 kohdan muutta-
9363: misesta.
9364:
9365:
9366: E d u s k u n n a ll e.
9367:
9368: Kautta maan on herättänyt huomiota ja silmälläpitäen, joka tarkoitu~ vahvistaa
9369: tyytymättömyyttä se, että kunnallinen ve- huomattavalla tavalla tämän toiminnan so-
9370: rotuslainsäädäntö on niin epäselvä, että sialista arvoa. Lisäksi on otettava huo-
9371: m. m. uudisraivauspalkkiot on eräissä kun- mioon, että palkkiot muodostavat vain ver~
9372: nissa jätetty verottamatta, aiheuttaen osal- rattain vähäisen osan lopullisista raivaus-
9373: taan m. m. taksoituksen kumoamisiakin. kustannuksista, joten yrittäjällä on riittä-
9374: Suurin piirtein on ne kuitenkin tulkittu västi jälellä vaikeuksia, vaikka saisikin pi-
9375: asianomaiselle verotettavaksi tuloksi. Se, tää palkkionsa kosk!emattomana.
9376: että raivauspalkkiot tai muut samanluon- Samaa verotuksesta vapauttavaa peri-
9377: toiset avustukset cp'äselvän laintulkinillan aatetta ·olisi sovellutettava kaikkiin palk-
9378: kautta ovat tulleet joko osittain tai koko- kiona, palkintona tai avustuksena maata-
9379: naan verotetuiksi, ei mielestämme ole oikein. louden harjoittajille kohdistuneisiin tuloi-
9380: Siksi on tärkeätä että kunnallista verolain- hin, sillä niiden tarkoitus on avustetun tai
9381: säädäntöä täydennetään siten, että tämä palkitun taloudellinen nostaminen. On huo-
9382: epäselvyys kunnallisessa verolainsäädän- mioon otettava, että lupaavakin kehitys
9383: nössä tulee korjatuksi. liian aikaisin rasitettuna voi keskeytyäkin.
9384: Kuten edellä huomautettiin, on maan eri Kun vertauksiksi sopivat avustukset
9385: puolilla havaittu olevan erilaisen käytän- muilla aloilla ovat verovapaat, niin ei ole
9386: nön raivauspalkkioiden verotukseen näh- syytä käytännöllisiin maataloudenharjoitta-
9387: den. M. m. palkkion saajain selvillesaanti- jiin nähden tehdä poikkeusta. Maalaiskun-
9388: kin on tuottanut jonkinverran vaikeuksia tain kunnallishallinnosta annetun lain 82
9389: ja niin on verotus voinut muodostua osit- § :n 8 kohdassa m. m. sanotaan: , V erotet-
9390: tain arvioon perustuvaksi. Maatalouspii- tavana tulona ei ole pidettävä stipendiä tai
9391: reissä vallitseekin yleensä sellainen käsitys, matka-apurahaa, joka on annettu tieteel-
9392: että tällaisten avustusten verottaminen on lisiä tai taiteellisia opintoja varten.'' On
9393: kohtuuton. Uudisraivauspalkkio annetaan syytä huomioon ottaa, että uudisraivaus-
9394: yleensä vain pienviljelijälle, jonka heikkoa palkkiot ja muut samanluontoiset avustuk-
9395: taloudellista asemaa sillä on tarkoitettu set ovat maataloudessa alkutaipaleella ole-
9396: auttaa ja saattaa siten pientalouksia oma- valle - stipendi - se on matka-apuraha,
9397: varaisuuden tielle saadaksemme siten ke- jonka koskemattomuus on myös turvattava.
9398: hityksen ik!autta tulevaisun:dessa vahvis- Sillä tunnetusti on uudisraivaajan matkan-
9399: tunutta voimaa yhteiskuntamme taloudelli- teko vaikea. Lisäksi sama 82 § :n 8 kohta
9400: seen runkoon. Viimeksi kuluneina vuosina myöntää verovapauksia, joiden oikeuden-
9401: on palkkioita annettu myös työttömyyttä mukaisuudesta voi olla eri mieltä, m. m.
9402: VII,2. - Hautala y. m. 233
9403:
9404: edustajapalkkiosta, sekä erinäisille kansa- luontoiset maataloutta kehittävät palkkiot
9405: laisille kohdistuvista huomattavistakin ko- ja avustukset myöskin verovapaiksi.
9406: mitea- y. m. tuloista. Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
9407: Näin ollen pidämme tarpeellisena, että ehdotamme,
9408: verovapautettujen tulojen sarjaa lisätään että Eduskunta hyväksyisi se·uraa-
9409: myöntämällä raivauspalkkiot m. m. saman- van lakiehdotuksen:
9410:
9411:
9412: Laki
9413: maaJaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen. 82 § :n 8 kohdan
9414: muuttamisesta.
9415:
9416: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten maalaiskuntain kunnallishallin-
9417: nosta 15 päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § :n 8 kohta, sellaisena kuin
9418: se on sanotun asetuksen _muuttamisesta 20 päivänä tammikuuta 1922 annetussa laissa,
9419: näin kuuluvaksi:
9420:
9421: 82 §. komiteain jäsenyydestä tai sitä, mitä valtio
9422: tai muu julkinen yhdyskunta on myöntä-
9423: 8) V erotettavana tulona ei ole pidettävä nyt tilapäisesti tehtävästä johtuvien eri-
9424: stipendiä tai matka-apurahaa, joka on an- tyisten kustannusten peittämiseksi, eikä
9425: nettu tieteellisiä tai taiteellisia opintoja tai myöskään uudisraivauspalkkiota, avustusta
9426: tieteellisiä tutkimuksia varten, ei myös- tai palkintoa, joka on annettu maatalouden
9427: kään edustajanpalkkiota, korvausta valtion kehittämistarkoituksessa.
9428:
9429:
9430: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1935.
9431:
9432: Yrjö Hautala. Heikki Nisikanen.
9433:
9434:
9435:
9436:
9437: 30
9438: 234
9439:
9440: VU,3. - Lak. al. N :o 29.
9441:
9442:
9443:
9444:
9445: Lahtela y. m.: Ehdotus lctiksi isojaosta ja verollepanosta
9446: Kemijärven, Kuusamon ja Kuolajärven pitäjissä Oulun
9447: lääniä tamrnik'll!Wn 17 päivänä 1898 annetun asetuksen
9448: 2 §:n muuttamisesta.
9449:
9450:
9451: Kd u s k u n n a ll e.
9452:
9453: Isojaosta ja verollepanosta Kemijärven, dosteta yhteistä yhteismetsää nii,stä alueista,
9454: Kuusamon ja Kuolajärven pitäjissä tam- jotka tiloille kuuluvista maista .eri.Ueen loh-
9455: mikuun 17 päivänä 1898 annetun asetuksen kaistaan, vaan että kumpaankin kuntaan
9456: 2 § :ssä on määrätty, että siitä tilusalasta, kuuluville tiloille eritetoon omat, toiseen
9457: minkä ti'lat saavat isojaossa on sanotussa kuntaan kuuluvista tiloista riiprpurmattomat
9458: pykälässä lähemmin mainittu tilusala loh- yhteismetsät.
9459: kaistawa erilleen ja asetettava metsäopilli- Tämä voidaan myöskin :vaikeuksitta ja
9460: sen !hoidion alaiseksi sekä käytettävä 'Vaki- lisäkustannuksitta sekä isojakoa vähintä-
9461: naiseen metsänib.oitoon yhteiseksi hy-väksi kään viivyttämättä toteuttaa, koska isojako
9462: sillä tavoin kuin yhteismetsistä on erikseen on vielä tSiinä määrin kookeneräinen, .ettei
9463: säädetty. Vaikka sanotussa asetuksessa ei mainittu toimenpide sii'hen vaikuta. Posion
9464: ole määräystä siitä, kuinka monen tilan kunnan tilalliset ovat yksimielisiä siitä, että
9465: käsittäviä yhteismetsiä mainitun säännök- heidän tilojensa maista eroitetuista alueista
9466: sen mukaan on muodostettava enempää muodostetaan Posion kuntaan kuuluvien ti-
9467: kuin siitäkään, onko yhteismetsä muodos- lojen omistama Kuusamon kuntaan kuulu-
9468: tettava kylittäin, jakokunnittain tai koko vista tiloista riippumaton yhteismetsä, koska
9469: kunnan tih:>ja käsittävänä yhtenä y'hteis- molemmille näille kunnille ylhteisen yhteis-
9470: metsänä, on Kemijärven ja Kuolajärven metsän muodostaminen tuottaisi yhteismet-
9471: kunnissa, joissa isojako on edistynyt niin sän hoidossa ja käytössä voittamattomia
9472: pitkälle, että sanottua säännöstä on jou- vaikeuksia, liikakustannuksia ja ristiriitoja
9473: duttu toteuttamaan, muodostettu kaikille kunnallitSverotuksesta alkaen.
9474: niille kunnan tiloille, joiden tilusalasta on Kun kumpikin kunta on erikoisen laaja
9475: osa erilleen lohkaistu, yhteinen yhteismetsä. ja ikummassalkin kunnassa on riittävästi
9476: Kun olosuhteet Kuusamon kuntaan näh- alueita yhteismetsienkin muodostamiseen ja
9477: den ovat sikäli muuttuneet, että se on noin kun se osa tilusalaa, joka yhteismetsään
9478: 10 vuotta sitten jaettu, muodostamaHa siitä eroitetaan, on sille tilalle kuuluvaa maata,
9479: kaksi 'k>unt,oo, nim. Kuusamon ja Posion josta se eroitetaan, on Posion kuntaan kuu-
9480: kunta ja nämä kunnat ovat siitä lähtien luvilla tiloilla oikeus saada yhteismetsä,
9481: olleet itsenäisinä toisistaan riippumattomina joka muodostetaan Posion kunnan alueelle
9482: kuntina ja sellaisina tuleva;t edelleenkin ole- välittömään yhteyteen yksityiskäyttöön jaet-
9483: maan, on asianmukaista, ettei Kuusamon tavan tilusalan kanssa. Samanlainen oi-
9484: ja Posion kuntaan kuuluville tiloille muo- keus on myöskin KuutSamon kuntaan kuu-
9485: VII,3. - Lahtela y. m. 235
9486:
9487: luvil1a tiloillakin saada oma erillinen Posion Edellä esitetyn perust,eella ehdotamme
9488: kuntaan kuuluvista tiloista riippumaton kunnioittaen,
9489: yhteism:etsä Kuusarrnon kunnan alueelta.
9490: Että edellä esitetty päämäärä tulisi iso- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9491: jaon yhteydessä toteutetuksi, olisi maini- van lakiehdotuksen:
9492: tun asetuksen 2 § :ään lisättävä sitä edel-
9493: lyttälvä toinen momentti.
9494:
9495:
9496:
9497: Laki
9498: isojaosta ja verollepanosta Kemijärven, Kuusamon ja Kuolajärven pitäjissä Oulun
9499: läämiä tammikuun 17 päivänä 1898 annetun rusetuksen 2 § :n muut'taimisesta.
9500:
9501: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muu tetJaan isojaosta ja v.erollepanosta Kemijär.
9502: ven, Kuusamon ja Kuolajärven pitäjissä Ou~un lääniä tammikuun 17 päivänä 1898
9503: annetun asetuksen 2 § näin kuuluvaksi:
9504:
9505: 2 §. asetettava metsäopillisen hoidon aiaiseksi
9506: Tiloille on isojaossa annettava Kemijär- sekä käytettäJyä vakinaiseen metsänhoitoon
9507: vellä 1,800 hehtwaria selkä Kuusamossa ja yhteiseksi hyväksi, sillä tavalla kuin yhteis-
9508: Kuolajärvellä 2,500 helhta1aria veronkannat- metsistä on erityisesti säädetty.
9509: tavaa maata 'kokonaista manttaalia kohti, Ensimmäisessä momentissa mainituist&.
9510: arvoton1Ja maata lukuun ottamatta, kuiten- erilleen lohkaistavista vakinaiseen metsän-
9511: kin siten, että se maa, jonka tilat jaossa lhoitoon käytettävistä tilusaloista on Kuu-
9512: saavat yli sen määrän, mitä niiHe nykyään samon ja Posion kuntaan kuuluville tiloille
9513: voimassa olevien asetusten mukaan olisi muodostettava oma, toiseen kuntaan kuulu-
9514: ollut :annettam1, on [o!hkaistava erilleen Ja vista tiloista riippumaton yhteismetsä.
9515:
9516:
9517: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1935.
9518:
9519: M. 0. Lahtela. Janne Koivuranta.
9520: ~
9521:
9522: K. A. Lohi. Kalle .Kämäräinen.
9523: Lauri Kaijalainen. Uuno Hannula.
9524: 236
9525:
9526: VII,4. - Lak. al. N :o 30.
9527:
9528:
9529:
9530:
9531: Lahtela y. m.: Ehdotus laiksi Kemijärven kunnassa olevan
9532: niin kutsutun Kit·kkomäenkankaan ja sitä varten eroi-
9533: tetun metsämaan tilaksi m'uodostamisesta ja asukkaille
9534: ltwvuttamisesta.
9535:
9536:
9537: Ed u s kun n a 'll e.
9538:
9539: Vuoden 1930 toisille valtiopäiviiJ.le jätet- valtiovallaUe aiheen silloiset vaikeat to.rp-
9540: tiin tätä asiaa koskeva lakiesitys, mutta tuli pario1ot kaik'kine levottomuuksineen muualla
9541: aloit.e silloin ennena.ikaisena hylii<tyksi, maassamme. Niinpä senaatti päätöksel-
9542: koska asiaintuntijain käsityksen mukaan lään toukokuun 18 päivältä 1906 määräsi-
9543: alueen rajat eivät olleet vielä lairlistuneet. kin ·edellämainituin tavoin yksityisten pe-
9544: Kun nyt 'ei enää ,ole siinä suhteessa mitään rintötilojen maille perustetuista asumuk-
9545: epäselvyyttä ja asia kaipaa lainsäädännöl- sista tehtäväksi isoj,aossa itsenäisiä tilo:j:a,
9546: ~istä toimenpidettä., olemme katsoneet vel- joita sittemmin onkin muodostettu lmomat-
9547: vollisuudeksemme ·ottaa asian uudelleen tava määrä eri puolille kuntaa.
9548: esille ja esittää •aloiUeen perusteluiksi seu- .Samalla pää.tö'ksel'lä ja samasta syystä
9549: ra:av,a:a. määräsi senaatti myöskin, että Kemijärven
9550: Heti sen jälkeen kun isojako v. 189'8 alet- kirkon läheisyydessä n. s. Kirktkomä:enkan-
9551: tiin Kem~järven kunnassa, tuli ·esiin kysy- lmalla oleva alue, joka oli Kemijärven Ala-
9552: mys siitä, miten jaossa oli meneteltävä nii- kylään kuuluvien perintötilojen alueella, ja
9553: hin uusiin tiloihin nlä!hden, jotka oli aikojen joka silloin oli 36 mäkitupalaisen ylimuig-
9554: kuluessa perustettu yksityisille perintö- toisessa nautinnassa ja hallinnassa, ynnä
9555: tiloirle kuuluville maille ennen sitä ja sen sen ympärillä oleva tarvittava ma1a-ala, oli
9556: jälkeen kuin 5 päivänä huhtikuuta 1879 eroitettava yksityisten tilojen alueista eril-
9557: annetulla asetuksella knihtikontrahdit osaksi leen, koska tämänkään alueen asukkaita ei
9558: muutettiin ja osaksi ;kumottiin. Niissä neu= katsottu voitavan jättää yksityistiloista
9559: votteluissa, joita käytiin hallituksen toi- ri~ppuvi:ksi torppareiksi. Näiden mäkitupa-
9560: mesta, tultiin siihen tulokseen, että yksi- laisten anomuksesta on senaatti sittemmin
9561: tyisten maille perustetuista uusista tiloista, päätöksellään lokakuun 3.1 ,päivältä 19,12
9562: joille ei ennestään oltu asetettu manttaalia, määrännyt, •että isojaossa kruunulle liika-
9563: oli jaossa tehtävä itsenäisiä manttaaEtiloj,a, maana eroitettavasta maasta on puheena-
9564: koska ei ollut suotavaa, että ne jäisivät yk- dlevia mäkitupalaisia. v.arten eroitetta.V1a
9565: sityisten ti·lojen maille oleviksi torppareiksi 2,500 ha lk:asvullista metsämaata Kalikijais-
9566: ja siten joutuisivat heille veroa maksamaan jokiv;arDest1a. Isojaon yhteydessä on molem-
9567: ja tulisivat jaon päätyttyä jokio häädeWi- mat edellämainitut senaatin päätökset to-
9568: vilrni tai tiloilta maapohjineen lurmstclta- teutettu eroittamal'la sanotulta Kirkkomä·en-
9569: viksi, kuten oli asianlaita niissä osissa maata, lmnkaalta mainittujen mäkitupalaisten ~asu
9570: joissa isojako oli a~kaisemmin suoritettu. maa 'j.a. sen ympärillä oleva.a maata 24.6 ha
9571: Tähän toimenpiteeseen lienevät .antaneet sekä viimeksi mainitussa :senaatin rpäätök-
9572: VII,4. -Lahtela y, m. 237
9573:
9574: sessä määrätty metsämaa Ka!!ki:jaisjokivar- kin on ajateltu, K€mijärven Alakylään kuu-
9575: relta. Kun molemmat ·edellämainitut alueet luva perintöluontoinen manttaaliltaan mar-
9576: on muiden maista erilleen pyykitetty ja nittua maa-~alaa vastaavan suuruinen tila
9577: raja.t lopullisesti lail'listuneet marraskuun 4 N :o 1, koska tämä numem on jätetty tätä
9578: päivänä 1929 ja asian edelleen järjestämi- varten käyttämättä ja alettu muodostaa
9579: nen ei ole hoidettavissa minJrään tähän asti tiloja numerosta 2 alkaen.
9580: annetun lain mukaJ8.n koska alueel1a ole- Ottaen huomioon, Bttä taanmikuun 17 päi-
9581: ville taloille ei vielä o1e manttaalia mää- vänä 1898 isojaosta ja verollep,anosta Kemi-
9582: rätty, on tarpeellista, että asia tulee järven, Kuusamon ja Kuolajärven kunnissa
9583: uudella, sitä varten laaditulla [ainsäädän- annetun asetuksen mukaan Kemijärven
9584: nöllä hoidetuksi. kunnassa annetaan verdilista maata 1,800
9585: Ottaen huomioon, että Kirkkomäen- ha .kokonaista manttaalia kolhti ja alueelle
9586: 'kanroaan asuttami1nen on alkanut knihti- sattuvat joutomaat Iisaksi, tullisi nyt iky-
9587: kontrahtien voimassa ollessa ja dtä se sen- seessäolevasta Krrkkomäenkankaasta ja mai-
9588: kin jälkeen kuin sanotut kontrahdit huhti- nitusta met:sämaasta, joissa on yhteensä
9589: kuun 5 päivänä 187·9 annetulla asetuksella 2,525 ha verollista maata, siis 1.430 mant-
9590: osalksi: muutettiin ja osaksi kumottiin sekä taalia.
9591: määrättiin väliaikainen jako toimitetta- Kyseessä olevan Kirkkomä'ellikankaan eroi-
9592: va:ksi jäi tässä jaossa edellämainitussa Ala- tetulla alueena oli vuoden 1928 lopussa lä-
9593: ky'lässä olevien perintötilojen maiden si- hes 90 taloa, j.oten kysymys .on verraten
9594: sälle, on :kohtuullista ja oikein, että alue, suuresta väestömäarästä. Tästä johtuen
9595: joka ei koskaan ole ollut valtion metsä- onkin otettu lakiesitykseen 2 §, josta näkyy,
9596: eiJkä muutakaan maata, luovutetaan alueella että se koskee kailrkia taloja, jotka olivat
9597: oleville asuklmille ilman [unastusta ja tur- ra:lrennetut ennen tammikuun 1 päivää
9598: vataan heidän omistusoikeutensa, joka nyt 1929.
9599: perustuu nautinta- ja hallintaoikeuteen, Kun vi<elä sanottuun alueeseen on jäänyt
9600: lailla. Kun ne sadat Kemijärven, Kuusa- yksityisille, alueen ulkopuolelle jääneille
9601: mon j:a Kuolajärven kunnissa olevat saman- tiloille 'kuuluvi'a peltoj·a, joista heille on
9602: laisissa olosuhteissa syntyneet talot, joilla mäJärätty maksettavaksi vi1jelyskustannus-
9603: ei ole ollut ennen isojaon alkamista mamt- ten korvauksena 1 markka neliömetriltä,
9604: taalia eikä siis manttwaliin perustuvaa omis- mikä korvaus tekee kaikkiaan 'Vähän yli
9605: tusoikeutta, on muodostettu itsenäisiksi ti- 30,000 markkaa, on kohtuullista, että tilan
9606: loiksi ja luovutetaan asukkailleen ilman mi- sa'a;j:at maksavat tuon korvauksen. Tätä tar-
9607: tään lunastusta, 'on kohtuuHista, että nyt koittava määräys on otettu lakiesityksen
9608: kyseessä olevassa asiassa noudatetaan samaa 3 § :ään, jotta sekin asia tulee samalla saa-
9609: menetelmää, ikoska siitä poirokeamiseeu ei maan oilkeudenmukaisen ratkaisun.
9610: ole mitään syytä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
9611: Kyseessä olevan asian järjestäminen on kunnioi tt•aen,
9612: y'ksinlkertaisin, helpoin ja asiallisin siten, että Eduskunta hyvroksyisi seuraa-
9613: että alueesta muodostetaan, kuten alkujaan- van lakiehdohtksen:
9614: 238 VI1,4. - Kemijärven Kirkkomäenkangas.
9615:
9616:
9617: Laki
9618: Kemijärven kunnassa olevan niin kutsutun Kirkkomäenkankaan ja sitä varten eroi-
9619: tetun metsämaan tilaksi muodostamisesta ja asukkaille luovuttamisesta.
9620:
9621: Eduskunnan rpäJätöksen mukaan säädetään täten:
9622:
9623: 1 §. omistajille ilman lunastusta ja perinnöksi-
9624: Se maa-alue Kemijärvtm kunnassa n. s. ostoa sekä merkitään maakirjaan perintö-
9625: Kirkikomä:enkankaaUa, :joka senaatin pää- ta1ona.
9626: töksen mukaan 18 :päi'Vältä. toukokuuta 1906 3 §.
9627: on isojaon yhteydessä eroitettu siinä ole- Se osa ·viljelyskustannusten korvausta,
9628: via taloja varten ja niitä varten niinikään mikä Kirkkomäen:kankaaJla eroitettuu.n
9629: senaatin päätöksen perusteena 31 ·päivältä alueeseen sisältyvistä, entisten perintötilo-
9630: lokakuuta 1912 eroitettu 2,1500 ha ·laajuinen jen ja pappilan virkatalon maista on suori-
9631: metsämaa muodostetaan 1.43'0 mantta;a;lin. tettava, tulee 2 •§ :ssä mainittujen tilansaa-
9632: suuruisaksi Kemijärven a:lrukylään kuulu- jain suorittaa..
9633: vaksi Yhdyskunta.-nirrniseksi perintöluontoi- 4 §.
9634: seksi tilaksi N :o 1. Talon osakkailla on oikeus jakaa keske-
9635: nään se osa tilan alueista, joka mainitaan
9636: 2 §. 1 § :n alussa, jos he keskenään sopivat
9637: Edellisessä pykälässä mainittu tila luovu- jaosta ja sen ,perusteista. Metsämaan tulee
9638: tetaan mainitulla Kirkkomäenikankaalla olla jakamattoman:a yhteismetsänä ja käy-
9639: eroit·etulla aluee11a oleville ennen tammi- tettävä osakasten hyväksi siten kuin yhteis-
9640: kuun 1 päivää 19~9 rakennettujen talojen metsistä on erikseen laissa säädetty.
9641:
9642:
9643: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1935.
9644:
9645: 1\1. 0. Lahtela. Kusti Arffma.n.
9646: S. Salo. Janne Koivura.nta.
9647: Kaarlo Hänninen. Kalle Kämäräinen.
9648: Uuno Hannula. Lauri Kaija.la.inen.
9649: 289
9650:
9651: VII,5. - Toiv. aJ. N:o 49.
9652:
9653:
9654:
9655:
9656: Koivisto y. m.: Tielain muuttamisesta.
9657:
9658:
9659: E d u s k u n: n a ll e.
9660:
9661: Vuoden 1930 toisille valtiopäiville antoi Tämän asian selvirttämiseksi ehdotti hal-
9662: hallitus esityksen tielain 33 ja 89 § :n litus tielain 33 §:ään uuden, neljännen mo-
9663: muuttamisesta. Esityksessä lausutaan 33 § :n mentin, jossa viemärikäsite selvennettäisiin
9664: muutoksen perustelui,ksi .m. m. seuraavaa: 'käsittämään ainoastaan keinotekoisia ojia
9665: ,,Lairukohtaa tutkittaessa on ilmennyt eri ja johtoja sekä sellaisia pienempiä vesi-
9666: mielipiteitä siitä, mitä viemäri-käsitteenä uomia, joiden pohja ei kaikkina vuoden-
9667: tarkoitetaan. Tarkoitetaanko :,:illä ainoas- aikoina ole veden peittämä.
9668: taan keinotekoista, avonaisen tai salaojan Eduskunta käsitteli asian 1931 JValtiopäi-
9669: tapaista johtoa, joilika avulla vesi johdetaan villä ja hylkäsi esitykseen sisältyvän l&ki-
9670: vesiperäisestä maasta välittömästi tai vä- ehdotuksen. Vastauksessaan eduskunta lau-
9671: liUisesti luonnon aikaansaamaan vesiväy- suu m. m. : ,että tielain 33 r§ :ssä esiintyvä
9672: lään, vai voidaanlko viemäri-sanalla tämän viemärikäsite on selvennettävä ja tarkem-
9673: lisäksi tarkoittaa myöskin luonnollista vesL min määriteltävä niiden tulkintaeroavai-
9674: uomaa, joka ojituksen tai vesistön perkaus- suuksien voälttämiseksi, j.oita !käytännössä
9675: työru yhteydessä on syvennettävä tai laa- on ilmaantunut. Kun hallituksen ehdot-
9676: jennettava, sekä, myönteisessä tapauksessa, tarua viemärikäsitteen määritelmä ei kui-
9677: onko käsite rajoitettava ainoastaan sellai- tenkaan riittäisi poistamaan erilaisia tul-
9678: siin ves~uomiin, joiden pohja ei aina ole kintoja ja kun tielain 33 § :n samoinkuin
9679: veden peittämä, vai voiko siihen sisältyä saman lain 20 § :n säännökset varsinaisesti
9680: myöskin suuremmat vesiuomat, kuten pu- Imuluvat vesioikeuslainsäädännön alaan ja
9681: rot, joet y. m. vesireitit. Kysymys on laaja- ovat ristiriidassa sanotussa lainsäädännössä
9682: kantoinen sikäli kuu siitä riippuu, onko voimassaolevien periaatteiden kanssa., kysy-
9683: näissä tapauksissa syvennetyn tai laajen- myksessä olevan lainkohdan muuttaminen
9684: netun vesiuoman yli johtavan sillan tai on oikeammin käsiteltävä vi:r~eilläolevan
9685: rummun uudestaan rakentaminen oji,tus- ja vesioikeuslainsäädännön uudist&misen yh-
9686: per'kaustyön vaiko tien kunnossapitäjän teydessä ja tämän lainsäädännön yleiset
9687: kus1Jannuksella suoritetta'Via. - - - - - periaatteet huomioonottamalla. i\fikäli asian
9688: Seurauksena tästä erilaisesta lainkohdan ratlkaisua ei kuitenkaan katsottaisi voita-
9689: tulkinnasta on ollut, että samantapaisia van lykätä siksi, kunnes tämä laaja, ehkä
9690: kysymyksiä on ratkaistu eri tavalla eri pitkähikön ajan vaativa lainsäädäntötyö on
9691: lääneissä. Toisissa lääneissä ovat siltojen ja loppuunsaatettu, ehdotettu tielain muutos
9692: rumpujen uudestaanr&kentamistyöt pantu voidaan jättää sanottua lainsäädäntöä val-
9693: ojitus- ja perkaustyön kustannukSella suO'- mistelevan tai asetettavan muun komitean
9694: ritettaviksi kun taas toisissa lääneissä tien erikseen valmisteltavaksi ja v.ntaa edus-
9695: kunnossapitäjä on velvoitettu suorittamaan kunnalle uusi esitys asiassa.'' Mikäli tie-
9696: samat työt.'' dossamme on, onkin hallitus tätä edus-
9697: 240 VII,5. - Tielain muuttaminen.
9698:
9699: kunnan toivomusta noudattaen kehoittanut neuvoston tutkittavaksi. Silloin jää val-
9700: vesioikeuskomiteaa vuonna 193,1 laatimaan tioneuvoston harkintaan, miten se tulkit-
9701: ehdotuksen tielain tätä tarkoittavien sään- see mainitun pykälän sananmuodon ja
9702: nösten muuttamiseksi. kaikkinainen mahdollisuus valituksentekoon
9703: Komitea onkin 'V. 19,3'2 jättänyt !kulkulai- ,asianomaisilta surkeutuu pois, kun ei vali-
9704: tosten ja yleisten ,töiden :ministeriölle eh- tusoikeutta valtioneuvoston päätoksestä ole.
9705: dotuksensa tielain '33 '§ :n ja sen kanssa Tällaisesta asiaintilasta johtuu, että pe;r-
9706: yhteydessä olevien 48 ja <56 § :n muuttami- kaustöiden suorittaminen voi viivästyä jopa
9707: seksi sillä tavalla, että hallitwksen ja edus- useilla vuosillakin silloin lkun oikeuden-
9708: kunnan tarkoittama selvennys aikaansaatai- käyntejä syntyy tai ovat perkaushankkei-
9709: siin. Asia on sen jälkeen levännyt kolmi- den osakkaat näiden töiden yhteydessä
9710: sen vuotta ja tulkintaeroavaisuudet ja valtioneuvoston päätösten mukaan joutu-
9711: vaikeudet yhä jatkuvat. Tällainen epä- neet uusimaan aivan huonossa kunnossa
9712: val'ma asiantila tuottaa hankaluutta sil- olevia siltoja, joten heille on johtunut siitä
9713: loin kun vesitie olisi kiireellisesti perat- aivan kohtuuttomia !kustannuksia.
9714: tava. Maanomistajilta vie usein niin pal- Kaiken edellä esitetyn perusteella ehdo-
9715: jon aikaa asian saattaminen oikeuden rat- rtamme ,eduskunnan hyvläksy:ttäväksi ~toivo
9716: kaistavaksi että valitus jää tekemättä. muksen,
9717: .Sitäpaitsi on viime aikoina lääninhalli-
9718: tuksissa otettu sellainen käytäntö, että kun että hallitus kiireellisesti antaisi
9719: jonkin järvenlasku- tai jokiperkauslupa- Ed,uskunnalle esityksen tielain muut-
9720: hankkeen yhteydessä on uusittava joku tamiseksi siten kuin vesioikeuslaki-
9721: maantiesilta, lupapäätös vesioikeuslain 6 komitea on hallit~Ukselle tekemässään
9722: luvun 12 pykälän nojalla alistetaan valtio- ehdotttksessa esittänyt.
9723:
9724: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1935.
9725:
9726: J. Koivisto. Ansh. Alestalo.
9727: J. Takala. Kusti Arffman.
9728: lVI. 0. Lahtela. S. Salo.
9729: K. A. Lohi. Vihtori Vesterinen.
9730: Eemeli Aakula. Uuno Hannula.
9731: Kalle Kämäräinen. Juho Paksujalka.
9732: Viljami Kalliokoski, E. lVI. Tarkkanen.
9733: Einari Karvetti. J. Emil Lampinen.
9734: Janne Koå.vuranta. S. S. Aittoniemi.
9735: Emil Jutila. V. A. H,eiskanen.
9736: Anton Suurkonka.. Juhani Leppälä.
9737: T. J'anhonen. L. 0. Hirvensalo.
9738: Akseli Brander. Alpo 0. Luostarinen.
9739: 241
9740:
9741: VII,ti. - Toiv. al. N :o 50.
9742:
9743:
9744:
9745: Lahdensuo y. m. : Määrärahasta helpotuksen myöntämiseen
9746: kunnille maantiealueiden lnnastamista varten.
9747:
9748:
9749: JiJ d u s k u n n a ll c.
9750:
9751: Toukokuun 3 päivänä 1931 annetun tie- niin ovat kunnat olleet pakotettuja. ·lunas-
9752: lain 12 ja 93 § :ien mukaan on kunta, jonka tamaan niitä varten hyvinkin kalmta maa-
9753: alueen kautta yleistä liikennettä varten ra- alueita, kuten pelto- ja tonttimaita, siirtä-
9754: kennettava tie tulee kulkemaan, velvollinen mään rakennuksia y. m. Siellä taas, missä
9755: Innastamaan tietä varten tarvittavan maa- tiet ovat kulkeneet harv.emmin asuttujen
9756: alueen. Samoin on kunta, milloin jo ra- seutujen kautta, jolloin lunastettava maa
9757: kennettua yleistä tietä levennetåän, velvol- on ollut huokeampaa, on lunastettavan
9758: linen Innastamaan tähän tarvittavan maa- maan paljous aiheuttanut kunnille run-
9759: alu~n. Toukokuun 27 päivänä 1933 tie- saasti menoja. Tarkkoja laskelmia sum-
9760: lain 93 § :n muuttamisesta. annetun la.in mista, mitä yksityiset kunnat ovat joutu-
9761: mukaan voi valtioneuvosto harkintansa mu- neet täten maksamaan, ei ole käytettävissä,
9762: kaan myöntää 'kunnalle helpotusta, sano- mutta on tapauksia, joi:ssa muutaman tu-
9763: tusta velvollisuudesta tai milloin erittäin hannen asukkaan kunta on joutunut tai
9764: painavat syyt antavat sii:hen aihetta, kdko- piakkoin Joutuu maksamaan satoja tuhan-
9765: naankin vapauttaa kunnan tästä velvolli- sia markkoja. Eräissä kunnissa arvioidaan
9766: suudesta. nämä parin kolmen vuoden aikana makset-
9767: Puheena oleva tiemaan lunastusvelvolli- tavat kustannukset miljoonaan markkaan,
9768: .suus on, etenkin viime vuosina, käynyt kun- jopa ylikin. Eräät kunnat ovat olleet ha-
9769: nille erittäin raskaaksi. Moottoriajoneuvo- lukkaitakin maa-'alueiden lunastamiseen,
9770: liikenteen vilkastuminen ja sen kauttakul- kun ovat toivoneet, että valtio tielain 93 § :n
9771: kuteille asettamat yhä suuremmat vaati- mukaisesti osallistuisi tehokkaasti maan-
9772: mukset ovat pakottaneet laajentamaan lunastuskustannuksiin ja kunta. saisi sopi-
9773: maantieverkostoa tai levittämään ja oikai- van työmaan työttömilleen, joita on ollut
9774: .semaan jo olemassa olevia yleisiä teitä. hoidettava köyhäinhoidon varassa. Sitä
9775: Pulavuosina on myöskin varatöiden tarve suurempi on ollut kunnan pettymys, kun
9776: {)llut omiaan lisäämään tieverkoston kor- valtio on jättänyt kunnan yksin vastaa-
9777: jaus- ja laajennustöitä, syystä että tällai- maan kustannuksista tai suorittanut niistä
9778: set työt ovat olleet sopivia varatöitä. Ajan vain murto-osan ja lisäksi sijoittanut tietyö-
9779: parantuessa näyttää moottoriajoneuvolii- hön etupäässä, useissa tapauksissa yksin-
9780: kenne olevan uudelleen vilkastumassa, jo- omaankin, toisten kuntien, etupäässä kau-
9781: ten nyt kysymyksessä olevat tietyöt tuskin punkien, työttömiä. Täten on kunta vain
9782: tulevat lähivuosinakaan aimvkaan sanotta- joutunut innastamaan valtiolle työmaan,
9783: vassa määrässä vähenemään. saamatta mitään hyö.tyä uhrauksistaan.
9784: Kun kauttakulkutiet liikekeskusten väli- Tiemaan lunastussummat tuottavat kun-
9785: sinä yleensä suuntautuvat taajaan asuttu- tien taioudelle vaurioita jo suuruutensakin
9786: jen ja hyvin viljeltyjen seutujen kautta, vuoksi, mutta milteipä arveluttavampaa. on,
9787:
9788: .'ll
9789: 242 VII,o. - Maantiealueiden lunastaminen.
9790:
9791: että niitä ei etukäteen voida tarkalleen ar- tarvetta. Mutta kun esim. valtion kuluvan
9792: vioida, joten kunta ei myöskäiin voi ottaa vuoden tulo- ja menoarvioon on tähän tar-
9793: niitä oikein huomioon talousarviossaan ja koitukseen varattu vain l.ö milj. markkaa,
9794: sen perusteella toimitettavassa verotuksessa. niin voi valtio korvata vain vaikeimmassa
9795: Jos laskelmat huomattavarumin pettävät, asemassa oleville kunnille pienen murto-
9796: voi siitä olla seurauksena, että kunta saa osan niiden tiemaan kustannuksista.
9797: ponnistella useita vuosila ennenkuin sa;a Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, eh-
9798: jälleen taloutensa tasapainoon, mikäli se dottavat allekirjoittaneet eduskunnan pää-
9799: vähävaraisemmille tai pienille kunnille on tettäväksi toivomuksen,
9800: vuosikausiin lainkaan ma;hdollista. Näitä
9801: epäkohtia voitaffiiin tuntuvasti lieventää si- että hallit.us ottaisi tulo- ja menoar-
9802: ten, että valtio tehokkaasti osa;llistuisi vioesitykseen vuodelle 1936 helpotuk-
9803: yleisten teiden tiemaan lunastukseen, kuten sen myöntämiseen kunnille maantie-
9804: kohtuullista olisi, koska puheena olevat tiet alueiden lunastusta varten 5,000,000
9805: palvelevat yleistä eili:ä yksityisen kunnan markan määrärahan.
9806:
9807: Helsingi.'lSä 'helmikuun n päivänä 193,5.
9808:
9809: Jalo Lahdensuo. Kalle Soini.
9810: T. N. VilhUI.a. Juho Paksujalka.
9811: J. Emil Lampinen. Jussi Annala.
9812: K. F. Lehtonen. Matti Miikki.
9813: Alpo 0. Luostarinen. Matti Pitkänen.
9814: Akseli Brander.
9815: 243
9816:
9817: VII,•. - Toiv. al. N :o 51.
9818:
9819:
9820:
9821:
9822: Lehtonen y. m.: Maatalouskiirnteistöihin kuuluvie?t viljel-
9823: tyjen maide?t ja l'UO'I'ImOnniittyjen sekä metsämaiden
9824: verotusZuokituksen yhtenäistyttämisestä.
9825:
9826:
9827: E d u s kun n a ll e.
9828:
9829: Kunnallisverotusta :koskeva lainsäädän- toimitetut. Tällaisen asiantilan jatkuminen
9830: tömme edellyttää, että maataloudesta saa- ei ole tyydyttävä kuntienkaan kannalta, j•a
9831: tujen tulojen arvioimista varten maalais- asia saa laajemman merkityksen, kun ote-
9832: kunnissa maatalouskiintcistöön kuuluvat taan :huomioon sen vaikutus valtion tulo-
9833: viljellyt inaat ja luonnonniityt luokitellaan ja omaisuusverotukseen. Vielä enemmän
9834: tuottokykynsä perusteella kolmeen luok- antaa aihetta huomautuksiin tällainen
9835: kaan sekä metsämaat viiteen luokkaan. asiaintila sellaisissa kunnissa, joissa ei ole
9836: Periaatteessa tämä lu6kittelu kuuluu kuna- toimitettu minkäänlaista Juokitusta ja mit-
9837: kin vuonna valitulle taksoituslautakunn:alle. tausta taksoituslautakunnan työn helpotta-
9838: Imonnollista kUitenkin on, etteivät taksoi- miseksi.
9839: tuslautakunnat yleensä voi niin tarkoin Syynä siihen, että .puheena oleviin luoki-
9840: tuntea koko kunnan aluetta, että ne taksoi- tuksiin ja mittauksiin nähden ei ole kaik-
9841: tusta toimittaessaan voisivat asiaan kuulu- kialla päästy tyydyttäviin tuloksiin, on
9842: valla tarkkuudella ja tasapuolisuudella luo- ennen muuta ollut se, että pätevä luokitus
9843: kituksen toimittaa, ja sen vuoksi lukuisissa ja mittaus tulee kunnalle maksamaan var-
9844: kunnissa on:kin ollut turvauduttava siihen, sin huomattavia summia. Sen vuoksi on
9845: että edellä mainittu luolci,ttelu sekä myös- täytynyt tyytyä vaatimattomampaan ja
9846: kin maiden mittaus on annettu tähän teh- huokeampaan, ja sitä mukaa vähemmän
9847: tävään ~memmän tai vähemmän pätevien luotettavaan luokitukseen ja mittaukseen,
9848: henkilöiden toimitettavaksi. Näin toimi- tai lykätä sellaisen toimittaminen toistai-
9849: tettu luokittelu on sitten ollut taksoituslau- seksi. Kun siellä, missä luokitus ja mit-
9850: takunnalla oh_jeena taksoituksessa. taus on toimitettu, sitä on käyttänyt hy-
9851: Tunnettua on, että nämä luokitukset ei- väkseen myöskin valtion tulo- ja omaisuus-
9852: vät ole läheskään ·aina ol1eet tarpeellisella verotuslautakunta, on valtio suorittanut
9853: asiantuntemuksella ja huolella valmistet- kunnalle, luolkituksen ja mittauksen päte-
9854: tuja, ja se on antanut ja antaa .edelleen vyydestä riippuen, korvauksena enintään
9855: aihetta lukuisiin verotusvalituksiin. Useissa 10 % luokitus- ja mittauskustannuksista.
9856: paikoin luokitus saattaa kyllä tyydyttää Tämä korvaus ei kuitenkaan ole ollut riit-
9857: asianomaisen kunnan verovelvollisia suh- tävä kehoittamaan kuntia pätevien luoki-
9858: teessa toisiinsa, mutta täydellä syyllä voi- tustien ja mitt•austen toimittamiseen. Tä-
9859: daan päätellä, että !koko maata silmällä- hän nähden, ja kun ei olisi ainoastaan tar-
9860: pitäen nämä luokitulkset eri kunnissa eivät peellista, että luokitukset ja mittauikset toi-
9861: yleensä ole yhtenäisten perusteiden mukaan mitettaisiin, vaan myöskin, että ne tulevat
9862: 244 VII,7. - Maatalouskiinteistöjen verotusluokitus.
9863:
9864: !koko moossa samanlaisten peru:sttliden mu- niittyjen sekä metsämaiden luoki-
9865: kaan toimitetuiksi, kunnioittaen ehdotamme tusta ja mittausta verotusta varten
9866: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, siten, että luokitus tulisi mahdolli-
9867: simman swuressa määrin yhtenäisten
9868: että hallitus harkitsisi keirwja, peT"usteiden rwukaan toimitetu.ksi koko
9869: joilla voitaisiin edistää maalaiskun- maassa, sekä ryhtyisi asiassa tarpeel-
9870: nissa 'maatalouskiinteistQihin kuulu- lisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin.
9871: vien viljeltyjen maiden .ia luonnon-
9872:
9873: Belsin.gissä helmikuun 11 päivänä 1935.
9874:
9875: K. F. Lehtonen. J. Koivisto.
9876: Kalle Soini. Hilja Riipinen.
9877: Toivo Borelli. Viljami Kalliokosiki.
9878: Akseli Bra.nder. A. Korvenoja..
9879: T. Ja.nhonen. A. Fränti.
9880: Leo R. Böök. Iisakki Nikkola..
9881: Arvo Inkilä.
9882: 245
9883:
9884: VII,s.- He:mSt. mot. N:o 52.
9885:
9886:
9887:
9888:
9889: Hä.stbooka.: A.ngående införande av obligos.ystem i kom-
9890: muner och större områden.
9891:
9892:
9893: T i ll R i k s d a g e n.
9894:
9895: Under hänvisning till hemst. mot. N:o 7 och till Riksdagen överlämna en pro-
9896: vid 1932 års riksdag får undertecknad position med förslag till lag om in-
9897: ,föreslå, att riksdagen måtte besluta hem- förande av obligosystem i kommunm·
9898: ställa, och större områden.
9899: att regeringen måtte låta utarbeta
9900:
9901: Helsingfors den 8 februari 1935.
9902:
9903: J. E. Hästbacka.
9904: 246
9905:
9906: VII,s. - Toiv. al. N :o 52. Snmnennos.
9907:
9908:
9909:
9910:
9911: Hästbaclm.: Luottotietojä1·jestelmän toimee'YI!panemisf}Sta
9912: kunnissa ja swwremmilla altwiUa.
9913:
9914:
9915: Eduskunnalle.
9916:
9917: ViittaamaHa vuoden 1932 valtiopäivi11lä että hwllitm valmistuttaisi ja Edus-
9918: tehtyyn toivomusaloitteeseen n:o 7 ehdottaa kunnalle jättäisi esityksen, joka S'i-
9919: allekirjoittanut eduskunnan 'päätettäväksi sältää ehdotuksen laiksi luottotieto-
9920: toivomuksen, järjestelmän toimeenpanemisesta kun-
9921: nissa ja snuremrnilla alueilla.
9922:
9923: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1935.
9924:
9925: J. E. Hästbalolm.
9926: 247
9927:
9928: VII,9. - Toiv. al. N :o 53.
9929:
9930:
9931:
9932:
9933: Hautala y. m.: Valtion vamtöissä suoritettavien palkkojen
9934: määräämisestä niin suuriksi, ettei alipalkkausta kuntiem
9935: vahingoksi voida harjoittaa.
9936:
9937:
9938: Eduskunnalle.
9939:
9940: Työväen palkkalkysymyksen .osittainkaan Hevosmiesten ,pyrkiessä edes keskinkertaL
9941: tehoava ja tyydyttävä ratkaisu on antoout seenkaan päi,väpalk!kaan on theidän useim-
9942: aihetta moninaiSIIn ehdotelmiin, mutta missa tapauksissa pakko jatkaa työaikaa
9943: käytäntö on näyttänyt, että epäilemättä niin .pitkäksi ja kuormittaa hevosta. niin
9944: hyvääkin tarkoittavat ehdotukset asian vai- ankarasti, että voidaan hyvällä syyllä pu-
9945: kealuontoisuuden takia ovat osoittautuneet hua jopa eläinrääkkäyiksestäkin. Edellä-
9946: kestämättömiksi johtuen luoomollisimmin mainittuun seikkaan kiinnitetään kuitenkin
9947: siitä, että ehdotuksia suunniteltaessa on jat- metsäajoansioita arvosteltaessa valitetta'Van
9948: kuvasti varteen otettavana myöskin se kiis- vähän huomiota. ·Sillä varmaa on, että tu-
9949: tämätön ilmiö, että kaikilta tuotantoaloilta lokset, joita metsätyöansioista esitetään, ovat
9950: on lamakausi heikentänyt pohjaa. Siitä saavutetut työtä tehden tavalla, jota ei
9951: huolimatta on yhteiskunnan velvollisuus voida pitää työmiehiin ja hevosiin kohdis-
9952: pyrkiä korjaamaan kaikilla käytettävissä tuneena suinkaan norunaalisena,. sillä 12._16
9953: olevilla keinoilla palkkauksissa esiintyviä tunnin työaikoja :vuor.okaudessa metsä-
9954: epäkohtia, joita erikoisesti on edelleen ha- ajoissa on helposti todettavissa.
9955: vaittavissa vara-, me.tsä- ja uittotyöläisten Kuitenkin samanaikaisesti kuin metsä-,
9956: paikoissa ja joiden j·atkuva kohtuuton pie- uitto- ja ainakin osaksi sahoillakin työs-
9957: nuus rankaisee koko yhteiskuntaa. kentelevät työläiset !kykenevät alhaisten
9958: Käytännössä on helposti todettavissa, että palkkojen takia vain kuntien tukemana niu-
9959: 15-24 markan päiväpalkat ovat edelleen kasti e1ättämään ;perheensä. ja maanviljelijä
9960: yleisiä vara-, metsä- ja uittotöissä. Hevos- metsäajoissa ponnistellen joutuu mahdolli-
9961: työvoiman palkat rakentuvat samalle poh- simman halvasta työnsä kautta myymään
9962: jalle. Ka.rkeimmissa muodoissa esiintyy kotoiset eväänsä, niin yhtiöt jakavat osak-
9963: alipalkkausjärjestelmä suurten puutavara- keenomistajilleen suuria voitto-osuuksia.
9964: yhtiöiden crnetsätyömailla. Tämä .on tosi- Tätä hyötymistä on jatkunut keskeytymättä
9965: asia siitä huolimatta, että valtio asetta- pulavuosista huolimatta. >Sitä todistaa m. m.
9966: miensa valvojien avulla ei ole saanutkaalll vaikeimmilta pulavuosilta olevat numerot
9967: tapauksia todetuksi. Ansioita arvosteltaessa erään tunnetun yhtiön toiminnasta.
9968: metsätöissä, esitellään työnantajan puolelta Kymiyhtiön voitto v. 1930 nousi 32.1
9969: mielellään vain parhaat saavutukset, niin milj. markkaar ja v. 1931 3·5.5 milj. mallk-
9970: mies- kuin hevostyöstäkin, ja jotka pa.r- kaan. Lisäksi on Jmomioon otettava, että
9971: haat tulokset m. m. kysymyksen ollessa he- ;poistoj·en .tili oli v. 1930 88 milj. mk. ja
9972: vostyöstä, on slllavutettu etupäässä n. s. t'aksa- vuonna 19'31 koikoooista 104.2 milj. mk.
9973: ajurien avulla. Samana YUonna jakoi mainittu yhtiö osa•k-
9974: ~48 VII,9. - Valtion varatöiden palkat.
9975:
9976: lmenomistajiUe osi:nckoa yli 20 milj. mark- pahtuvan, vaan itse valtiokin m. m . .tärkei-
9977: kaa. tä;kin työmaita järjestämällä varatyön luon-
9978: Kun mainitut numerot ovat vain yhden toisiksi on näyttänyt ·huonoa esimerkkiä
9979: yhtiön toiminnasta j·a lisäksi tunnetusti ras- :heikkojen palkkojen maksajruna. Koska ensi
9980: kairrnmilta pulavuosilta ja vastaavia esi- kädessä kunnat joutuvat suorittamaan lisä-
9981: merkkejä voidaan esittää muidenkin yhtiöi- palkkaa avustuksien muodossa ja koska
9982: den toiminnasta, niin ei ole ihme, että kan- kunnan elimet lähinnä .tuntevat paikalliset
9983: tohinnat ja työpalkat ovat yhtiöiden toi- olosuhteet, pidämme tarpeellisena, että lain-
9984: mesta tulleet kohtuuttoman alaspoljetuiksi. säädännöllä myönnetään kunnille oikeus
9985: Edelleen on todettavissa valwistumista joiko valvoa alueellaan sitä, ettei paik~wkun
9986: puutavarateollisuudessa. Sitä todistaa nalla käynnissä olevissa valtion varatöissä
9987: myöskin osakikeiden ,pörssiarvon nousu. Esi- sekä varsinaisissa metsänajo-, hakkuu- ja
9988: merkkinä osakkeiden .arvon vaihtelusta mai- uittotöissä harjoiteta kuntaa .tai kuntalaisia
9989: nittakoon muutama luku. vahingoittavaa alipalkkausta, tai muodostaa
9990: Ostokurssit.
9991: kunta tai useampia :kuntia käsittäviä ,palk-
9992: 20
9993: /5 1932 2
9994: / 8 1933
9995: 6/2 1935 kalautakuntia; näiden määräys-, valvonta-
9996: Kymiyhtiö 1,295:- 1,1560:- 1,895:- ja toimintaoikeus tarvittaessa kohdistuisi
9997: Kemi-yhtiö 425:- 1,'100:- 1,460:- palkkakysymysten selvittäjänä edellämainit-
9998: Kajaanin tuihin työmaihin.
9999: Puutavara 1,000:- 1,895:- 2,735:- Tärkeää .on, että näissä asioissa nojataan
10000: paiik!alliseen ja kunnalliseen asiantunte-
10001: Huomataan, että sijoitetun omaisuuden mukseen. Sillä elinkustannusten y. m. palk-
10002: arvo ·On lyhyessä ajassa eräissä osakkeissa kaetuihin vaikuttavien tekijöiden erilaisuus
10003: noussut jQpa kolminkertaiseksikin. Pörssi- asettaa oikeudenmukaisuuteen pyrittäessä
10004: arvohan osoittaa kuinka varman ja kuinka tälle t:arkoitukselle varsin crilaisiakin vaati-
10005: suuren osingon asianomainen yhtiö osak- muksia.
10006: ikeenomistajailn mielestä mahdollisesti voi .Edellä sanottuun viitaten :kunnioittaen
10007: tarjota. On huomattava, että arvojen cvaih- ehdotamme eduskunnan :päätettäväksi toi-
10008: telu on tapahtunut aivan .päinvastaisesti vomuksen,
10009: kuin samaan aikaan maatalousomaisuutta että haLlitus ryhtyisi kiireellisesti
10010: noteera ttaessa. toimenpiteisiin sellaisen lainsäädän-
10011: Numerot,. joilla pyritään ·osoittamaan suur- nön aikaansoomiseksi, .ioka antaisi
10012: yhtiöiden aineellista voimaa, eivät illmaise kunnille oikeuden kunmallislautakun-
10013: kaikkea. On 1huomioon otettava, että puu- tiel'n tai yhtä tai useampaa kun-
10014: . ·tavarateollisuutemme sijoittaa samanaikai- taa käsittävien palkkalautakuntien
10015: sesti nopeasti ja helposti kasautunutta pää- aJV•ulla valvoa, toimia ja määrätä,
10016: omaa uusiin suuriin alalleen kuuluviin yri- että tuntipalkat .ia urakkatyöpalkko-
10017: tyksiin. jen yksikköhinnat valtion varatöissä,
10018: Kaiken sen perusteella, mitä maamme varsinaisissa liikkeiden metsänajo- ja
10019: puutavarateollisuudesta on selvästi todetta- hakkuutöissä sekä •uitoissa maksetoon
10020: vissa, voidaan edellyttää, että se on jo sel- kohtttullisten paikallisten vaatimus-
10021: laisessa asemassa, että se voi olemassaoloaan ten mukaan 1·iittävän suurina, niin
10022: vaarantamatta ma.ksaa metsä.- ja uittotyöläi- ettei alipalkkausta kunnan tai )l,un-
10023: sillee:n riittävät köyhäinhoidosta vapautta- talaisten vahingoksi voida harjoittaa,
10024: 'Vat palkat. Näin ei kuitenkaan näytä ta- ja antaisi siitä mahdollisimman pian
10025: esitY'ksen Eduskunnalle.
10026:
10027: Helsingissä 8 päivänä heLmikuuta 19135.
10028:
10029: Yrjö Hautala. Heikki Nisltanen.
10030: .. ..
10031: VALTIOPAIVAT
10032: 19 3 5
10033:
10034: LIITTEET
10035: VIII
10036:
10037: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI-
10038: JA TOIVOMUSALOITTEET
10039:
10040:
10041:
10042:
10043: HELSINiK·I 19~5
10044: VALTJJONEUVOSTON iKIRJA:PAINO
10045:
10046: 32
10047: Yliopistoa, koululaitosta, oppivelvollisuutta, kirjastoja,
10048: arkistoja, museoita, nuorisotyötä y. m. koskevia laki- ja
10049: toivom usalaitteita.
10050: 253
10051:
10052: VIII, 1. - Lak. al. N :o 31.
10053:
10054:
10055:
10056:
10057: Takala y. m.: Elvdotus laiksi oppivelvoUisuudesta amnetwn
10058: lain 7 §:n muuttamisesta.
10059:
10060:
10061: E d u s k u n n a II e.
10062:
10063: Oppivelvollisuuslain 7 § :n 5 momentti myöSkin :heikommik;si kuin täydellisen kan-
10064: määrittelee supistetun kansakoulun opetus- salkou[un. Ajan lyhyyden takia ei ennä-
10065: ajan seuraavasti: ,Supistettu kansakoulu tetä käydä läpi liilheSk:äällJ niin laajaa kurs-
10066: on airua kiinteä. Sen opetusaika on 40 viik- sia kuin täy;dellisessä kansakoulussa. Ne,
10067: koa." Tämä tietää siis sitä, että supistetun jotka ovat supistetun kansakoulun yleistä-
10068: kansakoulun opetusaika on 4 viikiima pi- mistä vastustaneet, ovat juuri tässä löytä-
10069: tempi kuin täydellisen lransakou[un. .Ase- neet supistetun kansakoulun painavirmman
10070: tulksessa oppivelvollisuuslain täytäntöönpa- ja ·asiallisim:man heikkouden.
10071: nosta on supistetun koulun työailka ylä- ja Sitä ei voidakaan kieltää. Mutta kun
10072: alakoulun välillä tarcmemmin määritelty ja m:aamme on harvaan asuttu, tulee supistettu
10073: kuuluu mainitan asetuk;sen 6 § :n asianomai- koulumuoto säilymään aiilialkin nykyisessä
10074: nen kohta seura111vasti: ,Supistetun kansa- laajuudessaan vitik:än aikaa eteenpäin.
10075: koulun 40 viikkoa kestävästä työa,jasta, joka Maassamme oli marulaiSkansakouluja luku-
10076: alkaa elokuun alkupuolella ja päättyy 'kesä- vuorma 1932-33 5,286, niistä supistettuja
10077: kuun keSkivaiheilla, on !käytettävä 6 viik- samaan aika;a:n 1,260 ja voimassaolevan [ain
10078: koa syksyllä ja 6 ,viikkoa keväällä kaihden muikaan tulee supistettujen koulujen luku·
10079: alemman vuosiluokan opettamiseen. Sen määrä ilmeisesti lisääntymään, sillä 413
10080: väliJllä :oleva ailka on käytettävä neljän täydellistä koulua voidaan vielä muuttaa
10081: ylemmän vuosiluokan opettamiseen.'' Sen- supistetuksi. Tätä oikeutta kunnat harvaan
10082: sijaan täydellisen kansakoulun lukuvuosi asutuilla seuduilla tuskin jättävät käyttä-
10083: on aloitettava viimeistään syyskuun ensim- mättä :kamppai[lessaan ta:loudellisten vm-
10084: mäisenä päivänä ja iko1men viikon joululo- kenlksien kanssa.
10085: , maa, hiiihto- ja pääsiäislornaa :lukuunotta- Supistetun koulun tehostamiseen olisi
10086: matta kestettävä ainakin toukokuun loppu- siis !kiinnitettävä huomiota. Tällöin tulee
10087: puolelle. Käytännössä on kuiten[dn tullut ensinnä kysymykseen supistetun koulun
10088: verrattain yJ.eisek;si tavak;si, että täydellinen opetusajan pidentämi111en ja järjestely kah-
10089: kansakoulu aloitetaJUn jo elokuun loppupuo- den alimman ja llieljän ylimmän luokan
10090: lella ja jatkuu ·sen työkausi tou.kokuun vii- opetusajan välillä. Myöskin olisi otett&va
10091: meisiin päiNiin. vaJka'Vasti :harkittav~ksi ainakin supistetussa
10092: Kun supistetun kansalkoulun varsinaisen koulussa oppivelvoilisuuden ailirajan kohot-
10093: yläkoulun työailka jää siis vähintään kah- tamrnen yhdellä vuodella.
10094: deksan viikkoa lyihemmaksi vuosittain kuin On se1vää, että lrupsi 9-13 vuoden välillä
10095: täydellisen kansakoulun, niin on selvää, etdi on huomattaVIasti oppikykyisempi kuin ala-
10096: supistetun lmnsa~wulun tulokset jäävät kouluasteelia 7-8 nwd<Jn ilkäisenä. Hän
10097: 254 Vlll,l. - OppirvelvoUisuuslain 7 § :n muuttaminen.
10098:
10099: on sekä ruumiillisesti .että henkisesti jo pääasiassa saunat kurssit kurin täydeliisessä-
10100: pall'jon !kehittyneempi !kuin ralrakouluasteella kin kansa:koulUI'lSa. Tällainen parannus su-
10101: oleva lapsi, jonka ruumiilliset ja henkiset pistetun koulun eduksi voidaan toteuttaa
10102: voimat ov·at vielä sangen ra!joitetut. Mie- sen vaatimatta lisäJ.mstannuksi_a valti10lta.
10103: lestämme ei ole paikallaan, että surpistetun Jos jälempänä oleva lakiehdotus tulee b.y·
10104: koulun ajasta 12 viikkoa käytetään lkruhden väksytyksi, olisi hlallituksen otettava ib.aT-
10105: ensimmäisen luokan hyväksi kun se trupah- ki·ttwvlaksi, eikö voimassa olevan asetuksen
10106: tuu suurelta osalta supistetun kansakoulun säännöksiä olisi niin muutettava, että su-
10107: yläluolkkien oppimäärän kustannuksella ja p:istetun lkansakoubm näin laajennetusta
10108: siten heikentää supistetnn !koulun tuiJ.dksia. työajasta kah.d~an viilkkoa käytettäisiin
10109: Olisikin 1Ja11peellista, 1että kysymyksessä ole- kahden 1alimman ja kolmekymmentä neljän
10110: van koulumuodon opetusaikaa kdhotettaisiin ylemmän vuosiluokan opettamiseen.
10111: laissa määrätystä 40 viikosta 42 viikkoon, Edellä esittämiliämme perusteilla saamme
10112: joista 34 viikkoa !käytettäisiin neljän ylem- kunnioittaen ehdottaa,
10113: män ja 8 kahden alemman luokan opettami-
10114: seen. Tällöin supistetun kansakoulun nel- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
10115: jällä. ylimmä:llä luokaJ!la voitaisiin läpilkäydä van lakiehdotuksen:
10116:
10117:
10118:
10119: Laki
10120: oppivelvollisuudesta annetun. lain 7 § :n muuttamisesta.
10121:
10122: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oppivelvollisuudesta huhtikuun 15
10123: päivänä 1921 annetun liain 7 §, sellaisena kuin se on huhti!kuun 28 päivänä 1923
10124: annetussa •laissa, näin kuuluvaksi:
10125:
10126: 7 §. Yläkansakoulu on aina kiinteä. Sen op-
10127: Kansalkoulu toimii jdko täydellisenä kan- piaika on kolmekymmentakuusi viikkoa vuo-
10128: salkouluna, joka jakautuu ala- ja yläkansa- dessa; kuitenkin voidaan kafrlden ylimman
10129: kouluun, tai supistettnnra kansakouiJ.una. vuos:i!luokan oppilaat syksyisin, maatalous-
10130: Täydellisessä kansakoulussa oru kuusi tai muid€n vä(\stön valkiruaiseen elinkeinoon
10131: vuosiluokkaa, joista kalksi alinta muodostaa kuuluvien kiireellisten töiden sitä vaatiessa,
10132: ala- ja neljä ylempää rvuosiluokkaa yläkan- johtokunruan päatöksellä vapauttaa koulun-
10133: sakoulun. Selkä ala- että ylälkansakoulu käynnistä enintään viideksitoista kou'lutyö-
10134: toimii kulliPikin omien opettajiensa varassa. päiväksi. Johtokunnan päätöksestä on rvii-
10135: Supistetussa \kansakoulussa on samoin kuusi. pyunätta ilmoitettava tarkastajalle.
10136: vuosiluolili.aa, mutta se toimii yhden, ylä- Alalkansakoulu on joko kiinteä, jossa ta-
10137: kansaJlmuluun virkakelpoisen opettajan va- pauksessa opettaja toimii joko yfhdessä tai
10138: rassa siten, että osa opetusajasta käytetään myös vuoroin kalhdessa piirissä, taikka kier-
10139: kafrlderu alemman ja toinen osa neljän ylem- tävä, jolloin opettaja toimii vuoroin kah-
10140: män vuosiluokan opettamiseen. dessa .paikassa koulupiirin sisällä. Op,pi-
10141: VIII,1.- Takala y. m. 255
10142:
10143: aika on kolmekymmentä:lruusi viikkoa, jos Supistettu lmnsaJkouilu on aina kiinteä.
10144: opettaja toimii yhdessä opetuspailkassa, sekä Sen opetusaika on neljäkymmentäkaksi
10145: lm:hdeksantoista viikkoa, jos sama opettaja viikkoa.
10146: toimii ikahdessa opetwwailkassa.
10147:
10148:
10149: Helsingissä he1miikuun 7 päivänä 1935.
10150:
10151: J. Ta.ka.la.. Akseli Bra.nder.
10152: Viljo Venho. Heikki Vehkaoja.
10153: Kaapro Huittinen. Juho Paksujalka.
10154: Vihtori Vesterinen.
10155: 256
10156:
10157: VIII,2. - Lak. al. N :o 32.
10158:
10159:
10160:
10161:
10162: Takala y. m.: Ehdotus laiksi kansakoolutoimen järjestys-
10163: muodon pe·rusteista toukokttun 18 p:nä 1923 wnnetun
10164: lain 3 §:n muuttamisesta.
10165:
10166:
10167: l<J d u s k u n n a ll e.
10168:
10169: Kansakoulutoimen perusteista toukokuun tien lapsia. Samoin myöskin kaupunkien
10170: 18 päivänä 19,23 annetun lain 2 § :ssä sää- kansakouluihin.
10171: detään, että kansakoulu on niin järjestet- Tämä siis selvästi osoittaa, että ruotsin-
10172: tävä, että siinä muun ohella annetaan oppi- kielistemme keskuudessa on suuri halu op-
10173: laille myöhemmin elämä.<lsä tarpeellisia tie- pia suomenkieltä. Ruotsinkielisiin seminaa:
10174: toja ja taitoja. Kun Snomessa ~:>uom~nkic:· reihin ruotsinkielistemme omasta tahdosta
10175: len taito on kaikille kansalaisille hyödylli- joku vuosi taaksepäin otettiinkin jo suo-
10176: nen ainakin yhtä suuressa määrässä kuin menkieli opetusaineeksi vaikkakin tunti-
10177: kansakoulun jakamat muut tiedot ja taidot määrä suomenkielen täydellistä oppimista
10178: ja kun kehitys epäilemättä lmrkee entistä varten on vielä riittämätön. Kun opetuksen
10179: nopeammin suomenkielen yhä tärkeäm- saaminen kansakouluasteella omalla äidin-
10180: mäksi tulemista kohden, niin on mieles- kielellä suomen oppimiseenkin nähden on
10181: tämme välttämätöntä, että maan ruotsin- tärkeätä jos tahdotan päästä mahdollisim-
10182: kielisissä kansakouluissa otetaan suomen- man hyviin tuloksiin, niin olisi ruotsinkielis-
10183: kieli oppiaineeksi. Se käytäntö, joka ny- ten kotien lapsillekin järjestettävä mahdol-
10184: kyisin pyrkii yleistymään, että ruotsinkieli- lisuus tyydyttää suomenkielen opiskelu-
10185: set vanhemmat panevat lapsensa suomen- haluaan omakielisissä kansakouluissaan ja
10186: kielisiin kansakouluihin sitten kun ne ensin suomenkieli järjestettävä mahdollisimman
10187: ovat käyneet ruotsinkielisen kansakoulun, ei pian yhdeksi opetusaineeksi näihin koului-
10188: ole tarkoituksenmukainen, koska nämä op- hin. Silloin ei ruotsinkielisten vanhempien
10189: pilaat suomenkielisissä kouluissa eivät tule tarvitsisi panna lapsiaan suomenkielisiin
10190: saamaan heitä varten tarkoitettua järjcstel- kansakouluihin.
10191: mällist_ä suomenkielen opetusta. Sitäpaitsi Kansainliittokin, vaatiessaan eri valtioilta
10192: he voivat aiheuttaa viivytystä sumnen.kie- vähemmistötakeita, on katsonut vähemmis-
10193: listen koulujen työ...<<sä. Luonnollisesti asia töjen edun mukaiseksi, että heidän kansa-
10194: muuttuu toiseksi silloin, jos ruotsinkielisten kouluihinsa, vaikka opetus ta1pahtuukin vä-
10195: kotien lapset jo kansakoulun ala~asteilta hemmistön kielellä, otetaan yhdeksi opetus-
10196: asti käyvät suomalaista koulua. Että ruot- aineeksi kunkin maan pääväestön kieli.
10197: sinkieliset lasten vafllhemmat todellakin tah- .Sell!Vuoksi pyydämme kunnioittaen ehdot-
10198: tovat jo kaooakoulua.steella hankkia lapsil- taa,
10199: leen suomenkielen taitoa, sitä osoittaa se,
10200: että ruotsinkielisenemmistöisillä paikkakun- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
10201: nilla toimiviin suomenkielisiin kouluihin van lakiehdotuksen:
10202: pyrkii huomattavasti ruotsinkielistenkin ko-
10203: VIII,2. - TarkaJa y. m. 257
10204:
10205: Laki
10206: kansakoulutoimen järjestysmuodon perusteista toukokuun 18 p :nä 1923
10207: annetun lain 3 § :n muuttamisesta.
10208:
10209: Eduskunnan päätöksen mukaisfflti muutetaan täten kansakoulun järjestysmuodon pe-
10210: rusteista toukokuun 18 p :nä 19,2·3 annetun lain 3 § näin kuuluvaksi:
10211:
10212: 3 §. Paikkakunnalla, jonka pääelinkeino ei ole
10213: KaiJBakoulussa opetetaan uskontoa tai us- maanviljelys, voidaan maatalouden opetus
10214: konnnonhistoriaa ja siveysoppia, äidin- johtokun_nan päätöksestä ja tarkastajan
10215: kieltä, ruotsinkielisessä koulussa myös suo- suostumuksella vaihtaa paikkakunnan elin-
10216: mea, historiaa, maantietoa., luonnontietoa keinoelämää lähemmin vastaaJVaan opetuk-
10217: ja maa- sekä kotitaloutta, laskentoru ja mit- seen.
10218: tausoppia, piirustusta, käsitöitä, voimiste- Tämän lisäksi voidaan kansakoulun kah-
10219: lua ja laulua. KaiJBakoulun oppilas, joka della ylimmällä luokalla eli vuosiosastolla
10220: koulussa tai sen ulkopuolella nauttii uskon- johtokunnan päätölrsestä ja tarkastajan
10221: nonopetusta, on vapautettu edellä maini- suostumuksella opettaa ylimääräisesti yhtä
10222: tusta uskonnonhistorian ja siveysopin ope- oppilail_le vapaaehtoista ainetta korkeintaan
10223: tuksesta. Uskonnonhistoriaa ja siveysoppia kaksi tuntia viikossa. Tätä opetusta avus-
10224: on opetettava oppilaalle, joka uskonnon- tetaan valtion puoleltBJ maalaiskunnissa kah-
10225: vapauslain mukaisesti vapautetaan uskon- della kolmasosalla ja kaupungeissa yhdellä
10226: nonopetuksesta. neljäsosalla sen tuottamista kustannuksista.
10227:
10228:
10229: Helsingissä helmikuun 7 p :nä 1935.
10230:
10231: J. Takala. Viljami KaJ.J.iokoski.
10232: Viljo Venho. Kusti Arffman.
10233: Kaapro Huittinen . . Heikki Vehkaoja.
10234: Alkseli Bra.nder. Juho Pmujalka..
10235: V-ihtori Vesterinen.
10236:
10237:
10238:
10239:
10240: 3.3
10241: 258
10242:
10243: VITI,3. - Lak. al. N:o 33.
10244:
10245:
10246:
10247:
10248: SyTjänen y. m.: Ehdotus laiksi kamsakoululaitoksen kustan-
10249: nuksista annetun lain 21 §:n mu~tttamisesta.
10250:
10251:
10252: Eduskunnalle.
10253:
10254: Kansakoulujen jatko-opetus on nykyään sellainen oppilasmäärä voi olla tarjona
10255: voimassa olevilla säännöksillä saatettu ti- ainoastaan suuremmissa asutuskeskuksissa,
10256: laan, jossa se yleensä ei voi täyttää niitä on jatko-opetuksesta yleisesti ollut jätettävä
10257: V'aatimuksia ja odotuksia, mitä ,eduskunta pois sellaiset erillistä opetusta vaativat
10258: ilmeisesti on tarkoittanut säätäessään oppi- aineet kuin kotitalous ja käsityöt, jotka
10259: velvollisuuslain 3 § :n ja järjestysmuoto- aineet kuitenkin olisivat yleensäkin käytän-
10260: lain 6 § :n. Edellisessähän opintojen jat- nölliseen elämään valmistavina tärkeät ja
10261: kaminen kansakoulun oppimäärän suoritta- erityisesti suotuisat päivän töistä jo väsy-
10262: misen jälkeen on määrätty kaikkien oppi- neille oppilaille, joiUe ainoastaan omatoimi-
10263: velvollisuusiässä olevien velvollisuudeksi sa- suutta ja näkyviä tuloksia antavat aineet
10264: malla määräten sen tapahtuvaksi kansakou- voivat olla kiintoisia, jota vastoin luku-
10265: lun jatko-opetuksessa, mikäli lapsi ei muulla aineet, jotka nykyisten säännösten aikana
10266: tavalla jatka opintojansa. Järjestysmuoto- ovat yleensä ainoat mahdolliset, eivät voi
10267: lain 6 § :ssä taas määrätään mitä aineita oppilaissa herättää harrastusta opettajain
10268: tuon 1mko1lisen jatko-opetuksen tulee sisäl- kaikista ponnistuksista huolimatta.
10269: tää. Opettajienkaan harrastusta jatko-ope-
10270: Pulakauden ahdistaessa muutettiin oppi- tusta kohtaan eivät ole omansa edistämään
10271: velvollisuuslain 8 § :ää 17 päivänä huhti- heidän palkkaustansa koskevat säännökset.
10272: kuuta 1931 annetulla lailla siten, että oppi- Kun opettajain opetusvelvollisuus virkaan
10273: velvollisuus jatko-opetuksen osalta todelli- kuuluvasta palkasta 11 päivänä joulukuuta
10274: suudessa ei ulotu kaikkiin kansakoulun käy- 1931 annetulla lailla laajennettiin 32 viik-
10275: neisiin, koska siihen ei sisälly ohjetta viittä kotunniksi, joutui jatko-opetus yleensä
10276: pienemmälle oppilasmäärälle annettavasta ilman eri palkkiota annettavaksi, vaikka
10277: jatko-opetuksesta. Järjestysmuotolain 6 § :ssä kustannuslain 21 § aikaisemmassa: muodos-
10278: olevien ohjeitten noudattaminen taas saan vakuutti nimenomaan 25 viikkoa kes-
10279: käy yleensä mahdottom!!Jksi, ikun koulll'hal- tävästä jatko-opetuksesta 450 markan palk-
10280: litus 30 päivänä maaliskuuta 1931 kaikille kion viiJkkotunnilta. Kun kouluhallituksen
10281: maalaiskansakoulujen tarkastajille lähettä- edellä mainittu kirje rajoitti opetuksen
10282: mässään kirjeessä on määrännyt, että kansakouluasteella 30 tuntiin ja supiste-
10283: jatko-opetusta on annettava pojille ja ty- tuissa kouluissa 31 tuntiin, tuli jatko-ope-
10284: töille yhteisesti ja että erillistä opetusta tuksestakin 1 a 2 tuntia sisältymään opet-
10285: vaativia opetusaineita saadaan ottaa Oihjel- tajan lailliseen opetusvelvollisuuteen. Ai-
10286: maan vain silloin, kun kumpaankin ryh- noastaan harvoissa tapauksissa, milloin op-
10287: mään tulee vähintään 10 oppilasta. Kun pilasten ryhmäjaon takia käsitöissä opetta-
10288: VIII,3. - Syrjänen y. m, 259
10289:
10290: jan opetusvelvollisuus kansakouluasteella eduista, jotka luetellaan kansakoulun kus-
10291: nousee 32-33 tuntiin, hän voi saada jatko- tannuslain II ja III luvussa, on velvolli-
10292: opetuarsesta säädetyn palkk1on. nen opettamaan enintään 30 tuntia vii-
10293: Opettaja voi niin ollen saada jatko-ope- kossa. Silloin jatko-opetuspalkkion perus-
10294: tuksesta palkkionsa varsin erilaisena. Joko teet tulisivat selviksi ja kaikille samanlai-
10295: hän ei saa mitään palkkiota, tai hän saa siksi. Samalla olisi jatko-opetuspalkkio
10296: vain yhdestä tunnista tai kaikista jatko- viikkotunnilta nykyisestään jonkin verran
10297: tunneista palkkion. Jos tällaista järjestel- korotettava ollakseen edes osapuilleen ver-
10298: mää yleensäkin on pidettävä vähemmin rattavissa oppi- ja ammattikouluissa mak-
10299: asialli.sena, on sen epäasiallisuus sitäkin settavaan ylituntipalfukioon. Suomen opet-
10300: räikeämpi, kun otetaan huomioon, että tajayhdistyksen 18 päivänä marraskuuta
10301: opettaja ei jatko-opetuksessa voi nojautua 1934 pidetyn ylimääräisen lmkouksen mie-
10302: siihen valmistukseen, jonka hän suorittaa lestä tulisi kansakoulun jatko-opetuspalk-
10303: tavallisiin kansakoulutunteihinsa, vaan hä- kion ma:alaiskunnissa, joissa jatko-opetusta
10304: nen on kirjallisuutta hankkimalla, siihen on annettava 25 viikon aikana, olla vähin-
10305: perehtymällä, sen sisällystä senlomalla ja tään 600 markkaa viikkotunnilta sekä kaup-
10306: valikoimaHa valmistettava oppilaille sopiva palaissa ja taajaväkisissä yhdyskunnissa,
10307: ja keskitetty aines. Seminaarissa opettaja joissa mainittua opetusta on annettava 36
10308: ei ole saanut jatko-opetukseen lähimainkaan .-iikon aikana, 864 markkaa viikkotunnilta.
10309: riittävää valmennusta, joten opettajalle .Jatko-opetuksen viime vuosina kärsimät
10310: välttämätön erikoisvalmennus tekee nykyi- tuhoisat supistukset ovat ehkä johtuneet
10311: sen jatko-opetuspalkkion riittämättömäksi, osaksi siitäkin, että sen aiheuttamat menot
10312: puhumattakaan siitä, että sekin palkkio ovat merkityt n. s. ylituntimomentille, joka
10313: tätä nykyä yleensä on vain osittain, jos siten on kasvanut huomattavan suureksi.
10314: ollenkaan saatavissa. Ylitunnithan ovat yleisessä tajunnassa jo-
10315: Kun eduskunta on pitänyt tarpeellisena takin, joka ei ole aivan välttämätöntä sää-
10316: oppikoulun opettajien ylit.untipalkkioiden dettyjen oppimäärien suorittamista varten,
10317: korottamisen Ja koska kouluhallituskin vaan joita opettajat syystä tai toisesta ja
10318: asiasta aikaisemmin antamassansa lausun- etenkin tulojensa lisäämiseksi pitävät tar-
10319: nossa o:q katsonut kansakoulun jatko-ope- peellisina. Niin ollen ylitunteihin tarvitta-
10320: tuspalkkion sinänsä suhteettoman pieneksi vaa määrärahaa pyritään mahdollisuuden
10321: verraten oppikoulunopettajien tuntipalk- mukaan supistamaan. Jatko-opetus sellai-
10322: kioihin, saatanee varmuudella odottaa, että senaan sisältyy kuitenkin oppivelvollisuus-
10323: eduskunta nyt vuorostaan on myötämieli- lain 3 § :n mukaan välttämättömänä osana
10324: sesti suhtautuva jatko-opetuspalkkion jär- yleiseen oppivelvollisuuteen. Sentähden
10325: jestämistä tal'koi tta vaan eduskunta -aloittee- jatko-opetusta ei voida pitää ylitunteina,
10326: seen. Tämä luottamus on täysin perusteltu, vaan opetuksena, jonka järjestäminen ei
10327: kun otetaan huomioon, että kyseessä on riipu harkinnasta eikä mistään etujen ta-
10328: koko maan - sen äärimmäisiä perukoita voittelemisesta. Sentähden näyttäisi oikeam-
10329: myöten - nuorison yleensä ainoa tilaisuus malta, että jatko-{)petus menoarviossa esiin-
10330: jatkaa opintojansa. tyisi omalla nimikkeellänsä, erillään ylitun-
10331: Sitä varten olisi kesäkuun 8 päivänä 1926 neista, jollaisia jatko-opetuksen tunnit tosi-
10332: annetun kustannuslain 21 § :ään myöhem- asiassa eivät ole. Näin järjestämällä meno-
10333: min tehty muutos kumottava ja laki sikäli arvio saavutettaisiin se etu, että jatko-ope-
10334: palautettava ennalleen, että ylä- ja. supis- tuksen kustannukset selvästi olisivat näky-
10335: tetun kansakoulun opettaja niistä palkka- vissä ja kansakoululaitoksen muihin kus-
10336: 260 VUI,3. - Kansakoulun ·kustannuslain 21 § :n muuttllllllinen.
10337:
10338: tannuksiin verrattavissa sekä että samoin Sen perusteella, mitä edellä olemme esit-
10339: ylituntimääräraha esiintyisi todellisuutta täneet pyydämme kunnioittaen ehdottaa,
10340: vastaavalla nimikkeellä, jolloin se samalla
10341: voisi supistua melkein yksinomaan siihen ettii Eduskunta hyväksyisi seuma-
10342: määrärahaan, mikä tarvitaan käsityöope- van lakiehdotuksen:
10343: tuksen kustantamiseen toista sukupuolta
10344: varten.
10345:
10346: Laki
10347: bnsakoululaitoksen kustannuksista annetun lain 21 § :n muuttamisesta.
10348:
10349: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen kustannuksista ke-
10350: säkuun 8 päivänä 1926 annetun lain 21 §, sellaisena kuin se on 11 päivänä joulukuuta
10351: 1931 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
10352:
10353: 21 §. Kansakoulun jatko-opetukseen kuuluvia
10354: Palkkaeduista, jotka luetellaan II ja III opetustunteja ei kuitenkaan lueta ylitun-
10355: luvussa on kansakoulunopettaja velvollinen teihin, vaan maksetaan niistä aina eri palk-
10356: opettamaan ylä- ja supistetussa kansakou- kio, joka kauppaloissa, taajaväkisissä yh-
10357: lussa enintään kolmekymmentä viikkotun- dyskunnissa ja niihin verrattavissa on 864
10358: tia ja alakansakoulussa kaksikymmentäneljä markkaa viikkotunnilta ja muissa maalais-
10359: viikkotuntia. kunnissa 600 markkaa viikkotunnilta.
10360: Kansakouluopetuksen aiheuttamista yli- Tämä laki tulee voimaan . . päivänä ....
10361: tunneista saakoon maalaiskansakoulun opet- kunta 193 ..
10362: taja valtiolta korvausta 450 markkaa viikko-
10363: tunnilta.
10364:
10365:
10366: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1935.
10367:
10368: August Syrjä.nen. Karl J. Wenma.n. G. Lindström.
10369: Ul'lho Xulovaarn. Akseli Kanerva. Otto Marttila.
10370: Otto Toivonen. Onni Mäkeläinen. Aleksi Aaltonen.
10371: Aatto Siren. Pekka Kettunen. Niilo Pajunen.
10372: J. E. Ma.lmivuori. V'å.inö KivisaJo. Frans Musta.siita.
10373: 0. Peltonen. Väinö S:inisa.lo. Tilda Löthman.
10374: Hilma Koivulahti.Lehto. J. V. Wainio. Yrjö Kivenoja.
10375: Alpo Lumme. E. A. Tuomivaara. Vilho Annala..
10376: Aino Malkamäki.. K. R. Kares. K. F. Lehtonen.
10377: Anni Huotari. Hilja Riipinen. Heildti Soininen.
10378: J. F. Tolonen. R. Al~Kulju. Väinö Kaasa.lainen.
10379: Jussi Lonka.inen.. Ville Vallas. Urho Toivola.
10380: Kaisa Hilden. Edvard Haga. Rafael Colliander.
10381: Elsa Metsäranta. J. 0. Söderhjelm. Levi J.ern.
10382: Hugo Aattela.. Yrjö Schildrt. Albin Wick:man.
10383: Edv. Pesonen. A. A. Lastu. K.-A. Fagerholm.
10384: Jalmari Linna.
10385: 261
10386: VTII,4. - Toiv. al. N :o 54.
10387:
10388:
10389:
10390: Sa.rh y. m.: Erityisten ttdkijanvirkojen perustamisesta
10391: H el.singin yliopistoon.
10392:
10393:
10394: E d u s kun n a ll e.
10395:
10396: Sääntöjensä 1 §:n mukaan Helsingin yli- yliopiston kehitykseen tässä suhteessa.
10397: opiston ,tehtävänä on edistää va:paata tut- Kun professori'en ja muiden opettajien
10398: kimusta ja tieteellistä sivistystä Suomessa ·pa1lmt eivät ra:h:a-amvolleen vastaa ,ennen
10399: sekä kehittää sen nuorisoa kykeneväksi pal- maailmansoma vallinnutta tasoa, eivät he
10400: veh:lmaan isänmaata''. m. m. voi samassa määrässä kuin aikaisem-
10401: Siitä ei voine olla epäilystä, että Hel- min kartuttaa yksityistä kirjastoansa,
10402: singin yliopisto on voimainsa mukaan mistä sekä heidän oma että heidän oppi-
10403: koettanut tätä korkeata tehtävää täyttää. laittensa tieteellinen työskentely kärsii.
10404: Mutta olosuhteet ovat monessa suhteessa An:kara aiJm ja, opiskelijain luvun ollessa
10405: olleet epäedullisia tehtävän suoritukselle. suuri, epävarmuus vastaisesta toimeen-
10406: Opiskelijoiden lukumäärä on valtavasti tulosta pakottaa opiskelijat jouduttaruaan
10407: ·kasvanut ja kun va:kinaisten opettajavoi- opintojaan entistä enemmän tai myös
10408: mien lisääntyminen ei ole ollut opiskelija- hankkimaan itselleen ansiot·öitä opintoj•en
10409: määrän •kasvun mukainen, on tämä ollut ohella sekä osittain myös sellaiseen sääs-
10410: omiaan heikentämään sitä henkilökohtaista täväisyyteen, josta on heidän opinnoilleen
10411: suhdetta opettaj1an ja oppilaan välillä, joka ja henkiselle kehitykselleen, ehkäpä ter-
10412: on hedelmällisen akateemisen opetuksen veydel1ekin haittaa.
10413: täl'kei:mpiä edellytytksiä. Ne professorit, Tällaista asiantilaa, josta edellä on kos-
10414: joiden opetusaineet ovat enimmän suosit- keteltu erä:itä .piirteitä, ei käden käänteessä
10415: tuja, tulevat tenttimis-, aineidenkorjaus- voida täydelleen korjata, se Vlaati·i vuosien
10416: y. m. s. tehtävillä ylikuormitetuiksi, mikä työtä. Sitäpaitsi yleinen maailmanpula,
10417: rasittaa heidän luennoimis- y. m. varsi- joka on ollut esteenä uudistusten ja paran-
10418: naista opetustehtäväänsä ja tekee omakoh- nnsten toteuttamisel1e, vaikeuttaa s~ta
10419: taisen tieteellisen tutkimustoiminnan heille edelleenkin. Iåsäksi kärjistynyt kielikysy-
10420: hyvin vraikeaksi. I1whoratoriot ja muut mys on niin täydellisesti vetänyt puoleensa
10421: tieteelliset laitokset ovat käyneet ahtaiksi. kaiken huomion, ettei näytä tulleen riittä-
10422: Kun määrämhoj·a ei ole voitu korottaa sa- västi tarkatuksi kaikkia niitä muita puut-
10423: massa määrässä kuin tarve on kasvanut teellisuuksia, jotka yliopisto-optJtustamme
10424: sekä hinnat korkeavaluuttaisissa maissa, haittaavat. Niih·in on kuitenkin ennen
10425: joista huomattava osa tiet·ecllisistä kojeista, pitkää pakko käydä käsiksi, mikäli talhdo-
10426: tarveaineista ja tieteellisestä kirjallisuu- taan, että Helsingin yliopiston todella t€-
10427: desta on hankittava, ovat käyneet suhteelli- hokkaasti turee ,edistää vapaata tutkimusta
10428: sesti korkeiksi, ovat yliopistolaitosten ti·e- ja tieteellistä sivistystä".
10429: teelliset varusteet melkoiselta osalta jää- Kosketellut puuUeellisuudet ja haitat
10430: neet riittävästi vahvistamatta. Varsinkin ovat melkoiselta osalta seHaisia, että niihin
10431: on pitkä pula-aika vaikuttanut haitallisesti vuotuisen budjetin yhteydessä voidaan
10432: 262 VIII,4. - 'l'utkijayh1kojcn perustaminen He,lsingiu yliopistoon.
10433:
10434: saada vähittäisiä korjauksia aikaan, ja yli- siinä suhteessa, että he olisivat riittävän
10435: opiston uudisrakennussuunnitelmien toteut- hyvin palkattuja. Akateemikon virkoja
10436: taminen tulee suuresti helpottamaan tilan- olisi täytettävä yleensä sellaisten tieteiden
10437: ahtautta yliopistossa. Voidaan kuite:n:kin edustajilla, joina on meidän olojemme kan-
10438: asettaa harkittavaksi, eikö tilanne va1atisi nalta tär~eä merkitys, ja olisi niihin nimi-
10439: joidenkin p'eriaatteellisempienkin uudistus- tettävä vain erityisesti ansioituneita par-
10440: ten toteuttamista. Koskettelemme seur·aa-
10441: , '
10442: haassa toimintaiässään olevia, todellisia
10443: \·assa muutamia sellaisia. tiedemiehiä, jotka ovat osoittautuneet
10444: Tieteellinen tutkimustyö ja. korkein ope- kykeneviksi luovaan työhön. Avoimeksi tul-
10445: tus tosin kuull;vat läheisesti .)'hteen. Eihän lut akateemikon virka olisi jätettävä ~täyt
10446: kukaan voi paremmalla menesty<ksellä tämättä siihen asti, että tällainen tosiaan-
10447: antaa tieteellistä opetusta kuin se, joka kin pystyvä tutkija ilmaantuu. Viran hal-
10448: itse jatkuvasti ahertelee tieteessään. Ja tijalla ei olisi oleva lupaa ottaa vastaan
10449: juuri opetusta antaessa heräävät useinkin mitään .paH.,attuja sivutehtäviä, ei edes
10450: hedelmällisimmät ti,eteelliset tutkimus- lausuntojen ,antamista muuta kuin viran-
10451: aiheet. Muita opettaessa nimittäin helpoim- omaisten pyynnöstä. Sen sijaan hänen
10452: min huomaa ne auikot, joita tietämykses- velvollisuuteensa kyllä kuuluisi jO'htaa
10453: sämme on ja joita olisi uusilla tutkimuk- pystyvien nuorten tietcenharjoiUajien
10454: silla saatava täytetyksi. Itse ei tuottcliain- työtä sekä opastaa heitä itsenäiseen tie-
10455: kaan tutkija kuitenkaan voi montakaan teelliseen tutkimustoimintaan, ja olisi
10456: tällaista aukkoa täyttää, mutta yhteistoi- virkaa täytettäessäkin erityisesti kiinnitet-
10457: minnassa oppilaittensa kanssa hän Yoi siinä tävä huomiota siihen, että hakija aikai-
10458: suhteessa saada paljonkin aikaan. semmalla toiminnallaan . todella on osoit-
10459: Eri tutkijain luonne on kuitenkin erilai- tautunut tällaiseen tieteelliseen opastustoi-
10460: nen, ja luennoimis-, tenttimis-, kaikenlais- mintaan pystyväksi. Y}eisestä luennoimis-
10461: ten alkeis- ja harjoituskurssien pitäminen toiminna:sta vapauttaminen ei estäisi aset-
10462: y. m. s. voi erinomaisen suuressa mää- tamasta sitä vaatimusta, että akateemikon
10463: rässä häiritä todella luovien tiedemiesten olisi muutaman kerran lukuvuodessa pidet-
10464: työtä. Herää siten ajatus, eiikö tällaisia tävä julkinen ·esitelmä jostakin tieteellisestä
10465: erityisen etevi,ksi osoittautuneita tiede- aiheesta, lähinnä tietenkin oman tutkimus-
10466: miehiä olisi V'apautettava kokonaan äsken toimintansa n.lalta. - Ei voine olla epäi-
10467: lueteltujen tapaisista. tehtävistä, jotta he lystä siitä, että tällaiset a1kateemikon virat
10468: voisivat todella jaikamattomin voimin omis- olisivat omiaan suuresti edistämään tie-
10469: tautua tieteelliseen tutkimustyöhön. Meillä teellistä työtä ja vapaata tutkimusta Suo-
10470: tosin kylläkään ei liene varaa perustaa mi- messa osittain :sen toiminnan kautta, mitä
10471: tään sellaista va.rsinaista erillistä tieteel- akateemikkn itse välittömästi harjoittaa,
10472: listä akatemiaa, joka käsittäisi opetusteh- osittain sen kautta, että mahdollisuus k€11'-
10473: tävistä täydellisesti vapautettuja akatee- ran päästä tuollaiseen asemaan olisi omiaan
10474: mikkoja. Mutta sen SIJaan olisi syytä suuresti kannustamaan lahjakkaita nuoria
10475: ottaa harkittavaksi, eikö ku1tenkin Hel- tutkijoita yleensäkin ponnistuksiin tie-
10476: singin yliopistoon voitaisi eri tiedekuntiin teensä alaHa.
10477: perustaa joitaikuita sellaisia a'kateemikon Mutta samalla herää kysymys, ei1ro myös
10478: vil,koja, joiden haltijat olisivat vapautetut yliopiston varsinaisille professoreille olisi
10479: tavallisista opetus-, tenttimis- ja hallinto- varattava suurempi mahdollisuus omis-
10480: te:htävistä ja jotka eroaisivat henkilökohtai- tautua tutkimustyÖ!hön. Lähinnä olisi si'l-
10481: sista ylimääräisistä professoreista myös loin ajateltavissa uusi'en rinna~a.isprofes-
10482: V1II,4. - Sm·lin y. m. 263
10483:
10484: suurien perustaminen sellaisiin tieteisiin, naan ulkomailla, mikä olisi toivottava, tu-
10485: missä opiskelijatulva on suurin. Tämä ei lisi hänen s~tä varten sa:ada liswkorvausta
10486: kuitewkaan saisi johtaa siihen, että jokai- valtiolta.
10487: sen ylioppilaan olisi tentittävä jokaiselle Yliopiston sääntöjen 1 § asetta'a yliopis-
10488: rinnakkaisprofessorille osa tutkintomäli!räs- tolle myös velvollisuuden edistää ,tieteel-
10489: tään, sillä sellaisest'a helposti voisi olla listä sivistystä Suomessa", miikä tehtävä on
10490: seurauksena, että tutkintovaatimukset varsin laaja ja joka kyllä osittain Wteutuu
10491: kohtuuttomasti kasvaisivat yhä lisäten välillisestikin sen opetus- ja tutkimustyön
10492: muistilukujen määrää juuri siihen ikä- kautta, jota yliopiston opettajat suoritta-
10493: aikaan, jolloin nuoren miehen ja naisen vat. Ilmeisesti tä'!llä säännöksellä kuitenkin
10494: olisi kehitettävä ennenkaikkea itsenäistä on tal'koitettu myös välittömämpää tieteel-
10495: ajattelu- ja havaintokykyään. lisen sivistyksen edistämistä Suomessa.
10496: Eräissä muiden maiden yliopistoissa on Helsingin yliopiston yhteydessä on jon-
10497: olemassa sellainen tapa, että vakinainen kun aikaa toiminut erikoinen kansansivis-
10498: professori joksikin määrätyksi 17Uodcl>:si tystoimikunta, joka on järjestänyt luento-
10499: täydellisesti vapautetaan tavallisist'a virka- tilaisuuksia etenkin maaseudulle. Varojen
10500: tehtävistään saaden silloin kokonaan omis- puutteen vuoksi toiminta viime vuosina on
10501: tautua tieteelliseen tutkimustyöhön, useasti- supistunut varsin vähiin. Tämä toiminta
10502: kin ulkomailla. Tällainen voisi meilläkin on senkin vuoksi jäänyt suhteellisesti vä-
10503: oNa erinomaisen hyödyllistä varsinkin sel- hän merkitsevwksi, että suhteellisesti 'harvat
10504: laisille vakinaisille professoreille, jotka vakinaiJSet professorit ovat ottaneet pitääk-
10505: ovat aivan ylikuormitettuja virkansa t:a- seen tällaisia esitelmiä, joten siis esitelmän-
10506: vallisilla opetus- ja hallintotehtävillä, ja pitäjinä eivät aina ole toimineet yHopis-
10507: jotka sen vuoksi eivät jaksa eivätkä ennätä ton pystyvimmät voimat.
10508: itse sanottavasti suorittaa tieteeUistä työtä, Useiden muiden maiden, esim. Englannin
10509: tuskinpa aina edes ·rittävässä määrässä ja Ranskan, yliopistot syysti1kin ylpeilevät
10510: seurata oman tieteensä kehitystä. Emme ·siitä myötätunnosta, jota koko maan
10511: tosin halua suositella sellaista men'ettely- väestö osoittaa suhtautumisessaan niihin.
10512: tapaa, ·että jokaiselle vakinaiseHe ja 1kiin- :Myöskin Helsingin yliopistoH.a on aikoj~m
10513: teälle ylimääräiselle professorille varattai- varreUa ollut erittäin keskeinen asema
10514: siin esim. joka seitsemäs vuosi tällaiseksi maan sivistyselämässä ja on se nauttinut
10515: ,sabattivuodeksi", mutta sen sij'aan voisi suurta suosiota. Sen on edelleenkin pyrit-
10516: tulla kysymykseen seHainen järjestely, että, tävä näitä perinteitä ylläpitämään. Nykyi-
10517: riippuen tiedekunnan taikka tiedekunnan- senä aikana tämä epäilemättä parai,ten on
10518: osaston suuruudesta, joka tai joka toinen toteutettavi·ssa siten, että yliopisto itse
10519: v:uosi kussakin tiedekunnassa tai sen osas- parhaine voimineen lähestyy !kansaa, pä-
10520: tossa yksi tai ,pari professoria saisi tällai- tevää esitelmä- ja luennoimistoimintaa
10521: sen vapaavuoden, joka olisi omistettava harjoittamalla. Tavallisia yliopistoluentoja
10522: kokonaan tieteelliseen tutkimustyöhön ja tosin on vaikea muodostella sellaisiksi, että
10523: j·olloin valtio täysillä palkkaeduiHa paik- ne 'herättäisivät yleisempää mielenkiintoa,
10524: kaisi jonkun henkilökohtaisen ylimääräi- sillä nehän ovat tal1koitetut ylioppilaille
10525: sen professorin, dosentin tai mnun yliopis- eikä kansan laajoille kerroksille. Mutta sen
10526: ton opettajan sij,aiseksi tä:ten tilapäisesti SIJaan olisi syytä ottaa haTkittavaksi,
10527: avoimeksi joutuneeseen professorin vir- eivätkö yliopiston professorit voisi, esim.
10528: kaan. :NEkä'li asianomainen professori tulisi joka toisena iuknvuonna keskenään vuoro-
10529: vapaavuotensa viettämään osaksi tai koko- tellen, vaihtaa yhden viikkotuntinsa yleis-
10530: 264 Vlll,4. - Tutkijavh-k{)jeu perustaminen Hel.singiu yli6pisioon.
10531:
10532: tajuiseksi luentokurssiksi tai myös, 1niik:äli joilla yliopisto enemmän kuin nyt on laita,
10533: se paremmin kävisi päinsä, joka toisena saataisiin Y'leisen kansallisen sivistystyön
10534: lukuvuonna eri korvausta vastaan tpitää johtoon.
10535: ylimääräisen 1-viikkotuntisen yleiStajui- Sen perusteella, mitä edellä on esitetty,
10536: sen luentokurssin tieteensä ala:lta. Eri pro- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
10537: fessorien luentokurssit voisivat yhteensä toivomuksen,
10538: muodostaa sopivan kokonaisuuden, joka
10539: ehkä voitaisiin asettaa pohjaksi jonkil1lai- että hallitus selvityttäisi mitä rnah-
10540: sille kansalaisten vapaille yliopisto-opin- dollis·uuksia olisi Helsingin yliopis-
10541: noiUe. Lisäksi voitaisiin ajatella, että jo- toon perustaa erityisiä tutkijan-
10542: kaisen professorin olisi jonikun kerran ( akateemikon) virkoja;
10543: lukuvuodessa yleisen, ceehtorin hyväksymän, että hallitus selvityttäisi, m~ssa
10544: suunnitelman puitteissa korvausta vastaan mäMin rinnakka·iszJrofessuul·eja pe-
10545: pidettävä muutama esitelmätilaisuus jossa- mstamalla sellaisiin tieteisiin, joiden
10546: kin maaseudun keskuspaikassa. Sanottu ei alalla opiskelijamäärä on s1tu1·in,
10547: tietenkään ·estäisi jatkamasta ja tehosta- voitaisiin helpoittaa asianomaisten
10548: masta tähänastista vapaaehtoisuuden poh- professm·ien rnahdollis1tuksia omis-
10549: jalla tapahtuV'aa v:alistustoi:mintaa. Päte- tautua tieteelliseen tutkirn1tstyöhön;
10550: vällä esitelmöimistoiminnalla yliopiston opet- että hallitus selvityttäisi, mitä
10551: tajisto varmaan voisi hyvin tehokkaasti lä- mahdollisuuksia olisi yliopiston p1·o-
10552: hestyä kansaa sekä saavuttaa yleisessä kan- .fessoreja joinakin vuosina täydelli-
10553: sallisessa sivistystyössä johtavamman ase- sesti vapa·uttaa va1·sinaisista ju{)kse-
10554: man, kuin sillä nykyään on, samalla kuin 'G'ista virkatehtävistä silloin koko-
10555: kansa, tuntien yliopiston omakseen, pitäisi naan omistautuakseen tieteelliseen
10556: kunnia-asianaan Vtalvoa sen etuja. työhön, rnieluimmin ulkomailla; sekä
10557: Edellisessä on koetettu löj'itää keinoja vihdoin
10558: yliopiston kahden päätehtävän - ,edistää· että hallitus selvityttäisi, 1nitä
10559: vapa:at•a tutkimusta ja tietee1liistä sivistystä mahdollisuuksia on olemassa tehos-
10560: Suomessa'' - tehostamiseksi. On koet>ettu taa yliopiston kansanvalistustoimin-
10561: esittää keinoja, joilla tieteel'linen työ yli- taa sekä siihen saattaa osallisiksi
10562: opiston piirissä saataisiin Yoimawk:kaa:sti myöskin yliopiston pystyvim.mät voi-
10563: nousemaan, mutta samalla myös keinoja, mat.
10564:
10565: Helsingissä 11 p:nä •helmikuuta 1935.
10566:
10567: Bruno Sartin. A. Fränti.
10568: Ar·VO Inkilä. Eero Rydman.
10569: Urho Toivola. Sulo Heiniö.
10570: 265
10571:
10572: VIII,5. - Toiv. al. N :o 55.
10573:
10574:
10575:
10576:
10577: Soini y. m. : Kaupallisen opetuksen jä;rjestärnisestä yliopis-
10578: ton maatalmtS-metsätieteelliseen tiedekuntaan.
10579:
10580:
10581: B d u s k u n n a ll e.
10582:
10583: Uaamme maataloustuotannon jatkuvasti niitä hankauksia, jotka vielä nykyisin ovat
10584: laajentuessa ja monipuolnstuessa on kysy- liiankin yleisiä. Ja mikä etu olisi siitä, jos
10585: mys maataloustuotteiden sijoittamisesta asianomainen helllkilö kY'kenee antamaan
10586: maDkk:inoille tullut ynä tärkeämmäksi, tuotteita myyvälle maanviljelijälle osto-
10587: jonka vuoksi tuotteiden kaupan tarkoituk- toiminnan ohessa päteviä neuvoja ja oh-
10588: senmukaiseen järjestämiseen onkin viime jeita tuotteiden laadusta ja muista esille
10589: vuosina ollut kohdistettava entistä vaka- tulevista seikoista. Se olisi er:ikoisen teho-
10590: vampaa huomiota. Tämä kauppa tulee jat- kasta ja epäilemättä myös nopeasti tulok-
10591: kuvasti kasvamaan ja vaatimaan toiminta- siin johtavaa maatalousneuvontaa, jollaisen
10592: muotojen asianmukaista lmhittämistä. Se aikaansaamista on pidettävä maatalouden
10593: edellyttää myöskin, että ma:ata;1oustavarain ,ja myöskin itse kaupan kannalta erikoisen
10594: kaupan palveluksessa on henkilöitä, jotka tärkeänä.
10595: kauppateknillisen tuntemuksen ohella omaa- Toiselta puolen on, samalla kun maa-
10596: vat. riittävästi maataloudellisia ammattitie- taloustavarain kauppaa johtava•lta henki-
10597: toja. Tätä vaatii sekä itse kaupan että eri- löltä on vaadittava riittävää maata•Ioudel-
10598: koisesti maatalouden etu. Mainittua näkö- lista ammattituntemusta, asetettava vaati-
10599: kohtaa ei kuitenkaan toistaiseksi ole kuin mukseksi, että niiden henkilöiden, jotka
10600: poikkeustapauksissa huomioitu. Ei voi kat- ohjaavat ja suorittavat maata1ousneuvonta•a
10601: soa asioiden olevan oikealla ·tolalla, kun esi- ja maatalou&opetusta, tulee ·olla perillä
10602: merkiksi jossakin tuotantoseudun liikkeessä, myöskin kaupallisista kysymyksistä. Eihän
10603: mikä saattaa välittää vuosittain useiden sellainen maatalousneuvonta enää ole mää-
10604: miljoonien markkojen edestä maatalous- rätyissä tapauksissa ajan tasaHa, jonka SUQ-
10605: tuotteita, tämä kauppatoiminta on henki- rittaja ei tunne kaupan vaatimuksia esi-
10606: löiden käsissä, jotka ovat saaneet koulu- rnerki'ksi tuotteiden laatukysymykseen näh-
10607: tuksensa puhtaasti kulutustavarain kaup- den taikka maataloustarvikkeiden kauppaa
10608: paa silmällä pitä:en. Jotkin lyhytaikaiset säännösteleviä asetuksia. Muuttuneet olo-
10609: kurssit voivat ainoastaan osittain korvata suhteet pakoittavat siis tarkastamaan maa-
10610: heidän puuttee1lista tai kokonaan olema- taloudellista neuvonta toimintaakin toisesta
10611: tonta maataloussivistystänsä. näköku:lmasta kuin aikaisemmin on ollut
10612: Asia muuttuu kokonaan toiseksi, jos ai- välttämätöntä.
10613: na>kin suurempien maataloustuotteita ja Jos tahdotaan saada poistetuksi sekä maa-
10614: -tarvikkeita välittävien liikkeiden palveluk- taloustavarain kaupassa että maataloudeHi-
10615: sessa on henkilö, jonka maa.taloudclii- sessa neuvontatoiminnassa esiintyvät, edellä
10616: seen ammattituntemukseen voidaan luottaa. viitatut epälrohda:t, on asiaan puututtava
10617: Kauppa käy silloin jousttavammin ja ilman korkeimmassa maatalousopetuksessa ja py-
10618:
10619: 34
10620: 266 VIII,o. - Kaupallinen o.petus ylio.pistossa.
10621:
10622: rittävä snna vastaisuudessa kohdistamaan annettava opetus tulisi vastaamaan erästä
10623: huomiota myöskin kaupallisiin kysymyk- tärkeätä käytännöllisen elämän vaatimusta.
10624: siin. Yliopiston maatalous-metsätieteelliseen Edellä sanotun perusteella Jrunnioittaen
10625: tiedekuntaan olisi sen vuoksi p!kaisesti saa- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
10626: tava aikaan sellainen opetusohjelman täy- vomuksen,
10627: dennys, että opiskelijoilla olisi mahdolli- että hallit•tts lähimmässä tulevai-
10628: suus, mikäli tuntevat asiaan harrastusta, suudessa ryhtyisi toimenpiteisiin kau-
10629: perehtyä myös niihin seikkoihin, jot-ka käy- pallisen opetuksen järjestämiseksi
10630: tännöllisessä niaataloustavarain kaupassa yliopiston macdalous-metsätieteellisen
10631: tulevat kysymykseen. Siten tiedekunnassa tiedekunnan maatalmtSp1wlelle.
10632:
10633: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1935.
10634:
10635: ~a;lle Soini. Jalo Lahdensuo.
10636: K. F. Lehtonen. T. N. Vilhula.
10637: A. Kol'IVenoja. Akseli Brander.
10638: Toivo Horelli. Einari Karvetti.
10639: E. A. Tuomivaara. S. S. Aittoniemi.
10640: 267
10641:
10642: Vlll,G.- Toiv. al. N:o 56.
10643:
10644:
10645:
10646:
10647: Hei.skanen y. m.: Englannin kielen asettamisesta ruotsin
10648: kielen tilalle pakolliseksi oppiaineeksi oppikouluis-
10649: samme.
10650:
10651:
10652: E d u s k u n n a ll e.
10653:
10654: Sivistynei,stömme englanninkielen taito on ruotsi on monessa suhteessa tarpeeton pieni
10655: sangen pieni. Niitä, jotka tä:llä kielellä voi- kieli, jota ei kannata opiskella maassa,
10656: vat tehdä itsensä ymmärretyksi, on meillä jonka oma k~eli myös on niin pieni, ettei se
10657: valitettavan vä;hän. Näin on asianlaita sritä riitä kansainväliseksi kulttuurinvälittä:jäiksi.
10658: huolimatta, että englanti on sivistyskieli, Englannin kielen taitoa meillä tarvittai-
10659: jota tarvitaan kaikkialla: tieteen, taiteen, siin paljon. Suomi lähettää tieteellisiä, tek-
10660: kaupan, teollisuuden, urheilun, matkailun nillisiä ja kaupallisia edustajiaan kansain-
10661: ja meriEikenteen alalla, maailmankieli, jota välisiin kongresseiihin ja neuvotteluti,lai-
10662: puhutaan Englannissa, Yhdysvalloissa, Ka- suuksiin. Silloin joudutaan vaali ehkä
10663: nadassa, Intiassa, Australiassa ja Etelä- useinkin toimittamaan sen perusteella, kuka
10664: Afrikassa, kieli, jonka omistavat ulkomai- sattuu englantia osaamaan, muiden päte-
10665: seksi sivistyskielekseen yhä emmevässä mää- vyysehtojen ehkä jäädessä sivuseikolksi.
10666: rin Ruotsi, Norja, Tanska, Japani y. m. 'J'ai jos meille tulee anglosaksilaiseen maail-
10667: valtiot. maan kuuluvia kulttuurihenkilöitä, jotka
10668: Englannin kielen liian vä•häinen taito usein eivät voi puhua tai eivät tahdo puhua
10669: joMuu meillä siitä, että oppikouluissa ope- muuta kuin englantia, ja joille pitäisi an-
10670: tetaan niin monta kieltä: ruotsia, saksa;a, taa n1aastamme oikea ja edullinen kuva,
10671: englantia ja ranskaa, etteivät ylioppilaat' niin tuottaa vaik,euksia sellaisten sopivien
10672: ole ennättäneet oppia kunnollisesti mitään miesten tai naisten löytäminen, jotka osai-
10673: näistä kielistä, kaikkein vähimmän englan- sivat englantia riittävästi. Ja anglosa'ksilai-
10674: tia, jota opetetaan ainoastaan muutamilla sen siv-istyksen hedelmöittävästä vaikutuk-
10675: yläluokilla, eikä kaikissa kouluissa niillä- sesta olemme cnglannin kielen osaamatto-
10676: kään. muutemme takia jääneet miltei osattomiksi
10677: Kun eteenpäin pyrkivän Suomen ei kan- tai olemme joutuneet 'kosketukseen anglo-
10678: nata ylläpitää sitä kielellistä kiinanmuuria. saksisen kulttuurin merkkitapausten kanssa
10679: jota maailmankielen englannin osaamatto- vasta kuukausien tai nwsien jälkeen toisten
10680: muus merkitsee, niin on opetettuvien kiel- maitten välityksellä.
10681: ten lukua vähentäen saatava englannille Mutta ennenkaikkea me tarvitsemme eng-
10682: suurempi sija kouluissamme. Mutta minkii lantia kaupan, teollisuuden ja teknillisen
10683: kielen kohdalla on vähennys tehtävä? elämän aloilla. Suuntautuuhan vientimme
10684: Epäilemättä ruotsin kielen kohdalla, sillä suurimmaksi osaksi Englantiin, ja osto-
10685: saksaa suurena sivistyskielenä ja kielenä, tilauksemme joudumme tekemään yhä suu-
10686: jolla oppikirjat vieläkin suurimmaksi osaksi renevassa miiärin l~nglannista. Kaupan ja
10687: on kirjoitettu, tarvitaan myös. Sensijaan teollisuuden palveluksessa olevat ;ja palve-
10688: 268 VIII,<>. - Englannin kil•len opetus o;ppikoului,ssa..
10689:
10690: lukseen pyrkivät tarvitsevat siis englantia, tyi maailmassa 7,215 kasvitieteellistä j.ul-
10691: sitä pa1·empi kuta täydellisemmin. Toisaalta kaisua, yhteisen sivumäärän ollessa 113,700.
10692: on teknillinen kehitys monine keksintöineen Tästä määrästä julaistiin englanniksi
10693: juuri englantia puhuvissa maissa, ennen- iJl.5 %, saksaksi 21.1 %, ranskaksi 11.1 %,
10694: kaikkia Yhdysvalloissa niin valtava, ettei venäjäksi 3.7 %, italiaksi 2.9 %, espanjaksi
10695: tekniikan alalla voida pitkälle päästä osaa- 2.:3 %, hollanniksi 2.o %, j. n. e., sekä ruot-
10696: matta englantia. siksi 0.8 %. Nämä luvut, toisaalta 51.5 %
10697: Ruotsin kielen merkitys sensijaan piene- englannin kielen, toisaalta 0.8 % ruotsin
10698: nee vuosi vuodelta. Maamme ruotsia pu- kielen hyväksi osoittavat myös osittain, mi-
10699: huva väestö kaupungeissa ja muissa kes- ten paljon tärkeämpi kieli englanti on kuin
10700: kuksissa ymmärtää yhä enemmän suomea, ruotsi.
10701: ruotsin kielellä kirjoittaneiden suurmies- Tä:hän asti meillä on toisarvoisten syiden
10702: temme teokset on käännetty suomeksi, nojalla oppikouluopetuksessa uhrattu eng-
10703: ruotsi ei enää ole välittäjämaa suomalaisille lanti ja säilytetty ruotsi, nyt olisi pakoitta-
10704: kulttuurituotteille, eikä Ruotsin välittäjä- vien syiden perusteella uhmttava ruotsi
10705: asemaan sitä paitsi meillä luotetakaan. ja tilalle otettava englanti.
10706: 'l'ieteessä ei yleensä Suomesta kulj,eta Vaikka tiedämme, että oppikoulukomitea
10707: ltuotsin kautta u1komaille vaan päinvastoin on käsitellyt myös kysymystä englannin
10708: suurten sivistysmaiden kautta ja suurten kielen opetuksesta oppikouluissamme, niin
10709: sivistyskielten välityksellä Ruotsiin. Mitä koska on epävarmaa, milloin tämän komi-
10710: taas suhteisiimme Ruotsiin tulee, voidaan tean laajat ehdotukset tulevat hallituksessa
10711: ne hoitaa esim. englannin kielen välityk- valmiiiksi käsitellyiksi, ja koska englannin
10712: sellä, kuten :Saksa, Eesti, Latvia, Englanti, kielen riittävää opettamista ei enää olisi
10713: y. m. 'hoitavat suhteensa Ruotsiin, v•aikka varaa tuonnemma,ksi lykätä, niin edelläsanot-
10714: näissä maissa ei osatakaan ruotsia. tuun viitaten ehdotamme kunnioittaen
10715: Jos joku historiantutkija tai joku muu eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
10716: suomalainen tarvitsee ruotsin kieltä, niin
10717: hänellä on maassamme sen oppimiseen erit- että hallitus ensi tilassa ryhtyisi
10718: täin suuret mahdollisuudet, vaikka oppikou- toimenpiteisiin englannin kielen
10719: luissa ei ruotsia opetettaisikaan pakollisena asettamiseksi 1·notsin kielen tilalle
10720: mneena. pakolliseksi oppiaineeksi oppikouluis-
10721: Esitämme vielä erään tilaston, joka osal- samme, ruotsin kielen jäädessä va-
10722: osaltaan osoittaa englanninkielen merkitystii paaehtoiseksi oppiaineeksi.
10723: ruotsin kieleen verrattuna. V. 1930 ilmes-
10724:
10725: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1935.
10726:
10727: V. A. Heiskanen. Ja.lo Lahdensuo.
10728: Kawpro Huittinen. Viljami Kalliokoski.
10729: J. Takala. Antti Kukkonen.
10730: Juho Paksujalka. Matti Pitkänen.
10731: K. A. Lohi. Matti Miikki.
10732: Einari Karvetti. Juhani Leppälä.
10733: K. F. Lehtonen. T. N. Vilhula.
10734: P. V. Heikkinen. M. 0. Lahtela.
10735: Alpo 0. Luostarinen. J. Kauranen.
10736: Ville Vallas. S. S. A.ittoniemi.
10737: 269
10738:
10739: VIII,7. - Toiv. a,l. N :o 57.
10740:
10741:
10742:
10743:
10744: Kukkonen y. m.: Kansalaiskirjastotoimen tukemisesta Ja
10745: muutoksista kansanki1~}astolakiin.
10746:
10747:
10748: J<j d u s kunnalle.
10749:
10750:
10751: Kysymys yleisen keskuskirjaston perusta- tään melkein kaikissa ntltioissa on yleisiä
10752: misesta maahamme O'D ollut vireillä aina keskuskirjrustoja, Saksassa, Englannissa ja
10753: vu;odesta 1908 saa1dm. Sitä O'n käsitelty Skandinaviassa. Engla'll!nissa on muutamia
10754: useillla valtiopäivillä ja monissa yleisissä vuosia sitten perustettu koko maarta varten
10755: kansamalistus- ja kirjastokokouksissa ja se keskuskirjasto, joka toimii suurella menes-
10756: on tällöin saanut huomattavaa kanrnatusta tyksellä. T.anskaSBa on järjestetty useita,
10757: osakseen. Vuonna 19 13 asetti hallitus ~edus
10758: 1 Ruotsissa muutamia marukuntakeskuksia ja
10759: kunnan anomuksesta komitean kysymyksen molemmissa maissa ~pyritään swamawn ai-
10760: valmisteleroista varten. Komitea harkitsi kaan yleinen keskuskirjasto. Norjassakiruon
10761: asiaa perusteellisesti eri puolilta ja tuli sii- huomaJttavaa pyrkimystä, j'oka tähtää sekä
10762: hen tulokseen, että yleinen keskuskirjasto maakuntakirjastojen että yleisen keskuskir-
10763: hyvin soveltuu maamme oloihin, jiOnka täh- jaston perustamiseen.
10764: den komitea laati seikkaperä.isen ehdotuk- Suomessa ovalt kirjasto-olot kyllä monessa
10765: sen laitoksen perustamiseksi ja maan kir- suhteessa tuntuvasti para::~l!tuneet sen jäl-
10766: jasto-olojen järje.<>täm:iseksi. ljjihdotus saa- keen kuin kirjastot säädetyn kirjastolain
10767: vutti kirjastoalalla toimivien ylk<;imielisen nojalla ovat saaneet valtion puolesta jär-
10768: kannatuksen, ja vuoden 1917 valtiopäivät jestettyä tukea. Kirjastoille on annettu
10769: puolestaan päättivät yleisen keskuskirjaston niille erittäin tärkeää rahrullista avustusta,
10770: perust:ettavaksi pääasiassa komitean ehdo- jota kuitenkin pula-ajan johdosta valitetta-
10771: tuksen mukaisesti. Kun nämä va1lt"i!opäivät vasti on väliaikaisesti vähennetty. Kirjasto-
10772: hajoitettiin, raukesi kuitenkin päätös kes- toimikunnan, kirjastotoimiston, asetettujen
10773: kuskirjaston perustamisesta. Vuonna 1920, tarkastajien ja toimeenpa·ntujen kirjaston-
10774: jolloin eduskunta teki päätöksen kirjasto- hoitajien valmistuskurssien kautta ovat kir-
10775: olojen väliaika-isesta järjestelystä, jätettiin jastot saaneet :hyvää ohjausta. Mutta kir-
10776: yleinen keskuskirjasto toistaiseksi ·pois maan jasto-oloissa on vielä paljon heildmuksia ja
10777: kirjastolaitok.'len järjestämisoh;jclmasta, ja puutteellisuuksia, jotka suureksi osaksi ai-
10778: samoin teki eduskunta myii<; vuonna 19!27 heutuvat keskittämispcriaatteen ja keskus-
10779: kirjastolakia laatiessaan. kirjast,oha:nkkeen syrjäyttämisestä. Maa...~a
10780: Sen jälkeen kuin kirjasto..,olot maassam- on seutuja, joissa ei ole kirjastoja ja joihin
10781: me, niiJnkuin edellä on mainittu, väliaikai- ei ole voitu saada; edes siirtokirjasto ja, koska
10782: sesti järjestettiin, on keskittämisperiaate ul- tällaista järjestävää keskusta ei ole ole-
10783: komailla voittanut kwnnatusta, varsinkin massa. Ei ole yleistä kirj,ava.rastoa, josta
10784: niissä maissa, joissa kirjastojen toiminta on pienemmät kirjastot voisiva1t lainata sella.i-
10785: parhaiten kehittynyt. Niin on laita Pohjois- sia kirjoja, joita niillä ei ole. Vielä ei olE·
10786: _Amerikan Yhdysvalloissa, j~ossa jo enn€s- saa tn a·i:kaan ainoa takaan maakunta,ldrjas-
10787: 270 VIII, 7. - Kansalaiskirjastotoimi.
10788:
10789: toa, vaikka kirjastolaissa edellytetään sel- tot, eivätkä van1hentuneet menettelytavat.
10790: laisten perustaminen. Kehitykselle välttä- Luonn:ollisinta olisi, että kirjasto liitettäi-
10791: mätöntä yhteistoimintaa kirjastoj>en kesken siin valtion kirjastoavustustoiminnan yh-
10792: ei ole sanottavasti olemassa. Kirjastoj.en teyteen, koska määrätietoinen ja johdon..
10793: toiminta on edelleen ha:janaista ; niiden mukainen työ maan kirjastotoimen kehittä-
10794: työskentelymuodot ovat hyvin kirjavat ja miseksi siten tulisi turvatuksi. Valtion kir-
10795: vaillinaiset ja kirjastotyö kärsii siitä, ettei jastotoimikunta voi'li toimia myöskin kes-
10796: yhteisiä menetelmiä ja apuneuvoja. ole riit- kuskirjaston jdhtokuntana.
10797: tävästi olemassa. Esimerkiksi sama luette- Y.leisen keskuskirjaston avulla voitaisiin
10798: loiruistyö tehdään sadoissa eri kirjastoissa, valmistaa maaperää piirikeskuksille, maa-
10799: vaikka se voitaisii:n suorittaa suurimmaksi kunta!kirjastoille, jotka työskentelisivät ylei-
10800: osaksi yhdessä paikass.a kaikkien kirjastojen sen keskuksen ohella ja swisivat siltä apua.
10801: hyväksi. Kaivataan kirjasto-opistoa, joka On pelättävissä, että maakunta;kirjastojen
10802: parhaiten v·oitaisiin jä.rjestää yleisen kes- toiminta ilman tätä tukea meidän vielä ver-
10803: kuksen yhteyteen. rattain keh1ttymättömissä kirjasto-oloissam-
10804: Näin ol1en on sekä suuren yleisön että me tulL<>i kovin erilaiseksi, hajanaiseksi ja
10805: erityisesti kirjastoväen keskuudessa uudel- avuttomaksi. On myös otettava huomioon,
10806: leen herännyt toivomus, että yleinen kes- että kylliksi monta maakuntakirjastoa tus-
10807: kuskirjasto perustettaisiin maaha,n. Käsi·tys kin voidaan järjestää. lähiaikoina. Jos joku
10808: siitä, että maan erikoiset kirjasto-olot par- saatai'liinkin, jäisi kuitenkin suurin osa
10809: ha~iten voita.isiin järjestää keskuskirjaston maata olemaan kauan ilman sitä apua, jota
10810: avulla, on tullut yhä selvemmäksi, ja monet tällwiset kirjastot voisivat antaa. Yleisen
10811: kansalaiset ovat •tulleet vakuutetuiksi siitä, keskuskirjaston tehtävänä tässä suhteessa
10812: että valtion kirjastojen <tukemiseksi myöntä- o-lisi katsoa, että pienempien keskuksien toi-
10813: mät varat käytettäisiin tehokkaimmin ja mintapiirien ulkopuolella olevat seudut ei-
10814: suurimmin takein niiden hyödystä, jos vät jäisi ilman tukea ja että epätasaisuus
10815: suunniteltu yleinen keskuskirja,sto pääsee kirj•astojen toiminnassa tulisi ai·nakin lie-
10816: .toimimaan. Kahdeksas yleinen kirjastoko- v.ennetyksi .
10817: kous, joka pidettiin Lahdessa viime kesä- Keskuskirjaston avustustoiminta kohdis-
10818: kuun 17 ja 18 ,päivänä, päättikin sentähden tuisi ensi sija.'lSa si~hen, että kansalaisille
10819: kehoittaa Suomen Kirjast1oseuraa tekemäiän maan eri osi'lsa va:lmistettaisiin mahdolli-
10820: voitavansa keskuskirjastohankkeen toteutta- suus saada lainata myöski·n sellaisia tar-
10821: miseksi. peellisia kirjoja, joita he eivät voi saada
10822: Yleisen keskuskirjaston tehtävänä lyhyesti paikallisista kirjastoista. .Sentähden olisi
10823: sanottuna olisi avustaa ja puolestaan opas- keskukseen hankittava tärkeitä teoksia, koti-
10824: taa maan kirjastoja, j·ohtaa niitä yhteistoi- maisia ja. vieraskielisiä, joita pienten kir-
10825: mintaan ja tehdä osa niiden työstäkin. Tä,tä jastojen on vaikea hanklöa, koska ne ovat
10826: varten tulisi keskuksen olla niin hyvin va- harvemmin kysyttyjä ja verrattain kalliita.
10827: rustettu ja järjestetty, että hyöty sen toi- Riittääkin hyvin, että tä:lla:isia kirjoja han-
10828: minnasta ja Eittymise&tä yhteistyöhön sen h:i-baan va~n yhteen kirjastoon, josta. niitä
10829: kanssa helposti ilmenisi. Uutena lai·toksena tarvittaessa voida,an sa1ada toisiin kirjastoi-
10830: voitaisiinkin keskuskirjasto a1unpitäen jär- hin. Myöskin olisi keskuskirjastoon koetet-
10831: jestää tarkoituksenmukaiseksi ottamalla huo- tava hankkia arvokkaita teoksia, jotka pai-
10832: mioon kotimaa,n ja ulkomaan parhaita toi- nosten loppumisen johdosta ovat tulleet har-
10833: mintamuotoja. Sitä eivät rasittaisi erikoi- vinaisiksi ja jommoisia loppumis~a viim€ ai-
10834: set paikaUiset tehtiivät, eivät vanhat varas- koina on sattunut nmsaasti, ~oska hinta-
10835: VIII,7.- Kukkonen y. m. 271
10836:
10837: tason ~ousemisen johdosta on vaikea ottaa jastojen ja yksityisterrkin kirjallisuuden
10838: uusia painoksia. Kirjallisuuden hankkimi- käyttäjien tarpeeksi. Kirjastojen luetteloi-
10839: sen keskuskirjastoon saisivrut käytä..rutö ja mistyö voidaan suurimmabi osaksi tehdä
10840: kysyntä yks1tyiskohdissa määrätä. Hankinta keskuskirja8tossa kaikkien kirjastoje.n hy-
10841: tulisi muuttumaan sen mukarun kuin paika;l- väksi. Täten toimitettu luetteloiminen tu-
10842: liset kirjastot kehittyvät ja piirikeskuksia lisi paremmin suoritetuksi kuin pienissä kir-
10843: saadaan maan eri osiin. Kirj.alaina!t kes- jastoissa tehty. Hwrrkkimalla keskuksen toi-
10844: kuksesta annettaisiin pä'wasiassa paikallisten mesta painettuja luettelokortteja säästyisi
10845: kirjastojen välityksellä ja niiden vastuulla, pieniltä kirjastoilta paljon työtä ja aikaa
10846: joten sawtaisiin takeet lainojen palauttami- sekä varojakin. Pi.enien kirjastojen ho~tajat
10847: sesta. saisivat pa:remman mahdollisuuden, la;ina:a-
10848: Tärkeä keskuksen tehtäNä olisi myös sel- maHa kirjoja keskuskirjastosta, tutustua
10849: laisten tärkeitten kirjala1nojen välittämi- niihin kirjastoyleisörr opastwmista varten.
10850: nen, joita se ei omasta varastostaa:n voisi Kirjastoluettelot, olkoot ne telhdyt miten
10851: toimittaa. Tätä varten olisi keskuksen py- hyvin tahansa, eivät voi antaa muuta. kuin
10852: r1ttruvä yhteyteen muiden suurten kirjasto- pintapuolisia tietoja kirjoista.
10853: jen kanssa ja koetettava saada lupa omalla Toimien edellä viitatulla twva1la ·tulisi
10854: vastuullwan lainata, kirjoja niiden varas- keskuskirjasto etsimättä kosketukseen ma:an
10855: toista. Muiden kirjastojen· painetut luette- kirjastojen kanssa. Eri kirjastoilla olisi
10856: lot sekä tiedot kirjastojen toiminnasta y. m. edelleen erikoistehtävänsä, joiden suoritusta
10857: olisi hankittava keskukseen. häiritsemättä keskuskirjasto edistäisi yhteis-
10858: Sen mu'kaan kuin näyttäytyy tarpeelli- toimintaa sekä auttaisi kirjastojen yhty-
10859: seksi, olisi keskuskirjastoon sen vakinaisen mistä voimakkaasti toimivwksi kolmna:isuu-
10860: kirjakokoelman lisäksi han:kittava myöskin deksi. Keskuskirjaston tehtäviä voitaisiin
10861: yleisesti kysyttyjä, kansantajuisia kirjoja, vastaisuudessa yksityiskohdissa lisätä twhi
10862: joista voitaisiin kokoonpanna siirtokirjas- muuttaa a;jan kulloinkin asettamien vaati-
10863: toja ja lähettää niitä eri paikkakunruille, musten mukaisesti, mutta sen päätehtärväksi
10864: varsin:lrin sellaisille, joissa ei ole laisinkaan jäisi aina edelleen keskinäisen avustuksen
10865: kirjastoa twhi jotka eivät muusta syystä voi antaminen kirjastoille ja yhteistoiminnan
10866: päästä osallisiksi valtion kir•jastoavustuk- aikaansaaminen niiden kesken.
10867: sesta. Vieraskielistä kirjallisuutta sisältäviä Koska tarkoituksena on saattaa asia haHi-
10868: siirtokirjastoja voitaisiin lähettää kehitty- tuksen valmisteltavaksi, ei tässä yhteydessä
10869: rreimpiin kirjastoihin, etenkin kaupunkien ole tarpeen esittää yksityiskohta:ista laskel-
10870: kirjastoihin, joissa lainaaji:en kehitystaso on maa kustannuksista. lVbinittadmon kuiten-
10871: sellainen, että tälla,isen kirjallisuuden tar- kin, että hankitun selvityksen mukaan pe-
10872: joamisesta on hyötyä. rustamislmstannukset kohoa:isivat enintään
10873: Yleiseen keskuskirjastoon ei siis harrkit- 900,000 markkaan ja vuotuiset hankinta- ja
10874: taisi likimainkaan kaikkia niitä kirjoja, joita palkkausmenot korkeintaa,n n. 700,000 mark-
10875: kirjastojen sivistystyössä tarvitaa,n. Kysy- lman. Nämä enimmäismäärät e~värt. ylitä
10876: tyimmät ja kansa;n.tajuisimmat kirjat olisi eduskunnan vuonna 1'9:1 7 hyväksymiä kus-
10877: pa:ikallisten kirjastojen hankittava itselleen. tannuksia.
10878: Mutta. myöskin tällaiset teokset, samoin
10879: kuin kaikki muutkin maassa ilmestyvät kir- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
10880: jat, olisi luokiteltava ja luetteloitava kes- dotamme eduskunnan päätettävåk:si toiv:o.-
10881: kuskirjastossa ja luettelot julkaista:va kir- mu'ksen,
10882: 272 VIII, 7. - Kansalaiskirjastotoimi.
10883:
10884: että haUit·us antaisi Eduskunnalle sestä keskuskirjastosta ja esityksen
10885: esityksen laiksi kansal.aiskirjastoto·i- sen johdosta ketn.sankirjastolaikiin
10886: men tukemistn ta1·koittnvastet ylei- mahdolli,~esti tehtäl.Jistä m~tutoksista.
10887:
10888:
10889: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1935.
10890:
10891: Autti Kukkonen. Yrjö Sohildt.
10892: Viljami K.a.lliokoski. J. 'h.k&la.
10893: Juhani Leppä.:lä.. Leo:&. Böök.
10894: A. Frä.nti. Anni Huotari.
10895: 273
10896:
10897: VIII,s. - Toiv. al. N :o 58.
10898:
10899:
10900:
10901:
10902: Räisä;nen y. m.: Määrärahasta Savon maakunta-arkiston
10903: rakennuksen rakennustyön aloittamista varten.
10904:
10905:
10906: E d u s k u n n a ll e.
10907:
10908: Vuoden 1920 valtiopäivillä teki edustaja nan mielestä Kuopio maantieteellisesti ja
10909: Voionmaa toivomusaloitteen, jossa, viitaten liikenteellisesti sekä henkisiltä harrastuksil-
10910: valmistaviin töihin maakunta-arkistojen pe- taan virkeänä kaupunkina on tarkoitukseen
10911: rustamis~ksi, anoi, että kysymys ,viipy- erittäin hyvin sopiva. Niinikään on vuoden
10912: mättä ratkaistaisiin ja että maa:kunta-arkis- 1934 valtiopäiväin sivistysvaliokunta, edus-
10913: tojen paikkoja määrättäessä pidettäisiin sil- taja Vaaraman y. m. asiaa koskevan aloit-
10914: mällä sisämaan etuja sijoittamalla yksi täl- teen johdosta, puoltanut asian myönteistä
10915: lainen arkisto Kuopioon". ratkaisua.
10916: Kun asia sitten joutui vuoden 1921 val- Savon maakunta-arkiston rakentamiseen
10917: tiopäivien sivistysvaliokunnan käsiteltäväksi olisi kiireellisesti ryhdyttävä, sillä maakun-
10918: niin se mietinnössään, jonka eduskunta hy- nassa olevat kaupunkien, maalaiskuntien,
10919: väksyi, esitti perustettavaksi viisi maa- tuomarien, kirkkoherranvirastojen, kruu-
10920: kunta-arkistoa, niistä yhden Kuopioon. Ja nunvoutien, nimismiesten y. m. arkistot ovat
10921: lausui valiokunta että ,lähinnä voitaisiin ainaisessa häviämisen ja turmeltumisen
10922: perustaa arkistot vanhimpiin viljelysseu- vaarassa. Tulipa~ot ovat jo aikaisemmin ja
10923: tuihin Lounais-Suomeen ja Karjalaan". yhä edelleenkin harva se vuosi hävittäneet
10924: Nyt ovat nämä seudut jo saaneet maa- arkistoja ja arvokkaita, jopa korvaamatto-
10925: kunta-arkistonsa kun niitä on perustettu miakin asiakirjoja. On myöskin huomat-
10926: 'l'urkuun, Hämeenlinnaan ja Viipuriin. tava, että Kuopion läänin arkistoon on
10927: Savo ei kuitenkaan ole vielä saanut arkis- kokoontunut niin paljon aineistoa, että sen
10928: toa, vaikka asiaa on maakunnassa pitem- arkistohuoneistoa on välttämättä laajennet-
10929: män aikaa harrastettu ja arkiston perusta- tava.
10930: misesta teki, kuten edellä on osoitettu, vuo- Jos maakunta-arkistoraJkennusta ryhdy-
10931: den 1920 valtiopäivillä edustaja Voionmaa tään rakentamaan, on Kuopion kaupunki
10932: toivomusaloitteen ja eduskunta senmukai- luvannut antaa ilmaiseksi noin 1,000,000
10933: sesti hyvaksyi Kuopion maakunta-arkiston markan arvoisen tontin, 250,000 markan
10934: paikaksi. arvosta rakennustarpeita y. m. etuja. Maa-
10935: Kuopion kaupunki on Savon maakunta- kunta-arkiston rakentamisen kiireellisyyden
10936: arkiston rakentamisesta Kuopioon tehnyt puolesta puhuu vakavaa kieltä myös se
10937: vuonna 1932 anomuksen hallitukselle. Tätä seikka, että Pohjois-Savossa, jossa muuten-
10938: anomusta on valtion arkistovaltuuskunta kin on vähävaraista väkeä runsaasti, on
10939: lämpimästi kannattanut, koska valtuuskun- ollut ja edelleenkin tulee vallitsemaan suuri
10940:
10941:
10942: 35
10943: 274 VIII,s. - Savon maailmnta-arkisto.
10944:
10945: työttömyys, joten arkistorakennustyöt oli- että hallitus ottaisi vuoden 1936
10946: sivat suurena apuna työttömyydenkin lie- menoarvioesitykseen 1 milj. markan
10947: ven tämiseksi. määrärahan Savon maakunta-arkis-
10948: Näin ollen kunnioittaen ehdotamme edus- ton rakennuksen rakennustyö-n aloit-
10949: kunnan päätettäväksi toivomuksen, tamista 'IJarten.
10950:
10951: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1935.
10952:
10953: Yrjö Räisänen. Reinh. Swentonetski.
10954: Onni Hiltunen. Edrv. Vaarama.
10955: 275
10956:
10957: VIll,o. - Toiv. al. N:o 59.
10958:
10959:
10960:
10961:
10962: Schildt y. m.: Jfäiiffärahasta Itä-Hämeen rnuseon velkojen
10963: järjestelyä varten.
10964:
10965:
10966: Ed u s k u Th n a 11 c.
10967:
10968: Jo parikymmentä vuotta sitten alkoivat puhtaita, jota osoittaa sekin, että aikoinaan
10969: Itä.Jlämeen kansaoopiston oppilaat keräillä oli ollut kysymys uuden päärakennuksen
10970: opettajiensa kehoituksesta vanhoja esineitä siidämisestä Seurasaaren ulkomuseoo.n.
10971: talteen ja säilytettiilll näin syntynyttä Näissä olosuhteissa perustettiin I tä.Jiämeen
10972: pientä kokoelmaa Hartolassa sijaitsevassa museoyhdistys ja ra:kennulkset ostettiin mu-
10973: kansanopistorakenmtksessa. Kokoelma kä- seolle. Rakennuk>Set oliva't kuitenkiTh pe-
10974: sitti tällöin vain. 100 eri esinettä. Tämän rusteellise>Sti kOJ.'jattavat ja tämä työ suo-
10975: pienen ,museon'' tuh()si kuitenkin tuli kun ritettiin taattujen museoasiantuntijai•n oh-
10976: v. 1923 kansanopisto paloi ,poroksi. Kun jeiden mukaan ja sellaisten rrakennusmes~
10977: koulu jälleen pääsi aloittamaan toimin- tarien VJal,vonnan alla, ~jotka olivat toimi-
10978: tansa uudessa rakennuksessaan niin heräsi neet vastaavanlaisissa töissä Seurasaaren
10979: opettajissa ja oppilaissa halu kOJ.•jata se ulkomuseossa ja muuallakin. Tällöin va-
10980: vahinko, jonka tuli oli tehnyt hävittäessään rustettiin m. m. uudempi päärakennus pel-
10981: tuon pienen ~kokoelman. Oppilaat .ryhtyi- tikatolla tulipalovaaran va:ralta j. n. e.
10982: vät jälleen työhön ja sa,atiinpa vanhempaa Kaikki korjaukseen tarvittavat .rrallat noin
10983: väkeäkin mukaalli ja tä:ten laajemmalla ,p()h- 200,000 markkaa saatiin ikokoon lahj()ituk-
10984: jalla toimien ja elpyvän talcmdellisen ajan- silla. Tällaisen anteliaisu.uden teki luon-
10985: jakson alkaessa vaikuttaa he1pottavasti ra- nollisesti ma.hdolliseksi silloin vielä voi-
10986: havarojen saantiin, joilla sitten voitiin 08'- massa oleva hyvä taloudellinen aik!a. Ra-
10987: toja suorittaa, saatiinkin kansanopiston ken:q.usten kauppa,hintaa ei kuitenkaan
10988: kokoelma kasvamaan Thiin suureksi, että var- saatu maksetuksi vaan se jäi museoyhdis-
10989: sinainen museoajiatus kävi mahdolliseksi. tykselle velaksi. Taloudellisen laskusuu~
10990: Aatteelle avautui uusi näköala kun v. 1928 nan alettua ei yhdistys onnistunut selvittä-
10991: vanha historiallinen Koskipään kartano määin tätä velkaa ja kasvavien korkojen
10992: omistajan kuoleman kautta tuli haltijatto- vyöry on sitä yhä vaan lisännyt niin, että
10993: m&ksi ja asianomaiset oikeudenomistajat tilanne on nyt vallan toivoton, sillä muse-on
10994: iLmoittivat olevansa halukkaat myymään velat ovat nyt maksamattomine korkoineen
10995: ka:ttanon kaksi vanhaa päärakennusta ja Smk. 290,000:-. Jos kuitenkin verrataan
10996: erinäisiä lisämken:nmksia vastaperustettla- tätä velkaa siihen oonaisuuteen, joka mu-
10997: valle Itä-Hämeen museolle. Rakennusryh- seolla on hallussaan, ja siV~uutetaan Jwko-
10998: mää seurasi tarpeellinen tonttimaa, joka naa:n se, että useiden muinaisesineiden axvo
10999: sulki sisäänsä pihamaan ja vanhan karta- on suorn.staan kor.vaamatoo ja suoritetaan
11000: non puiston. Asia oli museon suunnitteli- siis vertailu vain ;palovakuutusa~von mu-
11001: jain mielestä sitäkin kii,nnost'avampi kun kaa:n, joka on 1 milj. mar.kkaa rakennuksi-
11002: kaikki rakennukset olivat vanhoja ja tyyli- neen ja 1ko'koelmineen, niin huomataan velka
11003: 276 VIII,9. - Itä-Hämeen mnseo.
11004:
11005: hyvin •pieneksi, etenkin kun huomioidaan pito[mstannuksiin, niin o.n ymmä.rrettä\'ää,
11006: se, että tonttialue on 16 iha suuruinen j'a että v;eloista ei suoriuduta, sillä ylijäämä
11007: sijaitsee .se likellä Hartolan kirk®kylää. ei 1riitä edes korkoihin ja V·aikea aika on
11008: Kokoelmista, jotka käsittävät nyt yli 4,000 sulkenut monen muuten ehkä anteliaankin
11009: numel'Oa, ·Ovat kaikki asiantuntijat antaneet kukkaro.n, jote.n avustuksia. on vaikea saada.
11010: mitä kiittävimmät arvostelut ja yhdistää Kaikesta tästä syystä on Itä-Hämeen mu-
11011: museo sijoituksensa vuoksi mielenkiintoi- seon kohtJalo sangen uhattu. Olisi vallan
11012: sella .tavalla ulko- ja sisämuseon sekä kar- tavatonta, .jos nyt museo olisi rpakotettu
11013: tano- ja kotiseutumuseon, jossa ymmärret- asettwutumaan suoritustilaan ja sen kokoel-
11014: tävistä syistä on suuri ja laajenemismah~ mat myytäisiin pa;kkohuutokaupalla. Jotta
11015: dollisuuksilla varustettu maatalousosasto. tällainen häväistysjuttu .estyisi, .niin esi-
11016: Museon tulot ovat kuitenkin sangen .rajoi- tämme edUSikunnan päätettäväksi toivomuk-
11017: tetut, sillä vaikka siellä käy vuosit1Jain sen,
11018: 1,000-2,000 katsojM, niin on näiden 'jou- että hallit-us ottaisi ensi vuoden
11019: kossa ,paljon sellaisia retkeilykuntia, joilta tulo- ja menoarvioesitykseen Smk.
11020: ei voida täyttä mll!ksua ottaa, kuten koulu- 290,000:- suuruisen summan käy-
11021: lais- ja pienviljelijäretkeilijät j. n. e. Koska tettäväksi Itä-Hämeen museon velko-
11022: tuloista luonnollisesti osa on käytettävä. en- jen järjestelyyn, valtioneuvoston lä-
11023: siksi :vtahtimestlllrin palkkaamiseen sekä yllä- hempien määräysten mnkaan.
11024:
11025: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1935.
11026:
11027: Yrjö Schildt. Edv. Pesonen.
11028: L. 0. Hirvensalo. Tilda Löthman.
11029: Emil Jutila. V. A. Heiskanen.
11030: J. F. Tolonen. Hjalmar Forstadius.
11031: Urho Toivola. Kyllikki Pohjala.
11032: 277
11033:
11034: Vlll,1o. - Hemst. mot. N:o 60.
11035:
11036:
11037:
11038:
11039: Österholm: Angående anslag för reparationsarbeten i Rase-
11040: borgs slottsruin.
11041:
11042:
11043: T i ll R i k s d a g e n.
11044:
11045: Genom en motion vid 1927 års riksdag värdefullt historiskt minoosmärke, att det
11046: 'länkades uppmärksamheten på det skiek, i är nödvändigt att verkställa genomg:ripande
11047: vilket Raseborgs slottsruin under en lång reparationsarbeten för att hindra dess :förc
11048: följd av år befunnit sig. Av brist på an- fall. Utskottet trodde sig veta, att R:aseoo:rg
11049: slag har det icke varit möjligt att på ett skulle komma i turen på reparationspro-
11050: tillfredsställande sätt draga försorg om det grammet ett par år senare och ansåg på
11051: nödiga underhållet, och den v,ackra medel- den grund, ,att motionen kunde förfalla.
11052: tidsborgen har därför verkat betydligt van- Emellertid ha snart åtta år förflutit oe.h
11053: vårdad. Detta är beklagligt bl. a. därför slottsruinen befinner sig i allt väsentligt i
11054: att ruinen besökes av stora skaror turister :samma skiek som förr. Vid sådant :förhäl-
11055: även från främmande länder, vilka erhålla lande är det nödvändigt, att frågan om
11056: en ogynnsam uppfattning om vårt folks repamtions- ooh konse.rveringsa:vbeten
11057: pietet för sina historiska minnen. Enligt, Raseborg ånyo bringas på tai.
11058: fackmyndigheternas åsikt vore det nödvän- Med stöd av det som ovan anförts före-
11059: digt att avlägsna de vanprydande skydds- slås vördsamt att ,riksdagen måt~ hem-
11060: taken över murarna och isolera murluö- ställa,
11061: nen, så att de motstå förvittringen, även-
11062: som verkställa reparation av murarna i att regeringen ville betakta nöd-
11063: övrigt. Dessutom borde ruinens omgivnin- vändigheten av reparationsarbete'fll i
11064: gar uppsnyggas. Raseborgs slottsruin och upptaga i
11065: Kulturutskottet vid 1927 års riksdag fram- propositionen angående statsförslaget
11066: höll i sitt utlåtande om den förenämnda för nästa år nödigt anslag för ända-
11067: mot.ionen, att Raseborgs slottsruin är ett så målet.
11068:
11069: Helsingfors den 4 februari 1935.
11070:
11071: John Österholm.
11072: 278
11073:
11074: VIII,to. - Toiv. al. N:o 60. Suomennos.
11075:
11076:
11077:
11078:
11079: Österholm: Mää1'ärahastet Rctasepo1·in linnetnretunioiden kor-
11080: jaamista varten.
11081:
11082:
11083: E d u s 'k u n n a 11 e.
11084:
11085: Vuoden 1927 valtiopäiville jätetyssä aloit- nanrauniot ovat niin arvokas historiaHinen
11086: teessa kiinnitettiin huomiota siilhen ti1a,an, muistomerkki, että on välttämätöntä ryh-
11087: jossa Raaseporin linnanrauniot ovat monien tyä perinpohjaisiin :korj,austöi!hin, jotta nii-
11088: vuosien kulu~ssa olleet. Määrära;hojen den tuhoutuminen estettäisiin. V ailiokunta
11089: puutteessa Bi ole ollut maJhdollista tyydyt- oli tiefå;vinään, että Raasepori joutuisi 'VUO-
11090: täviäUä tavallla !huolehtia ~raunioista ja tuo rostaan parin vuoden pä:ästä korjausohjel-
11091: k~;tunis keskiaikainBn linna on sen vu'oksi maan, ja asettui tämän vuoksi sille :kan-
11092: vaikuttanut sa:ngen huonosti hoidetulta. nalLe, että aloite voidaan hylätä. Kuiten-
11093: Tämä <>n valitettavaa 'ln. m. siitä syystä, kin <>n pian kulunut kahdeksan vuotta j~a
11094: että raunioita ~atsomassa käy myöskin vie- Ennanrauniot ovat todellisuudessa samassa
11095: raista maista suuria matkailijajoukkoja, kunnossa kuin ennenkin. Asiain näin Ollen
11096: jotka saavat ihuonon käsityksen kansamme on välttämätöntä, että Raaseporin korjaus-
11097: halusba :kunni<>ittaa historiallisia muisto- ja säilyttämiskysymys uudelleen otetaan
11098: jaan. Ammattiviranomaisten mielestä olisi puheeksi.
11099: vällttämätöntä poistaa rumentavat suojaka- Edelråesitetyn nojalla ehdotan •kunnioit-
11100: tokset muurien yltä ja päällystää muurin- taen eduskunnan rpä:ätettäväksi toivomuk-
11101: harjat niin että niiden rappeutuminen estyy sen,
11102: samoin •kuin muutenkin toimittaa muurien että hetllit1ts ottaisi h1wmioon Raa-
11103: korjaus. Sitäpaitsi olisi raunioiden ympä- seporin linnanmwnioiden korjaustöi-
11104: ristöt siistittävä. den välttämättömyyden jn varaisi
11105: Vuoden 1927 valtiopäivien sivistysvalio- ensi vuoden tulo- jet menoarvioesityk-
11106: kunta esitti sanotun aloitteen jo'hdosta an- seensä ta1·koitusta varten tarpeellisen
11107: tamassaan lausunnossa, että Raaseporin lin- määrärahan.
11108:
11109: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1935.
11110:
11111: John Österholm.
11112: 279
11113:
11114: ~11. - Toiv. aJ. N:o 61.
11115:
11116:
11117:
11118:
11119: Niskanen y. m.: Raajarikkoisten k&ulutuksen tehostami-
11120: sesta.
11121:
11122:
11123: E d u s k u n n a 11 e.
11124:
11125: Ahdas taloudellinen aika on entistä sel- Luonnollista on, ·että kaksi ensinmainit-
11126: vemmin osoittanut, miten vaikea on ruu- tua ryhmää, 0-40 vuotiset, siis lapsesta
11127: miillisella .työllä toimeentulonsa hankkia miehuusikään päässeet henkilöt, merkitsevät
11128: ruumiillisesti terveiden ja täysin työkyky.is- yhteiskuntaharrastuksen kannalta enimmän.
11129: tenkin, kun työtä on ollut viihän saatavissa Näihin ryihmiin kuuluvien yksilöiden kas-
11130: ja mikäli ·on ollut, ovat palkat useinkin vattamista ja opettamista itseään elättä-
11131: olleet alle elinkustannusten. Luonnollisesti viksi kansalaisiksi vaatii yhteiskunnan sekä
11132: paljon vaikeampi on elämän kamppailussa velvollisuus että hyöty. Kolmas ryhmä, 40
11133: tulla toimeen ruumiiltaan raa:jarikkoisten vuotta vanhemmat raajarikkoiset, on luon-
11134: ihmisten. Kilpailu työstä työntää ensin nollisesti suurelta osalta henkilöitä, joiden
11135: syrjään heikot ja raajarikkoiset. Paljon hoitaminen ja avustaminen on pääasiassa
11136: ovat varmaan nämä kansamme kovaosaiset hädän lievittämistä.
11137: jäienet saaneet kärsiä. Mielellään hekin On tunnettua, että lapsuusiässä ovat
11138: olisivat terveitä, voimakkaita, tekisivät henkiset voimat h·elpoimmin kehitettävissä.
11139: työtä ja suoriutuisivat omin avuin elämän Siksi on yhteiskunnan velvollisuus ottaa
11140: heille asettamista vaatimuksista. maassa löytyvät, älyllisesti terveet, kehitys-
11141: Monet heistä ovat syntymästään saakka kykyiset raajarikkoiset lapset huoltoonsa,
11142: olleet raajarikkoisia, toiset taasen myöhem- kouluttaa ja kasvattaa niistä !kansalaisia,
11143: min jollain mvalla joutuneet esim. lapsihal- joilla aikuiseksi tultuaan on tietoa ja taitoa
11144: vauksen, loukkaantumisen tai jonkun suoriutua niissä tehtävissä joihin !heidän
11145: muun vamman takia menettämään jonkun kykynsä sallivat heidän ryhtyvän, aina
11146: osan jäsenistään joko kokonaan tai osan oppikoulu- ja yliopistosivistystä vaativiin
11147: jäsentensä liikuntakyvystä, joutuen siten toimiin asti.
11148: enemmän tai vähemmän raajarikoksi. Niille !'aajarikkoisille, joiden tiedonhalu
11149: Raajarikkoisia maassamme, viimeisten ja ·luontaiset lahjat eivät edellytä opintielle
11150: tutkimusten perusteella, jotka on toimitettu kansaikoulUikurssia pidemmäHe, olisi lltifllet-
11151: niin aikaisin kuin vuonna 1919 - ja tieto- tava opetusta jollain ruumiillisen työn
11152: jen mukaan silloinkin verrattain puutteelli- ammattialalla, jossa he voivat kehittyä niin
11153: sesti - oli 623 lasta, 1,767 1·5-40 vuo- pitkälle, että voivat työllään toimeentulonsa
11154: tisia raajarikkoisia ja 1,140 40 vuotta van- halllkkia.
11155: hempia henkilöitä, siis yhteensä 3,530. Kuntain velvollisuudeksi voitaisiin aset-
11156: Nämä luvut, väestön lisääntyessä, ovat taa alueellaan löytyvien raajarikkoisten
11157: näinä viimeksi kuluneina 15 vuotena var- lasten toimittaminen valtion kustannuk-
11158: maankin huomattavasti kohonneet. sella kouluihin tai sitten valtion perusta-
11159: 280 VIII,ll. - Raajll!Iilkkoisteu koulutus.
11160:
11161: miin tai entisiä laajentamalla saatuihin kuntain kustannuksella. Valtio avUBtaa
11162: raajarikkoisten työkouluihin. näitä laitoksia varsin pienellä summalla.
11163: Ra:ajarikkoisten työkoulu on toiminut 45 Lisäksi niissä ei anneta henkistä opetusta
11164: vuotta Helsingissä hyvällä menestyksellä. kansakoulukurssia pitemmälle, joten näissii
11165: Siellä saavat raajarikkoiset oppilaat suorit- laitoksissa annettu tieto ei riitä eikä myös-
11166: taa ylemmän kansakoulukurssin. Oppimää- kään laitosten tilat riitä tarpeeksi monelle.
11167: rään kuuluu myös vaatimus saavuttaa sel- Siksi onkin yhteiskunnan velvollisuus ru-
11168: lainen työtaito, että m. m. käsityöverstaissa veta pitämään enemmän huolta ja uhraa-
11169: kykenevät itsenäisesti työskentelemään. maan varojakin kansamme raajarikkoisten,
11170: KuiJSsiaika on 3-5 vuoteen. Oulussa myös ennenkaikkea lasten !hyväksi.
11171: toimii pieni raajarikkoisten koti. Siellä ei Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
11172: anneta varsinaista kouluopetusta, paitsi ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
11173: askartelua; koulunsa saavat he käydä taval- muksen,
11174: lisissa kansakouluissa.
11175: Niin tarkoitustaan vastaavia kuin nämä että hallitus kiireellisesti valmis-
11176: laitokset ovatkin, on niillä se heikko puoli, taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
11177: että ne voivat ottaa vastaan maamme raaja- sen raajarikkoistern koulutukse"' te-
11178: rikkoisista ainoastaan pienen murto-osan ja hostamiseksi.
11179: suurimmaksi osaksi oppilaan omalla tai
11180:
11181: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1935.
11182:
11183: Heikki Ni&ka.nen. Yrjö Hautala.
11184: 281
11185:
11186: VID,12. - Toiv. al. N:o 62.
11187:
11188:
11189:
11190:
11191: Oulasma.a y. m.: Määrä1·ahasta puolueetonta varhaisnuo-
11192: risotyötä varten.
11193:
11194:
11195: E d u s k u n n a ll e.
11196:
11197: Viitaten vuoden 1933 valtiopäivill~ jä- että hallitus vuoden 1936 meno-
11198: tettyyn rahaasia-aloitteeseen n :o 35 pyy- arvioesitykseensä ottaisi 150,000 mk.
11199: dämme kunnioittaen ehdottaa eduskunnan määrärahan käytettäväksi puolueet-
11200: päätettäväksi toivomuksen, tomaan varhaisnuorisotyöhön.
11201:
11202: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1935.
11203:
11204: S. Oulasm.aa. Janne Xoivura111ta.
11205: T. B. Vilhula.
11206: 282
11207:
11208: VIII,13. - Toiv. al. N:o 63.
11209:
11210:
11211:
11212: Syrjänen y. m.: Kunnanvaltuustojen oikeuttamisesta kieltä-
11213: mään tivolien toiminnan kunnan alueella.
11214:
11215:
11216: E d u s k u n n a ll e.
11217:
11218: Maassamme levinneen rikollisuuden ja kaikkea sitä ,humpuukia", jota tivolissa
11219: s:lveellisen rappeutumisen lisääntyessä on, ja sen yhteydessä harjotetaan. Sitä varten
11220: varsinkin viime aikoina suureen osaan kan- on heidän saatava sekä sisäänpääsy- että
11221: sastamme juurtunut sellainen käsitys, että huvittelurahat millä keinolla tahansa. Ei
11222: mainittuja epäkohtia voidaan tehokkaimmin ole niinkään harvinaista, että lapset ja nuo-
11223: torjua koventamalla rangaistuksia rikok- ret silloin joutuvat viettelykseen joko ker-
11224: siin langenneille. jäämällä, vanhemmiltaan tai muilta ihmi-
11225: Vaikka myönnämme rangaistuksen mer- siltä varastamaHa hankkimaan tarvitse-
11226: kityksen kasvatuskeiriona, niin ennen kaik- mansa rahat. Näin hankituilla varoilla he
11227: kea olisi mielestämme yhteiSkunnan kaikilla sitten menevät tivoliin näkemään ja oppi-
11228: käytettävissä olevilla keinoilla suojeltava maan kaikkea sitä pahaa, mitä tivoleissa,
11229: etenkin lapsia ja nuorisoa sellaisilta vaa- niiden läheisyydessä sekä esitysten aikana
11230: roilta, jotka ovat omiaan kasvattamaan että sen jälkeen tapahtuu. Tivolien tur-
11231: heistä rikoksentekijöitä. Niin ei kuitenkaan miollisen vaikutuksen lapsiin ja nuorisoon
11232: ole läheskään kaikissa kohden menetelty. ovat varsinkin opettajat ja kasvattajat saa-
11233: Sallitaanhan maassamme harjoittaa m. m. neet havaita. Tivoleissa huvittelevien kou-
11234: varsinaisena elinkeinona sellaisia ammat- lulaisten koulutyöt tulevat huonosti tehtyä,
11235: teja, jotka sangen suuressa määrin edistä- heidän luonteensa veltostuu ja harrastus
11236: vät rikollisuutta. - Sellainen erittäin si- suuntautuu huonoille aloille.
11237: veellistä pahennusta ja rappeutumista edis- Maaseudun aikuinen väestö on tottunut
11238: tävä elinkeino on n. s. tivoli, johon nimityk- viettämään rauhallista ja vakavaa elämää.
11239: seen kansan kielessä sisältyy m. m. karusel- Sellaiseen sillä ei ole mahdollisuutta tivolin
11240: lien, raha-automaattien, ampumatelttojen, paikkakunnalle saavuttua. Tivolin lähei-
11241: erilaisten arpapöytien pitäminen, moottori- syydessä asuvien ihmisten rauha tulee ko-
11242: pyörällä tynnyrissä ajaminen, mitä moni- konaan häirittyä. Paitsi sitä, että tivolin
11243: naisimpien silmän:kääntötemppujen harjoit- läheisyydessä, varsinkin päihtyneet ihmiset
11244: taminen, pelleäminen ja tanssiminen. pitävät suurta ääntä, kolistelevat asukkai-
11245: Kun tällaisen elinkeinon harjoittaja saa- den huoneiden seiniä ja ovia, häiritsevät
11246: puu paikkakunnalle, pitää se, varsinkin myöhään yöhön asti tivolien kovaääniset
11247: maaseudulla nuorten intohimot kuohuksissa jopa kilometrirrkin laajalla alueella :ihmis-
11248: ja vanhempien, vakavasti ajattelevien ih- ten yörauhaa.
11249: misten mielet murheellisina ja masentu- Useiden kuntien kunnanvaltuustot ovat
11250: neina niin kauan, kunnes se paikkakun- kiinnittäneet vakavaa huomiota tivolien tur-
11251: nalta poistuu. miolliseen ja rauhaa häiritsevään vaikutuk-
11252: Lapsilla ja nuorisolla on erittäin voima- seen koettaen alueellaan vaikeuttaa niiden
11253: kas halu käydä k{ttsomassa ja kuulemassa toimintaa. Ovatpa eräiden kuntien kunnan-
11254: VIII,13, - Syrjänen y. m. 283
11255:
11256: valtuustot kääntyneet poliisiviranomaisten- miseksi kuunollisiksi ja hyödyllisiksi yhteis-
11257: kin, joille 10 p :nä heinäkuuta 1933 an- kunnan jäsenilksi, niin pitäisi kunnilla
11258: netun asetuksen mukaan kuuluu tivoleille myöskin olla oikeus kieltää siveellistä rap-
11259: Juvan myöntäminen ja niiden toiminnan peutumista ja turmeltumista edistävien
11260: valrominen, puoleen pyynnöllä, että poliisi- elinkeinojen harjoittaminen alueellaan.
11261: viranomaiset käyttäisivät kaikki lailliset Edelläolevan perusteella rohkenemme
11262: keinot estääkseen tivolin sijoittautumisen kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätet-
11263: kunnan alueelle. Kun tivoleilla, säädetyt täväksi toivomuksen,
11264: leimaverot maksettuaan ja muut määrätyt
11265: tJhdot täytettyään, on vapaa elinkeinonhar- että hallitus kiireellisesti valmis-
11266: joittamisoikeus, ei kuntien ja poliisiviran- taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
11267: omaisten yhteistoiminnallakaan ole päästy sen laiksi, jolla kuntien kunnanval-
11268: toivottuun tulokseen. tuustot oikeutetaan kieltämään tivo-
11269: Kun kunnille on asetettu sangen suuria lien toiminta kunnan alueella.
11270: velvollisuuksia lasten ja nuorten kasvatta-
11271:
11272: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1935.
11273:
11274: August Syrjänen. Yrjö Schildt.
11275: J. E. Malmivuori. Jalmari Linna.
11276: Aatto Siren. Onni Peltonen.
11277: Otto Toivonen. Alpo Lumme.
11278: Niilo Pajunen. Anni Huotari.
11279: Onni Hiltunen. J. F. Tolonen.
11280: Hilda Herrala. Jussi Lonkainen.
11281: Väinö Sinisalo. Otto Marttila.
11282: Aino Lehtokoski .. Elsa Metsäranta.
11283: Edv. Pesonen. Toivo Halonen.
11284: Hilma Koivulahti-Lehto. A. A. Lwstu.
11285: Aino Malkamäki Matti Lepistö.
11286: Akseli Kanerva. Onni Mäkeläinen.
11287: Pekka Kettunen. Juho Kuittinen.
11288: Väinö Kivisalo. Frans Mustasilta.
11289: Ville A. Komu. Arvo Ink:ilä.
11290: Hjalmar Forstadius. Tilda Löthman.
11291: Edv. Vaa.rama. Lauri Kaijalainen.
11292: Anton Suurkonka. J. Emil Lampinen.
11293: J. V. Wainio. Yrjö Kivenoja.
11294: Hilja Riipinen. R. Ala-Kulju.
11295: E. A. Tuomivaara: T. Janhonen.
11296: Kalle Xämärä.i.nen. Heilclrl Soininen.
11297: Juho Paksujallm. Väinö Kaasalainen.
11298: Ville Vallas. J. 0. Söderhjelm.
11299: K.-A. Fagerholm.
11300: •• ••
11301:
11302: VALTIOPAIVAT
11303: 19 3 5
11304:
11305: LIITTEET
11306: IX
11307:
11308: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
11309: LAKI~ JA TOIVOMUSALOITTEET
11310:
11311:
11312:
11313:
11314: HELSINKI 19,35
11315: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
11316: Asutustoimintaa, vuokraoloja, valtion metsämaita, pienvilje-
11317: lystä, kalastusta, viljanviljelyksen edistämistä, sian- ja lam-
11318: mashoitoa, uudisraivausta, pienelinkeinoja, maa- ja
11319: kotitalouskouluja, jokien perkansta y. m.
11320: koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
11321: 289
11322:
11323: IX,1, - Lak. al. N:o 34.
11324:
11325:
11326:
11327:
11328: Mustasilta y. m.: Ehdotus laiksi lokakuun 15 päivänä 1918
11329: 1Juokra-alueiden lunastamisesta annetun lain 75 §:1t
11330: k~~moamisesta.
11331:
11332:
11333:
11334:
11335: 1!: d nskunnalle.
11336:
11337: l,a;ki vuokra-alueidenlunastamisesta, joka vollisia yksinään suorittamaan alueensa ai-
11338: on annettu 15 päivänä lokakuuta 1918, sää- taamisen jos sen vier€Ssä harjoitetaan kar-
11339: tää lain 75 § :ssä: ,Jos mäkitupa-alueen jan laiduntamista, olkoonpa sitten laidun-
11340: vieressä, joka tämän lain mukaan lunaste- taja sen tilan omistaja, josta mä;kitupa-alue
11341: taan, harjoitetaan karjan laiduntamista, on lunastettu tai joku muu lunastetun
11342: kuulukoon velvollisuus lunastetun alueen alueen rajalla laiduntaja. Erikoisen ras-
11343: a~taamiseen alueen omistajalle.'' lmalta tuntuu tämänlainen velvollisuus sii-
11344: Tämän lain mukaan on itsenäistynei- täkin syystä, että itsenäistyneen mäkitupa-
11345: den mäkitupa-alueiden omistajat, jotka alueen omistajana ei itsellään ole metsää,
11346: yleensä ovat vähävaraista väestöä, asetettu joten hänen on tilansa urkopuolelta osta-
11347: erikoiseen poikkeusasemaan aitausvelvolli- malla hankittava kaikki aitaus:tarpeet, mikä
11348: suuteen nähden. Maamme l•ainsäädännössä usein hänelle vähävaraisena henkilönä :tuot-
11349: on jo vuosikymmenien ajan omaksuttu ylei- taa voittamattomiakin vaikeuksia.
11350: senä periaatteena, että jokainen, jolla on Asutustoimintakomitea, joka on antanut
11351: kotieläimiä, on velvollinen niitä laiduntaes- mietintönsä asutustoiminnan uudelleen jär-
11352: saan pitämään huolta aitaamaila tai muilla jestämisestä toukokuun 31 päivänä 1933,
11353: keinoilla siitä, etteivät ne pääse toisen ti- on mietintönsä perusteluissa maininnut
11354: luksille. Viimeksi helmikuun 18 päivänä vuokra-alueiden lunastustoiminnan tulok-
11355: 1921 annetussa tilusten rauhoittamislaissa sista seuraavaa: ,Vuokra-alueiden itsenäis-
11356: säädetään, että jokaisen on varjeltava koti- tyttämistoiminta on miltei loppuun saa-
11357: eläimiään pääsemäsrtä toisen tiluksille ja tettu. Vuod€n 1930 loppuun mennessä ovat
11358: että rajakkain olevien maiden omis·tajain maanmittausinsinöörit itsenäiseksi eroitta-
11359: kesken jaettakoon ai:tausrasitus sen hyöd;y"ll neet yhteensä 109,487 vuokra-aluetta, joista
11360: perusteella, mikä kummalla:kin katsovaan 'torppia ja lampuotitiloja 59,275 ja maki-
11361: aidasta olevan. tupa-alueita 50,212." - Tästä siis näh-
11362: Mielestämme on aivan kohtuutonta, että dään, että viimeksimainituista alueista
11363: lainsäädännössämme on olemassa erikoinen muodos tuneita tiloja, joita voimassa oleva
11364: 1
11365:
11366:
11367: maarays mä;kitupa-alueista muodostunei- lunastuslain 75 § koskee, on lähes toinen
11368: siin maanamistajiin ja heidän aitausvelvol- puoli koko lunastuslakien perusteella muo-
11369: lisuuteensa nähden, vaikka he eivät karjan- dastuneiden tilojen lukumäärästä. Kun
11370: laiduntamisen tai muun hyödyn vuoksi itse näin on asianlaita, ei asutustoimintwkomi-
11371: tarvitsisi aitaa, mutta ovat kuitenkin vel- tea enempää kuin hallituskaan ole tähän
11372:
11373:
11374: 37
11375: 290 IX,1.- Mäkitupa-alueiden aitausvehoHisuus.
11376:
11377: asiaan uutta asutuslainsäädäntöä valmis- Edellä olevaan viitaten saamme tä.ten
11378: taes:saa:n huomiota kiinnittänyt, vaikka kunnioittaen anoa,
11379: eduskunta vuoden 1930 valtiopäivillä asi·an
11380: johdosta on hamtukseUe lausunut toivo- ettii Eduskuntn hyväksyisi niUn
11381: muksenkin. kuul1wetn letlriehdot7dcsen:
11382:
11383:
11384:
11385: Laki
11386: lokakuun 15 päivänä 1918 vuokra-alueiden lunastamtsesta annetun 1ain 75 § :n
11387: kumoamisesta.
11388:
11389: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on ·tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § $ i
11390: määräJtyllä tavalla, säädetään täten:
11391:
11392: Vuokra-alueiden lunastamisesta lokwkuun
11393: 15 päivänä 1918 ann·etun lain 75 § ku-
11394: motaan.
11395:
11396:
11397: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1935.
11398:
11399: Frans Mustasilta. Edvard Setälä.
11400: J. F. Tolonen. Viljo Rantala.
11401: Hilma Koivulahti-Lehto. Toivo Halonen.
11402: Aatto Siren. Kustaa Perho.
11403: Valfrid Eskola. Otto Marttila.
11404: Niilo Pajunen. P. Aarniokoski.
11405: Väinö .Sinisalo. E·dv. Pesonen.
11406: Väinö Kivisalo. Heikki Kääriäinen.
11407: Edvard Kujala. Onni Mäkeläinen.
11408: Kalle Walta. Matti Lepistö.
11409: Otto Toivonen.
11410: 291
11411:
11412: IX,2. - Lak. al. N:o 35.
11413:
11414:
11415:
11416:
11417: Koivuranta y. m.: Ehdotus l(Liksi valtion rnetsämaiden Mut-
11418: tamisesta ja niillä olevien vuokm-alueiden lunastami-
11419: sesta 20 päivänä tmtlcokuuta 1922 annetun lain eräiden
11420: pykälien muuttamisesta sekä 45 a, §:n ja 45 b §:n ottfJ-
11421: misesta lakiin.
11422:
11423:
11424: E d u s k u n n a ll e.
11425:
11426: Vuoden 1933 valtiopäivillä käsiteltäessä se valtion maiden asutustoiminnassa suora-
11427: lakialoitetta n :o 43, joka tarlkoitti muutos- naista taantumusta, j,opa se saattaisi tämän
11428: ten j1a lisäysten tekemistä voimassa oleviin kokonaankin <tyrehdyttää. Sentähden pyy-
11429: valtion metsämaiden asuttamista ja niillä dämme viitata asutustoimintakomite~n lllli.r-
11430: olevien vuolkra-alueiden lunastamista koske- tintöön liitettyyn I vastalauseeseen.
11431: viin laJkeihin, todettiin, että asutuslainsää- Asutustoiminnan järjestäruiskysymys on
11432: dä:ntö kaipaa pikaista korjausta. Edellä viime aikoina oHut pohdittavana sekä sa-
11433: mainittu lakialoite tuli kuitenkin hylätyksi nomalehdistössä että :eri järjestöissä ja yh-
11434: ensi si,jassa sen vuoksi, että hallituksessa disty!ksissä. S~kä1li kuin olemme havain-
11435: oli siJlloin valmistumassa ehdotus eduskun- neet, on yleensä päädytty sellaisilin tulok-
11436: nalle· koko asutuslainsäädännön uudistami- siin, että asutustoiminnassa ei ole lä:hdet-
11437: sesta. tävä enää kokeilemaan uusilla menettelyta-
11438: V. 1934 v:altiopäiville onlkin jätetty hal- voilla, jota hallituksen kyseellinen ehdotus
11439: lituksen esitys, jonka tarkoituksena on asu- epäi'lemättä tietäisi. Asiaa tuntevissa pii-
11440: tustoiminnan järjestäminen kokoooan reissä on verrattain 'paljon kannatusta sillä
11441: uudelle 1kannalle. Hallitus on m. m. ehdot- mielipiteellä, että asutustoiminnan organi-
11442: tanut asutushallitulksen lakkauttamista ja satio on säilytettävä suurin piirtein enti-
11443: v:altion metsämaiden asuttamisen siirtä- sellään samoinkuin voimassa oleva 1ainsää-
11444: mistä metsähallitukselle. Tämän hallituk- däntökin on säilytettävä käsi<ttelyn pohjana.
11445: sen esityksen hyväksyminen veisi asutustoi- Sitävastoin on ne puutteet ja virheellisyy-
11446: minnan sellaiseen vaiheeseen, josta ei ole det, mitkä asutustoiminnan eteenpäinmenoa
11447: lainkcaan takeita että se johtaisi parempiin ovat olleet haittaamassa, korjattava. Tässä
11448: tuloksiin kuin tähänastinen toiminta. Hal- mielessä on voimassa olevaa lainsäädäntöä
11449: litu:ks:en linja saattaisi päinvastoin muo- käytävä korjaamaan ja uudistamaan. Kun
11450: dostua ainakin osaltaan sellaiseksi suora- asutustoimintaa käydään tehostamaan, on
11451: naiseksi taka..askeleeJksi asutustoiminoolle, lähdettävä valtion maiden asuttamisen te;--
11452: jonka seurauksia on vaikeata edeltäpäin ar- hostamisesta. Kokemus on osoittanut, että
11453: vioida. Emme näin ollen pidä hallituksen v,oimassaoleviin valtion illlaiden asutuslakei-
11454: esitystä o:lkeaan osuneena. Vakaumuk- hin on tarpeen tehdä erinäisiä !ll1uuto:ksia.
11455: semme on, että jos vwltion maiden asutta- jotka ta!kaav,at asutustoiminnalle valtion
11456: minen jätetään metsäJhallituksel'le, tietäisi. mailla niitä parannuksia, joita kipeästi kai-
11457: 292 IX,2. - Valtion metsämaiden asuttaminen.
11458:
11459: vataan. 'l'ä.ssä suhteessa p~rydämmekin vii- entisen to11pparin täytyy suuren perheensä
11460: tata alussamainitun la,kialoitteen n :o 43 pe- leivästä ja vaatetuksesta tinkiä ne raJhat,
11461: rusteluihin. ;jotka vdkoihin ja korkoihin on pakko saada
11462: Eduskunnassa on hyväksytty erityisiä la- irti. Asutustilallisten aseman parantami-
11463: keja, joiden tarkoituksena on uudisasuk- seksi s<äädettyjen lakieru avulla voidaan
11464: kaiden alkuunpääsyn ;ja toimeentulon huo- kyllä m. m. lunastushinnan suorittamiseen
11465: jentwminen. Näiden 'lakien suoma helpoitus sall!da lykkäystä aikaaill. Tämä rei kuiten-
11466: ei kuitenkaan näytä vm·siiJJkaan ny:kyisin kaan ole ormialllSa vapauttamaan tilan asu-
11467: riittävän. l<irityistä huomiota ansaitsee en- kasta velkakum1man alta, eikä suoraan sa-
11468: tisten valtion metsätorppar~en aseman huo- noen velkworjuudesta, joka tietoisuus ras-
11469: jcntamisen välttämättömyys. Suurin osa kaana painaa uudisasukasta. Näin ollen
11470: valtion metsätarpista on jo muodostettu täytyy löytää ja ottaa käytäntöön entistii
11471: itsenäisiJksi viljelystiloiksi. J_Junastustoimi- tehokkaampia menettelytapoja uudistilallis-
11472: tuksissa näihin tiloihin lunastushintaa mää- ten aseman huojentamiseksi. On huomat-
11473: rättäessä sovelletaan v. 1914 olleita maan- tava, että itsenäistyneet torpparit eivät ti-
11474: hintoja. Valtiolle tulee lunastuskäsittelyssä lan lunastushinnan maksamisesta ole oi-
11475: määrätylle ma.an ja metsän hinnalle, jonka keutettuja lukemaan hyväJkseen valtion mai-
11476: suoritusaika on 37 vuotta, maksaa korikoa den asutuslain 18 § :ssä ,edellytettyä vilje-
11477: 5 %- Kyseellisten tilojen hinnoittelussa on lyspalkkiota. Tämä etu, jonka laki myön-
11478: tapahtunut melkoista epätasaisuutta. Il- tää varsinaisille asutustilallisille, olisi var-
11479: meinen tosiasia on, että sangen monille en- maan hyvin tarpeellinen myöskin entisille
11480: tisille valtion metsätorppareille tuottaa suu- metsätorppareille, jotka monessa tapauk-
11481: ria jopa voitmmattomia vaikeuksia lunas- sessa ovat verrattavissa varsinaisiin asutus-
11482: tushinnan ja sen koron suorittaminen. Ti- tilallisiin. Tämän vuoksi olemmekin sisäl-
11483: lojen tuotto on useimmissa tapauksissa niin lyttäneet tätä talikoittavan muutosehdotuk-
11484: vähäinen, että se ei riitä läheskään per•hecn sen voimassaolevaan lakiin.
11485: toimeentuloon. Varsinkin Pohjois-Suomessa Kun ikui:tenkin pula-aika ainakin asutus-
11486: täytyy entisten metsätorpparien hankkia tilallisten ja entisten metsätorpparien koh-
11487: pääasial'linen toimeentulonsa metsätöistä. dalla näyttää jatkuvan määräämättömään
11488: .Joka tapauksessa täytyy metsätöistä ja val- tulevaisuuteen, on syytä samalla ottaa va-
11489: tion järj,estämistä hätäaputöistä hankkia ne kavasti harkittavaksi, ovatko voimassaole-
11490: rahat, joilla tilan lunastushintaa ja sen van lain suomat palkkiot riittäviä, jotta
11491: korkoa suoritetaan. Viljelysten tuotto ei niiden avulla saataisiin todellakin sdlaista
11492: tuskin ainoassakaan tapaulksessa riitä lu- sysäystä uudisasukkaiden aseman paranta-
11493: nastushinnasta ja korosta aiheutunuttu miseksi, jota niillä aLkuaan on ta;rkoitettu.
11494: vuosittaista menoa peittämään. Niinkuin edellä on lausuttu, saavat var-
11495: Metsätöissä ovaJt työpalkat viime aikoina sinai'set asutustilalliset lukea tilansa lunas-
11496: olleet niin alhaiset, että on ollut jokseen- tus'hinnan suorituksesta hyväil\:seen 700-
11497: kin mahdotonta saada ansaituksi rahoja lu- 1,000 markikaa hehtaarilta siitä maa-alasta,
11498: nastushinnan ja sen koron suorittamiseen. mitä he ovat kymmenenä ensimmäisenä
11499: Tunnetturuhan on, että entiset valtion met- vuonna raivanneet kasvukuntoiseen vilje-
11500: ~ätorpparit ovat muutenkin velkaantuneita. lykseen. Nuo kymmenen ensimmäistä
11501: Lyhytaikaisten velkojen, m. m. vekselilaino- ·vuotta kuluvat uudisasukkaalla kuitenkin
11502: jen, ikorkoihin ja lyhennyksiin menee usein useimmissa tapauksissa rakennusten raken-
11503: kailkki mitä asianomaisella on mafu.dollista tamiseen, irtaimiston hankkimiseen y. rm. al-
11504: saada irti. On lukuisia tapauksia, jolloin knvarlmistuksiin. Varsinaisen viljelystyön
11505: IX,2. - Kohuntuta y. m. 293
11506:
11507: suorittaminen jää pa:kostakin myöhemmälle uudisasukkaan matala,ssa majassa kestotään
11508: ajalle, jolloin asUJtustilal1isilla ei ole ·enää ja koetaan, hänen täytyy myöntää, etth
11509: oikeutta lukea hyväkseen viljelyspalkkiota. se työ ja uhraus, minkä uudisasukas omalla
11510: Palkkiota :koskeva kohta laissa jääkin sen- konnullansa on suorittanut, ei tähän saa.kka
11511: vuoksi hyvin monien kohdalta 'kuolleeksi ole saanut sitä tunnustusta osakseen, miti:
11512: kirjaimeksi. se aJ1saitseisi. Tämä tunnustus voidaan
11513: On täydellä syyllä puolustettu sitä mie- antaa uudisasukkaalle varsin sopivasti siinä
11514: lipidettä, että maa tavpeellisine Jmtitarve- muodossa, ettii uudisasukkaan tilallansa suo-
11515: metsineen aina:kin Puhjois-Suomessa on an- rittaman työn arvo hyvä,ksytään lunastus-
11516: nettava uudisasukkaalle ilman lunastushin- hinnan ~suoritukseksi.
11517: taa. Nä~n ei kuitenkaan ole voinut tapa;h- Vuodesta vuoteen on ollut pak<ko järjes-
11518: tua. Ausutustiloille on pantu lunastushin- tää valtion toimesta hätäaputöitä m. m.
11519: taa niin paljon, että toimitusmiehetkin, Pohj-ois-Suomessa. Hyvin m.onet nudis-
11520: jotka hintaa ovat olleet määrittelemässä, <esukkaat ovat noissa valtion hätäaputöiss~i
11521: tmeimmissa tapauksissa ovat tietoisia siitä, yrittäneet ansaita niitä markkoja., joilla he
11522: että uudisasukas ei kykene hintaa omin vuorostaan valtiolle suorittaisivat tilan Ju-
11523: voiminsa suorittamaan. Kun näin on, on nastushintaa ja sen kieltämättä liian km·-
11524: turha toivoa uudisasukkaiden voimistumista keaa korkoa. Saattaisi ottaa harkittavaksi,
11525: tai heidän taloudellisen asemalJJSa paranta- Jmmpiko työ on yhteiskunnalle tulokselJi-
11526: mista, joka kuitenkin yhteiskunnalle olisi. sempaJa, jokin hä{äaputyökö, joka on pakko
11527: perin tärkeä ja välttämätön. Yhtenä tär- järjestää, jotta ei tarvittaisi antaa ilmaista
11528: keänä 'keinona tilanteen parantamiseksi on leipää :hätääntyneille, m. m. uudisasukkaille,
11529: mielestämme se, että voimassaolevan lain vaiko se perustavaa laatua oleva työ, jota ,
11530: 18 § :ssä olevaa 10 vuoden aikaa jatketaan uudisviljelijä suorittaa omalla <konnullansa
11531: ainakin toisella puolella e'li kafudeksikym- lastensa tulevaisuuden turvaksi. Ilman
11532: meneksi vuodeksi. Vaikka näinkin teh- muuta voidaan myöntää, että viljelystyö on
11533: dään ei uudisasukas sittenkään saa vilje- tärkeämpi ja suuremmasta meM:ityksestä
11534: lyspalkkiolla suoritetuksi tilansa koko lu- kuin esim. joku vähemmän tärkeä hätä-
11535: nastushintaa, mi:kä olisi toivottavaa. 'räi- aputyö.
11536: löin lmiten:kin päästäisiin lähemmäksi sitä Pellon raivaaminen on luonnollisesti
11537: päämäärää, että viljelijä saisi omakseen uudisasukkaalle aivan välttämätön tehtävä.
11538: maansa i'lman ra!hallist.a luna,shtmista. Mutta yhtä tärkeä hänelle on esim. laitu-
11539: Vaikka 'sillä ajatukiseHa, että maa annet- men raivaaminen, tilalle tarpeellisten ra-
11540: taisiin viljelijälle edes Lapissa ja muualla kennusten ja suojien rakentaminen sekä
11541: Pohjois-Suomessa tilan asuttamiselle vä:lt- monet muut pysyviksi uudistuksiksi tarkoi-
11542: tämättömine rootsineen ilman lunrastushin- tetut tehtävät ja perusparannukset, joiden
11543: taa, ei olle ollut ·eduskunnassa riittävää kan- suorittaminen ei sietäisi viivytyksiä, mutta
11544: nabusta valtion maiden asuttamisesta pu- jotka uudisa:sukkaalta jäävät suorittamatta
11545: heen oUen, pitäisi mielestämme epiiilijöiden- m. m. sen vuoksi, että hänen täytyy kulut-
11546: kin voida myöntyä ainakin siihen, että vil- taa työvoimansa ja aikansa ansiotyössä saa-
11547: jelijä saa omalla työllänsä ostaa tilan omak- dakseen rahaa paitsi elinkeinoansa myöskin
11548: seen. Joka tietää, miten suuria ja uupu- tilan lunastushinnan ja sen koron suoritta-
11549: mattomia ponnistuksia kysytään siltä, joka miseen. Tämän vuoksi on mielestämme
11550: uudisasukkaana menee asumatonta korpea täysi syy oikeuttaa uudisasukkaat, niin hy-
11551: raivaamaan viljelykselle, joka vaivautuu sy- vin varsinaiset asutustilalliset kuin it.se-
11552: ventymään sii'hen häUiän ja tuskaan, jota näistyneet valtion metsätorpparitkin, ti-
11553: 294 IX,2. - Valtion metsämaiden asuttaminen.
11554:
11555: lansa lunastushintaa suorittamaan muulla- Se, miten palkkioiden määritteleminen
11556: kin tilansa perusparannustyöl'lä kuin pel- ja toteuttaminen yksityiskohdittain muuten
11557: lonraivaamisella. Tämä 'Palk1{iomuoto ei järjestetään, jää lain toimeenpanoasetuk-
11558: vaadi valti,olta suoranaisia rahallisia uh- sessa lähemmin määriteltäväksi.
11559: rauksia, vaikka onkin myönnettävä, että Edelläsanotun perusteella ja nojautn-
11560: valtio ei saa kantaa vuosittain niitä valtion malla lakialoitteen n:o 43 perusteluihin
11561: kannalta katsoen verrattain vähäisiä tuloja, (Liitteet I-XIII v. ·19,33 v:p. s. 481) ehdo-
11562: :mitä sille on uudisasukkaiden maanlunastus- tamme,
11563: hinnoista kertynyt. Tämä ei ·kuitenkaan ole että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11564: rat!kaiseva tekijä asiassa. van lakiehdot1~ksen:
11565:
11566: Laki
11567: valtion metsämaiden asuttamisesta ja niillä olevien vuokra-alueiden lunastami-
11568: sesta 20 päivänä toukokuuta 1922 annetun lain eräiden pykälien muuttamisesta sekä
11569: 45 a § :n ja 45 b § :n ottamisesta lakiin.
11570:
11571: Lisäämällä wdtion metsämaiden asuttamisesta ja niillä olevien ·vuokra-alueiden
11572: lunastamisesta 20 p :nä toukokuuta 1922 annettuun ja 20 p:nä toukokuuta 1927 sekä
11573: 18 p:nä tammikuuta 1932 muutettuun lakiin 45 a § ja 45 h §, säädetään edus-
11574: kunnan päätöksen mukaisesti, että sanotun lain alempana mainittujen pykälien tulee
11575: kuulua seuraavasti:
11576:
11577: 3 §. v1emään. Jos täten leimattuja puita ei ··käy-
11578: Viljelystilaksi tarkoitettuun tilaan eroi- tetä t:illal'la ra:kennusaineena, on asukkaan
11579: tettakoon paikallisia li~kesuhteita ja maa- niistä valtiolle suoritettava käypä hinta.
11580: talousoloja silmälläpitäen niin paljon vil- Jos tilalla on puita, joiden läpimitta
11581: jeltyä ja viljelyskelpoista maata, että vilje- 6 metrin korkeuderla maasta mitaten on
11582: lijä perheineen voi siitä saada toimeen- kaksikymmentä senttimetriä tai enemmän,
11583: tulonsa. yli kotitarpeen, ja niiden luuastumisen ti-
11584: Lisäksi annettakoon tilalle mikäli mah- lan yhteydessä harkitaan 'liiaksi koroittavan
11585: dollista niin suuri ala metsämaata, että tilan hintaa, määrättäköön niistä ne, jotka
11586: metsän ollessa säännöl1isessä tuottolkun- metsänhoidollisesti voidaan haka ta, valtiolle
11587: nossa tila voi siitä jatkuvasti saada aina- pidäte1ttäviksi sekä määräajan kuluessa lei-
11588: kin pääasiallisen osan kotitarvepuistaan. mattaviksi ja poisvietävi,ksi, ellei asukas
11589: Kasvulli'lta metsämaata voidaan antaa ti- halua niitä lunastaa.
11590: lalle Etelä~Suomessa ja 'siihen venra.ttavissa
11591: osissa maata enintään 30 hehtaaria ja I..~a 5 §.
11592: pissa ja siihen verrattavissa osissa Pohjois- Viljelystila. muodost·ettako.on enintään
11593: Suomea enintään 110 heh:taaria. viiteen ja asutusti'la enintään kolmeen
11594: ,Jos tilaa perustettaessa ka.tsotaan välttä- palstaan, niihin lukematta niitä etuja,
11595: mättömäksi antaa sille rakennuspuita tilan mitkä 6 § :ssä mainitaan.
11596: ulkopuolelta, 1eimattakoon niitä metsä.hal- Sellainen niitty tai viljelysmaa, jota ei
11597: linnon toimesta tarpeen mukaan lähistöl'lä katsota tarkoituksenmukaiseksi asutustilalle
11598: olevasta valtion metsästä, ja on asukas oi- antaa tai ei ole vuokraviljelmästä itsenäis-
11599: keutettu ne määräajan kuluessa 17 § :n mu- tytetylle tilalle annettu, mutta jonka tuot-
11600: kai.~esti mäiiräi.vin ehdoin metsäsHi pois toa tila alkuaikoina tarvitsee, voidaan m.ää-
11601: IX,:~. - Koivuranta y. m. 295
11602: rätyillä ehdoilla antaa nautittavaksi määrä- Noudattaen tätä lakia sekä soveltuvissa
11603: ajaksi, enintään 50 vuodeksi. kohdin jakolaitoksesta voimassaolevia sään-
11604: nöksiä tulee asutustoimikunnan:
11605: 1) laatia esitys asutustilojen muodosta-
11606: 7 §.
11607: misesta;
11608: Valtion metsämaata voidaan myös maa- 2) ehdottaa, mitkä a1ueH olisi heti ta,i
11609: talousministeriön kussakin eri tapauksessa vastaisuutta silmälläpitäen varattava val-
11610: tekemällä päätöksellä luovuttaa liitettäväksi tion, kunnan tai yleishyödyllisiin tarkoituk-
11611: läheiseen ympäristöön syntyneisiin sellaisiin siin;
11612: pientiloihin, joilla ei ole mahdollisuutta 3) laatia tarkka selvitys 8, 9 ja 10 § :ssä
11613: lisämaan saantiin muualta, joko siten, että mainituista nautintaniityistä ja ehdottaa
11614: tällaisesta tilasta siihen liittämällä viljelys- niistä ehkä suoritettavat korvaukset tai
11615: kelpoista maata, metsämaata tahi laidun- avustukset;
11616: maata muodostuu yhdessä lisämaan kanssa 4) laatia ehdotus muodostettavista asu-
11617: enintään niin suuri viljelystila kuin 3 § :ss~i tustiloista ja varattavista tai luovutetta-
11618: säädetään, tai sellainen asuntotila kuin 4 vista alueista tiluskartalle niin tarkasti ja
11619: § :n 2 momentissa säädetään. Lisäksi voi- seikkaperäisesti, että, jos suunnitelma hy-
11620: daan tilalle tarpeen mukaan luovuttaa 6 väksytään, tilojen erottaminen sen johdolla
11621: § :ssä lueteltuja etuja. voidaan toimittaa;
11622: Näin luovutetut alueet ovat luovutukseen 5) tehdä muodostettavien tilojen verolle-
11623: ja hintaan nähden samojen säännösten alai- panoehdotukset ;
11624: set kuin tämän lain nojalla muodostetut 6) laatia ehdotus siitä, kuinka paljon
11625: asutustilat. muodostettaville tiloille ehkä on valtion
11626: Samojen säännösten alaiseksi joutuu metsästä leimattava rakennuspuita sekä mi-
11627: myös tila, johon luovutettuja alueita liite- ten niiden arvopuiden suhteen on mene-
11628: tään, paitsi milloin alue on sellainen kuin teltävä, joita tilalla on yli kotitarpeen;
11629: 6 § :ssä sanotaan tai yleensä tilan suuruu- 7) tehdä, jos asutukseen luovutettavalla
11630: teen verrattuna aivan vähäinen. alueella on tarpeen toimeenpanna vain
11631: vähäisiä kuivatus-, perusparannus- ja tien-
11632: tekotöitä, joita varten tehtävät punnitus-
11633: 13 §. y. m. suunnittelutyöt voidaan sopivasti suo-
11634: Kun on kysymys jonkin valtion metsä- rittaa toimituksen yhteydessä, ehdotus näi-
11635: maahan kuuluvan, laajemman alueen asut- den töiden suorittamisesta;
11636: tamisesta, tulee asutushallituksen, toimitet- 8) ehdottaa muodostettavien tilojen ja
11637: tuaan alueella tarpeelliset tarkastukset aset- luovutettavien alueiden luovutushinnat,
11638: taa asutussuunnitelman tekemistä varten milloin maata ei ehdoteta ilman lunastus-
11639: erityinen asutustoimikunta, johon kuuluu hintaa luovutettavaksi, sekä luovutusehdot;
11640: puheenjohtajana lääninmaanmittauskontto- 9) laatia, jos valtion metsämaa-aluetta
11641: rin määräämä maanmittausinsinööri ja jä- sentähden, että jostakin siihen kuuluvasta
11642: seninä asutushallituksen määräämä, maa- viljelmästä on voimassa vuokrasuhde, taikka
11643: talouteen ja asutustoimintaan perehtynyt muusta syystä ei voida lopullisesti järjes-
11644: henkilö, metsähallituksen määräämä met- tää tämän lain säännösten mukaan, ehdo-
11645: sänhoitomies sekä kaksi asianomaisen kun- tus, miten aluetta on väliaikaisesti hoidet-
11646: nan asutuslautakunnan valitsemaa, maan- tava;
11647: viljelykseen perehtynyttä paikkalnmta- 10) tehdä, jos kruununmaan antamisesta
11648: 1aima. viljeltäväksi ja uudistilain perustamiseksi
11649: ~96 IX,z. - Valtion metsämaiden asuttaminen.
11650:
11651: 13 p. lokakuuta 1892 annetun asetuksen ehdotus tilalle annettavista tiluksista ja
11652: mukaisesti asetettujen tutkimuslautakun- niiden rajoista sekä tehdä täydellinen suun-
11653: tien työt eivät ole paikkakunnalla suorite- nitelma tilan muodostamisesta, minkä ;jäl-
11654: tut, ehdotus mitkä asutus- ja viljelystar- keen asutuslautakunnan on oman lausun-
11655: koituksiin sopivat maat olisivat erotettavat tonsa ohella viivyttelemättä lähetettävä toi-
11656: varsinaisesta metsämaasta ja mitkä maat mituskirjat asutushallitukselle. Jos katsel-
11657: julistettavat kruununpuistoiksi; rnuksessa todetaan anutulla alueella olevan
11658: 11) jos sen kunnan asutuslautakunta, edellytykset tilan perustamiseen, voi anoja
11659: jonka piiriin muodostettava asutusalue kuu- toimitusmiesten suostumuksella ja osoitta-
11660: luu, on asutustoimikunnalle tehnyt ehdo- missa rajoissa ryhtyä alueella rakentamaan
11661: tuksen, että joku, jolle tämän lain mukaan ja sitä raivaamaan. Siihen asti, kunnes
11662: asutustila voidaan luovuttaa, olisi jo ennen kysymys tilan perustamisesta on lopullisesti
11663: toimituksen valmistumista otettava väli- ratkaistu, hallitsee anoja aluetta samoilla
11664: aikaiseksi asukkaaksi alueelle, ratkaista oikeuksilla kuin vuokramies. Asianomaisen
11665: tehty ehdotus ja, myönteisessä tapauksessa, metsänhoitajan on leimattava sekä hakijalle
11666: osoittaa anojalle, joka siksi, kunnes kysy- luovutettava toimitusmiesten harkinnan mu-
11667: mys tilan perustamisesta on lopullisesti kainen määrä rakennuspuita, mikäli mah-
11668: ratkaistu, hallitsee aluetta samoilla oikeuk- dollista, rakennettavan asunnon läheisyy-
11669: silla kuin vuokramies, tonttipaikka ja vält- destä, ja on puiden luovutusehtoihin näh-
11670: tämättömät rakennuspuut sekä ensiksi rai- den noudatettava mitä 3 § :ssä ja 17 ~ :ssä.
11671: vattava alue; sekä säädetään.
11672: 12) tehdä muita mahdollisesti tarpeelli- Henkilöllä, joka näin on ryhtynyt tilaa
11673: sia ehdotuksia. rakentamaan ja viljelemään ennen sen lo-
11674: Tämä suunnitelma siihen kuuluvine ehdo- pullista muodostamista, on sitten oikeus
11675: tuksineen tulee toimikunnan jättää läänin- ennen muita saada tila omakseen.
11676: maanmitta uskonttoriin tarkastettavaksi ;ja Kun asutushallitus on käsitellyt toimitus-
11677: viipymättä lähetettäväksi asutushallituk- miesten ehdotuksen alistakoon päätöksensä
11678: seen, joka laatii asiasta valtioneuvostolle maatalousministeriön ratkaistavaksi.
11679: alistettavan ehdotuksensa. V aitioneuvosto Jos tila on pääte1tty perustettavaksi, tul<:>A.'
11680: vahvistaa lopullisesti asutussuunnitelman. tuimitusinsinöörin, saatuaan siihen mää-
11681: Ryhmäasutuksen aikaansaamista varten räyksen ja soveltuvilta osin noudattaen
11682: toimeenpantavat laajakantoisot suunnittelu- 13 § :n 2 momentissa olevia säännöksiä,
11683: työt ovat jätettävät asutushallituksen teh- laatia lopullinen suunnitelma tilan muo-
11684: täväksi. dostamisesta ja ehdotus sen verollepanemi-
11685: 14 §. seksi. Sittenkuin lääninmaanmittauskon-
11686: Kun joku, jolle tämän lain mukaan asu- tori on tarkastanut toimituskirjat ja MU-
11687: tustila voidaan luovuttaa, on asutuslauta- tushallitus, jolle asiakirjat ovat viipymättä
11688: kunnalta anonut, että sellainen tila perus- lähetettävät maanmittauskonttorista, on laa-
11689: tettaisiin ja hänelle luovutettaisiin, tulee tinut asiasta ehdotuksen, vahvistaa maa-
11690: asutuslautakunnan puheenjohtajan, alue- talousministeriö lopullisesti tilan muodos-
11691: metsänhoitajan ja asutuslautakunnan valit- tamista koskevan ehdotuksen.
11692: seman, maanviljelykseen perehtyneen paik- Jos joku haluaa saada tässä pykälässii
11693: kaknutalaisen toimittaa katselmus anomuk- säädetyssä järjestyksessä perustetuksi asu-
11694: sessa tarkoitetulla alueella. Jos tällöin ha- tustilan alueelle, jonka asuttaminen on
11695: vaitaan edellytyksiä olevan asutustilan pe- 13 § :ssä mainitun asutustoimikunnan suun-
11696: rustamiseksi, tulee toimitusmiesten laatia nitelta:vana, antakoon hakemuksensa MU-
11697: IX,2. - Koivurauta y. m. 297
11698:
11699: tuslautakunna1le, jonka on viipymättä lä- kas on kahdenkymmenen ensimma1sen vuo-
11700: hetettävä se asutustoimikunnalle ja tulee den kuluessa saattanut paikallisia olosuh-
11701: asutustoimikunnan tässä tapauksessa suo- teita silmälläpitäen kasvukuntoiseen vilje-
11702: rittaa ne tehtävät, jotka tämän pykälän lykseen, viljelyspa1k:kiota si:ten, että tilalle
11703: muJman muutoin kuuluvat asutuslautakun- määrätystä hinnasta vä:henll!etään raivatun
11704: nalle ja 1 momentissa mainituillc toimi- maan raivauskustannusten arvo, ei kuiten-
11705: tusmiehille. kaan enemmän kuin 700 markkaa hehtaa-
11706: lG §. rilta Etelä-Suomessa ja siihen verrattavissa
11707: Asutushallituksen toimesta on suoritet- osissa maata ja 1,000 markkaa hehtaarilta
11708: tava asutusalueella valtion tehtäväksi eihkä Lapissa ja siihen verrattavissa osissa Poh-
11709: määrätyt kuivatus-, vedenjärjestely- ja jois-Suomea.
11710: paikallisteiden rakennustyöt. Viljelys- ja asuntotilan asukkaalle voi-
11711: daan myöntää palkkiota häoon ti1lalla suorit-
11712: 17 §. tamistaan muistakin tilan asumiselle ja vil-
11713: Tilan luovutushintaa määrättäessä ovat jelemiselle välttämättömistä perusparannus-
11714: tilan maat, metsä, kalavesi ja muut edut töistä kuittaamaHa maksetuksi tilalle mää-
11715: selitettävät ja pa~kkakunnalla vallitsevien rättyä lunastushintaa tai sen korkoa, ei
11716: olosuhteiden mukaan rahaksi laskettavat, kuitenkaan enempää ku~n korkeintaan 75 ?c
11717: jonka jälkeen hinta määrätään harkinnan perusparannustöiden rahaksi lasketusta ar-
11718: mukaan tilan rakennus- ja viljelyslmstan- vosta.
11719: nukset huomioonottaen ja silmälläpitäen, Edellä 1 ja 2 momentissa mainitut paLk-
11720: ettei tilan hinta missään tapauksessa nouse kiot eivät yhteenlaskettuina saa nousta suu-
11721: korkeammaksi paikkakunnalla käypää maan rempaan summaan kuin mikä on tilan lu-
11722: kcsk:ihin taa. nastushinna;n kokonaismäärä rm.a1ksettavaksi
11723: Tilalle kotitarvepuiksi jätetyistä arvo- erää:ntyneine konkoineen.
11724: puista, siemenpuita lukuunottHJmatta, tai
11725: 3 § :n 3 momentin mukaan ra:kennuspuiksi 21 §.
11726: varatuista puista ma.ksettakoon enintään Tila, jolle lunastushint.a on asetettu, 1uo-
11727: puoli valtion metsässä sillä hoitoalueena 'Vutetaan asukkaalle siten, että asukas saa
11728: voimassaolevasta alimmasta käsikauppahin- nauttia 10 ja, erikoisten syiden niin vaa-
11729: nasta. tiessa, enintään 15 vuotta vapaavuosina,
11730: Jos täten annettuja puita ei käytetä ti- jonka jäLkeen kymmenenä seuraavana vuo-
11731: lalla rakennusaineina, on niistä suoritet- tena suoritetaan luovutushinnalle, siitä vä-
11732: tava käsikauppahinta. hennettynä 18 § :ssä mainittu viljelyspa1k-
11733: Jos 3 § :n 4 momentissa mainitut tilalla kio, vuosittain kahden prosentin korko.
11734: yli kotita;rpeen olevat arvopuut jäävät ti- Ka;hdenkymmenen vuoden kuluttua jaetaan
11735: lalle, maksettakoon niistä käypä hinta. fr1inta suoritukseen nähden kahteen yhtä
11736: Milloin kuitenkin uudistila perustetaan suureen osaan, joista toinen kuoletetaan
11737: asumattomalle valtion. metsärrnaalle, voidaan vuotuisilla lyhennysmaksuilla kahdenkym-
11738: maa ja siinä kasvava metsä arvopuita lu- menenkahdeksan vuoden kuluessa. Viiden
11739: kuunottamatta, antaa hakijaHe ilman ln- vuoden kuluessa siitä, kuin viimeinen kuo-
11740: nastushintaa. Sama olkoon la:ki rakennus- letusmaksu on suoritettu, maiksetaan hin-
11741: puista. nan jälelläoleva osa, saman verran vuosit-
11742: 18 §. tain. Tämän ohessa tulee asukkaan vuo-
11743: Viljelystilan asukkaalle myönnettäköön sittain suorittaa kaihden prosentin korko
11744: sellaisten maiden raivaamisesta, jotka asn- hilman maksamatta olevalle osalle.
11745:
11746: ilS
11747: 298 IX,2. - Valtion metsämaiden asuUaminen.
11748:
11749: Kuiterukin olkoon asuka's oikeutettu ly- taikJza tehdyn anomuksen jdhdosta joko
11750: hentämään ~unastushintaa nopeammin:kin kokonaan tai osaJksi vapauttaa viljelystilan
11751: kuin edellä on sanottu, suorittamalla siitä omistajan, jolle ennen tämän lain voimaan-
11752: useamman vuoden kuoletusmaksun samalla tulemista on lunastushinta suoritettavaksi
11753: kertaa, taikka myös maksamaan sen kerta- asetettu, suorittamasta lunastushintaa. Sama
11754: kaikkiaan, noudattaen, mitä siitä erikseen ol:koon laki valtionmaalla vuokra-alueesta
11755: säiidetään. itsenäiseksi eroitet•tuihin tai vasta eootet-
11756: taviin tiloihin nähden.
11757: 23 §.
11758: Viljelystilan asuiklkaalle voi asutushallitus 45 b §,
11759: sitä varten osotetuista varoista, tilan asut- Niillä asutustilallisilla, joille ennen tä-
11760: tavaan kuntoon saattamiseksi, asutustoi- män lai!IJJ voimaan astumista on määrätty
11761: mikunnan tai 14 § :ssä mainittujen toimi- hmastushinta ja sen suorittamisen ehdot,
11762: tusmiesten ehdotuksesta myöntää joko suo- samoinkuin niillä, joiden tilat on vaHion
11763: ranaisen, tehtyä työtä vastaan annettavan, maiden vuokra-alueista muodostettu sekä
11764: paLkkion tahi korottaman lainan. croittamistoimitukset lopullisesti va:hvis-
11765: tettu, oLkoon oikeus nauttia tämän lain
11766: 45a §. 18 § :n mukaisia palkkioita, sikäli kuin he
11767: Maatalousmin~steriö voi asutuslautakun- suorittavat sanotussa ,pykälässä ma.inittuja
11768: nan tai asutusha'llituksen ethdotuksestn töitä.
11769:
11770:
11771: Helsingissä helmikuun 9 1)äivänä 1935.
11772:
11773: Janne Koivu:ranta. T. A. Janhonen.
11774: M. 0. Laht·ela. Juhani Leppälä.
11775: Uuno Hannula. Heikki Soininen.
11776: P. V. He~nen. Kaapro Huittinen.
11777: J. Emil Lampinen. Matti Miikki.
11778: Väinö Kaasalainen. Akseli Brander.
11779: T. N. Vilhula. Matti Pitkänen.
11780: Lauri Kaijalainen. Kusti Arffman.
11781: Emil Jutila. S. Salo.
11782: Viljami .Kallioko.sk:i. K. A. Lohi.
11783: 299
11784:
11785: IX13. - 'I'oiv. al. N :o 35.
11786:
11787:
11788:
11789:
11790: Lonkainen y. m.: Kalastajahätäsata,man rakentamisesta
11791: Laatokan pohjoisosaan.
11792:
11793:
11794: E d u s k u n n a ll e.
11795:
11796: J_.aatokan rannikkoseutuj,en ja varsinkin kan myrskyt ovat aina olleet hirvittäviä ja
11797: saariston vähäwaraisen väestön tärkeimmän usein ä:killisiä, niin että kalastajain, joiden
11798: toimeentulolähteen muodostaa kalastus. On on työskenneltävä kaukana rannikolta, on
11799: seutuja, joiden väestön toimeentulo <Jn ko- sellaisen sattuessa, sekä rannikon puutteel-
11800: konaan merellä. Laatokan kalastuksen ko- listen avustusvälineiden ja satamien vuoksi,
11801: konaistuotto onkin yli 15 miljoonaa mark- antauduttava myrskyn armoille ja sen tuot-
11802: kaa vuosittain. Kun Laatokka on rajameri, tamille suurille vahingoille alttiiksi. Var-
11803: on valtion puolesta kalastajain elinkeinon sinkin ,talvikalastus, johon vähävaraisen
11804: harjoittamista koetettu helpottaa itäisen rannikko- ja saaristoväestön on toimeentu-
11805: naapurimaan kanssa tehdyllä sopimuksella, lonsa vuoksi myös turvauduttava, tuottaa
11806: jonka mukaan eräänlaisen lupajärjestelmän suuria vaaroja. r~aatokka voi rannikoilta
11807: kautta Suomen rannikon ja saaristojen lm- jäätyä, mutta selkä on sulana yli talven.
11808: lastajilla on mahdollisuus harjoittaa elin- Kalastajain, jotka yrittävät talvipyyntiä,
11809: keinoaan myös Venäjän aluevesillä. Myös on antauduttava tailven oi'kuille alttiiksi.
11810: on kalastajia muullakin tavoin valtion puo- Äkkiä puhjennut myrsky v<Ji lohkaista suu-
11811: lesta tuettu, m. m. antamalla apua silloin, ria alueita rannikkojäästä ja kuljettaa sen
11812: kun he ovat myrskyn tai muiden luonnon avoimelle selkämerelle, jossa odottaa varma
11813: aiheuttamien vaarojen vuoksi menettäneet tuho. Niinpä esim. viime joulukuun puoli-
11814: pyyntivälineensä, jotka tavallisesti muo- välissä tuhoutui kokonainen venekunta ka-
11815: dostavat kalastajain ainoan omaisuuden. lastajia. Heidän mukanaan meni moottori-
11816: Tällaiset onnettomuudet sekä myrskyn vene ja kaikki kalliit pyydykset, niin että
11817: aiheuttamat vaarat usein ihmishengen me- kalastajain perheet jäivät aivan puille pal-
11818: netyksineen ovat Laatokan kalastajille hei- jaitle. Tällaisia tuhoja sattuu vuosittain
11819: dän elinkeinonsa :harjoittamisessa ainaisona :hyvin runsaasti ja tuntuvat niiden seu-
11820: uhkana, eikä pyydysten tuhoutumista voida raukset raskaina kalastajakylissä.
11821: jatkuvasti avustuksilla korvata, puhumatta- Edellä on jo mainittu, että tällaiset on-
11822: kaan ihmishengistä, joiden menetys on kor- nettomuudet johtuvat siitä kun J_,aatokalla
11823: vaamaton. Valtion 'PUOlesta olisi ryhdyt- ei ole riittävästi huolelhdittu kalastajain
11824: tävä sellaisiin toimenpiteisiin, että kalasta- elinkeinon harjoittamisen turvallisuudesta.
11825: jain elinkeinon harjoittaminen ja kalliiden Myönnettäköön, että viime aikoina on val-
11826: pyydysten suojeleminen olisi turvattu pa- tion puolesta alettu kiinnittää huomiota
11827: remmin kuin tähän asti. Laatokka on anka- tähän seikkaan. Metsäpirtin Saaroisiin ra-
11828: ruudessaan kalastajille uhkaavampi kuin kennettu hätäsatama on tästä merkittävänä
11829: meri, sillä sen vesi on suolaton ja senvuoksi todistuksena ja tervehtivätkin seutukunnan
11830: aallot voimakkaampia ja jyrkempiä. Laato- kalastajat tämän sataman ra'kentamista
11831: 300 IX,:c:. - Laatokan ka.lasta.ja.hätäsatama.
11832:
11833: suurella tyydytyksellä. Mutta pohjoisessa val:lisemmruksi ja suojata heidän pyy-dyk-
11834: osassa Laatokkaa ei ole kalastajilla mitään sensä, jotka muodostavat heidän ainoan
11835: mahdollisuutta hakea turvaa myrskyn yllät- omaisuutensa.
11836: täessä tai luonnon aiheuttamien muiden EdeLlä olevaan viitaten pyydämme kun-
11837: vaarojen sattuessa. Ja sielläkin tuhannet nioittavasti ehdottaa eduskunnan päätetHi-
11838: perheet ovat toimeentuloansa nähden riip- väksi toivomuksen,
11839: puvaisia kalastuksesta. Salmin Mantsinsaa-
11840: reen ovat kalastajat jo kauan toivoneet pe- että hallitus toirnituttaisi tutki-
11841: lastusasemaa, koska talvikala:stuksen vaarat, ntuksen Laatokan pohjoiseen osaan
11842: varsinkin oilmllisina talvina, ovat suuret. rakennettavan kalastajain hätäsata-
11843: Väestön heikko taloudellinen asema pakot- man paikasta, sekä varaisi vuoden
11844: taa kuitenkin antautumaan vaaroille alt- 1936 tulo- ja rnenom·vioesitykscensä
11845: tiiksi. Jos rannikoilla tai saaristoissa olisi sopivaksi katsomansa tnää1·ärahan
11846: pelastusasemia tarpeellisine välineineen, hätäsataman rakenmrstöiden o.lknun-
11847: voitaisiin kalastajain elinkeino saada tur- saattamiseltsi.
11848:
11849: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1935.
11850:
11851: Jussi Lonkainen. A. Turkka. Osk. Reinikainen.
11852: Aug. Syrjänen. Alex Hämäläinen. Jalmari Väisänen.
11853: Juho Kuittinen. Aleksi Aaltonen. Matti Turki.a.
11854: Akseli Kanerva. Onni Mäkeläinen. Albin Koponen. ,
11855: Yrjö Räiså.."'len. Pekka Kettunen. Yrjö Welling.
11856: 301
11857:
11858: IX,", - Toiv. al. N :o 64.
11859:
11860:
11861:
11862:
11863: Marttila y. m.: Komitean asettamisesta hcwkitsemaan va.s-
11864: taisen maatalouspolitiikan s·uuntcwiivoja.
11865:
11866:
11867: E c1 u s kun n a 11 c.
11868:
11869: Niin kauan kuin maamme oli vieraan Yal- Niinkuin tunnettua, kohotettiinkin viljatul-
11870: lan alaisena ja sen talouspolitiikkakin leja syksyllä 1930 erittäin jyrkästi. Rukiin
11871: osittain kytketty vieraan yaan talouspoli- perustulliksi säädettiin marraskuun 15 p:nä
11872: tiikkaan, oli maatalouden osakseen saama viime:ksimainittuna vuonna 1: 25 mk. ki-
11873: yhteiskunnan tuki suhteellisen vä1häinen. lolta. Vehnän tulli korotettiin jonkinver-
11874: :Maamme saavutettua y,altiollisen itsenäisyy- ran myöhemmin niinilkään 1: 25. Ohran
11875: den ja sen talouspoli·tiikankin tultua :muista tulli ~asetettiin 1 markaksi ja kauraryynien
11876: riippumattomaksi, alettiin sensijaan maa- tulli 95 penniksi kilolta. Jauhetulla viljalla
11877: taloudelle antaa voimakka.ampaa tukea. on ollut niin paljon korkeam:pi tulli, eWi
11878: Aluksi tämä kohdistui - nJ.a:atalousopet~uk se, samalla kun se vastaa jauhatetun viljan
11879: tukseen, neuvontaan, kotieläinjalostuksen korkeampaa arvoa, t&kaa kotimaiselle myl-
11880: tukemiseen ja eräisiin yleisJuontoisiin tar- lyteollisuudelle runs,aanlaisen jauhatussuo-
11881: koituksiin käytettyjen määrärahojen ohessa ja.n. Nii!1ipä edellämainittuna aikana sää-
11882: -- suhteellisen voimakkaasti viljanhinnan dettiin lestyjen ruisjauhojen tulliksi 2: 25 ja
11883: tukemiseen. Jo aikaisemmin oE syömävil- j•oulukuussa 1931 lestyjen vehnäjamhojern
11884: j,alle asetettu pienehköt tullit, mutta mer- tulliksi 2 : 50 kilolta.
11885: kittävämmät tullit asetettiin viljalle ·vuonna Vaikka rukiin tulli periaatteessa on ollut
11886: 1923, jolloin viljasta eräillä seuduilla saa- niin kutsuUn liukuva tulli, on se käytän-
11887: tiin ·hyvin heikko sato. Tullien Iisäwmiseen nössä kuitenkin yleensä ollut maksimimää-
11888: vaikutti epäilemättä osaltaan sodanaikainen rässään. Vain vuoden 1932 toisena ja kol-
11889: tavattoman ankara elintarvikepula sekä toi- ma.ntena vuosineljänne·ksenä on se ollut 1
11890: saalta laaj·oihin piireihin levinnyt käsitys, ma.rkassa kilolta. Lisäksi on vuodesta 1931
11891: että maan viljaomava.rais:uutta on kohotet- lä;hti<en O'llut voimassa viljalaki, joka velvoirt-
11892: tava n. k. taloudellisen rpuolustusvalmiu- taa ulkolaista ruista ja kauraa käyttä.vän
11893: den takia. Vuodesta 1929 lähtien on asiaan myllylaitoksen sekoit,tamaan ulkolaiseen vil-
11894: vaikuttanut myöskin maatalouden maail- jaan ja jauhoi.hin valtioneuvoston määräii-
11895: manpula, joka erittäin voimakk~aasti alensi mä.n osuuden kotimaista ruista j.a kauraa.
11896: hintaa kansainvälisillä markkinoilla aiheut- Mainitunlaiset vilj•atullit sekä jauhatus-
11897: taen sen, että Suomessakin viljan tukku- ja sekoiituspakot ovat vieläkin voimassa.
11898: hinta ·oli lokakuussa 1930 vain 68 % vuoden Niinkuin muistettaneen, tehtiin vehnän tul-
11899: 19•26 keskihinnasta. Ma,ataloustuottaja,ta- lin suhteen viime syksynä sellainen rrrmutos,
11900: holla onkin v:iljatullivaatimuksissa pyritty että vehnämyHy, joka jauhatustaDkoitukseen
11901: jokseenkin peittelemättä siihen, että maa- käyttää myöskin kotimaista vehnää, saa
11902: talouden pulan takia alentunut kannattavai- tuoda tätä vaSitaav,an määrän ulkolaista veh-
11903: surm tullien avulla s aataisiin parannetuksi.
11904: 1
11905: nää 25 penniä kiloa kohden perustullia al-
11906: 302 IX,4. - Vastainen maataJlouspolitiikka.
11907:
11908: haisemmalla tullilla. Samalla ve.hnän pc- 2: 47 .mk:., v. 1933 2: ·:1:6 ja viime vumu1a
11909: rustullia kuitenkin korotettiin, niin että se 2: 49 mlk. kilolta. Rukiin hinta oli vastaa-
11910: tällä hetkellä on 1: 3·5 kilolta. Kotimais- vasti 2: 18 mk., 2: 04 ja 1: 99 mk. kilolta.
11911: taikin vehnää ja.uhattav·a mylly saa siis tä1tä Ohraan nähden oliv;at vastaavat kilohinnat
11912: vehnämäärää vastaavan määrän ulkolaista 1: 64, 1: 71 ja 1: 51 mk .. sekä kauranhinnat
11913: vehnää 1 : 10 mk. suuruisella tullilla kilolta. 1: 20 ·ja 1: 15 mk. kitolta.
11914: Edelläkuvatunlainen viljapolitiikka on Suhteellisen .korkea 1hinta sekä toisaalta
11915: saattanut ma·ammc viljanvilj·elyksen suh- viljelysmaan voimakas kasvaminen ovat
11916: teellisen suotuisa.a.n asemaan. Hinnat ovat tuntuvasti lisänneet mawrnme vHjantuotan-
11917: pysyneet v.erraten tasa;isina maailmanrrnark- t.oa ja kohottaneet maan vilja:omavarai-
11918: kinoiden h-intojen häilyväisyydestä huoli1- :mutta. Tätä osoittaa m. m. seuraava tuo-
11919: matta. Niinpä kotimaisen vehnä,n keski- tantomääriä ja omavaraisuusprosenttej·a
11920: määräinen tukkuhinta •oli P·ellervo~Seuran osoittava taulukko.
11921: markkinatutkimuslaitoksen mukaan v. 1932
11922: V. 1925 V. 1930 V. 1933
11923: %koko %koko % koko
11924: tonnia maan tonnia maan tonnia maan
11925: kulut. kulut. kulut.
11926: Ruis ................ 347,575.2 66.4 3316,418.5 77.3 372,·694.2 87.8
11927: Vehnä ••• •.• 0 ••• 0 •••• 25,:294.3 12.8 23,563.8 12.G 6<6,960. 7 35.0
11928: Kaura, .............. 5!86,M8.5 94.1 62·6,664.3 97.0 63•5,506.3 97.2
11929: Ohra •••••••••••• 0 •• 140,802.0 98.1 164,839.0 98.7
11930: 1
11931: 178,528.3 98.9
11932: Perunat ............ 723,137.7 97.7 928,407.4 99.3 1,281,750.9 99.6
11933:
11934: Viime vuoden :kulutusnumeroista vielä sianlihan viennin palkitsemis,eksi. Tätä tar-
11935: tätä kirj·oitettaessa ei ole tar~koja tietoja, koittava laki annettiin joulukuun 29 p :nä
11936: mutta ma.inittakoon, e1ttä viime vuoden ruis- 1928 nimellä: Laki kananrmunain ja sian-
11937: sa,to on arvioitu 394 mil'j. kiloksi, vehnäsato lihan vientitodistulksista. Palkkiosummat
11938: 34 milj. kiloksi, kaurasato 770, ohrasato olivat va.rsin korkeat, mistä johtuen mainit-
11939: 218 ja perunasato 1,040 milj. kiloksi. Ai- tujen tuotteiden hinta muodostui suhteelli-
11940: nakin kauraan, ohraan j•a .rukiiseen nähden sen ·hyväksi ja niiden tuotant:o, eri·ttäinkin
11941: on omavaraisuus:p·rosentti siis viime •v<uonna- kananmunien, kasvoi voimakkaasti. Sen-
11942: kin ilmeisesti kohonnut. sijaan että kananmunien tuonti vuonna
11943: Syömäviljanviljelyksen lisääntyminen: on 1928 oli tuntuvasti vientiä suurempi, oli
11944: lisännyt myöskin kotimaisen markkinoille munien nettovienti vuonna 1,933 :kohonnut
11945: joutuvan viljan mä.ärää ja siten tarjonnu,t jo lähes 10 milj. kiloksi. Viime vuonna net-
11946: viljaa myyville ma,aruviljelijöille, erittäinkin tovienti hiukan aleni, mutta oli vieläkin noin
11947: keski- ja suurviljelijöille, tuntuvaa etua tul- ~).95 milj. kiloa. Sianlihan vienti ·oli v.
11948: lien ja muiden viljan hinnan 'tukemista 1928 noin 82 •tonnia, mutta v. 1932 j'O 2,692
11949: tarkoittavien toimelllpiteiden kautta. tonnia. Sensijaan, että sianlihan viennin
11950: Niinkuin peltoviljelystä, on myöskin ko,ti- arvo v. 1928 oli 1,108,222 markka·a ja tuon-
11951: elä:in:tuot·antoa maassamme tuettu voimak- nin arv·o samana vuonna 34,236,.187 mark-
11952: kaasti erittäinkin talouspulan loppupuo- kaa, oli vienn~n arvo v. 1933 32,964,887
11953: hma. Vanhimmat itsenäisyysajan rt'Oimen- mark!kaa, mutta tuonnin arvo enää 7,338,226
11954: piteet kotiel:äintuotteiden hintojen koh'Otta- markkaa. Viime vuonna olivat niin sian-
11955: miseksi ova:t toimenpiteet kananmunien ja lihan vienti kuin tuontikin huomattawasti
11956: IX,4. Marttila y. m. 303
11957:
11958: edellisen vuoden määrää pienemmät. Vien- jasta huomataan, on ollut hyvin epäedulli-
11959: nin arvohan oli nyt noin 22.n milj. mal'k- nen jo ko:tieläintuotteiden indeksinkin,
11960: kaa ja tuonnin arvo noin 3.4 milj. markkaa. mutta varsinkin v'iljan indekSiin kehittymi-
11961: Joulukuun 311 p :nä 1932 vahvistettiin seen verraten.
11962: laki voin ja juuston vientipalkkioista. Näi- Edeil<läkosketelluista seikoista johtuen on
11963: denkin tuotteiden vientipalli'kiot ovat sen- keski- ja suurtilojen kanna.ttavaisuussuhtei-
11964: jälkeen olleet säännöllisesti voimassa palk- den kehittyminen viime vuosina ollut pien-
11965: kiomäärien tosin eri aikoina jonkin verran viltjely:ksen kehitykseen verraten varsin
11966: vaihdeHessa. Voin kotimaisen hinnan tuke- suotuisa. Niinpä oli maatalouden kannatta-
11967: mista:rikoituksessa va:lwistettiin edelleen 'tou- vaisuustutkimuksen mukaan maatalouden
11968: kokuun 9 p :nä 1934 laki margariiniva;lmis~ puhda.•;; tuotto tilivuonna 1932-33 wlle 10
11969: teiden sekä väkirehujen ,verottamisesta. hehtaaria muunnettua peltomaata käsittä-
11970: Kotieläintuotteidenkin hinta on !puheena- vil1ä tiloilla 98 % vuoden 19·26----'28 'keski-
11971: olevien toimenpiteiden kautta saatu pysy- määrästä, .lQ:---25 ha:n tiloilla se oli 102 %,
11972: mään suhteellisen tasaisena. Niinpä mai- 25-50 ha :n tiloilla 105 %, 50-JOO ha :n
11973: don keskihinta viime vuonna oli 9·5 penniä ti,loilla 128 % ja yli 100 hehtaaria muun-
11974: kilolta, sen oltua edellisenä vuotena 98, v. netturu viljdysmaata käsittävinä tiloilla
11975: 1932 96.2 sekä v. 1931 97 penniä kilolta. 12:3 % vuosien 1926-----'28 keskimäärästä.
11976: ::\'!:unien hinta on ollut vastaavasti 11: 08 KannaHavaisuusprosentti oli samana vuonna
11977: markkaa, 13: 04, 14: 42 ja 12: 64 markkaa alle 10 ha:n tiloilla 3.6 %, seuraavassa suu-
11978: kiilalta. lVJ:unien 'Viimevuotiseen alhaiseen ruusluokassa 4.1 %, 25-50 ha:n tiloilla 5.2
11979: hintaan oli suurena syynä se, että Saksan sekä •50~100 ja yli 100 ha,:n tiloiiHa 4.7 %.
11980: vienti oli vaikeam,paa kuin edellisinä vuo- Viime tilivuoden kohdalta on toistaiseksi
11981: sina. .Sianlihan ke.skihinta oli viime vuonna käytettävissä va:in ennakkolaskelmat 200
11982: 9 : 94 markkaa,, v. 1933 10: 03, v. 1932 8: 92 kirjrunpitotmalta, Divätkä käytettä:vissä ole-
11983: ja v. 1931 8: 64 markkaa kilolta. Kuukau- vat tiedot ole aivan yksitYiskohtaiset. Kui_
11984: sittain tapahtuneet häilähtely•t ovatt varsin- tenkin voi niistä piiätelllä, että sama !keski-
11985: kin munien hinnoissa olleet melkoiset. ja suurvrljelykseHe edullinen kehi,tys on
11986: Lasket,tujen indeksien muka,an on viljan viime ,vuonna j•atkunut, jopa, entistä voi-
11987: indeksiluku (v. 1926-28 keskihinta on100) makkaampanakin. Niinpä maata:louden
11988: viimeisen viiden vuoden aika.na ollut seu- puhdas tuotto oli alle 10 muunnettua v'ilje-
11989: raava: v. 1930 75 pistettä, v. 1931 75, v. lyshehtaa,ria käsittävillä tiloilla 5<14 mallk-
11990: 1932 84, v. 1933 83 ja viime vuonna 77 pis- kaa hehtaari[ta, samaHa kuin kaikkien 6lo-
11991: tettä. Maitotaloustuotteiden indeksit olivat jen keskimäärä oli 524 markkaa ja 50-100
11992: vastaav·asti 79 pistCittä, 70, 68, 69 ja 70 muunnet.tua hehtaaria kä.sittävi.en tilojen
11993: pistettä sekä maatalloustyöpa[kkojen indek- puhdas tuotto 634 markkaa hehtaarilta.
11994: si·t 105, 95, 83, 81 ja 82 pistettä. Tästä Keskimääräi.nen llm:nnatta,vaisuusprosentti
11995: näkee, etä viljaa suhteellisen runsaasti oli 5.3 %, rmutta a]le 10 hehtaarin tilojen
11996: myyvien keski- ja suurviljelijäin asema on kannattavaisuus oli vain 4.2 %, sitä seuraa-
11997: viime vuosina kehit1tynyt paljon suotuisam- van suuruusluokan 4.3 %, 25-50 hehtaaria
11998: paan suuntaan kuin myyntitulonsa pää- käs1ttävien tiloj'Cll kannattavaisuus 5.1 % ja
11999: asiassa kotieläintuotteista saavien pienviljeL 50-100 hehtaaria käsittävien tilojen kan-
12000: lijäin asema, joiden taJ.ous kaiken lisäksi on nattavaisuus kokonaista 6.6 %. Suhteet
12001: suuresti riippuvainen sivuansioiksi saa- saattavat jonkan verrarn muuttua, kun
12002: tujen palkkojen määrästä, joissa viimeisen kaikki ka11mattavaisuustutkimuksessa oleva.t
12003: viiden vuoden kehitys, niinkuin indeksisar- tilat tulevat mukaan laskelmiin, mutta lm-
12004: 304 IX,-t. - Vm;,tainen maatalouspolitiikka.
12005:
12006: kemuksen mukaan anta,vat puheenaolevat puun mennessä viime kesänä lunastanut
12007: ennakkotiedot kuit·en:kin suurin .piirtein pa.kkohuutokan:poista yhteensä 1,.220 tilaa,
12008: katsoen oikean· kuva.n t.odeHisesta asian- ollen näiden yhteinen huutokauppahinta
12009: , tilasta. noin 72 milj. mk. Niin asutushaililitus kuin
12010: Maatalouden osakseen saama yhteiskun- Maa,kiinteis.töpankkikin ovat mainitun ajan
12011: nan tuk'i ei kuitenkaan rajoitu edellä koske- jälkeenkin jatkaneet toimintaansa maanvi<l-
12012: teitujen suojaamis,_ ja palkitsemistoimen- jelijäin velkasuhteiden jä-njestämiseksi, ja
12013: piteideii aiheuttamaan hi.nta.cvoittoon. Niinpä vaikka tämä toiminta onkin katsottava väli-
12014: on syytä mainita, että va~tion maanpa.ran- tystoiminnan luontoise.ksi, koituu siitä kui-
12015: nustarkoitu'ksiin viimeisen 12 vuoden ai- tenkin pahoin velkaantunei'lle maanviljeli-
12016: kana myöntämät varat tekevät yhteensä jö1lle paljon etua.
12017: 276.5 milj. mk. eli noin 23 milj. mk keski- Viime aikojen toimenpiteitä maatalouden
12018: määrin vuotta kohti, ollen yhtessummasta tukemiseksi ovat .edelleen ·oll1eet m. m. md-
12019: a.vustusten osuus yhteensä 97.s milj. mk. sänkiinnitysbin säätäminen, n. k. morato-
12020: sekä työttömyysva.rain osuus 49.4 milj. mk. riolain säätäminen, eräät muutokset ulo,s-
12021: Uudis- ja laidunviljelyspalkkioiksi on vuo- ottolakiin, velanmaksun järjestelyä ulos-
12022: desta 1928 lähtien myönnetty 9·5 mHj. mk., oton yhteydessä säännöstelevän lain aikaan-
12023: sekä ty;öttömyysvaroja samaan tarkoituk- saaminen, konkurssilainsäädännön väliai-
12024: seen kahtena viime vuotena 53.7 milj. mk. kainen ·muuttaminen, akordilain säätämi-
12025: Ma:ata1oustuotannon edistämisra<hastoon oli nen, asutusti!lallislt.en vuotuismaksujen a~len
12026: siirtyvinä määräralhoina ja lkorkoina sijoi- taminen, työttömyysvaroilJla suoritettu asu-
12027: tettu varoja. niin .pal'jon, että rahaston pää'- tustoiminta, erikoisasutustoiminta, viljelys-
12028: omavarat elokuun 1 p :nä viime vuonna oli- palsta.toiminta, 1toimenpiteet maa.tatloudel-
12029: vat j·o hiukan yli 70 mi'lj. mk. ja. tarkoitus listen tuotantolaitosten tukemiseksi, €Si-
12030: on koroittaa tuon rahaston määrä lähiai- lmvata.louksien avustruminen, rahtiavustuk-
12031: kana 150 miljoonan suuruiseksi. Maatalous- set erinäisten maataloustuotteiden ja to~n·
12032: kerhotoiminnan edistämiseksi on käytetty vikkeiden •kuljettamiselle, maataloudeHe suo-
12033: vuodesta 1929 lä:htien noin 5 milj. mk. dut edut valtion hankinnoissa, maatalous-
12034: Metsätaloudellisiin ta.rkoituksi~i.n on valtion tuotteiden vientisatamaolojen kehittäminen
12035: menoarvioon vuodesta 192>8 lähtien otettu j. n. e.
12036: myös varsin suuria summia, joista suon;;s- On vaikeasti 1askcttavissa, missä määrin
12037: taan yksityismetsätalouden edistämisen vailtion tohn.enpitect maatalouden hyväksi
12038: osalle on tullut 47.3 milj. mk., valtion avus- todella ovat tuoneet maa taloudelle etua.. Sa'-
12039: tuksien 'Osalle metsän,'Parannustöitä varten moin on vaikeas~ti osoitettavissa, missä. mää-
12040: 28 miilj. mk., sekä lainat samaan tarkoitttk- rin valtiolle on näistä toimenpiiteistä lopu:l-
12041: seen 48.o milj. mk. Maa:nvil:jelijäin velko- lisesti koitunut menoja. Tosiasia on kui-
12042: jen järjestelyä on valtio helpottanut m. m. tenkin, että valtion maatalouden hyväksi
12043: siten, että Maakiinteistöpankin välityksellä t·ekemä't uhraukset ovat saaneet osa:kseen
12044: on viime vuosina vakautettu noin 6,000 ti- paljon arvostelua. Anka.rimmin on asiaa
12045: lan velat, tarkoitukseen on myönnetty val- a.rvoste~tu työläiskuluttajain ta'ho[ta. Tämä
12046: tion varoja (<lainoina) yhteensä y'li 400 milj. onkin ymmärrettävissä, kun ottaa hu'O-
12047: mk. AsutnshaUituksen kautta, on ostettu ja mioon, että heidän on veronmaksajina osal-
12048: suureksi ·osaksi entisille vi1ljelijöille palau- listuttava maatalouden suoranaisenkin tu-
12049: tettu aikana 10. 5. 1932- 31. 7. 1934 2,212 kemisen aiheuttamiin kustannuksiin ja että
12050: tilaa, joista on maksettu 80.s milj. mk. Maa- maatalouden tullien ja vientipalkkion y. m.
12051: kiinteistöpmlkki puolestaan on elokuun lop- välillisten tukitoimien kautta saaomat edut
12052: IX,4. Marttila y. m. 305
12053:
12054: aiheuttavat kuluttajille suuria rasituksia puolisesti keski- ja suurviljelijäin aseman
12055: tärkeimpien elintaT.vikkeiden hintojen: nou- paranta:miseen. Nykyisestä olotilasta pää-
12056: sun muodossa. rSitä:kin enemmän ·on aihetta seminen edeHyttää, että ![>uheenao\levan ,po-
12057: valituksille, kun mainitun!la:ioot tukemistoi- litiikan suuntavii:v:a,t asetettaisiin s~llaisen
12058: mellJ.liteet aiheutta.vat sitä suur.emipia .rasi- valtionkomitean toimesta, joka komitea olisi
12059: tuksia :kuh1ttadalle, mitä suurempi perhe kdkoonpantu tasasuhtaisesti varsinaisten
12060: hänellä on huoillettavanaan. Maatalouden maataloustuottajain, pienvi[j·elijäin, kulut-
12061: tukitoimenpiteitä on arvoSlteltu myösldn tajain ja yleisen talouselä:män edustajista.
12062: siiUä rperusteeHa, että tukimuodot, niinkuin Y·ksipuolisesti maataloustuot•tajaintressejä
12063: jo edellisestä:kin havaitaan, ovat tavattoman edustavia komiteoita on rviime vuosina •ollut
12064: suurilukuiset, aiheuttaen siten suhteemisen useitakin ja osittain juuri nriiden takia maa-
12065: palJon virastokäsittelyä. Toisaalta on var- tal'Ous:politiik'kamme onkin saatettu .uiin yk-
12066: sinkin yleisistä as~oista vähemmän .perillä- siJpudlisesti maata,loustuo:ttadain etuja vas-
12067: olevien milt.ei mahdotonta saada, ·tietoonsa, taavaksi kuin mihin se meidän ma,assamme
12068: minkä'laisissa tapauksissa valti,olta voitaisiin on joutunut.
12069: saada tukea sekä mitä 6etä tä<tä tukea olisi Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
12070: 'haettava. Kaiken tämän takia ·tun'tuukin n~oittaen eduskunnan !hyväksy.ttärväksi ·toi-
12071: erittäin tal'peelliselta aikaa,nsaada muutok- VJomuksen,
12072: sia .srihen kaaosti'laan, mihin .ma.atalouden
12073: tukemisessa on viime vuosina jouduttu. ettii hallitus viipymättä asettaisi
12074: lVIaa!ta.louspolitiikahle olisi anne.iJtava sellai- komitean harkitsemaan vastaisen
12075: set suuntaviivat, että •tukemistoimenpi.teet maatalouspolitiikan suuntaviivoja;
12076: kävisivät ha,rvalukuisemm~ksi ja keskite- että tämä komitea kokoonpantaisiin
12077: tyimmiksi, että ne asettaisiva.t piemHjelijä- tasas~thtaisesti varsinaisia maatalous-
12078: V'äestön yhteiskunnan tukeen nähden keski- tuottajia, pienviljelijöitä, kuluttajia
12079: ja suurviljelijöihin nähden n\}'"kyis.tä edulli'- ja yleistä talouselämää edustavista
12080: semp&an asemaan, että ne jättäisi.vät vä,hä- asiantuntijoista; sekä
12081: varaiset kuluttajat mahdollisimman vwhälle että komitean olisi koetettava löy-
12082: rasitukselle ja että ne olisivat sopusoinnussa tää maatalouspolitiikalle sellaiset
12083: koko kansantalouden etujen ka.nssa. suuntaviivat, joita noudattaen maa-
12084: Maatalouspolitiikan suuntaa määr~ttäklSSä talouden edut yleensä, mutta erit-
12085: on tähän mennessä liian yksi1puo\lisesti seu- täinkin pienviljelijäin edut tulisivat
12086: rattu maataloustuotta<j.a,järjestöjen •osoitia- riittävän hyvin valvotuiksi, ilman
12087: mia linj·oja. Osittain juuri tästä saakin se- että ktlluttajia ja valtion taloutta
12088: lityksensä se, että kysymyksessäolevista liian raskaasti maatalouden hyväksi
12089: toimeTIIpite:istä Iiiarn moni tähtää kovin yksi- tehtävillä tthra11ksilla rasitetaan.
12090:
12091: Helsingissä 12 :päivänä heLmikuuta 1935.
12092:
12093: Otto Marttila. Jalmari Linna.
12094: Otto Toivonen. Onni Hiltunen.
12095: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Aleksi Aaltonen.
12096: Antti Meriläinen. Yrjö Welling.
12097: Akseli Kanerva. Onni Mäkeläinen.
12098: Valfrid Eskola Frans lYiustasilta.
12099: Matti Lepistö. Matti Turkia.
12100:
12101: 30
12102: 306
12103:
12104: IX,5. - Toiv. al. N:o 65.
12105:
12106:
12107:
12108:
12109: Pekkala y. m.: Stwmen Hypoteekkiyhdistyksen hallussa
12110: olevien maatilain ltwvuttamisesta astdustarkoitulc.~iin
12111: lwyt ett äviksi.
12112:
12113:
12114: E d u s k u n n a ll e.
12115:
12116: Vallinneen maatalouspulan aikana on tavoin kuin yhteiskunta on oikeutettu odot-
12117: maatitoja joU:kottain siirtynyt luottolai.tok- tamaan, voipa ldydii niinkin, että ainakin
12118: si1le, jotka ovat olleet pakotettuja huuto- metsät hävit·etään. · A<sian luonnossahan ni-
12119: kau;poissa huutamaan ne nimiinsä saatavis- mittäin on, että luottolaitos sinä lyhyenä-
12120: taan. Miten paljon maaomai:suutta täten kin aikana, minkä tila sen haHussa on,
12121: on luottola~tosten haltuun siirtynyt, siitä koettaa hyötyä tilasta mahdollisimman ,pal-
12122: ei liene tarkkoja tietoja olemassa, mutta jon, ja silloin viljelys helposti muuttuu
12123: va11sin •huomattavista maa-alueista ,tässä ryöstöviljelykseksi. Senvuoksi olisi vält-
12124: joka tap:auksessa on kysymys. Niinpä on tämätöntä, et:tä luottolaitosten 'hallussa ole-
12125: m. m. Suomen Hypoteekkiyhdistys täten vat maatilat mahdollisimman pi·an siirtyi-
12126: tullut melkoisten maa-'alueiden omistajaksi, sivät yksityisille ammatin taitaville maan-
12127: päättäen siitä, että se on n. s. erikoismsu- viljelijöille.
12128: tu:stoimikunnan ostettavaksikin ta,rjonnut Mikäli on kysymys luottolaitoksista, joi-
12129: yli '7,200 ha maata eri puolilta maata, si- hin nähden valtiova1laUa ei ole mitään
12130: sä:ltyen maa-alueeseen n. 1,100 ha peLtoa. määräämisva1ta•a, ei voida luonnollisesti
12131: On ,ilmeistä, että maatilojen siirtyminen ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, että nii-
12132: muiden luottolaitosten haltuun on ollut den hallussa olevat tilat ve,lvoitettaisiin
12133: paljon suurempi, päättäen jo siitäkin, että ilman muuta siirtämään pois pankin omis-
12134: erää,t pankki:laitokset ovat va.ltiolle:kin myy- tumsesta, mlutta e;päkohta on joka tapauk-
12135: neet 'laajoja maa-alueita. Siitä huolimatta, sessa siksi :silmiinpistävä, että olisi syytä
12136: etteivät voimassaolevat säännökset saUi tut,kia, missä määrin tiloja on 1uotto1ai-
12137: pankkilaitoksen olevan maanomistajana tosten 'hallussa ja senjälkeen ,harkita mah-
12138: muuta kuin väliaikaisesti, sillä 17 päivänä dollisesti tarvittavat toimenpiteet. lVIitä
12139: maaliskuuta 1933 annetun pank!kilain sitä vastoin tulee sellaisiin luottolaitoksiin
12140: 13 §:n mukaan on mainitunlainen omai- kuin esim. ,Suomen Hypoteekkiyhdistyk-
12141: suus rahaksi muutetta.Ya niin pian kuin scen, jota valtio on eri muodoin avusta-
12142: mahdol1ista ja ainakin silloin, kun se voi nut, niin ei >liene mitään va1keuksia ,asian
12143: tapahtua pankille tappiota tuottamatta, on järj·estämiseen yhteiskunnan etua vasta'a-
12144: käytäntö muodostunut sellaiseksi, että lu- va1la tavalla.
12145: kuisat maatilat vuosikausia ovat asiallisesti Edelläesitetyn 'perusteel1a ehdotamme
12146: pankin hallussa ja vilje1tävänä. On itises- eduskunnan päätettäväk.<1i toivomuksen,
12147: tään selvää, ettei tällainen olotila ole so-
12148: siMlipoliittisesti eikä kansantaloudellisesti että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
12149: tarkoituksenmukainen. Sekä viljelykset sellaisiin toirnenpiteisiin, että Suo-
12150: että metsät jäävät silloin hoi•tamatta sillä men H ypoteekkiyhdistyksen hal-
12151: IX,5. -Pekkala y. m. 307
12152:
12153: lussa olevat maatilat, mikäli mah- että toimitettaisiin tutkim,us siitä,
12154: dollista, luovutettaisiin kohtuulli- mtssa ma.ann maaomaisuutta on
12155: sesta hinnasta asutustarkoitt~ksiin viime vuosina sii1·tynyt luottolaitos-
12156: käytettäväksi; sekä ten haltuun ja missä määrin maati-
12157: loja edelleen on niiden omistuksessa.
12158:
12159: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 193-5.
12160:
12161: Mauno p,ekkala. Matti Turkia.
12162: Yrjö Welling. J,almari Linna.
12163: Jussi Lonkainen. Matti Lepistö.
12164: Aleksi Aaltonen. Otto Marttila.
12165: Onni Måkeläinen.
12166: 308
12167:
12168: IX,c. - Toiv. al. N:o 00.
12169:
12170:
12171:
12172:
12173: Alestalo y. m.: Valtion viljavarastaa koskevan lain uudis-
12174: tamisesta nykyoloja vastaavaksi.
12175:
12176:
12177: E d u s k u n n a 11 e.
12178:
12179: Kun nyt t;oisen asian yhteydessä tulee olemme täten aloitetietä velvolliset kiinnit-
12180: eduskunnassa esi1le kysymys kotimaisen tämään ha'llituksen huomiota asiaan.
12181: viljan menekin edistämistä tarkoit.tavan lain Tämän asian esilleottaminen olisi siitäkin
12182: voimassaolaajan jatkamisesta ja kun asia syystä tärkeä, ·että lakiin saataisiin sellaisia
12183: on mielestämme niin läheisessä yhteydessä muutoksia kuin asetuksen ja ohjesäännön
12184: Valtion viljavarastaa koskevan lainsäädän- muutokset muuttuneissa olosuhteissa vaati-
12185: nön kanssa, että nämä asiat olisi saatava sivll!t.
12186: samanaikaisesti käsiteltäviksi ja kun muu- Ede1lä esitettyyn viitaten ehdotamme
12187: tenkin Valtion viljavarastosta. 23 päivänä kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
12188: toukokuuta 1930 annettu laki ei enää vas-
12189: 1
12190: V'Omlliksen,
12191: taa tarkoitustaan nykyisissä muuttuneissa että Valtion viljavarastaa koskevct
12192: oloissa ja koska asiaa koskevaa ·esitystä ei laki uudistettaisiin nykyisiä olosuh-
12193: hallituksen taholta ole jätetty eduskunnalle, teita vastaavaksi.
12194:
12195: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1935.
12196:
12197: Arnsh. Alestalo. Einari :Ka.l"Yetti.
12198: A. Korvenoja. S. Hon:lmla.
12199: Janne Koivuranta. S. Salo.
12200: 309
12201:
12202: IX,7. - Hemst. mot. N:o 67.
12203:
12204:
12205:
12206:
12207: Kullberg: Angående utvidgande av Statens spannmåls[ö1·-
12208: råds befogenheter.
12209:
12210:
12211: T i ll R i k s d a g e n.
12212:
12213: Senaste höst förekom i vårt land stagna- skulle kunna hä:vas. För den skull vore
12214: tion och överutbud förenat med prisfall i det önskvärt att Statens spannmålsförråds
12215: handeln med spannmål. Då det är att befogenheter skulle utvidgas i ovan antytt
12216: emotse att denna företeelse även framdeles syfte.
12217: till följd av utvidgad spannmålsodling och På grund av det ovanstående får under-
12218: isynnerhet under goda skördeår kommer tecknad vördsamt föreslå, att riksdagen
12219: att göra sig förnimbar och måhända i ännu måtte hemställa,
12220: svårare form än förlidet år vore det önsk-
12221: värt att Statens spannmålsförråd &kulle att regeringen skyndsamt till
12222: träda köpande och prisreglerande emellan. Riksdagen måtte överlåta proposi-
12223: Det har tberäknats att om Statens spann- tion angående utvidgande av Sta-
12224: målsförråd på hösten skulle .uppköpa en tens spannmålsförråds befogenheter
12225: kvantitet på 20 a 25 milj. kg spannmål i så att uppköp och lagring av spann-
12226: främsta hand råg för lagring till längre mål i avsättnings- och prisreglerings-
12227: fram på året och till något lägre pris än syfte bleve möjlig.
12228: importpriset inklusive tull, olägenheten
12229:
12230: Helsingfors den 12 februari 1935.
12231:
12232: Henrik Kullberg.
12233: 310
12234:
12235: IX,7. - Toiv. al. N :o 67. Suomennos.
12236:
12237:
12238:
12239:
12240: Kullberg: Yaltion viljavaraston toimwallan, laajentami-
12241: sesta.
12242:
12243:
12244: E d u s kun n a l l e.
12245:
12246: Viime syksynä tapahtui maassamme vil- mukaanluettuna, haitta sa,ataisiin poiste-
12247: jakaupassa seisaus ja esiintyi liikatarjon- tuksi. Sen vuoksi ·olisi toi·votta;vaa, että
12248: taa 'hinnanla:skuineen. Kun voidaan olet- Valtion viljavaraston toimivaltaa laajennet-
12249: taa, että tä:m'ä ilmiö vastedeskin lisäänty- taisiin edellä viitatussa tarkoituksessa.
12250: neen 'Viljan:viljelyksen vuoksi ja varsinkin Edelläolevan johtdosta esittää allekirjoit-
12251: hyvinä satovuosina tulee esiintymään ja tanut kunnioittaen eduskunnan päätettä-
12252: mahdollisesti vieläkin pahemmassa muo- väksi toivomuksen,
12253: dossa kuin viime vuonna, olisi Valtion vil-
12254: javaraston väliintulo ostajana ja hinnan- että hallitus kiireellisesti jättäisi
12255: muodostajana toivottavaa. On laskettu, E dusk,unnalle esityksen Y altion vil-
12256: että jos Valtion viljavarasto syksyllä ostaisi javaraston toimivallan laajenf;lami-
12257: 20 a 25 milj. kilon suuruisen viljamäärän, sesta siten, että viljan osto ja varas-
12258: etupäässä. ruista, varastoitavaksi myöhem- tointi menekin Ja hinnan säännöste-
12259: män vuodenajan tarvetta varten ja hiukan lyn tarkoituksessa kävisi mahdolli-
12260: alempaan hintaan kuin tuontihinta tulli seksi.
12261:
12262: Helsingissä 12 päivänä !helmikuuta 1935.
12263:
12264: Henrik Kullberg.
12265: 311
12266:
12267: IX,s. - Toiv. al. N:o 68.
12268:
12269:
12270:
12271: Alastalo y. m.: Esityksen antamisesta kotimaisen viljan
12272: menekin edistämistä tarkoittavan lain Voimassaoloajan
12273: jatkamisesta.
12274:
12275:
12276: E d u s k u n n a ll e.
12277:
12278: Kuten tunnettua, päättyy kotimaisen vil- se1le asetettiin laadittaessa lakia kotimai-
12279: jan menekin edistämi·sestä 30 pmvana sen viljaill meneikin edi,stämisestä. V ehillä
12280: syy,skuuta 1931 annetun lain voimassaolo- jäi, kuten tunwettua, se:koi,tuspakon u]ko-
12281: aika tammikuun 1 päivänä 1936. Kun puoleNe. Siitä huolimatta saatiin vehnä
12282: tästä asiasta ei tähän mennessä ole edus- vnme vuoteen asti kaupa!ksi my]lyjen
12283: kunnaUe annettu hal'lituksen esitystä, jou- kanssa tehdyn erilmissopimuksen perus-
12284: tuisi maataloutemme varsin vaikeaan 'ase- teella. Nyttemmin vehnän tuotannon li-
12285: maan, jos voimassaolevan lain maataJ:ou- säänny.ttyä näyttää men,ekkiin nähden
12286: delle antama välttämätön tuki loppuisi. olevan vaikeuksia, josta m. m. johtuu, että
12287: EdcHäesitetyn estämisefusi olemme katso- asian järjestämiseksi kuluvaksi vuodeksi
12288: neet o1evan aihetta aloitetietä saada asia oli välttämätöntä tulElain yhteydessä hy-
12289: eduskunnan käsi:teltävä,ksi. Kun tilanne väksyä kotimaisen vehnän menek:kiä tar-
12290: maailman viljamarkkinoilla muutenkin on koittava muistutus. Kotimaisen viljan
12291: \-uoden 1931 jäikeen suuresti muuttunut, menekin ·edistämistä tarlkoittavaa 1la1kia
12292: olisi syytä ajoissa ryhtyä tätä :kysymystä vasta laaditta'essa olisi samalla otettava
12293: valmistelemaan muuttuneita olosuhteita harkittavaksi kotimaisen vehnän menekin
12294: silmällä pitäen ja 'lmtimai,sen viljan me- turvaaminen, siJ1lä keliitys näyttää tässäfkin
12295: nekki olisi saatava järjestetyksi ny:kyi.stä suhteessa kuLkevan siksi nopewsti, ,e1Jtä
12296: tuotantoa vastaavalla tavalla. muutaman vuoden 'ku[uttua olemme veh-
12297: Pääleipäviljaan rukiiseen nähden olemme nän tuotannossakin saavuttamassa oma:va-
12298: tällä ·hetkellä saavuttamaisi,llamme omava- raisuuden, mikä seikika on vakavrusti otet-
12299: raisuuden. Vuosina 1925-29 sitävastoin tava vastaisessa lainlaadinnassa menekki-
12300: rukiin Ja ruisjaU'hojcn keskimääräinen mahdo]li:suuJksia harkittaessa huomioon.
12301: tuontimme oli 163,850 tonnia vuodessa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
12302: Nyt sensijaan vastaava tuonti on vähenty- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi
12303: ny.t mitättömän piene.rusi. toivomuksen,
12304: Kotimaisen mallasohran tuotanto on
12305: samoin ~isä:äntynyt samalla kun se on laa-
12306: tunsa puoles;ta parantunut ja maamme on että hallitus antaisi Ed·uskunnalle
12307: ma1lasohraankin nähden nykyisin omava- esityksen kotimaisen viljan menekin
12308: rainen. Vehnän kotimainen viljelys on edistämistä tarkoittavan lain voi-
12309: ylittänyt ne toiveet, jotka tälle viljelyk- massaoloajan jatkamiseksi.
12310:
12311: Helsingissä helmikuun 112· päivänä t1935.
12312:
12313: Ansh. Alestalo. Einari Karvetti. Jalo La!hdensuo.
12314: S. S. Aittoniemi. S. Honkala. Matti Miikki.
12315: A. Korvenoj·a. S. Salo. Janne Koivuranta.
12316: 312
12317:
12318: IX,9. - Hemst. mot. N:o 69.
12319:
12320:
12321:
12322:
12323: Kullberg: Angående överlåtande av p1·oposition orn belå-
12324: ning av spannmål.
12325:
12326:
12327: T i ll R i k s d a. g c n.
12328:
12329: Vår spannmålsodling har utveckla.ts i försälja större partier i handeln varvid
12330: raskt tempo de senaste åren. Medan ännu år överutbud och prisfall uppkommit. Icke
12331: 19i2JS importen till vårt land a.v råg,. vårt heller konsumenterna ha vunnit på ett dy-
12332: . viktiga.ste brödsädessla.g, uppgick till 352 likt tillstånd, ty de köpa oftast för dagen,
12333: milj. mk.,. har den för de två senaste åren ej utan har det varit mellanhänderna som av
12334: varit större än något över 50 milj. mk. i detta sakläge kunnat profitera.
12335: året. Fortfar denna utveckling på samma För att förebygga dylika massutbud på
12336: sä.tt som härintills, så kunna vi inom hösten med tyå:tföljande prisfall, vore det
12337: ett par år frigöra oss från den utländska därför önskligt att även i vårt land spann-
12338: rågimporten. måilsibelåning kunde komma tili användning
12339: Också beträffande odlingen av de övriga i viss utsträckning liksom fallet är i våra
12340: brödsädesslagen i vårt land har en liknandc skandinaviska grannländer. Härigenom
12341: utveckling kunnat iakttagas. Av korn är skulle ovannämnda oläge11het kunna avhjäl-
12342: självförsörjningen uppnådd och veteodlin- pas. Då det likväl knappast är tänkbart att
12343: gen har utvidgruts på ett sätt som ingen en dylik spannmålsbelåning eller .förskotte-
12344: för en 5 a 6 år sedan kunde ana. Genom ring fås till stånd utan statens medverkan,
12345: denna utvidgade spannmålsodling :har vårt borde staten taga initiativ i frågan, a:ntin-
12346: land befri<ats från en import viiken i hög gen så att billiga penningmedel ställdes
12347: grad bidragit till att skapa den aktiva han- till andelskassornas förfogande, eller också
12348: delsba.lans vi de senare åren kunnat upp- på annat sllitt. Önskligt vore att denna
12349: VIsa. spannmåilsbelåning kunde fås ordnad redan
12350: Den ökade spannmålsodlingen har likväl till instundande höst, då den nya skörden
12351: fört med sig ett ökat behov av kapital i kommer ut i marknaden.
12352: lantbruksdriften. En utvidgad spannmå:ls- På grund av det ovanstående får un-
12353: odling kräver mera arbetskraft och tids- derteckna.d vördsamt föreslå, att riksdagen
12354: enliga maskiner för tröskning, torkning må:tte hemställa,
12355: och sortering av spannmålen om kvalitets-
12356: vara skall kunna sändas ut i marknaden. att regeringen rnåtte låta tUnder-
12357: Kapita.lutgif.terna inom lantbruket ha diir- söka frågan och så fort sig göra
12358: för stigit. Det ökade penningbehovet isyn- låter till Riksdagen överlåta propo-
12359: nerhet för de skuldsatta jordbrukarna har sition angående lag ont belåning av
12360: därför tvingat dem att genast på hösten spannmål.
12361:
12362: Helsing1ors den 12 fcbruari 1935.
12363:
12364: Henrik Kullberg.
12365: 313
12366:
12367: IX,9. - Toiv. al. N :o 69. SuomenMs.
12368:
12369:
12370:
12371:
12372: Kullberg: Esityksen antamisesta laiksi viljalainoista.
12373:
12374:
12375: E d u s k u n n a ll e.
12376:
12377: Viime vuosina on viljanviljelys kehitty- heutunut liikatarjontaa ja hintojen laskua.
12378: nyt maassamme ripeässä tahdissa. Kun Tä&tä eivät m~yöskään kuluttajat ole hyöty-
12379: vielä v. 1928 tärkeimmän leipäviljamme neet, sillä ihe ostavat useimmiten vrun päi-
12380: rukiin tuonti oli 352 milj. ma11kkaa, ei se vän tarpeen, vaan ovat vain välikädet tästä
12381: kahtena viime vuonna enää ole ollut kuin asiaintilasta saaneet etua.
12382: hiukan yli 50 milj. mk. vuodessa. Jos ke- Tällaisten syksyllä tapahtuvain joukko-
12383: hitys kulkee edelleen samaan suuntaan kuin tarjontain ja niitä seuraavan hinnanlaskun
12384: tähän asti, voimme parin vuoden kuluttua estämiseksi olisi suotavaa, että myöskin
12385: vapa111tua uJJkomaisen rukiin tuonnista. meidän maassamme viljanlainoitus: tulisi
12386: Myöskin muun leipäviljan ,suhteen on käytäntöön määrätyssä laajuudessa kuten
12387: maassamme samanlainen kelhitys ollut ha- skandinavisissa naapurimaissamme. Täten
12388: vaittavissa. Ohrassa on ;päästy omavarai- voitaisiin edellämainittua haittaa vähentää.
12389: suuteen, ja vehnänviljelys on laajentunut Kun !kuitenkin tuskin on ajateltavissa, että
12390: siinä määrin, .ettei sellaista 5-6 vuotta sit- tällaista viljanlainoitusta ta!hi ennakkoa
12391: ten voinut aavistaakaan. Tämän lisäänty- saataisiin aikaan ilman valtion apua, olisi
12392: neen vildanviljelyksen kautta on maamme valtion tehtävä asiassa aloite joko siten,
12393: vapautunut tuonnista ja tämä on suuressa että halpakorkoisia rahavaroja asetetaan
12394: määrin vaikuttanut viime vuosien aktiivi- osuuskassaj·en käy"'tettäviksi, taJhi sitten
12395: sen kauppataseemme syntymiseen. muulla tavoin. Toivotta:vaa olisi, että tämä
12396: Lisääntynyt vi1janviljelys on kuitenkin viljanlainoitus saataisiin järjestetyksi jo
12397: tuonut mukanaan maatalouden kasvaneen tulevaksi lzyksyksi, jo1loin uusi sato tulee
12398: pääoman tarpeen. Laajentunut viljanviljelys markkinoille.
12399: vaatii lisättyä työvoimaa ja ajanmukaisia Edelläesitetyn noj·alla ehdottaa allekir-
12400: viljan puimis-, kuivaus- ja lajittelukoneita joittanut kunnioittaen eduskunnan ·päätet-
12401: jos mieli lähettää markkinoille laatutava- tävälksi toivomuksen,
12402: raa. Maatalouden rpäJäomamenot ovat sen
12403: vuoksi nousseet. V a·rsin!kin velkaantunei- että hallit~s tutkituttaisi asian ja
12404: detn maanviljelijäin lisääntynyt raJhantarve niin pian kuin mahdollista antaisi
12405: pakoittaa heidät heti syksyllä myymään Eduskunnalle esityksen laiksi viljan
12406: suuret määrät kauppaan, ja tästä on ai- lainoituksesta.
12407:
12408: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1935.
12409:
12410: Henrik Kullberg.
12411:
12412:
12413:
12414: 40
12415: 314
12416:
12417: IX,1o. - Toiv. al. N:o 70.
12418:
12419:
12420:
12421:
12422: Niskanen. y. m.: 17iljanviljelyhsen tukemisesta viljelyspalk-
12423: kioilla.
12424:
12425: E d u s k u n n a ll c.
12426:
12427: Päästä omavaraisuuteen leipäviljan tuo- Ulkomailta on tuotu viljaa. saman tilaston
12428: tannossa on ollut yksi tärkeimpiä päämää- mukaan seuraavat määrä't:
12429: riä, johon maassamme itsenäisyyden aikana
12430: vehnää 119.5 milj. kg.
12431: on pyritty. Se suotuisa kehitys, joka on ha-
12432: ruista 52
12433: vaittavissa omavaraistumisessa leipäviljaan
12434: ohraa 1.9 ," "
12435: nä;hden on voinut ta,pahtua, vruin valtion voi-
12436: kanraa 18.2
12437: ",
12438: makkaalla myötävaikutuksella, m. m. vil- "
12439: jrunhintaa korottavien viljatullien muodossa. Ulkomailta on tuotu noin 10% koko
12440: Mutta nämä suojatullit eivät ole saaneet maassa tarvitta:vasta leipäviljaimäärästä.
12441: yreistä hyvä,ksymistä varsinkaan vähäväki- Vuoden 1934 satoa ei ole vielä tarkalleen
12442: sen kansrun keskuudessa. Kuitenkin niin arvioitu. Todennäköisesti se on parempi
12443: kauan kuin jokin uusi viljanviljelyksen kan- edellistä, joten voitanee olettaa ma,an olevan
12444: nattavaisuutta suojaava. lainsäädäntö, esi- jo suurin piirtein omavaraisen leipäviljan
12445: merkiksi viljanviljelyspalkkiojärjestelmä, on varassa.
12446: saatu aikaan, ei viljatullien ma:a ta:loutta suo- Siitä, että leipäviljassa päästään oma-
12447: jaavasta vaikuhrksesta ole mahdollisuutta varaiseksi, on myöskin se hyöty, että vil-
12448: luopua. Samoin edelleenkin on voimassa pi- jan viljeleminen antaa paljon työtä. Jos
12449: dettävä jauhatuspakko kotimaisen viljan viljan hinta olisi niin alhainen, että
12450: menekin turvaamiseksi. sitä e1 kannattaisi kasvattaa, niin pa-
12451: Viljankasvatuksen suojaamiseksi on suo- remman hyödyn viljelijä saisi, jos hän
12452: siteltu valtion viljamonopolia, mutta muissa samalla peltoalalla kasvattaisi esim. kar-
12453: maissa saadut kokemukset ovat osoitta- janrehua. Rehuviljelys vaatii paljon vä-
12454: neet, että monopoli sopii käytäntöön vain hemmän työvoima'a ja näin ollen viljanvil-
12455: niissä maissa, joiden viljatuotanto ·ei kohoa jelyksestä luopuminen lisäisi myöskin työt-
12456: lähelle omavaraisuuden ra;,jaa. tömyyttä. Sitäpaitsi kun siirtyminen ene-
12457: Viimeisimmän käytettävissä olevan tilas- nevassa määrässä yksipuoliseen karjata-
12458: ton mukaan olivat satotulokset v. 1933 loustuotantoon on markkinain epävakai-
12459: ma:assa<mme seura,a.va1t : suuden ta:kia verrattain arveluttavaa, on
12460: välttämätöntä ·edellenkin säilyttää mah-
12461: syysv.ehnää 36.6 milj. kg. dollisuudet myöskin viljan kasvatukselle.
12462: kevät -30.3 Vaikka viljan hinnan suojaaminen kan-
12463: ruis ta " 372.7 ", ", nattava:isuuden ra:jaa.n a.sti on varsin tärkeä,
12464: ohraa 178.5 , , niin lm~tenlma1n ei ole pams mahdollinen
12465: kauraa 63:5.5 tapa viljamhintaa suojata tul.leilla. Silloin-
12466: sekulia 22.1
12467: " " ham tulee suojan maksamaan maa:mme kaik-
12468: palkokasvej.a 14.6 " "
12469: , kein vaikeimmissa ol·osuhteissa: .elävä köyhä
12470: "
12471: IX,lo. - Niskanen y. m. 315
12472:
12473: ka:nsa. Nehän joutuvat yksistää,n raskaan Valtion suorittaman palkkion suuruus
12474: ruumiillisen työnsä vuoksi käyttämään ra- hehtaa,ria tai aaria kohti määrättäisiin sen
12475: vinnokseen paljon 'leipää. Kun palkat ovat mukaisesti, mi·hin luokkaan kasvu arvioitai-
12476: alhariset, ei voi hankkia monenlaisia ruoka- siin. 'Tällöin olisi otettava huomioon, että
12477: lajeja, on tyydyttävä mahdollisimman yk- palkkio viljeliyltä alalta olisi niin ,guuri, että
12478: sinkertaiseen ravint-oon. Paitsi tMä joutuu se hinta, mikä vilja8ta vapaa,gsa kaupassa
12479: maamme kylmän ilmaston ta:kia varsinkin maksettaisiin, laskettuna yhteen palkkiona
12480: ulkoilmassa työskentelvä väestö yksistään maksettavan hinnan kan8Sa, vastaisi kunakin
12481: ruumiinsa lämpimän vuoksi käyttämään aikana vi'ljely8kustannuksia. sekä tuottaisi
12482: runsaasti mvintoa. On laskettu että kym- viljdijälle kohtuullisen yrittäjävoiton. Näin
12483: menhenkincn perhe joutuu maksamaan vil- menetellen voitaisiin viljalta tulli .poistaa
12484: jatullina valtiolle veroa 1,500 markkaa vuo- ja myydä viljaa vapaa,gsa kaupassa. kulutta-
12485: dcssll!. Tämä on kohtuutonta kun ottaa lmo- jalle luonnollisesti nykyistä alemmalla hin-
12486: mioon nykyaikaiset perin wlhaiset palkat. nalla.
12487: Tämä summaihan on hyvin monessa, tapauk- Tämä olisi suuri helpotus vähävaraisen
12488: sessa kolmasosa perheen .elättäjän vuotui- kansan elämisen mahdollisuuteen kun se
12489: sesta palkasta. Joutuu kysymään, millä lait- saisi leipäviljansa nykyistä noin puolta hal-
12490: taa muuta ruokaa, varutetta y. m., kun yk- v-emmalla. Samalla olisi tä,stä välitön hyöty
12491: sistään leivästä maksettava vero vie noin myöskin kunnille. Kuntain talouttahan ra-
12492: suuren osan. sittavat tavattomasti, varsinkin vähävarai-
12493: Useina vuosina on eduskunnassa yritetty silla seuduilla, köyhäinhoitomenot ja niissä
12494: saada. ruistullin peruutusta pohjoisosiin on kaikkein suurimpana menoeränä juuri
12495: maata. Tämä, olisi tärkeä toimenpide 'kysy- syömäviljan hankkiminen. Kun näin on,. niin
12496: myksessä oleville seuduille sillä siellä kamp- hyvin ymmärtää, että monet, joiden on täy-
12497: pailee väestö hallaa ja karua luontoa vas- tynyt viljan korkean hinmm ja. huonojen
12498: taan. Yrityksistä huolimatta ei tu'lliperuu- työansioiden vuoksi turvautua. kunnan-
12499: tusta ole saatu viedyksi läpi. Kieltämättä a~puun, voisivat viljan hinnan alennuttua
12500: sillä ~onkin se varjopuoli, että maamme hankkia omin avuin toimeentulonsa. Niiden
12501: muissa osissa elävä vähävara1nen väestö kunnan hoidossa olevien osalta, joita ei
12502: jäisi siitä .huojennuksesta. 'OSattomaksi. Siksi tämäkään menetelmä koskisi, tulisivat luon-
12503: on syytä ruveta: kehittämään 'Oikeudenmu- nollisesti kunnan hoitokustannukset alene-
12504: kaisempaa viljankasvatuksen suojaamismc- maan.
12505: netelmää, sellaista, joh.on koko kansa ottaa Nykyistä vi,Jj,anhintaa on tuloihinsa näh-
12506: osaa eikä ainoastaan vähävaraisin ·Osa. den raska,immin ylläpitänyt kansan vähä-
12507: S'ellaincn olisi viljan viljdyspaill~kiojär väkisin osa. Palkkiojärjestelmään siirryt-
12508: jestelmä. Viljelyspa!kkiojärjestelmää voisi täessä voita,isiin siihen tarvitta:vat varat
12509: käytännössä sovelluttaa esim. sit,en, että ar- hankkia ·esim. asteettain kohoa,valla tulo-
12510: vioidaan kasvuaikana kesä-heinä.kuun vaih- verotuksella, sekä sotilasmenoista säästä-
12511: teessa viljan kasvu ja luokiteta:an kolmeen mällä siten, että palvelusa:ika.a. armeijassa
12512: luokkaa:n; samalla myöskin toimitetaan mit- lyhennetään ja sotilaskasvatusta jatketaan
12513: ta:us pellon pinta-alan suuruudesta. Luoki- suojeluskunnista muodostetuissa armei'jan
12514: tus on välttämätön siksi, ettei vain palk- reservei8Sä.
12515: kion saannin toivossa vilj.ehjät eksyisi laa- Edellä olevan perusteellw ehdotamme kun-
12516: jaan pinta-a'laviljelykseen huolimatta sadon nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
12517: määrästä. vomuksen,
12518: 316 IX,1o. - Viljelyspalkkiot.
12519:
12520: että haUitus kiireeLlisesti ryhtyisi luopua, kuitenkaan vaarantamatta
12521: toimenpiteisiin viljanviljelyksen tu- maamme viljanviljelyksen kan7Ul!tta-
12522: kemistoimenpiteiden muuttamiseksi vaisuutta, ja antaisi mahdollisimman
12523: viljanviljelyspalkkio.jä1·jestelrnäksi si- pian esityksen tästä Ed•uskunnalle.
12524: ten, että viljatnlleista voitaisiin
12525:
12526: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 19;35.
12527:
12528: Heikki Niskanen. Yrjö Hautala.
12529: 311
12530:
12531: lX,11. - Toiv. al. N:o 71.
12532:
12533:
12534:
12535:
12536: Kämäräinen y. m.: Jlfaataloust·zwtteiden menekin lisäämi-
12537: sestä ja hintatason nostamisesta t1wtantokustannuksia
12538: vastaavaksi.
12539:
12540:
12541: E d u s k u n n a ll e.
12542:
12543: Jo viiden vuoden ajan on maamme maa- aikaa viisivuotiskaudella v. 1924--1928
12544: talous raskaasti kärsinyt nykyisestä yleis- tilitti Voinvientiosuusliike Valio meijereille
12545: maailmallisesta talouspulasta. Tuo pula on keskihintana, voista mk. 31: 50 kilolta. Nyt
12546: maataloudessamme esiintynyt paaasiassa pula-aikana, viisivuotiskaudella vuosina
12547: hinta- ja menekkipulana. Ja vaikka nyt 1930-1934, vastaava Valion tilityshinta
12548: viime aikoina maamme talouselämässä on- oli mk. 21:07. Hinnan lasku on mk. 10: 43
12549: kin huomattavissa ajan parantumisen merk- eli 33.1 %. Ja vaikka viime vuonna mak-
12550: kejä - onhan työttömyys vähentynyt, settiinkin voista ·Valtion puolesta vienti-
12551: ulkomaankauppataseemme on muodostunut palkkiota vaihdellen mk. 4: 50-6: 50 ki-
12552: suuresti vientivoittoiseksi, josta johtuu ra- lolta, niin siitä huolimatta tämän maatalou-
12553: hama:rkkinoitten helpponeminen ja korko- temme tärkeimmän myyntiartikkelin hinta
12554: kannan lasku, ja useat taloustoimintamme oli viime vuonnakin la:skusuunnassa. Sillä
12555: alat on taas saatu •hyvin kannattaviksi - vuotena 1933 oli Valion keskimääräinen
12556: niin kaikesta tästä huolimatta maatalou- tilityshinta meijereille mk. 21: 33 kilolta,
12557: temme elää yhä edelleenkin pula-ajassa. mutta vuotena 1934 oli vastaava hinta vain
12558: ·Tosin maataloudenkin asema on jossakin mk. 19: 97, siis hinnan lasku mk. 1: 36 ki-
12559: määrin helpottunut talouselämän vilkastu- lolta eli 6.37 %.
12560: misen ja yleisen korkokannan laskun joh- Myöskin monien muiden maataloustuot-
12561: dosta, mutta hinta- ja menekkipula jatkuu teiden hinnat laskivat viime vuonna edelli-
12562: maataloudessa yhä edelleenkin samanlaisena sen vuoden hinnoista. Tämän toteamiseksi
12563: kuin useina aikaisempinakin pulavuosina. esitämme muutamia numeroita Pellervo-
12564: Kuluneiden viiden pulavuoden aikana Seuran markkinatutkimusosaston julkaise-
12565: ·ovat maataloustuotteiden hinnat laskeneet masta hintatilastosta, josta käyvät selville
12566: normaaliajan vuosien 1926-1928 hinnoista maataloudenharjoittajain saarnat keskimää-
12567: noin 30 %, maitotaloustuotteiden hinnat räiset hinnat kahtena edellisenä vuotena.
12568: vielä sitäkin enemmän. Ennen pula-
12569: V. 1933 V. 1934
12570: mk. mk. mk.
12571: Ruis ................... . 2: 04 kg:lta, 1: 99 -0:05 kg:lta eli 2.45%
12572: Vehnä ................. . 2:46 2:49 +O: 03 1.22 ,
12573: Ohra .................. . 1:71 " 1: 51 -0:20 " "
12574: 11.69 ,
12575: " " "
12576: Kaura ................. . 1:20 1: 15 -0:05 , 4.16
12577: Peruna ................ . 0: 50 "
12578: , 0: 38 -0:13
12579: " 26.0
12580: "
12581: Naudanliha ............. . 4: 66 5: 83 +1: 17 " " "
12582: 25.1
12583: " " " "
12584: Sianliha 10:03 9:49 -0:54 5.38
12585: Kananmunat 13: 04 " 11:08 -1:96 ,. , 15.03 "
12586: " "
12587: 318 fX,11. - :1Iaataloustuotteideu menekin lisääminen.
12588:
12589: Maataloustuotteiden hintojen laskun joh- Tähän mielestämme päästäisiin siten, että
12590: dosta ovat maatalouden rahatulot suuresti valtiovallan puolesta tullien ynnä muiden
12591: pienentyneet. Pula-ajan edellisinä vuosina toimenpiteitten avulla ohjattaisiin maa-
12592: maamme maatalous myi vuosittain tuottei- taloutemme tuotantosuuntaa ja lisättäi-
12593: taan noin 4,500 miljoonan markan arvosta. siin maataloustuotteiden kulutusta omassa
12594: Nyt pulavuosina tuo maatalouden rahatulo maassa.
12595: on ollut noin 3,500 miljoonaa markkaa. Vaikka maataloutemme tuotanto onkin
12596: Maatalouden rahamenot työpalkkoja lu- viime vuosien aikana suuresti lisääntynyt
12597: kuunottamatta eivät ole vastaavasti laske- ja kehittynyt entistä monipuolisemmaksi,
12598: neet, vaan esim. veromenot ovat huomatta- niin siitä huolimatta tuodaan vielä nykyi-
12599: vasti nousseet. Ja ,esim. sellaist,en maata- sinkin maahamme suuret määrät sellaisia
12600: loudessa vältämättömien tarvikkeiden kuin tavaroita, joita maamme maatalous voisi
12601: teollisuustuotteiden hinnat ovat koko pula- hyvällä menestyksellä tuottaa, tai jotka voi-
12602: ajan olleet vain muutamia prosentteja alem- taisiin joko kokonaan tahi ainakin suureksi
12603: pana kuin ennen pulaa. M. m. viime vuosi- osaksi korvata täällä tuotetuilla maatalous-
12604: nakin oli kotimarkkinateollisuustuotteiden tuotteilla.
12605: indeksiluku 94. Täten on maatalouden Tällaisia tavaroita tuotiin m. m. viime
12606: asema muodostunut erittäin vaikeaksi. Tätä vuotena seuraavasti: vehnää, jyviksi las-
12607: maatalouden vaikeata asemaa todistanovat kettuna, 115 milj. kg., maissia 49.2 milj.
12608: viime vuosien aikana toimeenpannut lukui- kg., perunaa 4.9 milj. kg., leseitä y. m.
12609: sat maatalouskiinteismistöjen- ja irtamisto- eläinten rehuja 111.1 milj. kg., silavaa ja
12610: jen pakkomyynnit. Esim. viime vuodenkin ihraa 2.5 milj. kg., sokeria 75.4 milj. kg.,
12611: aikana toimitettiin maassamme 3,428 maa- ruista 41.1 milj. kg., kauraa 13.s milj. kg.,
12612: tilan pakkomyyntiä. Nämä lukuisat pakko- ohraa 0.7 milj. kg.
12613: myynnit johtuvat siitä, että nykyisen maa- Edellä mainittujen tavaroiden tuontiarvo
12614: taloustuotteiden alhaisen hintatason valli- oli satamassa ilman tullia 485.s milj. mark-
12615: tessa maanviljelijät eivät ole kyenneet lai- kaa.
12616: nojaan hoitamaan. Jos valtiovallan taholta tehtäisiin mah-
12617: Nykyinen maataloustuotteiden alhainen dolliseksi tuottaa edellämainitut ravinto-
12618: hintataso johtuu yleismaailmallisesta maa- aineet omassa maassa, vähentäisi se pelto-
12619: taloustuotteiden alhaisesta hinta tasosta. ,Ta alan käyttöä niiltä tuotteilta, joiden tuo-
12620: kun tuo alhainen hintataso maailmanmark- tanto jo nyt tai läheisessä tulevaisuudessa
12621: kinoilla yleisen polkumy;ynnin vuoksi yhä ylittää maan kulutustarpeen - ja joitten
12622: jatkuu ja vientivaikeudet, vientimaidemme vientiin ei ole mahdollisuuksia. Siten nuo
12623: omruvaraisuuspyrkimysten ynnä muiden syi- sadat miljoonat, joilla nyt ostamme ulko-
12624: den johdosta ovat alinomaa päiväjärjestyk- maisia tavaroita, jäisivät omaan maahan.
12625: sessä, niin tilanne on muodostunut sellai- Ne lisäisivät työtilaisuuksia maamme työ-
12626: seksi, että maataloutemme, nykyisten tuke- väestölle. Esim. nykyään ulkoa tuotavan
12627: mistotoimenpiteittenkään turvin, ei voi me- sokerin tuotanto omassa maassa vaatisi vil-
12628: nestyksellä jatkaa toimintaansa. Sen vuoksi jelysala.kseen peltoa noin 30,000 hehtaaria
12629: valtiovallan olisi mielestämme määrätietoi- ja sen tuottamiseen Maatalousseurojen
12630: sesti entistä voimakkaammin ryhdyttävä Keskusliiton toimittamanlaskelman mukaan
12631: edistämään maa taloustuotteiden menekkiä tarvittaisiin 3 milj. muunnettua miehen
12632: omassa maassa ja niitten hintataso olisi työpäivää. Laskemalla miehen päiväpalkan
12633: vakiinnutettava maailmanmarkkinahinnoista 25 markan mukaan tietäisi se 75 milj. mar-
12634: riippumatta tuotantokustannuksia vastaa- kan työansiomahdollisuutta maamme työ-
12635: va:ksi. väestölle.
12636: IX, 11. - Kämäräinen y. m. 319
12637:
12638: Ulkomailta tuoduista kasvisrasvoista val- teettäisi metsä- enempää kuin muitakaan
12639: mistettua margariinia kulutettiin maas- töitä alipalkatulla työvoimalla, josta kun-
12640: samme viime vuoden aikana n. 8 milj. kg. tienkin talous köyhäinhoidon muodossa on
12641: Samana aikana vietiin voita ulkomaille joutunut suuresti kärsimään, vaan maksaisi
12642: 11.1 milj. kg. Niinä aikoina, jolloin meillä työläisille kohtuulliset palkat. Myöskin
12643: margariiniteollisuus alkoi, oli voin vien- maataloustuotteiden menekin lisäämisen
12644: nillä ulkomaille rajattomat mahdollisuudet kannalta katsottuna on työpalkkojen nousu
12645: ja hinnat niin korkealla, että ne vastasivat toivottavaa, sillä hyvin palkattu työväestö
12646: tuotantokustannuksia. Sinä aikana oli mar- on mitä parhain maataloustuotteiden ostaja
12647: gariiniteollisuuden kehittäminen kansanta- ja kuluttaja.
12648: louden kannalta katsottuna tarkoituksen- Yleinen palkkatason nousu maassamme
12649: mukainen toimenpide. Mutta nykyään on on mielestämme kuitenkin mahdoton toteut-
12650: tilanne kokonaan toinen. Voin vienti on taa niin kauan kuin maamme suurin työn-
12651: sopimuksilla rajoitettu ja hinnat tavatto- antaja maatalous kärsii tuotteidensa me-
12652: man alhaiset. Näissä oloissa meidän mie- nekki- ja hintapulaa, sillä noin 60%
12653: lestämme ei ole kansantalouden etujen mu- maamme työväestöstä on maatalouden pal-
12654: kaista se, että voita viedään suuria määriä veluksessa. Kun maatalouden ruenoissa teke-
12655: ulkomaille likipitäen margariinin hintoja vät työpalkat nykyäänkin koko maassa kes-
12656: vastaavasta hinnasta ja omassa maassa ku- kimäärin 56 %, niin on selvää, että nY"kyi-
12657: lutetaan lähes voinvientiä vastaava määrä sen maataloustuotteiden alhaisen hintatason
12658: margariinia. Tähän mielestämme nurinku- aikana työvoiman käyttö maataloudessa on
12659: riseen tilanteeseen olisi mitä pikimmin saa- supistunut mahdollisimman pieneksi. Maa-
12660: tava muutos, joko niin, että margariinin talous ei ole voinut kilpailla työvoiman
12661: raaka-aineiden tullia tai margariinin val- kysynnässä, eikä maksaa nykyistä korkeam-
12662: misteveroa nykyisestään huomattavasti ko- pi.a palkkoja. Sen vuoksi myöskin metsä-
12663: roitettaisiin, että sen käyttö supistuisi mah- työpalkat ovat voineet painua sille tasolle,
12664: dollisimman pieneen määrään tai sen val- missä ne viime vuosien aikana ovat olleet,. ja
12665: mistus kokonaan kiellettäisiin. Tästä olisi missä ne monin paikoin maatamme ovat vielä
12666: seurauksena, että voin tuotantomme nykyi- tälläkin hetkellä. Kun ennen nykyistä
12667: sellään ollessa tulisi kulutetuksi pää- pula-aikaa olivat maataloustuotteiden hin-
12668: asiassa omassa maassa, vain pienempien nat tuotantokustannuksia vastaavalla ta-
12669: määrien ulosvienti tulisi sen jälkeen enää solla, niin työvoiman kysyntä maatalouteen
12670: kysymykseen. Vientipalkkio tai muut voin- oli vilkas. :Siitä oli seurauksena korkea elin-
12671: hintojen tukemistoimenpiteet olisivat ver- kustannuksia vastaava palkkataso. Saman-
12672: rattain helpot järjestää niin, että voille lainen vilkas työvoiman kysyntä ja sitä
12673: muodostuisi tuotantokustannuksia vastaava aina s•euraava palkkojen nousu olisi käsi-
12674: hintataso nykyistä korkeammankin palkka- tyksemme mukaan nytkin seurauksena siitä,
12675: tason vallitessa. jos maatalous pääsisi nykyisestä alennus-
12676: Viime aikoina on eduskunta hyväksynyt tilastaan, pula-ajasta, niinkuin jo eräät toi-
12677: useitakin ponsia, joilla hallitusta on kehoi- set taloustoiminnan alat maassamme ovat
12678: tettu ryhtymään toimenpiteisiin työpalkko- pulasta päässeet.
12679: jen koroit.tamiseksi. Nuo eduskunnan .hy- Tämä maaseutuväestön taloudellisen ase-
12680: väksymät ponnet ovat kohdistuneet ensi si- man parantaminen tietäisi jatkuvaa menes-
12681: jassa metsätyöpalkkoihin. Mielestämme on- tystä myöskin kotimarkkinateollisuudelle
12682: kin oikein ja kohtuullista, että nykyään ja teollisuustyöväestölle lisääntyviä ansiO-
12683: runsaita voittoja saanut vientiteollisuus ei mahdollisuuksia. Näin voitaisiin nostaa
12684: 320 IX, 11. - ~Iaataloustuotteiden mene·kin lisäämin~n.
12685:
12686: kansan laajojen kerrosten elintaso nykyistä että hallitus suoritettujen tutki-
12687: korkeammaksi ja siihen meidän mieles- musten perusteella ja silmällä pi-
12688: tämme on jo viimeinkin, kaikki mahdolli- täen uusien tuotantomahdollisttuksien
12689: suudet hyväksi käyttäen, pyrittävä. hankkimista maataloudelle sekä koh-
12690: Edellä sanottuun viitaten ehdotamme tuulliseen toimeentuloon riittävän
12691: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi ansion varaamista maataloustyöväes-
12692: toivomuksen, töllemme antaisi Eduskunnalle tar-
12693: peelliset esitykset sellaisiksi toirnen-
12694: että hallitus kiireellisesti tutkitut- piteiksi, joiden kwutta voitaisiin eh-
12695: taisi, mitä nykyään ulkomailta tuo- käistä ulkomaisten ravintoaineiden
12696: tavia ravintoaineita voitaisiin kan- maahantuonti sekä kohottaa maa- ja
12697: santaloudelle edullisesti itwttact kotieläintuotteiden hinnat tuotanto-
12698: omassa maassa, ja kustannuksia vastaaviksi.
12699:
12700: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1935.
12701:
12702: Kalle Kämäräinen. Viljami Ka1liokoski.
12703: M. 0. Lahtela. Väinö Kaasalainen.
12704: A. Suurkonka. P. V. Heikkinen.
12705: Matti Miikki. J. Erl. Pilppula.
12706: Antti Kemppi. T. N. Vilhula.
12707: Jooseppi Kaumnen. J. Takala.
12708: Eaarlo Hänninen. Emil J.utila.
12709: Alpo 0. Luostarinen. S. S. Aittoniemi.
12710: Matti Pitkänen.
12711: 321
12712:
12713: IX,12. - Toiv. al. N:o 72.
12714:
12715:
12716:
12717:
12718: Karvetti y. m.: Määrärahasta karj1wsernajärjestelmän käy-
12719: täntöön ottamista varten.
12720:
12721:
12722: E d u s k u n n a ll e.
12723:
12724: Karjunpitoyhtymiä varten ·On vuodesta siitokseen muodostunut tehokkaammaksi
12725: 1928 lähtien ollut varattuna erikoinen kuin keskimäärin koko maassa. Siten ovat
12726: määräraha valtion talousarviossa. Aluksi osuuskuntakarjut jättäneet viime vuosina
12727: se oli vain 30,000 markkaa ja nousi vuosina keskimäärin 30-35 pahnuetta vuodessa.
12728: 1930 ja 1931 jo 90,000 markkaan, mutta on Kun nämä karjut ovat ennakolta tarkas-
12729: jälleen laskenut 45,000 markkaan. Tästä tettuja ja polveutuvat hyviksi tunnetuista
12730: määrärahasta on myönnetty avustusta kar- vanhemmista ja suvuista, niin ne voivat
12731: juu ostoa varten noin puolet ostohinnasta todella viedä sikakannan kehitystä eteen-
12732: ja lisäksi vuotuista avustusta, mikäli varoja päin.
12733: on riittänyt. Alkuvuosina voitiin jakaa hy- Mutta vaikka osuuskuntakarjujen käyttö
12734: vin riittäviä vuotuisavustuksia 500-800 onkin lähes 3 kertaa tehokkaampaa kuin
12735: markkaa säännnöllisesti toimineille karju- yleensä muiden karjujen, niin jää niiden
12736: osuuskunnille, mutta määrärahan pienen- merkitys vähälukuisuuden vuoksi sittenkin
12737: tyessä on vuotuisavustus vuosi vuodelta verraten pieneksi maan sikakannan kehit-
12738: supistunut. Sitä riitti viime vuonna vain tämisessä, sillä osuuskuntakarjuja on vain
12739: 60% :lle avustusta ansainneista osuuskun- 2.G % koko maan karjumäärästä.
12740: nista ja niillekin vain 200 mk. kullekin. Tärkeimpänä syynä karjuosuuskuntatoi-
12741: Karjuosuuskuntatoiminnan kehitys onkin minnan heikkouteen on siinä, että karju-
12742: viime vuosina edistynyt hyvin hitaasti, osuuskuntien muodostamiseen ja hoitami-
12743: niinkuin seuraavat osuuskuntien lukumää- seen liittyy paljon sellaisia muodollisuuksia
12744: rää osottavat numerot todistavat. Viimei- ja hankaluuksia, jotka pelottavat yrityk-
12745: sinä kjrmmenenä vuonna on karjuosuuskun- seen ryhtymästä. Säännöt on ensin maa-
12746: tia ollut toiminnassa seuraavasti: v. 192[) herran hyväksyttävä ja vielä kruununvou-
12747: 26, 1926 39, 1927 41, 1928 51, 1929 55, din rekisteröitävä ja vuosittain on edelleen
12748: 1930 81, 1931 99, 1932 94, 1933 110 ja 1934 pidettävä sääntöjen määräämät kokoukset,
12749: 129. jotta osuuskunta tulisi asiallisesti hoide-
12750: Maassamme pidetään tilaston mukaan tuksi. Kun kysymyksessä on kuitenkin
12751: noin 5,000 karjua ja 43,000 emakkoa s. o. usein verraten pienet arvot, niin tuntuu
12752: 8.6 emakkoa yhtä karjua kohti. Noin puo- tällaisten muodollisuuksien noudattaminen
12753: let ema:koista porsitetaan vain kerran vuo- monien mielestä tarpeettomalta, ja ne jää-
12754: dessa, joten emakkoa kohti saadaan 1.5 pah- vät helposti hoitamattakin.
12755: nuetta ja karjua kohti siis J.;, X 8.o s. o. Eräs varjopuoli on karjuosuuskuntien
12756: 13 pahnuetta vuodessa. hoidossa siinäkin, että on vaikea saada
12757: Karjuosuuskur1nissa on karjujen käyttö monipäistä hallitusta kokoon ja saada
12758:
12759:
12760: 41
12761: 322 IX, 12. - Kai·juasema.järje.ste1mä.
12762:
12763: aikaan päätöstä es1m. karjuu vaihtamisesta vain hoidettavaksi, omistaen karjuu jatku-
12764: sukusiitoksen välttämiseksi. Jatketun suku- vasti. Samaan tapaan on Lounais-Suomen
12765: siitoksen kautta joudutaan tällöin helposti Osuusteurastamo r.l. ·perustanut karjuase-
12766: kokiemaan odottamattomia yllä tyiksiä. mia alueelleen. KaiJjuaseman pitäjä saa as-
12767: Muutamat nykyisistä karjuupitoyhty- tutusmaksut ihoitopalkkiokseen. Kun karju-
12768: mistä ovat säilyttäneet aikaisemman yhdis- aseman hoitaja ei saa karjua lopultakaan
12769: tysmuodon, mutta samat vaikeudet on huo- omakseen, käy karjuu vaihto asemalta toi-
12770: mattavissa niissäkin. Sen vuoksi olisi ryh- selle varsin 'helposti.
12771: dyttävä järjestämään karjukysymystä jol- •Sianjalostusyhdistyksen johtokunta on
12772: lakin muulla tavalla, joka paremmin sovel- käsitellyt tätä kysymystä useaan kertaan
12773: tuisi oloihimme ja voisi tehokkaammin to- ja tullut siihen tulokseen, että piensika-
12774: teuttaa sitä tarkoitusta, jota varten kal·- lain karjukysymystä olisi kehitettävä meil-
12775: junyhtymiä on vaLtion varoilla tuettu, nim. läkin karjuasemajärjestelrmää so'Velluttaen.
12776: hel,pottaa pienviljelijiiJpiirien pyrkimyksiä Karjuosuuskuntamuoto saisi tietenkin edel-
12777: siansiitoksen ja -jalostuksBn alana. Tällöin leen pysyä sellaisissa tapauksissa, missä se
12778: kohdistuu huomio n. s. karjuasemajärjes- näyttää hyvin menestyvän. Mutta valtion
12779: telmään, josta on jo jonkin verran koke- määrärahan käyttöä olisi sikäli väljennet-
12780: musta sekä ulkomailla että omassakin tävä, että sen avulla voitaisiin karjuase-
12781: maassamme. miakin perustaa. Yksirrkertaisinta olisi,
12782: Karj'I.Wsemajärjestelmä on kä,ytännöss}j että avustuksena annettaisiin koko karjuu
12783: Eestissä ja Taookassa ja meilläkin on Lou- ostolhinta, mutta ei ensinkään jaettaisi vuo-
12784: nais-Suomen Osuusteurastamo .ryhtynyt si- tuista hoitoavustusta niinkuin nykyään.
12785: joittamaan tällä tavalla karjuja toimipii- Avustus, joka nykyään annetaan karju-
12786: riinsä. Karjuaseman 1pitäjä saa Eestissä osuuskunnille, annettaisiin vastedBs Sian-
12787: avustuksena koko karjuu hinnan, ja astu- jalostusyhdistykseHe, joka määrätyt ehdot
12788: tusmaksut jäävat hänelle korvaamaan kar- täytettyään saisi karjuasemien karjat lo-
12789: juu hoitokustannuksia. Karjujen hankin- pulta omikseen. Karjuasemien pitäjiksi
12790: nan, sijoituksen ja karjuasemien valvon- voisivat siirtyä nykyiset karjuosuuskunnat-
12791: nan hoitaa Eesti Seakasvatajate S.elts, ja kin, mikäli ne eivä.t halua osuuskuntaansa
12792: karjujen ostoon tarvittavasta summasta tu- purkaa. Ka:rljun pitäjä olisi velvollinen
12793: lee 70% valtiolta ja 30% osuusteurasta- ·luovuttamaan karjuu ast:utukseen kaikkien
12794: molta. Karjuaseman pitäjä ei kuitenkaan sitä haluavien emakoille sovittua maksua
12795: omista lopullisesti karjua, elillenkuin hän vastaan. Astutusmaksut jäisivät karjuu
12796: on pitänyt sitä vähintään kolme vuotta ja !pitäjälle hoitoJrnstannuksien korvaukseksi.
12797: ennenkuin karju on jättänyt vähintään 75 Astutusmaksun pitäisi eri olosuhteissa olla
12798: pahnuetta. Sitä ennenkin voi seura 'Vaih- jonkin verran eri suuruinen sen mukaan,
12799: taa karjuu toiseen sukusiitoksen välttämi- miten suureksi arvioidaan astutusten luku-
12800: seksi ja otetaan molempien karjujen pito- määrän vuosittain nousevan. Myöskin voi-
12801: aika ja pahnueet lukuun edellämainittua taisiin määrätä, että astutusmaksu olisi
12802: omistusoikeutta määrättäessä. Eestissä on pienviljelijöille jonkin verran alhaisempi
12803: tällaisia karjuasemia olemassa noin 500, kuin suuremrpien vilje1mrien omistajille.
12804: joista noin 300:lla on yorkshirekarju ja Valtion määrärahan käyttöön nähden
12805: 200 :lla tanskalainen maatiaiskarju. muuttuisi järjestelmä siis sillä tavalla, että
12806: Tanskassa ovat useimmat osuusteurasta- avustus, joka nykyisin myönnetään karju-
12807: mot perustaneet karjuasemia siten, että osuuskunnalle, tulisi tästooBS myönnettä-
12808: osuusteurastamo ostaa karjuu ja antaa sen väksi Sianjalostusyhdistykselle. Vuotuiset
12809: JX,12. ___,. Kan'eiti y. m. 323
12810:
12811: hoitoavustukset jäisivät pois, mutta sen si- niistä saat<wa myyntihinta palaisi valtion
12812: jaan myönnettäisiin avustuksena karjuu rahastoon. Tällöin saattaisi kuitenkin syn-
12813: koko ostohinta. Avustuksen myöntämiseh- tyä helposti vankeuksia ih:irntatili,tysten tark-
12814: dot voisivat olla kuitenkin samat kuin kar- kailussa, kun karjuasemat sijaitsevat laa-
12815: juosuuskunnillekin. Käytännöllisistä syistä jalla ympäri maata. Valvonta voisi tälLöin
12816: olisi kuitenkin karjuilta vaadittava pahnuc- jäädä Sianjalostusyhdistykselle, niinkuin
12817: määrä muutettava laskettavaksi keskimää- se nytkin valvoo karjuosuuskuntien toimin-
12818: rin karjua kohti. Nykyisten ehtojen mu- taa, mutta juuri karjujen myyntihinnan
12819: kaan jää nim. karju lopullisesti osuuskun- tilityksessä voisi helposti syntyä hanka-
12820: nan omaisuudeksi sitten, kun se on jättänyt luutta ja yhdistys joutuisi tällöin ikävään
12821: väihintään 40 pahnuetta. Uusissa ehdoissa välikäteen. Joka tapauksessa pitäisi yhdis-
12822: voisi pahnuemäärää jonkin verran korottaa tykselle tällöin varata riittävä osuus myön-
12823: ja määrä1tä, että jokaista 60 syntynyttä nettävästä määrärahasta, korvaukseksi täl-
12824: pahnuetta kohti jää yksi karju lopullisesti laisesta valvontatyöstä.
12825: Sianjalostusyhdistyksen omaisuudeksi ja ne Nykyinen valtion määräraha on kuiten-
12826: ovat korvauksena siitä työstä, mikä Sian- kin riittämätön karjukysymyksen ratkaise-
12827: jalostus;y'~h:distykselle koituu karjuasemien miseksi kokonaisuudessaan, noudatettakoon
12828: valvonnasta. Nykyisessäkin järjestelmässä sen käyttämisessä mitä järjestelmää hy-
12829: saa yhdistys karjuosuuskuntien valvontaa vänsä. Tehostamalla karjujen käJyttöä voi-
12830: vanten 10 % karjuosuuskunnille varatusta daan kyllä tulla toimeen ainakin puolta
12831: määrärahasta. Uuden järjestelmän mukaan pienemmällä karjumäärällä kuin nykyisin.
12832: nousisi. valvonta-avustus suunnilleen sa- Sen sijaan että nykyisin on karjuja koko
12833: maan sUihteescen, sillä 1,500-2,000 mark- maassa noin 5,000, .pitäisi hyvin tulla toi-
12834: kaa maksaneesta siitoskarjusta voi teuraaksi meen 2,000 :lla karjulla, jolloin astutuksia
12835: myytäessä saada vain 150-200 markkaa. tulisi vuosittain noin 30 keskim. karjua
12836: Uudella järjestelmäJlä olisi vanhaan ver- kohti. Kun näistä karjuista suuri osa -
12837: raten monia etuja. Silloin päästäisiin tar- ehkäpä ,puolet - kuuluvat edelleen yksi-
12838: peettomista muodollisuuksista, sillä karju- tyisille suurehkojen sikalain omistajille,
12839: asemien hoito olisi varsin yksinkemaista ja niin tarvittaisiin tuhatkunta karjua, jotka
12840: karjuj.en käyttö tulisi entistä tehokkaam- karjuasemia perustamalla olisivat piensika-
12841: maksi. Tämän järjestelmän avulla saatai- lain käytettävissä. Jos näiden karjujen
12842: siin pienviljelijätkin kaikkialla kiinteästi käyttöaika olisi keskim. 3 vuotta, niin pi-
12843: mukaan siankasvatusta harjoittamaan, kun täisi vuosittain hankkia yli 300 uutta kar-
12844: heidän ei tässä ole pakko mennä mihin- jua, joiden ostohinta nous,isi yhteensä noin
12845: kä.ä.n sitoumuksiin. Karjuja voitaisiin myös- 600,000 :een markkaan. Tällainen summa
12846: kin joustavasti vaihtaa paikkakunnalta toi- tarvittaisiin siis vuosittain noin 1,000 .n
12847: selle ja siten jatkaa niiden käyttöaikaa. karjuaseman ylläpitämiseen, eli siis 600
12848: Siinä tapauksessa, että avustukset annet- markkaa karjuasemaa kohti. Vertauksen
12849: taisiin tällä tavalla Sianjalostusyhdistyk- vuoksi mainittakoon, että v. 1931 käytettiin
12850: selle, olisi valtion taholta tapaih,tuva karju- 99 karjuosuuskunnan avustamiseen ja val-
12851: asemien v.alvonta jä,tettävä esim. maatalous- vontaan yhteensä 85,000 markkaa s. o. noin
12852: hallituksen suoritettavaksi. 850 markkaa osuuskuntaa kdhti. V. 1932
12853: Toisena vaihtoehtona karjuasemien jär- teki avustus noin 640 markkaa osuuskuntaa
12854: jestämisessä voisi tulla kysymykseen sellai- kohti, mutta vuonna 1933 ja 1934 vain
12855: nen menettely, että karjut olisivat ja py- noin 400 markkaa. Avustuksen keskimäärä
12856: syisivät jatkuvasti valtion karjuina, jolloin ei siis tulisi entisestään nousemaan tässä
12857: 324 IX,12, - Karjuasemajärjeste.lmä.
12858:
12859: kaavaillun uuden suunnitelman mukaan. avulla voi'daan nykyisin säännöstellä sika-
12860: Kun valtiovalta ,siis on jo useina vuosina kantaa vientituotannon jatkuvasti supis-
12861: käytännössä toteuttanut sitä periaatetta, tuessa. V ai,kka meidän V·ientituotantommP
12862: että siansiitostyö ansaitsee valtion tukea, ei ole korkeimmillaankaan ollessaan nous-
12863: ja kun tästä toiminnasta on jo nähtävänä sut muuta kuin noin 6% :iin koko tuotan-
12864: 'hyviä tuloksia, olisi sitä edelleen k(Yhitettävä nosta, niin saattaa· meilläkin tällainen tuo.
12865: entistä tarkoituksenmukaisempaan suuntaan tannon tarkkailu ja ehkä(pä säännöstelykin
12866: ja varattava riittävä määräraha täJhän tar- käydä tarp·eelliseksi. Karjuasemajärjestel-
12867: koitukseen. Tällainen avustus tulisi erikoisest:: män voimassaollessa on säännöstely helppo
12868: pienviljelijäin hyväksi, joille karjuupito toteuttaa, jos sellainen katsotaan tarpeelli-
12869: merkitsee huomattavaa rasitusta. Karjun seksi.
12870: uusintakustannus on nim. huomattavasti Menekkimahdollisuuksien kiristyessä ja
12871: suurempi kuin esim. sonnin riippuen siitä, 'hintatason painuessa on tärkeätä saada tuo-
12872: että karjun teurasarvo on v·a.in noin kym- tanto malhdollisimman järldperäiseksi. Kun-
12873: menesosa sen ostoarvosta. Astutusikäisen nollisen karjukannan avulla voidaan no·
12874: nuo~en karjun hinta on nykyisin kuten jo peasti uusiintuva sikakanta saada lyhyessä
12875: on :mainittukin 1,500-2,000 markkaa. Ero- ajassa tuntuvasti par.emmaksi ja sitä tietä
12876: tus, s. o. uusintakustannus, on siis 1,300~- rluoda perustaa kanna,ttavalle sikataloudelle.
12877: 1,800 mk. Pienviljelysseuduilla, varsinkin Tällä toiminnalla ei tähdätä tuotannon laa-
12878: harvaanasutuissa maan pohjois- ja itäosissa, jentamiseen vaan nykyisen sikataloustuo-
12879: on astutusten lukumäärä karjua koiht,i usein tannon j ärkiperäistyttämiseen ryth tymällä
12880: supistunut karjuosuuskunnissa lO:een YUO· tehokkaasti jalostamaan maan koko sika-
12881: dessa ja karjuu koko elinaikana 20- kantaa.
12882: 30 :een. Tällöin karjun uusintakustannus Edelläesitettyyn viitaten rohkenemme
12883: merkitsee astutusmaksuissa noin 60 mar- kunnioittaen esi~ttää ·eduskunnan päätettä-
12884: kan määrää astutusta kohti. väksi toivomuksen,
12885: Karjuasemajärjestelmän avulla pyritään
12886: siis supistamaan tarpeettoman suurta kar- että hallitus ottaisi hm·kittavak-
12887: jumäärää ja saamaan niiden käyttö siitok- seen, olisiko karj1wsemajä?'jestelmän
12888: seen nykyistä tehokkaammaksi ja tarkoituk- käytäntöön ottaminen tarkoituksen-
12889: senmukaisemmaksi.. Samalla saadaan melkein mukaista ja myönteisessä tapauksesso
12890: koko maan karjukanta ja sen käyttö te- ottaisi talousarvioesitykseen määrä-
12891: hokkaan tarkkailun alaiseksi. Ruotsissa on rahan ta1·koitusta varten.
12892: voimassa n. s. karjuu tarkastuSIPakko, jonka
12893:
12894: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1935.
12895:
12896: Einari Karvetti. S. S. Aittoniemi.
12897: Kalle Soini. A. Korvenoja.
12898: Ansh. Alestalo.
12899: 325
12900:
12901: IX,13. - Toiv. al. N:o 73.
12902:
12903:
12904:
12905:
12906: Fränti y. m. : Toimenpiteistä rnaan lammaskannan l1:sää-
12907: miseksi.
12908:
12909:
12910: B d u s k u n n a ll e.
12911:
12912: TunneMua on, että maamme lammas- Jo se, että viimcmma vuosma on maa-
12913: kanta ·on viimeisinä vuosina suuresti vii- hamme tuotu ulkomailta lammastaloustuot-·
12914: hentynyt. Vuonna 1920 niitä oli 1,370,•629 teita vuosiHain keskimäärin noin 188 mH-
12915: ja vuonna 193,S 793,814 lamma,sta. Lam- joonan markan a;rvosta, osoittaa, että tä!llä
12916: mastalondella kui.tenkin on maassamme alalla olisi ai!hetta ja mahdollisuutta lisätä
12917: lnontaisia edeilytyksiä olemassa. Näin on kotimaista tuotantoa. Olisi tutkittava koko
12918: asianlaita erittäinkin Pohjoi,s-Suom'oen ja laajuudessaan ne mahdollisuudet, mitä
12919: Itä-Suomeen nähden. Se, että täUä koti- lammastalouden edistämi9el1e maassamme
12920: eläinhoidon alalla on tapahtunut niin huo- löytyy ja tehtävä ne parantamisehdotuk-
12921: mattavaa taantumusta, johtunee varmaan- set, joihin asianlaatu johtaa.
12922: kin syistä, joita voit,aisiin poistaa, kunhan Edellisen nojalla ehdotamme eduskun-
12923: asia. vaan tutkitaan ja tarpeelliseksi ha- nan rpäätettäväksi toivomuksen,
12924: vaittuihin toimenpiteisiin ryhdytään. IJam-
12925: mastalous ei ole saanut osakseen tähän cttii hallitus tutkituttaisi, mihin
12926: mennessä samansuunt,aista huoJienpitoa ja toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä
12927: suojaa kuin useimmat muut kotieläin- maan lammaskannan lisäämiseksi ja
12928: alat. Tässä näyttää olevankin taantumuk- tämän kotielä1:nhoidon pamntami-
12929: sen pääsyy. seksi.
12930:
12931: Helsingissä 11 p:nä helmikuuta 1935.
12932:
12933: A. Fränti. K. F. I,ehtmce:n.
12934: T. A. Janhonen.
12935: 326
12936:
12937: IX,14. - Toiv. al. N :o 74.
12938:
12939:
12940:
12941:
12942: Aittoniemi y. m.: Pienvajelyksien edistämispalkkioistct.
12943:
12944:
12945: E d u s k u n n a ll e.
12946:
12947: Itsenäisen pienviljelijäväestön lisäämi- valtion tällaisissa tapauksissa pyrittävä
12948: seksi ja tukemiseksi voi valtio toimia var- tarjoamawn apua;an.
12949: sin monia menetelmiä käyttäen. Asutus- Undi,smivauspalkkioilla on jo varsin
12950: toiminta on niistä tunnetuin. Sen 'Sijaan tehokkaasti edistetty :pienti1aJtlisväestön
12951: ei ole varsin suurta huomiota kiinnitetty omavaraistumista. Laidunpalkkioistakin on
12952: ni~hin erilaisiin toimenpiteisiin, joilla edis- jo olemassa sellaisia kokemuksia, jotka
12953: tetään omavaraisten pienviljelijäin kehitty- puhuvat niiden edel1een jakamisen puo-
12954: mistä jo olemassaolevista pientilallisista. lesta. SalaojituspaLkkioita on annettu
12955: Valtio voi varsin tehakkwasti vaikuttaa sel- vasta niin vähän pientilanisillemme, että
12956: laisten uudistusten ja parannrusten tekemi- niiden vaikutus ei ole vielä y"leisemmin
12957: seen ·pientilal:listen maataloudessa, että havaittavi,ssa. Lannanhoitopalkkioita var-
12958: heillä on mahdollisuuksia päästä omavarai- ten on vasta vuoden 1935 menosääntöön
12959: siksi. otettu 'aivan vä:häinen määrä!raha. Eträistä
12960: Suomalaisilla ;pienWoilla onkin pailjon muista'kin palkkioista on esity:ksiä tehty,
12961: sellaisita kohtia, joita parantamalla luodaan mutta ne eivät ole johtaneet myönteiseen
12962: edeLlytykset tperheen elämismahdollisuuk- tulokseen.
12963: sille omwsta maataloudesta. Niistä on mai- Nykyään voimassaoleva laki varojen va-
12964: nittava viljelyskelpoisten maiden pelloksi raamisesta uudis- ja laidunviljely'ksistä
12965: raivaaminen, laidunvilje'lyksen käytän- pienviljelijöi1le jaettav~a palkkioita varten
12966: töön ottaminen, viljelytksien salaojitta- säätää, että viitenä vuonna, alfuaen vuo·
12967: minen, juurikasvien viljely.ksen lisäämi- desta 1932 otetaan valtion tulo- ja
12968: nen ja tehostaminen, .puutarhan pe- menoa:rvioon vähintään 10 ja enintään 20
12969: rustaminen ja hoitaminen, pwrannukset miljoonan markan suuruinen siirtomäärä-
12970: lannanihoidon alalla, väki1antojen käytön raha, josta j,aetaan pienviljetlijöille uudis-
12971: lisääminen ja ehkä myös AIV-rehun val- j·a 'laidunviljelyspaillkkioita. Vuonna 1936
12972: mistaminen. Sanotwan, kun pienviljelijäin jaetaan tämän lain mukaan siis kyseeliisiä
12973: ammattitiedot ja -taidot lisääntyvät ja palhlrioita viimeisen kerran. Kaikesta
12974: paranevat, niin he myös ryhtyvät mainit- päättäen olisi niiden jatkamista jatkettava.
12975: tujta parannuksia tekemään. Näin onkin M'U.tta myös mu1ta jo hyväksyttyjä palk-
12976: asianlaita. Siksipä valtion on riittävästi kioita olisi edelleen myönnettävä. Lisruksi
12977: tuettav'a .pienviljelijäin omakohtaisia <pyrki- olisi ha11kittava, missä uusissa kohdissa
12978: myksiä ammattitietojBnsa lisäämiseksi ja pienv~ljelyksiä olisi pyrittävä kehittämää!n
12979: ammattitaitonsa kohottamiseksi. Mutta palkkioilla. Kaikki nämä palkkiot olisi
12980: v.arsin monessa tapauksessa p'lluttuu pien- saatava laiJ:la säädetyiksi määräa1kaisiksi.
12981: tila'lllise1ta varoja kysMllisten uudistusten Jokaisesta niistä erikseen ei olisi syytä
12982: ja paranruusten tekem:1seen. Siksipä on lakia laa·tia, vaan tarkoituksenmukaiselta
12983: JX,14. - Aittoni'emi y. m. 327
12984:
12985: näy,ttää, että pienviljelYJksien edistämis- että hallit.us vabmistaisi Eduskun-
12986: palkkioista säädettäisiin samalla }ailla. nalle annettavaksi esityksen laiksi
12987: Edelläesitetyn perusteella ehdotamme kun- pienviljelyksien edistämispalkkioista.
12988: nioittaen eduskunnan bp,näksyttäväksi toi-
12989: vomulksen,
12990:
12991: Helsingissä helmikuun 12 p:nä 1935.
12992:
12993: S. S. Aittoniemi. Eusti Arffman.
12994: M. 0. Lruhtela. Einari iKarvetti.
12995: Ansh. Alestalo.
12996: 328
12997:
12998: IX,1 "· - Toiv. al. N :o 75.
12999:
13000:
13001:
13002:
13003: Rytinki y. m.: Pienviljelijäopiston perustamisesta Koillis-
13004: Pohjanmaalle Pudasjärven tai Taivalkosken kunnan
13005: alueelle.
13006:
13007:
13008: l'i d u s k u n n a ll e.
13009:
13010: Kuten tunnettua on, on K·oillis-Pohjan- tuista pientilallisista, sillä he saavat toi-
13011: maan pienviljelijäväestön toimeentulo ollut meentulonsa pää.asiallis·esti metsä- ja uitto-
13012: pääasiassa metsä- ja uittotöistä riippuvai- töistä. Maatalousammatin harjoittaminen
13013: nen. toimeentulon tuottajana on ·ollut heil1e näi-
13014: Vaikka enempää talonpoikien kuin val- hin asti toisarvoinen. Mutta nyt jo huo-
13015: tion'kaan metsät Koillis~Pohjanmaalla eivät maa metsä.työaikoj·en lyhentymisen seurauk-
13016: ole vielä loppuun kulutett-uja, niin ottaen sena voimakasta nousua maatalouden har-
13017: huomioon viime vuosikymmenillä tapahtu- joittamiseen heidän keskuudessaan. Uudis-
13018: neen putavaran hakkuiden lisäytymisen ja raiva,uspa.lkkioiden kiihoit:tamana ja turvin
13019: metsien hitaan kasvun, ei enää ole kauan on sanotun seudun pienten asumusten ym-
13020: siihen kun sanottu maakunt,akin tulee sel- päristöllekin muodostunut useiden hehtaa-
13021: laiseen asemaan, että sen asukkaat saavat rien viljelysaukeat, korpiin tai soille. Kun
13022: siirtyä .ripeämmässä tahdissa kuin mitä seuraa näiden aloittelevien maanviljelijäin
13023: tä:hän asti on tapahtunut metsätalous- toimintaa, jotka ovat ammattiopetuksensa
13024: tuloista maataloustuloi:hin. Tätä niin sanot- saaneet aivan toista tehtävää varten, ollen
13025: tua ylimenoaikaa toisesta tulolähteestä toi- pienestä pojasta lähtien kirves ja ·keksi kä-
13026: seen olisi varustauduttava ajoissa vaE- dessä, niin maataloutta hoitaessaan joutu-
13027: taanottamaan, niin että mikään äkillinen vat he siitä huolimatta, vaikka maatalous-
13028: muutos ei voisi saada seutukuntaa liian vai- seurojen avulla neuvontaa harjoitetaankin
13029: keaan taloudelliseen asemaan. valtion tuen varassa, maanviljelysammatti-
13030: Koillis-'Pohjanmaan vanhimmatkin maan- taidon puutteessa sellaiseen asemaan, että
13031: viljelystilat ovat, jos niitä vertaa maata- he siitä työstä, johonka voimansa uhraavat,
13032: lousseutujen tiloihin maamme eteläisessä eivät saa vastaavaa tulosta.
13033: osassa, läJhinnä pienviljelyksiä, jos elinkeino Olisi sen vuoksi, että näiden uudisrai-
13034: perustuisi yksin maatalouteen. Näiden ti- vaajain ankara työ saataisiin lähitulevai-
13035: loj·en omistajilla on kuitenkin ollut metsä- suudessa antamaan mahdollisimman pams
13036: tuloja, jotka ovat tukeneet heidän talout- tulos,. käytävä nuoremman polven ammatti-
13037: taan, ja joiden tulojen avulla heillä on tietoja kohottamaan. Nykyisin tätä am-
13038: ollut varaa lisätä maatalouden tuotanto- matt~tietojen han'lcidmista vaikeuttavat mo-
13039: aloja,.. samoinkuin kouluttaa lapsiaan- net eri syyt. Ensinnäkin maamme pien-
13040: kin tietopuolisella maatalousopetuksella. viljelijäopistot sijaitsevat etelä- ja keski-
13041: AiVian toiseen asemaan joutuvat siellä osissa maatamme, joten K·oiHis-'Pohjanmaan
13042: ne pienviljelijät, jotka muodostuva;t uudis·- ammattitietoa haluavien pienviljelijäin on
13043: asukkaista ja vanhoista tiloista pirsto- siir.ryttävä hyvin etäälle kotipaikkakun-
13044: IX,15, - Rytiniki y. m. 329
13045:
13046: nilta, mikä vaikuttaa sen, että heikossa ase- oloihin sopeutuva pienviljelijäopisto. Pien-
13047: massa olevat vanhemmat eivät, jo yksis- viljelijäin taloudelliset olosuhteet huomioon-
13048: tään matkakustannusten vuoksi, kykene ottaen tämä opisto olisi perustettava niin
13049: lapsiaan kouluihin lähettämään. monipuoliseksi että varsinaisen maatalous-
13050: Sitäpaitsi on otettava huomioon, että ja karjatalousopetuksen lisäksi voitaisiin
13051: nämä koulut sijaitsevat maan laatuun ja antaa käytännöllistä opetusta turkiseläin-
13052: ilmastollisten suhteidtm ptwl·esta parem- ten ja siipikarjan hoidossa y. m. pienvil-
13053: milla alueilla kuin mitä Koillis,.:Pahjan- jelijöille tä.rk·eissä, sivuelinkeinoissa. Tär
13054: maan viljelysalueet ovat. Mutta suurin män jälkeen vasta koulu antaisi täydellistä
13055: eroavaisuus on ehkä ilmastollisissa suhteissa, pienviljelystaloudessa tarvittavaa ammatti-
13056: siHä Koillis-Pohjanmaalla eivät menesty opetusta.
13057: ilmastollisten suht>eiden vuoksi ne viljelys- Tällaista opistoa kaipaa. kipeästi Koillis-
13058: kasvit, joita viljellään menestyksellisesti Pohjanmaan pienviljelijäväestö oman ta-
13059: Etelä- ja Eeski-:Suomessa, joten siellä louselämänsä kehittämisen ja kohottamisen
13060: omaUa alueeHa koetoiminnan kautta olisi tueksi. Jotta koulu saataisiin palvelemaan
13061: saatava selville sopivia kasvilaatuja. Tä- koko Koillis-Pohjanmaan pienviljelijäväes-
13062: män päämäärän saavuttamiseksi olisi saa- töä, niin olisi se sijoitettava maakunnan
13063: tava vakinaisia maatalouskoeasemia tai pien- keskeisimmälle seudulle joko Pudasjärven
13064: viljdysopisto Koillis-Pohjanmaalle. tai Taivalkosken kuntaan.
13065: Nykyiset maanvi·ljelyskoulut Pohjois-Suo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
13066: messa Eoillis-Pohjanmaan oloihin verrat- kunnioittaen eduskunnan hyvä1ksyttäväksi
13067: tuina on perustettu yksipuolisesti suu- toivomuksen,
13068: rempaa taloushaaraa käsittäväksi ja ovat
13069: näin ollen suuremman talousmuodon ku- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
13070: vaannollisia esittäjiä. toimenpiteisiin pienvilje.lijiiopiston
13071: Tämän tähden olisi valtiovallan ryhdyt- perustamiseksi Koillis-Pohjanmaalle
13072: tävä kiireellisesti muodostamaan Koillis- Pudasjärven tai Taivalkosken kun-
13073: Pohjanmaan pienviljelijäväestölle oleviin nan alueelle.
13074:
13075: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1935.
13076:
13077: Eino Rytinki. Yrjö H. Kesti.
13078:
13079:
13080:
13081:
13082: 42
13083: 330
13084:
13085: IX,to. - Toiv. al. N:o 76.
13086:
13087:
13088:
13089:
13090: Lahtela y. m.: Määr·ärahasta viljelyspctlstato1:rnintaa varten.
13091:
13092:
13093: E d u s k u n n a 11 e.
13094:
13095: Viitaten vuoden 1934 v·altiopäivien syys- että hallitus vuoden 1936 tulo- ja
13096: istuntokanrdella jätetyn :vaihaasia-a!J.oitteen menom·vioesitykseen ottaisi riittävän
13097: N:o 90 ('Liitteet IV, 117,. siv. 5'23) peruste- määrärahan viljelyspalstatoimintaa
13098: luihin ehdotamme kunnioitta•en eduskunnan varten vähävaraisten perheiden oma-
13099: pääJtettä'\Cruksi toivomuksen, varaistumista silmällä pitäen.
13100:
13101: Helsingissä helmikuun ·6 päivänä 1935.
13102:
13103: M. 0. Lahtela. Lauri Kaijalainen.
13104: Uuno Hannula. S. Salo.
13105: Janne Koivuranta. Kaarlo Hänninen.
13106: Heikki Soininen. Kalle Kämäräinen.
13107: Toivo Ikonen. Kusti Arffman.
13108: 331
13109:
13110: IX,11. - Toiv. al. N:o 77.
13111:
13112:
13113:
13114:
13115: Jokinen y. m.: Pienviljeli.iäin ·U~tdisviljelys- ja laul!unmi-
13116: vwuspallckioiden koroittwmises·ta ja vero'vapaudesta.
13117:
13118:
13119: E d u s k u n n a ll e.
13120:
13121: Pienviljdijöi:Ue on viime vuosina annettu vähäisempi kuin pellon rai,vauksesta, mitä
13122: valtion varoista palkkioita uuden pellon ja suihdetta nyikyaikaisen viJljelyslaitumen vaa-
13123: laitumen raiv•auksesta. Nämä uudisvilje- timiin työkustannuksiin ja laidunkysy-
13124: lyspal!kkiot ovat osoittautuneet siksi hyö- myksen yleiseenkin merkitykseen katsoen
13125: dyl!lisiksi, että tätä toimintaa olisi mieJles- ei voida pitää kohtuullisena, jotenka
13126: tämme edelleen jwtkettava. Kokemus on palkkio 1aitumenraivauksesta olisi määrät-
13127: kumminkin osoittanut, että nyt voimassa- tävä samansuuruiseksi kuin pel•lostakin.
13128: olevan uudisraivauspal!11rioita koskevan lain E·päkohdaksi on myös katsottava se, että
13129: mukaan jaetut pa1kkiot ovat olleet liian pienviljelijäin saarnat uudisvilje1ys- ja
13130: al'haiset. Näin on ollut varsirukin laitu- laitumenraivauspalk:kiot nykyisin vDidaan
13131: menraiva:uksesta annettujen palkkioiden verotuksessa pitää v·erotettavana tulona ja
13132: suhteen asianlaita. Palkkioita olisi siis ko- heitä niistä verottaa.
13133: roitettava. Näin ollen saamme edelläsanotun perus-
13134: Kun nykyisen pienviljelijäin uudi,sl})ai- teelia kunnioittaen esittää eduskunnan
13135: vauspal!kkioita koskevan lain voima;ssa- hyvruksyttäväksi toivomuksen,
13136: oloaika päättyy tammikuun 1 päivään
13137: 1936 mennessä, olisi mitä toivottavinta, että hallitus antaisi Edusklunnalle
13138: että haJllitus •antaisi eduskunnane esityksen esityksen pienviljelijäin uudisvilje-
13139: uuden tätä asiaa koskevan lain aikaansaa- lys- ja laitumenraivauspalkkioiden
13140: misesta. Samalla olisi hallituksen otettava .iakamisesta nykyisestään korotet-
13141: huomioon ne puutteellisuudet, mitä nykyi- t<uina ja siten, että palkkiota pellon
13142: sessä laissa on ilmennyt. Tällaisina .ia laitumen raivauksesta annettaisiin
13143: puutteellisuuiksina pidämme ensinnäkin samanlaisten perusteiden mukaan
13144: sitä, että paLkkiot yleensä Dvat olleet liian sekä, että nämä palkkiot olisivat ve-
13145: alhaiset, sekä toiseksi sitä, että palkkio 1ai- rotuksesta vapaat.
13146: tumen .raivauksesta on oHut huomattavasti
13147:
13148: Helsingissä heLmikuun 12 päivänä 19~·5.
13149:
13150: E. Jokiniln. Jalmari Linna.
13151: Onni Mäkeläinen. Frans Musta.silta.
13152: Antti Meriläinen.
13153: 332
13154:
13155: IX,1s. - Toiv. al. N:o 78.
13156:
13157:
13158:
13159:
13160: Setälä y. m.: Uttdis- :Ja laidunmivauspalkkioiden koroitta-
13161: misesta.
13162:
13163:
13164: B d u s k u n n a ll e.
13165:
13166: Viitaten aikaisemmilla valtiopäivillä teh- esityksen voimassaolevan lain muut-
13167: tyihin aloitteisiin ehdotamme kunnioittaen tamiseksi siten, että uudis- ja lai-
13168: eduskunnan päätettävä;ksi .toivomruksen, dunraivauspalkkioita koroitettaisiin
13169: 25 %:lla.
13170: että hallitus antaisi Edusk·unnalle
13171:
13172: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1935.
13173:
13174: Matti Pitkänen.
13175: 333
13176:
13177: IX,19. - Toiv. al. N:o 79.
13178:
13179:
13180:
13181:
13182: Rytinki y. m.: Erinäisistä muutoksista laiditn- ja nudis-
13183: viljelyspalkkioiden jaka'misehtoihin.
13184:
13185:
13186: E d u s k n n n a l'l e.
13187:
13188: Pienviljelijäin laidun~ ja uudisraivaustyö :Tärrnän pä,ämäärän saawuttamiseksi on en-
13189: on valtion myöntämien raivauspalkkioid€ll sinnäkin palkkion suuruus prosenteissa ko-
13190: avulla, !llnodostunut siunaukselliseksi työksi roitettava. vähintään ka1ksinkertaiseksi ny-
13191: koko yhteiskunnalle sekä myöskin niille kyisestään, sillä nykyisen pienen .palkkion
13192: pienviljelijöi'lle, jotka ovat voineet näit~i, ollessa eivät kaikkein heikoirrnmassa talou-
13193: palkkioita hyväkseen käyttää. Yhteiskul1- dellisessa asemassa olevat pienviljelijät ky-
13194: nalliseksi hyödyksi on se .ollut siten, ettii kene palkkiota lainkaan hakemaan sillä ht•
13195: näiden palkkioiden atvulla on maamme vil- eivät elä tämän palkkion turvin si,tä aikaa,
13196: jelyspinta-ala melko huomattavasti lisä:yty- jona työ on suoritettava. Palkkiot olisivat
13197: nyt sekä myöskin siten, että. se on oHut juuri tällaisia varten ja hei:lle erittäin tar-
13198: osaltaan helpottamassa työttömyystilannetta. peellisia. Myöskin heidän kiinnittämisensii
13199: Samoin se on ollut monille pienviljelijöille omaan työhön olisi antamassa osaltaan
13200: melkein ai·noa craihatulo viime aikoioo, silHi työtä sellaisille, joilla ei ·ole tilaisuutta
13201: muut sivuansion saantimahdollisuudet ovat tehdä miva:ustyötä omi'Ha tiloillaa:n.
13202: olleet aivan vä:häisiä. Myöskin ovat nämä Koroitettu mivauspalkkio voita,isiin käyt-
13203: raivauspalkkiot innostaneet raivaajia maan- tää v~lkojen suoTitta.miseen, joita Taivaa-
13204: viljelystyöhön. jilla on sekä valtiolle että muille ra~alai
13205: Laidun- ja uudisviljdyspalkkiojärjestelmä toksille, samojen perusteiden mUJkaan kuir;
13206: on myöskin eräs niitä tärkeimpiä toimirrta- erikoisasutustoiminta1ain alaisena raivattu-
13207: muotoj<U, jotka edistävät maamme maa- jen peltojen vilj!elyspalkkioiden jakaminen
13208: taloutta pääsemään omava,raistalouteen ja toimitetaan. 'Tätä menetelmää voidaankin
13209: myöskin samalla suuresti vähentävät jatku- toteuttaa aivan haitatta koska kaikilla pien-
13210: vaa työttömyyttä. Ne ehdot, joiden perus- viljelijöillä, jotka .pääsevät näistä palk-
13211: teella pa}kkioiden jakaminen nykyisin suo- kioista osaHisiksi, on olemassa velkoja ja
13212: ritetaan, olisi mielestämme muutettava mo- velkojen väihentymis.en lmutta heidän talou-
13213: nessakin kohden, että päästäisiin siihen tu- dellinen elämänsä samassa suhteessa para-
13214: lokseen,. mihin alunperin täJllä toiminnalla nee kuin velat heiltä väihentyvät.
13215: on tarkoitettu päästä. Trarkoitushan on, että Tämä palkkioiden jrukaminen olisi ulotet-
13216: ne pienviljelijät, joilla on vielä liian pienet tava niin pitkälle, että ellJSimmäistä kylvöä
13217: viljellyt pinta-alat, voisivat raivata lisäii toimitettaessa annettaisiin avustusta sieme-
13218: peltoa ja laidunta ja sen kautta päästä saa- nien ja väkilantojen ostamiseen sekä teko-
13219: maan omasta taloudestaan niitä tuotteita, lannan valmistamiseen. Tämän :menetelmän
13220: mitä he kuluttavat jokapäiväise..'lSä elämäs- a'vulla vasta sruisivat kaikista heikoimmat
13221: sään. asukkaa't raivaamallJSa laitu:met ja pellot
13222: 334 IX,1 D. - - Laidun- ja uudisrviljelyspalk1kiot.
13223:
13224: kasvulnmtoon. Kokemus on osoittanut, että että hallitus laidun- ja uudisvilje-
13225: ne heikoimmat uudisraivaajat, joilla on lys:palkkion jakamisehtoihin tekisi
13226: muita velkoja olemassa, eivät ole voineet muutoksia niin, että avustusprosentti
13227: saada kasvamaan niitä viljelysa1oja, mitä koroitettaisiin nykyisestä määrästä
13228: he ovat tämänkin palkkioavustuksen turvin kaksinkertaiseksi; että :palkkion jaka-
13229: raivan:rueet. minen ulotetta1'.siin tekolannan val-
13230: Kolma·nneksi palkkion jrukaimismenetelmä mistamiseen, siernenten ja väkilanto-
13231: olisi saatava nykyistä joustavammaksi ja jen ostamiseen ensimmäistä kylvöä
13232: nopeammBJksi. Se voitaisiin järjestää m. m. varten; että palkkion jaka!minen jär-
13233: siten, että palkkioiden ja:ko jätettäisiin jestettäisiin niin, että raivaaja.t saa-
13234: osuUJs- ja asutuskassoj·en tehtäväksi, joUoin vat palkkiot pienemmissä erissä siinä
13235: nämä voisivat antaa parlkkioita pienemmis- ,järjestyksessä kuin työt edistyvät ja
13236: säikin erissä sitä mukaa kuin raivaustyöt että •näiden toimenpiteiden kauttct
13237: edistyvät. ctiheutuvista lain ja määrämhan
13238: Edellä esitettyyn viitaten saamme kun- mwutoksista annettaisiin esitys Edus-
13239: nioittaen ehdottaa eduskunnan hyväksyttä- kunnalle.
13240: väksi toivomuksen,
13241:
13242: Helsingissä helmikuun 4 päivänä 193.5.
13243:
13244: Eino Rytinki. Yrjö H. Kesti.
13245: 335
13246:
13247: IX,2o. - Toiv. al. N:o 80.
13248:
13249:
13250:
13251:
13252: Ikonen y. m.: Jlää1·ämhnsta siipikaJ'jan- ja mehiläishoidon
13253: edistämiseen.
13254:
13255:
13256: E d u s k u u n a ll e.
13257:
13258: Erittäin suureksi on arvioitava se mer- vuodelta kiristyneet. Vienti,paThk:iokin on
13259: kitys, mikä valtion toimeuviteihlä siipi- vuoden 1932 jällkeBn jatkuvasti ·alentunut
13260: karjanhoidon tukemiseksi on ollut. Nämä huonontaen siten osaltaan kanatalouden
13261: tukemistoimenpiteet ovat kohdistuneet etu- kannattav,aisuutta. Nyt näyttää ilmeiseltä,
13262: ;paassa vähävaraiseen kansanosaan. Ka- että sii,pikarjanhoitomme tarvitsee määrä-
13263: nanhoito, jonka aloittaminen vaatii suhteelli- tietoista kehittäm~styötä selviytyäkseen
13264: lisen pienen alkupääoman, on varsin tehok- mahdollisimman pienin uhrauksin vaikeasta
13265: kaasti kehittäny.t pienten yrittäjiensä oma- ajasta. Erikoisesti on ruokinta- ja hoito-
13266: toimisuutta ja aloitekykyä. Tässä suh- meneteilmiä kehitettävä ja tuotteiden laatua
13267: teessa ov,at kanatalouden tukemistoimenpi- parannettava.
13268: teet oHeet vaikutukseltaan terveempiä kuin TiLanne asettaa siipika,rjatalouden edis-
13269: monet muut toimenpiteet, joihin v1altio on tämistyölle suuren tehtävän. Tätä työtä
13270: ollut pula-aikana pakotettu tmvau1mmaan. onkin erikoisesti tällaisena aikana tehok-
13271: Kanatalouden yhteiskunnallinen merkitys kaasti suoritettava.
13272: on olilut ja on edeNeen hyvin suuri. Epäilemättä olisi ollut tarkoituksenmu-
13273: Eräitä harvoj,a vuosia lukuunottamatta kaista tehostaa ja lisätä siipikarjanhoidon
13274: oli kananmunien tuonti maahamme aina edistämistyötä samanaikaisesti kuin kano-
13275: vuoteen 1929 ·asti suurempi 'kuin vienti. jen luilmmääräkin kasvoi. TälJlöin olisi
13276: Niinpä v. 1928 tuotiin vielä munia n. 45 varma'an säästytty monelta vi1•heeltä, mikä
13277: tuhatta kiloa enemmän 1kuin vietiin. Seu- ohjauksen 'puutteessa on tehty. Siipikar-
13278: raava vuosi oli jo vientivoittoinen. V. 1932 janhoidon edistämistyötä ei kumminkaan
13279: ylitti munien vienti jo 6 miljoonaa kiloa, ole lisätty, vaan päinvastoin VJähennetty.
13280: vuonna 1933 se HiJhenteli 10 mi1ljoonaa Niinpä valtion siipikarjmrhoidon edistämi-
13281: kiloa ja viime vuonna ylitti tämän rajan. seen myöntämä apuraha, joka vielä vuonna
13282: Jo vuonna 1933 oli kananmunien viennin 1930 .oli 500,000 markkaa, on sen jälkeen
13283: arvo yli 132 miljoonaa markkaa. - Sa- ollut vain 400,000 mk. Tänä aikana on
13284: manaikaisesti ei munien tuontia \käytä,n- kanojen lukumäärä kuitenkin kasv:anut lä-
13285: nöllisesti ka,tsoen ole ollut. hes kahden!kertaiseksi, ollen maassamme ny-
13286: Kanatalous edustaa siis nykyisin niin kyisin noin 3 miljoonaa kanaa. Saman-
13287: huomattavia arvoja, että, sen hoitami- aikaisesti on luonnollisesti neuvonnankin
13288: seenkin on täysi huomio kiinnitettäV'ä. tarve kasvanut.
13289: Tämä koskee erikoisesti Ui!hitulevaisuutta. Siipikarjanhoitajain ollessa yleensä vä-
13290: Kanataloutta ovat vai:keudet kohdannBet hävaraisia ei hBiltä voida periä ikovin kor-
13291: vähän myölhemmin kuin muita maatalou- keita toimitusmaksujakaan Bikä näitten
13292: den haaroja. Nä:mä vaikeudet ovat vuosi turvin saada huomattavasti varoja alan
13293: 336 IX,2o. - Siipikarjan ja mehiläishoidon edistäminen.
13294:
13295: edistämistyöhön. Epäilemättä orukin val- pääomia, jotka kanata1outeemme ja yleensä
13296: tion edun mukaista entistä tehokkaammin siipikarjanhoitoomme on kiinnitetty.
13297: tukea tämän alan kehittämistä ja lisää- Edellä01leviin perusteluihin viitaten ehdo-
13298: mällä valtioapua tasoittaa sitä epäsuhdetta, tamme eduskunnan :hyvä!ksyttäväksi toivD-
13299: mikä toisaa~lta on olemassa siip~karjanhoi muksen,
13300: don edistämistyön laajuuden ja tarpeen että hallitus varaisi v.uoden 1936
13301: välilllä, rtoisa.a:lta siipikarjanhoidon ja menoarvioesitykseen siipikarjan- ja
13302: mruun maataloudtm edistämistyön välillä, mehiläishoidon edistämiseen Smk.
13303: sekä siten vaa:lia niitä yhteensä suuria 600,000:- suuruisen määrärahan.
13304:
13305: H€lsingissä helmikuun 12 p:nä 19,35.
13306:
13307: Toivo Ikonen. Albin Asikainen.
13308: Matti Pitkänen. Heikki Soininen.
13309: S. S. Aittoniemi. S. Salo.
13310: Antti Kemppi. Kalle Kämäräinen.
13311: 337
13312:
13313: IX,21. - Toiv. al. N:o 81.
13314:
13315:
13316:
13317:
13318: Lahtela y. m.: Määrärahasta emäntäkoulun perustamista
13319: varten Kemijärvelle.
13320:
13321:
13322: E d u s k lll n n a l1 e.
13323:
13324: Viitaten vuoden '1934 vaiLtioipäivien syys- että hallitus vuoden 1936 tulo- ja
13325: istuntokaudd1a jätetyn mhaasi.a-aloitteen menoarvioesitykseen ottaisi riittävän
13326: n:o 83 .(Liitteet IV, 110, s. 511) perustelui- määrärahan emäntäkoulun perusta-
13327: hin ehdotamme kunnioittaen eduskunnan mista varten Kernijärvelle.
13328: päätettäväksi toivomuksen,
13329:
13330: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 193'5.
13331:
13332: M. 0. Lahtela. Kusti Arffman.
13333: UiUno Hannula. Janne Koiv:uranta.
13334: S. Salo. Kaarlo Hänninen.
13335: Heikki .Soininen. Kalle Kämäräinen.
13336: Alpo 0. Luostarinen. Toivo Ikonen.
13337: Lauri Kaijalainen.
13338: 338
13339:
13340: IX,zz. - Toiv. al. N :o 82.
13341:
13342:
13343:
13344:
13345: Janhonen y. m.: Haapaveden emäntäkoulun ottami.~esta val-
13346: tion huostaan.
13347:
13348:
13349: E d u .s k u n n a ll e.
13350:
13351: Haapaveden emäntäkoulu on maamme Mutta jos ajatellaan, · että Haapaveden
13352: vanhimpia kotitaloudellisia kouluja. Se on emäntrukoulun vastaisenakin lähimpänä
13353: aloittanut toimintansa jo v. 1893. Koti- toimialueena olisi; etelä- ja sisäosa Oulun
13354: talousneuvoja-opistona on se toiminut 12 lääniä, on tälläkin alueella asukkaita. noin
13355: vuoden a:jan, toimien nykyään emäntäkou- 100,000 henkeä. Nykyisin käyttää lro:ulua
13356: luna. Varsinkin aikaisellllpina vuosina on myös osa Keski-Pohjanmaan seuran aluetta
13357: sen toiminta ollut uraa uurtava.a ja eri- ja retkeilypaikkana sanottu seura. Tämä
13358: tyisesti neuvojain valmistuksen kautta on takaa koululle riittävät toimintaedellytyk-
13359: se vaikuttanut varsin tehokkaasti kasvitar- set ja vaikutuspiirin sekä täysin puolustaa
13360: hanlhoidon ja kotitalouden edistämiseksi koulun pysyttämistä toiminnassaan, varsin-
13361: maassamme. Koululla on sen toiminta-ai- kin kun Limingan emäntäkoulun vaikutus-
13362: kana tehty monella tavalla perustavaa laa- alueen asukasluku on ainakin yhtä suuri.
13363: tua olevaa työtä. Sillä on lmulupaikkana Maassamme on nykyään n. 40 kotitaloudel-
13364: erittäin edullinen asema. Puutarhan ja sen lista opistoa ja koulua eli yksi koulu aina
13365: puu- ja .p.ensaskasvullisuuden perustami- 90,000 asukasta kohti. Tosin parina pula-
13366: seen on kiinnitetty huomat:ta.vat arvot ja vuotena ei Limingan ja Haapaveden kou-
13367: onkin koulun puutarha aivan erikoisen ar- luissa ollut täyttä oppilasmäärää, mutta
13368: vokas ja varsinkin Pohjois-Suomen oloi- niinhän oli asianlaita useissa muissakin
13369: hin nähden sellainen, joHa on puutarlhan- kouluissa. Edelliseen kouluun nähden se
13370: hoidon opetus- ja neuV'ontatyössä suuri johtui osittain myös koulun uutuudesta,
13371: merkitys. Myöskin on koululla melkoisen jolloin m. m. sen puutarhan perustaminen
13372: arvokkaat rakennukset, vaikkakin ne ovat oli vielä. keskeneräinen, ja jälkimmäisessä
13373: riittämättömät ja vaativat laajentamista. taas koulun opetusohjelman muuttumisesta.
13374: Koulun maatila on edullinen maanlaadul- Mutta oppilasluku on nyttemmin molem-
13375: leen ja sijoitukselleen. missa kouluissa ilahduttavasti noussut jatku-
13376: Mitä koulun asemaan tulee on se sopi- vasta ,pula-ajasta riippumatta ja ilmeisesti
13377: valla .paikalla siihen maakunnan osaan näh- tulee edelleen nousemaan. Tähän vaikuttaa
13378: den, jota se lähinnä .palvelee. Koko Poh- myös se, että maatalouskerhoneuvonnan
13379: jois-Suomessa ei ole muita kuin nyt kysy- yleistyessä ja kotit.alousneuvojienkin li-
13380: myksessä oleva Haapaveden emäntäkoulu sääntyessä tarjoutuu yhä useammalle oppi-
13381: ja Limingan emäntäkoulu, kun alueen asu- laalle tila.isuus jatkaa opetusta neuvojaopis-
13382: kasluku on noin 400,000 henkeä. Tällai- tossakin. Kun neuvojia valmistavia kotita-
13383: selle koululle ei tosin voi määritellä tark- lousopistoja on nyt vain kolme, on ilmei-
13384: kaa aluerajaa, koska oppilaat hakevat kou- sesti lähiaikana ta~peen perustaa niitä joku
13385: luihin usein pitempienkin matkojen takaa. lisää. Pohjois-Suomen tarpeet huomioon-
13386: IX,22. - Jauhonen y. m. 339
13387:
13388: ottaen saattaisi tällöin tulla kyS!Jmykseen ja kustannusarvion tarpeellista lisäraken-
13389: Harupaveden tai Limingan emäntäkoulun nusta vart<m. Kun maata!l!>ushallituksessa-
13390: muuttaminen sellaiseksi. Joka ta.pauksessa kin on asetuttu sill-e kannalle, ettei tällai-
13391: on Haapaveden emäntäkoululla sille kuulu- sen koulun rakennusryhmään olisi raken-
13392: valla alueella ja toi.staiseksi yhdessä Limin- nettava isompaa ,puurakennusta, vaan olisi
13393: gan emäntäkoulun kanssa koko laajan Poh- rakennus suunniteltava kestlivästä aineesta,
13394: jois-Suomen kotitalouskouluna tärkeä teh- on rakennuksen kustannusarvio noussut
13395: tävä, minkä vuoksi koulu olisi välttäiiilättä 565,000 markkaan. Tämän lisärakennuksen
13396: saatav,a jatkumaan. rahoittamiseen ei koulun perustajalla ja
13397: Haapaveden emäntäkoulun merkitys ei nykyisellä omista:jalla lälh.es. 85 vuotiaalla
13398: ole näinä vuosinakaan ollut yksin siinä, rouva Pöyhösellä kuitenkaan ole ollut mah-
13399: että se on kasvatt,anut oppilaitaan, vaan on dollisuutta, koska hän on aikanaan koulun
13400: koulu erittäin tehokkaalla tavalla vaikutta- perustanut ilman pääomia ja edellisinä vuo-
13401: nut laajan vaikutusalueensa hyväksi, edis- sina, valtion avustusten ollessa riittämättö-
13402: täen m. m. maakuntansa kotitaloudellista mät, on joutunut käyttämään koulun ja
13403: neuvontatyötä ja harrastuksen herättämistä maatilan vuositulot koulun ylliilfPitämiseen
13404: siihen. Niinpä on koululla pidetty vuo- voimatta riittävästi rakennuslainoja lyhen-
13405: sittain Oulun läänin talou,sseuran ja kou- tää, vaikka tilaa ja opettajatelhtäviä ovat
13406: lun yhteisesti järjestämät emäntä;päivät, hoitaneet hänen poikansa maisteri Matti
13407: joilla on ollut lukuisia opettavia havainto- Pöyhönen ja tyttärensä neiti Elsa Pöyhönen.
13408: esityksiä. Osanotto näille päiville on ollut· Koulun taloudellinen tilanne on kehittynyt
13409: ·vuosittain runsas ja lisääntyvä (vuosittain sellaiseksi, että koulun toiminnan kehittä-
13410: 800-1,500). Lisäksi ovat eri koulut ja misen ja jatkumisen edellytyksenä on kou-
13411: maataloudelliset järjestöt tehneet koululle lun ottaminen valtion haltuun. Tämä on
13412: retkeilyjä ja on koululla myös retkeilijöitä siihenkin nähden välttäimätöntä, että maa-
13413: selostuksin ja havaintoesityksin opastettu. kunnan varallisuus ja taloudellinen tilanne
13414: Niinpä kävi v. 1933 aikana koululla yh- on siksi heikkoa, ettei täällä ole mahdol-
13415: teensä 53 retkikuntaa, ollen retkikuntain lista saada perustetuksi sellaista .kannatus-
13416: ja emäntäpäivien osanotta:jain luku n. 3,400 yhdistystä, joka voisi koulun lunastaa ja
13417: henkeä. Sen lisäksi on myöskin yksityisiä hoitoonsa otta.a.
13418: henkilöitä lukuisasti käynyt tutustumassa Mitä tilan tarkoituksenmukaisuuteen tu-
13419: kouluun ja sen puutarhaan. Tämä opastus- lee, niin on tilan asema ja maan laatu
13420: työ onkin näissä oloissa erittäin tärkeää ja erittäin SOipiv;a. Tilalla on 32.o6 ha peltoa,
13421: vaikuttaa nykyään herättävästi ja sen 2.5 1ha puutarhaa, 67.6 ha luonnonniittyä
13422: kautta neuvontatyökin vaikuttavasti te- ja 438.s ha metsämaata, joten se on liian
13423: hostuu. Se lähentää myös maakuntaa ja suuri sanottuun tarkoitukseen, mutta osan
13424: koulua toisiinsa ja takaa myös koululle riit- luommnniityistä ja metsistä voisi luovuttaa
13425: tävän oppilasluvun. tilattomille, jos niin haluaisi.
13426: Nykyiset vaatimukset huomioonottaen on Omistaja lienee maataloushallitukselle
13427: koulun jatkuv;aa toimintaa varten osoittau- koko tilan tarjonnut 1.2 milj. markan !hin-
13428: tunut tarpeelliseksi saada koululle lisää kou- nasta, joka ei tunnu kohtuuttomalta ottaen
13429: luhuoneita ja oppilasasuntoja. Tätä varten huomioon sen perustavan työn, jota on ra-
13430: on Ouhm läänin talousseuran johtokunta haksi vaikea arvioida. Tilan rakennukset
13431: koulun omistajan pyynnöstä ja neuvotel- lienevät palovakuutetut nykyäänkin yli
13432: len maataloushallituksen kanssa valmistut- 7001,000 markasta ja metsävakuutus on
13433: tanut rakennusmestarillaan suunnitelman 320,000 mk.
13434: 340 IX,22. - Haapaveden emäntälwulu.
13435:
13436: Oulun läänin talousseura on arvioinut että hallitus valmistuttaisi Edtts-
13437: tilan halpoja arvoja soveltaen ja päättyy kunnalle esityksen Haapaveden
13438: sen arvio 884,300 markkaan ilman, että on emäntäkoulun ottamisesta valtion
13439: otettu huomioon istutusten arvoa ja perus- h1UJstaan ja v~imeistään vuoden 1936
13440: töitä, joiden todellinen arvo on vaikeasti tulo- jct menoarvion yhteydessä esit-
13441: arvioitavissa. täisi tähän ja lisämkennukseen ta·r-
13442: Edellä ·esitettyyn viitaten ehdotamme vittavat määrärahctt.
13443: eduskunnan päätett&vaksi toivomuksen,
13444:
13445: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1935.
13446:
13447: T. A. Jauhonen. A. Fränti.
13448: K. F. Lehtonen. L. 0. Hirvensalo.
13449: Krusti Arffman.
13450: 341
13451:
13452: IX,23. - Toiv. al. N:o 83.
13453:
13454:
13455:
13456:
13457: Hannula y. m.: Määrärahasta Perä-Pohjolan kiinteän m-aa-
13458: rnieskoulun perustamista varten.
13459:
13460:
13461: E d u s k u n n a ll e.
13462:
13463: Viimeisen lkymmrenen vuoden aikana on maamieskoulun mawtilalle sij()itettaisiin
13464: tehty kerta. toisensa jälkeen eduskunta-aloit- myöskin maakunnan t.arpeita tyydyttävä
13465: teita, jotka ovat ta11koittaneet toisaall<ta kiin- kasvinviljelykoeasema, joltloin nämä molem-
13466: teän maamieskoulun, toisaalta kasvinvilje- mat 'laitokset toistensa 'VäJittömä.ssä lähei-
13467: lyskoeaseman aikaansaamista Perä-Pohjo- syydessä, ehkä saman johdon a!lila työsken-
13468: laan. V aJlit.ettfl!vasti, nämä aloitteet eivärt nellen, voisivat .toisiansa, ·ja maakuntaa ·~r
13469: tähän mennessä oltJ johtaneet myönteisiin haiten hyödyttää ·ja joHoiin niiden perusta-
13470: tuloksiin siitä huolimatta, .että kukaan ei mia- ja vu0'1:uiset yiHåJpitokustannuksetkin
13471: ole voinut kieltää, etteikö Perä-,Pohjolassa supistuisivat varsin kohtuullisiin määriin.
13472: k~eästi tarvittaisi niin kiinteää maamies- Kaikkeen edellä sanottuun: nojautuen ehdo-
13473: koulua kuin kasvinviljelyskoeasemaakin ko- tamme kunnioittavimmin edu."lkunlllan ·pää-
13474: hottamaan tämän monessa suhteess>a tosin tettäväksi toivomuksen,
13475: unohdetun, mutta sittenkin runsaita kehi-
13476: tysmalhdollisuuksia omaaivanmaakunnan 1:~ että hallitus ensi vuoden rnMwm·-
13477: loudellista asemaa. Kun sekä maamieskou- vioon ottadsi määrärahan Perä-Pohjo-
13478: lun et.tii koeaseman aikaansaaminen on kii- lan kiinteän maamieskoulun pet·us.
13479: reeLlinen, mutta kun niiden kummankin tamista sekä selJlaisen kou.luWan
13480: eril.iliJnen perustaminen tuskin ainaka.an ~ä hankkimista varten, jota samalla voi-
13481: hivuosina johtaisi myönteiseen tulokseen, taisiin käyttää kasvinviljelyskoease-
13482: luulisimme kysymyksen tu[evan onnellisim- mana.
13483: min ratkaistuksi siten, että perustettarvan
13484:
13485: Helsingissä helm:Ukuun 8 päivänä 1935.
13486:
13487: Uuno Hannula. Kusti Arffman.
13488: M. 0. Lahtela. K. A. Lohi.
13489: 342
13490:
13491: IX,t4. - Toiv. al. N:o 84.
13492:
13493:
13494:
13495:
13496: Inki.lä. y. m. : Toimenpiteistä merikalastusopetuksen kehit-
13497: tämiseksi.
13498:
13499:
13500: Ed u s kun n a 11 e.
13501:
13502: Kalata:loudellisen opetuksen ja koetoimin- käytän.nöllisiin töihin itse käytännössä. Ka-
13503: na;llisen ,työn laa.jentamioon ·on nykyhetken lataloudeninen koetoiminta merikaJlastuk-
13504: tärkeiiDjpiä kysymyksiä. Merikalastusope- seen nähden on kuit~mkin ma.assamme miltei
13505: tukseen olisi saatava mukaan käytännöl- o~ematon. Kiokeelilista ,työtä tällä työsa,ralla
13506: listä työsk-entelyä ala.an kuuluvissa tehtä- kaivataan selventämään monilukuisia am-
13507: YISSa. P-eilkkä tietopuol.inen illJmmattiopetus matiJlisia kysymyksiä., j.otka täillä kertaa
13508: harroin vastaa tarkoitustaan. Mutta kun ovat perin sekav•ia ja esteinä .ripeälle kehi-
13509: tietopuoliseen opetukseen J!hdistetään myös ty:kseHe.
13510: käytännö'llinen ilia.rjoittelu, kuten maatalou- Edellä sanotun perusteella kunnioittavim-
13511: deHisessa <w'Ctuks€8Sa on kauan jo mene- min esit:licrnme eduskunnan päätettäväksi
13512: tdty, saavutetruan merkittäviä •tuloksia toivomuksen,
13513: uuden ammattipolven :kasvattamisessa.
13514: Maamme kahdesta merikaJastaäain kou- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
13515: lusta, joista toinen on suomenkielinen ja siin merikalastusopetuksen kehittä-
13516: toinen ruotsinki,elinen, vapautuu j<O:ka kevät miseksi edellämainitulla tavalla käy-
13517: eri puolilta..rann~k.!koa kotoisin olevia oppi- tännön tarpeita paremmin vastaa-
13518: lai•ta. Ei ole samantekevää, miten nämä vaksi.
13519: ovat opiskeluaikanaan perelhtyneet ailan
13520:
13521: Hel.singissä helmikuun 11 .päivänä 1935.
13522:
13523: Arvo fu'kilä. A. Fränti.
13524: Brono Sa:r'lin. Urho Toivola.
13525: Eljas Erkko.
13526: 343
13527:
13528: IX,:la. - Toiv. al. N :o 85.
13529:
13530:
13531: Inkilä y. m.: Toimenpiteistä tuoreen silakan kuljettamisen
13532: helpottamiseksi rautatet"llä.
13533:
13534: E d u s k u n n a 11 e.
13535:
13536: Sen jälkeen kun Itä-Suomen kalastajille rempi. Ostot on tähän asti toilmitettu yk-
13537: tärkeät Venäjän markkinat ovat sulkeutu- sinomaan alimman tarjouksen perustee'lla,
13538: neet, täytyy näiden ;pyrkiä pyytämänsä si- kalan laa•dulle suurempaa merkitystä a~ta
13539: lakkaswruliin myyntiin etupäässä kotima.assa. matta, ja niiden mukaisesti mää:rwtty hinta.
13540: V aition velvollisuus tällöin kieltämättä on Näin men~etellen ovat maarmme suurimmat
13541: koettaa järjestää asiat siten, että tämä huo- kala:kauppaa harjoittavat osuus- sekä yksi-
13542: mattJa.va elinkeil1l0nharjoittajaryhmä pääsee tyisliikkeet pä•ässeet haJlits.emaan .näitä han-
13543: selviämään niistä vaikeuksista, j'oita oloj.en kintoja ja killpailutarkoituksessa muita pie-
13544: muutQS on sille niin runsaassa määrin ai- n~mpiä liikkeitä syrjäy1Jtäessään alentaneet
13545: heuttanut. ta:rjm1ksil'laa:n sUJolasila:kan hinnan aivan
13546: Silakan menekin lisää:miseksi kotoisessa luonnottomasti. Varkka hankinnat on an-
13547: kulutuksessa vaikuttaisi ra1htialennus rauta- nettu yksiin käsiin alimma:n tarjouksen pe-
13548: teillä. Nykyisin rautateillä voimassaolevan rusteella, mitä tapa'a hankintojen hoitaja:t
13549: tariffin mukaan kuljetetaan pikatavarana ova.t olleet nykyisin velvolliset nouda,tta-
13550: silakkaa samaten kuin muutakin kalaa yk- maan, ei näillä liikkeillä ole {}llut erikoisem-
13551: sinkertaisesta el1JSimmäisen luokan ralhti- paa va~eutta sitoumuksiensa täyttämisessä,
13552: tavaran maksusta. Tuoreel1e jääpaJkkauk- sillä milloin kalastajilla on ollut kalaa, on
13553: sessa olevalle trui tuoreena jäädytety'lle sila- saalis pitällly·t liikkeille myydä millä hin-
13554: kalle olisi myönnettävä rautateillä pikata- nalla taha.lliSa. Tällaisten e;päkoh tien kor-
13555: varan;o kulj,etettaessa 50 % :n a.lennus eli jaamiseksi olisi valtion osteUaJV'a tarvitse-
13556: t. s. perittävä siitä kohnalllnen luokan rahti- mansa suolasilakka mahdol!ilsuuden. mukaan
13557: truvaran mukaa:n ma•ksu. On väärin, että itse silakan pyydystä.jiltä.
13558: halpahintaisesta silakasta peritään rauta- Edellä maiinitsemiemme syide.n perus-
13559: tiellä sama rahti kuin esim. arvokaloista, teella esitämme kunnioittavimmin edus-
13560: joilla on kysyntää ulkomaillakin ja koti- kunnan päätettävä:ksi toivomuksen,
13561: maassa varma menekki.
13562: Valtio sruaittaisi vie:lä silaka,n menekkiin että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
13563: vaikuttaa edullisesti, jos valtion toimesta siin, jotta tuoretta silakkaa sMtaisiin
13564: hankittavat suolasilakat ostettaisiin toisia kuljettaa rautateillä pikatavarana
13565: periaatteita seuraten kuin mitä tähän asti kolmannen luokan rahtitavammak-
13566: on tapahtunut. Varsinkin vankiloiden tar- susta, sekä
13567: peiksi suolasilakoita ostettaessa olisi nouda- että valtion lait{)sten tarvitsema
13568: tettava meneUelytapaa, joka kalastajaväes- suolasilakka mikäli mahdollista ostet-
13569: tön kalhOOlta kaitsottuna •olisi ru,ykyistä pa- taisiin välittömästi kalastajilta.
13570: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1935.
13571: Arvo Inkilä. A. Fränti.
13572: Bruno Sarlin. Urho Toivola.
13573: Eljas Erkko.
13574: 344
13575:
13576: IX,zG. - Toiv. al. N:o 86.
13577:
13578:
13579:
13580:
13581: Tuomivaara y. m.: ToimeentulomahdoUisuuksien turvaami-
13582: sesta Suomenlahden itäosan rannikon ja eräiden ttlko-
13583: saarten kalastajaväestö.ZZe.
13584:
13585:
13586: E d u s k u n n a 11 e.
13587:
13588: Suomen:lahd~en itäosan rannikon kalasta- Suomen ~ra.nnikosta ilman, että samalla tai
13589: jat ova.t äskettäin joutuneet yleisen mielen- sen jälkeenkään olisi a.ikaansaatu sopimusta
13590: kiinnon kohteeksi koko maassa. Sen on ai- kalastuksen harjoittamisesta tämän ailue-
13591: heuttamut Inon :rannikolla tuonottain ta- v,esi'ra:ja,n ulkopuolella, missä vasta on ma:h-
13592: pahtunut surullinen hukkumistapaus ja sen doUisuus harjoittaa kannattavaa kalastusta.
13593: jälkeen venwlä;isten toimesta suoritettu 30 Näin ollen olisi mielestämme haJllituksen
13594: kalasta:jan pidättäminen. twholta ryhdyttävä tehokkaisiin toimenpitei-
13595: Onnettomuustapaus osoitti, että tärkeätä siin sanotullJ epä!kohdan poistamise'ksi aj-
13596: talvi:kalastusta uhkaavia, vaaroja vastaan ei kaansaamalla venäläisten kanssa sopimus
13597: ole vielä villrustauduttu rriiWivästi tarpeel- kalastuksen järjestämisestä a1luevesirajan
13598: lisilla pelastusväEneillä. :Sama puutteeJ.li- ulkopuolella.
13599: suus kosikee myöskin Laatokan ranni'lwn ka- Ryhtymättä y'ksityiskoihtaisemmin kosket~
13600: lastusoloja. Parannuksen aikaansaaminen t.elemaa.n näitä kalastusoloja ja niitä toimen-
13601: tässä suhteessa ei kuitenkaan ole mahdol- piteitä, joihin olisi ryhdyt1:ä,vä Suomenlah-
13602: linen ilman vaJltiovalla~n huomattavaa tiukea, den itwOSian .rannikon ja u:lkosa.arten kalas-
13603: sillä kysymyksessä oleva kalasta:javäestö ei tajaväestön toimeentulon turva.a:m:iseksi,
13604: omatoimisuudenaan rvä.hä,va,ra,isena voi s~itä viittaa.mme vain valtioneuvoston rvuonna
13605: huolehtia riitt.ärvän tehokkaasti. HaUitu'ksen W30 asiaa tutkimaan 'asettaman komitean
13606: olisi mielestämme ryhdyttävä pikaises,ti epä- mietintöön.
13607: kohtaa korjaamaan. Kun tämä mietintö on lmitenkiJn mieles.-
13608: Edellämainittu kalastajien merellä ta- tämme puutteellinen sikäli, että siinä ei ole
13609: pahtunut joukkopidrutys ja sitä seurannut käsitelty kalastajaväestön to~eentulOilllah
13610: venäläisen aluev·esirajan tiukka vartioi- dollisuuksia. selLaisessa tapauks€&sa, että ka-
13611: minen, ova;t saattaneet Suomenlahden itä- lastusta ~ei voida lainlkaan entisessä mää-
13612: osan rannikon ja eräiden ulkosraarten kalas- Tässä harjoittaa, olisi midestämme mietin-
13613: tajien toimeent·ulon kyseenalaise'ksi, jopa nön rtätä puolta koskette.lemia viittaukflia
13614: suorastaan malhdottomaksi. Tämän käsittää perusteclliseti täydennettä,vä lisätutkimuk-
13615: ilman lä!hempää selvittelyä, kun ti.etää, että silla ja lisäselvittelyHä. TäLlöin olisi huo-
13616: näiden ka:lasta:jien päätoimeentulon muodos- mio kohdistettava tämän ranni:kon tilojen
13617: taa juuri talvikalastus. Täten nyt kiusal- pirstoutumiseen, luonnottomaa.n jakami<.>een,
13618: liseksi muuttunut kaJastuskysymys Suo- asutusmahdollisuuksiiru, ra.nnikon ja eräi-
13619: menlwhden itäsosa:ssa on seuraus siitä, että den saal'ten liika.väestön sijoittamismaihdol-
13620: Suomen aluevesira:ja. Tarton .rauha:nsopi- lisuuksiin muille seuduille. Näiden seik-
13621: mulmessa määrättiin kulkemaan 2.s km kojen yhteydessä olisi myöskin 'lroske1J.::lrt:.ava
13622: IX,2o. -- Tuomivaara y. m. 345
13623:
13624: sellaisia nykyisiä oloja suuresti mullistavia tehtäväksi ja osoitettaisiin sitä Va'l'ten tatr-
13625: toirrnenpiteitä, kuin jakolainsäädännön uusi- v1ttavat varat.
13626: mista, uuden vaHion kustannuksella suori- EdeHä esittämiimme perusteluihiln viita-
13627: tettavan isonjaon tro]meenpa.noa, muutoksia ten ehdotamme edn..'l'knnnan pääJt.ettäväksi
13628: perimysjärjestykseen ja nliin edespäin. toivomuksen,
13629: Edellämainitsemamme erikoistuthmus ei
13630: mielestä:mme kaipaisi ainalkaan aluksi uutta että hallittUs ensi tilassa sum·itut-
13631: komiteaa, jo'ka vaiJn voisi viLvyttää tämän taisi tutkimuksen toimeentrulomcthdol-
13632: tärkeän ja välillises.ti koko valtakuntaa kos- lis.uuksien hankkimiseksi Suomenlah-
13633: kevaa kysymyksen lopuhlista ratkaisua. den itäosan rannikon ja eräiden ulko-
13634: Maaialoudellisella rajaseututoiminnalla yh- saarten kalastajaväestölle siinä ta-
13635: dessä eräitten muitten maataloudellisten eli- pauksessa, että kxilastus tulee mah-
13636: mien kanssa olisi mielestämme suurimmat dottomaksi, sekä varaisi tämän tutki-
13637: edellytykset tämä111 maataloudelli;se.n puolien m·uksen suorittamiseen tarvitta'L-at
13638: tutkim1seen, jos se vain .annettaisiin sille määrärahat.
13639:
13640: Helsingissä. 12 päi:vänä helmikuuta 1935.
13641:
13642: E. A. Tuomivaara. R. Ala-Kulj.u.
13643: Hilja Riipinen. Vilho Annala.
13644: Yrjö Kivenoja. Iisakki Nikkola.
13645: K. R. Kares.
13646: 346
13647:
13648: IX,21. - Toiv. a.l. N:o 87.
13649:
13650:
13651:
13652:
13653: Hänninen y. m.: "Määrärahasta järvi- ja jokikalastusta
13654: selvittävän tilaston hankkimista varten.
13655:
13656:
13657: E d u s k u n n a ll e.
13658:
13659: Hallituksen esityksessä eduskunnalle tuottaneen eri kalallaj<eja varsin vähäisen
13660: vrultion tu~O- ja. menoarvioksi vuodelle 1934 määrän. Niin:pä vuosina 193,1, 1932 ja W33
13661: todetaan, ettei ole sellaista yhtenäistä tilas- tämän ti~as·t:on mukaan on saalismäärä ol-
13662: toa maamme ka.lastuksesta, joka osoittaisi lut keskimää.rin noin 4.5 mi>Lj. kiloa. Tämä
13663: tätä !elinkeinoa harjoittaiVaa väestöä ja sen mäiirä on todiennäköllies:ti ruivan lillaill pieni.
13664: taloutta, kalastukseen sidottuja arvoja ja Tämän mukaisesti olisi jäiwika1astuks€1llme
13665: kalastuksen kansanta;loudeilllista merkitystä.. tuotto vain noin yksi kiLo kalaa jokaista
13666: Hallituksen esityksen mukaisesti eduskunta j:ärviemme rpinta~allaml !hehtaaria ikohdBil.
13667: myönsi måärärahan tilaston hankkimiseksi S~ellä tää.J:lä Sllloritetut ~tarkemmat laskel-
13668: merikaJastuksesta ja Laatokan kalastuk- ma't ka[a1vesien tuotosta osoi·ttavat ,paljon
13669: sesta vuodelta 1:934. Kun kalastustilaston suurempia saalismääriä. Ja käytäntö on
13670: hankkiminen on ~täten sa1ate:ttu a:lulle, niin vakuuttanut kaikkia niitä, j:otka ovaJt joko
13671: olisi ,tätä toiminta:a ·tämän jälkeen ja.tket- itse osatlistuneet jä.rvillämme harjoitettuun
13672: tava ja hankittwva selvitys jrurvi- ja j·oki- kalast>ukseen tai s~tä j.outuneet 'lä;hemmin
13673: lwlastuksestamme. seuraamaan, että jä1rvistämme otetaan vuo-
13674: Kalastustilaston klerääminen j:ärvi- ja sittain melkoisia määriä kalaa käYitettäväksi
13675: j.okiJka[astuksestamme on epäilemättä, lm- 'lmtita.rvekulutuks'eSSal tai lähetettäväksi
13676: ten hallituksen esityksessä vuoden 1934 kauPipaan. Jä•rviemme ja jollciemrrne mer-
13677: tulo- ja menoarvi·on yhteydessä ,huomaute- kitys kala:vesinä ei käy <läheskään riittä-
13678: taankin, vaikiea, kun sisävesiemme a1lue on västi illmi niiden numerotietojen valossa,
13679: varsin laaja ja harj·oi·tet.tu kalastus suu- j•oita mei<llä, on käytettävissä, Tarvitaan
13680: I'esSaJ maa.nn · kotitar.veJpyyntiä. keskitty- luotettavamrpi ti,lastolJinen sel?"ittely. Ja
13681: mättä määrättyih~n rpyyntipaikkoihin, ku- täl'laislen mahdolllisimrrnan 1uotetta.van tilas-
13682: ten on laita medkailastuksessa ja myös Laa. ton v~wlossa vasta voidaan nykyistä oikeam-
13683: tokan kalastuksessa. On kuitenkin Jmomat- m~n suorittaa näiden kalastuksien arviointi
13684: truva, että järv;i- ja j<Qikikalastuksen <tuotosta ja suunnitella ne toimenpiteet, joiden
13685: ja ka'nsa;nta·1oudeHisesta mer'kityksestä käyc kautta >tahdotaa;n kohottaa kalastuksemm€
13686: tettävissä olevat tiedot .ovwt vielä vaiHinai- tuottoa. Täten voi,taisiin entist"å suurem•-
13687: E.<emma,t ja ilrrneisestikin !paljon virheelJisem- mal'la luottamukseHa myootää myös ne huo-
13688: mät kuin olivat nyt kwlastustiJ.aston selvit- mattavat vuotuiset apurahat, joi<ta käy,te-
13689: tämästä medkalastuksesta ja Laatokan ka- tään kalataloustoiminnan hyväksi. Samoin
13690: la:stuksesta. Suomen tiJ.astollisessa, vu<Jsi- v;oitaisiin nykyistä 'paremmin !ill!ääritellä
13691: kirjassa esitetty ja etupäässä nimisttnies- kannanotto rui:i<hi<n toimenpiteisiin, jotka
13692: ten rvälityksellä ihankittu vuosi,ttainen saa- kohdistuvat kaJ~IJvesiimrne muussa kuin ka-
13693: liHtilasto t.ietä'ä järvi- ja j•okikalastuksemme lastuksellisessa ·tarkoituks·essa, ,kuten effim.
13694: IX,27. - Hänninen y. m. 347
13695:
13696: pui.OOn uittoon ja 1lauttaukseen, koskien pa- Jarvieanme ja Jukuisten joikuemme ·'tarjoo-
13697: toamisiin ja teo~lisuusla~toksien ·jwtevesien mien kalas•tusmahdo~lisuuksien hy;väksi käy-
13698: laskemiseen y. m. Ti,lasto11isella se1vitte- tön perusedel1y;tY'ksenä •on .thl.aston hankki-
13699: lyllä, mikäli se 1ha,nkittaisiin mahdolilisim- minen näiiden tuotos•ta, niin edeliä es1tet-
13700: man ,luotetavana, olisi myös ane:r'kitystä ka- tyyn viitaten e!hdotamme eduskunnan pää-
13701: l~vffli:imme kohdistuvaNe tiete:el'liselle t.ut- tettäväksi toi!vonmksen,
13702: kimu!kseHe.
13703: Memk3.11astuksesta: ja Laatokan :ka:lastuk- että hallitus vuoden 1936 tulo- ja
13704: sesta, ti,laston nyt tultua kerätyksi dlisi menoarvioesitykseen ottaisi maara-
13705: odottanut asirunoonaisen viraston ~ta.holta rahan järvi- ja jokikalastuksen tuot-
13706: a•loitetta kala.stustiJlaston hanikk~misek.si toa ja kansantaloudellista merkitystä
13707: järvi- ja jokikalastuksestamme. Kun näin ei selvittävän kalastustilaston hankki-
13708: ole tapahtunut ja kun kymmenientuhansien mista varten.
13709:
13710: Helsingissä he~mikuun 11 pä~vänä 1935.
13711:
13712: Kaarlo Hänninen. T. A. Jauhonen. Matti Pitkänen.
13713: 348
13714:
13715: IX,2s. - Toi:v. al. N:o 88.
13716:
13717:
13718:
13719:
13720: Annala, V. y. m.: Toimenpiteisiin t·yhtymisestä uudelle
13721: pohjalle rakentuvan maatalousluottolaitoksen perustmni-
13722: seksi.
13723:
13724:
13725: E d u s k u n n a ll e.
13726:
13727: Maatalouden luotto-olot ovat tällä het- hastolla, joka sekin on joutunut rasitta-
13728: kellä hyvin sekavat. Luotonantoa hoitavat maan maataloutta korkeilla koroilla, on
13729: yksityiset, osuuskassat, säästöpankit, hypo- ylll(päri maata laaja jakeluverkostonsa. Se-
13730: teekkilaitokset ja niihin verrattavat pitkä- kään ei pysty tyydyttämään maatalouden
13731: aikaista luottoa antavat rahalaitokset, luoton tarvetta sillä tavalla kuin maata-
13732: kauppapankit ja Maakiinteistöpankki. Var- louden etu vaatisi. Maakiinteistöpankin
13733: sinaisina maatalouden luottolaitoksina voi- toiminnan taasen loi pula-aika ja sinne on
13734: taneen pitää Suomen Hypoteekkiyhdistystä, keskitetty vain erikoisrahoitus.
13735: Osuuskassojen Keskuslainarahastoa ja Maa- Näistä maatalouden varsinaisista luotto-
13736: kiinteistöpankkia. Eri lainanantajien laina- laitoksista voidaan ehkä ajatella uutta yh-
13737: ehdot ovat hyvinkin erilaiset. Yksinpä kor- tenäistä luottolaitosta. Mutta tählä ei itse
13738: kokin saattaa huomattavasti vaihdella. asiassa voiteta paljoakaan. Missään tapauk-
13739: Korko juuri onkin tämän kysymyksen arin sessa sillä ei saa~teta sitä, mikä maata-
13740: kohta. Se on parhaimrmissakin tapauksissa louden kannalta on tärkeintä, nimittäin
13741: maatalouden mahdollisuuksiin katsoen liian maataloudelle myönnettyjen lainojen riittä-
13742: korkea. vän alhaista korkoa.
13743: Yllämainituista maatalouden luotitolaitok- Yhtä vähän voidaan asiaa maataloutta
13744: sista Hpoteekkiyhdistys on suurelta osalta tyydyttävästi hoitaa myöskään varsinaisten
13745: menettänyt merkityksensä luotonantajana. kaup:papankkien a,vulla. Tästä on jo enem-
13746: Ovatpa sen antamat lainat muodostuneet män kuin tarpeeksi kokemuksia: maatilain
13747: maanviljelijöille hyvinkin kiusallisiksi. pakkomyyntien vyöry puhuu tästä selvää
13748: 'l'ämä johtuu siitä, että yhdistys, joudut- kieltä. Liikepankit ovat kahdestakin syystä
13749: tuaan vaikeuksiin, oli pakotettu muutta- soveltumattomat maatalouden luottotarvetta
13750: maan kuoletuslainat seisoviksi !ainoiksi, moitteettomasti tyydyttämään. Ensiksikin
13751: mistä oli seurauksena, että lainat saatiin ne on alun perin perustettu ja niiden toi-
13752: maksaa takaisin vain suurilla koroituksilla. minta sopeutettu kokonaan toisenlaisia tar-
13753: Tällainen järjestely jäädytti tietenkin koron koituksia varten kuin mitä maatalouden
13754: konjunktuureista riippumattoma:ksi. Niinpä rahoitus edellyttää. Tosin ne ovat varsin
13755: näiden lainojen korko onkin nyt korkeampi laajassa :inäärin joutuneet toimimaan myös
13756: kuin muiden rahalaitosten antamien laino- maatalouden rahoittajina, joskus ehkä ha-
13757: jen. Tällaiseen järjestelyyn olivat lainan luttomasti, mutta pääasiai'ISa kuitenkin tie-
13758: ottajat ,pakotettuja, sillä muutoin he olisi- toisesti, koskapa ne ovat levittäneet haara-
13759: vat saaneet ottaa korvatakseen yhdistyksen konttoriverkostonsa myös maaseudulle ai-
13760: tappion osuutensa mukaan. Keskuslainara- van yli maan. Mutta ne toimivat tällöin
13761: IX,2 8. - Auna1la V., y. m. 349
13762:
13763: vieraalla aJalla, koska ne on nimenomaan suuri erä kuin valtion rail1allinen asema
13764: perustettu ka11;ppaa ja teollisuutta varten. kulloinkin sallii; sekä
13765: Liike-elämän luottota:r;peet ovat kokonaan 3) Suomen Pankin voittovarat käytetään
13766: toisenlaiset kuin maatalouden. Niin hyvin niin monen vuoden aikana kuin tarpeelli-
13767: kauppa kuin tedllisuuskin tarvitsevat etu- seksi katsotaan lrokonaisuudessaan tämän
13768: päässä [yhytaikaista luottoa. Maatalous sen laitoksen :peruspääoman kartuttamiseen.
13769: sija:an luonteensa mukaisesti ei voi tulla Kun nämä voittovarat vuosittain ovat yli
13770: toimeen lyhytaikaisella Juotolla. Jo tämän 100 miljoonaa markkaa, kasvaa peruspää-
13771: takia ka11;ppapankit ovat vähemmän sopivia oma kymmenen vuoden aikana jo yksin
13772: maataloud€ll luottolaitoksiksi. tätä tietä yli miljaardin markan suurui-
13773: Toinen seikka on kuitenkin edellistä vielä seksi.
13774: paljon tärkeämpi. Liikepankit ovat ta!lou- TäJilä tavoin on mahdollista luoda maa-
13775: dellisia yrieyksiä, joiden päämääränä on talouden luottolaitJokselle peruspääoma,
13776: saada ma!hddllisimman suuri voitto sille joka ensiksikin on riittävän suuri ja joka
13777: pääomalle, joka on yritykseen sijoitettu. lisäksi siinä suhteessa täydellisesti eroaa lii-
13778: Tä\Stä seuraa, että antolainauskorko pakos- kepankkien peruspääomasta, että sen ei tar-
13779: takin pyrkii pysyttelemään korkealla. Se vitse pyrkiäkään synnyttämään liikevoittoa.
13780: on aina, niinkuin meillä lmikkien muiden- Näim. on mahdollista pitää korko, jos niin
13781: kin luottolaitosten antolainauskorko, kor- halutaan, vaikkapa niin alhaisena, että se
13782: keampi kuin mitä maatalous yleensä pys- peittää vain jakelukustannukset. Sikäli
13783: tyy maksamaan. kuin korko on tätä korkeampi, voidaan
13784: Miten sitten on mahdollista järjestää. myös sen avulla kartuttaa ilaitoksen liike-
13785: maatalouden luotto-olot niin, että korko ei pääomaa tai luoda erikoisia rahastoja maa-
13786: ole korkeampi kuin maatailouden kanto- talouden edistämiseksi. Korko voidaan joka
13787: kyky? Tähän ei voida milloinkaan päästä tapauksessa pitää niin alhaisena, että maa-
13788: korkolainsäädännöllä tai muilla pakkokei- talous meidänkin oloissamme pystyy sen
13789: noilla. On vain yksi tie, nimittäin että pe- maksamaan. Tämän lisäksi on saavutettu
13790: nlstetaan sellainen iluottolaitos, jonka ei eräs toinenkin tärkeä etu: maatalous on
13791: tarvitse liikepankkien tavoin .pyrkiä koron saanut tuen, jolla ei ole mitään muita tar-
13792: muodossa saamaan mahdollisimman suurta koitusperiä kuin maatalouden kaikinpuoli-
13793: pääomavoittoa. Tämä ei ole kuitenkaan il- nen edistäminen. -
13794: man valtion toimenpiteitä mahdollista. Tar- Nyt voidaan tietenkin kysyä, oruko oikein
13795: vitta,vaa pääomaa ei näet voida saada il- rusettaa ma!lltalous tällä ta'>"oin muita elin-
13796: man valtion toimenpiteitä. Se voitaisiin keinonhaaroja erdullisempaan asemaan~ Täl-
13797: nä:hdäksemme saada seuraavaa tietä: lainen toimenpide on mielestämme kuiten-
13798: kin joka sUJhteessa puol'lettavissa. Maata-
13799: 1) jos Maakiinteistöpankin tehtävät siir- lous on alkutuotantoa, josta väestön vailta-
13800: r,etään uudelle luottolaitokselle, niinkuin osa saa toimeentulonsa joko viljelijöinä tai
13801: näyttää luonnolliselta, niin silloin siirtyvät maatyön ,tekijöinä. Lisäksi maanviljelys on
13802: myös tämän pankin pääomat sille ; samoin elinkeiruo, jossa ei pyritä pitemmälle kuin
13803: sille voidaan siirtää muutkin tämän suun- että viljelijä saa välttämättömän toimeen-
13804: taisiin tarlroituksiin valtion varoiHa perus- tulonsa, toimeentulon, joka useimmissa ta-
13805: tetut rahastot; pauksissa on ylen niukka. Se ei siis ole
13806: 2) valtion tulo- ja menoarvioon otetaan niitä taloude.uisen toiminnan aloja, joita
13807: tarkoitusta varten joko kerta kaikkiaan, harjoitetaan ma!hdollisim:man suuren voiton
13808: tai mieluummin 11seampana vuonna niin saannin toivossa. Tämä seikka antaa oikeu-
13809: 350 IX,z s. - )laatalonsluottolaitos.
13810:
13811: tulksen kaikille sellaisille t'oimenpiteiJ.le, joi- tamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
13812: den tarkoituksena on kansakunnan yhteisin muksen,
13813: voimin vahvistaa tämän elinkeinonihaaran että halLit.us ryhtyisi kireeUisesti
13814: asemaa, kunhan samalla kuitenkin pidetään toimenpiteisiin sellaisen '111lUlelle poh-
13815: huo1ta siitä, ettei mu:i:den elinkeinojen toi- Jalle rakentuvan maatalousl'UOttolai-
13816: mintamahdollisuuksia ja, edellytyksiä maa- toksen perustamiseksi, Jonka lainan-
13817: talouden hyväksi heikennetä. anto Ja korkokanta sopeutuisivat
13818: Kaikkeen yllä esitettyyn viitaten ehdo- maatalouden erikoisluonteesee11.
13819:
13820: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1935.
13821:
13822: Vilho Annala. K. R. Kares.
13823: R. Ala-KuJju. Hilja Riipinen.
13824: S. Honkala. E. A. Tuomivaara.
13825: J. V. Wainio. L. P. Tapaninen.
13826: Yrjö Schildt. Yrjö Kivenoja.
13827: A. Somersalo. Elias Simojoki.
13828: Iisllikki Nikkola. Bruno A. Sundström.
13829: 351
13830:
13831: IX,z9. - Toiv. al. N :o 89.
13832:
13833:
13834:
13835:
13836: Linna y. m.: Kotimaisen maka~okerituotmmon lisäämisestä.
13837:
13838:
13839: E d u s k u n n a II e.
13840:
13841: Uusien makasokeriteihtaiden perustami- raakasokeritehdas, ollen tehtaan paikaksi
13842: nen :IIUWihamme on jo pitemmän aikaa o1Iut ehdotettu m. m. Jokioista, Humppilaa, Rii-
13843: pohdinnan ai1aisena, erittäinkin maamme himäikeä ja Lahtea. Aivan äskettäin esitti-
13844: pienviljelijäpiireissä. Niinpä Itä~Suomen vät taa,s Sataklmnan maataloustuottwjat :lm-
13845: maataloustuottajat ovat jo monien vuosien kouiksessaan vaatimuksen, että Kdkemäen-
13846: aikwna tehneet voitavansa saadakseen val- jokilaaksoon on perustettava rawkasokeri-
13847: tiolta tukea Itä-Suomeen aiot.tava;Ile raaka- tehdas ja tehtaan paikaksi eihdotettiin täl-
13848: sokeTiteihtaalle. Jo noin 6 vuotta sitten lin muun muassa Kokemäkeä ja Vammalaa.
13849: asia oli esillä eduSkunnassakin, ja ikehoitet- Muillekin seudui'lle lienee raakasokeriteh-
13850: tiin tällöin hallitusta tutkimaan, voitai- taan perustamista vaadittu, joskin mainit-
13851: siinko sokerijuuri:ldrai·ta määrätyn menetel- tujen seutujen hyväksi esitetyt vaatimukset
13852: män mukaan kuiva;a;malla päästä siihen, ovat olleet voimWkkaimmat.
13853: että niitä. voitaisiin siedettävillä kustan- Vaatimuksia uusien raa'kasokeritehtaiden
13854: nuksil1a kuljettaa Itä-Suomesta ·asti Länsi- perustamiseen on perusteltu muun muassa
13855: Suomeen. Pian kuitenkin selvisi, että sillä, että maataloustuotteiden vienti mui-
13856: tämä menetelmä ei ole käytäntöön sovel- hin maihin on viime vuosina vaikeutunut,
13857: tuva. Itä~uoma:1aiset aiamivat nyt uudes- joten vienti.tuotantoa on pa·ktko supistaa ja
13858: tall!n vaatita valtion tukea .te'hdashan'kkeel- tuotantoa on laajennettava niille aloil'le,
13859: leen ja kun Enso-Gutzeit-yhtiö oli ilmoitta- joilla maamme vielä on alituotantoasteella.
13860: nut antavaMa ·hankkeelle kannatusta:, myön- Näin on laita juuri sokerintuotannossa,
13861: tämällä .tehtaalle joita:kin etuja, jos se pe- jol'l:a ·alal1a kotimainen tuotanto vastaa vain
13862: r.ustettaisiin Enso~Gutzeit-yhtiön omistaman noin 10% kulutuksesta. Itä-suomalaiset
13863: tehtaan välittömään 1ä,heisyyteen, jätettiin perustelevat tehdasvaatimustaan myöskin
13864: vuosi sitten .eduskunnalle uusi :aloite, jossa :siUä, että maatilat siellä ovat alaltaan pie-
13865: pyydettiin han:kkeen toteuttamiseksi 25 mi:l- net, joten niiltä tulisi koettaa saada pinta-
13866: joonan mankan li.säystä viime vuoden ta- alayksikköä kohti mahdollisimman arvok-
13867: lousarvioon, mistä summasta 10 miljoonaa kaita satoja, joita saadll!an muun muassa
13868: markkaa olisi aloitteen mukaan käytettävä juuri sokerijuuri'klkaasta. Edelleen perus-
13869: te!htaan rperustamisavustukseksi ja 15 mil- tella·an tehdasvaatimusta sillä, .että sokeri-
13870: joonaa markkaa huokea'korkoisiksi lainoiiksi juurikkaan viljelyksen katsotaan vaikutta-
13871: samaan tarkoitufk;seen. van vi~jelYJksen voima.peräistymiseen yleensä
13872: Vaatimuksita uusien rawkasokeritehtaiden niillä tiloilla, joilla tätä kasvia viljellään,
13873: perustamiseksi muual'lekin maahamme ei ole sekä että. tämä kasvi tarjoaa työtä runsaam-
13874: ·puuttunut. Niinpä Lounais-Hämeen moon- min kuin muut maassamme menestyvät vil-
13875: viljelijät ovat useaankin otteeseen vaati- jelyskasvit.
13876: neet, että 'heidän maakuntaansa on saatava Puheenaolevia hankkeita on toiselta puo-
13877: 352 IX,20. - Kotimainen raaikasokerituotanto.
13878:
13879: len vematen ankarasti arvosteltu, erittäin- tiotaloudelle 'kuin ma:ataloude~lekin edulli-
13880: kin mitä tulee Itä-Suomen raaikasokeriteh- sempi.
13881: dashankkeeseen. Arvostelussa on m. m. Hallituksen taholta on Itä-Suomen raaka-
13882: osoitettu, että sokerijuurikasta voi kohdata sokerikysymys nykyisin tietääksemme !kuol-
13883: siksi arukaria katoja, ,että väthempivaraiset leessa pisteessä. Maatailousministeriö .tosin
13884: viljelijät saattavat niiden ta!kia vilje'lyik- on laatinut asiassa esittelyluonnoksen, jossa
13885: sesiä kokonaan luopua. Lisäksi on arvos- tarkoitukseen ehdDtetut varat ovat pienem-
13886: teluissa huomautettu, että Itä-Suomen soke- mät !kuin edellä·viitatussa edusikunta~alDit
13887: rinviljelijöistä tulisi hyvin suuri osa ole- teessa on mainittu. ValtioneuvDston enem-
13888: maan pien- ja kääpiöviljelmiä, vaikka sdkeri- mi,stö kuitenkin lienee vastustanut esityk-
13889: jumil\lkaan viljelys runsaasti liikepääomaa sen antamista, joten lahiaikana sellaista ei
13890: vaativana viljelysmuotona arvostelijain mie- liene odotettavissa. Toisaalta on !kuitenkin
13891: lestä meidän oloissamme ennen'kailkkea so- todennä:köistä, että Itä-Suomen maatalous-
13892: veltuisi keski- ja suurvHjelij·öille. On myös tuottajapiirit jatkuva;sti tulevat tämän-
13893: selitetty, että Itä-Suomeen perustettavasta laista esitystä vaatimaan, joten sen siirty-
13894: sdkeritehtaasta pääsisivät hyötymään vain mistä pois päiväjärjestyksestä ilman eri
13895: suhteellisen suppealla alalla olevat viljelijät toimenpiteitä tuskin voidaan odottaa.
13896: ja että esim. Karjal·an ikanna:kselle teh- Mitä lopuksi tulee edelUikooketelluissa
13897: taasta !koituva hyöty jäisi vähäiseksi. Vielä arvDsteluissa viitattuun väikiviinapolttimoi-
13898: on arvosteluissa valitettu sitä, että tehtaan den perustamiseen, niin Oy. Alkoholi'liik-
13899: puuhaajat eivät ole tehneet riittävän y'ksi- keen johto on sitä miltä, että a:rvosteluissa
13900: tyiskdhtaisia laskelmia tehtaan ja Itä-<SuD- tarkoitetunlaiset pikkupolttimot vastaavat
13901: men sokerinvi'ljelyksen kamrattavaisuudesta tarkoitustaan huonommin 'kuin kohta:laisen
13902: siinä tapauksessa, että sokeritullia nykyises- suuret :polttimot, joita _luonnollisestikaan ei
13903: tään muutettaisiin, sekä että tehtaan vai- voida sijoittaa tiheään.
13904: kutusalueella ei edes yksi viljelijä kymme- Niinkuin edellä·dlevasta on selvinnyt, ovat
13905: nestä voisi .pää,stä sen mathdollisesti 'tuotta- niin hyvin raakasokerin tuotannon lisäämi-
13906: masta :hyödystä osalliseksi. nen, kuin polttimo- ja perunanviljelySkysy-
13907: Eräs Itä-Suomen raakasokerihanketta myskin siis varsin .epäselvällä kannalla.
13908: tiukasti arvostellut !huomattava henki'lö on Tuntuukin siltä, että yleisen edun kannalta
13909: arvostelussaan tullut siiihen, että Itä-Suo- olisi tä11keätä hankkia [uotettav.a selvyys
13910: men maataloutta olisi ta~koituiksenmukai siihen, onko kotimaisen raakasokerin tuo-
13911: sempaa tukea siten, että maa!kuntaan pe- tannon lisää:misestä saavutettavissa oleva
13912: rustettaisiin lukuisia pienehköjä väkiviina- etu todellwkin niin suuTi, että se vastaa
13913: polttimoita, joiden a'Villlla perunanviljelys niitä uhrauksia, joita se vaatii valtiolta ja
13914: tässä osassa maatamme 'lisääntyisi ja kävisi välillisesti myöskin kuluttajilta, se kun
13915: entistä !kannattavammaksi. Polttimoiden omalta osaltaa;n lisää tarvetta ;pitää sokeri-
13916: perustamiskustannukset jäisivät arvosteli- tullia kohtuuttoman korkeana. Samalla
13917: jan muikoon - siinälkin tapauksessa, että olisi perunanviljelys- ja polttimoiden sijoi-
13918: niitä perustettaisiin 10 yhden ·rarulmsokeri- tuskysymyskin yksityiskohtaisesti ja IJ.uotet-
13919: tehtaan asemasta - vain murtD-osaan raa- tavasti selvitettävä, jotta sekin saataisiin
13920: kasokeritehtaan :perustamiskustaunuksista. kansantalouden etua parhaiten vastaavaan
13921: Itä-Suameen sijoitettu perunapolttimoteol- ·ratkaisuun. Näitä kysymyksiä selvittämään
13922: lisuus olisi saman arvostelijan mukaan olisi asetettava eri etupiirejä edustavista
13923: myös varsinaisessa toiminnassaan niin val- ensiluokkaisista asiantuntijoista ikdkoon-
13924: IX,29. - Linna y, m. 353
13925:
13926: pantu komitea, jonka tulisi niin pian kuin tijoista kokoonpannun komitean,
13927: suinkin hankkia maJhdollisimman täydelli- jonka tehtävänä olisi koko laajuu-
13928: nen selvyys puheenaoleviin kysyanyksiin. dessaan selvittää kysymykset koti-
13929: Edel'läoleviin perusteluihin viitaten ehido- maisen makasokerituotan'TIIOfl, lisäämi-
13930: tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- sestä sekä kotimaisiin raalw-aineisiin
13931: mrrksen, nojautuvien polttimoiden perustami-
13932: että hallitus viipymättii asettaisi sen tarkoituksenmukaisuudesta.
13933: eri etupiireihin ku~lluvista asiantun-
13934:
13935: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1935.
13936:
13937: Jalmari Linna. Frans Musta~Silta.
13938: Yrjö Welling. A.. J. Kosonen.
13939: M:atti Lepistö. Antti Meriläinen.·
13940: Otto KarttUa. Onni Mä.kelä.inen.
13941: 354
13942:
13943: IX,so. - Toiv. al. N :o 90.
13944:
13945:
13946: Soininen y. m.: Määrärahasta Koitajoen koskien perkaa-
13947: mista varten.
13948:
13949: E d u s k u n n a l'l e.
13950:
13951: Pohj\lis-Karjalassa on laaja rajaseutupi- laatinlllt Krurjwlrun maanvilj·elysinsinööripii-
13952: täjä Iloma'llltsi, jonka asukka:at saavat pää- rin v. t. piiri-insinööri J. Mikkeli.
13953: asiassa; toimeentulonsa metsätöistä. Me•tsä- Viime keväänä otti vesistötoimi'kunta
13954: työt eivät kuitenkaan kykere riittä;västi an- hankkeen käsiteltäväksi kiireellisenä. Tätä
13955: tamaan väestöl1e t\limoo,ntuloa. varten määräsi maataloushallitus Karjalan
13956: Väestön varallisuus on alhainen; samoin piirin v. t. maanviljelysinsinöörin J. Mikke-
13957: on laita kunm.an taloud~lliseen asemaan näJt- hn ja tie- ja vesirwkennushallitus avusta-
13958: den. jaksi i•rusinööri Y. Laitisen toimittamaan
13959: Kun mainitun pitäjän pinta-alasta, joka asiassa katselmuksen. Tässä yhteydessä laa-
13960: on 4135.s km2 , on viljeltyä ainoastaan noin ditun suunnitelman mukaan tulisi haniklreen
13961: 3,200 ha, on ilman muuta selvää, että toteuttaminen, otta;malla huOIIllioon mahdol-
13962: olisi etsittävä keinoja saada lisää viljelys- listen uiton kärsimien haittojen poistami-
13963: ja heinämaita. Tässä karuperäisessä raja- seksi suoritettavat uittoväylien .ruoppaukset
13964: pitäjässä on mahdollisuuksia lisätä edelly- järvialueilla ja matalissa salmissa, m8iksa-
13965: ty<ksiä viljelysten laajentamiseen siten, että maan kolme miljoonaa n~ljäsataaikurusikym
13966: perkaamalla Koitajoessa olevia Kov:ero- mentäyksituhatta kolmesataa ( 3,461,300)
13967: koskea, 1Saiv:arvirtaa ja Lylykoskea, aleni- markkaa.
13968: sivat iJ.mvättulV!at Koitajoen varsilla Lyly- Kansaruta1oudelliselta, kan:rualta arvootel-
13969: kosken yläpuolella, Ilomantsinjärven, Nuo- taessa ei meillä ole vwraa jatkuvasti pitää
13970: rajärv·en, Viiksinselän y. m. järvien ranta- n3:in suuria viljelyskelpoisia alueita luon-
13971: mailla aina Tolva.joen suuhun saakka Kor- nontilassa. Asutukseru taajentamisella, vil-
13972: pise·län puolella niin paljon, että vesistöjen jelysten voimaperäistämisellä ja laajentami-
13973: varsilla vapautuisi tulvista kärsiviä ranta- sella sekä yleisen vaJrallisuuden nousulla
13974: maita yhteensä 7476 ha, joista 3773 ha rajapitä;jissä on jo puolustusvalmiudenkin
13975: luonnonniittyä. lmnnaJlta ensiluokkaisen tärkeä merkitys.
13976: Perkauksien johdosta Koitrujoessa ei vesi, Edellä esitetyn perusteell81 rohkenemme
13977: suoritettujen tutkimuksien mukaan laske ehdottaa eduskunnan päätettävaksi toivo-
13978: niin paljoa, että se olisi joessa harjoitet- muksen,
13979: tavalle uitto.toiminnalle J:J.aitallista. että hallitus ottaisi v.uoden 1936
13980: Kioitajoen ·perka:a;mista varten valmistui menoarvioesitykseen 3,461,300 mar-
13981: suunnitelma v. 19·29. Suunnitelman tarkoi- kan määrärahan Koitajoessa olevien
13982: tus on perkaamalla saada kevättulvat ale- koskien perkaamista varten Ilomant-
13983: nemaan 53 senttimetriä. Suunnitelman on sin pitäjässä.
13984: Helsingissä 8 p :nä helmikuuta, 1935.
13985: Heikki Soininen. J. Paksujalka.
13986: Vilho H. Kivioja. Antti Kukkonen.
13987: Antti Halonen. Heikki Niskanen.
13988: Matti Miikki. Jooseppi Kauranen.
13989: S. Salo. l(usti Jlrffman.
13990: J. Taikala. Eino Rytinki.
13991: 855
13992:
13993: IX,31. - Toiv. al. N :o 91.
13994:
13995:
13996:
13997:
13998: Kivioja: Pyhä,joen pitäjässä olevan H ounmkosken avaa-
13999: misesta.
14000:
14001:
14002: E d u s k n n n a 11 e.
14003:
14004: Kun Pyhä;joen perkaus nifkyisen yleisen maa ei vain kuulu. Kun asia on jo liikaa
14005: tavan mukaan on suoritettu ylempää al- venynyt, ~hdotan eduskunnan päätettävä!ksi
14006: kaen, jossa se on suurta hyötyä tuottanut, toivomuksen,
14007: on käynyt ni~n, että Pythäjoen ki·rkon'kylässä
14008: olevan Hourun!ko.sken. yläpuolella Yanhat että hallitus heti ryhtyisi kii1·eel-
14009: v:Uljelykset - sikäJläisten tailojen ainoat ,pel- lisiin toimenpiteisiin Pyhäjoen kit·-
14010: lot - ovat joutuneet tulvasta kä!rsimään. konkylässä olevan H ourunkosken
14011: Jo monta vuotta sitten parikin kertaa on avaamiseksi niin, että yle>rnpää ny-
14012: myönnetty varoja Hourunkosken perkaus- kyään joutruisasti tulevat vesimassat
14013: suunnitelman laatimista varten. Suunnitel- esteettömästi pääsevät siitä sivu.
14014:
14015: Helsingissä helmikuun 9 p:nä 1935.
14016:
14017: Vilho H. Kivioja.
14018: 356
14019:
14020: IX,s2. - Toiv. al. H :o 92.
14021:
14022:
14023:
14024:
14025: Rytinki y. m.: Määrärahasta Iijoen perkaustyön aloitta-
14026: mista varten.
14027:
14028:
14029: E d u s kun n a ll e.
14030:
14031: Viitaten ed. Rytingin y. m. vuonna 19,33 että haUit!US alo:ittaisi Sotka- ja Pu-
14032: tekemään raJhaasia-aloitteeseen n:o 811 sekä dasjärven kesä- ja syystulvien ehkäi-
14033: vuonna 1934 tehtyyn toivomusaloitteeseen semistä tarkoittavan Iijoen perkmuk-
14034: n:o 80 ynnä niissä oleviin perusteluihin sen ja ottaisi vuoden 1936 tulo- ja
14035: ehdotamme kunnioittaen eduskunnan pää- menoarvioesitykseen perkatustyön S>Uo-
14036: tettäväksi toivomuksen, 1'·ittamiseksi tarvittavan määrärahan.
14037:
14038: Helsingissä helmikuun 6 p:nä 1935.
14039:
14040: Emo Ryt:inki. Yrjö H. Kesti.
14041: 357
14042:
14043: IX,aa. - Toiv. aJ. N :o 93.
14044:
14045:
14046:
14047:
14048: Lahtela y. m.: Kemijärven Luusuanniskan perkatustyön
14049: aloittamisesta.
14050:
14051:
14052: E d u s k u n n a ll e.
14053:
14054: Viitaten vuoden 1934 valtiopäivien kevät- tarkoitt(J;van Kemijärven Luusuannis-
14055: istuiDltdk:audclla jätetyn toi'Vomusaloitteen. kan perkauksen käyttämällä siihen
14056: N:o 81 (Liitteet IX, 37, siv. 261) pe:rus- työttömyysvaroja ja ottaisi vuoden
14057: teluihin, ehdotaJlliile kunnioittaen edus- 1936 tulo- ja menoarvioesitykseen sa-
14058: kunnan päätettäväksi toivomuksen, not.un perk01ustyön suorittamiseen
14059: että hallitus alkuunpanisi Kemijär- määrärahan.
14060: ven kesä- ja syyst<Ulvien ehkäisemistä
14061:
14062: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1~35.
14063:
14064:
14065: M. 0. Lahtela. Lauri KaijaJa.inen.
14066: Uuno Hannula. S. Salo.
14067: Kaarlo B"å.nninen. Heikki Soininen.
14068: Kalle Kämäräinen. Kusti Artfman.
14069: 358
14070:
14071: IX,.H. - Toiv. al. N :o 94.
14072:
14073:
14074:
14075:
14076: Fränti y. m.: Raja-aidan rakentamisestct valtalc.unnnn itä-
14077: rajalle.
14078:
14079:
14080: E d u s k u n n a ll e.
14081:
14082: Suomen ja Venäjän välisessä poronhoito- häviää, niin käy selviHe esteaidan tarpeelli-
14083: sopimuksessa on lmhta, jossa edellytetään suus.
14084: näiden valtakuntien rajalle esteaidan ra- 2. Mutta poronhoitoaineella ja erittäin-
14085: kentamista, joka pysäyttäisi porojen rajan kin sen eteläpuolella on v:alta:kuntamme asu-
14086: yli kulkemisen. Eräillä kohdilla Perä-<Poh- tus tunkeutunut rajan 'läheisyyteen. Tä~
14087: jolaa onkin rajaseuduilla sanotunkaltainen män väestön omistamat kotieläimet, erit-
14088: aita olemassa. Mutta suur1mmalta osalta täinkin hevoset ja lehmät vapai:lla laitu-
14089: itäistä rajaa aita 'kuitenkin puuttuu. Seu- milla olevina kesäaikana kulkeutuv,at rajan
14090: raavat syyt puhuvat sen puolesta, että sa- yli Venäjän puolelle ja osittain tekevät
14091: notulle rajalle olisi mruhdollisimman pian Venäjän puoliset kotieläimet samoin.
14092: saatava yhtenäinen esteaita: Tästä seuraa monenlaista hankaluutta ja
14093: 1. Tunnettua on, että itäinen rajaseutu huomattavia kustannuksia. Monivuotisesta
14094: aina Jäämerestä a1kaen Kuhmoniemen kun- kokemuksesta tunnetaan, miten vaiva:lJoista
14095: nan pohjoiseen mjaan asti on -aluetta, jossa on saada Venäjän puoleHe menneet koti-
14096: poronhoidolla on huomattava taloudellinen eläimet ta:kaisin ja miten huomattavia lu-
14097: merkitys. Mainittakoon tässä, että kevät- nastusmaksuja niistä vaaditaan. Lisäksi on
14098: talvella 1934 oli maassamme vuotta van- mainittava, ·että rajan takana käyneet ko-
14099: hempia poroja 141,704 ja vuotta nuorempia tieläimet voivat sieltä palatessaan .tuoda tu-
14100: poroja 47,2'B6 eli yhteensä 188,990 poroa. hoisia ta;rttuvia eläintauteja maahamme.
14101: Porojen omistajia oli 6,.641, joiden perheissä Näiden se:ilkikojen takia olisi estettävä mah-
14102: oli yhteensä noin 22,,500 henkeä. Porokan- dollisimman tarkoin kotieläinten rajan yli-
14103: nasta voidaan vuosittain teurastaa noin kulku.
14104: 20---.25 %, joka on edellä mainitusta poro- 3. ~esäl,lä 1934 toimitettiin itäisen rajan
14105: määrästä noin 37,798 poroa. Kun voidaan aukaismninen. Tässä t·ehtävässä jouduttiin
14106: laskea, että pororuhon keskimää\l'äinen teu- kaatrumaan rajalinjalta moninpaikoin huo-
14107: raspaino on 40 kg., niin vuotuinen poron- mattava puumäärä, jota nyt sopivasti voi-
14108: lihan tuotanto on 1,511,920 kg. On las- taisiin käyttää esteaidan rakennusaineena.
14109: kettu, että porotuotteita vuosittain viedään Kyseellinen esteaidan rakentaminen rahal-
14110: ulos noin 6,760,000 markan arvosta. lisesti helpottuisi senkin takia, että monin
14111: Huomattavin osa tästä poropääomasta on paikoin rajan välittömässä yhteydessä on
14112: maamme pohjoista itärajaa vastassa ole- vrultion metsiä, joista saataisiin ra:kennus-
14113: vissa seuduissa. Kun on tunnettua, että tarpeita.
14114: poro liikkuvana eläimenä varsin huomat- Edellä mainittuihin asiasyihin nojautuen
14115: tavissa jou~oissa menee rajan yli vieraan ja pitäen sekä valtakunnalle että sen itäi-
14116: valtakunnan puolelle, jonne se kokonaan sen rajaseudun asukkaille erikoisen tär-
14117: IX,34. - Fränti y. m. 359
14118:
14119: keänä, että rajalle esteaita mahdoHi:simman että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
14120: pian rwkennettaisiin, kunnioittaen ehdo- toimenpiteisiin esteaidan rakentami-
14121: tamme eduskunnan päätettäväksi toivo- seksi joko kokonaan tai ainakin tär-
14122: muksen, keimmille kohdille valtakunnan itäistä
14123: rajaa.
14124:
14125: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1935.
14126:
14127: A. Fränti. T. A. Janhonen.
14128: K. A. Lobi. Kaarlo Hänninen.
14129: .. ..
14130: VALTIOPAIVAT
14131: 19 3 5
14132:
14133: LIITTEET
14134: X
14135:
14136: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
14137: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
14138:
14139:
14140:
14141:
14142: HELSINKI 1935
14143: V ALTIONEUVO&.I.'ON" KliRJAPAINO
14144:
14145: 46
14146: Työttömyyttä, vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutusta,
14147: työsopimusta, asunto-oloja y. m. koskevia laki- ja
14148: toivomusaloitteita.
14149: 365
14150:
14151: X,1. - Lak. a.l. N :o 36.
14152:
14153:
14154:
14155:
14156: Peltonen y. m.: Ehdot~ts laiks'i lisäyksestä työsopimuslain
14157: V lukuun.
14158:
14159:
14160: Ed u s kunnalle.
14161:
14162: Voimassa olevan työsopimuslain puutteel- Hyvien työsuhteitten säilymistä ja kehit-
14163: lisuuten:a on se, että lain noudattamisen tämistä edistäisi kuitenkin huomattavasti
14164: valvomista ei ole asetettu atmmattientarkas- ammattientarkastajain va.ltuuksien sellai-
14165: tajain tehtäväksi. 'Tätä puutteellisuutta to- nen laajentaminen, että he tulisiva.t valvD-
14166: sin lieventää työsääntölain mukaisesti laadi- maan sanottuun lakiin sisältyvien pykälien
14167: tut työsäännöt, joihin on määrätty otetta- noudattamista. Sen laajemma:Ue ammattien-
14168: vaksi eräitä. kohtia työsopimuslaista ja joi- tarkastusta ei lie:nre tarkoituksenmukaista
14169: den noudattamisen valvominen kuuluu am- ulottaa, koska siitä aiheutuisi liian paljon
14170: mattientarkastajille. Työnantajia ei kuiten- lisätyötä ammattientarkastajalle, tästä ole-
14171: kaan velvoiteta laatimaan työsääntöjä kaik- matta, lain noudattamisen kannalta, vas-
14172: kia työpaikkoja varten ja tuskin sellainen taavaa hyötyä.
14173: velvoitus olisi tarpeellinerrkaan. Ainoastaan Hallitus on jättänyt vuoden 19134 valtio-
14174: niissä teollisuustyöpailkoissa, joissa on vähin- päiville ooityksen työsopimuslain 14 § :n
14175: tään kymmenen työntekijää, on työnanta- muuttamisoota. Tämän esityksen hyväksy-
14176: jan laadittava Eikkeelleen työsäännöt. Muut misen kautta laajenee edelleen työsopimus-
14177: työpaikat eivät ole pakollisten ty,ösääntöjen lain vaikutus sikäli, että kauppa-, konttori-
14178: alaisia. Mutta niissäkin teollisuustyöpai- ja varastoliikkeiden työläisten kesälomat
14179: koissa, joissa on työsäännöt, on säännöistä siirtyvät työsopimuslain alaisiksi. Olisi huo-
14180: jätetty pois tärkeitä kohtia työsopimus- mattava huononnus näiden alojen työnteki-
14181: laista, jotka olisivat asetettavat ammattien- jäin kesälomia koskeviin lain määräyksiin,
14182: tarkastuksen alaiseksi. jos ne nyt joutuisivat ;pois ammattientar-
14183: Mitkä syyt ovat olleet vaikuttamassa sii- kastajain valvonnan alaisuudesta. Jo tä-
14184: hen, Bttä työsopimuslaki on jäänyt ammat- mänkin huomioon ottaen olisi työsopimus-
14185: tientarkastuksen ulkopuolelle, ei ole tiedos- lain edellä selostettu kohta saa,tettava am-
14186: samme. Joka tarpauksessa puheenaoleva laki mattien tarkastuksen alaiseksi.
14187: sisältää varsin tärkeitä oikeuksia niin työn- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14188: antajalle kuin työntekijäll€kin. Sellaisina
14189: ovat etenkin mainittavat lain II lukuun että Eduskunta hyväksyisi sC'!tma-
14190: kuuluvat säännökset. van lakiehdotuksen:
14191: 366 X,1. - Lisäys työsopimuslakiin.
14192:
14193:
14194: Laki
14195: lisäyksestä työsopimuslain V lukuun.
14196:
14197: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään työsopimuslain V lukuun näin kuuluva
14198: 42 a §:
14199:
14200: 42 a §. tamista valvovat ammattientarkastajat so-
14201: Tämän lain II luvun 14-26 § :n noudat- sialiministeriön ylivalvonnan alaisina.
14202:
14203:
14204: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1935.
14205:
14206: Onni Peltonen. A. A. La.stu.
14207: Kaisa Hilden. Alpo Lumme.
14208: P. Salmoooja. Onni Mäkeläinen.
14209: Viljo Rantala. J. F. Tolonen.
14210: P. Aarniokoski. Niilo Pajunen.
14211: Hugo Aattela. K.-A. Fagerholm.
14212: Antti Meriläinen. Onni Hiltunen.
14213: Urho Kulovaara. Aug. Syrjänen.
14214: 367
14215:
14216: X,2. - Toiv. al. N :o 9ö.
14217:
14218:
14219:
14220:
14221: Anna.la, V. y. m.: Esityksen antamisesta laiksi vanhuus-
14222: ja työkyvyttömyysvaku1thtksesta.
14223:
14224:
14225: E d u s k u n n a ll e.
14226:
14227: Kysymys vanhuus- ja työkyvyttömyys- keistä ja seuraa,vana vuonn,a hahlrtus antoi
14228: vakuutuks·en sä:ätämisestä maassamme on ol- eduskunnalle esityksen vanlhuus- ja työ-
14229: lUit ifuauan ai:ka;a 1pohdinnan a1ais.ena. Jo kyvyttömyysva:kuutusl!vi:ksi. Esityiksessä eh-
14230: vuonna 1889 asetti haHitus va'lhlosäätyjen dotettiin vakuu'tusvelvollisii'kffi, kaikki Suo-
14231: tekemän anomuksen j!Oihdos•ta komitean laa- men ka.nsaJaiselt, jotka o>Cat täy>ttäneet 21
14232: timaan ehdotusta työväenvakuutuksen järjes- >~uotta ja jotka eivät sitä ennen ruumiilili-
14233: tämisestä. Vv :n 1897 ja 1900 V·a'lti,Qpäi:villä sen tai henkisen vajavaisuuden takia ole
14234: tekivät säädyt 111nomusehdotU1ksia vanhuus- joutnne'et työ:kyvy'ttömiksi. E~äk!keiden ko-
14235: ja 'työkyvyttömyysva:kuutuksen aikaansaa- rottamiseksi ehdotettirin nii,hin 1i,sä:ttäväksi,
14236: miseksi. Useat komiteat ov,at1kin asiaa val- osaiksi valtion, osa·ksi kunltien varoiHa suo-
14237: misteHeet. Niinpä v. 19<1 7 asetelttu komi- rit•ettava erä.
14238: tea v. 1921 antamassaaon mietinnössä eh- Mai.ni1ttua lakiesitystä ;ei eduskunta kui-
14239: dotti yleisen pakollise.n eläke- ja sairaus- tenkaan eh<tinyt loppuun käsitelllä. Mainit-
14240: vakuutuksen järjestämistä, joka olisi U:lo- ta,koon kuitenkin, että vrultio>Ca.rainvali·o-
14241: tettarva kaikkiin vä,hJävamisiin kansalaisiin kunta kaJtsoi, ·et;tei,v.ä,t vakuutettU:jen ja
14242: eikä vain toisen palkikatyössä oleviin työn- työnantajain suoritetta;vat vakuutusmwksu't
14243: tekijö.Uhin. Mietintö ei kui!tenkaan johta- tulisi olemaan voittama1ttomina esteinä ky-
14244: nut esityksen antamiseen eduskunnaLLe. symyksessä oleva,n vakuutuksen toteuttarrni-
14245: Ennen mainitun komiteamietinnön anta- seHe.
14246: mista ;perustettiin 24 p :nä toukokuuta 1918 Edel1lä esitetystä käy ii1mi, että vanJhuus-
14247: annetuhla asetuksella vanhUius- ja työkyc ja työkyvyttömyysvrukuut.uksen. toteuttami-
14248: vytJtömyysraJJ.asto. Mai,nitussa asetuksessa nen maassamme on ollut pit~äaikaisen ja
14249: säädetää:n, että on ;perustetta!va •vMllhuus- perinpohjalisen .ha·rkinnan a1ais·ena. Peri-
14250: ja työkyvytt-ömyysvakuutuksen toteuttrumi- aat:te;e'Hi:sesti on eduskuntakin asetltunut sen
14251: seksi erityinen rahasto, jota eduskunnan säätämisen kannalle kar.tuttaessaan van-
14252: valvonnan alaisena on 1hoi,dettava ja lmrrtu- huus- ja työkyvy>ttömyysrail:uastoa. Kun
14253: tettawa, kunnes sen va,rwt voidaan edus- tärmiä rahasto on kasvanut nykyiseen maa-
14254: lmnna:n 'PäiittäJmiiJLlä tava[la ,tarkoi-tukseensa räiänsä, anta·a sekin malhido1lisuudet as.ian
14255: käyttää. Vuoden 19,34 lopussa nousivat pi•k!aiseen toteuttamiseen. Lisäksi voitaisiin
14256: r.a'ha:ston varat n. 600 miljoonaan mark- aJlkaholiliikkeen voittovaroj•a entistä enem-
14257: kaan. mä:n kä:y'ttää tämän rahaston kartu ttarrni-
14258: Vuonna 1927 m:1lt,oi hallitus kruhden eri s·ciksi.
14259: hen:k~lön tehtävälksi va1mis!taa kaksi eri laki- Vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutus on
14260: ehdotusta vanhuus- ja työkyvyttömyyselä.k- nykyisin tot!f.mterttu kaikissa. sivistysmaissa,
14261: 368 X,2. -Vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutus.
14262:
14263: joten näissä saatuj•a kokemuksia voidaan :Lisyys ovat ol'lret tava:llisimmat syyt köy-
14264: maassamme käyttää hyväksi lajn yksityis- häinavun pyytämisoon. Näiden syiden :pe-
14265: kohtaisessa suunnittelussa. rusteella sai kaikista 16 v. vanh:eiil!mista
14266: Vanhuus- ja työky:vyftömyysva.fuuutus •On köy;hä.i:nhoi·t<Japua v. 1928 74.3 %; 1929
14267: useillll!Ilrissa maissa vaikuttanut sen, että 73.7%; 1930 70.4%; 1931 64.5 %.
14268: v:anhukset ja muut työkyvyttöimät ovat Nämä luvut tulisivat suuresti rpienenrty-
14269: elä'kkeittensä takia vålttyneet ljou'tumrurt.a Iniään vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuu-
14270: köyhäinlhoidon ;v<rura,an, ja on sii:t:ä ollut seu- tuksen tultua voima>an.
14271: rauksena, •että köyhäinhoitomenot ovat suu- Edellä esitetyn perusteeHa ehdotll!Illme
14272: resti ·väherutyneet, verrattuna niihin menoi- kunnioittaen eduskunnan pää:1Jettävä:ksi ·toi-
14273: hin, joilta köyihäinhoido'Lla olisi ollut va- vomu'ksen,
14274: kuu'1mksen puu1Jtuessa.
14275: Mrunittakoon, että maassamme olivat että hallitus kiireellisesti va~mis
14276: kunta:in köyhäinhoitomenot vuonna 1931 tuttaisi ja Eduskunnalle antaisi esi-
14277: 312,657,088 mk. Vanhuudenheikkous, :ki- tyksen laiksi vanhuus- }et työkyvyt-
14278: vulloisuus, sairaus, mielisairaus ja tylsämi€- tömyysvaku1d1tksesta.
14279:
14280: Helsingissä 11 p :nä 'he'Lmikuuta 193•5.
14281:
14282: Vilho Annala. Yrjö 'Schildt.
14283: R. .Ala-Kulj:u, Yrjö Kivenoja.
14284: J. V. Wainio. A. Somersalo.
14285: S. Honkala. Bruno A. Sundström.
14286: E. A. Tuomiv:aar:a. L. P. Tapaarinen.
14287: Hilja Riipinen. Elias Simojoki.
14288: nsakki. Nikkola. K. R. Kares.
14289: 369
14290:
14291: X,3. - Toiv. al. N :o 96.
14292:
14293:
14294:
14295:
14296: Andersson y. m.: Vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuk-
14297: sen säätämisestä.
14298:
14299:
14300: E d u s k u n n a ll e.
14301:
14302: Maailmansodan jälikeisinä. vuosina sosiali- näitä epäkohtia oLe. Sosialivakuutukseen
14303: vakuutus on edistynyt useissa maissa, huo- 'kuuluvan kansala:Usen ei tarvitse tuntea ker-
14304: mattavasti. ,Siihen liittyvät kysymykset jäävänsä apua - sosiailivakuutuksen suoma
14305: ovat olleet julkisen huomion kohteena käy- BJpu Olli ihänelle kuuluva hankittu oikeus,
14306: tännöllisesti katsoen kaikkialla. Niinpä on- jonka va!kuutet,ut tuntevat ennakkoon ja
14307: kin mainittava, että vanhuus- ja työkyvyt- jonka puitteista he ovat t]etoisia.
14308: tömyysvakuutus on säädetty noin 50 'Tämä koskee sosialivakuutusta yleensä.
14309: maassa, sairausvakuutus on toteutettu 22 Sosialiva:kuuttrksen eri muodoista laajin ja
14310: maassa ja työttömyysvakuutus 9 maassa.. merkityksellisin ,on vanhuus- ja työkyvyt-
14311: Meidän maassamme !kaikki edellämainitut tömyysvakuutus.. Kysymys mainitunlaisen
14312: sosialivakuutuksen muodot puuttuvat toi:s- va.kuutuks.en säätä.misestä maassaillillle on jo
14313: 'taiseksi. Maassamme on työhön kykenemät- kauan ollut vireillä, mutta se ei ole vielä
14314: tömän tai köyhän ~vanhuksen pakko kääntyä joutunut ratkaisuun., Jo seitsemän vuotta
14315: köyhäinhoidon puoleen, ellei hän muulla sitten ihallit,us jätti asiasta esity>ksen edus-
14316: tavalla pysty hankkimaan elatustansa tai kunnalle, mutta esitys raukesi ~tulematta
14317: nauti avustusta omaisiltaan. Köyhät sai- loppuun käsitellyksi. 'Sen jälkeen .ei uutta
14318: raat ovat n:Uinikään armeliaisuuden varassa. esitystä ole annettu eduskunnan käsiteltä-
14319: 'Työtön joutuu myöskin tavallisesti oman väksi. Vuodesta 1917 alkaen on kerätty
14320: kohtalonsa varaan, ellei hän ihalua kääntyä ~rahastoa vanhuUS!- ja työkyvyttömyysva-
14321: köyhäinhoidon puoleen. kUJutuks·en toteuttamiseksi ja rruhaston. va-
14322: ,Köyhäinhoito on tosin myöskin erään- rat lienevät tällä kertaa noin 600 miljoonaa
14323: lainen yhteiskunnallisen avustustoiminnan maa•kkaa. AlkohoiHain määr.äyksien mukaan
14324: muoto, mutta se ei ole .rinnastettavissa so- on rahastoon vuosittain siirrettävä osa alko-
14325: si:alivakuutukseen. iKöyhäiruhoidon tehtä- holiliikkeen vuosivoitosta. Näin ollen meistä
14326: vänä on suorittaa avustusta vain silloin, näyttää, että eduskunnan pilakkoin pitäisi
14327: kun on aivan ilme:Ustä, ette] av,ustettava saada käsiteltäväkseen asiaa koskeva laki-
14328: voi tulla toimeen omin neuvoin. Köyihäin- esitys.
14329: hoidon suorittama av;ustus on perittävissä EdeLläolevaan viitaten e)ldotamme edus-
14330: takaisi'n avun sawjaHa myöhemmin j. n. e. kunnan päätettäväksi toivomuksen,
14331: Siellä missä sosialiJvakuutus on voimassa, ei
14332:
14333:
14334: 47
14335: 370 X,a. - Vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutus.
14336:
14337: että hallit-us kiireellisesti laatisi vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuu-
14338: ja Eduskunnalle jättäisi esityksen tuksen säätämisestä.
14339:
14340: Helsingissä helmikuun 1.1 .päivänä 193·5.
14341:
14342: G. Andersson. Otto Toivonen. Antti Meriläinen.
14343: K.-A. Fagerholm. Aino Lehtokoski. J. F. Tolonen.
14344: Väinö Kivisalo. Väinö Sinisalo. K. H. Wiik.
14345: Jussi Lonkainen. Isak Penttala. K. Hakala.
14346: Yrjö Welling. Hilja Pär.ssinen. Matti Lepistö.
14347: Urho Kulovaara. Hilma Koivulahti-Lehto. Yrjö Räisänen.
14348: Albin Koponen. Elsa Metsäranta. Anni Huotari.
14349: Gottfrid Lindström. Aino Malkamäki. Jalmari Linna.
14350: Alex Hämäläinen. Matti Turkia. Onni Hiltunen.
14351: Edv. Pesonen. D. B. Lindman. Kustaa Perho.
14352: Onni Mäkeläinen. Kaisa Hilden. Otto Marttila.
14353: Akseli Kanerva. M. Ampuja.
14354: 371
14355:
14356: X,4. - Toiv. al. N :o 97.
14357:
14358:
14359:
14360:
14361: Fagerholm y. m.: Pakollisen työttömyysvakuutuksen säätä-
14362: misestä.
14363:
14364:
14365: Ed usk'u nnaHe.
14366:
14367: Viimeksi kuluneina pulavuosina laajoine tuuttoman suuria ,rasituksia ja kärsimyksiä.
14368: työttömyyksineen työttömyysvakuutuksen Tämä johtuu ennenkaikkea tehokkaan työt-
14369: tarpeellisuus on käynyt yhä ilmeisemmäksi. tömyysvakuutuksen puutteesta.
14370: Yhteiskunta ei ollut millään tavalla valmis- Nykyään meillä käytännössä oleva vapaa-
14371: tautunut tuollaisen joukkotyöttömyyden va- ehtoinen työttömyysvakuutus ei täytä vä-
14372: ralta eivätkä ne toimenpiteet työttömyyden himmässäkään määrässä tällaiselle vakuu-
14373: lieventämiseksi, joihin sittemmin ryhdyttiin, tukselle asetettavia vaatimuksia. Gent-jär-
14374: olleet suunnitelmallisia enempää kuin tyy- j,estelmä, jonka periaatteita se noudattaa,
14375: dyttäviäkään. Tosin osa työttömiä autettiin soveltuu erillJOmaisesti sellaisHn maihin, joi-
14376: varatöiden kautta, mutta suurin osa jätet- den työläiset ovat hyvin järjestyneet ja
14377: tiin kuitenkin omiHl! kohtalonsa varaan. kuu:luvat ammattiyhdistyksiensä kautta
14378: Kuntien köyhäinhoito 'On j-outunut kestä- myöskin työttömyyskassoihin. Niinpä esi-
14379: mään raskaita rasituksia ja tästä syystä on merkiksi Tanskassa, missä käytännöllisesti
14380: veroäyri monin paikoin kohonnut aivan koh- katsoen kaikki työläiset kuuluvat ammatti-
14381: tuuttoman korkeaksi. Helsingin kaupurugin yhdistyksiin ja niiden kautta myöskin työt-
14382: köyhäinhoidon johtaja, mawherra Bruno tömyyskassoihin, Gent-jrurjestelmä täyttää
14383: Sarlin, ilmoittikin syksyllä 1934 sosialipo- jopa ankaratkin vaatimukset tehokkuudesta.
14384: liittisen yhdistyksen kokouksessa pitämäs- Aikaisempinakin vuosina, jolloin meillä
14385: sään esitelmässä, että suunnilleen puolet toimi verrattain vahva ammatillinen liike,
14386: pääkaupungin köyhänavustuksen saajista työttömyyskassojen merkitys meillä oli
14387: olivat työttömiä, mikä mainittakoon valaise- melko vähäpätöinen, vaikka niiden jäsen-
14388: vana esimerkkinä. määrät olivatkin lähes yhtä suuret kuin am-
14389: Viralliselta taholta tunnutaan mielellään matillisten järjestöjen. Tämä johtui siitä,
14390: korostavan sellaista käsitystä, että maamme että työttömyysavustus oli lain kautta ra-
14391: olisi lä~äissyt pulan kiirastulen menestyk- joitettu korkeintaan 10 markkaan päivässä.
14392: sellisesti. Sikäli kun asiaa arrvostellaan y>k- Nyttemmin kylläkin laki sellaisista työttö-
14393: sinomaan valtiotaloudelliselta kannalta tuol- myyskassoista, jotka ovat oikeutettuja saa-
14394: lainen käsitys onkin e[)äilemättä aivan oi- maan valtiolta avustusta, on muutettu ja
14395: kea. Maamme on selviytynyt erittäin hel- avustusmäärät koroitettu huomattavasti,
14396: polla joukkotyöttömyyden rasituksista, mutta samalla on sosialiministeriön laatima
14397: mutta se ei suinkaan merkitse sitä, että asetus tiukentanut lain määräykset työttö-
14398: työttömät olisivat saaneet apua sosiaalista myyskassojen riippumattomuudesta muista
14399: häveliäisyyden tunnetta omaavan sivistys- järjestöistä siinä määrin, että useimmat
14400: valtion arvon mukaisella tavalla. Työttö- työttömyyskassamme ennenpitkää ovat pa-
14401: myys on aiheuttanut työväenluokalle koh- kotettuja lakkauttamaan toimintansa, si-
14402: 372 X,4. - Työttömyysvakuutus.
14403:
14404: käli kuin työttömyyskassojen taholta ilmoi- niinkin laajakantoiseen yritykseen kuin pa-
14405: tetaan. Työväen ammatillisiin järjestöihin kollisen työttömyysvakuutuksen toteuttami-
14406: kohdistuva viha on tämän matkaansaatta- seen ankaran työttömyyden ollessa pahim-
14407: nut. millaan. Nythän työttömyys kuitenkin on
14408: Asian näin ollen joudumme ennenpitkää vähentynyt huomattavasti, sj,käli kuin vi-
14409: olemaan vailla kaikkea työttömyysvakuu- rallisiin tilastoihin on uskomista, ja valtion
14410: tusta. Vahinko ei kuitenkaan olisi erikoi- rahataloudellinen tila on hyvä. Meistä tun-
14411: sen suuri, jos maahamme sen sijaan säädet- tuukin sen vuoksi ajan tulleen tarpeelli-
14412: täisiin pakollinen työttömyysvakuutus. Näin siin toimenpiteisiin ryhtymiseen tämän jo
14413: taittuisi myöskin kärki työnantajain vas- liian kauan lykkäytyneen, mutta täysin
14414: tenmielisyydeltä työttömyyskassojamme koh- välttämättömän uudistuksen toteuttamiseksi
14415: taan, koskapa pakollisella työttömyysvakuu- työttömyyspoli tiikassamme.
14416: tuksella ei tietenkään voisi olla mitään te- YlläoLevaan viitaten saamme sen vuoksi
14417: kemistä työväen ammatillisen järjestötoi- kunnioittaen ehdottaa eduskunnan päätet-
14418: minnan kanssa. täväksi toivomuksen,
14419: Kun sosialidemokraattinen eduskunta-
14420: ryhmä viimeksi teki aloitteen pakollisen että hallitus ensi tilassa laatisi ja
14421: työttömyysvakuutuksen säätämisestä, perus- jättäisi Eduskunnalle esityksen pa-
14422: teltiin silloinen hylkääminen m. m. viittaa- kollisen työttömyysvakuutuksen sää-
14423: malla siihen, että on mahdotonta ryhtyä tämisestä.
14424:
14425: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1935.
14426:
14427: K.-A. Fagerholm. Kaisa Hilden.
14428: G. Andersson. Otto Toivonen.
14429: Väinö Hakkila. Matti Lepistö.
14430: Aug. Kuusisto. Onni Hiltunen.
14431: Aino Lehtokoski. Aino Malkamäki.
14432: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Matti Turkia.
14433: Anni Huotari. M. Ampuja.
14434: Onni Mäkeläinen. Jalmari Linna.
14435: J. F. Tolonen. Väinö Kivisalo.
14436: Yrjö Räisänen. Jussi Lonkainen.
14437: Akseli Kanerva. Albin Koponen.
14438: Urho Kulovaara. D. B. Lindman.
14439: Niilo Pajunen. Gottfrid Lindström.
14440: Alex Hämäläinen. K. H. Wiik.
14441: Yrjö Welling. K. Hakala.
14442: Elsa Metsäranta. Väinö Sinisalo.
14443: J. E. Malmivuori. Kust!lla Perho.
14444: Antti Meriläinen. Otto Marttila.
14445: Edv. Pesonen. Hilma Koivulahti-Lehto.
14446: 373
14447:
14448: X,5. - Toiv. al. N :o 98.
14449:
14450:
14451:
14452:
14453: Aaltonen y. m.: Määrärahasta henkisen työn tekijäin kes-
14454: kuudessa vallitsevan työttömyyden lieventämistä varten.
14455:
14456:
14457: E d u s k u n n a ll e.
14458:
14459: 'l'yöttömyys maassamme on yhä edelleen- eli 58.7 %. Sen jälkeen suurimpana ryh-
14460: kin huomattavan suuri. Yhteiskunnan toi- mänä ovat työttömät opettajat, joita on
14461: menpiteet työttömyyden torjumiseksi ja il- 528 eli 14.9 %- Teknillisellä alalla oli työt-
14462: man omaa syytään työttömiksi joutuneiden tömiä 424 eli 12.o % ja muilla aloilla yh-
14463: aseman helpottamiseksi ovat näin ollen jat- teensä 509 eli 14.4 % tilastoon otetuista.
14464: kuvasti tarpeen vaatimia. _ Eri ryhmissä ilmenevää työttömyyttä lä-
14465: Ruumiillista työtä tekevien ohella on hemmin tarkastaessa huomaa suurimman
14466: maassamme myös .huomattava määrä työttö- osan liikealan työttömistä olevan konttori-
14467: miä henkisen työn tekijäin keskuudessa. henkilökuntaan kuuluvia, joiden luku vuo-
14468: Eduskunnan ·viime maaliskuun 20 päivänä desta 1931 viime vuoteen on kohonnut
14469: hallitukselle lausuman toivomuksen joh- 882:sta 1,197:ään eli 35.7 %. Lähinnä suu-
14470: dosta henkisen työn alalla vallitsevasta rimman ryhmän liikealan työttömistä muo-
14471: työttömyydestä viime syksynä toimitetussa dostaa myymälä- ja varastohenkilökunta.
14472: tutkimuksessa ilmoittautui työttömiksi mää- T.eknillisen alan työttömistä muodostavat
14473: räaikaan mennessä kaikkiaan 3,875 henki- suurimman ryhmän teknikot ja piirtäjät,
14474: löä sekä määräajan jälkeen vielä 115 !hen- joita oli työttöminä 146, sekä rakennusmes-
14475: kilöä eli kaikkiaan 3,990 henkilöä. Osa il- tarit, luvultaan 145. Työttömiä insinöörejä
14476: moittautuneista kuului kuitenkin saman- oli 36 ja arkkitehtejä 11. Erikoisesti on
14477: aikaisesti toimitetun nuorisotutkimuksen huomattava teknillisen alan työttömien
14478: piiriin tai oli heillä osittaista työtä. Kun suuri lisääntyminen vuodesta 1931, jolloin
14479: tällaiset sekä liian myöhään ilmoittautu- toimitetussa tutkimuksessa tätä alaa edusti
14480: neet jäivät tu~kimuksen ulkopuolelle, kä- vain 159 työtöntä. Opetusalan työttömistä
14481: sitti tutkimus 3,537 henkisen alan työtöntä. muodostaa suurimman ryhmän kansakou-
14482: Toimitetussa tutkimuksessa jaettiin työt- lunopettajat, joita ilmoittautui 343 sekä
14483: tömät toimialansa mukaan neljään ryh- oppikoulujen lukuaineiden 111 opettajaa.
14484: mään, nim. liikealan, teknillisen alan, ope- Muiden alojen henkisen työn työttömistä
14485: tustoimen ja muiden alojen työttömiin, jol- kiinnittää huomiota sairaanhoitajattarien,
14486: loin viimemainittuun ryhmään laskettiin farmaseuttien, taiteilijoiden ja sanomalehti-
14487: kuuluviksi terveydenhoidon sekä maa- ja miesten huomattava luku. Maa- ja metsä-
14488: metsätalouden alalla toimineet, julkisen toi- talouden aloilla työskenteleviä henkisen
14489: minnan edustajat sekä vapaita ammatteja työn tekijöitä oli työttöminä kaikkiaan 67.
14490: harjoittaneet samoinkuin nekin, joita ei Tilastoon otetuista työttömistä on miehiä
14491: voitu laskea kuuluviksi mihinkään edelli- kaikkiaan 58.9 % ja naisia 41.1 %. Suurin
14492: seen ryhmään. Enimmän oli työttömiksi on työttömyys 20-29 vuotiaiden keskuu-
14493: ilmoittautuneita liikealalla, kaikkiaan 2,076 dessa, ollen näitä kaikista työttömistä
14494: 374 X,5. - Henkisen työn tekijäin työttömyys.
14495:
14496: 40.s %- Lähes 1 / 4 kaikista tutkituista oli tautuneita. Kun yhteiskunnalle ei saata
14497: 30-39 vuoden ikäisiä ja 1 / 8 50 vuotta täyt- olla yhdentekevätä näidenkään työttömien
14498: täneitä ja sitä vanhempia. kohtalo, on asiaan kiinnitettävä tarpeellista
14499: Työttömyydestä eivät joudu kärsimään huomiota. Tällöin on välttämätöntä osoit-
14500: ainoastaan työttömät itse, vaan välittömästi taa varoja, joilla autetaan työttömiksi jou-
14501: myöskin työttömien huollettavina olevat tuneita joko suoranaisilla avustuksilla tai
14502: perheet. Vaikka henkisen alan työttömistä järjestämällä mahdollisuuksia sopivan työn
14503: huomattava osa onkin verrattain nuorta saantiin taikka avustamaHa etenkin nuo-
14504: väkeä, niin nousee heidän huollettaviensa rempia opintojensa jatkamisessa jakamalla
14505: luku kuitenkjn melko huomattavaksi. Tut- erjkoisia opintoapurahoja.
14506: kimuksen mukaan oli 1,442 miespuolisella Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
14507: työttömällä elätettävänä 2,616 henkeä, joista eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14508: 1,157 alaikäisiä lapsia. 377 naispuolisella
14509: työttömällä taas on tutkimuksen mukaan että hallitus ottaisi vuoden 1936
14510: 586 elätettävää, joista 245 alaikäisiä. valtion tulo- ja 'menoarvioesitykseensä
14511: Edellä esitetyt numerot puhuvat vaka- 3,000,000 markan suuruisen määrä-
14512: vaa kieltä henkisen alan työntekijäin kes- mhan henkisen työn tekijäin keskuu-
14513: kuudessa vallitsevasta työttömyydestä. Il- dessa vallitsevan työttömyyden lie-
14514: meistä kuitenkin on, että työttömyydestä ventämiseksi.
14515: kärsiviä on enemmän kuin tilastoon ilmoit-
14516:
14517: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1935.
14518:
14519: Aleksi Aaltonen. Ville A. Komu.
14520: Arvo Inkilä. Johan Helo.
14521: Jalmari Linna. Aino Lehtokoski.
14522: A. J. Kosonen. Akseli Kanerva.
14523: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Urho Kulovaara.
14524: G. Lindström. Jussi Lonkainen.
14525: Aino Malkamäki. Otto Marttila.
14526: Väinö Hakkila. Yrjö Räisänen.
14527: Hilja Pärssinen. Isak Penttala.
14528: 375
14529:
14530: X,6. - Toiv. al. N :o 99.
14531:
14532:
14533:
14534:
14535: Rytinki y. m.: Esityksen antamisesta laiksi työväestön työ-
14536: palkkojen turvaamisesta.
14537:
14538:
14539: Eduskunnalle.
14540:
14541: Se lamakausi, mikä on viime vuosina puutavarayhtiöiden töissä. Tämä onkin ol-
14542: ollut olemassa kaikilla toiminta- ja liike- lut suurimpana syynä kuntien vaikeaan ta-
14543: aloilla, on saattanut monien kansalaisryh:- loudelliseen asemaan.
14544: miemme taloudelliset elämän mahdollisuu- Taloudellisesta nousukaudesta, jota on
14545: det heikkenemään, koska ovat saaneet kan- ollut havaittavissa kuluvan vuoden ja jo
14546: taa roponsa yhteiseen pula-ajan veropus- viime vuodenkin aikana, johtuu, että liike-
14547: siin, mikä suuremman mikä pienemmän elämä on vilkastunut aika huomattavasti
14548: määrän. Mutta suurimman verotaakan monilla eri aloilla. Mutta siitä huolimatta
14549: ovat saaneet maksaa maamme talonpojat ja ovat työpalkat edelleen melkein samassa
14550: työmiehet, jotka ovat olleet vailla lain tur- määrässä, mihin ne ovat alentuneet äärim-
14551: vaa toimeentulonsa turvaamiseksi. Ovathan mäisinä pulavuosina. Sen vuoksi on valtio-
14552: talonpojat saaneet uhrata kaiken omaisuu- vallan ryhdyttävä estämään työnantajain
14553: tensa korkeiden korkosuhdanteiden aikana keinottelua työpalkkakysymyksessä lainsää-
14554: ottamistaan lainoista, lainoista, joilla he dännön kautta, sillä muuta mahdollisuutta
14555: ovat rakentaneet rakennuksia ja raivanneet ei ole olemassa, jolla työpalkat saadaan py-
14556: peltoja. Työmiehet ovat saaneet tehdä työtä sytetyiksi riittävän korkeina.
14557: valtiolle sekä yksityisille samoinkuin suur- Onhan valtion puolelta lainsäädännön
14558: teollisuutta harj oi ttaville työnan taj ille niin kautta turvattu palkka valtion viran ja
14559: alhaisilla työpaikoilla, että yhteiskunnan toimen haitijoille sekä turvattu vielä heidän
14560: on täytynyt pitää huolta työaikanakin työ- vanhuuden päivänsäkin korkeilla eläkemää-
14561: läisten perheistä. Tässä työpalkkojen alas- rillä, jota palkkausjärjestelmää myöskin
14562: polkemisessa on valtiovalta ollut suurim- paljon noudatetaan yksityisten toimissa ole-
14563: pana tekijänä sen surullisen kuuluisan va- vien virkamiesten suhteen. Myöskin on tur-
14564: ratyöpalkkajärjestelmän avulla, jolla mää- vattu teollisuutta harjoittavain kansalais-
14565: rättiin valtion varatöissä työpalkat alem- temme sekä maataloustuottajain toimeen-
14566: miksi yksityisten töissä maksettavia työ- tulo korkeilla tulleilla ja vientipalkkioilla.
14567: palkkoja, mikä menetelmä oli omiaan edis- Nämä huomioon ottaen ei voida tulla muu-
14568: tämään yksityisten työnantajain pyrkimyk- hun tulokseen kuin siihen, että valtiovallan
14569: siä työpalkkojen alentamiseen. Tästä me- on kiireellisesti ryhdyttävä suojaamaan työ-
14570: netelmästä on seuratrksena ollut, että Poh- väestön ja erikoisesti metsätyöväestön työ-
14571: jois-Suomen ynnä useiden muiden kuntain ehtoja minimipalkkauslainsäädännöllä.
14572: veronmwksajat ovat työläisten perheiden Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
14573: avustamisen muodossa saaneet olla maksa- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
14574: massa työpalkkoja valtion sekä yksityisten toivomuksen,
14575: 376 X,6. - Työväen työpaikat.
14576:
14577: että hallitus kiireellisesti valmis- jen turvaamiseksi lailla ja antaisi
14578: taisi esityksen työväestön työpalkko- siitä pian esityksen Eduskunnalle.
14579:
14580: Helsingissä helmikuun 4 päivänä 1935.
14581:
14582: Eino Rytinki. Yrjö H. Kesti.
14583: 377
14584:
14585: X,7. - Toiv. al. N:o 100.
14586:
14587:
14588:
14589:
14590: Janhonen y. m.: Toimenpiteistä vähävaraisten lapsirikkai-
14591: den perheiden taloudelliseksi tukemiseksi erityisesti har-
14592: vaanasutuilla paikkakunnilla.
14593:
14594:
14595: E d u s kun n a ll e.
14596:
14597: Ylelisesti 'tunnettu seiffika on, että vaikka muodostettu vuosittajn n. 1,000 uutta vil-
14598: luonnollinen väestönlisäyksemme oli vuo- jelystilaa. Täten on voinut sijoittua maa-
14599: sina 1921-3{) pyöristettynä 27,600 henkeä ta:louteen 4-5,000 :henkeä vuodessa. Va-
14600: vuosittain, kaikki tuo lisäys, pääasiassa maa- paaehtoista .tietä on myös maatiloja muo-
14601: seudulla vieläpä maatalouden piirissä synty- dostettu, mutta on mil!hdotonta arvostella
14602: neenä kuitenkin voi sijoittua elinkeinoelä- täten til!pa.htunutta väestösidonnan määrää..
14603: mää paivelemaan ulkopuolella maatalouden. Maisteri Modeenin tunnetun väestömme
14604: Tilasto ilmoittaa tästä märurästä sijo.1ttu- kelhitystä koskettelevan tutbmuksen mu-
14605: neen teollisuuteen N,OOO henkeä, kulkula.i- kaan tulee meiHä työ,kykyisyysikään, 15-
14606: tost!en ja kaupan alalle 6,300, vapaisiin vuotiaiksi, vuosinru 1931~35 vuosittain
14607: ammatteihin 4,500 ja sii.rtolaisina maasta keskim. 22-23,000 henkeä enemmän kuin
14608: siirtyneen 5,800 henkeä vuodessa. Saman työkykyisiä, 15-64-vuotiaita, kuo~ee :taikka
14609: tilaston mukaan on maata'lousvälestö vähen~ tulee 65 vuoden ikään, siirtyen vanhuuden
14610: tynyt tuona aikana vuosittain 500 hengeHä. lepoon. Tämän mukaan tuo työkykyisyys-
14611: Teollisuuden työväestön 'lukumäärä oli ikään vuodesta 1929 vuoden 1934 loppuun
14612: korkeimmillaan v. 1928, oUen .tällöin 169,700 tulleen nuorison määrä, i1man mahdo:lli-
14613: työntekijää. Tämä lukumäärä aieni vuor suutta sijoittua vapa.utuneisiin työpaikkoi-
14614: den 1932 loppuun mennessä 127,200 :aan, hin, .on ollut n. 135,000 henkeä. Kun tästä
14615: ja tilasto toteaa sen kohonneen v. 1933 lop- on puolet naisia ja näistä huoma,ttava osa
14616: puun mennessä 140,700 työntakijään, joka poistuu y·leisiltä työmarkikinoilta kotitaJou-
14617: on viime<inen saatavissa oleva tieto. To- den piiriin, voidaan luvusta väJhentää ehkä
14618: dennä1köisesti on 1Jeo]lisuutemme työntekijä- 1
14619: /a, joten jälelle jää 90,000 henkeä. Mah-
14620: määrä tällä hetkeH.ä saavuttanut aikaisem- dollisimman hyväuskoisestikin eri aloi:Ue
14621: man korkeimman tasonsa. Hyväus:koisim- tapahtunutta sijoittumista aj·atetlen 'täytyy
14622: man arvion mukaan !Voisi se oUa 5-10,000 lopuksi tulla siihen tulokseen, että melkoo-
14623: sitä suurempi. sen osan tästä näinä vuosina työkykyisyys-
14624: Suurin piirtein katsoen eiv:'åt kulkulaitos ikään tulleesta nuorisosta on täytyny•t jäädä
14625: j•a kauppa sekä vapaat acrn:matit ole voineet ulkopuolelle tehokkaan työelä,män. Trumä
14626: v. 1928 jälkeen sijoittaa sanottavaa määrää määrä voitanee arvosteUa 50-70,000 heru-
14627: uutta väestöä piiriinsä. Siirtolaisuus on geksi. Näiden on täytynyt jäädä. suurim-
14628: tänä aikana ollut hyvin rajoitettu, joten maksi osaksi koteihinsa maaseudulle sisä-,
14629: senkään kautta ·ei ole •voinut tapahtua itä- ja pohjoisosiin maata, joissa luonnol-
14630: väestösijoitusta. linen väestönlisäys on suurin.
14631: Virallisen asutustoimintamme k:mtta on Ma.aseudun työmarkkinoiden kannalta
14632:
14633: 48
14634: 378 X,7. - Lapsirikkaat perheet.
14635:
14636: kiinnitetään suurin huomio näissä seuduissa Kansamme luonnollinen lisääntyminen
14637: metsätöihin. Ennen pula-aikaa toimitettiin osoittaa huolestuttavassa määrässä alenevaa
14638: metsän'hakkuita enimmän talvella 1927-28 suuntaa. Vaikkakin tässä voi tapahtua joi-
14639: ja saatiin nämä menemään normaalisesti t.akin pieniä ti·lapäisiä nousuja, näyttää
14640: i·lman työväen puutetta. Tämän edellisenä eittämättömältä, •että kansamme lisäkasvu
14641: ja kuluvana talvena toimitettavat hakkuut lakkaa verrattain läheisessä tp.levaisuudessa
14642: oV!at kokonaismääräitään suunnilleen yhtä kokonaan. Tällaisen tilanteen ollessa edes-
14643: suuria kuin edellämainittuna talvena. Nyt srumme on erinomaisen tärkeää, että kaikki
14644: käytetään näissäkin töissä osittain entistä kasvava nuoriso voida.an kehittää ruumiil-
14645: tehokkaampia työtapoja, joten työsaavutus lisesti terveeksi ja yhteiskuntaamme myön-
14646: esicm. ajotöissä on työntekijää kohden suu- teisesti suhtautuvaksi. Täihän ei nykyi-
14647: rempi kuin aikaisemmin. Miltei kaikkialla sissä olosuhteissa huomattavana osalla maa-
14648: on hakkuun ja ajon aika samaa metsälohkoa seudun varattomista .työmiesperheistä ole
14649: kohden aikaisempaa lyhempi, joten metsä- mahdollisuuksia edes vaatimattomankaan
14650: työläinen saa samassa paikassa ansiota ly- mittapuun mukaan arvosteltuna. Ottaen
14651: hyemmän ajan kuin aikaisemmin. Näihin huomioon, että ehkä 1 / 4 -1 /a kansamme
14652: tehtävänä oleviin metsätöihin tulee nykyi- koko nuorisosta kasvaa näissä ·kodeissa, on
14653: sin, ·paitsi entistä työläisainesta, melkoinen parannuks·en aikaansaaminen tässä suh-
14654: määrä sellaisia pienviljelijöitä, jotka eivät teessa katsottava tä.män hetken ja tulevai-
14655: olleet niissä aikaisemmin. Tämän Esä·ksi suudenkin kipeim:mäksi yhteiskunnalliseksi
14656: lisää tarjokkaiden lukua voim>.J;kkaasti tuo kysymykseksemme.
14657: edel:lämainiJttu ,sij oittwma:ton" nuoriso- Meillä on mahdollisuuksia saada nämä
14658: polvi. perheet entiseen verraten kohtuullisesti toi-
14659: Metsätyöpalkat painettiin pula-aikana meentuleviksi, jolloin ne voivat kasvattaa
14660: niin alhaisiksi, että monissa tapauksissa lapsensa terv·eiksi kansalaisiksi. Työmies-
14661: työmies ei saanut ansaituksi riit.tä·västi perheen menoista vie ravinto suurimman
14662: edes omia välttämä:ttömiä menojaan varten osan, normaalisuuruisessa perheessä ja
14663: työssäoloajaksi. Tämä Tiian alhaiseksi ka-t- säännöllistä palkkatuloa saadessa 50-70%
14664: sottava palkkataso jatkuu näissä töissä tuloista. Kun otetaan huomioon, että ny-
14665: vielä edelleenkin. Toiselta puolen on otet- kyisin n. s. metsäseuduilla ei ole mahdolli-
14666: tava huomioon paikkatilannetta nykyisin suuksia saada ansiota kaikkina vuoden-
14667: arvostellessa se seikka, että näihin töihin aikoina, -ei koko .ansiokaan ravintoon käy-
14668: tulee jatkuvasti .tarjoutumaan enemmän: tettynä ole riittruvä. Näissäkin oloissa tul'-
14669: työntekijöitä kuin niihin voidaan sijoittaa. taisiin kuitenkin kohtuullisesti toimeen, jos
14670: On n1m. otettava ihuomioon, että elinkeino- perheellä olisi viljeltävänään sellainen suh-
14671: elämään tarjoutuva nuorisojoukko, joka ei teellisen pienialainen viljelmä, jolla tuotet-
14672: voi sijoittua joko kuoleman tai vanhuuden taisiin perheen tarvitsema ravinto mahdolli-
14673: takia ,poistuvien tilalle, tulee jatkuvasti simman suuress•a määrässä .
14674: olemaan lähivuosina 21-22,000 henkeä. - .Sen seikan, että tällaiselta vHjelmältä
14675: Vaikkakin on till'kimättömästi vaadittava sitä voimaperä:isesti hoidettae;;sa saadaan
14676: metsätyöpalkkojen kohtuullis·e1la tasalla pi- perheen elintarvikkeet vähittäisostoon ver-
14677: tämistä kaikin mtVhdoHisin keinoin, eivät rattuna pienin kustannuksin, osoittavat va-
14678: palkat n. s. rautaisen palkkalain täysitehoi- kuuttavasti maatalousministeriön toimesta
14679: sesta vaikutuksesta johtuen ·voi nähtävästi viljelyspalstatoiminnan yhteydessä järjes-
14680: meillä kohota pitkiin aikoihin suhteellis1en tettyjen n. s. puoli- j.a kokoravintoviljelmien
14681: vaatimatonta tasoa korkeammalle. tuloks·et. Onhan edellisillä saatu tuotetuksi
14682: X,7. - Janhonen y. m. 379
14683:
14684: ennestään 'lelhmän omistavil:le, normaalia vaan työhön tämän kansanosan hyväksi,
14685: jonkun verran suuremmiolle perheille täs- jonka aseman huoltaminen on viime aikoina
14686: mäHeen puolet ravintotarpeesta, n. 1,800 suuressa määrin laiminlyöty.
14687: kal. kuluttajayksikölle päirvittäin koko vuo.- Tässä ;y.hteydessä on syytä viitata myös
14688: deksi antamalla näille perheiHe vähän aHe siihen, että tällaisen omia elintavikkeita
14689: 900 mk :n avustuslaina ~ta.rkoin suunnitel- tuottamattoman perheen elättä'jä on näinä
14690: lun viljelmän järjestämiseen ja ohjaamalla vuosina: joutunut maksamaan yhteiskun-
14691: .sekä valvomalla kiinteästi kasvien ja eläin- nalle m. m. viJjatuHina 1,000'-1,500 mk .
14692: ten hoitotyötä. Samoin on kokomvintovil- vuosittain ja jonkin verran myös muina
14693: j.elmillä tuotettu 3,000 mk :n avustus'lainan tulleina, taikka, hänen perheineen joutuessa
14694: avulla sellainen mää,rä elintarv1kkeita, että yhteiskunnan huollon varaan, on !kunnan
14695: niistä olisi saatu täysin riittävä ravinto pitänyt suorittaa vastwarvat rasitukset, viime
14696: koko v~uodeksi norlillaalisuuruiselle per- vuotta muutamissa maan osissa lukuunotta~
14697: heelle. Tähän päämäärään ei näissä per- matta.
14698: heissä ole päästy siitä syystä, että niissä On pelättävää, että nykyisen tilanteen
14699: on ollut keskim. 6. 7 ku'l. yks., siis normaa- jatkuessa pitempiä aikoja suurten kan-
14700: lia paljon enemmän. srumme osien suhtautuminen yhteiskuntaan
14701: Ei voida väittää, ~että suuren perheen muuttuu epäsuopeaksi ja pitemmälle kehit-
14702: työmiesisän on mahdonista nykyisissä olo- tyneenä saa aikaan levottomuutta ja järky-
14703: suhteissa selviytyä kunnialla elämäntaiste- tyksiä yhteiskunnassa.
14704: lussaan tällaisen vHjelmänkään avulla, jos Vakaumuksemme on, että tämänsuuntai-
14705: hänen on velaksi ostettava maa, rakennet- sen yJlteiskunnallisen olhj~elman toteutta-
14706: tava rakennukset ja :hankittava irtaimisto. mista, joka ei keventäisi ,ainoastaan näiden
14707: Sen takia onkin käsitykseanme mukaan perheiden asemaa vaan myöskin määrät-
14708: nä.itä perheitä ruvettava tukemaan koko- tyjen seutujen yhteislk:unnallisia rasituksia,
14709: naan uutta meneteLmää noudattaen siten, ei voida maassamme lykrutä enää tulevai-
14710: että 'terveen nuorisojoukon kasvattaminen suuteen.
14711: katsotaan nimenomaan yhteiskunnan eri'- Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
14712: koisen suoranaisen tukemisen ansaitsevaksi. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14713: Tällöin on 'luonnollisesti a1oitettava suuri- muksen,
14714: perheisimmistä ja viljelysalaa niillä jo ole-
14715: valla taikka niille hankittarvahla viljelmällä että hallitus edellämainitussa tar-
14716: asteettain kehitettävä perheen elintarvik- koituksessa mahdollisimman kiireel-
14717: keet tuottavaksi. lisesti hankkisi selvityksen
14718: Tässä esitetyn ohjelman toteuttaminen 1:o 16 vuotta nuorempien lasten
14719: edellyttää luonnollisesti melkoisia uhrauk- lukumäärästä perhettä kohden kai-
14720: sia yhteiskunnan J>Uolelta, j01pa sellaisia kissa sellaisissa perheissä, joissa tä-
14721: uhrauksia, joilta ei voida suoranaisesti mänikäisiä lapsia on;
14722: saada takaisin. ]{un on kysymys toimen- 2 :o lasten lukumäärästä perhettä
14723: piteestä, jonka tankoituksena on auttaa koh- kohden eri väestöryhmien keskuu-
14724: tuulliseen toimeentuloon sitä osaa lmn- dessa ja maan eri osissa;
14725: samme periheistä ja nuorisosta, jonka mah- 3 :o kansamme ravitsemustt?asta
14726: dollisuudet viime a~koiM ja yleensäkin yleensä ja erikseen lapsirikkaiden
14727: ovat kaikkein heikoilmmat, ei päähuomiota perheiden keskuudessa sekä maan
14728: ole kiinnitettävä uhrausten suuruuteen ja niissä osissa, joissa lapsirikkaus on
14729: niiden ~välittömään takaisin perimiseen, suurin; sekä
14730: 380 X,7. - Lapsirikkaat perheet.
14731:
14732: että hallitus jo ennen näiden selv~ nilla ja tällöin kiinnittäisi huomiota
14733: tysten valmistumista ryhtyisi tar- sellaisen viljelystoiminnan ja koti-
14734: mokkaisiin toimenpiteisiin lähinnä eläinhoidon laajentamiseen, jonka
14735: tilapäisansioista elatuksensa saavien avulla näiden perheiden ravinto-oma-
14736: vähävaraisten lapsirikkaiden perhei- varaisuus saataisiin mahdollisimman
14737: den taloudelliseksi tukemiseksi eri- suuressa määrässä toteutetuksi.
14738: tyisesti harvaanasutuilla paikkakun-
14739:
14740: Helsingissä helmikuun 10 päivänä 1935.
14741:
14742: T. A. Janbonen. Janne Koivuranta.
14743: Viljami Kalliokoski. P. V. Heikkinen.
14744: Lauri Kaijalainen. Kusti Arffman.
14745: J. Emil Lampinen. Matti Miikki.
14746: Toivo Ikonen. Akseli Brander.
14747: Juhani Leppälä. V. Vesterinen.
14748: 381
14749:
14750: X,s. - Toiv. al. N :o 101.
14751:
14752:
14753:
14754:
14755: Kivisalo y. m.: Työnsaantimahdollisuuden turvaamisesta
14756: asevelvollisuutensa stwrittamisen takia työttömiksi jou-
14757: tuneille.
14758:
14759:
14760: E d u s k u n n a ll e.
14761:
14762: Pa:himpia epäkohtia, joista asevelvolliset teiskunta ei tee mitään sen hädän lieventä-
14763: työläisnuorukaiset joutuvat kärsimään, on miseksi, johon nuori työläinen asevelvolli-
14764: se, että he menettävät työpaikkansa, eivätkä suutensa suorittamisen vuoksi joutuu.
14765: saa sitä takaisin sotapalveluksesta pääs- Tällaisesta laiminlyönnistä johtuu yh-
14766: tyään. teiskunna1le itseHekin arveluttavia siveelli-
14767: Varsinkin kuluneina pulavuosina on moni siä y. m. vaaroja. Ihmisen siveellisen kas-
14768: asevelvolilinen saanut !katkerasti kokea, että vamisen kannalta on välttämätöntä, että
14769: on täytynyt jättää ehkä hyväkin työpaikka, hän tuntee olevansa tarpeellinen ja hyödyl-
14770: vieläpä monessa tapauksessa sellainen työ- linen ympäristölleen. Mutta työttömänä
14771: paikka, jossa työskentely on samalla ollut harhaileva ei tunne olevansa tarpeellinen
14772: ammatin oppimista., ja oppiaika kesken. eikä hyödyllinen kenellekään. Päinvastoin
14773: Tällöin hän on, ei ainoastaan menettänyt hän tuntee olevansa kuin liikaa maailmassa,
14774: työpaikkansa, vaan lisäksi oppiminen on kes- kaikkialla toisten tiellä ja näiden taakkana.
14775: keytynyt ehkä juuri sellaisena ajankohtana, Ja kun työttömänä harhailua jatkuu kuu-
14776: jolloin on ollut tärkeätä pysyä jatkuvasti kaudesta .toiseen, jopa vuosimäärin, niin
14777: harjoitusvireessä. Sillä aikaa kun näin vähitellen tottuu joutilaisuuteen ja siitä
14778: työnsä äärestä temmattu nuorukainen on johtuviin huonoihin tapoihin, eikä enää
14779: ollut sotapalvelukses:sa, on hänen tilalleen työtä haluakaan, vaikka sitä olisi saatavis-
14780: otettu toinen, ja kun hän palveluksesta sakin. Näin kasvavat rikollisuus ja huliga-
14781: päästyään on pyrkinyt takaisin työpa.ik- nismi, jotka jäytävät !kansakunnan elinjuu-
14782: kaansa, ei siellä ole ollut hänerle tilaa. Näin ria. Mutta elämää kohottavat siveelliset voi-
14783: on moni nuorukainen joutunut harhaile- mat heikkenevät. Se, joka harhailee kodit-
14784: maan työttömänä. Ei ole päässyt edes va- tomana, työttömänä, nälkäisenä ja v:i:luisena
14785: ratöihin, koska näniä työt on varattu etu- kulkukoiran tavoin, ei myöskään voi tuntea
14786: päässä perheellisille miehille. olevan itsellään mitään puolustettavaa.
14787: Siten on moni asevelvollisuutensa suorit- Tällainen asiaintila on kansakunnalle hä-
14788: tanut joutunut tuuliajolle, eikä yhteiskunta peäksi. Sen korjaamiseksi on nopeasti teh-
14789: ole tehnyt mitään hänen tukemisekseen, pu- tävä kaikki mitä voidaan. Ei ole epäilemis-
14790: humattakaan siitä että tapauksissa, joissa täkään, että valtiovalta voi tämän epäkoh-
14791: ammattio.petus on lkeskeytynyt, olisi varattu dan poistaa, jos se sitä vain todenteolla
14792: Waisuus sen jatkamiseen. On ristiriitaista, tahtoo.
14793: että yhteiskunta vaatii nuorta työläistä uh- Erikoinen velvollisuus on yhteiskunnalh
14794: raamaan kaikkensa, tarpeentullen ihenken- turvata niiden sotapalveluksesta päässeiden
14795: säkin maanpuolustamiseksi, mutta sama yh- toimeentulo, jotka nuoresta ijästään huoli-
14796: 382 X,s. - Asevelvollisten työttömyys.
14797:
14798: matta OV'at perustaneet pellheen tai huoleh- että hallitus kiireesti valmistaisi
14799: tivat sairaiden tai vanhuudenheikkojen van- Eduskunnalle esityksen, jonka mu-
14800: hempainsa tai isovanhempainsa !toimeentu- kaan jokaiselle asevelvollisuutensa
14801: losta. suorittamisen vuoksi työttömäksi
14802: Tässä sanotun perusteella ehdotamme joutuneelle turvataan työnsaantimah-
14803: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, dolliswus, mikäli mahdollista, sillä
14804: alalla, jolla hän on työskennellyt.
14805:
14806: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1935.
14807:
14808: Väinö Kivisalo. A. A. Lastu. Urho Kulovaara.
14809: Väinö Sinisalo. Väinö Voionmaa. Hilda Herrala.
14810: Otto Toivonen. Mauno Pekkala. Onni Hiltunen.
14811: J. E. Malmivuori Sylvi-Kyllikki Kilpi. Otto Marttila.
14812: Aino Malkamäki. Akseli Kanerva. Yrjö Räisänen.
14813: Aino Lehtokoski. Jalmari Linna. Jussi Lonkainen.
14814: Matti Turkia. Ville A. Komu. Niilo Pajunen.
14815: Kustaa Perho. Hugo Aattela. Albin Koponen.
14816: Alpo Lumme. Aatto Siren. D. B. Lindman.
14817: 383
14818:
14819: X,o. - Toiv. a.l. N :o 102.
14820:
14821:
14822:
14823:
14824: Pekkala y. m.: Määrärahasta maaseudun työläisten asunto-
14825: olojen parantamista varten.
14826:
14827:
14828: E d u s k u n n a 11 e.
14829:
14830: Maaseudun asunto-olot, mikäli on kysy- mahdolliseen, ja sittenkin on mitä lukui-
14831: mys vähäväkisestä väestöstä, ovat aina ol- simmissa tapauksissa ollut pakko turvautua
14832: leet varsin alkeellisella kannalla, niinkuin niukllman köyhämhoidon apuun. Tämän
14833: m. m. noin kolmisenkymmentä vuotta sitc johdosta olisi koetettava keksiä keinoja,
14834: ten toimeenpannuilla tutkimuksillakin to- joilla sanotun väestön tukalaa asemaa voi-
14835: detJtiin. Epäilemättä ocvat maas·eudun työ- taisiin lieventää ei vain tällä hetkellä vaan
14836: läistenkin asunto-olot senjälkeen kuin sa- ennen kaikkea tulevaisuuttakin silmälläpi-
14837: nottu tutkimus toimeenpantiin parantu- täen.
14838: neet, mutta paljon on niissä vieläkin toivo- Työläinen, jo~La on oma koti, ,katto
14839: miselle sijaa. Tämän tietäen sekä silmällä- päänsä päällä", ja 8en ympärillä jonkun
14840: pitäen mitä vaikeimmissa oloissa ·elävien verran maata, josta hän saa kaikkein väJt-
14841: köyhien ihmisten taloudellisen ja yhteiskun- tämätrtömimmät elintarpeensa, tuntee ase-
14842: nallisen aseman parantamista on sosiali- mansa paljon turvallisemmaksi kuin työ-
14843: demokraattisen ryhmään taholta tehty aloit- läinen, jonka täytyy perheineen kulkea pai-
14844: teita heidän asunto-olojensa saattamiseksi kasta toiseen, asullinon milloin mistäkin
14845: ajan vaatimuksi,a vastaavaHe kannalle, ,nurka8ta" hankki en ja niukan runsion sa t-
14846: mutta valitettavasti eivät nämä aloitteet ole tumalta saaden. Mikä olisikaan hänelle sen-
14847: johtaneet myönteisiin tuloksiin. Niinpä tuli vuoksi tervetuHeempi kuin oma, vaikkapa
14848: viimeinenkin kyseessäolevaa asiaa koskeva vain vaatilll!atonkin koti ja pieni maapalBta
14849: aloite hyläty,ksi edellisillä valtiopäivillä. sen ympärillä, mistä hän voisi saada vält-
14850: Kwtsoen valtiotalouden rahal'liseen asemaan tämättömimmät elintarpeensa. Tähän pää-
14851: viime vuosina saattaa tosin käsittää, ~ettei määrään on pyritty n. s. viljelyspa:lstatoi-
14852: puheenaolevankaanlaiseen ensiluokkaisen minnalla, ja väittävät asiantuntijat, että
14853: tärkeään tarkoitukseen ole voitu määrära- suurimmassa osassa maata on mahdollisuus
14854: hoja myöntää, mutta senjälkeen kuin ti- tällaisella palstavilje~mällä tuottaa pe:vheen
14855: lanne on muuttunut parempwan päin, ei ravinto aina 90 % :iin saakka, vieläpä ny-
14856: kyseessäolevan uudistuksen toimeenpanoa kyiseen olotilaan verra:ttuna enemmänkin.
14857: enää olisi lykättävä pitemmälle. Edellytyksenä tietysti tällöin on, että 'asian-
14858: Vuosikausia kestänyt ankara työttömyys omainen pystyy raJkentamaan perheeileen
14859: ja alhainen palkkataso ovat vaikuttaneet, asuin- y. m. välttämättömät rakennukset,
14860: että maaseudun työläisten elintaso on pai- ja se taasen luonnollisesti vaatii rahaa, jota
14861: nunut entistäkin kurjemmaksi. Varsinkin köyhä'llä työläisellä ei yleensä ole. Valtio-
14862: niiden työläisten, joiden on täytynyt hank- vallan olisi näin ollen tässä kohden ojen-
14863: kia toimeentulonsa tilapäisistä ansiotöistä nettav:a auttava kätensä. Jo nyt myönne-
14864: on täytynyt supi8taa menojaan vä!himpään tään n. s. omakotirahastosta huokeakorkoisia
14865: 384 X,9. - Maaseudun työläisten asunto-olot.
14866:
14867: lainoja maaseudunkin omakotirakentajille, taen, kuitenkin siten sovellettuna kuin
14868: mutta ovat tarkoitusta va11ten va:mtut mää- ede'llä on esitetty.
14869: räralhat olleet verraten vähäiset, jotapaitsi Miten laajassa mittakaaV!assa kyseessäole-
14870: köj'ihin vähäväkinen maaseudun väestö ei vaa rahoitustoimintaa olisi harjoitettava,
14871: mainitun rahaston lainaehdoillakaan kykene riippuu tiety.sti siitä, kuinka suuri sosiaali-
14872: rakentamaan itselleen kotia. On senvuoksi poliittinen mei'kitys viljelyspalsta.toimin-
14873: välttämätöntä, että tälle väestönosalle anne- rualle annetaan ja missä määrin va:ltion ra-
14874: taan rakennuskustannuksista airuakin osa ha:taloudellinen asema sen sallii. Ottaen
14875: avustuksena, jota ei peritä takaisin. Täl- huomioon, että täysin tuottamattorniinkin
14876: laisen avustuksen myöntäminen on vähin- tarkoituksiin vuosittain uhrataan satoja
14877: tään yhtä perusteltu kuin avustuksen anta- miljoonia marklmja ja katsoen kyseessäole-
14878: minen maan- ja metsänparannustöissä, sillä valla alalla esiintyvään tarpeeseen sekä
14879: kummassakin tapauksessa on kysymyksessä asian suureen sosiaalipoliittiseen merkityk-
14880: pi.tkäaikainen sijoitus sillä erotuksella kui- seen, olisi tarkoitusta varten a:luksi varat-
14881: tenlkin, että rakennuksiin sijoitettu pääoma tava ainakin 50 miljoonaa markkaa.
14882: ei tuota suoranaisesti tuloa, puhumattakaan EdeHäesitetyn perusteella ehdotetaan
14883: siitä, että toisessa tapauksessa on kysymys eduskunnan päätettäväksi •toivomus,
14884: varakkaammista henkilöistä kuin toisessa. että hallitus vuoden 1936 talousar-
14885: J-os esim. 1 / 3 rakennuskustannuksista annet- vioesitykseen ottaisi 50 miljoonan
14886: taisiin avustuksena, v·oisi yritys ehkä me- markan suuruisen määrärahan maa-
14887: nestyä, ja poikkeustapauksissa voisi avustus seudun työläisten asunto-olojen pa-
14888: kenties olla suurempikin, riippuen paikka- rantamista varten, jaettavaksi asun-
14889: kunnasta ja asianomaisen taloudel'lisesta non rakentajille omakotirahaston
14890: asemasta. säännöksiä soveltuvissa kohdin nou-
14891: Kyseessäoleva rahoitustoiminta olisi so;pi- dattaen osittain halpakorkoisina lai-
14892: vimmin hoidettavissa omakotirahastosta kä- noina osittain suorana-~s~na raha-
14893: sm siitä voimassaolevia säännöksiä noudat- avustuksina.
14894:
14895: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1935.
14896:
14897: Mauno Pekkala. Aleksi Aaltonen.
14898: Yrjö Welling. Otto Marttila.
14899: Jalmari Linna. Frans Mustasilta.
14900: Matti Lepistö. Onni Mäkeläinen.
14901: Jussi Lonkainen. Matti Turkia.
14902: •• ••
14903:
14904: VALTIOPAIVAT
14905: 19 3 5
14906:
14907: LIITTEET
14908: XII
14909:
14910: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI~
14911: JA TOIVOMUSALOITTEET
14912:
14913:
14914:
14915:
14916: HELSINKI 19,35
14917: V 1\:LTJJONEUVOSTON KIR.TAPAINO
14918:
14919: 49
14920: Rautateitä, maanteitä, siltoja, merenkulkua, lentoliikennettä,
14921: posti- ja puhelinoloja y. m. koskevia laki- ja
14922: toivom usaloitteita.
14923: 389
14924:
14925: XII,1. -- Lak. al. N :o 37.
14926:
14927:
14928:
14929:
14930: Soininen y. m. : Ehdotus laiksi mutatiemkennuksista vuo-
14931: sina 1934-1938 an'l'!Ct-un lain m-uuttamtisestc~.
14932:
14933:
14934: E d u s k u n n a 11 e.
14935:
14936: Vuoden 1933 valtiopäivillä päätti edus- suunnalla ovat myöskin kaiken vertailun
14937: kunta m. m Suolahden-Haapajärven rauta- yläpuolella Rikkaveden eteläiseen suuntaan
14938: tien rakentamisen, joka a1oitettanee vuonna nähden.
14939: 1938. Tämän kautta ehkä lopullisesti lie- Rautatien, tämän välttämättömän liibm-
14940: nee rauennut suunnitelma Myllymäen- nevälineen puutteessa, eivät nämä seudut
14941: ::'>Jivalan (Ylivieskan) radasta. Mutta Suo- ole voineet kehittyä Etelä-Suomen ja ran-
14942: lahden-Haapajärven rata ei ollenka::m tee ni<kkoseutUJjen ·tasolle, koska tuotannon ja
14943: tyhjäksi Etelä-Pohjanmaan-Savon-Kar- muun taloudellisen elämän edistymistä on
14944: jalan suurta poi'rokirataa, vaan mieluum- aina ollut haittaamassa rautatien puute.
14945: min sitä auttaa tekemällä sopivaksi poikki- Itsestänsä on selvää, että rautatie tulisi
14946: radan toteuttamisen asteettain, osissa. aikaansaamaan tämän laajan alueen talou-
14947: Niinpä lausuikin eduskunta hallitukselle dellisissa oloissa käännöksen par6mpaan
14948: toivomuksen, että hallitus sisällyttäisi €li- päin m. m. siten, että maanviljelys voima-
14949: siksi laa.dittavaa:n rautatierakennus!Yhjel- peräistyisi ja uudisasutus lisääntyisi.
14950: maan rautatien rakentamisen Sysmäjär- Tärkeintä kuitenkin on, että luonnon-
14951: ven asBmalta Savon radalle siten, että ra- tila.s..'!a olevat metsärikkaudet saataisiin kul-
14952: kentaminen aloitettaisiin heti Varkauden-- ,jetetuksi maailmanmarkkinoille sekä rik-
14953: Viinijärven radan valmistuttua. kaiden malmialueiden yhteys rautatien
14954: Kun Sysmäjärven-Alapitkän ratasuun- kautta Outokumpuun, joka lisäisi työmah-
14955: nasta on 'ollut lukuisia eduskunta~aloitteita dollisuuksia ja arvokas kupari vientitava-
14956: aikaisemmilla valtiopäivillä ja asian rat- l'ana toisi kultaa maahamme.
14957: kaisu myönteiseen suuntaan on ollut ker- Kun puheena olevalla rautatiellii voitai-
14958: rankin jo aiva.n hiuskarvan varassa, olisi siin mitä voima1kkaimmin edistää laajan ja
14959: mielestämme tämä tärkeä poikkiratakysy- metsärikkaan seudun taloudellista ja hen-
14960: mys vihdoinkin päätettävä. kistä nousua se'kä kohottaa valtiomme ta-
14961: Ratasuunta on sen jälkeen, kun joka- loudellista asemaa, pyydämme edellä esite-
14962: vuotiset tutkimiset ovat ·Osoittaneet, että tyn perusteella ehdottaa,
14963: Kaavin pitäjän r~uikonlahdessa on arvo-
14964: kasta kuparipitoista malmia, kiistämäWi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14965: mästi kallistunut suunnalle Sysmäjärvi- van lakiehdotttksen:
14966: Ka·avi-Alapitkä. Metsärikkaudet tällä
14967: 390 XTT, 1. - Sysmäjänen-Kaa1in-Alapitkän rautatie.
14968:
14969:
14970: Laki
14971: mutatierakennuksista vuosina 1934-1938 annetun lain muuttamisesta.
14972:
14973: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään rautatiera:kennuksista vuosina 1934-
14974: 1938 huhtikuun 20 päivänä 1934 annettuun lakiin uusi 3 a § ja muutetaan sanotun lain
14975: '5 § näin kuuluvaksi:
14976:
14977: 3 a §. rautatiet rakennetaan ehdolla, että asian-
14978: N<>rmaa,liraiteinen rautatie rakennetaan omaiset kunnat sitoutuvat edeltäpäin vas-
14979: Sysmäjärven asemalta Rikkaveden pohjois- taamaan rautatietä, sen liikennepaikkoja
14980: puolitse Kaavin kautta A1api'tkän asemalle, ja laitteita ynnä muita tarpeita varten tal'-
14981: alka-en rakennustyöt vuonna 1937. vittavain maa- ja vesialueiden lunastuk-
14982: sesta sekä korvauksetta luovuttamaan maa-
14983: 5 §. alueen, jo:ka tarvitaan Jähimmältä, yleiseltä
14984: Kontiomäen-'r.aivalkosken, Suolahdtm- tieltä asemalle tai pysäyspaikaUe tehtävää
14985: !Taapajärven ja Sysmäjärven-Alapitkän tietä varten.
14986:
14987:
14988: Helsingissä 9 p :nä helmikuuta 1935.
14989:
14990: Heiikki Soininen. Heikki Niskanen.
14991: Yrjö Hautala. Antti Kemppi.
14992: Emil Jutila.
14993: •
14994:
14995: 391
14996:
14997: XD,::. - Toiv. al. N :o 104.
14998:
14999:
15000:
15001:
15002: Karvetti y. m.: JJ1äärärahasta Raision-Naantalin maan-
15003: tien oikaisemista ja parantamista varten.
15004:
15005:
15006: J:G d u s k u n n a 11 e.
15007:
15008: Raision-NaantaiJ.in 9.058 kilometrin pi- mista varten ovat va:lmiina. Tuntematto-
15009: tuinen maantie on kesäaikana vilkkaasta masta syystä on sanotun maantien raJken-
15010: autoliikenteestä huolimatta mutkaisin ja taminen kuitenkin lykkäytynyt. Kun aina-
15011: vaarallisin Turun seudun maanteistä. Sen kin vaarallisimpien mutkien oikaiseminen
15012: jälkeen kun silta Luonnonmaalle jo on val- ja pahimpien mäkien tasoittaminen pelkäs-
15013: mistunut ja lautta keväästä 1ähtien tulee tään liikenneturvallisuutta silmälläpitäen
15014: yhdistämään sanotun saaren Merimaskun olisi välttämättä ensi tilassa suoritettava ja
15015: ja Rymättylän pitäjiin, siirtyy mainittujen näihin on kustannusarvion mukaan kat-
15016: pitäjien'kin liikenne tapahtumaan Raision- sottu tarvittavan 500,000 markkaa, olisi
15017: Naantalin maantien kautta. Entisestään mainittu määrä varattava tulevan vuoden
15018: yhäkin vilkastuva autoliilkenne muodostuu menoarvioon.
15019: kapealla, mäkisellä ja erinomaisen mutkai- Edelläolevaan viitaten esitämme kunnioit-
15020: sella tiellä suorastaan hengenvaaralliseksi. taen eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
15021: Kun edelläsanotun maantien rakentamista sen,
15022: on m. m. tieviranomaisten ta:lrolta pidetty että hallitus ottaisi v. 1936 talmts-
15023: välttämättömänä, tuli se aikanaan otetuksi a1'vioesitykseen määrärahan Raision
15024: n. s. Hynnisen komitean ohjelmaan ja suun- -Naantalin maantien pahimpien
15025: nitelma sekä kustannusarvio, joka päättyy kohtien oikaisemista ja parantamista
15026: 2.7 miljoona.an markkaan, tien rakenta- varten.
15027:
15028: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1935.
15029:
15030: Einari Karvetti. Urho Kulovaara.
15031: Kustaa Perho. Aarne Honka.
15032: •
15033:
15034: 392
15035:
15036: Xll,s. - Toiv. al. N :o 105.
15037:
15038:
15039:
15040: Kulovaara y. m.: Määrärahasta maantien rakentamisek.~i
15041: Paattisten kirkolta Yläneelle.
15042:
15043: Eduskunnalle.
15044:
15045: Senjälkeen kun maataloustuotteittemme pitäjään saadaan kaikkien mainittujen kun-
15046: vienti on viimeksi kuluneen vuoden aikana tien maantie-etäisyyttä Turkuun lyhenne-
15047: keskittynyt huomattavalta osaltaan Turun tyksi noin 17 km., joka merkitsee jokaista
15048: kaupungin satamaan ja kuljetus tuotanto- matkaa kohti yhteensä 34 oikaisukilometriä.
15049: paikoilta mainittuun satamaan tapahtuu Kun mainitut kunnat ovat maamme huo-
15050: suurimmaksi osaksi maanteitse autoilla, on mattavimpia maataloustuotantoalueita ja
15051: autoliikenne Varsinais-Suomen teillä Länsi- voin, munien, teuraskarjan j. n. e. kuljetus
15052: Hämeestä, Satakunnasta ja vieläpä eräissä näiltä seuduilta Turkuun on varsin rhuu-
15053: tapauksissa aina Etelä-Pohjanmaalta asti mattava, on hyvin käsitcttävissä, mikä mBr-
15054: huomattavasti kasvanut. Maataloustuotteit- kitys sekä ajan että kustannusten säästölle
15055: ten viennin keskittyminen Turkuun ei ni- tällä oikaisulla tulisi olemaan.
15056: mittäin ole vain tältä osin lisännyt auto- Sen yleisen merkityksen vuoksi, joka
15057: liikennettä vaan on myöskin tavaroiden juuri mainitulla maantie:oikaisulla tulee ole-
15058: kuljetus Turusta asianomaisiin maaseutu- maan kaukoliikenteelle, on Säkylästä Ylä-
15059: paikkoihin vastaavassa määrin kasvanut. neolle johtava paikallistie kuluvana vuonna
15060: Kun autoliikenne Varsinais-Suomen, Sata- otettu valtion haltuun ja pantu hyvään
15061: kunnan ja Länsi-Hämeen maantieverkos- autotiekuntoon. Tämän tien rakentamisen
15062: tossa on tähänkin saakka ollut vilkkaimpia kautta on etäisyyttä edellämainituista pitä-
15063: maassamme on nyt kysymyksessä oleva lii- jistä Turkuun lyhennetty noin 7 km:llä.
15064: kenteen lisäys pakottanut entistä enemmän Vielä tärkeämpää olisi kaukoliikenteen kan-
15065: kiinnittämään huomiota maanteiden saatta- nalta saada aikaan kokonaan uusi tie Ylä-
15066: miseen juuri tässä maamme osassa autolii- neeltä Paattisten korven kautta Paattisten
15067: kennettä vastaavaan kuntoon. Ennenkaik- pitäjään, koska tämän kautta matkaetäi-
15068: kea on käynyt välttämättömäksi saada ai- syyttä edelleen lyhennettäisiin noin 17
15069: kaan oikaisuja nykyään mutkittelevissa km:llä.
15070: maantieyhteyksissä ja tämän kautta väli- Paitsi kaukoliikenteen kannalta on tiellä
15071: matkoja etäämpänä olevista seuduista Tur- varsin huomattava merkitys myös paikallis-
15072: kuun ly'hennetyiksi. Tällainen varsin tär- tienä. Kysymys tien rakentamisesta kylä-
15073: keä maanteitse tapa:fituvaa kaukoliikennettä tienä onkin ollut pitemmän ajan vireillä,
15074: koskeva kysymys on ollut varsinkin kysy- mutta se seikka, että tulevan tien varsi on
15075: mys maantieyhteyden parantamisesta Pyhä- verrattain harvaan asuttua ja väestö suh-
15076: järven T.l. länsi- ja pohjoisrannoilla ole- teellisen varatonta on ehkäissyt tien r~ken
15077: vista Säkylän, Euran, Köyliön, Kokemäen nustyön. Alueella on tosin koko joukko
15078: ja Kiukaisten kunnista Turkuun. Raken- asutuskelpoisia maita, mutta on näiden
15079: tamalla maantien Säkylästä Pyhäjärven asuttamista toistaiseksi vaikeuttanut juuri.
15080: rantaa pitkin Yläneelle ja täältä edelleen käyttökelpoisen kulkutien puute. Toiselta
15081: n. s. Paattisten korven kautta Paattisten puolen 1on tien varrella varsin huomattavia
15082: XU,3. - Kuluvaara y. m. 393
15083:
15084: kasvukelpoisia valtion metsiä ja kun näiden lunastuksia, pyöreissä luvuissa 3,500,000
15085: asuttamiseen ei tähän mennessä ole kiin- markkaan.
15086: nitetty riittävää huomiota, ei myöskään Siihen nä:hden, että nyt kysymyksessä-
15087: aloitetta julkisten viranomaisten taholta ole olevalla tiellä on kaukoliikenteen kannalta
15088: tehty tien rakentamiseksi. huomattava merkitys ja että sen paikalli-
15089: Nyttemmin on kuitenkin Turun kaupun- nen merkityskin asutustoiminnan ja valtion
15090: ginhallitus edellämainittujen sekä sen li- metsäta1ouden etujen vuoksi on huomat-
15091: säksi Yläneen, Paattisten, Ruskon ja Maa- tava, näyttää asianmukaiselta, että tie ra-
15092: rian kuntien esittämän toivomuksen mu- kennetaan heti valtion toimesta yleisenä
15093: kaan antanut laatia kysymyksessäolevasta maantienä. Paikallisen asujamiston vähä-
15094: tiestä täydellisen selvityksen, joka sittem- varaisuuden vuoksi ei edes ole edellytyksiä
15095: min on mainittujen kuntien kunnanvaltuus- olemassa siihen, että se tulisi aluksi kylä-
15096: tojen valitsemain edustajien lwkouksessa tienä rakennetuksi. Sitäpaitsi tielle tulee
15097: tarkastettu ja hyväksytty. Suunnitelma, heti alusta alkaen siksi vilkas ja raskas
15098: jonka on laatinut tie- ja vesirakennushalli- liikenne, ettei kylätielle asetettavat vaati-
15099: tuksen Turun piirikonttori, käsittää 23 km mukset voi tyydyttää tätä liikennettä. Lo-
15100: pitkän tien Paattisten kirkolta Ylä- puksi on vielä huomattava, ettei Turun ja
15101: neelle johtavalle maantielle ja tulisi tie, Porin läänissä, lukuunottamatta erästä vä-
15102: joka suurelta osaltaan kulkee tasaisia ja häistä saaristotietä, vuosikymmeniin ole ra-
15103: edullisia maastoja, sijaitsemaan 14-37 km kennettu yhtään tietä suorastaan valtion
15104: päässä Turun kaupungista, siis varsin lä- maantienä. Kun tämä tie näyttää hyvin
15105: hellä huomattavaa asutuskeslmsta. Kun tien täyttävän kaikki ne ehdot, jotka valtion
15106: merkitys asutustienä samoinkuin tienä, jota maanteille asetetaan, on toivottavaa, että se
15107: myöten metsäalueen metsävarat voidaan myös sellaisena rakennetaan.
15108: kuljettaa helposti Turun satamaan, on huo- Kaiken edelläsanotun perusteella esittä-
15109: mattavan suuri, ovat asutushallituksen ja vät allekirjoittaneet eduskunnan päätettä-
15110: metsähallituksen edustajat, j'otka osallistui- väksi toivomuksen,
15111: vat edellämainittuun kunnanvaltuustojen
15112: valitsemien edustajien neuvottelukokouk- että hallitus ottaisi ensi vuoden
15113: seen asettuneet lämpimästi kannattamaan valtion tulo- ja menoarvioesitykseen
15114: tien rakentamista jo asutustoiminnan ja riittävän suuren määrärahan Paat-
15115: valtion metsätalouden etujen vuoksi. Laa- tisten korven kautta Paattisten kir-
15116: dittu tiesuunnitelma tullaan jättämään lähi- kolta Yläneelle johtavan maantien
15117: aikoina valtion viranomaisille. Siihen liit- rakentamiseksi.
15118: tyvä kustannusarvio päättyy, ilman maan-
15119:
15120: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1935.
15121:
15122: Urho Kulovaara. Einari Karvetti. P. Aarniokoski.
15123: Kustaa Perho. Urho Toivola. Ansh. Alestalo.
15124: Aino Lehtokoski. Aarne Honka. Ville A. Komu.
15125: G. Lindström. Hugo Aattela. Aug. Syrjänen.
15126: Karl J. Wenman. Aatto Siren. Hilma Koivulahti-Lehto.
15127: E. Jokinen. Kalle Kämäräinen. ,Matti Lepistö.
15128: J. Erl. Pilppula. Edv. Pesonen. Otto Toivonen.
15129: K. R. Kares. Anni Huotari. Frans Musta;silta.
15130: Alpo Lumme. Herman Mattsson. Heikki Soininen.
15131: Edv. Kujala. J. A. Sjöblom. Onni Mäkeläinen.
15132: Eemeli Aakula. A. A. Lastu. Antti Meriläinen.
15133: Aino Malkamäki. J. E. Malmivuori. Kaisa Hilden.
15134: Väinö Kivisalo. Niilo Pajunen. A. Korvenoja.
15135: 50
15136: 394
15137:
15138: XII,4. - Toiv. al. N :o 106.
15139:
15140:
15141:
15142:
15143: Rantala y. m.: Määrärahasta Urjalan-Punkalaitunum
15144: maantien parannustöitä varten.
15145:
15146:
15147: E d u s k u n n a ll e.
15148:
15149: Urja1an-Punkalaitumen välinen maan- t~ean ehdotus tältä työttömyysohjelman
15150: tie, jonka kautta liikenne suuresta osasta osalta jäi kuitenkin silloin toteuttamatta.
15151: Satakuntaa suuntautuu Hämeeseen ja aina ~Sittemmin on tie- ja vesirakennushallituk-
15152: maan pääkaupunkiin saa:'klka, on n. 17.5 :km. sen toimesta laadittu täydellinen suunni-
15153: pituiselta osalta, lääninraja-Drjalan kir- telma kysymyksessä olevan tien parantami-
15154: konkylä, nykyaikaisia liikennevaatimuksia sesta. Tämä :käsittää työn suorittamisen
15155: vastaamattomassa kunnossa. Turun ja Po- kahdessa jaksossa, osalla lääninraja-Ruta-
15156: rin läänin puolella on sanottua maatietä järvi, pituus 10.35 km. ja osalla Rutajärvi
15157: viime vuosina parannettu ja suoritettu oi- -Urjalan kirkonkylä, pituus 7 km. Kus-
15158: kaisuja, samoin Urjalan aseman-Drjalan tannusarvio, joka puuttuu vain lopullista
15159: kirkonkylän välisellä osalla. Mutta ensin tarkistamista, päättynee n. 2 milj. mark-
15160: mainittu osa tiestä, joka sijaitsee näiden kaan kaikkiaan.
15161: parannettujen tieosien välillä ja joka aikai- Tämä maantie joka on tavattoman kapea
15162: semminkin on ollut kehnoimmassa kun- ja mutkikas ja jonka vuosittainen 'korjaa-
15163: nossa, on edelleen vuodesta toiseen saanut minenkin on viime aikoina suoritettu puut-
15164: jäädä odottamaan välttämättömiä paran- t,eellisesti - välttämättömämpiä korjaus-
15165: nustöitä. töitä ovat yksityiset omalla kustannuksel-
15166: Sanotulla maantiellä on m. m. linja- ja laan suorittaneet - olisi vihdoin saatava
15167: kuorma-autoliikenne verrattain vilkasta. moottoriajoneuvoliikenteenkin kannalta ajo-
15168: Esimerl&inä voi mainita, että aina Porin turvalliseksi ja muutenkin parannetuksi.
15169: seuduilta saakka tämän kautta kesäaikana Ajoneuvojen yhteentörmäyksen ja tieltä
15170: autoilla suoritetaan tuoreen lihan ja mui- suistumisen vaara on monilla kohdin tien
15171: den nopeasti perille saatavien elintarpeiden nykyisessä kunnossa ollen vakavana uhkana
15172: kuljetusta Helsinkiin. - N. s. Hynnisen tietä käyttävälle yleisölle ja liikennöitsi-
15173: asiantuntijalautakunta v. 1932 antamassaan jöille. Viime vuoden aikanakin tapahtu-
15174: mietinnössä, ehdottaessaan 1,000,000 mar- neisiin useihin auto-onnettomuuksiin, joista
15175: kan määrärahan myöntämistä tämän maan- eräät johtivat tapaturmiin jopa ihmishen-
15176: tien parantamiseen, vaikka tietyö silloin gen menetykseenkin, lienee tien huonolla
15177: vielä olikin tutkimuksen alaisena, perusteli kunnolla osuutensa. - Kun suunnitelma
15178: ehdotustaan m. m. seuraavasti: ,mainittu työn suorittamista varten on valmiina ja
15179: suhteellisen raskaasti liikennöity tie olisi kun Urjalan ja Punkalaitumen kunnissa
15180: välttämättömästi parannettava koneellista parempinakin työaikoina on suuri määrä
15181: Jiikennettä vastaavaan kuntoon.'' Komi- irtainta työväkeä, joiden tavallisesti on pit-
15182: XII,J. - Ranta,la y. m. 395
15183:
15184: kienkin matkojen takaa etsittä1vä työtilai- että hallitus vuoden 1936 tnlo- ja
15185: suuksia, olisi mainittu maantienparannus- menoarvioesitykseen ottaisi määrära-
15186: työ mahdollisimman pian suoritettava. han Urjalan--Punkalaitumen maan-
15187: Edellämainituilla perusteilla kunnroit- tien paranmtstöitä varten.
15188: taen ehdotamme ,edu.<Jkunnan päätettäväksi
15189: toivomuksen,
15190:
15191: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1935.
15192:
15193: Viljo Rantala. Niilo PaJunen. J. E. Malmivuori.
15194: 396
15195:
15196: XII,5. - Toiv. al. N:o 107.
15197:
15198:
15199:
15200:
15201: Forstadius y. m.: Määrärahasta maantien rakentamiseksi
15202: Heinolan pitäjästä Hujansalon ja Uimilan kylien
15203: kantta Jaalan pitäjään.
15204:
15205:
15206: E d u s k u n n a ll e.
15207:
15208: Viittaamme rahaasia-aloitteeseen n:o 49 kaisesti onkin tie- ja vesirakennushanitus
15209: vuoden 1932 valtiopäivillä ja toivomusaloit- antanut asianomaiselle piiri-insinööri1le teh-
15210: teeseen n:o 89 vuoden 1934 valtiopäivillä, täväksi viimemainitun tutkimuksen toimit-
15211: jolloin kurkulaitosvaliokunta ja eduskunta tamisen heti keväällä, mutta jotta ei tien
15212: yksimielisesti hyväksyivät toivomuksen, että rakentaminen, joka muutoinkin on kovin
15213: hallitus toimi1Uaisi tutkimuksen maantien viivästynyt, enää jäisi od:ottama!l!n seuraa-
15214: rakentamisesta Heinolan pitäjästä Hujan- vana vuonna laadittavaa menoarviota, roh-
15215: sallon ja Uimilan kylien kautta Jaalan pitä- kenemme ehdottaa eduskunnan päätettä-
15216: jään ja ryhtyisi toimenpiteisiin sanotun tien väksi toivomuksen,
15217: rakentamiseksi. Tämän tien merkitystä ja
15218: tärkeyttä koko Itä-Hämeel.le ja koillisclle että hallitus ottaisi vu.oden 1936
15219: Uudellema,alle, varsinkin Heinolan rauta- ttäo- ja menoarvioesitykseen 300,000
15220: tien valmistuttua, on monella tavoin tehos- markan snw·nisen määrärahan ma.an-
15221: tettu m. m. asianomaisten kuntien kunnan- tien rakentamiseksi Heinolan pitä-
15222: valtuustojen perustelluissa lausunnoissa. jästä Hnjansalon ja Uimilan Tcylien
15223: Eduskunnan lausuman toivomuksen mu- kantta Jaalan pitäjään.
15224:
15225: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1935.
15226:
15227: Hjalmar Forstadius. Eljas Erkko.
15228: Anton Suurkonka. Aarne Honka.
15229: Aino Malkamäki. Aug. ,Syrjänen.
15230: Edwin Linkomies. Yrjö Leiwo.
15231: Urho Toivola.
15232: 397
15233:
15234: XII,G. - Toiv. al. N :o 108.
15235:
15236:
15237:
15238:
15239: Schildt y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta 1naant1:en m-
15240: kentctmisesta Sysmän kirkolta Luhangan kirkolle.
15241:
15242:
15243: E d u s k u n n a ll e.
15244:
15245: Kuten tunnettua niin on yhä vilklastuva nimenomaan on täNaisessa tilassa eräät osat
15246: autoliikenne aina enemmän ja enemmän Luhangan ja SySIIIlän pitäjää. Erikoisesti
15247: syrjäyttänyt laivaliikenteen maan siSa- tärikeäksi muodostuu tällöin tiesuunta Sys-
15248: osissa. Linja-autoliikenteen joustavuus ja män kirkolta Luhangan kirkolle. Koska
15249: halpuus QIIl saattanut monen laivayhtiön luonnollises'ti on tärkeää todeta, mitenkä
15250: lakkauttamaan toimintansa kannattavai- tämä suunniteltu tie suhtautuu uusiin jo
15251: suussyistä tai rajoittamaan reittiensä lu- rakennettaviln~i päätettyihin teihin ja mi-
15252: kua tai niiden laitureiden määrää, joissa lai- tenkä tämä uusi ajwteltu tie täydentää sitä
15253: vat poikkeaJvat siten, että syrjäiset paikat tiesuuntaa, joka Lahdesta suuntautuu Sys-
15254: ja liikenteestä hiljaisemmat 1aiturit jäte- män ja Luhangan kirkkojen kautta Jyväs-
15255: tään liikennesuunnitelmasta pois. Tästä on kylään, kulki,en siis liikennesuhteissa tär-
15256: ollut seurauksena, että eräät seudut sisä- :keässä pohjois-eteläsuunnassa, niin ehdo-
15257: järviemme rantamilla ovat joutuneet san- tamme edusknm1an päätettäväksi toivomuk-
15258: gen vailkeaan liikennetilanteeseen. Erikoi- sen,
15259: sesti on käynyt niin silloin, kun rantaseudun
15260: maantieverkosto on ollut heikosti kehitty- että hallitus toimeenpanisi tutki-
15261: nyt, joten linja-autoliikenteeseen turvautu- tnuksen maantien rakentamiseksi
15262: minen on ollut mahdotonta. Sysmän kirkolta Luhangan kirkolle
15263: Yl1ä sanotulle kuuvaavana esimerkkinä tai Tammijärven kyläiin samassa pi-
15264: ovat eräät seudut Päijänteen rantamilla ja täjässii.
15265:
15266: Helsingissä 5 p :nä helmikuuta 1935.
15267:
15268: Yrjö Schildt. J. F. Tolonen.
15269: Albin Aslliainen. Edv. Pesonen.
15270: V. A. Heiskanen. Emil Jutila.
15271: Alex Hämäläinen.
15272: 398
15273:
15274: XII,<.- Toiv. al. N:o 109.
15275:
15276:
15277:
15278:
15279: Kemppi y. m.: Määrärahasta maantien rakentamista var-
15280: ten V ahvialasta Leinon kyliin kautta ]!f1tltasillan tie?1-
15281: haaraan.
15282:
15283:
15284: B d u s k u n n a ll e.
15285:
15286: Jo pitkän ajan ovat Vahvialan, Ylämaan, tettu tutkimus sekä laadittu kustannus-
15287: Miehikkä:län ja Luumäen kuntalaiset teh- arvio, niin lienee oikeus odottaa, että ky-
15288: neet anomuksia, että valtion varoina raken- seessä oleva tie tulisi vihdoinkin rakenne-
15289: nettaisiin maantie alka·en Vahvialan pitä- tuksi. Tien paikallisen merkityksen lisäksi
15290: jästä kirkolllkylän tiestä punnittua ja kar- se tulisi myös olemaan kauttakulkutiQnä.
15291: toitettua linjaa myöten Ylämaan kunnan Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
15292: Leinon kylään ja siitä edelleen Virojoen~ kunnan päätettäväksi toivomuksen,
15293: Taavetin välis·ellä maantiellä olevaan Multa-
15294: silta nimiseen tienhaaraan asti. että halUtus toimitetun tutkimuk-
15295: Tulkoon mainituksi, että esim. Viipurista sen m~tkaan ottaisi tehdyn kustan-
15296: Ylämaahan täytyy kulkea Säkkijärven nusarvion suuruisen määrärahan ensi
15297: kautta, jolloin matkaa tulee noin 85 km. vuoden talousarvioesitykseen maan-
15298: Jos olisi käytettävänä uusi anomamme tie, tien rakentamista varten Vahvialan
15299: tulisi matka Viipurista Ylämaahan olemaa11 kirkonkylään päättyviistä tiestä pun-
15300: vain 35 km. Samoin Miehikikälästä, Luu- nittua ja kartoitettua linjaa myöten
15301: mäeltä sekä muista tämän tiettömän taipa- Ylämaan kunnan Leinon kylään ja
15302: leen alueilta lyhenisi matka Viipuriin 50 siitä edelleen Virojoen~'l'aavetin vä-
15303: , km. dvyttäen siten näiden seutujen talou- lisellä maantiellä olevaan Jlultasilta-
15304: dellista aseniaa. nimiseen tienhaaraan.
15305: Kun mainitulla tiesuunnalla on jo toimi-
15306:
15307: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1935.
15308:
15309: Antti Kemppi. Kaarlo Hänninen.
15310: Emil Jutila. Albin Asikainen.
15311: Toivo Ikonen. Heikki Soininen.
15312: Matti Miikki. Arvo Inkilä.
15313: Yrjö Hautala.
15314: 399
15315:
15316: XII,s. - Toiv. al. N :o 110.
15317:
15318:
15319:
15320:
15321: Kuittinen y. m.: Määrärahasta tutki·muksen toirnittamiseksi
15322: Enso11r-Viipurin välisen rnaantien rakentamista varten.
15323:
15324:
15325: E d u s k u n n a ll e.
15326:
15327: Ensosta Viipuriin rrnenevä maantie Kil~ nostamiseen pitäisi kovin paljon uhrata,
15328: peenjoeHe saakka on kovin huono ja käyt- koska siThen käytetyt varat ovat hukkaan
15329: tökelvoton niin suurelle liikerutee'lle kuin !heitetyt, sillä siitä ei vähillä kustannuksilla
15330: mitä siinä jo vuosikausia on ollut. Muuta- kunnallista tietä tule. Sen jälkeen on mai-
15331: min paikoin on tämä tie niin kapea, että nituUa tiellä toimitettu tutkimuksia uuden
15332: vastaantulijoita ei kaikin paiikoin voida oikotien laittamiseksi Jääsken kirkolta suo-
15333: kunnollisesti sivuuttaa. Niinikään kulkee raan Kilpeenjoelle. Tämän suunnitelman
15334: tämä tie suurien mäkien ja kallioitten yli toteuttamisen jä:lkeen jäävä;t kalliot ja mut-
15335: tuottaen suuria vaikeuksia matkustajille. kat pois tästä tiestä. Ja eräillä tahoilla
15336: Tämän ti•en käyttö sen huonoudesta huo- selvitetään, että uuden suunnan mukaan
15337: limatta on viime aikoina paljon lisäänty- lyhenee tämä 30 kilometrin pituinen tie
15338: nyt, m. m. 0. Y. Rouhialan koskityömaan noin 7 kilometriä. Samoin ovat he mai-
15339: t•a:kia, sillä työmaall~ ei muuta 'lyhempää ninneet, että uuden tien laitto ei tule ko-
15340: tietä ole. vin pa:lj.on kalliimmaksi kuin van!han tien
15341: Tavara- ja henkilökuljetus tietä pitkin korjaus toisen luokan tieksi laitettuna ja
15342: lisääntyisi monin ven,oin suuremmaksi jos vasta~set hoitokustannukset korvaava:t hyvin
15343: tämä läpiku~keva valtatie olisi ajanmu- sen eron, mitä siihen enempi tällä kertaa
15344: kaisessa kunnossa. Syksyllä ja keväällä on menisi, j:a muutamien vuosien jäLkeen tu-
15345: tämä .tie hengenvaarallinen. Syksy1'lä on lisi vaWol'le sääs.töä hoitokustannuksissa
15346: autoliikenne tältä tieltä lopetettava aina en- tien lyhentyessä.
15347: nen va;rsinaista kelirikon aikaa ja keväällä Kyseessä olev:an tietyön käytäntöön otta-
15348: ei tietä voi •kunnollisesti autoliikenteelle misen puolesta on muitakin asia1lisia syitä.
15349: käyttää ennenkuin maa on aivan •sula, sillä Vuoksenlaakson suurilla tehdas:rakennuk-
15350: tien kapeus ja korkeat mäet tekevät sen silla loppuvat lähiaikoina rakennustyöt teh-
15351: vaaralliseksi. taitten valmistuessa ja täältä vapautuu
15352: ,Jo vuonna 1930 jätti Jääsken kunnan- suuri joukko työväkeä ja varmuudella voi-
15353: vaHuusto työttömyys'lautakunnan huoleksi daan sanoa, että he kaikki eivät voi am-
15354: tämän tieosan kunnostamisen. Kunnan mattitaidot.t.omina saada paikkoja tehtaassa
15355: edustajat kääntyivät silloin tie- ja vesira- ja muita suurempia rakennustyösuunni-
15356: kennushallituksen Viipurin piirikonttorin telmia ·ei lähiseudulla ole tiedossa. Tältä-
15357: puoleen anoen toimenpidettä kyseessäolevan kin kannalta katsottuna pidämme välttä-
15358: tien kuntoon saattamiseksi. V rustauiksessa mättömänä ja oikeudenmukaisena tutkia ne
15359: heille sanottiin, ettei vanhan rtieosan kun- mahdollisuudet, kuinka paljon tämän tien
15360: 400 XII,s. - l<~nson-Viipurin maantie.
15361:
15362:
15363: kunnostamiseksi varoja tarvitaan. Samalla että hallitus toimittaisi kiireelli-
15364: tulisi eduskunnan tietoon tämän tien tar- sesti tutkimuksen Enson ja Viipurin
15365: peellisuus. välisellä maantiellä ja ottaisi V'!W-
15366: Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh- den 1936 tulo- ja menoarvioesityk-
15367: dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo- seen tarvittavan määränthan.
15368: mU!ksen,
15369:
15370: Helsingissä helmikuun 8 p :nä 1935.
15371:
15372: Juho Kuittinen. J. E. Malmivuori.
15373: Arvo In:kilä. Elias Tukia.
15374: Yrjö Welling.
15375: 401
15376:
15377: XJI,9. - Toiv. al. N :o 111.
15378:
15379:
15380:
15381:
15382: Jutila y. m.: Maantien rakentamisesta Ristiinan kunnan
15383: Tiiralan kylästä Hartikkalaan Mikkelin-Lappeenran-
15384: nan maantiell.ä.
15385:
15386:
15387: B duskunnallc.
15388:
15389: Se asema, jossa osa Ristiinan kunnan maantielle, toteutettaisiin. Kyseessä oleva
15390: asukkaista joutuu elämään sen vuoksi että tie on aikaisemmin suunniteltu raken-
15391: he ovat joutuneet asumaan sanottuun kun- nettavaksi kylätienä, vaan taloudellisesti
15392: taan kuuluvissa Saimaan saaristoissa, joista heikossa asemassa olevat saariston pien-
15393: on huono liikeyhteys kunnan keskukseen viljelijät eivät ole kyenneet tietä raken-
15394: niin kuin muihinkin liikekeskuksiin, on aina tamaan. Sanotun tien rakentamista on
15395: ollut erittäin vaikea ja hankala. Kelirikon pidetty välttämättömänä jo silloin kun
15396: aikana on bikeyhteys melkeinpä mahdoton. V atkaantaipaleen kanavan rakenta;misen
15397: Aikaisempina. aikoina oli laivaliikenne Sai- )nhteydessä on 'rakennettu silta valtion va-
15398: maalla vilkkaampaa Mikkelin-Lappeenran- roilla kyseellistä tietä v:a;rten. Tietä ei
15399: nan ja Mikkelin-Savonlinnan välillä, ja kuitenkaan vieiäkään ole rakennettu.
15400: näiHä saariston asukkailla. oli silloin kesä- Edellä esittämämme perusteella kunnioit-
15401: wikaan laivaliikenteen avulla pa·rempi pääsy ta:en ehdotamme eduskunnan. pääiteWiväksi
15402: liik~keskulksiin. Kun nykyisen linja-autolii- toiv,omuksen,
15403: kenteen kehittymisestä entistä vilkkaam-
15404: maksi molemminpuolin Saimaan vesistöä on että hallitrus tovmituttaisi tutki-
15405: ollut seurauksena matkustajalaivaliikenteen 'muksen maantien rakentamiseksi Ris-
15406: supistuminen, on Saimaan saarissa olevien tiinan kunnan Tiiralan kylästä
15407: asukkaiden liikeyhteys tullut entistä vai- Hartikkalaan Mikkelin-Lappeenran-
15408: keamma!ksi. Siksi mielestämme olisi välttä- nan 'maantielle ja ryhtyisi sen jäl-
15409: mätöntä että jo pitemmän aja.n vireillä keen maantien rakentamistoimenpi-
15410: ollut maantien rakentaminen Tiiralankylästä teisiin.
15411: Ha.rtikkalam1., Mikkelin.,----'I~appeenrannan
15412:
15413:
15414: Helgingissä. 9 päivänä. helmikuuta 1935.
15415:
15416: Emil Jutila. K. Hakala.
15417: T. N. Vilhula. J. F. Tolonen.
15418: Anton Suurkonka. Heikki Soininen.
15419: S. Salo. Yrjö Schildt.
15420: M. 0. Lahtela. Matti Miikki.
15421: Kusti Arffman. Antti Kemppi.
15422:
15423:
15424:
15425: 51
15426: .402
15427:
15428: :xn,1o. - Toiv. al. N :o 112.
15429:
15430:
15431:
15432:
15433: Hiltunen y. m.: llfäärärahasta maantien rakentamista var-
15434: ten Jäppilän-Varkauden maantieltä Sors(tkosken teh-
15435: taan kautta Leppävirran kirkolle.
15436:
15437:
15438: E d u s kun n a ll e.
15439:
15440: Leppävirran pitäjässä sijaitsevalle Sorsa- nillinen selvitys lienee jo valmiina ja kus-
15441: kosken tehtaalle ei ole kunnollista maan- tannusarvio nousee noin 3 milj. markkaan.
15442: tietä. Vain kylätie johtaa I..~eppävirran Tie, samalla kun se tyydyttäisi paikallisen
15443: kirkonkylästä mainitulle tehtaalle, mutta tarpeen, sopivasti täydentäisi kulkulaitos-
15444: tiimä tie ei voi enää tyydyttää paikkakun- komitean suunnittelemaa kantatieverkostoa.
15445: nan kasvavaa liikennetarvetta. Ennen n. s. Vielä on mainittava, että asia on pantu
15446: maailman sotaa alettiin kyllä Hackman Oy:n vireille tielain mukaisessa järjestyksessä ja
15447: toimesta rakentaa maantietä Sorsakoskelta ovat tien tarpeellisuudesta antaneet Kuo-
15448: Varkauteen mutta keskeytyivät tämän tien pion ja .I\Iikkelin läänien maaherrat sekä
15449: rakennustyöt sodan johdosta syksyllä v. Kuopion pnrm tie- ja vesirakennusten
15450: 1914. Sen jälkeen oli paikkakunnan tieasia piiri-insinööri puoltavat lausuntonsa. Sa-
15451: unohduksissa vuoteen 1931, jolloin eduskun- moin puoltavat tien rakentamista Leppä-
15452: nassa tehtiin aloite maantien rakentami- virraJl ja ,Täppilän kunnat.
15453: sesta Varkaudesta Sorsakoskelle,, mutta se Edellä esitettyyn .viitaten ehdotamme
15454: ei valitetta;vasti johtanut minkäänlaiseen kunnioittaen eduskunnan päätettäväk'li toi-
15455: tulokseen. Nyt vihdoinkin on viranomais- vomuksen,
15456: tenkin taholta kiinnitetty sikäli huomiota
15457: asiaan, että on tutkittu tielinja Jäppilä- että hallitl[S t:uoden 1936 tulo- ja
15458: Sorsakoski~I..~eppävirta. Tästä uudesta menoarvioesitykseen ottaisi 500,000
15459: suunnitellusta tiestä tulisi noin 20 km pi- markan määriimhan Jiippiliin-Vat·-
15460: tuinen josta 12.G km olisi Kuopion ja kauden ma,antieltä erlcanevan Sorsa-
15461: 7.G km Mikkelin läänin puolella. Se al- kosken tehtaan km~tta Leppävirran
15462: kaisi noin 10 km Jäppilän kirkolta Var- kirkolle johtavan maantien mken-
15463: kauteen päin ja kulkisi Sorsakosken teh- nustöiden aloittamista vn1·ten.
15464: taan kautta Leppävirran kirkolle. 'l'ien tek-
15465:
15466: Helsingissä 8 p:nä hc1mikunta 1935.
15467:
15468: Onni Hiltunen. Onni Mäkeläinen.
15469: J. F. Tolonen. Heikki Kääriäinen.
15470: Antti Meriläinen. J. Takala.
15471: Edv. Vaarama. Yrjö Räisänen.
15472: 403
15473:
15474: XII,u. - Toiv. al. N:o 113.
15475:
15476:
15477:
15478:
15479: J,eppälä y. m.: 1l:läärän~hastct Saararnäen--Häyskynvawmn
15480: tietyön aZoittamista vctrten.
15481:
15482:
15483: Ed u s kunnalle.
15484:
15485: Muutamia vuosia sitten suoritti Karjalan Puheenaolevalla tiellä tulee myös olemaan
15486: piirin insinööri tarpeellisen yksityiskohtai- merkitystä läpikulkutienä Harlun ja Rus-
15487: sen tutkimuksen, kartoitti ja laati suunni- koalan kunnan asukkaille. On lisäksi mah-
15488: telman sekä kustannusarvion maantien ra- dollista ja hyvin todennäköistä, että sa-
15489: kentamista varten Saaramäeltä Sortavalan nottu tie vastaisuudessa jatkuisi ja yhdis-
15490: pitäjässä Häyskynvaaraan Ruskealan pitä- täisi Sortavalan suoraan Suojärvelle ja olisi
15491: jään. niille alueille, joiden läpi se Jänisjärven
15492: Tämä kiireellinen tutkimus suoritettiin tienoolta valtakunnan rajalle kulkisi, moot-
15493: osaksi senvuoksi, että Sortavalan, Ruskealan toriliikenteen yhä rvilkastuessa, varsin tär-
15494: ja Harlun kunnissa vallitsi ankam työttö- keä merkitys.
15495: myys ja tämän työmaan katsottiin varsin Tien rakentamista on myöskin puolustus-
15496: hyvin soveltuvan työttömyyden torjumiseksi laitos pitänyt suotavana ja kiireellisenä.
15497: sanotuilla seuduilla. Mutta Saaramäen- Tätä tiesuuntaa on asettunut Viipurin
15498: Häyskynvaaran tiesuunnalla ovat siksi suu- läänin lääninkanslia puoltamaan myöskin
15499: ret muutkin edut, että sen rakentaminen, siitä syystä, että se hyvin soveltuu vara-
15500: vaikka ei työttömyyttä esiintyisikään, on töiksi. Tästä sanoo tutkijainsinööri m. m.
15501: täysin puolletta;vissa. seuraavaa: ,Työ soveltuu hyvin varatyönä-
15502: Määräävänä tällä tutkitulla suunnalla kin tehtäväksi. Ja kun näinkin suuressa
15503: ovat olleet 11iin hyvin liikenne- kuin maasto- työssä eri töitä voidaan järjestää sopivasti
15504: suhteetkin. Suunniteltu tie tulisi kulke- vuodenaikojen mukaan, niin tuskin kustan-
15505: maan ensinnäkin väkirikkaiden kylien nukset tällöinkään tulevat laskettua kal-
15506: kautta, joiden yhteys liikennekeskuksiin on liimmik':li.. Töihin soveltuu tarpeen tullen
15507: ollut melko heikossa kunnossa olevien kylä- enemmänkin työntekijöitä.''
15508: tai kunnanteiden varassa ja huomattavalla Kuinka suurten mutkien ja kaarrosten
15509: osalla niistä ei ole sellaistakaan tietä ollut. kautta tiet sanottujen paikkakuntien valillä
15510: Lisäksi on seuduilla, joiden lävitse tie nyt kulkevat osoittaa. jo sekin, että raken-
15511: tulisi kulkemaan, asuttamisma:hdollisuuksia. nettavaksi suunniteltu 20.2 ki~ometrin pi-
15512: Erikoisesti on huomattava, että tie kulkisi, tuinen tie lyhentäisi noin 18 kilometrillä
15513: vaikka maasto näillä seuduilla onkin varsin matkaa siitä mitä se on nykyisin lyhyempäå
15514: vuorista, verrattain tasaisia maastoja pit- idänpuoleista tietä käyttäen.
15515: kin. Täten vältettäisiin monet pitkät ja Kun Sortavalan ja Harlun kunnat kuu-
15516: jyrkät mäet, joita näiden paikkakuntien vä- luvat 3 luokan työttömyyskuntiin, on hyvin
15517: lillä sekä idässä että lännessä kulkevilla todennäköistä, että työttömyystilanteen ny-
15518: teillä on. kyisilläänkin jatkuessa, sanotuilla seuduiJla
15519: 404 XII, 11. - Saarlunäen-Häyslryn vaaran tie.
15520:
15521: esiintyy työttömyyttä, joten olisi tämä työ rakennushallituksen asianomaista insinöö-
15522: siihen tarkoitukseen syytä varata. riä, ehdotamme eduskunnan päätettäväksi
15523: 'Viittaamalla tie- ja vesirakennushallituk- toivomuksen,
15524: sessa olevaan runsaaseen kyseenalaista
15525: tietä koskevaan tietoaineistoon, kartt-oihin, että hallitus varatyönä aloittctisi
15526: kustannuslaskelmiin, monien virastojen ja Saaramäen-Häyskynvaamn tietyön
15527: kunnanvaltuutettujen puoltaviin lausun- v. 1936, tai merkitsisi v1wden 1936
15528: toi:hin, joihin kaikkiin toivoisimme asiau- tulo- ja menoarvioon tarpeelliseksi
15529: mnaisen valiokunnan pere'htyvän ja lisäksi katsomansa mää1·ämlwn sanotnn tie-
15530: käyttäviin asiantuntijanaan tie- ja vesi- työn aloittctmiseksi.
15531:
15532: Helsingissä 12 päivänii helmikuuta 1985.
15533:
15534: Juhani Leppälä. Kaapro Huittinen.
15535: Toivo Ikonen. Matti Pitkänen.
15536: Väinö Kaasalainen. Johan Helo.
15537: 405
15538:
15539: XII,12. - Toiv. al. N:o 114.
15540:
15541:
15542:
15543:
15544: Kukkonen y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta Hiiskos-
15545: ken-Pa1·siaisen kylätieltä Pamilonkoskelle johtetvan
15546: maetntien rakentamisesta.
15547:
15548:
15549: E d u s k n n n a ll e.
15550:
15551: Koitajoessa keskellä jylhänkaunista, rau- tielle tulisi eduHisemmaksi ja Koitajoella
15552: hoitettua luontoa sijaitsee valtion metsän suoritettavissa uittotöissä tarvittavan ka-
15553: reunustamana Pohjois~Karjalan suurenmoi- luston ja elintarpeiden kuljetus helpottuisi.
15554: nen vesiputous, Pamilon:koski. Huolimatta Sitäpaitsi paranisi tienpiiriss.ä asuvien yk-
15555: tieyhteyden puutteesta, joka on tehnyt pää- sityist~mkin asema.
15556: syn kaskelle aikaa ja vaivaa vaativaiksi, Poistaakseen edellä selostetun puutteen
15557: ovat matkailijat osoittaneet intoa tutustua matkailijayhdistyksen Joensuun osasto on
15558: tähän mahtavaan näkyyn ja harjoittaa ryhtynyt toimenpiteisiin maantien raken-
15559: urheilukalastusta lohi- ja harjusrikkaissa tamiseksi Hiiskosken-Parsiaisen kylätieltä
15560: kostkissa. Matkailuolojemme erikoistuntija Pamilonkoskelle. Siinä tarkoituksessa se on
15561: maanviljelysneuvos Uno Brander-vainaja omalla kustannuksellaan, käyttäen asian-
15562: oli epäilemättä oikeassa väittäessään, että tuntijana Karjalan tie- ja vesirakennuspii-
15563: Pamilorrkoski matkailupaikkana saavuttaisi rin insinööriä, tutkituttanut sanotun tie-
15564: erittäin suuren suosion, niin pian kuin tie suunnan sekä hankkinut yksityiskohtaisen
15565: sinne rakennettaisiin. Saman käsityksen il- kustannusarvion tien rakentamisesta. Tä-
15566: maisee sikäläisen hoitoalueen metsänhoitaja män selvityksen mukaan tie olisi III b
15567: kirjallisesti antamassaan lausunnossa. Lä- luokkaa ja tyyppiä, sen pituus olisi 4.525
15568: hinnä juuri matkailuharrastuksen elvyttä- km., tiepinnan leveys 3.60 m., ajoradan le-
15569: minen on antanut aiheen yritykselle saat- veys 2.Go m. sekä ojien väli 5 m. Mitä
15570: taa luonno:nnähtävyys autoliikenneyhtey- kustannuksiin tulee, kohoaisi·v,at ne tien
15571: teen muun maailman kanssa. Pamilo vetää tyydyttävään kuntoon saattamisesta seikika-
15572: puoleensa ulkomaalaisia ja heidän maahan perä.isen jaoittelun mukaan 185,000 mark-
15573: jättämänsä raha vuorostaan miellyttää kaan.
15574: meitä. Asianharrastajat ovat tehneet kaikkensa
15575: Mutta puheenaolevan tieyhteyden aikaan- saada;kseen itse tarvittavat varat kolroon
15576: saamisella on muullakin tavoin taloudellista siinä kuitenkaan onnistumatta. Matkailija-
15577: merkitystä. Koitajoki muodostaa tärkeän yhdistys ja paika.llinen kunta eivät siihen
15578: uittoväylän. Pamilon kautta kulkee vuo- kykene. r. . iikelaitokset taas, pitäen tien ra-
15579: sittain 5-6 miljoonaa puuyksikköä yläve- kentamista, lähinnii yleisen tarpeen vaati-
15580: sien varsilta Kauko-Karjalasta saakka. Puu- mana, eivät suostu kantamaan siitä aiheu-
15581: tavarayhtiöille, m. m. Enso-Gutzeit 0. Y :lle, tuvia kustannuksia.
15582: merkitsisi tien rakentaminen toiminnan hcl- Kun täytyykin myöntää, että ensi sijassa
15583: poittumis.ta kahdella tavalla: tienpiiriin juuri maan yleisetu vaatii tietä Pamilon-
15584: sattnvi<m puuvarastojen kuljetus rauta- koskelle, vetoamme nyt valtiovaltaan. Titl-
15585: 406 XI1,1 2. --- Hiislw~ken-Pamilonkosken maantie.
15586:
15587: suunnan kartta, selitelmä maastovaihte- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
15588: luista ja suoritettavista töistä sekä yksi- eduskunnan -päätettäväksi toivomuksen,
15589: tyiskohtainen kustannusarvio - kaikki ker-
15590: tyneet asia!kirjat annetaan ku1kulaitosvaiio- että hallitus ensi tilassa toirnitut-
15591: -kunnan käytettäväksi - ovat valtion vi- taisi vimllisen t~dkimuksen Hiiskos-
15592: l'anomaisen laatimat. Luotottavasta -esival- ken--Parsiaisen kyliitieltä Pamilon-
15593: mistelusta huolimatta emme pyydä edus- koskelle johtavan maantien mkenta-
15594: kunnalta suorastaan ra.haa vaan ainoastaan misest'a sekä ottaisi harkittavakseen,
15595: periaatteellista suositusta luottaen siihen, eikö työ olisi s1w1·itettava valtion va-
15596: että hyvä asia on aikanaan hankkiva itsel- milla.
15597: leen myöskin hallituksen kannatuksen ja
15598: rahat.
15599:
15600: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1935.
15601:
15602: Antti Kukkonen. Heikki 'Soininen.
15603: Akseli Brander. S. Oulasma;a.
15604: M. 0. Lahtela. Pekka Pennanen.
15605: Albin Koponen.
15606: 407
15607:
15608: XII,t3. - Hemst. mot. N :o 115. XII,t3. - Toiv. al. N:o 115.
15609:
15610:
15611:
15612: Söderhjelm m. fl.: Angående anslag för Söderhjelm y. m.: Määrärahasta Vaasan---
15613: väguträtningar på vägen Vasa-J akob- Pietarsam·en-Kokkolan maantien oikai-
15614: .stad-Gamlakarleby. semiseksi.
15615:
15616:
15617: T i ll R i k s d a. g e n. E d u s k u n n a ll c.
15618:
15619: Såsom allmä.nt känt är, stlingrar sig den Kuten yleisesti .on tunnettu, k1emurtelec
15620: nuvarande landsviLgen genom mellersta nykyinen Keski~Pohjanma.a.n valrtama:antic
15621: Öste:rlbotten i en kontinuerlig följd av kur- yhtäjaksoisissa mutkissa, jotka paikotellen
15622: vor, vilka stä1Lvis äro av livsbrlig ibesikaf- ovat hengenvaa:raJlisia. Tämän lisäksi tie
15623: fenllet, varförutom vägen ieke :följer den i ei noudata lJ!hintä suuntaa, vaan tekee sel-
15624: huvudsa:k kortaste sträekningen, utan gör laisia poi:kkeuksia, jotka eivät vastaa valta-
15625: sådana. av:vikelser, som icke äro förenliga tien merkitystä kaukoliikenteen palvelijana.
15626: med en huvudvägs .betydelse föfl fjär·r-
15627: t·rafiken.
15628: 1Trafiken me1lan norra och södra Öster- Bohjois-.Pohjanmaan ja Etelä-Pohjan-
15629: botten ledes nu från V asa via LHlkyro, maan rvälinen liikenn~ kulkee nyt Vaasasta,
15630: Vörå, ·Oravais, Nylmrleby, Sundhy, Ben- Vähänkyrön, Vöyrin, ·Oravaisten, Uuden-
15631: näs, Kronoby tili Gamlakarleby.. Denna rväg kaarlepyyn, Sundbyn, Pännäisten ja Kruu-
15632: förlänges onaturligt genom avvikningen till nunkylän kautta Kokkolaan. Tämä tie pi-
15633: Ullkyro. Huvuds·träckningen borde i stäl- tenee Luonnottomasti poikkeamaila Väihän-
15634: let ledas via. K vevlax tiH Ka~tsor by i kyröön. Valtati:en pitäisi sen sijaan kulkea
15635: Vörå. För detta ändamål ä.r redan en n.y Koivulahden !kautta Kaitsorin kylään Vöy-
15636: raik väg, ii\iaxmo (Bertby)-Oravais (Kait- rillä. Tätä ta.rkoitusta ·va1rten on jo uusi
15637: sor) ävensom en ny ~andsvägsbro över suora tie, Maksanmaa (Bertby)-Oravainen
15638: Kyro älv i Kvevla.x under arbete. Likaså (Kaitsor), samoinkuin uusi maantiesilta
15639: har med av riksdagen heviljade medel Kyröjoen yli Koivulahdella tekeillä. Sa-
15640: byg.gts en ny och dyrbar ibro över Åkö moin on eduskunnan myöntämillä varoilla
15641: s:tröm i I.~arsmo, •varJ'ö.rutom med statens rakennettu uusi ja kallis silita Åköströmin
15642: nödfu.jälp:>1anslag utfö.rts stora. väguträtnin- yli Luodiossa,. jotapaitsii valtion hätäapu-
15643: gar i I.~a.rsmo kommun i avsikt att förkorta määrärahoil.Ja on teJhty suuria tienoikai-
15644: ocih föt'bä.Hira kommunikationerna emelilan suja Imodon kunnassa tarkoituksella lyhen-
15645: städcma Jakobstad och Gamla:karle;by. För tää ja :parantaa liikenneyhteyksiä Pieta.r-
15646: att denna rväg skall fylla sitt ändamål, saruren ja Kokikolan kaupunkien rvälillä.
15647: kräves ännu en uträtning eller vägförkort- J ottUJ tämä tie vastaisi ta,rkoitus•taan tarwit~
15648: ning emellan Åkö ström och Krvikant by i taisiin vielä oikaisu ja tienlyhennys Åkö-
15649: Karleby soc'ken. strömin ja Kaarlelan pitäjässä sijaitsevan
15650: ,Kvikantin kyl.än välillä.
15651: F'ullt fö,rtrogen med denna landsdels tra- Täysin per·ehtyneenä tämän maakunnan
15652: fikproblem och medveten om före1iggande liikennekysymyksiin ja tietoisena esiinty-
15653: brister och behov, har väg- och vattenbygg- vistä puutteista ja tarpeista on tie- ja
15654: nads..<;tyrelsens distriktskontor i Vasa upp- vesi:rakenn ushani tuksen Vaasan rpiirikont-
15655: gjor.t försrag till väguträtningar och nivå- tori laatinut yhteensä noin 6 miljoonan
15656: 408 Xll,13, - Vaasan~Kokkolan maantie.
15657:
15658: konrek:tioner,. slutande på en kostnadssumma markan suurui'liin kustannuksiin päättyvät
15659: om sammanla.gt cirka 6 miljoner mark, Bhdotukset teiden oikaisemiseksi ja korkeus-
15660: vilka synas överens:stämma med trafiksäker- swhteiden t-asoittamiseksi, jotka näyttävät
15661: hetens krav, den resande allmänhetens be- vastaavan liikenneturvallisuuden vaatimuk-
15662: hov och denna landsdels nytta och rätt att i sia, matkustavan yleisön tarpeita ja tämän
15663: likhet med övriga delar a:v ~landet få s~na seudun hyötyä ja oikeutta saada, ythden-
15664: vä~förhållanden föDbätt1~ade. Vid bedö- mukaisesti maan muiden osien kans.'la tie-
15665: mandet a,v huvudvägens 'betydelse får icke olonsa parannetuiksi. Va1tatien mertkityksen
15666: heller förbises den alltjämt växande turist- aTvioimisessa. ei myöskää.n saa jättää. huo-
15667: trafiken på norra1 Finland,. som till stor del mio~matta yhä kasvavaa matkailuliikennettä
15668: sommartid sÖiker sig efter landsvägen, ut- tPohjois~Suomeen, joka suur~ksi osaksi suun-
15669: gående dels från södra Finland och dels tautuu juuri pitkin mainittua maantietä,
15670: från Vasa, som numera även har rege1bun- lähtien osaksi Etelä-Suomesta ja osaksi
15671: den ångbåtsför1bindelse med Sverige. Vaasasta., jolla nyttemmin on säännöllinen
15672: höyry1aivayhteyskin Ruotsiin.
15673: För att .upptaga trafiken från irrlandet Liikenteen suuntaamiseksi sisämaasta eh-
15674: till den föreslagna riksvägen 'borde en för- dotetulle valtatielle olisi tie rakennettava
15675: bindelseväg byggas emellan K \Cevlax och Koivulahden ja Vöyrin väliHe. Tämä tie-
15676: Vöm. Denna stamväg är av stor betyde1se yihteys olisi suureksi hyödyksi sisämaan
15677: för inlandskommunerna, vilkas förbindelse kunnille, joiden yhteys Vaasaan siten huo-
15678: med Vasa avseviärt skulle förkortas. Även mattavasti lyhenisi. Tiesuunta on tutkittu
15679: denna vägsträckning är undersökt och kost- ja kustannusarv~o laadittu.
15680: nadsförslag upprättat.
15681: För samma ändamål 'borde även ·en un- :Samaa tarkoitusta varten olis.i myös Pie-
15682: dersökning .föranstaltas rörande en ny väg- ta.rsaaren ja Kolpin tai Kruununkylän ·vä-
15683: förbindelse mellan iKMlby ,eller Kronoby Enen maantieyhteys tutkittava.
15684: odh Jrukobsta,d.
15685: :Med hänvisnimg till det nämnda få vi EdeLlämainittuun viita:ten ehdotamme
15686: vördsamt föreslå att riksdagen måtte be- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
15687: sluta hemställa, vomuksen,
15688:
15689: att regeringen i propositionen an- että hal~it·us vuoden 1936 tulo- ja
15690: gående stats[ö1·slaget för år 1936 menoarvioesitykseen ottaisi :J miljoo-
15691: måtte upptaga ett anslag om 2 mil- nan markan su-1tr•wisen rnaarara-
15692: jone~· mark för vägutt·ätningar på han l'aasan-Pietarscwrcn-I1.okko-
15693: vägen Vasa-J akobstad-Gamlakar- lan maantien oikaisemiseksi, ja
15694: leby, och että tarpeellinen mäiirämha sitä-
15695: att nödigt anslag i samma ~ttgifts paitsi otettaisiin samaan tulo- .ia
15696: stat dessutom 'måtte ·Upptagas för menoai/·vioon J(oimtlahden ja Vöyrin
15697: påbörjandet av förbindelsevägen yhdystien rakentamisen aloittanu·-
15698: eJmellan Kvevlax och Vörå, samt för seksi sekä Pieta1·saMen ja 11.olpin tai
15699: undersökning av vägsträckningen J(ruununkylän välisen maantiesUJun-
15700: Jakobstadr-Il.ållby eller Kronoby. nan tutki•miseksi.
15701: Helsingfors den 8 februari 1935. Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1935.
15702:
15703: J. Söderhjelm. Albin Wickman.
15704: Edvard Haga. K.-A. Fagerholm.
15705: Heikki Vehkaoja. Matti Lepistö.
15706: Isak Penttala.
15707: 409
15708:
15709: XII,14. - Toiv. al. N:o 116.
15710:
15711:
15712:
15713:
15714: Lepistö y. m.: }fää-rärahasta maantien rakentamisesta To-
15715: holammin pitäjästä Es>kolan rtsemalle.
15716:
15717:
15718: Ed u s k u nn alle.
15719:
15720: Viittaama:lla v. 1933 valtiopäiville jätet- kaan 16,000 markkaa vuodessa, tuottaen
15721: tyyn rahaasia-aloitteeseen n:o 110 sekä kul- näin ollen ra;kcnnuspääomalle lähes käyvän
15722: lmlaitosvaliOikunnan siitä antamaan l>au- koron;
15723: suntoon, kunnioittaen uudistamme aloit- 4) 'että kun Lummukkanevan kuivatus-
15724: toomme maantien rakentamisesta Taho- alueelle on syntynyt jo uudisasutusta,
15725: lammin pitäjästä Eskolan ·a:semalle. Kai- huojent>aisi rakennettavla ·tie heidän pon-
15726: ken sen lisäJksi, mitä mainitussa ~aloit nistuksiaan ja tekisi helpomm~ksi tämän
15727: teessa esitimme, korostamme erikoisesti, kuivatusalueen viljelemisen.
15728: 1) että rakent,amalla ·ehdottamamme Esittämillämmc perusteilla katsomme ny-
15729: maantie lyhenisi matka mainituista pitä- kyisin jo olevan ne perusteet, jotka kulku-
15730: jistä rautatieasemalle n. 7 km.; laitosvaliokunta -edellytti mainitun ti·en
15731: 2) että ra;kennettaVla tie yhdistäisi Taho- ra'kentamiseksi lausunnossaan v. 1933.
15732: lammin maantiet Sievin-Ylivieskan ja Sie- Ede'llä olevcan perusteella kunnioittaen
15733: vin-Riaution-Kahjoen ma·anti,everkostoon; ehdotamme eduskunnan 'hyväksyttäväksi
15734: 3) että se toisi kunnollisen soramwan vä- toivomuksen,
15735: littömään yhteyt,een Taholammin ma,an- että hallitus ensi mwden tulo- ja
15736: tiet, jonka puutteesta ne nykyisin suunnat- menoarvioesitykseen ottaisi määrära-
15737: tomasti kärsivät ja josta jo yksistä:än val- han töitten aloittamiseksi Taholam-
15738: tion osalle tulisi sä;ästöä soranajokustannuk- min pitäjästä Eskolan asemalle joh-
15739: sissa v. 1933 suoritettujen laskelmien mu- tavan maantien rakentamiseksi.
15740:
15741: Helsingissä helmikuun 8 p:nä 1935.
15742:
15743: Matti Lepistö. A. Turkka.
15744: Onni Mäkeläinen. Vilho H. Kivioja.
15745: Antti Meriläinen. Viljami Kalliokoski.
15746: Yrjö Hautala.
15747:
15748:
15749:
15750:
15751: 52
15752: 410
15753:
15754: XII,15. - Toiv. al. N :o 117.
15755:
15756:
15757:
15758:
15759: Kivioja: Maantien r·akentamisesta Ratttion kirkolta Ala-
15760: vieskctn Kähtävän kyliitiehen.
15761:
15762:
15763: ]~ d u s k u n n a ll c.
15764:
15765:
15766: Koska eduskunta ennen 'hyljätessään vas- ehdottwa eduskunnan päätettäväksi toivo-
15767: taava,t aloitteeni on mietinnön perusteluissn muksen,
15768: myöntänyt, että kyseellisellä tiellä on pai-
15769: ka:llista merkitystä ja kun tientutkimus- että hallitus toimittdtaisi tutki-
15770: kustannukset, vaikkakin vähäiset, pal'hai- muksen ja suunnitelman mahdolli-
15771: ten sove'ltmnat va~tiorle, ja kun vastainen simman halvan maantien rakentami-
15772: työttömyystilanne silloin voi vaatia val- sesta Raution kir·kolta Alavieskan
15773: miita suunnitelmia, saan tä:t-en kunnioittaen Kähtävän kylätien päähiin.
15774:
15775: Helsingissä helmikuun 12 p :nä 1935.
15776:
15777: Vilho H. Kivioja.
15778: 411
15779:
15780: XII,16. - Toiv. al. N:o 118.
15781:
15782:
15783:
15784:
15785: Salo y. m.: Määrärahasta Puolangan pitäjässii olevan
15786: Auhon tien korjaamiseksi nwantieksi.
15787:
15788:
15789: E d u s k u n n a ll e.
15790:
15791: :Metsälha:llituksen toimesta ja siis val,tion maantiekomitean ehdotuksesta rakennettiin-
15792: tarvetta si'lmälläpitäen rakennettiin lähes kin sitten mainittu, pitäjiä yhdistävä val-
15793: 20 vuotta sitten paikallistie Puolangan kir- tatie toisen luokan maantieksi, mutta aiJ.et-
15794: lwlta niin sanotulle Neulikon myllylle sano- tiin tämä tierakennus alussa mainitusta
15795: tun pitäjän Au.hon kylässä, päattyen se siil.last•a pohjoiseen päin, ennen rakennetun
15796: sillan taa1kse, joka vie yli Kiitminkijoen metsähallituksen tien jäädessä edelleen enti-
15797: pohjoisimman haaran. selleen, vieläJpä uusi komea va1tatie jätet-
15798: Määrärwhojen niUikkuuden vuoksi tehtiin tiin päättymään pohjoispäässään Iijoen
15799: tien pohjaus verrattain vaatimattomasti ja pohjoishaamu ranta1an Hir,naskoskeUe, josta
15800: jäi koko tämä 23 km pituinen tie kokonaan Oulun-Kuusamon valtatielhen on matkaa
15801: sora.<>tamatta. Kun tietä käytti kahden aika vain kymmenisen kilometriä. Tuntuu koo-
15802: suuren ky'län, Auhon ja Askan asukkaat mi.lliselta että rakennetaan erämaahan ko-
15803: eikä tietä kenenkään toimesta jaettu eikä mea toisen luokan maantie, joka siltoineen
15804: määrätty näin ketään korjausvelvollisek:si, maksaa useampia miljoonia, mutta jäte-
15805: a'Lkoi tie nopeasti savikoina ja soilla :huo- tään sitten kummastakin päästään yhdistä-
15806: nontua sellaiseksi, että sitä oli jo melikein mättä tieverkostoon.
15807: mahdoton ku1kea. Puolangan kunnan ano- 'Kun tien ylhdistämisestä tietääksemme on
15808: muksesta myönnettiin tien uudestaan kun- vallmiina kustannusarviot kumpaakin päätä
15809: toons•a:attamiscksi 100,000 markan määrä- varten olisi mielestämme ne ensi tilassa ra-
15810: raha, mutta senkään jälkeen ei viranomais- kennettava, jotta kallis ja hyvä tie ei olisi
15811: ten puolesta ole ryhdytty mihinkään toi- käyttämättä sen vuoksi että tielle ei kum-
15812: menpiteisiin tieu jatkuvasti knnnossapitämi- mastakaan päästä pääse.
15813: seJJ\.si, joten tie tiiliä kertaa jälle.en uhkaa Tässä mielessä esitämme eduskunnan hy-
15814: mennä. seJlaiseksi, että sitä eivät voi ldiyttää \·äksyttäväksi toivomuksen,
15815: mnut kun jalanknlkij·at. Kun on tiedus-
15816: tdtu syytä t~ihiin knnnossapitovälinpitä- että hallitus v. 1936 talou;sarvio-
15817: mättömyytecn, on S'[l'!:ltu tietää, että tie on esitykseen ottaisi 500,000 markan
15818: nmlelleen mkcnnettava Puolangan ja Pu- määrämhan Puolangcm pitäjässä ole-
15819: dasjärven Yäliscn Yaltatien rakentamisen van metsähallituksen rakennuttaman
15820: yhteydessä. Auhon tien korjaamiseksi nwantieksi.
15821: Näin ei, ihme kyllä, ole kuitenkaan ta-
15822: pahtunnt. Pohjois-Suomen ja Karjalan
15823:
15824: Helsingissä 9 p :nä helmikuuta 1935.
15825:
15826: S. Salo. Kusti Arffman.
15827: 412
15828:
15829: XII,1 7. - 'foiv. al. N :o 119.
15830:
15831:
15832:
15833:
15834: Meriläinen y. m.: Mää1·äralwstct Vuolwtin rmdatieasema-n-
15835: Lehmikallion välisen oikaismnaanticn rakentmnista mv·-
15836: ten.
15837:
15838:
15839: Ed u s kunnalle.
15840:
15841: Senjälkeen lmin Kontiomålen-Nurmek- ka•tin rautatieasemaHa Sotkamon-Kajaa-
15842: sen rautatie tuli mkennetuksi, muodostui nin maantielle LehmikaUion alle, vä'ltyt-
15843: Vuakatin asemasta :Sotkamon kunnan lii- täisiin tekemästä tuo 6 kilometrin mut~a
15844: kennekeskus. Tästä syystä. keskittyy myös- ja myöskin vapauLuisi valtio ylläpitämästä
15845: kin yleinell' maantieliilkenne mainituHe noin 4 kilometrin ;pituista erittäin mäkisHi
15846: asemalle. ·Mutta Sotkamosta Kiajaaniin maantietä, mikä tämän oikotien rakennet-
15847: vesistön eteläpuolitse kul~eva maantie tua jäisi tarpeettomaksi.
15848: erkanee Sot~amosta Kajaaniin Vuokatin Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta
15849: rautatieaseman 1kautta vesistön pohjois- on vuonna 1934 tutkittu V:uokatin-I1ehmi-
15850: puolitse menevästä maa.rrtiestä. Riivalin ta- kallion välinen maantien oikaisusuunta ja
15851: lon kohdalta 3 kilometriä ennen Vuukatin on se l,oss kilometriä pitkä, sekä la:adittu
15852: asemaa, sivuten kyllä kilometrin läheisyy- ra-kennussuunnitelma ja- kustannusarvio,
15853: dellä mainitun aseman. Tästä johtuu että mrkä päättyy 195,000 markkaan.
15854: vesistön eteläpuoEtse Sotkamosta Kajaa- ~EdeHä sanottuun nojaten kunni.oittaen
15855: niin j·a päinvastoin tatpahtuva ympäri vuo- ehdotamme eduskunnan pä.ätettävii.k..;;i toi-
15856: den järjestetty po:stiauto- y. m. liikenne vomuksen,
15857: jouturu tekemä•än noin 6 kilometrin mut-
15858: kan voida'l;.:seen käydä Vuokatin ·asemalla; että hallitus vtwdcn 1936 tnlo- ja
15859: samoin myöskin Vuokatin asemalle ta:pah- menoarvioesitykseen ottaisi 195,000
15860: tuva. !Paikallisliikenne suuresti vaikeutuu marka-n määrärahan V twkatin rauta-
15861: tästä mutkasta. tiectsmnan-Lehmikallion välisen oi-
15862: Sen sijaan jos rakennettaisiin uusi kaisunwantien rakentamiseen Sotka-
15863: 1,oss kilometrin pituinen oikomaantie Vuo- mon kunnan Alasotkamon kylässä.
15864:
15865: Helsingissä helmikuun 8 p :nä 1935.
15866:
15867: Antti Meriläinen. Heikki Kääriäinen.
15868: Onni Mäkeläinen. Kusti Arffman.
15869: Urho Kulovaara. S. Salo.
15870: 413
15871:
15872: XII,ts. - Toiv. al. N :o 120.
15873:
15874:
15875:
15876:
15877: Fränti y. m.: Jl1ää·rärahasta rncwntien rakentamistct varten
15878: Sotkamon-Ristijä1·ven maantieltä Kctitaansalmen koh-
15879: dalta J[uhmoniernen kirkolle.
15880:
15881:
15882: E cl u sk u n n a ll e.
15883:
15884: Viitaten vuoden 1934 valtiopäivHle jätc- Edellä sanomamme nojalla kunnioittaen
15885: tyn toivomusaloitteen n:o 94 perusteluihin, ehdotamme eduskunnan päät,ettäväk,si tDi-
15886: jotka koskevat maantien aikaansaamista vomuksen,
15887: Sotkamon--Ristijärven maantieltä Kaitaan- että hallit1lS ottaisi vnoden 1936
15888: salmen kohdalta Kuhmoniemelle, mainitta- tglo- ja menoarvioesitykseen 1 rnil-
15889: koon, ettii sanotussa aloittcessa pyyeletty tut- :ioonan rnarkan määrärahan maam-
15890: kimus on nyt toimitettu ja että tieosa Hie- tien rakentamista vnrt~n Sotkamon-
15891: taperästä Kuhmoniemen kirkolle on jo julis- R-istijä1·ven nwantieltä J(aitaansal-
15892: tettu maantieksi, mutta että m~m osa ky- men kohdalta Pohjoislahden, M1trto-
15893: seellisestä Sotkamon ja Kuhmoniemen väli- salrnen ja Murtoperän kautta Hieta-
15894: sestä maantiestä oli·si mahclo'llisimman pian peraan Tapanivacwan-Hietaperän
15895: saatava rakenteclle. maantielle.
15896:
15897: Helsingissä 11 p :nä helmikuuta 193:5.
15898:
15899: A. Fränti. T. A. Janhonen.
15900: K. F. Lehtonen. Kusti Arffman.
15901: 414
15902:
15903: XII,19, -- Toiv. al. N:o 12'1.
15904:
15905:
15906:
15907:
15908: Janhonen: Jläärämhasta oikotien rakentamistct varten Ris-
15909: tijärven kirkolta Jokikylän kantta Iiontiomäen-Suo-
15910: mussalmen maantielle.
15911:
15912:
15913: E d n s k u n n a 11 e.
15914:
15915: Valtakunnan rajalle suuntautuva Kon- valtion toimesta talvisin, •koituu siitä aina
15916: tiomwen-Suomussalmen välinen maantie on liikoja kustannuksia talvellakin, puhumat-
15917: Kainuun pohjoisosalle ensiluo'l~kaisen tär- takaan vilkkaan kesäliikenteen tuottamista
15918: keä, koska se yhdistää srkä1äiset kunnat rasituksista. Maanpuolustuksen kannalta
15919: lyhintä tietä rautatielle. Kauttakulkutienä on myös tärkeää, että vaaran uhatessa ei
15920: Savosta Perä-Pohjolaan tulee ti·en merki- ole sellaisia salmia, j•otka kesällä ja talvella
15921: tys myöskin vuosi vuodelta kasvamaan, voivat py:sä:hdyttää liikenteen kokonaan.
15922: sillä maantiekomitean ehdotuksen mukaan Sen vuoksi on välttämätöntä saada tämä
15923: tulee kyseessäoleva maantie aikaa myöten epä.kohta korjatuksi. Sillan rakentamista
15924: rakennettavaksi si:ksi v.altatieksi, johon yh- on vaikea ajatella, koska salmi on leveä ja
15925: tyvät Helsingistä Lahden, Kuopion ja Ka- sillan rakennuskustannU'kset nousevat aina-
15926: jaanin sekä myös osittain Sortavalasta kin 3-4 miljoonaan markkaan. Lassipai-
15927: Joensuun ja Nurmelksen kautta suuntautu- kan voisi kuitenkin väistää siten, että Risti-
15928: vat v.altatiet. Tämän tien jatkona kulkee järven kirilwlta rakennetaan jo monta ker-
15929: sitten Suomussalmelta Näljängän kautta taa anottu maantie järv·en itäpuolitse Joki-
15930: Taivalkoskelie ja sieltä edelleen Kuusamoon kylän kautta Kirnukoskelle ja siitä Kal-
15931: maantie, joka maantiekomitean ehdotuksen liokosken yli, yhtyen Kontiomäen-Suo-
15932: mukaan tulee olemaan osa edellämainitusta sussalmen maantiehen n ..s. ,Sakarin mö-
15933: valtatiestä. Lisäksi Suomussalmen kirkolta kin'' tienoilla Ristijärvellä. Tie tulisi ole-
15934: läht·ee ensiluokkainen, suora, ma,anpuolus- maan n. 10 km. pituinen. Se palvelisi Joki-
15935: tukselle tärkeä maanti·e Kuusamoon. Näin- kylän, Pyhännän ja Mustanvaaran kylien
15936: ollen on luonnollista, että tämä Ifontio- asutuksia. Kun Kontiomäen-Taiv.alikosken
15937: mäen-Suomussalmen runkotie on saa:ta:V'a rautatie tulee kulkemaan myös järven itä-
15938: palvelemaan liikennettä mahdollisimman hy- puolitse, on tämän tien rakentaminen jo
15939: vm. ratatöiden vuoksi välttämätön. låsäksi on
15940: Pahinta haittaa liikenteelle tuottaa mai- huomattava, että rautatiesillat Kirnu- ja
15941: nitulla Kontiomäen-Suomussalmen tieosalla Kalliokosken yli on jo päätetty rakentaa si-
15942: Ristijärven yli oleva Koirasalmen lassi- ten, että ma:anti~kulkua varten järjestetään
15943: paikka. Kun salmessa käy vahva virta, on siltain alaosaan ajotie. Jos tällainen uusi
15944: se syksyn ja kevään aikana vaikea pitää tie rakennetaan, ·ei sillan rakentamista
15945: auki. 'l'alvella saattaa nousta vettä paljon Ristijärvellä Koirasalmen yli nykyhetkenä
15946: jäälle ja järveltä käsin tuuli tuiskuttaa aina tarvitse ajatella. Esteetön, entistä no-
15947: tieuran ump·een, joten liikenne usein py- peampi kulikuyhteys saadaan maantiellä ai-
15948: sähtyy. Kun kyseesswoleva tie anrataan kaan, a:urauslmlut talvena vähenevät ja
15949: XII,lD. - Jauhonen. 415
15950:
15951: edellämainittujen kylien asukkaille ava- seksi Ristijärven kir·kolta Jokikylän
15952: taan tieyhteys, jota he kipeästi kaipaavat. kautta J(irnu- ja Kalliokosken yli
15953: Edellä sanotun perusteella pyydän kun- yhtyen tie ,Sakarin mökin" tienoilla
15954: nioittaen chdotta'a eduskunnan päät,että- Kontiomäen--Suontttssalmen maamtie-
15955: vruksi wiv{)muksen, hen ja ottaisi 1936 vuoden tulo- ja
15956: menoar·vioesitykseen mainitun tien
15957: että hallittts kiir·eellisesti r·yhtyisi rakentamiseksi 1 rniljoonct markkaa.
15958: toimenpiteisii,n oikotien rakentami-
15959:
15960: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1935.
15961:
15962: T. A. Janhonen.
15963: 416
15964:
15965: XII,2o. - Toiv. al. N :o 122.
15966:
15967:
15968:
15969:
15970: Jauhonen: jvJaantien 1·akentamisesta Hyrynsalmen Moisio-
15971: vaaraan johtavalta tieltä Tuomaankosken ja Saarivaa-
15972: ran ka1dtct Alavuokin J1.tmaliskylään.
15973:
15974:
15975: E d u s k u n n a ll e.
15976:
15977: Hyrynsalmen kunnassa Dn n. s. Hakokylä tilojen Dstamiseksi. Mutta kuinka yritteliäs-
15978: vielä ilman mitään tieyhteyttä. Tietä on kään ihminen haluaa tarttua raivaukseen
15979: anottu jo useamman kerran va~kka tur- sekä muuhun kodin ~perustamiseen sydän-
15980: haan. Sikäläisen väestön on täytynyt aina maan :keskeilä, jonne ei tahdo päästä muu-
15981: kantama'lla kuljettaa kaikki elintarpeet, sa- ten kuin lentokoneena ja seihän Dn vähem-
15982: moin kuolon sattuessa ruumiit hautaus- min käytettävissä köyhällä kansalla. Kun
15983: maalle. Sairaustapauksissa on avunsaanti ajatellaan elämää tulevaisuuden kannalta,
15984: ollut vaikeaa j'a kaikki taloudelEnen kehi- niin eihän päästä rautatien hyödystäkään
15985: tys on hidasta. Liikuttavalla tavalla puhuu nauttimaan, ja jos ajatellaan, että jotain
15986: asian puolesta kyläläisten marraskuun 15 ostettaisiin vaikkapa yhteisostolla taikka
15987: päivänä 1934 pidetyssä kyläkokouksessa myytäisiin, niin yritys supistuu a1kuunsa
15988: laadittu kirjelmä, joss,a m. m. lausutaan: kuljetusvaikeuksien takia. Mikä ilo ja kii-
15989: ,JD useita vuosia sitten on koetettu saada tollisuuden tuuto heräisikään sydänmaan
15990: maantieasia ratkaistuksi tänne Hakokylän kansan sydämessä, kun saisimme nä:hdä hal-
15991: perukalle. Se on niin tarpeellinen ja tär- lituiksen ynnä eduskunnan toteuttavan tä-
15992: keä tie, kun olllllan kaukana toisista teistä, män toivomuksemme. Jäämme odottamaan
15993: että ei jakseta kuljettaa mitään tarpeita kuinka uusi päivä kaikki muuttaa voisi."
15994: muuten kuin monet peninkulmat yhä vai- Suunniteltu tie tulisi alkamaan Hyryn-
15995: valloisesti kantamalla, on vaikea ymmärtää, sa1men Moisioon johtavalta tieltä Tuomaan-
15996: miten paikkakunnan väestö pääsee sellai- kosken kautta Pikkaraiseen sekä Nuottijär-
15997: seen ,asemaan, että pystyy ja pyrkii mi- ven pohjoispuolitse Hautalahden ja Ahven-
15998: hinkään yritteliäisyyteen. Sillä mielet Dvat lahden ohi Kukkurin kautta Törmälään ja
15999: apea:t ja toivottomat, johon on syynä rrervalaan sekä siitä Saarivll!aran Mattilaan
16000: kulkuteiden ~puute. - Kun vähän:kin har- ja edelleen jatkuen Suomussalmen Allavuo-
16001: kitsee tätä tiesuunta.a Ha:kokyläille ja edel- kin Jumaliskylään Suomussalmella. Näin
16002: 'leen täältä suoraan ,Jumaliskylään, jonne rakennettu, noin 45 km :n pituinen tie
16003: Hakokylältä on matkaa 15-16 kilometriä, avaisi Suomussalmen Vuokinkylä:lle kuten
16004: ja kylä Dn suurten järvien j,a soiden ta- m'YÖs Hyrynsalmen Hakokylän asukkaill~
16005: kana, niin vä!kisinkin on ajateltava ja löy- suoran kU'lkuyhteyden tuleval'le Hyrynsal-
16006: dettävä mahdollisuuksia saada rrzerran men rautatieasemalle, mikä tietenkin olisi
16007: maantie näidenkin kylien asukkaille. Halli- tavattoman tä.rkeää tälle laajalle tiettömä:lle
16008: tus on näyttänyt puoltavan kansan kai'kin- lmlma!ku!llilalle. Vasta tien avulla on mah-
16009: pudlista. auttamista myöskin uusien asutus- doHisuus saada nämä köyhät seudut ta-
16010: XII,2o. - Jauhonen. 417
16011:
16012: loudel'lisesti ja henkisesti nousemaan. Pyy- rynsalmen kunnassa Moisiavaaraan
16013: dän sentähden krmnioit1Ja,en esirttää edus- johtavalta tieltä Tuomaankosken
16014: kunnan hyväksyttäväksi toitvomuksen, kautta Pikkaraiseern ja Tervalaan
16015: sekä edelleen Saarivaaran kautta
16016: että hallitus suorituttaisi tutki- AlavW,Okin J umaliskylälle.
16017: m1tksen maantien rakentamiseksi H y-
16018:
16019: Helsingissä helmi1kuun 11 päivänä 1935.
16020:
16021: T. A. Ja.nhonen.
16022:
16023:
16024:
16025:
16026: 53
16027: 418
16028:
16029: Xll,21. - Toiv. al. N:o 123.
16030:
16031:
16032:
16033:
16034: Jan.honen: Miiänärahasta maantien rakentamiseksi Hyryn-
16035: salmen Tapanivaaron kylästä IinJantiinan Malilan kautta
16036: Timoniemen tiehem K uhmoniemevn kunnassa.
16037:
16038:
16039: E d u s kunnalle.
16040:
16041: Viitaten toiv. al. n:o 92v. 1934 (LiittBet, tien rakentamiseksi a) Hyrynsalmen
16042: s. 316) sekä kulkulaitosvaliokunnan asiasta Tapanivaaran kylästä Iivantiiran
16043: antamaan lausuntoon ja 'eduskunnan pää- Malilaan K uhmaniemen kunnassa ja
16044: tökseen, ~hdotan ikunnioitta,en eduskunnan b) I ivantiiran Malilasta I ivantiira-
16045: hyvä;ksyttäväiksi toivomuksen, järven länsipuolitse Timoniemen tie-
16046: että hallitus ottaisi 1936 talous- hen K uhmaniemen kunnassa.
16047: arvioesitykseen 600,000 mk. maan-
16048:
16049: Helsingissä helmikuun 10 p:nä 1935.
16050:
16051: T. A. Janhonen.
16052: 419
16053:
16054: XII,22. - Toiv. al. N:o 124.
16055:
16056:
16057:
16058:
16059: Ja.nhonen: Määrärahasta maantien rakentarnista varten
16060: Piiispajärven ja Perangan rnaantieristeyksestä Selkosky-
16061: län kautta Alikaskelle Suomussalmella.
16062:
16063:
16064: E d u s k u n n a ll e.
16065:
16066: Suomussalmen kunnan alueella on vielä R()lhkenen sentähden kunnioittaen ehdot-
16067: laajoja tiettömiä seutuja. Niin on esim. taa eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
16068: pitäjän pohjoisosassa n. s. Selkoskylän laaja
16069: alue sellainen, jonne ei ole mitään maan- että hallitus ottaisi v. 1936 t'!do-
16070: tietä, vaan sikäläinen köyhä väestö saa ja menoarvioesitykseen 300,000 rnk.
16071: kantaa kaikki elintarpeensa y. m. selässä maantien rakentamiseksi jo tutkit-
16072: lähimmältä kylältä n. 1. 5-2 penik. päästä. tua linjaa Piispajärven ja Peran-
16073: Kun mainittu huomattava asutusalue on jo gan 1naantieristeyksestä Selkoskylän
16074: kirilwltakin n. 7-8 pen:iJk. päässä, käsittää kautta Alikaskelle H ossan-Juntus-
16075: hyvin, millaisissa vaikeuksissa sikäläinen rannan maantielle Suomussalrnella.
16076: väestö elää. Tiesuunta sinne jv tutkittiin
16077: yl,i 10 vuotta sitten, mur!Jt1a sen pitemmälle
16078: ei asiassa ole päästy.
16079:
16080: Helsingissä helmikuun 10 p:nä 1935.
16081:
16082: T. A. Janhonen.
16083: 420
16084:
16085: XII,23. - Toiv. al. N :o 125.
16086:
16087:
16088:
16089:
16090: J·anhonen: Maantien rakentamisesta Suomnssalmen kirkon-
16091: . kylän-Pyyvaaran tieltä Myllylahden ka1ltta Ruhtinaan-
16092: kylän Pärsämön talon tienoille.
16093:
16094:
16095: E d u s 'kunnalle.
16096:
16097: Suomussalmella Kiantajärven ja Venä- ran tieltä ainwkin Pärsämöj·ärven rantaan.
16098: jän rajan välinen 5 penik. pitkä, laaja alue Siellä on huomwtta:va :asutus, ikallSiwkou1u,
16099: on vi·elä, - lukuunottamatta kirlmnikylän- ja Jarven rantamilla asuvat voisivat myös
16100: Pyyvaaran kylätietä, - aivan tietön. Asuk- käyttää tietä.
16101: kaat tällä yli 1,000 km2 alueella elävät Rohkenen kunnioittla·en ehdottaakin edus-
16102: muutenkin ahta1ssa oloissa, ja tieyhteyksien kunnan päätettäväksi toivomuksen,
16103: puute tuo lisää vaikeuksia. Suuri Kianta
16104: on kesällä myrskyinen ja talvella tuiskut että hallitns tutkituttaisi linjan
16105: juoksuttavat tiet umpeen. Kun järven ran- sopivalta kohtaa Kortteen talon tie-
16106: taan on matkaa sikäläisistä asutuksista 10 noilta kirkonky.län-Pyyvaaran tiellä
16107: -20 km, niin käsittää helposti sikäläisen Myllylahden kautta Pärsämön talon
16108: väestön kurjan aseman. Siksi olisikin maan- tienoille RuMinawnkylässä Suom1ts-
16109: tie rakennettava edellämainitulta Pyyvaa- salmella.
16110:
16111: Helsingissä h·elmikuun 10 p:nä 1935.
16112:
16113: T. A. Janhonen.
16114: 421
16115:
16116: XII,z-±. - Toiv. al. N:o 126.
16117:
16118:
16119:
16120:
16121: Salo : Määränlihasta tieosan J( ontiomäki-KiehinW--Puo-
16122: lanka auraamistct varten.
16123:
16124:
16125: E d u s k u n n a ll e.
16126:
16127: Kajaanin kihlakunnassa on valtion t~i että hallitus v. 1936 talousarviv-
16128: meenpiteestä jo muutamina vuosina talvi- esitykseensä ottaisi 50,000 markan
16129: autoliikennettä varten <aurattu <]{;aksi ti,et'ä, määrärahan auraamista varten talvi-
16130: nimittäin Kajaani-Sotkamo-Kuhmo ja· autoliikennettä silmällä pitäen tie-
16131: Kontiomäki-Ristijärvi-Hyrynsalmi-Suo- osalla Kontiomäki-Kiehimä-Puo-
16132: mussalmi. Kun tätä toimintaa rautatiever- lanka.
16133: koston vielä puuttuessa on syytä jatkaa ja
16134: kehittää, saan täten kunnioittaen ehdottaa
16135: eduskunnan hyväksyttäväiksi toivomuksen,
16136:
16137: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1935.
16138:
16139: S. Salo.
16140: 422
16141:
16142: XII,25. - Toiv. al. N :o 127.
16143:
16144:
16145:
16146:
16147: Hänninen y. m.: Oulun-Pudasjärven ja Iin-Pudasjär-
16148: ven maanteiden yhdystiesttunnan tutkimisesta.
16149:
16150:
16151:
16152:
16153: Viitaten vuoden 1934 valtiopäivillä jättä- taisi tiesuunnan, joka yhdistäisi
16154: mämme toivomusaloitteen (Liitteet XII, 10, Oulun-Pudasjärven ja I ir~r-Pudas
16155: toiv. al. n:o 96) perusteluihin ehdotamme järven maantiet yhdistämällä Nais-
16156: eduskunnan .pä;ätettåViäksi toivomuksen, tenjärvelle rakennetun haaratien
16157: Aittajärven länsipuolitse Ranuan tie-
16158: että hallittts kiireellisesti tutkitut- hen.
16159:
16160: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1935.
16161:
16162: Kaarlo Hänninen. M. 0. Lahtela.
16163: Antti Kemppi. S. Salo.
16164: •
16165:
16166: 423
16167:
16168: XII,26. - Toiv. atl. N:o 128.
16169:
16170:
16171:
16172:
16173: Lohi y. m.: Määrämhasta maantien rakentamista varten
16174: Ranuan Kelahaat·asta Pudasjärvwn-Sarajärven tiehen.
16175:
16176:
16177: E d u s k u n n a 11 e.
16178:
16179: Viime vuoden valtiopäivillä :hyväJksyi Kun tämä tutkimus nähtävästi void:a:a.n
16180: eduskunta yksimielisesti toivomuksen, jossa suorittaa hyvissä ajoin ensi kesänä, ehdo-
16181: hallitusta k~hoitettiin tämän vuoden tulo- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
16182: ja menoaxvioesitykseen ottamaan määrä- täväksi toivomuksen,
16183: ra!ha maantien ,rakentamista varten Ra-
16184: nnan Kelahaarasta Pudasjärven-Sarajär- että hallitus ensi vuoden tulo- ja
16185: ven ma:antiehen. menoarvioesitykseen ottaisi määrära-
16186: Tulo- ja menoarvioesityksessä ilmoitti han töiden alkamiseen Ranuan Kela-
16187: hallitus ettei se vielä voinut esittää määrä- haarasta Pudasjärven-Sarajärven
16188: rahaJa t~arkoitukseen kun 1Ja:rpeellista tutki- väliseen tiehen rakennettavaa maan-
16189: musta ei ollut suoritettu. Tietojemme mu- tietä varten.
16190: kaan onkin hallitus antanut mä:äräyksen
16191: sanotusta tutkimuksesta tie- ja vesillwkoo-
16192: nushallitu:kselle.
16193:
16194: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1935.
16195:
16196: K. A. Lohi. Janne Koivuranta.
16197: Uuno Hannula. M. 0. Lahtela.
16198: 424
16199:
16200: XII,27.- Toiv. al. N:o 129.
16201:
16202:
16203:
16204:
16205: Rytinki y. m.: M,äärämhasta nwantien rakentamista varten
16206: Pudasjärven Sarajärven maantiestä Ranuan Kelrohaa-
16207: ran maantiehen.
16208:
16209:
16210: E d u s k iU n n a 11 e.
16211:
16212: Viita~ten ed. Rytingin y. m. tekemään työttömyys metsätöiden loputtua taasen
16213: rahaasia-aloiUeeseen N :o 119 vuonna 1933 muodostuu kesän aikana kestämättömäksi
16214: sekä to~vomusaloitteeseen N :o 97 vuonna ja myöSkin että yhdysliikenne tulee tämän
16215: 1934 pyydämme niiden perustelui!hin lisätä, tien v,allmistuttua olemaan Ranuan ja Pu-
16216: että kysymyksessä olevan maantien on dasjärven kuntien vä:lillä, joten tämän ensi-
16217: Pohjois-Suomen ja Karjalan maantielkomi- luokkaisen tärkeän maantien rakentaminen
16218: tca ehdottanut rakennettavaksi toisessa tä.r- olisi jo tehtävä kuluvan vuoden työttö-
16219: keysluolm:ssa ja että eduskunta on v. 1934 myys- tai työmäärärahoilla.
16220: kevätistuntokaudella 'lausunut toiv,omuksen, Edellä esittämäiimme viitaten ehdot&llllffie
16221: että hallitus ottaisi v. 1936 tulo- ja meno- kunnioittaen ~eduskunnan hyväksytt'äväiksi
16222: arvioon määrärahan kyseellisen tien mken- toivomuksen,
16223: tamista varten, koska va,rsinaista määrä-
16224: rahaa ei oLe olemassa mainitun maantien että hallitus v. 1935 työttömyys-
16225: rakentamiseksi tämän vuoden tulo- ja tai työmäärärahoilla rakennuttaisi
16226: menoarviossa. Lisäksi 'pyydämme huo- Pohjois-Suomen ja Kar.ialan maan-
16227: mauttaa, että maantien ra;kentaminen tuil.ee tiekomitean ehdottaman maantien
16228: hyvin halv:wksi, koska ti~en pituus on vain
16229: 1 Pudasjärven Sarajärven maantiestä
16230: 12 ikm., maa tasaista eikä tule isompien sil- Ranuan Kelahaaran maantiehen.
16231: tojen ra1kentamista ja että paikkakunnalla
16232:
16233: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1935.
16234:
16235: Eino Rytinki. Yrjö H. Kesti.
16236: 425
16237:
16238: XII,:!s. - Toiv. al. N:o 130.
16239:
16240:
16241:
16242:
16243: Lohi y. m.: Maantien 1·akentarnisesta Pudasjärven Kolla-
16244: jan kylästä Aitiojärven länsipäähän Pudasjärven-Ra-
16245: nuan väliseen maantiehen.
16246:
16247:
16248: E d u s kun n a ll e.
16249:
16250: Silmäihles:sä Pohjoi8-Suomen maantiever- väli·seen tiehen. Kollajan kylästä on kun-
16251: ,kostoa kiintyy matkai'lijan huomio enti,stä nan tie Ouiun-Pudasjä.rven väliseen tie-
16252: enemmän niihin kulkm·eitteihin, jotka ·hen. Tämä tie tosin vaatii korjausta en-
16253: kauttalrulikuliikenteen kan~aHa olisiv·at suo- nenkuin se yleisenä kauttakulkutienä vas-
16254: rimpia ja parhaita. Etevä- ja Keski-Suo- taisi tarkoitustaan. Lisäksi on huomattava
16255: mesta tapwhtuva matkailuliikenne on viime että suurin osa tavaraliikenteestä Rannan
16256: vuosina yhä suuremmassa määrä!Ssä kohdis- 'kuntaan tapahtuu Oulusta, swmoin :kuin
16257: tunut maamme pohjoisimpiin osiin ja. en- Pudasjärven kunnan Siuruanjokivarrelle.
16258: nen kaikkea Petsamoon. Omilla autoillaan Itsestään on selvää mikä merkitys 30 kilo-
16259: kulkevat matkailijat suurelta osa·lta käyt- metrin matkan lyhennyksellä olisi Rannan
16260: tåvät reittiä Oulu-Pudasjärvi-Ranua- kunnan ja Siuruanjokivarren asukkailie.
16261: Rovaniemi-Petsamo. Samoin myös yleiselle matkailuliikenteelle.
16262: 'Tällä tiellä on kumminkin hyvin kiusal- Edellä olevan perust•eella ·ehdotamme
16263: linen noin 30 kilometrin mutka, kun täy- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomu~sen,
16264: tyy kiertää Pudasjärven ympäri. Tämä
16265: olisi saatava ensi tilassa oikai•stuksi eikä että hallitu.s ensi tilassa ryhtyisi
16266: oi'bisu tulisi kovinkaan kalliiksi lkun uutt<a toimenpiteisiin maantien rakentami-
16267: tietä tarvitsisi rakentaa ainoastaan vä:lrän seksi Pudasjärven Kollajan kylästä
16268: yli 10 kilometriä. Uusi tie olisi rakennet- Aittojä1·ven länsipäähän Pudasjär-
16269: tava Pudasjärven Kollajan kylästä Aitta- ven-Ranuan väliseen maantiehen.
16270: järven länsrpäitse Pudasjärven-Rannan
16271:
16272: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1935.
16273:
16274: K. A. Lohi. Janne Koivuranta.
16275: M. 0. Lahtela.
16276: 426
16277:
16278: XII,29. - Toiv. al. N:o 131.
16279:
16280:
16281:
16282:
16283: Rytinki y. m.: Määrärahasta mctantien rakentamiseksi
16284: Pudasjärven pitiidän N aarnangankylän Särkivaarasta
16285: Taivalkosken pitäjän Virkkuseen.
16286:
16287:
16288: E d u s k u n n a ll e.
16289:
16290: Viitaten ed. Rytingin y. m. tekemäiän että hallittu; ensi vuoden tulo- ja
16291: toivomusaloitteeseen N :o 9'8 vuoden 1934 menoarvioesitykseensä ottaisi tarpeel-
16292: valtiopäivinä sekä eduskunnan hyv8Jlmy- lisen määrärahan maantien rakenta-
16293: m1ilin toivomukseen v. 1934 kevätistunto- miseksi Pudasjärven pitäjän N aa-
16294: kaudeUa, ehdotamme kunn~oi'tiJaen edus- mangankylän Särkivaarasta Taival-
16295: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, koskem pitäjän Virkkusen seuduille.
16296:
16297: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 193'5.
16298:
16299: Eino Rytinki. Yrjö H. Kesti.
16300: 427
16301:
16302: XII,3o. - Toiv. al. N:o 132.
16303:
16304:
16305:
16306:
16307: Lohi y. m.: Maantien rakentamisesta Ranuan-Pudasjärven
16308: tieltä KortesaZmen 1~:autta Simojä1·ven pohjoispäähän.
16309:
16310:
16311: E d u s k u n n a i 1 e.
16312:
16313: Viitaten toivomusaloitteen N :o 101 pe- että hallitus ensi tilassa ryhtyisi
16314: rusteluihin vuoden 1934 valtiopäivillä, eh- toimenpiteisiin maantien rakentami-
16315: dotamme kunnioittaen eduskunnan hpälk- seksi Ranuan-Pudasjä1·ven väliseltä
16316: syttäväksi toivomuksen, tieltä Km·tesalmen kautta Simojär-
16317: ven pohjoispäähän.
16318:
16319: Helsingissä 4 päivänä helm~kuuta 1935.
16320:
16321: K. A. Lohi. Janne Koivw-anta.
16322: Uuno Hannula. M. 0. Lahtela.
16323: 428
16324:
16325: XII,31.- Toiv. al. N:o 133.
16326:
16327:
16328:
16329:
16330: Lohi y. m.: Määrärahasta Ranuan-Posion välisen maan-
16331: tien. rakentamiseksi.
16332:
16333:
16334: E d u s k u n n a ll e.
16335:
16336: Viitaten toivomusaloitteeseen N :o 104 rahan töiden alkamiseen Ra'/1/I,W,n-
16337: vuoden 1934 valtiopäivillä, ehdotamme Posion välisen maantien rakentami-
16338: eduskunnan hyväksyttäv>wksi toivomuksen, seksi.
16339: että hallitus ensi vuoden tulo- ja
16340: menoarvioesitykseen ottaisi määrä-
16341:
16342: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1935.
16343:
16344: K. A. Lohi. Janne Koivuranta.
16345: Uuno Hannula. M. 0. Lahtela.
16346: 429
16347:
16348: XII,32. - Toiv. al. N:o 134.
16349:
16350:
16351:
16352:
16353: Hänn.inen y. m.: Määrärahasta yhdystien rakentamiseksi
16354: Oulun--Kuusamon maantiestä K uoliovaaran seudulta
16355: Pttrnuvaaran kautta J(ariniemen-Raistakan tiehen.
16356:
16357:
16358: E d u s k u nn a ll e.
16359:
16360: Eduskunnan kehoituksen johdosta on ke- maantiehen, jonka. varrella on myös suuria
16361: sällä v. 1933 suoritettu tutkimus yhdystien ja asutuskelpoisia soita.
16362: rakentamista varten Kuolion läheltä, Kuu- Kun Etelä~Kuusamossa ei ole nyt yleisiä
16363: samon-Oulun tieltä, Purnuvaaran lmutta töitä käynnissä ja työnpuute, metsrutöitä
16364: Kariniemen-Raistakan tiehen. Tämä 40.s kun ei ole, kunnassa on yleinen, •olisi tämä
16365: km. pitkä maantie, jonka kustannusarvio edellämainittu maantietyö mitä pikimmin
16366: ,on noin 50,000 mark:kaa kHometriltä, val- avattava.
16367: mistuttuaan tulee hyödyttämään useita sa- Näiden perustelujen nojalla kunnioittaen
16368: toja ihmisiä, jotka asuvat vesireittejä:kin ehdotamme •eduskunnan päätettäV'äksi toi-
16369: vailla olevissa Purnuvaaran ja Kynsiperän vomuksen,
16370: kyläryhmissä. Sillä on myös suuri me:rtki-
16371: tys paperipuiden kuljetuksessa, koska se että hallitus ottaisi vuoden 1936
16372: halkaisee hyvämetsäisen kuusi'kkoalueen, rnenoarvioesity kseen 500,000 marlZktta
16373: jossa on ·laajoja vaitionkin metsiä. Samalla yhdystien rakentamista varten Ou-
16374: se avaa asutukselle hyväpohjaisia suo- lun--Kuusamon maantiestä K uolio-
16375: alueita, ja aikoinaan se tullaan yhdistä- vaaran seudulta Purnuvaaran kautta
16376: mään myös Kostojäirveltä tulevaan erä- Kariniemen-Raistakan tiehen.
16377:
16378: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 19•35.
16379:
16380: Kaarlo Hänninen. Lauri Kaij.alainen.
16381: Antti Kemppi. M. 0. Lahtela.
16382: S. Salo.
16383: 430
16384:
16385: Xll,33. - Toiv. al. N :o 135.
16386:
16387:
16388:
16389:
16390: Hänninen y. m.: Määrärahasta Aittakummun-Siikalan
16391: maantien eli Tavajärven tien jatkon rakentamiseksi
16392: Kuusamossa.
16393:
16394:
16395: E d u s k u n n a ll e.
16396:
16397: Viitaten vuoden 1933 valtiopäivillä jät- että hallitus vtwden 1936 tulo- ja
16398: tämämme toivomusaloitteen (iLiitteet I - menoarvioesitykseensä ottaisi tarpeel-
16399: XIII, siv. 587) sekä 1934 valtiopäiville jät- lisen määrärahan Aittakummun-
16400: tämämme rt:oiv;omusaloitteen N:o 103 perus- Siikalan maantien eli Tavajärven
16401: teluihin ,ehdotamme eduskunnan päätettä- tien jatkon rakentamiseksi K uusa-
16402: väksi toivomuksen, mossa.
16403:
16404: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1935.
16405:
16406: Kaarlo Hänninen. M. 0. Lahtela.
16407: Antti Kemppi. S. Salo.
16408: 431
16409:
16410: XII,34. - Toiv. al. N :o 136.
16411:
16412:
16413:
16414:
16415: Hänninen y. m. : 'l'iesuunnan Taivalkoski-Kariniemi-
16416: Särkivaara-Sarakoski-Saarivaara tutkimisesta.
16417:
16418:
16419: E d u s k u nm a 11 e.
16420:
16421: Sen jäJik;een kun eduskunta .päätti raken- Taivailkosken aseman ja Rovan:Lemen vä-
16422: nettavaksi rautatien Kcmti()lllläeltä TaivaJ.- hlle olisi ajankohtainen ja tälfu:eä kysymys,
16423: koSkelle, on maallltieverkon suunnittelu josta m. m. PudasjärVien kunta on V"altio-
16424: näille seuduiHe joutunut uuteen vaiheeseen, neuvostoon jättänyt anomu•ksen. Nyt jo
16425: koska ma:ante:i1lä rautat·eiden imusuonina ja on valmis maantie Rovaniemeltä Ranua:lle.
16426: varsinkin a:mutavara1iikenteeseen nähden on Sieltä KU!han-Impiön tiestä eroaisi tämä
16427: suuri merkitys. Pa1:1ha:iten ilisäävät rauta- uusi yhdystie Saarivaaran talon lähiSJtöiltä
16428: tieliikennettä suoraan sivui.lta tulevat maan- ja suuntautuisi Pudasjärven Sal\akylään,
16429: tiet. jossa se iJrulkisi Livojoen valmiin maan-
16430: Viime talvena eduskunta pä:ättikin ke- tiesiHan. kautta Saa.ri'kosken sahamyllyn
16431: hoittaa hallitusta tutki:tuttamll!an ma.ant1e- luona. Siitä se ja.tkuisi Raiskion Nuuka-
16432: suunnan Särki,vaarasta, Naamangan kun- vaaran kyläryhmän kautta Särkivaaraan,
16433: nantien päästä Pudasjärvellä, Virkkusen jossa se kohtaisi Naamangan tien pään
16434: ta.loon K81riniemen-Raistakan tielle Tai- (kunnantie) ja kulkisi edellämainitun Tun-
16435: valkosken rp.itwjässä, perustellen tien tar- turin etelä,puoliise Kariniemeen ja siitä
16436: pee1lisuutta m. m. uuden rautatien imu- Lomavaaran eteläpuoEtse Taiva]lkoskelle.
16437: tienä. Rrukentamaton osa on yhteensä 65 ikm. hy-
16438: Tätä 11 km. pituista tien osaa ei kuiten- vää maastoa. Tie voitaisiin rakent1aa osi.na-
16439: kaan olisi rakennettava mainittua suuntaa kin, joista kiireeliisin olisi Sä:rkivaarran-
16440: Virkkuseen, vaan Kariniemen talon seu- Kariniemen osa.
16441: duille, koska edellämainitulla Särkivaaran Paitsi •läpikulkuliikennettä, tulisivat tietä
16442: -Virkkusen suunnalla on kartallakin nä- käry,ttälmään tuhannet tien vaikutusalueella
16443: kyvä korkea tunturi, joka pakottaisi tien asu'Va•t kulkiessaan rautatielle. Mutta suu-
16444: kaartu'maan etelään, kun sen sijaan Särki- rin hyöty siitä kuiitenkin olisi metsätalou-
16445: Yaarasta Kariniemeen on hyvä maasto ja delle, koska nä.~den seutujen - aina Simo-
16446: useita kilometrejä lyhempi matka rauta~ järveä myöten - laajat valtion metsät
16447: tielle. siten voitaisiin parhaiten saada jailostuslai-
16448: Mutta tä.tä paljoa tärkeämpi näikökOihta tdksiin. Näillä seuduilla on m. m. laadoja
16449: on se, että mainittu yhdystie on osa pide:m- kuus~puualueita. Kun suot ovat kauttaa'l-
16450: mäst!ä maarutieverkon yleisen suunnittelun taan 1lyviä rinnesoita, olisi 1titl asutuiksen-
16451: ja laa:j.an a1ueen tietarvetta ,palvelevasta
16452: 1
16453: kin !kannalta tärkeä. Lisäksi on huomioon
16454: runkotiestä, joka tulisi johtamaan Taiva·l- otettava, että Sarakylä läheisessä tulevai-
16455: koskelta Ranuan kautta Rovaniemelle. suudessa tulee uuden pitäjän keskukseksi.
16456: Suoran liikenneyhteyden aikaansaaminen Silloin tämä. uusi tie, joka mielestämme
16457: 432 XII,3-t. -- 'l'aivalkosken~Saarivaarau maantie.
16458:
16459: olisi alun.perin rakennettava hyvin, tulisi tien osana tiesuunnan Taivalkoski-
16460: neljän pitäjän ja kahden rauta,tien yhdys- Karinie,mi- Särkivaara-Sarakoski
16461: tieksi. -Saarivaara ( K uhan-Impiöntien
16462: EdeHä esitettyihin nä:Jmkohtiin viitaten var1·eZZa), jossa yhteydessä Eduskun-
16463: swamme eduskunnan pää~tettävä:ksi esittää nan entinen päätös Särkivaaran-
16464: toivomulksen, V i11kkusen tiestä tulisi 'UUdelleen ja
16465: edellämainihtn yhdystien osaM käsi-
16466: että hallitus tutlcituttaisi Taival- teltäväksi.
16467: kosken-Rovaniernen välisen 'l'wnko-
16468:
16469: Helsingissä 8 p :nä helmikuuta 1935.
16470:
16471: Kaarlo Hänninen. M. 0. Lahtela.
16472: Janne Koivuranta. Heikki Soininen.
16473: Kusti Arffman. Ville Valla.s.
16474: S. Salo. Emil Jutila.
16475: 433
16476:
16477: XII,35. - Toiv. al. N:o 137.
16478:
16479:
16480:
16481:
16482: Hänninen y. m.: Ylikitkan luoteisrannan tien tutkitutta-
16483: misesta erämaantiemä MourttsalmtJsta Alakitkan tiehen
16484: Posion kunnassa.
16485:
16486:
16487: Ed u s kun n a 11 e.
16488:
16489: Viitaten ·1933 ·valtiopäiville jättämäanme että lutllitus tutkit-uttaisi erämaan-
16490: toivomusaloitteen N:o 86 perusteluihin tienä Ylikitkan luoteisrannan tien
16491: (Liitteet I-XIII, siv. 589), pyydämme Mourusalmesta Alakitkan tiehen Po-
16492: kunnioittavasti ehdotta.a eduskunnan pää- sion kunnassa.
16493: tettäväksi toivomuksen,
16494:
16495: Helsingisgä helmikuun 12 päivänä 1935.
16496:
16497: Kaarlo Hänninen. La.uri Kaijala.inen.
16498: Antti Kemppi. M. 0. La.htela.
16499: S. Salo.
16500: 434
16501:
16502: XII,a6. - Toiv. al. N :o 138.
16503:
16504:
16505:
16506:
16507: Hänninen y. m.: Määrärahasta maantien 1·akentamiseksi
16508: Haatajasta Lohirannan kautta Ylikitkan ja Livojärven
16509: välillä olevalle tukinsiirtolaitteelle.
16510:
16511:
16512: E d u s k u n n a 11 e.
16513:
16514: Haatajanr----iLohi.rannan maantie, joka tu- laitteet,. jotka aikoinaan sinne joihtaval1e
16515: lisi aluksi Rovaniemen-'Kuusamon väliseltä maantielleikin antavat liikennettä.
16516: tieltä haaratienä ulottumaan Ylikitkan ja Eihdiotamme edellä ·olevaan viita:ten edus-
16517: Livojärven väliselle tukinsii'l'tolai:tteellie, on kunnan päätettävä:ksi toivomuksen,
16518: eduskunnan kehoituksesta varatöiden jär-
16519: jestelyä varten tutkittu. Sen mukaan on että hallitus vuoden 1936 meno-
16520: tie 16.9 km pitkä ja sen ralkennuskustan- arvioesitykseen ottaisi 400,000 mar-
16521: nukset nousevat noin 50,000 markkaan kilo- kan mää1·ärahan maantien rakenta-
16522: metriltä. Tietä tulisivat käyttiimään sadat miseksi Haatajasta Lohirannan
16523: tien varrella asuvat ja tukinsiirtolaittei'lla kautta Ylikitkan ja Livojärven vä-
16524: kulkevat. Parhaillaan on Kiltkan ja Livo- lillä olevalle tukinsiirtolaitteelle.
16525: jiiivven välille .rakenteilla uudet tukinsiirto-
16526:
16527: Helsingissä 12 päilvänä, !helmikuuta 1935.
16528:
16529: Kaarlo Hänninen. M. 0. Laihtela.
16530: Antti Kemppi. S. Salo.
16531: Lauri Kaijala.inen.
16532: 435
16533:
16534: XII,s7. - Toiv. al. N:o 139..
16535:
16536:
16537:
16538:
16539: Ha.nrnula. y. m.: Määrärahasta Simojoen yli johtavan rauta-
16540: tiesillwn kohdalta alkwvan, joen eteläpuolitse kulkevan
16541: ja Alaniemen lossiin päättyvän maantien rakentamista
16542: varten.
16543:
16544:
16545: E di u s k u n n a 11 e.
16546:
16547: Helmikuun 12 päivänä 19129 on kuliku- ten. Kun on tärkeää ja välttämätöntä, että
16548: laitosten ja yleisten ,töiden ministeriö :päät- edellä selostettu ministeriön päätös ·vihdoin-
16549: tänyt, että valtion toimesta on Simon kun- kin toteutetaan, elhdotamme kunnioitta:vim-
16550: taan ra:kennettaNa 24.68 kilometrin pituinen min eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
16551: maantie, joka kulkisi 1Simojoen eteläpuolitse sen,
16552: alkaen sanotun joen yli johtavan rauta:tie- että hallitus vuoden 1936 tulo- ja
16553: sillan kohdalta sekä päättyen Alaniemen menoarvioesitykseensä ottaisi tarpeel-
16554: lossiin saman kunnan alueella., Ministeriö lisen määrärahan Simojoen yli johta-
16555: on samalla oikeuttanut tie- ja vesirakennus- van rautatiesillan kohdalta alk(J!I)an,
16556: hallituksen jonikun vastaisen vuoden meno- Simojoen eteläpuolitse kulkevan ja
16557: arwioehdotukseensa ottamaan tarpeellisen Alaniemen lossiin päättyvän maan-
16558: määrärahan sanotun tien rakentamista var- tien rakentamista varten.
16559:
16560: Helsingissä helmikuun 8 p:nä 1935.
16561:
16562: Uuno Hannula. K. A. Lohi. M. 0. Lahtela.
16563: 436
16564:
16565: XII,3s. - Toiv. al. N:o 140.
16566:
16567:
16568:
16569:
16570: Lahtela y. m.: Kemijär-ven kirkonkylän-Luusuan maan-
16571: tien rakentamisesta.
16572:
16573:
16574: E d u s kun n a iJ.l e.
16575:
16576: Kysymys maantien rakentamisesta Kemi- onkin kaikkein tarpeeilisin Etelä-Kemijär-
16577: järven kirkonkylästä Luusuan kyläälll ja veltä rautatielle johtava tulotie, jonka ra-
16578: edelleen Juujärven kylän kautta Rovanie- kenteille paneminen. ei siedä viivytystä, jos
16579: men Pekkaian kylään ori ollut vuosikym· mieii saada tien tarve tyydytetyksi ja tar-
16580: meniä vireillä. Tämä tie kuuluu Pohjois- peelliset rautatielle johtavat liikenneväylät
16581: Suomen ja Karjalan maantiekomitean · ra- avatuiksi sekä liikennettä rautatiel1e lisä-
16582: kennettavaksi ehdottamiin maanteihin ja tyksi.
16583: on .sen myöskin vuoden 1933 kulilrulaitos- Kaiken tä:män lisäiksi olisi kyseessä oleva
16584: ,lkomitea ehdottanut kantatienä rakennetta- tie rakennettava mahdollisimman pian sii-
16585: vaksi. henkin nähden, että 35 vuotta kestänyt
16586: Tietä alettiin rakentaa v. 1929 Kemijär- isojakotyö on vihdoin!k:in niin pitkälle edis-
16587: ven Luusuankylästä Rovaniemen Pekkalan tynyt, että tiluspalstojen suunnitte1u ja si-
16588: kylään ja rakennettiin sitä n. 16 km. pitui- joitus A1akylässä, jossa tie tulee rakennet-
16589: nen pätkä. Ke.sä:llä 1933 a'lettiin tien ra- tavaksi yli 20 km., aletaan ensi vuoden
16590: kentaminen Rovaniemen Pekkalan kylästä aikana. Kun sille a1ueelle, johon puheena-
16591: Luusuaan päin ja on tie viime kesänä saatu oleva tie on rakennettava, tulee satoja ti-
16592: miltei kokonaan valmiiksi siihen asti millin luspa'lstoja, olisi tie ennen tiluspalstojen
16593: se oli LuusUlan kylästä päin ennen raJken- sijoitusta mkennettava, jotta tiluspalstat,
16594: nettu. Kemijärven kirkonkylän ja Luusuan kylä- ja tilustiet voitaisiin sijoittaa jo ra-
16595: kylän välinen osa tiestä on mkentamatta, kennetun tien mukaan. Jos tiluspalstojen
16596: vaikka tie olisi pitänyt tälle osalle ensin sijoitus toimitetaan ·ennen tien rakenta-
16597: rakentaa siihen nähden, että liikenne mista, on siitä seurauksena, että tiluspalstat
16598: tiellä suuntautuu Kemijärven rautatiease- tulevat tien jäiestäpäin rwkentamiseUa joko
16599: ma:lle, joka on Kemijärven kirkonkylän lä- osaksi tai kokonaan pilalle silvotuksi. J~aon
16600: heisyydessä. Se osa tiestä mikä on tähän kunnollisen suorittamisen kannalta katsoen-
16601: mennessä rakennettu, on mer:kityksetön sii- kin on tien pikainen mkentaminen aivan
16602: hen asti kunnes tie tulee rakennetuksi Ke- välttämätön, johon olisi kiinnitettäwä eri-
16603: mijärven kirkonkylään asti. koista huomiota, koska se vahinko, joka
16604: Kun Luusuan j.a Juujärven kylissä, jotka. siten voidaan aiheuttaa, on vielä vältettä-
16605: kuuluvat Kemijärven kuntaan, on yli 1,000 VIssa. Tiluspalsto·jen silpominen voidaan
16606: asukasta ja hei:llä ei ole minkäänlaista välttää vain siten, että tien rakentaminen
16607: maantietä, on näiden kylien samoin kuin alet&an ensi kesänä.
16608: Luusuan ja kirkonkylän välillä olevien Kun Kemijärven kunnan alueella ei ole
16609: asukkaiden tientarve niin suuri, että tie mitään tierakennust•öitä olemassa, olisi työ-
16610: olisi mitä pikimmin rakennettava. Tämä tie mahdollisuuksien järjestämisen kannalta-
16611: XII,3s. - Lahtela y. m. 437
16612:
16613: kin tärkeä pamna tämän tien rakentaminen sesta päästä., koska molemmissa kylissä ja
16614: alkuun 'kuhwan vuoden aikana, käyttämällä näiden välissä olevassa Alakylässä on pa:l-
16615: siihen aluksi työttömyysvaroja. Onhan tun- . jon työttömiä ja tulee olemaan ensi vuon-
16616: nettua, että Kemijärven kunnassa viimeis- nakin, jollei työtilaisuuksien saamiseksi
16617: ten koilmen vuoden aikana on ollut työttö- ryhdytä entistä tehokkaampiin toimenpitei-
16618: myys väestömäärään nähden suurempi kuin siin. Rakenteille panemiselle ei myöskään
16619: esim. Helsingin kaupungissa, mikä on joh- o'le mitään esteitä, koska suunnitelma ja
16620: tunut siitä, että sinne on virrannut aikai- kustannusarvio tietä v,artem. on laadittu jo
16621: sempina vuosina tukkitöiden houkuttele- useita vuosia sitten.
16622: mana paljon aivan varatonta työläiSIVäestöä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
16623: kautta maan, joille ei paikallinen väestö kunnioittaen eduskunnan päätettäVJäiksi toi-
16624: kykene hankkimaan työtä, koska se itsekin, vomuksen,
16625: lamakauden vaikutuksesta ja monina viime
16626: vuosina kärsimänsä suur.en heinäkadon että hallitus pikaisesti alkuunpa-
16627: vuoksi, on joutunut elämään ansiotyöstä. nisi Kemijärven kirkonkyliimr---Luu-
16628: Tällä tierakennustyöllä voidaan siis, sa- suan maantien rakentamisen käyttä-
16629: malla kun tien tarve tulee tyydytety:ksi, an- mällä siihen aluksi työttömyysvaroja
16630: taa sadoille puutetta kärsiviil:le työläisi1le ja ottaisi vuodgn 1936 tulo- ja me-
16631: toimeentulomaJhdollisuus, tarvitsematta hei- noarvioesitykseen tarpeeksi suwren
16632: dän elää työttöminä köyhäinhoidon varassa. tnäärärahan mainitttn tien rakenta-
16633: Tien rakentaminen eilisi samanaikaisesti mista varten.
16634: alettava Luusuan ja kirkonkylän puolei-
16635:
16636: H6lsingissä helmikuun 5 päivänä 1935.
16637:
16638: M. 0. Laht.ela. Lauri Kaijalainen.
16639: Uuno Hannula. Janne Koivuranta.
16640: S. Salo. Kaarlo Hänninen.
16641: K·alle Kämäräinen. Kusti Arffman.
16642: 438
16643:
16644: XII,39. - Toiv. al. N:o 141.
16645:
16646:
16647:
16648:
16649: Lahtela y. m.: K1wlajär-vmt kirkonkylän-Tuutijärvmt
16650: maa.ntiesuunnitel1nan laatimisesta.
16651:
16652:
16653: E d u s lk u n n a IJ.l ·e.
16654:
16655: Suunnitelma maantien saa:miseksi Kuola- ta.rpeesta, vaan ·tämä tie on Kuolajärven
16656: järven pitäjän kirkonkylästä Lampelan ky- kirkonkylän ja Tuntijärven kylän välii1ä
16657: län ja Vuosnajärven ikautta Tuntijärven olevain Lampdan j•a Vuosnajärven kylien
16658: kylään on oilut vuosi,kymmeniä vireillä, asukkaille ~tärkeä; heidänkin ti·entarpeensa
16659: mutta .ei sen ,rakentamiseen ole vielä ryih- rtulisi samalla tyydytetyksi, koska tie tulisi
16660: dytty. Se on saanut siis vuosikymmenestä rakennettavaksi näiden kylien kautta. Tä-
16661: toiseen odottaa: vuoroaan siitä huolimatta, män tien rakentamis~lla avattaisiin samalla
16662: että tämän tien tarve on erikoisen suuri. mahdollisuus uudisasutukselle, jolb.on var-
16663: Vaikka Tuntijärven ja Sovajärven väki- sinkin Lampelan ja Vuosnajärven seu-
16664: rikkaat kylät !kuuluvat Kuolajärven kun- duilla sikäläisiin oloihin nähden on erikoi-
16665: taan, on kuitenkin Tuntijärvelle tie raken- sen thyviä edellytyksiä. Asutuksen kan-
16666: nettu .Kuusamon kirkorrky1än-P·aanajär- nalta katsoen on siis puheena; olevan tien
16667: ven tien jatkona Sovajärven ikylän kautta. rakentaminen ensiluokkaisen tärkeä, koska
16668: Tuntijärven ja Sovajärven kyläin 'asukas- paikkakunnalla on paljon tilatonta väestöä,
16669: ten täytyy matkustaessaan oman kuntansa jonka •asuttamisesta on myöskin huo!J.ehdit-
16670: kirkonkylään lkuikea Kuusamon kautt·a, tava. Tiestä tulisi matkailij•ainkin kannalta
16671: josta tulee matika:a noin 150 lkm., sen sijaan, katsoen tärkeä kulkureitti, jota Kuusa-
16672: että matka Tuntijärven kylästä Kuolajär- mossa ja Paanajärvellä kulkevat matkaili-
16673: ven kirkolle on vain n. 50 kilometriä. Se jat voisivat matkustaa Kudlajärven kir-
16674: tietää siis, että 50 km. asemesta on mat- kolle ja päinvastoin, ja nähdä samalla 'rei-
16675: ikustettava 150 ikm. pitkän tien kautta. tillä Paanajärven katsomisen arvoi,sen seu-
16676: Tällaista olotilaa ei Eene toista Suomessa. dun sekä kuuluksi tulleen Sallatunturin,
16677: Ei ole ihme, jos Tuntijärven ja Sova:järven tarvitsematta molemmille tehdä erikoisen
16678: ikylissä on täysikasvuisia ihmisiä, jotka ei- pitkää kiertomatkaa.
16679: vät ole milloinkaan oman seurakuntansa Kuolajärven__:Tuutijärven tie on tullut
16680: kirkkoa nähneet. Vaikkei mitään muuta Kemijärven rautatien valmistuttua, mainit-
16681: seiikkaa olisi ·esitettävänä tien ·rakentamisen tujen 'kylien asukasten kanna!J.ta katsottuna
16682: perusteeksi, niin jo edellä viitatun rpitäisi entistään paljon tarpeellisemmaksi. Onhan
16683: riittää antamaan selvän osoitu'ksen siihen, välttämätöntä, että he pääsevät suorinta
16684: että jonkinlainen kuljettava tie on raken- Teittiä lähimmälle rautatieasemalle muul-
16685: nettava Kuolajärven kirkonkylästä Tunti- loinkin kuin kantavan talvike!J.in ·aikana.
16686: järven kylään, koska myös tuutijärveläiset Valtion metsätaloudelle tulee olemaan
16687: ja sovajärveläiset ·asuvat maamme rajojen myöskin puheena olevasta tiestä suuri
16688: sisällä. Kysymys ei ole kuitenkaan yksin- thyöty siihen nähdell', että se tulee kulke-
16689: omaan mainittujen kylien asulmsten tien- maan ilaajan valtion metsäalueen kautta, jo-
16690: Xli,39. - Lahtela y. m. 439
16691:
16692: ihon ei ole minkäänlaista kulkutietä eikä Tämän tieosan :ookenteille panemiseen ei
16693: uittojokea. 'Tätä tietä voitaisiin ~autoilla ole mitään vaikeuksia olemassa. Tiesuunta,
16694: kuljettaa puutavaraa valtion metsistä uitto- mikäli se tulee kul'kemruan yksityisten
16695: väylän v·art:een ja siten muuttaa nyt arvot- maita, on isonjaon y!hteydessä tutkittu ja
16696: tomina olevat suuret puutavaramäärät ra- ti.eaiue yksityisille jaetuista alueista eril-
16697: haksi. leen pyy'kitetty.
16698: Tien pikaista ·rakentamista odotta'a pai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
16699: kallinen väestö, matkai'lijat ja metsäviran- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
16700: omaiset. vomuksen,
16701: Työttömyyden torjumisen kannalta on
16702: puheena olevan ~tien rakenteil1e 'Paneminen että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
16703: myöskin perin tärkeä. Sillä työtä näiden menpiteisiin Kuolajärven kirkonky-
16704: kaukaisten rajaseutujen asukkruat ennen län-Tuutijärven maantiesuunnitel-
16705: muuta elärukseen tämän vaikean ajan ohi man laatimiseen valtion metsäta-
16706: tarvitsevat. loutta silmälläpitäen ja panisi tie-
16707: Kun tien koko 1pituudeltaan :mkenteille rakennustyöt alkuun työttömyysva-
16708: paneminen ei näytä toistaiseksi olevan maih- roilla sekä ottaisi vuoden 1936 tulo-
16709: do'llinen, olisi tärkeä, että tie aluksi raken- ja menoar·vioesitykseen riittävän suu-
16710: nettaisiin Kuolajärven kirkonkylästä Lam- ren määrärahan sanotun maantien
16711: p~lan 'kylän kautta Vruosnajärvelle asti, rakentamista varten.
16712: joka matka on n. 25 km.
16713:
16714: Helsingissä helmikuun 5 päivänä 1935.
16715:
16716: M. 0. Lahtela. Kaarlo Hänninen.
16717: Uuno Hannula. Kalle Kämäräinen.
16718: S. Salo. Kusti Arffman.
16719: Janne Koivuranta. Lauri Kaijalainen.
16720: 440
16721:
16722: Xll,1o. - Toiv. a.l. N :o 142.
16723:
16724:
16725:
16726:
16727: Kaijalainen y. m.: Pelkosenniemen-Kaimlan maantien ra-
16728: kentamisesta.
16729:
16730:
16731: E d u s k u n n a ll e.
16732:
16733: V. W34 tulo" ja menoarvion yhteydessä nut. !Samoin on ·valmistunut myöskiu Ro-
16734: teki eduskunta myönt•eisen päätöksen Pel- vaniemen-1Kemijärven rautati<e. L~ikenne
16735: kosenniemen--Kairalanmaantien .rakennus- Itä-Lapista suuntautuu Kemijärvelle, joten
16736: tö~den aloittamisesta vuonna 1934.. Aloite, jo tämän seikan olisi odotta,nut aiheuttavan
16737: johon eduskunnan päätös perustui, jä:tet- sen, että rautatien vaikutuspiirin ti<eVIerkos-
16738: 'tiin eduskunnalle v. 1933 valtiopäivillä toa ol!isi ryhdytty rii•ttävässä mää:rin laajen-
16739: (n:o 109, Liitteet I-XII, s. 370) ja lausui tamaan ja tehostamaan. Niin ei kuitenkaan
16740: kulkulaitosvaiiokunta sen johdosta seuraa- ole tapahtunut. Eduskunnrun myönteisestä
16741: vaa: päätOksestä huolimatta ei hallitus ole kiin-
16742: ,,ALoitteessa n:o 10:9 mainittu Pelkosen- nittänyt as•ia,an huomiota, vaikka mi:eles-
16743: niemen--.,Sodankylän maantie on tärkeimpiä tämme ka~kki asialliset syyt puhuvat sen
16744: nyt puheenaolevissa aloitteissa suunniteltuja puolesta, että Pelkosenniemen_,Sodankylän
16745: teitä. Sodankylä.n ja Pelkosenniemen il:mo- maantie Kemij.ä.rven rruutaJien tärkeimpänä
16746: matta:vat asutusalueet,. joiden vä:liset lkmku- tuLotienä Lapi:sta käsin olisi ollut syytä •ra-
16747: tiet ovat tätä nykyä airvan ,puutteelliset, kellltaa yhtä rintaa jo sanotun rautatien
16748: saisivat ehdotetun tien kautta ka.uan kaiva- kanssa.
16749: tun ja ta.~peellisen ~hteyden. Sen ohessa TäUä kertaa on kysymyksessä vain pu-
16750: tie, liittyen jo ralirennettavana olev.aan iKe- heena ol!evan tien a1lkuosa: Pelkosenniemi
16751: mijli!rven___,Pelkosenn"i!emen maantiehen, tu- _,Kairala, jonka tien pituus tulisi olemaan
16752: 1-i:si laajentamaan piakkoin valmistuvan Ro- ainoastaaJ1 noin 8 km. ja jolla tiellä saa-
16753: vaniemen-iKemijärv.en rautatien va.ikutus- taisiin aikaan maantiettömälle Pelkosen-
16754: pnrw.. Valiokunta on mainituista syistä niemen kunnalle välttämätön runkotie,. jota
16755: si<tä mieltä,. ~Cttä Pelkosenniemen-Sodanky- ilman ei edies kylätieverkostoa voida kehit-
16756: lä·n välinen maantie olisi! ensi ·tilassa saatava. tää.
16757: reken:netuksi. Koska \kuitenkin alkuosa.nkin ·Vi~taten edellä lausumaamme sekä siihen,
16758: Pelkosenniemen-iKaira:lan välin rakentami- mitä rwhaasia-aloitteessa n:o 116 v. 1934
16759: sella voidaan saada huomattava :pa•ra.nnus valtiopäivillä olemme a'siasta sanoneet, ehdo-
16760: paikallis~m liikenneyht'eyksm,n, olisi aloit- tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
16761: teessa ehdotettu .30!01,000 ma,rkan määräraha väJksi toivomuksen,
16762: tällä kertaa myönnettä.vä tarkoitukseen.''
16763: Kemijärven-Pelkosenniemen maanti•e, jo- että hallitus, käyttämällä tarkoi-
16764: hon kulkula.itosvaliolkuntru edellä siteera- tukseen työttömyysvaroja, maaram
16765: tussa la.usunnossaan viittaa, on valmistu- Pelkosenniemen-Kaimlan maantien
16766: XII,40. - Kaijalainen. 441
16767:
16768: mkenwustyöt aloitettaviksi jo kulu- mhan Pelkosenniemen--Kairalan-
16769: vana vuonna sekä ottaisi v. 1936 Sodankylän maantien rakenwustöiden
16770: tulo- ja •menoarvioesitykseen määrä- jatkamista varten.
16771:
16772: Helsingissä helmikuun 11 päivä:nä 19-35.
16773:
16774: Lauri Kaijala.inen. Kusti Arffman.
16775: M. 0. Lahtela. Uuno Hannula.
16776:
16777:
16778:
16779:
16780: 56
16781: 442
16782:
16783: XII,41. - Toiv. al. N :o 143.
16784:
16785:
16786:
16787:
16788: Kaijalainen y. m.: Savttkosken-Jlartinkylän erämaantien
16789: -rakentamisesta.
16790:
16791:
16792: E d u s k u n n a ll e.
16793:
16794: Sen jälkeen kun eduskunta v. 1934 tulo- jotka on houkuteltu korpeen siinä hyvässä
16795: ja menoarvion yhteydessä, nojautumalla uskossa, että valtio rakentaa heille kulku-
16796: rah. a;l. n :o 103 johdost::i v. 1933 valtiopäi- tien.
16797: vinä (Liitteet I-XIII s. 363) kulkulaitos- .Asiaan on kiinnitt1änyt huomiota myös-
16798: vali{)lkunnan j1a valtiovarainvaliokunnan ~an kin asutushallitus, jonka toimesta on sen
16799: tamiin myönteisiin lausuntoihin, antoi hal- vuoksi äskettäin ikäännytty ,tie- ja vesi-
16800: litukselle vapaat kädet erämaantien raken- rakennushallituksen puoleen. Kuten sa-
16801: nustöiden alottamiseen v. 19'34 Savukos- nottu ei eduskunnan taholta ole asetettu
16802: kelta Martinkylään, ryhtyi asutushalli- esteitä Savukosken-Martinkylän ~erämaan
16803: tus rakennuttamaan tietä Värriön asutus- tien rakentamiselle, mutta ei hallitus ole
16804: a:lueelta ·Savukosken-Martinkylän tiesuun- tahtonut käyttää eduskunnan suomaa oi-
16805: nan varteen. Niinikään on metsähallituk- keutta mainitun tierakennuksen alottami-
16806: sessa vireillä tiehanke Martinikylästä poh- seksi työttömyysvaroilla.
16807: joiseen. Viitaten asian kiireellisyyteen ehdotamme
16808: Molemmat viime mainitut tierakenmrk- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
16809: set ovat olleet hallituksen tiedossa, mutta vomuksen,
16810: on hallitus jättänyt asian sillensä. Mainit-
16811: takoon, että Savukosken-Martinkylän erä- että hallitus, käyttämällä tMkoi-
16812: maantie tulisi olemaan ainoastaan n. 25 km. tukseen työttömyysvaroja, rakennut-
16813: pituinen. Ellei sitä viipymättä rakenneta, taisi jo kuluvana vuonna Savukos-
16814: jäävät siihen yhdistettäväksi tarkoitetut ken-Martinkylän erämaantiestä sen
16815: edellämainitut kaksi tietä ketään hyödyttä- osan, jonka avulla Värriön asutus-
16816: mä:ttömiksi teiksj. Lienee ilman muuta sel- alueen asukkaat pääsisivät liikenne-
16817: vää, ~että tilanne, ellei hallituksen ilmeistä yhteyteen, sekä ottaisi loppuosan ra-
16818: erehdystä korjata, muodostuu tukalaksi var- kentamiseen tarvittavan määrärahan
16819: sinkin Värriön asutusalueen asukkaille, v. 1936 tulo- ja menoarvioesitykseen.
16820:
16821: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1935.
16822:
16823: Lauri Kaijalainen. K. A. Lohi. M. 0. La~htela.
16824: 443
16825:
16826: XII,42. - Toiv. al. N:o 144.
16827:
16828:
16829:
16830:
16831: Kaijalainen y. m.: Määrärahasta maantien rakentamista
16832: varten SodankylJin Vaalajärveltä Jeesiön kautta Kitti-
16833: lään.
16834:
16835:
16836: E d u s kun n alle.
16837:
16838: Useissa eduskunnalle aikaisemmin jättär roaan ensi SIJassa Kittilän ja Sodankylän
16839: missämme aloitteissa olemme tehneet sel- kunnat. Jos n~kyisin e<~im. Kittiiästä ai-
16840: koa niistä monista hankaluuksista, joita ilmo .Sodankylään, on matkustettava ensin
16841: Lapin vä•estön elinkeinoelämälle aiheuttaa Kemin kihlakunnan alueella olevaan Riova-
16842: se seikka, ettei eri seutuja yhdistävää n. s. niemen kauppalaan, jolloin vasta pääsee
16843: poikkimaantietä ole. Ne maantiet, jotka Sodankylään johtavalle maantielle. Rova-
16844: Lappiin aikoinaan on rakennettu, :teikkaa- niemen alueelle matkustamista ei voida sen-
16845: vat tätä laajaa maakuntaa etelästä pohjoi- kään jälkeen välttää, kun valmistuu Mel-
16846: seen. Kun kysymyksessä on alue, jonka tau:ksen-Vaalajärven maantie. Ainoa var-
16847: pinta,-a1a on j_/3 koko maasta, on ilman sinainen yhdystie tulee olemaan Pohjois-
16848: muuta 1selvää, että nykyinen tilanne on wr- Suomen ja Karjalan maantiekomitean eh-
16849: sin haitallinen ja on ·esteenä näiden seutu- dottama Sodankylän-Kittilän maantie,
16850: jen kehitykselle. jonka rakentamiseen olisi ryhdyttävä saat-
16851: Muonion~Kittilän maantien valmistut- tamalla nakenteil1e rtien erusimmäinen osa,
16852: tua saatiin kaksi Länsi-Lapin suurta pitä- Vaalajärvi-Jeesiö, jonka tieosan pituus on
16853: jää yhteyteen toistensa kanssa, mutta täl- ainoastaan n. 10 km.
16854: löin oli vasta lännestä itään Lappia hallmi- Viittaamalla vielä siihen, mitä asiasta
16855: sevan maantien ensimmäinen vaihe saatu olemme lausuneet v. 1934 valtiopäivillä te-
16856: toteutetuksi. Siitä, jolloin tätä maantietä kemässämme toiv. al. n :o 110 (Liitteet I -
16857: ryhdyttiin ensi kerran puuhaamaan, kului XIII s. 335) ·ehdotamme kunnioittwen edus-
16858: 'lähes miespolvi ennenkuin hanke lopulli- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
16859: sesti toteutui. Olosuhteet ovat kuitenkin että hallitus ottaisi v. 1936 tulo-
16860: entisestään niin suuresti muuttuneet ja ke- ja menoarvioesitykseen määräraha;n
16861: hitys mennyt eteenpäin myöskin Lapissa maantien rakentamiseksi Vaalajär-
16862: niin ripeästi, ettei välttämättömien maan- veltä J eesiöön Sodankylän pitäjässä
16863: teiden valmistumista voida enää odottaa ja että samalla lopullisesti selvitet-
16864: vuosikymmeniä. täisiin mitä suuntaa Sodankylän-
16865: Ryhdyttäessä jatkamaan ·edellä mainitun Kittilän maantietä olisi J eesiöstä
16866: poikkimaantien ra:kerrtamista odottavat vuo- edelleen jatkettava.
16867:
16868: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1935.
16869:
16870: Lauri Kaijalainen. M. 0. Lahtela.
16871: K. A. Lohi.
16872: 444
16873:
16874: XII,43. - Toiv. al. N :o 145.
16875:
16876:
16877:
16878:
16879: Kaijalainen y. m.: Määrärahasta maantien rakentamista
16880: varten Sodankylän Kelujärveltä Tanhuaan.
16881:
16882:
16883: Edusk.unnalle.
16884:
16885: V. 1934 vcaltiopäivilläJ .tekemässärmme kylä!ll-Kelujä.rven-Tanhuan maantiestä,
16886: toi,v. al. n :o 111 (Liitt. I-XIII s. 336) josta ensimmäinen vaihe, Sodankylä-Ke-
16887: olem:me huomauttaneet siitä uudesta vai- lujärvi, on jo valmistunut. Se vaikea ja
16888: heesta, johon Rovaniemen-Kemijärven ra- eristetty a:sema, jos~a Tanhuan kyläläiset
16889: dan vaiLmistuminen on saattanut Itä~Lappia ovat, velvoittaa valtiovaltaa huolehtimaan
16890: koskevat maantiooanklkeet. Paitsi sitä, ·että siitä, että myöskin maantiekomitean ehdot-
16891: liikenteen suuntautuminen Kemijärvelle jo taman tiesuunnitelman toinen vaihe viipy-
16892: sellaisenaan on omiaan kiirehtimään Itä- mättä toteutetaan.
16893: l1apin tieveTkoston kuntoon saattamista nii- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
16894: den suunnitelmien mullman, jotka jo ovat kunnioittaen eduskunnan pä:ätettäväjksi toi-
16895: olemassa, on uusi rauta.tie aiheutta.nut sen, vomuksen,
16896: että näitä suunnitelmia olisi osittain tar- että hallitus rnääräisi tutkitta-
16897: kistettava ja samalla täydennettävä. vaksi maantiesuunnan Sodankylän
16898: Tä1löin olisi ensi sijassa saatettava ra- Kelujärveltä Tanhuaan ja ottaisi v.
16899: kenteille KelujäJ:wen-'Tanhuan maantie. 1936 tulo- ja menoarvioesitykseen
16900: Tämä tie on osa Pohjois-1Suomen ja Kar- määrärahan sanotun maantien raken-
16901: jalan maantiekomitean ehdottamasta Sodan- tamista va1·ten.
16902:
16903: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1935.
16904:
16905: Lauri Kaijalainen. K. A. Lohi.
16906: M. 0. L!lihtela.
16907: 445
16908:
16909: XII,44. - Toiv. al. N :o 146.
16910:
16911:
16912:
16913:
16914: Kaij·alainen y. m.: Palojoensutcn-Kaaresucmnon maan-
16915: tien rakentamisesta.
16916:
16917:
16918: E d u s kunnalle.
16919:
16920: Viitaten v. 1933 valtiopäivillä te:ke- aloittamista •eduskunnan päätöksen mukai-
16921: määmme rah. al. n:o 101 (Liitteet I-XIII, sesti.
16922: s. 360) j:a v. 1934 vp. rah. ·ail. n:o 120, pyy- Asian viivästyminen ja siihen liittyvät
16923: dämme lis:ä!ksi :kiinnittää •eduskunnan huo- merkill:iselt vaiheet ovat alkaneet herättää
16924: miota seuraavaan. vissiä huomiota myöskin Norjassa ja Ruot-
16925: Vuoden 1933 valtiopäivinä teki edus- sissa, jotka moleillffiat maat ovat tarmok-
16926: kunta myönteisen päätöksen Paloijoensuun kaasti pyrkineet parantamaan liikenneoloja
16927: - Kaa~esuannon- Kilpisjärven maantien Suomen vastaisillla ra:jaseuduillaJan. Paitsi
16928: rakennustöiden aloittamise.sta vuonna 1934. sitä, ·ett:ä ne pyrkivät taloudellisin j·a myös-
16929: Päätöksen toteuttamista varten laadittiin kin kulttuurisitein u1ottama·an vaikutus-
16930: tie- ja vesiralmnnushallituksen toimesta t1wan sellaisiin raj,aseutuihin Suomen puo-
16931: sanotun maantien ensimma1sen jakson, 1eUa, joissa yhteys omaan maahan on
16932: Palojoensuu-~aa:resuanto, rakennussuunni- heiklko, tai joist'a - kuten Enontekiön
16933: 'llelma. Hallitus ei kuitenkaan ka:tsonut luoteisku1ma[ta, kartail:ta tutulta Suomen
16934: eduskunnan päätöksen velvoittavan :a;loitta- käsivarrelta - yhteydet kokonaan puuttu-
16935: maan töitä mainittuna vuonna, jonka vuoksi vat, on varsinkin viime aikoina oHut ha-
16936: eduskunta antoi :kuluvan vuoden tulo- ja vaitta;vissa, etJtä Ruotsin ja Norjan raja-
16937: menoarvion yhteydessä hallitukselle uuden seutupolitiikan tälhtäimessä on lisäksi kan-
16938: kehoituksen asiasta. sainvälinen matlkailuliikenne. Suomi on
16939: Vaikka eduskunnan :kulkul•ai·tosvalio- varsinkin Norjalle tällä alalla voimakas kil-
16940: kunta, rva:ltiovarainvaliokunta sekä lukuisat pa~lija ja sen vuoksi pohjoinen naapuri-
16941: asiantuntijat ovat lausunnoissaan asettu- maamme rajaseutujensa tieverkostoa kehit-
16942: neet kannattamaan tämän polhjoiselle raja- täessään pyrkii kaikilll keinoin siilhen, että
16943: seudulle ensiarvoisen tärkeän tien rakenta- maamme tullisi syrjäytetyksi siiitä asemasta,
16944: mista, ja vaiklm eduskunta kaksi ·eri ker- minkä se matkailumaana jo on saavuttanut.
16945: taa on tehnyt päätöksen, jonka nojail:la Pa- Palojoensuun - Ka:aresuannon- Kilpisjär-
16946: lojoemmun-Kaaresuannon maantien ra- ven maantien avulla tulisi koko Länsi-
16947: kennustyöt olisi voitu panna käyntiin, ei Lappi liitetyksi kansainvälisen matkailun
16948: ole vielä:kään tietoa siitä, milloin rakennus- piiriin. Kaik!ki 'seikat viittaavat siihen, että
16949: töilhin ryhdytään. Mainittakoon lisäksi, että Länsi-Lapilla on ma'hdollisuudet kehilttyä
16950: myöskin Oulun läänin maaherra, katsoen y'hdeksi maamme parhaimmista matkailu-
16951: puheena olevan tien tärkeyteen, on aset- alueista. Jo nyt, vaikka kulku on äärim-
16952: tunut kannattamaan sen rakennustöiden mäisen llankalaa, on Kilpisjärven kautta
16953: 446 XII,44. - Palojoensuun...___Kaaresuannon maantie.
16954:
16955: maaJhamme sa8[luvien matkailijain [uku- Edellä lausuttuun nojautuen e!hdotamme
16956: määrä osoittanut vuosittain säännöllistä kunnioittaen eduskunnan pä!ätettävälksi toi-
16957: kasvua. rvomuksen,
16958: Olemme tässä kokonaan sivuuttaneet sen
16959: merkityksen, mikä Palojoensuun-Kaare- että hallit'l.lS, käyttäen tarkoituk-
16960: suannon-Kilpisjäirv€Ill maantienä olisi jo seen työttömyysvaroja, määräisi Pa-
16961: sellaisenaan siinä, että alueeltaan suuri lojoensuwn-Kaaresuannon maantien
16962: Enontekiön luotei.Skulima sen wvulla tulisi rakennustyöt aloitettaviksi kuluvana
16963: maahamrrne Uitetyksi. Asian tästä puollesta vwonna sekä ottaisi töiden jatkamista
16964: on tehty se!lkoa aikaisemmissa aloitteis- varten määrärahan v. 1936 tulo- ja
16965: samme. menoarvioesitykseen.
16966:
16967: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1935.
16968:
16969: Lauri Kaijalainen. Kusti Arffman.
16970: M. 0. Lahtela. Uuno Hannula.
16971: 447
16972:
16973: XII,45. - Toiv. al. N:o 147.
16974:
16975:
16976:
16977:
16978: Kaijalainen y. m.: jlfäärämhasta Kittilä~Enontekiön
16979: maantien rakennustöiden aloittamista varten.
16980:
16981:
16982: E d u s ik u n n a 11 e.
16983:
16984: Viittaamalla siihen, mitä v. 1934 edus- lainen ensiarvoisen tärkeä alue kuin Länsi-
16985: kunnalle 'jättämässämme toiv. ~at n:o 109 Lappi, mutta liikkumismahdollisuu!k:sien
16986: (Liitteet 1-XIII, siv. 334) ja samana helpottamisesta siellä ei pidetä riittävää
16987: vuonna rah. al. n:o 119 olemme lausuneet huolta.
16988: Kittilän-Enontekiön maantien tarpeelli- Sellainen maantie, jonka avulla saataisiin
16989: suudesta, pyydämme lisäksi kiinnittää edus- helppo y'hteys myöskin Pallastunturin
16990: kunnan huomiota seuraaviin uusiin näkö- alueeseen, olisi Kittilän-Enontekiön mwan-
16991: kohtiin: tie. Sen suunta kulkisi luonnonkauneu-
16992: Matkailuliikenne, joka aikaisemmin on tensa puolesta niin ainutlaatuisten seutu-
16993: kdhdistunut pääasiassa Petsamoon, on vuosi jen kautta, että niihin verrattavaa tuskin
16994: vuodelta al'kanut suuntautua myöskin Lap- iJ.öytyy muualta maasta. KalarH~kaat vesis-
16995: piin. Suurenmoisine 'luonnonnälb.tävyyksi- töt noissa suurelta osalta koskemattomissa
16996: neen on varsinkin Länsi-LaiPpi saavuttanut erämaissa tulisivat olemaan m. m. ~ul'heilu
16997: mrutkai1un alalla myöskin yhä lisääntyvää kalastajien luvattuja maita.
16998: kansainvälistä !huomiota. Pallas- ja Ou- Niissä aloitteissa, jo:i!hin edellä on vii-
16999: nastunturien jylhä ja monella tav~all:a eri- tattu, on jo tehty se'lkoa siitä merkityk-
17000: koinen iJ.uonto on aiheuttanut sen, että sestä, mikä tällä maantiellä tulisi olemaan
17001: sinne on muodostunut matlkailukeskus, joka sille erämaa-asutukselle, jonka ainoasta
17002: vetää matkairlijoita !PUoleensa ympäri vuo- kulkutiestä tässä on kysymys, joten emme
17003: den. Tämä on pakottanut myöskin Suo- asian siihen puoleen pitemmälti puutu.
17004: men matkailijayhdistyksen .ryhtymään toi- Huomautamme vain, että tämän kauan vi-
17005: menpiteisiin matkailij,ahotellin rakentami- rei1lä olleen maantien rakentamiseen olisi
17006: seksi Pal1astunturille. jo vihdoinkin ryhdyttävä.
17007: Liikenteelle tuottaa kuitenkin häiriötä se, Eihdotamme sen vudksi kunni:oittaen
17008: että vä:lttämättömät tieyhteydet puuttuvat. eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
17009: Tilanne on jo tällä hetkellä sellainen, että
17010: kulkuhankaluudet vailiingoittavat maamme että hallitus ottaisi vuoden 1936
17011: mainetta matkailumaana. Ulkolaisten mat- tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
17012: kailijain taholla ihmetellään sitä, että Suo- rahan Kittilän--Enontekiön maan-
17013: mella on !hallussaan matkailun kannalta sel- tien rakennustöiden aloittamiseksi.
17014:
17015: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1935.
17016:
17017: Lauri Kaijalainen. M. 0. Lahtela.
17018: K. A. Lohi.
17019: 448
17020:
17021: XII,46, - Toiv. al. N:o 148.
17022:
17023:
17024:
17025:
17026: Venho y. m.: Määrärahasta Inkeroisten sillan rakentamista
17027: varten.
17028:
17029:
17030: E d u s kun n a H e.
17031:
17032: Etelä-Suomen viLkkaimmin liiikerun<iityjä ei dle ollut riittävän yksityisikohtaisia .tut-
17033: valtateitä on Inkeroisten tehdasseudun kimulksen tuloksia käytettävissä suunnitel-
17034: kohdalla Viipurin ja Uudenmaan läänit man ja kustannusarvion laatimista ·v,llirten.
17035: Y'hdistä.vä, Kymijoen poikki kulkeva maan- Koska tietoomme on tullut, että ny.ttem-
17036: tie. Mainitulla paikalla ei ole siltaa, min on valmistunut sangen tarkka ja yksi-
17037: vailkka liilkenteen välittäminen lossilla on tyiskohtainen tutkimus, joka on t~hty tie-
17038: erittäin hankalaa. Paitsi Eikenteen run- ja vesimkennushallit111ksen toimesta, niin
17039: sautta haittaa ylikulkua suuresti m. m. rohkenemme kunnioittaen ,ehdottrua edus-
17040: myös puutavaran uitto, sillä onhan Kymi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17041: joki maamme suurin uittoväylä., j 0SSa vuo-
17042: 1
17043:
17044:
17045: sittain kuLkee monia miljoonia kuutiojal- että hallitus ottaisi v~altion ensi
17046: koja puutavaraa. vuoden tulo- ja menoarvioesitykseen
17047: Sillan rakentll!IIliskysymys mainituUe pai- 1,000,000 markan suuruisen määrä-
17048: kalle on jo !kauan ollut vireillä, mutta on rahan Inkeroisten sillan rakentamista
17049: sen toteuttaminen aina lykkäytynyt, koska varten.
17050:
17051: Helsingissä 8 p. helmikuuta 1935.
17052:
17053: VilJO Venho. Anton Suurkonka.
17054: J. Emil Lampinen. Antti Kemppi.
17055: 449
17056:
17057: XII,47. - Toiv. al. N:o 149.
17058:
17059:
17060:
17061:
17062: Forstad.ius: Tutkimuksen toimittamisesta Virransalmen sil-
17063: lan rakentamisesta.
17064:
17065:
17066: E d u s k u n n a 11 e.
17067:
17068: Viitaten rahaasia-aloitteeseen n:o 8 vuo- että hallit.us tutkituttaisi Iitin pi-
17069: den 1934 valtiopäivillä ehdotan eduskunnan täjässä olevan Virransalmen sillan
17070: päätettäväksi toivomuksen, rakentamismahdollisuudet ja laadi-
17071: tuttaisi siitä kustanrvusarvion.
17072: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1935.
17073:
17074: Hjalmar Forstad.ius.
17075:
17076:
17077:
17078:
17079: 57
17080: 450
17081:
17082: XII,4s. - Toiv. al. N :o 150.
17083:
17084:
17085:
17086:
17087: Kaasalainen y. m.: Sillan rakentamisesta Suvannon yli La-
17088: pinlahden ja Keljan kylien kohdalle.
17089:
17090:
17091: E d u s k u n n a ll e.
17092:
17093: Vuoksen päähaaran vedet judksevat, Ki- nushanke on näistä syistä ollut jo pitkäh-
17094: viniemen 'kosken laskettuaan, 30 kilometrin kön aikaa vireillä. Niinpä on jätetty asian-
17095: pituista .Suvannon järveä ja n. 8 kilometrin omaiseen keskusvirastoon useirta anomuksia,
17096: mittaista Taipaleen virtaa myöten Laatok- mutta kun ne eivät ole johtaneet tulokseen,
17097: kaan. Tämän pitkän vesistölinjan etelä- yleisesikunta teki ~aloitteen sillan rakenta-
17098: puol,elle jäävät m. m. Kannaksen itäisim- miseksi .Suvannon yli Lapinla;hden ja Kel-
17099: mät rajapitäjät Metsäpirtti ja Rautu sekä jan välille. Tätä varten suoritettiin tar-
17100: toinen puoli Sakkolaa. Tuon lähes 700 km2 peelliset tutkimukset ja ni'iden antamain
17101: laajan ja n. 15,000' asukasta käsittävän tulosten perusteella laadittiin pioneeri-
17102: alueen pääasiallisin liikenne suuntautuu ve- töinä ra:kennettavaksi soveltuvan puusillan
17103: sistölinjan pohjoispuolelle, missä ovat esi- piirustukset. Hankkeen toteuttamiseksi olisi
17104: merkiksi Sakkolan kunnallishallinnon ja voitu käyttää vuoden 1933 aikana työttö-
17105: kirkon asiain keskukset. Maanomistussuh- myysmäärärahoja. Sakko1an !kunta lupasi
17106: teiden vuoksi on joka-aikainen ylikulku puolestaan lahjoittaa huomattavan määrän
17107: niinikään välttämätöntä. rakennushirsiä. Suoritetussa katselmuksessa
17108: Sydäntalven aikana kulkuyhteys onkin vaadittiin kuitenkin liikennöitsijäin taholta
17109: vesien virtaisuudesta huolimatta täysin riit- silta-aukkoa 20 metrin levyiseksi, piirustuk-
17110: tävä. Avoveden aikana voidaan ajoliiken- siin sisältyvän 8 metrin asemesta. Pioneeri-
17111: teen palvelukseen käyttää Taipaleen lauttaa työnä ja puuta ,raaka-aineena käyttäen ei
17112: ja Kiviniemen siltaa 'alueen länsipäässä, semmoista siltaa kuitenkaan voitu ajatella
17113: mUJtta kelirikon vallitessa rakenteeltaan rakennettaVJaksi, joten !koko hankkeesta oli
17114: heiikko ja kapea Kiviniemen silta, joka on luovuttava.
17115: samalla lännempänä olevien laajojen aluei- Kun tätä paikkakunnan elinkeinojen ja
17116: den pääväylä, muodostaa ainoan yhdys- Kannaksen itäisen osan väestön turvallisuu-
17117: siteffil pohjoiseen päin. Näin saattaa edellä den kannalta erittäin tähdellistä liikenne-
17118: mainittujen paikkakuntien liikenne nor- kysymystä ei mitenkään voida saada. rat-
17119: maaleissakin oloissa suurimman osan vuotta kaistuksi paikkakuntalaisten omia mahdolli-
17120: tapahtua vaivoitu ja pitkiä kiertoteitä suuksia käyttäen ja kysymys luonteeltaan
17121: käyttäen, puhumattakaan siitä, että sota- kuuluukin valtion hoidettaviin, pidämme
17122: tilan sattuessa Raudun, Metsäpirtin ja välttämättömänä, että Suvannon siltahanke
17123: Sakkolan eteläisen osan evakuoiminen olisi toteutetaan ·ensi tilassa valtion varoilla.
17124: muulloin kuin parhaimman talven aikana Tällöin olisi luonnollisinta ottaa suunnit-
17125: täysin mahdoton. teluissa huomioon kestävän rakennusaineen
17126: Liikenteessä valHtsevien ikipeiden epä- käyttö.
17127: kohtien poistamista tarkoittava sillanraken-
17128: XII,48,- Kaasalainen y. m. 451
17129:
17130: Näihin perusteluihin ja puolustusviran- että hallitus ryhtyisi kiireellisiifl,
17131: omaisten lausuntoon viitaten rohkenemme toimenpiteisiin sillan rakentamiseksi
17132: kunnioittaen ehdottaa eduskunnan hyväk- Suvannon yli Lapinlahden ja Keljan
17133: syttäväksi toivomuksen, kylien koh,dalle.
17134:
17135: Helsingissä 6 päivänä ihelmikuu:ta 19315.
17136:
17137: Väinö Kaasalainen. Ville Vallas.
17138: Jooseppi Kauranen. Elias Tukia.
17139: Antti Halonen. Matti lVliikki.
17140: Toivo Ikonen. Juho Palmujalka.
17141: XII,49. - Toiv. a.l. N :o 151.
17142:
17143:
17144:
17145:
17146: Fränti y. m.: Lisämäärärahasta Ämmäkosken sillan raken-
17147: tamista varten.
17148:
17149:
17150: E d u s k u n n a 1_,1 e.
17151:
17152: Vuoden 1934 valtiopäivillä tehtiin toi·vo- kulku- 'ja yleistä liikennettä, vielii!pä nimen-
17153: musaloite n :o 116, joka taDkoitti KajaaniTh- omaisesti valtion harjoittamaa omaa lii-
17154: joessa dlevan Ämmäkosken sillan rakenta- kennettä.
17155: mista työttömyysvaroilla. KuLkulaitosvalio- Lisäksi on ·otettava huomioon, että Ka-
17156: kunta puolsi aloitteessa esitettyä toiv>Omusta jaanin kaupunkikunnan taloudellinen tila
17157: ja eduskunta keväällä 1934 ·hyväksyi seu- on siksi vaikea, ettei s·e siedä kysymyksen-
17158: raavan ponnen: ,että Kajaaninjoen yli kaltaista menoa. Tämän kunna-·1 velat vuo-
17159: johtava Ämm&kosken silta rakennettaisiin den 1934 ·1opussa olivat 19,500,000 mk.,
17160: kokonaisuudessaan valtion varoilla, ja että., joka, kun kunnan asukasmäät'ä on noin
17161: mikäli työtä varten tähän saalkka osoitetut 7,500 henkeä, tietää asufuasta k()lhti 2,600
17162: varat eivät tarkoitukseen riitä, •tarvittava markan ve.1kaa. V. 1935 talousarvion tulo-
17163: määrä osoitettaisiin kuluvan \luoden tulo- puolelle on oltu paikotettuja ottamaan noin
17164: ja menoarviossa työttömyyden Jievent&mi- ·650,000 mk:n laina. Veroäyrin suuruus orn
17165: seen myönnetystä määrära:hasta. '' ollut noin 9: 50 mk.
17166: Hallitus vuoden 1935 tu'lo- ja menoarvio- Työttömyyden hoitaminen on Kajaanin
17167: esity-ksessään esitti sellaista järjestelyä kaupungille viimeisinä vuosina ollut huo-
17168: Ämmäkosken sillan rakennuskustannuksiin mattavan raskas. Kuluvaa vuotta varten
17169: nä,hden, että niihin !käytettäisiin valtion on kaupunki varannut työttömyyden lie-
17170: varoja 1,210,000 mk. ja että Kajaanin kau- vittämiseksi noin 1 milj. markkaa, mutta
17171: punki tarkoitukseen uhraisi 410,000 mk. tästä huolimatta on työttömien luku Ka-
17172: Eduskunta hyväksyikin tämänluontoisen jaanissa melkoisen suuri.
17173: menettelyn. Edelliseen nojaten ja viitaten vuoden
17174: Ämmälkosken sillan uudelleen rakentami- 1934 valtiopäivi.Ue jätettyyn t;}ivomusalot-
17175: seen valtio ei ole tähän menessä ryhtynyt, teeseen n:o 116 kunnioittaen ehdotamme
17176: vaikka sillan nykyinen liikennekuntoisuus eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
17177: sitä 'edellyttäisi. Rakennustyön aloittami- että Kajaaninjoen yli johtavan
17178: seksi taas Kajaanin kaupulllki ei ole kat- Ämmäkosken sillan rakentamiseen jo
17179: sonut voivansa myöntää 410,000 mk. myönnettyjen määrärahojen lisäksi
17180: Kajaanin kaupunki katsoo, että Ämmä- käytettäisiin vuoden 1935 työttö-
17181: kosken silta pääasiallisesti palvelee kautta;- myysvaroja 410,000 markkaa.
17182:
17183: Helsingissä 9 p :nä helmikuuta 1935.
17184:
17185: A. Fränti. Kusti Arffma.n.
17186: 403
17187:
17188: Xll,oo. - Toiv. al. N :o 152.
17189:
17190:
17191:
17192:
17193: Salo y. m.: Määrärahasta sillan rakentamiseksi Oulujoen
17194: yli Puolangan-Utajärven maantiellä.
17195:
17196:
17197: E d u s k u n n a ll e.
17198:
17199: Viitaten v. 1934 valtiopäiville tehtyyn milj. markan suuruisen työmäärä-
17200: toivomusaloitteeseen N :o 117 ja siinä mai- rahan sillan rakentamiseksi Oulujoen
17201: nittuihin perusteluihin esitämme ikunnioit- yli Puolangan-Utajärven maan-
17202: t3!en eduskunnan hyväksyttävä:ksi toivomuk- tiellä.
17203: sen,
17204: että hallitus valmistaessaan v. 1936
17205: talousarvioesitystä ottaisi siihen 1
17206:
17207: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1935.
17208:
17209: S. Salo. Kusti Arffman.
17210: 454
17211:
17212: Xfi,ol. - Toiv. al. N :o 153.
17213:
17214:
17215:
17216:
17217: Arffman y. m.: Määrärahasta sillan rakentamiseksi Kai-
17218: taansalmen yli Sotkamon-Ristijärven maantiellä.
17219:
17220:
17221: E d u s k u n n a 11 e.
17222:
17223: Ristijärven pitäjän itä- ja länsiosasta Kyseeilinen tie on ainoa, jota myöten
17224: samoin kuin osasta Kuhmoniemen kuntaa Ristijärveltä ja osaksi Kuhmoniemeltä voi-
17225: suuntautuu liikenne Sotkamon 'kirkolle ja daan päästä, ja huomattavan suuri osa Sot-
17226: rautatieasemalle Ristijärven- So1Jkamon kamon kunnan väestöä asuu puheenaole-
17227: maantietä, jossa lähellä Sotkamon kirkon- van salmen takana. Heidän on myöskin
17228: kylää on vaikeakulkuinen ja liikennettä päästävä kaikkina vuodenaikoina kirkolla
17229: suuresti haittaava Kaitaansalmen lossi. olevalle osuusmeijerille sekä rautatiease-
17230: Kun rautatieasema ja m. m. kirkolla malle kuin myöskin muille asioille mikä
17231: oleva mainittujen pitäjien ainoa osuusmei- varsinkin lauhoina talvina on perin hanka-
17232: jeri aiheuttavat sanotulla tiellä verraten laa jopa aika ajoittain kokonaan mahdo-
17233: suuren liikenteen tuottaa ylikulku puheena tontakin.
17234: olevasta saimesta jo kesäisinkin hanka- Niistä syistä, joista edellä on sanottu ja
17235: luutta ja viivytystä. Mutta perin vaikeaksi jotta tämä epäkohta tulisi poistetuksi ja
17236: käy liikennöiminen sanotussa lassipaikassa liikennöiminen kävisi mahdolliseksi kaik-
17237: V~arsinkin talven aikana, jolloin salmi ko- kina vuodenaikoina, ehdotamme eduskun-
17238: vien pakkasten aikana jäätyy ja taas lau- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17239: han tuUUJa sulaa niin 'että lossi on lasket-
17240: tava vesille ja taas salmen jäädyttyä nos- että hallitus kiireellisesti toimi-
17241: tettava ylös ja ylikulkijat saavat itse huo- tuttaisi tutkimuksen sillan rakenta-
17242: lehtia ylipääsystä. Ja kun jää on heikkoa misesta Kaitaansalmen yli Sotkamon
17243: niin sanomatta on selvää, mikä haitta ja -Ristijärven maantiellä ja merkit-
17244: hankaluus niin suurelle 1asukasmäärälle sisi vuoden 1936 menoraviaesityk-
17245: kuin mistä ,tässä on kysymys salmen yli- seen tarpeellisen määrärahan matm-
17246: pääsemisestä johtuu. tun sillan rakentamiseksi.
17247:
17248: Helsingissä ib.elmikuun 7 päivänä 1935.
17249:
17250: Kusti Arffman. Lauri Kaijalainen.
17251: S. Salo.
17252: 455
17253:
17254: XII, 52. - Toiv. al. N :o 154.
17255:
17256:
17257:
17258: Reinikainen y. m.: Enson--Antrean--Viipurin rataosan
17259: rakentamisesta kaksiraiteiseksi.
17260:
17261:
17262: Eduskunnalle.
17263:
17264: Jo vuosikausia on Karjalan radan lii- lisuuslaitokset tulevat tuottamaan huomat-
17265: kenne rataosalla Enso-Antrea-Viipuri tavat määrät paperiteollisuustuotteita, joka
17266: ylittänyt yksiraiteisen radan kuljetusnor- vaatii kuljetukselta suurta täsmällisyyttä
17267: min, niin että se tuskin välttävästi tähän ja nopeutta ja kun näiden tavarain laivaus
17268: asti on pystynyt suorittamaan tehtävänsä. tapahtuu suoraan rautatievaunuista laivoi-
17269: Odotettavissa on kuitenkin aivan lähiai- hin ,ei rautatien kuljetuskyvyksi voida las-
17270: koina huomattava liikenteen lisäys tällä kea keskimääräistä kuljetuskykyä, vaan on
17271: rataosalla. Vuoksenlaaksoon paraillaan ra- rautatien kyettävä suoriutumaan tavaran-
17272: kenteilla olevat jruttiläismäiset teollisuuslai- kuljetuksen huippumääristä määrättyinä
17273: tokset tulevat valmistuttuaan ja käyntiin- vuorokauden aikoina, etenkin ,silloin, kun
17274: pantuina aiheuttamaan sellaisen kasvun lii- useat laivat yhtaikaa lastaavat. Tällaista
17275: kenteessä, ettei nykyinen yksiraiteinen rata liikenteen odotettavissa olevaa huimaavaa
17276: voi siitä tyydyttävästi suoriutua. Uusien kasvua ei nykyisen radan liikennekyky
17277: teollisuuslaitosten aiheuttama kuljetuksen kestä.
17278: lisäys Viipuriin tulee käsittämään vähin- Tämän vuoksi ja jotta tyydyttävä liiken-
17279: täin 220,000 tonnia. Lisääntyvä tuotanto nöiruisvarmuus kyseessäolevalla rataosalla
17280: edellyttää myös tämän ohella ulkomailta saataisiin taatuksi, ehdotamme 'eduskunnan
17281: tuotavien maka- ja polttoaineiden lisään- päätettäväksi toivomuksen,
17282: tyvää tuontia, ollen tämä laskettava vähin-
17283: täin 50,000 tonniksi. Ottaen huomioon teol- että hallitus kiireellisesti antaisi
17284: lisen toiminnan jatkuvan kehityksen ra- Eduskunnalle esityksen rataosan
17285: dan vaikutusalueella, on lähivuosina epäi- Enso-Antrea-Viipuri kaksiraitei-
17286: lemättä odotettavissa vieläkin huomatta- seksi rakentamisesta.
17287: vampi kuljetuksen kasvu. Kun uudet teol-
17288:
17289: Helsingissä helmikuun 8 päivänä 1935.
17290:
17291: Osk. Reinikainen. Juho Kuittinen.
17292: Jussi Lonkainen. Kaapro Moilanen.
17293: Antti Halonen. Arvo Inkilä.
17294: Yrjö Welling.
17295: 456
17296:
17297: XII, 53. - Toiv. al. N :o 155.
17298:
17299:
17300:
17301:
17302: Kaasalainen y. m.: Rautatien rakentamisesta Kyläpaakko-
17303: lan pysäkiltä Myllypellon asemalle.
17304:
17305:
17306: Eduskunnalle.
17307:
17308: Käsitellessään vuoden 1933 valtiopäiville nollista, että tilannetta helpotettaisiin juuri
17309: jätettyä la1kiwloitetta N :o 53, missä ehdo- mainitsemamme uuden rataosan rakentami-
17310: tettiin seuraavan rakennuskauden rautatie- sella. Tätä kaikin puolin valmisteltua ja
17311: ohjelmaan otettavaksi alunperin Viipurista jo useita vuosia takaperin toteutumassa
17312: Myllypellon asemalle suunnitellun, mutta ollutta ratahanketta jouduttarualla ohjat-
17313: ensimmäisessä vaiheessa siihen suuntaan taisiin Hiitolan-Raudun radan liikenne
17314: vain Kyläpaakkolan pysäkille ulotetun ra- mukavinta reittiä maakunnan pääkaupun-
17315: dan välttämätön jatko Käkisalmen-Raudun kiin ja vientiteollisuuden käyttämään meri-
17316: radalle asti, kulkulaitosvaliokunta lausui satamaan. Muussa tapauksessa Käkisalmen
17317: mietinnössä N :o 2, ettei mainitun rataosan liikenteen lienee - varsinkin tehtaan laa-
17318: rakentamista soo mielestä voida puoltaa jetessa ja Karjalan radan kuljetuskyvyn
17319: niin kauan kuin Lappeenrannan-Elisen- entisestä~nkin heiketessä - pakko ajan
17320: vaaran rautatie oli rakennuksen alaisena. oloon hakeutua vesiteitse Suomenlahdelle.
17321: Viimeksi mainitun rakennustöidoo arveltiin Se me11kitsisi Suomen valtiolle suurta me-
17322: taas jatkuvan vuoteen 1938 asti eli saman netystä.
17323: ajan, milksi uusi rakennusohje1makin ehdo- Mutta Kyläpaakkolan-Myllypellon rata-
17324: tettiin. Näin ollen rataosa Kyläpaakkola- osan merkitys ei rajoitu vain jo ennes-
17325: Myllypelto jäi olhjelman ulkopuol!:!lle. tään rautateitse suuntautuvan liikenteen
17326: On kuitenkin todemäköistä, että Lap- järjestelyyn tai Käkisalmen teollisuuslai-
17327: peenrannan-Elisenvaaran rautatien työt tosten kasvuun. Metsärikkaiden ja maa-
17328: saadaankin päätökseen edellä otaksuttua taloudellista kehityskautta elävien seutu-
17329: aikaisemmin ja kulkulaitosvaliokunnan mai- jen halki 'ku1kevana se vetäisi puoleensa
17330: nitsema este siten poistuu Kylä.paakkolan-- myöskin sen henkilö- ja tavaraliikenteen,
17331: Myllypellon ylhdysradan tieltä. Tästä sei- mikä Viipurin-Kyläpaakkolan rautatien
17332: kasta hu<Ylimattakin mainitun rataosan pysähtyessä ennen luonno'llista päätekoib.-
17333: merkitys on erittäin ajankohtainen. Jo nyt taansa nykyisin laajassa mitassa tapahtuu
17334: ylikuormitettu Karjalan mta saa nimit- moottoriajoneuvoilla suoraa reittiä Käki-
17335: täin Vuoksenniskalie rakemettavien suur- saimesta Viipuriin vieden mukaansa myös-
17336: ten teollisuuslaitosten valmistuttua siltä ta- kin vanhojen ratojen osaksi muuten tulevaa
17337: holta ylivoimaisen tehtävien lisän. Kun liikennettä. Siten jo tähän asti rakennetun-
17338: Karjwlan radw rasitus johtuu suuressa kin rataosan kannattavaisuus entisestään
17339: määrin Hiitolan-Raudun ja erikoisesti Kä- tuntuvasti lisääntyisi.
17340: kisalmessa sijaitsevan suuren selluloosateh- Lopuksi huomautamme, etteivät rata-
17341: taan aiheuttamasta liikenteestä, oHsi luorn- osaa puoltavat erittäin varteenotettavat
17342: XII,53, - Kaasalainen y. m. 457
17343:
17344: strategisetkaan syyt ole millään muotoa että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
17345: menettäneet merlkitystään. siin rautatien rakentamiseksi Kylä-
17346: Edellä viitatun nojalla rohkenemme kun- paakkolan pysäkiltä Myllypellon ase-
17347: nioittavimmin ehdottwa eduskunnan hyväk- malle.
17348: syttäväksi toivomuksen,
17349:
17350: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1935.
17351:
17352: Väinö Kaasalainen. Elias Tukia.
17353: Jooseppi Kauranen. Matti Miikki.
17354: Antti Halonen. Arvo Inkilä.
17355: Toivo Ikonen. Kaapro Moilanen.
17356: Ville Vallas. Yrjö Welling.
17357: Juho Paksujalka.
17358:
17359:
17360:
17361:
17362: 58
17363: 458
17364:
17365: XIT,a4.- Toiv. al. N:o 156.
17366:
17367:
17368:
17369: Eskola: Määrärahasta tutkimuksen toimittamista varten
17370: rautatien rakentamiseksi Jyväskylästä etelään Riihi-
17371: miien-Hämeenlinnan rataosalle tai Oriveden asemalle.
17372:
17373:
17374: Eduskunnalle.
17375:
17376: Kulkulaitosvaliokunnan mietinnön n:o 2 Jyväskylän-Oriveden ratasuun ta." Kun
17377: perusteluissa hallituksen esityksen johdosta millään ehdolla olevista ~ratasuunnista ei
17378: laiksi rautatierakennuksista vuosina 1934- tiettävästi ole edes alustavastikaan tehty
17379: 1938, jotka perustelut eduskunta v. 1934 tutkimuksia, olisi kysymY'ksen lopullista
17380: valtiopäivillä sellaisinaan hyväksyi, lausu- ratkaisua silmällä pitäen mainittu tutkimus
17381: ~
17382: taan muun muassa: hetimiten toimitettava. - Sellainen on jo
17383: ,Harupajärven-Suolahden rautatien ra- päätetty toimitettavaksi esim. Turun-Rii-
17384: kentaminen ei ole esteenä kauttakulkukysy- himäen ratasuunnasta.
17385: myksen tarkoituksenmukaiseen ratkaisuun Varsin tärkeätä olisi se'lvittä:ä 'kysymys,
17386: myöhemmin. Valiokunnan mielestä tulee kumpi ratasuunta Jyväskylä-Jämsä-Rii-
17387: tällöin harkittavaksi, onko etelästä Pohjois- himäki ja suora yhteys sisämaan ja Hel-
17388: Suomeen tai sieltä etelään suuntautuvaa singin kaupungin välille vaiko Jyväskylä-
17389: liikennettä varten uusi yhdystie suunnat- Orivesi ja suora yhteys sisämaan ja Turun
17390: tava Keski-Suomen kautta, jossa tapauk- vientisataman välille olisi edullisin. Tutki-
17391: sessa valiokunnan puoltaman Haapajär- muksen toimittaminen v. 1936 ajalla ei ole
17392: ven-Suolahden rautatien jatkoksi olisi ra- ainakaan ennenaikainen vaan päinvastoin
17393: ikennettava joko Jyväskylän-Riihimäen ajankohtainen toimenpide. Tutkimuksen
17394: (tai Hämeenlinnan) taikka Jyväskylän- toimittaminen ,kyseessä olevasta ratasuun-
17395: Oriveden rata. Jommankumman näistä ra- nasta on sitäpaitsi välttämättömän tarpeen
17396: doista saattaa jo kauttakulkuliikenteen kan- vaatima seuraavaa e'li v. 1938 päättyvää
17397: nalta tehdä tarpeeiliseksi sekä Haapajär- rautateiden rakennusohjelmaa laadittaessa.
17398: ven-Jyväskylän radan että Jyväskylän Edellä olevaan viitaten ehdotan ~kunnioit
17399: teollisuusalueena olevain teollisuuslaitosten taen eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
17400: liikenne.'' sen,
17401: Eduskunta hyväksyessään kuikulaitosva- että hallitus ottaisi v. 1936 talous-
17402: liokunnan mietinnön asettui siis hallituksen arvioesitykseen tarpeellisen määrära-
17403: esityksen kannalle, jossa Jyväskylästä ete- han täydellisen koneellisen tutkimuk-
17404: läänpäin rakennettavasta radasta 'lausu- sen suorittamiseksi Jyväskylästä ete-
17405: taan: ,Jo aikaisemmin on tässä tarkoituk- lään päin, joko Jämsän kautta Riihi-
17406: sessa ehdotettu, että mainitun rautatien mäen-Hämeenlinnan tai jollekin nii-
17407: jatkoksi rakennettaisiin rata Jyväskylästä den välillä olevalle asemalle tai Jy-
17408: etelään Hämeenlinnaan tai Riihimäelle. väskylästä Oriveden asemalle raken-
17409: Tätä iyhyempänä yhdystienä Jyväskylästä nettavaa normaaliraiteista rautatietä
17410: etelään saattaa myös tulla kysymykseen varten.
17411:
17412: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1935.
17413:
17414: Valfrid Eskola.
17415: 459
17416:
17417: XII, 55. - Toiv. al. N :o 157.
17418:
17419:
17420:
17421:
17422: Ala.-Kulju y. m.: Ratasuunnan Seinäjoki (vaihtoehto
17423: Lapua )-Kivijärven eteläpäär-Suolahden--Haapajärvm
17424: rata tutkimisesta ja esityksen antamisesta radan raken-
17425: tamista varten.
17426:
17427:
17428: Ed u s k u n n a iJ.J e.
17429: 1
17430:
17431:
17432:
17433:
17434: Vuoden 1934 valtiopäivillä päätti edus- Va'ilkkakin kaukoliikenne suurelta osalta
17435: kunta m. m. Suolahden-Haapajärven ra- voi suuntautua m31an pitkittäi:ssuuntaan, an
17436: dan rakennettavaksi. Sen laajan keski- poikkiradan tarve näillä seuduilla erittäin
17437: maan, joka käsittää n. 25,000 km 2 , rauta- suuri, koska Pdhjanla!hden erinomaiset sa-
17438: tietarve ei kuitenkaan tämän radan ra- tamat Vaasassa, Kristiinassa ja Kaskisissa
17439: kentamisen kautta ole 'tullut tyydytetyksi. ovat .edelleenkin k. o. seutujen tärkeimmät
17440: Niinpä huomauttaa ku'll,mlaitosvaliokunta vienti- ja tuontisatamat. Vaasan läänin
17441: eduskunnalle antamassaan mietinnössä, itäiset !kunnat tarvitsevat luonnollisen yh-
17442: ettei Keski-Suomen ratakysymystä voitane teY'den Etelä-Pohjanmaan suuriin kulutus-
17443: tyydyttävästi ratJkaista yhden radan raken- kes'kuksiin. Suunniteltu ra;ta ei tulisi myös-
17444: tamisen kautta, pitäen kuitenkin tärkeänä, kään millään tavoin ki11pailemaan Suolah-
17445: että ensin r8ikennetaan maan pitkittäis- den-Haapajärven radan kanssa.
17446: suuntaan kulkeva rauta:tie. Ne tekniHis-taloudelliset tutkimukset,
17447: Se alue, joka jää Pohjanmaan radan ja joita k o. suunnalla on toimitettu, osoitta-
17448: rakennettavaksi päätetyn Suolahden-Haa- vat radan hyvin kannattavaksi.
17449: pajärven radan väliin, on Keski-Suomen ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
17450: itäisen Etelä-Pohjanmaan metsärikkainta nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
17451: seutua, jossa ovat m. m. suuret val'tion omis- muksen,
17452: tamat metsäalueet. Uittoväylien puutteessa että hallitus toimituttaisi rata-
17453: on puutavaran kuljetus näiltä seuduilta s~tunnan määräämisen ja koneellisen
17454: erittäin vaikeaa. Raskas puutavara ja sa- tutkimuksen ratasuunnalle Seinäjoki
17455: hatavara on täältä edelleenkin vaikeitten (vaihtoehtoisesti LapHa)-Il.ivijär-
17456: kiertoteitten !kautta kuljetettava Pohjan- ven eteläpäär-Suolahden--Haapajär-
17457: lahden satamiin. La:aj,at kalkkivuoret Ala- ven rata, sekä
17458: järvellä ja Viropelissä ovat käyttämättä antaisi aikanaan Eduskunnalle esi-
17459: rautatien puutteessa. tyksen radan rakentamisesta.
17460:
17461: Helsingissä 12 p. hehnik. 1935.
17462:
17463: Reino Ala-Kulju. Iisakki Nikkola.
17464: Hilja Riipinen. Isak Penttala.
17465: Edv. Vaara.m.a.
17466: 460
17467:
17468: XII, 56. - Toiv. al. N :o 158.
17469:
17470:
17471:
17472:
17473: Vehkaoja y. m.: Rautatien rakentamisesta Kaupista Yli-
17474: Härmän kirkonkylän kautta Kaurajärven kankaalle.
17475:
17476:
17477: E d u s k u n n a ll e.
17478:
17479: Lakiesityksen rautatierakennuksista vuo- Kaupista Yli-Härmän kirkonkylän 'kautta
17480: sina 1934-1938 esillä ollessa eduskunnassa Kaurajärven ihiekkakankaa:lle on 17 kilo-
17481: ilmeni, ,että Seinäjoen-Kokkolan välisellä metriä tasaista mawstoa, minkä vuoksi rau-
17482: osalla Oulun rataa on kunnollisesta hie~ tatien rakentaminen sinne ei tule kalliiksi.
17483: kasta suuri puute. US'eiden edustajain lau- Olisi senvuoksi kiireellisesti ryhdyttävä ra-
17484: sunnoista kävi ilmi, että ensiluokkaista so- kentamaan rautatietä kyseenalaiselle hiek-
17485: raa o'lisi saatavissa Kaurajärven hiekka- kaharjulle. Senvuoksi ehdotamme eduskun-
17486: kankaalta. Asiaa on tutkittu ja Vaasan nan päätettäväksi toivomuksen,
17487: piiri-insinööri on myöskin tutkinut aluetta
17488: ja huomannut, että mainitulla kankaalla on että hallitus tutkisi asian ja aloit-
17489: hiekka ensiluokkaista, hyvin karkeaa sekä taisi varatyönä rautatien rakentami-
17490: että alue laajuudeltaan on 16 tha suurui- sen Kaupista Kaurajärvellä olevalle
17491: nen, mistä valtio omistaa 3 ha. Sora:ker- hiekkakankaalle ja osoittaisi sitä
17492: roksen paksuus on jopa 13 metriä. Matka varten tarpeellisen määrärahan.
17493:
17494: Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1935.
17495:
17496: Heikki Vehkaoja. J. Takala.
17497: 461
17498: XII,57. - Toiv. al. N:o 159.
17499:
17500:
17501:
17502:
17503: Kesti y. m.: Rautatien rakentamisesta Haapajärven ase-
17504: malta Vaalan asemalle.
17505:
17506:
17507: E d u s k u n n a ll e.
17508:
17509: Eduskunta päätti viime vuoden valtio- takaamaan rautatien rakennuksesta aiheu-
17510: päiviUä rakennettavaksi Keski-Suomen run- tuvien menojen palautumisen valtiolle,
17511: koradan Suolahti-Haapajärvi. Kun täl- koska näillä alueilla ei voida odottaa kos-
17512: laisen varsinaisen runkoradan päätepisteenä. kaan puutavaran hintojen saavuttavan lä-
17513: ei pohjoisessa päässä voida jatkuvasti aja- heskään oillmaa hintaa pitkien ajo- ja uitto-
17514: t,ella Ylivieskan-Iisalmen rataa monistar matkojen vuoksi, ellei sanotulle alueelle
17515: kin syistä, niin olisi ryhdyttävä 'aikoinaan rauta.tietä rakenneta.
17516: suunnittelemaan sanotun runkoradan poh- Kun valtio tohtii yrittää sellaisella suuri-
17517: joisen pään päätepisteen muuttam~sta siten, suuntaisella liikeyrityksen laaJentamisella
17518: että rataa paåtettäisiin jatkaa Oulun- kuin on Suolahden-Haa,pajärven välisen
17519: Nurmeksen välillä olevalle rataosalle, Vaa- radan rakennuspäätös, niin katsomme tä-
17520: lan asemaUe. män päätöksen onnellistuttamiseksi olevan
17521: Vaikka tä.män radan jatkamisen kautta välttämätöntä rakerutaa radalle heti sen
17522: tulisi rataa ra1kennettava'ksi hiukan yli 100 valmistuttua sellainen jatlko, joka takaa, ei
17523: kilQillletrin, niin se silti ei tule rasittamaan ainoastaan omalta osaltaan, vaan myöskin
17524: rautateiden tulevaa kannattavaisuutta, rurukoradaksi aiotulle osalle .tulevaisuu-
17525: koska se alue, jonka tämä radan jatko hal- dessa tarvittavan kannattavaisuuden. Rohke-
17526: kaisee on suurimmalta osalta jo asuttua, nemme, ilman pitempiä perusteluja ja ti-
17527: tullen sen vaikutuspiiriin osittain 10 eri lastotietoja, jotka tilastotiedot ehdottamal-
17528: kuntaa pinta-alaltaan 7,851 ikm 2 ja joiden tamme rata-alueelta on saatavissa rautatie-
17529: kmntien yhteinen asukasluku on noin hallitukselta, ehdotta:a •eduskunnan pääte~
17530: 44,000. S'ell lisälksi alue käsittää suuret täväksi toivomuksen,
17531: metsäalueet ja viljelyskelpoiset maa-alueet,
17532: jotka takaisivat tälle rataosalle tulevat jat- että hallitus toimituttaisi koneelli-
17533: kuva;t pai!kallisluontoiset liiiketulot. Jo yk- sen tutkimuksen radan rakentamista
17534: sistään sen ottaen huomioon, että valtio varten Haapajärven aseman ja Vaa-
17535: omistaa tällä alueella suuret nretsärikkau- lan aseman välillä, ja sen jälkeen
17536: det, useita kymmeniä tuhansia hehtaareita antaisi heti sanotun radan rakenta-
17537: käsittävän alueen, tulisi se osaltaan metsä- misesta esityksen Eduskunnalle.
17538: tuotteiden hintojen kohoamisen muodossa
17539:
17540: Helsingissä helmikuun 9 päivänä 1935.
17541:
17542: YrJÖ H. Kesti. Eino Rytinki.
17543: 462
17544:
17545: XII,5s. - Toiv. al. N :o 160.
17546:
17547:
17548:
17549:
17550: Hautala y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta ratasuun-
17551: nasta Haapajärvi-Vaala.
17552:
17553:
17554: E <1 u s k u n n a ll e.
17555:
17556: Katsellessa kartalta maamme rautatie- pohjalaisille sikäli kahtalokkaiksi, että vai-
17557: verkostoa huomaa helposti, että maan poh- keimmatJkin välimatkat rautateiden raken-
17558: j:oisosa on jäänyt rautateiden talouselämää tamisella ovat jääneet lyhentämättä.
17559: elvy.ttävästä vaikutuksesta vaille vaatimat- Maan etäisimmillä seuduillakaan ei mie-
17560: tomintakin tasapuolisuutta. Ja kun on tär- llestämme olisi syytä kirjaimellisesti nou-
17561: keätä, että hyvissä ajoin suunnitellaan ja dattaa edellämaini·ttua kylmiin kannattava.i-
17562: ryhdytään tutk~maan tulevaisuuden rauta- suuslaskelmiin perustuvaa käytäntöä, sillä
17563: tiesuuntia, Oili samalla rvälttämrutöntä ottaa .on kohtuullista, ·että rautatiet rakennetaan
17564: huomiooili ·myöskin ne näkökohdat, jotka palvelemaan kansaa harvemminkin asu-
17565: tähän saakka selän taakse jääneiden pohja- tuilla seuduilla. Kuten on huomattu, py-
17566: laisten oikeuksia puoltavat. ritään rautateitä rakentamaan erinäisiin
17567: Eduskunta hyväksyi vastauksessaan hal- osiin maatamme - lievästi sanoen -
17568: lituksen esitykseen rautatierakennuksista ·välkevämmän oikeudella.
17569: vuosina 1934-1938 toivomuksia, jotka vel-
17570: voittavat hallitusta toimenpiteisiin m. m. Keskimaan runlkoradan rakennettavaksi
17571: uuden Turun-Riihimäen radan rakentami- hyväksytty ja samoin tutkittu osa pää:ttyy
17572: seksi, sekä kehoitukset useista muistakin Haapajärvelle. Tämän radan ehdottomana
17573: maan eteläiselle osalle tulevista •ratasuun- jatkona täytyy ensi kädessä pitää ratasuun-
17574: nista. nan jatkamista Haapajärveltä Vaalaan.
17575: Rautatiesuunnitelmia tehdään ja ratoja Alue, jonka mainittu linja halkaisee, on
17576: rakenneta•ankin suurelta osalta tulevan lii- maamme suurimpia asuttuja alueita, jossa
17577: kenteen kannattavaisuuslaskelmien varassa, ei ole suoritettu edes alustavimpia toimen-
17578: joka seHclra onkin huomioon otettava tekijä, piteitä rautati•en aikaansaamiseksi ja jonka
17579: va.i'kkakin hyvällä syyllä lupaavatkin ·rakentamista läheisessä tulevaisuudessa ei
17580: kanna tta vaisuuslaskelmat Etelä-Suomeen voida välttää. 1Senvuoksi pidämme !tar-
17581: suunnitelluille radoille voi asettaa kysy- peellisena että asiaankuuluvat tutkimukset
17582: myksenalaisiksi m. m. siitäkin syystä, 'että suoritetaaili mainitulla Haapajärvi-V a,ala
17583: selvästi jokin oikaisurata saattaa tulla kan- linjalla ma!hdollisimman ~pian.
17584: nattava·ksi vain jonkin vanhemman radan Jos, kuten toivomme, tutkimuksen toimit-
17585: kustannuksella. 8amanaikaisesti, varsinlkin tamisehdotubemme tulee hyväksytyksi ja
17586: Etelä-8uomen parannetuilla maanteillä, uh- tutkimus suoritetuksi, voidaan sen jälkeen
17587: kaavasti kilpaileva ja kehittyvä autoliikenne kaikkiin kohtuus- ja todellisuusnäkökohtiin
17588: tulee ottamaan osansa ~rautateiden kannat- perustuen toimia Haapajärven-V rualan ra-
17589: tavaisuusprosenteista. ~annattavaisuuslas tasuunnan ottamiseksi myöskin rautateiden
17590: kelmien onkin ·annettu muodostua juuri ralmnnussuunnitelmaan.
17591: XII,5s. - Hautala y. m. 463
17592:
17593: Viitaten edellä sanomaamme ikunnioittaen toimenpiteisiin täydellisen koneellisen
17594: ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi tutkimuksen suorittamiseksi rauta-
17595: toivomuksen, tien rakentamista varten Haapajär-
17596: että hallitus ryhtyisi ensi tilassa ven--Vaalan suunnalla.
17597:
17598: Helsingissä 8 päivänä helmi/kuuta 19;35.
17599:
17600: Yrjö Hautala. Heikki Niskanen.
17601: 464
17602:
17603: XII, 59. - Toiv. al. N :o 161.
17604:
17605:
17606:
17607:
17608: Salo y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta haararadan raken-
17609: tamista varten Hyrynsalmen tienoilta Puolangan kao-
17610: liinialueelle.
17611:
17612:
17613: E d u s k u n n a: ll e.
17614:
17615: Rakenteilla oleV'a Kontiomäen-Taivai- useiden miljoonien arvosta. Olemme toti-
17616: kosken rautatie sivuaa Puolangan kunnan sesti saarnattornia jos edelleenkin tuomme
17617: alueella olevat kaoliinialueet itäpuolelta sellaisenkin tavaran kuin tiilet ovat ulkoa,
17618: niin kaukaa, ettei näin raskaan maalajin täten ostaen raaka-aineen ja lisäksi niiden
17619: kulettaminen rautatielle tule kannattavaksi. valmistukseen 'käytetyn työn vierailta
17620: Valtion maalla oleva laaja Holstin kaoliini- vaikka oman maan tavaraa olisi saatavana
17621: alue jää radalta noin 30 ja Pihlajavaaran ja vaikka samaan aikaan neuvottelemme
17622: noin 40 kilometrin päähän. Toimitetut tut- mitä teettäisimme työttömillämme.
17623: kimukset osoittavat, ·että näillä alueilla riit- Kun olemme siis kerran pakotettuja kiin-
17624: tää •ainakin tulenkestävän tiilen valmistuk- nittämään huomiomme kaikkiin, tällä
17625: seen kelvol'lista n. s. valkoista savea tavat- kertaa vielä vähempiarvoiselta näyttäviin
17626: tomat määrät, joukossa tietenkin laatua, talouspoliittisiin kysymyksiin, olisi kotoisen
17627: joka kelpaa fajanssi- ja •porsliiniteollisuu- raaka-aineen kuljetuskysymys uusia ratoja
17628: den rawka-aineeksi. suunniteltaessa ensi kädessä muistettava.
17629: Kun metsiemme vähetessä niistä saadun Kun sen mukaiset suunnitelmat ajoissa val-
17630: raaka-aineen ja jalosteiden viennin ulko- mistetaan, on sitten, kun radan tarve sen
17631: maille täytyy vähentyä, tulemme varmaan vaatii ja valtion varat sallivat, mahdolli-
17632: elämään aikaa, jalloin täytyy viennin vä- suudet tilanteen vaatimiin nopeisiinkin
17633: hentyessä, kauppataseen pitämiseksi ter- päätöksiin.
17634: veellä kannalla, käyttää kaikki mailldolli- Tässä mielessä e>hdotwmme eduskunnan
17635: suutemme kotoisen raaka-aineen käyttämi- hyväksyttäväksi toivomuksen,
17636: seksi ja siten ulkoisen tuonnin vähentämi-
17637: seksi. Yksi tä-llainen artikkeli tulevaisuu- että hallitus toimituttaisi tutki-
17638: dessa on varmaan kaoliini, joka nyt mel- muksen haararadan rakentamista var-
17639: kein kaikki, oman maan tavaran kuljetus- ten Hyrynsalmen seuduilta Kontio-
17640: vaikeuksien vuoksi, tuodaan ulkomailta. mäen--Taivalkosken rautatieltä Puo-
17641: Vieläpä tuodaan nykyisin siitä valmistet- langan pitäjässä oleville H olstin ja
17642: tuja teollisuustuotteita, kuten tulenkestä- Pihlajavaaran kaoliinialue~1le.
17643: viä tiiliä ulkomailta maahamme vuosittain
17644:
17645: Helsinki 8 p:rn:ä helmik. 1935.
17646:
17647: S. Salo. K usti Arffman. M. 0. Lahtela.
17648: 465
17649:
17650: Xll,6o. - Toiv. al. N :o 162.
17651:
17652:
17653:
17654:
17655: Lahtela y. m.: Rautatien rakentamisesta Kemijärveltä Tai-
17656: valkaskelle jct tältä ratasuunnalta metsäratana Oulan-
17657: kajokilaaksoon.
17658:
17659:
17660: E d u s k u n n a 11 e.
17661:
17662: Kun on rakennettu rautatie Kemin-Ro- sii tä, miten Kontiomäen-Taivalkooken ra-
17663: 1
17664:
17665:
17666:
17667: vaniemen radan jatkona Rovaniemeltä Ke- dan jatkaminen pohjoista kohti voitai-
17668: mijärvelle ja alettu rakentaa rautatietä siin .pikimmin toteuttaa, jotta ne Kuusa-
17669: Kontiomäeltä Taivalkoskelle, .on laskettu pe- mon ja Oulangan vesistöalueiden valta;vat
17670: rustus tulevalle rautatieverkost.on kehitty- puutavara;varastot, jotka ovat Venäjälle
17671: miselle Peräpohjolassa. Kontiomäen-Tai- laskevien vesistöjen alueilla, sa,ataisiin muu-
17672: vaikosken radasta, jatkamalla se Taivalkos- tetuksi rahaksi.
17673: :kelta Kemijärvelle ja edelleen pohjoista Onnellisin ratkaisu olisi näillidäksemme
17674: kohti Lappiin, tulevaisuudessa aina Jääme- se, että ryhdyttäisiin ajoissa suunnittele-
17675: reen Petsamossa, muodostuu kauan aja- maan, tutkimaan ja rakentamaan rataa Ke-
17676: teltu 'halki Suomen ku1keva runkorata mijärvi-Kitkajärvi-Taivalkoski, että tämä
17677: Kotkasta Petsamoon. Tällaisen suoran, metsätalouden kannalta tärkein osa runko-
17678: halki Suomen kulkevan runkoradan aikaan- rataa saataisiin mahdollisimman pian ra-
17679: saamista maamme rataverkoston kehittä- kennetuksi ja siitä sopivalta kohdalta met-
17680: minen kieltämättä kaipaakin. Se voipi särata Oulankaiaaksoon.
17681: tarkoituksenmUJkaisemmin jo olevain ja Tällaisen ratkaisun kautta saatai.siin sa-
17682: vasta rakennettavien siilhen liittyvien rato- malla kun runkoradan rakentamista jou-
17683: jen ja maanteiden avulla palvella koko dutettaisiin, myöskin aikaan se, että heti
17684: maan väestöä ja elinkeinoelämää, samaila radan valmistuttua olisivat tilaisuudessa
17685: kun se ylhdistää ·Suomenlahden ja Peräpoh- Kontiomäeltä tulevan radan vaikutuspii-
17686: jolan, kenties tulevaisuudessa, Pohjoisen nssa olevien puutavaraliikkeiden dhella
17687: Jäämererukin suorinta reittiä toisiinsa. Tätä käyttämään puutavaraa hyväkseen myöskin
17688: taustaa vastaan asiaa arvioiden on Kontio- ne puut!Vvara:liikkeet, jotka toimivat Ke-
17689: mäen-Taivallkosken radan rakentamisrpää- mijärven ra.dan vaikutuspiirissä, mikä puun
17690: töstä pidettävä kaikista epäilyksistä huoli- hintojen kohtuullisen korkeiksi saamiseksi
17691: matta oikeaan osuneena. olisi tai'[Jeellinen.
17692: Tämän runkora,dan rakentamista on Maan puolustuksen kannaltalkin on tär-
17693: myöskin metsähallitus valtion metsätalou- keää, että tämä runJkorata tulee mahdolli-
17694: den etujen valvojana antamassaan lausun- simman pian yhdistetyksi si:iihen rataver-
17695: nossa puoltanut. Tämä ja rautati~halli kostoon, joll!ka jatkona Kemijärven rata on
17696: tuksen lausunto lieneekin ollut osaltaan rakennettu.
17697: vaikuttamassa Kontiomäen-Taivalkosken Kun tämän runkoradan ja siitä Oulanka-
17698: ratasuunnan hyväksymis-een ja sen ra:ken- laaksoon rakennettavan sivuradan suunnit-
17699: teille panemiseen. Kysymy.s on enää vain telu ja tutkiminen sekä kaikki asiaan vai-
17700:
17701: E9
17702: 466 XII,60. - Kemijärven-Taivalkosken rautatie.
17703:
17704: kuttavat seikat huomioonottaen viepi aikaa, vittäaninen on tärkeä ja aikaa kysyvii toi-
17705: on tärkeää, että suunnittelu ja tutkiminen menpide, ~ohkenemme kunnioittaen ehdot-
17706: toimitetaan mahdollisimman pian ja suori- taa eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
17707: tetaan samalla koneellinen tutkiminen sillä
17708: suunna!lla, joka tarkoituk'lenmukaisimmaksi että hallitus toimituUaisi mahdol-
17709: havaitaan. lisimman pian rautatiesu,uqtnan sel-
17710: S:hlmämääräisiä tutkimuksia on tosin suo- vittämisen ja koneellisen ttdkimisen
17711: ritettu sen seikan selvittämiseksi, onko ja Kemijii!1'VC11r-Taivalkosken 1'a!datien
17712: mitä mahdollisuuksia rakentaa rata Kemi- rakentamiseksi ja tältä ratasuwnnaltct
17713: järvi-Taivalkoski, mutta perusteellisemmat metsäradan Oulankajoen laaksoon,
17714: tutlk:imukset ovat suorittamatta. sekä antaisi Eduskunnalle aikanaan
17715: Kun perusteellisten tutkimusten suorit- esityksen rctdan rakentamiseksi.
17716: taminen ja asian koko laajuudessaan sel-
17717:
17718: Helsingissä helmikuun 6 päivänä 1935.
17719:
17720: M. 0. Lahtela. Kusti Arffman.
17721: A. Fränti. S. Salo.
17722: Ville Vallas. Kalle Kämäräinen.
17723: 467
17724:
17725: XII,rn. - Toiv. al. N:o 163.
17726:
17727:
17728:
17729:
17730: Koivuranta y. m.: Tutkimuksen toimittamisesta mutatien
17731: J( ulusjoki-Posiojä1·vi-Paana,järvi rakentamisesta.
17732:
17733:
17734:
17735: E d u s k u n n a ll c.
17736:
17737: Viittaamalla v. 1930 toisilla valtiopäivillä ten linjalla I1.ulusjoki---Posiojä1·vi-
17738: jätetyn toivomusaloi'tteen n :o 88 perustelui- Paanajärvi ja antaisi sen rakenteille-
17739: hin ehdotamme kunnioittaen eduskunnan panosta aikanaan esityksen Edushm-
17740: päätettäväAksi toivomuksen, nalle.
17741:
17742: että hallitus toimituttaisi tutki-
17743: muksen rauta,tien rakentamista var-
17744:
17745: Helsingissä 10 päivänä heLmikuuta 1935.
17746:
17747: Janne Koivuranta. Uuno Hannula.
17748: Lauri Kaijalainen. Kusti Arffman.
17749: 468
17750:
17751: XII,62. - Toiv. al. N:o 164.
17752:
17753:
17754:
17755:
17756: Jauhonen y. m.: Rautatien alikäytävän rakentamisesta
17757: Kajaanin varsinaisen kaupungin ja Lehtikankaan kau-
17758: punginosan välille.
17759:
17760:
17761: E d u s k u n n a ll e.
17762:
17763: Kajaanin kaupungin liikenteen kiusana ,klaansaanut sen, että Kaja:anin toiset esi-
17764: on jo monet vuodet ollut suora1n kulku- kaupungit, paitsi Lehtikangas, ovat sruate-
17765: yhteyden puute !kaupungista Lehtikankaan . tut !hyvään kul'kuyhteyteen varsinaisen kau-
17766: 'kaupunginosaan. Tätä haittaa on moneen pungin '!anssa. Huomautamme erikoisesti
17767: kertaan koetettu saada korjatuksi, mutta siitä, että mainittu Lehtikankaan kaupun-
17768: on se •aina muennut rautati·ehallituksen jyr- ginosa on kaikist·a kulkuyhteY'ksien paran-
17769: kän vastustuksen johdosta. Itse kaupunkia tamiseksi tehdyistä ponnistuksista huoli-
17770: ja Lehtikankaan asutusaluetta yhdistävän matta jäänyt syrjäiseen asemaan varsinai-
17771: suoran tien puute on sietämätön rasitus koko sesta kaupungista ja tulee edel'leen jää-
17772: ka11pungin elä:mälle ja erittäinkin L~htikan mään niin kauan kun ·rautatie on tnwkea~
17773: kaan asukkaille koska tie Lehtikankaalle ny- massa sen luonnollisen !ku1kuY'hteyden var-
17774: kyisiä ylikäytäviä käyttäen on pitkä ja vai- sinaisen kaupungin kanssa.
17775: 'kea'kulkuinen sekä 'kun asutus mainitussa Kun kaupunki näin kehittyessään on 'lllh-
17776: esikaupungissa yhä lisääntyy. Näin ollen rannut ja uhraa miljoonia maikkoja llru11m-
17777: tuntuukin oikeudenmukaiselta että rauta- yJJ.teyksiensä parantamiseen, on kohtuu-
17778: tien tukkeama vanha suora ku'lkutie Ka- ton ta, että tällaisen kaikkea liikennettä
17779: janista Lehtikanka1an esikaupunkiin ja haittaavan esteen on vuosi·kausia sallittu
17780: edelleen maaseudulle saada·an auka~stuksi. o'lla olemassa.
17781: Tämän puolesta puhuvat monet tärkeät Toinen erikoisen tärkeä huomioon otet-
17782: näkökohdat. tava seikka on se, että kaupunki on viime
17783: Kajwanin kaupunki on erikoisella innolla v;nosien a~kana suurilla 1mstamm'ksilla m-
17784: kaikin tavoin toiminut 'katujensa saattami- kennuttanut vesi.! ja viemärijohdot, joka jo
17785: seksi hyvään kuntoon, pannen tffihän voima- al:kaa olla suurimmassa osassa varsinai1sta
17786: peräisesti jatkettuun työhön hyvin huomat- kaupunkia ja joka on tarkoitus ulottaa
17787: tavia summia viimeisten vuosien aikana. aikanaan myös esikaupunkeihin. Mainit-
17788: Näillä suurilla uhrauksilla on osaksi ollut 'tuun Lehtikankaan kaupunginosaan ei
17789: tarkoitus myös saattaa Kajaanin nopeasti lmitenkaan kannata pit!kiin aikoihin arja-
17790: kasvaneet ja ripeästi edistyneet esikaupun- tella vesi- ja viemärijohtojen rakentamista
17791: git hyvillä teillä yhdistetyiksi varsinaiseen ellei niitä juuri .saataisi rautatien alitse
17792: kaupunkiin. Jvkaiselle 'kaupunJöa tunte- rakennetuksi nyt anottavan alikäytä'V'än
17793: valle onkin selvää, •että Kajaani· näillä uh- yhteydes·sä. Rakentaminen nimittäin, kier-
17794: rauksillaan onkin saanut syntymään sellai- .rättelemällä johdot jotain muuta tietä,
17795: set kadut, että ne ovat pikkukaupungin ka- tulee äärettömäm kalliiksi, jotavastoin vesi-
17796: duiksi hyvässä kunnossa, ja myöskin ai- ja viemärijohtojen luonuoliisin tie Le!hti-
17797: XII,62. - Janhonen y. m. 469
17798:
17799: kankaalle o'lisi juuri se paikka, mi1hin ali- ja aikaa myöten täydelliset vesijohdot.
17800: käytävä on ajateltu rakennettavaksi. Tässä yhteydessä .pyydämme ottaa ilmo-
17801: Selvää on myöskin, että j~ohtojen asettami- mioon, että aivan tämän anotun alikäytä-
17802: nen itse a!Hkäytävän ralkennustyön yhtey- väpai:kan läheisyydessä sijaitsevat Kainuun
17803: dessä jo sinänsä tulisi halvemmaksi kuin rajavartiopataljoonan rakennukset, joita
17804: muutoin. Kdhtuutonta muutoin on, että viime vuosina on lisätty monilla erittäin
17805: varsinaisen kaupungin vieressä oleva arvokkailla uudi:srakennuksilla. Paitsi että
17806: kaupunginosa rautatielaitoksen takia jää sanottu rajav~artiopataljoona edellä BSite-
17807: vaille sellaista nykyaikaista vä:lttämättö- tyllä tava'lla asian tultua ratkaistuksi,
17808: myyttä kuin vesi- ja; viemärijoihdo.t ovat olisi tilaisuudessa saama!an vesi- ja viemäri-
17809: varsinkin tässä esilläolevassa tapauksessa, johdot ralkennukseensa ja siten, sekä Jmo-
17810: sillä asia on niin, että Lehtikanka,an kau- mattavasti säästämään veden hankinnassa,
17811: punginosan maaperä on sellaista, että ilmi- että myöskin saamaan käyttöveden paljon
17812: voja on sinne melkein ma!hdoton swada. mukavammin kuin ennen, ~olisi vesijohdon
17813: Huomautamme tässä siitä, että voimassaole- laittami.,sesta varmaan suuri turva myös
17814: van terveydenhoitosäännön mukaan on rajavartioston rakennuksille, siellä ehken
17815: kaupungin pidettävä huoli siitä, että hyvää sattuvissa tuHpaloissa. Muutenkin tun-
17816: vettä on runsaasti 'ka111pungissa ja helposti tuu mielestämme kohtuulliselta, että aivan
17817: saatavissa, mutta on tämän lwin määräyk- vesijohdon ylettyvillä olevalle kokonaiselle
17818: sen täyttäminen mahdotonta Lehtikankaan pataljoonalle sotamiehiä hankittai.,siin vesi-
17819: suhteen niin kauan kunnes sanotunlainen johto.
17820: alikäytävä ja vesijohto si'tä myöten ra!ken- Heti edellä esitetyn yhteydessä tmh-
17821: netaan. Jos taa,sen vesi- ja viemärijohdot domme huomauttaa, että suurin varsinai-
17822: ovat tähän kaupunginosaan tehtlävät seen !kaupunkiin tapa1htuvan ku'rkumatkan
17823: pitkiä kiertoteitä, niin mielestämme juuri lyhennys koituisi juuri mainitulle :rtaja-
17824: rautatielaitos on velvollinen maksamaan vartiopataljoonalle. Mielestämme on vaan
17825: täten aiheutuvat suuret lisakust,a;nnuk.set. oikeus ja !kohtuus, että upsee11eineen, esi-
17826: Edelliseen liittyy kolmas hyviu tärkeä kuntineen, sotilaineen ja siviilihenkilöineen
17827: seiklka, joka mielestämme välttämättä ja moneen sataan nousevalle rajavartiostolle
17828: kiireellisesti vaatii rusiat järjestämään si- jäirj,estettäisiin suora kulkuyhteys varsinai-
17829: ten, että anottu alikäytävä ja si'tä myöten seen kaupunkiin.
17830: vesijdhtoputket Lehtikankaalle riiJkenne-
17831: taan. Kuten kokemus on osoittanut on pie- Huomautamme kunnioitta;yimmin v~elä
17832: nemmänkin tulipalon sattuessa edeHämai- siitä, että vaikka rautatielaitos on tu:kennut
17833: ni'tusta syystä ollut mahdotonta saada ikivanhan kaupunkiin maalta johtavan tien,
17834: riittävästi vettä tulipalon sammuttamiseen. joka on oHut niillä paikoin, mihin nyt
17835: Vaikkakin Kajaanin kaupungilla on hyvässä alikäytävää pyydetään, ei tällaisen maalta
17836: kunnossa oleva, s.ekin suurilla kustannuk- kaupunkiin johtavan tien käyttämisen
17837: silla hankittu, palolaitos, ei sekään vesi- tarve ole loPIPunut vaan :päinvastoin tul-
17838: jOihtojen ja senvuolksi aiheutuvan veden- lut yhä suuremmaksi liikkeen yhä suuren-
17839: puutteen tähden sattuvissa tul1paloissa voi tueSISa. Tämäu vuoksi myös mielBStämme
17840: tehdä juuri mitään muuta kuin katsoa on kauplmgilla sekiä pätevä laillinen että
17841: päältä vaililll:a tuli hävittäisi koko kaupun- asia'llinen oikeus .pyytää sanottua alikäy-
17842: gin. Jos sitävastoin alikäytävä ilaitettai- tävää.
17843: siin, olisi kaupunki tilaisuudessa la·ittamaan J\il'ainittakoon vielä, että asukasluku
17844: Lehtikankaan kaupunginosaan vesipostin mainitussa kaupunginosassa huomioon-
17845: 470 XII,62. - Rautatiealikäytävä Kajaanissa.
17846:
17847: IDttamalla Kainuun ra,javartiopaltajoonan tilaisuus swattamalla alikäytävän rakerums-
17848: väkiluvun, nousee toiselle tuhannelle. työt käyntiin.
17849: Kajaanin kaupunki Dn muutoin viime Kaiken ,edellä 'esitetyn perusteella sa>avat
17850: vuosina saanut taistella suurta työttö- allekirjoittaneet kunnioittaen esittää edus-
17851: myyttä vastaan, josta se Dn selviytynyt lmnnan päätettäväksi toivomuksen,
17852: omm voimin, tosin uhraamaHa suuria
17853: summia sellaisiin tarkoituksiin, kuten että hallitus ensi tilassa määräisi
17854: katujen, 'vicmärien, siltojen y. m. selläi'sten toimitettavaksi tutkimukset rautatien
17855: töiden teettämiseen, joista ei pitkään alikäytävän rakentamiseksi Kajaanin
17856: aikaan kaupungilla ole odotettavissa mitään varsinaisen kau[Ynngin ja Lehtikan-
17857: tulDa. On tämän Vlll!oksi enemmän kuin kQih- kaan kaupunginosan välille, sekä
17858: tuullista, että valtio puol~staan autta1a ottaisi ensi vuoden talousarvioesi-
17859: kaupunkia sen taistelussa työttömyyttä tykseen sanottua mkennttstyötä var-
17860: vastaan, johon sillä nyt olisi hyvä ja sopiva ten tarpeellisen mää1'ärahan.
17861:
17862: Helsingissä helmikuun 11 päivänä 1935.
17863:
17864: '.i'. A. Janhonen. A. Fränti.
17865: 4:71
17866:
17867: XII,f>3. - Toiv. al. N :o 165.
17868:
17869:
17870:
17871:
17872: Fränti y. m.: Lentoaseman rakentamisesta Kajaanin lähis-
17873: tölle.
17874:
17875:
17876: E d u s k u n n a ll e.
17877:
17878: Siinä, ettei 'koko Pohjois-Suomessa ole lentovoimat voisivat näytellä alv&n ratkai-
17879: mirukäänlaista lentoasemaa, on ilmeinen sevaa osaa.
17880: puute, joka olisi poistettava mahdoUisim- 3. Kiireellisissä, vaikeissa sairastapauk-
17881: man pian. Takaisina vuosina on jouduttu sissa, joissa on syrjäisiltä seuduilta aikaa
17882: erilaisten syiden takia Pohjois-Suom€Ssa hukkaa:matta saat·ettava sairaat saamaan
17883: turvautumaan lentovoimiin. Mutta kun ne lääkäri- ja sairaalahoitoa sikä:läisiin sairaa-
17884: on ollut saatava Etelä-Suomesta asti, loihin tai sitt'6ll vaikeimmissa tapauksissa
17885: niin lentoliikenteen pikaisen avun tai tar- aina Etelä-Suomeen asti, on p:aikallisen
17886: Jl'eeil. tyydyttämisen luonne on tästä sei:kasta lentoaseman tarpeellisuus yhtä suuri kuin
17887: johtuen menettänyt pääasiallisimman te- sen antama apu voi olla ratkaisevan
17888: honsa. ja avunauto on myöhästynyt, kun tärkeä.
17889: taas, jos olisi ollut paikallinen lentoasema 4. Lentoaseman yhteydessä oleva lento-
17890: Pohjois-Suomessa, tarvittavaa kiireellistä kenttä voitaisiin sopivin toimenpitein saat-
17891: apua olisi voitu antaa tehoisasti ja tarkoi- taa palvelemaan yhä lisääntyvää siviililento-
17892: tusta vastaavalla tavalla. liikennettä. Tästä taas maan puolustuksen
17893: Kun asiaan yksityiskohtaisemmin kiinni- kuin myöskin sen taloudellisen elämän kan-
17894: tetään huomiota, niin silloin on syytä mai- naHa ei •olisi muuta sanottava kuin hyvää.
17895: nita seuraavista seikoista: Monet syyt taas puhuvat sen puolesta,
17896: 1. Maan puolustuksen kannalta on ensi- että Pohjois-Suomen lentoaseman sopivin
17897: luokkaioon tärkeätä, että niin laajalla sijoituspaikka on Kajaanin kaupungin lä-
17898: alueella kun Pohjois-Suomi on, on edes heinen a·lue. Se on melko keskellä Pohj•ois-
17899: yksi pysyväinen, aina j•oka hetki toimintaan Suomea ja sopivan matkan päässä rajoilta
17900: valmis lentoasema. Tämän pitäisi olla sel- sekä yht.eyden pitäminen Etelä..-,Suomel1kin
17901: viö ainakin jokaiselle, joka tahtoo huoleh- kanssa on hyvin mahdollinen.
17902: tia valtakunnan turvallisuudesta ja puolus- Edellisen nojalla kunnioittaen ehdotamme
17903: tuksesta. eduskunnan päätettäväJksi toivomuksen,
17904: 2. P{)hjois,.SUJOmessa ovat tavattoman iaa-
17905: jat valtion ja yksityisten omistamat metsä- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
17906: alueet. Niiden suojaaminen kesäaikaisilta siin. lentoaseman rakentamiseksi Ka-
17907: metsä.paloilta on tehtävä, jossa paikaHiset jaanin lähistölle.
17908:
17909: Helsingissä helmikuun 11 p :nä 1935.
17910:
17911: A. Fränti. T. A. J anhonen.
17912: Kaarlo Hänninen. Akseli Brander.
17913: 472
17914:
17915: XII,64. - Toiv. al. N :o 166.
17916:
17917:
17918: Janhonen y. m.: Valtion jäänsärkijälaivaston 1tudistami-
17919: sesta.
17920:
17921:
17922: E d u s k u n n a ll e.
17923:
17924: Vaikka valtiolla on 6 jäänsär:kijää, on lii- särkijän hanke voidaan helposti yhdistää
17925: kennöitsijäin taholta valitettu, että vaHio muihin suunnitelmiin. H·e1singin !kaupunki
17926: ei voi riittävän tehokkaasti antaa jään- on suunnitellut uuden satamajäänsä1:1kijän
17927: särkijäavustusta. Huonoimmassa asemassa hankkimista. Tästä jäänsär!kijästä tulisi
17928: ova;t Pohjanlahden p.dhjoisosassa olevat sa- sellainen, että. se voisi !hyvin palvella laiva-
17929: tamat, koska valtiolla ennestään olevia jään- ,Iiikennettä vaativammissakin tehtävioo, ja
17930: sär~ijöitä ei niiden syv&kulkuisuuden Helsingin kaupulllk:i lienee halukas luovut-
17931: vuoksi voida 1lähettää Pohijanlahden poh- tamaan tämän 'jäänsä:r:kijän vaLtion käytet-
17932: joisosiin, joissa vedet ovat yleensä matalat. täväksi nii!ksi ajoiksi, j:olloin sitä ei tarvita
17933: Pahjois-Suomen satamat eivät ole vaati- Helsingin kaupungin sata.majäänsärkijänä,
17934: neet, että niille tehtä:isiin mahdolliseksi ih:ar- mikäli valtio 'ottaa osaa jäänsärkijän kus-
17935: j.oittaa va·rsinaista ta1viriilkennettä, mutta tannulksiin. Merenkulkuhallitus on jo viime
17936: on tärkeätä, et1tä laivaliikenne niissä voi- vuoden alussa puoHanut tällaista jä!'jestB-
17937: daan turvata purj.e1hduslkauden loppuai- lyä ja viime lokakuussa merenku'Lkulhallitus
17938: koina. Nyikyään on laivaliikenteen jatka- on uUJdistanut esityksensä erityisesti Pdh-
17939: minen Poh;janlahd:en rpolhjoisosissa epävar- jois-Suomen satamia silmällä:pitäen.
17940: maa ja vaarallista arvoveden1kin aikana, Valtion jäänsäl'lkijä1airvaston uusiminen
17941: koska äkkinäinen meren jäätyminen ~voi sul- on ta:rpeellista myös sen vuoksi, että kaik:si
17942: kea satamat, niin että niilhin avoveden ai·- valtion jää.nsärl\:ijöistä, nimittäin :M"urtaja
17943: kana tulleet laivat eivät rpääse niis,tä pois. ja Apu, ovat jo liian vanhoja ja sopimat-
17944: Myös sattuu usein, ·että meri syksyllä ly- tomia nykyaikaiseen liikenteeseen. Puolus-
17945: hyeksi ajaksi jä;ätyy ja sitten taas vapau- tuslaitoksen taholta on suunniteltu sukel-
17946: tuu. Jos olisi käytettävänä jäänsärkijä, lusalusten emä1aivan thanklkimista silmällä-
17947: jolka olisi matalakulkuisempi ,kuin valtion pitäen 'tämän Iaivan Sopivaisuutta myös
17948: nykyiset jäänsäl~i:jä;t, ja jonika konevoima jäänsärkijä1ksi. On syytä vakavasti har-
17949: saisi olla verraten ipien:i, ·voitaisiin laivalii- kita; tällaistakin jä'rjestelyä.
17950: ikennettä Pohjois-1Suomen satamissa jatkaa EdeUäolevan nojalla kunn~oitta€n ehd<J-
17951: syksyisin ainakin kahdella viikolla., millä tamme eduskunnan hyväksyttäväksi t{)ivo-
17952: olisi suuri mer!ki,tys Pohjois-Suomen elin- muksen,
17953: keinoille, ja keväisinkin voitaisiin laivalii- että hallitus harkitsisi tcdvilxtiva-
17954: lkenne aloittaa j,onkunverran aikaisemmin liikenteen edistämistä ja ryhtyisi
17955: kuin tä,hän asti. boimenpiteisiin uuden jäänsärkijän
17956: Tietenkään ei voida ajatella, että Po'hijois- hankkimiseksi ja valtion oman jään-
17957: Suomea varten hanlkittaisiin erityinen j.ään- särkijälaivaston uudistamiseksi sekä
17958: särki:jä, jdka olisi to~mil1llassa vain muuta.- tekisi Eduskt~nnalle esityksen ta.rpeel-
17959: man ·viikon vuodessa, mutta 'tämän jään- listen määrärahojen myöntämisek.~.
17960: Helsingissä. helmikuun 12 päivänä 1935.
17961:
17962: T. A. Jauhonen. A. Fränti.
17963: 473
17964:
17965: XII,s5. - Toiv. al. N:o 167.
17966:
17967:
17968:
17969:
17970: Pitkänen y. m.: Määrärahasta ruoppaajan ja kaluston
17971: hankkimiseen Laatokan laivaväylien kuntoonsaattamista
17972: varten.
17973:
17974:
17975: E d u s k u n n a ll e.
17976:
17977: Laatokan vedenpinnan korkeus on, kuten nen huolestuminen tilanteen johdosta ja
17978: tiedetään, jaksottaisten vaihtelujen alainen päätettiin kääntyä valtioneuV'oston puo-
17979: ja on tämä vaihtelu harvinaisen suuri sekä leen anomuksella saada LaatokaUe ensi ti-
17980: nousu- ja laskusuunnat useita vuosia kestä- lassa ruoppaaja, joka syventäisi ja oilkai-
17981: vät. Tästä vaihtelusta on laivaliikenteelle sisi alla luetellut kulkuväylät:
17982: sikäli haittaa, .että laskusuunnan ailkana käy- 1. Rotusaaren eli Vääränkoukun väylä
17983: vät lmlkuväylät, joista useilla on lisäksi ve- Salmin rannikolla. Tämän väylän kautta
17984: denpohjavirtojen vuoksi muutenkin taipu- kuljettaa 0. Y. Diesen Wood Company
17985: musta mataloitumiseen, niin mataloiksi, että A. B. noin 380,000 tukkia. Tehdas käyttää
17986: laivaliikenne niissä käy mahdottomaksi. Ti- kaikkiaan noin 600,000 tukkia ja 130,000 m"
17987: lannetta paJhentaa vielä se, että mO\Ilet väJy- paperipuita vuodessa. Toiminimi laivaa
17988: listä ovat nykyisin lisäksi kapeita ja mut- ulos nom 15,000 standerttia puutava-
17989: kikkaita, joten liikkuminen niillä on muu- raa ja noin 23,000 tonnia selluloosaa vuo-
17990: tenik:in kovin vaikeata. Laivanvarustajat ja dessa. Hinaajat käyttävät tätä väylää mie-
17991: meriEikenteen lharjoittarjat ovat voimiensa lellään, mikäli mataluuden takia voivat,
17992: mukaan koettaneet saada parannusta ai- sillä se lyhentää matlkaa ja turv.aa vaaral-
17993: kaan kääntymällä anomuksilla ja esityk- lista !hinausliikettä myrskyisellä Laatokalla.
17994: sillä asianomaisten viranomaisten puoleen, 0. Y. Läskelä A. B. kuljettaa Salmista ja
17995: mutta tähän päivään saakka tuloksetta. itärannikolta noin 400,000 tukkia ja noin
17996: Kun tilanne alkoi käydä yhä sietämättö- 160,000 m3 paperipuita. Samoin 0. Y. Wald-
17997: mämmäksi (oli näet syytä peiätä, pääse- hof A. B:n melkein koko ra:aka-•ainemäärä
17998: vätkö enää seuraavana kesänä matkusta- kufjetetaan tämän väylän kautta. Väylässä
17999: jalaivat, rahtilaivoista puhumattakaan esim. on veden syvyys ruykyisin vain 8 jalkaa.
18000: Tulemajoen suu:hun, mikä on ainoa satama- Se on tutkittu ja trallattu muutamia vuo-
18001: paiklka itäpuolella) !pidettiin Sortavalan sia sitten merenkulkuhallituksen toimesta.
18002: kaupungissa huhtikuun 12 .p :nä 1933 yhtei- Ruopattava matka olisi noin 60 metriä.
18003: nen neuvottelukokous, jossa.. olivat edustet- 2. Tulemajoen V"äylä johtaa ainoaan
18004: tuina KäkisaLmen ja ;Sortavalan kaupungit, satamapaik!kaan rajan puolella. Tätä
18005: Viipurin kauppakamarin Sortavalan osasto, käyttäivät sekä matkustaja- että hinaa,ja-
18006: P<Yhjois-Laatokan Höyrylaiva 0. Y., Otava laivat ja myöskin raJhtilaivat, mutta ma-
18007: Höyrylaiva 0. Y., Diesen Wood Company talan veden aikana ei rahtilaivo'jen ole
18008: Rederi A. B., 0. Y. Waldho:f A. B., 0. Y. sinne meneminen, sillä sekä joensun että
18009: Lä.skelä A. B. ja Sortavalan Telakka ja suulahti ovat niin matalat, että matalas-
18010: Konepaja 0. Y. Kokouksessa esitettiin ylei- sakin kulkevat laivat kulkevat pohjaa myö.
18011:
18012: 60
18013: 474 XII,65. - Laatokan laivaväylien kunnos,taminen.
18014:
18015: ten. Kuvaavana .seikl\lana mainittakoon, että maan Salmista noin 140,000 tukkia ja
18016: eräänä talvena upottivat kivenvetäjät suu- muualta y'llteensä noin 160,000 tukkia sekä
18017: ren :sokkeliikiv·en pohjaan ja 1seuraavana ke- noin 30,000 rril3 pyöreätä puutavaraa. Ulos
18018: sänä eräs laiva rikkoi siihen potkurinsa. tulee se 'laivaamaan noin 7-10,000 stan-
18019: Tärrnän väylän ruoppaamiseen lienee jo derttia. 0. Y. Waldhof A. B. tulee tänä
18020: myönnetty varojakin, mutta työtä ei ole vuonna uittamaan noin 200,000 m 3 propsia,
18021: suoritettu. josta määrästä suurin osa tulee Rotusaaren
18022: 3. Pusunsalmen eteläipää, jossa on vettä väylän kautta.
18023: noin 8 jalkaa, joten lastilahrat eivät pääse Tällaiset ovat lyhyesti kerrottuna satama-
18024: siitä kulkemaan. Tämänkin väylän ruop- olot ja liikeväylät Laatokalla. Niiden pa-
18025: paam:iseen 'lienee myönnetty varoja, mutta rantamisesta on puhuttu jo toistakymmentä
18026: työtä ei ole suoritettu. vuotta, mutta tuloksetta. Kerran jo oli
18027: 4. Pusunsalmen rautatiesillan kohta. Kun ,otettu menoarvioon määräralhakin sanottua
18028: rautatiepenger rakennettiin :salmen poikki, tarkoitusta varten, mutta kun venäläiset
18029: niin ik:ulkuväylän k(jhta, joka sitäpaitsi on eivät sallineet ku~jettaa Nevan 'läpi ruop-
18030: vielä käyrä, tuli niin matalaksi, että rahti- paaja-alusta, niin siihen raukesi yritys ja
18031: laivat eivät kuormattuina pääse siitä läpi. määräraha jäi :käyttämättä. Kun tiedos-
18032: Vielä on mainittava, että kun rautatiesillan samme on, että esim. viime vuonna yksi
18033: aukko, tehtiin väylän itäpuolelle, eivät lai- ainoa täkäläinen liike joutui maksamaan
18034: vat pääse tuulella tehtaan laituriin. Näin venäläisille Nevan kauttakulkumwksuja pyö-
18035: on Pitkärannan satamasta tehty umpi- rein luvuin 1 milj. ma1'kkaa, jollaisesta
18036: allas. verotuksesta muilla Suomen rannikoilla
18037: 5. Sortavalasta itään päin johtava Vors- meriliikennettä harjoittavat ovat kokonaan
18038: sunsalmen väiylä, joka on hyvin mutkikas vapaat, niin ei mielestämme ole kohtuuton
18039: ja kapea. Salmea on käytetty paljon tuk- toivomus, että omina vesillä meriliikennettä
18040: kilauttojen kuljettamiseen, mistä on ollut haittaavat ja kuljetusmaksuja lkallistavat
18041: seurauksena, etteivät merimerkit ole tah- esteet valtion kustannuksella poistettaisiin.
18042: toneet pysyä paikoillaan, mikä taas on Vielä on mainittava, että kun kaiken
18043: tuottanut suurta hanik:aluutta ja vaikeuk- todennäköisyyden mukaan vedenlasku-
18044: sia laivaliikenteelle. Väylä olisi siis etu- suunta vielä jatkuu, on aivan ma!hdotonta
18045: päässä oikaistava, mutta samalla myöskin Laatokalla laivaliikennettä harjoittaa, koska
18046: syvennettävä. jo kesäNä 1934 täytyi esim. höyrylaiva Ota-
18047: 6. Jänissaaren väylä, joka johtaa suo- van lopettaa kulkunsa 3 l\Jk. aikaisemmin
18048: raan Laatokalta Sortavalan satamaan. Var- kuin tavallisesti, sillä se ei uskaltanut väy-
18049: sinkin Sipilän kohdalla on väylä mataloi- län matalikkojen takia ajaa.
18050: tunut niin paljon, etteivät pienemmätJkää11 Tärkeä seikka on myöskin se, ettei meri-
18051: matkustajalaivat ole v;oineet sitä enää kortti vastaa läheskään todellisuutta ja se
18052: käyttää. asettaa valtioHekin vakavan vastuun.
18053: 7. Käkisalmen satama on aivan mathdo- L~puksi on meidän vielä uudestaan to-
18054: ton. Sataman suu on niin matala, etteivät dettava, että asia ei siedä viivytystä. Sillä
18055: hinaa:jalaivat voi satamassa täyttää poltto- on tosi kiire. Eikä toimeik:sipanonkaan pi-
18056: ainevarastojaan, sillä sen jälkeen ne eivät täisi viedä kovinkaan pa:ljon aikaa kun
18057: enää pääse satamasta ulos. Tämän vuoksi asiaa-ajaneiden toimesta on viety asiaa niin
18058: on osa polttoaineita kuljetettava proomuilla pitkä:lle, että on saatu puoltavat laUBunnot
18059: ulapaHa ankkuroivaan laivaan. Käkisal- Ka,rjalan tie- ja vesirakennuspiirin piiri-in-
18060: men Saha 0. Y. tulee tänä vuonna uitta- sinööriitä ja tie- ja vesirakennushallituk-
18061: XII,65. - Pitkänen y. m. 475
18062:
18063: selta; siis puuttuu vain valt~oneuvcoston rahan myöntämisestä ruoppaajan ja
18064: päätös as~a:ssa. kaluston hankintaan Laatokan laiva-
18065: Edellä esitettyyn selostukseen vielä vn- väylien kuntoon saattamista ja kttn-
18066: taten saamme kunnioittJilJen ehdottaa edus- nossa pitämistä vartenj ja
18067: kunnan päätettäväksi toivomuksen, että vuoden 1936 tulo- ja meno-
18068: arvioesityl(}{;een otettaisiin tarpeelli-
18069: että hallitus kiireellisesti, jo ktt- nen määräraha S•anotnn ruopprous-
18070: luvan kevät'istuntokauden aikana, an- työn suorittamiseen.
18071: taisi Eduskttnnalle esityksen määrä-
18072:
18073: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1935.
18074:
18075: Matti Pitkänen. Antti Kemppi.
18076: Toivo Ikonen. Ville Vallas.
18077: Kaapro Huittinen. Juhani L~pälä.
18078: Antti Kukkonen. Jooseppi Kauranen.
18079: Jussi .Lonkainen. E. A. Tuomivaara.
18080: Juho Paksujalka. Kaapro Moilanen.
18081: 476
18082:
18083: XII,66. - Hemst. mot. N:o 168.
18084:
18085:
18086:
18087:
18088: Österholm m. fl.: Angående vidtagande av åtgä1·der i
18089: syfte att rninska de olägenheter, sorn förorsakas skär-
18090: gårdsbefolkningen av ångbåtsrännoma i isen.
18091:
18092:
18093: T i ll R i k s d a; g e n.
18094:
18095: De olrugenheter, som virutertrafiken för- ofta, att personer bcfinna sig på resa till
18096: orsakwr skärgårdens befolkning till följd av närmaste: stad cller annan ort oeh vid åtm·-
18097: de öppna ångbåtsrännorna, äro mycket be- färden finna sig avspärrade från sina h€.m.
18098: tydande. För så vitt det gäftle:r den regel- Fryser rännan sna:bbt igerr, illSik:ränker sig
18099: bundna tra!fiken, .ha besvärrligheterna i nå- trrufikhindret till nrågon dag, men icke säl-
18100: gon m:årr avhjä!lpts genom de bmar, som på lan blir det längre tid rådandc. Ä ven i do
18101: bestämda ställen möjliggöra överfarten över fall ·gesta'lta.r sig sa:kläg.et all varligt, då
18102: rännorna, men dock är det städse nödvän- ånga:re wvskära förbindelserna till fiske-
18103: digt att iakttaga försiktighet och på många platserna och förfarandet u:tgö·r då ett in-
18104: tra'kter måste omväga.r ta:gas för att över trång i befolkningens yrkesutövn~nrg och
18105: broama erhålla förbindelse med fastlandet kan förorsaka fö:rluster, som den ekono-
18106: oeh fiskeplatserna. De svårigheter, so:m miskt svaga fiskarbefolkningen icke kan an-
18107: härflyta av den regelbundna trafiiken, ses s'kyldig att bä.ra.
18108: kunna icke undvikas, om ock vissa lättn:a- Det som man har 1rätt att fordra i ett
18109: der 'kunde genomföras med avseende å ordnat samhällc är, att samfärdseln ieke får
18110: browrnas a;,nta1 och den tid, under vilken hindras eller försvåras utan att ett aillmänt
18111: de kunna a:nvändas. Annorlunda förhål'ler tvingande behov gör det nödvändigt. Fram-
18112: det si.g dä:remot med den tracfik, som ä:r av föraiJlt bör det dragas försorg om att varken
18113: tillfällig beskaffenhet. När statens ishry- statens eHer cnskilda personers fa11tyg få
18114: tare beordras från en traikt av kusten till bryta trafikmöjligheterna över isen utan att
18115: en annan, taga de vfta utan tvingande skäl i god tid på förhand lämnas unlderrä.ttelse,
18116: vägen genom skärgårderr och avbryta dä:r- särskilt genom radion, om att så kommer
18117: vid förbindelserna till de ytterom rännan a.tt ske. Befolkningen bör beredas tillfälle
18118: belä:gna tholmarna. Senaste vinter företog att vidtaga mått vch steg med anledning av
18119: sig sjöbevakninrgen att i Åbolands skärgård det uppko:mmande trafHcllindret för att
18120: med wvsikt isolera vissa områden och även icke råka ut för livsbrli.ga risker oeh för-
18121: inträffar det, att bogserhåtar och andra sättas i onödi:ga svårighet.er. I anseende
18122: ångare gå upp nya rännor utanför det härtill :borde regeringen ägna nppmärk-
18123: stora tralfikstråket. Då sådant s'ker, för- samhet åt frågan i hela dess vidd och där-
18124: sättes :ortsbefo'lkningen i stora svårigheter, vid ö~verväga eventuellrt påkallade ändrin-
18125: i synrnerhet ·om, såsom vanligt är, rännor- gar i gällande .lag samt låtai faststäUa så-
18126: nas up1pta:gande försiggår uta:n att därom dan:a farleder, som regelbundet klmna
18127: på förhan!d lämnas meddelarnde till de or- öppenhållas unrder vintern äveil100m utfäJrda
18128: ter, som beröras dä:rav. Det händer därvid bestämmelser 1om under vilka: förutsät1:.n~n.
18129: XII,G(,i. - Österholm y. m. 477
18130:
18131: ga.r tiollfällig.a rännor få upptagas och huru ,bringas p:å tal i riksdagen och att rege-
18132: underrättelse därom skall meddelas. Skär- rillJg.ens .uppmärksamhet riktas .på de miss-
18133: gårdens befolkn1ng lever i allmänhet och förhåUanden, som i förevarande avseende
18134: särSkilt vintertid under sådana förhål'lan- äro rådande.
18135: den, att det icke ikan anses försvarligt att Med stöd a:v det som ovan framhå:llits
18136: deas existensvillkor försvåras mer äru som f'Öreslå undertecknade vördsamt, att riks-
18137: är oundgängligen nödvändiJgt. Kl~gomål dagen måtte hemställa,
18138: över bristande hänsyn, som vid många till-
18139: fällen visats skärgårdsbefollmingen både aJV att regeringen rnåtte vidtaga än-
18140: statens isbrytare och sjö!bev.rukningsfa:rtyg darnå"lsenliga åtgärder i syfte att så
18141: samt av ensikilda, ha även bragts till myn- rnycket sorn rnöjligt rninska de olä-
18142: d]gheternas kämned{)lffi utan a:tt varaktiga genheter, sorn förorsakas skärgårds-
18143: förbättringa;r kommit till stånd. Vid såd:ant befolkningen av ångbåtsrännorna i
18144: förhållande är det nödvändigt, att sa:ken isen.
18145:
18146: Helsingfors den 9• februari 19•35.
18147:
18148: John Österholm. Rafael Colliander.
18149: A. Korvenoja. Herman· Mattsson.
18150: 478
18151:
18152: XII,GG. - Toiv. al. N :o 168.
18153: Suomennos.
18154:
18155:
18156:
18157:
18158: Österholm y. m.: Toimenpiteisiin ryhtymisestä talvihöyry-
18159: laivaliikenteestä saaristaväestölle aiheutuvien haittojen
18160: poistamiseksi.
18161:
18162:
18163: E d u s k u ru n a ll e.
18164:
18165: Haitat jotka talvilii'k.enne aiheuttaa saa- kut henkilöt ova:t matkustaneet lähimpään
18166: ristoväelle avoinna olevien höyrylaivaväy- kaupunkiin tai muulle paikkakunnalle ja
18167: lien vuoksi ovwt hyvin huomattavat. lVIitä palaitessaan havaitsevat joutuneensa eriste-
18168: säärunö]liseen liikenteeseen tulee, on vai- tyi'ksi kodeistaan, Jos väylä jäätyy :pian
18169: keuksia jossain määrin p.oistelttu niiden sil- uudelleen, rajoittuu liikenoohäiriö muuta-
18170: tojen avulla, jotka määrätyillä paikoilla te- maan päivään, mutta usein jää se vallitse-
18171: kevrut kulun väylien yli mahdolliseksi, maan videmmäksi aikaa. Myöskin niissä ta-
18172: mutta kuitenkin on aina välttämätöntä nou- pauksissa muodostuu asiaintila vakavaksi,
18173: dattaa varovaisuutta ja monin paikoin on jolloin höyrylaivat ka.tkaisevat yhteyden ka-
18174: kulj·ettaJVa kier!toteitä, jotta siltojen väilityk- lastuspaikkoihin, ja menettely merkitsee
18175: sellä päästäisiin y:htey.teen mantereen tai tä1löin puuttumista väestön ammatinhar-
18176: kalastuspaikkojen kanssa. Niitä vaikeill:sia, joittamiseen ja voi saada aikaan ·tappioita,
18177: jotka aåheutuvat säännöllisestä liikenteestä, joiden kärsimistä ei voida pitää ta>loudelli-
18178: ei voida välttää, joskin eräitä parannuksia sesti heikossa asemassa olevan ka:lagtajaväes-
18179: voiltaisiin saada aikaan siltojen luvun tai tön velvollisuutena.
18180: sen ajan suhteen, jona niitä voidaan käyt- Järjestetyssä yhteiskunnassa on oikeus
18181: tää. Toisin on asia sen liikenteen suhteen, vaatia, että yhteyksiä ei saa estää tai vai-
18182: joka on luonteelta:an tilapäistä. Kun va'l- keuttaa ilman että yleisesti pakoittava tarve
18183: tion jäänmurtajat määräitään ramnikkoseu- tekee sen välttämättömäksi. Ennen kaikkea
18184: dulta toiselle, kulkevat ne usein ilman pa- on pidettävä huolta siitä, etteivät enempää
18185: kotta1vaa syyitä saarist•on kautta katkaisten val!tion kuin yksityistenkään henkilöiden
18186: täten yhteydet väylän ulkopuolella {)leviin alukset saa katkaista liikenneyhteyksiä
18187: saariin. Viime talvena eristi merivartiolai- jääiJ.lä ilman että hyvissä ajoin etukäteen il-
18188: tos tarkoituksellisesti eräitä alueita Ahve- moitetaan, varsinkin radion välityksellä,
18189: nanmaan saaristossa ja myögkin sattuu sel- että näin tulee twpahtumaan. Väestölle on
18190: laista, että hinaaja-alukset ja muut laivat varattava 1tilaisuus ryhtyä toimenpiteisiin
18191: avwavat uusia väyliä suuresta liikenneväy- tulevan liikennehaitan varalta jotta se vält-
18192: lästä poiketen. Kun tällaista saittuu, aiheu- tyisi antautumisesta hengenvaaraan ja tar-
18193: tetaan .paikalliselle väestölle suuria hait- p.eettomista vaikeuksista. Tämän johdosta
18194: toja, varsinkin jos, kuten tavarlista on, väy- olisi hallituksen kiinnitettävä huomiota ky-
18195: lien avaaminen taipahtuu ilman eittä siitä symykseen sen koko laajuudessa ja tätiöin
18196: edeltäkäsin ilmoitetaan niille seuduille, joita harkittava mahdollisesti tal'lpeellisiksi osoit-
18197: tämä koskee. Tällöin sattuu usein, että jot- tautuvia voimassa olevan lain muutoksia
18198: XII,GG. - Österholm y. m. 479
18199:
18200: sekä va:hv.istutettava sellaiset reitit, jotka matta pysyväistä parannusta. Asiain näin
18201: säärmöllisesti voida1an pitää avoilllna trul- oUen on välttämätöntä, että asia oteltaan pu-
18202: v,ella, samoin kuin annettava määräykset heeksi eduskunnassa ja että hallituksen
18203: siitä, millä edellytyksillä <tilapäisen väylän huomiota kiinmitetää:n: niihin epäkohtiin,
18204: saa avata ja miten ,tieto siitä on annettava. jotka ,tässä suhteessa ovat vallalla.
18205: Saaristoväestö elää yleensä ja va.rsinkin tal- Edelläesitetyn noja:lla esittäväit arlekil'-
18206: visaikaan sellaisissa oloissa, ettei voida pi1tää joittaneet kunnioittaen eduskunnan hyväk-
18207: puolustettavissa olevana. sitä, että sen toi- syttäväksi toivomuksen,
18208: meentulomahdollisuuksia vaikeutetaan enem-
18209: män kuin mikä on ehdottoman välttämä- että hallitus ryhtyisi tarkoituk-
18210: töntä. Valiituksia siitä, miten sekä valtion senmukaisiin toime,npiteisiin, jotta
18211: jäänmurta;jat ja meriva~tioalukset että yk- mahdollisimman suuressa mää1·in saa-
18212: sityiset ovat jättäneet saaristoväestön edut taisiin poistetuiksi ne haitat, jotka
18213: huomioonnttamatta, on saatettu myöskin vi- jäähän avatut höyrylaivaväylät m-
18214: ranomaisten tietoon siitä kuitenkaan koitu- heuttavat saaristoväestölle.
18215:
18216: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 19a5.
18217:
18218: John Österholm. Rafael Colliander.
18219: A. Korvenoja. Herman Matrtsson.
18220: 480
18221:
18222: XII,67. - Toiv. al. N:o 169.
18223:
18224:
18225:
18226:
18227: Moilanen y. m.: Suomenlahden itäosan saariston liittämi-
18228: sestä valtion puhelinverkkoon.
18229:
18230:
18231: E d u s k u n n a ll e.
18232:
18233: Valtion 1pu:heHnverkkoa: on vuodesta 19,21 saarien liittäminen puhelinverkkoon mante-
18234: lähtien ma.assamme laajennettu. Ennen pu- reen kanssa tarpeel1ista. ,Suu.rsaall'en ja
18235: lavuosia käytettiin tähän ta,rkoitukseen ·vuo- Kotkan välillä on ai'van mitätön kaapeli-
18236: si:tta,in huomattavia määrära;hoja. Niinpä yhteys, .jota tuskin voipi puhelinyhteydeksi
18237: eräinä vuosina käytettiin uusien johtojen ja sanoa, sillä kaapeli on ,niin vanha, että kuu-
18238: puhelinlaitteiden rakentamiseen toista!kym- luvaisuus on jo vuosikaudet ollut sangen
18239: mentä miljoonaa markkaa vuodessa. Val- vähäinen. Suursaari, Ty.tärsaari, Lruvan-
18240: tion kauko- .ja pailkalHspu:helinverklk:o laaje- saari:,, :Seiskari ja. Haapasaarikin ovat lkau-
18241: niki!ll silloin melkoisesti. .Pulavuosina val- kana mantereesta ja niiden väestö elää san-
18242: tion puhelintoiminnan laajentaminen pysäh- gen vaikeissa ja ~epävarmoissa oloissa, ollen
18243: tyi varojen puutteen vuoksi. Mutta parina taLviseen aikaan usein ku ukausi'ksi oman
18244: viime vuonna on eduskunta jällee.n myöntä- onnensa nojaan jätettynä. Näiden saarien
18245: nyt varsin 'huomatta.via mää,rärahoja uusien elinkeinot -ovat itsenäisyytemme aikana tul-
18246: kawkolin:joj,en ra;kentamiseen. V alt~on puhe- leet hyvin epävakaisiksi. Purjehdus, jolka
18247: lintoimi 'laajenee suuresti erittäin sen kautta, oli ulkosaarelaisten pääelinkeino ika1astuk-
18248: että Etelä~Suomen Kaukopuhelin 0. Y:n sen ohella., on kokonaan lop'Punut. Kalas-
18249: kaikki puheiinjohdot ja laitteet siirtyvät tus on osittain kalavesien joutumisen
18250: tänä !keväänä valtiolle. vuo'ksi valtakunnan ,rajojen ulkopuoleLle
18251: Puheiinoloja kehitettäessä, ovat toistai- vaikeutunut ja lkalakauppa. on niinillkään
18252: seksi saa'ristomme jääneet melkeinpä koko- muodostunut huonosti kannattaJva,ksi. Kui-
18253: naan unhotuksiin. Oulun__,Hailuodon vä- tenkin näidien saarien asurkasten toimeen-
18254: lille on la,itettu langaton ,puheLin ja saman- tulosta on :pidettävw huolta. Puhelinyhtey-
18255: laista järjestettänee parhaallaan Kotkan ja den .järjestruminen näille saarille epäilemättä
18256: Suursaaren välille. Tällaiset puhelinyh- virkistäisi siellä olevien asU!kasten yritte-
18257: teydet ovat kuitenkin toistaiseks~ hanka- liäisyyttä ~erittäinkin kal,astuksen ja kala-
18258: loita käy;ttää eivätkä mitenikään vastaa !ta- kaupan sekä kalanjalostusteollisuuden
18259: vaHisia puheHnlaitteita. Ainoastaan A<hve- aloilla. Näillä saarilla on myöskin mah-
18260: nanmaan ja mantereen väline on äskettäin dollisuutta matkailuliikenteen kehittämiseen,
18261: päätetty raJkentaa uusi puhelinjohto enti- kuten kokemukset Suursa-arelta ja viime
18262: sen puhelinyht<eyd!en vahvistamiseksi. vuosien aikan'a myöskin S.eiskarista osoit-
18263: Saaristojen puhelinta.rpeen tyydyttämi- tavat. Lavansaari on niinikään sopiva
18264: seen olisi mielestämme kiinnit-ettävä suurem- matkailu- ja kesävirkistyspaikka. Puhelin-
18265: paa huomiota yleensäkin. Mutta ~erityi yhteyden järj-estäminen näihin saariin edis-
18266: sesti olisi <Suomenlahden itäosassa oLevien täisi varmaankin matkailuolojen kehitty-
18267: XII,67, - Moilanen y. m. ~81
18268:
18269: mistä pu.heemwlevilla saarilla ja siten jos- helinjohtoja ja !Pitämään yllä puheiinlai-
18270: saJrin määrin parantaisi asukasten toimeen- tosta, on sen velvollisuus tällöin huolehtia
18271: tuloa siellä. kaukamten ja vaikeissa oloissa olevien seu-
18272: TusJkin tarvinnoo tässä erityisesti huo- tuj.en puihelinta·rpeen tyydyttämisestä. Suo-
18273: mauttaa siitä, että puheliThyhteyden järjes- menlahden saaristo eilinenkaikkea ka]paa
18274: täminen näå.den saarien kanssa vaitaikunnan mones~takin syystä puhelinyhteyksiä mante-
18275: raja-alueella on maanpuolustuksenikin kan- reen kanssa. KiireeLlisimpänä rpitäisimme
18276: nalta eriilmisen tärkeätä. Seiskrurin, Lavansaaren ja 'Tytärsaaren yh-
18277: ,Paitsi edellämainittuja saaria, olisi puhe- distämilstä puhelinvel'lkkoon, mutta niin olisi
18278: linyhteydet saatava aikaan myöskin Kot- meneteltävä muihinlkin saariin nähden.
18279: kan--iKuutsalon, Rankinsaruren ja, Tammion Edellä olevan perusteella ·ehdotamme kThll-
18280: saarien kanssa. Posti- ja lennätinhallitus nioitt·oon eduskunnan päätettäväksi toivo-
18281: onkin jo v. 1928 laatinut suunnitelman pu- muksen,
18282: helinjohtojen rakentamisesta saaristoi!hin ja että hallitus ttUtkivuttaisi, missä
18283: m. m. näihinkin saariin. .Suunnitelmiin liit- laajuudessa Suomenlahden itäosan
18284: tyi kustannusarvi01kin. Mutta !talousarvio- saaristo olisi liitettävä valtion puhe-
18285: ehdotuksiin e1 siHoin enemmän kuin myö- linverkkoon ja ottaisi sitä varten tar-
18286: hemminikää.n ole otettu määräraihoja,. Kun peellisen rnäärämhcm v. 1936 talous-
18287: valtio kerran on ryhtynyt rakentamaan pu- arvioehdotukseen.
18288:
18289: Helsingissä helmikuun 12 päivänä 1935.
18290:
18291: Kaapro Moilanen. Anton Suurkonka.
18292: Matti Pitkänen. D. B. Lindman.
18293: Yrjö Leiwo. Kaino W. Oksanen.
18294:
18295:
18296:
18297:
18298: 61
18299: 482
18300:
18301: XII,6s. - Toiv. a.l. N:o 170.
18302:
18303:
18304:
18305:
18306: Oksanen y. m.: Paremman liikenne- ja postilyhteyden
18307: aikaansaamisesta Suomenlahden ulkosaarille.
18308:
18309:
18310: E dusk u nna 11 c.
18311:
18312: Suursaari-laivan rrukentaimisen ja ambu- ·tenkin asuu viimeisen tilaston mukaan 2,439
18313: lanssilentokoneitten .halllikimisen kautta on 'henlkeä, ovat täysin eristetyssä. asemassa.
18314: Suomenlahden ulkosawve1aisten toimeentuloa V arkeimmassa asemassa lienee Tytärsaari,
18315: ja e~ämiSen ma!hdollisuuksia huomattavasti jonka lähes 500 henkisen asujamiston keli-
18316: h-e'lpoitettu. !Suursaari-laiva, joka on niin ritk!k:o eristää Suursaaresta usein koko talvi-
18317: rakennettu, että se vähäisistä ,jääesteistä 'kaudeJksi. Vain eri'ttäin ankarina talvina
18318: huolimatta voi välittää liikennettä myöihäi- kuten 1926, 1929 ja ,1931 voidaan jäitse
18319: seen syysta.lv<een asti 1ja keväällä IPalj,oa en- saa.da yhteys Tytärsaaren kanssa. Muulloin
18320: nen avoveden alkua, on kuitenkin viime on veneillä - usein hengenvaa,rallisissa olo-
18321: aikoina paljon ·ennen sille mahdottomien suhteissa - päästävä ensin Suursaareen,
18322: jääesteiden alkua siirretty sille alkujaan josta sydäntalvena on jäitse yhteys man-
18323: suunnitellu1ta kulkuväylä:ltä ja näin jätetty nermaalle.
18324: u1kosaarelaiset vaille laivay:hteyt'tä usein Nykyaikana., jolloin valtio 'jo yllä,pitäå
18325: 1
18326:
18327:
18328: kuukausiksi palhimman kelirikon aikana. kulkuväyliä ja liikenneyhteyttä kau'k:ai-
18329: Merivartiolaitoksen lentokoneet, jotka myös- sill!llillekin raja.seuduil'le, näyttää kohtuut-
18330: kin toimivat amibulanssilentokoneina, ovat Eselta, että myöskin ulkosaarilla asuville
18331: suorittaneet useita sairaslentoja sekä tila- valtakuntamme kansalaisille jä~j·estetään
18332: päisesti vieneet muonaa ja rpostia ulkosaa- ·entistä pa·rempi lii!kenneylhteys ja säännöl-
18333: J:"istoon !kelirikon aikana. Mutta nämä toi- linen postiyhteys valtakuntamme muun
18334: menpiteet eivät kuiJtenkaan vielä ole riittä- osan kanssa.
18335: viä, sillä kelirilk!kokauden aikana, 'joka esim. Nyikyistä rpal:jon tyydytt&vämpään tulok-
18336: Suomenlwhd~lla Haa[pasaaren ja :Suursaaren seE1n ·päästään siten, että Suursaari-laiva
18337: välillä kestää keskimää1rin keväällä 4 viik- omistetaan yksinQmaan väl1ttämään Suo-
18338: koa ija syksyllä 7 viikkoa eli lähes 3 kuu- menlahden liikennettä ja /{);Ostin kuljetusta,
18339: kautta vuodessa, Va·asan saaristossa ke- sekä, että merivartiolaitoksen, tarpeen tullen
18340: väällä 3 viikkoa ja sj'iksyllä 5 viikkoa, yh- puolustusvoimienkin :lentokoneita käytettäi-
18341: teensä i]_iikim. 2 kuukautta vuodessa, Saaris- siin sellaisina aikoina, joina saarille .on
18342: tomerellä A<hvenanmaan ja mantereen vä- muilla kulkuneuvoilla maJhdoton päästä,
18343: Ellä n. 1lj2 kuukautta vuodessa, ovat Suo- säännölliseen postin !kuljettamiseen ynnä
18344: menla;hden ulkosaaJ:"ten asukkaat useita viik- sen ohella tar:peen vaatiessa muonan ja eri-
18345: koja kokonaan er1tettynä muusta maail- koisen väHtämätt:ömissä tilanteissa myöskin
18346: masta. 1Suursaarelle voi vidä joskus Joku henkilöiden 1kuljettarrniseen.
18347: kalllppalaiva, joka kulkee heipoissa j-äissä,
18348: tuoda tavaroita ja [)ostia, mutta Ty'tärsaari, Edellä esitetyn nojalla ehdotamme edus-
18349: Lavansaari ja Seiskari, joilla saaTilla kui- kunnan [päätettäväksi toivomuksen,
18350: XII,68. - Oksanen y. m. 483
18351:
18352: että hallitus kiireellisesti ryhtyisi nöllisen postiyhteyden aikaansaami-
18353: toimenpiteisiin paremman liikenne- seksi Suomenlahden ulkosaarille.
18354: yhteyden ja keliriklwaikanakin sään-
18355:
18356: Helsingissä helmikuun 5 päivänä 193!5.
18357:
18358: Kaino W. Oksanen. Kaapro Moilanen.
18359: Antti Kemppi. Viljo Venho.
18360: Antti Halonen. Väinö Kaasalainen.
18361: Hilja Riipinen. Toivo Horelli.
18362: Anton Suurkonka. Elias Tukia.
18363: Elsa Metsäranta. Hilja Pärssinen.
18364: P. ·Salmenoja. Arvo Inkilä.
18365: Hjalmar Forstadius. S. Oulasmaa.
18366: W. K. Särkkä. Kyllikki Pohjala.
18367: K. F. Lehtonen. Tilda Löthman.
18368: 484
18369:
18370: XII,69. - Toiv. al. N:o 171.
18371:
18372:
18373:
18374:
18375: Leppälä y. m.: Miiär·ärahasta aaUonmurtajan rakentamista
18376: varten Käkisalmen pitäjän Vuohensalon kylän rantaan.
18377:
18378:
18379: E d u s k u .n n a 11 e.
18380:
18381: Laa:tokan länsirannikko on, [päinvas1Join mitutti tie- ja vesirakennushallitus kesällä
18382: kuin järven pohj:oisosa, :misslä luonto lwa:jan 19,3:2. uuden tutkimuksen a:al1onmurtajan ra-
18383: saariston kautta tarj10aa mitä suotuisimpia kentamisesta suojasataman saamiseksi Vuo-
18384: satama- ja suoja1pa~k:koja sekä merenkululle hensalon kylän edustalla 'Olevaan Pitkän-
18385: että ka1astukselle, sangen saaretonta, avoin- niemen lahteen ja päättyy kustannusarvio
18386: ta ja suojatonta. Vain Käkisailmen ja Sor- siitä Viipurin tie- ja vesiralmnnuspiirin te-
18387: tanlahden :sa1tama ovat viime vuosiin men- kemän suunnitelman mukaan 1.5 mil:j·oo-
18388: nessä tarjonneet suojaa laivolille ja kwlas- naan markkaan. Paikkakuntalaiset ·ovat si-
18389: tusaJluksille, ·ollen niistäkin Käkisalmen sa- toutuneet avustamaan hanketta 2.30 mies-
18390: tama kapean suunsa takia myrskysäällä var- työpäivällä ja 7,6 ihevostyöpäi<Välllä sekä luo-
18391: sin vaik€asti käytettävissä. Vasta muuta- vuttwmaan valmiiksi kasattuj•a heittokiviä
18392: mia vuosia sitten on eduskunnan myötäNai- 3,835 m 3 • Tämän suunnitelman mukaan ra-
18393: kutuksella saatu ensimmäinen parannus näi- kennettuna muodostaisi aallonmurtaja ei ai-
18394: hin vaikeihin satamaol10ihin, kun IJ.äheJle noastaan suojasata:malll kalastusaluksia var-
18395: V enäj'äm rajaa Metsäpirtiru pitäjäru Saarois- ten vaan hätäsataman laivoillekin. Kustan-
18396: 1
18397:
18398:
18399:
18400: ten kylän rantaan valtion toimesta raken- nusarvioon sisältyy juuri viimemainittuja
18401: netun aa:Honmurta;jan a,vulla on muodos- silmä:llä,pitäen 1diston asettaminen aalllon-
18402: tettu suoj:as8itama, joka täällä ·Laatokan murta:jwn pääihän.
18403: tärkeimmän ka1astmseudun äärellä heti ensi Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe-
18404: vuosina on näyttäytynyt tulokselliseksi pe- riö ilmoittikin lälietteessään marrask. 17
18405: lastaen myrskyn käsistä monet ka:lasta:ja- p :ltä 1'933 tie- ja v·esiraikennushallituksel1e
18406: venekunnat ja Nevaan matkalla olleet puu- että se saa ottaa jonkun seuraavan vuoden
18407: tavarapr(jomut. menoarvioehdotukseensa tarpeellisen :määrä-
18408: T!()isen yhtä tärkeän suojasa:taman ra:ken- rahan puheena;o1evan aaUonmurtaja.n ra-
18409: taminen .täne rannikolle odottaa kumminkin kenta:mista vaTten ja ehdottikin sanottu yli-
18410: vielä lopullista toteuttamista, nimittäin aal- 'h<allitus vuoden 1935 menoarviossaan 600,000
18411: lonmurtajan saaminen ~äkisalmen pitäjän markan mä.ärärahan varatta<Vaksi tähän tar-
18412: Vuohensalon kylän rantaan. Kysymys siitä . koitukseen töiden aloittamiseksi kuluvana
18413: on ollut vireillä jo 15 vuotta. Silloisen vuonna. HaUituksen men10arvioesitykseen se
18414: kalastushallituksen aloitteesta suoritettiin jo ei kumminkaan sisältynyt.
18415: v. 1921 valtion toimesta koneellinen tutki- Hankkeen merkitystä Laatokan ka:lastus-
18416: mus ja laadittiin kust:a,nnusarvio. V. 1930 elinlminolle ei meidän tarvitse enää tässä
18417: Suomenlahden itäosan sci\:ä Laatokan ran- yhteydessä vakuuttaa, sen on hallituskin jo
18418: nikon kalastajaväestön ta'loudellista asemaa todennut. Mainitsemme <Vain lis·äksi, että
18419: tutkimaan asetetun ilmmitean aloitteesta toi- rannan avonaisuuden ja suojaamattomuu-
18420: XII;69. - Leppälä y. m. 485
18421:
18422: den takia pyydyksiä ei päästä kokemaan käyttäisi tätä Vuohensalon suojasatamaa,
18423: tai p~lasta:maan, vaikka ulompana muutoin syksy:myöhällä eli juuri silloin, kun sitä vält-
18424: voitaisiinkin liikkua, kun anka:ran ranta- tämättömimmin tarvittaisiin, VuoheiliSalD
18425: tyrskyn tähden ei päästä vesifle lähtemään muuttuu vieläkin tärkeämmäksi kalastuskes-
18426: aavalta rannikolta, johon ky,lmien ilmojen kukseksi, sifllä tämän rannikon kohda:lla Laa-
18427: tultua jäitä vielä lisäksi rujautuu. Ja ennen tokka pysyy kauimmin sulana, usein vielä
18428: kajkkea moottoriveneitä, nykyaikana kalas- koko tammikuun ajan.
18429: tajille välttämättömiä välineitä, ei voida pi- Kun katsomme tär'keälksi, että tämä kauan
18430: tää eikä kilpailla sataman pu~:Ylesta parempi- vireillä ollut ja kaikin puolin valmisteltu
18431: osaisten karussa harjoittamalla' ulappapyyn~ suojasatama,hanke lopultakin swataisiin to-
18432: tiä, joka kes'ällä ulottuu Venä.jän aluevesille teutetuksi, ehdotamme ,eduskunnan päätet-
18433: saakka. Paikan vaarallisuutta osoittaa sekin, täväksi toivomuksen,
18434: että tämän suojattoma:n rann31ll edustalla
18435: viimeisen mi~olven aikana on hukkun'llt että hallitus vuoden 1936 tulo- ja
18436: kymmenkunta; henkeä ja parina viimeisenä men,oarvioon ottaisi sopivaksi katso-
18437: vuonna haaksirikkoutunut 5 moottorialusta. mansa määrärahan aallonmurtajan
18438: Pa.itsi lälheisten kylien 50 venekuntaan nou- rakentamiseksi Käkisalmen pitäjän
18439: sevan 'kalaJStajie.n määrää,. joka vakinaisesti Vuohensalon kylän rantaan.
18440:
18441: Helsingissä 11 p :nä helm.i.kuuta 19:35.
18442:
18443: Juliani Leppälä. Väinö Kaasalainen.
18444: Matti Miikki. Ka8ipro Huittinen.
18445: Toivo Ikonen. lVlatti Pitkänen.
18446: Antti Kukkonen. Johan Helo.
18447: •• ••
18448: VALTIOPAIVAT
18449: 1935
18450: lt
18451:
18452:
18453:
18454:
18455: LIITTEET
18456: B. SYYSISTUNTOKAUDELLA JÄTETYT ALOITTEET
18457:
18458:
18459:
18460:
18461: HELSINKI 1935
18462: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
18463:
18464: 62
18465: •• ••
18466:
18467: VALTIOPAIVAT
18468: 19 3 5
18469:
18470: LIITTEET
18471: IV
18472: SYYSISTUNTOKAUDELLA VALTIOVARAINVALIO~
18473: KUNTAAN LÄHETETYT LAKI~, RAHAASIA~ jA
18474: TOIVOMUSALOITTEET
18475:
18476:
18477:
18478:
18479: HEIJSJNKI 1935
18480: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
18481: A.
18482: Tullimaksuja ja järven laskemista koskevia laki- ja
18483: toivomusaloitteita.
18484: 493
18485:
18486: IV,76. - Lak:. al. N:o 38.
18487:
18488:
18489:
18490:
18491: Hautala y. m.: Ehdotus laiksi tullien kantarmisesta vuonna
18492: 1936.
18493:
18494:
18495: E di u s k u n n a 1 ·l e.
18496:
18497: Hallituksen esitys eduskunna1le laiksi EdeLlä osoitettu ilmeinen epäkohta on
18498: tul11en kantamisesta v. W36 sisältää vähäi- korjattava. Sopivasti se voidaan 'tehdä
18499: siä !huojennuksia myöslcin tärkeiden kulu- lisäämällä tullitariffin nimikkeisiin 114----o
18500: tustacvarain tuhleiihin. Mutta koska hallitus H5 muistutus, jolka antaa hll!UitukseHe val-
18501: esityksissään ei .ole osoittanut riittäivää ta- tuudet alentaa thail.vi:mJpien kaihvilaatujen
18502: srupuolisThutta, katsomme olev!lln aihetta jo tullia enintään 5 marlk:alla kiilolta.
18503: näistäkin syistä tehdä ihaJliituksen esityk- Rukiin ja sokerin tul!lin mThutosehdotuk-
18504: seen joitakin lisäys- d·a muutosehdotuksia. sissa on iLmeistä epätasaisuutta ..
18505: Hallitus ehdottaa nimikkeen 114, paah- Rukiin keskimääräiseen markkinaihintaan,
18506: tarrnaton kalhcvi, tUJ1lin '11 ma11ka:ksi kilolta, jona voidaan pitää 2 markkaa kilolta,
18507: ja nimikkeen 115, paahdettu sekä jauhettu tietää :hallituksen esitys n. 7.5 prosentin
18508: kaihcvi, tullin 13 mlk. kg. alentamista, sokerin hinnan vastaavan
18509: Voimassa oleva laki ei enempää kuin hwl- alennuksen olJessa vain noin .2. s prosent-
18510: lituksen uusi esityskään anna oikeutta vähä- tia, sillä ta~ouksissa lkäYJtetyn kide- ja keiko-
18511: varaisille kaihvinkuluttajille siitä syystä, s~kerin keskimääräiselksi vähi ttäisihinnaJksi
18512: että kuluttajan ostaessa esim. 24--o2i6 mk. voidaan laskea n. ·8: 75 markkaa kilolta.
18513: hintaista kaihvia v~ähittäiskaupasta on thal- 'Toteutettuna tietää ihalli:itulksen esitys siis
18514: litll!ksen ehdiottama tulli noin 40~50 % n. 15 :prosenttia kalliimpaa sokeria kuin tä-
18515: koko tav!llran hinnasta, mutta ostett!llessa hän asti niille, 'jotka sen esim. viljaan vaih-
18516: kalliimpia ikwhvi1la·atuja supistuu tullin tacvat.
18517: osuus hinnan ikoroiUajana 15'----'26 prosent-
18518: 1
18519: Tasapuolisuuden vuoksi ja kun soke-
18520: tiin. Kansan vähävaraisin osa ei kyilmne rin hinta kavkiille kuluttajille muuhun ihin-
18521: koskaan ostamaan kahvila:atuja, joiden hin- tatasoomme näJhden on kohtuuttoman kor-
18522: nat ovat 40c--60 mk. kg, vaan, kuten alussa kea voimassaolevien 4: 50.--5: 10 markan
18523: huomautettiin, käyttää, si!käili kuin kykenee, tullien suojassa, on mielestämme S(jkerin
18524: lä:hes .puolta halv.empia laatuja. tullia alennettava 75 pennilJä kilolta.
18525: Siksi on kohtuullista, että halv:empien Ha]litus huomauttaa ehdotulksensa p·erus-
18526: kaJhvilaatujen tuHia sopivalla määräJ1lä teluissa, että ehdotetut alennukset tietävät
18527: a:lenneta·an. Siten poistetaan laista eu>ä- valtioLle huomattavia tulonväihennyksiä.
18528: k:ohta:, joka asettaa vähävaraiset 1rouluttajat Mitä esim. sokeriin tulee, niin hinnan alen-
18529: suorittamaan käYJttämänsä tavaran hinnasta tumisesta johtuva Hsääintynyt käyttö korvaa
18530: tullia 40---'50 prosenttia varakkaampien jou- valtiolle arvioidun menetytksen. Samalla
18531: tuessa maksamaan vastaavasti vain 15-25 huomautettakoon lisäJksi, että sua>istukset
18532: prosenttia. vaWon menopuolella ovat myös maihdoll1sia.
18533: 494 IV,76. - T11Illimaksut vuonna 1936.
18534:
18535: Edellä sanottuun viitaten ikunnioittaen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18536: ehd10tamme, van lakiehdotuksen:
18537:
18538:
18539:
18540: Laki
18541: tullii!n kantamisesta vuonna 1936.
18542:
18543: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
18544:
18545: 1 ~. 3:1 tpäivänä jouluikuuta 19,35 voimassa ole-
18546: Vuonna 1'9136 kannetaan tullia maahan van tullitariffin mukaan alempana maini-
18547: tuotruvista j·a maasta vietävistä tavaroista tuin lisäyksin ja muuto'ksin:
18548:
18549: Nimikkeen A. Maahantuota;vat tavarat.
18550: N:o Määrä Smk.
18551:
18552: Kaihvi~
18553: 114 'Pa·whtrumaton ...................................... · · · 1 kg. 11:-
18554: 115 p3Jaihdet1m, myös j,a:lrlrettu ........................... P. 1 » 13:-
18555: M :ui 1st. K,a:hvi•uute tulllata•!IJll ikloroittaen 700 % ;paahde-
18556: tun k!ruhvin 1ll1lilia.
18557: 1M ui 1S .t. :rr :o~hino 1J1:4-:tj15r. IV•a1tioneU!Vo&tolla on oikeus
18558: hankintansa mulkruan •rulentaa lhia:lvimp'ien kalb.ivila,a:tuden tulli~
18559: enintään ·5 marka11a ki1olrba.
18560:
18561: Sokeri:
18562: 118 a) ikidesokeri:
18563: 1} ra!!Jka-•ruin:eena sOkenin raffinoimristeolliosuudes:soa käy-
18564: rtettävä ....................................... . 1 l) 3:75
18565: M ui s t. Tleollisuuslaitoksen, joka halurua tarvar.an t11Jlllatw-
18566: vak!SJi tiilmän .ni•m:iJ&een mukaan, on noudatettava ·niitä ehtojra,
18567: jotka valtioneuvosto määrää.
18568: 2) 1IDUU 1 l) 4:05
18569: b) soker~s]i:r:appi ja nestemäinen: ·sokeri ................. . 1 l) 3:75
18570: 119 pala-, keko- ja ·k!andi- .............................. P. 1 )) 4:35
18571: 120 •Jiamhe- ............................................. . 1 l) 4:25
18572: 121 Melassi, sekoittamaton .................................. . 1 l) 3:75
18573: * 122 RypälesOkeri, tä:r:k!kely;ssiirta;pp'i, tärikkely.sookeri, lsoker]värii,
18574: my;ös jiilhmeä, alkoholia sisälltämätö.n ................... . 1 l) 3:75
18575: ,M u i 1S t. ·n :oon ill22. Trälhän niJmiklreeseen k!u:uJ1uv,asm ry;pä-
18576: lesokel'isw •suoritetll!a:rr tuitlira 12 markikaa kilolta, jos se tu:odlruan
18577: nahkateollisuuden raaka-aineeksi, kuitenkin ehdoilla, jotka val-
18578: tironeuvotsto miiäDää.
18579:
18580:
18581: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta ,}9<35.
18582: Yrj·ö Hautala. Yrjö H. Kesti.
18583: Hemki Niskanen. Heiimrl Soininen.
18584: 495.
18585:
18586: IV,77. - Lak. aJ. N:o 39.
18587:
18588:
18589:
18590:
18591: Niskanen y. m.: Ehootus laiksi tulltien kamtamisesta vwmna
18592: 1936.
18593:
18594:
18595: E d u s kun n a U e.
18596:
18597: Maamme talouselämän kannalta on mn- raa. Vaikka ,tahdotaankin väittää, että
18598: sin tärkeä kysymys, missä hinnassa ,puuta- maamme :hyötyy ulkolaisen puutavaran
18599: vara kul'loinkin on. Näinä pulavuosina ovat kauppavoitolla, on voitto vähäinen ja yksi-
18600: puutava:rain hinna,t oll.eet sangen alhaiset. tyisluontoinen sen suhteen, mitä menetämme
18601: Tämä johtuu monestakin syY'stä. Ensiksi hintojen polkemisessa.
18602: puutavaramarkkinat ovat ulkomailla olleet Vuosittain tuodaan maahamme ulkomailta
18603: perin hiljaiset, !hinta alhainen ja kysyntä puutavaraa seuraavat määrät miljoonissa
18604: heikkoa. Toiseksi maamme ·rahanarvon suh- markoissa:
18605: teettoman !korkea kurssi vaikuttaa .puutava- 1931 1932 1933 1934 1935
18606: ran kotimaiseen· hillitaan alenta-vasti. Mar- raalkatavarana 26.6 42.6 46.4 77.0 18.0
18607: kan arvon noustessa iaski puutavaran arvo sahattuna ... 10.1 23.1 56.7 59.o 12.o
18608: niin, että nyt lkaniita markkOija saa puukuu-
18609: 36.7 65.7 103.1 136.0 30.0
18610: tioista vastaavasti vähemmän kuin markan
18611: kurssin alhaisena oUessa. Vuoden 1935 numerot osoittavart vuoden
18612: Vielä yhtenä tekijänä polkemassa metsä- sei,tsemän •ensi kuukauden tuontia.
18613: taloustuotteittemme hintoja on ulkomailta Yilläolevista nume1.1oista lkäy selviUe, että
18614: tuotu puutavara. Omituiselta tuntuu, että vuosi vuodelta on tuonti y!hä kasvanut ja
18615: meidän metsärikkaaseen maahamme salli- etupäässä juuri jalostetnn .t3/varan tuonti.
18616: taan •tuoda ulkomailta puutavaraa silloin, Vaikka näin on, niin ei kuitenkaan nytkään
18617: kun omilla tuotteillakin on menekkivaikeuk- hallitus esityksessään n :o 42 tuillien kanta-
18618: sia. Sitä ihmeellisempää on, että ulkomailta misesta vuonna 1936 .ole esittänyt kannet-
18619: tuodaan .puutavara tunivaa,pa:sti. Jos uil!ko- tavaksi tullia kysymyksessä olevasta tava-
18620: mailta tuotava puutavara olisi jalosta:ma- rasta.
18621: tonta, että sitä jalostettaessa saisi työväes- Edellä sanottuun viitaten kunnioittatm
18622: tömme työtä, niin siinä ei silloin olisikaan ehdotamme,
18623: niin suu11ta muistuttamista, mutta tuo-
18624: tavasta puutavaramäärästä on huomatta- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18625: vasti suurin erä valmiiksi jalostettua ta.va- van lakiehdotuksen:
18626:
18627:
18628:
18629:
18630: 63
18631: 496 IV,77. - Tullimaksut vuonna 1936.
18632:
18633:
18634: Laki
18635: tullien kantamisesta vuonna 1936.
18636:
18637: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
18638:
18639: Vuonna 1936 kannetaan tullia maahan van tullitariffin mukaan alempana maini-
18640: tuotavista ja maasta vietävistä tavaroista tuin lisäyksin ja muutoksin:
18641: 31 1päivänä joulukuuta 1935 voimassa ole-
18642:
18643:
18644:
18645: Määrä Smk.
18646:
18647:
18648: Å. Maahantuotavat tavarat.
18649:
18650: --------------------1
18651: 350 a. Ulkomailta tuotava puu tavara:
18652: 1sahalliilla ton ......................................... . 5:-
18653: ·sahattu ............................................. . 10:-
18654:
18655:
18656:
18657:
18658: Hels~ngissä syyskuun 7 päivänä 1935.
18659:
18660: Hei:klki Nisklanen. He:i:k!ki Soininen.
18661: Yrjö Hautala. Yrjö H. Kesti.
18662: Eino Rytinki.
18663: 497
18664:
18665: W,1s. - Laik. al. N:o 40.
18666:
18667:
18668:
18669:
18670: von F!I'en:ckeU y. m.: Ehdotus laiksi tullien kantamisesta
18671: vuonna 1936.
18672:
18673:
18674: E d u s k u n n a 11 e.
18675:
18676: Äskettäin on muodostettu osa~eyhtiö te- maksettava sama tulli eli 1: 15 mk. kg :lta
18677: räsköysien valmistamista varten kotimaassa. kuin valmiista tuotteesta, vastustetaan näin
18678: On tarikoituksena tyydy.ttää kotimaan tarve, o:llen suoranaisesti uuden kotimaisen teräs-
18679: joka nousee ~eskimäärin noin 500,000 köysitehtaan perustamista. Koska edus-
18680: ~g :aan .vuosittain. kunta. useimmiten suojataiksensa kotimaista
18681: Tuonti, ~oka vuonna 19·33 oli ainoastaan teollisuutta on asettanut va1miille tavaralle
18682: 309,000 kg., nousi vuonna 1928 639,000 korkean tullin, mutta tässä tapauksessa me-
18683: kg :aan. Vuotuisen tuonnin arvo ylittää 5 netellen aivan •päinvastoin raaika-aineelle on
18684: milj. markkaa. Hintaero raaka~aineen ja asetettu sama tulli kuin valmiil1e tu'otteelle,
18685: valmiin tuotteen välillä teräsköysivalmis- niin ei ainoastaan suoja oie •poistettu vaan
18686: tuksessa jäisi maalle pufu.taaksi säästöksi. vastustetaan suoranaisesti toivotun kotimai-
18687: Te~hdas voisi antaa työtä noin 30 työläi- sen teräsköysiteollisuuden perustamista.
18688: selle. Näin ollen allekirjoittaneet kiinnittävät
18689: Pääkäyttä:jinä voidaan mainita puolus- eduskunnan huomion •tähän ja lausuvat toi-
18690: tusministeriö, rautatiet, uittoyhdistykset, vomuksen, että eduskunta myöntäisi tulli-
18691: laivanvarustajat ja eri teollisuudet, jolloin va:pauden kirkkaalla teräslanga:lle, joka on
18692: muun muassa puolustusministeriö, meJtsä" teräsköysien raaka-aine.
18693: hallitus, rautatiehallitus, Kymin uittoyh-
18694: distys ja tie- ja vesirakennushallitus y. m. Viitaten ylläolevaan ehdotamme kun-
18695: vastaukseksi näille esitettyihin kysymyksiin nioittavasti,
18696: ovat lausuneet toivomuksen, että sellainen
18697: kotimainen teollisuus pantaisiin alulle. että Eduskunta päättäisi hyväksyä
18698: Koska raakataineesta nykyhetkellä on seuraavan lakiehdotuksen:
18699:
18700:
18701:
18702: Laki
18703: tullien kantamise•sta vuonna 1936.
18704:
18705: Eduskunnan päätöksen mukais•esti säädetään täten:
18706:
18707: 1 §. 31 päivänä joulukuuta 1935 voimassa ole-
18708: Vuonna 1936 kannetaan tullia maahan van tullitariffin mukaan alempana maini-
18709: tuotavista ja maasta vietävistä tavaroista tuin lisäyksin ja muutoksin:
18710: 498 IV,78, - Tullimaksut vuonna 1936.
18711:
18712:
18713: Nimikkeen Å. Maahantuotavat tavarat.
18714: Määrä Smk.
18715: N:o
18716:
18717: Rauta t·ai .terlä.s tamo'1n:a, val.ssattu tai vedet•ty, p·aino1taan aJile
18718: '60 kg: n juokisUIIDetriltä:
18719: * 520 .jo'S ,poikkileikbl'l~Simuodon s•uurin läpimitta on 'Vähintä•än
18720: 15 mm:
18721: •a) palkit, muoto- ja kulmaraudat:
18722: ;1. poilckileilckaus puolipyöreä, puolisoikea tai muun-
18723: lainen leikkaus pyöreästä, soikeasta tai senlaatui-
18724: sesta kuviosta; puolisuunnikas, vinoneliö, kolmi-
18725: kulmio, myös pyöreäsivuinen ja pyöreäsärmäinen,
18726: nelikulmainen tai litteä, jonka sivut tai särmät
18727: ovat pyöreät, l'itteii valssatuin urin tai uurrok-
18728: s~n ....................................... P. 1 kg. -:25
18729: ·2. muut .................................... P. 1 >) -:25
18730: 1b) muut:
18731: ·1. paksuudeltaan vähintään 1.5 mm .......... P. 1 kg. -:25
18732: ,2, paksnudeltaan alle 1.5 mm ................ P. 1 >) -:25
18733: * 521 lj.os poi,kkileik!k!aiUJSimuodon s•uurin läipimitta on a1ile 115 mm:n,
18734: 1mutta ei wllle 6 mm :n . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . P. 1 >) -:35
18735: * 522 jos p.oikkileiik!lmwSimuodon .s•UJurin läl)i•mitta on a1l~e 6
18736: mm:n:
18737: :a) jos poikkileikkausmuodon suurin läpimitta on alle 6
18738: mm:n, mutta ei alle 5 mm:n .................. P. 1 )) -:50
18739: •b) jos poikkileikkausmuodon suurin läpimitta on alle 5
18740: mm:n, mutta ei alle 1.s mm:n ................ P. 1 » vapaa.
18741: c) jos poikkileikkausmuodon suurin läpimitta on alle 1.s
18742: mm:n ...................................... P. 1 >) vapaa.
18743:
18744:
18745:
18746:
18747: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 19·35.
18748:
18749:
18750: E. v. Fren•ckell. Eljas Erkko.
18751: 499
18752:
18753: lV,7s. - La.gmot. N :o 40.
18754:
18755:
18756:
18757: von Frenckell m. fl.: Förslag till lag angående uppbärande
18758: (ltV tull under år 1936.
18759:
18760:
18761: T ill R i k s d a g e n.
18762:
18763: Nyligen har bildats ett bolag för till- tillfäHet drager samma tuli eUer 1 : 15 m:k
18764: verkning a:v inhem:sk stålvajer, varvid till- som den färdiga stålvajern, motarbetas
18765: verlmingen är avsedd att 'kunna tillfreds- emellertid direkt uppkomsten av en lö-
18766: ställa landets behov av stålvajer, vilJket nande inhemsk stålva:j·erfabrikation. Eme-
18767: behov i g·enomsnitt torde uppgå till c :a dan riksdrugen uptPrep&de gålliger för att
18768: 500,.000 kg. per år. skydda den inhemska industrin belagt ut-
18769: Importen utgjorde år 1933 ehdast ländsk färdi!g vara med hög tuli, men i
18770: 309,000 kg., men uppgick år 19Q8 till detta fall inslagit ett motsatt förfarande,
18771: 639,000 kg. Värdet av den årliga impor- i det råmateria:l och färdig vara belagts
18772: ten torde nu överstiga 5 miljoner mark. med samma tullsatser, kommer i detta fall
18773: Prisskillrraden mellan råmaterial och fär- icke enbart den nya industrigrenen att
18774: dig vara skuHe vid en tiHverkning av stål- undandragas ett nödigt skydd utan mot-
18775: vajer utgöra ·en direkt iiTbesparing för lan- arbetas direkt UPipkomsten av en önsk-
18776: det. Fabriken kunde giva arbete åt c :a 30 värd inhemsk stålvaj·erindustri. Under så-
18777: arbetare. dana omständigheter tillåta sig under-
18778: Såsom främsta avnämare kan anföras tecknade fästa ri!lffidagens up:pmärksamhet
18779: försvarsministeriet, järnvägarna, flottnings- härvid o.ch uttala förhoppning,en, att riks-
18780: föreningarna, skeppsredare, ävensom sär- dagen måtte bevilja tul[frihet för den ogal-
18781: skilda industrier, varv~d bl. a. försvarsmi- vaniserade ståltråd, som utgör råmaterial
18782: nisteriet, forststyrelsen, statsjärnvägarna, för stålvajern.
18783: Kymmene flottningsförening, överstyrel-
18784: sen för väg- och vattenbyggnaderna m. fl. Hänvisande till ovanstående an:håHa v1
18785: som svar på av grundarna. framställda vördsamt,
18786: förfrågningar uttaJat önskvärdheten av a:tt
18787: en dyliik inhemsk fahrik skulle startas. att Riksdagen måtte godkänna föl-
18788: I betraktande av att råmaterialet för jande lagförslag:
18789:
18790:
18791: Lag,
18792: angäende uppbärande av tull under år 1936.
18793: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas härmed:
18794:
18795: 1 §. enligt den tulltariff, som är gällande den
18796: Under år 1936 uppbäres tull för till 1an- 31 december 1935, med nedannämnda till-
18797: det införda och från landet utförda varor lägg och ändringar.
18798: 500 IV,7s. - Tullimaksut vuonna 1936.
18799:
18800:
18801: Positions A. Inkommande varor.
18802: n:o Kvantitet Fmk
18803:
18804: Järn eller stål i stänger, y,alsat eller dr.a-get, väg,ande mindre
18805: 'äin 60 kg per 1öparn.de meter:
18806: * 520 av 1'5 mm ,ooh därutöver i stör:Srta: dilmension ~av tvärs~tion:
18807: a). balkar, far,;on- och vinkeljärn:
18808: 1. med halvrunda, kalvovala eller andra avsnitt av
18809: rund, oval eller likartad tvärsektion,o trapets-,
18810: romb-, triangelformig tvärsektion, även med av-
18811: 11Undade sidor eller kanter; kvadrat- eller platt-
18812: järn med runda sidor eller. kanter; plattjärn, med
18813: invalsade spår eller refflor .. P. o o o o •••• o ••• o o 1 kg. -:25
18814: 2·0andra ... 0 0 0 •• 0 0 P.
18815: 0 •••• 0 • 0 •••••••• 0 • 0 0 •••• 0 • 1 l) -:25
18816: b) annat:
18817: !1. av minst 1.5 mm tjocklek P. 0 ••• 0 ••••••• 0 0 0 0 •• 1 l) -:25
18818: '2. av mindre än 1.5 mm tjocklek .. P. o. o 0. o •••• 0 0 1 l) -:25
18819: * 521 ~av mindre än r:IJ5 men ej m:i,ll'dre än 6 mm i stö'l1srta dimen-
18820: :sion ,ruv tväl'~tion . 0 P.
18821: •••••••••• o. o. o o •••••••• 0. 1 l) -:35
18822: * 522 av mindre än 6 mm i största dimension av tvärsektion:
18823: ra) av mindre än 6 mm, men ej mindre än 5 mm i största
18824: dimension av tvärsektion . P. 0 0. o o o o. o •••• o ••••• 1 kg. -:50
18825: .b) av mindre än 5 mm, men ej mindre än 1.s mm i
18826: största dimension av tvärsektion P. 0 0 •• 0 0. o •• 0 ••• 1 l) fria
18827: c) av mindre än 1.s mm i största dimension av tvärsek-
18828: tion . 0 •• 0 0 •••••• 0 0 P.•• 0. 0 0. 0 0 0 0 ••••••• 0 ••••••• 1 » fria
18829:
18830:
18831:
18832:
18833: HeLsingfors den 9 september 1935.
18834:
18835:
18836: E. v. Frenckell. Eljas Erldro.
18837: 501
18838:
18839: IV,79• ""'-" Toiv. al. N:o 172.
18840:
18841:
18842:
18843:
18844: Ala-Kulju y. m.: Kuortaneenjärven laskemistyön suoritta-
18845: misesta kokonaisuudessaan valtion kustannuksella.
18846:
18847:
18848: Ed usk unn alle.
18849:
18850: Tulo- ja menoarvioesityksessään v :lle 1935 kymmeniä odottaneet ·turhaan kyseellisen
18851: ehdotti hallitus my;önnettäväksi 750,000 avaus- ja perkaushankkeen toteutumista,
18852: markkaa Kuortaneenjärven lasku- ja sään- joka on siksi suuri ja yleisluontoinen, että
18853: nöstelytöiden aloittamista varten, jonka on toivottu valtion ottavan sen kokonaan
18854: määrärahan eduskunta myöskin myönsi. suorittaaJkseen. Tämä toivomus on mieles-
18855: Työn aloittwmiseen ei tähän llllennessä kui- tämme sitäkin oikeutetumpi, kun muutkin
18856: tenkaan ole voitu ryhtyä, koska hankkeen samanluontoiset perkaukset on kokonaan
18857: osakkaat eivät ole katsoneet voivansa si- valtion kustannuksella suoritettu. Yksinpä
18858: toutua suorittamaan 20 % perkauskustan- samassa Lapuanjoessa, missä Talinka.J.ma-
18859: nuksista, niinkuin hallitus esityksensä pe- koski sijaisee, on sen alapuolella, ties mi-
18860: rusteluissa oli edellyttänyt. Tätä edelly- ten pitkät matkat, samanlaista perkansta
18861: tystä ei voidakaan pitää •johdonmukaisena suoritettu ja sen avulla koetettu saada
18862: eikä kohtuullisena. Niinpä hallitus esityk- poistetuksi haitalliset tulvat. Kuortaneen-
18863: sensä perusteluissa lausuu: ,Kuortaneen- järven rantamailla ovat tulvat viime vuo-
18864: järven lasku- •ja säännöstelyhanke tarkoit- sina käyneet huolestuttavan suuriksi ja tu-
18865: taa vedenjuoksun 'järjestelyä Lapuanjoessa, hoisiksi, mikä on luonnollista, kun ottaa
18866: jolloin samalla •järven ympärillä vapautuisi huomioon, että järven yläpuolella on suori-
18867: haitallisista tulvista 995 ha laajuinen hyö- tettu, vieläpä valtion avustuksen turvin,
18868: ·tyalue, joka on melkein kokonaan viljeltyä huomattavia perkauksia, ojituksia ja kana-
18869: maata. - Kysymyksessä oleva laskuhanke voimisia, jotka aina Alavudelta, T'öysästä
18870: on tavallaan jatkoa Lapuanjoen perkauk- ja Lehtimäeltä saakka vaikuttavat tulva-
18871: selle, j6ka Filppulankosken ja Lapuan kir- tilanteeseen. Kun yhä kasvavat tulvat ver-
18872: konkylän välillä on juuri päättymässä.'' rattain suurelta alalta ikerääntyneinä peit-
18873: Koska Lapuanjoen perkaus suoritetaan ko- tävät alleen Kuortaneenjärven rantamaita
18874: konaan valtion kustannuksella, ei ole pe- n. 1,000 iha hyviä viljelysmaita, kuten on
18875: rusteltua syytä tässä kohdin tehdä poik- tapahtunut niilläkin jokivarsilla, joilla on
18876: keusta ja asettaa maanomista:jain !kannetta- valtion kustannuksella perkauksia suori-
18877: vaksi verrattain suuria kustannuksia. tettu, niin tuntuu nyt tässä tapauksessa vää-
18878: Hankkeeseen osallistuvat maanvil'jelijät räl,tä ja epäjohdonmukai:selta, että Kuorta-
18879: ovat jättäneet valtioneuvostolle anomuksen neenjärven ympärillä olevia maanomistajia
18880: perkauksen suorittamisesta kokonaan val- vaaditaan osallistumaan edellämainittuihin
18881: tion kustannuksella. Anomuksessaan ihe kustannuksiin.'' Alavudella, Töysässä ja
18882: lausuvat m. m.: ,Kuortaneella ovat maan- Lehtimäellä on valtion avustuksen turvin
18883: viljeHjät, jotka ovat melkein poikkeuksetta suunniteltuina kymmeniä kilometrejä met-
18884: pienviljelijäluokkaan kuuluvia, jo vuosi- sänojituksia, samoin Kuortaneella noin
18885: 502 IV,79. - Kuortanoornjärven vedenpinnan laskeminen.
18886:
18887: 70--80,000 metriä,. jotka yhä pahentavat leen harkitsematta olisiko työ suoritettava
18888: tulvatilannetta ellei Talinikalmakosken per- :kokonaan valtion :kustannuiksella.
18889: kauksen kautta saada Kuortaneenjärven !Edellä esitetyillä perusteilla ehdot8!mme
18890: vedenpinnan säännöstelyä toteutetuksi. kunnioittaen eduskunnan piiliitettäväksi .toi-
18891: Hallitus on ensi vuoden tulo- ja meno- vomuksen,
18892: arvioesitykseen 20 Pl. III: 5 momentin koh- että hallit'lkS suorittaisi Kuorta-
18893: dalla ottanut perkansta varten 1 milj. neenjärven laskemistyön kokonaisuu-
18894: markan lisämäärärwhan kuitenkaan uudel- dessaan valtion kustannuksella.
18895:
18896: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 19a5.
18897:
18898: Reino Ala-Kulju. Iisakki Niildtola.
18899: B.
18900: Rahaasia-aloitteita, jotka koskevat määrärahojen osoitta-
18901: mista kulkulaitoksiin, terveydenhoitoon sekä taloudellisiin,
18902: sivistyksellisiin, sosialisiin y. m. tarkoituksiin.
18903:
18904:
18905:
18906:
18907: 64
18908: 1
18909: 1
18910: 1
18911: 1
18912: 1
18913: 1
18914: 1
18915: 1
18916: 1
18917: 1
18918: 1
18919: 1
18920: 1
18921: 1
18922: 1
18923: 1
18924: 1
18925: 1
18926: 1
18927: 1
18928: 1
18929: 1
18930: 1
18931: 1
18932: 1
18933: 1
18934: 505
18935:
18936: IV,so. - Rah. al. N:o 27.
18937:
18938:
18939:
18940:
18941: Salmiala y. m.: Määräraham osoittamisesta kesälomien jär·-
18942: jestämistä varten m<roseudun poliisimiehille.
18943:
18944:
18945: E d u s k u n n a B e.
18946:
18947: Voimassaolevien säännösten mukaan on epä:kohdan poistamiseksi pyy;dämme kun-
18948: virastoissa pai1velevilla viran ja toimen hal- niOiittaen ehdottaa,
18949: tijoilla oikeus kesälomaan. Tämän mukai-
18950: sesti on kaupunkien ,poliisiviranomaisiHa että Eaus.kunta päättäisi ottaa
18951: oikeus saada 1kesä1oma. Sensijaan ei maa- v,uoden 1936 trulo- ja menoarvioon
18952: seudun poliisimielhillä ·ole minkä:änlaist·a 7 Pl:n IV luvun kohdalle 600,000
18953: kesäloma·a. Tä.mä on mielestämme kohtuu- markan määrärahan käytettäväksi
18954: tonta varsinkin huomioonott&en sen, että kesälomien järjestämistä varten maa-
18955: poliisi joutuu maaseudulla usein suoritta- seudun poliisirniehille.
18956: maan .erittäin raskasta ;pa:lvelusta. Sanotun
18957:
18958: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1935.
18959:
18960: Bruno A. Salmiala. Vilho Anna:la.
18961: 506
18962:
18963: IV,s1. - Rah. al. N:o 28.
18964:
18965:
18966:
18967:
18968: Miikki. y. m.: Määrärahan osoittamisesta poliisilaitoksen
18969: talon rakentamiseksi Imatralle.
18970:
18971:
18972: E d u s k u n n a ll e.
18973:
18974: Y,lä-Vuoksen teollisuusseudulle on viime dätettyjen lukumäärästä käy selville mil-
18975: vuosien aikana rakennettu useita suuria lainen kehitys tällä al!aHa on ollut:
18976: teollisuuslaitoksia ja tästä on johtunut, että V. 1932 oli pidätettyjä 240 henkeä
18977: paikkakunnalle on tullut välkeä huomat-ta- V. 1933 , , 300 ,
18978: vasti lisää. Virkailijoiden ja työ:väien ohella V. 1934 , , 536 ,
18979: kulkeutuu paikkakunnalle myöskin .lminot- V. 1935, 1 p:stä tammik. 8 p:vään syysk.,
18980: telijoi:ta ja rilmHisiakin, 'jotka ovat omiansa 626 henkeä.
18981: antamaan poliisiviranomaisille J:momatta-
18982: vasti lisätyötä. Myöskin väestöluettelon Edellisen lisäksi voimme mainita, että
18983: pito olisi näi'ssä oloissa vä:lttämätön, mutta käräjäin aikana säilytetään siellä myös
18984: ei se täällä olevissa puutteellisissa virasto- vankeja.
18985: huoneissa ole mahdollinen. Tämän epäkoh- Kun siis edellämainitun poliisilaitostalon
18986: dan kor,jaamiseksi olisi ensi tHassa raken- ra:kentaminen nyt on ajankohtainen niin
18987: nettava Imatralle poliisita1o. ehdotamme,
18988: Poliisilaitoksella oli Imatralla oma talo että Eduskunta päättäisi ottaa
18989: jo useita vuosikymmeniä, vaan tälmä paloi vuoden 1936 talousarvioon 500,000
18990: v. 1931, 'ja senjälkeen on laitos toiminut markan määrärahan Imatralle raken-
18991: erittäin puutteellisissa vuokrahuoneissa. Pi- nettavaa poliisilaitoksen taloa varten.
18992:
18993: Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1935.
18994:
18995: Matti Miikki. Juho Paksujalka.
18996: 507
18997:
18998: IV,sz. - Rah. ail. N :o 29.
18999:
19000:
19001: Perho y. m.: Mäiirärahmn osoittamisesta asevelvollisten päi-
19002: värahan koroittamiseksi 3 markkaan päivältä.
19003:
19004: E dusk u nn aHe.
19005:
19006: Asevelvollisille on voimassaolevan ase- liiaJEnen säästäväisyys on epäoikeutettua ja
19007: vel.Jvollisuuslain mukaan vakinaisessa :p•ailve- turmiollista, jota turmiollisuutta hallitus-
19008: luksessa ollessaan heidän tarveitaan varten kaan tuskin on l<~p;puun .asti a·jatellut esit-
19009: maksettava asetukselLa määrättävä pä1vä- täessään ensi vuoden tulo- ja menoarviossa
19010: ra:ha. Tämäm. päivärahan suuruus on koko asevelvollisten päivärll!:han aLeunettavaksi
19011: asevelvollisuuslain voimassaoloajan muuta- kll!:hdesta mai'kasta yhteen ma;rklm·an, sekä
19012: mia poik'keusaikoj·a lUikuunottamatta ollut sll!illaHa ehdottaessaan muiden sotilasrasitus-
19013: 1 mlk. •:päivässä. ten ja eräiden virkamiesten .paNrkojen hui-
19014: VarattomiHe asevelvo:Llisuuttaan suoritta- maavaa koroitusta. AseveLvollisten päivä~
19015: ville nuoruka.isille, joilla ei ole säästöva:r1oja rahaa •olisi mielestämme nykyisestään mel-
19016: eikä mahdollisuulksia saada kotoaan a;vus- koisestikin ko:r1oitettava, jotta se osaksi!kaan
19017: tusta, tuottaa flläivära:han ,:pienuus vaikkapa v.ast·aisi heidän •tarpeittensa tyydyttämistä,
19018: se olisi kaksikin markkaa,. erinoma;isen suu- mutta joka nykyisin ei vielä o[e mahdol-
19019: r}a vaikeuksia, sillä täytyylhän heidän l·o- Esta. Olisi kuiten!kin vähin erin päästäcvä
19020: mi:Llaan 'kasal'!Illialueiden ulkopuolella tai siilhen, että voisimme rpe1aiStaa nuoret mie-
19021: sotilaskodeissa kieltäytyä vlllatimattomista- hemme siitä alennustilasta, mi!hin Jle ase-
19022: kin huveista .ja tarpeellisista nautinnoista velvolilisuuttaan suorittaessaan :puutteelli-
19023: ta;i Esäravinnosta, joita varakkaammat voi- suuden talkia voivat 'joutua. Siksi olemme-
19024: vat nauttia. Päi,väralha:n pienuudesta. joh- kin sitä mieltä,. että asevelvollisten rpäivä-
19025: tuu, ·että kaupungeissa, joissa jouklko- raihaa on koroitettava nykyisestä kahdesta
19026: osastoja on sijoitettuna, saattaa tavata markasta !koLmeen maåkaan 1päivä1ltä. Va-
19027: joukottalli asevelvollisia kerjä.ämässä ka:hviL rat tä!hän tarkoitukseen olisi :otett<ava hahli-
19028: ja tup.akkarahoja. Näin ollen nuoret mie- tuksen mu~hin puolustuslaitoksen tarlkaitu'k-
19029: het tulevat täten rpai'haana ilkäkautenaan siin ensi vuotta varten ·ehdottamista va-
19030: valtioval·lan puolelta pa:koitetuiksi menette- roista.
19031: ~yyn, joka on alentavaa valtiolle ja •tiottu- Edellä sanotun perusteella: ehdotamme,
19032: mukseksi muodostuneena tuottaa pysyvää
19033: haittaa asevelvoHisen luonteen !kehitykselle, että Eduskunta asevelvollisten päi-
19034: jo'ka ei myöskään o1e ·omiaan kansan kes- värahan koroittamista varten nykyi-
19035: kuudessa lujittamaan si1Jä. :paljon puhuttua sestä 2 m•arikasta 3 markkaan päi-
19036: puolustusta:htoa. AsevelvoHisuusra:situkset vässä ottaisi vuoden 1936 tulo- ja
19037: kyllä: meihlä ovat jo niin suuret, .ettei niitä menoarvioon 9 Pl. II luvun 5 nw-
19038: olisi suinkaan lisättävä, vaan :päinv•astoin mentille lisäykseksi 17,000,000 mark-
19039: vähennettävä. Mutta tässä tapauksessa kaa.
19040: Helsingissä syyskuun 6 •päivänä .11935.
19041: Ku.st3ia P.erho. Karl J. Wenman. Hilma Koiv:nla.hti-Lehto.
19042: Urho Ku.lovoora. D. B. Lindman. Juho Kuittinen.
19043: M. Ampuja. Jalmari Linna. Onni Mäke•läinen.
19044: Otto Toivonen. Väinö Kivisailo. Paavo Aarniokoski.
19045: A:kiseli Kanerva. Yrjö Räisänen. J. E. Ma1mivu.ori.
19046: E. Jokinen. Onni Hiltunen. G. Lindstr:öm.
19047: Väinö Sinisalo. Antti Meriläinen. A. Turkka.
19048: 508
19049:
19050: IV,s3. - Rah. al. N :o 30.
19051:
19052:
19053:
19054:
19055: Kesti y. m.: Määrärahan osoittamisl>sta asevelvollisten päi-
19056: värahan koroittamiseksi 2 markkaan päivältä.
19057:
19058:
19059: E d u s k u n n a 11 e.
19060:
19061: Hallituksen eduskunnalle jättämässä tulo- päivärahan pienentämisestä syntyisi, tun-
19062: ja menoarvioesityksessä vuodelle 1936 on tuu siltä kuin hallitus tahtoisi hypätä yli
19063: sen 9 pääluokan II luvun 5 momentille siitä, missä aita on matalin. Tämä halli-
19064: otettu määräraha ainoastaan 8 ~/ 2 miljoo- tuksen ehdotus on tuhoisa vähävaraist·en
19065: naa markkaa, .edel!lyttäen että, sotilasten sotilaiden kannalta katsottuna,, koska se
19066: päivärahat laskettaisiin 1 markkaan päi- väestöluokka, joka suurimmalta osalta lä-
19067: vältä, kuluvana vuonna olleen 2 markan hettää poikansa sotapalvelukseen, ei ole
19068: asemesta. Tämä !hallituksen ehdotus ·ei ole taloudellisen elämän noususta päässyt osal-
19069: mielestämme oikeaan osuva kun ottaa huo- liseksi ja on näin ollen kykenemätön avus-
19070: mioon sen yleisen avokätisyyden, jota hal- tamaan rwha:llisesti poikiaan.
19071: litus on noudattanut muissa kohdissa tulo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
19072: ja menoarviota laatiessaan ja ehdottaes- täten kunnioittaen,
19073: saan m. m. jo !huomattavan korkeissa palk-
19074: kausluokissa olevien virkamiesten palkkojen l>ttä Eduskunta ottaisi vuoden
19075: koroituksia. 1936 twlo- ja menoarvioon 9 Pl.
19076: Samoin haHitus ehdottaa puolustusmää- II luvun 5 mmnentilll> lisii;ykseksi
19077: rärahoihin huomattavaa koroitusta ja sen 8,500,000 markkaa asevelvollisten
19078: yrittäessä peittää niiden nousua sillä 8 ~ / 2 päivärahan koroittamista varten 2
19079: milj. markan säästöllä,. joka tästä sotilasten markkaan päivässä.
19080:
19081: Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 193·5.
19082:
19083: Yrjö H. Kesti. Heikki Niskanen.
19084: Heikki Soininen. Eino Rytinki.
19085: Yrjö Hautala.
19086: 509
19087:
19088: IV,s4. - Rah. al. N:o 31.
19089:
19090:
19091:
19092:
19093: Bryggari y. m.: Mäiiräraham osoittamisesta palkan mak-
19094: samista varten eräille kertausharjoituksiin osallistuville
19095: reserviläisule.
19096:
19097:
19098: E dusku nn aUe.
19099:
19100: !Käytäntöön on otettu voimassao1evan Lain sellaista menetteJyä valtion taholta oilkeana,
19101: velvoittamat kertausharjo~tukset niille, että osalle valtion toimessa olevista reservi-
19102: jotlka ovat jo aseveilvollisuutensa suoritta- läisistä maksetaan ja osalle ei makseta har-
19103: neet. KertaUSiha~joitukset 'joutuu suoritta- joitusajalta palkkaa. Ei ole oikein että par-
19104: maan po:iil{!keuksetta jokainen siinä ijässä haassa miehuusijässä olevillle ,asetetaan työ-
19105: oleva, olkoonpa :perheelHnen tai periheetön, veron suoritusv;elvoHisuus kertausharjoitus-
19106: tyÖiläinen tai varakkaampi kansalainen. ten muodossa. Reservi:h:arjoitusaja1ta on
19107: Kesällä, parhaana työaikana, ovat kertaus- maksettava :palk!ka lkaikil~e niihin osa11istu-
19108: harjoitulkset, mistä on seurauksena että työ- ville valtion toimessa oleville. Sekin ta!lou-
19109: läinen joutuu siitä kärsimään taloudel~ista delllinen tappio, mikä kertausharjoituksiin
19110: tappiota enemmän kuin muuna vuoden- osallistuneille aiheutui kuluvana vuotena,
19111: aikana. olisi hwllituksen vaLtion !kuluvan vuoden
19112: Jotta kerta,uslha-rjoitu!kset eivlH muodos- lisämenoarvion yhteydessä hoidettava siten,
19113: tu:isd: niihin osallistuville suoranaiseksi lisä- että kaikki valtion työssä olleet saisivat ker-
19114: työver{Jiksi valltiolle, olisi tämä asian puoli tausharjoitusajalta palkan.
19115: järjestettävä valtiovaJllan talholta siten, että EdeiHäsanotun 1perusteella ehdotamme,
19116: siellä oloajalta maksettaisiin palkka.
19117: V alti'on toimessa olevien flwhdalla i1rneni että Eduskunta ottaisi vuoden
19118: kertausharjoitulksessa olleiden pa1kan mak- 1936 valtion tulo- ja menoarvioon
19119: sussa lk:u[u:vana vuotena sellainen e.plilkohta, 500,000 mark)kaa puolust1Mministe-
19120: että lk:uU:kausipallikkalaiset saivat palkan iky- riön käytettäväksi palkan maksami-
19121: seeiliseltä ajaJlta, mutta tunti:pa:LklkaLaiset seksi niille kertausharjoituksiin ogal-
19122: eivät saaneet mitään :palkkaa. Tuntipalkka- Ustum1le valtion työssä olev~Ue re-
19123: laisten tulot ovat tavallisesti alhaisemmat gerviläisille, joiUe ei kertaugharjoibus-
19124: kUJin kuuikausi:pallkkrulaisten, mrkä muodos- ajalta makseta paUf)kaa.
19125: taa ,epiikdhdan suuremmalksi. Emme pidä
19126:
19127: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1'9'35.
19128:
19129: T. Bryggari. Kus:taa Perho.
19130: Onni Hi1tu;nen. Matti Turkia.
19131: Elsa Metsäranta. Hug1o Aatte!La.
19132: Hilma KoiV111lahti-Lehto. lsa.k Penttala.
19133: Juho Km.ttinen. Aatto Siren.
19134: 510 IV,s4. - Reserviläisten kertausharjoitukset.
19135:
19136: Ville A. Komu. Edv. Pesonen. ··
19137: 0. Peltonen. P. .Salmenoja.
19138: Vilj·o !W.ntalla. Niilo .Pajunen.
19139: Antti Meriläinen. Väinö Kivisalo.
19140: A. A. La.stu. Otto Toivonen.
19141: U!rho Kulov·a.ara. Anni Huotari.
19142: M. Ampuja. Aino Mailkamäki.
19143: K. RakaJa. Toivo Halonen.
19144: Alpo Lumme. Aug. .Syrjänen.
19145: Aino Lehtokoski. Alex HämäJ.äinen.
19146: Aleksi .AaJ.tonen. G. LinidJström.
19147: Otto Marttila. Heikki Kääriäinen.
19148: Hilda Hermla. A. J. ~Kosonen.
19149: J. F. 'llolonen. Frans Mustasi!lta.
19150: Johan H·elo. Edlv. Kuja1a.
19151: Karl J. Wenman. Paa;vo Aarniokoski.
19152: Onni l'Yläkeläinen. K. Lumijä.rvi.
19153: Kalle Walta. Matti Le·pistö.
19154: Jalmari Linna.
19155: 511
19156:
19157: IV,s5. - Rah. al. N:o 32.
19158:
19159:
19160:
19161: Annala, J.: Määrär(J)han osoittamisesta suojeluskruntakenttä-
19162: papin toime·n vakinaistamista varten.
19163:
19164: Eduskunnalile.
19165:
19166: S:!Jojeluskuntajärjestön 1keskuudessa on nyt yksinomaan suojeluskuntajärjestön
19167: koko sen oJemassaolon aikana te:hty huo- huoleksi.
19168: mattavaa uskonnollista työtä, vaikkakin Ka~kkea edellämainittua toimintaa johtaa
19169: työ vasta useamman vuoden kehityksen jäl- suojelu:skuntain yliesikuntaan nimitetty
19170: keen on saanut ne järjestyneet muodot, suojeluskuntakenttäpa:ppi. Mutta kun
19171: mitkä siUä nYJkyään on. Uskonno:lEsen työn tämä toimi on ollut vain palkkiotoimi
19172: laajuus ja tapa tämän kansallisen maan- niin siihen ei ole saatu vakinaista miestä,
19173: puolustusjärjestömme keskuudessa käy ilmi joten tointa on etupäässä hoidettu vain
19174: m. m. vuosikertomusten tilastoista, ,joista muun varsinaisen toimen ohella. Näin
19175: näkyy, että esim. 1930 pitivät suoje•luskun- oUen ei työ ole voinut johtaa niin hyviin
19176: tiin kuuluvat papit suojeluskuntain tilai- tuloksiin kuin olisi ollut toivottavaa. Huo-
19177: suuksissa hartauspuheita, puheita ja esi- mioon ottaen suojeluskuntajärjestön uskon-
19178: telmiä yhteensä 667. Vuonna 1932 oli ikent- nollisen työn laajuuden ja kenttäpappien
19179: tä'Pappien lukumäärä 233 ja heidän suoje- suuren luvun, olisi välttämätöntä, että
19180: luskunta,laisiUe pitämiensä juma:lanpailvelus- suojeluskuntakenttäpapin toimi vakiinnu-
19181: ten ja hartaushetkien lukumääirä yhteensä tettaisiin. Vertauksen vuoksi mainitta-
19182: 716 ja muitten puheitten, esiteimien ja op- koon, että armeijan uskonnollista työtä
19183: pituntien määrä 936. Kuulijoitten luku- johtaa vakinaisessa virassa oleva sota-
19184: määrä oli y'li 24,000. Vuonna 1934 oli sk. mvasti, jolla on alaisinaan 12 varsinaista
19185: kenttäpappeja vähän yli 2'50 ja heidän pitä- soti~WSjpastoria ja 6 oman virikansa ohella
19186: miensä har.taus- y. m. :puheitten yhteinen myös sotilaspapin ,tehtäviä suorittavaa pap-
19187: määrä 1, 782, kuulijoitten lukumäärän nous- pia. On siis enemmän kuin lluonnoUista,
19188: tessa noin 170,000 :een. välttämätöntä,. että myöskin suojeluskunta-
19189: .Saadakseen tämän suojeluskuntajärjestön kenttäpapin toimi vakiinnutetaan ja sitä
19190: uskonnollisen työn mahdollisimman tarkoi- varten otetaan 9 Pl. XIV luvun 1 momen-
19191: tustaan vastaavaksi, on suoje1uskun,tain tille 63,000 markkaa. Näin tämä virka tu-
19192: johto järjestänyt vuosien kuluessa jo kuu- lisi palkkaukseltaan sotarovastin viran
19193: det kenttäpappikurssit, joiLla on yhteensä kanssa samanlaiseksi. Menoarviossa se taa-
19194: käynyt 120-130 pappia. Näiden ikurssien sen aiheuttaisi vain •6,000 markan lisäyk-
19195: kautta on tahdottu kouluttaa tälle maan- sen, sillä 9 Pl. XIV luvun 2 momentilta
19196: puolustusjärjestölle tehtävistään tietoinen vähenisi 57,000 markkaa.
19197: kenttäpapisto, jonka merki.tys varsinkin so- Edelläsanottuun viitaten kunnioittaen eh-
19198: danaikaisessa sielunhoito- ja laupeuden- dotan,
19199: työssä tulisi olemaan erikoisen merkittävä. että Eduskunta otvaisi vuoden
19200: Lisäksi on vielä huomioita'Va, ettei tälJai- 1936 tulo- ja menoat·vioon 9 Pl.
19201: sesta koulutuksesta m. m. armeijan toi- XIV luvun 1 momentille 63,000
19202: mesta lainkaan huo1ehdita, joten se on jää- markkaa suojeluskuntakenttäpapin
19203: palkkaamista varten.
19204:
19205: Hel,singissä 7 ,päivänä syyskuuta 193'5.
19206: Jussi Annala.
19207: 65
19208: 512
19209:
19210: IV,s6. - Rah. al. N :o 33.
19211:
19212:
19213:
19214:
19215: VaMama y. m.: Määrämihan osoittamisesta merenmittaus-
19216: töiden jouduttamiseksi.
19217:
19218:
19219: Ed u s kun n a ll ·e.
19220:
19221: Y1eisesti on valitettu, että 'Suomen vesi- ten, että merenkulkuhallituksen merikart-
19222: alueet ovat .puutteellisesti tunnetut, niin talaitosta laajennettaisiin ja silLe hankit-
19223: että siitä on vaaraa merenkululle ja vahin- taisiin ajanmukaisia työvälineitä. Saa-
19224: koa koko maalle. Niillä työvoimilla ja va- miemme tietojen mukaan tämä uudistus
19225: roilla, jotka nykyään on käytettävänä me- vaatisi alusten ja työvälineiden hankk1mi-
19226: renmittaustöitä varten, kestää ilwhtuutto- seksi perustamiskustannuksia varten noin
19227: man kauan, ennerrkuin ennestään tutkimat- 1,300,000 markkaa ja vuotuisia palkkaus-
19228: tomat alueet saadaan mitatuiksi ja kartoite- ja käyttömenoja varteiJl entisen lisäksi noin
19229: tuiksi, ja sillä aikaa kun uusia alueita tut- 1, 700,000 markkaa. Nämä menot eiv.ät ole,
19230: kitaan, ehtivät tiedot ennen tutkituista huomioon ottaen työn suuren määrän j.a
19231: alueista vanhentua. tärkeyden, niin suuret, ettei maalla olisi
19232: 'Aikaisemmin käytetyillä alkuperäisillä täysi syy uhrata niihin tarvittavia varoja.
19233: luotausvälineillä olisi maamme merenmit- Edelläolevan nojalla ja koska merenmit-
19234: taustyön saattaminen ajan tasalle ja maan taustöiden jouduttaminen on kiireellistä,
19235: arvonkin ·vaatimalle kannalle tullut :hyvin- kunnioittaen ehdotamme,
19236: kin kalliiksi, mutta uudenaikaisilla koneel-
19237: lisilla välineillä työtä voidaan suorittaa mo- että Edusknnta ottaisi vuoden
19238: nin verroin nopeammin ja siten myös hal- 1936 tulo- ja menoarvioon meren-
19239: vemmalla. Näillä uusilla välineillä on Suo- mittaustöiden jouduttamiseksi han-
19240: messa ·jo muutaman vuoden aikana menes- kintakustannuksia varten 1,300,000
19241: tyksellisesti kokeiltu, ja ne ovat osoittau- markkaa ja vuotuisia palkkaus- ja
19242: tuneet edullisiksi. käyttömenoja varten 1,700,000 mark-
19243: Jo usean vuoden aikana on suunni- kaa.
19244: teltu merenmittaustöiden jouduttamista si-
19245:
19246: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1935.
19247:
19248: Edv. Vaarama. A. Tur}d{a.
19249: Aug. Syrjänen. Jalmari Lirn.na.
19250: Onni Hiltunen. Väinö Sinisalo.
19251: Lauri A. Sariola.
19252: 513
19253:
19254: IV,s7. - Rah. al. N:o 34.
19255:
19256:
19257:
19258:
19259: Tapaninen: Määräralva;n osoittamisesta taloudelltisen asian-
19260: tunti}akomitewn asettamiseksi Pohjois-Suomea varten.
19261:
19262:
19263: E d u s k u n n a 11 e.
19264:
19265: Käsityks,et taloudellisista oloista ja mwh- minen on käynyt ma:hdottomaksi, eikä puu-
19266: dollisuuksista siinä valtavan suuressa osassa teollisuus enää voi tarjota takavuosien hy-
19267: maatamme, minkä Oulun lääni Lappia lu- viä ansiomahdollisuuksia, on Pohjois-Suo-
19268: kuunottamattakin käsittää, ovat mitä suu- men talouselämä joutunut kriisiin, joka voi
19269: rimmassa määrässä ristiriitaisia niissäkin tuHa sen väestölle kohtalokkaaksi, ,ellei te-
19270: piireissä, jotka joutuvat osallistumaan tä- hokkaita keinoja asiantilan auttamiseksi
19271: män vaHakunta:mme osan asioiden lä;hinnä löydetä. Jos kouluikäisten Ja:sten aliravitse-
19272: sen taloudellisten elinkysymysten ratkai- mus ja vaatetuksen puute alkaa huomatta-
19273: suihin. Yleensä ,on todettu, että Pohjois- vassa määrässä ·olla esteenä telhokkaalle
19274: Suomi, sen väestö ja kunnat, •eivät ole koulunl{äynnille, 'jos useat kunnat joutu-
19275: pysyneet mukana siinä voima:mkaa:ssa talou- vat niin suuriin taloudellisiin vaikeuksiin,
19276: deUisen elämän nousussa, mikä muussa etteivät voi niistä selviytyä ilrrnan valtio-
19277: osassa maata on ollut nähtävissä. Mutta vallan väliintuloa, jos huomattava pro-
19278: tästä. on toisaalta syytetty milloin talou- sentti nuorukaisia on asevelvollisuustarkas-
19279: dellisten edellytysten puutetta, milloin tuksissa epäkelpuutettava ruumiillisen ala-
19280: väestön aloitekyvyttömyyttä ja velttoutta kuntoisuuden tähden, jos edelleen maatilat
19281: Pohj-ois-Suomessa, toisaalta taas on väi- pirstoutuvat kääpiöviljelmiiksi, joiden asuk-
19282: tetty, ,että valtio on pitänyt tätä osaa maata kaat lisäävät !heikosti pal:katun, Eikkuvan
19283: vain ikäänkuin riistoalueenaan näkemättä työväestön lukumäärää, jos kaikkinainen
19284: niitä suuria mahdollisuuksia, ·jotka täällä henkisen elämän viljely kituu tarpeellisten
19285: tarjoutuisivat voimakkaan talouselämän varojen puutteessa, onhan silloin kyseessä
19286: luomiseksi. Val1Illana voitaneen'kin jak·a ta- vamma, joka koskee kipeästi koko maan
19287: pauksessa pitää, että Pohjois-1Suomen ta- hyvinvointiin, ja on sitä vaikeammin kor-
19288: loudellinen tila ei nykyisellään ole lähes- jattavissa, mitä kauemmaksi tulevaisuuteen
19289: kään tyydyttävä ja että syyt siifhen samoin- parannustoimenpiteet lykkäytyvät. Toi-
19290: kuin näiden maakuntien mahdollisuudet- saalta on kuitenkin osoitettu, että Pohjois-
19291: kin tällä hetkellä vielä ovat täyttä selvi- Suomen teollisuutta voitaisiin voimwk-
19292: tystä vailla. Tästä seurauksena on toimen- kaasti tehostaa ottamalla käytäntöön m~a
19293: piteiltä olojen korjaamiseksi puuttunut kunnan runsaita koskivoimavaroja, että
19294: määräsuuntaisuutta ja yhtenäisyyttä. Näin asutukselle tarjoutuisi käytettäviksi maan
19295: ei kuitenkaan saisi asianlaita olla, sillä on- parhaat suoalueet, että maanviljelys ja kar-
19296: han tässä kysymys sang;en huomattavasta janhoito saisivat monilla seuduilla voi-
19297: osasta koko maamme aluetta. makkaan sysäyksen nousuun eräillä joen-
19298: Kun viimeksi kuluneina vuosina entinen, perkaus-, vedensäännöstely- ja maankuiva-
19299: erittäin runsas väestön Amerikkaan siirty- tnstoimenpiteillä, uusien kasvinviljelys'koe-
19300: 514 IV,s7. - Ta:loudl';llinen as·iantuntijakomitea Pohjois-Suomea varten.
19301:
19302: asemien perustamisella, j. n. e. Mutta sel- niiden yhteydessä olevissa kysymyksissä ta-
19303: vaa on, että kaikkien näiden ja monien loudellisesti edullisinta ratkaisua Pohjois-
19304: muiden tarpeellisten toimenpiteiden tehok- Suomen taloudellinen kysymys kokonaisuu-
19305: kuus riippuu siitä, ettei niihin ryhdytä dessaan jätettäisiin erityisen sitä varten va-
19306: kaavamaisesti eikä sattumanvaraisesti, vaan litun asiantuntijaikomitean vaLmisteltavaksi
19307: noudattamalla koko ·läänin käsittävää pe- tarkoituksella saada täysi selvitys siitä,
19308: rusteelliseen asiantuntemukseen nojautu- mitä taloudellisia ma.hdollisuuksia siellä on
19309: vaa harkintaa. ja miten niitä edullisimmin voitaisiin kä-yt-
19310: On kyllä myönnettävä, että Pohjois-Suo- tää näiden maakuntien ja koko valtakun-
19311: men tarpeisiin on asianomaisilla tahoilla nan parhaaksi. Kun näiden asioiden rat-
19312: kiinnitetty rvaka:vaakin huomiota sekä teh- kaisu ei sietäisi viivytystä, ei olisi jäätävä
19313: tyjen esitysten että suoritettujen huomat- odottamaan tulevaisuudessa mahdollisesti
19314: tavia rahavarojakin vaatineiden toimenpi- tapailituvaa Oulun läänin jakamista, vaan
19315: teiden kautta. TyydytY'ksellä. huomataan olisi jo nyt sekä hallituksen että eduskun-
19316: esimerkiksi ensi vuoden talousarvioesityk- nan ja sen valtiovarainvaliokunnan ynnä
19317: sessä määrärailia tutkimusta varten voima- tietysti lähinnä tämän laajan läänin maa-
19318: aseman ra:kentamiseksi. Tämä 'ja. edellä herran työn tukemiseiksi esitettyihin toi-
19319: viitatut muut ratkaisua odottavat kysy- menpiteisiin ryhdyttävä.
19320: mykset ovat kuitenkin niin ensiludkkaisen Edellä olevan nojalla ehdotan sentäJhden
19321: tärkeitä ja koko Pohjois-Suomen taloudel- kunnioittaen,
19322: liselle tulevaisuudelle perustavaa laatua,
19323: ettei niitä voida onnellisesti ratkaista ku- että Eduskunta vuoden 1936 tulo-
19324: takin erikseen eikä ilman kokonaisuutta ja mwnoarvion 15 Pl. II luvun 3 mo-
19325: huomioonottavaa monipuolista asiantunte- mentille lisäisi 180,000 markkaa ta-
19326: musta. Olisi erittäin tärkeätä, että etsit- loudellisen asiantuntijakomitean aset-
19327: täessä edelläviitatuissa ·ja monissa muissa tamiseksi Pohj<ois-Suomea varten.
19328:
19329: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1935.
19330:
19331: L. P. Tapaninen.
19332: 515
19333:
19334: IV,ss. - Rah. wl. N :o 35.
19335:
19336:
19337:
19338:
19339: Bryggari y. m.: Koroitetun määrärahan osoittamisesta työt-
19340: tömyyden lieventämistä varten.
19341:
19342:
19343: E d u s kun n a ll e.
19344:
19345: Senjohdosta, etteivät v. 1936 va!ltion .tulo- neen kesän ailkana ova1t työmarkkinat olleet
19346: ja menoa.rvioon otetut, entisestään melkoi- suhteellisen vilkkaat, mutta joka tapauksessa
19347: sesti su:pistetut työttömyysmäärärahat tar- on ilmeistä, et,tä hallitus on ty.ömarkkinati-
19348: joa riittäviä edellytyksiä työttömyyden te- 1anteen vastaiseen kehitykseen näh:den osoit-
19349: hokkaaseen lieventämiseen ensi vuoden ai- tanut Eian pitkälle menevää hyväuskoi-
19350: kana, pidämme tärkeänä, että tähän tarkoi- suutta ja siihen nojautuen supistanut työt-
19351: tUJkseen esitetty määräraha kor.oitetaan. Eh- tömyysmäärärahoja.
19352: dotuksemme tueksi esitämme seuraavaa: Ensi ta:lven työttömyyden todennäköistä
19353: On ilmeistä, että valtioneuvoston ehdo- laajuutta on vaikeata ta•rkoin määritellä,
19354: tuksiin tulo- ja menoarvioon otettavien työt- mutta sekä ulkomaan kaupan että koti-
19355: tömyysmäärärahojen suuruudesta on ratkai- mar·kkinateollisuuden lähimmän ajan kehi-
19356: sevasti vaikuttanut se, että viralliset tilastot tystä •osoittavat ennakkotieda:t antavat riit-
19357: osoittavat työttömyyden jatkuvasti supistu- tävästi aihetta olettaa, että työttömyys ensi
19358: neen. talvikautena tulee melkoisesti ylittämään ku-
19359: Tämän johdosta on kuitenkin huomautet- luvan vuoden vastaavat luvut.
19360: tava, etteivät meillä .sangen kehnoiHa laa- Vientiteollisuutemme tärkeimmän a!lan,
19361: dintaperusteilla olevat vira!liset tilastot suin- .puuteolli:suuden vientimarkkinat näyttävät
19362: kaan osoita tilannetta todellisena. Paitsi jatkuvasti supistuvan. Virallistenkin tietojen
19363: sitä, ettei meillä voimassaolevien ohjeiden mukaan on maastamme elokuun ·puoliväliin
19364: mukaan työttömyystilastoihin voida edes mennessä myyty .puutavaraa ulkomaille vain
19365: merkitä läheskään kaikkia •työttömiä, vaan n. 730,000 std., mikä on n. 100,000 std. vä-
19366: ainoastaan yhteiskunnan avun varassa ole- hemmän kuin edellisenä vuonna. Myynnin
19367: vat, on lisäksi huomautettava, että valtion vähentyminen edelliseen vuoteen verraten
19368: viimeailmiset töiden järjestelytoimenpiteet tulee luonnonisestikin •vuoden loppuun men-
19369: - joista tässä mainittakoon vain ikäy,tän- nessä yhä suuremmaksi, joka sangen huo-
19370: nöllisestikin katsoen sangen e.päta:rlli:oituk- mattavasti su.pistaa ensi talven metsätöitä,
19371: senmukaisesti järjestetyt ja äärimmäisen joina juuri va~keata .talvityöttömyyttä sil-
19372: kurjasti palkatut siirtotyömaat - ovat vai- mälläpitwen on hyvin .ratkaiseva merkitys.
19373: kut,taneet työttömien poistamiseen työttö- Kotimarkkinateollisuuden asema ei suin-
19374: myyskortistoista. kaan anna toiveita kovinkaan paljon valoi-
19375: Ede11läsanotu1la emme suinkaan ,pyri väit- sammasta kehityksestä. Kutomateollisuus on
19376: tämään, etteikö työttömyys maassatmme to- siirtynyt menekkimark:kinain supistumisen
19377: siasiallisestikin olisi viime aikoina jonkin ver- vuoksi lyhennettyihin työviikkoihin, mikä
19378: ran supistunut pulavuosien huippuluvuista. on t01teutettu suuremmassa määrässä
19379: Näin on kyHä tapahtunut. Varsinkin kulu- puuvillatehtai,ssa. Niinikään suunnitellaan
19380: 516 IV,ss. - Työttömyyden lieventäminen.
19381:
19382: nahka- ja jalkineteoHisuudessa ;parhaillaan järjestelmästä luovutaan ja että valtio ensi
19383: työvoiman supistaanista, jonka myöskin seli- talvikautena :hudlehtii työttömyydestä - lä-
19384: tetään aiheutuvan menekkimarkikinain hei- hinnä yleisiä ylimääräisiä töitä järjestä-
19385: kentymisestä. Metal.liteollisuuden markkina- mällä - sillä tavoin, ettei työttömien tar-
19386: tilanteen ilmoitetaan niinikään viime vuo- vitse turvautua köyhäinhoidon apuun ja si-
19387: desta tluoma1ttavasti supistuneen. Mitä sit- ten jatkuvasti rasittaa kuntien ,taloutta, on
19388: ten tulee rakennusteollisuuden asemaan, aivan selvää, että haHituksen ehdottama
19389: joka viime aikoina ja lähinnä kuluneena ke- 20 :milj. markan työttömyysmääräraha on
19390: sänä lienee huomattavimmin he1poittanut riittämätön. Tilannetta ei sanottavastikaan
19391: työttömyystilannetta, on selvää, että se ,tal- paranna se, että 15 pääluokan kohdalla on
19392: ven tullen huomat1tavassa määrässä pysäh- 14 mHj. ja 19 pääluokan kohdalla 22 milj.
19393: tyy - ilmastollisistakin syistä. markkaa varattu eri tarkoituksia varten,
19394: Työttömyystilanteen t.odennäköistä !kehi- sillä näiden varojen käyttö on tarkoin
19395: tystä arvioitaessa ei myöskään voida jättää määritelty, eivätkä ne lisää kaupunkien ja
19396: hU!omi:oonottamat1ta maamme .teollisuuden asutuskeskusten työttömien ansiomahdolli-
19397: jatkuvaa sangen nopeasti edistyvää teknil- suuksia.
19398: listä kehitystä sekä työmenetelmien ratsio- Kun jo edellä ~lyhyesti esitettyjen 'toden-
19399: na!lisoimista, joka kehitys tulee edelleenkin näköisyysseikkojen ,perusteeLla on ilmeistä,
19400: ratkaisevasti vaiiku ttamaan ,työ,ttömyystHan- että työttömyys tulee ensi vuonna olemaan
19401: teen kärjistymiseen. huolestuttavan suuri, on tärkeätä, että hal-
19402: Aivan erikoinen vaikutus työttömyysti- lituksen käy,tettävissä on riittävästi 'työttö-
19403: lanteeseen on tietenkin sillä onnettoma1la myysmäärärahoja sijoitettavaiksi vapaiden
19404: palkkatasona, joka maassamme .on vallin- töiden järjestelyyn ja muihin työttömyysti-
19405: nut jo useampia vuosia ja näyttää edelleen- lannetta lieventäviin toimenpiteisiin. Tä-
19406: kin ja,tkuvan yksityisten, mutta varsinkin män vuoksi pidämme vä!lttämättömänä, että
19407: valtion töissä. Varatyöpalkkausjärjestelmä 20 ,pääluokan IV luvussa esitettyä määrä-
19408: on se epäkohta, johon lähinnä kiintyy huo- rahaa komitetaan.
19409: mio.. Se seikka, että työttömyyden lieven- Edellä.esitetyillä 1perusteiHa ehdotamme,
19410: tämiseiksi järjestetyissä varatöissä on iinaJk-
19411: settu huomattavasti .pienemmiilt pa~ka t kuin että Ed!uskunta päättäisi ottaa vuo-
19412: vapailila markkinoilla, on mielestämme suu- den 1936 tvlo- ja menoarvioon 20
19413: resti vaikuttanut yleisen työpalkkojen Eian pääluokan IV luvun 1 momenMlle
19414: alhaisen tason. Varatyöpalkkausjärjestel- ehdotetun 20,000,000 mk:n lisäksi
19415: män poistaminen on ensimmäinen edellytys 30,000,000 mk., joten valtioneuvoston
19416: pa]kkatason luonnomse~le kehitykselle sa- käytettäväksi työttömyyden lieventä-
19417: moin kuin 'työt,tömyyskysymyksenkin menes- miseen varattava määräraha tulisi ko-
19418: ty:kse1lise1le hoitamiselle. konaisuudessaan olemaan 50,000,000
19419: Jos edellytämme, että varatyöpalkkaus- markkaa.
19420:
19421: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1935.
19422:
19423: T. Bryggari. A. A. Lastu.
19424: Matti Lepistö Onni Mäkieläinen.
19425: J. Väisänen. Kalle W rulta.
19426: Antti Meriläinen. Otto Marttila.
19427: J. F. Tolonen. Heikki Kääriäinen.
19428: Edv. Pesonen. Frans Mustasilta.
19429: 517
19430:
19431: IV,s9. - Rah. al. N:o 36.
19432:
19433:
19434:
19435:
19436: Rytinki y. m.: Määrwrahan osoittamises·ta valtion töissii
19437: olevien sekatyöläisten työpalkkojen koroittamiseksi.
19438:
19439:
19440: E d u s k u n n a 11 e.
19441:
19442: Se, että varsina:iset työttömyysnumerot työta11peita. Mitä tulee v·areinaisten ;paa-
19443: työttömyydestä ovat ,pienentyneet !huomat- omamenojen kcilidalle merkitty~hin työmää-
19444: tavan suuresti, johtuu monista eri seikoista, rära!hoi,hin, esim. maantie- ja siltaralkennuk-
19445: mutta tähän työttömyysnumerojen :pienen- siin, metsänhakkuuseen ja metsämaiden
19446: tymriseen suuresti vaikuttaa se, ~että maa- ojittamiseen, ovat nämä h~ukan kohonneet
19447: seudun :pienviljelijäväestö, jonka toimeen- viimevuotisesta, mutta kuitenkin vähenty-
19448: tulo on suurimmalta osalta riippuvainen neet vuoden 1929 aikana !käytetyistä määrä-
19449: ansiotöistä ja jolla edelleenkin on olemassa :mihoista, jolloinka ei vielä pu1a-aika :pwi-
19450: puutetta sivuansiotöistä, ei voi å[moittautua nanut niin raskaasti maaseuduill·a !kun mitä
19451: työttömyyskortille, koska säännöt ovat sel- tämän kuluvan vuoden aikana on painanut
19452: laisia, että heitä ei katsota ·varsinaisiksi ja on odotettavissa ensi vuodenkin ai~ana.
19453: työttömiksi, vaikka toimeentulo onkin riip- On todettavissa, että .ensi vuoden aikana
19454: puvainen suurimmalta osalta sivuansio- supistuvat huomattavasti metsänhakkuut,
19455: töistä. mikä vaikuttaa hla•aseudun työoloihin rat-
19456: Tätä työttömyyden vähentymistä silmäl:lä kaisevasti. 1Sitä todistaa m. m. myös val-
19457: pitäen on hallitus valtion tulo- ja meno- tiovarainministerin lausunto ensi vuoden
19458: arvioehdotuksessa vuodelle 1936 supistanut tulo- ja menoarvion lähetekeskustelussa,
19459: työttömyysmäärär.ahoja 'huomattavan suu- sillä hän mainitsi, että, vaildm metsät·alou-
19460: resti:, vaikka tulo- ja menoarvion perus- desta onkin maaseudulle ~llut ~parina viime
19461: te[uissa haJlitus ma,initsee, että, koska var- talvena !huomattavat tulot, nirin tilanteen
19462: sinaiset työmäärärahat ovat kasvaneet suu- vastaista drethitystä •arvosteHaessa on otet-
19463: remmiksi kuin vuoden 1935 tulo- ja meno- tava 1huomioon se, että sahatavaramarkkinat
19464: .arvioss•a oUeet määrärwhat, niin työttömyys- ovat ulkomailla vuoden kuluessa edelleen
19465: määrärahoja on voitu supistaa. huonontuneet Ja toiveet ni·iden [:Jia,rantumi-
19466: Varsinaiset työmäärära:hat, joita käyte- sesta ovat hyvin vähäiset. Tämä huomioon
19467: tään maaseudun työtilanteen hel:poittami- ottama:lla on hyvin epäilyksen alais,ta, riit-
19468: seksi,. esiintyvät suurin piirtein kulkulaitos- tää:kö maaseudun työtarpeen tyY'dyttämi-
19469: ministeriön kohdalla, sekä 19 ja 20 Pl. koh- seksi työ- sekä työttömyysmäärärahat ensi
19470: dalla, missä määrärahat ovatkin kasvaneet vuoden tulo- ja menoarvioehdotuksessa.
19471: huomattavan suuresti kuluvan vuoden me- Ja vaikkapa näiUä määräraJhoilla voitai-
19472: noista, johtuen tämä menojen Jisääntymi- siinkin työn tarvetta tyydyttää, niin lmi-
19473: nen suurimmalta osalta vailtiove~kain kuo- tenkaan ei voida työpalkkoja koroittaa,
19474: letuksesta, siirrosta erinäisiin rahastoihin, kosika varsinaiset työmää11ära:hat perustuvat
19475: sekä puoJustuslaitoksen ~perushankinnoista kustannusarvioon ,perustuviin menoiihin ja
19476: eikä näin ollen helpoita pailjoa maaseudun vaikka voitaisiinkin kmoit:taa niitä, niin
19477: 518 IV,89. - Valtion sekatyöläisten työpaikat.
19478:
19479: meihlruhän on entiset käytännöH:iset koke- työmailla. Koska valtiovalta on itse o11ut
19480: mukset oiemassa, että vaikka :kustannU&- ty~alkkojen aLentamista edistämässä s.ano-
19481: arvio määrättyyn tarkoitukseen ei tule ko- tun varatyöpa11kkajärjestelrrnän kautta, niin
19482: konaan käytetyksi niin työ1paH-:koja ei työ- v•altiova1lalla on myös velvollisuus ryihtyä
19483: miehille koroiteta, vai!kkrupa ne olisivat ty~palkkoja koroittamaan seHaisilla kei-
19484: niin alhaiset, että kuntain on avustettava noina, jotka todella johtavat t.yöpa1Jkkojen
19485: ja huolehdittava v>altion töissä olevien työ- kohoamiseen. Työpalkat saadaan kohoa-
19486: miesten perheistä. maan kun valtion tulo- ja menoa,rvioon
19487: Vaikka työpalkkoissa on ·oHut joillakin sisällytetään määräraiha, jolla koroitetaan
19488: aloilla hiukan nousun merkkejä, niin kuiten- työpalkkoja ja järjestetään töitä.
19489: kin metsä-, uitto-, lastaus-, maanteiden ja Edellä esitetyn verusteel1a saamme kun-
19490: si-ltojen rakentamis- s~kä kunnossapitotöissä, nioittaen ehdottaa,
19491: rautatienrakentam:is- ja kunnostamistöissä,
19492: j·okienperikaus-, metsämaiden ojittamis.- y. m. että Edwskunta ottaisi vtwden 1936
19493: va:ltion järjestämissä sekalaisissa töissä tulo- ja menoarvioon 100,000,000
19494: sekatyöläisten (joilla ei ole vakinaista kuu- 'markan mäiirärahan sellaisten val- ·
19495: kausipalkkaa) palkat eivät ole nousseet tion töissä olevien sekatyöläisten
19496: juuri ollenkaan, kun otamme huomioon, työpalkkojen :koroittamiseksi, joilla
19497: miten pitkiä työpäiviä urakkatöissä olevat ei ole vakinaista kuukausi- tai vuo-
19498: työläiset tekevät. Sama menetelmä on sipalkkaa.
19499: olemassa myös yksityisten työnantajain
19500:
19501: Helsingissä syyskuun 9 päivänä }935.
19502:
19503: Eino Rytin:trl. Yrjö H. Kesti.
19504: Heikki Niskanen. Yrjö Hautala.
19505: 519
19506:
19507: IV,9o. - Rah. al. N :o 37.
19508:
19509:
19510:
19511:
19512: Malmivuori y. m.: Mää1~ärahan osoittamisesta avustukseksi
19513: Rauman kaupungille RaUJman rautatien kiskoituksesta
19514: aiheutumeen V'altiolta saadun lainan maksamista varten.
19515:
19516:
19517: E d u s k u n n a ll e.
19518:
19519: Rauman kaupungin omistaman rautatien Valtion rautateiden ja Rauman rautatien
19520: kiskoitus rataosalla Rauma-Peipohja 47 välinen rahdinjakotapa pitkänmatkan kul-
19521: km. oli niin heikentynyt, että rautatiehal- jetuksista on viimeksirmainitulle hyvin epä-
19522: litus vaati sen uusimista raskaammilla kis- edullinen, aiheuttaen Rauman rautatielle
19523: koi:l1a. Kun liikenneturvallisuutta vaaran- varovaisten laskelmien mukaan vuosittain
19524: tamatta kiskoituksen uusimista ei voitu 300,000 mk. menetyksen vaWon rautatei-
19525: siirtää siten, että se olisi tapahtunut osit- den hyväksi. Tämä epäkohta on aikaisem-
19526: tain, kuten sitä oli alettu toteuttaa, oli Rau- missa sitä koskevissa neuvotteluissa rauta-
19527: man kaupunki pa:koitettu suorittama:an tiehallituksenkin taholta myönnetty. Vau-
19528: sen kerrallaan tullen kiskoitus loppuun nuvuokrina Rauman rautatie ma1ksaa val-
19529: suoritetuksi marraskuun loppuun mennessä tion rautatielle sille pääomalle, joka on
19530: v. 1934. Kustannukset kiskoituksesta ikoko kiinnitetty niihin vaunuihin, jotka palvere-
19531: rataosalta nousivat 7.5 miljoonaan mark- vat Eikennettä valtion radoilta Rauman
19532: kaan, josta viime vuoden osalle tuli 5. 7 milj. satamaan 10-13 % koron. Lisäiksi Rau-
19533: markkaa. Edehleen Rauman rautatie oli man rautatie suorittaa korvauksen Peipoh-
19534: pakoitettu kuluvana vuonna Esäämään ka- jan aseman käyttämisestä sekä tarkastus-
19535: lustoaan m. m. hankkimalla uuden veturin, konttorin tilien tarkastuksesta tuloutuksen
19536: joka maksoi 1.1 milj. mk. Kun Rauman perusteella.
19537: rautatien on täytynyt käyttää saamansa Näinollen on tosiasia; ettei Rauman rau-
19538: liikenneylijäämät yksinomaan rautatien tatie ole voinut varata varoja kyseessä ole-
19539: tarkoituksiin, kuten liikkuvan kaluston, ve- viin peruspararrnuksiin. Kun Rauman kau-
19540: turien y. m. !hankkimiseen, ratapihojen laa- pungilla on ollut viimeisten vuosien aikana
19541: jentamiseen y. m.,, ei ole voitu varata va- aina:kin seuraava:t yleiset menot: uusi kan-
19542: roja kyseessäolevia perusparannuksia var- sakoulu 2.4 milj., satamarakennustyöt 5.5
19543: ten. mHj., sälhkölaitoksen uusiminen 1.s milj.,
19544: Huomattava myöskin on, ettei Rauman vesijohto- ja viemärilaitoksen rakentaminen,
19545: kaupunki ole milloinkaan saanut kunnal- josta kustannukset v. 1935 loppuun 8.5
19546: lisia menojaan varten Rauman rautatieltä miljoonaa, ollen tällöin johtoverkostosta
19547: tuloja. Hyödyn ovat niinollen nauttineet noin koLmannes valmiina, uusi kunnallis--
19548: liikennöitsijät, radan vaikutuspiirissä oleva koti 2.1 milj., niin ei voitane pitää koh-
19549: maaseutu· ja valtio, jolle Rauman rautatie tuuttomana pyyntöä, että valtio osallistuisi
19550: on hankkinut tulolisäystä kehittyneen rau- Rauman rautatien kiskoituksest'a aiheutu-
19551: tatieliikenteen muodossa. neisiin kustannuksiin, erittäinkin kun Rau-
19552:
19553: 66
19554: 520 IV,9o. - Rauman rautatie.
19555:
19556: man rautatie tuottaa hyötyä valtiolle ja saatu 1.7 'milj. mk. laina. Katsomme koh-
19557: pa:lvelee yleistä liikennettä. tuulliseksi, ·että va:ltio osallistuisi kyseessä
19558: Rauman rautatien olemassaolo on ma:a:lle oleviin kiskoituskustannuksiin antamalla
19559: välttämätön sekä taloudellisessa että soti- sitä varten otetun 1. 7 mil'j. mk. lainan an-
19560: laallisessa suhteessa. Suuri osa ~eski-Suo teeksi.
19561: men ja Ta:mpereen seutua on jo miespolven Edellä olevaan viitaten pyydämme kun-
19562: ajan tottunut kurjettama:an tavaroitaan nioittaen ehdottaa,
19563: Rauman rautatiellä ja Rauman sataman
19564: kautta, saaden täten rahti- y. m. kulujaalll että Edusknnta päättäisi ottaa
19565: säästetyksi. Maailmansodan antama esi- ensi vuoden tnlo- ja menoarvioon
19566: merkki taas selvästi näyttää sen merkityk- 1,700,000 markan määrärahan annet-
19567: sen, joka Rauman radalla ja satamalla on tavaksi avustnksena Ranman kau-
19568: siinä tapauksessa, että Itämeri ja Suomen- pungt1le Rauman rautatien kiskoi-
19569: lahti tulevat sota-alueiksi. tuksesta aiheutuneen 1,700,000 ma1·-
19570: Rauman kaupunki ei ole koskaan aikai- kan suuruisen valtiolta saa.dnn lai-
19571: semmin saanut valtiolta avustusta. Ky- nan maksamiseksi.
19572: seessä olevaa kiskotusta varten on valtiolta
19573:
19574: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 193'5.
19575:
19576: J. E. Ma1miv,uori. Einari Karvetti.
19577: A. A. Lastu. J. A. Sjöblom.
19578: Urho Kulovaara. Frans Musta;silta.
19579: Onni Hiltunen. Aarne Honka.
19580: 521
19581:
19582: IV,91. - Rah. al. N:o 38.
19583:
19584:
19585:
19586:
19587: Kivisalo y. m.: Määrämhan osoittamisesta virkapuk1tjen
19588: hankkimista varten postiljooneille.
19589:
19590:
19591: E d u s k u n n a ll e.
19592:
19593: Kuluvan vUJoden talousarviossa on va- kaupunkien ja kauppalain postiljoonit osal-
19594: rat>tu 349,000 markkaa Helsingin, Turun, lisiksi samoista eduista, jotka suurempien
19595: Viipurin ja Tampereen postiljoonien puku- kaupuuikien ,postiljoonit jo saavat, mutta
19596: avustuksia varten. Kun yleisön takia on kun sanottu määräraha kuitenkin on jäänyt
19597: välttämätöntä varustaa virkaumvuina mui- ensi vuoden talousarviosta :pois, niin ehdo-
19598: denlkin kuin edellämainittujen .posti- ja len- tamme kunnioittaen,
19599: nätinpaikkojen postiljoonit ja kun ,postilai-
19600: toksen ikolmnaisuudenkin kannalta on tär- että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
19601: keätä, että postiljoonit esiintyvät toimessaan den 1936 tulo- ja menoarvioon 18
19602: virkapuvuissa, ja kun posti- ja lennätinha1l- pääluokan VI lukuun 450,000 mar-
19603: lituskin on ehdottaessaan ensi vuoden ta- kan määrärahan virkapukujen hank-
19604: lousarvioon otettavaksi 450,000 markan suu- kimiseksi niille postiljooneille, jotka
19605: ruisen määrärahan, tahtonut saaHaa pienten eivät ole niitä aikaisemmin saaneet.
19606:
19607: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1935.
19608:
19609: Väinö Kivisalo. J. E. Malmivuori.
19610: Ville A. Komu. Aug. Syrjänen.
19611: Anni Huotari. Urho Kulovaara.
19612: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Elsa Metsäranta.
19613: Max Sergelius. Anno Inkilä.
19614: Yrj'Ö H. Kesti. Alpo 0. Luostarinen.
19615: Aarne Honka.
19616: 522
19617:
19618: IV,92. - Ra.h. al. N:o 39.
19619:
19620:
19621:
19622:
19623: Vaarama y. m.: Määt·ärahan osroittamisesta posti- ja le'l'l!nä-
19624: tinkonttorin talon rakentamisva vrorten Kuopio'n kau-
19625: punkiin.
19626:
19627:
19628: E d u s tk u n n a >1.1 e.
19629:
19630: Vi~taten syyskuun 7 p :nä 1934 tehtyyn huoneissa. Si,tä paitsi uusi rakennushomma
19631: rahaasia-aloitteeseen N :o 17 (vuoden 1934 lisäisi kaupungissa mahdollisuuksia saada
19632: Liitteet VI: 44 s. 399), koskeva oman ra- pitempiaikaisia töitä,. joita siellä edelleenkin
19633: kennuksen rakentamista Kuopion posti- ja työttömyyden vä,lttämiseksi tarvitaan.
19634: lennätin:lwnttoreille, uudistamme tuon aloit- Edellämainituin .perusteluin rohkenemme
19635: teen, koska hallituksen esityksessä vuoden kunnioittavasti ehdottaa,
19636: 1936 tulo- ja menoarvioksi ei ole lainkaan
19637: osoitettu vruroja main~ttuun ;tarJmitukseen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1936
19638: V al,tiov.arainvaliokuntakin aloitettamme tulo- ja menoarvioon posti- ja lennä-
19639: käsitellessään piti uuden ,postitalon saamllita tinkonttorin talon rakentamiseksi
19640: Kuopioon kaikin ,puolin taTipeelllisena ja Kuopion kaupunkiin joko Smk.
19641: ajan vaatimana, Jmska niin hyvin ,posti- 2,000,000:- kaksikerroksista tai
19642: kuin myöskin lennätinkonttori ovat vuosi- Smk. 2,300,000:- kolmikerrok·sista
19643: kymmeniä sijainneet epämU:kavissa vuokra- rakennusta v·arten.
19644:
19645: Helsingissä syyskuun 5 päivänä 1935.
19646:
19647: Edv. Vaar3ima. Hei!kki .Soininen.
19648: L. 0. Hirvensalo. Tilda Löthman-Koponen.
19649: Eli3is SimoJoki. P. V. Heikkinen.
19650: Heikki Kääriäinen. Yrjö Räisänen.
19651: Onni Hiltunen. Onni Mäkeläinen.
19652: Kalle Walta. J. Takala.
19653: Kalle Kämäräinen.
19654: 523
19655:
19656: IV,93. - Rah. 311. N:o 40.
19657:
19658:
19659:
19660:
19661: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pudasjärven
19662: kun.nan aluelä-äkärin asunnon rakentamisesta aiheutu-
19663: neen velan maks'amista varten.
19664:
19665:
19666: Ed u s kun n a. U e.
19667:
19668: Kun Pudasjärven kunta luovutti kunnan Koska aluesairaaloita muodostaessaan val-
19669: sairraalan sairaalarakenn uksineen IVaJ tiolle tio joutuu rakentamaan sairaalarakennukset
19670: aluesairaalaksi keväällä 1935 niin samassa kokonaisuudessaan ja ani harvoissa ;trupauk-
19671: yhteydessä meni kunnalta myös ilmaiseksi sissa on va·1tio kunnansairaalaa luovutet-
19672: kunnan omis·tama lääkärinrakennus. Lääkä- taessa saanut korvauksetta lääikärinraken-
19673: rinrakennus, jonka kunta rakennutti vuonna nu:ksen niin käsittääksemme valtiovaHalla
19674: 1921, .tuli kunnalle maksamaan 159,310 olisi velvo1li,suus korvata lääkärinrakennuk-
19675: markkaa. Vuonna 1930 kunta korjautti ra- sesta hei1mssa taloudellisessa asemassa ole-
19676: kennUJksen perusteellisesti, tullen tämä valle kunnal~e edes jälellä oieva velika
19677: uudistus- ja korjaustyö maksamaan kunnalle 55,000 markkaa, mikä köyhän kunnan ta-
19678: 65,500 mankkaa. Siis kustannukset yhteen- loudelle olisi huomattavan suuresta merki-
19679: laskettuina 224,8'10 markkaa. tyksestä, mutta ·vaWon miljaaDdeihin nou-
19680: Mutta koska kunnan taloudellinen asema sevassa tul'o- ja menoarviossa 1pieni kysy-
19681: oli heikko ja veroäyrin ,hinta kuntalaisten mys.
19682: maksukykyyn nähden jo tarpeeksi korkea, Jos pelätään rahojen väärinkäy,ttöä niin
19683: oli kunnan rakennuskulujen 1peittämiseksi myönnettäköön ne ehdolla, että kunnan on
19684: otettava 100,000 mamkan laina, jota lainaa suoritettava kysymyksessä oleva velka tai
19685: kunnalla on vielä maksamatta 55,000 mark- muutoin joutuu kunta suorittamaan avus-
19686: ikaa. tuksen valtLolle takaisin.
19687: Köyhä kunta on näin oNen joutunut luo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19688: vuttamaan ilmaiseksi yli puolen miljoonan nioittaen,
19689: mankan arvoiset sairaala- ja ilääkäriraken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1936
19690: nukset, kunta, jonka velat ovat noin 3.5 tulo- ja menoarvioon 55,000 markan
19691: miljoonaa veroäyrin hinnan oi,lessa neljänä suuruisen määrärahan annettavaksi
19692: viime vuonna 1'6, 14, 14 ja 11 mar~kaa. valtion aluelääkärille luovutetusta
19693: Myöskin joutuu kunta rakentamaan lähi- Pudasjärven kunnan lääkärinraken-
19694: vuosina useampia kansalwulurakennuksia, nuksesta aihe1duneen velan maksa-
19695: mitkä kysyvät suuria kustannuksia. miseksi.
19696:
19697: Helsingissä syyskuun 4 päivänä 1935.
19698:
19699: Eino ·Rytinki. Yrjö H. Kesti.
19700: Yrjö Hautala. HeiJlrki Niskanen.
19701: 524
19702:
19703: IV,94. - Rah. a;l. N :o 41.
19704:
19705:
19706:
19707:
19708: Kaijalainen y. m.: Määrämhan osoittamisesta Lap·in seura-
19709: kuntien kirkoissa suoritettavia korjaustöitä varten.
19710:
19711:
19712: E d u s :k u n n a 11 e.
19713:
19714: Lapin seurakuntien kirkot on aikanaan joiden :mukaan mää·rärahojen tarve eri seu-
19715: rakennettu yleisillä varoilla. On kuitenkin rakunnissa on seuraa.va :
19716: osoittautunut vaikeaksi saada valtionapua
19717: kinkkojen korjauksiin, johtuen tämä lä- Utsjoki .......... . 35,000 markkaa
19718: hinnä siitä, että yleisten rakennusten kor- Enontekiö ........ . ·12,000 ,
19719: jauksiin valtion talousarviossa vuosittain Kittilä ........... . 26,000 "
19720: varatut määrärahat ovat olleet liian pie- :Sodankylä ........ . 44,000 "
19721: niä. Sitäpaitsi ·on kyseeilisten seurakuntien Muonio 60,000 "
19722: kirkot pyritty tulkitsemaan asianomaisten
19723: Yhteensä 178,000 markkaa
19724: seurakuntien toimesta. kunnossapidettäviin
19725: rakennuksiin kuuluviksi, vaikika niiden ra-
19726: kentamiseen rY'hdyttäessä valtio on lähte- Mahdollista on, että yhteissumma todel-
19727: nyt siitä tosiasiasta, etteivät Lapin köyhät lisuudessa on suurempi, sillä työkustannuk-
19728: seurakunnat itse ikykene kirkkoja rakenta- set ovat korjaustöitä koskevien suunnitel-
19729: maan, eikä myöskään huolehtimaan niiden mien laatimisen jälkeen jonkin verran
19730: kustannuksista. nousseet, ei kuitenkaan niin pa:J:jon, etteikö
19731: Kun. korjau·ksia ei ole voitu suorittaa yleisten rakennusten ylihallituksen laskel-
19732: säännöllisesti, alkavat useiden seurakuntien mien perusteella mainittujen viiden seura-
19733: kirkkoralmnnukset osoittaa palhoja rappeu- kunnan kirkkoja saataisi jotenkin tyydyt-
19734: tumisen merkkejä. Kirkkojen sisustaminen tävään kuntoon. Selvää tietenkin on, että
19735: on myös aikanaan jäänyt eräissä tapauk- ellei korjaustöihin kiireellisesti ryhdytä,
19736: sissa kesikeneräis~ksi. Niinpä puuttuvat käy asian :hoitaminen myöhemmin yhä vai-
19737: Utsjoen kirkosta lämmityslaitteet. Sellai- keammaksi. Lapin seurakunnilla ei itsel-
19738: silla paikkakunnilla, joissa on sähkövalais- lään ole mitään mahdollisuuksia hoitaa tätä
19739: tus, olisi jo tulipalovaaran vuoksi syytä asiaa.
19740: siirtyä my·öskin kirkossa sähköva-laistuk- Kun kysymys toistaiseksi on varsin vaa-
19741: seen. Tähän pyrkii muiden korjaustöiden timattomasta määrärahasta, olisi mieles-
19742: ohella Muonion seurakunta, jonka kirkko tämme valtiovallan Lapin seura kuntia edel-
19743: 1
19744:
19745:
19746:
19747: - erään esimerkin mainitaksemme -- on leenkin autettava ja otettava tarvittavat
19748: maalattu viimeksi puolisataa vuotta sitten varat ensi vuoden tulo- ·ja menoarvioon.
19749: eli vv. 1883-1884. Mitä näiden seurakuntien kirkikojen kun-
19750: Yleisten rakennusten ylihallituksessa on nossapitoon vastaisuudessa tulee, olisi tar-
19751: Lapin seurakuntien kirkoissa suoritetta- koitukseen vuosittain säännöllisesti varat-
19752: vista korjaustöistä laadittu suunnitelmat, tava määräralha valtion talousarviossa, jotta
19753: IV,94. - Kaijalainen y. m. 525
19754:
19755: kirkoissa suoritettavista korjauksista ja ettii Eduskunta ottaisi 'Vuoden
19756: välttämättömistä uudistuksista voitaisiin ai- 1936 tulo- ja menoarvioon 200,000
19757: kanaan huolehtia. markkaa Lapin settrakuntien kir-
19758: Edellä lausuttuun viitatBn ehdotamme koissa suoritettavia korjaustöitä var-
19759: kunnioittaen, ten.
19760:
19761: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1935.
19762:
19763: Lauri Kaijalainen. Kusti Arhama.
19764: S. Salo. M. 0. Lahtela.
19765: Uuno Hannula.
19766: 526
19767:
19768: IV,95. - Raih. al. N:o 42.
19769:
19770:
19771:
19772:
19773: Kaijalainen y. m.: Määrärahan osoittmnisesta Petsamon
19774: evwnkelis-luterilaisen seurakunnan pappilan rakennus-
19775: töiden aloittamista vartern.
19776:
19777:
19778: E d u s k u n n a ll e.
19779:
19780: Petsamon ah1een oloda järjestettäessä on lisuudet tehokkaaseen työhön seurakunnan
19781: sikäläinen evanikelis-luterilainen :seurakunta hyväksi. Jos esim. asunto-o1ot ovat puut-
19782: jäänyt toistaiseksi vaille riittävää huolenpi- teelliset, on itsestään selvää, että toiminta
19783: toa valtiovallan :tahol,ta. Niinpä •ei seura- käy vaikeaksi. Petsamon paippila dlisi näin
19784: kunnailla ole vielä pappilaa, vaan on seura- ollen viipymättä rakennettava.
19785: kunnan kirkkoherran asuttava perheineen Pappilan rakentamisen kiireeLlisyyttä tu-
19786: ahtaassa huoneistossa, joka talvella 'On kylmä kee myöskin se seikika, että pappilaa varten
19787: ja josta puuttuvat vara:stosuojat, kellari eroitetulla maalla on suoritettu varsin huo-
19788: y. m. Pappilaa varten on valtio jo va.ran- mattavia niitty- ja laidunraivauksia. Kun
19789: nut maan ja opetusministeriö .on hankkinut karja- ja rehusUJojat puuttuvat, ei karja,_a
19790: yleisten rakennusten yHhallitukselta pappi- voi pa,p.pilan maatilalle hankkia, eikä ·edes
19791: lan asuin- ja .talousrak.ennuksia varten rehuja saada kunnolliseen säi~öön. Raivaus-
19792: suunnitelmat ja piirustukset. Toistaiseksi työ on jo niin huomattavalla a:luHa, että
19793: on pruppilam rakentaminen kuitenkin saanut myöskin lannoituskysymys on omiaan kii-
19794: vuodesta toiseen siirtyä vaJ,tion muiden ra- rehtimään karjan hankkimista pappilaa >var-
19795: kennushankkeiden tieltä, joita hankkeita on ten.
19796: pidetty kiii'eellisempinä. Paikanisia olosuhteita silmällä pitäen laa-
19797: Mielestämme oHsi kuitenkin jo aika kiin- dittu kustannusarvio päättyy 650,000 mark-
19798: nittää vakavaa huomiota myöskin Petsamon kaan. Päärrukennus tulisi rakennettavaksi
19799: evankelis-luterilaisen seurakunnan tarp.ei- sementtitiilistä ja ta!lousralkennus puusta.
19800: siin ja luoda sille ne mahdollisuudet, joiden Kun ·rakennussuunnitelmaan sisältyy
19801: avu1J1a se voisi menestyksellisesti suorittaa joukko seHaisia töitä, jotka voitaisiin suorit-
19802: tärkeää tehtäväänsä kaukana Jäämeren taa työttömyysvaratöinä, voitaisiin pappilan
19803: äärillä. Itsenäisen .Suomen kunnia-asia on rakennustyö mielestämme jakaa kahdelle
19804: kehittää ja edistää kristillistä seurakunta- vuodelle .esim. siten, että ensi vuoden ai-
19805: työtä tällä uudella alueella, jossa kirkolla kana it'akennettaisiin talousrakennus, joka
19806: on nähdä:ksemme vaikeampi ja samalla vas- pappilan mailla jo aloitetun maatalouden
19807: tuunalaisempi tehtävä kansan keskuudessa kannalta .on kiireellisempi, ja pää;ra:kennuk-
19808: kuin missään muualla maassamme. sen rakent8Jminen jäisi seuraavalle 'VUodeHe.
19809: TäJUöin on ensimmäisiä :tehtäviä, että Talousra:ke•nnuksen yhteydessä tulisi tehtä-
19810: niille henkilöilLe, jotka siellä työskentelevät väksi kaivo, ulkopuoliset vesi- ja viemari-
19811: seurakunnan ,palvelulksessa, ·luodaan mahdol- johdot, ympäristön raivaustyö sekä tarvit-
19812: IV,95. - Ka.ija:lainen y. m. 527
19813:
19814: tavat aidat. Sitäpaitsi voitaisiin ensi vuo- että Eduskunta ottaisi vuoden
19815: den aikana suorittaa myöskin rpäärakennuk- 1936 tulo- ja menoarvioon 350,000
19816: sen perustustyöt, joihin ,myös voitaisiin si- markkaa Petsamon evankelis-luteri-
19817: joittaa paikkakunnan ,työttömiä. laisen seurakunnan pappilan raken-
19818: Edellä lausuttuun viitaten !kunnioittaen
19819: 1
19820: nustöiden aloittamista varten.
19821: ehdotamme,
19822:
19823: He lsingissä 6 ,päivänä syytStkuuta 1935.
19824: 1
19825:
19826:
19827:
19828:
19829: Lauri Kaijalainen. Emil Jutila.
19830: lVI. 0. Lahtela. Janne KoivrUranta.
19831: Uuno HamJJUla. T. A. Janhonen.
19832:
19833:
19834:
19835:
19836: 67
19837: 528
19838:
19839: IV,96. - ·Rruh. al. N:o 43.
19840:
19841:
19842:
19843:
19844: Inkilä y. m.: Määrärahan osoittamisesta Oulun, Kuopion
19845: ja Viipurin läänien ta;loudellisess'a ahdingossa olevien
19846: maalaiskuntien amustamiseksi.
19847:
19848:
19849: E d u s kun n a 11 e.
19850:
19851: Valtion .tulo- ja menoarvioehdotuksessa ne ovat rinnastettavat ,pohj·oisempina ole-
19852: vuodeksi 1936 on hallitus 15 Pl. III luvun vien kuntien kanssa, !kun on kysymys jon-
19853: 2 momentin kohdalla esittänyt a:vustuksiksi kinlaisesta korvau:ksesta va!l:tion taholta
19854: vaikeuksiin joutuneille kunniUe 12,500,000 si1tä, mitä kunnat ·viljatulEen johdosta ovat
19855: Smik. sii11tomäärärahan. Perusteluissa ilmoi- joutuneet kärsimään.
19856: tetaan, että tästä määrärahasta 4 milj. Smk. Edellä sanotun perusteella 'kunnioittaen
19857: tulisi käytettäväksi valtioneuvoston harkin- ehdotamme,
19858: nan mukaan sellaisten Pohijois~Suomen ta- että Eduskunta ottaisi vuoden
19859: loudellisessa aihdingossa olevien maalaiskan- 1936 tulo- ja menoarvioon 15 Pl.
19860: tien avustamiseksi, joissa veroäyri on liian III l. 2 momentille 4,500,000 markan
19861: korkea, koska näiden kuntien avustamista määrärahan - hallituksen tulo- ja
19862: hallituksen mielestä ei voida hoitaa tullipe- menoarvioesitykseen tälle kohdalle
19863: ruutus- ja niihin verrattavin toimen:pitein. merkityn 4 milj. markan määrära-
19864: Kun perusteluissa puhutaan vain Pohjois- han sijasta - käytettäväksi valtio-
19865: Suomen kunnista, liikutaan :käsittääksemme neuvoston harkinnan mukaan sellais-
19866: liian ahtaissa rajoissa. Määriteltä ,Poh- ten Oulun, Kuopion ja Viipurin lää-
19867: jois~Suomen kunnat" su!Lkee pois joukon nien taloudellisessa ahdingossa ole-
19868: Kuopion ja Viipurin läänin kuntia, joiden vien maalaiskuntien avustamiseksi,
19869: taloudellinen asema on siksi heikko, että joissa veroäyri on liian korkea.
19870:
19871: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1935.
19872:
19873: Arvo Inkilä.. Heikki Soininen.
19874: Edv. Vaarama. Akseli Brander.
19875: Kalle Kämäräinen. Toivo Ikonen.
19876: 529
19877:
19878: 1!V,97. - Rah. al. N:o 44.
19879:
19880:
19881:
19882:
19883: Hautala y. m.: Määräraha;n osoittamisesta avustukseksi
19884: vaikeuksiin joutuneille kunnille.
19885:
19886:
19887: Ed us kun n aH e.
19888:
19889: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon kaa. Mainittu lisäys on kyllä tunn)UStettava,
19890: ehdotimme tekemässämme rahaasi,a-aloit- mutta katsomme sen edelileen riittämättö-
19891: teessa otettavaksi vaiikeuksiin joutuneiden mäksi.
19892: kuntien avustamiseen 1'3 milj. markan Että osittainkin päästäisiin kuntien ta-
19893: määrarahan. Perusteluissamme tehostimme louksissa vakautumaan, viitaten edellä sa-
19894: erikoisesti niiden kuntien avustamista, rrot1mun sekä v. 1934 va1tiopäiville jättä-
19895: joissa veroäyrin hi,nta on kohtuuttoman rnä:mme rahaasia-aloitteen peruste!luihin
19896: korkea. kunnioittaen ehdotamme,
19897: VuodeHe J9316 antamassaan esityksessä on
19898: hallitus ottanut 1rna~nittua tarkoitusta var- että Edmskunta päättäisi ottaa li-
19899: ten edellisinä vuosina käytetyn 5 milj. säyksenä v.uoden 1936 valtion tulo-
19900: markan sekä kunn~lle fr·angilainoista joh- ja 'menoa1·vioon 9 milj. markkaa
19901: tuvien agiotappioiden korvaamista varten av.ustukseksi vaikeuksiin joutuneille
19902: 3.5 rnilj. markan ilisä;ksi vain 4 mi1j. marlk- kunnille.
19903:
19904: Helsingissä 9 pä:ivänä syyskuuta 1935.
19905:
19906: Yrjö Hautala. Eino Rytinki.
19907: Heikki Niskanen. Yrjö H. Kesti.
19908: 530
19909:
19910: IV,9s. - Rah. al. N:o 45.
19911:
19912:
19913:
19914:
19915: Paksujalka y. m.: Määrärahan osoittamisesta kwnnaUisko-
19916: deissa hoidetbwvie~n mielisairaiden hoitokustan1'1!USten suo-
19917: rittamista varten.
19918:
19919:
19920: Ed u sk u rn n aU e.
19921:
19922: Mielisairasten ja vajakykyisten :hoito ai- kunnalliskodeissa. K unnalliskotien mielisai-
19923: heuttaa jatkuvasti kunnille entistä suurem- rasosa:stoj en rperustaminen tu1ee kuitenkin
19924: pia kustannuksia. Tämä johtuu :paitsi mie- verrattain kalliiksi ja ihoitokin niillä on
19925: lisairasten JU!kumäärän lisääntymisestä myös kalliimpaa kuin muu ikunnalliskotihoito.
19926: siiJtä, että heidän il:moltamiseensa kiinnite- Kun lisäksi ei ole paikallaan, että valtio
19927: tään nykyään suurempaa huomiot.a kuin milltei kokonaan siirtää mielisairashoidon,
19928: ennen ja heidät saa;tetaan .entistä yleisem- j,oka lisäksi jaikaant.uu hyvin epätasaisesti
19929: min laitoshoitoon, etenkin kun yksityisiä kuntien kesken, miltei yksinomaan kuntien
19930: hoitolkoteja:kin alkaa olla vaikea löytää. Tär- kannettavaksi, niin ehdottavat a:l1ekirjoitta-
19931: keänä syynä on my.ös se, ~että mielisairas- neet kunnioittaen,
19932: hoito, ·jroka ennen luettiin valtiolle kuuluviin
19933: tehtäviin, on yhä enemmän siir.tyny.t kun- että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
19934: tien asiaksi. Tästä syystä ja kun piirimie- den 1936 talousarvioon 1 miljoonan
19935: lisairaalahoito, j,ota va1tio avustaa, varsin markan suuruisen määrärahan kun-
19936: kaLliina on varattava ainoastaan erikoishoi- nalliskodeissa hoidettavien mielisai-
19937: toa kaipaaville, ovat kunnat olleet pakotet- raiden hoitokustannusten suoritta-
19938: tuja vähemmän hoitoa tarvitseville järjestä- mista varten.
19939: mään tarpeellisen mutta haLvemman h'oidon
19940:
19941: Helsingissä •9 ,päivä:nä syyskuuta 193'5.
19942:
19943: Juho P.aksujalka. J. Krauranen.
19944: Kalle Kä,märäinen. Heikki Kääriäinen.
19945: Matti Miikki.
19946: 531
19947:
19948: IV,99. - Blruh. al. N:o 46.
19949:
19950:
19951:
19952:
19953: Pohjala y. m.: Määrärahan osoittamisesta sairaalrolääkärien
19954: palkkojen koroittamista varten.
19955:
19956:
19957: E d u s k u n n a 11 e.
19958:
19959: Läämin- ja yleisten sairaalain lääkärien Onneksi on vielä näihin asti saatu 1läänin-
19960: poal~kausjärjestelmä on valtion sairaalalai- sairaalomin ipätevi.ä lää'kärivoimia, jotka
19961: to'ksen ja sairaaloita käyttävän yil.eisön ovat onnistuneet \hankkimaan itseLleen si-
19962: edun kannalta siksi kohtuuton ja epäjdh- vultapwin siedettävän toimeentulon, mutta
19963: donmu'kainen että asiaan olisi saatava pi- viime aikoina muuttuneiden olosuhteiden
19964: kainen korjaus. vuoksi on tilanne kokolaihla · kärjistynyt.
19965: Lasaretti:lääkärien palkat . •ovat niin al- Mielestämme olisi lasarettiläälkärien pal-
19966: haiset, että nä~den lääkä,rien on prul&o kat saatava edes sama:lle taSOille kuin soti-
19967: hanikkia toimeentulonsa pääasiaillisesti yleis- 1aslää:kärien. Jotta [äli!nin- ja yleisten sai-
19968: pra!ktiikalla, joka useinkin fhäiritsee heidän raalain Jääkärien palkkausjärjestelmään
19969: vakinaista työtään. r--ään:in- ja eräät tmuut saataisiin edes vähänkin kohtuullinen pa-
19970: yleiset sairaalat ovat maaseuduLla ainoat rannus ·aikaan ehdotamme kunnioittaen,
19971: paikat, joissa kyetään suorittamaan va·ati-
19972: :vampia kirurgisia operatioita. Y[ilääkäri on että Eduskunta päättäisi ottaa
19973: tavallisesti tunnettu kirurgi, jonka käsitel- sair,aa.lalääkärien palkkojen koroi-
19974: täväksi luonnollisestikin ka~kki potilaat tusta varten vuoden 1936 tulo- ja
19975: twhtoisivat päästä.. Mutta kun mainitun menoarvioon seuraavat lisäykset:
19976: kirurgin tulee 'hankkia pa:rkkaulksensa pää- 7 Pl. XIV: 1 momentille 570,000
19977: asiassa sairaalan ulkopuolelta ja kun ki- markkaa;
19978: rurgisten ta;pausten määrä sairaalassa saat- 7 · Pl. XV: 1 momentille 990,000
19979: taa nousta kymmeniin, ei sairaille voida markkaa;
19980: antaa mahdolilisimman :pätevää ammatti- 7 Pl. XVI: 1 'momentille 190,000
19981: apua. Ei'kä. lisälksi Jihden iheniki:lön voimat markkaa; sekä
19982: riitä tällaista työtaakkaa :kantamaan ja 7 Pl. XVII: 1 momentille 190,000
19983: tästä taas sairaat muodossa tai toisessa jou- 'markkaa.
19984: tuvat kärsimään.
19985:
19986: Helsingissä syyskuun ·6 p:nä 193t5.
19987:
19988: Kyllikki Pohja;la. Tilda Löthman-Koponen.
19989: Toivo Tyrni. Osk. Reinikainen.
19990: Edv. Vaarama. Kaino W. Oksanen.
19991: 532
19992:
19993: IV,1oo. - Ra;b. al. N :o 47.
19994:
19995:
19996:
19997:
19998: Pärs,sinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten
19999: hoitajattarien ja lisäpalvelusku1linan palkkaa1mista var-
20000: ten valtion sairaaloihin.
20001:
20002:
20003: E d u s k u n n a 11 e.
20004:
20005: Tunnettu tosiasia on, että sairaan:hoita- 7 Pl. XIV: 1 momentille 125,000
20006: jattarien 'samoin kuin sairaala.pa:lvelusikun- markkaa ylimääräisten hoitajattarien
20007: nan työaika vaiLtion siviiilisairaaloissa on ikoh- ja 55,000 markkaa lisäpalveluskun-
20008: tuuttoman pitkä, usein vielläkin ,pidempi nan palkkaamiseksi eli yhteensä
20009: kuin vastaavissa kaupungin- ja kunnansai- 180,000 markkaa;
20010: raaloissa. Eduskunta päättikin viime huh- 7 Pl. XV: 1 mormentille 170,000
20011: tikuun 17 päivänä hy,väksyä lausuttavaksi markkaa ylimääräisien hoitajatta1·ien
20012: hll!Hitukselle toivomuksen, että sairaanhoita- ja 120,000 markkaa lisäpa-lveluskun-
20013: jattarien työaika ensi tilwssa lyhennettäi- nan palkkaamiseksi eli yhteensä
20014: siin 40, tuntiin viikossa. Palhimpien epäkäh- 290,000 markkaa;
20015: tien poistamiseksi, ja etteivät menot yhdellä 7 Pl. XVI: 1 momentille 18,000
20016: kertaa suhteettoma,sti nousisi, olisi tal1koi- markkaa lisäpalvel·uskunnan palkkaa-
20017: tukseen nyt myönnettävä lisää ylhteensä miseksi; sekä
20018: 500,000 mar~kaa, minkä johdosta kunnioit- 7 Pl. XVII: 1 momentille 12,000
20019: taen ehdotamme, ntarkkaa lisäpalvehtskunnan palkkaa-
20020: että Eduskunta päättäisi ottaa miseksi.
20021: vuoden 1936 t,uzo- j,a menoarvioon
20022: souraavat lisäykse.t:
20023:
20024: Helsingissä syyskuun 6 päivä1nä 193<5.
20025:
20026: Hilja Pärssinen. Aino Malkamäki.
20027: Aino Lehtok:oski: Hilma Koivulahti-Lehto.
20028: Elsa Metsäranta. Kai:sa Hilden.
20029: Anni Huotari. Hilda Herrala.
20030: Sylvi-Kyllikki Kilpi.
20031: 533
20032:
20033: IV,1o1. - Rah. al. N:o 48.
20034:
20035:
20036:
20037:
20038: Kalliakos]ti y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuste;n
20039: anta,miseksi taloudellisissa vaikeuksissa olevien kunnal-
20040: listen sairaaZain perrttstamisku,stannuksia varten.
20041:
20042:
20043: E d u s k u n n a ~11 ~e.
20044:
20045: Viime maaliSkuun 29 ipäirv11nä eduskunta niin tahtonee eduskunta, saattaa asian sel-
20046: talousvaliokunnan ehdotuksesta toivomus- laiseen ratkaisuun, minkä se keväällä katsoi
20047: aloitteen n: o 34 :perusteella ihyvruksyi toi- tarkoi tuksenmulkaiseksi.
20048: vomuksen,. että hallitus ottaisi vuoden 1936 Edellämainittuun eduskunnan toivomuk-
20049: tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän suu- seen viitaten kunnioittaen ehdotamme,
20050: ren, väihintään 500,000 markan suuruisen
20051: määrärahan, rjosta voitaisiin myöntää avus- että Eduskunta ottaisi vuoden
20052: tuksia taloudellisiin vaikeuksiin joutunei- 1936 tulo- ja menoat·vioon riittävän
20053: den kunnallisten sairaalain perustamiskus- suuren, vähintään 500,000 markan
20054: tannuksiin. Hallituksen tulo- ja meno- suuruisen määrärahan avustusten
20055: arvioesityksessä ei tätä toivomusta kuiten- antamiseksi taloudellisissa vaikeuk-
20056: kaan o1e huomioonotettu. Kun tarve pu- sissa olevien kunnallisten sairaalain
20057: heenaolevassa suhteessa on erittäin kipeä, perustamiskustannuksiin.
20058:
20059: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1935.
20060:
20061: Viljami Kalliokoski. Otto Marttila.
20062: J. Eri. PilppuJ.a. A. Korvenoja..
20063: J. Takala. Einari Karvetti.
20064: Heikki Soininen. Lauri A. Sariola.
20065: Kyllikki Pohjala.
20066: 534
20067:
20068: IV,1o2. - Rwh. al. N:o 49.
20069:
20070:
20071:
20072:
20073: Korvenoja y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kuntain liitto
20074: Salon seudun sairaalan perustamiskustannuksiin osallis-
20075: tumista varten.
20076:
20077:
20078: E d u s ik u n n a 11 e.
20079:
20080: Kuten v. 1931 ilmestyneestä kunnallis- min kuntain taholta oli sovittu, muodostet-
20081: sa~raa[akomitean mietinnöstäkin selviää ovat tavabli piirisairaalapiiriksi ja sairaalan ai-
20082: sairaaJaolot Turun ja Porin läänissä o11ee.t van ~ensi 1tilassa rakennettavaksi, sai a1sia
20083: muihin lääneihin verrattuna kaikkein huo- uutta vauhtia.
20084: noimmat, tullen silloisen tilaston mukaan Salon kauppalan lahjoitettua sairaalaa
20085: yksi sairas,sija 1,370 asukaSita kohti, koko varten omistamansa SaJon kartanon kauniin
20086: maassa vastaavam keskimääräluvun ollessa tontin rakennuksineen ,ryhdyttiin lopum-
20087: 838. Tämä saimssijojen harvalukuisuus on sesti sairaa,lan perustamispuuhiin sillä tu-
20088: ollut sitäkin vaikeamman tilanteen aiheutta- [okseHa, että tärrnä rKuntaylhtymä .Salon, seu-
20089: jana viellä erikoisesti senvuoksi, että iää- dun sairaalan ra:kennuttruma, sairaa;la voi-
20090: niiSsä on ollut pa:ljon marulaiskuntia, joissa tiin ottaa käytäntöön tämän :vuoden alussa.
20091: ei yleensä ole minkäänlaisia sairaaLoita. Sairaalassa on 24 vrukinaista paimkaa, mutta
20092: Niinpä mietinnön ilmestyi!lli:saikam oli lää- heti alusta a~kaen tuli potilaita niin prurjon,
20093: nin 109 kunnasta vain :seitsemässä sellainen että koko vastaanottoajan sairaalassa on
20094: tyydyttävä tilanne, että oli yksi sairassija ollut käytännössä n. 40 sairassijaa ja voim-
20095: 750 asukasta kohti. Eräs seLlainen seutu, mekin ,todeta 'hoidettavan potilasluvun heti
20096: jossa sairaalan .puute oE huutavin, oli Sa- ensimmäisenä vuonna nousevan yli tuhan-
20097: lon ,seutu, jonka komitean ehdotuksen mu- nen sekä :polikliinil1iBten hoitojen luvun
20098: kaan tulisi muodostua piirisairaalan a1ueelwi. noin kuuteensataan.
20099: Se käsittää Salon kauppalan ja 11 liiken- Sairaala on siis osoittautunut erinomai-
20100: teensä ·puolesta Saloa keskuksenaan käyttä- ,sen tarpeelliseksi. Se tyydyttää varusteit-
20101: vää kuntaa. Tällä alueella, jonka asuka,s- tensa puolesta suurempiakin vaatimUJksia ja
20102: luku on yli 40,000 ja pinrta-a~a n. 2,000 km2 , on siten rakennettu, että sitä helposti voi-
20103: ei siLLoin ollut yhtään sairaalaa eikä siis yh- daan laajentaa, mikä lJ'Ihyen käyttöajan ku-
20104: tään sairassijaa. luessa on osoittautunutkin välttämättömyy-
20105: Seudun kuntain taholta olikin jo aikai- deksi. Sairaalasta 'On siis muodostunut sel-
20106: semmin ryhdytty <toimenpiteisiin suurem- 'lainen piirisairaala, joita kunnallissairaa:la-
20107: man sairaalan perustamiseksi Saloon. Mutta komiteakin ehdottaa rakennettavaJksi marun-
20108: kun laadittujen kustannusarvioiden mukaan tieteellisen aseilllansa puolesta 8opirviin lii-
20109: siitä olisi tullut kallis laitos, eivät kunurut kennekeskuksiin. Tällaisten saira:ailain pe-
20110: uskaHaneet yritykseen ryhtyä. Kun sitten rustamiskustannuksiin ehdottaa mainittu
20111: llmnnallissairaalakomiterukin ~totesi tä:män komitea myönnettävä:ksi maalaisknntain ja
20112: surkean huonon sairaalatilanteen ja ehdotti kauppalain osalta valtionavustusta keski-
20113: Sailon piirin, selllaisena kuin se a:iikaisem- mä,ärin 50%. Tätmä periaate on eduskun-
20114: IV,102. - Korvenoja y. m. 535
20115:
20116: nan tahoUa.kin tullut 'hyväksytyksi, siillä tannuksiin varmaan suuremmaNa summalla
20117: ra:kennetaanhan [parhaiUaan edusikunnan kuin edellä mainittu sairassijakustannus on
20118: päätökseen nojautuen maahamme suurempia kolwnaisuudessaan. Osallistumalla Sa[on
20119: va:1tion sairaaloita, joihin seutujen ympäris- seudun sairaalan perustamiskustannruksiin
20120: tökunnat pääsevät osallisi:ksi suorittamaJJa 50 % :lla pääsee valtio lähes puolta pienem-
20121: määrätyn osuuden sairassijan perustamis- mä1lä rahameno'Ha sama:lla kun suunnitel-
20122: kustannuksista. man mukainen piirisairaaJan tarve tu~ee
20123: Salon seudun sairaala •On tullut maksa- tyydytetyksi.
20124: maan nykyisessä kunnossaan 1,300,000 mk. Kaiken edelläes1tetyn perusteella rohke-
20125: eli viraJlista sairassijaa kohti vähän ylli nemme kunnioittaen elh•dottaa,
20126: 50,000 mk., mikä lienee huomattavasti ha,l-
20127: vempi kuin vastaavat kustannukset raken- että Eduskttnta ottaisi vuoden
20128: teiUa olevissa keskussairaaloissa. Jos ottaa 1936 tulo- ja menoarvioon 7 Pl.
20129: 'huomioon nykyisen kä.yttömahdonisuuden, XXII luvun 4 momentille 650,000
20130: n. 40 sairassijaa, supistuvat kustannukset markan määrärahan K untain liitto
20131: vain n. 30,000 markkaan. Valtio joutuu Salon seudun sairaalan perustamis-
20132: uusia keskussairaalro~ta rakennettaessa osal- kustannuksiin osallistttmista varten.
20133: Iistumaan osakaskuntain sairassijojen kus-
20134:
20135: Helsingissä 5 p :nä syyskuuta 1935.
20136:
20137: A. Korvenoja. K. R. Kares.
20138: Aarne Honka. E. Jokinen.
20139: Aino Lehtokoski. Toivo Tyrni.
20140: Einari Karvetti.
20141:
20142:
20143:
20144:
20145: 68
20146: 536
20147:
20148: IV,1o3. - ·Rah. aJ. N :o 50.
20149:
20150:
20151:
20152:
20153: Reinikainen y. m.: Mää1·ärahan osoittamisesta avustukseksi
20154: Viipurin kaupunkiin rakennettavaa sy111nytyslaitosta
20155: varten.
20156:
20157:
20158: E d u s kun n a 11 e.
20159:
20160: Sairaa~aolomme ovalt viime aikoina kehit- Vuosi
20161: Koko poti- Kaupunki- Maaseutu-
20162: lasluku laisia laisia
20163: tyneet suotuisaan suuntaan. N. s. lasaretti-, 19·31 1,245 792 453
20164: mieli- ja tuberkuloosisairaaloita ·on raken- 198.2 1,173 809 364
20165: nettu useita, mutta sairaa:larakennusalalla 1·933 1,08S 815,2 2·36
20166: on synnytyslaitosten kehitys jäänyt huo- 1934 ·1,101 8123 27'8
20167: mattavasti jälkeen muiden sairaalalaitosten
20168: kehityksestä. Vasta äskettäin on Helsinkiin Yhteensä 11,333 7,1.35 4,198
20169: rakennettu uusi naistensairaa:la ja Viiij:lu-
20170: riinkin, jossa iPUutteellisuudet ja e,päkohdat
20171: Kuolevaisuus kaupunkilaisten synnyttä-
20172: tällä alalla ovat suuret, on vasta nyt •pää-
20173: jien keskuudessa ·on ollut 0..2s % ja maa-
20174: tetty ryhtyä raikentamaan uutta synnytys-
20175: seutulaisten 1.14% eli siis maaseutulaisia
20176: laitosta. Tätä uutta synnytyslaitosta suun-
20177: on kuollut 4 kertaa enemmän kuin kaupun-
20178: niteltaessa ja neuvoteltaessa muiden Viipu-
20179: kilaisia. Tämäikin on omiaan osoittamaan
20180: rin läänin kuntien kanssa on tultu siihen,
20181: kuinka tärkeätä on saada yhtenäinen ja
20182: ettå Viipurin kaupunkiin olisi rakennettava
20183: kunnollinen äitiyshuolto Karjalaan. Mutta
20184: niin laaja synnytyslaitos, että se tyydyt-
20185: kunnollinen äitiyshuoltotoiminta edellyttää,
20186: täisi myös maakunnan tal'lpeen. Vaikka
20187: että sen käytettävänä on tarkoitustaan
20188: Viipurin nykyinen synnytyslaitos onkin
20189: vastaava ja ajanmukainen synnytyslaitos,
20190: perin .pieni, käsi•ttä.en vain 30 sairassijaa,
20191: jonne laitoshoitoa tarvitsevat hyvissä ajoin
20192: on 1lait!oksessa ollut .pakko hoitaa vier·as-
20193: voidaan sijoittaa. Jotta maksut tällaisessa
20194: kuntalaisia keskimäärin yli 30 %, siitä huo-
20195: sairaalassa eivät olisi maaseutulaisille suu-
20196: limatta, että tilanahtauden vuolksi on vie-
20197: remmat kuin muissakaan laitoksissa tai sai-
20198: raskuntalaisten vastaanottoa koetettu ra-
20199: ra·aloissa, täytyisi valtion tuHa yritykseen
20200: joittaa mahdollisimman cpaljon. Asiaa va-
20201: mukaan. On nurinkurista, että kaikkia
20202: laisee seuraava poti:lastiilasto vuosilta 1-92:5
20203: muita tauteja sairastavat saavat valtion
20204: ----'1934:
20205: Koko poti- Kaupunki- 1\Iaaseutu-
20206: avustukseilla hoitaa kohtuhinnoilla sairaa-
20207: Vuosi lasluku laisia laisia loissa, mutta maaseutusynnyttäjäin täytyy
20208: 192·5 865 6149 216 maksaa korkeita maksuja kaupungin syn-
20209: 19.2·6 941 5.24 417 nytyslaitoksessa, mikäli heitä sinne ensin-
20210: 19.27 1,113 604 50.9 kään voidaan sijoittaa, sillä eihän 'kau;punki
20211: 1928 1,167 645 5.2:2 kykene ilman valtion acpua pailvelemaan
20212: 1929 ·1,285 679 60.6 maa1kuntaa ja tekemään taloudellisia lth-
20213: 1930 1,355 758 597 rau:ksia sen hyväksi.
20214: IV,l03. - Reinilkainen y. m. 537
20215:
20216: Vii[>urin kaUJpun'ki· on suunnitellut sai- Edellä olevan perusteella ehdotamme
20217: raalarakennukset 35% suuremmiksi kuin kunnioittaen,
20218: kaUJpungi~ oma tarve v·aatii, jotta maa-
20219: seutulaistenlkin tal'peet voitaisiin tyydyttää. että Eduskunta ensi vuoden vulo-
20220: Tä:llainen sairaala, joka sisältäisi noin 90 ja 'menoarvioon ottaisi 3,150,000
20221: sairassijaa, ·tulisi ma·ksamaan sisustuksineen markan miiärärahan avustukseksi
20222: noin 9 miljoonaa markkaa. Tästä on aja- Viip urin kroupunkiin rakennettavaa:
20223: 1
20224:
20225:
20226: teltu valtion osaUe 35, % eli 3/150,000 mark- synnytyslaitosta varten.
20227: kaa. Muun os·an suorittaisi !kaupunki, joka
20228: sitä varten on jo rahat varannut.
20229:
20230: Helsingissä. syyskuun 3 päivänä 1935.
20231:
20232:
20233: Osk. Reinikainen. Anni Huotari.
20234: Kaapro Moilanen. Aino Malkamäki
20235: Toivo Ikonen. Jooseppi Kauranen.
20236: Vilho Vallas. Yrjö Welling.
20237: Matti Paasi-vuori. Hilja Pärssinen.
20238: Elsa · Metsäranta. Kaino W. Oksanen.
20239: 538
20240:
20241: IV,1o4, - Rruh. al. N:o 51.
20242:
20243:
20244:
20245:
20246: Löthman-Koponen y. m.: ~Määrärahan osoittamisesta Tapio-
20247: lan kaatumatautisten hoitolan yhteyteen rakennettavaa
20248: kaatumatautisten lasten parantolaa varten.
20249:
20250:
20251: E d u s :k u n n a 11 e.
20252:
20253: Niin ,palj·on kuin Suomessa viime aikoina Tä1lainen :tulevaisuus .ei suinkaan ole
20254: yhteiskunnan puo1elta onkin koetettu ko- -välttämätön. ·Mutta kyililä sen välttyminen
20255: hentaa epäeduHisemmassa asemassa olevien edellyttää, ·että lrupsi jo ensimmäisten .tau- ·
20256: tilaa, ovat kaatUJIIlatautlliet lapset edelle.en dinoireit,ten ilmaantuessa saa asianmwkaista
20257: jääneet unohdukseen. hoi.toa. Tanskassa lasketaan 32, jop:a 40:kin
20258: Näitten tila on kuitenkin varsin lohdu- sadasta paranevan. Mutta olisihan sekin
20259: ton. Kodeissa heidän useimmiten on maih- hyv.ä tulos, jos sadasta saataisiin 25 oireet-
20260: doton'ta saada sitä hoitoa, m:Utä heidän tau- tamiksi ja toiset 25 tyoky;kyis:iiksi.
20261: tinsa edelly,ttää. Sen sijaan he siellä var- Kun kerran paranemismahdollisuuksia on
20262: sin selv.ästi saava.t tuntea Olevansa liikaa todettu olevan, on luonnollisesti näilläkin
20263: sisarusparvessa ja leilkldtoverien keskuu- lapsilla ·oikeus saada sitä yhteiskunnan
20264: dessa, samalla kun the monasti ovat 'lop- apua, mitä muutkin heidän asemassaan ole-
20265: puun kuluttamassa .äidin hemnoja ja paina- vat saava:t. Ja onpa puhtaasti taloudelliset-
20266: massa alas isänkin •työikykyä. Kouluikään takin kannalta yhteiskunnalle halvempaa
20267: tulleina heitä ei voida ottaa tavallisiin ·kou- parantaa melkoista osaa lapsina kuin ;hoita:a
20268: luihin, jol1ei sa:tu olemaan niin että iheidän 'kaikkia koko ikänsä työkyvyttöminä ja mie-
20269: kohtauksensa yleensä sruttuvat öisin. Or- lisairaina.
20270: poina he eivät ,Ollenkaan sovellu ~asten Kun Sortavalan T,apiolan hoitola;t työ-
20271: koteihin, ja kunnalliskodeissa he ovat kaik- ky:kyisille kaatumatautisille ikämieihil~e oli
20272: kien muutenkin ärtyisten ihoidokkien vas- saatu valmiiksi, oli a~siaa lääkintöhallituk-
20273: tuksena ja pe~kona. Sääl1mättömin kohtalo sessa edustava jäsen kehot,tJrunut laitoksen
20274: on, kun heidät lykätään mielisairasosastoihin. johtoa ryhtymään ·toimenpiteisiin kaa!tuma-
20275: Ilman asianmukaista iho1toa näi1le vara- tautist·en lasten ihoidon järjestämiseksi,
20276: tuissa paranto1oissa nämä lapset useimmi- mutta nimenomaan sillä ,tapaa, että Su(){lllen
20277: ten suoranaisesti vaiVlutetaan tilaan, j.ossa kaikki kQilme ilmatumatautisten <hoidon alalla
20278: hellikiset ja ruumiilliset kyvyt vähit.e~llen toimivaa 1aitosta laatisivat yht·eisen suunni-
20279: turmeltuvat aina työkyvy.ttömyy,t•een ja var- telman, jossa tarvittavasta ,työjaosta jo
20280: sin vaikealuontoiseen mielisairauteen asti. edeltäpäin olisi sovitttu. Niinpä mainittu-
20281: Kun ei kukaan tahdo ottaa ka;atumatauttista jen laitosten johtohenkilöt laativrut suunni-
20282: luokseen asumaan, ja häntä •työnt·ekijänäkin tdman, jonka mukaan 1työn.jalim tulisi ole-
20283: tavallisesti :pelätään, joutuu onneton viettä- maan se11ainen, että alle 8-vuotisista lap-
20284: mään va;rsin kirjavaa ku1kurieläiiDää, j·oka sista huolehtisivat Seinäjoen ja T:apiolan
20285: pä:ättyy vapauden menet,tämiseen. laitokset, kouluiässä olevista T~piolla, ja
20286: IV,lO•±. - Löthman-Koponen y. m. 539 •
20287:
20288: sukupuolisesti <kypsyneistä, jwtko- ja am- neille. Näin voitaisiin h:eti saada sijaa n.
20289: mattiopetu.s:ta ta:rv~tsevista V aajasalon ja 30 lapselile, ja .tUJlisi Tapiolan hoitolaitoksen
20290: Kortejoen la1tokset Kuopiossa, edeHinen koko hoidokikimäärä olemaan n. 115.
20291: tytöistä ja jälkianäinen pojista. Kun kysymyksessä olevoosa mkennuksessa
20292: Suunn~telman toteuttamiseen laskettiin on koko Tapiolan keilttiöosasrto ja pesula,
20293: tarvit,tavan varoja kaikkiaan 9 miljoonaa tulee se verrattain ika<llii:ksi. Lisäiksi laitos,
20294: ma-d"kaa, josta valtion osalle, olettarualla ioUa on 85 ha vi1je1tyä maaJta, ltai·vitsee
20295: että se avustaisi samalla mää.räillä kuin uuden, ajailllllukai,sen navetan, entinen kun.
20296: tylsämielisho1toloita., eli 80 %:lla, tulisi on lahoamistilassa. Näin tarvitaan ensim-
20297: 7,200,000 mk., pu.oleksi avustusta ja puo- mäisenä rakennuskautena 2 1 / 2 milj. mark-
20298: leksi lainaa, ja yhtymien .osalle 1,800,000 kaa, josta tulisi seuran osaJ[e 500,000 mk.
20299: mk. Perustamisrujaksi oli ajruteltu 6 vuotta, ja va1tion osalle 2 milj. T,ätä vaLtion osuutta
20300: ]931-1936. ei ku1tenkaan tarvita kaikkea he>ti, vaan
20301: Pula-aika kuitenkin keskeytti kaikki voisi 500,000 mk. jäädä vuodeksi 1937.
20302: enemmät to~menpi.teet. Jos vielä odotetaan, Tapiolan lru~tokset omistaa Suomen Kir-
20303: meT~kitsee se liian mone1le [apselJe tuhottua kon SisäJä:hetysseura. Seuran sopirvaisuutta
20304: elämää, kun ei apu tu1lUJt aikanaan. tämän toiminnan a:lotta:jaksi tukevat seu-
20305: Alussa on toiminta kuitenkin oleva enem- raavat seikat:
20306: män kokeilevaa laatua, eikä :sentä:hden ole seura on jo 30 vuotta työskennellyt tyil-
20307: mitään syytä heti yrittää toteuttaa koko sämielisten ja kaatumatautisten hoidon
20308: ohje1maa. Perustaruisaikaa voidaan hyvin alalla;
20309: pitkittää ainakin kymmenvu.otiseksi, jolloin seuran suuri ja varsin monipuolisesti
20310: vu{)ltuinen valtion puolelta tapahtuva rwhoi- edustet,tu to~mihenk~lö- ja oppirlasjoukko
20311: tus supistuisi 720,000 maDkkaan, ja siitä- tarj.oo :tavallista paremmat mahdollisuudet
20312: kin vain puolet avustuksena. saada sellaisia toimihenkilöi•tä, kuiu tällä
20313: Rakennustoiminta olisi a1kava Sortavalan eriikoiswlailla tarvitaan ;
20314: 'l'apiolassa. Tehdyn suunniteLman mukaan koska Tapiolassa jo on olemassa laaja
20315: tu[isi sinne kolme-osainen mkennusryhmä. maapohja suurine keh~tysmahdonism~ksi
20316: ~1\lulksi laitos selviäisi sillä, että se saisi neen, y.hä enemmän tuot.tava laaja maan-
20317: keskimmäisen mkennumsen. Se on tarkoi- viJje~ys monine työskentely- ja viihdyrtys-
20318: tet.tu pienille Ia,psille ja kouluhuoneis- mahdoHismrksineen ja •ta:~veellinen yleis-
20319: toksi. Alussa tulisi pieniä lapsia olemaan johto, tulee •pulheena oleva lisätoiminta niin
20320: vain joitakin, joten rakennus voitaisiin luo- perustamisen :kuin yHäpidon puo•les1ta talou-
20321: nuttaa varsinaisesti koulurhoitolak.si. Pää- dellisesti tavallista edullisemmaksi.
20322: asiaJllisin Jloitotyö on kaikissa tapauksissa Lopuksi on huomruttava, että kun hoito-
20323: alkava koulu-ikäisistä, näitten tila kun on toiminta tylsämierlisten hyväksi .on rajaton,
20324: arveluttavin. Paitsi lääkintöhoitoa tulisi ei ·ole pelkoa, etteivät suunnitellut lisära-
20325: näitten saada opettajahoitajien antamaa kennukset :tulisi hyödylliseen käy.täntöön
20326: alkeis-, leikki- ja askarteluopetusta. Kun siiniikin ta:pauksessa, ettei kaa,tumatautisia
20327: po~kia voidaan sijoittaa jo oleviin raken- lapsia Iä:het·ettäisi parantoilaan riittävästi,
20328: nuksiin heille muodost·ettavaan eri osastoon, mikä tusikin on ajateltavissa, kun tulossa
20329: voidaan uudessa rakennUJksessa toistai.'5eksi oleva lastensuojelulaki tul.lee edellyttämään
20330: saada ·sijaa sekä pienimmille lapsille että tällaisen hoidon hankkimista yhteiskunnan
20331: koulu-ikäishlle tytöille ja vieläpä luokkahuo- toimesta.
20332: 540 IV,l04.- 'l'apiolan kaatumatautisten hoitola.
20333:
20334: Kunnioittaen ehdotamme, pitäjän Tapiolan kaaturncdautisten
20335: haitolan yhteyteen rakennettavaa
20336: että Eduskunta ottaisi vuoden kaaturnatautisten lasten parantolaa
20337: 1936 talousarvioon 1,500,000 markan varten.
20338: snuruisen rnäärärahan Sortavalan
20339:
20340: Helsingissä. 4 päivänä syyskuuta 1935.
20341:
20342: Tilda Löthman-Koponen. L. 0. Hirveusalo. Heikki Niskanen.
20343: Juhani Leppälä. L. P. Tapaninen. Reill!h. Swentorzetski.
20344: VilJami Kalliokos·ki. Levi Jern. Paavo Virkkunen.
20345: Antti Kukkonen. Yrjö Wening. Hilja Riipinen.
20346: Ebba östenson. Jussi Lonkainen. Matti Pitkänen.
20347: Kyllilclri Pohj,ala. K. A. Lohi. Arvo lnkilä.
20348: Kaino W. Oksanen. Kawpro Huittinen. Toivo Horelli.
20349: Bruno A. Salmiala. K. F. Lehtonen. Yrjö H. Kesti.
20350: Alpo Lumme.
20351: 541
20352:
20353: IV,1ou. - Ra.h. al. N:o 52.
20354:
20355:
20356:
20357:
20358: Kaasalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
20359: kwnrvallisten mielisctiraalain Y'hteyteen järjestetylle per-
20360: hehoidolle.
20361:
20362:
20363: E d u s k u n n a 11 e.
20364:
20365: Hoitoa ja val'vonfaa kaipaavien mielisai- dottanut 5 markkaa hoitopäivältä mielisai-
20366: raiden luku näyttää vuodesta vuoteen kas- raalan. yhteydessä toimivassa perheihoi-
20367: vavan, mikä vaatii mielisairashoitopaikko- dossa,, mikä avustus näyttääkin kohtuulli-
20368: jen jatkuvaa lisäämistä. Kokemus on kui- selta ja valtion edun mukaiselta. Lääkintö-
20369: tenkin osoittanut, että hoitopaikkojen lisää- hallituksesta saamiemme tietojen mukaan
20370: mistä ja muidenkin hoitokustannusten nou- voidaan l.askea tällaisia hoidokkeja tulevan
20371: sua voidaan välttää sijoiHamalla rauhal- olemaan n. 550. J'Os valtionavustusta tar-
20372: 1
20373:
20374:
20375:
20376: lisia ja vaarattornia mielisairaita hoitoon koitukseen myönnetään edellämainitun pe-
20377: yksityisiin perheisiin sairaalan lähistöllä, rusteen mukaan, valtionavustus nousisi
20378: jota< hoitoa sairaalan puolesta va:lvottaisiin. 1,000,000 markkaa.
20379: Tämän on todettu myöskin vaikuttavan Esittämillämme perusteilla kunnioittaen
20380: edullisesti sairaiden mie1entil'aan ja jou- ehdotamme,
20381: duttavan heidän palaamistaan vapaaseen
20382: elämään. Kunnat eivät kuitenkaan voi ot- että Eduskunta koroittaisi ensi vuo-
20383: taa yksin vastatakseen sanotun perhehoi- den tulo- ja menoarvion 7 Pl. XXI: 1
20384: don kustannuksista, vaan edellyttää sen momentin määrärahaa 1,000,000 mar-
20385: kehittyminen myöskin valtion a;vustusta. •kalla avustuksiksi kunnallisten •mieli-
20386: Suomen psykiatris-neurologinen yhdistys saimalain yhteyteen jä1·jestetylle
20387: on sanotun valtionavustuksen määräksi eh- pe.rhehoidolle.
20388:
20389: Helsingissä syyskuun 3 päivänä 1935.
20390:
20391: Väinö Kaasalainen. Viljo Venho.
20392: Elias Tukia. Kyllikki Pohjala.
20393: Juho Paksuj~alka. Johan Franzen.
20394: Taave Jrnnnila. Antti Halonen.
20395: Toivo Tyrni. Osk. Reinikainen.
20396: 542
20397:
20398: IV,1ou. - Rah. al. N :o 53.
20399:
20400:
20401:
20402:
20403: Reinikainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta MustasaQxen
20404: sairaalan laajennustöihin.
20405:
20406:
20407: E d u s k u n n a 11 e.
20408:
20409: Mielisairasten hoito vaatii erinäisiä var- sen yhteydessä rakennettavat lisä:ti:lat asun-
20410: sin vaikeasti hoidettavia mielisairaita var- noilksi lisiiltyil.w :hoitajavoimaHe ja muut
20411: ten n. s. lujaa osastoa, joka on niin varus- korjaustyöt tulisivat tehtyjen a:rvioiden
20412: tettu, että karkaaminen sieltä on inahdo- mukaan maksamaan 3,000,000 mark:kaa.
20413: tonta, ja jossa on niin suuri henkilökunta, Kun kosketel.lun 1·ujan osaston aikaansaa-
20414: etteivät erikoisen vaikeasti hoidettavat sai- minen on varsinlkin uuden mielisairaslain
20415: raat ·pääse vahingoittamaan toisiaan eikä voimaantulon jälkeen välttämä:tön, olisi s~tä
20416: muita. Tähän asti on tällaisia mielisairaita varten otettava määräraha jo ensi vuoden
20417: täytyny.t hoitaa van:kimielisairaa[assa, vaikka .menoa,rvioon.
20418: se on rakenneutu mielisairaiJta vankeja. rvar- Esittämillämme perusteillla kunnioittaen
20419: ten. Sellaisen laitoksen perustaminen kuu- ehdotamme,
20420: luu valtiolle, koska se tulisi toimimaan että Eduskunta päättäisi ottaa
20421: koko maata varten. Eduskunnassa on eri ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
20422: yhteyksissä ja valiokuntamietinnöissä esi- 20 Pl. II lukuun uudelle momen-
20423: tetty mielipide, että Mustasaaren kunnassa tille, Mustasaaren sairaalan laajen-
20424: sijaitseva ·en6sen Vaasan lääninsairaalan nustyöt, 3,000,000 markan suurui-
20425: lasarettiosasto, joka on ollut tyhjänä siitä sen siirtomäärämhan Mttstasaaren
20426: asti, kuin sanottu lää.ninsairaala muutet- sairaalan lcwjentamiseen ja korjaa-
20427: tiin .Seinäjoelle, muutettaisiin n. s. lujaksi miseen sekä n. s. ~ujan osctston vai-
20428: osastoksi vaikeasti hoidettavia mielisairaita keiden mielisairasten hoitoa varten
20429: varten. !Sanotun lasmrettiosaston muutta- sinne perustamiseen.
20430: minen n. s. luja:ksi mielisairasosastdksi ja
20431:
20432: Helsingissä syyskuun 4 .päivänä 1935.
20433:
20434: Osk. Reinikainen. Toivo Halonen.
20435: Elias Tukia. Urho Kulovaara.
20436: J. F. Tolonen. Jalmari Linna.
20437: Taave Junnila.. Aug. Syrjänen.
20438: Heikki Vehkaoja. Elsa Metsäranta.
20439: Anni Huotari.
20440: 543
20441:
20442: IV,lo7.- Fin. mot. N:o 54.
20443:
20444:
20445:
20446:
20447: Söderhjelm m. fl.: Angående f.örhöjt anslag för Jakob-
20448: stads sjukhus.
20449:
20450:
20451: T i '1 1 R i k s d a g e n.
20452:
20453: Som beikaut intager Ja:kobs.tads sjuk- depressionstiden redue,emdes summan ti'll
20454: hus, det s. k. Malmsika Sju:khuset, stälil- 120,000 mark. Då samtidigt ~ågkonjunlktu
20455: ningen av en central sjukvårdsanstal:t :Lör ren i my;cket hög grad dra:bbat Ja:kobstads
20456: Mellersta österbotten. SjUikhuset utnyttjas kommun, så att såväll nyanskaffning som
20457: i hög grad av personer, bo:sa.tta i olika delar underhåll blivit lidanlde, måste inom den
20458: av Österbotten. Ie,ke ens •til[lk:omsten a:v det närmaste framtiden en avsevärd höjning av
20459: nya länssjwkhuset i Seinäjoki har minskat utgifterna ske för att sjulkhuset skall kunna
20460: frekvensen av U!tsocknebor, utan ökas den bibehålla sin höga nivå.
20461: fortfa:rande stadigt. Sålunda har antalet Med stöd av ovanstående få vi vördsamt
20462: sjU!kvårdsdagar för personer med hemort anh,ålla,
20463: utanför Jalmbstad ,från 5-års perioden 1909 att Riksdagen i statsförslaget för
20464: -1913 ti'll 5-års perioden 19·29-1933 stigit år 1936 måtte upptaga ett anslag mn
20465: från 49.3 tili 70.s procent. .50,000 mark för höjande av stats-
20466: Tidigare har sjukhuset åtnjutit ett stats- bidraget för Jakobstads sjukh•us från
20467: bidrag om 150,000 mark i året, men under 120,000 till 170,000 mark.
20468:
20469: Helsingfors den ,6 se.ptember 193,5.
20470:
20471: J. SöderhjeLm. J. lVIangs.
20472: Levi Jern. K.-A. Fagerholm.
20473: Johan Fra.nzen. Karl J. W:enman.
20474: Albin Wickman. Edvard Haga.
20475:
20476:
20477:
20478:
20479: ()9
20480: 544
20481:
20482: IV,1o7. - R!lih. al. N:o 54. Suomennos.
20483:
20484:
20485:
20486:
20487: Södmhjelm y. m.: Koroitetun määräTakan osoittamisesta
20488: PietaTsaarcn sairaalalle.
20489:
20490:
20491: E d u s k u n n a ll e.
20492:
20493: Kuten tiedetään, on Pietarsaaren sairaa- markaksi. Kun alhaiset suhdanteet samaan
20494: lalla, n. s. Malmin sairaalalla, Keski-Poh- aikaan varsin ankarasti ovat kohdistuneet
20495: janmaalla keskeisen sairaanhoitolaitoksen Pietarsaaren kuntaan, niin että sekä uudis-
20496: asema. Sairaalaa käyttävät suuressa mää- hankinta että ylläpito ovat joutuneet kärsi-
20497: rin Pohjanmaan eri osissa asuvat henkilöt. mään, on lähitulevaisuudessa menoja huo-
20498: Seinäjoen lääninsairaalan aikaansaaminen- mattavasti lisättävä, jotta sairaala voisi säi-
20499: kaan ei ole vähentänyt ulkopitäjäläisten lyttää :korkean tasons,a.
20500: lukua sairaalassa, vaan lisääntyy se edel- Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
20501: leen vakaasti. Niinpä on sellaisten henki- nioittaen,
20502: löiden sairashoitopäivien luku, jotka eivät
20503: ole kotoisin Pietarsaaresta, 5-vuotiskaudesta että Edruskunta ottaisi vuoden
20504: 1909-1913 5-vuotiskauteen 1929-1933 'li- 1936 valtion tulo- ja memoarvioon
20505: sääntynyt 49.3 :sta 70.s prosenttiin. 50,000 markan määrärahan Pietar-
20506: Aikaisemmin oli sairaalalla 150,000 mar- saaren sairaalan valtionavun koroit-
20507: kan vuotuinen valtionapu, mutta pula- tamiseksi 120,000 markasta 170,000
20508: aikana tämä määrä alennettiin 120,000 markkaan.
20509:
20510: Helsingissä 6 p:nä syyskuuta 1935.
20511:
20512: J. Söderhjelm. J. Mangs.
20513: Levi J,ern. K.-A. Fagerholm.
20514: Johan Franzen. Karl J. Wenman.
20515: Albin Wiclmnan. Edvard Haga.
20516: 545
20517: IV,1os. - Rwh. al. N :o 55.
20518:
20519:
20520:
20521:
20522: Salo : Määrärahan osoittamisesta aluesairaalan mkentamista
20523: V'arten Säräisniemen kuntaan.
20524:
20525:
20526: E d u s k u n n a 11 e.
20527:
20528: V etoama!hla eduskunnan aikaisemmin te- että Eduskunta ottaisi vuoden
20529: kemään myönteiseen päätökseen Säräisnie- 1936 talousarvioon 300,000 markan
20530: men aluesairaalan rakentamisesta, jota siirtomäärärahan Oulun läänin Sä-
20531: päätöstä rtäihän mennessä, ei vielä Poh- räisniemen kuntaan perustettavan
20532: jois-Suomen monien sairaalatarpeiden aluesairaalan rakennustöitten aloitta-
20533: vuoksi ole toteutettu, anon kunnioittaen, mista varten.
20534:
20535: He1singissä 7 :päivänä syyskuuta 19315.
20536:
20537: S. Salo.
20538: 546
20539:
20540: IV,to9. - 'Raih. al. N :o 56.
20541:
20542:
20543:
20544:
20545: Lohi y. m.: M,ääräraham osoittamisesta lääkärin asunnon
20546: ja sairasmajan rakentamista varten Ranwan kirkonky-
20547: lään.
20548:
20549:
20550: E d n s k u n n a 11 e.
20551:
20552: Viime vuoden valtiopäivi.1lä. pää.tti edus- v.ai~eudet ovat selkä Jääkä,riJilä että poti-
20553: kunta tU'lo- ja menoarvion yhteydessä p.e- lailla, kun sairaalaa ei ole lähempänä 'kuin
20554: rustetta:va:ksi aluelää!kärin vi.ran Rannan Rovaniemellä ja ipudasjä,rvellä, j•oihin mat-
20555: kuntaan. Maini.ttu virka. onkin nyttemmin kaa on lålhes 100 kilometriä ..
20556: perustettu ja viran hoitaj1a määträtty. Lää- Lisäksi ,on !huomattava, että kunta on
20557: kärin asunnon saanti on kuit.enkin tuotta- .päättänyt sitoThtua •hanmkimaan twrpeellisen
20558: nut suuria vaikeuksia, kun meAtsä:hallitus ·tonttimaan lääikärin asuntoa ja sairasmajaa
20559: on tarvinnut omiin tarpeisiinsa sen huo- var.ten. Eduskunta •hyväksyi viime maalis-
20560: neiston, j1oka aikaisemmin 10li ajateLtu voi- kuulla vwltiovarainvaJiokunnan ehdotUiksen
20561: tavan saada lääkärin asunnoksi. Muita- mukaisesti asiassa .toivomusponnen y1\Simie-
20562: kaan sopivia huoneistoja ei ole Ranualll ikir- Esesti.
20563: konikylässä. Näinollen on tilanne nyt sel- Mikäli olemme saaneet tietää, onkin lää-
20564: lainen, että lääkäri ei ole voinut saada kintöha:llitus ja. samoin sisäasiainministeri
20565: asuntoa 'perheelleen, vaan perheen ,täytyy eduskunnan t,oivomuiksen mukaisesti ehdot-
20566: asua toisella .paikikalknnnaHa. On aivan tanut ensi •vuoden menoarv'~oesitykseen ote.t-
20567: luonnollista, että tällainen asiaintila ei voi ,ta.vaksi taDpeellisen määrärahan puheena-
20568: pitemmäi,ti jatkua. Köyhä ikunta ·ei myös- O'le.vaan tar1koitukseen, mutta 1va:ltioneuvosto
20569: kään voi raikentaa asunt,oa ,lääkäriUe. Val- .on sen jättänyt pois ..
20570: t~on v:e1v,ollisuus on mieJ1estämme ryhtyä Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdo-
20571: heti tänne rakentamaan 1ääkålrin asuntoa, tamme kunnioitta.cn,
20572: samoinkuin on ta·pahtunut useampaan muu-
20573: hunkin Itä- ja Pohjois-!Suomen köyhiivle ja että Eduskunta päättäisi ottaa ensi
20574: har·vaan asutuiUe paikkakunnille. vuoden tulo- .fa rnenoarvioon '700,000
20575: Samoin on välttätmätöntä ,rakentaa sa- markan suuruisen rnäärärahan lääkä-
20576: massa yhteydessä sairasmaja esim. viidellä rin asunnon .fa sairasmaJan rakenta-
20577: sairassi.jalla. On 'luonno!1lis1ta, että suuret mista varten Ranuan kirkonkylään.
20578:
20579: Helsingissä syyskuun 5 päivänä 1935.
20580:
20581: K. A. Lohi. M. 0. L31htela.
20582: 547
20583:
20584: IV,11o. - Rah. al. N:o 57.
20585:
20586:
20587:
20588:
20589: Hannula: Määrärahan osoittamisesta valtion sairaal-an ra-
20590: kentamista varten Kemin katUpunkiin.
20591:
20592:
20593: E d u s k u n n a 11 e.
20594:
20595: Nojautuma:lJla toivomusa~oi.tteiden n:o 25 että Eduskunta päättäisi ottaa ensi
20596: (1929 I vp.) ja n :o 28 (1930 II v,p.) sekä vuoden tulo- ja menoarvioon 1 mil-
20597: ralliaasia-aloitteen n:o 21 (1933 vp.) ,perus- joonan markan määrärahan valtion
20598: teluihin, pyydä.n kunnioitta;vimmin ehdot- sairaalan rakentamista varten Kemin,
20599: taa, kaupunkiin.
20600:
20601: Helsingissä 6 p :nä syyskuuta 1935.
20602:
20603: Uuno HannuJ.a.
20604: 548
20605:
20606: IV,n1. - lRruh. al. N:o 58.
20607:
20608:
20609: Lahtela y. m.: "Määr-ärahan osoittamisesta aluesairaalan ra-
20610: kentantiseksi J(uolajärven kirkonkylään.
20611:
20612:
20613: E d u s k u n n a ll e.
20614:
20615: Sairashoitoon on valtiovallan taholta kiin- ven kunnassa, jossa on m. m. valtion metsiä
20616: ni,tetty viime aikoina erikoista huomiota. lähes 1 milj. ha, suorittamaan jatkuvasti
20617: Kuitenkin on maamme pohjoisosi,ssa laajoja metsänhakkuu- ja uittotöitä, joissa paikal-
20618: alueita, JOissa sairashoitomahdollisuudet lisen väestön !lisäksi ~tullee olemaan kiireim-
20619: ovat kovin huonot ja ta:rkoitustaan vastaa- pinä työaikoina useita tuhansia muualta tul-
20620: .ma:ttomat. Kuola,järven kunta, jonka pinta- leita työläisiä, joiden keskuudessa sattuu
20621: ala on yli 11,000 km 2 ja jossa on noin 6,500 runsaasti vaikeita sai,rausta:pauksia ja tapa-
20622: asukasta, on yksi sellainen alue, jonka sai- turmia. Potilaita täytyy kuljettaa pitkiä
20623: rashoito"olot kaipaavat mahdollisimman pi- matkoja toisille paikka:kunnil'le hoidettaviksi
20624: kaista korjausta. V aiil>.Jka main~ttuun kun- tai jättää kokonaan hoitoa vaille. Vaikeasti
20625: taan on perustettu jo useita ,vuosia sitten sairastuneiden ja loukkaantuneiden toisille
20626: a1luelää!kärintoimi, on sairaalan rakentami- paikka;kunni'lle hoidettavaiksi kuljettaminen
20627: nen ,siirtynyt vuodesta toiseen ja saii·ashoi- pitkien mat1mjen vuoksi erikoisestikin ky,l-
20628: toa tässä kaukaisessa 'rajaseutuikunna:ssa, minä vuodenai'koina ,on varsin vaarallinen,
20629: jonka a,sukkaat ovat pä.äasiassa varatonta suuria tuskia ja kärsimyksiä tuottava toi-
20630: pienviljelijä- ja tuiDkityöläisväestöä, täytyy menpide, joka johtaa monesti ennenaikai-
20631: suorittaa huoneistossa, johon voidaan ottaa seen kuolemaan.
20632: vain muutamia lievästi sairastuneita ja Kuolajärven kuntaan olisi rakennettava
20633: loukkaantuneita potilaita. Kun Kuolajär- 12-15 sairassijaa käsittävä aluesairaa'la.
20634: ven kunnrun ke:skwksesta, jossa a:luelääkärin Tä!Haisen sairaalan rakentaminen lääJkintö-
20635: asunto sijaitsee, on lähim;pään va1tion sai- haUituksesta saamiemme tietojen mukaan
20636: raalaan Rovanieme'lle 187 km., on itsestään tulee maksamaan 750,000 ma:rkkaa.
20637: selvää, että Kuolajärvi tarvitsee oman ta:r- Kun hallituksen ensi vuoden tulo- ja
20638: koitustaan vastaavan aluesairaalan jo yksin menoarvioesi:tykseen ei ole otettu määJrä-
20639: paikanisen väestön sairashoidon vuoksi. Tar- rahaa sanotun sairaalan rakentamiseen ja
20640: koitustaan rvastaavan sairaalan ra:kentamista kun asia ei enäiä siedä viivytystä ehdo-
20641: kaipaa paikamsen väestön ohella myöskin tamme 'kunnioittaen,
20642: se, ,että Kuola,järven kirkonkylän !läheisyy-
20643: dessä sijaitsee rajavartiokasarmi, jossa var- että Eduskunta ottaisi vuoden 1936
20644: sinaisen rajavartiomiehistön lisäksi aluejär- tulo- ja menoarvioon 300,000 markan
20645: jestelmään siirryttyä tu'levat asevelvolEset määrärahan J( uolajärven kirkonky-
20646: suorittamaan palveluksensa. lään perustettavan aluesairaalan ra-
20647: Kaiken tämän lisäksi tuHaan Kuolajär- kentamisen alkuunpanevtiseksi.
20648: He~singissä syyskuun 6 päivänä 1935.
20649:
20650: lVI. 0. Lahtela. K. A. Lohi. Janne Koivuranta.
20651: Kaarlo Hänninen. J. Tak3ila. S. Salo.
20652: Kusti Arhama. Viljo Venho. Kalle Kämäräinen.
20653: Uuno Hannula. Lauri Kaijalainen. Lamri A. Sariola.
20654: 549
20655:
20656: IV,u2. - :Rah. al. N :o 59.
20657:
20658:
20659:
20660:
20661: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta aluelääkärin
20662: palkkaamiseksi Posion kuntaan.
20663:
20664:
20665: E d u s k u n n a 11 e.
20666:
20667: Terveyden- ja sairashoitoon on maas- kaa 60-120 km, on Qääkärin ja sairaalan
20668: samme viime aikoina kiinnitetty sekä kun- tarve kunnassa arvaamattoman suuri. Olisi
20669: tain että valtion taJwlta harvinaisen pal- näinollen tarpeeliista, että kuntaan asetet-
20670: jon huomiota. Uusia lä.äikä.rintoimia on taisiin aluelääkäri mahdoHisimman pian,
20671: perustettu ja sairaaloita rakennettu. Kui- aluksi vuakrahuoneisitn, ja. myöhemmin ra-
20672: tenkin on Peräpohjolassa huomattavan suu- kennettaisiin lääkärin asunto ja aluesai-
20673: ria ja väestörtkkaita kuntia, joissa ei vielä raala.
20674: ole lääkäriä eikä sairaalaa. Väestön vähä- Aluelääkärin palkkaamiseen ja asunnon
20675: varaisuuden ja muutoinkin kuntain heikon vuo:kramiseen, aja:teltuna, että lääkä.ri voi-
20676: taloudellisen tilan vuoksi .eivät kunnat ky- taisiin ottaa maaliskuun 1 päivästä. 1936,
20677: kene hanlk'ldmaan kunnanlääkäreitä ja ra- tarvittaisiin 50,000 markkaa mainittuna
20678: kentamaan kunnansairaaJoi ta. Terveyden- vuonna.
20679: ja sairashoito kaipaa näinollen vaHion toi- Kun moneen pienempään ja matkoi:hin
20680: menpidettä. Moniin heikoimpiin kuntiin nähden edullisemmassa asemassa olevaan
20681: onkin valtion toimesta asetettu alue}ääkä- kuntaan on valtion toimesta otettu alue-
20682: rit ja rakennettu sairaa.Iat. Yksi sellainen, lääkäri ja rakennettu aluesairaala, olisi po-
20683: jossa ei ole vielä lääkäriä ja sairaalaa, on siolaisiin nähden osoitettava samanlaista
20684: m. m. Posion kunta vaikka kunnan asukas- huolenpitoa, jotta heidänkin terveydenhoi-
20685: luku on n. 4,000. Kun asukkaat ovat pää- tonsa tulisi nykyajan vaatimuksia tyydyt-
20686: a,siassa varatonta pienvil'jelijä- ja tukki- tävällä tavalla. järjestetyksi.
20687: töistä riippuvaa väestöä, joiden veronmak- Edellä esitettyyn viitaten rohkenemme
20688: sukyky on heikko, ei kunta voi :paJkata kun- kunnioittaen ehdottaa,
20689: nanlääkäriä ja rakentaa kunnansairaalaa.
20690: Kun Posion kuntalaisten terveydenhoito että Edtlskunta päättäisi ottaa vuo~
20691: ja sairashoito on riippuvainen sen ympä- den 1936 htlo- ja menoarvioon
20692: ryskunnissa Kuusamossa, Kemi:järveHä, 50,000 markan suuruisen määrära-
20693: Taival1koske:Ua ja Rovaniemellä olevista han aluelääkärin palkkaamiseksi Po-
20694: lääkäreistä ja sairaaloista, jonne on mat- sion kuntaan.
20695:
20696: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1935.
20697:
20698: M. 0. Lahtela. S. Salo.
20699: Kaarlo Hänninen. Kusti Arhama.
20700: Lauri Kaijalainen.
20701: 550
20702:
20703: IV,113. - Rah. al. N:o 60.
20704:
20705:
20706:
20707:
20708: Honka: Määrärahan osoittamisesta Salon yhteiskoulun otta-
20709: miseksi valtion huostaan.
20710:
20711:
20712: E d u s k u n n a ll e.
20713:
20714: Vi1taten vuoden 19'34 vaLtiopä.ivi:1le jä- Salon yhteiskoulun ottamiseksi rin-
20715: tettyyn ralhaasia-a~loitteeseen n :o 59 sekä nakkaisluokkineen valtion huostaan
20716: valtioneuvoston toimesta ~ainettuun koulu- syyslukukauden alusta vuonna 1936.
20717: hallituksen oppikouluosaston ja ruotsinkie- Tästä päätöksestä seuraisi, että
20718: lisen osaston yhteistunnossa 'helmmmun 27 hallituksen tulo- ja menoarvioesityk-
20719: päivänä vuonna 19>3'5 pidettyyn pöytäkir- sessä 10 Pl. VI: 26 momentin koh-
20720: jaan ehdotan kunnioittavasti, daUa olevaa määrärahaa voidaan
20721: alentaa 166,000 markalla, mikä sum-
20722: että Eduskunta ottaisi ensi vuo- ma vastaa Salon yhteiskoulun val-
20723: den tulo- ja menoarvion 10 Pl. VI tionapua syyslukukaudeksi 1936.
20724: lukuun 334,000 markan määrärahan
20725:
20726: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1935.
20727:
20728: Aarne Honka.
20729: 551
20730:
20731: IV,114, - Rab.. al. N:o 60a.
20732:
20733:
20734:
20735:
20736: Venho y. m.: Määrärrikan osoittamisesta Haminan yhteis-
20737: lyseon rakennustöiden aloittamista varten.
20738:
20739:
20740: Eduskunnalle.
20741:
20742: Viitaten edustaja KiV'enojan v. 1913·3 val- että Eduskunta päättäisi ottaa
20743: tiopäiville jättämään xahaasia-alDitteeseen vuoden 1936 tulo- ja menoarvioon
20744: n:o 44 (Liitteet IV, 70, siv. 246---'248) 2,500,000 markan määrärahan Hami-
20745: saamme Jmnnioittaen ehdottaa, nan yhteislyseon rakennustyön aloit-
20746: tamiseksi.
20747:
20748: tHelsmgissä syyskuun 5 p:nä 193~5.
20749:
20750: Vilj.o Venb.o. Kaapro Moilanen.
20751: Elias Tukia. Yrjö Kivenoja.
20752: Emil Jutila. Anton Suurkonka..
20753: J. Takala. Arvo Inkilä.
20754: Kaino W. Ok1sanen. P. Salmenoja.
20755: Elsa Metsäranta. Tilda Löthman-Koponen.
20756: Antti Kemppi. Yrjö Schildt.
20757: Väinö Kaasalainen.
20758:
20759:
20760:
20761:
20762: 70
20763: 552
20764: IV,115. - Rah. al. N:o 61.
20765:
20766:
20767:
20768:
20769: Lwhtela y. m.: 11fäärärahan osoittamisesta papin pa~kkaa
20770: mista vwrten Posion seurakuntaan.
20771:
20772:
20773: Eduskunnalle.
20774:
20775: Posion kunta ja seurakunta on muodos- niihin seurakuntiin, j.oi!hin valtio on pal-
20776: tettu noin 10 vuotta sitten. Seurakunnassa kannut papin, ·olisi kohtuullista, että valtio
20777: on n. 4,000 asukasta ja oma kir~o. Varat- paikkaisi papin myöskin Posion seuraikun-
20778: tomuutensa takia •ei: seurakunta ole kyen- taan, jotta .tämänkin kaukaisen ja a'llkeetli-
20779: nyt .paLkkaamaan omaa pappia, vaan suo- sissa ~oloissa olevan seurakunnan hoito tulisi
20780: rittaa !papin telh:truvät oman ~virka,nsa oiheUa vaLtakunnan arw,on mukaiseen järjestykseen
20781: na8Jpuriseura:kunnan ipalp/l)i, joka asuu noin niin :tärkeältä ja. :kauaskantoiselta ooaltaan
20782: 85 km :n päässä P,osiolta. tSe:uralkunnaUiset
20783: 1 kuin yleensä papin toimi kansakunnan elä-
20784: olot ovat näinollen alkeelliset ja ta<rlkoitus- mässä on.
20785: taan vastaamattomat. Niihin 1dlisi saatava Edellä esit.ettyyn viitaten ehdotamme
20786: korjaus. Kun seurakuntalaiset ovat varat- kunnioittaen,
20787: tomia pienviljelijöitä ja ansiotöistä eiläviä,
20788: ei heillä Qle va•raa paLkata sielujensa hoita- että Eduskunta päättäisi ottaa
20789: jaa. Ottaen !huomioon, että va.Uio on pal- vuoden 1936 tulo- ja menoarvioon
20790: kannut papin moneen .muu'hunlki'n Peräpoh- 60,000 markan suuruisen määrära-
20791: jolan ja Lapin väJhäva,raiseen seuralkuntaan han papin palkkaamista vat·ten Po-
20792: ja että Posion seurakunta on vema~ttavissa sion seurakuntaan.
20793:
20794: Helsingissä syyskuun 7 päivä:nä 1935.
20795:
20796: M. 0. Lahtela. S. Salo.
20797: Kaa11lo Hänninen. Kusti Arhama.
20798: Lauri Kaijalai.nen.
20799: 553
20800:
20801: lV,u6. - R8!h. al. N :o 62.
20802:
20803:
20804:
20805:
20806: Heiniö y. m.: Mää1·ärahan osoittamisesta vuori-insinöörien
20807: opetusta V'arten.
20808:
20809:
20810: E d u s k u n n a 11 e.
20811:
20812: Viime aikoina on varsin paljon huomiota laitoksiin. Edellä mainitusta syystä ja
20813: li:iinnitetty maassamme ilöytyviin mine:raaJlei- myöskin taloudellisista syistä olisi edulli-
20814: hin lisäämällä entistä työskentelyä kaivos- sempaa kasvattaa vuori-insinöörejä omassa
20815: teollisuudessamme ja myöskin suoritta- korkeakoulussamme, varsinkin kun näiden
20816: malla 'jatkuvasti yhä laajempia tutkimuk- tarve jo nyt on suuri ja tulee varmaankin
20817: sia uusien malmilöytöjen aikaansaamiseksi. lisääntymään. Meillä ei saisi tällä alalla
20818: Kruluvana vuonna on päätetty valtion t>Oi- turvautua ulkomaiseen apuun palkkaa-
20819: mesta perustaa uusi yhtymä 10 milj. mar- malla vierasmaalaisia insinöörejä tänne,
20820: kan pääomin tutkimustoimintaa ja malmi- koska kokemus muista teollisuuksista osoit-
20821: etsintää varten. taa, että on perin vaikea korvata myöhem-
20822: Mutta samalla kuin vakava ja toivehikas min näitä kotimaisilla miehillä.
20823: huomio on kiinnitetty vuoriteollisuutemme Pidämme näin ollen sekä tarpeeHisena
20824: elpymiseen, on vain vähän kiinnitetty huo- et1tä kiiree~lisenä vuorilteiJ.rnillisen koulutuk-
20825: miota tämän teollisuuden palvelukseen kou- sen järjestämistä teknilliseen lmDkeakou-
20826: lute:ttavaan työvoimaan. luumme, :t<?istaiseksi nimenomaan sen ke-
20827: Useissa Euroopan maissa on korkeakoulu- miahliseen osastoon. Tästä on tekn~llisen
20828: opetukseen liitetty vuori-insinöörien kas- korkeakoulun asettama komitea laatinut an-
20829: vatus. Eräissä maissa on erikoisia vuori- siokkaan esityksen, joka on jätetty valtio-
20830: akatemioita, mutta useimmissa on vuori- neuvostolle viime keväänä.
20831: insinöörien opetus sijoitettu maan teknil- Koska eduskunnaJlle jäJtetyssä tulevan vuo-
20832: lisiin ko11kea;kouluihin. Kussakin maassa den :tu:lo- ja menoa,rvioesity~ksessä ei vuori-
20833: muodostuu tämän alan opetus sellaiseksi insinöörien opetusta varten ole otettu mää-
20834: kuin kunkin maan mineraali-esiintymien rärahaa, olisi syy,tä ottaa 1teknillisen korkea-
20835: luonne ja runsaus, kallioperän rakenne, koulun menosääntöön vuoritekniikan pro-
20836: maan varallisuus y. m. edellyttävät. Tästä fessorinvirkaa varten Smk. 75,000: - ja:
20837: syystä olisi kotoinen opetus pantava ulko- vuorimekaniikan ylimääräistä opettajan--
20838: maisen !koulUJtU'ks:en edelle. Kuten :tunnet- virkaa varten Smk. 18,000: - .
20839: tua, ei meillä tähän asti ole oliut opetusta Edellä olevan perusteella ehdotamme
20840: tarjolla vuori-insiruöö,reiksi aikovil:le, vaan kunnioittaen,
20841: ovat he saaneet ha!keutua ulkolaisiin oppi-
20842: 554 IV,116. - Vuori-insinöörien opetuksen järjestäminen.
20843:
20844: että Eduskunta ottaisi vuoden palkkauksiin 93,000 markkaa vuori-
20845: 1936 tulo- ja menoarvioon 13 Pl. insinöörien opetusta varten.
20846: VIII luvun 1 momentiUe lisäystä
20847:
20848: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1935.
20849:
20850:
20851: Sulo Heiniö. E. M. Tarkkanen.
20852: Bruno Sarlin. Albin Wickman.
20853: Eljas Erkko. Yrjö Leiwo.
20854: W. K. Särkkä.. Kaino W. Oksanen.
20855: Arvo Inkilä.. Eero Rydman.
20856: I.. 0. Hirvensalo. Viljami Kalliokos'ki.
20857: Bruno A. Swlmiala. Aleksi Aaltonen.
20858: Väinö Tanner. Leo R. Böök.
20859: Väinö H:aikkila. Axel Palnigren.
20860: Yrjö Schildt.
20861: 555
20862:
20863: W,117. - Riaih. al. N:o 63.
20864:
20865:
20866:
20867:
20868: Heiniö y. m. : Määrärahan osoittamisesta kemiallisen tutki-
20869: mustyön tukemista varten.
20870:
20871:
20872: E d u s k u n n a 11 e.
20873:
20874: Kemiallinen teollisuus on maammansodan saavutu1ksista, :kykenee se pysymaan kehi-
20875: jälikeisooä aikana kehittynyt erittäin ri- tyksen tasaUa. Ilman teollisuuden hyvärksi
20876: peästi. Sen osuus tedHiseen •tuotantoon on suoritettua tieteelllistä tutk~mustyötä ei
20877: vuosi vuodelta lisääntynyt ja onkin se ny- voida tällä alaMa tyydyttäv.ilä tuloksia aja-
20878: kyään 'kaikkein tävkeimpiä teollisuusryh- tella saavutettavan. Tässä tiede ja käy-
20879: miä. Se on ulo1Jtanurt vaikutuksensa mi]tei tärntö kulkevat.kin :käsikädessä. Sentähden
20880: kaikille elinkeinoelämän eri aJloi·lk Paitsi sivisty.skansat ovat kaikkialla uhranneet
20881: että dmi!kki muut .teollisnudet ita,rvirtse.vat huomat.tavia varoja kemian tietee~Histeknilli
20882: sen apua, on sen merkitys muodostunut sen tutJkimuksen hyväksi, perustaen suuria
20883: käänteentekev.ä:ksi kansojen suuTtten elinky- tutkimuslaitoksia työskentelemään ·tämän
20884: symysten ra·tkaisuissa. Tä1laisia ovwt ·esi- kansoi>lle .e[intärkeän ,teollisuuden kehittämi-
20885: merkiksi maanviljelyksen varustaminen lan- seksi.
20886: noitteilla, maanviljelystuotteiden sijoitta- Meidän maamme kemiaJlinen teollisuus
20887: mismaihdoltlisuuksien lkehittäJminen y. m. tär- on jäänyt yksipuoliseksi ja suhteellisen :vä-
20888: keält kysymykset. Yhä uusia ~uonnon anti- hän :k:ehit:tyneeksi. Maamme luonnonrik-
20889: mia oo kemian ·teolllisuus kyoennyt jalosta- kauksia ja niiden ~äyttömllihdollisuuksia on
20890: maan ihmiselle soveliaisiin muotoihin, niin täJhän saakka verraten vä:hän tut•kittu.
20891: että kemian teollisuuden tuotteet muodos- Vasta viime aikoina on tode.t<tu seUaistenikin
20892: tavat nykyisin maai,lrma,nmaDklkinoilla johta- luonnonrilktkauksien esii:Illtyminen, joista en-
20893: van aseman. nen ei ole ollut tietoakaan ja todennäköi-
20894: Kemian teollisuuden saavutettua närin sesti tulevaisuudessa nii.tä !löydetään yhä
20895: valtavat mittasuihteet onkin luoonollista, lisää. Niihinkin raruk:a~aineisiin nähden,
20896: ettei mikään tu1·evaisuudest.aan huolehtiva joita maassamme on crunsaaB~ti saata.vissa,
20897: kansa ole voinut jättäytyä katsomaan syr- ovat käyttömahdollisuudet joko kokonaan
20898: jästä tätä kehitystä. Ka~klkirulla onkin tä- tai ainakin niiden eduJlisi:tn:mat muodot
20899: män teollisuuden kehi·ttäminen vilkikaan jääneet selvit.tämä.ttä.
20900: huomion kohteena. Voida:ksemme kelhi1Jtää .maallemme elin-
20901: Kemian teollisuuden .Imhitty:minen on täi~keätä :kemian teollisuutta, ohjata sitä
20902: enemmän kuin minkään muun 'teO:]lisuuden uusil:le .toiminta-aloille ,ja 'looksiä maas-
20903: riippuvainen rtieteelJisestä tutkimustyöstä. samme [öy.tyvil:le raa:ka-aineiMe uusia käyt-
20904: Sehän perustaa toimintansa ja kehityksensä tömahdoHisuuksia, .on maamme kemiahlista
20905: kokonaan tieteen saavutUJksiin. Ainoastaan ja kemiallisteknillistä tutkimustoimintaa
20906: olemalla läheisessä vuorovaikutuksessa tie- aivan erityisesti elvytettävä. Tällaisella
20907: teellisen tutkimuksen kanssa ja .ammenta- tntkimustoiminnaHa on niin kansatlt:aJlou-
20908: ma[[a jMJkuvasti herätteitä ja tietoja sen detlisel.ta kuin puollustusvalmiudenkin kan-
20909: 556 IV,11 7. - Kemiallisen tutkimustyön tukeminen.
20910:
20911: nal.ta krutsotituna monenlaisia ja aivan ensi- valtioneuvostolle, :jossa se ,pyJntää seuraavan,
20912: luokkaisen tärkeitä h::htäviä kiireellisesti komitean laatiman ohjelman tolteUJttamista:
20913: .suorit~ttwvanaan. tulisi asettaa va1tion kemiaJlisen tutki-
20914: Kysyanys tällaisen tutkimustoiminnan te- mustyön lautakunta, johon tekni1linen !kor-
20915: hostamisesta on jo pitemmän a~kaa ollult keakoulu ja Helsingin yliopisto kumpikin
20916: vireilLä eri ammruttitmiespiireissä, joissa sen valitseisi ka:ksi jäsen·tä ja jonka puheenjoh-
20917: mitä suuriarvoisin tärkeys maa:Hemme on tajak!si valtioneuvosto nimirtJtäisi viidentenä
20918: oivaililettu. Eduskunta on myös myöntänyt jäsenenä ansio~tuneen ja !k!emian teoUisuu-
20919: va11oja yiksiltyise1Jl,e kemialiiseUe tu:tkimus- teen per.ehtyne.en kemistin ;
20920: laitoks~Ue, joka työskentelee maataloudelli- annettaisiin perustettavan lautalkunnan
20921: sen kemian .alalla. Tämä on epäi.lemäit<tä tehtäväksi kii,I"eellisesti vaLmistaa perusteel-
20922: erittäin hyödyl:linen toimenpide, anUJtta linen esitys valtion keanirullistekni•lllisen tut-
20923: riittämätön. Valtiollaillan on jo itseUään kimuslailtoksen perustwmisesta;
20924: monia kymmeniä aa~bomtorioita kehitJtyneine myönnettäisiin 500,000 ma:rk~·n vuotuinen
20925: jdhtajineen, ka1liine laitteineen ja l1!1bora- määräraha apurahoja varten 31pulaisten
20926: torioi:neen. Tar.vitaan ainoastaan nuoria palWkauJkseen kemiallista tutkimustyötä var-
20927: koulutettuja apulaisia näille johtajille 'työ- ten vaH:i.on 1a:boratoriossa. Ehdotulksen apu-
20928: hön. Ja niitäkin oo., vieläpä osaiksi työttö- rahojen jakamisesta t•ekisi yllämainittu la:u-
20929: minälkin, joten :jo tältä kanna:lta olisi tar- takunta.
20930: koituiksenmukaista saada maalie tärkeä ke- Ed!eUä esitettyihin perusteluihin viimten
20931: miallinen tutJki.musltyö elpymään. Tämän rohikenemme .esit!tää, että kemialilista tutki-
20932: lisäJksi valtiolla rtulisi ol•la oma kemiallinen mustyötä va11ten myönnettäisiin ,ti•lapiäinen
20933: tutkimuslalboratorionsa, j()lka suorittaisi apuralha vuosittain kunnes pysyvä valtion
20934: voimaperäistä tutkimustoimintaa ·ollen maan kemiallisteknillimm tutkimuslaitos saadaan
20935: kemia:llisten tutkimusharrastusten !henkisenä perustetuksi ja tässä mielessä ehdQtamme,
20936: keskuksen:a. että Eduskunta ottaisi vuoden
20937: .Suomalaislten keanisti.en seura aseltti 1936 tulo- ja menoarvioon 10 Pl .
20938: viime talvena ·kiomitean tätä kysymystä XIV luvun kohdalle uutena momcnt-
20939: pohtimaan. Toimiikunnan y;ksimielisestä eh- tina 500,000 ma1·kkaa kemia~lisen
20940: dotuksesta sanottu seura jä:tti anomuk,sen tutkimustyön tukemista varten.
20941:
20942: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1935.
20943:
20944:
20945: Sulo Heiniö. T. A. J:anhonen.
20946: Yrjö Leiwo. A. Somersalo.
20947: Kaino W. ·O•ksanen. Sylvi-Kyllikki Kilpi.
20948: Max Sergelius. Elsa Metsäranta.
20949: Vihtori Vesterinen. Urho Kulovaa.ra.
20950: 557
20951: IV,us. - Rab. rul. N :o 64.
20952:
20953:
20954:
20955:
20956: Inkilä y. m.: Koroitetun määrärahan osoittamisesta avus-
20957: tukseksi St~omen Nuorison Liitolle.
20958:
20959:
20960: E d u s k u n n a ll e.
20961:
20962: Yli ·puolen vuosisataa on nuorisoseura- Suuren ja yli koko maan syrjäkyJiä myö-
20963: liike meidä:n maassamme jo vaikuttanut joh- ten uiottuvan järjestön hoitaminen vaatii
20964: taen nuoria vakavaan itsekasvatustyohön. huomattavasti varoja. Se avustus, jonka
20965: Tänä pitkänä ailkana on se aina pysynyt nuorisoseurat valtiovaHan taho'lta ovat saa-
20966: tehtävälleen uskollisena antautumatta min- neet, on tästä huolimatta aina oliut varsin
20967: käänlaisten hetkellisten vi•rtausten vietä- vaatimaton. Vaikka hallitus on esittänyt
20968: vä!ksi. sitä nyt koro.Utettavaksi, ei koroitus kuiten-
20969: Tuntuu siltä kuin nuoriso nykyhetkei,lä kaan ole niin suuri, että sen turvin järjestö
20970: täLlaista ka.'!vatustyötä entistä kipeämmin voisi kehittää toimintaansa niin voimaperäi-
20971: karpaisi, koska 1tänä aikana niin huoma.tta- seksi kuin nykyinen ajankohta tuntuu vaa-
20972: vassa määrässä liikutaan iskuiausein ja koe- tivan.
20973: tetaan saada vielä kypsymätön ja itsenäi- Edellä esitettyyn nojaten ehdotamme,
20974: sesti ajattelemaan tottumaton nuorisokin
20975: tällaisten lumoihin. Vastapainon moisiHe että Eduskunta ottaisi vuoden 1936
20976: pyrkimyksille muodostavat aivan itsestään tulo- ja menoarvioon 10 Pl. X: 6 mo-
20977: nuorisoseurat, jotka asetta.vat päämääräk- mentin kohdalle 500,000 markan
20978: seen nuorten kehittämisen itsenäisesti asioita määrärahan avustukseksi Suomen
20979: ajatteleviksi ihmisiksi ja edesvastuunsa yh- Nuorison Liitolle.
20980: teiskunnassa tuntev~ksi kansalaisiksi.
20981:
20982: HBlsingissä syyskuun 7 p :nä 1935.
20983:
20984: Arvo Inkilä. W. K. Särkkä.
20985: Urho Toivola. Eero Rydman.
20986: Eljas Erkko. Sulo Heiniö.
20987: 558
20988:
20989: IV,u9. - R:ah. al. N:o 65.
20990:
20991:
20992:
20993: Kalliokosiki y. m.: Koroitetun mää1·ärahan osoittamisesta
20994: avustukseksi Suomen Nuorison Liitolle.
20995:
20996:
20997: E d u s lk u n n a U e.
20998:
20999: Tunnustukseksi sii'tä työstä, jota maam- na1lisessa keskusseurassa 1,3i63 ja nnssa
21000: me nuorisoseuraliike on suorittanut ja edcl- jäseniä 166,611. Samaa kehitystä valaisee
21001: leen suorittaa \Vapaan kansansivistystyön ede]1een nuorisoseurojen toimeerupanemien
21002: a;lalla, j1a täJmän työn tukemiseksi on val- julkisten val~stustilaisuuksien j'a ni~ä rpi-
21003: tion varoista myönnetty arkaisemmi!ll muu- dettyjen esiteimien ja puheiden lluvun li-
21004: tamina vuosina j·a .afkaen vuodesta i19il9 sääntyminen sarman ajan kuluessa neliker-
21005: säännöllisesti,. vuosi'ttain suuruudeltaan taiseksi.
21006: vaihde]lut määräraha Suomen Nuorison ,Lii- ·'Perustellessaan ehdotustaan määrärahan
21007: tolile :koko maan [JJUOrisoseuratyön ohjaa- myöntämisestä yhteiskunnallista valistus-
21008: mista ja toimiston yHäpitämistä •varteu Hel- työtä varten lausui vuoden 11906 valtiopäi-
21009: singissä.. EnJsimmäisen kermn myönnettiin vi·en valtiovarainvaliokunta mietinnössään
21010: tähän tarkoitukseen avustusta valtion .va- mm. sen periaatteen, että valtion tulee ,etu-
21011: •roista viime.isiHä säätyvaltiopäivillä v. 1906. sijassa tukea ja kannattaa niitä pyrintöjä,
21012: Määräraha oli silloin '2:5,000 markkaa. !Sa- jotka menneenä aikana ovat osoittaneet
21013: mansuuruisen määrärahan myÖ!llsi yksika- elinvoimaa ja onnistuneet saavuttamaan
21014: marinen eduskunta vv. 19017 ja 1908. :Sen luottamusta sy,vissä ll'iveissä''. Osoittamas-
21015: jä~keen ei venälläisva1lan aikana ·twhän tar- taan e'linvo1masta ja omaamastaan syvien
21016: lkoitu'kseen \Vailtion varoista avustusta myön- :rivien luottamukseSta huolimatta on maam-
21017: netty. Vasta v. 19i19· Suomen Nuorison me nuorisoseuraliike, kuten edellämainitut
21018: Liitto jälieen sai valtionavustusta ja sen sen nauttiman valtionavun määriä koSkevat
21019: jälkeen joka vuosi. 'Tämä avustus, joka luvut osoittavat, jää:nyt va:ltion tukeen nälh-
21020: mainittuna vuonna oli 40,000 markkaa, on den lapsipuolen asemaan. Nuorisoseuraväen
21021: eri vuosina jonkin ver.ran määrältään vaih- keskuudessa yleisenä esiintyvän, •tästä jl()lh-
21022: deHut. V. 19:31 oli valtionavustus 100,000 tuvan tyytymättömyyden ja !ponnistukset
21023: markkaa, v. 1'9:32, vai[f 75,000 markkaa, v. toivotun 1parannuksen aiikaaniSaamiselksi te-
21024: 1933 65,500 markkaa, v. 19M 69,400 mark-
21025: 1
21026: kee oikeutetuiksi se ylleiseltä kannalta tä,r-
21027: kaa j•a kuluvana vuonna jäl:leen 100,000 lkeä tosiasia, että varojen niukkuus on nuo-
21028: marklkaa. risoseurajärj,estölle tennyt mahdottomaJksi
21029: Vuonna 1906, j'Ollloin mainittu, nykyi- kehittää tarkoituksensa ja ohj~mansa mu-
21030: seen verrattuna me~koisen suuri määräraha kaista !kansalaiskasva:tus- ja kansansivistys-
21031: nuorisoseura'työn kannattamiseksi myönnet- työtä niin järjestelmällisesti johdetuksi ja
21032: tiin, kuului nuorisoseurajärj.estöön •51216 [pai- niin intensiiviseksi kuin olisi aiilkkeen ·laa-
21033: kalEsseuraa ja oli niissä yhteensä 39,462 juuteen nähden tärkeää j.a toivottavaa.
21034: j äsentä. Sen jälkeen on tämä liike huomat-
21035: 1
21036: \Kun viime vuosina ·on yhä yleisemmin
21037: tavasti laajentunut. Vuoo:na 19:34 oli rpai- ja selvemmin huomattu, että ka!nsamme kai-
21038: kaHisseuroj,a maassamme 20 :ssä maakun- paa nykyistä suurempaa valtiollista ky:p-
21039: IV,119. - Kailli:okoski y. m. 559
21040:
21041: syyttä ja yihteiskunaniJilista tietoa, e'ttä ylei- kunnal~iset keskusseurat saavat varoja ,pä-
21042: nen kansansivistys on saata:va kohotetUiksi tevien, vakinaisten neuvojien rpal!kkau'k-
21043: korkeammaHe tasolle ja että entistä tehok- see:n. 'Tarkoitusta varten tarvitsevat keskus-
21044: kaa:rn,pi vapaa kansansivistystyö on !kipeim- seurat !keskimäärin 1:5,000 mallli:an sumui-
21045: piä nykyisen ajan 'tarpeita, on kansamme sen avustuksen eli yhteensä 300,000 marlk-
21046: yhteisen edun mukaista ja valtion taa1koi- kaa.
21047: tuksen kanssa s01pusoinnussa, että valtio !Kehittyvä ja kasvava nuorisoseuratoi-
21048: ryhtyy nykyistä lruomattavammin tuke- minta asettaa yihä suurempia vaatimuksia
21049: maan yli koko maan Jevinnyttä, varsinkin myös!kin maan nuorisoseuraliikkeen 'keskus-
21050: maaseudun nuorison keskuudessa moni[>uo- järj,estölle, 1Suomen !Nuorison Liitolle, sHlä
21051: lista sivistystyotä harjoittavaa, [pUOluee- tällaisen la81jan järjestön mon~puolinen si-
21052: tonta lkansalaiskasvatusta suorittavaa nuo- vistys- ja lkasvatusty·Ön johto aiheuttaa
21053: risoseuraliikettä. 'Tämä liike, joka jo antaa väilttämättä 'runsaasti lkeskusjärj,estön ni-
21054: kymmenilletuhansill'le nuorille Hmnisille ke- missä ja toimesta suoritettavaa suunnit-
21055: hittävää, 'hyödyllistä tehtävää vapaa/hetkien telu-, ,järj>estcly-, ohjaus- ja valvontatoi-
21056: sisäHöksi, joka jo cva:nhastaan harrastamal- mintaa. Maakunnallisten keskusseurojen
21057: Iaan €Bitelmätoiminnalla, lkirj.astoharrastuk- työmäärän kasvaessa lisää:ntyy IInyöskin
21058: seNa j1a kirjallisuuden vi'ljeJlemisellä ym. Suomen Nuorison Liiton j~ sen toimiston
21059: tavoin on harJoittanut älyllisten voimien työ,, d·a tarvitsee Liitto edeHäviitattuj,en
21060: kehittämistä jäsentensä keskuudessa, jonka tehtävien järj,estämistä sekä toimiston yllä-
21061: opintokerhotyö on ·voimakJkaampaa kuin pitämisestä johtuvia 'palk!kaus- ja ihuoneisto-
21062: minkään muun va'listusjärjestömme ja menoj>a varten 200,000 ma:rrkkaa.
21063: jonka järjestämät maa:kunna:Hiset j.a koko Nuorisoseuroja varten >laadittujen uusien
21064: maata käsittävät valistustilaisuudet ja jUih- j·a parhaillaan yhä yleisemmin käytäntöön
21065: lat :puheineen, lausunta-, laulu-, soitto- ja tulevien mallUsääntöjen mukaan on paikal-
21066: urhei'luesity!ksineen ja kilpailuineen vaikut- lisseurojen toiminta yleensä ja erittäinkin
21067: tavat maaikunnaUista ja isänmaallista niiden taloudenhoito oleva keskusseurojen
21068: mieltä kehittävästi j'a vahvistavasti, tarvit- v:a:lvon:nan alainen entistä enemmän. Uuden
21069: see ·lisää varoja voida!kseen järjestää opin- järjestelmän tarkoitUiksena on mm. !kasvat-
21070: toneuvonnan tehokkaammaksi, 'laulu- ja taa nuorisoseuraväkeä .eriJaisten yhteisten
21071: soittoneuvonnan yhtenäiseksi ja maan eri varojen hallintoon ja hoitamiseen. On mitä
21072: puolia yhdistäväiksi harrastukseiksi sekä ko- tärkeintä, että ta:rkoitettu jär:j.estys tulee
21073: hottaa'kseen seuranäyttämötyön keivollli- nopeasti ja tehokkaasti toteutetuksi käy-
21074: seksi muodoksi j•a välineeksi kansansivistys- tännössä. Mutta sitä ·varten ·on edellä vii-
21075: työssä ja vihdoin järjestääkseen :histo:t~ial tattu ikeskusjärj:estöjen tehostettu toiminta
21076: lisen ja isänmaa]lisen ajatteluta:van k~hit vä:lttämätön.
21077: tämisessä perin tärkeän kotiseututyön oh- Edelilä esitetyn [perusteella rohkenemme
21078: jauksen tarlkoituksenmukai:selle kanna!Ile. kunnioittaen ehdottaa,
21079: Tätä varten j'a että kävisi mahdolliseksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1936
21080: järjestelmällinen ohjaus nuorisoseurojen tulo- ja menoarvioon 500,000 markan
21081: järjestöasiain ja varojen suunnitellmalli- määrärahan annettavaksi Suomen
21082: seen •hoitoon ja ka~ken tämän työn val- Nuorison Liitolle nuorisoseuratyön
21083: vonta, on ensi sijassa tä>rkeää, että maa- tukemiseksi.
21084:
21085: Helsingissä 6 •päivänä syyskuuta 1935.
21086: 1
21087:
21088:
21089:
21090:
21091: Viljami Kalliokoski Tilda Löthman-Koponen.
21092: L. 0. Hirvensalo. Kalle Kämäräinen.
21093: Väinö Kaasalainen. J. Talmla.
21094: 71
21095: 560
21096:
21097: IV,12o. - IRtcl;h, a;l. N :o 66.
21098:
21099:
21100:
21101:
21102: Kalliokoski y. m.: Koroitetun määrärahan osoittaraises·ta
21103: opintokerhotoiminnan avustamiseksi.
21104:
21105:
21106: E d u 1s k u n n a ll e.
21107:
21108: Opintokerhotoiminta on niiden noin vii- Pulavuosien supistusten jälkeen opinto-
21109: dentoista vuoden aikana, jolloin sitä maas- kerhomäärärahaa ei vielä ole saatu nouse-
21110: samme on järjestelmällisesti tehty, jatku- maan sille suhteellisesti vaatimattomalle
21111: vasti edistynyt. Opintokerhojen lukumäärä tasolle, millä se oli aikaisemmin. Niinpä
21112: on säännöllisesti lisääntynyt. Alkuvuosina opintokerhojen keskimäärin saama valtion-
21113: perustetut opintokerhot ovat osoittautuneet avustus v. 1928 oli 182 mk. 81 p., v. 1933
21114: niin elinvoimaisiksi, että huomattava osa vain 119 mk. 19 p. ja v. 1934 140 mk. 38 p.
21115: niistä edelleenkin jatkaa toimintaansa. Huolimatta tehdyistä es~tyksistä ja anomuk-
21116: Niinpä ovatkin viimeisten 4-5 vuoden ai- sista hallitus on ehdottanut v :n 1936 opin-
21117: kana sadat opintokerhot' viettäneet kymmen- tokerhomäärärahan sama:ksi kuin se on ku-
21118: vuotisjuhliaan. Opintokerhojen toiminta on luvana vuotena eli 450,000 macrkaksi. Opin-
21119: myös monipuolistunut ja saavuttanut yhä tokerholiikkeen laajenemisen vuoksi tämä
21120: kehittyneempiä muotoja. Verraten paljon merkitsisi mää·rärahan tosiasiallista viiihe-
21121: ja kauttaaltaan arvokasta opintokel'hokir- nemistä nykyisestään:kin. Käsityksemme
21122: jallisuutta - oppikirjoja ja opaskirjoja mukaan, jonlka :seuraavassa tarkemmin pe-
21123: - on ilmestynyt. rustelemme, se olisi korotettava ainakin
21124: Opintokerholiike soveltuu erityisen hyvin 600,000 markaksi.
21125: juuri meidän maamme oloihin. Kaupun- Viimeisten t~lastotietoj•en mukaan työvuo-
21126: geissa ja muissa tiheissä asutuslmskuksissa delta 1'933-34 opintOikerhoj:a toimi maas-
21127: voidaan väestölle järjestää monenlaisia sel- samme kaikkiaan '2,,:318 ja niissä oli jäse-
21128: laisia sivistystilaisuuksia, mitkä eivät voi niä n. 36,000.
21129: tulla kysymykseen harvaan asutulla maa- Seuraavassa asetetlmassa esitetään yleis-
21130: seudulla. Meillä väestön suuri enemmistö katsaus valtion avustamaan otpintokerhotoi-
21131: asuu juuri maaseudulla, .sellaisissa oloissa, mintaan viime vuosina:
21132: että opintokerhomuoto erittäin hyvin sovel-
21133: tuu tyydyttämään sen opinnollisia sivistys-
21134: tarpeita ja pyrkimyksiä.
21135: Siitä käytetty
21136: neuvontatyöhön Kirja-avus- Valt. apua Valt. apua
21137: Opintokerho- ja ohjaajien tuksiin opin- nautt. opinto- opintokerhoa
21138: Vuosi määräraha koulutukseen tokerhoille kerhoja kohden
21139: 19:32· 300,000:- '15~,106:- 147,8194:- 1,141 129:62
21140: 19:33 300,000:- 142,9110:- 157,090:- 1;318 1:19:19
21141: 19:34 400,000:- 204,038:-- 195,916~2:- 1,39:6 14(): 38
21142: 1935 450,000:- n. 226,000:- n. ~24, 000: -- 1,540 n. 145:45
21143: •
21144:
21145: IV,120. - Kaillioko&ki y. m. 561
21146:
21147: Näin puolet opintokerhomää,rärahasta on joskin työväenopistojen opintopiirit toimi-
21148: siis käytetty opintokerhoj>en kilcjaostojen vat enemmän koulumuotoisesti ja ammatti-
21149: avustamiseksi,. toi,set puolet opinto-ohjaaja- taitoisen ·opettaj,an johdoHa.
21150: kurssien jäJrj,estämiseen, neuvonta- ja tar- Syy, miksi opintokerhotyötä voidaan
21151: tkastusma tkoilhin, ,patkkoihin, paina tuksiin tehdä näin ha!lvalla, on se,. että niiden
21152: y. m. toimistomenoilhin. opinto-ohjaajat tekevät ilmaista, ulhrautu-
21153: Opintokerhoj·en tekemä si·vistystyö tulee vaa työtä, samoin 'huoneistot ylllS. eivät
21154: halvemmaksi kuin missään muussa muo- yleensä ole ai,heuttaneet mi:tään kustannuk-
21155: dossa tehty. J.os opintokerhomääräraha ko- sia. Kun kansrukoulun01pettajat, jotka muo-
21156: rotetaan ehdottamaamme 600,000 mk :aan, dostavat ·lähes •puolet opintokerhojen joh-
21157: tekisi se vain n. .2i60 m'k. opintokerhoa ja tajakunnasta., nykyään m. :m. jatko-opetuk-
21158: n. 18 mk. opiskelijaa kohden, jolloin mu- sen vuoksi tulevat entistä enemmän kiinni-
21159: kaan on kokonaisuudessaan laskettu myös- tetyiksi koulutyöhönsä, on jo näkynyt merk-
21160: kin neuvontatyö. kejä siitä, että kel'hojen oa;>into-ohjaajia. tu-
21161: Vertailun ·vuoksi mainittakoon, että v. 1ee olemaan .entistä vaikeam[)i saa.da.
21162: 1934 oli toiminnassa 54 kansanopistoa ja Niin kauan ik:uin täyskasvuist,en sivistys-
21163: niissä 2, 7<55 opprlasta, kansanopistojen saa- työ iässä suhteessa on tä:män työn tekijäin
21164: man valtionavun ollessa y[i 10 :milj. mk. vapaaehtoisen työn varassa, tu~isi ainakin
21165: Työväenopistoja oli samacan aikaan toimin- koettaa helpottaa heidän työtään kailkin
21166: nassa 39 ja niissä 18,099 oppilasta, niiden mahdoUisin keinoin. Näitä keinoja ovat
21167: saadessa valtioa.pua yli 2 mi'lj. mk. Kau- opaskirj•allisuus, opintosuunniteilmat y. :m.
21168: kana siitä, että pitäisimme näitä määrä- painetut ohj,eet, opinto-ohjaajakurssit, neu-
21169: rahoja liian suurina. Kansanopistojen o:l- vottelukokoukset, neuvontamatkat y. m. kir-
21170: :J.essa ikyseessä otamme huomioon myöskin jeeilinen ja suullinen ohjaus, mitä opinto-
21171: sen, että opistotalvi omistetaan kokonaan lmrhotyötä ohjaavat keskusjärjestöt voivat
21172: opiskelutyöJile,. kun taas opintokerhossa antaa. Tä·täkin olhjausta on vrurojen puut-
21173: opiskelllaan varsinaisen 'Päivätyön päätyt- teessa voitu tehdä aivan Eiarr pienessä mää-
21174: tyä yhtenä iltana viikossa tahi ka;htena il- rä,ssä. Niinpä on lukuisia vuosiikausia, jo.pa
21175: tana kuukaudessa. Mutta toisaalta on :muis- toistakymmentä vuotta toimineita 'kerlhoja,
21176: tettava, ~ttä vain :pieni osa maalaisnuori- joiden luona neuvoja ·ei ole kertaakaan käy-
21177: soa pääsee kansanopistoon ja varsinkin nyt, :ja 'vielä aukuisammat. ovat varmaan
21178: !kaikkein varattomim:maHe osalle on pääsy ne, jotka tällainen niiden toiminnan tuke-
21179: niihin vaikeaa. Niistä pienistä mahdolli- minen oEsi estänyt 1lopettamasta toimin-
21180: suuksista sivistystyö1hön, joita näiUä osatto- taansa.
21181: miUa on, pitäisi siksi l}molelhtia •paremmin Kun valtioa;pua nauttivia opintokei~hoja
21182: kuin tä;hän asti. Työ·väenopistojen j·a opin- nyt on 1,540, voimme arvioida ensi keväänä
21183: tdkerhojen toimintamuodot sensijaan ovat vahioa!PUa hakevien kerhojen luikumäärän
21184: lähemmin toisiinsa verrattavissa. ·Turhaan ainakin 1,600 :ksi. Näille pitäisi voida j·a-
21185: 1
21186:
21187:
21188:
21189: ei opintoikerhoja ole nimit.etty a_:>ienoisvapaa- kaa kirja-avustu!ksina vähintään 200 mk.
21190: opistoilksi. Molemmat ovat tarkoitetut :niille keskimäärin kullekin. :Srlloinkin ikerhot jou-
21191: nuorille j1a vanbernmillekin täyskasvuisiHe, tuisivat itse käyttämään tähän tarkoituk-
21192: jotka ansiotyönsä ohella tha1uavat uhrata seen ainakin 2----3 kertaa suuremman sum-
21193: osan vapaa-aikaansa itsensä kehittämiseen. man. Varojen riittämättömyys kirjojen
21194: Työväenopistojen työ tapahtuu nykyisin ostoon on useissa tapauksissa ollut syynä
21195: pääasiassa opintopiirien muodossa, jotka kerhon toiminnan ·lakkaamiseen tahi vain
21196: mon€SSa suhteessa vastaavat opintoke11hoja. välttämättömimmän peruskirjan hankkimi-
21197: 562 IV,120. - Opintokerhotoimirnnan avustaminen.
21198:
21199: seen kullekin jäsenelle,, mikä tietenkään ei tarvitsisivat tyydytystä tiedonhalulleen ja
21200: ole eduksi kerhon toiminnan kehittävyy- ihenkisiä herätteitä, mikä kannattaisi iheidän
21201: delle. taloudellistakin yritteliäisyyttään ja kasvat-
21202: Jotta tänä taLvena toimiville j,a ensi ke- taisi heistä kunnon ikansa:laisia. Sopivan
21203: väänä avustusta ihakeville kerhoille taattai- ohjaajan ja kirjavaroj,en puutteessa, myös
21204: siin josswkin määJrin kohtuullinen avustus, ulkoapäin tulevan sysäyksen ja jatkuvan
21205: olisi tä.hän ta11koitukseen varattava ainakin henkisen tuen puuttuessa useimmilla täl-
21206: 320,000 mk. Tällöin ~äisi ehdottamastamme laisilla seuduilla ei saada opintokerhoa syn-
21207: 600,000 markasta 2180,000 mk. !käytettäväJksi tymään tahi jos sa&daan, niin se näistä
21208: neuvontatoimintaan. Kuten tiedettäneen, syistä kuolee ensi a~kuunsa. Kun m. m. täll-
21209: jaetaan tämä summa määrätyssä !Prosentti- laisia paikkaikuntia ja tällaisia nuoria ihmi-
21210: suhteessa k(jlmen opirutokerlhotyötä ohjaa- siä varten on kehitetty niin te'hokas työ-
21211: van !keskusjärjestön kesken, ja se on saa- muoto kuin opintokerhotyö, ,ja kun se jo
21212: tava riittämään kaikkeen si~hen monii))uoli- käytännössä on ehtinyt osoittaa elinvoi-
21213: seen neuvontatyöhön, johon edellä oru vii- mansa ja hyvät vaikutuksensa, olisi aika,
21214: tattu. että sen merkitys j'a arvo muiden ikansan-
21215: :Meidän ei ole, opintokerhotyön jatku- sivistystyömuotoj·en rinnalla tunnustettai-
21216: vasta kasvusta huolimatta,. suljettava sil- siin myönti1mällä sille edes os&puilleen sen
21217: miämme siltä tosiasialta, että riittämätön taq>eita vastaava avustus.
21218: kannatus on ilmeisesti ihidastutt.anut opiruto- Edelläolevan perusteella eJhdotamme,
21219: kerholiikkeemme !kehitystä. Monet tärkeät
21220: toimenpiteet ovat sen vuoksi ~ykkäytyneet että Edusku'nAta vuoden 1936 tulo-
21221: vuodesta vuoteen ja monet hyvät yritykset ja menoarviossa koroittaisi 10 Pl.
21222: rauenneet. Vertauksen vuoksi mainitta- XI: 7 momentilla Opintokertoimin-
21223: koon, että lkun meiUä on tuskin ,2,600 opin- nan avustamiseksi esityksessä ihdo-
21224: tokwhoa, on niitä Ruotsissa ytli 10,000. tetun määrärc11han 600,000 markaksi.
21225: On vielä tuhansia kyliä, joissa nuoret
21226:
21227: HeLsingissä syyskuun 5 p:nä 1935.
21228:
21229:
21230: Viljami Kallioikoski. Uuno Hannula.
21231: Tilda Löthman-Koponen. Väinö Voionmaa.
21232: L. 0. Hirvensalo. Kalle Kämäräinen.
21233: Lauri Kaijalainen. Jooseppi Ka.uran.en.
21234: M. 0. Lahtela. Anton Suurkonka.
21235: Toi~o Ikonen. A1bin Asikainen.
21236: Antti Halonen. Emil Jutila.
21237: J. Em.H La.mpinen. Aks.eli Br111nder.
21238: V. A. Heiskanen. Eemeli Aalwla.
21239: Urho Kulovaar:a. Heikki Soininen.
21240: J. E. Malrmivuori. A. A. La.stu.
21241: Yrjö Räisänen.
21242: 563
21243:
21244: IV,121. - Rah. al. N:o 67.
21245:
21246:
21247:
21248:
21249: Soininen y. m.: Mää1~ärahan osoittamisesta rajaseutujen va-
21250: paan kansansimistystyön tukemiseksi.
21251:
21252:
21253: E d u s k u n n a ll e.
21254:
21255: Suomen valtakunnan rajaseudut ovat temme aikaan saakka. Erikoisesti itäisillä
21256: sangen laajat. Vakiintuneen katsantokan- rajaseuduilla on suomalainen sivistystyö
21257: nan mukaan käsittää rajaseutualue Länsi- kansan keskuudessa kohdannut melkein
21258: Pohjan ja Länsi-Lapin, Hä.iLapin ja Pet- voittamattomia esteitä mainittuun aikaan
21259: samon, Koillisen rajaseudun, Kainuun raja- saakka voimakkaan, määrätietoisen ja run-
21260: seudun, Pielisen ja Ilomantsin Karjalan, sain raha:V<aroin varustetun venäläistyttä-
21261: Raja-Karjalan ja Karjalan Kannaksen. mistyön vuoksi.
21262: Tähän rajaseutualueeseen kuuluu yhteensä Rajaseudun niin henkinen ja aineellinen-
21263: 48 pitäjää, joiden yhteenla!Skettu pinta-;ala kin takrupajulle jääminen ei näinollen ole
21264: on 137,492 km2 , mikä on noin 40 % maan vain rajaseutuun rajoittuva, vaan ennen-
21265: koko pinta-alasta. Väkiluku kysymyksessä kaikkea ensiarvoinen valtakunnallinen ky-
21266: olevalla alueella on 318,346 henkilöä, mistä sy'nlys, sillä rsivistys>\altion etujen mukaista
21267: ilmenee, että väkiluvun tiheys on suhteelli- on, että kaikki sen osat saatetaan suoritta-
21268: sesti melko harvaa. maan kansallisia tehtäviään ja kehittämään
21269: Monet syyt ovat olleet va~kuttamassa sen, niitä muotojaan, jotka niille ovat soveliaat,
21270: että koko 11a'jaseutualue on sivistyksellisesti samanlaisissa olosuhteissa. Raj.aseudun, eri-
21271: jäänyt lapsipuolen asemaan muuhun :Suo• koisesti sen itäisen osan, kohdalla on vielä
21272: meen verrattuna. Rajaseudun syrjäinen huomioonotettava, että se on suojamuurina
21273: asema sinänsä ja tästä johtuvat pitkät mat- ulkoapäin tulevia vaikutteita vastaan. Koko
21274: kat maan muihin osiin ja sivistyskeskuksiin valtakunnan edun kannalta on näinollen
21275: ovat omalta osaltaan aiheuttaneet näiden tärkeää, että rajaseudun väestön kaikinpuo-
21276: seutujen takapajulle jäämisen. Rajaseudut lista kehitystä tuetaan, että se aikanaan
21277: elävät myös yleensä heikorumaila taloudel- pystyy täyttämään sille asetetut edesvas-
21278: lisella pohjalla kuin vauraammat sivistys- tuulliset tehtävät. Määrätietoinen sivistys-
21279: seudut, ja jätettynä suurelta osalta oman työ on varmastikin osoittautu>\a parhaaksi
21280: onnensa varaan, on rajaseudun väestön täy- aseeksi niitäkin kansallemme viharmielisiä
21281: tynyt kohdistaa huol@pitonsa riittävän aatteita vastaan, joita idästäpäin mjan ta-
21282: aineellisen elämänmahdollisuuden hankki- kaa 1)yrH.ään rajaseudun kansan keskuu-
21283: miseen ja jättää sivistystyönsä toisarvoi- teen levittämään. Tässä mielessä suoritet-
21284: seen asemaan tai kokonaan vaille huolen- tava rajaseudun kohotustyö on katsottava
21285: pi1:.oa. Rajaseudun henkiselle kehitykselle mitä tehoklmimmaksi maanpuolustustyöksi.
21286: ovat panneet rajansa myös ne monet his- Tämän ymmärtäen on valtiovalta itsenäi-
21287: toriallisten olosuhteiden aiheuttamat kovat syytemme aikana myöntänyt rajaseudun
21288: kohtalot, joiden alaisina ne ovat paikoin vapaan valistustyön tukemiseen erikoisen
21289: saaneet elää aina valtiollisen itsenäisyy- määrärahan, joka on vuosittain vaihdellut
21290: 564 IV,121. - Rajaseutujen kansansivistystyö.
21291:
21292: 250,000 mk :sta 300,000 mk :aan, mma se nevässä määrässä tarkoitukseen myönnetyn
21293: oli viirrne vuonna oltuaan sitä ennen 250,000 määrärahan tuntuvan lisäämisen tal'peen.
21294: mk. Tarkoitukseen myönnetty määräraha Nykyisen määrärahan turvissa suoritettuna
21295: on pysynyt .siis vuosittain jokseenkin tasa- työn tehokkuus kärsii sitäkin suuremmalla
21296: suuruisena, va~kka rajaseudulla suoritettu syyllä, kun työssä käytettävien henkilöiden
21297: sivistystyö on itsenäisyytemme aikana laa- neuvontamatkoja ja muuta ohjaavaa toi-
21298: jentunut moninkertaiseksi ja monipuolistu- mintaa on täytynyt supistaa, koska työn
21299: nut. Kohotakseen sivistyksellisesti muun yleinen johto vaatii entistä suurempia me-
21300: Suomen tasolle, tarvitsevat rajaseudut en- noja. !Samoin ei voida määrärahojen niuk-
21301: tistä tehokkaampaa tukea ja ohjausta opin- kuuden vuoksi ulottaa toimintaa. kaikille
21302: tokerho-, nuorisoseura- ja. kirjastotoimin- työaloille kyllin tehokkaa;sti, vaan on täy-
21303: nan alalla, •erilaisten kurssi- ja luentotilai- tynyt päähuomio kohdistaa puhtaasti kas-
21304: suuksien järjestämiseen, kotiseutututkimuk- vattaviin ja sivistäviin työmuotoihin, •eikä
21305: sen ja muun kotiseututyön kehittämiseen, niihinkään siinä laajuudessa kuin olisi tar-
21306: kansallistunnetta !kohottavien ja yleensä si- peellista ja kuin mahdollisuuksia olisi.
21307: vistystyötä edistävien yleisten valistus- ja Edelliseen viitaten rohktmemme kunnioit-
21308: juhlatilaisuuksien toimeenpanemiseen s~kä taen ehdottaa,
21309: jatkuvaa ja määrätietoisesti suunniteltua
21310: ohjaavaa toimintaa varten rajaseudun olo- että Eduskunta päättäisi lisätä
21311: suhteiden mul"aisesti. Aikaisempi toiminta vuoden 1936 twlo- ja menoarvion 10
21312: on osoittanut tällaisen vapaan kansansivis- Pl. X lwvun 4 momenUlle 100,000
21313: tystyön merkityksen, mutta lisääntyvä ja markkaa rajaseutujen vapaan kan-
21314: monipuolistuva työ on aiheuttanut yhä ene- sansivistystyön tukemiseksi.
21315:
21316: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1935.
21317:
21318: Heikki Soininen. Viljami Kialliokoski. Janne Koivuranta.
21319: L. 0. Hirv·ensalo. Kyllikki Pohjala. Eino Rytinki.
21320: Tiolda Löthman-Kopon.en. L. P. Tapaninen. Väinö Kwas.alainen.
21321: S. Salo. Edv. Vaarama. Antti Halonen.
21322: Heikki Niskanen. Arvo Inkilä. Toivo Ikonen.
21323: Yrjö H. Kesti. M. 0. La;htela. Kalle Kä-märäinen.
21324: 565
21325:
21326: IV,122. - Rab.. ·al. N:o 68.
21327:
21328:
21329:
21330:
21331: PohjaJa y. m.: Moorärahan osoittamisesta New Yorkiin
21332: suunnitellun matkailutiedonantotoimiston perustamis- ja
21333: ylläpitokustannuk-sia varten.
21334:
21335:
21336: E d u s k u n n a ll e.
21337:
21338: Maailmansodan jä:Lkeinen aika l()n selvästi Vuonna 1927 ••••••••••••• 0 •••• 30,163
21339: osoittanut, miten tärkeä taloudellinen,. sivis- 1928 •• 0. 0 ••• 0 ••• 0 0 •••• 32,670
21340: tykseillinen ja poliittinen tekijä ikansainv1Hi- " 1929 ••• 0 0 ••••• 0. 0. 0 ••• 36,030
21341: nen ma1Jkailijaliikenne .on. Varsinkin selvi- " 1930 0 ••••••••••••••• 0. 36,791
21342: "
21343: tykset matkailijaliikenteen taloudellisesta 193J ••••••••••••••• 0 •• 37,470
21344: "
21345: merkityksestä ovat sitovasti todistaneet, että 1932 ••• 0 ••••••• 0 0 ••• 0. 37,631
21346: ulkomaalaiset matkai1ijat saattavat jollekin
21347: " 1933 ••• 0. 0 ••• 0. 0 ••••• 0 41,907
21348: "
21349: maa:lle muodostua erittäin tärkeäksi tu1o- 1934 0 0 •• 0 0. 0 0 0 •••• 0 •• 0 52,823
21350: lähteeksi ja ·esittää sen ma:ksutaseessa ja "
21351: kansalHstuloissa varsin huomattavaa osaa. Kuluvana vuonna ulkomaaJaisia I()U saa-
21352: Esimerkkinä mainittakoon, että kansainlii- punut maahamme kesäkuussa yli 20 %
21353: ton laatiman tilastollisen yhteenvedon mu- enemmän kuin viime vuonna ja heinäkuussa
21354: kaan vuodelta 1929 - siis ennen pulakau- yli 30 % enemmän.
21355: den alkua - Ranskalla .oli tuloja ma1Jkaili- Maassamme oleskeHeiden ulkomaalaisten
21356: jaliikenteestä 15,700 milj., Italial~a 5,400 menot täällä olivat vuosina 192'2-34 ar-
21357: mil:j., Sveitsillä 2,800 milj., Sa:ksalla 1, 700 violta seuraavat :
21358: milj., Itävallalla 1,500 mi'lj., Norjalla 300
21359: mi'lj. ja Ruotsilla 275 mHj. Suomen mark- Vuonna 1922 ••• 0. 0 •• 80 milj. ma~kkaa
21360: kaa (pyörein luvuin parikurssin muikaan). 1923 107 ,
21361: ,"
21362: •••• 0 •••
21363:
21364:
21365:
21366:
21367: Meillä Suomessa ma.tkailijaliikenteen mer- 1924 • 0 ••• 0 •• 106 "
21368: kitys on tullut yleisemmfn rtunnetuksi vasta 1925 128 " "
21369: ",
21370: 0 ••••• 0 0
21371:
21372:
21373:
21374:
21375: 1926 133
21376: " "
21377: viime vuosina. Ulkomaisen matkaiEjaliiken- 0. 0 •••• 0
21378:
21379:
21380: "
21381: 1927 160 "
21382: teen !kehittämiseen on kohdistettu kovin vä- ••• 0 ••••
21383:
21384:
21385: " 1928 ........ 170 " ",
21386: hän huomiota huolimatta siitä, että se •tuot-
21387: taa j.o nykyisellään maanemme sievoisen ," 1929 ........ 190
21388: "
21389: 1930 ........
21390: " ",
21391: lisätulon. Allamainitut tilastollisen päätoi- 190
21392: " 1931 190
21393: "
21394: ,
21395: miston keräämät tila-stotiedot ja laatimat •••• 0 0 ••
21396:
21397:
21398: ", 1932 190
21399: "
21400: arviot todistavat tämän selvästi. ••• 0 •• 0 0
21401:
21402:
21403: " "
21404: Suomeen saapui ulkomaalaisia matkusta- 1933 170
21405: "
21406: •••• 0 •••
21407:
21408:
21409:
21410:
21411: jia vuosina 1924--34 seuraavasti: 1934 210
21412: "
21413: ,"
21414: " "
21415: • 0 ••••• 0
21416:
21417:
21418:
21419:
21420: Vuonna 1924 21,253 Tähän maallemme 'harvinaisen suotuisaan
21421: 1925 25,'554 kehitykseen, jota eivät edes vä!liinsattuneet
21422: " 1926 26,694 pulavuodet kyenneet rk:eskeyttä.rnään, kuten
21423: "
21424: 566 IV,122. - New Yorkin matkailutiedonantotoimisto.
21425:
21426: kaikissa Europan muissa maissa, on vaikut- Vuonna 1930 ••••• 0. 0 •••••••••••• 3,352
21427: tanut monta tekijää. Mielenkiinto maa- , 1931 •• 0 ••• 0 ••••••••••••• 4,054
21428: tamme ik:oMaan ulkiomai'lla on säännöllisesti , 1932 •• 0 0 ••• 0 ••• 0 ••• 0 0 0. 0 4,149
21429: kasvanut, alhainen valuuttamme ja halvat , 1933 •• 0 ••••• 0 ••••••••••• 3,019
21430: elin- s~kä matkakustannuksemme ovat olll.eet , 1934 ••••••• 0 •••• 0. 0 ••••• 4,847
21431: omiaan voimakkaasti houkuttelemaan ulko-
21432: maalaisia tänne. Aivan liian vähäisillä va- Umeistä on my,öskin, että vain New Yor-
21433: roilla toimivalla ulkomaisella matkailupro- kissa o!l.evan matkailutiedonantotoimiston
21434: plllgandaHanune on myöskin ollut osuutensa harjoittama systemaattinen matkailupropa-
21435: tähän. ganda voi saada aikaan huomionarvoisia tu-
21436: Varsinkin Pohjois-Amerikan Yhdysval- loksia ja että menestyksellistä työtä
21437: loissa on tunnettu ve!lanmaksumme !herättä- tässä suhteessa ei voida ,tehdä Suomesta
21438: nyt !kaikissa piireissä maatamme k:,ohtaan saakka.
21439: niin valtavan mielenkiinnon ja niin suopean Niinkuin amerikkalaiset asiantuntijat
21440: mielialan, että sellaista tuskin voidaa,n to- väittävät ja kuten ymmärrettävää onkin,
21441: deta milloinkaan tulleen minkään muun saattaa tämä maallemme niin erinomaisen
21442: maan osalle. Jotta matkailumme hyötyisi otoHinen hetki matkailupropagandan tekoon
21443: tästä ainoa!l.aatuisesta suo.peudesta, olisi 'rYh- Yhdysvalloissa .pian mennä ohi. Jos siis
21444: dyttävä p:i:kaisiin ja järkiperäisiin :toimenpi- haluamme hyötyä siitä, ei asia siedä ~lyk
21445: teisiin amerikkalaisten matkailijoiden saami- käystä. Koska valtion matkailukomitean
21446: seksi maahamme. Tämä voi tapahtua vain mietintö valmistunee vasta ensi vuoden ai-
21447: siten, että New Yorkiin perustetaan suoma.- kana, olisi mainittuun tarkoitukseen mie'les-
21448: lainen matkailutiedonantotoimisto samaan tämme varattava varoja jo ny,t.
21449: tapaan kuin useimmat muut Europan maat, Viitaten edellä esitettyihin näkömhrtiin
21450: niiden joukiOssa Ruotsi, Norja ja ·Tanska, ja asian kiireellisyyteen ehdotamme täten
21451: ova,t jo vuosia sitten tehneet. Ainoastaan kunnioittavimmin,
21452: tällä tavalla Suomi voi saada osansa siitä että Eduskutnta päättäisi ottaa
21453: suuresta amedkkalaisten matkailijoiden tul- vuoden 1936 tulo- ja menoarvioon
21454: vasta, joka vuosittain saapuu Eurooppaan. 800,000 markan suuruisen määrära-
21455: Toistaiseksi nimittäin amerikkalaisia on saa- han New Yorkiin suunnitellun mat-
21456: punut maahamme melko v&hän, rlmten alla- kailutiedonantotoimiston perustamis-
21457: olevat !luvut osoittavat: ja yZläpitokustatnnuksiin.
21458:
21459: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1935.
21460:
21461: Kyllikki Pohjala. Leo R. Böök.
21462: E. v. Frenckell. Eljas Erkko.
21463: Aug. Kuusisto. Hjalmar Forstadius.
21464: Aarne Honka. Reino Alla~Kulju.
21465: Juhani Leppälä.
21466: 567
21467:
21468: IV,123. - Fin. mot. N :o 69.
21469:
21470:
21471:
21472:
21473: Wenman m. fl.: Angående anvisande av anslag för be-
21474: främjande av Finlands Fredsförbunds verksamhet.
21475:
21476:
21477: T i ll R i lk s d a g e n.
21478:
21479: Hä.nvisande till motiveringen i den tiH att Riksdctgen ville i 1936 års bud-
21480: 1929 års senll!re riksda;g in'lämnade finans- get 'Upptaga ett anslag stort 25,000
21481: motionen n:o 11 ('Liitteet II, sid. 131) före- Fmk, för befrämjande av Finlands
21482: slå vi vÖMsll!illt, Fredsförbunds verksamhet.
21483:
21484: Helsingfors den 6 septem1ber 19'35.
21485:
21486: Kad J. W~enman. J. E. Malmivuori.
21487: Albin Wickman. Jalmari Linna.
21488: Levi Jern. Matti Lepistö.
21489: G. Lindström. Aino Malka.mäki.
21490: Urho Kulovaara. Elsa Metsäranta.
21491: Max Sergeliu:s. Uuno Hannula.
21492: Valfrid ~Eskola. G. Andersson.
21493: Edvard H.ruga. K.-A. F1agerho1m.
21494: Isak Penttala. J. Mangs.
21495: Arvo Inkilä. Alpo Lumme.
21496: Edv. Kujala. D. B. Lindman.
21497: Yrjö H. Kesti.
21498:
21499:
21500:
21501:
21502: 72
21503: 568
21504:
21505: IV,123, - Riaih. a.l. N :o 69. Suomennos.
21506:
21507:
21508:
21509:
21510: Wenman y. m.: Määrärahan osoittarnisesta Suomen Rau-
21511: hanliiton toimimnan edistämiseksi.
21512:
21513:
21514: E d u s k u n n a ll e.
21515:
21516: Viitaten vuoden 1929 jälkimmäisille val- ettäEduskunta ottaisi vuoden
21517: tiopäiville jätetyn rahaasia-aloitteen n:o 11 1936 tulo- ja menoarvioon 25,000
21518: (Liitteet II, siv. 131) perusteluihin ehdo- markan suuruisen määrämhan SM-
21519: tamme kunnioittaen, men Ra1~hanliiton toiminnan edistä-
21520: miseksi.
21521:
21522: Helsingissä syyskuun 6 p:nä 1935.
21523:
21524: :KJar1 J. W ellllll:an. J. E. Malmivuori.
21525: Albin Wiclrman. J·almari Linna.
21526: Levi Jern. Matti Lepistö.
21527: G. Lindström. Aino Malkamäki.
21528: Urho Kulovaara. Elsa Metsäranta.
21529: Max Sergelius. Uuno Hannula.
21530: V1alfrid E~ola. G. Andersson.
21531: Edvard Haga. K.-A. Fagerholm.
21532: Isak Penttrula. J. Mang·s.
21533: Arvo Inkilä. Alpo Lumme.
21534: Edv. Kuj,ala. D. B. Lindman.
21535: Yrjö H. Kesti.
21536: 569
21537:
21538: IV,124. - Rah. aJ. N:o 70.
21539:
21540:
21541: Sarlin y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustttkseksi Suo-
21542: men Huoltotyöntekijäin liitto r. y:lle valistus- ja opas-
21543: tustoimintaa varten.
21544:
21545:
21546: Ed u s kun n a ll e.
21547:
21548: Ma:a.ssamme on jo yli 18 vuotta toiminut huolto,työtä ike.slkittävä jä.rjesrtö, jonka mer-
21549: rekisteröitynä yhdisty'.Jr...s,enä Suomen Huol- kitys on muodostunut !huomattavan suu-
21550: totyöntekijäin liitto niminen järjestö, jonka reksi senkin johdosta, että se ,on onnistunut
21551: tar1koi.tu'ksena on lakisääteisen ja va·paae'h- kokoamaan piiriinsä ei ainoastaan 1molto-
21552: toisen huoltotyön a:laUa toimivien henki- työn alalla työskenteleviä val.t1on, kuntien
21553: löiden lkidkoaminen järjestettyyn yrhteistoi- ja vapaitten järj,estöjen virkailijoita ja
21554: mintaan !huo:Ltomenetelmien kehittämiseksi luottam.usmielhiä, vaan myörskin ·eri järjes-
21555: ja tällä a•}ahla työskentelevien tiet>O- ja taito- töjä. Viimeksisanotuista mainitt,akoon
21556: määirän ikohdttamiseksi sekä huoltovirlkail~ tässä es1m. ,rlfunnaHiskodin johtajain Y'h-
21557: jain taloudellisen aseman vakaannuttami- dis.tys ", jossa. on jäseniä koillma,ttasataa,
21558: seksi. ,·Suomen 1mupunkien 'hua1totraimrhenikilöi-
21559: Näitä tarkoitusperiää:n liitto ~pyrkii to- den yh:aistys", jossa on jäseniä lähes kaksi-
21560: teuttamaan .m. m. järrjes.tämä.1lä kokouiksia sataa, ,Last,enkodin j1ohtajain yhdistys",
21561: ja luentotilaisuuksia, julkaisemalla ja kus- , Svensika ~vårdfunik:tionärers d'Öirening'' sekä
21562: tantrumalla alaa koslkievaa kirjaillisuutta tai P,ohjois-Karja1lan, Pohjois-.Savon ja Etelä-
21563: a.mmatti•lelhteä, järjestämällä opetus- ja Pohjanmaan ha,araosastO:t. Lisäksi on to-
21564: opintokursseja sekä muutoinkin hrurjoitta- detta:va, että liit,on jä~,jestämissä, vuosittain
21565: malla laajaa ·valistustoimintaa jäsentensä ja pidetyissä. lkesä'kolkouksissa ovat olleet mu-
21566: yleisön keSkuudessa. kana maassa t1oimivat erikoisalojen suuret
21567: järjestöt, kuten K~enra,ali Mannerheimin
21568: I.åitto on koko maa:ta käsittävä ,ja voivat L.astensuojeluliiltto, Yihdis.tys Ko.teja Iwdit~
21569: siihen jäseniksi liittyä kaikki huo-ltotyön tomil1e :la,psiHe, Tuberkuloo.sin Vastustamis-
21570: a1alla työskentelevät yhdistykset, olkoo.t:pa y,hdistys, 'lastenvalvojat j. n. e.
21571: määrätyllä maantieteeJ.lise:llä alueeHa rtoi- Luonnollisesti kysyy :liit,on 1aajaperäinen
21572: mivia paitkallis,osastoja :tai :muita yhdistyk- toimin:ta 1huomatta·vasti var.oj-a; ja :kun lii-
21573: siä, joiden tarkoitusperät liiton halli,tus hy- ton ainoina ,tuloläthteinä 1ovart siihen kuulu-
21574: väksyy. vilta järjestöiltä ja muilta jäseniltä kerty-
21575: Liiton asi!oita hoitaa 'hallitus, johon kuu- vät jäsenmaksut, jrotka eivät tietenkään rrm-
21576: luu 9 jäsentä j.a joilika kotipaikika ran Hel- hoa suurempiin summiin, on lii:ton työsuun-
21577: sin!ki. Liiton virallinen kieli on suomi, niltelmien toteuttamisessa alkanut ilmetä
21578: mutta on ruotsinikie'lisellä jäsenyhdistyk- ylivoimaisia taloudellisia vaikeulksia. Niitä
21579: sellä oikeus lii:ton kokouksissa ja kirjeen- on pyritty v,oittamaan :m. 1m. siten, että suu-
21580: vaihdossa haillituksen kanssa :k:äytrtää ruot- ret kesäkokou 1kse't, joilhin ja joiden yhtey-
21581: sinkieltä. dessä järjestettyihin luento-, opetus- ja
21582: Suomen Huoltotyöntekijäin liitt:o r. y :s;tä reVkeilypäiviin viime ·vuosina on o.saUistu-
21583: on vuo.sien vieriessä kehittynyt laaja, nut yli 600 1henkeäkin huoltotyön ·eri aloiLla
21584: maamme lakisääteistä ja va.paaehtoista ahertavia, on järjestetty vuoroon eri kau-
21585: 570 IV,124. - Suomen Huoltotyöntekijäin liiton avustaminen.
21586:
21587: punkeihin, jotka .ovat sumi:ttaneet melkoi- Jo nämä lyhyet viittaukset liiton toi-
21588: sen osan kustannuksista; mutta tämä •työ·- minnan eri muotoihin ja työskentelytapoi-
21589: muoto, j1ol1e sosialiministe;riokin on antanut hin riittän•evät osoittamaan, ·että liiton va-
21590: tunnustuksensa, on rvä!hite1len, m. m. luen- listus- ja 1<Ypetustyöllä on kantava merkitylk-
21591: noitsij,o~den palkkioina y. m. järjestelyku- scnsä maamme 'huowtot•oimen tankoituksen-
21592: luina, alkanut !kysyä enemttnän varoja kuin mukaiselle edistymisel1e; ja .liiton toimin-
21593: mitä !kaupungit liilton avuksi ~ovat haluk- nasta tulee CIPäilemättä olemaan vieläkin
21594: kaita suorit<tamaan. iS.amoin on lai.t·a nii- tuntuvampi illyö'ty, kun se, 1hyvässä yhteis-
21595: den valistus- ja .opastusikurssien, joita liiton ymmärryksessä: sosi,alirrninisteriön ilmolto-
21596: a1layhdistykset, ikulkin to~mialallaan, järjes- asiainosaston :kanssa, tulee myötävaikutta-
21597: täisivät. Ja ammattikirjal'lisuuden kustan- maan uuden hualto1ains'åädännön pohjalla
21598: taminen, jota tä:llä alalla maassamme ki- yhä laajenevan huoltotyön eri ;puolten va-
21599: peästi kaivata.an, kysyisi melkoisesti pää- laisemiseen. - Liiton toimintaa, vaikkrupa
21600: omaa. Kunnallisen huoltotoiminnan ja yksi- se kohdistuukin vain määrätylle sosialiselle
21601: tyisen hyväntekeväisyyden äänenkannatta- alalle, voidaan verrata siihen erinomaisen
21602: jan ,Huoltajan" myötämielisyyden nojalla ansiokkaaseen valistustyöhön, jota Maalais-
21603: liitto on jaii'lmvasti saanut julikisuuteen tär- kuntain liitto suorittaa ja jonka tukemi-
21604: keitä :hankkeitaan, mutta tä1hdeillistä olisi, seksi se nauttii 'Valtion avus.tus:ta; ja \kun
21605: että ammattitaidon lke1hittämiselksi ma,an 8uomen Huoltotyöntekijäin liitto on, kuten
21606: kuntien ja eri järjestöjen 'huoLto.torminnassa j.o on sanottu, y.li 18 VUJotta ~omin V'Oimin
21607: kirjallisuutta voitaisiin aikaansaada enem- ponnistellut et.eenpäin ilman 'Pienintäkään
21608: män. tukea yleisistä varoista, ei voitane· enää
21609: Suomen Huoltotyöntekijäin liitto on mo- pitää kohtuuttomana, että se 'Odottaa toi-
21610: nena vUJonn:a järjestänyt jäsenilleen tilai- mintansa, tukemiseksi ja samallla sen tun-
21611: suuden myös ul1mmaisiin opintomatkoihin, nustukseiksi pientä apuraiha:a kyetäkseen
21612: jollaisia on .tehty 1m. m. Ruotsiin, Ta,nskaan, entistäkin ripeämpaan ,toimintaan, jDta
21613: Viroon ja Latviaan, ja pa;rhaillaan on ky- m. :m. juuri sää dettävät, uudet huoltolait
21614: 1
21615:
21616:
21617:
21618: symyksessä opintomatka Norjaan. Näinä edellyttävät asettaessa1an paljon tiet'Oa ja
21619: matkoilla, .j•oiden j än•jest:elyä 10vat auliisti taitoa !kysyviä teJhtä.viä hUJo1totyön suoritta.-
21620: a·vustaneet vastaavien maiden valtion huol- jille. Liitt.o kai•p~aisi .todenteolla tästedes
21621: tovi,ranamaiset ja vasta.a;v,anlaiset lii,tot, •vuosittaista apUirahaa ·voida~oon jatkaa
21622: osanottajat ovat saaneet tutustua erilaisiin työtään valtion, kuntien j•a vap~aiden jär-
21623: huoltolaitO:ksiin, nirden valo- ja varjo.puo- jestö-jen hyvä[tSi.
21624: liin, sekä muihin huoltomuo.toihin, josta Edellä esi.tetyn nojaUa rohtkeneunmekin
21625: luonnollisesti •on ollut hyötyä o:1oja omasl'la e'hdottara,
21626: maassamme kehitettäessä. Liitt.o on sitä- että Eduskunta pä.ättäisi ottaa
21627: paitsi edustajiensa välity1ksellä ol:lut ja.tlm- ensi vuoden tulo- ja menoa1·vioon
21628: vassa vuorovaikutuksessa toisten maiden 14 PZ. XV luvun kohdalle lisättä-
21629: huo1toliittoj.en kanssa ja. n. s. raporttijä.r- välle uudelle momentille 30,000 mar-'
21630: jestel,män ka~tta siten tilaisuudessa seuraa- kan suuruisen määrärahan valtion-
21631: maan ke:rtitystä ullkomailla sekä selvittä- avuksi Suomen Huoltotyöntekijäin
21632: mään niihin Suomen olojen vastaavaa kehi- liitto 1·. y: lle valistu.~- ja opasMts-
21633: tystä. toimintaa vctrten.
21634: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1935.
21635:
21636: Bruno Sar lin. Jalo Lllihdensuo.
21637: Edvard Haga. E. M. T!arkkanen.
21638: Edv. Helenelund. J. Takala.
21639: W. K. Särkkä. T. A. Jauhonen.
21640: 571
21641:
21642: IV,125, - Rah. al. N:o 71.
21643:
21644:
21645:
21646: He:ikJrinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta yhteiskun-
21647: nallisen km"keakoulun kolmen lainopin tuntiopettaja'n
21648: toimen muuttamista varten vakinaisiksi.
21649:
21650:
21651: E d u s k u n n a 11 e.
21652:
21653: Yhteiskunnal'linen korkeakoulu, jonka •kin osoittanut, että tämän kysymyksen
21654: tarkoituksen't on sr;oda eri yhteiskuntapii- edelleen kehittäminen ja myönteinen rat-
21655: reihin kuuluvalle nuorisolle tilaisuus kaisu edellyttää, että lainopillinen opetus
21656: nauttia korkeakouluopetusta sekä tehdä yhteiskunnallisessa korkeakoulussa vakiin-
21657: mahdolliseksi keskikoulukurssin suoritta- nutetaan. Tämä edellyttää, että yhteis-
21658: neille valmistua erikoisopintojelli kautta kunna'llisen korkeakoulun kolme lainopin
21659: määrätyille toimialoille, on alunpitäen ot- tuntiopettajan tointa muutettaisiin vakinai-
21660: tanut ohjelmaansa lainopillistakin opetusta. siksi. Tätä toimenpidettä puoltaa myös
21661: Tämä on ollut tarpeen vaatimaa varsinkin lainopillisten oppiaineiden runsas opiskelu
21662: kunnallisvirkailijain valmistamiseksi. Myö- yhteiskunnallisessa korkeakoulussa. Niinpä
21663: hemmin on lainopillista opetusta 'kehitetty syyslukukaudella v. 1934 yksityis- ja ta-
21664: yhteisneuvoin Helsingin yliopiston lain- lousoikeutta opiskeli 95 opiskelijaa ja val-
21665: opillisen tiedekunnan edustajain kanssa si- tiosääntö- ja hallinto-oikeutta 78 opiske-
21666: ten, että määrätyn pohjasivistyksen omaa- lijaa, mutta. syyslukukaudena v. 1933
21667: vat opiskelijat voivat suorittaa lainopillisen oli ensinmainitun oppiaineen luennoilla ko-
21668: diploomi-tutkinnon, jonka vaatimukset vas- konaista 110 kuulijaa. Rikos- ja prosessi-
21669: taavat alempaa oikeustutkintoa Helsingin oikeutta sitävastoin on opiskeltu vähemmän
21670: yliopistossa, vieläpä osittain ylittävätkin pääasiallisesti juuri sen takia, että tähän
21671: sen täydentäen siten lainopillisella erikois- saakka taimensaanti on ollut epävarmaa,
21672: ti·edoilla niiden opiskelijain tietopuolista si- kun lainopillisen diploomitutkinnon suomaa
21673: vistystä, jotka eivät ole ylioppilaita. Yh- toi1llensaantipätevyyttä ei ole määritelty.
21674: teiskuntamme yleisen edun sekä oikeusolo- Kun yhteiskunnallisen korkeakoulun va-
21675: jemme kehittämisen kannalta on tietenkin kinaisten opettajain vuosipalkka on
21676: suotavaa, että lainopillista tietoa täten le- 69,000: -, joka vastaa heiltä vaadittavia
21677: viää eri yhteiskuntapiireihin. Kuitenkin vähintään ylimääräisen professorin tieteel-
21678: on varattomien opiskelijain sangen vaikea lisiä ansioita, edellyttäisi puheena olevain
21679: uhrata useita vuosia lainopillisiin opintoi- tuntiopettajain toimien muuttaminen vaki-
21680: hin, jollei heidän suorittamansa tutkinto naiseksi 207,000 markan lisämenoa yhteis-
21681: anna pätevyyttä määrättyihin toimiin. Tä- kunnalliselle korkeakoU'lulle, jollei siitä
21682: män johdosta on yhteiskunnallinen kor- voitaisi vähentää niitä ·palkkioita, joita
21683: keakoulu tehnyt aloitteen lainopillisen dip- lainopin opettajat ovat nauttineet tunti-
21684: loomitutkinnon rinnastamisesta yliopiston opettajina eli 68,400 markkaa. Tämän
21685: alemman oikeustutkinnon kanssa ainakin johdosta supistuu tarvittava ;mmma 138,400
21686: määrättyjen virkojen ja toimien täyttämi- markkaan.
21687: scssä. Asiasta hankittu selvitys on kuiten-
21688: 1t
21689:
21690: 572 IV,125, - Yhteiskunnallinen korkeakoulu.
21691:
21692: Edelläsanotun perusteella saamme kun- cwvioon 138,400 markan suuruisen li-
21693: nioittaen ehdottaa, säyksen käytettäväksi yhteiskunnal-
21694: lisen korkeakoulun kolmen lainopin
21695: että Eduskunta päättäisi ottaa tuntiopettajan toimen muuttamiseksi
21696: vuoden 1936 valtion tulo- ja meno- v akinaisiksi.
21697:
21698: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1935.
21699:
21700: P. V. Heilcltinen. K:a.arlo Hännå.nen.
21701: E. lVI. TaJ'Ikkanen. Antti Kemppi.
21702: Jrulo Lahdensuo. Janne Koivuranta.
21703: A. A. LS~stu. J. Takala.
21704: 573
21705:
21706: IV,12u. - Rah. al. N:o 72.
21707:
21708:
21709:
21710:
21711: Schildt: Määrärahan osoittamisesta Itä-Hämeen mu.seon
21712: ooustamista varte·n.
21713:
21714:
21715: E d u s k u n n a l 'l e.
21716:
21717: Pyydän ensiksi viitata allekirjoittaneen ma!ksaneet velkain lwrot, ottaneet vasta.tta-
21718: y. m. toivomusaloitteeseen n:o 59 tältä vuo- vakseen erään 40,000 Smk :n suuruisen ve-
21719: de'lta, koskeva avustuksen myöntämistä Itä- lan ja ovat Itä-Hämeen kunnat antaneet
21720: Hämeen museolle Hartolan pitäjässä. myöskin varoja museon aseman tukemiseksi.
21721: Kuten mainitsemassani aloirtteessa osoite- Näin ollen on museolla nyt enää järjestet-
21722: taan niin on sanotun museon taloudellinen täviä asioita 250,000 Smk. aloitteessa esite-
21723: tila sangen huolestuttava, josta syystä on tyn 290,000 Smk :n asemasta. Että Irtä-Hä-
21724: mahdolEsen suoritustilan ja sitä seuraavan meen museo on todel1a arvokas kokoelma,
21725: pakkahuutokaupankin uhka o:Iemassa. Ei sitä todistaa aikaisemmin esiintuotujen
21726: mitenkään ole maan sivistyselämän arvon asiantuntijalausuntojen [isäksi se, että mai-
21727: mukaista, että näin saJ1itaan tapwhtua. ninta museosta •On nyttemmin otettu yleis-
21728: Asian ollessa esillä sivistysvaliokunnassa oli- maailmalliseen Baedeckerin matkaoppaaseen.
21729: kin valiokunta a1loiltteen n :o 59 suhteen yk- Kaiken yHä sanotun perusteella ehdotan,
21730: simielisesti myönteisellä kannalla, mutta ei
21731: sen mietintö asiassa ehtinyt valmistua edus- että Edusktmta päättäisi ottaa
21732: kuntatyön lopettamisen vuoksi keväällä vuoden 1936 tulo- ja menoarvioon
21733: 1935. Näin dllen on välttämätöntä, että 10 Pl. XIII luv,un kohdalle 250,000
21734: asia ote•taan nyt uudelleen esille. ksioiden markan suuruisen määrärahan Itä-
21735: oHessa näin ratkaisematta ·ovat yksityiset Hämeen museon avnstamiseksi.
21736:
21737: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1935.
21738:
21739: Yrjö Schildt.
21740: 574
21741:
21742: IV,121. - !Riah. al. N:o 73.
21743:
21744:
21745:
21746:
21747: Räisänen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Savon nwa-
21748: kwnta-axrkiston rakennustyön aloittamista varten.
21749:
21750:
21751: E d u s k u n n a 11 e.
21752:
21753: Viitaten näillä valtionpäivillä tehtyyn että Eduskunta ottaisi vuoden
21754: toivomusaloitteeseen n:o 58 ja siinä esitet- 1936 tulo- ja menoarvioon 1,000,000
21755: tyihin perusteluihin Savon ma&kunta-arkis- markan suuruisen määrärahan K uo-
21756: ton rakennustyön aloittamis~ksi, sekä sivis- pioon sijoitettavan Savon maakunta-
21757: tysvaliokunnan mietintöön n: o 2 j,a edus- arkiston rakennustyön aloittamista
21758: kunnan saman asian johdosta 2 päivänä varten.
21759: viime huhtikuuta hyväksymään toivomuk-
21760: seen, saamme kunnioittaen ehdottaa,
21761:
21762: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1935.
21763:
21764: YTjö Räisänen. Edv. Vaarama.
21765: Onni Hiltunen. Onni lYiäkeläinen.
21766: Kalle Wa:lta. Juho K:uittinen.
21767: 575
21768:
21769: IV,12s. - 'Ra;h. al. N:o 74.
21770:
21771:
21772:
21773:
21774: Heiskanen y. m.: Mää1·ämhan osoittamisesta maakurntamu-
21775: seon aikaansaamiseksi Olavinlinnaan.
21776:
21777:
21778: E d u s k u n n a 11 e.
21779:
21780: Jo useita vuosia on ollut vireiJilä hanke on Olavinlinnan ansiosta jo kauan ollut
21781: saada Savonlinnassa sijaitsevaan kan.samme maakunnan väestön lkäY'tetty ja suosi•ttu
21782: ja nimellOIIlaan Sav,on historiassa niin muis- käynti- ja koikoontumispail~ka. ,Sinne on
21783: torill4:aaseen Olavinlinnaan perustetUJksi matkustettu oman maan ja maakunnan
21784: ma:aJkuntrumuseo, johon voitaisiin koota j.a tuntemusta ikar.tuttamaan ja maakunnalli-
21785: taillettaa niin hyvin Olavin'linnan ympäristö- sia ja kansallisia kokouksia ja juhlia pitä-
21786: seutujen kuin koko Savon maakunnan ke- mään. Kun Savonlinna sitäpaitsi on ulko-
21787: hitystä va1ai~evaa esineellisen kulttuurin maalaisten ma:tkaili'jain paljon käyttämä
21788: alaan kuuluvaa kansa:tieteellistä aineistoa turistipailkka, voidaan Olarvirrlinnaa pitää
21789: kuin myös näiden seutujen ja tärrnä_n :maa- pail4:ana, jonka kanssa maassamme vain
21790: kunnan ika:L~iita historiallisia muistoesineitä harva - eikä Savon maalkunnassa ainoa"
21791: samoin!kuin kirjallista ja ikurva-·aineistoa, ja kaan toill'en -voi killpai!lla kävijöiden run-
21792: asiakirjoja, ·j:at'ka liitty:viät Olavinlinnan ja saudessa. Tällaiseen ympäristöön ja linnan
21793: Savon vaiherifukaaseen, moni!en taisteluj,ml väli:ttöm;ään ja kiinteään yhteyteen sijoite-
21794: täyttä.mään ja kunnia~kaaseen mennei,syy- tun maa!kunta,museon merkitys olisi hyvin
21795: teen. Puheenaolevassa Rsiassa on viime suuri sekä ympäristölle ja maakunnaUe
21796: aikoina v.altiovallal:1e tehty Savonlinnan kuin myös koko isänmaalle.
21797: kaupungin, ·Savon Seuran ja Pyihän Olavin Kun Olavinlinnan suureNa linnanpihalla
21798: Ki'l:tan JYUOlesta useita anomuksia, :samoin sijaitseva veniilläisaja[ta peräisin oleva ka-
21799: 21 p. huMi:k. 1935 Savonlinnassa pidetyn sarmirakenn us voitaisiin museoraikennuik-
21800: kansailaiskolmulksen puolesta on ,tehty ano- seksi muunta:malla, korjaamalla ja sisusta-
21801: mus. ma.Ua saada varsin kohtuullisin kustannuJk-
21802: Ollavin!linna, joka on maamme arvok- sin sov;e1iaaksi tarkoitukseen, ei mahdolli-
21803: kaimpia, kauneimpia ja ylvä.impiä :rnuis- suuksia museoajatuksen .toteuttamiseen
21804: tame:r114:ejä, tämä . jo lähes puoli vuosi- puutu. Eikä museo suirikaan joUituisi tyh-
21805: tuhatta seisonut aikanaan niin tänkeä p·Oth- jänä .sei8omaan, sillä arvokasta museoaineis-
21806: joismaisen kulttuurin ja suomalaisen asu- toa, pääasiassa Pyhän Olavin Killan toi-
21807: twksen ja viljelJksen äärimmäinen suoja- mesta koottua, .on huomattava määrä olo-
21808: varustus, jonka turvin suuri osa ,Savoa ja suhteiden pa'kost.a palo:vaaram.e alttiissa
21809: huo:rnarbtava osa koko Itä-:Suomea on asu- puurakennuksessa väliaikaisesti va.rastoi-
21810: tettu ja suomalaisena säilynyrt;, olisi mitä tuna odottallllassa museohuoneiston aikaan-
21811: sopivin tyyssija ma:rukunnallis:ten mennei- saamista ja lisäiä aineistoa olisi runsain
21812: syyden muistojen taLlettamiseen. Näin si- määrin sawtavissa, joskin sen kokoamisesta
21813: täkin suuremma;lJla syyllä, kun Savonlinna sopivan säilytyshuoneiston puutt<eessa on
21814: monien li:ilkenneväylien risteyksessä sijaiten, ,tähän saa!kka ollut luovuttava. Vielä ·on
21815:
21816: 73
21817: 576 IV,12s. - 1\'laakuntamuseo Olavinlinnaan.
21818:
21819: huomattava, että Ol31vinlinnan muistoja meistään vuodeksi 1939, jolloin tulee kulu-
21820: vaalima31n p:erustettu Pyhän Olavin Kilta neeksi 300 vuotta .SwvonJlinnan !kaupungin
21821: olisi pudlestaan vaLmis o<btamaan niiden perustamisesta.
21822: mahdoliisuu:ksien ,rajoissa, 'joita seurailla J o:tta tä:mä museohanke pääsisi alul[e,
21823: on, museon hoidon ja huollon tehtäväkseen. ehdotamme edelliseen viitaten,
21824: Olavinlinnan jo <kauan vuoroaan odotta-
21825: nut maa:kuntamuseo-ihanke olisi toteutettava että Eduskunta ottaisi vuoden
21826: lähimmässä tu~evaisuudessa, ennenkuin pal- 1936 tulo- ja menoarvioon 300,000
21827: jon arvokasta koottua ja kolwamatonta mu- markan suuruisen määrärahan maa-
21828: seoaineistoa on korvaamattomas:ti joutunut kuntamuseon aikaansaamiseksi Ola-
21829: tuhon omaJksi. Erittäin toivottavaa o1isi, vinlinnaan.
21830: että museo saataisiin ~täysin valmiiksi ·vii-
21831:
21832: Helsingissä syysk. 6 p:nä 1935.
21833:
21834: V. A. Heis~kanen. Emil Jutila.
21835: Alpo 0. Luostarinen. J. Tailiiala.
21836: Reinh. Swentorzetski. Kai1le Kämälläinen.
21837: Albin AsH~ainen. Karupro Huittinen.
21838: J. F. Tolonen. L. 0. Hirvensrulo.
21839: Toivo Halonen. Aino lVla;JkamäJri.
21840: Kaarlo Hänninen.
21841: 577
21842:
21843: W,129, - Rruh. al. N:o 75.
21844:
21845:
21846:
21847:
21848: Inkilä y. m.: Määrärahan osoittamisestct Viipttrin linnan
21849: tutkimustöitä varten.
21850:
21851:
21852: E d u s k u n n a 11 e.
21853:
21854: Suomen :keskiaikaiset 'linnat ovat verrat- y. m. töitä, joiden yhteydessä joudu,taaJ1
21855: tain vähän tunnetut. Niin ,on erikoisesti toimittamaan ,linnan ;pihailla kaivauksia ja
21856: laita Viipurin 'linnan, jonka asu kokonaan myöskin välttämättä hävittämään maan alla
21857: muuttui venäläisten vi,ime V\1osisadal:la toi- esiintulevia rrukennusjäännäksiä, ja tällä ta-
21858: mittaessa linnassa uusimis- ja mkennustöitä valla voi helposti hävitä aivan kQ,rvaama-
21859: saadaikseen sen sopivaksi palvelemaan omia tonta tutkimusaineistoa. Ainoa keino sen
21860: sotilastarkoituksiaan. Linnan varhaisempi väLttämiseksi on koko maanaJaisen Viipu-
21861: entisyys peittyi täHä 1tavalla miltei täydel- rin linnan suunniteimarrlinen tutkiminen.
21862: lisesti ihmissilmäJ.tä. Sen avulla ainoastaan voidaan kunnolli-
21863: Viime vuodet ovat kuitenkin se!lvästi sesti saada ta:lteen se aineisto, joka selvittää
21864: osoitaneet,. että Viipurin linnan maanalaiset linnan alkuperäisen rakennussysteemin, eri
21865: jätteet voivat olla hyvinkin runsaat. Käy- vaiheet ja kerrostumat. Alunperin tär-
21866: tännöllisten töiden takia on tuon tuostakin keänä rajalinnoitwksena on Vi~purin ainna
21867: jouduttu ,tekemään kaivauksia linnan pi- ollut muita linnoituksia kehittyneempi ja
21868: halla ja aina on tullut esille runsaasti erpä- sen tehtävä kautta vuosisatojen erikoisesti
21869: määJräisiä rakennusjätteitä rik:Jkaine raik:en- kuvastuu sen perin vaihtelevissa rrukennus-
21870: nusdetaJjeineen. Loistavin esime11kki on rkausissa.
21871: viime kesäinen löytö, jolloin vesijohtotöiden Kuten mainittiin, ovat linnan maanalaiset
21872: yhteydessä kaupunginpuoleisen 'linnan va1- jätteet erikoisen uhattuja. Vuosittaiset kor-
21873: Iin aJ,ta tuE esille keskiaikaista ulkomuuria jaustyöt voivat aikaansaada korvaamatonta
21874: siihen liittyvine rakennuksineen usean met- vahinkoa ja juuri' sen vuoksi dlisi maanalai-
21875: rin korkeudeLta. Tämä varsinkin osoittaa, sen linnan tutkimus saatava mahdonisim-
21876: miten maanalainen tutkimusaines on rikas, man pian suoritetuksi. Työ vaatii luonnol-
21877: monipuolinen ja odottamattoman hyvin säi- hsesti va,r,oja ja aikaa, sen suorittaminen
21878: lynyt, joten täydellä syyl,lä voi odottaa sen on näet työn laadun :puolesta ajateltava
21879: korvaavan tutkimukselle itse linnarakennuk- jaksottaiseksi ja jaettavaksi useamman
21880: sessa rtuntuvan puutteen samalla kun maan- (1m1men tai neljän) vuoden a:ikana suori-
21881: alaisen linnam tutkiminen on ainoa keino tettavaksi siten, että kunwkin kesänä jokin
21882: saada va1aistusta linnan rakennushistorian määrätty alue tulee tutkituiksi ja siinä esille
21883: hämärimpään jaksoon - keskiaikaan. Näitä ,tulleet jätteet konservoiduiksi. Kun työ on
21884: täl'keitä maana'laisia jätteitä uhkaa linnan valmis, on - paitsi tieteellistä tulosta -
21885: nykyisen käytön takia alituinen vaara. Vuo- voitet1tu myös se, että vuosittaisesti toimi-
21886: sittain suoritetaan näet linnassa korjaus- tettavat korjaustyöt voidaan suunni,tella
21887: 578 IV,129. - Viipurin linnan tutkimustyöt.
21888:
21889: niin, että niiden tuottama vahinlw raken-
21890: 1
21891: että Eduskunta ottaisi vuoden
21892: nusjätteirle tulee olemaan mahdollisimman 1936 tulo- ja menoarvioon 50,000
21893: vähäinen. markan määrärahan annettavaksi
21894: Edellä esitettyyn viita,ten rohkenemme muinaistieteelliselle toimikunnaUe
21895: ehdottaa, Viipurin linnan tutkimnstöitä varten.
21896:
21897: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1935.
21898:
21899:
21900: Arvo Inkilä. Kaino W. Oksanen.
21901: 579
21902:
21903: lV,1ao. - Fin. mot. N :o 76. IV,13o. - l&ruh. al. N :o 76.
21904:
21905:
21906:
21907:
21908: österholnn m. fJ.: Angående anvisande av ÖsterhoLm y. m.: Määrärahan osoittamisesta
21909: ansl!ag för reparationsarbeten i Raseborgs Raaseporin linnan korjaustöitä varten.
21910: slott.
21911:
21912:
21913: T i ll R i k s d a g e n. E d u s k u n n a 11 e.
21914:
21915: I sitt betänkande n :o 4 med anledning Mietinnössään n :o 4 määrärahan myöntä-
21916: a v hemställningsmotionen n :o 60 vid inne- misestä Raaseporin linnanraunioiden kor-
21917: varande års riksdag angående anslag för jaamiseksi tarkoittavan, näillä valtiopäi-
21918: reparationsarbeteru i Raseborgs slott fram- villä uehdyn toivomusaloitteen n :o 60 joh-
21919: höll lrulturutskottet. att s1ott,et begynt för- dosta huomautti sivistysvaliokunta, että
21920: falla i den grad att det är nödvändigt att linrua on alkanut rappeutua niin suuresti,
21921: iståndsätta detta värdefulla fornminne. että on välttämätöntä panna tämä arvokas
21922: Efter att ha redogjort för de reparations- muinaismuisto kuntoon. ·Tehtyään selkoa
21923: arbeten, som måste företagas och för vilkas niistä korjaustöistä, joihin on ryhdyttävä
21924: påbörjande mätningsritningar först borde ja joiden aloittamiseksi mittauspiirustukset
21925: uppgöras, konstaterade utskottet att de olisi ensin laadittava, totesi valiokunta, että
21926: sammanlagda kostnaderna för reparations- korjaus- ja kunnostaruistöiden kokonaiskus-
21927: och konserveringsarbetena enligt de sak- tamnukset eivät asiantuntijain lausunnon
21928: kunnigas utlåtande i ingen händelse komme mukaan mrssaan tapauksessa ylittäisi
21929: att överstiga. 400,000 mark ävensom att 400,000 markkaa, niin myös, että työn luon-
21930: a~betets natur fö.ranleder att anslaget för teesta johtuu, että tätä tarkoitusta varten
21931: detta ändamål fördelas på flere år. Jämte tarvi:ttava määräraha daettaisiin useamman
21932: det utskottet underströk vårt folks förplik- vuoden osaHe. Samalla kuin valiokunta
21933: telse att vårda sina historiska fornminnen, alleviivasi kansamme velvorlisuutta hoitaa
21934: i synnerhet då de i likhet med Raseborg historiallisia muinaismuistojaan, varsinkin
21935: utgöra mål för turistfärder, föreslog ut- kun ne, niinkuin on Raaseporin laita, ovat
21936: skottet att riksdagen måtte hemställa att matlmilijaretkien kohteena, ehdotti valio-
21937: regeringen i budgetpropositionen för år kunta, että eduskunta päättäisi toivomuk-
21938: 1936 måtte upptag.a nödigt anslag för re- sen, että hallitus 1936 vuoden tulo- ja
21939: parationsarheten i Raseborgs slott. Utskot- menoarvioesitykseen ottaisi riittävän suuren
21940: tct stod enhälligt bakom sitt betänkandc määrära:han Raas,eporin linnan korjaustöi-
21941: och cnhälligt godkände riksdagen dct- den aloittamista varten. Valiokunta oli
21942: samma. I sitt utlåtande angående riksda- yksimielinen ja yksimielisesti hyväksyi
21943: gens hems:tällan förordade a.rkeologiska eduskunta mietinnön. Tästä eduskunnan
21944: kommi,ssionen densamma och föreslog att toivomuksesta antamassaan 'lausunnossa
21945: för år 1936 skulle anvisas 70,000 mark att puolsi muinaistie'teellhnen toimikunta sitä
21946: användas huvudsakligen för byggnadshis- ja ehdotti, että vuodeksi 1936 osoitettaisiin
21947: torisk undersökning av borgen och upp- 70,000 markkaa käytettäväksi pääasialli-
21948: görande av mätningsritningar. sesti linnan rakennushistorialliseen tutki-
21949: 580 IV,130. - Raaseporin linnan korjaustyöt.
21950:
21951: mukseen ja mittauspiirustusten laatimi-
21952: seen.
21953: Emellertid har regeringen icke beaktat Hallitus ei kuitenkaan ole ottanut edus-
21954: riksda.gen.s hemställan och anslag för ända- kunnan .toivomusta huomioon eikä määrä-
21955: målet har icke upptagits i budgetproposi- rahaa ole merkitty tulo- ja menoarvioesi-
21956: tionen. Vid sådant förhållande bör riks- tykseen. Näin oll€n on eduskunnan Raase-
21957: dagens uttalad€ önskan beträffande Raoo- porin linnaaru nähden lausuma toivomus
21958: borgs slott förverkligas genom en för1Lyad toteutettava eduskunnan uudistetuin toi-
21959: åtgärd från dess sida. I detta syfte föreslå menpitein. Siinä mielessä oodottavat al'le-
21960: undertecknade vördsamt med hänvisning kirjo.Lttaneet kunnioittaen, vii'ta,ten sivistys-
21961: till kulturutskottets förenämnda betän- vailiokunnan edelllämainittuun mietintöön,
21962: kande
21963: att Riksdagen 1nåtte besluta i että Eduskunta päättäisi ottaa
21964: statsförslaget för år 1936 under· 10 1936 V'uoden tulo- ja menowrvion
21965: Ht. XIII kap. anvisa 70,000 mark 10 Pl. XIII luvussa 70,000 markkaa
21966: för repamtionsarbeten i Raseborgs Raaseporin linnan korjaustöitä var-
21967: slott. ten.
21968:
21969: Helsingfors den 6 se;ptember 19'35. Helsingissä syyskuun ·6 p:nä 1935.
21970:
21971:
21972: John Österholm. Arvo Inkilä.
21973: Edv. Vaaram.a. J. Takala.
21974: J. Kuittinen. Aug. Syrjänen.
21975: Kalle Kämäräinen. Karl J. Wenman.
21976: Hilda ReiTala. G. Lindström.
21977: Tilda Löthman-Koponen. Sylvi-Kyllildd Kilpi.
21978: Alpo Lumme. Väinö .KivisaJ.o.
21979: Aino Lehtokosiki. Rafae[ Colliander.
21980: J. A. Sjöblom. Herman Matt1sson.
21981: Ebba ö·stenson. Levi Jern.
21982: 581
21983:
21984: IV,tsl. - Ram. al. N:o 77.
21985:
21986:
21987:
21988:
21989: Löthman-Koponen y. m.: Määt·ärahan osoittamisesta Toi-
21990: 'Ualan naiskäsityökoulun uudismkenmtstct varten.
21991:
21992:
21993: E d u s k u n n a ll e.
21994:
21995: Ingmanin säätiön käsityö- ja kutoma- Eoulun ohjelmaa on laajennettu maihdol-
21996: koulu on Kuopion kunnan Toivalan ky- lisuuksien mukaan, puutarha-, karjanhoito-
21997: lässä. Se perustettiin vuonna 1903 tohtori ja kodinhoito-opetusta sekä muutamia hu-
21998: M. Ingmanin lahjoitusvar·oiHa ja toimi maanisia aineita siihen liittäen. Yleisistä
21999: aluksi kiertävänä, kunnes siirrettiin säätiön varoista on saatu palkkaa kahdelle a:Jmmat-
22000: ostamaUe maatilalle nykyiselle paikalleen. tiopettajalle sekä pienempiä apurahoja op-
22001: Satoja ovpoja ja köyhiä lapsia on Ingma- pilaille. Näin on valtiov,alta tunnustanut
22002: nin lahjoitusvaroilla kasvatettu ·ja hoidettu. tämän koulun tarpeellisuuden.
22003: Lahjoittajan ihmisystävällinen ja valistu-
22004: Kirjoittaaihan tällaisen työn suuresta
22005: nut tarkoitus ei rajoittunut ainoastaan
22006: merkityksestä m. m. sosialiministeriön las-
22007: edellämainittuun toimenpiteeseen. ,se si-
22008: tensuojeluosaston päällikkö nam: ,Jota
22009: sälsi mahdoHisuuden jatkokasvatuksen ja
22010: enemmän laiminlyödään esim. aiaikäisten
22011: ammattitaidon opetuksen kautta auttaå
22012: itsehoidon, itsensäelättämiskyvyn ja tai-
22013: näitä varattornia kansalaisia turvaamaan
22014: don antaminen, sitä enemmän lisääntyy yh-
22015: omaan apuunsa ja elämänkelpoisina teke-
22016: teiskuntaan niitä jäseniä, joita toisten täy-
22017: maan tehtävänsä yhteiskunnassa. Juuri
22018: tyy avustaa. Jota aikaisemmin ymmärre-
22019: tätä ·jatkokasvatus- ja ammattiopetuksen
22020: tään auttaa avuttomia, alaikäisiä ja täys-
22021: puolta on lahjoittajan varoilla perustettu
22022: ikäisiäkin saamaan jotain itsensäelättämis-
22023: puiheenaoleva käsityökoulu hoidellut. Lah-
22024: taitoa, s. o. oppimaan ammattityötä, sitä
22025: joittajan tarkoituksen mukaan kuuluu kou-
22026: vähemmän tuollaiset yksilöt tulevat yhteisin
22027: lun alueeseen nykyiset Riistaveden, Veh-
22028: kustannuksin elätettäviksi. Kokemus tä-
22029: mersalmen, HiiEnjärven ja Kuopion maa-
22030: män väitteen asiallisuudesta on kyllin run-
22031: laiskunnat. Kouluun on voitu ottaa 30~0
22032: sas ja vakuutta·va."
22033: oppilasta vuosittain. Paljon enemmän olisi
22034: sinne tulevia muistakin kunnista kuin Ingmanin säätiön hallinnon tarkoitus on
22035: edellä mainituista. Kunnallisten huolto- laajentaa sanottu koulu mahdollisimman
22036: kustannusten noustessa olisi moneUe Poh- hyvä'ksi .paikallisia oloja vastaavaksi am-
22037: jois~Savon kunnalle suuri taloudellinen mattiJkouluksi ja siilhen onkin jo olemassa
22038: huojennus, jos se voisi suuremmassa mää- pohja, työn ja kouluun uhrattujen pää-
22039: rässä kuin tähän asti sijoittaa puheena- omien muodossa. Toivalan ammattikoulu-
22040: olevaan kouluun tyttäriään, kouluun, jossa puuha ei siis liiku ilmassa. Kipeän tarpeen
22041: koulun kunnostetun maanviljelys- ja karja- vaatima on sitä varten uusi kou'lutalo ope-
22042: talouden turvin on suoriuduttu asunto- ja tuskeittiöineen y. m. opetuslhuoneineen.
22043: ruO!kamenoista melko vähin kustannuksin. Koulun maatilalla, joka on vähintään
22044: 582 IV,131. - Toivalan naiskäsityökoulu.
22045:
22046: 300,000 markan arvoinen, on tilaa sen laa- kouluksi Pohjois-Savossa, ehdotamme kun-
22047: jennukseen. On rakennustarpeitakin, on nioittaen,
22048: kiviä ja jonkin verran puita. Mutta sää-
22049: tiöllä ei ole rahaa. kiinnittää koulun uudis- että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
22050: rakennuksiin. tulo- ja menoarvioon Toivalan nais-
22051: Jotta sanottu koulu voisi kehittyä siihen käsityök01tlun uudisrakennu.sta var-
22052: tehtävään, johon sillä jo on olemassa pohja ten 500,000 markkaa.
22053: ja edellytykset, nimittäin tyttöjen ammatti-
22054:
22055: Helsingissä syyskuun 6 p:nä 1935.
22056:
22057: Tilda Löthman-Eoponen. K~lle Walta.
22058: L. 0. Hi.rv;ensa;lo. Heikki Kääriäinen.
22059: Kalle Kämäxäinen. Onni Mäke1äinen.
22060: J. Takala. Onni Hiltunen.
22061: Edv. ViWai'IB~ma. Eli:as Simojoki.
22062: P. V. Heikkinen.
22063: 583
22064:
22065: IV,t32. - Raih. al. N:o 78.
22066:
22067:
22068:
22069:
22070: Mustasilta y. m.: Koroitetun määrärahan osoittamisesta
22071: karjanhoito- ja meijeritalousoppilaitosten vähävaraisten
22072: oppilaiden amustamiseen.
22073:
22074:
22075: E d u s 'k u n n a 11 e.
22076:
22077: Hallitus on ,esityksessään valtion tulo- ja tyttäriä suorittamaan karjanhoitokoulun
22078: menoarvioksi vuodelle 1936 11 pääluokan omalla tilalla toimimista silmälläpitäen.
22079: VII luvun 6 kohdassa ehdottanut karjan- Tuntuvampien oppilasavustusten puolesta
22080: hoito- ja meijeritalousoppilaitosten vähäva- puhuu myös se, et,tä kylmnevistä karja-
22081: raisten oppilaiden avustamiseen otettavaksi koista on ollut viime aikoina puutetta.
22082: 190,000 markkaa, mikä summa on 10,000 Puheenaoleva määräraha olisi mielestämme
22083: markkaa suurempi kuin kuluvan vuoden näinollen koroitettava 300,000 markkaan.
22084: talousarviossa tarkoitukseen varattu summa. Edelläoleviin perusteluihin viitaten eh-
22085: Niinkuin hallituksen esityksen perusteluista dotamme kunnioittaen,
22086: selviää, ovat puheenaolevien oppilaitosten
22087: oppilaat keskimäärin vielä vähävaraisempia että Eduskunta päättäisi koroittaa
22088: kuin muiden maatalouskoulujen oppilaat. hallituksen esityksessä valtion tulo-
22089: Hallituksen ehdottama lisäys tuntuu meistä ja menoarvioksi vuodeUe 1936 11
22090: liian pieneltä, v:arsinkin kun avustussum- Pl. VII luvun 6 momentilla ehdote-
22091: maa koroittamalla voitaisiin edistää pien- tun 190,000 markan määrärahan
22092: tilallisten ja pienempien keskitilallisten 300,000 markaksi.
22093:
22094: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1935.
22095:
22096: Fr,ans MustMilta. Otto Marttila.
22097: Heikki Kääriäinen. Onni Mäkeläinen.
22098: Antti Meriläi,nen. Kru1i.le W:wlta.
22099: J. F. Tolonen. Matti Lepistö.
22100: Edv. Pesonen. VaJfrid Esko!la.
22101:
22102:
22103:
22104:
22105: 74
22106: 584
22107:
22108: IV,133. - Rah. 'clll. N :o 79.
22109:
22110:
22111:
22112:
22113: Måkeläinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta kotiteoUi-
22114: suusopp~laitosten vähävaraisten oppilaiden avustolrnista
22115: varten.
22116:
22117:
22118: Eduskunnalle.
22119:
22120: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- tuisi ~näinolLen kohtuulliselta, että puheena-
22121: deksi 1936 hallitus on 11 pääluokan VII oJ,evaan tarkoitUJkseen ~o:lisi lkäy,tettävissä
22122: luvun 12 koihdassa ehdottanut kotiteolli- 200,000 mal"kkaa.
22123: suusoppilaitos1Jen vähävaraisilen oppi:Laiden Edellläoleviin perustelui,hin vi~taroen ehdo-
22124: avustallliseen otettavaksi 125,000 markkaa. tamme kunnioittaen,
22125: Krutsoen näiden oppiilaitosten huomattavaan
22126: merkitykseen sekä siihen, mi'kä merk~tys että Eduskunta ottaisi vuoden
22127: olisi sillä, että aivan vä!hiWamisetkin voisi- 1936 talousarvioon hallituksen esi-
22128: vat suorittaa kotiiteo!l.l:isuuskurssin, tuntuu tyksessä 11 Pl. VII luv'U!n 12 mo-
22129: ehdotettu avustussumma pieneltä, vaikka mentin kohdaJlla esitetyn 125,000
22130: se onikin 10,000 marikkaa suu:vempi kuin markan suuruisen määrärahan si-
22131: tarkoitukseen on varwttu kuluvan vuoden jasta 200,000 markkaa käytettäväksi
22132: talousarviossa. Niinpiä san01ttujen koulujen kotiteollisuusoppilaitosten vähäva-
22133: johtokunnat oliva:tkin anoneet oppilasavus- raisten oppilaiden avustamiseen.
22134: tuksiksi yhteensä 212,400 markkaa. Tun-
22135:
22136: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1935.
22137:
22138:
22139: Onni Mäkeläinen. Antti Meriläinen.
22140: He!iikki Kääriäinen. Kalle Walta..
22141: Ja;lmari V:äisänen. Otto Mar,ttila..
22142: J. F. Tolonen. Frans lVIusta;silta.
22143: Matti Lepistö. Valfrid Esikola.
22144: 585
22145:
22146: IV,134, - Ba.h. al. N:o 80.
22147:
22148:
22149:
22150:
22151: Meriläinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maamieskou-
22152: lujen vähävaraisten oppilaiden avustuksen koroittarnista
22153: varten.
22154:
22155:
22156: Ed u s kunnalle.
22157:
22158: Esityksessään valtion tulo- ja menoar- tilansa v~ljelemistä silmälläpitäen, samalla
22159: vioksi vuodelle 1936 hallitus eh1dottaa yh- kun ne yleensäkin helpottaisivat vähävarais-
22160: dennentoista pää:luoikan VII [uvun 3 koh- ten maalaisnuorukaisten maamieskou1un
22161: dassa vähävaraisten maamieskoulunoppilai- käyntiä. Puheenaolevalla momentilla oleva
22162: den avustami8ek:si 365,000 markikaa, ollen avustusmääräraha .olisi mielestämme tämän
22163: ehdotettu summa 10,000 mk. korkeampi takia lisättävä 600,000 ma11ka:ksi.
22164: kuin kuluvan vuoden talousarviossa on va- Edelläolevaa;n vedoten ehdotamme kun-
22165: rattu ~Sanottuun tarkoitukseen. Mielestämme nioittaen,
22166: on ha!llituksen ehdottarua koroitus [iian vä-
22167: häinen. Tuntuvammat koulunkäyntiavus- että Ed!uskunta koroittaisi halli-
22168: tukset edistäisivät m. m. sellaisten pienvil- tuksen esityksessä valtion tulo- ja
22169: jelijäperheiden lapsierr maamieskouluun menoarvioksi vuodelle 1936 11 Pl.
22170: menoa, jotka eivät käy koulua va1mistuaik- VII luvun 3 momentin kohdalla mai-.
22171: seen vieraiden ·pa;lveluksessa suoritettaviin nitun 365,000 markan suuruisen
22172: palJkkatoimiin, vaan jotka menevät kouluun viihävaraisten oppilaiden avustus-
22173: han1kkimaan itselleen ammattitaitoa oman määrärahan 600,000 markaksi.
22174:
22175: Helsingissä syyskuun 7 p :nä 1935.
22176:
22177:
22178: Antti Meriläinen. Kalle Walta;
22179: Jalmari Väisänen. Otto Marttila.
22180: Heikki Kääriäinen. Onni Mäikeläi.nen.
22181: J. F. Tolonen. Frans MUJStasil.ta.
22182: Matti Lepistö.
22183: 586
22184:
22185: IV,135. - Rwh. al. N:o 81.
22186:
22187:
22188:
22189:
22190: Tolonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta kotitawwwppi-
22191: laitosten vähävaraisten oppilaiden avustamista varten.
22192:
22193:
22194: E d u s k u n n a ll e.
22195:
22196: Valtion tulo- ja menoarvioehdotuksessa tukset edelleen tekisivät miltei täysin varat-
22197: vuodeksi 1936 hallitus on 11 pääluokan VII tomiHekin mahdolliseksi valmistautua koti-
22198: luvun 9 momentissa ehdottanut kotitalous- talouden kohottamista tarkoittaviin toimiin
22199: oppilaitosten vähävaraisten oppilaiden avus- vieraiden palveluksessa. Näistä syistä kat-
22200: tamiseen 385,000 markkaa. Katsoen siihen, sommekin talousarvioesityksessä ehdotetun
22201: että kotitalouden hoitamisessa maassamme avustusmäärärahan liian pieneksi, joten se
22202: on hyvin paljon puutteita ja että kotita- mielestämme olisi koroitettava 500,000 mar-
22203: louden hoidossa tarvittavan taidon kohot- kaksi.
22204: tamiseksi olisi kotitaloudellisia kouluja Edelläolevaan vedoten e1hdotamme kun-
22205: saatava entistä enemmän perustetuksi, nioittaen,
22206: tuntuu ehdotettu avustussumma liian pie- että Eduskunta ottaisi ensi vuo-
22207: neltä. Näin sitäkin suuremmalla syyllä, kun den tulo- ja menoarvioon .11 pääluo-
22208: tuntuvammat avustukset helpottaisivat vä- kan VII luvun 9 momentin kohdalle
22209: hävaraisten perheiden tyttärien kotitalous- 385,000 markan asemasta 500,000
22210: kouluihin menoa siinä mielessä, että he markan suuruisen määrärahwn koti-
22211: koulun käytyään palaisivat oman kotinsa talousoppilaitosten vähävaraisten op-
22212: kotitaloutta hoitamaan. Tuntuvammat avus- pilaiden avustamiseksi.
22213:
22214: Helsingissä. syyskuun 7 päivänä 1935.
22215:
22216:
22217: J. F. Tolonen. Otto Marttila.
22218: Kalle Walta. Onni Mäkeläinen.
22219: Antti Meriläinen. Jalmari Väisänen.
22220: H-eikki Kääriäinen. M:attd. Lepistö.
22221: F!ra.ns Mustasilta. VaJrfrid Eskola.
22222: 587
22223:
22224: IV,136. - R3ih. ·al. N:o 82.
22225:
22226:
22227:
22228:
22229: Leppälä: Mää-närahan osoittamisesta Leppäsyrjän kotita-
22230: louskoulun vastaista järjestämistä ja sijoittamista varten.
22231:
22232:
22233: E d u s k u n n a ll e.
22234:
22235: Sen johdosta, että Raja-KarjaLan maa- kysyunySJtä mi:nikä:luontoiseksi sanottu koulu
22236: mieskoulu tänä syksynä ·eduskunnan teke- Ollisi jä:rjestettävä ja mihin s·e olisi sijoi-
22237: män päätöksen mukaisesti muuttuu käytän- tettava, olisi joka tapauksessa nyt ryhdyt-
22238: nöllis-tietopuoliseksi pienviljelijäkouluksi ja tä,vä kysymyksessäoleva:a kouluasiaa suun-
22239: sen yhteydessä toiminut Leppäsyrjän koti- nittelemaan. Kun täl.laisen •tehtävän on-
22240: talousk-oulu jää koHa vaime, olisi ryhdyt- nis'tUiilliseen vraadita·an asiantuntemusta ja
22241: tävä kiireellisiin toimenpiteisiin L·eppäsyr- pm~usteellista valmiste'lua., ·olisi se hallituk-
22242: jän ikotita,Louslmulun vastJaiseksi järjestämi- sen toimeksiannosta suoritettlava.
22243: seksi ja sij,oittauniseksi. Edellä sanottuun viitaten ehdotan kun-
22244: Suistamon kunta,. Jjonka alueella Leppä- nioittaen,
22245: syrjän k01titalouslmulu on toiuninut, on tlah-
22246: j.oitt!anut ~5 'hehta:ruria !käsittäovän ma·a- että Eduskunta ottaisi vuoden
22247: alueen ooadrukseen !kysymyksessä-olevan !kou- 1936 valtion tulo- ja menoarvioon
22248: lun jäiiilmään jollw nykyisessä muodossaan Leppäsyrjän kotitalouskmtlun vastai-
22249: tai emäntälkouluiksi muutettuTila pitäjäänsä. seksi järjestämiseksi ja sijoitta'fni-
22250: Puu'ttuunatta tässä yhteydessä ~pohtimaan seksi tarpeellisen määrärahan.
22251:
22252: Helsingissä syySkuun 9 päivänä 1913•5.
22253:
22254: JUJhani Le.ppälä.
22255: 588
22256:
22257: IV,t37. - Fin. mot. N:o 83.
22258:
22259:
22260:
22261:
22262: Helenelund m. fl.: Angående anvisande av anslag för bygg-
22263: nads- och ändringsarbeten vid husmoderskolan å Kors-
22264: holm.
22265:
22266:
22267: T i ll H, i k s d a g e n.
22268:
22269: År 1927 upprättades å Korsho1ms skol- självständig läroa;:nstal<t oCih årligen åtnju-
22270: lägenhet en läroanstalt i huslig ekonomi. tit statsbidrag för sin veliksamhet.
22271: Sagda år bev1ljades för ändamålet ett Vid skolan äro f. n. :anstäHda 2 ordiinarie
22272: statsanslag om 57,000 mark, varaN 30,000 lärarinnor, 1 biträdande ]ärarinna oeh 3
22273: mark utgjorde grundläggningskostnader timlämre. Undervisningen är lbåde lteore-
22274: och 27,000 mark statsbidra.g för inrättnin- tisk oe;h rpraktislk.
22275: gens uppräittbå:llande. Sedan -dess har hus- Sko:lans e1e;vantaJl, e11håilet statsbidra.g
22276: moderskolan å Korsho'lm under lantbruks- vch u:tdelade clevstipendier tbelyses av d'öl-
22277: styrelsens överinseende ai'Ibetat såsom en jande taJbeU:
22278:
22279: --------------~--------------------~----------~--------~
22280: 1--~---~--~_'l__!_a,__~t_lj,_l ______l
22281: Erhållet stats- Utdelade
22282: Ar Ansökningar /___ -~Intagna,__
22283: 1 bidrag J stipendier
22284: 1 i Ordinarie j Extra 1
22285:
22286:
22287:
22288:
22289: 1
22290: 1
22291: 1927 ............... . 21 16 4 57,000:- 4,000:--
22292: !
22293: 1928 ............... . 16 15 1 27,000:- 5,000:-
22294: 1929 ............... . 16 1 15 10 30,400:- 5,000:-
22295: 1930 ............... . 25 1
22296: 23 4 57,500:- 7,000:-
22297: 1931 ............... . 22 22 7 61,500:- 7,000:-
22298: 1932 ............... . 34 1 34 59,800:- 7,000:-
22299: 1933 ............... . 35 34 55,300:- 7,050:-
22300: 1934 ............... . 38 37 64,300:- 10,000:--
22301: 1935 ............... . 43 40 1 64,100:-- 12,000:-
22302:
22303:
22304:
22305: Såsom härav framgår är husmnderskolan skolan kunnat upplå,ta. .A:tt husmoderSiko-
22306: ii Korsholm stadd i god utveckling och lan under sådana förhållanden a:l1s !kunnat
22307: dess framtid heträffande elevtillströmnin- arbeta beror uteslutande därpå, att denna
22308: gen, som under senaste årskurs redan arbetar n<nder sommaruuill.våret sedan lant-
22309: nådde 40-talet, <tryggad. mannaskola:n slutat.
22310: Emelle.rtid saknar skolan fu:Llständigt Med det stigande elevallltaiet lhar trång-
22311: egna lo:ka1er. För hoomoderskolans ibehov hoddheten och svårigheterna år för år
22312: har ingenting byggts oeh inga byggnads- ökats. Köket är numera a1lt för litet, mat-
22313: anslag beviljwts, -wtan är denna h. o. h. hän- salen li:lmså. Värst är d!et doek med lära-
22314: visad att reda sig med loka.ler lantmanna- rinnornas lbostäder. Första åren bodde de
22315: IV,137. - Helenelund y. m. 589
22316:
22317: i elevrum, då elevantalet var Etet. Senare Fmk
22318: iordningställdes åt föreståndarrinnan sme- uppförande av en bostadsbygg-
22319: dens lokrul, omfa:ttande 1 rum och ett litet nad för lä:rarpersonalen .... 350,000: -
22320: kok, ooh trrädgårSlä:rarinnan inrymdes i uitvidgande av skolkölket o. ny
22321: lantmannaSkoJans giästrum. Åt ibiträdande :hällspis . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45,000: -
22322: lärarionnan, som från ·00h med nu på gruill!d ändriill!gsarb. för åstadkDilll-
22323: av det ölkade e1evantalet tkommer att hli mande av lbagarstuga, tv'ätlt-
22324: ordinarie, kan lokal ingenstädes uppbrin- o. mangelrum m. m. . . . . . . . . 55,000:-
22325: gas. Likaså sa:knar vaktmästaren-eMaren Summa 450,000: -
22326: fullständigt lokal.
22327: För 31Vhjälpande av an>tydda missförhål- På grund av vad ovan anförts få vi
22328: lande ä.vensom för nödvändiga förbättrin- vördsamt föreslå,
22329: gar med avseende å ibagarstuga, rt;vätt- och
22330: mangelrUllll m. m. kräves omedelbart vidta-
22331: .
22332: att Riksdagen uti statsförslaget för
22333: gande aJV diverse byggnadsarbeten. Enligt år 1936 måtte upptaga ett anslag av
22334: av arkitekt uppgjorda heräilmingar och 450,000 mark för byggnads- och
22335: förslag, för vr1ka ritningar som ·bäst äro ändringsarbeten vid husnwderskolan
22336: under utförandc, skuLle för avhjälpande å Korsholm.
22337: av de svåraste bristerna erfordras:
22338:
22339: Helsingfors den 9 septem!her 1935.
22340:
22341: Edv. Helenelund. Edvard Ha,ga.
22342: Ebba östen·son. Albin Wickman.
22343: 590.
22344:
22345: IV,137. - Rah ,al. N:o 83.
22346: Suomentws.
22347:
22348:
22349:
22350:
22351: Helenelund y. m.: Mää1·ärahan osoittamisesta Km·sh<ihnan
22352: ernäntäkoulun raken'WUS- ja muutostöitä varten.
22353:
22354:
22355: E d u s k u n n a 11 e.
22356:
22357: V. 1927 perustettiin Korsholman kouluti- Koulun palveluksessa on nykyisin kaksi
22358: lalle kotitalousoppilaitos. Sanottuna vuonna vakinaista opettajatarta, yksi apulaisopet-
22359: myönnettiån tarkoitukseen 57,000 markan tajatar ja kolme tuntiopettajaa. Opetus on
22360: valtionapu, josta 30,000 mk. oli perustamis- sekä tietopuolista että käyt.ännöllistä.
22361: kustannuksia ja 27,000 mk. valtionapua lai- Koulun oppilasmäärät,. saadut valtion-
22362: toksen ylläpitoon. Siitä lähtien on Kors- avut ja jaetut oppilasavustukset selviävät
22363: holman emäntäkoulu maataloushallituksen seuraavasta taulukosta:
22364: valvonnassa toiminut itsenäisenä oppi[aitok-
22365: lilena saa;den toimintaansa varten vuotuisen
22366: valtionavun.
22367:
22368: -
22369: o ppilasi uku
22370: Vuosi Hyväksyttyjä Saatu valtionapu Jaetut oppilas-
22371: Hakemuksia 1 avustukset
22372: Vakinaisia 1 Ylimääräisiä
22373: 1
22374:
22375: 1927 ................ 1
22376: 1
22377: 21 16 4 57,000:- 1 4,000: ---
22378: 1
22379: 1928 ................ 16 15 1 1 27,000:- 5,000:--
22380: 1
22381: 1929 ................ 16 15 10 1
22382: 30,400:- 5,000:-
22383: 1930 ................
22384: 1
22385: 25 23 4 1
22386: 57,500: -- 7,000:
22387: 1931 ................
22388: 1
22389: 22 22 7 1 61,500:- 7:000:
22390: 1 j
22391: 1932 ................ 34 34 - 59,800:- 7,000:--
22392: 1933 ................ 35 34 -- 55,300:-- 7,050: --
22393: 1934 ................ 38 37 - 1
22394: 64,300: --- 1
22395: 10,000:- -
22396: 1935 .......... ······ 43 40 1 1 64,100:- 1
22397: '
22398: 12,000:-
22399:
22400:
22401: Kuten tästä selviää, on Korsholman naan ollut tultava toimeen huoneistolla,
22402: emäntäkoulu jo hyvällä kehitysasteella jonka maamieskoulu on voinut luovuttaa.
22403: ja on sen tulevaisuus turvattu oppilasluvun Emäntäkoulun toiminnan tällaisissa olo-
22404: suhteen, joka viime vuosikurssilla jo nousi suhteissa onkin tehnyt mahdolliseksi vain
22405: 40-luvulle. se, että koulu on työskennellyt vuoden kesä-
22406: Kou[ulta puuttuu kuitenkin kokonaan puoliskolla maamieskoulun lopetettua työt.
22407: oma huoneisto. Emä.ntäkoulun tarpeisiin Oppilasluvun lisääntyessä ovat tilan-
22408: ei ole mitään rakennettu eikä rakennus- ahtaus ja muut vaikeudet vuodesta vuo-
22409: määräraJwja myönnetty, vaan on sen koko- teen lisääntyneet. Keittiö on nykyisin liian
22410: IV,137.- Helenelund y. m. 591
22411:
22412: pieni, samoin ·ruokasali. Pahimmin on kui- tukset paraikaa ovat ~aadittavina, mukaan
22413: tenkin opettajatta:rien asuntojen laita. En- ovat pahimpien puutteellisuuksien helpotta-
22414: simmäisinä vuosina, joHoin oppilasluku miseksi tarpeen
22415: vielä oli pieni, asuivat he oppi.lashuo- opettajakunnan asuntorakennus 350,000: -
22416: neissa. Myöhemmin pantiin johtajatarta koulukeittiön laajennus ja
22417: varten kuntoon sepän asunto, johon kuuluu uusi keittouuni . . . . . . . . . . . . 45,000: -
22418: huone ja pieni keittiö, ja puutarhanhoi- muutostyöt leivintuvan, pesu-
22419: don opettajatar sijoitettiin maamieskoulun ja mankelihuoneen y. m. ai-
22420: vierashuoneeseen. Apulaisopettajalle, josta kaansaamiseksi . . . . . . . . . . . . 55,000:-
22421: oppilasluvun •lisäännyttyä tästä lä:htien
22422: tulee vakinainen, ei mihinkään voida jär- Yhteensä 4!50,000: -
22423: jestää asuntoa. Samoin on vahtimestari-
22424: lämmittäjä kokonaan huoneistoa vailla. Edellä olevan perusteella ehdotamme
22425: Edellämainittujen epäkohtien korjaami- kunnioittaen,
22426: nen sekä eräiden leivintupaa, pesu- ja man-
22427: kelihuonetta y. m. koskevien välttämättö- että Eduskunta ottaisi vuoden
22428: mien parannusten aikaansaaminen vaativat 1936 valtion tulo- ja mmwarvioon
22429: viipymättä ryhdyttävä:ksi erinäisiin raken- 450,000 m(wkan määrärahan Kors-
22430: nustöihin. Arkkitehdin tekemien laskel- holman emäntäkoululla suoritettavia
22431: mien ja ehdotusten, joita koskevat piirus- rakennus- ja muutostöitä varten.
22432:
22433: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1935.
22434:
22435: Edv. Helenelund. Edvard Hag.a.
22436: Ebba östenson. Albin Wickman.
22437:
22438:
22439:
22440:
22441: 75
22442: 592
22443:
22444: IV,138. -Rah. al. N:o 84.
22445:
22446:
22447:
22448:
22449: Lepi,stö y. m.: K{)roitetun määrärahan osoittamisesta metsä-
22450: koulujen oppilMde'n wvustamista varten.
22451:
22452:
22453: E d u s k u n n a 1i e.
22454:
22455: Es:Ut~ksessään valtion .tulo- ja menoar- metsäopetus olisi saatava kustannuksiltaan
22456: viaksi vuodelle 1936 on hallitus ·ehdottanut niin alhaiseksi, että aivan varattomistakin
22457: 11 Pl. XVII luvll[l :H momentiHe otet- perheistä ~otoisin olevien nuorien miesten
22458: tavaksi 305,000 ma-rkkaa avustuksiksi met- olisi mahdollista suorittaa metsäkoulun op-
22459: säikoulujen oppilaille karvauksena heidän pikurssi, olisi mainittua avustussummaa
22460: työstään. Tämä korvaus on nykyisin 5 mark- mielestämme koroitettava hallituksen esittä-
22461: kaa päivässä muissa metsäkouluissa, paitsi mästä määrästä.
22462: Rovaniemen metsäikoulussa, jossa se on 7 Edel'läoleviin peruste1luihin vedoten ehdo-
22463: ma11kkaa. Korvaus ei siis vastaa osapui,l- tamme kunnioittaen,
22464: lenkaan edes ruoka1kusta.nnuksia ja onkin
22465: työkorvaus aikaisemmin ollut nykyis,tä kor- että Eduskunta koroittaisi hallituk-
22466: keampi. Toisaalta Dn otettava huomioon, sen esityksessä valtion tulo- ja meno-
22467: että metsäkoulujen oppilasmäärää tullaan arvioksi vuodelle 1936 11 Pl. XVII
22468: ensi kulissinvaihteessa tuntuvasti lisäämään, l!uvun 11 mO'mentilla ehdotetun 305,000
22469: metsämiesten tarve !kun on 1täl~ä hetkellä markan määrärahan 400,000 mar-
22470: ja vastaisuudessakin suurempi kuin am- kaksi, käytettäväksi avustuksina
22471: mruttiikoulutuksen saaneiden metsämiesten metsäkoulujen oppilaille heidän suo-
22472: määrä. Katsoen tähäm sekä siihen, että rittamansa työn korvauksenct.
22473:
22474: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1935.
22475:
22476: Matti Le}rlstö. Antti Meriläinen.
22477: Onni Mäikeläinen. Jalmari Väisänen.
22478: KaJ.le Walta. Va;lfrid Eskola.
22479: J. F. Tolonen. Otto Marttila.
22480: F:rans MustasHta. Heikki Kääriäinen.
22481: 593
22482:
22483: lV,139 . ......ah. al. N:o 85.
22484:
22485:
22486:
22487:
22488: S8irlin y. m.: Koroitetun määrärahan osoittamisesta yksi-
22489: tyismetsätal()'U,d,en edistämistä ja valvontaa varten.
22490:
22491:
22492: E d u s lk u n n a ll e.
22493:
22494: MetsäaJan asiantuntijat ovat luotettavin nitettävä riittävää huomiota metsätalouden
22495: laSkelmin osoittaneet, et1tä ma,rumme metsien kehit'twmiseen a.jan vaatimuksia vastaavaksi
22496: · kasvu voidaan saada nousemaJan kalksinker- ja myös pitämä;llä s]1mä1lä tulevien aikojen
22497: taiseen määräänsä siitä, mitä se nykyisin tar;peita. Pildämme sen vuo'ksi välttämät-
22498: on, edellyttäen että metsiä ryhdytään .to- tömänä, et.tä yksityismetsät•alouden edistä-
22499: deila järkip·eräisesti ihoita11n1aan ja että mmtyötä huomatt,avas'ti tehO'Stetaan nykyi-
22500: uutta metsää tuotta'V'aa maJata vallataan sestään selkä että sen rrinnalla n. s. metsän-
22501: kuivattalll'a1la metsänkasvuun kelpaavia ve- parannustoimintaa !kehitetään ja laaj.enne-
22502: .siperäisiä maita sekä metsittämä:llä kullo- . taan selkä yksityisten että valtion maiUa.
22503: y. m. ankeita alojla. Tois·el.ta !PUolen .on Ha:Ilitus ·on kylläkin 'ta1ousarv1oe'hdotu:k-
22504: viimeksi kuluneina vuosina todettu, että lä- sessaan esi ttänJ'It y1ksi tyismetsäta1ouden
22505: hinnä mooniOlllistajien omis'tuiksessa olevia edistämistä 'ja ·valvontaa varten •osoitetta-
22506: metsiä on monin paikoin Eiaksi rnsitettu va:k:si varoja 2 miljoonaa marlkkaa enemmän
22507: hwklkaulksil1a eritoten milkäii arvokikaam- kuin tänä vuonna, josta puolet on tarkoi-
22508: masta :puust.oota 10n kysymys, jo!Pa siihen ,tettu metsänhoitoy:hdistysten to1minna:n tu-
22509: märurään, että vo~daan pwhua '·todellisesta kemiseen j1a ,t,oinen :puolli metsänhoitoLauta-
22510: liilka'ha;kikauksesta. Vielä pa•hempiaa ·on, että kuntien ja kes'lmsmetsäseunojen työvoimien
22511: ha;kkauks•et siLloinkin kun ne eivät ole oHeet lisäämiseen, jota vastoin metsänparannus-
22512: varsinaisra iiilka1halkkauksia, usein ovat laa- toimintaan ei !elhdoteta mitään :lisäystä.
22513: du1toon olleet .epätyydyttäviä, metsien tilaa Kun käsityksemme mukaan hallituksen eh-
22514: ja tuottoa :huoma.t.tavast~ lhuonontavia. dottamilla määrärahoilla näitä tehtäviä ei
22515: Nämä tosiasiat Jmomioooottaen ja kun on saada läheskään riittävässä määrässä suori-
22516: välttämätöntä pitää huolta ei ainoastaan tetuilksi, on välttämä.töntä vma:ta mainit·tui-
22517: siitä, että maanviljelijäin talouden :tasapai- hin ta11koitu'ksiin enemmän vruroja. Sen
22518: nossa pitämise'lle twDpeel:liset metsätulot ei- vu01ksi ehdotamme lkunn~oittaen,
22519: vät pääse ikeskeytymään eilkä vähenemään
22520: - ne ollisi päinvastoin sMtava lisäänty- että Eduskunta päättäisi ottaa
22521: mään - va:arn myös siitä, että maallemme vuoden 1936 tulo- ja menoarvioon li-
22522: tunnetusti: tärlkeäl puurnjalootusteollisuus säyksenä hallituksen esittämään mää-
22523: jaiJkuvasti: saaJ tarvitsemansa: :puuraaka- rärahaan 11 Pl. XVII: 3 momentille
22524: aineen ja että sillä myös on malhdollisuuk- (yksityismetsätalouden edistäminen
22525: sia kehittää ja .Ia·ajenta.a toimintaansa, on ja valvonta) 3,000,000 marikkaa.
22526: mielestämme valtimlallalllkin puolelta lki:in-
22527:
22528: Helsingissä syySkuun 9 ;päivänä 19-35.
22529:
22530: Bruno Sarlin. Urho Toivola. W. K. Särkkä.
22531: 594
22532:
22533: IV,14o.-Rah. al. N:o 86.
22534:
22535:
22536:
22537:
22538: Sarlin y. m.: Koroitetun määrärahan osoittamisesta met-
22539: sänparannustöiden kustantamista varten.
22540:
22541:
22542: E d u s k u n n a ll e.
22543:
22544: Viitaten edustaja 1Sarlinin y. m. tekemän että Eduskunta päättäisi ottaa
22545: aloitteen perusteluihin, jossa aloitteessa eh- ensi '!,'UOden tulo- ja menoarvioon
22546: dotetaan myönnettäväksi 11 Pl. XVII: 3 lisäyksenä hallituksen esittämään
22547: momentil'le (yksityismetsätalouden edistä- määrämhaan 11 Pl. XVII: 4 nw-
22548: minen ja valvonta) 3,000,000 markkaa, mentille (valtionavustukset metsän-
22549: saamme täten kunnioittaen ehdotta,a, parannustöiden kustantamiseksi, siir-
22550: tomääräraha) 3,700,000 markkaa.
22551:
22552: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1935.
22553:
22554: Bnmo Sarlin. W. K. Särkikä.
22555: 595
22556:
22557: IV,14L - Rah. al. N:o 87.
22558:
22559:
22560:
22561:
22562: Sarlin y. m.: Koroitetun miiärär:ahan osoittamisesta metsän-
22563: hoito- ja -suojelu- sekä suonkuivaustöitä varten.
22564:
22565:
22566: E d u s k u n n a 11 e.
22567:
22568: Viitaten edustaja Sarlinin y. m. tekemän että Eduskunta päättäisi ottaa
22569: aloitteen perusteluihin, jossa aloitteessa eh- ensi vuoden t'ulo- ja menoarvioon
22570: dotetaan myönnettäväksi 11 Pl. XVII : 3 lisäyksenä hallituksen esittäimään
22571: momentille (yksityisme'tsätalouden edistä- määrärahaan 18 Pl. XXI: 13 mo-
22572: minen ja valvonta) 3,000,000 markkaa, mentille (metsänhoito- ja -suojelu-
22573: saamme täten kunnioittaen ehdottaa, sekä suonky,iva1ustyöt, siirtomäärä-
22574: raha) 2,834,800 1markkaa.
22575:
22576: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1935.
22577:
22578: Bruno Sarlin.
22579: 596
22580:
22581: IV,142. - Rah. al. N:o 88.
22582:
22583:
22584:
22585:
22586: Pekkala y. m.: Määrärahan osoittamisesta etumaksuiksi
22587: u-uden metsänkasvun aikaansaamista varten hävitetyilUi
22588: alueilla.
22589:
22590:
22591: E d u s ik u n 'll a He.
22592:
22593: 'Toukokuun 11 !Päivänä 1928 annetun yk- tEdellä kerrotun epälkohdan: poistamiseksi
22594: sityismetsä1ain 5 § :.ru mukaan tulee metsän- olisi .ensi vuoden tuao- ja menoarvioon tar-
22595: hoitolautakunnan !Pitää huoli metsän uudis- pee!llista ottaa riittävän suuri määräraha,
22596: tamiSeksi j•a uuden kasvun turvaamiseksi esim. 1,000,000 markan suuruisena wrvio-
22597: tarpeellisista töistä metsissä, jotJka on sano- määrä.ra;hana, j•oista varoista metsän:hoito-
22598: tun 'lain mukaan rauhoitettu. Nämä rpakOil- lautalkunn~Ue annettaisiin etumaksuja
22599: liset metsänuudistustyöt tehdään tavallisesti uuden kasvun aikaallJSaamista ja turvaa-
22600: asianomaisen metsänlhoitolautakunnan va- mista rauhoitetuissa metsissä tarkoittawien
22601: roiilla, ja maksuvelvollisilta peritään kor- töiden toimeenpanemista varten. Nämä va-
22602: vaus [askun mukaan. •Tällaisia saatavia jää rat :palautuisivat vailtionrahastoon sitä mu-
22603: runsaasti rperittäväksi myös ulosoton kautta kaa kuin ne saadaan perityiksi maksuveivol-
22604: 1
22605:
22606:
22607: ja kuluu aikaa, toisinaan jopa vuosikausia lisilta, minkä vuoksi talousarvion tulopuo-
22608: ennenkuin metsänhoit01lautakunnat saavat lelle &isi otettava samallJSuuruinen tulo-
22609: käy•ttämänsä uudistustyövarat perityiksi. momentti.
22610: Näin sitoutuu metsän!hoitdlautakuntien S:en perusteella, mitä olemme esiintuo-
22611: muutenkin vähäisiä varoja huomattavat neet, rohkenemme kunnioittaen ehdottaa,
22612: määrät puheenaoleviin töihiru suureksi hai-
22613: taksi lauta!kunti.en toiminnalle, jotapaitsi että Eduskunta päättäisi ottaa
22614: osa uudistustöistä on käyttövarojen :puut- vuoden 1936 tulo- ja menoar'Vioon
22615: teessa oHut lykättävä tuonnemmaksi. 11 Pl. XVII lukuun uudern momen-
22616: Osoitukse1ksi siitä, millaisista raihamää- tin nimikkeellä ,Uuden kasvun ai-
22617: ristä tässä on !kysymys, mainittakoon, että ·kaansaaminen hävitetyillä alueilla
22618: r,auhoitussopimuksissa ja ~päätöksissä mää- ( arviomääräraha; takaisin perittäviä
22619: rätyistä toimenpiteistä aiheutuvat kustan- etumaksuja) ", ja että tälle monwn-
22620: nukset on laskettu koko maassa nousevan tille merkittäisiin 1,000,000 mark-
22621: vuosina J!9,29'-'34 keskimäärin vuotta ikohti kaa.
22622: tasaluvuin 1,600,000 markkaan ja eri'kseen
22623: vuonna 1934 likimain 1,200,000 markkaan.
22624:
22625: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1935.
22626:
22627:
22628: Mauno Pe~ala. J. Koivisto.
22629: 597
22630:
22631: IV,143,- &h. al. N:·o 89.
22632:
22633:
22634:
22635:
22636: Hänninen y. m.: Määrärahan osoittamiseiSta ruistullin ai-
22637: heuttaman rasit1vksen helpott(J)miseksi eräissä osissa
22638: maata.
22639:
22640:
22641: E d u s k u n n a 11 e.
22642:
22643: Niissä monissa toivomus- ja rahaasia~aloit keen ja suurella enemmistöllä pääJttänyt,
22644: teissa, joita eduskunnassa on tehty ruistul- että tarkoitukseen olisi vuoden 1936 tulo-
22645: lin peruuttamisesta maan karuimmiHa ja ja menoarviossa esitetrtävä 20,000,000 mark-
22646: kylmimmillä seuduilla, on mielestämme jo ka:a.
22647: ky1lin selvästi osoitettu, että yhtäläisen tul- Tämän jälkeen on tilanne vie'lä jonkin
22648: lin periminen tärkeimmästä leijäviljastam- verran p~Vhentunut. Pohjois- ja Eoillis-
22649: me rukiista on tullitariffimme karkein vii~he. Suomeen on taas .tullut .paikoin täydellinen,
22650: Viimeksi on tämä asia d1lut eduskunnassa paikoin osittainen kato. Vitljanost.o sentäh-
22651: esillä edellisenä syksynä tehdyn rahaasia- den lisääntyy ja siihen tarvittaisiin entistä
22652: aloitteen johdosta (Liitteet I-XIV; Rah. enemmän rahaa. Tulolähteet näyUävät
22653: a'l. N :o 33. s. 406) . Lukuisissa lausunnois- päinvastoin siellä pienenevän. Laajalla
22654: saan ovat Pohjois-8uomen edustajat esittä- alueerla on isojako pysäyttänyt kokonaan
22655: nee't,. että liian korkea leipävm.jan lhinrta pai- metsätyöt, riistaa on metsissä vähän ja ka-
22656: naa raskaasti maan pohjoisimpien osien ta- lastuskin monin paikoin tuottaa vähemmän
22657: ilouselämää, lisää puutetta ja sen kautta kuin :tavallista. Näin oLlen on välttämä-
22658: kuntain köy~häinhoi.tomenoja, va:iJkutrtaa nou- töntä, ·et:tä vi·ljan !hinta valtiota~ouskomir
22659: sevan polven 1kasvun hidastumiseen, kun tean ehdotuksen mukaan saadaan näillä
22660: köyhimmillä ja suurperheisillä ei dle varoja köyhimmillä seuduilla tulliperuutustietä
22661: edes riittävän leivän hankkimiseen, sekä alenemaan.
22662: varsinkin katovuosina lisää yleistä lköyhty- Edellä esitetyn perusteeLla ehdotamme
22663: m:i!stä kunnissa. kunnioit,taen,
22664: Ka;ksi hallituksen a:settamaa asiantuntija-
22665: !l.autaikuntaalkin on tätä kysymystä pohtinut
22666: tuHen siihen lopputulokseen, että rukiin- että Eduskunta päättäisi ottaa
22667: tullin peruutus j.ossrukin muodossa on Poh- vuoden 1936 tulo- ja menoarvioon
22668: jois~Suomelle sekä oikeudenmukainen että ruistullin tuottaman rasituksen hel-
22669: vä~ttämätön. Kuluvana kesänä on valtio- pottamiseksi maan niissä osissa,
22670: taLouskomitea monipuolisen harkinnan jäl- joissa 1'Ukiinviljelys m.enestyy huo-
22671: 598 IV,143. - Ruistullin aiheuttaman rasituksen helpott81lllinen.
22672:
22673: nosti, 20,000,000 ma11kkaa, josta kor- edes laadittavan s-uunnitelman m.u-
22674: vausta suoritetaan hallituksessa vast- kaan.
22675:
22676: Helsingissä 6 p :nä syyskuuta 1935.
22677:
22678: Kaarlo Hänninen. M. 0. Lahtela.
22679: Uuno Hannula. V. A. Heiskanen.
22680: L. 0. Hirvemalo. A. Sulli'Iklonka.
22681: Viljami Kalliokosllci.. Kalle Kämäräinen.
22682: Juhani LeppäJ.ä. Heikki Vehkaoja.
22683: S. Salo. T. N. Vilhula.
22684: Alpo 0. Luostarinen. Akseli Brander.
22685: J. E!['ll. Pilppuil;a. J. Takala.
22686: K. A. Lohi. P. V. Heikkinen.
22687: Lauri .Kaijail.ainen. Viiljo V·enho.
22688: T. Janhonen. A·lbin Asikainen.
22689: Janne Koivumnta. Kusti Arhama.
22690: E. M. Tarkkanen. S. ,S. Aittoni·emi.
22691: Vihtori V·esterinen. Emil Jutila.
22692: Ti1d1a Löthman-1Koponen. Matti Miilclci.
22693: K. J. Ellilä. Toivo Ikonen.
22694: E.emeli Aakula. Lauri A. .Sariola.
22695: Kaa}n'o Hu:ittin•en. Einari Karvetti.
22696: J. Kauranen. Antti K·emppi.
22697: Matti Pitkänen.
22698: 599
22699:
22700: IV,144. - Rah. al. N:o 90.
22701:
22702:
22703:
22704:
22705: Niskanen y. m.: Määrämhan osoittamisesta lainan anta-
22706: mista varten kauran ja sekulin siemenen hankkimiseksi
22707: hallan takia kärsimään joutuneille osille Pohjois-Suo-
22708: mea.
22709:
22710:
22711: E d u s k u n n a 11 e.
22712:
22713: Tärkeimpiä tehtäviä karjatalouden kan- Alhaiset maataloustuotteiden hinnat vai-
22714: nalta on, että väkirehu pyritään saamaan kuttavat sen, että entisestään vähävarai-
22715: omassa maassa kasvatetuksi. Jollei sitä seksi tunnetun Pohjois~Suomen maatalous-
22716: voida t:ehdä, joutuu karjataloutemme en- väestön on suurelta osalta aivan mahdo-
22717: tistä enemmän kannattamattomaksi. Siksi tonta omin neuvoin saada hankituksi puut-
22718: siitä on valtiovallan taholta pidettävä tark- tuvaa siemenmäärää, varsinkin kun talvi-
22719: kaa huolta ja tarvittaess,a käytävä sitä tu- set metsätyöansiotkin, joista aikaisempina
22720: kemaan. vuosina moneen pieneen kotiin hankittiin
22721: Tänä vuonna kohtasi Pohjanmaata taasen puuttuva siemen ja syömävilja, ovat nykyi-
22722: halla vieden pääasiallisesti suokauran ja se- sin painetut perin alhaisiksi, joten sieltä-
22723: kulin sekä pahoin turmellen ohra- ja herne- kään ei ole suuria toiveita siemenen hank-
22724: satoakin. Todennäköistä on, ettei ainakaan kimiseen. V. 1933 tilaston mukaan lasket-
22725: kaurasta, sekulista ja herneestä saada Poh- tuna tarvitaan yksistään Oulun läänissä
22726: janmaalla itävää S'iementä, joten se on kauran ja sekulin siemenen hankkimiseen
22727: muualta harrkittava. Tämä ei ole aivan noin 10 miljoonaa markkaa.
22728: pieni tehtävä sillä kauraa ja sekulia viljel- Voidaan ajatella, että kysymyksessä ole-
22729: lään nykyään jo huomattavat määrät. V. valla katoalueelia on pienempiä seutuja,
22730: 1933 'oli Oulun läänissä joilla ei ole halla käynyt ja niin ollen on
22731: si,emen säästynyt. Samoin on myös sellai-
22732: kauralla 18,403 ha. sia siementarvitsijoita, joilla on varastossa
22733: sekulilla 932 " ylivuotista siementä, sekä myöskin sellai-
22734: yhteensä 19,335 ha. sia, joilla on tilaisuus hankkia tarvitse-
22735: mansa siemenmäärä omaa luottoa käyttäen.
22736: Tänä vuonna on kauralla ollut suurempi Mutta joka tapauksessa on valtavasti suu-
22737: hehtaariala kuin ehkä koskaan aikaisem- rin siementarvit.sijajoukko Bellaisia, joiden
22738: min, joten jos halla ei olisi käynyt, olisi siemenen saanti on ma,hdoton, jollei valtio
22739: Pohjois~Suomi ollut karjan väkirehusta suu- kuroita heille auttavaa kättä ja myönnä
22740: rin piirtein omavarainen. korottomana lainana viiden vuoden takai-
22741: Nyt on huolehdittava siitä, ettei ensi sinmaksuvelvollisuudella kuntien välityk-
22742: vuonna kylvöala siemenpuutteen takia saa sellä varoja kauran ja sekulin siemenen
22743: ainakaan haitalle asti supistua alle karja- hankkimista varten.
22744: taloutemme välttämättömän tarpeen.
22745:
22746: 76
22747: 600 IV,144. - Siemenen hankinta Pohjois-Suomeen.
22748:
22749: Edellä sanottuun viitaten ehdotamme nana viiden vuoden maksuajalla
22750: kunnioittaen asianomaisten kuntien välityksellä
22751: kauran ja sekulin siemenen hankki-
22752: että Eduskunta päättäisi ottaa mista varten niille osille Pohjois-
22753: vuoden 1936 tulo- ja menoarvioon Suomea, jois,sa tarvittava siemen-
22754: 7,000,000 markan suuruisen määrä- määrä sattuneen hallan takia on os-
22755: rahan annettavaksi korottomana lai- tettava.
22756:
22757: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1935.
22758:
22759: Heikki Niska,nen. Yrjö HautaJa..
22760: 601
22761:
22762: IV,145. - Rah. al. N:o 91.
22763:
22764:
22765:
22766: Rytinki y. m.: Määrärahan OS·oittamisesta jaettavaksi avus-
22767: tukse11;a ja laimooa siemenen hankkimista varten alueilla,
22768: joilla hallJa on siemenen turmellut.
22769:
22770:
22771: E d u s k u n n a ll e.
22772:
22773: Kuten tunnettua on, vieraili kova halla toimia niin, että sellaisillekin kuntalaisille,
22774: elokuun aikana laajalla a'lalla Pohjois- ja jotka kadon tuottaman vahingon takia ei-
22775: ItäJSuomea tehden niin tuhoisaa jälkeä, vät voi hankkia siementä, on sitä hankit-
22776: että on suuria alueita, joihinka tulee täy- tava.
22777: dellinen kato kaikesta siemenviljasta. Myös- Koska yksityiset rahalaitokset ·eivät täl-
22778: kin syömäviljasato supistuu puoleen tavalli- laiseen tarkoitukseen mielellään lainaa va-
22779: sesta sadosta ja vielä alle siitäkin. Laa- roja, niin kuntain on täytynyt kääntyä
22780: tunsa 'puolesta on vilja yleensä sellaista, valtiovallan puoleen pyy.täen katolainaa,
22781: että se ei vasta.a läheskään niitä vaati- mutta tämäkin useasti tuottaa vaikeuksia
22782: muksia, mitä syömäviljalle asetetaan. koska hallituksen käytettävissä olevat mää-
22783: Katoalueet, joilla on odotettavissa täysi rärahat sidotaan suurimmalta osalta kiin-
22784: kato, sijait8evat suurimmalta osalta Poh- teästi määrättyihin tarkoituksiin. Tämän
22785: jois- ja Itä-Suomessa, missä kansalaistemme huomioon ottaen olisi valtion tulo- ja meno-
22786: toimeentulo on kaikin puolin vaikeata ja arvioon otettava määräraha kysymyksessä
22787: puutteenalaista. olevaan tarkoitukseen, sillä tämä kysymys
22788: Hallan tekemiä vahinkoja on kyllä vielä ei ole ~aikallinen kysymys, vaan koko lmn-
22789: vaikea arvioida, mutta on aivan todistet- san taloudellinen kysymys.
22790: tavissa se tosiasia, että näillä halla-alueilla Koska hallan seurauksista joutuvat vai-
22791: tulee ensi keväänä kova kysymys siemenvil- keimmin kärsimään juuri ne pienviljelijät,
22792: jasta. Viljelijät näillä alueilla ovat suu- jotka eivät kykene pitämään viljelyksiään
22793: rimmalta osalta vähävaraista pienviljelijä- voimaperäisessä kasvukunnossa ja varsinkin
22794: väestöä, joka ·ei kykene hankkimaan sie- uudisviljelijät, niin, tämä huomioon otta-
22795: menviljaa muutoin kuin ottamalla lainoja malla, olisi heille siemenien ostamiseen tar-
22796: siementen ostamista varten. Mutta lainojen vittavista rahoista annettava osa suoranai-
22797: saanti on vaikeaa ja suurimmalta osalta sena avustuksena ja osa erittäin halpakor-
22798: mahdotonta, sillä hallan seurauksista koi- koisena lainana.
22799: tunut vahinko heikentää heidän talouttaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
22800: ja samalla luottoa, minkä todistavat aikai- kunnioittaen,
22801: semmat katovuosien kokemukset. 'Tästä on että Eduskunta ottaisi vuoden
22802: seurauksena ollut, että kuntain toimihen- 1936 tulo- ja menoarvioon 10 mil-
22803: kilöt joutuvat vaikeaan tilanteeseen sieme- joonan markan suuruisen määrära-
22804: nen hankkimisessa kuntalaisille, siHä onhan han jaettavaksi avustuksena ja hal-
22805: ymmärrettävää, että niiden henkilöiden, pakorkoisena lainana siemenen hank-
22806: jotka joutuvat vastaamaan kuntain asioista kimista varten niille alueille, jm7la
22807: kokonaisuudessaan, on myöskin koetettava halla on siemenen turmellut.
22808: Helsingi,gsä syyskuun 5 päivänä 1935.
22809:
22810: Eino Rytin.ki.
22811: 602
22812:
22813: IV,146, - Rah. a;l. N:o 92.
22814:
22815:
22816:
22817:
22818: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen
22819: hallavahinkojen lieventämistä varten.
22820:
22821:
22822: E d u s k u n n a 11 e.
22823:
22824: Kaikikiwlla tunneltaan, että Pohjois-ISuo- leen velkaantuneet kunnat, va:ilkka ovatkin
22825: messa on kuluvan kesän vi1jasadon vienyt lain mukaan vastuussa j!äsentensä elättämi-
22826: ha1la. Ha;llan tuho on 1aajoilla .alueilla niin sestä, eivät siihen lkyikene, on va1tiovalla:n
22827: suuri, että osa viljrusta, jopa paikoittain velvollisuus ajoissa ry'htyä toimenpiteisiin
22828: koko viljasato on tuhourtunUJt. Perunasato väestön toimeentulomahdollisuulksien tur-
22829: myöskin aiikaisen ihaUan taik~a j.ääpi laa- vaamiseksi järjestämällä kullekin paikka-
22830: joilla a:lueillla vähäiseksi. HalLan tuotta;ma kunnalle halla-alueella riittäväpaikkaisia
22831: 1
22832:
22833:
22834:
22835: tuho .on Pohjois-Suomen :aHmell:isissa oloissa ansiotöitä niin paljon, että niihin pääsevät
22836: elävälle ve'Lkaisel1e trulonpojalle ja rvåJhäva- kaikki työhön kykenevät ja työhaluiset
22837: raiselle pitkän ja raskaan pula-ajan nään- henkilöt il.ma:n työttömyyskorttia, jottei
22838: nyttämäJlde väestölle niin raslkas isku, d1Jä ilmaisten avustusten jakaminen käy välttä-
22839: sen seuraukset muodostuvat kohtalokkaiksi, målttömäksi håltäikeinoksi.
22840: ellei valtiovallan toimesta ryhdytä väestön Tällaisessa. tilanteessa ei ole jäktäydylt-
22841: toimeentuioma:hdollisuuksien turvaamiseksi tävä odottamaan metsänhaik!kuutöitä, sillä
22842: pikaisiin ja ky:llin tehokkaisiin toimenpimei- viimeiset pulavuodet ovat 'kyllin selvålsti
22843: siin. Halla-alueen vähävaraisella väestöllä, osoittaneet, e1Jteiv,ä1t ne riitä ,edes varsinai-
22844: jonka työn tudoikset on hana korjannut, ei selle tuik!kityöläisväestöllei'kään hakkuiden
22845: ole entisiä varoja elmta:rpeiden ja muiden suurimmillaan ollessa ja että ne kestävät
22846: tarvikkeiden lhankJkimiseen ja velkojmlSa nykyään vain 1-3 kuukauteen kovimman
22847: koåojen maksamise.en, eikä myöskään mah- talv:ilke'lin aikana.
22848: dollisuuksia hankkia niihin tarvittavia va- Nyt tarvitaan ansiotöitä paljon enemmän
22849: roja luotdHa, siliä luotonarutajain käsityk- kuin jälkeenjääneinä pulwvuosina, jolloin
22850: sen mukaan on väestön suuren osan viljaa ei vienyrt; ilLalla .ja viljelijäJt itse sai-
22851: mahdotonta maksaa takaisin elintarpeiden vat sen ikäyttää ravinnoks·een ja olla kotoi-
22852: ja ensi kevään siementen ostoon se:kiä kor- sissa töissään. Näiden kotitöissään olleiden
22853: kojen maksuun saamiaan varoja, jolleivät leivän .on nyt vienyt h:aiila ja heidänlkin on
22854: ansiomahdoHisuudet nykyisestään huomat- han'kittarva to:limeentulonsa ja seuraavan
22855: tavasti parane. ,Se pwklkohuutokauppa- kesän ·siemenet ansiotöi:llä, josta seuraa,
22856: vyöry, jolka on raSkaana !kohdannut tähän että .työrutarvitsijoita on nyt paljon enem-
22857: asti Pohjois-/Suomen talonpoikaisväestöä, män kuin aikaisempina vuosina ja ct.tä an-
22858: tulee edeUeen jrutlmmaan ja kaikesta päät- siotöiden tulee olla jatkuvia siihen asti,
22859: täen huomwttavasti lisäänltymäänkin vahin- kunnes ensi vuoden sato on käytettävissä
22860: goksi koko maalle. ja voi jälleen helpoittaa ,tilannetta.
22861: Kun tilanne Pohjois~Suomen väestön On si~s välttämätöntä, ~että ansiotöitä jär-
22862: keskuudessa on ilmolestuttava ja ääricrnmil- jestetään hanan tuhoaluee!lla entistä enem-
22863: IV,146. - Lahtela y. m. 603
22864:
22865: män Ja että ne järjestetään niin, että Uudisraivauspa,Lkkiot olisi niille perheel-
22866: niitä voidaan vuodenajasta riippumatta lisihle IVilj.elmillle, 'joiden ·entisen pellon
22867: tarpeellisessa laajuudessa suorit.taa jwtku- pinta-ala ·on alle 3 ha, ilwroi·tevtava
22868: vasti v11oden 1936 loppuun asti sillä työ- 100 %:lla ja niidenkin, joilla on 3-5 ha,
22869: voimalla, joka kulloinkin on tarjolla, jot.ta 75 %:l1a nylkyi:sin maiksettavista määristä.
22870: väestö saisi oman työnsä tul'Vin toimeen- SamaHa olisi poistettava ne määräykset,
22871: tulomahdol,lisuutensa ja tarvitst:\mansa sie- joilla tulojen suuruuden perustreella rai-
22872: menet seuraavaa kesää vart·en. vauspalkkion saanti on .rajoitffiltu, tai aina-
22873: Kun näin on, olisi heti pantava käyntiin kin huomattavasti muutettava koskapa
22874: jokien perkaukset, soiden ja v·esiperäiston halla ei oJ..e suurempituloistenkaan vhljelJrrk-
22875: maiden kuivatnkse1t, tarvittavien maantei- siä kiel\tänyt, vaan päinvastoin heilJ:e tehnyt
22876: den ja kyläteiden raikennuk,set ja korjauk- suurimmat vahingot. Verot~tl'tavien tulojen
22877: set,, uudisviljeilysraivaukset ja :peruspa- suuruus, :]wska sen saattaa muodostaa mo-
22878: rannustyöt entisillä viljelmillä ja uudis- nen viljelijäperheessä kotikonnullaan työtä
22879: raivausalueilla sekä muut sellaiset hyödyl- tekevän perheen jäsenen yhteen koottu
22880: Iisot työt, joista talouselämä vaurastuu ja tulo, ei sinänsäkään ole oikea peruste
22881: koko kansakunta hyötyy. Töitä järjestet- palkkion saamisen rajoitukseen. Poista-
22882: täessä olisi mahdonisimman suuressa mää- malla tällaiset rajoitukest saataisiin hei-
22883: rin pyrittävä siihen, että työt voitaisiin d&tkin jäämään töihin kotikonmlllleen ja
22884: suori.ttaa kodista käsin, koslka sellaisessa monessa tapauksessa vielä antamaan rai-
22885: tyÖ&'lä on Slmrempi mahdo~lisuus elättää vaustöitä ansiotöistä elävä:lLe työväestöUe-
22886: perhe ja säästää jotain niiksi ajoiksi, jolloin kin. Suo- ja yesiperäisten maiden kuiva-
22887: täytyy kiireellisiä kotitöitä suorittaa. tusavustukset ja kyläteiden apurahat olisi
22888: Kun .pellot yleensä ovat pi·enet, olisi myöskin työtilaisuuksien saamiseksi koroi-
22889: uudisr.aivaukseen ja muuhun kotona rt'ehtä- tcttava, erikoisestikin niissä töissä, joiden
22890: vään p·erusparannu.styöhön kiinnitettäwä suorittajina ovat vähäväkiset, aina siihen
22891: mahdollisimman paljon huomiota. Se olisi määr-ään asti, mikä on niiden todellinen
22892: myöskin työtä, joka voidaan kotoa pitäen' kustannusarvio.
22893: suorittaa. Kotoa suoritettwviin töihin sopi- :M:uu:tkin vähå!välkisten kotitaloutenslt hy-
22894: sivat myöskin yksity~sten mailla ole;vien väksi suorittamat perusparannustyöt, jo1Jka
22895: soiden ja v:esipenäisten maiden kuivwtukset, ovat 1tarpeellisia ja kohottavat vastaista
22896: kyläteiden j·a eri puolille 'järjestettyjen toimeentu~oa sekä lisäävät kansantaloudeLli-
22897: maanteiden ja siltain rwkentamiset ja kor- sia arvoja, olisi luettava palkkioon oikeut-
22898: jaamiset sekä sel~aisten jokien perkaukset, ta viksi töiksi.
22899: jotka ovat asutuilla aLueilLa. Kun hallitus ei ole talousarviota laaties-
22900: Kun nykyiset uudisraivauspalkkiot, suo- saan vielä tiennyt hallan tuhoisista seuraulk-
22901: ja vesiperäisten maiden 'kuivatusavushlll\:set sista, eikä siihen tarkoitukseen varannut
22902: sekä kyläteihin annottavat rupuraJhat ovat käytet:tä.vi:ikseen varoja vuoden 1936 tulo-
22903: asetetut normaalio!loja varrtien ja tarikoite- ja menoarvioesi·tY"kseensä, on mi-elestwmme
22904: tu1Jkin vain korvaamaan osan suoritetusta välttämätöntä, että töitä varten nyt va-
22905: työstä, olisi niitä nyt kun ihalla on !Vienyt rataan eri!koinen määräraha hallituksen
22906: työnsuorittajilta [eivän, koroitettava siinä käytettäväksi.
22907: määrin, että niiden suorittaja1t sai8ivat koh- Edellä .esitettyyn viiitaiten ehdotamme
22908: tuulli'len toimeentulon itseJ,leen ja perheel- kunnioittaen,
22909: leen, koska se on muutoin mahdotonta.
22910: 604 IV,146. - Pohj.,is-Suomen hallavahinkojen lieventäminen.
22911:
22912: että Eduskunta ottaisi vuoden mistä varten hallituksen käytettä-
22913: 1936 tulo- ja menoarvioon Pohjois- väksi 25 milj. markan suuruisen
22914: Suomen hallavahinkojen lieventä- määrärahan.
22915:
22916: Helsingissä syyskuun 9 p:nä 1935.
22917:
22918: M. 0. Lahtela. Janne ~oivuranta.
22919: S. ·Salo. Lauri Kaija1ainen.
22920: K1tarlo Hänninen. T. A. Jauhonen.
22921: Kusti Arhama.
22922: 605
22923:
22924: IV,147. - Rah. al. N:o 93.
22925:
22926:
22927:
22928:
22929: Jauhonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta viljelyspalsta-
22930: toimirvnan jatkamista varten.
22931:
22932:
22933: E d u s k u n n a 11 e.
22934:
22935: Useat painavat syy.t ·pakottavat kiinnit- män kuin voidaan vastaanottaa, ja ennal&o-
22936: tämään mitä vakavinta huomiota maaseu- tiedoista päättäen tulee esim. metsätöitä
22937: dun vähäväkisten, lapsirikkaiden perheiden ,t,eetettäväksi ensi talvena vähemmän kuin
22938: taloudelliseen asemaan, sillä siitä huoli- eparina edellisenä ta·lvena.
22939: martta, että maamme on julJkisuudessa nä- Myös yhteiskuntapoliittiset syyt vaativat
22940: kyneiden .tietojen mukaan monessa suh- .tähän asiaan kiinnittämään huomiota. Tila-
22941: teessa ta1oudeillisesti hyvässä asemassa, on epäisansion varassa eläviä perheitä on enim-
22942: alussamainitun kansanosan eEntaso liian al- mäm Keski-, Itä- ja Poh~ois-iSuO'IIlessa,, vaiJk.-
22943: hainen. Voida~pa tehdä sellainenkin rin- kakin vastaavassa taloudellisessa asemassa
22944: nastus, että viime aikoina todettu hy.vin- olevia, laepsir~kkaita perheitä on me1koi-
22945: vointimme on ,osaltaan saavutettu juuri va- sesti myös muissa maan osissa. Kunna:llin.eri
22946: rattomien kansankerrosten uhrausten hin- ja kirkollinen verorasitus on näissä maamme
22947: nalla. osissa tunnetusti suurin, ollen se n. 50 %
22948: N. s. tilapäistöistä elävillä perheinä voi- korkeampi kuin maan eteläisissä seuduissa,
22949: taneen vuotuisten tulojen melkoisena var- si·Llä ensinmainitut seudut ovat vara!llisuu-
22950: muudella arvostella olevan nyikyi:sin 4--9 deltaan paljon heikomepia lkuin jälkimmäi-
22951: tuhannen markan väli'llä perhettä iko!hti ja set. Tämä ko11kea verotus johtuu suureksi
22952: vain suhteeLlisen !harvoissa ta;pauksissa tä.tä osaksi köyhäinhoitomenoista. Avustusta on
22953: enemmän ..Pe:rilieen e:lättäjän välttämättömä:t pakko jat.kuvasti antaa myös työkykyisille
22954: menot ovat eri osissa maata 7-1:5 mlk. epäi- ja erikoisesti 1apsirikkaille perheille.
22955: vässä, eli 2,500-5,500 mk. vuodessa riiep- Mutta lisäksi osoitrtaa silmäys väestömme
22956: puen siitä, voiko hän asua työaikana lm- kehitystä esittäviin lukuihin, että väestömme
22957: tona vai onko hänen asuttava sen ulkopuo- suhteellinen luonnolllinen lisäys on esim.
22958: lella. Perheen ikäytettäväiksi jää siis joka Oulun ja Kuoepion lääneissä yli 10-ikertainen
22959: eri tapauksessa aivan Tiittämätön summa. Uudenmaan lääniin verrattuna (v. 1933
22960: Tästä on vielä maksettava monesti korko- Uudenmaan läänissä asukkaita 540,000,
22961: y. m. menoja, jos mieli eperheen säilyttää 'luonnollinen väestönlisäys 400 henkeä, eE
22962: mahdollinen vähäinen omaisuutensa haLlus- 0.7 %, Oulun läänissä vastaavasti 440,000
22963: saan. Tällainen tilanne pakottaa nämä per- -- 3,550 - 8.1 % ja Kuopion läänissä
22964: heet jatkuvasti turvautumaan yhteiskunnan 380,000 - 2,650 - 6.9 %) . MeiLlä ei toi-
22965: apuun, mi:kali niillä ei ole muuten riittä- vottane mi'llään taholla kehityksen vievän
22966: vää omavaraisuutta. - Falkkatasomme no- siihen, että väestön lukumäärä rupeaisi vä-
22967: p<'asta noususta ei ole mitään varmuutta, henemään, mi,ssä esim. Ruotsissa jo tällä
22968: niin toivottavaa kuin se olisikin, sillä .teh- hetkellä o'llaan. Tähän kuitenkin joudutta-
22969: täviin töihin on jatkuvasti tarjoutujia enem- neen verraten ilyhyessä ajassa, joHei varatto-
22970: 606 IV,147. - Viljelyspalstatoiminnan jat·kaminen.
22971:
22972: mia, lapsirikkaita perheitä ruveta tukemaan työllä .jatkuvasti .olemaan tilapäisyyden
22973: tehokkaalla tavrulla niiden nykyisin ylivoi- leima ja varsinkin ilaajempien viljelmien
22974: maisessa elämäntaistelussa. Tässä osoittau-. onnistumisessa on aina suuri vahingonvaara,
22975: tuneen ainoaksi pysyviä tu'loksia .tuottavaksi koska viljelmien suunnitteluun voidaan
22976: ratkaisuksi sellainen menettelytapa, että .ryhtyä vasta myöhään keväällä. Työn on-
22977: nämä perheet kehitetään yhteiskunnan toi- nistuminen vaatii välttämättä, että jo edel-
22978: menpitein itselleen elintarvikkeet tUJotta- 1lisenä syksynä ryhdytään viljelmiä varten
22979: viksi, joHoin niiden elintaso tulisi tyydyttä- maata raivaamaan ja muokkaamaan.
22980: viilksi nykyisissäkin paLkkasuhteissa. Tul'okset tähänastisesta työstä ovat olleet
22981: Hallituksen taholta pantiin alulle pari sellaisia, että tähän tarkoitukseen on varat-
22982: vuotta sitten n. s. vilj.ellyspalstatoiminta, tava siirtomäärärahana riittävä summa,
22983: jonka yhteydessä on viime ja .tänä vuonna jotta suunnitelmat voidaan tehdä useampaa
22984: kokeiltu myös laajemmil'la .viljelmämuo- vuotta silmällä pitäen. Sopivaa olisi aluksi
22985: ·doiHa. Tämä kokeilu, johon useiHa allekir- valita eri :puolilta maata esim. 10 kuntaa,
22986: joittaneista on ollut tilaisuUJs paikan pääl'lä joissa tätä työtä on näinä vuosina onnis-
22987: henkilökohtaisesti tutustua tuntien aikai- rtuneimmin hoidettu, ja järjestää näihin kai-
22988: semmat olosuhteet, on vakaumuksemme mu- kille mahdollisine, .tällaista tukea tarvitse-
22989: kaan antanut tuloksia, jotka tulisivat täy- ville perheille viljelmiä, joiden avulla ne
22990: dellisesti muuttamaan edelläkosketeltujen vietäisiin täy;delliseen oma;varaisuuteen .per-
22991: •perheiden yhteiskunnallisen tilan, jos mene- heen tarvitsemissa elintarvikkei5sa. Tiliän-
22992: telmää ryhdyttäisiin toteuttamaan riittävän astista va11sinaista villjelyspalstatoimintaa
22993: suuressa mittrukaavassa ja tarpeenisella te- jatkettaisiin sama!lla muissa siihen haluk-
22994: hokkuudelJa. - Tämä olisi samal1a tuotta- kaissa kunnissa.
22995: vien työtilaisuuksien varaamista näiden per- Edelläolevan perusteena ehdotamme,
22996: heiden jäsenille, johon niillä ei ole mahdol-
22997: lisuutta ilman tällaista tukea. että Eduskunta päättäis-i ottaa
22998: Nykyisen ja todennäköisen lähiaikojen ensi vuoden talousarvioon 5 mil-
22999: pa~kkatilanteen sekä ennenik:aikkea väestö- joonan markan siirtomäärärahan vil-
23000: po'liittiset syyt hThomioonottaen ei :tällaisen jelyspalstatoiminnan jatkamista var-
23001: yhteiskunnrullisen ohjelman .toteuttamista ten siten, että paitsi vakioviljelmiä
23002: voida jättää vain kunnallisen harrastuksen myös jo kahtena vuonna kokeiltuja
23003: varaan, vaan sen täytyy ehdottomasti olla laajempia eriasteisia viljdrniä voi-
23004: valtion asiana. Periarutteellisesti onkin täl- daan järjestää tarpeellisessa mää-
23005: laisen riittävyyden ohjelman toteuttaminen rässä ja että eri puolilla maata olr:-
23006: kunnailliselle köyhäilllhoidolle vieras. vissa, tätä va1·ten valikoiduissa kun-
23007: Varat viQjelyspalstatoimintaan on tähän nissa voidaan koko täten suunniteltna;
23008: saakka myönnetty kunakin keväänä sen vuo- ohjelmaa määrätietoisesti kokeilla
23009: den työtä va,rten. Täten menete'llen tulee •useana vuonna peräkkäin.
23010:
23011: Helsingissä 4 p :nä syyskuuta 1935.
23012:
23013: T. A. Jauhonen. Matti Lepistö.
23014: Janne ~oivuranta. Kaarlo Hänninen.
23015: Viljami K111lliokoski. Al'\'o Inkilä.
23016: Lauri Kaijalainen. Ku:sti Arhama.
23017: Antti Meriläinen. Yrjö Hautala.
23018: HeiHiki Niskanen. Kalle Kämäräinen.
23019: ..
23020:
23021: 607
23022:
23023: IV,t4s. - Rah. al. N:o 94.
23024:
23025:
23026:
23027:
23028: Ann:a1:a, V. y. m.: Mä.ärära:han osoittamisesta viljelyspalsta-
23029: toitnintaa varten.
23030:
23031:
23032: Ed usrk unn a Ue.
23033:
23034: 'Vaikeimpana työttömyysaikana 'kehoitti sessä varsinaisiksi asutustilallisiksi. Järjes-
23035: hallitus kuntien köyhäinhoitdlautakuntia telmän kehittämistä vaikeuttaa sumessa
23036: järjestämään :n. s. palstawilj,elmiä. 'Tätä toi- määrin se, että se on pantu ·riippuva;ksi
23037: mintaa on sittemmin jatkettu ja kehitetty kulloinkin vaLlitsevasta työttömyysti1an-
23038: ja on valtio tässä toiminnassa avustanut teesta ja 1työttömyysmäärärahoista, joten
23039: kuntia määrätyn asteikon mukaan ottaen asianomaiset ovat saaneet vasta kevättal-
23040: myös huomioon kuntien ~varallisuuden ja vella tietää onko ja mitä määrärahoja
23041: on varat täihän tarkoitukseen kulloinkin tal'koitukseen käytettävissä. Kuitenkin kun
23042: myönnetty työttömyysmäärärahoista, teh- on kysymyksessä viljelystoiminta, pitäisi tä-
23043: den viime vuonna ISmk. 1,800,000: -. män asian olla tiedossa jo edellisenä syk-
23044: Tämä toiminta .on osoittautunut huomatta- synä. Siksi olisi tätä toimintaa varten
23045: van tu1oksellise,ksi vansinkin taloudeUisesti myönnettävä vakinainen määräraha.
23046: kehittymättämiLlä seuduilla ja olisi sitä YLläolevan perusteella ehdotamme,
23047: siitä syystä jatkettava ja edelleen kehitet-
23048: tävä, koska se sopivasti kehitettynä voi että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
23049: muodostua ei vain tehokkaaksi köyhäinhoi- talousarvion 11 Pl. XVI lukuun
23050: don toirrnintamuodoksi, vaan sopiva ksi väli-
23051: 1
23052: 2,2501000 markan määrärahan vilje-
23053: asteeksi varattomien perheiden kelhittämi- lyspalstatoimintaa varten.
23054:
23055: Helsingissä syyskuun 6 p:nä 1935.
23056:
23057:
23058: Vilho Annala. Arvi Malmivaara.
23059: K. R. Kares. Bruno A. Salmiala.
23060: Hilja Riipinen. EUas Simojoki.
23061: Reino Ala-Kuil.ju. E. A. Tuomivaara.
23062: S. Honkala. Arne Somer.salo.
23063: Yrjö Kivenoja. J. V. Wainio.
23064: L. P. Tapaninen. Yrjö Schildt.
23065: IisaJclå Nikkola.
23066:
23067:
23068:
23069:
23070: 77
23071: "'
23072:
23073:
23074: 608
23075:
23076: IV,t49. - Rah. al. N:o 95.
23077:
23078:
23079:
23080:
23081: Toivola y. m.: lrf.ää1·ämhan osoittamisesta viljel:yspalsta-
23082: toimintaa varten.
23083:
23084:
23085: E d u s ik u n n a Ll e.
23086:
23087: M~etsätyöläisten ,palkkain ,pula-aikana [pai- mattina. Että mahdollisimman monelle työ-
23088: numinen kohtuuttoman alhaisiksi, mistä 1äiselle voit'aisiin varata tilaisuus saada
23089: oli seurauksena työläisten elintason enti- ainakin huomattruva ·osa tatrvitsemiaan maa-
23090: sestään aleneminen sekä heidän perheit- taloustuotteita omalta pienoisviljelmältään,
23091: tensä melkoisessa määrässä joutuminen lkun- jonka hyvälksi ihe perheineen voiV'at va:paa-
23092: tain köyhäinhoidon varaan, pakotti valtio- aikaooa !käyttää, siihen, kuten .tunnettu,
23093: va:llan tässä asiassa puuttumaan työnanta- twhtää n. s.. palstaviljelystoiminta.
23094: J'a~n ja työntekijäin välisiin suhteisiin. Sen merkitys ei kuitenkaan rajoitu ai-
23095: Valtion puolesta järjestettiin virallinen met- noastaan metsä- ja uittotyöläisiin, vwan on
23096: sä- ja uittotöiden palkkain tarkkailu, jota si:llä merkitystä yleensä sellaisille työläi-
23097: vastikään on täydennetty neuvoa antavana sille ja muille välläväkisilJ,.e, joiden varsi-
23098: pa1kkatarkkailulautakun:nalla j,a joka, mil- nainen ammattityö on ka,usi'luontoista tai
23099: loin ilmeistä a:lipa,1klkausta on todettu, on muutoin epätasaista j,a niukkaa. Sellaisia
23100: neuvotteluilla asianomaisen työnantaj,an on erityisesti asutuskeskuksissa. Heillekin
23101: krunssa koettanut saada korjausta aikaan ja palstavilj!Clys voi merkitä huomattavaa .toi-
23102: siinä yleensä onnistunut. Osaltaan tämä meentulon vakautumista.
23103: tarkkai1lu on o'llut omaooa vruikutta:maan Sitä avustuslainamenettelyä sekä sen vaa-
23104: kohottavast~ metsä,- ja uittotyöläisten palk- timaa kiinteää va1lvontaa ja neuvontaa rvar-
23105: kaan yleensäkin. ten, jolka tarkoittaa palstaviljelystoiminna,n
23106: Metsä- ja uittotyöt, kuten tunn·ettu, eivät saattamista yleiseksi, ·on tähän asti m~e
23107: lmiten:kaan ole vuoden ympäri kestäviä, tettu varoja käytettäväksi n. s. työttömyys-
23108: vaan kausiluontoisia, eikä palkkoj.a niissä mää,rära:hoista, 'kuluvana vuonna, huomioon-
23109: luonno1lisestilkaan voida saada kohoamaan ottaen, että edelliseltä vuode1ta ali tälle
23110: niin paljon, että työläinen näillä 'ansioil- vuodelle säästynyt noin 700,000 markkaa,
23111: laUJn voisi elättää perheensä, ainakaan lapsi- 650,000 ma,rkkaa. Koska kysymyksessä kui-
23112: rikkaan :perfueen, myö·~kin sen ajan ohi, jol- tenkin on jatkuva toiminta, joLla on suuri
23113: loin vaikkakunnalla ei ole metsä- j'a uitto- sosiaalinen merkitys, on asianmukaista, :että
23114: töitä. Myöskin vaihtelee •hakkuu- ja uitto- sitä ·vwrten osoitetaa.n valtion varsinaisten
23115: tö1den määrä vuodesta toiseen, riip[puen menoj.en joukossa, maatalousministeriön rpää-
23116: maailman maa'kkinasuhdanteista. Kaikki luokassa erityine.n määräraha, jonka, tähän-
23117: nämä seikat aiheuttavat sen, ettei työläi- astisen kokemuksen perusteena sekä huo-
23118: nen voi toimeentuloaan ;perustaa yksin- mioonotta:en toiminnan jatkuva 'kelhittymi-
23119: omaan näiden töiden varaan. i.Melkoinen nen, tulisi oHa ainakin 2 miljoonaa mark-
23120: osa metsätyöläisiä onkin rpienviljelijöitä, kaa.
23121: joi1le metsätyöt ovat eräänlaisena sivuam-
23122: IV,149. - T~oivola y. m. 609
23123:
23124: Edcllä sanotun perusteella ehldotamme, den tulo- ja menoarvioon 2,000,000
23125: markkaa n. s. vilJelyspa,lstatoimintaa
23126: että Eduskunta ottaisi ensi v'uo- varten.
23127:
23128: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1935.
23129:
23130: Urho Toivola. W. K. Särkkä. Bruno Sarlin.
23131: 610
23132:
23133: IV,u;o. - Rah. al. N:o 96.
23134:
23135:
23136:
23137:
23138: Väisänen y. m.: Koroitetun määrärahan osoittamisesta
23139: maataloudellisen rajaseututoiminnan edistämistä varten.
23140:
23141:
23142: E d u s k u n n 1a 11 e.
23143:
23144: Esityksessään va'ltion tulo- ja menowr- ensi vuoden talousarvioesityksessään. Viime
23145: vioksi vuodelle 19'3'6 on hamtus 11 pääluo- vuosina tar1koitukseen sijoitetusta 1,800,000
23146: 'lmn XIV luvun 191 momentilla. ehdottanut ma:r;kan suuruisesta määirärahasta 'Onkin
23147: mawtaJ.oudellisen raj1aseututoiminnan edis- tiett1ilvästi noin 80 % käytetty maatalou-
23148: tämiseen otetta:vaksi li800,000 ma·rkkaa. dellis·een neuvon:tatyöhön, kun taas avus-
23149: Kun !tämä toiminta 'enilll1lllältä osaltaan ta- tulksiin rajaseudun ka:1astusto~minnan edis-
23150: pahtuu rväJhävaraisten .piemiljelijäin kes- tämiseksi, sanottujen seutujen soiden vil-
23151: kuudessa, ,alueilla, ·j·oissa ma•atalousolot ovat jelyskelJpoisuuden tutkimiseksi, :raihtialen-
23152: a:llkuperäiseHä kanna1la ja elintarvikeoma- nuksiksi j. n. e. on käytetty vain noin
23153: varaisuusaste ·a]hainen,. tuntuu si1tä, että viidesosa raj aseuitumäärärahoista.
23154: pUJheenaolev~a toiminta olisi saatava entis- Edelläolevaan vedoten ehdotamme ikun-
23155: tään tehd~kaammaksi. 1Tämän toiminnan nioitt&en,
23156: tehostaminen väihentäisi illl. m. sitä rasitusta, että Eduskunta koroittaisi halli-
23157: mikä .rajaseudun ,asuQdmille !koituu vi:Ijatu1- tuksen esityksessä valtion tulo- ja
23158: leista, samaJlla kun se osa1taan lkeventäisi menom-vioksi vuodelle 1936 11 pää-
23159: mjasentukuntien taloudellisia .rasituksia. luokan XIV luvun 19 moment~'lla eh-
23160: Mää~rära'han komittamiseen kehoittaa myös- dotetun 1,800,000 markan suuruisen
23161: kin se, että ·ennen pula-aikaa oli .tarkoituk- maataloudellisen rajaseututoiminnan
23162: seen käytettävissä tuntuvasti sumerrnma't edistämiseen varatun määrärahan
23163: määrärahat kuin mitä :hallitus ehdottaa 2,500,000 mGJrkaksi.
23164:
23165: Helsingissä syy.slkuun 7 päivänä. 19•3•5.
23166:
23167: Jalmari Väisänen. Heikki Kääriäinen.
23168: J. F. Tolonen. Frans M ustasilta.
23169: K·alle WaJta. Onni Mitkeläinen.
23170: Otto Marttila. Matti Lepistö.
23171: Antti Meriläinen.
23172: 611
23173:
23174: IV,101. - Rah. ail. N:o 97.
23175:
23176:
23177:
23178:
23179: Marttila. y. m.: Koroitetun määrärahan osoittamisesta asu-
23180: tusta varten toimitettavaan maiden tutkimiseen.
23181:
23182:
23183: E d u s kun n a ll e.
23184:
23185: Suunnitelmallinen asutustoiminta .:>n nitsemistamme syistä on paikallaan. Pää-
23186: meillä ollut jonkinlaisessa pysähdystilassa asia on, e:ttä maiden asutuskelpoisuus olisi
23187: asutuslainsäädännössä tapahtuneen, pitkä- tutkittu, ja että näitä alueita tulisi huo-
23188: aikaista valmistelua vaatineen uudistuksen mioitua eri puolilla maata.
23189: tähden. Valtion asutustoimintaa varten ta- Paitsi vastaisen asutusmaan kysynnän
23190: pahtunut maanhankinta on viime vuosina kannalta, olisi asutuskelpoisten maiden tut-
23191: kohdistunut suurelta osalta pakkohuutokau- kiminen tärkeätä toisestakin syystä. Viime
23192: pasta tai vapaaehtoisella kaupalla o·stettu- vuosien vaikea työttömyystilanne, jonka ver-
23193: jen entisten tilojen asuttamiseen. Tämä taista maalaiskunnissa ei ole aikaisemmin ol-
23194: pysähdystila, varsinkin kun asutuslain lut, tuotti kunnille suuria vaikeuksia, kun
23195: pakko-ottoperiaatteen mukaisesti toimeen- ei tailitonut ollw töitä tuotannollisilla aloilla.
23196: pantu a.sutustoiminta ei ole tuottanut juuri Näiden puutteessa oli työttömyyden lieven-
23197: sanottavaa tulosta, on vaikuttanut lamaut- tämiseksi järjesteltävä toisarvoisia tietöitä
23198: tavasti myös maan hakijoihin, joita ei ole j. m. s. tai työttömien hädän lieventämiseksi
23199: ilmaantunut siinä määrin kuin asutuslain annettava suoranaista avustusta. Aivan
23200: voimassaolon alkuvuosina. viime tingassa vasta kohdistettiin vaition-
23201: Tämän välitilan välittömänä seurauksen~ kin työttömyyden lieventämistoimenpiteet
23202: tulee todennäköisesti olemaan, että maan asutustoiminnan alalle. ·Työttömyydestä
23203: kysyntä kasvaa huomattavasti asutuslain saatu kokemus kannustaa maalaiskuntia
23204: uusiutu~ssa. !Siksi pitäisimme tärkeänä, vastaisten työttömyyksien varalta parem-
23205: että tämän kysynnän täyttämiseksi asutus- min varustautumaan. Työttömyyden lie-
23206: hallituksen tiedossa olisi riittävästi asutus- ventämistoiimenpiteiden kohdistaminen asu-
23207: kelpoisia maa-alueita eri puolilla maata. tustoiminnan alaHekin on siis paikallaan,
23208: Tällä hetkellä ei kylläkään ole vielä tiedossa, koska se yhteiskunnallisesti katsoen on pa-
23209: mille pohjalle yksityismaiden asutustoiminta rasta, jatkuvassa mielessä tapahtuvaa työt-
23210: tulee nojautumaan uudessa asutuslainsää- tömyyden lieventämistä.
23211: dännössä, joten tässä suhtef'.JSSa lopullinen Metsä- ja uittotyöt sekä puutavaraliike
23212: menettelytapa siirtyy tuonnemmaksi. Mutta yleensä, joka näinä kahtena ·vuonna on ollut
23213: sellaisilla paikkakunnilla, missä ei ole val- erittäin vilkasta, on poistanut työttömyyden
23214: tion maita, voisivat asutusviranomaiset tar- maalaiskunnista verrattain vähiin. Kulu-
23215: koin seurata myytävänä olevien tilojen vana vuonna on tässä jo kuitenkin havait-
23216: myyntiä· muissakin suhteissa, eikä ainoas- tavissa supistumista vientiin nähden. Jos
23217: taan pa:kkohuutokaupoissa, ja tarkkailla nii- tämä ·epäedullinen kehitys tulee jatkumaan,
23218: den asutuskelpoisuutta. Tutkimustoiminnan voimme pian joutua uuden työttömyystilan-
23219: tehostaminen valtion maillakin edellämai- teen ·eteen, sillä paitsi alentuvat puuta-
23220: 612 IV,151. - Asutustoiminnan edistäminen.
23221:
23222: varamarkkinat myös pakollinen puutavaran määräraha olisi koroitettava 2.2·5,000 mar-
23223: hakkuun supistaminen liika:hakkuun estämi- kasta 500,000 markkaan, niin katsomme vel-
23224: seksi sekä nopeasti käytäntöön tullut moot- vollisuudeksemme tuoda sen aJ!oittoon muo-
23225: toriajoneuvoliikenne puutavaran kuljetuk- dossa esille.
23226: sessa ovat omiaan johtamaan siihen. Edellä esitettyyn nojaten ·ehdotamme
23227: Asutusta varten to]mitettavaan maiden kunnioittaen,
23228: tutkimiseen vamttu määräraha asutushalli-
23229: tuksen menoarviossa on tosin arviomäärä- että Eduskunta päättä,;,si koroittaa
23230: raha, joten siinä on jonkin verran liikku- vaUion ensi vuoden twlo- ja menoar-
23231: misvapruutta. Mutta kun tarkoituksemme on vion 11 Pl. XV luvun 7 momentilla
23232: kiinnittää eduskunnall! huomiota näihin eri olevan määrärahan 500,000 mark-
23233: näkökohtiin asiassa ja kun mielestämme kaan.
23234:
23235: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1935.
23236:
23237: Otto MarttiD.a. J. F. Tolonen.
23238: Onni Mäkeläinen. Kalle Wa1ta.
23239: Antti Meriläinen. Heildti Kääriäinen.
23240: Jalmari Väisänen. Frans Mustasilta.
23241: Matti Lepistö. Valfrid Eskola.
23242: 613
23243:
23244: lV,152. - iRah. al. N:o 98.
23245:
23246:
23247:
23248:
23249: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta laidun- ja uudis-
23250: raivauspalkkioiden koroittamista varten.
23251:
23252:
23253: E d u s k u n n a ll e.
23254:
23255: Pienvil'jelijäin laidun- ja uudisraivaus- kyisestään kaksinkertaiseksi ; laidunpalkkio
23256: työ, jota valtion myöntämien raivauspalk- olisi ikoroiteHa:va pellonraivauspa:Jtkkion suu-
23257: kioiden avuHa .on viime vuosina suoritettu, ruiseksi sekä :IJalikkion j·ako ulotettava rteiko-
23258: on muodostunut siunaukselliseksi työksi lannan valmistamiseen ja siementen sekä
23259: koko yhteiskunnalle sekä myöskin niiHe apulantojen hankkimiseen ensimmäistä kyl-
23260: piell'Viljelijöille, jotka ovat näitä palkkioita vöä varten. Myös olisi pa'lklk:iotoimiln ta Urlo-
23261: ~oineet ih.yväikseen käyttää. Ovathan tämän tettwva pienvi!lje'lijäin jo .raivat•tujen,. mutta
23262: toimenpiteen kautta monilla alueilla maas- heikossa kasvussa olevien viljelyksien kun-
23263: samme viljelyspinta-alat laajentuneet kak- nosta:miseen, m. m. viemäri- y. m. ojien
23264: sinkertaisesti, mutta kokemus on kuitenkin perkawmiseen.
23265: osoittanut, •että nykyis·e;t paMQkiot ovat ohleet Tämän ·päämäärän saavuttamiseksi, joka
23266: liian aJl:haisia, varsirukin la~tumen raiv.auk- perustuu samalle pohjalle kuin palstavilje-
23267: sesta annetut :parkikiot, jotka ovat olleet !lystoilminta, ·nim. että saadaan omavaraisia,
23268: vielä pienemmät ikuiJn pellonraivauspa1k- oman tilansa tuotteil!la eläviä pienviljelijöitä
23269: kiot. iMyös on pa1klkion jakaminen ulotettu mailidollisimman 1paljon maaham.me, tarvi-
23270: liian sup,pea·hle aJlaLle. taan suurempi määräraha kuin mitä ihal-
23271: Näiden eprukohtien poistamiseksi olisi lai- liltuksen esityksessä vaJtion rtulo- ja meno-
23272: dun- ja uudisraivauspalkkioiden ·jakamiseen arvioksi vuodelle ,1936 esitetään.
23273: nähden tehtävä tarvittavat korjaukset, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
23274: jotta saavutettaisiin ne tulokset, joihin lai- kunnioittaen,
23275: dun- ja uudisraivauspalkkiotoiminnalla on
23276: tarkoitettu päästä, nimittäin luoda suuruu- että Eduskunta ottaisi vuoden
23277: deltaan sellaisia pienviljelmiä, jotka voivat 1936 tulo- ja menoarvioon 10 miljoo-
23278: saada omasta taloudestaan ne tarvirklkeet, nan markan suuruisen lisämäärä-
23279: mitkä :he tarvi•tsevat tailoudessaan. 'Tämän rahan laidun- ja uudisraivauspalk-
23280: päämäärän saavuttamiseksi olisi tehtävä kioiden koroittamiseksi ja jakoperus-
23281: seuraavia muutaksia palkkion jakamiseen: teiden ulottamiseksi laajemmalle
23282: AvustUSiprosentti o1isi koroitettava ny- alalle.
23283:
23284: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1935.
23285:
23286: Eino Rytinki. Yrjö H. Kesti.
23287: Yrjö Hautala. Heikki Niskanen.
23288: 614
23289:
23290: IV,l53. - Rah. al. N:o 99.
23291:
23292:
23293:
23294:
23295: Vaolta y. m.: Koroitetun määrärahan osoittamisesta pien-
23296: viljelijäin salaojitusavustuksiin.
23297:
23298:
23299: E d u s k u n n a 11 e.
23300:
23301: Esityksessään valtion tulo- ja menoar- Tuntuvammalle salaojitustoiminnan avus-
23302: vioksi vuodelle 1936 on hallitus 11 pää- tamiselle ei suinkaan aseta esteitä se, että
23303: luo:kan IX luvun '6 momentilla ehdottanut pienviljelijät eivät tähän mennessä ole ha-
23304: talousarvioon otettavaksi 1,000,000 markan keneet avustuksia enempää kuin että tar-
23305: suuruisen määrärahan valtion avustuk- koitukseen varattu määräraha on riittänyt.
23306: si!ksi salaoj]tu!ksiin 1pienviljelijöille. Mainittu Maanviljelysseurajärjestö ja pienviljelijä-
23307: summa vastannee osapui:lileen sitä mää- järjestöthän voisivat tehdä salaojitusharras-
23308: rää, mikä tähänastisen pienviljelijäin sala- tuksen kasvattamiseksi paljon enemmän
23309: ojitustoiminnan perusteella on tarpeellinen. työtä kuin mitään tähän asti on tehty. Jos
23310: Mutta katsoen siihen, että salaojitustoimin- siis katsotaan, että pienviljelijäin salaojitus-
23311: nan yleistyminen pientiloilla olisi tarpeen toiminta olisi saatava nykyisestään yleisty-
23312: vaatimaa, erittäinkin sellaisissa tapauksissa, mään ja tämän päämäärän saavuttamista
23313: jolloin pientilallisilla ei ole mahdollisuuk- tahdotaan jouduttaa tuntuvammilla valtion
23314: sia raivata uutta viljelysmaata liian pie- avustuksilla, ei pienviljelijäin tähänastista
23315: nelle tilalleen, tuntuisi ol\)van aihetta edis- yleisempi mutkaansaanti salaojitustoimin-
23316: tää tätä toimintaa tuntuvampien avustus- tarun ilmeisestikään tule kohtaamaan es-
23317: varojen kautta. Tähän on syytä sitäkin teitä.
23318: enemmän, kun sellaiset pientilalliset, joiden Edelläolevaan vedoten ehdotamme kun-
23319: viljelysala on Eian pieni, mutta joilla ei nioi:ttaen;
23320: tästä huolimatta ole viljelyskelpoista maata, että Eduskunta koroittaisi halli-
23321: eivät voi muulLa tavoin, kuin salaojitlta- tuksen esityksessä valtion tulo- ja
23322: malla, saada vailtion tUJkea kasvullisen menoarvioksi vuodelle 1936 11 pää-
23323: viljelysaiansa lisäämiseksi sensijaan, että luokan IX luv'un 6 momentiUa ole-
23324: muunlaisten pienviljelmäin viljelysalojen van pienviljelijäin salaojitusavustuk-
23325: kasvattamistoimintaa nykyisin ;helpoitetaan siin nimetyn 1,000,000 'markan suu-
23326: tuntuvilla uudisviljelys- tai laidunraivaus- ruisen määrä-rahan 1,500,000 mar-
23327: a vustuksilla. kaksi.
23328:
23329: Helsingissä syyskuun 7 1päivänä 1935.
23330:
23331: Kalle Walta. Otto Marttila.
23332: Heikki Kääriäinen. Frans Mustlllsilta.
23333: Matti Lepistö. Onni Mäkeläinen.
23334: Antti Meriläinen. J. F. Tolone:n.
23335: Jalmari Väisänen. Valfrid Eskola.
23336: 615
23337:
23338: IV,154. - Rah. al. N:o 100.
23339:
23340:
23341:
23342:
23343: Hautala y. m.: Määrärahan osoitt(J)misesta pienviljelijäin
23344: rappeutuneiden viljelysten perusparannuksiin.
23345:
23346:
23347: Ed us'kunnalle.
23348:
23349: Koolka ha1liJtus ei ole katsonut trur;p.eelli- tarpeet a·hdistavat •tällaisten pilkkukotien
23350: seksi ottaa v. 19;316 tu1o- ja :menoail"vioon haltijoi.ta niin lähe!Ltä, että tarjolla o'levista,
23351: määriilraihaa, jonka välttämättÖimyyttä v. vaikka heiik·oistalkin ansioista, on pidettävä
23352: 1933-34 jättfunissämme raiha,asi•a-aloitteissa kiinni 'ja näinollen ei ole aillma eikä varaa
23353: olemme esittäneet, niin edelLeen tuomme ly- riittävään ihuo1enpito on omista töistä.
23354: 1
23355:
23356:
23357:
23358: hyesti esille seuraavaa,. Huomautamme V<ain, miten suuri merki-
23359: Maamme syrjäseuduilla ja n. s. rinta- tys on ·osittaisellalk:in ruokaomavaraisuu-
23360: maillakin on suuret anäiirät pienelä:jiä, della 1pienimmässäkin taloudessa ja j.ohon
23361: joilla .on hallussaan merkittäviälkin maa. ja kiistämättä v•ar.sin laajassa mitassa edellä-
23362: peltoaJoja, jotJka varattomuudesta jo'htu- mainituilla kansalaisilaa kohtuullisin avus-
23363: vien moniJnaisten puutteiden ·takia ovat tustoimenpi,tein on maihdollisuudet !Päästä.
23364: rruppeutuneet, joutuen osittain kokonaallllkin Tässä muodossa annettu rupu on teho'k-
23365: tuOJttamattomiiksi. kain•ta vähäväkis~lle kansanosalle, sillä tätä
23366: RaivauspalklkioiaJa on vaWova'lta tulkenut tietä saadaan vä;hätkin :pääomat hyödy!ttä-
23367: ja innostanut yrittäjiä uusiin raivauksiin. mään omistajaansa ja myös y!h.teiskuntaa.
23368: Uudisraivauspalklkioita ei ·ole kuiitenkaan Työt ja avustustoianenpiteet .olisi suori-
23369: voitu ulott•aa -ede1lä mainitun 'laa tuisiin, tettava .maa!ta,l.ousminist.eriön lä!hempien
23370: perusteellista uudistusta. kaipaaviin vilje- määräysten mulkaisesti.
23371: lysa:lorhin kuin tietämäWilmän ha~rvoissa ta- Viita,ten edellä sanottuun sekä vuoden
23372: pauksissa. Myös yhteiskunnan kannalta on 1933 ja 1934 va:ltiopäioviUe jätettyjen aloit-
23373: tärlkeätä, ·että rwppeutuneet viljelmät saate- teiden 1perusteluih'in !k:unnioi!ttaen ehdo-
23374: taan kasvukuntoon. Kaikkialla, mutta eten- tamme,
23375: kin maamme köyhimmillä seuduilila, on mer-
23376: kittävän paljon ·edellä 'ta:rlkoitettuja ta'l,ou- että Eduskunta ottaisi v'uoden 1936
23377: dellisesti heikkoja pik/lmeläjiä, sellaisia, tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
23378: joille :muutaman sadan jopa muutaman kan määrärahan pienviljelijäin rap-
23379: kymmenenikin mrurk•a:n ennakikouhraus pel- peutuneiden viljelysten perusparan-
23380: tonsa. ilwihentamiseksi ·on ylivoimainen, pu- nuksiin.
23381: humaJttakaan enemrrnästä. Jokapäiväiset
23382:
23383: Helsingissä 7 päivänä syysikuuta 1935.
23384:
23385: Yrjö Hautala. Heikki Niskanen.
23386:
23387:
23388:
23389: 78
23390: 616
23391:
23392: lV,155. - Rah. aJ.. N:o 101.
23393:
23394:
23395:
23396:
23397: Oksanen y. m.: Koroitetun määrärahan osoittamisesta suo-
23398: malaisen Marttaliitan valtionavun koroittamista varten.
23399:
23400:
23401: E d u s k u n n a 11 e.
23402:
23403: Suomalaisen Marttaliiton työ on vuosi neet jopa suorastall!n ilmaista työtä tietäen,
23404: vuodelta laajentunut. Niinpä jäsenmäärä, ettei liitto ole v.oinut heidän työtään ansion
23405: joka nyt on y'li 42,000, on vuodesta 1930 mukaan korvata. Pääasiassa on liiton työ
23406: noussut lähes 36 % :lla, yhdistysten luku sa- kuitenkin tapahtunut paikallisyhdistysten
23407: mana aikana 32 % :Ha, neuvojien lukumäärä hankkiman kannatUJksen varassa, mikä vi<ime
23408: 30 % :flla, pidettyjen kurssien lukumäärä vuonna teki yli 2 milj. markkaa.
23409: 63% :hla ja osanottajien lukumäärä 82% :lla. Kun useilla muilla alorl•la on nyttemmin
23410: Pidettyj.en esiteimien lukumäärä, 7,163, oli valtionavustus voitu koroittaa vuoden 1931
23411: vuonna 1934 enemmän kuin kaksi kertaa tasolle, ja kun kotitalousneuvontatyön tarve
23412: se,. mitä pidettiin vuonna 19·30, ja erilaisten on voimakkaasti kasvamassa, on [pid~täNä
23413: kilpailujen luku .oli viime vuonna lähes kohtuulHsena, että suomalaiselle Marttll!lii-
23414: seitsenkertainen verrattuna vuoteen 1930. tolle myönnetään va1tionavustus, mikä vas-
23415: Kursseilla on ollut yhteensä 40,369 osanot- taa vuoden 1931 tasoa huomioon ottaen
23416: tajaa ja es~tellmiä on ollut kuulemassa lisäksi ainakin :osittain ,työn laajentumisen.
23417: 1
23418:
23419:
23420:
23421: 270,791 henkeä. Ravinto~opillisessa näytte- IJisäys vuoden 1931 .tason .saavUJttamiseksi
23422: lyssä, joka on ollut 12 eri paikkakunna1la, olisi 77,000 marlffiaa ja koska työ useilla
23423: oli kävijöitä yhteensä n. 70,000. Samaa aloilla on laajentunut yli 30 %, niin olisi
23424: suuntaa ei kuiteruka:an ole seurannut liiton työn laajentumisen nojalla kohtuuJ'lista li-
23425: saama vaLtion kannaJtus, mikä oltuaan vielä sätä määrärahaa 150,000 markkaa eli lisäys
23426: vuonna 1931 400,000 markkaa, oli vuonna yhteensä 227,000 markkaa, jonka lisäyksen
23427: 1934, samoin kuin kuluma.ssa olevana maata~oushallituskin esitti vuoden 1936 me-
23428: vuonna, 323,000 markkaa e!li · 19.25 % noarvioehdotuksessaan Marttaliitolle kotita-
23429: alempi. Liiton toiminnan ~aaj.eneminen ja lousneuvontaa varten.
23430: syventyminen on ollut mahdollista niiden Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
23431: muiden avustusten .turvin, joita liitto on nioittaen,
23432: näinä vaikeina ,pulavuosinaan saanut eri että Eduskunta päättäisi ottaa
23433: säätiöiltä ja yhtymiltä. Lisäksi on työn ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
23434: menestymiseen vaikuttanut se, että liiton 227,000 markan määrärahan suoma-
23435: toimihenkilöt ovat usein varsin alhaisilla laisen Marttaliiton valtionav·un ko-
23436: palkoilla ol~en uhranneet kaikki työnsä ja roittamista varten 323,000 mat·kasta
23437: voimansa liiton työn hyväksi ja niin teh- 550,000 markkaan.
23438:
23439: Helsingissä syyskuun 9 p :nä 1935.
23440:
23441: Kaino W. Oksanen. Tilda Löthman-Koponen. Kyllikki Pohjala.
23442: 617
23443:
23444: IV,15G. - Fin. mot. N:o 102.
23445:
23446:
23447:
23448:
23449: östenson m. fJ.: Angående anvisande av förhöjt anslag åt
23450: Finlands svenska Marthaförbund.
23451:
23452:
23453: T i H R i k s d a g € n.
23454:
23455: Allltm€r gör sig den uppfattningen gäl- der de senaste år.en lidit ett beklagligt av-
23456: land€, att lkampen mot sjukdomar, brotts- bräck, främst beroende tPå att sta;tsans:laget,
23457: lighet, dryokenskatP och 'a;ndra föcr samhäl- som år ,1931 uppgick tili 110,000 marlk,
23458: l€t ödesdig.ra företeelse·r framför wl<lt bö·r under de följ,ande åren stai'kt reducerades,
23459: ske i fortm av förebyggande arbete, såsom så att det år 19'3'2, belöpte sig tiH 86,000
23460: förbättrande av närings- 'Och :bostadsför- ma:t~k, år 193:3 tiH 7'8,000 mmrk, åren 1934
23461: hållanden, hygien ocih barnavård. Ett v~k och 1:9,35 tiH 85,000 mark, vilket belopp
23462: tigt led i detta arbete utgör den v.erksam- även reserverats i regeringens proposition
23463: het för hemmens höj.a.nde i lmltureHt och angående statsförslaget för år 19,3·6. För
23464: materiellt avseende, som Fin'lands Svensam att förbundet, sedan kristiden nu avvärjts,
23465: Mart,haförbund med sina f. n. mer än SkaH ikunna återu:pptaga sin verksamihet
23466: 17,000, över hela det svenska bosättnings- åtminstone i tidigave omfaUning, bl. a. ge-
23467: området spridda medlemmar sedan 30 år nom anstäMande av välkvwlificerade arbets-
23468: tilihaka utför. Förbundets framgångsriika krafter på den husliga ekonomins område,
23469: verksamhet, omfattande bl. a. <hemvård, är det oundgängligt, att det understöd d'ör-
23470: trllidgåvds.skötsel, henmlöjd ooh barnavård,
23471: 1
23472: bundet har at1t påräilma .från statens sida
23473: har .rönt även riksdag,ens erkänna1nde i utgår med minst samma belnpp som år
23474: for.m. av statsanslag under en följd av år. 1931.
23475: Sitt främsta intresse lhar förbundet ägnat I stöd av vad ovan framförts, föveslås
23476: undervisningen i •huslig ekonOillli, och detta vördsamt,
23477: även i medveta,nde om vil:ken nationa'leko- att Riksdagen måtte i statsförsla-
23478: nomisk betydelse det har, att de som främst get för år 1936 under 11 Ht. kap.
23479: ha.ndJha hemmens ekonomi - :husmödrarna XIV mom. 20 upptaga ett till Fin-
23480: - göras S!kickade för sin ansvarsfuEla uprp- lands Svenska Marthaförbund ut-
23481: gift. Arhetet inom denna sälunda synner- gående tilläggsanslag, stort 25,000
23482: ligen viktiga verksamhetsgren har dock un- mark.
23483:
23484: Helsingfors den 9 september 1935.
23485:
23486:
23487: Ebba östenson. Edv. Helene,lund.
23488: Edvard Haga. Herman M8,ttsson.
23489: 618
23490:
23491: IV,t56. - Ra;h, al. N:o 102. Suomennos.
23492:
23493:
23494:
23495:
23496: östenson y. m.: Koroitetun määrärahan osoittamisesta
23497: ruotsalaiselle Marthaliitolle.
23498:
23499:
23500: E d u s ik u n nalle.
23501:
23502: Yhä yleisemmäiksi tulee ®äsitys, että tais- toiminta.-alalla. suoritettava työ on kuiten-
23503: telun tautejaj, rikollisuutta, 'juO!ppoutta ja !kin viime vuosina !kärsinyt ennen kaikkea
23504: muita J'lhteiskunnalle !kohtalokkaita i1miöitä siitä, että valtionapua, joka rvuonn.a .19'31 oli
23505: vastaan ennen kaiikkea tulee tapaihtua eh- 1
23506: 1110,000 ma.rkkaa, seuraavina vuosina huo-
23507: käisevän työn muodossa, kuten paranta- mattav.asti väihennettiin, niin että se vuonna
23508: malla ravinto- •ja asunto-·oloja,. terveysoloja 1932 oli 86,000 markkaa, vuonna 1933
23509: ja lastenlhuoltoa. Tärkeänä tekijänä tässä 78,000 markika.a, vuonna 19134 ja; 19315
23510: työssä on se toiminta kotien henkisen ja 85,000 markkaa, mikä summa tarkoitukseen
23511: aineellisen tason kohottamiseksi, jota 30 on varattu myöskin lha.Llituksen talous.arvio-
23512: vuoden .ajan on .t.eihnyt Suomen ruotsalai- esity'ksessä vuodeksi 19•3<6. Jotta liitto nyt
23513: nen Marthaliitto, jossa nykyisin on yli pula-aijasta päästyä voisi ha:rjoittaa toi-
23514: 17,000 eri puolilla ruotsala.ista asutus- mintaansa ainakin aikaisemmassa laajuu-
23515: aluetta asuvaa. jäse:ntä. Liiton menestyik- dessa, m. m. palkkaamalla kykenevää koti-
23516: sellinen toiminta, johon kuuluu m. m. ko- talousalaan 'PCrehtynyttä työrvoimaa, on
23517: dinhoito, puutarhanhoito, kotiteollisuus ja välttämätöntä, että. Eiton nauttima valtion-
23518: lastenhuolto, on saanut monien vuosien apu nousee välhintään samaan, määrään
23519: ajan myöskin eduskunnan tunnustuksen kuin vuonna •19·3'1.
23520: valtionavun muodossa. Edelläesitetyn nojalla ehdotamme lmn-
23521: Ensi kädessä on liitto ikolhdistanut har- nioittavimmin,
23522: rastuksensa ikotitalouteen, tehden tämän
23523: tietoisena sitä, miten merlkittä.vää kansan- että Eduskunt(t ottaisi vuoden
23524: taloudenkin kannalta on, että ne, jotka lä- 1936 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
23525: hinnä huolehtivat kotien taloudesta - 1)er- XIV luvun 20 momentille 25,000
23526: heenä~dit - saadaan rvastuunalaiseen tehtä- markan suuruisen lisämäärärahan
23527: väänsä kykeneviksi. Tällä erittäin tä.rkeällä Suomen ruotsalaiselle Marthaliitolle.
23528:
23529: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1935.
23530:
23531: Ebba östenson. Edv. Helenelund.
23532: Edv~d Haga. Herman Mattsson.
23533: 619
23534:
23535: IV,H>7. - Rah. al. N:o 103.
23536:
23537:
23538:
23539:
23540: Lahdensuo y. m.: Määrärahan osoittamisesta valtion vilja-
23541: varaston rakennuksen rakentamista va.rten Seinäjoelle.
23542:
23543:
23544: Ed u s lk u n nalle.
23545:
23546: K1Jkemus on osoittanut, että ne maanvil- valtion edun mukaista, koslka siten m. m.
23547: jelijät,. jotka saa·vat myydä vi:ljaa valtion ralhtikustannu!kset varastoista vi1jaa lähe-
23548: viljava.ras'toille sen va1rastojen 'lähiseuduilta, tettruessä v;altion laitoksille y. m. tulisivat
23549: tulevat saamaan viljasta korkeamman \hin- pienerrnrrni·ksi.
23550: nan lkuin ettäämpänä asuv;aJt, mikä on luon- Kosika Ertelä-!Pähj,anmaa on maan suurim-
23551: nollista,. ikoska lhinta laslketaan varastlo!Paik- pia 'Vi~janviljelysseutuja, jossa on huomat-
23552: kalkunnitla. Etäämpänä asuvien on näin- tavaa viljan yllituotantoakin, olisi :luonno'l-
23553: ollen itse malksettav;a rwhtikustannulkset, lista, e/ttä sinne olisi sijoitettu valt~on vilja-
23554: jotlka eräissä ta:pau:ksissa nousevat melko va.Dasto, j,oiloin lälhinnä Seinäj.o'ki monien
23555: suuriksi. !Luonnollis,ta olisi,. että va11tion ratojen risteyslwhtana tulisi kysymykseen.
23556: viLjavaraston varasltopaikat ,olisiv,at sijoi,tec Erdellä olevan 1perus1t:eella ikunnioi1ttaen
23557: tut maan suurimpiin viljanvilj.eiysseutui- ehdotamme,.
23558: hin, j.otta maanviljelidät tulisivat tasapuo- että Eduskunta ottaisi vuoden
23559: lisemmin saamaan sen lhyö:dyn, min:kä vilja,_ 1936 tulo- ja menoarvioon 500,000
23560: varaston ostot tuobtavat. Mutta rhyÖity tästä markan määrärahan valtion viljava-
23561: ei tulisi ainoastaan maan'Viljeiijöille, vaan raston rakennuksen rakentamista
23562: olisi se vanmaan myöskin !koko maan ja va:rten Seinäjoelle.
23563:
23564: Helsingissä 9 .päirvänä syyslkuuta 1935.
23565:
23566: Jalo Lruhdensuo. J. Koivisto.
23567: E. M. Tarkkanen. J. E. Hästhacka.
23568: J. Takala. Ed:vavd Haga.
23569: P. V. Heiilclrinen. Matti Lepistö.
23570: Heikki Vehkao,ja. Edv. He1enelund.
23571: Bruno Sarlin. Albin Wiokman.
23572: 620
23573:
23574: IV,15s. - Rah. al. N:o 104.
23575:
23576:
23577:
23578:
23579: Hannula: "Mää1·ärahan osoittamisesta Peräpohjolan kiinteän
23580: maamieskO'Ulun pe,rustamista va1·ten.
23581:
23582:
23583: E d u s k u n n a ll e.
23584:
23585: Viittaamwlla helmikuun 8 p. 1935 alle- markan määrämhan Peräpohjolan
23586: kirjoi<tetun toivomusaloitteen n: o 83 lperus- kiinteän maamieskoulun perusta-
23587: tcluihin ehdotan kunnioittavimmin, mista sekä sellaisen koulutilan hank-
23588: kimista va1·ten, jota samalla voitai-
23589: että Ed1tSkunta päättäisi ottaa ensi siin käyttää kasvinviljelyskoease-
23590: vuoden tulo- ja menoarvioon 1,000,000 nwna.
23591:
23592: Helsingissä 6 p:nä .syyskuuta 1935.
23593:
23594:
23595: Uuno Hannula.
23596: 621
23597:
23598: IV,159. - R111h. al. N:o 105.
23599:
23600:
23601:
23602: Ellilä y. m.: Määrärahan osoittamisesta harjoittelijain
23603: asuntorakennuksen rakentamiseksi Selkeen laidunkoe-
23604: tilalle.
23605:
23606: E d u s k u n n a ll e.
23607:
23608: Viljmyslaitumi,en merkitys maamme kar- ovat kuiJtenkin rakennusten puolesta vielä
23609: jataloudelle on viime vuosina ikäynyt yhä varsin vajavaiset. Tilaihan saatiin vastaan-
23610: ilrmeisemmälksi. Samana 'On selvinnyt, että ottaa valt1olle .täydellisessä mppiokunnossa
23611: asianmukaiseslti perustettujen sekä 1hyvin sen viimeise1tä vamrikkoon j,outuneelta
23612: hoidettujen ja lannoi.tettujen :kul!ttuurilai- vuokraa:jalta. E.rittäin suuri puute on, ettei
23613: tumien ,oltemassaolo vaikutta.a myös erittäin tilalla ole tarrpeellisia asuDJt,oja harjoitteli-
23614: edullisesti metsätalouden ·tuottoon, koska j.oillle, joita, !kuten :ederlä jo mainittiin, lu-
23615: siUoin voidaan lkokionaan 'luopua varsinais- kuisasti IPY'r".Kii tilalle. ·Tämä on villjelys-
23616: ten meitsämaiden käytöstä laitumina. iaidunasian kehittä.mis·elle miltä haitalli-
23617: Senvuoksi ollisi tälhidellistä että saadaan sinta,. sillä juuri lharjoitteEjajärjestelrnä.n
23618: nopeasti rpätevällä tavaJla selvitetyksi par- a.vulla saataisiin :pa'rlhaiten levite;ty:ksi vilje-
23619: haat ja talo.udellisimma·t menet:telytava.t lyslaiduniha.rras:tust:w .ja taitoa [aaj.oiJhin
23620: viijelyslailtuimen perustamisessa, hoidossa marunviljelijäpiireihin. Niinpä voisivat
23621: ja käyitössä erilaisissa o1osulhteissa. Siinä maa,ta]ousjärjestöt lä!hetJtää newv,ojia har-
23622: tatr'koitulksessa onkin maattalouden koetoi- joittdema,an lkoetila'lle, jossa nämä varsinai-
23623: mintaelinten taU10!lla SU1oritettu laajoja ko- seen työ•hön ·osaaottamalla v.oisivatt parhai-
23624: keita ja vuonna ,19'3:3 järjestettiin täiillän ten ·OPfpia tarvittavan käytännöllisen tai-
23625: koetoiminnan ikeslkukseksi er1tyinen la~dun don.
23626: koeltilta, joksi ,otettiin i8elikeen sotilasvirka- L.aidunikoe:tilarle olisi senvuoUrsi saa t.ava
23627: talo Mouhijärven !pitäjässä. Mainitulla ti- ensi tilassa riittävän tilava harjo~ttelija.in
23628: la<lla suotitetut lai:dunkOikeet, joil1a :myös
23629: 1
23630: asuinralkennus. Laadittujen ikustannusar-
23631: on pyritty sei:vibtäJmää:n tä1rkeätä rpienvilje- vioiden perusteella ta,rvi1Jtla,isiin sellaisen ra-
23632: lijäin yhteislaidunkysymys,tä,. ovat antaneet kentamiseksi 100,000 !lllJarkan rmääräJrwha.
23633: ly!hyesitä ajasta thuolimatta erittäin mielen- Viitaten siihen, mitä edellä on sanottu,
23634: kiintoisia tu]oksia sekä herättäneet laajoissa ehdo:tamme kunnioittaen,
23635: maanviljelijäJPiireissä vi1kasta !harrastusta,
23636: jalka on ilmennyt lU:kuisain retlkikuntain että Eduskunta päättäisi ottaa
23637: käynnissä tällä tilalla ja mieslukuisossa vuoden 1936 tt~lo- ja menoarvioon
23638: osanotossa koetilalla pidettyihin 'laidunrpäi- 100,000 markan suuruisen määrä-
23639: viin. Lisä1ksi on tilalle 1pynkinyt runsaasti rahan harjoittelijain asuntomken-
23640: harjoittelij,oita. nuksen rakentamiseksi Selkeen lai-
23641: Kysymyksessä olevan koeti<lan olosulhteet dunkoetilalle.
23642: Helsingissä syyskuun 6 rpäivänä 19·35.
23643:
23644: K. J. Ellliä. Kalle Soini.
23645: Ansh. Alestalo. E,emeli Aakula.
23646: L. 0. Hirvensalo. S. S. Aittoniemi.
23647: J. Eri. Pilppula. Viljo Venho.
23648: Taa"V'e Junnila. Kaapro Huittinen.
23649: Einari .Ka.r"V'etti.
23650: 622
23651:
23652: IV,t6o. - Rwh. al N:o 106.
23653:
23654:
23655:
23656:
23657: Leppälä: Määrämhan osoittamisesta seppä- ja kengitys-
23658: 'koulun aikaansaamiseksi Sortavalaan.
23659:
23660:
23661: E d u s k u n n a ll e.
23662:
23663: Itä-Karjalan maatalous on tunnetusti vattaisiin pätevää ammattiopetusta. Tä-
23664: pientila:valtaista. Viimeisen tilaston mu- mänlaista opetusta kaivattaisiin ei ainoas-
23665: kaan on Itä-Karjalan maanvilljelysseuran taan varsinaiseksi sepiksi valmistumista
23666: alueen 18 pitäjän viljelmistä 82 % sellai- varten, mutta ja sitäkin enemmän omiksi
23667: sia, joissa viljelty alue on alle 10 hehtaaria. kotital'lpeilksi. 1Paitsi sepäntyö yleensä ovat
23668: Raja-Karjalan 7 pitäjässä on vastaava yhä yleisempään käyttöön tulleet ja vasta
23669: luku 92%- tulevat moottorikoneet ja ajoneuvot sekä
23670: On viimeksi kuluneina vuosina paljon sähkölaitteet y. m. s. ja niiden hoito sellai-
23671: puhuttu ti1lojen liialli.Besta pirstoutumisesta sia, joissa .ammattiopetus olisi väUrt;ämä-
23672: varsinkin K,arjalassa ja lausuttu syvä ilmo- töntä. Niinikään hevoserrkengitys tarvit-
23673: lestuminen näillä asuvan väestönosan vas- sisi taitoa ja ymmärtämystä omaavia sep-
23674: taisista toimeentulomahdollisuuksista. Mi- piä.
23675: tään myönteistä ei asian auttamiseksi kui- Kun koko Itä-Karjalassa ei ole tämän-
23676: tenkaan ole tehty, paitsi että on ehdotettu tapaisesta ammattiopetuksesta huolehti vaa
23677: lainsäädäntötoimellJlitei~lä estää tiaoj,en Liial- laHosta, olisi jo aika sellaisen perustami-
23678: linen pirstoutuminen. seen. Tämän paikaksi soveltuisi parhaiten
23679: Ylhtenä eikä niinikään väihäisenä lkein()llla itäisen Karjalan väestökeskus Sortavala.
23680: auttaa näiden usein hyvinkin runsasper- Edellä sanottuun viitaten ehdotan ·kun-
23681: heisten tilallisten poikia löytämään elämän- nioittaen,
23682: tehtävä ja lisäämään toimeentulomahdolli- että Eduskunta ottaisi mwden
23683: suuksiaan omina tiloillaan olisi kehittää 1936 talousarvioon tarpeellisen mää-
23684: heidän ammattitaitoaan. Varsinkin on se- rärahan seppä- ja kengityskoulun
23685: pänammattiala sellainen, jossa kipeästi kai- aikaansaamiseksi Sortavalaan.
23686:
23687: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1935.
23688:
23689: Juhani Leppälä.
23690: 623
23691:
23692: IV,161. - Rah. al. N :o 107.
23693:
23694:
23695:
23696:
23697: Janhonen y. m.: Mäiirärahan osoittamisesta aidan rakenta-
23698: mista varten valtakunnan itärajalle Kajaanin kihlakun-
23699: nan niille seuduille, missä poronhoito ja karjanlaidunta-
23700: minen sitä vaatii.
23701:
23702:
23703: E d u s k u n n a ll e.
23704:
23705: E·dUSikunta on pi:täny:t ·tärkeänä, että täytyy rpaimentaa, etteivät ~eläimet menisi
23706: pitkin itäistä va1t&kunnan rajaa saadaan rajan yli. Tämän vuo!ksi olisi raj.a-aidan
23707: rakennetu!ksi suoja-.aita, .e,tteivät po-rot ja rakell!t&minen eteläiän käsin välttämätöntä.
23708: laitrumilla !kulkevat karj.a't menisi raja!ll yli. Ehdotamme sentäJrd:en [mnnioitrtaen,
23709: Lapin ja Ko1llis-:Suomen aludl1a onkin täl-
23710: laisia ailtoja jo paJjon olemassa, mutta että Eduskunta ottaisi ensi vuo-
23711: Kajaanin 1kihlailmnnan ailueella ainoastaan den tulo- ja menoarvioon 500,000
23712: nimeksi. Kun poronhoito on huomattava markan siirtomäärärahan aidan ra-
23713: elinlkeinon haara Kainuussa, olisi raja-aita kentamiseksi valtakunnan itärajalle
23714: senkin tähden välttämätön. Lisäksi piill>:in Kajaanin kihlakunnan alueella nii-
23715: rajaseutua on monin pa.ilkoin huomattavia hin seutuihin, missä poronhoito ja
23716: asu'twksia. Karjan laiduntaminen on näille karja1t laiduntaminen sitä vaatii.
23717: asukkaille erinomaisen raskasta, !kun karjaa
23718:
23719: Helsingissä syysk. 8 p. 1935.
23720:
23721:
23722: T. A. Janhonen. Janne :Koivuranta.
23723:
23724:
23725:
23726:
23727: 79
23728: 624
23729:
23730: IV,162. - Rah. al. N :o 108.
23731:
23732:
23733:
23734:
23735: Kaijalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta valtaku1vnan
23736: rajoille suunniteltujen porojen esteaitojen eräiden aita-
23737: osien rakentamista varten.
23738:
23739:
23740: E d u s ik u n n a ll e.
23741:
23742: Maamme ,poroluku on nykyisin noin Näihin summiin ei ole vielä lainkaan las-
23743: 200,000 vuotta vanhempaa poroa, vastaten kettu niiden poroj.en vaikeasti arvioitavaa
23744: pääoma~arv:oiltaan 60-70, miljoonaa mark- määrää, jotka Norjaan sanottuna aikana
23745: kaa. Tästä määrästä on runsas viidesosa ovat kokonaan hävinneet. Tilanne jatkuu
23746: radaseuduiUa, paaasiassa niillä alueilla, edelleen maamme poronhoidolle yhtä vahin-
23747: joissa poronhoito on ja tulee olemaan väes- go'llisena huolimatta 8iitä, että Näikkälän
23748: tön pääelinkeino. Näin on asianlaita en- paliskunnan lappalaiset paimentavat poro-
23749: nenkaikkea Pohjois- ja Itä-Lapissa. Väes- jaan [huolellisesti.
23750: tön elättäjänä ja kunnallistalouden rahoit- On sanomattakin selvää, että tällainen
23751: ta.jana on .poronhoidolla siellä suorastaan tilanne, jossa joka:päiväinen toimeentulo on
23752: ratkaiseva osuus. lakkaamatta uhattuna, on herättänyt poron-
23753: Poronhoitoa harjoitetaan siellä varsin vai- omistajissa suurta kabkeruutta ja epäsopua
23754: keissa olosuhteissa. Tämä johtuu siitä, että naapurimaan kanssa. Kun poronhoidon
23755: poroja vuosittain kulkeutuu suuret määrät harjoittaja sellaisilla seudu~lla, missä muita
23756: valtakunnan rajan yli, häviten s~ni'le. Huo- mahdollisuuksia Bi ole, menettää poronsa,
23757: leHisimma]'lakaan paimentamisella ei poro- on häntä kohdannut isku raskaampi kuin
23758: jen ylikulkua voida estää. Vuodesta toiseen suotuisammissa olosuhteissa työskentelevälle
23759: jatkuvat tappiot ovat saattaneet poronhoi- maanviljelijälle sattunut kato, ,sillä jo seu-
23760: don monin paikoin tukalaan asemaan. Sen raava hyvä vuosi voi ainakin o8an vahin-
23761: vuoksi olisi tämän ainoan noissa karuissa gosta viime main:iJtuHe korvata, mutta uutta
23762: olosuhteissa tuottavan elinkeinon säilyttämi- porokarjaa ei saada tilalle kädenkäänteessä.
23763: seksi ·1opultakin ryhdyttävä ratkaiseviin toi- Katkeruutta on omiaa.n lisäämään se seikka,
23764: menpiteisiin. että Norjan poronomistajat, käyttäen hy-
23765: Pahin on tiianne Enontekiöllä Näkkälän väkseen pitkän ja va~keasti vartioitavan ra-
23766: paliskunnan a'lueella, j.ossa tilaston mukaan jan suomia mahdollisuuksia, laidunta:vat po-
23767: vuodet 1923-1927 käsittävänä ajanjaksona r~ojaan Suomen puolella. Aivan äskettäin
23768: Norjan viranomaisten maassaan .kohtaamista kerrobtiin julkisuudessa, että kuluneena ke-
23769: lähes 8,.000 Suomen rporoS1ta takavari:koi- sänä oli Enontekiölle saapunut Norjan puo-
23770: tiin siellä luonnossa noin 100 poroa ja li- leLta kokonainen ~appalaiskylä telttoineen ja
23771: säJksi ve1oitettiin rahana 625 poron arvo 3, 000-päisine porokarj oineen. Samanlaisia
23772: sekä vielä kustannuksien korvauksia, nous- rajal,oukkauksia tapahtuu ehtimiseen.
23773: ten Suomea kohdannut vahinko mainittuna Epä:kohtaa ei voida muuten korjata kuin
23774: aikana noin 45,000 Norjan kruunuun eli rakentama11la esteaita valtalkunnan rajalle.
23775: keskimäärin 6,500 krmmuksi vuotta lmhti. Kun NorjaHe ei sanotusta aidasta olisi mi-
23776: IV,162. - Kaijalainen y. m. 625
23777:
23778: tään hyötyä, on ilman muuta selvää, ettei listuu Tenojoen-Patsjoen aita:hankkeeseen,
23779: Norjan osallistumista sen rakentamiseen jonka vuoksi edellä mainittu komitea on
23780: voida ·toivoa. Aita on näin ollen Suomen asettunut sille kanna!lle, että tämä selvitys
23781: kusta:nnettava. Samassa yhteydessä o'lisi olisi ensiksi saatava, ,paitsi mitä tulee aita-
23782: myös suojattava uhatuin kohta Enontekiöllä osaan 'Tenojoki-Polmakjärvi, jonka tuot-
23783: olevan Lapin pa:liskunnan alueesta ja ra- tama hyöty koituisi yksinomaan maamme
23784: kennettava niinmuodoin aita Salvastuntu- hy,väksi. Seillaffiia ·aitaosia valtakunnan ra-
23785: rilta lähtien Kivi järve'lle ja edelleen Pelto-
23786: 1
23787: jalie rakennettavista porojen esteaidoista,
23788: tunturille, ollen aidan pituus yhteensä 122 joiden rakentaminen ilmeisesti jää yksin-
23789: kilometriä. Erinäisiä poronhoitoa koskevia omaan Suomen tehtäväksi, ovat seuraavat:
23790: kysymyksiä selvittämään asetetun ikomitean km. mk.
23791: laatimien suunnitelmien ja kustannusarvioi- Salvasjärvi-Peltotunturi . . . 122 588,000
23792: den mukaan tulisi Salva:stunturin-Kivijär- Tenojoki-Polmakjärvi . . . . . 10 85,000
23793: ven-Peltotunturin aita maksamaan 588,000 Vuoremijoensuu-Ta11denjärvi 44 18-5,000
23794: markkaa. Korvatunturi- Nuortitunturi 38 79,000
23795: Vaikeassa asemassa oleva paliskunta
23796: Taka-Lapissa on myöskin Inarin Muddus- Yihteensä 214 937,000
23797: järven pa1iskun,ta, j.olta niinikään häviää Pyörein luvuin ovat siis edellä mainittu-
23798: runsaasti poroja Norjan puolelle m. m. !Siitä jen ai,tojen ra!kennuskustannukset yhteensä
23799: syystä, että siellä harjoitetaan Suomen po- 900,000 markkaa. Niiden rakentamiseen
23800: rojen salamet!Sästystä. Maantietee1li8esti on olisi ensi vuonna ryhdyttävä. Lähtien siitä
23801: lisäksi tämän 4,000 neliökilometriä laajan periaatteesta,. et1tä vaitaikunnan rajoilla tar-
23802: paliskunnan lounais-lwillissuunnassa oleva vittavat porojen esteaidat rakennetaan val-
23803: a.lue sellainen, että porot kevätkesä1lä alka- tion toimesta ja nojautuen muissa suhteissa
23804: vwt kulkeutua Norjaan päin, e~kä niiden asianomaisen valtionkomitean suunnitelmiin
23805: kuLkua saada muuten estetyksi kuin raken- ja ehdotuksiin, ehdotamme kunnioittaen,·
23806: tamalla aita.
23807: Kun sama poronhoitoa vaikeuttava ilmiö että Eduskunta ottaisi vuoden 1936
23808: esiintyy kaikkialla rajaseutujen .paliskun- tulo- ja menoarvioon 900,000 mark-
23809: nissa, olisi mielestämme edellä mainitun kaa valt(J)kunnan rajoille suunnitel-
23810: vail.tionikomitean ehdottamaa va[takunnan ra- luista porojen esteaidoista aitaosien
23811: joja koskevaa aitasuunnitelmaa ryhdyttävä Salvasjärvi-Peltotunturi, Tenojoki
23812: toteuttamaan ainakin siltä osalta, joka kos- -Polmakjärvi, V uoremijoensuu-
23813: kee Lappia. T,oistaiseksi ei kuitenkaan ole Tardenjärvi ja Korvatuntu1·i-Nuor-
23814: vielä tietoa !Siitä, missä määrin Norja osal- titunt·uri rakentamista varten.
23815:
23816: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1935.
23817:
23818: Lauri Kaijalain en. Kusti Arhama.
23819: S. Salo. M. 0. Lahtela.
23820: Uuno Hannula.
23821: 626
23822:
23823: IV,163. - Rah. al. N :o 109.
23824:
23825:
23826:
23827:
23828: Inkilä y. m.: Koroitetun määrärahan osoittamisesta kalas-
23829: tuselinkeinon kohottamista varten.
23830:
23831:
23832: E d u s k u n n a 11 e.
23833:
23834: Kalastajien !keskuudessa välhitellen ai- nessä lisääntyy yhdellä ja entisiä laitoksia
23835: kaansaatu ammatillisen kehityksen harras- on korjattava •ja paranneltava sekä niiden
23836: tus on ilmiö, joka valtiovallan on täysi syy mädinhankintaa tehostettava, Dlisi tähän
23837: tyydytyksellä panna merkille ja jolle on tarkoitukseen varattua määrärahaa koroi-
23838: annettava sen kulloinkin kaipaama tuki. tettava 15,000 illlar'kalla. Tuldksellisista ka-
23839: Varsin pienin rahallisin avustuksin voi- lanistutuksista ja hyvin hoidetusta ik:ala-
23840: daan siten syntynyttä harrastusta pitää vi- .ta:loudesta olisi taas, nii:rillmin ennen pula-
23841: reillä ja lisätäkin. aikaa, ryhdyttävä säännöllisesti suOiritta-
23842: Eduskunnalle jätetyssä valtion tulo- ja maan pienicä pal!kkioita ja sitä varten va-
23843: menoarv1ossa vuodelle 193·6 ·ei tähän seik- rattav·a 10.,000 marklkaa. iKalastajain O!Pin-
23844: k·aan ymmärtää,ksemme ole <tarpeeksi huo- toretkiä varten .olisi, niinkuin vuosina
23845: miota !kiinnitetty. Tosin kalatalousopetuk- 19'27-------'31, vamttava 25.,000 markkaa. MD-
23846: seen osotettua määräraJhaa on jonkin ver- mentti lisääntyisi näin 50,000 markalla ja
23847: ran korotettu, mutta siitä huolimatta 11 Pl. oEsi sen 1oppusumma 1,345,0,00 marklk·aa.
23848: Xill luvun loppusumma on entisestään pie- Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh-
23849: nentynyt. Kuitenkin olisi varsinkin luvun dotamme,
23850: 3 momentilla olevaa määrä.rahaa, ottaen
23851: huomioon jatkuvan kalataloudellisen kehi- että Eduskunta ottaisi vuoden
23852: tyksen vaatimukset, saatava edes jonkin 1936 t1,lo- ja menoarviossa 11 Pl.
23853: verran korotetuksi. Koska maanviljelysseu- XII l1wun 3 momentin kohdalla
23854: rojen ja muiden yleishyödyllisten kalan- kalastuselinkeinon kohottamiseksi
23855: viljelyslaitosten luku vuoteen 1936 men- 1,345,000 markkaa.
23856:
23857: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1935.
23858:
23859:
23860: Arvo lnkilä. W. K. Särkkä.
23861: Kaapro Moilanen. Viljo Venho.
23862: D. B. Lindman.
23863: 627
23864:
23865: IV,164. - ·Rah. al. N:o 110.
23866:
23867:
23868:
23869:
23870: Eskola y. m.: Koroitetun määrärahan osoittamisesta kalas-
23871: tuseli'nkeinon kohottamista varten.
23872:
23873:
23874: E d u s k u n n a ll e.
23875:
23876: V a:ltion •tulo- ja menoarvioesityksessä hävittämään, enempää kuin si]täikään, mi-
23877: vuodelle 1936 ·on halliltus 11 pääluokru1 ten voimap,eräise:ksi kalastus milloinkin
23878: XII luvun 3 momentille ehdottanut otetta- olisi saatettava pitäen •silmälilä kaiakannan
23879: vaksi 1,295,000 markkaa käy:tettäväksi ika- säilymistä niin määrältään kuin laadultaan-
23880: lastuselinkeinon kohottamiseen. Katsoen sii- kin tyydyttävänä. Kalastuksen suhteen
23881: hen, et.tä kalastuselin!keinosta jolw kokonaan ollaankin tämän twkia enimmissä vesistöis-
23882: tai pääasiassa erärvä rväestö on y1eensä erit- sämlpe sellaisen ryöstöviljelyksen lkannal1a,
23883: täin rvähärvaraista ja että kalastusolot jonlka vamtessa vesistöjen kalantuottokyky
23884: maassamme enimmäkseen orvat ihyvin alku- tu1ee hyvin puutteelHses'ti ihyväksikäyte-
23885: peräisenä kannalla, tuntuu siitä, että pu- tyksi. Kalan kulutuksen edistämiseksi va-
23886: heenaolervaa määrärahaa olisi koroitet.tarva rattu määräraha on myös siksi rvä:häinen,
23887: hallituksen esittämästä mää11ästä. että toimintaa 1ei voida sen varassa saada
23888: Kalastuksen edistämiseksi käytetyn mää- riitti1vän tehokkaaksi. Niinpä onkin ka.lan
23889: rärahan turvin on suorit'ettu pääasiassa säily!ttiilmistaito :perilieen emäntien keskuu-
23890: kalat.aloudetiista neurvontaa kalastusliitJtojen dessa erittäin yleisesti kovin puutteellinen.
23891: ja maanrviljelysseurojen rväiitykseHä. Osa Tässä mainittuj.en e,päikohtien ,poistami-
23892: siitä kui'tenlkin on käytetty kalastusloistojen seksi oiisi mielestämme kalastuselinkeinon
23893: hoirtoikuluihin ja ikalastajain pelastustoimin- ~ohottamiseksi asetet:tavaa määrärahaa tko-
23894: nan kuluihin. Edelleen on summasta !käy- roitettava hallituksen esittämästä määrästä,
23895: tetty 40,000 ma.rk:kaa ikervätkutuisten kalo- minlkä johdosta ·ehdotamme kunnioittaen,
23896: jen viljelyksen edistämiseksi sekå 50,000
23897: marll&aa kotimaisen kalankulutuksen lisää- että Eduskunta koroittaisi halli-
23898: mistä tarkoittarvaan 'toimintaan. Sensijaan tuksen esityksessä valtion tulo- ja
23899: on ikalata1ousneurvonnan johto hajanaista. menoarvioksi vuodelle 1936 11 pää-
23900: Suunnitelmia ika:lata,louden hoitamiseksi 'V'e- luokan XII buvun 3 momentilla ka-
23901: sistöissä ei ole rvoitu sanottaJVasti!kaan laa- lastuselinkeinon ikohottamiseen vara-
23902: tia. Kalastajaväestö ei näinollen ole perillä t<Un 1,295,000 markan määrärahan
23903: siitä, mi:tä kalalajeja missäkin vesissä olisi 1,500,000 rnarkaksi.
23904: erikoisesti suosittava, mitä taas pyrittävä
23905:
23906: Hellsingissä syyskuun 7 päivänä 19·35.
23907:
23908: Valfrid Eskola. Kalle W alta.
23909: J. F. Tolonen. Otto Marttila.
23910: Onni Mäikeläinen. Heikki Kääriäinen.
23911: Matti Lepistö.
23912: 628
23913:
23914: IV,165. :..._ Fin. mot. N:o 111.
23915:
23916:
23917:
23918:
23919: Österholm m. fl.: Angående anvisande av anslag för fiskeri-
23920: premieringar samt för anorånande av exkursioner för
23921: yrkesfiskare.
23922:
23923:
23924: T i 11 R i k s d a g e n.
23925:
23926: Under en 1ång följd av år har tili [ant- beviljats 20,000 mark. I aribetet för ihö-
23927: bru'ksstyrelsens förfogande stlått ett ansl31g jande av d'iskal'befolkningens ·ekonomiska
23928: på 10,000 mark för prerrniering av fisk- ställning har det varrt av stort värde att
23929: ;plantering·ar, som utförts i landets insjöar e:x;kursioner med understöd av statsmedel
23930: odh. skärgårdsvatten, ävensom för ordnad kunnat anordnas ti1l trakter, där ·fisket
23931: och förtjänstfull fisikeri,husihållning i. all- bedrives framgångsrikt, där nya redSkap
23932: mänhet. Dessa 1premierin.gar iha utgjort en och fiskemetoder tagits i bruik eller dä.r
23933: uprpmuntran till framåtsträvande verksam- fiskeriekonomi8ka tföretag av större intresse
23934: het och i sin mån ibidragit tili att föra äro i verksamhet. Det ovannämnda ansla-
23935: fiskerinäringen och fiskeriihushållningen get, ,20,0001 mark, iborde därför ånyo in-
23936: framåt i olika [andsändar. I samband rrned tagas i budgeten.
23937: de inskriinkningar i statsutgicfterna, som Med stöd av vad ovan framhållits före-
23938: rvidtogos under kristiden, har anslaget stru- slås,
23939: kits. Uet 'VOl'e av :betydelse att den a_:>re-
23940: mieringsverlksamhet, som sålunda avtbrutits, att Riksdagen måtte öka ansla-
23941: ånyo kunde :återupa_:>ta,gas o0h för detta get under 11 Ht. XII kap. 3 mom.
23942: ändamål horde TI!PIPtagas ett anslag rpå i 1936 års budget, fiskerinäringens
23943: 10,000 marik. främjande, med 30,000 mark att an-
23944: På sarrnma sätt förhå:ller det sig med an- vändas för fiskeripremieringar samt
23945: slaget för anordnande av exlmrsioner för för anordnande av exlvursioner för
23946: ytkesfiskare. För ändamålet 'har tidigare y~kesfiskare.
23947:
23948:
23949: Helsingfors den 6 serptember 1935.
23950: 1
23951:
23952:
23953:
23954:
23955: J~ohn Österholm. Herman lVIattsson.
23956: Rafael Colliander. J. Söderhjelm.
23957: 629
23958:
23959: IV,165. - Rah. al. N:o 111. Suornennos.
23960:
23961:
23962:
23963:
23964: Österholm y. m.: Määrärahan osoittarnisesta kalastuspalk-
23965: kioiksi sekä ammattikalastajien opintoretkeilyjä varten.
23966:
23967:
23968: E d u s k u n n a ll e.
23969:
23970: Useina vuosina on maataloushallituksen aseman kohottamistyössä on ollut suuri
23971: käytettävänä ollut 10,000 mar'kan suurui- merlkitys sillä, että valtion avustuksella on
23972: nen määräraha kalanistutusten s'amoin voitu järjestää opintoret!keilyjä seuduille,
23973: kuin yleensä järjestetyn ja ansiokkaan ka- missä kalastusta harjoitetaan menestyksel-
23974: latalouden parkitsemista varten maan sisä- lisesti, missä on: otettu käytäntöön uusia
23975: järvissä ja saaristovesissä. Nämä palkkiot välineitä ja kalastusmenetelmiä tai missä
23976: ovat kannustaneet kalastajia toimintaan ja huomattavimmat kalataloudelliset yri:tykset
23977: osaltaan vaikuttaneet kalastuselinkeinon ja toimivat. Edellämainittu 20,000 markan
23978: kalatalouden kohoamiseen eri puoli'lla mwata. määräraha dlisi sen vuoksi uudelleen varat-
23979: Pula-aiikaria valtion menojen supis'tamisen tava menoarvioon.
23980: yhteydessä tämä määräraha poistettiin. 'Edelläesitetyn nojalla ehdotamme,
23981: Olisi tärkeätä, että kes'keytynyttä palkit-
23982: semistoimintaa voi'taisiin jatkaa ja tätä että Eduskunta lisäisi valtion tulo-
23983: varten olisi 'jälleen varattava 10,000 mar- ja menoarvioon 11 Pl. XII luvun 3
23984: kan määrär·aha. momentille kalastuselinkeinon edis-
23985: Ammattikalasta:jain opintoretkeilyihin tämiseksi 30,000 markkaa käytettä-
23986: nähden on asia sama. Tä,hän tarkoituk- väksi kalastuspalkkioiksi sekä am-
23987: seen on aikaisemmin myönnetty 20,000 mattikalastajain opintoretkeilyjä var-
23988: markkaa. Kalastajaväestön twloudellisen ten.
23989:
23990: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1935.
23991:
23992: John Österholm. Herman Mattsson.
23993: Rafael Colliander. J. Söderhjell.m.
23994: 630
23995:
23996: IV,t66. - :Riah. al. N:o 112.
23997:
23998:
23999:
24000:
24001: Inkilä y. m.: ·Määrärahan osoittamisesta perustan laske-
24002: mista varten kalastusvaku,utusrahastolle.
24003:
24004:
24005: E d u s k u n n a 11 e .
24006:
24007: .Suomenlahden itäosan kalastajaväestöä niin se pystyisi hoitamaan ei ainoastaan
24008: viime talvena kohdannut kaamea onnetto- vaikeiden onnettomuuksien johdosta kalas-
24009: muus sai huomion kääntymään tähän väes- tajaväestölle kalastusvarusteiden menetyk-
24010: töön ja siihen taloudelliseen ahdinkotilaan, sestä aiheutuneiden vahinkojen korvaami-
24011: jossa se nykyään toimii. Seurauksena oli- sen, vaan sitäpaitsi myös jossain määrin
24012: kin hallituksen talho1ta tojmenpiltei,tä, jotka antamaan avustusta kalastajaväestöön kuu-
24013: tarkoittivat tämän väestön tukemista siten, luville pienvarustajiUe onnettomuuksissa
24014: että se jollakin tavalla selviäisi lähimmän aluksille sattuneiden vahinkojen korvaa;mi-
24015: ajan vaikeuksista. seksi ja onnettomuuksissa menetettyjen ka-
24016: Ei kuitenlkaan riitä, että v;ain ·ensi !hä- lastusvarusteiden uusimista varten otettu-
24017: tään ojennetaan auttava käsi. Jos tahdo- jen lainojen tai tehtyjen velkojen lyhentä-
24018: taan pysyväistä apua antaa niin Suomen- miseksi sekä paikallisille kalastusvakuutus-
24019: lahden itäosan kalastajille kuin Suomen yhdistyksille.
24020: muullekin kalastajaväestölle, joka kyllä ko- Kalastusvarustusrahasto tulisi peruste-
24021: konaisuudessaan'kin on sellaisen tarpeessa, tuksi koko maan kalastajaväestön, arv1o'lta
24022: on ryhdyttävä sen ammatillista toimintaa noin 1'5,000 ;perheen, turvaa,miseiksi. .Siitä
24023: tukemaan ja sen vaaranalaista ja raskasta näin ollen olisi suurta hyötyä myös Suo-
24024: työtä turvaamaan tavalla, josta pysyvästi menlahden itäosan ja Laatokan kalastajille,
24025: koituu sille apua. koska heidän keskuudessaan pyydysten
24026: Tällaiseksi pysyväksi avuksi on tarkoi- joukkomenetykset ja niistä johtuva velkaan-
24027: tettu se kalastusvarustusrahasto, jonka ai- tuminen oViat yleiset. Heille tulisi tämän
24028: kaansaamista maataloushallituksessa on val- kautta ainakin jossain määrin korvatuksi
24029: misteltu ja josta sen toimesta hallitukselle se menetys, joka heille Tarton rauhassa
24030: jo on esitys tehty. tuotettiin, kun he kadottivat parhaat kala-
24031: Kun ei ainoastaan yksityisille kalasta- vetensä ja samalla mahdollisuuden harjoit-
24032: jille usein satu, että he elinkeinoaan har- taa elinkeinoaan yhtä menestyksellisesti
24033: joittaessaan menettävät kalliit pyydyksensä, kuin aikaisemmin.
24034: v:aan kun pyydysten joukkomenetyskin on Kun 10 milj. markan määrärahan ott.ami-
24035: varsin yleistä ja kun vakuutustietä, jota nen ensi vuoden menoarvioon tuottanee vai-
24036: on yritetty kulkea, ei suuren vahingonvaa- keuksia, esitämme, että tällä kerralla tyy-
24037: ran vuoiksi ole tap(pioiden korvaamista dyrttäisiin vain 2 milj. ma11kikaan ja si,ten
24038: kyetty tyydyttävästi järjemämään, on jou- laskettaisiin perusta kysymyksessäolevalle
24039: duttu esittämään mainitun rahaston perus- rahastolle, jota myöhemmin voitaisiin kar-
24040: tamista. On laskettu, että jos rahaston tuttaa esim. a'lkoholivoittovaroiHa, mihloin
24041: pääoma olisi W milj. maclmn suuruinen, niitä kerääntyisi arvioitua määrää run-
24042: IV,166. - Inkilä y. m. 631
24043:
24044: ..saam.min. Ennenkuin raihasto on saatu täy- Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh-
24045: teen määrään kartutetuksi, ei sen toimintaa dotamme,
24046: olisi ulotettava pitemmälle kuin paikallis-
24047: ten vakuutusyhdistysten tukemiseen ja että Eduskunta ottaisi vuoden
24048: avustamiseen, milloin siihen vakavaa tar- 1936 tulo- ja menoarvioon 19 Pl.
24049: vetta ilmenee. IV luvun kohdalle 2,000,000 mar-
24050: Mitä rahaston myöhäisempään käyttöön kan määt·ärahan perustan laske-
24051: tulee, voitaisiin maataloushallituksen ehdo- miseksi kalastusvakwutusrahastolle,
24052: tus vielä ottaa tarkistuksen alaiseksi ja ra- jonka korkoja toistaiseksi käytettäi-
24053: hastoa koskevat lopulliset säännökset vah- siin vaikeuksiin joutuneiden paikal-
24054: vistaa vasta sitten, kun rahasto on täyteen listen vakuutusyhdistysten avustarmi-
24055: määrään kartutettu. seen.
24056:
24057: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1935.
24058:
24059: Arvo Inkilä. Eljas Ei'lkko.
24060: Kruapro Moilanen. Viljo Venho.
24061: W. K. Särkkä. D. B. Lindman.
24062:
24063:
24064:
24065:
24066: 80
24067: 632
24068:
24069: N,167. - Rab. al. N:o 113.
24070:
24071:
24072:
24073:
24074: Inkilä y. m.: Määrärahan osoittamisesta kalastajain pelas-
24075: tusasemaverkoston laajentamista ja kalastajaloistojen
24076: lisäämistä varten.
24077:
24078:
24079: E d u s k u n n a 11 e.
24080:
24081: Suomerrlaihden itäosassa, jossa !kalastajat talvisin pidettä-vää Illlootlto['ivenettä varten
24082: talvi:ka:lastulkserr a:Lkana ov;a,t allituisessa rannikolLe rakennettava venesuoja ikesäai-
24083: vaarassa joutua ajelehtimaan jääilautoilla, kaiSita säilyttämistä va~ten ja viiden .ase-
24084: on 20 jpelalS1tusasema.a.. Nämä asemat ovat man veneet olisi varustettava valola~tteilla.
24085: ralkennetut osaiksi v111ltion avustuksilla ja Kustannukset näistä j.a ai'ka:isemmin ihan-
24086: osalksi paikal:listen blast,ajain järjestöjen kiituista moottoriveneistä jälehlä olevan
24087: omilla vamilla j,a ·on niillä suoritettu vaa:-sin velan suorittamisesta :ova1t 70,000 marlkkaa.
24088: hUJomilonrurvois:ta jpelastustyötä. Tillaston mu- SaJmanlaisen vaaran alaisena ov,at pO'hj,oi-
24089: kaan es]m. vv. 19!33, 19'34 ja 19,35 pe'lastet- sella Laatokalla l\lbntsinsa:aren, Heinäluo-
24090: tiin lkuLkevilt'a jäälaUitoilta 371 ihmistä sekä don ja p,a,rhansaa,ren •ta:lvinuottw-avajiUa
24091: 81 hevosta kuormineen, verkkoja ja muita pyyntiä ihaa:'jioitJta:vat 1-50'--J300 ikala:stajaa.
24092: kalastustarpeita yhteensä 963,1,60 markan ar- Vuonna 1'932 ka:lastajia joutui ajelehtimaan
24093: v.osta. Pulheenwolevaa ipelastusaserrnaverkos- y.li 100 iklm m ma:vkan Konevitsaan ja
24094: toa olisi täydennettävä mlken1tamalla pie- vuonna 19'34 Venäjän ,puolelG:e, rrnenettäen
24095: nempiä asemia Vamme'l)joen Tulliniemeen kai1klki pyydyiksensä. ja useita !hevosia. Sal-
24096: ja Inon T.aikina1nni1emeen, molemma,t U udel- min !pitäjän Mantsinsaarelle rakerunettavaa
24097: lalkilrkolla, sekä Peninsaar·ellle Lava:nsaa- pelastusaS'emaa varten, j,o!ffia, 'tulisi olema111n
24098: rella. Asemien suuret pelastusveniheet, ens~mmaiiilen LawtJolka:lla ja: käsittämään
24099: kaiMa lu:kuunottamat•ta, ov.a.t purjeveneitä, m. m. venesuojan, konevoimaisen pelastus-
24100: jotka ovat osoitJtau:tuneet eipä!käytännölli- veneen ja viisi pienerrnpää venettä, tarvit-
24101: siksi silloin,. kun pelastustyö on suo.ritettava taisiin 30,000 mark!ka.a. Kialastajain pelas-
24102: pimeässä, !kaukana ,rannasta tai jääsohjoss.a, tusasemain rakentamiseen ja mo.o:ttorivenei-
24103: kuten Inossa:kin viime ta.lvena tapalhtunut den !hankintaan olisi menoarviioon ~iis va-
24104: onnmtomuus osoiltti. Kalhden viime vuoden rattava 100,000 ma•rklma.
24105: ailkana pelastustyössä on kahdella asemaUå Valtion menoarvioon on useina vuosina
24106: saavutettu hyviä tuloksia kokeilemailLa tar- otettu siirtomääräraha kalastusloistojen
24107: lroiltulkseen varta vasten •rakennetuilla moot- rakentamiseen, j·dhon tarJ.witukseen ei nyt
24108: toriveneillä, joilla voida.an !kulkea jääte- ole lainlm,an ralhaa vara:ttu. Kalwstuslois-
24109: Ieistä, ohlkaisesta 'jääs:tä ja .tuulesta huoli- tJot ovat tarpeellliset sellaisilla ;paikoiflla,
24110: mwtta, jotapaitsi niillä v.oidaan hina1ta tar- missä matalat ja :kari[{llwiset vedet tai ruh-
24111: vittaessa myös toisia veneitä. Näistä syistä taat satamaantuloväylät tekevät liiikkumi-
24112: olisi •täl1keille Seivästön j.a Seislkarin pelas- sen pimeässä ja my•rskyssä h:engenvaaraUi-
24113: tusasemille saatava moottoriveneet. Vieil.ä selksi. Kun on ·olemassa useita tärkeitä ka-
24114: olisi Kiuslkarin wsum111ttoma.Jl:la ul!kosaarella lastusseutuja, :joihin tä:llansia lois1toja ~ielä
24115: IV,l67. - Inkilä y. m. 633
24116:
24117: tarvita_,an, kuten Velh'kalalhden Huovari, Edellä olevan perusteella kunnioittaen
24118: Kioiviston Partialansa!lmi, vaikeasti kuljet- ehdotamme,
24119: tavat sisääntu1oväyläit Laatokan ulikiomeri-
24120: l~alastuksen keskuspa~kassa V ossinoin sa,a- että Edusk,unta ottai.si vuoden
24121: ressa, jossa vi~meiksikuJluneinaJkin vuosina 1936 tulo- ja menoarvioon 200,000
24122: tuhioutui koLme rmootrtorivenettä, ja Petsa- markan määränihan kalastajain pe-
24123: mon ika,lastuksen: kesikuspaikassa Vaitolah- lasbusasemaverkoston laa.fentamista ja
24124: den satama~S~Sa, jdhon 'rakennettavat linja- kunnostamista sekii lwlastajaloistojen
24125: loistlot tulisivat maksama,an noin 30,000 luv1m lisäämistä varten.
24126: markkaa, olisi ta,rkoitwkseen: valrwtta'Va
24127: 100,000 mai'!~kaa.
24128:
24129: H€11sinrgissä. syyskuun 6 päivänä 1913!5.
24130:
24131:
24132: Arvo Inkilä. Eljas Erkko.
24133: Kaapro Moilanen. Viljo V~enho.
24134: W. K. Särkkä. Anni Huotari.
24135: Aino Malrkamäki. D. B. Lindman.
24136: 634
24137:
24138: lV,16s. - Rah. al. N :o 114.
24139:
24140:
24141:
24142:
24143: Kauranen y. m.: Määräraha;n osoittamisesta V1wksen las-
24144: kua varten.
24145:
24146:
24147: E d u s k u n n a ll c.
24148:
24149: <Eduskunta otti vuoden 1925 menoarvioon pienviljelijäseudulle suoranainen elinehto
24150: 2,200,000 markan suuruisen määräralhan sekä hanke luonnostaan kuuluu niihin jo-
24151: Vuoksen vesistön tutkimista ja perkaa;mista kien perkauksiin, joihin nähden valtioval-
24152: varten. Tie- ja vesirakennushallituksen toi- lalla on yleisluontoisten seikkojen vuoksi
24153: mesta onkin suoritettu tutkimukset Kivi- erikoinen velvoitus.
24154: niemen-Paakkolan välisellä osalla ja nii- Edellisinä vuosina on perattu useita
24155: den mukaan saataisiin kuivatetuksi 2164.51 Vuokseen ja Äyräpäähän laskevia vesist()jä
24156: ha rantamaita ja 18M.37 ha vesijättöä, m. m. Saijanjoki, Kirkko-, Punnus- ja Vuot-
24157: kustannusarvion ollessa noin 55 milj. mark- järvi sekä useita pienempiä kuivatushanik-
24158: kaa. Vuoksen laskun kanssa välittömässä keita. Parhaillaan on Yksjärven laskutyö
24159: yhteydessä olevan Äyräpäänjärven kuivat- suoritettavana sekä useita suuria vesisto-
24160: tamisella voitaisiin saada 5322.95 ha mitä perkaulksia on suunnittelun a1aisena ja lähi-
24161: parhainta viljelysmaata. Kun eräiden vuo- tulevaisuudessa totcutettavana. Kun näistä
24162: sien väliajoilla toistuvat tulvat tekevät peratuista väylistä kevätvedet ja satunnai-
24163: rantamaiden viljelyksille suurta haittaa, set tulvat virtaavat nopeasti, aiheuttaa se
24164: ovat Vuoksen laakson maanomistajat jo jokavuotisia tulvia Äyräpään .ia Vuoksen
24165: vuosikymmeniä puuhanneet laskua ja teh- ma1talilla rantamaiil1a. Ei ole oikeuden-
24166: neet useita sitä koskevia aloittej,ta. Myöskin mukaista, että valtiovallan toimesta·ja myö-
24167: valtioneuvoston asettama koko maata kä- tävaikutuksella aiheutetaan vahinkoa mai~
24168: sitrtävä joenperkauskomissioni ~uoltaa eh- nittujen vesistöjen varsilla asuville viljeli-
24169: dotettua laskua ja lausuu: ,,SHhen katsoen, jöille.
24170: että seutu on vähävaraista rajaseutua, Mainittu perkaushanke sijaitsee Karja-
24171: jossa viljelysmaasta on suuri puute ja lan kannaksella, entisillä lahjoitusmailla,
24172: j·ossa suurin osa viljelysmaata on tulva- JOISSa tilat ovat pirstoutuneet ;pikkuti-
24173: ailuetta, ja että hyötyalueiden lopullinen loilksi, useimmat kärupiöviljelm~ksi. .SeHaise-
24174: kuivatus vaatii vielä asukkailta kustannuk- naan ei niillä pystytä kannattavaa maa-
24175: sia sekä että eduskunta on hanketta var- taloutta harjoittamaan, joten lisämaan
24176: ten aikoinaan myöntänyt varoja, ehdottaa saanti olisi niille välttämätön. Viljelys-
24177: komissioni iha!llklkeen toteutetta.vaiksi val- maata ei ole paikkakunnalla muualta saata..
24178: tion varoiilla I kiireellisyysluokassa." Maa- vissa kuin mainittujen vesistöjen rannoilta,
24179: taloushallitus lausunnoissaan (16/6 ja 28/6 mitkä nyt ova:t aivan tuottamattomassa
24180: 1933). toteaa, ettei hanketta enää olisi vii- kunnossa. Noin 10,000 ha mitä parhainta
24181: vy,tettävä, koska sivurei,ttien [Jerkaaminen ensiluokan viljelysmaata on luonnontilassa
24182: huomi·oon ottaen Vuoksen lasku on paikka- ja monet tuhannet ahkerat kädet odottavat
24183: kunnalle suurimerkityksellinen ja laajalle toimettomina sitä aikaa, milloin ne voisivat
24184: IV,168. - Kauranen y. m. 635
24185:
24186: ryhtyä uutta viljelystä raivaamaan. Kym- auttava !käsi, että he saisiv3!t mahdolli-
24187: menen vuotta on kulunut siitä, ikun edus- suuden hankkia työllä riittävän toimeen-
24188: kunta on tämän Kannaksen tärkeimmän tulonsa.
24189: taloudellisen kysymyksen ratkaissut, mutta Kun hallituksen tulo- ja menoarvioesi-
24190: sitä ei vieläkään ole ryhdytty toteuttamaan. tylkseen ei ole otettu vesistöjen perkansta
24191: Han'kkeen toteuttaminen antaisi hyödyl- varten niin paljon määrärahoja, että niitä
24192: listä ja tuottavaa työtä sekä ansiomahdolli- vielä!kään riittäisi Vuoksen laskemista var-
24193: suulksia suurille työläisjouik:oil1le pitkäksi ai- ten, ja hyvin tuntien han:ketta lähellä ole-
24194: kllla, ei ainoastaan perkaustöissä, vaan pal- vien piirien oikeutetun ja hartaan toivo-
24195: jon suuremmassa määrässä uusien vilje- muksen, ehdotamme,
24196: lysten raivauksessa ja kuntoon saattami- että Eduskuntct ottaisi vuoden
24197: sessa. 1936 tulo- jn menoarvion 20 Pl. Ill
24198: Kun valtion rahatalous on nyt parantu- l. 5 mmn. kohdalle lisäystä 10 milj.
24199: nut, olisi myös muistettava näitä Kannak- markJkna käytettäväksi Vuoksen
24200: sen pienviljelijöitä ja ojennettava heille laskua varten.
24201:
24202: HeiL":lingissä syyskuun 3 p:nä 1935.
24203:
24204:
24205: Joos,e,ppi Kauranen. 01sk. Reinikainen.
24206: Matti Miildri. J. Emil Lampinen.
24207: Juho Paksujalka. Anton SuUl'lkonka.
24208: Antti Halonen. Lauri Kaijalainen.
24209: H·eikki Vehkaoja. Albin Asikainen.
24210: Antti Kemppi. M. 0. Lahtela.
24211: Viljo Venho. Vilho H. Kivioja.
24212: Väinö Kaasalainen. Vilho Vallas.
24213: 636
24214:
24215: IV,169. - Rah. al. N:o 115.
24216:
24217:
24218:
24219:
24220: Moilanen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Suulajärven-
24221: Suomenlahden vesiväylän perkaamiseen.
24222:
24223:
24224: F; d u s k u n n a ll e.
24225:
24226: Tilojen liiallinen pirstoutuminen Karja- joaa eraan, monia vuosia vireihlä ol!leen
24227: lwn kannaksella estää voimalkka·a:mman maa- kuivatushankkeen toteuttaminen, joka ulot-
24228: talouselämän elpymistä siellä. On senvuoksi taa vaikutuksensa vähäväkisen kalastaja-
24229: kohdistettava kaikki huomio toimenpiteisiin, väestönkin keskuuteen, huomattavia mah-
24230: joiden tarkoituksena on estää kehity·ksen dollisuuksia. Tarkoitamme Suulajärvestä
24231: haitallista kulkua. Tässä suhteessa on val- Suomenlahteen ulottuvan vesiväylän per-
24232: tiovallan väliintulo välttämätön, koska yksi- kaamista. Tällä alueella on aivan äskettäin
24233: tyistä tietä ei ole mahdollisuuksia asiain- päättyneen virallisen tutkimuksen mukaan
24234: tilan korjaamiseen. Niinpä suoritetaankin 1,625 ha mitä parhainta viljelysmaata ve-
24235: parhaiHaan tutkimuksia, joiden. tarkoituik- den vaivaamana. Samanaikaisesti näiden
24236: sena on ·etsiä toimenpiteitä maanviljelijäin maiden omistajat kärsivät mitä suurinta
24237: aseman valiiinnuttamiseksi. Mutta sikäli viljelysmaan puutetta, sillä nämä seudut
24238: kuin nämä ta11koittavat uusjaon toimitta- ovat joko tyypillisintä kääpiöviljelysseutua
24239: mista, vievät ne niin paljon aikaa, että taikka sellaista pienviljelijäseutua, joka tar-
24240: nopeampia toimenpiteitä tarvitaan. Erikoi- vitsee lisämaita voidakseen harjoittaa kan-
24241: sesti vaaditaan valtiovallan puolelta kiireel- nattavaa maataloutta. Xskettäin suoritetun
24242: lisiä toimenpiteitä siinä osassa läntistä Kan- tutkimuksen mukaan nousevat tämän n. 30
24243: nasta, jossa asuu Suomenlahden itäosan km pituisen vesitien perkauskustannukset
24244: kalastajaväestöä. Viime talven kokemukset 3,965,000 markkaan, tehden siis kustan-
24245: johtivat siihen, että hallituksen oli kiireel- nukset keskimäärin hehtaaria kohti 2,500
24246: lisesti järjestettävä ylimääräisiä töitä, koska markkaa. Vaikka työ ja:kautuisikin usean
24247: hätään joutunutta kalastajaväestöä uhkasi. vuoden osalle, nousevat kustannukset niin
24248: täydellinen nälkäkuolema. On selvää, että suuriksi, että asianomaiset pientilalliset ei-
24249: tämän väestönosan hyväksi on tehtävä vät jaiksa !kustannuksia suorittaa,. jos nouda-
24250: enemmän kuin mitä tilapäisluontoiset avus- tetaan nykyisin voimassa olevia säädöksiä
24251: tustoimenpiteet saattavat aikaansaada. Olisi maanparannustöiden kustannuksista. Olisi
24252: pyrittävä etsimään sellaisia avustusmuotoja, senvuoksi välttämätöntä, että valtion suora-
24253: jotka ulottuvat pidemmälle ja jotka voivat naista avustusta lisättäisiin ainakin 75
24254: antaa väestölle pysyväisiä elämisen mah- % :iin työ- ja tarveainekustannuksien koh-
24255: dollisuuksia. Tällaisia tarjoaa maataloudel- dalta, joten asianomaisten osaksi jäisi työ-
24256: listen edellytysten luominen joko ~usien, ja tarveainekustannuksia 25 % eli suunnil-
24257: kääpiötiloille soveltuvien viljelysmuotojen leen lähes 1 miljoona markkaa. Kun ottaa
24258: muodossa taikka viljelyspinta-a1ojen lisää- huomioon seutukunnan 'Vähävaraisuuden,
24259: minen. Viimeksimainitussa suhteessa tar- jää sittenkin asianomaisten tilallisten kan-
24260: IV,169. - Moilanen y. m. 637
24261:
24262: nettavaksi varsin huomattava taakka. Kun että Eduskuntct päättäisi vuoden
24263: kysymyksessä olevat tutkimus- ja kustan- 1936 trulo- ja menoarvioon ottaa
24264: nuslaskelmat valmistuivat niin myöhään, 1,000,000 marlvan swuruisen 'määrä-
24265: ettei ollut mitään mahdollisuuksia saada rahan Suulajärvestä Suomenlahteen
24266: tarkoitukseen tarvirttava määräraha ote- ulottuvan vesiväylän perkaamiseen
24267: tuksi hallituksen eduskunnalle jättämään tarvittavan työn aloittamiseksi jo
24268: ensi vuoden tulo- ja menoarvioon, olisi eri- ensi talven aikana, mistä määrära-
24269: koinen määräraha tätä tarkoitusta varten hasta olisi osakkaille myönnettävä
24270: eduskunnan osoitettava, jotta jo ensi vähintään 75 % kustannusarvion työ-
24271: vuonna päästäisiin suorittamaan tätä kui- ja tarveainekustannuksista, noudatta-
24272: vaustyötä. malla muihin kustannuksiin nähden
24273: Ed~llä esitetyn ,perusteeMa elhdotamme, voimassa olevia säännöksiä.
24274:
24275: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1935.
24276:
24277:
24278: Kaapro Moilanen. Arvo Illikil:ä.
24279: W ..K. •Särkkä. Toivo Ikonen.
24280: E. A. Tuomi'V'aara. Anton Suurlwnka.
24281: Viljo Ve:nho. Vilho Annala.
24282: Yrjö .Kivenoja. Kaino W. Oksanen.
24283: 638
24284:
24285: IV,11o. - Ra.h. al. N :o 116.
24286:
24287:
24288:
24289:
24290: Kemppi y. m.: Määrärahan osoittamisesta Rokkalanjoen
24291: perkaustöiden aloittamista varten.
24292:
24293:
24294: E d u s k u n n a ll e.
24295:
24296: Vi~purin läänissä Karjalan kannakselQa haita ja olisivat ne tervetulleena [isänä seur
24297: sij·aitseva RaiDkalanjoki Qaskee mereen Jo- dulla, jossa väestö on todellista pienvhlje-
24298: hanneksen !pitäjän kirkon lä:hettyvillä. Se lijäväestöä. Kannas on tiheään asuttu ja
24299: on Koiviston, Kuolemajärven ja Uudenkir- vHjelysmaasta on suuri puute. Tilojen
24300: kon ,pitäjissä laajanpuoleisen järviryhmän viljelty ala on 3-10 hehtaaria. Ainorus-
24301: [askujdki. Näiden järvien r·antamilla, pit- taan muutama;Ha -ta;lolla on yli .00 hehtaaria
24302: kin jokivartta ja sii!hen laskevien purojen vhljeltyä maata. Asutuslaista:kaan ei näillä
24303: varsilla on laajat alat peltoja, niittyjä ja seuduilla ole apua. Paras keino edistää
24304: soita, jotka ovat •pohjaveden ja hyvin usein tämän seudun maanviljelystä ja taloudel-
24305: tulvaveden vaivaa,mia. Tämän täJhden on lista vaurastumista olisi valtiovaillalle tä-
24306: jo !kauan ollut kyseessä 'koiko RoMmlanjoen män ikuivatusihanlk!keen pikainen toteutta-
24307: vesistön iperkaaminen. Vuosina 192,7'- minen. Paikkakuntalaiset ovat suostuvai-
24308: 1929 on valtion kustannuksella tehty tutki- s.et suorittamaan oman osuutensa iperlmus-
24309: muksia .perkaussuunnitelmaa varten, joka kustannuksista.
24310: kokonaisuudessaan tulisi malksamaan n. Valtioneuvoston 10 !päivänä toukokuuta
24311: 5,000,000 marklkaa. Tutkimus !käsitti joen 1928 asettama joen,perkaUS!komissioni ehdot-
24312: merestä alkaen, sekä molemmat 'lähdejoet taakin mietinnössään, että Ro'k'kalanjoen
24313: Kuolemajärven haaran ja .Summajoen. pel1kaushanike olisi suoritettava vuosina
24314: Vielä on tutkittu Hatjalahderijärvi, Kuo- 11935---J193.S. iKun asi:anomaiset tutlkimu'k-
24315: lemajärvi, Kaukjärvi, Närjänjärvi, Halilan- set on nyt loppuun suoritettu ja :lupa
24316: järvi, Ki•rkkojärvi, Kuujärvi, Hrulolanjärvi hankkeen toteuttamiseen saatanee •aivan
24317: ja Rieksjärvi. Huomattavimmat sivujoet näinä aikoina, olisi sentähden mitä suota-
24318: ovat Ylä-Kirjoian joki ja Mustajoki. vinta, että työt saataisiin alulle jo ensi
24319: Hankkeen hyötyalue tulisi olemaan noin vuonna.
24320: 3,000 hehtaaria. Kaiken tämän nojalla ja ihyvin tuntien
24321: Hanlkkeen merkitys on suuri Karjalan hanketta koskevan, vuodesta vuoteen tulva-
24322: kanna:ksen maanviljclysoloja aja.tellen. vahinkoa kärsivien rhmisten oikeutetun ja
24323: Vasta viime aikoina on maanvilje~lys alka- hartaan odotuksen ehdotamme,
24324: nut elpyä ja on suoviljelystäkin a~ettu 'har- että Eduslounta päättäisi ottM
24325: rastaa. Rok'kala;njoen vesimäärä on enti- vuoden 1936 tu~o- ja menoarvioon
24326: sestään lisääntynyt ylempänä toimitettujen 1,000,000 markan suuruisen siit·to-
24327: viljelysten laajennuksen ja ojituksen vuoksi. mää'f1ärahan Rokkalanjoen per.lwtus-
24328: Kuiv·atettavat maat ovat vaikkakunnan par- töiden aloittrornista varten.
24329: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 193!5.
24330:
24331: Antti Kemppi. Emil Jutila.
24332: Jooseppi Kauranen. S. Salo.
24333: M. 0. Lahtela. Kusti Arhama.
24334: 639
24335:
24336: IV,t7t.- Rah. al. N:o 117.
24337:
24338:
24339:
24340:
24341: Puittinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Ilomantsin pi-
24342: täjässä olevan Koitajoen perkausta varten.
24343:
24344:
24345: E d u s k u n n a ll e.
24346:
24347: Niin suuressa määrässä kuin valtion va- Korjatakseen asiantilaa jättivät rannan-
24348: roja onkin vuosittain käytetty tulvavahin,. omistajat jo v. 1922 ylijohtaja U. Bran-
24349: koja aiheuttavien epäkohtien poistamiseen, derin kehoituksesta maataloushallitukseen
24350: jopa tulvista johtuneiden vahinkojen kor- anomuksen tutkimuksen toimittamisesta
24351: vaamiseenkin, löytyy maassamme siitä huo- Koitajoen perkaamiseksi. Maataloushalli-
24352: limatta vielä paljonkin alueita, joilla ei ole tuksen toimittaman tutkimuksen mukaan on
24353: ryhdytty mihinkään mainittuihin toimenpi- Koidan vesistöalue 10,524 ha, hyötyalue
24354: teisiin. Eräs sellainen alue, missä jokavuo- 7,467 ha, siitä m. m. luonnonniittyä 3,773
24355: tiset tulvat tekevät arva:amatonta tuhoa ha, jakautuen alue 9 kylän kesken hyöty-
24356: muutenkin tukalissa olosuhteissa eläville arvion oHessa 3,675,120 markkaa. 'Suunni-
24357: rajaseudun asukkaille, on Koitajoen vesi- telman kustannusarvio on 3,346,300 mark-
24358: alue Ilomantsin pitäjässä. Koitajoki virtaa kaa.
24359: aina valtakunnan rajan takaa, läpi Ilomant- Asian myöhemmissä vaiheissa ovat insi-
24360: sin ja Enon kunnan Pielisjokeen, ja on sen nöörit Mikkeli, Laitinen, Nuutila ja Kopo-
24361: pato- ja koskisuhteet se!lla,iset, että tulva nen asettuneet puoltamaan suunnitelman
24362: peittää rantaseutujen niityt, joskus jopa toteuttamista. Asi,an tärkeyden vuoksi on
24363: 10 km säteellä. Ilomantsin kunnanvaltuusto kannattanut
24364: Kun Ilomantsin kunnassa koot.8Jan .heinä- 'hanketta ja osaltaan kustantanut tutkimus-
24365: varat melkein yksinomaan joko Koitajoen työtä.
24366: varrella olevilta luonnonniityiltä tai suo- Edelläolevan perusteelLa ehdotamme,
24367: alueilta ja kunna,ssa on 'sangen mjoitetut
24368: edellytykset olemassa saada uudisviljelyk- että Eduskunta ottaisi vuoden
24369: sen kautta ylävillekään maille heinämaita, 1936 tulo- ja menoarvioon 20 Pl.
24370: on karjanhoito pysynyt sang'en a!lkeellisena. II! luvun 5 momentin kohdalle
24371: Maataloushallituksen toimittaman tutki- 1,000,000 markan suuruisen määrä-
24372: muksen mukaan oli v. 1926 vielä heinäkuun rahan Ilomantsin pitäjässä olevan
24373: puolivälissä Koidan rantaniityillä 0.5 m. Koitajoen perkaustöiden aloittamista
24374: paksulti vettä, eikä tilanne ole myöhemmin- ·varten.
24375: kään parantunut.
24376:
24377: Helsingissä syyskuun 7 p :nä 1935.
24378:
24379:
24380: Matti Puittinen. Pekka Kettunen.
24381:
24382:
24383: 81
24384: 640
24385:
24386: IV,172.- Rah. al. N:o 118.
24387:
24388:
24389:
24390:
24391: Huittinen y. m.: Mää1·ärahan osoittamisesta Vapaussoda-n
24392: Invaliidien Liiton avustamiseksi.
24393:
24394:
24395: E d u s k u n n a ll e.
24396:
24397: Valtion talousarvioissa on aikaisempina vuosi vuodelta huomattavasti lisääntynyt ja
24398: vuosina ollut 50,000 markan suuruinen esimerkiksi valtion v. 1934 liitolle luovutta-
24399: määrära:ha Vapaussodan Invaliidien Liiton man Suitian invaliidikodin juoksevien ·asioi-
24400: toiminnan avust·a:miseksi sekä 100,000 mar- den hoito aiheuttaa huomattavia lisätöitä
24401: kan suuruinen määräraha Kyyhkylän in- ja kansliowmenoja, on Vapaussodan Invalii-
24402: valiidikodin ylläpitoa vart,en. Nämä mää- dien Liiton tärkeän toiminnan menestymi-
24403: rärahat ovat kuitenkin myöhemmin pienen- sen .kannalta mitä toivottavinta, että .ensi.
24404: netyt yhteensä 125,000 markaksi. Ensi vuoden talousarvioon otet.a.an tarpedlinen
24405: vuoden talousarvioon hallitus on jälleen määräraha avustuksena tämän Liiton toi-
24406: esittänyt otettavaksi 125,000 marroaa1 mää- mistomenoja varten.
24407: rärahan avustuksena Kyyhkyläa1 invaliidi- Ylläolevan perusteella ehdotamme,
24408: kadin ylläpitoa varten.
24409: Ottaen huomioon, että valtio on aikai- että Eduskunta päättäisi ottaa
24410: sempinakin vuosina antanut Liitolle vuoden 1936 talov,sarvioon 50,000
24411: 50,000 markan suuruisen avustuksen Eiton markan suuruisen määrärahan V a-
24412: toimistomenoja vartm ja että Vapaussodan paussodan I nvaliidien Liiton toimin-
24413: Inv•aliidien Liiton suorittama työmäärä on nan avust(}Jmiseksi.
24414:
24415: Helsingissä 9 p :nä syyskuuta 1935.
24416:
24417:
24418: Kaa.pro Huittinen. S. Salo.
24419: J. T·almla. M. Q. Lahtela.
24420: V. Valla.s. T. Janhonen.
24421: A. Halonen. Janne ltoivuranta.
24422: Kyllildti PohjaJa. Kaino W. Oksanen.
24423: 641
24424:
24425: lV,173. - Rah. al. N :o 119.
24426:
24427:
24428:
24429:
24430: Herrala: Määrärahan osoittamisesta ammattikoulun pM·us-
24431: tamista varten Kemin kaupunkiin.
24432:
24433:
24434: E d u s ik u n -n a 11 \'.
24435:
24436: !Tunnettua on, että Kemi on suurimpia lakin ammattialaUa, on se heidän vastaiselle
24437: j.a vaestörikkaimpia teollisuuskeskuksia elämälleen hyvin suuriarvoinen, kun he
24438: maassamme. Tästä johtuu, että myös kas- nämä kehitysiän vuodet saav·at käyttää
24439: vavaa nuorisoa on runsaasti. Kuitenkaan ammattiopetuksen hankkimiseen.
24440: ei näi,Llä tienoi'lla ole vastaavassa m'äärässä Vä·hävaraiset työläisvanhemmat eivät
24441: huolehdittu väestön ja kasvavan nuorison myöskään voi kustantaa larpsiruan toisille
24442: ammattiopetuksen järj<estämisestä ,ja sen ai- paikhkunnille pitkien :matkojen päälhän
24443: kaansa.amisesta. J'o pitemmän aikaa on Ke- ammattikouluihin. Näin ollen jäävät suuret
24444: missä kaivattu ammattikoulua sekä tyttöjä mä'ärä·t työläisnuorisoa vai11B välttämätöntä
24445: että poikia varten. On va'litettu - ja ammattiopetusta, joka .nykyaikana katso-
24446: syystä kyllä - varsinkin työläisvanhem- truan ta11peelliseksi miltei kaikilla; aloilla,
24447: pien taholta sitä epäkoht·rua, •että heillä ei voidaikseen kunnollisesti suoriutua e'lämän-
24448: ole minkäänlaista mlt!hdollisuutt:a hankkia taistelussa toimeentuloa hanikkiessaan.
24449: lapsilleen ammattiopetusta sen jälkeen Kun •ei koko laajassa Peräpohj•otassa ole
24450: kun ovat kansakoulunsa 'lopettaneet. An- varsinaisia ammattikouluj,a Bnsinkää.n ja
24451: siotyömahdollisuutta ei myöskään ole näin kun vähävaraiset kunnat eivät kY'kene niitä
24452: nuorille saatavana, koska viime aikoina perustamaan ja yllä.pit·ämään, on m1elestäni
24453: varsinkin on työttömyyttä ollut hyvinkin valtion velvollisuus käy·diä tätä epäkoht~aa
24454: suuressa maarassa myös tällä p.aikka- korjaamaan, sitäkin suuremmailTa syyllä
24455: kunnaJla. Kansakoulusta ·päästyään joutu- kun valtiolla on sekä Kemissä että, muua1lla
24456: vat monet nuovet henkilöt kuluttamaan Pe:rä.pdhjolrussa suuria työliikkeitä ja teo1li-
24457: aikansa joutilaina, koska lmupunkilais- lisuuslaitolksia, joissa on tuhansi'a: työläisiä
24458: kodit eivät voi näilLe työtä .antaa. Kui- valtion työssä, j~oten on 'kohtuurlista, että
24459: tenkin joutilaana ku'lutettu aika on usein va!ltio osaHistuu huolehtimaan myös tule-
24460: kehitysiässä oleville hyvinkin turmiollinen vien työläisten ammattikasvatuksesta.
24461: ja on heillä teollisuuskeskuksissa ja esi- Ylläsanotun perusteella ehdotan,
24462: kaupungeissa suur·en suuri vaara - työttö- että Eduskunta päättäisi ottaa ensi
24463: minä har.hail1essaan - joutua p.aheisiin vuoden valtion tulo- ja menoarvioon
24464: ja rikosten teille. Jos näille nuorille 1,000,000 markan määrärahan Ke-
24465: järj·estetään mahdollisuus päästä kansakou- min kaupunkiin perustettuvaa am-
24466: lun JO)petettuaan jatkamaan opintojaan jol- mattikoulua varten.
24467:
24468: Helsingissä 9 p:nä syyskuuta 1935.
24469:
24470: Hilda Herrala.
24471: 642
24472:
24473: IV,174.- Rah. al. N:o 120.
24474:
24475:
24476:
24477:
24478: Kesti y. m.: Määrärahan osoittamisesta Muhoksen kunnassa
24479: sijaitsevan Pohjolan poikakodin Kotikunta-nimisen ro-
24480: kenmtksen mkentamista vartern.
24481:
24482:
24483: E d u s k u n n a 11 e.
24484:
24485: Oulun kaupungissa vuodesta 1907 toi- lisia lastenkoteja syntyisi joka kuntaan ja
24486: minut ,Nuorten Ystävät"-niminen yhdis- Pohjolan poikakoti olisi jonkunlainen kes-
24487: tys, jonka työn kohteena on alusta alkaen kuslaitos kaikkia Pohjois-Suomen kuntia
24488: ollut heikkohoitoinen ja laiminlyöty lapsi varten, johon ne voisivat sijoittaa lasten-
24489: ja jonka työ on suuntautunut niin Oulun kodeistaan vaikeimmat eli sellaiset lapset,
24490: kaupungin kuin koko Pohjois~Suomenkin joita ei tavallisessa lastenkodissa j.a kansa-
24491: hyväksi, perusti v. 1915 Muhokselle Poh- koulussa voida pitää ja joita varten eivät
24492: jolan poikakoti nimisen kasv,atuskodin huo- kunnat itse suurten kustannusten tähden
24493: nohoitoisten ja siveellisesti harhaanjoutu- voine perustaa erityistä laitosta, mikä oli-
24494: neiden poikien opettamista ja kasvatta- sikin nyt, Pohjolan rpoikakodin pystyessä
24495: mista varten, jollaista laitosta ei Pohjois- tyydyttämään koko Pohjoi~-Suomen tarpeet
24496: Suomessa ole ollut sen jälkeen kuin n. s. tässä asiassa j,a kuntien päästessä vain h:al-
24497: Särkelän kasvatuslaitos Oulunsalossa lo- V'alla hoitomaJksulla, turhaa haaskausta.
24498: petti toimintansa. Va'ltion Jastensuojeluviranomaiset ovat
24499: Pohjolan poikakoti aiottiin alli:uaan vain olleet tilaisuudessa toteamaan, että laitos
24500: 15-25 oppilasta varten. Pian tultiin kui- rakennuksiensa puolesta on muuten hy-
24501: teiTkin huomaamaan, että maakunnassamme, vässä kunnossa, mutta että sen kouluhuo-
24502: jossa lastensuojeluasia oli osaksi tuntema- neet ovat tavattoman ahtaat ja pienet. Voi-
24503: tonta, osaksi herätti hyvin vähän harras- mistelusalia ei laitoksella ole ollell'kaan, sa-
24504: tusta, alkoi saada suuremp,aa kanll'atusta. moin siltä puuttuu aivan välttämätön lm-
24505: Poikakotia täytyi laajentaa melkoisesti, niin kous-, rukous- ja juhlas.ali. Ja jos laitok-
24506: että siellä nykyään on 136 oppilasta. K·ehi- seen aijotaan sijoittaa 150-1-65 oppilasta,
24507: tys viittaa siihen, -että lopullinen oppilas- minkä oppilasmäärän se voi saada jo ~alka
24508: määrä tulee olemaan n. 150 paikkeil1a eli van syyskauden raikana, käyvät sen oppi-
24509: jokseenkin yhtä suud kuin Pohjois~Suomen lasasuntolat, jotka jo ovat yliasuttuja -
24510: kuntain lukumäärä kerrottuna kahdella. (eräässäkin 'Tapiola-nimisessä oppilasko-
24511: Uuden köyhäinhoitolain vaatimuksesta dissa on kokonaista 48 poikaa, vaikka
24512: ovat kunnat Pohjois-Suomessakin ryhty- lukumäärän pitäisi olla vain 36--40) -
24513: neet perustelemaan kunnallisia lastenko- ,aivan r:iittämättömiksi. Laitokse~le olisi
24514: teja. Tämän tähden ei ole odotettavissa, erään vanhan, ränsistyneen ja hygienisesti
24515: että maakuntaan perustettaisiin lähitule- aivan sopimattoman Väinöläkotikunnan, jo-
24516: vaisuudessa uusia lastensuojelulaitoksia, hon mahtuu vain 16 oppilasta, kun siinä
24517: jollainen poikakoti on. Pikemminkin on hoitajakunnan lukumäärän takia voisi olla
24518: luultavaa jopa toiv;ottavaakin, että kunnal- hoidettav,ana 36--40 oppilasta, tilalle ra-
24519: IV,174. - Kesti y. m. 643
24520:
24521: kennettava ensi tilassa uusi tilava koti- kessa valtion yhteiskuntadämää uudista-
24522: kuntarakennus. vassa toiminnassa lapsipuolen asemassa,
24523: Kun nyt laitosta on käyty rakentamaan mihin edellä mainittu lakikin sen asettaa.
24524: lopulliseen, tarkoitustaan vastaavaan kun- Tämän takia olisi Pohjolan poikakodinkin
24525: toon, on pidettävä mielessä, että monien uudisra'kennuksen rahoitusasi,a saatava jär-
24526: melkeinpä kaikkien Pohjois-1Suomen kun- j·estetyksi sit,en, että lain mukaan minis-
24527: tien taloudellinen tila on ahdas ja vaikea. teriö myöntää avustusta 50 % ja arvoisa
24528: Myöskin on muistettava, miten monta eduskunta loput 50 %, jol.loin Pohjois-
24529: suurta kasvatuslaitosta valtio on kokonaan Suomi olisi edes jossain määrin rinnas-
24530: ralkennuttanut j.a edelleen ylläpitää Etelä- tettu Et~lä-Suomen seutuihin ja tässä
24531: Suomen viljavilla ja varaJkikaiUa seuduilla, !kysymyksessä autettu koko maakuntaa.
24532: joten on liikaa odottaa ja vaatia, .että ny- Näin ollen .Pohj.olan poikakoti tarvitsee
24533: kyisen ,Yksityisten ja kunnallisten lasten- ensi tilassa uuden kotikuntarakennuksen,
24534: suojelulaitosten'' valtionaplla säästävän lain, jota varten yleisten rakennusten ylihal-
24535: joka vahvistettiin 1922, mukaan tätä Poh- litus on jo laatinut piirustuksetkin, työseli-
24536: jois~Suomen tarpeita varten perustettua tyksen ja kustannusarvion.
24537: laitosta varten valtion !puolesta annettaisiin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
24538: avustusta vain 50%, ja loput olisi kun-
24539: nilta ja muutoin maakunnasta kerättävä. että Erouskunta ottaisi vuoden
24540: Tfunä tehtävä on maakunnan varallisuu- 1936 tulo- ja menoarvioon 900,000
24541: toon katsoen aivan ylivoimainen, mutta nyt markan suuruisen määrärahan Mu-
24542: pulakauden vielä tuntuessa kaikkialla on se hoksen kunnassa sijaitsevan Pohjolan
24543: aivan mahdoton toteuttaa. Pohjois- poikakodin Kotikunta-nimisen raken-
24544: Suomi on sitäpaitsi aina saanut olla kai- 11JWksen rakentamista varten.
24545:
24546: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1935.
24547:
24548: Yrjö H. Kesti. Hilma Koivu:lahti-Lehto. S. SMo.
24549: Yrjö Hautala. L. P. T.a;paninen. Janne Koivuranta.
24550: T. A. Janhonen. Antti Meriläinen. Aino MaMtamäki.
24551: Heikki Soininen. K. A. Lohi. Lauri Kaij81lainen.
24552: Kaarlo Hänninen. Eino Rytinki. M. 0. Lahtela.
24553: Anni Huotari. Heikki Niskanen. K. F. Leht'Onen..
24554: Hilda Herrala. Ku:sti Arhama. J. V. Wainio.
24555: 644
24556:
24557: IV,1 15. - Rah. al. N :o 121.
24558:
24559:
24560:
24561:
24562: Kaij1alainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Petsamon
24563: kunnallis- ja lastenkotia varten myönnettyjen lainojen
24564: poistamiseksi valtion tileistii.
24565:
24566:
24567: Eduskunnalle.
24568:
24569: Vuonna 192,5 a,ntamassaan vastauksessa vuonna 19216 •••••••• 0 300,000 marikkaa
24570: hallituksen esityJkseen ,ra,jaseutuj·en 1olojen 19'27 •• $ ••• 0 0. 450,000
24571: parantamisesta eduskunta lausui m. :m.: ," 19 28 ....... 0.
24572: 1
24573: 250,000 "
24574: ,Petsamoon kaiJV>a,taan suu11esti sekä kun- 19·30 ......... 100,000 "
24575: " "
24576: nrulliskotia että las·tenacwtia,, eiikä näitä lai- yihteensä 1,100,000 mw:r'klkaa
24577: toksia voida sinne 'läihi,tulevaisuudessa saada
24578: muulla tavalla, kuin että v•a:ltio k-okonaan Näiden lisäksi on kunnalle myönnetty
24579: ottaa, ku.s<ta:ntaakseen näiden rakentamisen sanottuun tarkoitukseen vanhuus- ja työ-
24580: ja ainakin aluksi myöskin ylläpidon.'' kyvyttömyysvakuutusrahastosta 60,000 mar-
24581: Vast1oin ,eduSkunnan kehoi,tusta velvoitet- kan suur:ninen laina. Lainoista on Petsa-
24582: tiin kuitenkin Pets•amon kunta nämä laitoik- mon kunt•a voinut hoitaa vain viimeisen,
24583: set perus1tamaan vallt1onlain,ojen avulla. vanhuus- ja työkyvyttömyy.svalmutusrahas-
24584: Kunta ei 'Ollut hallllkas ·Ornast.a rpuolestaan tosta otetun, jonka korot ja kuoletukset on
24585: hankkeeseen ry:h ty;mään, sillä !kunnalla ei säännöllisesti maksettu. Kun kunta sen si-
24586: silloin ollut minkäänlaisia var01ja, ei edes jaan ei ole kyennyt suorittamaan muiden
24587: kunna.UisverotuS!ta voitu väestön köylhyyden kunnallis- ja lastenkotia varten annettujen
24588: vuolksi vielä 1toimeenpanna. Mutka kun lainojen ikorkoja .ja ~uoletuksia, on laina:t
24589: kunnalle valtion ta!holta vakuutettiin, ettei valtiokonttmin .toimenpiteestä i.lr-tisanottu
24590: kuntaa jätetä mainittujen ~aitosten perusta- ja kunnallis- ja lastenlk01ti lainojen <vaikuu-
24591: misen vuo[{Si pulaa.n ja kun tioisaal,ta kur- tena u1os:mitattu.
24592: jissa oloissa asuvien hoidokben asema Kunta -on .puolestaa.n tehnyt V'Oita-
24593: vaati korjausta, taipui kunta lopulta täyttä- vansa kiinnittääikseen va.Uiova·]lan huooniota
24594: määm sille asetetun velVIollisuuden. Ainoa asiaan. Va1tiollltilintarlkastajat lausuva't
24595: myönnyrtys, mikä Jmnnalle annettiin, oli se, kertomuksessaan vuodelta 1933 asiasta seu-
24596: että lkunnanva•ltuuston esitylk.ses,tä sosiali- raaV'aa: ,Kuten eduskunnan päätöksestä
24597: ministe•riössä laadittiin ikunnallis- ja las- selville käy, on edusikunta nime.nlo:ma.a;n lau-
24598: tenkodin rakentamista va,rten suppeampi sunut, että kunna'lllli- ja lastenkoti olisi ra-
24599: ra:kennussuunnitelima kuin .oli se, joka 'kun- kennettava P.etsamoon va.ltion ,kustannuk-
24600: nalle .a:luksi •esi,tettiin ja jota kunta piti sella, :Woska lai;toeta ei sinne muuten saada.
24601: o1orhin •katsoen liian suurena. J1os •asia ,olisi järjestetty eduskunnan lke-
24602: Kunnallis- ja lasten:lwtiaan varten on hoituksen mulkaisesti, e~vä:t nämä [ainat
24603: Petsamon kunnaJlle myönnetty seuraavat esiintyisi valtion tileissä. Koska Petsamon
24604: lainat: kunnal'liis- ja lastenkotia ei voida myydä
24605: IV,175. - Kaijalainen y. m. 645
24606:
24607: kysyrrny;ksessä. -olev:an valti.on saataovan suo- erehdyksessä jäänyt tulo- da menoa·rvioon
24608: rittamiselksi, olisi asi,a;nomaisilla syytä ryih- menlöt;semäittä, lkoslka muuten tOn vaikea kä-
24609: tyä sellaisiin toimenpiteisiin, -että valtio- sittää, -että hal1litus .olisi ta!htonut 'jä:Wiä
24610: konttorin saamisen rtileistä p.oistamiseksi V•rultion toimenpiteen lkautta ve11kaannute-
24611: menoarvioon otettaisiin tarkoitusta varten tun Petsamon kunnan seLviytymään ulos-
24612: määrämha.'' mittrutun kunna1lis- ja lastenikotinsa vastai-
24613: Hanklkimie.mme ttieuojen mukaan onikin sesta fkdhta1osta tornin neuvoin.
24614: sosialiminister1ö eduskunnan ailkanaan lau- Elhdotatmme. sen ovuo:ksi kunni,oilttaen,
24615: suman iJ,n~hoituiksen mukaisesti ja valtilon-
24616: tilintarkastajain thuoona u tulksiin vii<t,wten että Eduskunta ottaisi vuoden
24617: e!hdottanut, että pulheena olevaa tarkoitusta 1936 tulo- ja menoarvioon 1,412,000
24618: varten v•aHion ensi vuoden tuil.<1- ja meno- markkaa Petsamon kunnallis- ja las-
24619: arvioon otettaisiin :kertaka~kkisena menona tenkotia varten myönnettyjen laino-
24620: 1,412,000 ma:rkJkaa. Tämä lrenee kuittenlkin jen poist-amiseksi valtion tileistä.
24621:
24622: Helsingissä syyslkuun 6 päivänä 1'93ö.
24623:
24624:
24625: Lauri Kaijalaine·n. Emil Jutila.
24626: M. 0. Lahtela. Janne Koiv:uranta.
24627: Uuno Hannula. T. A. Jauhonen.
24628: 646
24629:
24630: IV,176. - Rah. al. N:o 122.
24631:
24632:
24633:
24634:
24635: Karvetti y. m.: Määrärahan osoittamisesta Raision-Naan-
24636: talin maantien korjaustyön aloittamista varten.
24637:
24638:
24639: Ed u s kun n a 11 e.
24640:
24641: Kun hallitus tulo- ja menoarvioesityk- päiville jätetyn toivomusruloitteen n:o 104
24642: sessä vuodelle 193:6 on jättänyt huomioon- perusteluihin ja kulkulaitosvaliokunnan
24643: ottamatta sen määrära;han, jonka tie- ja asi·asta antamaan mi·etintöön,
24644: vesirakennushaollitus kulkulaitosten ja yleis-
24645: ten töiden ministeriölle lälhettämässään me- että Edusktunta päättäisi ottaa
24646: noarvioehdotuksessa ensi vuodelle oli esit- vuoden 1936 tulo- ja menoarvioon
24647: tänyt Raision-Naantalin maantien korjaus- 500,000 markkaa Raision-Naantalin
24648: työn aloittamista varten, ehdotamme kun- maantien korjaustyön aloittamista
24649: nioittaen viitaten kuluvan vuoden valtio- varten.
24650:
24651: Helsingissä syyskuun 6 p:nä 1935.
24652:
24653:
24654: Einari Karvetti. Urho Kulovaara.
24655: Aarne Honka. A. Korvenoj·a.
24656: 647
24657: IV,177.- Rah. al. N:o 123.
24658:
24659:
24660: Kulovaara y. m.: Määrärahan osoittamisesta Paattisten kir-
24661: kolta YläneeUe johtavan maantien rakentamista varten.
24662:
24663: E d u s k u n n a ll e.
24664: Tämän vuoden valtiopäiviHe jätetyn toi- suurimmaksi osaksi kuljetetaan maanteitse
24665: vomusaloitteen n:o 105 johdosta eduskunta Turkuun ja sieltä maasta vietäviksi. Va:iik:ka
24666: yiksimie'lisesti !hyväksyi toivomuksen, että suunniteltu tie rtulis:illdn pääasiassa palvele-
24667: hallitus sisällyttäisi vuoden 1936 maantie- maan kaukoliikennettä, olisi sillä paikalli-
24668: suunnitelmaan Paattisten kil'kolta Yläneelle senakin liikenteen kannalta tärkeä merki-
24669: johtavan maantien sekä ottaisi töitten aioit- tys. Myös on sekä metsäha'llituk:sen että
24670: tamiseen tarvittavat varat menoarvioesityk- asutushallituksen puolelta, kuten vaiiokun-
24671: seensä. Tätä toivomusta kulkulaitosvalio- nalle esitetyt lausunnot osoittavat, iausuttu,
24672: kunta perusteli mietinnössään n:o 1 seu- että tiestä tulisi olemaan huomattava hyöty
24673: raavasti: valtion metsätaloudelle ja asutustoiminna:lle.
24674: ,,Va:lidkunta on, hanki,ttuaan rakennetta- V aliolmnnan mielestä dlisi puheena oleva
24675: vaksi ehdotettujen teiden tampeellisuudesta tie, jonka pituus toimitetun tutkimuksen
24676: yksityiskohtaiset tiedot, voinut todeta, että mukaan tulisi olemaan noin 21 km. ja jonka
24677: ehdotetut tiet enimmäkseen ovat paikka- rakennuskustannukset on laskettu 3.5 milj.
24678: kuntien kulkuyhteyksien parantamiseksi markaksi, otettava ensi vuoden rakennus-
24679: varsin .tarpee'IJiset. Kun tätä nykyä ilmiten- ohjelmaan. Tämän tietyön aloittaminen olisi
24680: kin on työn alaisina suuri joukko tieraken- myös omiaan helpoi,ttamaan töiden järjestä-
24681: nuksia, j,oiden loppuunsaattamiseen tarvi- mistä Kaarinan ja MaaJ'ian kuntain työt-
24682: taan valiokunnan saaman tiedon mukaan n. tömiHe.''
24683: 71 milj. mar~kaa, ei vali()kunta jo rahal- Koska yHä esitettyä toivomusta ei kuiten-
24684: lisista syistä ole voinut pudltaa rakennet- kaan haJllituksen puolelta dle 'toteutettu,
24685: tavaksi muita kuin tärkeämmiksi katsottuda niin viitaten edellämainittuun toivomusaloit-
24686: teitä. teeseen ja eduskunnan yksimielisesti teke-
24687: Tällaisia on aloitteessa n :o 105 rakennet- mään päätökseen kunnioittaen ehdotamme,
24688: tavaksi ehdotettu Paattisten-Yläneen väli-
24689: nen tie. Sanottu tie liittyisi .Säkylästä Ylä- että Eduskunta päättäisi vuoden
24690: nealle johtavaan, tänä vuonna valtion hal- 1936 valtion tulo- ja menoarvioon
24691: tuun otettuun tiehen ja lyhentäisi maantie- ottaa 1,000,000 markan määrärahan
24692: etäisyyttä useista Varsinais-Suomen ja Sa- Paattisten kirkolta Yläneelle johta-
24693: takunnan vauraista kunnista Turkuun noin van maantien rakentamisen aloitta-
24694: 17 km. Nämä kunnat ovat huomwtta'Via miseksi.
24695: maataloustuotantoalueita, joiden tuotteet
24696: Helsingissä syyskuun 3 päi'Vänä 1935.
24697: U!rho Kulovoora. Urho Toivola.
24698: Aarne Honka. Aug. Syrjänen.
24699: Einari Karvetti. K. 'R. Kares.
24700: A. Korvenoja.. E. Jokinen.
24701: Allelali AaJtonen. G. Lindswöm.
24702: Aino Lehtakoski. J. Eri. Pilppma.
24703: Kusta,a Perho. Eemeli Aalku:la..
24704: 82
24705: 648
24706:
24707: IV,ns. - Ra.h. a.l. N:o 124.
24708:
24709:
24710:
24711:
24712: Voionmaa y. m.: Määrärahatn osoittamisesta maantien ra-
24713: kentamista varten Espoon pitäjäm Takkulan kylästä
24714: Vihdin pitäjän Ruskelan kylään.
24715:
24716:
24717: E d u s k u n n a ll e.
24718:
24719: Liikennevälineiden kehittyessä on vwltio ja n. 7 km. p[tkä kylätie Bembölen ky-
24720: viimeksikU'luneena vuosikymmenenä o!llut lästä (119,,800 m. Helsingistä) Bodomjärven
24721: pakoitettu käyttiilmiiän runsaasti ,varoja pohjoispäässä olevaan Gunnarin kartanoon
24722: uusien maanteiden raikentamiseen ja entis- ja siitä - niinikään valtioavustuksen tur-
24723: ten kunnostamiseen. Tässä toiminnassa ..:i vin - saman levyinen ja vähän yli 5 km.
24724: kuitenkaan ole oHut mitään yhtenäistä, pi- pituinen kylätie Espoon :pitäjän 'luoteislkul-
24725: tempää aikaa silmälUi.pitäen la;adittua ja massa sijaitsevaan Takkulan kylään, mihin
24726: eri paikkakuntien etuja tasapuolisesti huo- se päättyy. Vihdin pitäj,än 'karukkoiskul-
24727: mioivaa ohjelmaa, voon on uudistustöitä massa taasen on tehty noin 7 km. pituinen
24728: te'hty siellä, missä on näyttänyt olevan kylätie Otalammin asemrulta ka'akkoonrpäin
24729: joko kipein tarve ta,hi jossa jotkin yleiset Ruskelan kylään, johon taasen tämä kul-
24730: syyt ovat edellyttäneet valtion töitä teetet- kukelpoinen tie päättyy. Ruskelan kylästä
24731: täväksi. Tästä on saattanut 'crlia seurauk- T.akkulan kylään johtaa tosin ikivanha
24732: sena, että jossakin on joku osa luonnos- kiiJrrytie, mutta kun se kuTh:ee 'korkeitten
24733: taan yleiseen tieverkostoon kuuluvasta ties- vuorien yli ja muuten ~vaikeata maastoa, ei
24734: tä jäänyt tekemättä katkaisten ·t!ämä pa- sitä voi nykyisin liikenlllÖidä, eipä edes
24735: hasti liikennesU'hteet tahi että on ,raJken- TaJkkulan kylästä Vihdin rajaan saakka,
24736: nettu kaukoliikennetie seUaisten seutujen jo'hon asti tie Uudenmaan läänin kuvernöö-
24737: kautta, joissa se ei ole voinut SaJI1allla rpal- rin v. 1'9112 antaman päätÖksen mu:kaan
24738: veHa lainkaan pa]ka:Histien tarvetta. Mutta olisi kylätienä yll~pidettävä. Paikarllftsten
24739: varsinkin rp.aikaUisteitä rakennettaessa ja asukkariden onkin täille välille vaikea rruken-
24740: niiden rakentamista avustettaessa on täHai- taa nykyaikaista tietä, joten ·valtion o.Usi
24741: sia virheitä saattoout tapahtua, koska siinä siinä autettava.
24742: usein :pitäjien rajatkin tahi eri kyläkun- 'Espoon [pitäj,än puolella olevasta Takku-
24743: tien edut 'ovat olleet omiaan katkaisem111an lan kylästä, johon kookosta (Helsingistä
24744: pitemmälle tii!htääviiJt liikennesuhteet päin) tuleva tie päättyy, Viihdin pitäjän
24745: TyypiUinen esimerkki viimeksimainitun- puol~Ua olevaan Ruskelan kylään, johon
24746: laisista Hikennesuhteista on siinä kylätie- luoteesta (Qtalammin asemalta) ~tu~eva tie
24747: ryhmässä, joka johtaa Vihdin :pitäjå,ssä si- p~äättyy, on noin 9 km. Yksityisten toi-
24748: jaitsevalta Otalammen asemaltar-''Ruske- mesta on tämä väli tutkittu, punnittu, kar-
24749: lan kyUin~Espoon rpitä:jän Takkulankylän toitettu ja laadittu tiepiir:ustukset j'ru !kus-
24750: j.a Gunnarin---Hembölen kautta Helsingin tannusarvio n. 6 m. levy[stä tietä varten.
24751: ---:Turun väliselle valtamall!ntielle. Valtion Tämän ummessa olevan välin puhkaisemi-
24752: avustuksella on ensinnä. tehty n. 5 m. leveä nen rakentamalla siilhen n. 6 m. leveä maan-
24753: IV,178. - Voionmaa y. m. 649
24754:
24755: tie on lasikettu tulevan maksamaan 1110in Edelläolevan 1perusteella kunnioittaen.
24756: 800,000 mk. :l\iutta tä!llöin olisikin tie saa- ehdotamme,
24757: ttl!ttU siih{)rr kuntoon, että se voisi tyydyt-
24758: tää; 'PaikaJllisliikenteen ta11peen sekä ottaa että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
24759: vastaan sen kaukoliikenteen, mikä Vi!hdin den 1936 tulo- ja menoarvioon
24760: kirikulta ja sen takana 'olevilta seuduilta 800,000 markan suuruisen kertame-
24761: tä;lle tielle suuntautuu. Huomatta:va nimit- non 6 m. levyisen ja noin 9 km. pi-
24762: täin on, että tien va:lmistuminen lyhentäisi tuisen maantien rakentamiseksi Es-
24763: matkaa V.ihdin kirkolta Helsinkiin noin 12 poon pitäjän Takhularn kylästä Vih-
24764: km :llä sekä niiltä Vihdin asuillkailta, joiden din pitäjäm Ruskelan kylään.
24765: kotipaikka on Otalarrnmen aseman kaakkois-
24766: puolella, 2.() a :25 kilometrillä.
24767:
24768: Helsingissä syyskuun 3 p :nä 19-35.
24769:
24770:
24771: Väinö Voionmaa. Aug. Kuusisto.
24772: 650
24773:
24774: IV,179.- :Rah. al. N:o 125.
24775:
24776:
24777:
24778:
24779: Rantala y. m.: Määrärahan osoittamisesta Urjalan-P'Unka-
24780: laitumen maantien parannustöitä varten.
24781:
24782:
24783: Ed u s ik u n nalle.
24784:
24785: Viitaten kuluvan vuoden valtiopäivi1le että Eduskunta ottaisi vuoden
24786: jätetyn toivomusaloitteen n:o 106 (Liitteet,
24787: 1 1936 tulo- ja 'menoarvioon 1,000,000
24788: s. 394) perusteluihin, rpyydämme !Jmnnioit- ·markan suuruisen määrärahcJn Ur-
24789: taen ehdottaa, jalan-Punkalait.umen maantien pa-
24790: rannustöitä varten.
24791:
24792: Helsi.ngissä syyskuun 6 päivänä 1935.
24793:
24794:
24795: Viljo RantaJ:a. Otto Toivonen.
24796: Väinö Sinisalo. Paavo Aarniokoski
24797: Niilo Pajune·n. Frans Musta.silta.
24798: A. A. Lastu. Aks,eU Kane;rva,
24799: J. E. Malmivuori. Otto Marttila.
24800: Väinö Kivisa1o. Ville A. ~omu.
24801: 651
24802:
24803: IV,ts~.- Rah. rul. N:·o 126.
24804:
24805:
24806:
24807:
24808: Schildt: Määrärahan osoittamisesta tiesuunnam tutkimista
24809: varten Sysmän kirkolta Luhangan kirkolle.
24810:
24811:
24812: E d u s k u n n a 11 e.
24813:
24814: Viitaten allekirjoittaneen y. m. toivomus- niin on toivomus sanotun Pulkki'lanharjun
24815: aloitteeseen n:o 108 'Vuoden 19,315 ,va:J:tio- tien ·elimellisen jatkon edelleen kehittämi-
24816: päiville, j<JSSa ·esitetään toivomus maantie- sestä oikeutettu. Tällainen elimellinen
24817: suunnan tutkimiseksi Sysmän ki11kolta iLu- jatko Pulkkilanharjun tielle olisi tie !Sys-
24818: hangan kårkolle tai Luihangan rpitäjän Tam- män pitäjästä Luhangan pitäjään. Asian-
24819: mijärven !kylään, pyydän esi:H·e tuoda seu- omaisten hallintoviranomaisten lausuntojen
24820: ~aavaa: mukaan maksaisi tällaisen tiesuunnan tut-
24821: Sen jälkeen kuin eduskunta on päättä- kiminen 40,000 markkaa. Kaiken sanotun
24822: nyt rakenta<a tien Pulkkilaruharjulle ja perusteella ja viitaten ·aloitteeseen n:o 108
24823: myöntänyt :tar:koitukseen varat ja !kun hal- ehdotan,
24824: litus tämän jälkeen on katsonut sanotun
24825: tien telkni1listen laitteiden rparantamisen että
24826: Eduskunta ottaisi vuoden
24827: niin tärkeäksi, että se on nykyiseen tulo- 1936 t.ulo- ja menoarvioon 40,000
24828: ja menoarvioesitykseensä ottanut huomatta- markan suuruisen määrämham 12 Pl.
24829: van summan truhän ta.rkoitukseen ja kun V luvun kohdalle tiesuunnan tutki-
24830: lisäksi asianomaisissa haHitusvirastoissa ol- miseksi Sysmän pitäjän kirkolta Lu-
24831: laan tultu siihen käsitykseen, että sanottu hangan pitäjän ki1·kolle tai Tammi-
24832: harju tulee muodostumaan niin huomatta- Jarven kylään viimeksimainitussa
24833: vaksi matkailupaikaksi, ·että sen ostaminen pitäjässä.
24834: valtion haltuun on otettu !kysymykseen,
24835:
24836: Helsingissä 7 päivänä. syyskuuta 1935.
24837:
24838: Yrjö Schildt.
24839: 652
24840:
24841: IV,1s1.- Rah. al. N:o 127.
24842:
24843:
24844:
24845:
24846: Jutila y. m.: Määrärahan osoittamises~a maantien rakenta-
24847: miseksi V arkauden-Jm·oisten maantieltä Teemassaaren
24848: ja Torasalon kylien kautta Voinsalmen kylätielle Ranta-
24849: salmen pitäjässä.
24850:
24851:
24852: E d u s kunnalle.
24853:
24854: Rantasalmen kunnan asukkaat ovat jo entistä ·enemmän turvauduttava ma.antei-
24855: kauan kärsineet siitä, että suuri osa pitä- hin vesistöjen varsilta. Kun kyseessä ole-
24856: jän pohjoisosan asukkaista on joutunut vien seutuj·en maataloustuotteiden keskei-
24857: asumaan ahnan pitkien tiettömiBn taipalei- simmäksi kauppapaikaksi on muodostunut
24858: den takana. Jo v. 1912 teki Rantasalmen Va:rik:auden Y'hä kehittyvä tehdasseutu, niin
24859: kunnan kuntakokous aloitteen pohjoisosansa on luonnollista, ·että Rantasalmen pohjois-
24860: maantien rakentamisesta, mutiJa jäi hanke osan asukkaiden tietarve on tullut entistä
24861: silloin vielä toteutumatta huolimatta viran- tärkeämmäksi.
24862: omaisten asian puolesta antamista puolta- On aivan luonnollista, että kyseessä ole-
24863: vista lausunnoista. Senjälkeen on Ranta- van tien valmistuttua tie muodostuisi tär-
24864: :salmen kunnan valtuusto v. 1934 jättä- keäksi kauttakuikutieksi Savonlinnan Var-
24865: nyt Mikkelin läänin maaherralle ano- kauden kautta Kuopioon ja parantaisi lii-
24866: muksen, että rakennettaisiin maantie Var- kenneyhteyttä Itä-Suomesta pohjoisoon. Sa·
24867: kauden-Joroisten väliseltä tieltä Teeroas- malla se on tärkeä tulotie niin Rantasalmen
24868: saaren ja Torasalon kylien kautta Voinsa[- kuin J oroistenkin asemille.
24869: moo kylätielle Rantasalmen kunnassa. Tä- Edellä lausumamme nojalla ehdotamme
24870: hän anomuks·een tietääksemme on myös kunnioittaen,
24871: Joroisten kunta yhtynyt. Tien suunta tu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1936
24872: lisi kulkemaan Joroisten kunnan alueella tulo- ja menoarvioon 600,000 markan
24873: noin 7 km hyvin tiheää, vanhaa asutus- suuruisen siirtomäärärahan maan-
24874: seutua ja loppuosa Rantas,almen kunnan tien rakentamiseksi sopivaksi katso-
24875: aluoolla, joka on srumoin a!Suttua seutua, t?tlta kohdalta Varkauden-Jorois-
24876: joten tiellä on jo paikalliseen !J.iikenteeseen ten maantieltä Teemassaaren ja To-
24877: nähden hyvin suuri merkitys, varsinkin rasalon kylien kautta Voinsalmen
24878: kun nykyisin ei laivaliikenne enää ole niin kylätien päähän Rantasalnwn pitä-
24879: vilkasta, joten paikaHisliikenteenkin on jässä.
24880:
24881: Helsingissä syyskuun 6 p:nä 1935.
24882:
24883: Emil J utila. Alpo 0. Luostarinen.
24884: Albin Asikainen. J. Takala.
24885: V. A. Heiskanen. Toivo Ikonen.
24886: Uuno Hannula. Janue Koivuranta.
24887: Toivo Halonen. Mex Hämäläinen.
24888: J. F. Tolonen. Rei:n!h. Swentorzetski.
24889: Onni Hiltunen.
24890: 653
24891:
24892: IV,1s2. -Rah. al. N:o 128.
24893:
24894:
24895:
24896:
24897: Hiltunen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
24898: tamista varten Jäppilän--Warkauden maantieltä Sorsa-
24899: kosken tehtaan kautta Leppävirran kirkolle.
24900:
24901:
24902: Eduskunnalle.
24903:
24904: Viirne huhtikuussa hyväksyi eduskunta musaloitteen n:o 112 perusteluihin ehdo-
24905: yksimieilisesti ku~kulaitosvaliolmnnan mie- tamme kunnioittaen,
24906: tinnön n:o 1 johdosta toivomuks·en, että
24907: ha,llitus sisällyttäisi vuoden 1936 maantie- että Eduskunta päättäisi ottaa
24908: rakennusohjelmaan m. m. Jä~pilän-Var vuoden 1936 tttlo- ja menoar1Jioon
24909: kauden maantieltä 8orsakosken tehtaan .500,000 markan määrärahan Jäppi-
24910: kautta Leppävirmille johtavan maantien. län-Varkauden maantieltä Sorsakos-
24911: Hallituksen talousarvioehdotuksessa vuo- ken tehtaan kautta Leppävirran kir-
24912: delle 1936 ei .ole tarkoitukseen kuitenkaan kolle johtavan maantien rakennus-
24913: esitetty määrärahaa. Sen vuoksi ja lisäksi töiden aloittamiseksi.
24914: viitaten näi'lle vaWopäiville jätetyn toivo-
24915:
24916: Helsingissä :syyskuun 6 päivänä 1935.
24917:
24918:
24919: Onni Hhltunen. Tilda Löthman-.ltoponen.
24920: Jalmar~ Linna. Edva11d Vaarama.
24921: Onni iMäk:eläinen. Krulle Kämäräinen.
24922: J. F. Tolonen. Heikki Kääriäinen.
24923: P. V. Heikkinen. Kalle Walta.
24924: J. Takala. T·oivo Halonen.
24925: Emil Jutila. L. 0. Hirvensalo.
24926: Alex Hämäläinen. Edv. Pesonen.
24927: 654
24928:
24929: tV,1ss.- Rah. al. N:o 129.
24930:
24931:
24932:
24933:
24934: T8ikala y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
24935: tamista varten Leppävirran Sarkamäen kyliistä Kangas-
24936: lammin Rauhamäen kylään.
24937:
24938:
24939: E d u s k u n n a 11 e.
24940:
24941: Kun maantiet otetWn valtion hoitoon, jäi nut pitkät ajat ennen tien rappeutumista.
24942: siihenastinen pitäjiä yhdistäcvä valtatie, joka Matka Kuopiosta ja Leppävirralta Savon-
24943: erkanee Varkauden-Joensuun tieltä Lep- linnaan ja päinvastoin huomattavasti 1y-
24944: pävirran pitäjässä 1Sarkamäen kylän :ffidh- henisi. Kysymyksessä olevan tien kokonai-
24945: dalla ja yhtyy Varkauden-Kangaslammin suudessaan on Kuopion läänin maaherra ai-
24946: tiehen Kiangaslammin puolella, valtion hoi- kanaan puoltanut valtion hoitoon otetta-
24947: toon ottamatta. Kysymyksessä olevan tien vaksi.
24948: pituus on 9 !km. ja on sitä aikanaan käy- Puheena olevaille tielle ei tarvitsisi ra-
24949: tetty, paitsi paikallisiin tarkoituksiin,. myös- kentaa ainoatakaan silta,a, joten kustan-
24950: kin hyvin huomattavasti kautta!kulkuun. nukset eivät kohoaisi suhteellisen suuriksi.
24951: Kun valtio aikan:aan ei ottanut tiestä huo- Sitäpaitsi oJisi omiaan kusta:nnuksia pienen-
24952: lehtiwkseen, on se nyttemmin 'täydellisesti tämään se seikka, että uuden tien voisi ra-
24953: rappeutunut eikä sitä niin ollen voida käyt- kentaa pääasiassa entisen suuntaisena. Kun
24954: tää !kuin osittain liikenteeseen. Nyt tätä ripeän rakennuskauden päättyminen V ar-
24955: tietä v,arkauden-Viinijärven radan ll'aken- kaudessa tulee todennäköisesti aiheuttamaan
24956: tamisen yhteydessä on päätetty saattaa kun- sekä mainitussa asutuskeskuksessa että sen
24957: toon Kangaslammin pitäjän puolelLa tulee ympäristössä työttömyyttä, olisi tämä työ-
24958: val1e Rauhalllläen pysäkille n. 4.5 km:n pi- maa,kin omiaan työttömyyttä poistamaan.
24959: tuinen osa. Rappiotilaan jää siis edelleen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
24960: Sarkamäen-Rauhamäen välinen tieosa, joka kunnioittaen,
24961: on 4.5 km. Jos tämä osa mainitusta tiestä
24962: saataisiin liikennekelpoiseksi, voisi huomat- että EduskuntcL vuoden 1936 tulo-
24963: tava osa Leppävirran kuntlillaisia !käyttää ja menoarvioon päättäisi ottaa
24964: tulevaa Rauhamäen pysä:kkiä kun taas 200,000 markan määrärahan maan-
24965: muussa tapauksessa on Y.arkauden--Viini- tien rakentamista varten Kuopion
24966: järv·en rataa käytettäessä kulj.ettava V ar- läänistä Leppävirran Sarkamäen ky-
24967: kauteen. lästä Mikkelin lääniin Kangaslammin
24968: Samalla tietä voitaisiin käyttää jälleen Rauhamäen kylään.
24969: kauttakulkuliikenteeseen, kuten on tapahtu-
24970:
24971: Helsingissä syyskuun 7 p :nä 1935.
24972:
24973: J. Takaila. Kalle Kämäräinen. P. V. Heikkinen.
24974: 655
24975:
24976: IV,ts4.- Rah. al. N:o 130.
24977:
24978:
24979:
24980:
24981: Luostarinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
24982: kentamista varten Enonkosken pitäjän H aJnhivirrasta
24983: Heinäveden pitäjän Pölläkän kylään.
24984:
24985:
24986: E d u s k u n n a ll e.
24987:
24988: Viitta.amme v. 1934 valtiopäiväin syysis- lisen maantien pa,rannustyöt, olisi töiden
24989: tuntokaudella eduskunnalle osoitetun raha- välitön jatkaminen samalla tiesuunna!lla
24990: asia-aloitteen n :o 100 perusteluihin ja mai- Enonkoski-Hanhivirta- Pölläkkä-Joen-
24991: nitsemme samalla, että eduskunta hyväksyi suu suotava. Tämän johdosta ehdota:mme,
24992: mainitun aloitteen. Kuluvan kesän aikana
24993: on aloitteessa mainitulla tiesuunnalla suori- että Eduskwnta ottaisi vuoden
24994: tettu koneellinen tutkimus, jonka tutkimuk- 1936 tulo- ja menoarvioon tie- ja
24995: sen tulokset eivät vielä tällä hetkellä ole vesimkennushallituksen käytettäväksi
24996: saapuneet tie- j-a vesirakennushallitukseen. 500,000 markan suuruisen määrära-
24997: Siihen katsoen, että aloitteessa mainittu tie han maantien rakentamista varten
24998: on erittäin tarP'eellinen ja olisi pian raken- Enonkosken pitäjän H anhivirrasta
24999: nettava, ja kun kuluvan vuoden ·ajalla tule- H emäveden pitäjän Pölläkän kylään.
25000: vat valmiiksi Savonlinnan-Enonkosken vä-
25001:
25002: Helsingissä 7 p :nä syyskuuta 1935.
25003:
25004:
25005: Alpo 0. Luostarinen. J. F. Tolonen.
25006: A~ex HämäJ.äinen. V. A. Heisikanen.
25007: 656
25008:
25009: N,ls5. - Rah. al. N:o 131
25010:
25011:
25012:
25013:
25014: Kemppi y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
25015: tamista varten Vahvialasta Leinon kylän kautta Musta-
25016: sillan tienhaaraan.
25017:
25018:
25019: E d u s k u n n a ll e.
25020:
25021: Viitaten kuluvan vuoden valtiopäiviHe 1,000,000 markan swuruisen siit·to-
25022: jättämämme toivomusaloitteen n:o 109 pe- määrärahan •käytettäväksi maantien
25023: rusteluihin ehdotamme, rakentamistyön aloittamista varten
25024: V ahvialasta Leinon kylän kootta
25025: että Eduskunta päättäisi ottaa johtavalla, Mustasillan tienhaaraan
25026: v.uoden 1936 tulo- ja menoarvioon :päättyväksi s•wttnnitellulla maantiellä.
25027:
25028: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 193,5.
25029:
25030:
25031: Antti Kemppi. lYI. 0. Lahtela.
25032: Jooseppi .Kauranen. Emil Jutila.
25033: S. Sallo.
25034: 657
25035:
25036: IV,tso. - Rah. al. N:o 132.
25037:
25038:
25039:
25040:
25041: KaMalainen: Määrärahan osoittamisesta Pikonjoen-Saap-
25042: run maantien rakentamista varten.
25043:
25044:
25045: E d u s k u n n a 11 e.
25046:
25047: HaUitus ehdottaa ensi vuoden tulo- ja että siUä ku'Lkemi'nen on nyttemmin hen-
25048: menoarvioesityksessä valtio'n kus'tannuksella genvaarallist:a, jopa suorastaan mahdoton-
25049: Viipurin lää:nissä rwkennet;tavista teistä Pi- talkin. Näin ol'len tien :tarvittsijoilla. on
25050: korrjoen-Sa.alprun välistä osaa varten ollut täysi syy kiirehtiä sen rperinpo!hjaista
25051: 400,000 m'k. ja maiilli!tsee sanottua 13 km:n uusintaa. Tien pa!himpia rpaik'koja ei kui-
25052: pituista tietä ·va1rt,en myönnetylksi v :sta tenlkaan sa~~Jda vielä ensi vuodeksi ehdote-
25053: 1932 lähtien valtion varoja 530,000 mk. tuNaikaan määrwraharlla n~in pitkälle lkOirja-
25054: sekä Pyhäjärven kunnan varoja 50,000 mk., tUJksi, että Sa,aprun Ja Piikonjven :väliilä
25055: joilla on saatu tietä va[miiksi 4.5 km :n päästäisiin ~des aU'tJtavastikaan hevose'lla
25056: pituudelta sekä raiva tuksi l. 7 ik!m. Työn liilk:enn.öimääln, vaan pirtlkä !lderr<Js iSakkola:n
25057: pitäisi suunn:itdmieru mukaan valmistua ldrkon ikaUitta täytyy tehdä,, j.os mieli jou-
25058: 19317, j01ten mainitttuna. vuonna vielä tar- tua rautatielle tai lkunn:a:llis- ja seurakunta-
25059: vi:ttaisiin 730,000 mk. V rurteenotettavat elämän keskulkseen Pylhäj.är:ven omalle kir-
25060: syyt kuiterukin rpualtaisivat eh'dotett.ua suu- kolle. Lisäämällä ensi vuodelksi tarkoitet-
25061: remman mää:rära'han ·ottamista. j;o ensi vuo- tuj.il; määrärahoja saataisiin ·vuoden ku-
25062: den .menoorvioon. luessa sen venran valmista 1tietä, että seu-
25063: Puheena oleva He on ollut va:nlhastaan ra~waan r.alkennusvailheeseen jä.isi vain jo
25064: Pylhäjärven eteläipuolisten iky'lien sekä Hak- lliytkin hiukan :helppdku:lkuise:mrpi tien lop-
25065: kolan ja Metsärpiii'tin polhjoisosien tä.rkeä pupää ja tilen lulkuisain taiWiJtsijain Eiken-
25066: lii:keväy1ä. V :n 192!1 tienoilla se va'ltion nöimtiä siten ,rparannettaisåin lk:Oihta ensi
25067: urakoitsijan toimesta oiottiin ja levennet- vuoden kuluessa.
25068: tiin. Tarkoituksena oli rakentaa Taipalee- Rohkenen ·näin ollen ehdottaa,
25069: seen Metsärpir1tin ;puolelle ulottuva tyikkitie.
25070: lVIutta !hei!k:km,aikenteiseksi tehtynä ja [loi- että Eduskunta päättäisi ottaa
25071: dotta jä;tettynä tie jo muuta:man vuoden ensi vuoden tUlo- ja menoarvioon
25072: kuluttua •rarprpeutui. Rummut muodostui- 20 Pl. lll l. 3 mornentille 600,000
25073: vwt 'kailk:k:ein: ensinnä käy:ttökel v.ottomiksi. rnarkkaa Pikonjoen-Saaprun maan-
25074: Nii,tä täytyi ruveta !kiertämään. Vuosi tien rakentamiseen.
25075: vuodelta itS'e tiekin 1ravistui siinä määrin,
25076:
25077: Helsingissä 7 •pä,i,vänä syyskuUlta. 1935.
25078:
25079: Väinö Kaasalainen.
25080: 658
25081:
25082: IV,1s7.- ltt~~h. ail. N:o 133.
25083:
25084:
25085:
25086:
25087: Iikonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Jääske'lfr-Kil-
25088: peenjoen maantien rakentamista varten.
25089:
25090:
25091: E d u s ik u n n :a ll e.
25092:
25093: Maantie, joka kulkee Kilpeenjoen koh- nykyisestää:n:kin vi1kasta li:ilkennettä, olisi
25094: dalta Viipurin -Imatran suunt·aa Jääsken uuden t:i<en raikellltarrnis,een !kiireellisesti zyh-
25095: kirkolle ja siitä ·edelleen Ensoon, on niin dJ~tJtä vä. Ny1kyimen tie sellaisten 'liikekes-
25096: kapea, mutkikas ja mäkinen, että sen liiken- kusten lkuin Enson y. m. 1ja Viipurin väli1Jlä,
25097: nOlmmell! moottoriajoneuvoilla, va•rsinkin on jo valtalkunna1n :arvonkin lkannalta hä-
25098: suur.i1la linja-autoilla, on verraten vaaran- peä. ~un uuden tien .rakentamiseen ei
25099: :rlaista. Ammattivilranom:aist•en tahol•ta on- ole .ote·ttu määrätraha.a .ensi vuoden meuo-
25100: kin tutkittu Jääsken--Kilpeenjoen tieosan arvioon, j•otta työt voitaisii'n aloittaa, ehdo-
25101: rakentannista uudellleen jlo'ko ko!konaan tai tamme,
25102: os1ttain uuteen :pa.ikkaan ja lienevät suun- että Eduskunta päättäisi ottaa
25103: ni:telmalt ja tkustannusarviofrin j.o valmistu- vuoden 1936 tulo- ja menoarvioon
25104: lliOOt. Kun Vuoksenla-aksoon rakennetaan 1 miljoonan markan määrärahan
25105: ny1kyään useita ·vwrs:im. llmorrnattavia teolli- Jääske~Kilpeenjoen maantien ra-
25106: suuslai taksia., j.otJka Hsää:vä:t lkyseellisen tien kennustyö1t aloittamista varten.
25107:
25108: Hellsingissä 7 päivän:ä syyskuuta 1935.
25109:
25110:
25111: Toivo L~oo.en. J. K·auranen.
25112: Matti Miikki. J. Paksujalka.
25113: 659
25114:
25115: IV,1as. - Rwh. rul. N:o 134.
25116:
25117:
25118:
25119:
25120: Kuittinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Enson-Viipu-
25121: rin maantietyön aloittamista vm·ten.
25122:
25123:
25124: E d u s k u n n a ll e.
25125:
25126: Kulkulaitosvaliokunta on näillä valtiopäi- Tämän tien tutkimukset ovat siinä mää-
25127: villä käsitellyt toivomusaloitteen n :o 110 rin toimitetut, että Jääsken kunnan val-
25128: koskien Enson-Viipurin välisen maa'llltien tuusto 20 p. toukokuuta 1935 on He- ja
25129: rwkentamisessa tarpeellisten tutkimusten toi- vesirrakennushallituksen piirustukset ja kus-
25130: mittamista. Valiokunta on kielteisessä mie- tatnnus:arvion läntisestä suunnasta yksimie-
25131: tinnössään n :o 1 kiinnittänyt erikoista huo- lisesti hyväksynyt ja1 päättyi se 5,150,000
25132: miota samalla Enson-Antrean-Viipurin mk ;aan. Näinollen ei ole mitään estettä
25133: rataosan kaksiraiteiseksi sa1attamiseen jra tietyön alkamiseUe.
25134: siitä johtuviin kustannuksiin. Kyseessä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
25135: oleva asia on sa;man valiokunnan päätök-
25136: sellä myöhemmin rauermut. Ainoasti!Jan että Eduskunta ottaisi vuoden
25137: pienen sivuraiteen laittamista rehdoteta:an. 1936 tulo- ja menoarvioon 1,650,000
25138: Jos tämä tietyö jätetään huomioonotta- markan suuruisen määrärahan En-
25139: matta, niin siNoin sen kulmakunnan oikeu- sonr-Viipurin välisen maantietyön
25140: tetut toivomukset tulevat kokonaan hyljä- aloittamista varten.
25141: tyiksi.
25142:
25143: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1935.
25144:
25145: Juho Kuittinen. Yrjö Welling.
25146: Arvo Inkilä. Johan Helo.
25147: D. B. Lindman. Antti Kemppi.
25148: 660
25149:
25150: lV,ts9.- Rah. al. N:o 135.
25151:
25152:
25153:
25154:
25155: Kosonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
25156: tamista va1·ten Rääkkylän pitäjän Kompakan kylästä
25157: 1'ikkalan pysäkin kautta Huhtilamminkylään Tohma-
25158: järve~Kiihtelysvaaran tiellä.
25159:
25160:
25161:
25162: E d u s kun n a 1l e.
25163:
25164: Räälkkylän, To>hmajärven ja Kirhtelys- kellitamisen jälkeen tulla kysymylmeen
25165: vaaran kumitien toimesta on pantu vireille ·sellaisen perustaminen eritoten sanotun
25166: maantie, joka alkaisi ensiksi mainitun n. 1,000 ha suuruisen Valkeasuon paik-
25167: pitäjän Kompakon ky1ästä Rääkkylän- keille. Tätä ma;hdo11isuutta on!km !kuntien
25168: Hammaslahden tiestä ja suuntautuisi lmskuudessa pidetty si:1mäilä. Edelleen tien
25169: poikki Karjalan ,radan Ti'l{Jkalan pysäkin ka•UJtta pääsisi koko Kii.M~lysvaararn pitäjän
25170: kautta Tohmajärven pitäjässä, päättyen eteläisin osa ja Tuupov&aran pitä:jä suo-
25171: Hruhtilammin kylään Tohmajärven-Kiih- raan yhteyteen rautatien kanssa. Yleensä-
25172: telysvaaran tieHä. ,Suunniteltu tie oil.isi n. kin olisi puheena o~eva tie välttämätön
25173: 29 !kilometriä pitJkä ja sen !kustannusarvio täydennys .raj.aseudun vielä niin vaillinai-
25174: 1,605,000 markkaa. Kustannusarvioineen sessa maantieverkostossa, palvellen vaiku-
25175: sekä maasto- ja paikalliskarttoineen on tuspiirinsä t&loudellisia tarpeita. Ja, kuten
25176: aijemmin, alussa maini1ttujen kuntien puo- sanottu, johtaisi tie Karjalan. va;dan mo-
25177: lesta, .esitetty kulkulaitosministeriöUe ano- l·emmilta puolilta rvarsin •laa:jalta alueeLta
25178: mus tien valtion varoilla rakennuttami- sekä matkustaja- ett.ä tavar3:lii'kennet:tä rau-
25179: sesta ja jatkuvasta kunnossapidosta. tatielle, joten sen aiheuttama hyöty koituu
25180: Kysymyksessä oleva tiesuunta rakenne- samalla va1tion ihyväiksi.
25181: tuksi :tultuaan tulisi edistämään mo~emmin Tien rakentamiseen olisi nyt myös oopiva
25182: pu<>lin Karjalan rataa metsävaroj.en kulje- ajanlko:hJta työttömyyden torjumisen kan-
25183: tusta rautatielle sekä olisi tarpeellisena nalta. :Mainituissa ja monissa niitä ym.p.ä-
25184: oikotienä väkirikkaiden seutujen asujamis- röivissä pitäjissä ei sijaitse sanottavampia
25185: toHe. lfun tie a1kuosaltaan johdettaisiin teollisuuslaitoksia, mutta nrl.issä kylläkin
25186: kauneudestaan kuulun Salpausselän ikau.tta asuu suuret määrät satun:naistöiden varassa
25187: tulisi siitä muodostumaan myös sopiva j-oko kokonaan tai osit,tain e1ävää väestöä,
25188: matkailureitti. Kiihtelysvaaran pu<>~eisella jolle vaikkapa vaan joku tietyömaakin on
25189: osallaan kulkisi tie hyvin viljelyskelpoiseksi merkitykseltään suuri. Ei voi ol1a epäilys-
25190: havaitun ja valtion omistaman Valkeasuon täkään siitä, etteikö yleisiä töitä tarkoite-
25191: kautta j<>lloin käy mahdolliseksi perustaa tulla ailueella tulla jo ,aivaill lähiaikoinakin
25192: näille seuduille hyvinkin laajahkossa mi- kipeästi tarvitsemaan.
25193: tassa uusia viljelys- ja asutusa~ueita. Esitettyihin näkökohtiin viitaten selkä
25194: Kun lisäksi Pohjois-.lfarjalassa ei ole ki- sen nojalla, mitä saatavista asiakirjoista
25195: peästi kaivattua työlaitosta, voisi tien ra- voidaan ha;v.aita, ehdotamme lmnnioittoon,
25196: IV,tso. - Ki>sonen y. m. 661
25197:
25198: että Eduskunta ottaisi vuoden KompaklM- 'l'fk'I«Ma -lluhtftomtpi,
25199: 1936 valtion tulo- ja menoarvioon Rääkkylän, Tohnwjärven ja Kiihte-
25200: 300,000 markan mää;rärahan töiden lysvaaroo pitäjissä.
25201: aloittamista varten maantiesuu'nnalla
25202:
25203: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 193:5.
25204:
25205: A. J. Kosonen. Pekka. Kettunen.
25206: 662
25207:
25208: ~V,uo. ·'"-" Rah. al. N:o 136.
25209:
25210:
25211:
25212:
25213: Kettunen. y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
25214: kentamista varten Rääkkylätn kirkolta Oravisalon ka'Utta
25215: Liperiin.
25216:
25217:
25218: E d u s k u n n a ll e.
25219:
25220: Vuoden ,19,33 va1tiopäiville jätimme raha- rannrulle j~htavan maantien päätteestä Tut-
25221: asia-~aloitteen n:o 98 (Liitteet I-XIV, s. jun salmen yli Liperin puolelle. <Hanik-
25222: 357), koskeva määrärahan osoittamista keesta o0n saatu ikaikkien paiikaJllisviran-
25223: RääkkyläTh-Oravisalon maanti·erakenws- omruisten sekä maa:herran myönteiset lau-
25224: töiden aloitt.arrnisek!si. Kun aloite ei johta- sunnot.
25225: nut tarkoitettuun tulokseen, uudistimme Suunniteltua tietä tulisi käyttämään noin
25226: esityksemme jättamäNä v. 1934 valtiopäi- 5,000 henkilöä !käsittävä alue, ;puhumatta-
25227: vHle aloitteen n:o 99 (Liitteet I-XIV, s. kaan kauttaJkulkulii'kenteen ihuomattavista
25228: 536). eduista. Matkaselän ja Viinijär.ven rauta-
25229: Melkein samoihin ailkoihin kun viime- tieasemien välimatka lyhenisi 50. ilrndlä ja
25230: mainittu aloite tehtiin, sai hanke .paikal- Rääkkylän ja Li;perin !kir!konkylien noin
25231: lisen väestön ja kuntien viranomaisten toi- 28 ikm:llä.
25232: mesta uuden ikäänteen siihen suuntaan ikuin Viitaten mdlem;pien wussamainittujen
25233: viimeisessä ruloitteessamrrne olimme viitan- aloitteiden perusteluihin sekä tässä IInainit-
25234: neet. Liperin ~unta yhtyi hankkeeseen, tuihin näkökOhtiin, rcYhkenemme kunnioit-
25235: myöntäen määrärwhan maantiesuunnan taen ehdotta·a,
25236: Rääklkylä---<Ora·visal()--JLi;peri tutkimiseksi.
25237: Sekä Rääkkylän että lLiperin kunnan tie- että Ed!uskunta päättäisi ottaa
25238: lautakuntien yhteisestä toimesta suoritti vuoden 1936 valtion tulo- ja •meno-
25239: KarjalaJn piirin tie- ja vesirakennusillJSi- arvioon 20 Pl. Ill luvun 3 tnomen-
25240: nööri tutkimuksen ja laati kustaillllusarvion. UUe 500,000 markan swuruisen mää-
25241: Tämän suunnitelman mukaan tulisi tämä t·ärahan Rääkkylän kirkolta Oravi-
25242: kauttakulkutie rakennettavaksi samaan salon kautta Liperiin johtavan maan-
25243: suuntaan kuin ylempänä mainituissa aloit- tien mkennustyön aloittamista var-
25244: teissa on edellytetty ja lisäksi uusi suunni- ten.
25245: telma sisältäisi lossiyihteyden Hernevaaran
25246:
25247: Helsilligissä syyskuun 7 päivänä 1935.
25248:
25249: P~ Kettunen. A. J. Kosonen.
25250: 663
25251:
25252: IV,un. - Ra.h. ~1. N:o 137.
25253:
25254:
25255:
25256:
25257: Leppälä y. m. : Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
25258: tamista varten Sortavalan kunnan Saarajärveltä Ruskea-
25259: lan kunnan Häyskynvaaraan.
25260:
25261:
25262: E d u s k u n n a 11 e.
25263:
25264: Huhtikuun 17 päivänä 1935 hyväksyi Kun tämän lisäksi seuduilla, joita sa-
25265: eduskunta lmlkulaitosv·aliokunnan mietin- nottu maantierakennustyö koskisi, tuli
25266: töön n:o 1 sisältyvän ,allekirjoittween y. m. miltei täydellinen ruiskato, joka pakottaa
25267: aloitteen perusteella lausutun toivomuksen, seutukuntalaiset hankkimaan ansiotyötä ja
25268: että hanitus vuoden 1936 maantieraken- kun lähistöllä ei ole täJhän tarkoitU'kseen
25269: nusohjelmaan ottaisi maantien rakentami- sopiva·a työtä, on varsin tarpeellista, että
25270: sen Sortavalan kunnan Saarajärveltä Rus- tätäkin varten varattaisiin tämä tarkoin
25271: kealan kunnan Häyskynvaaraan. tutkittu ja perusteellisesti suunniteltu,
25272: Tätä toivomusta ei hallitus menoarvio- asianomaisten virastojen yksimielisesti puol-
25273: ehdotuksessaan ole ottanut huomioon. tama tietyö.
25274: J_,ausumaa;nsa toivomusta perustelee kul- Bdellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
25275: kulaitosvaliokunta m. m. sillä, että mainittu
25276: tie tulisi kulkemaan kylien kautta, joilla ei että
25277: Ed1tskunta ottaisi mtoden
25278: nyt ole ollenkaan teitä tai varsin puutteel- 1936 t.u~o- ja menoarvioon 500,000
25279: liset tiet sekä että kauttakulkutienä sitä markan määrärahan tietyön aloitta-
25280: käyttäisivät Ha,rlun, Ruskealan ja Suista- miseksi Sort,av(J)lan k1t.nnan Saara-
25281: mon sekä etäämpänä olevien kuntien asuk- järveltä Ruskealan kunnan Häyskyn-
25282: kaat. vaaraan.
25283:
25284: Helsingissä syyskuun 3 päivänä 1935.
25285:
25286:
25287: Juhani Leppälä. Yrjö Welling.
25288: Jus,si Lonkainen. Johan Helo.
25289: Arvo Inkilä. Ka.a.pro Moilanen.
25290: Matti Pitkänen. Kaapro Huittinen.
25291:
25292:
25293:
25294:
25295: 84
25296: 664
25297:
25298: IV, 19 2. - Fin. mot. N :o 138. IV,192. - Blall. al. N:o 138.
25299:
25300:
25301:
25302:
25303: Söderhjelm m. fl.: Angående anvisande av Söderhjelm y. m.: Määrärahan osoittami-
25304: anslag fö1· uträtningar och [örbättringa1· sesta Vaasan--Pietarsaaaren-l{oklwlan
25305: på landsvägen Vasa-Jakobstad-Gamla- maantien oikaisemista ja pa1·antamista
25306: karleby. varte'n.
25307:
25308:
25309: T i ll R i k s d a g e n. E d u s k u n n a 11 e.
25310:
25311: Refererande tili hemställningsmotionen Viitaten näille valtiopäiville jätettyyn
25312: n:o 115 vid dell'rua riksdag samt til'l kom- toivomusaloiUeeseen n:o 115 sekä kulkulai-
25313: munikationsutskottets däröver avgivna ut- tosvaliokunnan siitä antamaan lausuntoon
25314: låtande få vi vördsamt föreslå, ehdotamme kunnioittaen,
25315:
25316: att Riksdagen i statsförslaget för että Eduskunta vuoden 1936 tulo-
25317: 1936 måtte upptaga ett anslag om ja menoarvioon ottaisi 2 milj. mar-
25318: 2 milj. mark för uträtningar och fö1·- k,an suuruisen määrärahan Vaasan--
25319: bättringar på landsvägen V asa- Pieta1·saaren-Kokkolan rnaantien oi-
25320: J akobstadr-Gamlakarleby. kaisemiseksi ja parantamiseksi.
25321:
25322: Helsingfors den 6 septemher 1935. Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1935.
25323:
25324:
25325: J. Söderhjelm. Heikki V:ehkaoja.
25326: Albin Wickman. Matti Lepistö.
25327: Edv:ard Haga. K-A. Fagerholm.
25328: 665
25329:
25330: IV,I93.- Fin. mot. N:o 139.
25331:
25332:
25333:
25334:
25335: Haga m. fl.: Angående anvisande av anslag för påbörjande
25336: av landsvägen Kvevl,Q.x-Vörå.
25337:
25338:
25339: T i ll R i k s d a g e n.
25340:
25341: Vägen från V asa stad, vil~en förmedlar bred väg uppgjort, vilket slutar på cirka
25342: tra:fiken norr- och österut, är synner- 1,030,000 mk. Då emellertid gott grus fin-
25343: lig·en då!lig och olämplig .för nutida nes i vägsträckningens omedelbara närhet,
25344: trafikmedel. Den sämsta sträckan är vilken omständighet icke var känd när kost-
25345: otvivelaktigt väg.en mellan Lillkyrö och nadsförslaget uppgjordes, torde byggnads-
25346: Vörå kommuner, vilken helt borde ombyg- kostnaderna betydligt kunna nedbringas.
25347: gas för att motsvara sitt ändamål. Då Vägen, vars hela längd är omkring 10 km,
25348: emellertid terrängen på nämnda sträcka är komme att löpa över en synnerlig jämn och
25349: mycket stenig och svår, komme en ombygg- stenfri terräng.
25350: nad av denna väg att ställa sig mycket dyr- De ~ommuner, över vars område vägen
25351: ba:r. Fördenskull har, sedan flere år till- komme .att dragas, hava redan avgivit sitt
25352: baka, frågan om byggandet av en ny väg utlåtande och en:hälligt förordat att vägen,
25353: från V assorby i K vev1aks socken till Koske- på .grund av sin stora betydelse, omedelbart
25354: by i Vörå socken varit synnerligen aktuell, borde läggas under arbete.
25355: över vil~en väg trafiken från Vasa och Under hänvisning till förestående få
25356: österut samt tvärtom ävensom en del av undertecknade vördsamt anhålla,
25357: trafiken från Vasa norrut komme att ledas.
25358: Statens kommunikationskommitte har även att Riksdagen i 1936 års inkomst-
25359: i sitt förslag upptagit ifrågaval'ande väg. och utgiftsstat under 20 Ht. lll: 3
25360: På väg- och :vatten~byggnadsstyrelsens måtte anvisa ett anslag av 300,000
25361: försorg har vägsträckningen blivit under- mk för påbörjande av landsvägen
25362: sökt oeh lmstnadsförslag för en 5 1 1~ m. K vevlaks-V örå.
25363:
25364: Helsingfors den 6 septemher 1935.
25365:
25366:
25367: Edvard Haga. Levi Jern.
25368: J. Mangs. Albin Wickman.
25369: Ebba östenson. ~sak Penttala.
25370: Edv. Helenelund. Heikki V·ebkaoja.
25371: Johan Franzen.
25372: 666
25373:
25374: IV,1\J3. ~ R.3ih. al. N:o 139. Stwmennos.
25375:
25376:
25377:
25378:
25379: Haga y. m.: Määrärahan osoittamisesta Koivulahden-Vöy-
25380: rin maantien rakentamiseksi.
25381:
25382:
25383: Eduskunnalle.
25384:
25385: Vaasan kaupungista pohjoiseen ja itään Kun kuitenkin tiesuunnan välittömässä lä-
25386: johtavat tiet ovat varsin huonoja ja nyky- heisyydessä on hyvää soraa, josta ei kus-
25387: aikaisille kulkuneuvoille sopimattomia. tannusarviota laadittaessa ollut tietoa, saa-
25388: Huonoin väli on epäilemättä Vähänkyrön tanee kustannukset melkoisesti supiste-
25389: ja Vöyrin kuntien väEnen tie, joka tarkoi- tuiksi. Ti,e, jonka koko pituus on noin 10
25390: tustaan vastatakseen olisi kokonaan raken- km., tulisi kulkemaan varsin tasaisessa ja
25391: nettava uudelleen. Kun kuitenkin maasto kivettömässä maastossa.
25392: tällä välillä Dn sangen kivinen ja vaikea- Kunnat, joiden alueiden kautta tie kul-
25393: kulkuinen, tulisi tämän tien uudelleenra- kisi, ovat jo antaneet lausuntonsa ja tien
25394: kentaminen hyvin kaUiiksi. Tämän vuoksi suuren merkityksen vuoksi yksimielisesti
25395: on kysymys uuden tien rakentamisesta Koi- puoltaneet sen rakentamistöiden viipymä-
25396: vulahden Vassorin kylästä Vöyrin Kosken- töntä alullepanemista.
25397: kylään jo monet vuodet ollut .ajankohtai- Edelläolevaan viitaten allekirjoittaneet
25398: nen. Tätä tietä käyttäisi tällöin Vaasasta kunnioittaen ehdottavat,
25399: itään sekä päinvastoin samoin kuin osa
25400: Vaasasta pohjoiseen suuntautuvasta liiken- että Eduskunta vuoden 1936 tulo-
25401: teestä. Valtion kulkulaitoskomitea on myös- ja menoa1·vion 20 Pl. II!: 3 momen-
25402: kin ottanut tämän tien ehdotukseensa. tin kohdalle ottaisi 300,000 m,arkan
25403: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta määt·ärahan K oivulahden--V äyrin
25404: Dn tämä tiesuunta tutkittu ja laadittu maantien rakennnstyön aloittami-
25405: 5 1 / 2 metrin levyistä tietä varten kustan- seen.
25406: nusarvio, joka päättyy 1,030,000 markkaan.
25407:
25408: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1935.
25409:
25410: Edvard Haga. Levi Jern.
25411: J. Mangs. Albin Wickman.
25412: Ebba östenson. Is3ik Penttala.
25413: Edv. Belene·1und. Heikki Veh!kaoja.
25414: Johan Franzen.
25415: 667
25416:
25417: IV,11H. - Fin. mot. N :o 140.
25418:
25419:
25420:
25421:
25422: Haga m. fl.: Angående anvisande av anslag för ombyg-
25423: gande av landsvägen s.öder om Oravais kyrkoby vid den
25424: s. k. Bodholmen.
25425:
25426:
25427: T i ll R i k s d a g e n.
25428:
25429: Som känt äro vägförhållandena emellan och faststäHda kostnadsförslaget slutar på
25430: V asa och Gamla'karleby a'llt annat än 387,000 mk. Den nu å vägen befintliga
25431: idealiska för trafikanterna på grund av landsvägsbron, vilken leder över en här
25432: att vägen på många ställcn saknar tillräck- framflytande bäck, är fallfärdig och rent
25433: li,g 1>redd samt shngrar fram i skarpa ikur- av farlig för trafiken, vilken omstärrdigh:et
25434: vor och över branta stigningar och backar. bl. a. under denna vec:ka konstatcrats av
25435: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsens di- representanter från väg- och vattenbygg-
25436: striktskontor i Vasa har även vidtagit för- nadsstyrclsen, som på ort och ställe inspek-
25437: ber:edande åtgärder ti'll förbättringar på terat väg·förhållandena i Österbotten.
25438: nämnda vägsträoka. Förs1ag me.d därtill Distriktskontoret i Vasa, som vä'l känner
25439: höraD'de kostnadsberäkning för vägens för- förhåHandena och de föreliggande behoven,
25440: bättrande äro av kontoret uppgjorda och har även i sitt förslag till budget observerat
25441: stä!llda på cirkulation till vederbörande anslag för ännämnda vägbyggnad. Av
25442: kommuner för utlåtande. Vid uppgörandet oförklarlig anledning har emellertid detta
25443: av dessa förslag har det emellertid fram- anslag utelämnats från regeringens budget.
25444: gått, a;tt vägen strax söderom Oravfclis kyr- Såsom av ovanstående framgår är detta
25445: koby, v~d Bod'holmen, snarast .möjligt måste vägförbättringsförslag av s:y-nne·rligen bråd·
25446: ombyggas. Förslaget utbröts därföre från skande natur, då ifrågavarande landsvägs-
25447: pmgrammet i övrigt till ett fristående hro i varje händelse måste repareras eller
25448: sådant. ombyggas. Undertecknade få därföre vörd-
25449: Genom den föreslagna ombyggnaden kom- samt .anhålla,
25450: mer den nu förefintliga skarpa :kurvan och
25451: branta haeken att försvinna och vägen, att Riksdagen i 1936 års inkomst-
25452: genom att •vattnet på grund av landhöjnin- och utgiftsstat under 20 Ht. III kap.
25453: gen fallit ut så att vägen kan flyttas, att 3 mom. måtte anvisa ett anslag av
25454: förkortas med 1 km. Handlingarna i ären- 387,000 mk för ombyggande av
25455: det äro fuUständigt färdiga och det av landsvägen söder om Oravais kyrko~
25456: väg- och vattenbyggnadsstyrelsen justerade by vid den s. k. Bodholmen.
25457:
25458: Helsingfors den 7 september 1935.
25459:
25460:
25461: Edvard Haga. Albin Wickman.
25462: 668
25463:
25464: lV,194. - .Rah. al. N:o 140. Suomennos.
25465:
25466:
25467:
25468:
25469: Haga y. m.: Määrärc~han osoittamisesta maantien uus~m~
25470: seksi Or(JAJaisten kirkonkylän eteläp1wlella. n. s. Bod-
25471: holrnenin kohdalla.
25472:
25473:
25474: E d u s !k u n n a 11 e.
25475:
25476: Kut-en tiedetään, ovat tieolot Vaasan :ja päättyy 387,000 markllman. Nykyisin tiellä
25477: Kokkolan välillä liikennöitsijäjn kannalta oleva ,puron yli 'johtava maantiesilta on lu-
25478: kaikkea muuta kuin ihanteelliset, !koska tie histumassa ja suorastaan :vaarallinen liiken-
25479: monin paikoin on leveydeltään riittämätön teelle, minkä m. m. on todennut ti.B- ja vesi-
25480: ja koska se luikertelee palhoin mutkitellen rakennu.slha1litus, joka itse paikalla on ta.r-
25481: yli jyrkkien nousujen ja mäkien. Tie- ja kastamlt Pohjanmaan tieoloja.
25482: vesirakennushallinnon Vaasan piirikonttori Vaasan piirikontto,ri, joka hyvin tuntee
25483: onkin .ryhtynyt va1mistaviin toimiin ;paran- olosuhteet ja !paikalliset t.arpeet, onkin
25484: nusten aikaansaamiseksi tällä, tieosalla. menoa,rvioe~hdotuksessaan varannut määrä-
25485: Konttori on laatinut tien para.ntamista kos- raalan tässä mainittua tietyötä varten. Se-
25486: kevan ehdotuksen lkustannu.slaske1mineen litt,ämättömästä syystä on kuitenkin tämä
25487: ja .on se lahetetty kiertämään asianomais- määräraha jätetty pois hallituksen. tulo- ja
25488: ten kuntien keskuuteen .lausunnon antq- menoarvioesi tyksestä.
25489: mista varten. Näitä ehdotuksia laadittaessa Kuten edelläolevasta selviää, on, tämä
25490: on :kuitenkin selvinnyt, että a.ivan Orav.ais- maantien parannusehdotus erittäin kiireel-
25491: ten kirkonkylän eteläqmolella, Bodiholmenin listä laatua, lk:OSlka. kysymyksessä; oleva
25492: kohdalla, oleva t.ie on mahdollisimma.n tPian maantiesiilta joka tarpauksessa. on 1korjattava
25493: uusittava. Tätä !koskeva e'hidotus erotet- tai uusittava. Allekirjoittaneet sen tähden
25494: tiin sen vuoksi ohjelmasta erilliseksi ehdo- knnni.oittaen ehdottavat,
25495: tukseksi.
25496: Uusimisehdotuksen mukaan htoavat ny- että Eduskttnta vuoden 1936 tulo-
25497: kyinen rvaikeakulkuinen mutka. ja jyrklkä Ja Jncnoarviossa 20 Pl. III luvun
25498: mä:ki. Kun veden lasikettua maan k®ou- 3 rnornentin kohdalle ottaisi 387,000
25499: tumisen vuoksi tien siirtäminen nyt on rnarkan suuruisen määrärohan maan-
25500: mahdollinen, ly.henee tie 1 kilometrililä. tien uusimiseksi Oravaisten kirkon-
25501: Hanketta !koskevat asiakirjat ovat täysin kylän eteläpuolella n. s. Rodholmenin
25502: valmiit ja tie- ja ve.sirakennu.slha:llituksen kohdalla.
25503: tarkastama ja va'hvistama !kustannusarvio
25504:
25505: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1935.
25506:
25507: Edvard Haga. Albin Wickman.
25508: 669
25509:
25510: IV,195,- Fin. mot. N:o 141.
25511:
25512:
25513:
25514:
25515: Söderhjelm m. fl.: A·ngående anvisande av anslag för un-
25516: dersökning av vägsträckningarna Jakobstad-Kållby
25517: och Jakobstad-Kronoby.
25518:
25519:
25520: T i ll R i k s d a g e n.
25521:
25522: Hefererande till hemställningsmotionen år 1936 måtte upptaga ett amslag orn
25523: n:o 115 vid denna riksdag samt till kom- 40,000 mark för undersökning av de
25524: mnnikationsutskottets däröver avgivna ut- alternativt planerade vägsträcknin-
25525: låtande få vi vördsrumt fö:reslå, garna J akobstad-Kållby och Ja-
25526: att Riksdagen i statsförslaget fij1· kobstad___;.Kronoby.
25527:
25528: Helsingfors den 6 septell'ber 1935.
25529:
25530:
25531: J. Söderhjelm. Edvard Haga. Albin Wickma.n.
25532: 670
25533:
25534: IV,195. - Ra.h. al. N:o 141. Suomennos.
25535:
25536:
25537:
25538:
25539: Söderhjelm y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pietarsaa-
25540: ren--Kolpin ja Pietm·saare;n-Kruunupyyn tiesuuntien
25541: tutkimista varten.
25542:
25543:
25544: E d u s lk u n n a ll e.
25545:
25546: Viitaten näille valtiopäiviUe jätettyyn että Eduskunta ottaisi vuoden 1936
25547: toivomusaloitteeseen n :o 115 sekä kulkulai- tulo- ja menoarvioon 40,000 markan
25548: tosvaliokunnan siitä antama~an lausuntoon suuruisen määrärahan vaihtoehtoi-
25549: eihdotamme kunnioittaen, sesti suunniteltujen Pietarsam·en--
25550: Kolpin ja Pietarsaaren--Kr·uttnu-
25551: pyyn tiesuuntien t1dkimista vn1·ten.
25552:
25553: Helsingisså syyskuun 6 päivänä 1935.
25554:
25555: J. Söderhjelm. Edvard Haga. A1bin Wickman.
25556: 671
25557:
25558: IV,196. - Rah. al. N:o 142.
25559:
25560:
25561:
25562:
25563: Srulo: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
25564: Kestilän kirkolta Haarajan kylän kautta Rantsilan-
25565: Oulun maantielle.
25566:
25567:
25568: E d u s k u n n a ll e.
25569:
25570: Oulun läånin eteläosa on tyytyväisenä Ouluun. Aiueen tiestä on olemassa kus-
25571: odottanut läänin muiden osi!en tieverkon tanruusarvio, mutta ei tähän asti ole tehty
25572: tiheytymistä ja nam eteläosan entiset sen rakentrumisesta vielä päätöstä. ~Jotta
25573: maantiet ovat pitkät ajat saaneet riittää kyseellinen, verrattain laaja ja asuttu alue
25574: vaiklm. samaan aikaan asutus on levinnyt lopultakin saisi tietoiv•eensa toteutumaan
25575: kauaksi ·entist·en valtateiden varsilta. Täl- ehdotan kunnioittaen,
25576: lainen suuri tietön alue on m. m. Kestiiän että Ed'Uskunta ottaisi vuoden
25577: kunnan pohjoinen osa. Alueen väestö saa 1936 talousarvioon 500,000 markan
25578: käyttää edelleen yksinomruan j.alkakulkua s'Uuruisen siirtomäärärahan 1naantien
25579: pyrkiessään joko oman kuntansa keskuk- rakentamiseksi Kestilän kirkolta
25580: seen Kestiiän kirkolle tai Rantsilan kirkolle Haarajan kylän kautta Rantsilan-
25581: kun asiaa tulee lähimpään kaupunkiin Oulun maantielle.
25582:
25583: Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1935.
25584:
25585:
25586: S. Salo.
25587:
25588:
25589:
25590:
25591: 85
25592: 672
25593:
25594: 1V,t97. - Rah. &. N:o 143.
25595:
25596:
25597:
25598:
25599: Janhonen: Määräm,han osoittamisesta maantien rakentmni-
25600: seksi Hyrynsalmen Moisiavaarasta Keskisen tilan kautta
25601: Sumnussalmen-Kuhmaniemen maantiehen.
25602:
25603:
25604: E d u s k u n n a ll e.
25605:
25606: Viitaten toivomusaloitteeseen n: o 84 t>ulo- ja menoarvioon 500,000 mar-
25607: (Liitteet I-XIV v. 1933, siv. 586), jonka kan siirtomäärärahan •maantien ra-
25608: johdosta eduskunta on hyväksynyt kulku- kentamiseksi tutkittua swuntaa H y-
25609: laitosvaliokunnan a:ntama.n myönteisen lau- rynsalmen Moisiavaarasta lähtien
25610: sunnon, rohkenen kunnioittaen ehdottaa, Keskisen talon kOIUtta Suomussal-
25611: men-!{uhmaniemen maantie ken.
25612: että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
25613:
25614: Helsingissä syysk. 6 p:nä 1935.
25615:
25616: T. A. Janhonen.
25617: 673
25618:
25619: IV,1ss.- Rah. al. N:o 144.
25620:
25621:
25622:
25623:
25624: Janhonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin maa-
25625: lais<kunnan Lahnasjärven kylästä Sotkamon-Iisalmen
25626: valtatiehen johtavan kylätien kuntoonsaattamista varten.
25627:
25628:
25629: E d u s k u n n a ll e.
25630:
25631: Kajaanin maalaiskunnan Lahnasjärven Olisi sentähden oikeuden ja kohtuuden
25632: kylästä Sotkamon-Iisalmen maantielle joh- mukaista, että valtiovallan taholta tuettai-
25633: tava n. 20 km. pitkä kylätie on peräti huo- siin tämän seudun asukkaita kunnostamaHa
25634: nossa kunnossa, osittain käyttökelvoton. Tie- ja valtion haltuun ottamalla tämä tärkeä
25635: osakasten lukumäärä on peräti pieni tien kauttakulkutie.
25636: pituuteen nä:hden. Joukossa on myös huo- Rohkenemme näin ollen kunnioittaen eh-
25637: mattava joukko sangen heikossa asemassa dottaa,
25638: olevia torppareita ja pientilallisia, jotka
25639: eivät kykene niin pitkää tietä kunnossapi- että Ei/;us;kunta ottaisi ensi vuoden
25640: tämään. Onhan lisäksi tunnettua, että sekä fllilo- ja menoarvioon 40Ö,ooo markan
25641: Kajaanin maalaiskunnan ja varsinkin Sot- siirtomäärärahan Kajaanin maalais-
25642: kamon asukkailla on ylettömän korkea vero- kunnan Lahnasjärven kylästä Sotka-
25643: kuorma kannettavana. Kun ei ole ansiotöitä mon-Iisalmen valtatiehen johtaJVan
25644: ja maatalous ei elä.tä, on huutokauppavyöry kylätien kuntoonsaattamiseksi ja val-
25645: näissä kunnissa suuri. tion hoitoon ottamiseksi.
25646:
25647: Helsingissä syysk. 6 p :nä 1935.
25648:
25649:
25650: T. A. Janhonen. Kusti Arhama.
25651: K. F. Lehtonen. Antti M·eriläinen.
25652: 674
25653:
25654: J1V,199.- Rruh. al. N:o 145.
25655:
25656:
25657:
25658:
25659: Janhonen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin-
25660: Sotkamon-Kuhmaniemen valtatien kuntoonsaatt®nista
25661: varten.
25662:
25663:
25664: E d u s k u n n a ll e.
25665:
25666: Kajaanista Kuhmoniemelle johtava maan- tulisi kyseessä oleva Kuhmoniemen--_:Ka-
25667: tie on kauttaaltaa;n heikosti rakennettu, jaanin maantie antamaan suurelle väestö-
25668: lisäksi vielä kovin mutkainen ja mäkinen. määrii:lle sopivan kulkureitin, mikä niiltä
25669: Jo pitkän aikaa on ollut päiväjärjestyk- nyt puuttuu.
25670: sessä tämän valtatien kunnostaminen. Ky- Rohkenemme sentähden kunnioittaen eh-
25671: symys on ollut myös siitä, että Kajaanin- dottaa,
25672: Sotkamon väli·nen tie kunnostettaisiin Km- että Eduskunta ottaisi ensi vuo-
25673: holanmäen ja Jormasjoen kylätien kautta, den tulo- ja menoarvioon 1,000,000
25674: koska se olisi lyhempi ja vähemmän mäki- markan siirtomäärärahan Kajaanin-
25675: nen. Siten ·saataisiin nämä mainitut kylät Sotkamon-Kuhmoniemen valtatien
25676: sopivasti tieverkostoon ja näin uusittuna kttntoonsaattamiseksi.
25677:
25678: Helsingissä syysk. 6 p:nä 1935.
25679:
25680:
25681: T. A. Jauhonen. Kusti Arhama.
25682: K. F. Lehtonen. Antti Meriläinen.
25683: 675
25684:
25685: IV,2oo. - Ra.h. al. N:o 146.
25686:
25687:
25688:
25689:
25690: Meriläinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin maa-
25691: laiskunnan ja Sotkamon alueella olevan Jormuan-Poh-
25692: javaaran kylätien kuntoonsaattamista varten.
25693:
25694:
25695: Ed u sk u n nalle.
25696:
25697: Jomman asemalta Sotkamoon johtava Yhä suurene.va li~kenne onkin suuntau-
25698: 9 krm:n pituinen Pohjavaaran 1kylätie on tunut mainitulle Pohjavaaran kylätielle
25699: muodostunut Kajaanista Sotkamoon, Kuh- tuottaen tieosakkaille ylivoimaisia vaikeuk-
25700: moniemeen ja Nurmekseen suuntautuvan sia. Tie olisi sentähden saatava kunnoste-
25701: liikenteen kauttakulkutieksi. tuksi raskasta 'liikennettä varten ja samalla
25702: :'l'äJhän on ollut luonnolliset syyt. Ky- saatava valtion hoitoon, sillä tieosaikkaideu
25703: seessä illeva tie on maastonsa puolesta huo- on mahdoton pitää .tietä kunnossa.
25704: mattavasti edullisempi, sillä nykyisellä Ehdotamme näin ollen kunnioittaen,
25705: valt:amaantiellä on Leikuvaara mmmen
25706: 1 km. pituinen mäJki, joka lienee ei ainoas- että -Eduskunta päättäisi · ottaa
25707: taan 'koko Kajaanin kihlakunnan, vaan vuoden 1936 talousarvioon 200,000
25708: myös koko maamme pisimpia ja jyr- markkaa Kajaanin maalaiskunnassa
25709: kimpiä maantienilikiä. On ollut kysymys .ia SotkaJmon ahteella olevan Jor-
25710: tämän mäen lei·kka:amisesta, mutta kun muatr~r-Pohjavaaran kylätien kun-
25711: kustannukset nousisivat suhteettoman kor- nostamista varten, sen valtion jatku-
25712: keiksi eikä tiestä ikuiteilikaan saa,taisi tyy-
25713: 1
25714: vaan hoitoon ottamiseksi.
25715: dyttävää, ei mäen leikkaukseen ole ryh-
25716: dytty.
25717:
25718: I-I€lsingissä syyskuun 6 p:nä 1935.
25719:
25720:
25721: Antti Meriläinen. T. A. Janhonen.
25722: Kusti Arhama.
25723: 676
25724:
25725: IV,zo1.- R3ih. al. N:o 147.
25726:
25727:
25728:
25729:
25730: Meri:läinen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Sotkamon--
25731: Kajaanin väliseltä maantieltä alkavan Paakinmäen kylä-
25732: tien maantieksi rakentamista varten.
25733:
25734:
25735: E d u s k u n n a 11 e.
25736:
25737: Sotkamon kunnan alueelta Kajaanin- rin, etteivät tien korjausvelvollisikBi aikoi-
25738: Sotkamon väliseltä maantieltä on :ruoin 30 naan sitoutuneet pienvilj.eliljät voi eivätkä
25739: vuotta sitten rakennettu Paakinmäen kylä- jaksa jatkuvasti ·enää kylätietään pitää
25740: tie, mikä jatkuu 20 kilometrin pituisena liiJkennekelpoisessa kunnossa, varsinkin kun
25741: päättyen Paltamon kunnan a:lueella nykyi- tie on alunperin erittäin heikosti raken-
25742: selle Kontiomäen rautatieasemalle. Sen- nettu, eivätkä he kohtuuden mukaan ole
25743: jälkeen kun kyseeilinen P.aakinmäen kylä- siihen velvollisiakaan.
25744: tie rakennettiin, on moottoriajoneuvolii- E•dellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
25745: kenne yleistynyt, ja Oulun-Nurmeksen ehdotamme,
25746: radan sekä myöskin us·eiden uusien maan-
25747: teiden ja kyläteiden tultua rakennetuiksi että Edusk1~nta
25748: ottaisi vuoden-
25749: cm Kontiomäen asemasta muodostunut uusi 1936 tt~lo- ja menoa1·vioon 400,000
25750: huomattava liikennekes1rns. Kun mainittua markan määrärahan Sotkamon--Kc~
25751: Paakinmäen kylätietä tulee nykyisin lyhin jaanin väliseltä maantieltä alkavan
25752: maanti·ematka Kontiomäen aseman kautta Paakinmäen kautta Kontiomäen ase-
25753: Oulusta: 'päin sekä Kainuun pohjoiskun- malle johtavan Paakinmäen kylätien
25754: nista Sotkamoon y. m. eteläänpäin matkus- rakentamise•ksi uudelleen yleiseksi
25755: taville, on Pa·akinmäen kylätie siirtynyt valtion 1)älittömässä hoidossa ole-
25756: yleisen liikenteen käytettäväksi siinä mää- vaksi maan-tieksi.
25757:
25758: Helsingissä 6 ·päivänä syyskuuta 1935.
25759:
25760: Antti Meriläinen. T. A. Jauhonen. Ku:sti Arhama.
25761: 677
25762:
25763: IV,2o2. - 'Ra.h. al. N :o 148.
25764:
25765:
25766:
25767:
25768: Fränti y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kaitaansalmen-
25769: Kuhmaniemen maantien rakentamista varten.
25770:
25771:
25772: E d u s k u n n a ll e.
25773:
25774: Viitaten vuoden 1934 valtiopäiville jäte- noarvioksi vuodelle 1936, kunnioittaen eh-
25775: tyn toivomusaloitteen n:o 94 perusteluihin dotamme,.
25776: ja vuoden 1935 valtiopäiville jätettyyn toi- että Eduskunta päättäisi ottaa
25777: vomusaloitteeseen n:o 120 koskeva maantien ensi vuoden valtion tulo- ja meno-
25778: rakentamista Sotkamon- Ristijärven maan- arvioon 500,000 markan määrärahan
25779: tieltä Kaitaansalmen kohdalta Kuhmonie- maantien rakentamista varten Sotka-
25780: melle, j-a mainiten, että eduskunta viime mon-Ristijärven maantieltä Kai-
25781: kevätistuntokaudella kulkulaitosvaliokun- taansalmen kohdalta Pohjaslakden,
25782: nan ehdotuksesta on hyväksynyt sanotun Murtosalmen ja Mttrtoperän katttta
25783: aloitteen, jota kuitenkaan ei ole sisällytetty Hietaperään K tthmoniemen-M oision
25784: hallituksen esitykseen valtion tulo- ja me- maantiellä.
25785:
25786: Helsingissä syysk. 5 p :nä 1935.
25787:
25788: A. Fränti. Kmti Arhama.
25789: s. SSilO. Antti Meriläinen.
25790: 678
25791:
25792: IV,2o3. - Rah. al. N:o 149.
25793:
25794:
25795:
25796:
25797: Janhonen: Määrämhan osoittamisesta erämaantien raken-
25798: tamiseksi Su0'111;ussalmen-Knhmoniemen maantiestä Yli-
25799: vuohisen Vängän talon tienoolta Marjokylän Karh'u-
25800: vaaraan.
25801:
25802:
25803: E d u s k u n n a ll e.
25804:
25805: Suomussalmen laajassa pitäjässä on vielä pääsemään liikenneyhteytoon muun maail-
25806: paljon tiettömiä alueita. Suuret joukot ih- man kanssa.
25807: misiä elävät kaukana teistä. Yksi sellainen Rohkenen sentähden ehdottaa,
25808: aine on Ylivuohisen kylässä oleva Marjo- että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
25809: kylä ja Hyryn kaukainen perukka, jonne tulo- ja menoarvioon 300,000 ma1·-
25810: on kirkolta matkaa noin 7 penikulmaa ja kan siirtomäärärahan erämaantien
25811: lähimmältä tieltä yli 20 km. Tänne on tie rakentamiseksi Suomussalmen--Kuh-
25812: tutkittu jo Ma1rjokylän Karhuvaaraan asti. moniemen maantiestä Ylivuohisen
25813: Olisi sentä:hden suotavaa, .että tätä vai- llängän talon tienoolta Marjokylä-n
25814: keuksissa elävää rajan kansaa autettaisiin J( arhuvaaraan.
25815:
25816:
25817: Helsingissä syysk. 6 1p:nä 1935.
25818:
25819: T. A. Jauhonen.
25820: 679
25821:
25822: IV,2o4, - Rah. al. N :o 150.
25823:
25824:
25825:
25826:
25827: Jauhonen: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
25828: seksi Suomussalmen-Piispajärven maantiestä Selkosky-
25829: län kautta Alikaskelle H ossan t·iellä.
25830:
25831:
25832: E d u s k u n n a ll e.
25833:
25834: Viitaten toivomusaloitteeseen n:o 92 että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
25835: (Liitteet 1934, siv. 316), josta kulkulaitos- tulo- ja menoarvioon 300,000 mar-
25836: valiokunta ja eduskunta ovat aikanaan teh- kan siirtomäärärahan maantien ra-
25837: ne>et myönteisen päätöksen, ehdotan kun- kentamiseksi Suomussalmen-Piispa-
25838: nioittaen, järven maantiestä Selkoskylän kautta
25839: Alikaskelle H ossan tiellä.
25840:
25841: Helsingissä syysk. 6 p:nä. 1935.
25842:
25843:
25844: T. A. Janhonen.
25845:
25846:
25847:
25848:
25849: 86
25850: 680
25851:
25852: :W,2o5, - R;a;b. wl. N:o 151.
25853:
25854:
25855:
25856:
25857: Lohi: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamista
25858: vMten Ranuan J[elahaarasta Pudasjärven Rytinkisal-
25859: meen.
25860:
25861:
25862: Eduskunnalle.
25863:
25864: Vuoden 1934 valtiopäivillä hyväksyi matka, mikä yhdistäisi kauttakuLkutien tu-
25865: edu:skunta toivomuksen, että hallitus ottaisi levalle Taivalkosken rautatieasema:lle.
25866: vuoden 1935 menoarvioesitykseen määrä- Kun tämä tie, jota myöskin Pohjois~Suo
25867: rahan maantien rakentamista varten Ra- men ja Karjalan maanti·ekomitea on ehdot-
25868: nnan pitäjän Kel&haarasta Rytinkisal- tanut, olisi kiireellinen, ja jotta tien ra-
25869: meen Pudasjä:Jwen----.:Sarajärven tiellä. Kun kennustyöt päästäisiin aJkamaan ensi
25870: asianmukainen tutkimus ja kustannus- vuonna, ehdotan kunnioittaen,
25871: arvio puuttuvat, jäi määräraha kuluvan että Eduskunta päättäisi ottaa
25872: vuoden menoarvioon ottamatta. ensi vuoden tulo- ja menoa·rvioon
25873: Kuluneena kesänä onkin mainittu tutki- 200,000 markan suuruisen määrä-
25874: mus suoritettu, vaikka asiakirjat eivät rahan maantien rakentamista varten
25875: liene vielä hallituksell,le saa;puneet. Sitä Ranuan Kelahaarasta Pudasjä1'Ven
25876: pait'li on tämän jatkona tutkittu koko Rytinkisalmeen.
25877:
25878: Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1935.
25879:
25880:
25881: K. A. Lohi.
25882: 681
25883:
25884: IV,2o6. - Rah. al. N:o 152.
25885:
25886:
25887:
25888:
25889: Lohi y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
25890: miseksi Ranuan lmpiöstä Posiolle.
25891:
25892:
25893: E d u s k u n n a ll e.
25894:
25895: Viitaten toivomusaloitteeseen n :o 104 markan suuruisen määräraham maan-
25896: vuoden 1934 valltiopäivillä, ehdotamme kun- tien rakentamista varte:n Ranuan
25897: nioittaen, Impiöstä Posiolle.
25898: että Eduskunta päättäisi ottaa ensi
25899: vuoden tulo- .ia menoarvioon 200,000
25900:
25901: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1935.
25902:
25903:
25904: K. A. Lohi. M. 0. Lahtela.
25905: 682
25906:
25907: IV,2o1. - Rah. al. N :o 153.
25908:
25909:
25910:
25911:
25912: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
25913: tamista varten Ranuan-Impiöjärven maantiestä Mänty-
25914: järven kautta Posion kuntaan.
25915:
25916:
25917: E d u s k u n n a ll e.
25918:
25919: Viitaten ed. Rytingin y. m. ra:haasia-aloit- että Eduskunta ottaisi vuoden
25920: teessa n :o 99 vuoden 1933 valtiopäiviltä 1936 'tulo- ja menoarvioon 500,000
25921: sekä toivomusaloitteessa n :o 104 vuoden markan määrärahan maantien raken-
25922: 1934 valtiopäiviltä esitettyihin perustelui- tamista varten Ranuan-Impiöjärven
25923: ·hin, saamme kunnioittaen ehdottaa, maantiestä Mäntyjärven ka'ntta Po-
25924: sion kuntaan.
25925:
25926: Helsingissä syyskuun 5 päivänä 1935.
25927:
25928:
25929: Eino Rytiniki. Yrjö Hautala.
25930: Yrjö H. Ke~ti.
25931: 683
25932:
25933: IV,2os. - Rah. al. N :o 154.
25934:
25935:
25936:
25937:
25938: Lohi y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
25939: mista varten Ranuan-Pudasjärven tieltä Km·tesalmen
25940: kautta Simojärven pohjoispäähän.
25941:
25942:
25943: E d u s k u n n a ll e.
25944:
25945: Viitaten. toivomusaloitteen n :o 101 pe- markan suuruisen määrärahan maan-
25946: rusteluihin vuoden 1934 valtiopäivillä, eh- tien rakentamista varten Ranuan-
25947: dota;mme kunnioiUaen, Pudasjärven väliseltä tieltä Korte-
25948: salmen kautta Simojärven pohjois-
25949: että Eduskunta päättäis1~ ottaa ensi päähän.
25950: vuoden t'ulo- ja menoarvioon 200,000
25951:
25952: Helsingissä. 6 päivänä syyskuuta 1935.
25953:
25954:
25955: K. A. Lohi. M. 0. Lahtela.
25956: 684
25957:
25958: IV,2o9. - Rah. al. N :o 155.
25959:
25960:
25961:
25962:
25963: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta yhdystien raken-
25964: tamista varten Pudasjärven pitäjän Särkivaarasta Tai-
25965: valkosken pitäjän Virkkuseen.
25966:
25967:
25968: E d u s k u n n a 11 e.
25969:
25970: Viitaten ed. Rytingin y. m. vuoden 1934 että Eduskunta ottaisi vuoden
25971: kevätistuntokaudella tekemän toivomusailoit- 1936 tulo- ja menoarvioon 200,000
25972: teen n :o 98 sekä syysistuntokaudeHa teke- markan määrärahan yhdystien m-
25973: män rahaasia-aloitteen n :o 106 perustelui- kentamista varten Pudasjärven pitä-
25974: hin sekä ,lisäksi huomauttamaUa, että viime .iän Särkivaarasta Taivalkosken pi-
25975: kesän a~kana on laadittu kysymyksessä ole- täjän Virkkuseen.
25976: van tien kustannusarvio, joka valmistuu lo-
25977: puillisesti tämän vuoden aikana, ehdotamme
25978: kunnioittaen,
25979:
25980: Helsingissä syyskuun 5 päivänä 1935.
25981:
25982:
25983: Eino Rytinki. Yrjö Hautala. Yrjö H. ~esti.
25984: 685
25985:
25986: IV,21o. - Rllih. al. N :o 156.
25987:
25988:
25989:
25990:
25991: Rytinki: Määt·ämhan osoittamisesta maantien rakentami-
25992: seksi Pudasjärven N aamangalta Taivalkoskelle.
25993:
25994:
25995: E d u s k u n n a ll e.
25996:
25997: Sen jälkeen kuin Koillis-Pohjanmaan Kysymyksessä oleval'la maan>tieHä oiisi
25998: rautatie päätettiin rakennettavaksi Kontio- saatava kiireellisesti rakennustyöt ail.ulile,
25999: mäeltä Taivalkoskelle, nousi Koillis-Pohjan- koska tie kuuluu suunniteltuun ja suurim-
26000: maan maantieverkoston kehittämissuunni- maksi osaksi jo rakennettuun valtamaantie-
26001: telmissa päiväjärjestY'kseen kysymys, mi•ten hen, joka yhdistää Koi'llis-Suomen Ei'ken-
26002: saataisiin suurin osa maa!kunnan Jiiken- teen tulevat pää:keskuspaikat, Rovaniemen
26003: teestä ohjautumaan suorinta tietä .rauta- ja TaivallkoSiken. Kun lisä:ksi KoilEs-Pohjan-
26004: tielle, o:ttamailla kuitenkin huomioon en!tinen maan maantieverkoston kehivtämiseksi tul-
26005: asutus sekä uudet ll!sutuSilna:hdoUisuudet. laan lähivuosina tekemään useita suunnitel-
26006: Koska Taivalkoski muodostuu Koil'lis-Poh- mia ja Jaatimaan knstannusarvioita, olisi
26007: janmaan iliikennekeskukseksi heti sen jäl- aloitettava heti sellaisten maanteiden raken-
26008: keen kun rautatie saadaan valmiiksi, olisi taminen, joiden kustannusarviot on laadittu,
26009: vailtiovallan ryhdyttävä pikaisiin toimenpi- sillä tätä menetelmää käyttäen tietyöt an-
26010: teisiin maantieverkoston kehittämiseksi Koil- taisivat maakunnalle jatkuvasti työtä, jota
26011: lis-Pohjanmaa1la •tätä päämäärää s~lmäHä se k~peästi kaipaa.
26012: pitäen. Edellä esitetyn perusteella saan kun-
26013: Tie- ja vesirakennushallituksen taholta nioittaen ehdottM,
26014: sitä menetelmää on:kin ehkä tarkoitettu nou-
26015: datettava:ksi, siUä :kuiluvan 'kesän aikana on että Eduskunta ottaisi vuoden 1936
26016: laa:dittu suunnitelma ja kustannusarvio tulo- ja menoarvioon 300,000 mar-
26017: maantien rakentamista varten m. m. Pudas- kan määrärahan maantien rakenta-
26018: Jarven NaamangaHa Taivalkosiken Jur- miseksi Pudasjärven-Naamangalta
26019: mun seudulle Oulun-Kuusamon maan- 1'aivalkoskelle Oulun- Kuusamon
26020: tiellä. maantiehen.
26021:
26022: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1935.
26023:
26024:
26025: Eino Rytinki.
26026: 686
26027:
26028: IV,z11. - Rah. al. N :o 157.
26029:
26030:
26031:
26032:
26033: Rytinki y. m.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
26034: tamista varten Pudasjä~·ven--Sarajärven ma.ant.1:estä
26035: Ranuan-Kelahaaran maantiehen.
26036:
26037:
26038: E d u s k u n n a ll e.
26039:
26040: Viittaan ed. Rytingin y. m. vuoden 1933 nassa olisi pa'ljon tärkeitä maantie-
26041: rahaasia-alloit,teen n :o 119 ja vuonna raJkennuksia aloitettava. Ko.ska kysymyk-
26042: 1934 jätetyn toivomusaloitteen n :o 97 pe- sessä. on ~nuuan tärkeimmistä maanteistä
26043: rustelui•hin sekä hallituksen esitykseen val- niin .olisi sen rakennustyöt saUJtava kiireelli-
26044: tion tulo- ja menoarvioksi vuodeQle 1935, sesti ålul!le ja koska ensi vuoden aikana ei ole
26045: 20 Bl., sivu 423, jossa hal!litus mainitsee, esteenä enää suunnitelman ja kustannus-
26046: ettei se ole vielä voinut osoit,taa määrärahaa arvion puute, voit•a.isiin tien rakent.aminen
26047: maantien rakentamista varten Pudasjärven aloittaa. Tietyö antaisi myöskin ensi kesän
26048: -Sarajärven maantieltä Ranua:n-Kelaihaa- aikana ·työtä Rannan kuntalaisille sekä Pu-
26049: raan, koska ei ole vielä. olemassa ~työtä var- dasjärven kunnan pohjoiskulmalla asuviHe
26050: ten suunn~telma.a. kuntalaisille, joilla kesän aikana on suuri
26051: Nyt kuitenkin on kysymyksessä olevaa työn puute.
26052: maantietä varten laadittu suunnitelma ja Edellä esitettyyn viit,aten saamme kun-
26053: kustannusarviD, joka 'lopullisesti ·vailmistuu nioittaen ehdottaa,
26054: tämän syksyn kuluessa. Ennakkotietojen
26055: mukaan tU:lee tien mkentaminen maksa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1936
26056: maan noin 650,000 markkaa. tulo- ja menoarvioon 200,000 markan
26057: On otettava huomioon, että vuoden 1936 määrärahan maantien rakentamiseksi
26058: tulo- ja menoarvioon ei ole :maantien ra- Pudasjärven--Sarajärven maantiestä
26059: kentamista varten Rannan kunnan alueel!le Ranuan--Kelahaaran maantiehen.
26060: merkitty ol'lenkaan määrärahaa, vai,k:ka kun-
26061:
26062: Helsingissä syyskuun 4 päivänä 1935.
26063:
26064: Eino Rytinki. Yrjö H. Kesti.
26065: Yrjö Hauta-la. Heikki Niskanen.
26066: 687
26067:
26068: IV,212. - Ralh. al. N:o 158.
26069:
26070:
26071:
26072:
26073: Rytin:ki: Määräraham osoittamisesta maantien rakentamista
26074: varten Pudasjärven kunnan Puhoksenr-Myllykankaan
26075: seudulta Puolangan-Taivalkosken maantiehen.
26076:
26077:
26078: E d u s k u n n a ll e.
26079:
26080: Pohjois-Suomen ja Karjalan maantieko- tatta aloittaa. Tie oEsi erittäin tärkeä Pu-
26081: mitea on ehdottanut vuonna 1929 maantien dasjärven kunnan itäperälle suoran liiken-
26082: rakennettavaksi Pudasjärven kunnan Myl- teen aikaansaamiseksi Puolangan-Tai vai-
26083: lykankaalta Puolangan-Taivalkosken väli- kosken väliselle tielle, ja antaisi tieraken-
26084: seen maantiehen, mutta tämän ma,antien nus työtä mainitulle alueelle, jossa sitä
26085: rakentaminen on jäänyt vuosi vuodelta suo- kipeästi tarvitaan.
26086: rittamatta, ja niihin useihin toivomuksiin, Edellä esitetyn perusteella saan kun-
26087: joita Pudasjärven kunnan ja eduskunnan nioittaen ehdottaa,
26088: ta;holta on lausuttu, on aina vastattu, että
26089: koska tien rakentamiseksi ei ole vielä laa- että Edusk1tnta ottaisi vuoden 1936
26090: dittu kustannusarviota, niin tietöitä ei tulo- ja menoarvioon 200,000 mar-
26091: vielä •voida aloittaa. Nyt kuitenkin on tä- kan mäiiräraham maantien 1·akenta-
26092: män kuluvan kesän aikana laadittu kysy- mista varten Pudasjärven kunnan
26093: myksessäolevan tien kustannusamvi"o, joka Puhokser~r-M yllykankaan seudulta
26094: valmistuu lopullisesti tämän vuoden aikana, Puolanganr-Taivalkosken maantie-
26095: joten työ voidwan ensi vuoden aikana hai- ken.
26096:
26097: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1935.
26098:
26099:
26100: Eino Rytinki.
26101:
26102:
26103:
26104:
26105: 87
26106: 688
26107:
26108: IV,213, - Rah. al. N:o 159.
26109:
26110:
26111:
26112:
26113: Hannula: Määrärahan osoittamisesta Simojoen yli johtavan
26114: rautatiesillan kohdalta alkavan, joen eteläpuolitse kul-
26115: kevan ja Alaniemen lossiin päättyvän maantien raken-
26116: tamista varten.
26117:
26118:
26119: E d u s k o n n a ll e.
26120:
26121: Nojautumalla 8 päivänä helmikuuta 1935 500,000 mk:n määrärahan Simojoen
26122: tehdyn toivomusaloitteen n :o 139 peruste- yli johtavan rautatiesillan kohdaltet
26123: luihin ehdotan kunnioittavimmin, etlkavan, sanotun joen eteläpuolitse
26124: että Eduskunta vuoden 1936 tulo- kulkevetn ja Aletniemen lossiin päät-
26125: Ja menoarvioon päättäisi ottaa tyvän metantien rakentarnista varten.
26126:
26127: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1935.
26128:
26129:
26130: Uuno Hannula.
26131: 689
26132:
26133: IV,214. - Rah. al. N:o 160.
26134:
26135:
26136:
26137:
26138: Koivui'IMl.ta y. m.: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen
26139: kauppalan luona olevan Rovaniemen-Kemin maantie-
26140: osan tulvalle alttiiden kohtien k01·jaamista varten.
26141:
26142:
26143: E d u s k u n n a ll e.
26144:
26145: Petsamoon johtavaa maruntietä mainos- täisiin, jota toimenpidettä puolustaisivat
26146: tetaan voimakkaasti .,,ainoana Jäämerelle suuri paikallinen liikenne sekä m. m. mwt-
26147: jo'htavana tienä". Tästä on muodostunut kailunäkökohdat. Liikenne siinä tapauk-
26148: isku~ause, joka epäilemälttä on houkutellut sessa suuntautuisi ·edelleenkin •vanhaa
26149: u'lkomaalaisia matka.ilijoita läh:temään Lap- maantietä pitkin venattain läheltä Ke-
26150: piin ja Petsamoon. mijoen kauniita rantoja ja Rovaniemen
26151: On kuitenkin huomat·tava, että tämä mai- vanhinta asutusta sivuten. Myöskin par-
26152: nostus on aloitettu liian varhain. Tie ei haillaan rakenteella oleva kauniin Pöy•liö-
26153: kaikin paikoin ole vielä siinä kunnoss'a, vaaran hiihtomä:ki, josta tulee toistaiseksi
26154: että sitä autoilla liikkuville matkailijoille ma.amme suurin, on sekin nähtävyys, joka
26155: voisi pä•tevästi suositella. varmaan herättää matkailijassa mielenkiin-
26156: Kiusallisin epäkohta Petsamoon johta- toa. Mahdomsta myös on, että kyseellisen
26157: valla maantiellä on Rovaniemen kauppallan hyppyrimäen yhteyteen laitetaan samalla
26158: luona ole\na n. · s. Kirkonjyrhämän seutu, näkötorni. Ti•etä kuunostettaessa voitaisiin
26159: jossa maantie joka kevätkesä on viikko- näinollen ottaa huomioon myöskin kaikki
26160: kausia veden alla ja liikenne yli '/ 2 kilo- matkailun kanna'lt'a tärkeät seikat.
26161: metriä pitkän lossin varassa. Liikenne ei Puuttumatta lähemmin siihen, kumpi
26162: ole edes yhden lossin varassa vaan kwtkea•a vaihtoehto kosketteleroamme liikennehäiriön •
26163: kulku vajaan kilometrin alalla kolmesta poistamiseksi olisi, eri näkökohdat huo-
26164: kohti. Etelästä käsin Rovaniemelle saa- mioonottaen, edullisin, on välttämätöntä,
26165: puva matk.ailija joutuu pahaan pulaan kun että tämä kauan vireillä ollut hanke lopul-
26166: ei pääse autoineen kauppalaan vaan on ta:kin toteutetaan ja Jäämerelle johtava
26167: pakoi·tettu keskeyttämään matkansa. Ve- maantie saatetaan myös tässä kohdin tyy-
26168: den ollessa korkeimmillaan, jolloin n. s. d)nt:tävään kuntoon. Tien kunnostamisesta
26169: Pappilanmäen airapuolena olevan tulvan- tulisi myöskin sopivaa ansiotyötä Rovanie-
26170: alaisen kohdan yli ei paase 1ainkaan men maalaiskunnan ja kauppa'lan työväes-
26171: autoilla, keskeytyy aut.oliikenne auttamatto- tölle. Molemmat kunnat ovat useaan otte1e-
26172: masti. seen anoneet sanotun työmaan avaamista,
26173: Tämän epäkohdan korjaamiseksi on tie- mutta eivät nämä anomukset ole johtaneet
26174: ja vesirakennushallituksen toimesta laadittu toivottuun tulokseen, johtuen tämä nähtä-
26175: suunnitelma, jonka mukaan mainitut tul- västi siitä, ettei varatyömäärärahoilila ole
26176: vana:laiset kohdat kierrettäisiin. Myöskin katsottu voitavan ryhtyä näin huomatta-
26177: lienee ajateltu si•tä mahdollisuutta, että vaan tienparannukseen. Epäkohta on kui-
26178: maantien tulvanalaiset kohdat pengerret- tenkin sellainen,. ettei sen korjaamista mi-
26179: 690 IV,Z14. - Rovaniemen-Kemin maantie.
26180:
26181: tenkään voida välttää, koska sekä va<rsinai- remmalla syyllä, kun kyseeilinen tie on
26182: sen liikenteen että matkailuliikenteen jatku- koko maaHekin suurimerkityksellinen.
26183: v,asti viikastuessa häiriö käy vuosi vuodelta Nojatuen siihen, mitä edellä olemme lau-
26184: yhä kiusallisemmaksi. Tämä ,parannuksen suneet, ehdotamme kunnioittaen,
26185: tarpeessa oleva tien kohta sijaitsee osittain
26186: Rovll!niemen kauppalan ja osittain maalais- että Eduskunta ottaisi vuoden
26187: kunnan alueeUa. Rovaniemen nuori kaup- 1936 talousarvio·on 500,000 markkaa
26188: paJlakunt:a on kuitenkin taloudellisesti niin Rovaniemen-Kemin maantiellä Ro-
26189: vaikeassa asemassa, että sillä ei ole mah- vaniemen kauppalan luona olevien
26190: dollisuutt,a. tämän alueellaan olevan tieosan tulvalle alttiiden kohtien korjaami-
26191: rakentamiseen tai pengertämiseen, joten seksi kasvavan liikenteen edellyttä-
26192: työ olisi mielestämme kokonaisuudessaan ntääm kuntoon.
26193: suoritettav·a valtion toimesta, si,täkin suu-
26194:
26195: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1935.
26196:
26197: Janne :Koivurnnta. Uuno Hannula.
26198: M. 0. Laht>e~a. Lauri .Kaijalainen.
26199:
26200:
26201:
26202:
26203: •
26204: 691
26205:
26206: IV,z15. - Rah. al. N :o 161.
26207:
26208:
26209:
26210:
26211: Hänninen y. m.: Määt·ärahan osoittamisesta Taivalkosken-
26212: Ranua~,Rovaniemen yhdystien tutkimiseen.
26213:
26214:
26215:
26216:
26217: E d u s k u n n a ll e.
26218:
26219: Vaikka eduskunta vuoden 1935 kevät- tie.Jhen sekä Sä1~kivarurasta V~rkkuseen Rais-
26220: istuntakaudelJla hylkäsi herättämämme eh- takan-Kariniemen tiehen.
26221: dotuksen Taivalkosken- Ranuan- Rova- Kysymystä olisi kuitenlk:in tutkittava
26222: niemen y'hdysti,e'l1 eräiden osien tutkimi- Iwko 'laajuudessUU<n: 1) lkaUJkoliilkenteen
26223: sesta, on hank,e sekä viranomaisten etkä ka.nnailta, 2) paikallisen asutuksen tarpeet
26224: pai:kaillieen vä,estön talho1ta, saanut melkoista si!1mälläpitäen, 3) metsätalouden kannalta
26225: huomiota oswkseen. On jo kehi1t'tynyt ja 4) miten .tie Taiva:!lkosUmlla sopivimmin
26226: suuntakiista!kin siitä, mitä kautta yhdys- yh'tyy tulevaan ,rautatiehen. Mielestämme
26227: tie o~isi rakennettava. 'Taifva,J:J.mskim kun- olisi te!htävä ratikaisu edullisimmasta suun-
26228: nanvaltuusto ja osa Pudasjärven :asuk- nasta ja ikustannusaii'vio ylhdystiestä ko-
26229: kaista ta:htoisivat yhdystien ralmn:netta- konaisuudessaa.n, ennenkuin sen .erinäisiin
26230: vatksi Taivalkosken Suoperästä suoraan osiin nähden tehdään ratkaisuja puo:leen
26231: Jurmunlkylääm, jolloin tie sama:l1a melkoi- tai toiseen. Kun tämä tutkiminen vie va-
26232: sesti ly,hentäisi Taivalkosken-Oulun väliä, roja enemmän kuin tärrlaisiin tar!k:oi,tuiksi'in
26233: siitä Naa:man:galle ja edelleen Ra:nuan kill'- vara'tuilta mo.menti:lta voidaan a:nlaa, .olisi
26234: ko]le,. josta 'jo on maantie RovaniemeUe. ma.inittua tutkimusta va11beru .myönnettävä
26235: Pohjoisen suunnan lkaruna,t:tajat 'ta,ht.oisiva't eri määrwra:ha.
26236: sen sijaan, että mainittu yihdystie tehtäi- Edelfä esitetyn perusteena kunnioittaen
26237: siin TaivaLkosken Kall'iniemen: iätheltä Sär- ehdotamme,
26238: kivaaraan ja sieltä Li·vojoen poilkki Saari-
26239: kosken sa!han lja, myllyn lk:autta sekä edel- ettii Eduskunta ottaisi vuoden
26240: leen Saarivaaran seudulle Kuhan-Impiön 1936 tnlo- ja menoarvioon 30,000
26241: tiehen. Moleffijpien suuntien tutkimisesta markan määrärahan Taivalkoske'l1r-
26242: on jä:tetty valtioneuv,ostolle anomus. Viime Ranua'J1r-Rov·aniemen yhdystien tnt-
26243: kesä1nä onlkin jo tutfk:i,ttu tieosa Naaman- kimiseen.
26244: gasta Jurmunlk:ylää:n Kuusamon-Oulun
26245:
26246: Helsingissä 9 p :nä syysilmuta 1935.
26247:
26248: Kaarlo Hänninen.
26249: 692
26250:
26251: IV,216, - Rah. al. N :o 162.
26252:
26253:
26254:
26255:
26256: Hänninen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon
26257: Aittakummun-Siikalan maantien jatkon rakentami-
26258: seksi.
26259:
26260:
26261: E d u s k u n n a ll e.
26262:
26263: Sen jälkeen lkun Aittalkummun-Siika- edeUämainittua tietä varten ensi vuoden
26264: laisen tiekysymys oli viime !keväänä edus- tulo- ja menoarviossa vara.ttava määräraha.
26265: kunnassa käsitelitävänä, .on mainittu tie- Viitaten vuoden 19·33 valti01päi:vHle jättä-
26266: suunta uudelleen tangoitettu, koska entisen määmme toivomusaloitteeseen (I~iitteet I -
26267: eturpäi.issä rajavartioston ta,rpeita tyydyttä- XIH, sivu 587) kunnioittaen .ehdotamme,
26268: mään aiotun tien kustannusarvio .oli 'liian
26269: ylima,]kainen. Uusi kustannusarvio on vielä että Eduskunta vuoden 1936 t·ulo-
26270: va1misitelun ailaisena. Kun !kuitenkin tien ,ja menoarvioon ottaisi 500,000 mar-
26271: prkaista raikentam:ista rpainostaa työn puute kan suuruisen määrärahan Aitta-
26272: paiffikakunnal!la, !k:äyn1nissä .oleva isiCljako, kummun-Siikalan maantien eli 1'a-
26273: lisäämtyvä matJkailu:li~'kenne Nuorusen tun- vajärven tien jatkon rakentamiseksi
26274: turille, valtion metsien tuleva käyttö selkä Kuusamossa.
26275: paikallisten asulkik.aiden tien tarve, olisi
26276:
26277: Helsingissä 9 p :nä syyskuuta 19,35.
26278:
26279:
26280: Kaarlo Hänninen. M. 0. Lahtela.
26281: 693
26282:
26283: IV,21 7. - Rah. al. N :o 163.
26284:
26285:
26286:
26287:
26288: Hänninen y. m.: Mäiirärahan osoittamisesta maantien ra-
26289: kentamiseksi Pannajärven länsipäästä Ruskeakalliolle.
26290:
26291:
26292: E d u s k u n n a ll e.
26293:
26294: Erään toivomusaloitteen johdosta edus- muutkaan maantiet. Kun Paanajärven
26295: kunta aikoinaan ke:hoitti hallitusta tut- pohj·oisrannan tie pa~kallisen asutuksen,
26296: kituttrumaan .tiesuunnan Paanaijärven luo- matkailuliikenteen selkä työttömyyden tor-
26297: teiskulmasta Ruskealkalliolle,. jdka maamtie jumisen kanna:! ta oilisi kiireellinen, .QiJisi
26298: tulisi sivuamaan iffiainiltun jä•rven rpohjois- tie:työtä varten otettava m'ääräiraha ensi
26299: rannan tiheintä asutusta, Punaisen Ristin vuoden tulo- ja rmenoarvioon.
26300: sairasmajaa ja !kansakoulua sekä lku1kisi E.dellä esitetyn noja:lla ellrdotamme,
26301: mrutlkailuili~kenteen kannalta täJikeiden Män-
26302: tykönkään ja Huskeaka:llion päällitse. että Eduskunta vuoden 1936 tulo-
26303: Viilme 1kesänä .on tätmä tiesuunta tan~oi ja menoarvioon ottaisi 500,000 mar-
26304: tettu, rnut:ta kUBtannusarvio ei ole vielä kan suuruisen määrärahan maantien
26305: va:1mis. Mutta !kun maasto ei ole erityisen rakentamiseksi Paanajärven länsi-
26306: vaikea, ei tämä, noin 12 !kilometriä pitkä päästä Ruskeakalliolle.
26307: tie tulle maksamaan enemmän ikuin seudun
26308:
26309: Helsingissä 9 p :nä syyslkuuta 19t35.
26310:
26311: Kaarlo Hänninen. M. 0. Lahtela.
26312: Janne Koivuranta. S. Salo.
26313: 694
26314:
26315: IV,21s. - ·RaiD.. aJ.. N:o 164.
26316:
26317:
26318:
26319:
26320: Hänninen y. m.: Määrärahan osoittnmisesta ntaantien 1'et-
26321: kentamista varten J[uttsetmon-Ro·vaniemen tiestä Yli-
26322: kitkan ja Livojärven väliselle tukinsiirtolnitteelle.
26323:
26324:
26325: E d u s k u n n a ll e.
26326:
26327: Kevätistuntokaude'1la vuonna 1935 edus- kaan tienkäytön. Koska yleisten töiden jär-
26328: kunta kehoitti hallitusta @si vuoden rtulo- jest·elykin vaatii tämän vakinaisen työpai-
26329: ja menoarviossa esittämään määrärahan 'kan avaamista, olisi sitä varten otettava
26330: Kuusamon Vasaraperän kylän Haatajasta määräraha ensi vuoden tulo- ja menoar-
26331: Lohirannan kautta Y'likitkan ja Livojärven vioon.
26332: väliselle tukinsiirtolaitteeHe johtavan tien Edellä esitettyihin perusteluihin nojaten
26333: ra!kentamiselrni. Hallitus ei kuitenkaan ,ra- kunnioittaen ehdotamme,
26334: hallisista syistä" ole kehoitusta noudatta-
26335: nut, vaikka tien tärkeyttä, sen lisäksi, mitä että Eduskuntn vuoden 1936 tulo-
26336: on esitetty 1935 valtiopäiville jätetyssä toi- jn menoarvioon ottaisi 500,000 mark-
26337: vomusaloitt'eessa (N :.o 138. Liitteet I-XII, kaa maantien ( erämaantien) raken-
26338: sivu 343), on nyt korostamassa sekin, että tamiseksi H aatajan läheltä K uusa-
26339: toista miljoonaa maksava tukinsii·rtolaite on mon-Rovcmiemen tiestä Lohirannan
26340: juuri valmistunut ja että se yhdessä mei- · kautta Ylikitkan ja Livojärven väli-
26341: koisen tiheän asutuksen kanssa takaa vilk- selle tukinsiirtolaitteelle.
26342:
26343: Helsingissä 9 p :nä syyskuuta 1935.
26344:
26345:
26346: Kaarlo Hänninen. M. 0. Lahtela.
26347: Janne Koivuranta. S. Salo.
26348: 695
26349:
26350: IV,21n. - Rah. al. N:o 165.
26351:
26352:
26353:
26354:
26355: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven-
26356: Posion maantien rakentamtista varten.
26357:
26358:
26359: E d u s k u n n a ll e.
26360:
26361: Kemijärvi, johon toistaiseksi maamme oltu tämän :maantien rakentamisen ·tarpeelli-
26362: rautatieverkosto päättyy, on •Pohjois-ISuo- suudesta niin yksimieliJsiä, että tietä varten
26363: men keslkus, ~uten kartta osoittaa. 'Sen tarvittava maa-ala on tlmkoutksen y;ksimie-
26364: etelä.puoleisena naapurikuntana on Posion llisen .päätOksen mukaisesti yksityisille jaet-
26365: kunta. Matka Kemijärven rautatieasemalta tavasta tilusalasta erilleen •pyyikitetty sillä
26366: Posion kunnan kesikutkseen on vain ·60 •km. alueella, joka tulee tilallisten kesken jaet-
26367: Maantietä ei ole Kemijärven rautatiease- tavaksi. Kemijärven-Posion maantien ra-
26368: maita Posion kuntaan, vai'kka Kemijärven kentaminen on siis jo niissä oloissa, johloin
26369: rautatieasema on posiolaisille kaikkein lä- ei vielä ollut tietoa Kemijärven rautatien
26370: hin. Posiolaisten on tämän tien •puutteen ta- rakentamisesta, katsottu ta11peelliseksi ja
26371: ikia liikennöitävä edelleen Rovaniemellä, niin .välttämättömä,ksi, että tiealue on sitä
26372: jonne on Posion 'kunnan keskuksesta noin varten eroitettu rpäätoksellä, jota tekemässä
26373: '50 lkm. pitempi matJka kuin Kemijärven ovat olleet eri aioja hoita·vat valtion viran-
26374: asemalle. Maantien saamise;ksi Kemijärven omaiset ja j01ka toimenpide on myöskin
26375: -Posion välilUe on tehty mainittujen kun- tullut hyväksytyksi maanjako-oikeudessa ja.
26376: tain puo'lesta useita anomuksia niiden kui- korkeimmassa oikeudessakin aikoja sitten.
26377: te:nikaan johtamatta ·tulokseen. Kun Kemi- Kaikesta tästä Umolimatta ei ole tien raken-
26378: järven radan rakentamiseen on uhrattu n. tamiseen ryhdyt.ty, vailkka tien tarve sen jäl-
26379: 100 miJj. markkaa ja Kemijärven rautatie- keen kuin Kemijärven rautatie on raken-
26380: asema on posiolaisille [ä:hin rautatieasema, nettu, on moninkertaistunut.
26381: niin olisi luu1lut, että Kemijärven---.Posion Kemijärven-Posion maantien rakenta-
26382: maantien rakentaminen toteutetaan ennen misella on sekä Kemijärven että Posion
26383: radan valmistumista, jotta posiolaiset olisi- kunnan alueella jo olevain asukasten kan-
26384: vat rpäässeet liikenne~hteyteen lähimmän naltakin suurr merkitys. Sillä alueeilla,
26385: rautatieaseman kanssa heti sen va:lmistut- jolle tämä tie tulisi rakennettavaksi, ei ole
26386: tua. Kemijärven kunnassa muuta kum ly-
26387: Maantien rakentamisen Kemijä.rveltä J>o- hyitä kyilätiepätkiä. Näiden ky~läteiden uilot-
26388: siol!e ovat pitäneet tarpeellisena Kemijär- tumattomissa asuvat loomijärveläiset ovat
26389: ven kunnassa toimivat isojaikotoimitusmie- tiettömien matkojen takana. Samanlainen ti-
26390: het jo ennen kuin oli edes tietoa Kemi- ilanne on myöskin Posion kunnan alueella.
26391: järven rautatien raikentamisesta. Niinpä Sielläkään ei ole minkäänlaista tietä sihlä
26392: jo 15 vuotta sitten pidetyssä koko Kemi- huomattavan suurena asutuksella, joka on
26393: järven kuntaa ~oskevassa isoja:kokokouk- Kemijärven puoleisessa osassa Posion kun-
26394: se;ssa, jossa on ollut ·edustettuna m. m. taa.
26395: vaittio, metsähallit·us ja tuomiokapituli, on Asutuksen levenemisen kannalta samoin
26396:
26397: 88
26398: 696 IV,219. - Kemijärven-Posion maantie.
26399:
26400: kuin valtion metsätalouden lkannaltakin on Ottaen vielä huomioon, että halla on kor-
26401: tämän tien rakentamisel:la ensiarvoinen jannut kuluvan kesän viljasadon niilläkin
26402: merkityksensä, ik~a se tulee iku]kemaan, alueilla, jOihon tämä tie •tulee, olisi välttä-
26403: Kemijärven ja Posion kunnan a1ueella laa- mätöntä työtilaisuuksien saamisen'kin kan-
26404: jan valtion metsämaan kautta, j01hon ei ole nalta saattaa tämä tie ralkenteihle, jotta
26405: edes kunnollista uittojokea olemassa. Tätä väestöllä olisi tilaisuus saada ansiotöiden
26406: tietä voitaisiin autoku.ljetuksella siirtää Ke- avuHa toimeentu!lonsa.
26407: mijärveen ihuomattavM määrät puita, jotka ·Peräpohjolan hallavalhingot ovat niin
26408: nyt ovat arvottomina metsissä. raskaat, että ne tekevä•t tilan•teen kes-
26409: !Tunnettua on, että Kemijärven ja Posion tämättömäksi, jollei työtilaisuuksien järjes-
26410: !kunnissa sillä a;lueella, johon tie tulisi ra- tämiseen ryhdytä.
26411: kennettavaksi, on isojako parhaillaan ikes- Ajateltaikoon asiaa miltä kannalta hy-
26412: keneräisenä. Kun isojaon yhteydessä tulee vänsä, osoittautuu tämän tien ra:kentami-
26413: paikostakin taloja siirrettäväksi, olisi tämän nen tarpeeUiseksi, jo.pa niin välttämättö-
26414: runkotien rakentaminen siinäkin suhteessa mä!ksi, ettei sen rakentamiseen ryhtymistä
26415: tarpeellinen, sillä on aivan luonnollista, o.lisi siirrettävä tuonnemmaksi. .
26416: ettei kukaan jwko-osakas ole ha;lukas läih- .EdeHä esitettyyn viitaten ehdotamme
26417: temään entiseltä ~aiikaltaan tiettömille kunnioittaen,
26418: aluei!Lle. Jos tie olisi rakenn,ettu, olis:iwat
26419: siirtotoimen~iteet paljon heLpommat ja iso- että Eduskunta päättäisi ottaa
26420: jako siinäkin suhteessa saataisiin tarkoitus- vuoden 1936 tulo- ja menoarvioon
26421: taan vastaavaksi ja taloudellisia oloja edis- 400,000 markkaa Kemijärven--Po-
26422: täväksi, joika on jaon tosiasiahlinen tar- sion maantien rakentamisen a~kuun
26423: koitus. panemista varten.
26424:
26425: Helsingissä syyskuun 7 p :nä 1935.
26426:
26427: M. 0. Lahtela. S. Salo.
26428: Kaarlo Hänninen. Kusti Arhama.
26429: Lauri Kaijalainen.
26430: 697
26431:
26432: IV,zzo. - Rah. al. N:o 166.
26433:
26434:
26435:
26436:
26437: Lahtel•a y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven Ja-
26438: varukselta Sodankylän l'uojärveen johtavan yhdystien
26439: rakentamista varten.
26440:
26441:
26442: E d u s k u n n a 11 e.
26443:
26444: Kemijiärven rautatieasema on rataverkos- v. 1933 suunnitelman ja. kustannusa.rvion,
26445: tomme pohjoisin pääteko:hta, joka on lä- tullen mainitun yhdystien rakentaminen
26446: hinnä Sodanlkylää, Inaria ja P,etsamoa. maksamaan metsäihallituksen laatiman kus-
26447: Mainitulta rautatieasemalta ei kuit·enkaan tannusarvion mukaan 833,000 ma:rkJkaa.
26448: ole maantietä Sodankylään ja sieltä edel- Tämän yhdystien rakentamisen on myöslkin
26449: leen Inariin ja Petsamoon johtavaan maan- Oulun 1Jäänin maa:herra ,pitänyt tarpeelili-
26450: tielhen. Kemijärven rautatie ei siis voi to1s- sena ja ·antamassaan lausunnossa esittänyt,
26451: taiseksi palveilla sen luonnollista liikenne- että se valtion •toimesta raikennettaisiin.
26452: aluetta Sodankylää, Inaria ja Petsamoa, Tätä suuntaa La.ppiin joth!tava maantie lii-
26453: eikä näiden seutujen liikenne voi :kohdis- kenteen kannalta asiaa arvioiden olisi so-
26454: tua lähimmäHe rantatieasemalle tulotien piva :rakentaa senkin vuoksi, ettei Kemi-
26455: puutteen vuoksi. Kemijärven rautatie ei järven ja SodankyQän välille tulisi iossia
26456: näin olh:m hyödy mitään siitä liiken- eikä suurempia sil.toja:kaan.
26457: teestä, mikä nykyään on Sodankyl!ään, Asutuksen lev·enemi.sen kannalta oHsi
26458: Inariin ja Petsamoon sekä päinvastoin. myöskin pulheenaolevan YJhdystien rakenta-
26459: 'fämä epäkohta voitaisiin poistaa rakenta- m~nen tarpeellinen, sillä asiantuntijain mie-
26460: malla 26.5 km. pituinen yhdystie Kemijär- lestä olisi mainitun yhdystien vaikutus-
26461: ven rautatieasemalta ylös Kemijolki·vartta piirissä silk:äläisii:n oloihin nähden hyvät
26462: Pelkosenniemeen rakennetusta maantiestä asutu.smahdol:lisuudet, mikä on er~koisen
26463: jo 1r.akennetun Tohmon-Javaruksen tien tä:rikeä, 'koska asuttaminen on ensiarvoinen
26464: jatkona Javaruksen kylästä Vuojärven ky- kysymys.
26465: lään Rovaniemen___JSodankylän maantiehen. Matkailun ja valtion vi~kailijain tarkas-
26466: Tämän 26.5 km. pituisen yhdystien raken- tusmatkoj,en kannalta on myöskin tämän
26467: tamisella voidaan avata suora tieyhteys yhdystien rakentaminen tarpeellinen. Sen
26468: Kemijärven rautatjeasemalta Sodankylään, rakentamiselLa avautuisi suora reitti niille
26469: Inariin ja P·etsamoon. Tätä reittiä tulisi mat:kustajille, jotka tahtovat samaLla mat-
26470: olemaan matkaa Kemijärven asemalta So- . kalla käydä Lapissa ja Koillis-Pohjan-
26471: dankylän kirkolle ainoastaan 95 km. sen maalla, mikä on hyvin yleinen matlkustus-
26472: asemesta, että nykyään on mainittu maan- tapa sekä matkailijoilla että tarkastusmat-
26473: tiematka n. 180 km. koilila ku]kevilla valtion virkamiehill.lä. Pääs-
26474: Puheenaolevan 26.5 km. pituisen yhdys- täkseen Lapis'ta Koilli.s-Pohjanmaalle ja
26475: tien rakentamista on metsähallitus pitänyt päinv•astoin on tämän yhdystien puutteen
26476: valtion metsätalouden kannalta tarpeelli- vuoksi tehtävä 95 km. asemesta noin 180
26477: sena ja laatinut tien rakentamista varten km. pituinen kiertomatka lähelle Rovanie-
26478: 698 IV,220. - Kemijärven Javamksen-Sodankylän Vuojärven maantie.
26479:
26480: men kauppa:laa pistävän tiemutkan kautta. rakentamisella ei voida tyydyttää toisen tie-
26481: Se viepi -aikaa ja maksaa Tahaa. ·Tämä epä- alueen tarv·etta.
26482: kohta on useimm:ille ku1kulaitosvaliokunnan Kun tämä yhdystie on yleisen liikentoon,
26483: jäsenille ja monelle muul1le eduskunnan j.ä- valtion metsätalouden, asutwksoo ja matkai-
26484: senelle, jotka ovat joutuneet mainitun kier- lun kannalta errkoisen tärkeä ja kun tien
26485: tomatkan •suor:ittamaan, tunnettu asia. rakentaminen mainitun kustannusarvion
26486: Tämän yhdystien rakentamisen yhtey- mu:kaan tulee mruksamaan vain 833,000
26487: dessä on tosin mainittu, että sen rakenta- markkaa, olisi tien rakentamintm toteutet-
26488: misen kautta tehdään .tanpeettomaksi Kemi- tava, jotta tämä liikennettä haittaava epä-
26489: järven-Pe1kosenniemen maantien jatkami- kohta tulisi poistetuksi.
26490: mm :Sodankylään. Tällainen ajatus on kui- Kun Sodankylän kunnassa, johon tämä
26491: tenkin perusteeton. Tällä yhdystiellä ei yhdystie ·tulisi miltei kolk:o pituudeltaan
26492: voida korvata Pelikosenniemen-Sodankylän ra:kennettavaksi, .on työtilaisuwksien järjes-
26493: maantien tarvetta ,eiJkä myöskään päinvas- täminen, varsinkin ny,t lkun halla on kor-
26494: toin. Sifliä molemmat tiet ovat si:ksi kau- jannut sadon, väJlttämäJtön, olisi tämä tie
26495: kana toisistaan, ett·ei si,tä tietarvetta, mikä pantava rakentei11e kiireellisenä.
26496: toisella tiellä on, voida toisen 1tien rakenta- Kaiken ·edellä esitetyn 1perusteella ehdo-
26497: misella poistaa. Tuleehan näiden teiden tamme kunnioittaen,
26498: välimatika, vailkka kulkevatkin samansuun- että Eduskunta päättäisi ottaa
26499: taisesti, olemaan 40-50 km., miJkiä jo si- mwden 1936 tulo- ja menoarvioon
26500: nänsä osoittaa, että molemmilla näillä teillä Kemijärven Javarukselta Sodankylän
26501: on oma toisistaan riippumaton vaikutuspii- Vuojärveen rakennettavan yhdystien
26502: rinsä. Molemmat mainitut tie,t o:J:isi !kiireim- rakentamiseksi 500,000 markan mää-
26503: miten .pantava rakenteille, koska toisen tien rärahan.
26504:
26505: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1935.
26506:
26507: M. 0. Lahtela. Kaarlo Hänninen.
26508: S. SaJo. Kusti ~hama.
26509: 699
26510:
26511: IV,2:n. - Rah. al. N:o 167.
26512:
26513:
26514:
26515:
26516: Lahtela y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kuolajärven kir-
26517: konkylän-Lampelan-Vuosnajärven erämaantien raken-
26518: tamiseen.
26519:
26520:
26521: E d u s k u n n a 11 e.
26522:
26523: Viitaten kuluvan vuoden kevätistunto- vuoden 1936 tulo- ja menoarvioon
26524: kaudella eduskunnalle jätetyn toivomus- 300,000 markan mää1·ärahan K uola-
26525: aloitteen n :o 141 perusteluihin ehdotamme Jarve'n kirkonkylän-Lampelan-
26526: kunnioittaen, V uosnajärven erämaantien rakenta-
26527: että Eduskunta päättäisi ottaa miseen.
26528:
26529: Helsingissä syyskuun 6 päi~änä 1935.
26530:
26531: M. 0. Lahte~a. S. S. Aittoniemi. S. Salo.
26532: Uuno Hannula. Viljo V'enho. Kalle Kämäräinen.
26533: K. A. Loil:ri. Janne Koivuranta. J. Takala.
26534: 700
26535:
26536: IV,222. - Rah. al. N:o 167 a.
26537:
26538:
26539:
26540:
26541: Tapaninen: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen toimit-
26542: tamista varten asutustien rakentamiseksi Ylitornion
26543: Luomajokilaaksoon.
26544:
26545:
26546: E d u s k u n n a 11 e.
26547:
26548: Viitaten rahaasia-aloitteen n :o 13 perus- metsämaille rakennettavaan asutustiehen
26549: teluihin kuluvan vuoden valtiopäivillä näytä olevan mahdollisuutta osoittaa varoja
26550: (Liitteet 1-XII, s. 186) ja koska, sanotussa tavaHisilta tiemäärärahamomenteilta, ehdo-
26551: aloitteessa ehdotettu Luomajoen perkaus- tan kunnioittaen,
26552: työtutkimus kuluneen kesäin aikana jo on että Eduskttnta vuoden 1936 tulo-
26553: pantu käyntiin ja näyttää tässä vaiheessaan ja menoarvioon päättäisi ottaa 30,000
26554: ylittävän Luomajokilaaksoon asutustyön markan määrärahan tutkimuksen toi-
26555: kannalta liitetyt odotukset, sekä kun asu- mittamiseksi asutustien rakentamista
26556: tustien rakentaminen sinne näyttää näin- varten valtion va1·oilla Ylitornion pi-
26557: ollen yhä tärkeämmältä ja kiireellisemmältä täjässä sijaitsevaan Luomajokt"laak-
26558: eikä tällaiseen valtion toimesta yksityisten soon.
26559:
26560: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1935.
26561:
26562:
26563: L. P. Tapaninen.
26564: 701
26565:
26566: IV,z23. - Rah. al. N :o 168.
26567:
26568:
26569:
26570:
26571: Kaijalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Pelkosennie-
26572: men-Sadankylän maantien rakennustöiden aloittamista
26573: varten.
26574:
26575:
26576: E d u s k u n n a ll e.
26577:
26578: Kaksi kertaa on eduskunta tehnyt myön- den seutujen lähin rautatieasema ei ole
26579: teisen päätöksen Pe1kosenniemen-Sodanky- enää Rovaniemi, vaan ~emijärvi, jonka
26580: län maantien rakennustöiden w1oittamisesta vuo~si valtiovallan olisi huolehdittava siitä,
26581: Pelkosenniemen kinkonkylän ja Kairalan että u11den rautatien vaikutusalue saisi vält-
26582: välisellä tieosalla. Viimeksi on eduskunta tämättömän maantieverkoston. TäJilöin olisi
26583: kuluvan vuoden tulo- ja meno:vrvion yhtey- Pelkosenniemen~Sodankylän maantie ensi
26584: dessä lausunut, että jos työttömyyden lie- sijassa otettava huomioon, sillä tämän tien
26585: ventämiseksi osoittautuu tarpeelliseksi, voi- avulla pääsisi Itä-Lappi yhteyteen lähim-
26586: daan Pelkosenniemen kirkonkylän~Kaira män rautatieaseman kanssa. Kun valtio on
26587: lan maantie rakentaa varatyönä. uhrannut Kemijärven rautatiehen lähes 100
26588: Tien rakennustöihin ei kuitenkaan ole miljoonaa markkaa, olisi jo valtion oman
26589: ryhdytty, eikä myöskään hallituksen esityk- edun kannalta suotavaa, että radan vaiku-
26590: sessä ensi vuoden tulo- ja menoarvioksi ole tusalueen liikenne saataisiin suuntautumaan
26591: määrärahaa sanottua tietä varten. Tämän lähimmäl~e rautatieasemalle mahdollisim-
26592: tien ,kiireellistä rakentami,sta puoltavat mo- man laajalta alalta. Ne varat, jotka tämän
26593: net seikat. Ensinnäkin muodostaisi Pelko- tarkoituksen saavuttamiseksi joudutaan uh-
26594: senniemen kirkonkylän-Kairalan tieosa raamaan kysymyksessäoleviin jo muutenkin
26595: runkotien, jonka avulla Pelkosenniemen välttämättömiin maanteihin, ovat suhteelli-
26596: kunnan kylätieverkosto voitaisiin järjestää. sesti vähäiset sen rinnalla, mitä mainittu
26597: Suuren Kairalan kylän ohella sai,sivat siten rautatie on tullut valtioHe maksamaan. Se
26598: myöskin eräät muut kylät tieyhteyden. seikka taas, että näiden teirden avulla li-
26599: Eduskunnan jäsenten vieraillessa kuluneena sääntyy liikenne Rov,aniemen-Kemijärven
26600: kesänä PeBmsenniemellä, joka matka ulottui radalla, lienee kiistattoma;n selvä.
26601: Kairalan kylään asti, joutuivat he ol:Ilakoh- Tämän ohella on otettava huomioon se
26602: taisesti kokemaan sen hankaluuden, jonka suuri merkitys, mi!kä Pelkosenniemen-Sa-
26603: 1ienpuute jo tämän kylän ja ki1.1konkylän dankylän maantiestä tulisi olemaan matkai-
26604: välillä aiheuttaa, ,puhumatta!ffiaan niiden ky- lulle, joka Lappiin kohdistuen vuosi vuo-
26605: lien vaike11ksista, joiden liikenneoloihin voi- delta lisääntyy j,a on jo saavuttanut se~lai
26606: daan puuttua vasta sitten, kun pitäjän halki set mittasuhteet, että uusien hotellien ja
26607: on saatu välttämätön runkotie. Toiseksi on matkailumaj'Ojen ohella ,on tullut päilväjär-
26608: tärkeänä seikkana huomattava, että rauta- jestykseen kysymys uusien liikenneväylien
26609: ti'en valmistuminen Rovaniemeltä Kemijär- avaami,sesta näille seuduille. Nykyisin suun-
26610: vene saattoi Itä-I.Jappia koskevat maantie- tautuu matkailijaliikenne Petsamoon yk-
26611: suunnitelmat aivan uuteen vaiheeseen. Näi- smomaan Rovaniemen-Petsamon maan-
26612: 702 IV,223. -- Pelkosenniemen-Sodankylän maautic.
26613:
26614: . tietä pitkin. Matkai'lijain on mennen tullen mättömän jatkon, Lokka-Kairala, paasec
26615: pakko 'käyttää samaa tietä, kun muit,a kul- liikenne Petsamon maantienä jakautumaan
26616: kumll!hdollisuuksia ei toistaiseksi ole. Huo- Vuotsossa, mutta toistaiseksi olisi jo Pelko-
26617: mattavaa vaihtelua tälle paikoin varsin yk- senniemen-Sadankylän maantien avulla
26618: sitoikkoiselle matkailureitille antaisi Pelko- matkailuun nähden paljon myönteistä saa-
26619: senniemen-Sadankylän maantie, j,olloin vutettu.
26620: matkailijoHla olisi käytettävänään kaksi Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
26621: vaihtoehtoa ja jolloin liikenne ep:äilemättä kunnioittaen,
26622: alkaisi entistä suuremmassa määrin suun-
26623: tautua Etelä-Suomen ja Petsamon välillä että Eduskunta ottaisi vuoden 1936
26624: Itä-Suomen rajaseutujen kautta. Vastai- tulo- }a menoarvioon 300,000 rnark-
26625: suudessa, kun noin 90 km. Sodankylän kir- kaa Pelkosenniemen - Sodankylän
26626: konkylästä .pohjoi,seen olevasta Vuotson ky- maantien rakennustöiden aloittami-
26627: lästä Lokan kylään Luirojokivarrella ra- seksi Pelkosenniemen kirkonkylän :w
26628: kente~lla oleva moontie aikanaan saa välttä- Kairalan välisellä tieosalla.
26629:
26630: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1935.
26631:
26632: Lauri Kaijalainen. Emil Jutila.
26633: M. 0. Lahtela. Janne Koivuranta.
26634: Uuno Hannula. T. A. Jauhonen.
26635: 703
26636:
26637: IV,224. - Rah. al. N:o 169.
26638:
26639:
26640:
26641:
26642: Kaijalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Sodankylän
26643: Vaalajä1·ven-J eesiön-Kittilän maantien rakennustöi-
26644: den aloittamista varten.
26645:
26646:
26647: E d u s k u n n a ll e.
26648:
26649: Eduskunta on kuluvan vuoden valtiopäi- taan noin 90 kilometriä. Viittaamme vielä
26650: villä 1ausunut toivomuksen, että hallitus siihen vaikeaan asemaan, missä on Kitti-
26651: sisä:llyttäisi v. 1936 maantierakennusohjel- län ja SodanJkylän pirtäjien välillä .olevien
26652: maan maantien Sodankylän Vaalajärveltä erämaakylien väestö, jonka on kanta:cn
26653: Jeesiön kautta Kittilään. Kun hallitus kui- kaikki tarvikkeensa vaikeakullmisten tai-
26654: tenkin on jättänyt eduskunnan lausuman paleiden kautta kuljetettava, kun tieyhteys
26655: toivomuksen huomioonottamatta, pyydämme puuttuu. Tämän väestön toimeentulo tulee
26656: kiinnittää ·eduskunna,n huomiota tähän ensi talvena muodostumaan sitäkin vai-
26657: Etelä-Lapin tärkeimpään maantiehankkee- keammaksi, kun ha:lla kuluvana syksynä
26658: seen uudeUeen. on tehnyt hävitystyötään sen pienillä pelto-
26659: Olemme vuoden 1933 vatliopäiville jät- tilkuilla. Työansiot näillä seuduilla ov·at
26660: tämässämme rahaasia-alaitteessa n: o 112 olleet monen perättäisen vuoden aikana
26661: (Liitteet I-VIII, siv. 3'74) ja kuluvan huonot, vaikuttaen tämäkin seikka jo en-
26662: vuoden valtiopäivi'lle jättämässämme toivo- nestään puutteellisissa olosuhteissa elävän
26663: musaloitteessa n:o 110 (Liitteet I-VIII, väestön toimeentuloon. Näin ollen ei kysy-
26664: siv. 335) esittäneet ne syyt, joi'den vuoksi myksessä olevan maantien rakentamista
26665: tämä Kittilän ja Sodankylän pitäjiä yhdis- olisi enää lykättävä, vaan olisi rakennus-
26666: tävä maantie olisi kiireellisesti rakennet- työt saatava käyntiin ensi vuoden aikana.
26667: tava. On luonnotonta, että näiden Lapin Edellä lausuttuun viita.ten ehdotamme
26668: kahden keskeisen pitäjän asukkaiden on knnnioirttaen,
26669: keskinäisessä kanssakäymisessään kuljet-
26670: tav·a naapuripitäjään Rovaniemen kautta, että Eduskunta ottaisi vuoden
26671: jolloin matkaa esim. Kittilän kirkonkylästä 1936 tulo- ja menoarvioon 300,000
26672: Sodankylän kirkonkylään kertyy lähes 300 markkaa Sodankylän Vaalajärveltä
26673: kirlometriä eli edestakaisin lähes 600 kilo- Jeesiän kautta Kittilään johtavan
26674: metriä, kun sitävastoin, jos näiden pitäjien maantien rakennustöiden aloittami-
26675: väJlillä olisi maantie, olisi matka ainoas- seksi.
26676:
26677: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1935.
26678:
26679: Lauri Kaijalainen. EmH Jutila.
26680: M. 0. Lahtela. Janne Koivuranta.
26681: Uuno Hannula. T. A. Jauhonen.
26682:
26683:
26684: 89
26685: 704
26686:
26687: IV,225,- Rah. al. N:o 170.
26688:
26689:
26690:
26691:
26692: Kaijalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta KitUlän-
26693: Nilivaaran-Kiistalan kylätien kunnostamista varten
26694: erämaantieksi.
26695:
26696:
26697: E d u s k u n n a ll e.
26698:
26699: Aikoinaan ryhtyivät Kittilän kunnan Ni- sanottu tie niin kehnossa kunnossa, ettei
26700: livaaran ja Kiistalan kylien asukk·aat ra- sitä voi kylätieksi nimittää. Se on kuiten-
26701: kentamaan itselleen kirkonkylään johtavaa kin Nilivaaran ja Kiistalan kylien asuk-
26702: kylätietä. Tie rakennettiin vanhan ratsu- kaille välttämätön, sillä näiltä kyliltä puut-
26703: tien suuntaa ja on asianomainen tiekunta tuu kokonaan liikenneyhteys. Tämä sai hei-
26704: saanut tarkoitusta varten myöskin valtion- dät aikanaan ryhtymään kylätien rakennus-
26705: apua. Kun tien pituus on noin 40 km ja yritykseen, joka kuitenkin kävi ennenpitkää
26706: vähälukuiset tieosakkaat varattornia pien- ylivoimaiseksi. Useista anomuksista huoli-
26707: eläjiä, kävi tehtävä heille pian ylivoimai- matta ei :tien kunnostamiseksi ole enää
26708: seksi, varsinkin kun maa;gto tiesuunnalla on myönnetty li'sää valtionapua. Ilmeisesti on
26709: kovin huono, suota on paljon ja lisäksi on myöskin valtiovallan taholla huomattu, että
26710: siltojen rakentaminen vienyt suuren osan noin jo muutenkin luonnottoman pitkän
26711: myönnetyistä avustuksista. r~opputu1os on kylätien rakentaminen on köyhille tieosak-
26712: se, että tie on jäänyt aivan keskeneräiseksi. kaille ylivoimainen tehtävä. Näin ollen olisi
26713: Täytemaata tarvittaisiin lisää ja riittävä sanottu tie kunnostettava erämaantieksi.
26714: sorastus puuttuu kauttaaltaan. Tie on nyt Ehdotamme sen vuoksi edellä lausulun
26715: siinä kunnossa, että sitä myöten vain vai- perusteella kunnioittaen,
26716: voin hevosella pääsee, autolla ei ensinkään. että Eduskunta ottaisi vuoden
26717: Tie olisi välttämättä otettava valtion hal- 1936 tulo- ja menoarvioon 150,000
26718: tuun ja kunnostettava erämaantieksi. Muu- markkaa Kittilän-Nilivaaran-Kiis-
26719: ten ovat sitä varten myönnetyt valtion va~ talan kylätien kunnostamista varten
26720: rat menneet hukkaan, sillä nykyisellään on e1·ämaantieksi.
26721:
26722: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1935.
26723:
26724:
26725: Lauri Kaijalainen. Kusti Arhama.
26726: S. Salo. Uuno Hannula.
26727: ;M. 0. Lahtela.
26728: 705
26729:
26730: IV,:!26.- Rah. al. N:o 171.
26731:
26732:
26733:
26734:
26735: Kaij'alainen y. m.: ~Määrärahan osoittamisesta Kittilän-
26736: Enontekiön maantien rakennustö~den aloittamiseksi.
26737:
26738:
26739: E d u s k u n n a ll e.
26740:
26741: Vallinnut pula-aika, jolloin valtion me- kun halla kuluvana syksynä vei sadon, on
26742: noissa on täy;tyny.t tehdä supistuksia, on asukkailla edessä ankara talvi. Ansiotyötä
26743: ollut omiaan viivästyttämään myös monen olisi saatava ja siinä suhteessa puolus-
26744: rajaseuduille tärkeän tien rakentamista. taisi Kittilän-Enontekiön maantieraken-
26745: Niinpä ei Länsi-I~apissa sitten Muonion- nus paikkaansa työttömyyden lieventä-
26746: Kittilän maantien valmistuttua ole ollut Jana Kittilässä yleensä. Muistettava myös
26747: ainoatakaJan huomattavampaa maantiera- on, että Kittilän kunta kuuluu niihin kun-
26748: kennusta, josta muun ohella on ollut seu- tiin, jo~den talous on valtion silmäll~idon
26749: rauksena, että työttömyyden torjuminen alaisena. Olisi näinollen jo va!ltion oman
26750: esim. Kittilän kunnassa on ajoittain ollut edun kannalta tärkeää, että kunnan asuk-
26751: varsin vaikeaa. ·Tämän kunnan alueella ole- kaille järjestettäisiin riittiivästi yleisiä töitä,
26752: vista tiesuunnitelmista mainittakoon Poh- parannettai<Siin he1dän toimeentuloaan ja
26753: jois-Suomen ja Karjalan maantiekomitean sitä tietä myöskin kunnan taloutta.
26754: ehdottamat Kittilän-Enontekiön maantie Kittilän-Enontekiön maantien rakenta-
26755: ja Kallon-Alakylän-Molkojärven-'Ki.e- mista on omiaan kiirehtimään myöskin se
26756: ringin maantie, joka viime mainittu tie seikka, että Pallas- ja Ouna:stunturin
26757: on tarkoitettu yhdistettäväksi Melrtauksen- a1ueesta on muodostunut Länsi~Lappiin
26758: Vaalajärven ensi vuonna valmistuvaan tärkeä matkailupaikka, jonne turistiliikenne
26759: maantiehen ja olisi se osa Tornion- ja suuntautuu kautta vuoden. Kittilän Enon-
26760: Ouna:sjokilaaksoja yhdistämään suunnitel- tekiön tiestä olisi vain muutaman kilomet-
26761: lusta tiestä. rin matka Pallastunturilie ja tie sinne näin-
26762: Molemmat tiet kuuluvat siis valtion ti'e- ollen vähäisin kustannuksin aikaansaata-
26763: suunnitelmiin ja ovat kauan odott·aneet vissa. Tämä tuntu'I'ille rakennettav111 tie
26764: vuoroa:an. Ottaen huomioon sen seikan, voitaisiin samalla yhdistää Muoniosta
26765: että suunnitellut Kittilän-Enontekiön käsin Pallastunturilie suunniteltuun ja
26766: maantien varrella asuu enemmän väestöä, jo osittain rakenteilla olevaan tiehen.
26767: minkä ohessa kysymyksessä olevat Pohjois- Kun Pallastunturilie 1ähitulevaisuudessa
26768: Kittilän erämaakylät sijaitsevat alueella, tulee rakennettavaksi suuri matkailija-
26769: joka luonnonsuhteittensa puolesta kuuluu hotelli, olisi t.unturille johtavat tiet
26770: maamme karuimpiin seutuihin, olisi mieles- ajoissa ra:kennetta·va. Kittilän-Enontekiön
26771: tämme tämän maantien rakennustyöt ensi tiestä Pal1astuntur~lle rwkennettava tie tu-
26772: vuonna a'loitettava. Väestön toimeentulo lisi huomattavasti vilkastuttamaan matkaili-
26773: näiHä seuduilla on erittäin vaikeaa. Työ- jaliikennettä PaHastunturille. Sitäpaitsi tu-
26774: ansiot ovat olleet näinä vuosina huonot ja lisi kysymyksessä oleva maantie avaamaan
26775: 706 IV,226. - Kittilän-Enontekiön maantie.
26776:
26777: myöskin urheilukalastuksen kanna:lta laa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1936
26778: joja mahdollisuuksia, joka näkökohta mat- tulo- ja menoarvioon 250,000 mark-
26779: kailun kanna'lta on tunnetusti tärkeä. kaa Kittilän-Enontekiön maantien
26780: Edellä lausuttuun viitaten kunnioittaen mkennustöiden aloittamiseksi.
26781: ehdotamme,
26782:
26783: Helsingissä syyskuun 7 p :nä 1935.
26784:
26785: Lauri Kaijallainen. Kusti Arhama.
26786: S. Salo. Uuno Hannula.
26787: 707
26788:
26789: IV,221. - Rah. al. N:o 172.
26790:
26791:
26792:
26793:
26794: Kaijalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta sillan raken-
26795: tamiseksi Muonion-Enontekiön maantiellä olevan Yli-
26796: muonion lossin tilalle.
26797:
26798:
26799: E d u s k u n n a 11 e.
26800:
26801: Paitsi pai'kalliseHe liikenteelle tuottaa eivät ne ole johtaneet tuloksiin. Kunta on
26802: Länsi-Lappiin ;pitkin rajaseutua suuntautu- puolestaan tehnyt parhaansa tuodessaan
26803: valle vilkkaalle matkailijaliikenteelle, joka esille ne syyt, joiden vuoksi puheena oleva
26804: ;jatkuvasti kasvaa, suurta hankaluutta Muo- liikennehäiriö olisi poistettava, mutta eivät
26805: nion ja Enontekiön välillä oleva Ylimuo- kunnan pyrkimykset ole toistaiseksi saaneet
26806: nion lossi. Tämä. lossi ei enää pitkiin aikoi- osakseen riittävää huomiota.
26807: hin ole vastannut liikenteen vaatimuksia, Mielestämme olisi sillan rakentamistyöt
26808: jonka vuoksi sen tilalle olisi rakennettava saatava käyntiin ensi vuoden aikana. Tällä
26809: silta. Ei ole valtakunnan'kaan arvon mu- tavoin saataisiin Muonion kuntaan myös
26810: kaista, että tärkeällä matkailureitillä on välttämätön työmaa, jOhon voitaisiin sijoit-
26811: tällainen liikenteelle häiriötä tuottava han- taa paikkakunnan työttömiä. Seudun asu-
26812: kaluus, joka jo tähän mennrssä on aiheut- jaroisto on yleensä köyhää pieneläjäväestöä,
26813: tanut runsaasti valituksia. Mainittakoon jonka keskuudessa raskaat pulavuodet ovat
26814: vain, että keväisin ja syksyisin on tämä tehneet vakavaa järkeä. Valtiovallan tulisi
26815: liikennepaikka usein 2-3 viikkoa ylipääse- kiinnittää aivan erikoista huomiota tällai-
26816: mätön. On muistettava, että maamme kil- siin seutuihin varsinkin nyt, jolloin kaiken
26817: pailee matkailun alalla läntisellä rajaseu- lisäksi ankaTa halla on vienJ"t sadon, lisä-
26818: dulla Ruotsin kanssa, joka vuosittain kiin- ten puutetta ja hätää. Muonion kunta on
26819: nittää rajaseutujensa liikenneolojen paran- viime aikoina jäänyt yleisten töiden suh-
26820: tamiseen enemmän varoja kuin mihin köyhä teen varsin huonolle osalle. Ansiotöistä elä-
26821: maamme tuskin koskaan kykenee. Mutta vän väestön asema on suorastaan huoles-
26822: jotain ratkaisevaa voidaan kuitenkin mei- tuttava. Kun muista yleisistä töistä Muo-
26823: dänkin oloissamme aikaansaada. Pitkin län- nion kunnan alueella ei tällä haavaa ole
26824: tistä rajaseutua on valtion toimesta raken- tietoa, olisi edes puheena oleva siltaraken-
26825: nettu Enontekiölle asti ulottuva maantie. nus sinne ensi vuodeksi järjestettävä.
26826: Olisi vain pidettävä huolta siitä, että tämä Ehdotamme näin ollen kunnioittaen,
26827: tie mahdollisimman laajassa mitassa täyt-
26828: täisi nykyaikaisen liikenteen vaatimukset .. että Eduskunta ottaisi vuoden
26829: Sen vuoksi olisi myöskin Ylimuonion lossin 1936 tulo- ja menoarvioon 500,000
26830: tilalle viipymättä saatava silta. markkaa Muonion-Enontekiön
26831: Sillan rakentamisesta tämän lossin tilalle maantiellä olevan Ylimuonion lossin
26832: on Muonion kunta tehnyt anomuksia, mutta tilalle rakennettavaa siltaa varten.
26833:
26834: Helsingissä syyskuun 7 ;p :nä 1935.
26835:
26836: Lauri Kaijalainen. Kusti Arhama.
26837: S. Salo. M. 0. Laht,e~a.
26838: Uuno Hannula.
26839: 708
26840:
26841: IV,22s.- Rah. al. N:o 173.
26842:
26843:
26844:
26845: Eskola y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi vä-
26846: hävaraisille kylätiekunnille kyläteiden jatkuvaa kun-
26847: nossapitoa van·ten.
26848: E d u s k u n n a 11 e.
26849: Kyläteiden >lukumäärä mll!assamme on päästä kyllin nopeasti koko laajuudessaan,
26850: varsinkin muutamien viime vuosien aikana mutta kylätiekunnat s. o. tientekovelvolli-
26851: lisääntynyt, jonka lisäksi entisiä kyläteitä set ov·at :monin paikoin suurissa vaikeuk-
26852: on valtionavustusten turvin pantu kun- sissa täyttäessään velvollisuuksiaan parem-
26853: toon ja siten helpotettu vaikeaksi käynyttä pien kulkuyhteyksien yHäpitämisessä, olisi
26854: työttömyyttä. valtion varoista annettava jo v. 1936 ai-
26855: Kylätiet sijaitseva:t yleensä syrjäisiJ)ä kana, kunnes perusteellisempi suunnitelma
26856: seuduilla, joissa asuu pääasiallisesti vähä- ehditään laatia, avustusta kireimmässä tar-
26857: varaista pienviljelijäväestöä, jonka velvol- peessa oleville kylätiekunnille.
26858: lisuus on pitää tietä jatkuva:sti kunnossa. Valtion tulo- ja menoarviossa 12 Pl. V l.
26859: Monessa tapauksessa on asukas velvollinen 6 mom. on merkitty 15 milj. markan suu-
26860: ottamaan osaa useammankin kylätien kun- ruinen määräralha silta- ja tierakennustöi-
26861: nossapitoon, jolloin rasitwkset yhä lisää:n- den avustamiseen. Tästä määrärahasta ei
26862: tyvät. kuitenkaan myönnetä avustuksia kyläteiden
26863: Ne onnelliset, jotka asuvat va1tion huos- jatkuvaan kunnossapitoon, vaan niiden ra-
26864: taansa ottamien teiden varsilla, pääsevät kentamiseen ja perusparannuksiin. Kuinka
26865: tierasituksista kokonaan vapaaksi, vaikka suuri rahamäärä tähän tarkoitukseen tar-
26866: he yleisesti katsoen muutenkin ovat talou- vittaisiin, sitä on edeltäkäsin vaikea tarkal-
26867: dellises,ti vauraamrnassa asemassa ja hyöty- leen määritellä, muHa tulisi sen olla ~aina
26868: vät valtion teistä monin tavoin, mutta syr- kin 10 milj. markkaa. Seuraavina vuosina
26869: jäseutujen, kaukana valtion teistä asuvat kun on saatu käytännöllistä kokemusta
26870: väJhempivaraiset saavat yksinään kantaa asiasta on tilaisuus rahamäärää lisätä.
26871: paikallisteiden kunnossapidos>ta aiheutuvat Edellä olevan perusteella samnme kun-
26872: ylimääräiset rasitukset, josta he eivät saa nioittaen ehdottaa,
26873: asianmukaista hyvitystä. Tämä ilmeinen
26874: cpä:suhde on kiireellisesti korjattava. että Eduskunta päättäisi ottaa
26875: Lähitulevaisuudessa olisi mielestämme py- vuoden 1936 tulo- ja menoarvioon
26876: rittävä siihen, että valtio ottaisi entistä 12 Pl. V lukuwn uuden 7 mom.,
26877: enemmän kyläteitä haltuunsa yleisinä teinä jolle merkitään 10 milj. markkaa
26878: kunnossapidettäviksi. Sellaisia teitä, joita avustuksiksi väJhävaraisille kylätie-
26879: ei syystä tai toisesta voitaisi ottaa v~altion kunnille käytettäväksi kyläteiden
26880: kunnossapidettäviksi, olisi avustettava ra- jatkuvaan kunnossapitoon hallituk-
26881: hallisesti. Siihen nähden, ettei tähän voida sen haT'kinnan mukaan.
26882: Helsingissä syyskuun 5 päivänä 1935.
26883: Valfrid E,sikola. 0. Peltonen. Aatto Siren.
26884: Otto Mar,ttila. J.uho ~Kuitrtinen. Onni Mäke~äinen.
26885: Hilma· Koivulahti-Lehto. Matti Lepis,tö. E>dv. Kujala.
26886: Toivo Halonen. Antti Meriläinen. Paavo Aarniokoski.
26887: Jalmari Linna. Frans Mustasilta. Heikki .Kääriäinen.
26888: J. F. Tolonen. Kalle Walta. Akseli Kanerva.
26889: G. Lindström.
26890: 709
26891:
26892: IV,zz9. - &ah. aJ. N:o 174.
26893:
26894:
26895:
26896:
26897: KoiV'\manta y. m.: Määrärahan osoittamisesta kyläteiden ja
26898: erämaanteiden kunnossapitoa varten.
26899:
26900:
26901: E d u s k u n n a 11 e.
26902:
26903: Kyäteitä ja n. s. erämaanteitä on viime teistä puutteellisen kunnossapidon vuoksi
26904: vuosina rakt:mnettu sangen paljon ·eri pääsee joko osaksi tai kokonaan rappeutu-
26905: puolille maata, eniten kuitenkin Pohjois- maan, tien vuotuinen kunnossapito kun vä-
26906: Suomeen ja itäiselle rajaseudulle. Nämä hälukuisille ja heikkovaraisille tieosa:kikaille
26907: tiet ovat maantienluontoisia ja. on niiden on moni>Osa tapauksissa osoittautunut liian
26908: rakentamiseen vuosit,tain myönnetty vai- vaikeaksi. Jotta näin ei pääsisi tapahtu-
26909: tinanavustusta huomattavat määrät. Osa maan, olisi mielestämme välttämätöntä, että
26910: tierakennuskustannuksista on kuitenkin ta- ainakin harvaanasutuilla seuduilla. valtion
26911: vallisesti jätetty tieosakkaiden itsensä suori- varoista myönnettäisiin avustusta kylä- ja
26912: tett·avaksi. Kysymyksessä olevat tiet ovat erämaanteiden vuotuiseen kunnossapitoon.
26913: er.ämaaseuduille ja asutuksen levenemi- Tä!hän mielestämme on syytä erityisesti sen
26914: selle sinne olleet erittäin suurimerkityk- vuoksi, ·että kyseellisillä teillä on sangen
26915: sellisiä, mutta näillä teillä, varsinkin Poh- monissa tapauksissa suuri yleinen merkitys.
26916: jois-Suomessa, on myöskin laajemmalle ulot- Miten avustusta kylätiekunnille valtion va-
26917: ~uva huomattava yleinen merkityksensä, roista olisi annettava ja mitä ehtoja niiden
26918: erityisesti valtion metsätalouden kannalta saamiseksi asetettava, se olisi luonnollisesti
26919: a:sia:a katsoen. jätettävä l1allituksen harkinnasta. riippu-
26920: Yleisen liikenteen vilkastuminen ja ko- vaksi.
26921: neellistuminen asettaa kyläteille ja erä- Edellä lausuttuun viita.ten ehdotamme
26922: maanteillekin entistä suurempia vaatimuk- kunnioittaen,
26923: sia. Näiden teiden, jotka alkuaan on ra- että Eduskunta ottaisi v1uodcn
26924: kennettu tyydyttämään pieneltä näyttä- 1936 talo·usarvioon 3 miljoonan nw1·-
26925: nyttä paikaHista liikennetarvetta, vuotuinen kan suuruisen määrärahan hallituk-
26926: kunnossapito on sangen monissa tapauksissa sen harkiwnan mukaan käytettäväksi
26927: käynyt tieosakkaille ylivoimaiseksi. Sen- kyläteiden ja n. s. erämaanteiden
26928: vuoksi onkin pelåttävissä, että huomattava vuotuisen kunnossapidon avustami-
26929: osa näistä !heikonlaisesti rakennetuista seen.
26930:
26931: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1935.
26932:
26933: Janne Koivuranta. Juho P•aksujalka. T. A. Jauhonen.
26934: 710
26935:
26936: IV,23o. - Fin. mot. N:o 175.
26937:
26938:
26939:
26940:
26941: Kullberg: Angående anvisande av anslag för uppförande
26942: av en landsvägsbro över Kymmene älv vid Hirvikoski
26943: fors i Strömfors socken.
26944:
26945:
26946: T i ll R i k s d a g e n.
26947:
26948: 1 vårt sjö- .och vattenrika 1and hereda att strömmen i älven blivit synnerligen
26949: ofta vattendragen avsevärda svårigheter ·för str1d efter det sänlkningsarbetena på Kym-
26950: landsvägstrafi:ken. Särskilt är detta på- mene älv slutförts. Vissa tider a;>å året
26951: fallande i tlr.akter med tätare bosättning kan färjtrarfiken igånghållas endast med
26952: där trwfiken av naturl~ga orsaker är större. största svårigheter. Det vore därför syn-
26953: Av vi!kt är därlör att rvattenledarna, älvar nerligen nödvändigt att få en bro by.ggd
26954: och åar, övel'lby.g.gas med ibroar där iblott över älven isynnerhet som gott broställe,
26955: sådant är möjligt. vilket undersökts,. finnes på blott några
26956: 1 Kymmene älvdal, där tät ibosättning stenkasts avstånd från det nuvarande över-
26957: förekommer, är ibristen 1på broar över ·ä1lven fartsstä1let. En brobyggnad 'bleve även här
26958: påfallande. Å överfartsställena ~befordras rätt så hillig emedan älrven på •omnämnda
26959: trafiken med färjor, men detta är både be- stäl1e är rätt sma'l och goda landfästen er-
26960: svärligt och isynnerhet tidsödande. 'Tidtals hållas. Knappt ,på något stäHe över Kym-
26961: höst- och vårtider vid rfrysning och isloss- mene älv torde en billigare landsvägSibro
26962: ning är överfarten nästan omöjEg.gjord kunna ibyggas.
26963: oc!h förorswkar avsevärda svårigheter. Miss- På grund av det ovanstående vågar un-
26964: nöjet med färjtrafiken är därför stor och dertecknad hos riksdagen vördsamt före-
26965: enihälligt önskar man dess försvinnande. slå,
26966: Överfarten med ·färja över Kymmene älv att Riksdagen i utgiftsstaten för
26967: vid Hirvikoski fors i Strömfors socken, där år 1936 måtte upptaga ett ans.lag på
26968: ansenlig trafik på Kotka stad förekommer 500,000 mark för uppföramde av en
26969: från den omgivande vä:lodlade landsorten, landsvägsbro över Kymmene älv vid
26970: har de senare åren försvårats till följd av Hirvikoski fors i Strömfors socken.
26971:
26972: Helsingfors den 9 sept. 1935.
26973:
26974: Henrik Ku.Nberg.
26975: 711
26976:
26977: IV,2ao. - Rah. al. N:o 175. Suomennos.
26978:
26979:
26980:
26981:
26982: Kullberg: Määrärahan "osoittamisesta maantiesillan raken-
26983: tamiseksi Kymijoen yli Ruotsinpyhtään pitäjän Hirvi-
26984: kosken kohdalla.
26985:
26986:
26987: E d u s k u n n a 11 e.
26988:
26989: Järvi- ja vesiri!kkaassa maassamme ai- ·että virta on käynyt !hyvin vuolaa:ksi Ky-
26990: heuttavat vesistöt monasti haittaa maantie- mijoen vedenpinnan tultua lasketuksi. Joi-
26991: liikenteelle. Erikoisesti on asian laita näin nakin vuodenaikoina tuottaa lauttaliiken-
26992: tiiheään asutuilla seuduilla, missä liikenne teen ylläpitäminen mitä suurimpia vaikeuk-
26993: luonnollisista syistä on vilkas. Tämän sia. Olisi sen tähden mitä välttämättö-
26994: vuoksi onkin tärkeätä, että jokien yli ra- mintä saada rakennetuksi siUa joen poikki
26995: kennetaan sillat siellä, missä tämä suinkin varsinkin kun vain muutaman kivenheiton
26996: käy päinsä. päässä nykyisestä ylimenopaikasta on hyvä
26997: Tiheä:än asutussa Kymijokilaaksossa on jo tutkittu sillan paikka. Sillan rakenta-
26998: joen yli johtavista silloista melkoinen minen tälle paikalle tulisi varsin halvaksi-
26999: puute. Yilikulkupaikoilla välitetään liiken- kin, sillä joki on sanotussa kohdassa mel-
27000: nettä lautoilla, mutta tämä on sekä hanka- koisen kapea ja siihen saa myöskin hyvät
27001: laa että varsinkin aikaaviepää. Ajoittain maatuet. Tuskin millään kohdalla voidaan
27002: syksyllä ja keväällä joen jäätyessä tai jään Kymijoen yli rakentaa halvemmalla maan-
27003: lähtiessä on ylipääsy iniltei mahdotonta tai tiesiltaa.
27004: vain vaivoin mahdollista. Lauttalii!kentee- Edellä6levan perusteella 1rohkenee alle-
27005: seen ollaan sen vuoksi hyvin tyytymättö- kirjoittanut kunnioittaen ehdottaa,
27006: miä ja yksimielisesti toivotaan siitä pääs-
27007: tävän. että Eduskunta vuoden 1936 tulo-
27008: Kulku Kymijoen yli Ruotsinpyhtään ja menoarvioon ottaisi 500,000 mar-
27009: Hirvikosken kohdalta, jonka kautta lähi- kan määrärahan maantiesillan ra-
27010: ympäristön viljavien seutujen huomattavan kentamiseksi Kymijoen yli Ruotsin-
27011: vilkas liikenne Kotkaan suuntautuu, on pyhtään pitäjän Hirvikosken koh-
27012: viime vuosina vaikeutunut sen johdosta, dalla.
27013:
27014: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1935.
27015:
27016: Henrik Kullberg.
27017:
27018:
27019:
27020:
27021: 90
27022: 712
27023:
27024: IV,2a1.- Rah. al. N:o 176.
27025:
27026:
27027:
27028:
27029: Kosollen y. m.: Määrärahan osoittamisesta Ilomantsin pitä-
27030: jässä olevan Oinassa~men sillan rake~ttnustyön aloitta-
27031: mista varten.
27032:
27033:
27034: Ed u s lk u n nalle.
27035:
27036: Rahaasia-alaitteessa n:o 111 v. 1933, jo- kin suhteessa on ensiluokkainen mer-
27037: hon rpyydämme viitata, aruo:ttiin määrä- kitys rajaseututienä, on a!lati vilkastu-
27038: ralhan ottamista vuoden 11•934 vaLtion tu~o mrt,. mutta !kun lupnno:ru .asettamat vailkeu-
27039: ja menoarvioon moottorilossitn hankkimi- det - sa.lmen leveys j.a virtavuus selkä tuu-
27040: seksi Oinassalmeen Ilomantsin pitäjässä. lellSIUojattomuus - ovat samat, on käynyt
27041: Asiaa harkittuaan tulikin ikulkulaitosvaHo- ainoaksi ratkaisevruksi !keinoiksi liikenne-
27042: kunta antaessaan lausuntonsa aloitteen joh- mahdollisuuksien parantamis·eksi sillan T.a-
27043: dosta sihllen tulolk.seen, että liilkenneolojen kenitami•nen. Nyttemmin on Ilomanhsin-
27044: prurantaminen llomantsin-Mölhkön maan- Möhkön maantiellä järljestetty myös Qinja-
27045: tiellä, •jonka mainittu OinassaLmi !katkaisee, autoliibnnöinti varsin vilklkaan matkustuk-
27046: on tm-peen vaatima. Mutta hankittujen sel- sen vuoksi. ,Srumoin lisääntyvä lkaupa1linen
27047: vitysten ja asianomaiselta 1paikkalkunnalta toiminta laajoilQa ;rajaseutualueiUa ai!heut-
27048: sawpuneiden tietojen nojailla katsottiin kui- taa •enentyvän tavarara!htaulksen :tarvettt.a.
27049: tenkin, e'ttei moottori1ossin varustamiseUa Oinassalmen ylilkulku a]keellis·eHa lossineu-
27050: mainittuun sa.lmeen tule lii!kennevailkeudet V'Olla ei 1puolestaan kuitenkaan .auta muu-
27051: tyydyttävästi poist•etuiksi, vaan vasta sil- ten parantuvia mkenneo~oja.
27052: lan rakentamisella. Tätä silmällä pitäen Edellä sanottuun selkä alrussa mainittuun
27053: -ehdotettiinkin määrärahan ottamista va~ aloitteeseen viitaten saamme kunnioittaen
27054: tion talousarvioon •alustavia töitä varten ehdott.a.a'
27055: salmen läheisyydessä.
27056: Edellä mainitun aloitteen perusteluissa että Eduskunta ottaisi vuoden
27057: esitetyillä sekä; .jatkuvasti lisääntyneillä 1936 valtion tu~o- ja 1nenoarvioon
27058: syillä onkin sillan aikaansaaminen osoit- 500,000 markan määrärahan Ilomant-
27059: tautunut vä1ttämättömälksi ja ha.n!kkeen to- sin pitäjässä olevan Oinassalme-n sil-
27060: teuttaminen ajankohtaiseksi. Liikenne näet lan rakennustyön aloittarnista vart~m.
27061: kyseessä olevalla tiellä, jolla monessa-
27062:
27063: Helsingissä syyskuun 7 päivänä 1935.
27064:
27065: A. J. Kosonen. P·ekka Kettunen.
27066: 713
27067:
27068: IV,232. - Rah. al. N:o 177.
27069:
27070:
27071:
27072:
27073: Salo: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Ou-
27074: lujoen yli Puolangan-Utajärven maantiellä.
27075:
27076:
27077: E d u s k u n n a 11 e.
27078:
27079: Viittaamalla v. 19'34 val6opäiville tehdyn että Eduskunta ottaisi vuoden
27080: toivomusa:loitte€n n :o 117 perusteluihin 1936 tulo- ja •menoarvioon 500,000
27081: ehdotan kunnioittaen, markan suuruisen siirtomäärärahan
27082: sillam 1·akentamiseksi Oulujoen yli
27083: Puolangan-Utajärven maantiellä.
27084: Helsingissä 7 p. syyskuuta 1935.
27085:
27086: S. Salo.
27087: 714
27088:
27089: IV,z33.- Rah. al. N:o 178.
27090:
27091:
27092:
27093:
27094: Salo: Määrärahan osoittamisesta Otennajärven tulvaveden-
27095: pinnan laskemista ja sillan rakentamista varten.
27096:
27097:
27098: E d u s k u n n a ll e.
27099:
27100: Oulujokeen laskevan Otermajärven vesis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1936
27101: tön tulvavedenpinnan alentamisesta ja järven tulo- ja menoa1·vioon 500,000 markan
27102: salmeen, lossipaikalle tulevan sillan raken- suurutSen siirtomäärärahan Oulun
27103: tamisesta on tie- ja vesirakennusviranomais- läänin Säräisniemen kunnassa olevan
27104: ten toimesta laadittu yhteinen kustannus- Otermajärven tulvavedenpinnan las-
27105: arvio. Työtä varten ei kuitenkaan tähän kemista sekä sillan ja penkeree.n ra-
27106: mennessä vielä ole myönnetty määrärahaa. kentamista varten.
27107: Jotta työt voitaisiin aloittaa ensi vuoden
27108: aikana, ehdotan kunnioittaen,
27109:
27110: Helsingissä 7 p. syyskuuta 1935.
27111:
27112: S. Salo.
27113: 715
27114:
27115: IV,234. - Rah. al. N:o 179.
27116:
27117:
27118:
27119:
27120: Hannula: Koroitetil!n miiärärahan osoittamisesta Tornion-
27121: joen yli Tornion kaupungin kohdalle rakennettavaa sil-
27122: taa varten.
27123:
27124:
27125: E d u s ik u n nalle.
27126:
27127: Hallituksen esityksestä ensi vuoden tulo- on ehdottomasti riittämätön, kun epäile-
27128: ja menoarvioksi käy selviHe, että sillan ra- mättä valtion oman edun:kin kannalta on
27129: kentamista varten Tornionjoen yli Tornion ta~oudellisempaa käyttää ensi vuoden ku-
27130: 11roupungin kohdaUa tarvitaan karkikiaan luessa suurempaa määrärahaa ja kun li-
27131: 7 milj. mk. Tästä määrästä on kuluvaa säksi menoarvionkin kannalta on tarkoitu!k-
27132: vuotta varten myönnetty 1 milj. mk. sekä senmukaisempaa jakaa r3ikennuskustannuk-
27133: ensi vuotta vwrten ehdotetaan 1 / 2 milj. mk. set eri vuosille tasaisemmin, ehdotan kun-
27134: Edelleen esitys sisältää sen, että siltatyöt nioittavimmin,
27135: päättyvät v. 1937, mistä seuraa, että sano-
27136: tun vuoden menoarvioon on otettava kaik- että Eduskunta ottaisi vuoden
27137: kiaan 5.5 milj. mk. aiussamaiJUitun sillan 1936 M.do- ja menoarvioon lisäystä
27138: rakentamista varten. 1 1 / 2 milj. markkaa Tornionjoen yli
27139: Kun on kysymyksessä näin,kin suurisuun- To,rnion k(J)upungin kohdalle mken-
27140: tainen työ, missä 1 / 2 milj. mk:n määräraha nettavaa siltaa varten.
27141:
27142: Helsingissä 6 p :nä syyskuuta 1935.
27143:
27144: Uuno Hannula.
27145: 716
27146:
27147: IV,235,- Rah. al. N:o 180.
27148:
27149:
27150:
27151: Kaijalainen y. m.: Määrärahan osoittamisesta sillan raken-
27152: tamista varten Kitisen lossin kohdalle Sodankylän kir-
27153: ·konkylään.
27154:
27155:
27156: E d u s ik u n n a ll e.
27157:
27158: Sodankylän kirkonkylän kohdalla oleva Itä-Lapin ·liikenne suuntautua lähimmälle
27159: Kitisen lossi, joka välittää liikennettä kir- rautatieasemalle Kemijärvelle, jotapaitsi
27160: konkylästä Kelujä.rvelle johtavalla maan- myöskin matkailijaliikenne tulee käyttä-
27161: tiellä, on alunperin osoittautunut tarkoi- mään tällöin avautuvaa uutta reittiä.
27162: t-wkseen soveltumattoma:ksi sen vuoksi, että Niinikään •On otettav.a huomioon, että Sodan-
27163: suuren osan kesästä, parhaan liikenteen ai- kylän-Kelujärven maantie tulee jatketta-
27164: kana, on lassiproomua kankien avulla kulje- va:ksi Tanhuankylään ja edelleen Savukos-
27165: tettava. Joki on matala ja tulvan mentyä kelle, lisääntyen liikenne myöskin tältä
27166: ovat kuljetusvaikeudet heti edessä. Tämän suunnalta.
27167: seikan joutuivat myöskin eduskunnan val- Sillan rakemmstöiden aloittamista ni-
27168: tiovarainva.liokunnan ja kulkulaitosvaliolmn- menomaan ensi vuoden aikana ·puoltaa
27169: nan jäsenet kokemaan käyttäessään kulu- edellä mainittujen näkökohtien lisäksi se
27170: neena kesänä Lapin matkallaan sanottua serkka, että paikkakuntaa ikohdanneen an-
27171: lossia. Veden olle~Ssa mata:limmillaan on karan kadon johdosta tulee ansiotöiden
27172: sattunut ta;p:auksia, jollloin •lastissa olevia tarve ensi vuonna todennäköisesti ilmene-
27173: ikuorma-.autoj.a ei ole ·voitu yli kulj·ettaa. mään entistä suure.lll;pana. Olisi näin olllen
27174: Lossi olisi näin ollen 1poistettava ja ra- paikallaan, että väestön toimeentuloa valtio-
27175: kennettava mainitulle ylimenopaikalle silta. vallan toimesta koetettaisiin helpoittaa jär-
27176: Sen rakentaminen olisi tarpeellinen myös- jestämällä riittävästi työtilaisuuksia eri ta-
27177: kin siitä syystä, että Sodankylän kirkon- hoille tässä laajassa kunna.ssa. Kitisen sil-
27178: kylä s~jaitsee molemmin puolin Kitisjokea tarake~ukisesta tulisi kirkonkylän seudun
27179: ja kun kauppaliikkeet, posti- ja lennätin pieneläjiUe sopiva työmaa. Si1lan rakenta-
27180: sekä pankit ovat joen länsipuolella, on lii- mista on myöskin Sodankylän ikunta anonut,
27181: kenne joen yli eri:ttäin vilkas. Lossin ollessa perustellen anomustaan m. m. sillä, että sil-
27182: hidas ja hankala ovat kyläläiset ylikulkua tarakennuksen avulla voitaisiin lieventää
27183: helpoittaakseen laittaneet jalankulkijoita kunnassa vallitsevaa työttömyyttä.
27184: va;rten :kapean puusillan, j.oka sylksyisin on Edellä lausumaamme nojaten kunnioit-
27185: purettav,a ja voidaan asettaa jälleen paikoil- taen eh:dotamme,
27186: leen vasta kevätkesällä tulvan mentyä. Vas- että Eduskunta ottaisi vuoden 1936
27187: taisuudessa tulee liikenne yhä kasvamaan, tulo- ja menoarvioon 500,000 mark-
27188: sillä kun Pelkosenniemen - Sodankylän kaa Kitisen lossin kohdalle Sodanky-
27189: maantie tulee aikanaan yhdistettäväksi Ke- län kirkonkylässä tehtävän M'llan ra-
27190: lujärven-Sodarrkylän maantiehen, alkaa kennustöiden aloittamiseksi.
27191:
27192: Helsingissä syyskuun 9 päivänä 1935.
27193:
27194: Lauri Kaijalainen. Uuno Hannula.
27195: Kusti Arhama. M. 0. Lahtela.
27196: S. Salo.
27197: 717
27198:
27199: IV,2a6.- Ra.h. al. N:o 181.
27200:
27201:
27202:
27203:
27204: Ellilä y. m.: Määrärahan osoittamisesta satamaradan raken-
27205: tamista varten Kovesjoe;n pysäkillä Kovelahden sata..
27206: maan.
27207:
27208:
27209: E d u s k u n n a ll e.
27210:
27211: Porin-Haapamäen rautatierakennuksen sen puutavaran hankinnassa ikyseessäo!le-
27212: nyt·temmin edistyttyä siksi pitJkä1l1e, ettå valta vesistöalueelta.
27213: täydellinen mkenne on voitu avata Parlka- Ti,lanteen jatkumista täillaisena ei voitane
27214: noon soolkka, ovat metsärilkkaan Pohjois- pitää kohtuuden eikä oikeuden mukaisena
27215: SaJtalkun;nan liikenneolot ratkaisevasti pa- tuon laajan seutuJkunnan asukikaiden kan-
27216: rantuneet. Erittäinkin pienen puutavaran nalta, mi!käli asia vain on kohtuullisin kus-
27217: menek:iJ[e on auenn'U,t ,entisestään monin tannuksin korja,ttavissa. Se voi:kin tapah-
27218: verroin 1paremmat mahdollisuudet ja sen tua siten, että rakennetaan Porin-Haapa-
27219: mukana samoin paremma;t ,edellytykset mäen väliseltä rrudalta, Kovesjoen pysäkiJtä,
27220: järlkiperäiselle met.sänhoidoJ1e. satamarata Kyrösjärven pohjoisosasta pit-
27221: Valitettavak·si puutteeksi on ikui·t'enkin källe [uoteeseen pistä.vän, liiJkennelkelpoisen
27222: osoittautunut, ettei kyseessäolevaa rauta- Kovelahden rantaan. Tämä ratasuunta on-
27223: tietä ole yhdistetty Po:hjois-SataJkunnan ai- kin jo v. 1928 koneellisesti Jtutik:ittu. Pää-
27224: noaan liikennelkeilp.oiseen jä:rvialueeseen, ni- raidetta olisi rak·ennettava 7.9 ikilometriä
27225: mittäin Kyrös'järven vesistöön. Tämä järvi- ja sivuraiteita 2.1 !lölometriä, koko raide-
27226: alue on alaltaan 118 neliöiki,lometriä ja hal- pituuden ollessa 10 kilometriä. Kustannus-
27227: koo se kolmen pitäjän, Ikaalisten, Viljaik- arvio t~ki silloisen hintatason mukaan
27228: kalan ja Hämeenkyrön maat, joiden pitä- 10,.940,000 marlclraa. Ottaen ihuomioon hin-
27229: jien väikiluku on yMeensä noin 24,000 hen- tatasossa sen jälkeen tapahtuneen alentu-
27230: keä. Kun rautatieUä ei ole suoranaista misen, voitaneen kustannukset tällä kertaa
27231: kosketusta Kyrösjärveen, on siitä seurauk- arvioida kaiikikiaan nousevan 9,000,000
27232: sena, että tämän laajan vesialueen ja siihen mark!ka:a:n.
27233: laskevien Aureenjä:rven ja Sipsiöjärvcen Kysymys tämän satamaradan ra:kentami-
27234: ympäristöltä ihalkattu puutavara on uitet- sesta onkin ollut virei!llä siitä asti kuin
27235: tava Kyröskosken kautta Kokemäenjoen ve- Porin~Haa:pamäen radan nykyinen rata-
27236: sistöön, jolloin uitto tätä pitlk:ä,ä kiertotietä suunta tuli lopullisesti määräty:l~si si.ten,
27237: meren ranni:kol<le kestää Jmko kesän. Vaik- ettei se suorastaan :koskettanut KY'rösjärven
27238: kapa järeämpi puutavara vielä sietäisikin vesistöön. Muun muassa on asiasta tehty
27239: näin pitkän uiton, käy .pienen puutavaran vuoden 1931 · valtiopäivillä ·eduskunnalle
27240: kuljetus .tätä tietä kokonaan kannattamat- toivomusaloite n:o 50, mutta jäi tämä aloite,
27241: tomaksi. SeurauJksena on ollut, ~että ainoa jonka perusteluihin tässä myös viitataan,
27242: Kyrösjärvcen rannalla ol,eva, pienmn[)aa sHloin ajanpuutteessa ikäsittelemä:ttä. Syynä
27243: puutavaraa kä,yttävä teoUisuuslaitos on jou- sii:hen, ett·ei hallitus ole ottanut tätä sata-
27244: tunut ikäänkuin monopoliasemaan tällai- marataa ratara1kennusoihjelmaansa, [ienee se,
27245: 718 IV,236. - Koyelahden satamarata.
27246:
27247: että on arveltu voitavan pienemmän !pUU- Kysymyksessäolevan satamaradan r3!ken-
27248: tavaran siirto Kyrösjäl'IVen vesistöalueelta nustyöt voitaisiin välittömästi panna alulle,
27249: Porin-Haar>amäen radan li1kennepa]koille koska tarpeelliset tutkimukset jo on suori-
27250: jårjestää siten, että se tapahtuisi !kuorma- tettu ja kun Porin-Haapa:mäen radan ra-
27251: autoiilla osittain suorasta;an maanteiden kennustyö vielä ~ähitienoilla muutenkin on
27252: varsilta, osittain niin, että uittotarvara Ko- käynnissä, joten tarpeellinen tottunut työ-
27253: v·elahden pohjukassa nost·ettaisiin kuorma- voima ja muu työkoneisto on ;paikaHe hel-
27254: autD:Lhin kulj.etettavaksi Kovesj.oen pysä- posti siirrerttävissä.
27255: kille. Tällainen k:uijetustapa, ~kun on ky- Kaiken ~edelläsanotun perusteeNa ehdo-
27256: seessä useihin .kymmeniintulhansiin nousevat tamme kunnioitta:en,
27257: kuutiometrimäärät, on kuiten!kin !kallista ja
27258: kansantaloudellisestikin kannaJtta:matonta. että Eduskuna päättäisi ottaa vuo-
27259: Lisäksi on huomattava, että .raikentamalla den 1936 tulo- ja menoarvioon
27260: kyseessäoleva satamarata saataisiin myöskin 2,000,000 markan suuruisen määrä-
27261: lähimmästä merisatamasta tuleva ras!kas rahan Kovesjoen pysäkt7tä Parin-
27262: tavaraliikenne k11'lkema3!n Kyrösjärven etelä- Haapamäen radalla Kovelahden sa-
27263: ja itäranrnoille!kin 1tätä tietä, !kun se muu- tamaan johtavan satamaradan raken-
27264: ten ku[:kee pitkin kiertotein pääasiassa nustyön alullepanemiseksi.
27265: Tampereen kautta.
27266:
27267: Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1935.
27268:
27269: K. J. Elill.ä. Eemeli Aakula.
27270: AnSih. Alestalo. Ta;ave Junnila.
27271: Kalle Soini. Kylli!kki Pohjala.
27272: Frans Mus.tasilta. Paavo Aarniokoski
27273: 719
27274:
27275: IV,237.- Rah. al. N:o 182. IV,237.- Fin. mot. N:o 182.
27276:
27277:
27278:
27279:
27280: von Frenckell y. m.: Määrärahan osoitta- v.on Frenckell m. fl.: Angående anvisande
27281: misesta tutkimuksen toimittamista varten av anslag för undersökning av en pro-
27282: suunnitel"bun rautatien rakentamiseksi jekterad bana från Koria till Borgå-
27283: Korialta Porvoor~r-Keravan radalle. Kervo banan.
27284:
27285:
27286: E d u s k u n n a 11 e. T i ll R i ik s d .a ,g e n.
27287:
27288: Viitaten toivomusaloitteeseen n:o 87 vuo- Hänvisande till hemställningsmotion
27289: delta 1933, jossa pyydettiin hallitusta toi- n:o 87 .av år 1933, varvid anhölls att rr.e-
27290: mittamaan tutkimus normaaliraiteisen rau- geringen måtte låta veDkställa undersök-
27291: tatien rakentamisesta Korialta sopivaan ning av en normalspårig 'bana från Koria
27292: kohtaan Borvoon-Keravan radalla sekä tiU en lämplig ;punkt av hanan Borgå-
27293: että hallitus ottaisi sanotun radan seura;a- Kerv;o, sa.mt i progr.ammet fö·r nästa jä.rn-
27294: van rakennuskauden ohjelmaan, ja kun val- vägsbyggnadsperiod låta upvtaga nämnda
27295: tion kulkulaitoskomitea paraikaa tutkii hana, och då statens kommunikationskom-
27296: ylläolevan radan eri suunnitelmia, ehdo- mitte för tiUfälLet undersöker ifrågava-
27297: tamme kunnioittaen, rande bana;s olika sträckningar, föreslå vi
27298: vördsamt,
27299: että Eduskunta ottaisi ensi vuoden att Riksdagen i nästa års s.tats-
27300: talousarvioon 12 Pl. X: 9 momentin förslag under 12 Ht. X: 9 måtte
27301: ~ohdalle 100,000 markan lisäyksen upptaga eU tilläggsanslag stort
27302: tutkim·uksen toi:mittamiseksi S'WUn- 100,000 'marlc för undersökning av
27303: nitellun normaaliraiteisen rautatien en projekterad normalspårig bana
27304: rakentamisesta Korialta sopivaan från Koria till en lämplig punkt av
27305: kohtaan Porvoon-Keravan radalla. banan Borgå-.-Kervo.
27306:
27307: Helsingissä syyskuun 9 p:nä 1935. Helsingfors den 9 september 1935.
27308:
27309: E. v. Frenckell. Efja.s Erkko.
27310: Johan He1o. Henrik ,Kullberg.
27311: Edvin Linkomies. J. Emil Lampinen.
27312: Hjalmar Forstadius.
27313:
27314:
27315:
27316:
27317: 91
27318: 720
27319:
27320: IV,23s.- Fin. mot. N:o 183.
27321:
27322:
27323:
27324:
27325: Colliander: Angående anvisande av anslag för upprätt-
27326: hållande av ångbåtstrafiken på linjerna Åbo-Pargas-
27327: Kimito och Åbo-Pargas-Dragsfjärd.
27328:
27329:
27330: T i 11 R i 'k s d a g en.
27331:
27332: Genmn bi,ltra,fikens utomordentligt stora upphörande skulle speciel:lt deras avsätt-
27333: landvinningar ihar ån~båtstrafiken i s'kär- ningsmöjligheter på ~änets ihuvudort Åibo
27334: gårdarna fått ;yidkännas en :flerstädes över- allvarligt lederas, va,rtför man i de berörda
27335: mäikt:Lg 'konkurrens. Detta är i särs'kiil.t lhög trakterna livHgt emotser bistånd irån stats-
27336: grad ifallet i .Ätbo vidsträckta skär@årdar. ma'ktens sida. Då staten särskilt 1'ör de
27337: För en del kommuner eller delar av dem här 1berörda delarna av de angivna ikom-
27338: har denna utveckling varit speciellt rperson- munerna uppoffrat mycket litet i all syn-
27339: tra:filken till ,fl'omma, men, då vida områ- ne:rfuet i jämförelse med många andra deilar
27340: den av dessa på Öar o<ili holmar ri:ka trakter
27341: 1 av landet, vågar undertecknad emotse .att
27342: icke iha nå:gon nytta av ~biltmfiken och för möjliggörande av en icike direkt :förJust-
27343: denna likväl ;yållat ångbåtstrafiken ett av- ibringande tra:fik å antydda Enjer ett an-
27344: bl)ä0k, som hotar ~amslå den, står man in- slag om tjugufemtusen (2,5,000) mark crnåtte
27345: för det överhängande hotet av ångbåts- upptagas i 193,6 års statsförslag att till-
27346: trafi'kens uppihörande. Detta är :fa~llet rpå delas det bola,g, som hittills under en lång
27347: linjerna .Ätbo-<Pargas-K:Lmito och Åibo- följd av år upprätthållit trafiken i :fråga,
27348: Pargas----<Dra~fjärd, som tmfikeras av Åbo och får däl\för ~vördsamt anhåilla,
27349: S'kärgårds ,Ång1båtsaiktie1bolags ångare. År
27350: efter år har de senaste tiderna rörelsen att Riksdagen i 1936 års statsför-
27351: medfört avsevärda förluster. Bolaget, som slag måtte upptaga ett anslag stort
27352: i~ke kan utöva ren vä1görenhet, står därför 25,000 mark för upprätthållande
27353: i ,beråd att uppihöra med sa,gda trafik. am ångbåtstrafiken på li'njerna
27354: Detta vore till utomordentlig skada för Åbo-Pargas-Kimito och Åbo-
27355: denna av 1bönder, småJbrukare, ,fiskare och Pargas-Dragsfjärd samt att an-
27356: obesuttna lbe1bodda del av skärgården. Re- slaget måtte tilUelas Åbo Skär-
27357: dan förut är deras k3.1Illp 1'ör up:pe<hället gårds Ångbåts Aktiebolag i Åbo.
27358: svår, men med ångbåtskommnnikationernas
27359:
27360: Helsingfors den 8 septemiber 1,935.
27361:
27362: Rafael Colliander.
27363: 721
27364:
27365: llV,2as. - Rruh. a1. N:o 183. Suomennos.
27366:
27367:
27368:
27369:
27370: Colliander: Määrär(J)han osoittamisesta höyrylaivaliikenteen
27371: ylläpitämiseJksi Turun--Paraisten-Kemiön ja Turun-
27372: Paraisten-Dragsfjärdin reiteillä.
27373:
27374:
27375: E d u s k u n n a ll e.
27376:
27377: Autoliikenteen erittäin huomattavasti heikkoa, mutta jos vielä höy;rylaivayhteys
27378: yleistyessä on siitä tullut saaristoseutujen päättyy, vaikeutetaan pahasti varsinkin
27379: höyrylaivaliikenteen ylivoimainen kilpailija. heidän mahdollisuuksia&n saada tuotteil-
27380: Näin on erikoisesti tapahtunut ·Turun ~aa leen menekkiä läänin pää:kaupungissa Tu-
27381: ja.ssa saaristossa. Eräille kunnille tai kun- russa. Puheenaolevilla seuduiUa odotetaan-
27382: tain osille on tällainen kehitys varsinkin kin sen tähden hartaasti apua valtiovallan
27383: matkustajaliikenteen kannalta ollut eduksi, taholta. Kun valtio puheenaoleville kun-
27384: mutta kun laa:joilla aloilla näitä saaririk- ·nille on uhrannut varsin vähän etenkin ver-
27385: kaita seutuja ei ole mitään etua autoliiken- rattuna moniin muihin osiin maata, rohke-
27386: teestä ja tämä kuitenkin on tuottanut höy- nee allekirjoittanut odottaa, että vuoden
27387: rylaivaliikenteelle haittaa, joka uhkaa la- 1936 menoarvioon otettaisiin 25,000 markan
27388: mauttaa sen, on uhkaamassa varum, että suuruinen määräraha a.nnettavaksi avus-
27389: höyrylaivaliilkenne lopetetaan. Näin on tuksena tähän mennessä monien vuosien
27390: laita Tunm-Paraisten-Kemiön ja Turun ajan puheenaolevaa liikennettä ylläpitä-
27391: -Paraisten-Dragsfjärdin linjoilla, joita neelle yhtiölle, jotta tämä liikenne ei tuot-
27392: liikennöivät Turun Saariston Höyrylaiva- taisi suoranaista tappiota. Ehdotan tämän
27393: osakeyhtiön alukset. Vuodesta toiseen on vuoksi kunnioittaen,
27394: liikenne viime aikoina tuottanut melkoista
27395: tappiota. Yhtiö, joka ei voi harjoittaa suo- että Eduskunta ottaisi vuoden
27396: ranaista :hyväntekeväisyyttä, ~t~ikoo sen 1936 tulo- ja menoarvioon 25,000
27397: vuoksi lopettaa tämän liikenteen ylläpitä- markan suuruisen määrärahan höy-
27398: misen. Tästä koituisi suurta vahinkoa tä1lr rylaivaliikenteen ylläpitämiseksi Tu-
27399: talonpoikain, pienviljelijäin, kalastajain ja run-Paraisten--Kemiön ja Turun--
27400: tilattoman väestön asumalle saaristolle. Jo Pamisten--Dragsfjärdin reiteiUä.
27401: entuudestaankin on heidän toimeentulonsa
27402:
27403: Helsingissä syyskuun 8 päivänä 1935.
27404:
27405: Rlafael Colliander.
27406: 722
27407:
27408: lV,239.- Fin. mot. N:o 184.
27409:
27410:
27411:
27412:
27413: öste~holm m. fl.: Angående anvisande av anslag för upp-
27414: rätthållande av förbindelse över ångbåtsrännan i isen
27415: på lämplig plats i Borgå eller Sibbo skärgård.
27416:
27417:
27418: T i 11 R i k s d a g e n.
27419:
27420: Efter det vintertrafik begynt upprätt- trakt det här är fråga om får bistånd av
27421: hållas skärgårdsvägen österut från Helsing- staten för att i någon mån kunna avhjä1pa
27422: fors, främst på Kotka och To1kis, har be- de men'liga följderna av vintertrafiken,
27423: folkningen i den yttl'e skärgården i Sibbo vilka ytter1igare försvåra dess även annars
27424: och Borgå socknar blivit avskuren från för- hårda levnadsvillkor. För anordnande av
27425: binde1sen med den övriga världen under trafik över Tännan, vilken här ansetts
27426: en stor del av vintern. På yttre sidan om lämpli:gast kunna bedrivas med båitar, be-
27427: ångbåtsrännan finnas på strä0kan Krämar- höves för nästa vinter ett belop,p 1på 12,000
27428: öarna-Onas de bebodda örurna Pörtö, Sö- ma11k, i vilket inne!attas kostna:derna för
27429: derskär, Sibbo-Fagerö, Rågskär och An- anskaffa:nde av tvenne båtar, förhalnings-
27430: dersho1men, av vilka Pörtö ihar ~en befo1k- anordningar, vaktstuga med eldstad samt
27431: ning på närmare 100 personer samt kusthe- avlöning åt tvenne vakter under den Ijusa
27432: vakningsstation, ävensom det stora Bodö, tiden av dygnet.
27433: som visserHgen är obehott, men där s:kogs- Med stöd av va,d som ovan fmmhållits
27434: avverkningar försiggå nästan varje år. Det föreslå vi vördsaJilt,
27435: är klart, att det avbrott i förbindellserna,
27436: som den öppna ångbåtsrännan utg,ör, är att Riksdagen måtte i statsförsla-
27437: till stort förfång för befoNrn.ingen både get för år 1936 anvisa 12,000 mark
27438: för så vitt det gäller persontrafiken och till statsrådets förfogande att använ-
27439: transporten av förnodenheter av olika slag. das för upprätthållande av förbin-
27440: På några ställen i skärgården 1ängre delse över ångbåtsrännan i isen på
27441: västerut upprätthålles med understöd av lämplig plats i Borgå eller Sibbo
27442: statsmedel förbindelse över rännorna. Det skärgård.
27443: synes rättvist att även befolkningen i den
27444:
27445: I-Ielsingfol)s den 6 september 1935.
27446:
27447: John Österholm. J. Söderhjelm.
27448: 723
27449:
27450: IV,za9.- Rah. al. N:o 184. Suomennos.
27451:
27452:
27453:
27454:
27455: österholrm y. m.: Määrärahan osoittamisesta talvilaivaväy-
27456: län yli suuntautuvan liikenteen ylläpitämiseksi Porvoon
27457: tai Sipoon saaristossa.
27458:
27459:
27460: E d u s k u n n a ll e.
27461:
27462: s~m jälkeen kun on alettu ylläipitää tal- muutenkin ankaria elinehtoja vaikeuttavan
27463: vilaivaliikennettä saaristotietä Helsingistä talvilaivaliikenteen seurauksia edes jossain
27464: itään, lähinnä Kotkaan ja Tolkkisiin, on maarm voitaisiin helpottaa. Liikenteen
27465: Sipoon ja Porvoon pitäjien ulkosaariston ylläpitämiseksi laivaväylän poikki, minkä
27466: väestö suureksi osaksi talvea eroitettu tällä paikalla on katsottu sopi·vimmin ta-
27467: muusta maailmasta. Laivaväylän ulkopuo- pahtuvan veneillä, tarvitaan .ensi talveksi
27468: lella ovat Krämaröarnan-Onasin välillä 12,000 markkaa, mihin sisältyvät kahden
27469: Pirttisaaren, 1Söderskärin,. Sipoon Fagerön, veneen, vetolaitteiden ja tulisijalla varuste-
27470: RågskäJrin ja Andersholmenin asutut saa- tun vartiokojun hankintakustannukset sekä
27471: ret, joista Pirttisaaressa on lähes 100 asu,- kahden valoisana vuorokauden aikana toi-
27472: kast.a ja rannikkovartioasema, sekä suuri messa olevan vartidan palkka.
27473: Bodö, joka tosin on asumaton, mutta jossa Edelläesitetyn nojalla ehdotamme kun-
27474: miltei joka vuosi tehdään metsätöitä. On nioittaen,
27475: selvää, että yhteyden katkaiseva avoin tal-
27476: vilaivaväylä tuottaa suurta haittaa väes- että Eduskunta ottaisi vuoden
27477: tölle olipa sitten kysymyksessä matkustaja- 1936 tulo- ja menoarvioon 12,000
27478: liikenne tai eri tarvikkeiden kuljetus. markkaa valtioneuvostolle käytettä-
27479: Lännempänä saarist·ossa yHäpidetään tal- väksi talvilaivaväylän yli suuntautu-
27480: vilaivalinjain yli liikennettä valtion avus- van liikenteen ylläpitämiseksi sopi-
27481: tuksella. Tuntuu oikeudenmukaiselta, että vassa kohdin Porvoon tai Sipoon saa-
27482: myöskin nyt kysymyksessä olevan seudun ristossa.
27483: väestö saa valtiolta avustusta, jotta sen
27484:
27485: Helsingissä syyskuun ·6 päivänä 1935.
27486:
27487: John Österholm. J. Söderhjelm.
27488: 724
27489:
27490: IV,24o. - Rah. al. N:o 185.
27491:
27492:
27493:
27494:
27495: Jutila y. m.: Määrärahan osoittamisesta puutavarakuljetus-
27496: väylän perkaa.trnista ja koneellisten kuljetusvälineiden
27497: ,hankkimista ja rakentamista varten Saimaan ja Päijän-
27498: teen vesistöjen väWle.
27499:
27500:
27501: E d u s ik: u n n a 11 e.
27502:
27503: Kymijoensuulle aikoinaan perustetut tyen tämän ilmstannusmrvio Smlk :aan
27504: puunja1ostuste!htaat ottivat ensi ai'koina 5.,874,000: - , trdlen tästä mekaanisen kulje-
27505: ik:aiiken 'tarvittllivan ·naaka-,airueensa Päi,jänc tuksen ,osa1le :Smk. 4,209,000:- lopun jää-
27506: teen v·esistöstä. Raaka-aineen kysynnän dessä loonnonväyl:Ven 1per'kaamiseen ja kun-
27507: kasvaessa 'lil!a:jensiv.at näistä Kymi ja Enso- nostamiseen.
27508: Gutzeit OY :.t halllkinta-.a:lueensa käsitt~ Kun tämän ,työn suorittaminen .olisi tu~ki
27509: mään myöskin :Saimaan vesistöjä, järjes- tarpeen vaatima ja ajankohtainen ja kun
27510: täen kurrnp]kin näitä vesistöjä reroittavan pelättävissä voi olla myöslkin 'työnsaanti-
27511: alneen yli rpuutavall'an kuljetuksen eri pai- mahdollisuuksien supistuminen, olisi mie-
27512: kasta,, osa!ksi nHoikaa.nisia keinOija, !käyttäen. lestämme työhön päästävä ensi tilil!Ssa.
27513: Näihin kuljetusteihin ei muilla, myöhemmin Esim. työttömyysvaroja voitaisiin tällaiseen
27514: tulleilla puutavaraliik!k:eenlha,rjiOittaj.illa öle työhön sopivasti käytt'ää, mutta mitään eri-
27515: tietelllkään oikeutta. koista määrärahaa ·ei v. 1936 menoarviossa
27516: Kun on selvää, että suure·Illlpi ikysyntä työtä varben ole, eikä myöskään työttö-
27517: ja :kil~pailu jootaisi ~)atrempien puutavara- myysvarDjakaan. Senvuoksi ehdotamme
27518: hintojl()n saa,miseen Saimaan vesis.tö!j.en met- kunnioittaen,
27519: sänomistajille, olisi mielestämme perin tär-
27520: keätä, ätä muutkin kuin edellämainitut että Eduskunta ottaisi vuoden
27521: suuriyrittäjät voisivat saada kuljetusmah- 1936 t(J;lousarvioon 1,500,000 markan
27522: dollisuuden :Saimaan vesistö.stä Päijänteen siirtomäärärahan puutavarakuljetus-
27523: vesistöön. Mielestämme olisi näitä avustet- väylän perka(J}miseen ja koneeUisten
27524: tava luonnollisen kuljetusväylän perkaami- kuljetusvälineiden hankkimiseen ja
27525: sessa ja tarvittavan mekaanisen kuljetus- rakentamiseen valtion toimesta tutki-
27526: mahdollisuuden 1ra!kenrt:amisessa. tulle paikalle Saimaan ja Päijän-
27527: Valtion toimesta onkin jo sanottua kul- teen vesistöjen välille.
27528: j·etusta kDskeva tutkimus toimitettu, pää-
27529:
27530: Helsingissä 7 rp. syyskuuta 1~}315.
27531:
27532: Emil Jutila. V. A. Heiskanen.
27533: Kusti Arhama. S. Salo.
27534: Lauri Kaijalainen. M. 0. Lahteia.
27535: Antti Kemppi.
27536: 725
27537:
27538: IV,241. - Rah. al. N:o 186.
27539:
27540:
27541:
27542:
27543: Hirvensalo y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kuopio1'1r-
27544: Iisalmen välisen laivaväylän syventämistöiden aloitta-
27545: mista varten.
27546:
27547:
27548: E d u s k u n n a II e .
27549:
27550: .Kaukokats·einen iisalmel:ainen talonpoika, nellisesti saa.taisiin vesistön yle.mpiin
27551: si:ttemmin valtiopäivämies, Petter Kumpu- osiin.
27552: , lainen, jätti jo vuonna 1856 Pohjois~Savon Enn~n pitkää jouduttiin kuitenkin kana-
27553: väestön puoLesta maakunnan lävitse mat- vien puiset sulut uusimaan ja silloin ra-
27554: kusta valle silloiselle kenraaliku vernöörille, kennettiin suLkukamarit 2.4 m. ·syväkul-
27555: kreivi Bergille, anomuksen, että Kuopion ja kuisia aluksia varten. Nämä kanavien pa-
27556: Iisalmen välinen vesireitti kanavoitaisiin. rannus- ja korjaustyöt suoritettiin v.
27557: Tämä an·omus johtikin monien vaiheiden 1916-1920 ja uhrattiin silloin valtion va-
27558: jälkeen sellaiseen tulokseen, että vuonna roja Nerkoon kanavaan 1,100,000 markkaa,
27559: 1876 oli kyseeilinen tärkeä v·esireitti täy- Ahkiolahden sulkuihin 390,000 mk. ja
27560: del'lisesti kanavoitu ja laivareitti sen ajan Ruokovirran sulkuun 1,400,000 mk.
27561: vaatimusten mukaisesti merkitty, joten Kuluneiden 15 vuoden aikana ovat ka-
27562: säännöllinen laivaliikenne voitiin aloittaa ja navat jatkuvasti mataloituneet alunperin
27563: onkin sitä siitä lä:htien harjoitettu aina näi- heikosti rakennettujen luiskien kivirverhous-
27564: hin päiviin saakka. Laivaliikennettä on ten luisumisen johdosta niin, että syväkul-
27565: kuitenkin alusta alkaen hankaluuttanut se kuisuus väylässä on kuluneen kesän aikana
27566: seikka, että kanavat rakennettiin liian ma- ollut ainoastaan , 1.2 metriä.
27567: taliksi eikä laivaväylää ~erattu muuta kuin Koska väylän rappeutuminen edelleen
27568: 1.50 m. syvyydessä kulkevia aluksia var- jatkuu, on vihdDinkin ·ratkaistava, onko
27569: ten. Tästä onkin ollut seurauksena, että väylä jätettävä 1rappeutumaan lopullisesti
27570: laivojen välittäessä rahtitavaraliikennettä, ja sen johdosta kanavat mahdomses·ti sul-
27571: tavallisesti Iisalmen ja Vi~purin, mutta j.ettava, tai onko syytä korjata väylä 1.5
27572: usein myöskin Iisalmen-Pietarin välillä, metrin syväkulkuiseksi tahi parannettava
27573: jopa joskus suoran rahtiyhteyden ulot- 2.4 metrin syväkulkuiseksi. Tätä varten on
27574: •tuessa Tukholmaan ja Kööpenhaminaan kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe-
27575: saakka, on aina täytynyt toimittaa kallis riön käskystä väylä nyt tutkittu ja tutki-
27576: !aivoj.en uudelleen lastaus heti laivojen si- muksen !p'erusteella laadittu kak.si suunni-
27577: Yuutettua Ruokovirran kanavan, joka ka- telmaa, joiden mukaan 1.5 metrin väylä
27578: nava yhdistää Iisalmen, Lapinlahden ja maksaisi 7,155,000 markkaa ja 2.4 metrin
27579: Maaningan vedet Kallavete-en. Ja päinvas- väylä 15,550,000 markkaa.
27580: toin laivojen tuLlessa ·etelästä pohjoiseen on Että kyseellistä väylää ei saa jättää
27581: pakko samoilla seuduilla purkaa täydessä rappeutumaan, siitä ovat aina yksimielisiä
27582: lastissa tul1eista laivoista osa ra:hti·tavarasta olleet Iiisalmen kauppiasyhdistys sekä
27583: matalassa uiviin proonmihin, jotta se on- Iisa1lmen ja Kiuruveden maalaiskunnat,
27584: 726 IV,241. - Kuopion-Iisalmen laivaväylä.
27585:
27586: jotka jo yli 10 vuotta sitt<en ovat yhdessä nukset Iisalmesta Uuraaseen vähenevät
27587: valtioneuvostolle jättäneet anomuksen sa- ainakin 40 markalla standerttia kohti.
27588: notun laivaväylän perkaamisesta. Samoin Tällöin ei tarvitse sa:hattua puutavaraa
27589: näy:ttää kulkulaitosministeriö olleen jo lastwta ensin pieniin proomuihin ja kuljet-
27590: vuonna 1925 vakuutettu siitä, että kyseei- taa RuokovedeHe ·asti näissä ja vasta sit-
27591: lisen työn alkuunpanoa ei sovi <enää vii- ten lastata suuriin aluksiin, vaan voivat
27592: västyttää. Kirjoittaa:han ministeriö maa- 80 a 100 standerttia kantavat alukset
27593: liskuun 2 päivänä päivätyssä kirjeessään ottaa täyden lastin jo Iisalmessa.
27594: tie- ja vesirakennushallitukselle m. m.: Viime vuosina ei halkoja ole Onkivedeltä,
27595: ,Asiaa tänään käsiteltäessä. on kulku- Nerkoolta ja Porovedeltä kuljetettu etelään
27596: laitosten ja yleisten töiden ministeriö juuri 1ensinkään, vaikka halkotavaraa on
27597: tahtonut oikeuttaa t~e- ja vesirakennus- seudun laajoissa metsissä paljon yli oman
27598: hallituksen seuraavien vuosien menoarvio- kulutuksen, ja jää se metsään lahoutu-
27599: esityksiinsä ottamaan tarpeelliset määrä- maan, ollen tämä tietenkin suuri vahinko
27600: rahat Iisalmen--1Kuopion laivaväyliin sy- ei ainoastaan metsien omistajille, vaan
27601: ventämistä varten tie- ja vesirakennus- myöskin työväestölle ja koko kansallisomai-
27602: hallituksessa laaditun ehdotuksen mukai- suudellekin. Rautatielle on taas halkojen
27603: sesti.'' kuljetus vesien takaa ollut mahdotonta ja
27604: Tie- ja vesirwkennushallitus onkin sittem- lisäksi rautatierahti tulee kalliimmaksi kuin
27605: min menoarvioansa kyseellisen työn aloitta- laivarahti. Kanavien kuntoonsaatta:minen
27606: mista varten määrärahoja ottanut, mutta tekisi ha:lkojen kuljetuksen aina Iisalmen
27607: nähtävästi ,,rahallisista syistä" on asia val- seudulta 'etelän kulutuspaikkoihin, ehkäpä
27608: tioneuvostossa tähän as•ti rauennut. Samoin aina Pietariin ja Tukholmaan saakka mah-
27609: lienevät saman vesistön tulvavesien järjes- dolliseksi ja kohottaisi siten tämän nykyään
27610: telysuunnitelmat olleet vaikuttamassa sii- lmvin vähäarvoisen puutavaran hintaa ja
27611: hen, että laivaväylän syventämisyritystä ei lisäisi kipeästi kaivattuja työmahdolli-
27612: ole toteutettu. Mutta kun nyt tulvavesien suuksia.
27613: järjestelysuunnitelma kyseellisellä vesi- Sama koskee paitsi paperipuuta, varsin-
27614: alueella on osapuilleen va1lmis, ei·kä se ole kin mäntypropsia, jo~ta Iisalmen seuduilta
27615: saaiDiemme tietojen, mukaan ristiriidassa on yleensä vain pienessä määrin ostettu,
27616: laivaväylän syv:entämisyrityksen kanssa, eikä Nerkoon ja Onkhceden seuduilta juuri
27617: niin ei tämäkään syy enää estä nyt pu- ollenkaan. Nuoret, tiheät mäntymetsät vaa-
27618: heenaolevan väylän •kunnostamiseen ryhty- tivat kuitenkin harvennusta ja on luonnol-
27619: mästä. lisesti hyvin tärkeää, että mäntypropsit
27620: Kun puutavarayhtiöiden, metsiä omista- saadaan huokealla rahdilla kuljetetuksi
27621: Yien maamiesten, kalastusta harjoittavien joko tehtaisiin tai meren rantaan.
27622: kansalaisten, työmiesten sekä liikemiesten Siinä tapauksessa, 1että mainitut kana-
27623: yhteinen ·e:tu vaatii kyseellisen laivaväylän vat saadaan kuntoon, tulevat, sawtujen tie-
27624: syventämistä, niin rohkenemme asian puo- tojen mukaan, suuret puutavarayhtiöt, ku-
27625: lesta vielä ma:inita m. m. seuraavat maa- ten Enso-Gutzeit Oy., Tornator Oy., A.
27626: 1aiskuntien valtuustojen kannanottooo. vai- Ahlström Oy., Kaukas Oy., y. m. siirtä-
27627: kuttaneet seikat: mään tukkien ja propsien niputuksen Ruo-
27628: ,Jos Iiswlmen-Kuopion välinen laiva- lkovedeltä Porov.edelle. Kanavien kautta
27629: väylä kunnostetaan kauttaaltaan 2.4 metrin voidaan t:ukit ja ·propsit kuljettaa nipuissa
27630: syväkulkuiseksi, on siitä seurauksena, 1että ja säästyy tällöin huomattavia summia puo-
27631: esim. sahatun puutavaran kuljetuskustan- mi,laut~issa kuljetukseen nähden, mikä kus-
27632: IV,241. - Hirvensalo y. m. 727
27633:
27634: tannusero koituu silloin suureksi osaksi iyt oikein siinä, että se on uhrannut kym-
27635: metsänomistajain ja metsätyömiesten hy- meniä miljoonia markkoja· Saimaan kana-
27636: väksi. van uusimiseen 'ja kunnostamiseen, niin
27637: Iisalmen--iKuopion välisen vesireitin sy- pidämme myös valtion velvollisuutena, että
27638: ventäminen 2.4 metrin syvyydessä purjeh- Saimaan vesistön yläosissa oloevllJt laivaväy-
27639: tiville laivoille nostaisi Iisalmen seudun ja lät ja kanavat saatetaan sellaiseen kuntoon,
27640: koko pohjoisimman Savon metsien arvoa, ·että ne ovat omiaan tukemaan kalliin Sai-
27641: tekisi metsien puhdistushakkau:ksen kan- maan kanavan kannattavaisuutta ja sisä-
27642: nattava;ksi, paranta;en siten niiden kasvu- maan :asujamiston elinkeinoja. Ja kun
27643: kykyä ja lisäisi 'työmahdollisuuksia run- asiantunti,joiden lausuntojen perusteella
27644: saasti seudussa, missä, kuten tunnettua, · Kuopion-Iisa1men välisen ~1aivaväylän per-
27645: irtolaisväestö on yhteiskunnan rasituksena. kaustyöt voidaan aloittaa kanavi•en korjaus-
27646: Sanotta:koon vielä, että tapahtuu suuri ja syventämirstöillä, jotka työt taas voidaan
27647: vahinko, jos aikoinaan suurin kustannuksin edullisesti suorittaa talvisaikaan, jolloin
27648: rakennettujen kanavien sallitaan rappeutua työn puutetta maalaiskunnissa pahimmin
27649: ja tuhoutua. V aitio u:hraa vuosittain kym- esiintyy, niin rohkenemme kunnioittaen
27650: meniä miljoonia markkoja uusien maanteit- ~hdottaa,
27651: ten rakentamiseen ja vanhojen teiden pien-
27652: ten mutkain oikomiseen, joiden töiden tuot- että Eduskunta päättäisi ensi
27653: tama kansantaloudellinen hyöty ei liene vuoden tulo- ja menoarvioon 20 Pl.
27654: suurempi kuin kysymyksessä olevan v·esirei- II luvun 6 momentin kohdalle ottaa
27655: tinkään kunnostaminen. Lisäksi saa vaitio 1,000,000 markan määrärahan Kuo-
27656: kanavamaksujen muodossa suoranaista tu- pio-Iisalmen välisen laivaväylän
27657: loakin." syventämistöiden aloittamista var-
27658: Kun mielestämme valtiovalta on menetel- ten.
27659:
27660: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1935.
27661:
27662: L. 0. Hirvensalo. Tilda Löthman-Koponen.
27663: Kalle Kämäa:-äinen. Y:r~jö Räi·sänen.
27664: J. Takala. Onni Mäkeläinen.
27665: Onni Hiltunen. Heikki Kääriäinen.
27666: Kalle W alta. Edv. Vaarama.
27667: P. V. He:i.Wnen. Elias Simojoki.
27668:
27669:
27670:
27671:
27672: 92
27673: 728
27674:
27675: I·V,z4z. - Fin. mot N:o 187.
27676:
27677:
27678:
27679:
27680: Sjöbloon m. fl.: Angående anvisande av anslag för fort-
27681: sättande av telefonledningen från Enklinge by i Kum-
27682: linge till Brändö.
27683:
27684:
27685: T i 11 R i \k s d a g e n.
27686:
27687: Sedan underskrivne jämte särslkilda 'heten att den nu utföirda ledningen endas.t
27688: andra riksdagsmän uti en vi:d 1933 års utgör en länlk i den förbindelse, som ärr
27689: rikBdag in1ämnad finansmotion n: o 130 an- avsedd a'tt åst&dlkommas tirlil f.asta landet
27690: hå11it om anvisanide av medel för dlragande oCih att något förnuft ju icike ligg·er uti
27691: av en •telefon1edn~ng å strädmn Degerby att låta :t:elefonledningen :fÖT :en längre
27692: -.,Sottunga---<Kumlinge-Brändö, u.pptog framtid sluta · i en obetydlig skärgårdsby,
27693: riiksdagen i statsförslag·et tför år 11:Ji34 ett som även av ri1ksdagens i de:ss svar å rege-
27694: belopp av 500,000 mark f(i:r ibygga.nde av ringens proposition an~ående statsförs1a~~t
27695: en telefon1edning tliJiellan Degerby och Sot- för år 1934 uttalade öns:ka.n, att ,rege-
27696: tunga. 1 det u tlåtande, -som på begäran rin~n årligen i fÖirslruget till utgiftssta:t
27697: av statsutslkdUet i saiken avgavs av lkom- upptager ansla.g för byg.gande av nya ·te-
27698: muniQmtionsuts'kottet, fram!hö:lls nödvändig- lefon1cdningar ", få vi vördsamt anhålla att
27699: heten aJV den .:fikeslagna telefon'ledningen i nö;digit al1Slag i nästa års budget anvisas
27700: dess rh1ellhet, men enäT det antagligen för cfortsä:t.tande av 'tl:llefonledningen från
27701: komme a:tt möta svålriglheter att ·erhålla Kumlinge till Brändö. En omständigihet
27702: anslrug för ihe'la linjen p'å en ~ång, boil'de som ihärvid är av stölrsta betydelse är den,
27703: arbertet ,fördelas på · d'lera delar så att att den förnärvaJrarude fu~rande telerfon-
27704: sträckan Deg.erby-.SoMun1ga skulle byggas 1edningen meUan fas.ta landet oclh Marie-
27705: först ocJh däirefter de övriga sträckorna. hamn är .till den :g1rad överbelastad, att det
27706: Denna åsillrt har uipperubarlig.en även delats äir förena:t med .de stö.rnta svårig1heter a.tt
27707: a v statsutskottet och riksdagen oc!h överens- inom rimlig tid erihålla samtai å sa1gda
27708: stämmer även rmed motionens a·vsikt, som 1edning, viQ:ket missrfövhålliand:e Jett ti'll att
27709: giclk ut rpå att en teleforufÖirbindels•e mellan de flesta samtt'a'l numera exp·edi.eras så:som
27710: Ålanid oeJh fasta landet därrigenom efter brådskande, ·ja, till oclh med ex1Jra bråd-
27711: hand skulle erhållas. Sträckan Degerby- skande, vitket ju i ihög grad fördyrar sam-
27712: Sottunga utbyggdes under år 19:34, och talen, utan a.t.t samtal ens i denna form
27713: under innevarande år har ledningen fOTt- errhå:llas med nödig sna;bbhet. 1 fall nu
27714: satts till EnMiru~ by i Kumlinge socken den föreslagn:a. ledningen bleve ·en verklig-
27715: med medel, som lbeviljats för 'telefonnätets het och ledningen dä,refter fortsattes tilll
27716: utvecklarude i landet. Enär något anslag fasta 'landet, skulJ1e samtalen llmnna fö'r-
27717: fö·r fortsättande av ·telefonledning.en enligt delas på tvenne linjer, varigenom även
27718: den upp:gJorda :planen iclke upptagits i förbindelsen med utlandet via Stockholm
27719: statsförsla~t fö.r år 19316, ehuru sådant kunde expedieras avsevärt sna:bbare, då te-
27720: bort va,ra på:kaiJ.lil!t såväl av den omständig- lefonledningen mellan M.ari<fuamn ocih
27721: IV,242. - Sjöblom y. m. 729
27722:
27723: Stockholm icke äir synnerligen bela.stad. denna ilwstnad :kunde i någon mån ned-
27724: Härigenom vunnes ä•ven den fördelen, att bringas. Under !häruvisning i övrigt till
27725: kostnaderna fö·r en ny kabel för Stock- förberörda finansmotion (n :o 1'30 åJr 193'3)
27726: ho1mstrafilken, villiken eljes in.om llmrt måste ocih de dä<ri ing1ående motiven, föreslås
27727: hlirva en nödvä.n<digfuet, slkul'le inbesparas vördsamt,
27728: till stor fördel d'ör staten, då ju en sådan
27729: kahelledninrg stälier sig myciket dyrare. att RilcsiMgen ville i statsför·slaget
27730: Enl1gt av :post- oclh telegrafstyrelsen för: år· 1936 anvisa ett belopp av
27731: uppgljor,t förslag skulle ledningen meHan 1,000,000 mar·k för fortsättande av
27732: Kumllinge och Brändö draga en lkostnaid telefonledningen från Enlclinge by i
27733: av 1,082,;5()0 marlk, men äir det troligt, att Kumlinge till Brändö.
27734:
27735: Helsingfors den 6 septem1ber 1935.
27736:
27737: J. A. Sjöblom. Herman Matts~on.
27738: 730
27739:
27740: IV,2.42, - Rah. al. N :o 187. Suomennos.
27741:
27742:
27743:
27744:
27745: Sjöblom y. m.: Määrärahan osoittamisesta puhelinjohdon
27746: jatkamiseksi K 'U!mlingen Enklingen kylästä Brändöhön.
27747:
27748:
27749: E d u s k u n n a 11 e.
27750:
27751: Allekirjoittaneiden sekä eräiden muiden aikaansaatavaksi suunnitellusta yhteydestä,
27752: edustadien vuoden 1933 valtiopäiville jättä- eikä ole mitään järkeä siinä, että puhelin-
27753: mässä rahaasia-alaitteessa n:o 130 anottua johto pitkiksi ajoiksi jätetään päättymään
27754: varojen osoittamista puhelinjohdon raken- mitättömään saaristokylään, ja myöskin
27755: tami,sta varten Degerbyn--Sottungan- siksi, että eduskunta vastaulffiessaan vuoden
27756: Kumlingen-Brändön linjalle, otti edus- 1934 tulo- ja menoarviota koskevaan halli-
27757: kunta vuoden 1934 menoarvioon 500,000 tuksen esitykseen esitti toiv·omuksen, että
27758: markan määrärahan puhelinlinjan rakenta- haHitus vuosittain varaisi menowrvioesityk-
27759: miseksi Degerbyn ja Sottungan välille. seensä määrärahoja uusien puhelinjohtojen
27760: Valtiovarainvaliokunnan pyynnöstä anta- rakentamista varten, saamme kunnioittaen
27761: massaan tätä asiaa koskevassa lausunnossa ehdottaa, että puhelinjohdon jatkamista
27762: kulkulaitosvaliokunta huomautti, että on varten Kumlingesta Brändöhön varataan
27763: välttämätöntä rakentaa ehdotettu puhelin- ensi vuoden tulo- ja menoarvioon tarpeelli-
27764: johto kokonaisuudessaan, mutta että koska nen määräraha. Tässä kohden hyvin suuri-
27765: ilmeisesti ohsi vaikeata saada määrärahoja merkitykseHinen seikka on se, että .Maarian-
27766: koko linjaa va1rten yhdellä kertwa, työ olisi haminan ja mantereen välillä nykyisin käy-
27767: jaettava useampaan osaan niin, että Deger- tännössä oleva puhelinjohto on siinä mää-
27768: byn-Sottungan väli rakennettaisiin ensin rin ylikuormitettu, että on erinomaisen
27769: ja sen jälkeen muut osat. Tämän käsityk- vaikea saada puhelua tällä linjalla lwh-
27770: sen ovat ilmeisesti omaksuneet myöskin val- tuullisen ajan kuluessa, epäkohta, joka on
27771: tiovarainvaliokunta ja eduskunta ja on se johtanut siihen, että useimmat puhelut ny-
27772: samoin sopusoinnussa aloitteen tarkoituk- kyisin vä:litetään kiireellisinä, jopa erittäin
27773: sen kanssa, joka Dn Ahvenanmaan ja man- kiireelHsinä, mikä tietenkin suuressa mää-
27774: te~een välisen puhelinyhteyden aikaansaa- rin koroittaa puhelujen hintaa ilman että
27775: minen täten vähitellen. Degerbyn-Sot- puheluja edes tässä muodossa voi saada
27776: tungan väli rakennettiin v. 19;34 ja tänä ta;rpeeksi nopeasti. Jos nyt ehdotettu ra-
27777: vuonna jatkettiin johtoa maan puhelinver- kennussunnitelma toteutuisi ja johtoa sitten
27778: koston kehittämiseksi myönnetyillä varoilla jatkettaisiin mantereelle asti, voitaisiin pu-
27779: Kumlingen pitäjän Enklingen kylään. Kun helut jakaa kahden linjan kesken. Täten
27780: määrärahaa puhelinjohdon jatkamista var- voitaisiin yhteydet ulkomaille Tukholman
27781: ten laaditun suunnitelman mukaisesti ei kautta toimittaa huomattavasti nopeammin,
27782: ole otettu vuoden 1936 menoarvioesityk- S<illä Maarianhaminan ja Tukholman välinen
27783: 1
27784:
27785:
27786:
27787: seen, vaikka tämän olisi pitänyt olla tar- puhelinjohto ei ole erikoisemmin kuormi-
27788: peellista S<ekä ,siitä syystä, että nyt ra;ken- tettu. Täten saavutettaisiin myöskin se
27789: nettu johto on vain osa mantereen kanssa etu, että pian välttämättömäksi käyvän
27790: IV,242. - Sjöblom y. m. 731
27791:
27792: Tu.klholmran 'liikenteen uuden kaapelin kus- min mainittuun rahaasia-aloitteeseen n:o
27793: tannuksista säästyttäisiin, mistä valtiolle 130 vuodelta 1933 sekä siinä .esitettyihin
27794: olisi suurta etua, koska tällainen kaapeli- perusteluihin, ehdotamme kunnioittaen,
27795: johto on paljon kalliimpi.
27796: Posti- ja lennätinhallituksen laatiman että Ed1t8k:ztnta ottaisi vuoden
27797: ehdotuksen mukaan tulisi Kumlingen ja 1936 tulo- ja menoarvioon 1,000,000
27798: Brändön välinen puhelinjohto ma}>jsamaan markan määrärahan pwhelinjohdon
27799: 1,082,500 markkaa, mutta luultavaa on, jatkamiseksi Kumlingen Enklingen
27800: että nämä kustannukset voitaisiin jossakin kyläst.ä Brändöhön.
27801: määrin alittaa. Viitaten muuten aikaisem-
27802:
27803: Helsingissä syyskuun 6 päivänä 1935.
27804:
27805: J. A. Sjöblom. Herman Mattsson.
27806: •• ••
27807:
27808: VALTIOPAIVAT
27809: 19 3 5
27810:
27811: LIITTEET
27812: XIII
27813:
27814: SYYSISTUNTOKAUDELLA VALIOKUNTAAN LÄHETTÄ-
27815: MÄTTÄ jÄTETTY RAJAVARTIOINNIN TEHOSTAMISTA
27816: KOSKEVA RAHAASIA-ALOITE
27817:
27818:
27819:
27820:
27821: HELSINKI 1935
27822: VAL'l'IONET.:VOS'l'ON KIR.JAP~Ul'IO
27823: j
27824: j
27825: j
27826: j
27827: j
27828: j
27829: j
27830: j
27831: j
27832: j
27833: j
27834: j
27835: j
27836: j
27837: j
27838: j
27839: j
27840: j
27841: j
27842: j
27843: j
27844: j
27845: j
27846: j
27847: j
27848: j
27849: j
27850: j
27851: 735
27852:
27853: IV,243. - Rah. al. N:o 188.
27854:
27855:
27856:
27857:
27858: Anna.la, V. y. m.: Määräraho,jl'!n osoitta,misesta mjavar-
27859: tioinnin tehostamiseksi.
27860:
27861:
27862: Ed u s kun n a 11 e.
27863:
27864: Sen jälkeen kun Suomen hallitus 1. 10. va1tMuhteiden kaksinaisuus tullilaitoksen
27865: 1935 kääntyi Neuvostoliiton hallituksen ja rajavartioston välillä, mikä on mrransa
27866: puoleen nootilila, jroka koski eräitä venäläis- heikentämään yhtenäisyyttä. HuomattJa:koon
27867: ten len•tokoneiden rajan ylittämisiä K•arja- tämän, yihteydessä, että pitkällä maarajall-
27868: lan 'kannaksella, esittävät allekirjoittaneet lamme Neuvosbo-Karjalaa vastaan huolehtii
27869: valtiopäiväjärjestylvsen 32 § :n perusteella ka.ik!esta to.iminnasta rajaHa. rnjavartiosto ja
27870: seuraavaa: kun •tämä ~järjestelly on tällä hiljaisella ra-
27871: Viime aikoina on vll!ltakuntamme ka:ak- jalla viidentoista vuoden ajan osoittautu-
27872: koi.srajaJla Karjalan kan'lllaksella S3!tii;unut nut tarkoituksenmukaiseksi niin olisi miNi
27873: useita rajan ylittämisiä siten, että Neuvosto- suurin syy jä11jestää olosuhteet tä,rkeim-
27874: V•enäjän sotilas- ja harjoittelulentokoneet mäJJä ra.jwllamme samalla keski:.t•etyllä ta-
27875: ova:t lentäneet Suomen puolelle. Tapahtu- valla.. 'l'ahdommekin siis erikoisesti kiinnit-
27876: mien lukuisuus on omansa viittaamaan sii- tää tähän seikkaan huomiota uskoen sen
27877: hen, että Neuvosto-Venäjän •taholrta ei tar- hallituksen huoleksi ja huomioon otetta-
27878: peelliselJla huolella pyritä pitämään yllä vaksi kun rajavartiosto toivottavasti lähim-
27879: tarkkoja rajamloukimamattomuussuhteita. mässä tulevaisuudessa asetetaan vakinaisclle
27880: Tämä onkin johtanut si~hen, että hallitus on kannalle.
27881: nootilla kään•tynyt neuvostohallituksen lpUJO- Kaksi jälkimmäistä mainitsemaarrrune ~epä
27882: leen ja kiinni•ttänyit sen huooniota asian kohtaa ovait kuitenkin sitä laatua., että roh-
27883: tilaan. Pitäen ha!llituksen toimenpidettä lmnemme jo suoraan esittää toivomuksia
27884: täysin asianmukaisena ovat allekirjoittaneet niid€n korjaamiseksi. Rajavar>tioirden ma-
27885: kuitenkin sitä mieltä, että erinäiset muut- joitusolot ovat nimittäin sellaiset, että teho-
27886: kin t.eM~vät haliirtuksen ja eduskunnan ta- kas ilmahä!lyytys on niissä olosuhteissa mah-
27887: hoilta OVIat nyt tarrpreelliset. Raj31n ylittä- dottomuus. Tämä on korjattavissa sopivan
27888: misistä annetut sanomalehtiselostukset ovat määrärahan avnHa. Mitä itse irlmatorjunta-
27889: saattan.eet tarkkaavaisen lukijan siihen kä- vä'lirneisiin tulee, niin on niitä vahvistet-
27890: sitykseen, et,tä rajan vartioinnissa Karjalan tava. ja riittää mielestämme tähän 1 i1ma.-
27891: kannaksella on erinäisiä puutteeUisuuksra. torjuntakonekiväärikomppanian a 6 kivää-
27892: Se 31jatus, että syynä tähän olisi asian- riä kalusto. Y mmä:rrettiivistä syistä tu[ee
27893: omaisten viranomaisten leväperäisyys, on rajavartioston saada tämä kalusto tarpeel-
27894: kokonaan poissuljettu, vaan ovat puutteelli- lisine yht.eysvälineineen omakseen ja. tä.y-
27895: suudet järjestelyssä, sijoituksessa, ja varus- sin vapaaseen käyttöönsä. Koska. i:.c'trvitta-
27896: tuksissa. Nämä 8eikat ovat mielesltämme vwt rahat voidaan saada vasta 1936 tulo-
27897: seuraavat: ja menoarviossa, niin olisi hatllituksema. täysi
27898: Tärkeällä rajaosalla on orlemassa käsky- syy nykyisissä olosuhteissa vahvistaa ra:ja-
27899: 736 IV,H3. - Rajavartioinoin rohostaminen.
27900:
27901: vartiota armei:jan ~1mrutorjullJtajoukkomuo 150,000 mall'kkaa iltnatorjuntakone-
27902: dostelm.i1la. Onkin herättäny•t ihmettelyä kiväärikomppcmia.n a 6 kivääriä ka-
27903: laajoissa .piireissä, että hallitus ei ole näin luston hankkimiseksi Kannaksen ra-
27904: menetellyt vaikka toimenpide 10lisi itsenäi- javat·tiostolle.;
27905: sen va1tion ·taholta olllut luonnollinen eikä 50,000 rnat·kkaa rajavartioyhteyk-
27906: sitä miJWnkään olisi voitu tulkita vihMDie- sien pamntamiseksi Ka·rjalan kan-
27907: l~i teoksi. naksella/
27908: Kaiken yl!läsanotun perusteella ehdo- 100,000 mcwkkaa rajavartioide.n
27909: tamme, majoitusolo,ien y. m. järjestelyyn sil-
27910: mälläpitäen iltnavalvontaa; sekä
27911: että Eduskunta ottaisi vuoden 200,000 mat·kkaa valonheittäjiett ja
27912: 1936 tuo- ja me.nom·vioon 7 Pl. XI niiden apula-itteiden hankkimiseksi
27913: luvun ·kohdalle seuraavat menoerät: Kannaksen miat•at·tiostolle.
27914:
27915: Helsingissä lokakuun 3 päivänä 1935.
27916:
27917: Vilho An.na.la. Iisaldri Nikkola..
27918: Hilja. Riipinen. Arvi Malmivaara.
27919: Yrjö Kivenoja.. E. A. Tuomivaara.
27920: Elia;s Simojoki. S. Honkala.
27921: L. P. Ta.paninen. K. R. K-ares.
27922: Yrjö Schildt. R. Ala.-K11'1ju.
27923: J·. V. Wainio. Bruno A. Sa.lmia.l'a.
27924: LAKI-, RAHAASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
27925: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ.
27926: LAKI==, RAHAASIA== JA TOIVOMUSALOITTEET.
27927: (Hakusanat viittaavat liitteiden, pöytäkirjain ja asiakirjain asialuetteloihin./
27928:
27929:
27930:
27931: Lakialoitteet.
27932: Kevättisituntoka.udella jätetyt.
27933: - n :o 1, V i 1 h u 1 a n y. m.: Ehdotus laik.si n:o 9, V. Annalan y.m.: Ehdotu~;
27934: hallitusmuodon ·22 § :n muuttamisest!l. laiksi painova•pausrikosten .syytteeseen pa-
27935: Liitteet I,l. •S. 5. - Ks. Hallitusmuoto. nosta j·a painokirjoitusten takavarikosta
27936: n:o 2; Toi v.o l a n y. m.: Ehdotus laiksi ja lakkauttamise:s,ta. Liitteet II,2. s. 39.
27937: valti·opäiväjärjestyk.sen 3 § :n muuttami- - Ks. Painova:paus.
27938: sesta ja laiksi edustaj.anvaaleista annetun 11 :o lO, W i i k i n: Ehdotus laiksi lippujen
27939: lain muuttamisesta. Liitteet 1,2. •S. 6. - kiiyiöstii. Liitteet II,3. s. 41. - Ks. Lip-
27940: K.s. Valtiopäiväjärjes.tys. pujen kä:yttö.
27941: n:o 3, Toivo 1 a n y. m.: Ehdotus laiksi n:o 11, I-I elon y.m.: Ehdotus laiksi lei-
27942: valtiopäiväjärjestyksen 66 § :n muuttami- Jl1!averolain muuttamisesta. Liitteet IV,1.
27943: sesta ja 72 § :n kumoamisesta. Liit.teet s. 65. - K.s. Leimavero.
27944: 1,3. s. 9. - Ks. Valtiopäiväjärjestys.
27945: n :o 12, K a a 's a l a i 'S en y. m.: EJ1dotus
27946: n :o 4, V i l h ula n y. rn.: Ehdotus laiksi
27947: laiksi leimavero] ain rnuut.tarni,sesta. 'Li i t-
27948: valtiopäiväjärjes•tyk.sen 8•8 § :n muutt.ami-
27949: teet IV,2. s. 67. - Ks. Leimavero.
27950: sesta. l~iitteet 1,4. s. 12. - K.s. Valtio-
27951: päivä:järjestys. n:o 13, Kalliokosken y.rn.: Ehdo-
27952: n:o 5, Hei s kas e u y. m.: Ehdotus .laiksi tus laiksi vaituon osanotosta Osuu~
27953: 1 päivänä kesä:kuuta 1922 annetun kieli- ka.ssoj·en Keslmslain.ara·ha.sto-Osakeyht.iön
27954: lain muuttami·sesta ja laiksi si.sältä.vä vuonna 1930 valtion t·akuulla ottaman
27955: muut;oksia 1 päivänä kesäkuuta 1!t22 an- ulkomaisen obligatiolainan agiotappion
27956: nettuun lakiin valtion virkamiehiltä vaa- lmrvaami.seen. Lii.Ueet IV,3. s. 6'9. - Ks
27957: dittavasta kielitaidosta. I"iitteet I.5. s. 14. Keskus]ainarahasto.
27958: - Ks. Kielilainsäädäntö. n:o 14, I n k i 1 ä n y. m.: E:hdotus laiksi
27959: n:.o 6, Söderhjelmin y.m.: Ehdotus valtion osanotosta Suomen Asuntohypo-
27960: laiksi muutoksista lakiin Helsingin yli- teekkipanikin vuo,sina 1927 j:a 1928 otta-
27961: opiston järjesty.smuodon perusteista ja main ulkmnaanrahanmääräisten obligatio-
27962: laiksi sanotun lain toimeenpanosta. Liit- lainain agiotappioiden korvaamiseen. Liit-
27963: teet l,u. s. 20 ja 24. -- K.s. Yliopisto. teet IV,4. s. 72. - Ks. Asuntohypoteekki-
27964: n:o 7, K i Y i ojan: Ehdotus laiksi neu- pankki.
27965: voa-autavan •kansanäänestyksen toimeen- n:o 15, Leppä l ii 11 y. m.: :Ehdotus
27966: panemisesta rangai"Stuksen koventamisen laiksi eräiden maatalouden velkain va-
27967: .selvittämiseksi. Liitteet 1,7. s. 28. -- J{,s. kauttamisesta helmikuun l7 päivänä 1·933
27968: Rangaistusten kuventaminen. annetun lain muuttamisesta. Liitteet
27969: - n:o 8, Räisäsen y. rn.: Ehdotus laiksi IV,5. s. 75. - Ks. J.\hatalous.
27970: vaJ.tiolle ja yhtei•skum1alle vahingollisen n:o 16, Kesti n y. m.: Ehdotus laiks.i
27971: kiihoituk.sen ehkäisemisestä anuetun lain asutustilallisten vu·otui,smaksujen alenta-
27972: kumoamiseHta. Liitteet IT.1. s. 37. - Ks. misesta. Liitteet IV,H. s. 7·8. - KB. Asu-
27973: Kiihoitus. tustoiminta.
27974: 4 Laki-, xahaasia- ja toivomusaloitteet 1935.
27975:
27976: H :o 17, Pekka 1 a n ;;. m.: Ehdotus laiksi n:o 28, Hautalan y. m.: Ehdotus
27977: asutustilallisten vuotuismaksujen alenta- laik.si maalaiskuntain kunnallishallinnosta
27978: misesta annetun 1ain muuttamisesta. Liit- annetun a-setuksen 8'2 § :n 8 kohdan muut-
27979: teet IV,7. s. 82. - Ks. A.sutustoiminta. tamisest,a. I~iitteet VII,2. s. 232. - Ks.
27980: n:o 18, 8 a l on y. m.: Ehdotus laiksi Kunna11isvcrotus.
27981: asutu~tilallisten vuQtuisma,]{sujcn alenta- n :o 29, L a h te l a n y. m.: Ehdotus laiksi
27982: misesta. Liitteet IV,s. s. 84. - Ks. Asu- isojaosta ja verollepanosta Kemijärven,
27983: tus.toiminta. Kuusamon ja Kuolajärven pitäjissä Oulun
27984: n:o .19, M i iki n y. m.: Ehdotuo laiksi lääniä tammikuun 17 päivänii 18,98 anne-
27985: helpotusten myöntämisestä erinäisi&sä ta- tun asetuk.sen 2 § :n muuttamisesta. I~iit
27986: pauksissa lainanottajille sodan johdosta teet VII,3. s. 234. - K.s. Tsojako.
27987: vahinkoa l~ärsineiden lainausmhastosta n :o 30, La h te 1 a n ~·. m.: Ehdotus lai.ksi.
27988: myönnettyjen lainojen takaisinmaksussa Kemijärven kunnassa olevan niin kutsu-
27989: valtiolle annetun 1ain muuttamisesta. tun Kirkkomäenkankaan ja sitä Yarten
27990: Liitteet IV,Il. s. R7. - Ks. Sotavahinko- eroitetun metsämaan tilaksi muodo•stami-
27991: lainat. sesta ja asukkaille luovuttami.sesta. Liit-
27992: n :o 20, L u m p e en ~·. m.: Ehdotus laiksi teet VTI,4. s. 236. ~ K•s. Kirkkomäen-
27993: avustuksen suorittamisesta eräille vaki- kang,as.
27994: naisessa palveluksessa olevien aseyelvol-
27995: n :o 31, T a k a l a n y. m.: Ehdotus laiksi
27996: listen omaisille annetun hin muuttami-
27997: oppivelvollisuudesta annetun lain 7 § :n
27998: sesta. Liitteet IV,10. s. BO. - Ks. AEe-
27999: muuttamisesta. Liitteet VHI,l. s. 2·53. -
28000: velvolliset.
28001: Ks. Oppivelvollisuus.
28002: n :o 21, Heiniö n y. m.: Ehdotus laiksi
28003: l!Opimusluontoisten virkojen perustami- n :o 32, Takalan y. m.: Ehdotus laiksi
28004: sesta kauppa- ja teollisuusministeriöön. kansak,oulutoimen järjestysmuodon perus-
28005: Liitteet 1V,lt. s. !l2. - Ks. Kauppa- ja teista- toukokuun 18 p :nä 1923 annetun
28006: teollisuusmini.steriö. lain 3 § :n munttami.sest,a. Liitteet VIII,2.
28007: n :;o 2>2, K a ne r v a n J~. m.: Ehdotus s. 256. -- Ks. Kansakoulut.
28008: laiksi kunsankirja.stolain 4, 5 ja 8 ~ :n n :o 3'3, Syrjä s c n y. m.: Ehdot'lS laihi
28009: muuttami,sesta. Liit·teet IV,l:!. s. 94. - kansakoululaitoksen kustanml!ksista anne-
28010: K s. Kirjastot. tun lain 21 § :n muuttamisesta. I~iitteet
28011: n:o 23, Metsärannan y. m.: Ehdotus VIII,3. s. 258. - Ks. Kansakoulut. '
28012: laiksi kansakoululaitoksen kustannuksista n :o 34, ~f u s t a s i ll a n ~·· m.: Ehdotus
28013: annetun lain muuttamisesta. Liitteet laik>Ji lokakuun 15 päivänä 19-18 vuokrn-
28014: ltV,l3. s. 96. - K.s. Kansak·oulut. alueiden lunastamisesta annetun lain
28015: n:o 24, Riipi•sen y.m.: Ehdotus laikt.;i 75 § :n kumoami.sesta. I~iitteet IX, 1. s. 289.
28016: yksityisoppikoulujen valtionavusta anne- - Ks. Vuokra-alueet.
28017: tun lain 2 § :n muuttamisesta. Liittcct 11 :o 35, Koivu r a n: n a n J·· m.: l'~hdotus
28018: IV,H. s. 9t8. - Ks. Oppikoulut. laiksi valtion metsämaiden asuttamisesta
28019: n :o 25, P ä r s s i sen y. m.: EhdotuB ja niillä olevien vwokra-alueiden lunasta-
28020: 'laiksi yksityi.soppikoulujen valtionavusta misesta 20 päivänä toukokuuta 19'22 an-
28021: annetun lain 2 § :n muuttamisesta. Liit- netun lain eräiden pykälien muuttami-
28022: teet IV,l5. s. 101. - Ks. Oppikoulut. sesta sekä 45 a § :n ja 4,5 b § :n ottami-
28023: n :o 2:6, T a k a l fl n y. m.: Ehdotus laiksi sesta lakiin. Liitteet IX,2. s. 2-Hl. - Ks.
28024: yksityisten kan.sakoulu;ien valtionavusta Valtion metsämaat.
28025: helmikuun 2l pä:ivä:nä 1925 annetun lain n :o 3·6, P e 1 t o sen y. m.: Ehdotus laiksi
28026: 1 §:n muuttamisesta. Liitteet IV,16. lis·iiyl;;:sestä työsopimuslain V lukuun.
28027: s. 103. - Ks. Ka·nsakoulut. I ..iitteet X,1. s. 365. - Ks. Työsopimus.
28028: n:o 27, TaTkkasen y.m.: Ehdotus n:o 37, Soinisen y. m.: Ehdotus laiks.i
28029: ],ai-ksi maaliskuun 31 päivänä 1879 elin- rautatierakennuksista vuosina 1934-1938
28030: keinoista annetun asetuksen muuttami- annetun lain muuttamisesta. I.iitteet
28031: sesta. I~iitteet VIT,l. s. 22H. - Ks. Elin- XII,J. s. 38H. - Ks. Rautatiet.
28032: kehlo.
28033: Laki-, ra.haasia- ja t{)ivomusaloitteet 1935.
28034:
28035: Syysistuntoka.udella jätetyt.
28036:
28037: n:o 38, Hautalan y. m.: EhdQtus laik8i n:o 40, v ..Frenckellin y.m.: Ehdo-
28038: tullien kantamisesta vuonna 1936. Liittoot tus laiksi tullien kantamisesta vuonna
28039: IV,76- s. 493. - Ks. Tullimaksut. 1936. Liitteet IV.7s. s. 497 ja 499. - Ks.
28040: n:'O 39. N •i s kas en y. m.: Ehdotus lwi~si Tulli maksut.
28041: tullien. kantamisesta vu'Onna 1936. Liitteet
28042: IV,77. s. 495. -- Ks. Tullimabut.
28043:
28044:
28045:
28046:
28047: Rahaasia-aloitteet.
28048: Kevätistuntokaudella jätetyt.
28049:
28050: n:o 1, Metsärannan y.m.: Määrä- n :o 9, J u t i l.a n y. m.: Määrärahan
28051: rahan osoittamisesta kuntien hammiiJSlää- osoittamisesta Itä-Hämeen tietopuolisen
28052: kärien palkkausta varten. Liitteet IV,50. karjanhoitokoulun ja koulutilan valtiolle
28053: s. 167. - Ks. Hammaslääikärit. luna.stamista varten. Liitteet IV,58. s. 179.
28054: n:o 2, Kivenojan y. m.: .Määrärahan - Ks. Karjanhoitokoulut.
28055: o~oittamisesta Haminan yhteislyseon ra-
28056: n:o 10, Tukia n y. m.: Määrärruhan
28057: kennustyön aloittamiseksi. Liitteet IV,51. osoittamis.sta raakas-okeritehtaan pei·usta-
28058: mirseksi ItäHSuomeen. Liitteet IV,59. s.
28059: s. 169. - Ks. O.P!Pik.oulut.
28060: 180. - Ks. Raakasokeritehdas.
28061: n :o ·a, L u m p e e n y. m.: Määrärahan n:o 11, B-r a n d erin y. m.: Määrärahan
28062: osoittamisesta kaupunkikuntien kotita- osoittamisesta luomistautineuvojien pallc-
28063: louslautakuntien työn tukemiseks-i. Liit-
28064: kaami·seksi maanviljelys- ja talousseuroi-
28065: teet IV,52. s. 170. - Ks. Kotitalous. hin. Liitteet I·V,60. s. 182. -- Ks. I..uo-
28066: n:o 4, Vesterisen y.m.: Määrärahan mi.stauti.
28067: o-soittamisesta J yvä•skylän yleisen sairaa- n:o 12, Lam.pisen y.m.: Määrärahan
28068: Jan uudis-tami.sta ja korjaamista varten. osoittamisesta pienviljelijäin yhteisnäy.te-
28069: Liitteet IV,53. s. 172. - Ks. Sairaalat. laitumien perustamista varten. Liitteet
28070: n:o 5, Tapanisen y.m.: Määrärahan IV,61. s. 184. - Ks. Pienviljelys.
28071: osoittamisesta aluesairaalan rakentami- n:o 13, Tapanisen y. m.: .Määrärahan
28072: seksi ja alueläiiikärinviran perustamiseksi osoittami.se.sta wsutnstie- ja joenperkaus-
28073: Ylitornion kuntaan. Liitteet IV,54. s.174. tutkimuksen tQimittamista varten Ylitor-
28074: - Krs. Sairaalat. nion pitäjässä sijaitsevassa Luomaj-oki-
28075: n :o 6, S a r l i n i n y. m.: Määrärahan laaksossa. Liitteet IV,G2. s. 186. - Ks.
28076: os-oittamisesta tutkimusapurahoina nuo- Luomajokilaak•SIO.
28077: rille erityi.sen lahjakkaiksi osoittautu- n:o 14, Jutilan y.m.: .Määrärahan
28078: neille itsenäisille tieteenharjoittajille. osoittamise-sta Virransalmen sillan raken-
28079: Liitteet IV,55. s. 175. - Ks. Tieteen tamista varten. Liittcet J,V,63. s. t88. -
28080: edistäminen. Ks. Sillat.
28081: n :o 7, He 1 on y. m.: Mää·rärahan osoit- n:-o 15, \Vaara m a n y. m.: .Määrärahan
28082: tamisesta korottoman lainan myöntämi- osoittamisesta Maaningan pitäjässä ole-
28083: seksi Kansan Näyttämön säätiölle teat- van Viannanko.sken yli johtavan maantie-
28084: teritalon rakentami,sta varten. Liitteet sillan rakentamiseksi. Liitteet IV,64. s.
28085: IV,56. s. 177. - Ks. Kansan Näyttämö. 189. - Ks. Sillat.
28086: n:o 8, F r ä n t i n y. m.: Määrära1han n:o 16, Oula-smaan: Määrärahan
28087: osoittamise.s-ta kalarnviljely.slaitoksen ra- osoiUami.se,sta Valtimon kunn,assa sijait-
28088: kentamista varten Paltamon kunnan Ki- sevan Puukarin-KQppelonkylän maan-
28089: vesjärven kylään. Liitteet IV,57. s. 17-8. tien kuntoonpanoa varten. Liitteet IV,65.
28090: - Ks. Kalas.tus. s. t90. - Ks. Maantiet.
28091: 6 LaLi-, ndwasia- ja toivomusaloitteet 1935.
28092:
28093: n:(J 17, 1' u k i a n y. m.: Määrärahan n:o 22, Koi Y ura H ll a 11 y. m.: Määrä-
28094: owittamisesta maantien rakentamista var- rahan osoittamisesta maantien rakenta-
28095: ten Tai:palsaarelta Lap.peenrantaau. Liit- mista varten Sierilän lossilta Pekkalan
28096: teet IV,66. s. 19·1. - Ks. :Maantiet. lossille. Liitteet 1V,71. ·S. 196. -~- K·s
28097: n:•o 18, Kostin y.m.::M.äärärahanosoit- :Maantiet.
28098: tamisesta maantien rakentamista varten n :o 23, B ö ö k i 11 ;,~. m.: .;.[äärärahan
28099: ~uhokscill--Ylikiimingin maantieltä Oulu- osoittamisesta Tampereen-Kurun maan-
28100: joen pohjoispuolta U tajiirven--Puol an- tien kuntooiJsaattamista varten. Liitteet
28101: gan maantielle. Liitteet IV,67. s. 192. - IV,72. s. 197. - Ks. Maantiet.
28102: K.s. Maantiet. n :!0 24, F r ii n t i n y. m.: 1vlätirärahan
28103: n:o 19, P ä r s s i s e u y. m.: 1Liärärahan osoittamisesta maantien rakentamista var-
28104: osoittamisesta maantien rakentamista ten Puolangan--Vaalan maantieltä Puo-
28105: varten Taipal.saaren Arnpujalan kylästä kiovaara.sta Säräisuiemen Oulun-Kajaa-
28106: Lauritsalan kauppalaan.. Liitteot IV,68. nin maantiellä. Liittcct IV,I'cl. R. 198. -
28107: s. 193. - Ks. Maantiet. Ks. Maantiet.
28108: n :o 20, K o i v u r a n n a n y. m.: 1-iäärä- n :o 2•5, 0 o ll i a 11 d erin: Määrärahan
28109: rahan osoittami·sesta erämaantien raken- osoittami,seRta tutkimuksen toimittamista
28110: tamista varten llovanicmen-Sodankylän v.artcn tic.sum1nalla Parainen-Nauvo-
28111: maantiestä Rovaniemen Niesiu kylään. Korppoo-Houtskär. l,iittcet IV,74. s.
28112: Liitteet IV,611. s. 1.94. -- Ks. :Maantiet. 199 ja 200. - KH. Maantiet.
28113: n :o 21, Koivurannan y. m.: -Määrä- n:o 26, 0 o lli a ll d erin: Määrärahan
28114: rahan osoittamisesta maantien rakenta- osoittamisesta sillan ra ken tami sta varten
28115: mista varten }ifuurolan asemalta Ylitor- Hessunninsalmen yli Paraisten pitäjässä.
28116: uion-Raanujärven maantiehen. Lii.tteet Uitteet IV,7r.. s. 201 ja 202. ~- Ks. Sil-
28117: IV,70. s. 19!"i.- 1\s. Maantiet. lat.
28118:
28119:
28120:
28121:
28122: Syysistuntokiwdella jätetyt.
28123:
28124: 11 :o :!7, Salmi a l a n y. rn.: MääTliraha:n vakinaistuttami•sta varten. Liitteet IV,s5.
28125: osoittamisesta kesätomien jär:iestämistä s. 511. --- Ks. Suojeluskunta.
28126: V•artcn maaseudun poliisimiehille. Liitteet n:o 33, Vaara m a n y. m.: Määrärahan
28127: IV,so. s. 505. --~ Ks. Poliisi. osoittamisesta merenmittaus töiden joudut-
28128: n:o 28, .M i iki n y. m.: Määrärahan osoit- tamiseksi. Li.itteet IV.sn. ·s. 512. --- Ks.
28129: tamisesta poliisilaitoksen talon rakentami- Merenkulku.
28130: seksi Imatralle. Liitteet IV,s!. s. 506. ·- n :o 34, T a p a n i s c n: l\1äärärahan osoit-
28131: Ks. Poliisi. tamisesta taloudellisen asiantuntijakomi-
28132: u:o 29, Perh.on y. m.: Määrärahan
28133: tean a·scttamiseksi Pohjois-Suomea varten.
28134: osoi ttami·sesta ase\'elvollisten päivä rahan Liitteet IV,s7. s. 513. -- KR. Pohjois-
28135: koroittamiseksi il markkaan päivältä. Liit- Suomi.
28136: teet IV,s2. s. 507. ~-- Ks. Asevelvolliset.
28137: u :o 30, Kesti n y. m.: Määrärahan osoit- n:o 35, B r y g g arin y. m.: Kor'oitetun
28138: tamisesta asevelvollisten päivärahan ko- määrärahan osoittamisesta työttömyyden
28139: roittamista nuten 2 mm:kbtan päivältä. lieventämi•stä varten. Liitteet IV,ss. s.
28140: 515. ~ Ks. Tyi.ittömyys.
28141: Liit.teet IV,s;:. s. 508. -- Ks. AscvelYolli-
28142: set. n :o 36, Rytingin y. m.: M:äärärahan
28143: n:o iJl, Br~~g-garin y.r:n.: 1Gärlirahan osoi ttamiscsta valtion töissä <olevien seka-
28144: (}Soittamisesta palkan maksamista varten työläisten työpalkkojen koroittamiseksi.
28145: erätille kertausharj·oi tukseen osallistuville Liitteet IV,s9. s. 517. -- Ks. Seka työläiset.
28146: reserviläisille. LiitiJoet IV,s4- s. 509. ---- --n:o 37, Malmivuoren y.m.: Määrära-
28147: Ks. Puolustuslaitos. han osorttamisesta avustukseksi Rauman
28148: 11:>0 32, J. Annala 11: Määrärahan osoit- kaupung1ille Rauman rautatien kiskoituk-
28149: tamisesta suojeluskuntakenttäpapin toimen sesta a·iheutuneen valtiolta saadun lainan
28150: Laki-, rahaasia- ja toivommnlaitteet 193() 7
28151:
28152: maksamista varten. Liitteet IV,9o. s. 519. JJ,:O J9, KorvDuoj·a.n y.nL: Määrära-
28153: -- K1s. Hauman rautatie. han osoittami'Sesta l{untwin liitto Salon
28154: u:o 38, Kivi s a lro u y. m.: MääriiTahan seudun ~airaalan perusta.;niskustannuk-siin
28155: osoittamis·esta virkapukujen hankkimista osanistumista varten. Liitteet IV,1o2. s.
28156: vai'ten postiljooneille. Liittect IV,!n. s. 534. -- Ks. Sairaalat.
28157: 521. --- Ks. P:ostilwitos. n:o 50, Heinikaisen y.m.: Määrä-
28158: n :o 39, V a a r a m ~a n y. rn.: Määrärahan rahan osoittamisesta avustuk-seksi Viipu-
28159: os·oittamisesta posti- ja lennättinkontto- r.in kaupunkiin rakcnuettavaa ·synnytys-
28160: rin talon rakentamista val'ten Kuopion laitosta varten. Liittt:>ct IV.to:;. s. 536. -
28161: kaupunkiin. Liittect IV,oz. s. 522. -- Ks. Ks. Sairaalat.
28162: Pos tilai toos. n:.o 51, Löthm:an-Kopo,sen y. m.:
28163: n :u 40, H y t i n gin y. m.: Määrärahan 1\läiiriirah:m osoi'ttami:sesta Tapi:olan kaa-
28164: osoittamisesta Pudasjärven kunnan :alue- tumatauoisten hoitolan yhteyteen -rakennet-
28165: lääkärin nsunnon rakentami~sesta aiheutu- tav·aa kaatumatautisten 1asten parantolaa
28166: neen velan maksamista varten. Lri'ittcet varten. Liitteet IV,to4. s. 538. - Ks.
28167: IV,ua. s. 52:;. --- Ks. Aluclääkärit. Sairaalat.
28168: n:o 41, K·aijalaisen y.m.: Määrära- n :o 52, K a a s a 1 a i sen y. m.: Määrära-
28169: han osoittamisesta L~rpin seurakuntien ki1'- lw.n osoittamisesta avustuksiksi kunnalli-s-
28170: kois·sa suori teNa~via korjaus töitä varten. ten mielisa:iraalain yhteyteen järjestetylle
28171: Liitteet IV,94. 8. 524. ---- Ks. Lapin kiirkot. perhehoiclolle. LiittPet IV,J05. s. 541. -
28172: n:o 42, KaijaJarisen y.m.: J\{ääräTa- Ks. MieEsa:iraat.
28173: han osoittami:sesta Petsamon evanlmlislute- n :o 5il, He i n i kaisen y. m.: Määrära-
28174: Tilaisen ;;;eut·akunnan pappilan rakennus- han osoittamisesta Mustasanron sair•a:a-
28175: töiden aloittamista Yartcn. Liittcet IV,95.' Ian laajentami·stöihin. Liitteet IV,loö. s.
28176: s. 526. - Ks. Petsamo. 542. -- K's. Sairaalat.
28177: n :o 43, I n k i 1 ii n y. m.: ~rtiiiriirahan n:o 54, Söderhjelmin y.m.: Koroi-
28178: osoittamisesta Oulun, Kuopion ja Vii- tetun määrärahan osoittamisesta Pietar-
28179: purin liiänrien taloudellisessa ahdinfllossa saaren sa:iraalalle. I..1iitteet IV,J 07. s. 543
28180: olevien manlai-skun tien a \'ustami:seksi. Lii t- ja 544. -- Ks. Sairaalat.
28181: teet IV,9G. s. 528. - Ks . .Maalaiskunnat. n:o 55, S aJon: ~{äärärahan osoittami·
28182: n :o 1!4, Hauta 1 a n y. m.: Määrärahan sesta aluesairaalan rakentamista varten
28183: osoi ttamisestn avu~tukseksi vaikeuksirin Säräisnionen kuntaan. Liitreet IV,1os.
28184: j.outuneille kunnille. Liitteet lV,n7. s. 529. s. 54.5. --- Ks. Sairaalat.
28185: --- Ks. Maalaiskuunat. --- n :o 56, Lohen y. m.: Määrärahan osoit-
28186: n:o 45, P :a k s u ja 1 a n y. m.: Määräl·a- tamisesta lääkärin asunnon ja saiTasma-
28187: han ·o.soi ttamisesta kunnalliskodeissa hoi- jan rakentamista varten Hannan kiTkon-
28188: detta vien mielisaira.iden. hoi tokusta1musrtert kyläiin. Liitteet IV,lOtl. s. 546. - Kis.
28189: suorit'tarni,sta varten. Liitteet IV,us. s. 530. Sairaalat.
28190: - Ks. Mie1isa·iraat. n :o 5·7, II annula n: Määrärahan osoit-
28191: n :o 46, Pohjalan y. m.: Mää.rär:ahan tamisesta valtion sairaalan rakentamista
28192: osoitbamisesta sairaalalääkiirien palkk'Ojen varten Kemin kuupunkiin. Liittect IV,:i.!O.
28193: koroittamista varten. Liitteet IV,!l9. s. ~- 5c17. ---- Ks. Sairaalat.
28194: 531. - - Ks. Swiraa la t. n :o GS, Lahtelan y. m.: Määrärahan
28195: n:•o 47, Pär s s i sen y. m.: ~·[iiiiriirahan osoittamisesta aluesaiiraalan raken'tamiseksi
28196: osoittami~sesta ylimäiiri\istcn hoitajattaricn Kuolajärven kirkonk~'Iään. Liitteet IV,111.
28197: ja lisiipah-eluskunnan palkkamuista varten
28198: 1 s. 548. -- Ks. Sairaalat.
28199: valtion siYii!isairaaloissa. Liitte0t IV,1oo. n :o 59, La h te l a n y. m.: Määrär·ahan
28200: \l, 532. -- Ks. Sairaalat. osoittamisesta alueläilkärin palkkamniseksi
28201: n:o 48, K•alliokoske.11 y.m.: Mäiirä- Posi·on kuntaan. Liitteet IV,112. s. 549.-
28202: r:ahan osoittamisesta .;wustusten antami- Ks. Aluelääkil.rit.
28203: seksi ·taloudelli·sissa vaikeuk:s1ssa olevien n:o 60, Hongan: .Määl'äl·,ahan osoitta-
28204: kunnallisten sairaalaiu perustamiskm;tan- misesta Salon yhteiskoulun ottamiseksli
28205: nuksia varten. Liitteet IV,101. s. 533. - valtion huostaan. Liitteet IV,J 1:J. s. 550.
28206: Ks. Saimalat. - Ks. O·ppikoulut.
28207: 8 J,aki-, Tilhaasia- ja toivomusa loittect 1935.
28208:
28209: n:o 60 a, V c n h on y. m.: Määrärahan n :o 72, S c h i l d t i n: :Määrärahan osoit-
28210: osoittamisesta Haminan yhteislyseon ra- tamlisesta Itä-Hiimeen museon avustamista
28211: kennust(iiden aloittamist1a varten. Liitteet v'arten. Liitteet IV,126. s. 573. - Ks.
28212: IV,114. s. 551. - Ks. Oppikoulut. Museot.
28213: n :o 61, L •a h t c 1 a n y. m.: Määrtirahan n :o 73, Räisäsen y. m.: ~Iääräraha.n
28214: os'OiUamisesta paplin paikkaamista va·rten osoittamisesta Savon maakunta-arkiston
28215: Posion seurakuntaan. Liitteet IV,115. s. rakennustyön aloittamista varten. Liitteet
28216: 552. -- Ks. Papisto. IV,127. ·S. 574. --- KR M:·aakunta-arkistot.
28217: n :o 62, II c i n i ö n y. m.: ),[ääräralum n:o 74, Heiskasen y. m.: Määrärahan
28218: osoittami'S{~sta vuori-insinöörien opetusta osoittamisesta maakuntamuseon aikaan-
28219: varten. J.Jiitteet IV,11f;. s. 553. - Ks. saamiseksi OlavinEnnaan. J,iitt>CCt lV,128.
28220: Vuori-ins·inöör:i t. s. 575. --- Ks. Museot.
28221: n:o 63, Hciniön y.m.: Määrärahan n :o 75, I n k i l ä n ~-. m.: Määrärahan
28222: O"ooittamisesta kemiallisen 1utkimustyön osoittamisesta Vii•purin linnan tutkimus-
28223: tukemista yarten. Liitteet IV,117. s. 555. töitä varten. Liitteet IV,129. s. 577. -
28224: -~ Ks. KemiaUincn tutkimustyö. Ks. Viipurin linna.
28225: n :o 64, I n k i 1 ä n ~·· m.: Koroitetun mää- n:o 76, Österholmiin y.m.: Määrä-
28226: rär.a han osrYittamtisesta avustukseksi Suo- rahan o~o,ittamisesta Raaseporin linnan
28227: men .Nuorison Liitolle. Liitteet IV,11s. kmj,austöitii varren. Liitteet IV,130. s.
28228: s. 557. ---- Ks. Suomen Nuori~on I,iitto. 579. - Ks. Raa,seporin linna.
28229: n:o 65, K a 11 i o kosken y. m.: Koroi- n:o 77, Löthm,an-Koposen J·· m.:
28230: tetun miiärärahan osoittamisesta avustuk- Määrärahan asoittamisesta Toh·a1nn 'nais-
28231: seksi Suomen Nuorison L iitollB. Li'i tteet käSJityökou1un uudis.rakennnsta varten.
28232: IV,ll!l- s. 558. -- K·s. Suomen Nuoriison Lii·tteet IV,131. s. 581. ---- Ks. Toivalan
28233: I,i i tt-o. nai·skäsityökoulu.
28234: n:o 66, Rallinkosken ~-.m.: Koro'i· n:o 78, }.[ u s ta sillan S· m.: Koroite-
28235: tetun määrär,ahan osoittamisesta opinto- tun määrärahan osQi1tt-amisestn karj,an-
28236: kerhotoiminnan ayustamiseksi. Liitteet. hoito- ja meijeritalousoppih:litosten vähä-
28237: IV,120. s. 560. -- Ks. Opintokerhotoi- Yamisten oppiiaiden aYustamiseen. L>iitteet
28238: minta. IV,132. s. 583. - Ks. Krujanhoitokoulut.
28239: n:o 67, Soinisen y.m.: j\<fäärärahan n:o 79, :W[ ä k c l ä i sen y. m.: Määrära-
28240: osoittamisesta T•ajaseutujen vapaan kansan- han osoiittamisesta lootiteollisuwwppilaitos-
28241: sivistystyön tukemiseksi. Liitteet IV,121. ten vähä·vara,isten oppi1aiden a;vustamist;a
28242: s. 563. - Ks. R·aja•seutu. varten. Liitteet IV,13:1. s. 584. - - Ks.
28243: n:o 68, Pohja. l a n y. m.: :Määrär•ahan K()tJi teollisuuskoulu t.
28244: o·ooittamiscsta New Yorkiin suunnitellun n:o 80, 1feTiläisen y.m.: Määrära-
28245: matkailutiedonantotoimiston perustaruis- han osoittamisesta uraamieskoulujen vä-
28246: ja ylläpitokus'tannuksia varten. Liitteet hävarai·sten oppilaiden avustuk·sen koroit-
28247: IV,122. s. 565. - Ks. New Yorkin mat- tamista va·rten. Liitteet IV,134. s. 585. -
28248: kailutoimisto. KR . .Maamiesktmlut.
28249: n :o 69, \V en m a n ·i n y. m.: Määrärahan n :o 81, T o l o se u y. m.: :Mäiirär,ahan
28250: osoittamisesta Suomen 1\.auhanliiton toi- 01soi ttamises ta koti talousoppilai tos'ten vä-
28251: minnan edistämiseksi. Liitteet IV,123. hävaraisten opp,ilaiden avustamista varten.
28252: s. 567 ja 668. -- Ks. Rauhanlilitto. Liittret IV,J:>,r,. s. 586. - Ks. Kotita1ous-
28253: n:o 70, S a r 1 i n i n y. m.: Määrärahan koulut.
28254: osoittamisesta avustukseksi Suomen Huol- 11:10 82, I, e p p ä l ii n: Määriit·ahan owit-
28255: totyöntekijä•in liitto r. y :11c valistus- ja tamisesta Leppäsyrjän kotitalouskoulun
28256: opastustoimintaa Yarten. Liitteet IV,124. vastaista järjestämistä ja sijoittamista var-
28257: s. 569. -- Ks. Huoltot~·önteki;iii:in liitto. ten. Liitteet IV,1:1n. s. 587. --- Ks. Koti-
28258: n:o 71, II e ;i k k i sen y. m.: Määrärahan talouskoulut.
28259: osoittamisesta ~-hteiskunnaUiscn kol"'kea- n:o 83, HelenolundiJL y.m.: Määrä-
28260: koulun kolmen lainopin tuntiopettajan toi- rahan osoittamisest•a Korsholman emäntä-
28261: men muuttamista varten vakinaiseksi. koulun rakennus- ja mun1Josti:iitä varten.
28262: Liitteet IV,125. s. 571. - K.-,. Yliteiskun- l,iitteet IV,131. s. 588 ja 590. - 'Ks,
28263: na11inen korke11koulu. Em~intäkoulut.
28264: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1935: 9
28265:
28266: n:o 8-±, Lepistö n ~-- m.: Koroitetun n:o !Jti, V ä i B ä sen y. m.: Koroitetun
28267: rnää·rärahan osoittamisesta metsäkoulujen määrärahan osoittamises-ta maataloudelli-
28268: oprpilaiden avustamista varten. Lii tteet sen rajaseututoiminnan edistämistä var-
28269: IV,138- s. 592. -- Ks. Metsäkoulut. ten. Liitteet IV,15o. s. 610. ~ Ks. Raja-
28270: n:o 85, S 'a r •l i n i n y. m.: Ko0roitetun seutu.
28271: määrärahan os-oittamisesta yksityismetsä- n:o 97, :M: a r t tilan y. m.: Koroitetun
28272: talouden edistämi·stä ja valvontaa varten. määrärahan osoittamisesta ·asutusta varten
28273: Liitteet IV,139- s. 593. -- Es. Metsätalous. toimitettuvaan maiden tutkimiseen. Liit-
28274: n:o 86, Sarl:inin y. m.: Koroitetun teet IV,151. s. 611. - Ks. A>mtustoimlinta
28275: määrärahan osooittamisesta metsänparan- n ::o 98, R y t i 1l gin y. m.: MääräTahan
28276: nustöiden kustantamista v•arten. Liitteet osoittami•ses•ta la-idun- ja uudisraivauspalk-
28277: IV,14o. s. 594. -- Ks. Metsänparannus- ki·oiden kol'oittamista varten. Viitteet
28278: työt. IV,152. s. 613. -- Ks. Uudois.viljelyspalk-
28279: n:o 87, S ·a r 1 •.i n i n y. m.: Koroitetun kiot.
28280: rnäärära·han osoittamisesta metsänhoito- ja n:o 99, Vallan y.m.: Komitetun mää-
28281: -suojelu- sekä ·suonkuivaustöitä varten. rärahan osoi ttwmisesta pienviljelijäin •sala-
28282: Liitteet IV,141. s. 595. - Ks. Metsätalous. ojitusavustuksiin. Liit-tc.--et IV,u;a. s. 614.
28283: n:o 88, Pekka 1 a n y. m.: Mää1·är.ahan -- Ks. Pierrviljelys.
28284: osoittam•isesta etumaksuiks:i uuden met- --- n:o 100, Hauta 1 a n y. m.: Määrärahan
28285: sänkasvun aikaans•aamista varten .hävi te- osoittamisesta piemnilje1ij äin rappeu tunei-
28286: tyillä alueilla. Liitteet IV,142. s. 596. -- den viljelysten perusparannuksiin. Liit-
28287: Ks. Metsätalous. teet IV,154. s. 615. --- Ks. Pienviljelys.
28288: n :o 89, H ä n n i s c n y. m.: Määrärahan n :o 101, 0 k ·s ase n y. m.: Määrär•ahan
28289: os<ait:tamisesta ruistullin aiheuttaman r-asi- osoi ttamidesta suomalaisen Marttaliiton
28290: tuksen helpottamiseksi eräiissä osissa maata. va:hiona·nm koroittamista varten. Liitteet
28291: IJiitteet IV,Hg. •s. 597. - Ks. Tullimak- IV,155. s. 616. - Ks. )farttaliitto.
28292: sut. n:·o 102, Östensoni·n y.m.: Koroite-
28293: n:o 90, Niskasen y. m.: Määrärahan tun mää1·ärahan osoittamisesta ruotsalai-
28294: osoittamisesta lainan antamis·ta varten selle Marthaliiuolle. Liitteet IV,t5G. s. 617
28295: k·aur•an ja sekulin siemenen hankkimiseksi ja 618. -- Ks. Marttali<itto.
28296: hallan takia kärsimään joutuneille osille n:o 103, Lahdensuon y.m.: Määrä-
28297: Pohjois-SlliOmea. Liitteet IV,14-1. s. 599. r-ahan osoittamisesta valtion viljavaraston
28298: -- Es. Uallavahingot. r•akennuksen rakentamista varten Seinä-
28299: n :o 91, R y t i n gin y. m.: Määrärahan joelle. Liitteet IV,157. s. 619.- Ks. Val-
28300: os-oittamisesta jaettavaksi avustuksena ja tion vtilja.varasto.
28301: Iainana siemenen hankkimista varten n :o 104, Hannu 1 a n: Määrärahan osoit-
28302: alueilla, joilla halla ·on 1Siemenen turmeliut. tamisesta PeräJpohjolan kiinteän maamies·
28303: L~itteet IV,145. s. 601. --- Ks. Hallava- koulun perustamista varten. Lii-tteet
28304: hingJot. IV,158. s. 620. --- Ks. Maamieskoulut.
28305: n:o 92, La h te 1 a n y. m.: Määrärahan n :o 105, E H i 1 ä n y. m.: Määrärahan
28306: osoittamisesta Pohjois-Suomen hallavahrin- osoittamisesta harjoittelijain asuntoraken-
28307: kojen li.eventämi"!tä varten. Liitteet nuksen r:tkentamiseksi Selkeen laidunkoe-
28308: IV,14G. s. 602. -- Ks. Hallavahingot. tilalle. Liitteet IV,159. s. 621. - Ks. Sel-
28309: n:o 93, J-auhosen y.m: MääTärahan keen laidunko~tila.
28310: .osoittamisesta viljely<spalstatoiminnan jat- n :o 106, Leppä 1 ä n: Määrärahan :osoit-
28311: kamista varten. Liitteet IV,147. s. 605. - tamisesta seppä- ja kengityskoulun aika·an-
28312: Ks. V•iljelyspals-tatoimin ta. s-aamiseksi Sortavalaan. I,iitteet IV,l60.
28313: n:o 94, V. Annalan y. m.: Määrärahan s. 622. --- Ks. Sortavaian seppä- ja kengi-
28314: osoittamisesta v iljelyspalsta toimintaa var- tyskoulu.
28315: ten. Li<itteet IV,14s. s. 607. -- Ks. Vilje- n:o 107, Jan h o sen y. m.: Määrärahan
28316: lyspals'ta:toimin ta. osoittamisesta <l!idan rwkentamista varten
28317: n:o 95, Toivol-an y.m.: Määrärahan ·valtakunnan itärajalle Kaj•aanin kihlakun-
28318: osoittamisesta viljelysrJalstaroimintaa var- nan nitille seuduille, missä pm"'nhoito ja
28319: ten. Liitteet IV,149. s. 608. - Ks. V•ilje- karjan Iaiduntaminen sitä vaatii. Li-it-
28320: ]yspalstatoiminta. teet IV,UJ1. s. 623. - Ks. Raj-a-aita.
28321:
28322: 2
28323: 10 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1 93:J.
28324:
28325: JJ:·o lOö, Kaijala'isen y.m.: :Määrä- Liitteet IV,t7·1. s. ti42. Ks. P·ohjolau
28326: rahnn osoittamisesta valtakunnan raj-oille polikakoti.
28327: :munni teltujen porojen esteaitojen eriiiden n :o 121, Kai j •a 1 a i sen y. TIJ.: Määrä-
28328: aitaosien rakentamista varten. Liitteet rahan osoittamisesta Petsamon kunnallis-
28329: IV,l62. s. 624. --- Ks. Raj-a-aita. ja lustenlmtia varten myönnettyjen laino-
28330: n :·o 109, I n k i l ä n y. m.: Koroitetun jen poistamiseksi valti·on 'bileistä. Liitteet
28331: määrärahan osoittamisesta kalastuselinkei- TV, 17 5. s. 64J. --- Ks. Petsamo.
28332: non kohottami·sta varten. Liitteet IV,163. n :.o 122, K a r v c t i n y. m.: Määrärahan
28333: s. 626. -- Ks. Kalastus. oSJoittamisesta HaiSiion-Naant;a:lin maan-
28334: n:o 110, Eskolan ~-. m.: Koroitetun tien korjaustyön aloittamista vnrten. Lii·t-
28335: määrärahan osoi ttami.ses ta knlastuselin- teet IV,t7G. s. 646. -- Ks. Maantiet.
28336: keinon kohottamista varten. Li~tteet n:o 12:3, K u l o vaaran y. m.: Määrära-
28337: IV,lG4. s. 627. - Ks. Kalastus. han o·soittamisesta Paattisten l\lirkolta Ylä-
28338: n:o 111, Ostcrholmin y.m.: Määrä- neelle johtavan ma•antien rakentamista
28339: rahan osoittamisesta kalastuspalkkioiksi 1·arten. Liitteet IV,t77. s. 647, - Ks.
28340: sekä ammattikal•astajien opintoretkeilyjä Maantiet.
28341: varten. Li-itteet IV,1nr;. s. 628 ja 629. ~ n:o 124, Voionmaan y.m.: Määrära-
28342: Ks. Kalas·tus. han OS•Olttamisesta maantien rakentamista
28343: n:o 112, I n k i l ä n 'J'. m.: Määrämhan varten Espoon pitäjän Takkulan kylästä
28344: osoi ttamiscs ta perustan laskemista varten Vihdin pitäjiin Ruskelan kylään. Liitoteet
28345: kala·stusvakuutusrahagtolle. Diitteet IV,!GG. IV,l7 s. s. 648. --- Ks. ~~aant!iet.
28346: s. 630. -- Ks. Kalastus. n :o 125, R a n ta l a n y. m.: Määrärahan
28347: n:o 113, I n k i l ä n y. m.: .Määrärahan osoittamisesta Urj-alan -~ Punkalai tumen
28348: osoi ttamisosta kaJ.as·tajain pelastusasema- maantien parannustöitä v-arten. Liitteet
28349: verkoston laajentamista ja kalastaja1oisto- IV,179. s. 650. -- Ks. Maantiet.
28350: jen Esäämistä varten. Liitteet IV,167- n :o 126, S c h i l d t i n: Määrärahan .o'soi t-
28351: s. 632. -- Ks. Kalastus. tamisesta tiesuunnan tutkimista \·arten
28352: n :o 114, K aura s on y. m.: 11ää·rärahan Sysmän kirk-olta Luhangan kirkolle. Liit-
28353: osoi ttami ses ta Vuoksen laskua Yarten. teet IV,1so. s. 651. --- Ks. Maantiet.
28354: .Uiitteet IV,Hs. s. 684. - Ks. Vuoksen n:o 127, Jutilan y.m.: Määrärahan
28355: Ja,sku. osoittamisesta maantien rakent'amiseksi
28356: n:o 115, .U o i 1 ase n y. m.: Mäiirärahan Varkauden-.Tmoisten maantieltä Teemas-
28357: osoittamisesta Su ulaj är ven-Suomenlahden saaron ja Torasa1on kylien kautta Voin-
28358: vesiväylän pe.rkaamisccn. Liitteet TV,169. S'!llmen kylätielle Rantasalmen pitäjässä.
28359: s. 636. -- - K:s. ,Järvien laskut. Lilittcet IV,1s1. s. 652. -- Ks. Maantiet.
28360: n :o 116, K e m p i n y. m.: Määrärahan n :o 128, H i l t u s en y. m.: Määrärahan
28361: osoittamisesta Rokkalanjoen perkaustöi- osoittamisesta maan t-ien rakentamista var-
28362: den -a1uittamista varten. Li•itteot IV,170. ten ;Jäppilän---Varkrrudcn maantieltä Sor-
28363: s. 6:l8. --- Ks. J'okien perkaukset.. sakosken tehtaan kautta Leppävirran kir-
28364: n :o 117, P u i t t i sen ~-. m.: :Määrärahan k,olle. Liitteet IV,1s2. s. G5:l. --- Ks.
28365: osoittamisesta Ilomantsin pitäjässä .olevan Maantiet.
28366: K-oi taj.oen perimusta varten. Lii tteet n :-o 129, Taka 1 a n y. m.: Määrärahan
28367: IV,lil. s. 639. - Ks. .Tokien perkaukset. osoittamisesta maantien rakentamista var-
28368: n:o 118, II ui t t i s c n y. m.: Määrärahan ten Leppävirran Sa-rkarrnäen kylästä K-an-
28369: osoittamises-ta Vapaussodan Invaliidien ga:slammin Rauhamäen kylään. Liitteet
28370: Liiton avustamisek-si. Liitteet TV, 17 2. s. IV,ts3. s. 654. ·-~ Ks. Ma:antiet.
28371: 640. --- Ks. Invaliidit. n:o 130, Luost'arisen y.m.: Määrä-
28372: n:o 119, H c r r alan: :N[ääriimhan osoit- rahan -oso•ittamisesta maantien ralrenta-
28373: tamisesta ammattikoulun perustamista var- mi>sta varten Enon'k'Osken pitäjän Hanhi-
28374: ten Kemin kaupunkiin. L·iitteet IV,17::. virmsta Heinäveden pitäjiin Pölläkän ky-
28375: s. 6'!1. -·- Ks. Ammattikoulut. lään. Liittcet IV,ts4. s. 655. --- Ks. Maan-
28376: n :•o 120, K e s t i n y. m.: Määrärahan tiet.
28377: osoittamisesta ~fuhoksen kunnassa sijait- n:o 131, Kem.pin y. m.: Määrärahan
28378: son:m Pohjolan poik-akodin Kotikunta-ni- osoittamisesta maantien rakentamista var-
28379: Dusen rakennuksen rakenta·mista vnrten. ten Vahvialasta I~c>inon kylän kautta Mul-
28380: 11
28381:
28382:
28383: tas,iUnn tienhaaraan. Li•itteet l V,l85- s. u :o 14:), ,J a n h o ~ e u: Miiiirärahau osoit-
28384: 656. --- Ks. Maantiet. tamisesta maantien rakentamiseks1i Hyryn-
28385: n :o 132, K a a s a 1 a i s e n: Määrärahan salmen Moisiovmtrasta Keskisen tilan
28386: osoittamisesta Pikonjoen-- -Saaprun maan- kautta t)uomussalmen -- Kuhmoniemen
28387: tien rakentamista varten. Liitteet IV,IS6- ma-an tiehen. L,i,itteet IV,19 7. s. 672. ~
28388: s. 657. --- Ks. Maantiet. Ks. Maantiet.
28389: n:o 133, Ikosen y. m.: Mää-rärahan u :o 144, Jan h o s on J'· m.: määrärahan
28390: osolittamisesta Jääsken-- Kilpeenjoon maan- osoittamisesta Kajaanin maalaiskunnan
28391: tien rakentamista vartun. Liitteet IV,Is7. Lahnasjärven kylästii Sotkamon---Iisalmen
28392: s. 658. --- Ks. 'Maantiet. valtatiehen johtavan kylätien kuntoonsaat-
28393: n:o 134,, Kuitt•isen y.m.: Määrär·ahan tamista varten. Liitteet IV,19S. s. 67a. -~
28394: •osoittamisesta Enson-- --Viipurin maantie- Ks. Maan tiet.
28395: työn aloittamista varten. Liitteet IV,Jss. n:o 145, Jauhosou _y.m.: Määrärahan
28396: s. 659. - - Ks. 1\bantiet. osoittamisesta Kajaanin-~Sotlmmon~Kuh
28397: n:o 135, Kososen y. m.: Määrärahan moniemen valtatien kuntoonsaattamista
28398: osoittam•isesta rnaant•ien rakentamista var- Yat·ten. Liitteet IY,199- s. 674. -- Ks.
28399: ten Rääkkylän pitäjän Kompakan kylästä nolaan tiet.
28400: Tikkalan pysäkin kautta HuhtJiJ.amrmin n:o 146, Moriliiison y.m.: }[äärära-
28401: kylään Tohmajärven -~ Kiihtelysvaaran llan osoittamisesta Kajaanin rnaalaiskun-
28402: tiellä. Liitteet IV,1 S!J. ~- 660. -~ Ks. mm ja Sotkamon alueella olevan J'ormuan
28403: Maantiet. ----Pohja vaaran kylätien kuntoonsaattamista
28404: n :o 136, K et t u sen y. m.: Määrärahan varten. Liritteet IV,~oo. s. 673. -- Ks.
28405: osoittamisesta maantien ra:kentamista var- Maant•iet.
28406: ten Rääkkylän kirkolta Oravi<BaJon kautta n:o 147, ~[eriläisen y.m.: Määrära-
28407: L•iperriin. Liitteet IV,l!lO- s. 662. --- Ks. han osoittamisesta Sotkamon-~Kajaanin
28408: Ma.antiet. väliseltä maantieltä alka\oan Paakinmäen
28409: n :o 137, L e p p ~i l ä n y. m.: :Wiäärärahan kylätien maantieksi rakentamista varten.
28410: osoittam·isesta maantien rakentamista var· LiHteet IV,201. s. 676. -- Ks. Maantiet.
28411: ten Sortavalan kunnan Saarajärveltä Rus- n ::o 148, F r ä n t i n y. m.: :Määrärahan
28412: keaJan kunnan Häy:skynv•aaraan. Liitteet osoittamisesta Kai taansalmen~-Kuhmoil'ie-
28413: IV,191. s. 663. -- Ks. Maantiet. men maantien rakentamista varten. Liit-
28414: n :o 138, Söderhjelmin y. m.: Mää- teet IV,2o2. s. 677. --- Ks. Ma•antiet.
28415: rär•ahan osoittamisesta Vaa'San-~ Pietarsaa- n:o 149, Jauhosen: Määrärahan osoit-
28416: ren~K•okkolan maantien oikaisemista ja tamisesta erämaantien -rakentam·iseksi
28417: parantamista varten. Li•itteet IV,192. s. Suomussalmen~Kuhmonriemen ma•an tiestä
28418: 664. - ~ Ks. Maantiet. Ylivuohisen Vängän talon tienoolta :Wfar-
28419: n :·o 1H9, H a g a n y. m.: Määrärahan osoit- jokyliin K&rhuvaaraan. Liitteet IV,2o3-
28420: tamisesta Koivuiahuen---Vöyrin maantien s. 678. Ks. Maantiet.
28421: rakentamiseksi. Lii·tteet IV,193. s. 665 ja n :o 150, .J a n h o sen: Määrärahan osoi•t-
28422: 666. --- K•s. Maantiet. tamisesta maanti:en rakentamisek.si Suo-
28423: n:o 140, H a g a n y. m.: .Määrärahan osoit- muss,almen-~Piispajänen maantieltä Sel-
28424: tamisesta maantien uusimiseksi Oravrui·sten koakylän kautta Alikoskelie Hassan tiellä.
28425: kirkorrkyliin eteläpuolena n. s. Rodholme- Lriitteet IV,204. s. 679. -- Ks. Maantiet.
28426: nin kohdalla. L1itteet IV,194. s. 667 j.a n:o 151, L o h on: Määrärahan osoittami-
28427: 668. - Ks. :Maantiet. sesta maantien rakentamista varten H.a-
28428: n:o 141, Söder·hjelmin y.m.: Mää- nuan Kelahaarasta Pudasjärv~m Rytinki-
28429: rärahan osoittamisesta Pietarsaaren~ Kol- sahneon. Liitteet IV,2o,;. s. 680. --- Ks.
28430: pin ja Pietarsaaren--KruunuiJyyn tie- Maantiet.
28431: suuntien tutkimista varten. Liitteet n :o Hl2, L ·O he n y. m.: Määrärahan osoit-
28432: IV,I!l5- s. 669 ja 670. -- Ks. Maantiet. tamisesta maantien r·akentamiseksi Ra·
28433: n:o 142, Salon: Määrärahan osoittami- nuan Impiöstä P'osiollo. Liitteet IV,2o6.
28434: sesta maantien rakentamiseksi Kestiiän s. 681. -- Ks. Maantiet.
28435: kirkolta Haarajan kylän kautta Rantsilan n:o 15B, Ryting•in y.m.: Määrär·ahan
28436: --Oulun maantiehen. Liitteet IV,I!lo. s. osoi tta:misesta maan tien rakentamista var-
28437: 671. ~ Ks. Marmtiet. ten Ranuan-~-Imp,iiijärven maantiestä 2\Jän-
28438: 12 La}tli-, rahaasia- ja toivomusa1oitteet 1935.
28439:
28440: tyjärven kautta Posion kuntaan. Liitteet teelle. Liitteet IV,21s. s. 694. -- K·s.
28441: IV,zor. s. 682. -- Ks. Maantiet. Maantiet.
28442: n :o 154, Lohen y. m.: Määrärahan osoit- n :o 165, L a h te l a n ~·. m.: ~[äärärahan
28443: tami·sesta maantien rakentamista varten osoittamisesta Kemij ärven--l'osion maan-
28444: Ranuan---l'udasjäTven tieltä Kortesalmen tien rakentamista varten. Liitteet IV,219.
28445: kautta 8imojtir•ven pohjoispäähän. Li•itteet s. 695. - Ks. Maantiet.
28446: IV,2os. s. 683. - Kfl. Maantiet. n :o 166, L .a h te l a n y. m.: Määrärahan
28447: n:o 15.'5, Rytingin y. m.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven J wvarukselta
28448: osoittamisesta yhd;y·stien rakentamista var- Sodankyliin Vuojärveen johtavan yhdy,s-
28449: ten Pudasjärven pitäjän Särkivaarasta tien rakentamis-ta varten. Li,itteet IV,22o.
28450: Taivalkosken pitäjän Virkkuseen. Liitteet s. 697. -- Ks. Maantiet.
28451: IV,209. s. 684. ---- Ks. Maantiet.
28452: n:-o 156, Ryting•in: Määrärahan osoit- n:o 167, Lahtelan y. m.: Määrärahan
28453: tamisesta maa'!ltien rakentamiseksi Pudas- osoittamisesta Kuolajärn~n ki.Tkonkylän-
28454: jiirven N·a:amangalta Taivalkoskelle. Liit- Lampelan--Vuosnajär1·en erämaantien ra-
28455: teet IV,210. s. 685. -- Ks. Maantiet. kentamiseen. Liitteet IV,221. s. 699. -
28456: n:o 157, Rytingin y.m.: Määrärahan Ks.· M-aantiet.
28457: :>soittamisesta maantien rakentamista var- n :o 167 a, Tapani .g en: Määrärahan
28458: ten Pudasjär.-en---Sarajärven maantiestä osoittamisesta -tutkimuksen toimittamista
28459: Ranuan--Kelahaamn maantiehen. Liitteet varten asutustien rakentamiseksi Ylitor-
28460: IV,211. s. 686. -- Ks. Maantiet. nion Luomajokilaaksoon. Liitteet IV,222.
28461: n:o 158, Rytin g•i n: Määrärahan osoit- s. 700. -- Ks. Maantiet.
28462: tamisesta maantien rakentamista varten n:o 168, Kaij,alaisen y.m.: Määrä-
28463: Pudasjärven kunnan Puhoksen-Mylly- rahan osoittamisesta Pelkosenniemen-So-
28464: kankaan 'Seudulta Puolangan---Taivalkos- dankyliin maantien rakennustöiden •ailoi•tta-
28465: ken maantiehcn. Liitteet IV,212. s. 687. mi-'Sta varten. Liitteet IV,223. s. 701. ----
28466: ---- Ks. Maantiet. Ks. ~faantiet.
28467: n:o 159, Hannulan: M.äiirärahauosoit- n :-o 169, Kai j •a l a i sen y. m.: Määrä-
28468: tamisesta Sinmjoen yli johtavan rautatie- rahan osoittamisesta Sodankyliin Vaal·ajär-
28469: siHan kohdalta alkavan, ;j-oen eteläpuo- ven-Jeesiön-Kittilän maan tien raken-
28470: litse kulkevan ja Alaniemen lossiin päät- nustöiden aloittamista varten. Liitteet
28471: tyvän maantien rakentamista varten. Liit- IV,22'1· s. 703. - Ks. Maantiet.
28472: teet IV,213. s. 688. -- Ks. Maantiet. n:o 170, Kai j •a 1 a i sen y. :m.: Määrä-
28473: n:o 160, Koivurannan y.m.: Mää- rahan osoittamisesta Kittilän-Nilivaaran
28474: rärahan osoittamisesta ltov.aniemen kaup- --Kiistalan kylätien kunnostamista var-
28475: palan luona olevan H.oYaniemen-Kemin ten eräm>mnt-iekE~i. Li-itteet IV,225. s.
28476: maantieos,an tulvalle alttiiden kohtien kor- 704. -- Ks. Maantiet.
28477: jaamista varten. I~iitteet IV,214. s. 689. n:o 171, K·a i ja l a i sen ;y·. m.: Määrä-
28478: ---K<S. Maantiet. rahan osoittamisesta Kittilän-En<ontekiön
28479: n:o 161, Hännisen y. m.: :M:äärär.aan maantien rakennustöiden ·alol,ttamiseksi.
28480: osoittamisesta Taivalkosken-Ranuan-Ro- I,iitteet IV,22G. s. 705. - Ks. Maantiet.
28481: V'Rll1icmen yhdystien tutkimiseen. Liitteet n:o 172, Kaijal•aisen y.m.: Määrä-
28482: IV,215. s. 691. - Ks. Maantiet. rahan osoittamisesta sillan r•akentamiseksi
28483: n:o 162, Hännisen y. m.: l\{äärä,r-ahan Muonion-Enontekiön ma,antiellä olevan
28484: osoittamisestsa Kuusamon Aittakummun- Ylimuoll'ion lossin tilalle. Liitteet IV, 2 2 7 .
28485: .Siikalan ma-antien raJkentamiseks.i. Liitteet s. 707. --- Ks. Maantiet.
28486: IV,216. s. 692. -- :H!s. Maantiet. n:o 173, Eskol-an y.m.: Määrärahan
28487: n:o 163, Hän n 1i sen y. m.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi vähävaraisille
28488: osoittami·sesta maantien rakentamiseksi kylä tiekunnille ~kylä teiden kunnossapitoa
28489: P-aanajärven länsipäästä Ruskeakalliolle. varten. Liitteet IV,22s. s. 708. - Ks.
28490: Liitteet IV,217. s. 693. - Ks. Maantiet. Maantiet.
28491: n:o 164, Hännisen y.m.: Määrärahan n:o 17!, Koivurannan y.m.: Määrä-
28492: osoittamisesta maantien Takentamista var- rahan osaittamisesta kyläteiden ja erä-
28493: ten Kuusamon--Rovaniemen tiestä Ylikit- maanteiden kunnossapitoa varten. L:iiitteet
28494: kan j<a Livojärven väliselle tukinsiirtolait- IV,22!>. s. 709. - Ks. M·aantiet.
28495: Laki-, rah,<asia- ja toivomusaloitteet 1935. 13
28496:
28497:
28498: n:o 175, Kullbergin: :Määrärahan toimittamista varten suunnitellun rauta-
28499: osoittamisesta maanties•illan rakentamri- tien rakentamiseksi Korialta Porv.oon-
28500: seksi Kymijoen yli Ruotsinpyhtään pitä- Keravan radalle. Liitteet. IV,237. s. 719.
28501: jän Hirvilmskcn lmhdalle. Liitteet IV,230. -- Ks. Rautatiet.
28502: s. 710 ja 711. - K·s. Sillat. n :o 188, 0 o ll •i a n d e r i n: Määrärahan
28503: n:o 176, K·ososen y.m.: Määrärahan osoittamisesta höyrylaivaliikenteen ylläpi-
28504: osoittamisesta Ilomantsin pitäjässä olevan tämiseksi Turun-..;raraisten-Kemiön ja
28505: Oinassalmen sillan rakennustyön aloitta- Turun-Paraisten--Dragsfjärdin rei·teillä.
28506: mista varten. Li•itteet IV,231. s. 712. - Liitteet IV,2as. s. 720 ja 721. -- Ks.
28507: Ks. Silbt. Merenkulku.
28508: n:o 177, S a 1 on: :1\<Iäärärahan osoittami-
28509: n :·o 184, Ö s te r h o 1m .i n y. m.: Määrä-
28510: rahan osoittamisesta tah,ilaivaväylän yli
28511: ''esta siUan rakentamiseksi Oulujo~m yli
28512: Puolangan-Utajärven maantiellä. Liitteet suuntautuvan liikcn teen ylläpitämiseksi
28513: LV,232. s. 713. -- Ks. Sillat. Porv,oon tai Sipoon .saaristossa. Liitteet
28514: IV,239. s. 722 ja 72iJ. - Ks. !ferenkulku.
28515: n:o 178, Salon: Määrärahan osoittami- n :o 185, J u t i 1 a n y. m.: Määrärahan
28516: sesta Otermajärven tulvavedenpinnan las- os·oi t tamisesta puu tavarankuljetusväy Iän
28517: kemista ja sillan rakentamista var-ten perkaamista sekä koneeHisten kuljetusväli-
28518: I.-iittcet IV,233. s. 714. -- Ks. Sillat. neiden hankkimista ja rakentamista var-
28519: u:o 179, Hannulan: Koroitetun mää- ten 8aimaan ja Päijänteen vesi'Stöjen vä-
28520: rärahan osoittamisesta Tornion joen yli lille. Liitteet IV,240. s. 724. -- Ks. SRi-
28521: 'l~ornion kaupung'in kohdalle rakenn~tta maan-Päijänteen laivaväylä.
28522: vaa .siltaa varten. Liitteet IV,234. s. 715. n :'o 186, H i r v en s a 1 o n y. m.: Määrä-
28523: -- Ks. Sillat. m·han osoittamisesta Kuopion-Iisalmen
28524: n:o 180, Kaijalaisen y.m.: Määrä- viHtisen laivaväylän •syventämistöiden aloit-
28525: rahan osoittamisesta ·sillan rakentamista tamista varten. Liitteet IV,241. s. 725.
28526: \·arten Kitisen loossin kohdalle Sodanky- -- Ks. Kuopion-Iisalmen laivaväylä.
28527: län kirkonkylään. Liitteet IV,235. s. 716. n:o 187, S .i ö b l omin y.m.: Määrära-
28528: ·- Ks. Sillat. han osoittamisesta puhelinjohdon j·atkami-
28529: n :o 181, E ll ri 1 ä n y. m.: Määrärahan sek.si Kumlingen En!klingen kylästä Brän-
28530: osoi ttamises·ta satamaradan rakentamista döhön. Liitteet IV,242. s. 728 ja 730. -
28531: varten Kovesjoen pyBäkiltä Kovelahden Ks. Puhelinjohclot.
28532: satamaan. Liitteet IV,236. s. 717. - K·s. n:o 188, :V. "A.Jn•na·lain y.m.: Määrä-
28533: Rautatiet. rahojen oos.oittamiLSesta rajavartioinnin. te-
28534: n :o 182, v on F r en c k e 11 i n y. m.: hostamiseksi. Lii.Ueet ItV,243. s. 73·5. --
28535: Määrär•ahan osoittamisesta tutkimuksen KB. Rajavart.ioi.nti.
28536:
28537:
28538: T oivomusaloitteet.
28539: Kevä,tistuntokaudeUa jätetyt.
28540: n:o l, Vilhulan y.m.: Suomen- ja keja varten. Liittcet 11,+. s. 43. - Ks.
28541: ruotsinkiehsten valtion omistamien ~oppi Vankilat.
28542: koulujen luvun jiirjestämisek.si llailitus- n :o 4, K i v i o j a n: Täyttä ymmäuystä
28543: muodon tarkoituksen ja .hengen mukai-
28544: vailla olevien henkilöiden estäruisestä ole-
28545: sekBi. Liitteet I,s. s. 30. - Ks. Oppi- masta valtion vir.assa. Liitteet Il,5. s. 46.
28546: koulut. - Ks. Virkamiehet.
28547: n:o 2, He 1 on y. m.: Esityksen antami-
28548: sesta laiksi maalaiskuntain oikeuttami- n :o 5, V. Ann a l a n y. m.: Esityksen
28549: sesta valitsemaan tuomiokuntansa kihla· Yalmist>Jmi.sesta erinäisiks.i muutoksiksi
28550: kunnantuomarin. Liittcet 1,9. s. 32. - ulosottolakiin. Liitteet li,G. s. 47. - Ks.
28551: K·s. Kihlakunnantuomarit. Flosottolaki.
28552: n:o 3, l" ä r s s i ·sen y. m.: Erikoisen siir- n:o 6, KarYctill y.m.: Suomen ja
28553: tolan perustamisesta valtiollisia naisYan- Huotsin viilis('tl kauppa~opimuksen tarkis-
28554: 14 La~i-, rahaasia- ja toiYomusaloitteet 1935.
28555:
28556: tamisesta. Liitteet IH,L s. 57. Ks. n :.o 19, H e l ·o n y. m.: V 1iltiola.inojen ot-
28557: 'Kauprpasopimukset. tamisen antamisesta erikoisten sitä var-
28558: n:o 7, :M.a r tti l a n y. m.: Venäjän kaup- ten valittujen lainavaltuusmiesten tehtä-
28559: pamme saattamisesta nykyistä {memmän väksi. Liitteet IV,28. s. 126. - Ks. Val-
28560: vastavuoroisuuteen perustuvaksi. Liitteet tiolainat.
28561: III,2. s. •5,8. - Ks. Kauppasopimukset. n :o 20, V e h k a ojan y. m.: Frangilai-
28562: n:.o 8, V. Annalan y. m.: Esityksen nojen johdosta pakkohuutokaupalla myy-
28563: antamisesta laiksi tulo- ja menoarvion tyjen tilojen ·omistajain vahingon korvaa-
28564: ulkopuolella oleva.sta yleisten töiden ra- misesta. Liitteet I:V,29. s. 128. - Ks.
28565: hastosta. Liit,teet IV,17. s. 105. - Ks. Pakkdhuutokaupat.
28566: Yleisten töiden rahasto. n:o 2.1, Korvenojan y.m.: Maatalou-
28567: - n:o 9, Pitkäsen y. m.: Esityksen an- dellisille tuotantolaitoksille myönnettyjen
28568: tamisesta Jeimaverolaik,si. Liitteet IV,1s. valtiolainojen koron määräämisestä lai-
28569: s. 108. - Ks. Leimavero. tosten kantokykyä vastaavaksi. I,iitteet
28570: - n:o 10, Lohen y. m.: Lisämääräraha,sta IV,ao. s. 129. - Ks. Maatalous.
28571: tullimaksua vastaavan lwrvauksen suorit- n :o 22, S a l on y. m.: Pyhäko,sken sähkö-
28572: tamiseksi maan vähävaraisille .kunnille. voima-aOleman rakentamisesta. Liitteet
28573: Liitteet IV,l9. s. 109 - Ks. Tullimak- IV,31. s. 131. - Ks. Siihkövoimalaitokset.
28574: sut.
28575: n:o 23, Tapani sen: Sähkövoimalaitok-
28576: n:o 11, Lahtelan y. m.: ..\'[oottoriaio- sen rakentamisesta Tornionjoessa sijaitse-
28577: neuv.oissa käytettävän })Olttoaineen tulli- v.aan Kuk.klolankoskeen. Liitteet IV,32.
28578: vapaudesta eräissä tapauksissa. Liitteet s. 133. - Ks. Säh.kövoimalaitokset.
28579: LV,20. s. 1.10. - K.s. Moottoriajoneuvot.
28580: n :o 24, T a k a l a n y. m.: :Maalaiskun-
28581: - n:o 12, Lehtokosken y.m.: Vähä- nille valtiovaroista myönnettyjen kansa-
28582: varaista kuluttajaväestöä ra.sittavan tulli- koulurakennuslainojen koron alentami-
28583: verotuksen tuntuvasta alentamisesta. Liit- sesta. Liitteet IV,33. s. 134. - Ks. Kan-
28584: teet J,V,2l. s. :112. - K,s. Tullimaksut. sakoulut.
28585: - n :o 1_:3, T .a k a 1 a n y. m.: Tutkimuksen n :o '2.5, K a 11 i o k o s ken y. m.: :Määrä-
28586: toimittamisesta valtion tupakkamon.opo- rahasta pitkäaikaisten huokeakorkoisten
28587: lin 1Joteuttamismahdollisuuksista. Liitteet luottojen antamisesta maaseudun sähkö-
28588: IV,22. s. 114. - Ks. Tupakkamonopoli. yhtymille. Liitteet J,V,34. s. 136. - Ks.
28589: n:o 14, Heiniö n y. m.: Tutkimuksen S ähkövo imalai tokset.
28590: toimittamisesta kauppa- ja teollisuushalli- n :o 26, I ,k o sen y. m.: Korvauksen
28591: tuksen perustamisen edellytyksistä. l.iit-
28592: 1 myöntämisestä niille Suomen kansalai-
28593: teet IV,23. •s. 116. - Ks. Kauppa ja sille, jotka maailmansodan aikana annet-
28594: teollisuushalli tus. tujen pakkomääräysten johdos.ta ovat jou-
28595: n:o 15, F r ä n t i n y. m.: Amerikan Yh- tuneet luovuttamaan kiinteän omaisuu-
28596: dysvaltojen kanssa tekeillä olevassa velko- tensa polkuhinnasta. Liitteet IV,35. s.
28597: jenjärjestelyssä myörmettävän paaoma- 138. - Ks. Sotakorvaukset.
28598: alennuksen muodostamisesta viennin edis- n:o 27, Kempin y.m.: Vapaussodassa
28599: tämisrahastoksi. Liitteet IV,24. s. 117. - vahinkoa kärsineiden yksityisten, seura-
28600: Ks. Viennin edistämisraha.sto. kuntain ja kuntain vapauttamisesta ka-
28601: n:o 16, Vilhulan y.m.: Uudis- ja pinahahinkolainoj-ensa takaisin maksusta.
28602: laid unraiva us:p al kkioi den verovapa udesta. Liitteet IV,36. s. 140. - Ks. Kapina-
28603: I,iitteet IV,2u. s. Wl. - Ks. Uudisvil- vahingot.
28604: jelyspalkkiot. n:o 28, H o r e 11 i n y. m.: Hallituksen
28605: n:o 17, Koiviston y.m.: Valtionva- joukoissa vapaussotaan osallistuneiden,
28606: roista myönnettävien metsänparannus- valtiolta luottoa asutustarkoituksiin saa-
28607: avustusten verovapaudesta. I~iitteet IV,26. neiden miesten vapauttamisesta koron-
28608: s. 123. -- Ks. ~fetsänparannus. maksusta näiden luottojen osalta. I~iitteet
28609: n:o 18, V en h on y. m.: Valtion varoista IV,37. s. 1_.4,2. - Ks. Va,paussota.
28610: pienviljelijöille myönnettyjen salaojituF- n:~ 29, Hui t t i •s en y. m.: :Määrära-
28611: avustusten verovapaudesta. Liitteet IV,27. hasta Suomen Punaiselle Ristille kor-
28612: s. 125. - Ks. Salojitus. vaukseksi vapaussodan inva liidei1le anne-
28613: Laki-, rahnasia- ja toivomusaloitteet 1935. 15
28614:
28615:
28616: tusta hoidosta. Liitteet IV,38. s. 144 - töitä val'ten. Liitteet IV,48. s. 163. -
28617: Ks. Suomen Punainen Risti. Ks. Rautatiet.
28618: n:o 30, N i k k o 1 a n y. m.: Esityksen an- n:o 42, L o he 11 y. m.: Määrärahasta
28619: tamisesta laiksi varattomien ja tykyvyttö- aluelääkärin asunnon ja sairasmajan ra-
28620: mien vapaussodan rintamamiesten eläk- kentamiseksi Rannan .kirkonkylään. Liit-
28621: keistä. Liitteet IV,39. s. 146. -- Ks. Va- teet IV,49. s. 164. -- Ks. Aluelääkärit.
28622: epaussota. n :o 42 a, I k o sen y. m.: Paikallis.ten
28623: työväen tapaturmavakuutusyhtiöiden jäl-
28624: n:o 31, Wiikin: Toimenpiteistä punai-
28625: leenvakuutuslaitoksen perustamisesta val-
28626: sen kaartin riveissä taistelleiden invalii-
28627: dien auttamista varten. Liitteet IV,40. tion toimesta. Liitteet V,1. .s. 205. - Ks.
28628: Tapaturmavakuutu.s.
28629: s. 147. - Ks. Invaliidit.
28630: n :o 43, L c p p ä l ä n y. m.: .Määrärahasta
28631: n:o 32, Wickmanin y.m.: Vapaista s-airasmajan rakentamista varten 1fantsin-
28632: matkoista valtionrautateillä asevelvolli- saarelle Salmin pitäjään. Liitteet VI,2.
28633: sille lomia myönnettäessä. Liitteet IV,41. s. 213. - Ks. Sairaalat.
28634: s. 148 ja 150. - Ks. Asevelv.olliset. n :o 44, S a 1 on y. m.: Määrärahasta alue-
28635: n :10 33, V en h on y. m.: Rautatiehalli- sairaalan rakentamiseksi Säräisniemen pi-
28636: tuksen veivoittamisesta .tarpeen tullen täjään. J.-iitteet VI,3. s. 215. - Ks. Sai-
28637: valtion kustannuksella syventämään kui- raalat. ,
28638: \'atusta haittaavat rautatierummut ja n:o 4·5, i-.r annula n y. m.: Valtion sai-
28639: -sillat. Liitteet IV,42. s. 1.52. - Ks. Rau- raalan rakentamisesta Kemin kaupunkiin.
28640: tatiet. Liitteet VI,4. s. 216. - K.s. Sairaalat.
28641: 11 :o 34, K a II i o kosken y. m.: Määrä- n:o 46, Hagan y.m.: Vanhan-Vaasan
28642: rahasta avustusten myöntämisek•si talou- lääninsairaalan päärakennuksen käyttä-
28643: dellisen pulakauden aikana rakennetuille misestä yleisenä mielisairaalana. Llitteet
28644: lmnnallisille .sairaaloille. J.-iitteet VI,l. s. Vl,5. s. 217 ja 219. - Ks. Sairaalat.
28645: 211.. - Ks. Sairaalat. n:o 47, S a 1 on y. m.: Mielisairashoidon
28646: n:o 35, Lonkaisen y.m.: Kalastaja- ottamisesta valtion huollettavaksi. Liit-
28647: hätäsataman rakentamisesta Laatokan tect VI,G. s. 221.. - Ks. JYfielisairaat.
28648: pohjoi,sosaan. Liitteet IX,3. s. 299.- Ks. n:o 48, Pohjalan y.m.: Toimenpi-
28649: Kalastus. tei,stä maidon pakollisen kesto•pastöroimi-
28650: n :o 36, K i v i o j a n: :Määräraha~ta tul- sen toimeen saattamiseksi lcaupungeis.sa.
28651: vavahinkojen korvaamiseen. Liitteet J.-iitteet VI, 7. s. 22 2. - Ks. Maidon kes-
28652: 1
28653:
28654:
28655: IV,43. s. 154. - Ks. Tulvavahingot. topastöroiminen.
28656: n:o 37, Arffmanin y.m.: Määrära- n:o 49, Koiviston y.m.: Tielain
28657: hasta Sotkamon vesistön ja Oulujärven muuttamisesta. J.-iitteet VII,5. s. 239. -
28658: tulvavesipinnan laskemista varten. Liit- Ks. Tielaki.
28659: teet IV,44. s. 155. - Ks. Sotkamon ve- n:o 5-0, Lahdensuon y.m.: Määrä-
28660: sistön perkaus. rahasta helpotuksen myöntämiseen kun-
28661: n :o 38, Kaija 1 a i sen y. m.: Kemijoen nille maantiealueiden luna.stamista var-
28662: vesi.stön uittoväylien kunnostami.sesta ai- ten. Liitteet VII,6. s. 24.1. - Ks. Maan-
28663: heutuvien kustannusten suorittamisesta tiet.
28664: valtionvaroista. Liitteet IV,45. s. 1.57. - n:o 51, Lehtosen y.m.: Maatalous-
28665: Ks. Kemijoen uitto. kiinteistöihin kuuluvien viljeltyjen mai-
28666: n :o 39, H i 1 t u sen y. m.: Määrärahasta den ja luonnonniittyjen sekä metsämai-
28667: Varkauden poliisitoimen järjestämistä den verotu.sluokituksen yhtenäistyttämi-
28668: varten kaupunkien mallin mukaan. Liit- sestä. Liitteet VII,7. s. 243. - Ks. Maa-
28669: teet IV,46. s. 159. - Ks. Varkauden po- talous.
28670: liisi. n :o 52, II ä s t b a c k a n: I,uottotietojär-
28671: n:·o 40, Malmivuoren y.m.: Maalais- .iestelmän toimeenpanemisesta kunnissa
28672: kirjeenkantajien palkkausolojen järjestä- ja suuremmilla alueilla. Liitteet VII,s.
28673: misestä. Liitteet IV,47. s. 1.61. - Ks. s. 245 ja 246. - Ks. Luottotietojärjes-
28674: Postilaitos. telmä.
28675: n :o 41, H a u ta l a n y. m.: Määrärahasta n:o 53, H a ui a 1 a n y.m.: Valtion vara-
28676: Haapajärven asema-alueen laajentamis- töis~i:i suoritettavien palkkojen määräämi-
28677: 16 J~aki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet :1935.
28678:
28679: sestä niin suuriksi, ettei alipalkkausta nykyoloja vastaavahi. Liittcet IX:,6. s.
28680: kuntien vahingoksi voida harjoittaa. Liit- 308. - Ks. Valtion vilja varasto.
28681: teet Vli,!J. s. 247. - Ks. Varatyöt. n:o 67, K u 11 b o r gin: Valtion vilja-
28682: n:o 54, Sarlinin y.m.: Erityisten varaston toimivallan laajentamisesta. Liit-
28683: tutkijavirkojen .perustamisesta Helsingin teet IX,'i. s. 309 ja 310. - Ks. Valtion
28684: ylio·pistoon. Liitteet VHI,4. s. 261. - vilja varasto.
28685: Ks. Yliopisto. n :o 68, A 1 e s ta 1 o n y. m.: Esityksen
28686: n :o 3·5, S o i n i n y. m.: Kaupallisen ope- antamisesta kotimaisen viljan menekin
28687: tuksen järjestämisestä yliopiston maata- edi,stämi.stä tark:oittavan lain voimassa-
28688: lous-metsätieteelliseen tiedekuntaan. Liit- olaajan jatkamisesta. Liitteet IX . s. s.
28689: teet VIII,5. s. 2•65. - Ks. Yliopisto. 31:1. - K·s. Viljanviljelys.
28690: n:o G6, II ei s kas en y. m.: Englannin n:o 69, K u 11 b e r gin: Esityksen an-
28691: kielen asettamisesta ruotsin kielen tilalle tamisesta laiksi viljalainoista. Liitteot
28692: pakolliseksi oppiaineeksi oppikoul uis- IX,!J. s. 3:12 ja 313. - Ks. Viljanviljelys.
28693: samme. Liitteet VUI,6 .. s. 267. - Ks. n :o 70, N i s k a s c n y. m.: Viljanvilje-
28694: Op.pikoulut. lyksen tukemisesta viljelyspalkkioilla.
28695: n :o 5•7, R u .k k o sen y. m.: Kansalais- Liitteet IX,1o. s. 3.14. - Ks. Viljanvilje-
28696: kirjastotoimen tukemisesta ja muutoksista lys.
28697: kansankirjastolakiir1. Liitteet VIII,7. s. n:o 7:1, Kämäräisen y.m.: Maata-
28698: 26,9. - Ks. Kirjastot. loustuotteiden menekin lisäämisestä ja
28699: - J.l:o 58, Räisäsen y. rn.: ~[äärä1·ahasta hintatason nostamisesta tuotantokustan-
28700: Savon maakunta-arkiston rakennustyön nuksia vastaaval.:si. I.litteet IX,11. s. 317.
28701: aloittamista varten. Liitteet VIII,s. s. - Es. Maatalous.
28702: 273. -~ 1Ks. Maa'lmnta-ar.k<i·stot. n :o 72, K arvet i n y. m.: Määrärahasta
28703: n :o 59, Schildt i n y. m.: 11äär[iraha.sta karjuasemajärjestelmiin käytäntöön otta-
28704: Itä-Hämeen museon velkojen järjestelyii mista varten. Liitteet lX,12. s. 321. -
28705: Yarteu. J,iitteet VHI,9. s. 275. - K,:;. Ks. Karjuasemat.
28706: i\IIuseot. n:o 73, :Fräntin y.m.: Toimenpiteistä
28707: n:o 60, Österholm i n: ·Määrärahasta maan lammaskannan listiiimiseksi. Liit-
28708: Raaseporin linnanraunioiden korjaamista toet IX,13. s. 325. - Ks. Lammashoito.
28709: varten. Lii.tteet VIII,1o. s. 277 ja 278. n:o 74, Aittoniemen y.m.: Pien-
28710: ~ K's. Raaseporin linna. viljelyksien edistämi.spalkki'Oista. Liitteet
28711: n:o 6:1, Niskasen y. m.: Raajarikkois- IX,14. s. 326. - Ks. Pienviljelys.
28712: ten koulutuksen tehostamisesta. Liitteet n :o 75, H y tingi n y. m.: Pienviljelijä-
28713: VIII,11. s. 27·9. - Ks. Raaja6kkoiset. opiston perustamisesta Koillis-Pohjan-
28714: n:o 62, Oulasmaan y.m.: 11äärära- maalle Pudasjärven tai Taivalkosken kun-
28715: hasta puolueetonta varhaisnu01·isotyötä nan alueelle. Liitteet IX,lu. s. 328. -
28716: varten. Liitteet VUI,12. s. 28:1. - Ks. Ks. Pienviljelys.
28717: Nuorisotyö. n :o 76, J_, a h te l a n y. m.: Määrärahasta
28718: n:o 63, Syrjäsen y.m.: Kunnanval- viljelyspalstatoimintaa varten. Liitteet
28719: tuustojen oikeuttamisesta kieltiimään ti- IX,l6. s. 330. - Ks. Viljelyspalstatoi-
28720: volien toiminnan kunnan alueella. I~iit minta.
28721: teet VIII,13. s. 282. - Ks. Tivoli. n :.o 77, ,T o k iso u y. m.: Pienviljelijäin
28722: n:o 64, 1.{ a r t tilan y. m.: Komitean uudisviljelys- ja laidunrai n uspalkkioiden
28723: asettamisesta harkitsemaan vastaisen maa- korottamisesta ja verovapaudosta. Liitteet
28724: talouspolitiikan suuntaviivoja. Liitteet IX,l7. s. 331.- Ks. Uudisviljelyspalkkiot.
28725: IX,4. s. 30.1. - Ks. Maatalous. - n:o 78, Setälän y. m.: Pudis- ja lai-
28726: n:o 6.5, Pekkalan y. m.: Suomen Hy- dunraivauspalkki·oiden koroittamisesta.
28727: poteekkiyhdistyksen hallussa olevien maa- Liitteet IX,J 8. s. 33,2. - Ks. l'udisvi1je-
28728: til ain l uovuttamisesta asu tustar koi tuksii n lyspalkkiot.
28729: kliytettäviksi. Liitteet IX.5. ~. 306. - n:o 79, Rytingin y. m.: Erinäisistii
28730: Ks. Hypoteekkiyhdist;ys. muutoksista laidun- ja uudisviljelyspalk-
28731: n :o 66, A 1 e s t a l on y. rn.: Valtion vil- kioiden jakamisehtoihin. Liitteet IX . l!J.
28732: javarftstoa bJskevan lain 11n<listamisesta s. 333. - Ks. 1JudisYiljelyspalkkiot.
28733: J,aki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 193;3. 17
28734:
28735: n:o 80, lkoseu y.m.: ~fäiii·ärahasta sesta. Liitteet IX,33. s. 357. - Ks. Ke-
28736: siipilwrjan- ja mehiläishoidon edistämi- mijärven pcrkaus.
28737: seen. Liitteet IX,2o. s. 335. - Ks. Siipi- n :o 94, F r ä n t i n y. m.: Haja-aidan ra-
28738: ]{ arjanhoi to. kentamiseksi valtakunnan itärajalle. Liit-
28739: n :o 81, 1., a h te l a n y. m.: Määrärahasta tcet TX,:~4. s.. 3•58. -- Ks. Raja-aita.
28740: emäntäkoulun perustamista varten Kemi- n:o 95, V. Annalan y.m.: Esityksen
28741: järvelle. Liitteet IX,21. s. 337. - Ks. antamisesta laiksi vanhuus- ja työkyvyt-
28742: Emii.ntäkoulut. tömyysvakuutuksesta. Liitteet X,2. s. 367.
28743: n :o 8'2, J a n h o sen y. m.: Haa·paveden
28744: - Ks. Vanhuus- ja työkyvyttömyysva-
28745: emäntäkoulun ottamisesta valtion huos- kuutus.
28746: taan. Liitteet JX,22. s. 338. - Ks. Emän-
28747: n:o 96, Anders s o uin y. m.: Vanhuus-
28748: täkoulut.
28749: n :o 83, li a n n u l a n y. m.: Määrära- ja työkyvyttömyysvakuutuksen siiätiimi-
28750: hasta Perä-Pohjolan kiinteän maamies- sestä. I~iitteet X,3. s. 369. - Ks. Van-
28751: koulun perustamista varten. Liitteet huus- ja työkyvyttömyysvakuutus.
28752: IX,23. s. 341. - Ks. )faamieskoulut. n :o 9>7, F a g e r h o 1 m i n y. m.: Pakolli-
28753: n:o 84, I n k i 1 ä n y. m.: Toimenpi- sen työttömyysvakuutuksen säätiimisestä.
28754: tei5tii merika1astuso·petuksen kehittämi- Liitteet X,4. s. 371. - Ks. Työttömyys-
28755: seksi. Liitteet JX,:!'L s•. 342. - Ks. Ka- vakuutus.
28756: lastus. n:o 98, Aaltosen y.m.: Määrärahasta
28757: n :o 85, I n k i 1 ä n y. m.: Toimenpiteistä henki.sen työn tekijäin keskuudessa vallit-
28758: tuoreen silakan kuljettami·sen helpottami- sevan työttömyyden lieventämistä varten.
28759: seksi rautateillä. Liitteet JX,25. s. 343. Liitteet X,o. s. 373. - Ks. Työttömyys.
28760: - Ks. Kalastus. n :o 9,9, H, y tingi n y. m.: Esityksen an-
28761: n:o 86, Tuomivaaran y.m.: Toi- tamisesta laiksi työväestön työpalkkojen
28762: meentulomahdollisuuksien turvaamisesta turvaamisesta. Liitteet X,6. s. 375. -
28763: Suomenlahden itiiosan rannikon ja eräi- Ks. Työviien palkat.
28764: den ulkosaartcn kalastajaväcstölle. Liit- n:o 100, Jauhosen y.m.: Toimen-
28765: teet IX,:!6. s. 344. - Ks. Kalastus. piteistä vähävaraisten la,p.sirikkaiden per-
28766: n:o 87, Hännisen y.m.: Määrära- heiden taloudelliseksi tukemiseksi erityi-
28767: hasta järvi- ja jokikalastusta selvittävän sesti harvaanasutuilla paikkakunnilla.
28768: tilaston hankkimista varten. Liitteet Liitteet X,7. s. 377. - Ks. Lapsirikkaat
28769: IX,27. ~. 346. - Ks. Kalastus. perheet.
28770: n:o 88, V. Annalan y.m.: Toimen- n :o 101, Kivi s a 1 o n y. m.: Työnsaanti-
28771: piteisiin ryhtymisestä uudelle pohjalle ra- mahdollisuuden turvaamisesta asevelvolli-
28772: kentuvan maatalousluottolaitoksen perus- 'suutensa ·suorittamisen takia työttömiksi
28773: tamiseksi. l~iitteet IX,2s. s. 348. - Ks. joutuneille. Liitteet X,s. s. 3S1. - Ks.
28774: .Maatalous. Asevelvolliset .
28775: n:o 89, Linnan y. m.: Kotimaisen raa- n:o 102, Pekkalan ?· m.: ~läärära
28776: kasokerituotannon lisäiimi.sestä. Liitteet hasta maaseudun työläisten asunto-olojen
28777: IX,29. s. 351. - Ks. Raakasoke.rituotanto. parantamista varten. Liitteet X,9. s. 383.
28778: n:o 90, Soinisen y. m.: Määrärahasta - Ks. Asunto-olot.
28779: Koi tajoen koskien perkaamista varten. n:o 103, R ii isäsen J'. m.: Tutkimuk-
28780: Liitteet IX,3o. s. 354.- Ks. Jokien per- sen toimittamisesta siitä, missä määrin
28781: kaukset. vankien nykyinen 10-tuntinen työpäivä
28782: n :o 9<1, K i v i o j a n: Pyhäjoen pitäjässä on tarkoitustaan vastaavll. Liitteet II,7.
28783: olevan Hourunkosken avaamisesta. Liit- · s. 49. - Ks. Vankilat.
28784: teet IX,31. s. 35.5. - Ks. .Jokien per- n:o 104, K arvet i n y. m.: Määrära-
28785: kaukset. hasta Haision-Naantalin maantien oikai-
28786: n :o 92, Rytingin y. m.: }fiiiii'iirahasta semista ja parantamista varten. Liitteet
28787: Iijoen perkaustyön aloittamista varten. XII,2. s. 391. - Ks. 1[aantiet.
28788: Liitteet IX,32. s. 356. - Ks. J"okien per- n:o 105, Kulovaaran y.m.: Määrä-
28789: kaukset. rahasta maantien rakentamiseksi Paattis-
28790: - n:o 93, Lahtelan y.m.: Kemijärven ten kil'ko1ta YHineelle. Liitteet XII,a. s.
28791: Luusuanni11-kan perkaustyön aloittami- 392. - Ks ..\faant.i(,t.
28792:
28793: 3
28794: 18 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1935.
28795:
28796: - n :o 10(), ll a n ta 1 a n y. m.: Määrära- n :o 118, S a l on y. m.: Määrärahasta
28797: hasta Urjalan-Punkalaitumen maantien Puolangan pitäjästä olevan Auhon tien
28798: parannustöitä varten. Lii tteet XII,4. s. korjaamiseksi maantieksi. Liitteet XIl,HL
28799: 394. - K.s. :JY1aantiet. s. 411. - Ks. ~(aantiet.
28800: n:o 107, Forstadiuksen y.m.: Mää- n:o 119, :Meri 1 ä i sen y. m.: :Määrii-
28801: rärahasta maantien rakentamiseksi Hei- rahasta Vuokatin rautatieaseman-Lehmi-
28802: nolan pitidästä Hujansalon ja Uimilan kallion välisen oikaisumaantien rakenta-
28803: kylien kautta Jaalan pitäjään. Liitteet mista varten. Liitteet Xll,17. s. 412. ---
28804: XII,u. s. 396. - Ks. :Maantiet. K.s. :Maantiet.
28805: n:o 108, Schildt i n y. m.: Tutkimuk- n :o 120, F r ä n t i n y. m.: Määrärahasta
28806: sen toimittamisesta maantien rakentami- maantien rakentamista varten Sotkamon
28807: sesta Sysmän kirkdta Luhangan kirkolle. Ristijärven maantieltä Kaitaansalmen
28808: J,iittect XII,G. s. 397. - Ks. :Maantiet. lwhdalta Kul1moniemen kirkolle. Liitteet
28809: n:o 109, K empi n y. m.: :Määrärahasta XII,1s. s. 413. - Ks. :Maantiet.
28810: maantien rakentamista varten Vahvialasta
28811: n:o 121, Jan h o sen: Määrärahasta
28812: Leinon kylän kautta Multasillan tienhaa-
28813: oikotien rakentamista varten Ristijärven
28814: raan. Liitteet Xll,7. s. 398. - Ks. 1\{aan-
28815: kirkolta Jokikylän kautta Kontiomiien-
28816: tiet.
28817: n:o 11.0, K ui t t i sen y. m.: Määrära- Suomussalmen maantielle. Liitteet Xll,l9.
28818: hasta tutkimuksen toimittamiseksi Enson s. 414. - Ks. 11<1aantiet.
28819: -Viipurin viilisen maantien rakenta- n:o 122, Jan h o sen: :Maantien raken-
28820: mista varten. Liitteet XII,s. s. 399. - tamisesta Hyrynsalmen MoisiovaaraaH
28821: Ks. Maantiet. johtavalta tieltä Tuomaankosken ja Saari-
28822: n :o 1,11, J u t i 1 a 11 y. m.: ~Iaantien ra- vaaran kautta Alavuokin J umaliskylään.
28823: kentamisesta Ristiinan kunnan Tiiralan Liitteet XII,20. s. 416. · - Ks. :Maantiet.
28824: kylästä Hartikkalaan :Mikkelin-Lappeen- n :o 123, J a n h o sen: :Määrärahasta
28825: rannan maantielle. I,iitteet Xli,9. s. 401. maantien rakentamiseksi Hyrynsalmen
28826: - Ks. Maantiet. Tapanivaaran kylästä Iivantiiran :Malilan
28827: - n:o 112, Hi1tnscl1 y.m.: Mliärära- kautta Timoniemen tiehen Kuhmoniemen
28828: hasta maantien rakentamista varten Jäp- kunnassa. I .. iitteet XII,::n. s. 41-8. - Ks.
28829: pilän-Varkauden maantieltii Sorsakos- :Maantiet.
28830: ken tehtaan kautta Leppävirran kirkolle. n:o 124, Jan h o sen: Määrärahasta
28831: Liitteet XII,1o. s. 402. -- Ks. :Maantiet. maantien rakentamista varten Piispajär-
28832: - n:o H3, Le ·p p ä 1 ä n y. m.: 'N(äärära- ven ja Perangan maantieristeyksestä Sel-
28833: hasta Saaramlien-lläyskynvaaran tietyön koskylän kautta Alikoskelie Suomussal-
28834: aloittamista varten. Liitteet XII,11. "· mella. Liitteet XII,22. s. 419. - K~.
28835: 403. - Ks. ~faantiet. }{aan tiet.
28836: n :o ll4, K u k k o sen y. m.: Tutkimuk· n:o 125, Jauhosen: :Maantien raken-
28837: sen toimittamisesta Hiiskoskeu-Parsiai- tamisesta Suomussalmen kirkonkylän-
28838: sen kylätieltä Pamilonkoskelle johtavan Pyyvaaran tieltä 1l<fyllylahden kautta
28839: maantien rakentamisesta. Liitteet XII,12. Ru:htinaankylän Pärsämön talon tienoille.
28840: s. 405. - Ks. :Maantiet. Liitteet XIl,23. s. 420. - Ks. :Maantiet.
28841: n:o 126, S a 1 on: Määrärahasta tieosan
28842: n :o 115, Söder h .i e 1m i n y. m.: ~[ää Kontiomäki-Kiehimä-Puolanka auraa-
28843: rärahasta Vaasan-Pietarsaaren-Kokko- mista varten. Liitteet XH,2·1. s. 4·21. -
28844: lan maantien oikaisemi.seksi. I~iitteet
28845: Ks. Maantiet.
28846: Xll,l:l. s. 407. - Ks. :Maantiet. n:o 127, H ii n n i se 11 y. m.: Oulun-
28847: n: o 116, Le p i s t ö n y. m.: :Määrärahasta Pudasjärven ja Iin-Pudasjärven maan-
28848: maantien rakentamisesta Toholammin pi- teiden yhdystiesuunnan tutkimisesta. Liit-
28849: täjästä Eskolan asemalle. Liitteet XII,14. teet XII,25. s. 422. - Ks. :Maantiet.
28850: s. 409. - Ks. :Maantiet. - n :o 12.8, L o he n y. m.: Määrärahasta
28851: n:o 117, Kiviojan: ·Maantien rakenta- maantien rakentamista varten Ranuan-
28852: misesta Raution kirkolta Alavieskan Käh- Kelahaarasta Pudasjärven--,Sarajärven
28853: tävän kylätiehen I,iitteet XII.Hi. s. 410. tiehen. Liitteet XH,26. s. 423. - Ks.
28854: - Ks. Maantiet. }{aan tiet.
28855: Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1935. 19
28856:
28857:
28858: n:o 129, Hyting.in y.m.: Määrära- maantien rakentamista varten. I~iitteet
28859: hasta maantien rakentamista varten Pu- XII,37. s. 4.3.5. - Ks. Maantiet.
28860: dasjärven Sarajärven maantiestä Rannan n:o 140, Lahtelan y. m.: Kemrjärven
28861: Kelahaaran maan tiehen. Liitteet XII,2 7. kirk<Jnkylän-Luusuan maantien rakenta-
28862: s. 424. - Ks. Maantiet. misesta. Liitteet XII,38. s. 436. - Ks.
28863: n :o 130, I, o he n y. m.: Maantien raken- Maantiet.
28864: tamisesta Pudasdärven Rollajan kylästä n :o 141, L a h te 1 a n y. m.: Kuolajärven
28865: Aittojärven länsipäähän Pudasjärven- kirkonkylän-Tuntijärven maantiesuunni-
28866: Rannan väliseen maan.tiehen. Liitteet telman laatimisesta. Liitteet XII,.39.
28867: XII,2s. s. 4•2:5. - Ks. Maantiet. s. 438. - Ks. Maantiet.
28868: n:<J 131, Rytingin y. m.: Määrära- n :o 14'2, K a i j a 1 a i s e n y. m.: Pelko-
28869: ha.sta maantien rakentamiseksi Pudasjär- senniemen-Kairalan maantien rakenta-
28870: ven pitäjän N aamangankylän Särkivaa- misesta. Liitteet XII,4o. s. 440. - K<S.
28871: rasta Taivalk<Jsken pitäjän Virkkuseen. Maantiet.
28872: I,iitteet XII,29. s. 4'26. - K,s. Maantiet. n:o 143, Kaijalaisen y.m.: Savu-
28873: - n :o 132, Lohen y. m.: Maantien raken- kosken-Martinkylän erämaantien raken-
28874: tamisesta Ranuan-Puda·sjärven tieltä tamisesta. Liitteet XII,41. s. 44'2. - Ks.
28875: Kortesa~men kautta Simojärven pohjois- Maantiet.
28876: päähän. Liitteet XII,3o. s. 42.7. - Ks. n:o 1'4'4, Kaijalaisen y.m.: Määrä-
28877: Maantiet. rahasta maantien rakentamista varten
28878: n :o 133, Lohen y. m.: Määrärahasta Sodankylän Vaalajärveltä Jeesiön kautta
28879: Ranuan-Posion välisen maantien raken- Kittilään. Liitteet XII,42. s. 443. - Ks.
28880: tamiseksi. Liitteet XTI,31. s. 428. - Ks. Maantiet.
28881: Maantiet. n:o 145, Kaijalaisen y.m.: Määrä-
28882: n:o 134, Hännisen y. m.: Määrära- rahasta maantien rakentamista varten
28883: hasta yhdystien rakentamiseksi Oulun- Sodankylän Kelujärveltä Tanhuaan. Liit-
28884: Kuusamon maantiestä Kuoliovaaran seu- teet XII,43. s. 444. - Ks. Maantiet.
28885: dulta Purnuvaa:ran kautta Kariniemen:-- n:o 1416, Kaijalaisen y.m.: Palo-
28886: Raistakan tiehen. Liitteet XH,32. s. 4.29. joensuun-Kaaresuannon maantien :ra-
28887: - Ks. Maantiet. kentamisesta. Liitteet XII,44. s. 445. -
28888: n:·o 135, Hännisen y. m.: Määrära- K.s. Maantiet.
28889: hasta Aittakummun-Siikalan maantien n :o 147, K a i j a l a i sen y. m.: Määrä-
28890: eli Tavajärven tien jatkon rakentamiseksi rahasta Kittilän-Enontekiön maantien
28891: Kuusamossa. Liitteet XII,33. s. 430. - rakennustöiden aloittamista varten. Liit-
28892: Ks. Maantiet. teet Xli,45. s. 447. - Ks. Maantiet.
28893: n:o 136, Hännisen y. m.: Tiesuun- n:o 148, V en h on y. m.: Määrärahasta
28894: nan Taivalkoski_..JKariniemi-Särkivaara Inkeroisten sillan rakentamista varten.
28895: Sarakoski-<Saarivaara tutkimi·sesta. Liit- Liitteet XII,4o. s. 448. - Ks. Sillat.
28896: teet XH,34. s. 4'31. - Ks. Maantiet. n:o 149, Forstadiuksen: Tutkimuk-
28897: n:o 137, Hännisen y. m.: Ylikitkan sen toimittamisesta Virransalmen sillan
28898: luoteisrannan tien tutkituttamisesta erä- rakentamisesta. Liitteet XIT,47. s. 449.-
28899: maantienä Mourusalmesta Alakitkan tie- Ks. Sillat.
28900: hen Posion kunnassa. Liitteet Xli,35. n:o 150, Kaasalaisen y.m.: SHlan
28901: s. 433. - K•s. Maantiet. rakentamisesta Suvannon yli Lapinlahden
28902: - n:o 138, Hännisen y.m.: Määrära- ja Keljan kylien kohdalle. Liitteet XII,4s.
28903: hasta maantien rakentamiseksi Haata- s. 450. - K.s. Sillat.
28904: jasta Lohirannan kautta Ylikitkan ja n :o 151, F r ä n t i n J·· m.: l~isämäärära
28905: Livojärven välillä olevalle tukinsiirto- hasta Ämmäkosken sillan rakentamista
28906: laitteelle. Liitteet Xifi,36. s. 434. - Ks. varten. Liitteet XII,49. s. 45.2. - Ks.
28907: Maantiet. Sillat.
28908: n:o 139, Hannu 1 a n y. m.: Määrära- n :o 182, S a l on y. m.: Määrärahasta sil-
28909: hasta Simojoen yli johtavan rautatiesillan lan rakentamisek.si Oulujoen yli Puo-
28910: kohdalta alkavan, joen eteläpuolitse kul- langan-Utajärven maantiellä. Liitteet
28911: kevan ja Alaniemen lossiin päättyvän XII,5o. s. 453. - Ks. Sillat.
28912: 20 Laki-, rahaasia- ja toivomusaloitteet 1935.
28913:
28914: n:o 153, A r f f m a n i n y. m.: Määrä- kelle ja tältä ratasuunnalta metsäratana
28915: rahasta sillan rakentamiseksi Kaitaansal- Oulankajokilaaksoon. Lii tteet XII,60.
28916: men yli Sotkamon-Ri,stijärven maan- s. 4'65. - Ks. Rautatiet.
28917: tiellä. Liitteet Xlii,;n. s. 454. - Ks. n:o 163, Koivurannan y. m.: Tutki-
28918: Sillat. muksen toimittamisesta rautatien Kulus-
28919: n:o 154, Reinikaisen y.m.: Enson joki-Posiojärvi-Paanajärvi rakentami-
28920: ---'Antrean-Virpurin rataosan rakentami- sesta. Li.itteet Xlli,61. s. 467.- Ks. Rau-
28921: sesta kaksiraiteiseksi. Uitteet Xli,52. tatiet.
28922: s. 455. - Ks. Rautatiet. n:o 1.64, Jauhosen y.m.: Rautatien
28923: n :o 155, K a a s a l a i s e n y. m.: Rauta- alikäytävän rakentamisesta Kajaanin
28924: tien rakentamisesta Kyläpaakkolan pysä- Yarsinaisen kaupungin ja Lehtikankaan
28925: kiltä :Mylly,pellon asemalle. Liitteet kaupunginosan välille. Liitteet XII,62.
28926: Xll,53. s. 466. - K's. Rautatiet. s. 468. - Ks. Rautatiet.
28927: n:o 156, Eskolan: :Määrär!lhasta tutki-
28928: n :o 16,5, F r ä n t i n y. m.: Lentoaseman
28929: muksen toimittamista varten rautatien
28930: rakentamisesta Kajaanin lähistölle. Liit-
28931: rakentamiseksi Jyväskylästä etelään Rii-
28932: teet XH,63. s. 471. - Ks. Lentoliikenne.
28933: ,himäen-Hämeenli!man rataosalle tai
28934: Oriveden asm:nalle. Liitteet XU,54. s. 458. n:o 166, Ja nh o sen y. m.: Valtion
28935: - Ks. Rautatiet. jäänsärkijälaivaston uudistamisesta. Liit-
28936: n:o 157, A l a-K u l j u n y. m.: Ratasuun- teet Xli,64. s. 472. - Ks. Jäänsärkijä-
28937: nan Seinäjoki (vaihtoehto Lapua}-Kivi- laivasto.
28938: Jarven eteläpää--!Suolahden-Haapajär- n:o 1.67, Pitkäsen y.m.: Määrära-
28939: ven rata tutkimisesta ja esityksen anta- hasta ruo'{}paajan ja kaluston hankkimi-
28940: misesta radan rakentamista varten. Liit- seen Laatokan laivaväylien kuntoonsaat-
28941: teet Xli,55. s. 459.. - Ks. Rautatiet. tamista varten. Liitteet XII,6r.. s. 473.
28942: n:o 158, Vehkaojan y.m.: Rautatien - Ks. IJaatokan laivaliike.
28943: rakentamisesta Kaupista Yli-Härmän n:o 1.6<8, Österholmin y.m.: Toimen-
28944: kirkonkylän kautta Kaurajärven kan- piteisiin ryhtymisestä talvihöyrylaivalii-
28945: kaalle. Liitteet Xli,56. B. 460. - Ks. kenteestä saaristoväestölle aiheutuvien
28946: Rautatiet. haittojen poistamiseksi. Liitteet Xli,66.
28947: n:o 159, Kesti n y. m.: Rautatien ra- s. 476 ja 478. - Ks. Talvilaivaliikenne.
28948: kentamisesta Haa,pajärven asemalta Vaa- n :-o 1.69, :M o i 1 a s e n y. m.: Suomenlah-
28949: lan asemalle. IJiitteet XII, 57. s. 461. - den itäosan saariston liittämisestä valtion
28950: Ks. Rautatiet. puhelin verkkoon. Liitteet Xli,67. s. 480.
28951: n:o 160, Hautalan y. m.: Tutkimuk- - Ks. Puhelinjohdot.
28952: sen toimittamisesta ratasuunnasta Haa- n:o 1.70, Oksasen y.m.: Paremman
28953: pajärvi-Vaala. Liitteet Xli,5s. s. 462. liikenne- ja postiyhteyden aikaansaami-
28954: - Ks. Rautatiet. sesta Suomenlahden ulkosaarille. Liitteet
28955: n:o 161, Salon y. m.: Tutkimuksen toi- XII,Gs. s. 482. - Ks. Saaristoväestö.
28956: mittamisesta haararadan rakentamista n:Q 1.71, Leppä 1 ä n y. m.: :Määrära-
28957: varten Hyrynsalmen tienQilta Puolangan hasta aallonmurtajan rakentamista varten
28958: kaoliinialueelle. Liitteet XII,nn. s. 464. Käkisalmen pitäjän Vuohensalon kylän
28959: - Ks. Rautatiet. rantaan. Liitteet XU,G9. s. 484. - Ks.
28960: n :o 16,2, L a h te 1 a n y. m.: Hautatien Laatokan laivaliike.
28961: rakentamisesta l{ emij tirveltä Tai valkos-
28962:
28963:
28964: Syysistuntok111ude'lla jätetty.
28965:
28966: n:o 172, Ala-Kuljun y.m.: Kuorta- Liitteet IV,7o. s. 501. -- Ks. Jä1wien
28967: neenJarven laskemistyön suor<ittamisesta laskut.
28968: kokonaisuudessaan valti-on kus,tannuksella.
28969: ASIALUETTELO.
28970: /\
28971: As i a 1u e t te 1o.
28972: A. Aseveh·olliset: Ed. Lumpeen y. m. lak. al.
28973: n: o 20 laiksi avustuksen suorirttamisesta
28974: Aallonmurtaja: - Ks. Laatokan laivaliike. eräille vakinai,sessa ,palveluksessa olevien
28975: asevelvollisten omaisille alJinetun 'lain
28976: Agi()tappiot: - Ks. Asuntohypoteekkipankki. muuttamisesta. Liitteet IV,10. s. 90.
28977: Keskuslainarahasto. L. V<v:aan 166.
28978: Ed. •Pe,r:hon y. m. 1·ah. al. n:o ,2,9 maara-
28979: Ahding()ssa oleYat kunnat: - Ks. Maalais-
28980: ra:han osnittamisesta aseveJv.oUi,sten päivä-
28981: kunnat.
28982: ra'ha.n .kor.oiHamisek,:;i 3 markkaan päi-
28983: Ahvenanmaa: - Ks. l~uheJi.njohdot. vältä. Liitteet I!V,s2. s. 507. L. Vv:aan
28984: UHO.
28985: Aidat: -~ K~. Raja-aita. Ed. rKestin y. m. rah. al. n :o 30 maara-
28986: rahan osoittami,scsta asevelvollieten päivä-
28987: Aitausvelvollisuus: ~~ Ks. Vuokra-alueet. rahan koroittamista varten 2 markkaan
28988: päivältä. Liitteet IV,s3. ;;. 508. L. Vv:aan
28989: AHmholi: - Ks. RaaJ-:asokerituotanto. 1160.
28990: Ed. Wickmanin y. m. toiv. al. n :o 32 va-
28991: A.luelääkärit: Ed. Rytingin y. m. raih. al. paista matkoista valtionrautateillä ase-
28992: n:o 40 määrärathan osoittamisesta Puda>S- velvoiJi.sille lomia myönnettäessä. Liit-
28993: järven kunnan aluelääkärin asunnon ra- teet 'TV,41. s. l48 ja 150. I~. Vv:aan 7'2.
28994: kentami\Sesta aiheutuneen velan makBa- Ed. Kivisalon y. m. toiv. al. n:o '101 työn-
28995: miJSta varten. Liitteet lJV,93. s. 523. saantimahdollisuuden turvaamisesta a~se
28996: L. Vv:aan 1161. veltvollisuutensa suorittamisen takia työt-
28997: Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o ,5,9 määrä- tömiksi joutuneille. I~iittect X,s. s. 381.
28998: rahan osoittami,sesta aluelääkärin ~pa1k I~. Työv:aan 7'7.
28999: kaami,sek,si Posion kuntaan. Liitteet
29000: rv.,l12. IS. 549. L. V;v:aan, jonka ;tulee
29001: Asuntohypoteekkipankki: Ed. lukiiän y. m.
29002: pyytää 1'iv :n ilausunt'O 11·63.
29003: lak. al. n :o 14 'laiksi valtion osanotosta
29004: Ed. Lo:hen y. m. toiv. al. n:o 42 mää,rä-
29005: Suomen Asunto'hypoteekkipankin vuosina
29006: ra;hasta alueilää:kärin asunno,n ja sairas-
29007: 1!927 ja 19218 ottamain ul!komaanrahan-
29008: ma,jan •rwkentamiseksi Ra;nuan k!ir-
29009: määräisten ohligatiolainain agiotappioiden
29010: konkylään. Liitteet 1JV,49. s. 1:64. L.
29011: korvaami>seen. Liitteet IV,4. ·S. 72. L.
29012: Vv:aan '7'3.
29013: VY:aan 6·6.
29014: Ks. Sairaalat.
29015:
29016: Aluesairaalat: - Ks. Sairaalat. Asunto-olot: Ed. Pekkalan y. m. toiv. al.
29017: n:o 102 miiäriiralha,sta maaseudun työläis-
29018: Ammattikoulut: Ed. Herralan rah. al. n:o 119 ten asunto-olo'jen _parantamista varten.
29019: määrärathan osoittamisesta wmmattikou- Liitteet X,9. s. '3183. L. Työv:aan 77.
29020: lun perustamista varten Kemin kaupun-
29021: kiin. Liitteet IV,173. s. 641. L. Yv:aan Asutustoiminta: Ed. Kestin y. m. lak. al.
29022: 1'HlS. n:o 1'6 lai,ksi asutustilalJi.sten vuotuismak-
29023: surjen alentamisesta. I,iitteet I'V,6. s. 78.
29024: 1
29025:
29026:
29027: Arkistot: - Ks. Maakunta-arkistot. L. Vv:aan 66.
29028: Asialuettelo 1935.
29029:
29030: - Ed. Pck•kalan y. m. Jak. al. n :o 17 laiks[ H.
29031: asutustilallisten vuotuismaksujen alenta-
29032: misesta annetun lain muuttamisesta. Liit- Hmtl'ajärvi: - Ks. Rautatiet.
29033: teet IV ,7. s. 82. L. V v: aan ~6.
29034: Ed. Salon y. m. lak. al. n :o 18 laiksi asu- Halla,•ahiugot.: Ed. Niskasen y. m. rah. al.
29035: tustilallisten vuotuismaksujen alentami- n :o 90 määrärahan osoittamise-sta lainan
29036: sesta. Liitteet IV,s. s. S4. L. Vv:aan 66. antamista varten kauran ja sekulin sie-
29037: Ed. Marttilan y. m. rah. al. n :o 9'7 ko- menen hankkimiseksi hallan takia kär.si-
29038: roite.tun mää.rärahan osoittamisesta asi\l- rnään joutuneille osille Pohjois-Suomea.
29039: tusta varten toimite-ttavaan ma•iden tut- Liitteet IV,144. s. 599. L. Vv:aan, jonka
29040: kimiseen. Li~tteet J1V,H>l. s. 61ll. L tulee pyytää Mtv :n lausunto 1166.
29041: Vv:aa11 116·6. Ed. Rytingin y. m. rah. al. n:o 9l määrä-
29042: K s. Hy·poteekkiyhclis tys. Lapsiri.kkaa t rahan o·soittamise,sta jaettavaksi avustuk-
29043: perheet. Valtion metsämaat. Vapaussota. sena ja lainana siemenen hankkimista
29044: varten alueilla, joilla halla on siemenen
29045: Autot: - Ks. 1(oottoriajoneuvot. turmellut. I~iitteet IV,145. s. 601. L.
29046: Vv:aan, jonka tulee p;yytää Mtv:n lau-
29047: Avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset: - sunto 1166.
29048: Ks ..-\sovelvolliset. Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n:o 92 määrä-
29049: rahan osoittamisesta Pohjois-·Suomen hal-
29050: E. lavahinkojen 1ieventämistä varten. Liit-
29051: teet IV,14G. s. 602. L. Vv:aan, jonka
29052: Eduskunta: -- Ks. Hallitusmuoto. Kielilain-
29053: tulee pyytää 1Hv:n lausunto 1166.
29054: säädäntö. V altiopäi v~i.järjestys.
29055:
29056: :Edustajanyaalit: --- Ks. Valtioplliväjärjest~·s. Hallitusmuoto: Ed. Vi1hu1an '!1· m. lak. al.
29057: n :o l laiksi hallitusmuodon 22 ·~ :n muut-
29058: Elinkeino: Ed. Tarkkasen y. m. la1.;:. al. n:o tamisesta. Liitteet I.1. s. 5. L. Prv :aan 64.
29059: 27 laiksi maaliskuun 31 päivänä 1·8:79 Ks. Oppi•koulut.
29060: elinkeinoi-sta annetun asetuksen muutta-
29061: misesta. Liitteet V·TLl. s. 22•9. 1,. Hammashoito: -- Ks. Kansakoulut.
29062: Ltv:aan 67.
29063: Hammaslääkärit: Ed. Metsärannan y. m. rah.
29064: Eläkkeet: - 'lC.s. Vapaussota. al. n:o 1 määrärahan osoittamisesta kun-
29065: tien hammasliiiikärien pdkkausta varten.
29066: Emäutäkonlut: Ed. Helenelundin y. m. rah. al.
29067: Liitteet IV,iio. s. 167. L. Vv:aan 618.
29068: n :o 8:3 miiärärahan osoittamisesta Kors-
29069: holman emäntäkoulun rakennus- ja muu-
29070: to-stöitä varten. Liitteet IV,137. s. 5.S8 Helsingin yliopisto: -- K s. Yli opisto.
29071: ja ;)90. L. Vcaan 116:).
29072: Ed. Lahtelan y. m. toi.\'. al. n :o 81 mäil- Henldnen tyii: - Ks. Työttömyys.
29073: rärahaSita emäntä-koulun perustami-sta var-
29074: ten Kemijiit·vellP. Liitteet IX,21. s. 3'37. Huoltotyiintekijäin liitto: Ed. Sarlinin y. m.
29075: 1,. }f.tv :aa.n 76. rah. al. n :o 70 määrärahan osoittamisesta
29076: Ed. J anhosen ~·. m. toi\·. al. n :o 82 Haa- avustukseksi Suomen Huoltotyöntekijäin
29077: paveden emiintiikoulun ottamisesta valtion liitto r. y:lle valistus- ja opastu»toimintaa
29078: huostaan. Liii teet TX.22. s. 338. ]~. varten. I~iittect IV..lz.t. s. 569. L. V\':aan
29079: 1\[tv:aan 76. 1164.
29080: K's. Kotitalous•koulnt.
29081: :Englannin kieli: - J\,. Oppikoulnt. Hnvitilail'nmlet: - Ks. I.eimaYero. TivDli.
29082:
29083: J-lypoteekkiybdis,ty·s: ]~d. Pekkalan y. m. toiv.
29084: F. al. n :o 6<5 ·Suomen Hypoteekikiyhd1styksen
29085: Frangilainat: Ks. A·sun tohypoteekk i- hallussa olevien maatilain lnovuttamisesta
29086: pankki. Keskmdainarahasto. Pakkohuu- a.sutm:tarkoituksiin käytettäviksi. I~iit
29087: tokaupat. teet IX,:-.. s. 1J06. I~. ~ftv:aan 7!5.
29088: Asialuettelo 1935.
29089:
29090: HämeenHnuan vankila: --· Ks. Vankilat. Yarten. Liitteet IV,11o. s. 638. L. Vv :aan
29091: 1168.
29092: Hätäsatamat: - Ks. Kalastus. I~aatokan Ed. Puitti8en y. m. rah. al. n :o ll'7 mää-
29093: laivaliike. rärahan o.soittami8esta Ilomantsin pitä-
29094: j}~ssä olevan Koitajoen perkansta varten.
29095:
29096: Hävitetyt alueet: - Ks. Metsätalous. Liitteet IV,17l. s. 639. :L. Vv:aaJl 1168.
29097: Ed. !Soinisen y. m. toiv. al. n:o '90 määrä-
29098: :rahas•tru K O'itajoen kos·k·ien perimamis.ta
29099: Höyrylaivaliikenne: - Ks. Merenkulku. varten. Liitteet IX,3o. s. 3•54. L.
29100: Mt1':aan 76.
29101: Ed. 'Kiviojan toiv. al. n:o 91 Pyhäjoen pi-
29102: I. tiiJjiissä olevan Hourunkosiken a vaamise.sta.
29103: Liitteet I'X,3l. s. 355. L. l\Itv :aan 76.
29104: Iisalmi: 1\:s. Kuopiou-Iisalmen laiva- Ed. llytingin ;r. m. toiv. al. n:o 9'2 määrä-
29105: väylä. rahasta Iijoen perkaustyön aloittamista
29106: varten. Li•itteet IX,32. s. 3516. L. Mtv:aan
29107: Ilmaliikenne: - Ks. Lentoliikenne. Saaristo- '76.
29108: väestö. Ks. Kemijärven perkaus. Luomajokilaakso.
29109: Sotkamon vesistön perkaus. Tulvavahin-
29110: Imatmn poliisilaitos: - K·s. Poliisi. got. Vuoksen lasku.
29111:
29112: Invaliidit: Ed. Huittisen y. m. rah. al. n:o Jii'lleeu nJ.kuutusyhtiöt.: Ks. Tapaturma-
29113: H 18 määrära•han osoittamisesta iV1apausso- vakuutus.
29114: dan Invaliidien iLiiton avustam1seksi.
29115: Liitteet IV,172. s. 640. L. Vv:aan U68. Jårvien laskut: Ed. }[oila.sen y. m. rah. al.
29116: E!d. Wiikin toiv. a1. n:o :31 toimen- n :o 115 mäiirärahan osoittamisesta Suula-
29117: pitei·s•tä punaisen •ka•artin rivei;:;sä tais- järven-Suomenlahden .vesiväylän perkaa-
29118: telleiden invaliidien auttamista varten. miseen. Liitteet IV,IG9. s. 63-6. L.
29119: Liitteet IV,40. s. '147. L. Vv:aan 7'2. Vv:aan 11.68.
29120: Ks. Suomen Punainen Risti. Va,paus- Ed. Ala-Kuljun y. m. toiv. al. n:o 172
29121: sota. Kuortaneenjärven laskemistyön suoritta-
29122: m1sesta kokonaisuudessaan vaHion kus-
29123: Isoja:ko: Ed. Lahtelan y. m. lak. al. n:o 2·9 tannuksella. Liitteet IV,79. s. 501. L.
29124: lai1ksi isojaosta ja ;·erollepanosta Kemi- Vv:aan 1173.
29125: järven, Kuusamon ja Kuolajärven .pitä-
29126: jis•sä Oulun lääniä tammikuun 17 päivänä Jiiänsärkijälaivasto: Ed. ,Tanhosen y. m. toiv.
29127: 118198 annetun asetuksen 2 § :n muuttami- al. n:o 1.•616 valtion jäänsär.ki'jälaivaston
29128: sesta. Liitteet V1I'I,3. s. 234. L. IAv:aan uudistamisesta. Liitteet XII,64. s. 4:72.
29129: ·67. L. 1Kulkv:aan ·81.
29130: - Ks. Kirkkomäenkangas.
29131: Jäänsärkijät: - Ks. Sauistoväestö. Talvi-
29132: Itä-Hämeen museo: -- Ks. :Museo!. laiTaliikenne.
29133:
29134: Itä-Suomi: -- Ks. Haakasokeritehdas. Raa-
29135: ka•sokeri tuotanto. K.
29136: Kaatumatautise.t: Ks. Sairaalat.
29137: J. Kahvin tulli: - K·s. Tullimaksut.
29138: Jatko-opetus: -·- Ks. Kansakoulut.
29139: Kajaani: -- Ks. Rautatiet.
29140: Jokien perkaukset: Ed. Kempin y. m. rah.
29141: al. n:o 116 määrärahan osoittamisesta Kalastus: Ed. l<'ri1ntin y. m. rah. al. n:o 8
29142: Hokkala.njoen perkausiöiden a]oittami•sta määrärahan osoittamisesta kalanviljelys-
29143: fi Asialuettelo 1935.
29144:
29145: laitoksen rakentamista varten Paltamon nuksista annetun lain muuttamisesta.
29146: kunnan Kivesjärven kylään. I.iitteet I~iitteet IV,13. s. 9'6. L. Vv:aan, jonka
29147: IV,u7. s. 178. J,. V v :aan, lionka tulee !PYY- tulee ,pyytää Siv :n lausunto 616.
29148: tää 'Mtv:n lausunto 68. Ed. Takalan -:-,·. m. lak. al. n:o 26 laiksi
29149: ---- Ed. Tn:kilän y. m. raJh. al. n,:o 10'9 yksityisten kansakoulujen va1t~onavustå
29150: koroitetun määrärahan osoittamisesta ka- helmikuun 21 päivänä '192.0 annetun 1ain
29151: lastuselinkeinon kohottamista varten. Liit- l §:n muuttamisesta. ·Liitteet I1V,16.
29152: teet IV,H3. s. 626. L. Vv:aan 1167. s. 103. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
29153: Ed. Eskolan y. m. ra;h. al. n:o 110 koroi- 8iv:n lausunto 6'6.
29154: tetun määrärahan osoittamisesta kala·stus- Ed. Takalan y. m. lak. al. n:o '3:2. Iai'ksi
29155: elinkcinon kohottamista varten. Liitteet kansa~koulutoimen .järjesty•smuodon perus-
29156: IV,l64. s. 627. L. Vv:aan 1167. teista touko·kuun 18 .p :n ä. 1.·92'3· annetun
29157: l~d. Österho1min y. m. rah. al. n :o 111 lain 3 § :n muuttamisesta. I~iitteet VIUI,2.
29158: määräraha:cn osoittamisesta ·kaiastuspalk- s. 25,6. I.. Siv :aan, jonka tulee pyytää
29159: kioiksi sekä ammattikalastajien opinto- V v :n lausunto '6 7.
29160: 1
29161:
29162:
29163: retkeilyjä varten. Liitteet IV,165. s. 628 Ed. Syrjäsen y. m. lak. al. n :o 33: laiksi
29164: ja 6219. L. Vv:aan 1167. kansakoululaitok.sen kustannuksista anne-
29165: Ed. Inkilän y. m. rach. al. n:o 112 määrä- s
29166: tun lain 21 :n muuttamisesta. Liitteet
29167: rahan osoittamisesta perustan la-skemi•sta Vliii,3. s. 25•8. L. Siv:aan, jonka. tulee
29168: varten kalastusvakuutnsralhastolle. Liit- pyytää Vv:n lausunto 67.
29169: teet IV,HH. s. 630. I,. Vv:aan, jonka Ed. Takalan y. m. toiv. al. n :o 24 maa-
29170: tulee pyytää ~[tv:n lausunto :1168. lai-skunnille valtionvaroista myönnettyjen
29171: Ed. Inkilän y . .m. rah. a1. n:o 113 määrä- kansakouluralkennuslainojen 'koron alenta-
29172: rahan osoittamisesta kalastajain ;pelastus- misesta. Hittef!t , IV,33. s. :134. L.
29173: asemaverkoston laajentami•sta ja kala-sta- VY:aan 7l.
29174: jaloistojen lisäämi•s-tä varten. I~iitteet Ks. Oppivelvollisuus.
29175: IV,167. •S. >6132. I~. Vv:aan, jonka tulee
29176: pyytää ~Hv:n lausunto 1168. Kansalaiskirjastot: -- Ks. Kirjastot.
29177: - Ed. Lonkaisen y. m. toiv. al. n :o 35 kalas-
29178: ta•ja·hlitiisataman rakentamisesta I~aatokan Kansankirjastot: -- Ks. Kirjastot.
29179: pohjoisosaan. J,iitteet TV ,3. s. 2'99. I~.
29180: Mtv:aan 72. Kansan Näyttämö: Ed. Helon y. m. rah. al.
29181: Ed. 'Inkilän y. m. toi·v. al. n :o 84 toimen- n:o 7 määrärahan osoittamisesta ;korotto-
29182: piteistä merikalastusopetuksen kehi ttämi- man lainan myöntämiseksi Kansan Näyt-
29183: se.ksi. Liitteet TX,~4. s. '342. I •. :Th-Hv:aan tämön säätiölle teatteritalon rakentamista
29184: T6. varten. Liitteet IV,56. s. '1717. L. Vv:aan,
29185: Ed. Tnkilän y. m. toiv. al. n:o 85 toimen- jonka tnlee pyytää Siv:n lausunto 6-8.
29186: piteistä tuoreen -silakan 'kui:je-ttamisen hel-
29187: pottamiseksi nutateillä. Liitteet IX,~5. Kansansivistystyö: - Ks. l'tajaseutu.
29188: s. 343. L. ivitv:aan 76.
29189: Ed. Tuomivaaran y. m. toiv. al. n :o 8•6
29190: Kansanäänestys: -- Ks. Rangaistusten koven-
29191: toimeentulomahdollisuuksien turvaamises-
29192: ta Suomenlahden itäosan ranniikon ja taminen.
29193: eräiden ulko-saa rten kala·staja väestölle.
29194: Liitteet IX,:z6. s. 344. I •. Mtv:aan 7•6. Kaoliini: --- Ks. Rautatiet.
29195: Ed. Hännisen y. m. toiv. al. n :o Si mää-
29196: rli.raha-sta jiirvi- ja jo·kikalastusta sC'lvit- Kapinavahingot: Ed. Kempin ~-. m. toiv. al.
29197: tävän tilaston ll1an'kbmista varten. Liit- n :o 27 vapaussodassa vahinkoa kärsinei-
29198: teet IX.27. s. 346. I •. Mt,,:aan 7·fl. den yksityisten, :seura'kuntain ja 'kuntain
29199: vapauttamisesta 'kapinavahinkolaino.jensa
29200: takaisin maksusta. I.ii1tteet IV,36. s. 1.40.
29201: Kananlwito: ---- Ks. Siipikar.ianhoito. L. Vv:aan 72.
29202:
29203: Kansakoulut: Ed. Metsärannan y. m. lak. al. Karjanhoito: --- Ks. Maatalou:s. Maidon kes-
29204: n:o 23 laiksi .lmnsa'kou1ulaitokscn kustan- to·pastöroiminen.
29205: Asialuettelo 1935. 7
29206:
29207:
29208: J\arjanhoitokoulut: Ed. Jutilan y. m. rah. al. Kemijoen uitto: Ed. Kaijalaisen y. m. toiv.
29209: n :o ·9 määrärahan osoittamisesta I:tä-Hä- al. n :o 38 Kemijoen ves1stön uittoväylien
29210: meen tietopuolisen ·karjanhoitokoulun ja kunnostamisesta aiheutuvien kustannus-
29211: koulutilan valtiolle lunastamista varten. ten suorittamisesta valtionvaroista. Liit-
29212: Liitteet IV,5s. s. 179. L. Vv:aan, jonka teet IV,45. s. 1'5'7. L. Vv:aan '73.
29213: tulee pyytää Mtv:n lausunto ·68.
29214: Ed. Mus•tasiUan y. m. ra11. a'l. n:o 78 Kemijärven isojako: - K•s. Js.ojako.
29215: koroitetun määrä~aham mwi•!Jtamisesta
29216: karj.a.nhoito- ja meijeritalouso·ppila,itost!'ln Kemijärven perkaus: Ed. LaJ1telan y. m. toiv.
29217: vähä varais.ten oppillaiden avustamiseen. al. n:o 93 Kemijärven Luusuanniskan per-
29218: J:.iri.fteet IV,132. s. 583. L. Vv:aan 1165. kau,styön aloittamisesta. Liitteet IX,33.
29219: s. 357. L. Mtv:aan 76.
29220: Karjuasemat: Ed. Karveti'n y. m. toiv. al.
29221: n :o 72 määrärahasta karjuasemajärjestel- Kemijärvi: - Ks. Kirld:omäenkangas.
29222: män käytäntöön ottamista varten. Liit-
29223: teet IX,12. s. 321. L. Mtv:aan 7'5. Kengityskoulu: - Ks. Sortavalan seppä- ja
29224: kengityskoulu.
29225: Karuselli: - K•s. Tivoli.
29226: Kenttäpapit: - Krs. Suojeluskunta.
29227: Kasvinviljelyskoeasemat: - Ks. Maamies-
29228: koulut. Kerhotoiminta: - I{,s, Opinto kerhotoiminta.
29229:
29230: l(ato: - Ks. Hnllavahingot. Kertausharjoitukset: - Ks. Puoiustuscraitos.
29231:
29232: Kauppa- ja teollisunshallitus: Ed. Heiniön Keskuskirjasto: - Ks. Kirjastot.
29233: y. m. toiv. al. n:o l'4 tutkimuksen toimit-
29234: tamis·esta kauppa- ja teoHisuushaUituksen Keskuslainarahasto: Ed. 1Kalli<okosken y. m.
29235: perustamisen edellytyk•sirstä. L~itteet
29236: la<k. al. n :o 1_3 laiksi valtion osanotosta
29237: IV,23. s. H6. L. y,v:aan 7L
29238: Osuuskassojen · 1Kes kuslainarahasto-Osake-
29239: 1
29240:
29241:
29242: yhtiön vuonna l 930 valtion takuulla otta-
29243: 1
29244:
29245: Kauppa- ja teollisuusministeriö: Ed. Heiniön
29246: man ulkomaisen obligatiolainan agiotap-
29247: y. m. Jak. a1. n :o 21 laiJk·si ·sopimusluon-
29248: rpion korvaamiseen. l,iitteet IV,3. s. 69.
29249: toisten virkojen perustamisesta kaUJPpa-
29250: L. Vv:aan '6'6.
29251: ja teollisuusmi:nis•teriöön. Liitteet IV,11.
29252: s. 92. L. Vv:atln 06. Kesäloma: - Ks. Poliisi.
29253: Kauppaopetus: - Ks. Yliopisto.
29254: Kielilainsäädäntö: Ed. Heirskasen y. m. lak.
29255: Kauppasopimukset: Ed. 1Karvetin y. m. toiv. al. n:o 15 laik.si 1 päivänä ·kesäkuuta 1922
29256: aL n :o r6 Suomen ja Ruotsin välisen kaup- an·netun kielilain muuttamisesta ja laiksi
29257: pasopimuksen tarJdstamisesta. Liitteet sisältävä muutoksia l päivänä fke,säkuuta
29258: JTI,l. s. 5'7. L. Ulkv:aan 70. l:922 annettuun lakiin valtion vir.kamie-
29259: Ed. J\;Iarttilan y. m. toiv. al. n:o 7 Venä- hiltä vaadittavasta kielitaidosta. Liitteet
29260: jän kauppamme saattamisesta nykyistä I,5. s. l4. L. Prv:aaill 64.
29261: enemmän va.stavuoroisuuteen perustu- Ks. Hallitusmuoto. Kansakoulut. Oppi-
29262: vaksi. Liitteet IH,2. 8. 58. L. Ulkv:aan koulut. Valtiopäi,väjärjestys,
29263: 70.
29264: Kihlakunnantuomarit: Ed. Helon y. m. toiv.
29265: Kaupunkien kotitalouslautakunuat: ~ Ks. al. n :o 2 esity;ksen antami1sesta laiksi
29266: Koti talous. maaluiskun tain oikeuttamisesta valitse-
29267: maan tuomi·okuntansa ,Jd'hla·lnmnantuoma-
29268: Kemiallinen tutkimustyö: Ed. Heiniön y. m. rin. J,iitteet I,9. s. 3'2. L. Prv:aan 70.
29269: rah. al. n:o 63 määrärahan osoittamisesta
29270: ·lmmialli,sen tutkimustyön tukemista :var- Kiihoitus: Ed. Räisäsen y. m. lak. al. n:o 8
29271: ten. Liitteet IV,11 7. '~· 55'5. L. V:v:aan 1niksi valtiolle ja yhteiskunnalle vahin-
29272: 1164. goJli,sen kiihoitu ksen ehkäiscmise;stii anne-
29273: 8 A·sialuettelo 1935.
29274:
29275: tun lain kumoamisesta. Liitteet . II,1. Kuivaustyöt: -~- Ks. Jokien perkaukset. Ke-
29276: s. 3<7. L. l .. v:aan '65. mijärven perikaus. Luomajokilaa:kso. Rau-
29277: Ks. Painovapaus. tatiet. Sotkamon vesistön perkaus.
29278:
29279: Kirjastot: Ed. Kanervan y. m. lak. al. n :o 2•2 Kukkolan:koski: -- Ks. Sähkövoimalaitokset.
29280: laiksi kansan'kirijas:tolain 4, 5 ja 8 § :n
29281: muuttamisesta. Liitteet IV,12. ~. 94. I ... Kultaehtolainat: - Ks. A.suntohypoteekki-
29282: Vv:aan 616. pankki. :I{eskuslai.narahasto. Pakkohuu-
29283: Ed. Kukkosen y. m. toiv. al. n:o 5'7 kan- tokaup.at.
29284: salaiskirja.stotoimen tukemisesta ja muu-
29285: toksi•sta kansankirjastolakiin. Liitteet Kumlingen-Brändön puhelinjohto: - Ks.
29286: V•HI,7. s. '2169. L. Siv:aan 74. Puhelinjohdot.
29287: Kirjeenkantajat: - 1\~. Postilai tos. Kunnalliskodit: - Ks. 1Eeliomiraat. Petsamo.
29288: Kirkko: - Ks. La.p:in ki1'kot. Papi·sto. Pet- Kunnallissairaa.lat: - Ks. Sairaalat.
29289: sam·o.
29290: Kummllisverotus: Ed. Hautalan y. m. lak. al.
29291: K·irkkomäenkangas: Ed. I .. ahtelan y. m. lak. n:o 28 laiksi maalaiskuntain .lmnnallis-
29292: al. n :o 30 lai>ksi Kemijärven kunnassa ole- hallinnosta annetun asetuksen 82 § :n 8
29293: van niin ,kutsutun Kirkkomäenkankaa·n ja koihdan muuttamisesta. Liitteet V1li,:!.
29294: sitä varten eroi tetun metsämaan tilal{si s. 232. L. Ltv:aan 67.
29295: muodostamisesta ja asukkaille luovuttami-
29296: sesta. Liitteet V:I'I,4. s. '23'6. L. Ltv:aan, J~unuat: -- Ks. Hammaslääkärit. Kansa-
29297: jonka tulee pyytää Vv:n lausunto 67. koulut. ·Keskuslainarahasto. Kihlakun-
29298: nan tuomarit. Kunnallisverotus. :Maan-
29299: Komiteat: - ){s. Pohjois-Suomi.
29300: tiet. Tullimaksut.
29301: Koskien pe1·kaukset: --- K.s. Joben perkauk-
29302: Kuntaiu talous: - Ks. ~[aalaiskunnat.
29303: set. Kemijärven perkaus.
29304:
29305: Kotitalous: Ed. Lumpeen y. m. rah. al. n:o Kuolajärven isojako: Ks. Isojako.
29306: 3· määriirahan osoittamisesta kaupunki-
29307: kuntien kotitalouslautakuntien työn tu- Kuolemanrangaistus: Ks. Rangaistusten
29308: kemiseksi. I .. iitteet l'V,ri2. s. 170. L. koventaminen.
29309: Vv:aan 618.
29310: ·Ks. Emäntäkoulut. Kuopion-Iisalmen laivaväylä: Ed. Hi.rven-
29311: ·salon y. m. rah. al. n: o 18:6 määrärahan
29312: Kotitalouskoulut: Ed. Tolosen ~-. m. mh. al. osoittami.sesta Kuopion-Iisalmen välisen
29313: n:o 81 määrärahan o.soittami•sosta kotita- laivaväJ-·li1n syventämi•stöiden aloittami·sta
29314: lousoppilaitosten vähävaraisten oppilai- varten. Liitteet I'V,241. s. 7•25. L. Vv:aan
29315: den avustami•sta varten. Liitteet lN,13u. 1173.
29316: s. 586. L. Vv:aan 1165.
29317: Ed. Lep.päliin rah. al. n :o 82 määräral1an KuortaneenjärYen laskeminen:
29318: osoittamisesta I .. op.päsyrjän kotitalou.skou- vien las~mt.
29319: lun vastaista järjestämistä ja sijoitta-
29320: mista varten. L.iitteet IV,13G. s. 587. L. Kuusamon isoja;ko: - Ks. lsoja1w.
29321: Vv:aan, jonka tulee pyytää :M:tv:n lau-
29322: sunto 11165. Kylätiet: - Ks. :Maantiet.
29323: K.s. Emäntäkoulut.
29324: Käsityökoulut: - K1s. Toivalan naiskäsityö-
29325: Kotiteollisuuskoulut: Ed. 1[äkeläisen y. m. koulu.
29326: raJh. al. n :o 79 määrärahan osoittamisesta
29327: ·kotiteo lli.su usoppilai to.sten v älh ä varaisten Köyhäinhoito: -- Ks. Tullimaksut.
29328: ·QJppi'lai•den avustamis1ta var·ten. Liitteet
29329: IV,l33. ·s. '584. L. Vv:aan 1165. Köysiteollisuus: - Ks. Tullimaksut.
29330: Asialuettelo 19135. 9
29331:
29332:
29333: L. Lastenkodit: - Ks. Petsamo.
29334:
29335: Laatokan laivaliike: Ed. Pitkäsen y. m. toiv. Lauttaus: - Ks. Kemijoen uitto.
29336: al. n: o 167 määrärahasta ruoppaajan ja
29337: kaluston hankkimiseen Laatokan laiva- Lavansaari: - Ks. Kalastus. Puhelinjohdot.
29338: väylien kuntoonsaattamista varten. Liit- Saaristoviiestö.
29339: teet Xli,611 s. 473:. L. 'Kulkv:aan. 8'1.
29340: Ed. Leppäiän y. m. toiv. al. n :o 171 mää- Leimavero: Ed. Helon y. m. lak. al. n:o 11
29341: rärahasta aallonmurtajan raken:tamist.a laiksi leimaverolain muuttamisesta. Liit-
29342: varten Käki.salmen pitäjän ;Vuohensalon teet l V,l. ·s. 65. L . .Vv :aan 6·5.
29343: 1
29344:
29345:
29346: kylän rantaan. Liitteet XII,69. ;;. 484. - Ed. ~Kaasalaisen y. m. lak. al. n:o 12
29347: L. Kulkv:aan 81. laiksi leimaverolain muuttamisesta. Liit-
29348: teet I'V,2. s. 67. L. Vv:aan 65.
29349: Laatokka: - Ks. Kalastus. - Ed. Pitkäsen y. m. toiv. al. n:o 9 esityk-
29350: sen antamisesta leimaverolaiksi. Liitteet
29351: Laidun: - Ks. Pienviljely.s. Se1k·een laidun- I.V,1s. s. 108. L. Vv:aan 70.
29352: koetila.
29353: Lennätinlaitos: - Ks. Postilaitos.
29354: Laidunraivauspalkkiot: - Ks. UudisviljelJ·,;;-
29355: palkkiot. Lentoliikenne: Ed. }~räntin y. m. toiv. al.
29356: n:o 165 lentoaseman rakentamisesta Ka-
29357: Laidunviljelyspa.Jlddot: - Ks. U udisviljelys- jaanin lähistölle. Liitteet XIl,63. s. 471.
29358: .palkkiot. L. Kulkv:aan 81.
29359:
29360: Lainat: - Ks. Asuntohy~oteekkipankki. Kan- Lepäämään jättäminen: - Ks. Valtiopäivä-
29361: :sakoulut. Karpinavaihingot. Keskuslainara- järjestys.
29362: hasto. ![aatalous. Paikkohuutokaupat. Lippujen käyttö: Ed. Wiikin lak. al. n:o 1.0
29363: Sotavahinkolainat. Valtiolainat. Vapaus- laiksi 1i1ppujen käytöstä. Liitteet II,3.
29364: sota. Viennin edi.stämisrahasto. s. 41. L. Lv:aan 65.
29365: Lainavaltuusmiehet: - K.s. Valti.olainat. Luomajokilaakso: Ed. Tapanisen y. m. rah.
29366: al. n :o 13 'määrärahan osoittamisesta asu-
29367: Lainhuudatukset: - Ks. Leimavero. tustie- ja joenperkaustutkimuksen toimit-
29368: tamista varten Ylitornion pitäjässä si-
29369: Laivaliikenne: - Ks. Jään<Särkijälai vast.o. jaitsevassa Luoma-jokilaaksossa. Liitteet
29370: Laa.tokan ~lai valii'ke. Yerenkulku. Saa- IV,62. s. 186. L. Vv:aan, jonka tulee
29371: risto väestö. Tah-ilai valiikenne. pyytää Mtv:n lausunto 69.
29372:
29373: Lammashoito: Ed. Fräntin y. m. toiv. al. Luomistauti: Ed. Branderin y. m. rah. al.
29374: n :o 73 toimenpiteistä maan lammaskan- n :o 11 määriir!llhan osoittamisesta luomis-
29375: nan lisäämisek.si. Liitteet IX,13 . .s. 325. tauti:neuvojien palkkaamiseksi maanvilje-
29376: L. Mtv:aan 75. lys- ja talousseuroihin. Liitteet IV,6o.
29377: s. 1S2. L . .Vv:aan, jonka tulee pyytää
29378: Lapin kirkot: Ed. Kaijalaisen y. m. rah. a1. lausunto }{ tv :lta 69.
29379: n :o 4:1 määrärahan. osoittamisesta Llllpin
29380: seurakuntien kirkoissa -suoritettavia 1wr- Luottolaitokset: - Ks. Asuntohypoteekki-
29381: jaustöitä varten. Liitteet IV ,94. s. 524. pankki. Maatalous.
29382: L. Vv:aan 1161. Luottotietojärjestelmä: Ed. Hä.stbaekan toiY.
29383: al. n:o 5'2 luottotietojärjestelmän toi-
29384: Lapsirikkaat perheet: Ed. J anhosen y. m. meenpanemisesta kunnissa ja suuremmilla
29385: toiv. al. n :o 100 toimenpiteistä vähäva- alueilla. I .. iitteet VII,s. s. 245 ja 246.
29386: raisten lapsirikkaiden perheiden talou- L. Ltv:aan 74.
29387: delli.!eksi tukemiseksi erityis~ti 'harvaan-
29388: asutuilla paikkakunnilla. Liitteet X,7. s. I..ääkärit: - Ks. Aluelääkiirit. Hammasläi.i-
29389: 377. L. 'fyöv:aan 77. kiirit. Sairaalat.
29390:
29391: 2
29392:
29393:
29394:
29395:
29396: \\
29397: ~.;.,·.:,..
29398: 10 Asialuettelo t!l35.
29399:
29400: M. - Ed. Tnkian y. m . .rah. al. n:o 1.7 maara-
29401: rahan osoittamisesta maantien rakenta-
29402: Maailmans&ta: - Ks. Kapinavahingot. Sota- mista varten Taipalsaarelta Lappeenran-
29403: korvaukset. Sotavahinkolainat. Vapaus- taan. Liitteet IV,66. ·S. HU. L. Vv:aan,
29404: sota. jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto 6'9.
29405: Ed. Kestin y. m. rah. al. n:o 1.8 määrä-
29406: Maakiinteistöpankki: - Ks. :Maata.lous. rahan osoittamisesta maantien rakenta-
29407: mista varten Muhoksen-Ylikiimingin
29408: Maakunta-arkistot: Ed. Räisäsen y. m. rah. maantieltä Oulujoen :pol1jois~puolta Uta-
29409: al. n:o '73 ;määrärahan osoittamisesta Sa- järven-Puolangan maantielle. Liitteet
29410: von maakunta-arkiston rakennustyön IV,G7. s. 1.92. L. Vv:aan, jonka tulee ·pyy-
29411: aloittamista varten. Liitteet I V ,12 7. s.
29412: 1 tää Kulkv:n lausunto ,6,9.
29413: 5,74. L. Vv:aan 11~64. Ed. Pärssisen y. m. rah. al. n:o 19 määrä-
29414: Ed. 'Räisä,sen y. m. toiv. al. n:o 58 mä.ärä-
29415: 1 ra'han osoittamisesta maantien rakenta-
29416: rahasta Savon maa kunta-arkiston .rake~
29417: 1 mista varten Tai}Ja]saaren Ampnjalan
29418: tamistyön altoittamis.ta' varten. Liitteet kylästä Lauritsalan kauppalaan. Liitteet
29419: VIIII,s. s. 2173. L. Siv :aan 7 4. IV,68. s. 193. L. Vv:aan. jonka tulee
29420: pyytää Knlkv:n lausunto 69.
29421: i\Jlaalaiskhjeenkautajat: - Ks. Postilaitos. Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:o 20
29422: määrärahan osoittamisesta erämaantien
29423: rakentamista varten Rovaniemen-Sodan-
29424: Maalaiskunnat: Ed. In:kilän y. m. raih. al.
29425: kylän maantiestä Rovanieimen Niesin ky-
29426: n:o 43 määrärahan osoittamisesta Oulun,
29427: lään. Liitteet J>V,69. s. 1.9 4. L. Vv:aan,
29428: 1
29429: Kuopion ja Viipurin läänien taloudelli-
29430: jonka tulee pyytää Knlkv:n lausunto 69.
29431: sessa ahdingossa olevien maalaisklmtien
29432: avustamisek.si. Liitteet IV,96. s. 528. L. Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:o 21
29433: V·v:aan 1161. määrärahan osoittamisesta maantien ra-
29434: Ed. Hauta·lan y. m. ra•ih. al. n:o 4>4 mää- kentamista varten :Muurolan ase-
29435: rärahan osoittamisesta avustuksek·si .vai- malta Ylitornion-Raanujärven maantie-
29436: keuksiin joutunei>lle kunnille. Liitteet hen. Liitteet IV,70. s. 195. L. Vv:aan,
29437: :GV,97 ..s. 5'2·9, L. :V·v:aan ·1116>1. jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto 69.
29438: - Ks. Ka)lsakoulut. Keskusiainara!hasto. Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n :o 2:2
29439: Kihtlakunnantuomarit. Kunnallisverotus. määrärahan osoittamisesta maantien ra-
29440: :M·am1tiet. Tulnimaksut. kentamista varten Sierilän lossilta Pek-
29441: kalan lossille. Liitteet IV, 71. s. 196. L.
29442: Maamieskoulut: Ed. :Meriläi~sen y. m. rah. al. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n lau-
29443: n:o ·80 määrärahan · osoittami;;esta maa- sunto 69.
29444: mieskoulujen välhävaraisten oppilaiden Ed. Böökin y. m. rah. al. n:o 23 määrä-
29445: avustu:k;;en koroittamista ·varten. Liitteet rahan osoittamisecSta Tampereen-Kurun
29446: IN,134. s. 585. L Vv:aan 116~5. maantien kuntoonsaattami-sta varten.
29447: Ed. Hannulan rah. al. n:o 104 määrä- Liitteet I.V,72. s. 197. I.J. Vv:aan, jonka
29448: rahan osoittami~sesta Perä.pohjolan kiin- tulee pyytää Kulkv:n lausunto 69.
29449: teän maamieskoulun perusta:mista .varten. Ed. Friintin y. m. rah. al. n:o ·24 määrä-
29450: Liitteet IV,158. s. 62·0. L ..vv:aan 1167. rahan osoittamisesta maantien rakent\1-
29451: Ed. Hannula.n y. m. toiv. a·l. n :o- 8'3' mää- mis ta varten Puolangan-Vaalan maan-
29452: räraha.sta Perä.-PO'hjol.an kiinteän maa- tieltä Puo:kiovaarasta Säräisniemeen
29453: mieskoulun perustta.roi>sta varten. Liit- Qulun--Xajaanin maantiellä. Liitteet
29454: teel IX:,z::. s. 34L L. ~Hv:aan 76. IV,73. s. 1.98. 'L. Vv:aan, jonka tulee
29455: pyytää Kulkv :n lausunto 69.
29456: Maantiet: Ed. Oulasmaan rah. al. n:o 1.6 - Ed. Collianderin rah. al. n :o 25 määr'ä-
29457: määrärah!m osoittamisesta Valtimon kun- rahan osoittamisesta tutkimuksen ·toi-
29458: nassa si;jaitsevan Puukarin-Kappelonky- mittamio;ta va·rten tie.suunnalla .. Pa.ra.inen
29459: län maantiQn kuntoonpanoa varten. Liit- ~N anvo-Korppoo-Houtskär. Lii tteet
29460: teet IV,G5. s .. 190. L Vv :aan, jonka Julee JiV,74. s. 1.99 ja 200. L. Vv:aan, jonka
29461: pyytlHi Kulkv:n lausunto 69. tulee pyytää Knlkv:n lausunto 70.
29462: Asia luettelo 1935. 11
29463:
29464:
29465: Ed. Collianderin rah. al. n :o 26 määrä- Ed. Kempi11 s·. m. rah. al. n :o 1·31 maara-
29466: rahan osoittamisesta sillan rakentamista l'ahan osoittamisesta maantien rakenta-
29467: varten Hessunninsalmen yli Paraisten pi- mista varten Vahvialasta I~einon .kylän
29468: täjii.ssiL Liitteet I1V, 7 5. s. 201 ja 202. L. kautta MultasiHan tienhaaraan. Liitteet
29469: Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n lau- IV,185. s. 656. J~. Vv:aan 116-9.
29470: sunto 70. Ed. Kaasalaisen rah. al. n:o 1'32 määrä-
29471: .Ed. Karvetin y. m. •.raih. al. n:o 12'2 rahan osoittamisesta Pikon.joen--'Saaprun
29472: määräralhan osoittamise•sta Raisionr-- maantien rakentami·sta varten. Liitteet
29473: Naantalin maa.ntien korjaustyön aloitta- I1V,l86. ~s. <65:7. L. Vv:aan 1169.
29474: mista varten. I.iitteet I,V,I76. s. 646. L. Ed. Ikosen y. m. rah. al. n:o 133 määrä-
29475: Vv:aan 1168. rahan osoi ttami•se.sta J ~iä•sken-Kilpeen-
29476: Ed. Kulo·vaaran y. m. rah. al. n:o .123 joen maantien rakentamista varten. Liit-
29477: määrärahan osoittami.sesta Paattisten teet J,V,187. s. 658. L. Vv:aan 1169.
29478: kirkolta Yläneelle jo·htavan maantien ra- Ed. Kuittisen y. m. rah. al. n :o 134 mää-
29479: kentamista varten. Liitteet I•V,177. s. 64·7. rärahan osoittamisesta Enson-Viipurin
29480: L. Vv:aan 1168. maantietyön aloittamista varten. J~iitteet
29481: Ed. V aionmaan y. m. rah. al. n :o 1·24 1N,IS8. s. 8:59. L. Vv:aan 11619.
29482: määrii rahan osoit.taJmisesta maantien Ya- Ed. Xoso.sen y. m. rah. al. n:o 1.35 määrä-
29483: kcntarnista varten Espoo.n :Pitäjän Tak- rahan osoittami,sesta maantien rakenta-
29484: kuian kylästä Vihdin pitäjän Ruskelan mista varten Rääk,kylän pitäjiin Kompa-
29485: kylään. Liitteet IrV,l7S. s. 6-48. L. Vv:aan kan kylästä Tikkalan py.säkin kautta
29486: 1168. Huhtilammin kylää.n Tolhmajärven--Kiih-
29487: Ed. Rantalan y. m. rah. al. n :o 125 mää- te)y.svaaran tiellä. Liitteet l'V,ls9. s. 6160.
29488: rärahan osoittamisesta U rjalan-Punka- L. Vv:aan 1.169.
29489: Iaitumen maantien parannustöitä varten. Ed. Kettusen y. m. rah. al. n:o 1.3·6 mää-
29490: Liitteet IV,l79. s. ·6•50. L Vv:aan 1168. rärahan osoittamisesta maantien rakenta-
29491: Ed. S0hildtin ralh. al. n: o 126 määrära- mista varten Rääkkylän kirko•lta Oravi-
29492: han osoittamisesta tiesuunnan tutkimista ,;alon ·kautta Liperiin. L·iittee1t illV,190.
29493: varten Sy.smän kirkolta Luhangan kir- s. 662. L. Vv:aan 1169.
29494: kolle. Liitteet IV,Iso. s. 6·51. L. Vv:aan Ed. Leppäiän y. m. rah. al. n :o 1;37 mää-
29495: 116!9. rärahan osoittamisesta maantien rakenta-
29496: Ed. Jutilan y. m. ral1. al. n:o 127 määrä- mi.sta varten Sortavalan kunnan Saara-
29497: rahan osoittami·sesta maantien rakentami- jä.rveltä RuskeaJan kunnan Häy.sikynvaa-
29498: seksi Varkauden-Joroisten maantieltä raan. Liitteet I•V,l9l. s. 663. L. Vv:aan
29499: Teemasaaren ja Torasalon kylien kautta 1169.
29500: Voinsalmen kylätielle Ranta.salmen pitä- Ed. Söder,h:jelmin y. m. rah. al. n:o 138
29501: jäs.sä. I.iitteet I,V,ISl. ;;, ·6•5:2. L. Vv:aan määrärahan osoittami8e•sta Vaasan-Pie-
29502: 1169. tarsaaren-Kokkolan maantien oikaise-
29503: Ed. Hiltusen y. m. rah. al. n:o 128 mää- mista ja ;parantamista varten. Liitteet
29504: rära:han O•soittami.sesta maantien rakenta- IV,l92. s. 664. L. Vv:aan 1l69.
29505: mista varten Jä•p,pilän-Varkauden maan-
29506: Ed. Hagan y. m. ra:h. al. n :o :1'39 miiärii-
29507: tieltä Sor·sakosken tehtaan kautta Leppä-
29508: rahan osoittamisesta Koivula'hden-Vö•y-
29509: virran kirk-olle. Liit:teet ]V,182. s. 653.
29510: L. Vv:aan 116'9. rin maantien rakentamiseksi. J~iitteet
29511: IV,193. s. 665 ja ·666. I~. Vv:aan 116-9.
29512: Ed. Takalan y. m. rah. al. n :o 12·9 mää-
29513: rärahan osoittamiBesta maantien rakenta- Ed. Hagan y. m. rah. al. ·11 :o 140 määrä-
29514: mista varten Leppävirran Sarkamäen ky- rahan osoittamisesta maantien uusimi-
29515: lästä Kangaslammin Rau!hamäen kylään. •seksi Oravaisten kirko.nkylän eteläpuo-
29516: Liitteet IV,183. s. 654. L. Vv:aan 1169. lella n. s. Bodiholmenin kohdalla. Liitteet
29517: Ed. Luo.starisen y. m. rah. al. n :o 130 IV,l9'1. s. 667 ja 668. L. Vv:aan l170.
29518: määrärahan osoittamisesta maantien l'a- Ed. Söde.rhjelmin -:;. m. rah. al. n:o 141
29519: kentamista varten Enonko·sken pitäjän määrärahan osoittamisesta Pietar8aaren
29520: Hanhivirra.sta Heinäveden ·pitäjän Pö·l- ----cKol'pin j.a PietarsaarenL-Kruunupyyn
29521: läkän kyliiä·n. Liitteet IV,l84. s. 65..5. L. ties•uuntien itut'kimista •vartem Liitteet
29522: Vv:aan 1169. IV,Ioi:i. s. 669 ja 670. ·L. Vv:a.an H70.
29523: 12 Asialuettelo 1935.
29524:
29525: Ed. Salon rah. al. n:o 14,2 määrärahan Rytinkisalmeen. Liitteet 1V,205. s. 680.
29526: osoittamisesta maantien rakentamiseksi L. Vv:aan 11'70.
29527: Kestiiän kirkolta Haarojau kyliin 1mutta Ed. Lohen y. n1. rah. al. n:o 152 maara-
29528: Rantsilan-Oulun maantie'hen. Liitteet rahan osoittamisesta' maan:tien rakenta-
29529: ]V,.l96. s. 671. L. Vv:aan 1170. miseksi Ran:uan' ltmpiöstä PosioHe. Liit-
29530: Ed. J anhose:n raih. al. n :o 1.4:3 maurara- teet IV,2oG. <S. 681. L. Vv:aan 1170.
29531: han osoittamise·sta maantien rakentami- Ed. Rytingin y. m. 1raih. a1. n:.o 153 mää-
29532: seksi Hyrynsalmen :Moisio'\"aara&ta Keski- rä;rahan osoi ttamris·esta maantien raken-
29533: sen tilan ·kautta :Suomussalmen-Ku:hmo- tamista varten Ranua:n'--lmpiövaaran
29534: niemen maantiehen. 1.-iitteet 1V,197. s. maantiestä Mäntyjärven kautta iPosion
29535: 672. L. Vv:aan 117D. 1kunJtaan. Liitteet IV,207. s. 682. L.
29536: - Ed. J anho·sen y. :m. rah. al. n :o 144 mää- Vv:aan 1170.
29537: rärahan osoittamisesta Kwjaanin maalais- Ed. Lohen y. m. rah. al. n :o 154 määrä-
29538: kunnan Laihnasjärven kylrustä Sotkamon rahan osoittamisesta maantien ralkenta•-
29539: -li>Salmen valtatiehen johtavan kylä- mi.sta varten: Ran'uan.-lPudaSljärven tieltii
29540: tien kuntoonsaattamista varten. Liitteet 'Korte-sa:lmen ka.utta Simojärven pohjQiS-
29541: IIV,198 . .s. -6:73. L. V·v:aan 1170. pää'hän. Liitteet I'V,2os. s. 683. L.
29542: Ed. J unhosen y. m. rah. al. n :o 145 mää- Vv: aan 1171.
29543: rärahan osoittamisesta Kadaanin~Sotka
29544: Ed. Rytingin y. m. rah. al. n:o 1·55 mää-
29545: mcm--<Kuihmoniemen valtatien kuntoon-
29546: ·rä:rahan osoittamisesta y!ltdystitm raken-
29547: saattamista varten. Liitteet I;V,190. s.
29548: tamista va·rten Pudasjärven pitäjäm Sär-
29549: 674. L. Vv:aan 1170.
29550: kivaaras·ta Taival:kos'ken pi!täjän Virkku-
29551: - ®d. Meriläisen y. m. rah. al. n:o 146 aeen. Liitteet IN,20!l. s. 684. I~. Vv:aan
29552: määrärahan osoittami,sesta Kajaanin maa-
29553: 1171.
29554: lai>Skunnan ja 1Sotkamon alueella olevan
29555: J ormuan~Pobljavaaran kylätien kuntoon- EJ. Rytingin ralh. a1. n :o 156 maara-
29556: saattam~sta varten. Liitteet IV,200. s. raihan osoittamisesta maantien ra:kenta-
29557: 67·5. L. v.v:aan 1170. misek·si Puda,sjärven N aamangalta Tai-
29558: va'lkoakelle. I~iitteet I,Y,210. s. 685. L.
29559: Ed. Meriläisen y. m. raih. al. n:o 147 mää- :Vv:aan 1171.
29560: rärahan osoitta:mi·ses·ta ISotkamon---'Ka-
29561: Ed. Hytingin y. m. rah. a'L n :o 157 mää-
29562: jaanin väliseltä maantieltä al,kavan Paa-
29563: rärahan osoittamisesta maantien raken'ta-
29564: kinmäe-n ihJ"lätien maa,ntiel~i rakenta-
29565: mista varten Pudasjärven-SarajäTven
29566: mista varten. Liitteet ·lV,201. s. 676.
29567: 'l11aantiestii Ranuan--lKelahaaran maan-
29568: L. Vv:aan 1170.
29569: tielhen. Liitteet IV,211. s. 686. L. Vv:aan
29570: Ed. Fräntin y. m. rah. a:l. n:o HS mätirä- 1171.
29571: ra'han osoittami,sesta 'K:aitaansal,men-
29572: Ed. Rytin.g·in' ra!h. al. n:o 158 maara>-
29573: Kuhmoniemen maantien rakentamista
29574: ·rahan osoittamisesta maantien ra:kenta-
29575: varten. 1.-iitteet ]V,202. ·s. 677. L. Vv:aan'
29576: mi,sta varten l'udas'jär'ven 'kunnan Pllihok-
29577: 1170.
29578: sen--'Myllykankaan seuduJlta Puolangan.---
29579: Ed. J anl10sen rah. al. n :o 1.4.9 määrä- Taivallkosken maan:tiehen. Liitteet IV,212.
29580: rahan ·OSQittami.sesta erämaantien raJken- s. 687. L. V>v:aan 1171.
29581: ta.miseksi 'Suomussalmen--<Kuh:moniemen
29582: Ed. Hannulan rah. al. n :o 1519 määrä-
29583: maantie-stä Ylivudh~sen Vängän ta-lon tie-
29584: raihan osoi tt.amisesta 'Simojoen yli johta-
29585: noolta Marjolkylän fKathuvaaraan. lAit-
29586: van rau:tati.esiHan kohdaita a1kavan, joen
29587: teet 'JJV,203. s. 678. L. Vv:aan 1170.
29588: etdäpuolitse ,\ml1kevan ja Alaniemen los-
29589: Ed. J·anih·osen rah. al. n:o 15() miiäräi- .siin: päättyvän maantien -rakentamista
29590: raharr osoittamisesta maantien rmken- varten. Liitteet :DV,213. s. 688. L.
29591: twmiseksi Suom<UJSSalmen-'Piispa;järven VY:aan 1171.
29592: maantieltä iS€1Hrosikylän 'kautta A:likoskelle Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:o 100
29593: Hossan tiellä. Liitteet '11V,204. s. 679. määTära!han osoitt~misesta Rovaniemen
29594: <L. Vv:aan 1170. .kauppalan :luona olevan Rovaniemen-
29595: Ed. Lohen rah. al. n :.o 151 määrärahan Kemin •maantieosatr tulva·Ne alttiidien
29596: osoittamisesta ma'antien ra:kentamista kohtien korjaamista varten. Liitteet
29597: varten 'Ranuan K·elal1aarasta J•tldasjärven :EV,214. s. 689. L. Vv:aan: 1171.
29598: A;;ialuettelo 1.935. 13
29599:
29600:
29601: Ed. Hännisen y. m. l'aih. al. n:o 1.61. mää- Ed. Kaijalaisen y. m. raoh. al. n:o 171
29602: rärahan oooi·ttrumisesta Tai~a'lkoskelli mäiirärahan osoittami·sesta Kittiläni-
29603: Hunuan-'Rovaniemen ;y•hd~stien tutkimi- Enontekiön maantien ra'kennu~töiden
29604: seen. Liitteet JiV,215. s. 691. L. Vv:aan wloittamiseksi. Liitteet ItV,22G. s. 705.
29605: 1171.. L. Vv:aan 117·2.
29606: Ed. Hännisen y. m. ra'l1. aJ. n:o 1.62 Ed. Kaijalaisen y. m. rah. al. n :o 172
29607: määrärahan osoittam1sesta Kuusamon määriirahan osoittamise.sta sillan. ra•ken-
29608: Ai tta•kummun--JSii'kalan maan tien raken- tamiseksi 1\:(uonioJli----Ell'ontekiön maan-
29609: tamisekosi. Liitteet l'V,216. s. &92. L. tiellä olevan YoJimuonion 1ossin tila·lle.
29610: Vv:aan 1171. L.iit.teet ]V,227. s. 707. L. V:v:aan 1172.
29611: Ed. Hännisen y. m. l'a:h. ul. n:o 1.63 Ed. Es;koolan y. m. •rah. al. n :o 17-3 määrä-
29612: miiäräruhan osoittamisesta maantien l'a- rahan osoittrumi•sesta avustukseksi vähä-
29613: kcntamiseksi Paana'jiil•ven länsi1päästä varaisille kylätiekunnille kyläteiden •kun-
29614: Jlu<S!keakalli·ol·le. Liitteet I1V,217. s. 698. nos.sa·pitoa varten. Liitteeot IIV,228. ·s. 708.
29615: L Vv:aan 1171. L. V~:aan 1172.
29616: Ed. Hännisen y. m. ra'h. a•l. n:o 164 Ed. Koivurannan y. m. rah. al. n:o 174
29617: määräl'ahan o.soittamisesta maantien m- mii·iirärahan osoittamisesta •kyläteiden 'ja
29618: ken'tamista val'ten 1Kuusamon---JRovanie.- erämaanteiden kunno.s·sapitoa varten.
29619: men tiestä Ylikit:kan ja ·Livojä'l'Ven väli- Liitteet IN",229. s. 709. L. Vv:aan 1172.
29620: selle tu•kinsiirtollaitteelle. Liitteet IV,218. Ed. Lahdensuon y. m. toiv. al. n:o 50 v
29621: s. !}94. I •. Vv:aan' 1171. määrärahasta helpotuksen myöntämi-
29622: Ed. Lahtelan y. m. rah. al. n :o 165 määl'ä- seen kunnille maantiealueiden lunasta-
29623: l'a!Jan osoittamises·ta Kemijäl'ven'-'Posion mista varten. Liitteet VTI,6. s. 241.
29624: maantien rakentamista va•rten. Liitteet L. Ltv:aan 7·4.
29625: IV,219. s. 6•95. L. V1v:aan H7r1.
29626: - Ed. Kar~etin y. m. toiv. al. n:o 104 maa-
29627: Ed. I~ahtelan y. m. l'ah. al n :o 166 määl'ä-
29628: l'ärahasta Haision-N aantalin maantien
29629: rahan osoitta•misesta 'Kemijärven J ava-
29630: oikaisemista ja pal'antamista ,·arten. Liit-
29631: l'Ukselta Sodaii!kY'län 1Vuojär~een johtavan
29632: teet XII,2. s. 391. L. Kulkv:aan 77.
29633: yhd'ystien rakentami·sta ~arten. Liitteet
29634: EV,220. s. 6'97. ·L. ,V·v:aan '1171. Ed. Kulovaaran y. m. toiv. al. n:o 105
29635: Ed. Lahtelan ~· m. rah. al. n:o 167 määl'ä- miiärärahasta maantien rakentamiseksi
29636: rahan os·oittamisesta 'Kuolajärven ·lår- Paattisten kirkolta Yläneelle. Liitteet
29637: kon•kylän-Lamp~lan:......Wuosnarjänen erä;- XTI,3. s. 39-2. L. Kulkv:aan 77.
29638: maantien ·rakimtamiseen. Liitteet IV,221. Ed. Hautalan y. m. toiv. al. n:o 1.06 mää-
29639: s. 699. L. Viv:aarr 1'1'71. rärahasta U rjalan-Punkalaitumen maan-
29640: Ed. Tapanisen ra•h. al. n:o 167 a ,määrä- tien pal'annustöitä varten. Liitteet XII,4.
29641: raihan osoittamisesta tutkimuksen toimit- s. 3•94. L. Kulkv:aan 77.
29642: tamista varten asutustien rakentamiseksi Ed. Forstadiuksen y. m. toiv. al. n:o 107
29643: Ylitornion Luomajokilaaksoon. Liitteet määrärahasta maantien rakentamiseksi
29644: rv,222. -s. 700. L. Vv:aan H72. Heinolan pitäjä.stä Hujansalon ja Uimi-
29645: Ed. Kaijalaisen y. m. rah. al. n:o 168 ]an kylien kautta Jaalan pitäjään. Liit-
29646: mää·räraha rr osoi ttwmise.sta Pe>lkosennie- teet XII,u. s. 396. L. Kulkv:aan 77.
29647: men._,Sodan.kylän maantien rakennustöi- - Ed. Sehildtin y. m. toiv. al. n:o 108 tut-
29648: den aloittami.sta varten. Liitteet IIV,223. kimuksen toimittamisesta maantien ra-
29649: ;S, 701. L. Vv :aan 1'172. kentamisesta Sysmän kirkolta Luhan-
29650: Ed. Kaijalaisen y.tm. rah. al. n :o 169 gan kirkolle. Liitteet XII,G. s. 397. L.
29651: määrärahan osoittamisesta SodanlkY'län Kulkv:a:m 77.
29652: Vaalajärven'---'JeesiönHKitJtilän maantien Ed. Kempin y. m. toiv. al. n:o 109 määrä-
29653: l'a·kennustöiden aloittamista varten. Liit- l'ahasta maantien rakentamista varten
29654: teet IV,224. s. 703. I~. IVv:aan 1172. Vahvialasta I~einon kylän kautta Multa-
29655: F..d. Kaijalaisen y. m. rafh. aJ. n :o 170 sillan tienhaaraan. Liitteet XIT,7. s. 3-98.
29656: mä'ärära'han OS{)ittamisesta 1Kittilän~Ni- L. Kulkv:aan 77.
29657: 1ivaaran-Kiistai!aii! kylätien kunnosta- ·- Ed. Kuittisen y. m. toiv. al. n:o 110 mää-
29658: mista varten erämaantieksi. Liitteet rärahasta tutkimuksen toimittamiseksi
29659: I•V,225. s. 704. I~. Vv:aan 1172. Enson-Viipul'in Yälisen maantien raken-
29660: 14 A,sialuettelo 1935.
29661:
29662: tamista varten. Liitteet Xll,s. s. 3,99. - Ed. Jauhosen toiv. al. n:o 122 maantien
29663: L. Kulkv:aan 77. rakentamisesta Hyrynsalmen Moisiavaa-
29664: - Ed. Jutilan y. m. toiv. al. n:o 1.11 maan- raan johtavalta tieltä Tuomaankosken ja
29665: tien rakentamise,sta Ristiinan kunnan 1Saarivaaran kautta Alavuokin J umalis-
29666: 'l'iiralan kylästä Hartikkalaan Mikkelin- kylään. Liitteet XII,20. s. 416. L.
29667: La;ppeenrannan maantielle. Liitteet XII,9. Kulkv:aan 78.
29668: s. 401.. L. Kulkv:aan 78. - Ed. J anhosen toiv. al. n :o 123 määrä-
29669: Ed. Hiltusen y. m. toiv. al. n:o 112 mää- rahasta maantien rakentamiseksi Hyryn-
29670: rärahasta maantien rakentamista varten salmen Ta·panivaaran kylästä Iivantiiran
29671: Jiippi,län-Varkauden maantieltä Sorsa- MaliJan kautta Timoniemen tiehen Kuh-
29672: kosken tehtaan kautta Leppävirran moniemen kunnassa. Liitteet XII,21. s.
29673: kirkolle. Liitteet XII,10. s. 402. L. 4-1·8. L. Kulkv:aan 78.
29674: Kulkv:aan 7'8. - Ed. Jauhosen toiv. al. n:o 124 määrä-
29675: rahasta maantien rakentamista varten
29676: Ed. Leppäiän y. m. toiv. al. n:o 113 määrä-
29677: Piispajärven ja Perangan maantieristeyk-
29678: rahasta Saaramäen-Iläyskynvaaran tie-
29679: 'sesta Selko., kylän 'kautta 'Ali,ko·skeU·e Suo-
29680: työn aloittamista varten I . iitteet XII,11.
29681: mus,salmella. Liitteet Xll,22. s. 419. L.
29682: s. 403. L. Kulkv:aan 78.
29683: !Kulkv:aan '7·8.
29684: - Ed. Kukkosen y. m. toiv. al. n:o 1.14 tut- - Ed. Janihosen toiv. al. n:o 125 maantien
29685: kimuksen toimittamisesta Hiiskosken- rakentamisesta Suomussalmen kirkonky-
29686: Parsiaisen kylätieltä Pamilonkoskelle joh- län~Pyyvaaran tieltä Myllylahden kautta
29687: tavan maantien rakentamisesta. Liitteet Ruhtinaankyläu Pärsämön talon tienoille.
29688: XII,12. s. 405. L. Kulkv:aan 78. Liitteet Xill,23. s. 4120. L. Kulkv:aan 78.
29689: - Ed. 1Söderhjelmin y. m. toiv. al. n :·o 1.15 - Ed. Salon toiv. al. n :o 126 määrärahasta
29690: määrärahasta Vaa,san-Pietarsaaren- tieosan Kontiomaki---'Kiehimä-Puolanka
29691: 'KD'kkolan maantien oikaisemiseksi. Liit- auraamista varten. Liitteet Xli,24. s. 421.
29692: teet Xll,13. s. 407. L. Kulkv:aan 78. L. Kulkv:aan 79.
29693: - Ed. Lepi,stön y. m. toiv. al. n :o 116 mää- - Ed. Hännisen y. m. toiv. al. n :Q 127
29694: rärahasta maantien rakentamisesta Taho- Oulun,-Pudasjärven ja Iin-Pudasjärven
29695: lammin pitäjästä E1skolan asemalle. Liit- maanteiden Y'hdy·stie.suunnan tutkimisesta.
29696: teet XII,l4. s. 409. L. Kulkv:aan 78. Liitteet Xll,2r.. s. 42.2. L. KulkY:aan 79.
29697: - Ed. Kiviojan toiv. al. n :o 117 maantien - Ed. Lohen y. m. toiv. al. n :o 128 määrä-
29698: rakentamisesta Haution kirkolta Alavies- rahasta maantien rakentamista varten
29699: kan Kähtävän kylätiehen. Liitteet XII,15. Ranuan-Kelahaara.sta Pudasjärven-'Sa-
29700: s. 410. L. Kulkv:aan 7<8. ra:järven tiehen. Liitteet XII,26. s. 423.
29701: - Ed. Salon y. m. toiv. al. n :o 118 määrä- L. Kulkv:aan 79.
29702: rahasta Puolang·an pitäjässä Qlevan Auhon - Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:Q 129 mää-
29703: tien k{)rjaamisek>Si maantieksi. Liitteet rärahasta maantien rakentamista varten
29704: Xll,16. s. 411. L. Kulkv :aan 78. Pudasjärven Sarajärven maantiestä Ra-
29705: - Ed. Meriläisen y. m. toiv. al. n:·o H9 nnan Kelahaaran maantiehen. Liitteet
29706: määräraha>Sta Vuokatin rautatieaseman- XIl,27. s. 424. L. Kulkv :aan 79.
29707: Lehmikallion välisen oikaisumaantien ra- - Ed. Lohen y. m. toiv. al. mo 130 maan-
29708: kentamista varten. Liitteet XII,1 7. s. 412. tien rakentamisesta Pudasjärven Kollajan
29709: L. Kulkv:aan 78. kylästä Aittajärven läns~päähän Pudas-
29710: - Ed. Fräntin y. m. toiv. al. n:o 1.20 määrä- järven-Rannan väli·seen maantiehen.
29711: rahasta maantien rakentami.sta varten Liitteet XII,2s. s. 425. L. Kulkv:aan 79.
29712: Sotkamon---'Ristijärven maantieltä Kai- - Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n:o 131 mää-
29713: taans·almen kohdalta Kuhmoniemen kir- räraha,sta maantien rakentamiseksi Pu-
29714: kolle. Liitteet XII,1s. s. 413. L. dasjärven pitäjän Naamangankylän Särki-
29715: Kulkv:aan 78. vaarasta Taivalkosken pitäjän Virkku-
29716: - Ed. J anhosen toiv. al. n :o 121 määrä- seen. Liitteet Xll,2.9. s. 426. L.
29717: rahasta oilwtien rakentamista varten Ris- Kulkv:aan 7.s.l.
29718: tijärven kirkolta Jokikylän kautta Kon- - Ed. Lohen y. m. toiv. al. n:o 132 maan-
29719: tiomäen--Suomussalmen maantielle. Liit- tien rakentamisesta Rannan-Pudasjärven
29720: teet Xll,19. s. 414. L. 1\ulkv:aan 718. , tieltä Kortesalmen kautta Simojärven
29721: A.sialuettelo 1935. 15
29722:
29723:
29724: pohjoispäähän. Liitteet XH,ao. s. 427. L. Ed. Kaijalaisen y. m. toiv. al. n :o H4
29725: Kulkv:aan 79. määrärahasta maantien rakentamista var-
29726: - Ed. Loheri y. m. toiv. al. n :o 133 määrä- ten .Sodankylän Vaalajärveltä Jeesiön
29727: railiasta Ranuan-Posion välisen maan- kåutta Kittilään. Liitteet XII,42. s. 443.
29728: tien rakentamisek·si. Liitteet XII,a1. s. L. Kulkv :aan 80.
29729: 428. L. Kulkv:aan 7·9. Ed. Kaijalaisen y. m. toiv. al. n:o 14!>
29730: Ed. Hännisen y. m. toiv. al. n :o 134 mää- määrärahasta maantien rakentamista var-
29731: rärahasta yhdystien rakentamiseksi Oulun ten Sodankylän Kelujärveltä Tanhuaan.
29732: -Kuusamon maantiestä Kuoliovaaran Liitteet XII,43. s. 444. L. Kulkv:aan 8{).
29733: seudulta Purnuvaaran kautta Kariniemen - Ed. Kaijalai·sen y. m. toiv. al. n:o 146
29734: -Raistakan tiehen. Liitteet XII,a2. s. Palojoen.suun-Kaaresuannon maantien
29735: 4,29. L. Kulkv:aan 7'9. rakentamisesta. Liitteet Xlii,44. s. 4'4-5.
29736: - Ed. Hännisen y. m. toiv. al. n:o 135 mää- L. Kulkv:aan 80.
29737: rärahasta Aittakummun-;Siikalan maan- Ed. Kaijalaisen y. m. toiv. al. n:o 147
29738: tien eli Tavajärven tien jatkon rakenta- määrärahasta Kittilän-Enontekiön maan-
29739: miseksi Kuusamossa. Liitteet XII,aa. s. tien rakennustöiden aloittamista varten.
29740: 430. L. Kulkv:aan 7·9. Liitteet XII,45. s. 447. L. Kulkv:aan 80.
29741: - Ed. Hänni•sen y. m. toiv. al. n :o U6 tie- Ks. Luoma-jokilaakso. Sillat. Tielaki.
29742: summan Taivalkoski-iKariniemi--'Särki-
29743: vaara-Sarakoski---'Saarivaara tutkimi- Maanviljelijäin aseman turvaaminen: - Ks.
29744: sesta. Liitteet XII,a'1. s. 431. L. Kulkv:aan Keskuslainarahasto. Maatalous. Ulosotto-
29745: 79. Jaki.
29746: - Ed. Hännisen y. m. toiv. al. n:o 137 Yli-
29747: kitkan luoteisrannan tien tutkituttami- Maanviljelijäin velkaantuminen: - Ks. Maa-
29748: sesta erämaantienä M·ourusalmesta Ala- talous. Ulosottolaki.
29749: kitkan tiehen P·osion kunnassa. Liitteet
29750: XII,a5. s. 433. L. Kulkv:aan 79. Maaseutu: - Ks. Asunto-olot.
29751: - Ed. Hännisen y. m. toiv. al. n:o 13•8 mää-
29752: rärahasta maantien rakentamiseksi Haa- l\laatalous: Ed. Leppäiän y. m. lak. al. n:o 1·5
29753: tajasta Lohirannan kautta Ylikitkan ja laiksi eräiden maatalouden veikaiu va-
29754: Livojärven välillä olevalle tukinsiirtolait- kauttamisesta helmikuun 17 päivänä 1933
29755: teelle. Liitteet Xll,36. s. 434. L. annetun lain muuttamisesta. Liitteet
29756: Kulkv:aan 719. IV,5. s. 75. L. Vv:aan 6'6.
29757: - Ed. Hannulan y. m. toiv. al. n:o 139 mää- - Ed. Korvenojan y. m. toiv. al. n :o 21 maa-
29758: rärahasta Simojoen yli johtavan rautatie- taloudellisille tuotantolaitoksille myön-
29759: sillan kohdalta alkavan, joen eteläpuolitse nettyjen valtiolainojen koron määräämi-
29760: kulkevan ja Alaniemen lossiin päätt.,y,vän sestä laitosten kantokykyä vastaavaksi.
29761: maantien rakentamis·ta varten. Liitteet Liitteet l V,ao. s. 129. L. Vv:aan 7·1.
29762: 1
29763:
29764:
29765: XII,37. s. 435. L. Kulkv:aan 79. - Ed. Lehtosen y. m. toiv. al. n:o 51 maa-
29766: - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 140 Kemi- talouskiinteistöihin kuuluvien viljeltyjen
29767: järven kirkonkylän-I.. uusuan maantien maiden ja luonnonuiittyjen sekä metsä-
29768: rakentamisesta. Liitteet XIl,38. s. 436. maiden verotusluokituksen yihtenäistyttä-
29769: L. Kulkv:aan 79. misestä. Liitteet VII,7. s. 243. L. Ltv:aan
29770: - Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 141 Kuo- 74.
29771: lajärven kirkonkylän-Tuntijärven maan- Ed. Marttilan y. m. toiv. al. n:o 64 komi-
29772: tiesuunnitelman laatimisesta. Liitteet tean asettamisesta harkitsemaan vastai,sen
29773: Xll,39. s. 4;3,8. L. Kulkv:aan 80. maatalouspolitiikan suuntaviivoja. Liit-
29774: - Ed. Kaijalaisen y. m. toiv. al. n:o 142 teet IX,4. s. 301. L. M:tv:aan 7·5.
29775: Pelkosenniemen-lKairalan maantien ra- - Ed. Kämäräiseu y. m. toiv. al. n:o 71
29776: kentamisesta. Liitteet Xll,40. s. 440. L. maataloustuotteiden menekin lisäämisestä
29777: Kulkv:aan 80. ja hintatason nostamisesta tuotantokus-
29778: - Ed. Kaijalaisen y. m. toiv. al. n:o 143 tannuksia vastaavaksi. Liitteet IX,11. s.
29779: Savukosken-Martinkylän erämaantien 31-7. L. Mtv:aan 7·5.
29780: rakentamisesta. Liitteet XII,4I. s. 442. - Ed. V. Annalan y. m. toiv. al. n:o 88 toi-
29781: L. Kulkv:aan 80. menpiteisiin ryhtymisestli uudelle pohjaU~
29782: lG Asialuettelo 1935.
29783:
29784: yakentuvan maatalousluottolaitoksen pe- Metsäkoulut: Ed. I...epistön y. m. rah. al.
29785: l'ustamiseksi. I .. iitteet IX,28. s. 348. L. n:o 84 ikoroitetun määräralhan o-soi'ttami-
29786: :Mtv :aan 76. sesta metsäknu:lu\jen 'o·p;pilaaden: avusta-
29787: - Ks. Rajaseutu. YEopisto. mista varten. Liitteet lLV,l38. s. 592. L.
29788: Vv:aan 1'165.
29789: Maidon kestopastöroiminen: Ed. Pohjalan
29790: y. m. toiv. al. n:o 48 toimenpiteistä mai- }letsämaat: - Ks. Valtion metsämaat.
29791: d<m pakollisen kesto.pastöroimisen toimeen
29792: saattamiseksi kau}mngeissa. Liitteet VI, 7. Metsänparaunus: Ed. Koiviston y. m. toiv.
29793: 13. 22•2. L. Tv:aan 73. al. n :o 17 valtionvaroista myönnettä-
29794: vien metsänparannusavustusten verova-
29795: Mantsinsaari: - Ks. Sairaalat. paudesta. I . iitteet IV,26. s. 123. L.
29796: Vv:aan 7,1.
29797: Margariini: - Ks. Maatalous.
29798: 1Ietsänparannustyöt: Ed. Sa,rlinin, 'Y· m. xah.
29799: Marttaliitto: Ed. Ok·sasen y. m. raJ1. aJ.. n:o al. n:o 86 koroitetun määrärahan osoitta-
29800: 101 määrärahan osoittamisesta suomalai- misesta metsänparannustöiden 'kustanta-
29801: sen! Martta-liiton valtionavun koroitta- mi•sta varten. Liitteet IV,t4o. s. 5·94. L.
29802: mista varten. Liitteet IN,155. s. 616. Vv:aan 11>1~5.
29803: L. Vv:aan U66.
29804: Ed. Östenson:in y. m. rah. al. n:.o 102 ·ko- )Jetsät: ---- Ks. Met"liin'parannus. Metsänpa-
29805: roitetun mää•räralha.n osoittamisesta ruot- rannustyöt. ){oottoriajoneuvot. VaJ:tion
29806: salaiselle 'Martha1iitolle. Liitteet I•V,156. metsämaat.
29807: s. 617 j.a 6<1>8. L. Vv:aan 1167.
29808: Metsätalous: Ed. Sarlinin y. m. rah. aL
29809: Matkailu: - Ks. New Yorkin matkai·lutoi- n :o 8>5 koroitetun määrärahan osoittami-
29810: mi•sto. sesta yksityismetsäta'louden edistämistä ja
29811: valvontaa varten. Liitteet IV,139. s. 5•93.
29812: Mehiläisb~ito: - Ks. Siipikarjanhoit-a. L. Vv:aan U65.
29813: - Ed. Sarlinin y. m. rah. al. n:o 87 koroi-
29814: Meijerikoulut: - Ks. Karjanlhoitokoulut. tetun määrärllihan osoittamisesta metsän-
29815: hoitv- ja -suvjelu- s~kii> suonkuivaustöitli
29816: Meijerit: - Ks. :Maatalous. varten. Liitteet •]V,Hl. s. 5>95. L. Vv:aan
29817: 1165.
29818: llerenkulku: Ed. Vaaraman y. m. rah. al. Ed. Pekkalan y. m. rah. al. n:o 88 mää-
29819: n:o 33 määrärahan osoittamisegta meren- rärahan osoittamisesta. etumaksuiksi
29820: mittaustöiden jouduttamiseksi. Liitteet uuden metsänkasvun aikaansaamista var-
29821: ]V,86. s. M·2. L. V•v:aan 11-60. ten hävitetyillä alueilla. Liitteet I·V,142.
29822: - Ed. Collianderin ralh. al. n:o 18'3 määrä- s. 596. L. Vrv:aan 1165.
29823: rahan osoittamisesta höyrylaivaliikenteen
29824: ylläpitämiseksi Turun---'Paraisten-Ke- l\lielisairaat: Ed. Pa•ksujalan y. m. rah. aL
29825: miön ja Turun-Paraisten-Drags•fjärdin n: o 4:5 määrärahan osoittamisesta kun-
29826: reiteillä. Lii.tteet JiV,238. s. 72() •ja ~211. nalliskodeissa !hoidettavien mielisairaiden
29827: L. Vv :aan 1173. hoitokustannUJStcn suorittamista varten.
29828: Ed. Österholmin y. m. rah. al. n:o 184 Liitteet JiV,98. s. 530. L. Vv:aan U.61.
29829: määrärahan osoittamisesta talvilaivaväy- Ed. Kaa.sa1ai.sen y. m. rah. al. n:o 62
29830: län yli suuntautuvan liikenteen ylläpitä- määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
29831: miseksi Porvoon tai ·Sipoon saaristoesa. kunnallisten mielisairaalain yhteyteen
29832: Liitteet liV,239. s. 7'22 ja 7i23. L. Vv:aan järjestetylle 'flerhehoidolle. Liittcet I1V,105.
29833: 11713. s. 54'1. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
29834: - .Ks. Jäänsärkijälaivast-o. Kuopionr-'Ii.sal- Tv :n lausunto 11-6~.
29835: men laiva-vii:rlä. Laatokan laivaliike. Saa- - Ed. Sa~on y. m. toiv. al. n :o 47 mieli-
29836: ristoväestö. Saimaan-'Päijiin•teen laiva.- sairas;hoid:on ottam:i:&e~Sta< valtion huo'l'-
29837: väy lä. Ta l vilai va.li i'kenne. lettavaksi. Liitteet Vl,6. s. ·221. L.
29838: Tv:aan 73.
29839: Merikalastus: - Ks. Kalastus. Ks. Sairaalat.
29840: A.;;ialuettelo 1935. 17
29841:
29842:
29843: Moottoriajoneuvot: Ed. Lahtelan "J'· m. toiv. Opintokerhotoiminta: Ed. Kalliokosken y. m.
29844: al. n :o 11 m{)()ttoriajoneuvoissa käytettä- ra'h. al. n:o 66 koroitetun mäiirära'han
29845: vän polttoaineen tullivll!paudesta eräis·sä osoittamisesta opintokerhotoiminnan a vus~
29846: tapauksissa. Liitteet IV,2o. s. 110. L. tamiseksi. Liitteet LV,120. s. 500. L.
29847: Vv:aan 71. Vv:aan 1164.
29848:
29849: ~fuseot: Ed. Schildti.n rah. al. n:o 7•2 maa-
29850: rärafuan osoi1itamiseBita ltä'-Hämeen mu~ Oppikoulut: Ed. Riipisen y. m. lak. al. n:o
29851: seon avuSttamista varten. Liitteet IiV,126. 24 laiksi yksityisoppikoulujen valtion-
29852: s. 573. L. Vv:aau Hl64. avusta· annetun lain 2 § :n muuttamisesta.
29853: - Ed. Heiska,;;en y. m. trah. al. n:o 74 mää- Liitteet IV,14. s. 98. L. ,Vv:aan, jonka
29854: rära!ha·n o~SoittamiseStta maakuntamuseon tulee pyytää Siv:n lausunto 66.
29855: ai•kaansaami,wk•sri OJ•avin1innaan. Liitteet - Ed. Pärssisen y. m. lak. al. n:o 25 laiksi
29856: IV,128. s. 575. L. Vv:aan ,1<164. yksityisoppikoulujen valtionavusta anne-
29857: Ed. Schilditin y. m. toiv. a'l. n:o ~!} mää- tun lain 2 § :n muuttamisesta. Liitteet
29858: räraihasrta Hä-Jlfämeen museon velkojen IV,15. s. 10L L. Vv:aa.n, jon:ka tulee
29859: järjestelyä va.rten. Liititeet Vl]]I,9. s. '275. }Jyytää Siv:n lausunto 6•6.
29860: I,. Shr:aan 74. Ed. Kivenojan y. m. rah. al. n :o 2 mää-
29861: rärahan osoittamisesta Haminan yhteis-
29862: Mäkituvat: - Ks. Vuokra-alueet. lyseon rakennustyön aloittamiseksi. Liit-
29863: teet IV,51. s. 169. L. Vv:aan. 08.
29864: - Ed. !Hongan rah. al. n :o ·60 määirärruhan
29865: N. osoit.tamisesta Salon yht.eiskoulun ottami-
29866: Naisvangit: - Ks. Vankilat. se>ksi va:Hi.on huoS1taan. Liitteet l'V,l13.
29867: s. 550. L. Vv:a•an, jonka tulee pyytää
29868: NenYoa-antava kansanäänestys: - Ks. Ran- Siv-:n lausunto .1·1:63·, 12'7'2.
29869: gaiEtusten koventaminen. Ed. Venihon -y. m. rah. al. n:o 60 a maara-
29870: ra;han osoittamisesta Haminan yhteis:ly-
29871: Nenvosto~Venä.jä: - Ks. Kauppasopimukset. scon ra·kennustöiden aloittamista va,rteri ..
29872: Liitteet ]V,114. s. 5'51. L. V'V:a.an 1rl63.
29873: New Yorkin matkailutoimisto: Ed. Poh~alan '---- Ed. Vilhulan y. m. toiv. al n:o 1 suo-
29874: y. m. rwh. a1. n :o 68 määrärahan osoitta- men- ja ruotsinkielisten valtion omista-
29875: misesta New Yorkiin suunnitellun mat- mien oppikoulujen luvun järjestämiseksi
29876: kailutiedonantotoimi.ston perustami•s- ja hallitusmuodon tarkoituksen ja hengen
29877: ylläpitokustaamuksia varten. Liitteet mukaiseksi. Liitteet I,s. s. 30. L.
29878: IV,122. s. :565. L. Vv:aan 1164. Prv:aan 70.
29879: - Ed. Heiskasen y. m. toiv. al. n:o 56 eng-
29880: Nuorison Liitto: - Ks. Suomen Nuorison lannin kielen asettamisesta ruotsin ki~
29881: Liitto. len tilalle pakolliseksi oppiaineeksi. oppi-
29882: koului~S~Samme. Liitteet VIII,G. s. 2'67.
29883: Nuorisotyö: Ed. Oulao;maan y. m. toiv. al. L. Siv:aan 74.
29884: n:o 62 määrärahasta puolueetonta var-
29885: haisnuoriaotyötä varten. Liitteet :VIII,12.
29886: Oppivelvollisuus: Ed. Takalan y. m. lak. al.
29887: s. 281. L. Siv:aan 74.
29888: n :o 31 laiksi oppivelvollisuudesta anne-
29889: Näytelaitumet: - Ks. Pienviljelys. tun lain 7 § :n muuttamisesta. Liitteet
29890: VIII,l. s. 253. L. Siv:aan 67.
29891: Näyttämöt: - Ks. Kansan Näyttämö. - Ks. Kansakoulut.
29892:
29893: Osuuskassojen Keskuslainal"ahasto Oy.: -
29894: o. Ks. Keskw;] ainarahasto.
29895: Oikeuskansleri: - Ks. Painovapaus.
29896: Oulujärvi: - Ks. Sotkamon Yesistön pel·-
29897: Olavinlinna: - Ks. Museot. kaus.
29898:
29899: 3
29900: 18 Asialuettelo 1935.
29901:
29902: P. L. Vv :aan, jonka tulee p;vytiiii :Nltv :n
29903: PainoYapaus: Ed. V. Annalan y. m. lak. al. lausunto 69.
29904: n :o 9 laiksi painovapausrikosten syyttee- Ed. Va1lan y . .m. rah. al. n:o ·99 :koroi-
29905: tseen panosta ja painokirjoitu.sten taka- tetun määrärahan o.soittamise.s•ta' pien-
29906: varikosta ja lakkauttamisesta. Liitteet viljelijä-in salaoji.tusa vu.stuksiin.. Lii t•teet
29907: Il,2. s. 39. Pp. 65. 82. L. Lv:aan 84. •JlV,153. s. '6l4. •L. Vv:aan '1'16•6.
29908: - Ks. Kiihoitus. Ed. Hautalan y .•m. ra:h. a'l. n :o 100 mää-
29909: rärathan osoittamisesta. pienvi:Vjeli'.iäi.n: rap-
29910: Pakkohuutokaupat: Ed. Vehkaojan y. m. peutuneiden villjelysten peru.s'jJaranmtk-
29911: toiv. al. n:o 20 frangilainojen johdosta siin. Liitteet mV,lo4. s. 615. L. V'v:aan:.
29912: pakkohuutokaupalla myytyjen tilojen .ion•ka tulee pn·tiiii. ·Mtv :n la:u.sunto 1166:
29913: omistajain vahingon korvaamisesta. Liit- Ed. Aittoniemen J·· m. toiv. al. n:o 74
29914: teet IV,29. s. 128. L. Vv:aan 71. pienviljelyksien edistämi.spalkkioista .. Liit-
29915: teet IX,14. s. 326. L. Mtv:aan 75.
29916: Palkkaus: - Ks. Postilaitos. Työväen pal- Ed. Rytingin y. m. toiv. al. n :o 75
29917: kat. pienviljelijäopi.ston peru.stamiseata Koil-
29918: lis-;E'ohjan.maalle Pudasjärven tai Taival-
29919: Pankit: - Ks. A.suntohy,poteekkipankki. koskien kunnan alueelle. Liitteet IX,lo.
29920: s. 328. I~. }{tv :aan 75.
29921: Papisto: Ed. Lahtelan y. m. rah. al. .n:o 61 Ks. Salaojitus. Uudisviljelyspalkkiot.
29922: :määrärahan oaoiltta.mise•sta papin pa11klkaa-
29923: mista varten Posion seura·kuntaan. Liit- Pohjois-Suomi: Ed. Tacp•anisen rah. al. n::o 34
29924: teet 1V,115. s. 55t2. L. Vv:aan l163. määrärahan o.soittamisseta taloude>llisen
29925: J{s. Suojeluskunta. asiantuntijakomitean asettam1seksi P<>h-
29926: j.ois·-·Suomea varten. 'Liitteet I.V.s7. s. 513.
29927: Parantolat: K•s. Sairaalat. L. Vv:aan U6l. .
29928: Ks•. IHa:llava.hingot. .Jää.nsärki'jäl:aivasto.
29929: Perhehoito: J(s. ~fielisairaat. Kemijoen uitto. Kemijärven perkaus.
29930: Maamieskoulut. Maantiet. M·ootwriajo-
29931: Perkaustyöt: Ks. Jokien perkaukset.
29932: neuvot. Rauta,tiet. Sillat. Sähkövoimalai-
29933: Järvien laskut. Kemijärven perkaus.
29934: toktset. TuUimaksut. Valtion metsämaat.
29935: Sotkamon ve>s•is<tön 1per;kaus. 'Twlv.a.vahin-
29936: g·ot. VuoJksen lasku.
29937: Pohjolan poi•Imkoti: Ed. Kestin y. m. ra:h. al.
29938: Perä-Pohjola: - Ks. Kemijoen uitto. Kemi- n:o 120 määrärahan os.ait:ta.mie;;esta Mu-
29939: järven perkaus. Maamieakoulut. Maan- ho'ksen tkunnas•sa sijait.sevan. Pohjolan vo.i-
29940: tiet. Moottoriajoneuvot. Rautatiet. Sil- lmkodin Ko.hkunta-nimi:sen rakennuksen
29941: lat. Siihkövoimalaitokset. Tullimaksut. ra;kerutami.sta va.rt.en. I~iitteet IV ,17 4.
29942: Valtion metsämaat. s. M.2·. L. Vv:aan H68.
29943:
29944: Petsamo: Ed. Kaijalaisen y. m. rah. al. n:o Poliisi: Ed. Salmialan y. m. raih. al. n:o 27
29945: 412 määrärahan osoittamisesta Petsamon määrärahan os·oittamisesta kesälomien
29946: evankelisluterilaisen seura.kunnan pappi- järjestlilmi•stä varten: ·maatseudun po1iisi-
29947: lan rakennu.stöiden aloittamista varten. mielhi.Jle. Lii•tteet I V ,80. s. 505. L. Vv :aan
29948: 1
29949:
29950:
29951:
29952: Liitteet 1V,95. s. 5.2•6. L. Vv:aan 1161. 1160.
29953: - Ed. Kaijalaisen y. m. rah. al. n:o 121 Ed. Miiikin y . .m. raih. atl. n :o 28 maara-
29954: määrärahan .osoittamisesta Petsamon ra·han os<>ittamisesta ·poiJiisilaitoksen talon
29955: kunnaHi·s- ja lasten·kotia varten tmyönnet- rakentamisek•si ImatTalle. Liitteet I:V,s1.
29956: tyjen lainojen poistamiseksi •valtion ti- s. 506. L. Vv:aan 1160.
29957: leistä. Liitteet IV,175. s. 644. L. Vv:aan -- Ks. V ~:rkauden poliisi.
29958: H68. Poittimot: - Ks. Raa.kasokerituotanto.
29959: Pienviljelys: Ed. Lampisen y. m. rah. al. Posion isojako: -- Ks. Is~jako.
29960: n :o 12 määTärahan osoittamisesta pien-
29961: viljelijäin yhteisnäytelaitumien perusta- Postilaitos: Ed. 1Kivisalon y. m. rah. al.
29962: mista varten. Liitteet IV,61. s. 184. n :o 38 määrii:råan osoittamisesta virka-
29963: At~ialuettelo 1935. 19
29964:
29965:
29966: pukujen han•kkimista varten postiljoo- R.
29967: neille. Liitteet I1V,91. s. 52•1. L. Vv:aan
29968: l161. Raajarikkoiset: .Ed. Kis:kasen y. m. toiv. al.
29969: Ed. ·Vaaraman J·· m. rah. al. n:o 39 .mää•- n:o 61 raajwrikkoist€n !l;:oulutuksen tehos-
29970: rärahan osoittamisesta posti- ja l·ennätin- tami<sesta. I,iitteet VHI,11. s. 2:79. L.
29971: konttorin talon rakentamioSta varten Kuo- Siv:aan 74.
29972: pion kaupunkiin·. Liitteet ]V,92. s. 52,2.
29973: L. Yv:aan 1161. Raakasokeritehdas: Ed. Tll'kian y. m. rah. al.
29974: Ed. Malffilivuoren. ~-. m. toiv. al. n:o 40 n :.o 10 määrära11an •osoittami•sesta raaka-
29975: maa'loa.iskirjeenkantajien pa 1'kkaus'Olojen
29976: 1 sokeritehtaan perustamiseksi iHät-iSuomeen.
29977: iärje:stämises•tä. LiH1teet IiV,47. s. 161. Liitteet :]V,1H1. s. 180. L. Vv:aan, jonka
29978: L. Vv:aan '73. tulee pyytää :Nitv:11 l a.usunto 6'8.
29979: - 'Ks. Saaristoväestö.
29980: Rootkasokedtuotanto: Ed. Linnan y. m. toi.v.
29981: Postiljo{}nit: - Ks. Po.stilaitos. al. n :o 89 kotimaisen raa•kaTokerituota•n-
29982: non li<säämi•sestä. Lii•tteet J!X,2~). s. 3'51.
29983: Poroaita: - K·s. Raja-aita. L. }ftcaan 76.
29984:
29985: Puhelinjohdot: Ed. Sjöblomin y. m. rah. al. Raasepm·in linna: Ed.. Osterholmin y .•m. rath.
29986: n:o 187 ;määrärahan os·oittamisesta ,puhe- aol. n :o ·76 määrärahan ·osoitt.amisesta
29987: Jinj.o'hodon jatkami~Seksi •K111miingen En-k- Raa.seporin linnan korjaustöitä· varten.
29988: lingen !kylästä Brändöbön. 'Liitteet ]V,242. Liitteet IV,130. s. 57·9. L. Vv:aan 1164.
29989: s. 728 ja '73'0. L. Vv:aan :1173. Ed. ()sterholmin toiv. al. n:o 6'0 määrä-
29990: - Ed. Moilas~m y. m. toiv. al. n:o ·16'9 •Suo- rahasta Raaseporin. linnanraunioiden !kor-
29991: menla:hd€n i•tä.osan saa.risto•n ~iit:tämisesiä jaami.sta varten. Liitteet V•]H,lo. s. '2'77
29992: valtion puheEnverkkoon. I~iitteet Xm,67. ja 2t78. L. Siv:aan 74.
29993: s. 48{). I~. 'Kul'kv:aan 8f1.
29994: Rahastot: - K.s. Keskuslainarahasto. Sota-
29995: Punainen kaarti: - K•s. Invaliidit. vahinkolainat. Viennrn edistämisrahasto.
29996: Yleisten töiden rahasto.
29997: Punainen Ris·ti: --- Ks. Suomen Punainen
29998: Risti. Raja-aita: Ed. Jauhosen y.m. rah. al. n:D107
29999: miiärära'han osoittami·sesta aidan raken-
30000: Puolangan kaoliini: -- Ks. Rautatiet. tamista varten valtakunnan' itärajalle Ka-
30001: jaanin :kihlakunnan niiHe seuduiltle, missä
30002: Puolustuslaitos: Ed. ·Bryggarin y. m. rah. al. poronhoito ja karjanlaiduntaminen sitä
30003: n :o 31 ·määrära!han o~Soittami"Ses.ta paJk•an vaatii. Liitt€et J!V,161. s. 623. L. Vv:aan
30004: ma1ksami•sta varten eräill'e kertau.sharjoi- :1167.
30005: tukseen osalhstuviHe reserviläisi11e. Liit- Ed. Kaijalaisen y. m. rah. al. n:o 108
30006: teet JiV,s4. s. 509. L. Vv:aan H60. määrärahan .oooi tta'lllisesta valtakunnan
30007: Ks. A;seve]v.olliset. ra'j·oi!lc •suunniteltujen porojen esteaito-
30008: jen eriiiden aitaosien rakentamista var-
30009: Puun kuljetus: - Ks. Moottoriajoneuvot. ten. Liitteet 1lV,162. ·S. 624. L. Vv:aan
30010: 1167.
30011: Puutarhanhoito: -- Ks. Kotitalous. Ed. Fräntin y. m. toi\·. a1. n:o 94
30012: raja-aidan rakentam.isoeksi va:lta:kuncUan
30013: Puutavara: --- ]{,s. Saimaan~iPäijänteen lai- ·itärajalle. I.iit.teet IX,34. s. 358. L.
30014: vaväylä. l\ifty:aa·n 76.
30015:
30016: PuutavaratuHit: -- K<>. Tullimaksut Ra.jasentu:·Ed. Soinisen y. m. rah. al. n:o 67
30017: määräraJ1an osoittamisesta rajaseutujen
30018: Pyhäkoski: -- Ks . .Sähkövoimalaitokset. va:paan kansanstvi-stystyön tukemiseksi.
30019: Liitteet l'V,121. s. 56•3. L. Vv:aan 1.16·4.
30020: Päijäuue: -- iK<s. Sa<ima.an---Päijänteen laiva- :Ed. Väisäsen y. m. rah. al. n :o 96 lwroi-
30021: väylä. tetun miiiirärahan osDittami.sesta .maata-
30022: 20 Asialuettelo 1B35.
30023:
30024: loudellisen radaseututoiminnan edistä- Ed. Reinikai'Ben y. m. toi.v. al. n:o 1å4
30025: mistä varten. Liitteet IV,150. s. 610. L. Enson-A'ntrean----iViipurin rataosan ra-
30026: Vv:aan 1166. kentamisesta kaksiraiteiseksi. Liitteet
30027: XII,o2. s. 455. L. Kulkv:aan 80.
30028: Rajavartiointi: Ed. V. Annalan y. m. rah. Ed. Kaasalai·sen y. m. toi v. al. n: o 155
30029: al. n:o 188 määrärahojen osoittamisesta rauta tien rakentamisesta 1Ky lä.paakkolan
30030: raj:wartfi,oirunin telhostalllliseksi. Lii·tteet pysiiJkiltä ·1\{•yllypcllon asemalle. Liitteet
30031: 'UV,243. s. 73'5. Hyijätty vaEohmta•an X'I:l,u3. s. 4iY6. L. 'Kul.kv :aan '80.
30032: lähettämä<ttä 1'530. Ed. Eskolan toi:v. al. n:o 156 määrära-
30033: Rangaistusten koventaminen: Ed. Kiviojan hasta tutkimuksen toimittamista varten
30034: lak. al n:o 7 laiks~ neuvoa-antavan kan- rautatien rakentamiseksi Jyväskylästä
30035: sanäänestyksen toimeenpanemi·sesta ran- etelään Riihimäen-,Hämeenlinnan rata-
30036: gai.s;tuk.sen ·koventamisen selvitt~imiseksi. osalle tai Oriveden asemalle. I ..iitteet
30037: Liitteet 1,7. s. ~8. L. •Prv:aan &4. X'li,54. s. 458. L. Kulkv:aan 80.
30038: Ed. Ala-:Kuljun y. m. toiv. al. n:o 1-5'7
30039: Ranua: -- Ks. Aluelääkiirit. 1·atasuunnan Seinäjoki (vaihtoehto Lapua}
30040: -Kivi>järven eteläpää-Suolahden-Haa-
30041: Rauhanliitto: Ed. ·wenmanin y. m. rah. al. padär\·en rata tutkimisesta ja esityksen
30042: n :o 69 määrärahan osoittamisesta Suo- antamisesta radan rakentamista varten.
30043: men Hauhan'liiton torminnan edistämi- lJiitteet XH,55. s. 45'9. L. Kulkv:aan 81.
30044: ;;;eko;i. Liitteet TV,l23. s. 567 ja 568. L. Ed. Vehkaojan y. m. toiv. al. n:o 1i5.S rau-
30045: Vv:aan 1164. tatien rakentamisesta 1Kaupi•sta Yli-Här-
30046: män kirkon'kylän ;kautta Kaurajiirven ,kan-
30047: Rauman rautatie: Ed. Malmivuoren y. m.
30048: kaalle. Liitteet Xl'I,5G. s. 4~0. L.
30049: rah. al. n :o 37 määrära\han osoittamise.sta
30050: Kulkv:aan 81.
30051: avustukseksi Rauman kaupungille Rau-
30052: Ed. 1\:estin y. m. toiv. al. n:o 159 rauta-
30053: man rautatien ·kiskoituiksesta aiheutuneen
30054: tien rakentamisesta Haapajärven asemalta
30055: valtiolta saadun -lainan maksami.sta var-
30056: Vaalan asemalle. Liitteet XIT,57. s. 461.
30057: ten. Liitteet 1•V,9o. s. 51:9. 1~. Vv:aan
30058: L. K11lkv:aan Si1.
30059: 1161.
30060: Ed. Hautalan y. m. toiv.al. n :o 160 tut-
30061: Rautatiet: Ed. Soinisen y. m. lak. al. n:o 37 kimuksen toimittamisesta ratasuunnasta
30062: laiksi rautatiera•kennuksista vuosina 1934 Haapajärvi--~Vaala. I..~iitteet Xll,5s. s.
30063: --1938 annetun laim muuttamise-sta. Liit- -1:62. L. Kulh:aan S1.
30064: teet XH,1. s. 389. L. Kurkv:aan '77. Ed. Salon y. m. toiv. al. n:o 161 tutki-
30065: - Ed. Elililän y. m. ralh. a1. n:o 1.18!1 muksen toimittamisesta haararadan. ra-
30066: määrärahan osoitta•misesta <Satamaradan kentamista varten Hyrynsalmen tien{)ilta
30067: rakentamista varten Kovesjoen pysäkiltä Puolangan kaoliinialueelle. Liitteet
30068: Xove1ahden natamaan. Liitteet JiV,23G. XII,59. s. 4'64. L. Kulkv:aan 81.
30069: fl. 717. L. Vv:aan 1172. Ed. Lahtelan y. m. toiv. al. n:o 162 rau-
30070: Ed. von :Frenokellin y. m. rab. a1. n:o 182 tatien rakentamisesta 'Kemijärveltä Tai-
30071: määrärahan o·s·oittamisesta tutkimuksen valkaskelle ja tältä ratasuunnalta metsä-
30072: toimittamista va·rten suuuni te-Hun rauta- ratana Oulan!kajokilaaksoon. Liitteet
30073: tien rakentamiseksi Korialta Porvoon- XII,6o. s. 4·65. L. Kulkv:aan 81.
30074: Keravan radalle. Liitteet l!V,237. s. 719. Ed. Koivurannan y. m. toiv. al. n:o 100
30075: I~. V'v:aan 11.73. tutkimuksen toimittamisesta rautatien Ku-
30076: :Ed. Venhon y. m. toiv. al. n:o 33 rauta- lusjoki-Po·si!ojärvi-....,Paanajärvi rakenta-
30077: tiehallituksen vel voi ttamisosta tarpeen misesta. Liitteet XI'l,6l. s. 4'617. L.
30078: tullen valtion kustannuksella syventä- Kulkv :aan 81.
30079: mään kuivatusta haittaavat rautatierum- Ed. Janhosen y. m. toiv. al. n:o 164 rau-
30080: mut ja ~sillat. Liitteet I.V,42. s. 1.52. L. tatien alikäytävän rakentamisesta Ka·jaa-
30081: Y.v:aan 72. nin varsinaisen kaupungin ja Lehtikan-
30082: Bd. Hautalan y. m. toiv. al. n :o 41 mää- kaan kaupunginosan: välille. Liitteet
30083: rärahasta Haapajärven asema-alueen laa- Xlll,62. s. 4'68. L. Kulkv:aan 81.
30084: jentamistöitä varten. Liitteet IV,4s. Ks. AsevelvoHiset. K'!lla&tus. Rauman
30085: s. 163. L. Vv:aan 73. rautatie.
30086: Asialuettelo 1935. 21
30087:
30088: Reserviläiset: - Ks. Puolustuslaitoo. - Ed. Kallio·kosken y. m. rah. al. n:o 48
30089: •määrärahan osoittamisesta avustusten an-
30090: Rikoslaki: -- Ks. Rangaistusten koventami- tami.seksi taloudellisi.ssa vaikeuksissa ole-
30091: non. vien kunnalli;,ten sairaalain :perustamis-
30092: kustannuksia varten. Liitteet I•V,to 1. s.
30093: Rintamamiehet: - Ks. Vapau~sota. 53'3. L. VY:aan 1:1:61.
30094: - Ed. lKorvenojan y. ·m. rah. al. ,n:o 49
30095: Rukiin tulli: - K-s. Tullimaksut. määrärahan oooittamisesta Kuntain liitto
30096: Salon seudun ~Sairaalan peru~Stamiskus.tan
30097: Ruotsi: - Ks. Kauppasopimukset. nuksiin osallistumista varten. Liitteet
30098: JN,102 ..s. 534. L. Vv:aan 1162.
30099: Ruotsin kieli: -- Ks. 'Hallitusmuoto. Kansa- Ed. Reinikaisen y. m. rah. al. n:o 5{)
30100: koulut. •Kielilainsäädäntö. Oppikoulut. määrärahan oooittamisesta avustuksek.si
30101: Valtiopäi virjärjestys. Viipurin kaupunkiin rakennettavaa syn-
30102: nytyslaito<>ta varten. Liitteet JN,toa ..s.
30103: 536. L. •Vv:aan 1162.
30104: Ed. Löthman.,K·opooen y. m. 1·ah. al. n:o
30105: s. 51 miiiirära'han osoittami~Sesta T!l!piolan
30106: kaatumatautisten hoitoian yhteyteen ra-
30107: Saaristoväestö: Ed. Oksa.sen y. m. toiv. al. kennettavaa ·kaatumatauti.sten lasten :pa-
30108: n:o 170 rparemman liikenne- ja po.stiyth- rantolaa yarten. Liitteet IV,l04. s. '538.
30109: teyden aitkaansaamisesta Suomenlalhden L. ;Vrv:aan 1162.
30110: ulkosaarille. Liitteet X']l,Gs. s. 4'82. L. - l~d. Reinikaisen y. m. ra·h. al. n :o 53 mää-
30111: Kulkv:aan 81. rärahan oooittamisesta Mustasaaren sai-
30112: - Ks. fKala,stus. Merenkulku. Puhelinjoh- raalan ]aajentamistöihin. Liitteet JN,toG.
30113: dot. Talvilaiva'liikenne. s. 542. L. Vv:aan 1H12.
30114: Saimaau-Päijänteen laivaväylä: Ed. .T uti- - Ed. rSöderhjelmin y. m. rah. al. n:o 54
30115: lan y. m. rah. al. n:o H~5- mii,ärärahan koroitetun määrärahan osoittamisesta
30116: osoittamisesta ,puutavarankuljetus~ii.ylän Pietar·saaren sairaalalle. Liitteet I•V,to7.
30117: perkaamista sekä kon.eellisten kuljetus- s. 543 ja 544. L. Vv:aan ·1'162.
30118: vä1ill€iden hankkimi·sta ja, r.a'kentamista - Ed. Salon rarh. al. n :o '55 määrära~an
30119: va!"ten Saimaan ja. Päijänteen vesi.stöjen. osoittamisesta aluesairaalan ra·kentamista
30120: väli'lle. Liitteet ]V,240. s. '7,2.4. ·L. Vv:a-an varten Säräisniemen kuntaan. Liitteet
30121: 1173. IV,t-os. s. -545. L. Vv:aan 116:2.
30122: Sairaalat: Ed. Vesterisen y. m. rah. al. n:o 4 Ed. Lohen y. m. rarh. al. n :o '59 määrä-
30123: määrärahan osoittamisesta Jyväskylän rahan osoittamisesta Jääkärin a-sunnon
30124: yleisen sairaalan uudi'Stamista ja korjaa- ja sairasmajan rakentamiJSta varten Ra-
30125: mista varten. Liitteet IV,53. s. 172. L. nnan kirkonkylään. Liitteet IV,l09. s.
30126: Vv:aan, jonka tulee pyytää Tv :n lau- 546. L. Vv:aan 1162.
30127: sunto 68. - Ed. Hannulan rah. al. n:o r57 määrärwhan
30128: Ed. 'Tapanisen y. m. ra'h. al. n :o ·5 määrä- osoittamisesta valtion •sairaalan rakenta-
30129: rahan osoittamisesta ainesairaalan raken- mi~Sta varten Kemin kaupunkiin. Liitlteet
30130: tamiseksi ja aluelääkäriuviran perustami- liV,uo. s. M'7. L. Vv:aan U612.
30131: seksi Ylitornion kuntaan. Liitteet IV,54. - Ed. Lahtelan y. m . .rah. al. n:o 58 mää-
30132: s. 1'7 4. L. Vv :aan, jonika tulee pyytää rärahan osoitta1misesta aluesairaalan ra-
30133: Tv:n lausunto 68. kentamiseksi Kuolajärven kirkonkylään
30134: - Ed. Pohjalan y. m. rah. a·L n:o 46 Lii'ttoot I'V,ut. s. ·51418. L. V~:aan, jODJka
30135: ill'iiäriirahan osD'ittamisesta IS!airaaJlalää- tulee py;y,tää Trv :·n lausumlto 1J1613.
30136: 1\:ärieu pa-lkkojen 'k{)ll'oittamis•ta vail'ten. - Ed. Kalliokosken y. m. toiv. al. n:o 34
30137: Liitteet I>V,99. s. ·531. L. rVrv:aan 1161. määrärahasta avustu~Sten myöntämis-eksi
30138: Ed. Pärssisen y. m. rah. al. ·ll :o 417 määrä- taloudeHisen pulakauden ai·kan'R rakenne-
30139: raihan osoittamisesta ylimääräisten hoita- tuille kuunailisille sairaaloille. Lii f;teet
30140: jattarien ja lisäpalveluskunnan palkkaa- Vii,t. s. 211. ·L. Tv:aan 72.
30141: m:i8ta vart-en valtion si·viilisairaaloissa. - Ed. Leppäiän y. m. toiv. al. n:o 43 mää-
30142: Liitteet IV,tuo. s. 532. L. Vv:aan 1161. riirahasta sairasmajan rakentamista var-
30143: 22 Asialuettelo 1935.
30144:
30145: ten .Mantsinsaarelle Salmin pitäjään. Liit- Seumkunnat: - K.s. Lapin kirkot. PRpisto.
30146: h•et VI,2. s. 2·13. I~. Tv:aan '73·. Petsamo.
30147: E'd. Salon y. m. toiv. al. n :o 4'4 määrä-
30148: rahasta aluesairaalan rakentamiseksi ·Sä- Sianhoit(): ~- Ks. Karjuasemat.
30149: r~\isniemen pitäjään. Liitteet VI,3. s. 2'15.
30150: L. Tv:aan 73. Siemenen hankinta: - Ks. Hallavahingot.
30151: Ed. Hannulan y. m. toiv. al. n:o 45 val-
30152: tion sairaalan rakentamisesta Kemin kau- Siipikarjanhoito: Ed. Ikosen y. m. toiv. al.
30153: .punkiin. Liitteet VI,4. s. 2t16. L. Tv:aan n :o 80 määrärahasta siipikarjan- ja mehi-
30154: 73. läishoidon edistämiseen. Liitteet IX,zo.
30155: Ed. Ilagan y. m. toiv. al. n:o 4;6 Vanhan- s. 335. L. 1[tv:aan 716.
30156: Vaasan läiinin•sa]raalan f}äärakennuksen
30157: ·käyttämisestä yleisenä mielisairaalana. Siirtolat: -- Ks. Vankilat.
30158: Liitteet VI,r.. s. 217 •ja 21>9. L .. Tv:aan 73.
30159: K.s. Alue] ääkärit. ·Mielisairaat. Silakan myynti: - J{ s. Kalastus.
30160:
30161: Sairaanhoitajat: - Ks. Sairaalat. SiUat: Ed. Jutilan y. m. rah. al. n:o 14
30162: määrärahan osoittamisesta Virransalmen
30163: Salaojitus: Ed. Venhon y. m. toiv. al. n:o 18 sillan rakentamista varten. ·Liitteet LV,63.
30164: valtion varoista pienviljelijöille myön- s. 188. L. Vv:aan, joruka tulee pyytää
30165: nettyjen •salaoj~tusavustusten verovapau- Kulkv:n lausunto 69.
30166: de•sta. Liitteet IV,27. s. 1•25. L. Vv:aan Ed. W aaraman y. m. rah. al. n :o 15 mää-
30167: 7·1. rärahan osoittamisesta Maaningan pitä-
30168: Ks. Pienviljelys. jässä olevan Viannan'kosken yli johtavan
30169: maantiesillan rakentam]seksi. Liitteet
30170: IV,64. s. 1819. L. Vv:aan, jonka tulee
30171: Sanomalehdet: - Ks. Kiihoitus. Painova-
30172: pyytää Kulkv :n lausun<to 69.
30173: paus.
30174: ·- .Ed. Kullbergin rah. ai. n:o 175 maa-
30175: l'ärahan osoittamisesta maantiesillan ra-
30176: Satamaradat: - Ks. Rautatiet.
30177: kentamiseksi Kymijoen yli Ruotsinpyh-
30178: tään pitäjän Hirvikos:ken <kohdalle. Liit-
30179: Satamat: - Ks. Kalm;tus. Laatokan laiva-
30180: teet 1V,230. s. 710 ja 711. L. Vv:aan
30181: liike.
30182: 1172.
30183: Ed. Kososen y. m. rah. al. n:o 1'7·6 määrä-
30184: Savon inaakunta-at·kisto: - Ks. :Maakunta- rahan osoittamisesta Ilomantsin .pitäjä<s·sä
30185: arkistot. olevan Oinassalmen sillan rakennustyön
30186: aloittamista varten. Liitteet IV,231. s.
30187: Seiskari: - Ks. Kala•stus. Puhelinjohdot. 712. L. Vv:aan 1172.
30188: Saaristoväestö. Ed. Salon rah. al. n: o 177 määrärahan
30189: osoittamisesta ;;illan rakentamisek·si Oulu-
30190: Sekatyöläiset: Ed. Rytingin y. m. rah. al. joen yli Puoiangan-Utajärven maan-
30191: n:o 36 määrärahan osoittamisesta valtion tiellä. Liittect IV,232. s. '71.3. L. Vv:aan
30192: töissä olevien sekatyöläisten työpalkkojen 1172.
30193: koroittamiseksi. Liitteet IV,sn. s. 5·17. Ed. Salon rah. al. n :o 178 määrärahan
30194: L. Vv:aan 1161. osoittami·sesta Ote1·majär·ven tulvaveden-
30195: K.s. Työttömyys. pinnan la;;;kemista ja s:illan :rakentamis•ta
30196: varten. Liitteet IiV,233. s. 714. L. Vv:aan
30197: Selkeen laillunkoetila: Ed. Elliliin y. m. rah. 117!2.
30198: al. n :o 105 määrärahan osoittamisesta - Ed. Hannulan rah. al. n:o 179 koroite-
30199: harjoittelijain a·suntorakennuksen raken- tun mä.ärärahan osoittamisesta Tornion
30200: tamiseksi Sel.keen laidunkoetilalle. Liit- .ioen yli Tornion kaupungin ·kohdalle ra-
30201: teet l•V,ltill. s. 621. I~. Vv:aan 1to67. kcnnettavaa siltaa varten. Liitteet l!V,234.
30202: ;;. 71.5. L. Vv:aan 117 2. 1
30203:
30204:
30205: Seppä- ja kengityskoulu: - Ks. Sortavalan Ed. Kaijalai•sen y. m. rah. al. n:o :1:80
30206: ·seppä- ja kengity.skoulu. määrärahan osoittamisesta sillan raken-
30207: A,~ialuettelo 1930.
30208:
30209: tamista Yarten Kiti1>en lossin kohdalle muuttamisesta. Liitteet IV,o. s. 87. L.
30210: Sodankyliin kirkonkylään. Liitteet IV,235. Vv:aan 66.
30211: s. 716. L. Vv:aau 1.1712.
30212: Ed. V enhon y. m. toiv. al. n :o 14,3 mää- Sotilaat: - Ks. Asevelvolliset.
30213: rärahasta Inkeroisten ,sillan rakentamista
30214: varten. 1~iitteet X'Jil,46. s. 448. L. Sotkamon vesistön perkaus: Ed. Arffmanin
30215: .Kulkv:aan 80. y. m. toiv. al. n :o 37 määrärahasta Sot-
30216: Ed. Forstadiuksen toiY. al. n:o '149 tutki- kamon vesi·stön ja Oulujärven tulvavesi-
30217: muksen toimittamisesta Virransalmen sil- pinnan la-skemista varten. Liitteet IV,44.
30218: lan rakentamisesta. LiiUeet X'If,47. s. s. 155. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
30219: 44:9. 1~. Kulkv:aan 80. )t[tv:n lausunto 73.
30220: Ed. Kaasalai,sen y. m. toiv. al. n:o 150
30221: sillan rakentamisesta 'Suvannon yli La'pin- Suojeluskunta: Ed. J·. Annalan rah. al. n:o
30222: lahden ja iJ{djan kylien .kohdalle. Liit- '32 määrärahan o-soittamisesta suojelus-
30223: teet XII,48. s. 4'50. L. iJ{ulkv:aan 80. kuntakenttäpa.pin toimen vakinaistutta-
30224: Ed. Fräntin y. m. toiv. al. n:o 151 lisä- mista varten. Liitteet l!V,85. s. 511.. L.
30225: miiäräralJasta Ämmäkosken sillan raken- Vv:aan ll60.
30226: tamista varteu. Liitteet XII,4!!. s. 452.
30227: L. Kulkv:aan 80. Suomen Huoltotyöntekijäin liitto: - Ks.
30228: Ed. Salon y. m. toiv. al. n:o 152 maara- II uoltot.rönteki jäin liitto.
30229: rahasta sillan rakentamiseksi Oulujoen yli
30230: Puolangan-Utajärven maantiellä. Liit- Suomen Hypoteekkiyhdistys: - Ks. Hypo-
30231: teet Xll,5o. s. 453. L. Kulkv:aan 80. teekkiyhdistys.
30232: Ed. Arffmanin y. m. toiv. al. n:o 15·3
30233: määrärahasta sillan rakentamiseksi Kai- Suomen kieli: - Ks. Kansakoulut.
30234: taansalmen yli Sotkamon-Ri·stijärven
30235: maantiellä. Liitteet Xll,51. s. 454. L. Suomenlahden ulkosaaret: - K.s. Kalas.tus.
30236: Kulkv:aan 80. Puhelinjohdot. Saa ri.stoväestö. Talvilai va-
30237: - Ks. Maantiet. Hautatiet. 1iikenne.
30238:
30239: Suomen lippu: Ks. Lippujen käyttö.
30240: Sokeri: - K.s. Raakasokeri tehdas. Haaka-
30241: solkerituo.ta n to. TuHima,ksti.t. Suomen Nuorison Liitto: Ed. Inkilän y. m ..
30242: rah. al. n:o 64· koroitetun määräral1an
30243: Sokeritehdas: - K s. Raakasokeritehdas. osoittami,sesta avustukse.ksi iSuomen Nuo-
30244: ri·son Liitolle. Liitteet l!V,l18. s. 557. L.
30245: Sortavalan seppä- ja kengity.skoulu: Ed. Vv:aan 1164.
30246: Leppäiän rah. al. n :o 106 määrärahan Ed. Kalliokosken y. m. ra'h. al. n :o 6:5-
30247: o~soittamisesta seppä- ja kengity.skoulun koroitetun määrärahan osoitta;misesta
30248: aikaansaami·seksi Sortavalaan. Liitteet avustukseiksi :.Suomen Nuorison Liito He.
30249: IV,160. -s. ·62:2'. L. Vv:aan 1167. Liitteet I V,ll9. s. •5518. L. Vv:aan 1164.
30250: 1
30251:
30252:
30253:
30254:
30255: Sotakorvaukset: Ed. Ikosen y. m. toiv. al. Suomen Punainen Ri-sti: Ed. Huittisen y. m.
30256: n :o 26 korvauksen myöntämisestä niille toiv. al. n :o 29 määräraha·sta Suomen
30257: Suomen kansalaisille, jotka maailmanso- Punaiselle Ristille korvaukseksi vapaus-
30258: dan aikana annettujen pakkomääräy·sten sodan invaliideille annetusta hoido.sta.
30259: johdosta ovat joutuneet luovuttamaan Liitteet IV,38. s. 144. 1~. Vv:aan 72.
30260: kiinteän omaisuutensa polkuhinnasta.
30261: Liitteet IV,3ri. s. 138. L. Vv:aan 71. Suomen Rauhanliitto: - Ks. Hauhariliitto.
30262:
30263: Suonkuivaustyöt: - K~s. ~Ietsätalous.
30264: Sotavahinkolainat: Ed ..Miikin ~;. m. lak. al.
30265: n:o l9 laiksi hel.potusten myöntämisestä Supistettu kansakoulu: - Ks. Oppivelvo1li-
30266: erinäisissä tapauksissa lainanottajille so- suus.
30267: dan johdosta vahinkoa kärsineiden lai-
30268: nausrahastosta myönnettyjen lainojen ta- Suursaari: - Ks. Ka.Ja:stus. Puhelinjohdot_
30269: kaisinmaksussa valtiolle annetun lain Saaristov1ie·stö.
30270: 24 Asialuettelo 1935.
30271:
30272: :Synnytyslaitos: - K·s. Sairaalat: Tivoli: Ed. Syrjäsen y. m. toiv. al. n:o 63
30273: ·kunnantvaltuustojen oikeuttamisesta kiel-
30274: Sähkövoimalaitokset: Ed. Salon y. m. toiv. al. tämään tivolien to.ilminnan kunnan
30275: n:o 22 Pyhäkosken sähkövoima-aseman alueella. Liitteet ViiH,13. s. 282. L.
30276: rakentamisesta. Liitteet IV,31. s. 131. L. Siv:aan 7'5.
30277: Vv:aan 71.
30278: - Ed. Twpanisen toiv. al. n:o 23 sähkövoi- Toivalan naiskäsityökoulu: Ed. Löt'hman-
30279: malaitoksen rakentamisesta Tornionjoessa Kop-osen y. m. rah. al. n :o 77 määräJrahan
30280: sijaitsevaan Kukkolankoskeen. Liitteet osoittamisesta Toiva~an nais·käsityökou-
30281: IV,32. s. 133. L. Vv:aan 71. lun' uudisra!kenn'US'ta varten. Lii'tteet
30282: - Ed ..KalHok<Jsken y. m. toiv. al. n:<J 25 I:V,131. s. 58'1. L. Vv:aan 1164.
30283: määrärahasta pitkäaikaisten huokeakor-
30284: koisten luottojen antamisesta maaseudun 'J'ullimaksut: Ed. Hauta'lan y. m. lak. al.
30285: sähköyhtymille. Liitteet IV,34. s. 136. L. n :o 38 laiksi tulMen •kantamise.sta vuonna
30286: Vv:aan 71. 1936. I,iitteet liV,76. s. 4·93. L. Vv:aan
30287: 1159.
30288: Ed. Ni.skasen y. m. lak. a1. n:<J 39 1aik-si
30289: T. tullien kantamisesta vuonna 1936. Liit-
30290: teet IV,77. s. 4'95. L. :Vv:aan: 1159.
30291: Takaus: - Ks. Ulosottolaki. Ed. v. Frenckellin y. m. lak al. n:<J 4()
30292: laiksi tulli-en kantallllisesta vuonna 193·6.
30293: ·Talvilaivaliikenne: Ed. Öste.rholmin y. m. Liitteet liV,78. s. 497 ja 4'99. L. Vv:aan
30294: toiv. al. n:o 1&8 toimenpiteisiin ryhtymi- 1160.
30295: sestä talvihöyrylaivaliikenteestä saaristo- - Ed. Hännisen y. m. rah. al. n:o S9 määrä-
30296: väestölle aiheutuvien haittojen poistami- rahan o-soittamisesta -ruistu:llin aiheutta-
30297: seksi. Liitteet Xl1,66. s. 476 ja 478. L. man rasituksen lhelpottrumiseiksi eräi,ssä
30298: Kulkv :aan 81. os~ssa maata. ·J... iitteet ]JV,143. s. 5,97. L.
30299: Ks. Jäänsä•r:kijälaivast.o. :Merenku1ku. Vv:aan 1165.
30300: Saarist<Jväestö. -- F...d. ·Lohen y . .m. toiv. a.l. n:o 10
30301: lisämääräraha10ta tullimaksua vastaavan
30302: Tanssiaiset: - Ks. Leimavero. korvauksen suorittamiseksi maan vähä-
30303: varaisilla kunnille. Liitteet IV,19. s. 109.
30304: "'fapaturmavakuutus: Ed. Ikosen y. m. t<Jiv. L. Vv:aan 70.
30305: al. n :o 4·2 a paikallisten työväen ta·patur· - F...d. Lehtokosken y. m. toiv. al n:o 12 vä-
30306: ma vakuutusyhtiöiden jälleenvakuutuslai- hävaraista kuluttajaväestöä nsi;ttavan
30307: toksen perustamisesta valtion toimesta. tulliverotuksen tuntuvasta alentamisesta.
30308: Liitteet V,l. s. 205. L. Pv:aan 73. Liitteet rv,21. s. 112. L. Vv:aan 7'1.
30309: - Ks. Moottoriajoneuvot.
30310: Teatterit: - Ks. Kansan Näyttämö.
30311: Tulo- ja menoarvio: - Ks. Yleisten töiden
30312: Teräsköysiteollisuus: - Ks. Tu:Uimalksut. rahasto.
30313:
30314: Tielaki: Ed. K<Jiviston y. m. toiv. al. n:o 49 Tulvat: - Ks. JD'kien per,kau:kset. Kemijär-
30315: tielain muuttamisesta. I . iitteet VII,o. s. ven perkau;;. Sot!kam<Jn vesistön perkaus.
30316: 239. L. Ltv:aan 7'4.
30317: - Ks . .Maantiet. Sillat. Tulvavahingot: Ed. Kiviojan toiv. al. n:o 316
30318: mää.rära!hasta tulvavwhinkojen korvaami-
30319: 'Tieteen edistäminen: Ed. Sarlinin y. m. rah. seen. Liitteet IV,43. s. 154. L. 'Vv:aan 72.
30320: al. n:o 6 määrärahan osoittamisesta tut-
30321: kimnsapurahoiksi nuorille erityisen lah- Tuomarit: - Ks. Kihlakunnantuomarit.
30322: jakkaiksi osoittautuneille itsenäisille tie-
30323: teenharjoittajille. Liitteet IV,55. s. 175. Tuomiokunnat: - Ks. 'Kihla,kunantuomarit.
30324: L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n lau-
30325: sunto 68. Tuotantolaitokset: .......,. Ks. :Maatalous.
30326: A~ialueitelo · 1935.
30327:
30328:
30329: Tupakka:nton&poli:·Ed. Takalan y.m. toiv. al. Täyttä ynuttiirrystä · v~lta · ole1·.at: .. ··· Ks.
30330: n :o 13 tutkimu~sen toimitta·misesta val- Vi rkätniehet.
30331: tion tupakkamonopolin totetJt:tamismah-
30332: doJJi.suuksista. I,iitteet I!V,22. s. 114. L.
30333: Vv:aan 71. u.
30334: 'furun laivalii-kenne: ~- Kos. }fcrenkulku. Uitto: --·- Ks. 'Kemijoen uitto.
30335: Tutkijam·irat: -·~ Ks. Yliopisto.
30336: Ulkomainen puutavara: ··· Ks. TurUma:ksut.
30337: 'l'ytärsaari: - Ks. Kalastus. Puhelinjohdot
30338: Saaristoväe·stö. Ulkosaaret: - Ks. Kalastus. Puhelip.johdot.
30339: Saaris·toväestö.
30340: Työaika: -- Ks. Vankilat.
30341: Ulo86ttola.ki: .Ed. V. Annalan y. m. toiv. al.
30342: 'fyökyvyttömyysvakuutus: ~- Ks. Vanhuus- n :o 5 esityksen valmistamisesta erinäi-
30343: ja työkyvyttömyysvakuutRvs. siksi muutooksiksi ulosottolakiin. Liitteet
30344: H,G. s. 47. I ... Lv:aan, jonka tulee pyy-
30345: Työläisten a.suuto•olot: - Ks. Asunto-olot. tää Utv: n lausunto 70.
30346: Työministeriö: --- Ks. Yleisten töiden ra-
30347: UudisviJljelyspdkkiot: Ed. l{ytingin y. m.
30348: hasto. ra•h. a:J. n :o 98 mii'ärärahan osoittami!K"Sta
30349: Ty4palkat: Ks. Maatalous. Sekatyöläi-set. laidun- ja uudi•sraivauspalkrkioiden koroit-
30350: Varrutyöt. taruista varten. Liitteet IrV,Hi2. s. 613.
30351: L. Vv:aan 1166.
30352: · Tyi)ra.hasto: - K.s. Yleisten töiden rahasto. -· Ed. Viil,hu1an y. m. toiv. al. n:o 16 uudis-
30353: ja 1aidunraivaus,pa:}l\lkioidten verova.pau-
30354: Työsopimus: Ed. Peltosen y. m. lak. al. n:o desta, ·Liitteet IIV,25. s. 121. L. Vv:åän7•1.
30355: 3'6 laiksi lisäyk•sestä työsopimuslain V lu- Ed. J okise•ll' y. m. toiv. al. n :o 717 pien-
30356: .kuun. Liitteet X,1. s. 3'615. L. Työv:aan 67. viljeli-jäin uudisviljelys~ ja laidunrai~aus
30357: palkkioiden 'köi'·öittarni•sesta ja verövapau-
30358: Työttömyys: 1<~. Bryggarin y. m. ra·h. ai. desta. Liitteet IX,17. s. 3·31. L. ·Mtv:aan 75.
30359: n :o 35 koroitetun ·määrärahan o.soittami- --- .Ed. Setälän y. m. toiv. al. n :o 718 uudis-
30360: sesta ·työttömyyden lieventämistä varten. ja 1aidunrai va us.palkkioiden koroi ttami-
30361: Liitteet J,V,ss. s. 515. L. V:v:aan 1161. sesta. Liitteet IX,1s. s. 332. L. Mtv:äa:n 75.
30362: Ed. 'Aaltosen y. m. toiv. al. n :o •98 mää- Ed. Rytingin y.m. toiv. al. n:o 79 eri-
30363: räraha.sta hen'kisen työn tekijäin •lwsk,uu- näisistä muuto.ksist.a laidun- ja uudi.svil-
30364: des.sa vaillitsevan .työttöm\YYdien lieventä- je1yspalkkioiden· ja·kamisehtoihin. Liitteei
30365: miata varten. Lii.ttee.t X,5. s. 3<7i3. L. IX,1~. s. 333·. L. 'iMtv:aan 76.
30366: Työv:a.an 77. ~- Ks. KunnaJJicSvero:tus.
30367: Ks;, ·A;sevelV"oHi.set. :SekatyÖ'läiset. Y:leis-
30368: tcn. töidelll rahas•to.
30369:
30370: 'ryöttömyysvakuutus: Ed. :E'agerholmin y. m. V.
30371: toiv. al. n :o 97 pa,kol1isen työttömyys-
30372: vakuutuksen säätämisestä. Liitte~t X,4. VaaiUaki: -- 'K-s. Valtiopäiväjärjestys.
30373: s. 371. L. Työv:.aan 7'7.
30374: Vaikeuksiin joutuneet li:mt~: -- Ks. ··Maa-
30375: Työväen asunto-olot: -- Ks. Asunto-olot. .Jaiskunna t.
30376:
30377: Työväen palkat: Ed. Rytingin y. m. toiv. al. Valtakunnan ra.ja: - -- KJs. Raja-aita.
30378: n :'!l 99 esityksen antamisesta laiksi tiyö-
30379: viiestön työpalkkojen turvaamisesta. Liit- VaJtiolainat: Ed. Helon ~'· m. toiv. al. n:o 19
30380: teet X,G. s. 375. L. Työv:aan 77. valti-olainojen ottamisen antamisesta eri·
30381: koisten sitä varten valittujen lainaval-
30382: Työväen tapa.turmavR!lmutus: -- •K·s. Tapa- tuusmiesten tehtäväksi. Liitt.eet IV,2s.
30383: turmavakuutus. s. 12·6. L. Vv:aan 7l.
30384: 26 Asialuettelo 1935.
30385:
30386: Ks. Asunto/hypoteekkipankki. Asutustoi- Yanhu118- ja työkyvyttömyysvaikuutus: Ed. V.
30387: minta. 'Kansakou'lut. Ka!Pinavahingot. Annalan y. m. toiY. al. n:o 95 esity.ksen
30388: Ke·skuslainaraha.gto. Maatalous. Pakko- antami,sesta 'laiksi vanhuus- ja työkyvyt-
30389: huuto.kaupat. Sotavahinkolainat. Vapaus- tömyysvakuutu'ksesta. Liitteet X,2. s. 367.
30390: ~ota. ·Viennin edistämisrahasto. L. 'l'yöv: aan 76.
30391: Ed. Ander.gsonin y. m. toiv. al. n:o 96
30392: V a:lt'iollinen kiihoitus: -- Ks. Kiihoitus. vanhuus- ja työkyvyttömyysva,kuutU'ksen
30393: säätämisestä. Liitteet X,3. s. 3'69. L.
30394: Valtiolliset vangit: -- Kos. Vankilat. Työv:aan 77.
30395:
30396: Vankilat: Ed. Pärs.sisen y. m. toiv. al. n:o 3
30397: Valtion metsämaat: Ed. Koivurannan y. m. erikoi.sen siirtolan perustamisesta valtiol-
30398: lak al. n :o 35 'laiksi valtion metsämai- lisia naisvankeja varten. ·Liitteet II,4.
30399: den asuttamise.sta ja niillä olevien vuokra- s. 43. L. Lv:aan 70.
30400: alueiden lunastami•sesta 2.0 päivänä tou- Ed. Räi;säsen y. m. toiv. al. n:o 103 tut-
30401: k{)lkuuta 1•92'2 annetun lain eräiden pykä- kimuksen toimittamisesta siitä, missä
30402: lien muuttamisesta sekä 45· a ·§ :n ja maarm vankien nykyinen 10-tuntinen
30403: 415 b §:n ottamisesta lakiin. Liitteet TX,z. työpäivä on tarkoitustaan vastaava. Liit-
30404: s.' 2'91. L. Mtv:aan 67. teet Il,7. s . .t9. L. 'Lv:aan 7'7.
30405:
30406: Valtion puhelinverkko: --- Ks. Puhelinjohdot. Yapau880ta: Ed. Horellin y. m. toiv. al.
30407: n:o 28 hallituk,sen joukoissa vapans•sotaan
30408: Valtion työläiset: --- Ks. Sekatyö'läiset. osa1li·stuneiden, valtiolta luottoa asutus-
30409: tarkoituksiin saaneiden miesten vapaut-
30410: Valtion työt: --· Ks. Y'leisten töiden rahasto. tami;sesta koronmaksusta näiden luot-
30411: tojen osalta. Liitteet '1V,37. s. 142. L.
30412: Vv:aan 72.
30413: Va!ltion varatyöt: -- Ks. Varatyöt.
30414: - Ed. Nik:kolan y. m. toiv. al. n :o 30 esityk-
30415: sen antamisesta laiksi varattomien ja työ-
30416: Valtion vHjavarasto: Ed. Lahdensuon y. tn.
30417: kyvyttömien vRi)Jaussodan rintamamiesten
30418: rah. al. n :o 103 mää·rärahan osoittami-
30419: eläkkeistä. Liitteet J!V,39. s. 1.4'6. L
30420: 'sesta valti<>n viljavara·ston rakennuksen
30421: Vv:aan 72.
30422: rakentamis·ta varten SeinäjoeUe. Liitteet
30423: Ks. Invaliidit. Kapinavahingot. Sota-
30424: I:V,157 . .s. 6·19. L. Vv:aan 11.67.
30425: korvaukset. Sotavarun:kolainat. Suomen
30426: ···- Ed. AlestaJ.on y. m. toiv. al n.:o ·66 val-
30427: Punainen Risti.
30428: tion viJija;varast.oa ko":kevan lain uud.ista-
30429: mi.sesta nykyoloja va,s.taa vaksi. Liit·teet
30430: Vara,työt: Ed. Hautalan y. m. toiv. al. n:o 53
30431: IX,G. s. 3108. TJ . .M tv :aan 7•5.
30432: valtion varatöissä -suoritettavien paLkko-
30433: Ed. Kullbergin toiv. al. n:o 67 valtion
30434: jen määräämisestä niin suuriksi, ettei
30435: vilja varaston toimivallan laajentamisesta.
30436: _alipalkkausta ,kuntien va'hing(]ksi voida
30437: Liitteet IX,7. s. 300 ja 3H:l. L. Mtv:aan 75.
30438: harjoittaa. Liitteet VH,9. s. 24'7. L.
30439: Ltv:aan 74.
30440: Valtiopäiväjärjestys: Ed. Toivolan y. m. lak.
30441: al. n :o 2 laiksi valtiopäiväjärjestyksen
30442: Vttrhaisnuorisotyö: -- Ks. Nuorisotyö.
30443: 3 ~ :n muuttamisesta ja laiksi edustajan-
30444: va~.leist.a annetun lain, muuttamisesta.
30445: Varkå.uden poliisi: Ed. Hiltu<len y. m. toiv.
30446: Liitteet I,2. ·s. 6. L. iprv:aan 6'4.
30447: nl. n:o 39 määrärahasta Varkauden po-
30448: Ed. Toivolan y. m. lak. al. n :o 3 laiksi
30449: lii.sitoimen järjestämistä varten kaupun-
30450: valtio.päivä;järjestyksen •&6. § :n muuttami-
30451: kien mallin mukaan. Liitteet IV,4G.
30452: sesta ja 72 § :n kumoamise,sta Liitteet
30453: s, 15oft. L Vv:aan 73·.
30454: 1,.3. s. 9. L. Prv:aan 64.
30455: Ed. Vilhulan y. m. lak al. n :o 4 laiksi Velka: --- Ks. :M.a.alais,kunu,at. 1\(aatalou.s.
30456: valtiopäiväjärjestyksen 8·8 § :n muuttami- Flosottola,ki.
30457: sesta. Liitteet '1,4. s. 12. L. Prv :aan 64.
30458: Venäjä: --- Ks. Kauppasopimukset. Raja-
30459: Va!ltiopäiväkausi: --·Ks. Valtiopäiväjärjestys. aita.
30460: Asialuettelo 1935. 27
30461:
30462: Verotus: -'-c- Ks. 'Kunnallisverotus. Leima- rära'hasta viljeiyspa:J.s,tatoimintaa va,rten.
30463: vero. :Maatalon~. Metsänparannus. Moot- Liitteet I>X,16. "· 3130. L. ~Itv:aan 75.
30464: toriadoneuvot. .Salaojitus. Tullimak~ut.
30465: U udisvi]je]yspalkkiot. Virastot: ·- K;;;. Kauppa;c ja teolli1'1uus-
30466: ministeriö.
30467: Verotusluokitus: -- 'Ks. Maatalous.
30468: Virkamiehet: Ed. Kiviojan toiv. al. n:o 4
30469: Verovapaus: - Ks. Kunnallisverotus. Met- täyttä ymmärrystä vailla olevien Jlenki-
30470: sänparannus. MoottoriaJjoneuvot. Sala- löiden estämisestä olema,sta valtion Yl-
30471: ojitus. U udisviljelyspalikkiot. I'assa. Liitteet Il,5. s. 46: L I .. v:aan 70.
30472:
30473: Viennin edistämisra:hasto: Ed. Fräntin y. m. Virkamiesten kielita-ito: - Ks. Kielilain-
30474: toiv. al. n:o 15 :Aimerikan Yhdysvaltojen säädäntö:
30475: kans,sa tekeillä olevassa velkojenjärjeste-
30476: lyssä myönnettävän pääoma-alennuksen Voin hi~nat: - Ks. Maatalous.
30477: muodo.stamisesta viennin edis·tämisrahas-
30478: toksi. ·Liitteet ]V,24. s. 117. L . .Y'v:aan 71. Vuobensa:lon aaUonmurta.ja: - Ks. Laatokan
30479: laivalHke.
30480: Viinapolttimot: --- K~. Raakasokerituotanto.
30481: Vuokra-alueet: Ed. M.u!ltasiHan y. m. lak. al.
30482: Viipurin linna: Ed. InkHän y. ·m. ra:h. al. n :o 34 lai:ksi loikakuun 15 päivänä 191S
30483: n:o 75 määräralhan osoi;ttamisesta Viipu- vuokra-alueiden Iunastamisest.a annetun
30484: .rin linnan tutkimUJStöitä ·varten. Liitteet lain 75 § :ill: kumoamisesta. Liitteet IX,1.
30485: l'V,129. s. 577. L. V·v:aan 1164. s. 289. L. Mtv:aan '617.
30486: ~- Ks. Valtion metsämaat.
30487: Viljan hinnat: -- Ks. Maatalous.
30488: VuO<ben lMkn: .&1. Kauras·en y. m. rah. a:l.
30489: Vilja.nviljelys: Ed. Alestalon y. m. toiv. ai. n:o 114 määrärahan osoittamisesta Vuo;k-
30490: n:o 68 esitYJksen antamisesta kotimaisen sen laskua varten. Liitteet I1V,l68. s. 684.
30491: viljan menekin edistäm,istä tarkoittavan IJ. Vv:aan 1168.
30492: lain voimassaaioajan jatkamisesta. Liit-
30493: teet IX,s. s. 3'11. L. Mtv:aan 75. Vuori-insinöörit: Ed. Heiniön y. m. rah. al.
30494: Ed. :Kullbergin toiv. al. n:o '69 esitY'ksen n :o 62 'määrärahan ·os·oittamisesta vuOTi-
30495: antamisesta laiksi viljalainoista. Liitteet insmoonen' opetust.a varten. Liitteet
30496: ]X,9. s. 3<12 ja 31'3. L. :Mtv:aan 7'5. IiV,116. s. 553. L. Vv:aan 1'16<4.
30497: Ed. Nis'kasen y. m. toi v. ai. n :o 70 viljan-
30498: viljelYJksen tukemisesta viljelyspalkkioilla. Väkijuomat: - Ks. Raakasokerituotanto.
30499: :Uittee·t IX,1o. s. 314. L. Mtv:aan 75.
30500: Viljavarasto: - Ks. Valtion vil,javarasto.
30501: Y.
30502: Viljelyspalkkiot: -- Ks. ViljanvHjelys.
30503: Yhdistykset: Ks. Leimavero.
30504: Viljelyspwlstatoiminta: Ed. Janfh.OGen y. m.
30505: ra'h. al. n:o 93 määrä·rahan osoitta1misesta Yhdysvallat: - K:s. Viennin edistämisra-
30506: 1
30507:
30508: vilje,lys·p.aJ,statoiminnan jatkamista varten. hasto.
30509: Liitteet IV,l47. s. 605. L. Vv:aan 1166.
30510: --- Ed. V. Annalan y.,m. 1·ah. ai. n:o 94 Ybteiskonlut: - K<S. Oppikoulut.
30511: määrä,ra,han -osoittami>Sesta viljelyspalsta.
30512: toimintaa varten. Liitteet I'V,148. s. 607. Ybteisklunna:llinen kiihoitus: Ks. Kii-
30513: L. Vv:aan 1166. hoitus.
30514: Ed. Toivolan y. m. rah. a'l. n :.o 9·5 määrä-
30515: rahan oi&Oittamisesta viljelysp,al.sta:toimin- · Yhteiskunnal:linen korkeakoulu: Ed. Heikki-
30516: taa varten. I.iitteet IIV,149. s. 608. L. sen y. m. ra'h. al. n :o 7'1 määrä.ra:han
30517: Vv:aan 1166. O<soi'ttamisesia yhteisikunnaUi.sen ik()l"kea-
30518: Bd. I,ahtelan y. m. toiv. ail. n:o 7'& mää- 'koulun kolmen lainopin tuntiopettajan
30519: '28
30520:
30521:
30522: taimen ·muuttamista varten vakinaisek-oi. Yliopisto: Ed. .Söderhjelmin y. m. iak. · al.
30523: Ui:tteet J1V,t25. s. 57L L. Vv:aan 11.64. n :o 6 laiksi muutoksista lakiin Hel·sin-
30524: gin yliopiston järjestysmuodon perus-
30525: Yhtmnäytelai.tumet: -·- Ks. Pienviljelys. teisLa ja laiksi sanotun lain taimeen-
30526: pa.nosta. I~iitteet 1,6. s. 2{) ja 24. I,.
30527: Yksityiset kansmkouiut: -·- Ks. Kansakoulut. Prv:aan 64.
30528: \'ksityismetsätalous: -·- Ks. Metsätalou~;. Ed. Sarli•nin y. m. toiv. al. n:o 54 eri-
30529: tyisten tut.kijan:virkajen perustamisesta
30530: Y•ksityisoppikoulut: ~- Ks. Oppikoulut. Helsingin yliopistoon. Liitteet VIIl,·L
30531: 8. 261. L. Siv:aan 74.
30532: Yleisten töiden rahasto: Ed. V. Anna<la·n y. rn. · Ed. Soiuin y. m. toiv. al. n :o 5•5 .kaupal-
30533: toiv. al. n :o 8 esityksen antamise·sta 'laiksi lisen opetuksen· järjestämisestä yliopiston
30534: tulo- ja menoarvion ulkopuole11a · olevasta maatalous-metsä ti•eteelliseen tiedekuntaa 11.
30535: yleisten töiden rahastosta. Liitteet J1V,l7. Liitteet Vilml,5. s. 265. · L. Siv:aan 74.
30536: s. :105. L. Vv:aan 70. ·- Ks.'Tieteen• edistä,minen.
30537:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025